<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?

91 Käyttäjää paikalla! 0.0090491771697998

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1979_1 | A_1979_2 | A_1979_3 | B_1979_1 | B_1979_2 | C_1979 | D_1979 | E_1979_1 | E_1979_2 | E_1979_3 | E_1979_4 | E_1979_5 | E_1979_6 | F_1979_1 | F_1979_2 | Hak_1979 | PTK_1979_1 | PTK_1979_2 | PTK_1979_3 |

1: Vuoden 1979
2:
3: VALTIOPÄIVÄT
4:
5:
6:
7:
8: Asiakirjat
9: E1
10: Lakialoitteet 1-457
11:
12:
13:
14:
15: VALTIONEUVOSTON
16: HELSINKI 1980 KANSLIA
17: Helsinki 1980. Valtion painatuskeskus
18: SISÄLLYSLUETTELO
19:
20:
21:
22:
23: Lakialoitteet 1-457
24: (5-423 jätetty yleisenä aloiteaibna,
25: 1-4, 424-457 yleisen aloiteajan jälkeen)
26:
27:
28: Siv. Siv.
29: - 5 Ekovre ym.: Ehdotukset 1aeiksi hallitus- - 17 Ruotsalainen ym.: Ehdotus laiksi val-
30: muodon ja valtiopäiväjärjestyksen tnuutta- tiopäiväjärjestyksen 15 §:n muuttamisesta . • 36
31: misesta 1
32: - 18 Salminen ym.: Ehdotus laiksi väestön toi-
33: - 6 Ekorre ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjär- meentulon ja maan talouselämän turvaami-
34: jestyksen 32 ja 51 §:n muuttamisesta ..... . 4 sesta poikkeuksellisissa oloissa annetun lain
35: kumoamisesta .......................... . 38
36: - 7 Kivitie ym.: Ehdotukset laiksi valtiopäivä-
37: järjestyksen 2 ja 4 §:n muuttamisesta ja - 19 Söderman ym.: Ehdotus laiksi hallitus-
38: laiksi kansanedustajain vaaleista annetun lain muodon 49 §:n muuttamisesta ja eräiksi
39: muuttamisesta 7 siihen luttyviksi iaeiksi ................. . 39
40: - 8 Kmmttila ym.: Ehdotus laiksi hallitusmuo- - 20 Toiviainen ym.: Ehdotus laiksi kansan-
41: don 7 §:n muuttamisesta ............... . 18 edustajain vaaleista annetun lain 105 §:n
42: kumoamisesta ......................... .. 43
43: - 9 Knuuttila ")'m.: Ehdotus laiksi valtiopäivä-
44: järjestyksen muuttamisesta . . . . . . . .....•.. 20 - 21 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi halli-
45: tusmuedon 6 §:n muuttamisesta ......... . 44
46: - 10 Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi varamies-
47: ten astumisesta puolueloikkauksen tehneiden - 22 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi hallitus-
48: kamsanedustajien ja kunnanvaltuuston jäsen- muodon 10 §:n muuttamisesta ...........• 45
49: ten .jäljellä olevaksi toimikaudeksi . . . . . .... 23
50: - 23 V. Vennamo ym.: Ehdotukset laiksi halli-
51: - 11 Koskinen ym.: Ehdotus laiksi uskonnon- tusmuodon 23 § :n muuttamisesta sekä laeiksi
52: vapauslain 5 §:n muuttamisesta ......... . 25 tasavallan presidentin valitsijamiesten vaaleista
53: annetun lain ja tasavallan presidentin vaalista
54: - 12 Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi hintasään- annetun lain kumoamisesta .............. . 46
55: nöstelystä ja hintasulusta ............... . 26
56: - 24 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi halli-
57: - 13 E. Laine ym.: Ehdotukset laeiksi hallitus- tusmuodon 25 §:n muuttamisesta ......... . 48
58: muodon 23 ja 27 § :n sekä valtiopäiväjärjes-
59: tyksen muuttamisesta . . . . . . . ........... . 29 - 25 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi halli-
60: tusmuodon 43 §:n muuttamisesta ....... . 49
61: - 14 Liedes ym.: Ehdotukset laeiksi hallitus-
62: muodon 65 §:n, valtiopäiväjärjestyksen ja val- - 26 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi hallitus-
63: tion virkaehtosopimuslain muuttamisesta .... 31 muodon 47 §:n muuttamisesta ......... . 50
64: - 15 Niskanen ym.: Ehdotus laiksi hallitusmuo- - 27 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi hallitus-
65: don 6 §:n muuttamisesta .............. .. 33 muodon 71 §:n muuttamisesta ........... . 51
66: - 16 Niskanen ym.: Ehdotus laiksi hallitus- - 28 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi valtio-
67: muodon 6 §:n muuttamisesta ........... . 35 päiväjärjestyksen 2 §:n muuttamisesta ..... . 52
68:
69: 087900708P
70: Sisällysluettelo
71:
72: Siv. Siv.
73: - 29 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi valtio- - 49 Hokkanen ym.: Ehdotus laiksi rikoslain
74: päiväjärjestyksen 3 §:n muuttamisesta ..... . 53 2 luvun 4 a §:n muuttamisesta ......... . 78
75: - 30 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi valtio- - 50 Hyvönen ym.: Ehdotus laiksi huoneen-
76: päiväjärjestyksen 9 §:n muuttamisesta .... 54 vuokralain muuttamisesta ......•.......•. 79
77: - 31 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi valtio- - 51 Juvela ym.: Ehdotus laiksi huoneenvuok-
78: päiväjärjestyksen 12 §:n muuttamisesta ..•. 55 ralain 33 §:n muuttamisesta ............. . 80
79:
80: - 32 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi valtio- - 52 Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi kriminaali-
81: päiväjärjestyksen 31 §:n muuttamisesta .... 56 huoltotyön valtionavusta ...............•.. 81
82: - 33 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi valtio- - 53 Kuoppa ym.: Ehdotukset laiksi työtuo-
83: päiväjärjestyksen 32 §:n muuttamisesta •... 57 mioistuimen lakkauttamisesta ja sille kuulu-
84: vien asioiden siirtämisestä yleisten alioikeuk-
85: - 34 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi valtio- sien käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi sekä laiksi
86: päiväjärjestyksen 41 §:n muuttamisesta .... 58 yleisten alioikeuksien kokoonpanosta ja oi-
87: keudenkäynnistä työsuhderiitoja käsiteltäessä
88: - 35 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi valtio- ja ratkaistaessa .....•...•............ , ... 84
89: päiväjärjestyksen 58 §:n muuttamisesta ...• 59
90: - 54 Niskanen ym.: Ehdotus laiksi osakeyh-
91: - 36 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi valtio- tiölain muuttamisesta .................•.. 88
92: päiväjärjestyksen 80 §:n muuttamisesta .... 61
93: - 55 Toiviainen ym.: Ehdotus laiksi rikoslain
94: - 37 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi valtio- 12 ja 13 luvun muuttamisesta ........... . 90
95: päiväjärjestyksen 83 §:n muuttamisesta •... 62
96: - 56 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi rikos-
97: - 38 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi valtio- lain 13 luvun muuttamisesta ...........••• 92
98: päiväjärjestyksen 89 §:n muuttamisesta .... 63
99: - 57 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi rikos-
100: - 39 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi valtio- lain 31 luvun 1 §:n muuttamisesta 94
101: päiväjärjestyksen 89 §:n muuttamisesta .... 64
102: - 58 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi työtuo-
103: - 40 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi halli- mioistuimesta annetun lain 11 §:n muutta-
104: tusmuodon 2 §:n muuttamisesta .........• 65 misesta 95
105: - 41 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi kansan- - 59 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi luotto-
106: edustajien suorasta syyteoikeudesta ....... . 66 ehdoista osamaksukaupassa annetun lain 1
107: §:n muuttamisesta ..•...•.........••.••• 96
108: - 42 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi puo-
109: luelain 8, 9 ja 10 §:n kumoamisesta ..... . 68 - 60 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi huo-
110: neenvuokralain 39 §:n muuttamisesta ..•... 97
111: - 43 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi puolue-
112: tuen ja lehdistötuen kieltämisestä ......•• 69 - 61 P. Vennamoym.: Ehdotus laiksi ulkomaa-
113: laisten sekä eräiden yhteisöjen oikeudesta
114: - 44 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi minis- omistaa ja hallita kiinteätä omaisuutta ja
115: tereiden palkkojen alentamisesta ........•. 70 osakkeita annetun lain 1 §:n muuttamisesta 99
116: - 45 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi valta- - 62 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi vahin-
117: kunnallisesta tutkiotatoimistosta ..........• 71 gonkorvauslain muuttamisesta •...•....... 100
118: - 46 Aaltonen ym.: Ehdotus laiksi vakuutus- - 63 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi liiken-
119: sopimuslain muuttamisesta •.....•....•... 72 nevakuutuslain 5 §:n muuttamisesta .•.••• 103
120: - 47 Eenilä ym.: Ehdotus laiksi rikoslain - 64 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi liiken-
121: 6 luvun 2 §:n 4 kohdan kumoamisesta .•.. 75 nevakuutuslain 16 §:n muuttamisesta 104
122: - 48 Halonen ym.: Ehdotus laiksi rikoslain - 65 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi rauhan
123: 20 luvun 9 §:n 2 momentin kumoamisesta 77 suojelemisesta •.........•.....•.......••• 105
124: Sisällysluettelo 5
125:
126: Siv. Siv.
127: - 66 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi kansa- - 83 Koivisto ym.: Ehdotus laiksi leimavero-
128: laisen yksilösuojasta . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . 106 lain 9 a luvun kumoamisesta . . . . . . . . . . . . . . 136
129:
130: - 67 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi vuokra- - 84 Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi Pohjois-
131: asuntojen lunastusoikeudesta eräissä tapauk- Suomen vapauttamisesta 10 vuodeksi valtion-
132: sissa • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 108 veroista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 138
133:
134: - 68 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi Suomen - 85 Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi elokuva-
135: kalastusvyöhykkeestä annetun lain 1 §:n verolain 2 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 139
136: muuttamisesta . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 109 - 86 Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi kohtuut-
137: - 69 Almgren ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja tomalla valtionverotuksella kootun valtion
138: varallisuusverolain 17 §:n muuttamisesta 110 omaisuuden palauttamisesta kansalle . . . . . . . . 140
139:
140: - 70 Almgren ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja - 87 Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi maamme
141: varallisuusverolain 36 §:n muuttamisesta 111 pohtoturvevarojen käytön Jisäämisestä ja edis-
142: tämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 141
143: - 71 Almgren ym.: Ehdotus laiksi auto- ja
144: moottoripyöräverosta annetun lain muutta- - 88 Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi valtion
145: misesta 112 tietokonekeskuksesta annetun lain 1 §:n
146: muuttamisesta 142
147: - 72 Breilin ym.: Ehdotus laiksi arvonnousun
148: verottamisesta eräissä tapauksissa ....... . 114 - 89 Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja
149: varallisuusverolain 37 §:n muuttamisesta . . . . 144
150: - 73 Ekorre ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varal-
151: - 90 Lahti-Nuuttila ym.: Ehdotus laiksi tulo-
152: lisuusverolain 22 §:n muuttamisesta 118
153: ja varallisuusverolain 37 §:n muuttamisesta . . 145
154: - 74 Grönholm ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja - 91 E. Laine ym.: Ehdotus laiksi eräistä
155: varallisuusverolain 22 §:n muuttamisesta .• 120 väliaikaisista poikkeussäännöksistä verolakei-
156: - 75 lmpiö ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moot- hin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . • 146
157: toripyöräverosta annetun lain 7 ja 17 §:n - 92 Lattula: Ehdotus laiksi vuodelta 1979 toi-
158: muuttamisesta 123 mitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista
159: veroasteikoista ja veroprosenteista annetun
160: - 76 Jaatinen ym.: Ehdotus [aiksi auto- ja
161: lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • 147
162: moottoripyöräverosta annetun lain 7 §:n
163: muuttamisesta 125 - 93 Liedes ym.: Ehdotus laiksi vuodelta
164: 1979 toimitettavassa valtionverotuksessa so-
165: - 77 Järvilehto ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja
166: vellettavista veroasteikoista ja veroprosen-
167: varallisuusverolain 26 ja 27 §:n muuttami-
168: teista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 149
169: sesta 126
170: - 94 Liedes ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1980
171: - 78 Kaarna ym.: Ehdotus laiksi perintö- ja toimitettavassa valtionverotuksessa sovelletta-
172: lahjaverolain muuttamisesta .............. . 128 vista veroasteikoista ja veroprosenteista . . . . 151
173: - 79 Kauppi ym.: Ehdotus laiksi elinkeino- - 95 Liedes ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moot-
174: tulon verottamisesta annetun lain 46 §:n toripyöräverosta annetun Jain 3 §:n muut-
175: muuttamisesta 131 tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 153
176: - 80 Kauppi ym.: Ehdotus laiksi asuntotulon - 96 Liikanen ym.: Ehdotus laiksi maatilatalou-
177: verottamisesta eräissä tapauksissa annetun den tuloverolain muuttamisesta . . . . . . • . . . . . 154
178: lain muuttamisesta ..................... . 132
179: - 97 Linna ym.: Ehdotus laiksi maatilatalou-
180: - 81 Kivitie ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja va- den tuloverolain 17 §:n muuttamisesta . . . . 160
181: rallisuusverolain 33 §:n muuttamisesta •... 134
182: - 98 Melin: Förslag tili lag angående ändring
183: - 82 Kivitie ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varal- av lagen om skatt på inkomst och förmö-
184: lisuusverolain 55 § :n muuttamisesta . . . . . .• 135 genhet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 162
185: 6 Sisitly51uettelo
186:
187: Siv. Siv.
188: - 98 Melin: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuus- - 112 P. Puhakka ym.: Ehdotus laiksi maathl.a-
189: ver<llain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 165 talouden tuloverolain 5 ja 8 §:n muuttami-
190: sesta 202
191: - 99 Melin ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja va-
192: rallisuusverolain muuttamisesta ........... . 168 - 113 P. Puhakka ym.: Ehdotus laiksi eräistä
193: väliaikaisista poikkeussäännöksistä verolakei:-
194: - 100 Melin ym.: Ehdotukset laeiksi tulo- ja hin ................................... . 204
195: varallisuusverolain 29 §:n, tappiontasauksesta
196: tuloverotuksessa annetun lain 2 §:n ja elin- - 114 P. Puhakka ym.: Ehdotus laiksi indeksi-
197: keinotulon verottamisesta annetun lain 8 §:n ehdon käytön rajoittamisesta annetun lain
198: muuttamisesta 171 2 §:n muuttamisesta ................... . 205
199: - 115 Raatikainen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja
200: - 101 Melin: Förslag tili lagar angående ändring varallisuusverolain 36 §:n muuttamisesta .. 206
201: av 19 § lagen om förskottsuppbörd, 5 §
202: lagen om arbetsgivares socialskyddsavgift och - 116 Rautiainen ym.: Ehdotus laiksi vero-
203: lagen angående stämpelskatt ............. . 175 tuslain 72 §:n 1 momentin 4 kohdan sekä
204: 2 ja 3 momentin kumoamisesta . . . . . . . . . . 207
205: - 101 Melin: Ehdotukset laeiksi ennakkope-
206: - 117 Rosnell ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja va-
207: rintälain 19 §:n, työnantajan sosiaaliturva-
208: rallisuusverolain muuttamisesta . . . . . . . . . • . . 209
209: maksusta annetun lain 5 §:n ja leimavero-
210: lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 178 - 118 Saarinen ym.: Ehdotus laiksi valtion-
211: yhtiöiden neuvostosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 212
212: - 102 Melin m.fl.: Förslag tili lag angående
213: ändring av lagen om skatt på arv och gåva 181 - 119 Salolainen ym.: Ehdotus laiksi tulO- ja
214: varallisuusverolain 55 §:n muuttamisesta . . 215
215: - 102 Melin ym.: Ehdotus laiksi perintö- ja
216: lahjaverolain muuttamisesta .............. . 184 - 120 Salolainen: Ehdotukset laeiksi tulo- ja
217: varallisuusverolain 29 §:n ja elinkeinotulon
218: - 103 Miettinen: Ehdotus laiksi tulo- ja va- verottamisesta annetun lain 8 §:n muutta-
219: rallisuusverolain 26 ja 27 §:n muuttami- misesta 216
220: sesta ................... · .. · · · · · · · · · · · · · 187
221: - 121 Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja
222: - 104 Muroma ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta ......... . 218
223: varallisuusverolain muuttamisesta ......... . 188 - 122 Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja
224: varallisuusverolain muuttamisesta ......... . 222
225: - 105 Muroma ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja
226: varallisuusverolain 29 §:n muuttamisesta 191 - 123 Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja
227: varallisuusverolain 17 b ja 45 §:n muuttae
228: - 106 Mäki-Hakola ym.: Ehdotus laiksi lei-
229: misesta 224
230: maverolain 16 §:n muuttamisesta ....... . 192
231: - 124 Sillantaus yro.: Ehdotus laiksi vuo-
232: - 107 Perho ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja delta 1980 toimitettavassa valtionverotukses-
233: varallisuusverolain 41 §:n muuttamisesta 193 sa sovellettavista veroasteikoista ja veropro-
234: senteista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 226
235: - 108 Perho ym.: Ehdotus laiksi maatilatalou-
236: den tuloverolain muuttamisesta . . . . . . . . . • 194 - 125 Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi elinkeino-
237: tulon verottamisesta annetun lain 18 ja
238: - 109 Perho ym.: Ehdotus laiksi maatilatalou- 61 §:n muuttamisesta .. .. .. . .. .. .. .. . .. 228
239: den tuloverolain 10 §:n muuttamisesta 195
240: - 126 Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi maatila-
241: - 110 Petäjäniemi ym.: Ehdotus laiksi tulo- talouden tuloverolain muuttamisesta . . . . . . 230
242: ja varallisuusverolain 27 §:n muuttamisesta.. 1%
243: - 127 Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi velkojen
244: - 111 Poutanen ym.: Ehdotukset Iaeiksi tulo- korkojen vähennysoikeuden rajoittamisesta
245: ja varallisuusverolain ja maatilatalouden tulo- verotuksessa annetun lain 2 §:n muuttami-
246: verolain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 197 sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 233
247: 7
248:
249: Siv. Siv.
250: - 12S Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi perintö- - 144 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi .l$an,.
251: ja lahjaverolain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 235 sanedustajien palkkioiden tilapäisestii alen-
252: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 261
253: - 129 Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi liikevaih-
254: toverolain muuttamisesta . . . . . . . • . . . . . . . . 238 - 145 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi enim-
255: mäisverosta • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 262
256: - 130 Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi sähkö-
257: verosta annetun lain kumoamisesta . . . . . . . • 241 - 146 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi inflaa-
258: tion aiheuttaman verorasituksen nousun es-
259: - 131 Suonio ym.: Ehdotus laiksi valtion ra- tämisestä .............................. . 263
260: vitsemiskeskuksesta annetun lain 6 §:n muut-
261: - 147 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi avio-
262: tamisesta .............................. . 243
263: puolisoiden verottamisesta ...............• 264
264: - 132 Surakka ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja - 148 V. Vennamo ym.: Ehdotus Jaiksi vähim-
265: varallisuusverolain 26 § :n muuttamisesta .... 244 mäispalkan ja sitä vastaavan muun tulon
266: vapauttamisesta verosta ................. . 265
267: - 133 Sutinen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja
268: varallisuusverolain 17 b § :n muuttamisesta .. 246 - 149 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi ra-
269: vitsemuskustannusten vähentämisestä tulo- ja
270: - 134 Sutinen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverotuksessa .................. . 267
271: varallisuusverolain 45 §:n muuttamisesta ... 247
272: - 150 V. Ve1mamo ym.: Ehdotus laiksi ammat-
273: - 135 Uitto ym.: Ehdotus Jaiksi verotuslain tiautoilijoiden verojen alentamisesta ....... . 268
274: 46 ja 47 §:n muuttamisesta ............. . 248
275: - 151 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi pal-
276: - 136 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi eräistä kanpidätysten poistamisesta eräissä tapauk-
277: palkkatuloista verotuksessa tehtävistä vähen- sissa ................................. .. 269
278: nyksistä annetun lain 7 §:n muuttamisesta .. 250
279: - 152 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi liike-
280: - 137 P. Ve!1!11amo ym.: Ehdotus laiksi vd- vaihtoverosta vapauttamisesta ............ . 270
281: kojen korkojen vähennysoikeuden rajoitta-
282: misesta verotuksessa annetun lain 2 §:n - 153 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi liike-
283: 251 vaihtoveron väliaikaisesta alentamisesta 271
284: muuttamisesta
285: - 154 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi vält-
286: - 138 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi obli- tämättömyystarvikkeiden liikevaihtoverovapau-
287: gaatiolainojen veronhuojennuksista annetun desta ................................. . 272
288: lain 1 §:n muuttamisesta ............... . 252
289: - 155 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi elin-
290: - 139 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi obli- tarvikkeiden liikevaihtoveron sekä muiden
291: gaatiolainojen veronhuojennuksista annetun verojen ja maksujen poistamisesta ....... . 273
292: lain 1 S:t!l muuttamisesta ............... . 253
293: - 156 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi raken-
294: - 140 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi val- nustarvikkeiden liikevaihtoverovapaudesta .. 274
295: tion varmuusvarastoista annetun lain 1 §:n
296: väliaikaisesta muuttamisesta ............. . 254 - 157 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi pik-
297: kuverstaiden vapauttamisesta liikevai}Itove-
298: - 141 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi neste- rosta 275
299: mäisten polttoaineiden varmuusvarastointi-
300: - 158 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi pien-
301: maksusta annetun lain 3 §:n muuttamisesta 255
302: sirkkeleiden vapauttamisesta liikevaihtove-
303: - 142 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi indek- rosta 276
304: siehdon käytön rajoittamisesta annetun :lain - 159 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi pe-
305: muuttamisesta ......................... . 257 rintöverosta vapauttamisesta eräissä tapauk-
306: sissa ................................... 277
307: - 143 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi alueel-
308: lisesta kuljetustuesta annetun lain muutta- - 160 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi säh-
309: misesta 259 kön kuluttajahinnan pitämisestä kohtuullisena 278
310: 8 Sisällysluettelo
311:
312: Siv. Siv.
313: - 161 V. Vennamo ym.: Ehdotus Wksi öljy- - 179 Kauppi: Ehdotus laiksi raskauden kes-
314: jen enimmäisveroista . . . • . . . . . . . . . . . . . • . . 279 keyttämisestä annetun lain muuttamisesta • . 306
315:
316: - 162 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi työ- - 180 Kauppi ym.: Ehdotus laiksi alkoholi-
317: vaitaisen viennin kauppapoliittisen vahingon lain 27 §:n 1 momentin 1 kohdan kumoa-
318: korvaamisesta • . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . 280 misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . • 308
319: - 163 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi pien- - 181 Kauppi ym.: Ehdotus 1aiksi alkohoillain
320: yritysten tukemisesta pula-aikana . . . . . . . • • . 281 36 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 309
321: - 164 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi asun- - 182 Koivisto ym.: Ehdotus laiksi eläinten
322: tojen korjauslainoista . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . 282 käyttämisestä tieteellisissä kokeissa ....... . 310
323: - 165 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi oikeu- - 183 Lattula: Ehdotus laiksi alkoholilain 52
324: denmukaisesta kantohinnasta ja metsätyön an- §:n muuttamisesta .................•.... 313
325: sioiden parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 283
326: - 184 Manninen ym.: Ehdotukset laeiksi keski-
327: - 166 V. Vennamo ym.: Ehdotus Wksi Ruot-
328: oluesta annetun lain ja alkohoillain 4 §:n 1
329: sissa asuvien kotiinpaluusta . . . . . • . . . . . . . . 284
330: momentin kumoamisesta ............... . 314
331: - 167 Viljanen ym.: Ehdotus laiksi auto- ja
332: - 185 M. Puhakka ym.: Ehdotus laiksi kun-
333: moottoripyöräverosta annetun lain muuttami-
334: nallisesta kodinhoitoavusta annetun lain muut-
335: sesta • . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . • . • . 285
336: tamisesta 317
337: - 168 Vänskä ym.: Ehdotus laiksi liikevaihto-
338: - 186 Ronkainen ym.: Ehdotus laiksi alkoholi-
339: verolain 21 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 287
340: lain 43 §:n muuttamisesta ............. . 319
341: - 169 Vänskä ym.: Ehdotus laiksi !clueellisesta
342: kuljetustuesta annetun lain muuttamisesta . . 288 - 187 Salo: Ehdotus laiksi kunnallisista yleis-
343: sairaaloista annetun lain 2 §:n muuttamisesta 320
344: - 170 Väänänen ym.: Ehdotus laiksi perintö-
345: ja lahjaverolain 32 §:n muuttamisesta • . . . . 290 - 188 Saukkonen ym.: Ehdotus laiksi alkoholi-
346: lain 61 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 321
347: - 171 Bärlund ym.: Ehdotus laiksi liikepank-
348: kilain 12 ja 13 §:n muuttamisesta • . . • . . . . 292 - 189 Savola ym.: Ehdotus laiksi yliopistolli-
349: sista keskussairaaloista annetun lain 7 §:n
350: - 172 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi laina- muuttamisesta 322
351: koron enimmäismäärästä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 294
352: - 190 Söderström ym.: Ehdotukset %eiksi kan-
353: - 173 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi hen- santerveyslain 21 §:n ja kansanterveyslain
354: kilökohtaisten asuntolainojen korosta ja laina- voimaanpanosta annetun lain 3 §:n muutta-
355: ajasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 295 misesta 323
356: - 174 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi pien- - 191 Tuominen ym.: Ehdotus laiksi terveyden-
357: säästäiän indeksiturvasta • . . . . . . . . . . . . . . . . 296 hoitolain 43 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . 325
358: - 175 Eenilä ym.: Ehdotus ~aiksi liikkuvasta - 192 Eenilä ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain
359: kaupasta annetun lain muuttamisesta . . . . . . 297 50 §:n kumoamisesta . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . 327
360: - 176 Fred ym.: Ehdotus laiksi alkohoillain - 193 Ekorre ym.: Ehdotus laiksi rakennuslain
361: 22 §:n muuttamisesta . . . . • . . . . . . • . . . . . . . . 299 muuttamisesta 329
362: - 177 Joutsenlahti ym.: Ehdotus laiksi päihdyt- - 194 Jokela ym.: Ehdotus laiksi kuntien ja
363: tävien aineiden väärinkäyttäjien huollosta an- kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuk-
364: netun lain muuttamisesta . . . . . . . • . . . . . . . . 300 sista annetun lain 5 §:n muuttamisesta . . . . 332
365:
366: - 178 JärVilehto ym.: Ehdotus laiksi raskauden - 195 Anna-Liisa Jokinen ym.: Ehdotus laiksi
367: keskeyttäm.isestä annetun lain muuttamisesta 302 manttaalikunnan lakkauttamisesta . . . . . . . . . 334
368: Sisällysluettelo 9
369:
370: Siv. Siv.
371: - 196 Joutsenlahti ym.: Ehdotus laiksi julki- - 213 Surakka ym.: Ehdotus laiksi kuntien
372: sista huvitilaisuuksista annetun lain 5 §:n kantokykyluokituksesta annetun lain 1 §:n
373: muuttamisesta 336 muuttamisesta 367
374: - 197 Koppanen ym.: Ehdotus laiksi rakennus- - 214 Söderman: Ehdotus laiksi saariston käy-
375: lain 4 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . • 337 töstä ja suojelusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 368
376: - 198 Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi metsästys-
377: - 215 Söderström ym.: Ehdotus laiksi poliisi-
378: lain 27 §:n muuttamisesta . • . . . . . . . . . . . . 339
379: lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 371
380: - 199 Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi kalastus-
381: iain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 340 - 216 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi kun-
382: nallisvaalilain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 375
383: - 200 Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi petoeläin-
384: ten tappamien porojen korvaamisesta annetun - 217 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi kunnan
385: Jain 2 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 344 etuosto-oikeudesta kiinteistönkaupassa annetun
386: lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 377
387: - 201 Koskenniemi ym.: Ehdotus laiksi kun-
388: nallislain 5 ja 50 §:n muuttamisesta . . . . . . 346 - 218 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi kunnille
389: palo.. ja pelastustoimen kustannuksiin suoritet-
390: - 202 Koskenniemi ym.: Ehdotus laiksi poliisi-
391: lain ·muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 348 tavista valtionosuuksista ja -avustuksista an-
392: netun lain 1 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . 379
393: - 203 Kuoppa ym.: Ehdotukset laiksi kalastus-
394: lain 4 §:n muuttamisesta ja laiksi yleisestä - 219 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi raken-
395: kalastusoikeudesta ..................... . 349 nuslain muuttamisesta ................. . 38(}
396:
397: - 204 E. Laine ym.: Ehdotukset laeiksi kun- - 220 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi kunnal-
398: nallislain muuttamisesta sekä kunnallisista lislain muuttamisesta ................... . 381
399: satamajärjestyksistä ja liikennemaksuista an-
400: netun lain 1 §:n 3 momentin kumoamisesta 352 - 221 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi kunta-
401: jaosta annetun lain 2 ja 14 §:n muuttami-
402: - 205 E. Laine ym.: Ehdotukset laiksi kunnal.- sesta 385
403: lisen virkaehtosopimuslain muuttamisesta ja
404: eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ........... . 355 - 222 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi kun-
405: tien turvaamisesta ..................... . 386.
406: - 206 Luttinen ym.: Ehdotukset laeiksi ylei-
407: sestä kalastusoikeudesta ja kalastuslain muut- - 223 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi asutus-
408: tamisesta 358 keskusten maareformista ............... . 388
409: - 207 Pekonen ym.: Ehdotus laiksi kuntien - 224 Ekorre ym.: Ehdotukset J.aeiksi kansa-
410: yleisistä rahoitusavustuksista annetun lain 2 koululain muuttamisesta ja kehitysvammais-
411: §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 360 ten erityishuollosta annetun lain 29 §:n ja
412: 30 §:n 2 momentin kumoamisesta . . . . . . . . 390.
413: - 208 P. Puhakka ym.: Ehdotus laiksi metsäs-
414: tyslain 3 ja 4 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . • 361 - 225 Ekorre ym.: Ehdotukset laiksi taiteilija-
415: - 209 Raatikainen ym.: Ehdotus laiksi raken- professorin ja taiteilijan viroista sekä valtion
416: nuslain 136 a §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . 362 taiteilija-apurahoista ja laiksi taiteen edistä~
417: misen järjestelystä annetun lain 3 ja 4 §:n
418: - 210 Rosnell ym.: Ehdotus laiksi evankelis- muuttamisesta 392
419: luterilaisten seurakuntien virkataloista ja ra-
420: hastoista annetun lain 13 §:n muuttamisesta 363 - 226 Hirvelä ym.: Ehdotukset opintotukilaiksi
421: ja laiksi valtion opintotukikeskuksesta .... 395
422: - 211 Ruotsalainen ym.: Ehdotus laiksi kalas-
423: tuslain 4 ja 83 §:n muuttamisesta . . . . . . . . 364 - 227 Kanerva: Ehdotus ylioppilaskuntalaiksi 40()·
424: - 212 Salminen ym.: Ehdotus laiksi yhdys- - 228 Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi yhteisen
425: kuntien vesiensuojelutoimenpiteiden avustami- opettajan viroista ja toimista sekä opettajien
426: sesta annetun lain 5 §:n muuttamisesta 365 yhteiskäytöstä . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . .. . . . 404
427:
428: 2 087900708P
429: 10
430:
431: Siv. Siv.
432: - 22<) Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi yksityi- ~ 246 Kangas ym.: Ehdotus laiksi luopumiselä-
433: sistä kokeilukouluista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 407 kelain 2 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 451
434: - 230 Liikanen ym.: Ehdotus laiksi Mikkelin - 247 Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi yksityis-
435: kauppakorkeakoulusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 408 maiden maankuivatusjärjestelyjen jälkitöistä 452
436: - 231 Mattila ym.: Ehdotus laiksi kansanopis- - 248 Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi maan-
437: tojen valtionavusta annetun lain muuttami- kuivatuslainojen ja niiden korkojen anteeksi
438: sesta 410 antamisesta 454
439: - 232 Mattsson ym.: Ehdotus opintorahalaiksi 413 _ 249 Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi metsä-
440: - 233 Mattsson ym.: Ehdotus laiksi opintotuki- marjojen ja syötävien sienten talteenotosta,
441: lain 10 §:n muuttamisesta ............. . 418 markkinoinnista ja viennin edistämisestä .... 456
442:
443: - 234 Männistö ym.: Ehdotus laiksi Kuopion - 250 Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi vesien
444: korkeakoulusta annetun lain 4 §:n muutta- saastumisesta ammattikalastajille aiheutuneiden
445: misesta 420 kalavahinkojen korvaamisesta annetun lain 2
446: §:n muuttamisesta ..................... . 458
447: - 235 Paakkinen ym.: Ehdotus laiksi kansan-
448: opistojen valtionavusta annetun lain 3 §:n 1 - 251 Malm m. fl.: Förslag tili lag angående
449: momentin 3 kohdan kumoamisesta . . . . . . . . 422 ändring av 7 § lagen om lantbruksnämnder 459
450: - 236 Palmunen ym.: Ehdotus laiksi opinto- - 251 Malm ym.: Ehdotus laiksi maatalous-
451: tukilain 7 ja 10 §:n muuttamisesta . . . . . . . . 423 lautakunnista annetun lain 7 §:n muuttami-
452: sesta 460
453: - 237 Pihlajamäki ym.: Ehdotukset laiksi so-
454: siaalikasvattajaopistoista sekä laiksi eräiden - 252 Nieminen ym.: Ehdotus laiksi luopumis-
455: ammatillisten oppilaitosten valtionosuuksista eläkelain 10 §:n muuttamisesta ......... . 461
456: ja -avustuksista sekä korkotukilainoista anne-
457: tun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 425 - 253 Nikkilä ym.: Ehdotus laiksi maatilalain
458: 6 §:n muuttamisesta ................... . 462
459: - 238 Ronkainen ym.: Ehdotus laiksi opinto-
460: tukilain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 428 - 254 Perho ym.: Ehdotus laiksi maataloustulo-
461: lain 15 §:n muuttamisesta ............. . 463
462: - 239 !Ronkainen ym.: Ehdotus laiksi opinto-
463: keskusten valtionavusta annetun lain muut- - 255 M. Puhakka ym.: Ehdotus laiksi tor-
464: tamisesta 430 junta-ainelain 5 a ja 5 b §:n muuttamisesta 465
465:
466: - 240 Salminen ym.: Ehdotus laiksi koulujärjes- - 256 P. Puhakka ym.: Ehdotus laiksi maata-
467: telmän perusteista annetun lain 6 §:n muut- loustulosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 468
468: tamisesta 432
469: - 257 P. Puhakka ym.: Ehdotus laiksi m~tila-
470: - 241 P. Vennamo ym.: Ehdotus iaiksi opinto- lain muuttamisesta ..................... . 473
471: tukilain 7 §:n muuttamisesta ........... . 434
472: - 258 Työläjärvi ym.: Ehdotus laiksi maatalou-
473: - 242 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi opinto- den tutkimuskeskuksesta annetun lain 1 § :n
474: tukilain 10 §:n muuttamisesta ........... . 435 muuttamisesta 476
475:
476: - 243 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi kansa- - 259 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi maatila-
477: koululain 10 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . 436 tilastosta annetun lain 5 §:n muuttamisesta 478
478:
479: - 244 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi kehitys- - 260 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi pellon
480: alueiden ammatillisen koulutuksen tukemises- käytön rajoittamisesta annetun lain muutta-
481: ta annetun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 437 misesta 479
482: - 245 V. Vennamo ym.: Ehdotukset laiksi kor- - 261 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi koti-
483: keakoulujen sisäisen hallinnon perusteista ja eläintuotannon ohjaamisesta eräissi\ tapauksis-
484: eräiksi siihen liittyviksi laeiksi . . . . . . . . . . . . 439 sa annetun lain 5 a §:n muuttamisesta . . . . 481
485: 11
486:
487: Siv. Siv.
488: - 262 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi kylvö- - 281 Aaltonen ym.: Ehdotus laiksi sairaua,-
489: siementuotannon edistämisestä annetun lain vakuutuslain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 528
490: muuttamisesta 482
491: - 282 Almgren ym.: Ehdotukset laeiksi maatar
492: - 263 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi sato- lousyrittäjien eläkelain ja luopumiseläkelain
493: vahinkojen korvaamisesta annetun Jain muut- muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 531
494: tamisesta 484
495: - 283 Alppi ym.: Ehdotus laiksi työsopimus;-
496: - 264 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi pien-
497: lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 533
498: viljelijäin karjantarkkailuyhdistysten ja son-
499: ninpitoyhtymien valtionavustuksista annetun - 284 Breilin ym.: Ehdotus laiksi rintamasoti-
500: lain 1 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 486 laseläkelain 2 ja 9 §:n muuttamisesta . . . . 536
501: ..._ 265 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi luopu- - 285 Eenilä ym.: Ehdotus 'laiksi kotitaloustyön-
502: miseläkelain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 487 tekijän työsuhteesta annetun lain 1 §:n
503: - 266 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi kalan- muuttamisesta 538
504: saaliin hintatuesta annetun lain muuttami- - 286 Eenilä ym.: Ehdotus laiksi työaikalain,
505: sesta 490 19 §:n muuttamisesta ................. . 540
506: - 267 V. Vennamo ym.: Ehdotus maatilalaiksi 491 - 287 Ekorre ym.: Ehdotus laiksi sosiaalihuol-
507: - 268 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi maata- lon hallinnosta annetun lain 6 §:n muutta-
508: loustulolain 15 §:n kumoamisesta . . . . . . . . 507 misesta 541
509:
510: - 269 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi kansan - 288 Ekorre ym.: Ehdotus laiksi tapaturma-
511: pelastamiseksi elintarvikepulasta . . . . . . . . . . 508 vakuutuslain 8 §:n muuttamisesta . . . . . . . . 542
512:
513: - 270 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi paketti- - 289 Hyrynkangas ym.: Ehdotus laiksi sai-
514: peltojen kunnostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 509 rausvakuutuslain 35 §:n muuttamisesta . . . . 543
515:
516: - 271 V. Vennamo ym.: Ehdotus salaojituslaiksi 510 - 290 Hyvönen ym.: Ehdotus laiksi työnteki-
517: jäin eläkelain 5 b §:n muuttamisesta . . . . . . 544
518: - 27Z V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi maidon
519: tuottajahinnan parantamisesta ja voin koti- - 291 Hyvönen ym.: Ehdotus laiksi sairausva-
520: maisesta alennusmyynnistä . . . . . . . . . . . . . . . 512 kuutuslain 14 ja 19 §:n muuttamisesta . . . . 546
521:
522: - 273 V'. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi lypsy- - 292 Hyvönen ym.: Ehdotus laiksi lasten päi-
523: ja lihakarjan hankinnan lainoittamisesta . . . . 514 vähoidosta annetun lain muuttamisesta . . . . 548
524:
525: - 274 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi koh- - 293 Häikiö ym.: Ehdotus laiksi valtion eläke-
526: tuullisista väkilannoitteiden hinnoista elintar- lain 5 § :n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . .550
527: vikepulan estämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 516 - 294 Impiö ym.: Ehdotus 'laiksi valtion eläke-
528: - 275 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi lasin- lain 5 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . .5.51
529: alaisen viljelyn turvaamisesta . . . . . . . . . . . . 517 - 295 Juntumaa ym.: Ehdotus laiksi poikkeuk-
530: - 276 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi osa-aika- sista työnantajan velvollisuuteen järjestää
531: viljehnän erikoistumislainaista ja -tuesta 518 työntekijän eläketurva . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 552
532:
533: - 277 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi pien- - 296 Järvilehto ym.: Ehdotus laiksi lapsilisä-
534: metsälöiden turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 521 lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 554
535:
536: - 278 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi turkis- - 297 Kanerva: Ehdotus laiksi työmarkkinajär-
537: eläinten kasvattamisen edistämisestä . . . . . . 522 jestöistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 556
538:
539: - 279 Aaltonen ym.: Ehdotus opiskelijain eläke- - 2% Kangas ym.: Ehdotus laiksi maatalous..
540: laiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 523 yrittäjien eläkelain 8 §:n muuttamisesta . . . . 558
541: - 280 Aaltonen ym.: Ehdotus laiksi klansan- - 299 Kauppi ym.: Ehdotus laiksi kansanelä..
542: eläkelain 30 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . 526 kelain 33 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 560
543: 12 Sisällysluettelo
544:
545: Siv. Siv.
546: - 300 Kauppinen ym.: Ehdotus laiksi maatalous- - 320 Liedes ym.: Ehdotus laiksi työntekijäin
547: yrittäjien eläkelain 6 a §:n muuttamisesta . . 561 eläkelain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 631
548:
549: - 301 Kauppinen ym.: Ehdotus laiksi sairaus- - 321 Liedes ym.: Ehdotus työllisyyslaiksi • . 635
550: vakuutuslain 19 §:n muuttamisesta . . . . . . . . 562
551: - 322 Luja-Penttilä ym.: Ehdotus laiksi työ-
552: - 302 Kauppinen ym.: Ehdotus laiksi lasten sopimuslain 37 §:n muuttamisesta . . . . . . . . 639
553: kotihoidontuesta . . . . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . 563 - 323 Mattsson ym.: Ehdotus laiksi sairausva-
554: kuutuslain 23 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . 641
555: - 303 Koivisto ym.: Ehdotus laiksi vuosiloma-
556: lain 7 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 569 - 324 Mattsson ym.: Ehdotus laiksi työsopi-
557: muslain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 643
558: - 304 Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi siirtotyö-
559: läisten päivärahasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 571 - 325 Mattsson ym.: Ehdotus työsuojelulaiksi 647
560: - 305 Koskinen ym.: Ehdotus laiksi valtakun- - 326 Mattsson ym.: Ehdotus laiksi työturvalli-
561: nallisista työttömyyskassoista annetun lain 20 suuslain 47 §:n muuttamisesta ........... . 658
562: §:n 2 momentin kumoamisesta . . . . . . . . . . 572
563: - 327 Mattsson ym.: Ehdotus laiksi työsuojelu-
564: - 306 Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi työntekijäin, hallinnosta annetun lain 6 §:n 2 momentin
565: luottamusmiehen ja eräiden muiden luotta- kumoamisesta 659
566: mushenkilöiden työsuhdeturvasta • . . . . . . . . . 573
567: - 328 Mattsson ym.: Ehdotukset ammattitauti-
568: - 307 Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi työturvalli- laiksi ja laiksi tapaturmavakuutuslain muut-
569: suuslain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 577 tamisesta 660
570:
571: - 308 Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi yhteistoimin- - 329 Mattsson ym.: Ehdotus laiksi opintova-
572: nasta yrityksissä annetun lain muuttamisesta 578 paalain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 668
573:
574: - 309 Lahti-Nuuttila ym.: Ehdotus laiksi sai- - 330 Nieminen-Mäkynen ym.: Ehdotus laiksi
575: rausvakuutuslain 35 §:n muuttamisesta . . . . 581 lapsilisälain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 669
576:
577: - 310 E. Laine ym.: Ehdotus sosiaaliturvalaiksi 582 - 331 Nieminen-Mäkynen ym.: Ehdotus laiksi
578: työsopimuslain 17 ja 37 §:n muuttamisesta 670
579: - 311 E. Laine ym.: Ehdotus laiksi vähimmäis-
580: eläkkeestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 609 - 332 Pekkarinen ym.: Ehdotus ~aiksi työn-
581: välityslain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 672
582: - 312 E. Laine ym.: Ehdotus ~aiksi kansaneläke-
583: lain 3 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 611 - 333 M. Puhakka ym.: Ehdotus iaiksi työsopi-
584: muslain 26 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 674
585: - 313 E. Laine ym.: Ehdotus laiksi sairausva-
586: kuutuslain 35 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . 613 - 334 P. Puhakka ym.: Ehdotukset laeiksi kan-
587: saneläkelain 20 §:n ja työntekijäin eläkelain
588: - 314 E. Laine ym.: Ehdotus laiksi työehto- 4 c §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 676
589: sopimuksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 614
590: - 335 P. Puhakka ym.: Ehdotus laiksi työsopi-
591: - 315 E. Laine ym.: Ehdotus laiksi wosiloma- muslain 17 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . • . . 678
592: lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 621
593: - 336 P. Puhakka ym.: Ehdotus laiksi metsä-
594: - 316 E. Laine ym.: Ehdotus laiksi työtervey- ja uittotöissä suoritettavasta palkkauksesta 680
595: denhuollosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 623
596: - 337 P. Puhakka ym.: Ehdotus laiksi valta-
597: - 317 Lattula: Ehdotus laiksi kansaneläkelain kunnallisista työttömyyskassoista annetun lain
598: 20 §:n muuttamisesta 628 muuttamisesta 683
599: - 318 Lehtinen ym.: Ehdotus laiksi valtion elä- - 338 Pukkio ym.: Ehdotus 'laiksi työsopimus-
600: kelain 5 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 629 lain 17 §:n muuttamisesta . .. .. .. . .. . .. .. . 688
601: - 319 Lehtinen ym.: Ehdotus laiksi valtion - 339 Pukkio ym.: Ehdotus laiksi työturvalli-
602: eläkelain 5 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 630 suuslain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 689
603: Sisällysluettelo 13
604:
605: Siv. Siv.
606: - 340 Raatikainen ym.: Ehdotus laiksi kunnal- - 359 Taxell m. fl.: Förslag tili lag angående
607: listen viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain ändring av lagen om barndagvård . . . . . . • . 719
608: 1 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 691
609: - 359 Taxell ym.: Ehdotus laiksi lasten päivä-
610: - 341 Rihtiniemi-Koski: Ehdotus laiksi kansan- hoidosta annetun lain muuttamisesta . . . . . . 720
611: eläkelain 23 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . • 6?3
612: - 360 Toiviainen ym.: Ehdotus laiksi yrittäjien
613: - 342 Rosnell ym.: Ehdotukset laeiksi työn- eläkelain 9 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 721
614: tekijäin eläkelain 7 §:n ja valtion eläkelain - 361 Toiviainen ym.: Ehdotus laiksi kansan-
615: 7 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 694 eläkelain 22 §:n muuttamisesta • . . . . . . . . . 722
616: - 343 Rosnell ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuu- - 362 Tuovinen ym.: Ehdotus laiksi sairaus-
617: tuslain muuttamisesta • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 696 vakuutuslain 19 ja 20 §:n muuttamisesta . • 723
618: - 344 Rosnell ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain - 363 Uitto ym.: Ehdotus laiksi työsopimus-
619: 1 ja 13 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 697 lain 52 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . • . . 725
620: - 345 Ruotsalainen ym.: Ehdotus laiksi lapsi- - 364 Uitto ym.: Ehdotus luottamusmieslaiksi 727
621: lisälain 1 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . • 698
622: - 365 Uitto ym.: Ehdotus laiksi työehtosopi-
623: - 346 Rytkönen ym.: Ehdotus laiksi työaikalain muslain muuttamisesta . . . . . . . . • • . . . . . . • • 731
624: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 699
625: - 366 Uitto ym.: Ehdotus laiksi valtakunnalli-
626: - 347 Rytkönen ym.: Ehdotus laiksi metsä- ja sista työttömyyskassoista annetun lain 24 ja
627: uittotöissä työskentelevien eläke-ehdoista • . 701 26 b §:n muuttamisesta .. . .. .. .. .. . .. .. .. 737
628:
629: - 348 Saarinen ym.: Ehdotus laiksi kansanelä- - 367 Valo ym.: Ehdotus laiksi työaikalain
630: kelain 20 ja 35 §:n muuttamisesta . . . . . . . . 703 muuttamisesta 738
631:
632: - 349 Salminen ym.: Ehdotus laiksi työsopi- - 368 P. Vennamo ym.: Ehdotukset laeiksi
633: muslain muuttamisesta 705 työntekijäin eläkelain ja lyhytaikaisissa työ-
634: suhteissa olevien työntekijäin eläkelain muut-
635: - 350 Salminen ym.: Ehdotus laiksi työllisyys- tamisesta 740
636: lain muuttamisesta . . . • . . • • . . • . . . . . • . . . • • 708 - 369 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi lyhyt-
637: - 351 Salo: Ehdotus laiksi tapaturmavakuutus- aikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin elä-
638: lain muuttamisesta • . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . • 709 kelain muuttamisesta ...................• 743
639: - 370 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi valtion
640: - 352 Saukko: Ehdotus laiksi valtion eläkelain
641: eläkelain 9 a ja 10 a §:n muuttamisesta • . 744
642: 5 §:n muuttamisesta . . .. . . .. . . .. . . .. .. .. 710
643: - 371 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi maata-
644: - 353 Savola ym.: Ehdotus laiksi sotilasvam- lousyrittäjien eläkelain muuttamisesta . . . . . • 745
645: malain 6 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 711
646: - 372 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi kansan-
647: - 354 Suonio ym.: Ehdotus laiksi kansaneläke-
648: eläkelain 27 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 748
649: lain 22 b §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 712
650: - 373 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi kansan-
651: - 355 Surakka ym.: Ehdotus laiksi työsopimus-
652: eläkelain 30 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . 749
653: lain 3 §:n muuttamisesta .. .. .. . .. .. .. .. • 714
654: - 374 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi kansan-
655: - 356 Surakka ym.: Ehdotus laiksi tapaturma-
656: eläkkeeseen suoritettavasta tukilisästä ja asu-
657: vakuutuslain 4 §:n muuttamisesta . . . . . . . . 715
658: mistuesta annetun lain 3 ja 4 §:n muuttami-
659: - 357 Söderström ym.: Ehdotus laiksi maata- sesta 750
660: lousyrittäjän vuosiloman ja sijaisavun järjestä- - 375 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi yli-
661: misestä annetun lain muuttamisesta ..... . 716 määräisistä eläkkeistä .................. .. 752
662: - 358 Tamminen ym.: Ehdotus laiksi perhe- - 376 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi sairaus-
663: eläkelain 20 §:n muuttamisesta .........• 718 vakuutuslain muuttamisesta ............. . 753
664: Siv. Siv.
665: - 3Tf P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi sairaus- - 395 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi tyÖJ:!lai-
666: vakuutuslain muuttamisesta .............. 754 kan turvasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 781
667:
668: - 378 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi lapsilisä- - 396 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi palkka-
669: Wn l §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 756 ja eläketulojen katosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 783
670:
671: - 379 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi lapsi- - 397 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi nais-
672: lisälain 1 a §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 757 ten .palkan jälkeenjääneisyyden korjaamisesta 784
673:
674: - 380 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi lapsen - 398 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi metsä-
675: elatustuen turvaamisesta annetun lain 8 §:n työntekijöiden ansioiden turvaamisesta 785
676: muuttamisesta 758
677: - 399 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi tehos-
678: - 381 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi vählm- tetusta työsuojelusta ................... . 786
679: mäistoimeentulon turvaamisesta ......... . 759
680: - 400 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi työvoi-
681: - 382 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi työsopi- man kasvatuskorvauksesta ............... . 787
682: muslain 51 §:n muuttamisesta ........... . 761
683: - 401 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi äidin-
684: - 383 P. Veooamo ym.: Ehdotus laiksi pien- palkasta ............................... . 789
685: yrittäjän vuosilomarahasta annetun lain muut-
686: tamisesta 762 - 402 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi asumis-
687: tuen nostamisesta ja sen saannin laajentarni-
688: - 384 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi maata- sesta 790
689: lousyrittäjän vuosiloman ja sijaisavun järjestä-
690: - 403 Westerlund ym.: Ehdotukset laeiksi maa-
691: misestä annetun lain muuttamisesta ..... . 764
692: talousyrittäjien eläkelain ja yrittäjien eläke-
693: - 385 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi valta- [ain muuttamisesta ..................... . 791
694: kunnallisista työttömyyskassoista annetun lain
695: - 404 Astala ym.: Ehdotus laiksi tieliikennelain
696: 15 ja 20 §:n muuttamisesta ............. . 766
697: 5 a §:n muuttamisesta ................. . 794
698: - 386 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi eroraha- - 405 Björklund ym.: Ehdotukset radiolaiksi
699: lain 5 § :n muuttamisesta ............... . 767 sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ..... . 796
700: - 387 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi sotilas- - 406 Breilin: Ehdotus laiksi valtionrautateiden
701: vammalain 10 ja 18 §:n muuttamisesta . . . . 768 talouden hoidon yleisistä perusteista annetun
702: fain 1 §:n muuttamisesta ............... . 804
703: - 388 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi työeläk-
704: keiden nostamisesta vähimmäispalkan tasolle 769 - 407 Anna-Liisa Jokinen ym.: Ehdotus laiksi
705: Helsir,gin-Salon-Turun radan rakentarni-
706: - 389 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi sota- sesta 806
707: veteraanien perusoikeuksista . . . . . . . . . . . . . . 770
708: - 408 Knuuttila ym.: Ehdotus laiksi yleisistä
709: - 390 V. Vennruno ym.: Ehdotus laiksi sotiem- teistä annetun lain 37 §:n muuttamisesta . . 808
710: me veteraanieläkkeistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 772
711: - 409 Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi yksityis-
712: - 391 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi rinta- ja kunnanteiden siirtämisestä valtion omistuk-
713: masotilaseläkelain muuttamisesta . . . . . . . . . . 774 seen ja hoitoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 809
714: - 392 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi invali- - 410 Koskenniemi ym.: Ehdotus tieliikenne-
715: dien ja rintamamiesten kansaneläkkeestä 776 laiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 810
716:
717: - 393 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi työn - 411 Rautiainen ym.: Ehdotus laiksi tielii-
718: oikeuden toimeenpanosta . . . . . . . . . . . . . . . . 777 kennelain 8 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . .825
719: - 394 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi työn - 412 Saukko ym.: Ehdotus laiksi yksityisistä
720: saannin turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 779 teistä annetun lain 93 §:n muuttamisesta . . 826
721: 15
722:
723: Siv. Siv.
724: - 413 V. v~amo ym.: Ehdotus laiksi auto- - 424 Kortesalmi ym.: Ehdotus vapailkapptltt-
725: kuljetusten tasavertaisuudesta kehitysal.ucilla 828 laiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 855
726: - 414 P. Puhakka ym.: Ehdetus laiksi puolus- - 425 Leppine:a. ym.: Ehdotus laiksi inwstati-
727: tusvoimista 829 varauslain muuttamisesta ............•....• 856
728: - 415 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi puOlus- - 426 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi laifiojel!l.
729: tusvoimista annetun lain 2 § :n muuttami- korkoavustuksista hätätapauksissa . . . . . . . . . • 857
730: sesta 832
731: - 427 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi tulli-
732: - 416 Bärlund ym.: Ehdotus ttrotevastuulaiksi '833 verolain 13 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 859
733: - 417 &irakka ym.: Ehdotus laiksi palkkaturva- ~ 428 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi ennak-
734: lain .2 §:n muuttamisesta ............... . 836 koperintälain muuttamisesta ............. . 861
735: - 418 P. VenMmo ym.: Ehdotus laiksi eräistä - 429 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi vuoden
736: väliaikaisista poikkeuksista sotatuomioistuimis- 1979 veronpalautusten maksamisesta ....... . 863
737: ta ja oikeudenkäynnistä niissä annettuun la-
738: kiin 11 päivänä huhtikuuta 1947 annetun - 430 V. Vennamo ym.: Ehdotas laiksi aut-o-
739: lain 7 §:n muuttamisesta ............... . 837 ja moottoripyöräverosta annetun lain muut-
740: tamisesta 864
741: - 419 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi lapsen
742: huoltoa tai tapaaruisoikeutta koskevan tuo- - 431 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi neste-
743: mion täytäntöönpanosta annetun lain muut- mäisten polttoaineiden varmuusvarast<Mntimak-
744: tamisesta 839 susta annetun lain 3 §:n väliaikaisesta muut-
745: tamisesta ............................... . 865
746: - 420 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi syyttö-
747: mästi vangitulle tai tuomitulle valtion varois- - 432 V. Vennamo ym.: Ehdotus Wksi kuntien
748: ta maksettavasta korvauksesta annetun lain yleisestä kalleusluokituksesta annetun laia
749: muuttamisesta 840 6 §:n muuttamisesta ................... . 866
750:
751: - 421 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi pakko- - 433 Leppänen: Ehdotus laiksi asuntotulon ve-
752: huutokauppojen estäruisestä ............. . 842 rottamisesta eräissä tapauksissa annetun lain
753: 1 §:n muuttamisesta ................... . 867
754: - 422 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi pien-
755: yrittäjän saatavan turvaamisesta ......... . 843 - 434 Hautala ym.: Ehdotus laiksi vuodelta
756: - 423 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi eräistä 1980 toimitettavassa valtionverotuksessa sovel-
757: oikeudenkäynneistä valtion ja kunnan palve- lettavista veroasteikoista ja veroprosenteista .. 868
758: luksessa oleville aiheutuvien kustannusten kor-
759: - 435 Halonen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja va-
760: vaamisesta valtion ja kunnan varoista ..... . 844
761: rallisuusverolain muuttamisesta ........... . 870
762:
763: - 1 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi työvoima- - 436 Puolanne ym.: Ehdotus laiksi liikevaihto-
764: ministeriön oikeudesta myöntää lykkäystä työl- verolain 18 b § :n muuttamisesta . . . . . . . . . . 872
765: lisyyspoliittisten suhdannelainojen takaisinmak-
766: - 437 Leppänen ym.: Ehdotus tieliikennelaiksi 874
767: sulle eräissä tapauksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 849
768: - 2 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi koirave- - 438 Fred ym.: Ehdotus tieliikennelaiksi . . . . 880
769: rosta 850
770: - 439 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi eräistä
771: - 3 V. Vennamo ym.: Ehdotukset laeiksi ennak- palkkatuloista verotuksessa tehtävistä vähen-
772: koperintälain 63 §:n, työnantajan sosiaaliturva- nyksistä annetun lain 7 §:n muuttamisesta . . 882
773: maksusta annetun lain 18 §:n sekä liikevaihto-
774: verolain 81 §:n muuttamisesta ........... . 852 - 440 Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi lannoite-
775: verosta 883
776: - 4 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi alueellises-
777: ta kuljetustuesta annetun lain 2 §:n muutta- - 441 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi makeis-
778: misesta 854 verosta 884
779: 16 Sisällysluettelo
780:
781: Siv. Siv.
782: - 442 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi sokeri· - 450 Häikiö: Ehdotus laiksi opintotukilain
783: verosta 886 muuttamisesta 895
784: - 443 Järvilehto ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain - 451 Perho ym.: Ehdotus laiksi metsätalouden
785: 1 ja. 1 a S:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 887 veronhuojennuksista . . . . . . . . . . . . . • . • . . • . . . 897
786: - 444 Leppänen ym.: Ehdotus laiksi luottolaitos- - 452 Kauppi ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuu-
787: ten varoista myönnettävistä eräistä korkotuki- tuslain 23 §:n muuttamisesta . . . . . . • • . . • . • • 899
788: lainoista annetun lain 2 ja 5 §:n muuttami·
789: 889 - 453 Nieminen-Mäkynen ym.: Ehdotus laiksi
790: sesta
791: opintotukilain muuttamisesta . . . . . . . . . . . • . • 901
792: - 445. Halonen ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain
793: 1 ja 1 a §:n muuttamisesta . . . . • . . • . . • . . • . . 890 - 454 Hyrynkangas ym.: Ehdotus laiksi sairaus-
794: vakuutuslain 23 §:n muuttamisesta . . • . . . . • 903
795: - 446 Kivitie ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain
796: - 455 Leppänen: Ehdotus laiksi opintotukilain
797: 1 ja 1 a S:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 891
798: muuttamisesta 905
799: - 447 Leppänen ym.: Ehdotus laiksi eräistä
800: - 456 Ursin ym.: Ehdotus laiksi opintotukilain
801: poikkeuksista valtakunnallisista työttömyyskas-
802: muuttamisesta •..•.•••••..•.•••....••••• 906
803: soista annettuun lakiin • . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 892
804: - 457 Leppänen: Ehdotus laiksi liikepankkilain
805: - 448 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi työnan-
806: muuttamisesta 908
807: tajan työttömyysvakuutusmaksun suuruudesta
808: vuonna 1980 • • . . . . . . . . . . . . . . . • . . • . . . • . • • 893
809: - 449 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi vuodelta
810: 1980 suoritettavasta työnantajan sosiaaliturva-
811: maksusta ja vakuutetun sairausvakuutusmak-
812: susta 894
813: 1979 vp.
814:
815: Lakialoite n:o 5.
816:
817:
818:
819:
820: Ekorre ym.: Ehdotukset laeiksi hallitusmuodon ja valtiopäiväjär·
821: jestyksen muuttamisesta.
822:
823:
824: E d u s k u n n a II e.
825:
826:
827: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ.
828:
829: Aloitteen tarkoituksena on tasavallan pre- presidentin oikeus hajoittaa eduskunta ja mää-
830: sidentin valinnan siirtäminen erikseen valitta- rätä uudet vaalit toimitettaviksi, mikä tehtävä
831: vilta kolmeltasadalta valitsijamieheltä eduskun- aloitteen mukaan tulisi olla eduskunnalla itsel-
832: nalle, missä yhteydessä poistettaisiin tasavallan lään.
833:
834:
835:
836:
837: ALOITTEEN PERUSTELUT.
838:
839: Tasavallan presidentin vaali on syytä säätää !itsijamiesvaaleja koskevat säännökset olisi ku-
840: eduskunnan tehtäväksi. t'nottava.
841: Vaalitavan muutos vahvistaisi kansan valitse- Tasavallan presidentin päätehtävänä on hoi-
842: man eduskunnan asemaa ylimpänä valtioelime- taa maan ulkopolitiikkaa. Sitä varten presiden-
843: nä. Työväenliike ja muutkin kansanvaltaiset tillä on säilytettävä tarpeelliset valtaoikeudet.
844: voimat ovat perinteisesti olleet eduskunnassa Vaalitavan muutos ei vaikuta presidentin ase-
845: toimitettavan presidentin vaalin kannalla. Val- maan ulkopolitiikan hoidossa muuten kuin
846: tiosääntökomitean enemmistö on ehdottanut korkeintaan siten, että vaalin tulos ilmaisee
847: presidentin vaalin siirtämistä eduskunnan teh- eduskunnan enemmistön tukevan presidentin
848: täväksi. ulkopoliittista linjaa.
849: Valtiosääntömme on kokonaisuudessaan
850: Periaatteellisten syiden lisäksi painavat käy- uudistamisen tarpeessa. Tässä yhteydessä ei
851: tännölliset syyt puoltavat vaalitavan muutosta. kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista puuttua
852: Tätä osoittaa se, että presidentin vaalissa on: muihin valtiosääntökysymyksiin, jotka eivät
853: lukuisia kertoja käytetty poikkeusmenettelyä. kiinteästi liity presidentin valintaan.
854: Nytkin on ehdotettu presidentin toimikauden Vaalitavan muutos antaa aiheen samanaikai-
855: jatkamista lailla, koska nykyiselle presidentille sesti poistaa presidentille nykyisin kuuluva oi-
856: ei seuraavissa vaaleissa olisi vakavasti otetta- keus määrätä uudet vaalit toimitettaviksi ja
857: vaa vastaehdokasta. Tässä tilanteessa olisi tar- hajoittaa eduskunta. Tällä estettäisiin sellainen
858: koituksenmukaisinta poikkeusmenettelyn si- mahdollisuus, että presidentti pyrkisi vaikutta-
859: jasta muuttaa pysyvästi presidentin vaalitapaa. maan tulevaan presidentin vaaliin eduskunnan
860: Ehdotamme hallitusmuodon 23 §:ää muutet- hajoittamisella. Muutenkin eduskunnan aseman
861: tavaksi niin, että eduskunta valitsee tasavallan vahvistaminen edellyttää, ettei oikeutta edus-
862: presidentin. Vaalimenettely olisi sama kuin kunnan hajoittamiseen ja uusien vaalien mää-
863: valitsijamiesten toimittaessa vaalin. Täydentä- räämiseen ole eduskunnan ulkopuolisella ta-
864: viä määräyksiä vaalimenettelystä voidaan tarvit- holla. Tosiasiallisesti uusien vaalien määrää-
865: taessa ottaa eduskunnan työjärjestykseen. Va- minen lienee tähänkin asti tapahtunut merkit-
866: 0879005055
867: 2 Lakialoite n:o 5
868:
869:
870: tävimpien eduskunnassa edustettuina olevien hyväksytyksi on tarkistettava myös kansanedus-
871: puolueiden tahdosta. Ehdotamme hallitusmuo- tajain vaaleista annettua lakia, jossa on mai-
872: don ja valtiopäiväjärjestyksen säännöksiä muu- nintoja presidentin oikeudesta määrätä uudet
873: tettaviksi siten, ·että eduskunta saa yksin val- vaalit.
874: lan määrätä uudet eduskuntavaalit toimitetta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
875: viksi kesken vaalikauden. Päätös asiasta voi-
876: taisiin tehdä samalla tavalla kuin päätetään että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
877: valtiopäivien aloittamis- ja päättymisajankoh- lakiehdotukset:
878: dista. Tämän valtiosäännön muutoksen tultua
879:
880: 1.
881: Laki
882: hallitusmuodon 23 ja 27 §:n muuttamisesta.
883:
884: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä maara-
885: tyllä tavalla, muutetaan 17 päivänä heinäkuuta 1919 annetun Suomen hallitusmuodon ( 94/
886: 19) 23 § :n 1 ja 2 momentti sekä 27 § näin kuuluviksi:
887:
888: 23 §. 27 §.
889: Tasavallan presidentin valitsee eduskunta Presidentin asiana on kutsua eduskunta yli-
890: syntyperäisten Suomen kansalaisten joukosta määräisille valtiopäiville sekä avata ja päättää
891: kuudeksi vuodeksi kerrallaan. valtiopäivät.
892: Vaali toimitetaan helmikuun 15 päivänä
893: sinä vuonna, jona presidentin toimikausi päät-
894: tyy. Jos vaalissa, joka toimitetaan umpilipuin, Tämä laki tulee voimaan päivänä
895: joku saa enemmän kuin puolet annetuista äänis- kuuta 19 ja sillä kumotaan tasavallan pre-
896: tä, on hän valittu. Muussa tapauksessa toimite- sidentin valitsijamiesten vaalista 13 päivänä ke-
897: taan uusi vaali ja, jollei silloinkaan kukaan saa säkuuta 1969 annettu laki (362/69) ja tasa-
898: .ehdotonta enemmistöä, vieläkin uusi vaali nii- vallan presidentin vaaalista 22 päivänä helmi-
899: den kahden ehdokkaan välillä, jotka toisessa kuuta 1924 annettu laki (59 /24) .
900: .vaalissa ovat saaneet suurimmat äänimäärät.
901: Äänten jakautuessa tasan ratkaisee arpa.
902:
903:
904:
905:
906: 2.
907: Laki
908: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta.
909:
910: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä maara-
911: tyllä tavalla, muutetaan 13 päivänä tammikuuta 1928 annetun valtiopäiväjärjestyksen (7 /28)
912: 3 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 30 päivänä kesäkuuta 1955 annetussa laissa (335/
913: 55), sekä 20 ja 22 § näin kuuluviksi:
914:
915: 3 §.
916:
917: Eduskunnalla on oikeus määrätä uudet vaa- vat vaalit, jollei uusia vaaleja uudestaan maa-
918: lit toimitettaviksi ennen 1 momentissa maini- rätä, neljäntenä vuonna sen jälkeen, kun edel-
919: tun nelivuotiskauden päättymistä. Siinä tapauk- liset vaalit toimitettiin.
920: sessa toimitetaan näitä vaaleja lähinnä seuraa-
921: Lakialoite n:o 5 3
922:
923: 20 §. 22 §.
924: Jos eduskunta on maarannyt uudet vaalit Tasavallan presidentin määräykset, joita tar-
925: toimitettaviksi, sen on hajaannuttava ennen koitetaan 18 ja 21 § :ssä, julistetaan siinä jär-
926: vaaleja. Uusien vaalien jälkeen eduskunnan on jestyksessä kuin lakien ja asetusten julkaisemi-
927: kokoonnuttava varsinaisille valtiopäiville vaa- sesta on säädetty.
928: lien tuloksen julkaisemisen jälkeen seuraavan
929: kalenterikuukauden ensimmäisenä päivänä. Tämä laki tulee voimaan päivänä
930: kuuta 19
931:
932:
933: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
934:
935: Mikko Ekorre Anna-Liisa Jokinen Inger Hirvelä
936: Anna-Liisa Hyvönen
937: 1979 vp.
938:
939: Lakialoite n:o 6.
940:
941:
942:
943:
944: Ekorre ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen 32 ja 51 §:n
945: muuttamisesta.
946:
947:
948: E d u s k u n n a 11 e.
949:
950:
951: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ.
952:
953: Aloite tähtää kansanedustajan aloiteoikeuden sen esitystä voidaan esittää muutettavaksi.
954: laajentamiseen poistamalla erityinen yleinen Tämä edellyttää valtiopäiväjärjestyksen 32 ja
955: aloiteaika sekä vastaavasti laventamalla nykyis- 51 §:n muuttamista.
956: tä tulkintaa sen suhteen, missä määrin hallituk-
957:
958:
959:
960:
961: ALOITTEEN PERUSTELUT.
962:
963: Eduskunnan lainsäädäntövalta on lisääntyväs- sissa. Tuolloin valtiopäivämiehillä oli mahdolli-
964: ti siirtynyt hallitukselle ja toimeenpanokoneis- suus yleisenä aloiteaikana vapaasti laajentaa
965: tolle. Eniten tähän siirtymään ovat vaikutta- käsiteltävien asioiden piiriä hallituksen valmis-
966: neet yhteiskunnalliset, poliittiset ja käytännöl- telemat asiat huomioon ottaen. Aloitteenteko-
967: liset syyt. Niiden ohella eduskunnan valtaa oikeuden rajoituksia perusteltiinkin alunperin
968: ovat kaventaneet kansanedustajan aloiteoikeut- sillä, että kaikkien valtiopäivillä käsiteltävien
969: ta koskevat säännökset ja erityisesti niiden tiu- asioiden olisi oltava tiedossa valtiopäiviä aloi-
970: kentunut tulkinta. tettaessa.
971: Eduskunta tekee päätöksensä pääasiassa hal- Nykyisin valtiopäiviä avattaessa ei pystytä
972: lituksen esitysten pohjalta. Kansanedustajat voi- antamaan paljonkaan tietoja valtiopäiville an-
973: vat saattaa asioita vireille eduskunta-aloittei- nettavista esityksistä. Näin ollen kansanedus-
974: den avulla. Valtiopäivien alussa, yleisen aloi- tajien on yleisenä aloiteaikana vaikea aloitteis-
975: teajan kuluessa, edustajat voivat tehdä aloit- saan varautua valtiopäiville annettaviin halli-
976: teita rajoituksitta. Yleisen aloiteajan jälkeen tuksen esityksiin. Toisaalta tiedetään, että niil-
977: aloitetta ei saa VJ 32 §:n mukaan tehdä, "jol- lä aloitteilla, jotka eivät liity hallituksen esityk-
978: lei siihen joku eduskunnan jo tekemä päätös siin, ei ole paljonkaan merkitystä. Aloitteita to-
979: tahi hallituksen esitys tai esityksen peruutta- sin tehdään runsaasti, mutta niitä ei oteta kä-
980: minen taikka muu valtiopäiväin aikana sattu- siteltäviksi yleensä muuten kuin hallituksen
981: nut tapaus suorastaan anna aihetta". esitysten yhteydessä.
982: Valtiopäiväjärjestyksen 28 §:n mukaan ta- Yleisen aloiteajan jälkeen, silloin kun esi-
983: savallan presidentti ilmoittaa valtiopäiviä ava- merkiksi hallituksen esitys antaisi aiheen aloit-
984: tessaan, mitkä hallituksen esitykset silloin teen tekoon, aloiteoikeus on noudatetun käy-
985: eduskunnalle annetaan. tännön mukaan tiukasti rajattu. Aikaisempaa
986: Asioiden vireillepanoa valtiopäivillä koske- väljempää tulkintaa tiukennettiin erityisesti
987: vat säännökset ovat periaatteiltaan peräisin sää- perustuslakivaliokunnan kannanotossa vuonna
988: tyvaltiopäivien ajoilta, jolloin käytäntönä oli, 1957. Tuolloin varsin keinotekoisesti luotu-
989: että kaikki valtiopäivien käsiteltävät hallituk- jen tulkintasääntöjen pohjalta käytäntöä on jat-
990: sen esitykset ilmoitettiin valtiopäivien avajai- kuvasti kiristetty. Hallituksen esityksen joh-
991: Lakialoite D: o 6 5
992:
993: dosta tehdyssä ~laitteessa ei sallita juuri muuta tiukemmat kuin muissa pohjoismaissa. Esimer-
994: kuin vähäisiä poikkeuksia hallituksen esityk- kiksi Norjassa ja Tanskassa ei ole ollenkaan
995: sestä, jos kysymyksessä on voimassa olevien vastaavia rajoituksia kuin Suomessa. Rajoituk-
996: säännösten muuttaminen. Yleisen aloiteajan sia ei ole myöskään Neuvostoliitossa, useim-
997: jälkeen aloitteita ei ole sallittu 'käytännössä missa muissa sosialistisissa maissa, Saksan Liit-
998: tehtävän millään muulla perusteella kuin hal- totasavallassa, Sveitsissä eikä USA:ssa, Monissa
999: lituksen esityksen antamisen tai peruuttami- maissa sallitaan jopa yksittäisten kansalaisten
1000: , sen johdosta. tai kansalaisjärjestöjen aloitteet.
1001: Aloiteoikeuden tiukka rajaus on tulkintateit- On syytä vielä korostaa, että nykyiseen epä-
1002: se johdettu koskemaan myös eduskunnan oi- tyydyttävään .tilanteeseen on ajauduttu nimen-
1003: keutta tehdä muutoksia hallituksen esityksiin. omaan tulkintateitse soveltamalla valtiopäivä-
1004: Tällä seikalla on käytännön eduskuntatyössä järjestyksen tulkintaan muilla oikeudenaloilla
1005: suuri merkitys. Omaksutut muutoksenteko-oi- käytettyjä sääntöjä ja ottamatta huomioon suo-
1006: keuden rajoitukset, joille ei löydy perusteita raan valtiosäännöstä ilmeneviä periaatteita. On
1007: valtiosäännöstä, asettavat hyvin ahtaat puitteet esimerkiksi väitetty, että kansanedustajan aloi-
1008: valiokuntien ja edustajien oma-aloitteisille ehdo- teoikeutta koskeva säännös on poikkeussääntö,
1009: tuksille. jota on tulkittava suppeasti. Tälle juridiselle
1010: Aloite- ja muutoksenteko-oikeuden rajoituk- rakennelmalle ei löydy laista mitään perustet-
1011: set eivät ole estäneet -suurta aloitetulvaa ylei- ta, mutta sen sijaan on helppo osoittaa, että
1012: senä aloiteaikana, vaan lienevät sitä pikemmin- tässä tulkinnassa ei ole otettu ollenkaan huo-
1013: kin edistäneet, kun edustajat ovat yleisenä aloi- mioon perustuslakien muodostamaa kokonai-
1014: teaikana pyrkineet summittaisesti kaikin tavoin suutta, mihin aloiteoikeuden sääntely liittyy.
1015: laajentamaan käsiteltävien asioiden piiriä. Hallitusmuodon mukaan valtiovalta kuuluu
1016: kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontu-
1017: Yleisen aloiteajan lyhyys ja sijoittuminen nut eduskunta. Eduskunnan tärkein tehtävä on
1018: eduskunnan järjestäytymisen yhteyteen heiken- lainsäädäntötyö. Myös aloiteoikeuden sääntelyä
1019: tää tuntuvasti edustajan mahdollisuutta harki- olisi arvioitava eduskunnan päätehtävä huo-
1020: ta, mistä asioista aloitteet olisi tehtävä, ja pun- mioon ottaen - eduskunnan toimintaoikeuk-
1021: nita aloitteen sisältöä sekä käytännössä estää sia laajentavasti tulkiten. Aloiteoikeuden rajoit-
1022: aloitteen huolellisen valmistelqn. tamisen taustalla eivät tietenkään ole olleet
1023: Edellä esitetty, perustuslakivaliokunnan ja pelkästään oikeudelliset näkökohdat, vaan en-
1024: puhemiehen yksittäisten ratkaisujen pohjalta sisijaisesti poliittiset perustelut, jotka varsin
1025: jatkuvasti tiukentunut soveltamiskäytäntö on avoimesti tuodaankin esiin esimerkiksi profes-
1026: saanut eduskunnassa laajenevaa arvostelua osak- sori Paavo Kastarin perustuslakivaliokunnalle
1027: seen. Kansanvaltaisuuden periaatteisiin ei sovi vuonna 1957 antamassa lausunnossa. Poliittis-
1028: ylimmän lainsäädäntöelimen jyrkkä sidonnai- ten perustelujen esittäminen tällaisessa yhtey-
1029: suus hallituksen esityksiin - aloitteiden ja dessä on hyväksyttävää ja luonnollista, sillä
1030: muutosehdotusten estäminen asiaharkinnan si- juuri niistähän erimielisyydet juontavat juu-
1031: jasta muodollisin ja keinotekoisin juridisin pe- rensa. Mielestämme nykyisin omaksuttu käytän-
1032: rustein. Hallituksen esit)'lsten valmistelusta vas- tö olisi varsin pitkälle korjattavissa muuttamal-
1033: taavan ministeristön poliittinen vastuu edus- la valtiopäiväjärjestyksen tulkinta kansanedusta-
1034: kunnalle ei riitä takaamaan, että yksittäiset eh- jan oikeuksia laajentavaan suuntaan perustus-
1035: dotukset olisivat eduskunnan tahtoa vastaavat. lakivaliokunnassa. Toinen, selkeä vaihtoehto on
1036: Hallituksen ylivahvaa asemaa ja edustajien säännösten muuttaminen.
1037: aloitteellisuuden estämistä on perusteltu sillä, Eduskunnan lainsäädäntövallan vahvistami-
1038: että näin ehkäistään harkitsemattomat päätök- seksi ehdotamme valtiopäiväjärjestykseen seu-
1039: set. Tällainen perustelu osoittaa syvää epä- raavia muutoksia:
1040: luottamusta demokratiaan ja kansan kykyyn Eduskunta-aloitetta koskevan 32 §:n 1 mo-
1041: arvioida edustajiensa toimintaa. Kaiken lisäksi mentista ehdotamme poistettavaksi säännökset,
1042: on huomautettava, että tasavallan presidentillä jotka rajoittavat aloitteen tekemistä yleisen
1043: on oikeus jättää vahvistamatta eduskunnan hy- aloiteajan päätyttyä. Aloitteita saisi siis tehdä
1044: väksymä lakiehdotus. koko valtiopäivien ajan samassa laajuudessa
1045: Kansanedustajan aloite- ja muutosehdotus- kuin nykyisin yleisenä aloiteaikana.
1046: oikeuden rajoitukset ovat Suomessa selvästi Valiokuntia koskevan 51 §:n 1 momentin
1047: 6 Lakialoite n:o 6
1048:
1049: viimeistä lausetta ehdotamme tarkistettavaksi Vaitiopäiväjärjestyksen 57 ja 80 §, joiden
1050: niin, että sanamuodosta käy ilmi valiokunnan nojalla puhemies voi estää asiaan kuulumatto~
1051: oikeus esittää tarpeellisiksi katsottuja muutok- man keskustelun ja ehdotuksen sekä kieltäy-
1052: sia käsiteltävään ehdotukseen. tyä esittelemästä asioita, jäisivät ennalleen.
1053: Ehdotetuista säännöksistä seuraisi samalla, Muutetut säännökset vaikuttaisivat kuitenkin
1054: että eduskunnan oikeus tehdä muutoksia käsi- 80 §:n mukaisiin puhemiehen valtuuksiin.
1055: teltäviin ehdotuksiin laajenisi. Valiokunnassa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
1056: tai täysistunnossa käsiteltävään asiaan liittyviä
1057: ehdotuksia ei kiellettäisi muodollisin perus- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1058: tein, vaan niihin otettaisiin kantaa asiaharkin- lakiehdotuksen:
1059: nan perusteella.
1060:
1061:
1062: Laki
1063: valtiopäiväjärjestyksen 32 ja 51 §:n muuttamisesta.
1064:
1065: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrä-
1066: tyllä tavalla, muutetaan 13 päivänä tammikuuta 1928 annetun valtiopäiväjärjestyksen (7 /28)
1067: 32 §:n 1 momentti ja 51 §:n 1 momentti näin kuuluviksi:
1068:
1069: 32 §. den päivän kuluessa sen asettamisesta ja, sitä
1070: Eduskunta-aloite on edustajan tehtävä kir- myöten kuin asiat ehditään valmistella, lähe-
1071: jallisesti valtiopäivien aikana. tettävä jokaisesta asiasta eduskunnan täyistun-
1072: toon mietintö, jossa valiokunta esittää asian
1073: johdosta tarpeellisiksi katsomansa ehdotukset.
1074: 51 §.
1075: Kunkin valiokunnan on kokoonnuttava kah-
1076:
1077:
1078: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
1079:
1080: Mikko Ekorre Anna-Liisa Hyvönen Unto Ruotsalainen
1081: Anna-Liisa Jokinen Pauli Puhakka Niilo Koskenniemi
1082: Inger Hirvelä
1083: 1979 vp. 7
1084:
1085: Lakialoite n:o 7.
1086:
1087:
1088:
1089:
1090: Kivitie ym.: Ehdotukset laiksi valtiopäiväjärjestyksen 2 ja 4 § :n
1091: muuttamisesta ja laiksi kansanedustajain vaaleista annetun
1092: lain muuttamisesta.
1093:
1094:
1095: E d u s k u n n a 11 e.
1096:
1097: Suomen vaalijärjestelmä perustuu suhteelli- taa kunkin vaalipiirin keskuslautakunnassa.
1098: siin vaaleihin. Suhteellisuuden toteutuminen ei Perustettava uusi toimielin, valtakunnallinen
1099: kuitenkaan valtiollisissa vaaleissa ole valtakun- vaalilautakunta, vahvistaisi vaalien tuloksen
1100: nallisesti tarkka. Puolueet eivät saa edusta- kaikilta muilta osin paitsi Ahvenanmaan maa-
1101: janpaikkoja tarkalleen samassa suhteessa kuin kunnan vaalipiirin osalta.
1102: ne saavat ääniä. Tämä johtuu vaalipiirijaosta ja Samoin kuin voimassa olevassa laissa myös
1103: vaaliliitoista sekä myös vaalien tuloksen las- ehdotuksessa on lähdetty siitä, ettei vaalivali-
1104: kentamenetelmästä. tusta voida tehdä erikseen vaaliviranomaisten
1105: Ehdotuksen mukaan suhteellisuutta lisättäi- päätöksistä, vaan vasta päätöksestä, jolla vaa-
1106: siin edustajainvaaleissa ottamalla käyttöön ta- lien tulos on vahvistettu. Vaalivalitus voisi si-
1107: sauspaikkajärjestelmä, jossa tasauspaikkoja oli- ten Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiriä lu-
1108: si 15. Niillä tasoitettaisiin niin pitkälle kuin kuun ottamatta kohdistua vain valtakunnalli-
1109: ne riittävät edustajanpaikkojen jako noudatta- sen vaalilautakunnan päätökseen. Valitus ehdo-
1110: maan puolueiden saamien äänien osuuksia kai- tetaan tehtäväksi suoraan korkeimpaan hallin-
1111: kista äänistä. Nykyiset 200 edustajanpaikkaa to-oikeuteen.
1112: täytettäisiin edelleen vaalipiireistä voimassa Edustajanvaalit Ahvenanmaalla toimitettai-
1113: olevien säännösten mukaisesti. Sen jälkeen kun siin nykyisten säännösten mukaisesti.
1114: ne olisi täytetty, puolueiden saarnat tasauspai- Edellä tarkoitetut uudistukset edellyttävät
1115: kat jaettaisiin puolueiden sisällä ehdokkaiden valtiopäiväjärjestyksen ja kansanedustajain vaa-
1116: saamien vertauslukujen suuruuden mukaisessa leista annetun lain muuttamista. Mikäli uudis-
1117: iärjestyksessä riippumatta siitä, mistä vaalipii- tukseen halutaan liittää valtakunnallisen tai
1118: ristä ehdokkaat ovat. vaalipiirikohtaisen äänikynnyksen käyttöön-
1119: Tasauspaikkojen määrän pysyttämiseksi mah- otto, asiasta tulisi ottaa perussäännökset val-
1120: dollisimman pienenä ja myös suhteellisuuden tiopäiväjärjestykseen. Ehdotuksen mukaan eh-
1121: lisäämiseksi ehdotetaan samalla vaalien tulok- dokkaat vaaleihin asetettaisiin yksittäin ja
1122: sen laskennassa siirryttäväksi d'Hondtin mene- heille annettaisiin äänet henkilökohtaisesti. Suh-
1123: telmästä, jossa puolueiden ehdokkaille määri- teellisuuden nykyistä parempi toteutuminen
1124: tellään vertausluvut jakamalla puolueen saarnat voidaan teknisesti saada aikaan myös siten,
1125: äänet lukusarjalla 1, 2, 3, 4 jne., muunnet- että äänestäjällä on esimerkiksi mahdollisuus
1126: tuun St. Lagues'n menetelmään, jossa vastaa- valita, antaako hän äänensä listalle, johon on
1127: vana jakajana on lukusarja 1.4, 3, 5, 7 jne. ehdokkaiksi asetettu useampia henkilöitä, vai
1128: Koska tasauspaikoilla ja vaalien tuloksen haluaako hän kohdistaa äänensä vain tietylle
1129: laskentajärjestelmän muutoksella saavutettaisiin listalla olevalle ehdokkaalle.
1130: yleensä tarkka suhteellisuus, vaaliliitot kävisi- Valtiopäiväjärjestyksen 2 §:ää ehdotetaan
1131: vät vaaliteknisesti tarpeettomiksi. Tämän vuok- muutettavaksi siten, että kansanedustajien lu-
1132: si vaaliliittojärjestelmä ehdotetaan poistetta- kumäärä lisääntyy tasauspaikkojen määrällä eli
1133: vaksi. 15:llä. Valtiopäiväjärjestyksen 4 §:n 1 mo-
1134: Tasauspaikkajärjestelmä edellyttää vaalien mentissa säädettäisiin edustajanpaikkojen jakau-
1135: tuloksen valtakunnallista laskentaa. Tämän tumisesta 200 vaalipiiripaikkaan ja 15 tasaus-
1136: vuoksi vaalien tulosta ei enää voitaisi vahvis- paikkaan. Tarkemmat säännökset vaalipiiri- ja
1137: 8 Lakialoite n:o 7
1138:
1139:
1140: tasauspaikoista annettaisiin edustajainvaalilaissa. mukaisesti 3 luvun otsakkeesta on poistettava
1141: Äänikynnyksiä koskevat perussäännökset voi- vaaliliittoja koskeva maininta sekä 30 ja 37 §
1142: taisiin tarvittaessa ottaa valtiopäiväjärjestyksen kumottava tarpeettomina.
1143: 4 §:n 5 momenttiin. 26 §. Pykälän 1 momentin sanamuotoa on
1144: Lakiin kansanedustajain vaaleista ehdotettuja tarkistettava sen vuoksi, että voimassa olevan
1145: muutoksia perustellaan seuraavasti. lain mukaisilla edustajanpaikoilla tarkoitetaan
1146: ehdotuksessa vaalipiiripaikkoja.
1147: 1 §. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan teh- 32 §. Vaalipiirin keskuslautakunnan ko-
1148: täväksi kansanedustajien lukumäärän lisäyksestä kousaikaluetteloa olisi tarkistettava sen vuoksi,
1149: ja tasauspaikkojen käyttöönottamisesta johtu- että 86 §:ää koskevan ehdotuksen mukaan
1150: vat muutokset. Vaalipiiripaikoilla tarkoitetaan keskuslautakunta kokoontuisi vahvistamaan
1151: voimassa olevan edustajainvaalilain mukaisia äänestyksen tuloksen 4. päivänä vaalien jälkeen
1152: edustajanpaikkoja, jotka edelleen jaettaisiin vaa- eikä vahvistamaan vaalien tuloksen 5. päivänä
1153: Lipiirien kesken vaalipiireissä Suomen kansalai- vaalien jälkeen kuten voimassa olevassa laissa
1154: sina henkikirjoitettujen asukkaiden lukumäärän säädetään.
1155: mukaan. Tasauspaikoilla tarkoitetaan edustajan- 37 a, 38 ja 43 a §. Vaaliliittojärjestelmän
1156: paikkoja, jotka jakaantuvat vaalipiireihin edus- poistamisesta johtuvat muutokset olisi tehtävä
1157: tajainvaalilakiin lisättävässä uudessa 7 a luvussa 37 a §:ään, 38 §:n 3 momenttiin ja 43 a §:n
1158: säädetyllä tavalla. 1 momenttiin. Viimeksi mainitun muutoksen
1159: 2 §. Voimassa olevan lain mukainen edus- mukaan myös yhteislistan muodostamisesta
1160: tajanpaikkojen jako vaalipiirien kesken koskisi annettujen ilmoitusten käsittelystä ja ratkaise-
1161: ehdotuksen mukaan sellaisenaan vaalipiiripaik- misesta vaalipiirin keskuslautakunnassa olisi so-
1162: koja. veltuvin osin voimassa, mitä puolueen ehdokas-
1163: 2 a §. Ehdotetussa 2 a §:ssä säädettäisiin listan julkaisemista koskevan hakemuksen kä-
1164: uudesta vaaliviranomaisesta, valtakunnallisesta sittelystä ja ratkaisemisesta on säädetty.
1165: vaalilautakunnasta. Sen asettaminen olisi välttä- 7 luvun otsake. Otsake ehdotetaan muutet-
1166: mätöntä, koska vaalien tulos tasauspaikkajärjes- tavaksi vastaamaan luvun uutta sisältöä.
1167: telmän ja äänikynnyksen vuoksi olisi laskettava 85 §. Tasauspaikkojen määrän pysyttämi-
1168: ja vahvistettava valtakunnallisesti. Säännös on seksi mahdollisimman pienenä ja myös vaalien
1169: samankaltainen kuin vaalipiirin keskuslautakun- tarkan suhteellisuuden saavuttamiseksi ehdote-
1170: taa koskeva 3 §. Valtioneuvosto asettaisi kui- taan vaalien tuloksen laskentamenetelmässä siir-
1171: tenkin valtakunnallisen vaalilautakunnan, johon ryttäväksi nykyisin voimassa olevasta ns.
1172: kuuluisi puheenjohtaja ja kuusi muuta jäsen- d'Hondtin järjestelmästä muunnettuun St.
1173: tä sekä kuusi varajäsentä. Lagues'n järjestelmään. Molemmissa järjestel-
1174: Valtakunnallinen vaalilautakunta toimisi oi- missä kunkin puolueen ehdokkaille vaalipiiris-
1175: keusministeriön yhteydessä. Tämä helpottaisi sä annetaan heidän henkilökohtaisten äänimää-
1176: lautakunnan toimintaa. Tiedot äänestyksen tu- riensä mukaisessa järjestyksessä vertausluvut.
1177: loksesta eri vaalipiireissä voitaisiin toimittaa d'Hondtin järjestelmässä vertausluvut saadaan
1178: lautakunnalle ja muu yhteydenotto lautakun- jakamalla puolueen hyväksi vaalipiirissä annet-
1179: taan suorittaa oikeusministeriön kautta. tujen hyväksyttyjen äänien lukumäärä luvuilla
1180: Lautakunta voisi käyttää oikeusministeriön 1, 2, 3, 4 jne. Muunnetussa St. Lagues'n jär-
1181: vapaakirjeoikeutta. Lautakunnan kustannukset jestelmässä nämä luvut ovat 1.4, 3, 5, 7 jne.
1182: maksettaisiin oikeusministeriön määrärahoista. Tätä tarkoittava muutos tehtäisiin 85 §:n 2
1183: momenttiin.
1184: 9 ja 10 §. Toimikautta ja päätösvaltaisuutta
1185: 86 ja 87 §. Voimassa olevan lain 86 ja
1186: koskeviin 9 ja 10 §:ään ehdotetaan tehtäväksi 87 § korvattaisiin äänestyksen tuloksen vah-
1187: valtakunnallista vaalilautakuntaa tarkoittavat vistamista koskevilla säännöksillä. Tasauspaik-
1188: lisäykset noudattaen vaalipiirin keskuslautakun- kajärjestelmän käyttöönottamisen vuoksi vaa-
1189: nasta voimassa olevia periaatteita. lien tuloksen vahvistaminen olisi siirrettävä
1190: 3 luvun otsake, 30 ja 37 §. Kun ·ehdotuk- vaalipiiritasolta valtakunnalliselle tasolle. Ehdo-
1191: sella toteutetaan vaalien tarkka valtakunnalli- tuksen mukaan valtakunnallinen vaalilautakunta
1192: nen suhteellisuus puolueiden kesken, käyvät vahvistaisi vaalien tuloksen. Vaalipiirin keskus-
1193: vaaliliitot tarpeettomiksi. Tästä syystä ehdote- lautakunta sen sijaan vahvistaisi ehdotetun 86
1194: taan luovuttavaksi vaaliliittojärjestelmästä. Sen § :n mukaan äänestyksen tuloksen vaalipiirissä.
1195: Lakialoite n:o 7 9
1196:
1197: Äänestyksen tulosta koskevassa päätöksessä oli- Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirissä. Sen
1198: si mainittava kaikki vaalien tuloksen vahvista- mukaan siellä noudatettaisiin soveltuvin osin,
1199: misessa tarvittavat tiedot, koska valtakunnalli- mitä vaalipiirin keskuslautakunnan toimenpi-
1200: nen vaalilautakunta vahvistaisi vaalien tuloksen teistä äänestyksen tuloksen vahvistamiseksi on
1201: äänestyksen tulosta koskevien päätösten perus- säädetty. Kun Ahvenanmaan maakunnan vaa-
1202: teella. Siitä, mitä tietoja päätöksessä olisi mai- lipiirissä valitaan vain yksi edustaja ja ehdok-
1203: nittava, säädettäisiin 87 §: ssä. kaita voivat asettaa vain valitsijayhdistykset,
1204: Vaalipiirin keskuslautakunta vahvistaisi olisi tästä aiheutuvat erot tietysti otettava huo-
1205: äänestyksen tuloksen 4. päivänä toisen vaali- mioon äänestyksen tulosta vahvistettaessa.
1206: päivän jälkeen pidettävässä kokouksessa, joka 98 a §. Vaalipiirin keskuslautakunnat vah-
1207: alkaisi kello 9. Kokousaika on valittu siten, vistaisivat äänestyksen tuloksen ja toimisivat
1208: että keskuslautakunnalle jäisi riittävä, joskin muutoinkin itsenäisesti. Vaalipiirin keskuslau-
1209: lyhyt aika toimittaa päätös äänestyksen tulok- takunnan päätöksestä tai toimenpiteestä ei kui-
1210: sesta valtakunnalliselle vaalilautakunnalle. Sen tenkaan tulisi voida valittaa erikseen. Myös-
1211: tulisi 98 f § :n mukaan vahvistaa vaalien tulos kään vaalipiirin keskuslautakuntaa alempien
1212: 5. päivänä toisen vaalipäivän jälkeen pidettä- vaaliviranomaisten päätöksistä vaalien toimitta-
1213: vässä kokouksessa, joka alkaisi kello 16. misessa ei voida valittaa erikseen. Voimassa ole-
1214: Ehdotuksen 87 §:ssä ei olisi tarpeen mai- van lain muutoksenhakujärjestelmä perustuu
1215: nita erikseen yhteislistoja, koska niitä ja nii- vaaliluetteloita koskevia päätöksiä lukuun ot,
1216: den ehdokkaita koskee edustajainvaalilain 31 e tamatta siihen, että muutoksenhaku sallitaan
1217: § :n 6 momentin nojalla ilman eri säännöstä vasta päätöksestä, jolla vaalien tulos on vah-
1218: se, mitä puolueista ja niiden ehdokkaista tässä vistettu. Ehdotuksen mukaan tämä järjestelmä
1219: yhteydessä ehdotetaan säädettäväksi. säilytettäisiin. Siitä aiheutuisi se, että vaalipii-
1220: 88 §. Vaalipiirin keskuslautakunnan olisi rin keskuslautakunnan päätöksestä tai toimen-
1221: toimitettava äänestyksen tulosta koskeva pää- piteestä saisi valittaa siinä yhteydessä, kun va-
1222: tös kiireellisesti valtakunnalliselle vaalilautakun- litetaan valtakunnallisen vaalilautakunnan pää-
1223: nalle. Päätöksen tulisi olla perillä hyvissä ajoin töksestä, jolla vaalien tulos on vahvistettu. Tä-
1224: ennen 5. päivänä toisen vaalipäivän jälkeen män johdosta uudessa 98 a §:ssä säädettäisiin,
1225: pidettävää kokousta. Aikaa päätöksen toimitta- että 7 luvussa tarkoitettuun vaalipiirin keskus-
1226: miseen olisi hieman yli vuorokausi. Tarvittaessa lautakunnan päätökseen ei saa hakea erikseen
1227: oikeusministeriö antaisi ohjeet menettelystä. muutosta.
1228: Kun vaalien tuloksen julkaiseminen siirtyi- Muutoksenhausta Ahvenanmaan maakunnan
1229: si valtakunnalliselle vaalilautakunnalle ja vaali- vaalipiirin keskuslautakunnan päätökseen sää-
1230: piirin keskuslautakunta vain vahvistaisi äänes- dettäisiin 99 b §: ssä.
1231: tyksen tuloksen, riittäisi, että äänestyksen tu- 7 a luku. Uudessa 7 a luvussa säädettäisiin
1232: los julkaistaisiin ilmoituksella, joka pannaan valtakunnallisen vaalilautakunnan toimenpiteis-
1233: nähtäväksi keskuslautakunnassa ja lähetetään tä vaalien tuloksen vahvistamiseksi. Lukuun
1234: puolueiden piiriasiamiehille. Tällä olisi merki- sisältyvät tasauspaikkajärjestelmää koskevat yk-
1235: tystä lähinnä yleisenä tiedottamistoimena. sityiskohtaiset säännökset.
1236: 90 ja 91 §. Pykälät ehdotetaan kumotta- 98 b §. Valtakunnallisen vaalilautakunnan
1237: viksi, koska 90 §:ssä tarkoitetusta kokouk- kokous, jossa vaalien tulos vahvistetaan, pidet-
1238: sesta säädettäisiin nyt 86 §:ssä ja 91 §:n mu- täisiin ehdotuksen mukaan samana päivänä
1239: kaisesta valtakirjasta 98 h §: ssä. kuin voimassa olevan lain mukaan vaalipiirin
1240: 93 §. Vaalien tuloksen määräämistä vas- keskuslautakunnat vahvistavat vaalien tulok-
1241: taa ehdotuksessa äänestyksen tuloksen vahvis- sen. Kokous alkaisi kuitenkin vasta kello 16,
1242: taminen, mitä tarkoittava muutos tehtäisiin jotta vaalipiirin keskuslautakunnille jäisi riit-
1243: 93 §:ään. Valtakunnallisen vaalilautakunnan tävästi aikaa toimittaa äänestyksen tulosta kos-
1244: kokouksissa puolueiden piiriasiamiehillä ei oli- kevat päätökset valtakunnalliselle vaalilautakun-
1245: si oikeutta olla läsnä. nalle. Toisaalta kokousta ei voida siirtää myö-
1246: 95 §. Pykälä olisi kumottava tarpeettoma- hemmäksi, koska siinä tapauksessa, että hajoi-
1247: na. Sen sisältämästä asiasta säädettäisiin ehdo- tusvaalit toimitettaisiin helmikuun kolmanneksi
1248: tuksen 98 f §:ssä. sunnuntaiksi ja sitä seuraavaksi maanantaiksi
1249: 96 §. Voimassa olevan lain 96 § korvattai- sattuvana 21 ja 22 päivänä, vaalien tulos vah-
1250: siin selventävällä säännök.sellä menettelystä vistettaisiin lauantaina 27. 2. ja uusi eduskun-
1251: 2 0879005055
1252: 10 Lakialoite n:o 7
1253:
1254:
1255: ta kokoontuisi jo seuraavana maanantaina 1. paikkoja, ei sen ehdokkaista ketään voisi tulla
1256: 3. valituksi tasauspaikkoja täytettäessä. Sellaisen
1257: Pykälän 2 momentti muodostaa perustan puolueen tai yhteislistan kaikki riittävän suu-
1258: valtakunnallisen vaalilautakunnan laskentatoi- ren vertausluvun saaneet ehdokkaat olisivat ni-
1259: mille vaalien tuloksen vahvistamiseksi. Sen mu- mittäin tulleet valituiksi vaalipiiripaikkoja täy-
1260: kaan vaalien tulos perustuu vaalipiirin keskus- tettäessä ja siten poistetuiksi edellä sanotuin ta-
1261: lautakuntien vahvistamiin äänestyksen tulosta voin nimisarjasta, jonka perusteella tasauspaikat
1262: koskeviin päätöksiin. Kun niissä 87 § :n mu- täytettäisiin.
1263: kaan mainittaisiin vain hyväksytyt äänet, otet- Tasauspaikkojen jakautumista eri vaalipiirei-
1264: taisiin valtakunnallisen vaalilautakunnan lasken- hin ei voitaisi tietää ennakolta. Järjestelmä joh-
1265: nassakin huomioon vain hyväksytyt äänet. taisi yleensä kunkin puolueen osalta tarkan suh-
1266: Vaalien tulosta laskettaessa ja vahvistettaessa teellisuuden toteutumiseen mahdollisin yhden
1267: valtakunnallisessa vaalilautakunnassa ei 98 b paikan poikkeamin.
1268: §:n 2 momentin mukaan otettaisi huomioon Myöskään 98 d §:ssä ei olisi tarpeen mainita
1269: Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirissä annettu- yhteislistoja erikseen.
1270: ja ääniä. Vaalien tuloksen vahvistamisesta Ah- 98 e §. Kansanedustajan varamiehestä sää-
1271: venanmaan maakunnan vaalipiirissä säädettäi- dettäisiin uudessa 98 e § :ssä. Sen ensimmäinen
1272: siin erikseen 98 j §: ssä. Kun siellä valitaan momentti vastaisi voimassa olevan edustajain-
1273: enemmistövaalilla vain yksi edustaja, olisi vaa- vaalilain 88 §:n 1 momenttia. Siihen on kui-
1274: lien tuloksen vahvistamisessa noudatettava ko- tenkin tehty ne muutokset, joita vaaliliittojen
1275: konaan eri järjestelmää kuin muualla valtakun- poistaminen sekä vaalipiiri- ja tasauspaikkojen
1276: nassa. erottaminen toisistaan vaativat. Ehdotuksen mu-
1277: 98 c §. Vaalipiiripaikat täytettäisiin ehdok- kaan kansanedustajan varamieheksi tulisi ensim-
1278: kaiden saamien äänimäärien mukaan vertauslu- mäinen valitsematta jäänyt ehdokas siitä puo-
1279: kujen suuruuden mukaisessa järjestyksessä. lueesta, jonka ehdokaslistalla valittu oli, siinä
1280: 98 d §. Tasauspaikkoja olisi kiinteä määrä vaalipiirissä, jossa valittu oli ehdokkaana. Yh-
1281: eli 15. Tarkkaan suhteellisuuteen vaadittavien teislistan varamies määräytyisi samalla tavalla.
1282: tasauspaikkojen maara kuitenkin vaihtelee. Valitsijayhdistyksen ehdokkaana valitulla ei oli-
1283: Yleensä se olisi pienempi kuin 15, mutta voisi si varamiestä, kuten ei ole voimassa olevankaan
1284: myös olla jonkin verran suurempikin kuin 15. lain mukaan.
1285: Ehdotuksen 98 d §:n 2 momentissa oleva Edustajainvaalilain 88 § :n 2 momenttia vas-
1286: järjestelmä tasauspaikkojen täyttämiseksi toimi- taavaa säännöstä ei ehdotukseen sisälly. Siten
1287: si kaikissa vaihtoehdoissa. varamieheksi ei enää voisi tulla muun kuin sen
1288: Kunkin puolueen kaikille ääniä saaneille eh- puolueen ehdokas, johon valittu kuului.
1289: dokkaille annettaisiin uudet vertausluvut heidän Uuden 98 e § :n 2 momentti vastaisi muu-
1290: vaalipiirissä saamiensa vertauslukujen suuruu- toin voimassa olevan lain 88 § :n 3 momenttia,
1291: den mukaisessa järjestyksessä. Vertausluvut mutta uuden varamiehen määrääminen olisi vaa-
1292: laskettaisiin puolueiden koko maassa saamien lipiirin keskuslautakunnan sijasta valtakunnalli-
1293: äänien perusteella samalla tavalla St. Lagues'n sen vaalilautakunnan tehtävänä. Tämä s·euraa
1294: järjestelmää käyttäen kuin edellä ehdotetussa siitä, että vaalien tuloksen vahvistaminen ja
1295: 85 § :n 2 momentissa. Yhteislistan ehdokkaan myös valtakirjan antaminen kuuluisi ehdotuk-
1296: vertauslukuna säilyisi hänen vertauslukunsa vaa- sen mukaan valtakunnalliselle vaalilautakunnal-
1297: lipiirissään. Kaikkien ehdokkaiden nimet kir- le.
1298: joitettaisiin näin saatujen vertauslukujen suu- Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiristä vali-
1299: ruuden mukaiseen järjestykseen. tun kansanedustajan varamiehestä säädettäisiin
1300: Tämän jälkeen poistettaisiin nimisarjasta nii- 98j §:ssä.
1301: den ehdokkaiden nimet, jotka tulevat valituiksi 98 f §. Siitä, mitä olisi mainittava valtakun-
1302: edustajiksi täytettäessä vaalipiiripaikkoja 98 c nallisen vaalilautakunnan päätöksessä, jolla vaa-
1303: § :n nojalla. Jäljelle jääneistä valittaisiin edusta- lien tulos vahvistetaan, säädettäisiin 98 f §:ssä.
1304: jiksi nimisarjan alusta alkaen 15 ensimmäistä Se on kirjoitettu samaan tapaan kuin 87 §.
1305: riippumatta siitä, missä vaalipiirissä he ovat ol- Paitsi edustajia ja heidän varamiehiään koske-
1306: leet ehdokkaina. Jos puolue tai yhteislista olisi via tietoja päätöksessä olisi mainittava koko
1307: jo vaalipiiripaikkoja täytettäessä saanut tarkan maassa annettujen äänien lukumäärä, mikä tar-
1308: suhteellisuuden edellyttämän määrän edustajan- koittaisi hyväksyttyjä ääniä ja kunkin puolueen,
1309: Lakialoite n:o 7 11
1310:
1311: yhteislistan ja valitsijayhdistyksen hyväksi koko nittu, vaalien tuloksen vahvistamisesta Ahve-
1312: maassa annettujen samoin hyväksyttyjen äänien nanmaan maakunnan vaalipiirissä säädettäisiin
1313: lukumäärä. erikseen. Koska tasauspaikkajärjestelmä ei olisi
1314: · 98g §. Valtakunnallisen vaalilautakunnan siellä voimassa, vaalipiirin keskuslautakunta
1315: olisi samana päivänä, jolloin vaalien tulos vah- voisi vahvistaa vaalien tuloksen. Sopiviminin
1316: vistetaan, julkaistava se ilmoituksella, joka pan- tämä tapahtuisi samassa kokouksessa, jossa
1317: naan· nähtäväksi vaalilautakunnassa sekä lähete- myös äänestyksen tulos vahvistetaan eli 4. päi-
1318: tään oikeusministeriölle, vaalipiirin keskuslauta- vänä toisen vaalipäivän jälkeen pidettävässä ko-
1319: kunnille ja jokaiselle rekisteröidylle puolueelle. kouksessa, joka alkaa kello 9. Vaalipiirin kes-
1320: Vaalien tuloksen julkaisemispäivä määriteltäisiin l~:uslautakunnan olisi päätöksessään julistettava
1321: tarkoin, koska siitä alkaa valitusaika. Ilmoitus enemmistövaaliperiaatteen mukaisesti valituksi
1322: lähetettäisiin myös sellaiselle ·rekisteröidylle sen ehdokaslistan ehdokas, jonka hyväksi on an-
1323: puolueen~, joka ei ole osallistunut vaaleihin. nettu eniten ääniä. Samalla määrättäisiin hänen
1324: Voimassa olevan edustajainvaalilain 96 §:n 1 varamiehekseen samassa ehdokaslistassa mainit-
1325: momentin mukaan kunkin vaalipiirin keskuslau- tu henkilö. Voimassa oleva edustajainvaalilaki
1326: takunta julkaisee vaalien tuloksen sekä valittu- ei tältä osin muuttuisi.
1327: jen vertausluvut ja äänimäärät niitä puolueita Keskuslautakunnan olisi viipymättä julkaista-
1328: edustavissa, vaalipiirissä eniten leviävissä sano- va vaalien tulos ilmoituksella, joka pannaan
1329: malehdissä, joista ehdokkaita on valittu. Kun nähtäväksi keskuslautakunnassa. Tästä päivästä
1330: ehdotuksen mukaan valtakunnallinen vaalilauta- alkaisi 99 b §:ssä säädetty valitusaika. Keskus-
1331: kunta ··vahvistaisi vaalien tuloksen, sen tulisi lautakunnan olisi myös julkistettava vaalien tu-
1332: myqs julkistaa se. Tulokseen sisältyvät 98 f los suurimmissa vaalipiirissä ·1eviävissä sanoma-
1333: §: ssä ·säädetyt tiedot. Julkistaminen ehdotetaan lehdissä. Säännöksessä ei ole erikseen mainittu
1334: suoritettavaksi niitä puolueita edustavissa suu- puolueita edustavia sanomalehtiä, koska puo-
1335: rimmissa . sanomalehdissä, joista ehdokkaita on lueet eivät voi asettaa omaa ehdokaslistaa edus-
1336: valittu. Käytännössä tämä tarkoittaisi kunkin tajainvaaleissa Ahvenanmaan maakunnan vaali-
1337: tällaisep puolueen valtakunnallista äänenkannat- piirissä.
1338: tajaa tai muuta, puoluetta edustavaa valtakun- Pykälän 3 momentissa säädettäisiin menette-
1339: nallista sanomalehteä. lystä · edustajanpaikan tullessa varamiehen jäl-
1340: Voimassa olevan edustajainvaalilain mukaan keen uudelleen avoimeksi. Säännös olisi sanon-
1341: vaalipiirin keskuslautakunta laatii ja antaa edus- nallisia tarkistuksia lukuun ottamatta sama kuin
1342: tajalle valtakirjan. Kun ehdotuksen mukaan val- voimassa olevan lain 88 §:n 4 momentissa.
1343: takunnallinen vaalilautakunta vahvistaisi vaalien 99 §. Edellä 98a §:ssä on ehdotettu sää-
1344: tuloksen, sen tehtäväksi olisi säädettävä myös dettäväksi, että vaalipiirin keskuslautakunnan
1345: valtakirjojen laatiminen. Samalla säädettäisiin, päätöksestä äänestyksen tuloksen vahvistamises-
1346: että valtakunnallinen vaalilautakunta toimittaisi sa ei saa hakea muutosta erikseen. Vaalivalitus-
1347: kaikki valtakirjat eduskuntaan edustajille jaetta- järjestelmä ehdotetaankin säilytettäväksi edel-
1348: vaksi, mikä vastaisi jo noudatettua käytäntöä. leen sellaisena, että valituksen saa tehdä vasta
1349: 98 h §. Edustajan valtakirjan muodosta sää- päätöksestä, jolla vaalien tulos on vahvistettu.
1350: deti:äisiin 98 h § :ssä. Säännös vastaisi voimassa Siinä yhteydessä voidaan valittaa kaikkien vaa-
1351: olevan lain 91 §:ää lukuun ottamatta 2 mo- liviranomaisten päätöksistä ja toimenpiteistä 2
1352: menttiiri tehtävää muutosta, joka johtuu siitä, luvussa säädettyjä vaaliluetteloita koskevia
1353: että valtakirjan antaisi valtakunnallinen vaali- asioita lukuun ottamatta. Kun. vaalien tulosta
1354: lautakunta. koskevan päätöksen tekee valtakunnallinen vaa-
1355: · 98 i §.. Menettelystä vaalipiirin keskuslauta- lilautakunta, vaalivalitus tehtäisiin sen päätök-
1356: kunnassa äänestyksen tulosta vahvistettaessa sil- sestä. Valitusaika säilyisi 14 päivänä siitä, kun
1357: loin, kun 'äänimäärät tai vertausluvut ovat yhtä päätös .on . julkaistu. Koska valtakunnallinen
1358: suuret, sekä pöytäkirjan pitämisestä vaalipiirin vaalilautakunta toimii nimensä mukaisesti valta-
1359: keskuslautakunnan kokouksissa ja keskuslauta- kunnallisella tasolla, vaalivalitusta ei enää olisi
1360: kunnan toimituskirjojen allekirjoittamisesta on asianmukaista säätää tehtäväksi lääninoikeuteen,
1361: säädetty 89, 94 ja 97 § :ssä. Näitä säännöksiä vaan suoraan korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
1362: olisi 98 i § :n mukaan noudatettava soveltuvin Tällä voitaisiin samalla nopeuttaa vaalivalitus-
1363: osin myös valtakunnallisessa vaalilautakunnassa. ten käsittelyä, koska käytettävissä olisi vain yk-
1364: 98 i §. Kuten edellä useaan kertaan on mai- si muutoksenhakuaste. ·
1365: 12 Lakialoite a:o 7
1366:
1367:
1368: Koska valtakunnallisen vaalilautakunnan pää- Edustajainvaalilain 99 a §:n 2 momentin mu-
1369: tös vaalien tuloksen vahvistamisesta koskisi ko- kaan vaalien tulosta on oikaistava uusia vaaleja
1370: ko maata Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiriä toimittamatta, jos vaalipiirin keskuslautakunta
1371: lukuun ottamatta, valitusoikeutta ei voitaisi ra- on vaalien tulosta vahvista:essaan menetellyt
1372: joittaa vaalipiirin perusteella. Ehdotuksen mu- lainvastaisesti ja se on vaikuttanut vaalien tu-
1373: kaan valitusoikeus olisi jokaisella äänioikeute- lokseen. Säännös tulisi muuttaa koskemaan val-
1374: tulla sekä lisäksi edelleen sellaisella puoluere- takunnallista vaalilautakuntaa, joka ehdotuksen
1375: kisteriin merkityllä puolueella, joka on tehnyt mukaan vahvistaisi vaalien tuloksen. Sen pää-
1376: jollekin vaalipiirin keskuslautakunnalle ehdokas- tökset, jotka perustuvat vaalipiirien keskuslau-
1377: listan julkaisemista tarkoittavan hakemuksen. takuntien äänestyksen tulosta koskeviin päätök-
1378: Vaalivalitus saataisiin edelleen tehdä sillä pe- siin ja edellyttävät pelkkiä laskutoimituksia, oli-
1379: rusteella, että vaaliviranomaisen päätös tai toi- sivat aina oikaistavissa.
1380: menpide on lainvastainen ja että se on saatta- 99 b §. Koska Ahvenanmaan maakunnan
1381: nut vaikuttaa vaalien tulokseen. vaalipiirin keskuslautakunta vahvistaisi 98 j §:n
1382: 99 a §. Vaikka vaalivalitus tehtäisiin valta- mukaan vaalipiirinsä vaalien tuloksen, tarvitaan
1383: kunnallisen vaalilautakunnan päätöksestä, ehdo- erillinen säännös sen päätöksestä tehtävästä vaa-
1384: tetaan edelleen jätettäväksi voimaan edustajain- livalituksesta. Siinä vaalivalitus ehdotetaan jär-
1385: vaalilain 99 a § :n 1 momentti. Jos siten vaali- jestettäväksi pääosin samalla tavalla kuin valta-
1386: viranomaisen päätös tai toimenpide vaalipiirissä kunnallisen vaalilau,takunnan päätök11estä. Yh-
1387: on ollut lainvastainen ja se on ilmeisesti saatta- denm:ukaisuuden vuoksi vaalivalitus myös Ah-
1388: nut vaikuttaa vaalien tulokseen, vaalipiirissä oli- venanmaan maakunnan vaalipiirin keskuslauta-
1389: si määrättävä toimitettaviksi uudet vaalit, jollei kunnan päätöksestä tehtäisiin korkeimpaan hal-
1390: vaalien tulos ole oikaistavissa. Tämän mukai- linto-oikeuteen 14 päivän kuluessa siitä, kun
1391: sesti vaalipiirin vaaliviranomaisen toimenpide ei päätös on julkaistu. Valitusoikeus sen sijaan ra-
1392: voisi koskaan johtaa uusiin vaaleihin koko joitettaisiin vaalipiirissä äänioikeutettuihin sekä
1393: maassa, vaan vain siinä vaalipiirissä, jossa vir- ehdokkaana ja ehdokkaan varamiehenä olleisiin.
1394: he tapahtui. Viimeksi mainituilla voi olla äänioikeus muussa
1395: Tasauspaikkajärjestelmän vuoksi äänestyksen vaalipiirissä kuin Ahvenanmaan maakunnan
1396: tulos ja sen muuttuminen yhdessä vaalipiirissä vaalipiirissä.
1397: voisi vaikuttaa vaalien tulokseen myös muissa Vaalivalitus Ahvenanmaan maakunnan vaali-
1398: vaalipiireissä ja koko maassa. Ehdotuksessa on piirin keskuslautakunnan päätöksestä ei tieten-
1399: kuitenkin lähdetty siitä, että virheellinen me- kään voisi johtaa valtakunnallisen vaalilauta-
1400: nettely yhdessä vaalipiirissä ei koskaan saisi kunnan vaalien tuloksen vahvistamista koske-
1401: johtaa kokonaan uusiin vaaleihin. Tätä olisi pi- van päätöksen kumoamiseen.
1402: dettävä kohtuuttomana ja liiallisena seuraamuk- 100 §. Edustajainvaalilain voimassa oleva
1403: sena. 100 § koskee lääninoikeuden päätöstä ja siitä
1404: Koska uusien vaalien toimittaminen yhdessä- tehtävää valitusta. Ehdotuksen mukaan 100
1405: kin vaalipiirissä vaikuttaisi vaalien koko tulok- § :ään jäisi vain yksi momentti. Se vastaisi ny-
1406: seen, 99 a §:n 1 momenttiin ehdotetaan tehtä- kyisen 4 momentin sisältöä muuten, mutta kor-
1407: väksi lisäys, jonka mukaan määrättäessä uudet keimman hallinto-oikeuden vaalivalituksen joh-
1408: vaalit toimitettaviksi kumottaisiin samalla valta- dosta antamasta päätöksestä olisi aina annettava
1409: kunnallisen vaalilautakunnan päätös, jolla vaa- tieto valittajalle, vaalipiirin keskuslautakunnille,
1410: lien tulos on vahvistettu. Uusien vaalien tultua valtakunnalliselle vaalilautakunnalle ja oikeus-
1411: toimitetuiksi asianomaisessa vaalipiirissä, valta- ministeriölle.
1412: kunnallinen vaalilautakunta kokoontuisi uudel- 101 §. Säännökseen tehtäisiin valtakunnalli-
1413: leen vahvistamaan vaalien tuloksen. Se ottaisi sen vaalilautakunnan jäsentä koskeva lisäys. Sen
1414: huomioon uuden äänestyksen tuloksen siinä mukaan myös häntä voitaisiin säännöksessä tar-
1415: vaalipiirissä, jossa uudet vaalit olisi toimitettu,
1416: koitetuin edellytyksin rangaista niin kuin virka-
1417: mutta muiden vaalipiirien osalta äänestyksen miestä virkarikoksesta.
1418: tulos jäisi entiseksi.
1419: Voimassa olevan 100 a §:n mukaan, jota ei Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
1420: ehdoteta muutettavaksi, kumotuissa vaaleissa kunnioittaen,
1421: valituiksi tulleet kansanedustajat pysyvät toi-
1422: missaan, kunnes uudelleen toimitettujen vaalien että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
1423: tulos on julkaistu. laklehdotukset:
1424: Lakialoite n:o 7 13
1425:
1426: 1.
1427:
1428: Laki
1429: valtiopäiväjärjestyksen 2 ja 4 §:n muuttamisesta.
1430:
1431: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyl-
1432: lä tavalla, muutetaan 13 päivänä tammikuuta 1928 annetun valtiopäiväjärjestyksen ( 7/28)
1433: 2 § ja 4 §:n 1 momentti näin kuuluviksi:
1434:
1435: 2 §. 4 §.
1436: Eduskunta on yksikamarineo ja siihen kuu- Edustajat valitaan välittömillä ja suhteellisilla
1437: luu kaksisataaviisitoista edustajaa. vaaleilla. Vaaleja varten maa jaetaan vähintään
1438: kahteentoista ja enintään kahdeksaantoista vaa-
1439: lipiiriin. Edustajanpaikoista kaksisataa on vaali-
1440: piiripaikkoja ja viisitoista tasauspaikkoja.
1441:
1442:
1443:
1444: 2.
1445: Laki
1446: kansanedustajain vaaleista annetun lain muuttamisesta.
1447:
1448: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1449: kumotaan kansanedustajain vaaleista 13 päivänä kesäkuuta 1969 annetun lain (391/69)
1450: 30, 37, 90, 91 ja 95 §,
1451: niistä 30 ja 37 § sellaisina kuin ne ovat 16 päivänä toukokuuta 1975 annetussa laissa
1452: (319/75)'
1453: muutetaan 1 §:n 2 momentti, 2 §, 9 §:n 1 momentti, 10 §, 3 luvun otsake, 26 §:n 1
1454: momentti, 32 ja 37 a §, 38 §:n 3 momentti, 43 a §:n 1 momentti, 7 luvun otsake, 85 §:n
1455: 2 momentti, 86, 87, 88, 93 ja 96 §, 99 §:n 1 momentti, 99 a, 100 ja 101 §,
1456: sellaisina kuin niistä ovat, 2 § 12 päivänä toukokuuta 1972 annetussa laissa (358/72)
1457: sekä 9 §:n 1 momentti, 10 §, 3 luvun otsake, 26 §:n 1 momentti, 37 a §, 43 a §:n 1 mo-
1458: mentti, 99 §:n 1 momentti, 99 a ja 100 § mainitussa 16 päivänä toukokuuta 1975 annetussa
1459: laissa, sekä
1460: lisätään lakiin uusi 2 a ja 98 a §, uusi 7 a luku sekä uusi 99 b § seuraavasti:
1461:
1462: 1 §. johon vaaleissa käytettävät äänestysalueiden
1463: vaaliluettelot pohjautuvat. Jaon .toimittaa val-
1464: Muissa vaalipiireissä paitsi Ahvenanmaan tioneuvosto hyvissä ajoin ennen kutakin vaalia
1465: maakunnan vaalipiirissä valitaan suhteellisilla antamallaan päätöksellä, joka julkaistaan asetus-
1466: vaaleilla yhteensä 214 edustajaa. Vaalipiirien kokoelmassa.
1467: kesken jaetaan 199 edustajanpaikkaa ( vaalipii-
1468: ripaikat) vaalipiireissä Suomen kansalaisina 2 a §.
1469: henkikirjoitettujen asukkaiden lukumäärän mu- Valtioneuvoston on asetettava hyvissä ajoin
1470: kaan ja 15 edustajanpaikkaa (tasauspaikat) jäl- ennen edustajainvaaleja valtakunnallinen vaali-
1471: jenipänä 7 a luvussa säädetyllä tavalla. Ahve- lautakunta. Siihen kuuluu puheenjohtaja ja
1472: manmaan maakunnan vaalipiirissä valitaan yksi kuusi muuta jäsentä, joista yksi määrätään va-
1473: edustaja. rapuheenjohtajaksi, sekä kuusi varajäsentä. Lau-
1474: takunnan jäsenten ja varajäsenten tulee mah-
1475: 2 §. dollisuuksien mukaan edustaa edellisissä vaa-
1476: Vaalipiiripaikkojen jako vaalipiirien kesken leissa esiintyneitä puolueita.
1477: toimitetaan sen henkikirjoituksen perusteella, Valtakunnallinen vaalilautakunta ottaa itsel-
1478: 14 Lakialoite n:o 7
1479:
1480:
1481: teen sihteerin ja muun tarvittavan henkilökun- 43 a §.
1482: nan. Lautakunta toimii oikeusministeriön yh- Ehdokaslistojen julkaisemista tarkoittavien
1483: teydessä. valitsijayhdistysten hakemusten ja yhteislistan
1484: muodostamisesta annettujen ilmoitusten käsit-
1485: 9 §. telystä ja ratkaisemisesta vaalipiirin keskuslau-
1486: Valtakunnallisen vaalilautakunnan ja vaalipii- takunnassa on soveltuvin osin voimassa, mitä
1487: rin keskuslautakunnan toimikausi kestää, kun- puolueen ehdokaslistan julkaisemista koskevan
1488: nes uusi lautakunta on valittu. ·hakemuksen käsittelystä ja ratkaisemisesta on
1489: säädetty.
1490:
1491: 10 §.
1492: Valtakunnallinen vaalilautakunta on päätös-
1493: valtainen seitsemänjäsenisenä, vaalipiirin kes- 7 luku.
1494: kuslautakunta ja vaalilautakunnat viisijäsenisinä Vaalipiirin keskuslautakunnan toimenpiteet
1495: sekä vaalitoimikunnat kolmijäsenisinä. äänestyksen tuloksen vahvistamiseksi.
1496:
1497: 85 §.
1498: 3 luku.
1499: Mainitussa järjestyksessä annetaan ehdokkail-
1500: Puolueiden ehdokkaitten asettaminen. le vertausluvut siten, että ·ensimmäinen ehdokas
1501: kustakin puolueesta saa vertausluvukseen puo-
1502: 26 §. lueen hyväksi vaalipiirissä annettujen hyväksyt-
1503: Puoluerekisteriin merkityllä puolueella on tyjen äänien lukumäärän jaettuna luvulla 1.4,
1504: oikeus asettaa kussakin vaalipiirissä neljätoista toinen äänien lukumäärän jaettuna luvulla 3,
1505: ehdokasta kansanedustajiksi ja saada ehdokas- kolmas äänien lukumäärän jaettuna luvulla 5,
1506: listansa julkaistuksi vaalipiirin ehdokaslistojen neljäs äänien lukumäärän jaettuna luvulla 7 ja
1507: yhdistelmässä. Jos vaalipiirissä vaalipiiripaikkoja niin edelleen.
1508: on enemmän kuin neljätoista, puolueella on oi-
1509: keus asettaa yhtä monta ehdokasta kuin vaali-
1510: piirissä on vaalipiiripaikkoja.
1511: 86 §.
1512: Vaalipiirin keskuslautakunnan on vahvistet-
1513: tava äänestyksen tulos 4. päivänä toisen vaali-
1514: 32 §. päivän jälkeen pidettävässä kokouksessa, joka
1515: Vaalipiirin keskuslautakunta kokoontuu pu-
1516: alkaa kello 9.
1517: heenjohtajan kutsusta viimeistään 60. päivänä
1518: ennen edustajainvaaleja ja sen jälkeen 50., 47.,
1519: 38. ja 34. päivänä ennen vaaleja, toisena vaali- 87 §.
1520: päivänä, vaalien jälkeisenä päivänä ja 4. päivä- Vaalipiirin keskuslautakunnan päätöksessä,
1521: nä vaalien jälkeen sekä muulloinkin, milloin jolla äänestyksen tulos vahvistetaan, on mainit-
1522: asiain käsittely sitä vaatii. tava
1523: 1) vaalipiirissä annettujen hyväksyttyjen
1524: 37 a §. äänien lukumäärä;
1525: Puolueiden ehdokaslistojen julkaisemista kos- 2) kunkin puolueen ja valitsijayhdistyksen
1526: kevat hakemukset, joista on tehty huomautus, hyväksi annettujen hyväksyttyjen äänien luku~
1527: ratkaistaan vaalipiirin keskuslautakunnan ko- määrä suuruusjärjestyksessä;
1528: kouksessa, joka pidetään 38. päivänä ennen 3) kunkin puolueen ehdokkaat vertausluku-
1529: edustajainvaaleja. jen suuruuden mukaisessa järjestyksessä; sekä
1530: 4) vaalipiirin kaikki ehdokkaat vertausluku-
1531: 38 §. jen suuruuden mukaisessa järjestyksessä.
1532: Jokaisesta ehdokkaasta mainitaan hänen ni-
1533: Kunkin puolueen ehdokaslistan yläpuolelle mensä ja arvonsa, ammattinsa tai toimensa sekä
1534: on painettava puolueen nimi. asuinpaikkansa ja hänen saamansa äänimäärä ja
1535: vertausluku.
1536: Lakialoite n:o 7 15
1537:
1538: 88 §. 98 d §.
1539: Vaalipiirin keskuslautakunnan on toimitetta- Tasauspaikkoja täytettäessä kunkin puolueen
1540: va äänestyksen tulosta koskeva päätös kiireelli- ehdokkaiden nimet kirjoitetaan heidän saamien-
1541: sesti valtakunnalliselle vaalilautakunnalle. sa vertauslukujen suuruuden mukaiseen järjes-
1542: Keskuslautakunnan on heti äänestyksen tu- tykseen. Tässä järjestyksessä ehdokkaille anne-
1543: loksen vahvistamisen jälkeen julkaistava tulos taan uudet vertausluvut siten, että ·ensimmäi-
1544: ilmoituksella, joka pannaan nähtäväksi keskus- nen ehdokas kustakin puolueesta saa vertauslu-
1545: lautakunnassa ja lähetetään puolueiden piiriasia- vukseen puolueen hyväksi koko maassa annet-
1546: miehille. tujen äänien lukumäärän jaettuna luvulla 1.4,
1547: toinen äänien lukumäärän jaettuna luvulla 3,
1548: 93 §. kolmas äänien lukumäärän jaettuna luvulla 5,
1549: Vaalipiirin keskuslautakunnan kokouksissa, neljäs äänien lukumäärän jaettuna luvulla 7 ja
1550: jotka pidetään äänestyslippujen laskemista ja niin edelleen. Kaikkien ehdokkaiden nimet kir-
1551: äänestyksen tuloksen vahvistamista varten, on joitetaan näin saatujen vertauslukujen suuruu-
1552: puolueiden piiriasiamiehillä oikeus olla saapu- den mukaiseen järjestykseen.
1553: \'illa. Niiden ehdokkaiden nimet, jotka tulevat va-
1554: lituiksi edustajiksi 98 c § :n mukaan, poistetaan
1555: 96 §. edellä 2 momentissa säädetyllä tavalla kirjoite-
1556: Mitä edellä vaalipiirin keskuslautakunnan toi- tusta kaikkien ehdokkaiden nimisarjasta. Jäljel-
1557: menpiteistä äänestyksen tuloksen vahvistami- le jääneistä valitaan edustajiksi nimisarjan alus-
1558: seksi on säädetty, noudatetaan soveltuvin osin ta alkaen viisitoista ensimmäistä riippumatta sii-
1559: myös Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirissä. tä, missä vaalipiirissä he ovat olleet ehdokkai-
1560: na.
1561: 98 a §.
1562: Tässä luvussa tarkoitettuun vaalipiirin kes- 98 e §.
1563: kuslautakunnan päätökseen ei saa hakea erik- Kansanedustajan varamieheksi tulee ensim-
1564: seen muutosta. mäinen valitsematta jäänyt ehdokas siitä puo-
1565: lueesta, jonka ehdokaslistalla valittu oli, siinä
1566: vaalipiirissä, jossa valittu oli ehdokkaana.
1567: 7 a luku. Jos varamies tulee myöhemmin edustajaksi
1568: tai muutoin poistuu, valtakunnallinen vaalilau-
1569: Vaalien tuloksen vahvistaminen. takunta määrää edustajalle uuden varamiehen
1570: noudattaen 1 momentissa säädettyjä perusteita.
1571: 98 b §.
1572: V altakunnallisen vaalilautakunnan on vahvis- 98 f §.
1573: tettava vaalien tulos 5. päivänä toisen vaalipäi- Valtakunnallisen vaalilautakunnan päätökses-
1574: vän jälkeen pidettävässä kokouksessa, joka al- sä, jolla vaalien tulos vahvistetaan, on mainit-
1575: kaa kello 16. tava
1576: Vaalien tulos vahvistetaan vaalipiirin keskus- 1) koko maassa annettujen äänien lukumää-
1577: lautakuntien valtakunnalliselle vaalilautakunnal- rä·
1578: le toimittamien äänestyksen tulosta koskevien '2) kunkin puolueen ja valitsijayhdistyksen
1579: päätösten perusteella. Tulosta laskettaessa ja hyväksi koko maassa annettujen äänien luku-
1580: vahvistettaessa ei oteta huomioon Ahvenan- määrä suuruusjärjestyksessä;
1581: maan maakunnan vaalipiiris9ä annettuja ääniä. 3) vaalipiiripaikkoja täytettäessä valitut
1582: Vaalien tuloksen vahvistamisesta Ahvenan- edustajat;
1583: maan maakunnan vaalipiirissä säädetään 98 j 4) tasauspaikkoja täytettäessä valitut edusta-
1584: §:ssä. jat; sekä
1585: 5) kunkin edustajan varamies.
1586: 98 c §. Edustajiksi valituista ja heidän varamiehis-
1587: Vaalipiiripaikat täytetään siten, että 87 §:n tään mainitaan heidän nimensä ja arvonsa, am-
1588: 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetuista ehdok- mattinsa tai toimensa sekä asuinpaikkansa.
1589: kaiden nimisarjoista valitaan edustajiksi kussa-
1590: kin vaalipiirissä nimisarjan alusta alkaen niin 98g §.
1591: monta ehdokasta, kuin vaalipiirissä on vaali- Valtakunnallisen vaalilautakunnan on samana
1592: piiripaikkoja täytettävänä. päivänä, jolloin vaalien tulos vahvistetaan, jul-
1593: 16 Lakialoite n:o 7
1594:
1595:
1596: kaistava se ilmoituksella, joka pannaan nähtä- §: ssä tarkoitetussa kokouksessa myös vaalien
1597: väksi vaalilautakunnassa sekä lähetetään oikeus- tulos. Päätöksessä on julistettava valituksi sen
1598: ministeriölle, vaalipiirin keskuslautakunnille ja ehdokaslistan ehdokas, jonka hyväksi on annet-
1599: jokaiselle rekisteröidylle puolueelle. tu eniten ääniä, ja samalla määrättävä hänen va-
1600: V altakunnallisen vaalilautakunnan on julkis- ramiehekseen samassa ehdokaslistassa mainittu
1601: tettava vaalien tulos niitä puolueita edustavissa henkilö.
1602: suurimmissa sanomalehdissä, joista ehdokkaita Keskuslautakunnan on viipymättä julkaistava
1603: on valittu. vaalien tulos ilmoituksella, joka pannaan nähtä-
1604: Valtakunnallisen vaalilautakunnan on viipy- väksi keskuslautakunnassa, sekä julkistettava se
1605: mättä laadittava kullekin edustajalle valtakirja suurimmissa vaalipiirissä leviävissä sanomaleh-
1606: ja toimitettava valtakirjat eduskuntaan edusta- dissä. Keskuslautakunnan on myös viipymättä
1607: jille jaettaviksi. laadittava ja toimitettava valtakirja eduskun-
1608: taan edustajalle annettavaksi.
1609: 98 h §. Jos edustajanpaikka tulee Ahvenanmaan maa-
1610: Edustajan valtakirjan tulee olla näin kuulu- kunnan vaalipiirissä varamiehen jälkeen uudel-
1611: va: leen avoimeksi, vaalipiirissä on toimitettava vii-
1612: ''Kansanedustajain vaaleissa, jotka . . ja .. pymättä uudet vaalit. Lääninhallitus määrää
1613: päivänä ........ kuuta .. toimitettiin ... . vaalien ajan ja kuuluttaa sen.
1614: vaalipiirissä, on . . . . . . . . . . . . . . asuva N. N.
1615: valittu olemaan edustajana valtiopäivillä tästä 99 §.
1616: päivästä alkaen, kunnes seuraavat edustajainvaa- Valtakunnallisen vaalilautakunnan päätökses-
1617: lit on toimitettu. tä, jolla vaalien tulos on vahvistettu, saa valit-
1618: Tämä todistus olkoon edustajan valtakirja- taa korkeimpaan hallinto-oikeuteen 14 päivän
1619: na." Paikka ja aika. kuluessa siitä, kun päätös 98 g §:n 1 momentin
1620: Jos edustajanpaikka on joutunut avoimeksi, mukaan on julkaistu ( vaalivalitus). Valitusoi-
1621: antaa valtakunnallinen vaalilautakunta valtakir- keus on jokaisella äänioikeutetulla ja sellaisella
1622: jan sille, joka 98 e §:n mukaan on tuleva pois puoluerekisteriin merkityllä puolueella, joka on
1623: joutuneen tilalle. Tässä tapauksessa tulee valta- tehnyt jollekin vaalipiirin keskuslautakunnalle
1624: kirjan olla näin kuuluva: ehdokaslistan julkaisemista tarkoittavan hake-
1625: "Sitten kun . . ja . . päivänä . . . . . . kuuta muksen.
1626: . . . . . . . . . . vaalipiirissä toimitetuissa kansan-
1627: edustajain vaaleissa N. N. oli valittu olemaan
1628: edustajana valtiopäivillä . . päivästä ....... . 99 a §.
1629: kuuta . . alkaen, kunnes seuraavat edustajain- Jos vaaliviranomaisen päätös tai toimenpide
1630: vaalit toimitettaisiin, mutta edustajanpaikka hä- vaalipiirissä on ollut lainvastainen ja se on il-
1631: nen jälkeensä on tullut avoimeksi, on kansan- meisesti saattanut vaikuttaa vaalien tulokseen,
1632: edustajain vaaleista annetun lain mukaan .... vaalipiirissä on määrättävä toimitettaviksi uudet
1633: . . . . . . . . asuva N. N. tuleva hänen sijaansa vaalit, jollei vaalien tulos ole oikaistavissa. Mää-
1634: eduskunnan jäseneksi. rättäessä uudet vaalit toimitettaviksi kumotaan
1635: Tämä todistus olkoon edustajan valtakirja- samalla valtakunnallisen vaalilautakunnan pää-
1636: na." Paikka ja aika. tös, jolla vaalien tulos on vahvistettu.
1637: Jos valtakunnallisen vaalilautakunnan päätös
1638: 98 i §. tai toimenpide on ollut lainvastainen ja se on
1639: Menettelystä valtakunnallisessa vaalilautakun- vaikuttanut vaalien tulokseen, on vaalien tulos-
1640: nassa vaalien tulosta vahvistettaessa silloin, kun ta oikaistava.
1641: äänimäärät tai vertausluvut ovat yhtä suuret,
1642: sekä pöytäkirjan pitämisestä vaalilautakunnan- 99 b §.
1643: kokouksissa ja vaalilautakunnan toimituskirjo- Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirin keskus-
1644: jen allekirjoittamisesta on soveltuvin osin nou- lautakunnan päätöksestä, jolla vaalien tulos on
1645: datettava, mitä 89, 94 ja 97 §:ssä on säädetty. vahvistettu, saa valittaa korkeimpaan hallinto-
1646: oikeuteen 14 päivän kuluessa siitä, kun päätös
1647: 98 j §. 98 j §:n 2 momentin mukaan on julkaistu. Va-
1648: Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirissä vaali- litusoikeus on jokaisella vaalipiirissä äänioikeu-
1649: piirin keskuslautakunnan on vahvistettava 86 tetulla sekä ehdokkaana ja ehdokkaan varamie-
1650: Lakialeite n:o 7 17
1651:
1652: henä olleella. V alituksesta on muutoin soveltu- lit toimitettaviksi uudelleen, päätöksestä on li-
1653: vin osin voimassa, mitä valtakunnallisen vaali- säksi viipymättä kuulutettava yleisradiossa.
1654: lautakunnan päätöksestä tehtävästä valituksesta
1655: on säädetty. 101 §.
1656: Jos valtakunnallisen vaalilautakunnan, vaali-
1657: 100 §. piirin keskuslautakunnan, kunnan keskusvaali-
1658: Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä lautakunnan, vaalilautakunnan tai vaalitoimi-
1659: on annettava tieto valittajalle, vaalipiirin kes- kunnan jäsen taikka muu henkilö tässä laissa
1660: kuslautakunnille, valtakunnalliselle vaalilauta- edellytettyoli vaaliviranomaisena toimiessaan
1661: kunnalle ja oikeusministeriölle. Jos päätöksellä laiminlyö velvollisuutensa, rangaistaan häntä
1662: on määrätty vaalien tulos oikaistavaksi .tai vaa- niin kuin virkamiestä virkarikoksesta.
1663:
1664:
1665: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1979.
1666:
1667: Anneli Kivitie Helvi Hyrynkangas
1668: Jaa.kko 1tälä Terhi Nieminen-Mäkynen
1669:
1670:
1671:
1672:
1673: 3 08790050.5,
1674: 18 .1979 vp.
1675:
1676: Lakialoite n:o 8.
1677:
1678:
1679:
1680:
1681: Knuuttila ym.: Ehdotus laiksi hallitusmuodon 7 §:n muutta·
1682: misesta.
1683:
1684:
1685: E d u s k u n n a 11 e.
1686:
1687: Valtiosääntöämme koskevassa keskustelussa järjestelmällisesti turvata jokaiselle kansalaisel-
1688: on oltu jokseenkin yksimielisiä siitä, että val- le asunnon saamisen oikeutta.
1689: tiosääntöön on ihmisoikeuksia koskevien yleis- Edellä mainittuun viitaten olisikin kiireelli-
1690: sopimusten mukaisesti otettava uusina perus- sesti lainsäädännössämme toteutettava kokonais-
1691: oikeuksina taloudelliset, sosiaaliset ja sivistyk- valtainen järjestelmä asunnon turvaamiseksi pe-
1692: selliset perusoikeudet. Näistä yhtenä tärkeim- rusoikeutena jokaiselle kansalaiselle. Säätämäl-
1693: mistä on pidettävä oikeutta asuntoon. lä tämä hallitusmuodossa yhdeksi perusoikeu-
1694: Vaikka jo vuonna 1969 nousi voimakkaasti deksi luotaisiin näin keskeinen tavoite asunto-
1695: esille ajatus valtiosäännön kokonaisuudistuk- politiikallemme. Erikseen olisi säädettävä lailla
1696: sesta, jonka piiriin kuuluisi myöskin uusien niistä perusteista, joiden mukaisesti tämä pe-
1697: perusoikeuksien säätäminen, ei ole näköpiirissä rusoikeus toteutetaan. Tällöin tulisi säätää
1698: tämän lainsäädäntöuudistuksen toteutuminen. muun muassa asunnon laatutasosta, koosta ja
1699: Päinvastoin näyttää siltä, että realistiset edel- myöskin niistä keinoista, joilla asetettu tavoite
1700: lytykset valtiosääntömme uudistamiseen on voidaan saavuttaa. Näitä määrättäessä on luon-
1701: vain osauudistusten avulla. Erikoisen kiireel- nollisesti otettava huomioon kansalliset voima-
1702: liseksi asunnon turvaamisen jokaiselle kansa- varat. On kuitenkin huomattava, että asunto-
1703: laiselle lainsäädäntöämme kehittämällä tekee tuotannon pitäminen korkealla tasolla on jopa
1704: se, että maassamme monilla paikkakunnilla nykyisessäkin taloudellisessa tilanteessa mahdol-
1705: on vallinnut jatkuva asuntopula useita vuosi- lista sen vuoksi, että niin haluttaessa voidaan
1706: kymmeniä. Tästä johtuen myös asuntojen hin- asuntotuotannon kotimaisuusaste pitää hyvin
1707: nat ja niiden vuokrat ovat kohonneet niin korkeana ja siten välttää alijäämäisen kauppa-
1708: korkeiksi, että ne muodostavat kohtuuttoman taseemme liiallinen rasittuminen, mutta sa-
1709: menoerän kansalaisten tuloista ja tekevät useit- malla edistää työllisyyden ylläpitämistä. On
1710: ten kansalaisten kohdalla asunnon saamisen myös huomattava, että nykyistä korkeampi asu-
1711: suorastaan mahdottomaksi. Viimeksi mainittu misen taso olisi omiaan estämään maastamuu-
1712: epäkohta saattaa koskea yhtä hyvin vanhuksia ton tapahtuneessa laajuudessa, sillä tutkimuk-
1713: ja nuoria riippumatta siitä ovatko he yksinäi- set osoittavat erääksi keskeiseksi maastamuuton
1714: siä vai perheellisiä tai käyvätkö he työssä vai syyksi heikot asunto-olosuhteet.
1715: opiskelevat. Asunnon saantia on voitu oleelli- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
1716: sesti kyllä useitten kansalaisten kohdalla hel- dotamme kunnioittaen,
1717: pottaa muun muassa valtion asuntolainojen
1718: avulla ja asumistukijärjestelmää kehittämällä, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1719: mutta näilläkään toimenpiteillä ei ole voitu lakiehdotuksen:
1720: Lakialoite n:o 8 19
1721:
1722:
1723:
1724: Laki
1725: hallitusmuodon 7 § :n muuttamisesta.
1726:
1727: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä maara-
1728: tyllä tavalla, lisätään Suomen hallitusmuodon 7 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2
1729: momentti siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti:
1730:
1731: 7 §.
1732: den mukaan tämä oikeus jokaisen kansalaisen
1733: Suomen kansalaisella on oikeus asuntoon. kohdalla toteutetaan.
1734: Lailla erikseen säädetään niistä perusteista, joi-
1735:
1736:
1737: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
1738:
1739: Sakari Knuuttila Paula Eenilä Bror Lillqvist
1740: Eino Grönholm
1741: 20 1979 vp.
1742:
1743: Lakialoite n:o 9.
1744:
1745:
1746:
1747:
1748: Knuuttila ym.: Elxh!ltus laiksi valtiopäiväjarjestyksen muutta-
1749: misesta.
1750:
1751:
1752: Ed u sku n n a 11 e.
1753:
1754: Vuonri.a 1919 ed. H. Ritavuoren eduskunta- säätyvaltiopäivien vuoden 1869 valtiopäiväjär-
1755: lakialoitteen perusteella säädetty hallitusmuoto jestyksen 71 §:stä. Vastaava määräys on muu-
1756: on osoittautunut yleisiltä määräyksiitään sangen alla maailmassa tuntematon. Se on ristiriidassa
1757: onnistuneeksi erityisesti siltä osalta kuin säädet- parlamentarismin ja kansanvallan kanssa. Tähän
1758: ty hallitusmuoto seuraa K. J. Ståhlbergin pu- 1906 VJ-komitean jäsen E. N. Setälä johdon-
1759: heenjohdolla 1917 toimineen perustuslakikomi- mukaasesti perustellussa eriävässä mielipitees-
1760: tean esityksiä. Silloisista valtiollisista olosuh- sään kiinnitti vakavaa arvostelua. Samoin eräät
1761: teista johtuen tehtiin kuitenkin ed. H. Rita- muut komitean jäsenet. Tämän kohdan poista-
1762: vuoren lakialoitteeseen perustuslakivaliokunta- miseen palasi E. N. Setälä oikeusministeriölle
1763: ja eduskuntakäsittelyssä monia huononnuksia, 30. 8. 1921 ns. yhden miehen komiteana jättä-
1764: jotka myös poikkesivat K. J. Ståhlbergin joh- mässään ehdotuksessa uudeksi valtiopäiväjärjes-
1765: dolla tehdystä komiteamietinnöstä. Olosuhteet tykseksi, ollen samalla kannalla sen työtä jatka-
1766: ovat kuitenkin muuttuneet kahden miespolven neessa VJ-komiteassa. Tämän komitean jäse-
1767: aikana, mistä syystä on vireillä laajempi valtio- nistä vain varatuomari Hj. Procope jäi kannat-
1768: sääntöuudistus. Tässä uudistuksessa on yleisesti tamaan vuoden 1906:n valtiopäiväjärjestystä.
1769: hyväksyttynä tavoitteena pyrkimys tehostaa ja Uudistus tältä kuten useiden muidenkin 1906
1770: korostaa eduskunnan merkitystä ensisijaisena valtiopäiväjärjestyksen tarpeellisten uudistus-
1771: valtioelimenä lainsäädännössä ja valtiontalou- ten kohdalta jäi toteuttamatta perustuslakien
1772: dessa. muutosta meillä vaikeuttavien määräysten takia.
1773: Eduskunnan vaikutusvallan lisääminen ja Niistä johtuen 1920-luvulla jouduttiin lopulta
1774: parlamentarismi edellyttävät nykyisen valtio- tyytymään nimellisiin ja muodollisiin uudistuk-
1775: päiväjärjestyksemme uudistamista. Sen kaikki siin vuonna 1928 uuden valtiopäiväjärjestyksen
1776: olennaiset määräykset periytyvät joko vuodelta säätämisessä.
1777: 1906 tai sitä edeltäneeltä säätyvaltiopäivien Vakaan taloudellisen ja yhteiskunnallisen
1778: ajalta. Kokemus muista parlamentaarisista kan- kehityksen turvaamiseksi on parlamentaarisen
1779: sanvallan maista on osoittanut, että asteittai- kansanvallan puitteissa eduskunnalla ja myös
1780: sella uudistuksella voidaan kehittää eduskunnan sen enemmistön luottamusta nauttivalla halli-
1781: toimintaa ensisijaisena valtioelimenä. Tällöin tuksella oltava mahdollisuus tarvittaessa edus-
1782: tulisi kiinnittää huomiota sellaisiin jäänteisiin kunnan valvonnan alaisena ryhtyä nopeisiin toi-
1783: menneiltä ajoilta perustuslaissa, jotka jo sinänsä menpiteisiin mm. työllisyyden, rahanarvon, ul-
1784: haittaavat kansanvaltaista parlamenttitoimintaa. komaankaupan tasapainon, työmarkkinoiden
1785: Seuraavissa kolmessa kohdassa valtiopäiväjärjes- rauhallisen kehityksen ja yleensä pitkäntähtäi-
1786: tyksemme on katsottava erityisen haitalliseksi men taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityk-
1787: nykyisessä yhdentyvän ja voimakkaan kansain- sen turvaamiseksi. Miltei kaikissa muissa parla-
1788: välisen vuorovaikutuksen alaisessa kehittyvässä mentaarisen kansanvallan maissa on eduskun-
1789: yhteiskunta- ja talouselämässä. nan enemmistöllä ja sen luottamusta nauttivalla
1790: VJ:n 66 §:n 7 momentti, joka antaa yhdelle hallituksella tässä suhteessa paremmat mahdol-
1791: kolmasosalle eduskunnan jäsenistä oikeuden lisuudet. Nykyisiä määräyksiä, jotka antavat
1792: saada mikä tahansa tavallinen laki verolakia yhdelle kuudesosalle eduskunnassa mahdolli-
1793: lukuunottamatta lykätyksi yli vaalien, sisältyi suuden estää tilanteen nopeasti vaatimat vaik-
1794: vuoden 1906 valtiopäiväjärjestykseen jäänteenä kapa määräaikaiset toimenpiteet, ei ole. Mitään
1795: :LalUalblte a:o 9 21
1796:
1797: pysyviä valtuuksia hallitukselle ryhtyä nopeasti Valtiollisessa elämässä ja hallinnossa kaikkein
1798: tarvittaviin poikkeustoimenpiteisiin ednskunnan ylimpiäkin virkoja myöten yleisesti noudatet-
1799: valvonnassa meillä ei ole. Parlamentaarisen tua periaatetta siitä, että jokaisella päätöksen-
1800: kansanvallan ja perustavaa laatua olevia valtio- tekijällä on sijainen tai varamies, ei eduskun-
1801: sääntöä koskevia määräyksiä lukuunottamatta nassa ole. Prof. E. N. Setälä ja hänen puheen-
1802: tulisi osaratkaisuna kahdella kolmasosalla edus- johdollaan toiminut valtiopäiväjärjestyskomitea
1803: kunnasta olla oikeus päättää korkeintaan neljän 1921 ehdottivat varamiesjärjestelmää kansan-
1804: vuoden pituisista poikk:euksista perustuslaista edustajille, jotka olivat saaneet kuukautta pi-
1805: seuraaviin vaaleihin saakka, ei kuitenkaan demmän vapautuksen eduskuntatyöstä samoin
1806: kansanvallan kannalta keskeisiltä osin. Ei olisi kuin valtioneuvoston jäsenille ja eduskunnan
1807: asianmukaista, että istuva eduskunta voisi päät- oikeusasiamiehelle. Komitea tosin perusteluis-
1808: tää seuraavan eduskunnan puolesta poikkeuk- saan totesi, ettei varamiesjärjestelmää muualla
1809: sista joistakin perustuslakimääräyksistä. Tätä maailmassa missään vielä ole otettu käytäntöön,
1810: koskeva määräys tulisi sisällyttää kolmantena mutta piti sitä silti useasta syystä tarpeellisena.
1811: momenttina VJ:n 67 §:ään. Samassa yhtey- .. Nyttemmin mm. kaikissa pohjoismaissa on
1812: dessä tulisi nykyinen 67 §:n kolmas momentti: varamiesjärjestelmä. Samoin miltei kaikissa
1813: "Säätyjen erioikeuksista on voimassa, mitä kansanvaltaisissa maissa hallituksen jäsenet ei-
1814: edellä perustuslaista on säädetty", poistaa koko- vät samanaikaisesti saa olla eduskunnan jäse-
1815: naan. Se on myöskin niin kuin monet muut niä. Ruotsin valtiosääntöuudistuksen uuden
1816: jäykät menneiltä vuosisadoilta periytyneet mää- määräyksen perusteluja tähän toistamatta on
1817: räykset täysin sopimaton kansanvallan ja yhden- meillä lisäksi erityisperusteita varamiesjärjestel-
1818: vertaisuuden kannalta. mään. Kansanedustajien lukumäärä 200 on
1819: Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestyksen uudis- suhteellisen pieni maan laajan pinta-alan ja
1820: tuksessa jäi eduskunta sekä juridisesti että vaihtelevien olosuhteiden vaatiman riittävän
1821: vielä enemmän tosiasiallisesti toisarvoiseksi alueellisen edustavuuden saavuttamiseksi sa-
1822: valtioelimeksi. Kustaa III:n ajoilta voimaan moin kuin erikoisvaliokuntien työn ja päätös-
1823: jääneet muut perustuslait ja tosiasiallinen tilan- valtaisuuden turvaamiseksi, jotta sairauden,
1824: ne jätti vallan valtion päämiehelle, keisari- matkojen tai muiden syiden tähden poissaolot
1825: suuriruhtinaalle, ja hänen käskyvallassaan ole- eivät haittaisi edustavuutta eivätkä muuttaisi
1826: valle virkakoneistolle. Niissä olosuhteissa edus- voimasuhteita. Puhemiehen erikoisaseman ko-
1827: kunnan vuotuinen työaika rajoitettiin 90 päi- rostamiseksi olisi myös paikallaan, että hänen
1828: väksi ja sen jäsenyys jäi sivutehtäväksi. Vaikka tilalleen tulisi varajäsen, kuten mm. Ruotsissa.
1829: eduskunnan työaika on pidentynyt ei tätä seik- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
1830: kaa ole riittävästi otettu huomioon siten, että
1831: eduskunnassa täysitehoisesti ja päätoimisesti että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1832: olisi voitu keskittyä ensiarvoiseen tehtävään. lakiehdotuksen:
1833:
1834:
1835:
1836: Laki
1837: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta.
1838:
1839: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrä-
1840: tyllä tavalla,
1841: kumotaan tammikuun 13 päivänä 1928 annetun valtiopäiväjärjestyksen (7 /28) 66 §:n 7
1842: momentti,
1843: muutetaan 67 §:n 3 momentti sekä
1844: lisätään 10 §:ään uusi 3-5 momentti ja 67 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
1845:
1846: 10 §. mäksi ajaksi, on varamies täksi ajaksi kutsut-
1847: tava hänen sijaansa.
1848: Jos eduskunta on myöntänyt edustajalle Jos edustaja valitaan eduskunnan puhemie-
1849: vapautusta toimestaan yhtä kuukautta pitem- heksi tai oikeusasiamieheksi, kutsuttakoon hä-
1850: 22
1851:
1852: nen sijaansa varan:lles täksi ajaksi, kuin hänen koskeva lopullinen päätös kolmannessa käsitte-
1853: puhemies- tai oikeusasiamiestoimensa kestää. lyssä yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Tä-
1854: Jos edustaja on nimitetty valtioneuvoston ten hyväksytty osittainen perustuslain muutos
1855: jäseneksi, kutsuttakoon hänen sijaansa edus- lakkaa olemasta voimassa kolmen kuukauden
1856: kuntaan varamies siksi ajaksi, kuin hän on kuluessa siitä kuin uusien vaalien jälkeen edus-
1857: siinä toimessa. kunta on kokoontunut valtiopäiville.
1858: Tämän pykälän 3 momentin perusteella teh-
1859: 67 §. tävät osittaiset perustuslakimuutokset älkööt
1860: kaskeko Suomen hallitusmuodon 1-5 §:ää
1861: Jos perustuslakia osittain koskeva ehdotus, eikä 36 § :ää eikä valtiopäiväjärjestyksen 1-6
1862: jonka voimassaoloaika on korkeintaan neljä eikä 37 §:ää.
1863: vuotta, julistetaan täysistunnossa kiireelliseksi
1864: päätöksellä, jota vähintään kaksi kolmasosaa Tämä laki tulee voimaan päivänä
1865: annetuista äänistä on kannattanut, tehdään tätä kuuta 197
1866:
1867:
1868: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
1869:
1870: Sakari Knuuttila Lasse Lehtinen
1871: .. 1979 vp. '
1872:
1873: Lakialoite n:o 10.
1874:
1875:
1876:
1877:
1878: Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi varamiesten astumisesta puolue-
1879: loikkauksen tehneiden kansanedustajien ja kunnanvaltuuston
1880: jäsenten jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
1881:
1882:
1883: E d u s k u n n a II e.
1884:
1885: Kansanvaltaamme suuresti kaventanut puo- Puoluelaki puoluetukineen on räikeä osoitus
1886: luelaki ja sen mukanaan tuomat puoluetukira- siitä, että jopa taloudellisin houkutuksin on py-
1887: hat ovat lisänneet ennennäkemättömästi parla- ritty ja onnistuttukin saamaan kansanedustajia
1888: mentarismin rappiota Suomessa. Puoluetukira- siirtymään pois siitä puolueesta, jonka vaalilii-
1889: hoilla on harjoitettu erityisesti vuoden 1972 tosta heidät on valittu kansanedustajiksi. Täl-
1890: ja 1973 aikana estotonta kansanedustajiin koh- lainen siirtyminen eli loikkiminen merkitsee
1891: distunutta ostotoimintaa ja hajoitustyötä, jonka selvää äänestäjien pettämistä. Sen vuoksi on
1892: tuloksena on voitu saada säädetyksi myös suu- oikeudenmukaista ja välttämätöntä, että ne kan-
1893: resti kansanvaltaamme kaventanut presidentti sanedustajat ja myös kunnallisvaltuutetut, jotka
1894: Kekkosta varten erikseen ja pikavauhtia sää- ovat siirtyneet ostettuina tai muuten houkutel-
1895: detty erityispoikkeusvalintalaki yli vuosi ennen tuina tai jostain muusta syystä pois siitä puo-
1896: normaalia presidentinvaalia. lueesta, jonka ehdokkaina heidät on valittu po-
1897: Puoluelain muutos puoluetuen jakoperustei- liittiseen luottamustoimeensa eduskuntaan tai
1898: den osalta vuodenvaihteessa 1972-73 aiheutti kunnallisvaltuustoon tai molempiin, voidaan la-
1899: sen, että poliittisessa pelissä käytettiin pelinap- kisääteisesti velvoittaa luopumaan mainitusta
1900: puloina aluksi 12 tunnettua kansanedustajaa, poliittisesta luottamustoimestaan niin että ti-
1901: jolloin pelipanoksina näiden leikkaamisessa lalle voi astua vaaleissa valittu varamies, joka
1902: siitä puolueesta, josta heidät oli eduskuntaan lukeutuu kyseessä olevaan puolueeseen. Tämä
1903: valittu, käytettiin 240 000 markkaa veronmak- olisi rehtiä ennen kaikkea niitä valitsijoita koh-
1904: sajien varoja kutakin kyseistä kansanedustajaa taan, jotka äänestävät ennen kaikkea puoluetta
1905: kohti. Surullisen kuuluisan huippunsa kansan- eivätkä niinkään henkilöä. Tämä rajoittaisi
1906: edustajien osto- ja hyppyyttämistoiminta puo- myös rahalla ja muilla talouseduilla keinotte-
1907: luetukirahojen voimalla sai kansanedustaja lua maamme poliittisessa elämässä.
1908: Arvo R. Sainion tapauksessa; mainittu edusta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
1909: jahan lyhyen ajan sisällä teki maailmanennä- nioittavasti,
1910: tyksen siirtymällä kolmesti puolueesta toiseen.
1911: Kaikki edellä esitetty on erittäin suuressa että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1912: määrin alentanut eduskuntalaitoksemme arvo- lakiehdotuksen:
1913: valtaa kansan silmissä ja jopa ulkomaita
1914: myöten.
1915:
1916: Laki
1917: varamiesten astumisesta puolueloikkauksen tehneiden kansanedustajien ja kunnan-
1918: valtuuston jäsenten jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
1919:
1920: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrä-
1921: tyllä tavalla, säädetään:
1922: 1 §. sen kesken vaalikauden eroaa ja siirtyy pois
1923: Jos kansanedustaja tai kunnanvaltuuston jä- puolueesta, jonka ehdokaslistoilta hänet on va-
1924: Lakialoi» tr:o 10
1925:
1926: littu eduskuntaan tai kunnanvaltuustoon, me- 2 §.
1927: nettää hän paikkansa eduskunnan tai kunnan- Tarkempia määräyksiä tämän lain täytän-
1928: valtuuston jäsenenä. Tällöin hänen tilalleen töönpanosta annetaan asetuksella.
1929: astuu vaaleissa valittu varamies, joka on kysei-
1930: sen puolueen jäsen. 3 §.
1931: Tämä laki tulee voimaan päivänä
1932: kuuta 19
1933:
1934:
1935: Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1979.
1936:
1937: J. Juhani Kortesalmi Afissi Joutsenlahti · Urpo Leppänen
1938: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Eino Poutiainen
1939: Urho Pohto
1940: 1979 vp.
1941:
1942: Lakialoite n:o 11.
1943:
1944:
1945:
1946:
1947: Koskinen ym.: Ehdotus laiksi uskonnonvapauslain 5 §:n muut-
1948: tamisesta.
1949:
1950:
1951: E d u s k u n n a 11 e.
1952:
1953: Uskonnonvapauslain perusperiaate on, että tekemään kirkosta eroamista mahdolliseksi kir·
1954: us-konto on jokaisen kansalaisen yksityisasia. jallisesti tapahtuvana toimenpiteenä, .
1955: Täydellisenä tämä periaate voidaan toteuttaa Kirjallisen eroamisilmoituksen malulollistami·
1956: vasta sitten, kun kirkko on erotettu valtiosta. nen yksinkertaistaisi huomattavasti .nykyistä
1957: Tämän uudistuksen viipyessä olisi pyrittävä järjestelmää ja muutenkin olisi oikeudenmukai·
1958: edes osittaisuudistuksilla saattamaan tilanne sempi. Se olisi myös normaali järjestelmä siksi-
1959: kansalaisten nykyistä ajattelutapaa ja uskonnon· kin, että kansalaisten vakiintuneita oikeuksia
1960: vapausperiaatetta vastaavaksi. on paitsi valtuutettujen käyttäminen oikeus-
1961: Erityisen välttämätöntä on poistaa kaikki toimista päätettäessä myös asioiden hoitaminen
1962: esteet kansalaisten kirkosta ·eroamisen tieltä. tarvittaessa myös kirjallisesti.
1963: V. 1968 suoritettiin tätä koskeva muutos Tämän vuoksi uskonnonvapauslaissakih olisi
1964: uskonnonvapauslain 5 §: ään. Sen mukaan on siirryttävä tähän käytäntöön ja tehtävä kirjalli-
1965: kirkosta eroaminen nyt mahdollista tekemällä nen kirkosta eroaminen mahdolliseksi.
1966: siitä henkilökohtainen ilmoitus sille seurakun- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
1967: nalle tai yhdyskunnalle, josta aikoo erota, tai
1968: sen väestörekisterin pitäjälle, johon aikoo liit- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1969: tyä. Valitettavasti eduskunta ei ol1ut valmis lakiehdotuksen:
1970:
1971:
1972: Laki
1973: uskonnorivapauslain 5 §:n muuttamisesta.
1974:
1975: Eduskunnan päätöksellä muutetaan 10 päivänä marraskuuta 1922 annetun uskonnon-
1976: vapa:uslain 5 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 28 päivänä kesäkuuta 1968 annetussa
1977: laissa (422/68)' näin kuuluvaksi:
1978: j §,
1979: ....... ...._ ...... ------ ........ ---- _.....--- ilmoituksella,
1980: Joka tahtoo erota evankelis-luterilaisesta tai
1981: jossa allekirjoitus on kahden-hen-
1982: kilöh todistama, joko sille seurakunnalle tahi
1983: ortodoksisesta kirkosta tahi muusta uskonnolli- yhdyskunnalle, josta hän aikoo erota, tahi sen
1984: sesta yhdyskurtnasta, tehköön siitä henkilökoh· väestörekisterin pitäjälle, johon hän aikoo
1985: ~aisen ilmoituksen tai ilmoittakoon siitä kirjalli· siirtyä.
1986: sesti yksittäisellä omakätisesti allekirjoitetulla
1987:
1988:
1989: Helt~ingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
1990:
1991: Aarne Koskinen E.-J. Tennilä Marjattå MAtts•on
1992:
1993:
1994:
1995: 4 0879005055
1996: 26 1979 vp.
1997:
1998: Lakialoite n:o 12.
1999:
2000:
2001:
2002:
2003: Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi hintasäännöstelystä ja hintasulusta.
2004:
2005:
2006: E d u s k u n n a 11 e.
2007:
2008: Voimassaolevilla laeilla ei voida toteuttaa teen perustetaan hintatoimikunta, jonka edus-
2009: jatkuvaa todellista hintasäännöstelyä. Tämän kunta valitsee ja jonka kokoonpano ön edus-
2010: vuoksi kommunistit pitävät välttämättömänä kunnan poliittisten voimasuhteiden mukainen.
2011: uuden pysyvän hintasäännöstelylain aikaansaa- Tällainen poliittiselle perustatie rakentuva hin-
2012: mista, jolla todella voidaan hintojen, maksujen tasäännöstelyelin on poliittisessa vastuussa hin-
2013: ja vuokrien nousua estää. Ehdotamme sellaisen tojen korotuksista ja tästä syystä sen on pakko
2014: lain säätåmistä, jolla hallitus veivoitetaan to- tarkoin harkita jokainen hinnankorotuspäätös
2015: teuttamaan todellista hintasäännöstelyä. Nykyi- paremmin kuin nykyisin tapahtuu.
2016: set lait ainoastaan mahdollistavat tämän, mutta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
2017: eivät velvoita hallitusta hintasäännöstelyn to-
2018: teuttamiseen. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2019: Ehdotamme, että elinkeinohallituksen yhtey- lakiehdotuksen:
2020:
2021:
2022:
2023: Laki
2024: hintasäännöstelystä ja hintasulusta.
2025:
2026: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrä-
2027: tyllä tavalla, säädetään:
2028:
2029: 1 §. vistettu tai sovittu hinta kustannustason muu-
2030: Milloin väestön elinehtojen turvaamiseksi ja toksen vuoksi tulisi kotikeammaksi kuin edellä
2031: hintojen nousun estämiseksi sekä kustannusta- 2 momentissa annetun päätöksen nojalla on
2032: son vakaana pitämiseksi on tarpeen, valtioneu- vahvistettu, valtioneuvoston on määrättävä
2033: voston on sopivin keinoin valvottava, säännös- maidon ja lihan tuottajille hintojen erotus
2034: teltävä ja määrättävä säännösteltäväksi hyödyk- maksettavaksi mahdollisimman suuressa määrin
2035: keiden hintoja. tuotantopoliittisena tUkena valtion varoista
2036: -Vaitioneuvoston on, milloin se on 1 momen- pienviljelijöille. Tuotantopöliittisen tuen mää-
2037: tissa mainituista syistä tarpeen, määräajaksi rästä päättää valtioneuvosto.
2038: kiellettävä elinkeinonharjoittajaa korottamasta Tätä lakia ei sovelleta hyödykkeiden vientiin
2039: määrättynä aikana noudattamaansa hyödykkeen ei:kä suomalaisen tonniston tarjontaan ulko-
2040: hintaa. Valtioneuvosto voi määrätä ylimpänä maanliikenteessä.
2041: saHittuna ·hintana noudatettavaksi samana aika-
2042: na voimassa olleella hintavalvontasäännösten 2 §.
2043: nojalla annetulla päätöksellä vahvistetun hin- Sen estämättä, mitä huoneenvuokralaissa on
2044: nan tai hinnoitteluperusteen. säädetty' valtioneuvostori on määrättävä, ettei
2045: Jos maataloustulosta annettujen säännösten huoneenvuokria saa korottaa.
2046: nojalla maidolle tai lihalle on vahvistettu tai
2047: vahvistetaan tavoitehinta tai jos valtioneuvosto 3 §.
2048: ja maataloustuottajain keskusjärjestöt ovat nii- Hyödykikeen hinnalla tarkoitetaan tässä lais-
2049: den tuottajahinnoista sopineet, ja tällainen vah- sa tarvikkeen hintaa sekä henkilön ja tavaran
2050: Lakialoite n:o 12 27
2051:
2052: kuljetuksesta, toisen kiinteistön, laitoksen, tar- sekä elinkustannuksiin vaikuttavista tärkeim-
2053: vikikeen tai muun omaisuuden käyttämisestä, mistä hyödykkeistä yksityiskohtaisiakio päätök-
2054: sähkön, muun voiman, lämmön, kaasun tai ve- siä sekä tehtävä tarpeellisiksi katsomiaan esi-
2055: den luovuttamisesta, toisen hyväksi tulleesta tyksiä ja aloitteita samoinkuin annettava hinta-
2056: palveluksesta sekä muista eduista ja työsuori- ja kustannustasoon vaikuttavista muiden viran-
2057: tuksista maksettavaa korvausta, mikäli kysy- omaisten aloitteista lausuntoja. Hintatoimikun-
2058: mys ei ole vakuutusmaksusta, huoneenvuokras- nan on tarkkailtava taloudellista kehitystä eri-
2059: ta tai virkasuhdeasunnon vastikkeesta eikä jul- tyisesti toimialoittain ja tarvittaessa tehtävä
2060: kisoikeudellisen palvelussuhteen tai työsopimus- valtioneuvostolle aloitteita, joilla pyritään työl-
2061: lain alaisen työsopimussuhteen perusteella suo- lisyyden turvaamiseen ja vakaan hintatason säi-
2062: ritettavasta palkasta. lyttämiseen. Hintatoimikunta asettaa jäsenis-
2063: Tarvikkeella tarkoitetaan kaikenlaista irtainta tään työvaliokunnan, jonka on huolehdittava
2064: omaisuutta paitsi rahaa ja muita maksuvälinei- niistä tehtävistä, jotka sille määrätään tämän
2065: tä, arvopapereita ja saamisoikeuksia ja -todis- lain nojalla annettavassa valtioneuvoston pää-
2066: teita. · töksessä.
2067: Elinkeinonharjoittajalla tarkoitetaan jokaista
2068: luonnollista henkilöä sekä yksityistä ja jul- 5 §.
2069: kista oikeushenkilöä, joka amm.attimaisesti pi- Elinkieinohallituksen on annettava määräyk-
2070: tää kaupan, myy tai muutoin vastiketta vastaan siä siitä, miten hyödykkeiden hinnat on mer-
2071: luovuttaa hyödykkeitä. kittävä tai pidettävä yleisön nähtävinä.
2072:
2073: 4 §. 6 §.
2074: Ylimmän sallitun hinnan vahvistaa elinkei- Elinkeinonharjoittaja on velvollinen anta-
2075: nohallituksen yhteydessä toimiva hintatoimi- maan hintaviranomaiselle tietoja, joita tämä
2076: kunta, jonka eduskunta valitsee neljän vuoden hintavalvontaa ja siihen liittyvää tutkimustoi-
2077: pituiseksi toimikaudeksi kerrallaan noudattaen mintaa varten tarvitsee. Tiedot on annettava
2078: parlamentaarisia voimasuhteita, ja panee muu- viranomaisen määräämän riittävän pitkän ajan
2079: toinkin täytäntöön, mitä hyödykkeiden hinto- kuluessa ja niin vaadittaessa kirjallisina.
2080: jen valvonnasta ja säännöstelystä on tässä lais- Elinkeinonharjoittaja on myös velvollinen
2081: sa ja sen nojalla anne.tuissa säännöksissä mää- antamaan hintaviranomaiselle tarkastettavaksi
2082: rätty. kirjanpitonsa, kustannuslaskentaosa sekä muut
2083: Elinkeinohallituksen on määrättävä, · että kustannuslaskentaan tai hinnoitteluun liittyvät
2084: elinkeinonharjoittajan on ilmoitettava hyödyk- asiakirjat, milloin hintaviranomainen niitä tässä
2085: keen hinta tai hinnoitteluperuste ja niiden laissa tarkoitettua hintavalvontaa varten tarvit-
2086: muutokset hintaviranomaisille. Ilmoitusvelvolli- see. Asiakirjojen tarkastus on suoritettava si-
2087: suus koskee myös elinkeinonharjoittajien järjes- ten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän
2088: töä, jos se on antanut ilmoitusvelvollisuuden haittaa ja niitä ilman elinkeinonharjoittajan lu-
2089: alaista hyödykettä koskevia hintasuosituksia tai paa pois viemättä.
2090: -ohjeita.
2091: Hintatoimikunnan on tämän lain nojalla an- Tiedonantovelvollisuus ei koske teknisluon-
2092: nettavissa säännöksissä tarkoitetuissa tapauksis- teisia ammattisalaisuuksia.
2093: sa määrättävä hyödyke siirrettäväksi hinnan- Vuokranantajaan on vastaavasti sovellettava,
2094: vahvistusmenettelyyn. Jos hyödykkeen hinnalla mitä edellä tässä pykälässä on elinkeinonhar-
2095: ei ole sanottavaa merkitystä väestön toimeentu- joittajasta säädetty.
2096: lon ja kustannustason vakaana pitämisen kan-
2097: nalta, hintatoimikunnalla on valta määrätä, et- 7 §.
2098: tei hyödykkeen hinnalle tai hinnoitteluperusteil- Valtioneuvosto voi antaa määräyksiä tarkas-
2099: le tarvitse hakea vahvistusta. Hintatoimikun- tusten toimittamisesta sekä yhdyskuntien, yh-
2100: nan on seurattava kustannus- ja hintatason ke- teisöjen ja yksityisten velvollisuudesta antaa
2101: hitystä sekä valvottava elinkeinohallituksen toi- tietoja, milloin se on tarpeen tässä laissa edel-
2102: mintaa ja annettava yleisiä hintapolitiikkaa lytettyä toimenpidettä, tämän lain nojalla an-
2103: koskevia suosituksia. Hintatoimikunnan on nettujen määräysten toimeenpanoa ja valvontaa
2104: valvottava hintojen säännöstelyä, annettava tai!kka hintojen ja huoneenvuokrien tai niihin
2105: hintaa ja hinnoitteluperusteita koskevia yleisiä vaikuttavien tekijöiden selvittämistä varten.
2106: 28
2107:
2108: 8 ;. kutus on tarpeen, on niistä viipymättä ilmoi-
2109: Tietoa, joka on hankittu tai muutoin saatu tettava eduskunnan puhemiehelle, jonka on saa-
2110: tämän lain nojalla, ei saa käyttää yksityiseksi tettava ne eduskunnan tietoon heti tai, jollei
2111: byooyksi eikä ilmaista siwiliselle, ellei sitä ole eduskunta ole koolla, niin pian kuin se on ko-
2112: päätetty julkiseksi. koontunut. Ne on kumottava, jos eduskunta
2113: Joka r1kkoo 1 momentissa säädetyn kiel- niin päättää.
2114: ·lon, rangaistaan sakolla tai enintään kuuden
2115: kuukauden vankeudella, jollei rikoksesta ole 11 §.
2116: muualla säädetty ankarampaa rangaistusta. Tämän lain nojalla annettujen säännöksien
2117: tai määräyksien rikkomisesta on rangaistus- ja
2118: muut seuraamukset tuomittava eräitä valtuus-
2119: 9 §. lakeja vastaan tehtyjen rikosten rankaisemises-
2120: Sitöumukseen tai sopimukseen sisältyvää eh- ta 28 päivänä kesäkuuta 1958 annetun lain
2121: toa tahi erityistä välipuhetta, joka on tämän (305/58) mukaan. Muutoinkin on mainittua
2122: lain tai sen nojalla annettujen ja voimassa ole- lakia sovellettava edellä mainituissa säännöksis-
2123: vien määräysten vastainen, sekä seJlaista sitou- sä ja määräyksissä tarkoitettuihin asioihin.
2124: musta, sopimusta tai muuta välipuhetta, jonka
2125: tarkoituksena on edellä mainittujen säännösten 12 §.
2126: tai määräysten kiertäminen, ei saa soveltaa eikä Päätökseen, joka on tehty tämän lain tai sii-
2127: panna täytäntöön. hen perustuvan säännöksen nojalla, ei saa ha-
2128: kea muutosta.
2129: 10 §.
2130: Kun valtioneuvosto on tämän lain nojalla 13 §.
2131: antanut sellaisia säännöksiä, joiden antamiseen Tämä laki tulee voimaan päivänä
2132: hallitusmuodon mukaan eduskunnan myötävai- kuuta 19
2133:
2134:
2135: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
2136:
2137: Mikko Kuoppa M.·L. Salminen P.. Puhakka
2138: Sten Söderström E.~J. TennUä Irma Rosnell
2139: Marjatta Mattsson Seppo Toiviainen Ensio Laine
2140: 1,9 yp. 29
2141:
2142: Lakialoite n:o 1.3.
2143:
2144:
2145:
2146:
2147: E. Laine ym.: Ehdotukset laeiksi hallitusmuodon 23 ja 27 §:n
2148: sekä valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta.
2149:
2150:
2151: E d u s k u n n a 11 e.
2152:
2153: Presidentin vaalin maassamme -toimittaa hal. valln~apaa muutettaisiin siten, että eduskunta
2154: litusmuodon 23 §:n mukaan 300 valitsija- valitsisi tasavallan presidentin.
2155: miestä. Nämä valitaan eduskuntavaalej11 koske- Eduskunnan ~uorittama vaali liittyisi johdon-
2156: van lainsäädännön mukaisessa jätjestykses.sä mukaisesti sen periaatteen toteuttamiseen, että
2157: presidentin toimikttll:Sittain. eduskunnan asemaa ylimpänä valtioelimenä vah-
2158: Tästä järjestelmästä on kuitenkin tehty lukui- vistettaisiin ottamalla samalla huomioon ulko-
2159: sia poikkeuksia. Niinpä vuonna 1940 presiden- politiikan hoidon asettamat vaatimukset, jotka
2160: tin vaalin toimittivat edellisellä kerralla valitut puoltavat näillä valtaoikeu_ksilla varustetun pre-
2161: valitsifamiehet. Samoin entiset valitsijamiehet sidenttitehtävän säilyttämistä.
2162: toimittivat myös vuonna 1943 presidentin va- Pi'esidentiltä tulisi poistaa eduskunnan hajlli·
2163: linnan. Vuonna 1944 asetettiin presidentti poik- tuso'tkeus.
2164: keuslailla. Vuonna 1946 eduskunta valitsi pre- Teknillisistä syistä ei tämän lakiehdotuksen
2165: sidentin. Vuonna 1973 pidennettiin virassa yhteydessä ole voitu puuttua eduskulll.lan vaali-
2166: olleen presidentin toimikautta eduskunnan pää- kauden pituuteen.
2167: töksellä neljäksi vuodeksi. Edellä sanottuun viitaten ehdota.tnn'le,
2168: Valtiosääntökomitean enemmistö esittää (ko-
2169: miteanmietintö 1974: 27), että presidentin että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
2170: lakiehdotukset:
2171:
2172: 1.
2173: ·Lak:i
2174: hallitusmuodon 23 ja 27 § :n muuttamisesta.
2175:
2176: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä maara-
2177: tyllä tavalla, muutetaan 17 päivänä heinäkuuta 1919 annetun Suomen hallitusmuodon (94/
2178: 19) 23 ja 27 §, niistä 23 § sellaisena kuin se on osittain muutettuna 23 päivänä kesä-
2179: kuuta 1977 annetulla lailla ( 490/77), näin kuuluviksi:
2180:
2181: 23 §. vieläkin uusi vaali niiden kahden ehdokkaan
2182: Tasavallan presidentin valitsee eduskunta välillä, jotka toisessa vaalissa ovat saaneet suu-
2183: syntyperäisten Suomen kansalaisten joukosta rimmat äänimäärät. Äänten jakaantuessa tasan
2184: aina kuudeksi vuodeksi. ratkaisee arpa.
2185: Vaali toimitetaan helmikuun 15 päivänä kuu· Jos eduskunnan jäsen valitaan presidentiksi,
2186: dentena vuonna sen jälkeen, jona tasavallan lakkaa hänen edustajantoimensa itsestänsä. Val-
2187: presidentti viimeksi valittiin, sitä vuotta lu- tion virassa oleva henkilö, joka valitaan presi-
2188: kuunottamatta. Jos vaalissa, joka toimitetaan dentiksi, katsotaan virasta eronneeksi.
2189: umpilipuin, joku saa enemmän kuin puolet Jos 2 momentissa tai muualla tässä hallitus-
2190: annetuista äänistä, on hän valittu. Muussa ta- muodossa säädetty määräpäivä sattuu pyhäpäi-
2191: pauksessa toimitetaan uusi vaali ja, jollei sil- väksi, pidettäköön seuraava arkipäivä määrä-
2192: loinkaan kukaan saa ehdotonta enemmistöä, päivänä.
2193: 30 Lakialoite n:o 13
2194:
2195: 27 §. Tämä laki tulee voimaan pa1vana
2196: Presidentin asiana on kutsua eduskunta yli- kuuta 19 ja sillä kumotaan tasavallan presi-
2197: määräisille valtiopäiville sekä avata ja päättää dentin valitsijamiesten vaalista 13 päivänä kesä-
2198: valtiopäivät. kuuta 1969 annettu laki (362/69) ja tasa-
2199: vallan presidentin vaalista 22 päivänä helmi-
2200: kuuta 1924 annettu laki (59 /24).
2201:
2202:
2203:
2204: 2.
2205: Laki
2206: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta.
2207:
2208: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrä-
2209: tyllä tavalla, kumotaan 13 päivänä tammikuuta 1928 annetun valtiopäiväjärjestyksen (7 /28)
2210: 20 § sekä muutetaan 3 §, sellaisena kuin se on muutettuna 30 päivänä kesäkuuta 1955 anne-
2211: tussa laissa (335/55), ja 22 § näin kuuluviksi:
2212:
2213: 3 §. 22 §.
2214: Kansanedustajien vaalit toimitetaan joka nel- Tasavallan presidentin määräykset, JOlta tar-
2215: jäs vuosi samaan aikaan koko maassa. Lailla koitetaan 18 ja 21 § :ssä, julistetaan siinä Jar-
2216: säädetään ulkomailla olevien Suomen kansalais- jestyksessä kuin lakien ja asetusten julkaise-
2217: ten osallistumisesta kansanedustajain vaaleihin. misesta on säädetty.
2218: Edustajan toimivalta alkaa silloin, kun hänet
2219: on julistettu valituksi, ja jatkuu, kunnes sen Tämä laki tulee voimaan palVana
2220: jälkeiset vaalit on toimitettu. kuuta 19 ja sillä kumotaan sen kanssa risti-
2221: riidassa olevat säännökset.
2222:
2223:
2224: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1979.
2225:
2226: Ensio Laine Marjatta Mattsson Sten Söderström
2227: Pauli Puhakka Mikko Kuoppa E.-J. Tennilä
2228: 1979 vp. 31
2229:
2230: Lakialoite n:o 14.
2231:
2232:
2233:
2234:
2235: Liedes ym.: Ehdotukset laeiksi hallitusmuodon 65 §:n valtio-
2236: päiväjärjestyksen ja valtion virkaehtosopimuslain muuttami-
2237: sesta.
2238:
2239:
2240: E d u s k u n n a 11 e.
2241:
2242: Vuonna 1970 annettiin valtion virkamiesten tukset työtaistelutoimenpiteisiin nähden e1vat
2243: palvelussuhteen ehtoja koskeva neuvottelu-, ole tarpeellisia. Emme myöskään hyväksy, että
2244: sopimus- ja sovittelulainsäädäntö, eli ns. yksityinen virkamies voitaisiin määrätä maksa-
2245: virkaehtolait. Tämän lainsäädännön perus- maan ns. hyvityssakkoa.
2246: teella päätäntävalta valtion virkamiesten pal- Valtion virkaehtosopimuslakiin sisältyvät
2247: koista ja muista palvelussuhteen ehdoista siir· myös määräykset ns. yhteiskunnalle vaaralli-
2248: tyi eduskunnalta eduskunnan palkkavaltuus- sista työtaisteluista. Näitä säännöksiä voitaisiin
2249: kunnalle, joka sekin voi vain hyväksyä tai käyttää hyväksi mitätöimään lähes kaikki vir-
2250: hylätä valtioneuvoston sille alistaman sopimuk- kamiesten mahdollisesti aikomat tai aloittamat
2251: sen. Kun virkamiesten palvelussuhteiden hoi- lakot. Ns. virkariitalautakunta, jossa on kolme
2252: tamisessa on kysymys sekä valtiontalouden valtion määräämää edustajaa ja kolme virka-
2253: että virkamieskunnan oikeudenmukaisen kohte- miesyhdistysten edustaviropien keskusjärjestö-
2254: lun kannalta varsin suuresta asiasta, emme pidä jen edustajaa, voi enemmistöpäätöksellä päättää
2255: oikeana, että eduskunnan päätäntävaltaa tällai- minkä tahansa virkamiesten työtaistelun yhteis-
2256: sessa asiassa kavennetaan. Ehdotamme, että kuntavaaralliseksi, joten on oletettava, että vir-
2257: eduskunnan palkkavaltuuskunta olisi vain neu- kariitalautakunta tulee pienipalkkaisten virka-
2258: votteleva ja valmisteleva elin, mutta että vir- miesten työtaistelujen yhteydessä tekemään
2259: kaehtosopimus tulisi alistaa eduskunnan lopul- luokkapäätöksiä. Olemme sitä mieltä, että
2260: lisesti päätettäväksi. laista tulisi poistaa työtaisteluja rajoittavat
2261: Valtion virkaehtosopimuslaissa myönnetään säännökset.
2262: virkamiehille lakko-oikeus. Muihin työtaistelu- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2263: toimenpiteisiin kuin lakkoon ei virkamiehillä
2264: virkaehtolain mukaan ole oikeutta, ja lakko- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
2265: oikeuttakin laissa rajoitetaan kieltämällä mm. lakiehdotukset:
2266: myötätuntolakot. Mielestämme tällaiset rajoi-
2267:
2268: 1.
2269: Laki
2270: hallitusmuodon 65 § :n muuttamisesta.
2271:
2272: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrä-
2273: tyllä tavalla, muutetaan Suomen hallitusmuodon 65 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on
2274: 6 päivänä marraskuuta 1970 annetussa laissa ( 662/70), näin kuuluvaksi:
2275:
2276: 65 §.
2277: tuuskunnan asiana on valtioneuvoston asian-
2278: Virkamiesten palvelussuhteen ehdoista voi- omaisen jäsenen välityksellä seurata sopimuk-
2279: daan määrätä virkaehtosopimuksin niin kuin sesta käytäviä neuvotteluja ja saattaa ehdotus
2280: siitä lailla säädetään. Eduskunnan palkkaval- eduskunnan hyväksyttäväksi.
2281: 32 LakialQite n:o 14
2282:
2283:
2284: 2.
2285: Laki
2286: valtiopäiväjärjestyksen 82 a § :n muuttamisesta.
2287:
2288: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä maara-
2289: tyllä tavalla, muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 82 a § :n 6 momentti, sellaisena kuin se on 6
2290: päivänä marraskuuta 1970 annetussa laissa ( 663/70), näin kuuluvaksi:
2291:
2292: 82 a §. palkkavaltuuskunnan käsiteltäväksi valtioneu-
2293: ------------~- w~.
2294: Virkaehtosopimusta koskevan asian toimittaa - - - - - - - - - - - - - -
2295:
2296:
2297: 3.
2298: Laki
2299: valtion virkaehtosopimuslain muuttamisesta.
2300:
2301: Eduskunnan päätöksen muka~sesti kumotaan 6 päivänä marraskuuta 1970 annetun valtion.
2302: virkaehtosopimuslain (664/70) 10 §:n 3 momentti ja 12-18 § sekä muutetaan 8 §:n 1 ja
2303: 2 momentti sekä 19 §:n 3 momentti seuraavasti:
2304: 8 §. maa ja lakolla virkamiesyhdi~?tyksen valtioon
2305: Valtiolla on oikeus käyttää työtaistelutoimen- kohdistamaa työnseisausta. ·
2306: piteenä työsulkua. Virkamiesyhdistys voi ryh-
2307: tyä lakkoon tai muuhun työtaistelutoimenpitee- 19 §.
2308: seen, jota ei erityisen lainsäädännön perus-
2309: teella ole kielletty. Hyvityssakon määrä saa olla valtion tai yh-
2310: Työsululla tarkoitetaan valtion toimeenpane- distyksen osalta enintään 50 000 markkaa.
2311:
2312:
2313: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
2314:
2315: Pentti Liedes Pauli Puhakka Marjatta Matt-8691,1.
2316: Irma Rosnell Sten Söderström Seppo Toiviainen
2317: 1979 vp. 33
2318:
2319: Lakialoite n:o 15.
2320:
2321:
2322:
2323:
2324: Niskanen ym.: Ehdotus laiksi hallitusmuodon 6 §:n muutta-
2325: misesta.
2326:
2327:
2328: E d u s k u n n a 11 e.
2329:
2330:
2331:
2332: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ.
2333:
2334: Aloite tähtää hallitusmuodon 6 §:n omai- taloudellisiin, sivistyksellisiin ja sosiaalisiin pe-
2335: suuden suojan muita perusoikeuksia kohtuut- rusoikeuksiin nähden. Tässä tarkoituksessa esi-
2336: tomasti suuremman painotuksen vähentämiseen tetään hallitusmuodon 6 § :n osittaista muutta-
2337: ja siten tasapainottamiseen suhteessa muihin mista.
2338:
2339:
2340:
2341:
2342: ALOITTEEN PERUSTELUT.
2343:
2344: Suomen hallitusmuodon 6 § :ssä säädetään: - omaisuuden pakko-otto on säännöksen
2345: "Jokainen Suomen kansalainen on lain mu- mukaan mahdollista vain yleiseen tarpeeseen
2346: kaan turvattu ( ... ) omaisuuden puolesta. ja täyttä korvausta vastaan, mikä on kuitenkin
2347: ( ... ) Pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen tulkittu siten, että taloudellisen toiminnan te-
2348: täyttä korvausta vastaan säädetään lailla." Yh- hokkuus, kansalaisten tasa-arvon toteuttaminen
2349: teiskunnan kannalta näillä HM 6 §:n sään- ja esimerkiksi työllisyyden ylläpito eivät olisi
2350: nöksillä on se sisältö, että ne rinnastavat kai- yleisiä tarpeita;
2351: ken omaisuuden. Niiden suoja ulottuu siten ih- - edelleen tulkinnalla omaisuuden suojaan
2352: misen jokapäiväisessä elämässään tarvitsemaan on sisällytetty suuri joukko käyttörajoituksia.
2353: omaisuuteen kuten työkaluihin, asuntoon, kul- Vaikka kansalaisten perusoikeuksia ei koko-
2354: kuvälineeseen, kesämökkiin kuin myös useiden naisuudessaan uudistettaisikaan välittömästi,
2355: satojen hehtaarien maaomaisuuden tai suuren missä yhteydessä myös HM 6 § kokonaisuu-
2356: yhtiön osake-enemmistön muodossa olevaan dessaan tulisi punnittavaksi suhteessa muihin
2357: tuotantovälineomaisuuteen. oikeuksiin ja vapauksiin, on perusteltua jossa-
2358: Käytännössä näitä säännöksiä on tulkittu kin määrin edes vähentää omaisuuden suojan
2359: siten, että ne tehokkaasti estävät tavallisella liiaksi korostunutta ja muita oikeuksia polke-
2360: lailla eli yksinkertaisella enemmistöllä anta- vaa asemaa.
2361: masta valtiolle oikeutta ohjata elinkeinotoimin- Esitettäväliä säännöksellä tähdätään siihen,
2362: taa tai puuttumasta taloudelliseen valtaan, että talouden toimintaa säätelevää lainsäädän-
2363: mikä kaikissa muissa pohjoismaissa on mah- töä voidaan uuden HM:n säännöksen avulla
2364: dollista. Vallitsevasta tulkinnasta on todettava säätää tavanomaisessa lainsäätämisjärjestyks·essä
2365: seuraavaa: ja että säännöksestä poistetaan yhteiskunnalli-
2366: - vai~ka säännöks·en sanamuoto viittaakin sesti vanhentuneiden tulkintojen sitoma 3 mo-
2367: vain ihmiseen, se on tulkinnoitse ulotettu kos- mentin "yleis<:!n tarpeen" edellyttäminen. Sään-
2368: kemaan myös juridisten henkilöiden kuten osa- nöksen mukaan korvauksista säädettäisiin erik-
2369: keyhtiöiden omaisuutta; seen lailla.
2370: 5 0879005055
2371: 34 Lakialoite n:o 15
2372:
2373: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2374: nioittaen, lakiehdotuksen:
2375:
2376: Laki
2377: hallitusmuodon 6 §:n muuttamisesta.
2378:
2379: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrä-
2380: tyllä tavalla,
2381: kumotaan 17 päivänä heinäkuuta 1919 annetun Suomen hallitusmuodon 6 §:n 3 mo-
2382: mentti ja
2383: muutetaan lain 6 §:n 1 momentti seuraavasti:
2384:
2385: 6 §. nen omaisuuttaan otetaan pakolla tai muulla
2386: Jokainen Suomen kansalainen olkoon lain toimenpiteellä.
2387: mukaan turvattu hengen, kunnian ja henkilö-
2388: kohtaisen vapauden puolesta. Jokaiselle Suo-
2389: men kansalaiselle suoritettakoon korvaus laissa Tämä laki tulee voimaan päivänä
2390: määriteltävien perusteiden mukaan, milloin hä- kuuta 19
2391:
2392:
2393: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
2394:
2395: Helvi Niskanen Inger Hirvelä
2396: Anna-Liisa Hyvönen Mikko Ekorre
2397: 1979 vp. 35
2398:
2399: Lakialoite n:o 16.
2400:
2401:
2402: Niskanen ym.: Ehdotus laiksi hallitusmuodon 6 §:n muuttami-
2403: sesta.
2404:
2405:
2406: E d u s k u n n a 11 e.
2407:
2408: Oikeus kunnolliseen, tilavuudeltaan ja va- toja ja annettava ennen muuta nuorille perheil-
2409: rustetasoltaan kohtuulliset vaatimukset täyttä- .1e mahdollisuus hankkia omistusasunto nykyistä
2410: vään asuntoon on keskeinen tekijä kansalais- paljon pienemmällä omarahoitusosuudella.
2411: ten perusturvallisuuden muodostumisessa. Sen Erityistä huomiota valtiovallan tulisi kiinnit-
2412: tulisi kansalaisten perusoikeuksien joukossa olla tää sellaisiin kokonaisvaltaisiin toimenpiteisiin,
2413: samassa asemassa kuin muutkin hallitusmuo- joilla asumiskustannuksia voitaisiin alentaa ja
2414: don 6 §:ssä säädetyt oikeudet. lisätä valtion ja kuntien valvoman asuntotuo-
2415: Kuitenkin ovat pieni- ja keskituloisten kan- tannon osuutta. Tällaisia keinoja olisivat asun-
2416: salaisten mahdollisuudet saada haltuunsa koh- tolainojen koron alentaminen ja laina-aikojen
2417: tuullisella hinnalla joko vuokra- tai omistus- pidentäminen. Perusteellisempien uudistusten
2418: asunto edelleen heikot. Asumistason ja erityi- toteuttaminen asuntotuotannossa edellyttää toi-
2419: sesti asumisväljyyden osalta Suomi on huomat- menpiteitä, joilla asuntotuotannon rahoitus ir-
2420: tavasti jäljessä mm. muista pohjoismaista. Pie- roitettaisiin yksityisten rahalaitosten määräys-
2421: nituloiset lapsiperheet asuvat ahtaasti. Suuri vallasta. Asuntotuotannon tehostamiseksi tulisi
2422: määrä myöskin vanhuksia asuu ala-arvoisissa perustaa demokraattisesti johdettu valtion ra-
2423: asunnoissa. Erityisen suuria vaikeuksia aiheut- kennusyritys, joka harjoittaisi myös rakennus-
2424: taa asunnon hankkiminen nuorille perheille. tarvike- ja rakennusaineteollisuutta.
2425: Asumisen eriarvoisuus ja asumistasoerot ovat Koska oikeus asumiseen näkemyksemme mu-
2426: suoritettujen tutkimusten mukaan Suomessa kaan kuuluu sellaisiin jokaiselle kansalaiselle
2427: pohjoismaiden suurimmat. kuuluviin perusoikeuksiin, jotka voidaan rin-
2428: Jotta jokaiselle kansalaiselle voitaisiin tur- nastaa muihin hallitusmuodon 6 §:ssä luetel-
2429: vata kohtuulliset vaatimukset täyttävä asumis- tuihin perusoikeuksiin, olemme nähneet tar-
2430: taso, tulisi valtiovallan huolehtia siitä, että peelliseksi esittää lakiin muutosta, jolla tämä
2431: rakennettaisiin vuosittain vähintään 60 000 perusoikeus turvattaisiin.
2432: uutta asuntoa ja asuntojen peruskorjauksiin Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2433: varattaisiin valtion tulo- ja menoarvioissa ny-
2434: kyistä enemmän varoja. On rakennettava ny- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2435: kyistä enemmän kohtuuhintaisia vuokra-asun- lakiehdotuksen:
2436:
2437: Laki
2438: hallitusmuodon 6 § :n muuttamisesta.
2439: Edu~kunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä maara-
2440: tyllä tavalla, lisätään 17 päivänä heinäkuuta 1919 annetun Suomen hallitusmuodon ( 94/19)
2441: 6 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 28 päivänä heinäkuuta 1972 annetussa
2442: laissa ( 592/72), uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, seu-
2443: raavasti:
2444: 6 §. hintaiseen ja olosuhteisiin nähden riittävän
2445: tilavaan asuntoon.
2446: Jokaisella kansalaisella on oikeus kohtuu-
2447: -----
2448: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
2449:
2450: Helvi Niskanen Anna-Liisa Hyvönen
2451: Mikko Ekorre Ulla-Leena Alppi
2452: Inger Hirvelä
2453: 36 1979 vp.
2454:
2455: Lakialoite n: o 17.
2456:
2457:
2458:
2459:
2460: Ruotsalainen ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen 15 §:n
2461: muuttamisesta.
2462:
2463:
2464: E d u s k u n n a 11 e.
2465:
2466: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ.
2467:
2468: Voimassa oleva valtiopäiväjärjestys pyrkii an- säännös, jonka mukaan edustajaan tai eduskun-
2469: tamaan erityisen suojan edustajalle samoin kuin nan sihteereihin tai muihin virka- ja palvelus-
2470: eduskunnan sihteereille sekä muille virka- ja miehiin kohdistuvaa rikosta on tietyissä tapauk-
2471: palvelusmiehille. Kun sittemmin eduskuntaryh- sissa pidettävä raskauttavana. Aloitteen mukaan
2472: mät ovat ottaneet palvelukseensa henkilökun- tämä suoja ulottuu myös eduskuntaryhmien
2473: taa, on katsottava tarkoituksenmukaiseksi sel- henkilökuntaan.
2474: ventää, suojaako heitä valtiopäiväjärjestyksen
2475:
2476:
2477:
2478:
2479: YLEISPERUSTELUT.
2480:
2481: Valtiopäiväjärjestystä säädettäessä ei edus- ne ovat ryhmäin suuruusjärjestyksessä ohittaen
2482: kuntaryhmien toiminta ollut kehittynyt nykyi- varsinaisen puhujajärjestyksen täysistunnoissa
2483: seen muotoonsa, jossa eduskuntaryhmillä olisi voineet nimetä puhujan käyttämään ikään kuin
2484: palveluksessaan nykyisen kaltainen eduskunnan koko ryhmän puolesta puheenvuoron eräissä
2485: kansliamäärärahoista palkattu henkilökunta. Eri- tärkeissä keskusteluissa täysistunnoissa. Täten
2486: tyisesti viime vuosina on katsottu aiheelliseksi ongelmaksi ei voi muodostua se, miten edus-
2487: kansliamäärärahoja lisäämällä antaa edustajille kuntaryhmä ja niin muodoin sen palveluksessa
2488: mahdollisuus palkata valtiopäivätyönsä avuksi oleva henkilö olisi määriteltävä.
2489: sellaista henkilökuntaa, johon edustaja voisi sa- Vaikka ei ole tiedossa tapauksia, joissa edus-
2490: manlaisten yhteiskunnallisten käsitystensä ja kuntaryhmän palveluksessa olevaan henkilöön
2491: eduskuntaryhmien valmisteluvaiheen salassa pi- olisi kohdistunut sellaista rikosta, että sitä koh-
2492: tämistarpeen takia erityisesti luottaa. Nykypäi- distuneena valtiopäiväjärjestyksen 15 §:n 2 mo-
2493: vänä on katsottava, ettei edustaja voi valtiopäi- mentissa mainittuun henkilöön olisi pidettävä
2494: vätyötään menestyksellisesti suorittaa, ellei hä- raskauttavana, on tarpeen selventää tätä sään-
2495: nellä yhdessä samaan ryhmään kuuluvien edus- nöstä ja ulottaa tämä suoja koskemaan myös
2496: tajain kanssa ole tällaista henkilökuntaa käy- eduskuntaryhmien palveluksessa olevaa hen-
2497: tössään. kilökuntaa. Näin voidaan välttää se, että asian-
2498: Vaikka valtiopäiväjärjestys ei sisälläkään omainen tuomioistuin joutuisi harkitsemaan
2499: eduskuntaryhmiä, on kuitenkin vakiintunut käy- lainsäätäjän alkuperäistä tarkoitusta, kun lain-
2500: täntö eduskunnassa tunnustanut eduskuntaryh- säätäjä itse ei ilmeisestikään tätä ole voinut en-
2501: mien olemassaolon mm. siten, että niiltä on nakolta nähdä.
2502: voitu pyytää lausuntoja erinäisissä asioissa ja
2503: Lakialoite n:o 17 37
2504:
2505: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT.
2506:
2507: Valtiopäiväjärjestyksen 15 §:n 2 momentti kaikkea paikallista henkilökuntaa tehtävästä
2508: ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä ni- riippumatta. Säännös koskee myös ryhmien tila-
2509: menomaisesti todetaan 15 §:n 1 momentin tar- päisesti palvelukseensa ottamaa henkilökuntaa
2510: koittavan myös eduskuntaryhmien henkilökun- sen ajan osalta, jonka he ovat ryhmän palve-
2511: taa. luksessa.
2512: Säännöksessä on lähdetty siitä, että käytäntö Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2513: on vakiinnuttanut ja riittävän selvästi määritel- nioittaen,
2514: lyt, mitä eduskuntaryhmällä tarkoitetaan, niin
2515: ettei siitä ole tässä tarkoituksessa tarpeen eril- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2516: listä säännöstä ottaa. Eduskuntaryhmän palve- lakiehdotuksen:
2517: luksessa olevalla henkilökunnalla tarkoitetaan
2518:
2519:
2520:
2521: Laki
2522: valtiopäiväjärjestyksen 15 §:n muuttamisesta.
2523: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyl-
2524: lä tavalla, muutetaan 13 päivänä tammikuuta 1928 annetun valtiopäiväjärjestyksen ( 7/28)
2525: 15 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
2526:
2527: 15 §. myös eduskunnan sihteerejä sekä muita virka-
2528: ja palvelusmiehiä samoin kuin eduskuntaryh-
2529: Mitä tässä on sanottu edustajasta, koskekoon mien palveluksessa olevaa henkilökuntaa.
2530:
2531:
2532: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
2533:
2534: Unto Ruotsalainen Mikko Ekorre Niilo Koskenniemi
2535: 38 1979 vp.
2536:
2537: Lakialoite n:o 18.
2538:
2539:
2540:
2541: Salminen ym.: Ehdotus laiksi väestön toimeentulon ja maan ta-
2542: louselämän turvaamisesta poikkeuksellisissa oloissa annetun
2543: lain kumoamisesta.
2544:
2545:
2546: E d u s k u n n a 11 e.
2547: Eduskunnassa esitetystä kiivaasta vastustuk- tilassa. Oikeisto tarvitsi kriisilakia voidakseen
2548: sesta huolimatta hyväksyttiin vuoden 1970 val- poistaa kansalaisten demokraattiset oikeudet
2549: tiopäivillä eräiden kapitalististen valtioiden aina sellaisessa tilanteessa, jossa suurpääoman
2550: esimerkkiä seuraten laki väestön toimeentulon edut saattavat vaarantua. Lain 1 §:n sovelta-
2551: ja maan talouselämän turvaamisesta poikkeuk- misalaa koskevat säännökset ovat niin väljät,
2552: sellisissa oloissa, ns. kriisilaki. että sen soveltaminen saattaa tulla kysymyk-
2553: Kriisilain ohella on meillä edelleen voimassa seen milloin tahansa. Valtioneuvosto saattaa il-
2554: vuonna 1930 annettu laki sotatilasta (303/ man eduskunnan suostumusta päättää kriisilain
2555: 1930). Sotatilalain soveltaminen tulee kysy- soveltamisesta kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan
2556: mykseen sodan tai kapinan aikana. Se käsit- ja sen jälkeen säännöstellä mm. palkkoja ja
2557: telee monelta osin samanlaisia tilanteita kuin määrätä työ- ja palvelussuhteen muista ehdois-
2558: uusi kriisilakikin, mutta sen säännökset ovat ta, työajoista jne.
2559: vielä pitemmälle meneviä ja epädemokraatti- Kriisilakia ei ole tehty korvaamaan sotatila-
2560: sempia kuin kriisilain. Sotatilalain määräykset; lakia,- vaan sotati1alain rinnalle laajentamaan
2561: jotka ovat täysin nykyiseen oikeuskäsitykseen poikkeuslainsäädännön käyttömahdollisuuksia.
2562: soveltumattomat, olivat varmasti oikeistonkln -KGska tällainen poikkeustilalainsäädännön so-
2563: mielestä riittävän selvät ja ankarat turvatak- vellutusalan laajentaminen on kansan etujen
2564: seen lain ja järjestyksen ylläpitämisen poik- vastainen, olisi laki väestön toimeentulon ja
2565: keuksellisissakin oloissa. maan talouselämän turvaamisesta poikkeuksel-
2566: Uutta kriisilakia ei tarvittukaan lisäämään lisissa oloissa kumottava.
2567: mahdollisuuksia kansan kurissapitämiseen poik- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
2568: keuksellisissa oloissa, vaan helpottamaan poik-
2569: keuslainsäädännön käyttömahdollisuuksia sellai- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2570: sissakin oloissa, joissa valtakunta ei ole sota- lakiehdotusken:
2571:
2572: Laki
2573: väestön toimeentulon ja maan talouselämän turvaamisesta poikkeuksellisissa oloissa annetun
2574: lain kumoamisesta.
2575:
2576: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2577:
2578: 1 §. 2 §.
2579: Täten kumotaan väestön toimeentulon ja Tämä laki tulee voimaan päivänä
2580: maan talouselämän turvaamisesta poikkeuksel- kuuta 19
2581: lisissa oloissa 17 päivänä kesäkuuta 1970 an-
2582: nettu laki ( 407 /1970).
2583:
2584: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
2585:
2586: M.-L. Salminen Seppo Toiviainen P. Liedes
2587: Irma Rosnell Marjatta Mattsson Sten Söderström
2588: P. Puhakka
2589: 1979 vp. 39
2590:
2591: Lakialoite n:o 19.
2592:
2593:
2594:
2595:
2596: Söderman ym.: Ehdotus laiksi hallitusmuodon 49 § :n muutta-
2597: misesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.
2598:
2599:
2600:
2601: E d u s k u n n a 11 e.
2602:
2603: Eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävänä on si, kun heidän eduskunnan oikeusasiamiehelle
2604: hallitusmuodon 49 §:n ja eduskunnan oikeus- osoittamiaan kanteluja ei ollut tutkinut oikeus-
2605: asiamiehen johtosäännön mukaan valvoa lakien asiamies itse. Tietoon oli myös tullut, että
2606: noudattamista tuomioistuinten ja muiden viran- apulaisoikeusasiamiehen päätöksistä oli yritetty
2607: omaisten toiminnassa. Oikeusasiamiehen val- kannella oikeusasiamiehelle. Samoin olivat esi-
2608: vontapiiriin kuuluvat valtion, kuntien ja mui- merkiksi laitoksissa olleet jättäneet käyttä-
2609: den itsehallintoyhdyskuntien viranomaiset ja mättä heille varattuja tilaisuuksia päästä apu-
2610: virkamiehet sekä muut henkilöt, jotka suorit- laisoikeusasiamiehen puheille katsoen, ettei
2611: tavat julkista tehtävää virkavastuun alaisina. tällainen pääsy vastannut oikeusasiamiehen
2612: Vuoden 1972 alusta lukien on hallitusmuodon tapaamista. Kun myöskään erikoistumista hal-
2613: 49 § :n muutoksen mukaisesti valittu myös linnon eri aloilla oikeusasiamiehen ja apulais-
2614: eduskunnan apulaisoikeusasiamies, jonka tehtä- oikeusasiamiehen kesken ei ollut tapahtunut,
2615: vänä on avustaa oikeusasiamiestä ja tarvittaessa päätoimisen apulaisoikeusasiamiehen valinta oli
2616: astua hänen sijaansa, ·sekä varamies, joka apu- asiallisesti merkinnyt lähinnä oikeusasiamiehen
2617: laisoikeusasiamiehen estyneenä ollessa hoitaa viraston henkilökunnan määrän lisääntymistä
2618: hänen tehtäviään. ilman, että olisi saavutettu sellaista tehtävien
2619: Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehellä on jakoa korkeimmalla tasolla, jota eduskunta oli
2620: periaatteessa samat oikeudet ja valtuudet kuin aikaisemmin edellyttänyt. Tästä syystä valio-
2621: oikeusasiamiehelläkin. Kuitenkin johtosäännön kunta edellytti, että hallitus selvittäisi, olisiko
2622: mukaan oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasia- hallitusmuodon 49 § :ää ja siihen liittyviä sään-
2623: miehen välisestä työnjaosta päättää oikeusasia- nöksiä muutettava siten, että eduskunta valit-
2624: mies yksin. Vahvistaessaan työjärjestyksen oi- sisi kaksi samanarvoista oikeusasiamiestä.
2625: keusa,siamies voi siten pidättää itselleen kaik- Oikeusministeriön lokakuussa 197 4 asettama
2626: ki tärkeimmät asiat. Myös eräitä oikeusasia- toimikunta, joka otti nimekseen oikeusasiamies-
2627: miehelle kuuluvia oikeuksia käyttää oikeusasia- toimikunta, on mietinnössään ( komiteanmietin-
2628: mies yksin. Tällaisia ovat muun ohella oikeus tö 1975: 41) asettunut puoltamaan kahden
2629: olla saapuvilla eduskunnan istunnoissa ja ot- oikeusasiamiehen järjestelmää. Toimikunta on
2630: taa niissä osaa keskusteluihin sekä kertomuk- katsonut, että oikeusasiamiesjärjestelmää koske-
2631: sen antaminen eduskunnalle. vien uudistusten keskeiseksi päämääräksi on
2632: Oikeusasiamiesjärjestelmän uudistamiseen on asetettava oikeusasiamiehen harjoittaman lailli-
2633: kiinnitetty huomiota perustuslakivaliokunnan suusvalvonnan tehostaminen. Kun valitaan use-
2634: mietinnössä n: o 28 (197 4 vp.), joka annettiin ampia samanarvoisia oikeusasiamiehiä, heidän
2635: oikeusasiamiehen toiminnastaan vuonna 197 2 kesken voidaan vahvistaa tarkoituksenmukainen
2636: antaman kertomuksen johdosta. Valiokunta työnjako, jolloin kultakin oikeusasiamieheltä
2637: katsoi, että saatujen tietojen mukaan uusi jär- voidaan edellyttää tietyn tai tiettyjen alojen
2638: jestelmä ei ollut vastannut kaikilta osilta sille erikoisasiantuntemusta jo oikeusasiamiehen
2639: asetettuja odotuksia. Oli esiintynyt tapauksia, vaalia toimitettaessa. Lisäksi kukin oikeus-
2640: jolloin kanteluja tehneet kansalaiset olivat kat- asiamies voi tällöin oman toimialansa piirissä
2641: soneet tulleensa epäasianmukaisesti kohdelluik- aktiivisesti harjoittaa oma-aloitteista laillisuus-
2642: 40 Lakialoite n:o 19
2643:
2644:
2645: valvontaa, jolloin viranomaistoiminnan lailli- Tasapuolisten vaikutusmahdollisuuksien tur-
2646: suuden ja samalla kansalaisten oikeusturvan vaamiseksi eduskunnassa sekä oikeusasiamies-
2647: takeet lisääntyvät. ten rinnakkaisjärjestelmän luonteen vuoksi
2648: Edellä sanotun perusteella ja yhtyen oikeus- oikeusasiamiesten vaali tulisi suorittaa edus-
2649: asiamiestoimikunnan mietintöön ehdotamme kunnassa yhtäaikaisesti siinä järjestyksessä kuin
2650: eduskunnan oikeusasiamiestä koskevat perus- valtiopäivillä suhteellisen vaalitavan mukaan
2651: säännökset sisältävän hallitusmuodon 49 §:n toimitettavista vaaleista on säädetty. Tätä kos-
2652: muuttamista siten, että eduskunta valitsee vä- keva säännös on sisällytetty ensimmäisen laki-
2653: hintään kaksi oikeusasiamiestä. Vaikka tässä ehdotuksen 49 §:n 2 momenttiin.
2654: vaiheessa ei olisikaan tarpeen valita kahta Oikeusasiamiehillä tulisi olla samat oikeudet
2655: useampaa oikeusasiamiestä, hallitusmuodon 49 ja velvollisuudet. Tätä merkitsevä muutos olisi
2656: § jättäisi alemmanasteisella säännöksellä, johto- tehtävä hallitusmuodon 49 §:n 2 ja 3 mo-
2657: saannossa, tarkemmin ratkaistavaksi maini- menttiin eli siten kuin ensimmäisen lakiehdo-
2658: tun lukumäärän. Viittaamme tässä yhteydessä tuksen 49 §:n 3 ja 4 momentti tarkoittavat.
2659: siihen, että Ruotsissa on kolme samanarvoista Tarkemmat säännökset oikeusasiamiehistä ja
2660: eduskunnan oikeusasiamiestä ja järjestelmä on heidän samanarvoisuudestaan kävisivät kuiten-
2661: siellä osoittautunut onnistuneeksi. Ehdotuksem- kin ilmi johtosäännöstä, joka olisi tässä yhtey-
2662: me mukaan kummallekin oikeusasiamiehelle dessä kokonaan uusittava.
2663: olisi valittava henkilökohtainen varamies, joka Hallitusmuodon 49 §:n muuttaminen aiheut-
2664: oikeusasiamiehen estyneenä ollessa hoitaa hä- taa muutoksia myös eräisiin muihin lakeihin.
2665: nen tehtäviään. Hallitusmuodon muuttamista Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
2666: koskevan lain voimaantullessa lakkaisi nykyisen
2667: lain mukainen eduskunnan apulaisoikeusasia- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
2668: miehen ja hänen varamiehensä toimi. lakiehdotukset:
2669:
2670:
2671:
2672: 1.
2673: Laki
2674: hallitusmuodon 49 §:n muuttamisesta.
2675:
2676: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrä-
2677: tyllä tavalla, muutetaan Suomen hallitusmuodon 49 §, sellaisena kuin se on 26 päivänä
2678: huhtikuuta 1957 ja 15 päivänä tammikuuta 1971 annetuissa laeissa (176/57 ja 19/71 ),
2679: näin kuuluvaksi:
2680:
2681: 49 §. taan ennen toimikauden päättymistä, eduskun-
2682: Eduskunnan oikeusasiamiesten, JOlta on vä- ta voi valita toimikauden loppuajaksi uuden
2683: hintään kaksi, on eduskunnan heille laatiman oikeusasiamiehen.
2684: johtosäännön mukaan valvottava lakien nou- Oikeusasiamiehillä on sama oikeus kuin
2685: dattamista tuomioistuinten ja muiden viran- oikeuskanslerilla olla saapuvilla valtioneuvos-
2686: omaisten toiminnassa. ton, tuomioistuinten ja virastojen istunnoissa,
2687: Oikeusasiamiehet, joiden tulee olla eteviä saada tieto valtioneuvoston ja sen ministeriöi-
2688: laintuntijoita, on valittava neljäksi kalenteri- den, tuomioistuinten ynnä muiden viranomais-
2689: vuodeksi kerrallaan varsinaisilla valtiopäivillä ten pöytäkirjoista sekä, laissa virallisista syyt-
2690: siinä järjestyksessä kuin valtiopäivillä suhteelli- täjistä säädetyllä vastuunalaisuudella, ajaa tai
2691: sen vaalitavan mukaan toimitettavista vaaleista ajattaa syytettä virheestä tai laiminlyönnistä
2692: on säädetty. Samassa järjestyksessä ja yhtä pit- virka toimissa.
2693: käksi aikaa valitaan kullekin oikeusasiamiehelle Toiminnastaan sekä lainkäytön tilasta ja
2694: varamies, joka oikeusasiamiehen estyneenä ol- lainsäädännössä havaitsemistaan puutteista
2695: lessa tarpeen mukaan hoitaa hänen tehtäviään. oikeusasiamiesten tulee joka vuodelta antaa
2696: Jos oikeusasiamies kuolee tai eroaa toimes- eduskunnalle kertomus.
2697: Lakialoite n:o 19 41
2698:
2699: Tämä laki tulee voimaan 1 pa1vana tammi- Oikeusasiamiesten ja varamiesten ensimmal-
2700: kuuta 19 . Lain voimaantullessa lakkaa aikai- nen toimikausi alkaa lain voimaantulopäivästä.
2701: semman lain mukainen eduskunnan apulais- Vaali voidaan toimittaa ennen lain voimaan-
2702: oikeusasiamiehen ja varamiehen toimi. tuloa.
2703:
2704:
2705:
2706: 2.
2707: Laki
2708: valtiopäiväjärjestyksen 46 ja 59 §:n muuttamisesta.
2709:
2710: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä maara-
2711: tyllä tavalla, muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 46 §:n 2 momentti ja 59 § näin kuuluviksi:
2712:
2713: 46 §. rilla, niin myös eduskunnan oikeusasiamiehillä
2714: on oikeus olla saapuvilla eduskunnan istun-
2715: V aHokunnan tulee myös tarkastaa sinne noissa ja ottaa osaa keskusteluihin, mutta ei
2716: lähetetyt ehdotukset eduskunnan työjärjestyk- päätökseen, elleivät ole eduskunnan jäseniä.
2717: sen ja valtiopäivillä suhteellisen vaalitavan mu- Jos joku heistä tahtoo käyttää puheenvuoron,
2718: kaan toimitettavia vaaleja koskevien määräys- annettakoon se hänelle ennen muita.
2719: ten sekä eduskunnan oikeusasiamiesten johto-
2720: säännön säätämisestä, muuttamisesta tai ku-
2721: moamisesta. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
2722: 59 §. kuuta 19
2723: Valtioneuvoston jäsenillä ja oikeuskansle-
2724:
2725:
2726:
2727: 3.
2728: Laki
2729: eduskunnan oikeusasiamiehen eläkkeestä ja hänen kuoltuaan suoritettavasta perhe-
2730: eläkkeestä annetun lain muuttamisesta.
2731:
2732: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eduskunnan oikeusasiamiehen eläkkeestä
2733: ja hänen kuoltuaan suoritettavasta perhe-eläkkeestä 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun
2734: lain 1 §, sellaisena kuin se on 10 päivänä joulukuuta 1971 annetussa laissa ( 854/71),
2735: näin kuuluvaksi:
2736:
2737: 1 §. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
2738: Eduskunnan oikeusasiamiehen oikeudesta kuuta 19
2739: vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläk-
2740: keeseen sekä hänen jälkeensä suoritettavasta
2741: perhe-eläkkeestä on säädetty erikseen.
2742:
2743:
2744:
2745:
2746: 6 0879005055
2747: 42 Lakialoite n:o 19
2748:
2749:
2750: 4.
2751: Laki
2752: eduskunnan oikeusasiamiesten kansliasta.
2753: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2754:
2755: 1 §. oikeudesta pysyä toimessaan on vastaavasti
2756: Eduskunnan oikeusasiamiesten kansliassa voi voimassa, mitä valtion muun pysyväisen tai
2757: olla esittelijäneuvoksen, vanhemman ja nuo- ylimääräisen toimen haltijan osalta on sää-
2758: remman oikeusasiamiehensihteerin, kirjaajan, detty, kuitenkin niin, että oikeudesta pysyä
2759: kanslia-apulaisen ja vahtimestarin toimia sekä toimessa säädetyn eroamisiän jälkeen päättää
2760: niitä muita toimia, jotka mainitaan oikeusasia- eduskunnan kansliatoimikunta.
2761: miesten johtosäännössä.
2762: Kansliaan voidaan tulo- ja menoarvion ra- 4 §.
2763: joissa ottaa myös ylimääräisiä toimenhaltijoita Oikeusasiamiesten kanslian toimenhaltij ain
2764: ja tilapäisiä toimihenkilöitä. oikeudesta vänhuus-, työkyvyttömyys- ja työt-
2765: tömyyseläkkeeseen sekä heidän jälkeensä suo-
2766: 2 §. ritettavasta perhe-eläkkeestä on säädetty erik-
2767: Oikeusasiamiesten kanslian pysyväisen ja seen.
2768: ylimääräisen toimen haltijain palvelussuhteen Eduskunnan kansliatoimikunta voi myöntää
2769: ehdoista on vastaavasti voimassa, mitä valtion ylimääräistä eläkettä.
2770: muiden peruspalkkaisen ja ylimääräisen toi-
2771: men haltijain osalta on säädetty. 5 §.
2772: Tulo- ja menoarvion rajoissa ·eduskunnan Tarkemmat määräykset eduskunnan oikeus-
2773: kansliatoimikunta maaraa oikeusasiamiesten asiamiesten kansliasta annetaan eduskunnan ei-
2774: kanslian toimet palkkausluokkiin ja päättää- _ keusasiamiesten johtosäännössä.
2775: muista pysyväisen tai ylimääräisen toimen hal-
2776: tijain palvelussuhteen ehtoja koskevista sei- 6 §.
2777: koista sekä tilapäisen ja sivutoimen haltijain Tämä laki tulee voimaan 1 patvana tammi-
2778: palkkauksesta. kuuta 19 ja sillä kumotaan eduskunnan
2779: 3 §. oikeusasiamiehen kansliasta 17 päivänä joulu-
2780: Oikeusasiamiesten kanslian toimenhalti jain kuuta 1971 annettu laki ( 882/71).
2781:
2782:
2783: 5.
2784: Laki
2785: valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiesten tehtävien jaon perusteista.
2786: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrä-
2787: tyllä tavalla, säädetään:
2788:
2789: 1 §. 2 §.
2790: Valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskun- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
2791: nan oikeusasiamies voidaan, kuitenkaan supis- kuuta 19 ja siliä kumotaan valtioneuvoston
2792: tamatta heidän toimivaltaansa, lailla vapauttaa oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamie-
2793: velvollisuudesta suorittaa eräitä sellaisia tehtä- hen tehtävien jaon perusteista 10 päivänä mar-
2794: viä, jotka eivät hallitusmuodon mukaan kuulu raskuuta 1933 annettu laki (276/33).
2795: oikeuskanslerin tai oikeusasiamiehen yksin-
2796: omaiseen toimivaltaan.
2797:
2798: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
2799:
2800: Jacob Söderman Sakari Knuuttila
2801: 1979 vp. 43
2802:
2803: Lakialoite n:o 20.
2804:
2805:
2806:
2807:
2808: Toiviainen ym.: Ehdotus laiksi kansanedustajain vaaleista anne-
2809: tun lain 105 §:n kumoamisesta.
2810:
2811:
2812: E d u s k u n n a 11 e.
2813:
2814: Voimassa oleva vaalilaki antaa puolueille taisuudessa ryhtymättä toimenpiteisiin tai saat-
2815: oikeuden kansanedustajaehdokkaiden asette- tamatta voimaan lakeja, jotka olisivat ristirii-
2816: luun. dassa poliittisten toimintaoikeuksien vapaudet
2817: Kuitenkin laki on säädetty siten, että Suo- turvaavien periaatteiden kanssa.
2818: men Kommunistisella Puolueella ei ole näitä Vaalilaki sai SKP:tä syrjivän luonteen Paa-
2819: oikeuksia sen ollessa puoluerekisteriin merki- sion hallituksen esityksestä v. 1969 (hallituk-
2820: tyn yhdistyksen Suomen Kansan Demokraatti- sen esitys n:o 24/1969 vp.) säädetyllä lailla.
2821: sen Liiton jäsen. Eduskunnan enemmistö, uudistaessaan tätä la-
2822: Tällainen järjestelmä on avoimesti ristirii- kia monin osin, hylkäsi kommunistien ja kan-
2823: dassa maassamme julistettujen poliittisten toi- sandemokraattien ehdotuksen lain 105 §:n si-
2824: mintaoikeuksien kanssa, ja se saattaa SKP:n sältämän SKP:n syrjinnän kumoamisesta.
2825: muihin puolueisiin nähden epätasa-arvoiseen Eduskunnan olisi nyt kiireellisesti korjattava
2826: asemaan. ': tämä mitä vakavin epäkohta vaalilainsäädän-
2827: Rauhansopimuksella on kommunistiselle puo- nössä. Vaalilain 105 § tulee kumota ja lailla
2828: lueelle turvattu vapaa, rajoittamaton toiminta- turvata järjestöjen itsenäinen päätösvalta vaali-
2829: oikeus. Rauhansopimuksen 6 artiklan mukaan esiintymistä koskevassa asiassa.
2830: Suomen tuli sodan. päätyttyä ryhtyä toimen-
2831: piteisiin taatakseen kaikille Suomen oikeuden- Eddlä sanottuun viitaten ehdotamme,
2832: käyttöpiirissä oleville henkilöille poliittiset toi-
2833: mintaoikeudet. Tämän perusteella kommunis- että Eduskanta hyväksyisi seuraavan
2834: tien toimintaa kieltävät määräykset oli kumot- lakiehdotuksen:
2835: tava. Sopimuksen 7 artikla vaatii olemaan vas-
2836:
2837:
2838: Laki
2839: kansanedustajain vaaleista annetun lain 105 §:n kumoamisesta.
2840:
2841: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2842:
2843: Täten kumotaan kansanedustajain vaaleista Tämä laki tulee voimaan päivänä
2844: 13 päivänä kesäkuuta 1969 annetun lain · kuuta 19
2845: (391/69) 105 §.
2846:
2847:
2848:
2849: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
2850:
2851: Seppo Toiviainen E.-J. Tennilä
2852: Irma Rosnell P. Liedes
2853: 44 1979 vp.
2854:
2855: Lakialoite n:o 21.
2856:
2857:
2858:
2859:
2860: V. Vennamo y1n.: Ehdotus laiksi hallitusmuodon 6 §:n muutta-
2861: misesta.
2862:
2863:
2864: E d u s k u n n a 11 e.
2865:
2866: Vapaassa ja kansanvaltaisessa maassa on jo- on jokaiselle turvattava ihmisarvoinen toimeen-
2867: kaiselle kansalaiselle turvattava perustuslaeissa tulo, sosiaalinen turva ja vapaa työn oikeus
2868: luovuttamattomat perusoikeudet. Maamme hal- sekä oikeus sivistykseen.
2869: litusmuoto on kuitenkin ihmisoikeuksien kan- Mainituilla perusteilla kunnioittaen ehdo-
2870: nalta vanhentunut ja puutteellinen. tamme,
2871: Maamme hallitusmuodossa olevien säännös-
2872: ten lisäksi tarvitaan perustuslakiimme myös että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2873: määräyksiä turvasta rotuun, ikään, sukupuo- lakiehdotuksen:
2874: leen, kieleen ja uskontoon katsomatta. Samoin
2875:
2876:
2877: Laki
2878: hallitusmuodon 6 § :n muuttamisesta.
2879:
2880: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä maara-
2881: tyllä tavalla, muutetaan 17 päivänä heinäkuuta 1919 annetun Suomen hallitusmuodon 6 §
2882: (94/19), sellaisena kuin se on osittain muutettuna 28 päivänä heinäkuuta 1972 annetulla
2883: lailla (592/72), näin kuuluvaksi:
2884:
2885: 6 §. yksilön arvoa toteutettaessa sekä myös oikeu-
2886: Jokainen Suomen kansalainen olkoon lain tettu sivistykseen, taloudelliseen turvallisuuteen
2887: mukaan turvattu hengen, kunnian, henkilökoh- ja vapaaseen työhön.
2888: taisen vapauden ja omaisuuden puolesta. Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tar-
2889: Samoin olkoon jokainen Suomen kansalai- peeseen täyttä korvausta vastaan säädetään
2890: nen turvattu rotuun, ikään, sukupuoleen, kie- lailla.
2891: leen ja uskontoon katsomatta ihmisoikeuksia ja
2892:
2893:
2894: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
2895:
2896: Veikko Vennamo Urho Pohto Urpo Leppänen
2897: J. Juhani Kortesalmi Eino Poutiainen Pekka Vennamo
2898: Anssi Joutsenlahti
2899: 1979 vp. 45
2900:
2901: Lakialoite n:o 22.
2902:
2903:
2904:
2905:
2906: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi hallitusmuodon 10 §:n muut-
2907: tamisesta.
2908:
2909:
2910: Ed u s kun n a II e.
2911:
2912: Suomen hallitusmuodon 10 §:ssä säädetään Näistä syistä on välttämätöntä turvata am-
2913: jokaiselle Suomen kansalaiselle yhdistymisen mattijärjestöissä sisäinen kansanvaltainen meno.
2914: vapaus. Monien vaikeuksien jälkeen ovat maa- Näin ei suinkaan ole nykyisin aina asian laita.
2915: hamme syntyneet yhteiskunnallista tehtäväänsä Tämä on myös välttämätöntä kansanvallan
2916: täyttämäät. ammatilliset järjestöt. pelastamiseksi ja turvaamiseksi.
2917: Nämä ammatilliset järjestöt näyttelevät yh- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
2918: teiskuntapolitiikassa yhä suurempaa osaa. Niis- ta en,
2919: tä monasti ratkaisevasti riippuu kansalaisten että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2920: toimeentulo ja leipä. lakiehdotuksen:
2921:
2922:
2923: Laki
2924: hallitusmuodon 10 §:n muuttamisesta.
2925:
2926: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä maara-
2927: tyllä tavalla, lisätään 17 päivänä heinäkuuta 1919 annetun Suomen hallitusmuodon ( 94/
2928: 19) 10 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seu-
2929: raavasti:
2930:
2931: 10 §.
2932:
2933: Lailla on säädettävä kansanvaltaisen menon
2934: turvaamisesta ammattijärjestöissä.
2935:
2936:
2937:
2938: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
2939:
2940: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
2941: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo Urho Pohto
2942: Eino Poutiainen
2943: 46 1979 vp.
2944:
2945: Lakialoite n:o 23.
2946:
2947:
2948:
2949:
2950: V. Vennamo ym.: Ehdotukset laiksi hallitusmuodon 23 §:n
2951: muuttamisesta sekä lae~i tasavallan presidentin valitsija-
2952: miesten vaaleista annetun lain ja tasavallan presidentin vaa-
2953: lista annetun lain kumoamisesta.
2954:
2955:
2956: E d u s k u n n a 11 e.
2957:
2958: Selvästi Suomen kansan suuri enemmistö Jotta aina vain vahvistuvasta harvainvallasta
2959: kannattaa presidentin valitsemista välittömillä päästäisiin takaisin terveeseen kansanvaltaan,
2960: kansanvaaleihla. Myöskään ei voida pitää kan- on välttämätöntä, että presidentin toimikautta
2961: sanvaltaisten periaatteiden mukaisena, jos sama rajoitetaan. Näin on asianlaita monessa maassa.
2962: henkilö istuu presidenttinä jatkuvasti useita Tällöin presidentistä ei voi muodostua sellaista
2963: vaalikausia. voimatekijää, joka perustuslakiemme hengen ja
2964: Tasavallan presidentin valitsemista koskevia tarkoituksen vastaisesti sivuuttaisi maamme
2965: säännöksiä on maassamme selvitelty melko pe- korkeimman valtiomahdin, eduskunnan.
2966: rusteellisesti. Lisätutkimuksia ei enää tarvita. Myöskään presidentistä ei saa tulla puoluei-
2967: Kysymys on vain siitä, hyväksytäänkö välitön den käskyläinen. Siksi presidentti on valittava
2968: kansanvaaåi vai ei sekä halutaanko eräässä mie- välittömillä kansanvaa:leilla kansan ratkaisuna.
2969: lessä perinnöllistä presidenttiä. Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
2970: Ny'kyisten säännösten seurauksena on halli- tamme,
2971: tusvallan asema maassamme huomattavasti voi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
2972: mistunut eduskunnan kustannuksella. Vallan lakiehdotukset:
2973: tasapaino on jävkkynyt.
2974:
2975: 1.
2976:
2977: Laki
2978: hallitusmuodon 23 § :n muuttamisesta.
2979:
2980: Eduskunnan päätoksen mukaisesti, jok~ on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyl-
2981: lä tavalla, muutetaan 19 päivänä heinäku,t}t~ .1~19 annetun Suomen hallitusmuodon (94/19)
2982: 23 §:n 1-3 momentti, sellaisena kuin niistä 3 momentti on 23 päivänä kesäkuuta 1977
2983: annetus,sa laissa ( 490/77), ja lisätään pykälään uusi 5 momentti, seuraavasti:
2984:
2985: 23 §.
2986: Tasavallan presidentin valitsee Suomen kansa sunnuntaina ja sitä seuraavana maanantaina
2987: syntyperäisten Suomen kansalaisten joukosta kuudentena vuotena sen jälkeen, jona tasaval-
2988: aina kuudeksi vuodeksi. Henkilö, joka on ol- lan presidentti vHmeksi valittiin, sitä vuotta
2989: lut presidenttinä kaksi virkakautta peräkkäin, lukuun ottamatta, samanaikaisesti koko maas-
2990: ei voi tulla valituksi uudelleen seuraavaksi vir- sa välitön ja salainen tasavaUan presidentin
2991: kakaudeksi. vaali. Jos tässä ensivaalissa joku ehdokkaista
2992: Ehdokkaan tasava:llan presidentin toimeen on koko maassa saanut yli puolet annetuista
2993: ovat oikeutetut asettamaan vain puoluerekiste- äänistä, on hänet valittu tasavallan presiden-
2994: riin merkityt puolueet. Jos vain yksi ehdokas tiksi. Muussa tapauksessa suoritetaan kuukau-
2995: on asetettu, tulee hän ilman vaalia tasavallan den kuluttua uusintavaali niiden kahden eh-
2996: presidentiksi. Milloin ehdokkaita on asetettu dokkaan välillä, jotka ensivaaleissa ovat saa-
2997: useampia, toimitetaan tammikuun kolmantena neet suurimmat äänimäärät.
2998: Lakialoite n:o 23 47
2999:
3000: Vaalioikeudesta, vaaHkelpoisuudesta ja pre- Jos tässä pykälässä säädetty määräpäivä sat-
3001: sidenttiehdokkaitten asettamisesta tasavallan tuu pyhäpäiväiksi, pidettäköön seuraava arki-
3002: presidentin vaaleissa sekä soveltuvin kohdin päivä määräpäivänä.
3003: vaalin tavasta ja järjestyksestä on voimassa
3004: mitä kansanedustajain vaaleista on säädetty.
3005:
3006:
3007:
3008:
3009: 2.
3010:
3011: Laki
3012: tasavallan presidentin valitsijamiesten vaaleista annetun lain kumoamisesta.
3013:
3014: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3015:
3016: Täten kumotaan tasavallan presidentin valitsi-
3017: jamiesten vaaleista 13 päivänä kesäkuuta 1969
3018: annettu laki (392/69).
3019:
3020:
3021:
3022: 3.
3023: Laki
3024: tasavallan presidentin vaalista annetun lain kumoamisesta.
3025:
3026: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3027:
3028: Täten kumotaan tasavallan presidentin vaalis-
3029: ta 22 päivänä helmikuuta 1924 annettu laki
3030: (59/24).
3031:
3032:
3033: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
3034:
3035: Veikko Vennamo Urho Pohto Urpo Leppänen
3036: J. Juhani Kortesalmi Eino Poutiainen Pekka Vennamo
3037: Anssi Joutsenlahti
3038: 48 1979 vp.
3039:
3040: Lakialoite n:o 24.
3041:
3042:
3043:
3044:
3045: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi hallitusmuodon 25 §:n muutta-
3046: misesta.
3047:
3048:
3049: Ed u s kun n a 11 e.
3050:
3051: Valittu tasavallan presidentti edustaa järjes- järjestyksessä. Selvästi tällaisella menettelyllä
3052: telmää. Presidentti ei voi luovuttaa valtuuk- on avattu ovi vaaralliselle kehitykselle. Presi-
3053: siaan kenellekään toiselle henkilölle. Presiden- dentti- voisi luovuttaa virkatehtävänsä toiselle
3054: tille ei ole valittu sijaista. henkilölle.
3055: Siksi perustuslaissamme on säädetty, että Jotta maallemme ei voitaisi valita president-
3056: presidentin tehtäviä saa hoitaa pääministeri tiä hallituksessa laittomassa järjestyksessä syn-
3057: vain silloin, kun presidentti on estynyt. Poik- tyneellä lailla, on hallitusmuotoon nimenomaan
3058: keuslaki presidentin valitsemisesta annettiin otettava ehdoton säännös, että presidentti ei
3059: kuitenkin sillä tavoin, että presidentti oli näen- saa luovuttaa tehtäviään toiselle henkilölle
3060: näisesti estynyt viisi minuuttia. Lakiesityksen muuta kuin todellisen esteen perusteella. Tämä
3061: allekirjoittivat pääministeri ja oikeusministeri. on jo nykyisen perustuslain sisältö, mutta
3062: Kysymyksessä oli tekoeste. uusiutuvien laittomuuksien estämiseksi on syy-
3063: Eduskunnan perustuslakivaliokunnassa kaik- tä asia todeta mahdollisimman selvästi.
3064: ki kirjallisen lausunnon antaneet asiantuntijat Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
3065: totesivat, että Sorsa-Virolaisen hallituksen laki- taen,
3066: esitys eduskunnalle presidentin valinnan poik- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3067: keuslaista on syntynyt perustuslain vastaisessa lakiehdotuksen:
3068:
3069:
3070:
3071: Laki
3072: hallitusmuodon 25 §:n muuttamisesta.
3073:
3074: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä maara-
3075: tyllä tavalla, lisätään 17 päivänä heinäkuuta 1919 annetun Suomen hallitusmuodon 25 §:ään,
3076: sellaisena kuin se on 9 päivänä marraskuuta 1956 annetussa laissa ( 588/56), uusi näin
3077: kuuluva 3 momentti:
3078:
3079: 25 §.
3080: selle henkilölle muuta kuin todellisen estymisen
3081: Presidentti ei saa luovuttaa tehtäviään toi- perusteella.
3082:
3083: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
3084:
3085: Veikko Vennamo Urho Pohto Eino Poutiainen
3086: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo Urpo Leppänen
3087: Anssi Joutsenlahti
3088: 1979 vp. 49
3089:
3090: Lakialoite n:o 25.
3091:
3092:
3093:
3094:
3095: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi hallitusmuodon 43 §:n muut-
3096: tamisesta.
3097:
3098:
3099: E d u s kun n a 11 e.
3100:
3101: Viime aikoina on voitu havaita, että halli- kunnalle vastuunalaiset. Tämä vastuu näyttää
3102: tuksen taholta on annettu harhauttavia tietoja kuitenkin olevan vain näennäinen, kun halli-
3103: eduskunnalle jopa erittäin tärkeissä perusasiois- tuksen takana on eduskunnan enemmistö. Täl-
3104: sa. Niinpä pääministeri ja oikeusministeri pre- laisen enemmistön edessä jopa perustuslakikin
3105: sidentin valintaa koskevan poikkeuslain yhtey- vaikenee.
3106: dessä väittivät, että ne kansanedustajat, jotka Siksi on välttämätöntä, että hallitusmuodos-
3107: puolustivat kansan äänioikeutta, ovat muka sa selvästi määrätään, että jos ministeri on an-
3108: äärioikeistolaisia ja haluavat muuttaa maamme tanut eduskunnalle harhauttavia tietoja, niin
3109: ulkopoliittista linjaa Neuvostoliiton kanssa. hänet on heti vapautettava ministerin tehtä-
3110: Tällainen pääministerin ja oikeusministerin vistään ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan
3111: virallinen ilmoitus eduskunnan edessä oli maa- on tutkittava onko tällainen ministeri saatet-
3112: ta vahingoittava ja selvästi totuuden vastainen. tava ministerivastuulain nojalla syytteeseen
3113: Muutoinkin on ollut havaittavissa, että hal- valtakunnanoikeudessa.
3114: litusten ministerit ovat helposti antaneet edus- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
3115: kunnalle harhauttavia tietoja. Tämä on kansan- taen,
3116: vallan ja parlamentaarisen toiminnan kaikkia
3117: perusperiaatteita vastaan. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3118: Suomen hallitusmuodossa säädetään, että hal- lakiehdotuksen:
3119: lituksen ministerit ovat virkatoimistaan edus-
3120:
3121:
3122:
3123: Laki·
3124: hallitusmuodon 43 §:n muuttamisesta.
3125:
3126: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä maara-
3127: tyllä tavalla, lisätään 17 päivänä heinäkuuta 1919 annetun Suomen hallitusmuodon (94/
3128: 19) 43 §:ään uusi näin kuuluva 3 momentti:
3129:
3130: 43 §. perustuslakivaliokunnan on tällöin tutkittava,
3131: onko tehtävistään vapautettu ministeri saatet-
3132: Jos valtioneuvoston. jäsen on antanut har- tava teostaan vastuuseen ministerien vastuun-
3133: hauttavia tietoja eduskunnalle, on hänet heti alaisuutta koskevan lain perusteella valtakun-
3134: vapautettava tehtävistään. Lisäksi eduskunnan nanoikeudessa.
3135:
3136: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
3137:
3138: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Urpo Leppänen
3139: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
3140: Pekka Vennamo
3141:
3142: 7 0879005055
3143: 50 1979 vp.
3144:
3145: Lakialoite n:o 26.
3146:
3147:
3148:
3149:
3150: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi hallitusmuodon 47 §:n muut-
3151: tamisesta.
3152:
3153:
3154: E d u s k u n n a 11 e.
3155:
3156: Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeuksien tehdä edes silloin, kun on kysymys Suomen
3157: julistuksessa, jonka Suomi on allekirjoittanut, laissa hänelle turvatuista luovuttamattomista
3158: turvataan jokaiselle Suomen kansalaiselle tässä inhimillisistä perusoikeuksista.
3159: julistuksessa mainitut luovuttamattomat perus- Kuitenkin Suomen tulisi olla lainalaisen
3160: oikeudet. maan. Kenenkään peruso1keudet eivät saisi olla
3161: Suomen halli msmuodon mukaan maamme riippuvaisia vallassa olevasta pienestä renkaas-
3162: kansalainen voi kuitenkin jäädä näissä asioissa ta. Tämä on diktatuuria.
3163: vaille lain turvaa. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
3164: Perustuslaissamme säädetään, että ministeriä taen,
3165: ja oikeuskansleria ei voi tavallinen kansalainen
3166: asettaa syytteeseen häntä koskevasta oikeus- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3167: loukkauksesta. Näin ei Suomen kansalainen voi lakiehdotuksen:
3168:
3169:
3170: Laki
3171: hallitusmuodon 47 §:n muuttamisesta.
3172:
3173: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä maara-
3174: tyllä tavalla, lisätään 17 päivänä heinäkuuta 1919 annetun Suomen hallitusmuodon ( 94/19)
3175: 47 §:ään uusi näin kuuluva 3 momentti:
3176:
3177: 47 §. laissa yksityiselle kansalaiselle turvatut luovut-
3178: tamattomat perusoikeudet, saa asianomainen
3179: Jos kuitenkin ovat kysymyksessä Yhdistynei- 1 ja 2 momentin estämättä nostaa syytteen
3180: den Kansakuntien ihmisoikeuksien julistuksessa voimassa olevien lakien mukaisesti.
3181: tarkoitetut tässä hallitusmuodossa tai muussa
3182:
3183:
3184: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
3185:
3186: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
3187: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Pekka Vennamo
3188: Urpo Leppänen
3189: 1979 vp. 51
3190:
3191: Lakialoite n:o 27.
3192:
3193:
3194:
3195:
3196: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi hallitusmuodon 71 §:n muut-
3197: tamisesta.
3198:
3199:
3200: E d u s k u n n a 11 e.
3201:
3202: Valtion talous paisuu jatkuvasti. Tuhlailu ja eduskuntapuolueilla on yksi valtion tilintarkas-
3203: jopa väärinkäytökset ovat valtion taloudessa tuspaikka. Tällöin ei voida mitään väärinkäy-
3204: hämmästyttävän yleisiä. töstä ja väärää asiaa pitää salassa ja pimentää.
3205: Kaikkien kansalaisten etu vaatii, että valtion Nythän muutamat puolueet voivat näin mene-
3206: tilintarkastusta tehostetaan. Nykyisten säännös- tellä sopimuksen perusteella.
3207: ten mukaan valtiolla on vain viisi tilintarkasta- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
3208: jaa, jotka eduskunta asettaa. ta en,
3209: Kuitenkin oikeudenmukainen ja tasapuoli- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3210: nen valvonta edellyttää, että ainakin kaikilla lakiehdotuksen:
3211:
3212:
3213: Laki
3214: hallitusmuodon 71 §:n muuttamisesta.
3215:
3216: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä maara-
3217: tyllä tavalla, muutetaan 17 päivänä heinäkuuta 1919 annetun Suomen hallitusmuodon (94/
3218: 19) 71 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
3219:
3220: 71 §.
3221: tilaa ja hoitoa. Nämä tilintarkastajat, joille
3222: Jokaisilla varsinaisilla valtiopäivillä asetetta- eduskunta vahvistaa johtosäännön ja joiden tu-
3223: koon ainakin yksi edustaja jokaisesta eduskun- lee viranomaisilta saada tarpeelliset selvitykset
3224: nassa edustettuna olevasta puoluerekisteriin ja asiakirjat, ovat eduskunnan, ellei se voi niistä
3225: merkitystä puolueesta valtiontilintarkastajana yhtyä, valitsijamiesten valittavat suhteellisilla
3226: eduskunnan puolesta pitämään silmällä tulo- ja vaaleilla. Samassa järjestyksessä valitaan myös
3227: menoarvion noudattamista sekä valtiovaraston tarpeellinen määrä varamiehiä.
3228:
3229:
3230: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
3231:
3232: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
3233: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Pekka Vennamo
3234: Urpo Leppänen
3235: 52 1979 vp.
3236:
3237: Lakialoite n:o 28.
3238:
3239:
3240:
3241:
3242: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen 2 §:n
3243: muuttamisesta.
3244:
3245:
3246: E d u s k u n n a 11 e.
3247:
3248: Perustuslain mukaan kaikkien kansalaisten On siis välttämätöntä säätää perustuslaissa,
3249: tulee olla tasa-arvoisia lain edessä. Jokaisella että äänioikeutetuilla kansalaisilla on aina
3250: äänioikeutetulla kansalaisella tulee olla mah- oikeus valitsijayhdistysten kautta asettaa ehdok-
3251: dollisuus vaikuttaa samalla tavalla vaaleissa. kaita eduskuntavaaleissa. Tällöin saadaan puo-
3252: Perustuslain vastaisesti ovat suuret puolueet lueiden harvainvaltaan johtanut monopolivalta
3253: kuitenkin ajaneet eduskunnassa läpi puoluemo- murretuksi.
3254: nopolilait. Tämä on saattanut äänioikeutetut Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
3255: kansalaiset eriarvoisiksi. Puolueiden jäsenet taen,
3256: ovat etuoikeutettuja. Ja puolueetkin ovat eri-
3257: arvoisia, sillä vain rekisteröidyt puolueet voivat että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3258: eduskuntavaaleissa asettaa kansanedustajaehdok- lakiehdotuksen:
3259: kaita. Tällaista perustuslain ja kansanvallan vas-
3260: taista tilaa ei voida pitää tyydyttävänä.
3261:
3262:
3263: Laki
3264: valtiopäiväjärjestyksen 2 §:n muuttamisesta.
3265:
3266: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyl-
3267: lä tavalla, muutetaan 13 päivänä tammikuuta 1928 annetun valtiopäiväjärjestyksen (7 /28)
3268: 2 § näin kuuluvaksi:
3269:
3270: 2 §. Äänioikeutetuilla kansalaisilla on valitsijayh-
3271: Eduskunta on yksikamarinen; eduskuntaan distysten kautta luovuttamaton oikeus asettaa
3272: kuuluu kaksisataa edustajaa. edustajaehdokkaita eduskuntavaaleissa.
3273:
3274: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
3275:
3276: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Urpo Leppänen
3277: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
3278: Pekka Vennamo
3279: 1979 vp. 53
3280:
3281: Lakialoite n:o 29.
3282:
3283:
3284:
3285:
3286: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjä1jestyksen 3 § :n
3287: muuttamisesta.
3288:
3289:
3290: E d u s k u n n all e.
3291:
3292: Nykyisin on eduskunnan toimikausi neljä määrättävä uudelleen ko1meksi vuodeksi. Näin-
3293: vuotta. Tätä on pidettävä liian pitkänä. Nyky- hän oli asianlaita aikaisemmin.
3294: ajan maailmassa tapahtumat kulkevat !kovaa Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
3295: vauhtia ja ihmisten mielipiteet myös muuttuvat taen,
3296: nopeammin. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3297: Näistä syistä olisi eduskunnan toimikausi lakiehdotuksen:
3298:
3299:
3300:
3301: Laki
3302: valtiopäiväjärjestyksen 3 § :n muuttamisesta.
3303:
3304: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä maara-
3305: tyllä tavalla, muutetaan 13 päivänä tammikuuta 1928 annetun valtiopäiväjärjestyksen ( 7/28)
3306: 3 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
3307:
3308: 3 §. säädetään ulkomailla olevien Suomen kansalais-
3309: Kansanedustajien vaalit toimitetaan joka kol- ten osallistumisesta kansanedustajien vaaleihin.
3310: mas vuosi samaan aikaan koko maassa. Lailla
3311:
3312: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
3313:
3314: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Urpo Leppänen
3315: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
3316: Pekka Vennamo
3317: 54 1979 vp.
3318:
3319: Lakialoite n:o 30.
3320:
3321:
3322:
3323:
3324: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen 9 §:n
3325: muuttamisesta.
3326:
3327:
3328: E d u s k u n n a 11 e.
3329:
3330: SMP:n eduskuntaryhmä on jo eri yhteydessä On siis välttämätöntä, että varamlesJaqes-
3331: tehnyt eduskunnalle lakialoitteen valtiopäivä- telmä toteutetaan myös niiden kansanedusta-
3332: järjestyksen niin muuttamiseksi, että jos kan- jien kohdalla, jotka toimivat eduskunnan pu-
3333: sanedustaja siirtyy eduskunnassa puolueesta toi- hemiehinä tai ovat valtioneuvoston jäseninä.
3334: seen, niin hänen on luovuttava edustajantehtä- Luonnollisesti varajäsenyys olisi olemassa vain
3335: västään ja vaaliliiton ensimmäinen varamies tul- tämän ajan.
3336: koon hänen tilalleen. Tämä vastaa kansan val- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
3337: taenemmistön tahtoa. taen,
3338: Julkisuudessa on myös kiinnitetty huomiota
3339: siihen, että kun kansanedustaja valitaan mi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3340: nisteriksi tai toimii eduskunnan puhemiehenä, lakiehdotuksen:
3341: niin hän ei tällöin pysty täyttämään kansan-
3342: edustajan velvollisuuksiaan. Tämä on totta.
3343:
3344:
3345:
3346: Laki
3347: valtiopäiväjärjestyksen 9 §:n muuttamisesta.
3348:
3349: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä maara-
3350: tyllä tavalla, lisätään 13 päivänä tammikuuta 1928 annetun valtiopäiväjärjestyksen ( 7/28)
3351: 9 §:ään uusi 1 momentti, jolloin nykyinen 1 momentti siirtyy 2 momentiksi, seuraavasti:
3352:
3353: 9 §.
3354: Jos kansanedustaja on valittu valtioneuvos- korkeimman hallinto-oikeuden jäsen ja edus-
3355: ton jäseneksi tai johtamaan puhemiehenä edus- kunnan oikeusasiamies älköön olko edustajana.
3356: kunnassa puhetta, tulkoon hänen varamiehensä Jos edustaja nimitetään johonkin edellä maini-
3357: eduskuntaan kansanedustajaksi täksi ajaksi. tuista viroista tai valitaan eduskunnan oikeus-
3358: Oikeuskansleri, korkeimman oikeuden tai asiamieheksi, lakkaa hänen edustajatoimensa.
3359:
3360:
3361: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
3362:
3363: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
3364: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Pekka Vennamo
3365: Urpo Leppänen
3366: 1979 vp. 55
3367:
3368: Lakialoite n:o 31.
3369:
3370:
3371:
3372:
3373: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen 12 § :n
3374: muuttamisesta.
3375:
3376:
3377: E d u s k u n n a 11 e.
3378:
3379: Jokainen salaisissa vaaleissa eduskuntaan va- korkeimmilta lainvalvojilta. On olemassa vaa-
3380: littu kansanedustaja edustaa Suomen kansaa. ra, että eduskunnan toiminnassa joudutaan
3381: Siksi tällaista kansanedustajaa ei saa estää toi- laittomuuden ja vääryyden tilaan.
3382: mimasta eduskunnassa eikä hänen oikeuksiaan Näistä syistä on välttämätöntä ottaa valtio-
3383: rajoittaa. Myöskään eduskunnan enemmistö ei päiväjärjestykseen säännös, että jos kansan-
3384: saa harjoittaa mielivaltaa tällaista kansanedus- edustaja estetään osallistumasta eduskuntatyö-
3385: tajaa kohtaan. Jos tällaista mielivaltaa tapah- hön ilman kiistattomasti laillisia perusteita, on
3386: tuu, niin se kohdistuu Suomen kansaan. oikeuskanslerin tutkittava asia ja annettava
3387: Kuitenkin on viime aikoina eduskunnassa kansanedustajalle kaikkea mahdollista virka-
3388: yritetty rajoittaa ja on rajoitettukin kansan- apua. Jos oikeuskansleri kieltäytyy virka-avus-
3389: edustajan vapaata puheoikeutta ja esitysoikeut- ta, on kansanedustajalla oikeus saattaa asia
3390: ta. Lisäksi kansanedustaja on jopa mielivaltai- koko laajuudessaan tuomioistuimen käsiteltä-
3391: silla perusteilla heitetty ulos tilapäisesti edus- väksi.
3392: kunnasta. Kansanvallan perusperiaatteita on hä- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
3393: väisty. taen,
3394: Kaiken kukkuraksi tällaiset SMP:n kansan- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3395: edustajat eivät ole saaneet virka-apua maan lakiehdotuksen:
3396:
3397:
3398: Laki
3399: valtiopäiväjärjestyksen 12 §:n muuttamisesta.
3400: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä maara-
3401: tyllä tavalla, lisätään 13 päivänä tammikuuta 1928 annetun valtiopäiväjärjestyksen (7 /28)
3402: 12 §:ään uusi näin kuuluva 2 momentti:
3403: 12 §.
3404: omaiselle edustajalle kaikkea mahdollista vir-
3405: Jos edustaja estetään osallistumasta eduskun- ka-apua. Jos edustaja ei ole saanut riittävää
3406: nan työhön ilman kiistattoman laillisia perus- virka-apua, on hänellä aina oikeus saattaa asia
3407: teita, on valtioneuvoston oikeuskanslerin kii- koko laajuudessaan tuomioistuimen käsiteltä-
3408: reellisesti tutkittava asia ja annettava asian- väksi.
3409:
3410:
3411: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
3412:
3413: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Urpo Leppänen
3414: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
3415: Pekka Vennamo
3416: 56 1979 vp.
3417:
3418: Lakialoite n:o 32.
3419:
3420:
3421:
3422:
3423: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen 31 §:n
3424: muuttamisesta.
3425:
3426:
3427: E d u s k u n n a 11 e.
3428:
3429: Kansanedustajan aloiteoikeus eduskunnassa eduskunnan valiokunnissa vuodesta vuoteen
3430: on terveen kansanvallan perusoikeuksia. Tällä vihreän veran alla ja raukeavat vaalikauden
3431: tavoin kansanedustaja voi saada vireille minkä päättyessä. Tällaista perustuslain kiertämistä ja
3432: asian tahansa aivan riippumatta siitä, mitä kansanedustajan aloiteoikeuden mitätöimistä
3433: mieltä vallassa olijat ovat. ei voida pitää asianmukaisena.
3434: Viime aikoina on yritetty rajoittaa kansan- Ruotsissa on nimenomaan säädetty, että
3435: edustajan aloiteoikeutta. On yritetty jopa se- eduskunnan on käsiteltävä jokainen kansan-
3436: littää, että se on muka eduskunnan arvovallan edustajan aloite. Näin ei voida kiertää lakia.
3437: alentamista, kun kansanedustaja uskaltaa tehdä Vastaavanlainen saannös tarvitaan selvästi
3438: sellaisia aloitteita, joita hallitus ja eduskunnan myös Suomen valtiopäiväjärjestykseen.
3439: enemmistö eivät kannata. Tällaiset väitteet Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
3440: ovat diktatuuriajattelua ja kansanvallan halven- taen,
3441: tamista.
3442: Mutta kansanedustajan aloiteoikeutta on ny- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3443: kyisin mitätöity myös sillä tavalla, että tehd;•t lakiehdotuksen:
3444: aloitteet on jätetty käsittelemättä. Ne makaavat
3445:
3446:
3447: Laki
3448: valtiopäiväjärjestyksen 31 §:n muuttamisesta.
3449: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä maara-
3450: tyllä tavalla, lisätään 13 päivänä tammikuuta 1928 annetun valtiopäiväjärjestyksen ( 7/28)
3451: 31 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti:
3452:
3453: 31 §.
3454:
3455: Kaikki edustajien aloitteet on käsiteltävä
3456: loppuun vaalikauden aikana.
3457:
3458:
3459:
3460: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
3461:
3462: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Urpo Leppänen
3463: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
3464: Pekka Vennamo
3465: 1979 vp. 57
3466:
3467: Lakialoite n:o 33.
3468:
3469:
3470:
3471:
3472: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen 32 §:n
3473: muuttamisesta.
3474:
3475:
3476: E du s k u n n a 11 e.
3477:
3478: Kansanedustajan aloiteoikeus eduskunnassa oikeus ja rajoitusten tulisi olla vain poikkeuk-
3479: on kansanvaltamme tärkeä peruspilari. Vaikka sia.
3480: julkisuudessa nimenomaan vasemmistopuolueet Kaiken tämän seurauksena on eduskunnasta
3481: puhuvat eduskunnan aseman vahvistamisesta, alkanut tulla vain hallitusten juoksupoika.
3482: niin käytännössä viime vuosina kansanedusta- Olemme siirtymässä näennäisdemokratiaan.
3483: jan aloiteoikeutta on kuitenkin monin eri ta- Jotta näin ei tapahtuisi peruuttamattomasti,
3484: voin rajoitettu. on valtiopäiväjärjestystä muutettava niin, että
3485: Vapaa aloiteoikeus kansanedustajalla tämän tulkinnallakaan ei voida rajoittaa kansanedus-
3486: mukaan olisi vain neljä kertaa valtiopäivien tajan luovuttamatonta perusoikeutta aloiteoi-
3487: alkaessa neljän vuoden vaalikauden aikana. keu tta. Vain tällöin voi säilyä vapaa pohjois-
3488: Muutoin kansanedustaja saisi tehdä edus- mainen järjestelmämme.
3489: kunta-aloitteen vain, jos siihen "suorastaan" Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
3490: on aihetta. Tätä valtiopäiväjärjestyksen sanon- taen,
3491: taa on tulkittu erittäin ahtaasti, vaikka kansan- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3492: edustajan aloiteoikeus eduskunnassa on perus- lakiehdotuksen:
3493:
3494:
3495:
3496: Laki
3497: valtiopäiväjärjestyksen 32 §:n muuttamisesta.
3498:
3499: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä maara-
3500: tyllä tavalla, muutetaan 13 päivänä tammikuuta 1928 annetun valtiopäiväjärjestyksen ( 7/28)
3501: 32 § :n 1 momentti näin kuuluvaksi:
3502:
3503: 32 §. päätös tai hallituksen esitys tai esityksen pe-
3504: Eduskunta-aloite on edustajan tehtävä kirjal- ruuttaminen taikka muu valtiopäiväin aikana
3505: lisesti vaalien jälkeen aikavilla varsinaisilla sattunut tapaus anna aihetta. Älköön tällöin
3506: valtiopäivillä ennen kello kahtatoista päivällä kuitenkaan eduskunta-aloitetta tehtäkö myö-
3507: neljäntenätoista päivänä, mutta muilla varsinai- hemmin kuin kello kaksitoista päivällä seitse-
3508: silla valtiopäivillä kymmenentenä päivänä val- mäntenä päivänä siitä päivästä, jona aloitteen
3509: tiopäivien avaamisesta. Myöhemmin älköön tekijän on katsottava saaneen tapauksesta
3510: edustajan olko sallittu tehdä eduskunta-aloi- tiedon.
3511: tetta, jollei siihen joku eduskunnan jo tekemä
3512:
3513:
3514: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
3515:
3516: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
3517: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Pekka Vennamo
3518:
3519: 8 0879005055
3520: 58 1979 vp.
3521:
3522: Lakialoite n:o 34.
3523:
3524:
3525:
3526:
3527: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen 41 §:n
3528: muuttamisesta.
3529:
3530:
3531: E d u s k u n n a 11 e.
3532:
3533: Terve kansanvalta ja terve parlamentarismi On välttämätöntä, että valtiopäiväjärjestyk-
3534: edellyttävät, että eduskunnan valiokunnissa ja sessä turvataan jokainen puolue tällaista mieli-
3535: toimielimissä ovat mahdollisuuksien mukaan valtaa vastaan. Kansanvalta edellyttää arvon
3536: eri mielipidesuunnat edustettuina voimasuhtei- antamista myös vähemmistöille.
3537: den mukaisesti. Kaikenlainen muunlainen me- Ei vain eduskunnan valiokuntien tule olla
3538: nettely ei ole enää kansanvaltaa ja parlamenta- kokoonpanaltaan voimasuhteiden mukaisia,
3539: rismia, vaan mielivaltaa tai rappeutunutta po- vaan näin tulee asianlaita myös olla valiokun-
3540: liittista kaupankäyntiä. tien puheenjohtajien suhteen. Kuitenkin puut-
3541: Myös viime aikoina on ollut havaittavissa tuvat laista säännökset kokonaan puheenjohta-
3542: selviä merkkejä siitä, että eräät puolueet ovat jien osalta.
3543: halunneet poiketa terveen parlamentarismin Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
3544: säännöistä. Näin on ollut asianlaita nimen- ta en,
3545: omaan SMP:n suhteen. SMP:lle ei ole haluttu että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3546: antaa sille kuuluvaa edustusta. lakie hdo tuks en:
3547:
3548:
3549: Laki
3550: valtiopäiväjärjestyksen 41 §:n· muuttamisesta.
3551: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä maara-
3552: tyllä tavalla, lisätään 13 päivänä tammikuuta 1928 annetun valtiopäiväjärjestyksen ( 7/28)
3553: 41 §:ään uusi näin kuuluva 2 momentti:
3554: 41 §.
3555:
3556: Samoin on mahdollisuuksien mukaan nouda-
3557: tettava suhteellisuutta valittaessa valiokunnille
3558: puheenjohtajat.
3559:
3560:
3561: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
3562:
3563: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Urpo Leppänen
3564: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
3565: Pekka Vennamo
3566: 1979 vp. 59
3567:
3568: Lakialoite n:o 35.
3569:
3570:
3571:
3572:
3573: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen 58 § :n
3574: muuttamisesta.
3575:
3576:
3577: E d u s k u n n a 11 e.
3578:
3579: Valtiopäiväjärjestyksen 58 §: ssä säädetään salin ulkopuolella poliittisia vastustajia kohtaan.
3580: aivan oikein, että kansanedustajan on esiinnyt- SMP:n kansanedustajat ovat erityisesti joutu-
3581: tävä eduskunnan istuntosalissa puhuessaan va- neet tämän mielivallan kohteeksi. Tällaista vää-
3582: kaasti ja arvokkaasti, eikä hän saa käyttää ryyttä ei ole saatu tuomioistuimen käsiteltä-
3583: loukkaavia, pilkallisia tai muuten sopimattomia väksi, koska eduskunnan enemmistö on sen
3584: sanoja hallituksesta tai yksityisistä henkilöistä. estänyt. Laittomuutta eivät myöskään viran-
3585: Arvostelun estämiseksi ovat kuitenkin nykyi- omaiset ole ryhtyneet tutkimaan, koska se on
3586: .set puhemiehet ja eduskunnan enemmistö ryh- muka eduskunnan sisäinen asia.
3587: tyneet tulkitsemaan tätä säännöstä väärin niin, Eduskunnasta ei saa muodostua 'sellaista
3588: että maamme valtaa pitävien asiallinen arvos- paikkaa, jossa vääryys ja mielivalta voiv~t ta-
3589: telu on muka rangaistavaa loukkaamista ja pahtua ja jopa kansanedustaja heitetään laitto-
3590: arvotonta esiintymistä. masti eduskunnasta ulos. Eduskunnan suuri
3591: Luonnollisesti tällainen valtiopäiväjärjestyk- kavallusväärinkäytös on jo riittävästi alentanut
3592: sen 58 §:n väärä sovellutus on perustuslain eduskunnan arvovaltaa.
3593: vastaista, sillä perustuslaissa on kansanedusta- Kaiken lausutun perusteella valtiopäiväjär-
3594: jalle nimenomaan turvattu vapaa puheoikeus ja jestyksen 58 §: ää on täydennettävä niin, että
3595: vapaa oikeus lausua mielensä kaiken sen lailli- sen väärä soveltaminen käy täysin mahdotto-
3596: suudesta, mitä valtiopäivillä tapahtuu. maksi. Siksi pykälässä on nimenomaan sanot-
3597: Valtiopäiväjärjestyksen 58 § koskee vain tava, että selvitykseltään riidanalaiset asiat kuu-
3598: kansanedustajan esiintymistä istuntosalissa. Täl- luvat yleiselle tuomioistuimelle. Samoin on sel-
3599: löin nimittäin jokainen sana tulee pöytäkirjaan. västi todettava, että kansanedustajalta ei saa
3600: Sitävastoin eduskunta ei voi suorittaa poliisi- millään perusteilla kieltää arvosteluoikeutta
3601: kuulusteluja eikä valalla kuulla todistajia. Siksi eikä häntä estää kertomasta totuutta.
3602: eduskunta ei pysty selvittämään totuutta edus- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
3603: kunnan istuntosalin ulkopuolella, vaan näiden taen,
3604: tapahtumien selvittely kuuluu riippumattamille
3605: tuomioistuimille. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3606: Kuitenkin valtiopäiväjärjestyksen 58 §:ää on lakiehdotuksen:
3607: ryhdytty soveltamaan myös eduskunnan istunto-
3608:
3609: Laki
3610: valtiopäiväjärjestyksen 58 § :n muuttamisesta.
3611: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä maara-
3612: tyllä tavalla, muutetaan 13 päivänä tammikuuta 1928 annetun valtiopäiväjärjestyksen ( 7/28)
3613: 58 § näin kuuluvaksi:
3614: 58 §.
3615: Edustajan tulee esiintyä vakaasti ja arvok- tuksesta tai yksityisistä henkilöistä. Tämä
3616: kaasti; älköön kukaan käyttäkö loukkaavia, pil- älköön kuitenkaan estäkö edustajaa kertomasta
3617: kallisia tai muuten sopimattomia sanoja halli- totuutta tai esittämästä arvostelua asioista. Jos
3618: 60 Lakialoite n:o 35
3619:
3620:
3621: joku tätä vastaan rikkoo, kutsukoon puhemies istuimessa saatettava syytteeseen, vai saako asia
3622: hänet järjestykseen sekä, ellei hän ota snta raueta.
3623: ojentuaksensa, kieltäköön hänet puhumasta. Jos edustajaa rangaistaan 1 momentin mu-
3624: Muuten olkoon eduskunnan asia tutkia, onko kaan, on asia kuitenkin aina saatettava tuomio-
3625: edustaja, joka on rikkonut järjestystä, puhe- istuimen käsiteltäväksi, jos rangaistu edustaja
3626: mieheltä saapa nuhteet ja varoituksen taikka sitä ennen asian käsittelyn päättymistä vaatii.
3627: määräajaksi, enintään kahdeksi viikoksi, pidä- Samoin on aina selvitettävä tuomioistuimessa,
3628: tettävä eduskunnan istunnoista taikka tuomio- jos asian selvitys on riidanalainen.
3629:
3630:
3631: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
3632:
3633: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Urpo Leppänen
3634: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
3635: Pekka Vennamo
3636: 1979 vp. 61
3637:
3638: Lakialoite n:o 36.
3639:
3640:
3641:
3642:
3643: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen 80 §:n
3644: muuttamisesta.
3645:
3646:
3647: Ed u s kun n a 11 e.
3648:
3649: Kansanedustajan aloiteoikeus ja kansanedus- ja niistä tehdään mietintö, joka jaetaan kaikille
3650: tajien esitysoikeus eduskunnassa ovat luovutta- kansanedustajille.
3651: ma ttomia petosoikeuksia. Nykyiseen asiantilaan on selvästi saatava kor-
3652: Kuitenkin eduskunnan puhemies monesti jaus. Kansanedustajan perusoikeus ei saa olla
3653: kieltäytyy esittelemästä kansanedustajan aloi- mielivallan alainen. Ilmeistä on, että jos puhe-
3654: tetta tai alistamasta äänestykseen kansanedus- mies kieltäytyy esittelemästä eduskunnalle aloi-
3655: jan esitystä. tetta tai alistamasta kansanedustajan esitystä
3656: On voitu todeta, että puhemiesten menettely äänestykseen, niin asia on valmisteltava mie-
3657: näissä asioissa on ollut hyvin erilainen ja risti- tinnön perusteella puhemiesneuvostossa ja tämä
3658: riitainen. Tämä johtuu siitä, että asian valmis- mietintö jaettava eduskunnalle, ennen kuin asia
3659: telu on hyvin epämääräinen ja pintapuolinen. otetaan eduskunnassa ratkaisevaan käsittelyyn.
3660: Asiaa käsitellään eduskunnan puhemiesneu- Onhan nimittäin kysymyksessä kansanedustajan
3661: vostossa pääsihteerin suullisen esityksen perus- luovuttamaton perusoikeus, joka on kansanval-
3662: teella. Monasti puhemiesneuvoston jäsenellä ei taisen ja perustuslaillisen järjestelmämme kul-
3663: edes ole täyttä käsitystä, mitä on päätetty, ja makivi.
3664: joka tapauksessa ratkaisu riippuu täysin pää- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
3665: sihteerin puutteellisesta suullisesta selostukses- taen,
3666: ta. Kuitenkin eduskunnan valiokunnissa valmis- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3667: tellaan paljon pienemmät asiat perusteellisesti lakiehdotuksen:
3668:
3669:
3670: Laki
3671: valtiopäiväjärjestyksen 80 §:n muuttamisesta.
3672:
3673: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä maata·
3674: tyllä tavalla, lisätään 13 päivänä tammikuuta 1928 annetun valtiopäiväjärjestyksen ( 7/28)
3675: 80 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti:
3676:
3677: 80 §. puhemiesneuvostossa ja asiasta laadittava edus-
3678: kunnalle jaettava mietintö noudattaen soveltu-
3679: Jos puhemies 1 momentin perusteella kiel- vin osin valiokuntien käsittelystä voimassa ole-
3680: täytyy ottamasta asiaa esille tahi tekemästä via säännöksiä.
3681: äänestysesitystä, on asia sitä ennen käsiteltävä
3682:
3683:
3684: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
3685:
3686: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
3687: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Pekka Vennamo
3688: Urpo Leppänen
3689: 62 1979 vp.
3690:
3691: Lakialoite n:o 37.
3692:
3693:
3694:
3695:
3696: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen 83 §:n
3697: muuttamisesta.
3698:
3699:
3700: E d u s k u n n a 11 e.
3701:
3702: Suomen Pankilla on tärkeä asema maamme lukumäärää lisättävä. Jokaisen eduskuntapuo-
3703: rahapolitiikassa ja talouspolitiikassa. Suomen lueen tulisi saada ainakin yksi edustaja tilin-
3704: Pankki käyttelee suuria julkisia varoja. Edus- tarkastukseen.
3705: kunta valitsee Suomen Pankin tilintarkastajiksi Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
3706: kuitenkin vain viisi tilintarkastajaa. Näin pie- tamme,
3707: nemmät eduskuntapuolueet jäävät ilman tilin-
3708: tarkastuksen mahdollisuutta. Tällaista asiantilaa että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3709: ei voida pitää kansanvaltaisten periaatteiden lakiehdotuksen:
3710: mukaisena. Näistä syistä on tilintarkastajien
3711:
3712:
3713:
3714: Laki
3715: valtiopäiväjärjestyksen 83 § :n muuttamisesta.
3716:
3717: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyl-
3718: lä tavalla, muutetaan 13 päivänä tammikuuta 1928 annetun valtiopäiväjärjestyksen ( 7/28)
3719: 83 § :n 5 momentti näin kuuluvaksi:
3720:
3721: 83 §. vuosittain varsinaisilla valtiopäivillä ainakin
3722: yhden tilintarkastajan toimittamaan sitä kulu-
3723: Samalla tavalla kuin edellisessä momentissa van vuoden tilien tarkastusta, joka pankin ja
3724: pankkivaltuusmiesten vaalista on säädetty, va- mainittujen rahastojen hoidosta on vuoden lo-
3725: litsevat eduskunnan valitsijamiehet kustakin puttua toimitettava, sekä kutakin tilintarkasta-
3726: eduskunnassa edustettuna olevasta puolueesta jaa kohti yhden varamiehen.
3727:
3728:
3729: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
3730:
3731: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
3732: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Pekka Vennamo
3733: Urpo Leppänen
3734: 1979 vp. 63
3735:
3736: Lakialoite n:o 38.
3737:
3738:
3739:
3740:
3741: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen 89 §:n
3742: muuttamisesta.
3743:
3744:
3745: E d u s k u n n a II e.
3746:
3747: Eduskunta on ollut siinä suhteessa hämmäs- Jotta kansalaisille ei tulisi eduskunnan raha-
3748: tyttävä laitos, että kansliatoimikunnan jäsenet asioiden hoidosta minkäänlaisia väärinkäsityk-
3749: ovat olleet osaltaan itse eduskunnan tilintar- siä, olisi eduskunnan tilintarkastajat asetettava
3750: kastajia. Kuitenkin kansliatoimikunta vastaa yhtä aikaa kansliatoimikunnan jäsenten määrää-
3751: eduskunnan raha-asioista ja taloudenhoidosta. misen kanssa. Ja jotta valvonta olisi täydelli-
3752: Nykyinen tilanne on johtanut tunnettuihin nen, tulisi jokaisen eduskuntaryhmän saada
3753: ikäviin tapahtumiin. Eduskunnan suuri kaval- yksi tilintarkastajanpaikka.
3754: lusväärinkäytös on vieläkin todellisuudessa sel- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
3755: vittämättä. taen,
3756: On siis välttämätöntä, että eduskunnalle
3757: asetetaan nimenomaisten säännösten perusteella että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3758: kansliatoimikunnan ulkopuolella olevat tilintar- lakiehdotuksen:
3759: kastajat. Näinhän on asianlaita kaikkialla muual-
3760: la raha-asioiden valvonnassa.
3761:
3762:
3763: Laki
3764: valtiopäiväjärjestyksen 89 § :n muuttamisesta.
3765: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä maara-
3766: tyllä tavalla, lisätään 13 päivänä tammikuuta 1928 annetun valtiopäiväjärjestyksen ( 7/28)
3767: 89 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti:
3768:
3769: 89 §.
3770: den tilintarkastajaedustajan jokaisesta eduskun-
3771: Tarkastamaan eduskunnan raha-asioita ja ta- nassa edustettuna olevasta puoluerekisteriin
3772: loudenhoitoa valitsee eduskunta, ellei se voi merkitystä puolueesta.
3773: niistä yhtyä, suhteellisilla vaaleilla ainakin yh-
3774:
3775:
3776: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
3777:
3778: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
3779: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Pekka Vennamo
3780: Urpo Leppänen
3781: 64 1979 vp.
3782:
3783: Lakialoite n:o 39.
3784:
3785:
3786:
3787:
3788: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen 89 §:n
3789: muuttamisesta.
3790:
3791:
3792: E d u s k u n n a 11 e.
3793:
3794: Eduskunnan kansliatoimikuntaan kuuluu val- kehto, mutta se onkin voimapolitiikan ja julki-
3795: tiopäiväjärjestyksen 89 §:n mukaan puhemies, suutta välttelevän toiminnan tyyssija. Tällaista
3796: varapuhemiehet ja neljä jäsentä. asiantilaa ei voida pitää hyväksyttävänä.
3797: Suuret puolueet ovat yksipuolisesti miehit- On välttämätöntä, että kansanvaltaisia ja
3798: täneet eduskunnan kansliatoimikunnan. Siellä julkisuuden periaatteita noudatetaan tinkimät-
3799: ovat edustettuina vain neljä suurinta puoluetta. tömästi eduskunnan sisäisessä toiminnassa. Tä-
3800: Muut eduskuntapuolueet on jätetty jatkuvasti mä vaatii kansliatoimikunnan laajentamista
3801: ulkopuolelle. niin, että jokainen eduskunnassa edustettuna
3802: Kansliatoimikunta hoitaa eduskunnan hallin- oleva puoluerekisteriin merkitty puolue saa
3803: toa ja rahavaroja sekä päättää tärkeistä asioista edustajan eduskunnan kansliatoimikuntaan.
3804: aina ulkomaanmattkoja myöten. Päätökset eivät Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
3805: ole julkisia. tamme,
3806: Eduskuntaa hoidetaan siis varsin harvainval-
3807: taisesti ja julkisuudelta salassa. Eduskunnan että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3808: pitäisi olla kansanvallan ja parlamentarismin lakie hdo tuks en:
3809:
3810:
3811:
3812: Laki
3813: valtiopäiväjärjestyksen 89 §:n muuttamisesta.
3814: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä maara-
3815: tyllä tavalla, muutetaan 13 päivänä tammikuuta 1928 annetun valtiopäiväjärjestyksen ( 7/28)
3816: 89 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
3817:
3818: 89 §. olevasta puoluerekisteriin merkitystä puoluees-
3819: Eduskunnan kanslia toimii kansliatoimikun- ta.
3820: nan valvonnan alaisena. Kansliatoimikuntaan
3821: kuuluvat puhemies ja varapuhemiehet sekä yksi
3822: edustaja jokaisesta eduskunnassa edustettuna Tämä laki tulee voimaan päivänä
3823: kuuta 19
3824:
3825:
3826: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
3827:
3828: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
3829: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Pekka Vennamo
3830: Urpo Leppänen
3831: 1979 vp. 65
3832:
3833: Lakialoite n:o 40.
3834:
3835:
3836:
3837:
3838: V. Vennamo ym:.: Ehdotus laiksi hallitusmuodon 2 §:n muutta-
3839: misesta.
3840:
3841:
3842: E d u s k u n n a 11 e.
3843:
3844: Hallitusmuodon 2 §:n mukaan valtiovalta kaapata itselleen kaikki kansan perusoikeudet
3845: Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtio- äänioikeutta myöten eli julistaa itsensä vaikka-
3846: päiville kokoontunut eduskunta. Pitäisi olla pa Suomen kansan veroiseksi.
3847: kiistatonta, että eduskunta ei voi edes tilapäi- Tällaista kansanvallan romuttamista vastaan
3848: sesti kaapata itselleen kansan luovuttamattomia on noustava täydellä voimalla. Perustuslaki on
3849: perusoikeuksia. Tällainen perusoikeus on ääni- kirjoitettava niin selväksi, että minkäänlainen
3850: oikeus. kaappaus lain muodollisella varjolla ei ole mah-
3851: Kuitenkin perustuslain vastaisesti poikkeus- dollista. Hallitusmuodon 2 §:ään on otettava
3852: lailla eduskunta kaappasi itsellensä kansan oi- selvä säännös, että äänioikeutta ei saa kansalta
3853: keudet valita tasavallan presidentti. Samalla ottaa edes osittain pois millään perusteella nor-
3854: eduskunta kaappasi itselleen kansan luovutta- maalioloissa, ei edes tilapäisellä poikkeuslailla.
3855: mattoman perusoikeuden, äänioikeuden, tältä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
3856: osin. Tämä on mahdollista vain todellisessa taen,
3857: poikkeustilanteessa perustuslain mukaan.
3858: Pato on siis murtunut normaalioloissa. Tä- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3859: män jälkeen eduskunta muka voisi laillisesti lakiehdotuksen:
3860:
3861:
3862:
3863: Laki
3864: hallitusmuodon 2 §:n muuttamisesta.
3865: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä maara-
3866: tyllä tavalla, lisätään Suomen hallitusmuodon 2 § :ään uusi 2 momentti, jolloin nykyiset
3867: 2-4 momentti siirtyvät 3-5 momentiksi, seuraavasti:
3868:
3869: 2 §. ja presidentinvaaleissa. Presidentti voidaan va-
3870: lita eduskunnan toimesta poikkeuslailla vain
3871: Eduskunta ei saa rajoittaa tahi tilapäisesti maan ollessa todellisessa hätätilassa.
3872: poistaa kansan äänioikeutta eduskuntavaaleissa
3873:
3874:
3875: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
3876:
3877: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
3878: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Pekka Vennamo
3879: Urpo Leppänen
3880:
3881:
3882:
3883:
3884: 9 0879005055
3885: 66 1979 vp.
3886:
3887: Lakialoite n:o 41.
3888:
3889:
3890:
3891:
3892: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi kansanedustajien suorasta syyte-
3893: oikeudesta.
3894:
3895:
3896: E d u s k u n n a 11 e.
3897:
3898: Laillinen meno on maassamme ja eduskun- omaisessa tuomlolstuimessa syytteeseen valtio-
3899: nassa viime aikoina pahasti järkkynyt. Edus- neuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oikeus-
3900: kunta ei noudata itse säätämiään lakeja. Edus- asiamies virkatehtäviensä laiminlyömisestä. Ny-
3901: kunta harjoittaa enemmistöterroria ja suojelee kyisen lain mukaan viisi kansanedustajaa voi
3902: väärinkäytöksiä. Korkeimmat lainvalvojat eivät panna asian vireille eduskunnassa, mutta edus-
3903: myöskään toimi, vaan katsovat että jopa edus- kunnan enemmistö voi estää oikeuden toteutu-
3904: kunnassa tapahtuneet laittomuudet ovat edus- misen.
3905: kunnan sisäisiä asioita, joihin heidän toimival- Lisäksi tulisi kansanedustajaHa olla myÖs
3906: tansa ei riitä. oikeus asettaa laillisessa tuomioistuimessa syyt"
3907: Jos nykyinen tilanne saa jatkua, niin laitto- teeseen eduskunnan puhemiehet, puhemiesneu-
3908: muus pahenee ja myös eduskunnassa perustus- voston jäsenet ja kansliatoimikunnan jäsenet
3909: lakiemme vastaisesti mitätöidään kansan vaali- eduskunnassa tapahtuneesta virheellisestä ja
3910: tuloksia. Epämieluisia kansanedustajia estetään säännösten vastaisesta menettelystä. Vain tällä
3911: puhumasta ja tekemästä esityksiä sekä heitä tavalla voidaan nykyisenä moraalisen rappeutu-
3912: jopa estetään toimimasta eduskunnassa. Kuiten- misen aikana saada eduskunta noudattamaan
3913: kin perustuslaissa säädetään, että jokaisen kan- lakeja.
3914: sanedustajan on noudatettava perustuslakia. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
3915: On siis välttämätöntä turvata maassamme taen,
3916: lain oikeus ja kansanedustajien perusoikeudet.
3917: Tämä voi tapahtua vain sillä tavalla, että kan- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3918: sanedustajalla on oikeus saattaa suoraan asian- lakiehdotuksen:
3919:
3920:
3921:
3922: Laki
3923: kansanedustajien suorasta syyteoikeudesta.
3924: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty vahiopäiväjärjestyiksen 67 §:ssä määrä-
3925: tyllä tavalla, säädetäiin:
3926:
3927: 1 §. koitetut henkilöt ovat tormmeet lakien vastai-
3928: Kansanedustaja voi asettaa asianomaise~~il - -~esti tai rikkoneet eduskunnassa lakeja ja
3929: tuomioistuimessa suoraan syytteeseen eduskun- säännöksiä, niin hänellä on oikeus kirjallisesti
3930: nan puhemiehet, eduskunnan puhemiesneuvos- pyytää asianomaista syyttäjää ryhtymään syyte-
3931: ton jäsenet ja eduskunnan kansliatoimikunnan toimenpiteisiin kirjelmässä yksilöidystä asiasta.
3932: jäsenet sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. · Asian selvittämiseksi on viranomaisten an-
3933: Samoin voi kansanedustaja asettaa tämän lain nettava vaatimuksen esittäneelle kansanedusta-
3934: mukaan syytteeseen valtioneuvoston oikeus- jalle kaikkea mahdollista virka-apua.
3935: kanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen.
3936: 3 §.
3937: 2 §. Jos syyttäjä ei ryhdy pyynnön johdosta syyte-
3938: Jos kans,anedustaja katsoo, että 1 §: ssä tar- toimenpiteisiin, on syytepyynnön esittäneellä
3939: Lakialoite n:o 41 67
3940:
3941: kansanedustajalla oikeus saattaa virkatehtävän- 4 §.
3942: sä laiminlyönyt lailliseen edesvastuuseen asian- Tarkempia säännöksiä tämän lain toimeen-
3943: omaisessa tuomioistuimessa. panosta annetaan asetukseUa.
3944:
3945:
3946: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
3947:
3948: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
3949: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Pekka Vennamo
3950: Urpo Leppänen
3951: 68 1979 vp.
3952:
3953: Lakialoite n:o 42.
3954:
3955:
3956:
3957:
3958: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi puoluelain 8, 9 ja 10 §:n
3959: kumoamisesta.
3960:
3961:
3962: Ed u s k u n n a 11 e.
3963:
3964: Suuret puoluetukirahat puolueille veronmak- on mielivaltaa. Kunkin puolueen kannatus voi-
3965: sajien varoista ovat hyvin arveluttavia. Suo- daan todeta vain salaisissa ja vapaissa vaaleissa.
3966: men kansan enemmistö onkin puoluetukirahoja Siksi puoluetuen jakamisen perusteita ei voida
3967: vastaan. Tästä huolimatta vallassa oleva suun- muuttaa eduskuntavaalien välillä. Sitäpaitsi ku-
3968: taus on ollut piittaamaton kansan tahdosta ja kin puolue on laskenut vaalikustannuksensa
3969: säätänyt lakipohjaisen puoluetuen puoluelain ja taloudeLliset uhrauksensa vaalilaskelmien ja
3970: yhteydessä. vaalitulosten perusteella.
3971: Lisäksi on tällä arveluttavaLla tieUä jouduttu Olemme siis ajautuneet puoluetukirahan
3972: aina vain syvemmälle. Niinpä hallitus antoi suhteen poliittisessa rappiossa niin pitkälle,
3973: eduskunnalle lakiesityksen n:o 224/74, jolla että terveen kansanvaltamme perusteet horju-
3974: lakiesityksellä todellisuudessa käytettiin puolue- vat. Tällöin ei voida tulla muuhun johtopää-
3975: tukirahoja ostotoimintaan. Kuitenkin puo'lue- tökseen kuin siihen, että koko lakipohjainen
3976: tukirahat on tarkoitettu puolueille eikä kansan- puoluetuki on kumottava. Tunnetut tapahtu-
3977: edustajien houkuttelemiseksi. Ollaan aivan ha- mat ovat tälle kumoamattomina todisteina.
3978: koteillä, jos sillä perusteella, että taloudelli- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
3979: silla eduilla on houkuteltu puolueesta pois kan- ta en,
3980: sanedustajia, arvioidaan puolueen kannatus että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3981: uudelleen, niin kuin hallitus on tehnyt. Tämä lakiehdotuksen:
3982:
3983:
3984:
3985: Laki
3986: puoluelain 8, 9 ja 10 §:n kumoamisesta.
3987: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrä-
3988: tyllä tavalla, säädetään:
3989:
3990: Täten kumotaan 10 päivänä tammikuuta päivänä elokuuta 1973 annetulla lailla ( 661/
3991: 1969 annetun puoluelain ( 10/69) 8, 9 ja 10 §, 73) ja 9 § osittain muutettuna 5 päivänä tam-
3992: sellaisina kuin niistä 8 § on muutettuna 10 mikuuta 1973 annetulla lailla (1/73 ).
3993:
3994:
3995: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
3996:
3997: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
3998: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Pekka Vennamo
3999: Urpo Leppänen
4000: 1979 vp. 69
4001:
4002: Lakialoite n:o 43.
4003:
4004:
4005:
4006: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi puoluetuen ja lehdistötuen kiel-
4007: tämisestä.
4008:
4009:
4010: E d u s k u n n a 11e.
4011:
4012: Suomen kansan valtaenemmistö vastustaa V altapuolueet ovat myös myöntäneet kierto-
4013: puoluetukea. Kuitenkin valtapuolueet ovat epä- tietä puoluetukea mm. raittiusjärjestöilleen,
4014: kansanvaltaisesti ja kansan tahdon vastaisesti naisjärjestöilleen ja nuorisojärjestöilleen samalla
4015: myöntäneet tähän tarkoitukseen jatkuvasti sa- puolueettomia vastaavia järjestöjä sortaen. Täs-
4016: toja miljoonia markkoja vuodessa. Tällaiselle säkin suhteessa on saatava korjaus aikaan ja
4017: menolle on saatava sulku. kaikki järjestöt on saatettava samaan ja oikeu-
4018: Suurta huomiota on myös herättänyt varsin denmukaiseen asemaan.
4019: huomattava lehdistötuki. Näistä tukiaisista ovat Myöskään ei ole hyväksyttävää, että peitetysti
4020: päässeet osallisiksi erityisesti suurlehdet kulje- ja salaillen maksetaan eduskuntaryhmille ja täl-
4021: tusavustuksina, vaikka ne tällaista tukea eivät lä tavoin kiertotietä kansanedustajille sihteeri-
4022: millään tavoin taloudellisesti ole tarvinneet. rahaa ja avustusta, kun paljon kipeämpiä tarpei-
4023: Korjaus on siis näissäkin suhteissa välttämätön. ta jää täyttämättä.
4024: Samalla on kuitenkin huolehdittava maamme Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
4025: vapaasta tiedotustoiminnasta niin, että pienet taen,
4026: lehdet saavat taloudellisesti todella tarvitse- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4027: maansa kohtuullista kuljetusavustusta. lakiehdotuksen:
4028:
4029:
4030: Laki
4031: puoluetuen ja lehdistötuen kieltämisestä.
4032: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4033:
4034: 1 §. 4 §.
4035: Puolueille ei saa maksaa valtion ja kuntien Puoluepoliittisia raittiusjärjestöjä, natsJarJes-
4036: varoista avustusta. töjä ja nuorisojärjestöjä ei saa valtion avustuk-
4037: 2 §. sia jaettaessa asettaa muihin vastaaviin järjes-
4038: Maamme lehdistölle valtion varoista makset- töihin verrattuna etuoikeutettuun asemaan,
4039: tavaa kuljetusavustusta on huomattavasti alen- vaan kaikille näille järjestöille on myönnettävä
4040: nettava, jolloin suurlehtien avustukset poiste- valtion tukea samanlaisten ja oikeudenmukais-
4041: taan kokonaan ja pienemmille sanomalehdille ten perusteiden mukaan.
4042: maksetaan kohtuullista avustusta sen mukaan
4043: kuin valtioneuvosto yksityiskohtaisesti määrää. 5 §.
4044: Tarkempia määräyksiä tämän lain soveltami-
4045: 3 §. sesta annetaan asetuksella.
4046: Eduskuntaryhmille ja kansanedustajille ei saa
4047: valtion varoista maksaa mitään ylimääräistä kor-
4048: vausta palkan ja palkkion lisäksi.
4049:
4050:
4051: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
4052:
4053: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
4054: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Pekka Vennamo
4055: Urpo Leppänen
4056: 70 1979 vp.
4057:
4058: Lakialoite n:o 44.
4059:
4060:
4061:
4062:
4063: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi ministereiden palkkojen alen-
4064: tamisesta.
4065:
4066:
4067: E d u s k u n n a 11 e.
4068:
4069: Tuloerot ovat maassamme liian suuret. Toi- Täysin kohtuullista on, että huippupalkkoja
4070: saalta ovat huippupalkat varsin korkealla, toi- alennetaan kahdellakymmenellä prosentilla.
4071: saalta ansiot laajalti ovat liian alhaiset. Tällais- Kansanedustajien ja ministereiden on tällöin
4072: ta asiantilaa ei voida pitää hyväksyttävänä. näytettävä hyvää esimerkkiä.
4073: Yläpään palkat ovat päässeet myös työehtoso- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
4074: pimusten neuvotteluista huolimatta liukumaan taen,
4075: liian ylös. Koko maassa on suurista tuloista !ei-
4076: kattava huippu pois sekä käytettävä näin va- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4077: pautuvat varat kansan ja pienituloisten hyväksi. lakiehdotuksen:
4078:
4079:
4080:
4081:
4082: Laki
4083: ministereiden palkkojen alentamisesta.
4084: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä määrätyl-
4085: lä tavalla, säädetään:
4086:
4087: 1 §. 3 §.
4088: Pääministerin ja ministerin peruspalkka alen- Näin vapautuvat varat on käytettävä pienitu-
4089: netaan kahdellakymmenellä prosentilla 1 päi- loisten ansioiden parantamiseen.
4090: yästä kesäkuuta 1979 lukien.
4091: 4 §.
4092: 2 §. Tarkempia säännöksiä tämän lain soveltami-
4093: Valtioneuvoston on ryhdyttävä kiireellisiin sesta annetaan asetuksella.
4094: toimenpiteisiin muitten maamme suurituloisten
4095: palkkojen ja ansioiden alentamiseksi vastaavasti
4096: sopivaksi katsotulla tavalla.
4097:
4098: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
4099:
4100: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
4101: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Pekka Vennamo
4102: Urpo Leppätien
4103: 1979 vp. 71
4104:
4105: Lakialoite n:o 45.
4106:
4107:
4108:
4109: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi valtakunnallisesta tutkintatoi-
4110: mistosta.
4111:
4112:
4113: E d u s k u n n a II e.
4114:
4115: Kansamme luottamus lailliseen menoon maas- !auttamiseksi on välttämätöntä perustaa maa-
4116: samme on horjunut viime vuosina yhä enem- hamme erityinen valtakunnallinen tutkintatoi-
4117: män. Yhä yleisemmin ollaan sitä mieltä, että misto, jonka puoleen kaikki kansalaiset voivat
4118: pöliittinen vaikutusvalta ja varallisuus suojele- luottamuksella kääntyä. Tämän toimiston tulee
4119: vat lain edessä. Laki ei ole kaikille sama, vaik- olla täysin itsenäinen ja riippumaton. Toimiston
4120: ka perustuslaki niin säätää. tuomarinvastuulla toimivilla henkilöillä täytyy
4121: On myös ilmeistä, että väärinkäytöksiä ei olla täysin vapaa syyteoikeus kaikissa tuomio-
4122: maassamme tutkita riittävällä teholla ja riittä- istuimissa ketä vastaan tahansa.
4123: vän puolueettomasti. Maamme korkeimmat lain- Mainituilla perusteilla ehdotamme,
4124: valvojat ovat enemmän tai vähemmän riippu-
4125: vaisia valtaa pitävistä ja poliittisista voimista. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4126: Mainituista syistä ja kansan luottamuksen pa- lakiehdotuksen:
4127:
4128:
4129: Laki
4130: valtakunnallisesta tutkintatoimistosta.
4131: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyl-
4132: lä tavalla, säädetään:
4133:
4134: 1 §.
4135: Valtioneuvosto on velvollinen kiireellisesti vaitaan syyttömäksi, on hänen maineensa puh-
4136: asettamaan erityisen valtakunnallisen tutkinta- distettava julkisesti tutkintatoimiston toimesta.
4137: toimiston, johon tulee riittävä määrä tuomarin-
4138: vastuulla toimivia, riippumattomia tuomareita 4 §.
4139: ja muuta tarpeellista henkilökuntaa. Kaikki viranomaiset ovat velvolliset anta-
4140: maan valtakunnalliselle tutkintatoimistolle kaik-
4141: 2 §. kea mahdollista apua.
4142: Valtakunnallisen tutkiuratoimiston velvolli-
4143: suus on tutkia kaikki väitetyt väärinkäytökset 5 §.
4144: ja ryhtyä niiden johdosta asian vaatimiin toi- Tämä laki on voimassa 1 päivään tammikuu-
4145: inenpi reisiin. ta 1985, jonka jälkeen tutkintatoimiston hen-
4146: Tuomarinvastuulla toimivilla tutkintatoimis- kilökunta on siirrettävä vastaaviin virkoihin ja
4147: ton henkilöillä on itsenäinen syyteoikeus kai- toimiin muihin valtion laitoksiin.
4148: kissa· maamme tuomioistuimissa ketä vastaan ta-
4149: hansa. 6 §.
4150: 3 §. Tarkempia määräyksiä tämän lain soveltami-
4151: Jos syytöksen kohteeksnol!tunut henkilö ha- sesta annetaan asetuksella.
4152:
4153:
4154: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
4155:
4156: Veikko Vennamo Eino· Poutiainen Anssi Joutsenlahti
4157: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Pekka Vennamo
4158: Urpo Leppänen
4159: 72 1979 vp.
4160:
4161: Lakialoite n:o 46.
4162:
4163:
4164:
4165: Aaltonen ym.: Ehdotus laiksi vakuutussopimuslain muuttami-
4166: sesta.
4167:
4168:
4169: E d u s k u n n a 11 e.
4170:
4171: Nykyisin myönnettävät palovakuutukset eivät ainaispalovakuutuksen irtisanomiseen ja sen
4172: ole ikuisia. Ne ovat voimassa yleensä vuoden rahasto-osuuteen. Lainvalmistelukunta peukaloi
4173: kerrallaan. Toisin oli kuitenkin ennen. Raken. kuitenkin lain valmistelun viime vaiheessa la.
4174: nuksille voitiin ottaa ainaispalovakuutus ikui- kiehdotuksen 126 §:n 2 momentin tekstiä si--
4175: siksi ajoiksi. ten, että irtisanomisoikeus jäi yksinomaan va-
4176: Katastrofipalovaaran takia olivat palovakuu- kuutusyhtiölle, jolla sen käyttämiseen ei luon-
4177: tusmaksut 1800-luvun alkupuolella erittäin nollisestikaan ollut mitään intressiä.
4178: korkeita. Palosuojelun ja rakennustavan pa- Ainaispalovakuutuksia tehtiin epäkohdista
4179: rantuessa osoittautuivat maksut aivan liian huolimatta vakuutussopimuslain voimaan tul-
4180: suuriksi. Maksujen alentaminen olisi kuitenkin tuakio vilkkaasti. Tämä selittynee sillä, että
4181: merkinnyt hidastumista pääomien kertymisessä. vakuutuksen ottaminen oli varsin usein ehto-
4182: Niinpä vuonna 1832 perustettu Kaupunkien na lainan saamiselle. Arvosteluakio kuitenkin
4183: Yleinen Keskinäinen Vakuutusyhtiö ( sittem- esiintyi. Niinpä esim. eräs sosiaaliministeriön
4184: min Tarmo) ottikin käyttöön ainaispalovakuu- vakuutusosaston asiantuntija totesi vuonna
4185: tuksen. 1954: "Minusta olisi kohtuullista, että ne, jot-
4186: Ainaispalovakuutuksen vakuutusmaksut olivat ka vuosikymmenien aikana ovat ottaneet ai-
4187: niin korkeat, että maksuista kertyvien rahas- naisia vakuutuksia, maksaneet kalliita maksuja
4188: tojen tuotto riitti hyvin suoritettaviksi tuleviin ja kärsineet inflaatiotappion, voisivat myydä
4189: palokorvauksiin ja vakuutusten hoidosta ai- vakuutuksensa takaisin. Kieltää oikeus vakuu-
4190: heutuviin kustannuksiin. Mikäli rahastojen va- tussopimuks-en tarkistamiseen ei olisi kohtuul-
4191: rat sijoitettiin esim. kiinteään omaisuuteen, oli- lista vakuutuksenottajaa kohtaan, joka on luot-
4192: vat ne suojassa inflaatiolta ja pääsivät osallisiksi tanut yhtiöön ja sen asiamiehiin ja joka on
4193: kiinteän omaisuuden yleisestä arvonnousustakin. saatu ottamaan ainainen vakuutus jonkin laina-
4194: Järjestelmän suhteen ei vakuutusyhtiöillä ollut operaation yhteydessä. Mielestäni tilanne muo-
4195: todellakaan aihetta valituksiin. dostuu suureen yleisöön nähden kestämättö-
4196: mäksi. Me vakuutusmiehet emme ole menetel-
4197: Yhtä hyvin eivät olleet asiat vakuutuksen- leet oikein tarjotessamme ainaisia vakuutuksia
4198: ottajien kannalta. Ainaispalovakuutusten vakuu- korkean korkokannan aikana vieläpä inflaation-
4199: tusmäärät eivät olleet indeksiin sidottuja ja kin uhatessa." Ainaispalovakuutukseen kohdis-
4200: menettivät sen vuoksi inflaation myötä kaiken tettu arvostelu johti viimein vuonna 1967 sii-
4201: aikaa arvoaan. Vakuutusehdot olivat myös va- hen, että sosiaaliministeriö asetti ainaispalova-
4202: kuutuksenottajalle erittäin ankarat. Pahin puu- kuutusten vastaisuudessa tapahtuvan myöntä--
4203: te oli se. ettei hänellä ollut oikeutta irtisano- misen edellytykseksi sen, että vakuutuksenotta-
4204: malla vakuutus nostaa suorittamiaan vakuutus- jalle on annettava vakuutusehdoissa oikeus ir-
4205: maksuja takaisin ja sijoittaa niitä tuottavam- tisanoa ainaispalovakuutus ja nostaa vakuutus-
4206: malla tavalla. yhtiöstä sinne suorittamiaan vakuutusmaksuja
4207: Nvkvistä vakuutussopimuslakia säädettäessä vastaava takaisinostoarvo. Ehtojen muuttami-
4208: pyrittiin myös ainaispalovakuutuksen ottanei- seen vakuutusyhtiöt eivät kuitenkaan suostu-
4209: den asemaa parantamaan. Ensinnäkin lain kat- neet, vaan luopuivat vähin äänin uusien ainais-
4210: sottiin koskevan ennen sen voimaan tuloa teh- palovakuutusten myöntämisestä 01. 07. 1967
4211: tyjä ainaispalovakuutuksiakin. Edelleen oli tar- alkaen. Aikaisemmin myönnetyt ainaispalova-
4212: koitus antaa vakuutuksenottajallekin neljän kuutukset jäivät kuitenkin edelleen voimaan ja
4213: vuoden kuluessa lain voimaan tulosta oikeus ovat voimassa tänäkin päivänä.
4214: Lakialoite n:o 46 73
4215:
4216: Vuonna 1967 ainaispalovakuutuksella oli kuvan seuraavat vuoden 1967 Vakuutusyhtiöt
4217: merkittävä asema vakuutusyhtiöiden harjoitta- -tilastosta kootut luvut:
4218: massa palovakuutustoiminnassa. Siitä antavat
4219:
4220: Vakuutusyhtiöissä 31. 12. 1967 voimassa olleet palo- ja yhdistelmävakuutukset:
4221: Vakuutuskanta Vakuutusmaksuvastuu
4222: Vakuutuslaji mrd mk %-osuus mmk %-osuus
4223: Ainaispalovakuutus ••• 0 •••••••••••••••••• 18,0 20,9 134,8 43,5
4224: Muu palovakuutus •••••••••••••• 0 ••••• 0. 64,7 75,1 172,3 55,6
4225: Yhdistelmävakuutus • 0 •• 0 •••• 0 ••••••••••• 3,4 4,0 .3,0 0,9
4226: yht. 86,1 100,0 310,1 100,0
4227:
4228:
4229: Erityisen merkittävä oli ainaispalovakuutuk- on ainaispalovakuutuksen merkitys vakuutustur-
4230: sen osuus vuonna 1967 kaupungeissa ja kaup- van antajana voimakkaasti vähentynyt. Se ilme-
4231: palaissa olevien kiinteistöjen vakuutuskannassa. nee seuraavista vuoden 1974 Vakuutusyhtiöt
4232: Osuus oli tuolloin 51 %. Vuoden 1967 jälkeen -tilastosta kootuista luvuista:
4233:
4234: Vakuutusyhtiöissä 31. 12. 1974 voimassa olleet palo- ja yhdistelmävakuutukset
4235: Vakuutuskanta Vakuutusmaksuvastuu
4236: Vakuutuslaji mrd mk %-osuus mmk %-osuus
4237: Ainaispalovakuutus 22,2 8,7 194,4 38,3
4238: Muu palovakuutus ..................... . 188,5 74,0 287,7 56,8
4239: Yhdistelmävakuutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44,0 17 ,.3 24,6 4,9
4240: ------------~------~--------------~------~-
4241: yht. 254,7 100,0 506,7 100,0
4242:
4243:
4244: Edellä olevissa luvuissa kiinnittää er1ty1sesti Äskettäin asetti valtioneuvosto komitean sel-
4245: huomiota ainaispalovakuutuksen vakuutusmak- vittämään vakuutussopimussuhteita koskevien
4246: suvastuun eli vakuutusmaksurahaston suuruus säännösten uudistamista. Vuodelta 1933 peräi-
4247: verrattuna sen melko vähäiseksi jääneeseen sin olevan, vanhentuneen vakuutuslainsäädän-
4248: vakuutuskantaan. Ainaispalovakuutuksessa ra- tömme uudistustyö on vihdoin pantu alulle.
4249: hastointiaste onkin noin 6-kertainen verrat- Uudistustyön jossain vaiheessa tulee eteen myös
4250: tuna muuhun palovakuutukseen. Näin siitä voimassa olevia ainaispalovakuutuksia koskeva
4251: huolimatta, että isoriskiset ja korkeamaksui- kysymys. Tällöin on suorastaan pakko todeta,
4252: set kauppa- ja teollisuuskohteet on vakuutet- etteivät ainaispalovakuutukset ole periaatteil-
4253: tu valtaosaltaan muun palovakuutuksen puit- taan ja ehdoiltaan hyväksyttäviä. Sopimusoikeu-
4254: teissa. Suoritettaessa vertailua yhdistelmäva- dellinen oikeudenmukaisuus voi toteutua vain
4255: kuutukseen on syytä muistaa, että yhdistelmä- antamalla vakuutuksenottajillekin oikeus ainais-
4256: vakuutuksessa on palovakuutuksen osuus vain palovakuutusten irtisanomiseen ja rahasto-
4257: noin 50 %, toisen puolen koostuessa muista osuuksiin.
4258: siihen sisällytetyistä vakuutuksista. Kun tä- Tietenkin voidaan ajatella, että ainaispalova-
4259: män ottaa huomioon saa lopputulokseksi sen, kuutuksia koskeva kysymys jätetään vakuutus-
4260: että ainaispalovakuutuksessa rahastointiaste on lainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä
4261: noin 31-kertainen verrattuna yhdistelmävakuu- selvitettäväksi. Niin ei pitäisi kuitenkaan teh-
4262: tukseen. Siitä huolimatta vakuutusyhtiöt ovat dä. Ensinnäkin uudistustyö on siinä määrin laa-
4263: kyenneet alentamaan yhdistelmävakuutuksista ja tehtävä, että sen toteuttaminen tulee vaati-
4264: tärkeimpien, koti- ja huvilavakuutusten maksu- maan pitkähkön ajan. Ainaispalovakuutusten
4265: tasoa vuoden 1977 alusta lukien keskimäärin inflaatiotappiot kasvaisivat niin ollen edelleen.
4266: 10 %:lla. Toisaalta uudistustyö saattaisi hidastua, ellei
4267: 10 0879005055
4268: 74 Lakialoite n:o 46
4269:
4270:
4271: peräti estyä, · äinaispalovakuutusten rahastoihin kaminen voi tapahtua hetkessä. Mainittuja toi-
4272: liittyvien taloudellisten intressien takia. Sen menpiteitä ei ole kuitenkaan syytä pitkittää~
4273: vuoksi on kaikkien osapuolien, niin vakuutuk- kään merkittävässä määrin. Samalla on vakuu-
4274: senottajien, vakuutusyhtiöiden kuin valtiovallan- tuksenottajat pyrittävä suojaamaan vastaisilta
4275: kin kannalta tärkeää, että ainaispalovakuutuk- inflaatiotappioilta.
4276: set pyritään lakkauttamaan ja niiden rahastot · Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4277: purkamaan pikaisesti. nioittaen,
4278: , . Ainaispalovakuutusten lukumäärän ollessa
4279: tällä .hetkellä noin 100 000 kpl ja rahastojen että Edusku11ta hyväksyi# seuraava11
4280: noin. 200 mmk on luonnollisesti selvää, ettei lakiehdotuksen:
4281: vakuutusten lakkauttaminen ja rahastojen pur-
4282:
4283:
4284:
4285: Laki
4286: vakuutussopimuslain muuttamisesta.
4287: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 12 päivänä toukokuuta 1933 annettuun vakuu-
4288: tussopimuslakiin ( 132/33) uusi näin kuuluva 126 a §:
4289:
4290: 126 a §.
4291: Ikuisiksi ajoiksi· ennen heinäkuun 1 pa1vaa mukaan sopimuksen lakkaamispäivästä lähtien.
4292: )967. teqgyn palovakuutussopimuksen ovat se- Saamastaan, edellä 1 momentissa tarkoitettua
4293: kä . vakuutuksenantaja että_ vakuutuksensaaj!l sopimusta koskevasta irtisanomisesta vakuutuk-
4294: oikeutetut, sen estämättä mitä edellä on .sää- senantajan on lähetettävä postitse neljäntoista
4295: detty, irtisanomaan lakkaavaksi kolmenkymme- päivän kuluessa vakuutuksensaajalle kirjallinen
4296: nen päivän kuluttua. Vakuutuksenautajan on vahvistus sekä samalla ilmoitettava hänelle irti-
4297: ndjän vYoden 'kuluessa. luettuna sopimuksen .sanotun vakuutuksen osuus vakimtusmaksuvas-
4298: läkkäamisesta· suoritettava vakuutuksensaajalle tuusta.
4299: takaisin vakuutuksen osalle vakuutusmaksuvas-
4300: tuusta lankeava osuus sekä suoritettavalle mää- Tämä laki tulee voimaan päivänä
4301: rälle .vuotuista korkoa kahdentoista prosentin kuuta 19
4302:
4303:
4304: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
4305:
4306: ·Markus Aaltonen Terhi Nieminen-Mäkynen
4307: Seppo Toiviainen Sakari Knuuttila
4308: Juhani Surakka
4309:
4310:
4311:
4312:
4313: l ~ • -:. • • •. • -: .
4314: ..... .. ~-- .. ~ .
4315: 1979 vp. 75
4316:
4317: Lakialoite n:o 47.
4318:
4319:
4320:
4321:
4322: Eenilä ym.: Ehdotus laiksi rikoslain 6-luvun 2 §:n 4 kohdan
4323: kumoamisesta.
4324:
4325:
4326: Ed u s kun n a II e.
4327:
4328: Rangaistuksen mittaamista koskeva rikoslain sesta rikoksesta, kuin mitä uusi syyte koskee.
4329: 6 luku säädettiin 3. 6. 1976 annetulla ja 1. 1. Säännöksen tulkinta ja soveltaminen on näin
4330: 1977 voimaan tulleella laiUa. Uuden rtkoslain käytännössä muodostunut hyvin väljäksi. Tä-
4331: 6 luvun 2 §:n 4 kohdan mukaan rangaistuksen män vuoksi uusi uusimissäännös johtaa itse
4332: koventamisperuste on "tekijän aikaisempi ri- asiassa samaan lopputulokseen kuin vanhat ku-
4333: kolli:suus, jos sen ja uuden rikoksen suhde ri- motut l,IUsimissäännökset, joiden kaavamaisuut-
4334: kosten samankaltaisuuden johdosta tai muuten ta uudella säännöksellä haluttiin välttää. Sään-
4335: osoittaa tekijässä ilmeistä piittaamattomuutta .nös ~ei myöskään toivotulla tavalla ole pysty-
4336: lain kielloista ja käskyistä". nyt kohdentamaan ankarampia- rangaistuksia
4337: Säännokseen johtaneen haHituksen esityksen to1stuvaan harkittuun rikollisuuteen. Säännök-
4338: perustelujen mukaan rikdksen uusimisesta voi- sen rangaistuksia ankaroittava vaikutus kohdis-
4339: daan perusteilusti tuomita tavallista ankarampi tuu edelleenkin etupäässä rikolliseen elämän-
4340: rangaistus, jos rikokset ovat harkittuja ja .. tapaan urautuneisiin moniongelmaisiin rikok-
4341: osoittavat rikoksentekiiässä tietoista halutto- sentekijöihin, joiden kohdalla rikoksen uusimi-
4342: muutta noudattaa lakia. Uusimisen rangaistus- sen huomioonottamista rangaistusta kaventa-
4343: ta koventavaa vaikutusta ei voida määritellä vana perusteena on pidetty suorastaan epäoi-
4344: mekaanisesti aikaisempien rikoskertojen, suori- keudenmukaisena.
4345: tettujen rangaistusten tai tiettyjen rikosnimik- Kun tuomioistuinten harkintavaltaa lisännyt
4346: keiden perusteella. Edeileen todetaan, että mi- uusimissäännös ei ole pystynyt muuttamaan oi-
4347: tä enemmän harkintaa rikos edellyttää, sitä keuskäytäntöä toivotulla tavalla, on aiheellista
4348: perustellummin voidaan katsoa rikoksen uusi- päästä evoon nykyisestä rikoslain 6 luvun 2 §:n
4349: misen osoittavan säännöksen edellyttämää piit- 4 kohdan säännöksestä. Sama11a olisi päästävä
4350: taamattomuutta. Tyypillisinä harkintaa edellyt- siihen, että ankarammat rangaistukset saatai-
4351: tävinä rikoksina pidetään esimerkiksi verope- siin kohdistumaan nimenomaan toistuvaan har-
4352: tosta ja muita liiketoimintaan liittyviä rikoksia. kittuun ja suunnitelmailiseen rikoilisuuteen.
4353: Hailituksen esityksen johdosta antamassaan Niinkuin uuden rikoslain 6 luvun säännösten
4354: mietinnössä lakivaliokunta vähäisin tarkistuk- soveltam1sesta saadut kokemukset osoittavat,
4355: sin hyväksyi rikoslain 6 luvun 2 §:n 4 kohdan on erityistä uusimissäännöstä vaikea muotoiila
4356: säännösehdotuksen todeten sen ja muiden ran- siten, että se johtaisi toivottuun tulokseen,
4357: gaistuksen koventamisperusteiden soveltami- kun toisaalla on vastassa vuosikymmeniä jat-
4358: sesta periaatteellisesti: "Vastaavasti on koven- kunut perinteen aseman saavuttanut vanha
4359: tamisperusteita tulkittava ahtaasti lieventämis- käytäntö ja ajattelutapa. Tämän vuoksi näyt-
4360: perusteiden kohdalla käytettyjen ilmaisujen täisi tässä vaiheessa tarkoituksenmukaisimmal-
4361: puolestaan mahdollistaessa vä1jemmän tulkin- ta ratkaisulta se, että eddlä tarkoitettu harkit-
4362: nan." tu ja suunnitelmaJlinen rikoksen uusiminen
4363: Rikoslain 6 luvun 2 § :n 4 kohdan säännök- rangaistuksen koventamisperusteena tulisi ar-
4364: sen soveltamisessa oikeuskäytännössä eivät vosteltavaksi rikoslain 6 luvun 2 §:n 1 koh-
4365: säännökselle hallituksen esityksen perusteluissa dan yleisemmän säännöksen perusteella. Sen
4366: asetetut tavoitteet ole toteutuneet. Säännöstä mukaan rangaistuksen koventamisperusteena
4367: on yleisesti alettu soveltaa lähes mekaanisesti on pidettävä rikollisen toiminnan suunnitelmal-
4368: siN.oin, kun syytetyn rikosrekisteristä löytyy lisuutta. Tähän päästäisiin pelkästään kumoa-
4369: merkintä yhdestä tai useammasta samantapai- maHa rikoslain 6 luvun 2 § :n 4 kohdan sään-
4370: 76 Lakialoite n:o 47
4371:
4372: nös ja edellyttämällä, että saman pykälän 1 jotka nykyistä ~akia säädettäessä tarkoitettiin-
4373: kohdan säännöstä alettaisiin soveltaa rikoksen kin jättää uusimissäännöksen ulkopuolelle.
4374: uusimiseen sillä tavalla, kuin edellä mainitun Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
4375: hallituksen esityksen perusteluissa on tarkoi- nioittavasti,
4376: tettu. Ilman muuta selvää on, ettei rikoslain
4377: 6 luvun 2 § :n 1 kohdan säännöstä voitaisi so- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4378: veltaa yleensä rikolliseen elämäntapaan sortu- lakiehdotuksen:
4379: neisiin moniongelmaisiin rikoksenuusijoihin,
4380:
4381:
4382:
4383: Laki
4384: rikoslain 6 luvun 2 §:n 4 kohdan kumoamisesta.
4385:
4386: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4387:
4388: Täten kumotaan rikoshin 6 luvun 2 §:n 4
4389: kohta, sellaisena kuin se on 3 päivänä kesä-
4390: kuuta 1976 annetussa laissa ( 466/76).
4391:
4392: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
4393:
4394: Paula Eenilä Pirkko Valtonen
4395: Kaarina Suonio Maija Rajantie
4396: Tarja Halonen
4397: 1979 vp. 77
4398:
4399: Lakialoite n:o 48.
4400:
4401:
4402:
4403:
4404: Halonen ym.: Ehdotus laiksi rikoslain 20 luvun 9 §:n 2 mo-
4405: mentin kumoamisesta.
4406:
4407:
4408: E d u s k u n n a 11 e.
4409:
4410: Kun rikoslain 20 luku uus1tt11n nykyiseen luvun 9 §:n 2 momentin tarpeellisuuteen uu-
4411: muotoonsa, pelättiin muutosten ·eräin osin ole- delleen palata. Säännöksen luonne on sinänsä
4412: van liian nopeita. Sen vuoksi lakiin jätettiin rikosoikeudeliisesti varsin epätavallinen krimi-
4413: sellaisia säännöksiä, joilla haluttiin turvata nalisoidessaan lailliseen tekoon kehotuksen ja
4414: rauhallinen siirtymävaihe. on väärin käytettävissä. Lakivaliokunta itse
4415: Tämän vuoksi, vaikka eräänä lainuudistuk- piti tarpeellisena todeta erikseen lisätessään
4416: sen päätavoitteena olisikin ollut mahdollisuuk- mainitun 2 momentin, ettei säännöstä tulisi
4417: sien mukaan erottaa toisistaan sukupuolimo- käyttää asialliseen homoseksuaalisuutta koske-
4418: raali ja rikosoikeus, jätettiin uuteenkin lakiin vaan tiedottamiseen. Näin on kuitenkin eräissä
4419: eräitä asennoitumispykäliä. Niinpä, vaikka lain- tilanteissa nyt pyritty kohdistamaan. Kun julki-
4420: uudistuksella tuli täysi-ikäisten henkilöiden vä- nen tiedottaminen on yleisten ja näiltä osin
4421: linen homoseksuaalisuus sinänsä lailliseksi, li- riittävien säännösten säätelemä, olisi mieles-
4422: säsi eduskunnan lakivaliokunta kuitenkin täl- tämme aiheellista jättää voimaan vain 9 §:n 1
4423: löin lakiin uuden kohdan, jolla kriminalisoitiin momentti, joka mahdollistaa sekä heterosek-
4424: homoseksualismiin kehottaminen. Tällä halut- suaalisen että homoseksuaalisen käyttäytymisen
4425: tiin lakivaliokunnan mietintöä lainaten estää valvonnan tarvittavissa määrin.
4426: väärän käsityksen saaminen yhteiskunnan suh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4427: tautumisesta homoseksualismiin. nioittaen,
4428: Kun nyt kahdeksan vuotta lain säätämisen
4429: jäll<:een voidaan muutosvaiheen todeta kulu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4430: neen kiistatta rauhallisesti, tulisi rikoslain 20 lakiehdotuksen:
4431:
4432:
4433:
4434: Laki
4435: rikoslain 20 luvun 9 §:n 2 momentin kumoamisesta.
4436: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4437:
4438: Täten kumotaan 19 päivänä joulukuuta 1889 sellaisena kuin se on 15 päivänä tammikuuta
4439: annetun rikoslain 20 'luvun 9 §:n 2 momentti, 1971 annetussa laissa ( 16/71).
4440:
4441:
4442: Helsingi.ssä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
4443:
4444: Tarja Halonen Heli Astala Matti Puhakka
4445: Pentti Lahti-Nuuttila Aulis Juvela Anna-Liisa Piipari
4446: Tellervo Koivisto Pekka Starast Pirkko Työläjärvi
4447: Saara-Maria Paakkinen Lea Savolainen Pirjo Ala-Kapee
4448: Anna-Liisa Hyvönen Ulf Sundqvist Ulla-Leena Alppi
4449: Peter Muurman Terhi Nieminen-Mäkynen Eva-Maija Pukkio
4450: 78 1979 vp.
4451:
4452: Lakialoite n:o 49.
4453:
4454:
4455:
4456:
4457: Hokkanen ym.: Ehdotus laiksi rikoslain 2 luvun 4 a §:n muut-
4458: tamis'esta.
4459:
4460:
4461: Ed u s kun n a 11 e.
4462:
4463: . Vuoden 1977 tammikuun 1 päivänä rikos- paa olisi, että sakko määrättäisiin vain siitä net-
4464: lain ,2 luvun 4 a §:n mukaisesti voimaan tul- totulosta, mihin henkilö pystyy itse vaikutta-
4465: lut bruttotuloon pohjautuva sakkorangaistus- maan ja minkä rahamäärän puitteisiin eläminen
4466: käytäntö jatkuu edelleen yhtä epäoikeudenmu- on mahdollista mitoittaa.
4467: J,:aisena sakotuskäytännön muuttamisesityksistä Vuoden 1978 valtiopäivillä edustaja Lauri
4468: huolimatta. Impiön ym. asiasta tekemään eduskuntakyse-
4469: Tahattomista, muuta liikennettä vaaranta- lyyn 6. 3. 78 antamassaan vastauksessa oikeus-
4470: mattomista vähäisistä liikennerikkomuksista ministeri Paavo Nikula ilmoitti hallituksen seu-
4471: langetetaan autoilijoille täysin kohtuuttomia raavan sakotuskäytännön kehitystä. Seurannas-
4472: sakkorangaistuksia, jotka vastaavat jopa tahal- ta ei kuitenkaan ole annettu tietoja julkisuu-
4473: lisista henki- ja omaisuusrikoksista langetetta- teen eikä myöskään ole toivotulla tavalla tehos-
4474: via rangaistuksia ja vaarantavat koko perheen tettu sakotusperusteita koskevaa yleistä tiedot-
4475: toimeentulon. tamista.
4476: Suuri epäoikeude~mukaisuus on siinä, ~"~-ttä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4477: sakotuspohjaksi otetaan bruttotulo. Sakkoa jou-
4478: dutaan tällöin maksamaan myös saamatta jää- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4479: västä, maksukykyä nostamattomasta, tulon ve- lakiehdotuksen:
4480: roihin menevästä osasta. Oikeudenmukaisem-
4481:
4482:
4483:
4484: Laki
4485: rikoslain 2 luvun 4 a § :n muuttamisesta.
4486: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 29 päivänä heinäkuuta 1976 annetun rikoslain
4487: (650/76) 4 a §:n 3 momentti sekä muutetaan 4 a §:n 2 momentti seuraavasti:
4488:
4489: 4 a §. elatusvelvc>llisuuden tai muiden maksukykyyn
4490: vaikuitavien seikkojen vuoksi ole vahvistettava
4491: Kohtuullisena päiväsakon rahamääränä on pi- tätä pienemmäksi. Päiväsakon vähin rahamäärä
4492: dettävä yhtä kolmasosaa sakotettavalle vero- ja ohjeet elatusvelvollisuuden huomioon otta-
4493: tuksen jälkeen jäljelle jäävästä päivätulosta, misesta säädetään asetuksella.
4494: jollei päiväsakkoa sakotettavan varallisuuden,
4495:
4496:
4497: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
4498:
4499: Matti Hokkanen Mauri Miettinen
4500: • ~: Sampsa. Aaltio
4501: 0
4502: Pekka Jokinen
4503: 1979 vp. 79
4504:
4505: Lakialoite n:o 50.
4506:
4507:
4508:
4509:
4510: Hyvönen ym.: Ehdotus laiksi huoneenvuokralain muuttamisesta.
4511:
4512:
4513: E d u s k u n n a II e.
4514:
4515: Huoneenvuokralain 49 b § :n mukaan huo- ulkopuolelle. Koska kuitenkin huoneenvuokra-
4516: neen~uohia säännelJään eri tavalla riippuen lain sisältämä säätelyjärjestelmä on suonut sen
4517: siitä, onko kysymyksessä aravahuoneisto, työ- piiriin kuuluvien asuntojen asukkaille enem-
4518: suhdeasunto, ·virka-asunto tai muu vuokra- män turvaa kohtuuttomia vuokrienkorotuksia
4519: asunto. Lain 49 b § :n 1 momentin mukaan lain vastaan kuin valtion asuntolainoittamien talojen
4520: 47 a §:n sekä 49 §:n 2, 3 ja 4 momentin asukkaille, joiden osalta asuntohallitus ja kun-
4521: säännöksiä ei sovelleta, milloin huoneisto sijait- nat ovat antaneet luvan moninkertaisesti suu-
4522: see sellaisessa vuokratalossa tai asunto-osuus- rempiin korotuksiin. kuin mitä valtioneuvoston
4523: kuntatalossa, jonka rakentamista, laajentamista vuokrien muutoksia koskevat yleisohjeet ovat
4524: ja peruskorjausta varten on myönnetty valtion edellyttäneet, ja koska asunto-oikeudet pääsään-
4525: varoista asuntolainaa ja jonka keskimääräisen töisesti hyväksyvät nämä toimenpiteet, on vält-
4526: enimmäisvuokran määräytymisperuste,et vahvis- tämätöntä saattaa kaikki asukkaat vhden sääte-
4527: taa asuntohallitus tai Ahvenanmaan maakunnan- lyjärjestelmän piiriin. -
4528: hallitus. Huoneenvuokralain 49 c § :n 4 momen- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
4529: tin mukaan myöskään sanottua vuokrien alen-
4530: tamista koskevaa säännöstä ei sovelleta kysy- että Eduskunta hyväksyisi seuraavmt
4531: myksessä oleviin aravahuoneistoihin. Ne jäävät lakiehdotuksen:
4532: siten huoneenvuokralain säätelyjärjestelmien
4533:
4534:
4535: Laki
4536: huoneenvuokralain muuttamisesta.
4537: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 15 päivänä tammikuuta 197 4 annetun huo-
4538: ;,l).,~nyuokraJain49b §.:n l momentti ja 49 c §:n 4 momentti sekä muutetaan 49 b §:n 2
4539: momentti, sellaisina kuin nii~tä 49 b §:n 1 ja 2 momentti ovat 25 päivänä tammikuuta
4540: 1974 annetussa laissa (72/74) ja 49 c §:n .4 momentti 22 päivänä marraskuuta 1974
4541: annetussa laissa (855/74), seuraavasti:
4542: 49b §. julkisoikeudellisen yhdyskunnan tai laitoksen
4543: viranhaltija- ja työsuhdeasuntoihin, joihin so-
4544: Tämän lain 47 §:n 1 momentin, 47 b ja velletaan valtion virkamiesasuntojen vuokrien
4545: 48 §:n 2 eikä 3 momentin sekä 48 a §:n sekä määrääruismenettelyä tai sitä vastaavaa järjes-
4546: 49 §:n 1, 2, 3, 4 ja 5 momentin säännöksiä telmää. .
4547: ei sovelleta niihin valtion, kunnan tai muun
4548:
4549: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
4550:
4551: Anna-Liisa Hyvönen I.-C. Björklund
4552: Matti Järvenpää Niilo Koskenniemi
4553: Terho Pursiainen Ulla-Leena Alppi
4554: Pauli Uitto Inger Hirvelä
4555: 80 1979 vp.
4556:
4557: Lakialoite n:o 51.
4558:
4559:
4560:
4561:
4562: Juvela ym.: Ehdotus la:ksi huoneenvuokralain 33 §:n muutta-
4563: misesta.
4564:
4565:
4566: E d u s k u n n a 11 e.
4567:
4568: Eräiden vuokranantajien taholta on viime se ollut omiaan vaikeuttamaan myös kulutta-
4569: aikoina alettu yhä enenevässä määrin vaatia jien valinnan mahdollisuuksia. Kun nykyinen
4570: liikehuoneistojen vuokraajilta sopimuksia, jotka huoneenvuokralaki antaa mahdollisuuden tällai-
4571: käytännössä ovat saattaneet asianomaisen yrit- seen perustuslain hengen vastaiseen mielival-
4572: täjävuokralaisen varsin alistettuun asemaan. taan, olisi tähän epäkohtaan kiireimmiten puu-
4573: Vuokrasopimuksiin on nimittäin liitetty ehtoja, tuttava. Se edellyttää kuitenkin huoneenvuokra-
4574: jonka ovat tosiasiassa merkinneet vuokralaisena lakiin sellaista korjausta, jolla ennakolta este-
4575: toimivan yrittäjän joutumista melkein täysin tään mainitunlaisten nöyryyttävien ja yrittäjien
4576: keskusliikkeen määräysvallan alaiseksi. Tällai- toimintavapautta kahlitsevien sopimusten syn-
4577: sia ehtoja ovat .olleet mm. määräykset tavara- tyminen.
4578: hankintojen keskittämisestä yhteen keskusliik- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
4579: keeseen tai jonkin määrätyn tuotteen ja ta-
4580: varamerkin yksinmyyntivelvollisuudesta. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4581: Samalla kun tämä epäterve kehitys on joh- lakiehdotuksen:
4582: tanut ns. yrittäjävapauden loukkauksiin, on
4583:
4584:
4585: Laki
4586: huoneenvuokralain .3.3 §:n muuttamisesta.
4587: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 10 päivänä helmikuuta 1961 annetun huoneen-
4588: vuokralain (82/61) 33 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
4589: .33 §.
4590: koimansa tai menekinedistämistoimenpiteittensä
4591: Ehto, jolla raioitetaan liikehuoneiston vuok- valintaan, on mitätön.
4592: ralaisen vapautta tavaranhankkijana, tavaravali-
4593:
4594:
4595: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
4596:
4597: Aulis Juvela Heli Astala
4598: Lauha Männistö Unto Ruotsalainen
4599: 1979 vp. 81
4600:
4601: Lakialoite n:o 52.
4602:
4603:
4604:
4605:
4606: Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi kriminaalihuoltotyön valtion-
4607: avusta.
4608:
4609:
4610: E d u s k u n n a 11 e.
4611:
4612: Pitkien viivyttelyjen jälkeen Sorsa-Virolaisen Seikkaperäisemmin edellä mamlttuja SMP:n
4613: hallitus antoi vuonna 1974 eduskunnalle esi- näkemyksiä on esitelty mm. SMP:n eduskunta-
4614: tyksen laiksi kriminaalihuoltotyön vaitionavus- ryhmän teikemissä toivomusaloitteissa ( Kortesal-
4615: ta. Eduskunnassa hyvä!ksytyssä muodossaan men ym. toivomusaloite n:o 66/1970 vp. sekä
4616: kyseinen laki merkitsee suuria lisäkustannuksia n:o 12/1973 vp.) ja lakiehdotuksissa (Korte-
4617: valtiolle eli veronmaksajille, koska se aiheuttaa salmen ym. lakialoite n:o 383/1974 vp. sekä
4618: uuden kalliin byrokraattisen eri:llisverkoston lakivaliokunnan mietintöön n:o 19/1974 vp.
4619: perustamisen, jolloin apua tarvitseva ihminen ed. Kortesalmen jättämä vastalause).
4620: helposti unohtuu yhteiskuntakoneiston rattai- Vanikilasta vapautuneiden jälkihuolto liittyy
4621: siin. yleiseen sosiaalihuoltoon, jonka johdosta ja val-
4622: SMP:n åinja on toinen. Sen mielestä maa- vonnasta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö.
4623: hamme ei tule perustaa uutta erillistä ja kal- Siksi on omituista, että eduskunnan hyväksy-
4624: lista vankilasta vapautuneiden jälkihuotl.wkoneis- mään lakiin hallituksen esityksen mukaisesti
4625: toa, vaan apua heille voidaan antaa jo olemassa kriminaalihuollon johto ja valvonta alistettiin
4626: olevien kuntien sosiaalilautaikuntien !kautta. oikeusministeriölle. Tähänkin on siis saatava
4627: Vain moniongelmaiset vangit tarvitsevat erityis- asianmukainen muutos.
4628: huoltoa, jota voi antaa esim. Kriminaalihuolto- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4629: yhdistys. Tämä on myös lukuisien alan asian- nioittavasti,
4630: tuntijoiden yleinen kanta ja !koiko toiminnan
4631: etäistavoite. Siksi nykyinen laki on perusteel- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4632: lisen uusimisen tarpeessa. Se on kumottava ja lakiehdotuksen:
4633: säädettävä tilalle parempi.
4634:
4635:
4636: Laki
4637: kriminaalihuoltotyön valtionavusta.
4638:
4639: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4640:
4641: 1 §. muksesta valtion tulo- ja menoarvion raJoissa
4642: Kriminaalihuoltotyöhön eli vankiliasta vapau- oikeusministeriön määräämin ehdoin ja perus-
4643: tuneiden jäLkihoitoon annetaan valtionapua sen tein.
4644: mukaan kuin tässä laissa säädetään. Niin sanottujen moniongelmaisten vankilasta
4645: vapautuneiden jälkihuoltoa ja erityishoitoa var-
4646: 2 §. ten voidaan valtionapua antaa myös Kriminaali-
4647: Kriminaali:huoltotyöhön eli vankilasta vapau- huoltoyhdistykselle tai muulle tällaiseen työhön
4648: tuneiden jäLkihuoltoon annetaan valtionapua tar- erikoistuneelle yhteisöNe.
4649: vittaessa kuntien sosiaaliJ.autakunnille sen mu-
4650: kaan tkuin asetuksella tarkemmin määrätään. 3 §.
4651: Kriminaalihuoltotyöhön voidaan antaa val- Valtion tulo- ja menoarviossa osoitetaan mää-
4652: tionapua myös yhteisölle sekä säätiölle haike- rärahat niihin kuntien sosiaalilautakuntien me-
4653: 11 0879005055
4654: 82 Lakialoite n:o 52
4655:
4656:
4657: noihin, jotka aiheutuvat niille lain tai asetuksen nuksiin ja olennaisiin .perusparannurksiin on,
4658: nojalla annettujen tehtävien suorittamisesta. että sosiaali- ja terveysministeriö on hyväksynyt
4659: Muun kriminaalihuoltotyön ja moniongelmais- rakentamista koskevan suunnitelman ennen pe-
4660: ten vankilasta vapautuneiden jälkihuollon suo- rustamistöihin tai perushankintoihin ryhtymistä.
4661: rittamiseen voidaan valtionapua myöntää val-
4662: tion tulo- ja menoarvioon otetun määrärahan 7 §.
4663: rajoissa. Valtionapu kuntien sosiaalilautalkunniUe 3
4664: Toimitilojen perustamiskustannuksiin ja pe- §:n 1 momentissa tarkoitettuihin kustannuksiin
4665: rusparannuksiin voidaan myöntää valtionapua myönnetään toimintavuoden aikana sen mukaan
4666: ja ottaa tätä varten tulo- ja menoarvioon määrä- kuin asetuksella tarkemmin säädetään hakijan
4667: raha. jätettyä sosiaali- ja terveysministeriölle selvityk-
4668: Arvonvähennyksiin sekä luotoista aiheutunei- sen toimintaikustannuksistaan. Valtionapu voi-
4669: siin kustannuksiin ja luottojen lyhennyksiin voi- daan kuitenkin haikemuksesta myöntää ja mak-
4670: daan tulo- ja menoarvioon ottaa määräraha vain saa ennal~kona kuukausittain etukäteen.
4671: erityisistä syistä.
4672: 4 §. 8 §.
4673: Kriminaalihuoltoyhdistykselle tai muul1e 2 Valtionapu hyväksyttyihin perustamiskustan-
4674: §:n 3 momentissa tarkoitetulle yhteisölle voi- nuksiin, perusparannuksiin ja -hankintoihin
4675: daan tulo- ja menoarvion rajoissa hakemuksesta maksetaan sosiaali- ja terveysministeriön hyväk-
4676: myöntää valtionapua 3 § :n 1 momentissa tar- symän maksusuunnitelman mukaan.
4677: koitettujen tehtävien hoitamisesta aiheutuneisiin
4678: kustannuksiin sosiaali- ja terveysministeriön 9 §.
4679: määräämien perusteiden mukaan. Kuntien sosiaalilautakuntien sekä kriminaali-
4680: Yhteisölle ja säätiölle voidaan 3 §:n 2 ja huoltotyötä tekevien yhdistysten tai säätiöiden
4681: 3 momentissa tarkoitettuihin kustannuksiin ha- saarnat [ahjoitusvarat ja avustukset on käytet-
4682: kemuksesta myöntää valtionapua tulo- ja meno- tävä lahjoittajan tai avustajan määräämään tar-
4683: arvion rajoissa sosiaali- ja terveysministeriön koitukseen. Jollei käyttötarkoitusta ole määrät-
4684: määräämillä ehdoilla. ty, ne on käytettävä toiminnan kannalta tar-
4685: peellisten menojen kattamiseen.
4686: 5 §.
4687: Valtionavun myöntämisen edellytyksenä on: 10 §.
4688: 1) että sosiaali- ja terveysministeriö on hy- Valtionavun myöntää ja sen käyttöä valvoo
4689: väksynyt valtionavun myöntämisen perusteena sosiaali- ja terveysministeriö.
4690: olevan toimintasuunnitelman ja talousarvion;
4691: 2) että kustannuksia on pidettävä kriminaali- 11 §.
4692: huoltotyön kannalta tarpeellisina; sekä Sosiaali- ja terveysministeriö voi määrätä
4693: 3) että valtionavulla palkatun henkilöstön myönnetyn valtionavun palautettavaksi :koko-
4694: palkkaus- ja muut edut eivät ylitä sitä tasoa, naan tai osaksi ja samalla velvoittaa saajan suo-
4695: jonka mukaan vastaavanlaisia tehtäviä hoitavan rittamaan 12 prosenttia !ko~:koa sen nostopäi-
4696: valtion palveluksessa olevan henkilöstön palk-
4697: västä:
4698: kaus- ja muut edut on järjestetty, ellei edus-
4699: kunnan palkkavaltuuskunnan hyväksymistä vir- 1) jos valtionavun suorittamista varten on
4700: ka- tai työehtosopimuksista muuta johdu. annettu virheellisiä tai erehdyttäviä tietoja;
4701: Valtionapuna saadut varat on käytettävä nii- 2) jos tilintarkastuksen tai loppuselvityksen
4702: hin tarkoituksiin, joihin ne on myönnetty. Käyt- yhteydessä taikka muuten käy selville, että val-
4703: tämättä jäänyt avustus on palautettava valtiolle. tionapua on suoritettu perusteettomasti; taikka
4704: Edellä 3 § :n 2 momentissa tarkoitetun val- 3) jos valtionavun suorittamiseen liittyviä
4705: tionavun saamiselle sosiaali- ja terveysministeriö ehtoja ei ole noudatettu.
4706: voi asettaa myös muita ehtoja. Valtionapua ei ole määrättävä palautettavak-
4707: si, milloin se asianhaarat huomioon ottaen olisi
4708: 6 §. kohtuutonta. Sosiaali- ja terveysministeriö voi
4709: Edellytyksenä valtionavun saamiselle 3 §: n 1 momentissa mainitusta syystä tarvittaessa kes-
4710: 3 momentissa tarkoitettuihin perustamiskustan- keyttää valtionavun suorittamisen toistaiseksi.
4711: Lakialoite n:o 52 83
4712:
4713: 12 §. 13 §.
4714: Jos kiinteää tai irtainta omaisuutta, jonka Tarkemmat määräytkset tämän lain soveltami-
4715: perustamis-, hankinta- tai peruskorjauskustan- sesta ja täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.
4716: nukset on osaksi tai kdkonaan rahoitettu val-
4717: tion varoin, luovutetaan toiselle omistajalle tai
4718: jos omaisuuden lkäyttö tässä laissa tarkoitettuun 14 §.
4719: toimintaan Jopetetaan tai sen käyttötarkoitusta Tällä lailla kumotaan kriminaalihuoltotyön
4720: muutetaan niin, ettei sosiaali- ja terveysministe- vaJtionavusta 17 päivänä tammikuuta 1975
4721: riö voi pitää uutta käyttötarlkoitusta tämän lain annettu laki (31/1975).
4722: mukaisena, on valtionapua vastaava suhteellinen
4723: osa omaisuuden arvosta palautettava kuuden 15 §.
4724: kuukauden kuluessa edellä tarkoitetusta olosuh- Tämä lalki tulee voimaan päivänä
4725: teiden muuttamisesta, ellei valtioneuvosto toisin kuuta 19
4726: päätä.
4727:
4728: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1979.
4729:
4730: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Urpo Leppänen
4731: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Eino Poutiainen
4732: Pekka Vennamo
4733: 84 1979 vp.
4734:
4735: Lakialoite n:o 53.
4736:
4737:
4738:
4739:
4740: Kuoppa ym.: Ehdotukset laiksi työtuomioistuimen lakkauttami-
4741: sesta ja sille kuuluvien asioiden siirtämisestä yleisten alioi-
4742: keuksien käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi sekä laiksi yleisten
4743: alioikeuksien kokoonpanosta ja oikeudenkäynnistä työsuhde-
4744: riitoja käs~teltäessä ja ratkaistaessa.
4745:
4746:
4747: E d u s k u n n a 11 e.
4748:
4749: Työtuomioistuimesta kesäkuun 7 pa1vana päin), esittäisi vaatimuksia vain yhdestä tark-
4750: 1946 annetulla lailla ( 4 37/46) , joka tuli voi- kaan rajatusta oikeudellisesta asiasta. Normaali
4751: maan seuraavan vuoden alusta ja joka uudis- tilanne on vaateiden yhteenkietoutuminen esi-
4752: tettiin heinäkuun 31 päivänä 197 4 annetulla merkiksi tapauksessa, jolloin luottamusmies on
4753: lailla (646/74), toteutettiin varsinkin työläis- lain tai sopimuksen vastaisesti irtisanottu ja
4754: ten etua ja oikeussuojaa ajatellen aivan harkit- hän samalla haluaa periä saamatta jääneet yli-
4755: sematon ja huono muutos siirtämällä osa työ- työkorvaukset, väärin lasketut vuosilomakor-
4756: suhdetta koskevia riita-asioita erikoistuomio- vaukset ja työehtosopimuksen hänelle takaamat
4757: istuimen, työtuomioistuimen, toimivaltaan ja olosuhde- tms. lisät. Työntekijälle merkitsee
4758: yksinomaan ratkaistaviksi. Pääosa työsuhteesta huomattavaa vaivaa, ajanhukkaa ja kuluja si-
4759: johtuvista riita-asioista jäi edelleen yleisten tuo- nänsä yhteenkuuluvissa asioissa nostaa useita
4760: mioistuinten toimivaltaan. Tämän seurauksena eri kanteita eri tuomioistuimissa. Paljon luon-
4761: aiheutui ensinnäkin suuria epäselvyyksiä siitä, tevampaa niin asianosaisten kuin oikeuslaitok-
4762: mitkä asiat käytännössä kuuluivat työtuotnio- senkin kannalta olisi käsitellä kaikki työriitai-
4763: istuimelle. Lähes tavanmukaiseksi menettelyksi suudet samassa paikassa.
4764: tuli työnantajain tapa tehdä lähes kaikissa kau- KoLmanneksi työtuomioistuin on osoittautu-
4765: kaisestikin työehtosopimuksiin liittyvissä tai nut julkisuudessa esiintyneiden lukuisten huo-
4766: siltä näyttävissä asioissa prosessiväite asian mioiden mukaan varsin puolueelliseksi ja itse
4767: kuulumisesta työtuomioistuimen yksinomaiseen asiassa mitä suurimmassa määrin asettunut
4768: toimivaltaan. Tällaisesta menettelystä aiheutui lainsäätäjän rooliin. Se on nimittäin varsinkin
4769: ja yhä kasvavassa määrin aiheutuu huomattavaa työrauhajutuissa luonut uutta oikeutta anta-
4770: hankaluutta, oikeudenmenetyksiä ja erityisesti malla ongelmasta ensin yhden ratkaisun, usein
4771: ajanhukkaa ja kuluja työntekijöille, jotka ovat olemattomin perusteluin ja arvostelua herättä-
4772: joutuneet ja joutuvat työsuhderiitaisuuksissa vällä tavalla ja sen jälkeen viitannut tähän rat-
4773: hakemaan oikeaa tulkintaa asian oikeasta käsit- kaisuun vakiintuneena ikäytäntönä tms. Tällä
4774: telypaikasta käymällä parhaassa tapauksessa en- tavoin erityisesti työntekijäpuolen työrauhavel-
4775: sin ketjun alioikeus-hovioikeus-korkein oi- vollisuudesta on tehty selvästi ,ankarampi kuin
4776: keus, johon aikaa saattaa kulua 3-5 vuotta, mitä se alun perin on ollut. Työtuomioistuimen
4777: ja sen jälkeen vielä läpi työtuomioistuimen, ratkaisukäyttäytymisen osalta on esitetty puo-
4778: joka puolestaan saattaa olla sitä mieltä, että lueellisuutta tarkasteltaessa myös lukuja ja sa-
4779: asia sittenkin olisi kuulunut yleisille tuomio- nottu työnantajapuolen joko kokonaan tai osit-
4780: istuimille. tain voittavan kanteistaan, jotka lähes yksin-
4781: Toinen olennainen piirre on erityisesti työn- omaan koskevat työrauhakysymyksiä, noin 90
4782: tekijäpuolen kanteiden osalta eri riita-asioiden prosenttia, kun sen sijaan työntekijäliittojen
4783: yhteenkietoutuminen. On harvinaista, että työn- kanteista joko kokonaan tai edes osittain on
4784: tekijäpuoli, jos se kanteen on päättänyt tai mo- voitettu vain 50 prosentin moJemmin puolin.
4785: nessa tapauksessa on oikeampaa sanoa uskalta- Ns. intressiedustuksella ei ole pystytty tätä
4786: nut kanteen nostaa (työsuhteen kestäessä on ongelmaa ratkaisemaan, vaan intressiedustajat
4787: varsin uhkarohkeaa viedä oikeusriitaa eteen- ovat joko mukautuneet tällaiseen olotilaan tai
4788: Lakialoite n:o 53 85
4789:
4790: sitten asiantuntemuksensa puutteen vuoksi pi- kaikki työsuhderiitaisuudet siirrettäisiin yleisiin
4791: täneet suunsa kiinni. alioikeuksiin, poistuisi tämäkin eriarvoinen koh-
4792: Työnantaja- ja työntekijäpuolen kohtelun eri- telu.
4793: arvoisuus on korostunut myös sikäli, että työ- Työriitaisuuksien käsittelyä varten työtuo-
4794: tuomioistuin näyttää paneutuneen tarmokkaasti mioistuimeen asetettujen intressiedustajien mu-
4795: vain työrauhajuttujen tutkimiseen, joiden osalta kanaoloa on puolusteltu väitteellä, jonka mu-
4796: käsittely on ollut varsin nopeaa. Sen sijaan kaan he edustavat tarpeellista asiantuntemusta,
4797: muitten juttujen osalta on ollut vitkastelua ja joka muutoin tuomioistuimelta puuttuisi. Väite
4798: niiden tutkimisen esteeksi on nähty erinomaista sinänsä ei ainakaan pääosin pidä paikkaansa.
4799: vaivaa prosessuaalisten puutteiden löytämiseksi. Työoikeus ei ole juristille sen vaikeampi ala
4800: Työtuomioistuimen toimivaltaan kuuluvien kuin joku muu oikeuden osa-alue. Kyse voi olla
4801: asioiden osalta työsuhteen osapuolet, erityisesti vain siitä, että intressiedustajat voivat ehkä jos-
4802: työntekijät, ovat yleiseen oikeussuojaan verrat- sain määrin lieventää poliittisten ennakkoasen-
4803: tuna joutuneet olennaisesti huonomman kohte- teiden vaikutusta itse tuomioihin, mikäli he
4804: lun alaisiksi mm. siitä syystä, ettei työtuomio- sitä haluavat tehdä. Jos jotain asiantuntemusta
4805: istuimen päätöksistä, jotka perusteluiltaan ovat kaivattaisiin, niin se olisi nimenomaan käsitel-
4806: usein olleet epämääräiset ja kyseenalaiset ja tävän riidan tarkoittama työpaikkataso itse, ja
4807: aiheuttaneet arvostelua koko oikeuslaitosta koh- sitä eivät liittojen edustajat voi antaa.
4808: taan, voi hakea muutosta. Vaikka kyse on kah- Koska raastuvanoikeuksissa ei ole maallikko-
4809: den vallasta kilpailevan vastakkaisen luokan edustusta ja kihlakunnanoikeuksienkaan lauta-
4810: keskeisimmistä ristiriitatilanteista, oikeussuoja kunta ei ole kokoonpantu yleensä työnantaja-
4811: on muuhun oikeussuojaan verrattuna kavennet- työntekijäintressiedustajista, olisi ehkä aiheel-
4812: tu perusteetta muutaman henkilön harkinnan lista siinä yhteydessä, kun työtuomioistuimille
4813: varaan. Toinen tähän liittyvä olennainen seikka kuuluvat asiat siirretään yleisille tuomioistui-
4814: on asianosaiskelpoisuuden poikkeuksellinen, oi- mille, samalla yleensä työsuhderiitaisuuksia kos-
4815: keussuojaa selvästi kaventava järjestely. Työtuo- kevia juttuja käsittelemään asettaa ammattituo-
4816: mioistuimessa eivät kannetta omissa nimissään marin lisäksi intressiedustajista koostuva lauta-
4817: voi panna vireille eikä siihen vastata muut kuin kunta, esimerkiksi 3 + 3 jäsentä, joista valtio-
4818: asianomaiseen työehtosopimukseen osalliset eli neuvosto nimittäisi käräjäkunnan tai kaupun-
4819: normaalisti työnantaja- ja työntekijäliitto, ellei geissa raastuvanoikeuden tuomiopiirin suurem-
4820: kyse ole harvinaisesta tietensärikkomistapauk- pien ammattiosastojen ehdotuksesta kolme
4821: sesta, jolloin vastaajana voi olla rikkoja itse. työntekijäjäsentä, ja koska työnantajilla harvem-
4822: Tosin omalta liitolta kieltäytymistodistuksen min on omia paikallisorganisaatioita, kolme
4823: saanut työnantaja tai työntekijä voi omissa ni- työnantajajäsentä edellä mainittujen alueiden
4824: missään sen jälkeen nostaa kanteen, mutta se suurempien työnantajien esityksestä. Mainitut
4825: merkitsee käytännössä, että hänen asiansa on esitykset intressiedustajiksi toimitettaisiin edellä
4826: jo leimattu liittojen toimesta etukäteen niin, sanottujen tuomiopiirien kunnallisvaltuustoille
4827: että menestymisen mahdollisuudet työtuomio- tai kunnallisvaltuustolle, joka toimittaisi ne
4828: istuimessa ovat sen jälkeen olemattomat. Toisin edelleen omalla lausunnolla varustettuna valtio-
4829: sanoen tuomiovaltaa on itse asiassa siirretty neuvostolle. Kunnallisvaltuuston lausunto voisi
4830: osallisliitoille. Ainakin yhdessä tapauksessa työ- koskea lähinnä vain ehdotuksen tehneiden jär-
4831: tuomioistuin on muodollisestikin jopa vahvis- jestöjen ja työnantajien suuruutta ja edusta-
4832: tanut osallisliittojen tehneen itse asiassa sopi- vuutta paikkakunnalla. Jos tuomioistuin olisi
4833: muksen ja sillä luopuneen työntekijän oikeuk- ratkaisusta eri mieltä, tulisi tuomita sen mu-
4834: sista. Kun tarkastelee työtuomioistuimen juttu- kaan kuin useimmat sen jäsenistä tahtovat.
4835: määrää, voi todeta sen koko toiminta-aikanaan Työntekijäpuolen heikompaa asemaa työnanta-
4836: olleen tekemisissä hyvin pienen juttumäärän jiin verrattuna on parannettava poistamglla pää-
4837: kanssa. Vasta tulopolitiikkakaudella 1960- ja sääntöisesti uhka siitä, että jutun hävitessään
4838: 1970-lukujen taitteessa juttumäärä on vuodessa voi joutua korvaamaan vastapuolelle suuretkin
4839: noussut yli sadan tulopolitiikan vastaisten lak- oikeudenkäyntikulut. Kun tuomioistuinten val-
4840: kojen vuoksi. Koska laki maksuttomasta oikeu- tiollistaminen on toteutettu maassa, on syytä
4841: denkäynnistä koskee vain yleisiä tuomioistui- poistaa asianosaisten velvollisuudet pöytäkirjo-
4842: mia, ei työtuomioistuimeen vähävaraisilla työn- jen maksamisella ja asiakirjojen liiteleimoilla va-
4843: tekijöillä senkään vuoksi ole ollut asiaa. Kun rustamisella. Muutoksenhakuun ja oikeuden-
4844: 86 Lakialoite n:o 53
4845:
4846: käyntiin muutoinkin sovellettaisiin mitä ylei- sin kuuluvat työtuomioistuimen toimivaltaan tai
4847: sistä tuomioistuimista on säädetty. niihin liittyvät, ehdotamme kunnioittavasti,
4848: Edellä olevan perusteella ja jotta myös työn-
4849: tekijöille taattaisiin edes muodollisesti tasave- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
4850: roinen oikeussuoja työriita-asioissa, jotka nykyi- lakiehdotukset:
4851:
4852: 1.
4853:
4854: Laki
4855: työtuomioistuimen lakkauttamisesta ja sille kuuluvien asioiden siirtämisestä yleisten
4856: alioikeuksien käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi.
4857:
4858: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4859:
4860: 1 5. 2 §.
4861: Työtuomioistuimesta annetun lain (646/7 4) Työtuomioistuin erikoistuomioistuimena lak-
4862: 1 §:ssä tarkoitetut työntekijöiden työehtosopi- kautetaan ottaen huomioon, mitä 2 momentissa
4863: muksia ja virkamiesten virkaehtosopimuksia säädetään, ja sen viran- ja toimenhaitijoihin
4864: koskevat sekä työehtosopimuslakiin, valtion nähden sovelletaan viran- ja toimenhaltijain
4865: virkaehtosopimuslakiin ja kunnalliseen virka- oikeuksista ja velvollisuuksista, kun virka tai
4866: ehtosopimuslakiin perustuvat riita-asiat käsitte- toimi lakkautetaan, annetun lain (182/31)
4867: lee ja ratkaisee oikeudenkäymiskaaren 10 luvun säännöksiä.
4868: 1 §:h 3 momentin mukaan toimivaltainen ylei- Tämän lain voimaantulohetkellä työtuomio-
4869: nen alioikeus ja on oikeudenkäyntiin ja muu- istuimessa vireillä oleva riita käsitellään lop-
4870: toksenhakuun sovellettava, mitä oikeudenkäyn- puun sanotussa erikoistuomioistuimessa.
4871: nistä yleisessä alioikeudessa ja muutoksenhausta
4872: sen päätöksiin on säädetty, ellei tässä laissa tai 3 §.
4873: yleisten alioikeuksien kokoonpanosta ja oikeu- Tämä laki tulee voimaan pa1vana
4874: denkäynnistä työsuhderiitoja käsiteltäessä ja kuuta 19 ja sillä kumotaan heinäkuun 31
4875: ratkaistaessa annetussa laissa toisin määrätä. päivänä 197 4 annettu laki työtuomioistuimesta
4876: ja marraskuun 15 päivänä 197 4 annettu asetus
4877: työtuomioistuimesta.
4878:
4879: 2.
4880: Laki
4881: yleisten alioikeuksien kokoonpanosta ja oikeudenkäynnistä työsuhderiitoja käsiteltäessä
4882: ja ratkaistaessa.
4883:
4884: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4885:
4886: 1 §. heille varamiehet käräjäkunnan tai raastuvan-
4887: Käsiteltäessä ja ratkaistaessa työsuhteesta oikeuden tuomiopiirin suurempien ammattiosas-
4888: johtuvia tai siihen liittyviä riita- ja rikosasioita, tojen esityksestä vuodeksi kerrallaan ja kolme
4889: tuomitsee siitä poiketen, mitä yleisten alioi- jäsentä varamiehineen käräjäkunnan tai raastu-
4890: keuksien ·kokoonpanosta muutoin on säädetty, vanoikeuden tuomiopiirin suurempien työnan-
4891: kihlakunnanoikeudessa kihlakunnantuomari ja tajien esityksestä samoin vuodeksi kerrallaan.
4892: raastuvanoikeudessa oikeusneuvosmies puheen-
4893: johtajana yhdessä kuusijäsenisen lautakunnan 2 §.
4894: kanssa. Lautakunnan jäsenistä ja heille vali- Mikäli tarpeellista määrää työnantaja- ja
4895: tuista varamiehistä nimittää valtioneuvosto kä- työntekijäedustajiksi varamiehineen ei siihen
4896: räjäkunnan tai raastuvanoikeuden tuomiopiirin oikeutettujen taholta esitetä, on edellä sanot-
4897: kunnallisvaltuustoja kuultuaan kolme jäsentä ja tujen alueiden kunnallisvaltuustojen kuitenkin
4898: Lakialoite n:o 53 87
4899:
4900: tehtävä esitys mahdollisesti puuttuvasta mää- 5 §.
4901: rästä. Ennen kunnallisvaltuustojen ehdotusta Asianosaisena olleen työntekijän tai häntä
4902: on kuitenkin huomioitava pienempien ammatti- edustavan yhdistyksen korvattavaksi älköön
4903: osastojen ja työnantajien mahdollisesti tekemät tuomittako vastapuolena olleen asianosaisen
4904: esitykset. oikeudenkäyntikuluja, ellei siihen ole erittäin
4905: painavia syitä, eikä silloinkaan, jos korvaus-
4906: 3 §. velvollisuutta on pidettävä korvausvelvollisen
4907: Tässä laissa mai111tmsta työnantaja- ja työn- taloudelliseen asemaan ja siihen verrattaviin
4908: tekijäedustajista ja heidän varamiehistään on seikkoihin nähden kohtuuttomana.
4909: soveltuvin osin voimassa, mitä kihlakunnan- Pöytäkirjat työsuhdeasioita koskevissa riita-
4910: oikeuden lautakunnasta annetussa laissa (322/ ja erikoisjutuissa ovat maksuttomat, eikä nii-
4911: 69) on säädetty, ellei työtuomioistuimen lak- den osalta sovelleta myöskään leimaverolain
4912: kauttamisesta ja sille kuuluvien asioiden siirtä- (662/43) 3 luvun 13 §:n 1 momentissa an-
4913: misestä yleisten alioikeuksien käsiteltäviksi ja nettuja määräyksiä oikeudelle annettavien asia-
4914: ratkaistaviksi ole toisin säädetty. kirjojen varustamisesta liiteleimamerkeillä ..
4915:
4916: 4 §. 6 §.
4917: Jos tuomiOistuimen Jasenet ovat eri mieltä, Tämä laki tulee voimaan päivänä
4918: tuomittakoon sen mukaan kuin useimmat sen kuuta 19
4919: jäsenistä tahtovat.
4920:
4921:
4922: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
4923:
4924: Mikko Kuoppa Seppo Toiviainen Ensio Laine
4925: Marjatta Mattsson P. Puhakka M.-L. Salminen
4926: E.-J. Tennilä Irma Rosnell Sten Söderström
4927: 88 1979 vp.
4928:
4929: Lakialoite n:o 54.
4930:
4931:
4932:
4933:
4934: Niskanen ym.: Ehdotus laiksi osakeyhtiölain muuttamisesta.
4935:
4936:
4937: E d u s k u n n a 11 e.
4938:
4939: Ehdotamme osakeyhtiölakiin muutoksia, joi- ta saa vähintään 25 työntekijän ja toimihenki-
4940: den nojalla yhtiön henkilöstö saisi edustajansa lön yhtiöissä valita kaksi jäsentä varajäsenineen
4941: yhtiön hallitukseen ja hallintoneuvostoon. Eh- sekä yhtiön hallitukseen että hallintoneuvos-
4942: dotamme myös, että valtioneuvostolle annettai- toon, jos sellainen yhtiössä on. Yhtiöjärjestyk-
4943: siin valta estää osakeyhtiöiden fuusio, joka voi sessä voitaisiin määrätä suuremmastakin henki-
4944: merkitä suomalaisen yhtiön joutumista ulko- lökunnan edustuksesta.
4945: maalaisten omistukseen. Ehdotettu järjestely antaisi henkilökunnalle
4946: paitsi mahdollisuuden vaikuttaa päätöksiin
4947: Työntekijöiden osallistuminen hallintoon. myös tehokkaan keinon tietojen saamiseksi yh-
4948: tiön toiminnasta. Koska järjestely ei poistaisi
4949: Uusi osakeyhtiölaki, joka tulee voimaan vuo- omistajien määräysvaltaa yhtiöissä, ehdotettu
4950: den 1980 alussa, p~rustuu yhteispohjoismaiseen laki voitaisiin säätää tavallisena lakina hallitus-
4951: valmisteluun. Uusi laki on melko orjallisesti muodon omaisuudensuojasäännöksestä huolimat-
4952: pohjoismaiden esikuvien mukainen. Siitä on ta.
4953: kuitenkin yksi periaatteellisesti merkittävä Lakiehdotuksen terminologia on sama kuin
4954: poikkeus: Suomen laissa ei ole säännelty työn- laissa yhteistoiminnasta yrityksessä. Myös vaa-
4955: tekijöiden osallistumista yhtiöiden hallintoon limenettely, josta tarkemmin säädettäisiin ase-
4956: niin kuin kaikkien muiden pohjoismaiden laeis- tuksella, voisi olla sama.
4957: sa. Tätä poikkeusta on perusteltu sillä, että
4958: osakeyhtiölain valmistelussa ei haluttu enna- Fuusiovalvonta.
4959: koida samaan aikaan vireillä ollutta yritysde-
4960: mokratiauudistusta. Nyt tiedämme, että ns. Osakeyhtiölakiin ei sisälly säännöksiä, jotka
4961: yritysdemokratialaki - laki yhteistoiminnasta tekisivät mahdolliseksi osakeyhtiöiden fuusioi-
4962: yrityksessä - ei poista millään tavoin tarvetta den tarkoituksenmukaisuuden valvonnan. Tä-
4963: hallinnon uudelleen järjestelyyn. mänkaltaisia säännöksiä kuitenkin tarvittaisiin
4964: Työntekijöiden osallistuminen osakeyhtiön esimerkiksi talouselämän tärkeiden alojen kan-
4965: hallintoon on muissa pohjoismaissa järjestetty sallisen omistuksen suojaamiseksi monikansallis-
4966: seuraavasti: ten suuryritysten laajentumishan~keilta. Fuusiot
4967: ovat monikansallisten yritysten tärkeimpiä laa-
4968: 1) Ruotsissa yhtiön työntekijöiden ammatti- jenemismuotoja. Ulkomaisen ja suomalaisen osa-
4969: osasto valitsee kaksi jäsentä varajäsenineen yh- keyhtiön sulautuminen ei tosin o~e mahdollista,
4970: tiön hailitukseen. Osallistumista päätöksente- mutta säännökset eivät estä suomalaisen yh-
4971: koon on rajoitettu vain eräissä työehtosopimus- tiön sulauttamista Suomessa toimivaan ulko-
4972: asioissa. Laki, joka on vuodelta 1972, koskee maalaisten omistamaan yhtiöön. Fuusiokontrol-
4973: yli 100 työntekijän yhtiöitä. lin puute on omiaan heikentämään myös niiden
4974: 2) Norjassa ja Tanskassa yhtiön työntekijät säännösten valvontaa, jotka rajoittavat ulko-
4975: saavat valita kaksi hallituksen jäsentä yhtiöissä, maalaisten ja ns. vaarallisten yhtiöiden oikeut-
4976: joissa on vähintään 50 työntekijää. ta omistaa ja hallita kiinteää omaisuutta. Tä-
4977: Katsomme, että suomalaisten osakeyhtiöiden män vuoksi ehdotamme, että valtioneuvosto
4978: henkilökunnalle olisi saatava vähintään saman- voisi estää yhtiöiden sulautumisen, jos vastaan-
4979: tasoinen osallistumisoikeus kuin muissa poh- ottava yhtiö on ulkomaalaisten omistama tai
4980: joismaissa. Ehdotuksemme mukaan henkilökun- ns. vaarallinen yhtiö.
4981: Lakialoite n:o 54 89
4982:
4983: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4984: lakiehdotuksen:
4985:
4986:
4987:
4988: Laki
4989: osakeyhtiölain muuttamisesta.
4990:
4991: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 29 päivänä syyskuuta annetun osakeyhtiölain
4992: ( 734/78) 8 luvun 1 § :ään uusi 3 momentti, jolloin nykyiset 3 ja 4 momentti siirtyvät
4993: 4 ja 5 momentiksi, ja 11 §:ään uusi 4 momentti, jolloin nykyiset 4-6 momentti siirtyvät
4994: 5-7 momentiksi, sekä 14 luvun 4 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
4995:
4996: 8 luku. 14 luku.
4997:
4998: Yhtiön johto. Sulautuminen ja osakkeiden lunastaminen
4999: tytäryhtiössä.
5000: 8 §.
5001: 4 §.
5002: Jos yhtiössä työskentelee säännöllisesti vä-
5003: hintään 25 henkilöstöön kuuluvaa työntekijää Sulautumiseen vaaditaan valtioneuvoston
5004: tai toimihenkilöä, henkilöstöllä on oikeus va- lupa, jollei oikeutta vastaanottavan yhtiön osak-
5005: lita hallitukseen kaksi jäsentä varajäsenineen. keiden omistamiseen ole rajoitettu niin kuin
5006: Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että hen- ulkomaalaisten sekä eräiden yhteisöjen oikeu-
5007: kilöstöllä on oikeus valita useampiakin jäse- desta omistaa ja hallita kiinteää omaisuutta ja
5008: niä. Vaalin suorittamisesta säädetään asetuk- osakkeita annetun lain (219/39) 3 §:ssä sää-
5009: sella. detään. Lupa evätään, jollei sulautumista kat-
5010: sota yleisen edun mukaiseksi. Rekisteriviran-
5011: omaisen on 1 momentissa tarkoitetun ilmoi-
5012: 11 §. tuksen saatuaan tutkittava, vaaditaanko sulau-
5013: tumiseen tässä mainittu lupa, ja saatettava asia
5014: Jos yhtiössä työskentelee säännöllisesti vä- tarvittaessa valtioneuvoston käsiteltäväksi.
5015: hintään 25 henkilöstöön kuuluvaa työntekijää
5016: tai toimihenkilöä, henkilöstöllä on oikeus va-
5017: lita hallintoneuvostoon kaksi jäsentä varajäse- Tämä laki tulee voimaan päivänä
5018: nineen. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, kuuta 19
5019: että henkilöstöllä on oikeus valita useampiakin
5020: jäseniä. Vaalin suorittamisesta säädetään ase-
5021: tuksella.
5022:
5023:
5024:
5025: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
5026:
5027: Helvi Niskanen Ulla-Leena Alppi Mikko Ekorre
5028: Inger Hirvelä
5029:
5030:
5031:
5032:
5033: 12 0879005055
5034: 90 1979 vp.
5035:
5036: Lakialoite n:o 55.
5037:
5038:
5039:
5040:
5041: Toiviainen ym.: Ehdotus laiksi rikoslain 12 ja 13 luvun muutta-
5042: misesta.
5043:
5044:
5045: Ed u s kun n a 11 e.
5046:
5047: Kun eduskunnassa vuonna 1974 käsiteltiin hallituksen suojeluksessa harjoitettu laiton so-
5048: lakialoitetta sotapropagandan kiellosta, hallitus tilaskoulutus. Reservinupseeri- ja reservinali-
5049: esti lain säätämisen vetoamalla siihen, että Yh- upseerijärjestöjen harjoittamaan rauhansopimuk-
5050: distyneissä Kansakunnissa ei ollut vielä saatu sen vastaiseen koulutukseen kuuluu mm. am-
5051: valmiiksi määritelmää hyökkäyssodasta. Tämän pumaharjoituksia, joissa maalitauluna käytetään
5052: määritelmän YK:n yleiskokous hyväksyi saman ihmisen kuvia, edelleen strategisia karttahar-
5053: vuoden syksynä, ja Suomen pysyvä edustusto joituksia, sotilaallista suunnistusta, joukko-osas-
5054: saattoi määritelmän tarkan sanamuodon viivyt- tojen johtoharjoituksia jne. Sotaväen ylin johto
5055: telemättä hallituksen tietoon. Uutta esitystä tukee tätä toimintaa ja antaa tarvikeapua ar-
5056: sotapropagandan kieltäväksi laiksi hallitus ei meijaan kuulumattomille. Myös psykologista so-
5057: ole kuitenkaan antanut. Lain tarpeellisuus on danvalmistelua eri muodoissa on kiihdytetty.
5058: tullut entistäkin selvemmäksi kuluneina vuo- Hätkähdyttävä osoitus tästä on parin vuoden
5059: sina. takainen tapaus, jolloin ilmeni, että armeijan
5060: Toimintaan rauhan säilyttämiseksi ja vah- upseeriston piirissä on laadittu liikekannallepa-
5061: vistamiseksi sekä yya-sopimukseen perustuvien nosuunnitelma, jonka tarkoituksena ilmoitetaan
5062: ystävällisten naapurisuhteiden turvaamiseksi olevan maamme poliittisen johdon syrjäyttä-
5063: kuuluu rauhan ja Suomen ja Neuvostoliiton minen kriisitilanteessa. Toisin sanoen valmen-
5064: hyvien ja luottamuksellisten suhteiden vahin- taudutaan ottamaan valta laillisesti valitulta
5065: goittamisen estäminen. Siksi on välttämätöntä presidentiltä, eduskunnalta ja valtioneuvostolta
5066: kieltää lailla sotapropaganda, kuten YK:n yleis- ja perustamaan sotilasdiktatuuri. Tällaiseen val-
5067: kokouksen hyväksymässä yleissopimuksessa po- tiopetokselliseen yllytykseen liittyy armeijan ja
5068: liittisista ja kansalaisoikeuksista edellytetään. reservinupseerien järjestöjen piirissä harjoitettu
5069: Samoin on tarpeen kieltää hallitusmuodon ja mielialojen muokkaus yya-sopimusta ja sen so-
5070: Pariisin rauhansopimuksen takaamien kansalais- tilaallisia velvoituksia vastaan.
5071: oikeuksien ja vapauksien riistämiseen ja lak- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5072: kauttamiseen pyrkivien äärioikeistolaisten jär-
5073: jestöjen muodostaminen. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5074: On pidettävä huoli siitä, että lopetetaan lakiehdotuksen:
5075:
5076:
5077: Laki
5078: rikoslain 12 ja 13 luvun muuttamisesta.
5079:
5080: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rikoslain
5081: (39/89) 12 lukuun uusi 11 ja 12 § sekä rikoslain 13 lukuun uus,i 4 a § seuraavasti:
5082:
5083: 12 luku. yhteisön, jonka tarkoituksena on vastoin halli-
5084: tusmuodon ja Pariisin rauhansopimuksen sään-
5085: Maan petoksesta. nöksiä estää Suomen kansalaisia käyttämästä
5086: perustuslakien ja rauhansopimuksen mukaisia
5087: 11 §. kansalaisvapauksiaan ja -oikeuksiaan, tai jdka
5088: Joka perustaa fasistisen järjestön tai muun liittyy jäseneksi sellaiseen yhteisöön tai ei eroa
5089: Lakialoite n:o 55 91
5090:
5091:
5092: siitä, vaikka tietää sen mainitulla tavalla lain- 13 luku.
5093: vastaiseksi, on tuomittava perustuslakien uhkaa-
5094: misesta vankeuteen vähintään kuudeksi kuu- Rikoksista ihmisyyttä vastaan.
5095: kaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi.
5096: 4 a §.
5097: 12 §. Joka julikisesti suosittelee, ylistää, puoltaa
5098: Jos 11 §:ssä mainitussa yhteisössä tai muu- tai kannattaa Yhdistyneiden Kansakuntien peri-
5099: ten annetaan yhteisön jäsenille tai siihen kuu- aatteiden ja päätösten sekä kansainvälisen
5100: lumattomille siviilihenkilöille sotilaallista kou- oikeuden sääntöjen vastaista hyökkäyssotaa,
5101: lutusta, on koulutuksen alkuunpanija ja siihen jonka tarkoituksena on asevoimia käyttäen lou-
5102: tietensä osallistuva tuomittava luvattomasta so- kata toisen valtion itsenäisyyttä, täys1valtai-
5103: tilastoiminnasta vankeuteen vähintään yhdeksi suutta tai alueellista koskemattomuutta, tai joka
5104: ja enintään neljäksi vuodeksi. julkisesti kannattaa, yliS'tää, suosittelee, puoltaa
5105: Suomen sotaväen palveluksessa oleva vaki- tai hyvä:ksyen selostaa sellaiseen sotaan kuulu-
5106: naisen väen upseeri, toimiupseeri, värvätty tai via julmuuksia, raakuuksia, epäinhimillisiä te-
5107: muu sotalaitokseen kuuluva, joka rauhan aikana koja, joukkotuhontaa ja sodan sääntöjä vastaan
5108: antaa 1 momentissa tarkoitettua sotilaallista tehtyjä rikoksia, siten pyrkien muokkaamaan
5109: koulutusta Suomen sotavoimiin kuulumatto- yleisön mielialaa hyokkäyssodan sytyttämiselle
5110: mille, on tuomittava luvattomasta sotilasope- suopeaksi, on tuomittava sotapropagandan har-
5111: tuksesta virkamiehenä vankeuteen vähintään joittamisesta vankeuteen enintään kahdeksi
5112: k~hdeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi sekä vuodeksi.
5113: menettämään virkansa.
5114:
5115: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
5116:
5117: Seppo Toiviainen E.-J. Tennilä Sten Söderström
5118: Irma Rosnell M.-L. Salminen
5119: 92 1979 vp.
5120:
5121: Lakialoite n:o 56.
5122:
5123:
5124:
5125:
5126: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi rikoslain 13 luvun muutta-
5127: misesta.
5128:
5129:
5130: E d u s k u n n a 11 e.
5131:
5132: Poliittinen painostus ja ajojahti eri mieltä perustuu siihen karmeaan todellisuuteen mitä
5133: olevia kohtaan on maassamme viime aikoina tällainen esiintyminen sai aikaan, keskitysleirei-
5134: kiihtynyt. Se on saavuttanut huolestuttavia mit- hin, sotaan ja kärsimyksiin. Tänäkin päivänä on
5135: tasuhteita väkivaltaisena esiintymisenä toisin maailmassa suuriakin valtioita, jotka noudatta-
5136: ajattelevia kohtaan, jopa kiinnikäymisiä myöten vat samoja "kolmannen valtakunnan menettely-
5137: julkisissa poliittisissa puhetilaisuuksissa. Huip- tapoja" eri mieltä olevia kohtaan. Tältä poh-
5138: punsa se on saavuttanut viime vuosina siinä, jalta on täysin perusteltua saada aikaan maas-
5139: että jälleen on ryhdytty poistamaan kansan va- samme lainsäädäntö, joka estää niin henkisen
5140: litsemia kansanedustajia eduskuntatyöstä, jopa kuin ruumiillisenkin väkivallan kohdistamisen
5141: väkivaltaa käyttäen. Tällaiset tapahtumat ovat kansalaisia, uskonnollisia ja poliittisia vähem-
5142: esiintuoneet huolestuneisuuden poliittisten vä- mistöjä kohtaan. Tätä tavoitetta ei palvele se
5143: hemmistöjen ja kansalaisryhmien keskuudessa. rikoslain muutos, joka viimeksi toteutettiin,
5144: Huolta nämä ilmiöt ovat herättäneet ·ennen siksi siihen on saatava muutokset.
5145: muuta niiden ihmisten keskuudessa jotka ovat Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
5146: eläneet aikana, jolloin samanlaisella painostuk-
5147: sella, vainolla ja väkivallalla suhtauduttiin eri että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5148: mieltä oleviin meidän maassamme ja koko suu- lakiehdotuksen:
5149: rimmassa osassa Eurooppaa. Heidän huolensa
5150:
5151:
5152: Laki
5153: rikoslain 13 luvun muuttamisesta.
5154:
5155: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain 13 luvun 4 §:n 1 ja 3 momentti,
5156: 5 § ja 6 §, sellaisina kuin ne ovat 20 päivänä joulukuuta 197 4 annetussa laissa ( 987/7 4),
5157: näin kuuluviksi:
5158:
5159: 4 §. Kaksi tai useammat, jotka ovat sopineet
5160: .Joka tarkoittaen kokonaan tai osittain ryh- joukkotuhonnan tekemisestä, on tuomittava sa-
5161: mänä hävittää määrättyä rotua, kansallista tai lahankkeesta joukkotuhontaan vankeuteen enin-
5162: etnistä alkuperää olevan taikka uskonnollisen, tään neljäksi vuodeksi.
5163: poliittisen tai maailmankatsomuksellisen ryh-
5164: män, surmaa ryhmän jäseniä tai aiheuttaa ryh- 5 §.
5165: män jäsenille vaikeita ruumiillisia tai henkisiä Joka yleisön keskuuteen levittää lausuntoja
5166: vammoja, huonontaa ryhmän elinehtoja, ryhtyy tai muita tiedonantoja, joissa uhataan, panetel-
5167: toimiin syntyvyyden ehkäisemiseksi ryhmän pii- laan tai soivataan määrättyä rotua, kansallista
5168: rissä tai pakolla siirtää lapsia ryhmästä toiseen, tai etnistä alkuperää olevaa taikka uskonnollis-
5169: on tuomittava joukkotuhonnasta vankeuteen ta, poliittista tai maailmankatsomuksellista kan-
5170: vähintään neljäksi vuodeksi tai elinkaudeksi. sanryhmää, on tuomittava kiihottamisesta kan-
5171: sanryhmän syrjintään sakkoon tai vankeuteen
5172: enintään kahdeksi vuodeksi.
5173: Lakialoite n:o 56 93
5174:
5175: 6 §. Syrjinnästä on tuomittava myös julkisen hu-
5176: Jollei elinkeinonharjoittaja tai hänen palve- vitilaisuuden tai yleisen kokouksen järjestäjä
5177: luksessaan elinkeinotoiminnassa oleva henkilö tai järjestäjän avustaja, joka kieltäytyy yleisesti
5178: ammattia harjoittaessaan tai muu henkilö nii- noudatettavina olevilla ehdoilla päästämästä
5179: hin rinnastettavassa toiminnassaan taikka virka- tilaisuuteen tai kokoukseen siihen pyrkivää
5180: mies virkaansa toimittaessaan palvele asiakasta tämän rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän,
5181: vleisesti noudatettavina olevilla ehdoilla tämän uskonnon taikka poliittisen tai maailmankatso-
5182: rodun, kansalilsen tai etnisen alkuperän, uskon- muksellisen mielipiteen vuoksi.
5183: non taikka poliittisen tai maailmankatsomuk-
5184: sellisen mielipiteen vuoksi, hänet on tuomittava Tämä laki tulee voimaan päivänä
5185: syrjinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kuuta 19
5186: kuudeksi kuukaudeksi.
5187:
5188:
5189: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
5190:
5191: Pekka Vennamo Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
5192: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
5193: Veikko Vennamo
5194: 94 1979 vp.
5195:
5196: Lakialoite n:o 57.
5197:
5198:
5199:
5200: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi rikoslain 31 luvun 1 §:n muut-
5201: tamisesta.
5202:
5203: E d u s k u n n a 11 e.
5204:
5205: Suomalainen yhteiskunta on väkivaltaistu- Kaikesta tästä huolimatta ei ole tapahtunut
5206: massa. Näytöt tälle väittämälle ovat yhä sel- ratkaisevia muutoksia, joilla voitaisiin väkival-
5207: vemmin nähtävissä. Erikoisen hälyttäviä ovat taisuuden lisääntymistä estää. Taksiautoilijoi-
5208: esimerkit, jotka todistavat mitenkä yhteiskun- den kohdalla vaaditaan ratkaisuja, jotka tuo-
5209: nassa työtään tekeviin yhä lisääntyvästi kohdis- vat ammatinharjoittajalle suuria taloudellisia
5210: tetaan pahoinpitelyjä ja jopa he joutuvat mur- menetyksiä. Vanhuksia ja sairaita kielletään
5211: hien kohteeksi. Tällainen selvästi erottuva ryh- ulkoi!emasta ja päästämästä vieraita luokseen.
5212: mä, joka joutuu ainaisessa ryöstön ja henkensä Tällaiset vaatimukset ovat osoituksena todella
5213: menettämisen alaisuudessa työskentelemään, nurinkurisesta menettelystä. Rankaisuvaatimuk-
5214: ovat taksiautoilijat. set kohdistuvatkin nykyään vain työtään teke-
5215: Samoin on jatkuvia väkivallantekoja kohdis- viin yrittäviin ihmisiin erilaisina vaatimuksina,
5216: tettu linja-autonkuljettajiin ja junissa työsken- sen sijaan että ryhdyttäisiin toimenpiteisiin ran-
5217: televiin henkilöihin. Tosiasia on, että väkivalta gaistusmääräysten korjaamiseksi niin, että ri-
5218: ja ryöstöt ovat lisääntyneet jatkuvasti henkilöi- koksen tehneille tulisi tällaisissa tapauksissa
5219: hin, joiden työ merkitsee julkisissa palveluam- vastuu teoistaan. Nykypäivän kaltaisiin ryöstö-
5220: mateissa työskentelemistä. murhiin ja pahoinpitelyihin on yhteiskunnan
5221: Oman kokonaisuutensa muodostavat ne vä- vastattava kovin ottein. Ne ovat useasti harkit-
5222: kivaltaisuudet, jotka kohdistuvat iäkkäisiin van- tuja ja pitkälti suunniteltuja ja vaativat ankarat
5223: huksiin ja lapsiin. Yhä useampi vanhus maas- rangaistukset.
5224: samme tuntee olonsa turvattomaksi liikkues- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
5225: saan ulkona ja asuessaan yksin. Tämä väkival- nioittavasti,
5226: taisuus ulottuu voimakkaana maamme syrjäky-
5227: lienkin piiriin. Kuluneen vuoden eläkeläisten ja että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5228: sairaiden ryöstömurhat puhuvat karmeata kiel- lakiehdotuksen:
5229: tään.
5230:
5231: Laki
5232: rikoslain 31 luvun 1 § :n muuttamisesta.
5233: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään rikoslain 31 luvun 1 §: ään, sellaisena kuin se
5234: on 14 päivänä kesäkuuta 1946 annetussa laissa (456/46), uusi 2 momentti, jolloin nykyi-
5235: nen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti:
5236: 1 §.
5237: muun auton kuljettajana, rangaistakoon häntä
5238: Jos joku 1 momentissa määrätyllä tavalla tästä teosta raskauttavien asianhaarojen valli-
5239: ryhtyy henkilöön, joka ikänsä puolesta tahi am- tessa.
5240: mattiinsa tai toimeensa kuuluvan työn tai teh-
5241: tävän vuoksi ei voi itseään taikka omaisuut-
5242: taan puolustaa, taikka jos henkilö toimii am- Tämä laki tulee voimaan päivänä
5243: mattimaisessa autoliikenteessä henkilö- tai kuuta 19
5244:
5245: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1979.
5246: Pekka Vennamo Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
5247: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
5248: Veikko Vennamo
5249: 1979 vp. 95
5250:
5251: Lakialoite n:o 58.
5252:
5253:
5254:
5255:
5256: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi työtuomioistuimesta annetun
5257: lain 11 §:n muuttamisesta.
5258:
5259:
5260: E d u s k u n n a II e.
5261:
5262: Voimassaoleva laki työtuomioistuimista on mahdollista vain, jollei sitä kumpikaan asian-
5263: pakkolaki, jolla voidaan määrätä asianosaisia omainen vastusta.
5264: koskevat asiat päätettäviksi. Tällainen menet- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
5265: tely ei ole perustuslakiemme mukaista, se mer-
5266: kitsee voimakasta oikeusturvan rajoittamista. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5267: Tästä syystä on ko. lain 11 §:ää muutettava lakiehdotuksen:
5268: niin, että hin määräämä alistamismenettely on
5269:
5270:
5271: Laki
5272: työtuomioistuimesta annetun lain 11 § :n muuttamisesta.
5273:
5274: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työtuomioistuimesta 31 päivänä heinäkuuta
5275: 1974 annetun lain ( 646/74) 11 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
5276:
5277: 11 §. sopimus työehtosopimuslain tai virkaehtosopi-
5278: Työtuomioistuimeen kuuluva riita-asia saa- mus valtion virkaehtosopimuslain tai kunnalli-
5279: daan työehto- tai virkaehtosopimuksessa olevan sen virkaehtosopimuslain säännösten nojalla
5280: määräyksen perusteella, jollei sitä kumpikaan vaaditaan julistettavaksi purkautuneeksi.
5281: asianosainen vastusta, tai asianosaisten kirjalli-
5282: sesti tahi työtuomioistuimen edessä sopiessa jät-
5283: tää välimiesten välimiesmenettelylain mukaan Tämä laki tulee voimaan päivänä
5284: ratkaistavaksi, ei kuitenkaan, milloin työehto- kuuta 19
5285:
5286:
5287: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
5288:
5289: Pekka Vennamo Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
5290: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
5291: Veikko Vennamo
5292: 96 1979 vp.
5293:
5294: Lakialoite n:o 59.
5295:
5296:
5297:
5298:
5299: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi luottoehdoista osamaksukau-
5300: passa annetun lain 1 § :n muuttamisesta.
5301:
5302:
5303: E d u s k u n n a 11 e.
5304:
5305: Voimassaoleva laki luottoehdoista osamaksu- Edellä selostetuista syistä on välttämätöntä
5306: kaupassa on saanut muodon, jolla voidaan lakia saada po. lakiin säännökset ainakin siitä, että
5307: käyttää ja tulkita ennen muuta vähävaraista taloudellisen laman, työttömyyden ja pula-ajan
5308: väestöä sor.taen. Taloudellinen tilanne on maas- vallitessa näitä kiristettyjä säännöksiä ei sovel-
5309: samme saatettu tilaan, jossa jopa välttämättö- leta. Pidämme välttämättömänä, että tehdes-
5310: mien työvälineiden hankinta on turvattava vä- sämme nyt asiasta esityksemme siihen yhtyvät
5311: hittäismaksuostoilla, vaikkakin se on epätalou- myös muiden puolueiden edustajat ja eduskun-
5312: dellista. Vähävaraisen kohdalla tällainen osto ta korjaa lain oikeudenmukaiseen muotoon ja
5313: on tosiasia. Ammattiautokannastamme huo- turvaa tämän luotoosaanoin jatkuvuuden myös
5314: mattava osa ja samoin koneurakoitsijoidemme vaikeina aikoina ilman sortavia rajoituksia.
5315: konekannasta hankitaan jatkuvasti osamaksu- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
5316: luotolla. On ymmärrettävää se huolestuminen nioittavasti,
5317: mitä näissä piireissä tunnetaan silloin, kun lain
5318: säännökset ovat nykyisellään, joista saattaa olla että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5319: ylipääsemättömiä vaikeuksia mm. välttämättö- lakiehdotuksen:
5320: män työvälineen hankinnalle.
5321:
5322:
5323: Laki
5324: luottoehdoista osamaksukaupassa annetun lain 1 § :n muuttamisesta.
5325: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään luottoehdoista osamaksukaupassa annetun lain,
5326: joksi luottoehdoista vähittäismaksukaupassa 21 päivänä joulukuuta 1962 annetun lain ( 622/
5327: 62) nimike on muutettu 18 päivänä helmikuuta 1966 annetussa laissa, 1 §:ään, sellaisena
5328: kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1974 annetussa laissa (1084/74), uusi 2 momentti, jol-
5329: loin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti:
5330:
5331: 1 §. kan kiristämiseen missään olosuhteissa pieni- ja
5332: keskituloisten kansalaisryhmien kohdalla.
5333: Kuitenkaan 1 momentin rajoitussäännöksiä
5334: ei saa soveltaa taloudellisen lamakauden, pula-
5335: ajan ja työttömyyden tai niihin verrattavien olo- Tämä laki tulee voimaan päivänä
5336: suhteiden vallitessa, eikä käyttää luottopolitii- kuuta 19
5337:
5338:
5339: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
5340:
5341: Pekka Vennamo Urpo Leppänen Urho Pohto
5342: Eino Poutiainen Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
5343: Anssi Joutsenlahti
5344: 1979 '1'· 91
5345:
5346: Lakialoite n:o 60.
5347:
5348:
5349:
5350:
5351: P. Vennanio-ym.: Ehdotus laiksi huoneenvuokralain 39 §:n
5352: muuttamisesta.
5353:
5354:
5355: E d u s k u n n a 11 e.
5356:
5357: Lain mukaan pienyrittäjä voidaan ajaa pois samaan kohtuuttomia liikehuoneistojen vuokria,
5358: liikehuoneistostaan, vaikka vuokra voitaisiinkin niin tämä kiihdyttää inflaatiota ja nostaa kan-
5359: määrätä kohtuulliseksi. Todellisuudessa pien- san leipävarrasta.
5360: yrittäjä ei uskalla ryhtyä vuokra-asioissa pulli- Sorsa-Virolaisen hallituksen olisi siis pitä-
5361: koimaan, saadakseen pysyä vuokraamassaan lii- nyt esittää huoneenvuokralakia niin muutetta-
5362: kehuoneistossa. Näin on asianlaita, varkka ulos- vaksi, että tuomioistuin olisi voinut julistaa
5363: heittoa voidaan tuomioistuimen päätöksellä ly- kohtuuttoman irtisanomisen määräajaksi tehot-
5364: kätä enintään kuusi kuukautta. tomaksi eli sen kumota kuin myös päätöksil-
5365: Palvelu- ja siihen verrattavat elinkeinot ovat lään pitää liikehuoneistojen vuokrat kohtuulli-
5366: välttämättömiä kansalaisia varten. Vaikka Sor- sina. Puolustaessaan rikkaita ja suuria yrityk-
5367: sa-Virolaisen hallitus kohtelikin syrjin karein siä hallitus ei ole kuitenkaan näin menetellyt,
5368: pienyrittäjiä, niin suurin osa palveluelinkeinois- vaan on vain esittänyt liikehuoneistojen pien-
5369: ta on edelleen pienyrittäjien hallussa. Jos hei- yrittäjävuokraajille enintään kuuden kuukauden
5370: dät liikehuoneistojen vuokra-asialla tuhotaan, irtisanomisen armonaikaa. Tätä SMP ei voi
5371: niin tämä on koko kansan vahinko. Se on pitää hyväksyttävänä.
5372: myös suuri kohtuuttomuus pienyrittäjiä koh- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5373: taan. taen,
5374: On lisäksi muistettava, että kaikki kustan-
5375: nukset siirtyvät loppujen lopuksi kuluttajien että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5376: maksettaviksi. Jos pienyrittäjät, olipa kysymys lakiehdotuksen:
5377: mistä elinkeinon alasta tahansa, joutuvat mak-
5378:
5379:
5380:
5381:
5382: Laki
5383: huoneenvuokralain 39 §:n muuttamisesta.
5384:
5385: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 10 päivänä helmikuuta 1961 annetun huoneen-
5386: vuokralain (82/61) 39 §:ään uusi 5 momentti sekä muutetaan lain 39 §:n 2 momentti, sel-
5387: laisena kuin se on 6 päivänä kesäkuuta 1974 annetussa laissa ( 440/74 ), seuraavasti:
5388:
5389: 39 §.
5390: palVaan mennessä tuottaisi vuokralaisen toi-
5391: Mitä 1 momentissa on säädetty sovelletaan meentulomahdollisuuksille tai yrityksen toimin-
5392: liikehuoneistoon ja myös muuhun kuin asuin- nalle suuria vaikeuksia. Tällöin saadaan muut-
5393: huoneistoa koskevaan vuokrasuhteeseen, jos topäivää siirtää enintään kaksi vuotta.
5394: toisen huoneiston saaminen ja huoneistossa
5395: harjoitettavan toiminnan lopettaminen muutto-
5396: 13 0879005055
5397: 98 Lakialoite n:o 60
5398:
5399: Jos tuomioistuin harkitsee kaikki seikat huo- uuden 1rt1sanomisen aikaisintaan kahden vuo-
5400: mioonottaen muuta kuin asuinhuoneistoa kos- den kuluttua. Niin kauan kuin asia on tuo-
5401: kevan vuokrasuhteen irtisanomisen kohtuutto- mioistuimen käsiteltävänä, ei vuokralaista saa
5402: maksi ja tarpeettomaksi, voidaan irtisanominen häätää.
5403: kumota. Tällöin saa vuokranantaja suorittaa
5404:
5405:
5406: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
5407:
5408: Pekka Vennamo Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
5409: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
5410: Veikko Vennamo
5411: 1979 vp. 99
5412:
5413: Lakialoite n:o 61.
5414:
5415:
5416:
5417:
5418: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi ulkomaalaisten sekä eräiden yh-
5419: teisöjen oikeudesta omistaa ja hallita kiinteätä omaisuutta ja
5420: osakkeita annetun lain 1 § :n muuttamisesta.
5421:
5422:
5423: E d u s k u n n a 11 e.
5424:
5425: Voimassaolevan ulkomaalaisten sekä eräiden oikeutta omistaa täällä kiinteätä omaisuutta
5426: yhteisöjen oikeudesta omistaa ja hallita kiinteätä kuten omakotitaloa ja muuta omistusasuntoa.
5427: omaisuutta ja osakkeita annetun lainmuutoksen Tämän epäkohdan poistamiseksi on ko. lain
5428: eduskunnan enemmistö hyväksyi vuoden 1974 1 §:ään otettava SMP:n käsityksen mukaan
5429: valtiopäivillä sellaisena, että se ei ota huomioon uusi 2 momentti, jossa tästä asiasta selvästi
5430: maastamme pohjoismaihin muuttaneita henki- säädetään.
5431: löitä. On välttämätöntä saada lain sisältö vas- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
5432: taamaan käytännön vaatimuksia. Ei voi olla
5433: oikein, että maasta muuttaneella, mutta toisen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5434: maan kansalaisuuden omaavalla ei ole hänen lakiehdotuksen:
5435: muuttaessaan pysyvästi takaisin Suomeen
5436:
5437:
5438: Laki
5439: ulkomaalaisten sekä eräiden yhteisöjen oikeudesta omistaa ja hallita kiinteätä omaisuutta ja
5440: osakkeita annetun lain 1 § :n muuttamisesta.
5441:
5442: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään ulkomaalaisten sekä eräiden yhteisöjen oikeu-
5443: desta omistaa ja hallita kiinteätä omaisuutta ja osakkeita 28 päivänä heinäkuuta 1939 anne-
5444: tun lain (219/39) 1 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 mo-
5445: mentiksi, seuraavasti:
5446:
5447: 1 §.
5448:
5449: Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske
5450: pohjoismaihin muuttanutta entistä Suomen kan- Tämä laki tulee voimaan päivänä
5451: salaista, joka muuttaa takaisin pysyvästi asu- kuuta 19
5452: maan Suomeen hankkimalleen kiinteistölle tai
5453: asunto-osakkeeseen.
5454:
5455: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
5456:
5457: Pekka Vennamo Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
5458: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
5459: Veikko Vennamo
5460: 100 1979 vp.
5461:
5462: Lakialoite n:o 62.
5463:
5464:
5465:
5466:
5467: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi vahingonkorvauslain muuttami-
5468: sesta.
5469:
5470:
5471: E d u s k u n n a 11 e.
5472:
5473: Tarkasteltaessa eduskunnan enemmlston voi- vankeusrangaistukseen tai useamman vuoden
5474: min hyväksyttyä vahingonkorvauslain sisältöä vnnkeusrangaistukseen verrattuna. Lisäksi täl-
5475: on todettava, että se luo uhan koko yrittäjä- löin joutuvat syyttömät, vaimo, ehkä alaikäiset
5476: kunnallemme, mutta ei myöskään tee oikeutta lapset, kärsimään. SMP ei voi hyväksyä tällaista
5477: työntekijälle. Tämä tosiasia on johtanut SMP:n epäinhimillistä linjaa vahinkotapauksessa. Me
5478: eduskuntaryhmän jo lain käsittdyvaiheessa katsomme, että suomalaisen yhteiskunnan on
5479: eduskunnassa puuttumaan lain sisältöön perus- aina turvattava, aina korvattava vahinko. Se on
5480: teellisesti ja harkitusti ottaen huomioon kaik- oikeudenmukaista ja inhimillistä; ja että valtio
5481: kien niiden edut, joiden toimintaan tämä lain- on viime kädessä tästä vastuussa. Valtio voi tur-
5482: säädäntö tavalla tai toisella vaikuttaa. Seurauk- vata todella vahingonkorvauksen saamisen. Nyt
5483: sena on ollut se, että olemme joutuneet suun- jos tämä vahingon kärsijä, joka saa ehkä vain
5484: nittelemaan muutoksia noin 20 pykälään. osan vahingosta korvatuksi, joutuu perimään
5485: SMP:n käsityksen mukaan koko tämä vahin- korvausta vaikka pienyrittäjältä ja tämä ei pys-
5486: gonkorvauslainsäädäntö rakentuu nykyisessä tykään vahinkoa maksamaan, niin hän ei saa
5487: muodossaan kestämättömille ja Suomen lakien mitään ja kaiken kukkuraksi pienyritys menee
5488: vastaisille oikeusperiaatteille. nurin. Tulee vahinkoa joka puolelle ja epäinhi-
5489: Kun me tarkastelemme asiaa, niin jokainen millinen, epäoikeudellinen tilanne jää voimaan.
5490: ymmärtää, että vahinkotapauksessa ovat pää- Me emme tällaista voi hyväksyä.
5491: osakkaita, jos niin saa sanoa, vahingon kärsi- Toiseksi: Tämä vahingonkorvauksesta voi-
5492: nyt toisaalta ja toisaalta yrittäjä, yritys, laitos, massaoleva laki lähtee siitä täysin oikeusperi-
5493: monesti pienyritys. aatteiden vastaisesta linjasta, että yrittäjä on
5494: Mitä ensiksi tulee vahingon kärsijään, niin aina syyllinen. Vaikka yrittäjä olisi tehnyt kai-
5495: Sorsa-Virolaisen hallituksen linja ja sitä tuke- ken lakien mukaisesti, ollut äärimmäisen huo-
5496: neen eduskunnan enemmistön linja lähti siitä, lellinen, niin jos vahinko on tullut, yrittäjä
5497: että vahingon kärsijä ei saa täyttä korvausta maksakoon. Yrittäjä, ehkä pienyrittäjänä tai
5498: kuin harvoissa tapauksissa. Ajatellaan, että tu- tilapäisesti työn ottaneena, joutuu maksamaan
5499: lee vahinko, ehkä iänikuinen vamma, josta kohtuuttomasti, tekee konkurssin. Hänen kaik-
5500: asianomainen koko elämänsä kärsii, tai tulee ki omaisuutensa menee. Ei tämäkään voi olla
5501: kuolema, jolloinka perhe joutuu suuriin talou- oikeudenmukaista. Kyllä yrittäjälle kuuluu kor-
5502: dellisiin vaikeuksiin. SMP lähtee siitä, että kun vausvelvollisuus silloin, kun todistetaan, että
5503: on tullut vahinko, niin jo inhimillisyys ja jär- hän on jotain laiminlyönyt. Mutta toisaalta va-
5504: jestetty yhteiskunta edellyttää, että vahinko hingon kärsijän ja hänen perheensä on inhimil-
5505: korvataan täysimääräisenä. Nyt tämä lainsää- lisistä syistä saatava korvauksensa. Siksi tässä
5506: däntö lähtee siitä, että jos katsotaan asianomai- tarvitaan valtion välitystä. Valtion asia on sit-
5507: sen jollain tavalla syyllistyneen vaikkapa huoli- ten harkita kohtuuden mukaan, keneltä ja min-
5508: mattomuuteen, häntä rangaistaan siitä siten, kä verran korvausta peritään, ja lakipohjaisesti
5509: että vahingonkorvaus pienenee. Hän voi saada on määrättävä, että vahingon periminen ei ole
5510: iänikuisen vamman, hän menettää koko elämän- mahdollista silloin kun se on kohtuutonta, on
5511: sä ajaksi taloudellisesti, kun vain osa korva- oikeudentunnon vastaista. Näin siis SMP toi-
5512: taan. Tämä taloudellinen rangaistus on hirmui- saalta haluaa aina turvata vahingon kärsineelle
5513: nen, moninkertainen vaikkapa yhden vuoden ja hänen perheellensä korvauksen eikä toisaalta
5514: Lakialoite n:o 62 101
5515:
5516: halua tuhota yrittäjää, niin kuin yrittäminen Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
5517: olisi rikollista, jos tulee vahinko. Vain jos hän
5518: on laiminlyönyt, silloin maksakoon osuutensa että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5519: valtiolle. Lakien edessä meidän kaikkien tulee lakiehdotuksen:
5520: olla samanarvoisia.
5521:
5522:
5523: Laki
5524: vahingonkorvauslain muuttamisesta.
5525:
5526: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5527: kumotaan 31 päivänä toukokuuta 1974 annetun vahingonkorvauslain ( 412/74) 3 luvun 4,
5528: 5, 6 ja 7 §, 6 luvun 1 § ja 7 luvun 3 §,
5529: muutetaan lain 1 luvun 1 §, 3 luvun 1 §:n 1 ja 2 momentti, 4 luvun 1 §:n 1 momentti
5530: sekä 3 §, 5 luvun 3 ja 4 ja 6 luvun 2 ja 3 §, sekä
5531: lisätään 2 luvun 1 §:ään uusi 3 momentti, 4 luvun 2 §:ään uusi 4 ja 5 momentti ja 7
5532: luvun 5 §: ään uusi 2 momentti, seuraavasti:
5533:
5534: 1 luku. antajan varallisuusolot ja muut olosuhteet työn-
5535: Lain soveltamisala. antajan korvauksen suuruuden saattamiseksi
5536: oikeudenmukaiseksi ja kohtuulliseksi.
5537: 1 §. Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee myös
5538: Vahingon korvaamiseen on sovellettava tä- sitä, joka viranomaisen määräyksestä luottamus·
5539: män lain säännöksiä, joHei muusta laista taikka toimeen vaiittuna tai toisen pyynnöstä suorittaa
5540: sopimuksesta tai sopimussuhteessa noudatetta- tiettyä tehtävää olematta itsenäinen yrittäjä.
5541: vista säännöistä muuta johdu. Jos kuitenkin
5542: korvaus jää pienemmäksi kuin tämän lain mu-
5543: kaan, sovelletaan erotuksen osalta tätä lakia.
5544: 4 luku.
5545: 2 luku. Työntekijän ja virkamiehen korvausvastuu.
5546: Vahingon aiheuttajan korvausvastuu. 1 §.
5547: Valtio on vastuussa ensisijaisesti vahingosta,
5548: 1 §. jonka työntekijä työssään virheellään tai laimin-
5549: lyönnillään aiheuttaa työtoverilleen tai sivulli-
5550: Vahingon kärsineellä on kuitenkin aina oi- selle. Työntekijä on velvollinen korvaamaan
5551: keus saada valtion varoista täysi korvaus hä- valtioHe määrän, joka harkitaan kohtuulliseksi
5552: nelle aiheutetusta tässä laissa tarkoitetusta va- ottamalla huomioon vahingon aiheuttajan ase-
5553: hingosta. Tämän lain alaisen vahingon on valtio ma ja olosuhteet. Jos vahinko on tuottamuk-
5554: velvollinen korvaamaan vahingon kärsineelle sellinen, niin olkoon asianomainen täydellisesti
5555: heti, kun vahinko on tullut todetuksi. Valtiolla korvauksesta vapaa, ellei katsota tarpeelliseksi,
5556: on oikeus hakea maksamansa vahingonkorvaus ottaen huomioon vahingon suuruus ja laatu,
5557: vahingon aiheuttajalta niin kuin tässä laissa määrätä korvausta. Korvaus ei kuitenkaan saa
5558: säädetään. ylittää korvaukseen veivoitetun yhden kuukau-
5559: den palkkaa.
5560: 3 luku.
5561: Työnantajan ja julkisyhteisön korvausvastuu. 2 §.
5562: 1 §.
5563: Jos työnantajan todistetaan virheellään tai Virkamies, joka julkisessa tehtävässä halven-
5564: laiminlyönnillään myötävaikuttaneen vahingon tara tai haittaa yksityistä henkilöä tahi toisen
5565: syntymiseen, on hänen korvausvelvollisuutensa elinkeinoa, on velvollinen maksamaan kaksin-
5566: suuruutta harkittaessa otettava huomioon työn- kertaisen korvauksen.
5567: 102 Lakialoite n:o 62
5568:
5569: Milloin eduskunnan virkamies tai kansan- tava vahingonkorvaukseksi, mitä hän tarvitsee,
5570: edustaja hallinnollista tehtävää suorittaessaan kunnes voi e'lättää itsensä. Korvaus voidaan
5571: aikaansaa taloudellisen vahingon valtiolle tai määrätä maksettavaksi yhdellä kertaa tai toistu-
5572: kansanedustajalle, on hänet velvoitettava täy- vina suorituksina.
5573: teen korvaukseen.
5574:
5575: 3 §. 6 luku.
5576: Tässä luvussa tarkoitettu korvausvelvollinen Korvausvastuun ;akaantuminen.
5577: voidaan velvoittaa suorittamaan valtiolle ja
5578: työnantajalle niiden maksama korvaus. Kor- 2 §.
5579: vausta V'altiolle ja työnantajalle määrättäessä on Mil!loin · vahinko on kahden tai useamman
5580: muiden säännösten lisäksi otettava huomioon, aiheuttama taikka he muuten ovat velvolliset
5581: että maksettavaksi ei aseteta korvausta, joka korvaamaan saman vahingon, vastaavat he ku-
5582: merkitsee korvausvelvollisen joutumista vähim- kin osuutensa mukaan.
5583: mäistoimeentulorajan alapuolelle tai johtaa hä-
5584: net menettämään omistetun kodin. 3 §.
5585: Korvausvelvollisten kesken korvausmäärä on
5586: jaettava sen mukaan kuin harkitaan kohtuulli-
5587: 5 luku. seksi ottaen huomioon kunkin korvausvelvolli-
5588: Korvattava vahinko. sen viaksi jäävä syyHisyyden määrä, vahinko-
5589: tapahtumasta ehkä saatu etu ja muut seikat.
5590: 1 §.
5591: Kaikki tästä laista johtuvat korvaukset ja
5592: hyvitykset sidotaan palkkaindeksiin. 7 'luku.
5593: Erinäisiä säännöksiä.
5594: 3 §.
5595: Surmansa saaneen asianmukaiset hautausku- 5 §.
5596: lut ja muut hautaamiseen liittyvät kustannuk-
5597: set korvataan kokonaisuudessaan. Valtion edustajan tulee olla käsittelyssä läs-
5598: nä. Valtion edustajana voi toimia syyttäjäviran-
5599: 4 §. omainen tai muu sopiva henkilö.
5600: Jos elatukseen tai elatusapuun oikeutettu jää
5601: tarpeellista elatusta vaille sen vuoksi, että ela- Tämä laki tu:lee voimaan päivänä
5602: tusvelvollinen on saanut surmansa, on tuomit- kuuta 19
5603:
5604:
5605: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
5606:
5607: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
5608: Urpo Leppänen Urho Pohto Veikko Vennamo
5609: Eino Poutiainen
5610: 1979 vp. 103
5611:
5612: Lakialoite n:o 63.
5613:
5614:
5615:
5616:
5617: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi liikennevakuutuslain 5 §:n
5618: muuttamisesta.
5619:
5620:
5621: E d u s k u n n a II e.
5622:
5623: Voimassaoleva liikennevakuutuslain 5 § ei tuun mukaan tulee korvausvdvolfisuus seh7äksi
5624: vastaa korvausmäätäyksiltään enää käytännön ja monet oikeudelliset riidat korvausvelvollisuu-
5625: tosiasioita. Siksi on ehdottoman tarpeellista desta jäävät pois.
5626: muuttaa sitä niin, että vahingon vastuuta laa- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
5627: jennetaan koskemaan hirven, kotieläimeksi kat-
5628: sottavan muun eläimen ja poron aiheuttamia että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5629: vahinkoja. Näin selvästi laissa määritellyn vas- lakiehdotuksen:
5630:
5631:
5632: Laki
5633: liikennevakuutuslain 5 § :n muuttamisesta.
5634: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä kesäkuuta 1959 annetun liikenne-
5635: vakuutuslain 5 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 31 päivänä toukokuuta 1974 annetussa
5636: laissa (421/74), näin kuuluvaksi:
5637:
5638: 5 §. omistaja, kuljettaja tai matkustaja ole tahalli-
5639: sesti tai tuottamuksellaan aiheuttanut vahin-
5640: Vahinkoa, joka on kohdistunut liikenneväy- koa.
5641: lällä valvonnatta olleeseen muuhun eläimeen
5642: kuin hirveen~ kotieläimeen tai poroon, ei kor- Tämä laki tulee voimaan päivänä
5643: vata liikennevakuutuksesta, ellei ajoneuvon kuuta 19
5644:
5645:
5646: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
5647:
5648: Pekka Vennamo Eino . Poutiainen Anssi Joutsenlahti
5649: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
5650: Veikko Vennamo
5651: 104 1979 yp.
5652:
5653: Lakialoite n:o 64.
5654:
5655:
5656:
5657:
5658: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi liikennevakuutuslain 16 §:n
5659: muuttamisesta.
5660:
5661:
5662: E d u s k u n n a 11 e.
5663:
5664: Voimassaoleva liikennevakuutuslaki määritte- toiminut vastuullisesti. Säännöstä on muutetta-
5665: lee vastuun moottoriajoneuvon aiheuttamasta va, jotta syyttömät eivät joudu tapahtuneen va-
5666: vahingosta epämääräisesti suhteessa omistaja- hingon tai vastuuttomuuden vuoksi kärsimään.
5667: haltija. Jotta asiaa voidaan oikeusistuimissa kä- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
5668: sitellä riittävällä oikeusturvaa korostavalla ta- .tamme kunnioittaen,
5669: valla, on lain 16 §:n 2 momenttia muutettava.
5670: On todettava, että lain tämän säännöksen epä- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5671: selvyys on johtanut monien kohdalla ikäviin lakiehdotuksen:
5672: jälkikorvauksiin tapauksissa, joissa haltija ei ole
5673:
5674:
5675: Laki
5676: liikennevakuutuslain 16 §:n muuttamisesta.
5677:
5678: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä kesäkuuta 1959 annetun liikenne-
5679: vakuutuslain 16 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 5 päivänä joulukuuta 1974 annetus-
5680: sa laissa ( 898/7 4), näin kuuluvaksi:
5681:
5682: 16 §.
5683: vutus ei ole pysyvä, on kuitenkin olosuhteiden
5684: Jos moottoriajoneuvo on luovutettu toisen mukaan harkittava, voidaanko omistaja ja missä
5685: pysyvään hallintaan, on haltija yksinomaan vel- laajuudessa velvoittaa hyvikkeen tai sen osan
5686: vollinen suorittamaan hyvikkeen siltä osin kuin maksamiseen.
5687: se kohdistuu hänen hallinta-aikaansa ja sen suu-
5688: ruisena kuin se olisi voitu panna hänen mak- Tämä laki tulee voimaan päivänä
5689: settavakseen. Jos katsotaan, että hallintaan luo- kuuta 19
5690:
5691:
5692: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
5693:
5694: Pekka Vennamo Urho Pohto Eino Poutiainen
5695: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
5696: Urpo Leppänen
5697: 1979 vp. 105
5698:
5699: Lakialoite n:o 65.
5700:
5701:
5702:
5703:
5704: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi rauhan suojelemisesta.
5705:
5706:
5707: E d u s k u n n a 11 e.
5708:
5709: Sota on suuri kansallinen onnettomuus. Jo- Myöskin on esiintynyt tapauksia, että poliit-
5710: kaisen suomalaisen velvollisuus on edistää rau- tisista syistä taloudellisesti tai muutoin ediste-
5711: haa. Suomi on Yhdistyneiden Kansakuntien tään sotatoimia. Tämäkään ei ole hyväksyttä-
5712: jäsen. Tämä jo velvoittaa jokaisen Suomen vi- vää eikä ihmisoikeuksien julistuksen mukaista.
5713: ranomaisen toimimaan rauhan puolesta. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5714: Mutta rauhaa ja kansainvälistä luottamusta taen,
5715: voidaan vastustaa myös levittämällä toisesta
5716: maasta rauhan vastaisia tietoja. Tämä nostat- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5717: taa rauhan vastaisia mielialoja. lakiehdotuksen:
5718:
5719:
5720: Laki
5721: rauhan suojelemisesta.
5722:
5723: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5724:
5725: 1 §.
5726: Jokaisen Suomen viranomaisen ja kansalaisen esiintyipä niitä m1ssa tahansa, rangaistakoen
5727: velvollisuus on edistää rauhaa. Joka toimii tä- rauhan rikoksesta.
5728: män vastaisesti, hän on tehnyt rikoksen rauhaa
5729: vastaan. 4 §.
5730: 2 §. Rikos rauhaa vastaan käsitellään yleisessä
5731: Jos joku antaa ymmärtää, että vieras valtio tuom1o1stuimessa niin kuin muutkin rikokset.
5732: muodossa tai toisessa aikoo rikkoa sopimuksia Rangaistus on enintään neljä vuotta vankeutta
5733: rauhaa ja naapurisopua vastaan eikä voi näyt- tai erittäin lieventävien asianhaarojen vallitessa
5734: tää väitettään toteen, on häntä rangaistava rau- sakkoa.
5735: han rikoksesta.
5736: 5 §.
5737: 3 §. Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
5738: Joka taloudellisesti tukee sotatoimenpiteitä, töönpanosta annetaan asetuksella.
5739:
5740:
5741: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
5742:
5743: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Eino Poutiainen
5744: Pekka Vennamo Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
5745: Urho Pohto
5746:
5747:
5748:
5749:
5750: 14 0879005055
5751: 106 1979 vp.
5752:
5753: Lakialoite n:o 66.
5754:
5755:
5756:
5757:
5758: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi kansalaisen yksilösuojasta.
5759:
5760:
5761: E d u s k u n n a 11 e.
5762:
5763: Yksityinen kansalainen on monessa suhteessa Monessa maassa on voimassa lainsäädäntö,
5764: turvaa vailla yhteiskunnassamme. Ei ole kysy- jonka mukaan yksityisen henkilön kunnia ja
5765: mys vain pienen ihmisen mahdollisuuksista yksityisten asioiden loukkaaminen on kielletty
5766: saada oikeutta vahvempiansa vastaan. Ei myös- ja syyllisille tuomitaan todella ankarat talou-
5767: kään ole kysymys vain siitä, että tavallinen delliset korvausseuraamukset. Eikä tällöin ole
5768: ihminen jauhautuu byrokratian rattaisiin, jos vastuussa vain monasti muodollinen kirjoittaja,
5769: byrokratia syystä tai toisesta haluaa häntä vaan hänen takanaan oleva talousyritys.
5770: syrjiä. Suomessa katsotaan yleisesti, että ei kannata
5771: Kysymys on ennen kaikkea yksityisen ihmi- etsiä kunniaansa oikeudenkäynnissä. Se ei ole
5772: sen kunnian ja yksilöllisen elämän suojelemi- vaivan arvoinen. Muodollinen sakko ei korvaa
5773: sesta. Julkinen sana voi herjata ja solvata yksi- alkuunkaan kustannuksia ja taloudellisia hait-
5774: tyistä kansalaista taitavasti sorvatuilla lauseilla toja. Asiantilaan on siis saatava korjaus.
5775: niin, että asianomainen todellisuudessa ei saa Asiaa onkin käsitelty äskettäin komiteassa.
5776: itsellensä oikeussuojaa. Hänen koko menesty- Tulokset ovat kuitenkin keskeneräiset ja risti-
5777: misensä mahdollisuudet voivat katketa, mutta riitaiset.
5778: kuitenkaan eivät hänen kustannuksellaan edes Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5779: rahaa hankkivat joudu tuomituksi vahingon- taen,
5780: korvauksiin.
5781: Syytön perhe ja perhe-elämä joutuvat myös että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5782: monasti kohtuuttomasti kärsimään. lakiehdotuksen:
5783:
5784:
5785: Laki
5786: kansalaisen yksilösuojasta.
5787:
5788: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5789:
5790: 1 §. 3 §.
5791: Jokaisen kansalaisen kunnia ja henkilökoh- Mitä 2 §: ssä on säädetty yksityisen henkilön
5792: taiset asiat ovat suojattuja tämän lain mukaan. kunnian loukkaamisesta, koskee myös yhtiöitä
5793: ja yhteisöjä.
5794: 4 §.
5795: 2 §. Ilman suostumusta ei saa paljastaa yksityisen
5796: Joka on tuomittu rangaistukseen toisen hen- kansalaisen henkilökohtaisia asioita, mikäli ky-
5797: kilön kunnian loukkaamisesta rikoslain mukaan, symyksessä ei ole lainvastainen teko tai yhteis-
5798: on velvollinen korvaamaan asianomaiselle kaik- kunnallinen epäkohta. Tällöinkin asia on selos-
5799: ki kunnianloukkauksesta aiheutuneet taloudel- tettava välttäen asianomaiselle vahingon tuotta-
5800: liset vahingot ja kärsimykset. mista.
5801: Mikäli taloudellisia vahinkoja ei voida sito- Jos 1 momentin säännöksiä rikotaan, on
5802: vasti näyttää toteen, on oikeuden harkittava taloudellisesta ja kärsimyksen korvausvelvolli-
5803: taloudellinen korvaus kaikki seikat riittävästi suudesta voimassa mitä 2 ja 3 §:ssä on sää-
5804: huomioon ottaen. detty.
5805: Lakialoite n:o 66 107
5806:
5807: 5 §. 6 §.
5808: Jos tätä lakia vastaan on rikottu ansaitsemi- Tämän lain mukaiset oikeudenkäynnit käsi-
5809: sen tarkoituksessa, olkoon tämän lain mukainen tellään suljetuin ovin, jos joku asianosainen
5810: taloudellinen korvausvelvollisuus kaksinkertai- sitä vaatii.
5811: nen. Tällöin ovat korvausvelvollisia myös jul-
5812: kaisija ja kustantaja. 7 §.
5813: Jos julkaisija tai kustantaja ovat laiminlyö- Tarkempia säännöksiä tämän lain toimeen-
5814: neet valvontavelvollisuutensa, ovat ne myös panosta annetaan asetuksella.
5815: korvausvelvollisia tämän lain mukaan.
5816:
5817:
5818: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
5819:
5820: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
5821: Urho Pohto Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
5822: Pekka Vennamo
5823: 108 1979 vp.
5824:
5825: Lakialoite n:o 67.
5826:
5827:
5828:
5829:
5830: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi vuokra.asuntojen lunastus-
5831: oikeudesta eräissä tapauksissa.
5832:
5833:
5834: E d u s k u n n a 11 e.
5835:
5836: Valtaenemmistö Suomen kansasta haluaa Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5837: ombtusasunnon. Kuitenkin nykyinen suuntaus taen,
5838: suosii vuokra-asuntoja.
5839: Vuokra-asunnoissa monet vuokralaiset ovat että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5840: korkeina vuokrina maksaneet asunnon hinnan. lakiehdotuksen:
5841: Heillä on siis eräänlainen saavutettu oikeus
5842: saada tämä asunto lunastetuksi omakseen.
5843:
5844:
5845: Laki
5846: vuokra-asuntojen lunastusoikeudesta eräissä tapauksissa.
5847:
5848: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrä-
5849: tyllä tavalla, säädetään:
5850:
5851: 1 §. 3 §.
5852: Vuokralainen, joka on asunut valtion, kun- Lunastusvaatimus on tehtävä kuuden kuu-
5853: nan, säätiön, järjestön tai muun vastaavan kauden kuluessa tämän lain voimaantulosta.
5854: vuokra-asunnossa vähintään viisi vuotta, on Se, joka on ollut vuokralaisena asunnossa
5855: oikeutettu lunastamaan vuokra-asunnon omak- vähintään viisi vuotta, on oikeutettu tekemään
5856: seen käyvästä hinnasta. lunastusvaatimuksen, vaikkapa vuokrasuhde ei
5857: enää olisi voimassa tämän lain voimaantullessa.
5858: 2 §.
5859: Valtio voi antaa vakautettua halpakorkeista 4 §.
5860: lainaa 1 §: ssä tarkoitetun lunastusoikeuden Tarkempia säännöksiä tämän lain toimeen-
5861: toteuttamista varten. panosta annetaan asetuksella.
5862:
5863:
5864: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
5865:
5866: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
5867: Urho Pohto Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
5868: Pekka Vennamo
5869: 1979 vp. 109
5870:
5871: Lakialoite n:o 68.
5872:
5873:
5874:
5875: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi Suomen kalastusvyöhykkeestä
5876: annetun lain 1 § :n muuttamisesta.
5877:
5878:
5879: E d u s k u n n a 11 e.
5880:
5881: Maallemme ja etenkin sen rannikkojen väes- lastajilla käytettävissään korkeahintaisia imusaa-
5882: tölle kalastus on elintärkeä. Kalan merkitys listusaluksia. Maamme kalastajat joutuvat kamp-
5883: ravintona on lisääntymässä, mistä on seurauk- pailemaan taloudellisissa vaikeuksissa alkeelli-
5884: sena yhä kipeämmäksi muodostuva pyyntivesien sella tasolla olevien pyyntivälineiden kanssa jos
5885: tarve. Tällöin on ehdottoman välttämätöntä, vertaamme niitä aluevesillämme vieraileviin län-
5886: että maassamme ryhdytään toimenpiteisiin joilla tisen naapurimaan erikoislaitteilla varustettuihin
5887: voidaan laajentaa kalastusvesirajojamme meri- kalastustroolareihin. Oman maan kalastusamma-
5888: alueilla. Tätä toimenpidettä vaativat kalastaja- tinharjoittajien ja tarpeellisten elintarpeena käy-
5889: väestömme edut. Suomen on tarpeellista ottaa tettäväksi tarvittavien saaliiden turvaamiseksi
5890: Itämeren alueella tämä asia esille, koska kiistat- on välttämätöntä laajentaa maamme kalastus-
5891: tomasti muut maat ovat meitä paremmassa ase- vyöhykkeen raja kansainvälisesti yleisenä pidet-
5892: massa ravinnoksi tarvittavan kalan hankkimisen tävään 12 meripeninkulmaan.
5893: osalta. Naapurimaamme ovat meitä rikkaampia Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
5894: ja niillä on alueet kalarikkailla suurmerien kala-
5895: vesillä. Niissä on myös kehitetty saalistusmene- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5896: telmiä varakkaiden tavoin, ei ole maamme ka- lakiehdotuksen:
5897:
5898: Laki
5899: Suomen kalastusvyöhykkeestä annetun lain 1 §:n muuttamisesta.
5900: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Suomen kalastusvyöhykkeestä 15 päivänä mar-
5901: raskuuta 1974 annetun lain 1 §, sellaisena kuin se on 7 päivänä kesäkuuta 1978 annetussa
5902: laissa ( 433/78), näin kuuluvaksi:
5903:
5904: 1 §. maajalustan rajoista Suomenlahdella 20 päivänä
5905: Suomen kalastusvyöhyke käsittää valtakun- toukokuuta 1965 tehdyn sopimuksen ( SopS
5906: nan aluevesiin välittömästi liittyvän aavan me- 20/66) 2 ja 3 artiklassa; sekä
5907: ren osan, jonka ulkoraja on, mikäli jäljempänä 3) Pohjanlahdella, Ahvenanmerellä ja Itäme-
5908: ei toisin säädetä, kahdentoista meripeninkulman ren pohjoisosassa yli sen keskiviivan, jonka
5909: eli 22 224 metrin etäisyydellä Suomen alue- jokainen piste on yhtä kaukana niiden perus-
5910: meren ulkorajasta. viivojen lähimmistä pisteistä, joista Suomen ja
5911: Kalastusvyöhyke ei kuitenkaan ulotu: Ruotsin aluemerien leveydet lasketaan.
5912: 1) yli vieraan valtakunnan aluevesirajan;
5913: 2) Suomenlahdella yli sen keskiviivan, jonka
5914: pisteiden koordinai!tit on määrätty Suomen ja Tämä laki tulee voimaan päivänä
5915: Neuvostoliiton välillä merialueiden ja manner- kuuta 19
5916:
5917:
5918: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
5919:
5920: Pekka Vennamo Urpo Leppänen Veikko Vennamo
5921: J. Juhani Kortesalmi Eino Poutiainen Urho Pohto
5922: Anssi Joutsenlahti
5923: 110 1979 vp.
5924:
5925: Lakialoite n:o 69.
5926:
5927:
5928:
5929:
5930: Almgren ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 17 §: n
5931: muuttamisesta.
5932:
5933:
5934: Ed u s kun n a 11 e.
5935:
5936: Vuonna 1975 maassamme toteutettiin osit- metsän tuoton. Tämä on johtanut monessa ta-
5937: tainen erillisverotus aviopuolisoiden tulojen ja pauksessa siihen, että verojen maksamiseksi on
5938: varallisuuden osalta. Erillisverotus koskee ns. ollut pakko myydä metsäpohjaa tai muuta tuo-
5939: ansiotuloja, joiksi katsotaan työtulot, eläkkeet tanto-omaisuutta, koska muut tulot eivät riitä
5940: sekä metsätalouden hyväksi tehdyn työn arvo. verojen maksamiseksi. Tätä ei voida pitää oi-
5941: Liikkeen ja maatalouden hyväksi katsotuo työn keana.
5942: arvo katsotaan ansiotuloksi 75 000 markkaan Tilanne korjaantuisi merkittävästi, jos myös
5943: asti vuodessa. varallisuusverotuksessa siirryttäisiin erillisvero-
5944: Pääomatulot siltä osin kuin ne ylittävät tukseen. Varallisuuden jakaminen kahden vero-
5945: 2 000 markkaa vuodessa sekä varallisuus kuu- velvollisen osalle pienentäisi veroprogressiota
5946: luvat yhteisverotuksen piiriin. ja estäisi veron kohoamisen omaisuuden tuo-
5947: Erityisesti varallisuuden yhteisverotus on ton ylittäväksi. Samalla pidämme tärkeänä,
5948: eräissä tapauksissa muodostunut ongelmalli- että verotuksessa toteutetaan ns. kattosääntö,
5949: seksi. Omaisuuden verotusarvot määritellään joka estää veron kohoamisen verotettavaa tuloa
5950: usein varsin kaavamaisesti ottamatta riittävästi suuremmaksi.
5951: huomioon omaisuuden tuottoa. Niinpä esimer- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5952: kiksi monet metsänomistajaperheet joutuvat
5953: maksamaan metsäomaisuudestaan tulo- ja va- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5954: rallisuusveroa, joiden yhteismäärä ylittää koko lakiehdotuksen:
5955:
5956:
5957: Laki
5958: tulo- ja varallisuusverolain 17 §:n muuttamisesta.
5959:
5960: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
5961: varallisuusverolain 17 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 25 päivänä heinäkuuta 1975
5962: annetussa laissa (608/7 5) , näin kuuluvaksi:
5963:
5964: 17 §.
5965: Tämä laki tulee voimaan palVana
5966: Puolisoita verotetaan valtionverotuksessa val- kuuta 19 ja sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
5967: litsemansa varallisuuden perusteella niin kuin ran siltä verovuodelta toimitettavaan verotuk-
5968: eri verovelvollisia. seen, joka tämän lain voimaantulon jälkeen en-
5969: sinnä päättyy.
5970:
5971: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
5972:
5973: Esko Almgren Olavi Ronkainen Sauli Hautala
5974: Impi Muroma Jorma Fred
5975: 1979 vp. 111
5976:
5977: Lakialoite n:o 70.
5978:
5979:
5980:
5981:
5982: Almgren ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 36 §:n
5983: muuttamisesta.
5984:
5985:
5986: E d u s k u n n a 11 e.
5987:
5988: Tulo- ja varallisuusverolaissa (1043/74), sen tehdä vähennystä ensimma1sen opiskeluvuoten-
5989: 5 luvussa, on säädetty kokonaistulosta kunnal- sa verotuksessa eikä myöskään viimeisen opis-
5990: lisverotuksessa tehtävät vähennykset. Lain 36 keluvuotensa verotuksessa. Ensimmäisestä lu-
5991: §:n 4 kohdassa mainitaan: "2 000 markkaa kuvuodesta tulee opiskeluaikaa yleensä vain 4
5992: ansiotulostaan, jos hän on verovuonna vähin- kuukautta ja viimeisestä 5 kuukautta. Eräissä
5993: tään seitsemän kuukauden ajan saanut sään- ylioppilaspohjaisissa opistoissa kokonaisopiske-
5994: nöllistä ja täyttä opetusta kansa-, perus-, am- luaika on vain kaksi vuotta. Nykyisin opiskeli-
5995: matti-, iltaoppi- tai oppikoulussa, korkeakoulus- ja on oikeutettu vähennykseen tosiasiassa vain
5996: sa tai muussa niihin verrattavassa oppilaitok- yhdeltä vuodelta.
5997: sessa". Jotta opiskelijoiden kohdalla toteutuisi koh-
5998: Laissa mainittua seitsemän kuukauden aikaa tuullisuus, ehdotamme,
5999: on pidettävä epäkohtana. Kun koulut yleensä
6000: aloittavat lukukautensa elokuun lopulla tai että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6001: syyskuun alussa ja toisaalta lopettavat luku- lakiehdotuksen:
6002: kautensa toukokuun lopussa, ei opiskelija voi
6003:
6004:
6005: Laki
6006: tulo- ja varallisuusverolain 36 §:n muuttamisesta.
6007:
6008: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 197 4 annetun tulo-
6009: ja varallisuusverolain (1043/74) 36 §:n 4 kohta näin kuuluvaksi:
6010:
6011: 36 §. korkeakoulussa tai muussa niihin verrattavassa
6012: Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu- oppilaitoksessa ( opiskelijavähennys), sekä
6013: nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää:
6014:
6015: 4) 2 000 markkaa ansiotulostaan, jos hän Tämä laki tulee voimaan patvana
6016: on verovuonna vähintään neljän kuukauden kuuta 198 ja sitä sovelletaan ensimmäisen
6017: ajan saanut säännöllistä ja täyttä opetusta kan- kerran siltä verovuodelta toimitettavaan vero-
6018: sa-, perus-, ammatti-, iltaoppi- tai oppikoulussa, tukseen, joka tämän lain voimaantulon jälkeen
6019: ensinnä päättyy.
6020:
6021:
6022: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
6023:
6024: Esko Almgren Olavi Ronkainen Sauli Hautala
6025: Impi Muroma Jorma Fred
6026: 112 1979 vp.
6027:
6028: Lakialoite n: o 71.
6029:
6030:
6031:
6032:
6033: Almgren ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyöräverosta an.
6034: netun lain muuttamisesta.
6035:
6036:
6037: E d u s k u n n a 11 e.
6038:
6039: Autojen hinnat ovat maassamme kohtuutto- Tämä vaarantaa liikenneturvallisuutta. Auto-
6040: man korkeat ottaen huomioon sen, että autosta verotusta tulisi pyrkiä alentamaan nykyiseltä
6041: on tullut lähes kaikille väestöryhmille välttä- korkealta tasolta. Tämä tuskin vaikuttaisi vä-
6042: mätön kulkuneuvo. Syynä autojen korkeaan hentävästi valtion saamiin verotuloihin, sillä
6043: hintaan on maassamme poikkeuksellisen korkea autojen lisääntynyt kysyntä toisi valtiolle takai-
6044: autovero. Tämä autoveron korkeus on jäänne sin sen verotulojen vähennyksen, joka aiheutuisi
6045: ajalta, jolloin autoa pidettiin ylellisyysesineenä. ajoneuvokohtaisen veron alentamisesta.
6046: Tällä hetkellä auto kuitenkin on useimmille Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
6047: välttämätön työväline, ja näin ollen ankara nioittaen,
6048: auton verottaminen ei ole perusteltua.
6049: Autojen kalleuden vuoksi meillä liikenteessä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6050: oleva autokalusto on iäkästä ja heikkokuntoista. lakiehdotuksen:
6051:
6052:
6053: Laki
6054: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta.
6055:
6056: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä mar-
6057: raskuuta 1967 annetun lain 3 §, 7 §:n 1 momentti sekä 17 §:n 1 ja 2 momentti, sellai-
6058: sina kuin niistä ovat 3 § 25 päivänä marraskuuta 1977 annetussa laissa (842/77) ja 7 §:n
6059: 1 momentti sekä 17 §:n 1 ja 2 momentti 15 päivänä joulukuuta 1978 annetussa laissa
6060: (970/78), näin kuuluviksi:
6061:
6062: 3 §. omistajaksi, hakemuksesta saamaan Helsingin
6063: Autoveroa suoritetaan auton verotusarvon piiritullikamarilta takaisin maahan tuotaessa
6064: määrä korotettuna 40 prosentilla ja vähennet- suoritetun autoveron määrän, kuitenkin enin-
6065: tynä 5 000 markalla, kuitenkin niin, että veron tään 30 000 markkaa. Palautusta on uhalla,
6066: määrä aina on vähintään 50 prosenttia verotus- että oikeus sen saamiseen on menetetty, haet-
6067: arvosta. Käytettynä maahan tuodun auton vero tava 6 kuukauden kuluessa siitä, kun hakija
6068: on 90 prosenttia vastaavasta uuden auton ve- on merkitty autorekisteriin auton omistajaksi.
6069: rosta.
6070:
6071: 7 §. 17 §.
6072: Mikäli veronalaisena maahan tuotu auto on Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa
6073: sitä ensi kertaa rekisteröitäessä merkitty rekis- ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai
6074: teriin ammattimaiseen liikenteeseen käytettä- haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jon-
6075: väksi, on se, joka tällöin on rekisteröity auton ka liikunta- tai näkövammasta aiheutuva pysy-
6076: omistajaksi tai haltijaksi ja joka käyttää sitä vä haitta-aste on vähintään 80 prosenttia ja
6077: pääasiallisesti ammattimaiseen liikenteeseen, oi- jonka henkilökohtaiseen käyttöön auto tulee,
6078: keutettu, auton oltua haltijan käytössä kuiten- tai sellainen invalidi, jonka pysyvä haitta-aste
6079: kin vasta tämän tultua rekisteröidyksi auton on vähintään 60 prosenttia ja jolle auton han-
6080: Lakialoite n:o 71 113
6081:
6082: kinta on hänen toimensa, työnsä tai ammat- jonka liikuntakyky on alaraajan tai alaraajojen
6083: tiin valmistautumista varten tapahtuvan opis- puuttumisen tahi toiminnan vajavuuden vuoksi
6084: kelun hoitamiseksi olennaisen tarpeellinen, siten alentunut, että hänen pysyvä haitta-
6085: Helsingin piiritullikamarin on hakemuks:sta asteensa on vähintään 40 prosenttia, Helsingin
6086: määrättävä asettamillaan ehdoilla valtion va- piir1tullikamarin on hakemuksesta 1 momen-
6087: roista maksettavaksi takaisin maahantuonnin tissa säädetyillä ehdoilla määrättävä valtion
6088: yhteydessä suoritettu tai auton hintaan sisäl- varoista maksettavaksi takaisin 60 prosenttia
6089: tyvä vero, kuitenkin enintään 17 000 markkaa. maahantuonnin yhteydessä suoritetusta tai au-
6090: Milloin hakija ajokortissa olevalla merkinnällä ton hintaan sisältyvästä verosta, kuitenkin enin-
6091: tai muutoin luotettavasti osoittaa, että hänen tään 12 000 markkaa. Palautusta myönnetään
6092: on käytettävä automaattivaihteista autoa, veroa vain autosta, jonka hankinta on invalidille
6093: palautetaan edellä mainituin edellytyksin enin- hänen toimensa tai työnsä tai ammattiin val-
6094: tään 24 000 markkaa. Jos auto on ollut haltijan mistumista varten tapahtuvan opiskelun hoita-
6095: käytössä, vero palautetaan vasta, kun haltija on miseksi olennaisen tarpeellinen. Hakemus voi-
6096: rekisteröity auton omistajaksi. Hakemus voi- daan tehdä ennen kuin hakija on rekisteröity
6097: daan tehdä ennen kuin hakija on rekisteröity auton omistajaksi, mutta se on tehtävä viimeis-
6098: auton omistajaksi, mutta se on tehtävä viimeis- tään 7 §:n 1 momentissa säädetyssä ajassa.
6099: tään 7 §:n 1 momentissa säädetyssä ajassa.
6100: Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa
6101: ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai Tämä laki tulee voimaan päivänä
6102: haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, kuuta 19
6103:
6104:
6105: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
6106:
6107: Esko Almgren Sauli Hautala Jorma Fred
6108: Olavi Ronkainen Impi Muroma
6109:
6110:
6111:
6112:
6113: 15 0879005055
6114: 114 1979 vp.
6115:
6116: Lakialoite n:o 72.
6117:
6118:
6119:
6120:
6121: Breilin ym.: Ehdotus laiksi arvonnousun verottamisesta eräissä
6122: tapauksissa.
6123:
6124:
6125: E d u s k u n n a 11 e.
6126:
6127: Viime vuosien verotilastot kertovat selvästi sun saajan muut tulot ja hänen veronmaksu-
6128: siitä, miten verorasitus palkanansaitsijain palk- kykynsä muutenkin. Parhaiten tämä käy päinsä
6129: katulojen osalta jatkuvasti on kasvanut samalla yhdistämällä arvonnousuverotus säännönmukai-
6130: kun muiden tulojen osuus verotuspohjasta on seen tuloverotukseen. Erillinen verotusjärjestel-
6131: vähentynyt lähes olemattomaksi. Varsin sel- mä arvonnousun verottamista varten, jota mai-
6132: västi veronmaksukykyyn perustuvan verovel- nitussa mietinnössä ehdotetaan, monimutkais-
6133: vollisuuden periaatetta rikkoo kiinteistöjen suur- taisi verotusta ja lisäisi verotustyötä ja Jkustan-
6134: ten ansiottomien arvonnousujen verottomuus. nuksia jättäen kuitenkin huomioon ottamatta
6135: Asiaa tutkinut toimikunta on mietinnössään asianomaisen verovelvollisen veronmaksukyvyn.
6136: (1967:B 70) tehnyt ehdotuksen arvoD.nousu- Maan ansiouoman arvonnousun verottami-
6137: verolaiksi, joka tähtää kiinteistöjen ja kiinteis- nen ei luonnollisestikaan ratkaise niitä ongel-
6138: töihin rinnastettavien arvopapereiden an:i:::tto- mia, joita maakeinottelu varsinkin asutuskes-
6139: man arvonnousun verottamiseen. Mietinnön kusten liepeillä aiheuttaa, vaan näiden ongel-
6140: lakiehdotus, joka osin on vanhentunut sen jäl- mien ratkaisu voidaan toteuttaa vain maapoliit-
6141: keen tapahtuneen verolainsäädännön kehityksen tisin toimenpitein. On kuitenkin sinänsä varsin
6142: johdosta, kaipaa myös periaatteellista tarkista- perusteltua, että yhteiskunnan kehittyessä ja
6143: mista, jotta arvonnousun verottaminen todella pääasiassa yhteiskunnan toimenpiteistä johtuva
6144: kohdistuisi niihin ja vain niihin, jotka reaali- maan arvonnousu myös verotuksellisin toimen-
6145: omaisuutensa arvonnoususta hyötyen ovat saa- pitein saatetaan tulemaan yhteiskunnan hyväksi,
6146: neet huomattavaa lisäystä veronmak-ukykyynsä. jotta se ei jäisi eräitten maanomistajien ja
6147: Vertailtaessa esimerkiksi eri OECD-maiden tonttikeinottelijain verovapaaksi erityiseduksi.
6148: verojärjestelmiä toisiinsa voidaan todeta, että Saattamalla nämä tulot verotuksen piiriin voi-
6149: Suomi on lähes ainoa maa, jossa realisoituvien daan verotusta hieman tasapuolistaa ja keven-
6150: arvonnousujen verotus on lähes täysin järjestä- tää nyt kovin yksipuolisesti palkkatuloihin koh-
6151: mättä. Esimerkiksi kiinteistöverotus on meillä distuvaa verotuspainetta.
6152: muutoinkin lievempi kuin yleensä muissa mais- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6153: sa. nioittaen,
6154: SDP:n käsityksen mukaan arvonnousun ve- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6155: rotuksessakin on otettava huomioon arvonnou- lakiehdotuksen:
6156:
6157:
6158: Laki
6159: arvonnousun verottamisesta eräissä tapauksissa.
6160:
6161: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6162:
6163: 1 §. Mitä tässä laissa säädetään kiinteästä omai-
6164: Kiinteän omaisuuden vastikkeellisesta luovu- suudesta, sovelletaan myös pysyvään oikeuteen
6165: tuksesta verotuksen perusteeksi pantava tulo käyttää toisen kiinteistöä, erottamattomaan mää-
6166: (arvonnousu) vahvistetaan valtion- ja kunnal- räalaan ja kaupungissa olevaan ehdolliseen tont-
6167: lisverotuksessa tässä laissa säädetyllä tavalla. tiin sekä sellaiseen toisen maalla olevaan raken-
6168: Lakialoite n:o 72 115
6169:
6170: nukseen tai muuhun laitokseen, joka hallintaoi- 4 §.
6171: keuksineen maahan voidaan maanomistajaa kuu- Sellaisen omaisuuden tai sen osan hankinta-
6172: lematta luovuttaa kolmannelle henkilölle. hintana, joka on saatu vastikkeettomalla saan-
6173: Mitä 1 momentissa on säädetty, sovelletaan nolla, pidetään sitä arvoa, mihin omaisuus pe-
6174: myös asunto-osakeyhtiön, asunto-osuuskunnan, rintö- ja lahjaverotuksessa on arvioitu tai, jol-
6175: asunto-osakeyhtiöistä annetun lain (30/26) 25 lei perintö- ja lahjaveroa ole ollut suoritettava,
6176: §: ssä tarkoitetun osakeyhtiön ja muun osakeyh- sitä arvoa, mihin se omaisuusverotuksessa sovel-
6177: tiön tai osuuskunnan, jonka osakkeisiin tai lettavien perusteiden mukaan saantoaikana olisi
6178: osuuksiin liittyy tietyn tilan hallintaoikeus yh- ollut arvioitava. Milloin verovelvolli~en saanto-
6179: tiön tai osuuskunnan omistamassa rakennukses- mies on hankkinut luovutetun omaisuuden vas-
6180: sa tai jonka kokonaisvaroista, arvioituna käyvän tiketta vastaan eikä hänen saannostaan ole ku-
6181: hinnan mukaan ja verovapaat varat mukaan lunut kymmentä vuotta pitempää aikaa, älköön
6182: luettuina, ilmeisesti ainakin kolme neljäsosaa tässä lainkohdassa tarkoitettua hankintahintaa
6183: muodostaa edellä tässä pykälässä mainittu omai- kuitenkaan määrättäkö verovelvollisen saanta-
6184: suus, osakkeiden tai osuuksien vastikkeelliseen miehen tämän lain säännösten mukaan määrät-
6185: luovutukseen. tävää hankintahintaa alhaisemmaksi.
6186:
6187: 2 §. 5 §.
6188: Tätä lakia ei sovelleta, milloin verovelvolli- Verovelvollisen kiinteän omaisuuden tai 1
6189: nen luovuttaa sellaisen huoneiston hallintaan §:n 3 momentissa tarkoitettujen arvopaperei-
6190: oikeuttavat osakkeet tai osuudet, taikka sellai- den hankintahintaan lisätään seuraavat erät:
6191: 1) milloin virallista elinkustannusindeksiä
6192: sen rakennuksen, jota hän yhtäjaksoisesti vä-
6193: hintään vuoden ajan ennen luovutusta on käyt- käyttäen lasketussa hintatasossa on sen vuoden
6194: tänyt pääasiallisesti omana tai perheensä vaki- heinakuusta, jona omaisuus on hankittu tai sen
6195: perusparannus suoritettu, luovutusvuoden kesä-
6196: tuisena asuntona.
6197: kuun loppuun mennessä tapahtunut nousua, sa-
6198: Mitä edellä on sanottu rakennuk-esta, kos- nottua nousua vastaava määrä täysin prosentein
6199: kee myös rakennuksen rakennuspaikkaa siltä laskettuna, perusparannusten osalta kuitenkin
6200: osin kuin se ei ole suurempi kuin 10 000 ne- vain, mikäli asianomaisena vuotena suorite-
6201: liömetriä eikä kaavoitetulla alueella suurempi tuista perusparannuksista on ollut menoja vä-
6202: kuin kaavan mukainen tontti tai rakennus- hintään 1 000 markkaa;
6203: paikka. 2) maatalouskiinteistön osalta viimeisten
6204: viiden vuoden aikana verovelvollisen verotuk-
6205: 3 §. sessa verotetun metsäntuoton yhteismäärä.
6206: Arvonnousun suuruus lasketaan siten, että Edellä 1 momentissa mainitusta hankintahin-
6207: omaisuuden luovutushinnasta vähenne:ään sen nasta vähennetään seuraavat erät:
6208: hankintahinta sekä tulon hankkimisesta vero- 1) verovelvollisen omistus aikana, enintään
6209: vuotena tai muina vuosina olleet menot. Han- kuitenkin luovutusvuotena ja sitä edeltäneinä
6210: kintahintaan luetaan myös rakentamis~sta ja viitenä vuotena, kiinteistöitä erikseen luovutet-
6211: muusta omaisuuden parantamisesta aiheutunei- tavaksi hakatun puutavaran ja kiinteistön luovu-
6212: den menojen määrä, sen mukaan kuin verovel- tuksessa pidätetyn hakkuuoikeuden kantoarvo;
6213: vollinen on tehnyt todennäköiseksi, että näitä 2) omaisuutta verovelvollisen hallinta-aika-
6214: menoja on ollut, sekä milloin on kysymys 1 §: n na kohdanneesta vahingosta saatu korvaus, si-
6215: 3 momentissa tarkoitetusta yhteisöstä, se lisä- käli kuin sitä ei ole käytetty tuhoutuneen tai
6216: pääoma, minkä osakas tai jäsen on tähän yhtei- vahingoittuneen omaisuuden uudistamiseen tai
6217: söön sijoittanut, vähennettynä mahdollisella ve- kuntoon panemiseen, jollei korvausta muulla
6218: rosta vapaalla pääomanpalautuksella. perusteella ole aikaisemmin luettu veronalai-
6219: Milloin vain osa samanaikaisesti hankitusta seksi tuloksi; sekä
6220: kiinteästä omaisuudesta luovutetaan, pidetään 3) verovelvolliselle valtion- ja kunnallisvero-
6221: luovutetun omaisuuden hankintahintana, jollei tuksessa myönnettyjen arvonvähennysten ja
6222: muuta selvitystä esitetä, niin suurta osaa koko poistojen määrä.
6223: omaisuuden hankintahinnasta, kuin luovutetun 6 §.
6224: osan käypä arvo on koko omaisuuden käyvästä Tätä lakia ei sovelleta, milloin tässä laissa
6225: arvosta. tarkoitettu omaisuus tai sen pysyvä käyttö-
6226: 116 Lakialoite n:o 72
6227:
6228: oikeus luovutetaan valtiolle, kunnalle, kuntain- tämän lain mukaan lasketun hankintahinnan,
6229: liitolle tai maaakunnalle taikka otetaan vero- otetaan arvonnousua vahvistettaessa huomioon
6230: velvolliselta pakkolunastuksella tai muulla sii- vain puolet.
6231: hen verrattavalla menettelyllä. Laki on sama
6232: milloin sanottu omaisuus ilman, että mainitun- 9 §.
6233: laiseen menettelyyn on ryhdytty, tai menettelyn Milloin luovutettu omaisuus on hankittu
6234: alettua on vapaaehtoisesti luovutettu sellaiseen vastikkeellisella saannolla, kiinteä omaisuus
6235: tarkoitukseen, johon vastaanottajalla on lain vuonna 1976 tai sitä ennen ja 1 §:n 3 momen-
6236: mukaan oikeus tai johon sille voidaan myöntää tissa tarkoitetut arvopaperit vuonna 1975 tai
6237: oikeus lunastaa kysymyksessä olevaa omaisuutta sitä ennen, tai saatu vastikkeettomalla saannolla
6238: mainitulla menettelyllä. ennen tämän lain voimaantuloa, eikä luovutuk-
6239: Kiinteän omaisuuden vaihtoihin, jotka liitty- sessa saatua voittoa olisi voitu muullakaan pe-
6240: vät maa- tai metsätalouden ulkoiseen rationali- rusteella verottaa ennen tämän lain voimaantu-
6241: sointiin, sekä tilusjärjestelyihin ei sovelleta tä- loa voimassa olleiden säännösten perusteella,
6242: män lain säännöksiä. Kunkin alueen saajan han- alennetaan tämän lain nojalla vahvistettavaa ar-
6243: kintahinnaksi ja -ajankohdaksi katsotaan hänen vonnousua, jos luovutus on tapahtunut vuonna
6244: luovuttamansa alueen hankintahinta ja -ajan- 1981, 80 prosentilla, jos luovutus on tapahtu-
6245: kohta. nu vuonna 1982, 60 prosentilla, jos luovutus
6246: Tämän lain säännöksiä ei sovelleta maatalous- on tapahtunut vuonna 1983, 40 prosentilla,
6247: kiinteistön luovutuksiin luovuttajan perillisille sekä jos luovutus on tapahtunut vuonna 1984,
6248: siltä osin kuin vastikkeena on kiinteistöeläke 20 prosentilla.
6249: eikä myöskään tilan sisarosuuksien eikä vastaa- Milloin luovutettu omaisuus on hankittu vas-
6250: vien määräosien luovutuksiin, jos niiden rahoit- tikkeellisella saannolla, kiinteä omaisuus vuo-
6251: tamiseksi voitaisiin myöntää lainaa maankäyttö- sina 1951-1976 ja 1 §:n 3 momentissa tarkoi-
6252: lain (353/58) tai maatalouden perusluotosta tetut arvopaperit vuosina 1951-1975, pidetään
6253: annetun lain (156/65) mukaan. sen hankintahintana tämän lain säännösten no-
6254: jalla laskettavaa todellista hankintahintaa,
6255: 7 §. mutta kuitenkin vähintään sitä arvoa, mihin
6256: Milloin maatalouskiinteistö tai sen osa luo- kiinteä omaisuus vuodelta 1976 ja arvopaperit
6257: vutetaan sellaisissa olosuhteissa, että luovutus vuodelta 197 5 toimitetussa omaisuusverotuk-
6258: edistää maatalouden ulkoista rationalisointia, sessa on arvioitu tai olisi pitänyt arvioida. Mil-
6259: luetaan arvonnousuksi vain puolet edellä tässä loin luovutettu omaisuus on hankittu vastik-
6260: laissa säädetyllä tavalla lasketusta arvonnousun keellisella saannolla ennen vuotta 1951, pide-
6261: määrästä. tään sen hankintahintana tämän lain säännösten
6262: nojalla laskettavaa todellista hankintahintaa,
6263: 8 §. mutta kuitenkin vähintään sitä arvoa, mihin
6264: Mikäli verovelvollinen liikkeenharjoittaja, omaisuus vuodelta 1977 toimitetussa omaisuus-
6265: joka luovuttaessaan liikkeen käyttöomaisuutena verotuksessa on arvioitu tai olisi pitänyt ar-
6266: pidettävän kiinteistön tai vastaavat 1 §:n 3 mo- vioida. Milloin luovutettu omaisuus on saatu
6267: mentissa tarkoitetut arvopaperit on saanut tässä vastikkeettomasti ennen tämän lain voimaan-
6268: laissa tarkoitettua arvonnousua, kolmen vuo- tuloa, pidetään sen hankintahintana sitä arvoa,
6269: den kuluessa ennen luovutusta tai viimeistään mihin omaisuus vuodelta 1977 toimitetussa
6270: luovutusvuotta seuraavan kalenterivuoden kesä- omaisuusverotuksessa on arvioitu tai olisi pi-
6271: kuun loppuun mennessä jälleen hankkii luovu- tänyt arvioida. Käytettäessä edellä mainittuja
6272: tetun kiinteistön tai luovutettujen arvopaperei- vuoden 1976, 1975 tai 1977 verotusarvoja las-
6273: den tilalle liikkeen käyttöomaisuutena pidettä- ketaan 5 §: ssä mainittu hankintahinnan lisäys
6274: vän toisen kiinteistön tai vastaavat 1 §:n 3 mo- vuoden 1976, 1975 tai 1977 päättyessä vallin-
6275: mentissa tarkoitetut arvopaperit taikka rakentaa neen hintatason mukaan.
6276: sanotun tai aikaisemmin hankkimansa kiinteis-
6277: tön tai suorittaa siinä sellaisia rakentamistoi- 10 §.
6278: menpiteitä, joita on pidettävä uudestaan raken- Milloin verovelvollinen osoittaa, että kauppa
6279: tamisena, siitä osasta arvonnousua, jonka mää- tai muu luovutustoimi on purkaantunut taikka
6280: rällä edellä tarkoitetusta toimenpiteestä aiheu- että luovutushintaa on alennettu tuomioistui-
6281: tuneet menot ylittävät luovutetun omaisuuden men päätöksellä tai pätevästä syystä myyjän ja
6282: Lakialoite n:o 72 117
6283:
6284: ostajan välisellä sopimuksella taikka että osa os- kuin kuolemantapauksesta johtuneessa osituk-
6285: tajan velaksi jääneestä luovutushinnasta on os- sessa, on tässä laissa tarkoitettu arvonnousu
6286: tajan maksukyvyttömyyden vuoksi jäänyt lo- määrättävä hänen saantomiehensä tämän lain
6287: pullisesti kertymättä, verolautakunnan on vero- mukaan laskettavan hankintahinnan perusteella.
6288: velvollisen pyynnöstä suoritettava muuttuneita
6289: olosuhteita vastaava oikaisu. Pyyntö on esitet- 12 §.
6290: tävä samassa ajassa kuin perustevalitus olisi Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
6291: tehtävä. töönpanosta ja soveltamisesta annetaan tarvit-
6292: taessa asetuksella.
6293: 11 §.
6294: Jos verovelvollinen luovuttaa kiinteätä omai- 13 §.
6295: suutta tai 1 § :n 3 momentissa tarkoitettuja ar- Tämä laki tulee voimaan 1 palVana tammi-
6296: vopapereita kahden vuoden kuluessa siitä, kun kuuta 19 , ja sitä sovelletaan niihin luovutuk-
6297: hän on saanut ne lahjana ylenevässä tai alene- siin, jotka ovat tapahtuneet sanottuna päivänä
6298: vassa polvessa olevalta sukulaiselta tai muusta tai sen jälkeen.
6299:
6300:
6301: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
6302:
6303: Reino Breilin Pertti Hietala Olli Helminen
6304: Kaisa Raatikainen Tellervo Koivisto Risto Tuominen
6305: 118 1979 vp.
6306:
6307: Lakialoite n:o 73.
6308:
6309:
6310:
6311:
6312: Ekorre ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n
6313: muuttamisesta.
6314:
6315:
6316: E d u s k u n n a 11 e.
6317:
6318: Vaikka maamme asuntotuotanto on voitukin runsaasti uusia ja hyväkuntoisia asuinhuoneis-
6319: pysyttää varsin korkeana, on halvoista vuokra- toja nopeasti asumiskäyttöön. Toimenpiteellä
6320: asunnoista edelleenkin monilla paikkakunnilla joudutettaisiin myös omakotitalojen peruskor-
6321: puutetta. Arvioiden mukaan kymmenettuhannet jausta ja lämpötaloudellisia korjauksia. Vuokra-
6322: vähävaraiset nuoret perheet, eläkeläiset ja palk- tulon vapauttaminen kokonaan verosta ei mer-
6323: katyöläiset odottavat malttamattomina pääsyä kitsisi valtiolle eikä kunnille verotulojen me-
6324: edes vähimmäisvaatimukset täyttävään asun- netystä, koska vuokratuloja, joista veroa nyt
6325: toon. Asuntohallituksen suorittaman selvityksen voisi kertyä, ei juurikaan ole.
6326: mukaan omistusasuntojen lainoitusjärjestelmä Uudistus olisi nopeasti toteutettavissa muut-
6327: on suosinut parempituloisia, joten vähävarai- tamalla tulo- ja varallisuusverolain 22 § :n 1
6328: simmat eivät ole päässeet osallisiksi myöskään momenttia siten, että verovapaaksi tuloksi mää-
6329: omistusasunnoista. riteltäisiin myös tulo, joka saataisiin joko oman
6330: Samaan a~kaan on kuitenkin käyttämättömä- asunnon yhteydessä sijaitsevasta huoneesta tai
6331: nä runsaasti asuntoja, osa kaikilla nykyajan huoneistosta taikka oman asunnon välittömässä
6332: asumismukavuuksilla varustettuna, omakotitalo- läheisyydessä olevassa talousrakennuksessa si-
6333: jen yhteydessä tai niiden talousrakennuksissa. jaitsevasta huoneesta tai huoneistosta perittä-
6334: Kun omankin asunnon yhteydessä sijaitsevasta vänä vuokrana. Jotta asunnoilla ei voitaisi kei-
6335: huoneesta tai huoneistosta saatava vähäinenkin notella, tulisi asuntohallitukselle antaa valta
6336: vuokratulo katsotaan tulo- ja varallisuusvero- määrätä ohjeilla verovapauden piiriin luettavista
6337: lain mukaan verotettavaksi tuloksi, eivät oma- asuinhuoneista ja asuinhuoneistoista perittävistä
6338: kotitalojen omistajat ole tarjonneet huoneisto- enimmäisvuokrista. Enimmäisvuokra näissä eri-
6339: jaan vuokrattaviksi. Merkitsisihän vuokratulo tyistapauksissa voisi olla alhaisempi kuin asun-
6340: palkkatuloa saaville verotuksen tuntuvaa lisään- tolainoitetuissa vuokrataloissa tai vapaarahoit-
6341: tymistä ja eläkeläisille joko eläketulon alentu- teisissa vuokrataloissa perittävä enimmäisvuok-
6342: mista taikka yhteensovitussääntöjen nojalla ra, koska vuokratulo olisi verovapaata tuloa ja
6343: eläkkeiden ja eläke-etuuksien vähentymistä. koska monissa tapauksissa kiinteistön pääoma-
6344: Vallitsevaa asuntopulaa voitaisiin nopeasti menot ovat jo keskimääräistä tuntuvasti pie-
6345: lievittää vapauttamaHa oman asunnon yhtey- nemmät.
6346: dessä tai sen välittömässä läheisyydessä ole- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6347: vassa talousrakennuksessa sijaitsevasta huonees- nioittaen,
6348: ta tai huoneistosta saatava vuokratulo verosta
6349: siten kuin asuntohallituksen ohjeissa määrät- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6350: täisiin. Verovapauden toteuttamisella saataisiin lakiehdotuksen:
6351: Lakialoite n:o 73 119
6352:
6353:
6354:
6355: Laki
6356: tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n muuttamisesta.
6357:
6358: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulu/kuuta 1974 annetun tulo- ja
6359: varallisuusverolain ( 1043/74) 22 §:n 1 momenttiin uusi näin kuuluva 26 kohta:
6360:
6361: 22 §. läheisyydessä olevassa talousrakennuksessa si-
6362: Veronalaiseksi tuloksi ei katsota: jaitsevasta asuinhuoneesta tai asuinhuoneistosta
6363: saatavaa vuokratuloa siltä osin kuin se ei ylitä
6364: 26) oman vakituisen asunnon yhteydessä si- asuntohallituksen näitä tapauksia varten vuo-
6365: jaitsevasta asuinhuoneesta tai asuinhuoneistosta sittain edkseen määräämää enimmäisvuokraa.
6366: taikka oman vakituisen asunnon välittömässä
6367:
6368:
6369: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
6370:
6371: Mikko Ekorre Inger Hirvelä Anna-Liisa Jokinen
6372: 120 1979 vp.
6373:
6374: Lakialoite n:o 74.
6375:
6376:
6377:
6378:
6379: Grönholm ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n
6380: muuttamisesta.
6381:
6382:
6383: E d u s k u n n a 11 e.
6384:
6385:
6386:
6387: YLEISPERUSTELUT.
6388:
6389: 1. Ehdotuksen yhteiskuntapoliittinen mehiläishoito verosta ja siellä on havaittu hoi-
6390: merkitys. toharrastuksen nousseen. Myös Englannissa,
6391: Saksan Liittotasavallassa, Neuvostoliitos~a ja
6392: Maassamme on noin 3 000 mehiläishoitajaa, muissa sosialistisissa maissa sekä monissa muis-
6393: joiden tarhoissa hoidetaan noin 32000 mehiläis- sa Euroopan maissa pienehkössä määrässä har-
6394: yhteiskuntaa. Päätuotteina ovat hunaja ja mehi- joitettu mehiläishoito on verovapaata. Viikin
6395: läisvaha. Vähäisiä määriä tuotetaan siitepölyä, koetilalla sekä koetiloilla Ruotsissa on suoritet-
6396: kittivahaa eli propolista ja emonruokamehua. tu tutkimuksia apilan siementuotannon vaihte-
6397: Näiden tuotteiden arvoa moninkertai:esti suu- luista. Hyvä mehiläispölytys nosti siemensadon
6398: rempi on se hyöty, mikä kansantaloutemme 2-3-kertaiseksi. Riittävä mehiläispölytys kol-
6399: hyväksi tulee mehiläisten suorittamasta kas- minkertaistaa metsämarjojen sadon. Hedelmä-
6400: vien pölytystyöstä. On todettu, että noin 4/5 puiden ja öljykasvien sadot nousevat usealla
6401: kasveista tarvitsee hyönteispölytystä. Tästä pö- kymmenellä prosentilla. Vaikka rypsi on tuuli-
6402: lytystyöstä suorittaa mehiläinen, apis melli- pölytteinen, hyvä hyönteispölytys tekee sieme-
6403: fica, noin 80 prosenttia, lopusta huolehtivat nistä suurikokoisia ja niiden öljypitoisuus ko-
6404: kimalaiset, ampiaiset ja muut hyönteiset. hoaa. öljykasveille varattu viljelypinta-ala on
6405: USA:ssa ja Keski-Euroopan maissa on mehi- Etelä-Suomessa moninkertaistunut. Myös kehi-
6406: läisten suorittaman pölytystyön arvo laskettu tysalueilla harjoitettu marjanpoiminta tulisi
6407: jopa 10-15 -kertaiseksi vuotuiseen hunajasa- mehiläishoidon yleistyessä entistä kannattavam-
6408: don arvoon verrattuna. Ruotsissa on vastaava maksi.
6409: suhde arvioitu 3-4 -kertaiseksi. Suomalais- Mehiläisten aikaansaaman hyötykasvien sa-
6410: ten tutkijoiden ja asiantuntijoiden mukaan ky- donlisäyksen ohella runsas mehiläispölytys aut-
6411: seinen suhde voitaneen katsoa paikkansa pi- taa luonnonkukkien, -puiden ja -pensaiden
6412: täväksi myös meillä. Luonnonvaraisten pölyt- uusiintumista ja lisääntymistä. Kasvimaailman
6413: täjien määrä on viime vuosina vähentynyt mel- monimuotoisuus ja lajirunsaus lisää ihmisen
6414: koisesti myrkytysten seurauksena ja siitä, että viihtyvyyttä asuinympäristössään. Hyvän pöly-
6415: hyönteisten lisääntymisalueita ja pesämaastoja tystapahtuman kerrannaisvaikutukset ilmenevät
6416: on hävitetty. Mehiläisten ylivoimaisuus pölytyk- myös eläinmaailmassa. Monet lintu- ja nisäkäs-
6417: sessa johtuu siitä, että mehiläisyhteiskunta on lajit käyttävät ravinnokseen marjoja, siemeniä,
6418: heti keväällä täynnä pölytyskykyisiä mehiläisiä silmuja ja muita kasvinosia. Hyviä marjavuosia
6419: sekä siitä, että totuttuaan käymään määrä- seuraavat aina hyvät lintuvuodet.
6420: tyssä kasvissa, ne jatkavat käyotejään kukinnan
6421: loppumiseen asti.
6422: Verovapauden myontamtnen harrastuksen- 2. Nykyinen tilanne.
6423: omaiselle mehiläishoidolle lisäisi nopeasti me-
6424: hiläisyhteiskuntien lukumäärää. Ruotsissa va- Mehiläishoidon verotuksesta ei ole olemas-
6425: pautettiin vuonna 1977 harrastuksenomainen sa erillistä lainsäädäntöä. Tulo- ja varallisuus-
6426: Lakialoite n:o 74 121
6427:
6428: verolain 22 § :n 23 kohdan perusteella on luon- on lausuttu arvio, että nykyisin laajamittainen
6429: nonvaraisten marjojen ja sienien poimijan näi- hunajan kotimyynti lainmuutoksen jälkeen vä-
6430: den keräilytuotteiden pominnasta saama tulo, henisi huomattavasti. Hoitajat toisivat satonsa
6431: mikäli sitä ei ole pidettävä palkkana, vapau- myytäväksi tukkuliikkeeseen. Tällöin lisääntyi-
6432: tettava verotuksesta. Mehiläishoidossa on ky- si valtion liikevaihtoveron tuotto. Lainmuutok-
6433: symys periaatteessa samanlaatuisesta toiminnas- sen piiriin tulisi kuulumaan noin 1 500 eli
6434: ta. Hunaja muodostuu pääosin luonnonkukkien puolet maamme mehiläishoitajista. Jos he kes-
6435: medestä. Harrastajanomaista mehiläishoitoa yl- kimäärin tuovat tukkumyyntiin 100 kiloa hoi-
6436: läpitäneiden hoitajien keskisato on lähimmän tajaa kohden enemmän kuin ennen, merkitsisi
6437: vuosikymmenen aikana ollut viime vuosien se jokaisen kohdalla 1 000 markan suuruisen
6438: huonoista säistä johtuen noin 20 kg yhteis- pakkaus- ja jälleenmyyntitulon joutumista lii-
6439: kuntaa kohden. Useita kymmeniä pesiä hoita- kevaihtoveron alaiseksi. Koko maata ajatellen
6440: vien tarhaajien keskisato on tätä jonkin ver- se merkitsee nykyisin yli 200 000 markan
6441: ran suurempi. veronlisäystä valtiolle.
6442: Maamme pohjoisesta sijainnista johtuen me- Mehiläisyhteiskunta kuluttaa vuodessa talvi-
6443: hilälshoidon kustannukset ovat meillä paljon ravintona 20 kg sokeria. Kaikkien maamme
6444: suuremmat kuin muualla. Hoito on paljon työ- mehiläisyhteiskuntien yhteinen sokerinkulutus
6445: tä ja myös teoreettista opiskelua vaativaa. Sää- on 640 000 kg. Kun kustannuslaskelman poh-
6446: oloista johtuen sadot vaihtelevat ja mehiläis- jaksi otetaan tuontisokerin hinnanmuodostus,
6447: taudit aiheuttavat tappioita. Näiden ja muiden voidaan todeta, . että Suomen mehiläishoitajat
6448: alan tulonmuodostusta vähentävien erikoiste- maksavat valtiolle edellisestä sokerimäärästä
6449: kijöiden vaikutusta on hoitajien ollut vaikeata tuontimaksua ja valmisteveroa 2,1 miljoonaa
6450: todistaa veroviranomaisille. Lakiehdotuksen to- markkaa vuodessa. Jos yhteiskuntien määräs-
6451: teutuessa lähes puolet maamme hoitajista tuli- sä tapahtuu 25 prosentin lisäys, merkitsee se
6452: si kuulumaan verovapaan mehiläishoidon pii- välillisten verojen pysyvää lisäystä 528 000
6453: riin. Hunajan kokonaissato Suomessa on noin markalla.
6454: 600-800 .tonnia vuodessa. Suurimman hyödyn kansantaloutemme saa
6455: tehostuneesta kasvipölytyksestä. Varovaisen ar-
6456: vion mukaan mehiläisten suorittaman pölytys-
6457: 3. Taloudelliset vaikutukset. työn arvo on maassamme 70-80 miljoonaa
6458: markkaa. Harrastusluonteisen mehiläishoidon
6459: Korkeintaan 20 yhteiskuntaa haitavien me- vapauttaminen verosta lisäisi mehiläisyhteis-
6460: hiläishoitajien verovapaus vähentää hyvin vähän kuntien lukua usealla kymmenellä prosentilla ja
6461: yhteiskunnan verotuloja. Pitemmällä aikavälillä tämän vaikutus edellämainittuun pölytysarvoon
6462: verotulot voivat nousta sekä mehiläishoidon on samaa suuruusluokkaa.
6463: oma kehitys että yleiset kerrannaisvaikutukset Kotimaisen hunajantuotannon noustessa vä-
6464: huomioiden. henee myös ulkomaisen hunajan maahantuonti.
6465: Hunajaa välittävien tukkuliikkeiden taholta
6466:
6467:
6468: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT.
6469: Suomen mehiläistarhojen tuotantoyksiköiden Perusteluna korkeintaan 20 yhteiskuntaa
6470: koko oli vuonna 1975 Pellervo-Seuran Mark- haitavien tarhaajien vapauttamiseksi veronmak-
6471: kinatutkimuslaitoksen suorittaman tutkimuksen sust'l on se, että näille ei hoito vielä muodosta
6472: mukaan seuraava: merkittävää lisätuloa harjoittajalleen. Esitetty
6473: Yhteiskuntia Osuus tarhojen raja on myös kansantaloudelliseen kokonaishyö-
6474:
6475: 1- 5
6476: 6-10
6477: 11-20
6478: koko määrästä
6479: 10%
6480: 18%
6481: 19%
6482: l 47%
6483: tyyn pyrkivä. Kasvipölytyksen tehoa on maas-
6484: samme nopeasti lisättävä. On odotettavissa, että
6485: olkoon raja mikä hyvänsä, se luo tarpeita sekä
6486: lisätä että vähentää tarhakokoja. Pienellä mää-
6487: 21-50 31% rällä 20-30 yhteiskuntaa omistavista hoitajista
6488: 51-80 16% on tarkoituksenmukaista pienentää tarhansa esi-
6489: 81- 6% tetylle 20 yhteiskunnan ylärajalle. Suurimmal-
6490: 16 0879005055
6491: 122 Lakialoite n:o 74
6492:
6493:
6494: la osalla kolmen pienimmän suuruusluokan tar- mikäli samassa perheessä usea henkilö omistaa
6495: haajista tulee olemaan pyrkimys suurentaa tar- mehiläisyhteiskuntia, ne tätä lakia sovellettaessa
6496: hojaan mahdollisesti aina verottoman hoidon lasketaan yhdeksi tarhaksi.
6497: ylärajaan saakka. Koska näihin kolmeen luok- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6498: kaan kuuluu 47 prosenttia hoitajista, nyt esi- nioittavasti,
6499: tetty lainmuutos tulee lisäämään voimakkaasti
6500: mehiläisyhteiskuntien lukua maassamme. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6501: Jotta vältyttäisiin väärinkäytöksiltä ja lain lakiehdotuksen:
6502: tarkoitus toteutuisi, on laissa säädettävä, että
6503:
6504:
6505: Laki
6506: tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n muuttamisesta.
6507:
6508: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulukuuta 197 4 annetun tulo- ja
6509: varallisuusverolain (1043/74) 22 §:ään uusi 24 kohta, jolloin nykyinen 24 ja 25 kohta
6510: siirtyvät 25 ja 26 kohdaksi, seuraavasti:
6511:
6512: 22 §.
6513: Veronalaiseksi tuloksi ei katsota: tarhoissa. Kuitenkin saman perheen aviopuoli-
6514: soiden ja lasten omistamat mehiläisyhteiskun-
6515: 24) mehiläisten hoidosta saatua tuloa kor- nat luetaan yhdeksi tarhaksi,
6516: keintaan 20 mehiläisyhteiskuntaa käsittävissä
6517:
6518:
6519: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
6520:
6521: Eino Grönholm Pentti Lahti-Nuuttila Saara-Maria Paakkinen
6522: Pirjo Ala-Kapee Saara Mikkola Jacob Söderman
6523: Sakari Knuuttila Juhani Surakka Helge Siren
6524: Pirkko Valtonen Aimo Ajo
6525: 1979 vp. 123
6526:
6527: Lakialoite n:o 75.
6528:
6529:
6530:
6531:
6532: Impiö ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyöräverosta anne-
6533: tun lain 7 ja 17 § :n muuttamisesta.
6534:
6535:
6536: E d u s k u n n a II e.
6537:
6538: Auto- ja moottoripyöräverosta vuonna 1967 vähintään 40 % :n pysyvän alataajavamman
6539: annetun lain 7 ja 17 § :n perusteella palaute- omaavalle henkilölle enintään 9 500 markkaa.
6540: taan eräille henkilöautojen käyttäjäryhmille osa Vamman vuoksi automaattivaihteistoa käyttä-
6541: autoverosta. Viime vuosina ovat autojen hinnat mään joutuvalle henkilölle on palautus enintään
6542: ja hintaan sisältyvä autovero huomattavasti ko- 19 000 markkaa. Kun henkilökohtainen kulku-
6543: honneet. väline on mainitun kaltaisille vammaisille vält-
6544: Ammattimaisessa liikenteessä käytettävät au- tämätön joko päivittäisten palvelujen hankkimi-
6545: tot ovat hintaluokaltaan yleensä varsin kalliita seksi tai työssä käynnin vuoksi, tulisi palautet-
6546: auton kestävyyden ja palvelutason nousun joh- tavan autoveron määriä korottaa.
6547: dosta. Nykyisten säännösten mukaan voidaan Autoveron palautus on edellä mainitun kal-
6548: autoveroa palauttaa enintään 27 500 markkaa. taisille vammaisille mahdollinen vasta hakijan
6549: Määrää ei voida pitää riittävänä. Mielestämme tultua rekisteröidyksi auton omistajaksi. Kun
6550: olisi palautettavan autoveron enimmäismäärä monet vammaiset voivat suorittaa auton han-
6551: nostettava 35 000 markkaan. kinnan vain autoveron palautuksen turvin, ai-
6552: Lain 17 §: n perusteella on vaikeasti näkö- heuttaa takautuva hakumenettely heille koh-
6553: tai liikuntavammaiselle sekä työssä käyvälle tuuttoman taloudellisen riskin. Hakumenettelyä
6554: taikka ammattiopintoja harjoittavalle vammai- tulisikin muuttaa niin, että vammainen voisi
6555: selle palautettu auton hintaan sisältyvä autove- saada varmuuden autoveron palautuksesta en-
6556: ro joko kokonaan tai osittain takaisin. Vuonna nen auton hankintaa.
6557: 1978 tehdyn muutoksen seurauksena on palau- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6558: tettavan autoveron maata ollut vähintään nioittaen,
6559: 80 %:n pysyvän näkö- tai liikuntavamman taik-
6560: ka vähintään 60 % :n pysyvän vamman omaa- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6561: valle henkilölle enintään 14 500 markkaa sekä lakiehdotuksen:
6562:
6563:
6564:
6565: Laki
6566: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain 7 ja 17 §:n muuttamisesta.
6567:
6568: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä mar-
6569: raskuuta 1967 annetun lain (482/67) 7 §:n 1 momentti sekä 17 §:n 1 ja 2 momentti, sel-
6570: laisina kuin ne ovat 15 päivänä joulukuuta 1978 annetussa laissa (970/78), näin kuuluviksi:
6571:
6572: 7 §. keutettu, auton oltua haltijan käytössä kuiten-
6573: Mikäli veronalaisena maahan tuotu auto on kin vasta tämän tultua rekisteröidyksi auton
6574: sitä ensi kertaa rekisteröitäessä merkitty rekis- omistajaksi, hakemuksesta saamaan Helsingin
6575: teriin ammattimaiseen liikenteeseen käytettä- piiritullikamarilta takaisin maahan tuotaessa
6576: väksi, on se, joka tällöin on rekisteröity auton suoritetun autoveron määrän, kuitenkin enin-
6577: omistajaksi tai haltijaksi ja joka käyttää sitä tään 35 000 markkaa. Palautusta on uhalla, että
6578: pääasiallisesti ammattimaiseen liikenteeseen, oi- oikeus sen saamiseen on menetetty, haettava 6
6579: 124 Lakialoite n:o 75
6580:
6581: kuukauden kuluessa siitä, kun hakija on mer- tetaan vasta, kun haltija on rekisteröity auton
6582: kitty autorekisteriin auton omistajaksi. omistajaksi. Hakemus voidaan tehdä ennen kuin
6583: hakija on rekisteröity auton omistajaksi, mutta
6584: se on tehtävä viimeistään 7 § :n 1 momentissa
6585: 17 §. säädetyssä ajassa.
6586: Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa
6587: ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai
6588: haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jon- haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jon-
6589: ka liikunta- tai näkövammasta aiheutuva pysyvä ka liikuntakyky on alaraajan tai alaraajojen
6590: haitta-aste on vähintään 80 prosenttia ja jonka puuttumisen tahi toiminnan vajavuuden vuoksi
6591: henkilökohtaiseen käyttöön auto tulee, tai sel- siten alentunut, että hänen pysyvä haitta-asteen-
6592: lainen invalidi, jonka pysyvä haitta-aste on vä- sa on vähintään 40 prosenttia, Helsingin piiri-
6593: hintään 60 prosenttia ja jolle auton hankinta on tullikamarin on hakemuksesta 1 momentissa
6594: hänen toimensa, työnsä tai ammattiin valmis- säädetyillä ehdoilla määrättävä valtion varoista
6595: tautumista varten tapahtuvan opiskelun hoita- maksettavaksi takaisin 60 prosenttia maahan-
6596: miseksi olennaisen tarpeellinen, Helsingin piiri- tuonnin yhteydessä suoritetusta tai auton hin-
6597: tullikamarin on hakemuksesta määrättävä aset- taan sisältyvästä verosta, kuitenkin enintään
6598: tamillaan ehdoilla valtion varoista maksettavak- 11 500 markkaa. Palautusta myönnetään vain
6599: si takaisin maahantuonnin yhteydessä suoritettu autosta, jonka hankinta on invalidille hänen toi-
6600: tai auton hintaan sisältyvä vero, kuitenkin enin- mensa tai työnsä tai ammattiin valmistumista
6601: tään 17 500 markkaa. Milloin hakija ajokortissa varten tapahtuvan opiskelun hoitamiseksi olen-
6602: olevalla merkinnällä tai muutoin luotettavasti naisen tarpeellinen. Hakemus voidaan tehdä en-
6603: osoittaa, että hänen on käytettävä automaatti- nen kuin hakija on rekisteröity auton omista-
6604: vaihteista autoa, veroa palautetaan edellä mai- jaksi, mutta se on tehtävä viimeistään 7 §:n 1
6605: nituin edellytyksin enintään 23 000 markkaa. momentissa säädetyssä ajassa.
6606: Jos auto on ollut haltijan käytössä, vero palau-
6607:
6608:
6609: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
6610:
6611: Lauri Impiö Helge Saarikoski Matti Hakala
6612: Pertti Salolainen Martti Ursin Jalmari Torikka
6613: Eero Lattula Tauno Valo Tapio Holvitie
6614: Mauri Vänskä Irma Rihtniemi-Koski Pekka Löyttyniemi
6615: Helena Pesola
6616: 1979 vp. 125
6617:
6618: Lakialoite n:o 76.
6619:
6620:
6621:
6622:
6623: Jaatinen ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyöräverosta an-
6624: netun lain 7 §:n muuttamisesta.
6625:
6626:
6627: E d u s k u n n a II e.
6628:
6629: Suomessa on 415 autokoulua, joissa vuosit- Ajo-opetuksen kustannuksia voltmsun huo-
6630: tain annetaan ajo-opetusta noin 70 000 oppi- mattavasti alentaa järjestämällä autokouluille
6631: laalle. Näistä 45 000 saa ajo-opetuksensa hen- mahdollisuus hankkia nykyistä edullisempaa
6632: kilöautoilla AB-ajokorttia varten. ajokalustoa. Autoveronpalautuksella taksiauto-
6633: Autonajokorttia suoritettaessa on oppilaan jen tapaan saataisiin autokoulujen ajo-opetus-
6634: yleensä ajettava ajoharjoituksia noin 20 tuntia. maksut alennetuksi jopa 12-14 %. Ajokortin-
6635: Niinpä ajokortin hankintakustannuksista huo- suorittajille se merkitsisi vuodessa noin 13
6636: mattavan osan muodostavat autonkäyttökustan- miljoonan markan säästöä. Alennetuilla opetus-
6637: nuksista muodostuvat kulut. Autokouluilla on maksuilla olisi parantava merkitys myös liiken-
6638: yhteensä noin 1 400 henkilöautoa. Näiden kes- neturvallisuuden kehittämiseen.
6639: kihinta noudattaa melko tarkasti yleisen aut:J- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
6640: kannan keskihintaa. Niinpä autoveron osuus nioittavasti,
6641: kouluauton hankintahinnasta on noin 16 500
6642: mk. Autokoulun auto on erikoisesti opetus- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6643: käyttöön varustettu auto, jota käytetään pää- lakiehdotuksen:
6644: asiallisesti opetusajoon. Auto on autokouluille
6645: työkaluun verrattava investointi.
6646:
6647:
6648: Laki
6649: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain 7 § :n muuttamisesta.
6650: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä mar-
6651: raskuuta 1967 annetun lain 7 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 15 päivänä joulukuuta
6652: 1978 annetussa laissa (970/78), näin kuuluvaksi:
6653:
6654: 7 §. röidyksi auton omistajaksi, hakemuksesta saa-
6655: Mikäli veronalaisena maahan tuotu auto on maan Helsingin piiritullikamarilta takaisin maa-
6656: sitä ensi kertaa rekisteröitäessä merkitty rekis- han tuotaessa suoritetun autoveron määrän,
6657: teriin ammattimaiseen liikenteeseen tai auto- kuitenkin enintään 27 500 markkaa. Palautusta
6658: koulun kouluautona käytettäväksi, on se, joka on uhalla, että oikeus sen saamiseen on mene-
6659: tällöin on rekisteröity auton omistajaksi tai tetty, haettava 6 kuukauden kuluessa siitä,
6660: haltijaksi ja joka käyttää sitä pääasiallisesti kun hakija on merkitty autorekisteriin auton
6661: ammattimaiseen liikenteeseen tai autokoulun omistajaksi.
6662: kouluautona, oikeutettu, auton oltua haltijan
6663: käytössä kuitenkin vasta tämän tultua rekiste-
6664:
6665:
6666: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
6667:
6668: Matti Jaatinen Mauri Vänskä Eero Lattula
6669: 126 1979 vp.
6670:
6671: Lakialoite n:o 77.
6672:
6673:
6674:
6675:
6676: Järvilehto ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 26 ja
6677: 27 § :n muuttamisesta.
6678:
6679:
6680: E d u s k u n n a 11 e.
6681:
6682: Voimassa olevan tulo- ja varallisuusverolain sia. Myös kotitaloustyöntekijöiden palkkatasoon
6683: 25 § :n mukaan verovelvollisella on oikeus vä- verovähennysoikeudella olisi edullinen vailkutus.
6684: hentää tulostaan tulon hankkimisesta tai säilyt- Perheillä olisi mahdollisuuksia tarjota työtä
6685: tämisestä aiheutuvat menot. Mainitun lain 27 useammille nuorille entistä paremmin palkka-
6686: § :ssä kuitenkin säädetään, että tulon hankki- eduin.
6687: misesta tai säilyttämisestä johtuneina menoina Koska kunnallisia päivähoitopaikkoja ei riitä
6688: ei saa vähentää verovelvollisen ja hänen per- kaikil:le, joutuu osa lapsiperheistä hankkimaan
6689: heensä elantokustannuksia, joita ovat mm. koti- palvelut huomattavasti kalliimmalla hinnalla
6690: apulaisen palkkamenot. yksityisen perhepäivähoidon piiristä tai palk-
6691: Laki lähtee siitä vanhentuneesta käsityksestä, kaamaan työntekijän kotiin. Tämä asettaa lapsi-
6692: että kotitaloustyöntekijän paikkaaminen on ylel- perheet eriarvoiseen asemaan päivähoidon kus-
6693: lisyyttä. On perin virheellistä luulla, että ny- tannusten suhteen. Kun menot eivät ole vero-
6694: kyisin jdku pa1kkaisi kotitaloustyöntekijän it- tuksessa vähennyskelpoisia, ei monissa perheissä
6695: seään varten. Kotitaloustyöntekijä palkataan äidin töihin meno kannata, ja näin jää usein
6696: perheen lapsia, avuttomia vanhuksia tai vam- pit!kääkin koulutusta vaatinut työpanos käyttä-
6697: maisia perheenjäseniä hoitamaan, jotta vanhem- mättä.
6698: mat voisivat käydä ansiotyössä. Täten koti- Koska jokaisella perheellä tulee olla mahdol-
6699: taloustyöntekijän paikkaaminen on edellytys lisuus valita omaan tilanteeseensa parhaiten so-
6700: vanhempien työssrukäynnille, ja näin palkka on piva lasten päivähoitomuoto, on perusteltua
6701: selvästi tulon hankkimisesta johtuva meno. asettaa kaikki lapsen päivähoidosta aiheutuneet
6702: Laki on epäjohdonmukainen myös sikäli, että menot vähennyskelpoisiksi samanarvoisesti tu-
6703: elantokustannuksen käsitteeseen ei voida kat- lon hankkimisesta aiheutuneina menoina. Oi-
6704: soa sisältyvän esim. lomakorvauksia ja välilli- keus tulee ulottaa myös sellaisiin perheisiin,
6705: siä työvoimakustannuksia, jotka kuuluvat työn- joissa on muulla tavoin avuttomia, hoitoa vaa-
6706: tekijän pa:1kkauksesta aiheutuviin menoihin. tivia perheenjäseniä.
6707: Kotitaloustyöntekijän palkan verovähennys- On myös muistettava, että eduskunta edel-
6708: o~keus auttaisi vähävaraisempiakin perheitä, lytti tulo- ja varallisuusverolakia hyväksyessään
6709: joissa molemmat vanhemmat käyvät ansiotyössä hallituksen selvittävän, millä tavoin työssä käy-
6710: tai kyseessä on yksinhuoltaja, järjestämään las- ville lasten hoidosta aiheutuvien kustannusten
6711: tensa päivähoidon tutussa ja turvallisessa koti- huomioon ottamista verotuksessa voitaisiin ny-
6712: ympäristössä. kyisestään laajentaa.
6713: Erityisesti vaikeana nuorisotyöttömyyskaute- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
6714: na on kiinnitettävä huomiota siihen seikkaan,
6715: että kotitaloustyöntekij~n-palkan. verovähennys- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6716: oikeus lisäisi nuorten työnsaantimahdollisuuk- lakiehdotuksen:
6717: Lakialoite n:o 77 127
6718:
6719:
6720:
6721: Laki
6722: tulo- ja varallisuusverolain 26 ja 27 § :n muuttamisesta.
6723: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
6724: varallisuusverolain (1043/74) 27 § sekä lisätään lain 26 §:n 1 momenttiin uusi 8 kohta
6725: seuraavasti:
6726:
6727: 26 §. 27 §.
6728: Tulon hankkimisesta johtuneita menoja ovat Tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä joh-
6729: muun ohessa: tuneina menoina ei saa vähentää verovelvollisen
6730: ja hänen perheensä elantokustannuksia, joita
6731: 8) ansiotyössä olevien aviopuolisoiden tai on myös asunnon vuokra.
6732: yksinhuoltajien lasten tai muiden avuttomien
6733: perheenjäsenten sijaishoidosta aiheutuneet me-
6734: not.
6735:
6736:
6737:
6738: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
6739:
6740: Ulla Järvilehto Sauli Hautala Jorma Fred
6741: Impi Muroma Olavi Ronkainen Asser Stenbäck
6742: Antero Juntumaa Esko Almgren Väinö Rautiainen
6743: 128 1979 vp.
6744:
6745: Lakialoite n:o 78.
6746:
6747:
6748:
6749:
6750: Kaarna ym.: Ehdotus laiksi perintö- ja lahjaverolain muutta-
6751: misesta.
6752:
6753:
6754: Ed u s kun n a 11 e.
6755:
6756: Perintö- ja lahjaverolakiin on kuluvan vuo- ole mahdollista päästä perintö- ja lahjaverotuk-
6757: den aikana tehty useita muutoksia. Veroastei- sessa yhtenäisiin arvoihin, joita sovellettaisiin
6758: kon, veroluokkien ja vähennysten osalta nämä koko maassa. Verotukselta tulee kuitenkin
6759: muutokset toteutettiin lähes sellaisina kuin edellyttää, että omaisuuden arvostuksessa nou-
6760: 18. 5. 1978 asetettu perintö- ja lahjaverotuk- datetaan samoja periaatteita koko maassa. Tältä
6761: sen uudistamistaimikunta oli 31. 10. 1978 val- osin vallitsevaan tilanteeseen eivät tuoneet kor-
6762: tiovarainministeriölle jättämässään osamietin- jausta myöskään ne perintö- ja lahjaverotuk-
6763: nössä ehdottanut. seen tehdyt muutokset, jotka tulevat voimaan
6764: Perintö- ja lahjaverotuksen uudistamistaimi- 1. 5. 1979.
6765: kunta ehdotti toimeksiautonsa mukaan perintö- Yksiselitteisillä ja täsmällisillä arvostusnor-
6766: ja lahjaverolakiin myös omaisuuden arvostus- meilla on suuri merkitys myös perintö- ja lahja-
6767: perusteita koskevia muutoksia silmällä pitäen verotuhen käytännön toteuttamiselle verohal-
6768: erityisesti sitä, ettei maatilatalouden j·a muun linnon eri portaissa. Verohallinnon ja erityi-
6769: yritystoiminnan harjoittamisen jatkuvuus vaa- sesti verovelvollisten kannalta tulisi pyrkiä
6770: rannu maatilan tai muun perheyrityksen siir- myöskin verotuksen yksinkertaistamiseen. Ve-
6771: tyessä perintönä tai muulla tavoin sanottua toi- rotuksen Y'ksinkertaistamisen kannalta juuri ar-
6772: mintaa jatkavalle perilliselle. Olennaisen osan vostusnormeilla on keskeinen merkitys. Kui-
6773: perintö- ja lahjaverotuksen uudistamistaimikun- tenkin verotuksen yksinkertaistamiseen tähtää-
6774: nan mietinnöstä muodosti juuri varojen arvos- viä toimenpiteitä silmällä pitäen on perintö- ja
6775: tamista koskeva ehdotus. Perintö- ja lahjavero- lahjaverotuksessa otettu ratkaisevaa laatua ole-
6776: tuksessa varojen arvostus on muodostunut niin va taka-askel. Toukokuun 1 päivänä 1979 voi-
6777: epäyhtenäiseksi, ettei se enää täytä verotuk- maan tulevat perintö- ja lahjaverolain muutok-
6778: selle asetettavia vaatimuksia. Erityisesti näihin set sisältävät ·erittäin vaikeaselkoisen 63 a §:n,
6779: seikkoihin kiinnitettiin huomiota eduskunnan jonka soveltaminen tulee tuottamaan verotus-
6780: käsitellessä hallituksen esitystä perintö- ja lahja- käytännössä vaikeuksia, lisäämään verotuksen
6781: verolain muuttamisesta. kustannuksia ja johtamaan entistäkin epäyhte-
6782: Hyväksyessään hallituksen esityhen perintö- näisempään verotukseen. Tämä pykälä ei myös-
6783: ja lahjaverolain muuttamisesta eduskunta edel- kään helpota elinaikaisia maatiloilla ja muissa
6784: lyttikin, että hallitus selvittää, miten perintö- yrityksissä tapahtuvia sukupolvenvaihdoksia sii-
6785: ja lahjaverolakia voidaan muuttaa siten, että nä määrin kuin yleisesti on pidetty tarpeelli-
6786: omaisuuden arvoksi katsottaisiin varallisuus- sena maatilatalouden ja muun yritysto1minnan
6787: v·erotuksessa noudatettavien perusteiden mu- jatkuvuuden ja työpaikkojen säilyvyyden kan-
6788: kainen arvo. nalta.
6789: Varallisuusverotuksessa vahvistettujen perus- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
6790: teiden käyttöä perintö- ja lahjaverotuksessa on nioittaen,
6791: pidettävä välttämättömänä, koska voimassa että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6792: olevan lainsäädännön avulla ei ole päästy eikä lakiehdotuksen:
6793: Lakialoite n:o 78 129
6794:
6795:
6796: Laki
6797: perintö- ja lahja'Verolain muuttamisesta.
6798:
6799: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6800: kum()taan 12 päivänä heinäkuuta 1940 annetun perintö- ja lahjaverolain 6} a §, sellaisena
6801: kuin se on 16 päivänä maaliskuuta 1979 annetussa laissa (318/79),
6802: muutetaan 10 § ja 63 b §, sellaisena kuin niistä 63 b § on mainitussa 16 päivänä maa-
6803: Hskuuta 1979 annetussa laissa (318/79), sekä
6804: lisätään lakiin uusi 10 a, 10 b, 10 c, 10 d, 10 e ja 10 f §, seuraavasti:
6805:
6806: 10 s. mukainen arvo, kuitenkin niin, että elinkeino-
6807: Perintö- ja Jahjaveron alaiset varat arvoste- tulon verottamisesta annetun lain (360/68)
6808: taan niiden käypään arvoon. 28 §:ssä tarkoitettu v·aihto-omaisuuden han-
6809: Käyväliä arvolla tarkoitetaan, mikäli jäljem- kintamenosta tuloverotuksessa myönnettävä
6810: pänä ei toisin säädetä, varojen todennäköistä enintään 50 prosentin vähennys otetaan aina
6811: luovutushintaa. huomioon 25 prosentin suuruisena.
6812: Perintö- ja lahjaverotuksessa vähennyskel- Elinkeinoon tai maatilatalouteen kuuluvien
6813: poisten vdkojen ja velvoitteiden arvoksi kat- koneiden, kaluston, laitteiden ja muun sellai-
6814: sotaan niiden varallisuusverotuksessa noudatet- sen käyttöomaisuuden arvoksi katsotaan va-
6815: tavien perusteiden mukainen arvo. rallisuusverotuksessa noudatettavien perustei-
6816: den mukainen arvo.
6817: 10 a §. Maatilatalouteen kuuJuvien kotieläinten,
6818: Arvopaperipörssissä noteeratun arvopaperin maataloustuotteiden, siementen, lannoitteiden,
6819: arvoksi katsotaan sillä verovelvollisuuden al- väkirehujen ja muiden sellaisten tarvikkeiden
6820: kaessa ollut pörssissä noteeratun pörssikurssin arvoksi katsotaan 75 prosenttia niiden toden-
6821: mukainen arvo. näköisestä luovutushinnasta tai jos siitä ei ole
6822: Asunto-osakeyhtiön osa'kkeiden ja asunto- esitetty selvitystä, 75 prosenttia näiden varal-
6823: osuuskunnan osuuksien sekä muiden kuin edel- Lisuusverotusta varten vahvistettujen perustei-
6824: lä 1 momentissa tarkoitettujen arvopapereiden den mukaisesta arvosta.
6825: arvoksi katsotaan varallisuusverotuksessa nou-
6826: datettavien perusteiden mukainen arvo. 10 e §.
6827: Jos elinkeinon tai kiilllteistön edellä erik-
6828: 10b §. seen määriteltyj.en osien yhteenlaskettu arvo
6829: Maatalousmaan, metsän, rakennuspaikan sekä ylittää täUaisen varallisuuden todennäköisen
6830: maatilaan kuuluvan muun maan kuin maata- luovutushinnan, katsotaan arvoksi todennäköi-
6831: lous- ja metsämaan arvoksi sekä näihin aluei- nen luovutushinta.
6832: siin sisältyväksi lisäarvoksi katsotaan varalli-
6833: suusverotuksessa noudatettavien perusteiden 10f §.
6834: mukainen arvo, kuitenkin niin, että maatalous- Edellä 10 a, 10 b, 10 c ja 10 d § :ssä maini-
6835: maan arvo kerrotaan luvulla kolme. tuilla varallisuusverotuksessa noudatettavilla
6836: Maatalousrakennuksen sekä maatilalla olevan perusteilla tarkoitetaan verovelvollisuuden al-
6837: rakennelman ja asuinrakennuksen arvoksi kat- kamista edeltäneeltä vuodelta toimitettavassa
6838: sotaan varallisuusverotuksessa noudatettavien varailisuusverotuksessa noudatettavia perus-
6839: perus•teiden mukainen arvo. teita.
6840:
6841: 10 c §. 63 b §.
6842: Muun kiinteistön kuin maatilan arvoksi kat- Maatilatalouden tai muun elinkeinon suku-
6843: sotaan varallisuusverotuksessa noudatettavien polvenvaihdoksen turvaamiseksi myönnetään
6844: perusteiden mukainen arvo. perintö- ja lahjaveron suorittamiseen piten-
6845: netty maksuaika jäljempänä säädetyin edelly-
6846: 10 d §. tyksin. Pitennetyn maksuajan myöntää perintö-
6847: Vaihto-omaisuuden arvoksi katsotaan varalli- verolautakunta verovelvollisen ennen verotuk-
6848: suusverotuksessa noudatettavien perusteiden sen toimittamista tekemästä hakemuksesta.
6849: 17 0879005055
6850: 130 Lakialoite n:o 78
6851:
6852: Sukupolvenvaihdos on kysymykses·sä silloin, koko hänelle määrätyn perintö- ja lahjaveron
6853: kun veronalaiseen perintöön tai lahjaan sisäl- määrästä on vähintään 10 000 markkaa, kan-
6854: tyy maatila, muu yritys tai tählaisen sellainen netaan tämä osa perintö- tai lahjaveros~a yhtä
6855: osa, että siitä aiheutuva perintö- tai lahjavero suurina, vähintään 5 000 markan suuruisina
6856: on omiaan vaaraotamaan kysymyksessä olevan vuotuiserinä enintään viiden vuoden aikana sen
6857: maatilan tai muun yrityksen toiminnan jatku- mukaan kuin valtiovarainministeriö tarkemmin
6858: vuuden elinkelpoisena yksikkönä, ja kun näin määrää.
6859: saaduilla varoilla jatketaan maatilataloutta tai Jos verovelvollinen luovuttaa suikupolven-
6860: muuta yritystoimintaa välittömästi saannon jäl- vaihdoksessa saamansa maatilan, muun yrityk-
6861: keen. sen tai pääasiallisen osan siitä, perintövero-
6862: Jos verovelvollisen saanto täyttää edellä mai- lautakunta määrää kaikki vielä tällöin maksa-
6863: nitut edellytykset ja jos hänelle sukupolven- matta olevat maksuerät kannettaviksi seuraa-
6864: vaihdoksen johdosta määrätty suhteellinen osa van kantoerän yhteydessä.
6865:
6866:
6867: Helsingissä 20 päivänä huht~kuuta 1979.
6868:
6869: Mikko Kaarna Hannele Pokka C>rvokki Kangas
6870: Matti Ruokola Marjatta Väänänen Väinö Raudaskoski
6871: Kalevi Mattila Veikko Pihlajamäki Kauko Juhantalo
6872: Pentti Poutaneo Paavo Vesterinen Katri-Helena Eskelinen
6873: Juhani Saukkonen Lauri Palmunen Lea Sutinen
6874: Mauno Manninen Markku Kauppinen Toivo Yläjärvi
6875: Mikko Pesälä Hannu Tenhiälä Petter Savola
6876: Mauri Pekkarinen Mikko Jokela Matti Maijala
6877: Alvar Saukko Lasse Äikäs Heimo Linna
6878: Esko Pekonen Einari Nieminen
6879: 1979 vp. 131
6880:
6881: Lakialoite n:o 79.
6882:
6883:
6884: Kauppi ym.: Ehdotus laiksi elinkeinotulon verottamisesta anne-
6885: tun lain 46 §:n muuttamisesta.
6886:
6887: E d u s k u n n a 11 e.
6888:
6889: Korkea verokanta ja yritysten korkea vel- vuonna 1971. Työvaltaisten yritysten oman
6890: kaantumisaste ovat alentaneet yritysten riskin- pääoman määrää on pyrittävä lisäämään. Vä-
6891: ottokykyä. Elinkeinoverolaki rakenteellaan suo- himmäistavoitteeksi on otettava pohjoismainen
6892: sii vieraalla pääomalla tapahtuvia investointeja. taso. Täten yritysten riskinkantokykyä voidaan
6893: Velkaantunut yritys on helposti haavoittuva. parantaa ja työllisyyden ylläpito on turvatum-
6894: Markkinatilanteessa tapahtuvat heilahdukset paa myös taloudellisesti vaikeina aikoina.
6895: ylittävät helposti yrityksen kantokyvyn. Matala- Pienet ja keskisuuret työvaltaiset yritykset
6896: suhdanteille on ominaista, että työvaltaiset yri- kantavat päävastuun työllisyyden ylläpitämises-
6897: tykset laajassa mitassa joutuvat keskeyttämään tä. Tehty ehdotus helpottaisi niiden toimintaa
6898: toimintansa tai toimimaan lyhennetyin työvii- kausivaihtelun ja talouskierron epätasaisuuksien
6899: koin. Tilanne on omiaan lisäämään työntekijöi- aiheuttamissa vaikeuksissa ja turvaisi siten työl-
6900: den turvattomuutta ja taloudellisia vaikeuksia. lisyyden ylläpitämistä myös taloudellisesti vai-
6901: Perussyy työvaltaisten yritysten kausivaihte- keina aikoina. Vastapainoksi valtiontalouden
6902: lussa kohtaamiin vaikeuksiin on talouskierron mahdollisesti menettämille verotoloille työlli-
6903: epätasaisuus itsessään. Omien pääomien puute syyden hoitoon tarvittavat kustannukset piene-
6904: vain kärjistää tilannetta. Työvaltaisten yritysten nisivät ja samaan suuntaan vaikuttaisi myös ta-
6905: omien pääomien määrä ei juuri ylitä 20 % ko- loudellisesti kannattamattomien koneinvestoin-
6906: konaispääomasta. Oman pääoman osuus yrityk- tien välttäminen.
6907: sen koko pääomasta oli OECD:n rahoitustilas- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
6908: ton mukaan vuonna 1972 Tanskassa 37,8 %,
6909: Englannissa 47,6 %, Ranskassa 33,2% ja että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6910: Ruotsissa 35,3 %. Länsi-Saksassa se oli 37,2% lakiehdotuksen:
6911:
6912: Laki
6913: elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 46 § :n muuttamisesta.
6914: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 24 päivänä kesäkuuta 1968 elinkeinotulon ve-
6915: rottamisesta annetun lain (360/68) 46 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 3
6916: päivänä marraskuuta 1978 annetussa laissa (821/78), uusi näin kuuluva 3 momentti:
6917:
6918: 46 §. rausta tulosvaikutteisesti jo ennen toimintansa
6919: lopettamista. Verovelvollisen sitä vaatiessa toi-
6920: Verovelvollinen, joka harjoittaa työvaltaista mintavaraus saadaan tulouttaa yhtä suurina eri-
6921: liike- tai ammattitoimintaa, saa voitosta ennen nä verovuoden ja kolmen sitä seuraavan tai sitä
6922: veroja tehdä enintään 20 % suuruisen toiminta- edeltävän verovuoden veronalaiseksi tuloksi.
6923: varaussiirron. Toimintavarauksen kokonaismää- Toimintavaraus ei purkaudu yritysmuotoa muu-
6924: rää ei saa lisätä siltä osin kuin se ylittää 50 % tettaessa eikä· omistajanvaihdoksen yhteydessä.
6925: tilikaudelle kirjatoista palkoista. Toimintavaraus Tässä momentissa tarkoitettu työvaltaisuus ja
6926: purkautuu verovelvollisen lopettaessa toimin- toiminnan laajuus määritellään erikseen asetuk-
6927: tansa, ellei verovelvollinen ole purkanut va- sella.
6928:
6929: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
6930:
6931: Eeva Kauppi Sinikka Karhuvaara Helena Pesola
6932: Juuso Häikiö Tapani Mörttinen Irma Rihtniemi-Koski
6933: Saara Mikkola Sampsa Aaltio Eero Lattula
6934: Toivo T. Pohjala Olavi Nikkilä
6935: 132 1979 vp.
6936:
6937: Lakialoite n:o 80.
6938:
6939:
6940:
6941:
6942: Kauppi ym.: Ehdotus laiksi asuntotulon verottamisesta eräissä
6943: tapauksissa annetun lain muuttamisesta.
6944:
6945: E d u s k u n n a 11 e.
6946: Vuonna 1973 säädetyn asuntotulon verotta- kainen ihflaatio ollut 26,5 % tämän woden
6947: mista koskevan lain (505/73) mukaan asunto- alkuun mennessä, josta seuraa 150 000 markan
6948: tuloa 'ei lasketa, jos oman, vakituisessa käytös- verotusarvon muuttuminen 189 750 markkalln
6949: sä olevan asunnon verotusarvo on 100 000 mk nykyrahassa laskettuna.
6950: tai sen alle. Tämä verotusarvo on heinäkuussa Ottaen huomioon tähänastisen inflaatiokehi-
6951: v. 1975 hyväksytyllä lain muutoksella (526/ tyks-en sekä m2-verotusarvojen vuosittaisen nou-
6952: 75) korotettu 150 000 markkaan, minkä suu- sun olisi oman vakituisessa käytössä olevan
6953: ruinen se edelleenkin on. asunnon asuntotulosta vapaata verotusarvO-
6954: Oman asunnon verotusarvo muodostuu vero- rajaa nostettava 150 000 markasta 200 000
6955: viranomaisten vuosittain vahvistamista asunto- markkaan siten, että tämä arvo vuosittain
6956: osakeyhtiöiden huoneistojen neliömetriä kohti inflaation mukaisesti tarkistetaan.
6957: määräämistä markkamääristä tai omakotikiin- Asuntotulo muusta kuin vakituisesta asun-
6958: teistöjen kohdalla myös veroviranomaisten vuo- nosta jätetään valtionverotuksessa verottamat-
6959: sittain vahvistamista neliömetriarvoista sekä ta siltä osin kuin sen perusteena olevan asun-
6960: erikseen tähän lisättävästä tontin verotus- non verotusarvo ei vuoden 1975 lainmuutoksen
6961: arvosta. jälkeen ylitä 50 000 markkaa. Tämän vapaa-
6962: Viime vuosien aikana veroviranomaisten ajan asunnon tai kesämökin veron määräyty-
6963: määräämät osakehuoneistoj-en m2-verotusatvot misen osalta pätee myös edellä sanottu vero-
6964: ja myös vastaavat omakotitalojen ja tonttien tusarvojen vuosittainen kiristäminen paikka-
6965: m2.arvot ovat vuosittain kohonneet ja paikka- kunnasta riippuen 10-20 % :lla. Näin ollen
6966: kunnasta riippuen 15-20 %. Kun lisäksi ote- useista alunperin "verottamista" mökeistä on
6967: taan huomioon asuntojen vanheneminen ja kun inflaatiokehityksen myötä jouduttu maksamaan
6968: kiinteistön osalta poistoja voidaan vuosittain asuntotulon perusteella veroa, kun verotusar-
6969: tehdä vain 5% puutalon ja 2% kivitalon von määrää ei ole vastaavasti tarkistettu. Tämä
6970: kohdalla, ovat oman asunnon verotusarvot verotusarvoraja olisi mielestämme pikaisesti
6971: useissa tapauksissa silloinkin, kun asuntoa ylei- korotettava 70 000 markkaan.
6972: sesti pidetään kohtuullista eikä mitään ylelli- Edellä sanotun perusteella ehdotallUI'le kun-
6973: syystasoa vastaavana, nousseet yli tuon asunto- nioittaen,
6974: tulosta vapaan 150 000 markan rajan. Vuoden että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6975: 1975 alun jälkeen on tukkuhintaindeksin mu- lakiehdotuksen:
6976:
6977: Laki
6978: asuntotulon verottamisesta eräissä tapauksissa annetun lain nniuttamisesta.
6979:
6980: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6981: muutetaan llsuntotulön verottamisesta eräissä tapauksissa 1.5 päivänä kesäkuuta 1973 anne-
6982: tun lain 1 §:n 2 ja 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat 4 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa
6983: laissa ( 526/75), ja
6984: lisätään lakiin uusi 1 a § seuraavasti:
6985:
6986: 1 §. verottamatta siltä osin kuin sen perusteena ole-
6987: van asunnon verotusarve ei ylitä 300 000
6988: Asuntotulo vakituisesta asunnosta jät<!tään markkaa.
6989: 133
6990:
6991: 1 a §.
6992: Asuntotulo muusta asunnosta kuin vakitui- Asuntotulon määräytymisen rajana oleva
6993: sesta asunnosta jätetään valtionverotuksessa ve- asunnon verotusarvon suuruus säädetään kuta-
6994: rottamatta siltä osin kuin sen perusteena olevan kin vuotta varten ja tarkistetaan samalla vähin-
6995: asunnon verotusarvo ei ylitä 100 000 markkaa. tään rahanarvon muuttumisen mukaisesti.
6996:
6997:
6998: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
6999:
7000: Eeva Kauppi Matti Pelttari
7001: 134 1979 vp.
7002:
7003: Lakialoite n:o 81.
7004:
7005:
7006:
7007:
7008: Kivitie ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 33 §:n
7009: muuttamisesta.
7010:
7011:
7012: E d u s k u n n a II e.
7013:
7014: Lasten päivähoidon kattavuus on tällä het- teisen veronkierron, jossa korkeatuloiset voi-
7015: kellä vajaa puolet ikäluokasta ja sen odotetaan sivat tehdä suuren verovähennyksen maksa-
7016: 1980-luvun puoliväliin mennessä kattavan enin- malla korkeita hoitopalkkioita esim. hoidetta-
7017: tään ~ ikäluokasta. Näin ollen melko suuri van lapsen sukulaiselle. Tämän veronkierto-
7018: osa lapsista tulee jäämään päivähoidon ulko- mahdollisuuden estämiseksi vähennysoikeudelle
7019: puolelle. Kun vireillä olevat suunnitelmat las- tulee asettaa yläraja. Joustavan järjestelmän
7020: ten kotihoidon tuen järjestämisestä eivät kai- mahdollistaa verovähennyksen säätäminen enin-
7021: kissa tapauksissa tule tuomaan ratkaisua päivä- tään samansuuruiseksi kuin valtioneuvoston
7022: hoidon järjestämiseen, olisi niille verovelvolli- kulloinkin vahvistama ohjatun perhepäivähoi-
7023: sille, jotka joutuvat hankkimaan päivähoitopal- don korvaus on.
7024: velukset vapailta markkinoilta, annettava jokin Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
7025: verovähennysoikeus päivähoitokuluista. tavasti,
7026: Päivähoitokulujen täyden verovähennyskel- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7027: poisuuden on nähty mahdollistavan jonkinas- lakiehdotuksen:
7028:
7029:
7030: Laki
7031: tulo- ja varallisuusverolain 33 §:n muuttamisesta.
7032: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
7033: varallisuusverolain 33 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on 25 päivänä heinäkuuta 1975
7034: ja 1 päivänä joulukuuta 1978 annetuissa laeissa ( 608/75 ja 913/78), uusi näin kuuluva
7035: 8 kohta:
7036:
7037: enintään saman suuruisena kuin valtioneuvos-
7038: 33 §. ton kulloinkin vahvistama ohjatun perhepäivä-
7039: V aidonverotuksessa saa verovelvollinen vä- hoidon korvaus on.
7040: hentää lisäksi:
7041:
7042: 8) kunnallisen päivähoitojärjestelmän ulko- Tämä laki tulee voimaan päivänä
7043: puolelle jäävien lasten päivähoitokustannukset kuuta 19
7044:
7045:
7046: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
7047:
7048: Anneli Kivitie Helvi Hyrynkangas
7049: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko 1tälä
7050: 1979 vp. 135
7051:
7052: Lakialoite n:o 82.
7053:
7054:
7055:
7056: Kivitie ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 55 §:n
7057: muuttamisesta.
7058:
7059:
7060: E d u s kun n a 11 e.
7061:
7062: Inflaation tuloverorasitusta lisäävä vaikutus Joskin vuoden 1975 ja viime vuoden osalta
7063: on viime vuosien rajun inflaatiovauhdin joh- tätä kehitystä on pyritty korjaamaan asteikkoi-
7064: dosta tullut yhä kouriintuntuvampana esille. hin ja eräisiin vähennysoikeuksiin tehdyillä
7065: Valtion tuloveron progressiivisesta asteikosta muutoksilla, eivät nämä muutokset kuitenkaan
7066: johtuen nimellisesti suuremmista mutta ostoar- inflaation jatkuessa takaa sitä, etteikö tulovero-
7067: voltaan aikaisemman suuruisista tuloista joudu- rasitus tulisi inflaation avulla edelleen nouse-
7068: taan maksamaan suhteellisesti enemmän veroa maan. Kun ei voida pitää hyväksyttävänä sitä,
7069: kuin aikaisemmin, kun asteikot pysytetään en- että valtiovalta tällä tavoin pyrkii hyötymään
7070: nallaan. Yhä pienemmät tulot ovat tästä kehi- inflaatiosta, ja kun verolainsäädännössäkin olisi
7071: tyksestä johtuen joutuneet ankaran progressii- päästävä pitkäjännitteisyyteen, olisikin verola-
7072: visen verotuksen piiriin. Tämä on tullut selväs- kiin tehtävällä muutoksella huolehdittava, että
7073: ti ilmi yleisten palkankorotusten yhteydessä. verorasitus pysyy reaalisesti sillä tasolla, mistä
7074: Jo keskituloluokissa palkankorotuksesta tai eduskunta on aikoinaan tehnyt päätöksensä, il-
7075: muista lisäansioista menee nykyään veroihin man että asteikkoja vuosittain tarvitsisi tuo-
7076: noin 50 %, kun vastaavien reaalitulojen koh- da eduskuntaan poliittisten kiistojen kohteeksi.
7077: dalla tämä prosenttiluku 1960-luvun alkupucr Tämä voi tapahtua siten, että hallitusta vei-
7078: Ieila oli 30. voitetaan tekemään asteikkoihin ja myös vähen-
7079: Tästä inflaation aikaansaamasta verorasituk- nysoikeuksiin rahan arvon alenemisen vaatimat
7080: sen noususta joutuvat kärsimään kaikki prcr muutokset ja vain siinä tapauksessa, että nii-
7081: gressiivisen asteikon mukaan valtiolle tulove- hin halutaan tämän lisäksi tehdä muita muu-
7082: roa maksavat, joista pääosan muodostavat pal- toksia, ne olisi tuotava hallituksen esityksen
7083: kansaajat. Sensijaan yhteisöt, joiden verokanta muodossa eduskunnan käsiteltäviksi.
7084: on suhteellinen, jäävät näin tapahtuvan vero- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme kun-
7085: rasituksen nousun ulkopuolelle, mikä on siir- nioittaen,
7086: tänyt valtion tuloverorasituksen painopistettä
7087: palkansaajille, ammatinharjoittajille ja niille että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7088: pienyrittäjille, jotka harjoittavat yritystoimintaa lakiehdotuksen:
7089: ilman yhteistyömuotoa. Näin verotukseen tulee
7090: tätä tietä pahoja vääristymiä.
7091:
7092: Laki
7093: tulo- ja varallisuusverolain 55 §:n muuttamisesta.
7094:
7095: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulcr ja
7096: varallisuusverolain ( 1043/74) 55 §:n 3 momentti näin kuuluvaksi:
7097:
7098: 55 §. räiset vähennysoikeudet ja vähennysoikeuksien
7099: ylä- ja alarajat tarkistetaan vuosittain kulutta-
7100: Kultakin vuodeLta toimitettavassa verotuk- jan hintaindeksin mukaisesti sen mukaan kuin
7101: sessa sovellettavat veroasteikot ja markkamää- asetuksella lähemmin säädetään.
7102:
7103: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
7104:
7105: Anneli Kivitie Helvi Hyrynkangas
7106: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko Itälä
7107: 136 1979 vp.
7108:
7109: Lakialoite n:o 83.
7110:
7111:
7112:
7113:
7114: Koivisto ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain 9 a luvun kumoami-
7115: sesta.
7116:
7117:
7118: E d u s k u n n a 11 e.
7119:
7120: Vapaa-ajan J.isääntyessä ~a vapaa-ajan vieton Ratkaisevinta huviveron poistamisen puolesta
7121: ongelmien kasvaessa on kaiikkialla maailmassa on ennen lk&ea se tosiasia, että vapaa-ajan
7122: kiinnitetty vaikavaa huomiota kansalaisten ko- vieton mahdollisuudet ovat huomattavasti
7123: koontumismahdollisuuksiin ja huvituksiin. Mie- muuttuneet. On todettava, että kesäloma on
7124: lenkiintoista on todeta, että nun. kaikissa Poh- yleensä pidentynyt kuukaudeksi. Samoin viikot-
7125: joismaissa - Suomea lukuunottamatta - on tainen vapaa-aika on yhden päivän asemesta
7126: poistettu huvivero. muodostunut kahdeiks1 päiväksi. Näin ollen
7127: Huviverot maassamme ovat eräs jäänne itse- vapaa-ajan määrä on huomattavasti kasvanut
7128: näisyytemme alkuaioilta, jolloin pyrittiin eritte- työssäolevien osalta. Sen lisäksi on muistettava
7129: lemään huvivero eri huveille erilaisiksi. Mm. eläld<eellä olijat sekä nuoriso, joilla on runsaasti
7130: sirikuiksen huvivero oJ.i siihen aikaan 50 pro- vapaa-ailkaa. Myös!kin matkailu - sekä ulko-
7131: senttia. Esim. sellaiset huvittelumuodot kuin mainen että kotimainen - on lisääntynyt sekä
7132: si.tlkus, varietee ja kabaree ovat maassamme sen .myötä kysyntä erilaisista huvittelumahdol-
7133: raskaan huviveron alaisina. Tämä estää mm. lisuuiks1sta. Tämän vuoksi olisi oilkein ja koh-
7134: mainittujen huvittelumuotojen kehittymisen ja tuullista, että yhteiskunta ei verottaisi sellai-
7135: myöskin näiden mahdollisuuksien puuttumisen sesta vapaa-ajan käytöstä mitä on esim. käynti
7136: suuren yleisön !keskuudesta. Näin ollen huvi- sirkuksessa, tivolissa tai tanssiaisissa. Nylkyinen
7137: vero nykyisellään on itse asiassa köyhän kansan huviverokäytäntö paitsi estää se myöskin vai-
7138: vero ainakin sen jälkeen !kun ooppera, teatteri keuttaa edellämainitunlaisten vapaa-ajan villi-
7139: ja konsertit poistettiin huviveron piiristä, mutta teiden kehittämisen ja järjestämisen sekä ny-
7140: sen sijaan sirlkukset, tivolit ja tanssilavoilla selkä kyisellään myös ailkaansaa epäterveitä muotoja
7141: seurojen- ja työväentaloilla pidettävät tanssit lain kiertämiseen. Tämä vudksi huvivero tulisi-
7142: jätettiin huviveron alaisiksi. kin kokonaan poistaa.
7143: Niin ikään on pyritty erittäin ankaraan ve- Edellä olevan perusteella eihdotamme kun-
7144: rotulkseen, jos ravintolassa esitetään ohjelmaa nioittaen,
7145: alkoholin tarjoilun yhteydessä. Eduskunnalle jo
7146: annetun haillitulksen esityksen mukaan on tosin että Eduskunta hyväksyisi se~aawn
7147: tältä osin tarkoitus lieventää verotusta. Osalle lakiehdotuksen:
7148: huveja veroa kuitenkin edelleen jäisi.
7149: Laki;lloit!! n:o 83 137
7150:
7151:
7152:
7153:
7154: Laki
7155: leimaverolain 9 a luvun kumoamisesta.
7156:
7157: Eduskunnan päätöksen mukaisest~ säädetään:
7158: 1 §. kesäkuuta 1977 annetuissa laeissa (27 /59 ja
7159: Täten kumotaan 6 päivänä elokuuta 1943 512/77).
7160: annetun leimaverolain 9 a luku, sellaisena kuin 2 §.
7161: se on 26 päivänä kesäikuuta 1959 ja 23 päivänä Tämä laki tulee voimaan päivänä
7162: kuuta 19
7163:
7164:
7165: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
7166:
7167: Tellervo Koivisto Jermu Laine Pirkko Valtonen
7168: Saara-Maria Paakkinen Jacob Söderman Matti Puhakka
7169: Tarja Halonen Risto Tuominen Pirkko Työläjärvi
7170: Juhani Raudasoja Helge Siren Juhani Surakka
7171: Aimo Ajo Lea Savolainen Mikko Elo
7172: Pentti Lahti-Nuuttila Eino Grönholm Lasse Lehtinen
7173: Matti Ahde Sinikka Luja-Penttilä Jorma Rantala
7174: Arvo Salo Pirjo Ala-Kapee Mikko Rönnholm
7175: Erkki Liikanen Matti Luttinen
7176:
7177:
7178:
7179:
7180: 18 087900.5055
7181: 138 1979 vp.
7182:
7183: Lakialoite n:o 84.
7184:
7185:
7186:
7187:
7188: Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi Pohjois-Suomen vapauttamisesta
7189: 10 vuodeksi valtionveroista.
7190:
7191:
7192: E d u s k u n n a 11 e.
7193:
7194: Koko 1960-luvun ja 1970-luvun alkupuolen miseksi Pohjois-Suomesta sekä Pohjois-Suomen
7195: ajan hallitusten toimenpiteet Pohjois-Suomen nostamiseksi taloudellisesti Etelä-Suomen ta-
7196: nostamiseksi tasa-arvoiseen asemaan Etelä-Suo- solle on radikaali veropolitiikka eli valtionve-
7197: men kanssa ovat näivettyneet pelkiksi lupauk- rojen poistaminen Pohjois-Suomessa eläviltä ja
7198: siksi ja näpertelyksi. Tänä aikana Pohjois- toimiviita yksityisiltä tulonsaajilta ja yrityk-
7199: Suomi on ollut pahinta työttömyys- ja maasta- siltä. Valtion verot olisi poistettava riittävän
7200: muuttoaluetta, sen metsien kantohinta on ollut pitkäksi ajaksi eli ainakin kymmeneksi vuo-
7201: järjettömän alhainen ja sen energiaa on riis- deksi. Sen jälkeen tilannetta olisi tarkasteltava
7202: tetty Etelä-Suomen hyväksi. Samana aikana uudelleen ja ryhdyttävä valtion verotuksen
7203: naapurimme Neuvostoliitto ja Ruotsi ovat nos- palauttamiseen asteittain kuitenkin siten, että
7204: taneet pohjoisimmat alueensa taloudelliseen hy- Pohjois-Suomi taloudellisilta edellytyksiltään
7205: vinvointiin, jopa kukoistukseen. Tähän ovat säilyy Etelä-Suomen tasalla.
7206: naapurimme käyttäneet tehokasta palkka- ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7207: veropolitiikkaa. nioittavasti,
7208: Myös Suomen on radikaalisti ryhdyttävä toi-
7209: miin Pohjois-Suomen kehittämiseksi sen omista että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7210: lähtökohdista käsin sekä tehokkaan veropolitii- lakiehdotuksen:
7211: kan avulla. Paras lääke työttömyyden poista-
7212:
7213:
7214: Laki
7215: Pohjois-Suomen vapauttamisesta 10 vuodeksi valtionveroista.
7216:
7217: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7218:
7219: 1 §. Oulun ja Lapin läänin aluetta sekä asetuksella
7220: Pohjois-Suomen saattamiseksi taloudellisesti määrättäviä alueita Itä-Suomessa.
7221: tasa-arvoiseen asemaan Etelä-Suomen kanssa
7222: Pohjois-Suomessa eläviltä ja toimiviita yksityi- 3 §.
7223: siltä tulonsaajilta ja yrityksiltä poistetaan kaik- Tarkempia määräyksiä tämän lain täytäntöön-
7224: ki valtionverot 10 vuodeksi tämän lain voi- panosta annetaan asetuksella.
7225: maantulosta lukien.
7226: 4 §.
7227: 2 §. Tämä laki tulee voimaan päivänä
7228: Pohjois-Suomella tarkoitetaan tässä laissa kuuta 19
7229:
7230: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1979.
7231:
7232: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Eino Poutiainen
7233: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Urpo Leppänen
7234: Anssi Joutsenlahti
7235: 1979 vp. 139
7236:
7237: Lakialoite n:o 85.
7238:
7239:
7240:
7241:
7242: Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi elokuvaverolain 2 §:n muutta-
7243: misesta.
7244:
7245:
7246: E d u s k u n n a 11 e.
7247:
7248: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen taa. Jotta epäsiveellisten elokuvien esittäminen
7249: laiksi elokuvaverolain muuttamisesta (HE n:o saataisiin vähenemään ja Suomeen tuotettavien
7250: 146/1976 vp.). Tässä uudessa lakiehdotuksessa huonojen ja taiteellisesti ala-arvoisten elokuvien
7251: hallitus hämmästyttävästi esittää huonojen ja määrä pienenemään, on noiden elokuvien veroa
7252: ala-arvoisten sekä epäsiveellisten elokuvien ve- nimenomaisesti nostettava ja siten tehtävä tilaa
7253: roa aleunettavaksi nykyisestä 30 prosentista 25 esim. kotimaisille hyville nuorisoelokuville.
7254: prosenttiin. Ehkä tämä antaa oikean kuvan ny- Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti
7255: kyisen keskustalais-liberaalis-ruotsalaisen vä- ehdotamme,
7256: hemmistöhallituksen makutottumuksista ja kult-
7257: tuuritasosta ja luontumuksista muutenkin, mut- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7258: ta ryhdikkään Suomen kansan enemmistön tah- lakiehdotuksen:
7259: toa tällainen elokuvaveron pornolinja ei vas-
7260:
7261:
7262: Laki
7263: elokuvaverolain 2 § :n muuttamisesta.
7264:
7265: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä kesäkuuta 1964 annetun elokuva-
7266: verolain (366/64) 2 § näin kuuluvaksi:
7267:
7268: 2 §. tään huono tai: taiteelliselta tahi siveelliseltä
7269: Vero on 5 prosenttia pääsymaksusta, kuiten- laadultaan heikko, vero on 35 prosenttia.
7270: kin niin, että jos esitettävä elokuva on sisällöl-
7271:
7272:
7273: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
7274:
7275: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
7276: Veikko Vennamo Eino Poutiainen
7277: 140 l979 vp.
7278:
7279: Lakialoite n:o 86.
7280:
7281:
7282:
7283:
7284: KQttesaltni ym.: Ehdotus laiksi kohtuuttamaila valtionverotuk-
7285: sella kootun valtion om~suuden palauttamisesta kansalle.
7286:
7287:
7288: E d u s k u n n a 11 e.
7289: Sorsa-Virolaisen ja Liin8Ulaa-Ihamuotilan ran~nen nylkeminen verotuksella on valtava
7290: hallitqksen aikana kansaan kohdistunut vero- vääryys, joka on lopetettava. Kansaltl!. riistetyt
7291: riisto on kiihtymistään kiihtynyt. Hallitus on kohtuuttomat valtion verotulot on palautettava
7292: toimin\lt kansan köyhdyttämiseksi ja valtion ri- takaisin kansalle. On muistettava, että verot
7293: kastuttamiseksi, Vuosittain veroja on koottu ovat vain kansalaisten yhteisten välttämättö-
7294: valtion ka:;SI!.f!n yli tarpeen ainakin 1 000 mil- mien asioiden hoitoa varten eivätkä valtion
7295: joonaf! markkaa. Inflaatio ja kuluttajahintojen rikastqttamista varten. Siispä silloin kun val-
7296: nousu ovat pitäneet huolen siitä, että kansam· tion tqottava omaisuus kasvaa selvästi sen
7297: me valtaosan reaaliansiot ovat kymmenen vii- vuoksi, että kansalta on kerätty veroja yli to-
7298: meisen vuoden ajan pysyneet ennallaan tai alen- dellisen tarpeen vain valtion rikastuttamiseksi,
7299: tuneet huolimatta nimellispalkkojen 2-3-ker- on ylimääräinen osa palautettava takaisin kan-
7300: taisesta noususta vastaavana kymmenvuotisjak- salle.
7301: sona. Valtion riisto-osuus verotuksessa on syn- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7302: tynyt erityisesti siksi, että veroasteikot eivät ole nioittavasti,
7303: seuranneet rahan arvon eivätkä elinkustannus-
7304: ten muutoksia. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7305: Valtion kohtuuton veroriisto ja kansan suo- lakiehdotuksen:
7306:
7307:
7308: Laki
7309: kohtputtomalla valtionve~;otuksella kootun valtion omaisuuden palauttamisesta kansalle.
7310: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7311:
7312: 1 §. 2 §.
7313: Kansalaisiin kohdistuvan kohtuuttoman ve- Tarkempi!!. määr~yksiä liikaa kerättyj~n varo-
7314: roriiston ja toisaalta valtion tuottavan reaali- jen palauttamisesta pienituloisille annetaan ase-
7315: omaisuuden tarpeettoman kartuttamisen estämi- tuksella.
7316: seksi palautetaän joka vuosi kansalle takaisin ~ §.
7317: se määrä verovaroja, joka on koottu verotuk- Tämä laki tulee voimaan päivänä
7318: sella selvästi yli tarpeen. kuuta 19
7319:
7320:
7321: Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1979.
7322:
7323: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Eino Poutiainen
7324: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Urpo Leppänen
7325: Anssi Joutsenlahti
7326: 1979 vp. 141
7327:
7328: Lakialoite n:o 87.
7329:
7330:
7331:
7332:
7333: Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi maamme pohtoturvevarojen käy-
7334: tön lisäämisestä ja edistämisestä.
7335:
7336:
7337: E d u s k u n n a 11 e.
7338:
7339: Suomen Maaseudun Puolue on jo lähes 20 Mutta tehdyistä kansanrintamahallitusten vir-
7340: vuotta kiinnittänyt valtiovallan huomiota maam- heistä ja laiminlyönneistä olisi jo vihdoin otet-
7341: me runsaiden pohtoturvevarojen hyväksikäyt- tava oppia ja ryhdyttävä tositoimiin maamme
7342: töön. SMP on tässä yhteydessä vedonnut sekä runsaiden pohtoturvevarojen hyväksikäytön te-
7343: maaseudun työllistämiseen että mahdolliseen hostamiseksi laajamittaisesti. Tätä varten on
7344: polttoaineiden kriisitilanteeseen. Nyt koko valtion varoin ryhdyttävä lakisääteisesti tuke-
7345: maailma on joutunut yllättävän fossiilisten maan polttoturpeennostoyritysten toimintaa ja
7346: polttoaineiden niukkuuden ja rajallisuuden edistettävä uusien yritysten perustamista eri
7347: kanssa vastakkain sekä myös suurten hinnanko- puolille maatamme. Samoin on taloudellisesti
7348: rotusten eteen. Jos Suomessa olisi SMP:n lin- avustuksin ja lainoin tuettava uusia rakennet-
7349: jan mukaisesti jo normaalioloissa haluttu ryhtyä tavia pohtoturvetta käyttäviä lämpövoimaloita.
7350: tehokkaisiin toimiin omien soittemme sisältä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7351: mien pohtoturvevarojen hyväksikäyttämiseen, nioittavasti,
7352: olisimme voineet kohdata Eurooppaa uhkaavan
7353: energiapulan paljon rauhallisemmin kuin on ta- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7354: pahtunut. lakiehdotuksen:
7355:
7356:
7357: Laki
7358: maamme pohtoturvevarojen käytön lisäämisestä ja edistämisestä.
7359:
7360: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7361:
7362: 1 §. valtionlainaa 3 % :n vuotuiskorolla niin ikään
7363: Valtakunnan energiahuollon turvaamiseksi 3Ö % rakentamiskustannuksista.
7364: niin rauhan kuin kriisienkin aikana maamme
7365: soiden laajat pohtoturvevarat otetaan tehok· 3 §.
7366: kaasti käyttöön. Tätä varten kaikille yksityisille Todellista tarvetta varten varattavat maata-
7367: pöhtoturpeennostoyrityksille annetaan .30 % :n rahat tämän lain toteuttamiseksi osoitetaan
7368: veronhuojennus sekä valtion että kunnan ve- kunkin vuoden valtion tulo- ja menoarviossa.
7369: roista 30 vuoden ajaksi tämän lain voimaan-
7370: tulosta lukien. 4 §.
7371: Tarkempia määräyksiä tämän lain täytäntöön-
7372: 2 §. panosta annetaan asetuksella.
7373: Kotimaista pohtoturvetta raaka-aineena käyt-
7374: täville uusille lämpövoimalaitoksille annetaan 5 §.
7375: niiden rakentamiskustannuksista valtion avus• Tämä laki tulee voimaan päivänä
7376: tusta 30 % sekä halpakorkoista pitkäaikaista kuuta 19
7377:
7378: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1979.
7379:
7380: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Veikko Vennamo
7381: Pekka Vennamo Eino Poutiainen Urho Pohto
7382: Anssi Joutsenlahti
7383: 142 1979 vp.
7384:
7385: Lakialoite n:o 88.
7386:
7387:
7388:
7389:
7390: Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi valtion tietokonekeskuksesta an-
7391: netun lain 1 §:n muuttamisesta.
7392:
7393:
7394: E d u s k u n n a 11 e.
7395:
7396: Valtion tietokonekeskus on ensisijaisesti val- arvioiden tulo- ja menoarviossa on 200 miljoo-
7397: tionhallinnon automaattiseen tietojenkäsittelyyn naa markkaa ATK-menoihin. Kun lisäksi otetaan
7398: liittyvien tehtävien suorittamista varten perus- huomioon ne erittäin suuret rahamäärät, jotka
7399: tettu palvelukeskus, joka on muodostettu val- menevät välilliseen henkilökunnan palkkauk-
7400: tion liikelaitokseksi. Valtion tietokonekeskus seen, tietojenkäsittely Suomen maassa on suh-
7401: (VTKK) on perustettu vuonna 1964. ATK- teettoman kallista verrattuna muihin Itä- tai
7402: toiminta on viime vuosina ratkaisevasti paisu- Länsi-Euroopan maihin. Se erittäin suuri raha-
7403: nut kohtuuttomasti eri virastoissa ja laitoksissa määrä, joka menee pelkästään tietojenkäsittely-
7404: ja yleensä valtion elimissä. koneiden laitteiden hankintaan, ylläpitämiseen
7405: Kehitys ei kuitenkaan ole ollut suoraviivais- sekä henkilökunnan palkkaukseen, on sitä suu-
7406: ta, tarkoituksenmukaista eikä taloudellista. Eri ruusluokkaa, että siinä on todella huolen aihet-
7407: virastojen ja hallinnonhaarojen kohdalla on ta- ta. Jo pelkästään tietojenkäsittelyyn nykyisen
7408: pahtunut ATK-toiminnassa päällekkäisorganisaa- ohjelman puitteissa menee useampia kymmeniä
7409: tiota, eikä ohjausta ja valvontaa ole suoritettu promilleja valtion koko talousarviosta. Se tar-
7410: tehokkaasti. On hankittu erilaisia laitteita, joita koittaa sitä, että tietojenkäsittelyyn kuluu
7411: on ollut vaikea sovelluttaa keskenään, minkä useampia satoja miljoonia markkoja. Parkinso-
7412: lisäksi ohjelmoinnissa on tapahtunut erittäin nin laki on tietojenkäsittelyn kohdallakin teh-
7413: suuria vaikeuksia ja suoranaisia virheitä. Tieto- nyt tehtävänsä monessa kohdassa. Tutkitaan
7414: koneiden tarkoituksenmukainen hankinta, koti- asiaa, joka jo on itsestään selvä, sen tutkimuk-
7415: maisten laitteiden käytön lisääminen, yhtenäis- sen päälle tutkitaan samaa asiaa yhä edelleen.
7416: ten menetelmien toteuttaminen, etäiskäytön ke- Edellä esitetyn vuoksi onkin tärkeää, että
7417: hittäminen, ATK-laitteistojen, ohjelmistojen ja 1 §:n 2 momenttiin tehdään lisäys, joka tarkoit-
7418: tiedostojen yhteiskäytön tehostaminen sekä taa sitä, että suunnittelussa ja siihen liittyvissä
7419: yleistettyjen järjestelmien aikaansaaminen olisi tehtävissä noudatetaan erittäin suurta säästäväi-
7420: luonnollisesti pitänyt tulla entistä tärkeämmäk- syyttä ja taloudellisuutta. Lisäksi lain ensimmäi-
7421: si. Tämä kuitenkin on kokonaisuudessaan jäänyt seen pykälään pitää ottaa uusi kolmas momentti,
7422: jo tässä vaiheessa hoitamatta. Hoitamatta on jossa tehdään selväksi, että tietokonekeskus voi
7423: jäänyt myös ATK-toiminnan suunnittelu ja seu- suunnitella ja suorittaa automaattiseen tietojen-
7424: rantajärjestelmien toiminnan taloudellisuuden ja käsittelyyn liittyviä tehtäviä vain silloin, mikäli
7425: tehokkuuden valvonta, sekä yhteinen kokoami- valtion tietokonekeskus on kilpailukykyinen yk-
7426: nen eli koordinointi ja tutkimus-, koulutus- ja sityisten tietokonekeskuksien kanssa. Vain näin
7427: tiedotustoiminta. · menetellen saadaan valtion tietojenkäsittelyyn
7428: Laki valtion tietokonekeskuksesta annetun liittyvät tehtävät ja valtion tietokonekeskus
7429: lain 1 §:n muuttamisesta oli paikalleen osuva ajanmukaiselle tasolle ja kilpailukykyiseksi mui-
7430: muuten, mutta varsinaisista taloudellisista sääs- den yksityisten tietokonekeskuksien kanssa.
7431: töistä siinä ei ole puhuttu yhtään mitään. Kun Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
7432: katselee valtion tulo- ja menoarviota vuodelle nioittavasti,
7433: 1975, voi tyrmistyneenä todeta sen erittäin
7434: suuren rahasumman, jonka varsinaisesti tieto- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7435: konepalvelu tulee viemään verovaroja. Varovasti lakiehdotuksen:
7436: Lakialoite n:o 88 143
7437:
7438:
7439:
7440: Laki
7441: valtion tietokonekeskuksesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta.
7442:
7443: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion tietokonekeskuksesta 30 päivänä huhti-
7444: kuuta 1964 annetun lain 1 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 7 päivänä maaliskuuta
7445: 1975 annetussa laissa (174/75), näin kuuluvaksi:
7446:
7447: 1 §. seen tietojenkäsittelyyn liittyviä tehtäviä. Tie-
7448: tokonekeskus voi suunnitella ja suorittaa auto-
7449: Tietokonekeskuksen tehtävänä on, sen mu- maattiseen tietojenikäsittelyyn liittyviä tehtäviä
7450: kaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään, val- vain, mikäli niillä voidaan alentaa kustannuksia
7451: tion virastojen ja laitosten tarvetta varten erit- sekä että ne ovat kilpailukykyisiä muiden yksi-
7452: täin suurta säästäväisyyttä ja taloudellisuutta tyisten tietokonekeskuksien palveluksien kanssa.
7453: noudattaen suunnitella ja suorittaa automaatti-
7454:
7455:
7456: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
7457:
7458: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
7459: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Eino Poutiainen
7460: Veikko Vennamo
7461: 144 1979 vp.
7462:
7463: Lakialoite n:o 89.
7464:
7465:
7466:
7467:
7468: Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 37 §:n
7469: muuttamisesta.
7470:
7471:
7472: E d u s k u n n a 11 e.
7473:
7474: Tulo- ja varallisuusverolain 37 §:n mukaan tään. Kaikkihan ovat luvanneet verohelpotuk-
7475: verovelvollinen ;saa kunnallisverotuksessa perus- sia pienituloisille, muua verohelpotukset on
7476: vähennyksenä vähentää, mikäli hänen kokonais- kui,tenkin annettu suur1tuloisille ja rikkaille.
7477: tulonsa eivät muiden verovähennysten jälkeen Kunnallisverohan on suhteellisesti kaikkein
7478: ylitä 2 300 markkaa, kyseisen summan tulois- epäoikeudenmukaisin, koska se kohdistuu jo
7479: taan. aivan pienituloisiin veronmaksajiin, kuten pie-
7480: Kyseinen 2 300 mankan perusvähennys on nen työeläkkeen varassa eläviin eläkeläisiin ja
7481: inflaation vuoksi menettänyt vuosi vuodelta jopa opiskelijoihin. Pienituloisiin kohdistuvaa
7482: sitä vähäisrtäkin merkitystä, joka sillä on ollut raskasta kunnallisveroa voidaan keventää ko-
7483: kaikkein pienituloisimpien verotaakan keventä- rottamalla perusvähennyksen enimmäismäärä
7484: mis,eksi. Mikäli perusvähennys aiotaan saattaa ainakin tahan arvoa ja hintojen nousua vas-
7485: vastaamaan sitä tasoa ja merkitystä, mikä sillä taavalle tasolle.
7486: dli 1960-luvun puolivälissä, perusvähennys tulee Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
7487: korottaa 7 000 markkaan vuodessa.
7488: On suorastaan käsittämätöntä, että perusvä- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7489: hennys, josta eivät pääse osalliseksi suurituloi- lakiehdotuksen:
7490: set, on menettänyt suurimman osan merkitys-
7491:
7492:
7493:
7494: Laki
7495: tulo- ja varallisuusverolain 37 §:n muuttamisesta.
7496: Eduskunnan päätöksen muka<isesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 197 4 annetun tulo- ja
7497: varallisuusverolain 3 7 §, sellaisena kuin se on 25 päivänä marraskuuta 1977 annetussa laissa
7498: ( 848/77), näin kuuluvaksi:
7499:
7500: 37 §. notun tulon määrä, 'tai jos tulo on 7 000 mark-
7501: Jos koko verovuoden Suomessa asuneen hen- kaa suurempi, 7 000 markkaa vähennettynä
7502: kilön tulo edellä mainittujen vähennysten jäl- yhdellä prosentilla jokaisesta täydestä 70 mar-
7503: keen ei ole 7 000 markan määrää suurempi, kan määrästä, jolla tulo ylittää 7 000 markan
7504: on siitä kunnallisverotuksessa vähennettävä sa- määrän (perusvähennys).
7505:
7506:
7507: Helsing1ssä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
7508:
7509: Mikko Kuoppa Seppo Toiviainen Irma Rosnell
7510: Marjatta Mattsson P. Puhakka Ensio Laine
7511: E.-J. Tennilä Sten Söderström M.-L. Salminen
7512: 1979 vp. 145
7513:
7514: Lakialoite n:o 90.
7515:
7516:
7517:
7518:
7519: Lahti-Nuuttila ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain
7520: 37 §:n muuttamisesta.
7521:
7522:
7523: E d u s k u n n a 11 e.
7524:
7525: Tulo- ja varallisuusverolakia vuonna 1974 keluaan rahoittaakseen tekevät kesätöitä ja li-
7526: säädettäessä päätettiin kunnallisverotuksessa säksi monet muut pienituloisten kansalaisten
7527: tehtävän perusvähennyksen täysimääräiseksi ryhmät.
7528: määräksi 2 000 markkaa ja vähennys päättyi Koska rahanarvo on lain voimassa ollessa
7529: 4 000 markan tulon määrässä. Myöhemmin pe- huomattavasti alentunut ja koska yleensä muus-
7530: rusvähennykseen tehtiin vähäinen korotus, mut- sakin verolainsäädännössä on täs.tä syystä kor-
7531: ta tälläkään hetkellä perusvähennys ei vastaa jattu laissa olevia markkamääriä, tulisi näin
7532: tapahtunutta rahanarvon alenemista. menetellä myös perusvähennyksen osalta. Tä-
7533: Valtion tuloverotuksessa suoritetut asteikko- män vuoksi esitämmekin tulo- ja varallisuus-
7534: muutokset dvät ole kohtaantuneet viime vuo- verolain 37 §:n muutosta siten, että perus-
7535: sina markkamääräisinä tuloveroalennuksina juu- vähennys korotettaisiin 5 000 markkaan ja että
7536: ri lainkaan pienituloisiin kansalaisiin, koska he se alenevan asteikon mukaan päättyisi 10 000
7537: ovat pääasiallises.ti vain kunnallisen tulovero- markan määräs·sä.
7538: tuksen alaisia. Edellä lausutun perusteella ehdotamme kun-
7539: Pienituloisia kansalaisia ovat erityisesti ne nio1ttaen,
7540: eläkkeens.aajat, jotka saavat pieniä työeläkkeitä
7541: ja maksavat niistä veroa. Heihin voi rinnastaa että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7542: myös monet opiskelijat, jotka osan vuotta opis- lakiehdotuksen:
7543:
7544:
7545: Laki
7546: tulo- ja varallisuusverolain 37 §:n muuttamisesta.
7547:
7548: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 197 4 annetun tulo- ja
7549: varallisuusverolain 37 §, sellaisena kuin se on 25 päivänä marraskuuta 1977 annetussa
7550: laissa (848/77), näin kuuluvaksi:
7551:
7552: 37 §. yhdellä prosentilla jokaisesta täydestä 50 mar-
7553: Jos koko verovuoden Suomessa asuneen hen- kan määrästä, jolla tulo ylittää 5 000 markan
7554: ldlön tulo edellä mainittujen vähennysten jäl- määrän (perusvähennys).
7555: keen ei ole 5 000 markan määrää suurempi,
7556: on •siitä kunnallisverotuksessa vähennettävä sa- Tätä lakia sovelletaan ensimma1sen kerran
7557: notun tulon määrä, tai jos tulo on 5 000 mark- verovuodelta 19 toimitettavassa verotuk-
7558: kaa suurempi, 5 000 markkaa vähennettynä sessa.
7559:
7560: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
7561:
7562: Pentti Lahti-Nuuttila Salme Myyryläinen Sinikka Luja-Penttilä
7563: Saara-Maria Paakkinen Tuhani Surakka Pirjo Ala-Kapee
7564: Eino Grönholm Helge Siren Matti Luttinen
7565: Aimo Ajo Tellervo Koivisto Jorma Rantala
7566: 19 0879005055
7567: 146 1979 vp.
7568:
7569: Lakialoite n:o 91.
7570:
7571:
7572:
7573:
7574: E. Laine ym.: Ehdotus laiksi eräistä väliaikaisista poikkeussään-
7575: nöksistä verolakeihin.
7576:
7577:
7578: E d u s ku 11 n a 11 e.
7579:
7580: Asumiskustannukset ovat maassamme muo- rotuksessa. Hallitus ei kuitenkaan ole antanut
7581: dostuneet kohtuuttoman korkeiksi. Kustannus- sitä koskevaa esitystä ja eduskunta on hylännyt
7582: tason nousu, korkorasituksen kasvu, tonttikei- kansandemokraattisen eduskuntaryhmän taholta
7583: nottelun jatkuminen ja suurten rakennusfirmo- tehdyt ehdotukset vuokrakulujen vähennysoi-
7584: jen voittojen lisääminen tulevat merkitsemään keuden sallimisesta siltä osin kuin vuokra
7585: asumiskustannusten jatkuvaa kohoamista. Vuok- ylittää 10 % verovelvollisen tai yhteisverotetta-
7586: ratason korkeus on esteenä asumistason para- vien aviopuolisoiden veronalaisen tulon erotuk-
7587: nemiselle. Erityisesti vähävaraiset kansalaiset, sesta. Vähennysoikeuden salliminen vuokra-
7588: vanhukset, nuoret avioparit, yksinään asuvat ja kulujen osalta on perusteltua mm. siksi että
7589: opiskelijat sekä muut pienituloiset kansalaiset eduskunta on päättänyt oman asunnon vero-
7590: joutuvat asumaan ahtaasti ja varsin usein muka- tuksen poistamisesta.
7591: vuuksia vailla olevissa asunnoissa. Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
7592: Edellä kerrotuista syistä johtuen on mm.
7593: eduskunnassa kiinnitetty huomiota vuokraku- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7594: lujen vähennysoikeuden välttämättömyyteen ve- lakiehdotuksen:
7595:
7596:
7597: Laki
7598: eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä verolakeihin.
7599: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7600:
7601: 1 §. tystä huoneistosta maksetut vuokrat siltä osin
7602: Vuoden 1980 tulojen ja omaisuuden perus- kuin ne ylittävät 10 prosenttia verovelvollisen
7603: teella toimitettavassa tulo- ja omaisuusverotuk- tai yhteisverotettavien aviopuolisoiden yhteises-
7604: sessa sekä sanotun vuoden tulojen perusteella tä veronalaisesta tulosta, ei kuitenkaan enempää
7605: toimitettavassa kunnallisverotuksessa on sen kuin 4 000 markkaa vuodessa.
7606: estämättä, mitä voimassa olevassa verolainsää-
7607: dännössä on säädetty, noudatettava tämän lain 3 §.
7608: säännöksiä. Tarkempia määräyksiä tämän lain täytäntöön-
7609: 2 §. panosta ja soveltamisesta antaa tarvittaessa val-
7610: Verovelvollinen saa tulostaan vähentää vero- tiovarainministeriö.
7611: velvollisen ja hänen perheensä asuntona käyte-
7612:
7613:
7614: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1979.
7615:
7616: Ensio Laine Pauli Puhakka
7617: 1979 vp. 147
7618:
7619: Lakialoite n:o 92.
7620:
7621:
7622:
7623:
7624: Lattula: Ehdotus laiksi vuodelta 1979 toimitettavassa valtion-
7625: verotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veroprosen-
7626: teista annetun lain muuttamisesta.
7627:
7628:
7629: E d u s k u n n a 11 e.
7630:
7631: Muuttoliike entisestäänkin harvaanasutuilta mään riittävän houkutteleviksi yksityisille kan-
7632: ja vajavaisesti työllistyneiltä ns. kehitysalueilta salaisille. Tässä on luonnollista ottaa myös ta-
7633: tiheämmin asuttuun, jopa osittain ruuhkastakin loudelliset vaikuttimet huomioon.
7634: kärsivään eteläiseen Suomeen on eräs kansanta- Ratkaisu on löydettävissä edellä esitettyyn
7635: loutemme ja koko yhteiskuntaelämämme ki- pulmaan vähentämällä kehitysalueella asuvien
7636: peimpiä pulmia. Näitä alueita kokonaisuutena kansalaisten välittömän verotuksen taakkaa ja
7637: on pyritty valtiovallan lukuisin toimenpitein nimenomaan siten, että ne kansalaiset, joilla on
7638: tukemaan. On kuitenkin pelättävissä, jopa to- ympäristössään parhaat edellytykset lisätä koko
7639: dennäköistä, että valtion budjettimäärärahoilla alueen hyvinvointia, pitäisivät henkilökohtaises-
7640: harjoitetut taloudelliset toimet osoittautuvat te- ti edullisena jäädä tai hakeutua kehitysalueille.
7641: hottomiksi, ellei yksityisten ihmisten motivaa- Lieventämällä tuntuvasti kehitysalueilla asuvien
7642: tioon elää näillä alueilla ja toimia niiden hy- veronmaksajien tulo- ja omaisuusveron progres-
7643: väksi pystytä vaikuttamaan. On nimittäin siota huolehdittaisiin osaltaan kehitysalueitten
7644: muistettava, että valtion avustusten varassa entistä edullisemmasta väestörakenteesta. Mikä-
7645: eläminen on omiaan tekemään kehitysalueilla li tämän toimenpiteen ansiosta suhteellisesti
7646: toimivat yritykset ja laitokset valtiosta riippu- suurituloisten lukumäärä kehitysalueilla lisään-
7647: viksi, vaikka tällaista riippuvuutta ei yleisesti tyisi, se olisi omiaan vähentämään kunnallisve-
7648: halu takaan. roäyrin nousupainetta ja suosisi kehitysalueelle
7649: Sellaista ratkaisua, jolla olisi pysyvä vaiku- suuntautuvia investointeja.
7650: tus kehitysalueitten väestöongelmien selvittämi- Edellä lausutun perusteella ehdotan kun-
7651: seksi, on siis etsittävä toimenpiteistä, joilla vai- nioittaen,
7652: kutettaisiin kehitysalueitten hyväksi yksityisten
7653: ihmisten motivaatioon kajoamatta näiden itse- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7654: näisyyteen. Kehitysalueet on pyrittävä teke- lakiehdotuksen:
7655:
7656:
7657: Laki
7658: vuodelta 1979 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja vero-
7659: prosenteista annetun lain muuttamisesta.
7660:
7661: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään vuodelta 1979 toimitettavassa valtionverotuk-
7662: sessa sovellettavista veroasteikoista ja veroprosenteista 1 päivänä joulukuuta 1978 annet-
7663: tuun lakiin (912/78) uusi näin kuuluva 2 a §:
7664:
7665: 2 a §. osaa ma1n1tussa asteikossa esitetystä veropro-
7666: Kehitysalueitten ensimmäisellä vyöhykkeellä. sentista ja veron vakioerä tulon alarajan koh-
7667: kannettavassa valtion tuloverossa noudatetaan dalla korjataan näitä muutettuja veroprosentin
7668: tämän lain 2 § : ssä esitettyä as teikkoa siten määriä vastaavasti.
7669: muunnettuna, että veroprosentiksi alarajan yli Kehitysalueitten toisella vyöhykkeellä kannet-
7670: menevästä tulon osasta otetaan kaksi kolmas- tavassa valtion tuloverossa noudatetaan tämän
7671: 148 Lakialoite n:o 92
7672:
7673:
7674: lain 2 §:ssä esitettyä asteikkoa siten muunnet- sa asteikossa esitetystä veroprosentista ja veron
7675: tuna, että veroprosentiksi alarajan yli menevästä vakioerä tulon alarajan kohdalla korjataan näitä
7676: tulon osasta otetaan kolme neljäsosaa mainitus- muutettuja veroprosentin määriä vastaavasti.
7677:
7678:
7679: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
7680:
7681: Eero Lattula
7682: 1979 vp. 149
7683:
7684: Lakialoite n:o 93.
7685:
7686:
7687:
7688:
7689: Liedes ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1979 to1m1tettavassa val-
7690: tionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veroprosen-
7691: teista.
7692:
7693:
7694:
7695: E d u s k u n n a II e.
7696:
7697: Pieni- ja keskituloisten verotus on jatkuvasti sa enemmän kuin maksaisivat progressiivisen
7698: lisääntynyt sen johdosta, että suurteollisuuden valtionveron kautta.
7699: valtionverotusta on vähennetty. Fyysilliset hen- Kaikki edellä mainitut toimenpiteet ovat ki-
7700: kilöt maksoivat 1960-luvun alussa 50 % val- ristäneet kaikkein vähätuloisimpienkin verotus-
7701: tion tuloverosta ja yhtiöt toisen puolen eli ta. Sitä ei voida pitää oikeana.
7702: 50%. Vuoden 1977 verotuksessa yhtiöt mak- Esitämme valtionverotaulukoiden muutosta
7703: soivat enää vain 11 % ja yksityiset henkilöt niin, että valtionverotuksesta vapautettaisiin
7704: 89 prosenttia. kaikki alle 20 000 markan vuositulot ja vero-
7705: Samaan aikaan valtionveronmaksajien maa- asteikkoa lievennettäisiin aina 50 000 markan
7706: rä on kasvanut 700 000 veronmaksajasta · vuosituloon saakka. Siitä yli menevien suurten
7707: 2 000 000 veronmaksajaan. Nuo 1 300 000 tulojen verotusta lisättäisiin sekä yhtiöitten
7708: uutta valtionveronmaksajaa ovat yksinomaan verotusta tehostettaisiin.
7709: pieni- ja keskituloisia henkilöitä, joilla aikai- Yhteisöjen tuloveroasteikkoa esitetään muu-
7710: sempien lakien mukaan ei ollut ollenkaan val- tettavaksi siten, että pienten yhteisöjen, joiden
7711: tionveroa. vuotuinen liikevaihto on alle 5 miljoonaa mark-
7712: Lisäksi valtio on lisännyt tulojaan liikevaih- kaa, tulosta maksettava vero olisi 45 %, keski-
7713: toveron korotuksen ja muiden välillisten vero- suurten yhteisöjen vero olisi 47 % ja suurten
7714: jen kautta, jolloin pienituloiset ja erityisesti yhteisöjen 49 %. Yhteisön varallisuusveropro-
7715: suuret perheet ovat joutuneet kantamaan sen- sentiksi esitetään 1,5.
7716: kin lisäkuorman. Edel'lä esitettyyn viitaten ehdotamme,
7717: Näitten lisäksi valtio on siirtänyt menojaan
7718: kuntien kannettavaksi, jonka johdosta kuntien että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7719: veroäyri on suuresti lisääntynyt. Myös siitä lakiehdotuksen:
7720: joutuvat vähätuloiset maksamaan veroa suhtees-
7721:
7722:
7723:
7724:
7725: Laki
7726: vuodelta 1979 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja
7727: veroprosenteista.
7728:
7729: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7730:
7731: 1 §. verolain perusteella valtiolle suoritettava tulo-
7732: Vuodelta 1979 to1m1tettavassa verotuksessa ja varallisuusvero tässä laissa olevien vero-
7733: n::äärätään verovelvollisen tulo- ja varallisuus- astei~kojen ja veroprosenttien mukaan.
7734: 150 Lakialoite n:o 93
7735:
7736:
7737: 2 §. 3 §.
7738: Progressiivinen tuloveroasteikko on seu- Progressiivinen varallisuusveroasteikko on
7739: raava: seuraava:
7740: Veron vakio- Vero-% Veron vakio- Vero-%
7741: erä tulon alarajan yli erä varalli- alarajan ylit-
7742: V erotettava tulo alarajan koh- menevästä Verotettava suuden ala- tävästä varal-
7743: mk dalla mk tulon osasta varallisuus rajan kohdalla lisuuden
7744: 15 000- 17 000 20 10 mk mk osasta
7745: 17 000- 19 000 220 14 150 000-200 000 50 1,0
7746: 19 000- 21 000 500 18 200 000-300 000 550 3,0
7747: 21 000- 25 000 860 22 300 000-500 000 3 550 4,0
7748: 25 000- 30 000 1 740 28 500 000- 11550 4,2
7749: 30 000- 40 000 3 140 34
7750: 40 000- 50 000 6 540 39 4 §.
7751: 50 000- 60 000 10 440 45 Yhteisön tuloveroprosentti määräytyy seuraa-
7752: 60 000- 80 000 14 940 51 van asteikon mukaisesti:
7753: 80 000-100 000 25 140 56 Yhteisön liikevaihdon Yhteisön
7754: 100 000-200 000 36 340 60 määrä mk tuloveroprosentti
7755: 200 000- 96 340 61 5 000 000 45
7756: 5 000 001-20 000 000 47
7757: 20 000 001- 49
7758:
7759: Yhteisön varallisuusveroprosentti on sama
7760: kuin 3 §: ssä.
7761:
7762:
7763: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
7764:
7765: Pentti Liedes Pauli Puhakka Marjatta Mattsson
7766: Irma Rosnell Sten Söderström Seppo Toiviainen
7767: 1979 vp. 151
7768:
7769: Lakialoite n:o 94.
7770:
7771:
7772:
7773:
7774: Liedes ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1980 tolmttettavassa val-
7775: tionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veropro-
7776: senteista.
7777:
7778:
7779:
7780: E d u s k u n n a 11e.
7781:
7782: Pieni- ja keskituloisten verotus on jatkuvasti sa enemmän kuin maksaisivat progressiivisen
7783: lisääntynyt sen johdosta, että suurteollisuuden vaJtionveron kautta.
7784: valtionverotusta on vähennetty. Fyysilliset hen- Kaikki edellä mainitut toimenpiteet ovat ki-
7785: kilöt maksoivat 1960-luvun alussa 50 % val- ristäneet kaikkein vähätuloisimpienkin verotus-
7786: tion tuloverosta ja yhtiöt toisen puolen eli ta. Sitä ei voida pitää oikeana.
7787: 50%. Vuoden 1977 verotuksessa yhtiöt mak- Esitämme valtionverotaulukoiden muutosta
7788: soivat enää vain 11 % ja yksityiset henkilöt niin, että valtionverotuksesta vapautettaisiin
7789: 89 prosenttia. kaikki alie 20 000 markan vuositulot ja vero-
7790: Samaan aikaan valtionveronmaksajien maa- asteikkoa lievennettäisiin aina 50 000 markan
7791: rä on !kasvanut 700 000 veronmaksajasta vuosituloon saatkka. Siitä yli menevien suurten
7792: 2 000 000 veronmabajaan. Nuo 1 300 000 tulojen verotusta lisättäisiin sekä yhtiöitten
7793: uutta vaJtionveronmaksajaa ovat yksinomaan verotusta tehostettaisiin.
7794: pieni- ja keskituloisia henkilöitä, joilla aikai- Yhteisöjen tuloveroasteikkoa esitetään muu-
7795: sempien lakien mukaan ei ollut ollenkaan val- tettavaksi siten, että pienten yhteisöjen, joiden
7796: tionveroa. vuotuinen liikevaihto on alle 5 miljoonaa mark-
7797: Lisäksi valtio on lisännyt tulojaan liikevaih- kaa, tulosta maksettava vero olisi 45 %, keski-
7798: toveron korotuksen ja muiden välillisten vero- suurten yhteisöjen vero olisi 47 % ja suurten
7799: jen kautta, jolloin pienituloiset ja erityisesti yhteisöjen 49 %. Yhteisön varallisuusveropro-
7800: suuret perheet ovat joutuneet kantamaan sen- sentiksi esitetään 1,5.
7801: kin lisäkuorman. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
7802: Näitten lisäksi vaJtio on siirtänyt menojaan
7803: kuntien kannettavaksi, jonka johdosta kuntien että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7804: veroäyri on suuresti lisääntynyt. Myös siitä lakiehdotuksen:
7805: joutuvat vähätuloiset maksamaan veroa suhtees-
7806:
7807:
7808:
7809:
7810: Laki
7811: vuodelta 1980 toimitettavassa. valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja
7812: veroprosenteista.
7813:
7814: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7815:
7816: 1 §. verolain perusteella valtiolle suoritettava tulo-
7817: Vuodelta 1980 toimitettavassa verotuksessa ja varallisuusvero tässä laissa olevien vero-
7818: määrätään verovelvollisen tulo- ja varallisuus- asteikkojen ja veroprosenttien mukaan.
7819: 152 Lakialoite n:o 94
7820:
7821:
7822: 2 §. 3 §.
7823: Progressiivinen tuloveroasteikko on seu- Progressiivinen varallisuusveroasteikko on
7824: raava: seuraava:
7825: Veron vakio- Vero-% Veron vakio- Vero-%
7826: erä tulon alarajan yli erä varalli- alarajan ylit-
7827: Verotettava tulo alarajan koh- menevästä Verotettava suuden ala- tävästä varal-
7828: mk dalla mk tulon osasta varallisuus rajan kohdalla lisuuden
7829: 15 000- 17 000 20 10 mk mk osasta
7830: 17 000- 19 000 220 14 150 000-200 000 50 1,0
7831: 19 000- 21 000 500 18 200 000-300 000 550 3,0
7832: 21 000- 25 000 860 22 300 000-500 000 3 550 4,0
7833: 25 000- 30 000 1740 28 500 000- 11550 4,2
7834: 30 000- 40 000 3 140 34
7835: 40 000- 50 000 6 540 39 4 §.
7836: 50 000- 60 000 10 440 45 Yhteisön tuloveroprosentti määräytyy seuraa-
7837: 60 000- 80 000 14 940 51 van asteikon mukaisesti:
7838: 80 000-100 000 25 140 56 Yhteisön liikevaihdon Yhteisön
7839: 100 000-200 000 36 340 60 määrä mk tuloveroprosentti
7840: 200 000- 96 340 61 5 000 000 45
7841: 5 000 001-20 000 000 47
7842: 20 000 001- 49
7843:
7844: Yhteisön varallisuusveroprosentti on sama
7845: kuin 3 §: ssä.
7846:
7847:
7848: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
7849:
7850: Pentti Liedes Sten Söderström Marjatta Mattsson
7851: Pauli Puhakka Irma Rosnell Seppo Toiviainen
7852: 1979 vp. 153
7853:
7854: Lakialoite n:o 95.
7855:
7856:
7857:
7858:
7859: Liedes ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyöräverosta anne-
7860: tun lain 3 § :n muuttamisesta.
7861:
7862:
7863: E d u s k u n n a He.
7864:
7865: Viime aikoina on kiinnitetty voimakasta huo- -ohjautuisi varakkaammille loistoautojen hankki-
7866: miota suomalaisen autoveron suuruuteen ja on .joille, vaan veronalennus tulisi ohjata markka-
7867: esitetty veron alentamista. määräisenä alennuksena kaikkiin autoihin. Se
7868: Mainittu vero on kovin kohtuuton varsinkin parhaiten helpottaisi työssä käyvien autohan-
7869: niille henkilöille, jotka joutuvat työsuhteittensa kintoja sekä edistäisi muutoinkin taloudellisim-
7870: johdosta käyttämään autoa kodin ja työpaik- pien autojen käyttöä.
7871: kansa välisiin matkoihin. Työntekijöistä 55 % Tämän johdosta ehdotamme autoveroa aleu-
7872: ja toimihenkilöistä 71·% joutuu hankkimaan nettavaksi 1 000 markalla autoa kohden; Se to-
7873: auton etupäässä työmatkojensa vuoksi. Mitä teutuu parhaiten muuttamalla lain 3 §:n vero-
7874: kalliimmat ovat polttoaine- ja a\Jton hankinta- vähennys nykyisestä 2 500 markasta 3 500
7875: kustannukset, sitä vaikeammiksi muodostuvat markkaan.
7876: tyossa käyvien matkustusolosuhteet. Tämän Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
7877: vuoksi olisikin välttämätöntä alentaa autoveroa.
7878: Autoveron aientamista ei saisi ohjata kuiten- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7879: kaan prosenttialennuksena,- jolloin veronalennus lakiehdotuksen:
7880:
7881:
7882: Laki
7883: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain 3 § :n muuttamisesta.
7884: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä mar"
7885: raskuuta 1967 annetun lain 3 §, sellaisena kuin se on 25 päivänä marraskuuta 1977 annetussa
7886: laissa (842/77), näin kuuluvaksi:
7887:
7888: 3 .§. määrä aina on vähintään 50 prosenttia verotus-
7889: Autoveroa suoritetaan auton verotusarvon arvosta. Käytettynä maahan tuodun auton vero
7890: määrä korotettuna 45 prosentilla ja vähennet- on 90 prosenttia vastaavasta uuden auton. ve-
7891: tynä 3 500 markalla, kuitenkin niin, että veron rosta.
7892:
7893:
7894: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
7895:
7896: Pentti Liedes M.-L. Sainlinen
7897: · Pauli Puhakka · Sten ·Söderström
7898:
7899:
7900:
7901:
7902: 20 0879005055
7903: 154 1979 vp.
7904:
7905: Lakialoite n:o 96.
7906:
7907:
7908:
7909:
7910: Liikanen ym.: Ehdotus laiksi maatilatalouden tuloverolain muut-
7911: tamisesta.
7912:
7913:
7914: E d u s k u n n a 11 e.
7915:
7916: Suomessa käytössä oleva metsäverotus pe- Nykyisen metsäverotuksen teknillinen suori-
7917: rustuu keskimääräisyyden periaatteelle. Siinä tus on kyllä mahdollisimman yksinkertaista,
7918: arvioidaan veronalainen tulo kunkin metsälän mutta samalla kaavamaista. Tällainen järjes-
7919: kohdalla keskimääräisenä ottaen huomioon telmä ei ota huomioon metsän kunnon suuria
7920: metsämaan ala, hyvyys ja sijainti, joiden katso- vaihteluita. Puuston laadusta riippuen saattaa
7921: taan osoittavan kunkin metsälän tuoton suu- kahden samanlaisella maaperällä kasvavan sa-
7922: ruuden. manikäisen puuston kasvussa olla jopa monin-
7923: Tämä järjestelmä on ollut voimassa pienin kertainen ero, ja sen taloudellisessa arvossa
7924: muutaksin aina vuodesta 1922 lähtien. Näin vielä suurempikin ero. Kun näitä verotetaan
7925: siitäkin huolimatta, että metsäverotuksen uudis- saman verokuutiometrin mukaan, muodostuu
7926: tamista on käsitelty kolmessa eri komiteassa, verotus kovin epätasaiseksi. Näin ollen on suu-
7927: metsäverotuksen uudistamiskomiteassa v. 1942 ri joukko metsälöitä, joita yliverotetaan, mutta
7928: (Ilvessalo ym.), metsäverokomiteassa v. 1964 yhtä suuri ellei suurempikin metsälöjoukko on
7929: (Hervonen ym.) sekä metsäverotuksen kehit- aliverotettua.
7930: tämiskomiteassa v. 1978 (Suviranta ym.). Olisi myös kohtuullista ja oikeudenmukais-
7931: Viralliset eri yhteyksissä tehdyt tutkimukset ta, että suurmetsänomistajat joutuisivat vero-
7932: osoittavat kiistattomasti, että verotuksen pii- progression alaiseksi kuten muutkin suuriin
7933: riin on esim. kahden viimeksi kuluneen vuo- tuloihin yltävät, näin varsinkin kun he halua-
7934: sikymmenen a1kana tullut vain 60-70 prosent- vat keinotelia suurilla metsänmyynneillä korkea-
7935: tia nettokantorahatulojen todellisesta summas- suhdanteiden aikana. Tähän ei pienmetsänomis-
7936: ta. Näin siitäkin huolimatta, että muutaman tajalla ole varaa, vaan hänen on myytävä met-
7937: viime vuoden aikana on verotuksen piiriin säänsä suhdanteista riippumatta, joten tämän-
7938: tullut keskimääräistä suurempi osa nettokan- kin takia olisi syytä siirtyä todellisten metsän-
7939: torahatuloista. myyntitulojen verotukseen.
7940: Verotuksessa huomioitu kantorahatulo on Uusi epäkohta on nyt tullut esille sen jäl-
7941: huomattavasti jäykkäliikkeisempi kuin todelli- keen kun maatalouden puolella siirryttiin net-
7942: nen kantorahatulo. Tämä johtuu verotuksessa toverotuksen p11rnn. Metsätulojen kohdalla
7943: käytetyn kolmen vuoden keskiarvohinnan me- pinta-alaverotus on näet omiaan kannustamaan
7944: nettelystä, mutta myös verotuksessa käytetys- ylihakkuisiin. Metsäverotuksen ollessa riippu-
7945: tii muuttamattoman hakkuumäärän periaattees- maton hakkuiden määrästä se houkuttelee liika-
7946: ta. Näin ollen kantorahatulojen suuretessa nii- hakkuisiin tietäen, että maatalouteen sijoitettu-
7947: den verotusarvo suhteellisesti alenee ja päin- na metsätulot tarjoavat huomattavia poisto-oi-
7948: vastoin. Siis progression vaikutus on aivan keuksia ja siten vähennyksiä maatalouden tulo-
7949: nurinkurinen. Nykyinen metsäverotusmenette- verotuksessa. Siirtymällä ainakin osittain todel-
7950: ly suosii siis niitä, joilla on mahdollisuus saa- listen metsätulojen verotukseen oikaistaisiin
7951: da suuria metsänmyyntituloja ja myös mahdol- myös samalla tämä maatalouden verotuksessa
7952: lisuus keinotelia korkeasuhdanteilla. oleva epäkohta.
7953: Vaikka nämä epäkohdat on todettu, ei met- Viimeisin metsäverotuksen kehittämistä sel-
7954: säverotuksessa ole päästy todellisiin paran- vitellyt komitea (Suviranta ym.) omaksui täy-
7955: nuksiin, joiden avulla voitaisiin siirtyä entistä sin MTK:n sanelemat ja yksinomaan suurmet-
7956: oikeudenmukaisempaan verotukseen. sänomistajien oman voiton pyyteitä palvelevat
7957: Lakialoite n:o 96 155
7958:
7959: muutosehdotukset. Sitä vastoin komiteassa vä- semmat myyntimahdollisuudet, sekä korottaa
7960: hemmistöksi jääneen yhtyneen vasemmiston vastaavasti keskimääräistä paremmat myynti-
7961: mietintöön sisältyvän eriävän mielipiteen mu- mahdollisuudet omaavien metsien puhdasta
7962: kainen ehdotus on todella oikeudenmukainen tuottoa verotuksessa. Tämä tilakohtaisuuden li-
7963: ja toteuttamiskelpoinen. Metsäverotuksen säämiseen ja sinänsä oi!keudenmukaisempaan tu-
7964: uudistaminen tulisikin 'toteuttaa tämän vähem- lokseen tähtäävä ehdotus olisi kuitenkin käy-
7965: mistön ehdotuksen mukatsena. tännössä ilmeisen tehoton. Maassamme on laa-
7966: Metsäverotuksen kehittämiskomitean enem- dittu vuosittain vain noin 4 000 metsätalous-
7967: mistö päätyi ehdottamaan pitäytymistä nykyi- suunnitelmaa etupäässä suurille tai suureh-
7968: sessä metsäverojärjestelmässä ,eräin vähäisin koille metsäalueille. Kun metsänomistajia on
7969: muutoksin. Enemmistön mukaan metsäverotus kaikkiaan maassamme 352 000, joista maati-
7970: tapahtuisi edelleen metsämaan arvioidun keski- latalouden harjoittajia noin 200 000, niin me-
7971: määräisen puhtaan tuoton perusteella eli niin nisi vuosikymmeniä ennen kuin pääosalla met-
7972: kutsuttuna pinta-alaverona. Enemmistön ehdo- sänomistajista olisi metsätaloussuunnitelma.
7973: tuksen mukaisena verojärjestelmä poikkeaisi ny- Näin olisi siitäkin huolimatta, vaikka suunni-
7974: kyisestä merkittävästi vain muutamassa koh- telmien laatimismäärä pystyttäisiin moninker-
7975: dassa. Ensinnäkin metsätaloussuunnitelman taistamaan. Sitäpaitsi tällä hetkellä puuttuvat
7976: hakkuusuunnitteen osoittaessa huomattavaa metsätaloussuunnitelmat lähes kokonaan pien-
7977: poikkeamaa keskimääräisistä hakkuumahdolli- metsänomistajiJta, vaikka juuri niiden osalta
7978: suuksista, voitaisiin metsämaan arvioitua puh- vähäiset myyntimahdollisuudet edellyttäisivät
7979: dasta tuottoa joko alentaa tai korottaa. Toi- puhtaan tuoton alentamista.
7980: sena muutoksena esitetään puun kasvatuksen Toinen tilakohtaisuuden parantamiseen täh-
7981: keskimääräiseen kuluvähennykseen kuuluneet täävä Suvirannan komitean enemmistön ehdo-
7982: lannoitekustannukset, ojituskustannukset ja tus sisältää puun kasvatuksen kulujen siirtä-
7983: metsätaloussuunnitelman laatimiskustannukset misen eräilta osin tilakohtaisiksi vähennyksiksi.
7984: siirrettäviksi tilakohtaisesti todellisen määräi- Siirto käsittäisi metsätaloussuunnitelman laati-
7985: sinä tehtäviksi vähennyksiksi. Kolmantena pää- miskustannukset, lannoitekulut ja ojituskulut.
7986: muutoksena ehdotetaan kasvuun perustuvien Tilakohtaisina vahennyksinä nykyisin olevat
7987: tuottoperusteiden korjaamista kasvun ja pois- metsäautoteiden rakentamiskuluista 30 pro-
7988: tuman keskiarvon suhteella kasvuun. senttia sekä metsänhoitomaksu jäisivät edelleen
7989: Komitean vähemmistö ei voinut yhtyä ko- tilakohtaisiksi vähennyksiksi. Nämä uudet tila-
7990: mitean enemmistön kantaan, koska se nykyi- kohtaiset vähennykset merkitsevät käytännös-
7991: sen metsäverojärjestelmän tavoin ei ota riittä- sä sitä, että noin 100 milj. markan suuruinen
7992: västi huomioon tilakohtaista veronmaksukykyä vähennys tulee niiden tilojen osalle, joilla on
7993: eli sitä eroa, mitä eri tilojen metsänmyyntitu- näitä kuluja. Sitävastoin keskimääräisten vähen-
7994: lojen saantimahdollisuuksissa on. Komitean nysten pienetessä keskimääräinen puhdas tulo
7995: enemmistön esittämä järjestelmä on edullinen nousee, joten niiden tilojen verotus nousee
7996: suuria hyväpuustoisia metsämaita omistaville, nykyisestään, joilla ei ole näitä uusia vähennys-
7997: mutta epäoikeudenmukainen pienmetsänomis- kelpoisia kuluja. Käsityksemme mukaan olisi
7998: tajille ja niille suurehkojenkin metsäalueiden pientilojen kannalta oikeudenmukaisempaa,
7999: omistajille, joilla metsänmyyntimahdollisuudet ettei näin suuressa määrin siirryttäisi keski-
8000: ovat keskimääräistä vähäisemmät. Metsävero- määräisistä ,vähennyksistä tilakohtaisiin vähen-
8001: tuksen suurin epäkohta, se, että verotus ei nyksiin, ellei samalla oteta huomioon myös
8002: lainkaan perustu siihen, onko ja paljonko met- metsätulojen erilaisuutta. .
8003: sästä saatu tuloja, jäisi edelleen voimaan. Yk- Kolmas komitean enemmistön päämuutosesi-
8004: sittäin toteutettuinakin komitean enemmistön tys koskee poistuman huomioon ottamista met-
8005: muutosehdotukset saisivat aikaan epäkohtia, sän puhtaan . tuoton arvoa määrättäessä siten,
8006: kuten seuraavassa esitetään. että keskimääräisen kasvun mukaiset tuotto-
8007: Suvirannan komitean porvarillinen enemmis- perusteet kerrotaan kasvun ja poistuman keski-
8008: tö pyrki parantamaan nykyisen lain heikkouk- arvon suhteella kasvuun; Tällairieri kaavamai-
8009: sia sillä, että metsätaloussuunnitelman mukai- nen korjaus ei mielestämme ole omiaan tuotto-
8010: sen hakkuusuunnitteen avulla voitaisiin alen- perusteita parantamaan. Jo nykyiset tuottope-
8011: taa niiden metsien puhdasta tuottoa verotuk- rusteiden pohjatiedot, luokitustiedot, ovat osoit-
8012: sessa, joista metsistä on keskimääräistä alhai- tautuneet meLko virhedlisiksi esimerkiksi uu-
8013: 156 Lakialoite n:o 96
8014:
8015:
8016: simpiin metsäinventointituloksiin verrattaessa. merkittävän enty1sen vähennysoikeuden tule-
8017: Luokitus voidaan kalleutensa ja suuritöisyy- vista metsänmyyntituloista. Sama oikeus on
8018: tensä vuoksi uusia vain hyvin pitkän ajan ulotettu koskemaan myös sukupolvenvaihdos-
8019: kuluttua aikaisemmasta luokituksesta. Luoki- tilanteita, johloin esiintyvien poikkeuksellisten
8020: tustietojen ajan tasalla pitäminen on osoittau- suurten haikkuiden varalta olemme ehdottaneet
8021: tunut lähes ylivoimaiseksi tehtäväksi myös lisäksi erityisen pitkää tulojen jaksottamisaikaa,
8022: pinta-alamuutosten ja maan käyttötarkoituksen joka sallii verojen suorittamisen vähitellen mo-
8023: muutosten osalta. Ehdotettu uusi laskentape- nien vuosien kuluessa. Muissa;;kin tapauksissa
8024: ruste, poistuma, on sekin puutteellisesti tilas- vuosikasvuun verraten suuret myyntitulot jak-
8025: toitu ja saattaa "korjata" laskelmallista puh- sotetaan useille vuosille, joten myyntitulojen
8026: dasta tuottoa etäämmäs todellisista metsätu- osittainen huomioon ottaminen verotuksessa ei
8027: loista. Edelleen poistuman huomioon ottaminen aiheuta haitallisia veroseuraamuJksia suuruudel-
8028: todennäköisesti lisäisi veronalaisen metsätulon taan tatikoituksenmukaisten leimikoiden kerta-
8029: vuosittaista vaihtelua, mrkä saattaisi tilakohtai- kaupoille. . .
8030: sesti nykyisestäänkin ·kärjistää pinta-alaperustei- Yhtiöille ja. valtiolle, joilta suurina metsän-
8031: sen metsäverotuksen tHakohtaisia epäkohtia. omistajina voidaan edellyttää säännöllisiä hak-
8032: Suvirannan komitean enemmistön käsityk- kuita, ehdotamme takuutulon luonteisesti pe-
8033: sistä poiketen pitäisi mielestämme metsävero- rittäväksi veroa vähintään vuosikasvua vastaa-
8034: tus uudistaa niin, että se perustuisi osittain van määrän, ellei mahdollisesti syntyvästä tulo-
8035: pinta-alatuottoon ja osittain metsänmyyntituloi- alijäämästä jaksotulesen perusteella muuta joh-
8036: hin. Esityksemme mukaan puhdas tulo lasket- du. Tällä on haluttu välttää metsä-äyrien huo-
8037: taisiin lähes nykyisten. säännösten mukaisesti, mattavat vaihtelut niissä kunnissa, joissa val-
8038: mutta ,siitä huomioitaisiin veronaiaisena tulona tion ja yhtiöiden metsänomistus on huomattava.
8039: vain 70 prosenttia. Toisaalta saaduista metsän- Häiriöttömän siirtymisen varmistamiseksi eh-
8040: myyntituloista huomioitaisiin v.eronalaisena tu- dotamme viiden vuoden siirtymäkautta, jonka
8041: lona 30 prosenttia. Valtakunnallisesti metsä- . aikana · ensimmäisenä vuotena myyntituloista
8042: veron tuotto säilyisi likipitäen samalla tasolla _otetaan verotuksessa huomioon vain 10 pro-
8043: kuin puhtaasti pinta-alaan perustuvassa .vero- senttia, toisena 15 prosenttia, kolmantena 20
8044: tuksessakin, mutta metsänomistajien keskinäi- prosenttia, neljäntenä 25 prosenttia sekä vii-
8045: sissä verotussuhteissa tapahtuisi muutoksia oi- dentenä 30 prosenttia. Pinta-alatulon osuus oli-
8046: keudenmukaisemman metsäverotuksen suun- si näinä vuosina vastaavasti 90, 85, 80, 75 ja
8047: .taan. Kaikikien niiden metsänomistajain vero- 70 prosenttia. ·
8048: tus, joilla ei .ole metsänmyynti tuloja, laskisi Ehdottamamme järjestelmä on myös metsän-
8049: ehdotuksemme mukaan 30 prosentilla nykyi- hoidon edistämismielessä ·nykyjärjestelmää te-
8050: sestään. Myös niiden metsänomistajain verotus hokkaampi ja oikeudenmukaisempi, koska met-
8051: laskisi nykyisestä tasostaan, joilla on myynti- sänhoitdkustannusten tekeminen tilakohtaisesti
8052: tuloja vähemmän kuin metsän keskimääräinen vähennyskelpoiseksi ei ehdottamassamme jär-
8053: vuotuiskasvu edellyttää. Sitä vastoin niiden jestelmässä johda keskimääräisenä huomioon
8054: metsänomistajain, joilla jatkuvasti on vuosikas- otettavan pinta-alatuoton kohtuuttamaan ko-
8055: vua suuremmat myyntimäärät, veromäärät nou- hoamiseen keskimääräistä vähemmän tuloa met-
8056: sisivat ehdotuksemme muikaan. Ehdotuksemme sästään saavien sekä metsäänsä itse haitavien
8057: tekisi oikeutta pienmetsänomistajille ja niille osalta, kuten tilakohtaisten vähennysoikeuksien
8058: · suurehkojenkin metsälöiden omistajille, joilla lisääminen pinta-alajärjestelmän puitteissa on
8059: ei ole metsänmyyntituloja tai on niitä keski- omiaan tekemään.
8060: määräistä väh~mmän. Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen ehdo-
8061: Nykyjärjestelmän aikana syntyneet hakkuu- tamme,
8062: säästöt, joista verot jo on maksettu, on ehdo-
8063: .tuksessamme otettu huomioon siten, että ny- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8064: kyiset metsänomistajat saavat kukin. metsäp- lakiehdotuksen: .
8065: _omistusaikans.a. pituuc!en mukaan määräytyväh
8066: Lakialoite n:o 96 157
8067:
8068:
8069:
8070: Laki
8071: maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta.
8072: Eduskunnan päätöhen mukaisesti
8073: muutetaan 15 päivänä joulukuuta 1967 annetun maatilatalouden tuloverolain (543/67)
8074: 11 §, 12 §:n 1 momentti, 13 §, 15 §:n 2 momentti, 16 § ja 20 §:n 1 momentti,
8075: niistä 11 § sellaisena kuin se on oshtain muutettuna 12 päivänä toukokuuta 1972 an-
8076: netuhla lailla (373/72) ja 16 § sellaisena kuin se on osittain muutettuna 30 päivänä joulu-
8077: kuuta 1970 annetulla lailla (847 /70), sekä
8078: lisätään lakiin uus1 11 a, 11 b, 13 a ja 13 b § seuraavasti:
8079:
8080: 11 §. takunnassa yhdenmukaiseksi. Asetuksen saan-
8081: Metsätalouden puhdas tulo määrätään metsä- nökset, jotka riippuvat metsämaita ja niiden
8082: maan laskelmallisen puhtaan tuoton, metsä- kasvua, puuston ja pois·tuman rakennetta, met-
8083: taloudessa verovuonna syntyneen myyntituoton, säkauppoja ynnä muita sellaisia seikkoja kos-
8084: verovelvollisen ja hänen puolisonsa hankinta- kev,1sta tiedoista, on tarkistettava vähintään
8085: kaupan tai muun siihen verrattavan myynnin joka viides vuosi. Metsäverotuksen neuvottelu-
8086: yhteydessä tekemän oman työn arvon sekä kunta seuraa tarkistuksen valmistelua ja antaa
8087: jäljempänä inainittavien vähennysten perus- lausuntonsa valmistetusta ehdotuksesta.
8088: teeUa. Vahvistettujen tuottoperusteiden mukaisesta
8089: verovelvollisen metsätalouden laskel:mallisesta
8090: 11 a §. puhtaasta tuotosta luetaan metsätalouden puh-
8091: Lasikelmallisessa puht<aas.sa tuotossa otetaan taaksi tuloksi seitsemän kymmenesosaa.
8092: huomioon keskimääräinen bruttotuotto ja kes-
8093: kimääräinen vähennyserä. Keskimääräinen brut- 11 b §.
8094: totuotto määrätään sen mutkaan, mitä saman- Myyntituottoja ovat puun myynnistä ja käy-
8095: laatu1sen metsämaan arvioidaan kunnassa vero- töstä verovuonna saadut luovutushinnat ja
8096: vuonna alkaneena ja kahtena sitä edellisenä muut vastikkeet, ei kcitenkaan siltä osin kuin
8097: hakkuuvuotena keskimäärin hehtaaria kohti an- ne on 12 § :n mukaan otettava huomioon oman
8098: taneen, kun otetaan huomioon kantohintataso tai perheenjäsenen työn arvoa määrättäessä,
8099: sekä mahdollisuuksien mukaan puun poistuman niin myös. metsästä saadut vahingon- ja muut
8100: jakaantuminen eri puutavaralajeihin. Keskimää- korvaukset sekä 6 §:n 1 momentin 9 kohdassa
8101: räis·essä vähennyserässä otetaan huomioon met- tarkoitetut maataloudessa käytetyt puun kanto-
8102: sään kohdistuvat tavalliset hoito- ja hallinto- hinnat ja elinkeinotulon verottamisesta anne-
8103: kustannukset sekä käyttöomaisuuden, niin kuin tun lain 51 §:n 2 momentissa tarkoitetut
8104: rakennusten, rakenneimien ja metsämaahan teh- metsätalouden tuotteiden siirtohinnat. Tulo,
8105: tyjen perusparannusten hankintamenojen pois- joka metsätaloutta koskevien ;säännösten mu-
8106: tot, ei kuitenkaan 13 §: ssä tarkoitettuja erik- kaan on talletettu metsänhoitotoimenpiteitä
8107: s•een vähennettäviä kustannuksia. varten, luetaan sen verovuoden myyntituot-
8108: Tuottoperusteet laske1mahlisen puhtaan tuo- toon, jonka aikana talletus on nostettavissa.
8109: ton määräämiseksi vahvistetaan vuosittain vä- Edellä 1 momentissa tarkoitetuista myynti-
8110: hentämällä laskennallista tuotos- tai pinta-ala- tuotoista luetaan puhtaaksi tuloksi kolme kym-
8111: yksikköä kohti määrätystä bruttotuotosta sa- menesosaa.
8112: maan y'ksikköön kohdistuva keskimääräinen vä- 12 §.
8113: hennyserä · kerrottuna kymmenellä seitsemäs- Verovdvollisen ja hänen puolisonsa han-
8114: osalla. Milloin vahvistettuj.en tuottoperusteiden kintakaupan tai muun siihen verrattavan myyn-
8115: havaitaan sittemmin kaipaavan tarkistamista, nin yhteydessä tekemän oman työn arvo arvioi-
8116: otetaan korjaus huomioon seuraavan verovuo- daan sen mukaan, mitä puhdasta tuloa myynti
8117: den tuottoperusteita vahvistettaessa. Tarkem- on pystymyyntHn verrattuna tuottanut, vähen-
8118: mat säännökset laskelmallisen puhtaan tuoton nettynä määrällä, joka 2 momentin mukaan on
8119: määräämisestä annetaan asetuksella ottaen huo- luettava perheenjäsenen tuloksi.
8120: mioon, että verotus tulee oikeaksi ja koko vai-
8121: 158 Lakialoite n:o 96
8122:
8123: 13 §. toa verovuodelta verotettavana puhtaana tulona
8124: Metsätalouden puhtaasta tulosta vähenne- ja puhtaan tuoton ja 11 a-13 §:n ja tämän
8125: tään verovelvolliselle verovuonna maksuun- pykä1än 1 momentin mukaan määrätyn puh-
8126: pantu metsänhoitomaksu sekä metsätalous- taan tulon erotus siirretään vähennettäväksi
8127: suunnitelman laatimisesta, metsälannoitteista ja sellaisenaan seuraavan verovuoden puhtaasta
8128: metsäojituksesta aiheutuneet kustannukset, niin tulosta noudattaen vastaavasti, mitä 1 momen-
8129: myös koneiden, kaluston ja laitteiden hankinta- tissa on säädetty.
8130: menot noudattaen vastaavasti, mitä 8 §:ssä
8131: säädetään. Kustannuks·et metsätaloussuunnitel- 13 b §.
8132: man laatimisesta saadaan vähentää vain siltä Poiketen sHta, mitä 11-13 a §:ssä sääde-
8133: osin kuin ,suunnitelma vastaa yksityismetsä- tään, pidetään valtion Enontekiön ja Utsjoen
8134: taloudessa yleisesti tehtäviä metsätaloussuunni- kunnissa harjoittamastaan metsätaloudesta saa-
8135: telmia ja koneiden, kaluston ja laitteiden han- mana puhtaana tulona 11 b § :n 1 momentin
8136: kintamenot tässä momentissa olevien säännös- mukaisia myyntituottoja vähennettyinä tulon
8137: ten nojaLla vain si:ltä osin kuin hankittu omai- hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuneilla
8138: suus ei ole olennaisesti järeämpää kuin maa- menoilla haLlintomenoja lukuun ottamatta.
8139: tila-metsätaloudessa yleisesti käytetään. Vero-
8140: velvollise11a on oikeus jaksottaa metsätalous- 15 §.
8141: suunnitelman laatimisesta, metsälannoitteista ja
8142: metsäojituksesta aiheutuneet kustannukset vä- Milloin pelto taiWka luonnon[aidun tai -niitty
8143: hennettäväksi poistoina enintään viiden vuoden on kylvämällä tai istuttamalla metsitetty, so-
8144: kuluessa. velletaan alueeseen mitä 1 momentissa on sää-
8145: Sen lisäksi, mitä 1 momentissa on säädetty, detty, kuitenkin niin että metsitetyn pellon
8146: saadaan puun korjuu- ja kuljetuskustannuksis- verovapausaika on Lapin läänissä 35, Oulun
8147: ta, milloin niitä ei 12 §:n mukaan oteta huo- läänissä 30 ja muualla maassa 25 vuotta. Puus-
8148: mioon oman työn arvoa määrättäessä, vähen- toa pidetään 1 momentin mielessä vähäarvoi-
8149: tää 30 prosenttia. sena tai a!luetta vähäpuustoisena, jos alueella
8150: kasvavan markkinointikelpoisen puun ja siltä
8151: 13 a §. kolmen vuoden aikana ennen metsänviljely-
8152: Siitä 11 a-13 §:n mukaan määrätyn puh- suunnitelman hakemista hakatun puuston kan-
8153: taan tulon osasta, joka ylittää tuottoperustei- toraha-arvo ei metsän sijainnista riippuen, niin
8154: den mukaisen 1askelmallisen puhtaan tuoton kuin asetuksella tarkemmin säädetään, nouse
8155: lisättynä 60 prosentilla, luetaan verovuoden metsän uudistamisesta aiheutuvien kustannus-
8156: tuloksi 20 prosenttia, kuitenkin vähintään ten kalksin-, kolmin- tai neHnkertamäärää suu-
8157: 500 markkaa, ja ylittävä osa siirretään seu- remmaksi.
8158: raavan vuoden verotulkseen. Jos puhdas tulo
8159: kuitenkin y,littää laskelmallisen puhtaan tuo-
8160: ton kolminkertaisen määrän ja myynnit ovat 16 §.
8161: pääasiallisesti johtuneet maatilan hankkimisen Edellä 15 §:ss.ä tarkoitetun verovapauden
8162: tai sukupolvenvaihdokseen liittyvien toimenpi- saamisen edellytyksenä on, että metsittäminen
8163: teiden rahoittamisesta, siirretään seuraavan on tehty piirimetsälautakunnan ennen työhön
8164: vuoden verotukseen sanotun kolminkertaisen ryhtymistä alueelle hyväksymän suunnitelman
8165: määrän ylittävästä osuudesta 90 prosenttia. mukaisesti. Verovapautta ei myönnetä, jos on
8166: Seuraavan vuoden verotukseen siirretty määrä kysymys alueesta, jonka metsittäminen ei edel-
8167: lisätään sanotun vuoden puhtaaseen tuloon en- lytä kylvöä tai istutusta tai jossa on suoritettu
8168: nen kuin sen vuoden tulo jaetaan edellä tässä yiksityilsmetsälain vastainen hakkuu.
8169: momentilssa säädetyin tavoin sinä vuonna vero- Jos metsänviljelysalueen hoito on laimin-
8170: tettavaan ja edelJ.een siirrettävään määrään. lyöty, menettää verovelvollinen 15 §:ssä tar-
8171: Milloin tulo- ja varallisuusverolain 14 § :ssä koitetun verovapauden tällaisen alueen osalta
8172: tarkoitetun yhteisön metsätaloudesta verovuon- siltä vuodelta toimitettavasta verotuksesta al-
8173: na saama 11 a-13 §:n ja tämän pykälän 1 kaen, jona laiminlyönnin on todettu tapahtu-
8174: momentin mukaan määrätty puhdas tulo osoit- neen.
8175: tautuu pienemmäksi kuin laskelmallinen puh- Edellä 14 ja 15 §:ssä tarkoitettu verovapaus
8176: das tuotto, pidetään sanottua puhdasta tuot- myönnetään sen metsämaan laadun mukaan,
8177: Lakialoite n:o 96 159
8178:
8179: mihin alue on ensimmatsenä verovapausvuon- Jos verovelvollinen luonnollinen henkilö on
8180: na luettava, niin etteivät veroluokiturosen myö- omistanut metsän vähintään 10 vuotta 1 mo-
8181: hemmät muutcYkset vailkuta verovapauden raha- mentissa mainittuun verovuoteen asti, vähen-
8182: arvoon. Valtiolla ei ole oikeutta 14 ja 15 §:ssä netään ennen 11 b § :n 2 momentin sovelta-
8183: säädettyihin verovapauksiin. Verovapaudet ei- mista saman pykälän 1 momentin mukaisista
8184: vät estä myyntituoton ja oman työn arvon myyntituotoista, siltä osin kuin ne ylittävät
8185: verottamista ja tilakohtaisten vähennysten laskelmallisen puhtaan tuoton, kultakin täy-
8186: myöntämistä niin kuin 11 h-13 a §:ssä on deltä omistusvuodelta yli kymmenen, ei kui-
8187: säädetty. tenkaan useammalta kuin kolmeltakymmeneltä,
8188: 20 §. puolet metsän puhtaasta tuotosta viimeisenä
8189: Maanomistajan on esitettävä verolautakun- verovuotena ennen 1 momentissa mainittua
8190: nalle piirimetsälautakunnan todistus 15- verovuotta. Käyttämättä jäänyt vähennysmäärä
8191: 16 §:ssä ~säädetyn verovapauden edellytyksistä. siirtyy verovuodesta toiseen kunnes koko mää-
8192: rä on käytetty. Tässä momentissa tarkoitettua
8193: omistusaikaa laskettaessa otetaan huomioon ve-
8194: Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran rovelvollisen edeltäjät niin pitkälle kuin metsä
8195: verovuodelta 19 toimitettavassa verotuk- on siirtynyt perintönä tai testamentilla taikka
8196: sessa. muulla saannolla sikäli kuin saajana on ollut
8197: Poiketen siitä, mitä 11 b §:n 2 momentissa luovuttajan suoraan takenevaa tai etenevää pol-
8198: säädetään, luetaan 1 momentissa mainittuna vea oleva sukulainen, puoliso, veli, sisar, otto-
8199: verovuotena puhtaaksi tuloksi vain 10 pro- vanhempi tai ottolapsi, ja metsää 1 momentissa
8200: senttia, seuraavana verovuotena 15, kolman- tarkoitettuna verovuotena tai sen jälkeen luo-
8201: tena 20 ja neljäntenä 25 prosenttia 11 b §:n vutettaessa siirtyy käyttämätön vähennysmäärä
8202: 1 momentissa tarkoitetuista myyntituloista. Vas- vastaavin edellytyksin uudelle omistajalle.
8203: taavasti saadaan samoina verovuosina vähentää Mitä maatilatalouden tuloverolain 13 §:ssä
8204: vain näiden prosenttilukujen mukainen osa on tätä ennen ollut säädettynä metsäteiden
8205: 13 § :n 2 momentissa tarkoitetuista korjuu- ja rakentamismenojen vähentämisestä, sovelletaan
8206: kuljetuskustannuksista. Edellä 11 b §:n 1 mo- edelleenkin tällaisiin menoihin, jotka ovat ai-
8207: mentissa tarkoitettuun talletukseen sovelletaan heutuneet ennen 1 momentissa mainittua vero-
8208: sanottuja prosenttilukuja niin kuin myynti- vuotta. Mitä maatilatalouden tuloverolain 15,
8209: tuotto olisi saatu sinä verovuotena, jona talle- 16 ja 20 §:ssä on tätä ennen ollut säädettynä
8210: tus on tehty. Ennen tämän lain voimaantuloa suon ojittamisen perusteella myönnettävästä
8211: tehtyä talletusta ei oteta huomioon tämän lain verovapaudesta, on edelleen sovellettava muun
8212: mukaan veronalaisena myyntituottona. kuin valtion omistamaan suohon, jonka ojitta-
8213: Edellä 2 momentissa tarkoitettuina verovuo- minen on suoritettu loppuun ennen 1 momen-
8214: sina luetaan 11 a § :ssä tarkoitetusta laskelmal- tissa mainittua verovuotta. Jos ojittaminen on
8215: lisesta puhtaasta tuotosta metsätalouden puh- aloitettu ennen sanottua verovuotta, mutta sitä
8216: taaksi tuloksi vastaavasti 90, 85, 80 ja 75. ei ole siihen mennessä suoritettu loppuun, saa-
8217: Murtoluku, jolla keskimääräinen vähennyserä daan ojittamisesta ennen mainittua verovuotta
8218: 11 a § :n 2 momentin mukaan kerrotaan, on aiheutuneet kustannukset vähentää poistoina vii-
8219: vastaavina vuosina 100/90, 100/85, 100/80 den vuoden kuluessa.
8220: ja 100/75.
8221:
8222: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
8223:
8224: Erkki Liikanen Pertti Hietala Pekka Starast
8225: Olli Helminen Jorma Rantala Risto Tuominen
8226: Pentti Lahti-Nuuttila Mikko Elo Maija Rajantie
8227: Helge Siren Juhani Surakka Arvo Salo
8228: Tellervo Koivisto Aimo Ajo Ulf Sundqvist
8229: Saara-Maria Paakkinen
8230: 160 1979 vp.
8231:
8232: Lakialoite n:o 97.
8233:
8234:
8235:
8236:
8237: Linna ym.: Ehdotus laiksi maatilatalouden tuloverolain 17 §:n
8238: muuttamisesta.
8239:
8240:
8241: Ed u s kun n a 11 e.
8242:
8243: Maatalouden työllinen työvoima oli vuonna lisäämällä koneistamista ja tulemaila toimeen
8244: 1965 542 000 henkilöä ja metsätaloustyövoima vähällä ihmistyövoimalla.
8245: 106 000 henkilöä eli yhteensä maa- ja metsäta- Tämä kehitys on jo johtanut siihen, että
8246: louden työllinen työvoima 648 000 henkilöä. työhuippujen ja vaikeampien sääolosuhteiden
8247: Työvoimaan on tässä laskelmassa otettu mu- vallitessa maataloudessa ilmenee jatkuvasti työ-
8248: kaan 15-74-vuotiaat henkilöt. Vuonna 1976 voimapulaa ja työhuippujen aikana metsätalou-
8249: oli. maatalouden työllinen työvoima 244 000 den puolella on työvoimapula ollut hyvinkin:
8250: henkilöä ja metsätaloustyövoima 52 000 henki- yleinen ilmiö siitä huolimatta, että työttömyys-
8251: löä eli yhteensä 296 000. kortistoissa on ihmisiä hyvinkin suuria määriä.
8252: Kun edellä olevien tilastotietojen perusteella Hyvin painavin perustein voidaan koko yh-
8253: voidaan todeta maa- ja metsätalouden työllisen teiskuntamme edun nimissä kysyä myöskin sitä,
8254: työvoiman vähentyneen vuodesta 1965 vuoteen onJco oikein, että työkykyinen nuoriso on kau-
8255: 1976 mennessä 352 000 henkilöllä, on pakko pungeissa ja asutuskeskuksissa vailla työtä, kun
8256: todeta, että tapahtunut muuttoliike ei ole ollut heitä tarvittaisiin erityisesti maaseudulla ja
8257: koko yhteiskunnan kannalta järkevää, sillä se metsätalouden erilaisissa työtehtävissä työsken-
8258: on kasvattanut jatkuvasti kaupungeissa ja asu- telemässä kotimaisen energiapolitiikan toteut-
8259: tuskeskuksissa työttöminä olevien ihmisten tamiseksi tuontienergian hinnan jatkuvasti ko-
8260: määrää. hotessa.
8261: Tapahtunut kehitys osoittaa myöskin sen, Hyvin monin tavoin voidaan perustella sel-
8262: että valtiovallan taholta ei ole kiinnitetty riit- lainen näkemys, että maa- ja metsätalouden
8263: tävästi huomiota niihin mahdollisuuksiin, joita piiriin voidaan ihmisiä työllistää pysyvästi ja
8264: maa- ja metsätaloudella on tarjottavana työiässä pienemmin kustannuksin kuin jo tähän mennes-
8265: olevien ihmisten työllistämiseksi. Erityisesti sä muilla elinkeinoelämän aloilla ihmisiä on
8266: nuorten ihmisten heikot työllistämisnä:kymät työllistetty. Yksinkertaisin ta olisi toteuttaa täl-
8267: huomioon ottaen olisi tehtävä käikki mahdolli- lainen järjestelmä muuttamalla maatilatalouden
8268: nen, että maa- ja metsätalouden piiristä voitai- tuloverolakia niin, että maatilatalouden tulosta
8269: siin tarjota työtä mahdollisimman monelle hen- voitaisiin vähentää työllistämispoiston nimellä
8270: kilölle. 3 000 mk jokaista tilan töihin jatkuvasti osal-
8271: Riittävän väestömäärän säilyttäminen maa- listunutta yli 16-vuotiasta henkilöä kohden.
8272: seudulla merkitsee koko yhteiskunnan kannalta Tällaisella järjestelyllä luotaisiin maataloudessa
8273: katsottuna taloudellisinta vaihtoehtoa. Riittävän mahdollisuuksia nuorten työllistämiselle ja hel-
8274: väestömäärän säilyttäminen maaseudulla on taas potettaisiin niiden pientilojen verotusta, joka
8275: puolestaan riippuvainen siitä pystytäänkö pe- johtuu suuresta ihmistyön käytöstä.
8276: rinteisesti viljellyt tilat, myöskin pienviljelmät Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
8277: mukaan lukien pitämään jatkuvasti asuttuina. taen,
8278: Vuonna 1967 säädetty maatilatalouden tulo-
8279: verolaki rakentuu periaatteiltaan puhtaan liike- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8280: verotuksen pohjalle ja suosii sellaista kehitys- lakiehdotuksen:
8281: tä, että maatalouteen liittyvistä töistä selvitään
8282: Lakialoite n:o 97 161
8283:
8284:
8285:
8286: Laki
8287: maatilatalouden tuloverolain 17 §:n muuttamisesta.
8288:
8289: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 15 päivänä joulukuuta 1967 annetun maatila-
8290: talouden tuloverolain (543/67) 17 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
8291: 17 §. tämispoistona 3 000 markkaa jokaista tilan töi-
8292: hin jatkuvasti osallistunutta 16 vuotta täyttä-
8293: Maatilatalouden tulosta vähennetään työllis- nyttä henkilöä kohden.
8294:
8295:
8296: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
8297:
8298: Heimo Linna Lea Sutinen Väinö Raudaskoski
8299: Mikko Jokela Lauri Palmunen Pentti Poutanen
8300: Matti Maijala Mauno Manninen Hannu Tenhiälä
8301: Einari Nieminen
8302:
8303:
8304:
8305:
8306: 21 0879005055
8307: 162 1979 rd.
8308:
8309: Lagmotion nr 98.
8310:
8311:
8312:
8313:
8314: Melin m. fl.: Förslag tili lag angående ändring av lagen om
8315: skatt på inkomst och förmögenhet.
8316:
8317:
8318: T i 11 R i k s d a g e n.
8319:
8320: I regeringens proposition tili riksdagen med avdragen att den helt motsvarar inflationsjuste-
8321: förslag tili lag angående ändring av lagen om ringen av inkomstskattetabellen. Endast på
8322: skatt på inkomst och förmögenhet (RP nr 133/ detta sätt kan man dämpa en ökning av in-
8323: 1978 rd.) föreslogs en förhöjning av vissa av- komstskattegraden tili följd av ändringen i pen-
8324: drag i inkomstbeskattningen för att dämpa in- ningvärdet.
8325: flationens effekt på beskattningen. Maximibeloppet av de viktigaste av de av-
8326: I regeringens förslag hade emellertid inte drag som beviljas på grund av förvärvsinkoms-
8327: inflationen i alla avseenden fullt beaktats. Re~ ter föreslås höjda för att inte förhållandet mel-
8328: geringen föreslår inte heller en förhöjning av lan beskattningen av förvärvsinkomster och
8329: alla avdrag i inkomstbeskattningen, vilket inne- andra inkomster skall ändras. Beskattningen av
8330: bär att beskattningen i praktiken skärps för barnfamiljer lindras genom en förhöjning av
8331: stora grupper skattskyldiga. Sålunda vore det avdrag som beviljas på grund av minderåriga
8332: viktigt, att samtidigt som skatteskalan justeras barn. En ändring av beskattningen för personer,
8333: med ett belopp motsvarande ändringen i pen- som försörjt minderåriga barn, vore ytterst
8334: ningvärdet även avdragen justeras i motsvarig- nödvändig nu, då man med olika medel för-
8335: het härtili. Så har likväl inte skett. Ändringar- söker främja en barnvänligare politik. Därför
8336: na av avdragsbeloppen har ej heller under olika borde en ändring i lagstiftningen göras så, att
8337: år varit konsekventa och vissa avdrag har inte barnavdraget i beskattningen skulle utsträckas
8338: justerats under hela den tid lagen om skatt att gälla även barn utan inkomster efter det
8339: på inkomst och förmögenhet har varit i kraft. att de fyllt 16 år. För att i viss mån kom-
8340: Den sistnämnda omständigheten bör anses vara pensera denna brist i lagstiftningen föreslås för-
8341: desto mera oskälig då det beaktas, att infla- höjning av utbildningsavdraget tili 1 300 mk.
8342: tionen räknad från år 1975 ända tili 1979 varit I enlighet med ett system som gäller i de
8343: cirka 50 procent. Bland annat hade inte make- andra nordiska länderna föreslås att underhålls-
8344: avdraget, ålderdomsavdraget och studieavdraget skyldiga beviljas ett särskilt avdrag, som är
8345: alls justerats. större än det regeringen föreslår, för att för-
8346: På grund härav borde lagen ändras så, att bättra deras ställning i beskattningshänseende.
8347: tili exempel makeavdraget skulle uppgå tili För närvarande får inte den förälder som är
8348: 6 800 mark i stället för 4 500 mark. Härvid ålagd att betala underhåll för barn några lätt-
8349: skulle en inflationsjustering om cirka 40 pro- nader i beskattningen trots att han eller hon
8350: cent bli beaktad räknat från och med år 1975. enligt gällande lag svarar för barnets underhåll.
8351: Alderdomsavdraget vid kommunalbeskattningen Enligt gällande beskattningslagstiftning kan
8352: borde höjas från 1 000 mark tili 1 700 mark en skattskyldig under vissa omständigheter på-
8353: samt det avdrag som beviljas från skatten vid föras en skatt som överstiger 100 % av in-
8354: statsbeskattningen från 100 mark tili180 mark. komsterna. För att rätta tili detta missför-
8355: Studieavdraget föreslås bli 3 500 mark i stället hållande föreslås i motionen att ett absolut
8356: för tidigare 2 000 mark. Alderdomsavdraget skattetak införs.
8357: och studieavdraget har beräknats enligt en in- På grund av det ovan anförda föreslår vi,
8358: flationsjustering om 50 procent räknat från år
8359: 1975. att Riksdagen måtte antaga följande
8360: I motionen föreslås en sådan höjning av lagförslag:
8361: Laginotion nr 98 163
8362:
8363:
8364: Lag
8365: angående ändring av lagen om skatt på inkomst och förmögenhet.
8366:
8367: I enlighet med riksdagens beslut
8368: ändras 31 § 1 mom., 33 § 1 mom. 1, 2, 4 och 5 punkterna, 36 § 1 mom. 1, 2, 4 och 5
8369: punkterna och 3 mom., 53 §, 57 § 1 mom. 1-3 punkterna och 3 mom. samt 65 § lagen
8370: den 31 december 1974 om skatt på inkomst och förmögenhet ( 1043/74),
8371: av dessa lagrum 31 § 1 mom., 33 § 1 mom. 1, 2 och 5 punkterna, 36 § 1 mom. 2 och 5
8372: · punkterna samt 3 mom., 53 §, 57 § 1 mom. 1 och 2 punkterna samt 3 mom. och 65 § så-
8373: dana de lyder i lag av den 1 december 1978 (913/78) och 57 § 1 mom. 3 punkten sådan
8374: . den lyder i lag av den 25 juli 1975 (607 /75), som följer:
8375:
8376: 31 §. tid har fått regelbunden och full undervisning
8377: Har under skatteåret i Finland bosatt per- i folk-, grund-, yrkes- eller aftonskola eller i
8378: sons skattebetalningsförmåga med beaktande av läroverk, högskola eller annan med dem jäm-
8379: de inkomster och den förmögenhet, som står förbar läroanstalt, likväl så, att avdraget be-
8380: tili hans och hans familjs förfogande, på grund viljas endast den ena maken, varvid avdraget,
8381: av särskild orsak, såsom försörjningsplikt, ar- om bägge makarna har inkomster, får göras
8382: betslöshet eller sjukdom, väsentligen nedgått, endast av den make, vars sammanlagda in-
8383: avdrages från inkomsten ett skäligt belopp, komster är större ( utbildningsavdrag).
8384: dock ej mera än 4 800 mark (avdrag för ned-
8385: ratt skattebetalningsförmåga).
8386: 36 §.
8387: Person, som största delen av skatteåret varit
8388: 33 §. bosatt i Finland, får vid kommunalbeskatt-
8389: Vid statsbeskattningen har den skattskyldige ningen avdraga:
8390: rätt att ytterligare avdraga: 1) 1 700 mark, om han före skatteårets ut-
8391: 1) 25 procent från sin förvärvsinkomst, gång fyllt sextiofem år ( ålderdomsavdrag) 1
8392: dock högst 7 700 mark (arbetsinkomstavdrag), 2) 950 mark för varje eget minderårigt barn
8393: 2) 20 procent från sin förvärvsinkomst, och eget fosterbarn, som han under skatteåret
8394: dock högst 3 400 mark, om den skattskyldige försörjt likväl så, att avdraget beviljas endast
8395: 1
8396: under skatteåret försörjt eget minderårigt barn den ena av makarna, varvid avdraget, om
8397: eller eget fosterbarn, varjämte avdragets maxi- bägge makarna har inkomster, får göras endast
8398: mibelopp höjes med 750 mark, om den skatt- av den make, vars sammanlagda inkomster är
8399: skyldige under skatteåret försörjt eget barn större ( barnavdrag),
8400: eller eget fosterbarn, som har fyllt högst sju
8401: år, dock så, att avdraget får göras endast av 4) 3 500 mark av sin förvärvsinkomst, om
8402: den av makarna, vars förvärvsinkomster är han under skatteåret i minst sju månaders tid
8403: mindre ( extra arbetsinkomstavdrag), åtnjutit regelbunden och full undervisning i
8404: folk-, grund- eller yrkesskola, aftonläroverk eller
8405: 4) 6 800 mark, då den skattskyldiges make läroverk, högskola eller annan med dem jäm-
8406: icke alls har någon inkomst som kan anses förlig läroanstalt ( studieavdrag) 1 samt
8407: som hans skattepliktiga inkomst, eller då maken 5) 2 500 mark, om han genom sjukdom, lyte
8408: har dylik inkomst, får den av makarna, vars eller kroppsskada åsamkats bestående men, så-
8409: sammanlagda inkomster är större, avdraga framt graden av hans invaliditet enligt företedd
8410: 6 800 mark minskat med 25 procent av belop- utredning är 100 procent eller, om procenttalet
8411: pet av den andra makens inkomster ( make- är lägre, men likväl minst 30 procent, en mot
8412: avdrag), procenttalet svarande del av 2 500 mark ( in-
8413: 5) 1 300 mark för varje sådant eget barn validavdrag). Har den skattskyldige under skat-
8414: eller eget fosterbarn, som den skattskyldige teåret åtnjutit invalidpension, som grundar sig
8415: försörjt under skatteåret och som före skatte- på obligatoriskt pensionsskydd, anses graden
8416: årets början har fyllt 16 men icke 18 år och av hans invaliditet utan särskild utredning vara
8417: som under skatteåret i minst sju månaders 100 procent, om full pension beviljats, samt 50
8418: 164 Lagmotion nr 98
8419:
8420: procent, om den skattskyldige beviljas del- 2) om han har rätt tili invalidavdrag, som
8421: pension, såframt graden av hans invaliditet avses i 36 § 1 mom. 5 punkten, 680 mark,
8422: på grund av företedd utredning icke anses vara såframt hans i sagda punkt avsedda invaliditets-
8423: högre. Skattskyldig bibehåller sin rätt tili in- grad är 100 procent eller, om procenttalet är
8424: validavdrag i enlighet med invalidpensionen mindre, men likväl minst 30 procent, en mot
8425: även efter det att invalidpensionen har ändrats procenttalet svarande del av 680 mark, samt
8426: tili ålderspension. Genom förordning kan be- 3) om han har rätt till ålderdomsavdrag,
8427: stämmelser utfärdas angående de grunder, en- som avses i 36 § 1 mom. 1 punkten, 180
8428: ligt vilka graden av invaliditet bestämmes, samt mark.
8429: angående den utredning som kräves för er-
8430: hållande av invalidavdrag. Skattskyldig, som är berättigad att göra i
8431: 36 § 3 mom. nämnt underhållsskyldighetsav-
8432: Skattskyldig, som under skatteåret har er- drag, får från sin inkomstskatt avdraga en fjär-
8433: lagt underhållsbidrag, vilket har fastställts ge- dedel av det underhållsbidrag som han har
8434: nom avtal eller dom i enlighet med lagstift- betalat under skatteåret, dock högst 800 mark
8435: ningen om underhåll för barn, får avdraga det för varje minderårigt barn.
8436: belopp han under skatteåret har erlagt i dy-
8437: likt underhållsbidrag, dock högst 3 500 mark 65 §.
8438: för varje minderårigt barn ( underhållsskyldig- Överstiger för fysisk person, som under
8439: hetsavdrag). skatteåret varit bosatt i Finland, eller för in·
8440: hemskt dödsbo, som skall beskattas såsom
8441: 53 §. särskild skattskyldig, på skatteårets annan in-
8442: Från makars, som är bosatta i Finland, sam- komst än förvärvsinkomst och förmögenhet ut-
8443: manlagda tiligångar avdrages 13 000 mark. Har gående statsskatt samt honom påförd kommu-
8444: den ena maken härvid skulder till ett belopp nalskatt, kyrkoskatt, folkpensionspremie och
8445: som överstiger tiligångarna, beaktas denna skili- sjukförsäkringspremie sammanlagt 80 procent
8446: nad såsom avdrag på den andra makens be- av den skattskyldiges vid statsbeskattningen
8447: skattningsbara förmögenhet, dock icke utöver fastställda andra inkomst är förvärvsinkomst,
8448: en tredjedel av den sistnämnda makens beskatt· påföres den skattskyldige icke den överstigande
8449: ningsbara förmögenhet. delen av statsskatten, dock så att av stadgad
8450: Från skattskyldigs, som varit bosatt i Fin- förmögenhetsskatt lämnas högst 30 procent
8451: land och under skatteåret försörjt sitt minder- opåförd och att enligt 77 § beskattningslagen
8452: åriga barn, tiligångar avdrages för varje sådant fastställd skatteförhöjning påföres till fullt be-
8453: barn 8 000 mark, likväl så, att avdraget bevil- lopp. Överstiger de skatter, som i enlighet
8454: jas endast den ena av makar, vilka skall be- med vad ovan stadgats, skall påföras skatt-
8455: skattas på grund av deras sammanlagda förmö- skyldig, 80 procent av hans vid statsbeskatt-
8456: genhet, varvid avdraget, Hall bägge makarna ningen beskattningsbara totala inkomst, påfö-
8457: har tillgångar, får göras endast av den make, res den överskjutande delen av statsskatten
8458: vars tiligångar är större. icke. Såsom statsskattens belopp på ovan av-
8459: sedd annan inkomst än förvärvsinkomst och så-
8460: 57 §. som det sammanlagda beloppet av alla skatter
8461: Från inkomstskatten för skattskyldig person, och avgifter på denna inkomst betraktas en
8462: som största delen av skatteåret bott i Finland, lika stor del av hela inkomstskatten tili sta-
8463: avdrages: ten och av det sammanlagda beloppet av alla
8464: 1) om han under skatteåret försörjt eget skatter och avgifter för inkomst som vid stats-
8465: minderårigt barn eller eget fosterbarn, för beskattningen beskattningsbar annan inkomst
8466: varje sådant barn 600 mark, dock så, att av- än förvärvsinkomst utgör av den skattskyldiges
8467: draget beviljas endast den make, vars inkomst- hela beskattningsbara inkomst vid statsbeskatt·
8468: skattebelopp är större ( försör;aravdrag), ningen.
8469:
8470:
8471: Helsingfors den 20 april 1979.
8472:
8473: Ingvar S. Melin Pär Stenbäck Christoffer Taxell
8474: 1979 vp. 165
8475:
8476: Lakialoite n:o 98. Suomennos
8477:
8478:
8479:
8480:
8481: Melin ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muutta-
8482: misesta.
8483:
8484:
8485: E d u s k u n n a II e.
8486: Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi sellaista lievennystä, että se vastaa tulovero-
8487: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta (HE taulukon täydellistä inflaatiotarkistusta. Vain
8488: n:o 133/1978 vp.) ehdotettiin eräiden vähen- tällä tavalla voidaan hillitä rahan arvon muut-
8489: nysten korottamista tuloverotuksessa inflaation tumisesta johtuvaa tuloveroasteen nousua.
8490: verotukseen kohdistuvan vaikutuksen hillitse- Tärkeimpien ansiotulosta myönnettävien vä-
8491: miseksi. hennysten enimmäismäärää ehdotetaan korotet-
8492: Hallituksen esityksessä ei inflaatiota ollut tavaksi, jottei ansiotulojen ja muiden tulojen
8493: kuitenkaan otettu joka suhteessa täysin huo- välisen verotuksen suhde muuttuisi. Lapsiper-
8494: mioon. Hallitus ei myöskään ehdottanut kaik- heiden verotusta lievennetään korottamalla ala-
8495: kien tuloverotuksessa myönnettävien vähennys- ikäisen lapsen elättämisen perusteella myön-
8496: ten korottamista, mikä merkitsee sitä, että ve- nettävää vähennystä. Niiden henkilöiden vero-
8497: rotus käytännössä kiristyy suuren verovelvollis- tuksen muuttaminen, jotka ovat elättäneet ala-
8498: ten ryhmän osalta. Näin ollen olisi tärkeätä, ikäisiä lapsia, olisi erityisen tärkeää nyt, kun
8499: että samalla kun veroasteikkoa tarkistetaan ra- eri tavoin yritetään edistää lapsiystävällistä po-
8500: han arvon muuttumista vastaavalla määrällä, litiikkaa. Tästä syystä tulisi lainsäädännön
8501: myös vähennyksiä tarkistetaan vastaavasti. Näin muuttamisen tapahtua siten, että lapsivähennys
8502: ei ole kuitenkaan tapahtunut. Vähennysten ulotettaisiin verotuksessa koskemaan myös tu-
8503: määrien muutokset eivät myöskään ole eri vuo- loja vailla olevia lapsia heidän täytettyään 16
8504: sina olleet johdonmukaisia eikä eräitä vähen- vuotta. Tämän lainsäädännössä olevan puutteen
8505: nyksiä ole koko tulo- ja varallisuusverolain korjaamiseksi jossakin määrin ehdotetaan kou-
8506: voimassaolon aikana tarkistettu. Viimeksi mai- lutusvähennyksen korottamista 1 300 mark-
8507: nittua ·seikkaa on pidettävä sitä kohtuuttomam- kaan.
8508: pana, kun otetaan huomioon, että inflaatio on Muiss,a pohjoismaissa voimassa olevan järjes-
8509: vuodesta 1975 lukien vuoteen 1979 sakka ol- telmän mukaisesti ehdotetaan, että elatusvel-
8510: lut noin 50 %. Mm. puolisovähennystä, van- vollisille myönnettäisiin erityinen vähennys hei-
8511: huusvähennystä ja opiskelijavähennystä ei ollut dä verotuksellisen asemansa parantamiseksi hal-
8512: lainkaan tarkistettu. lituksen esittämää suurempana. Nykyisin ei
8513: Tämän vuoksi lakia tulisi muuttaa siten, lapselle elatusta maksamaan määrätty vanhempi
8514: että esim. puolisovähennyksen määrä olisi saa mitään helpotusta verotuksessa huolimatta
8515: 4 500 markan sijasta 6 800 markkaa. Tällöin siitä, että hän voimassa olevan lain mukaan
8516: otettai,siin huomioon noin 40 pros•entin inflaa- vastaa lapsen elatuksesta.
8517: tiokorjaus vuodesta 1975 lukien. Kunnallisve- Voimassa olevan verotuslainsäädännön mu-
8518: rotuksessa myönnettävä vanhuusvähennys tulisi kaisesti voidaan verovelvolliselle eräissä olo-
8519: nostaa 1 000 markasta 1 700 markkaan sekä suhteissa määrätä vero, joka ylittää 100 %
8520: v·altionverotuksessa myönnettävä verosta teh- tuloista. Tämän epäkohdan oikaisemiseksi eh-
8521: tävä vähennys 100 markasta 180 markkaan. dotetaan aloitteessa ehdottoman verokaton
8522: Opiskelijavähennyksen määräksi ehdotetaan määräämistä.
8523: 3 500 markkaa aikaisemman 2 000 markan si- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
8524: jasta. Vanhuusvähennyks.en ja opiskelijavähen-
8525: nyksen osalta on käytetty vuodesta 1975 lu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8526: kien l·askettua 50 prosentin inflaatiokorjausta. lakiehdotuksen:
8527: Aloitteessa ehdotetaan vähennysten suhteen
8528: 166 Lakialoite n:o 98
8529:
8530:
8531:
8532: Laki
8533: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta.
8534:
8535: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8536: muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1043/74)
8537: 31 §:n 1 momentti, 33 §:n 1 momentin 1, 2, 4 ja 5 kohta, 36 §:n 1 momentin 1, 2, 4 ja
8538: 5 kohta ja 3 momentti, 53 §, 57 §:n 1 momentin 1-3 kohta ja 3 momentti sekä 65 §,
8539: sellaisina kuin niistä ovat 31 §:n 1 momentti, 33 §:n 1 momentin 1, 2 ja 5 kohta, 36
8540: §:n 1 momentin 2 ja 5 kohta sekä 3 momentti, 53 §, 57 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohta
8541: sekä 3 momentti ja 65 § 1 päivänä joulukuuta 1978 annetussa laissa (913/78) ja 57 §:n
8542: 1 momentin 3 kohta 25 päivänä heinäkuuta 197 5 annetussa laissa ( 607/7 5), näin kuulu-
8543: viksi:
8544:
8545: 31 §. vuonna on saanut vähintään seitsemän kuukau-
8546: Jos verovuonna Suomessa asuneen henkilön den ajan säännöllistä ja täyttä opetusta kansa-,
8547: veronmaksukyky hänen ja hänen perheensä perus-, ammatti-, iltaoppi- tai oppikoulussa,
8548: käytettävissä olevat tulot ja varallisuus huo- korkeakoulussa tai muussa niihin verrattavassa
8549: mioon ottaen on erityisistä syistä, kuten ela- oppilaitoksessa, kuitenkin niin, että vähennys
8550: tusvelvollisuuden, työttömyyden tai sairauden myönnetään vain toiselle puolisoista, jolloin,
8551: johdosta olennaisesti alentunut, vähennetään tu- jos molemmilla puolisoilla on tuloja, vähennyk-
8552: losta kohtuullinen määrä, ei kuitenkaan enem- sen saa vain se puoliso, jonka tulojen yhteis-
8553: pää kuin 4 800 markkaa (veronmaksukyvyn määrä on suurempi ( koulutusvähennys),
8554: alentumisvähennys).
8555:
8556: 36 §.
8557: 33 §. Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu-
8558: Valtionverotuksessa verovelvollinen saa li- nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähen-
8559: säksi vähentää: tää:
8560: 1) 25 prosenttia ansiotulostaan, kuitenkin 1) 1 700 markkaa, milloin hän ennen ve-
8561: enintään 7 700 markkaa (työtulovähennys), rovuoden päättymistä on täyttänyt kuusikym-
8562: 2) 20 prosenttia ansiotulostaan, kuitenkin mentäviisi vuotta ( vanhuusvähennys),
8563: enintään 3 400 markkaa, jos verovelvollinen on 2) 950 markkaa jokaisesta alaikäisestä lap-
8564: verovuonna elättänyt alaikäistä lastaan tai kas- sestaan ja kasvattilapsestaan, jota hän on ve-
8565: vattilastaan, minkä lisäksi vähennyksen enim- rovuonna elättänyt, kuitenkin niin, että vähen-
8566: mäismäärää korotetaan 750 markalla, jos ve- nys myönnetään vain toiselle puolisoista, jol-
8567: rovelvollinen on elättänyt verovuonna enintään loin, jos molemmilla puolisoilla on tuloja, vä-
8568: 7 vuotta täyttänyttä lastaan tai kasvattilastaan, hennyksen saa vain se puoliso, jonka tulojen
8569: kuitenkin niin, että puolisoista vähennyksen yhteismäärä on suurempi (lapsivähennys),
8570: saa vain se, jonka ansiotulojen määrä on pie-
8571: nempi (ylimääräinen työtulovähennys), 4) 3 500 markkaa ansiotulostaan, jos hän
8572: on verovuonna vähintään seitsemän kuukau-
8573: 4) 6 800 markkaa, milloin verovelvollisen den ajan saanut säännöllistä ja täyttä opetusta
8574: puolisolla ei ole lainkaan hänen veronalaiseksi kansa-, perus-, ammatti-, iltaoppi- tai oppikou-
8575: tulokseen luettavaa tuloa, tai jos puolisolla on lussa, korkeakoulussa tai muussa näihin ver-
8576: sanotunlaista tuloa, saa se puolisoista, jonka rattavassa oppilaitoksessa ( opiskelijavähennys),
8577: tulojen yhteismäärä on suurempi, vähentää sekä
8578: 6 800 markkaa vähennettynä 25 prosentilla 5) 2 500 markkaa, jos hänellä on sairaudes-
8579: toisen puolison tulon määrästä (puolisovähen- ta, viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä hait-
8580: nys), ta, jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mu-
8581: 5) 1 300 markkaa jokaisesta verovuonna kaan on 100 prosenttia, tai jos prosenttimää-
8582: elättämästään sellaisesta lapsesta tai kasvatti- rä on pienempi, mutta kuitenkin vähintään 30
8583: lapsestaan, joka ennen verovuoden alkua on prosenttia, prosenttimäärän osoittama osuus
8584: täyttänyt 16 vaan ei 18 vuotta ja joka vero- 2 500 markasta (invalidivähennys). Milloin ve-
8585: Lakialoite n:o 98 167
8586:
8587: rovelvollinen on v,erovuonna saanut pakolliseen jonka tuloveron määrä on suurempi ( huoltaja-
8588: eläketurvaan perustuvaa työkyvyttömyyseläket- vähennys),
8589: tä, katsotaan hänen haitta-asteensa ilman eri 2) jos hänellä on oikeus 36 §:n 1 momen-
8590: selvitystä 100 prosentiksi, jos eläke on myön- tin 5 kohdan mukaiseen invalidivähennykseen,
8591: netty täytenä, sekä 50 prosentiksi, jos se on 680 markkaa, milloin hänen sanotussa lainkoh-
8592: myönnetty osaeläkkeenä, ellei verovelvollisen das,sa tarkoitettu haitta-asteensa on 100 pro-
8593: haitta-asteen esitetyn selvityksen perusteella senttia, tai jos prosenttimäärä on pienempi,
8594: katsota olevan suurempi. Verovelvollinen säilyt- mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia, pro-
8595: tää oikeutensa työkyvyttömyyseläkkeen mukai- senttimäärän osoittama osuus 680 markasta,
8596: seen invalidivähennykseen senkin jälkeen, kun sekä
8597: työkyvyttömyyseläke on muuttunut vanhuus- 3) jos hänellä on oikeus 36 §:n 1 momen-
8598: eläkkeeksi. Asetuksella voidaan antaa määräyk- tin 1 kohdan mukaiseen vanhuusvähennykseen,
8599: siä niistä perusteista, joiden mukaan haitta-aste 180 markkaa.
8600: määritellään sekä invalidivähennyksen saami-
8601: seksi esitettävästä selvityksestä. Verovelvollinen, jolla on oikeus 36 §:n 3
8602: momentin mukaiseen elatusvelvollisuusvähen-
8603: Verovelvollinen, joka on verovuonna suorit- nykseen, saa tuloverostaan vähentää neljäsosan
8604: tanut lapsen elatusta koskevan lainsäädännön verovuonna suorittamansa elatusavun määrästä,
8605: mukaisella sopimuksella tai tuomiolla vahvis- kuitenkin enintään 800 markkaa alaikäistä las-
8606: tettua elatusapua, saa vähentää verovuonna suo- ta kohden.
8607: rittamansa sanotun elatusavun määrän, kuiten- 65 §.
8608: kin enintään 3 500 markkaa alaikäistä lasta Jos verovuonna Suomessa asuneen luonnolli-
8609: kohden (elatusvelvollisuusvähennys). sen henkilön tai erillisenä verovelvollisena ve-
8610: rotettavan kotimaisen kuolinpesän verovuoden
8611: 53 §. tulosta ja varallisuudesta menevän valtionve-
8612: Suomessa asuvien puolisoiden yhteenlaske- ron sekä hänelle määrätyn kunnallisveron, kir-
8613: tuista varoista vähennetään 13 000 markkaa. kollisveron, kansaneläkevakuutusmaksun ja sai-
8614: Jos toisella puolisolla tällöin on velkoja enem- rausvakuutusmaksun yhteismäärä on suurempi
8615: män kuin varoja, erotus otetaan huomioon toi- kuin 80 prosenttia verovelvollisen valtionvero-
8616: sen puolison verotettavan varallisuuden vähen- tuksessa vahvistetusta verotettavasta tulosta,
8617: nyksenä, ei kuitenkaan enempää kuin kolman- verovelvollisen maksettavaksi ei panna sanotun
8618: nes viimeksi mainitun puolison verotettavasta määrän yli menevää valtionveron osaa, kuiten-
8619: varallisuudesta. kin niin, että verovelvollisen maksettavaksi sää-
8620: Verovelvollisen, joka on asunut Suomessa detystä varallisuusverosta jätetään enintään 30
8621: ja verovuonna elättänyt alaikäistä lastaan, va- prosenttia maksuunpanematta ja että verotus-
8622: roista vähennetään jokaisesta sellaisesta lapses- lain 77 § :n nojalla määrätty veron korotus
8623: ta 8 000 markkaa, kuitenkin niin, että vähen- maksuunpannaan kokonaan. Jos verot, jotka
8624: nys myönnetään vain toiselle yhteenlasketun sen mukaan kuin edellä on säädetty määrä-
8625: varallisuuden perusteella verotettavista puoli- tään verovelvolliselle, ylittävät 80 prosenttia
8626: soista, jolloin, jos molemmilla puolisoilla on hänen valtionverotuksessa veronalaisesta koko
8627: varoja, vähennyksen saa vain se puoliso, jonka tulostaan, ei tämän ylittävältä osalta määrätä
8628: varojen määrä on suurempi. valtionveroa. Valtionveron määränä edellä tar-
8629: koitetusta muusta kuin ansiotulosta sekä kaik-
8630: 57 §. kien verojen ja maksujen yhteismääränä tästä
8631: Verovelvollisen henkilön, joka suurimman tulosta pidetään yhtä suurta osaa koko val-
8632: osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulo- tiolle menevästä tuloverosta ja kaikkien tulos-
8633: verosta vähennetään: ta menevien verojen ja maksujen yhteismääräs-
8634: 1 ) jos hän on verovuonna elättänyt alaikäis- tä kuin se, joka valtionveroa määrättäessä
8635: tä lastaan tai kasvattilastaan, 600 markkaa jo- muusta verotettavasta tulosta kuin ansiotulosta
8636: kaisesta sanotusta lapsesta, kuitenkin niin, että muodostaa verovelvollisen koko verotettavasta
8637: vähennys myönnetään vain sille puolisoista, tulosta valtionverotuksessa.
8638:
8639: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
8640:
8641: Ingvar S. Melin Pär Stenbäck Christoffer Taxell
8642: 168 1979' vt>•
8643:
8644: Lakialoite n!o 99.
8645:
8646:
8647:
8648:
8649: Melin: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta.
8650:
8651:
8652: E d u s k u n n a II e.
8653:
8654: Puolisoiden erillisveroesityksessä mamlttun, Vakuutusmaksun määrä voi useissa tapauksissa
8655: että siirtyminen yhteisverotuksesta täydelliseen ylittää vähennyskelpoisen määrän. Tätä ei voida
8656: erillisverotukseen tapahtuu vaiheittain. Ensim- pitää kohtuullisena, sillä kysymys on laissa
8657: mäisenä toimenpiteenä tähän päämäärään on määrätyn menon suorittamisesta. Laissa olevaa
8658: erillisverotettavan pääomatulon määrän korotta- vaihtoehtoista 15 prosentin vähennysoikeutta
8659: minen. Pääomatulojen yhteisverotuksen lopet- tulisi myös korottaa, sillä yritystoiminnassa
8660: taminen on tärkeä tekijä verotuksen yksinker- verovuoden tulo voi jäädä niin vähäiseksi, ettei
8661: taistamisessa ja samalla se on palkkaverotuksen vähennystä voida tehdä täysimääräisenä.
8662: eräs edellytys. Verorasituksen inflaatiosta johtuvan kasvun
8663: Tulo- ja varallisuusverolain 17 b §: n 2 mo- pysäyttäminen edellyttää, että kaikkien vero-
8664: mentin mukaan yritystoiminnan ansiotulon mää- vähennysten arvo pidetään ennallaan riippumat-
8665: räksi katsotaan 70 000 markkaa. Erityisestä sel- ta hintatason muutoksista. Edellisinä vuosina
8666: vityksestä määrä voidaan ylittää. Määrää on ei edes kaikkia keskeisiä vähennyksiä ole lie-
8667: muutettu viimeksi 25. 11. 1977 annetulla lailla vennetty. Tämä koskee erityisesti puolisovä-
8668: (848/77). Jotta yritystmmmnan ansiotulo- hennystä, joka on pysynyt monta vuotta en-
8669: osuus, jonka perusteella määrätään eräät kes- nallaan. Seurauksena on ollut verorasituksen
8670: keiset vähennykset, säilyttäisi saman suhteelli- suhteellinen kasvu niihin puolisoihin verrat-
8671: sen arvon kui.ti. muilla tulonsaajilla, tulisi yri- tuna, jotka molemmat ovat saaneet tuloa. Koh-
8672: tystoiminnan ansiotulo-osuutta korottaa vähin- tuuttomuuksien vähentämiseksi tulisi puolisovä-
8673: tään inflaation edellyttämällä tavalla. Tämä on hennyksen määrää tarkistaa vähennyksen voi-
8674: sitäkin tärkeämpää, koska ansiotulo-osuuden maan tulosta lähtien Iasketulla inflaation mää-
8675: enimmäismäärä on 70 000 markkaa siitä riip- rällä.
8676: pumatta, että yritystoiminnassa työskentelisivät Tulo- ja varallisuusverolain kattosääntö ei
8677: molemmat puolisot. muutettunakaan estä, etteivätkö verovelvollisen
8678: Eläkevakuutusmaksuvähennykseen tehtiin 28. verot edelleenkin voisi ylittää verotettavien
8679: 12. 1978 annetulla lailla (1092/78) muutos, tulojen määrää. Tällaisen kohtuuttomuuden es-
8680: minkä mukaan lakisääteiset yrittäjäeläkevakuu- tämiseksi olisi 65 § :n sisältöä tarkistettava
8681: tusmaksut saadaan vähentää tulo- ja varallisuus- niin, ettei kaikkien verojen ja maksujen määrä
8682: verolain 29 §:n 5 kohdan rajoituksen estämättä ylittäisi 80 prosenttia verotettavasta tulosta.
8683: 10 000 markan määrään saakka. Mainittu muu- Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
8684: tos ei kuitenkaan korjaa kaikkia vähennysoikeu- tavasti,
8685: dessa olevia puutteellisuuksia. Lakisääteisten
8686: yrittäjäeläkevakuutusmaksujen määrä on tällä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8687: hetkellä 12 prosenttia vahvistetusta työtulosta. lakiehdotuksen:
8688: Lakialoite n:o 99 169
8689:
8690:
8691: Laki
8692: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta.
8693:
8694: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 197 4 annetun tulo-
8695: ja varallisuusverolain (1043/74) 17 §:n 2 momentti, 17b §:n 2 momentti, 29 §:n 1 mo-
8696: mentin 5 kohta, 33 §:n 1 momentin 4 kohta ja 65 §,
8697: sellaisina kuin ne ovat, 17 § :n 2 momentti 25 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa
8698: laissa ( 608/75), 17 b §:n 2 momentti 25 päivänä marraskuuta 1977 annetussa laissa ( 848/
8699: 77), 29 §:n 1 momentin 5 kohta 28 päivänä joulukuuta 1978 annetussa laissa (1092/78),
8700: 33 § :n 1 momentin 4 kohta 25 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa laissa ( 608/75) ja 65 §
8701: joulukuun 1 päivän:i 1978 annetussa laissa (913/78), seuraavasti:
8702:
8703: 17 §.
8704: tuksesta, ei kuitenkaan kertamaksullisesta, suo-
8705: Valtiolle suoritettavan tuloveron määrää las- rittamaosa maksut, enintään 20 prosenttia an-
8706: kettaessa lisätään sen puolison, jolla on ansio- siotulon määrästä kuitenkin niin, että maata-
8707: tuloja vähemmän kuin toisella puolisalia tai lousyrittäjien eläkelain ( 467/69), yrittäjien elä-
8708: jolla ei ole ansiotuloja lainkaan, muut tulot kelain ( 468/69) tai lyhytaikaisissa työsuhteis-
8709: kuin ansiotulot, siltä osin kuin niiden verotet- sa olevien työntekijäin eläkelain ( 134/62) 1 a
8710: tava määrä ylittää 8 600 markkaa, toisen puo- §:n 2 momentin nojalla suoritetut maksut
8711: lison tuloihin. Jos kummallakin puolisalia on saadaan vähentää edellä tarkoitetun rajoituk-
8712: vain muita tuloja kuin ansiotuloja, lisätään sen estämättä, sekä
8713: sen puolison, jolla on vähemmän tuloja, tulo
8714: siltä osin kuin se ylittää 8 600 markkaa toisen
8715: puolison tuloihin. 33 §.
8716: Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vä-
8717: hentää lisäksi:
8718: 17b §.
8719: 4) 6 600 markkaa, milloin verovelvollisen
8720: Verovelvollisen luonnollisen henkilön tai puolisolla ei ole lainkaan hänen veronalaiseksi
8721: puolisoiden yhdessä harjoittaman liikkeen taik- tulokseen luettavaa tuloa, tai jos puolisolla on
8722: ka ammatin tuloksen tahi maatilatalouden puh- sanotunlaista tuloa, saa se puolisoista, jonka
8723: taan tulon yhteismäärä katsotaan 82 000 mar- tulojen yhteismäärä on suurempi, vähentää
8724: kan määrään saakka kokonaan ansiotuloksi. 6 600 markkaa vähennettynä 25 prosentilla
8725: Mikäli verovelvollinen esittää selvityksen siitä, toisen puolison tulon määrästä ( puolisovähen-
8726: että verovelvollisen tai puolisoiden harjoitta- nys),
8727: massa liikkeessä, ammatissa tai maatilataloudes-
8728: sa suorittaman työn kohtuullinen arvo ylittää
8729: 82 000 markkaa, voidaan myös tämän määrän 65 §.
8730: ylittävä osa sanottujen tulojen yhteismäärästä Milloin verovuonna Suomessa asuneen luon-
8731: katsoa ansiotuloksi. Ansiotuloksi ei kuitenkaan nollisen henkilön tai erillisenä verovelvollisena
8732: katsota metsätalouden puhdasta tuottoa, kor- verotettavan kotimaisen kuolinpesän verovuo-
8733: kotuloa, osinkoa, vuokratuloa, asuntotuloa, ar- den tulosta ja varallisuudesta menevän valtion-
8734: vopapereiden ja kiinteän omaisuuden luovutuk- veron sekä hänelle määrätyn kunnallisveron,
8735: sesta saatua korvausta eikä muuta näihin tuloi- kirkollisveron, kansaneläkevakuutusmaksun ja
8736: hin rinnastettavaa tuloa. sairausvakuutusmaksun yhteismäärä on suurem-
8737: pi kuin 80 prosenttia verovelvollisen valtion-
8738: verotuksessa vahvistetusta verotettavasta tulos-
8739: 29 §. ta, verovelvollisen maksettavaksi ei panna sa-
8740: Verovelvollisella on oikeus vähentää: notun määrän yli menevää valtionveron osaa.
8741: Verotuslain 77 § :n nojalla määrätty veronkoro-
8742: 5) omasta ja perheenjäsenensä eläkevakuu- tus on pantava maksuun kokonaan.
8743: 22 087900505
8744: 170 Lakialoite n:o 99
8745:
8746: Verojen ja maksujen enimmäismäärää 1 mo- mentissa tarkoitettu veron maksuunpanematta
8747: mentin mukaan laskettaessa ei oteta huomioon jättäminen kummankin puolison osalta erikseen.
8748: tuloja, joista on suoritettava vain kunnallisve-
8749: roa eikä verotuslain 77 §:n nojalla määrättyä
8750: veronkorotus ta. Tätä lakia sovelletaan ensimma1sen kerran
8751: Puolisoiden verotuksessa määräytyy 1 mo- verovuodelta 1980 toimitettavassa verotuksessa.
8752:
8753:
8754: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
8755:
8756: Ingvar S. Melin
8757: 1979 vp. 171
8758:
8759: Lakialoite n:o WO.
8760:
8761:
8762:
8763:
8764: Melin ym.: Ehdotukset laeiksi tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n,
8765: tappiontasauksesta tuloverotuksessa annetun lain 2 § :n ja
8766: elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 8 § :n muutta-
8767: misesta.
8768:
8769:
8770: Ed u s kunnalle.
8771:
8772: Aloitteen pääasiallinen sisältö. saan näissä tapau!ksissa otetuksi huomioon ve-
8773: rotuksessa vähennyksenä. Koska tämä vähen-
8774: Aloitteessa ehdotetaan pakollisten yrittäjä- nysoikeus ei kuitenkaan perustu lain säännök-
8775: eläkevakuutusmaksujen säätämistä kokonaisuu- seen, oikeuskäytännössä ilmenee horjuvuutta.
8776: dessaan vähennyskelpoisiksi verotuksessa. Yksityisen elinkeinonharjoittajan vakuutusmak-
8777: sun vähentäminen ei määräydy EVL:n mukaan
8778: vaan TVL 29 § 1 mom. 5 kohdan mukaan,
8779: Perustelut. mistä saattaa olla seurauksena, että yrittäjä-
8780: eläkelain mukaiset vakuutusmaksut jäävät osit-
8781: Verovelvollisella on TVL 29 § 1 mom. 5 tain verotuksessa huomioonottamatta. Näin
8782: kohdan mukaan oi:keus vähentää kokonaistulos- ollen yksityis~t elinkeinonharjoittajat ovat vä-
8783: taan valtion- ja kunnallisverotuksessa omasta hennysoi!keuden suhteen huonommassa asemas-
8784: ja perheenjäsenensä eläkevakuutuksesta, ei kui- sa >kuin yhtiömuodossa yritystoimintaa harjoit-
8785: tenkaan kertamaksullisesta, suorittamansa mak- tavat yritykset.
8786: sut, enintään 15 prosenttia ansiotulon määrästä Eläketurvakeskuksen suorittamissa tutkimuk-
8787: kuitenkin niin, että maatalousyrittäjien eläke- sissa on myös havaittu, että yrittäjien yrittäjä-
8788: lain, yrittäjien eläkelain ja lyhytaikaisissa työ- eläkelakien mukaiset työtulot eivät seuraa to-
8789: suhteissa olevien työntekijäin eläkelain 1 a § dellista kehitystä, vaan jäävät siitä jälkeen.
8790: 2 mom. nojalla suoritetut maksut saadaan vä- Eräistä käytännön tapauksista on voitu todeta
8791: hentää tämän rajoituksen estämättä 10 000 tämän johtuvan verotuksellisista syistä.
8792: markkaan saakka.
8793: Vastaavanlainen saannös, lukuunottamatta TVL 29 §:n 1 momentin 5 kohta.
8794: 10 000 markan vähennysoikeutta, oli laissa jo
8795: ennen pakollisten yrittäjäeläkelakien voimaan- Yrittäjäeläkelain mukaan työt u 1o vahvis-
8796: tuloa. Vuonna 1970 yrittäjäeläkelakien voi- tetaan määrältään vastaamaan joko sellaista
8797: maantulon yhteydessä säännöstä muutettiin si- palkkaa, joka kohtuudella olisi maksettava, jos
8798: ten, että vähennysoikeus nousi kahdestatoista yrittäjän työtä suorittamaan pal>kattaisiin vas-
8799: prosentista viiteentoista prosenttiin. Kuitenkin taavan ammattitaidon omaava henkilö tai sitä
8800: yrittäjäeläkeva>kuutus,maksun suuruus vuonna korvausta, jonka muutoin voidaan katsoa keski-
8801: 1970 oli vain 5 prosenttia yrittäjäeläkelain mu- määrin vastaavan yrittäjän työtä. Yrittäjäeläke-
8802: kaisesta työtulosta, kun s·e nykyisin on jo 12 lain mukainen työtulo ei siten määräydy yri-
8803: prosenttia ja nousee edelleenkin vielä voimak- tyksen tuottaman voiton tai yrittäjän verotet-
8804: kaasti. tavan elinkeinotulon mukaan. Verotuksessa hy-
8805: Osakeyhtiöt sekä avoimet ja kommandiitti- väksyttävä a n s i o t u 1 o, josta 15 prosenttia
8806: yhtiöt saavat verotuskäytännön mukaan vähen- lasketaan, voi siten jäädä huomattavasti pie-
8807: tää pääosakkaansa tai yhtiömiehensä yrittäjä- nemmäksi kuin yrittäjäeläkelain mukainen työ-
8808: eläkevakuutusmaksut yhtiön elinkeinotulosta tu- tulo.
8809: lon hankkimis·esta aiheutuneena kuluna. Yrit- TVL 17 b § 2 momentin mukaan yritystoi-
8810: täjäeläkevakuutusma~ksu tulee kokonaisuudes- minnan tuloksesta katsotaan erillisverotettavak-
8811: 172 Lakialoite n:o 100
8812:
8813: si ansiotuloksi verovelvollisen tai puolisoiden Tämän vuoksi tappiontasauslakia olisi vielä tar-
8814: yhdessä harjoittaman IHkkeen tai ammatin tu- kennettava siten, että yrittäjien eläkelakien ja
8815: loksen tai maatilatalouden puhtaan tulon yh- lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin
8816: teismäärä pääomatulojen vähentämisen jälkeen eläkelain 1 a § 2 momentin nojalla suoritetut
8817: pääsääntöisesti vain 70 000 markkaan työpa- vakuutusmaksut rinnastettaisiin asianomaisen
8818: noksen määrästä riippumatta. Jos verovelvolli- tulolähteen vähennyksiin. Tämä sanamuodon
8819: nen esittää selvityksen siitä, että hänen tai tarkistus tekisi mahdolliseksi yrittäjäeläkevakuu-
8820: puolisoiden suorittaman työn kohtuullinen arvo tusmaksuista vahvistetun tappion vähentämisen
8821: ylittää 70 000 markkaa, voidaan myös tämän siinä tai niissä tulolähteissä, jossa tai joissa
8822: määrän ylittävä osa katsoa ansiotuloksi. Vero- yrittäjäeläkelain alaista toimintaa on harjoitettu.
8823: tuskäytännössä 70 000 markan ansiotulon mää-
8824: rän ylittäminen on yleensä edellyttänyt vero- EVL 8 §:n muutos.
8825: velvolliselta vahvaa näyttöä.
8826: Jos kahden tai useamman perheenjäsenen Kuten edellä on selostettu, laista puuttuu
8827: eläkevakuutusmaksu rasittaa samaa yritystä, säännös, jonka mukaan osakeyhtiöt sekä avoi-
8828: syntyy usein tilanne, jolloin kaikkia eläkeva- met ja kommandiittiyhtiöt saisivat vähentää
8829: kuutusmaksuja ei saada verotuksessa vähenne- pääosakkaansa tai yhtiömiehensä yrittäjäeläke-
8830: tyksi. Samoin käy, kun useamman vuoden va- vakuutusmaksut yhtiön elinkeinotulosta tulon
8831: kuutusmaksut joudutaan eräissä tapauksissa jo- hankkimisesta aiheutuneena kuluna. Tämä vä-
8832: nakin vuonna maksamaan takautuvasti. Silloin hennysoikeus perustuu vain vakiintumassa ole-
8833: 15 % suuruinen vähennysoikeus verotuksessa vaan oikeuskäytäntöön.
8834: ansiotuloksi hyväksytystä määrästä ei riitä, Kun osakeyhtiö suorittaa osaJkkaansa tai tä-
8835: vaan vakuutusmaksusta jää osa vähentämättä. män perheenjäsenen ja avoin tai kommandiitti-
8836: Vähennysoikeutta ei ole myöskään niissä . ta- yhtiö yhtiömiehensä tai tämän perheenjäsenen
8837: pauksissa, joissa )llksityisen liikkeenharjoittajan puolesta yhtiön toimintaan liittyvät yrittäjäelä-
8838: yritystoiminnan tulos on muodostunut tappiol- kevakuutusmaksut, olisi yhtiön saatava vähen-
8839: liseksi tai kun liikkeenharjoittajan tilikautta on tää suorittamansa maksut luonnollisena vähen-
8840: muutettu siten, ettei yhtään tilikautta oJ.e päät- nyksenä verotuksessa EVL 8 §:n nojalla kuten
8841: tynvt kalenterivuoden aikana. työnteki jöidenkin eläkevakuu tusmaksut.
8842: TVL 29 § 1 momentin 5 kohtaan lisättiin Koska yrittäjäeläkevakuutus kattaa yrittäjän
8843: vuoden 1979 alusta lukien 10 000 markan vä- kaiken yrittäjätoiminnan, hänellä voi olla vain
8844: hennysoikeus. Se poisti kuitenkin vain osan il- yksi tällainen vakuutus. Yrittäjäeläkevakuutus-
8845: menneistä epäkohdista, koska kaiJkkia pakollisia maksun jaikaminen useiden eri tulolähteiden
8846: yrittäjäeläkevakuutusmaksuja ei voida senkään kesken tietyssä suhteessa laissa tarkasti määrät-
8847: jälkeen vähentää kokonaisuudessaan verotukses- tyjen perusteiden kesken ei ole mahdollista.
8848: sa. Nykyinen yrittäjäkunta on lisäksi varsin YrittäjäeläkevaJkuutusmaksujen jakamisesta, jos
8849: iäkästä, joten heidän yrittäjäeläkkeensä jäävät verovelvollisella on useita yhtiöitä, olisi kui-
8850: perin alhaisiksi, elleivät he paranna eläketur- tenkin säänneJtävä saman periaatteen mukaises-
8851: vaansa vapaaehtoisilla eläkevakuutuksiUa. Jotta ti kuin esimerkiksi investointivarauslaissa on
8852: vapaaehtoisetkin lisäeläkejärjestelyt edes osit- säädetty investointivarauksien jaosta.
8853: tain mahtuisivat vähennysten piiriin, olisi TVL
8854: 29 § 1 momentin 5 kohdan 15 prosentin mää- Lakien voimaantulo.
8855: rä korotettava ainakin 18 prosenttiin.
8856: Koska yrittäjäeläkevakuutusmaksujen vähen-
8857: T appiontasauslaki. täminen verotuksessa on sekavaa ja epäselvää
8858: dkä kohtele yrittäjiä yhdenvertaisesti, olisi
8859: Vuoden 1979 alusta lukien tappiontasausla- edellä esitetyt lainmuutokset saatava voimaan
8860: kiin tehtiin muutos, jonka mukaan yrittäjäelä- mahdollisimman pian vuoden 1979 aikana.
8861: kevakuutusmaksut rinnastettiin muihin tappiota Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
8862: vahvistettaessa huomioon otettaviin vähennyk- tavasti,
8863: siin. Tämä säännös saattaa kuitenkin muodos-
8864: tua tulkinnanvaraiseksi, koska siinä ei ole sää- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
8865: detty, missä tulolähteessä vähennys suoritetaan. lakiehdotukset:
8866: Lakialoite n:o 100 173
8867:
8868: 1.
8869:
8870: Laki
8871: tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n muuttamisesta.
8872: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
8873: varallisuusverolain 29 § :n 1 momentin 5 kohta, sellaisena kuin se on 28 päivänä joulukuuta
8874: 1978 annetussa laissa ( 1092/78), näin kuuluvaksi:
8875:
8876: 29 §. teissa olevien työntekijäin eläkelain ( 134/62)
8877: VerovelvolliseLla on oikeus vähentää: 1 a §:n 2 momentin nojalla suoritetut maksut
8878: saadaan vähentää edellä tartkoitetun rajoituksen
8879: 5) omasta ja pe~heenjäsenens.ä eläkevaikuu- estämättä, seJcä
8880: tuksesta, ei kuitenikaan kertamaksullisesta, suo-
8881: rittamansa maksut, enintään 18 prosenttia an-
8882: siotulon määrästä kuitenkin niin, että maata-
8883: lousyrittäjien eläkelain ( 46 7/69), yrittäjien Tätä la!kia sovelletaan ensimmatsen kerran
8884: eläkelain ( 468/ 69) tai lyhytaikaisissa työsuh- vuodelta 1979 toimitettavassa verotuksessa.
8885:
8886:
8887: 2.
8888: Laki
8889: tappiontasauksesta tuloverotuksessa annetun lain 2 § :n muuttamisesta.
8890: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tappiontasauksesta tuloverotuksessa 24 patva-
8891: nä kesäkuuta 1968 annetun lain 2 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 28 päivänä joulu-
8892: kuuta 1978 annetussa la1ssa ( 1091/78), näin kuuluvaksi:
8893:
8894: 2 §. §:n 2 momentin nojalla suoritetut vakuutus-
8895: maksut rinnastetaan tämän pykälän 1 ja 2 mo-
8896: Verovelvollisen kokonaistulosta valtion- ja menttia sovellettaessa asianomaisen tulolähteen
8897: kunnallisverotuksessa vähennettävät maatalous- vähennyksiin.
8898: yrittäjien eläkelain ( 46 7/69), yrittäjien eläke-
8899: lain ( 468/69) ja lyhytaikaisissa työsuhteissa Tätä lakia sovelletaan ensimmatsen kerran
8900: olevien työntekijäin eläkelain (134/62) 1 a vuodelta 1979 toimitettavassa verotuksessa.
8901:
8902:
8903: 3.
8904:
8905: Laki
8906: elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 8 §:n muuttamisesta.
8907: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään elinkeinotulon verottamisesta 24 päivänä kesä-
8908: kuuta 1968 annetun lain (360/68) 8 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 18
8909: päivänä kesäkuuta 1971 annetulla lailla (525/71) ja 23 päivänä joulukuuta 1977 annetulla
8910: lailla ( 1001/77), uusi 4 a kohta seuraavasti:
8911:
8912: 8 §. 4 a) osakeyhtiön osakkaansa tai tämän per-
8913: Edellä 7 §: ssä tarkoitettuja vähennyskelpoi- heenjäsenen ja avoimen tai kommandiittiyhtiön
8914: sia menoja ovat muun ohessa: yhtiömiehensä tai tämän perheenjäsenen puo-
8915: lesta suorittamat, yhtiön toimintaan liittyvät
8916: 174 Lakialoite n:o 100
8917:
8918: yrittäjäeläkevakuutusmaksut. Jos verovelvolli- Tätä M<ia sovelletaan ensimmatsen kerran
8919: sella on kaksi tai useampia tulolähteitä, vähen- vuodelta 1979 toimitettavassa verotuksessa.
8920: netään yrittäjäeläkevakuutusmaksut sen tai nii-
8921: den tulolähteiden tulosta, josta tai joista vero-
8922: velvollinen vaatii ne vähennettäväksi,
8923:
8924:
8925:
8926: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
8927:
8928: Ingvar S. Melin Matti Maijala Matti Hokkanen
8929: Mikko Jokela Matti Jaatinen Reino Breilin
8930: Anneli Kivitie
8931: 1979 rd. 175
8932:
8933: Lagmotion nr 101.
8934:
8935:
8936:
8937:
8938: Melin: Förslag tili lagar angående ändring av 19 § lagen om
8939: förskottsuppbörd, 5 § lagen om arbetsgivares socialskydds-
8940: avgift och lagen angående stämpelskatt.
8941:
8942:
8943: T i 11 R i k s d a g en.
8944:
8945: Lagen angående ändring av lagen om för- da utbetalningar som enligt statistiken omkring
8946: skottsuppbörd ( 612/78) innehåller många po- fyrtiotusen företag inte klarar av inom utsatt
8947: sitiva reformer, som förbättrar möjligheterna ti& Nu skall alltså detta beivras med hjälp av
8948: att förverkliga skatteuppbörden i praktiken. polis och rättsinstans.
8949: Den kan däremot inte anses positivt, att tiden Det säger sig självt att lag och förordning
8950: för erläggandet av de förskottsinnehållningar på denna punkt inte kan toikas tili sista bok-
8951: som arbetsgivarna verkställer förkortas med tio stav utan rum måste ges för ett smidigt förfa-
8952: dagar. Detta medför betydande svårigheter för rande. Polisen har inte de resurser som krävs
8953: många företag, något som sakkunniga anfört. för att hålla efter varje enskilt företag som i
8954: Detta ökar ytterligare företagens finansierings- något skede försummar att på utsatt dag inför
8955: svårigheter och verkar åtstramande medan yt- skatteverket stå med pengarna i näven. Att för
8956: terligare stimulanseffekter alltjämt är av nöden kanske en betydelselös summa sätta igång en
8957: för företagarna. Rent praktiskt är det mycket vidlyftig apparat med polisförhör m.m. svarar
8958: olägligt för företagen att så tidigt betala för- under inga omständigheter mot den typ av
8959: skottsinnehållningarna, då många företags fak- "brott" det är frågan om. Faktisk underlåten-
8960: turering och betalningen av dessa anpassats tili het att betala skatteinnehållning och social-
8961: de tidigare terminerna, d.v.s. den 20 dagen i skyddsavgifter bör kunna åtskiljas från natur-
8962: den månad, som följer efter den månad, då liga förseningar på annat sätt än att överbelasta
8963: innehållningen verkställdes. polis- och rättsmyndigheter.
8964: Skattestyrelsens nya uppbördsdirektiv har Egentligen är det svårt att förstå skattesty-
8965: isynnerhet bland företagen väckt stark kritik, relsens nit i det här avseendet. Tidigare praxis
8966: inte för att de i sak skulle vara felaktiga utan måste när allt kommer omkring ändå ha varit
8967: för att de vid en strikt tiliämpning leder tili rätt lönsam för statsmakten, förseningsräntorna
8968: absurditeter. På de håll i landet där man tili är ju som bekant kännbara. Förresten är det
8969: punkt och pricka åtlytt skattestyrelsens upp- överhuvud inte lätt att begripa att staten nu
8970: maning har det klart framgått att konsekvenser- plötsligt vili ytterligare öka pressen på före-
8971: na blir orimliga om inte myndigheterna tiliåter tagsamheten. Det är den som svarar för syssel-
8972: ett smidigt tilivägagångssätt. sättningen. Drivs den nya linjen utan urskilj-
8973: I .korthet innebär de nya direktiven att för- ning och enligt antytt mönster kan konse-
8974: seningar i företagens förskottsinnehållningar kvenserna rentav innebära nedskärning av per-
8975: och socialskyddsavgifter inte längre är möjliga sonai vilket i dagens läge vore en ytterst
8976: utan leder tili polisanmälan och vidare vid be- olycklig följd.
8977: hov tili rättsliga påföljder. I praktiken jämställs Därför bör tidigare praxis bibehållas, och
8978: alltså en naturlig försening i utbetalningarna sålunda föreslår jag ändringar i 19 § lagen om
8979: med ett skattesvek trots att det inte behöver förskottsuppbörd och 5 § lagen om arbetsgi-
8980: föreligga något bedrägligt uppsåt bakom för- vares socialskyddsavgift.
8981: dröjningen. I ett företags betalningsrörelse före- Beträffande 84 § i lagen angående stämpel-
8982: kommer ofta förseningar som vid ett bättre skatt kan konstateras, att tiden för erläggande
8983: kassaläge korrigeras jämte vederbörlig straff- av stämpelskatt i den förkortas rentav med
8984: ränta. Så har också varit fallet ifråga om nämn- femton dagar. Anser, att det vore skäligt att
8985: 176 Laglllotion nr 101
8986:
8987:
8988: stadga, att stämpelskatten erläggs "senast den för försummelse, något som ej tidigare var
8989: 20 dagen i följande månad". fallet.
8990: Den i 87 § lagen angående stämpelskatt Sanktionen i samma lags 100 a § borde också
8991: nämnda termineo om två månader för före- ändras så, att skattetillägget ej kan överstiga
8992: teende av nota för skattebyrå är enligt under- själva skattens belopp.
8993: tecknads åsikt i de förändrade förhållandena På grund av det ovan sagda föreslår under-
8994: alltför kort. Termineo borde såsom även sak- tecknad,
8995: kunniga rekommenderat, förlängas till fyra må-
8996: nader, av den anledningen att mycket tunga att Riksdagen måtte anta föliande lag-
8997: sanktioner börjar löpa från nämnda tidpunkt förslag:
8998:
8999:
9000: 1.
9001: Lag
9002: angående ändring av 19 § lageo om lorskottsuppbörd.
9003:
9004: I enlighet med riksdagens beslut
9005: ändras 19 § 2 mom. lagen den 28 november 1959 om förskottsuppbörd, sådant det lyder
9006: :i. lag av den 11 augusti 1978 ( 612/78), som följer:
9007:
9008: 19 §.
9009: gen i den månad som följer efter den månad
9010: De innehållna medlen skola erläggas på läns- då innehållningen verkställdes.
9011: skatteverkets postgirokonto senast den 20 da-
9012:
9013:
9014:
9015:
9016: 2.
9017: Lag
9018: angående ändring av 5 § lagen om arbetsgivares socialskyddsavgift.
9019:
9020: I enlighet med riksdagens beslut
9021: ändras 5 § 1 mom. lagen den 4 juli 1963 om arbetsgivares socialskyddsavgift, sådant det
9022: lyder i lag av den 22 december 1978 ( 1033/78), som följer:
9023:
9024: - - - - - - - - - - - - - - i samband med erläggandet av förskottsinne-
9025: 5 §. hållningarna senast den 20 dagen i den må-
9026: Arbetsgivare skall erlägga socialskyddsavgift nad som följer efter löneutbetalningsmånaden.
9027: på skatteuppbördsmyndighetens postgirokonto - - - - - - - - - - - - - -
9028: Lagmotion nr 101 177
9029:
9030: 3.
9031: Lag
9032: om ändring av lagen angående stämpelskatt.
9033:
9034: I enlighet med riksdagens beslut
9035: ändras 84 §, 87 § 1 mom. och 100 a § 1 mom. lagen den 6 augusti 1943 angående stäm-
9036: pelskatt, av dessa 84 § och 100 a § 1 mom. sådana de lyder i lag av den 11 augusti 1978
9037: (620/78) och 87 § 1 mom. i lag av den 16 februari 1979 (174/79), som följer:
9038:
9039: 84 §. der efter det försäljningen eiiet bytet ägt rum
9040: Stämpelskatt, som skall erläggas vid försälj- föt vederbötande skattebytå förete i 85 § 1
9041: ning av värdepappet genom förmedling av eiiet 2 mom. nämnd nota.
9042: fondböts, uppbätes sålunda, att bötsledningen
9043: månatligen uppgöt nota, utvisande börsomsätt-
9044: ningen föt varje bötsmedlem, och i stämpel- 100 a §.
9045: ,skatt erlägget hälften av det i 55 § 1 mom. Hat skatt icke erlagts inom i 84 eller 87 §
9046: 1 punkten stadgade beloppet. Stämpelskatten stadgad tid, skall på den skatt som icke erlagts
9047: skaii erläggas av bötsmedlemmen. Bötsledning- i skattetillägg etläggas en matk på hundra föt
9048: en erlägget den stämpelskatt den uppbutit på vatje kalendetmånad räknat ftån den dag då
9049: Iänsskattevetkets pos>tgitokonto senast den 20 skatten senast botde ha betalats, till utgången
9050: dagen i följande månad. av den månad som fötegår betalningsdagen,
9051: ellet om skatten debitetats, förfallodagen, Iik-
9052: 87 §. väl högst 100 ptocent av den stadgade stäm-
9053: Envat, som vid försäljning ellet byte av pelskattens belopp.
9054: vätdepappet utan förmedli11g av fondböts vatit
9055: avtalande part, är skyldig att inom fyta måna-
9056:
9057:
9058: Helsingfors den 19 april 1979.
9059:
9060: Ingvar S. Melin
9061:
9062:
9063:
9064:
9065: 23 0879005055
9066: 178 1979 vp.
9067:
9068: Lakialoite n:o 101. Suomennos.
9069:
9070:
9071:
9072:
9073: Melin: Ehdotukset laeiksi ennakkoperintälain 19 §:n, työnantajan
9074: sosiaaliturvamaksusta annetun lain 5 §: n ja leimaverolain
9075: muuttamisesta.
9076:
9077:
9078: E d u s k u n n a 11 e.
9079:
9080: Laki ennakkoperintälain muuttamisesta hästymiskoroin. Näin on myös ollut edellä mai-
9081: ( 612/78) sisältää useita myönteisiä uudistuk- nittujen maksujen laita, joista tilastojen mu-
9082: sia, jotka parantavat mahdollisuuksia toteuttaa kaan noin neljäkymmentätuhatta yritystä ei sel-
9083: veronkanto käytännössä. Sitä vastoin ei voida viä määräajassa. Tätä tullaan nyt siis vastusta-
9084: pitää myönteisenä sitä, että työnantajien pidät- maan poliisin ja oikeuslaitoksen avulla.
9085: tämien ennakonpidätysten suoritusaikaa lyhen- On itsestään selvää, että lakia ja asetusta ei
9086: netään kymmenellä päivällä. Tämä aiheuttaa tässä voida tulkita aivan kirjaimellisesti, vaan
9087: monille yrityksille huomattavia vaikeuksia, ku- joustava menettely täytyy voida sallia. Poliisilla
9088: ten asiantuntijat ovat esittäneet. Tämä lisää ei ole riittävästi voimia, joita tarvittaisiin jokai-
9089: edelleen yritysten rahoitusvaikeuksia ja vaikut- sen yksittäisen yrityksen valvomiseksi sen jossa-
9090: taa niitä tiukentavasti, vaikka elvytysvaikutus- kin vaiheessa laiminlyödessä velvollisuutensa
9091: ten lisääminen olisi vieläkin yrittäjien kannalta tulla määräpäivänä verovirastoon rahat kou-
9092: tarpeellista. Pelkästään käytännön syistä on yri- rassaan. Laajan koneiston käynnistäminen ehkä
9093: tyksille ajankohta hvvin sopimaton ennakonpi- aivan vähäpätöise..'l summan vuoksi siihen kuu-
9094: dätysten maksamiseksi näin aikaisin, koska mo- luvine poliisikuulusteluineen jne. ei varmaan
9095: nien yritysten laskutus ja siihen liittyvät mak- missään olosuhteissa kannata tämän tyyppisen
9096: sut on sopeutettu aikaisempien maksuaikojen "rikoksen" vuoksi. Todellinen veronpidätyksen
9097: mukaan, ts. sen kuukauden 20 päivänä, joka ja sosiaaliturvamaksujen maksamisen-laiminlyö-
9098: välittömästi seuraa pidätyksen suorittamiskuu- minen tulee voida erottaa luonnollisista myö-
9099: kautta. hästymisistä muulla tavoin kuin kuormittamalla
9100: Verohallituksen uudet ennakkoperintää kos- poliisi- ja oikeusviranomaisia. Itse asiassa on
9101: kevat ohjeet ovat erityisesti yritysten joukossa vaikeata ymmärtää verohallituksen tarmoa tässä
9102: herättäneet voimakasta kritiikkiä, ei siksi, että suhteessa. Loppujen lopuksi on aikaisemman
9103: ne olisivat asiallisesti vääriä, vaan koska ne käytännön täytynyt olla valtiovallan kannalta
9104: tiukasti sovellettuina johtavat mahdottomuuk- varsin kannattava, myöhästymiskorothan ovat
9105: siin. Sellaisilla paikoilla maatamme, joilla vero- tunnetusti ankarat. Muuten ei ylipäänsä ole
9106: hallituksen kehoitusta on noudatettu kirjaimel- helppoa käsittää sitä, että valtio nyt yhtäkkiä
9107: lisesti, on seurausten kohtuuttomuus selvästi haluaa edelleen lisätä yrittämiseen kohdistuvaa
9108: käynyt ilmi, elleivät viranomaiset ole sallineet painetta. Sehän itse vastaa työllisyydestä. Jos
9109: joustavaa menettelytapaa. uutta linjaa noudatetaan erottelutta ja edellä
9110: Lyhyesti sanottuna merkitsevät uudet ohjeet mainituin tavoin, voivat seuraukset merkitä suo-
9111: sitä, että yritysten ennakonpidätysten ja sosiaa- rastaan henkilökunnan vähentämistä, mikä tä-
9112: liturvamaksujen myöhästyminen ei enää ole mänhetkiset olosuhteet huomioon ottaen olisi
9113: mahdollista vaan johtaa poliisi-ilmoitukseen ja mitä valitettavin seuraus.
9114: tarvittaessa edelleen oikeudellisiin seuraamuk- Tästä syystä tulee aikaisempi käytäntö säilyt-
9115: siin. Käytännössä pidetään siis luonnollista mak- tää ja näinollen esitän muutosehdotuksen en-
9116: sujen myöhästymistä veropetoksen veroisena, nakkoperintälain 19 § :ään ja työnantajan so-
9117: huolimatta siitä, että viivästyksen syynä ei ole pe- siaaliturvamaksusta annetun lain 5 §: ään.
9118: toksen aikomus. Yrityksen maksuliikenteessä Leimaverolain 84 §:n osalta totean, että lei-
9119: tapahtuu usein myöhästymisiä, jotka kassatilan- maveron suoritusaikaa lyhennetään siinä jopa
9120: teen parannuttua korjataan asianmukaisin myö- viidellätoista päivällä. Katson, että olisi koh-
9121: Lakialoite n:o 101 179
9122:
9123: tuullista säätää leimavero suoritettavaksi "vii- Saman lain 100 a §:n sanktiota tulisi myös
9124: meistään seuraavan kuukauden 20 päivänä". siten muuttaa, ettei veronlisäys voi ylittää itse
9125: Leimaverolain 87 §:ssä mainittu kahden kuu- veron määrää.
9126: kauden määräaika on mielestäni muuttuneissa Edellä sanotun perusteella ehdotan,
9127: olosuhteissa liian lyhyt laskelman näyttämiselle
9128: verotoimistolle. Määräaika olisi pidennettävä että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
9129: neljäksi kuukaudeksi, kuten asiantuntijatkin lakiehdotukset:
9130: ovat suositelleet sen johdosta, että nyt alkavat
9131: varsin raskaat sanktiot juosta maksun laimin-
9132: lyönnistä aikaisemmasta poiketen.
9133:
9134:
9135: 1.
9136: Laki
9137: ennakkoperintälain 19 §:n muuttamisesta.
9138:
9139: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9140: muutetaan 28 päivänä marraskuuta 1959 an 'etun ennakkoperintälain 19 § :n 2 m~mentti,
9141: sellaisena kuin se on 11 päivänä elokuuta 1978 annetussa laissa ( 612/78), näin kuuluvaksi:
9142:
9143: 19 §. toimittamista seuraavan kalenterikuukauden 20
9144: -------------- päivänä.
9145: Pidätetyt määrät on suoritettava lääninvero- - - - - - - - - - - - - - -
9146: viraston postisiirtotilille viimeistään pidätyksen
9147:
9148:
9149:
9150:
9151: 2.
9152: Laki
9153: työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain 5 §:n muuttamisesta.
9154:
9155: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9156: muutetaan työnantajan sosiaaliturvamaksusta 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun lain 5
9157: §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 22 päivänä joulukuuta 1978 annetussa laissa ( 1033/
9158: 78). näin kuuluvaksi:
9159:
9160: 5 §. meistään palkanmaksukuukautta seuraavan kuu-
9161: Työnantajan on suoritettava sosiaaliturva- kauden 20 päivänä.
9162: maksu veronkantoviranomaisen postisiirtotilille
9163: ennakonpidätysten suorittamisen yhteydessä vii-
9164: 180 Lakialoite n:o 101
9165:
9166: 3.
9167: Laki
9168: leimaverolain muuttamisesta.
9169:
9170: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9171: muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimavetolain 84 §, 87 §:n 1 momentti ja
9172: 100 a §:n 1 momentti, niistä 84 § ja 100 a §:n 1 momentti sellaisina kuin ne ovat 11 päivä-
9173: nä elokuuta 1978 annetussa laissa (620/78) ja 87 §:n 1 momentti 16 päivänä helmikuuta
9174: 1979 annetussa laissa (174/79), näin kuuluviksi:
9175:
9176: 84 §. vaihdon tapahtumisesta asianomaiselle verotoi-
9177: Leimavero, joka on suoritetta;va arvopape- mistolle näyttämään 85 § :n 1 tai 2 momentissa
9178: reita myytäessä arvopaperipörssin välityksellä, mainitun laskelman.
9179: kannetaan siten, että pörssinjohto laatii kuu-
9180: kausittain kunkin pörssinjäsenen pörssivaihtoa
9181: osoittavan laskelman ja suorittaa leimaveroa 100 a §.
9182: puolet 55 §:n 1 momentin 1 kohdassa sääde- Jos veroa ei ole suoritettu 84 §: ssä tai
9183: tystä määrästä. Leimavero on pörssinjäsenen 87 §: ssä säädetyssä ajassa, suorittamatta jää-
9184: maksettava. Pörssinjohto suorittaa kantamansa neelle verolle on maksettava veronlisäystä
9185: leimaveron lääninveroviraston postisiirtotilille markka sadalta jokaiselta kalenterikuukaudelta
9186: viimeistään seuraavan kuukauden 20 päivänä. siitä päivästä, jolloin vero olisi tullut viimeis-
9187: tään maksaa, maksupäivään tai jos vero on
9188: 87 §. maksuunpantu, eräpäivää edeltävän kuukauden
9189: Jokainen, joka arvopaperin myynnin tai vaih- loppuun, kuitenkin enintään 100 % säädetyn
9190: don tapahtuessa ilman arvopaperipörssin väli- leimaveron määrästä.
9191: tystä on ollut sopimuksen tekijänä, on velvolli-
9192: nen neljän kuukauden kuluessa myynnin tai
9193:
9194:
9195: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
9196:
9197: Ingvar S. Melin
9198: 1979 rd. 181
9199:
9200: Lagmotion nr 102.
9201:
9202:
9203:
9204:
9205: Melin m.fl.: Förslag tili lag angående ändring av lagen om skatt
9206: på arv och gåva.
9207:
9208:
9209: T i 11 R i k s d a g e n.
9210:
9211: Om ändring av lagen om skatt på arv och mark. För senast'e år har skatten uppskattats
9212: gåva överenskoms i samband med den inkomst- till 145 milj. mark och för år 1979 tili 210
9213: politiska avtalsuppgörelsen i januari 1979. Av- milj. mark, ehuru den i budgeten upptas tili
9214: sikten var att i vissa delar lindra arvs- och 145 milj. mark. lntäkten från år 1973 tili år
9215: gåvobeskattningen. 1 praktiken tycks emeller- 1977 steg på fyra år med 250 procent. Om
9216: tid lagändringen av den 16 mars 1979 (318/ den för år 1979 beräknade avkastningen 210
9217: 79) delvis gå i en helt annan riktning än vad milj. mark håller streck, skulle stegringen från
9218: regeringen avsett. 1 flera fall kommer reformen år 1973 vara mer än 400 procent. Man förmo-
9219: nämligen att leda tili en skärpt beskattning, dar, att lagändringen kommer att minska skat-
9220: vilket tydligt har framgått av den diskussion ten med cirka 60 milj. mark. Denna uppgift
9221: som förts i saken. kan emellertid ifrågasättas, eftersom endast be-
9222: Lagen innebär en lindring av den egentliga skattningen av små arv lindras medan den tili
9223: skatteskalan och avdragen i markbelopp, som övriga delar skärps.
9224: ges efterlevande make, minderåriga barn m.fl. Höjningen av skalans nedre gräns från fut·
9225: Samtidigt kommer ändringen likväl att medföra tiga 2 000 mark tili 10 000 mark och korrige·
9226: en påfallande stegring av beskattningsvärdena ringen av avdragen innebär enligt lagförslagets
9227: då skattemyndigheterna vid värderingen av för- motivering att antalet personer, som erlägger
9228: mögenhet vid arvsbeskattning skulle övergå tili arvsskatt minskar med närmare 60 procent.
9229: att enhetligt tillämpa s.k. gängse värdet i stället Detta är även den egentliga vinningen av lag-
9230: för förmögenhetsskattevärdet. Detta skulle i ändringen. Även om värderingsgrunderna för
9231: praktiken i många fall eliminera lindringen och arv efter denna lagändring skulle förenhetligas
9232: innebär att arvsbeskattningen blir kännbart och stiga tili gängse värdet eller försäljnings-
9233: tyngre. värdet torde detta knappast bli av någon större
9234: Det gängse värdet måste här först definieras. betydelse i fråga om små förmögenheter.
9235: Vid arvs- och gåvobeskattningen är begreppet Om värderingsgrunderna i framtiden enligt
9236: gängse värde entydigt. Det utgör det sanno- skattemyndigheternas avsikt kommer att fören-
9237: lika överlåtelsepriset på förmögenheten, dvs. hetligas tili s.k. gängse värdet, skärps emeller-
9238: försäljningsvärdet. Förmögenhetsskattevärdet tid beskattningen i många fall. Värderingsgrun-
9239: åter är ett tekniskt värde, som definieras en- derna vid arvsbeskattningen har hittills varit
9240: ligt årligen fastställda principer och som i prak- brokiga och oenhetliga i olika delar av landet.
9241: tiken ofta är kännbart lägre än försäljnings- Skattestyrelsen Iät hösten 1976 utföra en
9242: priset på ifrågavarande egendom. enkät med landets 215 skattebyråer om värde-
9243: Skatteskalan i arvsskattelagen har varit oför- ring av förmögenhet i arvsbeskattningen. Av
9244: ändrad ända sedan år 1960. Sedan dess har svaren framgick att över hälften av landets
9245: inflationen varit 280 procent. Det är således skattebyråer uteslutande beskattade arv enligt
9246: inte överraskande att statens arvsskatteintäkter förmögenhetsskattevärden. Gängse värdet eller
9247: kraftigt stigit då progressionen skärpts och allt något annat än förmögenhetsskattevärdet tili-
9248: mindre förmögenheter beskattats. lämpades beroende på förmögenhetens art av
9249: År 1973 var intäkten av arvs- och gåvoskat- 50-100 skattebyråer.
9250: ten 50 milj., år 1974 71 milj., år 1975 83 Gängse värdet tillämpades beträffande arvs-
9251: milj., år 1976 104 milj. och år 1977 133 milj. beskattning av bostadsaktier av sammanlagt 37
9252: 182 Lagmotion nr 102
9253:
9254:
9255: skattebyråer. Nästan lika många skattebyråer tid i största delen av landet arvsbeskattningen
9256: uppgav att de vid värdering av egnahemshus i själva verket verkställts på basen av de lägre
9257: tillämpat gängse värdet. förmögenhetsskattevärdena, varvid en övergång
9258: Fritidsfastigheter uppskattades av 24 skatte- till tillämpning av gängse värdet i själva verket
9259: byråer tili gängse värdet. Däremot uppgavs det innebär en skärpning av beskattningen.
9260: att åker- och skogsmark uppskattats till gängse Lagen kommer inte nödvändigtvis att under-
9261: värdet av endast 10-12 skattebyråer av sam- lätta generationsväxling i företag, utan i många
9262: manlagt 215. Härmed jämförbart värde uppgavs fall försvåra en sådan. Otsaken härtill är den,
9263: ha tillämpats för åkermarkens del av 25 skatte- att skatteskalan skärps vid 360 000 mark. Även
9264: byråer och för skogsmarkens del av 19 skatte- om företagets fortsättare skulle erhålla den lind-
9265: byråer. Lantbruksbyggnader liksom lantbruks- ring som gäller vid generationsväxling, skulle
9266: lösöre uppskattades tili gängse värdet av endast denna lindring inte komma övriga arvingar tili
9267: 17 skattebyråer. På företags omsättningstill- del. Hall det funnes flere arvtagare, och en av
9268: gångar hade gängse värdet tillämpats av 23 dessa skulle fortsätta företaget, vore följden
9269: skattebyråer och på företags anläggningstill- sannolikt den att de övriga skulle sälja sin
9270: gångar av 8-11 skattebyråer. På personlig lös- andel till företagets fortsättare. Priset skulle
9271: egendom tillämpades gängse värdet av 35- då sättas så, att de övriga vid försäljningen av
9272: 60 skattebyråer beroende på egendomens be- sin andel erhåller ersättning för att de betalat
9273: skaffenhet. en högre arvsskatt än den som fortsätter med
9274: Cirka en tredjedel av de lokala arvsskatte- företaget. Man borde för att underlätta ett fö-
9275: nämnderna strävar att finna någotslags gängse retags fortbestånd liksom i Sverige gå in för
9276: värde för förmögenhet. Detta rätt teoretiska att företags förmögenhet vid arvsbeskattning
9277: gängse värde ellet andra från förmögenhets- värderas tili endast ett delvärde, t.ex. en tred-
9278: skattevärdet avvikande värden varierar i hög jedel.
9279: grad i de olika arvsskattenämnderna beroende Då lagen var före i tredje behandlingen i
9280: på arten av förmögenheter. A andra sidan an- riksdagen enades hela den borgerliga sidan den
9281: vänder en stor del av arvsskattenämnderna 13 februari 1979 om följande uttalande i mo-
9282: sina värderingar förmögenhetsskattevärden. tiveringen tili lagen om ändring av lagen om
9283: Gängse värdet ellet därmed jämförliga värden skatt på arv och gåva: "Riksdagen förutsätter,
9284: tillämpas i arvsbeskattningen närmast inom att regeringen låter utreda hur lagen om skatt
9285: huvudstadsregionen, i Nylands län samt i Kym- på arv och gåva kunde ändras så, att såsom för-
9286: mene län. I andra delar av landet dominerar mögenhetens värde skulle betraktas värdet en-
9287: tillämpningen av förmögenhetsskattevärden. ligt de grunder, som tillämpas vid förmögen-
9288: Skattestyrelsen vill utfärda direktiv för fören- hetsbeskattningen."
9289: hetligande av värderingen av de viktigaste för- På grund av att lagen om skatt på arv och
9290: mögenhetsslagen. Att detta kommer att ske gåva inte motsvarar de krav som med skäl kan
9291: med tillämpning av gängse värdet vid arvsbe- ställas på en tidsenlig och skälig lagstiftning fö-
9292: skattningen torde vara avsikten. reslår undertecknade vördsamt,
9293: Man har velat påvisa att ändringen av arvs-
9294: beskattningen skulle innebära en lindring av att Riksdagen måtte godkänna föl-
9295: beskattningen. Som ovan framgår har emeller- jande lagförslag:
9296: Lagmotion nr 102 183
9297:
9298:
9299: Lag
9300: angående ändring av lagen om skatt på arv och gåva.
9301:
9302: I enlighet med riksdagens beslut
9303: ändras i lagen den 12 juli 1940 om skatt på arv och gåva (378/40) 10 § 1 mom., 14 §,
9304: 25 § 3 mom., 46 § 3 mom. samt 63 a § och 63 b §§, av dessa lagrum 14 §, 25 § 3
9305: mom., 46 § 3 mom. samt 63 a och 63 b §§ sådana de lyder i lag av den 16 mars 1979 (318/
9306: 79), som följer:
9307: 10 §. 46 §.
9308: Medlen uppskattas enligt de grunder som
9309: iakttagas vid förmögenhetsbeskattningen för Besvär, vilka gälla med stöd av 21 a § ut-
9310: i'tret före skattskyldighetens början. färdat beslut som innehåller förhandsbesked,
9311: skola i länsrätten och i högsta förvaltningsdom-
9312: stolen handläggas i brådskande ordning.
9313: 14 § .
9314: . Arvsskatten utgår:
9315: i I skatteklassen enligt följande skala: 63 a §.
9316: Konstant Skatte-96
9317: Ingår gårdsbruksenhet, annat företag eller
9318: skattetal för del därav i arv eller gåva och fortsätter någon
9319: Den beskattningsbara vid andelens över·
9320: andelens värde minimigräns skjutande av de skattskyldiga att bedriva jordbruk eller
9321: mk mk del jord- och skogsbruk eller annan företagsverk-
9322: 10 000- 25 000 200 6 samhet i företag som ingår i arvet eller gåvan,
9323: 25 000- 50 000 1100 8 skall sagda företagsförmögenhet uppskattas tili
9324: 50 000-100 000 3 100 10 hälften av det ovan i 10 § nämnda värdet.
9325: 100 000- 8 100 11
9326: i II skatteklassen med dubbelt belopp av 63 b §.
9327: skalan; och Om den för gårdsbruksenhet, annat företag
9328: i III skatteklassen med trefaldigt belopp av eller del därav påförda arvs- eller gåvoskattens
9329: skalan. proportionella andel av hela skatten överstiger
9330: 25 §. 10 000 mark och om någon av de skattskyl-
9331: diga fortsätter att bedriva jordbruk eller jord-
9332: Arvsskattenämnden kan på ansökan som del- och skogsbruk eller annan företagsverksamhet
9333: ägare i dödsbo gjort före beskattningens verk- i företag som ingår i arvet eller gåvan, för-
9334: ställande, uppskjuta verkställandet av arvsbe- länges betalningstiden för denna del av skatten
9335: skattningen för viss tid, om vägande skäl an- på ansökan som den skattskyldige gjort hos
9336: föres tili stöd för ansökan. Såsom sådant skäl arvsska ttenämnden.
9337: skall bland annat anses verkställande av arvs- Skatt, i fråga om viiken förlängd betalnings-
9338: skifte i bo, där verksamheten vid gårdsbruksen- tid beviljats enligt 1 mom. uppbäres i lika
9339: het eller annat företag som ingår i boet fort- stora årliga rater om minst 5 000 mark under
9340: sättes för dödsboets eller dess delägares räk- högst 10 år, i enlighet med vad finansministe-
9341: ning, då det inte är frågan om en i förhållande riet närmare förordnar. För den förlängda be-
9342: tili dödsboets sammanlagda tillgångar ringa för- talningstiden uppbäres icke ränta.
9343: mögenhetsdel.
9344:
9345: Helsingfors den 19 april 1979.
9346:
9347: Ingvar S. Melin Pär Stenbäck
9348: Christoffer Taxell Gunnar Häggblom
9349: Henrik Westerlund Boris Renlund
9350: Håkan Malm Elisabeth .Rehn
9351: 184 1979 vp.
9352:
9353: Lakialoite n:o 102.
9354: Suomennos.
9355:
9356:
9357:
9358:
9359: Melin ym.: Ehdotus laiksi perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta.
9360:
9361:
9362: E d u s k u n n a 11 e.
9363:
9364: Perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta so- vuonna 1975 83 miljoonaa, vuonna 1976 104
9365: vittiin tulopoliittisen sopimusratkaisun yhtey- miljoonaa ja vuonna 1977 133 miljoonaa mark-
9366: dessä tammikuussa 1979. Tarkoitus oli tietyin kaa. Viime vuoden vero on arvioitu 145 mil-
9367: osin lieventää perintö- ja lahjaverotusta. Käy- joonaksi markaksi ja vuodeksi 1979 210 miljoo-
9368: tännössä vaikuttaa kuitenkin siltä, että maalis- naksi markaksi, vaikka se on otettu tulo- ja
9369: kuun 16 päivänä 1979 tapahtunut lainmuutos menoarvioon 145 miljoonan matkan suuruisena.
9370: (318/79) on viemässä kokonaan toiseen suun- Tuotto nousi vuodesta 1973 vuoteen 1977 nel-
9371: taan kuin hallitus oli tarkoittanut. Useissa ta- jässä vuodessa 250 prosenttia. Jos vuoden 1979
9372: pauksissa tulee uudistus nimittäin johtamaan 210 miljoonaksi markaksi arvioitu tuotto pitää
9373: verotuksen kiristymiseen, mikä on selvästi käy- paikkansa, olisi nousu vuodesta 1973 yli 400
9374: nyt ilmi asiasta käydyn keskustelun yhteydessä. prosenttia. Arvellaan, että lain muutos vähentää
9375: Laki merkitsee varsinaisen veroasteikon ja veroa 60 miljoonalla markalla. Tätä tietoa voi-
9376: niiden markkamääräisten vähennysten lieventä- daan kuitenkin pitää kyseenalaisena, koska
9377: mistä, jotka myönnetään eloonjääneelle puoli- ainoastaan pienten petintöjen verotusta lieven-
9378: solle, alaikäisille lapsille jne. Samanaikaisesti netään samalla kun sitä muilta osin kiristetään.
9379: muutos tulee aiheuttamaan tuntuvan verotus- Asteikon alarajan nostaminen vähäisestä
9380: arvojen nousun veroviranomaisten siirtyessä 2 000 markasta 10 000 markkaan ja vähennys-
9381: omaisuutta arvostaessaan perintöverotuksessa ten korjaaminen merkitsee lakiesityksen perus-
9382: soveltamaan yhtenäisesti ns. käypää arvoa omai- telujen mukaan sitä, että perintöveroa maksa-
9383: suusverotusarvon asemesta. Tämä tekisi käytän- vien henkilöiden lukumäärä vähenee lähes 60
9384: nössä useissa tapauksissa lievennyksen tyhjäksi prosentilla. Tämä onkin lain muutoksen varsi-
9385: ja merkitsisi perintöverotuksen tuntuvaa kiris- nainen etu. Vaikka perintöä koskevat arvostus-
9386: tymistä. perusteet tämän lainmuutoksen jälkeen yhte-
9387: Käypä arvo on ensin määriteltävä. Perintö- näistettäisiin ja nostettaisiin käypään arvoon eli
9388: ja lahjaverotuksessa käyvän arvon käsite on myyntiarvoon, tällä tulisi tuskin olemaan mai-
9389: yksiselitteinen. Se on omaisuuden todennäköi- nittavaa merkitystä pienten omaisuuksien koh-
9390: nen luovutushinta, ts. myyntihinta. Omaisuus- dalla.
9391: verotusarvo sen sijaan on tekninen arvo, joka Jos arvostusperusteet tulevaisuudessa vero-
9392: määritellään vuosittain vahvistettujen periaattei- viranomaisten aikomusten mukaisesti tullaan
9393: den mukaan ja joka käytännössä on usein tun- yhtenäistämään ns. käypään arvoon, verotus
9394: tuvasti alempi kuin kyseisen omaisuuden myyn- tulee kuitenkin monissa tapauksissa kiristymään.
9395: tihinta. Perintöverotuksessa noudatettavat arvostuspe-
9396: Perintöverolain veroasteikko on ollut muut- rusteet ovat tähän asti olleet kirjavia ja epäyh-
9397: tumaton vuodesta 1960 lähtien. Tämän jälkei- tenäisiä maamme eri osissa.
9398: nen inflaatio on ollut 280 prosenttia. Näin ollen Verohallitus suoritutti syksyllä 1976 maam-
9399: ei ole yllättävää, että valtion perintöverosta me 215 verotoimistoa koskevan kyselyn, joka
9400: saarnat tuotot ovat progression kiristyessä voi- koski omaisuuden arvioimista perintöverotuk-
9401: makkaasti nousseet samalla kun yhä pienempiä sessa. Vastauksista kävi ilmi, että yli puolet
9402: omaisuuksia on vetotettu. maamme verotoimistoista verotti perintöjä
9403: Vuonna 1973 perintö- ja lahjaveron tuotto omaisuusverotusarvojen mukaan. Käypää arvoa
9404: oli 50 miljoonaa, vuonna 1974 71 miljoonaa, tai jotakin muuta kuin omaisuusverotusarvoa
9405: Lakialoite n:o 102 185
9406:
9407: sovelsi omaisuuden laadusta riippuen 50-100 tä. Kuten edellä esitetystä ilmenee, suurin osa
9408: verotoimistoa. maamme perintöverotuksesta on itse asiassa
9409: Käypää arvoa sovelsi asunto-osakkeiden pe- toteutettu alempien omaisuusverotusarvojen
9410: rintöverotuksessa yhteensä 37 verotoimistoa. pohjalta, mistä syystä siirtyminen käypään ar-
9411: Lähes yhtä moni verotoimisto ilmoitti sovelta- voon todellisuudessa merkitsee verotuksen ki-
9412: neensa käypää arvoa omakotitaloja arvioitaessa. ristymistä.
9413: Vapaa-ajan asuntoja arvioitaessa 24 verotoi- Laki ei välttämättä tule helpottamaan yri-
9414: mistoa ilmoitti arvioineensa ne käypään arvoon. tysten sukupolvenvaihdosta vaan tulee sitä mo-
9415: Sitävastoin ilmoitettiin, että ainoastaan 10-12 nessa tapauksessa vaikeuttamaan. Syynä tähän
9416: verotoimistoa niiden kokonaismäärästä 215 oli on veroasteikon kiristyminen 360 000 markan
9417: arvostanut pelto- ja metsämaan niiden käypään kohdalla. Vaikka yrityksen jatkaja saisi suku-
9418: arvoon. Tähän verrattavaa peltomaan arvoa oli polvenvaihdokseen liittyvän lievennyksen, tämä
9419: soveltanut 25 verotoimistoa ja metsämaan lievennys ei koskisi muita perillisiä. Jos olisi
9420: osalta 19 verotoimistoa. Maatalousrakennukset useita perillisiä ja yksi heistä jatkaisi yritystä,
9421: samoin kuin maatalouden irtaimiston oli ainoas- seuraus olisi todennäköisesti se, että muut möi-
9422: taan 17 verotoimistoa arvioinut käypään arvoon. sivät osuutensa yrityksen jatkajalle. Hinta muo"
9423: Yritysten liikevaihdon varoihin oli 23 verotoi- dostuisi tällöin sellaiseksi, että muut myydes-
9424: mistoa soveltanut käypää arvoa ja yritysten pe- sään osuutensa saavat korvausta jouduttuaan
9425: rustamiskustannuksiin 8-11 verotoimistoa. maksamaan korkeamman perintöveron kuin yri-
9426: Henkilökohtaiseen irtaimeen omaisuuteen so- tyksen jatkaja. Yritysten jatkuvuuden helpotta-
9427: velsi käypää arvoa 35-60 verotoimistoa omai- miseksi tulisi kuten Ruotsissa menetellä siten,
9428: suuden laadusta riippuen. että yrityksen omaisuus perintöverotuksessa ar-
9429: Noin kolmannes paikallisista perintöverolau- vostettaisiin ainoastaan osaan sen arvosta, esim.
9430: takunnista pyrkii löytämään jonkinlaisen omai- yhteen kolmasosaan.
9431: suuden käyvän arvon. Tämä varsin teoreetti- Lain ollessa eduskunnan kolmannessa käsit-
9432: nen käypä arvo tai muut omaisuusverotusar- telyssä yhtyi koko porvarillinen puoli helmi-
9433: vosta poikkeavat arvot vaihtelevat eri verotoi- kuun 13 päivänä 1979 lain perintö- ja lahja-
9434: mistojen kohdalla huomattavasti omaisuuden verolain muuttamisesta yhteydessä esitet-
9435: laadusta riippuen. Toisaalta suuri osa verotoi- tyyn seuraavaan nernstelulausumaan: "Edus-
9436: mistoista käyttää arvostuksissaan omaisuusvero- kunta edellyttää hallituksen selvityttävän, miten
9437: tusarvoja. perintö- ja lahjaverolakia voitaisiin muuttaa
9438: Käypää arvoa tai siihen verrattavaa arvoa so- siten, että omaisuuden arvoksi katsottaisiin
9439: velletaan perintöverotuksessa lähinnä pääkau- varallisuusverotuksessa noudatettavien perustei-
9440: pungin seudulla, Uudenmaan läänissä sekä Ky- den mukainen arvo."
9441: men läänissä. Muissa osissa maata on omaisuus- Sen johdosta, että perintö- ja lahjaverolaki ei
9442: verotusarvojen soveltaminen vallitsevana. Vero- vastaa niitä vaatimuksia, jotka perustellusti voi-
9443: hallitus haluaa antaa ohjeita tärkeimpien omai- daan asettaa ajanmukaiselle ja kohtuulliselle
9444: suuden lajien arvostuksen yhtenäistämiseksi. lainsäädännölle, ehdotamme,
9445: Tarkoituksena lienee, että tämä tapahtuisi käy-
9446: vän arvon soveltamiseksi perintöverotuksessa. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9447: On haluttu todistaa, että perintöverotuksen lakiehdotuksm:
9448: muuttaminen merkitsisi verotuksen lieventämis-
9449:
9450:
9451:
9452:
9453: 24 0879005055
9454: 186 Lakialoite n:o 102
9455:
9456:
9457:
9458: Laki
9459: perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta.
9460:
9461: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9462: muutetaan 12 päivänä heinäkuuta 1940 annetun perintö- ja lahjaverolain (378/ 40) 10 §:n
9463: 1 momentti, 14 §, 25 S:n 3 momentti, 46 §:n 3 momentti sekä 63 aja 63 b §,niistä 14 §,
9464: 25 §:n 3 momentti, 46 §:n 3 momentti sekä 63 a ja 63 b § sellaisina kuin ne ovat 16 päi-
9465: vänä maaliskuuta 1979 annetussa laissa (318/79), näin kuuluviksi:
9466:
9467: 10 §. 46 §.
9468: Varat arvostetaan verovelvollisuuden alka-
9469: mista edeltäneeltä vuodelta toimitetussa varal- Valitus, joka koskee 21 a S:n nojalla an-
9470: lisuusverotuksessa noudatettavien perusteiden nettua ennakkotiedon sisältävää päätöstä, on
9471: mukaan. lääninoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oi-
9472: keudessa käsiteltävä kiireellisenä.
9473:
9474: 14 §. 63 a §.
9475: Perintöveroa maksetaan: Jos perintöön tai lahjaan sisältyy maatila,
9476: I veroluokassa seuraavan asteikon mukaan: muu yritys tai osa siitä ja jos joku verovelvolli-
9477: Vero-% sista jatkaa maatalouden tai maa- ja metsäta-
9478: Verotettavan Veron vakioerä ylimene- louden harjoittamista tai muuta yritystoimintaa
9479: osuuden arvo osuuden alarajan västä
9480: mk kohdalla, mk osasta perintöön tai lahjaan kuuluvassa yrityksessä,
9481: l 0 000- 25 000 200 6 on sanottu yritysvarallisuus arvostettava puo-
9482: . 25 000- 50 000 1100 8 leen edellä 10 §:ssä mainitusta arvosta .
9483: 50 000-100 000 3 100 10
9484: 100 000- 8100 11 63 b §.
9485: Jos maatilasta, muusta yrityksestä tai nii-
9486: II veroluokassa asteikon mukainen vero kak- den osasta määrätyn perintö- tai lahjaveron
9487: sinkertaisena; ja suhteellinen osa koko verosta on 10 000 mark-
9488: III veroluokassa asteikon mukainen vero kaa tai enemmän ja jos joku verovelvollisista
9489: kolminkertaisena. jatkaa maatalouden tai maa- ja metsätalouden
9490: 25 §. harjoittamista tai muuta yritystoimintaa perin-
9491: töön tai lahjaan kuuluvassa yrityksessä, tämän
9492: Perintöverotuksen toimittamisen voi perintÖ· veron osan maksuaikaa pidennetään verovelvol-
9493: verolautakunta kuolinpesän osakkaan ennen lisen perintöverolautakunnalle tekemästä pyyn-
9494: verotuksen toimittamista tekemästä hakemuk- nöstä.
9495: sesta lykätä määräajaksi, jos hakemuksen tueksi Vero, jonka maksamiseen on myönnetty pi-
9496: esitetään painavia syitä. Tällaisena syynä on dennystä 1 momentin mukaan, kannetaan yhtä
9497: muun muassa pidettävä perinnönjaon toimitta- suurina, vähintään 5 000 markan suuruisina
9498: mista pesässä, johon sisältyvän maatilan tai vuotuiserinä enintään 10 vuoden aikana sen
9499: muun yrityksen toimintaa jatketaan kuolinpe- mukaan kuin valtiovarainministeriö tarkem-
9500: sän tai sen osakkaiden lukuun, kun kysymyk- min määrää. Pidennetyltä maksuajalta ei pe-
9501: sessä ei ole kuolinpesän kokonaisvaroihin näh- ritä korkoa.
9502: den vähäinen varallisuuserä.
9503:
9504: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
9505:
9506: Ingvar S. Melin Pär Stenbäck
9507: Christoffer Taxell Gunnar Häggblom
9508: Henrik Westerlund Boris Renlund
9509: Håkan Malm Elisabeth Rehn
9510: 1979 vp. 187
9511:
9512: Lakialoite n:o 103.
9513:
9514:
9515: Miettinen: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 26 ja 27 §:n
9516: muuttamisesta.
9517:
9518:
9519: E d u s k u n n a II e.
9520:
9521: Voimassa olevan tulo- ja varallisuusverolain topaikan kodin ulkopuolelta yksityisen perhe-
9522: 25 §:n mukaan verovelvollisella on oikeus tu- päivähoidon piiristä. Tällöin lapsenhoidosta ai-
9523: lostaan vähentää tulon hankkimisesta tai säilyttä- heutuvat menot ovat jo 500-600 mk lasta
9524: misestä johtuneet menot. Mainitun lain 27 §:ssä kohden kuukaudessa. Koska päivähoitomenot
9525: kuitenkin säädetään, että tulon hankkimisesta ovat vähennyskelvottomia, ei näiden perhe-
9526: tai säilyttämisestä johtuneina menoina ei saa emäntien siirtyminen työmarkkinoille taloudel-
9527: vähentää verovelvollisen ja hänen perheensä lisesti kannata. Näin usein pitkällekin koulu-
9528: elantokustannuksia, joita ovat mm. kotiapulai- tettu työvoima jää käyttämättä.
9529: sen palkkamenot. Koska jokaisella tulee olla mahdollisuus va-
9530: Laki lähtee siitä vanhasta käsityksestä, että lita kodin ja ansiotyön välillä ilman että esim.
9531: vain varakkailla on kotiapulaisia. Nykyään kui- verotus vaikuttaa asiaan, on varsin perusteltua,
9532: tenkin on harvinaista, että kotiapulainen pal- että kaikki lapsen päivähoidosta aiheutuneet
9533: kataan itseään varten pelkästään mukavuus- menot olisivat samassa asemassa ja vähennys-
9534: syistä, vaan apulainen on nimenomaan lapsia kelpoisia tulon hankkimisesta johtuneina me-
9535: varten, jotta molemmat vanhemmat voisivat noina.
9536: käydä ansiotyössä. Täten apulaisen paikkaami- On myös muistettava, että eduskunta edel-
9537: nen on edellytys vanhempien työssä käynnille lytti tulo- ja varallisuusverolakia hyväksyessään
9538: ja näin palkka on selvä tulon hankkimisesta hallituksen selvittävän, millä tavoin työssäkäy-
9539: johtuva meno. ville lasten hoidosta aiheutuvien kustannusten
9540: Vallitseva puute päivähoitopaikoista asettaa huomioon ottamista verotuksessa voitaisiin ny-
9541: lapsiperheet eriarvoiseen asemaan. Vain osalla kyisestään laajentaa.
9542: on mahdollisuus saada lapsilleen päivähoito- Edellä sanotun perusteella ehdotan,
9543: paikka kunnallisista laitoksista, joissa muuten
9544: menot hoitopäivää kohden ovat 40-50 mar- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9545: kan suuruusluokkaa. Muut perheet joutuvat lakiehdotuksen:
9546: palkkaamaan itse apulaisen tai etsimään hoi-
9547:
9548: Laki
9549: tulo- ja varallisuusverolain 26 ja 27 § :n muuttamisesta.
9550: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
9551: varallisuusverolain ( 1043/74). 27 § sekä lisätään lain 26 §:n 1 momenttiin uusi 8 kohta
9552: seuraavasti:
9553: 26 §. 27 §.
9554: Tulon hankkimisesta johtuneita menoja ovat Tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä joh-
9555: muun ohessa: tuneina menoina ei saa vähentää verovelvolli-
9556: sen ja hänen perheensä elantokustannuksia,
9557: 8) ansiotyössä olevien puolisoiden sekä yk- joina pidetään myös asunnon vuokraa.
9558: sinhuoltajain lasten päivähoidosta johtuneet
9559: menot.
9560:
9561:
9562: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
9563:
9564: Mauri Miettinen
9565: 188 1979 vp.
9566:
9567: Lakialoite n:o 104.
9568:
9569:
9570:
9571:
9572: Muroma ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muutta-
9573: misesta.
9574:
9575:
9576: E d u s k u n n a 11 e.
9577:
9578: Tulo- ja varallisuusverolain perusteella myön- tumattomana, jolloin sen vaikutus aleni noin
9579: nettävillä verovähennyksillä on tärkeä merkitys puoleen alkuperäisestä tarkoituksesta. Mieles-
9580: verorasituksen jakamisessa oikeudenmukaisesti tämme kaikkien verovähennysten markkamää-
9581: veronmaksukyvyltään erilaisessa asemassa ole- riä tulisi tarkistaa vuosittain rahan arvon huo-
9582: ville henkilöille. Verovähennyksiä myönnetään nonemisesta johtuvan vääristymän oikaisemi-
9583: mm. perhesuhteiden, huollettavien lukumäärän seksi. Sen vuoksi ehdotamme inflaatiotarkistusta
9584: ja heikentyneen veronmaksukyvyn perusteella. niihin verovähennyksiin, jotka mielestämme ovat
9585: Viime vuosina eräitä verovähennyksiä on tar- ajan tasalla. Niitä vähennyksiä, joita viime vuo-
9586: kistettu rahan arvon huononemista vastaavasti, sina ei ole muutettu inflaation vauhdin tah-
9587: kun sen sijaan toiset verovähennykset ovat dissa, olisi tarkistettava huomattavasti enem-
9588: inflaation seurauksena jääneet jälkeen alkuperäi- män.
9589: sestä tarkoituksestaan. Tämä on aiheuttanut Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
9590: vääristymiä verotuksen kohtaannossa, jolloin
9591: lainsäätäjän alkuperäinen tarkoitus verovähen- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9592: nysten osalta ei toteudu. Esimerkiksi invalidi- lakiehdotuksen:
9593: vähennys säilytettiin usean vuoden ajan muut-
9594:
9595:
9596:
9597:
9598: Laki
9599: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta.
9600:
9601: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
9602: varallisuusverolain (1043/74) 17 §:n 2 momentti, 17b §:n 2 momentti, 28 §, 29 §:n
9603: 1 momentin 4 ja 6 kohta, 31 §:n 1 momentti, 33 §:n 1 momentin 1-5 kohta, 36 §:n 1 ja
9604: 3 momentti, 37 § ja 57 §:n 1 ja 3 momentti,
9605: sellaisina kuin ne ovat, 17 §:n 2 momentti, 17 b §:n 2 momentti, 29 §:n 4 ja 6 kohta
9606: ja 33 §:n 4 kohta 25 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa laissa (608/75), 57 §:n 1 momen-
9607: tin 3 kohta 25 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa laissa (607/75) sekä 31 §:n 1 momentti,
9608: 33 §:n 1 momentin 1, 2, 3 ja 5 kohta, 36 §:n 1 momentin 2, 3 ja 5 kohta sekä 3 momentti
9609: ja 57 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohta sekä 3 momentti 1 päivänä joulukuuta 1978 annetussa
9610: laissa ( 913/7 8), näin kuuluviksi:
9611:
9612: 17 §. tava määrä ylittää 3 000 markkaa, toisen puo-
9613: lison tuloihin. Jos kummallakin puolisolla on
9614: Valtiolle suoritettavan tuloveron määrää las- vain muita tuloja kuin ansiotuloja, lisätään sen
9615: kettaessa lisätään sen puolison, jolla on ansio- puolison, jolla on vähemmän tuloja, tulo siltä
9616: tuloja vähemmän kuin toisella puolisolla tai osin kuin se ylittää 3 000 markkaa toisen puo-
9617: jolla ei ole ansiotuloja lainkaan, muut tulot lison tuloihin.
9618: kuin ansiotulot, siltä osin kuin niiden verotet-
9619: Lakialoite n:o 104 189
9620:
9621: 17 b §. tettävissä olevat tulot ja varallisuus huomioon
9622: ottaen on erityisestä syystä, kuten elatusvelvol-
9623: Verovelvollisen luonnollisen henkilön tai lisuuden, työttömyyden tai sairauden johdosta
9624: puolisoiden yhdessä harjoittaman liikkeen taikka olennaisesti alentunut, vähennetään tulosta koh-
9625: ammatin tuloksen tahi maatilatalouden puhtaan tuullinen määrä, ei kuitenkaan enempää kuin
9626: tulon yhteismäärä katsotaan 80 000 markan 4 500 markkaa (veronmaksukyvyn alentumisvä-
9627: määrään saakka kokonaan ansiotuloksi. Mikäli hennys).
9628: verovelvollinen esittää selvityksen siitä, että
9629: verovelvollisen tai puolisoiden harjoittamassaan
9630: liikkeessä, ammatissa tai maatilataloudessa suo- 33 §.
9631: rittaman työn kohtuullinen arvo ylittää 80 000 Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vä-
9632: markkaa, voidaan myös tämän määrän ylittävä hentää lisäksi:
9633: osa sanottujen tulojen yhteismäärästä katsoa 1) 25 prosenttia ansiotulostaan, kuitenkin
9634: ansiotuloksi. Ansiotuloksi ei kuitenkaan katsota enintään 8 000 markkaa (työtulovähennys),
9635: metsätalouden puhdasta tuottoa, korkotuloa, 2) 20 prosenttia ansiotulostaan, kuitenkin
9636: osinkoa, vuokratuloa, asuntotuloa, arvopaperei- enintään 3 500 markkaa, jos verovelvollinen on
9637: den ja kiinteän omaisuuden luovutuksesta saa- verovuonna elättänyt alaikäistä lastaan tai kas-
9638: tua voittoa, kiinteistön ainesosan luovutuksesta vattilastaan, minkä lisäksi vähennyksen enim-
9639: saatua korvausta eikä muuta näihin tuloihin rin- mäismäärää korotetaan 550 markalla, jos vero-
9640: nastettavaa tuloa. velvollinen on verovuonna elättänyt enintään 7
9641: vuotta täyttänyttä lastaan tai kasvattilastaan,
9642: kuitenkin niin, että puolisoista vähennyksen saa
9643: 28 §. vain se, jonka ansiotulojen määrä on pienempi
9644: Verovelvollinen saa vähentää palkkatulostaan (ylimääräinen työtulovähennys),
9645: palkkatulovähennyksenä 500 markkaa, ei kui- 3 ) 20 prosenttia tulostaan, kuitenkin enin-
9646: tenkaan enempää kuin palkkatulon määrän. tään 4 000 markkaa, jos sellainen verovelvolli-
9647: Palkkatulovähennys korvaa palkkatulosta tehtä- nen, johon ei sovelleta tämän lain puolisoita
9648: vät luonnolliset vähennykset, jollei niiden määrä koskevia säännöksiä, on verovuonna elättänyt
9649: ylitä 500 markkaa. alaikäistä lastaan tai kasvattilastaan ( valtiott-
9650: verotuksen yksinhuoltajavähennys),
9651: 29 §. 4) 7 000 markkaa, milloin verovelvollisen
9652: Verovelvollisella on oikeus vähentää: puolisalia ei ole lainkaan hänen veronalaiseksi
9653: tulokseen luettavaa tuloa, tai jos puolisalia on
9654: 4) omasta taikka puolisonsa tai lastensa sanotunlaista tuloa, saa se puolisoista, jonka
9655: henki- tai muusta henkilövakuutuksesta suorit- tulojen yhteismäärä on suurempi, vähentää
9656: tamaosa maksut, lukuunottamatta 5 kohdassa 7 000 markkaa vähennettynä 25 prosentilla
9657: ja sairausvakuutuslaissa tarkoitettuja maksuja toisen puolison tulon määrästä ( puolisovähen-
9658: sekä kansaneläkevakuutusmaksua, kuitenkin yh- nys),
9659: teensä enintään 200 markkaa kutakin perheen- 5) 1 000 markkaa jokaisesta verovuonna
9660: jäsentä kohti, elättämästään sellaisesta lapsestaan tai kas-
9661: vattilapsestaan, joka ennen verovuoden al-
9662: 6) omia ja perheenjäsentensä sairauskuluja ~a on täyttänyt 16 v<aan ei 18 vuot-
9663: enintään 1 000 markkaa, tai milloin kysymyk- ta ja joka verovuonna vähintään seit-
9664: sessä ovat puolisot, yhteensä enintään 2 000 semän kuukauden ajan on saanut säännöllistä
9665: markkaa, minkä lisäksi enimmäismääriä on ko- ja täyttä opetusta kansa-, perus-, ammatti-, ilta-
9666: rotettava 250 markalla jokaisesta alaikäisestä oppi- tai oppikoulussa, korkeakoulussa tai muus-
9667: lapsesta tai kasvattilapsesta, jota verovelvolli- sa niihin verrattavassa oppilaitoksessa, kuiten-
9668: nen on verovuonna elättänyt. kin niin, että vähennys myönnetään vain toi-
9669: selle puolisoista, jolloin, jos molemmilla puoli-
9670: soilla on tuloja, vähennyksen saa vain se puo-
9671: 31 §. liso, jonka tulojen yhteismäärä on suurempi
9672: Jos verovuonna Suomessa asuneen henkilön ( koulutusvähennys),
9673: veronmaksukyky hänen ja hänen perheensä käy-
9674: 190 Lakialoite n:o 104
9675:
9676:
9677: 36 §. Verovelvollinen, joka on verovuonna suorit-
9678: Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu- tanut lapsen elatusta koskevan lainsäädännön
9679: nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää: mukaisella sopimuksella tai tuomiolla vahvistet-
9680: 1) 1 200 markkaa milloin hän ennen vero- tua elatusapua, saa vähentää verovuonna suorit-
9681: vuoden päättymistä on täyttänyt kuusilcymmen- tamaosa sanotun elatusavun määrän, kuitenkin
9682: täviisi vuotta ( vanhuusvähennys), enintään 2 500 markkaa alaikäistä lasta kohden
9683: 2) 1 000 markkaa jokaisesta alaikäisestä lap- (elatusvelvollisuusvähennys).
9684: sestaan ja kasvattilapsestaan, jota hän on vero-
9685: vuonna elättänyt, kuitenkin niin, että vähennys 37 §.
9686: myönnetään vain toiselle puolisoista, jolloin, jos Jos koko verovuoden Suomessa asuneen hen-
9687: molemmilla puolisoilla on tuloja, vähennyksen kilön tulo edellä mainittujen vähennysten jäl-
9688: saa vain se puoliso, jonka tulojen yhteismäärä keen ei ole 3 000 markan määrää suurempi, on
9689: on suurempi (lapsivähennys), siitä kunnallisverotuksessa vähennettävä sano-
9690: 3 ) 1 500 markkaa, jos hänellä verovuodelta tun tulon määrä, tai jos tulo on 3 000 markkaa
9691: on oikeus 2 kohdan mukaiseen lapsivähennyk- suurempi, 3 000 markkaa vähennettynä yhdellä
9692: seen eikä häneen ole sovellettava tämän lain prosentilla jokaisesta täydestä 30 markan mää-
9693: puolisoita koskevia säännöksiä (kunnallisvero- rästä, jolla tulo ylittää 3 000 markan määrän
9694: tuksen yksinhuoltajavähennys), (perusvähennys).
9695: 4) 2 500 markkaa ansiotulostaan, jos hän on
9696: verovuonna vähintään 7 kuukauden ajan saanut
9697: säännöllistä ja täyttä opetusta kansa-, perus-, 57 §.
9698: ammatti-, iltaoppi- tai oppikoulussa, korkeakou- Verovelvollisen henkilön, joka suurimman
9699: lussa tai muussa näihin venattavassa oppilaitok- osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulo-
9700: sessa ( opiskelijavähennys), verosta vähennetään:
9701: 5) 4 000 markkaa, jos hänellä on sairau- 1 ) jos hän on verovuonna elättänyt alaikäis-
9702: desta, viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä tä lastaan tai kasvattilastaan, 600 markkaa jo-
9703: haitta, jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mu- kaisesta sanotusta lapsesta, kuitenkin niin, että
9704: kaan on 100 prosenttia, tai jos prosenttimäärä vähennys myönnetään vain sille puolisoista,
9705: on pienempi, mutta kuitenkin vähintään 30 pro- jonka tuloveron määrä on suurempi ( huoltaja-
9706: senttia, prosenttimäärän osoittama osuus 4 000 vähennys),
9707: markasta (invalidivähennys). Milloin verovelvol- 2) jos hänellä on oikeus 36 § :n 1 momentin
9708: linen on verovuonna saanut pakolliseen eläke- 5 kohdan mukaiseen invalidivähennykseen, 1 000
9709: turvaan perustuvaa työkyvyttömyyseläkettä, kat- markkaa, milloin hänen sanotussa lainkohdassa
9710: sotaan hänen haitta-asteensa ilman eri selvitystä tarkoitettu haitta-asteensa on 100 prosenttia,
9711: 100 prosentiksi, jos eläke on myönnetty täytenä, tai jos prosenttimäärä on pienempi, mutta kui-
9712: sekä 50 prosentiksi, jos se on myönnetty osa- tenkin vähintään 30 prosenttia, prosenttimäärän
9713: eläkkeenä, ellei verovelvollisen haitta-asteen esi- osoittama osuus 1 000 markasta, sekä
9714: tetyn selvityksen perusteella katsota olevan suu- 3) jos hänellä on oikeus 36 § :n 1 momentin
9715: rempi. Verovelvollinen säilyttää oikeutensa työ- 1 kohdan mukaiseen vanhuusvähennykseen, 200
9716: kyvyttömyyseläkkeen mukaiseen invalidivähen- markkaa.
9717: nykseen senkin jälkeen, kun työkyvyttömyys-
9718: eläke en muuttunut vanhuuseläkkeeksi. Asetuk-
9719: sella voidaan antaa määräyksiä niistä perusteista,
9720: joiden mukaan haitta-aste määritellään, sekä Tätä lakia sovelletaan ensimma1sen kerran
9721: invalidivähennyksen saamiseksi esitettävästä sel- verovuodelta 1980 toimitettavassa verotuksessa.
9722: vityksestä.
9723:
9724:
9725: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
9726:
9727: Impi Muroma Esko Almgren Asser Stenbäck
9728: Jorma Fred Olavi Ronkainen Antero Juntumaa
9729: Väinö Rautiainen Sauli Hautala Ulla Järvilehto
9730: 1979 vp. 191
9731:
9732: Lakialoite n:o 105.
9733:
9734:
9735:
9736:
9737: Muroma ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n
9738: muuttamisesta.
9739:
9740:
9741: E d u s k u n n a 11 e.
9742:
9743: Tulo- ja varallisuusverolain mukaan saadaan kaltaisen toiminnan merkityksen, joutuvat sitä
9744: verotuksessa tulosta eräissä tapauksissa vähen- säännöllisesti taloudellisesti tukiessaan maksa-
9745: tää yleishyödylliseen tarkoitukseen tehdyt lahjoi- maan veroa siitäkin summasta, jonka he antavat
9746: tukset. Asetuksella on yksilöity ne kohteet, itseltään pois joko suoranaisesti tai välillisesti
9747: joille annetut avustukset ovat verovähennyskel- oman yhteiskuntansa tai kehitysmaiden auttami-
9748: poisia. Kristilliset järjestöt jäävät verovähennys- seksi. Tällaista esimerkillistä uhrautuvaisuutta
9749: kelpoisuuden ulkopuolelle. tulisi valtiovallan omalta osaltaan arvostaa, sii-
9750: Vapaa järjestö- ja kulttuuritoiminta on kui- hen rohkaista ja kasvattaa.
9751: tenkin monella tavalla kansamme kasvatukseen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9752: ja tulevaisuuteen vaikuttava tekijä. Sen vuoksi
9753: vapaata järjestö- ja kulttuuritoimintaa tulee jat- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9754: kuvasti tukea ja kehittää. lakiehdotuksen:
9755: Henkilöt ja yhteisöt, jotka ymmärtävät tämän-
9756:
9757:
9758: Laki
9759: tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n muuttamisesta.
9760:
9761: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varal-
9762: lisuusverolain 29 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on 25 päivänä heinäkuuta 1975, 23 päi-
9763: vänä kesäkuuta 1977 ja 28 päivänä joulukuuta 1978 annetuissa laeissa (608/75, 510/77 ja
9764: 1092/78), uusi 7 kohta seuraavasti:
9765:
9766: 29 §.
9767: Verovelvollisella on oikeus vähentää: Tämä laki tulee voimaan päivänä
9768: kuuta 19
9769: 7 ) yleishyödyllisille kristillistä, sosiaalista tai
9770: kulttuurityötä tekeville järjestöille suorittamaosa
9771: avustus.
9772:
9773:
9774:
9775:
9776: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
9777:
9778: Impi Muroma Olavi Ronkainen Väinö Rautiainen
9779: Jorma Fred Sauli Hautala Antero Juntumaa
9780: Esko Almgren Asser Stenbäck Ulla Järvilehto
9781: 192 1979 vp.
9782:
9783: Lakialoite n:o 106.
9784:
9785:
9786:
9787:
9788: Mäki-Hakola ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain 16 §:n muutta-
9789: misesta.
9790:
9791:
9792: Ed u s kun n a 11 e.
9793:
9794: Asumiskustannuksia kohtuuttomasti korottava tälle ajattelulle ei enää löydä mitään perusteita.
9795: tekijä pientalokiinteistöissä on korkea leimavero. Päinvastoin vanhan omakotitalon ostohinta on
9796: Leimaveron määrä yli 50 000 mk:n arvoisen usein halvempi verrattuna samankokoisen asun-
9797: luovutuksen osalta on 6 % eli 150 000 mk:n to-osakkeen arvoon.
9798: arvoisen omakotitalon luovutuksen kauppakir- Pientalojen leimaveron pudottaminen olisi
9799: jaan on ostettava 9 000 mk:n leimamerkit. omiaan laskemaan asumiskuluja ja helpottamaan
9800: Nykyään on vaikea perustella sitä, että oma- näiden ostamista. Samalla kansalaiset tulisivat
9801: kotitalon ostajalta peritään huomattavasti kor- tasa-arvoisempaan asemaan asumismuotoa vali-
9802: keampi leimavero kuin asunto-osakkeen osta- tessaan.
9803: jalta. Onhan asunto-osakkeen leimavero vain Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9804: 1,2 %. Jos kiinteistön omistajan leimavero on nioittaen,
9805: aikanaan määrätty korkeammaksi kuin asunto-
9806: osakkeesta maksettava leimavero katsoen omis- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9807: tajien varallisuusasema erilaiseksi, niin nykyisin lakiehdotuksen:
9808:
9809:
9810: Laki
9811: leimaverolain 16 §:n muuttamisesta.
9812:
9813: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain
9814: 16 §:ään, sellaisena kuin se on 2 päivänä joulukuuta 1977 annetussa laissa (862/77), uusi 3
9815: momentti seuraavasti:
9816:
9817:
9818: 16 §. kotiasumiseen tarkoitetun kiinteistön osalta
9819: - ----- - ------- - omaisuuden arvosta riippumatta veron määrä 2
9820: Edellä olevasta poiketen on yksinomaan oma- prosenttia.
9821:
9822:
9823: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
9824:
9825: Pentti Mäki-Hakola Helge Saarikoski Mauri Vänskä
9826: Eero Lattula Olavi Nikkilä
9827: 193
9828:
9829: Lakialoite n:o 107.
9830:
9831:
9832:
9833:
9834: Perho ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 41 §:n
9835: muuttamisesta.
9836:
9837:
9838: Ed u s kctinn a U,e.
9839:
9840: Maatalouden verouudistusta toimeenp~ntaessa Eräissä veropiireissä on -ruvettu pitämään
9841: periaatteeksi otettiin pyrkimys mahdollisimman näitä maksamattornia maatalouden tuotetilityk-
9842: suureen oikeudenmukaisuuteen, yksinkertaisuu- siä verotettavana varallisuutena. Näin asian voi-
9843: teen ja vaivattomuuteen sekä verovelvollisen daan tulkita olevankin, ellei TVL:n sanamuotoa
9844: että verottajan kannalta. Verotus tapahtuukin muuteta niin, että se vastaa maatalousverotuk-
9845: käteisperiaatteella, mikä sisältää maatalouden sessa hyväksyttyä käteisperiaatetta myös tältä
9846: varastojen täyden aliarvostuksen. Toisin sa- osin. ·
9847: noen maatilan tuotevarastoista ei makseta va- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
9848: rallisuusveroa. Määräys tästä sisältyy TVL:n nioittaen,
9849: 41 .§:n 1 momentin 10 kohtaan.
9850: Monien maataloustuotteiden tilitysjärjestel- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9851: mästä, mm. maidon ja sokerijuurikkaan, sekä lakiehdotuksen:
9852: etenkin nykyisestä kireästä rahatilanteesta joh-
9853: tuen joudutaan tilitysvuoden vaihteen jälkeen
9854: tulevana vuonna maksamaan tuotetilejä.
9855:
9856:
9857: Laki
9858: tulo- ja varallisuusverolain 41 §:n muuttamisesta.
9859:
9860: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan .31. päivänä joulukuuta 197 4 annetun tulo- ja
9861: varallisuusverolain ( 104.3/74) 41 §:n 10 kohta näin kuuluvaksi:
9862:
9863: 41 §. mastaan maataloudesta saarnat tuotteet ja niistä
9864: Veronalaisia varoja eivät ole: muodostuneet saatavat sekä sitä varten han-
9865: kitut siemenet, lannoitteet, väkirehut ja muut
9866: 10) verovelvollisen maataloustuotantoaan sellaiset tarvikkeet, niin myös verovelvollisen
9867: varten pitämät kotieläimet ja hänen harjoitta- porotaloutta varten pitämät porot.
9868:
9869:
9870: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
9871:
9872: Heikki Perho Olavi Nikkilä Pekka Jokinen
9873: Tapani Mörttinen P. Mäki·Hakola Arto Lampinen
9874: Mauri Miettinen Matti Hakala Helge Saarikoski
9875: Ilkka Kanerva Sampsa :Aaltio Juhani Laitinen
9876: Toivo T. Pohjala Ritva Laurila
9877:
9878:
9879:
9880:
9881: 25 0879005055
9882: 194 1979 vp.
9883:
9884: Lakialoite n:o 108.
9885:
9886:
9887:
9888:
9889: Perho ym.: Ehdotus laiksi maatilatalouden tuloverolain muutta-
9890: misesta.
9891:
9892:
9893: Ed u s kun n a 11 e.
9894:
9895: Menneinä vuosina kotimaisen puunjalostus- Siirtyminen öljylämmityksestä puu-, o1ki- tai
9896: teollisuuden miltei rajattoman menekin aikana turvelämmitykseen on kallis investointi. Kun
9897: siirryttiin monilla maatiloillakin ulkomaisen öljyn hinta vieläkin on suhteellisen kilpailuky-
9898: polttoaineen käyttöön. Silloin tällaiseen siir- kyinen ja sen käyttö vähätöistä, on pelättä-
9899: tymiseen jopa kehotettiin, koska käytännölli- vissä, ettei palautuminen kotimaisen polttoai-
9900: sesti katsoen kaikki puu- ja puutavaralajit kel- neen käyttöön sen vaatimien peruskustannus-
9901: pasivat teollisuuden raaka-aineeksi. Lisäksi ten vuoksi ole kovin suurta, vaikka valtionta-
9902: tuontipolttoaine oli erittäin halpaa puuhun ver- loudelliset syyt toisaalta selvästi puhuvat asian
9903: rattuna. puolesta. Olisikin etsittävä keinoja, joilla vil-
9904: Voimasuhteiden nyt muututtua ilmeisen py- jelijöiden kiinnostusta voitaisiin lisätä. Eräs
9905: syvästi olisi pyrittävä helpottamaan siirtymistä keino olisi poisto-oikeuden myöntäminen inves-
9906: takaisin kotimaisiin polttoaineisiin. Erikoisen toinnille, jonka avulla maatilalla siirrytään ulko-
9907: perusteltua tämä on maatiloilla, joilla on omaa maisen polttoaineen käytöstä kotimaiseen.
9908: metsää tai polttoturvetta. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
9909: On myöskin syytä vakavasti ottaa huomioon
9910: vuosittain uusiutuvan, monesti täysin tarpeet- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9911: toman o1jen käyttömahdollisuudet polttoai- lakiehdotuksen:
9912: neena.
9913:
9914:
9915: Laki
9916: maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta.
9917:
9918: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 15 päivänä joulukuuta 1967 annettuun maatila-
9919: talouden tuloverolakiin (543/67) uusi näin kuuluva 8 a §:
9920:
9921: 8 a §. sen polttoaineen käytöstä kotimaiseen polttoai~
9922: Hankinta- ja perusparannusmenoihin, jotka neeseen, sovelletaan mitä edellä 8 §:ssä on sää-
9923: aiheutuvat siitä, että tilalla siirrytään ulkomai- detty.
9924:
9925:
9926: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
9927:
9928: Heikki Perho Matti Hokkanen Arto Lampinen
9929: Tapani Mörttinen Olavi Nikkilä Helge Saarikoski
9930: Mauri Miettinen P. Mäki-Hakola Matti Pelttari
9931: Ilkka Kanerva Matti Hakala Juhani Laitinen
9932: Ben Zyskowicz Sampsa Aaltio Toivo T. Pohjala
9933: Ritva Laurila
9934: 1979 vp. 195
9935:
9936: Lakialoite n:o 109.
9937:
9938:
9939:
9940:
9941: Perho ym.: Ehdotus laiksi maatilatalouden tuloverolain 10 §:n
9942: muuttamisesta.
9943:
9944:
9945: E d u s k u n n a II e.
9946: Salaojitus on jo kauan ja yleisesti tunnus- eräänä sellaisena menettelynä. Lainmuutos tält~
9947: tettu erääksi tärkeimmistä maatilatalouden ra- osin olisikin erittäin perusteltua, koska sen vai-
9948: tionalisointitoimenpiteistä. Salaojitus on kuiten- kutus verokertymän kannalta olisi kansantalou-
9949: kin kustannuksiltaan kallista, mikä on omiaan dellisesti merkityksetön, kun verrataan sen
9950: jarruttamaan tämän tärkeän toiminnan etene- vaikutusta ajan mittaan salaojitukseen tarvitta-
9951: mistä toivotulla nopeudella. viin sijoituksiin julkisen talouden varoista.
9952: Paitsi salaojitukseen käytettävien lähinnä Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
9953: lainoitusmahdollisuuksien parantamista, rahoi-
9954: tusta voitaisiin parantaa myös verotuksellisin että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9955: keinoin. Jo pitkään onkin esitetty salaojituskus- lakiehdotttksen:
9956: tannuksista tehtävän poistoprosentin nostamista
9957:
9958: Laki
9959: maatilatalouden tuloverolain 10 §:n muuttamisesta.
9960:
9961: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä joulukuuta 1967 annetun maatila-
9962: talouden tuloverolain (543/67) 10 §:n 3 momentti näin kuuluvaksi:
9963:
9964: 10 §.
9965:
9966: Verovuoden poiston suuruus saa olla enin-
9967: tään 20 prosenttia menojäännöksestä.
9968:
9969:
9970:
9971: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
9972:
9973: Heikki Perho Tapani Mörttinen Arto Lampinen
9974: Olavi Nikkilä Sampsa Aaltio Helge Saatikoski
9975: · P. Mäki-Hakola Mauri Miettinen Toivo T. Pohjala
9976: Matti Hakala Juhani Laitinen Ritva Laurila
9977: 196 -1979 \ll>·
9978:
9979: Lakialoite n:o 110.
9980:
9981:
9982:
9983: Petäjäniemi ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 27 §:n
9984: ·muuttamisesta.
9985:
9986:
9987: E d u s k u n n a 11 e.
9988:
9989: Tulo- ja varallisuusverolain 27 §:n mukaan molempien puolisoiden käydessä omaa koulutus-
9990: perhe ei ole oikeutettu vähentämään verotuk- taan ja työkokemustaan vastaavassa ty.össä .ko-
9991: sessa kotiapulaiselle maksettua palkkaa. din ulkopuolella. Kotiapulainen olisi ratkaisu
9992: Nykyaikana henkilöt valitsevat työnsä melko myös monien vanhusten, sairaiden ja vammais-
9993: pitkälti palkan mukaan. Toisaalta vastuullisesta ten hoito-ongelmiin laitoshoidon vaihtoehtona.
9994: ja arvokkaasta työstä, kuten kotona tehtävästä Laki kotiapulaisen työsuhteesta osoittaa, että
9995: työstä, pitäisi voida maksaa kunnon korvaus. kotiapulaiselle on haluttu taata vastaava suoja
9996: Tänä päivänä kotiapulaisen palkkaukseen ei ja työsuhteen ehdot ·kuin työntekijöille yleensii.
9997: ole juuri kenelläkään mahdollisuuksia. Perheen- Kotiapulainen katsotaan työntekijäksi.
9998: jäsenten ansiotulosta jäävä nettopalkka ei riitä Kotiapulaisen työnantajaa, perhettä tai yksi-
9999: kunnon palkan ja sosiaalikustannusten suorit- tyistä vanhusta ei haluta katsoa työnantajaksi.
10000: tamiseen kotiapulaiselle. Seurauksena on ollut Perheelle työnantajana sälytetään kaikki työnan-
10001: "pimeätä palkan maksua" ja sen myötä lain tajan velvollisuudet, mutta ei anneta oikeutta
10002: kunnioituksen vähentymistä. Kotiapulaisten so- muiden työnantajien tavoin vähentää työnteki-
10003: siaaliturvaan tämä on vaikuttanut sairausvakuu- jän palkkauksesta aiheutuvia kustannuksia
10004: tus- ja eläketurvaa vähentävästi. Monesti alalle palkkatulosta. Kuitenkin kotiapulaisen paikkaa-
10005: ovat hakeutuneet vain henkilöt, jotka eivät ole minen tänä päivänä on nimenomaisesti tulon
10006: saaneet muuta työtä. Kotityö on koettu paitsi hankkimisesta johtuva kustannus.
10007: alipalkatuksi myös aliarv<>Stetuksi. Arvostuksen Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten 'tlh-
10008: puute on heijastunut myös kotiäidin työn aliar- dotamme,
10009: vostuksena.
10010: Useassa perheessä lasten .päivähoito voitaisiin että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10011: parhaiten järjestää juuri kotiapulaisen avulla lakiehdotuksen:
10012:
10013: Laki
10014: tulo- ja varallisuusverolain 27 '§:n muuttamisesta.
10015: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
10016: varallisuusverolain ( 1043/74) 27 § näin kuuluvaksi:
10017: 27 §.
10018: Tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä joh- sen ja hänen perheensä elantokustannuksia,
10019: tuneina menoina ei saa vähentää verovelvclli- joiksi on katsottava myös aslfrtnon vuokra.
10020:
10021: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
10022:
10023: Tuulikki Petäjäniemi Martti Ursin Anna-Kaarina Louvo
10024: Eva-Maija Pukkio Mauri Vänskä Matti Pelttari
10025: Helena Pesola Helge Saarikoski Heikki Perho
10026: Saara Mikkola Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Elsi Hetemäki-Olander
10027: Erkki Pystynen Ben Zyskowicz Jalmari Torikka
10028: Juhani Laitinen Aila Jokinen Olavi Nikkilä
10029: Tapani Mörttinen Ritva Laurila Mauri Miettinen
10030: Tauno Valo Timo Ihamäki Toivo Mäkynen
10031: Tapio Holvitie
10032: 1979 v.p. 197
10033:
10034: L.akial()ite. n:o. 111.
10035:
10036:
10037:
10038:
10039: Poutaneo ym.: Ehdotukset laeiksi tulo- ja varallisuusverolain ja
10040: maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta.
10041:
10042:
10043: Eduskunnalle.
10044:
10045: Metsäverorasitus on viime vuosina muodos- edes työtulojen osal,ta. voida sellaisenaan sovel-
10046: tunut kohtuuttoman raskaaksi. Monissa tapauk- t'<!a. TVL: ään onkin otettu 17 b §, joka sisäl~
10047: sissa ei metsästä ole mahdollista saada edes tää tasausmenettelyn periaatteen siten, että
10048: sellaista, tukla, että se riittäisi verojen maksuun. maatilatalbuden ja muun vastaavan yrityksen
10049: Tällainen tilanne syntyi varsinkin niinä aikoina, puhtaan tulon yhteismäärä 70 000 markkaan
10050: jpll.oin puukaupat olivat lähes pysähdyksissä. asti katsotaan kokonaisuudessaan ansiotuloksi,
10051: Huolimatta· parantuneesta puutavaran kysyn- joka jaetaan tasan puolisoiden kesken, ellei
10052: nästä ja sitä kautta lisääntyneistä metsätuloista muuta osoitetae ja ellei avustavan puolison
10053: koetaan metsäverotus kautta maan, mutta eri- työtä ole pidettävä vähäisenä. Kun säännös
10054: koise~ti Itä-Suomessa, kohtuuttoman ankaraksi. sisältää tgsausmenettelyn periaatteen, mutta sii-
10055: Metsäverotuksen epäkohtia selvitti myös hen on otettu silti epämääräinen maininta työn
10056: komitea, joka vuonna 1978 jättämässään mie- määrästä ja osoituksesta, ovat nämä lisämainin-
10057: tinnössä esitti nykyiseen lainsäädäntöön lukui- nat aiheuttaneet sekaannusta, joka on johta-
10058: sia korjausehdotuksia (komiteanmietint-ö 1978: nut e:dlaiseen tulkintaan.
10059: 21:). Näitä: ehdotuksia ei kuitenkaan ole toteu- Antaessaan erillisverotusta koskevan esityk-
10060: tettu .. sensä eduskunnalle hallitus totesi, että ansio-
10061: ~tsi.Werotuksen tasoa säätelevät sekä tulo- tulot käsittävää erillisverotusta on pidettävä
10062: ja va;ralli.suusverolain että maatilatalouden tulo- vain täydelliseen erillisverotukseen siirtymisen
10063: verolain säännökset. Tub· j~ varallisuusvero- ensi vaiheena. Erillisverotusta koskeva lainsää-
10064: J.ai.n; n b §:n 2 momentin mukaan metsätalou- däntö tulisikin mitä pikimmin ulottaa koske-
10065: ~n. puhdasta tuottoa pidetään kokonaisuudes- maan entistä suuremmassa määrin maatilojen ja
10066: saan: pääomatulona. Kun v:erokuutiometrin raha- muiden vastaavien yritysten tuloja. Tällöinkin
10067: al'voa mäiiritetään MaatVA:n 5 §.:n mukaisesti on välttämätöntä, että voimassa olevan TVL:n
10068: ei v.eJWkuutiometrin bnuttoarvosta tehtävään 17 b §:n periaate perheyritystulojen tasausme-
10069: vähennykseen saa lu.kea verovelvollisen metsä- nettelystä entisestään täsmennettynä säilytetään.
10070: talbuten5a hyväksi tekemän työn arvoa. Tästä Vain näin menetellen voidaan turvata tulora-
10071: seuraa,. että maatilatalouden puhtaaseen tuloon hoitusmahdollisuus sellaisessa perheyrityksessä,
10072: sisältyy viljelijäperheen työpanos metsätalouden jossa puolisot työskentelevät ja jossa yritys ei
10073: puhtaan tuoten ohella. Kun metsätalouden pun- ole erillinen verovelvollinen.
10074: cias motto ei näin ollen ole kokonaisuudessaan Perheyrityksissä työskentelevien puolisoiden
10075: pääotnatuloa, vaikka laissa niin. oletetaan, olisi verorasituksen palauttamiseksi samalle tasolle
10076: lahla tarkistettava siten,. että metsän kasvatta- palkanansaitsijapuolisoiden verotuksen kanssa
10077: miSes.ta saatua tuloa verotetaan samojen peri- ja perheyritysten edes jossain määrin tapahtu-
10078: aatteiden. mukaan kuin muutakin maatilan tuo- van tulorahoituksen turvaamiseksi tulee tulo-
10079: tantoa ja muusta yritystoiminnasta saatua tuloa. ja varallisuusverolain 17 b §:n 3 momentista
10080: Ansiotuloksi luettava määrä olisi myös korotet- sanonta eikä tätä työskentelyä ole pidettävä
10081: tava 8:00.@0 markkaan. Muut-os olisi tehtävä vähäisenä poistaa. Tämä lain sanonta on niin
10082: 1Th §:n 2 momenttiin ja samalla olisi pois- epämääräinen, että se on verotuskäytänn0ssä
10083: tettava 17 a §. heti ensi vuodesta alkaen johtanut hyvin kir-
10084: Viljelmällä työskentelevien puolisoiden ja javaan menettelyyn ja yrityskohtaiseen sekä
10085: vastaavien muiden pet:heyrityksessä työskentele- alueelliseen eriarvoisuuteen erityisesti viljelijä-
10086: v.ien. puolisciden verotukseen ei erillisverotusta puolisoiden kohc;Jalla.
10087: 198 Lakialoite n:o 111
10088:
10089:
10090: Yhtymän osakkaalle voidaan verotettavaksi kannalta, myös teollisuuden raaka-aineen saan-
10091: tuloksi jaetusta tulosta katsoa ansiotuloksi se nin edistämiseksi.
10092: osuus, joka vastaa osakkaan työpanosta yhty- Metsien rakenne huomioon ottaen tulisi hak-
10093: mässä. Sen sijaan osakkaan puolisolle ei hänen kuita suunnata lisääntyvässä määrin harvennus-
10094: yrityksessä työskentelystään huolimatta eroteta metsiin. Varsinkin ensiharvennusleimikoista saa-
10095: yrityksestä ansiotuloa vastaavaa osuutta. Puo- tavalle puulle jää kuitenkin korkeiden korjuu-
10096: lisoiden verorasitus on näin ollen huomatta- kustannusten vuoksi vain niin vähän kantohin-
10097: vasti riippuvainen siitä, katsotaanko yritystoi- taa, että se hidastaa näiden metsien hakkuita.
10098: mintaa harjoitettavan yhtymämuodossa vai yksi- Ensiharvennusten siirtyminen vaikuttaa välittö-
10099: tyiseen lukuun. Jotta yhtymämuodossa harjoi- mästi teollisuuden raaka-aineen saantiin ja pie-
10100: tettu yritystoiminta tulisi samanarvoiseksi vero- nentää pidemmällä tähtäyksellä näiden met-
10101: tuksessa yksityiseen lukuun harjoitetun yritys- sien kasvua.
10102: toiminnan kanssa tulee tulo- ja varallisuusvero- Lieventämällä hankintahakkuiden työn vero-
10103: lain 17 b §: n 4 momenttia muuttaa siten, että tusta voitaisiin edistää metsänomistajien· oma-
10104: yhtymän tulosta jaettu osuus katsotaan osak- toimista puunkorjuuta ja saada tehokkaan hak-
10105: kaan ja hänen puolisonsa ansiotuloksi siltä osin kuutoiminnan piiriin myös sellaisia kohteita,
10106: kuin se vastaa heidän yhtymän ansiotoimin- joista nykyisellään jää puuntuottajalle vain
10107: nassa suorittamansa työn kohtuullista arvoa hyvin vähäinen nettotulo. Hankintatyön vero-
10108: mikäli yhtymän puhdas tulo ylittää 80 000 tuksen lieventämisellä voitaisiin myös parantaa
10109: markkaa. Yhtymän puhdas tulo 80 000 markan puun kilpailukykyä energianlähteenä. Oman työ-
10110: määrään saakka pidetään kokonaan ansiotulon,t. voiman käyttö parantaisi puuntuottajien lisäan-
10111: Varallisuusverotuksessa metsän arvoksi kat- siomahdollisuuksia ja edistäisi teollisuuden ta-
10112: sotaan sen tuloverotuksessa vahvistettu puhdas saista raaka-aineen saantia. Hankintakauppatoi-
10113: tuotto kerrottuna luvulla 10. Metsän puhtaan minnan edistämisellä olisi työllisyyttä paran-
10114: tuoton noustua viime vuosina tuntuvasti on tava vaikutus myös siten, että se estäisi met-
10115: vastaavasti varallisuusverotus kiristynyt. Peri- sätöiden liian nopeaa koneellistumista.
10116: aatteena pitäisi olla se, että tuotanto-omaisuus Kun hankintakaupalla myytyjen erien keski-
10117: olisi kokonaan varallisuusverotuksesta vapaa. koko on lähes 150 kuutiometriä, tulisi han-
10118: Koska tähän ei kuitenkaan voida ilmeisesti kintatyön arvo lukea metsätalouden· puhtaaksi
10119: yhdellä kertaa siirtyä, olisi metsän osalta ker- tuloksi vain siltä osin kuin myydyn puun määrä
10120: roin muutettava luvuksi 5. ylittää 150 kuutiometriä.
10121: Eräissä tapauksissa tilan metsistä saatavissa Metsätaloussuunnitelman laatimisesta aiheu-
10122: oleva todellinen tulo saattaa huomattavastikin tuneet kustannukset pitäisi ottaa huomioon
10123: poiketa pinta-alaperusteiden mukaan määräyty- tilakohtaisena vähennyksenä. Kun vastaava
10124: västä tuotosta. Tällöin pitäisi olla mahdollisuus osuus jäisi huomioonottamatta bruttovähennys-
10125: alentaa verotusta verovelvollisen esittämän näy- erää määritettäessä, ei tämä muutos vaikuttaisi
10126: tön perusteella. Näytön tulisi perustua metsän- verotuksen keskimääräiseen tasoon.
10127: hoitoyhdistyksen tai piirimetsälautakunnan laa- Metsätaloussuunnitelma sisältää tilakohtaisen
10128: timaan metsätaloussuunnitelmaan, joka tulisi hakkuu- sekä metsänhoito- ja perusparannus-
10129: lausuntoa varten käsitellä piirimetsälautakun- suunnitelman. Sen on todettu edistävän metsän-
10130: nassa. Veroviranomainen puolestaan käsittelisi hoito- ja perusparannustöiden toteuttamista ja
10131: lausunnon ja vahvistaisi verotuksessa käytettä- rationalisointia ja johtavan selvästi tasaisempaan
10132: vät alennetut perusteet seuraaviksi 10 vuodeksi. ja tilan hakkuumahdollisuudet käyttäviin myyn-
10133: Menettelyn ulkopuolelle olisi jätettävä valtio teihin. Metsätaloussuunnitelman on muutoin-
10134: sekä metsäteollisuuden harjoittajat. kin todettu lisäävän metsänomistajien aktiivi-
10135: Kuluvan vuoden alussa muutettiin maatila- suutta metsätalouden harjoittamiseen.
10136: talouden tuloverolakia siten, että hankintatyön Valtion, metsäteollisuusyhtiöiden ja muiden
10137: arvo puun korjuussa 40 kuutiometrin osalta on itse metsätaloussuunnitelmia laativien osalta
10138: verovapaata tuloa. Tämän suuruinen veronhuo- olisi metsätaloussuunnitelmien vähennysoikeutta
10139: jennus ei ole kuitenkaan riittävä. Hankintatyön rajattava siten, että se koskisi vain sellaisia kus-
10140: ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi hankintatyön ve- tannuksia, jotka yksityismetsätaloudessa luetaan
10141: rotuksen lieventäminen on välttämätöntä paitsi suunnitelmakustannuksiin. · ·
10142: puun tuotannon edistämisen, viljelijöiden lisä- MaatVL:n 15 §.:ää olisi muutettava· siten,
10143: ansiomahdollisuuksien ja työvoimapolitiikan että hakkuualueelle myönnettäisiin määräaikai-
10144: Lakialoite n:o 111 199
10145:
10146: nen veronhuojennus sen jälkeen kun alueelle on Metsän uudistusalojen veronhuojennus edis-
10147: syntynyt luontaisen uudistumisen tai metsänvil- täisi hakkuiden suuntaamista vajaatuottoisiin
10148: jelyn jälkeen taimikko. Verovapaus edellyttää kohteisiin ja yli-ikäisiin puustoihin edistäen
10149: piirimetsälautakunnan lausunnon siitä, että tai- siten teollisuuden raaka-aineen saantia. Määrä-
10150: mikko on vakiintunut. Viljelytaimikko -on- aikainen verovapaus tehostaisi puun tuotantoa
10151: yleensä vakiintunut 5-8 vuoden kuluttua edistäessään uudistusalojen aikaansaamista ja
10152: uudistushakkuusta, luontaisesti syntyneet taimi- turvatessaan uuden kasvun aikaansaamisen, kun
10153: kot vielä selvästi myöhemmin. Verovapaus verovapauden saannin ehtona on, että se myön-
10154: koskisi näin ollen vuonna 1973 ja sen jälkeen nettäisiin vain vakiintuneille taimikoille. Met-
10155: uudistushakattuja alueita. Verovapauden pituus sänviljelyalueiden 10 vuoden verovapautta kos-
10156: olisi Ahvenanmaalla, Turun ja Porin, Uuden- keva lainsäädäntö oli voimassa vuoden 1967
10157: maan, Kymen ja Hämeen lääneissä 10 vuotta, loppuun saakka.
10158: Mikkelin, Kuopion, Vaasan ja Keski-Suomen lää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10159: neissä 15 vuotta, Pohjois-Karjalan ja Oulun nioittaen,
10160: lääneissä 20 vuotta ja Lapin läänissä 25
10161: vuotta sen vuoden alusta lukien, jolloin pii- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
10162: rimetsälautakunta on tarkastuksessaan toden- lakiehdotukset:
10163: . nyt, että alueelle noussut taimikko on vakiin-
10164: tunut.
10165:
10166: l.
10167: Laki
10168: tulo- ja varallis1,1usverolain muuttamisesta.
10169:
10170: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10171: kumotaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1043/74)
10172: 17 a § sellaisena kuin se on 25 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa laissa ( 608/75), sekä
10173: muutetaan 17b §:n 2, 3 ja 4 momentti ja 45 §:n 2 momentti, sellaisina kuin 17b §:n
10174: 2 momentti on 25 päivänä marraskuuta 1977 annetussa laissa ( 848/77) sekä 3 ja 4 mo-
10175: mentti 25 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa laissa ( 608/75), seuraavasti:
10176:
10177: 17 b §. soiden yhdessä harjoittamassa liikkeessä, amma-
10178: tissa tai maatilataloudessa, katsotaan valtion-
10179: Verovelvollisen luonnollisen henkilön tai verotuksessa 2 momentissa tarkoitetusta ansio-
10180: puolisoiden yhdessä harjoittaman liikkeen tulosta verovelvollisen tai hänen puolisonsa
10181: taikka ammatin tuloksen tahi maatilatalouden vaatimuksesta, mikäli verovelvollinen ei muuta
10182: puhtaan tulon yhteismäärä katsotaan 80 000 selvitystä esitä, puolet puolison ansiotuloksi.
10183: ·markan määrään saakka kokonaan ansiotuloksi. Yhtymän osakkaan verotettavaksi tuloksi
10184: Mikäli verovelvollinen esittää selvityksen siitä, yhtymän tulosta jaettu osuus katsotaan osak-
10185: että verovelvollisen tai puolisoiden harjoitta- kaan ja hänen puolisonsa ansiotuloksi siltä
10186: massaan liikkeessä, ammatissa tai maatilatalou- osin kuin se vastaa heidän yhtymän ansiotoi-
10187: dessa suorittaman työn kohtuullinen arvo ylit- minnassa suorittamaosa työn kohtuullista arvoa
10188: tää 80 000 markkaa, voidaan myös tämän mää- mikäli yhtymän puhdas tulo ylittää 80 000
10189: rän ylittävä osa sanottujen tulojen yhteismää- markkaa. Yhtymän puhdas tulo 80 000 markan
10190: rästä katsoa ansiotuloksi. Ansiotuloksi ei kui- määrään saakka pidetään kokonaan ansiotulona.
10191: tenkaan katsota korkotuloa, osinkoa, vuokratu-
10192: loa, asuntotuloa, arvopapereiden ja kiinteän 45 §.
10193: omaisuuden luovutuksesta saatua voittoa, kiin-
10194: teistön ainesosan luovutuksesta saatua korvausta Metsän arvoksi katsotaan sen tuloverotuk-
10195: eikä muuta näihin tuloihin rinnastettavaa tuloa. sessa vahvistettu puhdas tuotto kerrottuna
10196: Mikäli varsinaiseksi yrittäjäksi katsottavan luvulla 5. Jos maatilan metsän puuston arvo
10197: verovelvollisen puoliso on työskennellyt puoli- olennaisesti poikkeaa samassa kunnassa olevien
10198: 2:00
10199:
10200: samanlaatuisten metsämaiden· puustojen keski- korotettava tai alennettava. Metsäksi luetaan
10201: maaralsestä arvosta, on metsän edellä maini- maapohja ja puusto.
10202: tuin tavoin laskettua arvoa harkinnan mukaan ------------- .........-·- ----- _.......__._---- ..........
10203:
10204: 2.
10205:
10206: Laki
10207: maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta.
10208:
10209: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10210: muutetaan 15 päivänä joulukuuta 1967 annetun maatilatalouden tuloverolain (543/67)
10211: 12 §:n 1 momentti, 13 § ja 15 §:n 1 ja 2 momentti, sekä
10212: lisätään lakiin uusi 11 a §, seuraavasti:
10213:
10214: 11 a §. den mukaisen metsämaan kasvun yhteenlaske-
10215: Milloin vähintään kymmeneksi vuodeksi laa- tun arvon.
10216: dittu metsätaloussuunnitelma osoittaa, että hak- Oikeuttaakseen 1 momentissa tarkoitettuun
10217: kuumahdollisuuden arvo suunnitelmakautena on alennukseen tulee metsätaloussuunnitelman olla
10218: vähintään 30 prosenttia pienempi kuin 11 §:n piirimetsälautakunnan laatima tai tarkastama,
10219: 1 momentissa tarkoitettujen tuottoperusteiden ja siitä tulee selvitä, että 2 momentin mukai-
10220: edellyttämä samanlaatuisen metsämaan kasvun set alennuksen edellytykset on täytetty.
10221: arvo, on 11 § :n 1 momentin mukaista puhdasta
10222: tuottoa suunnitelmakautena alennettava seuraa- 12 §.
10223: vasti: Metsätaloudesta saaduksi puhtaaksi tuloksi
10224: Hakkuumahdollisuuden awort Tuotori alennus; luetaan 11 §.:n. 1 momentissa tarkoitetun puh-
10225: ero tuottoperusteiden edellyt- % taan tuoton lisäksi sen työn arvo, minkä vero-
10226: tämästä kasvun arvosta1 velvollinen . ja hänen puolisonsa ovat tehneet
10227: %
10228: valmistaes-saan tai kuljett:aessaan puutavaraa
10229: 30-50• ........... . 15-25 omasta metsiistään tapahtuneen hankintakaupan
10230: 50-75 ........... . 25-40 tai muun siihen verrattavan myynnin yhtey-
10231: yli 75 ............ . 40-60 dessä, kuitenkin vain siltä; osin kuin hankinta-
10232: Tarkempi alennusasteikko annetaan asetuk- kaupalla tai siihen verrattavalla myynnillä myy-
10233: sella siten, että alennusprosentti kullakin edellä dyn puun määrä ylittää 150 kuutiometriä.
10234: olevan asteikon tasolla kasvaa tasaisesti alara- Edellä tarkoitettu työn arvo arvioidaan rahassa
10235: jasta ylärajaan. Alennusta ei myönnetä valtiolle siihen mä:ärään, mikä siitä työstä olisi ollut
10236: eikä metsäteollisuuden harjoittajalle, ei myös- palkatulle henkiWlle suoritettava.
10237: kään seUaiselle yhteisölle, joka on valtion tai
10238: metsäteollisuuden harjoittajan määräysvallass-a.
10239: Alennusta myönnettäessä käsitellään kaikkia 1.3 §.
10240: saman verovelvollisen omistamia ja hallitsemia Metsätalouden puhtaasta tuotosta vähenne-
10241: metsiä yhtenä kokonaisuutena jättäen kuiten, tään verovelvolliselle verovuonna maksuunpanttt
10242: kin huomioon mttamatta alueet, joita koskee metsänhoitomaksu, metsätaloussuunnitelman
10243: 14 tai 15 §:n mukainen verovapaus. Verova- laatimisesta aiheutuneet kustannukset sekä 30
10244: pauden alkaessa tai päättyessä tahi verovelvol- prosenttia verovelvolliselle aiheutuneista pää-
10245: lisen luovuttaessa tai vastaanottaessa metsää on asiassa metsätalouden kuljetuksiin kautta vuo-
10246: suunnitelmaa vastaavasti tarkistettava. Alen- den autolla liikennöitäviksi tarkoitettujen met-
10247: nuksen myöntämisen edellytyksenä on edelleen, säteiden rakentamismenoista yhtäsuurina vuo-
10248: ettei metsästä ole kymmenen vuoden aikana tuisina erinä kymmenen vuoden aikana sen.
10249: ennen su:unrtitelmakautta hakattu puutavaraa verovuoden alusta lukien, jona sanottu tie on
10250: at"V(!)sta, joka vähintään 30 prosentilla ylittää valmistunut. Kustannukset metsätaloussuunni-
10251: samoiM vu<fsirut sov--ellettujen:. tuottoperustei~ ttrlman: laatimisesta saadaan vähentää: vain siltä
10252: 20t
10253:
10254: osin kuin suunnitelma vastaa yksityismetsäta- ja Keski-Suomen lääneissä 15. vuodelta, PohjoiS:
10255: loudessa yleisesti tehtäviä metsätaloussuunni- Karjalan ja Oulun lääneissä 20 vuodelta ja
10256: telmia. Lapin läänissä 25 vuodelta sen kalenterivuoden
10257: Edellä 1 momentissa tarkoitettuja erikseen alusta lukien, jolloin piirimetsälautakunta on
10258: vähennettäviä kustannuksia ei oteta huomioon tarkastuksessaan todennut, että alueelle nous-
10259: arvioitaessa 11 §: n 1 momentissa tarkoitettuja sut taimikkv on vakiintunut.
10260: tavallisia: hoito- ja hallintokustannuksia ja pois- Milloin suo on joko kokonaan tai osittain
10261: toja. maanomistajan va.coilla ojitettu metsän kasvun
10262: parantamiseksi tai milloin pelto, luonnonlai-
10263: 15 §. dun tai -niitty on kylvämällä tai istuttamalla
10264: Milloin metsää on hakattu vuoden 19·7 3 matsitt.tty, ei tämän alueen puhdasta tuottoa
10265: alusta lukien siten, että hakkuun tarkoituksena ole otettava lukuun määrättäessä veroa tulon
10266: on metsän luontainen uudistuminen tai vilje- perusteella niissä verotuksissa, jotka toimite-
10267: lyllä toteutettu uudistaminen, ei tämän alueen taan Lapin läänissä 25 vuodelta, Oulun lää-
10268: puhdasta tuottoa ole otettava lukuun määrät- nissä 20 vuodelta sekä muualla maassa 15 v.uo-
10269: täessä veroa tulon perusteella niissä verotuk- delta sen kalenterivuoden alusta lukien, jona
10270: sissa, jotka toimitetaan Ahvenanmaalla, Turun ojitus- tai metsitystyö on loppuun suoritettu;
10271: ja Porin, Uudenmaan, Kymen ja Hämeen lää-
10272: neissä 10 v.uodelta, Mikkelin, Kuopion, Vaasan
10273:
10274:
10275: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
10276:
10277: Pentti Poutanen Mauno Manninen Lea Sutinen
10278: Petter Savola Katri-Helena Eskelinen Orvokki Kangas
10279: Kafevf Mattila Kauko Juhantalo Hannele· Pokka
10280: Våin& Raudaskoski Markku Kauppinen Marjatta Väänänen
10281: Hannu Tenhiälä Alvar Saukko Paavo Vesterinen
10282: Matti Maijala Mikko Pesälä Mauri Pekkarinen
10283: Esko Pekonen Lauri Palmunen Heimo Linna
10284: Mikko Kaarna Lasse Äikäs Veikko Pihlajamäki
10285: Juhani Saukkonen Toivo Yläjärvi Einari Nieminen
10286: Mikko Jokela Matti Ruokola
10287:
10288:
10289:
10290:
10291: 26 0879005055
10292: 202
10293:
10294: Lakialoite n:o 112.
10295:
10296:
10297:
10298:
10299: P. Pu,hakka ym.: Ehdotus laiksi maatilatalou,den tuloyerolain 5 ja
10300: 8 § :n muuttamisesta.
10301:
10302:
10303: E d u s k u n n a 11 e.
10304:
10305: Vuoden 1970 syksyllä toimeenpannulla maa- tien käsityksen mukaan olisi pienviljelijäin ve-
10306: tilatalouden tuloverolain muutoksella ei pois- rotaakkaa vieläkin helpotettava. ·Siihen pääse-
10307: tettu suurten ja pienten viljelmien välillä val- miseksi katsomme tarpeelliseksi, että metsä-
10308: litsevaa verotuksen epäoikeudenmukaisuutta. töistä traktorin ja hevosen kanssa saatu tulo
10309: Näin siksi, että lain muutos antoi markkamää- kokonaan irrotetaan maatalouden tulosta ja
10310: räisesti tuntuvamman verohelpotuksen suur- verotetaan kuten aikaisemminkin. Karjatalou-
10311: viljelijöille kuin pienviljelijöille. Muutos olisi den bruttotulosta tulisi myöntää 20 % :n vähen-
10312: pitänyt toteuttaa siten, että pienviljelijöille Qlisi nys, ei kuitenkaan enempää kuin 3 000 mk
10313: tullut tuntuvampi verohelpotus kuin mitä toteu- vuodessa ja vain niille tiloille, joissa palkattua
10314: tettiin. Suurviljelijöille ei olisi pitänyt antaa ve- työvoimaa käytetään vähemmän kuin 30 päi-
10315: rohelpotusta laisinkaan. Päin vastoin heidän ve- vää vuodessa.
10316: rotustaan olisi pit~nyt lisätä. Verotuksen painopisteen siirtämiseksi suu-
10317: Lain muutokseen liittyi kuitenkin muutamia remmille tiloille olisi vähennettävä koneiden,
10318: kohtia, jotka helpottavat pienviljelijäin vero- kaluston ja laitteiden poisto-oikeutta siirtymäl-
10319: taakkaa. Pinta-alalisän jättäminen verotettavan lä niiden hankinta- ja perusparannusmenojen
10320: tulon ulkopuolelle oli oikeaan osunut ·toimen- vähentämiseen yhtä suurin vuotuisin poistoin,
10321: pide. Samoin omalta tilalta omaan käyttöön joiden suuruudeksi tulisi määrätä 15 sadalta
10322: otettujen tuotteiden verovapaaksi saattaminen. ko. koneiden, kaluston ja laitteiden hankinta-
10323: Jos lain muutokseen ei olisi liittynyt säännök- · ja perusparannusmenoista.
10324: siä, jotka ·yksinomaan helpottavat suurviljeli- Edellä olevan per_usteella ehdotamme,
10325: jäin verotusta, niin sitä olisi voitu pitää tyydyt-
10326: tävänä. Sanotulla tavalla toteutettuna lakiin että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10327: jäi epäkohtia. Ne olisi kiireesti poistettava. lakiehdotuksen:
10328: Kommunistien ja muiden kansandemokraat-
10329:
10330:
10331:
10332: Laki
10333: maatilatalouden tuloverolain 5 ja 8 §:n muuttamisesta.
10334:
10335: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10336: kumotaan 15 päivänä joulukuuta 1967 annetun maatilatalouden tuloverolain (543/67) 8 §:n
10337: 3, 5 ja 6 momentti,
10338: muutetaan 5 §:n 1 momentin 8 kohta, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1970 an-
10339: netussa laissa (847/70), sekä 8 §:n 2, 4 ja 7 momentti sekä
10340: lisätään lain 5 §: ään uusi 3 momentti seuraavasti:
10341:
10342: 5 §.
10343: 3 000 markkaa, karjatalouden myyntituloista sel-
10344: Sen lisäksi, mitä edellä on sanottu, saadaan laisilla tiloilla, joilla palkatun työvoiman käyttö
10345: tehdä 20 prosentin vähennys, kuitenkin enintään on vuodessa korkeintaan 30 päivää.
10346: Lakialoite: n:o 112 . '203
10347:
10348: 8 §. Poistojen perustana olevaa hankintamenoa las-
10349: kettaessa otetaan huomioon koneiden, kaluston
10350: Muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen ja laitteiden hankintaan ja perusparannuksiin
10351: koneiden, kaluston ja laitteiden hankintamenot saadut avustukset.
10352: vähennetään yhtä suurin vuotuisin poistoin.
10353: Verovuoden poiston suuruus saa olla 15 pro-
10354: senttia hankintamenosta. Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuodelta
10355: Hankintamenona pidetään myös koneiden, 1979. toimitettavassa valtion- ja kunnallisvero-
10356: kaluston ja laitteiden perusparannusmenoja. tuksessa.
10357:
10358:
10359: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
10360:
10361: Pauli Puhakka E.-J. Tennilä Seppo Toiviainen
10362: Marjatta Mattsson P. Liedes M.-L. Salminen
10363: Mikko Kuoppa
10364: ·. i~79·~:- .
10365:
10366: I:.akialoite n:o 113.
10367:
10368:
10369:
10370:
10371: P. Puhakka ym.: Ehdotus laiksi eräistä väliaikaisista f'Oikkeus-
10372: säännöksistä verolakeihin.
10373:
10374:
10375: E d u s k u n n a 11 e.
10376: Maassamme on joukko työntekijöitä, joiden kustannukset tulisivat korvatuiksi. Näin d ole
10377: elinkustannukset tulevat normaalia suurem- kuitenkaan tapahtunut, vaan päinvastoin var-
10378: miksi. Tämä kosl.me varsinkin niitä työntekijä- sinkin metsä- ja siirtetyömaiden t-yöläisten pal-
10379: ryhmiä, jotka joutuvat työskentelemään koti- kat ovat alhaisemmat kuin vastaavanlaisten mui-
10380: paikkakuntansa ulkopuolella. Näihin kuuluvat den työalojen. Oikeudenmukaista olisi, että
10381: metsä-, siirto- ja usein myös rakennustyömai- erikoisolosuhteissa työskentelevien työntekijäin
10382: den työntekijät. Perheistään erillään asuminen ylimääräiset kulut otettaisiin huomioon ainakin
10383: aiheuttaa heille ylimääräisiä kuluja, joiden kor- verotuksessa ja annettaisiin heille oikeus vähen-
10384: vaamiseksi he eivät saa päivärahaa eikä niitä tää saamastaan tulosta valtion- ja kunnallis-
10385: oteta huomioon verotuksessakaan. verotuksessa vähintään 15 markkaa päivää
10386: Lisäksi mainittakoon, että metsätyöläiset jou- kohti. Tämä olisi parhaiten toteutettavissa ot-
10387: tuvat käyttämään omia työvälineitään, joista he tamalla siitä säännös lakiin eräistä väliaikaisista
10388: eivät saa työnantajalta mitään korvausta. Niin poikkeussäännöksistä verolakeihin.
10389: ikään työn erikoisluonteesta johtuen he kulut- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
10390: tavat runsaasti ravintoa, vaatteita ja jalkineita.
10391: Periaatteessa tulisi työnantajan maksaa erikois- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10392: olosuhteissa työskenteleville työntekijöille kor- lakiehdotuksen:
10393: keampaa palkkaa, jotta työstä aiheutuvat lisä-
10394:
10395: Laki
10396: eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä verolakeihin.
10397:
10398: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
10399:
10400: 1 §. työn tai tehtävän suorittamisesta sellaisissa olo-
10401: Vuoden 1980 tulojen ja omaisuuden perus- suhteissa, ettei verovelvollinen ole voinut asua
10402: teella toimitettavassa tulo- ja omaisuusverotuk- kotonaan eikä hänelle näiden kustannusten kor-
10403: sessa sekä sanotun vuoden tulojen perusteella vaamiseksi ole suoritettu päivärahaa. Näihin
10404: toimitettavassa kunnallisverotuksessa on sen erityisiin kustannuksiin on muun selvityksen
10405: estämättä, mitä voimassa olevassa verolainsää- puuttuessa katsottava kuluneen 15 markkaa
10406: dännössä on säädetty, noudatettava tämän lain päivää kohden.
10407: säännöksiä. 3 §.
10408: 2 §. Tarkempia määräyksiä tämän lain täytän-
10409: Verovelvollinen saa tulostaan vähentää ne töönpanosta ja soveltamisesta antaa tarvittaessa
10410: erityiset kustannukset, jotka ovat aiheutuneet valtiovarainministeriö.
10411:
10412: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
10413:
10414: Pauli Puhakka M.-L. Salminen Ensio Laine
10415: P. Liedes Seppo Toiviainen Marjatta Mattsson
10416: Mikko Kuoppa Sten Söderström E.-J. Tennllä
10417: 205
10418:
10419: Lakialoite n:o 114.
10420:
10421:
10422:
10423:
10424: P. :Puhakka :ym.: Ehdotus :laiksi indeksiehdon käytön rajoittami-
10425: sesta annetun lain 2 § :n muuttamisesta.
10426:
10427:
10428:
10429:
10430: Viime vuosina on indeksiehdon sisällyttä- indeksiehdon käytön raJOittamisesta (HE n:o
10431: minen palkkasopimuksiin ollut kiellettyä. In- 259/1978 vp.) niin muutetaan, että indeksi-
10432: deksisidonnaisuuden puuttuminen on ollut yksi ehdon rajoittaminen ei koskisi palkkoja ja
10433: syy palkansaajien rcaaliansiotason laskuun. ansioita.
10434: Oikein määritellyllä, tiukalla indeksiehdolla Mielestämme ·palkkojen indeksiehoon tulee
10435: voidaan palkkojen ja hintojen nousu korvata olla voimassa pysyvästi. Sen sijaan hintojen,
10436: palkansaajille. Kun viime vuosina käytössä ol- maksujen ja vuokrien tulee olla jatkuvasti tiu-
10437: leet erilaiset ns. tarkastuslausekkeet eivät ole kassa säännöstelyssä. Todettakoon, että mikäli
10438: tätä turvaa antaneet, onkin vaatimus indeksi- elinkustannukset pidetään kurissa, ei palkkojen
10439: ehdosta palkkasopimuksiin laajentunut palkan- indeksiehtoa tarvitse soveltaa.
10440: saajien keskuudessa. Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
10441: V aitiovallan ei tulisi asettaa indeksiehdon
10442: soveltamiselle palkkasopimuksiin esteitä. Tä- että ,Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10443: män vuoksi esitämme, että hallituksen esitystä lakiehdotuksen:
10444:
10445:
10446:
10447: Laki
10448: indeksiehdon ·käytön rajoittamisesta annetun lain 2 § :n muuttamisesta.
10449:
10450: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10451: ,kumotaan indeksiehdon käytön rajoittamisesta 22 päivänä joulukuuta 1978 annetun lain
10452: ( 1029/78) 2 § :n 2 momentti, sellaisena kuin se on 26 päivänä tammikuuta 1979 annetussa
10453: laissa ( 66/79), ja
10454: muutetaan 2 §:n 1 momentin ·1 kohta näin kuuluvaksi:
10455:
10456: 2 §.
10457: Tätä lakia ei sovelleta: Tämä laki tulee voimaan päivänä
10458: 1) palkkaa, eläkettä, hautausapua eikä avio- kuuta 19
10459: liittolain (234/29') ·tai ·lapsen elatuksesta anne-
10460: tun lain ( 704/75) mukaista elatusapua kos-
10461: kev~an sitoumukseen ja sopimukseen;
10462:
10463:
10464:
10465:
10466: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
10467:
10468: Pauli •Puhaklm Ensio:Lame Mikko Kuqppa
10469: Marjlitta Mat1!SS'On E.-J. Thnnilä Seppo 'Toiviainen
10470: Irma Rosnell P. Lieties M.-L. Salminen
10471: 206 1979 vp.
10472:
10473: Lakialoite n:o 11.?.
10474:
10475:
10476:
10477:
10478: Raatikainen ym.; Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 36 §:n
10479: muuttamisesta.
10480:
10481:
10482: E d u s kun n a 11 e.
10483: Invalidivähe11.nys on vuodesta 1965 lähtien Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
10484: pysynyt samana lukuun ottamatta 1978 tullutta taen,
10485: 8 prosentin inflaatiotarkistusta. Koska elin-
10486: kustannukset ovat 14 vuodessa kohonneet vä- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10487: hintään 2-3-kertaisiksi, ehdotamme invalidi- lakiehdotuksen:
10488: vähennyksen korottamista kunnallisverotuksessa
10489: 5 000 markkaan.
10490:
10491:
10492:
10493:
10494: Laki
10495: tulo- ja varallisuusverolain 36 § :n muuttamisesta.
10496:
10497: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
10498: varallisuusverolain 36 § :n 1 momentin 5 kohta, sellaisena kuin se on 1 päivänä joulukuuta
10499: 1978 annetussa laissa (913/78), näin kuuluvaksi:
10500:
10501: 36 §. netty osaeläkkeenä, ellei verovelvollisen haitta-
10502: Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu- asteen esitetyn selvityksen perusteella katsota
10503: nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää: olevan suurempi. Verovelvollinen säilyttää oi-
10504: keutensa työkyvyttömyyseläkkeen mukaiseen in-
10505: 5) 5 000 markkaa, jos hänellä on sairaudesta, validivähennykseen senkin jälkeen, kun työky-
10506: viasta tai · vammasta aiheutunut pysyvä haitta, vyttömyyseläke on muuttunut vanhuuseläkkeek-
10507: jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mukaan si. Asetuksella voidaan antaa määräyksiä niistä
10508: on 100 prosenttia, tai jos prosenttimäärä on perusteista, joiden mukaan haitta-aste määritel-
10509: pienempi, mutta kuitenkin vähintään 30 pro- lään, sekä invalidivähennyksen saamiseksi esi-
10510: senttia, prosenttimäärän osoittama osuus 5 000 tettävästä selvityksestä.
10511: markasta (invalidivähennys). Milloin verovel-
10512: vollinen on verovuonna saanut pakolliseen elä-
10513: keturvaan perustuvaa työkyvyttömyyseläkettä,
10514: katsotaan hänen haitta-asteensa ilman eri selvi- Tämä laki tulee voimaan patvana
10515: tystä 100 prosentiksi, jos eläke on myönnetty kuuta 19 ja sitä sovelletaan ensi kerran vuo-
10516: täytenä, sekä 50 prosentiksi, jos se on myön- delta 19 toimitettavassa verotuksessa.
10517:
10518:
10519: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
10520:
10521: Kaisa Raatikainen Olli Helminen Peter Muurman
10522: Juhani Surakka Reino Breilin Kaarina Suonio
10523: Matti Puhakka
10524: 1979 vp. 207
10525:
10526: Lakialoite n:o 116.
10527:
10528:
10529:
10530:
10531: Rautiainen ym.: Ehdotus laiksi verotuslain 72 § :n 1 momentin
10532: 4 kohdan sekä 2 ja 3 momentin kumoamisesta.
10533:
10534:
10535:
10536: E d u s k u n n a 11 e.
10537:
10538: Kunnallisverotuksessa edelleen voimassa harjoittamiseen ja jolloin liiketoiminnasta saa-
10539: oleva harkintaverotusoikeus on voinut säilyä duilla veroäyreillä oli kuntien taloudelle koko-
10540: näihin päiviin asti vain sen yleisen harhakäsi- naan toisenlainen merkitys. Verotuksen yhdis-
10541: tyksen avulla, joka katsoo, että harkintavero- tämisen jälkeen huolehtivat verotoimistot myös
10542: tusoikeus on välttämätön tapauksissa, joissa kunnallisverotukseen liittyvästä tarkastustoimin-
10543: asianomainen on pyrkinyt pimittämään tulojaan. nasta. Liiketuloista maksuunpantava veroäyri-
10544: Näitä tapauksia varten on kuitenkin käytettä- määrä liikkuu vuorostaan useimmissa kunnissa
10545: vissä arvioverotus. Harkintaverotuksessa myön- 10-15 prosentin välillä koko veroäyrimäärästä
10546: netään, että ilmoitetut tulot ovat oikeat, mutta ja harkintaverotuksella saatava veroäyrien lisäys
10547: verotetaan kuitenkin moninkertaisestikin suu- koko maassa on keskimäärin vain noin 0,5 pro-
10548: remmasta tulosta. Toisin sanoen harkintavero- senttia kaikista veroäyreistä. Kuntien talouden
10549: tusoikeuden nojalla verottaja pääsee määrää- kannalta harkintaverotusoikeuden säilyttämisellä
10550: mään veroja olemattomista tuloista. ei näin ollen ole mitään ratkaisevaa merkitystä.
10551: Harkintaverotuksen osalta on kiinnitetty Niiden noin kymmenkunnan kunnan osalta,
10552: yleistä huomiota sen epätasaiseen soveltamiseen joissa harkintaverotusoikeudella on todella ta-
10553: eri paikkakunnilla. Toisilla paikkakunnilla har- loudellista merkitystä, on järjestettävä erityis-
10554: kintaverotusta sovelletaan huomattavasti useam- toimenpiteet eikä tämän vuoksi pidettävä yllä
10555: piin yrityksiin kuin toisilla ja harkintaverotet- koko maassa vanhentunutta nykyaikaiseen vero-
10556: tava tulo saattaa olla liikevaihtoon nähden mo- tuskäytäntöön täysin soveltumatonta verotus-
10557: ninkertainen toisella paikkakunnalla vastaavassa tapaa.
10558: tapauksessa toimitettuun harkintaverotukseen Verovei vollisten ohella myös veroviranomais-
10559: verrattuna. Harkintaverotus näyttää myös ole- ten taholta on esitetty ajatuksia harkintavero-
10560: van lisäämässä alueellista eriarvoisuutta. Tämän tuksen poistamisesta, koska harkintaverotus luo
10561: osoittaa mm. se seikka, että kehitysalueeseen ehkä suurimmat ja epäselvimmät verotustilan-
10562: kuuluvan Pohjois-Karjalan läänissä sovellettiin teet ja siten varmasti on omiaan huonontamaan
10563: vuonna 197 3 suhteellisesti raskainta harkintaan veroviranomaisten ja verovelvollisten välisiä
10564: perustuvaa verotusta. suhteita.
10565: Harkintaverotuksen haitalliset vaikutukset Kun nykyään kaikkien verovelvollisten ja
10566: ovat kärjistyneet viime vuosina. Suurten valin- lähes kaikkien tulojen osalta on jo siirrytty tai
10567: tamyymälöiden kilpailu, hintasäännöstely ja kus- ollaan siirtymässä todellisiin tuloihin ja menoi-
10568: tannusten jatkuva kohoaminen on saattanut hin perustuviin verotusmenettelyihin, olisi har-
10569: pienyrittäjät ja nimenomaan pienkauppiaat ta- kintaverotusmenettely aika poistaa, koska se
10570: loudellisesti yhä ahtaammalle. Kun näitä seik- on useinkin olemattomien tulojen verottamista.
10571: koja ei kuitenkaan harkintaverotusta sovellet- Tällaiseen lainsäädännölliseen toimenpiteeseen ei
10572: taessa yleensä oteta huomioon, vaan verotettava käsittääksemme voi enää olla esteitä.
10573: tulo määrätään samana prosenttina liikevaih- Edellä lausutun perusteella ehdotamme kun-
10574: dosta kuin aikaisemminkin, harkintaverotus nioittaen,
10575: omalta osaltaan jouduttaa kauppakuolemaa.
10576: Harkintaverotusmenettely juontaa alkunsa että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10577: ajalta, jolloin kunnilla ei ollut juuri minkään- lakiehdotuksen:
10578: laista mahdollisuutta verotarkastustoiminnan
10579: 208 Lakialoite mo 116
10580:
10581:
10582:
10583:
10584: Laki
10585: verotuslain 72 §:n 1 momentin 4 kohdan sekä 2 ja 3 momentin kumoamisesta.
10586:
10587: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
10588:
10589: Täten kumotaan 12 päivänä joulukuuta ·19:58 kuuta 1968 annetussa laissa (367 /68), ja 3
10590: annetun verotuslain (482/:58) 72 §:n 1 mo- momentti, sellaisena kuin se on 14 päivänä
10591: mentin 4 kohta sekä saman pykälän 2 mo- toukokuuta 1976 annetussa laissa (388/76).
10592: mentti, sellaisena kuin se on 24 päivänä kesä-
10593:
10594:
10595: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
10596:
10597: Väinö Rautiainen Esko Almgren
10598: Sauli Hautala Olavi Ronkainen
10599: Jorma Fred Ulla Järvilehto
10600: Asser Stenbäck Impi Muroma
10601: 1979 vp. .209
10602:
10603: Lakialoite n:o 117.
10604:
10605:
10606:
10607:
10608: Rosnell ym.: Ehdotus laiksi t.ulo- ja vaiallisuusvero1ain nl,uutta-
10609: misesta. ·
10610:
10611:
10612: E d u s k u n n a 11 e.
10613:
10614: Valtion ja kuntien verotus kohdistuu koh" . dotamme nostettavaksi nykyisestä 350 markasta
10615: tuuttoman raskaana työssä käyviin työläisiin, 700 markkaan.
10616: joille ei sallita verovähennyksiä edes työehto- 31 §:n mukaisen veronalennuksen heikenty-
10617: sopimuksien mukaisista illatkaista aiheutuvien neen veronmaksukyvyn johdosta esitämme ko-
10618: kustannusten korvauksista. Verotus on kohtuut- rotettavaksi nykyisestä 4 300 markasta 7 000
10619: toman raskas myös työttömyyden, sairauden, markkaan.
10620: vanhuuden ja muiden syiden johdosta veron- 33 §:n yksinhuoltajavähennyksen esitämme
10621: maksukykynsä menettäneille henkilöille. Vähä- korotettavaksi 3 400 markasta 4 000 markkaan.
10622: tuloisten perusvähennyksiä, yksinhuoltajavähen- Kunnallisverotuksessa käytettävän perusvä-
10623: nyksiä, lapsi- ja vanhuusvähennyksiä ei ole ko- hennyksen esitämme korotettavaksi nykyisestä
10624: rotettu siinä määrin kuin rahanarvo on muut- 2 300 markasta 7 000 markkaan.
10625: tunut, ja noitten väestöryhmien elintaso on Alaikäisen lapsen .· huoltajavähennyksen esi-
10626: vuosien kuluessa alentunut. Veronalennuksia on tämme korotettavaksi 430 markasta 500 mark-
10627: sen sijaan annettu suurten omaisuuksien haiti- kaan.
10628: joille ja osinkotulojen saajille. Emme voi pitää Verosta annettavan vanhuusvähennyksen esi-
10629: oikeana verotuksen lisäämistä pieni- ja keskitu- tämme korotettavaksi 100 markasta 300 mark-
10630: loisille sekä verohelpotusten antamista pääoma- kaan.
10631: piireille ja suurituloisille, vaan ehdotamme päin- Osakeyhtiöt ovat nykyisen verolain mukaari
10632: vastaisia muutoksia verolakeihin. kokonaan vapaat varallisuusverosta, kun taas
10633: Virka- ja työmatkoista annettavaa 22 §:n 8 yksityisten pienehkötkin · omaisuudet ovat te~
10634: kohdan matkakustannusten korvausta, päivära- hokkaan varallisuusveron rasittamia. Ehdotain•
10635: haa, ateriakorvaus ta, majoituskorvausta,. työ- me 14 §:n niin muutettavaksi, että osakeyhtiöt;
10636: matkakorvausta ja muita vastaavia korvauksia kin tulisivat muiden · tavoin varallisuusveron
10637: esitämme verosta vapaaksi sen mukaisesti kuin alaisiksi.
10638: ne on työehtosopimuksissa erillisiksi korvauk- Osinkotulojen verovapaus on nostettu 500
10639: siksi hyväksytty. Nyt voimassa olevan lain mu- markasta 1 500 markkaan. Ehdotamme täniän
10640: kaan sallitaan näissä verovapaus vain sikäli kuin veronalennuksen palauttamista aikaisempaan
10641: työnantaja on määrännyt työntekijän työhön vie- 500 markkaan.
10642: raalle paikkakunnalle. Verovapautta ei ole sal- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, ·
10643: littu henkilölle, joka omatoimisesti on joutunut
10644: hakeutumaan toiselle paikkakunnalle. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10645: 28 §:n mukaisen palkkatulovähennyksen eh~ lakiehdotuksen:
10646:
10647:
10648:
10649:
10650: 27 0879005055
10651: 210 Lakialoite. n:o 117
10652:
10653:
10654:
10655:
10656: Laki
10657: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta.
10658:
10659: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
10660: varallisuusverolain ( 1043/74) 14 §:n 1 momentin 3 kdhta, 22 §:n 1 momentin 8 kohta,
10661: 28 §, 31 §, 33 §:n 1 momentin 3 kohta, 34 §, 37 § ja 57 §:n 1 ja 3 kohdat, sellaisina
10662: kuin niistä ovat 22 §:n 1 momentin 8 kohta 23 päivänä kesäkuuta 1977 (510/77) annetus-
10663: sa laissa, 28 ja 37 § 25 päivänä marraskuuta 1977 ( 848/77) annetussa laissa, 57 §:n 1
10664: momentin 1 kohta 18 päivänä syyskuuta 1977 annetussa laissa, 57 §:n 1 momentin 3 kohta
10665: 25 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa laissa, 31 § ja 33 §:n 1 momentin 3 kohta 1 päivänä
10666: joulukuuta 1978 annetussa laissa (913/78) sekä 34 § 28 päivänä joulukuuta 1978 anne-
10667: tussa laissa ( 1092/78), seuraavasti:
10668:
10669: 14 §. 33 §.
10670: Varallisuuden perusteella suoritettavasta ve- Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vä·
10671: rosta ovat vapaat: hentää lisäksi:
10672:
10673: 3) osuuskunta ja muu yhteisö, jonka osak- 3) 20 prosenttia tulostaan, kuitenkin enin-
10674: kaan tai jäsenen veronalaisia varoja ovat hänen tään 4 000 markkaa, jos sellainen verovelvolli"
10675: osuutensa yhteisössä. nen, johon ei sovelleta tämän lain puolisoita
10676: koskevia säännöksiä, on verovuonna elättänyt
10677: 22 §. alaikäistä lastaan tai kasvattilastaan ( valtionve-
10678: Veronalaiseksi tuloksi ei katsota: rotuksen yksinhuoltajavähennys).
10679: 8) tehdystä virka- tai työmatkasta saatua
10680: virka· tai työehtosopimuksen mukaista matkusta- 34 §.
10681: miskustannusten korvausta, päivärahaa, ateria- Luonnollinen henkilö tai erillisenä verovelvol-
10682: korvausta, majoituskorvausta, yömatkarahaa ja lisena verotettava kotimainen kuolinpesä saa
10683: muun nimistä hyvityksenä suoritettua matka- valtionverotuksessa vähentää kotimaiselta osa-
10684: kustannusten korvausta niin myös ulkomaille keyhtiöltä tai osuuskunnalta saaduista osingois-
10685: työnantajan määräyksestä tehdystä virka- tai ta ja osuuspääoman koroista 500 markkaa
10686: työmatkasta saatua vastaavaa korvausta; ( osinkotulovähennys).
10687:
10688: 28 §. 37 §.
10689: Verovelvollinen saa vähentää palkkatulostaan Jos koko verovuoden Suomessa asuneen hen-
10690: palkkatulovähennyksenä 700 markkaa, ei kui- kilön tulo edellä mainittujen vähennysten jäl-
10691: tenkaan enempää kuin palkkatulon määrän. keen ei ole 7 000 markan määrää suurempi, on
10692: Palkkatulovähennys korvaa palkkatulosta teh- siitä kunnallisverotuksessa vähennettävä sano-
10693: tävät luonnolliset vähennykset, jollei niiden tun tulon määrä, tai jos tulo on 7 000 markkaa
10694: määrä ylitä 700 markkaa. suurempi, 7 000 markkaa vähennettynä yhdellä
10695: prosentilla jokaisesta täydestä 70 markan mää-
10696: 31 §. rästä, jolla tulo ylittää 7 000 markan määrän
10697: Jos verovuonna Suomessa asuneen henkilön (perusvähennys).
10698: veronmaksukyky hänen ja hänen perheensä
10699: käytettävissä olevat tulot ja varallisuus huo- 57 §.
10700: mioon ottaen on erityisistä syistä, kuten ela- Verovelvollisen henkilön, joka suurimman
10701: tusvelvollisuuden, työttömyyden tai sairauden osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulo-
10702: johdosta olennaisesti alentunut, vähennetään tu- verosta vähennetään:
10703: losta kohtuullinen määrä, ei kuitenkaan enem- 1 ) jos hän on verovuonna elättänyt ala-
10704: pää kuin 7 000 markkaa (veronmaksukyvyn ikäistä lastaan tai kasvattilastaan, 500 markkaa
10705: alentumisvähennys). jokaisesta sanotusta lapsesta, kuitenkin niin,
10706: Lakialoite n:o 117 211
10707:
10708: että vähennys myönnetään vain sille puolisoista, 3) jos hänellä on oikeus .36 §:n 1 momentiti
10709: jonka tuloveron määrä on suurempi ( huolta;a- 1 kohdan mukaiseen vanhuusvähennykseen, 300
10710: vähennys), markkaa.
10711:
10712:
10713:
10714: Helsingissä · 11 päivänä huhtikuuta 1979.
10715:
10716: Irma Rosnell Mikko Kuoppa Sten Söderström
10717: M.-L. Salminen P. Liedes Marjatta Mattsson
10718: 212 1979 ·vp.
10719:
10720: Lakialoite n:o 118.
10721:
10722:
10723:
10724:
10725: Saarinen ym.: Ehdo~s laiksi valtionyhtiöiden neuvostosta.
10726:
10727:
10728: E d u s k u ~n a 11 e.
10729: Valtion omistamilla yrityksillä on huomatta- yksinkertaisella enemmistöllä. Vaidonyhtiöiden
10730: va osuus Suomen talouselämässä. Niiden avulla neuvosto johtaisi valtionyhtiöiden tounmtaa
10731: on voitu laajentaa tuotannon raaka-aineperustaa, käyttämällä vaLtionyhtiöiden yhtiökokouksissa
10732: 'monipuolistaa tuotantorakennetta ja edistää valtiolle osakkeidten omistajana kuuluvaa pää-
10733: työllisyyttä. Valtionyhtiöiden toimin voitaisiin täntävaltaa. Neuvoston suunnitelmien ja pää-
10734: vahvistaa maamme taloudellista itsenäisyyttä ja tösten toteuttaminen voidaan varmistaa yhtiö-
10735: puuttua tärkeisiin talouspolitiikan ongelmiin, kokouksessa tehtävin päätöksin ja yhtiöiden
10736: joiden ratkaisemiseen yksityisellä pääomalla ei hallintoelinten valinnoin. Valtion määräysvalta
10737: ole kykyä eikä halua. antaa myös mahdollisuuden pitkälle menevän
10738: Valtion laajan yritystoiminnan antamia mah- yritysdemokratian toteuttamiseen valtionyhtiöis-
10739: dollisuuksia talouselämän ohjaamiseksi kansan sä. Koska laissa ei puututtaisi valtionyhtiöiden
10740: enemmistön etuja vastaavasti ei ole läheskään yksityisten osakkaiden asemaan, lain hyväksy-
10741: riittävästi käytetty. Valtionyhtiöt toimivat lu- minen ei siis edellyttäisi perustuslainsäätämis-
10742: kuisina erillisinä yksikköinä, joita ei demokraat- järjestyksessä tehtävää päätöstä.
10743: tisesti valvota eikä johdeta suunnitelmallisesti. Ehdotetulla lailla voitaisiin saada aikaan pa-
10744: Niiden siteet suurpääomaan ovat klinteämmät rannuksia kahdella tasolla. Kansantalouden ta-
10745: kuin kansanvaltaiseen päätöksentekojärjestel- solla voitaisiin lisätä koko maan talouteen mer-
10746: mään. Ne ovat riippuvaisia yksityisistä liikepan- kittävästi vaikuttavan valtion yritystoiminnan
10747: keista ja muista rahalaitoksista sekä sidoksissa suunnitelmallisuutta ja eduskunnan vaikutusval-
10748: suurpääoman järjestöihin. Tämän vuoksi niiden taa talouselämässä.
10749: toiminta on suuressa määrin vastannut suurpää- Vaidonyhtiöiden sisällä taas voitaisiin tehok-
10750: oman tavoitteita ja valta-asemia. kaasti laajentaa työläisten ja ·toimihenkilöiden
10751: Kauppa- ja teollisuusministeriön valtionyh- demokraattisia oikeuksia.
10752: tiöiden toimistolla ei ole ollut riitJtävästi arvo- Työtätekevien on voitava vaikuttaa välittö-
10753: valtaa, voimavaroja eikä valtuuksia valtion yri- mästi elin- ja työympäristöönsä sekä muuhun
10754: tystoiminnan suunnitteluun ja johtamiseen. yhteiskunnalliseen kehitykseen. Erityinen mer-
10755: Valtionyhtiöiden pitäisi olla edelläkävijöinä kitys on työntekijöiden toimintaoikeuksien laa-
10756: talouden demokraattisessa kehittämisessä. Nii- jentamisella ja valvontamahdollisuuksien laajen-
10757: den toimintaa olisi laajennetJtava ja kehitettävä. tamisella ·työpaikoilla. Esimerkiksi välittömästi
10758: Valtionyhtiöt olisi irrotettava suurpääoman on voitava toteuttaa seuraavat parannukset:
10759: ohjauksesta ja alistettava demokraattiseen oh- - oikeus kokoontua työaikana sekä oikeus
10760: jaukseen ja valvontaan. Tätä varten valtionyh- järjestää poliittisia, kulttuuri- ym. tilaisuuksia
10761: tiöiden keskitetty suunnitltelu ja johto olisi an- työpaikalla työntekijän vapaa-aikana ilman työn-
10762: nettava eduskunnan valitsemalle parlamentaari- antajan asettamia ehtoja tai rajoituksia,
10763: selle elimelle. - oikeus saada kaikki tiedot yrityksen ta-
10764: Ehdotamme, että säädettäisiin laki valtionyh" loudellisesta tilasta ja omistussuhteista,
10765: tiöiden neuvostosta. Eduskunnan valitseman - oikeus saada kaikki haluamansa tiedot
10766: neuvoston tehtävänä olisi ohjata, valvoa ja ke- y>rityksen suunnitelmista ja päätöksistä sekä
10767: hitJtää valtionyhtiöiden toimintaa. Tämä tapah- oikeus tiedottaa ja valvoa tiedonvälitystä työ-
10768: tuisi neuvoston laatiman yhtenäisen suunnitel- paikalla.
10769: man pohjalta. Samoin on turvattava paremmat työskentely-
10770: Aloitteeseen sisältyvä lakiehdotus on laadititU olot, toimintaoikeudet ja oikeusturva työnteki-
10771: siten, että se voidaan hyväksyä eduskunnassa jöiden valitsemille luottamushenkilöille ja -eli-
10772: Lakialoite n:o 118 213
10773:
10774: mille. Henkilöstöasiat·. oh saatettava työnteki- va osa valtionyhtiöitä· kdskevista asioista käsi-
10775: jöiden valvontaan. teltäisiin edelleen valtioneuvostossa, olisi näis-
10776: .. Lakiehdotus koskee osakeyhtiöitä, joissa val- tä asioista .hankittava valtionyhtiöiden neuvos~
10777: tiolla on suora tai. välillinen määräysvalta. Val- ton lausunto ennen ratkaisun tekemistä.
10778: tionyhtiöiden neuvosto ei kuitenkaan käyttäisi Valtionyhtiöiden neuvostoon kuuluisi 21 jä-
10779: valtion määräysvaltaa sellaisissa erityislainsää- sentä, jotka eduskunta valitsisi kahdeksi kalen-
10780: dännön piiriin kuuluvissa osakeyhtiöissä kuin terivuodeksi kerrallaan. Vaali toimitettaisiin
10781: oy Alko Ab, Oy Yleisradio Ab ja Kehitysalue- suhteellista vaalitapaa käyttäen, jolloin neuvos-
10782: rahasto Oy. Todettakoon selvyyden vuoksi to vastaisi poliittisilta voimasuhteiltaan edus-
10783: myös, ettei lain säätäminen vaikuttaisi valtion kuntaa.
10784: tulo- ja menoorvion .piiriin kuuluvien asioiden .. Neuvoston apuna olisi sihteeristö ja muuta
10785: käsittelyyn. · · tarvittavaa henkilökuntaa, minkä lisäksi kaup-
10786: Lakiehdotuksen mukaan valtionyhtiöt on ir- pa- ja teollisuusministeriö avustaisi neuvostoa
10787: rotettilva nykyisistä työnantajien järjestöistä. tarvittaessa asioiden valniistelussa.
10788: Valtionyhtiöiden olisi keskenään järjestettävä Neuvosto päättäisi itse tarkemmin toiminta-
10789: tarpeellinen yhteistyö työehtoasioissa. muodoistaan.
10790: VaLtionyhtiöt ja viranomaiset ovat ehdotuk- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
10791: sen mukaan velvollisia antamaan tietoja val-
10792: tionyhtiöiden neuvostolle ja avustamaan sitä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10793: muutenkin sen toiminnassa. Koska huomatta" lakiehdotuksen:
10794:
10795:
10796:
10797: Laki
10798: valtionyhtiöiden neuvostosta.
10799:
10800: Eduskunnan päätöksen mukaisesti· säädetään:
10801: 1 §.
10802: Vaidonyhtiöiden toimintaa ohjaa, kehittää ja yhtiöiden yhtiökokouksiin. Valtion edustaja
10803: valvoo valtionyhtiöiden neuvosto tämän lain käyttää myös Suomen Pankin ja Kansaneläke-
10804: mukaisesti. laitoksen äänivaltaa. , .
10805: Valtionyhtiöllä tarkoitetaan tässä laissa osa- Neuvosto ei kuitenkaan määrää vaLtion edus-
10806: keyhtiötä, jonka osakkeista valtio omistaa tajaa Oy Alko Ab:n, Oy Yleisradio Ab:n, Ke-
10807: enemmän kuin puolet. Sama koskee myös os~- hitysaluerahasto Oy:n eikä muunkaan sellaisen
10808: keyhtiötä, jonka osakkeista edellä tarkoitetut , osakeyhtiön yhtiökokoukseen, jonka hallinnon
10809: osakeyhtiöt tai ne ja valtio omistavat yhteensä · järjestämisestä on laissa vastaavasti erikseen
10810: enemmän kuin puolet. säädetty. Neuvosto voi jättää valtioneuvoston
10811: tehtäväksi valtion edustajan määräämisen mer-
10812: 2 s. kitykseltään vähäisen· valtionyhtiön yhtiöko-
10813: Valtionyhtiöiden neuvoston tehtävänä on: koukseen.
10814: 1) laatia yhtenäinen suunnitelma valtionyh-
10815: tiöiden toiminnan yhteensovittamiseksi, kehit· 4 §.
10816: tämiseksi ja laajentamiseksi; Neuvoston määräämä valtion edustaja on vel-
10817: 2) johtaa valtionyhtiöiden toimintaa tässä vollinen valtionyhtiön yhtiökokouksessa nou-
10818: laissa säädettyjen valtuuksien puitteissa; ja dattamaan neuvoston antamia toimintaohjeita
10819: .3) edistää valtionyhtiöiden sisäisen toimin- ja päätöksiä.
10820: nan demokratisoimista laajentamalla työläisten Edustajan on neuvoston antamien ohjeiden
10821: ja toimihenkilöiden oikeuksia toimia työpaikoil- mukaisesti huolehdittava siitä, että yhtiön työ-
10822: la sekä osallistua päätöksentekoon ja valvoa läiset ja toimihenkilöt saavat edustuksen yh-
10823: sitä. tiön kaikkiin hallintoelimiin sekä että heidän
10824: oikeutensa ·tietojen saantiin sekä kokoontumi-
10825: .3 §. seen, järjestäytymiseen ja tiedottamiseen työ-
10826: Neuvosto määrää valtion edustajat valtion- paikoilla turvataan.
10827: 214 Lakialoite n:o 118
10828:
10829:
10830: '§. 9 §.
10831: Neuvoston on huolehdittava valtionyhtiöiden Neuvostolla on sihteeristö ja tarpeellinen
10832: tarpeellisen yhteistyön järjestämisestä työehto.. määrä muuta henkilökuntaa sen mukaan kuin
10833: asioissa siten, etteivät valtionyhtiöt ole jäseninä tarkoitukseen on varoja osoitettu.
10834: työnantajien yhdistyksissä, joihin kuuluu l:nuita Kauppa- ja teollisuusministeriö avustaa neu-
10835: kuin valtionyhtiöitä. vostoa tarvittaessa asioiden valmistelussa. Pää-
10836: .tösten täytäntöönpanossa antavat tarvittavaa
10837: 6 §. virka-apua kussakin tapauksessa toimivaltaiset
10838: Valtionyhtiöt ja viranomaiset ovat velvollisia viranomaiset.
10839: antamaan neuvostolle ja sen edustajille niiden
10840: tarpeellisiksi katsomia tietoja sekä avustamaan 10 §.
10841: neuvostoa sen toiminnassa. Neuvosto valitsee keskuudestaan puheenjoh-
10842: tajan ja kaksi varapuheenjohtajaa sekä päättää
10843: 7 §. asioiden käsittelyssä noudatettavasta järjestyk-
10844: Asianomaisen ministeriön on hankittava neu- sestä.
10845: voston lausunto asiasta, joka koskee valtionyh-
10846: tiötä, ennen asian ratkaisemista tai esittelyä. 11 §.
10847: Lausuntoa ei tarvita, jos päätösehdotus perus- Neuvostoon kuuluva saa palkkiota ja kor-
10848: tuu neuvoston aloitteeseen tai suunnitelmaan vausta tehtävän hoitamisen aiheuttamista kus-
10849: taikka jos asiaa on pidettävä merkitykseltään tannuksista sen mukaan kuin eduskunta mää-
10850: vähäisenä. rää.
10851: Neuvosto ottaa 9 §:n 1 momentissa tarkoi-
10852: 8 §. tetut henkilöt toimiinsa ja määrää heidän palk-
10853: Neuvostossa on 21 jäsentä, jotka eduskunta kauksensa.
10854: valitsee kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan.
10855: Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen 12 §.
10856: varajäsen. Tämä laki tulee voimaan päivänä
10857: Vaalin toimittavat eduskunnan valitsijamie- kuuta 19
10858: het suhteellista vaalitapaa noudattaen.
10859:
10860:
10861: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
10862:
10863: Aarne Saarinen Irma Rosnell M.-L. Salminen
10864: Helvi Niskanen E.-J. Tennilä Ensio Laine
10865: Inger Hirvelä Pentti Liedes Jarmo Wahlström
10866: 1979 vp. 215
10867:
10868: Lakialoite n:o 119.
10869:
10870:
10871:
10872:
10873: Salolainen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 55 §:n
10874: muuttamisesta.
10875:
10876:
10877: E d u s k u n n a 11 e.
10878:
10879: Suurimpana syynä tuloverotuksen kohtuutta- töitymiseltä, olisi verotuksessa noudatettavat
10880: maan kiristymiseen viime vuosina on ollut se, veroasteikot ja veroprosentit sekä vähennysten
10881: että veroasteikkoja ei ole korjattu rahanarvon markkamääräiset suuruudet säädettävä kutakin
10882: alenemista vastaavasti (veroleikkuri) . Verotuk- vuotta varten ja tarkistettava samalla vähin.
10883: sen kiristymistä on osaltaan lisännyt se, ettei tään rahanarvon muuttumisen mukaisesti.
10884: vastaavaa korjausta ole tehty vähennysten Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
10885: markkamääräisiin suuruuksiin eikä muihin ve- nioittaen,
10886: rorasitukseen vaikuttaviin tekijöihin. Jotta väl-
10887: tyttäisiin verotuksen kohtuuttomalta kiristymi- että Eduskunta hyväksyisi seuraaviin
10888: seltä sekä samaila tehtyjen huojennusten mitä- lakiehdotuksen:
10889:
10890:
10891: Laki
10892: tulo- ja varallisuusverolain 55 §:n muuttamisesta.
10893:
10894: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo-
10895: ja varallisuusverolain (1043/74) 55 §:n 3 momentti näin kuuluvaksi:
10896:
10897: 55 §.
10898: set suuruudet säädetään kutakin vuotta varten
10899: Verotuksessa noudatettavat veroasteikot ja ja tarkistetaan samalla vähintään rahanarvon
10900: veroprosentit sekä vähennysten markkamääräi- muuttumisen mukaisesti.
10901:
10902:
10903: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
10904:
10905: Pertti Salolainen Mauri Miettinen Matti Pelttari
10906: 216 ·1979· Vp.
10907:
10908: Lakialoite n:o 120.
10909:
10910:
10911:
10912:
10913: Salolainen: Ehdotukset laeiksi tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n
10914: ja elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 8 §:n muut-
10915: tamisesta.
10916:
10917:
10918: E d u s k u n n a 11 e .
10919:
10920: . Voimassa olevan tulo- ja varallisuusvero- Yksityinen elinkeinonharjoittaja on tällä
10921: ·la41 29 § :n l momentin 5 ko}ldan nojalla yk· lainsäädännöllä saatettu yhteisömuotoista yri~
10922: ·sityise1lä elinkeinonhitrjoitta:jalla on oikeus vä- tystoimintaa huonompaan asemaan, sillä viime-
10923: hentää' etåkevakuutuksesta suorittamaosa mak- mainittujen pääosakkaat saavat vähentää yrit•
10924: sut • ehiritään 15 % :iin ·saakka ansiotulostaan täjäeläkevakuU:tusmaksunsa yhtiön tulosta ja
10925: laskien. Ansiotuloksi voidaan tällöin yleensä mikäli tällä ei ole tuloa, luetaan ko. eläkeva-
10926: katsoa sa111~ lain säädösten. perusteella enin- kuutusmaksut kuitenkin yhtiölle vahvistetta-
10927: tään ·70 000 .tnk: Yrittäjäeläkevakuutusmaksu- vaan tappioon. Yksityisellä elinkeinonharjoit~
10928: ja ei siis voida vähentää liiketulolähteen vä- tajalla ei tätä mahdollisuutta ole.
10929: hennyksenä elinkeinotulon verottamisesta anne- Edellä kerrottu epäkohta voidaan poistaa
10930: tun lain 7 eikä 8 §:n 4 kohdan perusteella, muuttamalla verolainsäädäntöä siten, että myös
10931: vaan ainoastaan yrittäjän henkilökohtaisista yksityisen elinkeinonharjoittajan yrittäjäeläke-
10932: ansiotuloista. · · · · · · · · · vakuutusmaksut säädetään vähennettäviksi
10933: Mikäli yrittäjällä ei ole tarvittavaa ansiotu- elinkeinotulosta. Tällöin yrittäjä saisi eläkeva-
10934: loa esim. siitä s)rystä, että· hänen omistamansa kuutusmaksut hyväkseen tappiontasausjärjes-
10935: yritys on tuottanut tappiota tai .tuottanut tuloa . telmän avu:lla niissäkin tapauksissa, joissa •lii-
10936: vain vähän, jäävät hänen pakolliset eläkevakuu- ketulo ei riittäisi eläkevakuutusmaksuvähen-
10937: tuksesta suorittamaosa maksut joko kokonaan nyksen tekemiseen.
10938: tai osittain vähentämättä.·· ·Tämänkaltainen .ti• Edellä lausutun perusteella ehdotan kun-
10939: :lanne syntyy usein tuottavassakin yrityksessä nioittaen,
10940: silloin kun liikkeen tilikautta . muutetaan, eikä '• . ;
10941:
10942:
10943:
10944: yrittäjälle tästä syystä ole jäänyt verovuodelta että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
10945: lainkaan ansiotuloa. lakiehdotukset:
10946:
10947:
10948:
10949:
10950: 1.
10951: Laki
10952: tulo- ja varallisuusverolain 29 § :n muuttamisesta.
10953:
10954: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo-
10955: ja varallisuusverolain 29 §:n 5 kohta, sellaisena kuin se on 28 päivänä joulukuuta 1978 an-
10956: netussa laissa ( 1092/78), näin kuuluvaksi:
10957:
10958: 29 §.
10959: Verovelvollisella on oikeus vähentää: 5) omasta ja perheenjäsenensä muusta kuin
10960: yrittäjien eläkelain ( 468/ 69) tai lyhytaikaisis-
10961: Lakialoite n:o 120 217
10962:
10963: sa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain maatalousyrittäjien eläkelain ( 467/69) · ·nojalla
10964: (134/62) 1 a §:n 2 momentin mukaisesta elä- suoritetut maksut saadaan vähentää edellä tar-
10965: kevakuutuksesta, ei kuitenkaan kertamaksulli- koitetun rajoituksen estämättä 10 000 markkaan
10966: sesta, suorittamaosa maksut, enintään 15 pro- saakka, sekä
10967: senttia ansiotulon määrästä, kuitenkin niin, että
10968:
10969:
10970:
10971:
10972: 2.
10973: Laki
10974: elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 8 §:n muuttamisesta.
10975:
10976: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan elinkeinotulon verottamisesta 24 pru.vana '
10977: kesäkuuta 1968 annetun lain (360/68) 8 §:n 1 momentin 4 kohta näin kuuluvaksi:
10978:
10979: 8 §. mat maksut ovat vähennyskelpoisia enintään
10980: Edellä 7 §:ssä tarkoitettuja vähennyskelpoi- 15 prosentin määrään elinkeinotulosta, mutta
10981: ____________ _
10982: sia menoja ovat muun ohessa:
10983: ;........._ 'kuitenkin niin, että yrittäjien eläkelain (468/
10984: 69) tai lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien
10985: 4 ) elinkeinotoiminnassa työskennelleiden työntekijäin eläkelain (134/62) 1 a §:n 2 mo-
10986: henkilöiden palkat, heidän ja heidän omaisten- mentin nojalla suoritetut maksut saadaan· vä-
10987: M eläkkeet ja työsuhteeseen perustuvat avus- hentää edellä tarkoitetun rajoituksen estämättä
10988: tukset sekä elinkeinonharjoittajan, työntekijöi- 10 000 markkaan saakka. Niin ikään maksut
10989: den ja heidän omaistensa eläke~, sairauskor- työnantajan perustarnalle itsenäiselle eläkelai-
10990: vaus-, työkyvyttömyyskorvaus- tai muiden nii- tokselle tai eläkesäätiölle ovat vähennyskelpoi·
10991: den kaltaisten oikeuksien ja etujen järjestämi- sia vain siihen määrään asti, joka vakuutus-
10992: sestä johtuvat vakuutus- ja muutsellaiset mak- teknillisten perusteiden mukaan tarvitaan sää-
10993: sut, kuitenkin niin, että .elinkeinonharjoittajan tiön tai laitoksen eläke- tai muista sellaisista
10994: ömasta ja perheenjäsenensä eläkevakuutukses- sitoumuksista . johtuvan vastuun peittämiseen,
10995: ta, ei kuitenkaan kertamaksullisesta, suoritta-
10996:
10997:
10998: . Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1979.
10999:
11000: Pertti Salolainen
11001:
11002:
11003:
11004:
11005: 28 0879005055
11006: 218 1979 vp.
11007:
11008: Lakialoite n:o 121.
11009:
11010:
11011:
11012:
11013: Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muut-
11014: tamisesta.
11015:
11016:
11017: E d u s k u n n a II e.
11018: Inflaatiosta johtuvan tuloveroasteen kasvun tamiseksi tulisikin TVL:n 17 § :n 2 momentin
11019: hillitsemiseksi ei riitä tuloveroasteikon lieventä- säännöksen mukainen 2 000 markan määrä ko-
11020: minen, vaan vastaava lievennys on toteutettava rottaa puolisovähennystä vastaavaksi.
11021: myös tuloverotuksessa tehtäviin vähennyksiin. TVL:n 26 §:n 1 momentin 7 kohdassa tar-
11022: Hallitus ei ole edellisinä vuosina esittänyt lie- koitetun vähennyksen myöntämisessä on käy-
11023: vennettäviksi edes kaikkia keskeisiä vähennyk- tännössä esiintynyt erilaista tulkintaa. Verohal-
11024: siä, mm. puoliso- ja vanhuusvähennykset ovat lituksen kirjeessä n:o 181/31/76 annetusta oh-
11025: pysyneet useamman vuoden ennallaan, eikä lie- jeesta poiketen on ilmennyt tapauksia, joissa
11026: vennyksiä ole tehty tasaisesti samalla prosentti- kunnallisen luottamustoimen hoitamisesta aiheu-
11027: määrällä. tuneita kustannuksia ei ole hyväksytty vähen-
11028: Jotta verorasituksen inflaatiosta johtuva kas- nyksiksi. Yhdenmukaisen käytännön aikaansaa.
11029: vu saadaan pysäytetyksi, on kaikkien verovähen- miseksi olisi po. lainkohdan sanamuoto tarkis-
11030: nysten reaaliarvo pidettävä ennallaan hintatason tettava.
11031: muutoksista huolimatta. Näin ollen on kaikkien Viimeaikaisen heikon taloudellisen tilanteen
11032: sekä valtion- että kunnallisverotuksessa myön- vallitessa on monilla tahoilla nähty tärkeäksi
11033: nettävien vähennysten enimmäismääriä korotet- parantaa yritysten rahoitusrakennetta ja erityi-
11034: tava. sesti yritysten oman pääoman lisäämistä osake-
11035: Tuloverotuksessa myönnettävien vähennysten rahoituksen kautta. TVL:n 34 §:ssä säädetyn
11036: määriä on korotettava samoin perustein kuin vähennyksen tarkoituksena on erityisesti helpot-
11037: veroasteikkoja. Lisäksi on huomattava, että ne taa pienosakkeenomistajien verotusta. Osinko-
11038: vähennykset, jotka ovat jääneet aikaisemmin tulovähennys onkin nostettu verovuodelta 1979
11039: korjaamatta, on ensin nostettava vuoden 1979 toimitettavassa verotuksessa 1 500 markkaan.
11040: tasolle. Säännöksen tehoa tulisikin lisätä korottamalla
11041: Puolisoiden erillisverotusta koskevassa esi- osinkotulovähennys 2 000 markkaan ja tekemäl-
11042: tyksessä (HE n:o 63/1975 vp.) hallitus totesi, lä se vähennyskelpoiseksi myös kunnallisvero-
11043: että siirtyminen yhteisverotuksesta täydelliseen tuksessa. Tällöin TVL:n 34 § olisi kumottava
11044: erillisverotukseen tapahtuu vaiheittain. Jo en- ja säädettävä uusi 29 a §.
11045: simmäisessä toimitetussa verotuksessa on havait- Tulo- ja varallisuusverolain 65 §:ään sisälty-
11046: tu epäkohtia, joita tulee kiireesti korjata. En- vä ns. kattosääntö ei muutettunakaan estä sitä,
11047: simmäisenä toimenpiteenä olisi TVL:n 17 § :n etteivätkö verovelvollisen välittömät verot edel-
11048: 2 momentissa säädetyn erillisverotettavan pää- leenkin saata ylittää hänen verotettavien tulo-
11049: omatulon määrää tuntuvasti korotettava. Ny- jensa määrän. Verovelvollisen kannalta tällaisis-
11050: kyinen 2 000 markan erillisverotusoikeus voi sa tapauksissa kohtuuttomaksi muodostuvan ve-
11051: johtaa aviopuolisoiden verotuksen kiristymiseen rotuksen estämiseksi olisi 65 § :n sisältöä vielä-
11052: sikäli, että TVL:n 33 §:n 1 momentin 4 kohdan kin tarkistettava niin, ettei verojen ja maksu-
11053: mukaan voi verovelvollinen, milloin hänen puo- jen määrä ylitä, varallisuusvero mukaanluettuna,
11054: lisollaan ei ole lainkaan tuloja, vähentää tulois- 80 prosenttia verotettavasta tulosta.
11055: taan 4 500 markkaa ( puolisovähennys) . Näin Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
11056: ollen 2 000 markan pääomatulojen erillisvero-
11057: tusoikeus monissa tapauksissa verotuskäytän- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11058: nössä poistaa puolisovähennyksen. Tämä ei lie- lakiehdotuksen:
11059: ne ollut lainsäätäjän tarkoitus. Epäkohdan pois-
11060: LakialQite n:o 121 219
11061:
11062:
11063:
11064:
11065: Laki
11066: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta.
11067:
11068: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11069: kumotaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 34 §,
11070: sellaisena kuin se on 25 päivänä marraskuuta 1977 annetussa laissa (848/77),
11071: muutetaan 17 §:n 2 momentti, 26 §:n 1 momentin 7 kohta, 28 §, 29 §:n 1 momentin
11072: 4 ja 6 kohta, 31 §:n 1 momentti ja 33 §:n 1 momentin 1-5 kohdat, 36 §:n 1 momentin
11073: 1--,-5 kohdat ja 3 momentti, 37 § ja 57 §:n 1 momentin 1-3 kohdat sekä 3 momentti
11074: ja 65 §,
11075: sellaisina kuin niistä ovat, 17 §:n 2 momentti 25 päivänä heinäkuuta 1975 anne-
11076: tussa laissa (608/75), 28 § ja 37 § 25 päivänä marraskuuta 1977 annetussa laissa
11077: (848/77), 29 §:n 1 momentin 4 kohta kesäkuun 23 päivänä 1977 annetussa laissa
11078: (510/77) sekä 31 §:n 1 momentti ja 33 §:n 1 momentin 1, 2, 3, ja 5 kohdat, 36 §:n 1
11079: momentin 2, 3 ja 5 kohdat ja 3 momentti, 57 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdat sekä 3 mo-
11080: mentti sekä 65 § joulukuun 1 päivänä 1978 annetussa laissa (913/78), sekä
11081: lisätään lakiin uusi 29 a § seuraavasti:
11082:
11083: 17 §. 29 §.
11084: Verovelvollisella on oikeus vähentää:
11085: Valtiolle suoritettavan tuloveron määrää las-
11086: kettaessa lisätään sen puolison, jolla on ansiotu- 4) omasta taikka puolisonsa tai lastensa tahi
11087: loja vähemmän kuin toisella puolisalia tai jolla sellaisen kasvattilapsen, jota verovelvollinen on
11088: ei ole ansiotuloja lainkaan, muut tulot kuin an- verovuonna elättänyt, henki- tai muusta henki-
11089: siotulot, siltä osin kuin niiden verotettava mää- lövakuutuksesta suorittamansa maksut, lukuun
11090: rä ylittää 6 500 markkaa, toisen puolison tuloi- ottamatta 5 kohdassa ja sairausvakuutuslaissa
11091: hin. Jos kummallakin puolisalia on vain muita tarkoitettuja maksuja sekä kansaneläkevakuutus-
11092: tuloja kuin ansiotuloja, lisätään sen puolison, maksua, kuitenkin yhteensä enintään 300
11093: jolla on vähemmän tuloja, tulo siltä osin kuin markkaa kutakin perheenjäsentä kohti,
11094: se ylittää 6 500 markkaa toisen puolison tuloi-
11095: hin.
11096: 6) omia ja perheenjäsentensä sairauskuluja
11097: enintään 1 300 markkaa tai, milloin kysymyk-
11098: sessä ovat puolisot, yhteensä enintään 2 600
11099: 26 §. markkaa, minkä lisäksi enimmäismääriä on ko-
11100: Tulon hankkimisesta johtuneita menoja ovat rotettava 300 markalla jokaisesta alaikäisestä
11101: muun ohessa: lapsesta tai kasvattilapsesta, jota verovelvolli-
11102: nen on verovuonna elättänyt.
11103: 7) julkisen luottamustehtävän hoitamisesta
11104: välittömästi aiheutuneet kohtuulliset kustannuk-
11105: set sen mukaan kuin verohallitus tarkemmin 29 a §.
11106: määrää. Luonnollinen henkilö tai erillisenä verovel-
11107: vollisena verotettava kotimainen kuolinpesä saa
11108: verotuksessa vähentää kotimaiselta osakeyhtiöl-
11109: 28 s. tä tai osuuskunnalta saaduista osingoista ja
11110: osuuspääoman koroista 2 000 markkaa (osinko-
11111: Verovelvollinen saa vähentää palkkatulostaan
11112: palkkatulovähennyksenä 500 markkaa, ei kui- tulovähennys).
11113: tenkaan enempää kuin palkkatulon määrän.
11114: Palkkatulovähennys korvaa palkkatulosta tehtä- 31 §.
11115: vät luonnolliset vähennykset, jollei niiden mää- Jos verovuonna Suomessa asuneen henkilön
11116: rä ylitä 500 markkaa. veronmaksukyky hänen ja hänen perheensä käy-
11117: 220 Lakialoite n:o 121
11118:
11119:
11120: tettävissä olevat tulot ja varallisuus huomioon 36 §.
11121: ottaen on erityisistä syistä, kuten elatusvelvolli- Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu-
11122: suuden, työttömyyden tai sairauden johdosta nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää:
11123: olennaisesti alentunut, vähennetään tulosta koh~' ·• 1) 3 700 markkaa, milloin hän ennen vero-
11124: tuullinen määrä, ei kuitenkaan enempää kuin vuoden päättymistä on täyttänyt kuusikymmen-
11125: 4 700 markkaa (veronmaksukyvyn alentumis- täviisi vuotta (vanhuusvähennys),
11126: vähennys). 2) 1 000 markkaa jokaisesta alaikäisestä lap-
11127: sestaan ja kasvattilapsestaan, jota hän on vero-
11128: vuonna elättänyt, kuitenkin niin, että vähennys
11129: myönnetään vain toiselle puolisoista, jolloin, jos
11130: 33 §. molemmilla puolisoilla on tuloja, .vähennyksen
11131: Vaidonverotuksessa saa verovelvollinen vä- saa vain se puoliso, jonka tulojen yhteismäärä
11132: hentää lisäksi: on suurempi (lapsivähennys),
11133: 1 ) 25 prosenttia ansiotulostaan, kuitenkin 3) 1 300 markkaa, jos hänellä verovuodelta
11134: enintään 8 000 markkaa (työtulovähennys), on oikeus 2 kohdan mukaiseen lapsivähennyk-
11135: seen eikä häneen ole sovellettava tämän ·lain
11136: 2) 20 prosenttia ansiotulosta, kuitenkin enin- puolisoita koskevia säännöksiä (kunnallisvero-
11137: tään 3 500 markkaa, jos verovelvollinen on ve- tuksen yksinhuoltajavähennys),
11138: rovuonna elättänyt alaikäistä lastaan, minkä li- 4) 3 500 markkaa ansiotulostaan, jos hän on
11139: säksi vähennyksen enimmäismäärä korotetaan verowonna vähintään seitsemän kuukauden ajan
11140: 1 000 markalla, jos verovelvollinen on elättänyt saanut säännöllistä ja täyttä opetusta kansa-, pe-
11141: verovuonna enintään 7 vuotta täyttänyttä las- rus-, ammatti-, iltaoppi- tai oppikoulussa, kor-
11142: taan tai kasvattilastaan kuitenkin niin, että puo- keakoulussa tai muussa näihin verrattavassa op-
11143: lisoista vähennyksen saa vain se, jonka ansiotu- pilaitoksessa ( opiskelijavähennys), sekä .
11144: lojen määrä on pienempi (ylimääräinen työtulo- 5) 7 300 markkaa, jos hänellä on sairaudes-
11145: vähennys), ta, viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta,
11146: 3) 20 prosenttia tulostaan, kuitenkin enin- jonka haitta-aste esitetyn selvityksen .mukaan on
11147: tään 3 500 markkaa, jos sellainen verovelvolli- 100 prosenttia, tai jos prosenttimäärä on pienem-
11148: nen, johon ei sovelleta tämän lain puolisoita kos- pi, mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia;
11149: kevia säännöksiä, on vetovuonna elättänyt ala- prosenttimäärän osoittama osuus 7 300 markas-
11150: ikäistä lastaan tai kasvattilastaan ( valtionvero- ta (invalidivähennys). Milloin verovelvollinen
11151: tuksen yksinhuoltajavähennys), · . on verovuonna saanut pakolliseen eläketurvaan
11152: . . 4) 7 000. markkaa, milloin verovelvollisen perustuvaa työkyvyttömyyseläkettä,. katsotaan
11153: puolisaHa ei ole lainkaan hänen veronalaiseksi hänen haitta-asteensa ilman eri selvitystä 100
11154: tulokseen luettavaa tuloa, tai jos puolisalia on prosentiksi, jos eläke on myönnetty täytenä, se-
11155: sanotunlaista tuloa, saa se puolisoista, jonka tu- kä 50 prosentiksi, jos se on myönnetty osaeläk-
11156: lojen yhteismäärä on suurempi, vähentää 7 000 keenä, ellei verovelvollisen haitta-asteen esite-
11157: markkaa vähennettynä 25 prosentilla toisen puo- tyn selvityksen perusteella katsota olevan suu-
11158: lison tulon .määrästä ( puolisovähennys), rempi. Verovelvollinen säilyttää oikeutensa työ~
11159: kyvyttömyyseläkkeen mukaiseen invalidivähen-
11160: 5) 900 markkaa jokaisesta verovuonna elättä- hykseeri senkin jälkeen, kUri työkyvyttö~y)rs
11161: mästään sellaisesta lapsestaan tai kasvattilapses· eläke on muuttunut vanhuuseläkkeeksi. Asetuk-
11162: taan, joka ennen verovuoden alkua on täyttä- sella voidaan antaa määräyksiä niistä perustds~
11163: nyt 16 vaan ei 18 \iuotta ja joka verovuonna ta,· joiden mukaan haitta~aste määritellään,· sekä
11164: vähintään seitsemän kuukauden ajan on saanut invalidivähennyksen saamiseksi esitettävästä sel-
11165: säännöllistä ja täyttä opetusta kansa-, perus-, vityksestä.
11166: ammatti-, iltaoppi- tai oppikoulussa, korkeakou-
11167: lussa tai muussa niihin verrattavassa oppilaitok· Verovelvollinen, joka on verovuonna suoritta-
11168: sessa, kuitenkin niin, että vähennys myönnetään nut lapsen elatusta koskevan lainsäädännön fuu-
11169: vain toiselle puolisoista, jolloin, jQS molemmilla kaisella sopimuksella tai tuomiolla vahvistettua
11170: puolisoilla on tuloja, vähennyksen saa vain se elatusapua, saa vähentää verovuonna suoritta•
11171: puoliso, jonka tulojen yhteismäärä on suurempi mansa sanotun elatusavun määrän, kuitenkin
11172: (koulutusvähennys), enintään 2 200 ·markkaa··. alaikäistä lasta koh·
11173: den (elatusvelvollisuusvähennys).
11174: Lakialoite n,:o 121 221
11175:
11176: 37 s. Verovelvollinen, jolla on oikeus 36 §:n 3 mo-
11177: Jos koko verovuoden Suomessa asuneen hen- mentin mukaiseen elatusvelvollisuusvähennyk-
11178: kilön tulo edellä mainittujen vähennysten jäl- seen, saa tuloverostaan vähentää neljäsosan vero-
11179: keen ei ole 2 700 markan määrää suurempi, on vuonna suorittamansa elatusavun määrästä, kui-
11180: siitä kunnallisverotuksessa vähennettävä sano- tenkin enintään 550 markkaa alaikäistä lasta
11181: tun tulon määrä, tai jos tulo on 2 700 markkaa kohden.
11182: suurempi, 2 700 markkaa vähennettynä yhdellä
11183: prosentilla jokaisesta täydestä 27 markan mää- 65 §.
11184: rästä, jolla tulo ylittää 2 700 markan määrän Milloin verovuonna Suomessa asuneen luon-
11185: (perusvähennys). nollisen henkilön tai erillisenä verovelvollisena
11186: verotettavan kotimaisen kuolinpesän verovuoden
11187: 57 s. tulosta ja varallisuudesta menevän valtionveron
11188: sekä hänelle määrätyn kunnallisveron, kirkollis-
11189: Verovelvollisen . henkilön, joka suurimman
11190: osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulove- veron, kansaneläkevakuutusmaksun ja sairausva-
11191: rosta vähennetään: kuutusmaksun yhteismäärä on suurempi kuin 80
11192: prosenttia verovelvollisen valtionverotuksessa
11193: . 1) jos hän on verovuonna elättänyt ala-ikäis- vahvistetusta verotettavasta tulosta, verovelvol-
11194: tä lastaan tai kasvattilastaan, 600 markkaa jo- lisen maksettavaksi ei panna sanotun määrän
11195: kaisesta sanotusta lapsesta, kuitenkin niin, että yli menevää valtionveron osaa. Verotuslain 77
11196: vähennys myönnetään vain sille puolisoista, § :n nojalla määrätty veronkorotus on pantava
11197: jonka tuloveron määrä on suurempi ( huoltaja- maksuun kokonaan.
11198: vähennys), Verojen ja maksujen enimmäismäärää 1 mo-
11199: 2) jos hänellä on oikeus 36 § :n 1 momentin mentin mukaan laskettaessa ei oteta huomioon
11200: 5 kohdan· mukaiseen invalidivähennykseen, 800 tuloja, joista on suoritettava vain kunnallisve-
11201: markkaa, milloin hänen sanotussa lainkohdassa roa eikä verotuslain 77 §:n nojalla määrättyä
11202: tarkoitettu haitta-asteensa on 100 prosenttia, tai veronkorotusta.
11203: jos prosenttimäärä on pienempi, mutta kuitenkin Puolisoiden verotuksessa määräytyy 1 mo-
11204: vähintään 30 prosenttia, prosenttimäärän osoit- mentissa tarkoitettu veron maksuunpanematta
11205: tama osuus 800 markasta, sekä jättäminen kummankin puolison osalta erikseen.
11206: - 3) jos hänellä on oikeus 36 §:n 1 momentin
11207: 1 kohdan mukaiseen vanhuusvähennykseen, 200
11208: markkaa.
11209: .;...,_ _____________ _ Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran ve-
11210: rovuodelta 1980 toimitettavassa verotuksessa .
11211:
11212:
11213: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
11214:
11215: Pentti Sillantaus Matti Pelttari Saara Mikkola
11216: · Matti Jaatinen Erkki Pystynen Eva-Maija Pukkio
11217: Heikki Perho Olavi Nikkilä Pekka Jokinen
11218: Ulla Puolanne Eero Lattula Martti Ursin
11219: Pertti Salolainen P. Mäki-Hakola Sinikka Karhuvaara
11220: Elsi Hetemäki-Olander Matti Viljanen Eeva Kauppi
11221: Tapani Mörttinen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Esko J. Koppanen
11222: Matti Hokkanen Toivo T. Pohjala Juuso Häikiö
11223: Heikki Järvenpää Ritva Laurila Alla Jokinen
11224: Toivo Mäkynen Tuulikki Petäjäniemi Ilkka Kanerva
11225: Ben Zyskowicz Timo Ihamäki Helena Pesola
11226: Matti Hakala Sampsa Aaltio Arto Lampinen
11227: Anna-Kaarina Louvo Tapio Holvitie Lauri Impiö
11228: Mauri Vänskä Irma Rihtniemi-Koski Jalmari Torikka
11229: Pekka Löyttyniemi Tauno Valo Helge Saarikoski
11230: Mauri Miettinen Juhani Laitinen
11231: 222 1979 vp.
11232:
11233: Lakialoite n:o 122.
11234:
11235:
11236:
11237:
11238: Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusveroLain muut-
11239: tamisesta.
11240:
11241:
11242: E d u s k u n n a 11 e.
11243:
11244: Vuoden 1976 alusta lukien toteutettiin maas- solle jaettava määrä yhdessä puolisovähennyk-
11245: samme erillisverotusjärjestelmä. Tämän mukaan sen kanssa vastaisi keskimäärin minimipalkka-
11246: puolisoita verotetaan ansiotuloista erikseen pää- tasoa, nill.:loin perheeSISä on alle 7-vuotiaita lap-
11247: omatulojen ollessa edelleen pääsääntöisesti yh- sia, minkä jälkeen ko. määrä alenisi lasten iän
11248: teisverotuksen piirissä. Uudistuksella pyrittiin mukaan asteittain puolisovähennyksen tasolle
11249: lisäämään työvoiman tarjontaa helpottamalla silloin, kun perheessä ei ole alaikäisiä lapsia.
11250: erityisesti naistyövoiman siirtymistä kotitalouden Nykyisin alaikäisellä lapsella tarkoitetaan ve-
11251: piiristä työelämään. rotuksessa enintään 16 vuoden ikäistä lasta. Ko-
11252: Taloudellisen laman myötä on työvoiman ky- tona olevien lasten kulutus on kuitenkin suu-
11253: syntä voimakkaasti supistunut ja työvoimapoliit- rimmillaan 16-18 vuoden iässä, minkä vuoksi
11254: tiset näkökohdat huomioon ottaen olisikin pe- on perusteltua nostaa edellä mainittu ikäraja 18
11255: rusteltua luoda verotuksessa järjestelmä, jonka vuoteen.
11256: avulla tasoitettaisiin sitä eroa, joka nyt vallit- Niissä perheissä, joissa molemmat puolisot
11257: see perheen verorasituksessa siitä riippuen, ovat- käyvät ansiotyössä, aiheutuu lasten päivähoidos-
11258: ko molemmat puolisot ansiotyössä vai onko per- ta huomattavia kustannuksia. Myös ero krutma~l
11259: heen elatus vain toisen puolison ansion varas- ilisen ja yksity1sen perhepäivähoidon kustannuk-
11260: sa. Tämä voitaisiin toteuttaa kehittämällä erillis- sissa muodostuu erittäin suureksi. Tilanteen te-
11261: verotusjärjestelmää siten, että ansiotyössä oleval- kee erityilsen kohtuuttomalksi se, ettei [asten
11262: le puolisolle annettaisiin oikeus lukea valtion- päivähoidosta aiheutuvia !kustannuksia oteta ve-
11263: verotuksessa ansiotuloistaan osa kotona olevan rotuksessa millään tavoin huomioon. Edellä
11264: puolison ansiotuloksi, milloin perheessä on ala- mainLttuja epäkohtia voidaan lieventää saatta-
11265: ikäisiä lapsia. Koska kotona olevalla puolisolla malla lasten päivähoitokustannukset verotukses-
11266: saattaa olla omiakin ansiotuloja, järjestelmää ei sa vähennyskelpoisiksi. Tämä voitaisiin toteut-
11267: ehdoteta pakolliseksi, vaan ansiotulon jakami- 'taa siten, että [asten päivähoitokustannukset
11268: nen toiselle puolisolle lain määräämissä rajois- saataisiin vähentää verotuksessa tulon hankki-
11269: sa jäisi riippumaan ansiotulon hankkineen puo- misesta aiheutuneina kustannuksina, kuhenlk.in
11270: lison vaatimuksesta. Edellä mainittu järjestelmä enintään 300 markikaa [asta kohden kuukau-
11271: täydentäisi nykyistä puolisovähennystä ja se aset• dessa.
11272: taisi lapsiperheet verotuksessa tasapuoliseen ase- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
11273: maan siitä riippumatta, käyvätkö molemmat puo-
11274: lisot vai ainoastaan toinen heistä ansiotyössä. Eh· että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11275: dotuksessa on ansiotulojen erillisverotuksen laa· lakiehdotuksen:
11276: jentaminen toteutettu siten, että toiselle puoli-
11277: Lakialoite n:o 122 223
11278:
11279:
11280: Laki
11281: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta.
11282:
11283: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun .tulo-
11284: ja varallisuusverolain (1043/74) 3 §:n 1 momentti sekä lisätään lain 17 §:n 2 moment-
11285: tiin, sellaisena kuin se on 25 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa laissa (608/75), uusi
11286: 2 momentti, jolloin nykyiset 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, ja 26 §:n 1
11287: momenttiin uusi 8 kohta seuraavasti:
11288:
11289: 3 §. sin lukea enintään määrä, joka saadaan, kun
11290: Alaikäisellä lapsella tarkoitetaan tässä laissa 9 000 markasta vähennetään 750 markkaa jo-
11291: lasta, joka ennen verovuoden alkua ei ole täyt- kaista vuotta kohden, jonka lapsi on täyttänyt
11292: tänyt 18 vuotta. yli 6 vuoden.
11293:
11294:
11295: 17 §. 26 §.
11296: Tulon hankkimisesta johtuneita menoja ovat
11297: Milloin puolisot ovat verovuonna elättäneet muun ohessa:
11298: alaikäistä lastaan, luetaan enemmän ansainneen
11299: puolison vaatimuksesta hänen ansiotuloistaan 8 ) alaikäisten lasten päivähoidosta aiheutu-
11300: valtionverotuksessa vähemmän ansainneen puoli- vat kustannukset, kuitenkin enintään 300 mark-
11301: son ansiotuloksi enintään 9 000 markkaa, mil- kaa lasta kohden kuukaudessa. Puolisoiden ky-
11302: loin puolisoiden elättämä lapsi ei ole ennen vero- symyksessä ollen päivähoitokustannukset vähen-
11303: vuoden alkua täyttänyt 7 vuotta. Mikäli lapsi netään sen puolison tuloista, joka vähennystä on
11304: on täyttänyt ennen verovuoden alkua 7 vuotta, vaatinut.
11305: saadaan ansiotuloksi edellä mainituin edellytyk-
11306:
11307:
11308: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
11309:
11310: Pentti Sillantaus Juhani Laitinen Tauno Valo
11311: Matti Jaatinen Matti Pelttari Eva-Maija Pukkio
11312: Heikki Perho Erkki Pystynen Pekka Jokinen
11313: Ulla Puolanne Olavi Nikkilä Martti Ursin
11314: Pertti Salolainen Eero Lattula Sinikka Karhuvaara
11315: Elsi Hetemäki-Olander P. Mäki-Hakola Toivo T. Pohjala
11316: Tapani Mörttinen Matti Viljanen Eeva Kauppi
11317: Mauri Miettinen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Esko J. Koppanen
11318: Matti Hokkanen Ritva Laurila Juuso Häikiö
11319: Heikki Järvenpää Tuulikki Petäjäniemi Alla Jokinen
11320: Toivo Mäkynen Timo Ihamäki Ilkka Kanerva
11321: Ben Zyskowicz Sampsa Aaltio Helena Pesola
11322: Matti Hakala Tapio Holvitie Arto Lampinen
11323: Anna-Kaarina Louvo Irma Rihtniemi-Koski Lauri Impiö
11324: Mauri Vänskä Helge Saarikoski Jalmari Torikka
11325: Pekka Löyttyniemi Saara Mikkola
11326: 224 1979 vp.
11327:
11328: Lakialoite n:o 123.
11329:
11330:
11331:
11332:
11333: Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 17 b ja
11334: 45 §:n muuttamisesta. · · ·
11335:
11336:
11337: E d u s k u n n a 11 e.
11338: Vuoden 1976 alussa voimaan tulleiden, puoli- pidetään kokonaisuudessaan pääomatulona. Kun
11339: soiden osittaiseen erillisverotukseen johtavien verokuutiometrin raha-arvoa määritetään Maat•
11340: säännösten soveltamisessa on ilmennyt sellaisia VA 5 §:n mukaisesti ei verokuutiometrin brut-
11341: epäkohtia, joiden poistaminen vaatii erillisvero- toarvosta tehtävään vähennykseen saa lukea ve-
11342: tusta koskevien säännösten tarkistamista. rovelvollisen metsätaloutensa hyväksi tekemän
11343: Jo ansiotulojen erillisverotusta valmisteltaes- työn arvoa. Tästä seuraa, että maatilatalouden
11344: sa todettiin, ettei erillisverotusjärjestelmä ilman puhtaaseen tuloon sisältyy maatilatalouden har-
11345: erityissäännöksiä sovellu maatil.ata!louden har- joittajan työpanos metsätalouden puhtaan tuo-
11346: joittajien ja muiden vastaavaiLla tavoin perheyri- ton ohella. Tämän on todennut myös metsäve-
11347: tykisessä toimivien puolisoiden verotukseen. rotuksen kehittämiskomitea mietinnössään v.
11348: Oman ja perheensä toimeentulon turvaamisen 1978. Myös vuodelta 1978 toteutetun metsä-
11349: li:säksi maatilatalouden ha~:~joittajien ja muiden veronhuojennuksen yhteydessä on hyväksytty
11350: vastaavien yrittäjien on ansaittava tuloa mm. periaate metsän puhtaaseen tuottoon sisäityväs·
11351: tuotantovälineiden hankintaan, lllikepääomaa ja tä ansiotclo-osuudesta. Kun metsätalouden puh-
11352: velkojen lyhentämistä v~ar,ten. Mei!llä on kuiten- das tuotto ei näin ollen kokonaisuudessaan ole
11353: kin todellisuudessa yhd~stetty henkillö- ja yritys- todellisuudessa pääomatcloa, kuten laki virheel-
11354: verotus, joka ei sllllli yritykselle riittävää tulora- · . lisesti säätää, tulee Mda tarkistaa siten, että
11355: hoitusmahdollisuutta. Myöskään siirtyminen metsätalouden puhtaasta tulosta osa katsotaan
11356: kaikki tulot kattavaan erilliisveroturoseen ei il- kaavamaisesti an:siotuld.ksi kaikkien y!ksityisten
11357: man erityissäännöksiä ole sovel1ettav1ssa yrittä- metsätalouden harjoittajien osalta.
11358: jäpuolisoiden verotukseen, vaan tällöinkin jou- Metsän tuottoarvoon · verrattuna ankaran va-
11359: dutaan soveltamaan tasausmenettelyn piirteitä rallisuusverotuksen seurauksena metsiä on jaet-
11360: tapauksissa, joissa henkilö- ja yritysverotus on tu pienempiin omistusyksiköihin, jotka helposti
11361: yhdistetty. edelleen siirtyvät pois yksityisiltä omistajilta. Ti-
11362: Perheyrityksissä työskentelevien puolisoiden lakoon pieneneminen. on kielteistä sekä maatilo-
11363: verorasituksen palauttamiseksi samalle tasolle jen elinkelpoisuuden että puun tuotannon ja kor-
11364: palkanansaitsijapuolisoiden verotuksen kanssa ja juun rationaalisen kehittämisen kannalta.
11365: perheyritysten edes jossain määrin tapahtuvan Maatilatalouden välttämätön kehittäminen ja
11366: tulorahoituksen turvaamiseksi tulee tulo- ja va- järkevä metsätalouden harjoittaminen edellyttä-
11367: rallisuusverolain 17 b § :n 3 momentista sanon- vät varallisuusveron tuntuvaa lieventämistä tuo-
11368: ta "eikä tätä työs:kentelyä ole pidettävä vähäi- tanto-omaisuudelta. Tämä voidaan toteuttaa alen-
11369: senä" poistaa ... Tämä lain sanonta on niin epä- tamalla metsän varallisuusarvon määdttämisessä
11370: määräinen, että se on verotuskäytännössä joh-. käytettävä kerroin nykyisestä 10:stä 6:een.
11371: tanut hyvin kirjavaan menettelyyn ja yrityskoh- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
11372: taiseen sekä alueelliseen eriarvoisuuteen erityi-
11373: sesti viljelijäpuolisoiden kohdalla. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11374: Tulo- ja varallisuusverolain 17 b §:n 2 mo- lakiehdotuksen:
11375: mentin mukaan metsätalouden puhdasta tuottoa
11376: Lakialoite n:o 123 225
11377:
11378:
11379:
11380: Laki
11381: tulo- ja varallisuusverolain 17 b ja 45 §:n muuttamisesta.
11382:
11383: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä jou:lukuuta 1974 annetun tulo- ja
11384: varallisuusverolain ( 1043/74) 17 b §:n 2 ja 3 momentti ja 45 §:n 2 momentti, sellaisena
11385: kuin niistä 17 b §:n 2 momentti on 25 päivänä marraskuuta 1977 annetussa laissa (848/77),
11386: seuraavasti:
11387:
11388: 17 b §.
11389: den yhdessä harjoittamassa liikkeessä, ammatis-
11390: Verovelvollisen luonnollisen henkilön tai puo- sa tai maatilataloudessa, katsotaan valtionvero-
11391: lisoiden yhdessä harjoittaman liikkeen taikka tuksessa 2 momentissa tarkoitetusta ansiotulosta
11392: ammatin tuloksen tahi maatilatalouden puhtaan verovelvollisen tai hänen puolisonsa· v'aatimuk-
11393: tulon yhteismäärä katsotaan 80 000 markan sesta, mikäli verovelvollinen ei muuta selvitystä
11394: määrään saakka kokonaan ansiotuloksi. Mikäli esitä, puolet puolison ansiotuloksi.
11395: verovelvollinen esittää selvityksen siitä, että ve-
11396: rovelvollisen tai puolisoiden harjoittamassaan
11397: liikkeessä, ammatissa tai maatilataloudessa suo- 45 §.
11398: rittaman työn kohtuullinen arvo ylittää 80 000
11399: markkaa, voidaan myös tämän määrän ylittävä Metsän arvoksi katsotaan sen tuloverotuk-
11400: osa sanottujen tulojen yhteismäärästä katsoa an~ sessa vahvistettu puhdas tuotto kerrottuna · lu-
11401: siotuloksi. Ansiotuloksi ei kuitenkaan katsota vulla 6. Jos maatilan metsän puuston arvo olen-
11402: 'korkotuloa, osinkoa, vuokratuloa, asuntotuloa, naisesti poikkeaa samassa kunnassa olevien sa-
11403: arvopapereiden ja kiinteän omaisuuden luovu- manlaatuisten metsämaiden puustojen keskimää-
11404: tuksesta saatua· voittoa, kiinteistön ainesosan räisestä arvosta, on metsän edellä mainituin ta"
11405: luovutuksesta .saatua korvausta eikä muuta näi- voin laskettua arvoa harkinnan mukaan korotet-
11406: hin tuloihin rinnastettavaa tuloa. tava tai aJ.ennettava. Metsäksi luetaan maapohja
11407: Mikäli varsinaiseksi yrittäjäksi katsottavan ve- ja puusto.
11408: rovelvollisen puoliso on työskennellyt puolisoi•
11409:
11410:
11411: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
11412:
11413: Pentti Sillantaus Juhani Laitinen Arto Lampinen
11414: Matti Jaatinen Matti Pelttari Jalmari Torikka
11415: :' Heikki Perho Erkki Pystynen Lauri .lmpiö
11416: Ulla Puolanne Olavi Nikkilä Saara Mikkola
11417: Pertti Salolainen Eero Lattula Eeva Kauppi ·
11418: Elsi Hetemäki-Olander P. Mäki-Hakola Esko J. Koppanen.
11419: Tapani Mörttinen Matti Viljanen Martti Ursin
11420: Mauri Miettinen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Eva-Maija Pukkio
11421: Matti Hokkanen Ritva Laurila Pekka Jokinen
11422: Heikki Järvenpää Tuulikki Petäjäniemi · Helge Saarikoski
11423: Toivo Mäkynen Timo Ihamiiki Sinikka Karhuvaara .
11424: Ben Zyskowicz Tauno Valo Toivo T. Pohjala
11425: Matti Hakala Sampsa Aaltio Juuso Häikiö
11426: Anna-Kaarina Louvo Tapio Holvitie Aila Jokinen·
11427: Mauri Vänskä Irma Rihtniemi-Koski Ilkka Kanerva
11428: Pekka Löyttyniemi Helena Pesola
11429:
11430:
11431: 29 0879005055
11432: 1979 vp~
11433:
11434: Lakialoite n:o 124.
11435:
11436:
11437:
11438:
11439: Sitlantaus ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1980 toimitettavassa val-
11440: tionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veroprosen-
11441: teista.
11442:
11443:
11444: E d u s k u n n a 11 e.
11445:
11446: Vältion tuloverorasitus on noussut vuodesta eräissä tapauksissa synnyttävät myös sosiaalisia
11447: 1966 vuoteen 1979 yleisimmissä tuloluokissa epäkohtia. Työhalukkuus ja yrittäminen laime-
11448: yli kaksinkertaiseksi. Kun keskimääräinen vero. nee, kun tiedetään verojen vievän tulonlisäyk-
11449: äyrin hinta on lisäksi noussut samanaikaisesti s·estä puolet ja usein enemmänkin, ja toisaalta
11450: 12 pennistä 16 penniin eli kolmanneksella, jou- taipumus turvautua verovapaisiin sosiaalietuok-
11451: tuvat jo keskituloiset luovuttamaan palkankoro- siin lisääntyy.
11452: tuksestaan tai muista tulonlisäyksistään veroihin Oma-aloitteisuus on yhteiskunnassamme sel-
11453: vähintään 50 %, kun tämä vero-osuus 1960- västi vähentynyt ja yhä enemmän pyritään tur-
11454: luvun alkupuolella oli vain noin 30 %. Suuri- vautumaan julkisen vallan tukeen. Korkeat ve-
11455: tuloisimpien tulonlisäyksistä menevä vero nou- rot heikentävät myös kotitalouksien säästämis-
11456: see jopa yli 70 %:n. Myös yhteisöjen tulovero- mahdollisuuksia ja siten kiristävät rahamarkki-
11457: prosentti on meillä kansainvälisesti katsoen kor- noita. Sijoitushalukkuus tuotannollisiin tarkoi~
11458: keata luokkaa. Osakeyhtiöt maksavat tuloveroa tuksiin on heikentynyt, kun mm. ankara vero-
11459: meillä keskimäärin 60 %, kun vastaava vero- tus tekee nämä sijoitukset monessa tapauksessa
11460: prosentti on esim. Ruotsissa 55, Norjassa 50, kannattamattomiksi. Etenkin perheyhtiöiden
11461: Tanskassa 37, I tallassa 40 ja Yhdysvalloissa 43. asema on viime vuosina tullut verotuksen takia
11462: Yhteisöjen korkea tuloverorasitus pakottaa yri- suorastaan kestämättömäksi. Verotuksen kor-
11463: tykset monissa tapauksissa voiton minimoimi~ keus pitää yllä myös jatkuvaa inflaatiopainetta.
11464: ·seen, kun esim. rahoitusrakenteen parantaminen Tuloverotuksen ankaruus on myös johtanut
11465: edellyttäisi päinvastaista kehitystä. enenevässä määrin veronalaisten tulojen salaa-
11466: Myös varallisuusvero on noussut, vaikka vero miseen, ns. pimeiden tulojen hankkimiseen ja
11467: onkin vuodelle 1979 alennettu korkeimmalta veropetoksiin, jotka kaikki ovat omiaan rap-
11468: tasoltaan. Monissa maissa ei peritä varallisuus- peuttamaan yleistä yhteiskuntamoraalia.
11469: veroa laisinkaan tai sitä peritään huomattavasti Verorasituksen painopiste on siirtynyt lähin-
11470: alemman asteikon mukaan kuin meillä. Anka- nä tuloveron kohoamisesta johtuen välillisistä
11471: rasta tuloverosta johtuen varallisuudesta saata- ve:roista yhä enemmän välittömiin veroihin. Kun
11472: van tulon kokonaisverorasitus saattaa nousta välittömien verojen osuus valtion kaikista vero-
11473: eräissä tapauksissa jopa yli 100 %:n. Varojen tuloista oli vuonna 1965 26,7 %, se vuonna
11474: arvostamisperusteita ollaan myös parasta aik-aa 1976 oli 42,8 %. Ottaen huomioon myös kun-
11475: uusimassa. Kiinteistöjen kohdalla tämä merkit- nalHsveron liitännäisineen viilittömien verojen
11476: see verotus-arvojen saattamista entistä lähem- osuus koko verorasituksestamme oli 64,8 %.
11477: mäksi todellisia käypiä arvoja. Verorasituksen Kokonaisverorasituksen lieventämiseksi ja ve-
11478: pysyttämiseksi ennallaan tulisi varallisuusve~· rotuksen painopisteen siirtämiseksi välittömistä
11479: asteikkoa tnyös tästä syystä lieventää. Varalli- veroista välillisten verojen suuntaan, kokoomuk-
11480: suusverotuksen lieventäminen on niinikään tar- sen eduskuntaryhmä ehdottaa tuloveroasteikkoa
11481: peen perheyritysten toimintamahdollisuuksien muutettavaksi siten, että vuoden 1979 aikana
11482: parantamiseksi. syntyvän inflaation vaikutus poistetaan ja kai-
11483: Välittömän verotuksen ankaruus, tuloveron kissa tuloluokissa lievennetään verotusta 10 %.
11484: progression jyrkkyys ja varallisuusveron kor- Yhteisöjen tuloveroprosentti ehdotetaan aleu-
11485: keus aikaansaavat kansantaloudellisia haittoja. nettavaksi 35 % :iin.
11486: Yhdessä sosiaalisten tulonsiirtojen kanssa ne Varallisuusverorasituksen pienentämiseksi eh-
11487: 227
11488:
11489: dotetaan varallisuusveroasteikkoa lievennettä- . Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11490: väksi siten, että korkeimmaksi veroprosentiksi nioittaen,
11491: muodostuisi 1,5 %.
11492: Kokoomuksen eduskuntaryhmä edellyttää, et- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11493: tä laki tulee voimaan 1. 1. 1980 jotta uudet lakiehdotuksen:
11494: alennetut ennakonpidätystaulukot voitaisiin ot-
11495: taa heti vuoden alusta lukien käyttöön.
11496:
11497: Laki
11498: vuodelta 1980 toimitettavassa v~tiQnve:Wtuk!!el!~ !;l<)vellettavista veroasteikoista ja
11499: veroprosenteista.
11500:
11501: Edqskunnan päätöksen mukaisesti ::;.äädetään:
11502:
11503: 1 §. 3 §.
11504: Vuodelta 1980 toimitettavassa verotuksessa Progressiivinen varallisuusveroasteikk<'> on
11505: määrätään verovelvollisen tulo- ja varallisuus- seuraava:
11506: verolain perusteella valtiolle suoritettava tulo- Veto alataii!fi
11507: ylittäviistä
11508: vero ja varallisuusvero tässä laissa olevien vero- Verotettava Vero alatajaQ varallisuud@ta
11509: asteikkojen ja veroprosenttien mukaan. V11rallisuus mk kohdalla mk o/o
11510: 200 000-300 000 200 0,7
11511: 2 s. 300 000-500 000 900 0,9
11512: Verotettava tulo Vero alarajan
11513: Vero ~laraill'l
11514: ylittävästii
11515: 500 000-800 OOQ 2 700 1,3
11516: mk kohdalla, mk tulosta 96 800 000- 6 600 1,5
11517: 9 300- 12 400 10 5,5
11518: 12 400- 15 100 180 11,5 4 §.
11519: 15 100- 19 400 490 17 Yhteisön wloveropro$<mtti on 35% j~ yh-
11520: 19 400-- 22 700 1220 21 teisön varallisqusv~roprosentti 1.
11521: 22 700~ 31 300 1910 25
11522: . 31 300- 44 300 4 060 26 5 §.
11523: 44 300- 60 500 7 440 30 Tämän lain mukaisia ennakonpidätystaulu.
11524: 60 500- 92 900 12 300 34 koita sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1980
11525: 92 900-153 400 23 320 40,5 lukien.
11526: 153 400-276 500 47 820 45
11527: 276500- 103 220 46
11528: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
11529:
11530: Pentti Sillantaus Juhani Laitinen Jalmari Torikka
11531: Matti Jaatin~n Matti Pelttari L;mri Impiö
11532: Heikki Perho Erkki Pystyne11 Saara Mikkola
11533: Ulla Pu,olalllle Olavi Nikkilä Eeva Kauppi
11534: Pertti Salolainen Eero Lattula Esko J. Koppanen
11535: Elsi Hetemäki-Ol~der P. Mäki-Hakola Martti Ursin
11536: 'fapaqi Mörttinen M~tti Viljanel\ Sinikka Karhuvaara
11537: M~qri Miettinen Eeva Kuuskoski..Vikatmaa Toivo T. Pohjala
11538: Matti Hokkanen Ritva Laurila . Juuso Häikiö
11539: Toivo Mäkynen Tuulikl9. Petäjäniemi Aila Jokinen
11540: Heikki Järvenpää Timo Ihamäki Ilkka Kanerva
11541: Ben Zyskowicz Tauno Valo Helena Pesola
11542: Matti Hakala Sampsa Aaltio Eva-Maija Pukkio
11543: Anna-Kaarina Louvo Tapio Holvitie Pekka Jokinen
11544: Mauri Vänskä Irma Rihtniemi-Koski Helge Saarikosld
11545: Pekka Löyttyniemi Arto Lampinen
11546: 228 1979 vp.
11547:
11548: Lakialoite n:o 125.
11549:
11550:
11551:
11552:
11553: Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi elinkeinotulon verottamisesta anne~
11554: tun lain 18 ja 61 §:n muuttamisesta.
11555:
11556:
11557: E d u s k u n n a 11 e.
11558:
11559: Verovelvollisen harjoittaessa liiketoimintaa kuudelta vuodelta kokonaan yhteisön tulosta.
11560: omaan lukuunsa ilman yhtiömuotoa luetaan liik- ;Huojennuksia sovelletaan kuitenkin vain val-
11561: keen tuottama voitto hänen tulokseen. Voitosta tionverotuksessa, joten kunnallisverotus on täy-
11562: on siten maksettava tulovero kertaalleen vero- delleen kahdenkertaista. Kun osakkeenomista-
11563: velvollisen oman henkilökohtaisen verotusase- jilta on poistettu oikeus vähentää valtionveros-
11564: man ja hänen tulotasonsa mukaan. Jos verovel- taan 15% osinkotuloista, on tämä merkinnyt
11565: vollinen ottaa yritykseensä muita osakkaita ja osinkotulojen verotuksen kiristymistä osakkailla
11566: muodostaa siitä osakeyhtiön, on liikkeen tuot- siitä huolimatta, että tuloverotuksessa myört-
11567: tamasta voitosta maksettava tuloveroa kahteen nettävän osinkotulovähennyksen määrää on jos-:
11568: kertaan, ensin osakeyhtiön voitosta ja· lisäksi sain määrin korotettu ...
11569: osakkeenomistajan osingosta. Kun valtaosa tuo- Edellä mainituista lievennyksistä huolimatta
11570: tantotoiminnasta tapahtuu osakeyhtiömuodossa, osakerahoituksesta aiheutuu yrityksille verotuk-
11571: on kahdenkertaisella verotuksella tuotannon sen vuoksi enemmän kustannuksia kuin lainara-
11572: kannalta huomattavan .haitallinen merkitys. hoituksesta. Voidakseen maksaa velkapääomalle
11573: . Verotuksen tulisi kohdella ydtystoimintaa ta- 100 markkaa korkoa yrityksen on ansaittava tu-
11574: sapuolisesti siitä riippumatta, missä muodossa loa vastaavasti 100 markkaa. Voidakseen maksaa
11575: toimintaa harjoitetaan. Yhteisön ja sen osak- samansuuruisen osingon yrityksen on ansaittava
11576: kaan tulon kahdenkertainen verotus rankaisee voittoa ·sitä vastoin 202 markkaa (vuosina
11577: toiminnan harjoittamista osakeyhtiömuodossa 1977----,-1980 185 markkaa), jotta tuloverojen
11578: yksityisellä nimellä tai yhtymämuodossa tapah- jälkeen jäisi käytettäväksi osinkoon 100 mark-
11579: tuvaan yrittämiseen verrattuna; Kun velkapää- kaa. Tämän johdosta osakepääoma on yrityk-
11580: omalle maksettu korko on tuloverotuksessa vä- sille.:usein liian kallista investointien rahoitta-
11581: hennyskelpoista mutta osinko ei, verotus ko- miseksi.
11582: rottaa kohtuuttomasti osakerahoituksen kus- Viimeaikaisen heikon taloudellisen tilatJJteen
11583: tannuksia velkarahoitukseen verrattuna. Myös vallitessa on monilla tahoilla nähty tärkeäksi
11584: varojen sijoittajan kannalta verotus asettaa eri- parantaa yritysten rahoitusrakennetta ja erityi-
11585: laiset sijoituskohteet erilaiseen asemaan, vaikka sesti yritysten oman pääoman lisäämistä osake-
11586: verotuksen vaikutusten tulisi olla tässäkin suh- rahoituksen kautta. Kokoomuksen eduskunta-
11587: teessa neutraalit. ryhmä on tämän vuoksi toisaalta esittänyt tulo-
11588: Kahdenkertaisen verotuksen aiheuttamien ja varallisuusverolain osinkotulovähennyssään-
11589: haittojen vähentämiseksi ja yritysten osake- nöksen parantamista.
11590: rahoitusmahdollisuuksien lisäämiseksi säädet- Osinkotulojen kahdenkertaisen verotuksen
11591: tiin vuoden 1969 alusta voimaanastuneessa lieventämiseksi ryhmä esittää lisäksi, että yhtiöi-
11592: elinkeinoverolaissa, että osakeyhtiö ja osuus- den osingonjakovähennys ulotettaisiin myös
11593: kunta saavat vähentää tulostaan 40 % jaka- kunnallisverotukseen muuttamalla elinkeinotu-
11594: mansa osingon tai osuuspääoman koron mää- lon verottamisesta annetun lain 18 ja 61 §:ää.
11595: rästä. Vuosille 1977-1980 ko. määrä on nos- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
11596: tettu 60 %:iin. Lisäksi vuosina 1969-1980 nioittavasti,
11597: tapahtuneille maksullisille osake- ja osuuspää-
11598: oman korotuksille sekä mainittuna ajankohtana · että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11599: perustetuista uusista yrityksistä maksettu osin- lakiehdotuksen:
11600: ko ja osuuspääoman korko . saadaan· vähentää
11601: Lakialoite n:o 125 229
11602:
11603:
11604: Laki
11605: elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 ja 61 §:n muuttamisesta.
11606:
11607: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11608: muutetaan elinkeinotulon verottamisesta 24 päivänä kesäkuuta 1968 annetun lain (360/
11609: 68) 18 §:n 4 kohta, sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1977 annetulla lailla
11610: ( 1001/77) väliaikaisesti muutettuna, sekä 61 § :n 1 momentti, sellaisena kuin se on 23
11611: päivänä joulukuuta 1977 annetussa laissa (1001/77), seuraavasti:
11612:
11613: 18 §. deltä sitä seuraavalta vuodelta jaettavaksi pää-
11614: Vähennyskelpoisia ovat myös: tetyn osingon tai osuuspääoman koron koko
11615: määrä vähennyskelpoiseksi menoksi, ei kuiten-
11616: 4) 60 prosenttia osakeyhtiön tai osuuskun- kaan yhtenä verovuotena enempää kuin 20 pro·
11617: nan osingosta ja osuuspääoman korosta, joista senttia osakkeista tai osuuksista osakeyhtiöön
11618: on vähennetty 6 §:n 5 kohdassa tarkoitetut tai osuuskuntaan maksetulle osake- tai osuus-
11619: verovapaat osingot ja korot. pääomalle. Mikäli uudelle osake- tai osuuspää-
11620: omalle on päätetty jakaa suurempi osinko tai
11621: 61 §. korko kuin muulle osake- tai osuuspääomalle
11622: Poiketen siitä, mitä 18 §:n 4 kohdassa on ja jaon voidaan olettaa tapahtuneen verotuksen
11623: säädetty, katsotaan 1. 1. 1969-31. 12. 1980 välttämiseksi, vähennetään tämän momentin
11624: välisenä aikana rekisteriin ilmoitetun osakeyh- perusteella vain pienimmän osinko- tai korko-
11625: tiön tai osuuskunnan osakkailta tai jäseniltä pe- prosentin mukainen osinko tai korko.
11626: ritylle osake- tai osuuspääomalle tai sanottuna
11627: aikana rekiSiteriin merkitylle tai kertyneelle
11628: maksulliselle osake- tai osuuspääoman korotuk~ Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran
11629: selle rekisteröimis- tai maksuvuodelta ja vii- vuodelta 1979 toimitettavassa verotuksessa.
11630:
11631:
11632: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
11633:
11634: Pentti Sillantaus Juhani Laitinen Arto Lampinen
11635: Matti Jaatinen Matti Pelttari Jalmari Torikka
11636: Heikki Perho Erkki Pystynen Lauri Impiö
11637: Ulla Puolanne Olavi Nikkilä Saara Mikkola
11638: Pertti Salolainen Eero Lattula Eeva Kauppi
11639: Elsi Hetemäki-Olander P. Mäki-Hakola Esko J. Koppanen
11640: Tapani Mörttinen Matti Viljanen Martti Ursin
11641: Mauri Miettinen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Sinikka Karhuvaara
11642: Matti Hokkanen Ritva Laurila Toivo T. Pohjala
11643: Toivo Mäkynen Tuulikki Petäjäniemi Juuso Häikiö
11644: Heikki Järvenpää Timo Ihamäki Aila Jokinen
11645: Ben Zyskowicz Tauno Valo Ilkka Kanerva
11646: Matti Hakala Sampsa Aaltio Helena Pesola
11647: Anna-Kaarina Louvo Tapio Holvitie Eva-Maija Pukkio
11648: Mauri Vänskä Irma Rihtniemi-Koski Pekka Jokinen
11649: Pekka Löyttyniemi Helge Saarikoski
11650: 230 1979 vp.
11651:
11652: Lakialoite n:o 126.
11653:
11654:
11655:
11656:
11657: Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi maatilatalouden tuloverolain muut-
11658: tamisesta.
11659:
11660:
11661: E d u s k u n n a 11 e.
11662:
11663: Kuluvan vuoden alussa muutettiin maatilata- rusparannustöiden toteuttamista ja rationalisoin-
11664: louden tuloverolakia siten, että hankintatyön tia ja johtaa selvästi tasaisempaan ja tilan hak-
11665: arvo puun korjuussa 40 m3 :n osalta on vero- kuumahdollisuudet käyttäviin myynteihin.
11666: vapaata tuloa. Tämän suuruinen veronhuojen- Piirimetsälautakunnan ohjeiden mukaisen
11667: nus ei ole kuitenkaan riittävä. Hankintatyön metsätaloussuunnitelman laatimisesta aiheutuvat
11668: ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi verotuksen lie- kustannukset on perusteltua esittää otettavaksi
11669: ventäminen hankintatyössä on välttämätöntä huomioon tilakohtaisena vähennyksenä. Kun
11670: paitsi puuntuotannon edistämisen, viljelijöiden vastaava osuus jäisi huomioon ottamatta hrut-
11671: lisäansiomahdollisuuksien ja työvoimapolitiikan tovähennyserää määritettäessä, ei tämä muutos
11672: kannalta, myös teollisuuden raaka-aineen saan- vaikuttaisi verotuksen keskimääräiseen tasoon.
11673: nin edistämiseksi. Metsänlannoitus on tehokkain ja nopein kei-
11674: Metsien rakenne huomioon ottaen tulisi hak- no puuntuotannon kohottamiseksi. Lannoittei-
11675: kuita suunnata lisääntyvässä määrin harvennus- den hinnannoususta 1 suhdannevarojen loppumi-
11676: metsiin. Varsinkin ensiharvennusleimikoista saa- sesta ja metsän myyntitulojen vähentytnises~
11677: tavalle puulle jää kuitenkin korkeiden korjuu- johtuen on lannoitustoiminta kuitenkin supis-
11678: kustannusten vuoksi vain vähän kantohintaa, tunut ja jäänyt huomattavasti jälkeen asere-
11679: joten se hidastaa näiden metsien hakkuita. En- tuista lannoitustavoitteista. Metsätalouden neu-
11680: siharvennusten siirtyminen vaikuttaa välittö- vottelukunta on puuntuotannon tavoiteohjel-
11681: mästi teollisuuden raaka-aineen saantiin ja pie- massa vuosille 1978-82 katsonut, että yksi-
11682: nentää pidemmällä tähtäyksellä näiden metsien tyismetsien lannoitusalan lisäämiseksi tulisi pyr-
11683: kasvua. Lieventämällä hankintahakkuiden työn kiä lannoituskustannusten osalta tilakohtaiseen
11684: verotusta voitaisiin edistää metsänomistajan vähennysmenettelyyn nykyisin sovellettavan
11685: omatoimista puunkorjuuta ja saada tehokkaan keskimääräisen vähennysmenettelyn sijasta.
11686: hakkuutoiminnan piiriin myös sellaisia kohteita, Täydennysojitukset tulevat jatkuvasti lisään-
11687: joista nykyisellään jää puuntuottajalle vain hy- tymään. Ojituskustannukset tulisikin saattaa ti-
11688: vin vähäinen nettotulo. Hankintatyön verotuk- lakohtaisen vähennysmenettelyn piiriin, joka
11689: sen lieventämisellä voitaisiin myös parantaa menettely olisi sekä verokustannusten että met-
11690: puun kilpailukykyä energialähteenä. Oman työ- sätalouden edistämisen kannalta nykyistä pa-
11691: voiman käyttö parantaisi puuntuottajien lisäan- rempi vaihtoehto.
11692: siomahdollisuuksia ja edistäisi teollisuuden ta- Metsäverokomitean mietinnössään esittämän
11693: saista raaka-aineen saantia. mukaisesti ehdotamme myös, että metsässä käy-
11694: Kun hankintakaupalla myytyjen erien keski- tettyjen koneiden ja kaluston (irtaimen käyttö-
11695: koko on lähes 150 m 3, tulisi hankintatyön arvo omaisuuden) poistot lisättäisiin tilakohtaisiin
11696: lukea metsäralouden puhtaaksi tuloksi vain vähennyksiin.
11697: siltä osin kuin myydyn puun määrä ylittää Metsäpoliittisesti edellä esitettyjen menola-
11698: 150 m3 • jien tilakohtainen vähentäminen olisi eräs toi-
11699: Metsätaloussuunnitelman on todettu lisäävän menpide puuntuotannon lisäämiseksi. Kansan-
11700: metsänomistajan aktiivisuutta metsätalouden talouden kannalta tilakohtaisen vähennysoikeu-
11701: harjoittamiseen. Metsätaloussuunnitelma sisältää den laajentamisella parannettaisiin osaltaan met-
11702: tilakohtaisen hakkuu- sekä metsänhoito- ja pe- säteollisuuden raaka-aineen saantia ja samalla
11703: rusparannussuunnitelman. Käytännössä metsä- työllisyyttä. Tällä olisi myös aluepoliittisesti
11704: taloussuunnitelma edistää metsänhoito- ja pe- myönteistä vaikutusta.
11705: Lakialoite n:o 126 231
11706:
11707: MaatVL:n 15 § esitetään muutettavaksi si- Metsänuudistusalueen veronhuojennus edis-
11708: ten, että hakkuualueelle myönnettäisiin määrä- täisi selväpiirteisten uudistusmerretdmien käyt-
11709: aikainen veronhuojennus sen jälkeen kun alu- töä ja hakkuiden suuntaamista vajaatuottoisiin
11710: eelle on syntynyt luontaisen uudistamisen tai kohteisiin sekä yli-ikäisiin puustoihin edistäen
11711: metsänviljelyn jälkeen taimikko. Verovapau!) siten teollisuuden raaka-aineen saantia. Määrä-
11712: edellyttää piirimetsälautakunnan lausunnon sii- aikainen verovapaus tehostaisi puuntuotantoa
11713: tä, että taimikko on vakiintunut. Viljelytaimik- edistäessään uudistusalueen aikaansaamista ja
11714: ko on yleensä vakiintunut 5-8 vuoden kulut- turvatessaan uuden kasvun aikaansaamisen kun
11715: tua uudistushakkuusta, luontaisesti syntyneet verovapauden saannin ehtona on, että se myön-
11716: taimikot vielä selvästi myöhemmin. Verovapaus nettäisiin vain vakiintuneille taimikoille. Met-
11717: koskisi näin ollen vuonna 1973 ja sen jälkeen sänviljelyalueiden 10 vuoden verovapautta kos-
11718: uudistushakattuja alueita. Verovapauden pituus keva lainsäädäntö oli voimassa vuoden 1967
11719: olisi Ahvenanmaalla, Turun ja Porin, Uuden- loppuun saakka, jolta ajalta saadut erittäin
11720: maan, Kymen ja Hämeen lääneissä 10 vuotta, myönteiset kokemukset puoltavat määräaikai-
11721: Mikkelin, Kuopion, Vaasan ja Keski-Suomen sen verovapauden säätämistä.
11722: lääneissä 15 vuotta, Pohjois-Karjalan ja Oulun Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
11723: lääneissä 20 vuotta ja Lapin läänissä 25 vuotta
11724: sen vuoden alusta lukien, jolloin piirimetsälau- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11725: takunta on tarkastuksessaan todennut, että lakiehdotuksen:
11726: alueelle noussut taimikko on vakiintunut.
11727:
11728:
11729: Laki
11730: maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta.
11731:
11732: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä joulukuuta 1967 annetun maatila-
11733: talouden tuloverolain (543/67) 12 §:n 1 momentti, 13 § ja 15 §:n 1 ja 2 momentti, sel-
11734: laisena kuin niistä 12 §:n 1 momentti on 16 päivänä helmikuuta 1979 annetussa laissa (175/
11735: 79), seuraavasti: ·
11736:
11737: 12 §. Sitä paitsi saadaan vähentää 30 prosenttia vero-
11738: Metsätaloudesta saaduksi puhtaaksi tuloksi velvolliselle aiheutuneista pääasiassa metsätalou-
11739: luetaan 11 § :n 1 momentissa tarkoitetun puh- den kuljetuksiin kautta vuoden autolla liiken-
11740: taan tuoton lisäksi sen työn arvo, minkä vero- nöitäviksi tarkoitettujen metsäteiden rakenta-
11741: velvollinen ja hänen puolisonsa ovat tehneet mismenoista yhtä suuruisina vuotuisina erinä
11742: valmistaessaan tai kuljettaessaan puutavaraa 10 vuoden aikana sen verovuoden alusta lukien,
11743: omasta metsästään tapahtuneen hankintakaupan jona sanottu tie on valmistunut. Kustannukset
11744: tai muun siihen verrattavan myynnin yhteydes- metsätaloussuunnitelman laatimisesta saadaan
11745: sä, kuitenkin vain siltä osin kuin hankintakau- vähentää vain siltä osin kuin suunnitelma vas-
11746: palla tai siihen verrattavalla myynnillä myydyn taa yksityismetsätaloudessa yleisesti tehtäviä
11747: puun määrä ylittää 150 m3 • Edellä tarkoitettu metsätaloussuunnitelmia ja koneiden, kaluston
11748: työn arvo arvioidaan rahassa siihen määrään, ja laitteiden hankintamenot vain siltä osin kuin
11749: mikä siitä työstä olisi ollut palkatulle henki- hankittu omaisuus ei ole olennaisesti järeämpää
11750: lölle suoritettava. kuin maatilametsätaloudessa yleisesti käytetään.
11751: Verovelvollisella on oikeus jaksottaa metsäta-
11752: loussuunnitelman laatimisesta, metsänlannoit-
11753: 13 §. teista ja metsäojituksesta aiheutuneet kustan-
11754: Metsätalouden puhtaasta tuotosta vähenne- nukset vähennettäväksi poistoina enintään 5
11755: tään verovelvolliselle verovuonna maksuunpantu vuoden kuluessa.
11756: metsänhoitomaksu sekä metsätaloussuunnitel- Edellä 1 momentissa tarkoitettuja erikseen
11757: man laatimisesta, metsänlannoitteista, metsäoji- vähennettäviä kustannuksia ei oteta huomioon
11758: tuksesta aiheutuneet kustannukset, niin myös arvioitaessa 11 § :n 1 momentissa tarkoitettuja
11759: koneiden, kaluston ja laitteiden hankintamenot tavallisia hoito- ja hallintokustannuksia ja pois-
11760: noudattaen vastaavasti mitä 8 §:ssä säädetään. toja.
11761: 232 Lakialoite n:o 126
11762:
11763:
11764: 15 §. tuksessaan todennut, että alueelle noussut tai-
11765: Milloin metsää on hakattu vuoden 1973 mikko on vakiintunut.
11766: alusta lukien siten, että hakimun tarkoituksena Milloin suo on joko kokonaan tai osittain
11767: on metsän luontainen uudistaminen tai viljelyllä maanomistajan varoilla ojitettu metsän kasvun
11768: toteutettava uudistaminen, ei tämän alueen puh- parantamiseksi tai milloin pelto, luonnonlaidun
11769: dasta tuottoa ole otettava lukuun määrättäessä tai -niitty on kylvämällä tai istuttamalla metsi~
11770: veroa tulon perusteella niissä verotuksissa, jotka tetty, ei tämän alueen puhdasta tuottoa ole
11771: toimitetaan Ahvenanmaalla, Turun ja Porin, otettava lukuun määrättäessä veroa tulon pe-
11772: Uudenmaan, Kymen ja Hämeen lääneissä 10 rusteella niissä verotuksissa, joita toimitetaan
11773: vuodelta, Mikkelin, Kuopion, Vaasan ja Keski- Lapin läänissä 25 vuodelta, Oulun läänissä 20
11774: Suomen lääneissä 15 vuodelta, Pohjois-Karjalan vuodelta sekä muualla maassa 15 vuodelta sen
11775: ja Oulun lääneissä 20 vuodelta ja Lapin lää- kalenterivuoden alusta lukien, jona ojitus- tai
11776: nissä 25 vuodelta sen kalenterivuoden alusta metsitystyö on loppuun suoritettu.
11777: lukien, jolloin piirimetsälautakunta on tarkas-
11778:
11779:
11780: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
11781:
11782: Pentti Sillantaus Pekka Löyttyniemi Irma Rihtniemi-Koski
11783: Matti Jaatinen Juhani Laitinen Arto Lampinen
11784: Heikki Perho Matti Pelttari Jalmari Torikka
11785: Ulla Puolanne Erkki Pystynen Lauri lmpiö
11786: Pertti Salolainen Olavi Nikkilä Saara Mikkola
11787: Elsi Hetemäki-Olander Eero Lattula Eeva Kauppi
11788: Tapani Mörttinen P. Mäki-Hakola Esko J. Koppanen
11789: Mauri Miettinen Matti Viljanen Martti Ursin
11790: Matti Hokkanen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Sinikka Karhuvaara
11791: Toivo Mäkynen Ritva Laurila Toivo T. Pohjala
11792: Heikki Järvenpää Tuulikki Petäjäniemi Juuso Häikiö
11793: Ben Zyskowicz Timo Ihamäki Aila Jokinen
11794: Matti Hakala Tauno Valo Ilkka Kanerva
11795: Anna-Kaarina Louvo Sampsa Aaltio Helena Pesola
11796: · Mauri Vänskä Tapio Holvitie Eva-Maija Pukkio
11797: Helge Saarikoski Pekka Jokinen
11798: 1979 vp. 233
11799:
11800: Lakialoite ·n:o 127.
11801:
11802:
11803:
11804:
11805: Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi vdkojen korkojen vähennysoikeu-
11806: den rajoittamisesta verotuksessa annetun lain 2 §:n · muutta-
11807: misesta.
11808:
11809:
11810: E d u s k u n n a 11 e.
11811:
11812: Velkojen korkojen vähennysoikeuden rajoit- joitus on nykyisdlään tarpeeton ja se lisää yri-
11813: tamisesta annetun lain (953/74) mukaan vero- tystoiminnan kustannuksia. Kokonaan vähen-
11814: velvollisella on oikeus vähentää veronalaisista nyskelpoinen määrä on myös niin vähäinen,
11815: tuloistaan dinkeinotoimintaan, maatilatalouden ettei se vastaa yritystoiminnan rahoitusraken-
11816: harjoittamiseen ja muuhun ansiotoimintaan liit- teen kehittymistä.
11817: tyvien velkojen korot sekä indeksi- ja kurssi- Vakituisen asunnon samoin kuin muiden vel-
11818: tappiot. Vähennysoikeutta on kuitenkin rajoi- kojen korkojen rajoitukset ovat olleet. voimassa
11819: tettu siten, että kunnallisverotuksessa saadaan jo 4 vuotta. Mainittuna aikana rahanarvo on
11820: tietyn tulolähteen tuloihin kohdistuvien velko- heikentynyt huomattavasti. Kohtuuttomana on
11821: jen korot ja indeksi- ja kurssitappiot vähentää myös pidettävä sitä, että perheen välttämättö-
11822: vain sanotun tulolähteen tulosta sekä kiinnitet- miä tarpeita varten hankittuun asuntoon koh-
11823: tyjen velkojen korot vain 50 000 markkaan distuvia korkoja ei voida kokonaan vähentää
11824: saakka kokonaan ja tämän määrän ylittävältä verotuksessa. Kohtuuttomuutta korostaa se, että
11825: osalta 20 prosenttia. Verovelvollinen tai puoli- vähennysoikeus rajoitetaan vain niiltä, jotka
11826: sot saavat vähentää vakituisen asunnon hankki- eivät voi saada yhteiskunnalta edullisia asunto-
11827: misesta ja perusparannuksesta aiheutuneiden lainoja.
11828: velkojen korkoja enintään 15 000 markkaa sekä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11829: muiden velkojen korkoja enintään 5 000 mark-
11830: kaa. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11831: Kiinnitettyjen velkojen korkoja koskeva ra- lakiehdotuksen:
11832:
11833:
11834:
11835: Laki
11836: velkojen korkojen vähennysoikeuden rajoittamisesta verotuksessa annetun lain 2 § :n
11837: muuttamisesta.
11838:
11839: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan velkojen korkojen vähennysoikeuden rajoitta-
11840: misesta verotuksessa 20 päivänä joulukuuta 1974 annetun lain 2 §:n 1 momentti, sellaisena
11841: kuin se on 25 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa laissa (610/75), näin kuuluvaksi:
11842: 2 §. tuloista. Verovelvollisella tai milloin kysymyk-
11843: Verovelvollisella on oikeus veronalaisista tu- sessä ovat puolisot, joihin sovelletaan tulo- ja
11844: loistaan vähentää elinkeinotoimintaan, maatila- varallisuusverolain ( 104 3/7 4) puolisoita kos-
11845: talouden harjoittamiseen ja muuhun ansiotoi- kevia säännöksiä, puolisoilla yhdessä on lisäksi
11846: mintaan liittyvien velkojen korot sekä indeksi- oikeus vähentää oman tai perheensä vakituisen
11847: ja kurssitappiot, kuitenkin niin, että kunnallis- asunnon hankkimisesta ja perusparannuksesta
11848: verotuksessa saadaan tietyn tulolähteen tuloihin aiheutuneiden velkojen korkoja sekä indeksi- ja
11849: kohdistuvien velkojen korot sekä indeksi- ja kurssitappioita yhteensä enintään 25 000 mark-
11850: kurssitappiot vähentää vain sanotun tulolähteen kaa sekä muiden velkojen korkoja ja indeksi- ja
11851: 30 0879005055
11852: 234 Lakialoite mo 127
11853:
11854:
11855: kurssitappioita yhteensä enintään 10 000 mark- eivät ole verotuksessa lainkaan vähennyskel-
11856: kaa kuitenkin niin, että erityislain nojalla vero- poisia.
11857: vapaan omaisuuden hankkimista varten otettu- - - - - - - - - - - - - - -
11858: jen velkojen korot ja indeksi- ja kurssitappiot
11859:
11860:
11861: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
11862:
11863: Pentti Sillantaus Juhani Laitinen Jalmari Torikka
11864: Matti Jaatinen Matti Pelttari Lauri Impiö
11865: Heikki Perho Erkki Pystynen Saara Mikkola
11866: Ulla Puolanne Olavi Nikkilä Eeva Kauppi
11867: Pertti Salolainen Eero Lattula Esko J. Koppanen
11868: Elsi Hetemäki-Olander P. Mäki-Hakola Martti Ursin
11869: Tapani Mörttinen Matti Viljanen Sinikka Karhuvaara
11870: Mauri Miettinen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Toivo T. Pohjala
11871: Matti Hokkanen Ritva Laurila Juuso Häikiö
11872: Toivo Mäkynen Tuulikki Petäjäniemi Aila Jokinen
11873: Heikki Järvenpää Timo Ihamäki Ilkka Kanerva
11874: ·Ben Zyskowicz. Tauno Valo Helena Pesola
11875: Matti Hakala Sampsa Aaltio Eva-Maija Pukkio
11876: Anna-Kaarina Louvo Tapio Holvitie Helge Saarikoski
11877: Mauri Vänskä Irma Rihtniemi-Koski Pekka Jokinen
11878: Pekka Löyttyniemi Arto Lampinen
11879: 1979 vp. 235
11880:
11881: Lakialoite n:o 128.
11882:
11883:
11884:
11885:
11886: Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi perintö- ja lahjaverolain liluutta-
11887: misesta.
11888:
11889:
11890: E d u s kun n a II e.
11891:
11892: Vuoden 1979 alussa tehtiin perintö- ja lahja- kettava kohtuuttamaan verorasitukseen johta-
11893: verolakiin eräitä osittaisuudistuksia. Muutoseh- vasta 14 prosentista 11 prosenttiin.
11894: dotukset sisältänyt hallituksen esitys perustui Perintö- ja lahjaverolain 39 a §:n mukaan on
11895: pääasiassa perintöverotoimikunnan lokakuun veroa korotettava mm., jos verovelvollinen on
11896: viimeisenä päivänä 1978 tekemiin ehdotuksiin. tietensä tai törkeästä huolimattomuudesta anta-
11897: Osittaisuudistusta tehtäessä poikettiin eräissä nut asiatiedeiltaan olennaisesti väärän perukir-
11898: keskeisissä kohdissa toimikunnan ehdotuksista. jan, veroilmoituksen tai muun säädetyn tiedon
11899: Uudistus merkitsi verorasituksen kiristymistä tai asiakirjan, enintään kaksinkertaiseksi. Tämän
11900: useissa tapauksissa ja toiseksi lakiin otettiin säännöksen syntymiseen johtaneen hallituksen
11901: eräitä uusia säännöksiä, joiden valmistelu ilmei- esityksen perustelujen mukaan ei kysymyksessä
11902: seSiti oli suoritettu selvittämättä riittävästi sään- ole säännöksessä tarkoitettu väärä perukirja sil-
11903: nösten vaikutuksia. Uusien säännösten sovelta- loin, kun varat on perukirjassa arvostettu eri
11904: minen tulee aiheuttamaan ongelmia ja lähes arvoihin kuin mihin perintöverolautakunta pää-
11905: mielivaltaista käytäntöä. tyy. Kun varojen arvostamista koskeva tieto on
11906: Perintö- ja lahjaverotuksessa ovat suurta epä- asiatieto jos mikään, edellyttää lain perustelussa
11907: varmuutta ja kohtuuttomuutta aiheuttaneet va- mainitun seikan toteutuminen käytännössä 39 a
11908: rojen arvostukseen liittyvät menettelytavat. Eri § :n 2 kohdan täsmentämistä siten, ettei veron-
11909: perintövetolautakunnissa sekä myös oikeusas- korotusta voida määrätä sen johdosta, että vacrat
11910: teissa on omaisuutta arvostettu kovin eri ta- on perukirjassa arvostettu eri arvoihin, kuin
11911: voi11. Tämä on saattanut varallisuusarvioinnissa mihin perintöverolautakunta päätyy,
11912: merkitä jopa satojen prosenttien eroja ja sa- Perintö- ja lahjaverolakiin lisättiin tårrtmi-
11913: malla satojentuhansien markkojen eroa. Kes- kuussa 1979 suoritetun osittaisuudistuksen yh-
11914: keisin ongelma jätettiin siis osittaisuudistuksia teydessä 46 §:n 3 momentti, jonka mukaan va-
11915: tammikuussa 1979 suoritettaessa korjaamatta. litus, joka koskee 21 a §:n nojalla annettua
11916: Vain epäsuorasti voidaan päätellä, millä tavalla ennakkotiedon sisältävää päätöstä, on läänin-
11917: omaisuutta tulisi perintö- ja lahjaverotuksessa oikeudessa käsiteltävä kiireellisenä. 46 § :n 3
11918: kohdella. Tällainen menettely ei ole oikein. momentissa evätään verovelvolliselta oikeus ha·
11919: Verovelvollisten oikeusturva edellyttää, että pe- kea muutosta lääninoikeuden ennakkotietoa
11920: rintö- ja lahjaverolaissa selvästi määritellään, koskevaan päätökseen. Säännöstä on pidettävä
11921: miten omaisuus arvostetaan ja tällöin omaisuus verovelvollisen oikeusturvaa vaarantavana ja
11922: tulisi arvostaa verovelvollisuuden alkamista tällainen muutoksenhakurajoitus on muutoinkin
11923: edeltäneeltä vuodelta toimitetussa varallisuus- perusteeton. Muutoksenhakukielto on poistetta-
11924: verotuksessa noudatettujen perusteiden mukai- va ja lakiin tulee lisätä vaatimus, että ennakko"
11925: sesti. tietoa koskeva asia tulee käsitellä kiireellisenä
11926: Kuluvan vuoden tammikuussa hyväksyttiin paitsi lääninoikeudessa myös korkeimmassa hal-
11927: perintö- ja lahjaverolain 14 §:ään muutos, joka linto-oikeudessa.
11928: käytäntöön sovellettuna johtaa veron ki.risty- Perintö- ja lahjaverolakiin lisättiin tammi-
11929: miseen jo lain voimaantulohetkellä melko pie- kuussa 1979 uusi 63 a §, mikä koskee sukupol-
11930: nienkin yritysomaisuuksien kohdalta. Perintöve- venvaihdostilanteita. Sukupolvenvaihdasten hel-
11931: roasteikko on pikaisesti muutettava jäljempänä pottaminen on sinänsä oikea ja tarpeellinen toi-
11932: esitetyn taulukon mukaiseksi. Erityisesti on menpide, mutta tapa, millä helpotus uuden
11933: huomattava, että korkein veroprosentti on las- säännöksen mukaan toteutetaan, ei ole oikea.
11934: 236 Lakialoite n:o 128
11935:
11936:
11937: Säännös johtaa siihen, että verotusta ensin ki- Perintö- ja lahjaverotuksen sukupolvenvaihdos-
11938: ristetään ja kiristetty vero sen jälkeen osittain tilanteessa tulee varallisuus arvostaa samojen
11939: annetaan anteeksi. Menettely johtaa myös mer- perusteiden mukaan kuin normaalissa varalli-
11940: killisiin tilanteisiin niiden verovelvollisten osal- suusverotuksessa. Yritysvarallisuuden lievempi
11941: ta, jotka eivät ole säännöksessä tarkoitettuja kohtelu tulee toteuttaa siten, että yritysvaralli-
11942: sukupolvenvaihdosomaisuuden saajia. Säännös suudesta otetaan perintö- ja lahjaveroa määrät-
11943: on. omiaan aiheuttamaan spekulaatioita ja koh- täessä huomioon vain puolet.
11944: tuuttomia tilanteita. Kohtuuttamuudet johtuvat Lain 63 b §:n mukaan myönnetään yksin-
11945: esimerkiksi siitä, että säännös edellyttää omai- omaan yritystoimintaa jatkavalle perilliselle
11946: suuden arvostamisen olennaista kiristämistä maksuaikaetu. Se tulee myöntää jokaiselle yri-
11947: myös sillä tavalla, että samaan perikuntaan tysvarallisuuden osuuden perivälle, koska muus-
11948: kuuluvat perilliset voivat joutua maksamaan ai- sa tapauksessa maksuaikaetu menettäisi merki-
11949: van eri perustein perintö- tai lahjaveroa. 63 a tystään, jos osuuden saajia olisi useita. 63 b §:n
11950: §:ssä myönnettävä etu ei saa koskea ainoastaan mukaan myönnettävä maksuaika on liian lyhyt.
11951: yritystoiminnan jatkajaa, vaan kaikkia yritys- Perintö- ja lahjaveron maksu tulisikin voida
11952: omaisuudesta osuuden saavia perillisiä. Ellei jakaa kymmenelle vuodelle.
11953: etua myönnetä kaikille osuuden saajille, joutuu Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
11954: yritystoiminnan jatkaja käytännössä ottamaan ehdotamme,
11955: muiden osuudensaajien veronmaksuun tarvitta-
11956: vat varat yrityksestä. Näin mitätöityisi suku- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11957: polvenvaihdossäännöksellä tavoiteltu helpotus. lakiehdotuksen:
11958:
11959:
11960:
11961: Laki
11962: perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta.
11963:
11964: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11965: muutetaan 12 päivänä heinäkuuta 1940 annetun perintö- ja lahjaverolain (378/40) 10 §:n
11966: 1 mometlitti, 14 §, 39 a §:n 1 momentin 2 kohta, 46 §:n 3 momentti, 63 a § ja 63 b §:n
11967: 1 ja 2 momentti,
11968: sellaisina kuin niistä ovat 14 §, 39 a §:n 1 momentti, 46 §:n 3 momentti, 63 a § ja
11969: 63 b §:n 1 ja 2 momentti 16 päivänä maaliskuuta 1979 annetussa laissa (318/79}, näin
11970: kuuluviksi:
11971:
11972: 10 §. III veroluokassa asteikon mukainen verQ>
11973: Omaisuuden arvoksi katsotaan verovelvolli- kolminkertaisena.
11974: suuden alkamista edeltäneeltä vuodelta toimi- 39 a §.
11975: tettavassa varallisuusverotuksessa noudatetta- Veroa on korotettava ( veronkorotus):
11976: vien perusteiden mukainen arvo.
11977: 2) jos verovelvollinen on tietensä tai tör-
11978: 14 §. keästä huolimattomuudesta antanut asiatiedoil-
11979: Perintöveroa maksetaan: taan olennaisesti väärän perukirjan, veroilmoi-
11980: I veroluokassa seuraavan asteikon mukaan: tuksen tahi muun säädetyn tiedon tai asiakir-
11981: Verotettavan osuuden Veron vakioerä Vero-% jan, enintään kaksinkertaiseksi. Veronkorotusta
11982: arvo, mk osuuden alarajan ylimenevästä
11983: ei kuitenkaan voida määrätä sen johdosta, että
11984: kohdalla, mk osasta
11985: 10 000- 20 000 70 3,5 varat on perukirjassa arvostettu eri arvoihin,.
11986: 20 000- 40 000 420 5,5 kuin mihin perintöverolautakunta päätyy.
11987: 40 000- 80 000 1 520 7,5
11988: 80 000-180 000 4 520 9,5
11989: 180 000- tai enemmän 14 020 11,0 46 §.
11990:
11991: II veroluokassa asteikon mukainen vero Valitus, joka koskee 21 a §:n nojalla annet-
11992: kaksinkertaisena; ja tua ennakkotiedon sisältävää päätöstä, on lää~
11993: ~oite n:o 128 237
11994:
11995: uinoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeu- 63 b §.
11996: dessa käsiteltävä kiireellisenä. Jos maatilasta, muusta yrityksestä tai niiden
11997: osasta määrätyn perintö- tai lahjaveron suhteel-
11998: 63 a §. linen osa koko verosta on 10 000 markkaa tai
11999: Jos perintöön tai lahjaan sisältyy maatila, enemmän ja jos joku verovelvollisista jatkaa
12000: muu yritys tai osa siitä ja jos joku verovel- maatalouden tai maa- ja metsätalouden harjoit-
12001: vollisista jatkaa maatalouden, metsätalouden tai tamista tai muuta yritystoimintaa perintöön tai
12002: maa- ja metsätalouden harjoittamista tai muuta lahjaan kuuluvassa yrityksessä, tämän veron
12003: yritystoimintaa perintöön tai lahjaan kuuluvassa osan maksuaikaa pidennetään verovelvollisen
12004: yrityksessä, otetaan tämän yritysvarallisuuden perintöverolautakunnalle tekemästä pyynnöstä.
12005: arvosta perintö- ja lahjaveroa määrättäessä huo- Vero, jonka maksamiseen on myönnetty pi-
12006: xpioon puolet. dennystä 1 momentin mukaan, kannetaan yhtä
12007: · Jos pääosa 1 momentissa tarkoitetusta maa- suurina, vähintään 5 000 markan suuruisina
12008: tilasta, muusta yrityksestä tai sellaisen osasta vuotuiserinä enintään 10 vuoden aikana sen
12009: fuovutetaan muulle kuin 1 momentin mukai- mukaan kuin valtiovarainministeriö tarkemmin
12010: sesta verotusedusta osalliseksi tulleelle ennen määrää. Pidennetyltä maksuajalta ei peritä kor-
12011: kuin 3 vuotta on kulunut perintö- ja lahjaveron
12012: maksuunpanopäivästä, 1 momentin nojalla mää-
12013: ____________ _
12014: koa.
12015: (____
12016:
12017:
12018: räämättä jätetty vero pannaan verotusedusta
12019: osallisiksi tulleiden maksettavaksi.
12020:
12021:
12022: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
12023:
12024: Pentti Sillantaus Juhani Laitinen Arto Lampinen
12025: Matti Jaatinen Matti Pelttari Jalmari Torikka
12026: Heikki Perho Erkki Pystynen Lauri Impiö
12027: Ulla Puolanne Olavi Nikkilä Saara Mikkola
12028: Pertti Salolainen Eero Lattula Eeva Kauppi
12029: Elsi Hetemäki-Olander P. Mäki-Hakola Esko J. Koppanen
12030: Tapani Mörttinen Matti Viljanen Martti Ursin
12031: Mauri Miettinen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Sinikka Karhuvaara
12032: Matti Hokkanen Ritva Laurila Toivo T. Pohjala
12033: Toivo Mäkynen Tuulikki Petäjäniemi Juuso Häikiö
12034: Heikki Järvenpää Timo Ihamäki Aila Jokinen
12035: Ben Zyskowicz Tauno Valo Ilkka Kanerva
12036: Matti Hakala Sampsa Aaltio Helena Pesola
12037: Anna-Kaarina Louvo Tapio Holvitie Pekka Jokinen
12038: Mauri Vänskä Irma Rihtniemi-Koski Eva-Maija Pukkio
12039: Pekka Löyttyniemi Helge Saarikoski
12040: 1979 vp.
12041:
12042: Lakialoite n:o 129.
12043:
12044:
12045:
12046:
12047: Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta.
12048:
12049:
12050: E d u s k u n n a 11 e.
12051: Investointiaktiviteetin lisäämiseksi nykyisen Maamme taloudellisen kehityksen kannalta ja
12052: matalasuhdanteen aikana ja rakennusalan työl- etenkin kotimaisen yritystoiminnan kilpailukykyä
12053: lisyystilanteen parantamiseksi hallitus esityk- ajatellen on välttämätöntä., että tuotannollinen
12054: sessään 104/1977 vp. ehdotti, että liikevaihto- toimintamme pyritään asettamaan liikevaihto-
12055: verolakia muutettaisiin siten, että teollisuusra- verotuksen osalta sen kanssa kilpailevan ulko··
12056: kennusten ostohintoihin sisältyvä liikevaihto- maisen tuotannon kanssa tasaveroiseen ase-
12057: vero poistetaan sallimalla liikevaihtoverovelvol- maan. Tämän vuoksi tuotantotoiminnassa käy-
12058: listen vähentää myyntinsä verotusarvosta 1. 8. tettävät rakennukset, koneet ja laitteet, työka-
12059: 1977-31. 12. 1979 väliseltä ajalta se osa teol- lut, voiteluaineet ym. vastaavat tavarat olisi
12060: lisuusrakennusten ostohinnasta, jonka on katsot. pysyvästi vapautettava kokonaan liikevaihtove-
12061: tava olevan liikevaihtoveron alaista. Liikevaih- rosta ja siten eliminoitava liikevaihtoveron ker-
12062: toveron poistaminen koski niitä teollisuusraken- taahtuva vaikutus. Samalllt tuotantoinvestointei-
12063: nuksia, joiden rakentamiseen ryhdyttiin 1. 8. hin tarvittava pääoma pienenisi ja teollisuuden
12064: 1977-31. 3. 1978 välisenä aikana. Eduskunta mahdollisuudet tuottavu,utta lisääviin laajenta-
12065: hyväksyi lain 28. 9. 1977 ja se annettiin 21. 10. mis-, uusimis- ja rationalisointi-investointeihin
12066: 1977 (736/77). Kesäkuun 7 päivänä 1978 paranisivat, mikä johtaisi myös työllisyyden
12067: annettiin laki ( 417 /78) , jolla em. liikevaihto- lisääntymiseen. Liikevaihtoverolain 14 §:ää olisi
12068: verovapauteen oikeuttavan rakentamistyön alka- em. syystä muutettava siten, että verovelvolli·
12069: miselle säädettyä määräaikaa pidennettiin 30. 9. sen katsottaisiin hankkivan kaikki liiketoimin-
12070: 1978 saakka. Joulukuun 22 päivänä 1978 an- nassa käytettäväksi tarkoitetut verolliset tavarat
12071: netulla lailla ( 1037/78) määräaikaa pidennet· ja työsuoritukset laissa tarkoitettuun myynti-
12072: tiin vielä 9 kuukaudella eli 30. 6. 1979 saakka. tarkoitukseen.
12073: Kesäkuun 7 päivänä annettiin lisäksi laki Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12074: ( 418/78), jolla poistettiin puolet liikevaihto-
12075: verosta niiltä tuotannollisilta kone- ja laitein- että Eduskunta h'J1)äksyisi seuraavan
12076: vestoinneilta, joihin on ryhdytty tai ryhdytään lakiehdotuksen:
12077: 1. 4.1978-30. 6. 1979 välisenä aikana ja jotka
12078: toteutetaan vuoden 1979 loppuun mennessä.
12079:
12080:
12081: Laki
12082: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
12083:
12084: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liikevaih-
12085: toverolain (532/63) 14 §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 7 päivänä kesäkuuta
12086: 1978 annetussa laissa ( 418/78), sekä lisätään lakiin uusi 18 a ja 22 a §. seuraavasti:
12087:
12088: 14 §. tavataan sisältyvänä taikka ensikäytössä kulu-
12089: Verovelvollisen katsotaan hankkivan tavaran tettavaksi tai muulla tavoin käytettäväksi myy-
12090: käytettäväksi myyntitarkoitukseen, kun tavara tävän tai vuokrattavan tavaran valmistuksessa
12091: tulee liiketoiminnan muodossa myytäväksi tai tahi 1 §:n 3 momentissa mainituissa työsuori-
12092: vuokrattavaksi joko sellaisenaan tahi muuhun tuksissa.
12093: Lakialoite n:o 129 239
12094:
12095: Tavaran valmistuksessa tai 1 S:n 3 momen. niiden rakennusaineiden ja -tarvikkeiden osto-
12096: tissa mainituissa työsuorituksissa käytettäviksi hinnalla, jotka edellä olevan mukaisesti on
12097: tavaroiksi katsotaan myös erikseen luettu teollisuusrakennuksen ostohin-
12098: 1) teollisuusrakennuksiin kuuluvat koneis- taan.
12099: tot, kalusteet, vesi~, viemäri-, lämpö-, kaasu- ja Teollisuusrakennuksena pidetään J;akennusta
12100: sähköjohdot sekä muut sellaiset laitteet; tai pysyvää rakennelmaa, jota käytetään teh-
12101: 2) valmistustoiminnassa tai työsuorituksissa taana, työpajana, voima-asemana tai tällaiseen
12102: käytettävät työkalut, koneet ja laitteet sekä nii- toimintaan välittömästi liittyvänä varastona sekä
12103: den osat; sanotunlaiseen rakennukseen tai rakennelmaan
12104: 3) muotit ja mallit sekä muut tällaiset tava- liittyviä ja siinä harjoitettua toimintaa pääasial-
12105: rat sekä lisesti palvelevia toimisto-, sosiaali- tai muita
12106: 4) koneiden ja laitteiden kunnossa pitämi- sellaisia tiloja.
12107: seen käytettävät voiteluaineet. Sellaisen uuden teollisuusrakennuksen, jota
12108: Myyntitarkoitusta varten hankituiksi tava- verovelvollinen tulee käyttämään osittain 2 mo-
12109: roiksi ei katsota valmistustoiminnassa tai työ- mentissa mainittuun tarkoitukseen ja osittain
12110: suorituksissa käytettäviä kuorma- ja paketti- muuhun tarkoitukseen, ostohinta saadaan vii-
12111: autoja. _ _ hentää 1 momentin mukaisesti vain siltä osin
12112: Teollisuusrakennuksella pidetään rakennusta ... kuin teollisuusrakennusta käytetään 2 momen-
12113: tai rakennelmaa, jota käytetään tehtaana, työ- tissa tarkoitetulla tavalla. Jos ensiksi mainittu
12114: pajana tai voima-asemana taikka niihin Hitty- käyttötarkoitus on vähintään 90 sadasosaa teol-
12115: vänä varasto-, toimisto-, huolto- tai muuna sel- lisuusrakennuksen kaikesta käyttötarkoitukses-
12116: laisena tilana taikka muulla tavoin teollisiin tar- ta, sen ostohinta saadaan kuitenkin 1 momen-
12117: koituksiin. tin mukaisesti vähentää kokonaan. Jos ensiksi
12118: mainittu käyttötarkoitus on vähemmän kuin
12119: 18 a §. 10 sadasosaa teollisqusrakennuksen kaikesta
12120: Myynnin verotusarvoa laskettaessa verovel- käyttötarkoituksesta, sen ostohintaa ei saa vä-
12121: vollinen saa lisäksi vähentää 7 5 sadasosaa raken- hentää miltään osin.
12122: nustyön suorittajalta haskkimansa tai itse ra- Valtiovarainministeri.ö vahvistaa ne perusteet,
12123: kentamansa tässä laissa tarkoitetussa liiketoi- joiden mukaan 3 momentissa tarkoitettu vähen-
12124: minnassa käyttämänsä uuden teollisuusraken- nyskelpoinen suhteellinen OSl.lUS teollisuusraken-
12125: nuksen ostohinnasta. Teollisuusrakennuksen nuksen ostohinnasta lasketaan.
12126: ostohinnalla tarkoitetaan teollisuusrakennuksen
12127: maa- ja vesialueisiin kohdistuvien, sen rakenta· 22 a §.
12128: mistyössä tarpeellisten työsuoritusten, varsinais- Verovelvollinen saa 18 a S:n mukaisesti vä-
12129: ten rakennustöiden ja suunnittelutöiden sekä hentää uuden teollisuusrakennuksen ostohin-
12130: rakennukseen kuuluvien ilmastointikanavien, nasta kultakin kalenterikuukaudelta sen osan,
12131: vesi-, viemäri-, lämpö-, kaasu- ja sähköjohtojen jonka hän on kalenterikuukauden aikana sovi-
12132: samoin kuin muiden sellaisten laitteiden ja nii- tun maksutaulukon mukaisesti tai muuten ra-
12133: hin kohdistuvien uutta teollisuusrakennusta ra- kennustyön tai muun rakentamiseen kuuluvan
12134: kennettaessa suoritettujen töiden sekä maini- työn suorittajalle tehdystä työstä ja työhön
12135: tuissa töissä käytettyjen rakennusaineiden ja käytetyistä aineista maksanut. Verovelvollisen
12136: -tarvikkeiden ostohintojen yhteismäärää. Vero- itse suorittamassa rakennustyössä saadaan vä-
12137: velvollisen kokonaan tai osaksi itse rakentaman hentää käytettyjen rakennusaineiden ja -tarvik-
12138: teollisuusrakennuksen ostohintaan luetaan lisäksi keiden ostohinnat edellä mainitun lainkohdan
12139: verovelvollisen rakennuspaikalla suoritetusta mukaisesti siltä kalenterikuukaudelta, jonka
12140: rakennustyöstä sekä siihen välittömästi kohdis- aikana verovelvollista on sanotuista hänelle toi-
12141: tuvasta suunnittelu- ja muusta vastaavasta mitetuista aineista ja tarvikkeista veloitettu,
12142: työstä suorittamat palkkamenot sosiaalikului- sekä mainitusta rakennustyöstä sekä siihen vä-
12143: neen. Milloin verovelvollinen ottaa edellä tar- littömästi kohdistuvasta suunnittelu- ja muusta
12144: koitetussa omassa rakennustoiminnassaan käy- työstä maksetut korvaukset ja palkat sosiaali-
12145: tettäväksi itse valmistamansa, tavanomaisena kuluineen vastaavalla tavalla siltä kalenterikuu-
12146: myyntituotteena pidettävän tavaran, ostohin- kaudelta, jonka aikana ne on maksettu. Raken-
12147: tana pidetään tällaisen tavaran osalta 80 sadas- nustyössä käytetyn, verovelvollisen itse yalmis-
12148: osaa sen käyvästä myyntihinnasta vähennettynä taman tavanomaisena myyntituotteena pidettä-
12149: 240 Lakialoite n:o 129
12150:
12151:
12152: vän tavaran ostohintana 18 a §:n 1 momentin voimaantulokuukautta edeltäviltä kuukausilta
12153: mukaisesti pidettävä määrä saadaan vähentää tehtävät sanotut vähennykset vähentää lain voi.
12154: edellä mainitulla tavalla siltä kalenterikuukau- maantulokuukaudetta.
12155: delta, jonka aikana sanottu tavara on otettu
12156: rakennustyössä käytettäväksi. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
12157: Jos 1 mömentissa tarkoitettua vähennystä ei kuuta 19
12158: voida myynnin verotusarvoa asianomaiselta ka- Lakia sovelletaan, milloin myyty tavara .on
12159: lenterikuukaudelta laskettaessa tehdä täysimää- toimitettu tai otettu käytettäväksi muuhun kuin
12160: räisenä, noudatetaan vähentämättä jääneen mää- myyntitarkoitukseen taikka luovutettu tullival-
12161: rän vähentämisessä soveltuvin osin liikevaihto- vonnasta lain voimaantulopäivänä tai sen jäl-
12162: verolain 22 § :n 2 ja 3 momentin säännöksiä. keen.
12163: Poiketen siitä, mitä 1 momentissa tarkoite- Lakia sovelletaan niihin uusiin teollisuusra-
12164: tun vähennyksen tekemisen ajankohdasta on kennuksiin, joiden rakentamiseen on ryhdytty
12165: sanotussa momentissa säädetty, saadaan lain 1 päivänä heinäkuuta 1979 tai sen jälkeen.
12166: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
12167:
12168:
12169:
12170: Pentti Sillantaus Pekka Löyttyniemi Irma Rihtniemi-Koski
12171: Matti Jaatinen Juhani Laitinen Arto Lampinen
12172: Heikki Perho Matti Pelttari Jalmari Torikka
12173: Ulla Puolanne Erkki Pystynen Lauri Impiö
12174: Pertti Salolainen Olavi Nikkilä Saara Mikkola
12175: Elsi Hetemäki-Olander Eero Lattula Eeva Kauppi
12176: Tapani Mörttinen P. Mäki-Hakola Esko J. Koppanen
12177: Mauri Miettinen Matti Viljanen Martti Ursin
12178: Matti Hokkanen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Sinikka Karhuvaara
12179: Toivo Mäkynen Ritva Laurila Toivo T. Pohjala
12180: Heikki Järvenpää Tuulikki Petäjäniemi Juuso Häikiö
12181: Ben Zyskowicz Timo Ihamäki Alla Jokinen
12182: Matti Hakala Tauno Valo Ilkka Kanerva
12183: Anna-Kaarina Louvo Sampsa Aaltio Helena Pesola
12184: Mauri Vänskä Tapio Holvitie Eva-Maija Pukkio
12185: Helge Saarikoski Pekka Jokinen
12186: 1979 vp. 241
12187:
12188: Lakialoite n:o 130.
12189:
12190:
12191:
12192:
12193: Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi sähköverosta annetun lain kumoa-
12194: misesta.
12195:
12196:
12197: E d u s k u n n a 11 e.
12198:
12199: Työttömyys on maassamme ennennäkemättö- vaihtoveron sekä voimantuotannossa käytetyn
12200: män korkealla tasolla ja tuotantomme kansain- hiilen valmisteveron seurauksena. Teollisuuden
12201: välinen kilpailukyky on riittämätön. Teollisuu- lopputuotteisiin muodostaa vero siten kerran-
12202: den investointitoimintatason pysyessä aivan liian naisvaikutuksineen noin 0,3 prosentin hintapai-
12203: alhaisena on pelättävissä, ettei maamme pääse neen.
12204: osalliseksi kansainvälisillä markkinoilla mahdol- Tuotantopanosten verottaminen vaikuttaa vä-
12205: lisesti tapahtuvasta kysynnän kasvusta. littömästi teollisuuden kilpailukykyä heikentä-
12206: Nykyisessä tilanteessa tulisi kaikin tavoin västi. Muiden teollisuudelle asetettujen rasit-
12207: pyrkiä parantamaan tuotantomme kansainvälistä teiden ohella sähkövero heikentää erityisesti
12208: kilpailukykyä ja elvyttämään teollisuuden inves- vientiteollisuuden toimintaedellytyksiä. Näin
12209: tointihalukkuutta. Vain siten voidaan vähentää ollen vero ei myöskään voi olla vaikuttamatta
12210: työttömyyden yhteiskunnanemme aiheuttamia työllisyyteen.
12211: ongelmia. Sähköverolla on erityisen haitallinen vaiku-
12212: Erityisen tärkeää on, ettei teollisuutemme tus teollisuutemme avaintoimialoihin, kuten
12213: tuotantopanosten hintoja verotuksellisin toi- metsäteollisuuteen, kemian perusteollisuuteen ja
12214: menpitein nosteta. Tämän periaatteen vastai- metallien valmistukseen. Kun sähkövero kohdis-
12215: sesti ryhdyttiin maassamme perimään syyskuun tuu voimakkaimmin juuri perustuotannan aloi-
12216: 197 6 alusta lukien sähköveroa, jota teollisuu- hin sekä vientiteollisuuteen, muodostuvat veron
12217: temme joutuu maksamaan valtion tulo- ja me- kerrannaisvaikutukset suuriksi ja vero koko
12218: noarvion mukaan kuluvana vuonna noin 360 teollisuuden toimintaedellytyksiä 'vahingoitta-
12219: miljoonaa markkaa. Kun sähkön osuus teolli- vaksi. Sähköveron periminen olisi edellä mai-
12220: suustuotantomme bruttoarvosta on noin 1,8 nituista syistä johtuen lopetettava.
12221: prosenttia, veron arvioidaan nostavan teolli- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12222: suuden sähkökustannuksia noin 10 prosentilla nioittaen,
12223: ja muodostavan noin 0,18 prosentin välittömän
12224: kustannuspaineen. Sähköön sisältyy lisäksi ve- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12225: roa voimalaitosinvestointeihin sisältyvän liike- lakiehdotuksen:
12226:
12227:
12228:
12229:
12230: 31 0879005055
12231: 242 Lakialoite n:o 130
12232:
12233:
12234:
12235:
12236: Laki
12237: sähköverosta annetun lain kumoamisesta.
12238:
12239: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12240:
12241: Täten kumotaan sähköverosta 29 pa1vana
12242: heinäkuuta 1976 annettu laki (652/76).
12243:
12244:
12245: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
12246:
12247: Pentti Sillantaus Juhani Laitinen Jalmari T orikka
12248: Matti Jaatinen Matti Pelttari Lauri Impiö
12249: Heikki Perho Erkki Pystynen Saara Mikkola
12250: Ulla Puolanne Olavi Nikkilä Eeva Kauppi
12251: Pertti Salolainen Eero Lattula Esko J. Koppanen
12252: Elsi Hetemäki-Olander P. Mäki-Hakola Martti Ursin
12253: Tapani Mörttinen Matti Viljanen Sinikka Karhuvaara
12254: Mauri Miettinen Eeva Kuuskoski-Vilmtmaa Toivo T. Pohjala
12255: Matti Hokkanen Ritva Laurila Juuso Häikiö
12256: Toivo Mäkynen Tuulikki Petäjäniemi Aila Jokinen
12257: Heikki Järvenpää Timo Ihamäki Ilkka Kanerva
12258: Ben Zyskowicz Tauno Valo Helena Pesola
12259: Matti Hakala Sampsa Aaltio Eva-Maija Pukkio
12260: Anna-Kaarina Louvo Tapio Holvitie Helge Saarikoski
12261: Mauri Vänskä Irma Rihtniemi-Koski Pekka Jokinen
12262: Pekka Löyttyniemi Arto Lampinen
12263: 1979 vp. 243
12264:
12265: Lakialoite n:o 1.31.
12266:
12267:
12268:
12269: Suonio ym.: Ehdotus laiksi valtion ravitsemiskeskuksesta annetun
12270: lain 6 §:n muuttamisesta.
12271:
12272:
12273: E d u s k u n n a 11 e.
12274:
12275: Valtion ravitsemiskeskuksen toiminta on no- kannattavuus asettaa vastakkain työpaikkaruo-
12276: peasti laajenemassa, sillä vuoden 1979 loppuun kailun käyttäjien ja ravitsemiskeskuksen henki-
12277: mennessä järjestetään työ- ja virkaehtosopi- lökunnan edut. Työpaikkaruokailun terveydelli-
12278: musten mukaan kaikille valtion palveluksessa nen ja sosiaalinen merkitys on kuitenkin hiin
12279: oleville mahdollisuus työpaikkaruokailuun. suuri, että sen mahdollisimman laajaa käyttöä
12280: Pahaksi esteeksi valtion työpaikkaruokailun tulisi tukea oikealla hintapolitiikalla. Samalla
12281: kehittämiselle on käytännössä muodostunut val- on voitava korjata henkilökunnan asemassa ja
12282: tion ravitsemiskeskuksesta annetun lain 6 §, työolosuhteissa todetut puutteet. Tämä edel-
12283: jonka mukaan ravitsemiskeskusta on hoidettava lyttää itsekannattavuusperiaatteesta luopumista
12284: yleisten liikeperiaatteiden mukaan pyrkimällä ja valtion työpaikkaruokailun tukemista budjet-
12285: siihen, että ravitsemiskeskuksen varsinaiset tulot tirahoituksella. Ainoastaan ulkopuolisille järjes-
12286: peittävät sen varsinaiset menot. tetyistä ravitsemuspalveluista, joihin laki antaa
12287: Sinänsä oikea pyrkimys pitää aterioiden hin- mahdollisuuden, tulee periä kustannuksia vas-
12288: nat kohtuullisina on johtanut ravitsemiskes- taava hinta.
12289: kuksen henkilökunnan alipalkkaukseen sekä työ- Valtion ravitsemiskeskuksesta annetun lain
12290: voiman riittämättömyyteen, joka työtiloissa ja 6 §:ää tulisi muuttaa siten, että siitä poiste-
12291: -laitteissa esiintyvien puutteiden kanssa on lisän- taan periaate, jonka mukaan ravitsemiskeskuk-
12292: nyt turvallisuus- ja terveysvaaroja. Erityisesti sen varsinaisten tulojen tulee peittää varsinai-
12293: keittiö- ja ruokala-apulaisten palkat ovat jää- set menot, milloin se järjestää ravitsemispal-
12294: neet selvästi jälkeen yksityisen sektorin vastaa- veluja valtion virastoissa ja laitoksissa tai sel-
12295: vien tehtävien palkoista. Työvoiman alimitoitus laisissa yhteisöissä ja laitoksissa, jotka saavat
12296: johtaa kiireeseen, joka aiheuttaa ylirasittumista pääosan palkkausmenoistaan valtionapuna.
12297: ja työturvallisuuden heikkenemistä. Ylivoimai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12298: sia tilanteita syntyy työntekijän ollessa sairaana nioittaen,
12299: tai lomalla, koska yleensä sijaisia ei ole voitu
12300: järjestää. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12301: Valtion ravitsemiskeskukselta vaadittu itse- lakiehdotuksen:
12302:
12303: Laki
12304: valtion ravitsemiskeskuksesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta.
12305:
12306: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion ravitsemiskeskuksesta 14 päivänä hel-
12307: mikuuta 1975 annetun lain (101/75) 6 § näin kuuluvaksi:
12308:
12309: 6 §. koitettujen ravitsemispalvelujen osalta tulee toi-
12310: Muiden kuin 2 § :n 1 ja 2 momentissa tar- minnan olla liiketaloudellisesti kannattavaa.
12311: -----
12312: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
12313:
12314: Kaarina Suonio Tellervo Koivisto
12315: Saara-Maria Paakkinen Eino Grönholm
12316: Pirjo Ala-Kapee Aimo Ajo
12317: Pirkko Valtonen Liisa Jaakonsaari
12318: 244 1979 vp.
12319:
12320: Lakialoite n:o 132.
12321:
12322:
12323:
12324:
12325: Surakka ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 26 § :n
12326: muuttamisesta.
12327:
12328:
12329: E d u s k u n n a 11 e.
12330:
12331: Tulo- ja varallisuusverolain 26 §:n 1 momen- kustannusten vähentämiskelpoisuus epämääräi-
12332: tin 7 kohdan mukaan tulon hankkimisesta joh- nen. Vaikka edellä mainittu lainkohta verohal-
12333: tuneita menoja ovat muun ohessa valtiollisen lituksen kirjeen nojalla tulkittuna saatta1s1
12334: luottamustehtävän hoitamisesta välittömästi antaa mahdollisuuden saman tapaisiin vähen-
12335: aiheutuneet kohtuulliset kustannukset sen mu- nyksiin kunnan luottamusmiehen osalta kuin
12336: kaan kuin verohallitus tarkemmin määrää. V al- valtionkin, olisi lainkohtaa tarkennettava siten,
12337: tiollisia luottamustoimia ovat mm. kansanedus- että se sanamuodon mukaisesti antaisi oikeu-
12338: tajan ja ministerin toimet sekä erilaisten komi- den kunnan luottamusmiehelle vastaaviin vä-
12339: teoiden, toimikuntien ja lautakuntien jäsenyy- hennyksiin kuin valtion luottamustehtävän hoi-
12340: det. Verohallitus on antanut lainkohdan sovel- tamisesta on voimassa. Kun otetaan huomioon
12341: tamisesta kirjeen 181/31/76. Siinä lausutaan uuden kunnallislain luottamusmiehille asetta-
12342: muun muassa seuraavaa: "Vaikka säännöksessä mien tehtävien olennainen lisääntyminen ja
12343: puhutaan vain valtiollisen luottamustehtävän näissä tehtävissä toimivien luottamusmiesten
12344: hoitamisesta aiheutuneiden kustannusten vähen- määrän kasvu, vaikuttaisi varsin perustellulta ja
12345: tämisestä, tämä ei merkitse sitä, etteivätkö tasapuoliselta, että kunnalliset luottamusmiehet
12346: myös esim. kunnallisen luottamustehtävän hoi- rinnastettaisiin lainkohdassa valtiollisia luotta-
12347: tamisesta aiheutuneet kustannukset olisi vähen- mustehtäviä hoitaviin henkilöihin. Lainkohdan
12348: nyskelpoisia. Erona on vain se, että viimeksi lisäys vaatii luonnollisesti verohallituksen pää-
12349: mainitut kustannukset vähennetään yleisten ve- töstä kunnallisen luottamustehtävän hoitami-
12350: rotusperiaatteiden mukaan, kun taas valtiolli- sesta aiheutuneiden kustannusten vähentämi-
12351: sesta luottamustehtävän hoitamisesta aiheutu- sestä verotuksessa.
12352: neiden kustannusten vähentämisestä annetaan Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12353: määräykset verohallituksen päätöksellä."
12354: Kuten edellä selostetusta käy ilmi, on kun- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12355: nallisten luottamustehtävien hoidosta johtuvien lakiehdotuksen:
12356: Lakialoite n:o 132 245
12357:
12358:
12359:
12360: Laki
12361: tulo- ja varallisuusverolain 26 §:n muuttamisesta.
12362:
12363: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
12364: varallisuusverolain (1043/74) 26 §:n 1 momentin 7 kohta näin kuuluvaksi:
12365:
12366: 26 §.
12367: Tulon hankkimisesta johtuneita menoja ovat tävän hoitamisesta aiheutuneet kohtuulliset
12368: muun ohessa: kustannukset sen mukaan kuin verohallitus tar-
12369: kemmin määrää.
12370: 7) valtiollisen ja kunnallisen luottamusteh-
12371:
12372:
12373: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
12374:
12375: Juhani Surakka Erkki Liikanen Jorma Rantala
12376: Paula Eenilä Juhani Raudasoja Erkki Liikanen
12377: Jermu Laine Niilo Hämäläinen Maija Rajantie
12378: Pirkko Valtonen Matti Luttinen Tellervo Koivisto
12379: Pirjo Ala-Kapee Ulf Sundqvist Pirkko Työläjärvi
12380: Kaarina Suonio Mauno Forsman Tarja Halonen
12381: Mikko Rönnholm Eino Grönholm Anna-Liisa Piipari
12382: Kaj Bärlund Pentti Lahti-Nuuttila Liisa Jaakonsaari
12383: Matti Puhakka Saara-Maria Paakkinen Paavo Vesterinen
12384: Peter Muurman Helge Siren V. J. Rytkönen
12385: 246 1979 vp.
12386:
12387: Lakialoite n:o 13.3.
12388:
12389:
12390:
12391:
12392: Sutinen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 17 b §:n
12393: muuttamisesta.
12394:
12395:
12396: Ed u s k u n n a 11 e.
12397:
12398: Tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) mu- että yhtymän osakkaan puoliso saatetaan sa-
12399: kaan yhtymän osakkaan verotettavaksi tuloksi malla tavalla osalliseksi yhtymän tuloista kuin
12400: yhtymän tulosta jaettu osuus katsotaan hänen varsinaisen yrittäjänkin puoliso.
12401: ansiotoiminnakseen siltä osin kuin se vastaa Yhtymä voi tietysti maksaa osakkaan puoli-
12402: hänen yhtymän ansiotoiminnassa suorittamaosa solle palkkaa, mutta tällöin on toimitettava en-
12403: työn kohtuullista arvoa. nakonpidätys, maksettava työnantajan sosiaali-
12404: Yhtymässä ei siis osakkaan puoliso voi saada turvamaksut ja laskutettava mahdolliset luon-
12405: osaa yhtymän jaettavasta tulosta itselleen, taisedut. Nämä kaikki lisäävät tuntuvasti yhty-
12406: vaikka olisi työskennellyt yhtymässä. Tällä män kustannuksia eivätkä muutenkaan ole tar-
12407: kohtaa kohdellaan yhtymän osakkaita toisella koituksenmukaisia.
12408: tavalla kuin varsinaista yrittäjää, jonka puoliso Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12409: voi TVL: n 17 b §: n 3 momentin mukaan saada nioittavasti,
12410: ansiotuloa itselleen.
12411: Oikeudenmukaisuuden toteuttamiseksi tulo- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12412: ja varallisuusverolakia olisikin muutettava siten, lakiehdotuksen:
12413:
12414:
12415:
12416: Laki
12417: tulo- ja varallisuusverolain 17 b §: n muuttamisesta.
12418:
12419: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
12420: varallisuusverolain 17 b §: ään, sellaisena kuin se on 25 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa
12421: laissa ( 608/75), uusi näin kuuluva 5 momentti:
12422:
12423: 17 b §,
12424: sotaan valtionverotuksessa hänen ja hänen puo-
12425: Milloin yhtymän osakkaan puoliso on työs- lisonsa 3 momentissa tarkoitetuksi jaettavaksi
12426: kennellyt puolisonsa kanssa liike-, ammatti- tai ansiotuloksi se osuus yhtymän tulosta, joka vas-
12427: maatilataloutta harjoittavassa yhtymässä eikä taa puolisoiden yhtymän ansiotoiminnassa suo-
12428: tätä työskentelyä ole pidettävä vähäisenä, kat- rittaman työn kohtuullista arvoa.
12429:
12430:
12431: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
12432:
12433: Lea Sutinen Markku Kauppinen Hannu Tenhiälä
12434: Mikko Jokela
12435: 1979 vp. 247
12436:
12437: Lakialoite n:o 134.
12438:
12439:
12440:
12441:
12442: Sutinen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 45 §:n
12443: muuttamisesta.
12444:
12445:
12446: Ed u s kun n a 11 e.
12447:
12448: Metsän tuottoperusteiden noustessa jyrkästi metsän varallisuusarvot tuottoperusteiden nou-
12449: viime vuosien aikana ovat metsän varallisuus- sun johdosta edelleen kohoamaan.
12450: veroarvot nousseet vastaavasti. Tämä on mer- Metsän varallisuusarvon laskennasta johtuu
12451: kinnyt varallisuusveron osuuden tuntuvaa kas- lisäksi, että pääomitettavasta tuotosta ei ole vä-
12452: vua kokonaisverorasituksesta. Samalla yhä pie- hennetty metsänhoitomaksun eikä metsänomis-
12453: nemmät tilat ovat joutuneet varallisuusveron tajan oman työn osuutta. Ne sisältyvät täten
12454: piiriin. pääoma-arvoon, jota ei voida pitää oikeana. Jo
12455: Varallisuusverorasituksen nousu on jo sel- tämänkin johdosta on perusteltua alentaa met-
12456: västi johtanut tilojen pirstomiseen, mikä mer- sän varallisuusverotuksessa käytettävää ker-
12457: kitsee erittäin epäsuotuisaa kehitystä maatilata- rointa.
12458: louden kannalta, kun yleisesti tavoitteeksi on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
12459: asetettu tilakoon suurentaminen.
12460: Ellei metsän varallisuusveroarvoja alenneta että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12461: varallisuusverokerrointa pienentämällä tulevat lakiehdotuksen:
12462:
12463:
12464:
12465: Laki
12466: tulo- ja varallisuusverolain 45 §:n muuttamisesta.
12467:
12468: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 197 4 annetun tulo- ja
12469: varallisuusverolain ( 1043/74) 45 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
12470:
12471: 45 §. samanlaatuisten mets~imaiden puustojen keski-
12472: määräisestä arvosta, on metsän edellä mainitun
12473: Metsän arvoksi katsotaan sen tuloverotuk- tavoin laskettua arvoa harkinnan mukaan koro-
12474: sessa vahvistettu puhdas tuotto kenottuna lu- tettava tai alennettava. Metsäksi luetaan maa-
12475: vulla 5. Jos maatilan metsän puuston arvo pohja ja puusto.
12476: olennaisesti poikkeaa samassa kunnassa olevien
12477:
12478:
12479: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
12480:
12481: Lea Sutinen Markku Kauppinen Hannele Pokka
12482: Väinö Raudaskoski Paavo Vesterinen
12483: 248 1979 vp.
12484:
12485: Lakialoite n:o 1.35.
12486:
12487:
12488:
12489:
12490: Uitto ym.: Ehdotus laiksi verotuslain 46 ja 47 §:n muuttami-
12491: sesta.
12492:
12493:
12494:
12495: E d u s k u n n a 11 e.
12496:
12497: Verohallitus yritti keväällä 1978 saada eräiltä nut, ettei veroviranomaisilla ole oikeutta saada
12498: suurilta pankeilta verotusta varten tarpeellisia tietoja nimettyjenkään henkilöiden käyttöoikeuk-
12499: tietoja pankkien asiakkaista laittoman veron- sista toisen nimellä oleviin pankkitileihin. Nä-
12500: kierron ja verottajalta salattujen suurten varo- mäkin ratkaisut suojaavat veronkiertäjiä, joilla
12501: jen paljastamiseksi. Pankit kieltäytyivät anta- on käyttöoikeus esim. tekaistulla nimellä avat-
12502: masta vaadittuja tietoja eivätkä sallineet vero- tuun tiliin.
12503: tarkastajien tarkastaa asiakirjoja tai rekiste- Ehdotamme, että verotuslain 47 §:ään lisät-
12504: reitä, vaikka jo aiemmin oli saatu näyttöä täl- täisiin uusi 2 momentti, joka mahdollistaisi
12505: laisen ns. mustan rahan olemassaolosta mm. verohallituksen pankkeihin ja muihin rahalai-
12506: väärillä nimillä talletettuina ja pankkien välit- toksiin kohdistaman tarkastustoiminnan.
12507: täminä notariaattisijoituksina. Säännösehdotus koskee pankkien ja muiden
12508: Verohallituksen veivoitettua pankit sallimaan rahalaitosten tietojenantovelvollisuutta. Rahalai-
12509: tarkastuksen, nämä valittivat korkeimpaan hal- tosten olisi annettava veroviranomaisille kaikki
12510: linto-oikeuteen verohallituksen päätöksistä ja toimintaansa liittyvät tiedot, joilla voi olla vai-
12511: pyysivät niiden kumoamista. Korkein hallinto- kutusta nimettyjen tai nimeämättömien vero-
12512: oikeus onkin kumonnut kyseiset verohallituk- velvollisten verotukseen. Käytännössä verovi-
12513: sen päätökset. ranomaisilla ei ole tarvetta eikä mahdollisuutta
12514: Lyhyesti esitettynä korkein hallinto-oikeus tarkastaa kaikkia pankkien asiakkaita koskevia
12515: perusteli ratkaisujaan sillä, että verotuslain tietoja, mutta ehdotettu säännös mahdollistaisi
12516: säännökset eivät sen mielestä anna veroviran- tehokkaan suurten laittomasti hankittujen varo-
12517: omaisille oikeutta vaatia pankeilta tietoja muista jen järjestelmällisen selvittämisen esimerkiksi
12518: kuin nimetyistä verovelvollisista. Korkein hal- siten, että veroviranomaiset vaativat tiedot tie-
12519: linto-oikeus katsoo, että veroviranomaisen me- tyn vähimmäisrajan ylittävistä rahamääristä.
12520: nettelyä, jolla rahalaitos veivoitetaan antamaan Ilman eri mainintaa on selvää, etteivät pankki-
12521: asiakkaita koskevat asiakirjat verotarkastajien salaisuutta koskevat säännökset syrjäytä ehdo-
12522: käyttöön yksilöimättä velvoitetta päätöksen pe- tettua säännöstä. Ehdotamme myös pankilla ja
12523: rusteluissa mainitulla tavalla, ei voitaisi perus- muulla rahalaitoksella verotuslain 46 § :n 4
12524: taa verotuslain säännöksiin. Vaikka korkeimman kohdan mukaan olevan tietojenautovelvolli-
12525: hallinto-oikeuden kannalle ei näytäkään löyty- suuden laajentamista, jotta veroviranomaisten
12526: vän selvää perustetta laista, on tosiasia, että valtuuksien tulkinnasta ei enää syntyisi epäsel-
12527: korkeimman lainkäyttötason ratkaisu estää vero- vyyttä.
12528: viranomaisia jatkamasta verotuslain järkevään Verotuslain 48 §:n nojalla veroviranomaiset
12529: tulkintaan perustuvaa tarkastustoimintaa. Tä- voivat myös itse tarkastaa tiedostot, jotka sisäl-
12530: män jälkeen on mahdotonta saada tietoja tekais- tävät ehdotetussa säännöksessä tarkoitettuja tie-
12531: tuilla nimillä olevista talletuksista. Sikäli kuin toja.
12532: laittomasti hankittuja varoja on siirrelty oikeilla Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12533: nimillä, niistä voitaneen saada tietoja vain sat- nioittaen,
12534: tumanvaraisesti; järjestelmällinen ja tasapuoli-
12535: nen tarkastus tulee mahdottomaksi. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12536: Vuoden 1979 helmikuussa korkein hallinto- lakiehdotuksen:
12537: oikeus on lisäksi kahdessa ratkaisussaan katso-
12538: Lakialoite n:o 135 249
12539:
12540:
12541: Laki
12542: verotuslain 46 ja 47 §:n muuttamisesta.
12543:
12544: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun verotus-
12545: lain 46 §:n 1 momentin 4 kohta, sellaisena kuin se on 15 päivänä joulukuuta 1967 anne-
12546: tussa laissa (547 /67), ja lisätään 47 §:ään, sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta
12547: 1974 annetussa laissa ( 1024/74), uusi 2 momentti seuraavasti:
12548:
12549: 46 §. 47 §.
12550: Jäljempänä mammavien viranomaisten, hen-
12551: kilöiden ja yhteisöjen tulee 40 §: ssä tarkoite- Pankki ja muu rahalaitos on velvollinen
12552: tun viranomaisen kehotuksesta ilmoittaa: verohallituksen tai sen määräämän veroviran-
12553: omaisen kehotuksesta antamaan kyseiselle vi-
12554: 4) pankin ja muun rahalaitoksen sekä sääs- ranomaiselle myös kaikki hallussaan olevat tie-
12555: tökassatoimintaa harjoittavan osuuskunnan tie- dot ja tiedostot, joilla voi olla vaikutusta mui-
12556: dot asiakkaan korkotuloista, tilillä olevista va- den, nimettyjen tai nimeämättömien henkilöiden
12557: roista ja käyttöoikeuksista tileihin sekä asiak- tai yhteisöjen verotukseen.
12558: kaalle annetuista luotoista;
12559:
12560:
12561:
12562: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
12563:
12564: Pauli Uitto Arvo Kemppainen Seppo Toiviainen
12565: Unto Ruotsalainen Juhani Vähäkangas Jouko Tuovinen
12566: Jarmo Wahlström Pentti Liedes Risto Tuominen
12567: Ulla-Leena Alppi Mikko Ekorre Helvi Niskanen
12568: Niilo Koskenniemi Lauha Männistö M.-L. Salminen
12569: Terho Pursiainen Ensio Laine Anna-Liisa Hyvönen
12570: Heli Astala Inger Hirvelä Matti Järvenpää
12571: Kauko Tamminen Jacob Söderman Pauli Puhakka
12572: Sten Söderström E.-J. Tennilä Erkki Liikanen
12573: Vappu Säilynoja Seppo Tikka Irma Rosnell
12574: Aarne Koskinen I.-C. Björklund
12575:
12576:
12577:
12578:
12579: 32 0879005055
12580: 250 1979 vp.
12581:
12582: Lakialoite n:o 136.
12583:
12584:
12585:
12586:
12587: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi eräistä palkkatuloista verotuk-
12588: sessa tehtävistä vähennyksistä annetun lain 7 §:n muuttami-
12589: sesta.
12590:
12591:
12592: E d u s k u n n a 11 e.
12593:
12594: On väärin, että metsätyömies ja muu met- turvaan. Asiantilaan on siis kiireellisesti saa-
12595: sästä ansionsa saava joutuu moottorisahan tava korjaus.
12596: vuoksi monesti maksamaan veroa olemattomis- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
12597: ta tuloista. Samoin nämä kustannukset vaikut- taen,
12598: tavat hänen eläkkeeseensä ja muuhun sosiaali- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12599: lakiehdotuksen:
12600:
12601:
12602:
12603: Laki
12604: eräistä palkkatuloista verotuksessa tehtävistä vähennyksistä annetun lain 7 §:n muuttamisesta.
12605:
12606: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eräistä palkkatuloista verotuksessa tehtävis-
12607: tä vähennyksistä 22 päivänä joulukuuta 1967 annetun lain 7 §, sellaisena kuin se on 27 päi-
12608: vänä lokakuuta 1978 annetussa laissa (792/78), näin kuuluvaksi:
12609:
12610: 7 §.
12611: Tätä lakia sovelletaan vuosilta 1968-1979 ja kunnallisverotuksissa sekä, että 1 §:n 1 mo-
12612: toimitettavissa valtion- ja kunnallisverotuksissa mentissa tarkoitettu moottorisahan vähennys
12613: kuitenkin niin, että lain 1 §:n 2 momenttia on yksittäiseltä työntekijäitä 60 %, kahden
12614: sovelletaan vuosilta 1971-1979 ja 5 a §:ää henkilön työryhmältä 40 % ja kolmen henki-
12615: vuosilta 197 6---"1979 toimitettavissa valtion- lön työryhmältä 30 %.
12616:
12617:
12618: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
12619:
12620: Pekka Vennamo Eino Poutiainen Urpo Leppänen
12621: Veikko Vennamo Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
12622: Anssi Joutsenlahti
12623: 1979 vp. 251
12624:
12625: Lakialoite n:o 137.
12626:
12627:
12628:
12629:
12630: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi velkojen korkojen vähennysoi-
12631: keuden rajoittamisesta verotuksessa annetun lain 2 §:n muut-
12632: tamisesta.
12633:
12634:
12635: E d u s k u n n a 11 e.
12636:
12637: Verotuksessa velkojen koroilla tapahtuva jäämään verohelpotuksen ulkopuolelle, vaikka
12638: keinottelu ja verojen kiertäminen on ollut var- keinottelusta ei olisikaan kysymys. Samoin saat-
12639: sin yleistä. Tämän estämiseksi eduskunta on taisi käydä myös sellaisille, jotka ostavat lai-
12640: hyväksynyt lain velkojen korkojen vähennys- nan avulla esimerkiksi auton, huonekaluja tms.
12641: oikeuden rajoittamisesta, jolla lailla kierto py- Tämä ei saa kuitenkaan olla lain tarkoitus,
12642: rittiin estämään. Lakiin jäi kuitenkin paha jonka vuoksi lakia tulisi korjata.
12643: puute, sillä markkamäärät jäivät kiinteiksi. Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
12644: Tämä puute johtaa nopeasti siihen, että inflaa- kunnioittaen,
12645: tion alentaessa markan arvoa, varsin pienetkin
12646: lainat ja niistä maksetut korot ylittävät sääde- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12647: tyn rajan. Tällöin esimerkiksi pienenkin asun- lakiehdotuksen:
12648: non hankkijat joutuisivat lainaa käyttäessään
12649:
12650:
12651:
12652: Laki
12653: velkojen korkojen vähennysoikeuden rajoittamisesta verotuksessa annetun lain 2 §:n
12654: muuttamisesta.
12655:
12656: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään velkojen korkojen vähennysoikeuden rajoittami-
12657: sesta 20 päivänä joulukuuta 1974 annetun lain (953/74) 2 §:ään uusi näin kuuluva 3 mo-
12658: mentti:
12659:
12660: 2 §. vastaavasti, jolloin perusarvona pidetään tam-
12661: mikuun 1 päivää vuonna 1975.
12662: Edellä 1 momentissa mainittuja markkamää-
12663: riä korotetaan vuosittain hintatason muutoksia Tämä laki tulee voimaan päivänä
12664: kuuta 19
12665:
12666:
12667: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
12668:
12669: Pekka Vennamo Urho Pohto Urpo Leppänen
12670: Veikko Vennamo Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
12671: Anssi Joutsenlahti
12672: 252 1979 vp.
12673:
12674: Lakialoite n:o 138.
12675:
12676:
12677:
12678:
12679: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi obligaatiolainojen veronhuojen-
12680: nuksista annetun lain 1 §:n muuttamisesta.
12681:
12682:
12683: E d u s kun n a 11 e.
12684:
12685: Kun suurituloiset ja varakkaat ostavat vero- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
12686: vapaita valtion ja suuryhtiöiden obligaatioita, taen,
12687: niin he voimassaolevan lain mukaan eivät mak-
12688: sa penniäkään valtionveroa, mutta eivät myös- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12689: kään kunnan veroa hyvätuottoisista obligaa- lakiehdotuksen:
12690: tioistaan. Tällöin pienituloiset joutuvat maksa-
12691: maan kunnanverot myös heidän puolestaan.
12692: Tätä ei voida pitää oikeana.
12693:
12694:
12695:
12696: Laki
12697: obligaatiolainojen veronhuojennuksista annetun lain 1 §:n muuttamisesta.
12698:
12699: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan obligaatiolainojen veronhuojennuksista 24 päi-
12700: vänä kesäkuuta 1969 annetun lain 1 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 3 päivänä mar-
12701: raskuuta 1978 annetussa laissa (818/78), näin kuuluvaksi:
12702:
12703: 1 §. nan korosta ja pääomasta myönnetään valtion
12704: Vuonna 1969 heinäkuun 1 pmvana tai sen verotuksessa veronhuojennuksia sen mukaan
12705: jälkeen sekä vuosina 1970-1979 liikkeeseen kuin tässä laissa säädetään.
12706: lasketun suomenrahan määräisen obligaatiolai-
12707:
12708:
12709: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
12710:
12711: Pekka Vennamo Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
12712: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Urpo Leppänen
12713: J. Juhani Kortesalmi
12714: 1979 vp. 253
12715:
12716: Lakialoite n:o 139.
12717:
12718:
12719:
12720:
12721: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi obligaatiolainojen veronhuojen-
12722: nuksista annetun lain 1 §:n muuttamisesta.
12723:
12724:
12725: E d u s k u n n a 11 e.
12726:
12727: Vaikka tavallisten kansalaisten ja yritteliäi- verot joutuvat pienituloisten ja pienyritteliäi-
12728: syyden on varsin vaikeata saada pankeista lai- syyden kannettaviksi.
12729: naa, on nykyinen suuntaus ajanut eduskunnas- Kaiken kukkuraksi kunnat menettävät vero-
12730: sa läpi lain, jonka mukaan valtion liikkeelle tuloja ja kunnallisveroäyrin hinta nousee.
12731: laskemat korkeakorkoiset obligaatiot ovat täy- Tällaista asiantilaa ei voida pitää hyväksyt-
12732: sin verovapaat niin valtion kuin kunnan ve- tävänä ja siksi on tästä lähtien poistettava ve-
12733: roista. rovapaus valtion liikkeelle laskemilta korkea-
12734: Tämä johtaa nykyisen raskaan verotuksen katkoisilta obligaatioilta.
12735: aikana siihen, että pääomat ohjautuvat valtiol- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
12736: le byrokraattisen Suomen rakentamiseen koko taen,
12737: maamme vapaan talousjärjestelmän korvaamat-
12738: tomaksi vahingoksi. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12739: Lisäksi suutitoloiset ja suuromistajat pääse- lakiehdotuksen:
12740: vät tällä tavoin kiertämään veroja ja nämäkin
12741:
12742:
12743:
12744:
12745: Laki
12746: obligaatiolainojen veronhuojennuksista annetun lain 1 §:n muuttamisesta.
12747:
12748: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään obligaatiolainojen veronhuojennuksista 24 pal-
12749: vänä kesäkuuta 1969 annetun lain 1 §:ään, sellaisena kuin se on 3 päivänä marraskuuta
12750: 1978 annetussa laissa (818/78), uusi 3 momentti seuraavasti:
12751:
12752: 1 §.
12753: kuuta 1979 ja sen jälkeen liikkeelle laskemia
12754: Tämä laki ei koske valtion 1 päivänä kesä- obligaatioita.
12755:
12756:
12757: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
12758:
12759: Pekka Vennamo Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
12760: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Urpo Leppänen
12761: J. Juhani Kortesalmi
12762: 254 1979 vp.
12763:
12764: Lakialoite n:o 140.
12765:
12766:
12767:
12768: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi valtion varmuusvarastoista anne-
12769: tun lain 1 §:n väliaikaisesta muuttamisesta.
12770:
12771: E d u s k u n n a 11 e.
12772: Meillä on monia esimerkkejä käytännössä, Lakitekstissä varmuusvarastoista on selvästi
12773: joiden perusteella voidaan suhtautua varauk- todettava, että tämän lain mukaisia toimenpi-
12774: sella niihin vakuutuksiin ja jopa lain tulkintoi- teitä ei voida suorittaa, jos ne saattavat kansa-
12775: hin, joita hallitus on toteuttanut juuri varmuus- laisten toimeentulon uhanalaiseksi elintarpei-
12776: varastointia koskevan asian hoidossa. Täysin sel- den, välttämättömien raaka-aineiden ja muiden
12777: vää on, että monien elintarvike- ja raaka-aine- tämän lain alaisten varmuusvarastoitavien tava-
12778: kysymysten kohdalla juuri varmuusvarastointi- roiden ollessa kysymyksessä.
12779: asiassa hallitus on lyönyt laimin tehtävänsä, Varmuusvarastointiasia on niin tärkeä kysy-
12780: kuten rehnvarastojen tämän hetken tila todis- mys, että sitä ei voida ikuisiksi ajoiksi siirtää
12781: taa. Seurauksena on ollut kansalaisten talou- sellaisten hallitusten käsiin, jotka eivät tunne
12782: dellisen taakan voimakas lisääntyminen. Sa· nyky-Suomessa vastuuta muusta kuin poliitti-
12783: moin omien vastuuttomuuksien laskun maksat- sen karusellin pyörittämisestä. Laista on säädet-
12784: taminen kansalaisilla on tosiasia, kuten öljy- tävä määräaikainen vuodeksi.
12785: jen varmuusvarastointimaksu on todistamassa. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
12786: SMP:n määrätietoinen taistelu eduskunnassa ja nioittavasti,
12787: esityksemme tällaisen lainsäädännön hylldämi-
12788: sestä tuotti tuloksen ja esti vastuulaskun siirtä- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12789: misen kansalaisten kannettavaksi ensi kerralla, lakiehdotuksen:
12790: mutta poliittisilla keplotteluilla tuotiin laki
12791: uudelleen eduskuntaan, jossa sitten se hyväk-
12792: syttiin.
12793:
12794: Laki
12795: valtion varmuusvarastoista annetun lain 1 §:n väliaikaisesta muuttamisesta.
12796:
12797: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion varmuusvarastoista 23 päivänä joulu-
12798: kuuta 1958 annetun lain (531/58) 1 §:n 2 momentti, sellaisena kuin sen on 31 päivänä jou-
12799: lukuuta 1974 annetussa laissa (1085/74), väliaikaisesti näin kuuluvaksi:
12800:
12801: 1 §. salaisten toimeentuloa uhanalaiseksi elintarpei-
12802: den, välttämättömien raaka-aineiden ja muiden
12803: Varastoituja tavaroita voidaan<1 momentissa tämän lain alaisten varmuusvarastaitavien tava-
12804: mainitun tarkoituksen toteuttamiseksi ja myös, roiden luovutuksella missään vaiheessa.
12805: milloin se tavaran pilaantumisvaaran tai muun
12806: siihen verrattavan syyn vuoksi on tarpeen taik- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
12807: ka milloin kauppa- ja valuuttapoliittiset syyt kuuta 1980 ja on voimassa vuoden 1980 lop-
12808: niin vaativat, myydä tai vaihtaa, kuitenkin niin, puun.
12809: että myynnillä tai vaihdannalla ei saateta kan-
12810:
12811: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
12812:
12813: Pekka Vennamo Urho Pohto Eino Poutiainen
12814: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo
12815: J. Juhani Kortesalmi
12816: 1979 vp. 255
12817:
12818: Lakialoite n:o 141.
12819:
12820:
12821:
12822:
12823: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi nestemäisten polttoaineiden var-
12824: muusvarastointimaksusta annetun lain 3 § :n muuttamisesta.
12825:
12826:
12827: E d u s k u n n a 11 e.
12828:
12829: Puoltaessaan lakiesitystään n:o 107/1974 syttävänä, että sekä varmuusvarastointitilojen
12830: vp. nestemäisten polttoaineiden varmuusvaras- rakentaminen että itse polttoainehankinnat ra-
12831: tointimaksusta hallitus totesi aivan oikein, ettei- hoitettaisiin varmuusvarastointimaksun avulla
12832: vät maamme varmuusvarastot ole riittävät. ja siten nestemäisten polttoaineiden käyttäjien
12833: Hallitus ehdotti asiantilan korjaamiseksi sää- kustannuksella. Kun laki meni tällaisena läpi,
12834: dettäväksi varmuusvarastointimaksulain, jolla korotti se kuljetuskustannuksia ja kohdistui
12835: varmuusvarastoinnista aiheutuvat kustannukset erittäin epäoikeudenmukaisesti erityisesti kehi-
12836: siirretta1s11n kokonaisuudessaan nestemäisten tys- ja sivualueisiin. Korotus lisäsi myöskin
12837: polttoaineiden käyttäjien kannettavaksi. Val- työmatkakustannuksia ja erityisesti henkilöille,
12838: tiolle saatiin verotuloja vuoden 1975 aikana jotka joutuvat olosuhteiden pakosta käyttä-
12839: näin lisättynä peräti 208 miljoonaa markkaa. mään omaa kulkuneuvoa tai nestemäisellä polt-
12840: Varmuusvarastointimaksun perustelujen yhtey- toaineelia toimivia työvälineitä, esim. voisi mai-
12841: dessä hallitus katsoi varmuusvarastointimaksun nita metsätyömiehet, porarit, kaivinurakoitsijat
12842: tuotoksi vuonna 1975 188 miljoonaa markkaa, jne. Urakoitsijoille, autoilijoille ja taksiliiken-
12843: mistä 153 milj. markkaa ehdotettiin siirrettä- nettä harjoittaville yrittäjille maksu on erittäin
12844: väksi varmuusvarastointirahastoon hankintojen raskas, sillä heidän kohdallaan on taksojen ko-
12845: rahoittamiseksi ja 35 milj. markkaa ehdotettiin rotuspaine jo tässä vaiheessa korkeimmassa
12846: käytettäväksi varmuusvarastointirakennustöiden mahdollisessa sietorajassa.
12847: rakentamiseen. Voitiin jälleen todeta, että 153 Hintapaine on vuokrien korotusta ja ura-
12848: miljoonaa markkaa jäi jälleen johonkin rahas- koitsijoiden tuntiveloitusta kohtaan niin voima-
12849: toon, josta hallituksen oli helppo sitten nyh- kas, että paineen lisäystä missään tapauksessa
12850: tää se johonkin muuhun tarkoitukseen. Todelli- ei voida sallia. Ei ole esitetty mitään peruste-
12851: suudessa hallituksen tarkoituksena ei siis ollut luja, minkä vuoksi varmuusvarastointia ei voi-
12852: alkuunkaan varmuusvarastointimaksun kohdalla taisi rahoittaa edelleen valtion varoista. Toden-
12853: lisätä varmuusvarastointia sen suuremmassa näköisesti varmuusvarastointimaksu on jälleen
12854: määrässä kuin tähänkään asti, vaan pääasialli- keksitty vain budjetin tasapainottamiseksi. Var-
12855: sin tarkoitus oli luoda uusi tehokas verotus- muusvarastoinnista aiheutuvat menot tulisi vas-
12856: kohde, ns. käyttövero. Lisäksi voidaan todeta, taisuudessa rahoittaa, jos ei muuta keinoa ole,
12857: että laissa ei ole velvoittavaa säännöstä varo- valtion varoista vaikkapa lainanoton turvin,
12858: jen käyttämiseksi aiottuun tarkoitukseen. niin kuin varmuusvarastoinnin luonteen huo-
12859: Tuotannon häiriöttämän sekä väestön yleisen mioonottaen olisi täysin perusteltua. Kuitenkin
12860: huollon jatkumisen turvaamiseksi on välttämä- Neste Oy:n tuolloin saama 400 miljoonan
12861: töntä, varsinkin kun otetaan huomioon Suo- markan tuloutus halvan polttoaineen myyn-
12862: men ankara talvi ja kuljetusolosuhteet samoin nistä korotettuun hintaan olisi pitänyt riittää
12863: kuin tuontimaittemme mahdolliset toimitusvai- ainakin kahdeksi tai kolmeksi vuodeksi var-
12864: keudet, luoda maahamme riittävä nestemäisten muusvarastointimaksuun.
12865: polttoaineiden varmuusvarastointi. Kansantalou- Varmuusvarastoinnin tarkoituksena on estää
12866: dellisen ja huoltopoliittisen merkityksen vuoksi normaalien taloudellisten toimintojen lamautu-
12867: varastojen rakentaminen on täysin perusteltua, minen sellaisissa poikkeuksellisissa olosuhteissa,
12868: mutta ne pitäisi aina rakentaa Neste Oy:n joita saattaa tulla meistä itsestämme riippumat-
12869: voittovarojen turvin. Ei voida pitää hyväk- tomista tekijöistä. Mahdollisen kriisin sattuessa
12870: 256 Lakialoite n:o 141
12871:
12872:
12873: teollisuutemme voi t01m1a, sähköä voidaan pena vain polttomoottoreissa käytettäväksi so-
12874: edelleen tehdä, kuljetusverkosto toimii ja yleen- veltuvasta moottoribensiinistä. Tämä varmuus-
12875: sä ihmisille voidaan turvata siedettävät olosuh- varastointimaksu, joka on tosin pieni, varmis-
12876: teet. Tämä kaikki koituu yhteiskunnan ja sen taisi kuitenkin sen, että oma kriisiherkkyy-
12877: kaikkien jäsenten hyväksi. Tämän johdosta yh- temme maamme syrjäinen asema otettuna huo-
12878: teiskunnan tulee myös vastata kustannuksista mioon, ankara talvi ja helposti sulkeutuvat
12879: sekä varmuusvarastoinnin että puolustusvoi- merikuljetustiet antaisi varmuuden jatkuvasta
12880: mien ylläpitämisen osalta. Kun öljyn jatkuva polttoaineen saannista.
12881: tuonti saattaa maamme rajojen ulkopuolella Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
12882: syntyneestä tilanteesta johtuen vaikeutua tai nioittavasti,
12883: estyä, on omien todellista kulutusta vastaavien
12884: varmuusvarastojen tarve pakon sanelema. Sen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12885: vuoksi lakiehdotuksessamme onkin esitys, että lakiehdotuksen:
12886: vähäistä varmuusvarastointimaksua voitaisiin
12887:
12888:
12889: Laki
12890: nestemäisten polttoaineiden varmuusvarastointimaksusta annetun la~n 3 §:n muuttamisesta.
12891:
12892: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan nestemäisten polttoaineiden varmuusvarastoin-
12893: timaksusta 29 päivänä joulukuuta 1972 annetun lain 3 §, sellaisena kuin se on 1 päivänä
12894: joulukuuta 1978 annetussa laissa (895/78), näin kuuluvaksi:
12895:
12896: 3 §.
12897: Nestemäisten polttoaineiden varmuusvaras- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta
12898: tointimaksua on suoritettava polttomoottoreissa 1979.
12899: käytettäväksi soveltuvasta moottoribensiinistä
12900: 0,10 penniä normaalilitralta.
12901:
12902:
12903: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
12904:
12905: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti Eino Poutiainen
12906: Urho Pohto Urpo Leppänen Veikko Vennamo
12907: J. Juhani Kortesalmi
12908: 1979 vp. 257
12909:
12910: Lakialoite n:o 142.
12911:
12912:
12913:
12914:
12915: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi indeksiehdon käytön rajoitta-
12916: misesta annetun lain muuttamisesta.
12917:
12918:
12919: E d u s k u n n a II e.
12920: Vastoin SAK:n lupauksia ja valtapuolueiden SMP katsoo, että nimenomaan jatkuvan hin-
12921: puheita ovat suuret puolueet yhteisessä rinta- tavyöryn aikana jokaisella Suomen kansalaisella
12922: massa ajaneet eduskunnassa läpi lain palkkojen palkanansaitsijoista piensäästäjiin saakka tulee
12923: ja niihin verrattavien korvausten indeksiturvan olla riistaa vastaan indeksiturva. Tämä indeksi-
12924: kieltämisestä. Tämä laki on voimassa kaksi turva on saatava lakipohjaiseksi.
12925: vuotta. Tarkoitettu indeksiturva ei rasita kansan ta-
12926: Kysymyksessä on yhteinen sopimus Suomen louttamme, jos riistaa ei tapahdu maamme pie-
12927: kansan leivän kaventamiseksi ja ansiotason alen- nituloisia ja pienyrittäjiä vastaan. Ehdotettava
12928: tamiseksi. Vain SMP on ollut tämän vääryyden laki on siis hyvin oikeudenmukainen.
12929: renkaan ulkopuolella. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
12930: Indeksiturvan kielto liittyy siihen kansan taen,
12931: vastaiseen talouspolitiikkaan, jota maassamme
12932: on jo harjoitettu monta vuotta. Näennäisillä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12933: erimielisyyksillä ovat suuret puolueet peitelleet lakiehdotuksen:
12934: tämän vakavan totuuden Suomen kansalta.
12935:
12936:
12937:
12938: Laki
12939: indeksiehdon käytön rajoittamisesta annetun lain muuttamisesta.
12940:
12941: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään indeksiehdon käytön rajoittamisesta 22 päivänä
12942: joulukuuta 1978 annetun lain (1029/78) 2 §:n 1 momenttiin uudet 9-12 kohdat, uusi 2
12943: momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, 3 § :ään uusi 4 momentti, sekä
12944: 6 §:ään uudet 2-4 momentit seuraavasti:
12945:
12946: 2 §. 12) lapsilisään ja muihin perhepoliittisiin
12947: Tätä lakia ei sovelleta: korvauksiin.
12948: Samoin on elinkustannusindeksin muutoksiin
12949: 9) palkkaan, eläkkeeseen, hautausapuun, ela- perustuva indeksiehto sallittu, milloin kysymyk-
12950: tusapuun ja muuhun korvaukseen siltä osin sessä on pankkiin tai muuhun vastaavaan raha-
12951: kuin se ei ylitä 1 800 markkaa kuukaudessa, laitokseen sijoitettu pien talletus. V aitioneuvos-
12952: kuitenkin niin, että jos 1 800 markkaa kuukau- ton on tarkemmin määrättävä, mitä on pidet-
12953: dessa pienempi palkka, eläke ja korvaus tämän tävä pientalletuksena.
12954: lain johdosta ylittää sanotun rajan, niin 1 800
12955: markan jo aikaisemmin ylittänyt palkka, eläke 3 §.
12956: ja korvaus korotetaan samaan määrään;
12957: 10) valtion maksamaan hintapoliittiseen tu- Mitä 1 momentissa on säädetty, sovelletta-
12958: keen; koon myös sellaiseen urakkasopimukseen, jonka
12959: 11) metsätyömiehen ansioon; ja aliurakoitsija tekee pääurakoitsijan kanssa.
12960: 33 0878005055
12961: 258 Lakialoite n:o 142
12962:
12963:
12964: 6 §. korvaus niin, että asumisen ja kuljetustoimen
12965: alan kustannukset pysyvät entisellään.
12966: Hyväksytyn työehtosopimuskauden aikana Mikäli valtio korottaa peruselintarvikkeiden
12967: valtio ei saa korottaa maksujaan. Lisäksi val- tai muiden välttämättömyystavaroiden hintoja
12968: tion on huolehdittava, että sen maksamat mak- työehtosopimuskauden aikana vastoin sopimusta
12969: sut pysyvät reaaliarvoltaan samanlaisina. tai tarkoitusta, on valtion korvattava asianomai-
12970: . Kunta ei saa nostaa asumisen. tai kuljetustoi- selle tapahtunut hinnankorotus niin, että kulut-
12971: men alan kustannuksia hyväksytyn työehtosopi- tajahinta ei nouse.
12972: muskauden aikana. Jos näin tapahtuu valtion
12973: kustannuskorotusten johdosta, valtion on suo- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta
12974: ritettava korotuksesta kunnalle asianmukainen 1979.
12975:
12976:
12977: Helsingis~ä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
12978:
12979: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
12980: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
12981: Urpo Leppänen
12982: 1979 vp. 259
12983:
12984: Lakialoite n:o 143.
12985:
12986:
12987:
12988:
12989: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi alueellisesta kuljetustuesta anne-
12990: tun lain muuttamisesta.
12991:
12992: E d u s k u n n a 11 e.
12993: Laki alueellisesta kuljetustuesta rakentuu kui- Myöskään SMP ei voi hyväksyä sitä, että
12994: tenkin aikaisemmille virheellisille perusteille, kuljetustukea maksettaisiin yleensä enintään
12995: niitä vain pieneltä osalta korjaten. vain 40 prosenttia kuljetuskustannuksista. Tä-
12996: Vaikka kuljetuskustannukset nousevat suu- män yleisen kattoprosentin tulisi kuitenkin olla
12997: resti kehitysalueilla, niin hallitus päinvastoin 52 prosenttia. Vastaavasti olisi lyhyemmillä
12998: säästää kuljetustukea miljoonia markkoja vuo- mallkoilla kuljetustukea annettava niin, että se
12999: deSJsa. Kehitysalueiden asemaa siis heikenne- olisi jo merkittävä 100 kilometrin kuljetuksista
13000: tään. alkaen.
13001: Samoin hallitus haluaisi tukea etuoikeutetusti Vielä olisi kuljetusmaksujen yhteismäärää
13002: korkean jalostusasteen tavaroita, mikä merkit- vuosineljännekseltä alennettava 300 markkaan,
13003: see vähemmän työpaikkoja ja enemmän pää- niin että todelliset kuljetustoimen alan pienyrit-
13004: omasijoituksia kutakin työntekijää kohti. Jopa täjätkin pääsevät osallisiksi tästä kuljetustuesta.
13005: nykyisistäkin tavaroista osa on poistettu kul- Samoin 266 kiitometrin matkaraja olisi alennet-
13006: jetustuen piiristä. Kun kehitysalueilla on jat- tava 180 kilometriin sekä poistettava 100 kilo-
13007: kuva työn ja toimeentulon puute tällaiset ta- metrin raja yhdistetyissä kuorma-autokuljetuk-
13008: voitteet ovat tavallisten ihmisten etujen vastai- sissa. Laivakuljetusten korvauksia olisi korotet-
13009: sia. Jokaisella on oikeus työhön ja toimeentu- tava 20 prosentilla.
13010: lon turvaan. Kehitysalueiden elinkeinotoiminnan laajenta-
13011: SMP ei voi myöskään hyväksyä sitä, että miseksi ja monipuolistamiseksi olisi valtioneu-
13012: autokuljetukset pidetään kehitysalueiden kulje- vostolle myös annettava valta maksaa kuljetus-
13013: tustuessa edelleen huonommassa asemassa kuin tukea sellaistenkin tavaroiden kuljetuksesta,
13014: rautatiekuljetukset. Kysymyksessä on selvä pien- jotka tavarat eivät ole lueteltuina lakitekstissä.
13015: yritteliäisyyden syrjintä valtion laitoksen kus- Mainituilla perusteilla ehdotamme,
13016: tannuksella, minkä lisäksi tällainen epäoikeu-
13017: denmukaisuus tuhoaa kuljetustoimen alan oma- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13018: aloitteista yrittämistä ja edistää monopolisoitu- lakiehdotuksen:
13019: mista.
13020:
13021: Laki
13022: alueellisesta kuljetustuesta annetun lain muuttamisesta.
13023:
13024: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan alueellisesta kuljetustuesta 9 pa1vana tammi-
13025: kuuta 1976 annetun lain (12/76) 2 §:n 1 ja 3 momentti, 4 §:n 2 momentti, 5 §:n 2 mo-
13026: mentin 5 kohta ja 3 momentti, 6 §:n 1 momentti ja 7 §:n 1 momentti, niistä 7 §:n 1 mo-
13027: mentti sellaisena kuin se on 16 päivänä maaliskuuta 1979 annetussa laissa (328/79), näin
13028: kuuluviksi:
13029:
13030: 2 §. Saimaan kanavan kautta laivalla kotimaahan
13031: Kuljetustukea maksetaan vähintään 180 kilo- suuntautuvista rannikkokuljetuksista ja ulko-
13032: metrin pituisista rautatiekuljetuksista, Merikar- maille suuntautuvista vientikuljetuksista sekä
13033: vian kunnassa ja sen pohjoispuolella sijaitse- rautatiekuljetusten ja tällaisten laivakuljetusten
13034: vista Pohjanlahden satamista sekä kehitys- yhdistelmistä.
13035: alueilla olevista Saimaan vesistöalueen satamista
13036: 260 Lakialoite n:o 143
13037:
13038:
13039: Sen lisäksi mitä edellä 2 momentissa on Tukiprosentti
13040: 2 §:n
13041: säädetty, maksetaan kuljetustukea ammattimai- 1 momentissa
13042: tarkoitettuihin
13043: sessa liikenteessä tapahtuvista vähintään 180 laivakuljetuksiin
13044: Kuljetettu matka Tuki· liittyvissä
13045: kilometrin pituisista tai 1 momentissa tarkoi- kilometriä prosentti kuljetuksissa
13046: tettuihin laivakuljetuksiin liittyvistä kuorma-au- 161- 210 12
13047: ••• 0 •• 0 •• 23
13048: tokulj etuksista. 211- 265 ••15 0 •••• 0 0 26
13049: 266-283 ......... 17 29
13050: 284- 303 20
13051: ••• 0 ••••• 32
13052: 4 §. 304- 335 ••23 0. 0 •••• 32
13053: 336- 435 •...••. 0. 26 32
13054: Kuljetustuki maksetaan, mikäli kuljetusmaksu 436- 485 29
13055: •••••••• 0 32
13056: on ollut vähintään 20 markkaa lähetykseltä ja 486- 535 ......... 32 32
13057: kuljetusmaksujen yhteismäärä nousee vuosinel- 536- 585 ......... 34 34
13058: jänneksen aikana vähintään 300 markkaan. 586- 635 ••37 0 •••••• 37
13059: 636- 690 ......... 40 40
13060: 691- 760 ••42 0 •••••• 42
13061: 5 §. 761- 850 ......... 44 44
13062: 851- 950 ......... 46 46
13063: Kuljetustukea maksetaan seuraavien tuottei- 951-1050 48
13064: ••• 0 ••••• 48
13065: den kuljetuksesta: 1051-1160 50
13066: ••••••• 0. 50
13067: yli 1160 ......... 52 52
13068: 5. Metalliteollisuustavaroista
13069: - rauta- ja teräslevyt, palkit, langat ja muo- ---------- ----
13070: torauta, 7 §.
13071: - rauta- ja terästeokset, Kuljetusten määrä 2 §:n 1 momentissa tar-
13072: - muut metalliteokset. koitetuissa laivakuljetuksissa on
13073: a) Kalajoen kunnassa ja sen
13074: Mikäli kehitysalueilla, lisätukialueilla tai tu- pohjoispuolella sijaitsevista
13075: kialueilla ryhdytään valmistamaan sellaisia 2 Pohjanlahden satamista . . 6,00 mk/tonni
13076: momentissa tarkoitettuihin tavaroihin verratta- b) Merikarvian kunnassa sekä
13077: via tuotteita, joita sanotussa momenti~sa ei ole sen ja Kalajoen kunnan
13078: mainittu tahi muita tuotteita, on valtwneuvos- välillä sijaitsevista Pohjan-
13079: tolla oikeus määrätä, mitkä tällaisista tuotteista lahden satamista . . . . . . . 3,00 mk/tonni
13080: oikeuttavat kuljetustukeen. c) Saimaan kanavan kautta
13081: tapahtuvista laivakuljetuk-
13082: sista
13083: 6 §. 1) Joensuun ja Kuopion
13084: Kuljetustuen määrä 4 §:ssä tarkoitetusta kul- satamista sekä niiden
13085: jetusmaksusta on rautatie- ja niihin liittyvissä yläpuolella olevista sa-
13086: autokuljetuksissa: tamista . . . . . . . . . . . 12,00 mk/tonni
13087: Tukiprosentti
13088: 2 §:n 2) muista kehitysalueilla
13089: 1 momentissa
13090: tarkoitettuihin
13091: olevista Saimaan vesis-
13092: laivakuljetuksiin töalueen satamista . . 10,00 mk/tonni
13093: Kuljetettu matka Tuki- liittyvissä
13094: kilometriä prosentti kuljetuksissa
13095: 101- 116 5 7
13096: 117- 134 7 12
13097: 135- 160 10 20
13098:
13099: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
13100:
13101: Pekka Vennamo Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
13102: Veikko Vennamo Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
13103: Urpo Leppänen
13104: 1979 vp. 261
13105:
13106: Lakialoite n:o 144.
13107:
13108:
13109:
13110:
13111: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi kansanedustajien palkkioiden
13112: tilapäisestä alentamisesta.
13113:
13114:
13115: E d u s k u n n a 11e.
13116: Vallitsevasta lamakaudesta ja kansalaisten koko Suomen kansalle. Tämä tapahtuu parhai-
13117: taloudellisten rasitusten lisääntymisestä huoli- ten siten, että kansanedustajat luopuvat pie-
13118: matta on huomattavasti lisätty kansanedusta- neltä osalta varsin suurista taloudellisista eduis-
13119: jien huomattavia talousetuja. Sitävastoin ei ole taan. Lisäksi olisi samoin luovuttava kalliista
13120: millään tavalla puututtu kansanedustajien aina kuntohallien, uima-altaiden ja saunojen ilmai-
13121: vain pahenevaan luvattomaan poissaoloon työ- sesta käytöstä.
13122: paikalta. Tämä on suurta piittaamattomuutta Mainituilla perusteilla ehdotamme, kunnioit-
13123: yleisestä mielipiteestä. taen,
13124: SMP katsoo, että kun kansalaisten taloudel-
13125: linen toimeentulo on vaikeutunut, niin kan- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13126: sanedustajien on näytettävä hyvää esimerkkiä lakiehdotuksen:
13127:
13128:
13129: Laki
13130: kansanedustajien palkkioiden tilapäisestä alentamisesta.
13131:
13132: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 70 § :!Ssä määrä-
13133: .tyllä tavalla, säädetään:
13134:
13135: 1 §. 3 §.
13136: Vallitsevan taloudellisen lamakauden aikana Tämä laki on voimassa niin kauan kuin
13137: alennetaan kansanedustajien talousetuja sen maassamme vallitsee taloudellinen lamakausi,
13138: mukaan kuin tässä laissa säädetään. kuitenkin enintään vuoden 1981 loppuun.
13139:
13140: 2 §. 4 §.
13141: Kaikkia kansanedustajille lakien ja säännös- Tarkempia määräyksiä tämän lain toimeen-
13142: ten mukaan maksettavia korvauksia alennetaan panosta annetaan asetuksella.
13143: 10 prosentilla.
13144: Jos kansanedustaja on luvatta poissa edus-
13145: kuntatehtävistä, vähennetään hänelle maksetta-
13146: vaa talousetua vastaavalla osuudella.
13147:
13148:
13149: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
13150:
13151: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
13152: Urho Pohto Pekka Vennamo
13153: Anssi Joutsenlahti Eino Poutiainen
13154: Urpo Leppänen
13155: 262 1979 vp.
13156:
13157: Lakialoite n:o 145.
13158:
13159:
13160:
13161:
13162: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi enimmäisverosta.
13163:
13164:
13165:
13166:
13167: Verotus on maassamme eri muodoissaan Kansan toimeentulo alkaa aina vain kiihty-
13168: muodostunut aina vain enemmän avoimeksi vän veroriiston vuoksi muodostua kestämättö-
13169: riistaksi. Lisäksi valtiovalta perii erilaisia mak- mäksi. Kansalaiset köyhtyvät. Työn teon ja
13170: suja sekä peitettyä raskasta välillistä veroa. yrittämisen halu heikkenee.
13171: On laskettu, että tämän päivän tavallinen Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
13172: kansalainen joutuu jo kättelyssä maksamaan taen,
13173: yhteiskunnalle ansioistaan kuusikymmentä pro-
13174: senttia. Tämän lisäksi tulevat ylimääräiset eri- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13175: koisverot. lakiehdotuksen:
13176:
13177:
13178: Laki
13179: enimmäisverosta.
13180:
13181: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13182:
13183: 1 §. 2 §.
13184: Kaikki verot ja veronluontoiset suoritukset Valtiovarainministeriön on neljännesvuosit-
13185: saavat nousta enintään kahteenkymmeneen pro- tain laskelmien perusteella vahvistettava kuna-
13186: senttiin tuloista, jotka ovat veronalaista tuloa kin aikana voimassaollut verojen ja veroluon-
13187: kaksikymmentätuhatta markkaa tai vähemmän toisten suoritusten rasitusten enimmäismäärä
13188: vuodessa. kussakin verotettavan tulon luokassa sekä ryh-
13189: Jos verotettava tulo on enintään kolmekym- dyttävä tarpeen vaatiessa 1 §:n edellyttämiin
13190: mentätuhatta markkaa vuodessa, saavat verot toimenpiteisiin asiantilan korjaamiseksi.
13191: ja veroluontoiset maksut nousta yhteensä enin- 3 §.
13192: tään kolmeenkymmeneen prosenttiin. Tarkempia määräyksiä tämän lain toimeen-
13193: panosta annetaan asetuksella.
13194:
13195:
13196: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
13197:
13198: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
13199: Urho Pohto Pekka Vennamo
13200: Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
13201: 1979 vp. 263
13202:
13203: Lakialoite n:o 146.
13204:
13205:
13206:
13207: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi inflaation aiheuttaman vero-
13208: rasituksen nousun estämisestä.
13209:
13210:
13211: ~ d u s. k u n n a 11 e.
13212:
13213: Suomen kansantalouden historia on inflaa- On siis. saatava voimaan laki, joka säätää,
13214: tion historiaa. Täniä johtuu asioiden huonosta että jos verorasitus nousee inflaation vuoksi,
13215: hoidosta ja virheellisestä talouspolitiikasta. niin kustannustason nousun määrällä veroas-
13216: Asiantilaan ei saada korjausta niin kauan kuin teikko alenee automaattisesti.
13217: kansalaiset äänestävät nykyisiä suuria puolueita. Koska valtio maksattaa kunnilla valtakun-
13218: Kaiken tämän seurauksena verorasitus kasvaa nallisten tehtävien menoja, joka ei ole oikein,
13219: maassamme kovaa vauhtia. Viime vuosina vero- on valtion lisäksi maksettava kunnallisveroäyrin
13220: jen ja maksujen rasitus on noussut jopa yli nousua vastaava rahamäärä kunnalle niin, että
13221: 30 prosentin vuosivauhtia. Näin ei voi jatkua. kuntalaisten kunnallisverorasitus ei toistaiseksi
13222: Kun suurten puolueiden hallitukset saavat ko- nouse. Tämän ohella on ryhdyttävä kiireelli-
13223: hoavista veroista helposti rahaa, niin tämä raha siin selvittelytöihin kunnallisen verorasituksen
13224: käytetään vastuuttomasti ja holtittomasti. Kansa kasvun rajoittamiseksi.
13225: saa kärsiä. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
13226: Erityisesti verorasitus kasvaa vuosittain sen taen,
13227: vuoksi, että verotaulukkoja ei muuteta inflaa-
13228: tiota vastaavasti. Tällöin progressio puree. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13229: Lisäksi rasittavat kunnallisveroäyrin hinnan nou- lakiehdotuksen:
13230: sut.
13231:
13232: Laki
13233: inflaation aiheuttaman verorasituksen nousun estämisestä.
13234:
13235: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13236:
13237: 1 §. nalle taloudellista tukea niin paljon, että veron-
13238: Valtion verotuksen progressio ei saa nousta maksajille kunnallisveroäyrin hinta ei nouse.
13239: eikä verovapaan tulon alaraja saa tosiasialli- Jos kunnallisveroäyrin hinta ylittää 17 pen-
13240: sesti alentua tapahtuvan inflaation johdosta. niä sadalta, niin on kunnan talous saatettava
13241: kunnallisen keskusjärjestön ja valtion tukitark-
13242: 2 §. kailun alaiseksi.
13243: Jos elinkustannusindeksi on nousst,It edelli-
13244: sen vuoden aikana, niin alennetaan valtion 4 §.
13245: tuloveron asteikkoa sekä nostetaan verovapaan Tämä laki on voimassa vuoden 1981 lop-
13246: tulon alarajaa nousua vastaavasti. puun.
13247: 3 §. 5 §.
13248: Jos kunnallisveroäyrin hintaa nostetaan edel- Tarkempia säännöksiä tämän lain toimeen-
13249: lisestä vuodesta, niin on valtion annettava kun- panosta annetaan asetuksella.
13250:
13251: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
13252:
13253: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
13254: Urho Pohto Eino Poutiainen Urpo Leppänen
13255: J. Juhani Kortesalmi
13256: 264 1979 vp.
13257:
13258: Lakialoite n:o 147.
13259:
13260:
13261:
13262:
13263: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi aviopuolisoiden verottamisesta.
13264:
13265:
13266: E:d u sku nn alle.
13267: Verolainsäädännössämme puolisoiden yhteis- olla oikein. Avioliitto on saatettava kunniaan
13268: verotus on pitkään ollut epäoikeudenmukainen ja sen verotuksen kaikki epäkohdat on korjat-
13269: periaate. Avioliittolain periaatteiden mukaan tava. Koska hallitus ei lupauksistaan huolimatta
13270: puolisot kumpikin hallitsevat omaa omaisuut- ole antanut tämän kaltaista verouudistusta kos~
13271: taan ja näin myös verotuksessa tulisi heitä koh- kevaa esitystä, katsomme, että eduskunnan on
13272: della itsenäisinä ja verottaa puolisoita erikseen. säädettävä laki aviopuolisoiden verottamisesta.
13273: Yhteisverotuksen epäoikeudenmukaisuudet ovat Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
13274: vähitellen johtamassa siihen, että verotekniset
13275: syyt määräävät kannattaako puolisoiden elää että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13276: avioliitossa vai vihkimättömänä. Tämä ei voi lakiehdotuksen:
13277:
13278:
13279:
13280:
13281: Laki
13282: aviopuolisoiden verottamisesta.
13283:
13284: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13285:
13286: 1 §. 2 §.
13287: Aviopuolisoista kumpaakin verotetaan erik- Tällä lailla kumotaan tämän lain kanssa risti-
13288: seen tämän lain mukaan. riidassa olevat muut säädökset.
13289: Tätä lakia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta
13290: 1980 alkaen.
13291:
13292:
13293: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
13294:
13295: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
13296: Urho Pohto Eino Poutiainen Urpo Leppänen
13297: J. Juhani Kortesalmi
13298: 1979 vp. 265
13299:
13300: Lakialoite n:o 148.
13301:
13302:
13303:
13304:
13305: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi· vähimtiläispalkan ja sitä vas-
13306: taavan muun tulon vapauttamisesta verosta.
13307:
13308:
13309: E d u s kun n alle.
13310:
13311: Suomen kansa on saanut tuntea selässään nut, tuloksena on kansan syvien r1v1en elin-
13312: vuodesta 1966 lähtien keskustapuolueen tuke- tason lasku, liekö tavoitekin. SMP on taistel-
13313: man "sortososialistisen" talouspolitiikan ruos- lut ja tulee edelleen taistelemaan tällaista kehi-
13314: kan. Erikoisen raskaana lyö keskusta-sosialistis- tystä vastaan. SMP:ssä ollaan syvästi huolestu-
13315: ten hallitusten veropolitiikka. Iskut ovat ki- neita siitä kehityksestä, joka on tapahtunut
13316: peimmin koskeneet tämän maan pienituloisia viime aikoina tulonjako- ja hintarintamalla. Me
13317: ja vanhuksia, jotka elävät pienten kansaneläk- emme voi hyväksyä heikoimman kansalaisen
13318: keiden ja työeläkkeiden varassa. Pienituloisia sortoa ja hyväksikäyttöä häikäilemättömän po-
13319: rangaistaan yhä pienempiin tuloihin iskevällä liittisen saalistuksen ja vallanhimon tueksi. Se
13320: verotuksella, jolloin heidän maksettavakseen osa kansasta, joka elää ja työskentelee vähim-
13321: jää yhä suurempi osuus suhteellisesti veroista mäispalkalla ja -tuloilla, on ehdottomasti jää-
13322: kuin suurituloisille ja rikkaille omistajille. So- nyt unohdettuun asemaan. Sen työtä ja yritte-
13323: sialidemokraattis-keskustalaisen hallituspolitii- liäisyyttä on kunnioitettava, samoin on heti
13324: kan tunnuksena on ollut pienituloisten raskas helpotettava köyhimmän ja pienimmän tulon
13325: verotus ja suurituloisten "jäsenkirjavirkamies- varassa elävän kansanosan toimeentuloa sekä
13326: ten" ja muiden kumarrus-seikkailijoiden palk- saatava aikaan ratkaisuja, joilla ei jo ennes-
13327: kojen suhteettoman suuri korotus. Nyky-sosiali- täänkin alhaista elintasoa edelleen alenneta.
13328: demokratian voima onkin korkean kerskaelin- Korjaus on aloitettava verotuksesta vapautta-
13329: tason varassa elävissä virkamiesportaissa, joihin maila vähimmäispalkka ja sitä vastaava muu
13330: he ovat nostaneet voimat, jotka eivät tiedä tulo veroista. SMP on jo tehnyt aloitteen ja
13331: mitään työtätekevän ja vallankin työtätehneen vaatinut vähimmäiseläkkeiden vapauttamista
13332: eläkeläisväestön vaikeuksista. Uus-sosialidemo- veroista.
13333: kratia on kylmän laskelmoivaa yhteiskunnalle Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
13334: kielteisiin muutoksiin pyrkivää politiikkaa, joka nioittavasti,
13335: ei enää tunnusta työn arvoa eikä vapautta
13336: yrittää. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13337: Keskusta-sosialidemokraattisen hallituspolitii- lakiehdotuksen:
13338: kan, jota myös SKDL:n enemmistö on tuke-
13339:
13340:
13341:
13342:
13343: Laki
13344: vähimmäispalkan ja sitä vastaavan muun tulon vapauttamisesta verosta.
13345:
13346: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13347:
13348: 1 §. 2 §.
13349: Tämän lain mukaan vähimmäispalkka ja sitä Tätä lakia sovelletaan kaikkiin kansalaisiin,
13350: vastaava muu tulo on verosta vapaa. joiden työ-, yritys- tai muu tulo ei ylitä vähim-
13351: mäispalkkaa.
13352: 34 0879005055
13353: 266 Lakialoite n:o 148
13354:
13355:
13356: Sama on laki opiskelijoihin nähden, joiden 3 §.
13357: loma-ajan tulo ei ylitä vähimmäispalkan yhteen- Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöön-
13358: laskettua vastaavan ajan tuloa. panosta annetaan asetuksella.
13359:
13360:
13361: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
13362:
13363: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
13364: Urho Pohto Eino Poutiainen Urpo Leppänen
13365: J. Juhani Kortesalmi
13366: 1979 vp. 267
13367:
13368: Lakialoite n:o 149.
13369:
13370:
13371:
13372:
13373: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi ravitsemuskustannusten vähen-
13374: tämisestä tulo- ja varallisuusverotuksessa.
13375:
13376:
13377: E d u s k u n n a 11 e.
13378:
13379: Fyysisten tulonsaajien verotuksessa on otet· tavissa on se perusmenoerä, jonka joka ainoa
13380: tava huomioon se, että jokainen ihminen jou- ihminen joutuu käyttämään ravintoon. Tästä
13381: tuu osan tuloistaan käyttämään välttämättömiin syystä katsomme, että kohtuullinen vähennys
13382: kulutusmenoihin, sellaisiin kuin esimerkiksi jokaisen kansalaisen kohdalla välttämättömiin
13383: ravinto. Tästä syystä voidaan lähteä siitä peri- ravitsemuskustannuksiin tulee olla verovapaata
13384: aatteesta, että ravintomenojen osalta voidaan tuloa.
13385: tuloista vähentää tietty summa jokaisen kansa- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
13386: laisen osalta. Nykyinen verotuslaki hyväksyy
13387: jo esimerkiksi asunnon ja työpaikan väliset että Eduskunta hyväksyisi seuraava11
13388: matkakustannukset. Aivan täysin tähän verrat· lakiehdotuksen:
13389:
13390: Laki
13391: ravitsemuskustannusten vähentämisestä tulo- ja varallisuusverotuksessa.
13392:
13393: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13394:
13395: 1 §.
13396: Välttämättömät ravitsemuskustannukset saa sessa vähentää tulosta ravitsemuskustannuksia
13397: daan vähentää valtion- ja kunnanverotuksessa 1 200 markkaa vuodessa.
13398: sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.
13399: 3 §.
13400: 2 §. Tarkempia säännöksiä tämän lain toimeen-
13401: Jokaisen henkilön osalta saadaan verotuk- panosta annetaan asetuksella.
13402:
13403:
13404: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
13405:
13406: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
13407: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
13408: Eino Poutiainen Urpo Leppänen
13409: Urho Pohto
13410: 26S 1979 vp.
13411:
13412: Lakialoite n:o 150.
13413:
13414:
13415:
13416:
13417: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi ammattiautoilijoiden verojen
13418: alentamisesta.
13419:
13420:
13421: E d u s k u n n a 11 e.
13422:
13423: Kuljetustoimen alan verot ovat maassamme läkymmenellä prosentilla. Sama koskee poltto-
13424: erittäin raskaat. Tästä ovat joutuneet suuresti aineiden kustannuksia. Ammattiautoilijoille ra-
13425: kärsimään varsinkin autoilija-pienyrittäjät. Kui- situkseksi ei saa asettaa myöskään mitään eri-
13426: tenkin kalliilla valuutalla hankittuja kulkuneu- tyisiä veroja ja maksuja eikä heitä saa verottaa
13427: voja pitäisi käyttää jatkuvasti ja tehokkaasti. siltä ajalta, jolloin auto esimerkiksi työnpuut-
13428: Näin tapahtuu parhaiten ammattiautoilijoiden teen vuoksi ei ole käytössä.
13429: toimesta, olipa kysymys henkilöautosta, kuor- Kun monelle muullekin auto on välttämätön
13430: ma-autosta tai mistä muusta autosta tahansa. työ- ja kulkuväline, on lisäksi lailla säädettävä,
13431: Kuitenkin ammattiautoilijoiden verot ovat että valtioneuvosto voi soveltaa ammattiautoili-
13432: yhtä raskaat kuin muidenkin kansalaisten, vaik- joille annettavia verohelpotuksia tällaisiin hen-
13433: ka auto on hänen välttämätön työvälineensä. kilöihin joko kokonaan tai osittain.
13434: Siksi ammattiautoilijat maksavat maamme ras- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
13435: kaimmat verot ansioihinsa verrattuna. He ovat taen,
13436: valtion lypsylehmiä. Asiantilaan on saatava kor-
13437: jaus. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13438: On välttämätöntä, että kaikkia ammattiautoi- lakiehdotuksen:
13439: lijoiden esinekohtaisia veroja alennetaan viidel-
13440:
13441: Laki
13442: ammattiautoilijoiden verojen alentamisesta.
13443: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13444: 1 §. 3 §.
13445: Ammattiautoilijoiden veroja alennetaan sen Ammattiautoilijoiden polttoaineiden veroja
13446: mukaan kuin tässä laissa erikseen säädetään. alennetaan viidelläkymmenellä prosentilla sen
13447: Vaitioneuvosto voi määrätä tämän lain sään- mukaan kuin valtioneuvosto tarkemmin määrää.
13448: nöksiä sovellettavaksi henkilöihin, jotka am-
13449: mattinsa vuoksi ·välttämättä tarvitsevat autoa 4 §.
13450: joko kokonaan tai osaksi. Ammattiautoilija on vapaa kaikista tielii-
13451: kenne- ja muista erityisistä maksuista.
13452: 2 §.
13453: Ammattiautoilijoiden esinekohtaiset verot 5 §.
13454: alennetaan tällä lailla viidelläkymmenellä pro- Tarkempia säännöksiä tämän lain soveltami-
13455: sentilla. Tällaista veroa ei saa määrätä autolle, sesta annetaan tarpeen vaatiessa asetuksella.
13456: joka ei ole ollut käytössä vähintään yhden
13457: kuukauden ajan.
13458:
13459: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
13460:
13461: Veikko Vennamo Eino Poutiainen
13462: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
13463: Urpo Leppänen Pekka Vennamo
13464: Anssi Joutsenlahti
13465: 1979 vp. 269
13466:
13467: Lakialoite n:o 151.
13468:
13469:
13470:
13471:
13472: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi palkanpidätysten poistamisesta
13473: eräissä tapauksissa.
13474:
13475:
13476: E d u s k u n n a 11 e.
13477:
13478: Kun hallitus on käynnistänyt maassamme toimesta auttaa niin, että alle 1750 markan
13479: kansan köyhdyttämisen aina asumisen ja läm- ansioista kuukaudessa poistetaan palkanpidätyk-
13480: mittämisen sekä kulkemisen kustannuksia myö- set kuluvalta ja seuraavalta vuodelta kuitenkin
13481: ten, niin että pienituloiset ja matalapaikkaiset niin, että tämä poisto saa olla enintään 300
13482: ovat maassamme ajautumassa todellisen hädän markkaa kuukaudessa. Tämä vapautus palkan-
13483: partaalle, on valtiovallan velvollisuus tulla pidätyksestä merkitsee samalla sitä, että vastaa-
13484: apuun. Tämä on sitä välttämättömämpää, koska vaa rahasummaa· ei verovelvollisen tarvitse val-
13485: harjoitettu talouspolitiikka on rikastuttanut tiolle myöhemminkään maksaa.
13486: Suomen valtiota suuresti sekä kerännyt valtiolle Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
13487: tuhansien miljoonien markkojen ylimääräiset taen,
13488: rahavarat.
13489: Yksinkertaisimmin ja tehokkaimmin pienitu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13490: loisia ja matalapaikkaisia voitaisiin valtiovallan lakiehdotuksen:
13491:
13492:
13493: Laki
13494: palkanpidätysten poistamisesta eräissä tapauksissa.
13495:
13496: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13497: 1 §. tettu palkanpidätys tai ennakko, ei ole velvol-
13498: Jos henkilö, jonka palkkatulo tai palkkiotulo linen maksamaan valtiolle myöhemminkään
13499: on enintään 1 750 markkaa kuukaudessa, jou- paistettua määrää vastaavaa tuloveroa.
13500: tuu suorittamaan valtiolle palkanpidätystä, pois-
13501: tetaan tällainen palkanpidätys, kuitenkin enin- 3 §.
13502: tään 300 markkaa kuukaudessa. Tarkempia säännöksiä. tämän lain toimeen-
13503: Sama koskee muuta tuloa, jos,ta suoritetaan panosta annetaan asetuksella.
13504: ennakonpidätys.
13505: 4 §.
13506: 2 §. Tämä laki on voimassa vuoden 1981 lop-
13507: Henkilö, jolta on poistettu 1 §:ssä tarkoi- puun.
13508:
13509:
13510: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
13511:
13512: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Pekka Vennamo
13513: Urho Pohto Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
13514: J. Juhani Kortesalmi
13515: 270 1979 vp.
13516:
13517: Lakialoite n:o 152.
13518:
13519:
13520:
13521:
13522: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverosta vapauttami-
13523: sesta.
13524:
13525:
13526: E d u s k u n n a 11 e.
13527:
13528: Liikevaihtovero nostaa tarpeettomasti kustan- vapautettava liikevaihtoverosta elintarvikkeiden
13529: nuksia. Kuitenkin olisi maassamme rajoitettava kuluttajahintojen alentamiseksi ja kotien toi-
13530: inflaatiota ja helpotettava verorasitusta. Tämä on meentulon helpottamiseksi.
13531: yleisen edun mukaista. Myös olisi valtioneuvostolle annettava valta
13532: Mainituilla perusteilla esitämme vähittäis- liikevaihtoveron poistamiseen muissakin tapauk-
13533: kaupan pienyritteliäisyyden tukemiseksi, että sissa.
13534: vähittäiskauppaporras vapautettaisiin liikevaih- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
13535: toverosta ja tämä vero siirrettäisiin tukkupor- taen,
13536: taaseen. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13537: Lisäksi olisi maatalouskoneet ja kodinkoneet lakiehdotuksen:
13538:
13539:
13540: Laki
13541: liikevaihtoverosta vapauttamisesta.
13542:
13543: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13544:
13545: 1 §. 4 §.
13546: Liikevaihtoverosta vapautetaan tämän lain Tarpeen mukaan voi valtioneuvosto vapaut-
13547: mukaisesti liikevaihtoverovelvolliset. taa muitakin tarvikkeita liikevaihtoverosta.
13548:
13549: 2 §. 5 §.
13550: Liikevaihtovero siirretään vähittäiskauppa- Tarkempia säännöksiä tämän lain soveltami-
13551: portaasta tukkuportaaseen. sesta annetaan asetuksella.
13552:
13553: 3 §.
13554: Maa·talouskoneet ja koclinkoneet vapautetaan
13555: liikevaihtoverosta.
13556:
13557:
13558: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
13559:
13560: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Pekka Vennamo
13561: Urho Pohto Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
13562: J. Juhani Kortesalmi
13563: 1979 vp. 271
13564:
13565: Lakialoite n:o 1.5.3.
13566:
13567:
13568:
13569:
13570: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoveron väliaikaisesta
13571: alentamisesta.
13572:
13573:
13574: E d u s k u n n a 11 e.
13575:
13576: Korkeat hinnat ja raskaat verot painavat liikevaihtoveroa alennettava kahdella prosen-
13577: kansan toimeentuloa. Kansan leipä kaventuu. tilla vähintään vuoden 1981 loppuun. Näin
13578: Tämä ei ole hyväksyttävää. tarjottaisiin työttömyyttä sekä kansalaisten ta·
13579: Jos liikevaihtoveroa alennettaisiin kahdella loudellisia vaikeuksia.
13580: prosentilla, niin tämä merkitsisi kansan elin- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
13581: mahdollisuuksien paranemista sekä myös hinta- taen,
13582: riiston helpottumista. Näin on tehty taloudel-
13583: lisesti vaikeana aikana Ruotsissa. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13584: SMP katsoo, että nykyisessä tilanteessa olisi lakiehdotuksen:
13585:
13586:
13587:
13588: Laki
13589: liikevaihtoveron väliaikaisesta alentamisesta.
13590:
13591: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13592:
13593: 1 §. 3 §.
13594: Liikevaihtoveroa alennetaan väliaikaisesti sen Tarkempia säännöksiä tämän lain toimeen-
13595: mukaisesti kuin tässä laissa säädetään. panosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.
13596:
13597: 2 §. 4 §.
13598: Liikevaihtovero alennetaan heti kahdella pro- Tämä laki tulee voimaan päivänä
13599: sentilla. kuuta 19 . Tämä laki on voimassa vuoden
13600: 1981 loppuun.
13601:
13602:
13603: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
13604:
13605: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
13606: Urho Pohto Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
13607: Pekka Vennamo
13608: -272 .1979". vp.
13609:
13610: Lakialoite n:o 154.
13611:
13612:
13613:
13614:
13615: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi välttämättömyystarvikkeiden
13616: liikevaihtoverovapaudesta.
13617:
13618:
13619: Eduskunnalle.
13620:
13621: .Liikevaihtovero on välillinen · vero, joka· eri- elinkustannusindeksin laatijoiden kanssa sekä
13622: tyisen ankarasti kohtaa pienituloisht varsinkin, kulutustutkimuksien tekijöiden kanssa määri-
13623: kun liikevaihtovero .meillä ulottuu myös sellai- tellä yksityiskohtaisesti, mitkä tarvikkeet lue-
13624: siin välttämättömyystarvikkeisiin kuten ravinto, taan välttämättömyystarvikkeiksi. Valtion vero-
13625: vaatetus, asuntorakennustarvikkeet ja monet tulojen kasvu vuosittain on ollut niin suurta
13626: muut välttämättömyystarvikkeet. Liikevaihto- luokkaa, että tämä verouudistus voidaan toteut-
13627: verosta on kyettävä vapauttamaan kaikki vält- taa ilman, että valtio siitä joutuisi taloudelli-
13628: tämättömyystarvikkeet. Koska kulutustottumuk- siin vaikeuksiin.
13629: set vähitellen muuttuvat, on varminta, .että vält- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
13630: tämättömyyshyödykkeiden käsite tarpeen vaa-
13631: tiessa joustavasti muutetaan asetuksella. Tästä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13632: syystä ei lakiin kannata ottaa luetteloa näistä lakiehdotuksen:
13633: hyödykkeistä, vaan valtioneuvosto voi yhdessä
13634:
13635:
13636:
13637: Laki
13638: välttämättömyystarvikkeiden liikevaihtoverovapaudesta.
13639:
13640: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13641:
13642: 1 §. 2 §.
13643: Välttämättömyystarvikkeet vapautetaan ko- Asetuksella määrätään yksityiskohtaisesti,
13644: konaan liikevaihtoverosta. tämän ·lain mukaan. mitkä tarvikkeet luetaan välttämättömyystar-
13645: vikkeiksi.
13646:
13647:
13648: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta. 1979.
13649:
13650: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
13651: Urho Pohto Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
13652: Pekka Vennamo
13653: 1979 vp. 273
13654:
13655: Lakialoite n:o 155.
13656:
13657:
13658:
13659:
13660: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi elintarvikkeiden liikevaihto-
13661: veron sekä muiden verojen ja maksujen poistamisesta.
13662:
13663:
13664: E d u s k u n n a 11 e.
13665: Elintarvikkeiden kertautuva liikevaihtovero, rottaa niin paljon, että kotimaisten elintarvik-
13666: valmistevero sekä muut verot ja maksut nosta- keiden pulaa ei maassamme pääsisi syntymään,
13667: vat kuluttajahintoja kohtuuttomasti sekä vai- mutta toisaalta kuitenkaan elintarvikkeiden ku-
13668: keuttavat perhe- ja pienviljelmien toimeentuloa. luttajahintoja ei tarvitsisi nostaa. Tämä jos mikä
13669: Elintarvike on välttämättömyystavara eikä on koko kansan etu.
13670: valtio saisi rikastua ja kerätä suuria rahoja ruo- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
13671: katavaroiden kustannuksella. Kun näin tapah- taen,
13672: tuu, on se todella häikäilemätöntä riistaa.
13673: Jos elintarvikkeilta poistettaisiin valtion ve- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13674: rot ja maksut, niin tuottajahintoja voitaisiin ko- lakiehdotuksen:
13675:
13676:
13677:
13678: Laki
13679: elintarvikkeiden liikevaihtoveron sekä muiden verojen ja maksujen poistamisesta.
13680:
13681: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13682: 1 §. miseksi sekä tämän jälkeen alennettava perus-
13683: Elintarvikkeilta poistetaan kertautuva liike- elintarvikkeiden kulu tta jahintaa.
13684: vaihtovero. Samoin poistetaan elintarvikkeilta
13685: muut verot ja valtion maksut. 3 §.
13686: Tarkempia säännöksiä tämän lain toimeenpa-
13687: 2 §. nosta annetaan asetuksella.
13688: Poistuvien verojen ja maksujen määrällä on
13689: korjattava elintarvikkeiden tuottajahintaa riit- 4 §.
13690: tävän kotimaisen elintarviketuotannon turvaa- Tämä laki on voimassa vuoden 1981 lop-
13691: puun.
13692:
13693:
13694: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
13695:
13696: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
13697: Urho Pohto Eino Poutiainen Urpo Leppänen
13698: Pekka Vennamo
13699:
13700:
13701:
13702:
13703: .35 0879005055
13704: 274 1979 vp.
13705:
13706: Lakialoite n:o 156.
13707:
13708:
13709:
13710:
13711: V. Veruiamo ym.: Ehdotus laiksi rakennustarvikkeiden liikevaihto-
13712: verovapaudesta.
13713:
13714:
13715: E d u s k u ri n a 11 e.
13716:
13717: Rakentamisen kustannukset ovat maassamme veroa. Näin on erityisesti asianlaita nykyisessä
13718: nousseet hirvittäviksi. Kuitenkin jokainen kyl- tilanteessa.
13719: mässä ilmanalassamme tarvitsee ainakin asun- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
13720: non. taen,
13721: Kun asunto on välttämätön, on väärin, että että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13722: valtio perii rakennustarvikkeilta liikevaihto- lakiehdotuksen:
13723:
13724:
13725:
13726:
13727: Laki
13728: rakennustarvikkeiden liikevaihtoverovapaudesta.
13729:
13730: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13731:
13732: 1 §. 3 §.
13733: Asuntopulan poistamiseksi ja rakennustoimin- Tarkempia säännöksiä tämän lain toimeenpa-
13734: nan kustannusten alentamiseksi ovat rakennus- nosta annetaan asetuksella.
13735: tarvikkeet liikevaihtoverosta vapaat sen mu-
13736: kaan kuin tässä laissa säädetään.
13737: 4 §.
13738: 2 §. Tämä laki on voimassa vuoden 1981 lop-
13739: Valtioneuvoston asiana on yksityiskohtaisesti puun.
13740: määrätä, mitä rakennustarvikkeita liikevaihto-
13741: verovapaus koskee.
13742:
13743:
13744: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
13745:
13746: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
13747: Urho Pohto Eino Poutiainen Urpo Leppänen
13748: J. Juhani Kortesalmi
13749: 1979 vp. 275
13750:
13751: Lakialoite n:o 1.57.
13752:
13753:
13754:
13755:
13756: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi pikkuverstaiden vapauttami-
13757: sesta liikevaihtoverosta.
13758:
13759:
13760: E d u s k u n n a 11 e.
13761:
13762: Liikevaihtoveron pertmtnen pikkuverstaissa Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
13763: on kohtuutonta. Niiden on pakko sen vuoksi taen,
13764: lopettaa laajalti toimintansa tarvitsijoiden edun
13765: vastaisesti. Kansamme edun mukaisesti on pien- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13766: yritteliäisyyttä maassamme kuitenkin tuettava lakiehdotuksen:
13767: ja edistettävä.
13768:
13769:
13770: Laki
13771: pikkuverstaiden vapauttamisesta liikevaihtoverosta.
13772:
13773: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13774:
13775: 1 §. 3 §.
13776: Pikkuverstaat vapautetaan kokonaan liike- Tarkemmat säännökset tämän lain toimeen-
13777: vaihtoverosta. panosta annetaan asetuksella.
13778: Valtioneuvosto määrää, mitkä yritykset on
13779: katsottava pienyrityksiin kuuluviksi verstaiksi.
13780:
13781:
13782: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
13783:
13784: Veikko Vennamo Eino Poutiainen
13785: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
13786: Urpo Leppänen Pekka Vennamo
13787: Anssi Joutsenlahti
13788: 276 1979 vp.
13789:
13790: Lakialoite n:o 158.
13791:
13792:
13793:
13794:
13795: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi piensirkkeleiden vapauttami-
13796: sesta liikevaihtoverosta.
13797:
13798:
13799: E d u s k u n n a 11 e.
13800: Liikevaihtovero piensirkkeleille on kohtuu- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
13801: ton. Se on siis poistettava. Näin parannetaan taen,
13802: pienyritteliäisyyttä ja työllisyyttä sekä sääste-
13803: tään kuluttajien eduksi pientuotannossa kustan- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13804: nuksia. lakiehdotuksen:
13805:
13806: Laki
13807: piensirkkeleiden vapauttamisesta liikevaihtoverosta.
13808:
13809: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13810:
13811: 1 §. kelit on katsottava piensirkkeleiksi ja niiden
13812: Piensirkkelit vapautetaan kokonaisuudessaan toiminta pienyritteliäisyydeksi.
13813: liikevaihtoverosta.
13814: 3 §.
13815: 2 §. Tarkemmat säännökset tämän lain toimeen-
13816: V aitioneuvosto vahvistaa, minkälaiset sirk- panosta annetaan asetuksella.
13817:
13818:
13819: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
13820:
13821: Veikko Vennamo Eino Poutiainen
13822: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
13823: Urpo Leppänen Pekka Vennamo
13824: Anssi Joutsenlahti
13825: 1979 vp. 277
13826:
13827: Lakialoite n:o 159.
13828:
13829:
13830:
13831:
13832: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi perintöverosta vapauttamisesta
13833: eräissä tapauksissa.
13834:
13835:
13836: E d u s k u n n a 11 e.
13837:
13838: Perintöoikeus rakentuu maassamme vuosisa- SMP katsoo, että nykyisessä tilanteessa sa-
13839: taiselle kansamme oikeuskäsitykselle. Siksi SMP dantuhannen markan omaisuuden tulisi olla ko-
13840: ei hyväksy suunnitelmia perintöoikeuden pois- konaan perintöverosta vapaan. Jos kuitenkin
13841: tamisesta. perillisiä on useita, on tämä verovapaa omai-
13842: SMP ei myöskään hyväksy raskaita perintö- suus laskettava 50 000 markaksi perillistä kohti,
13843: veroja. Useimmiten omaisuus on hankittu ras- vaikka omaisuus ylittääkin 150 000 markkaa.
13844: kaalla työllä, josta on jo moninkertaisesti mak- Kun on olemassa vaara, että inflaatio jatkuu,
13845: settu verot. on lisäksi tämä perintöverosta täysin vapaa
13846: Kun valtaapitävät ovat ajaneet läpi päätök- omaisuus sidottava indeksiin.
13847: sen, että perintövero määrätään käypien omai- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
13848: suusarvojen perusteella ajaakseen yhteiskun- taen,
13849: tamme kohti yhteisomistusta, on välttämätöntä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13850: turvata kansalaiset perintöverojen riistolta. lakiehdotuksen:
13851:
13852:
13853:
13854: Laki
13855: perintöverosta vapauttamisesta eräissä tapauksissa.
13856:
13857: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13858:
13859: 1 §. 2 §.
13860: Jos perintö on perintöverolain mukaan enin- Edellä 1 §:ssä tarkoitetut omaisuusmäärät si-
13861: tään 150 000 markkaa, eivät rintaperilliset ole dotaan elinkustannusindeksiin 1 päivästä tam-
13862: velvolliset maksamaan perinnöstä minkäänlaista mikuuta 1980 lukien.
13863: perintöveroa.
13864: Jos 1 momentissa tarkoitettuja perillisiä on 3 §.
13865: useampia, on perintöverosta vapaa kunkin pe- Tarkempia säännöksiä tämän lain toimeenpa-
13866: rillisen omaisuus 50 000 markkaan saakka. nosta annetaan asetuksella.
13867:
13868:
13869: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
13870:
13871: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
13872: Urho Pohto Pekka Vennamo Eino Poutiainen
13873: J. Juhani Kortesalmi
13874: 278 ·1979 vp.
13875:
13876: Lakialoite n:o 160.
13877:
13878:
13879:
13880:
13881: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi sähkön kuluttajahinnan pitä-
13882: misestä kohtuullisena.
13883:
13884:
13885: E d u s k u n n a 11 e.
13886:
13887: Sähkön hinta on maamme kodeissa huomat- mätöntä asettaa tällaisille suunnitelmille laki-
13888: tava kustannustekijä. Siksi inflaation ja kansa- pohjaisia rajoituksia.
13889: laisten toimeentulon vaikeutumisen estämiseksi Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
13890: olisi sähkön hinta välttämättä pidettävä koh- nioittavasti,
13891: tuullisella tasolla.
13892: Kun hallitus kuitenkin suunnittelee sähkön että Eduskunta hyvaksyisi seuraavan
13893: kuluttajahintojen suurta nostamista, on välttä- lakiehdotuksen:
13894:
13895:
13896:
13897:
13898: Laki
13899: sähkön kuluttajahinnan pitämisestä kohtuullisena.
13900:
13901: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13902: 1 §. malle ja muille sähköä tuottaville laitoksille ta-
13903: Kotitalouksien sähkön kuluttajahinta on pi- loudellista tukea valtion varoista sen mukaan
13904: dettävä kohtuullisella tasolla. kuin eduskunta päättää.
13905: 2 §. 3 §.
13906: Jos välttämättömät kustannustekijät sitä vaa- Tarkempia säännöksiä tämän lain soveltami-
13907: tivat, on valtiovallan· annettava Imatran Voi- sesta annetaan asetuksella.
13908:
13909:
13910: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
13911:
13912: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Urpo Leppänen
13913: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
13914: Pekka V:ennamo
13915: 1979 vp. 279
13916:
13917: Lakialoite n:o 161.
13918:
13919:
13920:
13921:
13922: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi öljyjen enimmäisveroista.
13923:
13924:
13925: E d u s k u n n a 11 e.
13926: Öljy on taloutemme toiminnassa tärkeä voi- Ulkomailta tuotava öljy on siis yleishyödylli-
13927: man ja lämmön lähde. Siksi öljyjen kohtuuton nen tarvike. Siksi on sen verottamiselle ja öl-
13928: verottaminen riistää kansaa, nostaa elinkustan- jyistä saataville voitoille pantava lakipohjainen
13929: nuksia ja aiheuttaa inflaatiota. katto.
13930: Samaan kansamme etujen vastaiseen tulok- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
13931: seen johtaa myös se, kun valtion monopoliyh- taen,
13932: tiö Neste Oy perii kohtuuttomia välityspalk-
13933: kioita ja voittoja .. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13934: lakiehdotuksen:
13935:
13936:
13937:
13938: Laki
13939: öljyjen enimmäisveroista.
13940:
13941: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13942:
13943: 1 §. 3 §.
13944: Valtio saa periä öljyistä erilaisia veroja ja Tarkempia säännöksiä tämän lain toimeenpa-
13945: maksuja yhteensä enintään kymmenen prosent- nosta annetaan asetuksella.
13946: tia kuluttajahinnasta.
13947:
13948: 2 §.
13949: Neste Oy:n välityspalkkioiden ja voittojen
13950: tulee olla kohtuullisia.
13951:
13952: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
13953:
13954: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
13955: Urho Pohto Eino Poutiainen Urpo Leppänen
13956: J. Juhani Kortesalmi
13957: 280 1979 vp.
13958:
13959: Lakialoite n:o 162.
13960:
13961:
13962:
13963:
13964: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi työvaltaisen viennin kauppa-
13965: poliittisen vahingon korvaamisesta.
13966:
13967:
13968: Ed u s kun n a 11 e.
13969:
13970: Puoluepoliittinen peli ulkopoliittisilla asioil- Keskisuuren ja pienen työvaltaisen yritteliäi-
13971: la sekä Suomen kauppapolitiikan horjuvuus ja syyden vienti ulkomaille on maallemme elin-
13972: suunnittelemattomuus pitkällä tähtäimellä on tärkeä. Kun hallitukset vahingoittavat ja vai-
13973: johtanut siihen, että erityisesti keskisuuri ja keuttavat tällaista vientiä, on tapahtunut vahin-
13974: pienempi vienti on joutunut ja joutuu talou- ko korvattava viejille. Muutoin maamme köyh-
13975: dellisesti kärsimään. tyy ja autioituu entistä enemmän.
13976: Kuitenkin keskisuuri ja pieni vienti ulko- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
13977: maille on yleensä työvaltaisen yritteliäisyyden taen,
13978: vientiä. Tällaiset viejät siis ylläpitävät maassam-
13979: me työllisyyttä ja rahan liikettä. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13980: lakiehdotuksen:
13981:
13982:
13983:
13984:
13985: Laki
13986: työvaltaisen viennin kauppapoliittisen vahingon korvaamisesta.
13987:
13988: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13989:
13990: 1 §. 3 §.
13991: Jos keskisuuri tai pieni työvaltainen vienti Jos tämän lain mukainen viejä osoittaa kaup-
13992: joutuu kärsimään taloudellista vahinkoa halli- papoliittisen yleisratkaisun tai sen viipymisen
13993: tuksen kauppapoliittisista ratkaisuista tai niiden aiheuttaneen hänelle muuta taloudellista va-
13994: viipymisestä, on vahinko korvattava tämän lain hinkoa kuin 2 §: ssä tarkoitettua lisärasitusta,
13995: mukaan. on· tämäkin vahinko korvattava viejälle valtio-
13996: neuvoston päätöksen mukaan.
13997: 2 §.
13998: Jos tullit tai niihin verrattavat maksut kaup- 4 §.
13999: papoliittisten ratkaisujen vuoksi nousevat tä- Tämä laki on voimassa vuoden 1981 lop-
14000: män lain mukaiselle ulkomaan viejälle, on lisä- puun.
14001: rasitus viivytyksettä maksettava valtion varoista 5 §.
14002: viejille tulevana korvauksena. Tarkempia säännöksiä tämän lain toimeen-
14003: panosta annetaan asetuksella.
14004:
14005:
14006: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
14007:
14008: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Pekka Vennamo
14009: Urho Pohto Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
14010: J. Juhani Kortesalmi
14011: 1979 vp. 281
14012:
14013: Lakialoite n:o 16.3.
14014:
14015:
14016:
14017:
14018: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi pienyritysten tukemisesta pula-
14019: aikana.
14020:
14021:
14022: E d u s k u n n a 11 e.
14023: Hallitus ylläpitää maassamme pulaa ja työt- sesti vaikeinakio aikoina pienyritteliäisyys me-
14024: tömyyttä. Kun verot ja kaikki kustannukset nestyy. Tällöin on rahan liikettä ja työtä.
14025: nousevat suuresti, niin tämän seurauksena lu- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
14026: kuisat pienyritykset joutuvat vakaviin taloudel- taen,
14027: lisiin vaikeuksiin. Tämä vaikuttaa luonnollisesti
14028: myös heikentävästi työllisyyteen. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14029: Kansalaisten selvä etu vaatii, että taloudelli- lakiehdotuksen:
14030:
14031:
14032: Laki
14033: pienyritysten tukemisesta pula-aikana.
14034:
14035: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14036:
14037: 1 §. yrityksille vakautettua lainaa emntaan 10 000
14038: Taloudellisesti vaikeina aikoina myönnetään markkaa kuukaudessa työntekijää kohti. Laina-
14039: pienyritteliäisyyden tukemiseksi ja työllisyyden aika on viisi vuotta ja kaksi ensimmäistä vuot-
14040: turvaamiseksi halpakorkoista lainaa tämän lain ta ovat lyhennysvelvollisuudesta vapaat.
14041: mukaan.
14042: 2 §. 3 §.
14043: Työllisyysvaroista tai muista varoista myön- Tarkempia säännöksiä tämän lain toimeenpa-
14044: netään 1 §: ssä tarkoitetuissa tapauksissa pien- nosta ja sovellutuksesta annetaan asetuksella.
14045:
14046:
14047: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
14048:
14049: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
14050: Urho Pohto Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
14051: Pekka Vennamo
14052:
14053:
14054:
14055:
14056: 36 0879005055
14057: 282 1979 vp.
14058:
14059: Lakialoite n:o 164.
14060:
14061:
14062:
14063:
14064: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi asuntojen korjauslainoista.
14065:
14066:
14067: E d u s k u n n a 11 e.
14068:
14069: Maassamme on kymmeniätuhansia korjaustar- reellisesti vakautettua halpakorkoista lainaa
14070: peessa olevia asuntoja niin maaseudulla kuin oman asunnon ja omakotitalon korjaamiseksi
14071: kaupungeissa. Näitä asuntoja olisi kohennetta- ihmisarvoiseen kuntoon. Samalla edistettäisiin
14072: va kohtuullisen asumistason saavuttamiseksi ja työllisyyttä ja poistettaisiin asuntopulaa.
14073: erityisesti vanhempien ihmisten terveyden säi- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
14074: lyttämiseksi. Näitä asuntoja olisi myöskin kor- taen,
14075: jattava nimenomaan omakotitaloissa asuntopu-
14076: lan poistamiseksi. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14077: Valtion varoista olisi siis myönnettävä kii- lakiehdotuksen:
14078:
14079:
14080: Laki
14081: asuntojen korjauslainoista.
14082:
14083: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14084:
14085: 1 §. 3 §.
14086: Asuntojen korjaamiseen myönnetaan lainoja Valtioneuvosto maaraa minkälainen henkilö
14087: sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.· on katsottava pienomistajaksi ja pienituloiseksi.
14088:
14089: 2 §. 4 §.
14090: Jokaisella pienomistajalla ja pienituloisella on Tarkempia säännöksiä tämän lain soveltami-
14091: oikeus saada valtion varoista tarpeellinen halpa- sesta ja täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.
14092: korkoinen vakautettu laina oman asuntonsa kor-
14093: jaamiseen. 5 §.
14094: Pätevistä syistä voidaan 1 momentissa tarkoi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta
14095: tetulle henkilölle myöntää myös avustusta val- 1979.
14096: tion varoista.
14097:
14098:
14099: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
14100:
14101: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Pekka Vennamo
14102: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
14103: J. Juhani Kortesalmi
14104: 1979 vp. 283
14105:
14106: Lakialoite n:o 165.
14107:
14108:
14109:
14110: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi oikeudenmukaisesta kantohin-
14111: nasta ja metsätyön ansioiden parantamisesta.
14112:
14113:
14114: E d u s k u n n a 11 e.
14115:
14116: Kartellit ja muut kilpailua raJOittavat sopi- korjaus. Tämä voi tapahtua vain lainsäädännön
14117: mukset sekä raakapuun ulkomaan tuonti ovat avulla. Kartellit ja muut kilpailua rajoittavat so-
14118: johtaneet siihen, että laajoilla alueilla maassam- pimukset puunjalosteiden alalla sekä tarpeeton
14119: me kantohinta on kohtuuttoman alhainen ja raakapuun ulkomaan tuonti on kiellettävä lail-
14120: että joka tapauksessa metsänomistajat eivät ole la. Metsänomistajalle on taattava vähintään oi-
14121: saaneet oikeudenmukaista osuutta puunjalostei- keudenmukainen ja kohtuullinen osuus puunja-
14122: den ulkomaanviennistä saaduista varoista. Päin- losteiden viennistä ulkomailta saaduista varoista
14123: vastoin vanhat puolueet ovat eduskunnassa hy- puolivuosittain annetulla asetuksella, joilain
14124: väksyneet lakeja, jotka suosivat suurteollisuut- alueelliset erityisseikat otetaan riittävässä mää-
14125: ta metsänomistajan ja metsätyömiehen kustan- rin huomioon. Samoin on huolehdittava metsä-
14126: nuksella. Kun maataloustuottajajärjestö on myös työmiesten ja metsän työstä ansionsa saavien
14127: kiinteässä suhteessa omiin suuriin puunjalostus- kunnollisista ansioista.
14128: yrityksiinsä, ei tätäkään tietä ole tullut apua. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
14129: Metsiä ja metsän työtä on tarkoituksellisesti so- taen,
14130: sialisoitu. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14131: Tällaiseen asiantilaan on saatava kiireellinen lakiehdotuksen:
14132:
14133:
14134: Laki
14135: oikeudenmukaisesta kantohinnasta ja metsätyön ansioiden parantamisesta.
14136:
14137: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14138:
14139: 1 §. kuuluu puunjalosteiden ulkomaille viennistä saa-
14140: Puunjalosteiden ulkomaanviennistä saaduista duista varoista.
14141: varoista on metsänomistajien ja metsässä työs- 4 §.
14142: sä käyvien henkilöiden saatava oikeudenmukai- Tehtäessä työehtosoptmuksia on metsästä an-
14143: nen osuutensa sen mukaan kuin tässä laissa sää- sionsa saavien palkat ja korvaukset määrättävä
14144: detään. vähintään sen suuruisiksi kuin mitä työnteki-
14145: 2 §. jöille 3 §: n periaatteiden mukaisesti oikeude11-
14146: Kaikki kilpailua estävät ja rajoittavat :<artd- mukalsesti kuuluu.
14147: lit ja muut sopimukset sekä raakapuun tarpee- Valtioneuvoston velvollisuus on valvoa, ettii
14148: ton tuonti ulkomailta kielletään puunjalostuk- 1 momentin säännöksiä noudatetaan sekä rvh-
14149: sen ja siihen liittyvän yrittämisen osa!ta. tyä tarpeen mukaan asian vaatimiin toimenpi~ei
14150: siin.
14151: 3 §. 5 §.
14152: Asetuksella määrätään puolivuosittain, mikä Tarkempia säännöksiä tämän lain soveltami-
14153: osuus kantobionalle kullakin alueella vähintään sesta annetaan asetuksella.
14154:
14155: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
14156:
14157: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Pekka Vennamo
14158: Urho Pohto Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
14159: J. Juhani Kortesalmi
14160: 284 1979 vp.
14161:
14162: Lakialoite n:o 166.
14163:
14164:
14165:
14166:
14167: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi Ruotsissa asuvien kotiin paluusta.
14168:
14169:
14170: E d u s k u n n a 11 e.
14171:
14172: Virheellisen ja kansaa sortavan talouspolitii- tulon antavan työpaikan, kunnollisen asunnon
14173: kan vuoksi on yli 500 000 suomalaista joutunut sekä lapsilleosa koulumahdollisuudet ja tulevai-
14174: muuttamaan Ruotsiin hankkiakseen itselleen ja suuden. Lisäksi paluun esteenä ovat tulli- ja
14175: perheelleen toimeentulon. Tämä on ollut korvaa- muut maksut, jotka olisi poistettava.
14176: maton tappio kansallemme ja taloudellemme. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
14177: Lukuisat Ruotsiin muuttaneet haluaisivat pa- taen,
14178: lata takaisin Suomeen, kun vain saisivat turva- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14179: tuksi itselleen pysyvän ja kohtuullisen toimeen- lakiehdotuksen:
14180:
14181:
14182:
14183: Laki
14184: Ruotsissa asuvien kotiin paluusta.
14185:
14186: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14187:
14188: 1 §. 4 §.
14189: Jokainen Ruotsissa pysyvästi asunut, joka on Jokaiselle Suomeen pysyvästi palaavalle tä-
14190: tai on ollut Suomen kansalainen, on oikeutettu män lain mukaiselle henkilölle annetaan petos-
14191: palaamaan pysyvästi takaisin Suomeen tämän pääomana valtion varoista halpakorkoista lainaa
14192: lain mukaan. 50 000 markkaa elämän ja asumisen Suomessa
14193: 2 §. aloittamista varten. Laina annetaan kymmeneksi
14194: Jos tämän lain mukainen henkilö palaa py- vuodeksi ja korko on enintään viisi prosenttia.
14195: syvästi takaisin Suomeen, niin on hän vapaa
14196: kaikista tulleista ja niihin verrattavista mak- 5 §.
14197: suista. Edellä 3 ja 4 §:n lainat voidaan myöntää
14198: 3 §. myös pankkilainana, jolloin valtio maksaa kor-
14199: Tämän lain tarkoittama henkilö, joka ryhtyy koeron sekä on tarpeen mukaan takuumiehenä
14200: viljelemään Suomessa olevaa tilaansa, on oikeu- lainan takaisin maksusta.
14201: tettu saamaan valtion varoista kohtuullisen
14202: määrän halpakorkoista lainaa tarpeellisen irtai- 6 §.
14203: miston hankkimista varten sekä perusparan- Tarkempia säännöksiä tämän lain toimeenpa-
14204: nustöitä varten. nosta annetaan asetuksella.
14205:
14206:
14207: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
14208:
14209: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Pekka Vennamo
14210: Urho Pohto Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
14211: J. Juhani Kortesalmi
14212: 1979 vp. 285
14213:
14214: Lakialoite n:o 167.
14215:
14216:
14217:
14218:
14219: Viljanen ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyöräverosta anne-
14220: tun lain muuttamisesta.
14221:
14222:
14223:
14224: Ed u s kun n a II e.
14225:
14226: Auto- ja moottoripyöräverosta annettua lakia nut niin korkeaksi, että ammattiautoilijoiden
14227: on 25. 11.77 (842/77) muutettu mm. siten, ammatinharjoittamisen edellytykset oleellisesti
14228: että autoveron määrä on auton verotusarvon huononevat ja ajokaluston järkevä uusiminen
14229: määrä korotettuna 45 prosentilla ja vähennet- estyy.
14230: tynä 2 500 markalla, kuitenkin aina vähintään Suomessa on 415 autokoulua, jotka antavat
14231: 50 prosenttia auton verotusarvosta, sekä että ajo-opetusta vuosittain noin 70 000 ajokortin-
14232: ammattimaisessa liikenteessä käytettävästä au- suorittajalle. Näistä noin 45 000 suorittaa AB-
14233: tosta palautettavan autoveron enimmäismäärä kortin, joka oikeuttaa ajamaan henkilöautolla ja
14234: on 20 000 markkaa. pakettiautolla ja joille opetus annetaan henki-
14235: Hallitus perusteli autoveron korotuksen sää- löautolla.
14236: tämistä pysyväksi valtiontaloudellisilla syillä ja Kouluautoksi on rekisteröity tällä hetkellä
14237: ammattimaisessa liikenteessä käytettävästä au- noin 1 400 henkilöautoa. Näiden keskihinta
14238: tosta palaotettavan autoveron enimmäismäärän noudattelee melko tarkkaan koko maan yleisen
14239: korottamista autojen hintojen ja autoveron ko- autokannan hintatasoa ja niinpä autoveron
14240: hoamisella. osuus kouluauton hinnasta on noin 16 500
14241: Kun otetaan huomioon tieliikenteen ylivero- markkaa. Autokoulun opetusajoneuvo on erityi-
14242: tus, moottoriajoneuvojen välttämättömyys jo- sesti koulukäyttöön varustettu ja sitä käytetään
14243: kapäiväisen elämän helpottajana harvaan asu- pääasiallisesti vain opetusajoneuvona. Ajokor-
14244: tussa maassamme sekä veron kohtuuttoman tinsuorittajien on harjoiteltava ajamista keski-
14245: suuri osuus moottoriajoneuvojen hinnoissa, kat- määrin noin 20 tuntia. Näin ollen autokustan·
14246: somme, ettei autoveron tilapäisen korotuksen nukset muodostavatkin huomattavan osan ajo-
14247: säätäminen pysyväksi ollut oikeaan osunut. Kun kortin hankintakustannuksista. Näitä kustan-
14248: lisäksi otetaan huomioon, että verorakenteem- nuksia voitaisiin huomattavasti alentaa muutta-
14249: me on vinoutunut eli verotuksen painopiste on malla lakia auto- ja moottoripyöräverosta siten,
14250: välittömässä verotuksessa sen sijaan, että se että kouluautot vapautettaisiin autoverosta. Tä-
14251: olisi kulutuksen verottamisessa, ei ollut asian- mä merkitsisi ajo-opetusmaksuihin jopa 12-14
14252: mukaista vakiinnuttaa kohtuuttoman korkeaa prosentin alennuksia. Ajokortinsuorittajille hin-
14253: autoveroa. Mielestämme lain 3 § on korjattava tojen alennus merkitsisi vuodessa noin 13 mil-
14254: ja veroa alennettava. joonan markan säästöä.
14255: Kun ammattimaisessa liikenteessä käytettävät Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
14256: autot ovat hintalookaltaan yleensä varsin kal- dotamme,
14257: liita auton kestävyyden ja palvelutason nousun
14258: johdosta, olisi ne vapautettava kokonaan auto- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14259: verosta. Palautettavasta autoveron osuudesta lakiehdotuksen:
14260: huolimatta on näiden autojen hinta muodostu-
14261: 286 Lakialoite n:o 167
14262:
14263:
14264:
14265:
14266: Laki
14267: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta.
14268:
14269: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä mar-
14270: raskuuta 1967 annetun lain 7 §:n 1 momentti, sekä muutetaan 3 § ja 6 §:n 1 momentti, sel-
14271: laisina kuin niistä 3 § on 25 päivänä marraskuuta 1977 annetussa laissa ( 842/77) sekä
14272: 6 §:n 1 momentd ja 7 §:n 1 momentti 15 päivänä jouluJkuuta 1978 annetussa laissa (910/
14273: 78), seuraavasti:
14274:
14275: 3 §.
14276: Autoveroa 1suoritetaan auton verotusarvon avoimen tavaratilan pituus on vähintään 1,85
14277: määrä korotettuna 30 prosentilla ja vähennet- metriä. Verosta on vapaa myös sellainen paket-
14278: tynä 2 500 markalla, kuitenkin niin, että veron tiauto, jonka umpinaisen tavaratilan sisäkor-
14279: määrä aina on vähintään 50 prosenttia verotus- keus on vähintään 1,30 metriä ja sisäpituus vä-
14280: arvosta. Käytettynä maahan tuodun auton vero hintään 0,80 metriä ja avoimen tavaratilan pi-
14281: on 90 prosenttia vastaavasta uuden auton ve- tuus on vähintään 1,50 metriä. Verosta on niin-
14282: rosta. ikään vapaa sellainen yksinomaan tavaran kulje-
14283: 6 §. tukseen tarkoitettu pakettiauto, jonka tavara-
14284: Autoverosta on vapaa paloauto, sairasauto, tilan tilavuus on vähintään 2,5 kuutiometriä ja
14285: kuorma-auto, ruumisauto, kouluajoon tai am- sisäkorkeus vähintään 1,25 metriä, jos tällaisen
14286: mattimaiseen liikenteeseen käytettävä auto sekä pakettiauton oma paino on enintään 900 kg ja
14287: sellainen nelipyörävetoinen auto, jonka vaihteis- jos pakettiauton ohjaamon ja tavaratilan välissä
14288: toon on koneiden ja työvälineiden käyttöä var- on kiinteä metalliseinä tai verkko. Tällaiseen
14289: ten liitetty kytkimin varustettu voimansiirto- pakettiautoon saa ottaa matkustajan tai matkus-
14290: laite. Yksinomaan tavaran kuljetukseen tarkoi- tajia vain kuljettajan vieressä kuljetettavaksi, ei-
14291: tettu pakettiauto on verosta vapaa, jos sen tava- kä auton tavaratilaan saa asentaa istuimia tai
14292: ratilan tilavuus on vähintään 3 kuutiometriä ja niiden asentamiseen tarkoitettuja laitteita.
14293: sisäkorkeus vähintään 1,30 metriä tai jos sen
14294:
14295:
14296: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
14297:
14298: Matti Viljanen Tauno Valo Mauri Vänskä
14299: Helge Saarikoski
14300: 1979 vp. 287
14301:
14302: Lakialoite n:o 168.
14303:
14304: Vänskä ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain 21 § :n muutta-
14305: misesta.
14306:
14307: E d u s k u n n a 11 e.
14308:
14309: Liikevaihtoverolain 21 §:n 2 momentti, sel- tällöin saa suorittaakseen alihankintatyön toi-
14310: laisena kuin se 9. 7. 197 6 annetun liikevaihto- selta yritykseltä. Tätä jälleenmyyjille tapahtuvaa
14311: verolain muutoksen viimeisen osan tultua voi- myyntiä, olipa sen osuus vuotuisesta liikevaih-
14312: maan 1. 7. 1978 kuuluu, diskriminoi lainkoh- dosta vaikka niinkin pieni kuin alle prosentin,
14313: dan saamien tulkintojen mukaan osaa siitä yrit- on viimeaikaisessa oikeuskäytännössä pidetty
14314: täjäryhmästä eli vähittäiskauppaa tai siihen ver- ratkaisevana tekijänä sen suhteen, katsotaan-
14315: rattavaa toimintaa harjoittavista verovelvolli- ko vähittäiskauppias tai työliikkeen omistaja
14316: sista, joita ko. lainkohta koskee. tämän lainkohdan tarkoittamaksi yrittäjäksi
14317: Pääsääntöisesti liikevaihtovero lasketaan ka- ja saako hän täten maksaa liikevaihtoveroa
14318: lenterikuukausittain laskutuksen perusteella. kuukauden toteutuneen myynnin perusteella
14319: Tällöin yritys yleensä joutuu maksamaan liike- vai maksaako hän pääsääntöisehlä laskutus-
14320: vaihtoveron liiketapahtumasta ennen kuin se perusteella. Liikevaihtoverolain 21 §: n 2 mo-
14321: itse saa maksun omasta suorituksestaan. Tältä mentti nimittäin sisältää oleellisen kriteeri-
14322: osin tUannetta on haluttu helpottaa "vähittäis- määritteen "yksinomaan" vähittäiskauppaa tai
14323: kaupan ja siihen verrattavan toiminnan osalta", siihen verrattavaa toimintaa . . . Sanatarkasti
14324: jolla yritystoiminnalla maksuvalmius ja vakava- tulkittuna tämä aiheuttaa sen, että edellä kuva-
14325: raisuus eivät useinkaan ole parhaat mahdolliset. tut yrittäjäryhmät, jotka tosiasiassa ovat juuri
14326: Näillä yrityksillä on liikevaihtoverolain 21 § :n lain tarkoittamia vähittäiskauppaa tai siihen ver-
14327: 2 momentin mukaisesti oikeus maksaa liike- rattavaa toimintaa harjoittavia yrittäjiä, sulje-
14328: vaihtovero kuukauden aikana kertyneen myyn- taan lainkohdan myöntämän etuisuuden ulko-
14329: nin perusteella. puolelle siitä syystä, että he joutuvat myymään
14330: Osa vähittäiskauppaa tai työliiketoimintaa poikkeuksellisesti tuotteita tai palveluita jälleen-
14331: harjoittavista yrityksistä joutuu eri syistä esim. myyjälle.
14332: vanhan asiakassuhteen vuoksi tai koska katsoo Jotta tämä kahtiajako liikevaihtoveroperus-
14333: hyvän tavan vastaiseksi kieltäytyä kaupasta, teen määräytymisen suhteen vähittäiskauppaa
14334: myymään tuotteitaan tai palveluitaan jälleen- ja siihen verrattavaa toimintaa harjoittavien yrit-
14335: myyjille. Tässä tilanteessa saattaa olla esim. täjien välillä poistuisi, ehdotamme kunnioittaen,
14336: elintarvikekauppias, jolta viereisen kahvilan
14337: omistaja täydentää varastoaan tai pieni, pää- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14338: asiassa kuluttaj<ia palveleva työliike, joka silloin lakiehdotuksen:
14339:
14340: Laki
14341: liikevaihtoverolain 21 § :n muuttamisesta.
14342:
14343: EdUJskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liikevaih-
14344: toverolain 21 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 9 päivänä heinäkuuta 1976 annetussa
14345: Ja:issa ( 608/76), näin kuuluvaksi:
14346:
14347: 21 §.
14348: harjoittavalla verovelvollisella oikeus laskea ve-
14349: Sen estämättä, mitä 1 momentin a-kohdassa ro kalenterikuukausittain kuukauden aikana ker-
14350: on säädetty, on yksinomaan tai pääasiallisesti tyneiden myyntihintojen, vuokramaksujen ja
14351: vähittäiskauppaa tai siihen verrattavaa toimintaa työsuoritusten korvausten perusteella.
14352:
14353: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
14354:
14355: Mauri Vänskä Eero Lattula
14356: Helge Saarikoski Tauno Valo
14357: 288 1979 vp.
14358:
14359: Lakialoite n:o 169.
14360:
14361:
14362:
14363:
14364: Vänskä ym.: Ehdotus laiksi alueellisesta kuljetustuesta annetun
14365: lain muuttamisesta.
14366:
14367:
14368: E d u s k u n n a 11 e.
14369:
14370: Hallitus antoi vuoden 1972 valtiopäiville ja rautatielaitoksen kautta laskutettunakin, oli
14371: 1. 2. 1972 päivätyn esityksen laiksi kehitysaluei- tätä pidettävä kovin korostetusti valtionrautatei-
14372: den kuljetustuesta. Lakiesityksessä, jota sinänsä tä tukemaan tarkoitettuna ja kehitysalueiden
14373: oli pidettävä tarpeellisena ja pyrkimykseltään tärkeimmän kuljetustensuorittajaryhmän unoh-
14374: kehitysalueiden elinkeinotoimintaa kehittäväksi tavana. Tällaiseen kuljetusten pakko-ohjaukseen
14375: tarkoitettuna, oli kuitenkin huomattavia puut- ja kehitysalueiden kuljetuksille haittoja aiheutta-
14376: teellisuuksia. Hallituksen lakiesitys oli yksipuo- vaan muotoon ei kehitysalueiden kuljetustukijär-
14377: lisesti rautatiekuljetuksia suosivan sisältöinen, jestelmää liene suinkaan tarkoitettu. Kun hal-
14378: muiden kuljetusten jäädessä kuljetustuen saan- lituksen lakiesityksen perusteluissa oli esimerk-
14379: nissa vähempiarvoiseen asemaan. Erityisesti tä- kejä Ruotsin ja Norjan vastaavista laeista, on
14380: mä syrjintä kohdistui kuorma-autoliikenteeseen, huomattava, että niin Ruotsin kuin Norjankin
14381: joka kuitenkin on kehitysalueiden kuljetusten kuljetustukilait rakentuvat - Ruotsissa rautatie-
14382: suorittajana ylivoimaisesti suurin. Teollisuuden ja kuorma-autoliikenteen ja Norjassa rautatie-,
14383: tuotekuljetuksista, joita juuri kehitysalueiden kuorma-auto-, lento- sekä rannikon laivaliiken-
14384: kuljetukset ovat, tapahtuu 4/5 kuorma-autoilla teen - tasapuoliselle eri liikennemuodot huo-
14385: ja vain 1/5 rautatie- ja laivakuljetuksina. Koko mioon Ottavalie tukemisperustalle. Tämä oli hal-
14386: maan tavarankuljetusliikenteestä tapahtuu ny- lituksen lakiesityksen perusteluissa jätetty mai-
14387: kyisin jo yli 60 prosenttia maantieliikenteen nitsematta, vaikka - kuten jo edellä on sanot-
14388: suorittamana ja tästä on ammattimaisen kuor- tu - perusteluissa oli muita esimerkkejä Ruot-
14389: ma-autoliikenteen osuus noin 70-80 prosent- sin ja Norjan kuljetustukijärjestelmästä.
14390: tia. Kun hallituksen esityksessä kuorma-autolii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14391: kenteen kuljetuksista maksettava kuljetustuki nioittavasti,
14392: tuli maksettavaksi vain erinäisin varauksin ja
14393: eräissä tapauksissa vain rautateiden liitännäis- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14394: kuljetuksista, rautateiden tariffisidonnaisuuksin lakiehdotuksen:
14395:
14396:
14397:
14398:
14399: Laki
14400: alueellisesta kuljetustuesta annetun lain muuttamisesta.
14401:
14402: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan alueellisesta kuljetustuesta 9 päivänä tammi-
14403: kuuta 1976 annetun lain ( 12/76) 2, 6, 9 ja 15 § näi!Il kuuluviksi:
14404:
14405: 2 §. sista,-lentokuljetuksista 1>ekä näiden kuljetusten
14406: Kuljetustukea maksetaan rautatiekuljetuksis- yhdistelmistä. Kuljetusmatkan tulee olla: yhteen-
14407: ta, kuljetuksista ammattimaisen liikenteen kuor- lasketulta pituudeltaan vähintään 190 kilomet-
14408: ma-autoilla, Merikarvian kunnassa ja sen poh- riä. Laiva- ja lentokuljetuksiin liittyvistä kul-
14409: joispuolella sijaitsevista Pohjanlahden satamista jetuksista maksetaan kuljetustukea yli 100 kilo-
14410: sekä Saimaan kanavan kautta laivalla suoritetta- metrin pituisista kuljetuksista rautateillä tai am-
14411: vista ulkomaille suuntautuvista vientikuljetuk- mattimaisen liikenteen kuorma-autoilla.
14412: Lakia1öite n:o 169
14413:
14414:
14415: 6 §. b) Merikarvian kunnassa
14416: Kuljetustuen määrä 4 §:ssä tarkoitetusta kul- ja sen ja Raahen kaupungin
14417: jetusmaksusta on välillä sijaitsevista
14418: 1) rautatiekuljetuksissa ja kuljetuksissa am- Pohjanlahden satamista 2,50 mk/tonni
14419: mattimaisen liikenteen kuorma-autoilla c) Saimaan kanavan kautta
14420: tukiprosentti tapahtuvista laivakulje-
14421: kuljetettu matka
14422: rautateillä ja, ammatti-
14423: laivakulje-
14424: tuksiin
14425: tuksista
14426: liikenteen Jruotriui- tuki- liittyvissä 1) Joensuun ja Kuopion
14427: autoilla kilometriä prosentti kuljetuksissa
14428: satamista 10,00 mk/tonni
14429: 101-116 5 2) muista Sa,imaan vesistö-
14430: 117-134 7 alueen satamista 8,00 mk/tonni
14431: 135_.155 10 Mikäli kuljetus alkaa kehitysalueiden ensim-
14432: 156-189 li mäiseltä vyöhykkeeltä, maksetaan 1 momentin
14433: 190-228 5 15 1 kohdassa mainittu tuki korotettuna kolmella
14434: 229-241 7 17 prosenttiyksiköllä.
14435: 248-265 9 20
14436: 266-28.3 11 20 9 §. '
14437: 284-.703' 13 20 Kauppa- ja teollisuusministeriö voi hakemuk-
14438: :304-335 15 20 sesta antaa kirjallisella päätöksellään ennakkotie-
14439: 3'.36-385 17 20 don siitä, oikeuttaako jokin tietty tai jonkin tie-
14440: 386-435 20 20 tyn tavaran kuljetus kuljetustukeen. Hakija on
14441: 436-48.1 22 22 velvollinen esittämään ministeriölle ennakkotie-
14442: 486'-535 25 25 don antamista varten tarpeelliset tiedot ja sel-
14443: 536-581 28 28 vitykset.
14444: 586-635 30 30 Kirjallinen päätös ennakkotiedosta ön valtio-
14445: 636'-69d 32 32 ta sitova: kahden vuoden ajan päätöksen anta-
14446: 691-760 34 34 misesta lukien edellyttäen, että kuljetustuen
14447: 761-850' 36 36 maksamisperusteet eivät kyseisenä aikana ole
14448: 851-956 38 38 muuttuneet.
14449: y1i 950 40 40
14450: '1.5 §.
14451: 2) laivakuljetuksissa: Tarkefutnat määtäykset tämän lain fäy'fäil-
14452: a) Raahen kaupungissa ja sen töö:npanosta ja: soveltamisesta antaa kauppa- ja
14453: pohjoispuolella sijaitse- teollisuusministeriö.
14454: vista Pohjanlahden
14455: satamista 5,00 mk/tonni
14456:
14457:
14458: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
14459:
14460: Mauri Vänskä Helge Saarikoski
14461: Tauno Valo Eero Lattula
14462:
14463:
14464:
14465:
14466: 37 0879005055
14467: 290 1979 vp.
14468:
14469: Lakialoite n:o 170.
14470:
14471:
14472:
14473:
14474: Väänänen ym.: Ehdotus laiksi perintö- ja lahjaverolain 32 §:n
14475: muuttamisesta.
14476:
14477:
14478: Ed u s kun n a 11 e.
14479:
14480: Verotuslain ( 482/58) 8 § :n mukaan, sellai- kallisen asiantuntemuksen verotusasioiden käsit-
14481: sena kuin se on 1 päivänä heinäkuuta 1977 telyssä verolautakunnassa. Verotuslain mainitun
14482: voimaan tulleessa laissa ( 511/77 ) , jokaisessa säännöksen uudistamisen yhteydessä ei kuiten-
14483: kunnassa toimivan verolautakunnan muut jä- kaan puututtu edellä mainitun perintö- ja lahja-
14484: senet kuin puheenjohtajan sekä heidän vara- verolain 32 §:n määräyksiin, jotka siis· jäivät
14485: miehensä valitsee kunnanvaltuusto neljäksi ka- entiselleen ja vastaamaan tilannetta ennen ve-
14486: lenterivuodeksi kerrallaan. Kunnanvaltuusto rotuslain 8 § :n muutoksia.
14487: määrää myöskin, ketkä verolautakunnan jäse- Tämän johdosta on syntynyt tilanne, jossa
14488: nistä toimivat lautakunnan varapuheenjohtajina kunnanvaltuusto määrää neljäksi vuodeksi vero-
14489: ja kuka varapuheenjohtajista toimii puheenjoh- lautakunnan ne jäsenet, joista verohallitus sit-
14490: tajan estyneenä ollessa lautakunnan puheenjoh- ten määrää perintöverolautakunnan jäsenet. Me-
14491: tajana. Perintö- ja lahjaverolain (378/40) 32 nettely on nykyisellään turhan byrokraattinen ja
14492: § :n mukaan, sellaisena kuin se on 5 päivänä jättää ottamatta huomioon paikallisen itsehallin-
14493: joulukuuta 1969 annetussa laissa (742/69), non kehittämisen periaatteet, jotka on omak-
14494: on jokaisessa kunnassa perintöverolautakunta. suttu uudessa kunnallislaissa ja jo mainitussa
14495: Perintöverolautakunnan puheenjohtajana on ve- verotuslain muutoksessa. Tilanteen korjaami-
14496: ropiirin verojohtaja ja muut lautakunnan jäse- seksi olisi perintö- ja lahjaverolain 32 §:ää si-
14497: net, varapuheenjohtajat heihin luettuna, mää- ten muutettava, että kunnanvaltuusto määräisi
14498: rää verohallitus asianomaisen verolautakunnan myöskin perintöverolautakunnan jäsenet siten
14499: jäsenistä. Suurimmissa kunnissa verohallitus voi kuin verolautakunnan jäsenistä on verotuslaissa
14500: määrätä muuksi perintöverolautakunnan jäse- säädetty. Vaikka tulisikin lähteä siitä, että pe-
14501: neksi kuin sen puheenjohtajaksi ja tällaisen jä- rintöverolautakunnan jäsenet ovat samalla
14502: senen varamieheksi verolautakuntaan kuulumat- myöskin verolautakunnan jäseniä, tulisi kun-
14503: tomankin henkilön. nanvaltuustolle kaikissa tapauksissa jättää, ot-
14504: Kuten edellä olevasta ilmenee verotuslain ve- taen huomioon asianomaisten muut luottamus-
14505: rolautakuntaa koskevia määräyksiä muutettiin tehtävät ja asiantuntemus, nyt vain suurimpia
14506: 1977 voimaan tulleella lailla, jolloin verolauta- kuntia koskeva harkintavalta määrätä perintö-
14507: kunnan jäsenten määrääminen annettiin kun- verolautakunnan jäseneksi muukin kuin vero-
14508: nanvaltuuston tehtäväksi. Tällä uudistuksella lautakunnan jäsen. Tämän vuoksi olisi perintö-
14509: toteutettiin kunnan ylimmän edustuksellisen ja lahjaverolain 32 §:n 2 ja 3 momentti muu-
14510: toimielimen kautta kunnan ja kuntalaisten vai- tettava sekä 4 momentti kumottava.
14511: kutusmahdollisuuksien parantaminen kuntaa ja Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14512: kutakin kuntalaista henkilökohtaisesti merkit-
14513: tävällä tavalla koskevassa kysymyksessä. Sa- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14514: malla verolautakunnan jäsenten vaali tuli jär- lakiehdotuksen:
14515: jestetyksi tavalla, joka parhaiten varmistaa pai-
14516: Lakialoite n:o 170 291
14517:
14518:
14519: Laki
14520: perintö- ja lahjaverolain 32 § :n muuttamisesta.
14521:
14522: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 12 päivänä heinäkuuta 1940 annetun perintö-
14523: ja lahjaverolain (378/40) 32 §:n 4 momentti sekä muutetaan sanotun pykälän 2 ja 3 mo-
14524: mentti, sellaisina kuin ne ovat 5 päivänä joulukuuta 1969 annetussa laissa ( 742/69), seuraa-
14525: vasti:
14526:
14527: 32 §. verolautakunnasta säädetty. Verohallitus mää-
14528: rää perintöverolautakuntaan yhden tai useam-
14529: Perintöverolautakunnassa on puheenjohtaja man valtion asiamiehen ja heidän varamiehensä.
14530: ja riittävä määrä varapuheenjohtajia sekä kaksi Kunnanvaltuusto määrää, ketkä verolauta-
14531: tai useampia muita jäseniä sen mukaan kuin kunnan jäsenistä toimivat lautakunnan vara-
14532: verohallitus määrää. Perintöverolautakunnan puheenjohtajina ja kuka varapuheenjohtajista
14533: puheenjohtajana on veropiirin verojohtaja. Kun- toimii puheenjohtajan estyneenä ollessa lauta-
14534: nanvaltuusto valitsee lautakunnan muut jäse- kunnan puheenjohtajana.
14535: net ja varamiehet siten kuin verotuslaissa on
14536:
14537:
14538: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
14539:
14540: Marjatta Väänänen Veikko Pihlajamäki Katri-Helena Eskelinen
14541: Esko Pekonen Mikko Kaarna Hannele Pokka
14542: Einari Nieminen Juhani Saukkonen Mauno Manninen
14543: Väinö· Raudaskoski Mikko Jokela Lasse Äikäs
14544: Kauko Juhantalo Lea Sutinen Mikko Pesälä
14545: Paavo Vesterinen Pentti Poutanen
14546: 292 1979 vp.
14547:
14548: Lakialoite n:o 171.
14549:
14550:
14551:
14552:
14553: Bärlund ym.: Ehdotus laiksi liikepankkilain 12 ja 13 §:n: muut-
14554: tamisesta.
14555:
14556:
14557: E d u s k u n n a 11 e.
14558:
14559:
14560: Suomalainen liikepankkilaitos on kansainvä- lassa, Ruotsissa ja Norjassa, jullrisella vallalla
14561: lisestikin katsoen varsin keskittynyt. Kaksi suu- on sangen tuntuva vaikutusvalta liikepankkien
14562: rinta liikepankkia hallitsee noin neljää viides- piirissä. Ruotsissa ja Notjassa julkisen vallan
14563: osaa liikepankkien luotonannosta. Kolmas lii- vaikutusmahdollisuuksia on pyritty edistämään
14564: kepankki suuruusjärjestyksessä ori puolestaan nimeämällä julkisia edustajia liikepankkien
14565: muita huomattavasti suurempi. hallintoelimiin. Tällä tavoin on tuntuvasti pys-
14566: Liikepankit ovat edelleen Suomessa keskei- tytty laajentamaan liikepankkien toiminnan pe-
14567: sessä asemassa elinkeinoelämän ulkoisessa ra- rustaa sekä murtamaan niitä harvainvallail kes-
14568: hoituksessa. Kun vielä otetaan huomioon liike- kittymiä, joita Hickepankeissa on esHntynyt, vaa-
14569: pankkien ja etenkin suurten teollisuusyritysten rantamatta liikepankkien tallettajien ja pien-
14570: kesken syntyneet molemminpuoliset omistus- ja osakkeenomistajien asemaa. . .
14571: riippuvuussuhteet, voidaan todeta, että liike- Kun tiedetään, että liikepankkien keskittynei-
14572: pankkien asema koko suomalaisessa talouselä- syys on Suomessa vielä suurempaa kuin maini-
14573: mässä on varsin keskeinen. tuissa muissa mai'Ssa, on sitä p~rustellumpaa
14574: Myös liikepankkien sisäinen vallankäyttö on ryhtyä näiden pankki~p hallinnon kansanvalta1s-
14575: hyvin keskittynyt. Suurissa liikepankeissa 6 tamiseen Suomessa. Ruotsista ja Norjasta saa-
14576: -7 suurosakasta hallitsee säännönmukaisesti dut kansanvaltaistamistoimia koskevat koke-
14577: yhtiökokoukset. Useimmat suurosakkaat liike- mukset osoittavat, että näissä maissa sovelletut
14578: pankeissa ovat joko säätiöitä tai suuryrityksiä. menetelmät soveltuisivat myös Suomen oloihin.
14579: Suomi kuuluu niihin harvoihin kehittyneisiin Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
14580: teollisuusmaihin, joissa kansanvaltaistamistoi-
14581: miin liikepankkien hallinnon suhteen ei ole ryh- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14582: dytty. Useissa maissa, kuten Ranskassa, Itäval- lakiehdotuksen:
14583:
14584:
14585:
14586:
14587: Laki
14588: liikepankkilain 12 ja 13 § :n muuttamisesta.
14589:
14590: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 29 päivänä e!lokuuta 1969 annetun liikepankki-
14591: lain (540/69) 12 ja 13 § näin kuuluviksi:
14592:
14593: 12 §. 13 §.
14594: Liikepankkien hallintoa hoitavat hallintoneu- Liikepankin hallintoneuvostossa on oltava vä-
14595: vosto, hallituksena toimiva johtokunta ja toimi- hintään yhdeksän ( 9) jäsentä. Valtioneuvosto
14596: tusjohtaja. Hallintoneuvoston ja johtokunnan valitsee hallintoneuvoston jäsenistä enemmistön.
14597: jäsenen, varajäsenen, toimitusjohtajan ja toimi- Muut jäsenet valitsee pankin yhtiökokous.
14598: tusjohtajan varamiehen on oltava täysivaltainen Hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa, että
14599: Suomen kansalainen. pankkia hoidetaan varovaisesti ja huolellisesti
14600: Lak.W.9i~ q:<J 171 293
14601:
14602: lain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti sekä ottaen 8) valittava keskuudestaap aip~~in yk§i j~
14603: huomioon yhtiökokouksen päätökset ja koko- sen tarkastamaan ja allekirjoittamaan hallinto-
14604: naistaloudelliset näkökohdat. neuvoston puolesta pankin kuukausitase;
14605: Liikepankin hallintoneuvoston on erityisesti: 9) vahvistettava pankin tilinpäätöksen pe-
14606: 1) valittava ja vapautettava pankin johto- rusteet pitäen erityisesti silmällä sitä, että pan-
14607: kunnan jäsenet, varajäsenet ja toimitusjohta- kin varat on oikein ja varovaisesti arvioitu ja
14608: ja sekä määrättävä heidän palkka-etunsa; varmennettava tilinpäätös yhtiökokoukselle esit-
14609: 2) päätettävä pankin toiminnan huomatta- tämistä varten; sekä
14610: vasta laajentamisesta tai supistamisesta taikka 10) käsiteltävä muut johtokunnan esittämät
14611: sen organisaation olennaisesta muuttamis<i!stll; asiat.
14612: 3) kutsuttava koolle yhtiökokous;
14613: 4) päätettävä johtokunnan esityksestä muus- Tämä laki tulee voimaan päivänä
14614: sa kuin 29 §: ssä tarkoitetussa tapauksessa kiin- kuuta 19 .
14615: teän omaisuuden ostamisesta, myymisestä, vaih- Liikepankin osakkeenomistaja voi kolmen
14616: tamisesta ja kiinnittämisestä; vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta
14617: 5) vahvistettava pankin toimintaa koskevat vaatia, että valtio lunastaa hänen osakkeensa.
14618: yleiset ohjeet; Osakkeenomistaja voi vaatia vastikkeeksi lu-
14619: 6) toimitutettava valitsemillaan tarkastajilla nastuksesta joko osakkeiden keskimääräistä
14620: ainakin kahdesti vuodessa pankin pääkonttorin myyntiarvoa kolmen vuoden aikana ennen lain
14621: kassan, kirjanpidon, arvopapereiden ja sitou- voimaantuloa tai osakkeiden myyntiarvoa lain
14622: musten, ~aina- ja vakuusasiakirjojen sekä mak- voimaantulohetkellä vastaavan hinnan.
14623: suvalmiuden hoidon tarkastus; Valtioneuvosto nimeää puolueettoman asian-
14624: 7) huolehdittava pankin muiden toimipaik- tuntijatoimikunnan vahvistamaan tämän pykä-
14625: kojen asianmukaisesta tarkastamisesta; län 2 momentin mukaisen korvauksen.
14626:
14627:
14628: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
14629:
14630: Kaj Bärlund Pertti Hietala Sinikka Luja-Penttilä
14631: Liisa Jaakonsaari Jouko Tuovinen Reino Breilin
14632: Juhani Surakka Hannu Tapiola Pentti Lahti-Nuuttila
14633: Olli Helminen Mikko Rönnholm Pirjo Ala-Kapee
14634: Kaisa Raatikainen Pirkko Valtonen Ulf Sundqvist
14635: Tellervo Koivisto Saara-Maria Paakkinen Peter Muurman
14636: Eino Grönholm Risto Tuominen Niilo Hämäläinen
14637: Matti Puhakka J acoh Söderman Jermu Laine
14638: Paula Eenilä Matti Ahde Arvo Salo
14639: M~pnQ fqrsman Markus Aaltonet~ Mikko Elo
14640: Er~ki Liikanen Kaarina Suonio Tarja H3lonen
14641: Pirkko Työläjärvi Lasse Lehtinen
14642: 294 1979 vp.
14643:
14644: Lakialoite n:o 172.
14645:
14646:
14647:
14648:
14649: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi lainakoron enimmäismäärästä.
14650:
14651:
14652: E d u s k u n n a 11 e.
14653:
14654: Kohtuuton lainakorko riistää koko Suomen liittisena aseena. Siksi on lakipohjaisesti estet-
14655: kansaa. Se myös edistää jatkuvaa inflaatiota. tävä lainakorolla riisto.
14656: Sitävastoin piensäästäjien indeksiturva ja kun- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
14657: nollinen talletuskorko edistäisivät taloudellista taen,
14658: tasapainoa.
14659: Mitkään tosiasiat eivät enää puhu sen puo- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14660: lesta, että lainakorkoa voitaisiin nykyaikaisessa lakiehdotuksen:
14661: yhteiskunnassa käyttää hyödyllisenä talouspo-
14662:
14663:
14664:
14665: Laki
14666: lainakoron enimmäismäärästä.
14667:
14668: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14669:
14670: 1 §. minkä suuruinen talletus on katsottava piental-
14671: Lainakorko saa maassamme olla enintään letukseksi.
14672: kahdeksan prosenttia. 2 §.
14673: Piensäästäjillä tulee olla indeksiturva ja kun- Tarkempia säännöksiä tämän lain toimeen-
14674: nollinen talletuskorko. Asetuksella määrätään panosta annetaan asetuksella.
14675:
14676:
14677: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
14678:
14679: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
14680: Urho Pohto Eino Poutiainen J. Juhani KorteSalmi
14681: Pekka -Vennamo
14682: 1979 vp. ,295
14683:
14684: Lakialoite n:o 173.
14685:
14686:
14687:
14688:
14689: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi henkilökohtaisten asuntolaino-
14690: jen korosta ja laina-ajasta.
14691:
14692:
14693: E d u s k u n n a 11 e.
14694:
14695: Asuntopulaan e1vat hallitukset ole puuttu- säätää pankkien ottolainauskorkoa, tulisi myös
14696: neet tarpeeksi tehokkain keinoin. Näennäiset voida säädellä antolainauskorkoa ja laina-aikoja.
14697: asuntotuotantomäärärahojen ·lisäykset ovat hu- Oman asunnon hankkiminen, oli ·se sitten
14698: venneet kohonneisiin rakennuskustannuksiin ja omakotitalo tai omistusasunto, on sellainen an-
14699: poliittisia päättäjiä lähellä olevien ·rakentajien tolainauksen kohde, että sen kohdalla tulisi
14700: laskuun. Hallitukset eivät ole yrittäneet käyttää alentaa korkoa ja pidentää laina-aikaa. Tätä
14701: mahdollisuuksiensa rajoissa olevia keinoja asun- tietä saataisiin lisää vauhtia asuntotuotantoon.
14702: totuotannon tehokkaaseen lisäämiseen. Tutki- Tästä syystä katsomme, että lainsäädännöllistä
14703: mukset osoittavat, että valtaosa Suomen kansaa tietä tulisi määrätä antolainauksen korkoa hen-
14704: haluaa asua omassa asunnossa, omakotitalossa kilökohtaisiin asuntolainoihin, jotka· myönne-
14705: tai omistusasunnossa. Tämä asumisen muoto tään omakotitalon tai omistusasunnon hankki-
14706: toisaalta on yhteiskunnankin kannalta edullisin, miseen tai peruskorjaukseen.
14707: koska siinä asuntoa haluava on valmis sijoitta- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
14708: maan oman osuutensa pääomasta ja usein myös
14709: työstä tavoitteensa saavuttamiseen. Omakotitalo että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14710: ja omistusasunto toisaalta vaativat säästäjiltään lakiehdotuksen:
14711: myös lainapääomaa. Yhtä hyvin kuin voidaan
14712:
14713:
14714:
14715:
14716: Laki
14717: henkilökohtaisten asuntolainojen korosta ja laina-ajasta.
14718:
14719: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14720:
14721: 1 §. 2 §.
14722: Rahalaitoksen myöntäessä henkilökohtaisen, Korkein korko 1 §:ssä mainitusta lainasta on
14723: perhekohtaisen tai aviopuolisoille yhteisesti tu- se korko, joka on puoli prosenttia korkeampi
14724: levan lainan omakotitalon tai omistusasunnon kuin rahalaitosten alin ottolainauskorko ylei-
14725: hankintaan tai tällaisen peruskorjaukseen so- söltä.
14726: velletaan tätä lakia, elleivät lainan hakijat muu- 3 §.
14727: ta halua. Lyhin laina-aika tämän lain mukaisissa lai-
14728: noissa on 20 vuotta.
14729:
14730:
14731: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
14732:
14733: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Pekka Vennamo
14734: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
14735: Urho Pohto
14736: 2%
14737:
14738: Lakialoite n:o 174.
14739:
14740:
14741:
14742: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi piensäästäiän indeksiturvasta.
14743:
14744:
14745: E d u s k u n n a ll e.
14746:
14747: Valtaosa pankeissa olevista rahoista on maam- Talletuskorko on piensäästäjille jatkuvasti
14748: me ahkerien piensäästäjien varoja. Piensäästä- ollut alhainen. Jopa lukuisina vuosina inflaatio
14749: jien varassa pyörii koko talouselämämme. Pien- on ollut suurempi kuin talletuskoron tuotto.
14750: säästäjiel). ;rahoista saavat rikastJJvat lainant~r Piensäästäjät ovat antaneet rahansa pankkeihin
14751: vitsijat pankeista lainaa. ilmais.eksi ja jopa itselleen vahingoksi. Tämä jos
14752: K.uitenkin on piensäästäjiä riistetty koko so- mikä on piensäästäj~en riistoa. Asiantilaan on
14753: danjMk.eisen aj1,1n. Piensä~stäjien omaisuus on saatava korjaus.
14754: huvennut murto-osaan. Mutta erityisesti suur- On siis välttijmätöntä, että piensäästäjien tal-
14755: yhtiöt qvat rikastuneet piensäästäjien kus~ Jetuskor).wa nostetaan. Lisäksi on välttämätöntä,
14756: nuksella. että piensäästijjille turvataan lailla jatkuva in-
14757: Näin on ollut asianlaita siitäkin huolimatta, deksiturva.
14758: että· 1p.aatamme ovat· halUnneet sosialistiset puo- Mainituilla perusteilla ehdotatp.IDe kunnioit-
14759: lue.et ja· keskust~puo~ueet, jotka aina väittävät taen,
14760: olevansa köyhän asialla. Tijmä ei ole totta.
14761: Päinvastoin maamtp.e suuret puolueet ovat tu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavf:!n
14762: keneet moJ:lqpoHen ja valtion rikastumista pien- lakiehdotuksen:
14763: säästäjien kustannuksella.
14764:
14765:
14766: Laki
14767: piensäästäjien indeksiturvasta.
14768:
14769: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä mää-
14770: rätyllä tavalla, säädetään:
14771:
14772: 1 §. yksi prosentti korkeampi talletuskorko kuin
14773: Piensäästäjille on pankeissa maksettava jat- muille talletuksille.
14774: kuva indeksiin perustuva korvaus talletuskoron
14775: lisäksi. 4 §.
14776: 2 §. Pienet talletukset ovat jatkuvasti kaikista ve-
14777: Edellä 1 §:ssä tarkoitettu indeksiturva laske- roista vapaat.
14778: taan elinkustannusindeksin perusteella siitä lu- 5 §.
14779: kien, kun talletus on maksettu pankkiin taikka Asetuksella säädetään, kuinka suuri talletus
14780: jos talletus on ollut pankissa tämän lain voi- on luettava pientalletukseksi.
14781: maan tullessa, lain voimaantulopäivästä.
14782: 6 §.
14783: 3 §. T ark:empia määräyksiä tämän lain toimeenpa-
14784: Pientallettajalle on maksettava vähintään nosta antaa valtioneuvosto.
14785:
14786: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
14787:
14788: V eikk.o Venna111p Urp() ~eppänen Anssi Jouts~nlahti
14789: Urho Poh.!<> Eino Poutiainen J. JuMni J(prtesalmi
14790: Pekka V~ptlamo
14791: 297
14792:
14793: Lakialoite n:o 175.
14794:
14795:
14796:
14797:
14798: Eenilä y~.: Ehdotus laiksi liikkuvasta kaupasta annetun lain
14799: muuttamisesta.
14800:
14801:
14802: E d u s ~ u n n ~tll.e.
14803:
14804: Hajl:J,-asutusalueiden asukkaiden kauppapalve- Kiertomyymäläkaupan kehittämiseksi on toi-
14805: lut ovat kautta maan puutteelliset. Suurmyy- saalta tarpeen lisätä haja-as4tusalueiden vähit-
14806: mälöiden perustaminen taajamiin ja niiden lä- täiskaupan rahoitustukea myymäläautojen han-
14807: heisyyteen on aiheuttanut ja aiheuttaa edelleen kinnan mahdollistamiseksi. Toisaalta on ryh-
14808: kauppaku.,olemia vähittäiskaupassa. Kiertomyy- qyttävä maksamaan toimintatukea myymäläau-
14809: mäläkauppa on haja-asutusalueille hyvin sovel- tojen käyttökustannusten mukaan.
14810: tuva kauppamuoto, jossa nykyisellään on kui- Haja-asutusalueiden kauppapalvelujen paran-
14811: tenkin suuria puutteita, ja joka on osoittautu- tamiseen pyrittäessä ei enää liene aiheellista
14812: nut huonosti kannattavaksi. Niinpä esim. Hä- asettaa kiertomyymäläkaupan harjoittamisen
14813: meessä 65 % kiertomyymälöistä on kannatta- edellytykseksi sitä, että luvan hakija harjoittaa
14814: mattomia. Kauppapalveluista on todettava, ett~ samanlaisten tavaroiden kiinteää kauppaa. Jos
14815: huonoimmassa asemassa kiertomyymälöidenkin elinkeinoilmoituksen tekeminen riittää tavaroi-
14816: palvelujen osalta ovat ne, jotka asuvat kauim~ d:en myymiseksi kiinteästä myyntipaikasta, mik-
14817: pana kiinteistä myyntipaikoistl} ja jotka siis sei yhtä hyvin liikkuvastll myymälästä. -
14818: olisivat eniten kiertomyymäläpalvelujen tarpees- Useiden yrittäjien samalla reitillä toimiminen
14819: sa. Huonoimmassa asemassa nämä asukkaat tekee toiminnan kannattamattomaksi kaikille.
14820: ovat siksi, että myymäläauto aloittaa reittinsä Kun nykyisen lain mukaan lupapäätöksessä
14821: luonnollisesti sieltä, missä kiertomyymäläkau- ei määr~tä, mistä kylästä tai miltä muulta
14822: pan harjoittajan kiinteä myyntipaikka sijaitsee. alueelta kiertomyymäläkauppiaan on aloitettava
14823: Valikaima ei siis koskaan ole parhaimmillaan myyntireittinsä, aloitetaan myynti säännönmu-
14824: myymäläauton saapuessa alueille, joilta kiinteän kaisesti lähinnä kiinteää kauppaa sijaitsevasta
14825: kaupan palvelut puuttuvat. - Muilla kuin pysähtymispaikasta. V alikaima on näin ollen
14826: kiinteää kauppaa samanlaisilla tavaroilla har- paras siellä, missä ldinteänkin kaupan palveluk-
14827: joittavilla ei nykyisen lain mukaan ole mahdol- set ovat lähellä, huonoin siellä, mistä kiinteän
14828: lisuutta saada lupaa kiertomyymäläkaupan har- kaupan palvelut puuttuvat. Olipa myyntireitti
14829: joittamiseen muutoin kuin poikkeustapauksissa suoraviivainen eli mennen tullen samojen ky-
14830: ko. kaupan harjoittamiseksi joillakin työmailla. lien ja paikkojen kautta kulkeva taikka rengas-
14831: Kiertomyymäläkauppaa kehittämällä on mah- linja, olisi myynti aina aloitettava siitä kylästä
14832: dollisuus korvata haja-asutusalueilta puuttuvat tai muulta alueelta, joka sijaitsee kauimpana
14833: tai sieltä vähenevät vähittäiskauppapalvelut, ja kiinteästä kaupasta, jotta asukkaiden tasa-arvoa
14834: näiden alueiden asukkailla on täysi oikeus vaa- edistettäisiin.
14835: tia kiertomyymäläkaupan kehittämistä hyvin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14836: palvelevaksi kauppamuodoksi. Ellei näin tehdä, nioittaen,
14837: on toisena vaihtoehtona haja-asutusalueiden
14838: asukkaiden kuljettaminen taajamiin kauppapal- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14839: veluja hakemaan. Erityisesti vanhusten kohdalla lakiehdotulesen:
14840: jälkimmäinen vaihtoehto voi muodostua liian
14841: raskaaksi.
14842:
14843:
14844:
14845:
14846: 38 0879005055
14847: 298 Lakialoite n:o 175
14848:
14849:
14850:
14851: Laki
14852: liikkuvasta kaupasta annetun lain muuttamisesta.
14853:
14854: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 liikkuvasta kau-
14855: pasta annetun lain (389/61) 10 §:n 2 momentti ja muutetaan 10 §:n 1 momentti, 13 §,
14856: 15 § sekä 18 §:n 2 momentti seuraavasti:
14857:
14858: 10 §. myönnetään viideksi vuodeksi kerrallaan, jollei
14859: Lupa kiertomyymäläkaupan harjoittamiseen luvan myöntävä viranomainen erityisestä syystä
14860: voidaan, milloin sitä paikallisen väestön kan- määrää lyhyempää aikaa. Lupapäätöksessä on
14861: nalta pidetään tarpeellisena, antaa sille, joka on mainittava myytävät tavarat, kiertomyymälänä
14862: tehnyt ilmoituksen 11 § :ssä mainittujen tava- käytettävän kulkuneuvon laji ja suuruus, ne
14863: roiden kaupan harjoittamiseksi. Samalle reitille kylät tai muut alueet, joissa kiertomyymälä-
14864: lupa voidaan myöntää ainoastaan yhdelle kier- kauppaa saadaan harjoittaa sekä se kylä tai muu
14865: tomyymäläkaupan harjoittajalle. alue, joka sijaitsee kauimpana kiinteästä myyn-
14866: tipaikasta ja jolta myyntireitti on aloitettava
14867: sekä muut tarpeellisiksi katsotut seikat.
14868: 13 §.
14869: Haettaessa edellisessä pykälässä mainittua lu- 18 §.
14870: paa on hakijan ilmoitettava paitsi kotipaikkan- Ennen pysähtymispaikkojen käyttöön ottoa
14871: sa, mitä tavaroita hakija haluaa myydä, niin on kiertomyymäläkaupan harjoittajan ilmoitet-
14872: myös millä paikkakunnilla sekä minkä laatui- tava asianomaiselle poliisiviranomaiselle pysäh-
14873: sesta ja suuruisesta kulkuneuvosta myynti tulee tymispaikat ja -ajat sekä myyntireitin aloitta-
14874: tapahtumaan. Hakija esittäköön suunnitelman mispaikka.
14875: myyntireiteistä, pysähtymispaikoista ja -ajoista
14876: sekä muun tarvittavan lisäselvityksen.
14877:
14878: 15 §. Tämä laki tulee voimaan päivänä
14879: Lupa kiertomyymäläkaupan harjoittamiseen kuuta 19
14880:
14881:
14882: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
14883:
14884: Paula Eenilä Maija Rajantie Kaarina Suonio
14885: Kaj Bärlund Jermu Laine Reino Breilin
14886: Pentti Lahti-Nuuttila Juhani Surakka Markus Aaltonen
14887: Pirkko Valtonen Saara-Maria Paakkinen
14888: ·1979 vp. 299
14889:
14890: Lakialoite n:o 176.
14891:
14892:
14893: Fred ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain 22 §:n muuttamisesta.
14894:
14895: E d u s k u n n a II e.
14896: Alkoholilain ( 459/68) 22 §:n mukaan alko- nettäneen tarvittavat edellytykset ja vaadittavan
14897: holijuoman tehdasmaisen valmistamisen voi luotettavuuden.
14898: alkoholiyhtiön hallintoneuvosto yhtiön lukuun Vaikka lakitekstissä ei suoraan sanotakaan, se
14899: antaa asettaminsa ehdoin toistaiseksi sille, jolla voidaan ymmärtää siten, että alkoholijuoman
14900: harkitaan olevan siihen tarvittavat edellytykset tehdasmaisen valmistamisen oikeus on eräänlai-
14901: ja vaadittava luotettavuus. nen saavutettu oikeus. Kun valmistajilla ei ole
14902: Tämä alkoholilain määräys poikkeaa väkijuo- ollut pelkoa siitä, että pelkästään alkoholipoliit-
14903: malaista siinä, että valmistusoikeus annetaan tisilla perusteilla pyrittäessä vähentämään ku-
14904: toistaiseksi eikä määräajaksi. Pohjoismaisen so- lutusta ja haittoja, heidän valmistusoikeutensa
14905: siaalisen alkoholipolitiikan periaatteiden mukaan voitaisiin peruuttaa, valmistajat ovat investoi-
14906: yksityisetu on mahdollisuuksien mukaan pois- neet varsin suuria summia varsinkin olutpani-
14907: tettava alkoholijuomaliikkeestä. Jotta valmista- moihin. Kun menekki ei ole kasvanut laskel-
14908: jan taloudelliset intressit eivät liiaksi pääsisi mien mukaisesti, voidaan lain katsoa yllyttäneen
14909: määräämään hänen toimintaansa, oli väkijuoma- virheinvestointeihin.
14910: laissa säädetty, että valmistusoikeus voitiin an- Jotta sosiaalisen alkoholipolitiikan periaatteet
14911: taa vain kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Vuoden pääsisivät määräämään vastaisen alkoholipoli-
14912: 1958 alkoholikomitea ehdotti kymmenen vuo- tiikan hoidossa, olisi käsityksemme mukaan al-
14913: den määräaikaa. Sekä Virolaisen että Paasion koholilain 22 § kirjoitettava siten, että alkoho-
14914: hallitusten antamissa alkoholilakiehdotuksissa lijuoman tehdasmainen valmistusoikeus voitai-
14915: pidettiin kiinni määräajasta, vaikka sen pituutta siin antaa vain määräajaksi. Jotta valmistajalla
14916: ei lakiesitysten tekstissä määrätty. Eduskunnan olisi jonkinlainen varmuus siitä, että hän saa
14917: lakivaliokunnassa laki sai nykyisen muotonsa, investoimansa pääoman takaisin, olisi määrä-
14918: jonka mukaan siis valmistusoikeus annetaan aikaa kuitenkin pidennettävä väkijuomalain 3
14919: toistaiseksi. Valmistusoikeus voidaan nykyisen vuodesta vuoden 1958 alkoholikomitean ehdot-
14920: lain mukaan peruuttaa korvauksetta siinä ta- tamaan 10 vuoteen.
14921: pauksessa, ettei valmistaja noudata annettuja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14922: säännöksiä tai määräyksiä taikka asetettuja eh- nioittaen,
14923: toja, tai jos valmistuksessa havaitaan väärin- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14924: käyttöä taikka jos valmistajan katsotaan me- lakiehdotuksen:
14925:
14926: Laki
14927: alkoholilain 22 §:n muuttamisesta.
14928: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alko-
14929: holilain (459/68) 22 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
14930: 22 §. enintään 10 vuodeksi kerrallaan, sille, jolla
14931: Alkoholijuoman tehdasmaisen valmistamisen harkitaan olevan siihen tarvittavat edellytykset
14932: voi alkoholiyhtiön hallintoneuvosto yhtiön lu- ja vaadittava luotettavuus.
14933: kuun antaa asettaminsa ehdoin määräajaksi,
14934:
14935: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
14936:
14937: Jorma Fred Sauli Hautala
14938: Esko Almgren Antero Juntumaa
14939: Olavi Ronkainen Impi Muroma
14940: Asser Stenbäck Ulla Järvilehto
14941: Lakialoite n:o 177.
14942:
14943:
14944:
14945:
14946: Joutsenlahti ym.: Ehdotus laiksi päihdyttävien aineiden väärin-
14947: käyttäjien huollosta annetun l!}in muuttamisesta.
14948:
14949:
14950: E d u s k u n n a 11 e.
14951:
14952: Päihgeongelmat ovat maassamme jatkuvasti seksi mukaan lainsäädäntöön sitä vuonna 1974
14953: lisijijntyneet. Syyt alkoholin ja huumeiden käy- korjattaessa. Tämän esityksen hylkääminen
14954: tön lisääntymiseen ovat löydettävissä tavallisen merkitsi koko sen ryhmän mielipiteen syr-
14955: kansal.:.isen kohdalla siitä, että häntä kalvaa jäänheittämistä, joka vapaaehtoisesti pyrkisi näi-
14956: ainainen epävarmuus tulevaisuudestaan yksi- den hoitopisteiden kautta normaalin elämän
14957: lönä, mutta myös kansana. Toistuva toteamus piiriin. Teko oli vastuuton ja johtaa vain pak-
14958: on päihtyneiden suulla: "Mitä tässä enää on vä- kobyrokratian lisääntymiseen, joka varmasti ei
14959: liä, ei ole asuntoa, ei riitä palkka, antaa mennä, ole paras mahdol1L11en hoitokeino. Samalla olisi
14960: ei tämän maan asiat kuitenkaan vaikene". myös huomioitava vapaaehtoisten, viranomais-
14961: Tämä on vaarallinen ilmiö, johon tulee löytää ten hyväksymien, huoltotyötä tekevien järjes-
14962: keinot joilla päästään tästä apaattisuudesta ulos. töjen mahdollisuudet toimia tässä tehtävässä
14963: Samanaikaisesti muiden välttämättömien kor- kunnan järjestämien työhoitoasemien rinnalla.
14964: jausten kanssa on kiinnitettävä erikoista huo- Olisi myös pyrittävä työhoitoasemilla saamaan
14965: miota niiden ihmisten pelastamiseen takaisin työstä kannattavaa taloudellista tulosta sekä
14966: normaalille elämälle, jotka ovat vajonneet päih- palkkoihin nähden että myös työn itsekannat-
14967: dyttävien aineiden väärinkäyttöön. Näiden teh- tavaksi saattamiseksi.
14968: tävien hoitaminen vaatii koko hoitojärjestelmän Tärr1än lain valtionapumääräykset vaativat
14969: täydellistä uudistamista. Selvänä puutteena on korjausta, siksi on niitä korotettava tarkoitus-
14970: pidettävä edelleen hoidossa sitä, että ns. työ- taan vastaaviksi nojautuen laajempaan kanto-
14971: terapeuttista hoitoa ei ole huomioitu riittävästi. kykyluokkamenettelyyn.
14972: Tätä hoitoa haluavat monet sellaiset yksilöt, Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
14973: jotka itse omatoimisesti habavat irrottautua nioittavasti,
14974: päihteistä. Näistä tosiasioista huolimatta oli
14975: eduskunta kylmä sille lainkorjausesitykselle, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14976: jonka SMP teki työterapiahoitoasemien liittämi- lakiehdotuksen:
14977:
14978:
14979:
14980: Laki
14981: päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huollosta annetun lain muuttamisesta.
14982:
14983: E<luskunpan päätöksen mukaisesti muutetaatz päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huol-
14984: losta 10 päivänä helmikuuta 1961 annetun lain 35 a § ja 35 b §,sellaisina kuin ne ovat 29 päi-
14985: vänä joulukuuta 1976 annetussa laissa (1104/76) ja lisätään lain 11 a §:ään, sellaisena kuin
14986: se on 31 päivänä joulukuuta 1974 annetussa laissa (1168/74), uusi 7 momentti seuraavasti:
14987:
14988: 11 a §. masta kärsivälle vapaaehtoisesti hoitoon hakeu-
14989: tuvalle.
14990: Työhoitoasemalla tarkoitetaan toimintayksik- 35 ~ ~.
14991: köä, joka tarjoaa täysin palkattua työterapeut- Kuntien ja kunt~inliittojep. ylläpitämien
14992: tista työskentelyyn liitettyä hoitoa päihdeongel- 11 a §:ssä tarkoitettujen toimintayksiköiden
14993: LakialOite n:o 177 301
14994:
14995: käyttökustannuksiin suoritetaan valtionosuutta Sen lisäksi, mitä kuntien ja ktintaitiliitfojen
14996: kuntakohtaisesti kuntien kantokykyluokituksen valtionosuuksista ja -avustuksista annetussa
14997: mukaan seuraavasti: laissa on säädetty, on valtionosuuden suoritta-
14998: misen edellytyksenä:
14999: Valtionosuus
15000: Kantokykyluokka prosentteina 1) että sosiaali- ja terveysministeriö on val-
15001: 1 ....................... . 95 tionosuuden suorittamista koskevan yleisen
15002: 2 91 suunnitelman puitteissa myöntänyt toimintayk-
15003: 85 sikölle perustamis- tai laajentamisluvan;
15004: 3
15005: 4 81 2) että toimintayksikön palveluksista peri-
15006: 5 77 tään sosiaali- ja terveysministeriön vahvista-
15007: 6 73 mien petosteiden mukainen maksu;
15008: 7 69 3) että toimintayksiköllä on sosiaalihallituk-
15009: 8 65 sen vahvistama ohjesääntö;
15010: 9 61 4) että toimintayksiköllä on sosiaalihallituk-
15011: 10 57 sen antamien: ohjeiden mukainen: henkilökunta,
15012: 11 53 toimitilat, kalusto ja toimintavälineeti sekä
15013: 12 49 5) että toimintayksikkö muutoinkin täyttää
15014: u 45 tarkoituksenmukaiselle toiminnalle asetettavat
15015: 14 41 edellytykset.
15016: 15 37
15017: 16 33 35 b §.
15018: 17 29 Jos 11 a §:ssä tarkoitetun toimintayk-sikön
15019: 18 25 toiminnassa ei noudateta voimassa olevia sään-
15020: 19 21 nöksiä ta:i määräyksiä, sosiaalihallitus voi kes-
15021: 20 17 keyttää valtionosuuden suorittamisen tai lopet-
15022: taa sen enna:kon maksamisen. Keskeytyksen: ta-
15023: Milloin kunnat yhdessä ylläpitävät 1 momen- pa:htuessa: on aina kuitenkin: huolehdittava: siitä 1
15024: tissa tarkoitettua toimintayksikköä tai ovat kes- että hoidossa olevien hoitoon ei keskeytys vai-
15025: kenään tehneet sopimuksen sen käyttämisestä, kuta: haitallisesti, eikä vaaranna laitoksen tai
15026: katsotaan valtionosuutta määrättäessä asian- toimintayksikön työntekijöiden toimeentuloa.
15027: Omaisen kunnan osuudeksi kunnassa asuvien
15028: asiakkaiden palvelujen käytön määrää vastaava
15029: suhteellinen osa valtionosuuteen oikeuttavista Tämä laki tulee voimaan päivänä
15030: kustannuksista. kuuta 19 .
15031:
15032:
15033: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
15034:
15035: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo Eino Poutiainen
15036: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
15037: 30Z 1979 vp.
15038:
15039: Lakialoite n:o 178.
15040:
15041:
15042:
15043:
15044: Järvilehto ym.: Ehdotus laiksi raskauden keskeyttämisestä anne-
15045: tun lain muuttamisesta. ·
15046:
15047:
15048: E d u s k u n n a 11 e.
15049:
15050: Laki raskauden keskeyttämisestä, joka tuli ta, mikä ilmenee mm. lisääntyneinä pikkulas-
15051: voimaan 1. 6. 1970, on vakavasti järkyttänyt ten pahoinpitelyinä ja piittaamattomana suhtau-
15052: ihmisarvon perusteita ja lasten turvallisuutta. tumisena vanhuksiin ja vammautuneisiin. Se li-
15053: Tämän lain seurauksena on jo yli 160 000 elä- sää myös ihmisen itsekkyyttä hellyyden, hoivaa-
15054: mänsä aloittanutta syntymätöntä lasta tuhoutu- misen ja omastaan antamisen sijasta. Erityisesti
15055: nut. Vuosittaiset aborttiluvut ovat pysytelleet isien vastuun pakenemiselle laki suo erinomai-
15056: 20 OOO:n tuntumassa, kun ne ennen lakia oli- set mahdollisuudet ja lisää näin naisen ja lap-
15057: vat 5 000-8 OOO:n suuruusluokkaa vuosittain. sen turvattomuutta miehen rinnalla.
15058: Vain alle 10 % aborteista tehdään lääketie- YK:n ihmisoikeuksien julistuksen 3. artiklan
15059: teellisistä syistä äidin sairauden vuoksi. Valta- mukaan kullakin yksilöllä on oikeus elämään,
15060: osa, yli 70 %, tehdään sosiaalisista syistä. Lain vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen.
15061: 1 §:n 2 momentti, jonka mukaan raskaus voi- Saman julistuksen 25. artiklan mukaan· äidillä
15062: daan keskeyttää, jos lapsen synnyttäminen ja ja lapsella on oikeus erityiseen huoltoon ja
15063: hoito on naiselle huomattava rasitus, ja lääkin- apuun. Kaikilla lapsilla riippumatta siitä, ovat-
15064: töhallituksen ohjaama momentin tulkinta, on ko he syntyneet avioliitossa vai sen ulkopuolel-
15065: tehnyt abortista meillä käytännöllisesti katsoen la, on sama sosiaalinen suoja. Aborttilakimme
15066: vapaan. Myös lain 1 §:n 4 momentti, jonka on ristiriidassa näiden ihmisen perusoikeuksien
15067: mukaan abortin saa kiinteiden ikä- ja lapsiluku- kanssa.
15068: rajojen perusteella, on johtanut liian löyhään Väljä aborttikäytäntö ehkäisymenetelmien tai
15069: käytäntöön. lapsen synnyttämisen sijasta sitoo myös sairaa-
15070: Abortteja, joissa on aina kyseessä lapsen hen- lapaikkoja ja hoitohenkilökuntaa kohtuuttomas-
15071: ki ja äidin sekä tulevien lasten terveys, teh- ti pois varsinaisten sairaiden gynekologisten po~
15072: dään liian kevein perustein, liukuhihnatyönä, tilaiden käytöstä. Koska varhaisraskauksien mää-
15073: eikä muita ratkaisuvaihtoehtoja oteta riittäväl- rä on lisääntynyt, vaikka synnytysten määrä on
15074: lä vakavuudella huomioon. Niissäkin tapauksis- alentunut, on ilmeistä, että aborttia käytetään
15075: sa, joissa ei ole kysymyksessä pelkkä mukavuu- meillä ehkäisykeinona. Kun lääkintöhallitus on
15076: denhalu ja pyrkimys elintason nostamiseen, vaan julistanut aborttiasiakkaat kiireellisiksi potilaik-
15077: todellinen sosiaalinen hätä, abortti on huono si, he ovat jonoissa jatkuvasti ohittaneet leik-
15078: ratkaisu sosiaalipoliittisesti. Abortti ei poista kaus- tai muuta sairaalahoitoa odottavat sai-
15079: lähtötilanteena olevaa hätää. Äiti palaa samoi- raat. Tämä käy ilmi useissa eri sairaaloiden
15080: hin olosuhteisiin vamma sielussaan ja usein gynekologiylilääkäreiden antamissa lausunnoissa
15081: myös ruumiissaan. Toinen apua tarvinneista ih- (mm. Terveydenhoitolehti 1/73). Myös näiden
15082: misistä, lapsi, on menettänyt henkensä. Äitien sairaiden oikeudesta päästä hoitoon olisi yh-
15083: sosiaalista hätää onkin pyrittävä korjaamaan so- teiskunnan huolehdittava paremmin.
15084: siaali- ja perhepoliittisilla toimenpiteillä, ja sa- Aborttien väljä laillistaminen on joskus ar-
15085: mat suojatoimet on ulotettava myös lapseen. veltu tarpeelliseksi laittomien aborttien vähen-
15086: Nykyisessä muodossaan laki raskauden kes- tämisen vuoksi. Ruotsalaisen tutkimuksen mu-
15087: keyttämisestä ohjaa asenteita epäinhimilliseen kaan kuitenkin valtaosa, 80 %, niistä äideistä,
15088: välinpitämättömyyteen heikommassa asemassa joilta laillinen abortti oli tiukemman lainsää-
15089: olevaa ihmistä kohtaan. Abortti väkivallanteko- dännön aikana evätty, synnytti terveen lapsen,
15090: na on omiaan luomaan yleistä väkivalta-asennet- ei siis saanut keskenmenoa eikä turvautunut
15091: Lakialoite n:o 178 303
15092:
15093: laittomaan aborttiin. V altaosa kypsyi raskauden Myös väestöpoliittisesti nykyinen aborttilaki
15094: aikana äidiksi ja oli tyytyväinen ratkaisuun. So- on epäonnistunut. Syntyvyyden on todettu voi-
15095: siaalivakuutus-lehden numerossa 3/7 5 todetaan, makkaasti laskeneen kaikissa vapaan abortin
15096: että laittomien keskeytysten trendi näyttää vain maissa. Myös Suomessa, jossa on voimassa väl-
15097: jonkin verran laskevalta sen perusteella, että jäindikaatioinen laki, on viimeisen vuosikym-
15098: ns. spontaaneina abortteina jälkikaavintaan tu- menen aikana väestörakenteeseen tullut kahden
15099: levien potilaiden määrä on jossakin määrin vä- ikäluokan suuruinen lapsivajaus. Eläkeläisiä on
15100: hentynyt, joskaan laittomien aborttien määrää kohta 1 miljoona henkilöä, määrä tulee lisään-
15101: ei voida luotettavasti tilastoida. Aborttilainsää- tymään ns. suurten ikäluokkien saavuttaessa elä-
15102: dännön väljentäminen on siis yhdessä siihen keiän. Yhä pienempien ikäluokkien joutuessa
15103: liittyneen asennemuutoksen kanssa ilmeisesti li- vastaamaan yhä kasvavista sosiaali- ja eläkepo-
15104: sännyt tuntuvasti aborttien kokonaismäärää, jo- liittisista velvoitteista joudutaan kestämättö-
15105: hon vaikuttavat nelinkertaistunut laillisten kes- mään tilanteeseen. Väestörakenteemme vino-
15106: keytysten ja jonkin verran alentunut laittomien suuntaus on hälyyttävä, se vaatii viivyttelemät-
15107: keskeytysten määrä. Aborttien kokonaismäärän tömiä toimenpiteitä ja asennemuutosta lasten
15108: moninkertaistuessa laillistamisen johdosta, pro- hyväksi. Riittävä terve väestöpohja on kansa-
15109: sentuaalisesti vähempien terveyshaittojen abso- kunnan elinkysymys.
15110: luuttinen määrä on sama, jopa suurempi kuin Saliiessaan abortin yhdelle osapuolelle, nai-
15111: ennen abortin laillistamista. Lääkintöhallituk- selle, nykyinen käytäntö pakottaa toisen osa-
15112: sen eduskunnan talousvaliokunnalle keväällä puolen, lääkärin ja sairaanhoitohenkilökuntaan
15113: 1978 toimittamista tilastoista, jotka koskevat kuuluvan avustajan osallistumaan siihen. Tämä
15114: sairaaloiden vuodeosastoilla hoidettuja laitto- ei ole oikeusvaltion periaatteitten mukaista. Ih-
15115: mien aborttien jälkitiloja ja samoilla osastoilla mishenkeen koskeminen on aina myös eettinen,
15116: hoidettuja laillisten aborttien jälkisairauksia, käy maailmankatsomuksellinen kysymys. Aborttilaki
15117: ilmi, että vuosina 1974-75, joihin tilasto päät- ei ole ottanut huomioon niiden lääkäreiden ja
15118: tyi, laillisten aborttien jälkisairauksia hoidettiin sairaanhoitohenkilöstöön kuuluvien ihmisten on-
15119: enemmän ( 485/v) kuin ennen nykyistä abort- gelmia, joiden uskonnolliseen tai eettiseen va-
15120: tilakia laittomien keskeytysten jälkisairauksia kaumukseen kuuluu ihmiselämän kunnioittami-
15121: (366/v 1969). Kun ennen aborttilakia muuta- nen ja väkivallasta pidättäytyminen. Oikeusmi-
15122: ma nainen vuodessa kuoli laittomaan aborttiin, nisteriön aborttilakia koskevassa lausunnossa
15123: on viime vuosina näiden tilastojen mukaan muu- 12. 4.1969 sanotaan mm.: "Suorittaessaan ras-
15124: tama nainen kuollut lailliseen aborttiin. Abor- kauden keskeytyksen lääkäri tuntee ottavansa
15125: tin laillistaminen ei siis ole vähentänyt terveys- suuren vastuun toimiessaan ammatillisen perus-
15126: haittojen kokonaismäärää. Oikeampi keino lait- asenteensa ja kutsumuksensa vastaisesti. Pe-
15127: tomien aborttien terveyshaittojen vähentämisek- rusteiden tällaiselle poikkeukselliselle toimenpi-
15128: si samoin kuin myös laillisten aborttien terveys- teelle täytyisi olla painavat." Maailman Lääkä-
15129: haittojen vähentämiseksi on painopisteen siirtä- riliiton WMA julkilausumassa Oslossa v. 1970
15130: minen lapsimyönteiseen sosiaali- ja perhepoli- sanotaan, että ketään lääkäriä ei saa pakottaa
15131: tiikkaan, adoptioon ja nykyisiin hyviin ehkäisy- raskauden keskeyttämiseen, jos se on hänen
15132: menetelmiin ja näitä vaihtoehtoja koskevan vakaumuksensa vastaista. Sekä Suomen Gyne-
15133: neuvonnan lakisääteistäminen. Useat Itä-Euroo- kologiyhdistys että Nuorten Lääkäreiden Yhdi:>-
15134: pan maat ovatkin haittavaikutusten vuoksi ryh- tys ovat asettuneet lausunnoissaan puoltamaan
15135: tyneet tiukentamaan aborttilakejaan ja kehittä- jäsentensä omantunnonvapautta. YK:n työjär-
15136: mään perhepoliittisia tukimuotoja niiden sijaan. jestö ILO suosittelee kesän 1977 Geneven ko-
15137: Joka kymmenes laillinen abortti aiheuttaa vä- kouksensa päätösasiakirjassa jäsenvaltioilleen
15138: littömiä terveydellisiä komplikaatioita. Myö- terveydenhoitohenkilöstön omantunnonvapau-
15139: häiskomplikaatiot: tulehdusmuutokset, kiinnik- den turvaamista. Yli 1 200 lääketieteen opiske-
15140: keet, vuotohäiriöt ja kohdunkaulan veltostumi- lijaa edustava lähetystö jätti syksyllä 1978 so-
15141: nen vaikuttavat paitsi äidin myös tulevien las- siaali- ja terveysministerille sekä eduskuntaryh-
15142: ten terveyteen. 2-5 % tulee lapsettomiksi. mille vetoomuksen terveydenhoitohenkilökunnan
15143: Keskenmenot ja keskossynnytykset niihin liitty- omantunnonvapauden lakisääteistämisestä. Mo-
15144: vine aivovaurio- ym. riskeineen lisääntyvät nien muiden maiden, mm. Tanskan, Norjan,
15145: aborttien jälkeen n. 30 %. Useille äideille abort- Israelin ja Italian, uudet aborttilait vahvistavat
15146: ti aiheuttaa myös psyykkisiä jälkiseurauksia. lääkäreille ja sairaanhoitohenkilöstölle kieltäyty-
15147: 304 Lakiaiuite n::o ii8
15148:
15149:
15150: misoikeuden omantunnonsyistä ilman seuraa- ten epäkohtien korjaamista ajatellen. Yhä laa-
15151: muksia. Vapaassa demokratiassa laki voi näissä jemmissa kansalaispiireissä yli puoluerajojen ale-
15152: kysymyksissä olla korkeintaan luvan, mutta ei taan nähdä aborttilain eettiset, terveydelliset ja
15153: määräyksen luontoinen. Myös meillä tulee lääkä- väestöpoliittiset haitat ja toivoa pikaista paran-
15154: reiden ja terveydenhuoltohenkilöstön omantun- nusta asiaan. Hyvinvointivaltiona Suomella on
15155: :tionvap·aus selvästi taata lakitekstissä, koska resursseja hoitaa äitien sosiaaliongelmia sosiaa-
15156: oikeudenloukkauksia tässä suhteessa on tapah- li- ja: perhepoliittisilla parannuksilla abortin si-
15157: tunut. jasta. Myös halukkaitten ottovanhempien re-
15158: Jo vuonna 1974 . hallittis lupasi paneutua servi, joka on tällä hetkellä enemmän kuin vii-
15159: aborttikysymykseen kahdelta taholta, toisaalta sinkertainen sijoitettaviin lapsiin nähden, on
15160: kehittämällä perhepolitiikkaa ja toisaalta tutki- syytä vakavasti ottaa käyttöön sosiaali-, ikä- tai
15161: malla abortti-indikaatioiden väljyyden ja ryhty- lapsilukuabortin sijasta.
15162: mällä tarvittaviin korjaustoimiin. Pientä paran- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
15163: nusta åsiassa edustaa abortin suorittamisen ai- nioittaen,
15164: karajdn alentamista koskeva lainmuutos. Se ei että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15165: ole kuitenkaan riittävä muutos aborttilain suur- lakiehdotuksen:
15166:
15167:
15168:
15169:
15170: Laki
15171: raskauden ke8keyttätriisestä annetun lain muuttamisesta.
15172:
15173: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan raskauden keskeyttämisestä 24 päivänä maalis-
15174: kuuta 1970 annetun lain (239/70) 1 §, 3 §:n 2 momentti, 4, 6 ja 7 §,niistä 1 §:n 3 kohta
15175: sellaisena kuin se on 15 päivänä tammikuuta 1971 annetusa laissa (18/71 )', sekä
15176: lisätään lakiin uusi 6 a §, seuraavasti:
15177:
15178: 1 §. 3 §.
15179: Raskaus voidaan tämän lain säännöksiä nou-
15180: dattaen naisen pyynnöstä keskeyttää: Kun raskaus keskeytetään sillä 1 §:n 3
15181: 1} ku:n raskauden jatkuminen tai lapsen syn- momentin perusteella, että on ilmeistä, että
15182: nytiäminen: hänen sairautensa tai vakavan heik- lapsi on vajaamielinen naisen vajaamielisyyden
15183: koudentilansa vuoksi vaarantaisi hänen henken- nojalla, on keskeytyksen .Yhteydessä, mikäli pai-
15184: sä taikka pysyväisesti tai pitkäaikaisesti hänen navat syyt eivät ole sitä vastaan, suoritettava
15185: terveytensä; tätä vaaraa: arvioitaessa otettakoon: inyös steriloiminen.
15186: huom1oon myöskin naisen terveyteen vaikutta-
15187: vat elämänolot ja: muut olosuhteet; 4 §.
15188: 2) kun hänet on saatettu raskaaksi olosuh- Aina kun nainen hakee raskauden keskeytys-
15189: teissa,. joita tarkoitetaan: rikoslain: 25 luvun 4 tä, on hänelle annettava sosiaaliviranomaisten
15190: ja 5 §·:ssä sekä 20 luvun r, 3, 8 ja 9 §:ssä toimesta selvitys kaikista naista ja lasta' koske-
15191: tai saman luvun: 6 §: ssä tarkoitetuissa tapauk- vista sosiaaliturvan muodoista tai laps~n luo-
15192: sissa, jos teko on sisältänyt naisen toimintava- vuttamisesta adoptoitavaksi siten kuin laissa ja
15193: paudetl törkeän loukkauksen; tai asetuksissa näistä asioista on erikseen saädetty.
15194: 3 )' kun tutkimusten perusteella on ilmeistä, Kun nainen anoo raskauden keskeytystä 1
15195: että la'psi olisi vajaamielinen tai että lapsella §:n 1-3 kohtien inukaan, on hänelle lisäksi
15196: olisi tai lapselle kehittyisi vaikea sairaus tai annettava ennen toimenpiteen suorittamista sel-
15197: ruumiinvika. vitys raskauden keskeyttämisen merkityksestä
15198: Jos nainen pyytää raskauden keskeytystä ja vaikutuksista.
15199: muilla kuin 1-3 kohdassa mainituilla perus- Naiselle, jolle on suor1tettu raskauden kes-
15200: teilla,. on hänelle annettava raskauden keskey- keytys, on arinett!lvå ehkäisyneuvontaa:, niin:
15201: tyksen: sijasta 4 § :n 1 momentissa tarkoitettua kuit1 siitä asetuksella tarkemmin säädetään'.
15202: sosiaaliturva- ja adoptioileuvontaa.
15203: Lakialoite n:o 178 305
15204:
15205: 6 §. tamisesta tai raskauden keskeyttämisestä, on
15206: Raskaus voidaan keskeyttää: oikeutettu ilman seuraamuksia kieltäytymään
15207: 1) edellä 1 §:n 1 ja 2 kohdassa tarkoite- siitä. Tällaisessa tapauksessa on potilaan hoito
15208: tuissa tapauksissa kahden lääkärin lupapäätök- järjestettävä siten kuin asetuksella tarkemmin
15209: sellä tai asetuksella tarkemmin säädettävissä ta- säädetään.
15210: pauksissa vaihtoehtoisesti lääkintöhallituksen lu- Sairaanhoitohenkilöstöön kuuluva henkilö, jo-
15211: valla ja ta uskonnolliseen tai eettiseen vakaumukseen
15212: 2) 1 § :n 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauk- . perustuvat vakavat omantunnonsyyt estävät
15213: sissa lääkintöhallituksen luvalla. ' avustamasta raskauden keskeytyksessä, on oi-
15214: Kahden lääkärin lupapäätös sisältää kum- keutettu kieltäytyn..ään ilman seuraamuksia sii-
15215: mankin erikseen antaman yksityiskohtaisesti pe- tä.
15216: rustellun kirjallisen lausunnon. Lääkäreistä toi- 7 §.
15217: sen on oltava raskauden keskeyttämisestä lau- Ennen raskauden keskeyttämistä koskevan
15218: sunnon antava ( lattsunnonantajalääkäri) ja toi- päätöksen tekoa on, milloin siihen katsotaan
15219: sen keskeyttämisen suorittava ( suorittajalää- syytä olevan, varattava odotettavan lapsen isäl-
15220: käri). le, naisen holhoojalle ja, jos nainen on otettu
15221: Kahden lääkärin lupapäätöksen on oltava yk- yleiseen laitokseen, sen lääkärille tai johtajalle
15222: simielinen. Kielteisestä päätöksestä voidaan va- tilaisuus esittää käsityksensä asiasta.
15223: littaa lääkintöhallitukseen. Milloin nainen on vaikean sairauden tähden
15224: saanut erityishoitoa, on lausunnonantajaläakä-
15225: 6 a §. rin ennen päätöksen tekoa hankittava, mikäli
15226: Lääkäri, jota uskonnolliseen tai eettiseen va- mahdollista, naista sairauden vuoksi hoitaneei-
15227: kaumukseen perustuvat vakavat omantunnon- ta lääkäriltä tämän terveydentilaa koskevat tie-
15228: syyt estävät 6 §:ssä tarkoitetun lausunnon an- dot.
15229:
15230:
15231: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
15232:
15233: Ulla Järvilehto Impi Muroma
15234: Sauli Hautala Antero Juntumaa
15235: Asser Stenbäck Olavi Ronkainen
15236: Jorma Fred Esko Almgren
15237: Väinö Rautiainen
15238:
15239:
15240:
15241:
15242: .39 0879005055
15243: 306 1979 vp.
15244:
15245: Läkialc;ite n:o 179.
15246:
15247:
15248:
15249:
15250: Kauppi: Ehdotus laiksi raskauden keskeyttämisestä annetun lain
15251: muuttamisesta.
15252:
15253:
15254: E d u s k u n n a 11 e.
15255:
15256: Kesäkuun 1 päivänä 1970 voimaan tulleen suuressa maann ole turvautuneet abortin ha-
15257: raskaudenkeskeyttämis- eli aborttilain säätämi- kuun, vaan abortteja suoritetaan etupäässä
15258: sen yhtenä painavana perusteena oli naisten Etelä-Suomen suurissa ja vauraissa asutuskes-
15259: tasa-arvoisuuden tavoittelu sekä alueellisessa et- kuksissa, missä aborttia hakevat valtaosalta nuo-
15260: tä taloudellisessa mielessä ja ennenkaikkea nais- ret ja terveet aviovaimot. Toinen merkittävä
15261: ta itseään henkilökohtaisesti koskevissa asioissa. havainto on ollut, että abortista on tullut eh-
15262: Voidaan kuitenkin kysyä, toteutuuko naisten käisykeino tapauksissa, missä ei ole haluttu tai
15263: tasa-arvoisuus tätä tietä. Alle 17-vuotias ras- osattu käyttää muita ehkäisykeinoja, vaikka lain
15264: kaaksi tullut on lähes kokonaan häntä ympä- tarkoitus oli ja on rajata abortti koskemaan
15265: röivän yhteisön armoilla. Nuorta naista painos- vain hätätapauksia.
15266: tavat vanhemmat ja varsin usein myös odotet- Aborttilain voimassa ollessa aborttien määrä
15267: tavan lapsen isä tai tämän vanhemmat. Ei nuori on maassamme lähes kolminkertaistunut. Suu-
15268: ihminen useinkaan voi tehdä vapaasti ratkai- rin osa aborteista tehdään sosiaalisilla perus-
15269: suaan ja toimia vapaasti, kuten laki raskauden teilla. Usein perussyynä on mukavuudenhalu,
15270: keskeyttämisestä edellyttää. Tällainen nuori tar- mutta varmasti monissa tapauksissa todellinen
15271: vitsee ennen muuta sosiaali- ja lääkintäviran- sosiaalinen hätä. Abortti ei kuitenkaan poista
15272: omaisten täyden tuen voidakseen mahdollisim- tätä hätää; toimeentulovaikeudet on voitettava
15273: man vapaasti tehdä päätöksensä, varsinkin sil- sosiaalisen lainsäädännön avulla.
15274: loin kun hän odottaa aviotonta lasta. Jokainen kehittyvä sikiö on yksilö: Ihminen
15275: Tasa-arvoisuudesta puhuttaessa on katseltava saa persoonallisuuden aiheet jo hedelmöityk-
15276: aborttikysymystä myös nuorten näkökulmasta. sessä. Missään sikiönkehityksen vaiheessa ei ta-
15277: Perheen muodostamisen, kodin perustamisen, pahdu yhtäkkistä muutosta ihmisyyteen. Abort-
15278: lasten synnyttämisen ja pidentyneen ammatti- tilaissa käytetyt 12 ja 16 viikkoa ovat keinote-
15279: koulutuksen muodostama paine kohdistuu nuo- koisia rajoja, joille ei löydy enempää biologisia
15280: riin juuri silloin, kun heidän taloudelliset mah- kuin eettisiäkään perusteluja. Sen vuoksi kes-
15281: dollisuutensa ovat heikoimmat. Yhteiskunnan kusteltaessa abortista keskustellaan aina tappa-
15282: toimenpiteet perheellistymisen helpottamiseksi misen oikeutuksesta. Jo alkaneen elämän tuhoa-
15283: ovat hajanaisia ja keskittymättömiä. Nuori pari mista ei voida hyväksyä. Kevyt suhtautuminen
15284: kokee jo ensimmäisen lapsen syntymisen jälkeen ihmiselämään, minkä eräänä ilmenemismuotona
15285: lapsen aiheuttamat rasitukset ja perheellisille on aborttia suosiva ajattelutapa, muuttaa yh-
15286: tarkoitettujen palvelujen niukkuuden. Asunto- teiskunnan epäinhimillisemmäksi.
15287: jen vähäisyys ja päivähoidon järjestämättömyys Sosiaaliset syyt abortin perusteena on hylät-
15288: lisäävät vaikeuksia. Motivaatio syntyvyyden tävä. Sen sijaan on korjattava ne sosiaaliset epä-
15289: säännöstelylle löytyy. Yksilö- ja perhetasolla kohdat, joiden vuoksi nykyään turvaudutaan
15290: ratkaisut tehdään lyhytjännitteisesti. Nuoret aborttiin. Yhteiskunnan rakenteita on muutet-
15291: turvautuvat hätäratkaisuna aborttiin, mihin väl- tava lapsia ja lapsiperheitä suosiviksi. Lasten
15292: jä lakimme suo lähes poikkeuksetta mahdolli- tarpeet on otettava huomioon yhdyskuntasuun-
15293: suudet. nittelussa. Yhteiskunnan rahoittamien kohtuu-
15294: Alueellinen ja taloudellinen tasa-arvoisuus ei hintaisten vuokra-asuntojen tuotanto on monin-
15295: ole myöskään käytännössä toteutunut. Syrjäseu· kertaistettava. Lapsiperheiden taloudellista ase-
15296: tujen ja kehitysalueiden naiset eivät kovinkaan maa on parannettava korottamalla äitiysavustus-
15297: Lakialoite rt:o 179 307
15298:
15299: ten ja lapsilisien määrää. Kotihoitotukijärjestel- Suorittaessaan aborttia ilman painavia syitä
15300: mä ja lasten päivähoitokysymys on järjestettävä lääkäri joutuu toimimaan vastoin ammattinsa
15301: lakisääteisesti. Avustuksissa on erityisesti huo- periaatteita, suojata ihmiselämää hedelmöitymis-
15302: mioitava yksinhuoltajien aseman parantaminen. hetkestä kuolemaan asti. Kun lisäksi lääkärin
15303: Aborttia parempana ratkaisuna on myös muis- vastuu potilaastaan on henkilökohtainen, tulisi
15304: tettava syntyvän lapsen luovuttaminen adoptio- jokaisella lääkärillä olla oikeus perustella ne
15305: vanhemmille. Adoptiomenettelyä on yksinker- toimenpiteet, jotka hän suorittaa.
15306: taistettava. Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
15307: Aborttia ei saa rinnastaa syntyvyyden saan-
15308: nöstelyyn. Ei-toivottujen raskauksien lukumää- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15309: rää on vähennettävä ehkäisyneuvonnalla. Ehkäi- lakiehdotuksen:
15310: syvälineet on saatava sairausvakuutuksen pii-
15311: riin. Vapaaehtoisen sterilisaation saamista on
15312: helpotettava.
15313:
15314: Laki
15315: raskauden keskeyttämisestä annetun lain muuttamisesta.
15316: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15317: kumotaan raskauden keskeyttämisestä 24 päivänä maaliskuuta 1970 annetun lain ( 239/70)
15318: 1 § :n 1 m.Jmentin 2 ja 4 kohta, sekä
15319: muutetaan lain 1 §:n 1 momentin 1 kohta, 5 §:n 3 momentti, 6 §:n 2 ja 3 momentti ja
15320: 7 §:n 1 ja 2 momentti seuraavasti:
15321:
15322: 1 §. sen keskeyttämisen suorittava ( suorittajalääkä-
15323: Raskaus voidaan tämän lain säännöksiä nou- ri) . Lausunnonantaja- tai suorittajalääkärillä ei
15324: dattaen naisen pyynnöstä keskeyttää: ole oikeutta perusteettomasti kieltäytyä otta-
15325: 1) kun raskauden jatkuminen tai lapsen syn- masta keskeyttämispyyntöä tutkittavakseen.
15326: nyttäminen naisen sairauden, ruumiinvian tai Lääkäri on oikeutettu kieltäytymään lausunnon
15327: heikkouden vuoksi vakavasti vaarantaisi hänen antamisesta tai raskauden keskeyttämisestä, kun
15328: henkensä tai terveytensä; tätä vaaraa arvostel- uskonnolliseen tai eetilliseen vakaumukseen pe-
15329: taessa otettakoon huomioon myöskin naisen rustuvat vakavat omantunnonsyyt estävät hän-
15330: terveyteen vaikuttavat elämänolot ja muut olo- tä siitä.
15331: suhteet; Kahden lääkärin lupapäätöksen on oltava yk-
15332: simielinen. Kielteisestä päätöksestä voidaan va-
15333: littaa lääkintöhallitukseen.
15334: 5 §.
15335: 7 §.
15336: Lääkintöhallitus voi kuitenkin, jos siihen on Ennen raskauden keskeyttämistä koskevan
15337: erityisen painavaa syytä, antaa luvan raskauden päätöksen tekoa on varattava odotettavan lap-
15338: keskeyttämiseen myöhemminkin, ei kuitenkaan sen isälle, naisen holhoojalle ja, jos nainen on
15339: kuudennentoista raskausviikon jälkeen. otettu yleiseen laitokseen, sen lääkärille tai
15340: johtajalle tilaisuus esittää käsityksensä asiassa.
15341: 6 §. Ennen sellaisen päätöksen tekoa, joka perus-
15342: tuu 1 § :n 2 kohtaan, on pyydettävä sosiaalivi-
15343: Kahden lääkärin lupapäätös sisältää kumman- ranomaisen tai vastaavan henkilön selvitys nai-
15344: kin erikseen antaman, yksityiskohtaisesti pe- sen ja hänen perheensä elämänoloista ja muista
15345: rustellun kirjallisen lausunnon. Lääkäreistä on olosuhteista.
15346: toisen oltava raskauden keskeyttämisestä lau-
15347: sunnon antava (lausunnonantajalääkäri) ja toi-
15348:
15349: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
15350:
15351: Eeva Kauppi
15352: 308 1979 vp.
15353:
15354: Lakialoite n:o 180.
15355:
15356:
15357:
15358:
15359: Kauppi ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain 27 §:n 1 momentin
15360: 1 kohdan kumoamisesta.
15361:
15362:
15363: E d u s k u n n a 11 e.
15364:
15365: Alkoholilain 27 § :n 1 momentin 1 kohdan holilain 58 § :n mukaan laivakauppiaalla on
15366: mukaan ulkomailta saapuva matkustaja ja ul- oikeus myydä tämän lain nojalla hankkimaansa
15367: komaan liikenteessä olevan kulkuneuvon hen- alkoholijuomaa ulkomaan liikenteessä olevalle
15368: kilökuntaan kuuluva saa mukanaan tuoda maa- alukselle sen muonitukseen käytettäväksi. Täl-
15369: han omaa tarvettaan varten alkoholijuomaa löin ei juomista peritä alkoholijuomaveroa eikä
15370: sen mukaan kuin asetuksessa säädetään. Mikäli liikevaihtoveroa.
15371: näin maahan tuotava alkoholijuomamäärä ylit- Alkoholilain 5 § :n mukaan alkoholiasioita
15372: tää maksuitta maahan tuotavaksi sallitun mää- hoidettaessa ja järjestettäessä on pyrittävä sii-
15373: rän, on asianomaisen tästä erästä suoritettava hen, että alkoholista aiheutuvat haitat ja vau-
15374: verojen ja tullien lisäksi alkoholiyhtiölle vahvis- riot muodostuvat mahdollisimman vähäisiksi.
15375: tetun suuruinen maksu. Pykälä sai tämän muodon, vaikka hallituksen
15376: Ulkomaille tapahtuva matkustajaliikenne on esityksen mukaan olisi tähän tavoitteeseen ni-
15377: noussut niin suureksi, että on arvioitu matkus- menomaan pitänyt pyrkiä rajoittamalla alkoholi-
15378: tajien tuovan tullessaan väkeviä juomia noin juomien käyttöä mahdollisimman vähiin. Vaik-
15379: suunnilleen kymmenennen osan maassa kulu- ka tätä periaatetta ei kirjoitettukaan lakiin, va-
15380: tetusta määrästä. liokunta katsoi kulutuksen rajoittamisen kuu-
15381: Tullihallituksen päätöksen mukaan matkus- luvan käytännöllisen alkoholipolitiikan piiriin.
15382: Matkustajan ja kulkuneuvon henkilökuntaan
15383: taja saa maksamatta Alkon hallintoneuvoston
15384: kuuluvan oikeus tuoda maksuitta alkoholijuo-
15385: määräämää maksua tuoda maahan omaa tarvet-
15386: mia maahan on siinä määrin lisännyt kulutus-
15387: taan varten enintään 2 1 olutta, yhden litran
15388: ta, että käsityksemme mukaan matkustajan ja
15389: viinejä ja yhden litran muita alkoholijuomia tai
15390: kulkuneuvon henkilökuntaan kuuluvan oikeus
15391: vaihtoehtoisesti kaksi litraa olutta ja kaksi lit-
15392: raa viinejä. Euroopan ulkopuolella asuva mat- tuoda maahan alkoholijuomia olisi kokonaan
15393: kustaja saa tuoda maksutta enintään kaksi lit- poistettava.
15394: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15395: raa olutta ja kaksi litraa muita alkoholijuomia.
15396: nioittavasti,
15397: Alkoholijuomien hinnat ovat lentokoneissa
15398: ja laivoissa huomattavasti maissa perittäviä hin- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15399: toja huokeammat. Tämä johtuu siitä, että alko- lakiehdotuksen:
15400:
15401:
15402: Laki
15403: alkoholilain 27 §:n 1 momentin 1 kohdan kumoamisesta.
15404:
15405: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15406:
15407: Täten kumotaan 26 päivänä heinäkuuta 1968
15408: annetun alkoholilain ( 459/68) 27 § :n 1 mo-
15409: mentin 1 kohta.
15410:
15411:
15412: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
15413:
15414: Eeva Kauppi Lea Sutinen
15415: 1979 vp. 309
15416:
15417:
15418: Lakialoite n:o 181.
15419:
15420:
15421:
15422:
15423: Kauppi ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain .36 § :n muuttamisesta.
15424:
15425:
15426: Ed u s kun n a 11 e.
15427:
15428: Alkoholilain .36 §:ssä kielletään alkoholijuo- Lisäksi tulee hyvitystä vastaan suoritetun vä-
15429: man välittäminen yleisölle palkkiota tai muuta littämisen, jotta se olisi luvatonta, tapahtua
15430: hyvitystä vastaan ja saman lain 25 §:ssä mää- yleisölle. Laki- ja asetusteksteistä ei löydy sel-
15431: rätään sakkoa tai vankeutta enintään kahdeksi vitystä sille, mitä tällä sanonnalla tarkoitetaan.
15432: vuodeksi sille, joka korvausta tai hyvitystä vas- Sanan "yleisö" käyttäminen lienee kuitenkin
15433: taan luovuttaa tai luvattomasti välittää alko- tulkittava siten, ettei välittämistä hyvitystä vas-
15434: holijuomaa. taan ole tahdottu tehdä luvattomaksi kaikissa
15435: Alkoholijuomien välittäminen on kuitenkin tapauksissa.
15436: varsin yleistä, koska laki ei suoranaisella sään- Alkoholijuomien välittämistä tapahtuu kui-
15437: nöksellä kiellä alkoholijuoman ostamista toi- tenkin nykyisin paljon. Erityisen turmiollista
15438: sen lukuun ja sen luovuttamista toiselle. Jos tämä on silloin, kun välittäjä palkkiota vastaan
15439: alkoholijuoman hankkiminen ja luovuttaminen tai ilman palkkiota toimittaa alkoholipitoista
15440: toiselle on perustunut pyyntöön tai toimeksi- juomaa sellaiselle henkilölle, jolle sitä lain mu-
15441: antoon eikä välittäjä saa tästä missään muo- kaan ei saa myydä tai anniskella. Tällaisia ovat
15442: dossa palkkiota tai muuta hyvitystä, ei teko alle 18- tai eräissä tapauksissa alle 20-vuotiaat
15443: ole luvaton eikä siitä näin ollen rangaista al- henkilöt, päihtyneet tai päihtyneen seurassa ole-
15444: koholilain nojalla. Monissa niistäkin tapauk- vat henkilöt, joiden kohdalla voidaan edellyt-
15445: sista, joissa alkoholijuomaa välitetään pyynnös- tää juoman väärinkäyttöä.
15446: tä, välittäjä saattaa tavalla tai toisella saada Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15447: hyvityksen, mutta sen toteennäyttäminen on po- nioittaen,
15448: liisiviranomaisille useimmiten täysin ylivoi-
15449: maista. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15450: lakiehdotuksen:
15451:
15452:
15453: Laki
15454: alkoholilain .36 §:n muuttamisesta.
15455:
15456: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun al-
15457: koholilain ( 459/68) .36 § näin kuuluvaksi:
15458:
15459: 36 §.
15460: Älköön kukaan palkkiota tai muuta hyvitys-
15461: tä vastaan välittäkö alkoholijuomaa.
15462:
15463:
15464: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
15465:
15466: Eeva Kauppi Lea Sutinen
15467: Eero Lattula Lauri Impiö
15468: 310 1979 vp.
15469:
15470: Lakialoite n:o 182.
15471:
15472:
15473:
15474:
15475: Koivisto ym.: Ehdotus laiksi eläinten käyttämisestä tieteellisissä
15476: kokeissa.
15477:
15478:
15479: E d u s k u n n a 11 e.
15480:
15481: Eläinkokeita koskevassa lainsäädännössä on kehittymättömiä eläinlajeja, tekisivät eläinkokei-
15482: useissa maissa viime aikoina tapahtunut muu- ta koskevan lalnsäädäntömme ajanmukaisem-
15483: toksia, joissa otetaan entistä enemmän huo- maksi ja eläinten oikeuksien toteutumisen kan-
15484: mioon eläinten oikeudet ja joissa pyritään yhä nalta paremmaksi.
15485: enemmän vähentämään turhia ja tuskallisia ko- Eläinkokeita tehdään Suomessa yli sadassa
15486: keita. Asetuksessa eläinten käyttämisestä tie- tutkimuslaitoksessa. Ottaen huomioon sen, että
15487: teellisissä kokeissa säädetään, että eläinkokeis- erityisesti korkeampien eläinten henkinen elä-
15488: ta on annettava ilmoitus maa- ja metsätalous- mä muistuttaa ihmisten henkistä elämää lu-
15489: ministeriön eläinlääkintöosastolle. Mm. Ruot- kuunottamatta sitä, että ihminen pystyy käyt-
15490: sin, Tanskan, Norjan ja Italian lainsäädännössä tämään kieltä eli ajattelemaan, on perusteltua
15491: määrätään, että eläinkokeisiin on saatava viran- eettisistä syistä kehittää eläinkokeita koskevaa
15492: omaisilta lupa. Eläinkokeiden luvanvaraisuus lainsäädäntöä.
15493: sekä muut eläinkokeiden rajoittamissäännökset, Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15494: esim. kokeiden korvaaminen mahdollisimman
15495: tehokkaasti vaihtoehtomenetelmillä ja pyrkimys että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15496: siihen, että kokeissa käytetään mahdollisimman lakiehdotuksen:
15497:
15498:
15499:
15500: Laki
15501: eläinten käyttämisestä tieteellisissä kokeissa.
15502:
15503: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15504:
15505: 1 §. van kokeen, jossa vain aiheutetaan vähäistä
15506: Tieteellisellä eläinkokeella tarkoitetaan tässä tai lyhytaikaista tuskaa. Näitä kokeita koske-
15507: laissa toimenpidettä, jossa eläimen käyttäminen vat kuitenkin lain 7-10, 14 ja 15 §sekä 19 §:n
15508: ihmisen tai eläimen terveyden- tai sairaanhoi- 2 momentti.
15509: don tai tieteellisen tutkimuksen mukaanluettu-
15510: na kaupallisen tutkimuksen kannalta on tar- 3 §.
15511: peellista tai opetuksellisesti tarpeen, ja joka Lupa eläinkokeisiin voidaan antaa vain ni-
15512: suoritetaan tieteellisin menetelmin. metyille, laillistetuille eläinlääkäreille tai lääkä-
15513: reille tahi sellaisille henkilöille, joiden koulu-
15514: 2 §. tuksen ja toiminnan voidaan olettaa varmista-
15515: Eläimelle kipua tai tuskaa aiheuttava koe van, että eläinkokeet suoritetaan asianmukai-
15516: voidaan suorittaa vain maa- ja metsätalousmi- sella tavalla.
15517: nisteriön nimittämän eläinkoetoimikunnan lu-
15518: valla. 4 §.
15519: Lupaa ei vaadita kuitenkaan eläinkokeisiin, Luvasta tulee käydä ilmi, missä laitoksessa
15520: jotka käsittävät rokotuksen, verikokeen oton tai minkä toiminnan yhteydessä eläinkokeet
15521: tai muunlaisen piston tai pintahaavan aiheutta- voidaan suorittaa.
15522: Lakialpite n:o 182 311
15523:
15524: Lupa voidaan raJo~ttaa koskemaan tiettyjä 10 §.
15525: eläinlajeja ja tietynlaisia eläinkokeita. Samoin Eläinkokeet, joiden tarkoituksena on näytös
15526: voidaan asettaa ehtoja sekä eläinten käytöstä opetuksen yhteydessä, voidaan suorittaa vain
15527: että niiden säilytystiloista ja hoidosta. yliopistoissa ja korkeakouluissa tai muun vas-
15528: taavanlaisen opetuksen yhteydessä. Lisäksi täl-
15529: 5 §. laisia opetuksen yhteydessä esitettäviä näytök-
15530: Lupaa ei voida antaa pidemmäksi ajaksi kuin siä voivat suorittaa sellaiset henkilöt, jotka
15531: viideksi vuodeksi kerrallaan. työskentelevät eläinkokeiden parissa.
15532:
15533: 6 §. 11 §.
15534: Lupa sisältää sen, voiko toinen henkilö, joka Leikkaustoimenpiteet, joihin liittyy fysikaa-
15535: työskentelee luvan saaneen henkilön johdon ja lisia tai kemiallisia vaikutuksia ja joiden voi-
15536: valvonnan alaisena ja jolla on tähän tarpeelli- daan olettaa olevan tuskallisia, voidaan suorit-
15537: nen ammatillinen koulutus, suorittaa luvassa taa vain silloin kun eläin on saanut paikallis-
15538: mainittuja eläinkokeita. puudutuksen tai kun se on nukutettu. Milloin
15539: on oletettavaa, ettei tuska lakkaa ennen ko-
15540: keen loppua, tulee eläin lopettaa ennen aneste-
15541: 7 §. sian vaikutuksen loppumista.
15542: Kokeet tulee suorittaa tähän tarkoitukseen
15543: varatuissa huoneistoissa. Milloin kokeen tarkoitus vaatii, voidaan poi-
15544: Koe-eläimiä on, ellei suoritettavan kokeen keta siitä säännöstä, että eläin 1 momentissa
15545: luonne sitä estä, ennen kokeen suorittamista tarkoitetussa tapauksessa on lopetettava ennen
15546: ja sen jälkeen säilytettävä ja hoidettava siten anestcsian vaikutuksen loppumista. Tällöin eläi-
15547: kuin eläinsuojelulaissa ( 91/71) ja 30 päivänä melle on annettava mahdollisimman tehokasta
15548: huhtikuuta 1971 annetussa eläinsuojeluasetuk- jälkihoitoa, johon liittyy kipualievittävien ainei-
15549: sessa (333/71) on säädetty. den käyttö ja huolellinen hoito. Kun kokeen
15550: tarkoitus on saavutettu, tulee eläin lopettaa,
15551: ellei sen kunto ole terveydellisesti normaali.
15552: 8 §. Milloin kokeen tarkoitus estää anestesian
15553: Tieteellisten eläinkokeiden suorittajan ja koe- käytön ja kokeella arvioidaan olevan aivan eri-
15554: eläinten ammattimaisen välittäjän on ostamis- tyinen merkitys, voi eläinkoetoimikunta poik-
15555: taan koe-eläimiksi tarkoitetuista koirista ja kis- keuksellisesti sallia, ettei anestesiaa käytetä.
15556: soista pidettävä luetteloa, johon on merkittävä Eläimiä tulee käsitellä siten kuin 2 momentissa·
15557: eläinten myyjän nimi ja osoite sekä eläimen määrätään eikä niitä saa enää koskaan uudel-
15558: tuntomerkit. Koe-eläinten välittäjän on koti- leen käyttää kokeisiin.
15559: eläimen luovuttajalle ilmoitettava, mihin tar-
15560: koitukseen eläin tulee käytettäväksi.
15561: 12 §.
15562: Jos kokeessa eläin saatetaan sellaiseen tilaan,
15563: 9 §. johon voidaan olettaa liittyvän kipua, tulee
15564: Jokaisessa kokeessa tulee käyttää mahdolli- eläimen kärsimystä lievittää mahdollisimman
15565: simman kehittymättömiä eläinlajeja eikä niitä tehokkaasti. Niin pian kuin kokeen tarkoitus
15566: tule käyttää enempää kuin on välttämätöntä. sallii, tulee tämä tila lopettaa tai eläin on lo-
15567: Eläimiä ei voida käyttää kokeissa, joissa so- petettava.
15568: lu-, kudos- ja elinviljelmien tai muiden mene-
15569: telmien voidaan olettaa olevan yhtä soveltu-
15570: via. 13 §.
15571: Eläinkoetta ei saa suorittaa sen tutkimiseksi, Sen, jolla on lupa tehdä eläinkokeita, tulee
15572: minkä verran eläin kestää hätää tai tuskaa maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintö-
15573: ennen menehtymistään. osaston vahvistamien ohjeiden mukaisesti pitää
15574: Eläinkoe saadaan suorittaa vain, mikäli sillä kokeista päiväkirjaa ja lähettää se eläinkoetoi-
15575: on merkitystä eläimen tai ihmisen terveyden- mikunnalle.
15576: tai sairaanhoidon kannalta sekä opetustarkoi- Eläinkokeita tekevän on eläinkoetoimikun-
15577: tuksessa, milloin se on välttämätöntä ja sitä nan kehotuksesta annettava tälle lähempiä tie-
15578: ei voida korvata opetusvälineillä. toja kokeista.
15579: 312 Lakialoite n:o 182
15580:
15581: 14 §. 18 §.
15582: Läänineläinlääkärillä, maa- ja metsätalousmi- Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintö-
15583: nisteriön eläinlääkintöosaston määräämällä eläin- osasto voi vahvistaa lähempiä säädöksiä toi-
15584: lääkärillä ja eläinkoetoimikunnalla on oikeus tar- mikunnan valvontatehtävästä. Toimikunta an-
15585: kastaa etukäteen ilmoittamatta koe-eläimet, nii- taa toiminnastaan vuosikertomuksen maa- ja met-
15586: den säilytys ja hoito sekä valvoa eläinkokeita. sätalousministeriön eläinlääkintöosastolle.
15587: Eläinkoetoimikunta voi valtuuttaa yksittäi-
15588: set jäsenensä suorittamaan 1 momentissa maini- 19 §.
15589: tun tarkastuksen. Sitä, joka rikkoo 2, 6-8 tai 10-13 §:ää
15590: 15 §. vastaan, rangaistaan sakolla tai vankeudella, el-
15591: Eläinkoetoimikunta voi antaa, mikäli maa- lei muussa lainsäädännössä ole määrätty anka-
15592: ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosasto rampaa rangaistusta.
15593: vahvistaa, eläinten käyttöä, koe-eläintiloja ja Samalla tavalla rangaistaan sitä, joka rikkoo
15594: koe-eläinten hoitoa koskevia määräyksiä. luvan ehtoja tai 15 §:ssä mainittuja määräyk-
15595: siä vastaan.
15596: 16 §.
15597: Eläinkoetoimikunta koostuu puheenjohtajas- 20 §.
15598: ta, jolla tulee olla tuomarin virkaan vaadittava Eläinkoetoimikunta voi peruuttaa luvan, mi-
15599: pätevyys sekä viidestä muusta jäsenestä, joista käli törkeästi tai toistuvasti on rikottu luvan
15600: vähintään neljän tulee olla lääkäreitä tai eläin- ehtoja, 15 §:ssä mainittuja määräyksiä tai 6-9
15601: lääkäreitä. § :n sisältämiä säännöksiä vastaan.
15602: Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintö-
15603: osasto osoittaa toimikunnan puheenjohtajan ja
15604: muut jäsenet. Toimikunnan kaksi jäsentä nime- 21 §.
15605: tään sen jälkeen kun on kuultu koe-eläinten Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöön-
15606: suojeluyhdistyksiä. panosta annetaan asetuksella.
15607: Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintö-
15608: osasto voi vahvistaa toimikunnan työjärjestyk- 22 §.
15609: sen. Tällä lailla kumotaan 27 pa1vana tammi-
15610: 17 §. kuuta 1971 annetun eläinsuojelulain (91/71)
15611: Eläinkoetoimikunnan päätösvaltaan kuuluvia 9 § sekä 30 päivänä huhtikuuta 1971 annettu
15612: asioita ei voida siirtää muun hallintoviranomai- asetus eläinten käyttämisestä tieteellisissä ko-
15613: sen ratkaistavaksi. keissa (334/71).
15614:
15615:
15616: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
15617:
15618: Tellervo Koivisto Sakari Knuuttila Antero Juntumaa
15619: Sinikka Karhuvaara Tarja Halonen Matti Luttinen
15620: Sauli Hautala Sinikka Luja-Penttilä Anneli Kivitie
15621: Aimo Ajo Markus Aaltonen Juhani Saukkonen
15622: • Urpo Leppänen Paula Eenilä Unto Ruotsalainen
15623: Reino Breilin Pentti Lahti-Nuuttila Pertti Hietala
15624: Seppo Tikka Pirjo Ala-Kapee Ulla-Leena Alppi
15625: Kaj Bärlund Pirkko Työläjärvi Pirkko Valtonen
15626: Mikko Rönnholm Seppo Toiviainen Kaarina Suonio
15627: Juhani Surakka
15628: 1979 vp. 313
15629:
15630: Lakialoite n:o 183.
15631:
15632:
15633:
15634:
15635: Lattula: Ehdotus laiksi alkoholilain 52 § :n muuttamisesta.
15636:
15637:
15638: Ed u s kun n a II e.
15639:
15640: Rattijuoppoustapausten jatkuva kasvu ( v. Käsitykseni mukaan mammu hallituksen
15641: 1968 6 889, v. 1972 11 681 ja v. 1977 19 814 esitys oli hyvin perusteltu. Kielto olisi omiaan
15642: tapausta) pakottaa etsimään keinoja rattijuop- vähentämään rattijuoppoustapauksia.
15643: pouden ehkäisemiseksi. Eräs keino sisältyi hal- Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
15644: lituksen vuoden 1976 valtiopäivillä antamaan taen,
15645: esitykseen alkoholilaiksi. Hallitus nimittäin eh-
15646: dotti silloin, että anniskelu henkilölle, jonka että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15647: tiedetään olevan lähdössä kuljettamaan mootto- lakiehdotuksen:
15648: riajoneuvoa, olisi kielletty. Eduskunnassa ei kui-
15649: tenkaan hyväksytty tätä hallituksen ehdotusta.
15650:
15651:
15652: Laki
15653: alkoholilain 52 §:n muuttamisesta.
15654:
15655: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 26 päivänä heinäkuuta 1967 annetun alko-
15656: holilain ( 459/ 67) 52 § :n 1 momenttiin uusi 2 kohta, jolloin nykyiset 2 ja 3 kohta siirtyvät
15657: 3 ja 4 kohdaksi, seuraavasti:
15658:
15659: 52 §.
15660: Alkoholijuomaa ei saa anniskella: 3) henkilölle, joka on päihtynyt taikka on
15661: 1 ) henkilölle, joka ilmeisesti on kahdeksaa- sellaisen seurassa; eikä
15662: toista vuotta nuorempi; 4) muussa tapauksessa, jos on aihetta olet-
15663: 2) henkilölle, jonka tiedetään olevan läh- taa väärinkäyttöä.
15664: dössä kuljettamaan moottoriajoneuvoa;
15665:
15666:
15667: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
15668:
15669: Eero Lattula
15670:
15671:
15672:
15673:
15674: 40 0879005055
15675: 314 1979 vp.
15676:
15677: Lakialoite n:o 184.
15678:
15679:
15680:
15681:
15682: Manninen ym.: Ehdotukset laeiksi keskioluesta annetun lain ja
15683: alkoholilain 4 § :n 1 moment1n kumoamisesta.
15684:
15685:
15686: E d u s k u n n a 11 e.
15687:
15688: Maassamme vuodesta 1969 alkaen voimassa keskiolutlain 4 § :n mukaan siten, että alkoho-
15689: ollut alkoholilainsäädäntö, jonka keskeiset lait lista aiheutuvat haitat ja vauriot muodostuvat
15690: ovat alkoholilaki (459/1968) ja laki keski- mahdollisimman vähäisiksi, voidaan maamme
15691: oluesta ( 462/1968), on kuluneiden viiden vuo- viime vuosien alkoholipolitiikassa todeta tapah-
15692: den aikana saatujen kokemusten perusteella tuneen epäonnistumisen, jolle on vaikea löy-
15693: osoittautunut liian pitkälle menneeksi uudis- tää vertaa nykyaikaisesta yhteiskuntapolitiikas-
15694: tukseksi. Alkoholijuomien kokonaiskulutus asu- ta. Merkille pantavaa on, että tämä epäonnis-
15695: kasta kohti laskettuna on vuodesta 1968 vuo- tuminen on perustunut käytännön alkoholipoli-
15696: teen 1974 noussut 2,9 litrasta 6,45 litraan sata- tiikasta vastuussa olleiden henkilöiden tekemiin
15697: prosenttista alkoholia eli yli 124 prosenttia. virhearvioihin ja toiveajatteluun, sillä alkoholi-
15698: Alkoholitutkijoiden keskuudessa yleistyvän juomien kulutuksen ennustettiin siirtymävai-
15699: käsityksen mukaan alkoholijuomien kulutuksen heessa eli v. 1969 nousevan korkeintaan 20 %,
15700: määrä on suoraan verrannollisessa suhteessa al- vaikka todellinen nousu ylitti 40 %. Vastaa-
15701: koholihaittoihin. Tätä kantaa tukee myös eräis- vaa vähättelyä esiintyi samalla taholla myös
15702: sä alkoholihaitoissa m~assamme vuodesta 1969 alkoholihaittojen kehitystä koskeneissa ennus-
15703: alkaen tapahtunut kehitys. teissa. Kuitenkin varsin huomattava osa edus-
15704: Juopumistapaukset ovat koko maassa vuo- kunnasta antoi hyväksymisensä liberaalisem-
15705: desta 1968 vuoteen 1974 lisääntyneet 149 047: malle alkoholilainsäädännölle juuri tällaisiin ar-
15706: stä 288 227:ään. Väkivaltarikosten kehitystä vioihin ja ennusteisiin luottaen.
15707: koko mainitulta ajalta ei voida rikosnimikkeis- Alkoholijuomien kulutuksen nousu vuoden
15708: tössä vuodesta 1970 tapahtuneen muutoksen 1969 jälkeenkin on saanut sekä alkoholiyhtiön
15709: takia tarkasti esittää, mutta mainitusta vuo- että myös eduskunnan edellisen kertomuksista
15710: desta vuoteen 1974 tappojen ja pahoinpitely- antamissaan mietinnöissä vaatimaan tämän kiel-
15711: jen yhteismäärä nousi 5 416:sta 10 OOO:een. teisen kehityksen pysähdyttämistä. Tässä tarkoi-
15712: Rattijuoppoustapaukset taas ovat vuodesta t\.Iks~ssa onkin pyritty harjoittamaan pidätty-
15713: 1968 vuoteen 1974 lisääntyneet 6 889:stä vyyttä alkoholijuomien uusien vähittäismyynti-
15714: 16 653:een. ja anniskelupaikkojen avaamisessa, koetettu
15715: Mainittujen välittömien eli akuuttien alko- pitää alkoholijuomien kuluttajahinnat mahdolli-
15716: holihaittojen ohella ovat myös krooniset eli simman korkeina, ryhdytty alkoholiyhtiön toi-
15717: alkoholijuomien pitkäaikaisesta ja runsaasta mesta harjoittamaan erityistä kuluttajavalistusta
15718: käytöstä aiheutuvat terveyshaitat kuten alkoho- sekä rajoitettu alkoholijuomien mainontaa. Mi-
15719: lismi ja muut alkoholiehtoiset sairaudet lisään- kään alkoholijuomien kulutuksen nousun hil-
15720: tyneet, mitä osoittaa alkoholistien määrää kos- litsemisyrityksistä ei kuitenkaan ole osoittautu-
15721: kevien arviolukujen kasvu sekä lääkärikunnan nut tehokkaaksi, ja nousu onkin jatkunut vähen-
15722: yhä suurempi huolestuneisuus alkoholivammais- tymättömällä voimalla ja huomattavasti suu-
15723: ten terveyspalveluille aiheuttamista kustannuk- rempana kuin esim. reaalitulojen nousu.
15724: sista ja rasituksista. Onkin syytä todeta, että mainitut menetelmät
15725: Ottaen huomioon edellä luonnehditun kehi- nykyoloissa tuskin ovat yksinään riittävän te-
15726: tyksen alkoholijuomien kulutuksessa ja alkoho- hokkaita. Alkoholijuomien kuluttajahintoja esi-
15727: lihaitoissa sekä sen, että alkoholiasioita on merkiksi näyttää mm. tulopoliittisista syistä
15728: maassamme hoidettava alkoholilain 5 §:n ja olevan vaikeaa nostaa enempää kuin mitä tava-
15729: Lakialoite n:o 184 315
15730:
15731: roiden ja palvelusten hinnat yleensä kohoavat. haitoista liittyy nimenomaan väkevien juomien
15732: Lisäksi hintapolitiikan käyttökelpoisuutta ovat käyttöön, kuten kokemukset Alkon myyjien
15733: omiaan vähentämään alkoholijuomien ennestään- lakosta keväällä 1972 osoittavat.
15734: kin korkea hintataso maassamme sekä se, että Keskioluen jakelun liberalisoiminen vuodesta
15735: alkoholimenojen osuus yksityisestä kulutuksesta 1969 on kuitenkin ilmeisesti ollut se tekijä,
15736: on kuluneina vuosina noussut alle viidestä yli joka ratkaisevasti on vaikuttanut alkoholiolo-
15737: seitsemään prosenttiin. Kaikki mainitut tekijät jemme vaikeutumiseen sanotusta vuodesta
15738: näyttävät nimenomaan vähentävän alkoholijuo· alkaen. Helposti saatavana juuri keskiolut on
15739: mien hintapolitiikan hyväksyttävyyttä, kuten houkutellut monet ennen raittiit kansalaiset
15740: yleisen mielipiteen kehityksestä selvästi voi- alkoholijuomien käyttäjiksi, minkä jälkeen useat
15741: daan havaita. heistä varsin nopeasti ovat siirtyneet käyttä-
15742: Mitä taas muihin kulutuksen hillitsemismene- mään yhä enemmän väkeviäkin juomia. Keski-
15743: telmiin tulee, niin pidättyvyyttä uusien jakelu- olut on myös osoittautunut erityisesti nuoriso-
15744: pisteiden avaamisessa on ollut vaikea noudattaa juomaksi, kuten nuorten alkoholinkäyttöä kos-
15745: mm. sen takia, että useat kunnat ovat alueelli- kevat tutkimukset sekä myynti-ikärajojen ylei-
15746: siin tasa-arvoisuusnäkökohtiin vedoten olleet nen rikkominen ovat osoittaneet. Varsin suu-
15747: niitä alueilleen toivomassa. Alkoholimainonta- ressa määrin keskiolutta on käytetty yksinomai-
15748: rajoitusten tai -kieltojen välitön vaikutus alko- sesti päihdyttäytymistarkoituksiin kuten juo-
15749: holijuomien kulutukseen taas näyttää hitaalta pumustapaus- sekä rattijuoppoustilastoista on
15750: ja suhteellisen vähäiseltä, vaikka niitä toi- voitu havaita. Useissa tapauksissa keskioluen
15751: saalta onkin lämpimästi kannatettava etenkin väärinkäyttö on pilannut ennen varsin viihtyisiä
15752: välillisen, todennäköisesti yleistä mielipidettä kahvila- ja ruokalamiljöitä ja heikentänyt siten
15753: melkoisesti tervehdyttävän vaikutuksensa takia. niihin liittyviä palveluksia.
15754: Myös kuluttajavalistus näyttää hidasvaikuttei- Nämä kokemukset ovat johtaneet siihen, että
15755: selta menetelmältä, jolla tuskin nykyisissä puit- viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana pari-
15756: teissaan saavutetaan merkittävämpiä tuloksia. kymmentä kunnallisvaltuustoa on päättänyt
15757: Lisäksi on todettava, että ilmeisesti kuluttaja- peruuttaa keskioluesta annetun lain edellyttä-
15758: valistuksesta osaltaan johtuen raittiusjärjestöjen män suostumuksen keskioluen vähittäismyyn-
15759: ja -lautakuntien käyttöön ei ole välitetty osoit- tiin ja anniskeluun ja että suostumuksen pe-
15760: taa riittäviä määrärahoja, vaikka tällä taholla ruuttamisesta on tehty esityksiä lukuisissa
15761: olisi ollut kapasiteettia huomattavasti tehok- muissa kunnissa.
15762: kaampaankin valistustyöhön, kuin mikä talou- Tässä yhteydessä voidaan myös todeta, että
15763: dellisista syistä viime vuosina on ollut mahdol- keskioluen valmistus ja kauppa tapahtuu maas-
15764: lista. samme surimmaksi osaksi luvanvaraisesti eli
15765: Edellä olevan perusteella olemmekin pääty- välittömästi muiden kuin alkoholiyhtiön toi-
15766: neet siihen käsitykseen, että ainoa nykyoloissa mesta. Tällöin keskialueen liittyy runsaammin
15767: alkoholijuomien kulutuksen nousun hillitsemi- yksityistaloudellisia intressejä kuin muihin
15768: seen ja sen kääntämiseksi tarkoituksenmukai- alkoholijuomiin, ja juuri tämä seikka on aiheut-
15769: seksi katsottavaan laskuun soveltuva keino on tanut sen kulutusta lisäävää mainontaa ja
15770: rajoittaa alkoholijuomien tarjontaa supistamalla merkkikilpailua. Lisäksi keskiolutta valmistavat
15771: sen jakelua. Vain tällä tavoin on kulutusta ja jakelevat intressipiirit eivät sanottavasti ole
15772: maassamme aikaisemminkin saatu supistetuksi välittäneet korostaa tämänkin alkoholijuoman
15773: ja verrattaessa eri maita toisiinsa voidaan to- käyttöön liittyviä riskejä, vaan pikemminkin
15774: deta, että yleensä harvaan alkoholijuomien pyrkineet kuvaamaan sitä haitattomaksi ateria-
15775: jakeluverkostoon liittyy varsin alhainen kulu- ja virvoitusjuomaksi, vaikka niiltä kuitenkin
15776: tus. olisi varsinkin tapahtuneen kehityksen huo-
15777: Harkittaessa eri mahdollisuuksia alkoholi- mioonottaen voinut edellyttää maltillista ja
15778: juomien jakelun raJOittamiseen maassamme vastuuntuntoista asennoitumista.
15779: näyttää helpoimmalta ratkaisulta keskioluesta Kun keskioluen sallimiseen vaikutti varsin
15780: annetun erikoislain kumoaminen, sillä muuta suuresti se, että Ruotsissa oli vastaava juoma
15781: alkoholijuomien vähittäismyynti- ja anniskelu- otettu luvanvaraiseen myyntiin 1. 10. 1965
15782: verkostoa tuskin on syytä ja mahdollisuuksia alkaen, on tässä yhteydessä syytä viitata siihen,
15783: ryhtyä kovinkaan suuressa määrin harventamaan että nykyisten suunnitelmien mukaan siellä lähi-
15784: huolimatta siitä, että varsin suuri osa alkoholi- tulevaisuudessa joko alennetaan keskioluen
15785: 316 Lakialoite n:o 184
15786:
15787: alkoholipitoisuutta tai poistetaan se kokonaan källe menneeksi toimenpiteeksi, on syytä luo-
15788: myynnistä. Syynä tähän kehitykseen Ruotsissa pua nimenomaan siitä ja palata siten vuoden
15789: ovat olleet ennen kaikkea sikäläiseen 3.6 paino- 1958 alkoholikomitean samoinkuin sen poh-
15790: prosenttia alkoholia sisältäneeseen keskialueen jalta rakennetun hallituksen alkoholilakiesityk-
15791: liittyneet nuoriso-ongelmat, joiden ei ole havait- sen sisältämään alkoholijuomien jakelujärjes·
15792: tu vähentyvän siitä, että siellä on otettu käytän- telmään, johon siis kuuluvat muut vuoden
15793: töön meilläkin jatkuvasti noudatettu 18 vuo- 1968 uudistukset kuin keskiolut. Uskomme;
15794: den ikäraja keskioluen vähittäismyynnissä ja että tällä toimenpiteellä on nykyoloissa luota-
15795: anniskelussa. Myöskin Ruotsissa tapahtunut vissa edellytykset alkoholilainsäädäntömme ta-
15796: kehitys, johon kuitenkaan ei liity niin suurta voitteet reaalisesti toteuttavan alkoholipolitiikan
15797: yleistä alkoholijuomien kulutuksen ja alkoholi- harjoittamiselle.
15798: haittojen kasvua kuin täällä Suomessa, on näh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15799: däksemme omiaan puoltamaan maamme keski- nioittavasti,
15800: olutlain kumoamista.
15801: Lisäksi haluamme vielä korostaa, että kun että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
15802: mielestämme juuri keskiolut on vuoden 1968 lakiehdotukset:
15803: alkoholilakiuudistuksista osoittautunut liian pit-
15804:
15805: 1.
15806:
15807: Laki
15808: keskioluesta annetun lain kumoamisesta.
15809:
15810: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15811:
15812: Täten kumotaan keskioluesta 26 päivänä hei- Tämä laki tulee voimaan päivänä
15813: näkuuta 1968 ant1ettu laki (462/68). kuuta 19
15814:
15815:
15816:
15817: 2.
15818: Laki
15819: alkoholilain 4 §:n 1 momentin kumoamisesta.
15820:
15821: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15822:
15823: Täten kumotaan 26 päivänä heinäkuuta Tämä laki tulee voimaan päivänä
15824: 1968 annetun alkoholilain ( 4 59/68) 4 §: n kuuta 19
15825: 1 momentti.
15826:
15827:
15828: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
15829:
15830: Mauno Manninen Mikko Jokela Matti Ruokola
15831: Juhani Saukl{onen Petter Savola Hannele Pokka
15832: Alvar Sauklm Mikko Kaarna Marjatta Väänänen
15833: Mikko Pesälä Orvokki Kangas Juhani Tuomaala
15834: Veikko Pihlajamäki Lasse Äikäs Väinö Raudaskoski
15835: Heimo Linna Lea Sutinen Paavo Vesterinen
15836: Matti Maijala Esko Pekonen Hannu Tenhiälä
15837: Markku Kauppinen
15838: 1979 vp. 317
15839:
15840: Lakialoite h!o 185.
15841:
15842:
15843:
15844:
15845: M. Puhakka ym.: Ehdotus laiksi kunnallisesta kodinhoitoavusta
15846: annetun lain muuttamisesta.
15847:
15848:
15849: E d u s k u n n a II e.
15850:
15851: Kotipalvelut ovat kuntien sosiaalipalvelujen muuttamisesta) valtionosuutta koskevat sään-
15852: perusrunko. Kotipalvelujen laajentaminen, las- nökset.
15853: ten päivähoidon ohella, on kuntien sosiaalitoi- Laki kunnallisesta kodinhoitoavusta annetun
15854: messa keskeisellä sijalla. Kotipalveluja, kodin- lain 14 §:n muuttamisesta edellyttää valtion-
15855: hoitajien ja kotiavustajien apua käytetään mah- osuuden suorittamiselle uuden viran kustan-
15856: dollisimman tehokkaasti eri kuntien kodinhoi- nuksiin, että sosiaalihallitus on sosiaali- ja ter-
15857: tajien virkojen ja kotiavustajien toimien puit- veysministeriön hyväksymän valtionosuuden
15858: teissa sosiaalitoimessa kolmen suuren osa-alueen suorittamista koskevan yleisen suunnitelman
15859: hoitamisessa. Näitä ovat lapsiperheiden tuke- puitteissa päättänyt valtionosuutta suoritetta-
15860: minen, pitkäaikaissairaanhoidon järjestäminen ja vaksi.
15861: sosiaalihuollon ennalta ehkäisevä työ. Vuoden 1977 yleiseen suunnitelmaan on si-
15862: . Lapsiperheiden osalta kodinhoitajien työ koh- sällytetty vain 60 virkaa. Tämä määrä on riit-
15863: dentuu lyhytaikaisen sairauden, synnytyksen tämätön kunnille kotipalvelujen laajentami-
15864: tms. syyn vuoksi perheenäidin tehtävien hoita- seksi.
15865: miseen. Erittäin keskeiseksi on muodostunut Kuntien tulee itse päättää virkojen perusta-
15866: myös sairaan lapsen päivähoidon järjestäminen misesta samalla tavoin kuin päivähoidossa. Tä-
15867: kodinhoitajan avulla. Näillä toimenpiteillä voi- män harkintamahdollisuuden tulee ulottua sekä
15868: daan kehittää lapsiystävällistä yhteiskuntaa. kodinhoitajien että johtavien kodinhoitajien vir-
15869: Pitkäaikaissairaiden hoito on tämän vuosi- kojen perustamiseen.
15870: kymmenen suurimpia ongelmia, jonka ratkaise- Kotiavustajapalvelujen kehittämistä kunnissa
15871: misessa on käytettävä kaikki avohuollon pal- rajoittaa kotiavustajan toimiin tuleva rajoitettu
15872: velumahdollisuudet. Tällöin kotipalvelujen ja valtion tuki, joka on ollut sosiaalihallituksen
15873: kotisairaanhoidon kehittäminen vanhusten asun- perusteiden mukaan valtion tulo- ja menoar-
15874: to-olojen parantamisen ohella ovat keskeisimpiä. vioon varattujen määrärahojen puitteissa vajaa
15875: Jo tälläkin hetkellä kunnat käyttävät näitä toi- 10 % todellisista menoista. Kunnissa on syn-
15876: mintamuotoja, mutta palvelut ovat riittämättö- tynyt vääristymää, kun kodinhoitajien palveluja
15877: mät. Kuitenkin tehokkaalla kotipalvelutoimin- suunnataan vanhusten ja pitkäaikaissairaiden
15878: nalla voidaan ehkäistä laitossijoituksia. hoitoon, vaikka niitä pitäisi lain hengen mukai-
15879: sesti suunnata lapsiperheiden tukemiseen. Tämä
15880: Sosiaalilautakunnat ovat käyttäneet ja enene- vääristymä on syntynyt nimenomaan kotiavus-
15881: vässä määrin käyttävät kotipalveluja ennalta tajan toimen riittämättömästä valtionosuudesta,
15882: ehkäisevässä lastensuojelu-, päihdehuolto- ja minkä vuoksi kunnat eivät perusta kotiavusta-
15883: mielentervevstyössä. Kodinhoitajan käyttämi- jien toimia tarvetta vastaavasti.
15884: sestä hoidollisen työn tukena on ns. tehostetun Kuntien kotipalvelujen kehittämiseksi tulee
15885: perhetyön kokeilussa saatu myönteisiä koke- kunnille antaa mahdollisuus perustaa tarpeitaan
15886: muksia. vastaava määrä kodinhoitajien ja johtavien ko-
15887: Kotipalvelujen kehittämiselle kunnissa kun- dinhoitajien virkoja niin, että palkkaus- yms.
15888: tien todellisia tarpeita vastaavaksi asettavat kui- kuluihin tulee valtionosuus. Kotiavustajien toi-
15889: tenkin esteitä voimassa olevien lakien (laki mien valtionosuus tulee saada samalle tasolle
15890: kunnallisesta kodinhoitoavusta ja laki kunnalli- kuin kodinhoitajien virkoihin säädetty valtion-
15891: sesta kodinhoitoavusta annetun lain 14 §:n osuus.
15892: 318 Lakialoite n:o 185
15893:
15894:
15895: Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme kun- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15896: nioittaen, lakiehdotuksen:
15897:
15898:
15899:
15900: Laki
15901: kunnallisesta kodinhoitoavusta annetun lain muuttamisesta.
15902:
15903: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kunnallisesta kodinhoitoavusta 6 päivänä tou-
15904: kokuuta 1966 annetun lain 15 ja 16 § ja muutetaan 14 §, sellaisina kuin niistä 14 §:n
15905: 1 momentti ja 16 § ovat 18 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa laissa (587 /75), 14 §:n 2
15906: momentti 23 päivänä joulukuuta 1976 annetussa laissa (1051/76) ja 15 § 18 päivänä
15907: kesäkuuta 1971 annetussa laissa (536/71), seuraavasti:
15908:
15909: 14 §. kodinhoitajista 2 päivänä kesäkuuta 1950 an-
15910: Vaitio osallistuu kodinhoitajain 9 § :ssä tar- nettu laki (272/50) myöhempine muutoksi-
15911: koitetusta palkkauksesta kunnille aiheutuviin neen.
15912: kustannuksiin kuntien taloudellisesta kantoky- Tämän lain voimaan tullessa virassa oleva
15913: vystä riippuen 30-80 prosentilla peruspalkan kunnallinen kodinhoitaja säilyttää hänelle aikai-
15914: sekä ikä-, kalliinpaikan- ja syrjäseutulisien kuin semmin voimassa olleiden säännösten mukaan
15915: myös näistä johtuvien työnantajan sosiaaliturva- kuuluneet oikeudet palkkaan ja luontoisetuihin
15916: maksujen määrästä. Valtio osallistuu kotiavus- sekä kunnallisista kodinhoitajista annetun lain
15917: tajatoiminnasta kunnille aiheutuviin menoihin muuttamisesta 8 päivänä kesäkuuta 1964 anne-
15918: kuntien taloudellisesua kantokyvystä riippuen tussa laissa (315 /64) säädettyyn lisäpalkkioon,
15919: 30-80 prosentilla. jos hän kolmen kuukauden kuluessa tämän lain
15920: V aidonosuuden suorittamisen edellytyksenä voimaantulosta kirjallisesti sosiaalilautakunnalle
15921: on, ettli kotipalvelujen kehittämisestä on kun- ilmoittaa sitä haluavansa.
15922: nassa laadittava 5-vuotissuunnitelma, jonka lää- Kunnalle tällainen kodinhoitajan palkkauk-
15923: ninhallitus on hyväksynyt. seen annettava valtionapu suoritetaan kunnalli-
15924: sista kodinhoitajista 2 päivänä kesäkuuta 1950
15925: Tämä laki tulee voimaan pmvana annetun lain (272/50) mukaisesti.
15926: kuuta 19 , ja sillä kumotaan kunnallisista
15927:
15928:
15929: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
15930:
15931: Matti Puhakka Juhani Surakka Olli Helminen
15932: Maija Rajantie Risto Tuominen Tellervo Koivisto
15933: Jouko Tuovinen Juhani Raudasoja Jermu Laine
15934: Lea Savolainen Tarja Halonen Peter Muurman
15935: Mikko Elo Pirkko Valtonen Mikko Rönnholm
15936: 1979 vp. 319
15937:
15938: Lakialoite n:o 186.
15939:
15940:
15941:
15942:
15943: Ronkainen ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain 43 §:n muuttami-
15944: sesta.
15945:
15946:
15947: E d u s k u n n a II e.
15948: Alkoholilain (459/68) 4.3 §:n mukaan aiko- tuttu käyttämään, mutta laman tullessa ne jou-
15949: holiyhtiön hallintoneuvosto voi antaa määrää- tuvat kärsimään asiakaspulasta ja niiden kan-
15950: minsä ehdoin anniskeluoikeuden alkoholiyhtiön rtattavaisuus joutuu vaakalaudalle.
15951: lukuun toistaiseksi yksityiselle tai yhteisölle, On kyseenalaista, missä määrin ravintolat
15952: jolla harkitaan olevan siihen tarvittavat edelly- ovat aina kirjaimellisesti noudattaneet alkoholi-
15953: tykset ja vaadittava luotettavuus. lain 52 § :n määräystä, jonka mukaan alkoholi-
15954: Vuoden 1958 alkoholikomitea sekä Virolai- juomaa ei saa anniskella päihtyneelle eikä päih-
15955: sen ja Paasion hallitukset ehdottivat anniske- tyneen seurassa olevalle. Mutta kun ravintolan
15956: luoikeuden antamista määräajaksi, enintään nel- kannattavuus joutuu vaaraan, kiusaus liika-an-
15957: jäksi vuodeksi kerrallaan ja niin, että se päät- niskeluun tulee usein ylivoimaiseksi. Vaikka
15958: tyy viimeistään yleisen neljä vuotta kestävän väärinkäytökset voivat johtaa anniskeluoikeu-
15959: anniskeiukauden lopussa. Anniskelukausi vasta- den menettämiseen, ovat tällaiset tapaukset
15960: si kunnallisvaltuuston vaalikautta. varsin harvinaisia. Ravintoloitsijoilla on se kä-
15961: Eduskunnan alkoholilakivaliokunta p01st1 sitys, että toistaiseksi saadut anniskeluoikeudet
15962: anniskeluoikeuden määräaikaisuutta koskevan on saavutettu oikeus. Mutta jos ravintoloitsija
15963: säännöksen alkoholilaista. Oikeus annetaan tietäisi, että hänen oikeutensa anniskella alko-
15964: yleensä toistaiseksi voimassaolevaksi. Hallinto- holijuomia punnitaan. määräajoin, se olisi
15965: neuvostolla on kuitenkin oikeus mm. väärin- omiaan hillitsemään liika-anniskelua.
15966: käytösten johdosta milloin tahansa korvauksetta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15967: jopa kokonaan peruuttaa anbamansa anniske- nioittaen,
15968: luoikeus. Anniskeluravintoloiden lukumäärä on
15969: alkoholilain aikana kasvanut kaksinkertaiseksi. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15970: Taloudellisen nousukauden aikana niitä on to- lakiehdotuksen:
15971:
15972:
15973: Laki
15974: alkoholilain 4.3 §:n muuttamisesta.
15975:
15976: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alko-
15977: holilain ( 459/68) 4 3 §: n 1 momentti näin kuuluvaksi:
15978:
15979: 43 §. deksi, antaa yksityiselle tai yhteisölle, jolla har-
15980: Anniskeluoikeuden alkoholiyhtiön lukuun kitaan olevan siihen tarvittavat edellytykset ja
15981: hallintoneuvosto voi hakemuksesta m;iäräämin- vaadittava luotettavuus.
15982: sä ehdoin määräajaksi, enintään neljäksi vuo-
15983:
15984:
15985: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
15986:
15987: Olavi Ronkainen Jorma Fred Ulla Järvilehto
15988: Sauli Hautala Impi Muroma Antero Juntumaa
15989: Esko Almgren Asser Stenbäck Väinö Rautiainen
15990: 320 1979 vp.
15991:
15992: Lakialoite n:o 187.
15993:
15994:
15995:
15996:
15997: Salo: Ehdotus laiksi kunnallisista yleissairaaloista annetun lain
15998: 2 § :n muuttamisesta.
15999:
16000:
16001: E d u s k u n n a 11 e.
16002:
16003: Työkokeilutoiminnan saamiseksi ympäri maan Edellä olevan johdosta ehdotan kunnioittaen,
16004: ja mahdollisimman lähelle potilaan kotiseutua
16005: tulisi lakia kunnallisista yleissairaaloista muut- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16006: taa siltä osin, että toiminta tulisi mahdolliseksi lakiehdotuksen:
16007: myös keskussairaaloissa.
16008:
16009:
16010:
16011: Laki
16012: kunnallisista yleissairaaloista annetun lain 2 § :n muuttamisesta.
16013:
16014: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallisista yleissairaaloista 29 päivänä loka-
16015: kuuta 1965 annetun lain 2 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 11 päivänä heinäkuuta
16016: 1972 annetussa laissa (550/72), näin kuuluvaksi:
16017:
16018: 2 §.
16019: hoitamiseen ja työkokeiluosastoon sekä polikli-
16020: Keskussairaalapiirissä on kuntainliiton keskus- nikka. Keskussairaalan lääkäreillä tulee asetuk-
16021: sairaala, jonka sijaitsemispaikan valtioneuvosto sessa määrättävin poikkeuksin olla erikoislää-
16022: määrää ja jossa on osa,stoja vähintään neljää kärin oikeudet asianomaisella lääketieteellisellä
16023: yleisen sairaanhoidon lääketieteellistä erikois- erikoisalalla.
16024: alaa varten ja mahdollisuus tartuntatautisten
16025:
16026:
16027: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
16028:
16029: Arvo Salo
16030: 1979 vp. 321
16031:
16032: Lakialoite n:o 188.
16033:
16034:
16035:
16036:
16037: Saukkonen ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain 61 §:n muuttamisesta.
16038:
16039:
16040: E d u s kun n a 11 e.
16041:
16042: Alkoholilaissa ei ole väkijuomalakiin sisälty- poliisilla ole oikeutta puuttua, vaikka sellainen
16043: neitä säädöksiä alkoholijuomien kuljetus- ja hal- olisi sijoitettu julkisella paikalla olevaan autoon.
16044: lussapitorajoituksista. Hallituksen alkoholilaki- Käsityksemme mukaan hallituksen alkoholi-
16045: esityksessä oli ehdotettu tällaisia rajoittavia lakiesitykseen vuodelta 1967 sisältynyt määräys
16046: määräyksiä, joista olisi voitu säätää asetuksella. hallussapidettävien ja kuljetettavien alkoholi-
16047: Alkoholilakivaliokunta poisti tämän säädöksen, juomien määrien rajoittamisesta asetuksella olisi
16048: koska silloin luultiin, ettei rajoituksella olisi tehokas keino salakaupan ehkäisemiseksi.
16049: käytännöllistä merkitystä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16050: Kokemus on kuitenkin osoittanut, että polii- nioittavasti,
16051: sin on erittäin vaikea ehkäistä salakauppaa,
16052: jollei se saa kauppiasta !kiinni itse teossa. Sala- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16053: kauppiaan laillisesti hankkimiin varastoihin ei lakiehdotuksen:
16054:
16055:
16056: Laki
16057: alkoholilain 61 §:n muuttamisesta.
16058:
16059: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alkoholi-
16060: lain (459/68) 61 §:n 3 momentti näin kuuluvaksi:
16061:
16062: 61 §. mia, älköönkä näitäkään juomia enempää kuin
16063: asetuksella säädetään. Sitä suurempien määrien
16064: Kaksikymmentä vuotta tai 2 momentissa tar- hallussapitoon ja kuljetukseen voidaan antaa
16065: koitetussa tapauksessa kahdeksantoista vuotta lupa, jonka antamisen edellytyksistä ja ehdoista
16066: täyttänyt henkilö älköön pitäkö hallussaan tai niin ikään säädetään asetuksella.
16067: kuljettako muita alkoholijuomia kuin laillisesti
16068: valmistettuja tai maahan tuotuja tällaisia juo-
16069:
16070:
16071: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
16072:
16073: Juhani Saukkonen Matti Maijala
16074: Mauno Manninen Mikko Kaarna
16075:
16076:
16077:
16078:
16079: 41 0879005055
16080: 322 1979 vp.
16081:
16082: Lakialoite n:o 189.
16083:
16084:
16085:
16086:
16087: Savola ym.: Ehdotus laiksi yliopistollisista keskussairaaloista anne-
16088: tun lain 7 §:n muuttamisesta.
16089:
16090:
16091: E d u s k u n n a 11 e.
16092:
16093: Yliopistollisista keskussairaaloista annetun vien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääni-
16094: lain (392/56) 6 §:n mukaan valitsee keskus- osuutta kuntainliiton alueella. Uuden lain seu-
16095: sairaalassa hoitopaikkoja omistavan yliopiston rauksena voi käydä niin, että korkeakoulun
16096: lääketieteellinen tiedekunta keskussairaalaliiton edustus jää kokonaan puuttumaan keskussairaa-
16097: kuntainliiton liittovaltuustoon enintään kolme lan liittohallituksesta. Jotta näin ei tapahtuisi,
16098: jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. vaan aikaisempi käytäntö jatkuisi, olisi yliopis-
16099: Keskussairaalaliiton liittohallituksen kokoon- tollisista keskussairaaloista annetun lain 7 §: ään
16100: panosta ei laissa ole määräyksiä, mutta käy- tehtävä lisäys, joka turvaa keskussairaalassa hoi-
16101: täntö on ollut sellainen, että hoitopaikkoja topaikkoja omistavalle korkeakoululle edustuk-
16102: omistavalla korkeakoululla on ollut edustus sen liittohallituksessa.
16103: myös liittohallituksessa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16104: Vuoden 1977 alusta voimaan tulleen uuden nioittavasti,
16105: kunnallislain 122 § :n mukaan kuntainliiton liit-
16106: tohallituksen ja sen alaisten toimielinten ko- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16107: koonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vas- lakiehdotuksen:
16108: taa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina ole-
16109:
16110:
16111: Laki
16112: yliopistollisista keskussairaaloista annetun lain 7 §:n muuttamisesta.
16113:
16114: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yliopistollisista keskussairaaloista 15 päivänä
16115: kesäkuuta 1956 annetun lain (392/56) 7 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
16116:
16117: 7 §. hallituksen toimivaltaan kuuluva asia. Keskus-
16118: Keskussairaalan hallintoa hoitaa liittovaltuus- sairaalassa hoitopaikkoja omistavan yliopiston
16119: ton valitsema liittohallitus, joka myös edustaa lääketieteellinen tiedekunta saa nimetä liittohal-
16120: liittoa, valvoo sen yhteisiä etuja ja panee täy- litukseen kaksi jäsentä.
16121: täntöön liittovaltuuston päätökset, sikäli kuin
16122: kysymyksessä ei ole 9 § :n mukaan sairaala-
16123:
16124:
16125: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
16126:
16127: Petter Savola Katri-Helena Eskelinen Mauri Pekkarinen
16128: 1979 vp. 323
16129:
16130: Lakialoite n:o 190.
16131:
16132:
16133:
16134: Söderström ym.: Ehdotukset laeiksi kansanterveyslain 21 §:n ja
16135: kansanterveyslain voimaanpanosta annetun lain 3 § :n muut-
16136: tamisesta.
16137:
16138:
16139: Ed u s kun n a II e.
16140:
16141: Kansanterveyslain eraana tavoitteena oli en- joittavat luonnollista terveyspalvelujen käyttöä
16142: naltaehkäisyn ja palvelujen käytön tasa-arvoi- ja ovat myöskin ristiriidassa kansanterveyslain
16143: suuden lisääminen poistamalla asteittain varsin- kirjaimen ja hengen kanssa.
16144: kin vähävaraisille käytön esteeksi muodostuvia Hammashuollon kohdalla sovelletaan yllä
16145: maksuja. Kansanterveyslain voimaanpanosta mainitun asetuksen mukaisia maksuja jotka yk-
16146: annetun lain (28. 1. 72/67) 3 §:ssä säädetään sityishammaslääkäreiden maksuihin verrattuna
16147: sairaanhoito vuoden 1979 loppuun mennessä eivät jää paljoakaan jälkeen. Hammaslääkäriver-
16148: sairaankuljetusta, hoitoaineita, apuväiindtä ja koston kehittyminen terveyskeskuksissa antaa
16149: potilaan ylläpitoa lukuunottamatta maksutto- monelle terveyskeskukselle jo tänään mahdol-
16150: maksi. Asetuksessa terveyskeskuksissa perittä- lisuuden tarjota palvelujaan aikuisväestölle kan-
16151: vistä maksuista ja korvauksista (10. 3. 72/206) santerveyslain määräämän ikäryhmän lisäksi. Sik-
16152: ei tätä toistaiseksi kuitenkaan ole huomioitu. si olisi laissa myöskin määriteltävä asteittainen
16153: Asetuksessa määritellään lääkärikäyntimak- siirtyminen maksuttomaan hammashuoltoon ter-
16154: suksi 6 mk, lääkärin kotikäyntimaksuksi 18 mk, veyskeskuksissa.
16155: sairaankuljetusajoneuvolla suoritetusta sairaan- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
16156: kuljetuksesta maksuksi 7,50 mk yhdensuuntai-
16157: selta matkalta. Potilaan ylläpitomaksuna on ase- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
16158: tuksen mukaan 18 mk/vrk. Nämä maksut ra- lakiehdotukset:
16159:
16160: 1.
16161: Laki
16162: kansanterveyslain 21 §:n muuttamisesta.
16163:
16164: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1972 annetun kansan-
16165: terveysllain ( 66/72) 21 § näin kuuluvaksi:
16166:
16167: 21 §. suuteen kuuluvat terveydenhuoltopalvelukset
16168: Edellä 14 §:ssä tarkoitetut kunnan velvolli- ovat niiden käyttäjille maksuttomia.
16169:
16170:
16171: 2.
16172:
16173: Laki
16174: kansanterveyslain voimaanpanosta annetun lain 3 § :n muuttamisesta.
16175:
16176: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansanterveysla:in voimaanpanosta 28 päivänä
16177: tammikuuta 1972 annetun lain (67 /72) 3 § näin kuuluvaksi:
16178:
16179: 3 §. dassa tarkoitettu sairaanhoito on vuoden 1979
16180: Kansanterveyslain 14 §:n 1 momentin 2 koh- loppuun mennes,sä maksuton.
16181: 324 Lakialoite n:o 190
16182:
16183:
16184: Kansanterveyslain 14 § :n 1 momentin 4 koh- Mainittua ajankohtaa edeltävänä aikana po-
16185: dassa tarkoitettu hammashuolto on vuoden tilaalta voidaan periä asetuksella säädettävä
16186: 1981 loppuun mennessä maksuton. maksu ja korvaus.
16187:
16188:
16189: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
16190:
16191: Sten Söderström Irma Rosnell E.-J. Tennilä
16192: Vappu Säilynoja M.-L. Salminen Mikko Ekorre
16193: Seppo Toiviainen Marjatta Mattsson Ensio Laine
16194: P. Puhakka Mikko Kuoppa
16195: 1979 vp. 325
16196:
16197: Lakialoite n:o 191.
16198:
16199:
16200:
16201:
16202: Tuominen ym.: Ehdotus laiksi terveydenhoitolain 43 §:n muut-
16203: tamisesta.
16204:
16205:
16206:
16207: E d u s kun n a 11 e.
16208:
16209: Terveydenhoitolain 43 §:n (29. 11. 1974/ sa. Useimmissa tapauksissa on korvattu vain
16210: 885) tarkoituksena on määritellä perusteet, joi- pieni osa siitä taloudellisesta vahingosta, joka
16211: den mukaan henkilöllä, joka vaarallisen tai val- asianomaiselle on aiheutunut siitä, ettei ole voi-
16212: vottavan tartuntataudin leviämisen estämisek- nut eristämismääräyksen perusteella tehdä nor-
16213: si määrätään olemaan poissa työstä tai eristet- maalia työtään.
16214: täväksi, on oikeus saada hänelle aiheutuneesta Kun asianomaiset henkilöt, jotka lain vel-
16215: ansion menetyksestä tai muusta taloudellisesta voituksella eristetään tietyksi ajaksi normaalis-
16216: vahingosta korvausta. Sairausvakuutuslain mu- ta elämänmenostaan, joutuvat jo muutoinkin
16217: kaisen päivärahan lisäksi tällaisella henkilöllä kärsimään, on pidettävä kohtuullisena tervey-
16218: on voimassa olevan lain mukaan erityisestä syys- denhoitolain 4 3 § :n muuttamista sellaiseksi, et-
16219: tä oikeus saada valtion varoista korvausta ansion tei mainittua taloudellista vahinkoa tapahtuisi
16220: menetyksestä tai taloudellisesta vahingosta, jol- asianomaiselle. Tähän päästäisiin poistamalla
16221: loin sairausvakuutuksen päiväraha otetaan vä- pykälästä sanat "erityisestä syystä", jolloin ka-
16222: hennyksenä huomioon. ranteeniin määrätylle aina korvattaisiin mene-
16223: Kyseinen lainkohta on kuitenkin käytännössä tetty ansio tai todistettavissa oleva taloudelli-
16224: johtanut erilaisiin tulkintoihin. Varsinkin se, mi- nen vahinko.
16225: kä on katsottava lain tarkoittamaksi erityiseksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16226: syyksi, on aiheuttanut hämmennystä korvausta nioittaen,
16227: hakeneiden ja myös terveydenhoidon kenttä- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16228: työssä toimivien alan virkailijoiden keskuudes- lakiehdotuksen:
16229:
16230:
16231:
16232: Laki
16233: terveydenhoitolain 43 §:n muuttamisesta.
16234:
16235: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä elokuuta 1965 annetun terveyden-
16236: hoitolain 43 §, sellaisena kuin se on 29 päivänä marraskuuta 1974 annetussa laissa (885/
16237: 74), näin kuuluvaksi:
16238:
16239: 43 §. mitä hän ei ole kyennyt välttämään toimenpitein,
16240: Henkilöllä, joka erittäin vaarallisen, yleisvaa- joita häneltä kohtuudella on voitu edellyttää,
16241: rallisen tai valvottavan tartuntataudin leviämi- päivärahaa siten kuin sairausvakuutuslaissa
16242: sen estämiseksi on määrätty 31 § :n nojalla ole- (364/63) päivärahasta säädetään. Henkilöllä on
16243: maan poissa ansiotyöstään tai 39 § :n 2 momen- edellisen lisäksi oikeus saada valtion varoista
16244: tin nojalla eristettäväksi, vaikka hän ei ole tau- korvausta hänelle aiheutuneesta ansion mene-
16245: tiin sairastunut tai on siitä jo parantunut, on tyksestä tai muusta taloudellisesta vahingosta
16246: oikeus saada hänelle aiheutuneesta ansion mene- siltä osin kuin sairausvakuutuslain mukainen
16247: tyksestä tai muusta taloudellisesta vahingosta, päiväraha ei niitä korvaa. Korvausta ei suorite-
16248: 326 Lakialoite n:o 191
16249:
16250:
16251: ta, mikäli työstä poissaolo tai enstaminen on Tämä laki tulee voimaan päivänä
16252: johtunut 39 § :n 3 momentissa mainitusta syys- kuuta 19
16253: tä.
16254:
16255:
16256:
16257: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
16258:
16259: Risto Tuominen Mauno Forsman Saara-Maria Paakkinen
16260: Olli Helminen Anna-Liisa Piipari Mikko Rönnholm
16261: Tellervo Koivisto Peter Muurman Pekka Starast
16262: Aimo Ajo Liisa Jaakonsaari Matti Puhakka
16263: Juhani Surakka Jouko Tuovinen Niilo Hämäläinen
16264: 1979 vp. 327
16265:
16266: Lakialoite n:o 192.
16267:
16268:
16269:
16270:
16271: Eenilä ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain 50 §:n kumoamisesta.
16272:
16273:
16274: E d u s kun n a II e.
16275:
16276: Joulukuun 10 päivänä 1976 annettua uutta vaihtamista, kunnan hoidettavien lainajyvästö-
16277: kunnalHshkia uudistettaessa oli niin valmistelu- jen sekä kunnan tuloista muodostettavien ra-
16278: kuin eduskuntakäsittelyvaiheessa voimakkaasti hastojen perustamista tai lakkauttamista ja lai-
16279: esillä vaatimus vanhan lain sisältämän määrä- nojen ottamista tai uudistamista taikka saadun
16280: enemmistösäännöksen kumoamiseksi. Säännöstö lainan maksuajan pidentämistä koskeviita osin.
16281: oli uudistuksen keskeisin kiistakysymys. Vaati- Uuden määrärahan myöntäminen tai entisen
16282: musta määräenemm1stösäännöstöstä luopumi- korottaminen, uuden viran perustaminen ja ta-
16283: seksi perusteltiin siMä, että kunnallislain uudis- kaussitoumuksen tai muun valeuuden antami-
16284: tuksen keskeisenä tavoitteena oli kansanvallan nen ovat kunnissa edelleenkin kiinni vähemmis-
16285: vahvistaminen kunnallishallinnossa. Tästä joh- tön suostumuksesta. Enemmistön on taivutta-
16286: tuen ei voi olla oikein, että vähemmistö voi va 1/3 vähemmistön tahtoon välttämättömim-
16287: nimenomaan tärkeimmissä taloudenhoitoa kos- miksikin katsottavien hankkeiden ja uusien
16288: kevissa asioissa estää enemmistön tahdon to- virkojen ollessa kyseessä.
16289: teutumisen. On todettava, että määräenemmistövaati-
16290: Määräenemmistösäännöksen kannattajat taas muksen poistaminen esim. kiinteän omaisuuden
16291: esittivät perusteluissaan sen, että kansanvallan myynnin tai vaihtamisen osalta, mutta sen säi-
16292: periaatteisiin kuuluu myös vähemmistön 'suoja, lyttäminen uuden määrärahan myöntämisessä
16293: ja että määräenemmistövaatimus on edelleen ja entisen korottamisessa on epäloogista ja pe-
16294: perusteltu eräissä, joskaan ei kaikissa nnssa rustelematonta. Onhan kiinteän omaisuuden
16295: asioissa, joissa se vanhan kunnallislain 57 § :n myynti ja vaihto ainakin yhtä paljon taloudel-
16296: mukaan on voimassa. lista arvostelukykyä vaativa ja tappionvaaraa ai-
16297: Hallituksen esityksen eduskunnalle kunnallis- heuttava kuin määrärahan myöntäminen ja vir-
16298: laiksi ja siihen liittyviksi laeiksi (HE n:o 140/ kojen perustaminenkin.
16299: 1975 II vp.) perusteluissa sanotaan ko. sään- Kansanvallan periaatteisiin kuuluvaa vähem-
16300: nöksen osalta, sen jälkeen kun on ensin tuotu mistön suojaa ei perustellusti voida vaatia säi-
16301: esiin mainittujen vastakkaisten kantojen poh- lytettäväksi niin vahvana ja laajana, että sen no-
16302: jaksi esitetyt perustelut, että "lakiehdotus on jalla olisi kunnissa edelleenkin säilytettävä ti-
16303: tässä vaikeasti ratkaistavassa kysymyksessä laa- lanne, jossa vähemmistön on katsottava hallit-
16304: dittu viimeksimainitun mielipiteen mukaisesti sevan tai ainakin sanelevan kaikkein tärkeim-
16305: seuraten kunnallishallintokomitean äänestyksen missä asioissa ehdot, joilla kuntia hallitaan.
16306: jälkeen omaksumaa kantaa." Missään muuallakaan länsimaisissa demokra-
16307: Niin komiteassa kuin eduskunnassakin maa- tioissa ei tämänkaltaisia vähemmistön suojasään-
16308: räenemmistösäännöksestä ja sen tarpeellisuudes- nöksiä tunneta.
16309: ta siis äänestettiin. Toisaalta niin oikeusminis- Kunnallislain määräenemmistösäännöksen ku-
16310: teriö ja Suomen Kaupunkiliitto kuin myös Suo- moaminen on perusteltua siitäkin syystä, että
16311: men Kunnallisliitto olivat määräenemmistösään- myös valtiosäännön osalta määräenemmistö-
16312: nöksen poistamisen kannalla. Viimeksimainittu säännöksen muuttaminen on käynyt ajankoh-
16313: kannatti vaatimuksen säilyttämistä ainoastaan taiseksi.
16314: luottamusmiesten erottamisen, asian kiireelli- Edellä esitetyin perusteluin ehdotamme kun-
16315: seksi julistamisen ja kunnanjohtajan irtisano- nioittaen,
16316: misen osalta.
16317: Määräenemmistövaatimus tuli poistetuksi ai- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16318: noastaan kiinteän omaisuuden myymistä tai lakiehdotuksen:
16319: 328 Lakialoite n:o 192
16320:
16321:
16322:
16323: Laki
16324: kunnallislain 50 §:n kumoamisesta.
16325: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16326:
16327: Täten kumotaan 10 päivänä joulukuuta 1976
16328: annetun kunnallislain (953/76) 50 §.
16329:
16330:
16331: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
16332:
16333: Paula Eenilä Markus Aaltonen Peter Muurman
16334: Jermu Laine Pirkko Valtonen Tarja Halonen
16335: Kaarina Suonio Matti Luttinen Arvo Salo
16336: Jacob Söderman Mikko Rönnholm Matti Puhakka
16337: Kaj Bärlund Maija Rajantie Pekka Starast
16338: Reino Breilin Saara-Maria Paakkinen Mauno Forsman
16339: Juhani Raudasoja Anna-Liisa Piipari
16340: 1979 vp. 329
16341:
16342: Lakialoite n:d 193.
16343:
16344:
16345:
16346:
16347: Ekorre ym.: Ehdotus laiksi rakennuslain muuttamisesta.
16348:
16349:
16350: E d u s k u n n a 11 e.
16351:
16352: Rakennuslainsäädännön kokonaisuudistus on luonnonolosuhteita ratkaisevasti muuttavilla tai
16353: ollut vireillä noin kymmenen vuotta. Kun ko- turmelevilla toimenpiteillä ei vaikeutettaisi
16354: konaisuudistuksen vireilläolo ei saisi viivyttää alueiden varaamista seutukaavassa virkistys- ja
16355: lainsäädännöllisten puutteiden poistamista, on suojelutarkoitukseen tai alueiden ottamista
16356: rakennuslakia syytä täydentää osittaisuudistuk- käyttöön aluevarauksen mukaisesti, tulisi raken-
16357: sella. Huomattavimpina puutteina nykyisessä ra- nuslain 27 § :ää muuttaa siten, että siihen sisäl-
16358: kennuslaissa ovat valtakunnallista alueidenkäy- lytettäisiin mahdollisuus määrätä toimenpide-
16359: tön suunnittelua koskevien säännösten puuttu- rajoituksista seutukaavan laatimisen ja hyväksy-
16360: minen sekä rakennuslain suomien seutukaavan misen yhteydessä samalla tavoin kuin yleiskaa-
16361: toteuttamisedellytysten heikkous. van, asemakaavan, rakennuskaavan ja rantakaa-
16362: V altakunnallisen alueidenkäytön suunnittelun van osalta on säädetty.
16363: tehtävänä on alemmanasteisen alueidenkäytön Kunnille on laissa turvattu seutukaavaan ote-
16364: suunnittelun ohjaaminen, valtion eri viran- tun alueen lunastusoikeus valtioneuvoston lu-
16365: omaisten alueiden käyttämistä koskevien suun- valla, jotta maanomistajan etu olisi turvattavis-
16366: nitelmien yhteensovittaminen ja luonnonvarojen sa alueen käyttötarkoituksen muuttuessa. Kun
16367: turvaaminen ja kehittäminen sekä ympäristön seutukaavoituksella eräissä tapauksissa rajoite-
16368: kannalta merkittävien tuotantotoimintojen si- taan hyvinkin laajojen alueiden käyttötarkoitus-
16369: joittamisen pääsuuntaviivojen osoittaminen. Ta- ta, saattaa seutukaavojen toteuttaminen muo-
16370: voitteena on, että maa- ja vesivarat tulevat käy- dostua mahdottomaksi kunnille lunastuksista
16371: tetyiksi yhteiskunnan kokonaistalouden kannal- aiheutuvien kohtuuttomien kustannusten vuok-
16372: ta edullisella tavalla. si, ellei samalla määrätä valtiota velvolliseksi
16373: Valtakunnallisesta alueidenkäytön suunnitte- osallistumaan lunastuskustannuksiin esimerkiksi
16374: lusta huolehtimisen tulee kuulua sisäasiainmi- kahdella kolmasosalla. Tätä tarkoittava säännös
16375: nisteriölle, jonka tulee hoitaa tehtävä yhteistoi- tulisikin sisällyttää rakennuslain 27 §: ään.
16376: minnassa muiden alue- ja yhteiskuntapoliittista Rakennuslain 56 §:n mukaisen kaupunkien
16377: suunnittelua suorittavien viranomaisten kanssa. yleiskaavan ja asemakaavan hyväksymisen yh-
16378: Laaditut suunnitelmat on tarvittavilta osin saa- teydessä syntyvän lunastusvelvollisuuden täyttä-
16379: tettava eduskunnan hyväksyttäviksi, jolloin ne minen esimerkiksi laajojen soranottoalueiden
16380: olisivat valtionhallinnon eri toimintalohkoja si- taikka yleis- ja virkistyskäyttöön varattavien
16381: tovia. laajojen metsäalueiden osalta muodostaa kun-
16382: Valtakunnallisessa alueidenkäytön suunnitel- nille kohtuuttoman rasitteen. Kaavoituksella ei
16383: massa voidaan antaa lähtökohtia seutusuunnit- voida toteuttaa yhdyskunta,suunnittelua tarkoi-
16384: telun perustaksi. Lisäksi valtakunnallisesti tär- tuksenmukaisesti eikä asetettuja suunnitteluvel-
16385: keän intressin turvaamiseksi suunnitelmaan tu- voitteita voida täyttää kuntien joutuessa yksin
16386: lee voida sisällyttää sekä seutukaavaliittoja että vastaamaan kaikista lunastusvelvo1lisuuden
16387: kuntia sitovia määräyksiä ja ohjeita. aiheuttamista kustannuksista. Osoituksena tästä
16388: Huomattavana esteenä seutukaavan toteutta- on se, ettei maahamme ole vahvistettu vielä
16389: misen tiellä nykyisen rakennuslain mukaan on yhtään yleiskaavaa.
16390: pidettävä sitä, että seutukaavan laatimiseen ja Vastaava tilanne on myös kunnissa. Raken-
16391: vahvistamiseen ei ole yhdistetty pääsääntöisesti nuslain 110 §: ssä määritellään kuntien lunastus-
16392: soranottoa, metsänhakkuuta tai muuta sellaista velvollisuus niissä tapauksissa, jolloin rakennus-
16393: luonnonolosuhteiden oleellista muuttamista kos- kaavan hyväksymisen tai laatimisen yhteydessä
16394: kevaa kieltoa eikä toimenpiderajoitusta. Jotta saatetaan voimaan rakennus- tai toimenpidera-
16395: soranotolla tai muilla suunnittelemattomilla joitus alueilla, joilla olisi maanomistajalle suur-
16396: 42 0879005055
16397: 330 Lakialoite n:o 193
16398:
16399:
16400: ta hyötyä muun muassa soranottotarkoituksessa alueiden käytön kannalta on välttämätöntä, että
16401: tai metsäalueina. Kuntien kunnallistekniikan ra- valtiolle asetetaan velvollisuus osallistua esimer-
16402: kentamisen, vesihuollon turvaamisen sekä yleen- kiksi kahdella kolmasosalla niihin lunastuskus-
16403: sä kuntien kehityksen kannalta on tärkeätä tannuksiin, joita rakennuslain 56 ja 110 §:ssä
16404: saattaa toimenpiderajoitukset voimaan jo raken- kunnille määrätään. Näin turvataan kaavoituk-
16405: nuskaavan suunnittelu- ja laadintavaiheessa. sen ja suunnittelun toteutuminen siten kuin ra-
16406: Näin kyettäisiin turvaamaan muun ohella se, kennuslakia säädettäessä on tarkoitettu ja siten
16407: ettei tärkeitä pohjavesivaroja tuhottaisi soran- kuin yhteiskunnan tasapuolisen ja tarkoituksen-
16408: otolla. Toimenpiderajoitusten määrääminen aset- mukaisen kehittämisen ja rakentamisen kannal-
16409: taa kunnille kuitenkin alueiden lunastusvelvolli- ta on välttämätöntä.
16410: suuden. Köyhillä kunnilla ei ole tähän mahdol- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16411: lisuuksia ja siksi rakennuskaava jää toteutumat- nioittaen,
16412: ta ja tarkoituksenmukainen kuntasuunnittelu ja
16413: -rakentaminen eivät tapahdukaan siten kuin ra- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16414: kennuslaissa muutoin edellytetään. lakiehdotuksen:
16415: Tarkoituksenmukaisen kaavoittamisen sekä
16416:
16417:
16418:
16419:
16420: Laki
16421: rakennuslain muuttamisesta.
16422:
16423: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16424: muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun rakennuslain (370/58) 27 §:n 2 ja 3 mo-
16425: mentti, sellaisina kuin ne ovat 9 päivänä elokuuta 1968 annetussa laissa ( 493/68), sekä
16426: lisätään lakiin uusi 2 a luku, 27 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyiset 2 ja 3 momentti
16427: siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, 56 §:ään uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4
16428: momentiksi ja 110 §:ään uusi 3 momentti, jolloin nykyiset 3 ja 4 momentti siirtyvät 4 ja 5
16429: momentiksi,
16430: sellaisina kuin 27 § ja 56 §:n 1 momentti ovat mainitussa 9 päivänä elokuuta 1968 anne-
16431: tussa laissa sekä 56 §:n 2-4 momentti ja 110 §:n 2-5 momentti ovat 5 päivänä elokuuta
16432: 1977 ja 110 §:n 1 momentti 29 päivänä heinäkuuta 1977 annetuissa laeissa (609 ja 604/77),
16433: seuraavasti:
16434:
16435: 2 a luku. 17 c §.
16436: Kunnat ja muut viranomaiset sekä yhtiöt ja
16437: Valtakunnallinen alueidenkäytön suunnittelu. muut yhteisöt ovat velvollisia pyydettäessä an-
16438: 17 a §. tamaan sisäasiainministeriölle tietoja sellaisista
16439: Valtakunnallisella alueidenkäytön suunnitte- huomattavista suunnitelmista ja hankkeista, joil-
16440: lulla on annettava suuntaviivat maa- ja vesiva- la saattaa olla merkitystä valtakunnalliselle
16441: rojen yhteiskuntataloudellisesti tarkoituksenmu- alueidenkäytön suunnittelulle.
16442: kaiselle käytölle, luonnonvarojen turvaamiselle
16443: ja kehittämiselle sekä alueidenkäytön tai ympä- 17 d §.
16444: ristön kannalta merkittävien toimintojen oikeal- Eduskunta voi valtakunnallisen alueidenkäy-
16445: le sijoittamiselle. Lön suunnittelun sekä muun alue- ja yhteiskun-
16446: 17 b §. tapoliittisen suunnittelun pohjalta hyväksyä läh-
16447: Valtakunnallisesta alueidenkäytön suunnitte- tökohtia, jotka kaikkien alueidenkäytön suun-
16448: lusta huolehtii sisäasiainministeriö. nittelua harjoittavien viranomaisten on otettava
16449: Sisäasiainministeriön on tehtävää suorittaes- suunnittelutyössään huomioon. Milloin tietyn
16450: saan oltava yhteistoiminnassa niiden ministeriöi- alueen maankäytöllä on valtakunnallista tai
16451: den ja viranomaisten kanssa, joiden toimialaa muutoin yleisen edun kannalta erityisen huo-
16452: asia koskee. mattavaa merkitystä, valtioneuvosto voi antaa
16453: Lakialoite n:o 193 331
16454:
16455: seutukaavaliitolle ja kunnalle alueen suunnitte- ton hyväksyttyä seutukaavan, tämän kaavan
16456: lua varten määräyksiä ja ohjeita, jotka ovat tar- vastaiseen rakentamiseen tai tämän pykälän 2
16457: peen tärkeän yleisen edun turvaamiseksi. momentissa mainittujen toimenpiteiden suorit-
16458: tamiseen ( rakentamis- ja toimenpiderajoitus).
16459: 27 §. Rajoitus ei kuitenkaan koske 5 §:n 3 momen-
16460: tissa tarkoitetun talousrakennuksen rakenta-
16461: Seutukaavassa voidaan erityisellä määräyk- mista eikä muutoinkaan maa- ja metsätalouden
16462: sellä kieltää suorittamasta kaivamis-, louhimis-, harjoittamista varten tarpeellista rakentamista.
16463: tasoittamis- tai täyttämistyötä, puiden kaata- Rajoitus on voimassa, kunnes seutukaava on
16464: mista tai muuta näihin verrattavaa toimenpi- vahvistettu, enintään kuitenkin kaksi vuotta,
16465: dettä ilman seutukaavaliiton lupaa, jos toimen- jollei sisäasiainministeriö erityisestä syystä pi-
16466: pide on ilmeisesti sellainen, että se voi huomat- tennä tätä aikaa enintään kahdella vuodella.
16467: tavasti vaikeuttaa alueen käyttämistä yleiskaa-
16468: vassa varattuun tarkoitukseen tai turmella mai-
16469: semakuvan. 56 §.
16470: Valtioneuvosto voi antaa oikeuden pakko-
16471: lunastaa seutukaavaan otetun alueen tai sen Milloin 1 ja 2 momentissa tarkoitetun lunas-
16472: käyttöoikeuden supistamisen, milloin se on tar- tuksen on kaupunki velvollinen suorittamaan,
16473: peellista seutukaavan toteuttamiselle sellaiselta osallistuu valtio kahteen kolmasosaan lunastuk-
16474: osalta, jolla on olennaista merkitystä valtion, sesta aiheutuviin kustannuksiin.
16475: kunnan tai seudun väestön yleisten tarpeiden
16476: tyydyttämisen kannalta. Valtio osallistuu kah-
16477: teen kolmasosaan pakkolunastuksesta aiheutu- 110 §.
16478: viin kustannuksiin.
16479: Milloin maankäytön järjestämisen turvaami- Milloin 1 ja 2 momentissa tarkoitetun lunas-
16480: seksi on tarpeen, sisäasiainministeriö voi kiel- tuksen on kunta velvollinen suorittamaan, osal-
16481: tää käyttämästä seutukaava-alueeseen kuuluvaa listuu valtio kahteen kolmasosaan lunastuksesta
16482: aluetta seutukaavaliiton liittohallituksen hyväk- aiheutuviin kustannuksiin.
16483: symän seutukaavaehdotuksen tai, liittovaltuus-
16484:
16485: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
16486:
16487: Mikko Ekorre Vappu Säilynoja Anna-Liisa Hyvönen
16488: Niilo Koskenniemi Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
16489: Ulla-Leena Alppi Helvi Niskanen Juhani Vähäkangas
16490: 332 1979 vp.
16491:
16492: Lakialoite n:o 194.
16493:
16494:
16495:
16496:
16497: Jokela ym.: Ehdotus laiksi kuntien ja kuntainliittojen valtion-
16498: osuuksista ja -avustuksista annetun lain 5 § :n muuttamisesta.
16499:
16500:
16501:
16502: E d u s k u n n a 11 e.
16503:
16504: Vuoden 1975 alusta on ollut voimassa kun- tuessa kustantamaan suoraan asianomaisen kun-
16505: tien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja nan tai laitoksen budjettivaroin. Tämä itseva-
16506: -avustuksista annettu laki ( 35/7 3 ) . Lain 5 kuutuksena pidettävä menettelytapa merkitsee
16507: §: ssä säädetään niistä kustannuksista, joita on käytännössä budjetoinnin kannalta ennalta-
16508: pidettävä käyttökustannuksina. Saman lain 8 arvaamattomuutta riskejä tasaavan vakuutusjär-
16509: §: ssä säädetään edelleen, että valtionosuuden jestelmän puuttuessa.
16510: suorittamisen edellytyksenä on, että kustannuk- 3. Vahingonkärsinyt eli korvaukseen oikeu-
16511: sia on pidettävä tehtävän asianmukaisen hoita- tettu voi usein joutua odottamaan suoritusta
16512: misen kannalta tarpeellisina. pitkiäkin aikoja. Asian käsittely tapahtuu päät-
16513: Valtion asianomainen viranomainen on eräis- tävissä elimissä usein monella eri tasolla ennen
16514: sä tapauksissa katsonut, ettei vahingonkorvaus- kuin lopullinen korvauspäätös tehdään siitä,
16515: lakiin perustuvan korvausvastuun varalle ote- mikä on vahingonkärsineen oikeus korvaukseen
16516: tuista vakuutuksista suoritettuja vastuuvakuu- ja mikä on korvauksen suuruus. Ratkaiseva
16517: tusmaksuja voida pitää valtionavustukseen päätös tehdään usein luottamuselimissä, joilta
16518: oikeuttavina käyttökustannuksina. monissa tapauksissa puuttuu vahingonkorvaus-
16519: Tästä on aiheutunut erinäisiä epäkohtia var- oikeudellinen asiantuntemus. Yhtenäisen kor-
16520: sinkin, kun on kysymys julkisten laitosten vauskäytännön puuttuessa korvauksen saajien
16521: potilaiden oikeusturvasta ja laitoksen sekä sen yhdenvertaisuus kärsii, sillä korvaukset voivat
16522: hoitohenkilöstön vahingonkorvausvastuun to- samankaltaisissakin tapauksissa vaihdella suu-
16523: teuttamisesta, joista mainittakoon: resti maan eri osissa.
16524: 1. Kunnat ja kuntainliitot eivät ole voineet Näiden seikkojen vuoksi olisi mielestämme
16525: siirtää vahingonkorvausta koskevien asioiden yleisen edun mukaista, että vahinkojen hoito
16526: käsittelyä ulkopuolisille asiantuntijoille, vakuu- ja korvausten maksaminen siirrettäisiin vakuu-
16527: tusyhtiöille, vaan ovat itse joutuneet hoitamaan tuslaitoksille. Tämä takaisi nopean, oikeuden-
16528: nämä asiat. Tämä on luonnollisesti lisännyt mukaisen ja yhtenäisen korvauskäsittelyn koko
16529: työpainetta ja sitä kautta heijastunut myös kus- maassa.
16530: tannuksiin lisätyövoiman tarpeen muodossa. Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
16531: 2. Vahingonkorvaussuoritukset joudutaan että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16532: edellä mainituissa tilanteissa vakuutuksen puut- lakiehdotuksen:
16533: Lakialoite n:o 194 333
16534:
16535:
16536:
16537:
16538: Laki
16539: kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain 5 §:n
16540: muuttamisesta.
16541:
16542: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja
16543: -avustuksista 19 päivänä tammikuuta 1973 annetun lain ( 35/7 3) 5 § :n 1 momenttiin
16544: uusi 8 kohta, jolloin nykyinen 8 ja 9 kohta siirtyvät 9 ja 10 kohdaksi, seuraavasti:
16545:
16546: 5 §. 8) vahingonkorvauslakiin perustuvan kor-
16547: Käyttökustannuksina pidetään kustannuksia, vausvastuun varalle otettujen vastuuvakuutus-
16548: jotka aiheutuvat: ten vakuutusmaksuista,
16549:
16550:
16551: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
16552:
16553: Mikko Jokela Alvar Saukko Lauri Palmunen
16554: Hannele Pokka Mauno Manninen Pertti Hietala
16555: 334 1979 vp.
16556:
16557: Lakialoite n:o 195.
16558:
16559:
16560:
16561:
16562: Anna-Liisa Jokinen ym.: Ehdotus laiksi manttaalikunnan lak-
16563: kauttamisesta.
16564:
16565:
16566: E d u s k u n n a 11 e.
16567:
16568: Manttaalikuntalaitoksen tarpeettomuus on (21/1898), on vanhentunut. Vuoden 1965 val-
16569: pentstellusti tullut selvitetyksi nii:ssä toivo- tiopäivillä hyväksyttiin laki manttaalikunnista,
16570: mus- ja lakialoitteissa, joita viimeisten vuosi- mutta eduskunnan silloinen vähemmistö äänesti
16571: kymmenien kuluessa on eduskunnalle tehty, lain lepäämään yli vaalien. Laki- ja talousvalio-
16572: samoin kuin eduskunnassa käydyissä keskuste- kunnan mietintöön liitetyssä vas,emmiston yh-
16573: luissakin. Niissä on osoitettu, ettei manttaali- teisessä vastalauseessa sanotaan: "Vaikka laki-
16574: kunnalla ole enää mitään muuta tehtävää kuin ehdotus sisältääkin huomattavia uudistuksia ny-
16575: omaamaansa verotusoikeutta hyväkseen käyt- kyiseen manttaalikuntalaitosta koskevaan lain-
16576: täen koota varoja ja jakaa ne. Vanhaa, epäkan- säädäntöön verrattuna, jää edelleen kyseenalai-
16577: sanvaltaista manttaalikuntalaitoksen päätäntä- seksi laitoksen tarpeellisuus. Mikäli manttaali-
16578: valtaa hyväkseen käyttäen suurten tilojen omis- kuntia ei lainsäädännöllä tarpeettomina lakkau-
16579: tajilla on mahdollisuus sanella kannettujen ve- teta, tulisi ne tehdä vapaaehtoisiksi."
16580: rojen jako. Käytäntö todistaa, että kootut varat Käytännössä on todettu, että manttaalikun-
16581: on yleensä lahjoitettu Maataloustuottajain Kes- nilla ei enää ole mitään kunnan toimintapiiriin
16582: kusliitolle tai sen alaisille järjestöille tai porva- verrattavia tehtäviä. Manttaalikuntalaitoksen
16583: rillisten seuratalojen toiminnan tukemiseen ja ylläpitämiseen nykyoloissa ei ole aihetta. Se
16584: niiden velkojen maksamisiin. tehtävä, joka manttaalikunnilla on maatalous-
16585: Vaikka manttaaltkuntalaitoksen säilyttämistä väestön yhteisten asiain hoitajana, voidaan hoi-
16586: puoltavien porvarillistenkin piirien taholla ol- taa vapaaehtoisten yhtymien piirissä. Koska
16587: laan pakotettuja myöntämään tämän laitoksen manttaalikuntalaitoksella ei ole mitään muuta
16588: aikansa eläneisyys, puolletaan sen olemassaole- merkitystä kuin muutenkin raskaan verotuksen
16589: mista kuitenkin sillä verukkeella, että sillä olisi alaisena oLevan pienvirljelijäväestön riistäminen,
16590: merkitystä maatalousväestön yhteisten asiain on tällaisen laitoksen lakkauttaminen välttä-
16591: hoitamisessa. Tällaiset väittämät kumoutuvat mätöntä.
16592: kuitenkin sillä, että manttaalikuntien järjestys- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
16593: muoto, jota koskevat säännökset edelleen sisäl-
16594: tyvät maalaiskuntain kunnallishaJlinnosta 15 että Eduskunta hytJäksyisi seuraavan
16595: päivänä kesäkuuta 1898 annettuun asetukseen lakiehdotuksen:
16596:
16597:
16598:
16599: Laki
16600: manttaalikunnan lakkauttamisesta.
16601:
16602: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16603:
16604: 1 §. kokouksesta, JOlsta tä,s,sä laissa käytetään nimi-
16605: Tämä laki kumoaa maalaiskuntain kunnai- tystä manttaalikunta.
16606: Hshallinnosta 15 päivänä kesäkuuta 1898 an-
16607: nettuun asetukseen ( 21/98) sisältyvät sään- 2 §.
16608: nökset manttaaliin pannusta maasta ja laitok- Manttaalikunnan pesä on selvitettävä viiden
16609: sista sekä niiden omistajain ja ha:ltijain kunta- vuoden ku1uessa tämän lain voimaantulosta.
16610: Lakialoite n:o 195 335
16611:
16612: Manttaalikunnan kuntakokouksen on kuuden säädetty. Milloin manttaalikunnan omaisuus ei
16613: kuukauden kuluessa tämän lain voimaantu- riitä sen velan maksamiseen, kantakoon mant-
16614: losta valittava selvityksen toimeenpanoa varten taalikunta selvitysaikana manttaalimaksua niin,
16615: yksi tai useampia selvitysmiehiä, joiden vaalista että velka voidaan suorittaa.
16616: on ilmoitettava lääninhallitukselle. Jollei selvi-
16617: tysmiehiä määräajassa ole valittu, määrää heidät 5 §.
16618: lääninhallitus. Selvitysmiesten on kultakin kalenterivuodelta
16619: 3 §. kahden kuukauden kuluessa sen päättymisestä
16620: Selvitysmiesten tehtävänä on hoitaa mant- annettava kuntakokoukselle tili sekä selostus
16621: taalikunnan asioita selvityksen aikana sekä ryh- niistä toimista, joihin he ovat ryhtyneet mant-
16622: tyä kaikkiin niihin toimiin, jotka ovat tarpeen taalikunnan toiminnan lopettamiseksi.
16623: manttaalikunnan toiminnan lopettamiseksi. Täl- Selvityksen tultua suoritetuksi selvitysmies-
16624: löin selvitysmiehillä on oikeus muuttaa mant- ten on viivytyksittä annettava kuntakokoukselle
16625: taalikunnan omaisuutta rahaksi, sikäli kuin se lopputilitys. Selvityksen loppuunsaattamisesta
16626: selvitystä varten on tarpeen. Kiinteätä omai- on tehtävä ilmoitus lääninhallitukselle. Senkin
16627: suutta älköön kuitenkaan luovutettako ilman jälkeen, kun selvitys on saatettu loppuun, sel-
16628: kuntakokouksen erityistä lupaa muutoin kuin vitysmiesten asiana on tarvittaessa käyttää
16629: myymällä se julkisessa huutokaupassa. manttaalikunnan puhevaltaa.
16630: Tämän lain voimaan tultua saadaan mant-
16631: taalikunnan toimintaa jatkaa ainoastaan siinä 6 §.
16632: määrin kuin tarkoituksenmukainen selvitys sitä Selvityksen aikana kuntakokouksessa edel-
16633: vaatii. leen sovelletaan 1 §: ssä mainitun asetuksen
16634: 4 §. säännöksiä kuitenkin niin, että kuntakokouk-
16635: Manttaalikunnan tuntemattamille velkojille seen saavat ottaa osaa ainoastaan ne manttaa-
16636: on hankittava vuosihaaste. Jos sen jä1keen, kun liin pannun maan ja laitosten omistajat ja halti-
16637: vuosihaasteessa määrättynä paikalletulopäivänä jat, jotka lain voimaan tulJessa ovat kunta-
16638: ilmoittautuneet tai ennen :ilmoittautumisajan kokouksessa äänioikeutettuja.
16639: päättymistä tiedossa olleet velkojat ovat saaneet
16640: täyden suorituksen sekä tarpeelliset varat on 7 §.
16641: pantu erilleen riitaista, erääntymätöntä tai muu- Tehtävä, joka muualla laissa on asetettu
16642: ta sellaista saamista varten, jonka maksamis- manttaaliin pannun maan ja laitosten omista-
16643: ta ei voida välittömästi toimittaa, manttaali- jien ja haltijain kuntakokoukselle, siirtyy tämän
16644: kunnalle jää omaisuutta, varat on käytettävä lain voimaan tullessa kunnalle.
16645: kuntakokouksen päättämällä tavalla johonkin
16646: maataloutta edistävään tarkoitukseen. 8 §.
16647: Manttaalikunnan velat suoritetaan siinä jär- Tarkemmat säännökset tämän lain sovelta-
16648: jestyksessä kuin 9 päivänä marraskuuta 1868 misesta ja täytäntöönpanosta annetaan asetuk-
16649: annetussa etuoikeusasetuksessa ( 32/1868) on sella.
16650:
16651: Helsingissä 11 päivänä huhtikuu ta 1979.
16652:
16653: Anna-Liisa Jokinen Aarne Saarinen Inger Hirvelä
16654: Ulla-Leena Alppi Anna-Liisa Hyvönen Heli Astala
16655: J. Vähäkangas Mikko Ekorre Pauli Uitto
16656: 336 1979 vp.
16657:
16658: Lakialoite n:o 196.
16659:
16660:
16661:
16662:
16663: Joutsenlahti ym.: Ehdotus laiksi julkisista huvitilaisuuksista
16664: annetun lain 5 § :n muuttamisesta.
16665:
16666:
16667: Ed u s kun n a 11 e.
16668:
16669: Nykyisenä aikana osoittautuu kansakunnan tunnilla, jolloin myös näiden juhlapäivien ilta
16670: moraalinen rappeutuminen lisääntyneen valitet- rauhohtuisi juLkisten huvitilaisuuksien pitämi-
16671: tavassa määrässä. Jotta ryhdikkyys kansamme se1tä.
16672: keskuudessa saata1siin nousemaan, olisi myös Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16673: nykyinen kristillisten arvojen halventaminen lo- nioittavasti,
16674: petettava. Siksi olisi kristikunnan suurten juh-
16675: lien pitkäperjantain, ensimmäisen pääsiäispäivän että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16676: ja ensimmäisen joulupäivän huvitilaisuuksien lakiehdotuksen:
16677: pitokieltoa lisättävä nykyises·tä 24 tunn1sta 12
16678:
16679:
16680:
16681:
16682: Laki
16683: julkisista huvitilaisuuksista annetun lain 5 §:n muuttamisesta.
16684:
16685: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan julkisista huvitilaisuuksista 9 päivänä elokuu-
16686: ta 1968 annetun lain ( 492/68) 5 § :n 1 momentti näin kuuluvaksi:
16687:
16688: 5 §.
16689: Julkisen huvitilaisuuden toimeenpaneminen Tämä la:ki tulee voimaan päivänä
16690: on kielletty pitkäperjantain, ensimmäisen pää- kuuta 19
16691: siäispäivän ja ensimmäisen joulupäivän aatto-
16692: illasta kello 18.00 lukien 36 tunnin aikana.
16693:
16694:
16695:
16696:
16697: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
16698:
16699: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo Eino Poutiainen
16700: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
16701: 1979 vp. 337
16702:
16703: Lakialoite n:o 197.
16704:
16705:
16706:
16707:
16708: Koppanen ym.: Ehdotus laiksi rakennuslain 4 §:n muuttamisesta.
16709:
16710:
16711: E d u s k u n n a 11 e.
16712: Nykyinen rakennuslaki annettiin vuonna detyllä tavalla. Taaja-asutuksen osalta tätä ky-
16713: 1958. Alkuperäisessä muodossa rakennuslakiin symystä käsitellään jäljempänä erikseen." Lain
16714: sisältyivät säännökset asema- ja rakennuskaavas- perustelujen eräässä toisessa kohdassa lausutaan
16715: ta ja lain 4 § :n taaja-asutusta ja haja-asutusta vielä taaja-asutusrantakaavan osalta erikseen
16716: koskevien säännösten voidaan katsoa tarkoitta- seuraavaa: "Rakennuslain 5 §:n mukaan ei il-
16717: neen nimenomaan näitä kahta kaavamuotoa. man erityistä lupaa saa muodostaa saman lain
16718: Kun rakennuslakiin liitettiin vuonna 1969 ran- 4 §: ssä tarkoitettua taaja-asutusta alueelle, jolla
16719: takaavaa koskevat säännökset, tulivat lain 4 § :n ei ole voimassa asema- tai rakennuskaavaa. Kun
16720: taaja-asutusta ja haja-asutusta koskevat määritel- taaja-asutuksenkin bonteinen loma-asutus usein
16721: mät sovellettaviksi myös rantakaavoihin. Samas- voidaan riittävästi järjestää asema- tai rakennus-
16722: sa yhteydessä lisättiin rakennuslakiin 123 d §, kaavan sijasta rantakaavalla, ehdotetaan sään-
16723: jonka 2 momentin mukaan maanomistajalla on nöstä muutettavaksi niin, että ilman erityistä
16724: oikeus saada rantakaava viivytyksettä hyväksy- lupaa olisi taaja-asutus sallittua myös rantakaa-
16725: tyksi ja vahvistetuksi, milloin se on laadittu va-alueella. Tämä ei kuitenkaan merkitse, että
16726: tässä laissa säädetyllä tavalla. Kaava voidaan maanomistajalle luotaisiin tähänastisesta lainsää-
16727: kuitenkin jättää hyväksymättä tai vahvistamat- dännöstä poiketen subjektiivinen oikeus taaja-
16728: ta, jos on kysymys 4 § :ssä tarkoitetun taaja-asu- asutuksen muodostamiseen. Edellä selostettui-
16729: tuksen muodostamisesta. hin rantakaavan hyväksymis- ja vahvistamisvel-
16730: Nykyinen kaavoituskäytäntö on johtanut sii- vollisuutta koskeviin 123 d § :n säännöksiin eh-
16731: hen, että kaikki rantakaavat käsitellään taaja- dotetaankin tehtäväksi tästä johtuva rajoitus."
16732: asutuskaavoina. Tämä ilmenee siitä, että tiedus- Edellä olevan lainauksen viimeinen sana on
16733: teltaessa asiaa eräiltä sisäasiainministeriön kaa- erityisen valaiseva. Rajoitus-sanalla tarkoitetaan
16734: voitus- ja rakennus.:>saston virkamiehiltä he ei- ilmeisesti rajoitusta pääsääntöön.
16735: vät voineet mainita ainoatakaan tapausta, jossa Lainsäätäjä kiinnitti erityistä huomiota 123 d
16736: rantakaava olisi käsitelty haja-asutuskaavana ja §:n 2 momenttiin eduskuntakäsittelyn aikana,
16737: lausuivat omana käsityksenään, ettei sellaisia koska tämä oli ainoa kohta rantakaavaa koske-
16738: tapauksia ole esiintynytkään. Tätä käytäntöä on vassa laissa, johon eduskunta käsittelyn aikana
16739: pidettävä virheellisenä ja sekä lain kirjaimen teki merkittävän muutoksen lisäämällä siihen
16740: että sen hengen vastaisena, minkä vuoksi raken- sanan "viivytyksettä". Laki- ja talousvaliokunta
16741: nuslain 4 § :n 1 momenttia tulisi tarkentaa niin, kantoi ilmeistä huolta siitä, ettei maanomista-
16742: että se tulisi sisältämään rantakaavan osalta eri- jien etua loukattaisi, koska se lausunnossaan
16743: tyismääräyksiä. esitti seuraavaa: "Asianmukaisesti laaditun ran-
16744: Rantakaavaa koskevia rakennuslain säännök- takaavan hyväksymis- ja vahvistaruismenettelyn
16745: siä antaessaan on lainsäätäiällä aivan ilmeisesti viipyminen saattaa aiheuttaa maanomistajalle
16746: ollut tarkoituksena se, että haja-asutusrantakaa- menetyksiä ja tarpeettomia kustannuksia. Vaik-
16747: va olisi normaali rantakaavan muoto ja taaja-
16748: ka asian laadusta johtuen tähän ei voidakaan
16749: asutuskaavat muodostaisivat poikkeuksen pää-
16750: säännöstä. Tätä käsitystä tukee lain perustelu- antaa määräaikaa, valiokunta on kuitenkin muut-
16751: jen seuraava lausuma: "Maanomistajan oikeuden tf..nut 123 d § :n 2 momentin sanamuotoa siten,
16752: turvaamiseksi ehdotetaan nimenomaisesti sää- että rantakaava on viivytyksettä vahvistettava,
16753: dettäväksi, että rantakaava on hyväksyttävä ja milloin se on laadittu tässä laissa säädetyllä ta-
16754: vahvistettava, milloin se on laadittu laissa sää- valla."
16755: 43 0879005055
16756: 338 Lakialoite n:o 197
16757:
16758:
16759: Koska kaavoituskäytäntö on ilmeisesti muo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16760: dostunut lain kiLiaimen ja hengen vastaiseksi, nioittaen,
16761: on rakennuslakia tarkennettava rantakaavaa kos- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16762: kevien säännösten osalta. lakiehdotuksen:
16763:
16764:
16765: Laki
16766: rakennuslain 4 §:n muuttamisesta.
16767:
16768: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun rakennus-
16769: lain (370/58) 4 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
16770:
16771: 4 §.
16772: T aaja-asutuksella tarkoitetaan tässä laissa sel- yhtenäistä aluetta, jossa lomanviettäjien suun-
16773: laista yhtenäistä asumista, jo~a varten on yhteis- niteltu lukumäärä ylittää 250 henkeä neliö-
16774: ten tarpeiden tyydyttämiseksi syytä ryhtyä eri- kilometrillä. Taaja-asutuskaavana on pidettävä
16775: tyisiin toimenpiteisiin, niinkuin teiden, viemärin myös sellaista kaavaa, jossa rakennuspaikat
16776: tai vesijohdon rakentamiseen. Rantakaavan osal- on sijoitettu lomakylän tapaisiin ryhmiin, raken-
16777: ta tarkoitetaan tässä laissa taaja-asutuksella sel- nuspaikkojen pinta-alan alittaessa rakennuslain
16778: laista yhtenäistä aluetta, jota varten on tar- 121 §:ssä mainitun rakennuspaikan vähimmäis-
16779: peellista suunnitella ja rakentaa tie-, vesijoh- koon.
16780: to- tai viemäriverkosto, samoin kuin sellaista
16781:
16782:
16783: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
16784:
16785: Esko J. Koppanen Esko Pekonen
16786: Saara Mikkola E. Pystynen
16787: 1979 vp. 339
16788:
16789: Lakialoite n:o 198.
16790:
16791:
16792:
16793:
16794: Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi metsästyslain 27 §:n muuttami-
16795: sesta.
16796:
16797:
16798: E d u s kun n a II e.
16799:
16800: Hallitus on antanut esityksen n:o 60/1976 vattava erikseen ja erikseen on taas käsiteltä-
16801: vp. joka koskee metsästys- ja leimaverolain vä hirvenkaatolupa-asiat, jolloin lupamaksu on
16802: muuttamista. Lakiesityksen 27 §: ssä käsitel- pyrittävä pitämään vuosittain kohtuullisena.
16803: lään hirvenkaatolupia. Oikeaan osunut on se Lupamaksun ei tule hyppelehtiä sen mukai-
16804: hallituksen kanta, että kaatamattomista hirvistä sesti, kuinka paljon kunakin vuonna hirvet
16805: maksetut luvat palautetaan, mutta väärää se, ovat vahinkoja sattuneet tekemään.
16806: että hirvilupien hinnat kytketään vuotuisiin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16807: hirvivahinkoihin. Näin siis hirvivahinkoihin nioittavasti,
16808: syyttömät metsästäjät pannaan maksamaan hir-
16809: vien tekemät vahingot. Nämä kaksi asiaa on että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16810: erotettava toisistaan: hirvien tekemät vahingot lakiehdotuksen:
16811: maa- ja metsätaloudelle on käsiteltävä ja kor-
16812:
16813:
16814: Laki
16815: metsästyslain 27 §:n muuttamisesta.
16816:
16817: Eduskunnan päätCilksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrä-
16818: tyllä tavalla, muutetaan 13 päivänä huhtikuuta 1962 annetun metsästyslain 27 §:n 1 mo-
16819: ment-ti, sellaisena kuin se on 24 päivänä kesäkuuta 1976 annetussa laissa (545/76), näin kuu-
16820: luvaksi:
16821:
16822: 27 §. detään tarkemmin asetuksella. Asetukseen on
16823: Hirvieläinten ja majavan metsästämisestä sisällytettävä myös metsästysturvallisuuden sekä
16824: säädetään asetuksella. Hirvieläinten metsästä- eläinkantojen säilyttämisen vuoksi tarpeelliset
16825: misestä on suoritettava valtiolle kohtuullinen erityismääräykset.
16826: hirvenkaatolupamaksu, jonka suuruudesta sää-
16827:
16828:
16829: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
16830:
16831: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo
16832: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Urho Pohto
16833: Eino Poutiainen
16834: 340 1979 vp.
16835:
16836: Lakialoite n:o 199.
16837:
16838:
16839:
16840:
16841: Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi kalastuslain muuttamisesta.
16842:
16843:
16844: E d u s k u n n a 11 e.
16845:
16846: Voimassa oleva kalastuslaki annettiin 28. 9. suorastaan vanhentuneina tarpeettomia, on
16847: 1951 (503/51 ). Sen jälkeen lakiin on tehty esim. Kalatalouden Keskusliitto tehnyt useita
16848: muutamia pienehköjä muutoksia. Kuitenkin ka- esityksiä kalastuslain muuttamiseksi, mm. esi-
16849: lastustekniikassa sekä kalavesien hoitotoimissa tykset maataloushaLlitukselle 25. 6. 1967 ja
16850: on lain voimassaoloaikana tapahtunut voima- 28. 3. 1968 sekä maatalousministeriölle 27. 3.
16851: kasta muuttumista ja kehitystä. Nykyinen ka- 1969, mutta muutosesityksiä ei ole vielä toteu-
16852: lastuslaki ei myöskään kaikilta osin vastaa tettu. Myös useat maatalouskeskukset (maan-
16853: uusimpia kalastusbiologian tutkimustuloksia viljelysseurat) sekä kalataloudellinen tutkimus-
16854: eikä eräissä tapauksissa vastaa paikallisoloja, toimisto ovat esittäneet kalastuslain muutta-
16855: joten kalavesien taloudellinen hyväksikäyttö ei mista.
16856: kaikissa osissa maatamme voi riittävän tehok- Kysymystä kalastuslain uudistamisesta on
16857: kaasti toteutua. Siten kalastuslaki ei enää ole pohtinut myös valtion komitea, joka jätti mie-
16858: kaikilta osin tarkoituksenmukainen nykyoloissa. tintönsä 3 0. 9. 19 77. Komitea esitti kalastus-
16859: Pyrittäessä maamme kalavesien mahdollisim- lainsäädännön kokonaisuudistusta, mutta näin
16860: man tarkoituksenmukaiseen hyväksikäytön jär- laajan uudistusesityksen antaminen eduskunnal-
16861: jestämiseen siten, että saavutettaisiin mahdolli- le tulee viemään vielä useita vuosia. Kalaoma-
16862: simman suuri pysyvä tuottavuus on tarpeellista varaisuutemme nostamiseen nykyisen 10 %:n
16863: saada käyttää kalastuksessa tarkoituksenmukai- tasolta lähemmäksi omavaraisuutta, tuontikalan
16864: sia pyydyksiä ja kalastusmenetelmiä. Osoituk- korvaamiseen kotimaisella kalalla, työpaikkojen
16865: sena kalastuslain säännösten vanhentumisesta säilyttämiseen ja luomiseen pääasiassa kehitys-
16866: ovat lisääntyvät erikoislupahakemukset maa- ja alueilla sijaitsevien kalavesien rannoille kalas-
16867: metsätalousministeriölle. Erikoisluvilla harjoite- tusammatin piiriin antavat uusiutuviin luon-
16868: taan nykyisin kalastuslain säännöksistä poiketen nonvaroihin lukeutuvat kalakannat hyvät edel-
16869: muikun nuottakalastusta 8 mm harvuisilla nuo- lytykset kunhan kalastusta koskeva lainsäädäntö
16870: tilla, särjen ja pikkuahvenen ym. pienkalojen ei aseta sille esteitä. Osittaisuudistus on siten
16871: pyyntiä sisävesillä 1,5 m korkeammilla ja 27 monessa suhteessa perusteltu ja kiireellinen.
16872: mm tiheämmillä avorysillä. Edellisten lisäksi Muutoksia ja ainakin tarkistuksia kaivattai-
16873: on erikoislupajärjestelyihin jouduttu turvautu- siin nyt pikaisesti ainakin seuraaviin nykyisen
16874: maan esim. Tl. Pyhäjärven, Inarinjärven ja kalastuslain kohtiin:
16875: osittain koko Mikkelin läänin ja laajan Perä- 23 §. Pyydysten harvuus
16876: meren kalastustoimintaa järjestettäessä. 24 §. Liistekatiskan ja vitsamerran harvuus
16877: Kuten edellä todettiin kalastustoiminnan te- 26 §. Kevätnuottauskielto
16878: hostaminen edellyttää kiireellistä kalastuslain- 27 §. Isonrysän käyttökielto sisävesissä
16879: säädännön osittaisuudistusta, joka voidaan to- 29 §. Kuoreen, muikun ja silakan pyydyksen
16880: teuttaa poistamalla siitä nykyoloihin ja myös käyttö muun kalan pyynnissä
16881: paikallisesti soveltumattomia, jopa kohtuutto- 30 §. Verkkojen käyttökielto lohipitoisessa
16882: mia, epätarkoituksenmukaisia ja kehitystä jar- järvessä 1. 9.-30. 11.
16883: ruttavia säännöksiä, kieltoja ja rajoituksia. 35 §. Ravun rauhoitusaika
16884: Kun siis kalastuslaissa on lukuisasti sään- 68 §. Kalastuskunnalta puuttuva oikeus
16885: nöksiä, jotka ovat kalakantojen hoidon ja ve- edustaa yhteisen vesialueen osakkaita vesi-
16886: sien kalataloudellisen hyväksikäytön esteenä tai oikeusasioissa.
16887: Lakialoite n:o 199 341
16888:
16889: 23 §:n muutokset. kesäkuun loppuun saakka sallittu vain koho-
16890: nuotan käyttö. Kuoreen nuottaus ja lippoami-
16891: Nykyisin kuoreen ja muikun pyynnissä käy- nen ( haavilla pyynti) on kuitenkin sallittu 10
16892: tettävän nuotan harvuuden on oltava vähintään päivän aikana jäidenlähdöstä lukien. Eräin
16893: 10 mm. Säännös estää lyhytikäisen muikun paikoin kuoreen lippoaminen ja nuottauskin
16894: tehokkaan kalastuksen. Tämän johdosta maa- muodostuvat suoranaiseksi kansanjuhlaksi. Jäi-
16895: ja metsätalousministeriö on joutunut kalastus- denlähdön tarkan aiankohdan määrityksestä
16896: lain 'H §:n perusteella antamaan eri päätök- kalastuslaki ei kuitenkaan anna ohjetta, joten
16897: sillään vuosina 1954-1971 oikeuden käyttää asiasta on syntynyt tulkintavaikeuksia. Keväi-
16898: määräajoin 8 mm:n harvuista muikkunuottaa nen nuottauskielto vaikeuttaa lisäksi kalliiden
16899: Hämeen, Lapin, Keski-Suomen, Kuopion, Mik- nuottien käyttöä ympärivuotisessa kalastuksessa.
16900: kelin, Pohjois-Karjalan, Kymen ja Oulun lää- Asiantuntijoiden mukaan tämä lainkohta olisi-
16901: nissä olevilla vesialueilla. Maa- ja metsätalous- kin muutettava siten, että muikun, siian ja kuo-
16902: ministeriön poikkeuslupapäätökset kattavat ny- reen pyynti koho- ja laahusnuotalla sekä a·jo-
16903: kyisin jo lähes koko maan. Poikkeusluvat jou- verkoilla sallittaisiin keväisinkin samoin kuin
16904: dutaan uusimaan aina viiden vuoden kuluttua. myös kuoreen pyynti nuotalla ja lipolla.
16905: Tämän johdosta kalastuslain 23 § :n 1 kohta Nuotta on tehokas kalavedenhoitoväline, jo-
16906: olisi muutettava näin kuuluvaksi: ten nuotalla voitaisiin tehokkaasti harventaa
16907: 1) kuoreen-, muikun- ja kilohailinpyydykses- liian runsaiksi päässeitä vähäarvoisia kalalajeja
16908: sä 8 millimetriä. kuten särkeä, pientä ahventa, kiiskeä, pasuria
16909: jne., mutta kalastuslaki ei suo tähän nykyisel-
16910: Nykyisen kalastuslain mukaan saadaan 27 lään mahdollisuutta, koska muikkunuottaa ei
16911: millimetriä tiheämpää verkkoa käyttää ainoas- saa käyttää muuhun kuin muikun ja kuoreen
16912: taan muikun ja kuoreen sekä täkykalojen pyyn- kalastukseen. Kalastuslakia olisi muutettava
16913: nissä. Täkyverkko ei saa olla 120 senttimetriä siten, että muikkunuottaa saa käyttää myös mui-
16914: korkeampi eikä täkyverkoilla pyydettyjä kaloja den kalojen pyyntiin. Mainittakoon yhtenä esi-
16915: saa käyttää ravintotarkoituksiin. Usein kala- merkkinä kevätnuotanpyynnin rajoitusten hai-
16916: kukkoahvenetkin saatetaan joutua kalastamaan toista tilanne Koillis-Pohjanmaan vesissä: Kuu-
16917: Iaittornilla pyydyksillä. Tiheiden katiskojen samon, Posion ja Taivalkosken suurissa arvo-
16918: käyttö on nykyisin sallittu. Vähäarvoisten kalo- kalavesissä on kevätkutuinen roskakala, erityi-
16919: jen pyynnissä olisi jo kalavesien hoidonkin kan- sesti särki, lisääntynyt huolestuttavasti ja vienyt
16920: nalta sallittava myös tiheiden verkkojen ja elintilaa arvokaloilta, siialta, järvilohelta ja mui-
16921: muiden lankapyydysten käyttö. Edellä esitetty- kulta. (Laajemmin tästä asiasta mm. toivomus-
16922: jen syiden vuoksi olisikin kalastuslain 23 § :n aloitteen n:o 345/1971 vp. perusteluissa).
16923: Edellä esitettyjen painavien asiasyiden joh-
16924: 4 kohta poistettava laista kokonaan. dosta kalastuslain 26 §:n 1 momentin 3 ja
16925: 4 kohta olisi muutettava ja lisättävä siihen
16926: 24 § :n muutokset. uusi 5 kohta seuraavasti:
16927: Koska valtakunnassamme ei tiettävästi enää 3) muikkua ja siikaa saa pyydystää koho-
16928: käytetä liistoista, vitsoista, juurista, tuohesta ja myös pohjanuotalla keväisin heti jäiden
16929: tai muusta sen kaltaisesta ainees,ta valmistet- lähdöstä alkaen järvessä sekä selkä- että ranta-
16930: tuja pyydyksiä vaan ne ovat nykyisin arvok- vesillä ja meressä aina myös ajoverkoilla ja
16931: laahusnuotalla
16932: kaita museoesineitä, on kalastuslain 24 § :n 1
16933: ja 2 momentti katsottava tarpeettomiksi. Sen 4) kuoretta saa pyydystää nuotalla järvessä
16934: ja meressä niiden nousu- ja kutupaikoilla sekä
16935: vuoksi olisi kalastuslain 24 §: n
16936: haavilla joessa ja virrassa jäiden lähdöstä lukien
16937: 1 ja 2 momentti poistettava kokonaan. 5) muikkunuottaa saa käyttää myös muiden
16938: kalojen pyyntiin.
16939: 26 §:n muutokset.
16940: 27 § :n kumoaminen.
16941: Jäidenlähdön aikana ja sen jälkeen kesäkuun
16942: 1 päivään saakka on kalastus nykyisen kalas- Kalastuslain 27 § kieltää puoltatoista metriä
16943: tuslain mukaan kielletty sekä senkin jälkeen korkeamman rysän tai muun samantapaisen
16944: 342 Lakialoite n:o 199
16945:
16946: pohjalla varustetun sulkupyydyksen käytön sisä- 35 §:n muutokset.
16947: vesissä. RKTL sekä muut tutkimuslaitokset ja
16948: kalatalousjärjestöt ovat viime vuosina suoritta- Nykyisen kalastuslain mukaan ravun rauhoi-
16949: neet erityislupien nojalla koekalastusta jopa 3- tus päättyy 20 päivänä heinäkuuta keLlo 24.00.
16950: 6 metrin korkuisilla rysäpyydyksillä sisävesissä. Tämä kuitenkin a1heuttaa hämäräpuuhailua ra-
16951: Saaliiksi on tullut vähäarvoisia kalalajeja ja puvesill.ä keskiyön pimeinä hetkinä sekä on
16952: muikkua. Tl. Pyhäjärvellä on vuosikymmeniä omiaan houkuttelemaan ravustajia laskemaan
16953: käytetty kahden ja puolen metrin korkuisia pyydyksensä jo illaHa rauhoituksen ollessa vielä
16954: isorysiä kalanpyynnissä eikä tällä ole havaittu voimassa. Jo valvonnankin tehostamiseksi olisi
16955: olleen haitallisia vaikutuksia kalastoon. ravunpyynti muutettava alkavaksi päivällä sa-
16956: maacn tapaan kuin on laita esim. vesilinnunmet-
16957: Sekä pyyntikokeilut että Tl. Pyhäjärveltä sästyksessä. Siksi pykälä olisi muutettava kuu-
16958: saadut kokemukset osoittavat, että sallimalla lumaan seuraavasti:
16959: puoltatoista metriä korkeamman rysän käyttö
16960: sisävesissä voitaisiin kalastusta ja kalavesien Rapu on rauhoitettu ja sen pyydys-
16961: hoitoa tehostaa. Lisäksi nykyistä sallittua rysää täminen kielletty marraskuun alusta
16962: korkeamman rysän käyttö tekisi mahdolEseksi heinäkuun 21 päivään kello 12.00:een.
16963: käyttää taloudellisesti hyödyksi muikkua, sär-
16964: kiä, lapio reeskaa ja muita pikkukaloja. 68 §:n muutokset.
16965: Edellä esitettyjen syiden perusteella olisi
16966: kalastuslain Kalastuskunnalla on laissa säädetty velvoite
16967: huolehtia siitä, että kala- ja rapukanta vesis-
16968: 27 § poistettava laista kokonaan. tössä säilyy pyyntivahvana. Käytännössä kalas-
16969: tuskunta toteuttaa tätä tehtävää järjestämällä
16970: vesialueensa kalastuksen ja kalaveden hoidon,
16971: 29 §:n kumoaminen.
16972: johon luetaan myös biotoopin säilyttäminen ja
16973: Kalastuslain 29 § on käytäntöön soveltuma- parantaminen. Kuitenkin erityisesti nykyisin
16974: ton. Pyydyksiä laskiessaan kalastaja ei voi tie- vesiemme luonnontilaa järkytetään erilaisin
16975: tää, mitä kaikkia kalalajeja pyydyksiin tarttuu. vesistöhankkein, joihin tosin useimpiin tarvi-
16976: Näin hän tahtomattaan voi joutua lainrikko- taan asianmukainen lupa. Kalastus- enempää
16977: jaksi. Lisäksi tämä pykälä estää tehokasta ka- kuin muussakaan lainsäädännössä ei kuitenkaan
16978: lastusta ja ammatinharjoitusta. Se ei myöskään ole selvää säännöstä siitä, onko kalastuskunta
16979: lisää kalastuslain arvovaltaa, pikemmin päin tällaisissa hankkeissa asianosainen. Kuitenkin
16980: vastoin. Siksi edellä olevin perustein olisi kalas- kalastuskuntaverkosto ulottuu nykyään yli koko
16981: tuslain maan, ja mikäli kalastuskuntien asianosaisuus
16982: olisi selvästi laissa määritelty, helpotettaisiin
16983: 29 § poistettava laista kokonaan. ja nopeutettaisiin vesiasiain lupakäsittelyä huo-
16984: mattavasti. Nykyisin katsotaan usein ainoastaan
16985: 30 §:n muutokset. jakokunta oikeaksi yhteisen vesialueen osak-
16986: kaiden edustajaksi, vaikka kalastuskunnassa
16987: Nykyisen kalastuslain mukaan ei lohipitoi- ovat osakkaina samat henkilöt kuin jakokun-
16988: sessa järvessä saa syyskuun 1 päivän ja marras- nassa. Lisäksi jakokunnat ovat usein järjestäy-
16989: kuun viimeisen päivän välisenä aikana käyttää tymättömiä. Vesien luonnontilaa voidaan siten
16990: 55 millimetriä harvempaa verkkoa. Näin laki muuttaa ilman että vahinkoa kärsimään joutu-
16991: vaikeuttaa erittäin suuresti kookkaan kuhan, vaa kuullaan lainkaan. Sen vuoksi kalastuslain
16992: lahnan ja siian kalastusta, mutta sallii toisaalta 68 §:ään olisi lisättävä seuraava uusi momentti:
16993: pienten kalojen pyynnin. Säännökset ovat risti- Kalastuskunnalla on oikeus kantaa ja vas-
16994: riitaisia ja siten kiireesti korjattava seuraavasti: tata sekä edustaa yhteisen vesialueen osakkaita
16995: vesioikeus asioissa.
16996: 2 momentin kohta "samoin 23 §:n Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16997: 1 momentin 3 kohdassa mainitun pyy- nioittaen,
16998: dyksen käyttäminen lohipitoisessa jär-
16999: vessä syyskuun 1 päivän alusta marras- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17000: kuun loppuun" poistetaan. lakiehdotuksen:
17001: Lakialoite n:o 199 343
17002:
17003:
17004: Laki
17005: kalastuslain muuttamisesta.
17006: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17007: kumotaan kalastuslain 23 §:n 1 momentin 4 kohta, 24 §:n 1 ja 2 momentti, 27 ja 29 §
17008: sekä 30 §:n 2 momentin jälkimmäinen lause,
17009: muutetaan lain 23 §:n 1 momentin 1 kohta, 26 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohta ja 35 §,sekä
17010: lisätään lain 26 § :n 1 momenttiin uusi 5 kohta ja 3 luvun 68 §: ään uusi 3 momentti seu-
17011: raavasti:
17012:
17013: 23 §. 4) kuoretta saa pyydystää nuotalla järvessä
17014: Langasta kudotussa pyydyksessä pitää sol- ja meressä niiden nousu- ja kutupaikoilla sekä
17015: mujen välin olla, solmujen keskipisteestä mi- haavilla joessa ja virrassa jäitten lähdöstä lu-
17016: taten, pyydyksen ollessa märkänä ja langan suo- kien; sekä
17017: raksi vedettynä vähintään: 5) muikkunuottaa saa käyttää myös muiden
17018: 1) kuoreen-, muikun- ja kilohailinpyydyk- kalojen pyyntiin.
17019: sessä 8 millimetriä;
17020:
17021: 35 §.
17022: 26 §. Rapu on rauhoitettu ja sen pyydystäminen
17023: Jäitten lähdön aikana ja sen jälkeen kesä- kielletty marraskuun alusta heinäkuun 21 päi-
17024: kuun 30 päivän loppuun asti olkoon kaiken- vään kello 12:een.
17025: lainen kalastus liikkuvalla rihmapyydyksellä
17026: kielletty seuraavin poikkeuksin: 68 §.
17027:
17028: 3) muikkua ja siikaa saa pyydystää koho- ja Kalastuskunnalla on oikeus edustaa yhteisen
17029: myös pohjanuotalla keväisin heti jäitten lähdös- vesialueen osakkaita vesioikeusasioissa.
17030: tä alkaen järvessä sekä selkä- että rantavesillä
17031: ja meressä aina myös ajoverkoilla ja laahaus- Tämä laki tulee voimaan päivänä
17032: nuotalla; kuuta 19
17033:
17034:
17035: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
17036:
17037: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Pekka Vennamo
17038: Eino Poutiainen Veikko Vennamo Urho Pohto
17039: Anssi Joutsenlahti
17040: 344 1979 vp.
17041:
17042: Lakialoite n:o 200.
17043:
17044:
17045:
17046:
17047: Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi petoeläinten tappamien porojen
17048: korvaamisesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta.
17049:
17050:
17051: E d u s k u n n a 11 e.
17052:
17053: SMP:n eduskuntaryhmä on useissa raha-asia- sikin tietoon vain kaksi kolmannesta ja yksi
17054: aloitteissaan, ensimmäisenä allekirjoittajana kolmannes jää iäksi "metsän peittoon". Tämän
17055: kansanedustaja J. Juhani Kortesalmi, vaatinut suuntaisen arvion on esim. Suomen Luonnon-
17056: petojen poronhoidolle aiheuttamien vahinkojen suojeluliitto esittänyt valtioneuvostolle 1. kesä-
17057: ja petojen vuoksi menetettyjen työpäivien kor- kuuta 1970. Tähän arvioon ei kuitenkaan sisäl-
17058: vaamista täysimääräisinä. Näiden r<~ha-asia-aloit ly se työ, joka pedoista ja petovahingoista
17059: teiden (n:o 371/1970 vp., 49/1971 vp., 503/ aiheutuu poronhoitajille, vaan poromiehet ovat
17060: 1972 vp. ja 291/1973 vp.) perusteluissa on joutuneet tekemään työn, siis mm. maastossa
17061: laajasti selostettu petovahinkokysymystä poro- etsimisen ja kulkemisen petojen ja petovahin-
17062: talouden kannalta. kojen perässä, täysin korvauksetta. Petovahin-
17063: On kohtuullista, että maassamme suojeliaan kojen aiheuttamat työkustannukset ovat Palis-
17064: harvinaisia suurpetoja. Mutta ei ole kohtuul- kuntain Yhdistyksen arvion mukaan huomatta-
17065: lista, että petoja suojeliaan Pohjois- ja Itä-Suo- vat. V akava seikka on sekin, että kun poroja
17066: men muutenkin poikkeuksellisen vaikeissa olois- joutuu suuria määriä petojen tuhoamiksi, on
17067: sa elävän viljelijä- ja poronhoitajaväestön kus- porotalous ja poronomistaja menettänyt huo-
17068: tannuksella, väestön, joka jo muutenkin joutuu mattavan osan tuotantovälineestään ja joutuu
17069: kamppailemaan vaikeissa luonnonoloissa. kärsimään pääomatappioita siitä huolimatta, että
17070: Petovahinkojen täysimääräinen korvaaminen poron teurasarvo korvattaisiinkin.
17071: on siis ehdoton edellytys harvinaisten petojen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
17072: säilyttämiseksi maassamme. Samalla oikeus ja nioittavasti,
17073: kohtuus vaativat täysimääräistä petovahinkojen
17074: korvausta vahingoista kärsimään joutuville. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17075: On nimittäin todettava, että petojen poron- lakiehdotuksen:
17076: hoidolle aiheuttamista vahingoista tulee ensik-
17077:
17078:
17079: Laki
17080: petoeläinten tappamien porojen korvaamisesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta.
17081:
17082: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan petoeläinten tappamien porojen korvaamisesta
17083: 23 päivänä marraskuuta 1956 annetun lain 2 § :n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat
17084: 29 päivänä joulukuuta 1973 annetussa laissa ( 1011/73), näin kuuluviksi:
17085:
17086: 2 §. Korvauksen määrää arvioitaessa otettakoon
17087: Porotaloudelle aiheutunut petovahinko ja sen huomioon ne todennäköiset vahingot, joita ei
17088: korvaushakemus käsiteltäköön ensin asianomai- vaikeiden maasto- ja sääolojen vuoksi ole voitu
17089: sen paliskunnan yleisessä kokouksessa. Todet- riittävän tarkasti selvittää. Otettakoon huo-
17090: tuaan korvaushakemuksen aiheelliseksi ja vahin- mioon myös käyvän poromiestyöpäivän mukai-
17091: gon määrään nähden oikeudenmukaiseksi palis- nen lisäkorvaus petojen aiheuttamista hukkaan
17092: kunta tekee korvausehdotuksensa Paliskuntain menneistä työpäivistä. Korvausta määrättäessä
17093: Yhdistykselle. lisättäköön korvaussummaan myös hyvitystä
17094: Lakialoite n:o 200 345
17095:
17096: petovahingon aiheuttamasta pääomatappiosta. säkorvauksen laskeruisperusteista annetaan ase-
17097: Näin aikaan saatujen arvioiden mukaan lisäkor- truksella.
17098: vauksen suuruus korvattakoon oikeudenmukai-
17099: sesti täysimääräisenä. Tarkempia määräyksiä Ii-
17100:
17101:
17102: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
17103:
17104: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
17105: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Eino Poutiainen
17106: Pekka Vennamo
17107:
17108:
17109:
17110:
17111: 44 0879005055
17112: 346 1979 vp.
17113:
17114: Lakialoite n:o 201.
17115:
17116:
17117:
17118:
17119: Koskenniemi ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain 5 ja 50 §:n
17120: muuttamisesta.
17121:
17122:
17123: E d u s k u n n a 11 e.
17124:
17125: Kunnallista itsehallintoa on viime aikoina ka- Toisaalta laissa olisi kiellettävä kuntaa luo-
17126: vennettu olennaisesti valtion talouspoliittisin vuttamasta yksityisille elinkeinonharjoittajille
17127: keinoin ja suoria lainsäädäntötoimia käyttäen. omaisuutta tai hyödykkeitä muuten kuin täyttä
17128: Valtionapulainsäädäntöä on muutettu niin, että korvausta vastaan. Erityisesti köyhät kunnat
17129: valta päättää kunnallisista palveluista on mo- ovat joutuneet pahaan kierteeseen yrittäessään
17130: nilla aloilla siirtynyt keskushallinnolle. kilpaa houkutella työpaikkoja alueelleen tarjoa-
17131: Kunnilla on entistä vähemmän mahdollisuuk- malla yksityisyrityksille halpoja tai ilmaisia
17132: sia vaikuttaa omiin asioihinsa, parantaa kunnal- maa-alueita, teollisuusrakennuksia ja muita
17133: lisia palveluita ja vähentää pahenevaa työttö- etuuksia. Tämä kuntien asukkaita vahingoittava
17134: myyttä. Tässä suhteessa vuoden 1977 alusta kilpailu ei lisää maan työpaikkoja, mutta ka-
17135: voimaan tullut uusi kunnallislakikaan ei mer- ventaa sekin kuntien itsenäiseen toimintaan
17136: kinnyt edistystä. Kunnallislakiin aikaisemminkin käytettävissä olevia voimavaroja.
17137: sisältyneet kehityksen esteet, kunnan toimialan Kunnallisen demokratian pahimpia esteitä on
17138: rajoitukset ja määräenemmistösäännökset, on määräenemmistövaatimus päätettäessä uuden
17139: säilytetty. määrärahan myöntämisestä tai entisen korotta-
17140: Kunnan yleinen toimiala on uudessa kunnai- misesta. Kolmannes valtuutetuista voi estää
17141: Hslaissa määritelty hyvin epämääräisesti, mutta kunnallisen toiminnan kehittämisen ja inflaation
17142: toimialasäännöksen tulkinta pysynee pääpiirteis- vallitessa jopa palvelutason ennallaan pitämisen.
17143: sään entisenä. On jopa mahdollista, että edus- Tämä antaa uudistuksia vastustaville piireille
17144: kunnan toisen lakivaliokunnan enemmistön hy- kohtuuttoman suuren vaikutusvallan ja aiheut-
17145: väksymät toimialasäännöstä koskevat perustelut taa turhautumista kuntalaisissa, joiden enem-
17146: johtavat kunnan toimialan supistumiseen. Tä- mistön vaaleissa ilmaisema tahto ei pääse toteu-
17147: män vaaran torjumiseksi ja kunnallisen itsehal- tumaan. Esimerkiksi oikeus elinkeinotoiminnan
17148: linnon toimintaedellytysten parantamiseksi lakia harjoittamiseen voi jäädä teoreettiseksi määrä-
17149: olisi kiireellisesti muutettava. enemmistövaatimuksen vuoksi. Määräenemmis-
17150: Laissa olisi ensinnäkin säädettävä, että kunta tövaatimus talousarvioasioissa olisi kumottava,
17151: voi harkintansa mukaan harjoittaa elinkeinotoi- mutta se voidaan säilyttää päätettäessä takaus-
17152: mintaa. Laajentamalla harjoittamaansa elinkei- sitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta.
17153: notoimintaa kunta voi lujittaa talouttaan vero- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
17154: rasitusta kasvattamatta, parantaa työllisyyttä, nioittaen,
17155: tehostaa palveluja sekä lisätä yleensä kuntalais-
17156: ten mahdollisuuksia vaikuttaa kunnan kehityk- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17157: sen perusedellytyksiin. lakiehdotuksen:
17158: Lakialoite n:o 201 347
17159:
17160:
17161:
17162: Laki
17163: kunnallislain 5 ja 50 § :n muuttamisesta.
17164:
17165: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17166: muutetaan 10 päivänä joulukuuta 1976 annetun kunnallislain (953/76) 50 § ja
17167: lisätään 5 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi,
17168: seuraavasti:
17169:
17170: 5 §. 50 §.
17171: Kunnan toimiala. Määräenemmistö.
17172: Päätöksen tekemiseen vaaditaan, että vähin-
17173: Kunta voi harjoittaa elinkeinotoimintaa. Yk- tään kaksi kolmannesta saapuvilla olevista val-
17174: sityiselle elinkeinonharjoittajalle kunta ei saa tuutetuista sitä kannattaa, asioissa, jotka kos-
17175: luovuttaa omaisuutta eikä hyödykkeitä muuten kevat takaussitoumuksen tai muun vakuuden
17176: kuin täyttä korvausta vastaan. antamista.
17177:
17178:
17179:
17180: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
17181:
17182: Niilo Koskenniemi Aimo Ajo Ulla-Leena Alppi
17183: 348 1979 vp.
17184:
17185: Lakialoite n:o 202.
17186:
17187:
17188:
17189:
17190: Koskenniemi ym.: Ehdotus laiksi poliisilain muuttamisesta.
17191:
17192:
17193: E d u s k u n n a II e.
17194: Suojelupoliisin tehtävät on poliisilainsäädän- menettelyn avulla on esimerkiksi lähes täysin
17195: nössä määritelty väljästi. Demokraattisen val- estetty kansandemokraattiseen liikkeeseen kuu-
17196: vonnan puuttuessa suojelupoliisin johto on voi- luvien pääsy poliisi- ja puolustushallinnon vir-
17197: nut melko itsenäisesti määritellä suojelupolii- koihin.
17198: sin tehtävät ja toimintatavat. Vaikka suojelu- Suojelupoliisin toiminta ja työtavat olisi pe-
17199: poliisi hoitaa osittain välttämättömiä toiminto- rusteellisesti selvitettävä ja uudistettava saatta-
17200: ja, se on omaksunut huomattavan määrän teh- malla ne sopusointuun kansanvallan periaattei-
17201: täviä ja toimintatapoja, joita ei voida pitää hy- den kanssa. On täsmennettävä lainsäädäntöä ja
17202: väksyttävinä perustuslain ja Pariisin rauhansopi- suoritettava henkilöstöjärjestelyjä. Suojelupolii-
17203: muksen suojaamien kansalaisvapauksien ja ih- sin toiminnan luonne edellyttää uudistuksista
17204: misoikeuksien kannalta. huolimatta tehostetun demokraattisen valvon-
17205: Suojelupoliisin ylläpitämään arkistoon on nan aikaansaamista. Tätä varten ehdotamme,
17206: julkisuudessa esitettyjen arvioiden mukaan ke- että suojelupoliisin johto- ja valvontatehtäviä
17207: rätty tietoja noin 300 000 kansalaisesta. Tieto- varten perustetaan eduskunnan voimasuhteiden
17208: jen hankinta on enimmäkseen kohdistunut lail- mukaan määrättävä johtokunta.
17209: lisesti ja demokraattisesti toimiviin kansalais- Suojelupoliisin johtokunnasta otetaan ehdo-
17210: järjestöihin, erityisesti työväen ammatilliseen ja tuksen mukaan säännös poliisilakiin. T arkem-
17211: poliittiseen toimintaan. Tietoja käytetään muun mat säännökset johtokunnasta annettaisiin ase-
17212: muassa epävirallisen virkasyrjintäjärjestelmän tuksella.
17213: toteuttamiseen. Suojelupoliisi antaa lausuntoja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
17214: eri viranomaisille ja yksityisille työnantajille että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17215: 20 000-30 000 henkilöstä vuosittain. Tämän lakiehdotuksen:
17216:
17217:
17218: Laki
17219: poliisilain muuttamisesta.
17220:
17221: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 18 päivänä helmikuuta 1966 annettuun poliisi-
17222: lakiin ( 84/66) uusi näin kuuluva 6 a §:
17223:
17224: 6 a §. Erilaisten yhteiskunnallisten näkemysten on
17225: Suojelupoliisin tmmmtaa johtaa ja valvoo oltava johtokunnassa edustettuina eduskunnan
17226: suojelupoliisin johtokunta. Johtokuntaan kuu- voimasuhteiden mukaisesti.
17227: luu puheenjohtaja ja neljä jäsentä, jotka val- Tarkemmat säännökset johtokunnasta anne·
17228: tioneuvosto määrää eduskunnan vaalikaudeksi. taan asetuksella.
17229:
17230:
17231: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
17232:
17233: Niilo Koskenniemi Aimo Ajo Ulla-Leena Alppi
17234: 1979 vp. 349
17235:
17236: Lakialoite n:o 203.
17237:
17238:
17239:
17240:
17241: Kuoppa ym.: Ehdotukset laiksi yleisestä kalastusoikeudesta ja
17242: laiksi kalastuslain 4 § :n muuttamisesta.
17243:
17244:
17245:
17246: E d u s k u n n a 11 e.
17247:
17248: Kansalaisten vapaa-ajanviettomahdollisuuk- kalanhoitotyötä, koska sen ansiosta vähenee
17249: sien lisäämiseen tulisi yhteiskunnan kiinnittää ns. roskakalojen määrä.
17250: tuntuvasti suurempaa huomiota kuin mitä tä- Syyskuun 28 päivänä 1951 annetun kalastus-
17251: hän mennessä on tehty. Välttämätöntä on ryh- lain (503/51) 4 §:n 1 momentin mukaan on
17252: tyä toimenpiteisiin, joilla turvataan kaikille ny- jokaisella kunnassa asuvalla oikeus eräin rajoi-
17253: kyistä laajempi mahdollisuus vapaa-ajan viet- tuksin onkia kunnassa olevalla vesialueelia sen
17254: toon luonnossa. omistusoikeussuhteista riippumatta. Kysymyk-
17255: Maamme merenrannikon ja sisäjärviemme yli sessä on yleinen kalastusoikeus, joka on rajoi-
17256: 5 000 km pitkä rantaviiva antaa suuret mah- tettu kunnassa asuviin ja jonka harjoittaminen
17257: dollisuudet kalastamiseen. Kalastusharrastuksel- on vapautettu kalastuksenhoitomaksun suorit-
17258: le on asetettu kuitenkin lukuisia rajoituksia ja tamisesta. Tämä säännös kalastuslaissa, joka
17259: yleisen kansalaisten oikeustajun kanssa ristirii- laki on käsitelty tavallisessa lainsäädäntöjärjes-
17260: taisia esteitä. Varsinkin nämä näkyvät piikki- tyksessä, perustuu yleisen kalatusoikeuden laa-
17261: ongintaoikeuden rajoittamisena. jentamisesta syyskuun 28 päivänä 1951 anne-
17262: Koska pilkkimisen ja onkimisen harrastajista tun, perustuslain säätämisjärjestyksessä sääde-
17263: huomattava osa on kalavettä omistamattomia, tyn lain (504/51) säännökseen, jonka mukaan
17264: on pilkkimisen rinnastaminen onkimiseen ja kunnassa olevalla vesialueelia saadaan harjoittaa
17265: sen saaminen siten yleisen kalastusoikeuden pii- onkimista niinkuin siitä laissa erikseen sääde-
17266: riin sekä onkimisen ja pilkkimisen tekeminen tään.
17267: jokamiehenoikeudeksi kaikilla vesialueilla saa- Eduskunnassa on ollut useilla valtiopäivillä
17268: nut yhä enenevää kannatusta. esillä kalastuslain muutosesityksiä niin, että
17269: Kehitys on muutenkin kulkemassa siihen pilkkionginnan harrastamisen mahdollisuuksia
17270: suuntaan, että omistusoikeustulkinnat muuttu- laajennettaisiin. Tähän mennessä uudistukset
17271: vat luonteeltaan yleisessä ajattelutavassa so- ovat kariutuneet lähinnä siksi, että tällaisten
17272: siaalisemmiksi. Kehityksen jälkeenjääneisyyttä säännösten on katsottu edellyttävän valtiopäivä-
17273: meillä osoittavat esim. kalastusoikeuden rajoit- järjestyksen 67 § :n mukaista käsittelyä. Perus-
17274: tamista koskevat tulkinnat, jotka ovat mm. tuslakivaliokunta on antanut tätä tukevia lau-
17275: muihin pohjoismaihin verrattuna tuntuvasti an- suntoja vuosina 1961 ja 1968.
17276: karammat. Ruotsissa suoritettiin laaja kalastus- Kalastuslain 4 § :n 3 momentin perusteella
17277: oikeuden laajentaminen v. 1951, jonka kaltai- on kalastuslain täytäntöönpanosta ja soveltami-
17278: seen on meilläkin jo kypsytty. sesta joulukuun 28 päivänä 1951 annetun ase-
17279: Piikkiongintaoikeuden laajentamista on jois- tuksen (695/51) 2 §:ään otettu määräys, jon-
17280: sakin yhteyksissä vastustettu siitä ammatti- ka mukaan piikkiä vieheenä käyttäen tapahtu-
17281: kalastukselle a:iheutuvaksi väitetyillä haitoilla. vaa kalastamista ei pidetä onkimisena. Laajaa
17282: Ammattikalastuksen luonne on kuitenkin niin keskustelua herättänyt kysymys onkimisen ja
17283: suuresti muuttunut suurkalastukseksi ulkome- pilkkimisen rinnastamisesta on ollut käsiteltä-
17284: rellä, että tällaiset perustelut eivät vastaa muut- vänä myös eduskunnassa, jonka perustuslaki-
17285: tuneita oloja. Mainitulla kalastusmuodolla ei valiokunnan aikaisemmin omaksuman käsityk-
17286: käytännössä ole mitään merkittäviä eroja kala- sen mukaan ei piikkiä vieheenä käyttäen har-
17287: kannan vahingoksi. Päinvastoin kala-asiantunti- joitettavaa kalastamista voida pitää onkimisen
17288: jat katsovat talvionginnan olevan tehokasta käsitteeseen sisältyvänä silloinkaan, kun sitä
17289: 350 Lakialoite n:o 203
17290:
17291:
17292: harjoitetaan talvisaikaan jäältä. Viimeaikaisessa alueilla tapahtuvaa onkimista ja piikkimistä
17293: lainsäädäntötyössä on kuitenkin nähtävissä siis merkitsee yleisen kalastusoikeuden laajen-
17294: merkkejä siitä, että tämänkaltaisista asioista tamisesta annetussa laissa tarkoitettua pitem-
17295: voidaan säätää tavallisessa lainsäädäntöjärjes- mälle menevää kalastusoikeuden sallimista yk-
17296: tyksessä. Pilkkimisen sallimisesta jokamiehen- sityisillä vesialueilla, tulisi sanottu laki korvata
17297: oikeutena kotikunnan alueella voitaneen näin uudella lailla yleisestä kalatusoikeudesta sekä
17298: muodoin säätää tavallisessa lainsäädäntöjärjes- kalastuslakia muuttaa siten, että yleinen kalas-
17299: t)'lksessä. tusoikeus laajennetaan koskemaan onkimista ja
17300: Yleisen kalastusoikeuden laajentamisesta an- piikkimistä kaikilla vesialueilla.
17301: netun lain nojalla lailla voidaan kuitenkin sää- Kaiken edellä sanotun perusteella ehdo-
17302: tää ainoastaan sellaisesta onkimisesta, joka ta- tamme,
17303: pahtuu kunnassa olevalla vesialueella. Koska
17304: yleisen kalastusoikeuden säätäminen koske- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
17305: maan asuinpaikasta riippumatta kaikilla vesi- lakiehdotukset:
17306:
17307:
17308: 1.
17309: Laki
17310: yleisestä kalastusoikeudesta.
17311:
17312: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrä-
17313: tyllä tavalla, säädetään:
17314:
17315: Jokaisella Suomen kansalaisella on oikeus voidaan lailla antaa lupa rakentaa kalastuksessa
17316: harjoittaa onkimista ja piikkimistä kaikilla vesi- tarvittavia suojia ja laitteita aavan meren ulko-
17317: alueilla niiden omistusoikeussuhteista riippu- saarille toisen alueelle.
17318: matta ja kunnassa olevalla vesialueelia muikun,
17319: silakan ja kilohallin pyyntiä verkoilla sekä ky-
17320: lään kuuluvalla vesialueelia kalastuskunnan tai Tämä laki tulee voimaan patvana
17321: kalastushoitoyhtymän osoittamalla tavalla kai- kuuta 19 , ja sillä kumotaan yleisen kalastus-
17322: kenlaista kotitarve- ja virkistyskalastusta, niin- oikeuden laajentamisesta 28 päivänä syyskuuta
17323: kuin siitä laissa erikseen säädetään. Samoin 1951 annettu laki (504/51).
17324:
17325:
17326: 2.
17327:
17328: Laki
17329: kalastuslain 4 §:n muuttamisesta.
17330:
17331: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä syyskuuta 1951 annetun kalastus-
17332: lain (503/51) 4 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 10 päivänä tammikuuta 1964 anne-
17333: tussa laissa ( 4/64), sekä 83 §:n 1 momentti seuraavasti:
17334:
17335: 4 §. myös taimen, järvitaimen ja purotaimen eli
17336: Jokaisella Suomen kansalaisella on oikeus tammukka. Älköön onkimista tai piikkimistä
17337: harjoittaa onkimista ja piikkimistä asuinpaikka- kuitenkaan ilman lupaa harjoitettako niin lä-
17338: kunnastaan riippumatta muualla paitsi lohi- ja hellä toisen asuttua rantaa, kylpy- tai muuta
17339: siikapitoisten vesistöjen koskissa ja virtapai- sellaista paikkaa, että siitä aiheutuu omistajalle
17340: koissa, rauhoituspiireissä, kalanviljelylammikois- tai haltijalle haittaa. Mitä onkimisesta ja pilkki-
17341: sa ja niihin verrattavissa sekä niillä vesialueilla, misestä edellä on sanottu, ei kuitenkaan koske
17342: joilla kalastaminen on tämän lain 13 § :n tai kilpailuja tai muita vastaavia järjestettyjä tilai-
17343: muun säännöksen nojalla kielletty. Loheksi lue- suuksia, joita varten on saatava kalastusoikeu-
17344: taan, milloin erikseen ei ole toisin säädetty, den haltijan lupa, josta voidaan periä kalakan-
17345: Lakialoite n:o 203 351
17346:
17347: tojen tai kalaveden hoidosta aiheutuviin kustan- Tämä laki tulee voimaan päivänä
17348: nuksiin kohtuullinen maksu. kuuta 19
17349:
17350:
17351:
17352: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
17353:
17354: Mikko Kuoppa Seppo Toiviainen M.-L. Salminen
17355: Marjatta Mattsson P. Puhakka Sten Söderström
17356: E.-J. Tennilä Irma Rosnell Aarne Koskinen
17357: Ensio Laine
17358: 352 1979 vp.
17359:
17360: Lakialoite n:o 204.
17361:
17362:
17363:
17364:
17365: E. Laine ym.: Ehdotukset laeiksi kunnallislain muuttamisesta
17366: sekä kunnallisista satamajärjestyksistä ja liikennemaksuista
17367: annetun lain 1 § :n 3 momentin kumoamisesta.
17368:
17369:
17370: E d u s k u n n a 11 e.
17371:
17372: Vuonna 1977 voimaan tulleessa uudessa kun- Kunnallishallinnossa on oltava periaatteena,
17373: nallislaissa on yksityisistä parannuksista huoli- että kunnanvaltuusto tekee päätökset kaikissa
17374: matta merkittäviä puutteita ja heikkouksia, jot- kunnan tärkeimmissä asioissa. Voimassa olevan
17375: ka rajoittavat yhteiskunnallisen kehityksen vaa- lain 11 §:n säännös kunnanvaltuuston päätös-
17376: timaa kunnallisen itsehallinnon laajentamista ja vallan siirtämisestä ei turvaa tämän periaat-
17377: kunnallisen demokratian toteutumista. teen toteutumista. Kunnanvaltuuston olisi aina
17378: Kunnan yleinen toimiala on laissa määritelty voitava päättää kiinteän omaisuuden, myös ra-
17379: entisenkaltaisella epämääräisellä tavalla, mikä kennustonttien, luovuttamisesta ja kunnallisen
17380: käytännössä jättää kunnan toiminnan rajat por- maksun suuruuteen vaikuttavan taksan tai mak-
17381: varillisten hallintotuomioistuinten määrättävik- superusteen määräämisestä.
17382: si. Tästä syystä olisi lakitekstiä selvennettävä Kunnanvaltuuston aseman vahvistamisen
17383: suuntaan, joka antaisi nykyistä suuremmat mah- ohella on mielestämme kehitettävä kuntalaisten
17384: dollisuudet kuntalaisten tarvitsemien palvelujen suoria vaikutusmahdollisuuksia. Kunnanosahal-
17385: tuottamiseen. Laissa tulisi turvata kunnille linnon toteuttaminen ja sen perustaminen kun-
17386: oikeusharkintansa mukaan harjoittaa elinkeino- talaisten vaaleilla valitsemien kunnanosaval-
17387: toimintaa. Laajentamalla kuntien harjoittamaa tuustojen toimintaan palvelee tätä samoin kuin
17388: elinkeinotoimintaa voidaan palvelujen tehosta- säännös kunnan jäsenten aloitteiden käsittelys-
17389: misen lisäksi lujittaa kuntien taloutta kunta- tä. Tämän lisäksi on kuitenkin pidettävä tar-
17390: laisten valtaenemmistön verorasitusta kasvatta- peellisena, että tärkeimmissä kunnallispoliitti-
17391: matta, parantaa työllisyyttä sekä lisätä yleensä sissa asioissa voidaan järjestää kunnallinen kan-
17392: kuntalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa kuntien sanäänestys, josta olisi säädettävä erillisellä
17393: kehityksen perusedellytyksiin. lailla.
17394: Toisaalta laissa olisi kiellettävä kuntaa luo- Kunnan hallintokoneiston pitäisi toimia kun-
17395: vuttamasta yksityisille elinkeinonharjoittajille nanvaltuuston tehokkaassa valvonnassa. Tästä
17396: omaisuutta, energiaa ja kunnallisia palveluja syystä ei voida pitää oikeana laissa kunnanhal-
17397: muuten kuin täyttä korvausta vastaan. Nykyisin lituksille annettua mahdollisuutta asettaa toimi-
17398: erityisesti köyhät kunnat ovat joutuneet pahaan kuntia pysyviäkin tehtäviä varten ja siirtää niil-
17399: kierteeseen yrittäessään kilpaa houkutella työ- le päätösvaltaa. Pysyvien tehtävien suorittami-
17400: paikkoja alueelleen tarjoamalla yksityisyrityksil- nen tulisi antaa vain kunnanvaltuuston valitse-
17401: le halpoja tai ilmaisia maa-alueita, teollisuus- mille toimielimille: kunnanhallitukselle, lauta-
17402: rakennuksia ja muita etuuksia. Tästä kuntia kunnille ja johtokunnille.
17403: ja kuntien asukkaita vahingoittavasta kilpai- Kunnanjohtajalle ja apulaiskunnanjohtajille
17404: lusta olisi päästävä eroon. Kuntien tulisi kehit- on laissa annettu asioiden valmistelijoina, esit-
17405: tää omaa tuotantotoimintaa, ja valtion tulisi oh- telijöinä ja myös päätöksentekijöinä huomattava
17406: jata muiden työpaikkojen sijoittumista. Itses- poliittinen vaikutusvalta. Tämän vuoksi heidät
17407: tään selvänä on pidettävä, että valtio maksaa olisi valittava määräajaksi, kunnanvaltuuston
17408: kunnille käyvän hinnan tarvitsemastaan maasta toimikaudeksi kerrallaan.
17409: ja on muutenkin käyttämättä hyväkseen kun- Vaalikelpoisuutta lautakunnan jäseneksi on
17410: tien kilpailua valtion laitosten sijoituspaikoista kunnallislaissa rajoitettu liiaksi. Kun kaikki lau-
17411: ja muista investoinneista. takunnan alaiset viranhaltijat ja työntekijät ovat
17412: Lakialoite n:o 204 353
17413:
17414: vailla vaalikelpoisuutta, esimerkiksi työntekijöi- jestystä ja liikennemaksua koskeva kunnan pää-
17415: den asiantuntemusta ei voida käyttää lauta- tös sisäasiainministeriön vahvistettavaksi. Voi-
17416: kunnassa. Vaalikelvottomuus olisi rajoitettava massa oleva alistusvelvollisuus poikkeaa siitä
17417: koskemaan vain johtavia viranhaltijoita ja työn- hyväksyttävästä linjasta, että·· tämänkaltaisesta
17418: tekijöitä. valtion kuntiin kohdistamasta valvonnasta py-
17419: Kunnallislaista tulisi poistaa lisätalousarvion ritään luopumaan. Alistusvelvollisuus on nykyi-
17420: laatimista koskeva säännöstö, jota useimmissa sinkin aiheuttanut satamamaksujen jäämisen
17421: tapauksissa käytetään kuntalaisilta liikaa perit- liian alhaiselle tasolle, minkä vuoksi siitä olisi
17422: tyjen verojen siirtämiseen rahastoihin. Kunnan luovuttava. Satamamaksujen tarpeellinen yh-
17423: menoista ja kunnallisveron määrään vaikutta- denmukaisuus voidaan turvata satamakaupun-
17424: vista ratkaisuista olisi tehtävä päätökset varsi- kien yhteistoiminnalla.
17425: naisen talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
17426: Kunnallislain yhteydessä säädetystä satamajär-
17427: jestyksiä ja liikennemaksuja koskevasta laista että Eduskunta hyväksyisi· seuraavat
17428: olisi poistettava velvollisuus alistaa satamajär- lakiehdotukset:
17429:
17430: 1.
17431: Laki
17432: kunnallislain muuttamisesta.
17433: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 10 päivänä joulukuuta 1976 annetun kunnal-
17434: lislain (953/76) 50 §, 62 §:n 2 ja 3 momentti ja 84 §, muutetaan 11 §:n 2 momentti,
17435: 56 §:n 1 momentti, 62 §:n 1 momentti ja 69 §:n 2 momentti sekä lisätään 5 §:ään uusi 2
17436: momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti:
17437:
17438: 5 §. 56 §.
17439: Kunnan toimiala. Kunnanjohtaja.
17440: Kunnassa on kunnanjohtajan päätoiminen vir-
17441: Kunta voi harjoittaa elinkeinotoimintaa. Yk- ka, jonka haltijan tehtävänä on kunnanhalli-
17442: sityiselle elinkeinonharjoittajalle kunta ei saa tuksen alaisena johtaa kunnan hallintoa. Kun-
17443: luovuttaa omaisuutta eikä hyödykkeitä muuten nanvaltuusto valitsee kunnanjohtajan toimikau-
17444: kuin täyttä korvausta vastaan. dekseen kerrallaan.
17445:
17446:
17447: 62 §.
17448: Toimikunnat.
17449: 11 §.
17450: Kunnanhallitus voi asettaa tilapäisten tehtä-
17451: Päätösvallan siirtäminen. vien suorittamista varten toimikuntia, joiden
17452: toimikausi on enintään kunnanhallituksen toi-
17453: mikauden pituinen. Toimikunnalle ei voi siir-
17454: Mitä 1 momentissa on sanottu, ei koske:
17455: tää päätösvaltaa.
17456: 1 ) asioita, joista valtuuston laissa olevan ni-
17457: menomaisen säännöksen mukaan on päätettävä;
17458: 2) kiinteän omaisuuden luovuttamista; 69 §.
17459: 3) kunnallisen maksun suuruuteen vaikutta- Lautakunnan vaali.
17460: van taksan tai maksuperusteen määräämistä;
17461: eikä Lautakunnan alainen johtava viranhaltija tai
17462: 4) takaussitoumuksen tai muun vakuuden työntekijä ei ole vaalikelpoinen siihen lauta-
17463: antamista. kuntaan.
17464:
17465: 45 0879005055
17466: 354 Lakialoite n:o 204
17467:
17468:
17469: 2.
17470: Laki
17471: kunnallisista satamajiitjel!tyksistä ja liikennemaksuista anfietun lain 1 S:n 3 momentin
17472: kumöamisesta.
17473:
17474: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
17475:
17476: Täten kumotaan kunnallisista satamajärjes-- ja liikennemaksuista annetun lain 1 § :n 2 mo-
17477: tyksistä ja liiikennemaksuista 10 päivänä jou- mentissa tarkoitettuun sakkoon tuomitsemisessa
17478: lukuuta 1976 annetun lain (955/76) 1 §.:n .3 noudatetaan 1 päivään lokakuuta 1979 saakka,
17479: momentti. mitä 27 päivänä elokuuta 1948 annetun kun-
17480: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- nallislain (642/48) 14 §:ssä on säädetty.
17481: kuuta 1980. Kunnallisista satamajätjestyksistä
17482:
17483: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1979.
17484:
17485: Ensio Laine Marjatta Mattsson Sten Söderström
17486: Pauli Puhakka Mikko Kuoppa E.-J. Tennilä
17487: 1979 vp. 355
17488:
17489: Lakialoite n:o 205.
17490:
17491:
17492: E. Laine ym.: Ehdotukset laiksi kunnallisen virkaehtosopimus-
17493: lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.
17494:
17495:
17496: E d u s k u n n a 11 e.
17497:
17498: Kunnalliset virkaehtolait sisältävät eräitä puolisen ratkaisun varaan Jaavla sopimuspurm
17499: merkittäviä heikkouksia. Sellaisina on pidet- ulkopuolella olevia kysymyksiä." Näin ollen
17500: tävä mm. työtaistelukeinojen rajoittamista kos- olisi pyrittävä pysyvän työrauhavelvoitteen lie-
17501: kevia määräyksiä. Sisältäessään käsitteen "yh- vittämiseen ja työtaisteluoikeuden laajentami-
17502: teiskunnalle vaarallinen työtaistelu" ja asettaes- seen. Yhteiskuntavaarallisen lakon käsitteen li-
17503: saan yksityiselle viranhaltijalle pysyvän työ- säksi olisi poistettava hyvityssakko yksityiseltä
17504: rauhavelvoitteen virkaehtolainsäädäntö ilmaisee viranhaltijalta. Samoin olisi laajennettava sopi-
17505: joukon kielteisiä piirteitä. Ankaraa arvostelua muksenvaraisten asioiden piiriä niin, että se
17506: on saanut osakseen kuntien päätäntä- ja vaiku- vastaisi ns. neuvotteluoikeuslain asiapiiriä.
17507: tusvallan aivan olennainen rajoittaminen riistä- Koska virkaehtolainsäädäntöön sisältyvät
17508: mällä niiltä oikeus vaikuttaa palveluksessaan säännökset kunnallisen sopimusvaltuuskunnan
17509: olevien työntekijöiden ja viranhaltijoiden palk- oikeudesta sopia kuntien puolesta työntekijäin
17510: ka- ja työehtoratkaisuihin. ja viranhaltijain palkka- ja työehdoista rikkoo
17511: Käsitellessään hallituksen esitystä virkaehto- kunnallisen itsehallinnon periaatetta, olisi lakia
17512: laeiksi Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjes- muutettava niin, että sopimusvaltuuskunnalle
17513: tön valtuusto totesi, että esityksen työtaistelu- myönnettäisiin ainoastaan oikeus neuvotella,
17514: oikeutta rajoittavat ja työrauhavelvoitteen laa- suositella ja antaa lausuntoja kunnille ja kun-
17515: juutta koskevat kohdat eivät vastaa ammatti· tainliitoille. Sopimusoikeus olisi järjestöjen
17516: yhdistysliikkeen tavoitteita. Valtuuston kokous ohella kunnilla ja kuntainliitoilla.
17517: lausui mm. seuraavaa: "Valtuuston käsityksen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17518: mukaisesti ei työtaistelukeinoja saa rajoittaa
17519: hallituksen esittämin tavoin eikä työrauhavel- että Eduskunta hyväksyisi seuraavllt
17520: voitetta laajentaa koskemaan työnantajan yksi- lakiehdotukset:
17521:
17522: 1.
17523: Laki
17524: kunnallisen virkaehtosopimuslain muuttamisesta.
17525: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäivajärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä
17526: tavalla, kumotaan 6 päivänä marraskuuta 1970 annetun kunnallisen virkaehtosopimuslain
17527: (669/70) 11 ja 13-19 § sekä muutetaan lain 2 §:n 4 momentti, 3 §:n 1 ja 2 mo-
17528: mentti, 5 §:n 1 ja 3 momentti, 8 §:n 1 ja 3 momentti, 20 §:n 1, 2 ja 4 momentti sekä
17529: 21 § seuraavasti:
17530:
17531: 2 s. 3 §.
17532: Neuvotteluosapuolina ovat kunnat ja kun-
17533: Asiallta, jo!lta ei ole virkaehtosopimusta, ja tainliitot, kunnallinen sopimusvaltuuskunta ja
17534: 3 momentissa tarkoitetuista asioista on voi- sellainen rekisteröity yhdistys, jonka varsinai-
17535: massa, mitä niistä on erikseen säädetty tai mää- sena tarkoituksena on viranhaltijain etujen val-
17536: rätty taikka virkaehtosopimuksen lisäksi yksi- vominen kunnallisissa palvelussuhteissa (viran-
17537: tyistapauksessa sopimuspaikkaisen viranhaltijan haltijayhdistys).
17538: bnsstt sovittu. Sopimusosapuolina ovat kunta tai kuntain-
17539: 356 Lakialoite' n:o 205
17540:
17541:
17542: liitto ja 1 momentissa mainittu rekisteröity yh- muuhun työtaistelutoimenpiteeseen. Kunnalla
17543: distys. ja kuntainliitolla on oikeus käyttää työsulkua
17544: työtaistelu toimenpiteenä.
17545:
17546: 5 §. Km;man tai kuntainliiton ryhtymisestä työ-
17547: Virkaehtosopimukseen ovat sidotut: sulkuun päätetään kunnan tai kuntainliiton val-
17548: 1) kunnat ja kuntainliitot; tuustossa.
17549: 2) kunnalliset keskusjärjestöt;
17550: 3) ne viranhaltijayhdistykset, jotka ovat teh-
17551: neet virkaehtosopimuksen tai jälkeenpäin aikai-
17552: sempien sopimukseen osallisten suostumuksella 20 §.
17553: kirjallisesti siihen yhtyneet; Virkaehtosopimukseen sidotun, joka tietensä
17554: 4) ne rekisteröidyt yhdistykset, jotka yhdes- rikkoo- sopimuksen määräyksiä, työtuomioistuin
17555: sä tai useammassa asteessa ovat tai sopimuksen voi tuomita maksamaan hyvityssakon. Tätä
17556: voimassa ollessa ovat olleet 3 kohdassa mainit- säännöstä ei kuitenkaan sovelleta yksityiseen vi-
17557: tujen viranhaltijayhdistysten alayhdistyksiä; ja ranhaltijaan.
17558: · 5) ne viranhaltijat, jotka ovat tai sopimuk- Tos kunta tai kuntainliitto menettelee 8 tai
17559: ·sen voimassa ollessa ovat olleet sopimukseen 9 ~§ :n vastaisesti, on sen, jollei virkaehtosopi-
17560: :sidotun yhdistyksen jäseniä. muksessa ole toisin sovittu, maksettava va-
17561: hingonkorvauksen asemesta hyvityssakko.
17562: Edellä 1 ja 2 momentissa säädettyä on nou-
17563: datettava ainoastaan sikäli kuin kunta, kun- Hyvityssakon määrä saa olla enintään 50 000
17564: tainliitto, viranhaltijayhdistys tai viranhaltija ei markkaa.
17565: ole sidottu aikaisempaan toisin ehdoin tehtyyn
17566: virkaehtosopimukseen taikka mikäli virkaehto- 28 §.
17567: sopimuksessa itsessään ei ole sitovuuspiiriä ra- Kunnan tai kuntainliiton on kuukauden ku-
17568: joitettu. . luessa virkaehtosopimuksen allekirjoittamisesta
17569: 8 §. toimitettava jäljennös sopimuksesta valtakun-
17570: Viranhaltijayhdistys voi ryhtyä lakkoon tru nansovittelijan toimistoon.
17571:
17572: 2.
17573: Laki.
17574: kunnallisista työehtosopimuksista annetun lain kumoamisesta.
17575: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
17576:
17577: Täten kumotaan 6 päivänä .marr~skuuta 1970
17578: annettu laki kunnallisista työehtosopimuksista
17579: (670/70). .
17580:
17581: 3.
17582: Laki
17583: kunnallisesta sopimusvaltuuskunnasta annetun lain muuttamisesta.
17584: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan bnn~llisesta .. .sopimusvaltuuskunnasta 6 pru-
17585: - vänä marraskuuta 1970 annetun lain ( 671/70) 8 §:n 1 momentti ja muutetaan lain 1 §, .·
17586: . 3- §:n 1 momentti ja 8 §:n 2 momentti seuraavasti: · · ·
17587:
17588: 1 §.
17589: .•. ·Kurutallisen sopimusvaltuuskunnan tehtävänä jöiden palvelussuhteen ehdoista sekä suorittaa
17590: on neuvotella ja antaa suosituksia ja lausun- ml,IUt lain mukaan. sopimusvaltuuskunnalle kuu-
17591: toja kunnallisten viranhaltijoiden ja työnteki- luvat tehtävät.
17592: Lakialoite n:o 205 357
17593:
17594: 3 §. 8 §.
17595: Sopimusvaltuuskunnassa voi olla yksi tai Sopimusvaltuuskunnan tai sen jaoston paa-
17596: useampia jaostoja, joilla on valtuuskunnan oh- tökseen saa hakea muutosta valittamalla
17597: jesäännössä ehkä määrätyin rajoituksin oikeus Uudenmaan lääninhallitukselta.
17598: valtuuskunnalle kuuluvalla oikeudella neuvo-
17599: tella virka- ja työehtosopimuksista.
17600:
17601:
17602:
17603: 4.
17604: Laki
17605: kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain muuttamisesta.
17606: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja
17607: -avustuksista 19 päivänä tammikuuta 1973 annettuun lakiin (35/73) uusi 15 a § seuraavasti:
17608:
17609: 15 a §. kemänsä virka- tai työehtosopimus viipymättä
17610: Kunnan tai kuntainliiton on toimitettava te- asianomaiselle ministeriölle.
17611:
17612:
17613: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
17614:
17615: Ensio Laine Pauli Puhakka
17616: 358 1979 vp.
17617:
17618: Lakialoite n:o 206.
17619:
17620:
17621:
17622:
17623: Luttinen ym.: Ehdotukset laiksi yleisestä kalastusoikeudesta ja
17624: laiksi kalastuslain muuttamisesta.
17625:
17626:
17627: E d u s k u n n a 11 e.
17628:
17629: Vapaa-aikana virkistykseksi harrastettu kalas- Onginta luonnollista syöttiä käyttäen ja
17630: tus on yli miljoonan suomalaisen harrastus. piikkionginta antavat vapaa-ajankalastajille mah-
17631: Vapaa-ajankalastajien suosituimpia kalastusta- dollisuuden harrastukseensa kautta vuoden.
17632: poja ovat erilaiset vapakalastustavat. Riista- ja Heidän kalastuksensa ei vaaranna vaatimatto-
17633: kalatalouden tutkimuslaitoksen julkisuuteen man saalisosuuden vuoksi kalavedenomistajain
17634: saattaman tutkimuksen mukaan Suomessa tai todellisten ammattikalastajain mahdollisuuk-
17635: vuonna 1975 noin 70 % :lla vuotuisen kalas- sia kalastamaila hyödyntää kalavesiään tai suo-
17636: tuksenhoitomaksun maksaneista ruokakunnista rittaa niillä laajamittaisia hoitotoimenpiteitä.
17637: oli käytössään ongintaan ja pilkkiongintaan so- Nämä kalastustavat olisi tehtävä jokamiehen-
17638: veltuvat kalastusvälineet. oikeuksiksi, jolloin kansalaisten harrastusmah-
17639: Onginta luonnollista syöttiä käyttäen ja dollisuudet laajentuisivat vesistöjemme tarjoa-
17640: piikkionginta eivät suosittuina harrastuksina mien kalastusedellytysten puitteissa.
17641: ole kuitenkaan saaneet yhteiskunnan taholta Muuttamalla samalla kalastuksenhoitomaksu
17642: sellaista kohtelua kuin monet muut vastaavat kalastusta jossain muodossa harrastavalle aikui-
17643: kansalaisten harrastamat ulkoilumuodot, jotka selle henkilökohtaiseksi saadaan valtiovallan
17644: osaltaan perustuvat myös tietyn luonnonvaran käyttöön aikaisempaa runsaammin varoja käy-
17645: talteenottoon. Kesä- ja talvionginnan kalata- tettäväksi kalatalouden hyväksi. Näitä varoja
17646: loudellisesta merkityksestä on yleisesti todettu, on ohjattava edelleen sekä kalavesien hoitoon
17647: että näillä kalastustavoilla ei ole vesiemme että kansalaisten kalastusedellytysten muun-
17648: kalaston rakenne ja onginnan kalansaaliit huo- laiseen parantamiseen kalastusalan yhteisöjen,
17649: mioonottaen näkyvää merkitystä vesistöjen ka- kuntien, kuntainliittojen, metsähallituksen ym.
17650: lastoon tai saaliskapasiteettiin. Siitä huolimat- kautta.
17651: ta edelleenkään näiden kalastustapojen harras- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17652: tajille ei ole lainsäädännöllisesti annettu samo- nioittavasti,
17653: ja mahdollisuuksia kuin esim. samankaltaisille
17654: luonnonvaran talteenottajille - marjan- ja sie- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
17655: nenpoimijoille. lakiehdotukset:
17656:
17657: 1.
17658:
17659: Laki
17660: yleisestä kalastusoikeudesta.
17661: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrä-
17662: tyllä tavalla, säädetään:
17663:
17664: Jokaisella Suomen kansalaisella on oikeus silakan ja kilohailin pyyntiä verkoilla sekä ky-
17665: harjoittaa onkimista ja piikkimistä kaikilla vesi- lään kuuluvalla vesialueella kalastuskunnan tai
17666: alueilla niiden omistusoikeussuhteista riippu- kalastushoitoyhtymän osoittamalla tavalla kai-
17667: matta ja kunnassa olevalla vesialueella muikun, kenlaista kotitarve- ja virkistyskalastusta, niin-
17668: Lakialo.ite n:o 206 359
17669:
17670: kuin siitä laissa erikseen säädetään. Samoin sessa tarvittavia suojia ja laitteita aavan me-
17671: voidaan lailla antaa lupa rakentaa kalastuk- ren ulkosaarille toisen alueelle.
17672:
17673:
17674:
17675: 2.
17676: Laki
17677: kalastuslain muuttamisesta.
17678: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä syyskuuta 1951 annetun kalastus-
17679: lain (503/51) 4 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 10 päivänä tammikuuta 1964 anne-
17680: tussa laissa ( 4/64) , 83 §: n 1 momentti sekä 101 §, sellaisena kuin se on 24 päivänä
17681: marraskuuta 1972 annetussa laissa (759/72), seuraavasti:
17682:
17683: 4 §. Kalastuksen harjoittajiksi ei kuitenkaan katsota
17684: Jokaisella Suomen kansalaisella on oikeus pyynnissä mukana olevia apuhenkilöitä.
17685: harjoittaa onkimista ja piikkimistä asuinpaikka-
17686: kunnastaan riippumatta muualla paitsi lohi-
17687: ja siikapitoisten vesistöjen kaskissa ja virta- 101 §.
17688: paikoissa, rauhoituspiireissä, kalanviljelylammi- Valtion tulo- ja menoarvioon on vuosittain
17689: koissa ja niihin verrattavissa sekä niillä vesi- otettava kalatalouden edistämiseen määräraha,
17690: alueilla, joilla kalastaminen on tämän lain 13 joka vastaa ainakin sitä määrää, minkä kolmen
17691: §:n tai muun säännöksen nojalla kielletty. Lo- edellisen vuoden aikana kalastuksenhoitomak-
17692: heksi luetaan, milloin erikseen ei ole toisin sun suorittaneiden henkilöiden keskimääräisen
17693: säädetty, myös taimen, järvitaimen ja purotai- lukumäärän ja kulumassa olevan vuoden kalas-
17694: men eli tammukka. Alköön onkimista tai piik- tuksenhoitomaksun suuruuden perusteella las-
17695: kimistä kuitenkaan ilman lupaa harjoitettako kien on katsottava kalastuksenhoitomaksuina
17696: niin lähellä toisen asuttua rantaa, kylpy- tai kertyvän. Tarkoitukseen on kuitenkin myön-
17697: muuta sellaista paikkaa, että siitä aiheutuu nettävä vähintään se määrä, mikä kalastuksen-
17698: omistajalle tai haltijalle haittaa. Mitä onkimi- hoitomaksuina on kertynyt sen 'Juoden edelli-
17699: sesta ja pilkkimisestä edellä on sanottu, ei kui- senä vuonna, jota varten tulo- ja menoarvio on
17700: tenkaan koske kilpailuja tai muita vastaavia laadittu. Määrärahaa käytetään kalastusedelly-
17701: järjestettyjä tilaisuuksia, joita varten on saa- tysten parantamiseen kuten yleisten kalastus-
17702: tava kalastusoikeuden haltijan lupa. alueiden hankkimiseen, vuokraukseen ja kun-
17703: nostukseen, kalavesien hoitoon sekä siihen liit-
17704: tyvään valistus-, tutkimus- ja koetoimintaan
17705: 83 §. sekä kalastuksenhoitomaksun perimisestä aiheu-
17706: Älköön kukaan 18 vuotta täyttänyt henki- tuneiden kustannusten suorittamiseen. Määrä-
17707: lö harjoittako kalastusta ellei hän ole suoritta- rahasta voidaan myöntää avustuksia kalastus-
17708: nut kalastuksenhoitomaksua ja hänellä todistee- alan järjestöille, kunnille ja kuntainliitoille sekä
17709: na ole mukanaan maksusta annettua kuittia. loma- ja matkailuyhtdsöille.
17710:
17711:
17712: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
17713:
17714: Matti Luttinen Niilo Hämäläinen Jorma Rantala
17715: Matti Ahde Markus Aaltonen Sinikka Luja-Penttilä
17716: Tellervo Koivisto Jouko Tuovinen Pentti Lahti-Nuuttila
17717: Reino Breilin Peter Muurman Pirjo Ala-Kapee
17718: Kaj Bärlund Salme Myyryläinen Olli Helminen
17719: Pertti Hietala Juhani Raudasoja
17720: 360 1979 vp.
17721:
17722: Lakialoite n:o 207.
17723:
17724:
17725:
17726:
17727: Pekonen ym.: Ehdotus laiksi kuntien yleisistä rahoitusavustuk-
17728: sista annetun lain 2 §:n muuttamisesta.
17729:
17730:
17731: E d u s k u n n a 11 e.
17732:
17733: Vuoden 1978 alusta voimaan tullutta lakia ylärajaksi olisi säädettävä 80 %. Tällöin esimer-
17734: kuntien yleisistä rahoitusavustuksista ( 1077/ kiksi Lapin kunnat pääsisivät osallisiksi tähän-
17735: 77) sovellettaessa on todettu sekä verotulojen astista laajemmin verotulojen täydennyksestä
17736: täydennyksiä että harkinnallista rahoitusavus- eikä niille tarvitsisi osoittaa harkinnallista avus-
17737: tusta koskevan järjestelmän pääosiltaan täyttä- tusta siinä määrin kuin nykyisin. Tasoitustajan
17738: vän tarkoituksensa. Tämänluonteinen kuntien määräämiseksi kunnat jaettaisiin kustannustaso
17739: talouden yleistuki tuleekin olemaan tärkeä huomioon ottaen viiteen ryhmään, jolloin vero-
17740: lähtökohta uudistettaessa valtion ja kuntien tulotäydennys tapahtuisi rajojen 60-80 %
17741: välisen kustannustenjaon perusteita laajemmal- puitteissa.
17742: tikin. Rahoitusavustuslain muuttaminen yllä maini-
17743: Kysymyksessä olevan lain mukaan verotulo- tulla tavoin ei lisäisi valtion menoja, mutta
17744: jen täydennystä myönnetään kunnalle, jonka muuttaisi jonkin verran suhdetta verotulojen
17745: veroäyrimäärä asukasta kohti alittaa tasoitus- täydennysten ja harkinnallisten rahoitusavus-
17746: rajan, joka on 55 % kaikkien kuntien asukasta tusten kesken. Huomattava on tällöin, että
17747: kohti laskettujen veroäyrimäärien keskiarvosta, siirtyminen verotulojen täydennykseen tieten-
17748: kuitenkin niin, että kuntien kohdalta, joiden kin monien kuntien kohdalta vähentäisi har-
17749: kustannustaso on korkea, valtioneuvosto voi kinnallisen avustuksen tarvetta.
17750: määrätä sanotun tasoitusrajan 60 % :ksi tai eri- Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
17751: tyisten syiden vaatiessa 65 %: ksikin. T asapuo- tamme,
17752: lisuuden saavuttamiseksi tulisi tasoituksen ylä-
17753: rajaa olennaisesti korottaa. Samalla olisi rajojen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17754: lukua lisättävä. Saatujen kokemusten mukaan lakiehdotuksen:
17755:
17756: Laki
17757: kuntien yleisistä rahoitusavustuksista annetun lain 2 §:n muuttamisesta.
17758:
17759: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kuntien yleisistä rahoitusavustuksista 30 päi-
17760: vänä joulukuuta 1977 annetun lain (1077 /77) 2 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
17761:
17762: 2 §.
17763: Verotulojen täydennystä myönnetään kunnal- kettujen veroäyrimäärien keskiarvosta. Kunta-
17764: le, jonka veroäyrimäärä asukasta kohti alittaa kohtaisten tasoitusrajojen määräämiseksi valtio-
17765: tasoitusrajan, joka on 60, 65, 70, 75 tai 80 neuvosto jakaa kunnat vuosittain niiden kustan-
17766: prosenttia kaikkien kuntien asukasta kohti las- nustason mukaan viiteen ryhmään.
17767:
17768:
17769: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
17770:
17771: Esko Pekonen Mikko Jokela Pentti Poutanen
17772: 1979 vp. 361
17773:
17774: Lakialoite n:o 208.
17775:
17776:
17777:
17778:
17779: P. Puhakka ym.: Ehdotus laiksi metsästyslain 3 ja 4 §:n muut-
17780: tamisesta.
17781:
17782:
17783: E d u s k u n n a 11 e.
17784:
17785: Aikaisemmin Pohjois- ja Itä-Suomessa val- olla oikeus metsästykseen, sillä varsinainen
17786: tion mailla oli metsästysoikeus kaikilla. Voi- metsänriista ei voi olla kenenkään yksityis-
17787: massa olevassa laissa on tätä oikeutta rajoitet- omaisuutta. Voimassa olevaa metsästyslakia tu-
17788: tu. Se on johtanut siihen, että maata omista- lisikin muuttaa niin, että Itä- ja Pohjois-
17789: mattomaila väestöllä on erittäin rajoitetut mah- Suomessa ainakin valtion mailla olisi vapaa
17790: dollisuudet metsästykseen. Valtio on melkein metsästysoikeus kaikilla. Tätä voidaan perus-
17791: poikkeuksetta vuokrannut metsästysoikeuden tella myös sillä, että merellä kylän rajan ulko-
17792: sellaisille metsästysseuroille, joiden jäsenkoostu- puolella, merenrantavesillä ja niillä saarilla ja
17793: mus muodostuu pääosaltaan yhteiskunnan kor- luodoilla, jotka kuuluvat valtiolle, on vapaa
17794: keammissa asemissa olevista henkilöistä. Työ- metsästysoikeus jokaisella Suomen kansalaisella.
17795: läiset ja pienviljelijät ovat pakotetut sivustakat- Samassa yhteydessä olisi metsästyslakia muu-
17796: sojiksi, kun herrat metsästävät. tettava niin, että kyläkuntaan kuuluvalla vesi-
17797: Yhteiskunnallisen tasa-arvon toteuttaminen alueella ja jakokunnan hallinnassa olevien saa-
17798: vaatii, että kaikilla yhteiskuntaelämän aloilla, rien ja luotojen osalta metsästysoikeudesta
17799: niin myös metsästämiseen nähden, tulee ihmi- päättäisi paikallinen kalastuskunta.
17800: sillä olla samanlaiset mahdollisuudet. Näin tu- Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
17801: lisi asian olla varsinkin kun on kysymys valtion
17802: maista. Periaatteessa koko maassa metsäalueilla, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17803: maanomistuksesta riippumatta, pitäisi kaikilla lakiehdotuksen:
17804:
17805: Laki
17806: metsästyslain 3 ja 4 §:n muuttamisesta.
17807:
17808: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 13 päivänä huhtikuuta 1962 annetun metsäs-
17809: tyslain (290/62) 3 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 31 päivänä tammikuuta 1969 anne-
17810: tussa laissa (81/69), ja lisätään 4 §:ään uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti
17811: siirtyy 4 momentiksi, seuraavasti:
17812:
17813: 3 §. 4 §.
17814: Lapin, Oulun ja Pohjois-Karjalan lääneissä Kyläkuntaan kuuluvalla vesialueelia sekä ja-
17815: vakituisesti asuvilla on oikeus metsästää omassa kokunnan hallinnassa olevilla saarilla ja luo-
17816: läänissään olevilla 1 momentissa mainituilla doilla tapahtuvasta metsästyksestä päättävät ka-
17817: valtion mailla, mikäli niiden käytöstä ei ole lastuskunnat.
17818: laissa toisin säädetty tai vast'edes säädetä.
17819:
17820:
17821: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
17822:
17823: Pauli Puhakka Ensio Laine Mikko Kuoppa
17824: Seppo Toiviainen E.-J. Tennilä M.-L. Salminen
17825: 46 0879005055
17826: 362 1979 vp.
17827:
17828: Lakialoite n:o 209.
17829:
17830:
17831:
17832:
17833: Raatikainen ym.: Ehdotus laiksi rakennuslain 136 a §:n muut-
17834: tamisesta.
17835:
17836:
17837: E d u s k u n n a 11 e.
17838:
17839: Voimassa olevan rakennuslain mukaan kun- tulo- ja menoarviossa varattulliin määrärahoi-
17840: nalla on oikeus saada valtiolta korvausta kauko- hin, jotka ovat olleet täysin riittämättömät.
17841: tai kauttakulkuliikenteelle tärkeiden katujen Tämän vuoksi ja kun yksityisteidenkin osalta
17842: ajoradan rakentamisen kustannuksista puolet on siirrytty lakisääteisiin valtionapuihin, tulisi
17843: siitä määrästä, minkä vastaavaa liikennetarvetta kuntien tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi
17844: tyydyttävän sorapäällysteisen maantien rakenta- katujenkin osalta siirtyä lakisääteiseen valtion
17845: minen kestopäällysteiseksi on katsottava keski- osallistumiseen.
17846: määrin tulevan kunnassa maksamaan. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
17847: Tämä säännös on kuitenkin käytännössä jää-
17848: nyt lähes kuolleeksi kirjaimeksi sen vuoksi, että että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17849: valtion osallistuminen on rajoittunut valtion lakiehdotuksen:
17850:
17851:
17852: Laki
17853: rakennuslain 136 a §:n muuttamisesta.
17854: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun rakennus-
17855: lain 136 a §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 2 päivänä heinäkuuta 1973 annetussa laissa
17856: (589/73 ), näin kuuluvaksi:
17857:
17858: 136 a §.
17859: Kunnalle suoritetaan korvausta valtion va- katsottava keskimäärin tulevan kunnassa mak-
17860: roista kauko- tai kauttakulkuliikenteelle tärkei- samaan.
17861: den katujen ajoradan rakentamisen kustannuk-
17862: sista puolet siitä määrästä, minkä vastaavaa lii-
17863: kennetarvetta tyydyttävän sorapäällysteisen Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
17864: maantien rakentaminen kestopäällysteiseksi on kuuta 19
17865:
17866:
17867: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
17868:
17869: Kaisa Raatikainen Jacob Söderman
17870: 1979 vp. 363
17871:
17872: Lakialoite n:o 210.
17873:
17874:
17875: Rosnell ym.: Ehdotus laiksi evankelisluterilaisten seurakuntien
17876: virkataloista ja rahastoista annetun lain 13 § :n muuttamisesta.
17877:
17878: E d u s k u n n a II e.
17879: Vuoden 1919 hallitusmuodossa julistettua eronneita, ja pienimpiäkin elinkeinon tai amma-
17880: uskonnonvapauden periaatetta ei ole toteutettu tin harjoittamiseksi perustettuja verotusoikeu-
17881: yhteiskunnallisessa elämässä siinä laajuudessa dellisia yhtymiä, joissa esim. kaksi kirkosta
17882: kuin hallitusmuodossa vahvistettu periaate edel- eronnutta harjoittaa elinkeinoa tai ammattia
17883: lyttää. Syynä tähän ovat monet uskonnonva- yhteistoiminnassa yhteiseen laskuun, samoin
17884: pauden tiellä olevat yhteiskunnalliset esteet, kirkko verottaa yhdistyksiä katsomatta siihen
17885: joita ei ole vieläkään lainsäädännöllä kumottu. kuuluvatko niiden jäsenet kirkkoon vai ei,
17886: Kirkon taloudelliset etuoikeudet pakottavat S'ekä hyvin laajasti talous- ja liike-elämää, koska
17887: vielä monessa muodossa kirkosta eronneenkin se on rakentunut suurimmaksi osaksi yhteisöjen
17888: osallistumaan kirkon ylläpitoon ja sen toimin- pohjalle.
17889: nasta aiheutuviin kustannuksiin. Niinpä esim. Talous- ja liike-elämään kohdistuva kirkon
17890: uskonnon opetuksesta ja uskonnonopettajien verotus siirtyy kohonneina kustannuksina kulut-
17891: koulutuksesta johtuviin menoihin joutuvat osal- tajien maksettavaksi. Siten myös tätä tietä
17892: listumaan kaik>ki veronmaksajat, myös kirkosta pakotetaan kirkosta eronneetkin välillisesti
17893: eronneet. Vaikka kirkkoon kuulumaton onkin maksamaan kirkolle veroa. Yhden katsomusta-
17894: vapautettu henkilökohtaisesta kirkonverosta, van tukeminen tällaisella pakkoverotuksella on
17895: joutuu hän kuitenkin maksamaan kirkolle vlilil- kaikkea muuta kuin vapautta omantunnon kysy-
17896: lisesti myös veroa sen kautta, että kirkolla on myksissä.
17897: oikeus verottaa yhteisöjä niiden kunnallisveron Eduskunnan on jo korkea aika ryhtyä toteut-
17898: alaisista tuloista. tamaan uskonnonvapautta käytännöllisessä yh-
17899: Siten ovat velvollisia suorittamaan kirkolle teiskunnallisessa elämässä.
17900: veroa osakeyhtiöt, avoimet yhtiöt, kommandiitti- Tätä asiaa edistäisi osaltaan se, että kirkon
17901: ja laivanisännistöyhtiöt, osuuskunnat tai muut oikeus verottaa yhteisöj.ä kumotaan.
17902: yhtymät sekä kaikki yhdistykset. Kirkko verot- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17903: taa siten mm. asunto-osakeyhtiöitä, vaikka nii- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17904: den osakkeenomistajat ovat kaikki kirkosta lakiehdotuksen:
17905:
17906: Laki
17907: evankelisluterilaisten seurakuntien virkataloista ja rahastoista annetun lain 13 §:n
17908: muuttamisesta.
17909: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan evankelisluterilaisten seurakuntien virkataloista
17910: ja rahastoista 25 päivänä helmikuuta 1966 annetun lain (106/66) 13 § näin kuuluvaksi:
17911: 13 §.
17912: Varojen hankkimiseksi seurakunnan talous- vaksi on pantu kunnallisveroa, ei kuitenkaan
17913: arvioon otettujen menojen suorittamiseen on, henkilö, joka ei ole evankelisluterilaisen seura-
17914: jolleivät seurakunnan varsinaiset tulot ja käy- kunnan jäsen, ei muu uskonnollinen yhdyskunta
17915: tettävissä olevat pääomat riitä, määrättävä kan- ja sen seurakunta eikä osakeyhtiö, avoin yhtiö,
17916: nettavaksi kirkollisvero, jonka suorittamiseen kommandiitti- tai laivanisännistöyhtiö, osuus-
17917: ottavat osaa kunnalli~verotuksessa taksoitettu- kunta, säätiö tai muu yhtymä tai yhdistys.
17918: jen tulojen mukaan kaikki, joiden maksetta-
17919:
17920: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
17921: Irma Rosnell Mikko Kuoppa Sten Söderström
17922: M.-L. Salminen P. Liedes Marjatta Mattsson
17923: 364 1~79 vp.
17924:
17925: Lakialoite n:o 211.
17926:
17927:
17928:
17929:
17930: Ruotsalainen ym.: Ehdotus laiksi kalastuslain 4 ja 83 §:n muut-
17931: tamisesta.
17932:
17933:
17934: E d u s k u n n a 11 e.
17935:
17936: Jään päältä tapahtuva piikkionginta on viime onkimiseen ja ·sen saaminen siten yleisen kalas-
17937: vuosikymmeninä saavuttanut maassamme yhä tusoikeuden piiriin.
17938: lisääntyvän merkityksen lähinnä virkistys- ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
17939: ulkoilumuotona. Koska pilkkionginnan harras- tavasti,
17940: tajista huomattava osa on kalavettä omista-
17941: mattomia, on eri tahoilla saanut enenevää kan- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17942: natusta kysymys pilkkionginnan rinnastamisesta lakiehdotuksen:
17943:
17944:
17945: Laki
17946: kalastuslain 4 ja 83 §:n muuttamisesta.
17947:
17948: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä syyskuuta 1951 annetun kalastus-
17949: lain (503/51) 4 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 10 päivänä tammikuuta 1964 anne-
17950: tussa laissa (4/64), sekä 83 §:n 1 momentti näin kuuluviksi:
17951:
17952: 4 §. sesta ja pilkkimisestä edellä on sanottu, ei kui-
17953: Jokaisella Suomen kansalaisella on oikeus tenkaan koske kilpailuja tai muita vastaavia
17954: harjoittaa onkimista ja jäältä tapahtuvaa piik- järjestettyjä tilaisuuksia, joita varten on saatava
17955: kimistä asuinpaikkakunnastaan riippumatta kalastusoikeuden haltijan lupa, josta voidaan
17956: muualla paitsi lohi- ja siikapitoisten vesistöjen periä kalakantojen tai kalaveden hoidosta aiheu-
17957: koskissa ja virtapaikoissa, rauhoituspiireissä, tuviin kustannuksiin kohtuullinen maksu.
17958: kalanviljelylammikoissa ja niihin verrattavissa
17959: sekä niillä vesialueilla, joilla kalastaminen on
17960: tämän lain 13 § :n tai muun säännöksen nojalla 83 §.
17961: kielletty. Loheksi luetaan, milloin erikseen ei Älköön kukaan 16 vuotta täyttänyt henkilö
17962: ole toisin säädetty, myös taimen, järvitaimen ja harjoittako kalastusta ellei hän ole •suorittanut
17963: purotaimen eli tammukka. Älköön onkimista kalastuksenhoitomaksua ja hänellä todisteena
17964: tai piikkimistä kuitenkaan ilman lupaa ·harjoi- ole mukanaan maksusta annettua kuittia. Ka-
17965: tettako niin lähellä toisen asuttua rantaa, kylpy- lastuksen harjoittajiksi ei kuitenkaan katsota
17966: tai muuta sellaista paikkaa, että siitä aiheutuu pyynnissä mukana olevia apuhenkilöitä.
17967: omistajalle tai haltijalle haittaa. Mitä onkimi-
17968:
17969:
17970: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
17971:
17972: Unto Ruotsalainen Helvi Niskanen
17973: Jarmo Wahlström Matti Järvenpää
17974: 1979 vp. 365
17975:
17976: Lakialoite n:o 212.
17977:
17978:
17979:
17980:
17981: Salminen ym.: Ehdotus laiksi yhdyskuntien vesiensuojelutoimen-
17982: piteiden avustamisesta annetun lain 5 § :n muuttamisesta.
17983:
17984:
17985: E d u s k u n n a 11e.
17986:
17987: Vesiensuojelutoimenpiteillä on suuri merki- miehet toteuttavat sanalla ilmaistun lakipykä-
17988: tys sellaisten vesistöjen käyttömuotojen kuten län käytäntöön soveltamista. Kunnat saatetaan
17989: virkistyskäytön ja kalastuksen kannalta. Suo- erittäin epävarmaan tilanteeseen, kun ne eivät
17990: rastaan ratkaisevaksi muodostuu se miten teol- tiedä saavatko mahdollisesti jonkin vähäisen
17991: lisuusjätevedet puhdistetaan, koska teollisuus avustuksen vai saavatko lainkaan. Kunnat jou-
17992: aiheuttaa 85-95 prosenttia vesistöjemme pi- tuvat usein tekemään anomuksia ja turhaa työ-
17993: laantumisesta. Tarvittaisiinkin mitä pikimmin tä ja saattavat tulla jopa suorastaan narratuiksi,
17994: vesilakiin sellaiset muutokset, että saataisiin kuten on varsin usein tapahtunut monissa eri
17995: myös teollisuus puhdistamaan jätevetensä riit~ yhteyksissä.
17996: tävän tehokkaasti. Vesiensuojelutoimenpiteiden tehokas hoita-
17997: Edellä sanottu ei suinkaan merkitse sitä, että minen on koko yhteiskunnan kannalta mitä
17998: asutusjätevedet voitaisiin jättää puhdistamatta suurimerkityksellisin asia. Asutusjätevesien puh-
17999: tai niiden puhdistamiseen tulisi suhtautua vä- distaminen on sellainen jonka tulee tapahtua
18000: linpitämättömästi. Asutusjätevesien puhdistami- myös yhteiskunnan varoilla. Siksi on suorastaan
18001: nen on myös välttämätöntä. Eduskunta hyväk- välttämätöntä, että valtion osuus mm. jäte-
18002: syi viime vuonna lain yhdyskuntien vesiensuo- vesien puhdistuslaitosten ja suurempien purku-
18003: jelutoimenpiteiden avustamisesta. Laki merkit- viemäreiden rakennuskustannuksista saatetaan
18004: see sitä, että valtion varoista voidaan myön- lakisääteiseksi. Avustuksen määrän tulisi olla
18005: tää vuosittain tulo- ja menoarvion puitteissa kunnan kantokykyluokan mukaan porrastettu,
18006: avustusta kunnille ja yhteisöille vesistön ja 50-30 prosenttia hyväksytyistä kustannuksis-
18007: vesien pilaantumisen estämiseksi. Myönnettä- ta. Kuntien mahdollisuudet selvitä tehokkai-
18008: vän avustuksen suuruus on enintään 30 pro- den puhdistuslaitosten ja purkuviemäreiden ra-
18009: senttia. Kuten jo edellä sanotusta käy selville, kentamisesta parantuisivat näin huomattavasti
18010: lain henki on se, että avustusta voidaan myön- eikä kuntien tarvitsisi periä ko. maksuja lisä-
18011: tää mikäli tarkoitukseen on varoja myönnetty. veroina kuntalaisilta.
18012: Kuntien ja yhteisöjen mahdollisuudet avus-- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18013: tusten saantiin ovat lain mukaan harkinnan- ja
18014: sattumanvaraiset, joten lain merkitys on nykyi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18015: sellään perin vähäinen. Kunnilla on erittäin lakiehdotuksen:
18016: karvaita kokemuksia siitä miten valtion virka-
18017:
18018:
18019: Laki
18020: yhdyskuntien vesiensuojelutoimenpiteiden avustamisesta annetun lain 5 §:n muuttamisesta.
18021:
18022: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yhdyskuntien vesiensuojelutoimenpiteiden
18023: avustamisesta 13 päivänä heinäkuuta 1973 annetun lain ( 608/73) 5 § näin kuuluvaksi:
18024:
18025: 5 §. kustannuksista. Milloin hakijalle on myönnetty
18026: Vesiensuojeluavustusta voidaan myöntää avustettavaa hanketta varten valtion varoista
18027: enintään 30 prosenttia 4 §: ssä tarkoitetuista lainaa taikka lainaa, jonka osalta valtio maksaa
18028: 366 Lakialoite n:o 212
18029:
18030: korkotukea, avustuksen ja lainan yhteismäärä Kantokyky- Avustus
18031: saa olla enintään 60 prosenttia edellä tarkoi- luokka prosentteina
18032: tetuista kustannuksista. 7 ........................ . "35
18033: Edellä 1 momentista poiketen kunnille ja 8
18034: kuntainliitoille annetaan avustusta jäteveden 9 ....................... .. 30
18035: puhdistamon rakentamisesta ja suunnittelusta 10
18036: aiheutuvista kustannuksista yleisen kuntien
18037: kantokykyluokituksen mukaisesti seuraavasti: Avustus maksetaan kahdessa erassa siten,
18038: että rakennustyön aikana avustuksen saajalle
18039: Kantokyky- Avustus maksetaan siitä kaksi kolmasosaa ja loput vuo-
18040: luokka prosentteina den kuluttua sen työn valmistumisesta, jota
18041: 1 ........................ . 50 varten avustus on myönnetty. Avustuksen jäl-
18042: 2 kimmäisen erän maksamisen edellytyksenä on,
18043: 3 ....................... .. 45 että työ todetaan hyväksyttävällä tavalla suo-
18044: 4 ritetuksi.
18045: 5 ........................ . 40
18046: 6
18047:
18048:
18049: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
18050:
18051: M.-L. Salminen Seppo Toiviainen P. Liedes
18052: Irma Rosnell Marjatta Mattsson Sten Söderström
18053: P. Puhakka
18054: 367
18055:
18056: Lakialoite n:o 213.
18057:
18058:
18059:
18060:
18061: Surakka ym.: Ehdotus laiksi kuntien kantokykyluokituksesta
18062: annetun lain 1 § :n muuttamisesta.
18063:
18064:
18065: E d u s k u n n all e.
18066:
18067: Kuntien kantokykyluokituksen merkitys on Kunnallistalouden neuvottelukunnassa ollaan
18068: viime vuosina kasvanut yhä suuremmaksi kun- tällä hetkellä suunnittelemassa kantokykyluoki-
18069: nallistaloudessa. Yhden luokan nousu saattaa tuksen perusteiden uusimista. Tälle valmistelu-
18070: merkitä kunnalle jopa lähes yhden pennin suu- työlle olisi kuitenkin varattava riittävä aika. Tä-
18071: ruista rasitusta veroäyrin hinnassa. Samalla on män vuoksi olisi vuodeksi 1979 vahvistetun luo-
18072: käynyt yhä selvemmäksi, että luokituksen voi- kituksen voimassaoloaikaa jatkettava vuodella.
18073: makkaat vuotuiset muutokset ja se, että kanto- Kunnallistaloudessa tapahtuneiden jyrkkien
18074: kykyluokitus on käytännössä valmistunut erit- muutosten vuoksi olisi varauduttava myös sii-
18075: täin myöhään, muodostavat vakavan esteen kun- hen, että poikkeustapauksissa voidaan kuiten-
18076: tien suunnitelmalliselle taloudenhoidolle. Eri- kin luokkaa muuttaa harkinnalla.
18077: tyisesti nykyisessä tilanteessa, jossa kuntien ta- Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
18078: loudellinen asema on heikkenemässä, merkitsisi tamme,
18079: kantokykyluokan nousu yksittäiselle kunnalle il-
18080: meistä uhkaa myös veroäyrin hinnan nostami- että Eduskunta hyväksyisi seuraavtlft
18081: seen. lakiehdotuksen:
18082:
18083: Laki
18084: kuntien kantokykyluokituksesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta.
18085:
18086: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään kuntien kantokykyluokituksesta 29 päivänä
18087: joulukuuta 1967 annetun lain {665/67) 1 §:!iän, sellaisetJ.a kuin se on osittain muutet-
18088: tuna 30 päivänä joulukuuta 1977 annetussa laissa (lö7S/77), uusi näin kuuluva ~ niö-
18089: mentti:
18090:
18091: 1 §. tun luokituksen voimassaoloaikaa ja soveltamal-
18092: la tämän lain 5 §:n harkintasäännöstä, milloin
18093: Vuodeksi 1980 toimitetaan kuntien kantoky- tähän on poikkeuksellisen painavia syitä.
18094: kyluokitus jatkamalla vuodeksi 1979 vahviste-
18095: -----
18096: Helsingissä .20 päivänä huhtikuuta 1979.
18097:
18098: Juhani Surakka Jorma Rantala Anna-Liisa Piipari
18099: Pirkko Valtonen Erkki Liikanen Pirjo Alä~Kapee
18100: Kaarina Suonio Maija Rajantie Liisa J aakonsaåri
18101: Helge Siren Eino Loikkanen Juhani Raudåsoja
18102: Matti Puhakka Paula Eenilä Niilo Hämäläinen
18103: Pentti Lahti·Nuuttilå fcltetvo Koivisto Peter Muurman
18104: Jacob Söderlflafl Pirkko Työläjärvi V. J. Rytkönen
18105: Seija Karkihen Tarja Halonen Ulf Sundqvist
18106: Saara-Maria Paakkillen Kllj Bärlund lrtger Hirvelä
18107: Maurto Forsman Risto Tuomltu~n Matti Luttinen
18108: 368 1979 vp.
18109:
18110: Lakialoite n:o 214.
18111:
18112:
18113:
18114:
18115: Söderman: Ehdotus laiksi saariston käytöstä ja suojelusta.
18116:
18117:
18118: E d u s k u n n a 11 e.
18119:
18120: Suomen alueelle suuntautuvat ulkomaalaisten jon valuuttaa Suomeen, koska heillä on tarvit-
18121: veneilijöiden purjehdukset ovat lisääntyneet vii- semansa tarvikkeet mukanaan.
18122: me vuosina huomattavasti. Varsinaisesti ulko- Hyvin järjestetty ulkomaalaisten veneilijöi-
18123: maalaisten veneilijöiden käyttäytymistä ja liik- den vastaanottaminen ja huoltaminen on eräs
18124: kumista säätelevää lainsäädäntöä meillä on hyvin keino pyrittäessä ohjailemaan ja valvomaan näi~
18125: vähän. Valtakunnan maa- ja vesialueen sekä il- den alusten liikkumista Suomen saaristossa. Sa-
18126: matilan valvonnasta annettu asetus ( 185/63), malla voidaan saada perityksi saariston käyttä-
18127: vaikka se sanamuotonsa mukaan koskee myös jiltä tästä käytöstä kunnille saariston luonnon-
18128: ulkomaalaisia veneilijöitä, säätelee lähinnä suu- tilan säilyttämisestä aiheutuvia kustannuksia.
18129: rehkojen kauppa-alusten ja sota-alusten liikku- Tällaisia maksuja voidaan käyttää myös veneili-
18130: mista Suomen alueella. Sen sijaan ulkomaalais- jöille tarkoitettujen. satamien ja palvelujen pe-
18131: ten veneilijöiden liikkumiseen ei ole kiinnitetty rustamiseen, mikä puolestaan lisää saaristO.
18132: huomiota. alueellamme kipeästi kaivattavia työtilaisuuksia
18133: Suomen saaristo on luontonsa puolesta ainut- samoin kuin parantaa verieilijöiden valvottua
18134: laatuista koko maailmassa. Tämän saaristoalueen liikkumista saaristossa ja vähentää siten luonnon
18135: luonnon ja alueen vakinaisen väestön, joka saa kulumista.
18136: sieltä toimeentulonsa, elinehtojen säilyttäminen Ulkomaalaisten veneilijöiden liikkumista maan
18137: on tärkeää. Ulkomaiset veneilijät ovat voineet vesialueella ja saaristossa on rajoitettu myös
18138: käyttää miltei rajoituksetta hyväkseen saaris- muissa pohjoismaissa.
18139: tomme luontoa ilman, että heiltä olisi saatu mi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18140: tään korvausta, vaikka nämä veneilijät ovat ai- tavasti,
18141: heuttaneet kustannuksia ja vahinkoa luonnol-
18142: le ja asianomaisille kunnille. Usein omilla aluk- että Eduskunta hyväksyisi sP·~raavan
18143: silla liikkuvat veneilijät eivät tuo kovinkaan pal- lakiehdotuksen:
18144:
18145:
18146: Laki
18147: saariston käytöstä ja suojelusta. ,
18148:
18149: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
18150:
18151: 1 §. kuvesillä tapahtUvaan vesiliik~ntees~~n. Lakia
18152: Lain tarkoitus. ei sovelleta kauppa-aluksiin eikä sota-aluksiin.
18153: Tämän lain tarkoituksena on Suomen saaris_.
18154: ton luonnontilan säilyttäminen ja saariston va- 3 §.
18155: kinaisten asukkaiden toimeentuloedellytysten Määritelmät.
18156: turvaaminen sekä Suomen alueen turvallisuuden
18157: lisääminen. Tässä laissa tarkoitetaan:
18158: 2 §. 1) sota-aluksella sellaista sotalaivaston luet-
18159: Soveltamisala. teloon merkittyä ~l~~ta, jossa on päällikkönä
18160: sotilashenkilö, jonka henkilöstö on sotilaallisen
18161: Tätä lakia sov~lletaan Suomen sisäisillä kul- kurin alainen ja jolla on oikeus käyttää sotalip-
18162: Lakialoite n:o 214 369
18163:
18164: pua, sekä sellaista hallintoalusta, jota käytetään keen kuuluva taikka muu aluksessa oleva hen-
18165: merivartiotehtäviin; kilö ei saa Suomen alueella:
18166: 2) kauppa-aluksella tarkoitetaan kauppame- 1) suorittaa kartoitusta tai merenmittaustar-
18167: renkulkuun käytettävää alusta; koituksessa tapahtuvaa luotausta;
18168: 3) aluksella kaikkia muita aluksia; 2) valokuvata sotilaallisesti tärkeällä alueel-
18169: 4) sisäisillä kulkuvesillä saaristoa, satamia, la tai sotilaallisesti tärkeitä kohteita; tai
18170: jokia, kanavia ja järviä. 3) suorittaa vedenalaisia tutkimuksia tai töi-
18171: tä hankkimatta siihen puolustusministeriön lu-
18172: paa.
18173: 4 §.
18174: Ulkomaalaisten alusten sisäisten kulkuvesien 8 §.
18175: käyttöoikeus.
18176: Suojelualueet.
18177: Ulkomaalaisen aluksen on käytettävä Suomen
18178: sisäisillä kulkuvesillä yleisiä kulkuväyliä, joilta Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tai luon-
18179: se saa poiketa korkeintaan yhden meripeninkul- non suojelemisen niin vaatiessa voidaan sisäis-
18180: man väylän kummallekin puolelle. ten kulkuvesien käyttö kieltää joko ainoastaan
18181: Aluksen pääsystä linnoitetulle tai sotilaalli- ulkomaalaisilta tai myös Suomen kansalaisilta
18182: sesti muutoin tärkeälle alueelle on säädetty erik- tietyissä osissa Suomen aluetta sen mukaan kuin
18183: valtioneuvosto tarkemmin määrää.
18184: seen.
18185: 5 §. 9 §.
18186: Saariston käyttömaksu ja vierasmaksu. Toiminta sisäisillä kulkuvesillä.
18187: Ulkomaalaisen aluksen on saapuessaan Suo- Aluksella ei saa ryhtyä toimeen, josta voi
18188: men sisäisille kulkuvesille suoritettava saariston aiheutua vesien tai saariston pilaantumista.
18189: käyttömaksu, joka oikeuttaa yhden kuukauden Sisäisillä kulkuvesillä on sen lisäksi mitä me-
18190: oleskeluun Suomen sisäisillä kulkuvesillä. Mak- ren pilaantumisen ehkäisemisestä annetussa lais-
18191: sun suorittamisen yhteydessä ulkomaalaiselle sa (298/79), aluksista aiheutuvan vesien pi-
18192: alukselle on annettava luettelo niistä satamista, laantumisen ehkäisemisestä annetussa laissa
18193: joissa alus saa pysähtyä. Näiden satamien käy- (300/79) ja jätehuoltolaissa (673/78) on sää-
18194: töstä voidaan periä vierasmaksu. detty, huolehdittava siitä, että aluksesta ei las-
18195: Saariston käyttömaksun suuruudesta, perin- keta käsittelemätöntä käymäläjätevettä aluksen
18196: nästä ja muista siihen liittyvistä seikoista sa- ollessa rannassa tai vähintään 200 metrin päässä
18197: moin kuin poikkeamisista 1 momentissa tarkoi- rannasta.
18198: tetun oleskeluajan pituudesta määrää tarkem-
18199: min valtioneuvosto.
18200: Vierasmaksun suuruuden määrää sataman hal- 10 §.
18201: tija. Poikkeukset.
18202: 6 §. Valtioneuvosto voi antaa tästä laista poikkea-
18203: via väliaikaisia määräyksiä.
18204: Maksuista kertyvien varojen käyttö.
18205: Saariston käyttömaksusta kertyvät varat on
18206: 11 §.
18207: käytettävä sisäisten kulkuvesien luonnontilan
18208: suojeluun tehostamalla jätteiden keräystä, ra- Valvonta.
18209: kentamalla vierassatamia ja muilla valtioneuvos-
18210: ton tarkemmin määräämillä tavoilla. Tämän lain noudattamista valvovat yhteistoi-
18211: minnassa merenkulku-, ilmailu-, tulli-, poliisi-,
18212: sotilas- ja rajavartio- sekä asianomaiset siviili-
18213: 7 §. viranomaiset.
18214: Suomen alueen tutkiminen. Valtioneuvosto antaa tarvittaessa tarkempia
18215: määräyksiä viranomaisten yhteistoiminnan to-
18216: Ulkomaalaisen aluksen päällikkö tai laivavä- teuttamisesta.
18217:
18218: 47 0879005055
18219: 370 Lakialoite n:o 214
18220:
18221:
18222: 12 §. 14 §.
18223: Rangaistukset. Tiedottaminen.
18224: Joka rikkoo tämän lain säännöksiä tai sen no- Tämä laki ja sen nojalla annetut säännökset
18225: jalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä, tuo- ja määräykset on selvitettävä ulkomaalaisen aluk-
18226: mitaan, jollei rikoksesta ole muualla ankaram- sen päällikölle saariston käyttömaksun suoritta-
18227: paa rangaistusta säädetty, sakkoon tai enintään misen yhteydessä.
18228: kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen.
18229: 15 §.
18230: 13 §. Voimaantulo.
18231: Tarkemmat määräykset.
18232: Tämä laki tulee voimaan päivänä
18233: Valtioneuvosto antaa tarkempia määräyksiä kuuta 19 .
18234: tämän lain soveltamisesta ja täytäntöönpanosta.
18235:
18236:
18237: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
18238:
18239: Jacob Söderman
18240: 1979 vp. 371
18241:
18242: Lakialoite n:o 215.
18243:
18244:
18245:
18246:
18247: Söderström ym.: Ehdotus laiksi poliisilain muuttamisesta.
18248:
18249:
18250: E d u s k u n n a 11 e.
18251:
18252: Helmikuun 18 päivänä 1966 annettu polii- keudet on täysin riittämättömästi suojattu, oli
18253: silaki sisältää useita hallitusmuodon 2 luvun paha virhe antaa poliisille niin suuret valtuu-
18254: kanssa ristiriitaisia säännöksiä ja se on muu- det kuin poliisilailla annettiin.
18255: tenkin monissa kohdin epäjohdonmukainen. Poliisilaki on kirjoitettu niin, että poliisin
18256: Lakiehdotusta käsiteltäessä lakia valmistelleet valtuuksia koskevat säännökset ovat hyvin väl-
18257: poliisivirkamiehet tähdensivät vain sitä, että jät ja antavat mahdollisuuden monenlaiseen
18258: laki on tarpeen aikaisempien hajanaisten sään- tulkintaan. Niinpä laissa on sellaisia sanontoja
18259: nösten kokoamiseksi yhteen lakiin, mikä on- kuin "tilanteen muutoin vaatiessa", "ottaen
18260: kin uuden lain ansio, mutta jättivät kokonaan huomioon tilanne", "voidaan puolustettavana".
18261: mainitsematta, että laki samalla tuli johtamaan Nämä sanonnat eivät rajoita poliisin valtaa,
18262: poliisin vallan huomattavaan laajentumiseen koska ne ovat perin epämääräisiä. Vain virka-
18263: kansalaisten perustuslaissa taattuja oikeuksia miesten oma käsitys tulee tällaisten sanonto-
18264: kaventamalla. jen vuoksi ratkaisemaan. Yksityiselle poliisi-
18265: Poliisi on olemassa sitä varten, että se huo- miehellekin lain epämääräisyydestä on haittaa.
18266: lehtisi kansalaisten oikeuksien loukkaamatto- Lain pitäisi olla niin selvä, että poliisimies
18267: muudesta, eikä suinkaan sitä varten, että se tarkoin tietäisi, mihin hänellä on oikeus ja
18268: saisi mielensä mukaan rajoittaa kansalaisten mitkä ovat valtuuksien rajat.
18269: oikeuksia. Pakkovallan käyttäminen vie aina Jo eduskuntakäsittelyssä useat asiantuntijat
18270: poliisivaltioon, ellei laissa ole kansalaisten suo- painottivat edellä mainittuja lakiesityksen puut-
18271: jana tehokkaita takeita. Nykyinen poliisilaki teita ja virheitä. Viime aikoina on julkisuu-
18272: ei näitä takeita anna. Siinä annetaan määräyk- dessa esitetty yhä enemmän arvostelua, ja useat
18273: siä vain poliisin valtuuksista ja oikeuksista, poliisivallan väärinkäytökset ovat johtaneet tut-
18274: kun taas poliisin velvollisuuksista ja vastuusta kimuksiin ja muihin toimiin.
18275: säännökset ovat perin niukkoja. Ainoastaan
18276: yhdessä kohdassa puhutaan kansalaisten oikeuk- Yksityiskohdista kiinnitämme huomiota seu-
18277: sista, nimittäin 12 § :n 3 momentissa, ja siinä- raaviin:
18278: kin säädetään, että poliisi saa loukata kansa- Poliisin tehtäväksi on lain 1 §:n mukaan
18279: laisten oikeuksia, jos "virkatehtävän toimitta- annettu "laillisen valtio- ja yhteiskuntajärjes-
18280: miseksi on tarpeen". Kun hallitusmuoto ei an- tyksen suojaaminen". Tämä tehtävä kuului
18281: na mitään oikeuksia virkatoimilla syrjäyttää tsaarivallan aikana santarmeille ja myöhemmin
18282: perusoikeuksia, säännös on selvästi ristiriidas- fasistisille suojeluskunnille. Lain sanonnan mu-
18283: sa hallitusmuodon kanssa. kaan poliisin tehtävänä olisi pitää tosiasialli-
18284: Jatkuvasti on varsinkin porvarillisessa leh- sesti huoli siitä, että vallassaolevan luokan
18285: distössä suositeltu ns. "kovaa linjaa" kai·kkia etuoikeuksia ja vallankäyttöä ei saa pyrkiä ra-
18286: niitä vastaan, joiden mielipiteet tai elämänta- joittamaan eikä lopettamaan kansan enemmis-
18287: vat poikkeavat vallassaolevan luokan poliitti- tön oikeuksia laajentamalla. Poliisin tehtäviin
18288: sista ja moraalisista käsityksistä. Kansalaisten ei ole aikaisemminkaan kuulunut muu kuin
18289: henkilökohtainen vapaus on oikeiston erityisenä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden voimassa
18290: harmin aiheena. Poliisilain sisältöön tämä "kova pitäminen. Mitään santarmistoa poliisista ei saa
18291: linja" on selvästi vaikuttanut. Kun tiedetään, tehdä, vaikka poliisilaki sitä edellyttää. Poliit-
18292: että rikosasiain oikeudenkäynti on perin van- tisen toiminnan tukahduttamista tarkoittava
18293: hanaikaisella kannalla, syytetyn puolustautumis- määräys "laillisen yhteiskuntajärjestyksen suo-
18294: mahdollisuudet rajoitetut ja pidätettyjen oi- jaamisesta" on hallitusmuodon ja Pariisin rau-
18295: 372 Lakialoite n:o 215
18296:
18297:
18298: hansopimuksen vastainen ja se on poistettava Lain 13, 18, 20 ja 21 §:n mukaan poliisi
18299: poliisilaista. voi ottaa kiinni ja eräissä tapauksissa pidättää-
18300: Lain 2 §:ssä puhutaan suojelupoliisista. kin henkilön, joka ei ole tehnyt rikosta eikä
18301: Omien raporttiensa mukaan tämän salaisen po- häirinnyt järjestystä. Tämä laaja pidätysoikeus
18302: liittisen poliisin päätehtävänä on laillisten työ- ei sovellu yleisiin oikeusperiaatteisiin. Päihty-
18303: väenjärjestöjen toiminnan urkkiminen, kansa- neen pidättäminen selviämään voidaan katsoa
18304: laisten kortistointi ja kokoontumisvapauden asianmukaiseksi, koska tällöin on päätarkoituk-
18305: rajoittaminen. Demokraattisessa valtiossa ei sena päihtyneen itsensä suojaaminen. Sama kos-
18306: tällaista kansalaisten oikeuksia vaarantavaa sa- kee 19 §:n 2 momentin 2 virkkeessä tarkoi-
18307: laista poliisia tarvita. Lain 2 §:ään ja eräisiin tettua tapausta. Viimeksi mainitun momentin
18308: muihin pykäliin olisi tehtävä tarpeelliset muu- säännös ( 1. virkkeessä) sellaisen henkilön pi-
18309: tokset suojelupoliisin lakkauttamiseksi. Suoje- dättämisestä, jonka voidaan päätellä kohta syyl-
18310: lupoliisille kuuluvat muut kuin poliittiset teh- listyvän rikokseen, on liian väljä ja muutenkin
18311: tävät voidaan. siirtää järjestys- ja rikospoliisil- vastoin rikosoikeudellisia sääntöjä. Tämän mu-
18312: le. Vastaavasti olisi kumottava rikoslain voi- kaanhan voisi poliisi esimerkiksi pidättää au-
18313: maanpanemisesta annetun asetuksen 23 a §. tonkuljettajan, joka aikoo pysäyttää ajoneu-
18314: Lain 12 §:n 3 momentti ehdotetaan muu- vonsa kiellettyyn paikkaan. Säännös olisi kir-
18315: tettavaksi siten, ettei poliisilla ole oikeutta joitettava niin, että pidätysoikeus koskisi vain
18316: muutoin kuin rikoksen johdosta tai yleisen jär- niitä, joiden voidaan olettaa syyllistyvän väki-
18317: jestyksen ja turvallisuuden voimassa pitämiseksi valtarikoksiin.
18318: puuttua kansalaisten perustuslaissa taattuihin Poliisin valtuudet on 20 §:n 4 momentin
18319: oikeuksiin. Hallitusmuodon säännösten kanssa mukaan annettu eräissä tapauksissa yksityisille-
18320: on ristiriidassa, että poliisi vaikkapa kuinka kin. Kun jo poliisin voi olla vaikeata havaita,
18321: vähäpätöisen virkatehtävän vuoksi on oikeu- milloin joku on "päihtynyt", tämä on varmaan-
18322: tettu loukkaamaan tärkeitä kansalaisvapauksia. kin vielä vaikeampaa yksityiselle. Ehdottaes-
18323: Poliisilain 13 §:n 1 momentin mukaan kan- samme tämän momentin kumoamista paino-
18324: salaisen on aina noudatettava kaikkia mää- tamme sitä, että rikoslain hätävarjelusäännök-
18325: räyksiä, käskyjä ja kieltoja, joita poliisi toimi- set antavat kaikille yksityisille oikeuden puo-
18326: valtansa rajoissa antaa. Vaikka tässä onkin tär- lustautua eikä momentin poistaminen heikennä,
18327: keä rajoitus "toimivaltansa rajoissa", ei kan- vaan lisää oikeusturvaa.
18328: salainen aina voi tietää, mikä poliisin toimival- Jos joku on poliisin virkatoimen johdosta
18329: ta on. Sen vuoksi olisi rajoitus tehtävä niin, saanut vammoja, on siitä 28 §:n mukaan teh-
18330: että se selvästi viittaisi lain 1 §: ssä määritel- tävä ilmoitus esimiehelle. Tällä ei kuitenkaan
18331: tyyn yleiseen toimivaltaan ja että kansalaisen ole velvollisuutta ryhtyä ilmoituksen johdosta
18332: olisi voitava käsittää poliisin käsky selvästi mihinkään toimiin, ellei vammautunut vaadi.
18333: lailliseksi. Kansalaisten oikeusturvan takaamiseksi olisi
18334: Voimakeinoja koskeva erityissäännös on 16 säädettävä, että tässä tapauksessa on aina toi-
18335: §:ssä moottoriajoneuvon kuljettajien osalta. mitettava tutkinta, jossa vammoja saaneen oi-
18336: Sen jälkeen kun rikoslain 3 luvun 8 § on po- keudellisen neuvonantajan on saatava olla läsnä,
18337: liisilain säätämisen jälkeen muutettu, tämä eri- Pykälän 2 momentin mukaan vammoja saaneel-
18338: koissäännös on käynyt tarpeettomaksi. le on ainoastaan varattava tilaisuus päästä lää-
18339: . Lain 17 . §: n mukaiset poliisin valtuudet kärintarkastukseen "niin pian kuin mahdollis-
18340: eristää jokin alue voivat johtaa . täydelliseen ta", mikä epämääräinen sanonta käytännössä
18341: mlelivaltaan, koska eristämiseen voidaan ryhtyä johtaa siihen, että lääkärintarkastus toimitetaan
18342: "tilanteen vaatiessa". "Tilanteen vaatimuksista" vasta kun asianomainen on päässyt vapaaksi
18343: ei tietenkään voi olla perillä muu kuin mää- poliisin suojista tai vangittu. Tällöin tarkastus
18344: räyksen antaja. Koska yleinen järjestys ja tur- usein jää tuloksettomaksi. Lakia on tämän
18345: vallisuus ovat ainoat poliisin toimintaan oikeut- estämiseksi täsmennettävä.
18346: tavat perusteet, on sanonta tilanteen vaatimuk- Rangaistussäännökset sisältyvät 30 §:ään,
18347: sesta ·liian epämääräisenä poistettava. Oikeutta- jossa on luotu uusi rikostyyppi, "niskoittelu".
18348: malla poliisi muutoinkin kuin järjestyksen pi- Rikoksen päätunnusmerkkinä on poliisin käs·
18349: don vuoksi rajoittamaan kansalaisten vapaata kyn noudattamatta jättäminen. Niskoittelu olisi
18350: liikkumisoikeutta poiketaan perustuslain sään- kuitenkin rangaistava vain, jos asianomainen
18351: nöksistä. samalla syyllistyy muuhun rikokseen. Nykyinen
18352: Lakialoite n:o 215 373
18353:
18354: rangaistussäännöshän on ainoastaan poliisin ar- tustahan henkilöllisyyden salaamisella tuskin
18355: vovallan tehoste. Muidenkaan virkamiesten ar- voi olla. Näin ollen 30 §: ään voitaisiin jättää
18356: vovaltaa ei tällaisilla turhilla rangaistussäännök- ainoastaan rangaistussäännös poliisin turhasta
18357: sillä ylläpidetä. Käytännössä poliisi antaa hyvin hälyttämisestä, vaikka tämänkin teon rangaistus
18358: herkästi rangaistusmääräyksen niskoittelusta, useimmiten voidaan määrätä rikoslain 42 luvun
18359: vaikka itse on asianosainen. Aivan tarpeetonta 7 § :n nojalla.
18360: on rangaista 13 §:n 2 momentissa tarkoitetusta Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18361: henkilöllisyyden salaamisesta, koska rikoslain
18362: 16 luvun 20 a §:ssä on jo säädetty rangaistus että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18363: viranomaisen erehdyttämisestä. Muuta tarkoi- lakiehdotuksen:
18364:
18365:
18366:
18367: Laki
18368: poliisilain muuttamisesta.
18369:
18370: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18371: kumotaan 18 päivänä helmikuuta 1966 annetun poliisilain (84/66) 4 §:n 3 momentti ja
18372: 20 §:n 4 momentti, sellaisina kuin niistä 20 §:n 4 momentti on 8 päivänä kesäkuuta 1973
18373: annetussa laissa ( 462/7 3) , sekä
18374: muutetaan lain 1 §, 2 §:n 1 momentti, 4 §:n 8 momentti, 5 §:n 2 momentti, 9 §:n 1
18375: momentti, 12 §:n 3 momentti, 13 §:n 1 momentti, 16 §:n 1 momentti, 17, 18 ja 19 §,
18376: 22 § :n 1 momentti, 28 § :n 1 ja 2 momentti sekä 30 § seuraavasti:
18377:
18378: 1 §. kirjanpitäjä, ylikomisario, komisario, ylikonstaa-
18379: Poliisin tehtävänä on yleisen järjestyksen ja peli, vanhempi konstaapeli, nuorempi konstaa-
18380: turvallisuuden voimassa pitäminen. peli, naiskonstaapeli, kanslisti, apulaiskanslisti,
18381: toimistoapulainen, konekirjoittaja, kirjuri, va-
18382: 2 §. rastonhoitaja, puhelunvälittäjä ja vahtimestari;
18383: Erilaisten poliisitehtävien hoitamista varten edellä 7 § :n 2 momentissa tarkoitetussa
18384: poliisi jakautuu yleispoliisiin, keskusrikospolii- poliisissa sekä kauppala- ja maaseutupoliisissa
18385: siin ja liikkuvaan poliisiin. lisäksi nimismies ja apulaisnimismies;
18386: keskusrikos p o 1i i s i s s a keskusri-
18387: 4 §. kospoliisin päällikkö ja apulaispäällikkö, rikos-
18388: kemisti toimistopäällikkönä, rikoskemisti, rikos-
18389: EdeHä 2 ja 3 momentissa mainittu poliisi on tarkastaja, toimistopäällikkö, apulaistoimisto-
18390: velvollinen sisäasiainministeriön määräyksestä päällikkö, tutkimusavustaja, komisario, toimis-
18391: suorittamaan muitakin poliisitehtäviä. tosihteeri, ylikonstaapeli, vanhempi konstaapeli,
18392: tutkimusapulainen, kirjanpitäjä, kanslisti, kir-
18393: 5 §. jaaja, toimitusapulainen, toimistoapulainen, ko-
18394: nekirjoittaja, laboratorioapulainen ja vahtimes-
18395: Keskusrikospoliisi, liikkuva poliisi, poliisi- tari; sekä
18396: opisto, poliisikoiralaitos ja poliisivarikot toimi- p o 1i i s i o p i s t o s s a johtaja, vanhempi
18397: vat välittömästi sisäasiainministeriön alaisina. ja nuorempi opettaja, poliisiohjaaja ja talouden-
18398: hoitaja.
18399: 9 §.
18400: Poliisissa voi olla seuraavia peruspalkkaisia
18401: virkoja tai toimia: 12 §.
18402: y 1 e i s p o 1 i i s i s s a kaupungin poliisilai-
18403: toksessa poliisimestari, lainoppinut apulaispolii- Poliisi ei saa puuttua kansalaisten oikeuksiin
18404: simestari, apulaispoliisimestari, toimiupseeri, eikä niitä rajoittaa enempää kuin yleisen järjes-
18405: osastonjohtaja, apulaisosastonjohtaja, toimiston- tyksen ja turvallisuuden voimassa pitäminen
18406: johtaja, apulaistoimistonjohtaja, sihteeri, apu- taikka rikoksen estäminen tai tapahtuneen ri-
18407: laissihteeri, taloudenhoitaja, rahastonhoitaja, koksen selvittäminen välttämättä vaativat.
18408: 374 Lakialoite n:o 215
18409:
18410: 13 §. henkeä tai terveyttä muuten uhkaisi välitön
18411: Jokaisen on noudatettava niitä selvästi lailli- vaara.
18412: sia määräyksiä, käskyjä ja kieltoja, joita poliisi
18413: järjestyksen ja turvallisuuden voimassa pitämi- 22 §.
18414: seksi toimivaltansa rajoissa antaa. Tämän lain 13 §:n 2 momentin nojalla kuu-
18415: lustelua varten kiinniotettu ja 15 § :n mukaan
18416: kuulusteluun noudettu on kuulustelun päätyt-
18417: 16 §. tyä päästettävä heti vapaaksi.
18418: Moottoriajoneuvo ja muu kulkuneuvo on
18419: virkapukuisen tai puvusta hyvin erottuvaa vir-
18420: kamerkkiä käyttävän poliisimiehen selvästi ha- 28 §.
18421: vaittavasta käskystä heti pysäytettävä. Jos poliisimiehen virkatoimen johdosta joku
18422: on saanut vammoja tai omaisuutta on vahin-
18423: goittunut, on poliisimiehen viivytyksettä ilmoi-
18424: 17 §. tettava siitä esimiehelleen. Ilmoituksen johdosta
18425: Milloin yleisen järjestyksen ja turvallisuuden on toimitettava tutkinta, jossa vammoja saa-
18426: voimassa pitämiseksi on välttämätöntä, on polii- neen tai omaisuuden omistajan oikeudellisen
18427: silla .oikeus tilapäisesti eristää tietty alue ja neuvonantajan on oltava läsnä. Tutkinnasta on
18428: sallia vain määrättyjen henkilöiden ja kulku- kirjallisesti ilmoitettava sisäasiainministeriölle
18429: neuvojen pääsy alueelle. Eristämisellä ei saa ja eduskunnan oikeusasiamiehelle.
18430: rajoittaa kokoontumisvapautta eikä eristämistä Virkatoimen johdosta vammautuneelle on
18431: ole jatkettava kauemmin kuin tarkoituksen to- annettava hoitoa ja viivytyksettä hankittava
18432: teuttamiseksi on välttämätöntä. vamman saaneelle lääkärinapua. Jos virkatoi-
18433: men kohteeksi joutunut väittää saaneensa vam-
18434: 18 §. moja ja vaatii lääkärintarkastusta, hänet on
18435: Jos väkeä muutoin kuin yleiseen kokoukseen heti toimitettava lääkärin tarkastettavaksi. Jos
18436: kokoontuu julkiselle paikalle sillä tavoin, että tarkastus viivästyy, on virkatoimen kohteeksi
18437: syntyy epäjärjestystä tai liikenne estyy, tai jos joutuneen vammat tai se, ettei hänellä ole
18438: väkijoukko ryhtyY vastustamaan virkamiehiä tai ulkonaisessa tarkastuksessa havaittavia vam-
18439: haittaamaan laillista virkatointa taikka muuten moja, kahden muun kuin poliisin palveluksessa
18440: häiritsemään yleistä turvallisuutta ja järjestystä, olevan esteettämän henkilön todettava.
18441: eikä väkijoukko poliisipäällikön kuuluvasti an-
18442: tamasta käskystä hajaannu, on poliisilla oikeus
18443: hajoittaa se. 30 §.
18444: Joka aiheettomasti vastoin parempaa tietoaan
18445: 19 §. tahallaan kutsuu tai hälyttää poliisin, on tuo-
18446: Järjestyksen ylläpitämiseksi poliisilla on oi- mittava, ellei teosta ole säädetty muualla anka-
18447: keus poistaa paikalta henkilö, joka käyttäyty- rampaa rangaistusta, aiheettomasta poliisin hä-
18448: misellään aiheuttaa välitöntä vaaraa yleiselle lyttämisestä sakkoon.
18449: järiestykselle ja turvallisuudelle. Joka jättää täyttämättä 23 §:ssä säädetyn
18450: Väkivaltarikoksen estämiseksi poliisimiehellä velvollisuutensa, on tuomittava onnettomuus-
18451: on oikeus ottaa kiinni ja tilapäisesti pitää säi- avun laiminlyönnistä sakkoon, tai jos asian-
18452: lössä henkilö, jonka voidaan perustellusti epäillä haarat ovat erittäin raskauttavat, sakkoon tai
18453: kohta syyllistyvän sellaiseen rikokseen. Poliisi enintään kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen.
18454: voi ottaa huostaansa sellaisen henkilön, jonka
18455:
18456:
18457: Helsingissä 18 päiv~;nä huhtikuuta 1979.
18458:
18459: Sten Söderström P. Puhakka Marjatta Mattsson
18460: Ensio Laine Irma Rosnell Mikko Kuoppa
18461: Seppo Toiviainen M.-L. Salminen E.-J. Tennilä
18462: 1979 vp. 375
18463:
18464: Lakialoite n:o 216.
18465:
18466:
18467:
18468:
18469: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi kunnallisvaalilain muuttamisesta.
18470:
18471:
18472: E d u s kun n a II e.
18473:
18474: Kansanvallan to1mun1sen ehdoton perusedel- siin valita dittävän monta jäsentä kaikkien po-
18475: lytys on, että kansalaiset saavat vapaissa vaa- liittisten ryhmittymien edustuksen turvaamisek-
18476: leissa valita edustuselimensä ja että kansan si. Tältä osin olisi kunnallisvaalilain 4 ja 5 §:iä
18477: vaalitahto myös käytännössä tulee oikein näky- muutettava jäljempänä esittämällämme tavalla.
18478: viin. Tämä edellyttää sitä, että vaalituloksia Kunta, jonka asukasluku on pienempi kuin
18479: selvitettäessä huolehditaan siitä, että mikään 3 000, muodostaa yleensä vain yhden äänestys-
18480: poliittinen ryhmittymä ei voi enemmistövoimal- alueen. Täten syrjäseudut ja harvaanasutut
18481: la esimevkiksi ääniä hylkäämällä vaikuttaa vaa- alueet sekä pienet paikkakunnat asetetaan mui-
18482: lien tulokseen. ta huonompaan asemaan. Tämä on vastoin pe-
18483: Jotta kunnallisten vaalien tulos saadaan rustuslakiemme määräämää yhdenvertaisuutta.
18484: oikeaksi ja riidattomaksi, on välttämätöntä, SMP:n mielestä kaikilla äänioiokeutetuilla tu-
18485: että kukin kunnassa toimiva poliittinen ryhmit- lee olla mahdollisuus ilman suurempaa hanka-
18486: tymä saa oman edustajansa vaalilautakuntiin ja luutta käydä äänestämässä. SMP ei hyväksy
18487: erityisesti kunnan keskusvaalilautakuntaan. Ny- eriarvoisuutta. Siksi on tätä ta!'koittavat muu-
18488: kyisin voimassa oleva kunnallisvaalilaki, jossa tokset tehtävä lain 3 pykälään.
18489: kunnan keskusvaalilautakunnan ja äänestys- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
18490: alueiden vaalilautakuntien varsinaisten jäsenten tamme kunnioittaen,
18491: lUJkumäärä on rajoitettu viiteen, ei anna tähän
18492: mahdollisuuksia, jonka vuoksi lakia olisi tältä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18493: osin muutettava siten, että lautaJkuntiin voitai- lakiehdotuksen:
18494:
18495:
18496: Laki
18497: kunnallisvaalilain muuttamisesta.
18498:
18499: Edusikunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 12 päivänä toukokuuta 1972 annetun kunnal-
18500: Iisvaalilain ( 361/72) 3 § :n 1 momentti, 4 § :n 1 ja 2 momentti selkä 5 § :n 1 momentti näin
18501: kuuluviiksi:
18502:
18503: 3 §. vähintään viisi ja enintään viisitoista jäsentä ja
18504: Kaikilla äänio~keutetuilla tulee olla mahdolli- tarpeellinen määrä varajäseniä, kuitenkin vähin-
18505: suus ilman suurempaa hankaluutta käydä äänes- tään viisi.
18506: tämässä. Tässä tarkoituksessa jaetaan kunta Jäsenet, joista valtuuston on määrättävä yksi
18507: äänestysalueisiin. Samalla valtuuston on mää- puheenjohtajliksi ja yksi varapuheenjohtajaksi,
18508: rättävä, mihin äänestysalueeseen kuu1uvat ne sekä varajäsenet on valittava neljäksi vuodeksi
18509: kunnassa henkikirjoitetut henkilöt, joita ei ole kerrallaan vaalikelpoisista kunnan jäsenistä si-
18510: merkitty henkikirjaan minkään kiinteistön koh- ten, että kutalkin edellisissä kunnallisvaaleissa
18511: dalle. kunnassa ehdokkaita asettauutta rekisteröityä
18512: puoluetta edustaa vähintään yksi varsinainen
18513: jäsen, sekä että he muutoinkin edustavat kun-
18514: 4 §. nassa edellisissä !kunnallisvaaleissa esiintyneitä
18515: K!unna1lisvaltuuston on asetettava kuntaan äänestäjäryhmiä.
18516: kunnan keskusvaalilautakunta, johon kuuluu
18517: 376 Lakialoite n:o 216
18518:
18519:
18520: 5 §. tai useampia ja joihin kuuluu vähintään kolme
18521: Kunnallisvaltuuston on hyvissä aJom ennen ja enintään viisitoista jäsentä ja tarpeellinen
18522: vaaleja asetettava kutakin äänestysaluetta var- määrä varajäseniä.
18523: ten vaalilautakunta, johon kuuluu vähintään
18524: viisi ja enintään viisitoista jäsentä ja tarpeelli-
18525: nen määrä varajäseniä, kuitenkin vähintään vii-
18526: si, sekä 59 §: ssä tarkoitettuja laitoksia varten Tämä laki tulee voimaan päivänä
18527: vaalitoimikunta, joita kunnassa voi olla yksi kuuta 19
18528:
18529:
18530: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
18531:
18532: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
18533: Eino Poutiainen Urpo Leppänen Urho Pohto
18534: Veikko Vennamo
18535: 1979 vp. 377
18536:
18537: Lakialoite n:o 217.
18538:
18539:
18540:
18541: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi kunnan etuosto-oikeudesta kiin-
18542: teistönkaupassa annetun lain muuttamisesta.
18543:
18544:
18545: E d u s k u n n a 11 e.
18546:
18547: Eduskuntavaalien aMa eduskunnan enemmis- nille merkitsee monopolisoitumista ja todellista
18548: tö hyväksyi neljän suuren puolueen yhteisestä kansaa sortavaa suuromistusta. Pienomistuksen
18549: kauppasopimuksesta lain kunnan etuosto-oikeu- antama kansanvaltainen turva poistuu.
18550: desta kiinteistönkaupassa. Tämä la'ki on hyvin SMP ei voi siis hyväksyä nykyisin voimassa-
18551: byrokraattinen ja saattaa erityisesti pienomista- olevaa lakia kunnan etuosto-oikeudesta kiinteis-
18552: jat mielivallan ja monenlaisen hankaluuden alai- tönkaupassa byrokraattisena ja epäoikeudenmu-
18553: seksi. kaisena. Tätä lakia on siis korjattava niin, että
18554: SMP ei kuitenkaan hyväksy pakkososialisoi- pienomistuksen perustuslaillinen turva toteu-
18555: mista eikä pienomistuksen omaisuuden riistaa. tuu. Näennäistä yleistä etua ei saa käyttää yh-
18556: Suomen tulee olla lainalaisen maan eikä by- teiskunnallistamisen ja sosialisoimisen aseena.
18557: rokraattisen mielivaltamaan. On väärin, että Sitävastoin SMP kyllä hyväksyy pakkolunas-
18558: omakotitalojen omistajat saatetaan kunnallisten tuksen täydestä hinnasta yleiseen tarpeeseen.
18559: puoluepamppujen mielivallan alaisiksi. Tämä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
18560: koskee erityisesti omakotitaloja. taen,
18561: Samoin on väärin, että perhe- ja pienviljel-
18562: mät aste asteelta saatetaan kollektivismin tielle. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18563: Maaomaisuuden keskittäminen valtiolle ja kun- lakiehdotuksen:
18564:
18565: Laki
18566: kunnan etuosto-oikeudesta kiinteistönkaupassa annetun lain muuttamisesta.
18567:
18568: Eduskunnan päätoksen mukaisesti lisätään kunnan etuosto-oikeudesta kiinteistönkaupassa
18569: 29 päivänä elokuuta 1975 annettuun lakiin (692/75) uusi 7 §, jolloin nykyiset 7-23 §
18570: muuttuvat 8-24 §:ksi, ja uusi 25 §, jolloin nykyiset 24-27 § muuttuvat 26-29 §:ksi,
18571: sekä muutetaan lain 1 §:n 3 momentti, 5 §:n 1 momentrn 1 ja 2 kohta sekä 2 ja 3 moment-
18572: ti, 6 §, 9 §:n 2 momentti ja 16 §:n 2 momentti, seuraavasti:
18573:
18574: 1 §.
18575: asuntotila tai perheviljelystila tahi niitä vä-
18576: Etuosto-oikeutta voidaan käyttää vain maan hemmän;
18577: hankkimiseksi asuntotuotantoon ja asunto- 2) tila tai alue on katsottava ostajain asu-
18578: alueen muodostamista varten. miselle, elinkeinolle tahi toimeentulolle välttä-
18579: mättömäksi.
18580: 5 §.
18581: Etuosto-oikeutta ei ole, milloin Jos kunta hankkii tai omista maistaan luo-
18582: 1) kiinteistö käsittää tai, jos samalla luo- vuttaa yhtä arvokkaan ja sopivan alueen ja
18583: vutuskirjalla tai muutoin luovutuksin, jotka on asunnon kuin mitä ostaja menettää, niin täl-
18584: katsottava samaksi kaupaksi, myydään eri kiin- löin olkoon kuitenkin etuosto-oikeus 1 mo-
18585: teistöjä, nämä yhdessä käsittävät 10 000 neliö- mentin 1 ja 2 kohdan mukaan sallittu.
18586: metriä tai sitä vähemmän ja kysymyksessä on Mitä 1 momentin 2 kohdassa on säädetty,
18587: pienomistusasuntoja käsittävä omakoti-, rivi- ei sovelleta, milloin kiinteistö luovutetaan siinä
18588: talo- tai muu niihin verrattava asuintontti tahi tarkoitetuUe ja muulle ostajalle yhteisesti.
18589: 48 0879005055
18590: 378 Lakialoite n:a 217
18591:
18592:
18593: 6 §. 9 §.
18594: Etuosto-oikeutta ei ole, milloin kunta ei voi
18595: selvästi osoittaa mihin tarkoitukseen alue tar- Jollei kunta kuukauden sisällä todistetusta
18596: vitaan ja tullaan käyttämään tai milloin sen tiedustelusta ole ilmoittanut käyttävänsä lunas-
18597: käyttämistä, huomioon ottaen ostajan ja myy- tusoikeutta suunnitellun kaupan johdosta tai
18598: jan välinen suhde, luovutuksen ehdot tai muut jos päätöstä lunastuksesta ei tehdä saman ajan
18599: olosuhteet, on pidettävä ilmeisen kohtuutto- kuluessa kaupasta tiedon saatua, ei kunnalla
18600: mana. tämän jälkeen ole enää lunastusoikeutta tämän
18601: kaupan johdosta.
18602: 7 §. 16 §.
18603: Milloin kunta ei ole kolmen vuoden kulues-
18604: sa kiinteistön haltuunsaamisesta lukien ryhty- Ostajan l momentissa tarkoitetuille suori-
18605: nyt· 6 §:n mukaan osoittamaansa alueen käyt- tuksille on kunnan maksettava kunkin suori-
18606: töön ja saattanut toimenpiteitä viivyttelemättä tuksen maksupäivästä lukien kulloinkin voimas-
18607: loppuun, on sen maksettava laiminlyönnistään saoleva korkein säästökorko. Lisäksi kauppahin-
18608: veroa valtiolle viisi prosenttia alueen kauppa- ta ja muut korvaukset ovat sidottuna elinkus-
18609: hinnasta neljänä vuotena, jota korotetaan ku- tannusindeksiin.
18610: nakin vuotena viidellä prosentilla, ja on näin 25 §.
18611: valtiolle kertyneet varat käytettävä asuntokus- Milloin todetaan tämän lain soveltamisen
18612: tannusten a!lentamiseen ja asuntotuotannon yhteydessä virkamiehen tai kunnan luottamus-
18613: edistämiseen. tehtävää hoitavan henkilön syyllistyneen virka-
18614: _Valtioneuvostolla on kuitenkin oikeus va- tai luottamusasemansa väärinkäyttöön tahi -ai-
18615: pauttaa kunta 1 momentissa tarkoitetusta mak- heetonta hyötyä jollekulle tuottavaan toimin-
18616: susta enintään viiden vuoden ajaksi, jos kunta taan, tuomittakoon, ellei muusta laista muuta
18617: voi näyttää ilnienrieen painavia syitä edellyt- johdu, sakkoon tai menettämään virkansa tai
18618: täen, että näiden syiden katsotaan estävän luottamustoimensa määräajaksi sekä korvaa-
18619: alueen välittömän käytön. maan aiheuttamansa taloudelliset menetykset
18620: kunna!l:le ja yksity1selle henkilölle.
18621:
18622: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
18623:
18624: Pekka Vennamo Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
18625: Eino- Poutiainen J. Juhani· Kortesalmi -- Urho Pohto
18626: Urpo Leppänen
18627: 1979 vp. 379
18628:
18629: Lakialoite n:o 218.
18630:
18631:
18632:
18633:
18634: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi kunnille palo- ja pelastustoimen
18635: kustannuksiin suoritettavista valtionosuuksista ja -avustuk-
18636: sista annetun lain 1 §:n muuttamisesta.
18637:
18638:
18639: Ed u s kun n a II e.
18640:
18641: Tulipalon asiat ja pelastustoimen asiat ovat korotettava. Lisäksi kunnalle on voitava myön-
18642: valtakunnallisia asioita. Siksi valtiovalta ei saa tää lainaa sekä ylimääräistä valtionapua.
18643: sysätä näistä johtuvia kustannuksia kuntien Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
18644: kannettavaksi. Näin on kuitenkin asianlaita ny- taen,
18645: kyisessä palolaissa. S~ksi on valtionavustuksia että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18646: lakiehdotuksen:
18647:
18648:
18649: Laki
18650: kunnille palo- ja pelastustoimen kustannuksiin suoritettavista valtionosuuksista ja -avustuksista
18651: annetun lain 1 § :n muuttamisesta.
18652: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnille palo- ja pelastustoimen kustannuksiin
18653: suoritettavista valtionosuuksista ja -avustuksista 4 päivänä heinäkuuta 1975 annetun lain
18654: (560/75) 1 § näin kuuluvaksi:
18655:
18656: . 1 §. 8 37
18657: Kunnalle suoritetaan palo- ja· pelastustoi· 10 25
18658: mesta annetun lain (559/75) 6 §:ssä tarkoi-
18659: tetun aluehälytyskeskuksen perustamis- ja käyt- Edellä tarkoitettuihin perustaruiskustannuk-
18660: tökustannuksiin seuraava valtionosuus: siin voidaan lisäksi valtion tulo- ja menoarvion
18661: puitteissa antaa lainoja valtioneuvoston vahvis-
18662: Kunnan Valtionosuus % tamien perusteiden mukaan. Kunnalle, jonka
18663: kantokykyluokka kustannuksista
18664: taloudellinen kantokyky on heikko ja jolle täs-
18665: 1 80 tä laista johtuvat menot aiheuttavat kohtuuton-
18666: 2 74 ta taloudellista rasitusta, valtioneuvoston tulee
18667: 3 68 tulo- ja menoarvion puitteissa hakemuksesta
18668: 4 62 myöntää tarvittavaa valtionapua.
18669: 5 56
18670: 6 49
18671: 7 43 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä he1nä-
18672: 9 31 kuuta 1979. ·
18673:
18674:
18675: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
18676:
18677: Pekka Venri~mo Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
18678: Eino Poutiainen ·J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
18679: Urpo Leppänen
18680: 380 1979 vp.
18681:
18682: Lakialoite n:o 219.
18683:
18684:
18685:
18686:
18687: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi rakennuslain muuttamisesta.
18688:
18689:
18690: E d u s k u n n a 11 e.
18691:
18692: Voimassa oleva rakennuslaki sallii byrokraat- sellaisia rakennusten korjausvelvoitteita, joita
18693: tisen mielivallan pienomistajia ja pienempiä he eivät taloudellisesti kestä. Tämä merkitsee
18694: elinkeinonharjoittajia kohtaan. Omistuksen tur- jopa oman ainoan omistetun kodin menettä-
18695: vaa ei enää ole olemassa, vaikka tällaista pe- mistä.
18696: rustuslain turvan sivuuttamista yleinen etu ei Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
18697: vaatisikaan. ta en,
18698: Lisäksi rakennuslaki antaa mahdollisuuden että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18699: kylmälle byrokratialle määrätä pienomistajille lakiehdotuksen:
18700:
18701:
18702: Laki
18703: rakennuslain muuttamisesta.
18704: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun rakennus-
18705: lain 42 a §:n 2 momentti, 100 a §:n 2 momentti ja 124 §:n 3 mOiffientti, sellaisina ku~n ne
18706: ovat 25 päivänä elokuuta 1975 annetussa laissa (674/75), näin kuuluviksi:
18707:
18708: 42 a §. rattava syy sitä vaatii, eikä toimenpiteen havai-
18709: ta tuottavan erityistä haittaa kaavoituksen to-
18710: [Maistraatti] voi myöntää luvan rakennuk- teuttamiselle tai asutuksen muullekaan järjes-
18711: sen tai sen osan purkamiseen tahi käyttötarkoi- tämiselle.
18712: tuksen muuttamiseen silloin, kun elinkeinon 124 §.
18713: harjoittaminen, asuminen tahi niihin verratta-
18714: va syy sitä vaatii eikä toimenpiteen havaita Milloin rakennus, jota käytetään asumiseen,
18715: tuottavan erityistä haittaa kaavoituksen toteut- ei joiltakin osin vastaa asuinrakennukselle ase-
18716: tamiselle tai asutuksen muuliekaan järjestämi- tettavia kohtuullisia vaatimuksia, saa 2 mo-
18717: selle. mentissa mainittu viranomainen määrätä raken-
18718: 100 a §. nuksen korjattavaksi. Määräystä annettaessa
18719: on huomioitava, että se ei sisällä sellaista ta-
18720: Rakennuslautakunta voi myöntää luvan ra- loudellista tai muuta vaatimusta, joka saattaa
18721: kennuksen tai sen osan purkamiseen tahi käyt- korjausmääräyksen alaisen asuntonsa menettä-
18722: tötarkoituksen muuttamiseen silloin, kun elin- misen vaaraan.
18723: keinon harjoittaminen, asuminen tai niihin ver-
18724:
18725:
18726: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
18727:
18728: Pekka Vennamo Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
18729: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
18730: Urpo Leppänen
18731: 1979 vp. 381
18732:
18733: Lakialoite n:o 220.
18734:
18735:
18736:
18737:
18738: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain muuttamisesta.
18739:
18740:
18741: E d u s kun n a 11 e.
18742:
18743: Maassamme on vuoden 1977 alusta tullut Uusi kunnallislaki ei tunne välikysymys-
18744: voimaan uusi kunnallislaki. Tämä kunnallislaki menettelyä kunnanhallitusta vastaan. Tällainen
18745: on kuitenkin niin epäkansanvaltainen ja edistää välikysymys olisi voitava tehdä jo viiden val-
18746: niin suuresti vallan keskitystä, että sitä on tuutetun toimesta. Mikäli valtuuston enem-
18747: kiireellisesti muutettava. mistö tällöin toteaa, että kunnanhallitus ei
18748: Niinpä nykyinen kunnallislaki sallii kuntien nauti valtuuston luottamusta, olisi valtuuston
18749: pakkoliitokset, ilman kuntalaisten kunnallisessa viivyttelemättä valittava uusi kunnanhallitus.
18750: kansanäänestyksessä antamaa suostumusta. Tä- Tätä tarkoittavat säännökset olisi saatava
18751: mä ei ole hyväksyttävää. uuteen kunnallislakiin.
18752: Samoin uusi kunnallislaki sallii kunnallisten Samoin olisi kunnallinen kyselytunti saatet-
18753: maksujen ja taksojen siirtämisen pois valtuus- tava lakipohjaiseksi kuntalaisten edun mukai-
18754: tolta pimentoon. Tämä ei ole tervettä kansan- sesti ennen vaJ.tuuston istuntoa.
18755: valtaa. Edelleen uusi kunnallislaki olisi muutettava
18756: Samoin uusi kunnallislaki sallii kohtuuttomat niin, että kunnanhallituksen toimikausi olisi
18757: luottamushenkilöiden palkkiot ja korvaukset määrättävä kalenterivuodeksi. Tämä on todel-
18758: sekä niillä keinottelun. lista kansanvaltaa.
18759: Samoin uusi kunnallislaki tekee mahdolliseksi Kokemus osoittaa, että byrokratian estämi-
18760: enemmistön diktatuurin niin, että pienet val- seksi ja kansanvallan lisäämiseksi kunnan tär-
18761: tuustoryhmät eivät pääse riittävästi osallistu- keimmät toimihenkilöt olisi valittava tehtäviin-
18762: maan lautakunnissa ja muissa toimielimissä asi- sä määräajaksi. Tällaista mahdollisuutta uusi
18763: oiden valmisteluun. kunnallislaki ei tunne.
18764: Hämmästyttävästi myös uusi kunnallislaki Veroriiston estämiseksi olisi uudessa kunnai-
18765: hyväksyy valtuutettujen poliittisen loikkauksen, Hslaissa säädettävä kunnallisen veroäyrin hin-
18766: joka on häpeämätöntä äänestäjien pettämistä. nalle lakimääräinen katto, niin kuin esimerkiksi
18767: Tämä on poliittista rappiota. Norjassa. Veroäyrin hinta saisi tällöin olla enin-
18768: Harhauttavasta propagandasta huolimatta tään 17 penniä.
18769: kuntalaisten aloiteoikeus on edelleen hyvin te- Väärinkäytästen estämiseksi olisi lakipohiai·
18770: hoton. Sitä on siis korjattava. sesti määrättävä, että kunnan tilintarkastajiin
18771: Uusi kunnallislaki ei tunne kunnallista olisi valittava ainakin yksi henkilö kaikista vai.
18772: kansanäänestystä, vaikka kaikki puolueet tätä tuustossa edustettuna olevista ryhmistä. Tällöin
18773: lupasivat valheellisesti kunnallisvaalien alla. myös estettäisiin kuntalaisten varojen tuhlailu
18774: Kuitenkin vähintään 5 prosentin kuntalaisista puoluepoliittisiin tarkoituksiin.
18775: tulisi voida saada tärkeästä asiasta toteutetuksi Uudessa kunnallislaissa on peitetysti hyväk-
18776: kansanäänestys, jos valtuusto ei siitä suosioJia sytty kunnallinen puoluetuki. Kansamme valta-
18777: päätä. enemmistö on tätä vastaan. Siksi olisi kunnallis-
18778: Kunnallinen tiedotustoiminta on edelleen lakiin otettava selvä säännös siitä, että kun-
18779: hyvin rajoitettua. Terve kansanvalta ei kuiten- nallinen puoluetuki on kielletty.
18780: kaan ole pimentämistä. Perustuslain edellyttämä tasa-arvo vaatii, että
18781: Kokemusperäisesti. olisi myös parempi, jos kohtuuhintaiset kunnalliset palvelukset turva-
18782: valtuuston toimikausi olisi vain kolme vuotta taan kaikille kuntalaisille kunnasta riippumatta.
18783: eikä neljä vuotta, niin kuin uudessa kunnallis- Myös tästä olisi otettava selvä säännös uuteen
18784: laissa. kunnallislakiin; -
18785: 382 Lakialoite n:o 220
18786:
18787:
18788: Samoin olisi uuteen kunnallislakiin otettava perusteella joudu kohtuuttomiin taloudellisiin
18789: selvä säännös, että valtiovalta ei saa siirtää vaikeuksiin.
18790: kunnallisia tehtäviä kuntien kannettavaksi ja Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
18791: taloudellisiksi rasituksiksi. Samoin olisi laki- taen,
18792: pohjaisesti turvattava että kehitysalueiden ja että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18793: sivualueiden kunnat eivät uuden kunnallislain lakiehdotuksen:
18794:
18795:
18796:
18797:
18798: Laki
18799: kunnallislain muuttamisesta.
18800:
18801: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 10 päivänä joulukuuta 1976 annetun kunnal-
18802: lislain (953/76) 2 §:n 2 momentti, 6 §, 7 §:n 2 momentti, 13 §:n 1 momentti, 21 §:n 1 ja
18803: 2 momentti, 36 §:n 1 momentti, 41 §:n 1 momentti, 54 §, 56 §:n 1 momentti, ja 81 §:n
18804: 3 momentti sekä lisätään 11 §:n 2 momenttiin uusi 5 kohta, 22 §:ään uusi 4 momentti, 36
18805: §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, 37 §:ään uusi
18806: 2 ja 3 momentti, 50 §:ään uusi 2 momentti, 53 §:ään uusi 1 momentti, jolloin nykyinen
18807: 1 momentti siirtyy 2 momentiksi, 69 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti
18808: siirtyy 3 momentiksi, 85 §:ään uusi 3 ja 4 momentti, 86 §:ään uusi 4 momentti, 92 §:ään
18809: uusi 4 momentti j,a 99 §:ään uusi 4 momentti, seuraavasti:
18810:
18811: 2 §. 11 §.
18812: Kunnan alue ja nimi. Päätösvallan siirtäminen.
18813:
18814:
18815: Kuntaa ei saa kuitenkaan liittää toiseen kun- Mitä 1 momentissa on sanottu, ei koske:
18816: taan tai lakkauttaa tahi sen aluetta supistaa
18817: ilman enemmistön kunnallisen kansanäänestyk- 4) lainan ottamista tai uudistamista taikka
18818: sen kautta antamaa suostumusta. sen maksujen pitentämistä; sekä
18819: 5) kunnan jäsenten maksettavaksi koituvan
18820: 6 §. veron, maksun ja taksan sekä sen suuruuden
18821: määräämistä.
18822: Säännösten soveltaminen.
18823: Kunnan hallinnossa on noudatettava tata 13 §.
18824: lakia, jollei lailla erikseen ole toisin säädetty. Kuntasuunnitelma.
18825: Kunnan varoista ei saa myöntää minkään- Kunnalla on oltava kunnanvaltuuston ohjeel-
18826: laista välitöntä tai välillistä puoluetukea. lisena hyväksymä kunnan olojen kehittämistä,
18827: hallinnon ja talouden hoitamista sekä alueiden
18828: 7 §. yleispiirteistä käyttämistä koskeva kuntasuunni-
18829: Kunnan toimielimet. telma. Suunnitelma on laadittava vähintään
18830: viideksi vuodeksi etukäteen ja se on määräajoin
18831: tarkistettava. Suunnitelman tulee rakentua
18832: Valmistelu, täytäntöönpane ja muu hallinto kuntalaisten etujen ja tarpeiden perustalle.
18833: on kunnanhallituksen ja sen valvonnan alai-
18834: sena lautakuntien, joissa tulee olla edustettuna
18835: jokainen kunnanvaltuustossa oleva puolue, 21 §.
18836: johtokuntien ja toimikuntien sekä virkamiesten
18837: asiana. Palkkiot ja korvaukset.
18838: Luottamushenkilölle suoritetaan:
18839: Lakialoite n:o 220 383
18840:
18841: 1) kohtuullista palkkiota luottamustoimen 41 §.
18842: hoitamisesta; Vaalin toimittaminen.
18843: 2) kohtuullista korvausta ansionmenetykses-
18844: tä samoin kuin kustannuksista, joita luottamus- Valtuutetut ja heidän varajäsenensä valitaan
18845: toimen vuoksi aiheutuu sijaisen paikkaami- varsinaisissa kunnallisvaaleissa kolmeksi kalen,
18846: sesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta tedvuodeksi kerrallaan, niin kuin siitä on erik-
18847: vastaavasta syystä; sekä seen säädetty.
18848: 3) matkakustannusten korvausta ja päivä-
18849: rahaa.
18850: Palkkion ja korvausten perusteet määrätään 50 §.
18851: palkkiosäännössä, jonka kunnanvaltuusto hy- Määräenemmistö.
18852: väksyy. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan
18853: tehtävästä tai muusta luottamushenkilön eri- ---~----------
18854: tyisestä tehtävästä voidaan palkkiosäännössä Viisi valtuutettua voi tehdä kunnanhallitusta
18855: määrätä suoritettavaksi kohtuullinen palkkio. vastaan välikysymyksen. Mikäli valtuuston
18856: enemmistö toteaa, että kunnanhallitus ei nauti
18857: valtuuston luottamusta, on valtuuston viivytte-
18858: lemättä valittava uusi kunnanhallitus. Vanha
18859: 22 §. kunnanhallitus hoitaa kuitenkin juoksevia teh-
18860: Toimikausi ja toimen lakkaaminen. täviä, kunnes uusi kunnanhallitus on valittu.
18861: 53 §.
18862: Jos valtuutettu siirtyy pois laillisesti sekä Valtuutetun oikeus saada tietoja.
18863: tehtyjen päätösten ja säännösten mukaisesti
18864: toimineesta ryhmästään, tulee valtuuston todeta Ennen valtuuston istuntoa on aina JarJes-
18865: hänen luopuneen valtuutetun tehtävästä ja kut- tettävä kyselytunti, jonka aikana valtuutetut
18866: sua hänen paikalleen ensimmäinen varamies. voivat esittää kunnanhallitukselle ja kunnan
18867: johdolle suullisia kysymyksiä. Näihin kysy-
18868: 36 §. myksiin vastataan välittömästi. Kyselytunti on
18869: julkinen.
18870: Kunnan jäsenten aloitteet.
18871: Kunnan jäsenellä on oikeus tehdä aloitteita 5 luku.
18872: kunnan hallintoa koskevissa asioissa. Tällainen
18873: aloite on käsiteltävä viivyttelemättä.
18874: Jos vähintään viisi prosenttia kuntalaisista Kunnanhallitus.
18875: vaatii, on määrätyssä asiassa suoritettava viipy- 54 §.
18876: mättä kunnallinen kansanäänestys. Tämän
18877: äänestyksen tulos on kunnan lakkauttamisen Kokoonpano ja toimikausi.
18878: asiassa sitova. Kunnanhallitukseen kuuluvat valtuuston va-
18879: litsemat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja
18880: viisi muuta jäsentä. Kunnanhallitukseen ei saa
18881: 37 §. valita henkilöä, joka ei täytä 40 §: ssä tarkoi-
18882: Tiedotustoiminta. tettua vaalikelpoisuutta.
18883: Valtuusto valitsee jokaiselle kunnanhallituk-
18884: sen jäsenelle varajäsenen.
18885: Ainakin kerran vuodessa on jokaiselle kunta- Kunnanhallituksen toimikausi on kalenteri-
18886: laiselle lähetettävä tiedote, jossa selostetaan vuosi niin, että uuden kunnanhallituksen vaali
18887: tehdyt tärkeimmät ratkaisut sekä tärkeimmät suoritetaan tammikuussa.
18888: vireillä olevat asiat.
18889: Vähintään kerran kuukaudessa on kuntalai- 56 §.
18890: sille kunnanhallituksen toimesta järjestettävä Kunnanjohtaja.
18891: kyselyoikeus. Valtuuston puheenjohtajan ja eri
18892: ryhmien edustajien on oltava läsnä. Vastaukset Kunnassa on kunnanjohtajan paatoumnen
18893: on annettava välittömästi. virka, jonka haltijan tehtävänä on kunnanhalli-
18894: 384 Lakialoite n:o 220
18895:
18896:
18897: tuksen alaisena johtaa kunnan hallintoa. Kun· tulee valtioneuvoston myöntää kunnalle lisää
18898: nanjohtajan valitsee kunnanvaltuusto viiden varoja perustettavasta kunnallisen veroäyrin
18899: vuoden ajaksi kerrallaan. Sama henkilö voidaan tasausrahastosta tai antaa kunnalle helpotusta
18900: valita kunnanjohtajaksi useamman kerran. valtion asettamista velvoituksista niin, että
18901: kunnan veroäyrin hinta säästäväliä talouden-
18902: hoidolla saadaan alennetuksi 81 §:ssä mainit-
18903: 69 §. tuun enimmäismäärään.
18904: Lautakunnan vaali. Jos kunnan taloutta hoidetaan tuhlailevasti
18905: tahi jättämällä huomioon ottamatta kunnan to-
18906: delliset taloudelliset mahdollisuudet, voi valtio-
18907: Lautakunnan jäsenet tulee valita niin, että neuvosto määrätä kunnan taloudelliseen holho-
18908: vähintään kaksi kolmannesta heistä on muita ukseen veroäyrin hinnan kurissa pitämiseksi.
18909: kuin valtuutettuja. Lautakunnan jäsenten tulee
18910: toimia tasapuolisesti ja puo1uesidonnaisuudesta 86 §.
18911: vapaina. Rahastot.
18912:
18913: 81 §. Valtuusto ei kuitenkaan voi 2 momentissa
18914: Kunnallisvero ja verontasausrahasto. tarkoitetulla rahaston säännöllä siirtää varojen
18915: sijoittamista koskevaa päätäntävaltaansa muille
18916: toimielimille.
18917: Veroäyrin hinta saa olla enintään seitsemän-
18918: toista penniä. Vähimmäistulosta ei myöskään 92 §.
18919: saa määrätä kunnallisveroa sen mukaan kuin Tilintarkastajat.
18920: siitä erikseen säädetään. Kunnallisvero on ale-
18921: nevasti progressiivinen. Muilta osin kunnallis-
18922: verosta säädetään erikseen. Tilintarkastajiin on nimettävä ainakin yksi
18923: kunkin valtuustoryhmän esittämä henkilö.
18924: 85 §.
18925: V eroäyrin hinta. 99 §.
18926: Kunnanosavaltuusto.
18927: Mikäli veroäyrin hinta sitä 1 ja 2 momen- Valittujen jäsenten lisäksi saa kukin valtuus-
18928: tissa mainitulla tavalla laskettaessa ylittää 81 tossa edustettuna oleva ryhmä nimetä kunnan-
18929: § :n 3 momentissa mainitun enimmäismäärän, osavaltuustoon yhden jäsenen.
18930:
18931:
18932: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
18933:
18934: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
18935: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
18936: Eino Poutiainen
18937: Ul79 VJ;
18938:
18939: Lakialoite n:o 221.
18940:
18941:
18942: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi kuntajaosta annetun lain 2 ja
18943: 14 §:n muuttamisesta.
18944:
18945:
18946: E d u s k u n n a II e.
18947:
18948: SMP ei hyväksy :kuntien pakkoliittämistä ja Sama koskee myös kunnan määrätyn alueen
18949: pakkolakkauttamista, vielä vähemmän alueen asukkaita.
18950: pakl. c: ...
18951: 'n.P~"-rt :l
18952: tm's t.~" ~· ·
18953: ~Wlftlt$ ita t~',s ~n. Kuitenkin pykyisen låin mukaan byrokratia
18954: SM~ l~~t~. ~ttii kunt.a1Ai1tm ~mnti§~ ja hallitus voivat päättää ikunticm pa:kkoiihtämi.
18955: kannan tulee olla näissä asioissa ntkai.~~VI:l. sestä täysin kuntalaisten tahdosta välittfunättä.
18956: Tq,sia~tl ei ~aa pi!nffitiiii n#ltii, jQrtl ~ia Tämä ei ole !kansanvaltaa. Siksi voimassa ole-
18957: Iwskee~ .ciiD ~u.in !Ue.ftsti on ttlPahtuftllt, VftM vaa lakia on korjattava.
18958: k3ikki ~ilM'n v!Ukuttavt~.t seik11J QD jokftildl~ Mainituilla perust~a ehdotamme lkunni<;>it-
18959: tarlwin ~~lvitettävii. taen,
18960: On mmittäin vatm@.3, m:~j w~ia!lioid~ pe.
18961: r~J~t;eella k~tfllais~t it)Se pyswvit p~h11i·ten. r:tt(i l!dttskt~niP hyvitl?syiii Sfllr.4aV{In
18962: päättämään, mikä on heidän etunsa ja tahton.s..a. lnkiehdot~k$ffl-'
18963:
18964:
18965: Laki
18966: kuntajaosta annetun lain 2 ja 14 §:n mu11ttamisesta.
18967: EdY§kUflOM päijtijkses mukai~ muut.d~ kuntajaosta 21 päivänä tammik,ttuta 1977 an..
18968: lletwllain (73/77) 2 ja 14 ~ näin kuuluviksi:
18969: 2 §. pyr>kimyksiin kehittää aluejako hallinnon ja
18970: Yleiset edellytykset. muiden yhteiskunnallisten toimintojen kannalta
18971: muutoiakio tavkoituksel11Illukaiseksi.
18972: Kt~ntt~J~k~ v<>id~an v.~.stöo ~nemmistön Väestön kielisuhteiden huomioon ottamisesta
18973: suostumuksella muuttaa, iM Ml on ~usteltua on säädetty hallitusmuodon 50 § :n 3 momen-
18974: tarkoituksenmukaisen yhdys:k:untamuodostuksen tissa.
18975: edistämiseksi, kunnallishallinnon palvelusten
18976: järjestämisen 'helpottamiseksi tai kunnallishal- 14 §.
18977: linnon väestöpohjan ja taloudellisten voimava- Valtioneuvoston ja sisäasiainministeriön
18978: rojen vahvistamiseksi, taikka jos sitä muusta toimivalta.
18979: syystä on pidettävä tarpeellisena.
18980: Kuntajaon muuttamisen tarvetta ja mahdolli- Kuntajaon muuttamisesta päättää valtioneu-
18981: suuksia har>kittaessa on kiinnitettävä huomiota vosto.
18982: asianomaisten kuntien valtuustojen kantaan ja Sisäasiainministeriö voi kuitenkin päättää
18983: sen alueen as~kaid~n mielipiteisiin, jota kun- vähäisestä kqntajaon muutoksesta, milloin nii-
18984: tajaon muutos koski~i tai johon se välittömästi den kuntien valtuustot, joita muutos koskee,
18985: vaikuttaiisi, samoin 'kuin maaatieteelH.siin olo- eivät o1e sitä vastustaneet, sekä hylätä sellaista
18986: suhteisiin, talouselämän ja liikenneyhteyksien muutosta koskevan esityksen, jota valtuustot
18987: kannalta asiaan vaikuttaviin näkökohtiin sekä eivät ole puoltaneet.
18988:
18989: HeMagissii 11 päivänä huhrik~;~Uta 1979.
18990:
18991: Veikko Vennamo Pekka Vennatno Urpo Leppänen
18992: Urho Pohto Anssi Joutsenlåhti J. Juhani Kortesalmi·
18993: Eino Poutiainen
18994: 49 0879005055
18995: 386 1979 vp.
18996:
18997: Lakialoite n:o 222.
18998:
18999:
19000:
19001:
19002: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi kuntien turvaamisesta.
19003:
19004:
19005: E d u s k u n n a 11 e.
19006:
19007: Kunnallisen. itsehallinnon ja vapauclen säily- den kunnat, joilla on taloudellisia vaikeuksia ja
19008: minen on kansanvaltaiselle yhteiskuntajärjestel- joiden veroäyrin hinta on keskimäärään verrat-
19009: mällemme välttämätön. Tästä syystä on turvat- tuna korkea.
19010: tava kuntien terve kehitys ja taloudellinen tu- Kaikkien kansalaisten tulee lain edessä olla
19011: levaisuus. Kuntaa ei saa pakkoyhdistää ja hävit- samanarvoisia. Siksi on kaikkien kuntien kun-
19012: tää, ellei sen väestön enemmistö sitä hyväksy, talaisille turvattava samanlaiset peruspalveluk-
19013: koska tämä on kansanvaltaisten perusperiaattei- set. Jotta tämä olisi mahdollista, on valtioval-
19014: den ja kunnallisen itsehallinnon perusnäkemys- lan tarpeen vaatiessa sopivilla toimenpiteillä
19015: ten vastaista. Ennen kuin tällaisesta asiasta ja taloudellisesti tuettava asianomaista kun-
19016: päätetään, on siihen hankittava kans;määnes- taa.
19017: tyksellä kuntalaisten hyväksyminen, jolloin tätä Jotta kunnalla olisi kehitysmahdollisuuksia
19018: ennen on puolueettomasti ja perusteellisesti ja jotta eri kuntien väestö ei joutuisi verorasi-
19019: selvitettävä asian kaikki puolet. · ,' tuksessa huomattavasti erilaiseen asemaan, on
19020: Kuntien taloudelliset vaikeudet ovat johtu- välttämätöntä säätää lailla, että kunnan vero-
19021: neet paitsi virheellisestä talouspolitiikasta myös äyrin hinta ei saa ylittää seitsemäätoista penniä
19022: pääosaltaan siitä, että valtio on siirtänyt kun- äyriltä. Tämän estämiseksi on valtiovallan tar-
19023: nille lisää tehtäviä ilman korvausta. Siksi on peen vaatiessa tuettava. taloudellisesti vaikeuk-
19024: tällainen menettely kiellettävä ja voi se ta- sissa olevia kuntia.
19025: pahtua vain, jos 3/4 kunnista sen hyväksyy. Kaiken lausutun perusteella ehdotamme kun-
19026: Päin vastoin valtion kunnille siirtämiä rasi- nioittaen,
19027: tuksia on ryhdyttävä siirtämään takaisin val-
19028: tiolle. Muutoin kunnat laajalti uupuvat talou- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19029: dellisten rasitusten alle. Tällöin on ensisijai-. lakiehdotuksen:
19030: seen asemaan asetettava pienet ja kehitysaluei-
19031:
19032:
19033: Laki
19034: kuntien turvaamisesta.
19035:
19036: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19037:
19038: 1 §.
19039: Kuntien terve kehitys ja taloudellinen tule- kin puolin ja myös taloudelliselta osaltaan puo-
19040: vaisuus on turvattava sen mukaan kuin tässä lueettomasti ja perusteellisesti selvitettävä kun-
19041: laissa säädetään. nan kaikkien osien osalta.
19042:
19043: 2 §. 3 §.
19044: Kuntaa ei saa pakkoyhdistää ja hävittää, V aitio ei saa siirtää kunnille ilman täyttä
19045: ellei sen väestön enemmistö sitä hyväksy. En- korvausta lisää tehtäviä.
19046: nen kuin tällainen asia alistetaan kuntalaisten Näin voi tapahtua vain jos kolme neljäsosaa
19047: kansanäänesty~sellä ratkaistavaksi, on asia kai~.. kunnista sen hyväksyy.
19048: Lakialoite ~;o 222 38.1
19049:
19050: 4 §. kunnissa kuntalaiset saavat asianmukaiset; .pe.:
19051: V aitioneuvoston on ryhdyttävä kiireellisiin ruspalvelukset samalla tavoin.
19052: toimenpiteisiin sairaalatoimen ja koulutoimen
19053: rasitusten asteittain siirtämiseksi kunnilta val- 6 §.
19054: tiolle. Tällöin on näistä rasituksista ensimmäi- Veroäyrin hinta ei saa ylittää seitsemää-
19055: senä vapautettava pienet ja· kehitysalueiden toista penniä äyriltä. Tarpeen vaatiessa on val-
19056: kunnat, ·joilla· on ·· taloudellisia vaikeuksia ja tion annettava tällaisessa tapauksessa taloudel-
19057: joiden veroäyrin hinta on keskimäärään verrat- lista tukea vaikeuksiin joutuvalle kunnalle.
19058: tuna korkea.
19059: 7 §.
19060: 5 §. Tarkempia säännöksiä tämän lain soveltami-
19061: Sopivilla toimenpiteillä ja taloudellisella tuel- sesta annetaan tarpeen vaatiessa asetuksella.
19062: la on valtiovallan huolehdittava, että kaikissa
19063:
19064:
19065: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
19066:
19067: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
19068: Urho Pohto Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
19069: Pekka Vennamo
19070: 388 1979 Vp.
19071:
19072: Lakialoite n:o 223.
19073:
19074:
19075:
19076:
19077: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi asutuskeskusten maareformista.
19078:
19079:
19080: E c;l u s k u n n a 11 e.
19081:
19082: Maasta on maamme kasvavissa asutuskeskuk- pienmaanomistusta, jollainen on tervettä ja joka
19083: sissa muodostunut aina vain laajemmalti kei- omistus on ehdottomasti suojattava kunnan Ja
19084: nottelun väline. Tämä on aikaansaanut suuria _yhteiskunnan riistolta. Pienomistus on kansan-
19085: yhteiskunnallisia epäkohtia. Asunnot ja vuok- valtaisen järjestelmän välttämätön ehto.
19086: rat tulevat ylivoimaisen kalliiksi. Maamme kasvavissa suuremmissa asutuskes-
19087: Kaiken tämän seurauksena sosialismin aatteet kuksissa tarvitaan välttämättä maareformi. Näin-
19088: vaativat yksityisomistusoikeuden kumoamista hän aikoinaan tapahtui myös maaseudulla, joka
19089: maahan. Samalla nämä sosialismin aatteet pe· torpparivapautus oli yhteiskuntaa tervehdyttävä
19090: laavat yhteen gryndereitten kanssa niin, että ja kansanvaltaistava toimenpide.
19091: maaomaisuudet kasaantuvat yhä enemmän har- Mutta suurten asutuskeskusten maareformi ei
19092: vojen suuromistajien käsiin. Ilmeisesti laskel- saa koskea yksityisen kansalaisen tavallista
19093: moidaan, että tällä tavoin luodaan suotuisat maanomistusta. Päinvastoin kuntien suurmaan-
19094: edellytykset maan yksityisen omistusoikeuden omistus on myös käytettävä pienomistuksen ja
19095: kumoamiseksi ja maaomaisuuden asutuskeskuk- omakotitalojen hyväksi. Monopolivalta maan-
19096: sissa siirtämiseksi kuntien haltuun. Tätä tietä omistuksessa on pahasta, tulipa se sitten yksi-
19097: päästäisiin myös maan yksityisomistusoikeuden tyisen suuromistuks.en, valtion tai kunnan ta-
19098: kumoamiseen koko valtakunnassamme. holta.
19099: Suoritettujen tutkimusten mukaan Etelä-Suo- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19100: messa asutuskeskusten ja niiden ympäristön taen,
19101: maaomaisuus on tärkeältä osin muutamien har- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19102: vojen suuromistajien käsissä. Toisaalta on hy- lakiehdotuksen:
19103: vin paljon asutuskeskuksissa ja niiden liepeillä
19104:
19105:
19106:
19107: Laki
19108: asutuskeskusten maareformista.
19109: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrä-
19110: tyllä tavalla, säädetään:
19111:
19112: 1 §. perii tämän maksun maan saajalta kymmenen
19113: Asuntopulan poistamiseksi ja yksityisen pien- vuoden aikana. Koron tulee olla kohtuullinen.
19114: omistuksen vahvistamiseksi toteutetaan asutus-
19115: keskuksissa maareformi sen mukaan kuin tässä 3 §.
19116: laissa säädetään. Maata ei saa lunastaa yksityiseltä tontin-
19117: 2 §. omistajalta eikä myöskään pienviijelmiltä ja
19118: Valtiolta, kunnilta ja yksityisiltä suurmaan. maankäyttölain mukaisilta perheviljelmiltä.
19119: omistajilta pakkolunastetaan maata asuntotar-
19120: koituksiin ja muihin pienomistuksen tarpeisiin 4 §.
19121: käyvästä hinnasta. Tätä lakia aletaan toteuttaa heti maamme
19122: Valtio suorittaa lunastusmaksun rahassa ja suurasutuskeskuksissa.
19123: Lakial9ite .D:O. 223 389
19124:
19125: Valtiovalta maaraa m1ssa muissa asutuskes- 6 §.
19126: kuksissa .tätä lakia on tarpeen mukaan sovellet- Hakemus lunastuksen toteuttamisesta on teh-
19127: tava. tävä asetuksella säädettävässä määräajassa ker-
19128: 5 §. ran vuodessa.
19129: Lunastusta toteuttavien toimielinten kokoon-
19130: pano määrätään asetuksella. Lunastuselimen pu- 7 §.
19131: heenjohtaja ja jäsenet toimivat :tuomarin vas- Tarkempia säännöksiä tämän lain toimeen-
19132: tuulla. panosta annetaan asetuksella.
19133: Lunastuselimen päätöksestä on saatava va"
19134: littaa. Ylin valitusaste on korkein oikeus.
19135:
19136:
19137: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
19138:
19139: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
19140: Urho Pohto Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
19141: Pekka Vennamo
19142: 390 1979 Vp.
19143:
19144: Lakialoite n:o 224.
19145:
19146:
19147:
19148:
19149: Ekorre ym.: Ehdotukset laeiksi kansakoululain muuttamisesta ja
19150: kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 29 §:n ja
19151: .30 §:n 2 momentin kumoamisesta.
19152:
19153:
19154: E d u s k u n n a 11 e.
19155:
19156: Vuonna 1969 asetettu sosiaalialan erityisope- tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt
19157: tuskomitea piti vuonna 1971 antamassaan mie- synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden,
19158: tinnössä opetuksen järjestämisen peruslähtökoh- vian tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain
19159: tana sitä, että jokaisella lapsella tulee olla oikeus nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluksia.
19160: edellytyksiään vastaavan opetuksen saamiseen. Keskeisenä periaatteena laissa on siis siinä
19161: Oppivelvollisuus olisi komitean mielestä ulotet- tarkoitettujen palvelusten toissijaisuus. Siten
19162: tava koko ikäluokkaa koskevaksi ja oppivelvolli- myös kehitysvammaisten tulee ensisijaisesti voi-
19163: suudesta vapauttamisesta olisi täydellisesti luo- da käyttää hyväkseen muun muassa yleisiä ope-
19164: vuttava. Kehitysvammaisten kohdalla komitea tus- sekä terveyden- ja sairaanhoidon palveluk-
19165: esitti harkittavaksi pidennettyä opiskeluaikaa se- sia. Lain nojalla annettavan erityishuollon tar-
19166: kä ennen oppivelvollisuusikää ja vielä sen jäl- koituksena on edistää kehitysvammaisen henki-
19167: keenkin. lön suoriutumista päivittäisistä toiminnoista,
19168: Kehitysvammaisten opetuksen käytännön jär- hänen omintakeista toimeentuloaan ja sopeutu-
19169: jestelyissä komitea esitti lievästi kehitysvam- mistaan yhteiskuntaan.
19170: maisten ottamista oppivelvollisuuskoulun eri- Vastoin näitä perusperiaatteita jätettiin voi-
19171: tyisluokille. Apukoulussa tapahtuvan kehitys- massaolevaan kansakoululakiin mahdollisuus va-
19172: vammaisten opetuksen rinnalla tulisi komitean pauttaa henkilö ruumiinvian, sairauden tai sie-
19173: ehdotuksen mukaan niille kehitysvammaisille, lullisen poikkeavuuden vuoksi oppivelvollisuu-
19174: jotka eivät voisi osallistua esimerkiksi tarvitse- den suorittamisesta. Tämän johdosta lakiin ke-
19175: mansa hoidon vuoksi apukouluopetukseen, jär- hitysvammaisten erityishuollosta sisällytettiin
19176: jestää opetus kehitysvammahuollon puitteissa. oppivelvollisuudesta vapauttamismenettelyä kos-
19177: Tämä voitaisiin toteuttaa peruskouluun liitty- kevat säädökset. Eduskunnu enemmistö katsoi,
19178: vässä, mutta sen rinnalla toimivassa harjaannut- että lähiaikoina uudistuvassa koululainsäädän-
19179: tamiskoulussa. Komitea katsoi erityiskoulujen nössä voitaisiin poistaa oppivelvollisuudesta va-
19180: ylläpitämisen ja siihen liittyvien toimintojen ku- pauttaminen. Kun koululainsäädännön kokonais-
19181: ten oppilashuollon sekä muiden sosiaalihuollol- uudistus on viivästynyt ja näyttää siirtyvän vie-
19182: listen palvelujen järjestämisen ja yleisen johdon lä vuosia eteenpäin, on kehitysvammaisten eri-
19183: kuuluvan luontevasti sosiaaliviranomaisille. Si- tyishuoltoa rajoittava epäkohta kansakoululain-
19184: tävastoin opetuksen ja kaiken pedagogisen toi- säädännöstä pikaisesti poistettava.
19185: minnan johdon ja valvonnan tulisi olla osa yleis- Kansakoululaki yhdessä kehitysvammaisten
19186: tä koulutointa ja kuulua niin ollen kouluviran- erityishuollosta annetun lain kanssa on antanut
19187: omaisten tehtäviin. osalle kehitysvammaisia, henkisessä kehitykses-
19188: Vuoden 1978 alusta tuli voimaan laki kehi- sä viivästyneille tai lievästi vajaamielisille, mah-
19189: tysvammaisten erityishuollosta. Pääpiirteissään dollisuuden täyttää oppivelvollisuutensa apukou-
19190: laki rakentuikin vuoden 1969 sosiaalialan eri- lussa tai muussa erityisopetuksessa. Oppivelvol-
19191: tyisopetuskomitean sekä myöhemmän ammatilli- lisuudesta vapauttamisella on kuitenkin opetus-
19192: sen erityisopetuksen toimikunnan esittämille ta vaille jätetty ne lapset, joiden kehitys on
19193: periaatteille. Kehitysvammalaissa säädetään eri- ollut siinä määrin estynyt taikka häiriintynyt,
19194: tyishuollon antamisesta henkilölle, jonka kehitys etteivät he ole voineet saavuttaa peruskoulun
19195: Lakialoite n:o 224 391
19196:
19197: tai sen erityisopetuksen edellyttämää tieto- ja netusta laista vapauttamismenettelyä koskevat
19198: taitomäärää. Jotta kaikille maamme lapsille voi- määräykset.
19199: taisiin turvata kehitysvammalain perusperiaat- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19200: teiden mukainen oikeus opetuksen saamiseen, nioittaen,
19201: ehdotetaan kansakoululaista poistettavaksi oppi-
19202: velvollisuudesta vapauttamista koskevat säädök- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
19203: set sekä kehitysvammaisten erityishuollosta an- lakiehdotukset:
19204:
19205: 1.
19206: Laki
19207: kansakoululain muuttamisesta.
19208: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun kansa-
19209: koululain (247 /57) 39 §:n 2 momentti ja muutetaan 40 §, 41 §:n 2 momentti, 43 § ja
19210: 44 ·§, sellaisena kuin niistä on 41 §:n 2 momentti 15 päivänä heinäkuuta 1973 anne-
19211: tussa laissa (500/73), seuraavasti:
19212:
19213: 40 §.
19214: Oppivelvollisuus tarkoittaa sen tieto- ja taito- vollisuus kestää kymmenen vuotta, niin kuin
19215: määrän saavuttamista, joka annetaan kansakou- siitä asetuksella säädetään.
19216: lussa tai 2 momentissa tarkoitetussa opetuk-
19217: sessa. 43 §.
19218: Sellaisen kehitysvammaisen lapsen, jolla ei Oppivelvollisuuden täyttämiseksi lapsen on
19219: ole edellytyksiä kansakoulun tieto- ja taitomää- käytävä kansakoulua tai saatava vastaavaa ope-
19220: rän saavuttamiseen, erityishuoltoon kuuluvasta tusta muussa oppilaitoksessa tai kotona taikka
19221: opetuksesta säädetään laissa kehitysvammaisten 40 § :n 2 momentissa tarkoitetussa opetuksessa.
19222: erityishuollosta.
19223: Asetuksella säädetään, missä määrin jossakin 44 §.
19224: muussa oppilaitoksessa suoritettu opiskelu vas- Lapselle, jolle kansakoulussa annettava ope-
19225: taa kansakoulun tieto- ja taitomäärän saavutta- tus ei sovellu hänen henkisen kehitystasonsa
19226: mista. tru muun koulunkäyntiä taikka opetuksen seu-
19227: 41 §. raamista vaikeuttavan yksilöllisen syyn vuoksi,
19228: on järjestettävä opetusta tämän lain mukaisessa
19229: Sokean ja kuuron sekä 40 § :n 2 momentissa erikoiskoulussa tai kotona taikka 40 §: n 2 mo-
19230: tarkoitetun kehitysvammaisen lapsen oppivel- mentissa tarkoitetussa opetuksessa.
19231:
19232: 2.
19233: Laki
19234: kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 29 §:n ja 30 §:n 2 momentin kumoamisesta-
19235: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19236:
19237: Täten kumotaan kehitysvammaisten entyts-
19238: huollosta 23 päivänä kesäkuuta 1977 annetun
19239: lain (519/77) 29 § ja 30 §:n 2 momentti.
19240:
19241: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
19242:
19243: Mikko Ekorre Heli Astala Anna-Liisa Hyvönen
19244: Vappu Säilynoja Helvi Niskanen Anna-Liisa Jokinen
19245: Ekorre· ym.: EhdotUkset laiksi taiteilijaprofessorin ja taiteilijan
19246: viroista sekä valtion taiteilija-apurahoista ja laiksi taiteen
19247: edistämisen järjestelystä annetun lain 3 ja 4 § :n muuttami"
19248: sesta.
19249:
19250:
19251: E d u s k u n n a 11 e.
19252:
19253: Pieneri kansan voima on. erihen muuta sen taiteilija-apurtlhajärjestelmäii täydentäviä jätjes-
19254: taiteen ja kansallisen kulttuurin tasossa. Olem- telmiä, joilla pysyvästi turvataan vaik~immassa
19255: me ohittaneet sen vaiheen ja ne ajat, jolloin asemassa toimivien vapaiden taiteilijoiden työs-
19256: suomalaisen kulttuurin taso voitiin määritellä kentelyedellytykset." .
19257: nimitaman loistavan; yksityisen . taiteilijaneron Eduskunnan käymän laajan taidepoliittisen
19258: suurella luomisvoimalla. Kaikissa väestöpiiteis· keskustelun innostamana ryhtyi opetusminis-
19259: sä ja maamme kaikilla alueilla on tarve harras- teriö valmistelemaan erityistä taiteilijapal]d{a-
19260: taa omakohtaisesti kulttuuria sekä käyttää kult- järjestelmää. Lokakuussa 1978 opetusministeriö
19261: tuuripalveluja tuntuvasti kasvanut. Taloudelli- pyysi taiteen keskustoimikunnalta lausuntoa,
19262: sesti vaikeinakin aikoina ja suurtyöttömyyden miten nykyistä taiteenharjoittajien tukijätje,stel-
19263: vallitessa on kulttuuri ja taidepalvelusten tär- mää tulisi kehittää. Taiteen keskustoimikunta
19264: keys todettu kiistattomaksi. Kaikkialla, missä esitti 8. 1. 1979 antamassaan lausunnossa vähin-
19265: kulttuuripalveluja on yhteiskunnan, valtion ja tään 600 taiteilijan viran perustamista. vuoteen
19266: kuntien, toimesta tarjottu, on niiden käyttö 1990 mennessä. Taiteilijapalkkajärjest~lmää kii-
19267: ja*uvasti lisääntynyt. rehti . 10. 4. 1979 eduskuntaryhmille jättäm~-
19268: Kansallihen tehtävänime onkin turvata tai- saan kirjelmässä myös taiteen puolesta -lähe-
19269: teen tekijöiden ja kulttuuripalvelujen tuottajien tystö.
19270: mahdollisuudet kutsumuksensa ja luomisvoi- Nykyistä taiteilijoiden apurahajärjestelmää
19271: mansa toteuttamiseen. Nykyinen taiteellisten tulee mielestämme kehittää siten, että mahdol-
19272: tuotteiden myyntituloon ja satunnaisiin julki- lisimman monelle eri taiteen alojen taiteenhar-
19273: siin apurahoihin perustuva taiteilijoiden toi- joittajalle turvataan perustoimeentulo, Järjestel.
19274: meentulo tulee korvata järjestelmällä, joka tur- mä voidaan toteuttaa yhdistäen se voimassaole-
19275: vaa taloudellisista huolista vapaan taiteellisen vaan apurahajärjestelmään ja muuhun valtion
19276: työskentelyn mahdollisimman monelle maamme taidehallintoon, jolloin säästytään tarpeettomil-
19277: taiteilijalle. Eduskunnan tulee säätää laki, joka ta hallinnon lisäkustannuksilta.
19278: mahdollistaa taiteilijapalkkajärjestelmän. Edellä olevan perusteella ehdotammekin sää-
19279: Taiteen keskustoimikunta _vaati jo 3. 6. 1976 dettäväksi uuden lain taiteilijaprofessorin ja
19280: opetusministeriölle jättämässään muistiossa tai- taiteilijan viroista Eeka valtion taiteilija-apura-
19281: teilija-apurahajärjestelmämme kehittämistä sekä hoista. Laki :korv&si vuodelta 1969 olevat:~. vas-
19282: taiteilijoiden toimeentulo- ja työskentelyedelly- taavan lain. Lisäksi ehdotamme tarkistettavaksi
19283: tysten parantamista. Antaessaan keväällä 1978 lakia taiteen edistämisen järjestelystä siten, että
19284: taidepoliittisen selontekonsa eduskunt1alle hal- taiteen keskustoimikunnan sekä taidetoimikun-
19285: litus totesi muun ohessa, että "taiteenharjoit- tien kokoonpanoa vahvistettaisiin.
19286: tajien työskentelyedellytyksiä ja sosiaalista tur- Lallla taiteilijaprofessorin ja taiteilijan virois-
19287: vallisuutta tullaan kehittämään tasapuolisesti ta sekä valtion taiteilija-apurahoista ehdqtetaan
19288: kaikilla taiteen aloilla ja eri toimintamuotojen vuoden 1980 gikana perustettavaksi 60 taitei-
19289: piirissä. Apurahoja ja muita henkilökohtaisia lijan virkaa ja sen jälkeen vuosittain niin
19290: tukijärjestelmiä tilllaån kehittämään. Lisäksi sel- tnonta, että vuoteen 1990 mennessä virkoja
19291: vitetään mahdollisuudet luoda nykyistä valtion... on yhteensä vähintään 600. Virat ebdotetaan
19292: Lakialoite n:o 22.7 393
19293:
19294: perustettaviksi sopimuspalkkaisina opetusminis- valtion tai kunnan virkaan tai toimeen taikka
19295: teriön alaisuuteen. Virkojen palkkauksesta sekä muuhun niitä vastaavaan tehtävään.
19296: muista ehdoista säädettäisiin asetuksella. Taiteilijoiden nimittämisen virkoihin suorit-
19297: Taiteilijan virkaan nimitettävän henkilön tu- taisi taiteen keskustoimikunta, jonka tulisi
19298: lee mielestämme olla taiteellisen tasonsa ja luo- kuulla valtion taidetoimikuntia sekä taiteen alan
19299: van suorituskykynsä pitempiaikaisella aktiivi- keskeisiä järjestöjä. Taiteen keskustoimikunnan
19300: sella taiteen harjoittamisella osoittanut taiteen- ja valtion taidetoimikuntien sekä läänien taide-
19301: harjoittaja.· Virkaan nimitetyn tulisi harjoittaa toimikuntien kasvavien tehtävien ja lisääntyvän
19302: aktiivisesti ja päätoimisesti taiteellista toimin- yhteiskunnallisen vastuun vuoksi ehdotamme
19303: taa. Tämän toteamiseksi voitaisiin asetuksella lakia taiteen edistämisen järjestelyistä tarkistet-
19304: säätää pyydettäväksi viranhaltijalta vuosittain tavaksi siten, että eri yhteiskunnalliset näke-
19305: selvitys taiteellisesta toiminnastaan. Muuhun mykset otetaan huomioon muiden näkökohtien
19306: ammattiin tai vastaavaan päätoimiseen tehtä~ lisäksi taiteen keskustoimikuntaa, valtion tai-
19307: vään siirtyvä taiteilija, jonka samalla katsottai· detoimikuntia ja läänien taidetoimikuntia nimi-
19308: siin luopuvan taiteellisesta toiminnastaan, kat- tettäessä. Jotta toimikuntien työskentelyvar-
19309: sottaisiin menettävän ilman muuta oikeutensa muus olisi riittävä ja jotta eri yhteiskunnalliset
19310: taiteilijan virkaan. Koska taiteilijan viran palk- näkemykset voisivat kaikissa tapauksissa vai-
19311: kaus tulisi valtiontaloudellisistakin syistä mää- kuttaa päätöksiin, ehdotamme lisäksi, että toi-
19312: räytymään verraten alhaiseksi, tulisi taiteilijan mikuntien kaikille jäsenille nimitettäisiin hen~
19313: viran haltijalla olla oikeus ottaa vastaan tuloja kilökohtaiset varajäsenet, jota tarkoittava muu-
19314: taiteellisesta toiminnastaan. Tällöin kokonais- tos on tehtävä lain 4 §:ään.
19315: toimeentulo muodostuisi taiteilijan virasta mak- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19316: settavasta palkasta ja taiteellisesta toiminnasta nioittaen,
19317: saatavista muista tuloista. Sitävastoin taiteilijan
19318: virkaan nimitetyltä tulisi evätä oikeus saman- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
19319: aikaisesti muuhun · päätoimeksi katsettavaan lakiehdotukset:
19320:
19321: 1.
19322: Laki
19323: taiteilijaprofessorin ja taiteilijan viroista sekä valtion taitellija-apurahoista.
19324:
19325: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19326:
19327: l §. Nimityksen taiteilijan virkaan suorittaa tai-
19328: Luovan taiteen edistämiseksi perustetaan ope- teen keskustoimikunta valtion taidetoimikuntia
19329: tusministeriön alaisiksi vähintään kahdeksan ja taiteen alan keskeisiä järjestöjä kuultuaan.
19330: sopimuspaikkaista taiteilijaprofessorin virkaa Vuonna 1980 virkoja perustetaan 60 ja sen
19331: sekä vuoteen 1990 mennessä vähintään 600 jälkeen vuosittain siten, että virkoja on vuonna
19332: sopimuspaikkaista taiteilijan virkaa. 1990 yhteensä vähintään 600.
19333:
19334: 2 §. 4 §.
19335: Taiteilijaprofessorin vitkaan nimitetään py- Valtion tulo- ja menoarvioon otetaan vuosit-
19336: syväisesti tai määräajaksi enintään viideksi vuo- tain määräraha, josta jaetaan; sen mukaan kuin
19337: deksi kerrallaan. Jos taiteilijaprofessoriksi mää- asetuksella säädetään, taiteenharjoittajien työs-
19338: räajaksi nimitetyllä on entuudestaan valtion vir- kentelyn ja opintojen tukemiseksi eri taiteen
19339: ka tai toimi, hän vapautuu sen hoitamisesta aloilla 104 yksivuotista, 23 kolmivuotista ja 9
19340: siksi ajaksi, jonka hän on taiteilijaprofessorina. viisivuotista valtion taiteilija-apurahaa ja vara-
19341: taan sen ohessa vähintään 40 valtion taiteilija-
19342: 3 §. apurahan suuruinen määräraha jaettavaksi koh-
19343: Taiteilijan virkaan pysyvästi nimitettävän tu- deapurahoina tiettyjen työsuunnitelmien toteut-
19344: lee olla taiteellisen tasonsa ja luovan suoritus- tamista varten.
19345: kykynsä pitempiaikaisella aktiivisella taiteen Valtion taiteilija-apuraha on yhtä suuri kuin
19346: harjoittamisella osoittanut taiteenharjoittaja. peruspalkka palkkausluokassa A 20.
19347: 50 0879005055
19348: 394 Lakialoite n:o 225
19349:
19350:
19351: Yksivuotinen apuraha voidaan jakaa kahden tajalle. Tällainen .arvonimi voi olla samanaikai-
19352: henkilön kesken. Kolmi- ja viisivuotisia taitei- sesti korkeintaan kahdeksalla taiteenharjoitta-
19353: lija-apurahoja ja kohdeapurahoja myönnettäe!lsä jalla. Toimituskirjasta, jolla arvonimi myönne-
19354: on etusija annettava luovan suorituskykynsä jo tään, ei peritä leimaveroa.
19355: osoittatieille taiteenharjoittajille.
19356: Kohdeapuraha voidaan myöntää myös kah- 6 §.
19357: delle tai useammalle taiteenharjoittajalle yhtei- Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
19358: sesti taikka työryhmälle, jonka muodostaa yksi töönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuk-
19359: tai useampi taiteenharjoittaja avustajineen. sella.
19360: Asetuksella voidaan säätää, että taiteilija-apu- 7 §.
19361: mha ja kohdeapuraha voidaan erityisestä syystä Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
19362: myöntää muullekin· henkilölle kuin edellä 1 kuuta 1980 ja tällä lailla kumotaan taiteilija-
19363: momentissa tarkoitetulle taiteenharjoittajalle. professorin viroista ja valtion taiteilija-apura-
19364: hoista 28 päivänä marraskuuta 1969 annettu
19365: 5 §. . laki (734/69).
19366: Tasavallan presidentti voi taiteen keskustoi- Jo ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
19367: mikunnan esityksestä myöntää akateemikon ar- ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
19368: vonimen erittäin ansioituneelle taiteenharjoit- miin.
19369:
19370:
19371:
19372: 2.
19373: Laki
19374: taiteen edistämisen järjestelystä annetun lain 3 ja 4 § :n muuttamisesta.
19375:
19376: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan taiteen edistämisen järjestelystä 14 patvana
19377: heinäkuuta 1967 annetun lain (328/67) 3 §:n 1 momentti ja 4 § näin kuuluviksi:
19378:
19379: 3 §. kunnan keskuudestaan asettamasta ehdokkaas-
19380: Asetettaessa edellä tarkoitettuja taidetoimi- ta. Varapuheenjohtajan toimikunta valitsee kes-
19381: kuntia on huolehdittava siitä, että taiteen eri kuudestaan.
19382: lajit sekä taiteen keskusjärjestöt ja tärkeimmät Taiteen keskustoimikunnan muodostavat val-
19383: laitokset tulevat edustetuiksi niissä ja että myös tion taidetoimikuntien puheenjohtajat ja valtio-
19384: eri yhteiskunnalliset näkemykset sekä alueelli- neuvoston määräämät seitsemän jäsentä, joille
19385: set ja kielelliset näkökohdat otetaan huomioon. jokaiselle määrätään henkilökohtainen varajä-
19386: sen. Keskustoimikunnan puheenjohtajan ja
19387: varapuheenjohtajan nimittää valtionellvosto.
19388: 4 §. Läänin taidetoimikunnan jäsenet ja heidän
19389: Valtion taidetoimikuntien jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä nimittää läänin-
19390: henkilökohtaiset varajäsenensä nimittää valtio- hallitus maakunnallisia taiteen ja kulttuuripoli-
19391: neuvosto taiteen eri alojen keskeisiä järjestöjä tiikan järjestöjä ja laitoksia kuultuaan. Puheen-
19392: ja laitoksia kuultuaan. Toimikunnan puheenjoh- johtajan ja varapuheenjohtajan toimikunta va-
19393: tajan valtioneuvosto nimittää kolmesta toimi- litsee keskuudestaan.
19394:
19395:
19396: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
19397:
19398: Mikko Ekorre Heli Astala Tellervo Koivisto
19399: Niilo Koskenniemi Helvi Niskanen Anna-Liisa Jokinen
19400: Ulla-Leena Alppi Anna-Liisa Hyvönen Ensio Laine
19401: Vappu Säilynoja Irma Rosnell Paula Eenllä
19402: Inger Hirvelä Marjatta Mattsson
19403: 1979 vp. 395
19404:
19405: Lakialoite n:o 226.
19406:
19407:
19408:
19409:
19410: Hirvelä ym.: Ehdotukset opintotukilaiksi ja laiksi valtion opinto-
19411: tukikeskuksesta.
19412:
19413:
19414: E d u s k u n n a 11 e.
19415:
19416: Kansalaisten- nykyistä suuremman tasa-arvon Jatkaminen peruskoulutasoisten opintojen
19417: lisäämiseen tähtäävien pyrkimysten joukossa jälkeen lukiossa liittyy niin meillä kuin muual-
19418: pyclcimys koulutuksellisen tasa-arvon lisäämi- laikin tehtyjen tutkimusten mukaan kiinteästi
19419: seen on yksi :keskeisimmistä. Onhan koulutuk- kodin taloudelliseen asemaan. Tämä sidonnai-
19420: sen piirissä nykyisin ilmenevä kansalaisten vä- suus on suoraa ilmetessään vanhempien puut-
19421: linen eriarvoisuus sekä yleisen yhteiskunnallisen teellisina mahdollisuuksina suorittaa koulutuk-
19422: eriarvoisuuden merkittävä ilmentymä että muil- sesta aiheutuvia välillisiä ja välittömiä kustan-
19423: la elämänaloilla vallitsevan eriarvoisuuden syy. nuksia. Se on myös epäsuoraa ilmetessään vä-
19424: Rajaahan koulutus varsin pitkälle ammatin va- hävaraisissa kodeissa sen virikeympäristön niuk-
19425: lintaa ja sitä kautta tulotason muodostumista kuutena, joka suurelta osin määrää lapsen hen-
19426: myöhemmässä elämässä. Koulutuksellisen eriar- kistä kehitystä.
19427: voisuuden poistaminen on yksi tärkeimmistä Opintotuen avulla on mahdollisuus vaikuttaa
19428: )'lhteiskunnalli.sista tehtävistä. suoraan vaikuttaviin tekijöihin. Varakkaimpien
19429: Merkittävimmät koulutuksellisen eriarvoisuu- vanhempien lapsista käytännössä kaikki jatka-
19430: den syyt ovat. taloudellisia, opintojen rahoitus- vat l~iossa opintomenestyksestä riippumatta.
19431: mahdollisuuksien puutteellisuudesta johtuvia. Vähävaraisista kodeista lähtöisin olevien oppi-
19432: Suoritettujen tutkimusten mukaan oppivelvolli- laiden lukiossa jatkaminen taas on koulumenes-
19433: suuskoulun . jälkeisiin opintoihin siirtyminen tyksestä voimakkaasti riippuvaista ja vielä niin,
19434: riippuu ratkaisevasti vanhempien tulotasosta. että parhaitenkaan menestyneet eivät jatka yhtä
19435: Myös lukion ja ammatillisten perusapintojen usein lukiossa kuin heikoimmin menestyneet
19436: jälkeen suoritettavien opintojen valintaan talou- varakkaiden kotien lapset.
19437: delliset seikat vaikuttavat ratkaisevasti: vähä- Niiden oppilaiden osalta, jotka käyvät kou-
19438: varaisista kodeista lähteneet valitsevat huomat- lua kotonaan asuen ja ovat vanhempiensa huol-
19439: tavasti useammin lyhyet ja nopeasti ammattiin lettavina, näyttää ongelma keskittyvän vähäva-
19440: valmistavat opintolinjat kuin heidän aikaisempi raisista kodeista tulevien lasten opiskeluun. Va-
19441: opinnoissa menestymisensä edellyttäisi. rakkaiden kotien lasten koulutustiheyttä ei enää
19442: Ainoa tehokas ratkaisu koulutuksellisen eri- voida lisätä. Sen sijaan vähävaraisiin koteihin
19443: arvoisuuden poistamiseksi olisi riittävän opinto- suunnattu voimakas opintotuki ilmeisen selvästi
19444: tuen maksaminen kaikille oppivelvollisuuskou- lisäisi koulutustiheyttä huomattavasti ja pois-
19445: lun jälkeisiä opintoja harjoittaville opintotuen taisi eriarvoisuutta. Siksi opintotuen tarpeen
19446: tarpeessa oleville opiskelijoille. Perustavoittee- harkinta keskiasteen koulutuksessa koulutetta-
19447: na on pidettävä kaikki opintokustannukset peit- van ollessa vanhempiensa huollettavana ja käy-
19448: tävää opiskelijapalkkaa. dessä koulua kotoaan, tulisi kytkeä kodin ta-
19449: Kaikkein kohtalokkain koulutuksellinen eri- loudelliseen asemaan eli tekijään, joka tutki-
19450: arvoisuus on juuri oppivelvollisuuskoulun päät- musten mukaan kiinteimmin liittyy koulutuk-
19451: tyessä, kosika n)'lkyisen keskiasteen koulutuksen sessa tällä hetkellä ilmenevään eriarvoisuuteen.
19452: hajanaisuus ja jäykkyys johtaa siihen, että lu- Kokonaan toinen on tilanne koulutettavan
19453: kion ulkopuolelle jääneet eivät myöhemminkään harjoittaessa opintojaan kodin ulkopuolella ja/
19454: <käytännössä voi harjoittaa korkeakoulutasoisia tai vaiheessa, jolloin hän enää ei ole vanhem-
19455: opintoja. Siksi ensimmäiset ja voimakkaimmat piensa huollettavana. Tässä koulutusvaiheessa
19456: toimenpiteet olisi suoritettava opintotuen te- opintotuen tarpeen kytkeminen vanhempien ta-
19457: hostamiseksi keskiasteen koulutuksessa. loudelliseen asemaan ei enää ole perusteltua.
19458: 396 Lakialoite n:o 226
19459:
19460: Opintotuen tarve tulee koulutuksen tässä vai- tion varoista tulisi toteuttaa siitäkin syystä,
19461: heessa harkita opiskelijan omiin tuloihin ja va- että varsinkin opintojen loppuvaiheessa aikai-
19462: rallisuuteen perustuen sisällyttäen opintotuen semmin nostettujen lainojen korot vievät suu-
19463: saajien piiriin kaikki ne opiskelijat, jotka omien ren osan uuden lainan pääomasta.
19464: tulojensa tai varallisuutensa avulla eivät voi Opintolainojen enimmäismäärien päättäminen
19465: vaikeuksitta opiskelun aiheuttamista kustan- olisi uskottava eduskunnalle, joka tulo- ja me-
19466: nuksista selviytyä. noarvion yhteydessä joutuu joka tapauksessa
19467: Opintotuen myöntämisessä noudatettavassa opintotukeen käytettävät varat myöntäessään
19468: tarveharkinnassa käytetyt perusteet olisi vuosit- arvioimaan opintotuen tarpeen kehityksen. Pää-
19469: tain säädettävä eduskunnassa. periaatteena on pidettävä sitä, että lainan ja
19470: Opintotuen muotojen osalta tulee pyrkiä rat- opintorahan yhteismäärä kattaa tutkimuksin
19471: kaisuun, jolla tuen perusmuodoksi muodostuu selvitetyt opiskelukustannukset.
19472: opintoraha opintolainojen osuuden pienetessä Opintotuen rahoitus tulee saattaa niiden kus-
19473: varsinaista opiskelijapalkkajärjestelmää lähes- tannettavaksi, jotka koulutetusta työvoimasta
19474: tyttäessä. Järjestelmä tulee suunnitella niin että saav~t suuriroinan hyödyn. Tämä merkitsee
19475: opiskelijapalkan toteuttamiselle asetetaan selvä, opintokustannusten saattamista työnantajien
19476: määräaikaan kytketty tavoite. ma.ksettavak,si. Koska koulutetun työvoiman
19477: Jo alusta alkaen on kaikkein vähävaraisim- käyttö vaihtelee runsaasti yritysten suuruuden
19478: pien, perheellisten ja kalliita asumiskustannuk- ja. ennen muuta niiden pääomavaltaisuuden as-
19479: sia maksamaan joutuvien opiskelijoiden osalta teen mukaan, tulisi maksu porrastaa näiden te~
19480: toteutettava erityisjärjestely lisäopintorahan kijöiden mukaisesti. Valtion opintotukikeskuk-
19481: muodossa. Nämä opiskelijat tulee saattaa myös seen perustettava opintotukirahasto toimisi va-
19482: opiskelijapalkkajärjestelmän piiriin muita aikai- rojen kerääjänä. . .
19483: semmin. Myös valtion opintotukikeskus tulisi saattaa
19484: Niin kauan kuin ,myös lainamuotoista opin· nykyistä selväpiirteisemmin edusikunnan valvon-
19485: totukea joudutaan opintokustannusten täysi- taan. Tämä voisi tapahtua eduskunnan valitse-
19486: määräisen kattamisen turvaamiseksi maksamaan, mien valtuutettujen avulla. .
19487: tulisi lainan korko maksaa kokonaisuudessaan Edellä e~titettyihin perusteluihin viitaten eh-
19488: valtion varoista opiskeluaikana ja kolme vuotta dotamme,
19489: valmistumisen jälkeen. Lainojen takaisinmaksu-
19490: aika olisi pidennettävä 25 vuoteen. Koron ko- että Eduskunta hyväksyisi. seuraavat
19491: konaisuudessaan tapahtuva subventoiminen val- lakiehdotukset:
19492:
19493:
19494: 1.
19495: Opintotukilaki.
19496: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19497:
19498: 1 luku. 2 §.
19499: Opintotuella tarkoitetaan tässä laissa opinto-
19500: Lain sovellutusala. lainan valtiontakausta ja korkotukea sekä opin-
19501: 1 §. torahaa.
19502: Suomen kansalaiselle, joka Suomessa harjoit- Opintolainan valtiontakaus ia korkotuki
19503: taa oppivelvollisuuskoulun jälkeisiä opintoja myönnetään vähintään yhden lukukauden, kui~
19504: julkisen valvopp.an alaisessa oppilaitoksessa, tenkin vähintään neljän kuukauden ajan kestä-
19505: myönnetään hakemuksesta opintotukea si.ten viä yleissivistäviä, ammattiin valmistavia tai tie-
19506: kuin tässä laissa säädetään. teellisiä opintoja varten.
19507: Tämän lain mukaista opintotukea myönne- Opintorahalla tarkoitetaan vähintään kolmen
19508: tään siten kuin eri:kseen asetuksella säädetään kuUJkauden ajan kestäviä, 2 momentissa tarkoi-
19509: myös ulkomailla opintoja harjoittavalle Suomen tettuja opintoja varten valtion varoista myön-
19510: kansalaiselle samoin ikuin Suomessa opiskeleval- nettävää etuutta, jota sen saaja ei ole velvolli-
19511: le ulkomaalaiselle. nen maksama~.n takaisin.
19512: Lakialoite n:o 226 397
19513:
19514: 3 s. pysyvän työkyvyttömyyden tai muun siihen rin-
19515: Opintotuen myöntämisen yleisenä edellytyk- nastettavan syyn takia on varaton. P"åätöksen
19516: senä on opintotuen saajan taloudellisen tuen opintolainan perimättä jättlimisestä tekee val-
19517: tarve. tion opintotukikeskuksen valtuutettujen kokous
19518: Opintotuen tarvetta harkittaessa on otettava opintotukikeskuksen johtokuntaa kuultuaan.
19519: huomioon opiskelijan omat tulot ja omaisuus
19520: sekä opintorahaa myönnettäessä lisäksi, mikäli 7 s.
19521: t<>Pintotuen saaja .on vanhempiensa huolletta· Tämän lain mukaisista opintolainoista valtio
19522: vana harjoittaen opintojaan kotoaan, hänen myöntää korkohyvitystä luottolaitoksille lainan
19523: vänhempiensa tulot ja omaisuus. pääomasta maksettavan :koron määrän.
19524: Eduskunta säätää vuosittain tulo- ja menoar- Kol'kotuen maksaminen lopetetaan kolmen
19525: ·vion yhteydessä opintotuen .tarpeen harkinnassa vuoden :kuluttua opintojen päättymisestä.
19526: noudatettavista perusteista. 1 momentissa tarkoitettu korkotuki myönne-
19527: tään lain voimaantulosta lähtien myös 14 päi-
19528: 4 s. vänä tammikuuta 1972 säädetyn opintotukilain
19529: Milloin opintotuen hakijaa, hänen aviopuoli- (28/72) 7 §:n 1 momentin tarkoittamille
19530: soaan tai hänen vanhempiaan tahi jompaakum- opintolainoille, jotka on myönnetty ennen tä-
19531: paa heistä on kohdannut sairaus tai muu ha- män lain voimaantuloa. Hakemuksesta voidaan
19532: kijan toimeentulomahdollisuuksiin vaikuttava tämän lain tarkoittama korkotuki myöntää myös
19533: syy antaa siihen aihetta, voidaan opintotuki opintolainalle, jolle ei ole myönnetty edellä
19534: myöntää, vaikka tulot ja omaisuus ylittävät tarkoitettua korkotukea.
19535: eduskunnan vahvistamat opintotuen saannin
19536: edellytyksenä olevat enimmäismäärät. 8 s.
19537: Tämän lain tal.'koittaman opintolainan takai-
19538: sinmgksuaika on kaksikymmentäviisi vuotta.
19539: 2 luku.
19540: Valtiontakaus ja leorkotuki. 9 §.
19541: Valtiontakaus myönnetään valtion opintotu-
19542: 5 §. kirahaston tai sellaisten rahalaitosten, rahasto·
19543: Opintolainan valtiontakaus ja korkotuki jen, yhtymien ja muiden laitosten myöntämille
19544: myönnetään kerrallaan enintään yhden opinto- opintolainoille, joiden toimialaan kuuluu opin-
19545: vuoden opintokustannuksia varten tarkoitetulle tolainojen myöntäminen.
19546: lainaerälle. Yhden vuoden opintolainaerän
19547: enimmäismäärän vahvistaa eduskunta vuosittain
19548: tulo- ja menoarvion yhteydessä. 3 luku.
19549: 6 §. Opintoraha.
19550: Valtiontakaus myönnetään opintolainan •koko
19551: nimelliselle määrälle. Valtiontakaus on omavel- 10 §.
19552: kainen. Perusopintorahana myönnetään jokaiselle 1
19553: Tämän lain nojalla annettuihin takauksiin ei § :ssä tarkoitetulle, 3 § :n mukaan opintotukeen
19554: sovelleta, mitä määräajoista velkomisasioissa oikeutetulle opiskelijalle kerrallaan enintään:
19555: sekä julkisesta haasteesta velkojille 9 päivänä yhdeksi opintovuodeksi 1 800 markkaa.
19556: marraskuuta 1868 annetussa asetuksessa on Lisäopintorahana vaikeassa taloudellisessa
19557: säädetty takausten vanhentumisesta. Myöskään asemassa olevalle opiskelijalle kerrallaan enin-
19558: takausmiehen edesvastuuvelvollisuuden tarkem- tään yhdeksi opintovuodeksi 700 markkaa.
19559: masta määräämisestä 24 päivänä helmikuuta
19560: 1873 l\ltnetun asetuksen 4 §:n säännöstä, sel- 11 §.
19561: laisena kuin se on· 18 päivänä toukokuuta Eduskunta päättää vuosittain tulo- ja meno-
19562: 1973 annetussa laissa (391/73), ei sovelleta arvion yhteydessä perusopintorahan ja lisäopin-
19563: tämän lain mukaisiin lainoihin niiden lyhennys- torahan suuruudesta.
19564: maksujen osalta. Opintorahaa korotetaan vuosittain niin, että
19565: Valtion varoista luottolaitokselle suoritettu lukioasteella ja ammattiin valmistavissa oppi-
19566: opintolaina voidaan jättää perimättä siltä, joka laitoksissa sekä keskiasteen yleissivistävissä
19567: 398 Lakialoite n:o 226
19568:
19569:
19570: oppilaitoksissa opiskeleville opiskelijoille mak- Opintotukilautakunnan jäsenet toimivat vir-
19571: setaan vuonna 1985 sekä yliopistoissa ja kor: kavastuulla.
19572: keakouluissa opiskeleville maksetaan vuonna 13 §.
19573: 1990 kaikki opintokustannukset_kattava opinto- Joka on tyytymätön opintotukilautakunnan
19574: raha ( opiskelijapalkka). Perusopintorahan ja päätökseen, saa hakea siihen muutosta valtion
19575: lisäopintorahan yhteismäärän tulee kuitenkin opintotukikeskukselta . kirjallisella vlilittiksella
19576: kattaa kaikki opintokustannukset keskiasteen viimeistään }0 päivänä ennen kello 12 sen päi-
19577: oppilaitoksissa opiskelevien osalta vuonna 1983 vän jälkeen, jona valittaja sai tiedon opintotuki-
19578: ja korkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevien lautakunnan päätöksestä. Valituskirjaan on lii-
19579: osalta vuonna 1987. Ennen mainittuja vuosia tettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä
19580: on jokaisen 1 §:ssä tarkoitetun opiskelijan saa- tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljen-
19581: tava opintolaina- ja opintorahamuotoista opin- nöksenä, sekä todisteet, joihin valittaja haluaa
19582: totukea yhteenlaskettuna summa, joka kattaa nojautua ja joita ei ole esitetty aikaisemmin.
19583: kaikki opintokustannukset. Valtion opintotukikeskuksen tämän lain no-
19584: Opintokustannusten kokonaismäärän vuosit" jalla tekemään päätökseen ei saa hakea valitta-
19585: tllin selvittää tilastokeskus suorittamiinsa tut- malla muutosta.
19586: kimuksiin perustuvien laskelmien mukaisesti. Opintotukea koskevasta päätöksestä katso-
19587: taan asianomaisen, jollei muuta näytetä, saa-
19588: neen tiedon seitsemäntenä päivänä sen jälkeen,
19589: jona päätös hänen ilmoittamallaan osoitteella
19590: 4 luku .. on jätetty postin kuljetettavaksi. .
19591: Hallinto ja muutoksenhaku.
19592: 12 §. 5 luku.
19593: Opintotuen myöntämisestä ja muista sitä kos- Opintotuen rahoitus.
19594: kevista asioista päättää valtion opintotukikes-
19595: kus, jollei määrättyjä tehtäviä ole asetuksella 14 §.
19596: siirretty oppilaitoksen opintotukilautakunnalle. Tämän lain nojalla maksettavaa opintotukea
19597: Oppilaitoksen opintotukilautakunnan asetta- varten peritään työnantajilta opintotukimaksu,
19598: misesta päättää opetusministeriö valtion opinto- jonka suuruus työnantajalle määräytyy suhtees-
19599: tukikeskuksen esityksestä ja asianomaista oppi- sa hänen työnantajana maksamaansa ennakko-
19600: laitosta ja siinä toimivaa oppilaskuntaa kuul- perinnän alaisten palkkojen kokonaismäärään
19601: tuaan. seuraavasti:
19602:
19603: Käyttöomaisuuden hankintamenoista tehtyjen lainmukaisten poistojen ja Opintotukimaksu prosenttia
19604: varaston aliarvostuksen yhteenlaskettu markkamäärä ja sen osuus ennakkoperinnän alaisen
19605: maksettujen palkkojen määrästä: palkan määrästä:
19606: 0-49 999 mk ja 9.9% tai vähemmän maksettujen palkkojen määrästä 0.5%
19607: 0-49 999 mk ja 10% tai enemmän maksettujen palkkojen määrästä 0.8%
19608: 50 000-99 999 mk ja 29.9% tai vähemmän maksettujen palkkojen 1.2%
19609: 50 000-99 999 mk ja 30 % tai enemmän maksettujen palkkojen
19610: määrästä ................................................. . 1.5%
19611: 10? 000 -~~- ~ enemmän ja 29.9% tai vähemmän maksettujen palk-
19612: koJen maarasta ........................................... . 1.7%
19613: 100 000 mk tai enemmän ja 30% tai enemmän maksettujen palkkojen
19614: määrästä ................................................. . 2.0%
19615:
19616: 6 luku. 16 §.
19617: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
19618: Erinäisiä säännöksiä. 19
19619: 15 §. Tällä lailla kumotaan 14 päivänä tammikuuta
19620: Tarkempia määräyksiä tämän lain täytäntöön- 1972 annettu opintotukilaki ( 28/72) .
19621: panosta annetaan asetuksella.
19622: Lakialoite n:o 226 399
19623:
19624:
19625: 2.
19626: Laki
19627: valtion opintotukikeskuksesta.
19628:
19629: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19630:
19631: 1 §. laan 21 jäsenisen valtuuston, jonka tulee antaa
19632: Valtion opintotukitoimintaa varten on ope- vuosittain kertomus eduskunnalle toiminnas-
19633: tusministeriön alainen valtion opintotukikeskus. taan.
19634: Valtion opintotukikeskuksen alaisia paikalli- 5 §.
19635: sia toimielimiä ovat opintotukiasioissa oppilai- Valtion opintotukikeskuksen johtokunnan jä-
19636: tokset tai opintotukilautakunnat tai sosiaalilau- senet, joita on kahdeksan, nimeää opintotuki-
19637: takunnat. keskuksen valtuusto.
19638: 2 §.
19639: Valtion opintotukikeskuksen tehtävänä on 6 §.
19640: johtaa ja valvoa opintotukitoimintaa sekä suo- Valtion opintotukikeskuksessa on peruspalk-
19641: rittaa muut sille laissa määrätyt tehtävät. kainen johtajan virka.
19642: Valtion opintotukikeskuksessa voi lisäksi
19643: 3 §. olla ylimääräisiä viran- ja toimenhaltijoita, tila-
19644: Valtion opintotukikeskuksen alaisena toimii päisiä toimihenkilöitä sekä työsopimussuhteista
19645: valtion opintotukirahasto. henkilökuntaa.
19646: Valtion opintotukirahastoon maksetaan opip- 7 §.
19647: totukilain ( / ) 14 §:ssä säädetyt maksut. Tarkempia määräyksiä tämän lain täytän-
19648: · Valtion opintotukirahastosta myönnetään töönpanosta annetaan asetuksella.
19649: opintorahat. Opintorahasto voi myös myöntää
19650: valtion takaamia opintolainoja. 8 §.
19651: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
19652: 4 §. 19 .
19653: Valtion opintotukikeskuksen ja·· sen alaisen Tällä lailla kumotaan 14 päivänä tammikuuta
19654: valtion opintotukirahaston toimintaa valvomaan 1972 annettu laki valtion opintotukikeskuk-
19655: asettaa eduskunta kolmeksi vuodeksi kerral- sesta ( 29/72).
19656:
19657: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
19658:
19659: Inger Hirvelä Heli Astala
19660: Vappu Säilynoja Ulla-Leena Alppi
19661: 400 1979 vp.
19662:
19663: Lakialoite n:o 227.
19664:
19665:
19666:
19667:
19668: Kanerva: Ehdotus ylioppilaskuntalaiksi.
19669:
19670:
19671: E d u i k u n n a 11 e.
19672:
19673: Yllo=kuntien uem.a kotkeakouluyhtei!lö- dollisuuksien t•kaamisek,i sekii nii&n kansan..
19674: jen tär ·· ·· osana on perintöä jo korkeakoulu~ valtaisebi kd-Uttämisek&i on välttiimiltöntä, että
19675: jen perustamisesta alkaen. Ylioppilaskuntien jä- aikaansaadaan ylioppilaskuntien toimintaa siiite.
19676: senmäärän noustessa on tullut esiin ongelmia levä laki, joka velvoittaa kaikkia ylioppilas-
19677: sen suhteen, miten ylioppilaskuntien hallintoa kuntia jirjestämääa toimintansa yhtenäi~ti.
19678: tulisi kehittäti siten, että ylioppilaskuntiert pe- Edellä sanottuun viitaten ehdotan kull{l.ioitta~
19679: rinteinen asema järjestetään ja että opiskelijoi- vasti,
19680: den kansanvaltaiset vaikutusmahdollisuudet tu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19681: levat turvattua. Ylioppilaskuntien toimintamah- lakiehdotuksen:
19682:
19683:
19684: Ylioppilaskuntalaki.
19685: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetaån:
19686:
19687: Yleisiä säännöksiä. 3) miten ylimmän päätösvallan käyttö on
19688: järjestettävä ja miten $aDQttua valtaa käyttävä
19689: 1 s. elin on kut$uttava ~;
19690: ~~ korkeakoulassa on yliop!Jilaskan-
19691: ta, jooka jfulemä ovat K@rkeakoulun kirjeissa 4) h.aW.tukaen ,t-M.tä-vit. 'Vtalit1l;P.3 ~ ~
19692: olevat opiskelijat. Ylioppilaskunsan tehtävänä aika;
19693: on valvoa ja edistää jäsentensä etuja, opintoja ) ) miten ja milloin talousarvio on hyväk-
19694: ja opiskeluoloja koskevissa asioissa sekä ke- syttävä ja .jilienmabu m~ättlvä:;
19695: hittää jäsentensä harrastuksia. 6) milloin tilinpäätös on tehtävä sekä miten
19696: tilejä ja hallintoa oa taåJst~ova;
19697: 2 §. 7) tapa, jolla .tehdyt ,~ätökset on saatettava
19698: Ylioppilaskunnalla on itsehallinto, niin kuin jäsenistön tietoon; sekä
19699: tässä laissa määrätään. 8) miten sääntöjen muutos on hyväksyttävä.
19700:
19701: 3 §. 5 §.
19702: Ylioppilaskunta voi saavuttaa nimiinsä oike- Ylioppilaskunnan päätösvaltaa käyttää jäsen-
19703: uksia, tehdä sitoumuksia sekä kantaa ja vastata. ten keskuudesta suhteellisilla vaaleilla valittu
19704: Ylioppilaskunta saa harjoittaa tarkoituspe- edustajisto.
19705: riinsä soveltuvaa liiketoimintaa, jos sen sään- Säännöissä saadaan päätösvaltaa siirtää erik-
19706: nöissä on niin määrätty. seen mainittavissa asioissa hallitukselle tai
19707: muulle edustajiston asettamalle pysyvälle eli-
19708: Hallinto. melle.
19709: Päätösvaltaa ei saa kuitenkaan siirtää niissä
19710: 4 §. asioissa, joista edustajiston on tämän lain mu-
19711: Ylioppilaskunnan säännöissä on mainittava: kaan päätettävä. Ylin päättävä elin voi siten
19712: 1) nimi ja kotipaikka; kuin säännöissä määrätään alistaa tietyn pää-
19713: 2) toiminnan tarkoitus ja laatu; tösvaltaansa kuuluvan asian jäsenäänestykseen.
19714: Lakialoite n:o 227 401
19715:
19716: 6 §. 11 §.
19717: Edustajiston vaalissa on jokaisella ylioppilas- Ylioppilaskunta voi käyttää kurinpitovaltaa
19718: kunnan jäsenellä äänioikeus. Äänioikeutta on jäseniinsä nähden sikäli kuin sen säännöissä on
19719: käytettävä henkilökohtaisesti. niin määrätty.
19720: Jokainen jäsen on vaalikelpoinen ylioppilas- Rangaistuksena voidaan käyttää varoitusta
19721: kunnan luottamustoimiin, mikäli säännöissä ei tai niiden säännöissä mainittujen etujen epää-
19722: ole toisin määrätty. Muihin luottamustoimiin mistä, joita ylioppilaskunta jäsenilleen tarjoaa.
19723: kuin edustajiston tai hallituksen jäseniksi voi- Jos rikkomus on törkeä~ jäseneltä voidaan li-
19724: daan valita myös ylioppilaskuntaan kuulumat- säksi evätä vaalikelpoisuus ylioppilaskunnan
19725: tomia. luottamustoimiin.
19726: Jäsentä koskevassa kurinpitoasiassa on hä-
19727: 7 §. nelle varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
19728: Ylioppilaskunnan lakimääräisenä edustajana
19729: ja toimeenpanevana elimenä on hallitus tai
19730: säännöissä erikseen mainituissa asioissa 5 §: ssä Valvonta ja ylioppilaskuntarekisteri.
19731: mainittu pysyvä elin. Hallituksen valitsee edus-
19732: 12 §.
19733: tajisto suhteellisella vaalilla ylioppilaskunnan
19734: jäsenten keskuudesta. Ylioppilaskunnan säännöt ja niiden muutok-
19735: set vahvistaa opetusministeriö, joka myös pitää
19736: 8 §. rekisteriä ylioppilaskunnista. Jos säännöt ovat
19737: Ylioppilaskunnan nimen kirjoittaa hallituk- lain ja hyvän tavan mukaiset sekä täyttävät
19738: sen puheenjohtaja, minkä ohella säännöissä voi- 4 §:n vaatimukset, on ne vahvistettava.
19739: daan määrätä nimenkirjoitusoikeudesta. Haas-
19740: 13 §.
19741: teen ja muun tiedonannon katsotaan tulleen
19742: ylioppilaskunnan tietoon, kun nimen kirjoitta- Ylioppilaskunnista on rekisteriin merkittävä:
19743: miseen oikeutettu henkilö on säädetyssä järjes- 1) nimi ja kotipaikka;
19744: tyksessä saanut sen tiedokseen. 2) kenellä on oikeus kirjoittaa ylioppilaskun-
19745: nan nimi ja jokaisen tähän oikeutetun henki-
19746: 9 §. lön kotipaikka; sekä
19747: Hallituksen tulee lain ja sääntöjen sekä edus- 3) säännöt.
19748: tajiston antamien ohjeiden mukaan huolellisesti 14 §.
19749: hoitaa ylioppilaskunnan asioita. Ylioppilaskunta on merkittävä rekisteriin
19750: Hallituksen jäsen ja ylioppilaskunnan toimi- heti, kun säännöt on .vahvistettu. Samoin on
19751: henkilö vastaa siitä vahingosta, jonka hänen ylioppilaskunnan nimen kirjoittamiseen oikeu-
19752: huolimattomuutensa tai lain tai sääntöjen vas- tetut heti ilmoituksen tapahduttua merkittävä
19753: tainen toimintansa on ylioppilaskunnalle tuot- rekisteriin edellyttäen, että he ovat täysi-ikäisiä
19754: tanut .. Jos vahinko on useampien tuottama, tai holhoojan suostumus on annettava sekä
19755: vastaa kukin omasta ja toistensa puolesta. Mitä että heidät on lain ja sääntöjen mukaisesti teh-
19756: edellä tässä pykälässä on säädetty hallituksesta täväänsä valittu.
19757: ja sen jäsenestä, sovelletaan myös 5 §:n 2 Jos sääntöjen hyväksymistä tai muutosta tai
19758: momentin nojalla asetettuun elimeen tai sen nimenkirjoittajien valintaa koskevaan päätök-
19759: jäseneen. seen on haettu muutosta, ei merkintää rekiste-
19760: riin saa tehdä ennen kuin valituksesta on
19761: 10 §. annettu päätös tai valitus on rauennut.
19762: Ylioppilaskunnan jäseniltä perittävistä m.ak-
19763: suista päättää edustajisto. Jäsenmaksun suuruus Ylioppilaskunnan sääntöjen muutos tulee voi-
19764: on ilmoitettava korkeakoululle, joka valvoo sen maan, kun se on merkitty rekisteriin.
19765: suorittamista. Korkeakoulu ei saa ilman eri-
19766: tyistä syytä kieltäytyä vahvistamasta jäsenmak- 15 §.
19767: sua ylioppilaskunnan päätöksen mukaisesti. Jos Ylioppilaskunnan tomunnan lainmukaisuutta
19768: korkeakoulu kieltäytyy vahvistamasta jäsen- valvoo opetusministeriö, joka voi kieltää lain
19769: maksua, ylioppilaskunta voi saattaa asian ope- tai sääntöjen vastaisen päätöksen täytäntöön-
19770: tusministeriön lopullisesti ratkaistavaksi. panon.
19771:
19772:
19773: 51 0879005055
19774: 402 Lakialoite n:o 227
19775:
19776:
19777: Muutoksenhaku. 20 §.
19778: Valituksenalainen päätös muissa kuin kurin-
19779: 16 §. pitoasioissa voidaan panna täytäntöön, jollei
19780: Edustajiston; hallituksen tai 5 §:n 2 mo- muutoksenhakeminen täytäntöönpanon vuoksi
19781: mentin nojalla asetetun elimen ·tekemään pää- käy hyödyttömäksi tai ylioppilaskuntakollegio
19782: tökseen' on oikeutettu hakemaan muutosta jo- kiellä täytäntöönpanoa.
19783: 'kainen sillä perusteella, että hänen oikeuttaan
19784: on loukattu, ylioppilaskunnan jäsen myös sillä 21 §.
19785: perusteella, että päätös on syntynyt lain tai Ylioppilaskuntakollegion valituksen johdosta
19786: sääntöjen vastaisessa järjestyksessä tai ei kuulu antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta.
19787: päätöksen tekijän toimivaltaan tai on lain tai Muutoksenhaussa noudatetaan muutoin so-
19788: sääntöjen .vastainen. veltuvin osin, mitä laissa muutoksenhausta
19789: Jos jäsentä on rangaistu kurinpitotoimin, on hallintoasioissa ( 154/50) on säädetty.
19790: hänellä oikeus valittaa päätöksestä.
19791: 17 §. Erinäisiä säännöksiä.
19792: Muutosta 16 §:n nojalla haetaan opetusmi-
19793: nisteriön yhteydessä toimivalta ylioppilaskunta- 22 §.
19794: kollegiolta kirjallisella valituksella, joka valitta- Ylioppilaskunnan hallintotoimen tiedoksianta-
19795: jan itsensä tai hänen valtuuttamansa asiamie- miseen sovelletaan tiedoksiannosta hallintoasi-
19796: hen on toimitettava opetusministeriölle neljän- oissa annetun lain säännöksiä.
19797: toista päivän kuluessa sääntöjen mukaisesta pää- Ylioppilaskuntiin sovelletaan myös mitä asia-
19798: töksen tiedonantopäivästä. kirjain lähettämisestä annetussa laissa on sää-
19799: Jäsentä koskevassa kurinpitoasiassa on pää- detty valtion hallintoviranomaisesta.
19800: tös annettava hänelle tiedoksi ja siihen liitettä- Ylioppilaskunnan hallintoelinten pöytäkirjat
19801: vä valitusosoitus. Valitusaika alkaa tällöin tie- ja muut ylioppilaskunnan piirissä syntyneet
19802: doksi ·antamisesta. asiakirjat ovat julkisia yleisten asiakirjojen jul-
19803: kisuudesta annetun lain (83/51) mukaisesti.
19804: 18 §.
19805: Ylioppilaskuntakollegiossa on puheenjohtaja 23 §.
19806: ja neljä jäsentä, jotka samoin kuin kullekin Kun perustetaan uusi korkeakoulu, on sen
19807: varamiehen opetusministeriö määrää kahdeksi rehtorin tai vastaavan johtajan kutsuttava yli-
19808: vuodeksi kerrallaan. Kaikki jäsenet määrätään oppilaskunnan perustava kokous koolle paikka-
19809: ylioppilaiden valtakunnallisen keskusjärjestön kunnan sanomalehdissä ja korkeakoulun ilmoi-
19810: ehdottamista henkilöistä. tustaululla julkipantavin ilmoituksin kahden
19811: Puheenjohtajalta sekä kahdelta jäseneltä sa- kuukauden kuluessa siitä, kun opetus on alka-
19812: moin kuin heidän varamiehiltään vaaditaan tuo- nut korkeakoulussa.
19813: marinviran hoitamiseen oikeuttava tutkinto. Pu-
19814: heenjohtaja, jäsenet ja heille samassa järjestyk- Perustava kokous valitsee toimikunnan, jon-
19815: sessä määrättävät varajäsenet toimivat tuoma- ka tehtävänä on valmistaa seuraavalle kokouk-
19816: rinvastuulla. selle ehdotus ylioppilaskunnan säännöiksi. Täs-
19817: Ylioppilaskuntakollegion sihteerinä ja esit- tä kokouksesta on kuulutettava 1 momentissa
19818: mainitulla tavalla. Säännöt hyväksytään tässä
19819: telijänä toimii opetusministeriön määräämä mi-
19820: nisteriön virkamies, jolta vaaditaan tuomarin- kokouksessa yksinkertaisella ääntenenemmistöl-
19821: viran hoitamiseen oikeuttava tutkinto. lä.
19822: 24 §.
19823: 19 §. Opetusministeriö voi määrätä, että tätä lakia
19824: Ylioppilaskuntakollegio on päätösvaltainen sovelletaan myös muiden kuin 1 §:ssä mainit-
19825: täysilukuisena. Puheenjohtajan tai jäsenen ol- tujen lukion jälkeisten alallaan korkeinta ope-
19826: lessa estynyt tulee hänen sijaansa hänen vara- tusta antavien oppilaitosten oppilaskuntiin.
19827: miehensa.
19828: Erimielisyyden sattuessa päätetään asia yliop- 25 §.
19829: pilaskuntakollegiossa äänestyksellä noudattaen Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
19830: samaa menettelyä kuin monijäsenisessä tuomio- töönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuk-
19831: istuimessa. sella.
19832: Lakialoite n:o 227 403
19833:
19834: 26 §. röity ylioppilaskunta voidaan siirtää tämän lain
19835: Tämä laki tulee voimaan päivänä alaisuuteen merkitsemällä se omasta pyynnös-
19836: kuuta 19 . tään ylioppilaskuntarekisteriin. Pyyntö on kir-
19837: Korkeakoulujen piirissä toimivien ylioppilas- jallisesti tehtävä opetusministeriölle. Jos yliop-
19838: kuntien on 1 päivään kuuta 197 pilaskunnan säännöt vastaavat tämän lain mää-
19839: mennessä muutettava sääntönsä tämän lain mu- räyksiä, on rekisteröiminen suoritettava. Ope-
19840: kaisiksi, hankittava niille opetusministeriön tusministeriön on annettava yhdistysrekisteri-
19841: vahvistus ja ilmoitettava ne ylioppilaskuntare- viranomaisille ilmoitus rekisteröimisestä, min-
19842: kisteriin merkittäviksi. kä jälkeen ylioppilaskunta on poistettava yhdis-
19843: Yhdistyksistä annetun lain mukaisesti rekiste- tysrekisteristä.
19844:
19845:
19846: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
19847:
19848: Ilkka Kanerva
19849: 404 1979 vp.
19850:
19851: Lakialoite n:o 228.
19852:
19853:
19854:
19855:
19856: Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi yhteisen opettajan viroista ja
19857: toimista sekä opettajien yhteiskäytöstä.
19858:
19859:
19860: Eduskunnalle.
19861:
19862: Onnettoman kansanrintamasuuntauksen aika- tiopettajat, joiden kelpoisuus va~htelee huo-
19863: na maahamme on aiheutettu ennätysmäinen mattavasti maan eri osissa. Puheena oleva uusi
19864: työttömyys. Tämä koskee myös pitkälle koulu- säädöstö käsittää mainittujen oppilaitosten li-
19865: tettuja henkisen alan työntekijöitä, mm. eri säksi ammattikasvatushallituksen alaiset oppi-
19866: alojen ammattitaitoisia opettajia. Toisaalta lu- laitokset sekä eräitä muita oppiJaitoksia, joten
19867: kemattomien opettajien työtaakka on kohtuut- vaikutus tulee olemaan moninkertainen em.
19868: toman suuri, koska opetusvelvollisuutta on lii- kartoitukseen nähden. Erään arvion mukaan
19869: kaa ja luokat ovat liian suuria, mistä aiheutuu voisi kokonaisvarkutus olla yli 1 200 opettajan-
19870: vahinkoa oppimistuloksille ja kouluviilhtyvyy- virkaa. Tämä ei merkitse uusia kustannuksia
19871: delle. Kohtuuttoman monet opettajat joutuvat sinänsä, koska opetutksen antaminen saatetaan
19872: myös ennenaikaiselle sairaseläkkeelle juuri liial- vakinaiselle kannalle pätevien viranhaltijoiden
19873: lisen työtaakan vuoksi. Toisaalta tekemätöntä hoitamana.
19874: työtä on opetustoimenkin piirissä vaikka ikuin- Yhteisiä opettajanvirkoja koskeva lainsäädän.·
19875: ka paljon, samoin on runsaasti työttömiä opet- tö on tarpeen sekä koulutoimen tarkoituksen-
19876: tajia ja opettajiksi soveltuvia korkeakoulutuk- mukaisen hoitamisen että opettajien työllisyy-
19877: sen saaneita henkilöitä. Asioiden kuntoon saat- den takia.
19878: taminen on kiinni vain hyvästä tahdosta ja ni- Viimeisten selvitysten mukaan jo lukuvuonna
19879: menomaan poliittisesta tahdosta. SMP:n edus- 1980/81 suomenkielisiä luokanopettajia on yli
19880: kuntaryhmä on vuosikausia pyrkinyt korjauk- tarpeen lähes 600 ja vuosikymmenen lopussa
19881: siin näissä asioissa tekemällä eduskunta-aloittei- heitä olisi työttöminä yli 800, mikäli opetta-
19882: ta ja -kyselyjä. Samaan on pyrkinyt myös alan jankoulutusta ei supisteta. Peruskoulun ja lu-
19883: arvovaltainen ammattijärjestö Opettajien Am- kion aineenopettajien osalta opettajia on yli
19884: mattijärjestö OAJ. tarpeen lukuvuonna 1982/83 2 000, ja ell.ei
19885: OAJ on vuosikausia pyrkinyt aikaansaamaan opettajankoulutusta supisteta nykyisestään, pe-
19886: muun muassa ns. kunnanopettajalainsäädännön, ruskoulun yläasteen ja lukion päteviä opettajia
19887: mutta siinä ei ole tähän mennessä onnistuttu, on työttömänä lukuvuonna 1987/88 yhteensä
19888: koska ei ole päästy sopimukseen ko. viranhalti- yli 6 500.
19889: jan palvelussuhteen ehdoista. Kysymys on ollut Nyt työttömiksi ilman omaa syytään joutu-
19890: lähinnä siitä, tuleeko eri oppilaitosten yhteises- neiden osalta tilanne on osin korjattavissa juu-
19891: tä opettajanvirasta normaali kunnan virka vai ri ns. kunnanopettajajärjestelmän avulla. Muilta
19892: jonkin oppilaitoksen opettajan virka. osin koulutetun opettajavoiman täystyöllisyys
19893: Opetusministeriön asettamassa keskiasteen on hoidettava luokkia pienentämällä ja esim.
19894: säännöstyöryhmässä on valmistunut luonnos tarvittavassa määrin eläkeikää alentamalla sekä
19895: laiksi yhteisen opettajan viroista ja toimista tekemällä nykyistä vavhaisempi vapaaehtoiselle
19896: sekä opettajien yhteiskäytöstä sekä sitä vastaa- eläkkeelle siirtyminen mahdolHseksi.
19897: va asetus. Säädökset tyydyttävät OAJ:tä. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19898: Useita vuosia sitten kuntien keskusjärjestöt nioittavasti,
19899: selvittivät peruskoulun, lukion sekä ~ansalais
19900: ja työväenopistojen yhteisten opettajanvirkojen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19901: tarvetta ja päätyivät tiettävästi 250-300 vir- lakiehdotuksen:
19902: kaan. Tällä het,kellä näitä tunteja hoitavat tun-
19903: Lakialoite n:o 228 405
19904:
19905:
19906:
19907:
19908: Laki
19909: yhteisen opettajan viroista ja toimista sekä opettajien yhteiskäytöstä.
19910:
19911: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19912:
19913: Yleiset säännökset; Opettajien yhteiskäyttö.
19914: 1 §. ~. 3 §.
19915: Tässä laissa tarkoitetaan yhteisen opettajan Jos ammattikasvatushallituksen alaisen am-
19916: viralta ja toimella sellaista valtion, kunnallisen matil!lisen oppilaitoksen tai perusk.oulun, kun-
19917: tai yksityisen oppilaitoksen opettajan virkaa tai nallisen ja yksityisen oppikoulun, kansalais- ja
19918: tointa, jonka haltija. on velvollinen opettamaan työväenopiston, musiikkioppilaitoksen, urheilu-
19919: osan opetusvelvollisuudestaan yhdessä tai opiston, lastentarhanopettajaopiston taikka kan-
19920: useammassa muussa oppilaitoksessa. sanopiston opettajalle ei voida antaa hänen vir-
19921: Opettajien yhteiskäytöllä tarkoitetaan tässä kaansa tai toimeensa kuuluvaa opetusvelvolli-
19922: laissa sellaista järjestelyä, että muun kuin 1 suutta vastaavaa tuntimäärää, hänet voidaan
19923: momentissa tarkoitetun opettajan opetusvelvol- lukuvuodeksi kerra1laan suostumuksellaan mää-
19924: lisuuteen saadaan lukea tunteja muusta kuin rätä opettamaan puuttuva tuntimäärä muissa
19925: siitä oppilaitoksesta, jonka virassa tai toimessa edellä tässä momentissa mainituissa oppilaitok-
19926: hän on. . .· . . sissa.
19927: Ensisijaisella oppilaitoksella tarkoitetaan täs- Ensisijaisen oppilaitok:;en johtokunta antaa
19928: sä laissa sitä oppilaitosta, jossa opettajan virka 1 momentissa tarkoitetun määräyksen sovit-
19929: tai toimi on, ja toissijaisella oppilaitoksella sitä tuaan asiasta toissijaisen oppilaitoksen johto-
19930: muuta oppilaitostai josta 1 tai 2 momentin kunnan kanssa.
19931: mukaisesti opettajan opetusvelvpllisuuteen saa-
19932: daan lukea tunteja. Palvelussuhteen ehdot.
19933:
19934: Yhteisen opettajan virat ja toimet. 4 §.
19935: Yhteisen opettajan viran tai toimen haltijan
19936: 2 §. ja opettajien yhteiskäytössä palkkauksesta ja
19937: Yhteisen ppettajan virka tai toimi voidaan muista palvelussuhteen ehdoista on voimassa,
19938: opetusministeriön määräämin perustein perustaa mitä ensisijaisen oppilaitoksen opettajan osaitä
19939: ammattikasvatushallituksen alaiseen ammatilli- erikseen on säädetty, määrätty tai sovittu.
19940: seen oppilaitokseen sekä peruskouluun, kunnall-
19941: liseen ja yksityiseen oppikouluun, kansalais- ja Eläke ja perhe-eläke.
19942: työväenopistoon, musiikkioppilaitokseen, urhei-
19943: luopistoon, lastentarhanopettajaopistoon ja kan- 5 §.
19944: sanopistoon. Yhteisen opettajan viran tai toimen halti-
19945: Yhteisen opettajan virkaa tai tointa perus- jalla ja opettajien yhteiskäytössä opettajalla on
19946: tettaessa on määriteltävä, missä oppilaitoksissa oikeus vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttö-
19947: yhteisen opettajan viran tai toimen haltija on myyseläkkeeseen sekä eläkejärjestelmään liitty-
19948: tarvittaessa velvollinen opettamaan. Milloin op- vään muuhun taloudelliseen tukeen soveltuvia
19949: pi:laitoksilla on eri ylläpitäjä, on tästä sovittava osin samojen säännösten mukaan kuin ensisijai-
19950: oppilaitosten ylläpitäjien kesken. sen oppilaitoksen palveluksessa olevalla opetta-
19951: Yhteisen opettajan viran tai toimen haltijan jalla.
19952: opetusvelvollisuuteen kuuluvien tuntien luku-
19953: vuosittaisesta jakamisesta eri oppilaitosten kes- 6 §.
19954: ken päättää ensisijaisen oppilaitoksen johto- Yhteisen opettajan viran tai toimen haltijan
19955: kunta sovittuaan asiasta toissijaisen oppilaitok- ja opettajien yhteisJkäytössä opettajan jälkeen
19956: sen johtokunnan kanssa. suoritetaan perhe-eläkettä soveltuvia osin sa-
19957: 406 Lakialoite .n:o 228
19958:
19959:
19960: mojen säännösten mukaan kuin ensisijaisen op- lain 7 §:n 2 momentissa tarkoitettuun korvauk-
19961: pilaitoksen palveluksessa olevan opettajan jäl- seen sovelletaan vastaavasti, mitä toissijaisen
19962: keen. oppilaitoksen opettajien eläketurvan järjestämi-
19963: sestä aiheutuvien menojen valtionosuudesta ja
19964: Kustannusten jako. -avustuksesta on säädetty.
19965:
19966: 7 §. Erinäiset säännökset.
19967: Toissijaisen oppilaitoksen ylläpitäjä maksaa
19968: ensisijaisen oppilaitoksen ylläpitäjälle tämän lain 9 §.
19969: 2 §:n 3 momentissa ja 3 §:n 2 momentissa Valtion puolesta :tämän lain 2 §:ssä tarkoi-
19970: tarkoitettujen tuntien opettajan palvelussuhtees- tetun sopimuksen tekee se keskusvirasto, jonka
19971: ta näiltä osin aiheutuvien menojen koko määrää alainen asianomainen oppilaitos on.
19972: vastaavan korvauksen.
19973: Toissijaisen oppilaitoksen eläkelaitos korvaa 10 §.
19974: ensisijaisen oppilaitoksen eläkelaitokselle sen Valtion teknillisissä ja sairaanhoito-oppilai-
19975: osan yhteisen opettajan viran tai toimen halti- toksissa rehtori ja peruskoulussa koululautakun~
19976: jalle taikka opettajien yhteiskäytössä olleelle ta hoitaa tämän lain 2 §:n 3 momentissa ja
19977: opettajalle maksetusta eläkkeestä tai hänen jäl- 3 §:n 2 momentissa johtokunnalle säädetyt
19978: keensä maksetusta perhe-eläkkeestä, mikä vas- tehtävät.
19979: taa toissijaisessa oppilaitoksessa pidettyjä tun-
19980: teja. 11 §.
19981: Yhteisen opettajan viran tai toimen haltijan
19982: Valtionosuus ja -avustus. kelpoisuudesta sekä kelpoisuudesta hoitaa tois-
19983: sijaisen oppilaitoksen tunteja säädetään asetuk-
19984: 8 §. sella.
19985: Ensisijainen oppilaitos ei saa valtionosuutta
19986: ja .avustusta niistä menoista, joihin sille makc 12 §.
19987: setaan tämän lain 7 §:ssä tarkoitettua korvaus- Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän~
19988: ta. töönpanosta ja soveltamisesta annetaan tar-
19989: Toissijaisen. kunnallisen ja yksityisen oppi- vittaessa asetuksella.
19990: laitoksen ylläpitäjä saa tämän lain 7 §:n 1 mo-
19991: mentissa tarkoitetusta korvauksesta valtion- 13 §.
19992: osuutta ja -avustusta. Korvauksesta maksettava Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
19993: valtionosuus ja -avustus määräytyy sen mukaan:, kuuta 19 .
19994: mitä toissijaisen oppilaitoksen opettajien palk~ Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
19995: kauksesta aiheutuvien menojen valtionosuudes- tyä laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin.
19996: ta ja -avustuksesta on edkseen säädetty. Tämän
19997:
19998:
19999: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
20000:
20001: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo Urpo Leppänen
20002: Eino Poutiainen Urho. PQhto Anssi Joutsenlahti
20003: Pekka Vennamo
20004: 1979 'Vp. 407
20005:
20006: Lakialoite n:o 229.
20007:
20008:
20009:
20010:
20011: Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi yksityisistä kokeilukouluista.
20012:
20013:
20014: E d u s k u n n a II e.
20015:
20016: Tunnettu tosiasia on, että yksityinen ideointi On siis tärkeätä, että yksityiselle aloitteelli-
20017: ja yrittämishalu on tuottanut ja tuottaa jatku- suudelle, uhrautumistahdolle ja ideoinnille tur-
20018: vasti tuloksia kaikilla elämänaloilla. Näin on vataan mahdollisuudet palvella maamme opetus-
20019: laita talouselämän eri lohkoi:llla ja samoin on toimen eri lohkoja ja kaikkia koulutusaloja: pe-
20020: myös sivistys- ja koulutustoimen aloilla. ruskoulua, lukiota, erityislukiota (taide-, mu-
20021: Maamme koululaitokselle on ollut suuri onni, siikki- ym. vastaavia) sekä eri alojen ammatti-
20022: että maassamme on ollut lukuisasti koulutuk- opetusta.
20023: sesta kiinnostuneita yksityisiä lasten vanhempia Edellä olevan: perusteella ehdotamme kun-
20024: ja asiantuntijoita, joiden aloitteellisuuden ja uh- nioittavasti,
20025: rausten. turvin yhteiskuntamme koulutustoi-
20026: mit;tta on ottanut suuria edistysaskeleita, mistä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20027: on ollut hyötyä ja korvaamatonta apua myös lakiehdotuksen:
20028: yhteiskunnan ja valtion yksinomaisesti ylläpitä-
20029: mälle ja hallitsemalle koulutus-, opetus- ja si-
20030: vistystoimelle.
20031:
20032: Laki
20033: yksityisistä kokeilukouluista.
20034:
20035: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20036:
20037: 1 §.
20038: Tarkoituksenmukaisen ja tuloksellisen koulu- män lain tarkoittamalle 1kokeilukoululle enin-
20039: muodon ja koulutuksen löytämiseksi tuetaan yk- tään 20 prosenttia valtionavustusten määrästä.
20040: sityistä kokeilukoulutoimintaa koulutuksen
20041: alasta riippumatta sen mukaan kuin tässä laissa 4 §,
20042: säädetään. Jos opetusministeti8 ei hyväksy yksityisen
20043: 2 §. kokeilukoulun opetussuunnitelmaa, voidaan siitä
20044: Tämän lain mukaiselle kokeilukoululle myön- vaHttaa korkeimmalle haiffinto-oikeudelle 30
20045: netään voimassa olevien säännösten mukaiset päivän kuluessa päätöksen antamisesta lukien.
20046: avustukset, kun opetusministeriö on hyväksynyt
20047: kokeilukoulun opetussuunnitelman. 5 §.
20048: Tarkempia määräyk,s~ä tämän lain toimeenpa-
20049: 3 §. nosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.
20050: Ylimääräisenä avustuksena myönnetään tä-
20051:
20052:
20053: . Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
20054:
20055: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
20056: Urpo Leppänen Veikko Vennamo Eino Poutiainen
20057: Pekka Vennamo
20058: 408 1979 vp.
20059:
20060: Lakialoite n:o 230.
20061:
20062:
20063:
20064: Liikanen ym.: Ehdotus laiksi Mikkelin kauppakorkeakoulusta.
20065:
20066:
20067: E d u s k u n n a 11 e.
20068:
20069: Opetusministeriö asetti lokakuussa vuonna Kauppatieteellisen korkeakoulun perustami-
20070: 197 4 toimikunnan suunnittelemaan Mikkelin nen parantaisi Itä-Suomen ja erityisesti Mikke-
20071: k11uppakorkeakoulua. Toimikunta antoi mietin- lin läänin koulutusmahdollisuuksia oleellisesti.
20072: tönsä joulukuussa 1975. Itä-Suomesta puuttuvat tällä hetkellä kauppatie-
20073: Mikkelin kauppakorkeakoulutoimikunta kiin- teellisen opetuksen korkeakoulupaikat koko-
20074: nitti mietinnössään erityistä huomiota korkea- naan. Korkeakoulun tutHmustoiminna1la ja siel-
20075: koulupaikkojen huomattavaan vajaukseen Itä- tä valmistuvilla tutkinnon suorittaneilla henki-
20076: Suomessa. Mikkelin, Pohjois-Karjalan ja Kuo- löillä olisi merkittävä vaikutus koko Itä-Suomen,
20077: pion lääneissä on korkeakoulupaikkoja vain 7 mutta aivan erityisesti Mikkelin läänin kehitty-
20078: prosentille ikäluokasta, kun koko maassa on miseen.
20079: korkeakoulumahdollisuudet 15 prosentille ikä- Mikkelin kauppakorkeakoulun perustamista
20080: luokasta. puoltavat sekä koulutus- että aluepoliittiset nä-
20081: Korkeakouluopiskelijoiden rekrytointia kos- kökohdat. Korkeakoulu tulisi perustaa vuonna
20082: kevissa tutkimuksissa on todettu, että suuri osa 1981 siten, että syyslukukaudella samana vuon-
20083: jokaisen korkeakoulun opiskelijoista on kotoisin na otetaan korkeakouluun ensimmäiset opiske-
20084: korkeakoulun sijaintiläänistä. Lisäksi opiskeli- lijat.
20085: jat usein sijoittuvat opintojen päätyttyä sijain- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
20086: tilääniin. Koulutuksen alueellinen saatavuus ja
20087: koulutusyksiköiden sijainti ohjaavat koulutus- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20088: alan valintaa ja synnyttävät siinä alueellisia ero- lakiehdotuksen:
20089: ja.
20090:
20091: Laki
20092: Mikkelin kauppakorkeakoulusta.
20093: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20094:
20095: 1 §. Korkeakoululle on ennen sitä koskevan lain
20096: Mikkelin kauppakorkeakoulun tehtävänä on tai asetuksen säätämistä varattava tilaisuus an-
20097: . edistää ja harjoittaa vapaata tieteellistä tutki- taa asiasta lausuntonsa .
20098: musta, antaa siihen perustuvaa ylintä opetusta
20099: kauppatieteellisellä alalla ja muillakin tavoin pal- 4 §.
20100: vella yhteiskuntaa. Korkeakouluun kuuluvat sen opettajat, tutki-
20101: jat, muu henkilökunta ja opiskelijat.
20102: 2 s.
20103: Korkeakoulun kotipaikka on Mikkelin kau- 5 §.
20104: punki. Korkeakoulun hallinnosta säädetään asetuk-
20105: Korkeakoulun opetusta voidaan antaa myös sella.
20106: muualla ja laitoksia sijoittaa muille paikkakun- Korkeakoulun päätösvaltaa käyttävien moni-
20107: nille. jäsenisten hallintoelinten jäsenet voidaan valita
20108: 3 §. korkeakoulun piirissä suoritettavilla vaaleilla si-
20109: Korkeakoulu on opetusministeriön alainen. ten kuin asetuksella säädetään. Vaalioikeutettu
20110: Sisäisissä asioissaan korkeakoululla on itsehal- on jokainen korkeakouluun kuuluva henkilö ja
20111: linto siten kuin asetuksella säädetään. vaalikelpoinen jokainen täysivaltainen vaali-
20112: Lakialoite n:o 230 409
20113:
20114: oi.tkeutettu, joka on Suomen kansalainen tai vir- 9 §.
20115: kamies Suomessa. Asetuksella säädetään, millä edellytyksillä
20116: 6 §. henkilö voi päästä opiskelijaksi korkeakouluun.
20117: Korkeakouluun voidaan perustaa professorin,
20118: apulaisprofessorin, lehtorin, yliassistentin, kir- 10 §.
20119: jastonjohtajan, kirjastonhoitajan, hallintojohta- Av?inn~ olevaan. professorin tai apulaispro-
20120: jan, apulaissihteerin, taloudenhoitajan ja kamree- fessorin virkaan voidaan kutsusta nimittää hen-
20121: rin virkoja sekä toimistosihteerin, kirjanpitäjän, kilö, jonka pätevyys on todettu ja jonka nimit-
20122: kanslistin, konekirjoittajan, vahtimestarin, talon- täminen siihen on korkeakoulun tehtävän kan-
20123: miehen, kirjastoapulaisen ja toimistoapulaisen nalta tavkoituksenmukaista.
20124: toimia.
20125: Lisäksi korkeakouluun voidaan nimittää do- 11 §.
20126: sentteja ja valtion tulo- ja menoarvion rajoissa Korkeakoululla on oikeus ottaa vastaan lah-
20127: ottaa assistentteja ja muita ylimääräisiä toimen- joitus- ja testamenttivaroja. Niiden hoitamises-
20128: haltijoita sekä tilapäisiä toimihenkilöitä ja työ- ta ja käyttämisestä säädetään asetuksella.
20129: sopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.
20130: 12 §.
20131: 7 §. Professorin viran tai muun viran taikka toi-
20132: Korkeakoulun virka- ja opetuskielenä on men perustamisesta korkeakouluun 11 §: ssä tar-
20133: suomi. koitetuilla varoilla säädetään kussakin tapauk-
20134: Muuta kuin suomen kieltä saadaan käyttää sessa annettavana asetuksella.
20135: opetuskielenä tarpeen vaatiessa siten kuin ase- Edellä 1 momentissa tarkoitetun viran tai toi-
20136: tuksella säädetään. men haltijalla on soveltuvin osin samat oikeudet
20137: Ulkomaalainen opettaja, joka on määrätty jo- ja velvollisuudet kuin muulla vastaavalla viran
20138: ko tilapäisesti tai hallitusmuodon 84 § :n mu- tai toimen haltijalla.
20139: kaisesti vakinaisesti toimimaan opettajana kor-
20140: keakoulussa, saa käyttää yksinomaisena opetus- 13 §.
20141: kielenään vierasta kieltä. Korkeakoulu ja sen laitokset voivat suorittaa
20142: Opiskelijan oikeudesta käyttää kuulusteluis- valtion ja kunnan viranomaisille sekä yksityi-
20143: sa ja opintosuorituksissa muuta kuin suomen sille ja yhteisöille näiden tilaamia tieteellisiä
20144: kieltä säädetään asetuksella. tutkimuksia ja muita palvelutehtäviä. Tilatuista
20145: tutkimuksista ja palvelutehtävistä perittävistä
20146: 8 §. maksuista säädetään asetuksella.
20147: Korkeakoulun opettajan virkaan tai toimeen Edellä 1 momentissa tarkoitetut maksut mää-
20148: pääsemiseksi vaaditaan, että virkaan tai toimeen rätään valtion maksuperustelaissa (980/73)
20149: pyrkivä on asetuksessa säädetyllä tavalla osoit- säädettyjen yleisten perusteiden mukaan.
20150: tanut riittävästi hallitsevansa suomen kieltä.
20151: Opettajalta vaaditaan lisäksi kyky ymmärtää 14 §.
20152: ruotsin kieltä. Opettajan virkaan tai toimeen Tarkemmat säännökset taman lain täytän-
20153: voidaan kuitenkin nimittää tai ottaa muu kuin töönpanosta annetaan asetuksella.
20154: Suomen kansalainen sen estämättä että hän ei
20155: ole osoittanut säädettyä suomen ja' ruotsin kie- 15 §.
20156: len taitoa. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis-
20157: Muuhun kuin opettajan virkaan tai toimeen kuuta 1981.
20158: pääsemiseksi vaadittavasta kielitaidosta on voi- Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä toi-
20159: massa, mitä valtion virkamiehiltä vaadittavasta menpiteisiin, jotka ovat tarpeen korkeakoulun
20160: kielitaidosta annetussa laissa ( 149 /22) on sää- toiminnan aloittamiseksi.
20161: detty.
20162:
20163: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
20164:
20165: Erkki Liikanen Olavi Ronkainen Maija Rajantie
20166: Timo Ihamäki Pentti Poutanen Esko Pekonen
20167: Pertti Hietala Unto Ruotsalainen Mauri Miettinen
20168: 52 0879005055
20169: 410 1979 vp.
20170:
20171: Lakialoite n:o 231.
20172:
20173:
20174:
20175:
20176: Mattila ym.: Ehdotus laiksi kansanopistojen valtionavusta anne-
20177: tun lain muuttamisesta.
20178:
20179:
20180: E d u s k u n n a 11 e.
20181:
20182: Maamme kansanopistojen ja kansankorkea- pilaitosten toimintaa ja siksi on aiheellista tar-
20183: koulujen toiminnan luonteen huomattava muut- kistaa lakia kansanopistojen valtionavuista
20184: tuminen on osittain vanhentuneen valtionapu- (556/69) ja tarpeellisilta kohdin myös asetus-
20185: lainsäädännön vuoksi vaikeuttanut näiden op- ta kansanopistojen valtionavuista ( 4/70).
20186:
20187:
20188:
20189: YLEISPERUSTELUT.
20190:
20191: Vaikka kansanopistoja koskeva lainsäädäntö 197 5: 28) toteaa internaattimuotoisen koulu-
20192: uudistettiin 1960-luvun lopulla ja uusi laki ja tuksen tehokkuuden ja erilaisiin lyhytkursseihin
20193: asetus tulivat voimaan vuoden 1970 alusta lu- kohdistuneen huomattavan kysynnän. Vuonna
20194: kien, on vapaan sivistystyön kentällä tapahtu- 1974 uudistettiin kansalais- ja työväenopistoja
20195: nut niin huomattavia muutoksia, että kansan- koskevaa lainsäädäntöä ja täydellisesti on myös
20196: opistojen valtionapulainsäädäntö vaatii oleelli- uudistettu opintokeskuksia koskevaa valtion-
20197: sia muutoksia. Keväällä 1975 mietintönsä jättä- apusäädäntöä.
20198: nyt aikuiskoulutusikomitea (komiteanmietintö
20199:
20200:
20201:
20202: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT.
20203:
20204: 1. Laki kansanopistojen valtionavusta ( 1 § käsittävää jaksoa ja että perusoppijaksolla kah~
20205: 1 mom.) määrittelee kansanopistojen toiminnan den perättäisen vuoden opiskelijamäärän keski-
20206: yleisperusteet ja -piirteet. Tämän mukaisesti arvo on vähintään 25; Lapin läänissä vähintään
20207: kansanopisto on sisäoppilaitos, joka antaa yleis- 20.
20208: sivistävää, yhteiskunnallista ja ammattisivistyk- Kyseinen lain kohta tulisi uudistaa edistä~
20209: sellistä opetusta ja harjoitusta. Viime vuosina mään kansanopistojen toiminnan kehittymistä,
20210: on maassamme ammatillisen koulutuksen tarve jolloin valtionavun myöntämisen ehtona oleva
20211: kasvanut erittäin merkittävästi ja monet kan- perusoppijakson opiskelijamäärä poistettaisiin ja
20212: sanopistot ovatkin tämän mukaisesti uudista- korvattaisiin vastaavalla vuosiopiskelijamäärällä.
20213: neet. toimintaansa ottaen opetusohjelmaansa am- Vuosiopiskelijamäärään laskettaisiin mukaan
20214: matillista koulutusta. Ammatillisen koulutuksen kaikki kansanopiston eripituisilla kursseilla tai
20215: kysynnän ennakoidaan tulevaisuudessakin säily- oppijaksoilla opiskelleet..
20216: vän merkittävänä ja siksi olisi kansanopistoille 3. Laissa kansanopistojen valtionavusta
20217: taattava mahdollisuudet antaa myös ammatillis- ( 4 § 1 mom. 2 kohta) määrätään, että valtion-
20218: ta koulutusta. apu muihin kuin opettajien palkkausmenoihin
20219: 2. Laissa kansanopistojen valtionavusta on 70 %. Erityisesti kansanopistojen niin sano-
20220: (3 § 1 mom. 3 ja 4 kohta) määrätään, että tun muun henkilökunnan lukumäärän lisäänty-
20221: valtionavun saamisen ehtona on vähintään 24 minen ja heidän palkkaukseensa saatavan val-
20222: työviikkoa tai kaksi vähintään 12 työviikkoa tionapuprosentin alhaisuus on vaikeuttanut
20223: Lakialoite n:o 231 411
20224:
20225: opistojen toimintaa ja siksi kyseinen prosentti- alaisiksi kursseiksi sellaiset, jotka kestävät vä-
20226: määrä tulisi korottaa vähintään 80 % :iin. hintään viisi päivää, osanottajamäärän ollessa
20227: 4. Kansanopistojen valtionavusta annetussa vähintään 15 ja Lapin läänissä vähintään 10.
20228: laissa ei ole kansanopistoille myönnetty mahdol- Koska työelämästä irtaantuminen viisi päivää
20229: lisuutta kokeilutoimintaan. Tämänkaltainen yhtäjaksoisesti kestävälle kurssille on vaikeaa,
20230: uudistamis- ja kokeilutoiminta on oppilaitosten tulisi valtionavun alaiseksi hyväksyä myös alle
20231: toiminnan kehittämisen kannalta erittäin tär- viiden päivän kurssit.
20232: keää ja tämä tulisi huomioida edellä mainitun ·Edellä esitetyn perusteella ehdotamme;
20233: lain 4 § :ssä.
20234: 5. Laissa kansanopistojen valtionavusta että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20235: ( 6 § 1 mom. 7 kohta) määritellään valtionavun lakiehdotuksen:
20236:
20237:
20238:
20239: Laki
20240: kansanopistojen valtionavusta annetun lain muuttamisesta.
20241: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansanopistojen valtionavusta 29 päivänä elo-
20242: kuuta 1969 annetun lain (556/69) 1 §:n 1 momentti, 3 §:n 1 momentti, 4 §:n 1 momen-
20243: tin 2 kohta, 6 §:n 1 momentin 7 kohta ja lisätään 4 §:n 1 momenttiin uusi 4 kohta, seuraa-
20244: vasti:
20245: 1 §. tai muussa tapauksessa myönnettyjen varojen
20246: Kansanopisto on sisäoppilaitos, joka antaa palauttamisesta valtiolle; sekä
20247: yleissivistävää, ammatillista, yhteiskunnallista ja 7) että opisto täyttää asetuksella säädetyt
20248: harrastustavoitteista opetusta ja harjoitusta. muut valtionavun saamisen ehdot.
20249:
20250:
20251: 3 §. 4 §.
20252: Tämän lain mukaisen valtionavun saamisen Kansanopisto saa valtionapua todellisista ja
20253: ehtona on: hyväksytyistä 6 § :ssä luetelluista menoistaan
20254: 1) että opisto on katsottava yleisen sivistys- seuraavasti:
20255: tarpeen vaatimaksi ja että sillä on valtioneu-
20256: voston myöntämä perustamislupa sekä koulu- 2) 80 prosenttia muista 6 §:n 1 momentissa
20257: hallituksen vahvistama ohjesääntö; tarkoitetuista menoista;
20258: 2) että opisto on, mikäli 5 §:n säännöksistä
20259: ei muuta johdu, toiminut vähintään kaksi vuot- 4) kansanopistolle, joka kouluhallituksen
20260: ta; suostumuksin ja sen ohjaamana suorittaa valta-
20261: 3) että opiston eripituisilla oppijaksoilla ja kunnallisesti merkittävää kokeilua, voidaan
20262: kursseilla kahden perättäisen vuoden vuosiopis- myöntää tulo- ja menoarvion rajoissa erityistä
20263: kelijamäärän keskiarvo on vähintään 600. La- kokeiluvaltionapua kouluhallituksen harkinnan
20264: pin läänissä tai muualla harvaanasutolla seudul- mukaan.
20265: la sijaitsevassa kansanopistossa voi keskiarvo
20266: olla pienempi, ei kuitenkaan alle 480;
20267: 6 §.
20268: 4) että opistoa ei ylläpidetä taloudellisen Kansanopiston valtionapuun oikeuttaviin me-
20269: edun tavoittelemiseksi; noihin luetaan:
20270: 5) että opisto on valtion tarkastuksen alai-
20271: nen; 7) lääninhallituksen hyväksymien, opiston
20272: 6) että opiston omaisuutta hoidetaan asian- ohjelmaan kuuluvissa aineissa toimeenpantujen,
20273: mukaisesti ja huolellisesti sekä että opiston vähintään kuusi työtuntia kestävien oppijakso-
20274: omistussuhteet ja hallinto ovat sellaiset että ne jen ja kurssien aiheuttamat, edellä 1-6 koh-
20275: ovat takeena opiston valtionavustuksella hanki- dassa tarkoitetut menot, mikäli osanottajamäärä
20276: tun omaisuuden käyttämisestä tarkoitukseensa oppijaksoiHa tai kurssilla on vähintään 15, La-
20277: 412 Lakialoite n:o 231
20278:
20279:
20280: pin läänissä tai muualla harvaanasutulla seu- Tämä laki tulee voimaan päivänä
20281: dulla toimeenpantavilla oppijaksoilla tai kurs- kuuta 19
20282: seilla vähintään 10.
20283:
20284:
20285:
20286: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
20287:
20288: Kalevi MattUa Hannu Tenhiälä Orvokki Kangas
20289: T aivo Yläjärvi Matti Maijala Alvar Saukko
20290: Veikko Pihlajamäki
20291: 1979 vp. 413
20292:
20293:
20294: Lakialoite n:o 232.
20295:
20296:
20297:
20298:
20299: Mattsson ym.: Ehdotus opintorahalaiksi.
20300:
20301:
20302: E d u s k u n n a II e.
20303:
20304: Opintotukijärjestelmän voimakas kehittämi" useimpien opiskelijoiden asemaa myös opinto-
20305: nen opintorahan suuntaan on eräs tehokkaim- jen päätyttyä kun takaisinmaksu osuu heti opin-
20306: mista keinoista koulutuksellisen eriarvoisuuden tojen päättymisen jälkeiseen ajankohtaan. Ta-
20307: vähentämiseksi ja opi,skelijoiden opiskeluaikai- kaisinmaksu vaikeuttaa myös jatko-opintoja.
20308: sen toimeentulon turvaamiseksi. Keskeinen puute opintotukijärjestelmässä on
20309: Nykyinen, lähes yksinomaan lainaan perus- ollut opintorahan kehittämisen laiminlyönti.
20310: tuva opintotukijärjestelmä ei ole turvannut vä- Esimerkiksi korkeakouluopiskelijoilla petos-
20311: hävaraisten koulutusmahdollisuuksia eikä mer- opintorahan reaaliarvo on pudonnut yli 50
20312: kinnyt koulutusjärjestelmään tapahtuvan vali- % :lla viime vuosina.
20313: koitumisen demokratisoitumista. Lainamuotoi- Opintorahan kohdalla on puutteena paitsi
20314: nen opintotuki ei mahdollista väestön koulu- sen pieni, lähes mitätön määrä, myös se että
20315: tustason kohottamista tieteellis-teknisen ku- sitä saa vain osa opiskelijoista eikä opintora-
20316: mouksen ja sen hallitsemisen edellyttämällä ta- halle ole olemassa mitään kehittämislainsäädän-
20317: valla. Velkataakka ja pelko sen kasvamisesta töä.
20318: estää monia nuoria jatkamasta opintojaan. Toinen keskeinen puute opintotukijärjestel-
20319: Lainamuotoinen opintotuki merkitsee kasva- mässä on tuen riittämättömyys. Valtion opinto-
20320: vien koulutuskustannusten suuntaamista mer- tukikeskuksen tutkimusten mukaan keskimää-
20321: kittäväitä osin opiskelijoiden itsensä, heidän räiset opiskelukustannukset ovat vuoden 1979
20322: vanhempiensa ja valtion verotuksen kautta hintatasoon muutettuna n. 1 400 markkaa kuu-
20323: myös muiden vähävaraisten kannettavaksi. Ny- kaudessa. Tästä opintotuki kattaa vain 60-
20324: kyinen lainamuotoinen opintotuki merkitsee 70%.
20325: erityisiä vaikeuksia aloilla, joilta sijoittuminen Opiskelu on katsottava yhteiskunnallisesti ar-
20326: työelämään valmistumisen jälkeen on vaikeaa vokkaaksi työksi, josta tulee maksaa asianmu-
20327: tai tapahtuu huonosti palkattuihin tehtäviin. kainen korvaus. Samoin on selvää, että myös
20328: Suuri osa opiskelijoista ei valmistumisen jälkeen jokaisen opiskelijan vähimmäistoimeentulo opis-
20329: yllä edes keskimääräisiin pallldwihin eikä kou- keluaikana tulee turvata. Siksi opintotuesta tu-
20330: lutus usein edes turvaa työpaikkaa tai ammat- lisikin pikaisesti kehittää ns. opiskelijapalkka
20331: tia. kuten lukuisat opiskelijajärjestöt ovat kannan-
20332: Opintotukea kipeimmin tarvitsevilla opiske- otoissaan esittäneet. Myönnettäessä yhtenäistä
20333: lijoilla ei ole velkaantumisen tuottamien vai- kaikille opiskelijoille maksettavaa perusapinta-
20334: keuksien vuoksi kovinkaan hyviä mahdollisuuk- rahaa on luonnollisesti otettava myös huoc
20335: sia turvautua lainaan. Tällöin esimerkiksi opin- mioon opiskelijoiden välttämättämissä elinkus-
20336: tojen ohessa tapahtuva ansiotyö, joka edelleen tannuksissa ilmenevät luonnolliset erot kehittä~
20337: on taloudellisista syistä monille välttämätöntä, mällä petosopintorahan rinnalla lisäopintorahaa
20338: hidastaa ja vaikeuttaa opintoja. Opintotuki ei esimerkiksi lapsiperheille ja muille sosiaalisesti
20339: n)'!kyisin sitä paitsi edes riitä kattamaan välttä- erityisen tuen tarpeessa oleville.
20340: mättömimpiäkään opiskelu- ja elinkustannuksia Varmin ja sainalla luontevin tapa ottaa huo-
20341: kuten mm. valtion opintotukikeskuksen tutki- mioon opiskelijan mahdolliset tulevat suuret tu-
20342: mukset osoittavat. Lainamuotoinen opintotuki lot ja hänen vanhempiensa varallisuus on opin-
20343: ohjaa vähävaraisia sellaisille koulutusaloille, totuen rahoitus, jolloin. suuret tulot otetaan
20344: joilta valmistuminen on nopeata. huomioon' valtion· verotuksen kautta. Silloinkin
20345: Lainaan perustuva opintotuki vaikeuttaa on nähtävä, että suurimman hyödyn kulutuk-
20346: 414 Lakialoite n:o 2.32
20347:
20348:
20349: sesta korjaavat suuryhtiöt, joiden voitot muu- Jotteivät ne opiskelijat, jotka ovat saaneet
20350: tenkin ovat nopeasti kasvaneet ja joilla näin opintotukea ennen tämän lain voimaantuloa,
20351: ollen tulee myös olla päävastuu opintotuen joutuisi eriarvoiseen asemaan, on mahdollistet-
20352: rahoituksesta. tava korkotuen lisääminen ja lainaehtojen hel-
20353: Ensi askeleena täysimääräiseen opintorahaan, pottaminen myös heidän kohdallaan. Pienitu-
20354: opiskelijapalkkaan siirryttäessä olisi heti myön- loisten opiskelijoiden asemaa on helpotettava
20355: nettävä 1 500 markan perusopintoraha kaikille vapauttamaila heidät kokonaan takaisinmak-
20356: opiskelijoille ja lisäopintorahaa sosiaalisin pe- susta.
20357: rustein mm. lapsiperheille. Samalla tulee taata Lainansaanti siirtymäkauden aikana on tur-
20358: opintotuen kehittäminen kokonaan opintora- vattava myöntämällä erityisestä opintolainara-
20359: hamuotoiseksi vuoteen 1985 mennessä kuten hastosta lainat niille, jotka eivät valtiontakauk-
20360: opiskelija- ja koululaisjärjestöt ovat esittäneet. sesta huolimatta ole sitä rahalaitoksilta saaneet.
20361: Opintorahan kehityksen tulee lisäksi seurata Opintotukihakemusten käsittelyn demokrati-
20362: myös hinta- ja ansiotason kehitystä niin ettei soimiseksi ja opiskelijoiden oikeusturvan paran-
20363: sen reaaliarvo alene. Opintotuen jatkuvan ke- tamiseksi on perustettava jokaiseen oppiiaitok-
20364: hittämisen turvaamiseksi tulee eduskunnan vuo- seen tai erityistapauksessa useampaan pieneen
20365: sittain tulo- ja menoarvion yhteydessä vahvistaa laitokseen yhdessä opintotUilcilautakunta, jonka
20366: opintorahan ja lisäopintorahan sekä työnanta- jäsenet nimetään kun on kuultu asianomaista
20367: jilta kerättävän opintoturvamaksun suuruus opiskelijajärjestöä. Tällöin kaikilla opiskelijoilla
20368: työnantajien rahoitusosuuden kattamiseksi. olisi valitusoikeus opintotukipäätöksiin.
20369: Jo siirtymäkauden aikana tulee huolehtia Tällä lailla kumotaan 14 päivänä tammikuu-
20370: siitä, ettei opiskelijoiden velkaantumiskehitys ta 1972 annettu opintotukilaki (28/72) ja sa-
20371: pahene nykyisestä vaan päinvastoin velkataakka mana päivänä annettu [aki valtion opintotuki-
20372: kevenee. Tätä varten tulee pidentää lainojen keskuksesta ( 29 /72) sekä ni:iden nojalla anne-
20373: takaisinmaksuaikaa ja poistaa korkojen maksu tut asetukset.
20374: opiskeluaikana opiskelijalta. Samoin tufee siir- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
20375: tää lainojen takaisinmaksun alkua myöhem-
20376: mäksi jottei se ajoitu heti valmistumisen jälkei- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20377: seen ajankohtaan, jolloin tulot ovat alhaisim- lakiehdotuksen:
20378: millaan ja monet muutkin menot kasvavat.
20379:
20380:
20381: Opintorahalaki.
20382: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20383:
20384: 1 luku. 2 luku.
20385: Lain sovellutusala. Yleiset säännökset opintotuesta.
20386: 1 §. 2 §.
20387: Suomen kansalaiselle, joka harjoittaa Suo- Opintotuella tarkoitetaan tässä laissa opinto-
20388: messa 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetussa rahaa, lisäopintorahaa sekä opintolainan val-
20389: laissa koulujärjestelmän perusteista tarkoitetun tiontakausta ja korkotukea.
20390: peruskoulun tai vastaavan aikaisemman oppi-
20391: velvollisuuskoulun jälkeisiä, vähintään kuusi 3 §.
20392: kuukautta kestäviä tai erityisistä syistä lyhyt- Opintotuen määrä tarkistetaan neljännesvuo-
20393: aikaisempia opintoja julkisen vallan alaisessa sittain vastaamaan hinta- ja ansiotason kehitystä
20394: oppilaitdksessa, myönnetään opintotukea tämän sitomalla se palkkaindeksiin. Tämän lain voi-
20395: lain nojalla. maantullessa se on 1 400 markkaa kuukau-
20396: Tämän lain mukaista opintotukea voidaan dessa siten, että se maksetaan lisäksi kahdelle
20397: myöntää myös ulikomailJa opintoja harjoitta- lomapäivälle kuukautta kohti. Milloin henkilö
20398: valle Suomen kansalaisehle samoin kuin Suo- on oikeutettu lisäopintorahaan, voi opintotuen
20399: messa opiskelevalle ulkomaalaiselle. määrä ylittää tässä esitetyn määrän. Opintotu-
20400: Lakialoite n:o 232 415
20401:
20402: kea myönnetään tarvittaessa myös ympärivuoti- 8 §.
20403: siin opintoihin. . Tämän lain mukaisista opintolainoista valtio
20404: maksaa luottolaitoksille korkohyvitystä lainan
20405: 4 §. pääomasta maksettavan koron määrän.
20406: Opintotuen myöntämisen edellytyksenä on, Korkotuen maksaminen lopetetaan kolmen
20407: että hakija harjoittaa yleissivistäviä, ammatilli- vuoden kuluttua opintojen päättymisestä mil-
20408: sia tai tieteellisiä opintoja. loin valtio ei huolehdi lainojen takaisinmak-
20409: Opintotukea myönnetään vuosittain hake- susta.
20410: muksesta.
20411: 9 §.
20412: 3 luku. 8 § :n mukaista korkotukea tulee valtion suo~
20413: rittaa lain voimaantulosta lähtien myös niiden
20414: Opintoraha ;a lisäopintoraha. ennen tämän lain voimaantuloa myönnettyjen
20415: 5 §. opintolainojen osalta, joista valtio on suoritta-
20416: Opintorahalla tarkoitetaan valtion varoista nut luottolaitoksille vain osittaista korkohyvi-
20417: myönnettävää etuutta, jota saaja ei ole velvol- tystä. 8 § :n mukaisen korkohyvityksen ja luot-
20418: linen maksamaan takaisin. tolaitokselle maksettavan konkohyvityksen ero-
20419: tuksen valtio suorittaa joko velalliselle tai luot-
20420: Opintorahaan on oikeutettu jokainen opinto- tolaitokselle, jos se järjestelyyn suostuu. ·
20421: tuen saaja.
20422: Korkotuen myöntämisestä· 8 §:n mukaisesti
20423: Opintorahan määrä on tämän lain voimaan- sellaisille ennen tämän lain voimaantuloa myön-
20424: tullessa 1 500 markkaa ja sitä korotetaan vuo- netyille opintolainoille, joille ei ole myönnetty
20425: sittain siten, että tulevaisuudessa opintotuki osittaistakaan korkotukea, päättää hakemuk-
20426: myönnetään kokonaan opintorahana. sesta valtion opintotukikeskus. Tämän momen-
20427: Opintorahan korottamisesta 3 momentin mu- tin mukaisen korkotuen saamisen edellytyksenä
20428: kaan päättää eduskunta vuosittain tulo- ja me- on, että hakija olisi lainaa myönnettäessä täyt-
20429: noarvion yhteydessä. tänyt tämän lain opintotuen saamiselle säätä-
20430: mät ehdot. Tämän korkotuen maksamisesta on
20431: 6 §. voimassa, mitä 1 momentissa on korkotuen
20432: Lisäopintorahalla tarkoitetaan valtion varois- maksamisesta säädetty.
20433: ta opiskelijoille, joilla on huollettavanaan yksi
20434: tai useampi alaikäinen lapsi tai joilla on mui-
20435: ta erityisiä sosiaalisia syitä lisätukeen, myön- 10 §.
20436: nettävää etuutta, jota saaja ei ole velvollinen Jos opintojen harjoittaja, joka on saanut
20437: maksamaan takaisin. tämän lain mukaista opintolainan valtionta-
20438: kausta ja korkotukea 9 §:n mukainen korko-
20439: Lisäopintorahan suuruus ei voi kuitenkaan
20440: tuki mukaan lukien, on opintojen päätyttyä
20441: ylittää opintorahan määrää.
20442: pienituloinen tai sellaisessa asemassa, että opin-
20443: Lisäopintorahan määrästä päättää eduskunta
20444: tolainan säännönmukainen takaisinmaksu tuot-
20445: vuosittain tulo- ja menoarvion yhteydessä.
20446: taisi hänelle ilmeisiä vaikeuksia, voi valtion
20447: opintotukikeskus ottaa lainan hakemuksesta
20448: 4 luku. vastattavakseen vapauttaen hakijan maksuvas-
20449: tuusta. Tällöin noudatetaan takaisinmaksusta,
20450: Valtiontakaus ;a korko tuki. mitä 9 §:n 1 momentissa on säädetty.
20451: 7 §.
20452: Valtiontakaus myönnetään opintolainan koko 11 §.
20453: pääomalle. Valtiontakaus myönnetään omavel- Tämän lain voimaantulon jälkeen myönnetyn
20454: kaisena. opintolainan takaisinmaksu alkaa aikaisintaan
20455: Tämän lain nojalla annettuihin takauksiin ei kolme vuotta opintojen päättymisen jälkeen.
20456: sovelleta mitä määräajasta velkomisasioissa sekä Takaisinmaksuaika on henkilön varallisuudesta
20457: julkisesta haasteesta velkojille 9 päivänä mar- riippuen vähintään kolme kertaa se aika joksi
20458: raskuuta 1868 annetussa asetuksessa on sää- lainaa on myönnetty, enintään kuitenkin 25
20459: •f
20460: detty takauksen vanhentumisesta. vuotta. i .• 1
20461: 416 Lakialoite n:o 232
20462:
20463:
20464: 12 §. 6 luku.
20465: Valtiontakaus ja korkotuki myönnetään sel- Muutoksenhaku.
20466: laisten rahalaitosten, rahastojen, yhtymien ja
20467: muiden laitosten antamille opintolainoille, joi- 17 §.
20468: den toimialaan kuuluu takauslainojen myöntä- Joka on tyytymätön opintotukilautakunnan
20469: minen. päätökseen, saa hakea siihen muutosta valtion
20470: Jos 1 momentissa tarkoitettu laitos ei myön- opintotukikeskukselta kirjallisella valituksella
20471: nä hakijalle lainaa, vaikka hakija on siihen oi- viimeistään 30. päivänä !kello 12 sen päivän
20472: keutettu tämän lain nojalla, valtion opintotuki- jälkeen, jona valittaja sai tiedon opintotukilau-
20473: keskus myöntää lainan 4 §:n mukaisesti valtion takunnan päätöksestä. Valituskirjaan on liitet-
20474: opintolainarahastosta. tävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai
20475: viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennök-
20476: senä sekä todisteet, joihin valittaja haluaa no-
20477: jautua ja joita ei ole esitetty aikaisemmin.
20478: 5 luku.
20479: Valtion opintotukikeskuksen tämän lain no-
20480: Hallinto. jalla tekemään päätökseen ei saa hakea valit-
20481: 13 §. tamalla muutosta.
20482: Valtion opintotukitoimintaa varten on ope- Opintotukea koskevasta päätöksestä katso-
20483: tusministeriön alainen valtion opintotukikeskus. taan asianomaisen saaneen tiedon, jollei muuta
20484: Valtion opintotukikeskuksen alaisia paikalli- näytetä, seitsemäntenä päivänä sen jälkeen jona
20485: sia viranomaisia ovat opintotukiasioissa opinto- päätös on hänen ilmoittamallaan osoitteella jä-
20486: tukilautakunnat. Opintotukilautakunta tulee pe- tetty postin kuljetettavaksi.
20487: rustaa jokaiseen tämän lain tarkoittamaan op-
20488: pilaitokseen tai milloin on kyse pienestä oppi-
20489: laitoksesta voidaan opintotukilautakunta perus- 7 luku.
20490: taa yhteiseksi useammalle oppilaitokselle. Erityisiä säännöksiä.
20491: Valtion opintotukikeskuksen alaisena toimii
20492: valtion opintotukirahasto.
20493: 18 §.
20494: Tämän lain nojalla opiskelijoille myönnettä-
20495: 14 §. vää opintotukea varten peritään työnantajan
20496: Valtion opintotukikeskuksen tehtävänä .on sosiaaliturvamaksun yhteydessä opintoturva-
20497: johtaa ja valvoa valtion opintotukitoimintaa maksu, kuitenkin siten, että maksu on:
20498: sekä suorittaa muut laissa määrätyt tai opetus- a) milloin liiketoimintaa harjoittavan valtion-
20499: ministeriön määräämät tehtävät. verotuksessa verovelvollisen työnantajan vii-
20500: meksi toimitetussa verotuksessa ilmoittamien
20501: 15 §. kuluvan käyttöomaisuuden hankintamenoista
20502: Valtion opintotukikeskuksessa on johtokunta tekemien säännönmukaisten poistojen . määrä
20503: ja peruspalkkainen johtaja. on ollut pienempi kuin 60 000 markkaa ja sa-
20504: Johtokunnan jäsenet, joita on kahdeksan, ni- malla alle kymmenen prosenttia hänen samana
20505: mittää valtioneuvosto. Vähintään neljä jäsentä vuonna maksamiensa palk!kojen määrästä, kol-
20506: tulee nimetä opiskelijajärjestöjen esitysten poh- mannes opintoturvamaksusta, ja
20507: jalta. Jäsenet nimetään kahdeksi vuodeksi ker- b) milloin edellä kohdassa a) tarkoitettujen
20508: rallaan. poistojen määrä on ollut suurempi kuin 60 000
20509: markkaa ja samalla vähintään kymmenen ja
20510: 16 §. enintään 30 prosenttia maksettujen palkkojen
20511: Opintotukilautakunta käsittelee opintotuki- määrästä, kaksi kolmannesta opintoturvamak-
20512: hakemukset ja muut opetusministeriön tai val- susta.
20513: tion opintotukikeskuksen sille määräämät tehtä- Tämän työnantajilta perittävän opintoturvac
20514: vät. Opintotukilautakunnan asettamisesta päät- maksun suuruudesta päättää vuosittain edus-
20515: tää opetusministeriö valtion opintotukikeskuk- kunta päättäessään opintotuen määrästä siten
20516: sen esityksestä ja asianomaisen oppilaitoksen että opintotuen rahoituksesta kaksi kolmasosaa
20517: tai oppilaitosten opiskelijajärjestöjä kuultuaan kootaan työnantajien opintoturvamaksulla ja
20518: kahdeksi vuodeksi kerrallaan. valtion osuus on yksi kolmasosa.
20519: Lakialoite n:o 232 417
20520:
20521: 19 §. 8 luku.
20522: Valtion opintotukikeskuksen ja opintotuki- Voimaantulosäännökset.
20523: rahaston toimintaa ja varainkäyttöä valvovat
20524: eduskunnan valitsemat valtuutetut, joiden tulee 20 §.
20525: vuosittain antaa kertomus eduskunnalle toimin- Tämä laki tulee voimaan patvana
20526: nastaan. kuuta 19 ja sillä kumotaan 14 päivänä tam-
20527: mikuuta 1972 annettu opintotukilaki (28/72}
20528: ja samana päivänä annettu laki valtion opinto-
20529: tukikeskuksesta (29 /72} .
20530:
20531:
20532: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
20533:
20534: Marjatta Mattsson Mikko Kuoppa
20535: P. Puhakka E.-J. Tennilä
20536: Sten Söderström Seppo Toiviainen
20537: M.-L. Salminen Ensio Laine
20538:
20539:
20540:
20541:
20542: 53 0879005055
20543: 418 1979 vp.
20544:
20545: Lakialoite n:o 233.
20546:
20547:
20548:
20549:
20550: Mattsson ym.: Ehdotus laiksi opintotukilain 10 §:n muutta-
20551: misesta.
20552:
20553:
20554: E d u s k u n n a 11 e.
20555:
20556: Opiskelijoiden toimeentulo on vaikeutunut perusosaa ainoastaan keskiasteen opiskelijoille
20557: viime vuosina voimakkaasti. Syksyllä 1976 100 markalla, sen sijaan korkeakouluopiske-
20558: rahalaitokset supistivat opintolainoja keskimää- lijoiden perusosaa ei ole päätetty korottaa. Ti-
20559: rin 15 prosenttia, sillä valtioneuvoston pää- lanteen kehitystä kuvaa hyvin se, että opinto-
20560: tökset opintotukilainojen enimmäismääristä ei- rahan perusosan tulisi olla tählä hetke1lä noin
20561: vät velvoita rahalaitoksia myöntämään lainoja 2 000 markkaa, iotta se vastaisi reaaliarvoltaan
20562: kuitenkaan enimmäismäärien suuruisina. Raha- vuoden 1972 tasoa. Opintorahan saajamäärässä
20563: laitosten vaatimuksesta valtioneuvosto kesä- ei ole tapahtunut merkittävää kasvua huolimat-
20564: kuussa 1977 supisti opintol.a:inoja 15-45 pro- ta siitä, että es1m. korkeakouluopiskelijoista
20565: senttia koulutustasosta riippuen. Tämä supistus vain noin kOilmannes saa opintorahan perus-
20566: on ollut voimassa myös luikuvuonna 1978- osan. Asumislisää saa vain noin 15 % opinto-
20567: 1979. tukhlain piiriin kumuvista op~skelijoista, heis-
20568: Lukialaisilta opintolainat poistettiin lähes täkin vain pien~ osa täysimääräisenä.
20569: täysin. Asumistukijärjestelmän korvaaminen asu- Opintotukijärjestelmän puutteellisuudet ovat
20570: mislisäjärjestelmällä ei korvaa tehtyjä supistuk- käytännössäkin osoittautuneet niin suuriksi,
20571: sia. Huolimatta valtioneuvoston kanssa tehdys- ettei nykyisellä järjestelmällä opintojen rahoi-
20572: tä "herrasmiessopimuksesta" [ainojen kitikatto- tusta pystytä turvaamaan. Ainoan kestävän
20573: masta saannista eräät rahalaitokset ovat tänä- pohjan opintotukijärjestelmän kehittämiselle
20574: kin syksynä leikanneet lainoja. tarjoaa sen irrottaminen suurpääoman valvon-
20575: Opintotukijärjestelmän suurimpana epäkoh- nasta ja siirtyminen opintokustannukset katta-
20576: tana on pidetty opiskelijoiden yli kestorajan vaan opiskelijapalkkaan. Opiskelijapalkan ke-
20577: menevää velikaantumista, koska suoran opinto- hittäminen tulee aloittaa myöntämällä kaikille
20578: tuen osuus opintojen rahoituksessa on jo jär- opintojaan harjoittaville perusopintoraha sekä
20579: jestelmän voimaantullessa ollut vähäinen ja se jakamalla sosiaalisin perustein lisäopintorahaa.
20580: on vuosien mittaan reaaliarvoltaan vain pienen- Välittömästi on opintorahan määrä korotet-
20581: tynyt. Opintolainojen enimmäismäärien supis- tava kaikissa opintomuodoissa 1 500 markkaan
20582: tamisella ei velkaantumista pysäytetä, sillä opintovuotta kohti. Viime vuosien aikana on
20583: opintotuen riittämättömyys johtaa opiskeluajan budjetoituja opintomäärärahoja jäänyt käyuä-
20584: pitenemiseen. mättä noin 15 miljoonaa markkaa. Devalvaa-
20585: Opintotuen reaaliarvo on laskenut erittäin tion johdosta suoritettu yleinen korkokannan
20586: voimakkaasti, noin kolmanneksella, vuoden alentaminen on ulotettava koskemaan myös
20587: 1972 tasosta. Opiskelijoiden velkaantuminen opiskelijoita siten, että heidän opiskeluaika-
20588: on jatkunut erittäin voimakkaana, koska opin- naan maksamaansa korkokantaa alennetaan
20589: totuen riittämättömyydestä ja opintorahaosuu- 3,25 prosenttiin.
20590: den pienuudesta johtuen opiskeluaika kasvaa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
20591: ja lainaa joudutaan ottamaan tämän johdosta
20592: useammalle vuodelle. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20593: Hallitus on päättänyt korottaa opintorahan lakiehdotuksen:
20594: Lakialoite n:o 233 419
20595:
20596:
20597: Laki
20598: opintotukilain 10 §:n muuttamisesta.
20599:
20600: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opinto-
20601: tukilain 10 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 5 päivänä tammikuuta 1979 annetussa
20602: laissa ( 7/79), näin kuuluvaksi:
20603:
20604: 10 §.
20605: 3) yliopistoissa ja muissa korkeakouluissa
20606: Opintorahan perusasana myönnetään kerral- sekä asetuksella erikseen määrätyissä oppilai-
20607: laan enintään yhdeksi opintovuodeksi: toksissa 1 500 markkaa.
20608: 1 ) lukiossa tai lukioasteella tulo- ja meno-
20609: arvion rajoissa 1 500 markkaa,
20610: 2) alemman keskiasteen ammatillisessa kou-
20611: lutuksessa 1 500 markkaa ja muussa ammatilli- Tämä laki tulee voimaan päivänä
20612: sessa koulutuksessa, ellei jäljempänä 3 koh- kuuta 19
20613: dasta muuta johdu, 1 500 markkaa, ja
20614:
20615:
20616: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
20617:
20618: Marjatta Mattsson Aarne Koskinen Ensio Laine
20619: Sten Söderström Pauli Puhakka Seppo Toiviainen
20620: E.-J. Tennilä M.-L. Salminen Mikko Kuoppa
20621: 420 1979 vp.
20622:
20623: Lakialoite n:o 2.34.
20624:
20625:
20626:
20627:
20628: Männistö ym.: Ehdotus laiksi Kuopion korkeakoulusta annetun
20629: lain 4 §:n muuttamisesta.
20630:
20631:
20632: E d u s k u n n a 11 e.
20633:
20634: Kuopion korkeakoulun perustamisesta anne- g1eruan ja kunnalliseen terveydenhuoltojärjes-
20635: tun !lain (185/66) mukaan korkeakoulussa tuli telmään liittyvien. valvonta- yms. tehtävien
20636: ensisijaisesti ·antaa !lääketieteellistä, hammaslää- suuntaan osana kansanterveystyötä. Kuopion
20637: ketieteellistä ja luonnontieteellistä opetusta ja korkeakoulun yhteydessä .annettavalla eläinlää-
20638: suorittaa näiden alojen tutkimustyötä. Vastauk- ketieteelliselllä koulutuksella on hallituksen mie-
20639: sessaan halJlituksen esit)llkseen laiksi Kuopion lestä nykyistä paretri:mat mahdollisuudet vastata
20640: kol!keakoulun perustamisesta eduskunta ilmoit- terveydenhuoltojärjestelmän kehittymisen aset-
20641: ti edellyttävänsä, että myohemmin ryhdytään tamia vaatimuksia ja hyötyä korkeakoulussa
20642: toimenpiteisiin opetuksen laajentamiseksi myös annettavasta muusta opetuksesta ja suoritetta-
20643: muille aloillle, joiden kehittämiseen Kuopion vasta tutkimuksesta mm. ympäristöhygienian
20644: korkeakoulussa on erityistä aihetta, ja totesi ja kansanterveystieteen alaNa. Voidaan olettaa,
20645: samalla, että korkein yliopistollinen opetus ja että eläinlääketieteellisen korkeakoulutuksen
20646: tutkimus olisi Itä-Suomessa pyrittävä mahdol- erittäin huomattavia kustannuksia voidaan Kuo-
20647: lisimman suuressa määrin keskittämään yhdelle pion korkeakoulun yhteydessä jossain määrin
20648: p~akunnalle. alentaa.
20649: Kuopion korkeakoulua on hallituksen toi- Hallituksen mielestä eläinlääketieteehlisen
20650: mesta pyritty määrätietoisesti kehittämään ko- koulutuksen tehtävä myös maa- ja karjatalou-
20651: konaisvaltaiseksi terveydenhuoltoailan korkea- den ja siten osaltaan koko maan elintarvike-
20652: kouluksi. Korkeakoulussa annettava luonnon- hudllon turvaamisessa ja kehittämisessä saadaan
20653: tieteiden opetus suunnataan sovellettuihin luon- paremmin toteutettua Kuopion korkeakoulussa
20654: nontieteisiin, erityisesti lääketiedettä, sairaaila- muuhun terveydenhuoltoalan koulutukseen lii-
20655: laitosta, terveydenhuoltoa, ympäristönhuoltoa tettynä ja ;karjatalousvaltaise1le alueelle sih-ret-
20656: ja yhdyskuntasuunnittelua sekä teollisia sovel- tynä. Eläinllääkärien nykyiseen vinoutuneeseen
20657: lutuksia palveleville ailoille. Korkeakoulussa on alueelliseen j'akautumaan on siirron avulla ta-
20658: aloitettu vuonna 1973 proviisorien koulutus ja voitteena saada korjaus aikaan.
20659: vuonna 1978 farmaseuttien koulutus. Hallitus toteaa, että Eläinlääketieteellinen
20660: Hallitus toteaa, että eläinlääketieteellinen korkeaikoulu tulisi ha:llinno'llisesti liittää Kuo-
20661: korkeakouluopetus toimiessaan pienessä erilli- pion kotllreakoulun osastoksi. Tätä :kautta tur-
20662: sessä )llksikössä on jäänyt irralleen terveyden- vataan mahdollisuus henlcilökunnan, tilojen ja
20663: huollon muun koulutuksen yhteydestä. Eläin- yhteisten palvelujen joustavaan yhteiskäyttöön.
20664: lääketieteellisen koulutuksen parempaa nivelty- Myös opetus- ja tutkimusvä1inehankinnoissa on
20665: mistä muuhun terve)lldenhuollon koulutukseen mahdollisuuksia saavuttaa yhteiskäytö1lä huo-
20666: ovat korostaneet mm. terveydenhuollon koulu- mattavia etuja.
20667: tuskomitea (Komiteanmietintö 1973: 106) ja Eläinlääketieteellisen korkeakoulun siirtämi-
20668: hajasijoituskomitea (Komiteanmietintö 1974: nen Kuopion korkeakoulun osastoksi edellyt-
20669: 17) . Molemmat komiteat esittävät Eläinlääke- tää, että Kuopion kolikeakoulusta annettua la-
20670: tieteellisen korkeakoulun siirtämistä Kuopion kia (843/70) muutetaan. Mainitun lain 4 §:ssä
20671: korkeakoulun yhteyteen. säädetään niistä osastoista, jotka korkeakou-
20672: Terveydenhuoltojärjestelmämme kehittymisen lussa voivat oLla. Vastaava muutos tulee tehdä
20673: ansiosta eläinlääkärien tehtäväalue on voimak- Kuopion korkeakoulun väliaikaisesta hallinnos-
20674: kaan muutoksen alaisena ja kehittymässä ni- ta ,annettuun asetukseen (737 /75). Mainitun
20675: menomaan elintarvikehygienian, ympäristöhy- asetuksen mukaan opetusministeriö lopullisesti
20676: Lakialoite n:o 234 421
20677:
20678: vahvistaa, mitkä osastot laissa ja asetuksessa nytkyiset tilat voidaan hyödyntää Helsingin yli-
20679: mainituista korlkeakoulussa kulloinkin on. opiston tarpeisiin siten, että yliopiston uudis-
20680: Valtioneuvoston tehtyä 28. 4. 1977 periaate- rakentamistarve vastaavasti vähenee. Kustan-
20681: päätöksen Eläinlääketieteellisen korkea:koulun nusvaikutuksi!ltaan tämä vähennys on jonkin
20682: siirrosta Kuopioon on rakeilillushallituiksen toi- verran suurempi kuin uudisrakentamisesta ai-
20683: mesta laadittu alustavat rakennussuuilJlliltelmat heutuva kustannus Kuopion korkeakoulussa.
20684: Kuopiossa toteutettavan eläitrlääketietedlisen Hallitus pitää Eläinlääketieteellisen korkea-
20685: opetuksen vaatimista tiloista. Suunnitelma mer- koulun siirtoa Kuopioon merkittävänä koulu-
20686: kitsisi n. 70 000 m3 :n laajuisen j:a kustannuk- tuksen tasa-arvoa, alueellista !kehittämistä ja
20687: si!ltaan n. 46 miljoonan markan suuruisen ra- terveydenhuollon koulutuksellista uudistatcista
20688: kennushankkeen toteuttattnista. Suunnitelmissa ja terveydenhuoltojärjestelmän toimintakykyä
20689: on voitu osoittaa, että tilat on mahdoLlista si- lisäävänä toimenpiteenä. Hallitukisen tarkoituk-
20690: joittaa omana kokonaisuutena Kuopion korkea- sena on erikseen vuoden 1980 tulo- ja meno-
20691: koulun II rakennusvaiheen sisältämien yhteis- arvion yhteydessä esittää tarvittava määräraha
20692: käyttöisten tilojen ja korkeakoulun koe-eläin- Ellä1nlääketieteel:lisen korkeakoulun siirron
20693: keskuksen välittömään yhteyteeJI eläinlääketie- suunnittelua varten sekä aikataulu siirtoa var-
20694: teellisclle opetukselle ja tutkimukselle ja muul- ten.
20695: le Kuopion korkeakouluille tarkoituksennmkai- Ede1lä esitetyn, perustee1la ehdotamme,
20696: sella tava1la.
20697: ·· Tehtyjen selvitysten mukaan on myös il- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20698: meistä, että Eläinlääketieteellisen korkeakoulun lakiehdotuksen:
20699:
20700:
20701:
20702: Laki
20703: Kuopion korkeakoulusta annetun lain 4 § :n muuttamisesta.
20704:
20705: Eduskunnan päätoksen mukaisesti muutetaan Kuopion korkeakoulusta 30 päivänä joulu-
20706: kuuta 1970 annetun lain 4 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 16 päivänä toukokuuta
20707: 1975 annetussa laissa (365/75), näin kuuluvaksi:
20708: 4 §. teen osasto, kliinisteoreettisen lääketieteen
20709: Korkeakoulussa voi olla matematiikan, fysii- osasto, k1iinisen lääketieteen osasto, hammas-
20710: kan ja kemian osasto, yleisen biologian osasto, lääketieteen osasto ja eläinlääketieteen osasto.
20711: ympäristöhygienian osasto, farmasian osasto,
20712: yhteiskuntatieteiden osasto, kansanterveystie-
20713:
20714:
20715: HeLsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
20716:
20717: Lauha Männistö Petter Savola
20718: Jorma Rantala V. J. Rytkönen
20719: Toivo Yläjärvi
20720: 422 1979 vp.
20721:
20722: Lakialoite n:o 235.
20723:
20724:
20725:
20726:
20727: Paakkinen ym.: Ehdotus laiksi kansanopistojen valtionavusta
20728: annetun lain 3 § :n 1 momentin 3 kohdan kumoamisesta.
20729:
20730:
20731: E d u s k u n n a 11 e.
20732:
20733: Kansanopistojen valtionavusta annetun lain tävät opiskelijoilleen ns. lyhytkurssitoimintaa,
20734: (566/69) 3 §:n säännös valtionavun saamisen joka käsittää viikon, kahden viikon ja jopa
20735: ehdoista edellyttää opiston järjestävän vähin- neljän viikon mittaisia opiskelujaksoja.
20736: tään 24 työviikkoa kestävän vuotuisen perus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20737: oppijakson tai kaksi vähintään 12 työviikkoa nioittavasti,
20738: käsittävää jaiksoa. TäJllä säädöksel!lä rajataan val-
20739: tionavun ulkopuolelle opistot, jotka muutoin että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20740: täysin lain hengen mukaisesti toimien järjes- lakiehdotuksen:
20741:
20742:
20743:
20744: Laki
20745: kansanopistojen valtionavusta annetun lain 3 §:n 1 momentin 3 kohdan kumoamisesta.
20746:
20747: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20748:
20749: Täten kumotaan kansanopistojen valtionavus- Tämä laki tulee voimaan päivänä
20750: ta 29 päivänä elokuuta 1969 annetun lain kuuta 19
20751: (556/69) 3 §:n 1 momentin 3 kohta.
20752:
20753:
20754:
20755: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
20756:
20757: Saara-Maria Paakkinen Pentti Lahti-Nuuttila Juhani Raudasoja
20758: Olli Helminen Juhani Surakka Tellervo Koivisto
20759: Jacob Söderman Pirjo Ala-Kapee Sinikka Luja-Penttilä
20760: Reino Breilin Helge Siren Paula Eenilä
20761: Eino Grönholm Lea Savolainen Tarja Halonen
20762: 1979 vp. 423
20763:
20764: Lakialoite n:o 236.
20765:
20766:
20767:
20768:
20769: Palmunen ym.: Ehdotus laiksi opintotukilain 7 ja 10 §:n muut-
20770: tamisesta.
20771:
20772:
20773: E d u s k u n n a 11 e.
20774:
20775: Opintotuen myöntämisessä sovellettava var- Janteen huomiotta jättävä takaisinmaiksujärjes-
20776: sin tiukka tarveharkinta ja opintotuen lainapai- telmä aiheuttaa helposti kohtuuttomia vaikeuk-
20777: notteisuus on viime aikoina aiheuttanut yhä sia opintojen pääty.ttyä, jolloin on usein edessä
20778: useammalle nuorelle kohtuuttomia toimeentulo- perheen perustaminen, asunnon hanildnta ja las-
20779: vaikeuksia niin opiskeluaikana kuin opintojen ten kasvattaminen. TäJ:lä hetkel!lä tuo epävar-
20780: päätyttyäkin. muutta lisää vaikea työllisyystilanne. Opinto-
20781: Eri koulutusaloilla ja koulutustasoilla opin- tukilakia ja -asetusta tulisikin muuttaa ruin,
20782: totuen määrässä ja myöntämisperusteissa on että ne mahdollistaisivat nykyistä joustavamman
20783: huomattavia, osin perusteettomiakio eroja, joita takaisinma!ksumenettelyn ja valtion vastuun
20784: tulisi korjata, jotta nuorilla olisi yhtäläiset mah- opintolainojen koroista mm. työttömyyden
20785: dollisuudet koulutukseen riippumatta sosiaali- aiheuttamien suurten taloudellisten vaikeuksien
20786: sesta ja alueellisesta taustasta. Keskiasteen taka.a.
20787: koulutukseen myönnettävässä opintotuessa on Opintotukiasetuksen 11 § :n pitäisi kuulua 1
20788: tällä hetkellä lukiossa ja ammatillisessa koulu- ja 4 kohdan osalta seuraavasti:
20789: tuksessa olevien välillä kohtuutonta eriarvoi- Opintolainan takaisinmaksuehdot ovat seu-
20790: suutta. Lukialaisten opintorahan perusosa on raavat:
20791: ainoastaan murto-osa samanikäisille, ammatilli- 1) opintolainan ensimmäinen lyhennyserä on
20792: sessa koulutuksessa oleville nuorille myönnettä- suoritettava kahden ja puolen vuoden kuluttua
20793: västä opintorahasta. Kuluvan lukuvuoden aika- ensimmäisestä opintojen päättymistä lähinnä
20794: na on lukialaisten opintorahan perusosa jäänyt seuraavasta koronmaksupäivästä lukien, kuiten-
20795: alle 300 markan, vastaavasti ammatillisessa kou- kin viimeistään 14 vuoden kuluttua ensim-
20796: lutuksessa on perusosan suuruus ollut 1 100 mäi'Stä [ainannostamista lähinnä seuraavasta ko-
20797: mavkkaa. Opintotukilakia tulisikin muuttaa ronmaksupäivästä lukien;
20798: niin, että opintoraha myönnettäisiin yhtäläisin 4) opintolainan takaisinmaksuaikaa tulee
20799: perustein kaikille opiskelijoille. kuitenkin opintotukikeskuksen antamien perus-
20800: Lisäpainotteinen opintotukijärjestelmä aihe- teiden mukaisesti lykätä lainansaajan työttömyy-
20801: uttaa varsin nopeata opiskeluaikaista velkaan- den, äitiysloman ja varusmiespalvelun ajalta.
20802: tumista. Mainittakoon, että vuonna 1978 on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20803: valmistunut noin 3 000 opiskelijaa, joiden lai- nioittaen,
20804: namaata ylitti valmistumishetkeHä 28 000
20805: mavkkaa. Opiskeluaikainen velkaantuminen ja että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20806: kaavamainen, yksityisen henkilön todellisen ti- lakiehdotuksen:
20807: 424 Lakialoite n:o 236
20808:
20809:
20810:
20811: Laki
20812: opintotukilain 7 ja 10 §:n muuttamisesta.
20813:
20814: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
20815: muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opintotukilain (28/72) 7 §:n 2 mo-
20816: mentti ja 10 §:n 1 momentti sekä 2 momentin 1 kohta, seilaisina kuin 10 §:n 1 momentti
20817: on 17 päivänä kesäkuuta 1977 annetussa laissa ( 485/77) ja 2 momentti on osittain muutet-
20818: tuna 9 päivänä tammikuuta 1978 annetussa laissa ( 17/78), sekä
20819: lisätään 7 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
20820:
20821: 7 §.
20822: opintolainojen korot maksaa valtioneuvoston
20823: Korkotuen maksaminen lopetetaan kahden vahvistamien perusteiden mukaisesti valtion va-
20824: ja puolen vuoden kuluttua ensimmäisestä 1 roista ilman takaisinmaksuvelvoitetta.
20825: §:ssä tarkoitettujen opintojen päättymiskuu-
20826: kautta seuraavasta koronmaksupäivästä, kuiten- 10 §.
20827: kin viimeistään 14 vuoden kuluttua siitä, kun Opintoraha koostuu perusosasta ja asumis-
20828: lainaerää on ensimmäisen kerran nostettu. lisästä.
20829: Edellä esitetyn estämättä voidaan vähintään Opintorahan perusasana myönnetään kerral-
20830: kolme kuukautta työttömänä olleen opintojen laan enintään yhdeksi opintovuodeksi:
20831: päätyttyä työttömäksi jääneen, varusmiespalve- 1) lukiossa tai lukioasteelia 850 markkaa;
20832: lusta suorittavan taikka äitiyslomalla olevan
20833:
20834:
20835: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
20836:
20837: Lauri Palmunen Heimo Linna Petter Savola
20838: Toivo Yläjärvi Väinö Raudaskoski Mikko Kaarna
20839: Markku ·Kauppinen Hannu Tenhiälä Mikko Jokela
20840: Pentti Poutaneo Alvar Saukko Veikko Pihlajamäki
20841: Juhani Saukkonen Orvokki Kangas Mauno Manninen
20842: Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen Marjatta Väänänen
20843: Kalevi Mattila Matti Maijala Einari Nieminen
20844: Katri-Helena Eskelinen
20845: 1979 vp. 425
20846:
20847: Lakialoite n:o 237.
20848:
20849:
20850:
20851:
20852: Pihlajamäki ym.: Ehdotukset laiksi sosiaalikasvattajaopistoista
20853: sekä laiksi eräiden ammatillisten oppilaitosten valtionosuuk-
20854: sista ja -avustuksista sekä korkotukilainoista annetun lain
20855: muuttamisesta.
20856:
20857:
20858: E d u s k u n n a 11 e.
20859:
20860: Sisälähetysseuran Kasvattajaopisto on vuo- aineksen valikoitumiseen taloudellisin perustein.
20861: desta 1918 lähtien kouluttanut sosiaalikasvatta- Epävarma taloudellinen tilanne tekee kasvat-
20862: jia, jotka toimivat pääosin lasten ja nuorten tajaopiston toiminnan suunnittelun ja kehittä-
20863: huoltolaitosten johtajina ja ohjaajina. Valtioneu- misen 'varsin vaikeaksi.
20864: voston tekemän periaatepäätöksen mukaan täl- Nykyisen ja tulevan sosiaalikasvattajien tar-
20865: laiset sosiaalikasvattajat on rinnastettu keski- peen tyydyttäminen näyttäisi vaativan tuntuvaa
20866: asteen koulunuudistuksessa opistotasoiseen lähi- alan koulutuksen lisäämistä, minkä vuoksi sää-
20867: kasvattajaan. dettäessä lakia sosiaalikasvattajaopistoista tulisi
20868: Yhteiskunta tarvitsee sosiaalikasvattajia jat- varautua siihen, että niillä voi olla erilaisia
20869: kuvasti huomattavasti lisää, eikä Sisälähetysseu- taustayhteisöjä. Näin ollen sosiaalikasvattaja-
20870: ran Kasvattajaopisto kykene nykyisellään tyy- opistoista osa voisi <;>lla myös valtion oppilai-
20871: dyttämään tämän alan työntekijöitten koulutus- toksia.
20872: tarvetta. Kasvattajaopiston mahdollisuuksia ra- Yhdistyksen, säätiön tai muun yhteisön yllä-
20873: joittaa lisäksi opiston suhteellisen irrallinen ase- pitämälle sosiaalikasvattajaopistolle tulisi voida
20874: ma meidän koulutusjärjestelmässämme, koska myös laissa turvata mahdollisuus valtionosuuk-
20875: maassamme ei ole minkäänlaista kasvattajaopis- sien ja -avustuksien saamiseen samaan tapaan
20876: ton toimintaa sääntelevää lakia. kuin niille oppilaitoksille, joiden valtionosuuk~
20877: Sisälähetysseuran Kasvattajaopiston toiminta sista ja -avustuksista on säädetty laissa eräiden
20878: on tähän asti rahoitettu opiskelijoilta kerättävin ammatillisten oppilaitosten valtionosuuksista ja
20879: opintomaksuin noin 60-prosenttisesti ja Sisä- -avustuksista sekä korkotukilainoista (1075/
20880: lähetysseuran vuosittain harkinnanvaraisesti 75).
20881: myöntämillä avustusvaroilla. Opiskelijoiden suh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20882: teellisen suuri osuus kustannuksista tuntuu epä- nioittavasti,
20883: oikeudenmukaiselta verrattaessa muuhun vas-
20884: taavantasoiseen ammatilliseen koulutukseen ja että Eduskunta hyväksyisi seuraat?at
20885: vaikuttanee tulevaisuudessa myös opiskelija- lakiehdotukset:
20886:
20887: 1.
20888: Laki
20889: · sosiaalikasvattajaopistoista.
20890: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20891:
20892: 1 §. ruskoulutusta ja siihen liittyvää jatkokoulutus-
20893: Sosiaalikasvattajaopistot ovat valtion oppilai- ta. Sosiaalikasvattajaopistoissa voidaan antaa
20894: toksia tai yhdistysten, säätiöiden taikka muiden myös muuta lasten ja nuorten laitos- ja päivä-
20895: yhteisöjen ylläpitämiä oppilaitoksia, joissa anne- hoitoalan tai siihen läheisesti liittyvän alan hen-
20896: taan sosiaalikasvattajan tutkintoon johtavaa pe- kilöstön koulutusta.
20897: 54 0879005055
20898: 426 Lakialoite n:o 237
20899:
20900:
20901: 2 §. löitä ja tuntiopettajia sekä työsopimussuhteessa
20902: Sosiaalikasvattajaopistot ovat opetusnuruste- olevaa henkilökuntaa.
20903: riön johdon ja valvonnan alaisia.
20904: Sosiaalikasvattajaopistojen hallinnosta sääde- 5 §.
20905: tään asetuksella. Yhdistyksen, säätiön tai muun yhteisön yllä-
20906: pitämässä sosiaalikasvattajaopistossa tulee olla
20907: 3 §. rehtorin toimi sekä riittävä määrä opettajien
20908: Yhdistyks-en, säätiön ja muun yhteisön on toimia. Lisäksi oppilaitoksessa voi olla tilapäi-
20909: hankittava sosiaalikasvattajaopiston perustami- siä toimihenkilöitä, tuntiopettajia sekä muuta
20910: seen valtioneuvoston lupa. Lupa voidaan myön- henkilökuntaa.
20911: tää, mikäli perustettavalla sosiaalikasvattajaopis- 6 §.
20912: tolla osoitetaan olevan riittävät edellytykset am- Yhdistyksen, säätiön tai muun yhteisön yllä-
20913: mattitaitoisten sosiaalikasvattajien kouluttami- pitämälle sosiaalikasvattajaopistolle myönnettä-
20914: seen ja mikäli oppilaitos on alan henkilöstötar- vistä valtionosuuksista ja -avustuksista on voi-
20915: peen vaatima. massa, mitä niistä eräiden ammatillisten oppi-
20916: Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske laitosten valtionosuuksista ja -avustuksista sekä
20917: toiminnassa olevia sosiaalikasvattajaopistoja. korkotukilainoista annetussa laissa ( 1075/7 5)
20918: on säädetty.
20919: 4 §. 7 §.
20920: Valtion sosiaalikasvattajaopistoissa voi olla Tarkemmat määräykset taman lain täytän-
20921: rehtorin, lehtorin ja opettajan virkoja sekä kans- töönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuk-
20922: listin, vahtimestarin ja talonmiehen toimia. sella.
20923: Valtion tulo- ja menoarvion rajoissa valtion 8 §.
20924: sosiaalikasvattajaopistoissa voi lisäksi olla yli- Tämä laki tulee voimaan päivänä
20925: määräisiä toimenhaltijoita, tilapäisiä toimihenki- kuuta 19
20926:
20927:
20928:
20929:
20930: 2.
20931: Laki
20932: eräiden ammatillisten oppilaitosten valtionosuuksista ja -avustuksista sekä korkotukilainoista
20933: annetun lain muuttamisesta.
20934: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eräiden ammatillisten oppilaitosten valtion-
20935: osuuksista ja -avustuksista sekä korkotukilainoista 31 päivänä joulukuuta 1975 annetun lain
20936: ( 1075/75) 1 §:n 1 momentti sekä lisätään lakiin uusi 24 a ja 24 b § seuraavasti:
20937:
20938: 1 §.
20939: Valtionosuuksia ja -avustuksia sekä korko- 67) sekä sosiaalikasvattajaopistoista annetussa
20940: tukilainoja myönnetään tämän lain mukaan laissa ( / ).
20941: kunnallisille ja yksityisille oppilaitoksille, joita
20942: tarkoitetaan ammattioppilaitoksista annetussa
20943: laissa ( 184/58), teknillisistä oppilaitoksista an- Sosiaalikasvattajaopistot.
20944: netussa laissa ( 153/39), kunnallisista ja yksi-
20945: tyisistä kauppaoppilaitoksista annetussa laissa 24 a §.
20946: ( 153 /39), kunnallisista ja yksityisistä kauppa- Sosiaalikasvattajaopistoista annetussa laissa
20947: oppilaitoksista annetussa laissa (234/70), maa- tarkoitetun yksityisen sosiaalikasvattajaopiston
20948: talous-, kotitalous- ja kotiteollisuusoppilaitok- ylläpitäjälle voidaan myöntää omien huoneisto-
20949: sista annetussa laissa ( 62/62), sairaanhoitotoi- jen hankkimiseen ja peruskorjaamiseen valtion-
20950: men harjoittajien ja muun vastaavanlaisen hen- avustusta ja konkotukilainaa 4 · §:n 3-7 ikdh-
20951: kilöstön kouluttamisesta annetussa laissa (598/ dassa tarkoitettuihin perustamiskustannuksiin
20952: Lakialoite n:o 237 427
20953:
20954: valtion tulo- ja menoarviossa olevan määrärahan koitetuista käyttökustannuksista lukuunottamat-
20955: rajoissa. ta ruoasta aiheutuneita menoja.
20956: 24 b §.
20957: Yksityisen sosiaalikasvattajaopiston ylläpitä-
20958: jälle myönnetään valtionosuutena 75 prosenttia Tämä laki tulee voimaan päivänä
20959: 6 §:n 1 momentin 1-4, 6 ja 8 kohdassa tar- kuuta 19
20960:
20961:
20962: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
20963:
20964: Veikko Pihlajamäki Orvokki Kangas Petter Savola
20965: Kalevi Mattila Esko Pekonen Lauri Impiö
20966: Mauno Manninen Juharrl Saukkonen Pentti Poutanen
20967: Pertti Hietala
20968: 428 1979 vp.
20969:
20970: Lakialoite n:o 238.
20971:
20972:
20973:
20974:
20975: Ronkainen ym.: Ehdotus laiksi opintotukilain muuttamisesta.
20976:
20977:
20978:
20979: E d u s kun n a 11 e.
20980:
20981: Vuonna 1972 voimaan tullut opintotukilaki opiskelijoiden asumista ja opiskelijaruokaloiden
20982: paransi merkittävällä tavalla opiskelijoiden toi- toimintaa.
20983: meentuloturvaa. Lain voimassaoloaikana sen Opiskelija-asuntotuotantoa tuetaan yhteis-
20984: merkitys on kuitenkin monessa suhteessa huo- kunnan toimesta aravalainaehdoin myönnetyllä
20985: nontunut. Tämä on johtunut useistakin saman- luototuksella ja toisaalta opintorahan ohella
20986: suuntaisesti vaikuttavista tekijöistä. Opinto- opiskelijoille maksettavalla asumislisällä. Tä-
20987: tukilain mukainen opintotukihan muodostuu män vuoden valtion tulo- ja menoarvioon on
20988: kahdesta eri osasta, valtion takaamasta opinto- otettu määräraha opiskelijaruokaloiden tukemi-
20989: lainasta sekä opintorahasta. Opintolainojen seen, jotta ne voisivat myydä opiskelijoille ruo-
20990: enimmäismääriä on vuosittain korotettu, mutta kaa käypää hintaa alemmasta hinnasta. Nämä
20991: silti ne ovat jääneet jälkeen alkuperäisestä ta- toimet eivät kuitenkaan poista opintotuen
20992: voitetasosta inflaation ollessa nopeampi kuin lisäämistarvetta. Opintolainamuotoisen järjes-
20993: opintolainojen enimmäismäärien korottaminen. telmän heikkoudet ovat tulleet kärjistetysti
20994: Erittäin selvästi tämä jälkeenjääneisyys on näky- esi!lle viime aikoina nuorisotyöttömyyden ja aka-
20995: nyt kuitenkin opintorahan osalla, jossa koro- teemisesti koulutettujen henkilöiden työttömyy-
20996: tukset ovat painottuneet pääasiassa keskiasteen den lisääntyessä. Vastavalmistuneet opiskelijat
20997: opiskelijoille. Valtion takauksen myöntämispe- eivät ole voineet sijoittua työelämään, näin
20998: rusteita tiukennettiin kesällä 1977 ulottamalla ollen he ovat joutuneet suuriin vaikeuksiin
20999: tarveharkintaa eräissä tapauksissa myös opinto- opintolainan takaisinmaksun suhteen. Opinto-
21000: tuen hakijan vanhempien tuloon ja varallisuu- lainojen takaisinmaksuaikaa tulisikin tällaisissa
21001: teen. Tämä on aiheuttanut epäkohtia erityisesti tapauksissa ehdottomasti nykyisestään pidentää
21002: viljelijäperheiden lapsille, koska vanhempien samoin kuin jatkaa korkotuen maksamisaikaa.
21003: mahdollisuudet avustaa lasten opintoja ovat pie- Korkotuen olisi oltava täydellinen siltä ajalta,
21004: net varallisuuden suurista marikkamääristä huo- jolloin tuen saaja on työttömänä, sairaana, va-
21005: limatta. rusmiespalvelusta suorittamassa tai hänellä
21006: Opiskelukustannuksista suurimman osan muusta syystä ei ole mahdollisuuksia selviytyä
21007: muodostavat asumiskustannukset opiskelu- omasta korko-osuudestaan.
21008: paikkakunnilla, ravintomenot sekä kurssikir- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21009: jallisuuden hankkiminen. Varsinaiset opinto- nioittavasti,
21010: maksuthan ovat erityisesti korkeakouluopiskeli-
21011: joilla meillä kohtuulliset. Näin ollen opiskelu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21012: kustannuksia on pyritty alentamaan tukemalla lakiehdotuksen:
21013: Lakialoite n:o 238 429
21014:
21015:
21016: Laki
21017: opintotukllain muuttamisesta.
21018:
21019: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
21020: muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opintotukilain (28/72) 3 §:n 2 mo-
21021: mentti ja 10 §:n 2 ja 3 momentti, seLlaisina kuin niistä ovat 3 §:n 2 momentti 21 päi-
21022: vänä tammikuuta 1977 annetussa laissa (65/77), 10 §:n 2 momentti 9 päivänä tammi-
21023: kuuta 1978 annetussa laissa (17 /78) ja 10 §:n 3 momentti 17 päivänä kesäkuuta 1977
21024: annetussa laissa ( 485/77), sekä
21025: lisätään lain 14 § :ään uusi 3 momentti, seuraavasti:
21026:
21027: 3 §. 2) ammatillisessa koulutuksessa, jollei· 3
21028: kohdasta muuta johdu, 1 200 markkaa; ja
21029: Opintotuen hakijan vähävaraisuutta harkitta- 3) yliopistoissa ja muissa korkeakouluissa
21030: essa on otettava huomioon opiskelijan omat ja sekä asetuksella erikseen määrätyissä oppilaitok-
21031: hänen aviopuoldsonsa tulot ja omaisuus sekä, sissa 1 200 markkaa.
21032: milloin opintotuen hakija ei ole täyttänyt 18 Vuosittain on tulo- ja menoarviossa 2 mo-
21033: vuotta, hänen vanhempiensa tulot ja omaisuus. mentin 3 kohdassa mainittuun tarkoitukseen
21034: Mitä edellä on säädetty aviopuolison tulojen ja varattava määräraha vähintään 15 000 enim-
21035: omaisuuden huomioonottamisesta, koskee myös mäismääräisen opintorahan perusosan jakami-
21036: sellaisen henkilön tuloa ja omaisuutta, jonka seksi.
21037: kanssa opintotuen hakija avioliittoa solmimatta
21038: jatlkuvasti elää yhteisessä taloudessa avioliiton-
21039: omaisissa olosuhteissa. 14 §.
21040:
21041: Opintolainan korko voidaan määräajan mak-
21042: 10 §. saa kokonaan valtion varoista opintotuen saajan
21043: sairauden, työttömyyden, varusmiespalvelun tai
21044: Opintorahan perusosana myönnetään kerral- muun erityisen syyn vuoksi.
21045: laan enintään yhdeksi opintovuodeksi:
21046: 1) lukiossa tai llllkioastee1Ja tulo- ja meno- Tämä laki tulee voimaan päivänä
21047: arvion rajoissa enintään 900 markkaa; kuuta 19
21048:
21049:
21050: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
21051:
21052: Olavi Ronkainen Jorma Fred
21053: Esko Almgren Ulla Järvilehto
21054: Impi Muroma Antero Juntumaa
21055: Asser Stenbäck Väinö Rautiainen
21056: 430 1979 vp.
21057:
21058: Lakialoite n:o 239.
21059:
21060:
21061:
21062:
21063: Ronkainen ym.: Ehdotus laiksi opintokeskusten valtionavusta
21064: annetun lain muuttamisesta.
21065:
21066:
21067: E d u s k u n n a 11 e.
21068:
21069: Opintokeskusten valtionavusta 30 päiväLO.ä dosta laajentamaan kurssitoimintaansa käsittä-
21070: toukokuuta 1975 annettu laki (398/75) tuli mään kailkkien järjestöjensä kurssit, tulee laissa
21071: voimaan 1 päivänä tammikuuta 1976. tarkoitetun kurssitoiminnan piiriin yhteensä
21072: Uusi laki saattoi prosentuaalisen vaLtionavun noin 170 järjestöä. Valtionavun alaisessa toi-
21073: alaiseksi paitsi opintokeskusten harjoittaman minnassa olisi kuitenkin välttämätöntä ottaa
21074: kerho- ja luentotoiminnan myös opintokeskus- huomioon myös valtion taloudellisen tilanteen
21075: ten järjestämän kurssitoiminnan. kehittyminen. Tämän lain vaikutuksesta tulee
21076: Kurssitoiminta oiikeuttaa opintokeskusten valtionvaroja menemään myös poliittisten toi-
21077: vaLtionavusta annetun lain 2 § :n 5 kohdan mintojen tukemiseen arvaamattoman paljon.
21078: mukaan 80 % :n valtionapuun kurssitoiminnan Siksi tulisi opintokeskusten valtionavusta an-
21079: aiheuttamista ~ain 7 §: ssä luetelluista menoista. netun lain mukaisen kurssitoiminnan valtion-
21080: Sanotun säännöksen mukaan valtionapuun apua rajoittaa siten, että toiminta tapahtuisi
21081: oikeuttaviin menoihin luetaan tarpeellisten opet- valtion tulo- ja menoarvioon varatun määrära-
21082: tajien ja luennoitsijoiden palkat ja pallclciot han puirt:teissa eikä sitä saisi käyttää minkään-
21083: työnantajalle määrättävine lakisääteisine mak- laisen poliittisen toiminnan tukemiseen.
21084: suineen, opettajien ja luennoitsijoiden matka- Tässä tarkoitu!ksessa tulisi opintokeskusten
21085: kustannusten korvaukset ja päivärahat, kurssi- valtionavusta annetun lain 1 §:ään lisätä uusi
21086: toiminnasta aiheutuvat kohtuulliset ilmoitus- ja 3 momentti ja 2 §:n 5 kohta ja 14 § muut-
21087: painatusikulut sekä kurssitilojen vuokraamisesta taa.
21088: ja kurssilaisten matkoista aiheutuvat kohtuulli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21089: set kustannukset. Uuden lain taloudellisia vai- nio1ttaen,
21090: kutuksia valtiontalouteen tänä vaikeana talou-
21091: dellis.ena aikana ei ole täysin arvioitu. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21092: Kun opintokeskukset tulevat uuden lain joh- lakiehdotuksen:
21093:
21094:
21095:
21096: Laki
21097: opintokeskusten valtionavusta annetun lain muuttamisesta.
21098:
21099: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opintokeskusten valtionavusta 30 päivänä tou-
21100: kokuuta 1975 annetun lain {398/75) 2 §:n 5 kohta ja 14 § sekä lisätään lain 1 §:ään
21101: uusi 3 momentti seuraavasti:
21102:
21103: 1 §. saa valtionapua .todellisista .ja hyväksyttävistä
21104: 3-7 §: ssä luetelluista menoista seuraavasti:
21105: Opintotukea ei myönnetä poliittisesti sitou-
21106: tuneen towinnan tukemiseen. 5) 80 prosenttia kurssitoiminnasta aiheutu-
21107: vista 7 §:ssä tarkoitetuista menoista tulo- ja
21108: 2 §. menoarviossa kurssitoimintaan varatun määrä-
21109: Opintokeskus, joka täyttää säädetyt ehdot, rahan rajoissa.
21110: Lakialoite n:o 239 431
21111:
21112: 14 §. ma1smaaran raJOissa, sekä 9 §:ssä tarkoitetun
21113: Edellä 2 §:ssä tarkoitetun valtionavun myön- valtionavun ja lainan opetusministeriö.
21114: tää kouluhallitus, 2 § :n 5 kohdan mukaisen
21115: valtionavun 1kuitenkin opetusministeriön kuta- Tämä laki tulee voimaan päivänä
21116: kin opintokeskusta kohden vahvistaman enim- kuuta 19
21117:
21118:
21119: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
21120:
21121: Olavi Ronkainen Impi Muroma Ulla Järvilehto
21122: Sauli Hautala Asser Stenbäck Antero Juntumaa
21123: Esko Almgren Jorma Fred Väinö Rautiainen
21124: 432 1979 vp.
21125:
21126: Lakialoite n:o 240.
21127:
21128:
21129:
21130:
21131: Salminen ym.: Ehdotus laiksi koulujärjestelmän perusteista an-
21132: netun lain 6 §:n muuttamisesta.
21133:
21134:
21135: E d u s k u n n a 11 e.
21136:
21137: Suomi on allekirjoittanut kansainvälisen sopi- kuuluva oppilas. Toiseksi suurin uskonnollinen
21138: muksen kansalais- ja poliittisista o~keuksista vähemmistö eli helluntaiseurakunnat hyväksyvät
21139: sekä siihen liittyvän vapaaehtoisen protokollan. lastensa osallistumisen evankelis-luterilaiseen us-
21140: Molemmat ovat tulleet voimaan maaliskuun 23 konnonopetukseen. Jehovan todistajat, jotka
21141: päivänä vuonna 1976. Sopimuksen 18. artik- muodostavat kolmanneksi suurimman uskonnol-
21142: lassa taataan omantunnonvapaus. Erityisesti 18. lisen vähemmistön, pitävät parhaana nykyistä
21143: artiklan 4 momentissa todetaan, että sopimus- tilannetta, jossa he hoitavat uskonnonopetuksen
21144: valtiot sitoutuvat kunnioittamaan vanhempien seurakuntansa sisäisenä asiana. Juutalaisten us-
21145: tai laillisten holhoojien oikeutta taata lastensa konnonopetusta turvaamassa on Helsingissä toi-
21146: uskonnollinen ja moraalinen kasvatus tavalla, miva juutalainen koulu.
21147: joka on yhdenmukainen heidän oman vakau- Erilaisten herätysliikkeiden toivomuksiin lää-
21148: muksensa kanssa. ninhallitusten kouluosastot ovat yleensä suh-
21149: Laki koulujärjestelmän perusteista säätelee tautuneet myönteisesti, eikä eri uskonsuunnilla
21150: Suomessa peruskoulun uskonnollista ja moraa- ole yleensä kovin paljon moittimista tässä suh-
21151: lista kasvatusta. Lisäksi uskonnonvapauslaki teessa.
21152: suo eräin edellytyksin vapautuksen koulun us- Paitsi uskovaisia Suomessa on kirkon äsket-
21153: konnonopetuksesta. täin julkistetun tutkimuksen mukaan n. 6 %
21154: Koulujärjestelmälain mukaan uskonnonope- ateisteja. Kristinuskon jumalaan uskovia on
21155: tusta annetaan oppilaiden enemmistön tunnus- vain noin puolet. Suomen Gallupin touko-
21156: tuksen mukaisesti. Muut on joko vapautettu kesäkuussa v. 1973 suorittaman mielipidetie-
21157: tästä uskonnonopetuksesta holhoojan vaatimuk- dustelun mukaan yli puolet kansasta haluaisi
21158: sesta tai heille annetaan jonkin muun tunnus- nykyistä vapaamielisempää uskonnonopetusta,
21159: tuksen mukaista uskonnonopetusta tai uskon- objektiivista uskontotiedon opetusta tai koko
21160: tojen historian ja siveysopin opetusta. oppiaineen tekemistä vapaaehtoiseksi. Näiden
21161: Pääpiirteissään eri uskontokuntiin kuuluville laajojen kansalaispiirien mielipidettä ei ole huo-
21162: on taattu tasaveroiset oikeudet oman vakau- mioitu koululaitoksessamme. Päin vastoin val-
21163: muksen mukaiseen uskonnolliseen ja moraali- mistellaan muutoksia nykyistä vanhoillisempaan
21164: seen kasvatukseen, sillä lain 6 §:n 2 momen- suuntaan.
21165: tissa sanotaan mm.: Erityisesti nykyinen lainsäädäntö loukkaa
21166: "Milloin koulun yleisestä uskonnon opetuk- ateisteja. Koulujärjestelmälaki ei suo ateisteille
21167: sesta on uskonnonvapauslain mukaisesti va- mahdollisuutta oman vakaumuksen mukaiseen
21168: pautettu vähintään viisi samaan tunnustukseen uskonnolliseen ja moraaliseen kasvatukseen.
21169: kuuluvaa oppilasta ja heidän huoltajansa vaa- Päin vastoin ateistit voidaan lakia kirjaimelli-
21170: tivat heille tämän tunnustuksen mukaista us- sesti noudatettaessa pakottaa mukaan varsin
21171: konnon opetusta, on sitä koulussa annettava." uskonnollishenkiseenkin uskontojen historian ja
21172: Kirkko ja valtio -komitean mietinnössä vuo- siveysopin opetukseen.
21173: delta 1977 (s. 194 jne.) ehdotetaan uskon- Koulujärjestelmälain 6 §:n 2 momentissa
21174: nollisten vähemmistöjen oikeuksia vielä tästä- sanotaan uskontojen historian ja siveysopin
21175: kin laajennettaviksi. Käytännössä ortodoksinen opetuksesta mm. seuraavaa:
21176: kirkko on muita teitä saadun valtionavun tur- "Viidelle tai useammalle oppilaalle, jotka on
21177: vin antanut uskonnonopetusta silloinkin, kun uskonnonvapauslain nojalla vapautettu koulussa
21178: koulussa on ollut yksi tähän uskontokuntaan annettavasta uskonnon opetuksesta ja jotlka ei-
21179: Lakialoite n:o 240 433
21180:
21181: vät saa vastaavaa opetusta koulun ulkopuolel- lijain liitto hyväksyy vain yhden jäsenen. Kou-
21182: lakaan, opetetaan uskonnon sijasta uskontojen luhallitus on työryhmää nimetessään vakavasti
21183: historiaa ja siveysoppia." loukannut ateistien ihmisoikeuksia.
21184: Peruskoulun opetussuunnitelmakomitean mie- On ilmeistä, ettei maamme n. 300 000 ateis-
21185: tinnön toisessa osassa on esitetty uskontojen tia tyydyttävään ratkaisuun päästä muuten kuin
21186: historian ja siveysopin malliopetussuunnitelma, koulujärjestelmälakia muuttamalla. Lain pikai-
21187: joka on lähinnä evankelisluterilaisen uskonnon nen muuttaminen on aiheellista myös siksi, että
21188: opetussuunnitelma. Lääninhallitusten kouluosas- Suomen ateistit ovat valittaneet äskettäin
21189: tot eivät ole toistaiseksi hyväksyneet juuri asiasta YK:n Genevessä toimivalle Ihmisoi-
21190: malliopetussuunnitelmasta poikkeavia opetus- keuksien komission Ihmisoikeuksien jaostolle,
21191: suunnitelmia. ja jaosto on ilmoittanut ottaneeosa asian käsit-
21192: Kouluhallitus voi päättää myös opetussuun- telyyn.
21193: nitelmien muuttamisesta. Kouluhallitms onkin Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
21194: äskettäin nimennyt työryhmän muuttamaan us-
21195: kontojen historian ja siveysopin opetussuunni- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21196: telmia. Työryhmän kokoonpano on kuitenkin lakiehdotuksen:
21197: sellainen, että ateistien etujärjestö Vapaa-ajatte-
21198:
21199:
21200:
21201: Laki
21202: koulujärjestelmän perusteista annetun lain 6 § :n muuttamisesta.
21203:
21204: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan koulujärjestelmän perusteista 26 päivänä hei-
21205: näkuuta 1968 (467/68) annetun lain 6 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
21206:
21207: 6 §.
21208: jotka eivät saa vastaavaa opetusta koulun ul-
21209: Viidelle tai useammalle samaan uskontokun- kopuolellakaan, opetetaan uskonnon sijasta hei-
21210: taan kuuluvalle tai saman uskonnollisen tai dän oman tunnustuksensa mukaista uskontoa
21211: ateistisen vakaumuksen omaavalle oppilaalle, tai heidän oman maailmankatsomuksensa mu-
21212: jotka on uskonnonvapauslain nojalla vapautettu kaista vakaumusta.
21213: koulussa annettavasta uskonnon opetuksesta ja
21214:
21215:
21216: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
21217:
21218: M.-L. Salminen Seppo Toiviainen P. Liedes
21219: Irma Rosnell Marjatta Mattsson Sten Söderström
21220: P. Puhakka
21221:
21222:
21223:
21224:
21225: 55 0879005055
21226: 434 1979 vp.
21227:
21228: Lakialoite n:o 241.
21229:
21230:
21231:
21232:
21233: P. Vennamo ym.: Ehdotus, laiksi opintotukilain 7 §:n muutta-
21234: misesta.
21235:
21236:
21237: E d u s k u n n a 11 e.
21238:
21239: Opiskelijoiden taloudellinen asema on usein kohyvityhen tulisi määräytyä tämän periaatteen
21240: varsin vaikea. Erittäin useat joutuvat turvautu- mukaisesti. Opintotukilain 7 §:ää tulisi korjata.
21241: maan opintojensa rahoittamiseksi opintolainaan, Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
21242: vaikka niistä ja niiden koroista selviytymilllen kunnioittaen,
21243: s.aattaa näyttää suorastaan pelottavalta. Tämän
21244: vuoksi tulisi valtiovallan huolehtia ainakin siitä, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21245: ettei taloudellinen rasitus opiskelijan kohdalla lakiehdotuksen:
21246: kohtuuttomasti lisäänny. Valtion maksaman kor-
21247:
21248:
21249: Laki
21250: opintotukilain 7 § :n muuttamisesta.
21251:
21252: Eduskunnan päätöksen mukais·esti muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opinto-
21253: . tukilain 7 §:n 1 momentti, sellaisena kuilll se on 31 päivänä toukokuuta 1974 annetussa
21254: laissa (401/74), näin kuuluvaksi:
21255:
21256: 7 §. turvataan opiskelijoiden taloudellista rasitusta
21257: Tämän lain mukaisista opintolainoista valtio lisäämättä.
21258: maksaa luottolaitoksille korkohyvitystä sen mu-
21259: kaan kuin on tarpeen, että opintolainojen saanti
21260: Tämä laki tulee voimaan päivänä
21261: kuuta 19
21262:
21263:
21264: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
21265:
21266: Pekka Vennamo Urho Pohto
21267: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
21268: Veikko Vennamo Urpo Leppänen
21269: Anssi Joutsenlahti
21270: 1979 vp. 435
21271:
21272: Lakialoite n:o 242.
21273:
21274: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi opintotukilain 10 §:n muutta-
21275: misesta.
21276:
21277: E d u s k u n n a II e.
21278:
21279: Opiskelun muuttuessa nyky-yhteiskunnassa maan korkeakoulu- ym. koulutuksen kanssa.
21280: yhä enemmän aikaa ja varoja vaativaksi tulee Samoin tulisi opintorahan saajien määrää lisätä
21281: yhteiskunnan osuuttil opiskelukustannuksissa ainakin kaksinkertaiseksi samalla sitä korottaen
21282: voimakkaasti lisätä. Tämä on erityi~en tärkeätä rahan arvon alenemista vastaavasti.
21283: myös ~iksi, että vain yhteiskunnan tuella voi- Laissa säädetään myös, että kotoa käsin tai
21284: daan huolehtia siitä, että kaikilla opiskelijoilla sisäoppilaitoksessa opiskelevan opintorahaa kai-
21285: on taloudellisesti mahdollisuus opiskella niin kissa tapauksissa alennetaan. Tällaista kaava-
21286: pitkäLle kuin kyvyt ja halu riittävät. Tämä on maista säännöstä ei voi pitää oikeana siksi, että
21287: myös yhteiskunnan etu, edustavathan korkealle myös tällaisten opiskelijoiden piirissä esiintyy
21288: koulutetut yhteiskunnan jäsenet huomattavaa huomattavankin suurta opintorahan tarvetta.
21289: henkistä ja taloudellista pääomaa. Asianomaisen momentin sanamuotoa tulisi kor-
21290: Opintovahan jaossa tulisi käsityksemme mu- jata siten, että vain erityisistä syistä, joita voi-
21291: kaan lähteä siitä, että opiskelijat asetetaan mah- sivat olla opiskelun halpuus tai helppous mui-
21292: dollisimman samanarvoiseen asemaan riippu- hin verrattuna, voitaisiin opintorahaa alentaa
21293: matta koulu- tai opiskelumuodost,a tai -tasosta. opintolainojen alennusta vastaavasti enintään
21294: Vain näin voidaan turvata oikeudenmukainen ja 30 prosentilla.
21295: tasapuolinen opintorahajärjestelmä kaikiHe. Tä- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
21296: män vuoksi tulisikin lakia korjata siten, että kunnioittaen,
21297: epäoikeudenmukainen ammavillisen koulutuksen
21298: luokittelu kahteen eri ryhmään poistetaan sa- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21299: malla saattaen ammattikoulutus samaan ase- lakiehdotuksen:
21300:
21301: Laki
21302: opintotukilain 10 §:n muuttamisesta.
21303: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opinto-
21304: tukilain 10 §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 17 päivänä kesäkuuta 1977 ja 9
21305: päivänä tammikuuta 1978 annetuissa laeissa ( 485/77 ja 17 /78), nä,in kuuluvaksi:
21306: 10 §. M1käli opintorahan hakija asuu opiskeluaika-
21307: Opintorahana myönnetään kerrallaan enin- na omien tai ottovanhempiensa luona tahi opin-
21308: tään yhdeksi opintovuodeksi: tokustannuksiltaan edullisessa sisäoppilaitokses-
21309: 1) oppikoulun lukioasteel!la tulo- ja meno- sa, voidaan opintorahan määrää edeLlä 1 mo-
21310: arvion rajoissa enintään 1 500 markkaa; mentin 2 kohdassa mainituissa tapauksissa eri-
21311: 2) ammatillisessa koulutuksessa, yliopistoissa tyisistä syistä alentaa enintään 30 prosentilla.
21312: ja muissa korkeakoulu~ssa sekä asetuksella erik- Opintoraha voidaan vähävaraiselle myöntää
21313: seen määrätyissä oppilaitoksissa 2 000 markkaa. 50 prosentilla korotettuna.
21314: Vuosittain on tulo- ja menoarviossa 1 mo-
21315: mentin 2 kohdassa mainittuun tarkoitukseen
21316: varattav'a määräraha vähintään 27 OOO:n enim- Tämä laki tulee voimaan päivänä
21317: mäismääräisen opintorahan jakamiseksi. kuuta 19
21318:
21319: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
21320:
21321: Pekka Vennamo Veikko Vennamo
21322: Eino Poutiainen ]. Juhani Kortesalmi
21323: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
21324: Urho Pohto
21325: 436 1979 vp.
21326:
21327: Lakialoite n:o 243.
21328:
21329:
21330:
21331:
21332: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi kansakoululain 10 §:n muutta-
21333: misesta.
21334:
21335:
21336: E d u s k u n n a 11 e.
21337:
21338: Nykyinen pienkouluja vastustava ja sivu- tuhota sekä estää asianmukaisten koulutilojen
21339: alueita syrjivä suuntaus on johtanut siihen, että rakentaminen, on välttämätöntä muuttaa kan-
21340: monilla alueilla maassamme ei rakenneta asian- sakoululakia.
21341: mukaisia ja tarpeellisia koulutiloja. Noudate- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
21342: taan koulujen tappolinjaa koululaisille ja heidän taen,
21343: vanhemmilleen suurta haittaa ja vahinkoa tuot-
21344: tavan keskityksen hyväksi. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21345: Jotta pienkouluja ei voitaisi tarpeettomasti lakiehdotuksen:
21346:
21347:
21348:
21349:
21350: Laki
21351: kansakoululain 10 §:n muuttamisesta.
21352:
21353: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun kansakou-
21354: lulain 10 §:ään, sellaisena kuin se on 7 päivänä elokuuta 1975 annetussa laissa (650/75), uusi
21355: 2 momentti seuraavasti:
21356:
21357: 10 §. on ryhdyttävä asianmukaisten pysyvien koulu-
21358: - - - - - - - - - - - - - - tilojen rakentamiseen, milloin on selvästi todet-
21359: Edellä 1 momentin säännöksistä riippumatta tavissa opetustilojen jatkuva tarve.
21360:
21361:
21362: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
21363:
21364: Pekka Vennamo Urho Pohto Urpo Leppänen
21365: Veikko Vennamo Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
21366: Anssi Joutsenlahti
21367: 1979 vp. 437
21368:
21369: Lakialoite n:o 244.
21370:
21371:
21372:
21373:
21374: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi kehitysalueiden ammatillisen
21375: koulutuksen tukemisesta annetun lain muuttamisesta.
21376:
21377:
21378: · E d u s k u n n a II e.
21379:
21380: Kehitysalueiden ammatillisen koulutuksen tu- Edellä mainitsemillatnme perusteilla ehdotam-
21381: kemisesta annettu laki on tehoton ja puutteelli- me kunnioittaen,
21382: nen erityisesti valtionosuuksien pienuuden
21383: vuoksi. Se ei myöskään ole asianmukainen pie- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21384: nempiä yrityksiä sekä oppiJopimuslain mukais- lakiehdotuksen:
21385: ta opetusta ajatellen. Voimassaolevaa lakia olisi
21386: siis korjattava erityisesti valtionosuusprosenttien
21387: osalta.
21388:
21389:
21390:
21391:
21392: Laki
21393: kehitysalueiden ammatillisen koulutuksen tukemisesta annetun lain muuttamisesta.
21394:
21395: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kehitysalueiden ammatillisen koulutuksen tu-
21396: kemisesta 2 päivänä maaliskuuta 1979 annetun lain ( 265/79) 3 ja 4 §, 7 § :n 1 momentti ja
21397: 8 sekä 9 §näin kuuluviksi:
21398:
21399: 3 §. Toinen vyöhyke
21400: Kehitysalueella olevalle kunnalle myönnetään Läänit, joissa ei
21401: helpotuksia ammattioppilaitoksista annetun lain Kantokyky- Ensimmäinen ole valtion kes- Muut
21402: luokka vyöhyke kusammattikoulua läänit
21403: ( 184/58) määräämästä velvollisuudesta osal-
21404: listua valtion keskusammattikoulujen vuotui- 1- 2 60% 40% 35%
21405: siin ylläpitokustannuksiin siten, että mainitun 3- 5 40% 25% 20%
21406: lain 20 §: ssä tarkoitetut kuntien osuudet kun- 6-10 20% 15% 5%
21407: tien kantokykyluokituksen mukaan ovat seuraa-
21408: vat: 7 §.
21409: Kantokyky- Ensimmäinen Toinen
21410: Kunnallisen yleisen ammattikoulun perusta-
21411: luokka vyöhyke vyöhyke miseen ja laajentamiseen voidaan myöntää kehi-
21412: tysalueen ensimmäisellä vyöhykkeellä ennakko-
21413: 1- 2 0% 5% rahoituksen valtionavustusta rakennus- ja perus-
21414: 3- 5 5% 10% hankintakustannuksiin enintään 90 prosenttia
21415: 6-10 15% 15% ja toisella vyöhykkeellä niissä lääneissä, joissa
21416: ei ole valtion keskusammattikoulua, enintään
21417: 4 §. 80 prosenttia.
21418: Ammattioppilaitoksista annetun lain mukaan
21419: valtionavustukseen oikeuttaviin ylläpitokustan-
21420: nuksiin suoritetaan kehitysalueen kuntien osal- 8 §.
21421: ta kuntien kantokykyluokituksen mukaan lisä- Kehitysalueelle voidaan myöntää oppilaitos-
21422: avustusta hyväksyttävistä menoista seuraavasti: kohtaista lisäavustusta ammatillisten oppilaitos-
21423: 438 Lakialoite~ n:'o 244
21424:
21425:
21426:
21427: ten vuotutsun ylläpitokustannuksiin valtioneu- Toinen vyöhyke
21428: voston vahvistamien perusteiden mukaan ensim- Läänit, joissa ei
21429: mäisellä vyöhykkeellä enintään 20 prosenttia ja Kantokyky- Ensimmäinen ole valtion kes- Muut
21430: luokka vyöhyke kusammattikoulua läänit
21431: toisella vyöhykkeellä enintään 10 prosenttia.
21432: 1- 2 60% 40% 35%
21433: 9 §. 3-5 40% 25% 20%
21434: Oppisopimuslain ( 422/67) 27 §:ssä tarkoi- 6-10 20% 15% 5%
21435: tettuihin kustannuksiin suoritetaan kehitys-
21436: alueella olevalle kunnalle lisäavustusta sekä ko-
21437: rotetaan lain 28 §: ssä tarkoitettuja työnantajan
21438: korvauksia oppisopimuksen mukaisesta koulut- Tämä laki tulee voimaan päivänä
21439: tamisesta kehitysalueilla seuraavasti: kuuta 19
21440:
21441:
21442: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
21443:
21444: Pekka Vennamo Urpo Leppänen Urho Pohto
21445: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Eino Poutiainen
21446: Veikko Vennamo
21447: 1979 vp. 439
21448:
21449: Lakialoite n:o 245.
21450:
21451:
21452:
21453:
21454: V. Vennamo ym.: Ehdotukset laiksi korkeakoulujen sisäisen hal-
21455: linnon perusteista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.
21456:
21457:
21458: E d u s k u n n a 11e.
21459:
21460: Korkeakoulujen sisäisen hallinnon perusteita sanvaltaisesti järkevällä tavalla eri elimille sen
21461: koskevan lainsäädännön kehittäminen on välttä- mukaan kuin elinten kansanvaltaisen valinnan
21462: mätön asia. Korkeakoululaitoksemme sisäinen ja elinten tehtävien sekä valittavien henkilöiden
21463: hallinto on jäykistynyt suurelta osin vuosisadan pätevyyden suhteen on asianmukaista. Tästä
21464: alun tasolle. Hallintotoiminta ei ole kehittynyt syystä tarvitaan korkeakoulujen sisäisen hallin-
21465: nykyaikaisen korkeamman opetuksen ja pätevän non korkeamman asteen päätöksiä tekemään
21466: tieteellisen tutkimuksen tarpeiden mukaisesti. henkilö ja ääni -periaatteella valittu valtuusto,
21467: Tämä omalta osaltaan on esteenä yhteiskuntaa jonka valitsevat salaisilla vaaleilla kaikki kor-
21468: ja jokaista opiskelevaa parhaalla mahdollisella keakoulussa toimivat, niin opiskelijat, opettajat
21469: tavalla palvelevan opetuksen luomiseen korkea- kuin muut toimihenkilöt ja työntekijät, sekä
21470: kouluissamme, samoin kuin tämä on ollut es- neuvosto tieteellistä pätevyyttä vaativien tehtä-
21471: teenä tieteellisen työn ja tutkimuksen asian- vien suorittamiseen, jonka neuvoston valitsevat
21472: mukaiselle kehitykselle maassamme. Hallinto- opettajat ja tutkijat, sekä valtuuston ja neuvos-
21473: toiminta on muodostunut varsinkin suurissa ton yhteisesti muodostama yhteisvaltuusto tär-
21474: korkeakouluissa varsin tehottomaksi ja viime keimpien korkeakoulun sisäisten hallintotehtä-
21475: vuosina myöskin jatkuvien ristiriitojen koh- vien suorittamiseen sekä esitysten tekemiseen
21476: teeksi. valtiovaltaan päin.
21477: Hallitus kuitenkin pyrkii hallinnon uudistuk- Laitostason hallinto on voitava järjestää kan-
21478: sen ja kansanvaltaistamisen rinnalla toteutta- sanvaltaisesti valitun elimen avulla, mutta sa-
21479: maan korkeakoululaitoksellemme täysin vierai- malla laitoksen tehokas ja asianmukainen työs-
21480: ta päämääriä. Korkeakoululaitoksemme tarvit- kentely turvaten. Tästä syystä SMP ei hyväksy
21481: see kyllä syvälle käypiä uudistuksia, mutta ristiinäänestystä opettaja- ja opiskelijaedustajia
21482: tarpeellisten uudistusten varjolla ei kuitenkaan laitosneuvostoon valittaessa, vaan kukin ryhmä
21483: saa alistaa koko ylintä opetus- ja tutkimus- valitsee kansanvaltaisesti omat edustajansa.
21484: työtä palvelemaan pelkkää poliittista tarkoituk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21485: senmukaisuutta ja yhteiskuntajärjestelmämme nioittaen,
21486: tuhoamiseen tähtääviä pyrkimyksiä.
21487: SMP hyväksyy henkilö ja ääni -periaatteen, että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
21488: mutta SMP katsoo, että korkeakoulun sisäisen lakiehdotukset:
21489: hallinnon ylin päätäntävalta on jaettava kan-
21490:
21491: 1. Laki
21492: korkeakoulujen sisäisen hallinnon perusteista.
21493:
21494: EduskuQp.an päätöksen mukaisesti säädetään:
21495:
21496: 1 luku. Helsingin yliopisto, Oulun yliopisto, Jyväsky-
21497: län yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, Lappeen-
21498: Yleisiä säännöksiä. rannan teknillinen korkeakoulu, Tampereen
21499: 1 §. teknillinen korkeakoulu, Joensuun korkea-
21500: Tässä laissa tarkoitetut korkeakoulut ovat koulu, Kuopion korkeakoulu ja Eläinlääketie-
21501: 440 Lakialoite n:o~ 245
21502:
21503:
21504: teellinen korkeakoulu sekä Åbo Akademi, Tu- 1) korkeakoulun opettajan tai tutkijan taik-
21505: run yliopisto, Tampereen yliopisto, Kauppa- ka muun viran tahi toimen haltija;
21506: korkeakoulu, Svenska handelshögskolan, Tu- 2) tällaisen viran tai .toimen taikka vähin-
21507: run kauppakorkeakoulu, Handelshögskolan vid tään sen kolmasosan väliaikainen hoitaja;
21508: Aho Akademi ja Vaasan kauppakorkeakoulu. 3) korkeakouluun tilapäiseksi toimihenkilök-
21509: si määrätty tai työsopimussuhteeseen otettu
21510: 2 §. henkilö;
21511: Valtion korkeakoulujen sisäisestä hallinnosta 4) henkilö, joka on määrätty antamaan ope-
21512: on voimassa, mitä tässä laissa säädetään. tusta, suorittamaan kuulusteluja tai tekemään
21513: Yksityisen korkeakoulun hallintoon tämän tutkimustyötä korkeakoulussa;
21514: lain säännöksiä sovelletaan siten kuin tässä . 5) henkilö, joka asianmukaisen suostumuk-
21515: laissa erikseen säädetään. sen perusteella harjoittaa tutkimustyötä korkea-
21516: koulun tiloissa; sekä
21517: 3 §. 6) ylimääräinen virastotyön tekijä, tutkimus-
21518: Korkeakoulussa vallitsee tutkimuksen, ope- apulainen tai muu päätoimisesti korkeakoulus-
21519: tuksen ja tieteellisen kritiikin vapaus korkea- sa työskentelevä henkilö, vaikka hän ei olisi-
21520: koululle säädetyn tai määrätyn tehtävän puit- kaan virka- tai työsopimussuhteessa korkeakou-
21521: teissa. luun.
21522: Korkeakoululla on itsehallinto siten kuin sii- Opiskelijaksi katsotaan korkeakoulun kirjoi-
21523: tä tässä laissa ja muissa korkeakoulua koske- hin läsnäolevaksi opiskelijaksi ilmoittautunut
21524: vissa säännöksissä säädetään. henkilö, jolla on oikeus suorittaa korkeakoulus~
21525: Korkeakouluun kuuluvat sen opettajat, tut- sa loppu- tai virkatutkinto taikka niihin verrat-
21526: kijat, muu henkilökunta ja opiskelijat. tava perussäännössä säädettävä tai määrättävä
21527: tutkinto, vaikka hän olisi myös 2 momentissa
21528: 4 §. tarkoitettu henkilö.
21529: Korkeakoulujen hallintoelimiä ovat valtuus-
21530: to, neuvosto, yhteisvaltuusto, hallitus, rehtori 7 §.
21531: ja~ hallintovirasto sekä laitosneuvostot, laitosten Vaalikelpoinen korkeakoulun hallintoelinten
21532: johtajat ja, mikäli korkeakoulun perussäännössä vaalissa on, ottaen huomioon, mitä 2 momen~
21533: niin säädetään tai määrätään, osastoneuvosto. tissa säädetään, jokainen vaalioikeutettu.
21534: Virkanimitysasioita ja muita erikseen säädet- Korkeakoulun päätösvaltaa käyttävän moni-
21535: täviä tai määrättäviä asioita varten korkeakou- jäsenisen hallintoelimen jäsenenä voi olla vain
21536: lussa voi olla kansleri. Korkeakoulussa voi olla korkeakouluun kuuluva täysi-ikäinen ja täysi-
21537: muitakin hallintoelimiä siten kuin niistä perus- valtainen henkilö, jonka tulee olla Suomen kan·
21538: säännössä säädetään tai määrätään. salainen tai virkamiesaseman Suomessa saavut-
21539: Korkeakoulun ja sen laitoksen päätösvaltaa tanut muu kuin Suomen kansalainen.
21540: käyttävien monijäsenisten hallintoelinten jäse-
21541: net valitaan vaaleilla.
21542: 3 luku.
21543: 5 §.
21544: Valitusten käsittelemistä ja ratkaisemista var- Korkeakoulun hallintoelimet.
21545: ten korkeakoulussa on muutoksenhakulauta- 8 §.
21546: kunta, jonka kokoonpanosta ja tehtävistä sää- Korkeakoulun ylintä päätösvaltaa käyttävät
21547: detään erikseen. valtuusto, neuvosto ja näiden yhdessä muodos-
21548: tama yhteisvaltuusto. Valtuustoon kuuluu vä-
21549: 2luku. ~ hintään kaksitoista ja enintään neljäkymmentä-
21550: kahdeksan jäsentä. Neuvostoon kuuluu sama
21551: Vaalioikeus ja vaalikelpoisuus. määrä: jäseniä. Vältuuston ja ~netivösi:on toimi-
21552: 6 §. kausi on kaksi kalenterivuotta.
21553: · Vaalloikeutettuja korkeakoulun · hallintoelin- Valtuuston ja neuvoston jäsenet ja varajäse-
21554: ten vaaleissa ovat korkeakouluun kuuluvat net valitaan välittömillä, suhteellisilla ja salai-
21555: henkilöt. silla vaaleilla. Valtuuston vaalissa on jokaisella
21556: Opettajaksi, tutkijaksi ja muuhun henkilö- korkeakouluun kuuluvalla vaalioikeutetulla yksi
21557: kuntaan kuuluvaksi katsotaan: ääni. Neuvoston vaalissa on jokaisella korkea-
21558: Lakialoite n:o 245 441
21559:
21560: koulun opettajan, tutkijan tai muun vakinaisen säädetään tai määrätään yhteisvaltuuston käsi-
21561: viran tahi toimen haltijalla yksi ääni. Valtuus- teltäväksi;
21562: toon ja neuvostoon valitaan varajäseniä yhtä 6) ratkaista ne hallituksen toimivaltaan kuu-
21563: monta kuin jäseniä. luvat asiat, jotka hallitus on saattanut yhteis-
21564: valtuuston käsiteltäväksi.
21565: 9 §. Valtuusto, neuvosto ja yhteisvaltuusto valit-
21566: Valtuuston tehtävänä on: sevat keskuudestaan puheenjohtajat ja varapu-
21567: 1 ) .valita enintään kaksi korkeakoulun vara- heenjohtajat. Jos valtuuston, neuvoston tai
21568: rehtoria; yhteisvaltuuston jäsen on estynyt, menettää
21569: 2) valita vähintään kolme ja enintään knusi vaalikelpoisuutensa, saa eron tehtävästään ke~
21570: hallituksen jäs~ntä; ken toimikauden tai kuolee, hänen tilalleen
21571: 3) käsitellä muut asiat, jotka perussäännössä tulee varajäsen.
21572: säädetään tai määrätään valtuuston käsiteltä-
21573: väksi; sekä . 10 §.
21574: 4) ratkaista ne hallituksen toimivaltaan kuu- Korkeakoulun yleistä hallintoa johtaa halli-
21575: luvat asiat, jotka hallitus on saattanut valtuus- tus. Korkeakoulun hallitukseen valtuusto valit-
21576: ton käsiteltäväksi. see toimikautensa ensimmäisessä kokouksessa
21577: suhteellisilla vaaleilla vähintään kolme ja enin-
21578: Neuvoston tehtävänä on: tään kuusi korkeakoulun hallintoon ja opetuk-
21579: 1 ) valita yhtä monta vararehtoria kuin val- seen perehtynyttä henkilöä ja neuvosto saman
21580: tuusto; määrän jäseniä. Lisäksi rehtori ja vararehtorit
21581: 2) valita yhtä monta hallituksen jäsentä kuuluvat hallitukseen itseoikeutettuina jäseninä.
21582: kuin valtuusto; Hallitus voi perussäännössä säädetyllä tai
21583: 3) käsitellä osastoneuvostolle 20 §:n mu- määrätyllä tavalla määrätä jäsenensä hoitamaan
21584: kaan kuuluvat asiat korkeakoulussa, jossa ei ole korkeakoulun tiettyyn toiminnan alaan kuulu-
21585: osastoja; · via asioita hallituksessa.
21586: 4) käsitellä professorin, apulaisprofessorin Jos hallituksen jäsen menettää vaalikelpoi-
21587: ja muun vastaavan viran ehdollepanosta teh- suutensa, saa eron tehtävästään kesken toimi-
21588: dyt valitukset; kauden tai kuolee, valitsee valtuusto tai neu-
21589: 5) käsitellä muut asiat, jotka perussäännössä vosto hänen tilalleen uuden jäsenen jäljellä ole-
21590: säädetään tai määrätään neuvoston käsiteltäväk- vaksi toimikaudeksi.
21591: si; sekä
21592: · 6) ratkaista ne hallituksen toimivaltaan kuu- 11 §.
21593: luvat asiat, jotka hallitus on saattanut neuvos- Hallituksen tehtävänä on:
21594: ton käsiteltäväksi.
21595: 1) huolehtia 9 § :n 1 momentissa valtuuston
21596: Yhteisvaltuuston tehtävänä on: ratkaistaviksi, 2 momentissa neuvoston ratkais-
21597: 1) tehdä ehdotuksia korkeakoulua koskevik- taviksi ja 3 momentissa yhteisvaltuuston rat-
21598: si laeiksi ja asetuksiksi sekä antaa niitä koske- kaistaviksi säädettyjen asioiden valmistelusta
21599: via lausuntoja; lukuunottamatta rehtorien, vararehtorien ja
21600: 2) antaa sellaiset korkeakoulua koskevat oh- hallituksen jäsenten valintaa;
21601: je-, johto-, järjestys- ja muut säännöt, joilla on 2) nimittää tai määrätä ne korkeakoulun vi-
21602: korkeakoulun toiminnan kannalta laajakantoi- ran tai toimen haltijat, jotka perussäännön mu-
21603: Eieri taikka periatteellisesti tärkeä merkitys, kaan ovat hallituksen_ nimitettäviä;
21604: sekä hyväksyä ehdotukset sellaisiksi ohje-, joh- · 3 ) antaa sellaiset korkeakoulua koskevat
21605: to-, järjestys- ja muiksi säännöiksi, jotka on sää- ohje-, johto-, järjestys- ja muut säännöt, joiden
21606: detty · tai määrätty valtioneuvoston tai minis- antaminen ei kuulu valtuustolle, neuvostolle,
21607: teriön taikka kanslerin vahvistettavaksi; yhteisvaltuustolle tai muulle viranomaiselle;
21608: 3) hyväksyä korkeakoulun pitkän aikavälin sekä · ·· ·
21609: taloussuunnitelmien ja muiden korkeakoulua 4) ratkaista· ne· muut asiat, jotka on erikseen
21610: koskevien yleisten sm:inriitelmien perusteet sekä säädetty tai jotka perussäännössä säädetään· tai
21611: päättää vuosittain· · tehtävästä· ·korkeakoulun määrätään hallituksen ratkaistaviksi.
21612: tulo- ja menoarvi6ehdotuksesta; Hallitus' voi saattaa valtuuston, neuvoston
21613: 4) valita korkeakoulun rehtori; tai yhteisvaltuuston ratkaistavaksi toimivaltaan-
21614: 5) käsitellä muut asiat, jotka perussaännössä sa kuuluvan asian, joka on korkeakoulun kan-
21615: 56 0879005055
21616: 442 Lakialoite n:o 245
21617:
21618:
21619: na:lta laajakantoineo tai periaatteellisesti tärkeä.,.. nen, hallintoviraston tulee kehottaa hallinto-
21620: Virkanimitys-, kurinpito- tai valitusasiaa ei kui-' elintä o~kaisemaan päätöksensä.
21621: tenkaan voida siirtää valtuustolle eikä yhteis-t)Jilli
21622: valtuustolle. ~'fil 15 §.
21623: '· Korkeakoulun tutkimuksen ja opetuksen
21624: 12 §. hallinnon perusyksikkö on laitos. Erityisestä
21625: Yhteisvaltuusto valitsee toimikaudekseen reh- syystä voidaan korkeakouluun muodostaa erik-
21626: torin. VaLtuusto ja neuvosto valitsevat toimi- seen perusopetuksen laitoksia ja erikseen tutki-
21627: kaudekseen saman perussäännössä säädettävän muksesta ja jatko-opetuksesta huolehtivia tie-
21628: tai määrättävän määrän vararehtoreita, ei kui- teellisiä laitoksia. Korkeakoulun laitosjaosta
21629: tenkaan yhteensä neljää enempää. Jos rehtori säädetään tai määrätään perussäännössä.
21630: tai vararehtori eroaa tehtävästään kesken toimi- Korkeakoulun erillisten tutkimus-, opetus-
21631: kauden tai kuolee, valitsee valtuusto, neuvosto ja palvelulaitosten sekä muiden eriUisten laitos-
21632: tai yhteisvaltuusto uuden rehtorin tai varareh- ten tehtävistä ja hallinnosta säädetään tai mää-
21633: torin jä.J.jellä olevaksi toimikaudeksi. rätään perussäännössä. Erityisestä syystä voi
21634: Rehtorin tulee olla korkeakoulun professori tällaisen laitoksen hallintoelimessä olla myös
21635: tai apulaisprofessori. Vararehtorin tulee olla korkerukouluun kuulumattomia jäseniä.
21636: professorin pätevyyden saavuttanut tai tohtorin
21637: arvoon oikeuttavat opinnäytteet suorittanut 16 §.
21638: korkeakouluhallintoon sekä opetus- ja tutkimus- Edellä 15 §:n 1 momentissa tarkoitetun M-
21639: toimintaan hyvin perehtynyt täysivaltainen Suo- toksen hallintoa hoitavat laitosneuvosto ja lai-
21640: men kansalainen. toksen johtaja, joiden toimikausi on kaksi ka-
21641: lenterivuotta.
21642: Laitosneuvostoon kuuluu johtajan lisäksi vä-
21643: 13 §. hintään kuusi ja enintään viisitoista jäsentä,
21644: Rehtori johtaa ja valvoo korkeakoulun toi- joista kolmasosan valitsevat laitoksen professo-
21645: mintaa, toimii korkerukoulun hallituksen pu- rit ja apulaisprofessorit, kolmasosan muut opet-
21646: heenjohtajana sekä ratkaisee perussäännössä hä- tajat, tutkijat ja muu henkilökunta ja kolmas-
21647: nen ratkaistavikseen säädetyt tai määrätyt asiat. osan laitoksen opiskelijat.
21648: Vararehtori toimii tarvittaessa rehtorin si-
21649: jaisena. Vararehtorin muista tehtävistä sääde- Laitosneuvoston jäsenet valitaan kunkin ryh-
21650: tään tai määrätään perussäännössä. män keskuudessa välittömillä, suhteellisilla ja
21651: salaisilla vaaleilla, joissa jokaisella vaalioikeute-
21652: tulla on yksi ääni.
21653: 14 §. Tutkimuksesta ja jatko-opetuksesta huolehti-
21654: Hallintoasioissa rehtorin apuna on hallinto- maan muodostetun tieteellisen laitoksen laitos-
21655: virasto, jota johtaa hallintojohtaja. Hallintovi- neuvoston jäsenistä kolmasosan valitsevat 'lai-
21656: raston tehtävänä on huolehtia korkeakoulun toksen professorit ja apulaisprofessorit ja kaksi
21657: hallintoelinten käsiteltävien asioiden valmiste- kolmasosaa valitaan välittömillä, suhteellisilla
21658: lusta ja esittelystä sekä päätösten täytäntöön- ja salaisilla vaaleiHa, joissa jokaisella laitokseen
21659: panosta, jollei jonkin hallintoelimen taikka joi- kuuluvalla vaalioikeutetulla on yksi ääni.
21660: denkin asioiden osalta perussäännössä toisin
21661: säädetä tai määrätä, sekä hoitaa ne muut tehtä- 17 §.
21662: vät, jotka hallintovirastolle on perussäännössä Laitosneuvoston tehtävänä on käsitellä lai-
21663: säädetty tai määrättv. Lisäksi hallintoviraston toksen toiminnan yleistä järjestämistä sekä lai-
21664: tehtävänä on käsitellä ja ratkaista ne muut toksessa suoritettavan tutkimustoiminnan ylei-
21665: asiat, jotka tämän lain tai korkeakoulun perus- siä puitteita ja laitoksen antamaa opetusta kos-
21666: säännön mukaan eivät ole korkeakoulun mui- kevat asia:t siten kuin perussäännössä sääde-
21667: den hallintoelinten käsiteltäviä. tään tai määrätään.
21668: Hallintovirasto on velvollinen saattamaan
21669: hallituksen ratkaistavaksi viraston toimivaltaan 18 §.
21670: kuuluvan asian, joka on korkeakoulun kannal- Laitoksen johtajaksi laitosneuvosto valitsee
21671: ta laaiakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä. toimikaudekseen laitokseen kuuluvan vaalikel-
21672: Milloin hallintovirasto havaitsee, että kor- poisen päätoimisen opettajan tai tutkijan, jolla
21673: keakoulun hallintoelimen päätös on virheelli- on professorin pätevyys tai joka on suorittanut
21674: Lakialoite n:o 245 443
21675:
21676: tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet, jollei erityisen painavaa syytä. Hallintoelimen Jasen
21677: perussäännössä johtajan kelpoisuudesta joiden- ei saa kieltäytyä vastaanottamasta hänelle hal-
21678: kin laitosten osalta toisin säädetä tai määrätä. lintoelimen järjestäytyessä tulevaa tehtävää.
21679: Laitoksen johtajan tehtävänä on johtaa ja Milloin erityistä kelpoisuutta edellyttävän
21680: valvoa laitoksen toimintaa, toimia laitosneu- luottamustoimen täyttäminen ei ole mahdollis-
21681: voston puheenjohtajana, suorittaa perussäännös- ta sen takia, että kaikki pätevät vaalikelpoiset
21682: sä säädetyt tai määrätyt tehtävät sekä ratkaista henkilöt ovat kieltäytyneet siitä, hallituksen
21683: ne laitoksen toimialaan kuuluvat asiat, joita ei tulee, tutkittuaan esitettyjen kieltäytymisten
21684: ole määrätty laitosneuvoston ratkaistaviksi. perusteet, velvoittaa riittävä määrä korkeakou-
21685: luun virkasuhteessa olevia henkilöitä asettu-
21686: 19 §. maan ehdolle. Näin valituksi tullut on velvol-
21687: Korkeakoulussa, jossa on edustettuna useita linen ottamaan luottamustoimen vastaan.
21688: eri tieteenaloja, voivat 15 § :n 1 momentissa
21689: tarkoitetut laitokset muodostaa osastoja. Kor- 22 §.
21690: keakoulun osastojaosta säädetään tai määrätään Milloin korkeakoulun hallintoelimen Jasen-
21691: korkeakoulun perussäännössä. ten toimikausi päättyy ennen kuin uudet hal-
21692: Osaston hallintoa hoitaa osastoneuvosto, jo- lintoelimen jäsenet on valittu, jäsenet pysyvät
21693: hon kuuluvat osaston muodostavien laitosten tehtävässään, kunnes uudet jäsenet on valittu.
21694: johtajat sekä kunkin tällaisen laitoksen laitos- Tässä laissa säädettyjen vaalien suorittamista
21695: neuvoston keskuudestaan valitsemat kolme jä- varten korkeakoulun hallintoelin voi kokoon-
21696: sentä. Osastoneuvosto valitsee keskuudestaan tua jo ennen säädetyn toimikauden alkua.
21697: puheenjohtajan, jonka kelpoisuudesta on voi-
21698: massa, mitä on säädetty laitoksen johtajan kel-
21699: poisuusehdoista. Osastoneuvoston toimikausi on 4 luku.
21700: sama kuin laitosneuvoston.
21701: Asiain ratkaiseminen.
21702: 20 §. 23 §.
21703: Osastoneuvoston tehtävänä on: Tieteellistä pätevyyttä ratkaistaessa, ehdolle-
21704: 1) käsitellä osastossa suoritettavien tutkin- panoa suoritettaessa taikka opinnäytteitä arvos-
21705: tojen yleistä rakennetta koskevat asiat; teltaessa saavat asian käsittelyyn osallistua vain
21706: 2) tehdä virkaehdotus osastoon kuuluvan vastaavan tieteellisen pätevyyden omaavat taik-
21707: laitoksen professorin, apulaisprofessorin ja muu- ka vastaavat opinnäytteet suorittaneet henkilöt.
21708: hun vastaavaan virkaan sekä esitys dosentin ni- Muilla hallintoelimien jäsenillä on kuitenkin
21709: mittämiseksi; tällöin oikeus olla saapuvilla hallintoelimien ko-
21710: 3) hyväksyä väitöskirjat, lisensiaattityöt yn- kouksessa.
21711: nä muut vastaavantasoiset opinnäytteet; Jos hallintoelimessä ei ole viittä sellaista jä-
21712: 4) myöntää oppiarvoja sekä hyväksyä virka- sentä, jotka saavat 1 momentin mukaan osal-
21713: tutkintoja; listua asian käsittelyyn, kutsuu korkeakoulun
21714: 5) antaa lausuntoja kysymyksistä, jotka kos- rehtori hallintoelimen esityksestä asian käsitte-
21715: kevat useampaa kuin yhtä osastoon kuuluvaa lyä varten niin monta vaaditun pätevyyden täyt-
21716: laitosta; sekä tävää lisäjäsentä, että jäseniä ja lisäjäseniä on
21717: 6) käsitellä muut perussäännössä säädetyt yhteensä viisi. Milloin kysymys on tieteellisen
21718: tai määrätyt korkeakoulussa suoritettavia tut- pätevyyden ratkaisemisesta tai ehdollepanosta,
21719: kintoja tai annettavaa opetusta koskevat asiat. voidaan perussäännössä määrätä, että muitakin
21720: Korkeakoulussa, jossa ei ole osastoja, kuulu- henkilöitä voi kutsua lisäjäseneksi. Lisäjäsenen
21721: vat 1 momentissa mainitut asiat neuvoston kä- ei tarvitse kuulua korkeakouluun.
21722: siteltäviksi.
21723: 24 §.
21724: 21 §. Korkeakoulun hallintoelin tekee päätöksensä
21725: Korkeakoulun hallintoelimen jäseneksi tai esittelystä, jollei perussäännössä jonkin hallin-
21726: luottamustoimeen ei voida valita ketään vastoin toelimen tai joidenkin asioiden osalta toisin
21727: kieltäytymistään. säädetä tai määrätä.
21728: Laitosneuvoston tai osastoneuvoston jäsenen Korkeakoulun hallintoelinten jäsenet toimi-
21729: tehtävästä ei kuitenkaan saa kieltäytyä ilman vat virkavastuulla.
21730: 444 Lakialoite n:o 245
21731:
21732:
21733: 25 §. kaan ja joka muutoin täyttää valtionavun saa-
21734: Korkeakoulun momJaseninen hallintoelin on miselle säädetyt edellytykset.
21735: päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenis-
21736: tä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja heihin 29 §.
21737: luettuna, on saapuvilla. Edellä 23 §: ssä tarkoi- Valtionapua saavan yksityisen korkeakoulun
21738: tetuissa asioissa hallintoelin on kuitenkin pää- ylimpinä päättävinä eliminä ovat valtuusto, neu-
21739: tösvaltainen, kun viisi jäsentä ja lisäjäsentä vosto ja yhteisvaltuusto. Yhteisvaltuuston teh-
21740: on läsnä. tävänä on, sen lisäksi mitä tässä laissa on kor-
21741: Korkeakoulun monijäsenisessä hallintoelimes- keakoulun yhteisvaltuuston tehtävistä säädetty,
21742: sä päätetään muut kuin vaaliasiat erimielisyy- hyväksyä korkeakoulun perussääntö sekä päät-
21743: den sattuessa yksinkertaisella äänten enemmis- tää korkeakoulun omien varojen käytöstä.
21744: töllä, jollei joidenkin asioiden osalta perus- Yksityisen korkeakoulun perussäännössä mää-
21745: säännössä toisin säädetä tai määrätä. Äänten rätään, millä tavoin korkeakoulua ylläpitävä yh-
21746: mennessä tasan voittaa mielipide, jota puheen- teisö tai säätiö osallistuu korkeakoulun varain-
21747: johtaja on kannattanut, kurinpitoasiassa kuiten- hoidon tarkkailuun.
21748: kin vapautusta tai lievempää rangaistusta kan-
21749: nattanut mielipide. Virkanimitysasioissa suori-
21750: tetaan äänestys samaa menettelyä noudattaen 6 luku.
21751: kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.
21752: Vaali suoritetaan enemmistövaalina, milloin Erinäisiä säännöksiä.
21753: valittavia on yksi. Jos valittavia on useampia, 30 §.
21754: noudatetaan suhteellista vaalitapaa. Jos äänet Tarkemmat säännökset tai määräykset kor-
21755: menevät tasan, ratkaisee vaalin tuloksen arpa. keakoulun hallinnon järjestämisestä sekä kor-
21756: keakoulun toiminnasta annetaan korkeakoulun
21757: 26 §. perussäännössä.
21758: Muutoksenhausta korkeakoulun hallintoeli- Valtion korkeakoulun perussääntö annetaan
21759: men päätökseen sekä muusta oikeusturvasta asetuksella. Valtionapua saavan yksityisen kor-
21760: korkeakoulussa säädetään erikseen. keakoulun perussäännön vahvistaa valtioneuvos-
21761: to korkeakoulun esityksestä.
21762: Ruotsinkielisen korkeakoulun perussäännös-
21763: sä määrättyä opetuskieltä ei saa muuttaa.
21764: 5 luku.
21765: Yksityisiä korkeakouluja koskevat säännökset. 31 §.
21766: Tässä laissa tarkoitetuista vaaleista, vaaleissa
21767: 27 §. noudatettavasta vaalitavasta, varajäsenten valin-
21768: Valtionapua saavan yksityisen korkeakoulun nasta, vaalien ajankohdasta sekä siitä, miten
21769: päätösvaltaa kävttävät korkeakoulun omat hal- vaalioikeutetun ja vaalikelpoisen henkilön kuu-
21770: lintoelimet. Tällainen korkeakoulu on kelpoi- luminen johonkin laitokseen todetaan, annetaan
21771: nen omistamaan omaisuutta, tekemään sitou- tarkemmat määräykset asetuksella.
21772: muksia sekä kantamaan ja vastaamaan.
21773: Tämä laki ei muutoin vaikuta yksityisiä kor- 32 §.
21774: keakouluja ylläpitävien yhteisöjen tai säätiöiden Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädet-
21775: oikeuksiin eikä velvollisuuksiin. Tällainen yh- tävänä päivänä. Ennen lain voimaantuloa voi-
21776: teisö tai säätiö ei vastaa 1 momentissa tarkoi- daan ryhtyä toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen
21777: tetun yksityisen korkeakoulun velvoitteista, korkeakoulun hallintoelinten toiminnan aloit-
21778: ellei se ole ottanut sellaisia vastattavakseen. tamiseksi lain tullessa voimaan.
21779: Yksityisen korkeakoulun tulee säilyttääkseen
21780: 28 §. oikeutensa valtionapuun esittää tässä laissa sää-
21781: Valtionapua voidaan antaa vain sellaiselle yk- dettyjen .perusteiden mukainen perussääntönsä
21782: sityiselle ·korkeakoululle, jonka hallinto on jär- valtioneuvoston vahvistettavaksi kuuden kuu-
21783: jestetty tässä laissa säädettyjen perusteiden mu- kauden kuluessa lain voimaantulosta.
21784: Lakialoite n:o 245 445
21785:
21786: 2.
21787: Laki
21788: oikeusturvasta korkeakouluissa.
21789:
21790: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
21791:
21792: 1 luku. Muutoksenhausta viran tai toimen täyttä-
21793: mistä koskevaan päätökseen, opinnäytteiden ja
21794: Yleisiä säännöksiä.
21795: tutkintosuoritusten arvosteluun, opiskelijavalin-
21796: 1 §. taan sekä kurinpitomenettelyssä annettuun pää-
21797: Oikeusturvasta korkeakoulujen s1sa1sen hal- tökseen on voimassa, mitä niiden osalta tässä
21798: linnon perusteista päivänä kuuta laissa ja korkeakoulun perussäännössä erikseen
21799: 197 annetun lain ( / ) 1 § :ssä maini- säädetään ja määrätään.
21800: tuissa korkeakouluissa on voimassa, mitä tässä
21801: laissa säädetään. 4 §.
21802: Tätä lakia sovelletaan kuitenkin vain sellai- Valitus hallintoelimen päätöksestä tehdään
21803: seen yksityiseen korkeakouluun, jonka hallinto korkeakoulun muutoksenhakulautakunnalle nel-
21804: on järjestetty 1 momentissa mainitussa laissa jäntoista päivän kuluessa siitä päivästä, jona va-
21805: säädettyjen perusteiden mukaan. littaja on saanut tiedon päätöksestä. Valitusaika
21806: 3 § :n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa
21807: 2 §. lasketaan alkavaksi vaalin tuloksen julkistami-
21808: Korkeakoulun viran tai toimen haltijan palk- sesta.
21809: kausta koskevan oikaisuvaatimuksen esittämi- Muutoksenhaikulautakunnan päätökseen ei
21810: sestä ja muutoksenhausta sitä koskevaan pää- saa hakea muutosta. Jos asianosainen 3 §:n 2
21811: tökseen, viran tai toimen haltijan viraltapanosta momentissa tarkoitetussa tapauksessa katsoo
21812: kurinpitotoimin, pidättämisestä virantoimituk- lain soveltamisen kannalta olevan tärkeää saat-
21813: sesta tahi virasta vapauttamisesta, virkaehtoso- taa asia korkeimman hallinto-oikeuden tutkit-
21814: pimuksia koskevien ja virkaehtosopimuslakiin tavaksi, on hänellä kuitenkin oikeus pyytää lu-
21815: perustuvien riita-asioiden käsittelemisestä ja paa muutoksen hakemiseen. Hakemuskirja on
21816: ratkaisemisesta, muutoksenhausta korkeakou- osoitettava korkeimmalle hallinto-oikeudelle ja
21817: lun opintotukilautakunnan päätökseen sekä yli- siihen on sisällytettävä valitus tai liitettävä va-
21818: määräisestä muutoksenhausta korkeakoulun hal- lituskirje sekä todistus päivästä, jolloin tiedoksi-
21819: lintoelimen päätökseen on voimassa, mitä niistä saanti on tapahtunut. Hakemuskirja on annet-
21820: on erikseen säädetty. tava muutoksenhakulautakunnalle viimeistään
21821: neljäntenätoista päivänä sanotusta päivästä lu-
21822: kien. Muutoksenhakulautakunnan tulee lähet-
21823: 2 luku. tää hakemuskirja liitteineen ja jäljennös päätök-
21824: sestään sekä asiakirjat oman lausuntonsa seu-
21825: Muutoksenhaku. raamana viipymättä korkeimmalle hallinto-oi-
21826: 3 §. keudelle. Korkeimman hallinto-oikeuden on kä-
21827: . Korkeakoulun hallintoelimen päätökseen voi siteltävä lupahakemus ·ja sen perusteella mah-
21828: valittamalla hakea muutosta jokainen sillä pe- dollisesti käsiteltäväksi tuleva valitus kiireelli-
21829: rusteella, että hänen yksityistä oikeuttaan on senä.
21830: loukattu. Valituksen tekemisestä, valitusviranomaisen
21831: Valtuuston ja neuvoston sekä laitosneuvos- noudatettavasta menettelystä, valitusosoitukses-
21832: ton jäsenten ja varajäsenten vaaliin voi valitta- ta, valitusluvan hakemisesta sekä valitusajan ku-
21833: malla hakea muutosta jokainen sillä perusteel- luessa tehdyn valituksen vaikutuksesta päätök-
21834: la, että hänen yksityistä oikeuttaan on vaalissa sen täytäntöönpanoon on soveltuvin osin voi-
21835: loukattu, ja vaalioikeutettu myös sillä perusteel- massa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa
21836: la, että vaali on tapahtunut laista poikkeavassa annetussa laissa (154/50) on säädetty.
21837: järjestyksessä.
21838: Päätöksestä, joka on yksinomaan valmistelua 5 §.
21839: tai täytäntöönpanoa tai joka ·koskee stipendin Muutoksenhakulautakuntaan kuuluvat !kor-
21840: tai apurahan myöntämistä, ei saa valittaa. keakoulun yhteisvaltuuston viiden vuoden toi-
21841: 446 Lakialoite n:o 24.5
21842:
21843:
21844: mikaudeksi kerrallaan valitsemat puheenjohta- ka -toimi on julistettava viipymättä haettavak:
21845: ja, jonka tulee olla korkeakouluhallintoon hy- si, ellei kutsumismenettelyyn ryhdytä. Samoin
21846: vin perehtynyt ja oikeustieteen kandidaatin tut- on meneteltävä opetus- tai tutkimusviran taikka
21847: kinnon suorittanut, ja kaksi muuta jäsentä, joi- -toimen jäätyä siihen kelpoisten hakijoiden puut-
21848: den tulee olla korkeakouluhallintoon hyvin pe- tuessa täyttämättä, ellei korkeakoulun neuvosto
21849: rehtyneitä ja toisen lisäksi tohtorin arvoon oi- päätä siirtää haettavaksi julistamista enintään
21850: keuttavat opinnäytteet suorittanut. Muutoksen- yhdellä vuodella.
21851: hakulautakunnan jäseneksi voidaan valita myös Viran tai toimen ollessa täytettävänä, ei sen
21852: korkeakouluun kuulumaton henkilö. kelpoisuusehtoja tai tehtäväpiiriä saa haettavak-
21853: Muutoksenhakulautakunnan kullekin jäsenel- si julistamisen jälkeen muuttaa.
21854: le yhteisvaltuusto valitsee henkilökohtaisen va-
21855: rajäsenen, jolla tulee olla sama kelpoisuus kuin 10 §.
21856: varsinaisella jäsenellä. Täytettäessä virkaa tai tointa asiantuntija-
21857: Jos korkeakoulussa on kansleri, hän toimii menettelyä käyttäen asiantuntijat tulee valita
21858: muutoksenhakulautakunnan puheenjohtajana. tasapuolisesti viran tai toimen tehtäväpiiriin
21859: Häneen ei tällöin sovelleta, mitä 1 momentissa kuuluvilta tieteenaloilta sekä hakijoiden edusta-
21860: on säädetty muutoksenhakulautakunnan pu- milta tieteellisiltä oppisuunnilta. Asiantuntijat
21861: heenjohtajasta. Milloin kansleri on muutoksen- eivät saa olla kehenkään hakijaan tai kutsut-
21862: hakulautakunnan puheenjohtajana, on lautakun- tavaksi aiottuun henkilöön sellaisessa sukulai-
21863: nan muista jäsenistä toisen oltava oikeustieteen suus- tai lankoussuhteessa kuin oikeudenkäy-
21864: kandidaatin tutkinnon suorittanut. Kanslerilie miskaaren 13 luvun 1 § :ssä on sanottu taikka
21865: valitaan muutoksenhakulautakuntaan varaJa- sellaisessa kiinteässä yhteistyösuhteessa tahi
21866: sen noudattaen, mitä edellä on säädetty muu- kiista- tai muussa suhteessa, joka voisi vaaran-
21867: toksenhakulautakunnan puheenjohtajan varajä- taa asiantuntijan puolueettomuutta.
21868: senestä.
21869: 6 §. Asiantuntijat valitsee se korkeakoulun hallin-
21870: Muutoksenhakulautakunta on päätösvaltainen toelin, jonka asiana on hakijoiden tieteellisen
21871: täysilukuisena. Muutoksenhakulautakunnan jä- pätevyyden ratkaiseminen.
21872: senen ollessa estynyt tai esteeilinen tulee hänen Asiantuntijoiden valitsemista koskevaan pää-
21873: sijaansa hänelle valittu varajäsen. Mikäli muu- tökseen ei saa hakea muutosta.
21874: toksenhakulautakunnan jäsenen tai varajäsenen
21875: este todennäköisesti kestää kauemmin kuin 11 §.
21876: kuusi kuukautta, on hänen tilalleen jäljellä ole- Milloin virka on täytettävä ehdollepaneme-
21877: vaksi toimikaudeksi valittava uusi jäsen. nettelyä käyttäen, ehdollepanopäätökseen voi
21878: hakea valittamalla muutosta korkeakoulun neu-
21879: 7 §. vostolta tai, milloin ehdollepanon suorittaa
21880: Asian käsittelyssä muutoksenhakulautakun- korkeakoulun neuvosto, opetusministeriöltä tai,
21881: nassa noudatetaan laillista oikeudenkäyntijärjes- jos korkeakoulussa on kansleri, kanslerilta. Tie-
21882: tystä. Erimielisyyden sattuessa asia päätetään teellisen pätevyyden ratkaisemista tai opetustai-
21883: äänestyksellä noudattaen samaa menettelyä kuin don arviointia koskevaan päätökseen ei saa erik-
21884: monijäsenisessä tuomioistuimessa. seen valittaa.
21885: 8 §. Virkaan tai toimeen nimittämistä koskev~;;
21886: Jos 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun valituk- päätökseen, jos nimittämistä ei suoriteta eh-
21887: sen johdosta määrätään toimitettavaksi uusi dollepanon perusteella, voi hakea valittamalla
21888: vaali, sen toimittamiseen on viipymättä ryhdyt- muutosta korkeakoulun neuvostolta tai, milloin
21889: tävä. Kumotussa vaalissa valituksi tulleet pysy- nimityksen suorittaa neuvosto, opetusministe-
21890: vät kuitenkin toimissaan, kunnes uuden vaalin riöltä tai, jos korkeakoulussa on kansleri, kans-
21891: tulos on julkistettu. lerilta. Korkeakoulun ulkopuolisen viranomai-
21892: sen virkanimitysasiassa tekemään päätökseen ei
21893: 3 luku. saa hakea valittamalla muutosta.
21894: Muutosta 1 ja 2 momentissa mainituissa ta-
21895: Virkojen ja toimien täyttäminen. pauksissa on haettava neljäntoista päivän ku-
21896: 9 §. luessa siitä päivästä, jona hakija on saanut tie-
21897: Avoinna oleva opetus- tai tutkimusvirka taik- don päätöksestä. Tällaisesta valituksesta on
21898: Lakialoite n:o 245 447
21899:
21900: muutoin soveltuvin osin voimassa mitä 4 §:n veltuvin osin voimassa, mitä ylimääräisestä
21901: 3 momentissa on säädetty. muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa
21902: laissa ( 200/66) on säädetty.
21903: Yksityisen korkeakoulun toimielimen hallin-
21904: 4 luku. totoimen tiedoksiantamiseen sovelletaan tie-
21905: Opinnäytteet, opiskelijavalinta ja kurinpito. doksiannosta hallintoasioissa annetun lain
21906: (232/66) säännöksiä.
21907: 12 §. Mitä asiakirjan lähettämisestä annetussa
21908: Oikeusturvasta opinnäytteiden ja tutkinto- laissa ( 74/54) on säädetty valtion hallintovi-
21909: suoritusten arvostelussa ja opiskelijavalinnassa ranomaisesta, sovelletaan myös yksityiseen kor-
21910: sekä kuulusteluvilpin tapahtuessa noudatetta- keakouluun.
21911: vasta menettelystä säädetään asetuksella. Yksityistä korkeakoulua on pidettävä sellai-
21912: sena yleisten asiakirjojen julkisuudesta annetus-
21913: 13 §. sa laissa (83/51) tarkoitettuna viranomaisena,
21914: Korkeakoulun viran tai toimen haltijalle jonka asiakirjoihin on sovellettava sanottua la-
21915: taikka hallintoelimen jäsenelle, joka hoitaa teh- kia.
21916: täviään moitittavasti, voi korkeakoulun hallitus Yksityisen korkeakoulun viran ja toimen hal-
21917: antaa varoituksen. tijaan ja ylimääräiseen toimenhaltijaan nähden
21918: on soveltuvin osin voimassa, mitä valtion vi-
21919: 5 luku. ran tai toimen haltijain palkkauksesta annetun
21920: Yksityisiä korkeakouluja koskevat säännökset. lain (1030/42) 24 ja 25 §:ssä sekä valtion yli-
21921: määräisistä toimenhaitijoista ja tilapäisistä toi-
21922: 14 §. mihenkilöistä annetun asetuksen ( 755/4 7 )
21923: Tässä laissa tavkoitetaan yksityisen korkea- 21 §:ssä on säädetty.
21924: koulun viran ja toimen haltijoilla niitä yksityi-
21925: sen korkeakoulun palveluksessa olevia, joiden
21926: tehtävät vastaavat valtion korkeakoulun viran 6 luku.
21927: ja toimen haltijan tehtäviä. Yksityisen korkea- Erinäisiä säännöksiä.
21928: koulun viroista ja toimista on pidettävä virka-
21929: luetteloa siten, kuin perussäännössä tarkemmin 16 §.
21930: määrätään. Korkeakoulussa voi olla oikeusturva-asia-
21931: Yksityisen korkeakoulun viran ja toimen hal- mies, jonka kelpoisuusehdoista ja tehtävistä
21932: tijat toimivat virkavastuulla. säädetään asetuksella.
21933:
21934: 15 §. 17 §.
21935: Ylimääräisestä muutoksenhausta yksityisen Tämän lain voimaantulosta säädetään asetuk-
21936: korkeakoulun hallintoelimen päätökseen on so- sella.
21937:
21938:
21939:
21940: 3.
21941: Laki
21942: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteista.
21943:
21944: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
21945: Yleisiä säännöksiä. 2 §.
21946: 1 §. Yliopistolla on itsehallinto-oikeus.
21947: Helsingin yliopiston tehtävänä on edistää va- Yliopisto nauttii loukkaamatta niitä oikeuk-
21948: paata tutkimusta ja tieteellistä sivistystä Suo- sia, etuuksia ja vapauksia sekä omaisuutta ja
21949: messa sekä kehittää sen nuorisoa kykeneväksi tuloja, jotka ovat sille vakuutetut tai luovu-
21950: palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. tetut.
21951: 448 Lakialoite n:o 245
21952:
21953:
21954: 3 §. 8 §.
21955: Yliopiston kotipaikka on Helsingin kaupun- Kanslerina on oleva henkilö, joka on ansiok-
21956: ki. kaasti toiminut yliopiston hyväksi. Kanslerin
21957: Tarvittaessa voidaan yliopiston laitoksia si- nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston
21958: joittaa muullekin paikkakunnalle. esityksestä viideksi vuodeksi kerrallaan, sen
21959: jälkeen kun yliopiston konsistori. on esittänyt
21960: 4 §. kolme suhteellisilla vaaleilla asetettua ehdokas-
21961: Yliopistossa suoritetaan tutkimustyötä ja an- ta kanslerin toimeen.
21962: netaan opetusta teologisissa tieteissä, oikeustie- Kansleri toimii muutoksenhakulautakunnan
21963: teissä, lääketieteissä, humanistisissa tietelssa, puheenjohtajana, ratkaisee perussäännössä sää-
21964: luonnontieteissä, valtiotieteissä ja maatalous- detyt virkanimitys- ja valitusasiat sekä toimii
21965: metsätieteissä sekä koulutetaan opettajia. yliopiston ylimpänä kurinpitoviranomaisena.
21966: Kanslerin päätökseen ei saa hakea muutosta
21967: Yliopiston laitokset muodostavat osastoja.
21968: Yliopistossa voi tulo- ja menoarvion rajoissa, vali ttamalla.
21969: sen mukaan kuin perussäännössä tai muuten
21970: erikseen säädetään, olla erillisiä tutkimus-, ope-
21971: 9 §.
21972: Yliopiston rehtori tai yksi vararehtoreista on
21973: tus- ja palvelulaitoksia.
21974: valittava ruotsinkielisten opetusvirkojen halti-
21975: joiden keskuudesta sen mukaan mitä korkea-
21976: 5 §.
21977: koulujen sisäisen hallinnon perusteista annetun
21978: Yliopistossa on varsinaisen ja ylimääräisen
21979: lain 12 §:n 2 momentissa säädetään rehtorista
21980: professorin virkoja, jotka voivat olla joko kiin-
21981: teitä tai henkilökohtaisia, sekä apulaisprofesso- ja vararehtorista.
21982: rin virkoja, dosentin toimia, lehtorin virkoja,
21983: ylikirjastonhoitajan ja kirjastonhoitajan virkoja Virkojen ja tointen täyttäminen.
21984: sekä muita virkoja ja toimia yliopiston opetusta
21985: ja tutkimusta, hallintoa sekä palvelutehtäviä 10 §.
21986: varten, sen mukaan kuin asetuksella säädetään. Yliopiston varsinaiset ja ylimääräiset profes-
21987: sorit, hallintojohtajan ja ylikirjastonhoitajan ni-
21988: mittää tasavallan presidentti. Apulaisprofessorit
21989: Yliopiston hallintoelimet. ja näihin verrattavat viranhaltijat ynnä hallinto-
21990: viraston osastopäällikköinä toimivat virkamie-
21991: 6 §. het ja hallintoviraston toimistopäällikköinä toi-
21992: Yliopiston hallintoelimiä ovat konsistori, mivat virkamiehet sekä muut opettajat ja viran
21993: kansleri, hallitus, rehtori, hallintovirasto, osas- tai toimen haltijat nimittää taikka määrää kans-
21994: toneuvostot, laitosneuvostot ja laitoksen johta- leri, neuvosto, hallitus, rehtori tai hallintovi-
21995: jat sekä erillisten laitosten johtajat ja johto- rasto sen mukaan kuin perussäännössä sääde-
21996: kunnat tai muut vastaavat erillisen laitoksen tään.
21997: hallintoa hoitamaan asetetut toimielimet.
21998: 11 §.
21999: Valitusten käsittelemistä ja ratkaisemista
22000: Avoinna olevaan professorin tai apulaispro-
22001: varten yliopistossa on muutoksenhakulauta-
22002: fessorin virkaan voidaan kutsusta nimittää hen-
22003: kunta.
22004: kilö, jonka pätevyys virkaan on todettu ja jon-
22005: Yliopiston hallinnosta on tässä laissa sääde- ka nimittäminen virkaan on yliopiston tehtävien
22006: tyin poikkeuksin voimassa, mitä korkeakoulu- kannalta tarkoituksenmukaista.
22007: jen sisäisen hallinnon perusteista päivänä Esityksen virkaan nimittämisestä ilman hake-
22008: kuuta 197 annetussa laissa ( / musta tekee yliopiston neuvosto saatuaan osas-
22009: säädetään. toneuvoston esityksen.
22010: 7 §.
22011: Yliopiston konsistorista on voimassa, mitä
22012: korkeakoulujen sisäisen hallinnon perusteista
22013: Opetus.
22014: annetussa laissa säädetään valtuustosta ja neu- 12 §.
22015: vostosta sekä yhteisvaltuustosta. Konsistorin Yliopiston opettajalla on opetuksen vapaus.
22016: tehtävänä on lisäksi antaa hallitusmuodon Hänen tulee kuitenkin noudattaa vahvistettua
22017: 77 § :n 2 momentissa tarkoitettuja lausuntoja. opetusohi elmaa.
22018: Lakialoite n:o 245 449
22019:
22020: 13 §. säksi opiskelijoiden keskuudessa voi toimia osa-
22021: Yliopiston opetusdhjelman vahvistaa rehtori. kuntia, joihin liittyminen on vapaaehtoista.
22022: Kunkin laitoksen tulee lukuvuosittain val- Opiskelijan kannettavaksi ei voida säätää talou-
22023: mistaa itselleen opetusohjelma, josta ennen dellisia velvoitteita sillä perusteella, että hän
22024: vahvistamista on hankittava asianomaisen osas- ei kuulu osakuntaan.
22025: toneuvoston lausunto. Ylioppilaskunnalla ja osakunnilla on oikeus
22026: itsehallintoon, niin kuin siitä asetuksella sääde-
22027: Opetus- ja virkakieli tään.
22028: 14 §.
22029: Yliopiston opetuskielinä ovat suomi ja
22030: ruots1. Erinäisiä säännöksiä.
22031: Kaikissa vakinaisissa tutkintoaineissa on an- 17 §.
22032: nettava opetusta suomen kielellä, mikäli aineen Yliopistoon lahjavaroilla perustJetun profes-
22033: laatu ei toisin vaadi. Opetuskielen tarkemmas- sorin- tai muun viran taikka toimen haltijalla
22034: ta järjestelystä sekä siitä, missä laajuudessa on samat oikeudet ja velvollisuudet kwn muilla
22035: ruotsinkielistä opetusta on annettava, sääde- vastaavilla viran tai toimen haltijoilla, mikäli
22036: tään ·erikseen. hän täyttää ne pätevyysvaatimukset, mitkä näil-
22037: Muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä saa- le on säädetty.
22038: daan tarpeen mukaan käyttää opetuskielenä vie-
22039: ra~>ta kieltä tai vieraskielistä kirjallisuutta esi- 18 §.
22040: tettäessä. Ulkomaalainen opettaja, joka on mää- Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
22041: rätty joko tilapäisesti tai hallitusmuodon 84 § :n töönpanosta annetaan asetuksella.
22042: mukaan vakinais·esti olemaan opettajana yli- Muutoksenhausta yliopiston hallintaeUnten
22043: opistossa, saa käyttää yksinomaisenakin opetus- päätöksiin säädetään erikseen.
22044: kielenään vierasta .kieltä.
22045: Opiskelijalla on oikeus harjoituksissa, kuu-
22046: lusteluis·sa ja kokeissa sekä suullisesti että kir-
22047: jallisesti käyttää suomen tai ruotsin kieltä, mi- Voimaantulo.
22048: käli aineen laatu ei toisin vaadi. 19 §.
22049: Tämä lald tulee voimaan asetuksella säädet-
22050: 15 §. tävänä päivänä, ja sillä kumotaan Helsingin yli-
22051: Yliopistossa on yksityisellä oikeus käyttää opiston järjestysmuodon perusteista 14 päivänä
22052: omassa asiassaan suomea tai ruotsia ja saada heinäkuuta 1923 annettu laki ( 191/23) siihen
22053: toimituskirja käyttämällään kielellä. Sama oi- myöhemmin tehtyine muutoksineen. Mainitun
22054: keUJs on yliopistoon kuuluvien henkilöiden kes- lain säännökset jäävät kuitenkin voimaan siltä
22055: kuudessa toimivilla järjestöillä ja yhteisöillä. osin, kuin ne koskevat promotsionien toimeen-
22056: Opetusta koskevat tiedonannot laaditaan suo- panemista ja niitä on noudatettava, milloin on
22057: men tai ruotsin kielellä tai sillä muulla kielellä, suoritettava valtakunnanoikeudesta 25 päivä-
22058: jolla opetusta annetaan. Hallintoelimen jäsenel- nä marraskuuta 1922 annetun lain (273/22)
22059: lä on oikeus hallintoelimen kokouksessa käyttää 1 §:n 2 momentissa tai 23 päivänä joulukuuta
22060: suomea tai ruotsia. Muutoin on yliopiston vir- 1964 annetun kirkkolain (635/64) 521 §:n
22061: kakieli •Suomi. 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettu vaali.
22062: Mitä Helsingin yliopiston pienestä konsisto-
22063: Opiskeleva nuoriso. rista ja tiedekunnasta on muualla säädetty, kos-
22064: 16 §. kee tämän lain voimaan tuloa vastaavasti yli-
22065: Opiskelijat kuuluvat ylioppilaskuntaan. Li- opiston hallitusta ja osastoneuvostoa.
22066:
22067:
22068:
22069:
22070: 57 0879005055
22071: 450 Lakialoite n:o 245
22072:
22073:
22074:
22075:
22076: Laki
22077: Joensuun korkeakoulusta annetun lain muuttamisesta.
22078:
22079: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan Joensuun korkeakoulusta 4 päivänä heinäkuu-
22080: ta 1969 annetun lain (462/69) 3 §:n 2 momentti ja muutetaan lain 4 ja 6 § seuraavasti:
22081:
22082: 4 §. 6 §.
22083: Korkeakoulussa on Karjalan tutkimuslaitos, Korkeakoulun hallinnosta on voimassa, mitä
22084: ·jonka erityisesti tulee suorittaa Karjalan hen- siitä erikseen säädetään.
22085: kistä ja aineellista kulttuuria koskevaa tutki-
22086: mustyötä. Lisäksi korkeakoulussa voi tulo- ja
22087: menoarvion rajoissa, sen mukaan kuin perus- Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädet-
22088: säännössä säädetään, olla myös muita erillisiä tävänä päivänä.
22089: tutkimus-, opetus- ja palvelulaitoksia.
22090:
22091: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1979.
22092:
22093: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
22094: Urpo Leppänen Urho Pohto Pekka Vennamo
22095: J. Juhani Kortesalmi
22096: 1979 Vp. 451
22097:
22098: Lakialoite n:o 246.
22099:
22100:
22101:
22102:
22103: Kangas ym.: Ehdotus laikSi luopumiseläkdaiin 2 S:n muutta-
22104: misesta.
22105:
22106:
22107: E d u s k u n n a 11 e.
22108:
22109: Luopumise1äkejärjestelmää luotaessa pidettiin jelijäpariskunta on siirtymässä luopumiseläk-
22110: tärkeänä, että molemmat puolisot saisivat eläk- keelle. Mies kuolee kesken järjestelyjen ennen
22111: keen. Koska eläke kuitenkin oli rajattava kos- kaupantekoa. Alle 55-vuotias vaimo jää tällöin
22112: kemaan vanhempaa ikäpolvea, säädettiin, että ilman eläkettä, jonka hän miehen eläessä olisi
22113: luopujan oli oltava 55 vuotta täyttänyt. Nai- saanut.
22114: selle ei asetettu ikärajaa silloin kun hänen mie- Naisen luopumiseläkeoikeuden sitominen ikä-
22115: hensä oli luopumiseläkkeeseen oikeutettu. vuosina 4 5-54 aviomiehen eläkeoikeuteen on
22116: Vuonna 1977 luopumisjärjestelmää kehitet- vanhakantaista isäntäkeskeistä. ajattelutapaa, jo-
22117: tiin. Tässä yhteydessä vaimoliekin asetettiin 45 ka jättää tunnustamatta naisen itsenäisen työ-
22118: vuoden alaikäraja. Ikävuosina 45-54 nainen panoksen maatilataloudessa. Lisäksi säännös
22119: voi saada eläkkeen vain, jos hänen 55 vuotta saattaa eriarvoisuustilanteen aviovaimojen ja
22120: täyttänyt miehensäkin on eläkkeeseen oikeu- muiden naisten välille. Säännös tulisi mitä pi-
22121: tettu. Koska naisen oikeus saada luopumiselä- kimmin muuttaa ja tunnustaa naiselle - niin
22122: kettä ennen 55 vuoden täyttämistä on sidottu leskelle, eronneelle, naimattomalle kuin avio-
22123: aviomiehen eläkeoikeuteen, ei leskellä, eron- vaimoliekin - itsenäinen eläkeoikeus 45 vuot-
22124: neelia. tai naimattomaila naisella ole milloin- ta täytettyään.
22125: kaan oikeutta luopumiseläkkeeseen ennen 55 Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
22126: vuoden ikää. nioittavasti,
22127: Säännös sotii kansalaisten yhdenvertaisuuspe-
22128: riaatetta vastaan eikä sille löydy järkevää pe- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
22129: rustetta. Säännös aiheuttaa aviovaimoliekin en- lakiehdotuksen:
22130: nalta arvaamattomia tilanteita. Esimerkiksi vil-
22131:
22132: Laki
22133: luopumiseläkelain 2 §:n muuttamisesta.
22134:
22135: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä tammikuuta 1974 annetun luopu-
22136: miseläkelain ( 16/74} 2 §:n 1 momentin 3 kohta, sellaisena kuin se on 7 päivänä tammi-
22137: kuuta 1977 annetussa laissa (16/77), näin kuuluvaksi.
22138:
22139: 2 §. on täyttänyt 45 vuotta ja miesluopuja 55 vuot-
22140: Eläkkeen saamisen edellytyksenä on: ta; ja
22141:
22142: 3} että luopumisen tapahtuessa naisluopuja
22143: Tämä laki tulee voimaan päivänä
22144: kuuta 19
22145:
22146: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979~
22147:
22148: Orvokki Kangas Einari Nieminen Marjatta Väänänen
22149: Matti Maijala Paavo Vesterinen Esko Pekonen
22150: Lea Sutinen Hannu Tenhiälä Hannele Pokka
22151: Katri-Helena Eskelinen Veikko Pihlajamäki
22152: 452 1979 vp.
22153:
22154: Lakialoite n:o 247.
22155:
22156:
22157:
22158:
22159: Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi ykSityismaiden maankuivaltusjär-
22160: . jes.telyjen jälkiltöistä.
22161:
22162:
22163: E d u s k u n n a 11 e.
22164:
22165: Maankuivatukset ja niiden jälkityöt ovat eli suometsien ojitusta. Näiltä alueilta kulkeu-
22166: muodostuneet yksityisille viljelijöille suureksi tuu joka vuosi keväällä tulva-aikana hienoja-
22167: vaivaksi ja rasitukseksi, eräillä alueilla maatam- kaista maata yksityisten kuivatuskuntien osak-
22168: me kuten Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla jopa kaiden kunnossa pidettäväksi määrättyihin vesi-
22169: kohtuuttamiksi ja väärämielisiksi. Lisäksi useis- väyliin täyttäen väylien heikommin virtaavat
22170: sa tapauksissa maankuivatustyöt tehtiin aikoi- kohdat, joita arvioidaan olevan jopa noin
22171: naan vaikeina työttömyyskausina työllisyystöinä, 80 % vesiväylien pituudesta. Tämä ylimääräi-
22172: joten nämä kuivatushankkeet muodostuivat ta- nen muiden aiheuttama vaiva ja vastus tulee
22173: vallista käypää kustannustasoa paljon kalliim- kaiken muun vuosittaisen kunnossapitotyön li-
22174: miksi. Näin talonpoika ja pientilallinen on jou- säksi.
22175: tunut vastaamaan jopa valtakunnan työllisyys- Kun lain mukaan myös kysymyksessä olevien
22176: asioiden huonosta hoidosta. hyötyalueiden yläpuolella olevien metsäojitus-
22177: Kun maaseutumme on joutunut erittäin alueiden on liityttävä osakkaiksi ja kustannus-
22178: raa'an ja säälimättömän autioittamisen ja köyh- ten jakoon siinä tapauksessa, että ne aiheutta-
22179: dyttämisen kohteeksi keskustapuolueen ja so- vat alapuolella oleviin vesiväy1iin tukkeumia,
22180: sialidemokraattien kohtuuttoman pitkänä val- syntyykin nyt kaksi organisaatiota näitä asioita
22181: takautena, on jo vihdoin talonpoikakin nostet- eli maankuivatuksen jälkitöitä hoitamaan: yksi-
22182: tava hänelle kuuluvaan arvoonsa varsinkin näin tyiset kuivatuskunnat sekä suometsänojitusta
22183: lähestyvän elintarvikepulan uhatessa. Siksi on hoitava piiriorganisaatio. On luonnollista, että
22184: saatava aikaan laki, joka siirtää yksityisten kaksinkertainen päällekkäisorganisaatio on tar-
22185: maanomistajien maankuivatusjärjestelyjen jälki- peeton ja kansantaloudenkin kannalta kallis.
22186: työkustannukset kokonaan valtion varoin suori- Siksi olisi päästävä yhteen ainoaan valvovaan ja
22187: tettavaksi siten, että töistä käytännössä vastaa jälkityöt suorittavaan organisaatioon, ja se olisi
22188: paikallinen metsänparannuspiiri. paikallinen metsänparannuspiiri. Samalla voitai-
22189: Edellä mainittujen seikkojen lisäksi tällaiseen siin yksityiset kuivatuskunnat lakkauttaa tai
22190: järjestelyyn on muitakin erittäin päteviä syitä. muodostaa niistä esim. yhteistoimintaelimiä
22191: Ensiksikin kuivatuskuntien osakkaiden hyöty- metsänviljelyn ja muun metsätalouden tai muun
22192: alueiden kunnossapitovelvollisuudet aiheuttavat hyötykäytön alalla.
22193: yksityisille maanomistajille erittäin suurta ai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
22194: heetonta taloudellista vastuuta ja velvoitteita. nioittavasti,
22195: Lisäksi näiden yksityisten hyötyalueiden ylä-
22196: puolella eli ns. sadealueelia on usein suoritettu että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
22197: Tapion toteuttamia metsämaiden kuivatuksia lakiehdotuksen:
22198:
22199: Laki
22200: yksityismaiden maankuiva tusjärjeste1yjen jälki töistä.
22201:
22202: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
22203:
22204: 1 §. den maankuivatusjärjestelyjen jälkityöt kustan-
22205: Valtion varoin kokonaan tai osittain suori- netaan kokonaan valtion varoista sen mukaan
22206: tettujen ja vast'edes suoritettavien yksityismai- kuin tässä laissa säädetään.
22207: Lakialoite n:o 247 453
22208:
22209: 2 §. paljonko kunkin tilan kuivatetusta alueesta on
22210: Maankuivatusjärjestelyjen jälkityöt siirretään vuosittain tai pitemmin aikavälein otettava vil-
22211: paikallisten metsänparannuspiirien tehtäväksi, jelykseen tai muuhun tuottavaan järkiperäiseen
22212: mitä varten valtion varoista joka vuosi osoite- käyttöön.
22213: taan riittävä määräraha kunkin vuoden tulo- ja
22214: menoarviossa. . 6 §.
22215: 3 §. Vaikutusalueen käyttöönottovelvollisuus tilan
22216: Maankuivatusjärjestelyjen jälkitöitä voidaan · osalta katsotaan täytetyksi, kun alue on raivat-
22217: suorittaa myös työllisyystöinä työllisyysvaroin, tu ja otettu viljelykseen tai viljelylaitumeksi tai
22218: jolloin etuoikeutettuina näiden töiden saantiin kun alue on asianmukaisesti ojitettu ja hoidettu
22219: ovat asianomaiset maanomistajat. metsän kasvua varten tai otettu muuhun järki-
22220: peräiseen käyttöön.
22221: 4 §.
22222: Maankuivatusjärjestelyjen jälkitöitä ovat 7 §.
22223: alueiden vuosittainen tarkastus sekä vesiväylien .Tämän lain piiriin ei kuulu sellainen tila tai
22224: kunnossapito. Vesiväylät ja laitteet tarkastetaan tilan osa, jonka omistaa valtio, kunta, seura-
22225: kerran vuodessa. Kunnossapitotyöt tehdään so- kunta, yhtiö tai muu yhteisö taikka säätiö. Ase-
22226: pivana aikana kesällä ellei 3 §:n mukaan toisin tuksella voidaan kuitenkin säätää, että tässä py-
22227: menetellä. Kunnossapitotöitä ovat: kälässä mainittujen tilojen tai tilanosien maan-
22228: - vesiväylien rannoille läjitettyjen kaivu- kuivatusjärjestelyjen jälkitöistä huolehtii pai-
22229: inaiden mahdollisimman nopea levitys tai pois- kallinen metsänparannuspiiri erityistä käypäij
22230: kuljetus, · korvausta vastaan. ·
22231: - vesiväylien luiskiin kasvavien pc::nsaiden
22232: ja puiden pois hakkaaminen . tai hävittäminen 8 §.
22233: muulla tavoin jo pienikokoisina, Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöön-
22234: - heinän vuosittainen niittäminen .·ja pois panosta annetaan asetuksella.
22235: siirtäminen vesiväylän heinittyvissä kohdissa,
22236: - tarpeellisten siltojen, rumpujen ja portai- 9 §.
22237: den rakentaminen ja kunnossapito siten, ettei- Tällä lailla kumotaan kaikki tämän lain kans-
22238: vät ne patoa vettä. sa ristiriidassa olevat aikaisemmat säännökset.
22239:
22240: 5 §. 10 §.
22241: Maankuivatusjärjestelyjen vaikutusalueesta Tämä laki tulee voimaan päivänä
22242: pidetään luokitustaulukkoa, johon merkitään, kuuta 19
22243:
22244:
22245: Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1979.
22246:
22247: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Pekka Vennamo
22248: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
22249: Eino Poutiainen
22250: 454 1979 vp.
22251:
22252: LakiNoite. n:.o 248.
22253:
22254:
22255:
22256:
22257: Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi maaakuiwtuslainojen ja niiden
22258: korkojen anteeksi antamisesta.
22259:
22260:
22261: E d u s k u n n a 11 e.
22262:
22263: Sorsa-Virolaisen hallitus antoi toukokuussa ten hankkeet muodostuivat normaalia kalliim-
22264: 1974 pitkien viivyttelyjen jälkeen eduskunnalle miksi ja siis talonpoika ja pientilallinen ovat
22265: esityksen laiksi maankuivatuslainojen takaisin- joutuneet vastaamaan valtakunnan työllisyyspo-
22266: maksamisessa myönnettävistä helpotuksista litiikastakin tällä tavoin.
22267: (n:o 78/1974 vp.). Eduskunnankin hyväksy- Kun maaseutumme on jo muutenkin sääli-
22268: mässä muodossa laista tuli tarpeettoman kankea mättömästi autioitettu ja viljelijäväestöä lukui~
22269: ja byrokraattinen. Todettakoon myös, että vielä sin eri tavoin lyöty ja sorrettu, on maankuiva~
22270: maksamattomat maankuivatuslainat eivät halli- tusasioissakin saatava aikaan sellainen laki, että
22271: tuksen esityksenkään eivätkä asiantuntijoiden valtio luopuu kokonaan sekä lainojen että nii-
22272: mukaan ole yhteissummaltaan valtiontalouden den korkojen perimisestä. Lain on koskettava
22273: kannalta merkittävän suuria. Onpa arvioitu, myös ennen vuotta 1951 aloitettuja maankuiva-
22274: että lainojen takaisinperimisen vaiva ja sen vaa- tustöitä. Maamme maatalous ja maaseudun asu-
22275: tima virastotyö tulevat varsin kalliiksi, joten tus ja elämänmuoto tarvitsevat jo vihdoinkin
22276: jos lainat kerralla annettaisiin anteeksi, jäisi tehokasta ymmärtämystä ja oikeamielistä poli-
22277: myös virastotyö kustannuksineen pois. tiikkaa. Maaseudun autioittamiselle ja silmin-
22278: Sen sijaan yksityisille viljelijöille maankuiva- nähdenkin todettavalle talonpojan tappolinjalle
22279: tuslainat ovat muodostuneet· suureksi vaivaksi on jo lopultakin saatava sulku.
22280: ja rasitukseksi. Eräillä alueilla maatamme kuten Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
22281: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla maankuivatus- nioittavasti,
22282: lainat ovat todella kohtuuton j.a väärämielineo
22283: ies talonpojan ja pienviljelijän nis:kassa. Lisäksi
22284: useassa tapauksessa maankuivatustöitä tehtiin että Eduskunta hyväksyisi seuraavmi
22285: vaikeina työttömyyskausina työllisyystöinä, jo- lakiehdotuksen:
22286:
22287:
22288:
22289:
22290: Laki
22291: maankuivatuslainojen ja niiden korkojen anteeksi antamisesta.
22292:
22293: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
22294:
22295: 1 §. 2 §.
22296: Sellaiset valtion varoista myönnetyt maan- Maankuivatuslainojen ja niiden korkojen an-
22297: kuivatuslainat, jotka perustuvat ennen 1 päivää teeksi antoa ei myönnetä sellaiselle tilalle tai
22298: lokakuuta 1963 tehtyyn rahoituspäätökseen se- sen osalle, jonka omistaa valtio, kunta, seura-
22299: kä myös ennen vuotta 1951 aloitettujen maan- kunta, yhtiö tai muu yhteisö taikka säätiö.
22300: kuivatustöiden valtionlainat, kaikki korkoineen,
22301: annetaan asianomaisille viljelijöille ja maanomis- 3 §.
22302: tajille jäljempänä olevin edellytyksin anteeksi Maankuivatuslainan ja sen koron anteeksi an-
22303: sekä niiden periminen lopetetaan. toa on anottava vuoden kuluessa tämän lain
22304: Lakialoite n:o 248 455 '
22305:
22306: voimaantulosta. Sen myöntämisestä päättää maa- 5 §.
22307: tilahallitus. Maatilahallituksen tämän lain nojalla teke-
22308: Hakemus on tehtävä maatilahallituksen vah- maan päätökseen saa hakea muutosta valitta-
22309: vistaman kaavan mukaista lomaketta käyttäen malla asiasta maa- ja metsätalousministeriöön.
22310: ja toimitettava viranomaisille sen mukaan kuin
22311: asetuksella tarkemmin säädetään. 6 §.
22312: Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöön-
22313: 4 §. panosta annetaan asetuksella.
22314: Milloin hakija on antanut olennaisessa koh-
22315: din erheellisen tiedon tai salannut anteeksi an- 7 §.
22316: non myöntämiseen olennaisesti vaikuttavia Tällä lailla kumotaan maankuivatuslainojen
22317: seikkoja, voi maatilahallitus päättää, että myön- takaisinmaksamisessa myönnettävistä helpotuk-
22318: netty anteeksi anto peruutetaan. sista 14 päivänä helmikuuta 1975 annettu laki
22319: Anteeksi annon tultua peruutetuksi on asian- ( 100/75).
22320: omaisen heti maatilahallituksen päätöksestä tie-
22321: don saatuaan maksettava valtiolle takaisin niitä 8 §.
22322: vuotuismaksuja ja niiden korkoja vastaava mää- Tämä Jaki tulee voimaan päivänä
22323: rä, jotka anteeksi annon nojalla on jätetty peri- kuuta 19
22324: mättä.
22325:
22326: Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1979.
22327:
22328: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
22329: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Eino Poutiainen
22330: Pekka Vennamo
22331: 456 1979 vp.
22332:
22333: Lakialoite n:o 249.
22334:
22335:
22336:
22337:
22338: Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi metsämarjojen ja syötävien sien-
22339: ten <talteenotosta, markkinoinnista ja viennin eclistämisestä.
22340:
22341:
22342: E d u s k u n n a 11 e.
22343: Suomen suunnaton rikkaus on sen pinta-ala v1a siema, mutta lannoitetussa metsassa sieni-
22344: ja laajat metsäalueet. Kuitenkin metsämaiden sato saattaa nousta jopa 1 500 kiloon hehtaa-
22345: hyväksikäyttö on ollut lähes yksinomaan vain rilta, mikä jo ylittää kalleimmatkin metsälan-
22346: metsän tuoton hyödyntämistä ja puun kasvun noituskustannukset. Lisäksi tämä sato voidaan
22347: lisäämistä. Varsin myöhään on maassamme oi- korjata monena peräkkäisenä vuotena. Havain-
22348: vallettu ne suunnattomat mahdollisuudet, joita tojen mukaan taas marjasato saattaa ensimmäi-
22349: tarjoavat metsiemme muut antimet, etenkin sinä lannoituksen jälkeisinä vuosina jäädä jopa
22350: metsämarjat ja sienet. Itse asiassa taloudelliset normaalia pienemmäksikin, mutta sen jälkeen
22351: mahdollisuudet tällä alalla ovat lähes neitseel- marjojen kasvu lisääntyy lannoitusalueella mo-
22352: lisen käyttämättömiä. Jo luonnontilaisina ninkertaiseksi ja marjat ovat isoja ja meheviä.
22353: maamme metsät tuottavat suunnattoman mää- Näkymät maamme marja- ja sienisatojen osal-
22354: rän ravinto-opillisesti ja kansantaloudellisesti ta ovat siis erittäin lupaavat. Nyt olisi vain te-
22355: arvokkaita metsämarjoja ja sieniä, mutta kun hokkaasti järjestettävä näiden satojen talteen
22356: metsämaita lannoitetaan metsänkasvun edistä- otto ja markkinointi ja ulosvienti. Koska kysy-
22357: miseksi, kohoavat samalla näillä metsälannoitus- myksessä on yhteinen kansallisomaisuus, jonka
22358: alueilla marjojen ja sienten sadat monikymmen- tuotto on jopa arvokkaampaa kuin puun eli
22359: kertaisiksi. vihreän kullan tuotto, on valtion otettava met-
22360: Metsäntutkimuslaitoksen Pyhäkosken tutki- sämarjojemme ja sientemme keruun ja markki-
22361: musasemalla Muhoksella Oulun läänissä on noinnin järjestäminen veivoittavaksi huolekseen.
22362: tehty merkittäviä kokeita ja havaintoja metsä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
22363: lannoitusten erittäin suotoisista vaikutuksista nioittavasti,
22364: sieni- ja marjasadO!l kasvuun. Täysin luonnon-
22365: tilaisessakin metsässä keskimääräinen sienisato että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
22366: vuodessa on noin 50 kiloa hehtaarilta syötä- lakiehdotuksen:
22367:
22368:
22369: Laki
22370: metsämarjojen ja syötävien sienten talteenotosta, markkinoinnista ja viennin edistämisestä.
22371:
22372: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
22373:
22374: 1 §. kunkin metsämarja- ja sienilajin odotettavissa
22375: Arvokkaan kansallisomaisuutemme, vuosittai- olevat satotulokset, maa- ja metsätalousminis-
22376: sen metsämarja- ja syötävän sienisatomme tal- teriö määrää kullekin lajille vähimmäiskilohin-
22377: teenottamisen tehostamiseksi sekä markkinoin- nan.
22378: nin ja ulosviennin edistämiseksi valtio vahvis-
22379: taa jokaisesta poimitusta metsämarja- ja sieni- 3 §.
22380: kilosta vähimmäishinnan takuuhinnaksi. Varat metsämarjojen ja syötävien sienten tal-
22381: teenoton tehostamiseksi sekä markkinoinnin ja
22382: 2 §. ulosviennin edistämiseksi osoitetaan kunkin
22383: Sen jälkeen kun vuosittain on saatu selville vuoden tulo- ja menoarviossa.
22384: Lakialoite n:o 249 457
22385:
22386: 4 §. 5 §.
22387: Tarkempia määräyksiä tämän lain täytäntöön- Tämä laki tulee voimaan päivänä
22388: panosta annetaan asetuksella. kuuta 19
22389:
22390:
22391: Helsingissä 5 päivänä .huhtikuuta 1979.
22392:
22393: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Eino Poutiainen
22394: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Pekka Vennamo
22395: Anssi Joutsenlahti
22396:
22397:
22398:
22399:
22400: 58 0879005055
22401: 458 1979 vp.
22402:
22403: Lakialoite n:o 250.
22404:
22405:
22406:
22407:
22408: Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi vesien saastumisesta~
22409: tajille aiheutuneiden kalavahinkojen korvaamisesta annetun
22410: Wn 2 S:n muuttami:sesta.
22411:
22412:
22413: Ed u s k unn alle.
22414:
22415: Eduskunta hyväksyi v. 197 4 lain vesien vain pieni osa kalastajista on saanut mainitun
22416: saastumisesta ammattikalastajille aiheutuneiden korvauksen. Oikeudenmukaista kuitenkin olisi,
22417: kalavahinkojen korvaamisesta ( 208/7 4). Lain että kaikki kalastajat pääsisivät korvauksesta
22418: perusteella ammattikalastajille on voitu valtion osallisiksi. Korvattava kaikille olisi esimerkiksi:
22419: varoista tulo- ja menoarvion rajoissa maksaa - vesien tuottokyvyn väheneminen,
22420: korvauksia vesien saastumisesta aiheutuneista - vesialueen pääoma-arvon korvaaminen,
22421: kalavahingoista. Korvaus on koskenut pääasias- jos vahinko on pysyvä,
22422: sa saadun saaliin virheellisyydestä johtuvia hin- - vesialueen vuokran korvaaminen,
22423: tatappioita tai sitä ettei kalaa ole lainkaan - pyyntikustannusten lisääntyminen ( piden-
22424: saatu myydyksi. Eduskunta otti kuitenkin hal- tyneet pyyntimatkat, pyydysten likaantuminen
22425: lituksen esityksestä poiketen lain 2 S:ään 2 mo- jne.),
22426: mentin, minkä mukaan korvausta voidaan eri- - kalojen muuttuminen taloudellisesti vä-
22427: tyisistä syistä myöntää muistakin vahingoista. häarvoisemmiksi,
22428: =
22429: Momentin sanamuodosta johtuen ( erityiset - hyödyttömiksi käyneet pyydykset ja muu
22430: syyt) valtioneuvosto on päätöksensä 780/74 irtaimisto,
22431: 6 §:ssä antanut ohjeen, jonka mukaan korvaus- - hyödyttömiksi käyneet laitteet ja raken-
22432: lain 2 § :n 2 momentissa tarkoitettuja korvauk- nukset.
22433: sia harkittaessa on kiinnitettävä huomiota sii- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
22434: hen, muodostuuko vahinko vahingonkärsijälle nioittaen,
22435: hänen taloudellisen asemansa huomioon ottaen
22436: ilman korvauksen suorittamista kohtuuttoman että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
22437: raskaaksi. Tämä ohje on johtanut siihen, että lakiehdotuksen:
22438:
22439: Laki
22440: vesien saastumisesta ammattikalastajille aiheutuneiden kalavahinkojen korvaamisesta annetun
22441: lain 2 §:n muuttamisesta.
22442:
22443: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vesien saastumisesta ammattikalastajille aiheu-
22444: tuneiden kalavahinikojen korvaamisesta 1 päivänä maaliskuuta 1974 annetun lain (208/74)
22445: 2 S:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
22446:
22447: 2 §.
22448: Korvausta voidaan maksaa muustakin kuin
22449: 1 momentissa mainituista menetyksistä.
22450:
22451:
22452:
22453: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
22454:
22455: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
22456: Eino Poutiainen Pekka Vennamo Veikko Vennamo
22457: Anssi Joutsenlahti
22458: 1979 rd. 459
22459:
22460: Lagmotion nr 2.51.
22461:
22462:
22463:
22464:
22465: Malm m.fl.: Fötslag .t5:11 .Lig angående ändrilng a'V 7 S lagen om
22466: iantbruksnämnder.
22467:
22468:
22469: T i 11 R i k s d a g e n.
22470:
22471: I lagen om lantbruksnämnder stadgas att Det är vanligt att altemativa kompetensbe-
22472: lantbrukssekreterare bör .ha avlagt lantbruks- stämmelser i allmänhet godkänns i&åga om
22473: instituts utbildningsgrad eller högre examen kommunala tjänster. Lantbrukstekniker eller
22474: samt att med jordbruksstyrelsens tillstånd som person, som kan anses ha nödig skicklighet på
22475: lantbrukssekreterare med bitjänst kan antas grund IW lång praktisk erfarenhet, bör ges
22476: person, som inte uppfyller de för huvudsyssla möjligheter att tillfälligt sköta lantbrukssekre-
22477: nämnda .kompetenskraven, ifall han annars kan terartjänst som huvudsyssla.
22478: prövas ha nödig skicklighet för uppgiftens För att de lokala behoven bättre skall kunna
22479: handhavande. tillgodoses bör därför uppgiften att godkänna
22480: Samtidigt har under senare år många lant- icke formellt kompetenta lantbrukssekreterare
22481: brukssekreterartjänster i huvudssyssla inte kun- överföras tili lantbruksbyrå.
22482: nat besättas dels på grund av brist på kompe- Hänvisande tili det ovan anförda föreslår vi
22483: tenta sökande och dels på grund av, att lagen vördsamt,
22484: icke ger kommunerna möjligheter att tillfälligt
22485: besätta dessa tjänster med formellt inkompe- att Riksdagen måtte antaga följande
22486: tenta sökande. lagförslag:
22487:
22488:
22489: Lag
22490: angående ändring av 7 § lagen om lantbruksnämnder.
22491:
22492: I enlighet med riksdagerts beslut ändras 7 § 3 mom. lagen den 27 januari 1971 om lant-
22493: bruksnämnder ( 87/71), som följer:
22494:
22495: 7 §.
22496: son, som icke uppfyller i 2 mom. nämnda kom-
22497: Med lantbruksbyrås tillstånd · må tili lant- petensfordringar, om han i övrigt prövas äga
22498: brukssekreterare, som tillfälligt handhar sin för handhavandet av lantbrukssekreterarens
22499: befattning såsom huvudsyssla eller som hand- åligganden erforderlig skicklighet och förmåga.
22500: har sin befattning såsom bisyssla, anställas per-
22501:
22502:
22503: Helsingfors den 11 april 1979.
22504:
22505: Häkan Malm Henrik Westerlund
22506: Bocis Renlund . Christoffer Taxell
22507: 460 1979 vp.
22508:
22509: Lakialoite n:o 251. Suomennos.
22510:
22511:
22512:
22513:
22514: Malm ym.: Ehdotus laiksi maatalouslautakunnista annetun lain
22515: 7 § :n muuttami:seSitla.
22516:
22517:
22518: E d u s k u n n a 11 e.
22519:
22520: Maatalouslautakunnista annetussa [aissa sää- määräykset yleensä hyväksytään kuntien toin-
22521: detään, että maataloussihteerin tulee olla maa- ten ollessa kyseessä. Maatalousteknikolle tai
22522: talousopiston oppimäärän tai korkeamman tut· henkilölle, jolla voidaan katsoa olevan tarpeel-
22523: kinnon .suorittanut sekä että sivuvirkaiseksi linen taito pitkän käytännön kokemuksen no-
22524: maataloussihteeriksi voidaan maatilahallituksen jalla, tulee antaa mahdollisuudet tilapäisesti
22525: luvalla ottaa henkilö, joka ei täytä päätoimi- hoitaa maataloussihteerin tointa päätoimisesti.
22526: seen virkaan mainittuja pätevyysvaatimuksia, Jotta paikalliset tarpeet paremmin voitaisiin
22527: jos hänellä muuten voidaan harkita olevan tar- tyydyttää, tulee sen tähden tehtävä muodolli-
22528: peellinen taito tehtävien hoitamiseen. sesti epäpätevien maataloussihteerien hyväksy-
22529: Tämän asiantilan vallitessa ei viime vuosina misestä siirtää maatalous toimistolle ..·
22530: ole voitu täyttää useaa päätoimista maatalous- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22531: sihteerin tointa osittain pätevien hakijoiden nioittaen,
22532: puuttumisen johdosta ja osittain siitä syystä,
22533: että laki ei salli kuntien täyttää niitä tilapäisesti että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
22534: muodollisesti epäpätevillä hakijoilla. lakiehdotuksen: .
22535: On tavallista, että vaihtoehtoiset pätevyys-
22536:
22537:
22538:
22539: Laki
22540: maatalouslautakunnista annetun lain 7 § :n muuttamisesta.
22541:
22542: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maatalouslautakunnista 27 päivänä tammi-
22543: kuuta 1971 annetun lain (87/71) 7 §:n 3 momentti näin kuuluvaksi:
22544:
22545: 7 §. momentissa mainittuja kelpoisuusehtoja, jos
22546: hänellä muutoin harkitaan olevan maataloussih-
22547: Maataloustoimiston luvalla voidaan joko tila· teerin tehtävien hoitamiseen tarvittava taito ja
22548: päiseksi päävirkaiseksi tai sivuvirkaiseksi maa- kyky.
22549: taloussihteeriksi ottaa henkilö, joka ei täytä 2
22550:
22551:
22552: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
22553:
22554: Håkan Malm Henrik Westerlund
22555: Boris Renlund Christoffer Taxell
22556: 1979 vp. 461
22557:
22558: Lakialoite n:o 252.
22559:
22560:
22561:
22562:
22563: Nieminen ym.: Ehdotus laiksi luopumiseläkclain 10 §:n muutta-
22564: misesta.
22565:
22566:
22567: E d u s k u n n a 11 e.
22568:
22569: Luopumiseläkelain 8 §:n mukaan maksetaan viljelijöiden tiloja, jotka edellä sanotun mukai-
22570: luopumiseläkkeenä joko täyttä tai vähennettyä sesti ovat oikeutettuja vain vähennettyyn luo"
22571: luopumiseläkettä. Vähennettyä eläkettä makse- pumiseläkkeeseen. Kuitenkin tähänastinen ko-
22572: taan sellaiselle eläkkeensaajalle, joka on täyttä- kemus osoittaa, että vähennettyä luopumiselä-
22573: nyt 65 vuotta tai joka saa kansaneläkelain mu- kettä jo alusta alkaen saavia on odotettua. vä-
22574: kaista työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkettä. hemmän eli vain noin 20 prosenttia kaikista
22575: Muussa tapauksessa maksetaan eläke täytenä. luopumiseläkkeen saajista.
22576: Täyden luopumiseläkkeen määrä kuukaudes- Syynä tähän voidaan ennen muuta pitää vä-
22577: sa on 80 markkaa luovutetun tai metsitetyn hennetyn luopumiseläkkeen määrää. Se ei toimi
22578: maatalousmaan hehtaaria kohden 5 hehtaarilta kannustimena eläkkeelle siirtymiseen eikä anna
22579: ja sen jälkeen 18 markkaa hehtaarilta, yhteen- riittävää toimeentuloturvaa maatalousyritykses-
22580: sä kuitenkin enintään 15 hehtaarilta. tään luopuvalle. Se ei ole aina edes kilpailu-
22581: Vähennetyn luopumiseläkkeen maara on kykyinen vaihtoehto pellonvarauskorvaukselle
22582: 40 % täydestä eläkkeestä. Vähennettynä luopu- ja sen lisäksi maksettavalle pinta-alalisälle.
22583: miseläkkeenä maksetaan kuitenkin aina vähinc Luopumiseläkelain tarkoituksen toteutumisen
22584: tään 7 4 markkaa. Markkamäärä vastaa vuoden kannalta olisi kuitenkin välttämätöntä, että luo-
22585: 197 4 indeksiä. Luopumiseläkelaissa säädetyt pumishalukkuus juuri iäkkäimmillä ja työky-
22586: markkamäärät ja luopumiseläkkeet tarkistetaan vyttömillä maataloudenharjoittajilla kasvaisi.
22587: vuosittain TEL-indeksin muutosta vastaavasti. Tämän vuoksi vähennetyn luopumiseläkkeen
22588: Tänä vuonna pienin vähennetty luopumiseläke määrää tulisi nostaa. Sen tulisi olla 60 pro-
22589: on 134,76 markkaa. senttia täydestä eläkkeestä. Mainituilla perus-
22590: Luopumiseläkelain ensisijainen tarkoitus on teilla ehdotamme kunnioittaen,
22591: maatalouden rakenteen parantaminen nimen-
22592: omaan tilakokoa suurentamalla ja yrittäjien ikä- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
22593: rakennetta nuorentamalla. Näin ollen olisi en- lakiehdotuksen:
22594: sisijaisen tärkeää saada lain piiriin juuri niiden
22595:
22596:
22597: Laki
22598: luopumiseläkelain 10 § :n muuttamisesta.
22599:
22600: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä tammikuuta 1974 annetun luopu-
22601: miseläkelain 10 §, sellaisena kuin se on 7 päivänä tammikuuta 1977 annetussa laissa (18/
22602: 77), näin kuuluvaksi:
22603:
22604: 10 §. Tässä laissa säädetty markkamäärä vastaa
22605: Vähennetyn luopumiseläkkeen määrä on 60 vuotta 197 4 koskevaa elinkustannusindeksilu-
22606: prosenttia eläkkeensaajan täydestä luopumis- kua.
22607: eläkkeestä, vähintään kuitenkin 74 markkaa
22608: kuukaudessa. Tämä laki tulee voimaan päivänä
22609: kuuta 19
22610:
22611: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
22612:
22613: Einari Nieminen Mikko Jokela
22614: 462 1979 vp.
22615:
22616: Lakialoite n:o 2.53.
22617:
22618:
22619:
22620:
22621: Nikkilä ym.: Ehdotus ,Imi maatilalain 6 § :n muuttanrlsesta.
22622:
22623:
22624: E d u s k un n a 11 e.
22625:
22626: Maatilalain 6 §:n mukaan ei kyseistä lakia maat~oj~t;': toimintaedellytysten kehittämistoi-
22627: sovelleta alueeseen, jolla on voimassa asema- menpltelta voitaisiin mahdollisuuksien mukaan
22628: kaava tai joka on rakennuskiellossa asemakaa- tukea, tulisi lain 6 §:ään lisättävällä uudella
22629: van laatimista varten, eikä alueeseen, joka on 2 momentilla säätää mahdolliseksi myöntää ky-
22630: rakennuskaavassa tai rantakaavassa taikka vah- seisillä kaava-alueilla asuntolainoja, asuntolisä-
22631: vistetussa yleiskaavassa osoitettu muihin kuin lainoja, asuntokorkotukilainoja ja rakentamis-
22632: maa- ja metsätaloudellisiin tarkoituksiin. Sanot- lainoja. Edellytyksenä lainan myöntämiseen tu-
22633: tuihin kaava-alueisiin on varsinkin taajamien lisi tällöin kuitenkin vaatia, että jo ennen lai-
22634: reuna-alueilla useista eri syistä tullut kaavoituk- nahakemuksen ratkaisemista on olemassa ra-
22635: sen edistyessä kuulumaan paljon sellaisia maita, kennuslupa, ellei kysymys, kuten peruskorjauk-
22636: jotka kaavasta huolimatta ovat säilyneet maa- sen kohdalla voi olla asian laita, ole sellaisesta
22637: talouskäytössä. Monesti tällaiseen kaava-aluee- rakennustyöstä, johon rakennuslupaa ei tarvita.
22638: seen kuuluu maatilasta vain sen talouskeskuk- Rakennusluvan saamiseksi kysymyksessä olevil-
22639: sen alue, muun osan tilan maista ollessa maa- la kaava-alueilla tarvitaan käytännössä myös
22640: tilalain soveltamisalueella. monasti ensin poikkeuslupa.
22641: Maatilalain 6 §:ssä tarkoitetuilla kaava-alueil- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
22642: la olevien maatiloihin kuuluvien maiden jää- nioittaen,
22643: mistä kokonaan sanotun lain mukaisten tuki-
22644: toimenpiteiden ulkopuolelle on pidettävä koh- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
22645: tuuttomana. Tämän vuoksi ja jotta näidenkin lakiehdotuksen:
22646:
22647:
22648:
22649: Laki
22650: maatilalain 6 §:n muuttamisesta.
22651:
22652: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 18 päivänä helmikuuta 1977 annetun maatila-
22653: lain (188/77) 6 §:ään uusi näin kuuluva 2 momentti:
22654:
22655: 6 §.
22656: kentamislainaa. Lainaa ei tällöin kuitenkaan saa
22657: Edellä 1 momentissa säädetyn estämättä voi- myöntää, ennen kuin rakennuslupa on myön-
22658: daan myöntää tässä laissa tarkoitettua asunto- netty, ellei kysymys ole rakennustyöstä, johon
22659: lainaa, lisälainaa, asuntokorkotukilainaa ja ra- sanottu lupa ei ole tarpeen.
22660:
22661:
22662: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
22663:
22664: Olavi Nikkilä Einari Nieminen Eero Lattula
22665: P. Mäki-Hakola Sampsa Aaltio Heikki Perho
22666: 1979 vp. 463
22667:
22668: Lakialoite n:o 254.
22669:
22670:
22671:
22672:
22673: Perho ym.: Ehdotus 1ai:ksi maataloustulolain 1.5 S:n muutltlami-
22674: sesta.
22675:
22676:
22677: E d u s k u n n a 11 e.
22678:
22679: Vuoden 1977 aikana säädetyssä maatalous- Myös sianlihan vientikatto tullaan tuotos-
22680: tulolaissa asetettiin maidon markkinoidulle mää- määrien voimakkaasta kasvusta johtuen ylittä-
22681: rälle sellainen vuotuinen maksimimäärä, jonka mään - noin 12-15 miljoonalla kilolla vuo-
22682: markkinoinnista valtio maksaa. Nämä olivat sina 1980 ja 1981. Kananmunien ja rehuvil-
22683: 2 710 miljoonaa litraa vuonna 1979, 2 675 mil- jan vientikatot ovat niin ikään liian alhaiset,
22684: joonaa litraa vuonna 1980 ja 2 660 miljoonaa jotta maatalouden markkinointimenojen kasvul-
22685: litraa vuonna 1981. Vastaavasti sianlihalle, ka- ta näiden tuotteiden osalta vältyttäisiin. Näis-
22686: nanmunille sekä leipä- ja rehuviljalle asetettiin tä syistä maatalouden markkinoimisvastuun on
22687: vuosittain alenevat viennin enimmäismäärät, arvioitu kasvavan lain voimassaolon viimeisinä
22688: jotka viedään valtion kustannuksella. Jos todel- vuosina yli 300 miljoonaan markkaan, kun se
22689: linen maidon markkinoitu määrä nousee yli vuonna 1979 arvioidaan 175 miljoonaksi mar-
22690: edellä mainitun rajan, joutuu maatalous itse kaksi.
22691: maksamaan ylimenevän osan markkinoinnin. Sa- Markkinointivastuun kasvu tulee alentamaan
22692: malla tavoin sianlihan, kananmunien sekä leipä- maatalouden tulotasoa 1980-luvun alkuvuosina
22693: ja rehuviljan viennin ylittäessä edellä mainitut kohtuuttomasti ja estää sen oikeudenmukaisen
22694: rajat, on markkinointi tältä osin kokonaan maa- kehittymisen siten kuin maataloustulolain pe-
22695: talouden vastuulla. rusteluissa edellytetään. Samalla se vaikuttaa
22696: Taloudellinen kehitys maassamme on kuiten- oleellisesti muutoinkin vaikeaan työllisyystilan-
22697: kin tuotantokattojen asettamisen jälkeen ollut teeseen. Tämän vuoksi on tarpeellista korot-
22698: hitaampaa kuin niitä asetettaessa arvioitiin. taa valtion tuella vietävien tuotteiden enim-
22699: Mm. heikon työllisyystilanteen johdosta maa- mäismääriä ja toisaalta ottaa käyttöön sellaisia
22700: taloustuotteiden tuotannon supistaminen luon- tuotannon rajoittamistoimenpiteitä, joilla voi-
22701: taisesti ei ole tapahtunut odotetulla tavalla, daan maatalouden tulotasoa alentamatta estää
22702: vaan päinvastoin useimmissa tapauksissa nous- tuotannon kasvu yli tuotantokattojen osoitta-
22703: sut. Niin ikään valtion taholta ei ole pyritty mien määrien. Tarpeellista on edelleen paran-
22704: aktiivisesti supistamaan tuotantoa eikä lisää- taa tuontitarvetta vähentävien maataloustuottei-
22705: mään tuontia korvaavaa tuotantoa riittävästi. den viljelymahdollisuuksia. Maataloustuotteiden
22706: Tästä johtuen maatalouden tuotantotilanteen vienti on lisäksi hoidettava niin, ettei maata-
22707: kehitys on ollut ja tulee olemaan myös lain lous joudu osallistumaan viennin kustannuksiin
22708: voimassaoleajan loppuvuosina suuressa määrin niiltä osin kuin ,se johtuu saman tuotteen tuon-
22709: erilainen kuin tuotantokattoja asetettaessa en- nista.
22710: nustettiin. Jotta maatalouden tulotasoa voitaisiin maata-
22711: Maidon tuotantokatto tullaan vuonna 1979 loustulolain edellyttämällä tavalla lain voimas-
22712: ylittämään 150 miljoonalla litralla. Tuotannon saolon aikana nostaa, ehdotamme kunnioitta-
22713: ennustetaan vielä kasvavan vuosina 1980 ja vasti,
22714: 1981 ja tuotantokaton ylitys näinä vuosina nou- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
22715: see näin ollen 200 miljoonaan litraan. lakiehdotuksen:
22716: 464 Lakialoite n:o 254
22717:
22718:
22719:
22720: Laki
22721: maataloustulolain 15 §:n muuttamisesta.
22722:
22723: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1977 annetun maata-
22724: loustulolain ( 1102/77) 15 §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 29 päivänä kesä-
22725: kuuta 1978 annetulla lailla (395/78), näin kuuluvaksi:
22726:
22727: 15 §.
22728: Mikäli meijereiden vastaanottama maitomää- Mikäli 1 momentissa mamltut sianlihan, ka-
22729: rä ylittää vuonna 1979 2 800 miljoonaa litraa, nanmunien tai leipäviljan vientimäärät taikka
22730: vuonna 1980 2 800 miljoonaa litraa, vuonna rehuviljan vientimäärät huomioon ottaen val-
22731: 1981 2 800 miljoonaa litraa tai sianlihan ja tion viljavaraston tasausvarastomäärien muutos
22732: kananmunien nettovientimäärät ylittävät vuosi- yhteensä jonlkin tuotteen tai joidenkin tuottei-
22733: na 1979-1981 seuraavat määrät: den osalta alittuvat, vähennetään maatalouden
22734: osuutta muiden tuotteiden vientikustannuksis-
22735: 1979 1980 1981 ta määrällä, joka vastaa alitteen määräisestä
22736: sianliha, milj. kg ..... . 25 25 25 viennistä valtiolle keskimäärin aiheutuvia kus-
22737: kananmunat, m:ilj. kg .. 20 20 20 tannuksia.
22738: Maatalouden osuus vientikustannuksista pe-
22739: ta1kka mi:käli leipäviljan nettovientimäärä sekä ritään maataloustuotteiden markkinoimis- ja
22740: rehuviljan nettovientimäärä huomioon ottaen muina maksuina sekä veroina sen mukaan, kuin
22741: valtion viujarvaraston tasausvarastomäärien muu- siitä erikseen säädetään.
22742: tos ylittävät vuosina 1979-1981 seuraavat Milloin 3 momentissa tarkoitettujen maksu-
22743: määrät: jen ja verojen tuotto on viimeksi kuluneen tai
22744: kulumassa olevan kalenterivuoden aikana poi-
22745: 1979 1980 1981 kennut siitä määrästä, jolla maatalouden tulee
22746: leipävilja, milj. kg 105 105 150 1 momentin mukaan osallistua maataloustuot-
22747: rehuvi<lja, milj. kg ...... 250 250 250 teiden vientikustannuksiin, otetaan tämä huo-
22748: mioon maataloustuotteiden markkinoimismaksu-
22749: maatalous vastaa ylittävän osan vientikustan- ja tai maataloustarvikkeiden valmisteveroja ku-
22750: nuksista. Edellä mainittuihin viljan vientimää- lumassa olevana tai seuraavana vuonna määrät-
22751: riin sisältyväksi luetaan myös kotimaisen tärk- täessä.
22752: kelyksen valmistukseen valtion tuella käytetyn Valtioneuvosto ja maataloustuottajien keskus-
22753: vehnän ja ohran määrä. Mikäli valtion tuki järjestöt neuvottelevat ja sopivat keskenään
22754: mainitulla tavalla käytetyn viljan osalta poik- edellä mainittujen tuotteiden tuotannon rajoit-
22755: keaa vastaavan viljamäärän vientituesta, lue- tamistoimenpiteistä niin, etteivät tämän lain
22756: taan tärkkelyksen valmistukseen käytetyn vil- perusteella määrättävät markkinoimismaksut
22757: jan määrästä edellä mainittuihin vientimääriin muodostu esteeksi maataloustulon kehittämi-
22758: sisältyväksi se osa, joka suoritetulla valtion sel:le.
22759: tuella olisi voitu viedä maasta.
22760:
22761: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
22762:
22763: Heikki Perho Tapani Mörttinen Sampsa Aaltio
22764: Olavi Nikkilä Helge Saarikoski Mauri Miettinen
22765: P. Mäki-Hakola Juhani Laitinen Arto Lampinen
22766: Matti Hakala Ritva Laurila Toivo T. Pohjala
22767: 1979 vp. 465
22768:
22769: Lakialoite n:o 255.
22770:
22771:
22772:
22773:
22774: M. Puhakka ym.: Ehdotus laiksi torjunta-ainelain 5 a ja 5 b §:n
22775: muuttamisesta.
22776:
22777:
22778:
22779: E d u s k u n n a 11 e.
22780:
22781:
22782: YLEISPERUSTELUT.
22783:
22784: 1. Esityksen yhteiskuntapoliittinen merkitys. metsänhoitoon liittyvät tehtävät, joissa työval-
22785: taisten menetelmien säilyttäminen ja palautta-
22786: Vesakontorjuntaa suoritetaan yhä enenevässä minen voisi, paitsi parantaa työllisyyttä, myös
22787: määrin kemialiisin keinoin. Näiden torjunta- edesauttaa esimerkiksi ympäristön suojelemisek-
22788: aineiden haitallisista vaikutuksista ihmisen ter- si asetettuja tavoitteita.
22789: veydelle ja luonnolle on esitetty viime vuosina Erikseen on harkittava, onko ja missä mää-
22790: jatkuvasti epäilyksiä. Suoritetut tutkimukset ei- rin tarpeellis.ta käyttää työllisyys- tai metsän-
22791: vät ole yksiselitteisesti selventäneet asiaa. Sel- parannusvaroja avustuksena niille metsänomista-
22792: vää kuitenkin on, että erityisesti torjunta-ainei- jille, joilta on evätty mahdollisuus käyttää tor-
22793: den lentolevitys aiheuttaa haittaa paitsi marjas- junta-aineiden lentolevitystä vesakontorjuntaan.
22794: tukselle ja sienestykselle, myös työllisyyden hoi-
22795: tamiselle.
22796: Maamme marja- ja sienisadon talteenotto on 2. Nykyinen tilanne.
22797: nykyisin riittämätöntä. Näiden luonnontuottei-
22798: den kerääminen, joka tapahtuu niin sanottujen 2.1. Lainsäädäntö.
22799: jokamiehenoikeuksien nojalla, tarjoaa paitsi ko-
22800: titarvekäyttönä, myös myyntituloina merkittä- Torjunta-aineiden käyttökelpoisuuden tarkas-
22801: vän lisän monien kansalaisten, erityisesti kehi- tuksesta, käytöstä ja valmistuksesta on säädetty
22802: tysaluekunnissa asuvien toimeentulolle. Nykyi- vuonna 1969 annetussa torjunta-ainelaissa
22803: sinä taloudellisesti vaikeina aikoina on pyrittä- (3 72/69) sekä torjunta-aineasetuksessa ( 9 3/
22804: vä aktiivisesti parantamaan mahdollisuuksia ko- 70). Torjunta-aineasetukseen lisättiin vuonna
22805: timaisten luonnontuotteiden tehokkaaseen hyö- 1975 säännös, jonka mukaan torjunta-ainetta
22806: dyntämiseen muun muassa turvaamalla jokamie- saadaan levittää ilma-aluksesta vain maa- ja met-
22807: henoikeuksien käyttömahdollisuudet. Esimerk- sätalousministeriön määräämin ehdoin ja rajoi-
22808: kinä voidaan todeta, että sotavuosina oli voi- tuksin. Tämän mukaisesti on maa- ja metsäta-
22809: massa erityinen niin sanottu jokamiehen kalas- lousministeriön päätöksellä ( 314/7 5) määrät-
22810: tuslaki, joka mahdollisti muun muassa merralla ty muun muassa, että torjunta-aineiden lento-
22811: ja katiskalla tapahtuvan kotitarvekalastuksen. levitys on sallittu pääsääntöisesti vain metsän
22812: Nyt annettavalla esityksellä pyritään ohjaamaan uudistusaloilla ja haitallisen vesakon hävittämi-
22813: torjunta-aineiden lentolevitystä siten, että mer- seksi havupuutaimistoissa. Päätös edellyttää li-
22814: kittävät marjastus- ja sienestysalueet säilyisivät säksi, että lentolevityssuunnitelmasta tehdään
22815: tällaisen käsittelyn ulkopuolella. kunnille ilmoitus. Käsitellylle alueelle johta-
22816: Torjunta-aineiden lentolevitys aiheuttaa usei- vien teiden ja polkujen varsille on määrätty si-
22817: den mahdollisten työtilaisuuksien menettämistä joitettavaksi helposti näkyvät taulut, joissa il-
22818: metsänparannustöissä. Tätä ei nykyisessä työlli- moitetaan lentolevityksen suorittamisesta. Maa-
22819: syystilanteessa voida pitää oikeana. Pitkällä täh- ja metsätalousministeriö on torjunta-aineasetuk-
22820: täyksellä onkin tutkittava ne eri muun muassa sen nojalla antanut päätöksen (597 /76) tien-
22821: 59 0879005055
22822: 466 Lakialoite n:o 255
22823:
22824: varsialueilla, rautatiealueilla ja johtoalueilla suo- taavat luvut olivat 31 000 ha lentolevityksellä
22825: ritettavassa torjunta-aineen levittämisessä nou- eli noin 0,16 % metsäalasta ja 352 000 ha.
22826: datettavista ehdoista ja rajoituksista. Torjunta- Vesakontorjunta-aineiden lentolevityksellä -
22827: ainelakia muutettiin vuonna 1978 säädetyllä näin käsiteltyjen pinta-alojen suhteellisen vähäi-
22828: lailla ( 8/78), jossa aineen levittäminen tehtiin sestä osuudesta huolimatta - on aiheutunut
22829: luvanvaraiseksi. erityisesti Pohjois-Karjalassa paikallisen väestön
22830: ansiomahdollisuuksien huomattavaa vähentymis-
22831: tä. Muun muassa Pohjois-Karjalan lääninhalli-
22832: 2.2. Käytäntö. tus on ilmaissut torjunta-aineiden lentolevityk-
22833: sen nykyistä paremman ohjauksen tarvetta ko-
22834: Nykyisen lainsäädännön mukaisia keinoja ei rostavan kantansa.
22835: voida pitää riittävinä. Muun muassa useat kun- Vaikka vesakontorjunta-aineiden käytössä to-
22836: nat ovat esittäneet, että vesakontorjunta-ainei- dettuja jäämiä sisältävien marjojen ja sienien
22837: den levittäminen olisi kokonaan kiellettävä tai nauttimisen ei olekaan voitu osoittaa olevan
22838: että kunnalla tulisi olla oikeus kieltää vesakon- terveydelle vaarallista, ei tällaisten tuotteiden
22839: torjunta-aineiden käyttö. markkinoiminen ja käyttö elintarvikkeena ole
22840: Suhteellisesti eniten on vesakontorjunta-ainci- elintarvikehygieenisistä syistä hyväksyttävää.
22841: den lentolevitystä suoritettu Pohjois-Karjalassa, Kun torjunta-aineiden lentolevitys mahdollistaa
22842: missä vuonna 1977 suunniteltu levitysala oli torjunta-aineiden levittämisen laajalle alueelle ja
22843: 6 253 ha eli noin 0,5 % läänin metsäpinta- kun tämä sekä vähentää työtilaisuuksia että
22844: alasta. Samana vuonna suoritettiin läänin met- lisäansiomahdollisuuksia useissa kehitysaluekun-
22845: sissä noin 4 400 hehtaarin alalla käsityönä me- nissa, on torjunta-aineiden lentolevitystä koske-
22846: kaanista vesakontorjuntaa. Koko maassa vas- via säännöksiä tarkistettava.
22847:
22848:
22849: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT.
22850:
22851: Kun torjunta-aineiden lentolevitykseen liittyy ja jonka ilma-alus ja muu levityskalusto on
22852: tavallista suurempi riski aineen joutumisesta asianmukainen ( 5 a § 2 mom.).
22853: sellaisille alueille, joilla on marjastuksen ja sie- Sen, jonka alueella vesakontorjunta-aineen
22854: nestyksen kannalta huomattava merkitys sekä levittäminen ilma-aluksesta aiotaan suorittaa,
22855: muillekin alueille, joilla sitä ei ole tarkoitettu on tehtävä lupahakemus sekä liitettävä siihen
22856: levitettäväksi, on katsottu tarpeelliseksi saattaa lentolevitystä koskeva suunnitelma. Suunnitel-
22857: kyseinen toiminta lainvaraiseksi ( 5 a § 1 massa esitettävistä tiedoista säädettäisiin tar-
22858: m01n.). kemmin asetuksella ( 5 b § 1 mom.). Lupaha-
22859: Lakiehdotuksen mukaan lentolevityksen suo· kemuksesta ja siihen liitetystä suunnitelmasta
22860: rittamista joudutaan harkitsemaan tapauskoh- olisi hankittava asianomaisen kunnan lausunto.
22861: taisesti. Tällöin on otettava huomioon sekä leu- Luvan myöntäminen edellyttää sekä käsiteltä-
22862: tolevityksen tarve että sen vaikutukset ylei- väksi tarkoitetun alueen että paikallisten väes-
22863: selle edulle. Kun kysymys on ennen kaikkea tön tarpeiden huomioon ottamista. Lupa voitai-
22864: alueellisista eduista, on pidettävä tarkoituksen- siin ehdotuksen mukaan antaa, jos kysymys on
22865: mukaisimpana, että lentolevitystä koskevien lu- metsän uudistusalalla tai havupuutaimistossa
22866: pien myöntäminen kuuluisi lääninhallitukselle olevan erityisen tiheän vesakon hävittämisestä
22867: ( 5 b § 2 mom.). Tämä on myös yhteneväinen ja ellei lentolevityksestä aiheudu huomattavaa
22868: yleisen hallinnollisen pyrkimyksen kanssa siir- haittaa luonnolle ja paikalliselle väestölle ( 5 b
22869: tää keskushallinnon tehtäviä asteittain välipor- § 2 mom.).
22870: taan tasolle. Lääninhallitus on myös tällä het- Kunnan lausunnolle lupahakemuksesta ja len-
22871: kellä ainoa elin, joka muutoinkin valvoo alueen- tolevityssuunnitelmasta olisi annettava ratkaise-
22872: sa yleisiä etuja. va merkitys. Kunnan kielteisestä kannasta huo-
22873: Lentolevityksen suorittajana voisi olla vain limatta lupa voitaisiin myöntää vain, jos se
22874: sellainen ilma-aluksen omistaja tai haltija, joka tasapuolisen kohtelun tai alueellisen yhtenäi-
22875: täyttää asiantuntemuksensa puolesta asetuksel- syyden vuoksi olisi tarpeellista ( 5 b § 3
22876: la tarkemmin säädettävät pätevyysvaatimukset mom.).
22877: Lakialoite n:o 255 467
22878:
22879: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
22880: lakiehdotuksen:
22881:
22882:
22883:
22884: Laki
22885: torjunta-ainelain 5 a ja 5 b §:n muuttamisesta.
22886:
22887: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 23 päivänä toukokuuta 1969 annetun torjun-
22888: ta-ainelain 5 a ja 5 b §, sellaisina kuin ne ovat 7 päivänä kesäkuuta 1978 annetussa laissa
22889: ( 434/78), näin kuuluviksi:
22890:
22891: 5 a §. suunnitelma siten kuin asetuksella tarkemmin
22892: Torjunta-aineen levittäminen ilma-aluksesta säädetään.
22893: on kiellettyä ilman lupaa. Lääninhallitus voi hankittuaan asiasta asian-
22894: Torjunta-aineen lentolevitystä saa suorittaa omaisen kunnan lausunnon antaa luvan torjun-
22895: sellainen ilma-aluksen omistaja tai haltija, joka ta-aineen lentolevityksen suorittamiseen, jos ky-
22896: osoittaa olevansa perehtynyt torjunta-aineiden symys on metsän uudistusalalla tai havupuutai-
22897: käsittelyyn ja jonka ilma-alus ja muu lentole- mistossa olevan erityisen tiheän vesakon hävit·
22898: vityskalusto täyttää asetetut vaatimukset. Ilma- tämisestä ja jollei lentolevityksestä aiheudu
22899: aluksen omistajalle ja haltijalle asetettavista pä- huomattavaa haittaa luonnolle ja paikalliselle
22900: tevyysvaatimuksista, ilma-alukselle ja muulle le- väestölle.
22901: vityskalustolle asetettavista vaatimuksista sekä Jos kunta on vastustanut luvan myöntämis-
22902: lentolevityksessä noudatettavista yleisistä velvol- tä, lupa voidaan myöntää vain, jos se on tasa-
22903: lisuuksista säädetään tarkemmin asetuksella. puolisen kohtelun tai alueellisen yhtenäisyyden
22904: vuoksi tarpeen.
22905: 5 b §.
22906: Sen, jonka alueella torjunta-aineiden lentole·
22907: vitystä aiotaan suorittaa, on tehtävä lupahake- Tämä laki tulee voimaan päivänä
22908: mus, johon on liitettävä lentolevitystä koskeva kuuta 19
22909:
22910:
22911: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
22912:
22913: Matti Puhakka Risto Tuominen Pirkko Työläjärvi
22914: Jouko Tuovinen Juhani Raudasoja Paula Eenilä
22915: Lea Savolainen Tarja Halonen Jermu Laine
22916: Maija Rajantie Olli Helminen Peter Muurman
22917: Mikko Elo Pirkko Valtonen Mikko Rönnholm
22918: Juhani Surakka Tellervo Koivisto
22919: 468 1979 vp.
22920:
22921: Lakialoite n:o 256.
22922:
22923:
22924:
22925:
22926: P. Puhakka ym.: Ehdotus laiksi maataloustulosta.
22927:
22928:
22929: E d u s k u n n a 11 e.
22930:
22931: Uusi nelivuotinen maataloustulolaki on pien- suuksia ja siten nopeuttavat heidän sortumis-
22932: viljelijäin kannalta katsottuna aikaisempia huo- taan pois tiloiltaan.
22933: nompi. Se ei turvaa sellaisenaan maatalousväes- Säädetty maataloustulolaki tulee johtamaan
22934: tölle minkäänlaista tulonlisää, vaan kaikki tu- pienviljelijäin ja suurviljelijäin välisten tuloero-
22935: lonlisä on hallituksen ja MTK:n neuvottelujen jen kasvuun. Nähden tämän kommunistit teki-
22936: varassa. Tietäen MTK:n suurmaanviljelijäin vät lain eduskuntakäsittelyssä siihen useita
22937: etuja ajavaksi järjestöksi tulee se neuvotteluis- pienviljelijäin kannalta välttämättömiä muutos-
22938: sa pitämään huolen suurviljelijäin eduista, mut- esityksiä, mutta eduskunnan enemmistö ne kyl-
22939: ta pienviljelijät saavat jäädä näppejään nuole- mästi kaatoi.
22940: maan. Kun tähän lisätään se, että hallituksen Kommunistit pitävät välttämättömänä maa-
22941: ja MTK:n tulee päästä lain mukaan yksimieli- taloustulolain uudistamista välittömästi siten,
22942: syyteen maataloustuloratkaisusta, antaa se että se vastaa pienviljelijäin ja työläisten etuja.
22943: MTK:lle todella mahdollisuuden aina kiristää Käytännön kokemuksesta voidaan sanoa, et-
22944: suurviljelijöille tyydyttävän tuloksen. Hallituk- tei tavoitehinnoilla ole saavutettu maatalous-
22945: sella ei ole mahdollisuutta, vaikka se haluaisi- tulopäätösten edellyttämää tuottajahintaa. Maa-
22946: kin, tehdä yksipuolista maataloustulopäätöstä. talouden välitys- ja jalostusliikkeet ovat pidät-
22947: Maataloustulolaki tulee siis palvelemaan viime täneet itselleen osan viljelijöille tarkoitetusta
22948: vuosina noudatettua virheellistä, pienviljelijäin tuottajahinnan korotuksesta. Näin on tapahtu-
22949: etujen vastaista, mutta suurviljelijäin etujen nut jo useamman kerran varsinkin maidon
22950: mukaista maatalouspolitiikkaa. Tuon maatalous- osalta. Menettelyä ei voida pitää oikeana. Täl-
22951: politiikan eräänä keskeisenä tavoitteena on ol- laisen vastaisuudessa estämiseksi tarvitaan maa-
22952: lut maataloustuotannon supistaminen ja siihen taloustulolakiin säännös, joka turvaa tuottajalle
22953: myös maataloustulolakiin sisällytetyillä vuosit- maataloustulopäätöksessä edellytetyn tuottaja-
22954: tain alenevilla tuotantokattosäännöksillä pyri- hinnan. Ehdotammekin maataloustulolakiin
22955: tään. Maataloustuotannon alentaminen pyri- säännöstä, joka turvaa tuottajille takuuhinnat.
22956: tään toteuttamaan sellaisella maatalouspolitii· Kommunistit ovat sitä mieltä, että pienvilje-
22957: kalla, joka johtaa pienviljelijäin tilailtaan pois lijäin tulojen tulee kehittyä samalla tavalla kuin
22958: sortumiseen. Nykyisin vuosittain 8 000 pienti- työläisten palkkoja työehtosopimuksissa korote-
22959: laa joutuu tämän virheellisen maatalouspolitii- taan. Pienviljelijäin tulojen kasvu ei siis saa ol-
22960: kan seurauksena häviöön. la neuvottelujen varassa, vaan sen on kehityt-
22961: Pienviljelijäin vaikeuksia on lisätty markki- tävä samassa suhteessa kuin vastaavankaltais-
22962: noiruismaksujen asettamisella, apulannoitteiden ten työtätekevien kansankerrosten tulot nouse-
22963: valmisteveron säätämisellä, väkirehuveron käyt- vat.
22964: töönotolla, valtion halpakorkoisten luottojen Uuden maataloustulolain mukaan tulee maa-
22965: korkokannan korottamisella ja laina-aikojen ly- taloustuotannon vuosi vuodelta aleta. Mikäli
22966: hentämisellä sekä niiden pienviljelijöille anta- tuotanto ylittää vuosittain alenevaksi tarkoite-
22967: misen epäämisellä. Näihin toimenpiteisiin on tut määrät, on maatalouden itse osallistuttava
22968: kuulunut metsäverotuksen kiristäminen. Kun säädetyt tuotantorajat ylittävän tuotannon
22969: lisäksi otetaan huomioon kantohintojen alenta- markkinoinnin rahoittamiseen. Tässä tarkoituk-
22970: minen ja juuri säädetty huono maataloustulo- sessa tultaisiin myös pienviljelijöiltä perimään
22971: laki, niin kaikki nämä yhdessä vaikeuttavat markkinoimis- ja muita maksuja sekä veroja.
22972: tuntuvasti pienviljelijäin toimeentulomahdolli- Maatalouden suhteelliseen ylituotantoon eivät
22973: Lakialoite n:o 256 469
22974:
22975: ole syyllisiä pienviljelijät, vaan teollisuusmai- Viime vuosien aikana on muusta kuin viljel-
22976: nen maataloustuotanto ja suurviljelijät. Vii- mäkoon ( pinta-alalisä) mukaisesta ja alueelli-
22977: meisten vuosien aikana on pienviljelijäin tuot- sesta hintapoliittisesta tuesta tullut välittömän
22978: tamien tuotteiden määrä suhteessa suurviljeli- hintapoliittisen tuen pääasiallinen muoto. Vä-
22979: jäin ja teollisuusmaisen maatalouden tuotta- littömästä hintapoliittisesta tuesta on siis leijo-
22980: maan tuotantomäärään verrattuna tuntuvasti nanosa mennyt suurviljelijöille, joilla on ollut
22981: supistunut. Näin ollen ei ole oikein asettaa tuotteita paljon myytäväksi. Tätä vääryyttä
22982: markkinoimismaksuja ja veroja pienviljelijöille, pienviljelijöitä kohtaan ei uudella maataloustu-
22983: vaan niille, jotka ovat ylituotannon aiheutta- lolailla korjata. Kun kommunisteina olemme si-
22984: neet, eli teollisuusmaiselle maataloudelle ja tä mieltä, että koko hintapoliittinen tuki tulee
22985: suurviljelijöille. Missään tapauksessa ei mark- ohjata yksinomaan pienviljelijöille, niin ehdo-
22986: kinoimismaksua saa asettaa alle 15 peltoheh- tamme lakiin otettavaksi tällaisen säännöksen.
22987: taarin viljelmille. Toimenpide on omiaan ta- Säädetyssä laissa on myös se epäkohta, ettei
22988: soittamaan erisuuruisten viljelmien välisiä tu- tulonmuodostusta tarkastella tuote- eikä tila-
22989: loeroja. kohtaisena. Niinpä suurviljelijäin tuottaessa vä-
22990: Kansandemokraattien mielestä tuleekin maa- kirehuja ja nostaessa niiden hintoja ovat pien-
22991: talouden sisäisiä tuloeroja kaventaa. Tämän to- viljelijäin karjatalouden tuotantokustannukset
22992: teuttamiseksi edellä mainitun lisäksi ehdotam- nousseet. Toimenpide on merkinnyt suurvilje-
22993: me, että maataloudelle annettavasta tuloniisäs- lijäin tulojen kasvua, mutta pienviljelijöille tu-
22994: tä vähintään 25 % annettaisiin hintapoliittise- lojen supistumista. Tätä muutosta ei ole pakko
22995: na tukena. Näin tasoitettaisiin pienviljelmien ottaa huomioon maataloustuotteiden tavoite-
22996: korkeampia tuotantokustannuksia suurviljelmiin hintoja määrättäessä. Tämä ei ole oikein kar-
22997: verrattuna. Tavoitteena on myös alueellisten jataloutta harjoittavia pienviljelijöitä kohtaan
22998: tuloerojen supistaminen. Samalla se ainakin ja siksi se on aiheuttanut laajaa tyytymättö-
22999: jarruttaisi kuluttajahintojen nousua. Hintapo- myyttä varsinkin Pohjois- ja Itä-Suomessa. Tä-
23000: liittisen tuen laajempi käyttäminen kuin mitä hän on saatava muutos, minkä vuoksi ehdo-
23001: säädetty laki edellyttää on työläisten ja pien- tamme, että maataloustuotteiden tuottajahinto-
23002: viljelijäin etujen mukaista. ja määrättäessä on otettava huomioon kunkin
23003: Maataloustulolaissa ei ole pinta-alalisän ja- tuotteen kohdalla tapahtuneet hintojen ja tuo-
23004: kamisen perusteita. Kommunistit pitävät sitä tantokustannusten muutokset.
23005: välttämättömänä. Siksi ehdotamme, että pinta- Erityisesti pienviljelijäin etujen turvaamisen
23006: alalisän saantiin olisivat oikeutettuja sellaisten kannalta on välttämätöntä, että hallitus huo-
23007: viljelmien haltijat, joiden peltoala ei Etelä-Suo- lehtii siitä, etteivät maatalouden tuotantokus-
23008: messa ole yli 12 ha, Sisä-Suomessa 15 ha ja Itä- tannukset nouse. Tämän toteuttamiseksi ehdo-
23009: ja Pohjois-Suomessa 20 ha ja ettei heidän ve- tamme lakiin otettavaksi säännöksen, joka vel-
23010: rotettava tulonsa ole vuoden 1975 tuloja vero- voittaa hallituksen omilla toimenpiteillään ra-
23011: tettaessa ylittänyt 30 000 markkaa. Tulojen Jolttamaan vuosittaisen tuotantokustannusten
23012: pienuuden vuoksi ei keneltäkään saa evätä pin- nousun alle kolmeksi prosentiksi.
23013: ta-alalisää, sillä silloin suliettaisiin pinta-alalisän Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
23014: saamisen ulkopuolelle vähävaraisimmat viljeli-
23015: jät. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
23016: lakiehdotuksen:
23017: 470 Lakialoite n:o 256
23018:
23019:
23020:
23021:
23022: Laki
23023: maataloustulosta.
23024:
23025: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
23026:
23027: 1 §. 2) takuuhintoihin ei lueta alueittaista hinta-
23028: Maataloustulon vakaannuttamiseksi sekä poliittista tukea eikä tuotteiden jälkitilejä, jot-
23029: maataloustuotannon ohjaamiseksi ja tasapainot- ka otetaan tuottoa laskettaessa erikseen huo-
23030: tamiseksi määrätään rukiin, vehnän, rehuohran mioon,
23031: ja rehukauran sekä maidon, naudanlihan, sian- 3) maatalouden välitön hintapoliittinen tuki,
23032: lihan, lampaanlihan ja kananmunien takuuhin- joksi katsotaan viljelmäkoon mukainen tuki,
23033: nat hinnoitteluvuosiksi 1978/79-1980/81 ja alueittainen hintapoliittinen tuki ja muu neu-
23034: päätetään muista toimenpiteistä sen mukaan votteluissa pienviljelijöille sovittu tuki, luetaan
23035: kuin tässä laissa säädetään. maatalouden tuottoon sen suuruisena kuin siitä
23036: Maataloustulon vakaana säilyttämiseksi pää- viimeksi tehdyn maatalouden hintaratkaisun yh-
23037: tetään myös toimenpiteistä, joilla tuotantokus- teydessä on päätetty,
23038: tannusten nousu hinnoitteluvuoden aikana ra- 4) valtion varoista maksettavat satovahinko-
23039: joitetaan alle kolmen prosentin edellisen vuo- korvaukset katsotaan maataloudesta saaduksi
23040: den kustannustasoon verrattuna. tuloksi siten kuin satovahinkojen korvaami-
23041: Tässä laissa tarkoitettu hinnoitteluvuosi al-sesta annetussa laissa ( 530/75) on säädetty,
23042: kaa maaliskuun alussa ja päättyy seuraavan hel- 5) kustannuksiin ei lueta viljelijäperheen
23043: mikuun lopussa, kuitenkin niin, että hinnoitte··oman työn arvoa, korkoa maatalouteen sijoite-
23044: luvuoden sadon osalta rukiin, vehnän, rehuoh- tuille omille pääomille eikä maatalouden veroja.
23045: ran ja rehukauran hinnoitteluvuosi alkaa elo- Maataloustuloa laskettaessa käsitellään maa-
23046: kuun alussa ja päättyy seuraavan heinäkuun taloutta yhtenä kokonaisuutena ja laskelmissa
23047: lopusssa. otetaan huomioon vain varsinainen maatalous.
23048: Laskelmasta voidaan jättää pois joitakin eriä
23049: 2 §. niiden vähäisen merkityksen tai muun sellaisen
23050: Edellä 1 §:ssä tarkoitettujen toimenpiteiden syyn vuoksi.
23051: tavoitteena on kehittää maataloudesta saatua 4 §.
23052: tuloa siten, että maatalouden harjoittajat saa- V aitioneuvosto maaraa maa- ja metsätalous-
23053: vat tälle tulon osalle oikeudenmukaisen osuu- mtmstenon esityksestä helmikuun loppuun
23054: den yleisestä elintason kehityksestä. mennessä, jollei jäljempänä olevista säännök-
23055: sistä muuta johdu, seuraavaa hinnoitteluvuotta
23056: 3 §. varten rukiin, vehnän, rehuohran ja rehukau-
23057: Maataloustuotteiden hintojen määräämisen ja ran sekä maidon, naudanlihan, sianlihan, lam-
23058: maatalouden tukitoimenpiteiden soveltamisen paanlihan ja kananmunien takuuhinnat. Takuu-
23059: perustaksi otetaan maataloustulo, joka laske- hinnat määrätään siten, että 3 §:ssä tarkoitettu
23060: taan kulloinkin viimeksi kuluneen kalenterivuo- maataloustulo pysyy saman suuruisena kuin se
23061: den tuotteiden ja tuotantopanosten määrien se- maataloustulo, joka samat tuote- ja tuotanto-
23062: kä vallitsevan hinta- ja kustannustason mukaan panosmäärät huomioon ottaen saadaan voimas-
23063: ottamalla lisäksi huomioon hintoja ja palkkoja sa olevien tavoitehintojen, jäljempänä 7 § :n
23064: sekä muita kustannuseriä koskevat jo tehdyt mukaan aiheutuneita muutoksia lukuun otta-
23065: päätökset ja sopimukset, sellaisina kuin ne tu- matta, ja niitä viimeksi vahvistettaessa edelly-
23066: levat vaikuttamaan hinta- ja kustannustasoon. tettyjen muiden tuote- ja kustannuserien hin-
23067: Maataloustulo lasketaan vähentämällä maata- tojen ja maatalouden välittömän hintapoliitti-
23068: louden tuotosta kustannukset ja otetaan tällöin sen tuen mukaan laskien.
23069: huomioon, että Asetuksella tarkemmin määrätään siitä, että
23070: 1) rukiin, vehnän, rehuohran, rehukauran, kunkin maataloustuotteen hinta- ja kustannus-
23071: maidon, naudanlihan, sianlihan, lampaanlihan taso otetaan erikseen huomioon siten, että kun-
23072: ja kananmunien hintoina käytetään viimeksi kin tuotteen tuottajahintaa muutetaan hinta- ja
23073: vahvistettuja takuuhintoja, kustannustason muuttumisen suhteessa.
23074: Lakialoite n:o 256 471
23075:
23076: Milloin 1 momentissa tarkoitetuista takuu- jain keskusjärjestöjen välisissä neuvotteluissa
23077: hinnoista ei 5 § :n tarkoittamissa neuvotteluis- on sovittu.
23078: sa ole päästy sopimukseen helmikuun loppuun Siihen saakka kun uudet takuuhinnat on
23079: mennessä, määrätään takuuhinnat 4 § :n 1 mo- määrätty tulemaan voimaan, noudatetaan vii-
23080: mentin perusteella. meksi vahvistettuja takuuhintoja.
23081:
23082: 5 §. 7 §.
23083: Valtioneuvoston on neuvoteltava maatalous- lviilloin 1 §: ssä tarkoitettujen tuotteiden
23084: tuottajain keskusjärjestöjen kanssa takuuhinto- keskimääräinen hintataso on viimeksi kuluneen
23085: jen tarkistamiseksi ja muiden tässä laissa tar- hinnoitteluvuoden aikana poikennut enemmän
23086: koitettujen toimenpiteiden soveltamiseksi siitä, kuin yhden prosentin vahvistetusta tavoitehin-
23087: millä tavalla maataloustuloa sen lisäksi, mitä 4 tatasosta, otetaan tämä huomioon siten, että 4
23088: §: ssä on säädetty, on muutettava huomioon §: ssä tarkoitettua tavoitehintatasoa korotetaan
23089: ottaen, että maataloudesta saatua tuloa pyri- tai alennetaan seuraavan hinnoitteluvuoden
23090: tään kehittämään 2 § :ssä edellytetyllä tavalla. ajaksi yhtä monella prosentilla kuin saavutettu
23091: Takuuhinnoista ja muista toimenpiteistä neu- hintataso on keskimäärin alittanut tai ylittänyt
23092: voteltaessa ja päätettäessä otetaan huomioon tavoitehintatason enemmällä kuin yhdellä pro-
23093: 1) kaikkien palkansaajien tehtyjen sopimus- sentilla.
23094: ten mukainen tulokehitys takuuhinnoista ja
23095: muista toimenpiteistä edellisellä kerralla pää- 8 §.
23096: tettäessä edellytetyltä tasolta, Riippumatta siitä, aiheutuuko 4 tai 6 § :n
23097: 2) maatalouden tuottavuuden keskimääräi- perusteella takuuhintatasossa muutoksia, voi-
23098: nen muutos viimeksi kuluneelta neljältä vuo- daan takuuhintoja sanottujen pykälien mukaan
23099: delta. määrättäessä eri tuotteiden keskinäisiin suhtei-
23100: Edellä 2 §:ssä tarkoitetun tulokehityksen to- siin tehdä muutoksia, jotka eivät muuta takuu-
23101: teuttamiseksi takuuhintojen muuttamisen ohel- hintatasoa.
23102: la käytetään välitöntä hintapoliittista tukea si-
23103: ten, kuin jäljempänä 9 §:ssä säädetään. 9 §.
23104: Tämän lain 5 § :ssä tarkoitetusta maatalous-
23105: 6 §. tulon lisämäärästä on annettava välittömänä
23106: Valtioneuvoston ja maataloustuottajain kes- hintapoliittisena tukena vähintään 25 sadalta.
23107: kusjärjestöjen väliset, 5 §:ssä tarkoitetut neu- Milloin joltakin vuodelta suoritetun hintapo-
23108: vottelut on aloitettava viipymättä jomman liittisen tuen määrä alittaa 1 momentissa tar-
23109: kumman osapuolen sitä vaatiessa. koitetun määrän, otetaan erotus huomioon seu-
23110: Neuvotteluja siitä, millä tavalla takuuhinto- raavana vuonna.
23111: ja ja muita toimenpiteitä on tarkistettava sen Oikeutettuja saamaan viljelmäkoon mukaista
23112: lisäksi, mitä takuuhintojen tarkistamisesta on 4 täysimääräistä hintapoliittista tukea ovat tilo-
23113: §: ssä säädetty, jatketaan kunnes niissä saavu- jen viljelijät, joiden peltopinta-ala on Etelä-
23114: tetaan yksimielisyys. Osapuolten tulee ennen Suomessa alle 12 ha, Sisä-Suomessa alle 15 ha
23115: asiasta sopimista kuulla erikseen tätä tarkoi- ja Pohjois- sekä Itä-Suomessa alle 20 ha ja että
23116: tusta varten asetettavaa, palkansaajaväestöä heidän verotettava tulonsa vuoden 197 5 tulo-
23117: edustavaa neuvottelukuntaa. jen perusteella verotusta toimitettaessa ei ole
23118: Mikäli neuvotteluissa ei viikon kuluessa palk- ylittänyt 30 000 markkaa.
23119: karatkaisujen yleislinjan syntymisestä ole saa- Hintapoliittinen tuki on maksettava sen hin-
23120: vutettu yksimielisyyttä, asetetaan sovittelulau- noitteluvuoden aikana jolle se on määrätty.
23121: takunta, jonka tulee laatia asiasta ratkaisueh- Muista hintapoliittisen tuen perusteista sää-
23122: dotus kymmenen päivän kuluessa. detään erikseen.
23123: Valtioneuvosto määrää takuuhinnat tulemaan
23124: voimaan sopimukseen pääsyä seuraavan kuu- 10 §.
23125: kauden alusta lukien, ottaen kuitenkin huo- Säädetään erikseen markkinoimismaksulait,
23126: mioon, mitä rukiin, vehnän, rehukauran ja re- jotka koskevat ensisijaisesti teollisuusmaisia
23127: huohran takuuhinnoista on 1 §: n 3 momentis- maatalousyrityksiä.
23128: sa säädetty. Muista toimenpiteistä päätetään Alle 15 peltohehtaarin tilojen omistajille ei
23129: siten kuin valtioneuvoston ja maataloustuotta- aseteta markkinoimismaksua.
23130: 472 Lakialoite n:o 256
23131:
23132: 11 §. vittavien toimenpiteiden suunnittelussa sekä
23133: Tässä laissa tarkoitettujen toimenpiteiden seurata takuuhintojen kehitystä sekä tehdä maa-
23134: valmistelua varten valtioneuvosto asettaa toi- ja metsätalousministeriölle esityksiä takuuhin-
23135: mikunnan, jonka on ennen maaliskuun 1 päi- tojen toteuttamiseksi.
23136: vää laadittava ja annettava maa- ja metsätalous-
23137: ministeriölle laskelmat ja ehdotukset 4 §:ssä 12 §.
23138: tarkoitettujen takuuhintojen määräämiseksi. Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
23139: Toimikunnan tulee lisäksi avustaa maa- ja met- töönpanosta annetaan asetuksella.
23140: sätalousministeriötä lain täytäntöönpanossa tar-
23141:
23142:
23143: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
23144:
23145: Pauli Puhakka Ensio Laine P. Liedes
23146: Seppo Toiviainen Marjatta Mattsson Mikko Kuoppa
23147: Sten Söderström E.-J. Tennilä M.-L. Salminen
23148: Irma Rosnell
23149: 1979 vp. 473
23150:
23151: Lakialoite n:o 257.
23152:
23153:
23154:
23155:
23156: P. Puhakka ym.: Ehdotus laiksi maatilalain muuttamisesta.
23157:
23158:
23159: E d u s k u n n a II e.
23160:
23161: Virheellinen talouspolitiikka, johon on liit- Tästä johtuen eduskunnan kannanottoa sllta,
23162: tynyt myös virheellinen maatalouspolitiikka, on että lainoitusta suunnattaisiin osa-aikaviljelmil-
23163: johtanut siihen, että vuosittain sortuu pois ti- le, ei käytännössä ole toteutettu. Lainavarat
23164: loiltaan yli 8 000 pienviljelijää. Tämä sortu- ovat menneet keskisuurille ja sitäkin suurem-
23165: misvauhti näyttää kiihtyvän viimeaikaisen ns. mille tiloille. Pienviljelijäin toimeentulomahdol-
23166: "elvytyspolitiikan" seurauksena. lisuudet eivät ole maatilalain voimassaollessa
23167: Pienviljelijät odottivat uuden maatilalain parantuneet, kuten heille lakia säädettäessä us-
23168: tuovan parannusta heidän elinehtoihinsa. Tätä koteltiin. Päinvastoin maatilalailla voidaan kat-
23169: eduskunta oli tarkoittanut niillä kannanotoilla, soa olleen maatalouden tuotantokustannuksia
23170: jotka sisältyivät maa- ja metsätalousvaliokun- lisäävä vaikutus, sillä lainakorkojen korottami-
23171: nan mietinnön perusteluihin. Näihin perustelui- nen ja maksuaikojen lyhentäminen ovat merkin-
23172: hin on katsottava eduskunnan yhtyneen. Niissä neet vuosittaisten lainojen lyhennysten ja kor-
23173: sanottiin mm. seuraavaa: kojen maksumäärien tuntuvaa nousua. Aiheu-
23174: "Hallituksen esityksen perustelujen mukaan tuneet lisäkustannukset on otettu huomioon
23175: ei osa-aikaviljelijälle, joka saa muusta amma- maataloustuloratkaisuissa ja ne ovat aiheutta-
23176: tista kohtuulliseksi katsottavan pysyväisluon- neet siten myös kuluttajahintojen nousun. Näin
23177: teisen toimeentulon, yleensä myönnettäisi muu- maatilalaki on aiheuttanut sekä pienviljelijäin
23178: ta lainaa kuin asuntolainaa. Tätä perustelujen että palkansaajain toimeentulon vaikeutumista.
23179: lausumaa valiokunta ei voi hyväksyä. Nykytilan- Eduskunta otti maatilalakiin säännöksen,
23180: teessa ei ns. aktiiviviljelijöitä eli viljelijöitä, jot- jonka mukaan viljelijäin keskinäisille taloudel-
23181: ka tilalla asuen harjoittavat maatilataloutta lisille yhteistoimintahankkeille olisi myönnetty
23182: muutoin kuin harrastuksen vuoksi, pidä sulkea lainoja samoin perustein kuin yksityisille vilje-
23183: maatilalain sovellutusalan ulkopuolelle. Näin ol- lijöille.
23184: len muun ammatin harjoittaminen aktiiviviljeli- Tätä lainkohdan soveltamista jarrutettiin.
23185: jän osalta voisi vaikuttaa epäävästi esimerkiksi Kun vihdoin asetus annettiin, niin koneyhtymät
23186: lainan saantiin vain silloin, kun voidaan katsoa, jätettiin asetuksessa lainoituksen ulkopuolelle,
23187: ettei hän taloudellisen asemansa puolesta ole vaikka juuri pienviljelijäin kannalta lakia tulisi
23188: luoton tarpeessa. Tässä yhteydessä valiokunta soveltaa yhteiskoneiden hankintaan. Onkin
23189: tähdentää myös sitä, että osa-aikaviljelijöille edellytettävä, että hallitus tekee asetukseen
23190: olisi saatava, maaseudun elinkeinoelämää mah- muutoksen mahdollisimman pian, jotta viljeli-
23191: dollisuuksien mukaan kehittämällä, entistä jäin hankkimille yhteisille koneille voidaan ryh-
23192: enemmän työtilaisuuksia, jotta maaseudun asut- tyä antamaan lainoja samoin edellytyksin kuin
23193: tuna säilyttäminen voitaisiin myös tätä kautta yksityisille viljelijöille.
23194: nykyistä paremmin turvata." Kommunistit ovat sitä mieltä, että maatila-
23195: Valiokunta, johon eduskunta myös yhtyi, lakia tulee muuttaa siten, että pienviljelijäin
23196: lausui lisäksi, että "maatilatalouden kehittämis- edut tulevat huomioonotetuiksi. Lainojen laina-
23197: rahastoon tulisi vuosittain siirtää nykyistä olen- ajat tulee lyhentää ja korkojen määrä alentaa
23198: naisesti suurempi määräraha". Tästä huolimat- samalle tasolle kuin ne olivat maankäyttölais-
23199: ta maatilatalouden kehittämisrahastoon ei ole sa. Samalla on lainat suunnattava pienviljelmil-
23200: siirretty riittävästi varoja. Suuressa osassa maa- le. Niillä juuri toimeentuloedellytysten vuoksi
23201: ta onkin tällä hetkellä uusien lainahakemusten on suurin halpakorkoisten lainojen saannin
23202: vastaanottamiskielto. Varat eivät ole riittäneet tarve.
23203: välttämättömän lainoituksen toteuttamiseen. Pienviljelijät ovat joutuneet ottamaan itsel-
23204: 60 0879005055
23205: 474 Lakialoite n:o 257
23206:
23207:
23208: leen korkeakorkoista pankkiluottoa, minkä Toisaalta rahasumman, joka p1ta1s1 snrtaa
23209: vuoksi he ovat nyt suurissa vaikeuksissa. Pien- maatilatalouden kehittämisrahastoon, tulisi olla
23210: viljelijäin aseman helpottamiseksi on korkea- laissa, jottei varojen saanti olisi riippuvainen
23211: korkoiset pankkiluotot muutettava, vakautet- kunkin vuoden budjetista.
23212: tava, valtion pitkäaikaisiksi halpakorkoisiksi luo- Maankäyttöelimet eivät ole nykyisellään de-
23213: toiksi. mokraattisella perustalla. Niissä päätösvalta on
23214: Maatilalain edellyttämien lainojen antamisen lujasti virkamiesten käsissä. Olemme sitä miel-
23215: varmistamiseksi pienviljelijöille ja viljelijäin tä, että luottamusmiesten osuutta maatilalain
23216: keskinäistä taloudellista yhteistyötä tarkoitta- täytäntöönpanossa on lisättävä.
23217: ville hankkeille on valtion tulo- ja menoarvioon Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
23218: otettava nykyistä suurempi määräraha. Kulu-
23219: van vuoden tulo- ja menoarviossa on summa että Eduskunta hyvälesyisi seuraavan
23220: 255 miljoonaa markkaa. Sen tulisi olla tuntu- lakiehdotuksen:
23221: vasti suurempi, jotta se riittäisi haettujen lai-
23222: nojen rahoitukseen.
23223:
23224:
23225:
23226: Laki
23227: maatilalain muuttamisesta.
23228:
23229: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 18 päivänä helmikuuta 1977 annetun maati-
23230: lalain ( 188/77) 72 §, muutetaan 9 §:n 1 momentti, 52 §:n 1 momentti, 64 §, 65 §:n 1
23231: momentti, 67 § ja 68 § :n 1 ja 3 momentti sekä lisätään lakiin uusi 49 a § seuraavasti:
23232:
23233: 9 §. 2) yhden tai useamman määräosan hankki-
23234: Maataloustoimiston yhteydessä on maan käy- mista varten tilasta, johon lainan hakijalla on
23235: tön suunnittelua varten suunnittelutoimikunta, osuus ( sisarosuuslaina) ;
23236: jonka puheenjohtajana on maataloustoimiston 3) maatilalle tarpeellisten sekä erikoismaa-
23237: maanmittausinsinööri ja muina jäseninä kolme talouden harjoittamista varten tarvittavien tuo-
23238: asianomaisen kunnan kunnallisvaltuuston valit- tantorakennusten, maatilamatkailua palvelevien
23239: semaa henkilöä. Edellä tarkoitetuille kunnallis- lomarakennusten sekä mainittuihin rakennuk-
23240: valtuuston valitsemille jäsenille on nimettävä siin kuuluvien laitteiden samoin kuin kalan-
23241: varamiehet. Ellei maataloustoimistossa ole viljelylammikeiden rakentamista, laajentamista
23242: maanmittausinsinöörin viran haltijaa tai tämä ja peruskorjausta varten (rakentamislaina);
23243: on estynyt virkaansa hoitamasta, maatilahalli- 4) muuta kuin asuntotuotantolainsäädännös-
23244: tus määrää suunnittelutoimikunnan puheenjoh- sä tarkoitettua asuinrakennuksen rakentamista,
23245: tajaksi muun maanmittausinsinöörin. laajentamista ja peruskorjausta varten (asunto-
23246: laina ja lisälaina tai asuntokorkotukilaina) ;
23247: 5) pellon kuivattamista ja salaojittamista
23248: varten ( perusparannuslaina) ;
23249: 7 luku. 6) sellaisen yksityisen tien, jonka tekemi-
23250: Lainoitus. seen ei voida myöntää avustusta yksityisistä
23251: teistä annetun lain (358/62) nojalla, samoin
23252: 49 a §. kuin sellaisen tien, jota vain kiinteistön omis-
23253: Valtion tulo- ja menoarvioon otetaan vuosit- tajalla tai haltijalla on oikeus käyttää, teke-
23254: tain vähintään 300 miljoonaa markkaa tämän mistä varten ( tielaina) ;
23255: lain mukaisen lainoituksen rahoittamiseen. 7) vedenhankinta- ja viemäröintilaitteiden
23256: rakentamista varten ( vesihuoltolaina) ;
23257: 52 §. 8) maatalousirtaimiston hankkimista varten
23258: Tämän lain mukaan voidaan myöntää lainaa: ( irtaimistolaina) ;
23259: 1) maatilan, lisäalueen ja asuntotilan hank- 9) sähkövirran saantiin oikeuttavien osuus-
23260: kimista varten ( maanostolaina) ; ja liittymismaksujen suorittamista sekä sähkö-
23261: Lakialoite n:o 257 475
23262:
23263: virran hankkimista ja jakelua varten tarvitta- sihuoltolainan enmtaan 25 vuotta, asuntokor-
23264: vien laitteiden rakentamista varten (sähköistä- kotukilainan enintään 15 vuotta, perusparan-
23265: mislaina) ; sekä nus-, tie- ja sähköistämislainan enintään 12
23266: 10) kalliskorkoisten ja lyhytaikaisten laino- vuotta, yhteismetsän hoitokunnalle myönnetyn
23267: jen ja muiden tilaan kohdistuvien velkojen maanostolainan enintään 10 vuotta ja irtaimis-
23268: maksamista varten kehitysalueilla alle 20 pel- tolainan viisi vuotta.
23269: tohehtaarin ja muualla maassa alle 15 pelto-
23270: hehtaarin tiloille ( vakauttamislaina) .
23271: 67 §.
23272: Lisäalueen, yhteismetsäosuuden ja maatilan
23273: myyntihinnan vuotuinen korko on yksi pro-
23274: 8 luku. sentti.
23275: Myyntihinnan ja lainan periminen. Edellä 24 § :n 2 momentissa tarkoitettujen
23276: alueiden myyntihintojen samoin kuin oikeuk-
23277: 64 §. sien ja muiden osuuksien kuin yhteismetsä-
23278: Lisäalueen, yhteismetsäosuuden ja maatilan osuuksien myyntihintojen vuotuinen korko on
23279: myyntihinnan maksuaika on enintään 31 vuot- viisi prosenttia.
23280: ta. Edellä 24 §:n 2 momentissa tarkoitettu-
23281: jen alueiden myyntihintojen samoin kuin oi- 68 §.
23282: keuksien ja muiden osuuksien kuin yhteismet- Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista
23283: säosuuksien myyntihintojen maksuaika on enin·· myönnetyn maanosto- ja sisarosuuslainan vuo-
23284: tään viisi vuotta. tuinen korko on yksi prosentti. Rakentamis-,
23285: Se osa lisäalueen, yhteismetsäosuuden tai perusparannus-, tie-, vesihuolto-, irtaimisto-
23286: maatilan myyntihinnasta, jota ei ole annettu sekä sähköistämislainan vuotuinen korko on
23287: säännönmukaisin maksuehdoin velaksi, on mak- kolme prosenttia.
23288: settava kauppakirjaa allekirjoitettaessa tai mää·
23289: räajassa, joka ei saa olla 10 vuotta pitempi Korkotukilainana myönnetyn maanosto- ja
23290: kaupantekopäivästä lukien. Mikäli sanottua sisarosuuslainan vuotuinen korko on kehitys-
23291: myyntihinnan osaa ei makseta kauppakirjaa alueilla kolme prosenttia ja muualla maassa
23292: allekirjoitettaessa, on siitä maksettava viiden viisi prosenttia. Muiden korkotukilainojen vuo-
23293: prosentin vuotuinen korko. tuinen korko on koko maassa viisi prosenttia.
23294:
23295: 65 §.
23296: Maanosto- ja sisarosuuslainan takaisinmaksu- Tämä laki tulee voimaan päivänä
23297: aika on enintään 31 vuotta, rakentamis- ja ve- kuuta 19
23298:
23299:
23300: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
23301:
23302: Pauli Puhakka Ensio Laine E.-J. Tennilä
23303: Seppo Toiviainen Marjatta Mattsson P. Liedes
23304: Sten Söderström Irma Rosnell Mikko l{uoppa
23305: M.-L. Salminen
23306: 476 1979 vp.:
23307:
23308: Lakialoite n:o 258.
23309:
23310:
23311:
23312:
23313: Työläjärvi ym.: Ehdotus laiksi maatalouden tutkimuskeskuksesta
23314: annetun lain 1 §:n muuttamisesta.
23315:
23316:
23317:
23318: E d u s k u n n a II e.
23319:
23320: Vuoden 1973 valtiopäivillä käsiteltiin halli- joiden myötävaikutusta. Vastaavasti maatalout-
23321: tuksen esitys n:o 160 laiksi maatalouden tut- ta koskevassa tutkimuksessa lääketieteellinen
23322: kimuskeskuksesta. Maa- ja metsätalousvaliokun- asiantuntemus on välttämätöntä, sillä maatalou-
23323: ta hylkäsi samalla lakialoitteen n:o 124, ed. den tutkimuksessa ei enää ole hallttsevana tuo-
23324: Työläjärvi ym., ehdotus laiksi maatalouden tut- tannon eikä tuottavuudenkaan lisäämiseen täh-
23325: kimuskeskuksesta annetun lain muuttamisesta, täävä tutkimus, vaan tuotteiden laatua koske-
23326: mutta totesi, "että lakialoitteen perusteluissa vien ongelmien selvittäminen, eli mitä elintar-
23327: mainitut seikat olisi otettava nykyistä suurem- vikkeiden alkutuotannossa on otettava huo-
23328: massa määrin huomioon maatalouden tutkimus- mioon, jotta ravinto maaperästä lähtien kasvien
23329: keskuksen toiminnassa". Eduskunnan vastauk- ja kotieläinten kautta voidaan tarjota ihmiselle
23330: sesta valiokunnan kannanotto on kuitenkia koostumukseltaan sellaisena, että se tyydyttää
23331: syystä tai toisesta jäänyt pois. kehon tarpeet eikä aiheuta sairauksia. Viimeis-
23332: Maatalouden tutkimuskeskuksen toiminnassa ten tutkimusten mukaan esimerkiksi eräiden ra-
23333: ei ole tämän jälkeen tapahtunut tarkoitettua vinteiden puute ruokavaliossa saattaa mitä to-
23334: myönteistä kehitystä. Toiminta on ollut ja on dennäköisimmin olla syynä eräisiin sairauksiin.
23335: edelleen voimakkaasti kasvinsuojeluaineita ja Näin ollen myös maatalouden tutkimus on vä-
23336: typpilannoitusta suosivaa. Maataloustutkimus on hintään yhtä paljon kuluttajatutkimusta kuin
23337: maassamme tämänkin vuoksi pahasti vinoutu- tuottajaa palvelevaa tutkimusta. Edellä maini-
23338: nut ja yksipuolistunut, mm. kasvinjalostuksel- tut tärkeimmät syyt puoltavat mielestämme riit-
23339: le ei ole riittävää huomiota annettu. tävästi sitä käsitystä, että myös maatalouden
23340: Edellä sanotun lisäksi on vielä syytä todeta, tutkimuksen tulisi kuulua hallinnollisesti tiede-
23341: että maamme tutkimustoiminta on enenevässä ministeriöön eli meillä opetusministeriön hallin-
23342: määrin muuttumassa poikkitieteelliseksi. nonalaan. Tällöin tiedepoliittinen vastuu kes-
23343: Tieteen hallinnon koordinointi käy tällöin kittyisi nykyistä paremmin ja helpottaisi pitkän
23344: sitä vaikeammaksi, mitä useamman ministeriön tähtäyksen suunnittelua, varsinkin kun opetus-
23345: alalle tutkimus jakaantuu. Myös elintarviketuo- ministeriössä on tiedepoliittinen asiantuntemus.
23346: tannon alkutuotantoa koskeva tutkimus joutuu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23347: toimimaan tiiviissä yhteistyössä muiden tieteen- nioittaen,
23348: alojen kanssa. Muun muassa ravitsemusfysiolo-
23349: gisessa tutkimuksessa lääketiede ei enää edisty että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
23350: ilman maataloudellisen tutkimuksen asiantunti- lakiehdotuksen:
23351: Lakialoite n:o 258 477
23352:
23353:
23354:
23355: Laki
23356: maatalouden tutkimuskeskuksesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta.
23357:
23358: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maatalouden tutkimuskeskuksesta 29 päivänä
23359: joulukuuta 1973 annetun lain (1008/73) 1 § näin kuuluvaksi:
23360:
23361: 1 §.
23362: Maatalouden koe- ja tutkimustoimintaa var- Tämä laki tulee voimaan päivänä
23363: ten on opetusministeriön alainen maatalouden kuuta 19
23364: tutkimuskeskus.
23365:
23366:
23367:
23368: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
23369:
23370: Pirkko Työläjärvi Risto Tuominen
23371: Matti Puhakka Mikko Elo
23372: Pirkko Valtonen Juhani Surakka
23373: Tellervo Koivisto Tarja Halonen
23374: 478 1979 vp.
23375:
23376: Lakialoite n:o 259.
23377:
23378:
23379:
23380:
23381: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi maatilatilastosta annetun lain
23382: 5 §:n muuttamisesta.
23383:
23384:
23385: E d u s k u n n a 11 e.
23386:
23387: Perhe- ja pienviljelmien vähentäminen maas- lainojen sekä muiden taloudellisten tukitoimen-
23388: samme on johtanut pahaan kotimaisten elintar- , piteiden rajoittamiseen ja kieltämiseen. Näinhän
23389: vikkeiden pulaan ja maaseudun autioitumiseen. käytännössä on tapahtunut.
23390: Maataloustilastoja on käytetty tällaisen tuholin- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23391: jan perustana. taen,
23392: Siksi maataloustilastosta annetussa laissa on
23393: välttämättömästi määrättävä, että tämän tilaston että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
23394: tietoja ei saa käyttää perhe- ja pienviljelmien lakiehdotuksen:
23395:
23396:
23397:
23398:
23399: Laki
23400: maatilatilastosta annetun lain 5 §: n muuttamisesta.
23401:
23402: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään maatilatilastosta 25 päivänä elokuuta 1975 an-
23403: netun lain (675/75) 5 §:ään uusi näin kuuluva 3 momentti:
23404:
23405: 5 §.
23406: nojen eikä muidenkaan valtion toimesta myön-
23407: Tässä laissa tarkoitettuihin tilastoihin nojau- nettävien ,taloudellisten tukitoimenpiteiden
23408: tuen ei saa estää perhe- ja pienviljelmien lai- saantia.
23409:
23410:
23411: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
23412:
23413: Pekka Vennamo Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
23414: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
23415: Veikko Vennamo
23416: 1979 vp. 479
23417:
23418: Lakialoite n:o 260.
23419:
23420:
23421:
23422: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi pellon käytön rajoittamisesta
23423: annetun lain muuttamisesta.
23424:
23425:
23426: E d u s k u n n a 11 e.
23427:
23428: Maamme hallitusten toimenpiteet ovat olleet kanta johtaa monien ennen muuta iäkkäiden
23429: viime vuosina maatalousväestön elinehtojen viljelijöiden perheet kaaostilaan. Ei mistään ei-
23430: vastaisia. Selvimmäksi tunnukseksi on noussut kä millään tavoin voida saada rappeutuneista
23431: juuri peltopakettijärjestelmä. Säädettäessä ky- pelloista paketointia vastaavaa korvausta. Seu-
23432: seessä olevaa lakia eduskunnassa SMP:n taholta rauksena on pakon edessä tilan myynti ja lähtö
23433: todettiin tällaisen lainsäädännön merkitsevän siitä ympäristöstä, jossa asianomaiset ovat elä-
23434: talonpojan tappolinjan toteuttamista. Näin on mäntyönsä tehneet. Hallituksen kannasta on
23435: ollutkin, sillä laki on tappanut henkisesti tu- siis kypsymässä joutsenlaulu tuhansille viljelijä-
23436: hansia perhe- ja pienviljelijöitä. Se on ollut perheille ja heidän omistusoikeudelleen. Halli-
23437: maastamuuton ja maaseudun autioittamisen tuksen kanta on palvelus keskittyvälle suur-
23438: peruslähtökohta. Vakavaa on se, että tämä maanomistukselle, valtiolle ja suuryhtiöille. Tä-
23439: kaikki on tapahtunut poliittisessa kiihkomieli- mänkin hallituksen kannan rivien välissä juhlii
23440: syydessä tavoitteena koko terveen maauskoisen hiipivä sosialisointi riemuvoittoaan. SMP ei
23441: maatalousväestömme epätoivoiseen tilaan saat- voi hyväksyä hallituksen petokseen pohjautu-
23442: taminen ja tätä kautta pyrkiminen pakkososia- vaa lainsäädäntöä po. asiassa. Hallituksen on
23443: listisen yhteiskuntajärjestyksen perusteiden luo- luovuttava kiristysotteistaan. Ei ole oikein, et-
23444: miseen. Onhan kumoamaton tosiasia se, että tä ensinnä viekoitellaan vapaat talonpojat käyt-
23445: jokainen talonpoika yrittävänä pienomistajana tämään säädettyä lakia hyväkseen silloin, kun
23446: on pakkososialistisen järjestelmän rakentajien heillä on edessä yhä vaikeutuva tilanne niin-
23447: kaskessa se tervaskanto, joka on keinolla millä kuin oli v. 1969 ja sen jälkeen, tilanne, jonka
23448: hyvänsä kiskottava juurineen irti maasta. Tässä saivat aikaan maan hallitukset käyttäessään ta-
23449: työssä ei ole tunnettu minkäänlaista vastuuta lonpoikaa ja hänen työtään poliittisena keppi-
23450: siitä, saako Suomen kansa leipää ja voita. hevosena. Hallituksen ihannoimasta peltopaket-
23451: Kiihkomielestä sokeana on tuhottu peruselin- tilaista onkin nyt muodostunut maamme talon-
23452: tarviketuotantomme alkujuuria. Tässä työssä poikaisväestön lopullinen hirsipuu.
23453: ovat kunnostautuneet keskustapuolueen maata- SMP:n on pakko jälleen puuttua asiaan. Em-
23454: lousministerit tehokkaina tuhoamislakien suun- me voi hyväksyä hallituksen armotonta linjaa.
23455: nittelijoina ja esittelijöinä. Hallituksen kantaan on eduskunnan tehtävä
23456: Kansainväliset nälän tosiasiat ovat saaneet korjaukset, joilla turvataan vanhojen ja sairai-
23457: nyt Sorsa-Virolaisen hallituksenkin toisiin aja- den kohdalla sopimusten jatkamismahdollisuus
23458: tuksiin. Oma merkityksensä on lähestyvillä en- silloin, jos he eivät löydä muuta keinoa, millä
23459: nenaikaisilla eduskuntavaaleilla; jälkiä on pei- saavat toimeentulonsa turvatuksi.
23460: teltävä. Mutta miten se tapahtuu, on eri asia. On todettava, että ellei eduskunta halua
23461: Eduskunnan hyväksymä lain muutos saa muuttaa hallituksen läpiajaman lain sisältöä,
23462: aikaan entistäkin pahempaa tuhoa. Hallitus ovat tuhannet maamme perhe- ja pienviljelijät
23463: ajoi eduskunnassa läpi ponnen, että 1 päivän kulkemassa tuhoaan ja omistusoikeutensa me-
23464: toukokuuta 1975 jälkeen ei sopimuksia enää nettämistä kohti.
23465: uusita. Tämä merkitsee sen ennustuksen toteu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
23466: tumista, josta SMP on varoittanut, nimittäin nioittavasti,
23467: että peltonsa paketoineet jätetään eräänä kau-
23468: niina päivänä yksin kuin nalli kalliolle. Täl- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
23469: laiseksi päiväksi Sorsa-Virolaisen hallitus esit- lakiehdotuksen:
23470: ti tulevan vuoden vapun päivää. Hallituksen
23471: 480 Lakialoite n:o 260
23472:
23473:
23474:
23475:
23476: Laki
23477: pellon käytön rajoittamisesta annetun lain muuttamisesta.
23478:
23479: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan pellon käytön rajoittamisesta 11 päivänä huh-
23480: tikuuta 1969 annetun lain (216/69) 14 b §, sellaisena kuin se on 20 päivänä maaliskuuta
23481: 1975 annetussa laissa (201/75), ja lisätään lakiin uusi 2 a § seuraavasti:
23482:
23483: 2 a §. louslautakunnalle tai maataloustoimistolle il-
23484: Sellaisia pellonvaraussopimuksia, joiden osal- moittaman kalenterikuukauden 1 päivästä lu-
23485: ta sopimuskausi alkaisi 1 päivänä toukokuuN kien. Sopimuksen purkautuessa ei sovelleta,
23486: 1975 tai sen jälkeen, voidaan tehdä sanotun mitä 11 §:ssä on sopimuksen ehtojen noudat-
23487: ajankohdan jälkeen vain erittäin painavista tamatta jättämisestä säädetty. Milloin viljelijä,
23488: syistä. joka on 7 § :n mukaisesti metsittänyt osan maa-
23489: Jos pellonvaraussopimus on ollut voimassa tilan pelloista, haluaa luopua pellonvaraus-
23490: tämän lain voimaantullessa, on sopimus kui- sopimuksesta siltä osin kuin se kohdistuu maa-
23491: tenkin jatkuvasti uudistettava lain mukaan niin tilan muuhun peltoon, voidaan sopimus purkaa
23492: kauan kuin sopimuksen tekijä sitä haluaa. ja sen sijaan tehdä viljelijän kanssa uusi so-
23493: pimus, jonka mukaan pellonvarauskorvausta
23494: 14 b §. maksetaan viljelijälle metsitetyn pellon osalta
23495: Poiketen siitä, mitä tässä laissa on säädetty, enintään viidentoista vuoden ajan 5 §: ssä tar-
23496: voi viljelijä ennen sopimuskauden loppua luo- koitetun ensimmäisen sopimuskauden alusta
23497: pua pellonvaraussopimuksesta. Sopimuksen kat- lukien.
23498: sotaan tällöin purkautuneen viljelijän maata-
23499:
23500:
23501: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
23502:
23503: Pekka Vennamo Urho Pohto Eino Poutiainen
23504: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo
23505: J. Juhani Kortesalmi
23506: 1979 vp. 481
23507:
23508: Lakialoite n:o 261.
23509:
23510:
23511:
23512:
23513: P. Vennamo yni.: Ehdotus laiksi kotieläintuotannon ohjaamisesta
23514: eräissä tapauksissa annetun lain 5 a §:n muuttamisesta.
23515:
23516:
23517: E d u s k u n n a II e.
23518:
23519: Suurkanalaita suosivan suuntauksen vuoksi veivoitetaan heti ryhtymään asian vaatlmun
23520: maamme kanatalous on ajautunut vaikeuksiin toimenpiteisiin, kun sikatalouden ja kanatalou-
23521: ja nämä vaikeudet on pantu pienkanaJoiden ja den tuotanto- ja markkinointitilanne sitä vaa-
23522: viljelijöiden kannettaviksi. Tämä on herättänyt tii. Näiden toimenpiteitten tehtävänä on turva-
23523: suurta katkeruutta. ta maahamme terve kanatalous ja sikatalous
23524: Samoin on nykyinen suuntaus selvästi suosi- keskisuurta ja pientä yritteliäisyyttä tuhoavaa
23525: nut suursikaloita sekä sellaisia toimenpiteitä, suurtuotantoa vastaan.
23526: jotka kaventavat viljelijöiden toimeentulomah- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23527: dollisuuksia sikatalouden alalla. Jollei suunta taen,
23528: muutu, niin sikataloudessakin on odotettavissa
23529: kasvavia vaikeuksia. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
23530: Lakia on muutettava niin, että hallitus lakiehdotuksen:
23531:
23532:
23533:
23534: Laki
23535: kotieläintuotannon ohjaamisesta eräissä tapauksissa annetun lain 5 a §:n muuttamisesta.
23536:
23537: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kotieläintuotannon ohjaamisesta eräissä ta-
23538: pauksissa 9 päivänä toukokuuta 1975 annetun lain (302/75) 5 a §,sellaisena kuin lain nimike
23539: on muutettuna 12 päivänä toukokuuta 1978 annetussa laissa (345/78) ja 5 a § 9 päivänä
23540: tammikuuta 1976 annetussa laissa ( 7/76), näb kuuluvaksi:
23541:
23542: 5 a §.
23543: V aitioneuvoston tulee sianlihan tai kanan- §: n 1 momentissa on säädetty, lisää rajoituksia
23544: munien tuotanto- ja markkinointitilanteen sitä tai määräajaksi keskeyttää mainittujen ja 3 §:n
23545: vaatiessa asettaa 2 § :n 1 momentissa tarkoitet- 3 momentissa tarkoitettujen lupien myöntämi-
23546: tujen lupien myöntämiselle sen lisäksi, mitä 3 nen.
23547:
23548:
23549: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
23550:
23551: Pekka Vennamo Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
23552: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Urpo Leppänen
23553: J. Juhani Kortesalmi
23554:
23555:
23556:
23557:
23558: 61 0879005055
23559: 482 1979 vp.
23560:
23561: Lakialoite n:o 262.
23562:
23563:
23564:
23565:
23566: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi kylvösiementuotannon edistä-
23567: misestä annetun lain muuttamisesta.
23568:
23569:
23570: E d u s k u n n a 11 e.
23571:
23572: Eduskunnan enemm1sto hyväksyi nöyrästi Tuntuu ihmeelliseltä se, että laissa olevat
23573: vuoden 197 4 valtiopäivillä lain kotimaisen määräykset johtavat maatalousväestön katovuo-
23574: kylvösiementuotannon edistämisestä sisällöltään sina maksamaan ulkoa tuodusta siemenestä
23575: puutteellisena. tasausmaksua. Tällainen säännös tulee laista
23576: Kylvösiemenen tuottaminen omassa maassa poistaa. Ei ole oikein, että samanaikaisesti kun
23577: siinä laajuudessa kuin sitä tarvitsemme on vält- sato, myös siemensato, on menetetty, joudutaan
23578: tämättömyys. Suomen luonnonolosuhteet ovat uudesta maksamaan kohtuuton hinta saadusta
23579: sellaiset, että meillä ei ole varaa riskeerata sadosta tulleeseen tuloon nähden. Tästä syystä
23580: tällä alueella. Kokemukset ulkomaisista kylvö- on myös lakia korjattava sellaiseksi, että se
23581: siemenistä ovat pääasiassa huonoja, vallankin käytännössä merkitsee jotakin eikä jää vain
23582: heinän ja muidenkin rehukasvien kohdalla. Tä- joukoksi lakipykäliä joilla ei ole käytännön
23583: män vuoksi on kehityksessä jatkuvasti pyrittävä kanssa mitään yhteyttä.
23584: kaikkien tarvitsemiemme siementen omavarai- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
23585: suuteen. Tässä kehityksessä on riittävän tehok- nioittavasti,
23586: kaasti otettava huomioon myös Pohjois- ja
23587: Etelä-Suomen olosuhteet, koska on ollut todet- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
23588: tavissa, että se siemen, joka käy Etelä-Suo- lakiehdotuksen:
23589: messa, ei käykään Pohjois-Suomessa.
23590:
23591:
23592: Laki
23593: kylvösiementuotannon edistämis~stä annetun lain muuttamisesta.
23594: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kylvösiementuotannon edistämisestä 10 päi-
23595: vänä tammikuuta 1975 annetun lain (13/75) 1 §:n 2 momentti ja 5 §:n 1 momentti sekä
23596: lisätään lain 3 §:ään uusi 3 momentti ja lakiin uusi 7 a § seuraavasti:
23597:
23598: 1 §.
23599: kohtuullisessa hintasuhteessa sadosta maksetta-
23600: Kylvösiemenellä tarkoitetaan tassa laissa vaan hintaan.
23601: puna- ja alsikeapilan, nurmi- ja punanadan,
23602: koiranheinän, monivuotisen raiheinän, niitty- 5 §.
23603: nurmikan, timotein, virnan sekä ruoka- ja re- Siementuotantotuki maksetaan viljavaras.:o-
23604: huherneen siementä. Vaitioneuvosto voi päät- rahastosta, johon tätä tarkoitusta .varten snr-
23605: tää, että muunkin kasvilajin kylvösiemenen tuo- retään valtion vuoden 1980 tulo- ja meno-
23606: tantoa voidaan edistää tämän lain mukaisin arviossa viisi miljoonaa markkaa sekä tuloute-
23607: toimenpitein. taan 6 §:ssä tarkoitetut tasausmaksut. Nämä
23608: varat, joita tässä laissa nimitetään siementuo-
23609: 3 §. tannon edistämisvaroiksi, ja niiden kirjanpito
23610: on pidettävä erillään viljavarastorahaston
23611: Sovellettaessa 1 ja 2 momentin määräyksiä muista varoista ja muusta kirjanpidosta.
23612: on pidettävä huoli siitä, että kylvösiemen säilyy
23613: Lakialoite n:o 262 483
23614:
23615: 7 a §. kauden siemenviljaan, vaan tämän lain mukai-
23616: Milloin on todettavissa kadon tai muun set menot katetaan valtion tulo- ja menoarvioon
23617: poikkeuksellisen tilanteen heikentäneen siemen- otettavilla varoilla.
23618: viljan omavaraisuutta, ei 6 ja 7 § :n säännöksiä
23619: tasausmaksusta sovelleta omassa maassa tuo- Tämä laki tulee voimaan päivänä
23620: tettuun tai ulkomailta tuotuun seuraavan sato- kuuta 19
23621:
23622:
23623: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
23624:
23625: Pekka Vennamo Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
23626: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Urpo Leppänen
23627: Eino Poutiainen
23628: 484 1979 vp.
23629:
23630: Lakialoite n:o 263.
23631:
23632:
23633:
23634:
23635: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi satovahinkojen korvaamisesta
23636: annetun lain muuttamisesta.
23637:
23638:
23639: E d u s kun n a 11 e.
23640: Laki satovahinkojen korvaamisesta on puut· kyisen lain mukaan. Herrojen saapuminen ar-
23641: teellinen. Se ei koske kaikkia luonnonvahin- vioimaan vahinkoa pitkältä matkalta on kallista.
23642: koja. Lisäksi pienemmät tilat ja pienemmät Siksi SMP esittää, että pienten alojen satova-
23643: vahingot jäävät korvauksen ulkopuolelle. Tämä hinkojen arviointiin riittää kahden jäävittömän
23644: ei ole missään tapauksessa oikeudenmukaista. henkilön valaehtoinen todistus.
23645: Vahinkojen korvaaminen ei saa myöskään Myöskään byrokratian arviointikuluja ei saa
23646: olla riippuvainen eduskunnan enemmistön panna vahinkoa kärsineiden maksettavaksi,
23647: myöntämistä varoista. Niiden tulee olla laki- vaan ne on aina maksettava valtion varoista.
23648: pohjaisia, ettei kenellekään voida tehdä vää- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23649: ryyttä. taen,
23650: Vahinkoja arvioitaessa ei saa kallis byrokra- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
23651: tia olla määräävänä, niinkuin on asianlaita ny- lakiehdotuksen:
23652:
23653:
23654:
23655:
23656: Laki
23657: satovahinkojen korvaamisesta annetun lain muuttamisesta.
23658: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan satovahinkojen korvaamisesta 4 päivänä hei-
23659: näkuuta 1975 annetun lain (530/75) 1-4 § näin kuuluviksi:
23660:
23661: 1 §. hehtaaria nurmen tuotantoon. Milloin 1 mo-
23662: Hallan, tulvan, rae- ja kaatosateen, pitkä- mentissa tarkoitettu viljelijä harjoittaa erikois-
23663: aikaisten sateiden, myrskyn ja rajuilman, poik- tunutta kasvinviljelyä, jonka katsotaan normaa-
23664: keuksellisen kuivuuden sekä hirvien, porojen, lioloissa menestyvän maassamme, maksetaan
23665: jänisten, myyrien, tuhohyönteisten taikka muun hänelle tämän lain mukaista satovahinkokor-
23666: vastaavan viljeliiästä riippumattoman luonnon- vausta, milloin vähintään 5 aaria on käytetty
23667: voiman kasvavalle sadolle aiheuttamasta vahin- erikoistuneeseen viljelyyn.
23668: gosta maksetaan korvausta valtion varoista sen
23669: mukaan, kuin jäljempänä säädetään. 3 §.
23670: Satovahinkokorvaukset maksetaan valtion
23671: 2 §. varoista.
23672: Korvausta maksetaan yksityiselle maatalout- 4 §.
23673: ta harjoittavalle tai yksityisten maataloutta har- Korvausten maksaminen perustuu viljelmä-
23674: joittavien muodostamalle yhtymälle, jonka tar- kohtaisiin arvioihin tai, milloin on kysymyk-
23675: koituksena on harjoittaa maataloudellista yh- sessä pieni vahinkoala, kahden jäävittömän hen-
23676: teistoimintaa, sellaista viljelmää kohdanneista kilön antamaan valaehtoiseen todistukseen sato-
23677: satovahingoista, jonka pinta-alasta vähintään vahingosta. Viljelmäkohtainen satovahinkoarvio
23678: 0.20 hehtaaria on käytetty viljan, juurikasvien suoritetaan yksityisen viljelijän tai 2 § :ssä tar-
23679: ja perunan tuotantoon taikka vähintään puoli koitetun yhtymän hakemuksesta. Arvion suorit-
23680: Lakialoite n:o 263 485
23681:
23682: tamisesta johtuneet kulut maksetaan valtion va- tava osoittaa menetyksensä valtakunnallista ar-
23683: roista. Poikkeuksellisesti voidaan satovahinko- viota suuremmaksi, on hänelle korvattava to-
23684: arvio suorittaa valtakunnallisen satotilaston pe- dettavissa oleva satovahingon erotus.
23685: rusteella. Kuitenkin milloin maataloutta harjoit-
23686:
23687:
23688: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
23689:
23690: Pekka Vennamo Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
23691: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Urpo Leppänen
23692: Eino Poutiainen
23693: 486 1979 vp.
23694:
23695: Lakialoite n:o 264.
23696:
23697:
23698: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi pienviljelijäin karjantarkkailu-
23699: yhdistysten .ja sonninpitoyhtymien valtionavustuksista anne-
23700: tun lain 1 §:n muuttamisesta.
23701:
23702:
23703: E d u s kun n a 11 e.
23704:
23705: Eduskunta on korottanut lehmäluvun määr~ä tenkin ainakin laitaisemmilla alueilla pyritty
23706: kahdeksasta kahteentoista pienviljelijäin karjan- säilyttämään karjassa yksi lypsylehmä, josta saa-
23707: tarkkailuyhdistysten ja sonninpitoyhtymien val- daan perheen tarvitsema maito. Tällöin on sel-
23708: tionapua koskevassa laissa. Tämä on oikeaan vää, että lain korjauksessa on tämäkin kehitys
23709: osunut toimenpide, mutta ei riittävä. Käsityk- huomioitava. Tarvitsevatbao tällaiset yhden leh-
23710: semme mukaan se on nostettava viiteentoista. män tilatkin ainakin toista ellei ajoittain kum-
23711: Olosuhteet ovat sitten vuoden 1962 muuttu- paakin tämän lain määräämää etua. Tällöin on
23712: neet, mm. vuokramaiden varassa harjoitettava selvää, että lain sisältöä on nyt korjauksen yh-
23713: lypsykarjan pito on moninkertaistunut. Samoin teydessä muutettava niin, että siihen sisällyte-
23714: kustannustaso on noussut karjataloudesta pää- tään myös yhden lypsylehmän karjat.
23715: asiallisen toimeentulonsa saavilla tiloilla. Asiaa Tärkeintä on saada esittämämme korjaukset
23716: käsiteltäessä on otettava huomioon kävtännön lakiin laitaisten alueiden karjataloutta harjoitta··
23717: sanelemat vaatimukset, mm. maidon käsittelyn vien pienviljelijöiden vuoksi. Erikoisesti Poh-
23718: ja siihen liittyvien lakisääteisten menoja lisää- jois-Suomen pienkarjanomistajat saavat edellä
23719: vien tehtävien kustannukset, jotka eivät ole selvitetyistä lain korjauksista tarvitsemansa
23720: suinkaan vähäisiä tekijöitä. avun vaikeissa olosuhteissa toimiessaan.
23721: Viime vuosien kehitys maataloudessa on vil- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
23722: jelijäväestön keski-iän noustessa muuttanut ase- nioittavasti,
23723: telmia melkoisesti. Lypsykarjasta on luovuttu
23724: lukuisilla tiloilla ja tilalle on astunut lihakarjan että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
23725: kasvatus vähemmän työtä vaativana. Tämän ke- lakiehdotuksen:
23726: hityksen yhteydessä on pienviljelystiloilla kui-
23727:
23728:
23729: Laki
23730: pienviljelijäin karjantarkkailuyhdistysten ja sonninpitoyhtymien valtionavustuksista
23731: annetun lain 1 §:n muuttamisesta.
23732: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan pienviljelijäin karjantarkkailuyhdistysten ja
23733: sonninpitoyhtymien valtionavustuksista 27 oäivänä heinäkuuta 1962 annetun lain 1 § :n 1
23734: momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä helmikuuta 1979 annetussa laissa (224/79), näin
23735: kuuluvaksi:
23736:
23737: 1 §.
23738: Karjantarkkailuyhdistykselle, jonka jäseniin perustamiskustannuksiin sekä yhdistyksen toi-
23739: kuuluu 1-25 lypsylehmää käsittävien karjojen minnan tukemiseksi.
23740: omistajia, annetaan valtion varoista avustusta
23741:
23742:
23743: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
23744:
23745: Pekka Vennamo Urho Pohto Eino Poutiainen
23746: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
23747: Anssi Joutsenlahti
23748: 1979 vp. 487
23749:
23750: Lakialoite n:o 265.
23751:
23752:
23753:
23754:
23755: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi luopumiseläkelain muuttami-
23756: sesta.
23757:
23758:
23759: Ed u s kun n a 11 e.
23760:
23761: Eduskunta on hyväksynyt lain luopumiseläk- niitä, jotka haluaisivat saada toimeentulonsa
23762: keistä. Tämän lain tarkoitus on poistaa pel- maataloudesta. Herroja ja keinottelijoita laki
23763: toa elintarvikkeiden tuotannosta sekä edistää ei saa koskea.
23764: pienten tilojen sulattamista suuriin tiloihin. Kuitenkaan lakia ei saa kirjoittaa niin, että
23765: Kysymyksessä on siis kansan tuomitsemien pe- pienviljelmät jäävät lain ulkopuolelle ja siis
23766: rustilojen toteuttaminen kaikkialla maassamme myös mahdollisuuden ulkopuolelle saada lisä-
23767: tarpeellisen ja hyvän asian valhevarjolla. Saman- maata. Kun Sorsa-Virolaisen hallitus on jättä-
23768: aikaisesti sosiaalitiloiksi maatalouskeskusten nyt pienemmät tilat lain ulkopuolelle, on se
23769: suunnitelmissa leimatut tilat pyritään hävittä- suuri vääryys.
23770: mään sukupuuttoon. Kysymyksessä on siis voi- SMP ei myöskään hyväksy sitä, että Sorsa-
23771: makas maatalouspolitiikan suuntaaminen karta- Virolaisen hallitus vihaa ns. osa-ajan viljelyä.
23772: noherruuden linjalle, jolloin maankäyttömuoto- Kuitenkin maamme maaseudulla on varsin pal-
23773: ja olisivat kartanot ja kolhoositilat. jon sellaisia perheitä, joilla on viljelmä, mutta
23774: Hallituksen esityksessä sanottiin avoimesti, joissa perheen huoltaja saa pääasiallisen ansion-
23775: että tuotannosta olisi vielä poistettava lisää sa tilan ulkopuolelta. Tämä osa-ajan viljely on
23776: 500 000 hehtaaria viljeltyä maata. Näin suun- terve talousmuoto maassamme. Sorsa-Virolai-
23777: nitteli Sorsa-Virolaisen hallitus, vaikka jo nyt sen hallitus haluaa hävittää tällaiset osa-ajan vil-
23778: tuodaan ulkomailta elintarvikkeita yli 2 500 jelyn pientilat. Se ei ole oikein. On päinvastoin
23779: miljoonalla nykymarkalla vuodessa ja vaikka ul- hyvä, että pienituloisilla on maassamme oma
23780: komaankauppamme vajaus vain kasvaa. Päin- omistettu koti ja sen verran maata, että siitä
23781: vastoin olisi tuotantoon otettava maassamme .edes pahoina aikoina saa turvatuksi särpimen.
23782: yli 300 000 hehtaaria peltoa lisää, jotta pelas- Tällainen olotila olisi myös teollisuustyömiehil-
23783: tuisimme elintarvikepulasta ja nälänhädästä vai- le tarpeellinen.
23784: keina aikoina.
23785: Kun Sorsa-Virolaisen hallituksen tavoitteet Kun SMP:n eduskuntaryhmän tavoite on li-
23786: ovat täysin virheelliset, katselipa asiaa maamme sämaan saamisen edistäminen, niin emme me
23787: kuluttajaväestön tai viljelijöiden kannalta, niin myöskään hyväksy lain rajoittamista vain 55
23788: on lähellä ajatus, että koko luopumiseläkettä vuotta täyttäneisiin. Sopiva ikäraja nykyisessä
23789: koskeva laki olisi kumottava. Sitävastoin olisi tilanteessa lienee 50 vuotta ilman, että lisä-
23790: oikeudenmukaisesti kehitettävä sukupolven- maan saantia kohtuuttomasti rajoitetaan. Lain
23791: vaihdoksen eläkettä SMP:n periaatteiden mu- piiriin on ulotettava kaikki tilat, joissa on maa-
23792: kaisesti. talousmaata vähintään yksi hehtaari. Lain tulee
23793: Kun kuitenkin on välttämätöntä antaa lisä- myös olla pysyvän eikä vain kolmen vuoden
23794: maata pienille tiloille ja yleensäkin parantaa ti- ajan. Uutta tilapäistä sudenkuoppaa ei jälleen
23795: lojen elinkelpoisuutta, on SMP:n eduskunta- saa valmistaa.
23796: ryhmä tehnyt asiasta hallituksen kannasta täy· Tässä yhteydessä SMP myös edellyttää, että
23797: sin poikkeavan aloitteen. Tämä aloite ei tavoit- paketoitujen peltojen omistajia ei jätetä heit-
23798: tele kartanoherruutta eikä elintarvikepulaa, teille, niinkuin hallitus näyttää suunnittelevan.
23799: vaan vain sitä, että lisämaan tarpeessa olevat SMP ei ole hyväksynyt järjetöntä peltojen pa-
23800: viljelijät saisivat todella lisämaata. Tästä syystä ketointia, mutta syyttömiä kansanrintamahalli-
23801: laki ei luonnollisesti saa koskea muita kuin tusten ja keskustapuolueen uhreja ei saa jättää
23802: 488 Lakialoite n:o 265
23803:
23804: herrojen virheistä kärsimään. Heidän toimeen- sista suoritetta1sun veronmaksajain varoilla ja
23805: tulonsa on turvattava. toinen puoli otettaisiin kaikkien maamme vil-
23806: Missään tapauksessa SMP ei hyväksy sitä, jelijöiden ansioista. Maamme pienituloiset ve-
23807: että tilansa ja maansa lisämaaksi antaneen omis- ronmaksajat sekä vähitellen hävitettävät perhe-
23808: tajan metsät sidotaan torpparisuhteeseen maati- ja pienviljelijät siis joutuisivat kustantamaan
23809: lahallituksen ja valtion kanssa. Näin ei myös- kartanoherruuden ja kolhoositilojen toteutta-
23810: kään saa olla kunnan suhteen. Tämä on jo pe- misen maassamme. Tätä ei voida hyväksyä.
23811: rustuslain vastaista yksityisen omistusoikeuden Sitävastoin on oikein, että maksettavat luopu-
23812: turvan rajoittamista. miseläkkeet otetaan jo kerätyistä eläkerahastois-
23813: SMP pitää ehdottomasti kiinni siitä, että kai- ta. Jokaisella luopujalla on kerättynä näihin ra-
23814: kissa olosuhteissa vähimmäiseläke on sellainen, hastoihin itsellensä riittävästi rahaa. Valtio ei
23815: että se turvaa asianomaisen ja hänen perheensä · saa saalistaa näitä varoja omiin tarkoituksiinsa,
23816: ihmisarvoisen toimeentulon. Tällaiset eläkkeeet vaan ne on käytettävä myös luopumiseläkettä
23817: on saatava viivyttelemättä voimaan kaikkia tarvitsevan hyväksi. Tarvittavia eläkkeitä var-
23818: Suomen kansalaisia koskeviksi. Rahasta asia ei tenhan nämä rahat on kerätty.
23819: ole kiinni. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23820: Mitä sitten tulee lain rahoitukseen, ei SMP:n taen,
23821: eduskuntaryhmä voi tässä suhteessa yhtyä Sorsa
23822: -Virolaisen hallituksen kantaan. Lähtihän että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
23823: hallitus siitä, että toinen puoli lain kustannuk- lakiehdotuksen:
23824:
23825:
23826: Laki
23827: luopumiseläkelain muuttamisesta.
23828: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
23829: kumotaan 4 päivänä tammikuuta 1974 annetun luopumiseläkelain ( 16/74) 1 §:n 3 mo-
23830: mentti, sellaisena kuin se on 7 päivänä tammikuuta 1977 annetussa laissa (18 /77), ja 11 §,
23831: sellaisena kuin se on osittain muutettuna 23 päivänä huhtikuuta 197 6 annetussa laissa
23832: (356/76), sekä
23833: muutetaan 1 §:n 1 ja 2 momentti, 2 §:n 1 momentti, 4 §;n 1 momentti, 6 §:n 2 mo-
23834: mentti, 13 §, 16 §:n 1 momentti, 17 §:n 3 momentti, 18 §:n 2 momentti sekä 22 §:n
23835: 1 momentti,
23836: sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 1 momentti ja 2 §:n 1 momentti 23 päivänä huhtikuuta
23837: 1976 annetussa laissa (356/76), 13 § 29 päivänä heinäkuuta 1976 annetussa laissa (663/
23838: 76), 1 §:n 2 momentti, 4 §:n 1 momentti, 6 §:n 2 momentti osittain muutettuna, 16 §:n
23839: 1 momentti ja 17 §:n 3 momentti 7 päivänä tammikuuta 1977 annetussa laissa (18/77),
23840: näin kuuluviksi:
23841:
23842: 1 §. jainniltaan huonon pellon, jota ei tarvita lisä-
23843: Jos maatilan tai sen osan omistaja luopuu maaksi, metsittäminen.
23844: perhe- ja pienviljelmien elinkelpoisuuden paran-
23845: tamiseksi tässä laissa säädetyllä tavalla pysy- 2 s.
23846: västi maatalouden harjoittamisesta, voidaan hä- Eläkkeen saamisen edellytyksenä on:
23847: nelle ja hänen aviopuolisolleen, joka pysyvästi 1) että luopuja ainakin viiden vuoden ajan
23848: luopuu harjoittamasta maataloutta, maksaa välittömästi ennen luopumista on maatilalla
23849: luopumiseläkettä sen mukaan kuin jäljempänä asuen harjoittanut maatilataloutta vähintään
23850: säädetään. Näitä henkilöitä nimitetään tässä puoli hehtaaria peltoa käsittäväitä tilalla;
23851: laissa luopujiksi. 2 ) että luopuja on luopumisen tapahtuessa
23852: Luopumisen katsotaan tapahtuneen elinkel- täyttänyt 50 vuotta, kuitenkin niin, että sanot-
23853: poisuuden parantamiseksi, jos se edistää lisä- tua ikärajaa ei sovelleta naispuoliseen luopu-
23854: maan saamista ja tilojen saattamista elinkelpoi- jaan, jonka aviopuoliso on luopumiseläkkeeseen
23855: siksi tai sen seurauksena on laadultaan tai si- oikeutettu; ja
23856: Lakialoite n:o 265 489
23857:
23858: 3) että luopuminen on tapahtunut 31 päi- 6 §:ssä tai 7 §:n 2 momentissa tarkoitettuja
23859: vän joulukuuta 1973 jälkeen. luopumiseläkkeen saamisen edellytyksiä.
23860:
23861:
23862: 4 §. 17 §.
23863: Luopuja on oikeutettu eläkkeeseen vain, jos
23864: luopumistoimenpiteiden kohteena oleva maa- Milloin luopumiseläke myönnetään ehdolli-
23865: tila käsittää vähintään yhden hehtaarin maata- sena, pidetään eläkkeen alkamisajankohtana 10
23866: lousmaata ja sanottuun maatalousmaahan sisäl- § :n 2 momentin säännöksiä sovellettaessa sen
23867: tyy vähintään puoli hehtaaria maataloustuotan- kalenterikuukauden alkua, jonka aikana ehdol-
23868: toon käytettyä peltoa. linen eläkepäätös annetaan.
23869:
23870:
23871: 6 §. 18 §.
23872:
23873: Niin ikään katsotaan maatilan omistajan luo- Niin ikään maatilahallitus voi ostaa maatila-
23874: puneen tässä laissa tarkoitetuin tavoin maata- talouden kehittämisrahaston varoilla sellaisia ti-
23875: louden harjoittamisesta, jos hän loja ja alueita, jotka eivät sovellu maankäyttö-
23876: 1) luovuttaa maatilansa pellon edellä 1 mo- lainsäädännön mukaisiin tarkoituksiin käytettä-
23877: mentissa mainitulle luovutuksensaajalle; tai väksi. Sanotuntaisten tilojen ja alueiden myö-
23878: 2) antaa sitoumuksen siitä, että hän kol- hemmässä käytössä on soveltuvin osin nouda-
23879: men vuoden kuluessa sitoumuksen antamisesta tettava, mitä luopumiskorvauksesta annetun
23880: metsittää tilastaan sellaisen pellon, jolla ei ole lain 12, 13 ja 14 §:ssä on säädetty. Määrät-
23881: tarkoituksenmukaista käyttöä peltolisäalueena täessä sakkokorkoa luopumiskorvauksesta an-
23882: (metsityssitoumus) ja luovuttaa muun pellon netun lain 13 § :n 2 momentin nojalla pide-
23883: edellä 1 momentissa mainitulle luovutuksensaa- tään sakkokoron ylärajana sen luopumiseläk-
23884: jalle. keen pääoma-arvoa, mikä olisi voitu määrätä
23885: aluetta, jonka osalta ehtoja on rikottu, vastaa-
23886: vien maatalousmaan hehtaarien perusteella.
23887: 13 §.
23888: Tässä laissa säädetyt markkamäärät ja luo-
23889: pumiseläkkeet tarkistetaan kunkin neljännes- 22 §.
23890: vuoden alusta elinkustannusindeksin muutok- Luopumiseläkkeistä aiheutuneet kustannuk-
23891: sia vastaavasti siten kuin asetuksella tarkem- set maksetaan luopujaa varten eläkerahastoihin
23892: min säädetään. kerääntyneistä varoista sen mukaan kuin ase-
23893: 16 §. tuksella tarkemmin määrätään. Mikäli nämä
23894: Eläkehakemuksen ratkaisemisesta sekä muis- varat eivät riitä, suoritetaan maksu valtion va-
23895: ta eläkkeen määräämiseen ja maksatukseen liit- roista.
23896: tyvistä tehtävistä huolehtii eläkelaitos. Eläke-
23897: laitoksella ei ole oikeutta poiketa ratkaisussaan
23898: 14 §:n 2 momentissa mainitusta lausunnosta Tämä laki tulee voimaan päivänä
23899: siltä osin kuin se koskee 1 §:n 2 momentissa, kuuta 19
23900:
23901:
23902: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
23903:
23904: Pekka Vennamo Urpo Leppänen Eino Poutiainen
23905: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Veikko Vennamo
23906: Anssi Joutsenlahti
23907:
23908:
23909:
23910:
23911: 62 0879005055
23912: 490 1979 vp.
23913:
23914: Lakialoite n:o 266.
23915:
23916:
23917:
23918:
23919: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi kalansaaliin hintatuesta anne-
23920: tun lain muuttamisesta.
23921:
23922:
23923: E d u s k u n n a 11 e.
23924:
23925: Laki kalansaaliin hintatuesta on hyvin puut- riin. Samoin neuvottelukunnassa tulisi olla käy·
23926: teellinen. Se ei anna paljoakaan apua kalastaja- tännön kalastajia.
23927: väestöllemme. Kuitenkin kalastajaväestömme Näistä ja monista muista syistä ehdotamme
23928: tulotaso olisi ehdottomasti turvattava ja vakau- kunnioittavasti,
23929: tettava.
23930: Lisäksi kalastajien oman yhtymän jalostaman että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
23931: kalan tulotaso olisi saatava myös hintatuen pii- lakiehdotuksen:
23932:
23933: Laki
23934: kalansaaliin hintatuesta annetun lain muuttamisesta.
23935: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kalansaaliin hintatuesta 18 päivänä heinä-
23936: kuuta 1975 annetun lain (621/75) 1, 4 ja 5 §,sellaisina kuin niistä 1 §:n 2 ja 3 momentti
23937: ovat 9 päivänä helmikuuta 1979 annetussa laissa ( 150/79), näin kuuluviksi:
23938: 1 §. tavoitehinnan ja vähimmäishinnan välinen ero-
23939: Kalastuksesta saatavan tulon turvaamiseksi tus. Milloin myyntihinta on yhtä suuri tai
23940: ja vakaannuttamiseksi voidaan henkilölle, joka suurempi kuin vähittäishinta, mutta tavoite-
23941: harjoittaa kalastusta ja saa siitä toimeentulonsa hintaa alempi, hintatuen määrä on myyntihin-
23942: tai osan siitä, taikka tällaisten henkilöiden ka- nan ja tavoitehinnan välinen erotus. Milloin
23943: lastuksen harjoittamista varten muodostamalle myyntihinta on yhtä suuri tai suurempi kuin
23944: yhteisölle taikka yhtymälle suorittaa myytäväksi tavoitehinta, ei hintatukea suoriteta.
23945: toimitetusta kalasta myös heidän jalostamansa Kehitysaluepoliittisista ja niihin verrattavista
23946: kala mukaanlukien hintatukea sen mukaan kuin syistä voidaan poiketen 1 momentin määräyk-
23947: tässä laissa säädetään. Hintatuen suorittaminen sistä mll!ksaa hintatukea tavoitehintaa korkeam-
23948: yhteisölle tai yhtymälle edellyttää, että yli puo- man hintatason vallitessa ja kun 5 §:ssä tarkoi-
23949: let sen osakkaista on sellaisia henkilöitä, joita tettu hintatukineuvottelukunta sitä esittää.
23950: edellä tässä pykälässä tarkoitetaan.
23951: Kalan kuljetusta sekä kalan varastointia voi- 5 §.
23952: daan avustaa tulo- ja menoarvion puitteissa sen Tässä laissa tarkoitettujen tehtävien valmis-
23953: mukaan kuin maa- ja metsätalousministeriö telua varten on maa- ja metsätalousministeriön
23954: määrää. yhteydessä kalastuksen hintaneuvottelukunta,
23955: jossa tulee olla jäsenenä meri- ja sisävesikalas-
23956: 4 §. tu!lta saaristo- ja sisävesikehitysalueilla käytän-
23957: Myytäväksi tolmltetusta tai jalostetusta ka- nössä tuntevia jäseniä sekä Ahvenanmaan edus-
23958: lasta suoritettavan hintatuen määrä on enintään taja.
23959:
23960: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
23961:
23962: Pekka Vennamo Urho Pohto Eino Poutiainen
23963: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
23964: Urpo Leppänen
23965: 1979 vp. 491
23966:
23967: Lakialoite n:o 267.
23968:
23969:
23970:
23971:
23972: V. Vennamo ym.: Ehdotus maatilalaiksi.
23973:
23974:
23975: E d u s k u n n a 11 e.
23976:
23977: Uusi maatilalaki on hirvittävä isku perhe- ja Myöskään uudessa maatilalaissa ei ole tur·
23978: pienviljelijöitä vastaan, vaikka tämä ikävä to- vattu maatilatalouden kehittämisrahastolle riit-
23979: tuus onkin koetettu salata Suomen kansalta. Tä- tävästi varoja.
23980: män ovat eduskunnassa todenneet myös monet Uudessa maatilalaissa on paljon muitakin
23981: keskustapuolueen kansanedustajat. puutteita, mutta jos edes juuri mainitut virheet
23982: Niinpä uusi maatilalaki on poistanut kaiken- ja vääryydet saataisiin korjatuksi, niin suora-
23983: laisen pakkolunastuksen uhkan rahan vallalta. nainen katastrofi estyisi laajalla maaseudul-
23984: Maakeinottelijat ja puutavarayhtiöt voivat nyt lamme.
23985: vapaasti ostella maita ja mantuja. Maaseutu Nyt uudella maatilalailla on lopetettu koko
23986: autioituu ja Suomi kulkee kohti uutta torppari- itsenäisyytemme aikainen terve asutustoiminta.
23987: aikakautta. Kymmenillätuhansilla perhe- ja pienviljelmillä
23988: Kehittyvä perhe- ja pienviljelys tarvitsee lai- joudutaan ovi painamaan viimeisen kerran kiin-
23989: napääomaa. Uusi maatilalaki ei kuitenkaan ole ni, ja kaikki tämä on tapahtunut keskustapuo··
23990: ottanut huomioon elävän elämän tarpeita, vaan lueen ja sen johdon tahdosta. Suomen maa-
23991: käytettävissä olevat vähäiset lainapääomat on seutu on ollut raskaan petoksen kohteena.
23992: kasvavasti ohjattu suurille tiloille. Perhe- ja
23993: pienviljelmät jäävät enemmän tai vähemmän Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23994: lehdellä soittelemaan. Pakkohuutokaupat tule- taen,
23995: vat lisääntymään. Jopa lainan saanti kielletään että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
23996: muka tilan pirstoutumisen perusteella. lakiehdotuksen:
23997:
23998:
23999: Maatilalaki.
24000: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
24001:
24002: 1 luku. varsma1sen maatilatalouden ohella sekä muuta
24003: erikoismaataloutta samoin kuin poro- ja kalata-
24004: Yleiset säännökset. loutta.
24005: 1 §. 2 §.
24006: Yksityisen pienomistuksen vahvistamiseksi Tämän lain mukaisia toimenpiteitä sovelle-
24007: sekä maatalouden ja metsätalouden tuoton lisää- taan henkilöön, joka kokonaan tai osa-aika-
24008: miseksi ja maatilatalouden toimintaedellytysten viljelijänä tahi muutoin saa toimeentulonsa tahi
24009: parantamiseksi suoritetaan tuotantoedellytysten osan siitä 1 § :n mukaan silloin, kun hänen tu-
24010: kohentamista, edistetään osa-ajan viljelyä ja kemistaan on pidettävä tarkoituksenmukaisena.
24011: pienmetsätaloutta sekä toteutetaan näiden tae Edellä 1 momentissa tarkoitetut toimenpi-
24012: voitteiden saavuttamiseksi muita toimenpiteitä teet eivät koske viljelmää, jonka muunnettu
24013: samoin kuin omistettujen kotien hankkimista peltopinta-ala ylittää kolmekymmentä ( 30) pel-
24014: niitä tarvitseville siten kuin tässä laissa sääde· tohehtaaria ja metsän tuotto sataviisikymmentä
24015: tään. ( 150) kiintokuutiometriä.
24016: Tämä laki koskee myös puutarhaviljelyä, Tämän lain mukaisiin tavoitteisiin pyrittäessä
24017: turkistarhausta ja kalanviljelyä joko yksin tai on ensisijaisina huomioitava lapsiperheet ja rin-
24018: 492 Lakialoite n:o 267
24019:
24020: tamasotilastunnuksen omaavat sekä ne, joissa 7 §.
24021: seuraavan polven edustaja ryhtyy jatkamaan Maatilalla tarkoitetaan tässä laissa yhden tai
24022: maatilatalouden harjoittamista ja nuoret parit, useamman samalle omistajalle kuuluvan tilan
24023: jotka haluavat aloittaa maatilatalouden pidon tai tilanosan muodostamaa maatilataloudellista
24024: kuin myös asunnon tarpeessa olevat. kokonaisuutta sekä asuntotilalla tilaa tai aluet-
24025: ta, joka sillä olevine rakennuksineen on tarkoi-
24026: 3 §. tettu käytettäväksi pysyväisluonteiseen asumi-
24027: Tämän lain mukaan muodostettua maatilaa miseen.
24028: ei saa myydä kahdelle tai useammalle henkilölle Tilanosalla tarkoitetaan tilan määräosaa ja
24029: yhteisesti. Siitä, millä edellytyksillä voidaan yh- määräalaa.
24030: teisesti kahdelle tai useammalle henkilölle
24031: myöntää lainaa, säädetään tarkemmin asetuk-
24032: sella huomioon ottaen, ettei kaikkien yhteis· 2 luku.
24033: omistajien tarvitse täyttää 2 §:n 1 momentissa Toimielimet.
24034: säädettyjä edellytyksiä. Aviopuolisot katsotaan
24035: kuitenkin yhdeksi henkilöksi. 8 §.
24036: Erityisistä syistä voi tämän lain mukaisista Tämän lain toimeenpanen ylin johto kuuluu
24037: toimenpiteistä päästä osalliseksi myös alaikäi- maa- ja metsätalousministeriölle ja sen alaisena
24038: nen henkilö. toimivalle maatilahallitukselle. Piirihallinnon
24039: tehtäviä hoitavat maatalouspiirien maatalous-
24040: 4 §. toimistot ja paikallishallinnon tehtäviä kunnal-
24041: Jos tila, joka muodostaa maatilan tai kuu- liset maatalouslautakunnat.
24042: luu siihen, ositetaan tai jaetaan sovintojaolla
24043: taikka maatilaan kuuluva tila tai tilanosa luo- 9 §.
24044: vutetaan kaupan, vaihdon, lahjan tai muun Maataloustoimiston yhteydessä on maan käy-
24045: oikeustoimen kautta, ei tämän lain mukaisia tön suunnittelua varten suunnittelutoimikunta,
24046: toimenpiteitä saa kohdistaa tällä tavoin muo- jonka puheenjohtajana on maataloustoimiston
24047: dostuneen maatilan hyväksi. maanmittausinsinööri ja muina jäseninä maatila-
24048: hallituksen määräämät maataloustoimiston agro-
24049: Edellä 1 momentissa säädettyä ei kuitenkaan nomi ja metsänhoitaja sekä kolme asianomaisen
24050: sovelleta, ellei pirstominen ole tapahtunut lai· kunnan kunnallisvaltuuston valitsemaa henki-
24051: nan hakijan tai hänen vanhempiensa toimesta. löä. Edellä tarkoitetulle agronomille ja metsän-
24052: hoitajalle sekä kunnallisvaltuuston valitsemille
24053: 5 §. jäsenille on nimettävä varamiehet. Agronomin
24054: Mitä 4 §:n 1 momentissa on säädetty, ei varamiehenä voi toimia myös maataloustoimis-
24055: sovelleta, milloin tilasta ositetaan tai maatilas- ton agrologi ja metsänhoitajan varamiehenä
24056: ta luovutetaan tiluksia muihin kuin maa- tai metsäteknikko. Ellei maataloustoimistossa ole
24057: metsätaloudellisiin tarkoituksiin, eikä myÖs· maanmittausinsinöörin viran haltijaa tai tämä
24058: kään, milloin tiluksia erotetaan maa- tai metsä- on estynyt virkaansa hoitamasta, maatilahallitus
24059: taloudellisiin tarkoituksiin, mikäli erottamista määrää suunnittelutoimikunnan puheenjohtajak-
24060: ei ole pidettävä, olosuhteet huomioon ottaen, si muun maanmittausinsinöörin.
24061: maatilan vastaisen käytön kannalta ilmeisen Suunnittelutoimikunnan kunnallisvaltuuston
24062: epätarkoituksenmukaisena. valitsemat jäsenet sekä heidän varamiehensä va-
24063: litaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Mainittujen
24064: 6 §. jäsenten tulee olla maatilatalouteen perehtynei-
24065: Tämän lain säännöksiä ei sovelleta aluee- tä ja ainakin kahdella heistä on oltava, mikäli
24066: seen, mahdollista, perehtyneisyyttä maan käytön
24067: 1 ) jolla on voimassa asemakaava tai joka suunnitteluun.
24068: on rakennuskiellossa asemakaavan laatimista Jos toimitus koskee kahdessa tai useammas-
24069: varten, tai sa kunnassa olevaa aluetta, suunnittelutoimi-
24070: 2) joka rakennuskaavassa tai rantakaavassa kunnan jäseninä ovat sen kunnan kunnallisval-
24071: taikka vahvistetussa yleiskaavassa on osoitettu tuuston valitsemat jäsenet, jonka alueella suu-
24072: muihin kuin maa- ja metsätaloudellisiin tar- rin osa toimituksen kohteena olevista maa-
24073: koituksiin. alueista sijaitsee.
24074: Lakia}Qite n:o 267 493
24075:
24076: 10 §. 14 §.
24077: Jos suunnittelutoimikunnassa ilmenee erimie- Valtion tulo- ja menoarvioon otetaan vuo-
24078: lisyyttä asian ratkaisemisesta, päätetään asia sittain maan hankkimiseen valtion metsätalout-
24079: äänestämällä noudattaen samaa menettelyä kuin ta varten muista sanottuun tarkoitukseen osoi-
24080: monijäsenisessä tuomioistuimessa. tetuista varoista erillinen määräraha, joka suu-
24081: ruudeltaan vastaa viimeistä edellisenä vuotena
24082: 11 §. ennen kysymyksessä olevaa varainhoitovuotta
24083: Maatalouden yleisneuvontajärjestöjä ja pnn- 13 § :n mukaisina korvauksina metsähallituk-
24084: metsälautakuntia voidaan käyttää apuna tämän selle tuloutettujen varojen määrää.
24085: lain mukaisissa tehtävissä siten kuin asetuksella
24086: tarkemmin säädetään. 15 §.
24087: Valtiolle taman lain mukaan ostettu omai-
24088: suus on ennen sen edelleen luovuttamista py··
24089: 3 luku. rittävä vapauttamaan vastaamasta sitä rasitta-
24090: Maan ja muun omaisuuden hankkiminen. vista saamisoikeuksista.
24091:
24092: 12 §. 16 §.
24093: Maatilahallitus ostaa tämän lain tarkoituk- Valtion tämän lain mukaan ostamaa kiinteä-
24094: siin kokonaisia tiloja, tilanosia, oikeuksia ja tä omaisuutta ei saa ulosmitata ulosottolain 4
24095: osuuksia. luvun 26 §:n nojalla edellisen omistajan tai
24096: Alueilla, joissa lisämaiksi tai asuntotarkoituk- hänen saaotamiehensä velasta, josta kiinteistö
24097: sia varten tarvittavaa maata ei ole ostotoimin- ei panttioikeuden nojalla tai muuten ole vas-
24098: nan kautta saatavana, on maatilahallituksella taamassa.
24099: oikeus pakkolunastusta käyttäen hankkia sove- Jos valtiolle ostettua tilaa tai tilanosaa rasit-
24100: liasta maata valtion, kunnan, yhtiön, säätiön, taa eläkeoikeus, voi maatilahallitus suorittaa
24101: maakeinottelijan ja suurtilallisen maista tilan oikeuden haltijalle, mikäli hän siihen suostuu,
24102: elinkelpoisuutta haittaamatta sen mukaan kuin oikeudesta tulevan edun sijasta hintatason
24103: asetuksella tarkemmin säädetään. huomattavan nousun tai laskun mukaan vastaa-
24104: Pakkolunastuksella hankittu maa on myy- vasti korotettua tai alennettua korvausta taikka
24105: tävä ilman voittoa perhe- ja pienviljelystiloille oikeuden pääoma-arvoa vastaavan kertakaikki-
24106: lisämaaksi tai asuntotarkoituksia varten viivyt- sen korvauksen valtion varoista, sen mukaan
24107: telemättä pakkolunastuksen saatua lain voiman. kuin asetuksella säädetään.
24108: Maatilahallituksella on oikeus hankkia maata
24109: tämän lain tarkoituksiin vaihtamalla hallinnas- 17 §.
24110: saan olevaa maata muiden omistamaan maahan. Maatilahallitus voi päättämissään rajoissa
24111: Mikäli vaihdettavat alueet eivät arvoltaan vas- siirtää 12 § :n 1 ja 2 momentissa tarkoitettua
24112: taa toisiaan, korvataan erotus rahana. osto-oikeuttaan maatalouspiirien maataloustoi-
24113: Mitä 4 momentissa on säädetty, noudatetaan mistoille.
24114: soveltuvin osin maatilahallituksen ja muun val-
24115: tion viranomaisen keskeisiin alueiden hallin- 4 luku.
24116: nan siirtoihin. Maan käyttäminen.
24117: 13 §.
24118: Metsähallituksella on oikeus vaihtaa hallin- 18 §.
24119: nassaan olevaa sellaista valtion maata, joka on Hankittua maata ja muuta omaisuutta kos-
24120: tarkoituksenmukaisesti 5 luvussa tarkoitetulla kevan käyttösuunnitelman laatii suunnittelutoi-
24121: maatilajärjestelyalueella käytettävissä lisäalueik- mikunta maatilahallituksen määräyksestä käyt-
24122: si, maatilahallituksen hallinnassa olevaan maa- tösuunnitelmatoimituksessa, jota koskevasta
24123: han, joka arvoltaan vastaa metsähallituksen menettelystä säädetään tarkemmin asetuksella.
24124: maan arvoa. Mikäli vaihdettavat alueet eivät Määräykseen maatilahallitus voi sisällyttää oh-
24125: kuitenkaan arvoltaan täysin vastaa toisiaan, jeita siitä, mitä käyttösuunnitelmaa laadittaessa
24126: korvataan erotus rahana. Jos metsähallitukselle on otettava huomioon.
24127: korvattava määrä nousee asetuksella säädettä- Käyttösuunnitelma voidaan laatia ilman
24128: vää määrää suuremmaksi, on sen saatava vaih- suunnittelutoimikuntaa, jos maatilahallitus kat-
24129: toon lisäksi valtioneuvoston lupa. soo, ettei suunnitelman laatiminen toimikunnan
24130: 494 Lakialoite n:o 267
24131:
24132:
24133: toimesta ole tarpeen. Tällöin noudatettavasta 23 §.
24134: menettelystä säädetään niin ikään tarkemmin Tämän lain mukaan hankittua omaisuutta
24135: asetuksella. voidaan käyttää muihin tarkoituksiin, milloin
24136: 19 §. sillä sanotuin tavoin käytettynä on huomatta-
24137: Maatilahallitus voi jakolaissa ( 604/51) tar- vasti suurempi arvo kuin käytettynä tämän
24138: koitettujen toimitusmiesten esityksestä siirtää lain tarkoituksiin, tai milloin sitä ei muutoin
24139: tämän lain mukaan käytettävissä olevaa maata voida tarkoituksenmukaisesti käyttää tämän lain
24140: toimituksessa määrättävää tilikorvausta vastat~n tarkoituksiin.
24141: käytettäväksi uusjaossa toimitusmiesten päättä- 24 §.
24142: mällä tavalla jakoehdotuksen laatimisen helpot- Käyttösuunnitelmasta on käytävä selville
24143: tamiseen. Maata käytettäessä ei sovelleta, mitä muodostettavat lisäalueet ja maatilat, niistä
24144: tässä laissa on säädetty maan antamisen edelly- maksettavat hinnat, ne henkilöt, joille lisä-
24145: tyksistä. · alueet on tarkoitettu myytäviksi, lisäalueiden
24146: Edellä 1 momentissa mainittuun tarkoituk- hintojen maksuehdot sekä ehdotus omaisuuden
24147: seen ei saa siirtää maata, jota ei ole vapautet- käyttämisestä muuhun kuin tämän lain tarkoi-
24148: tu sitä rasittavista saamis- ja nautintaoikeuk- tuksiin.
24149: sista. Mitä 1 momentissa on säädetty lisäalueista,
24150: Tilaan, joka on käytetty 1 momentissa mai- noudatetaan soveltuvin osin myös oikeuksien ja
24151: nitulla tavalla, kuuluva yhteismetsäosuus saa- . osuuksien sekä tilusjärjestely- ja muiden maa-
24152: daan liittää tilaan tai tiloihin riippumatta sii- tilatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellis-
24153: tä, mihin tiloihin yhteismetsän osakastilan yk- ten alueiden osalta. Yhteismetsän osalta on
24154: sityiset tilukset on liitetty. Osuuden antamisen käyttösuunnitelmasta lisäksi käytävä selville,
24155: johdosta ei vastaanottavan tilan manttaalia mitkä tilat saavat osuuden yhteismetsään ja
24156: muuteta. mikä on kunkin yhteismetsäosuus.
24157: Tilikorvauksen määräämisestä, maksuajasta
24158: ja korosta sekä valtion saamisen etuoikeudesta 25 §.
24159: on voimassa, mitä jakolaissa on säädetty. Edellä 24 §:ssä tarkoitetuksi hinnaksi maa-
24160: rätään se paikkakunnan käypä hinta, mikä
24161: 20 §. omaisuudella on katsottava olevan siihen tar-
24162: Lisäaluetta haluavien keskinäistä etusijajärjes- koitukseen käytettynä, mihin se luovutetaan.
24163: tystä harkittaessa on otettava erityisesti huo- Hinnan määräämistä varten laaditaan tilusseli-
24164: mioon maan tarve ja tilusten tarkoituksenmu- telmä ja arviokirja.
24165: kainen sijoitus, tilojen tuotantohaaran ja tuo-
24166: tantokyvyn paranemisen mahdollisuudet sek1i 26 §.
24167: lisämaata haluavien perheiden koko. Käyttösuunnitelma on alistettava maatalous-
24168: toimiston vahvistettavaksi. Milloin maatalous-
24169: 21 §. toimisto katsoo, ettei käyttösuunnitelma ole
24170: Maatiloja varten voidaan perustaa yhteismet- asianmukainen, tai käyttösuunnitelmaan tyyty-
24171: sä. Yhteismetsä on muodostettava kooltaan mätön asianosainen on tehnyt sitä vastaan
24172: sekä tilusten sijainnin ja metsätalouden harjoit- muistutuksen tahi milloin omaisuutta on eh-
24173: tamisen kannalta muutoinkin tarkoituksenmu- dotettu käytettäväksi muuhun kuin tämän lain
24174: kaiseksi. tarkoituksiin taikka milloin maatilahallitus on
24175: Yhteismetsään voidaan liittää tiluksia yhden niin määrännyt, on käyttösuunnitelma alistet-
24176: tai useamman kunnan alueelta. tava maatilahallituksen vahvistettavaksi. Muus-
24177: sa tapauksessa maataloustoimiston päätös oo
24178: 22 §. lopullinen.
24179: Tilaan voidaan liittää: Asianosaisella tarkoitetaan 1 momentissa
24180: 1) aluetta varastoalueeksi, venevalkamaksi henkilöä, joka on käyttösuunnitelmatoimituk-
24181: sekä soran, hiekan, saven, mudan, kuivike- ja sessa hakenut lisäaluetta tai muuta aluetta,
24182: polttoturpeen ja muun sellaisen tarveaineen oikeutta tahi osuutta. Käyttösuunnitelmatoimi-
24183: ottopaikaksi tahi osuus tällaisia tarpeita varten tuksessa on asianosainen myös se kunta, jonka
24184: erotettuun yhteiseen alueeseen; sekä aluetta toimitus koskee.
24185: 2) vesialue tai osuus yhteiseen vesialueeseen. Edellä 1 momentissa tarkoitettuun maatila-
24186: Tilaa varten voidaan perustaa jakolaissa tar- hallituksen päätökseen ei saa hakea muutosta
24187: koitettu rasiteoikeus. valittamalla.
24188: l.akialoite n:o 267 495
24189:
24190: 27 §. 30 §.
24191: Siitä, kenelle maatila ja muihin kuin tämän Tarpeellinen piirirajankäynti sekä tilusten
24192: lain tarkoituksiin käytettävä alue myydään, tarkoituksenmukaisen sijoituksen aikaansaami-
24193: alueen kohtuullisesta käyvästä hinnasta sekä sen edellyttämä tilusvaihto sekä muut tarpeelli-
24194: maatilan ja alueen hinnan maksuehdoista päät- set maanmittaustoimitukset suoritetaan sen mu-
24195: tää maatilahallitus. Maatilahallituksen päätök- kaan, mitä maanmittaustoimituksista on säädet-
24196: seen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto- ty. Jos tilusvaihto edellyttää sopimusta, tekee
24197: oikeudelta. sen valtion puolesta maataloustoimisto.
24198: Päätöstä tehdessään on maatilahallituksen Milloin tämän lain tarkoituksiin hankittu
24199: noudatettava tämän lain periaatteita sekä to- määräala tai osa siitä vaihdetaan tilusvaihdolla,
24200: teutettava oikeudenmukaista harkintaa. erotetaan määräala samalla tilaksi .
24201:
24202: 28 §. .31 §.
24203: Muut kuin tilojen yhteisiksi tarkoitetut Tila, joka tämän lain mukaan muodostetaan
24204: alueet muodostetaan tiloiksi noudattaen, mitä kokonaan tai osaksi kruununluontoisesta maas-
24205: jakolaissa on säädetty alueen lohkomisesta sekä ta, saa perintömaan luonnon.
24206: erillisen alueen tilaksi muodostamisesta.
24207: Alue voidaan muodostaa yhdeksi tilaksi, 32 §.
24208: vaikka se käsittäisikin osia useammasta samaan Tässä laissa tarkoitettujen maanmittaustoi-
24209: kylään kuuluvasta tilasta, jotka ovat eri luon- mitusten kustannukset suoritetaan valtion va-
24210: toa tai kuuluvat eri talonnumeroihin, taikka roista. Maan tai osuuden saajan on kuitenkin
24211: tällaisen osan ohella yhden tai useampia koko- suoritettava toimituksessa käytetyille uskotuille
24212: naisia tiloja tahi tilajärjestelmään kuulumaton- miehille ja apumiehille maksettavat palkkiot.
24213: ta maata. Erityisistä syistä voidaan alue muo- Maaoikeuden istunnon kustannukset suorite-
24214: dostaa yhdeksi tilaksi myös silloin, kun se kä- taan valtion varoista. Kuitenkin noudatetaan,
24215: sittää eri kyliin kuuluvia tiloja tai niiden osia. mitä jakolain 329 §:ssä on säädetty.
24216: Yhteiseksi ,perustettu alue erotetaan tilojen 33 §.
24217: yhteiseksi riippumatta siitä, mihin kylään alue Maataloustoimiston asiana on huolehtia
24218: ja tilat kuuluvat. Tilojen manttaaleja ei muu- maanmittaustoimituksen vireille saattamisesta.
24219: teta.
24220: Jos maarekisteriin tilana merkitty alue on 34 §.
24221: kokonaan päätetty käyttää tilojen yhteisenä Suunnittelutoimikunnan puheenjohtaja voi
24222: alueena, suoritetaan sillä erityinen maanmit- suorittaa tämän lain toimeenpanoon liittyvän
24223: taustoimitus, jossa alue lakkautetaan olemasta maanmittaustoimituksen, ja on tällöin toimitus-
24224: tilana ja erotetaan osuutta saaneiden tilojen yh- miehistä voimassa, mitä jakolaissa on säädetty.
24225: teiseksi alueeksi. Milloin ainoastaan osa tilasta
24226: on päätetty käyttää tilojen yhteisenä alueena,
24227: suoritetaan edellä tarkoitettu maanmittaustoi- 5 luku.
24228: mitus vain sanotun alueen osalta tilan osalukua
24229: ja manttaalia muuttamatta. Osuutta yhteiseen Maatilajärjestely.
24230: alueeseen saaneiden tilojen manttaaleja ei muu-
24231: 35 §.
24232: teta.
24233: Maatilojen koon suurentamiseksi ja tilusten
24234: Milloin käyttösuunnitelmassa osuus yhtei- sijoituksen parantamiseksi voidaan suorittaa
24235: seen alueeseen on annettu määräalaan, on mää- maatilajärjestely.
24236: räala maanmittaustoimituksen yhteydessä ero-
24237: tettava tilaksi. 36 §.
24238: Maatilajärjestelyn suorittaa suunnittelutoimi-
24239: 29 §. kunta maatilahallituksen määräyksestä.
24240: Yhteismetsän perustamisen jälkeen maata- Päättäessään maatilajärjestelyn suorittamises-
24241: loustoimiston tulee hakea asianomaiselta maan- ta maatilahallituksen on samalla määriteltävä
24242: mittauskanttorilta määräys yhteismetsän muo- se alue, jota järjestely koskee.
24243: dostamista tarkoittavan maanmittaustoimituk- Järjestelyalueeseen ei sisällytetä asunto-, lii-
24244: sen suorittamiseen. ke- tai teollisuuskiinteistöjä eikä muitakaan
24245: 496 Lakialoite n:o 267
24246:
24247: alueita, joilla ei ole maatilataloudellista merki- 6 luku.
24248: tystä.
24249: 37 §. Myyminen.
24250: Edellä 36 §: ssä mainitun määräyksen antami- 43 §.
24251: sen edellytyksenä on, että järjestelyalueella on Kauppakirjojen laatimisesta ja allekirjoitta-
24252: maatilahallituksen hallinnassa maata ja et6 misesta tämän lain tarkoituksiin luovutetun
24253: alueella näyttää olevan tarpeen myös tilusten omaisuuden osalta huolehtii valtion puolesta
24254: sijoituksen parantaminen tai että vähintään maataloustoimisto. Milloin kysymys on oikeuk-
24255: puolet järjestelyalueen maatilojen omistajista, sien ja osuuksien luovuttamisesta, maatalous-
24256: jotka omistavat vähintään puolet alueen pelto- toimisto antaa kuitenkin kauppakirjaa tekemät-
24257: alasta, siihen suostuvat. tä hinnanperimispäätöksen.
24258: 38 §. Ostajan on allekirjoitettava kauppakirja 30
24259: Järjestelyaluetta voidaan toimituksen kes- vuorokauden pituisen määräajan kuluessa uhal-
24260: täessä laajentaa, jos se havaitaan tarpeelliseksi la, että maataloustoimisto voi katsoa oikeuden
24261: ja 37 §:ssä säädetyt edellytykset ovat olemassa. ostamiseen rauenneeksi.
24262: Tilusselitelmä ja arviokirja on saatettava os-
24263: 39 §. tajan tietoon samalla, kun hänelle ilmoitetaan
24264: . Maatilajärjestelyssä laaditaan maatilasuunni- kauppakirjan allekirjoittamisesta .
24265: telma, joka sisältää ehdotuksen valtiolle hanki-
24266: tun maan käyttämisestä sekä tarkoituksenmu- 44 §.
24267: kaisten maatilojen aikaansaamisen edellyttä- Muuhun kuin tämän lain tarkoituksiin luo-
24268: mien tilusten järjestelyjen ja muiden toimen- vutettavan omaisuuden osalta huolehtii kaup-
24269: piteiden suorittamisesta järjestelyalueella. pakirjan laatimisesta ja sen allekirjoittamisesta
24270: valtion puolesta maatilahallitus.
24271: 40 §.
24272: Maatilasuunnitelmaa laatiessaan suunnittelu- 45 §.
24273: toimikunnan tulee tehdä ehdotuksia 35 § :ssä Jos ennen kauppakirjan allekirjoittamista tai
24274: mainittujen päämäärien toteuttamisen kannalta hinnanperimispäätöksen tekemistä havaitaan
24275: tarpeellisten tilojen ja alueiden vaihdoista ja hinnan määräämisessä sattuneen laskuvirhe tai
24276: luovutuksista, tilusvaihdoista sekä tilojen ja muu erehdys, maatilahallitus voi vahvistaa hin-
24277: alueiden valtiolle ostamisesta. nan uudelleen noudattaen 25 §:ssä säädettyjä
24278: perusteita.
24279: 41 §. Maatilahallitus vahvistaa niin ikään hinnan
24280: Suoritettaessa maatilasuunnitelman laatimi- uudelleen, jos tilan tai alueen arvo on olennai-
24281: seksi tarpeellisia selvityksiä ei selvityksen suo- sesti muuttunut hinnan määräämisen jälkeen
24282: rittajia ja heidän apulaisiaan saa estää liikku- eikä kauppakirjaa vielä ole allekirjoitettu.
24283: masta järjestelyalueella ja ottamasta työn suo- Mitä 2 momentissa on säädetty, noudatetaan
24284: rittamista varten tarvittavia näytteitä. Välttä- soveltuvin osin osuuksien ja oikeuksien koh-
24285: mättömän tarpeen niin vaatiessa ovat edellä dalta.
24286: tarkoitetut henkilöt oikeutettuja ulottamaan
24287: toimintansa myös järjestelyalueen ulkopuolelle. Maatilahallituksen tämän pykälän nojalla an-
24288: Mitä 1 momentissa on säädetty, on soveltu- tamiin päätöksiin ei saa hakea muutosta valit-
24289: vin osin voimassa myös niiden toimenpiteiden tamalla.
24290: osalta, jotka ovat tarpeen maatilajärjestelyn 46 §.
24291: suorittamisen edellytysten selvittämiseksi. Valtion luovuttaessa tämän lain mukaisesti
24292: Vahingosta, joka 1 ja 2 momentissa tarkoite- tiloja tai alueita ei ole noudatettava, mitä maa·
24293: tuista toimenpiteistä aiheutuu, suoritetaan kor- kaaren 1 luvun 2 §:ssä on säädetty luovutus-
24294: vaus valtion varoista. Korvausta on haettava kirjan oikeaksi todistamisesta.
24295: maatilahallitukselta vuoden kuluessa vahingon Luovutuskirjassa on mainittava, että tilan tai
24296: tapahtumisesta. alueen saanto perustuu tähän lakiin.
24297: 42 §.
24298: Maatilasuunnitelmaan sisältyvän valtion 47 §.
24299: omaisuuden osalta laaditaan 18 §:n 1 momen- Haettaessa lainhuutoa niille tässä laissa tar-
24300: tissa tarkoitettu käyttösuunnitelma. koitetuille saannoille, joissa valtio on tilan tai
24301: Lakialoite n:o 267 491
24302:
24303: alueen luovuttajana, ei selvityksen esittäminen pakirjassa asetetussa maaraaJassa ja että maa-
24304: edellisen omistajan omistusoikeudesta ole tar- tilahallitUs ~voi, jollei ~ nietsittämisehioa nouda-
24305: peen. ~ ~ teta, antaa metsittämisen keskus- tai piititnetsä~
24306: Milloin lainhuutoa haetaan sellaisen osuuden lautakunnan toimesta suoritettavaksi vastaanot-
24307: saimnolle, joka on liitetty ennestään olevaan tajan kustannuksella. Tämä ei kuitenkaan estä
24308: tilaan sen manttaalia korottaen tai määräalaan metsittämisen suorittamista metsänparannuslain-
24309: otettavaksi huomioon sen manttaalia määrät- säädännön mukaisena hankkeena. Jos alueen
24310: täessä, käy manttaalilaskelman sisältävän sdi- omistusoikeus on .ennen niefsittämistä siirty-
24311: telmän virallisesti oikeaksi todistettu jäljennös nyt, koskee metsii:tämisehto uutt.ä omistajaa;
24312: alkuperäisestä saantoasiakirjasta. Milloin 1 momentissa tarkoitetun maatalous-
24313: maan hallinta siirretään toiselle valtion viran-
24314: omaiselle, ei hallinnan siirtoon liitetä sanotun
24315: momentin mukaista metsittämisehtoa.
24316: Keskus- ja piirimetsälauta!kunnan toimesta
24317: suoritetun metsittämisen kustannukset makse-
24318: taan, mikäli maanomistaja ei niitä välittömästi
24319: suorita, .maatilatalouden kehittämisrahaston va-
24320: roista, ja saadaan kustannuks~t periä maan-
24321: omistajalta valtiolle verojen ja maksujen peri-
24322: misestä ulosottotoimin voimassa olevassa jär-
24323: jestyksessä. Nämä kustannukset saadaan riippu-
24324: matta siitä, kuinka kauan ne ovat olleet tnak~
24325: samatta, ottaa siitä kiinteistöstä, jonka alueella
24326: metsittäminen on suoritettu. Kustannusten pe-
24327: rimisestä huolehtii.·maataloustoimis~to:
24328:
24329:
24330: 7 luku.
24331: Lainoitus.
24332: 50 §.
24333: Lainoitusta varten· .. tarvittavat varat antaa
24334: maatilahallitus maatilatalouden kehittämisrahas-
24335: ton varoista. lainoina liikepankeille, Postipan-
24336: kille ja Suomen. Hypöteekkiyhdistykselle.
24337: · : OsuJispankkien Keskuspankki Oy jakaa _lai-
24338: nat osuuspankkien ja. Säästöpankkien Kesl,ws-
24339: Osake-Pankki . säästöpankkien .kautta.
24340: · Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista
24341: voidaan myöntää tässä laissa tarkoitettuja lai-
24342: noja myös suoraan valtion viranomaisten toi-
24343: mesta.
24344: 51 §.
24345: Lainoittikseen voivat ·50 §:ssä tarkoitetut
24346: luottolaitokset käyttää muitakin kuin maatila-
24347: talouden kehittämisrahaston . varoista lainaksi
24348: saamiaan· varoja:. ~Näitä lainoja· sanotaan tässä
24349: laissa korkotukilainoiksi.
24350:
24351: 52 §.
24352: Tämän lain mukaan voidaän myöntää lainaa:
24353: 1) maatilan, lisäalueen ja asuntoalueen hank-
24354: kimista varten (maanostolaina); ·
24355: 498
24356:
24357: 2) yhden tai useamman maataosan hankki- mille, joiden tarkoituksena on harjoittaa maa-
24358: mista varten tila&ta tai atl.ueesta, johon lainan· taloudellista yhteistoimintaa, voidaan myöntää
24359: hakijalla on osuus ( sisarosuuslaina); lainaa tässä pykälässä mainittuihin tarkoituk-
24360: 3) maatilal!e tarpeellisten sekä eri.lkoismaa- siin.
24361: ta!ouden harjoittamista varten tarvittavien tuo- Yhtymällä tarkoitetaan 2 ja 4 momentissa
24362: tantorakennusten, maatilamatkailua palvelevien osakeyhtiötä, osuuskuntaa ja avointa yhtiötä.
24363: lomarakennusten selkä mainittuihin rakennuk-
24364: siin kuUII.uvien laitteiden samoin kuin kalanvH- 53 §.
24365: jelylammikoiden rakentamista, laajentamista ja Maanostolainaa voidaan myöntää enintään 75
24366: perusko11jausta varten (rakentamislaina); prosenttia 52 § :n 1 momentin 1 kohdassa sekä
24367: · 4) asuinrakennuksen rakentamista, laajenta- enintään 50 prosenttia 52 §:n 3 momentissa
24368: mista ja peruskorjausta varten (asuntolaina ja tarkoitetun omaisuuden luovutushinnasta ja si-
24369: lisälaina) ; sarosuuslainaa enintään 75 prosenttia 52 §:n
24370: 5) pellon ~uivattamista ja salaojittamista 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun omaisuuden
24371: sekä muuta perusparantamista varten ( perus- luovutushinnasta.
24372: parannuslaina); Rakentamislainaa voidaan myöntää enintään
24373: 6) sellaisen yksityisen tien, samoin kuin sel- 60 prosenttia hyväksytyn kustannusarvion mää-
24374: laisen tien, jota vain kiinteistön omistajalla tai rästä. Rakentamislainoja myönnettäessä on kiin-
24375: haltijalla on oikeus käyttää, tekemistä varten nitettävä huomiota siihen, että rakennukset
24376: { tielaina) ; ovat rakennusteknillisesti ja taloudellisesti sekä
24377: 7) vedenhankin ta- ja viemäröintilaitteiden muutoinkin tarkoituksenmukaisia.
24378: rakentamista va~ten ( vesihu()ltolaina); Asuntolainaa ja asuntokorkotukilainaa voi-
24379: ~.· 8) maatalousirtaimiston hankkimista varten daan myöntää asuinrakennuksen rakentamista,
24380: (irtaimistolaina) ; . laajentamista ja peruskorjausta varten sijainnil-
24381: 9) sähkövirran saantiin oike9ttavien osuusc taan, pohjaratkaisultaan, teknillisiltä rakenteil-
24382: ja liittymismaksujen suorittamista sekä sähkö- taan ja varusteiltaan sosiaalisesti ja maatilata-
24383: virran hankkimista ja jakelua varten tarvitta- loudellisesti tarkoituksenmukaisten sekä asumis-
24384: vien laitteiden rakentamista varten (sähköistä- kustannuksiltaan kohtuullisten asuntojen ai-
24385: mislaina); kaansaamiseksi. Asuntolainan lisäksi voidaan
24386: 10) tuotantotoiminnalle tai sivuansion saan- heikoss!l taloudellisessa asemassa olevalle hen-
24387: nille tarpeellisen henkilö-, paketti- tai kuorma- kilölle myöntää· maatilahallituksen vahvistamin
24388: auton tahi veneen ja sen moottorin sekä moot- pet:ustein asuinrakennuksen rakentamista, laa-
24389: torikelkan hankintaa varten ( kuljetuskalusto- jentamista ja peruskorjausta varten lisälainaa.
24390: laina); Valtioneuvosto voi kuitenkin tarvittaessa antaa
24391: 11) tarpeellisen jatkuvan sivuansion turvaa- määräyksiä perusteista, joiden mukaan lisälai-
24392: mista varten ( sivuansiopienyrittäjälaina) ; nan myöntämistä koskevia edellytyksiä on ar-
24393: 12) rappeutuneen pellon kunnostamiseksi ja vosteltava. Asuntolainan samoin kuin lisälainan
24394: uuden pellon raivaamiseksi ( raivauslaina); suuruus ·on enintään 30 ja asuntokorkotukilai-
24395: 13) porotalouden· edistämiseen sen mukaan nan enintään 50 prosenttia hyväksytyn kustan-
24396: kuin asetuksella tarkemmin säädetään (poro- nusarvion määrästä. Asunto- ja lisälainaa parem-
24397: talouslaina) ; malla etuoikeudella mahdollisesti kiinnitettyjen
24398: 14 ) kalatalouden edistämiseen sen mukaan lainojen määrä saa mainittujen lainojen kanssa
24399: kuin asetuksella tarkemmin säädetään (kala- yhteensä olla enintään 95 prosenttia vakuuden
24400: talouslaina) ; sekä arvosta. Asuntolainan ja asuntokorkotukilainan
24401: 15} turkistarhauksen edistämiseen ( turkis- avulla rakennettavassa ja laajennettavassa ra-
24402: tarhauslaina) . kennuksessa olevan asunnon huoneistoala. saa
24403: Vesihuoltolainoja ja sähköistämislainoja voi- olla enintään 140 neliömetriä.
24404: daan myöntää muillekin yksityisille henkilöille Perusparannus- ja tielainaa voidaan myöntää
24405: kuin viljelijöille sekä v~sihuoltolainoja myös yh- enintään 60 ja vesihuoltolainaa enintään 75 pro-
24406: tymille. senttia hyväksytyn kustannusarvion määrästä.
24407: Maanostolainaa voidaan myöntää myös yh- Irtaimistolainaa voidaan myöntää enintään
24408: teismetsän osakaskunnalle metsätalouden har- 60 prosenttia hyväksyttävistä . hankintakustan-
24409: joittamiseen .soveltuvan maan hankkimista var· nuksista.
24410: ten. Sähköistämislainaa voidaan myöntää enintään
24411: Yksityisten 'viljelijöiden perustamille yhty- 7'J prosenttia sähkövirran saantiin oikeutta-
24412: 499
24413:
24414: vista osuus- ja liittymism~suista tai siihen konkurssimenettelyssä, huutokauppahinnasta
24415: oikeuttavien osakkeiden hinnasta sekä sähkö- lainan maksamiseen tulevalla määrällä ensiksi
24416: virran hankkimista ja jakelua varten tarvitta- lyhennetyksi luottolaitoksen vastuulla olevaa
24417: vien laitteiden hyväksyttävistä rakentamiskus- osaa lainasta ja sen jälkeen sitä valtion vas-
24418: tannuksista. tuulla olevaa osaa, joka lainan saajan maksa-
24419: · Milloin valtion varoista tai varoista, joista mien lyhennysten kautta ei ole tullut suorite-
24420: valtio maksaa lainan antajalle korkohyvitystä, tuksi. Milloin lainan saajalle on myönnetty
24421: on myönnetty rakentamis- tai asuntolainaa ra- useampia lainoja samasta luottolaitoksesta, käsi-
24422: kennuksen rakentamista, laajentamista tai pe- tellään lainoja edellä mainitussa selvittelyssä
24423: ruskorjausta varten, ei rakentamis- tai asunto- niin kuin ne olisi myönnetty yhtenä lainana.
24424: lainaa saa myöntää uuden, samaan tarkoituk-
24425: seen käytettävän rakennuksen rakentamista var- 57 §.
24426: ten, ellei aikaisempi laina ole kokonaan mak- Luottolaitokselle suoritetaan 50 §:ssä tar-
24427: settu takaisin. koitettujen lainavarojen hoidosta maatilatalou-
24428: 54 §. den kehittämisrahaston varoista hoitopalkkiota
24429: Lainan vakuutena tulee olla kiinteistökihl- valtioneuvoston päättämä määrä, joka saa olla
24430: nitys. Laina voidaan kuitenkin antaa, sen mu- enintään 0,5 prosenttia lainojen määrästä.
24431: kaan kuin maatilahallitus tarkemmin määrää, Edellä 51 §:ssä tarkoitetuista varoista myön-
24432: muutakin hyväksyttävää vakuutta vastaan. netyistä lainoista maksetaan luottolaitokselle
24433: tulo- ja menoarviossa osoitetuista varoista
24434: 55 §. korkohyvityksenä määrä, joka saadaan, kun
24435: Lainan myöntää osuuspankki, säästöpankki, korkoprosenttina käytetään luottolaitoksen kuu-
24436: liikepankki, Postipankki tai Suomen Hypo- den kuukauden irtisanomisajoin tehdyistä talle-
24437: teekkiyhdistys. tuksista yleisölle kulloinkin maksaman koron,
24438: Lainan myöntämiseen on osuuspankin saa- lisättynä 4 prosenttiyksiköllä, ja lainan saa-
24439: tava Osuuspankkien Keskuspankki Oy:n ja jan maksaman koron välistä erotusta. Suomen
24440: säästöpankin Säästöpankkien Keskus-Osake- Hypoteeikkiyhdistykselle matksetltavaa korko-
24441: Pankin hyväksyminen. Liikepankin, Postipan- hyvitystä laskettaessa käytetään talletuskorkona
24442: kin ja. Suomen Hypoteekkiyhdistyksen tulee maan kahden suurimman liikepankin kuuden
24443: antaa lainahakemus ennen asian ratkaisemista kuukauden irtisanomisajoin tehdyistä talletuk-
24444: maatilahallituksen tehtävään määräämän hen- sista yleisölle kulloinkin maksamaa korkoa. Lai-
24445: kilön tarkastettavaksi. . noitustoiminnasta aiheutuvien lisäkustannusten
24446: Milloin maatilahallitus on niin määrännyt, korvaamiseksi suoritetaan luottolaitokselle li-
24447: on lainan myöntämisen·· edellytyksiä koskeva säksi korkohyvityksenä valtioneuvoston päättä-
24448: asia saatettava maatilahallituksen ratkaistavaksi. mä määrä, joka saa olla enintään 0,5 prosent-
24449: tia lainojen määrästä.
24450: 56 §.
24451: Se osa lainasta, joka ylittää maaran, minkä 58 §.
24452: luottolaitos voi omien sääntöjensä tai ohjei- Liikepankille, Postipankille ja Suomen Hy-
24453: densa mukaan antaa lainan vakuutena olevan poteekkiyhdistykselle myönnetty laina ja sen
24454: omaisuuden .perusteella, saadaan, milloin kysy- korko on maksettava valtiolle sitä mukaa
24455: mys ei ole 52 §:n 2 ja 4 momentissa tarkoite- kuin lainan saajain on suoritettava velkaansa
24456: tuille yhtymille myönnettävistä lainoista, maati- luottolaitokselle, minkä lisäksi heidän maksa-
24457: lahallituksen päätöksellä jättää valtion vastuul- mansa ylimääräiset lyhennykset on viipymättä
24458: le. Tämä osa ei kuitenkaan saa nousta yli 40 valtiolle suoritettava.
24459: prosentin vakuutena olevan omaisuuden ar-
24460: vosta. 59 §.
24461: Lainan saajan lyhentäessä lainaansa katsotaan Maatilahallituksella on valta huo1ehtia maa-
24462: valtion ja luottolaitoksen välisessä selvittelyssä tilatalouden kehittämisrahaston lainoitukseen
24463: valtion vastuulla oleva osa lainasta ensiksi käytettävissä olevien varojen ohjaamisesta siten,
24464: suoritetuksi. Kuitenkin katsotaan siinä tapauk- että korkotukilainojen erilaiset saantimahdolli-
24465: sessa, että lainan vakuutena oleva omaisuus :;uudet eri osissa maata sekä kehitysaluepoliit-
24466: myydään ulosottotoimin tai muutetaan rahaksi tiset näkökohdat wlevat huomioon otetuiksi.
24467: 500 Lakialoite nlo 267
24468:
24469: . 60 §. alueiden myyntihintojen samoin kuin oikeuk-
24470: Edellä 55 §:ssä tarkoitettujen luottolaitosten sien ja muiden osuuksien kuin yhteismetsä~
24471: on valvottava, että lainat käytetään niitä myön- osuuksien myyntihintojen maksuaika on enin-
24472: nettäessä määrättyyn tarkoitukseen ja muutoin- tään viisi vuotta.
24473: kin tämän lain· ja sen nojalla annettujen sään- Se osa lisäalueen, yhteismetsäosuuden tai
24474: nösten ja määräysten mukaisesti. maatilan myyntihinnasta, jota ei ole annettu
24475: Lainan myöntänyt luottolaitos -on velvollinen säännönmukaisin maksuehdoin velaksi, on mak~
24476: antamaan maatilahallituksen valtuuttamille hen- settava kauppakirjaa allekirjoitettaessa tai mää-
24477: kilöille sellaisia tietoja, jotka ovat tarpeen sen räajassa,· joka ei saa olla viittä vuotta pitempi
24478: selvittämiseksi, onko lainan hakija ollut laissa kaupantekopäivästä lukien. Mikäli sanottua
24479: tarkoitetun luoton tarpeessa, samoin kuin ne myyntihinnan osaa ei makseta kauppakirjaa al-
24480: tiedot ja tarkastettavaksi ne asiakirjat, jotka tar- lekirjoitettaessa, on siitä ·maksettava seitsemän
24481: vitaan sen toteamise~si, onko lainaehtoja sekä prosentin vuotuinen korko.
24482: tätä lakia ja sen nojalla annettuja määräyksiä
24483: muutoin noudatettu. Samassa tarkoituksessa on 65 §.
24484: mainituilla henkilöillä oikeus suorittaa lainan Maanosto- ja sisarosuuslainan takaisinmaksu-
24485: saajien luona tarkastuksia. aika on enintään 25 vuotta, rakentamis- ja vesi-
24486: huoltolainan enintään 20 vuotta, asuntokorko-
24487: 61 §. lainan enintään 15 vuotta, perusparannus-, tie-
24488: Rakentamis- ja asuntolainojen käytön valvo- ja sähköistämislainan sekä yhteismetsän osakas-
24489: miseksi ja maksamisen edellytysten toteamisek- kunnalle myönnetyn maanostolainan enintään
24490: si on rakennuspaikalla suoritettava tarkastuk- 10 vuotta ja irtaimistolainan enintään viisi
24491: sia. Näistä tehtävistä huolehtii maalaiskunnasSfl vuotta.
24492: rakennuslautakunta sekä kaupungissa ja kaup- Asuntolainan ja lisälainan laina-aika on enin-
24493: palassa maistraatti ja järjestysoikeus. tään 25 vuotta. Asuntolainan periminen aloi-
24494: tetaan viimeistään yhdeksäntenä lainavuotena.
24495: .62 §. Milloin lainan saajalle on myönnetty sekä
24496: Milloin kunnalla on rakennuslaissa (370/58) asuntolainaa että lisälainaa, peritään ne aina
24497: tarkoitettu rakennustarkastaja, on hänen tai takaisin yhdeksännestä lainavuodesta alkaen.
24498: hänen toimestaan suoritettava 61 §:ssä tarkoi- . Lisälaina voidaan ·periä .takaisin yhdellä ker-
24499: tetut tarkastUkset. · taa.
24500: Rakennustarkastaja maalaiskunnassa on myös · Asuntolaina sekä -lisälaina, jota ei peritä
24501: velvollinen muissa kuin 1 momentissa tarkoi- takaisin yhdellä kertaa, on maksettava takaisin
24502: tetuissa tapauksissa- kunhan alueella avusta~ viidennentois.ta lainavuoden loppuun mennessä,
24503: maan. viranomaisia rakennusten arvioimisessa, jollei maataloustoimisto 2 §:n 1 momentissa
24504: tarkastamisessa tai muussa sellaisessa tehtä· ja lisälainan osalta lisäksi 53 § :n 3 momentissa
24505: vässä. säädetyin hakijan taloudellista asemaa koskevin
24506: 63 §. edellytyksin hakemuksesta ennen kymmenennen
24507: Rakennusluvan sekä sitä varten suoritetta- lainavuoden päättymistä myönnä takaisiiunaksu-
24508: van piirustusten ja rakennuspaikan tarkastami- aikaan pitennystä. Pitennystä voidaan myöntää
24509: sen osalta perittäväksi vahvistettua maksua koko jäljellä olevalle lainamäärälle tai osalle
24510: lukuun ottamatta ei rakennuttajalta maalais- siitä enintään niin, että laina tulee kokonaan
24511: kunnassa peritä rakennuslain 136 §:ssä tarkoi- maksetuksi takaisin 2 momentissa · tarkoitetun
24512: tettuja tai muita maksuja tässä laissa tarkoi- laina-ajan · kuluessa. .
24513: tetun ·rakennustyön valvonnasta. 66 §.
24514: Myyp.tihinta ja laina voidaari määrätä suori-
24515: tettavaksi siten; että lyhennykset· ovat alussa
24516: 8 luku. pienemmät ja suurenevat perimisajan kuluessa.
24517: · :M;r;n.tiliinrtan ja lainan periminen.
24518: 67 §.
24519: 64 §. Lisäalm!en, yhteismetsäosuuden ja maatilan
24520: Lisäalueen, yhteismetsäosuuden ja maatilan myyntihinnan vuotuinen korko .on alueellisen
24521: myyntihinnan maksuaika on enintään 25 vuotta; kehityksen edistämisestä annetun lain ( 451/75)
24522: Edellä 24 S:n 2 momentissa tarkoitettUjen 4 §:n 1 momentissa tarkoitetulla ensimmäi-
24523: Lakialoite n:o 267 501
24524:
24525: sellä vyöhykkeellä yksi prosentti Ja toisella Edellä 64 §:n 1 momentissa mainittujen nii•
24526: vyöhykkeellä kolme prosenttia .sekä muualla den myyntihintojen, joiden maksuaika on enin-
24527: maassa viisi prosenttia tai, jos kysymys on tään 25 vuotta, ja 65 § :n 1 momentissa mai-
24528: kooltaan asetuksella säädettävää.• pienemmästä nittujen lainojen, irtaimistolainoja lukuun otta-
24529: maatilasta, muuallakin maassa kttin mainitulla matta, vuotuinen korko voidaan lailla korottaa
24530: ensimmäisellä vyöhykkeellä yksi prosentti. enintään 1 momentissa sanotun suuruiseksi..
24531: Edellä 24 §:n 2 momentissa tarkoitettujen
24532: alueiden myyntihintojen samoin kuin oikeuk- 70 §..
24533: sien ' ja muiden osuuksien kuin yhteismetsä- Lisäalueen, yhteismetsäosuuden ja maatilan
24534: osuuksien myyntihintojen vuotuinen korko .on myyntihinnan sekä 52 § :ssä mainittujen maa-
24535: koko maassa kahdeksan prosenttia. tilatalpuden kehittämisrahaston varoista myön-
24536: nettyjen lainojen lyhennysten ja korkojen tai
24537: 68 §. molempien suorittamisessa voidaan myöntää ha-
24538: Maatilatalouden kehittämisrahaston varois- kijasta itsestään riippumattomista syistä aiheu-
24539: ta myönnetyn maanosto- ja sisarosuuslainan tuneiden vaikeuksien lieventämiseksi lykkäystä
24540: vuotuinen korko on alueellisen kehityksen edis,- enintään kaksi vuotta kerrallaan, kuitenkin yh-
24541: .tämisestä annetun lain 4 §:n 1 momentissa teensä enintään kymmenen vuotta. Sellaisen
24542: tarkoitetulla ensimmäisellä vyöhykkeellä yksi saamisen osalta, jonka maksuaika on enintään
24543: prosentti ja toisella vyöhY'kkee1lä kolme pro- kymmenen vuotta, ei lykkäystä kuitenkaan saa
24544: senttia sekä muualla maassa viisi prosenttia myöntää yhteensä enempää kuin viisi vuotta.
24545: tai, jos kysymys on kooltaan asetuksella sää- Siltä ajalta~ .jolta on myönnetty lykkäystä
24546: dettävää pienemmästä maatilasta, muuallakin koron suorittamisessa, ei peritä korkoa.
24547: ,maas·sa •kuin mainitulla .ensimmäisellä _vyöhyk- Milloin siihen katsotaan olevan syytä, voi-
24548: keellä Y'ksi prosentti. Rakentamis-, p.erus- daan 1 momentissa tarkoitettu lykkäys myön-
24549: parannus-, tie-, vesihuolto-, irtaimisto- sekä säh- Jää- määrätyillä ehdoilla tai myönnetty lykkäys
24550: köistämislainan vuotuinen_ korko . on vastaa- peruuttaa.
24551: vasti kolme, neljä ja viisi prosenttia. Lykkäyksen myöntämisestä päättää kahden
24552: Rakennetun asuntotilan hankkimista varten ensimmäisen vuoden osalta maataloustoimisto
24553: myönnetyn maanostolainan vuotuinen korko.on ja muussa tapauksessa maatilahallitus. Maati-
24554: kuitenkin 1 momentissa mainituilla vyöhyk~ lahallitus päättää myös lykkäyksen peruutta·
24555: keillä kolme prosenttia. Asiinto- ja lisälainat1 misesta.
24556: vuotuinen korko on koko maassa kolme pro~ n.§.
24557: senttia. . • _ ,. , Lyhennysten ja koron kannasta, velallisen
24558: KorkotukiJaipana myönnetyn maanosto- ja si- oikeudesta ylimääräisten lyhennysten maksami-
24559: sarosuuslainan vuotuinen korko Ori 1 momen- seen ja velvollisuudesta suorittaa pääomamää-
24560: tissa mainituilla vyöhykkeillä neljä prosenttia rältään vähäinen saaminen yhdellä kertaa tai
24561: ja muualla maassa _viisi.·· prosenttia .. Muiden muutoin säännönmukaista lyhyemrilässä ajassa,
24562: korkotukilainojen vuotuinen .korko on koko maksujen suorittamisen alkaniisajasta sekä kor-
24563: maassa viisi prosenttia. kotukilainojen takaisinmaksuajan pitentämisestä
24564: Yhteismetsän osakaskunnalle myönnetyn säädetään asetuksella.
24565: maanostolainan vuotuinen korko on koko Lisäalueen, yhteismetsäosuuden ja maatilan
24566: maassa viisi prosenttia. myyntihinnan sekä maanosto-, sisarosuus- jä
24567: rakentamislainan lyhennysten periminen- aloite-
24568: 69 §. taan heikossa taloudellisessa asemassa olevan
24569: Asuntolainan vuotuisen koron valtioneuvosto henkilön osalta alueellisen kehityksen edistä.
24570: vo1 asumiskustannusten tasoittamiseksi eri misestä annetun lain 4 § :n 1 momentissa
24571: ii:ikoina valhiistuneissa taloissa korottaa· enin- tarkoitetuilla kehitysalueilla 1 momentissa tar·
24572: tään västaaviin ' tarkoituksiin annetuistä ensi- koitettua ajankohtaa kahta vuotta ;a muualla
24573: sijaisista kiinnityslainoista yleisesti perittävän maassa yhtä vuotta myöhemmin.
24574: koron suuruiseksi.
24575: Lisälaina on kahdeksan ensimmäistä laina- 72 §.
24576: vuotta koroton, minkä jälkeen siitä peritään Milloin maan tai luotan saaja luovutta-a toi-
24577: yhtä suuri korko kuin samaan aikaan myön7 selle osaksi tai kokonaan tilan tai alueen, jota
24578: netyistä asuntolainoista. rasittaa tässä laissa tarkoitettu valtion tai
24579: 502 lAkiåloite n:u 267
24580:
24581: luottolaitoksen saaminen, voidaan sanottu saa- lain 4 § :n 1 momentissa tarkoitetulla ensim-
24582: minen tai osa siitä määrätä heti korkoineen mäisellä vyöhykkeellä voidaan 53 §:ssä mainit-
24583: maksettavaksi, jollei saamisen säilyttämistä tujen enimmäismäärien sijasta noudattaa mui-
24584: 2 §:n 1 momentin säännökset huomioon ot- den lainojen kuin· asuntolainojen ja lisälainojen
24585: taen voida pitää tarkoituksenmukaisena. Mak- osalta 10 prosenttiyksikköä suurempia enim-
24586: settavaksi määrätystä pääomasta on suoritetta- mäismääriä.
24587: va omistusoikeuden siirtymisen ajankohdasta lu- 77 §.
24588: kien kahdeksan prosentin suuruinen vuotuinen Maatilojen viljelyedellytysten parantamiseksi
24589: korko. voidaan 7 5 §: ssä tarkoitetulla alueella myöntää
24590: 73 §. takaisinmaksuajaltaan enintään 20 vuoden rai-
24591: Kauppa- ja velkakirjoihin voidaan ottaa saa- vauslainaa, sen mukaan kuin valtioneuvosto
24592: misen irtisanomisen sekä kauppa- tai laina- tarkemmin määrää.
24593: ehdoissa ehkä sovitun sakkokoron maksettavak- Raivauslainaa voidaan myöntää enintään 85
24594: si määräämisen uhalla noudatettavaksi ehtoja, prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Lai-
24595: jotka koskevat tilan tai alueen käyttämistä, saa- nan·· vuotuinen korko on kolme prosenttia. Lai-
24596: misen perimisen turvaamista sekä lainan käyt- nasta on muutoin voimassa, mitä 7 ja 8
24597: töä samoin kuin muita tarpeellisiksi katsottuja luvussa ön takaisinmaksuajaltaan enintään 20
24598: ehtoja. vuoden lainasta säädetty.
24599: Jos saaminen tai osa siitä irtisanotaan 1 mo-
24600: mentin nojalla, on maksettavaksi määrätystä 78 §.
24601: pääomasta suoritettava päätöksen antamisesta Jollei sitä työtä, jota varten on myönnetty
24602: lukien 72 §:ssä säädetyn suuruinen korko. 74 §: ssä tarkoitettua avustusta, ole suoritettu
24603: asetuksella säädettävän määräajan kuluessa, on
24604: 74 §. maatilahallituksella valta velvoittaa avustuksen
24605: . Syntyvien ja huollettavien lasten perusteella saaja tili hä:nen· oikeudenomistajansa suoritta-
24606: voidaan myöntää maksulykkäystä ja helpotusta maan avustus kokonaan. tai osittain valtiolle
24607: tämän lain maksuista sen mukaan kuin asetuk- takaisin. Takaisin perittävä avustus saadaan
24608: sella tarkemmin säädetään. riippumatta siitä, kuinka kauan on kulunut
24609: takaisinperimispäätöksestä, ottaa siitä tilasta,
24610: 9 luku. jonka hyväksi tehtävistä töistä on kysymys,
24611: samalla etuoikeudella kuin kiihteistöstä mene-
24612: Erityiset toimenpiteet. vistä julkisoikeudellisista suorituksista on sää-
24613: detty. Periminen saadaan toimittaa verojen
24614: 75 §. ulosotosta säädetyssä järjestyksessä. Maatilahal-
24615: Alueellisen kehityksen edistämisestä annetun lituksen päätökseen ei saa· hakea muutosta va-
24616: lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetuilla kehitys- littamalla. ·
24617: alueilla voidaan myöntää avustusta: Oikeutta 7 4 §: ssä mainittuihin avustuksiin
24618: 1) sellaisen yksityisen tien, jonka tekemi- ei saa ulosmitata.
24619: seen ei voida myöntää avustusta yksityisistä
24620: teistä annetun lain nojalla, samoin kuin sellai- 10 luku.
24621: sen tien, jota vain kiinteistön omistajalla tai
24622: haltijalla on oikeus käyttää, tekemiseen ja Erinäisiä säännöksiä.
24623: 2) pellon ·salaojittamista varten.
24624: Inarin, Enontekiön ja Utsjoen kunnissa voi- 79 §.
24625: daan 1 momentissa mainitun lisäksi myöntää Vaitio on vapaa suorittamasta kunnallis- ja
24626: avustusta: kirkollisveron tämän lain. mukann hankitun
24627: 1) karjarakennuksen rakentamiseen ja tilan tai alueen tuloista siltä kalenterivuodelta,
24628: 2) maatalouskelpoisen maan rahtaamista var- jona sanottu omaisuus on tullut maatilahalli-
24629: ten pelloksi tai laitumeksi. tuksen h11llintaan.
24630: Avustusten prosentuaalisista enimmatsmaa- 80 §.
24631: ristä sekä niiden myöntämisedellytyksistä sää- Jos käyttösuunnitelmaa laadittaessa on sattu-
24632: detään asetuksella. nut laskuvirhe tai muu erehdys, joka tulee i.ltfii
24633: . 76 §. kauppakirjan allekirjoittiimisen tai hinnan-
24634: Alueellisen kehityksen edistämisestä annetun perimispäätöksen tekemisen jälkeen, oh maa·
24635: Lakialoite n:o 267 503
24636:
24637: tilahallituksella valta asianosaisia kuultuaan suo- detty muun viranomaisen toimivaltaan kuulu-
24638: rittaa oikaisu, jos siitä on tehty hakemus vii- viksi.
24639: den vuoden kuluessa kauppakirjan allekirjoit- 86 §.
24640: tamisesta tai hinnanperimispäätöksen tekemi- Maatilatalouden kehittämisrahaston varoja
24641: sestä. voidaan sen lisäksi, mitä niiden käyttämisestä
24642: Jos 1 momentissa tarkoitettu laskuvirhe tai on edellä säädetty, lkäyttää:
24643: erehdys on vähäinen, voidaan se jättää oikai· 1) maan ja muun omaisuuden hankkimi-
24644: sematta. seen;
24645: Maatilahallituksen 1 ja 2 momentin nojalla 2) hankitun omaisuuden hoitamiseen ja kun-
24646: antamiin päätöksiin ei saa hakea muutosta. nostamiseen;
24647: 3) lainoituksesta aiheutuviin muihin kuin
24648: 81 §. 57 §:ssä tarkoitettuihin hoitomenoihin sekä
24649: Henkilö, joka suorittaa tässä laissa tarkoi- 4) edellä 74 §:ssä tarkoitettuihin avustuk-
24650: tettuja tehtäviä, on niiden suorittamisesta vas- siin.
24651: tuussa niin kuin virkamies. Tämän lain toimeenpanoa varten on maatila-
24652: talouden kehittämisrahastoon siirrettävä vuosit-
24653: 82 §. tain valtion tulo- ja menoarviossa tarpeelliset
24654: Milloin valtio on taman lain mukaista toi- varat ja voidaan näitä varoja käyttää myös
24655: mintaa koskevassa oikeudenkäynnissä asianosai- maatilatalouden kehittämistoimintaa koskevien
24656: sena tahi tällaiseen toimintaan liittyvässä lain- tutkimusten ja selvitysten suorittamiseen siinä
24657: huudatus- tai kiinnitysasiassa hakijana, ei tuo- laajuudessa kuin eduskunta päättää.
24658: marilla ole oikeutta saada toimituskirjoina
24659: annettavista pöytäkirjanotteista eikä todistuk-
24660: sista lunastusta valtiolta. Tämän lain täytän- 11 luku.
24661: töönpanoa haitavien viranomaisten pyytämät
24662: otteet lainhuudatusasiain pöytäkirjasta sekä to- Välittäviä säännöksiä.
24663: distukset, jotka koskevat kiinteistökiinnitys- 87 §.
24664: asiain pöytäkirjaan tai ulosmitattujen kiinteis- Maankäyttö- ja maanhankintalainsäädännön
24665: töjen luetteloon tehtäviksi säädettyjä merkintö- sekä muun aikaisemman asutuslainsäädännön
24666: jä, on annettava niin ikään lunastuksetta. nojalla hankittu omaisuus, jonka käytöstä ei
24667: ennen tämän lain voimaantuloa ole määrätty
24668: 83 §. taikka joka vapautuu sanotun lainsäädännön
24669: Mitä 48 ja 77 § :ssä on säädetty sanotuissa mukaisesta käyttötarkoituksesta, sekä muukin
24670: lainkohdissa tarkoitettujen saamisten etuoikeu- maatilahallituksen hallinnassa tämän lain voi-
24671: desta, ei aiheuta muutosta niiden oikeuteen, maan tullessa oleva omaisuus katsotaan hanki-
24672: joilla on ennen tämän lain voimaantuloa vireille tuksi tämän lain tarkoituksiin tai se käytetään
24673: pannun hakemuksen nojalla vahvistettu kiinni- 23 §:ssä säädetyllä tavalla, kuitenkin niin, että
24674: tys tai vuokraoikeuden rekistetöiminen tahi sitä sellaisen omaisuuden käyttämisestä, mikä sijait-
24675: ennen syntynyt maksamattoman kauppahinnan see alueella, jolle on vahvistettu asemakaava,
24676: panttioikeus taikka muu kiinnittämättä voi- rakennuskaava tai rantakaava, päättää maa- ja
24677: massa oleva patltdoikeus kiinteistöön. metsätalousministeriö.
24678: Mitä 1 momentissa on säädetty, sovelletaan
24679: 84 §. niin ikään valtion virkatalojen ja niistä muo-
24680: Milloin tämän lain mukaan hankitulle omai- dostettujen pää- eli kantatilojen sekä viljelys-
24681: suudelle on saajan suoritettavaksi määrätty luo- ja asuntotilojen vuokralle antamisesta annetussa
24682: vuttajalle maksettua hintaa alempi hinta tai laissa ( 74/22) samoin kuin valtion virkataloi-
24683: korvaus, jää erotus maatilatalouden kehittämis- hin kuuluvain vuokra-alueiden lunastamisesta
24684: rahaston tappioksi. sekä virkatalojen käyttämisestä annetussa laissa
24685: (154/26) tarkoitettujen maatilahallituksen hal-
24686: 85 §. linnassa olevien virkatalojen osalta. Milloin
24687: Maataloustoimistoille voidaan asetuksella an- maatilahallituksen hallinnassa oleva virkatalo
24688: taa ratkaisuvaitila sellaisissa tämän lain mu- tai sen osa ön mainittujen lakien nojalla annet-
24689: kaisissa asioissa, joita ei nimenomaan ole sää- tu vuokralle, katsotaan vuokrasopimuksen voi-
24690: 504 Lakialoite n:o 267
24691:
24692: massaoloaika päättyneeksi tämän lain voimaan- ettei hallintasopimusaikaa saa pitentää ja että
24693: tuloa seuraavan maaliskuun 14 päivänä. Uusi tila tai alue voidaan heti myydä, vaikka hal-
24694: vuokrasopimus on kuitenkin tehtävä, jos vuok- lintasopimukseen sisältyviä velvoitteita ei olisi-
24695: ramies niin haluaa, siksi ajaksi, joka aikaisem- kaan täytetty.
24696: man vuokrasopimuksen mukaan vielä olisi ollut Milloin ennen tämän lain voimaantuloa on
24697: jäljellä. Uudessa vuokrasopimuksessa määrätään tehty maankäyttölain (353/58) 65 §:ssä tar-
24698: vuokramaksu rahana. koitettu päätös asukkaan ottamisesta tai lisä-
24699: Tämän lain voimaan tullessa muun viran· alueen saaja on määrätty maankäyttölain 61 §:n
24700: omaisen kuin maatilahallituksen hallinnassa ole- mukaisesti vahvistetussa käyttösuunnitelmassa,
24701: vaan virkataloon kuuluva maa jää edelleen on tila tai alue myytävä asukkaalle hallinta-
24702: sanotun viranomaisen hallintaan ja, mikäli se sopimusta tekemättä.
24703: tai osa siitä' on annettu vuokralle, vuokrasuhde Milloin tila tai alue myydään 1 ja 2 momen-
24704: pysyy edelleen voimassa, niin kuin siitä on tin nojalla, ei sitä saa asettaa maankäyttölain
24705: säädetty tai sovittu. Milloin virkataloon kuulu- 102 §: ssä tarkoitettujen ehtojeri ja rajoitust:en
24706: uutta muun viranomaisen kuin metsähallituksen alaiseksi. Kauppakirjaan voidaan kuitenkin ottaa
24707: hallinnassa olevaa maata annetaan vuokralle myyntihinnan maksettavaksi määräämisen uhalla
24708: yleishyödyllisiin· tarkoituksiin, määrää vuokra- ehtoja, jotka koskevat saamisen perimisen tur-
24709: maksun ja muut vuokraehdot se ministeriö, joka vaamista, samoin kuin muita tarpeellisiksi kat-
24710: tai jonka alainen viranomainen hallitsee vuok- sottuja ehtoja.
24711: ralle annettavaa maata.
24712: Tämän lain tullessa voimaan muuttuu 2 mo- 91 §.
24713: mentissa mainituissa laeissa tarkoitettuihin vir- Henkilölle, joka hallitsee tilaa tai aluetta
24714: kataloihin kuuluva maa perintöluontoiseksi. maankäyttölain mukaisen hallintasopimuksen
24715: perusteella, saadaan, sen mukaan kuin asetuk-
24716: 88 §. sella tarkemmin säädetään, myöntää lainaa
24717: Mililoin yhteislaitumista annetussa laissa aikaisempien säännösten mukaan. Niin ikään
24718: (355/58) tarkoitetusta yhteislaitumesta tehdyn voidaan tilan tai alueen . omistajalle myöntää
24719: vuokrasopimuksen voimassaoloaika jatkuu tä- lainaa aikaisempien säännösten niukaan tilan
24720: män lain voimaantulon jälkeen, noudatetaan tai alueen kuntoonpanoa tarkoittavien sellaisten
24721: laitutnen osalta aikaisempia säännöksiä. töiden suorittamista varten, jotka uutistilan pe-
24722: Laidunalueen, joka on vapautunut 1 momen- rustamispalkkion perusteena olevassa suunnitel-
24723: tissa mainitun lain mukaisesta käyttötarkoituk- massa on edellytetty tehtäviksi.
24724: sesta, tai osan siitä voi maatilahallitus antaa
24725: toistaiseksi yhdelle tai useammalle henkilölle 92 §.
24726: vuokralle laitumena käytettäväksi. Valtion toimesta tehtävien töiden, uutistilan
24727: perustamispalkkion, verovapauden,, maksuhel-
24728: ' 89 §: potusten sekä muiden maanhankintalainsä,ädän-
24729: Asutuslainsäädännön kumoamiseen liittyvistä nön ja maankäyttölain ja siihen liittyvien lakien
24730: toimenpiteistä annetun lain (360/58) 7 a §:ssä mukaisten etujen osalta noudatetaan aikaisem-
24731: tarkoitettujen alueiden osalta noudatetaan tä- pia säännöksiä.
24732: -män lain voimaantulon jälkeen edelleen, lukuun Porotilalakia ( 590/69), eräiden kolt.tien
24733: ottamatta 6 momenttia, sanotun pykälän sään- asuttamisesta annettua lakia (273/55) ja kolt-
24734: nöksiä, kuitenkin niin, että pykälän 3 ja 4 mo- tien maanj~rjestelylakia (593/69) täytäntöön-
24735: mentissa tarkoitetuissa tapauksissa maatilahalli- pantaessa sovelletaan edelleen maankäyttölakia
24736: tus voi katsoa alueen tai osan siitä hankituksi ja muuta maankäyttölainsäädäntöä, kuitenkin
24737: maatilalain. tarkoituksiin. siten että maankäyttötoimikunnalle kuuluvat teh-
24738: tävät suorittaa 9 §:ssä tarkoitettu suunnittelu-
24739: 90 §. toimikunta.
24740: Tilasta tai alueesta tehtyyn hallintasopimuk- 93 §.
24741: seen, johon perustuvaa oikeutta ei ennen tämän Maankäyttö- ja maahankintalainsäädännön,
24742: lain voimaantuloa ole menetetty, .sekä asuk- muun aikaisemman asutuslainsäädännön, virka-
24743: kaan. oikeuteen saada omakseen hallintasopi- talo- ja jälleenrakennuslainsäädännön, maatalou-
24744: muksen kohteena oleva tila. tai alue, noudate- den perustuotosta annetun lain ( 156/65) sekä
24745: .taan aikaisempia säännöksiä,: kuitenkin niin, salaojituslain ( 132/67) nojalla ennen tämän
24746: Lakialoite n:o 267 505
24747:
24748: la:i.n voimaantuloa syntyneen valtion, kunnan osuuksien sekä mainittujen saamisten korkojen
24749: sekä luottolaitoksen saamisen takaisinmaksu- maksamisesta on asianomainen tila tai alue
24750: ajan ja koron osalta noudatetaan aikaisempia panttina siten kuin 1 ja 2 momentissa on .sää-
24751: säännöksiä ja sopimuksen ehtoja. detty.
24752: Aikaisempia säännöksiä noudatetaan niin 98 §.
24753: ikään niiden asioiden osalta, ·jotka liittyvät 1 Milloin tila tai alue on 97 § :n 2 momen-
24754: momentissa tarkoitettujen lakien toimeen- tissa säädetyin tavoin panttina, tulee maatalous-
24755: panaan ja joista ei tässä luvussa ole toisin sää- toimiston lähettää asianomaiselle tuomarille il-
24756: detty. moitus panttioikeutta koskevan merkinnän teke-
24757: 94 §. mistä varten kiinnitysasiain pöytäkirjaan. Kun
24758: Tämän lain voimaantulon jälkeen syntyneen, saaminen on täysin maksettu, tulee maatalous-
24759: maankäyttölainsäädännön mukaisen saamisen toimiston lähettää ilmoitus asianomaiselle tuo-
24760: takaisinmaksuajan ja koron kohdalta noudate- marille tilan tai alueen vapautumista panttivas-
24761: taan, mitä 92 §:ssä on säädetty. tuusta koskevan merkinnän tekemistä varten
24762: kiinnitysrekisteriin.
24763: 95 §.
24764: Tämän lain tullessa voimaan lakkaavat maan- 99 §.
24765: käyttölain 102 § :ssä tarkoitetut ehdot ja rajoi- Mitä 60-63 §:ssä on säädetty, sovelletaan
24766: tukset. Sinä aikana, jolloin valtion kauppahinta- myös sellaisen rakentamisen osalta, jota on
24767: saamista on maksamatta, voidaan pääomahak- tuettu maankäyttölain nojalla.
24768: kuusta saatuja varöja käyttää, sen mukaan kuin
24769: asetuksella tarkemmin säädetään, valtion 100 §.
24770: myyntihintasaamisen maksamiseen. Jos maankäyttö- tai maanhankintalainsäädän-
24771: nön mukaisessa katselmustoimituksessa on sat-
24772: 96 §. tunut laskuvirhe tai erehdys, noudatetaan vir-
24773: Milloin tila tai alue, jota rasittaa maan- heen tai erehdyksen oikaisemisen osalta, mitä
24774: käyttö- tai maanhankintalainsäädännön, muun 45 ja 79 §:ssä on säädetty.
24775: aikaisemman asutuslainsäädännön taikka virka-
24776: talo- tahi jälleenrakennuslainsäädännön mukai-
24777: 101 §.
24778: nen valtion, kunnan tai luottolaitoksen saami-
24779: Korkeimmassa oikeudessa, korkeimmassa hal-
24780: nen, osaksi tai kokonaan luovutetaan toiselle,
24781: linto-oikeudessa ja maaoikeudessa tämän lain
24782: voidaan saaminen tai osa siitä määrätä heti
24783: voimaan tullessa vireillä olevat asiat käsitellään
24784: takaisin maksettavaksi. aikaisempien säännösten mukaan sekä sanotun
24785: ajankohdan jälkeen vireille tulevat asiat niiden
24786: 97 §.
24787: säännösten mukaan, joita on tullut noudattaa
24788: Maankäyttölainsäädännön ja muun aikaisem- siinä asteessa, jossa asia on ensiksi käsitelty.
24789: man asutuslainsäädännön nojalla myyty tila tai
24790: alue, joka on tämän lain voimaan tullessa
24791: panttina valtion kauppa- tai myyntihintasaami- 102 §.
24792: sen ja sen koron maksamisesta siihen saakka, Valtion maan käyttämisestä ja maan pakko-
24793: kunnes saaminen on loppuun suoritettu, on lunastamisesta maankäyttölain tarkoituksiin
24794: edelleenkin sanotuin tavoin panttina mainitun annetun lain ( 359/58) mukainen katselmustoi-
24795: saamisen maksamisesta. mitus, jota maankäyttötoimikunta tämän lain
24796: Sellaisen 1 momentissa tarkoitetun lainsää- tullessa voimaan ei ole saattanut loppuun, kat-
24797: dännön mukaisen kauppa- ja myyntihintasaa- sotaan sanottuna ajankohtana rauenneeksi. Maa-
24798: misen korkoineen maksamisesta, joka on syn- tilahallitus voi lisäksi maanomistajan suostu-
24799: tynyt tämän lain voimaantulon jälkeen tai jonka muksella määrätä rauenneeksi toimituksen, joka
24800: panttioikeudesta ei ole tehty ennen sanottua tämän lain voimaan tullessa ei ole lainvoimai-
24801: ajankohtaa ilmoitusta asianomaiselle tuomarille, nen.
24802: on tila tai alue panttina aikaisempien säännös- Maankäyttötoimikunnalle kuuluvan tehtävän
24803: ten mukaisesti. suorittaa tämän lain voimaantulon jälkeen
24804: Edellä 1 momentissa tarkoitetun lainsäädän- suunnittelu toimikunta.
24805: nön mukaisten yhteismetsäosuuksien ja muiden Asutuslautakunnan tai maatalouslautakunnan
24806: osuuksien hintojen samoin kuin kustannus- maankäyttölain 26 § :n nojalla maankäyttötoi-
24807: 64 0879005055
24808: 506 Lakialoite n:o 267
24809:
24810: mikuntaan valitsemat henkilöt toimivat tämän tarkoituksiin, joihin niitä on käytetty ennen tä-
24811: lain voimaan tultua suunnittelutoimikutman män lain voimaantuloa.
24812: jäseninä siihen saakka, kunnes kunnallisvaltuus-
24813: to on 9 § :n mukaisesti valinnut heidän sijaansa 104 §.
24814: uudet jäsenet ja näille varamiehet. Vaali on toi- Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
24815: mitettava kolmen kuukauden kuluessa lain voi- töönpanosta annetaan asetuksella.
24816: maantulosta. Edellä tarkoitetut uudet jäsenet ja
24817: heidän varamiehensä on valittava siksi ajaksi, 105 §.
24818: mikä valtuutettujen toimikaudesta on jäljellä. Tämä laki tulee voimaan päivänä
24819: kuuta 19 ja sillä kumotaan 18 päivänä hel-
24820: mikuuta 1977 annettu maatilalaki ( 188/77),
24821: 103 §. kuitenkin niin, että viimeksi mainitulla lailla
24822: Maatilatalouden kehittämisrahaston varoja kumottujen lakien eräiden säännösten sovelta-
24823: voidaan käyttää sellaisiin maankäyttö- ja maan- minen jatkuu siten kuin täS<Sä luvussa on mää-
24824: hankintalainsäädännön toimeenpanoon liittyviin rätty.
24825:
24826:
24827: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
24828:
24829: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
24830: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
24831: Urpo Leppänen
24832: 1979 vp. 507
24833:
24834: Lakialoite n:o 268.
24835:
24836:
24837:
24838:
24839: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi maataloustulolain 15 §:n ku-
24840: moamisesta.
24841:
24842:
24843: E d u s k u n n a 11 e.
24844:
24845: Virolaisen eduskunnassa läpi ajama voimassa- peasti, vaan tämän seurauksena ovat lain mu-
24846: oleva maataloustulolaki merkitsee jatkuvasti te- kaan viljelijöitä köyhdyttävät raskaasti nousevat
24847: hostuvaa talonpojan tappolinjaa. markkinointimaksut.
24848: Tämän lain mukaan on kotimaisella elintar- Tällainen asiantila ja tällainen laki on järje-
24849: viketuotannolla jatkuvasti aleneva katto, mutta tön. Se on kotimaisen työn ja kotimaisen tuo-
24850: ulkomaisten elintarvikkeiden tuonti maahamtn.e tannon sekä maaseudun autioittamisen tuholaki.
24851: on täysin vapaa. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24852: Kotimaisten elintarvikkeiden tuotantokaton taen,
24853: aleneminen on niin nopea, että perhe- ja pien- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
24854: viljelmiä ei ole pystytty tuhoamaan riittävän no- lakiehdotuksen:
24855:
24856:
24857:
24858: Laki
24859: maataloustulolain '15 §:n kumoamisesta.
24860: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
24861:
24862: Täten kumotaan 30 päivänä joulukuuta 1977 laisena kuin se on osittain muutettuna 29 päi-
24863: annetun maataloustulolain (1102/77) 15 §, sel- vänä kesäkuuta 1978 annetulla lailla (515/78).
24864:
24865:
24866: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
24867:
24868: Veikko Ve1111amo Ei110 Poutiainen Urpo Leppänen
24869: Pekka Vennämo J. Juhåni :Kortesälmt Anssi Joutsenlahti
24870: 508 1979 vp.
24871:
24872: Lakialoite n:o 269.
24873:
24874:
24875:
24876:
24877: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi kansan pelastamiseksi elintar-
24878: vikepulasta.
24879:
24880:
24881: E d u s k u n n a 11 e.
24882:
24883: Nälkä ei ole leikin asia. Maailmalla on jo siasia, vaikka maamme valtaa pitävät yrittävät-
24884: laajoilla alueilla nälänhätä. Nälkä hiipii myös kin sitä peitellä kasvavalla ja kansaa köyhdyttä-
24885: Suomeen, jollei lopulta luovuta perhe- ja pien- vällä ulkomaisten elintarvikkeiden tuonnilla.
24886: viljelmiä tuhoavasta virhesuuntauksesta. SMP pitää välttämättömänä ja kiireellisenä,
24887: Karjatalous on maassamme luontainen elin- että Suomen kansa pelastetaan maitopulasta. ja
24888: keino. Se on luonnonolosuhteiden · perusteella muiden kotimaisten elintarvikkeiden pulasta.
24889: kansainvälisesti kilpailukykyinen ja työtä tar- Nämä ovat myös saastevapaita elintarvikkeita.
24890: joava. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24891: Leipäviljasta on maassamme myös suuri ali- taen,
24892: tuotanto. Laaja ulkomaan .tuonti köyhdyttää kan-
24893: saamme. että· Eduskunta hyväksyisi seuraavan
24894: Maatamme uhkaava elintarvikepula on jo to- lakiehdotuksen:
24895:
24896:
24897:
24898: Laki·
24899: kansan pelastamiseksi elintarvikepulasta.
24900: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
24901:
24902: 1 §. tava kaikki liikevaihtoverot ja muut verot sekä
24903: Maidon tuottajahinta on heti korotettava vä- maksut.
24904: hintään 2 markkaan litralta. Vastaavasti on kor- 3 §.
24905: jattava kananmunien ja lihan sekä muiden kar- Jotta-elintarvikkeiden kuluttajahintoja ei tar-
24906: jatalouden tuotantoon liittyvien elintarvikkeiden vitsisi alentaa valtion verovaroilla, on ryhdyttä-
24907: tuottajahintaa. . . vä kiireellisiin toimenpiteisiin. maa,talouden tuo-
24908: Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee myös tantokustannusten alentamiseksi poistamalla
24909: leipäviljan tuottajahintaa. kaikki tarpeettomat rasitukset ja valtion tulot.
24910: Erityisesti on huolehdittava, että peruselintar-
24911: 2 §. vikkeita voidaan tuottaa taloudellisesti.
24912: Edellä 1 § :ssä tarkoitetun tuottajahintojen
24913: korjaamisen maamme kotimaisen elintarvikehuol- 4 §.
24914: lon turvaamiseksi tulee mahdollisuuksien mu- Tarkemmat määräykset tämän lain toimeen-
24915: kaan tapahtua kuluttajahintaa nostamatta. Tä- panosta annetaan asetuksella.
24916: män toteuttamiseksi on elintarvikkeilta poistet-
24917:
24918:
24919: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
24920:
24921: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Urpo Leppänen
24922: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
24923: 1979 vp. 509
24924:
24925: Lakialoite n:o 270.
24926:
24927:
24928:
24929:
24930: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi pakettipeltojen kunnostami-
24931: sesta.
24932:
24933:
24934: E d u s kun n a 11 e.
24935:
24936: Järjetön peltojen paketointi ja lehmäntappo,. aloittaa uudelleen maallemme välttämätöntä elin-
24937: linja on tehnyt karmeata jälkeä maassamme. tarviketuotantoa. Tällaiseen asiantilaan on saa-
24938: Kansaamme uhkaa nälkä ja uusiutuva maasta tava korjaus.
24939: pako. Kotimaisten elintarvikkeiden tuotanto ei Paketoitujen. peltojen osalta tämä tapahtuu ·
24940: ole riittävä. Ulkomaankaupan vajauksesta on siten, että valtio antaa taloudellista tukea pel-
24941: noin puolet elintarvikkeiden tuontia. tojen kunnostamiseen ja uuden tuotannon aloit-
24942: Muualla maailmassa on otettu paketoituja pel- tamiseen.
24943: toja tehokkaasti tuotantoon. Näin ei ole tapah- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24944: tunut Suomessa. Ei edes ole haluttu taloudelli- taen,
24945: sesti· tukea niitä perhe- ja pienviljelijöitä, jotka että Eduskunta hyväksyisi seuraaavn
24946: haluaisivat kunnostaa paketoituja peltoja ja lakiehdotuksen:
24947:
24948:
24949: Laki
24950: pakettipeltojen kunnostamisesta.
24951:
24952: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
24953: 1 §. 3 §.
24954: Paketoituja peltoja saatetaan uudelleen tuo- .Erityisistä syistä voidaan 2 §:n tarkoittamissa
24955: tantokuntoon sen mukaan kuin tässä laissa sää- tapauksissa myöntää myös avustusta valtion va-
24956: detään. roista.
24957: 2 §.
24958: Vaitio myöntää halpakorkoista lainaa paketoi- 4 §.
24959: tujen peltojen saattall1iseksi uudelleen tuotanto- Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöön-
24960: kuntoon tai niiden ostamiseksi lisämaaksi maa- panosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.
24961: taloustuotantoa varten.
24962: Pätevistä syistä myönnetään myös halpakor- 5 §.
24963: koista ·lainaa paketoii:ujen tilojen karjatalousra- . Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta
24964: kennusten rakentamiseksi sekä karjan ja muun 1979. .
24965: maatalousirtaimiston hankkimiseksi.
24966:
24967: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
24968:
24969: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
24970: Urho Pohto Eino Poutiainen .· J. Juhani Kortesalmi
24971: Pekka· Vennamo
24972: 510 1979 vp.
24973:
24974: Lakialoite n:o 271.
24975:
24976:
24977:
24978: V. Vennamo ym.: Ehdotus salaojituslaiksi.
24979:
24980:
24981: E d u s k u n n a 11 e.
24982:
24983: Ensimmäisen salaojituslain (413/49) tullessa jo koneellisesti. Lisäksi voitaisun ma1mta että
24984: voimaan 1 päivänä tammikuuta 1950 oli maas- kotimaiset tiiliputket ovat nykyisellään erittäin
24985: samme suunnitelman mukaisesti putkisalaojilla korkealaatuisia ja kustannuksiltaan keskitasoisia.
24986: ojitettua aluetta 84 000 hehtaaria ja tämä mää- Maanviljelijät yleensä tuntevat salaojituksen
24987: rä kohosi niinä viitenä vuonna, jotka laki oli välttämättömyyden ja voitaneen katsoa, että lä-
24988: voimassa, 44 OOO:Ma hehtaarilla. 1955 annetun hivuosien aikana päästäisiin 100 000 hehtaarin
24989: toisen salaojituslain voimassaoloaikana, jota oli suuruisiin vuosittaisiin salaojitettaviin alueisiin,
24990: jatkettu vuoden 1960 loppuun, on putkisalaoji- jos vain saataisiin edullista pääomaa käyttöön.
24991: tuksen määrä kohonnut 27 4 000 hehtaariin, joka Valtion jatkuva lisääntyvä tuki on kuitenkin
24992: on noin 10% nykyisestä peltopinta-alasta. Tuo- välttämätön 100 000 hehtaarin päämäärään pää-
24993: na 13 vuoden salaojitusaikakautena noin 55% semiseksi. Todettakoon lisäksi, että salaojituslai-
24994: salaojitettiin valtion avustusta käyttäen. Laino- noja ja -avustuksia myönnettiin valtion varoista
24995: jen ja palkkioiden yhteismäärä oli tuona aikana juuri silloin kun suurimmat ja varakkaimmat vil-
24996: 26,6 milj. nykymarkkaa. jelijät salaojittivat. Nyt kun vauraiden viljelijöi-
24997: Maataloustöiden koneistaminen on erittäin den pellot ovat salaojassa ja tulisi pienviljelijöi-
24998: voimakkaasti kehittynyt ja kehitys jatkuu yhä den vuoro, olisi erittäin kohtuullista, että laino-
24999: edelleen. Uusien tehokkaiden peltoviljelyskonei- ja ja avustuksia voitaisiin nytkin myöntää sa-
25000: den käyttö kuitenkin edellyttää jokaisessa ta- moilla ehdoi:Ha kuin aikaisemminkin.
25001: pauksessa peltokuvioiden saattamista mahdolli- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
25002: simman edukkaaseen muotoon koneita käytet-
25003: täessä ja tietenkin salaojituksen tärkeyttä. Li- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
25004: säksi nykyiset salaojatyöt on koneistettu niin lakiehdotuksen:
25005: pitkälle, että tiiliputkien levityskin salaojaan käy
25006:
25007:
25008: Salaojituslaki.
25009: Eduskunnan piiätök~>en mu~aisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyl-
25010: lä tavalla, säädetään:
25011:
25012: 1 §. mattomalle pääomalle suoritetaan kolmen pro-
25013: Salaojitustoiminnan edistämistä varten ote- sentin vuotuinen korko.
25014: taan vuosina 1980-1985 valtion tulo- ja meno- Salaojituslainan takaisinmaksun alkamisajasta,
25015: arvioon siirtomäärärahoina yhteensä vähintään lyhennysten ja koron kannosta sekä lainan yli-
25016: 30 000 000 markkaa. määräisestä lyhentämisestä säädetään asetuksella.
25017: Määrärahoista myöntää maatilahallitus lainoja
25018: ja palkkioita asetuksella vahvistettavien perus- 3 §.
25019: teiden mukaa,_.., enint~n 60 sadalta maatilahalli- Salaojituspalkkiot, joita 1 §:ssä tarkoitetaan,
25020: tuksen hyviibymän kulltannusarvion määrästä. ovat vapaat verosta. Oikeutta näihin palkkioihin
25021: älköön ulosmitattako.
25022: 2 §. 4 §.
25023: Edellä 1 §:ssä tarkoitettu salaojituslaina peri- Tila, jonka viljelyksen salaojittamista varten
25024: tään takaisin viitenätoista vuotuiseränä. Maksa- on myönnetty laina tämän lain nojalla, on lai-
25025: Lakialoite n:o 271 511
25026:
25027: nan ja sen koron maksamisesta panttina, ja saa- tuomiokunnan tuomarille tai kiinteistötuomaril-
25028: daan sanottu laina korkoineen ottaa tilasta riip- le tilan vapautumista panttivastuusta koskevan
25029: pumatta siitä, kuinka kauan ne ovat olleet mak- merkinnän tekemistä varten kiinnitysasiain pöy-
25030: samatta, samalla etuoikeudella kuin julkisoikeu- täkirjaan.
25031: dellisista suorituksista on säädetty. Tätä pantti- Salaojituslainan ja sen koron periminen saa-
25032: oikeutta koskevan merkinnän tekemistä varten daan toimittaa siinä järjestyksessä kuin verojen
25033: kiinnitysasiain pöytäkirjaan lähettäköön maatila- ulosotosta on säädetty.
25034: hallitus ilmoituksen asianomaiselle tuomiokun-
25035: nan tuomarille tai kiinteistötuomarille. 5 §.
25036: Kun laina on takaisin maksettu, lähettäköön Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöön-
25037: valtiokonttori siitä ilmoituksen asianomaiselle panosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.
25038:
25039:
25040: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
25041:
25042: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
25043: Urho Pohto Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
25044: Pekka Vennamo
25045: 512 ·1979 vp.
25046:
25047: Lakialoite n:o 272.
25048:
25049:
25050:
25051: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi maidon tuottajahinnan paran-
25052: tamisesta ja voin kotimaisesta alennusmyynnistä.
25053:
25054:
25055: E d u s k u n n a 11 e.
25056:
25057: Talonpojan tappolinjalle on ehdottomasti saa- rittavat raskaimman työn. Tästä syystä on suo-
25058: tava sulku. Maassamme ei ole kotoisen rasvan ritettava perusteellinen selvitys kaikista voin
25059: ylituotantoa. Hallituspuolueet ovat suosineet ul- valmistamisen kustannuksista, jolloin tarpeetto-
25060: kolaista työtä ja ulkolaista margariiniraaka-ainet- mat menot ja voitot on poistettava. Muutoinkin
25061: ta. Tämän seurauksena maassamme syödään vä- on huolehdittava, että varsinkin kehitysalueilla
25062: hintään 35 miljoonaa kiloa margariinia vuodes- karjatalouden harjoittamisesta maksetaan asian-
25063: sa. Jos tämä margariini vaihdettaisiin voihin, oli- mukaisen toimeentulon turvaava korvaus tuot-
25064: si maassamme rasvasta pula. On järjetöntä suo- teista. Tämä on taloudellisinta ja tarkoituksen-
25065: sia ulkolaista työtä ja ulkolaista rasvaraaka-ai- mukaisinta työllisyyden hoitamista.
25066: netta sekä SOK:n, OTK:n, valtion ja Raision Ei myöSikään voida hyväksyä sitä, että ulko-
25067: margariinitehtaita karjatalouden harjoittajien mailta tuodaan jatlkuvasti rasvarMka-aineita,
25068: kustannuksella, minkä lisäksi voita viedään pal- mutta sorretaan kotimaista pienyritteliäisyyttä
25069: jon alhaisella hinnalla ulkomaille. Siksi on voi maidon valmistamista. Siksi on voivuoret myy-
25070: myytävä kotimaassa alennettuun hintaan vaikka- tävä kuluttaiille margariinin hinnalla eikä vietä-
25071: pa margariinin hinnalla. vä u1komail11e sdkä poistettava malik!kinoimis-
25072: Kun maidosta ei maassamme todellisuudessa maiksu. Jos ulkomailla ei saada voista vähintään
25073: ole ylituotantoa, on tuottajahintaa nostettava ja margariinia vastaavaa hintaa myös kuJ.jetuskus-
25074: maidon markkinoimismaksu poistettava. Samal- tann008et huomioon ottaen, ei voita saa myydä
25075: la on ryhdyttävä kiireellisiin toimenpiteisiin maa- ulkomaille.
25076: talouden tuotantokustannusten alentamiseksi Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25077: kaikissa mahdollisissa suhteissa myös poistamalla taen,
25078: manttaalimaksu ja pakollinen metsänhoitomaksu.
25079: Maidon tuottajille kuuluu mahdollisimman että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
25080: suuri osuus saatavasta hinnasta, koska he suo- lakiehdotuksen:
25081:
25082: Laki
25083: maidon tuottajahinnan parantamisesta ja voin kotimaisesta alennusmyynnistä.
25084: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
25085:
25086: 1 §. ten kaikissa mahdollisissa suhteissa alentamisek-
25087: Maidon tuottajahintaa nostetaan ja voita myy- si, jolloin on poistettava myös manttaalimaksu
25088: dään kotimaassa alennettuun hintaan sen mu- ja pakollinen metsänhoitomaksu.
25089: kaan kuin tässä laissa säädetään.
25090: 4 §.
25091: 2 §. Selvityksen perusteella on poistettava kaikki
25092: Maidon markkinoimismaksu poistetaan pysy- tarpeettomat voin valmistusta koskevat kustan-
25093: västi, koska maassamme ei ole kotoisen rasvan nukset, jotka varat on annettava maidon tuotta-
25094: ylituotantoa. jille kohonneena tuottajahintana.
25095: 3 §. Koska karjatalous on erityisesti kehitysalueil-
25096: Vaitioneuvoston on ryhdyttävä kiireellisesti le välttämätön ja koska maidon tuottaminen
25097: toimenpiteisiin maatalouden tuotantokustannus- on halvinta työllisyyden edistämistä maassamme,
25098: Lakialoite n:o 272 513
25099:
25100: on valtioneuvoston huolehdittaya, että karjata- Voita, josta ei saada ulkomailla vähintään
25101: louden harjoittamisesta maksetaan asianmukai- margariinia vastaavaa hintaa myös kuljetuskus-
25102: sen toimeentulon turvaava korvaus tuotteista. tannukset huomioon ottaen, ei saa myydä ulko-
25103: maille, vaan on se myytävä alennettuun hintaan
25104: 5 §. kotimaassa.
25105: Koska kotimaista työtä on suojeltava ulko-
25106: maantuonnin ja ulkomaisen työn edellä, on val- 6 §.
25107: tioneuvoston myytävä voin ylituotanto kotimaas- Tarkempia säännöksiä tämän lain soveltami-
25108: sa margariinin hinnalla. sesta annetaan tarpeen vaatiessa asetuksella.
25109:
25110:
25111: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
25112:
25113: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Pekka Vennamo
25114: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
25115: Urho Pohto
25116:
25117:
25118:
25119:
25120: 65 0879005055
25121: 514 1979 vp.
25122:
25123: Lakialoite n:o 273.
25124:
25125:
25126:
25127:
25128: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi lypsy- ja lihakarjan hankinnan
25129: lainoittamisesta.
25130:
25131:
25132: E d u s k u n n a 11 e.
25133:
25134: Viime vuosien aikana on maamme karjatalous rassa suurelta osin maamme maidon ja lihan
25135: kärsinyt "lehmäntappolinjoineen" suuria mene- tuotanto on levännyt.
25136: tyksiä. Seuraukset alkavat entistä selvemmin nä- Kuluneina kuukausina on ollut havaittavissa
25137: kyä. Monet korkeatasoiseksi vuosikymmenien vaikeutumista karjataloustuotantomme, ennen
25138: aikana jalostetut lypsykarjat ovat joutuneet vii- muuta kulutusmaidon ja lihan riittävän tuotan-
25139: meksi kuluneina vuosina teuraspenkkiin. Tästä non turvaamisesta. Samalla kuitenkin on työlli-
25140: on ollut seurauksena voimakas karjataloustuot- syystilanne koko maassa vaikeutunut, tämä on
25141: teiden tuotannon lasku. Tällä hetkellä emme ole saanut jossakin määrin heräämään kiinnostusta
25142: vielä lähelläkään sitä aallonpohjaa, johon viime maatiloilla karjanhoitoon palaamiseen. Tälle ke-
25143: vuosien kehityksen lopputulos johtaa. Vasikka- hitykselle on kuitenkin ollut esteenä korkea
25144: tuotannon luvut osoittavat vakavasti jatkuvana lypsy- ja lihakarjan hankintahinta. Tämä este tu-
25145: laskuna todellisen matalapaineen syntymistä, jo- lisi nopeasti poistaa turvaamalla lainavaroja maa-
25146: hon olemme lypsykarja- ja lihakarjataloutemme tiloille karjan uudelleen hankkimista tahi yleen-
25147: piirissä joutumassa. Tällaisia virheitä ei korjata sä hankintaa varten. Vain tätä tietä voimme
25148: hetkessä, koska ne ovat määräaikaisten luonnon- turvata jo lähitulevaisuudessa esiin tulevan mai-
25149: lakien alaisia. Niitä voidaan korjata ainoastaan totaloustuotteiden ja raavaanlihan alituotannon
25150: pitkäntähtäimen suunnittelulla ja sen vaatimilla mukanaan tuoman vaikeuden. Samalla annetaan
25151: toimenpiteillä. Toinen keino on ulkomaan tuon- mahdollisuus maatalousammattiin paluuta halua-
25152: nin aloittaminen, joka ei ole kansan edun mu- ville maanviljelijöiJle, joilla vielä on tilat hallus-
25153: kaista, jos tällaisesta enää nykypäivän Suomessa saan, mutta ovat joutuneet hankkimaan väliai-
25154: voidaan yleensä puhua. Maamme karjatalouspo- kaisesti toimeentulonsa muualta. Samalla saa-
25155: litiikan ja yleensä maatalouspolitiikan ovat joh- daan turvatuksi omavaraisuus maallemme näis-
25156: taneet vallitsevaan tilaan ne hallitus- ja poliitti- sä elintärkeissä tuotteissa.
25157: set voimat, jotka maassa ovat ylläpitäneet pien- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
25158: viljelysvihamielistä maatalouspolitiikkaa. Seu- nioittavasti,
25159: rauksena on ollut pientilojen voimakas autioitu-
25160: minen ja pienkarjojen tuhoutuminen, joiden va- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
25161: lakiehdotuksen:
25162:
25163:
25164:
25165:
25166: Laki
25167: lypsy- ja lihakarjan hankinnan lainoittamisesta.
25168: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
25169:
25170: 1 §.
25171: Tämän lain mukaan on oikeutettu lypsy- ja puolisonsa verotettavan omaisuuden maara ei
25172: lihakarjan hankintalainaan jokainen maatalous- viimeksi suoritetussa tulo- ja varallisuusverotuk-
25173: ammatin harjoittaja, milloin hänen ja hänen avio- sessa ole ylittänyt 150 000 markkaa.
25174: Lakialoite n:o 273 515
25175:
25176: 2 §. on sitä haettava maatilahallituksen vahvistaman
25177: Tämän lain tarkoittamia lainoja ja korkotukea kaavan mukaisella lomakkeella asianomaisen
25178: varten varataan valtion tulo- ja menoarvioon vii- maatalouspiirin maataloustoimistolta tai pan-
25179: tenä lain voimaantulon jälkeisenä vuotena va- kilta, jonka tulee siitä päätöksensä antaa yhden
25180: roja vuosittain 10 000 000 markkaa. Tämän lain kuukauden kuluessa lainan hakemisesta.
25181: tarkoittaman lainan laina-aika on viisi vuotta,
25182: koron ollessa yhtä prosenttia alhaisempi kul- 4 §.
25183: loinkin voimassa olevaa säästökorkoa. Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöön-
25184: panosta annetaan asetuksella.
25185: 3 §.
25186: Lypsy- ja lihakarjan hankintalainaa haluavan
25187:
25188:
25189: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
25190:
25191: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Eino Poutiainen
25192: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
25193: Urho Pohto
25194: 516 1979 vp.
25195:
25196: Lakialoite n:o 274.
25197:
25198:
25199:
25200:
25201: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi kohtuullisista väkilannoitteiden
25202: hinnoista elintarvikepulan estämiseksi. ·
25203:
25204:
25205: E d u s k u n n a 11 e.
25206:
25207: Koska suuressa maailmassa on jo laajalti nä- Kuitenkin Sorsa-Virolaisen hallitus korotti
25208: länhätä ja koska ulkomailla elintarvikkeiden hin- valtion yhtiön Kemira Oy:n tuottamien väki-
25209: nat ovat nousseet suuresti, niin kansamme köyh- lannoitteiden hintoja yli sadalla prosentilla.
25210: tymisen ja nälän estämiseksi on välttämätöntä Jatkuva maatalouden tuotantokustannusten
25211: ryhtyä tehokkaasti edistämään kotimaista .maa-· nostaminen ei vain edistä elintarvikepulaa, vaan
25212: taloustuotantoa. Keskustapuolueen johtama ta- on myös selvästi koko kansan ja kuluttajien
25213: lonpojan tappolinja on ollut hirvittävä erehdys. edun vastaista.
25214: Kaikkein nopeimmin saadaan elintarvikeva- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25215: jauksemme ja nälkävaara poistetuksi käyttämällä taen,
25216: väkilannoitteita. Mutta tällöin väkilannoitteiden
25217: hinta ei saa perhe- ja pienviljelmille muodostua että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
25218: kohtuuttoman suureksi. lakiehdotuksen:
25219:
25220:
25221:
25222: Laki
25223: kohtuullisista väkilannoitteiden hinnoista elintarvikepulan estämiseksi.
25224: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
25225:
25226: 1 §. 3 §.
25227: Väkilannoitteiden hintoja on tämän lain voi- Tarkempia säännöksiä tämän lain toimeenpa-
25228: massaolon aikana alennettava vähintään 30 pro- nosta annetaan asetuksella.
25229: sentilla.
25230: 2 §. 4 §.
25231: Välttämättömässä tapauksessa on valtiovallan Tämä laki on voimassa vuoden 1983 loppuun.
25232: ryhdyttävä tarpeellisiin taloudellisiin toimenpi-
25233: teisiin väkilannoitteiden riittävän saannin tur-
25234: vaamiseksi 1 §: ssä tarkoitetuilla hinnoilla.
25235:
25236:
25237: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
25238:
25239: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Pekka Vennamo
25240: Urho Pohto Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
25241: J. Juhani Kortesalmi
25242: 1979 vp. 517
25243:
25244: Lakialoite n:o 275.
25245:
25246:
25247:
25248:
25249: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi lasinalaisen viljelyn turvaami-
25250: sesta.
25251:
25252:
25253: Ed u s kun n a 11 e.
25254:
25255: Lasinalainen viljely työllistää maassamme vihannesten, jotka monasti ovat myrkyillä käsi-
25256: kymmeniätuhansia kansalaisia, turvaa kuluttajil- teltyjä, vyöry ja valuuttakulutus vain paisuu.
25257: le myrkyttömien vihannesten saannin ja säästää Tällainen asioiden hoito on järjetöntä meinin-
25258: huomattavat määrät ulkomaista valuuttaa vuosit- kiä.
25259: tain. Asiantilaan on siis saatava kiireellinen kor~
25260: Jo Sorsa-Virolaisen hallitus antoi öljyjen ku- jaus. Kun hallituksiin ei voida luottaa, laki on
25261: luttajahintojen kototuksella kovan iskun lasin- asiassa välttämätön.
25262: alaiselle viljelylle maassamme. Yksistään tomaa- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25263: tin kuluttajahinta nousi lähelle 10 markkaa ki- taen,
25264: lo, mikäli kotimaisia vihanneksia maassamme että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
25265: halutaan tuottaa. Samanaikaisesti ulkomaisten lakiehdotuksen:
25266:
25267:
25268: Laki
25269: lasinalaisen viljelyn turvaamisesta.
25270: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
25271:
25272: 1 §. 3 §.
25273: Jotta kotimainen lasinalainen viljely vihan- Tarpeen vaatiessa ryhtyy valtiovalta muihin-
25274: nesten kohtuullisten kuluttajahintojen turvaami- kin toimenpiteisiin, jotta lasinalaisia kotimaisia
25275: seksi. voisi jatkua, annetaan tarkoitukseen talou- vihanneksia saadaan kuluttajille riittävästi koh-
25276: dellista tukea tämän lain mukaan. tuullisella hinnalla.
25277:
25278: 2 §. 4 §.
25279: Lasinalaisen viljelyn tarvitsemat öljyt myy- Tarkempia säännöksiä tämän lain toimeenpa-
25280: dään asianomaisille kaikista valtion veroista ja nosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.
25281: maksuista vapaina.
25282:
25283: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
25284:
25285: Veikko V.ennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
25286: Urho Pohto Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
25287: Eino Poutiainen
25288: 518 1979 vp.
25289:
25290: Lakialoite n:o 276.
25291:
25292:
25293:
25294:
25295: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi osa-aikaviljelmän erikoistumis-
25296: lainoista ja -tuesta.
25297:
25298:
25299:
25300:
25301: E d u s k u n n a 11 e.
25302:
25303: Suomalaisen yhteiskunnan maatalouspolitiikan hokkaisiin oman maan tuotannon lisäämistoi-
25304: sortokausi perhe- ja pienviljelmien kohdalla on menpiteisiin ottaen juuri osa-aikaviljelmät vah-
25305: johtanut maamme tilaan, jossa jo peruselintar- vaksi perustaksi tuotannon uudelleen aikaansaa-
25306: vikkeiden saanti on joutunut todellisen vakavan miseksi. Samalla estetään myös työttömyyden
25307: uhan alaiseksi. Talonpojan tappolinjan toteutta- syntymistä ja asuntopulan kiristymistä. Tapah-
25308: jat ovat ilman sääliä tuhonneet koko suomalai- tuuhan työ, asuminen ja alueellinen toiminta sU-
25309: sen yhteiskunnan peruselintarviketuotannon ter- loin laajemmalla pohjalla kuin se, että kasataan
25310: veitä soluja, osa-aikaviljelmiä, estottomasti. Suo- ihmiset suuriin taajamiin ilman työtä ja toimeen-
25311: men suurtilalliset ovat tervehtineet tällaista ke- tuloa. Nykyisen kehityksen jatkaminen johtaa
25312: hitystä hurraahuudoin yhdessä MTK:n johdon valtiontalouden ja koko yhteiskunnan tuhoon.
25313: kanssa. Seuraukset ovat nyt nähtävissä, olemme Jatkuva ulkomaankaupan velkaantuminen ei voi
25314: tuontiperunan varassa. Amerikassa pakatut juu- jatkua, ei vallankaan silloin, kun sen syyksi to-
25315: rikasvit ovat tuttuja näkymiä kauppojen hyllyil- detaan niin kuin nyt sellaisen tuonnin ylläpitä-
25316: lä. Samanaikaisesti suurtukkukauppiaat lyövät minen, jonka voimme korvata kotimaan tuotan-
25317: laimin oman maan tuotannon ostot siitä syystä, nolla. Suomalainen osa-aikaviljelylle perustuva
25318: että halutaan valmiiksi pakattuja tuotteita, joi- elintarviketuotanto oikein johdettuna ja erikois-
25319: ta eivät oman maan viljelijät voi toimittaa. On tettuna johtaa oman maan elintarviketuotannon
25320: todella korkea aika ryhtyä selviin ja johdonmu- riittäväksi turvaamaan tarpeemme. Se merkitsee
25321: kaisiin toimenpiteisiin oman maan perhe- ja pien- myös oikealla tavalla erikoistettuna kansantalou-
25322: viljelijöiden tuotantotoiminnan tehostamiseksi. dellisesti kannattavan ulosviennin aikaansaamis-
25323: Totuus on se, että näistä tiloista on valtaosa osa- ta.
25324: aikaviljelmiä, joiden piiristä useat henkilöt ovat SMP:ssä nähdään kiireellisenä tapahtuneiden
25325: tilan ulkopuolella ansiossa. Tällä hetkellä näyt- virheiden nopea korjaus. Tarvitsemme tehok-
25326: tää täysin selvältä, että työllisyystilanne maas- kaan lainoitusjärjestelmän, jolla palautetaan per-
25327: samme heikkenee. Tämä merkitsee sitä, että juu- he- ja pienviljelmille mahdollisuus erikoistuotan-
25328: ri tällaisilla osa-aikaviljelmillä työn puute koe- toon, jota. nyt kipeästi tarvitsemme. Tämä vaa-
25329: taan raskaana. Onhan asia niin, että niiltä tu- tii pääomia, mutta on toki parempi panna raha
25330: leva työvoima on ensimmäinen 1omautettu työ- kiertämään oman maan tuotannon tukemiseksi
25331: voima-asioiden ajautuessa työttömyyden umpi- kuin antaa se kokonaan ulkomaisen tuotannon
25332: kujaan. Tosiasia on myös se, että näillä tiloilla käsiin näivettämällä loppukin kotimaan tuotan-
25333: on suurin osa niin sanotusta piilotyöttömien toteho. Tällaista ratkaisumallia tarvitaan, jos ha-
25334: määrästä. Samanaikaisesti tämän ilmiön kanssa luamme selvitä edessä olevista vaikeista pula-
25335: rinnan on todettavissa, mitenkä ulkomaankaup- ajan näkymistä. Tehokkaan oman maan tuotan-
25336: paamme lisääntyvästi rasittaa yhä suurempi elin- non aikaansaamiseen tarvitsemme vain pienen
25337: tarvikkeiden ulkoatuonti juuri sellaistenkin elin- osan niistä pääomista, joita nyt syöksemme ul-
25338: tarvikkeiden osalta, joita voidaan omassa maas- komaille ja kuitenkin velkaannumme jatkuvasti.
25339: sa tuottaa jopa vietäväksi ja jolle viennille nyt- Nykyisen hallituksen yhteiskuntavastaisen poli-
25340: kin löytyisi mahdollisuuksia. Tämä kielteinen tiikan on saatava tainnuttava isku, jolla se pa-
25341: kehitys on lopetettava siten, että ryhdytään te- lautetaan vapaata talonpoikaa ja vallitsevaa yh-
25342: Lakilllotte n:o 27iJ 519
25343:
25344: teiskuntajärjestelmää tukevaksi eikä niiden pe- vomme .saavamme eduskunnan enemmistön yh-
25345: rusteita jatkuvasti hallituksen toimesta kalveta, teistyöhön kanssamme, jötta voimme yhteistyös-
25346: niin kuin tosiasiat nyt todistavat. sä aikaansaada oloissamme välttämättömän kor-
25347: SMP:ssä nähdään ainoana ratkaisuna lakimää- jauksen koko kansan eduksi.
25348: räisen lainoituksen määrääminen, jolla turva- Edellä sanottuun viitaten ehdot!U:rtme kun-
25349: taan riittävän tehokas pääoman saanti osa-aika- nioittavasti,
25350: viljelmille. Tästä syystä ehdotamme eduskunnal-
25351: le erityisen lain säätämistä osa-aikaviljelmien että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
25352: erikoistumislainoitusta ja tukemista varten. Toi- lakiehdotuksen:
25353:
25354:
25355:
25356:
25357: Laki
25358: osa-aikaviljelmän erikoistumislainoista ja -tuesta.
25359:
25360: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
25361:
25362: 1 §.
25363: Osa-aikaviljelmällä tässä laissa tarkoitetaan ti· 5) marjan viljelyssä tarvittavien koneiden ja
25364: laa, jolla perhe asuu ja jonka pinta-alasta vä- erikoisvarastotilojen hankkimista ja rakentamis-
25365: hintään 0,5 hehtaaria on viljeltyä peltoa, ei kui- ta varten,
25366: tenkaan enempää kuin 12 muunnettua pelto- 6) avomaan ja lasinalaisen vihannes- ja hedel-
25367: hehtaaria. mäviljelyn vaatimien rakennusten, koneiden ja
25368: 2 §. varastotilojen rakentamista varten, sekä
25369: Tämän lain tarkoituksiin käytettäväksi ote- 7) erikoistumisen alkuvaiheessa vaatimien
25370: taan tämän lain voimaantulosta lähtien kunakin eläinten ja kasvien, sekä niihin verrattavien al-
25371: kymmenenä ensimmäisenä vuotena valtion tulo- kuhankintojen rahoitusta varten.
25372: ja menoarvioon sata miljoonaa markkaa. Milloin hakija perustelee muunlaisen erikois-
25373: tumisen kohdallaan tarpeelliseksi kuin mitä 1
25374: 3 §. momentissa on todettu, on maatilahallituksella
25375: Lainoista ja tuesta päättää maatilahallitus, jol- oikeus tämän lain mukaan myöntää siihen lai-
25376: le anoja toimittaa asianmukaiset hakemukset. naa.
25377: 5 §.
25378: 4 §. Tämän lain perusteella myönnetyistä lainois-
25379: Lainaa osa-aikaviljelmälle myönnetään: ta peritään kuusi prosenttia alempi korko, mitä
25380: 1) perunan ja muiden ravinnoksi käytettä- kulloinkin on voimassa oleva yleinen pankkilai-
25381: vien juurikasvien viljelyskoneiden, ravinnoksija- tosten perimä antolainauskorko.
25382: lostamiskoneiden kuten kuorima- ja pakkausko- Tämän lain perusteella myönnettyjen lainojen
25383: neiden sekä sadon ja jalosteiden säilyttämiseksi laina-aika on kymmenen vuotta. Maatilahallituk-
25384: tarvittavien varastojen rakentamista varten, sella on kuitenkin anomuksesta oikeus pidentää
25385: 2) siipikarjatalouden vaatimien koneiden ja laina-aikaa, milloin se katsotaan välttämättö-
25386: suojien sekä tarvittavien varastojen hankkimista mäksi, viidellä vuodella.
25387: ja rakentamista varten,
25388: 3 ) kalankasvatuksessa tarvittavien lammikoi- 6 §.
25389: den, laitteiden ja saaliin käsittelyssä sekä varas- Tämän lain mukaan on 1 §:ssä määritelty
25390: toinnissa tarvittavien laitteiden ja säilytystilo- osa-aikaviljelijä oikeutettu saamaan 4 §: ssä mai-
25391: jen rakentamista varten, nittujen koneiden ja laitteiden hankintaan osto-
25392: 4) turkiseläintarhauksessa tarvittavien raken- tukea sen määrän, joka syntyy tulleista, valmis-
25393: nusten ja laitteiden rakentamista ja hankkimista teverosta ja liikevaihtoverosta sisällytettynä lait-
25394: varten, teen tai koneen hintaan.
25395: 520 Lakialoite n:o 276
25396:
25397: 7 §. 8 §.
25398: Laissa tarkoitetulle osa-aikaviljelijälle makse- Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöön-
25399: taan kolmena ensimmäisenä vuotena hänen tilal- panosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.
25400: laan ravintotarkoituksiin jalostamistaan ja toi-
25401: mittamistaan maidosta, perunoista, vihanneksista 9 §.
25402: ja juurikasveista jalostustukea kaksi penniä ki- Tämä laki tulee voimaan. päivänä
25403: lolta siten kuin asetuksella tarkemmin sääde- kuuta 19
25404: tään.
25405:
25406: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
25407:
25408: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Pekka Vennamo
25409: Urho Pohto Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
25410: J. Juhani Kortesalmi
25411: 1979 vp. 521
25412:
25413: Lakialoite n:o 277.
25414:
25415:
25416:
25417: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi pienmetsälöiden turvaamisesta.
25418:
25419: E d u s k u n n a II e.
25420:
25421: Meidän maassamme on satojatuhansia yksi- osassa pienmetsälöitämme olisi runsaasti hoito-
25422: tyisten pienmetsänomistajien ja -viljelijöiden ja uudistustyötä, kunhan vain löytyisi varat vaik-
25423: omistamia pienmetsälöitä, joiden puuston kas- kapa lainoina. Useimmassa tapauksessa ei omis-
25424: vun turvaamiseen ei ole kohdistettu riittävästi taja pysty työskentelemään metsässään parannus-
25425: huomiota. Suurmetsänomistajat ja suuret puu- tehtävissä, koska hän tarvitsee lisäansioita tul-
25426: tavarayhtiöt ovat haalineet pääasiassa käyttöönsä lakseen toimeen tilallaan. Tätä lisäansiota ei tule
25427: ne varat, jotka valtiolta on irronnut metsien hoi- oman metsän raivauksesta, istutuksesta, kylvöstä
25428: toon. Metsänhoitoyhdistykset ovat jossain mää- tahi näihin verrattavista, se on työtä tulevien
25429: rin yrittäneet ohjata myös pienmetsälöille omia polvien hyväksi. Siksi on valtion jo kansantalou-
25430: varojaan, mutta kun niissä pääasiassa määräävi- dellisistakin syistä metsiemme tulevaisuutta aja-
25431: nä ovat olleet suurmetsänomistajat, niin ovat tellen ryhdyttävä antamaan lainaa pienmetsälän
25432: pienmetsänomistajat saaneet varoja vasta toissi- omistajille heidän omaa työtään varten suunni-
25433: jaisena käyttöönsä. Kun kuitenkin pienmetsälöt telmien pohjalta, jotka tulee paikallisten metsän-
25434: edustavat maamme metsistä merkittävää osaa, hoidonneuvojien tehdä.
25435: on syytä kiinnittää erikoista huomiota näiden Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
25436: puun kasvun tehostamiseksi. Lisäksi suurin osa nioittavasti,
25437: pienmetsälöistämme on pienviljelijäväestömme
25438: omistuksessa, niin jo työllisyyskysymyskin antaa että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
25439: aiheen siirtää valtion varoja !ainoiksi pienviljeli- lakiehdotuksen:
25440: jöiden metsänparannustyöhön. Hyvin suuressa
25441:
25442:
25443:
25444: Laki
25445: pienmetsälöiden turvaamisesta.
25446: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
25447:
25448: 1 §. mentä prosenttia metsälöön uhratuista hyväksy-
25449: Pienmetsälöiden omistuksen ja puuston tur- tyistä kustannuksista.
25450: vaamiseksi sovelletaan tämän lain säännöksiä. Työllisyyden edistämiseksi voivat avustus ja
25451: laina nousta hyväksyttyjen kustannusten koko-
25452: 2 §. naismäärään.
25453: Pienmetsälöiden puuston kasvun edistämisek- 3 §.
25454: si myönnetään valtion varoista avustusta ja lai- Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöön-
25455: naa sen mukaan kuin valtioneuvosto määrää. panosta annetaan asetuksella.
25456: Näiden varojen tulee olla vähintään kuusikym-
25457:
25458:
25459: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
25460:
25461: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Pekka Vennamo
25462: U_rho Pohto Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
25463: J. Juhani Kortesalmi
25464: 66 0879005055
25465: 522 1979 vp.
25466:
25467: Lakialoite n:o 278.
25468:
25469:
25470:
25471:
25472: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi turkiseläinten kasvattamisen
25473: edistämisestä.
25474:
25475:
25476: E d u s k u n n a 11 e.
25477:
25478: Turkistarhaus on muodostunut maassamme kaksinkertainen ja vältyttäisiin suurilta rehuka-
25479: merkittäväksi tulonlähteeksi kansantaloudellises- lan ulkomaantuontimääriltä.
25480: tikin. Tarhauksen merkitys työllistävänä yritys- Kokonaan oman kohteensa muodostavat tar-
25481: muotona ei myöskään ole merkityksetön. Siitä hojen perustamiskustannukset, joita ei myös-
25482: huolimatta, vaikka tarhaajat tuottavat ulko- kään valtion taholta ole tuettu. Tarhaajan hank-
25483: maankaupassa korkealle arvostettuja tuotteita, kima ulkomaan valuutta kyllä kelpaa valtioval-
25484: ei maassamme ole riittävästi kiinnitetty huomio- lalle, mutta tukea sen hankkimiseksi ja kansa-
25485: ta minkin kasvatuksen edistämiseen, samoin ei laisten työllistämiseksi ei ole riittävästi valtiolta
25486: myöskään minkkitarhojen ravintoaineiden tur- löytynyt. Tähän epäkohtaan tulee saada korjaus,
25487: vaamiseen. Tarhurit ovat saaneet kustantaa kor- joka palvelee vaikeuksissa olevia turkistarhaajia
25488: keakorkoisin lainavaroin ravintosekoittamot ja sekä uusien tarhojen perustajia.
25489: kylmävarastot. Valtio ei ole myöntänyt minkään- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
25490: laista tukea tahi helpotusta mm. Jäämeren-ka- nioittavasti,
25491: lan kuljetuskustannuksiin. Samoin ei ole an-
25492: nettu halpakorkoisia lainoja kalastajien kylmäva- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
25493: rastojen rakentamiseen kotimaassa saatujen ruuh- lakiehdotuksen:
25494: kasaaliiden varastoimiseksi, jolloin hyöty olisi
25495:
25496:
25497: Laki
25498: turkiseläinten kasvattamisen edistämisestä.
25499: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
25500:
25501: 1 §. 3 §.
25502: Turkiseläinten kasvatuksen edistämiseksi Jos pankki myöntää lainan, annetaan laina
25503: myönnetään valtion varoista halpakorkoista lai- valtion vastuulla ja korkoero suoritetaan val-
25504: naa tai korkotukea sen mukaan kuin tässä laissa tion varoista.
25505: säädetään.
25506: 4 §.
25507: 2 §. Tarkempia säännöksiä tämän lain toimeenpa-
25508: Tässä laissa tarkoitettu laina voi olla enintään nosta annetaan asetuksella.
25509: satatuhatta markkaa. Lainan korko on kuusi pro-
25510: senttia ja laina-aika enintään kymmenen vuotta.
25511:
25512:
25513: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
25514:
25515: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
25516: Urho Pohto Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
25517: Pekka Vennamo
25518: 1979 vp. 523
25519:
25520: Lakialoite n:o 279.
25521:
25522:
25523:
25524:
25525: Aaltonen ym.: Ehdotus opiskelijain eläkelaiksi.
25526:
25527:
25528: E d u s k u n n a II e.
25529:
25530: Maamme lakisääteisen ansioeläketurvan pii- Opiskelijaeläkkeen maaraa mltottettaessa on
25531: riin on saatettu yhtä ryhmää lukuunottamatta tarkoituksenmukaisinta ottaa lähtökohdaksi vas-
25532: koko aktiivinen väestö. Lakisääteistä ansioihin taavan ikäluokan työntekijäin eläketaso. Hei-
25533: suhteutettua työeläketurvaa ei vielä kuitenkaan dän eläkkeensä määrä 18-25 vuoden ikien vä-
25534: ole opiskelijoilla. Tämän vuoksi onkin tällä hei- lillä on 46 2/3 %-40 % palkasta. Järjestel-
25535: kellä eläkejärjestelmämme viimeinen ja tärkein män yksinkertaistamiseksi olisi kuitenkin syytä
25536: perusuudistus opiskelijain työeläketurvan säätä- määritellä opiskelijain työeläke kertakaikkisen
25537: minen. prosenttiluvun mukaisena. Tällaiseksi prosentti-
25538: Opiskelijain lakisääteisen työeläketurvan tu- luvuksi voidaan valita 45 % ansiosta, joka vas-
25539: lee koskea kaikkia koulu- ja oppilaitostyyppejä taa 20-vuotiaana työkyvyttömäksi tulevan työn-
25540: ammatti- ja oppikouluista korkeakouluihin tekijän työeläkettä.
25541: saakka. Järjestelmän ulkopuolelle olisi jätettävä Perhe-eläke määriteltäisiin opiskelijain työky-
25542: vain lähinnä kansalaiskasvatusta suorittavat il- vyttömyyseläkkeen pohjalta samalla tavoin kuin
25543: taoppilaitokset, joissa opiskelevien henkilöiden työeläkejärjestelmässä perhe-eläke määräytyy.
25544: lakisääteinen sosiaaliturva on järjestettynä hei- Näin ollen, jos opiskelijalta jää kolme edunsaa-
25545: dän varsinaisen työnsä yhteydessä. Tältäkin jaa, perhe-eläke olisi työkyvyttömyyseläkkeen
25546: osalta voitaisiin asetuksella vielä säätää tarpeel- suuruinen ja siis 45 % palkasta, jos edunsaajia
25547: liseksi osoittautuvia poikkeuksia järjestelmän on kaksi, perhe-eläke olisi 33,75 % ja jos edun-
25548: soveltamisalaa laajentaen ja toisaalta ulottaa saajia on yksi, se olisi 22,5 %. Edunsaajaksi on
25549: asetuksella järjestelmä koskemaan myös ulko- kuitenkin myös katsottava miesleski.
25550: mailla opiskelevia. Opiskelijaeläkejärjestelmän tavoitteeksi on
25551: Opiskelijain työeläkejärjestelmän tulisi vas- asetettava sellaisen eläketurvan antaminen, jo-
25552: tata periaatteiltaan työ- ja virkasuhteessa ole- hon opiskelija olisi päässyt, mikäli hän opinton-
25553: vien lakisääteistä eläketurvaa. Asian luonteesta sa päätettyään olisi päässyt koulutuksensa edel-
25554: kuitenkin johtuu, että eläke-etuuksina tulisivat lyttämään työhön ja vasta tämän jälkeen tullut
25555: kysymykseen työkyvyttömyyseläke ja perhe-elä- työkyvyttömäksi. Tämä tavoite saavutetaan, mi-
25556: ke, koska nuorella opiskelijalla ei ole vanhuus- käli eläkik:een perusteena olevaksi palkaksi mää-
25557: däkkeen tarvetta. Niinikään työeläkejärjestel- rätään se ansio, jonka opiskelijan voitaisiin kat-
25558: missä omaksuttu neljän kuukauden odotusaika, soa saavan opintojensa päätyttyä. Huomioon
25559: jonka kuluttua eläketurva vasta tulee voimaan, ottaen lain käsittämien alojen moninaisuuden
25560: ei soveltune opiskelijain eläkejärjestelmään, ja niillä vallitsevat erilaiset olosuhteet tarkem-
25561: koska se olennaisesti heikentäisi eläketurvaa. mat säännökset eläkkeen perusteena olevasta
25562: Työ- ja virkaeläkelainsäädännöstä poiketen olisi palkasta on annettava asetusteitse. Mikäli opis-
25563: myös lain soveltamisikärajaksi asetettava 16 kelijaeläke säädetään toissijaiseksi muihin laki-
25564: vuotta. sääteisiin eläkkeisiin nähden, ei työeläkejärjes-
25565: Opiskelijaeläke on myös syytä säätää toissi- telmän yhteensovitussäännöksiä vastaavia sään-
25566: jaiseksi muihin lakisääteisiin eläkkeisiin nähden, nöksiä tarvitse sisällyttää opiskelijain eläkela-
25567: koska srilä voitaisiin välttää ne vai..\:eudet, jotka kiin. Toisaalta opiskelijain eläkettä ei tästä
25568: aiheutuvat niissä tapauksissa, joissa opiskelija syystä ole esitetty etuoikeutetuksi tuloksi mää-
25569: opiskelun ohessa käy ansiotyössä ja jolloin rättäessä opiskelijain oikeutta kansaneläkkeen
25570: useinkin on tulkinnanvaraista, kumpi työ on tukiosaan. Tämän seurauksena pienen eläkkeen
25571: katsottava päätoimeksi. saaja voisi saada myös tukiosan, kun taas suu-
25572: 524 Lakialoite n:o 279
25573:
25574:
25575: ren eläkkeen saaja saisi vain kansaneläkkeen pe- Opiskelijoiden eläkejärjestelmän kustannuk-
25576: rusosan. Näin ollen opiskelijain kokonaiseläke- set olisi valtion suoritettava, koska varsin mo-
25577: turva olisi pienituloisten eduksi asteikoltaan netkaan opiskelijat tai sitten oppilaitokset eivät
25578: aleneva. Opiskelijaeläkkeet esitetään sidotta- pystyisi vastaamaan järjestelmän kustannuksis-
25579: viksi samalla tavoin palkkaindeksiin kuin työ- ta. Järjestelmän kustannukset voitaneen ensim-
25580: eläkkeet. mäisenä vuonna arvioida n. 800 000 markaksi
25581: Opiskelijoiden eläkejärjestelmän hoitaminen ja toisena voimassaolovuonna n. 2.5 milj. mar-
25582: on tarkoituksenmukaisinta antaa valtiokontto- kaksi.
25583: rin hoidettavaksi, joka jo hoitaa valtion palve- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
25584: luksessa olevien sekä valtionapua saavien lai-
25585: tosten henkilökuntien eläketurvan. Tämä joh- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
25586: tuu siitä, että opiskelijaeläke on ansioihin suh- lakiehdotuksen:
25587: teutettu yksilöllinen eläkejärjestelmä, jonka pii-
25588: riin kuuluva henkilö voi myös työ- ja virka-
25589: eläkelakien kautta saada eläketurvan.
25590:
25591:
25592:
25593: Opiskelijain eläkelaki.
25594: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
25595:
25596: 1 §. alusta, joka lähinnä seuraa työkyvyttömyyden
25597: Opiskelijalle suoritetaan työkyvyttömyyselä- alkamista, ei kuitenkaan takautuvasti vuotta pi-
25598: kettä ja opiskelijan kuoltua hänen omaisilleen temmältä ajalta ennen eläkkeen hakemista.
25599: perhe-eläkettä siten, kuin tässä laissa säädetään. Jos opiskelijalla kuollessaan oli oikeus tämän
25600: Opiskelijalla tarkoitetaan tässä laissa 16 lain mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen taik-
25601: vuotta täyttänyttä henkilöä, joka käy koulua ka jos hän sai mainittua eläkettä, suoritetaan
25602: taikka opiskelee yliopistossa, korkeakoulussa, hänen edunsaajalleen perhe-eläkettä. Edun-
25603: opistossa tai muussa vastaavanlaisessa oppilai- saajasta on soveltuvin osin vastaavasti voimas-
25604: toksessa. Mikäli asetuksella ei toisin säädetä, sa, mitä on säädetty valtion perhe-eläkelain 3
25605: tämä laki ei kuitenkaan koske opiskelua sellai- ja 4 §:ssä.
25606: sessa koulussa tai oppilaitoksessa, jossa opis-
25607: kelu yleensä suoritetaan ansiotyön ohella tai ei 4 §.
25608: ole tarkoitettu kestämään vähintään yhtä luku- Työkyvyttömyyseläkkeen määrä on 45 pro-
25609: kautta. Asetuksella voidaan säätää, että tätä la- senttia eläkkeen perusteena olevan ansion mää-
25610: kia sovelletaan myös ulkomailla opiskelevaan rästä.
25611: Suomen kansalaiseen.
25612: 5 §.
25613: 2 §. Perhe-eläke on, jos edunsaajia on vähintään
25614: Tämän lain mukaisesta eläketurvasta huoleh- kolme, yhtä suuri kuin se tämän lain mukai-
25615: tii valtiokonttori. Eläkkeet suoritetaan valtion nen työkyvyttömyyseläke, jota edunjättäjä kuol-
25616: varoista. lessaan sai tai, jollei hän silloin saanut eläkettä,
25617: 3 §. jonka saamiseen hänellä olisi ollut oikeus, jos
25618: Opiskelijalla on oikeus saada työkyvyttö- hän kuolinhetkellään olisi tullut työkyvyttö-
25619: myyseläkettä, jos hän sairauden, vian tai vam- mäksi. Eläkkeen määrää laskettaessa ei kuiten-
25620: man takia on kykenemätön käymään koulua tai kaan oteta huomioon siitä mahdollisesti tehtä-
25621: opiskelemaan oppilaitoksessa ja jos työkyvyttö- vää 7 § :n mukaista vähennystä. Jos edunsaajia
25622: myyden, sen alkamisesta kulunut aika mukaan on kaksi, suoritetaan edellä mainitusta perhe-
25623: luettuna, voidaan arvioida jatkuvan yhdenjak- eläkkeestä 3/4, ja jos edunsaajia on yksi, puo-
25624: soisesti vähintään vuoden ajan. Sanottu oikeus let.
25625: opiskelijalla on myös, jos työkyvyttömyys alkaa Perhe-eläke jakautuu edunsaajien kesken si-
25626: vuoden kuluessa opiskelun päättymisestä. Työ- ten, että ·leski saa siitä kaksi ja kukin lapsi yh-
25627: kyvyttömyyseläkettä suoritetaan sen kuukauden den yhtä suuren osan.
25628: Lakialoite n:o 279 525
25629:
25630: 6 §. huomioon ottaen on pidettävä hänelle sopivana
25631: Eläke määräytyy sen ansion mukaan, mlta ja kohtuullisen toimeentulon turvaavana.
25632: opiskelijan voitaisiin katsoa saavan, jos hän
25633: olisi päättänyt opintonsa. 9 §.
25634: Tarkemmat ohjeet eläkkeen perusteena ole- Eläketurvan kehittämisestä tekee esityksiä ja
25635: van ansion laskemista varten annetaan asetuk- antaa lausuntoja sekä muissa periaatteellista laa-
25636: sella. tua olevissa kysymyksissä toimii valtiokontto-
25637: 7 §. rissa neuvoa-antavana elimenä opiskelijain elä-
25638: Tämän lain mukaisesta työkyvyttömyyseläk- keneuvosto, jonka jäsenet määrätään valtiova-
25639: keestä vähennetään eläke tai korvaus, joka opis- rainministeriön sekä edustaviropien opiskelija-
25640: kelijalla sairauden, vian tai vamman johdosta järjestöjen ehdottamista henkilöistä.
25641: on oikeus saada samalta ajalta muun lain pe-
25642: rusteella. Muun lain mukaisena korvauksena ei 10 §.
25643: kuitenkaan pidetä kansaneläkelakiin eikä sai- Jollei tästä laista muuta seuraa, on soveltu-
25644: rausvakuutuslakiin perustuvaa korvausta. vin osin lisäksi vastaavasti voimassa, mitä val-
25645: Mitä 1 momentissa on sanottu työkyvyttö- tion eläkelain 13, 14, 16 ja 17 §:ssä, 18 §:n 2
25646: myysetäkkeestä, koskee myös perhe-eläkettä, jos ja 3 momentissa, 21 §:ssä, 23 §:n 1 ja 3 mo-
25647: edunsaajalla on oikeus muun lain mukaiseen mentissa ja 24-26 §:ssä sekä valtion perhe-
25648: eläkkeeseen tai korvaukseen saman edunjättä- eläkelain 8-12 §:ssä ja 14-23 §:ssä on sää-
25649: jän kuoleman johdosta. Muun lain mukaisena detty.
25650: korvauksena ei tällöin pidetä perhe-eläkelakiin 11 §.
25651: perustuvaa eläkettä. Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
25652: töönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuk-
25653: 8 §. sella.
25654: Työkyvyttömyyseläke lakkautetaan, sen mak- 12 §.
25655: saminen keskeytetään tai maksettavaa määrää Tämä laki tulee voimaan päivänä
25656: alennetaan, jos eläkkeensaaja todetaan kykene- kuuta 19 .
25657: väksi jatkamaan opiskeluaan. Edellä olevaa nou- Oikeutta eläkkeeseen ei ole sellaisen eläke-
25658: datetaan, myös, jos hänelle on tarjottu ansio- tapahtuman perusteella, joka on sattunut ennen
25659: työtä, jota ikä, ammattitaito ja muut seikat tämän lain voimaantuloa.
25660:
25661:
25662: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
25663:
25664: Markus Aaltonen Anna-Liisa Piipari Sakari Knuuttila
25665: 526 1979 vp.
25666:
25667: Lakialoite n:o 280.
25668:
25669:
25670:
25671:
25672: Aaltonen ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain 30 §:n muuttami-
25673: sesta.
25674:
25675:
25676: E d u s kun n a 11 e.
25677:
25678: Kansaneläkelain mukaiseen vanhuus- ja työ- nettynä kansaneläkkeen perusosan määrällä.
25679: kyvyttömyyseläkkeeseen kuuluu maaratym Kun työeläkkeen ja korvauksen yhteismäärä
25680: edellytyksin tuki'osa. Tukiosan suorittamisesta ylittää mainitun yhteensovitusrajan, vähenne-
25681: aiheutuvat kustannukset suoritetaan kansan- tään ylittävä osa työeläkkeestä. Seurauksena
25682: eläkelaitoksen, kuntien ja valtion varoista. Tu- tästä on, että vahingoittunut saamansa korvauk-
25683: kiosan saannin ehtona on, että vakuutetulle on sen vuoksi menettää kokonaan tai osan työeläk-
25684: myönnetty eläkkeen perusosa ja että hänen tai, keestään. Työeläkkeen täydellinen menetys ai-
25685: jos vakuutettu on avioliitossa, puolisoiden yh- heutuu yleensä tapauksissa, joissa työsuhde ta-
25686: teinen vuositulo ei ylitä määrättyä rajaa. Tuki- paturman jälkeen ei kestä vähintään kolmea
25687: osa maksetaan täysimääräisenä, kun vakuute- vuotta. Jos korvausta saava henkilö on ollut
25688: tun vuositulo ei ylitä laissa säädettyä rajatuloa. vähintään kolme vuotta työntekijäin eläkelain
25689: Tukiosaa vähennetään raja- ja vuositulon ero- alaisessa työsuhteessa, otetaan korvauksesta
25690: tuksen puolella määrällä. Eläkkeen tukiosan huomioon ainoastaan eläketapahtumaa edeltä-
25691: vahvistamisen perusteena olevaksi vuosituloksi nyttä tasoa ylittävä osa. Tämän säännöksen
25692: ei lueta mm. työtuloa ja työeläkelakien mu- avulla pyritään aikaisemmin vahingoittuneille-
25693: kaista vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä kin turvaamaan mahdollisuus työeläkkeeseen.
25694: määrätyiltä osin, sotilasvammalain mukaista Työeläkkeen määräämisen perusteenahan on
25695: korvausta eikä ylimääräistä sota- tai rintama- viimeisten työvuosien keskimääräinen ansiotulo,
25696: sotilaseläkettä. joka aikaisemman vammautumisen vuoksi on
25697: Työntekijäin tapaturmavakuutuslakien mu- vamman vaikeudesta riippuen huomattavastikin
25698: kaiset korvaukset ja liikennevakuutusta koske- alentunut. Erityisesti on huomattava, että kor-
25699: vien eri lakien perusteella maksettavat jatku- vausten ja työeläkkeen yhteensovituksessa vä-
25700: vat korvaukset katsotaan sen sijaan kansanelä- hennetään työeläkettä. Markkamääräisesti suu-
25701: kelaissa edelleen tuloksi, joka otetaan huomioon remman korvauksen vuoksi vähenee työeläke
25702: tukiosaa vahvistettaessa. Henkilövahinkoon pe- sitä suuremmassa määrin mitä vaikeampivam-
25703: rustuvina korvauksina ne ovat täysin rinnas- maisesta on kysymys.
25704: tettavissa sotilasvammalain mukaisiin korvauk- Kansaneläkkeeseen liittyvää tukiosaa mää-
25705: siin. Tapaturma- ja liikennevakuutuskorvausten rättäessä henkilövahinkoon perustuva korvaus
25706: huomioon ottaminen tukiosaa määrättäessä ai- otetaan toistamiseen huomioon. Seurauksena
25707: heuttaa epäkohdan, joka varattomien ja vähä- tästä on, että varsin useissa toisiinsa rinnastet-
25708: varaisten invalidien kohdalla on tuntuva. Ta- tavissa tapauksissa vammautuneen korvauksen,
25709: paturmavakuutuslain mukainen korvaus ja lii- työeläkkeen ja kansaneläkkeen yhteismäärä jää
25710: kennevakuutuslain perusteella maksettava jat- pienemmäksi kuin terveelle henkilölle suoritet-
25711: kuva korvaus otetaan nimittäin jo huomioon tava työeläkkeen ja kansaneläkkeen yhteismää-
25712: työeläkkeen ja muiden eläkkeiden yhteensovi- rä. Vielä useampien kohdalla työeläkkeen ja tu-
25713: tuksessa. Yhteisenä sääntönä on, että eläkkeiden kiosan vähentäminen kaventaa vammasta suo-
25714: yhteismäärä ei saa ylittää 60 % korkeimmasta ritettavan korvauksen merkitystä. Korvauksen
25715: eläkkeen perusteena olevasta palkasta. Tähän yksinomaisena tehtävänähän ei ole ainoastaan
25716: pyritään työeläkelaeissa määrätyllä yhteensovi- vamman aiheuttaman ansiotulon menetyksen
25717: tusrajalla, jonka muodostaa 60 % eläkkeen pe- korvaaminen, vaan sillä on peitettävä myös
25718: rusteena olevasta korkeimmasta palkasta vähen- vammasta aiheutuvia poikkeuksellisia kustan-
25719: Lakialoite n:o 280 527
25720:
25721: nuksia. Tapaturmakorvaus on osakorvaus an- ei liene pyrkimyksenä samanaikaisesti pysäyt-
25722: siotulon menetyksestä eikä siinä millään tavoin tää kehitystä kenenkään saati sitten vammaisten
25723: oteta huomioon vamman jokapäiväisessä elä- kohdalla. Kun näin nyt näyttää käyneen, tulisi
25724: mässä aiheuttamia normaalista poikkeavia kus- kiireellisesti korjata syntynyt epäkohta, joka
25725: tannuksia. Vammaisuus aiheuttaa myös iän li- sotilasvammalain mukaisten korvausten osalta
25726: sääntyessä tavallista nopeammin työkyvyn ja sa- on jo suoritettu 26 päivänä marraskuuta 1965
25727: malla ansiotulon alentumisen. Valtaosa työtapa- annetulla lailla kansaneläkelain muuttamisesta.
25728: turmissa loukkaantuneista on ruumiillisen työn Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25729: tekijöitä, joiden ansiotulon suuruus on suuressa nioittaen,
25730: määrin verrannollinen fyysiseen suorituskykyyn.
25731: Kun eläkelakien tarkoituksena on yleisen elä- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
25732: keturvan parantaminen ja kehittäminen, niin lakiehdotuksen:
25733:
25734:
25735: Laki
25736: kansaneläkelain 30 § :n muuttamisesta.
25737: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansan-
25738: eläkelain 30 §:n 2 momentin 8 kohta, sellaisena kuin se on 14 päivänä heinäkuuta 1969 an-
25739: netussa laissa ( 472/ 69), näin kuuluvaksi:
25740:
25741: 30 §. aiheutuneen vahingon alaiseksi joutuneelle tai
25742: hänen omaiselleen suoritettuja henkilövahin-
25743: Vuosituloksi ei lueta: koon perustuvia korvauksia ja niihin liittyviä
25744: lisiä, rautatien käytöstä johtuvan vahingon vas-
25745: 8) sotilasvammalain ja työntekijäin eri ta- tuusta annetun lain nojalla suoritettuja henkilö-
25746: paturmavakuutuslakien mukaisia korvauksia, vahinkoon perustuvia korvauksia sekä ylimää-
25747: liikennevakuutusta koskevien eri lakien nojal- räisiä sotaeläkkeitä ja rintamaeläkkeitä;
25748: la ja niissä säädettyjen perusteiden mukaisesti
25749: moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä
25750:
25751:
25752: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
25753:
25754: Mru:kus Aaltonen Anna-Liisa Piipru:i Sakari Knuuttila
25755: 528 1979 vp.
25756:
25757: Lakialoite n:o 281.
25758:
25759:
25760:
25761:
25762: Aaltonen ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta.
25763:
25764:
25765: E d u s kun n a 11 e.
25766:
25767: Nykyisessä lääkekorvausjärjestelmässä on kemäärää koskevan rajoituksen puuttuminen
25768: useita vakavia epäkohtia sekä vakuutettujen aiheuttaa liikaostoja ja siten korvausten tarpee-
25769: että yhteiskunnan, erityisesti kansantalouden tonta nousua.
25770: kannalta. Edellä mainittujen epäkohtien poistamiseksi
25771: Sairausvakuutusjärjestelmää luotaessa koros- tai ainakin lieventämiseksi tulisi sairausvakuu-
25772: tettiin erityisesti pitkäaikaissairaiden ja suurim- tuslakiin tehdä eräitä tarkistuksia.
25773: pien hoitokustannusten kohteeksi joutuvien ase- Niinpä sairausvakuutuksesta korvattavien
25774: man parantamista. Yksittäisissä tapauksissa va- lääkkeiden sekä niiden korvausprosenttien vah-
25775: kuutettujen maksettavaksi jäävät kustannukset vistaminen tulisi antaa kansaneläkelaitoksen
25776: voivat kuitenkin edelleenkin nousta hyvinkin tehtäväksi. Koska tähän työhön tulisi liittymään
25777: huomattaviin summiin eikä korvaustasoa, koko- runsaasti erityistä asiantuntemusta vaativia teh-
25778: naan .korvattavien lääkkeiden jatkuvasti kasva- täviä, tulisi kansaneläkelaitoksen avuksi asettaa
25779: neesta osuudesta huolimatta, voida nykyisin valtioneuvoston toimesta lääkekorvauslautakun-
25780: korvausperustein pitää nimenomaan vähävarai- ta. Edellä mainittujen vahvistamisten sekä lää-
25781: simpien osalta riittävinä. kekorvauslautakunnan toiminnan tulisi perustua
25782: Sama koskee keskimääräistä huomattavasti lääkkeiden tarpeellisuuteen ja taloudellisuuteen.
25783: enemmän hoitoa tarvitsevia taloudellisesti pa- Edelleen tulisi voimassa oleva osittain kor-
25784: remmassakin asemassa olevia henkilöitä. Niinpä vattavien lääkkeiden ostokertakohtainen oma-
25785: lääkekustannukset muodostavat edelleen perhei- vastuu muuttaa. lääkekohtaiseksi. Samalla tulisi
25786: den sairaanhoitokuluista noin puolet ja alem- sen määrä alentaa nykyisestä neljästä markasta
25787: missa tuloluokissa jopa tätäkin suuremman kolmeen markkaan. Osittain korvattavat lääk-
25788: osuuden. keet tulisi myös jakaa nykyisen 50 % :n kor-
25789: Yhteiskunnan kannalta ei ole mahdollista vausryhmän lisäksi uusiin 75 %:n ja 25 %:n
25790: rajattomasti lisätä lääkekorvausjärjestelmään korvausryhmiin ja siltä lääkekustannusten osal-
25791: suuntautuvia väroja, sillä ne ovat jo tällä het- ta, joka jää vakuutetun maksettavaksi sairaus-
25792: kellä n. 600 miljoonaa markkaa. Esimerkiksi vakuutuskorvauksen jälkeen ja joka ylittää esim.
25793: sairausvakuutuksen kustannukset kokonaan kor- 1 000 markkaa 12 peräkkäisen kuukauden aika-
25794: vattavista lääkkeistä ovat nousseet vuodesta na, tulisi suorittaa vakuutetulle täysi korvaus.
25795: 1965 n. 1 300 % :lla. Vastaava nousu osittain Ehdotetut markkamäärät tulisi voida tarkistaa
25796: korvattavien osalta on ollut n. 350 %. Vaikka rahan arvon muutoksia vastaaviksi.
25797: kustannusten kasvusta osa onkin johtunut Lääkkeiden hankintaa tulisi rajoittaa siten,
25798: etuuksien lisäämisestä, on kasvussa mukana sel- että kerrallaan korvattaisiin enintään kolmen
25799: laisia tekijöitä, joihin tulisi voida vaikuttaa. kuukauden hoitoa vastaava lääkemäärä, ellei
25800: Keskeisimmät näistä ovat lääkkeiden hinnat ja suuremman lääkemäärän kerrallaan korvaami-
25801: niiden korotukset, lääkevalikoiman uusiutumi- seen olisi erityistä syytä.
25802: nen ja sen mukana seuraava lääkkeidenmäärää- Lääkäreiden lääkkeiden määrääminen tulisi
25803: miskäytännön muuttuminen, sekä lääkkeiden ottaa seurannan piiriin ja velvoitettava lääkärit
25804: tarkoituksenmukaiseen ja taloudelliseen käyt- lääkkeitä määrätessään ottamaan huomioon
25805: töön liittyvän informaation puutteellisuus, joka myös taloudelliset näkökohdat. Lisäksi tulisi
25806: ilmenee sekä lääkkeiden epätaloudellisena mää- tehostaa sellaista informaatiota, jolla on joko
25807: räämisenä että lääkkeiden liika- ja väärinkäyt- suora tai välillinen vaikutus lääkkeistä aiheutu-
25808: tönä. Myös kerrallaan enintään korvattavaa lää- viin kustannuksiin.
25809: Lakialoite n:o 281 529
25810:
25811: Vakuutettujen kannalta ehdotetut muutokset lääkäreiden lääkkeiden maaraam1sen seuraami-
25812: perustuvat sairausvakuutuslain tarpeellisuusperi- sesta ja lääkeinformaation tehostamisesta mer-
25813: aatteen nykyistä pitemmälle menevään noudat- kitsemään selvää kustannusten kasvun hidastu-
25814: tamiseen. Keskimäärin vakuutettujen etuudet mista.
25815: tulisivat pysymään ennallaan. Myös sairausva- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25816: kuutuksen lääkekustannukset tulisivat ehdotus- nioittaen,
25817: ten toteuttamisen alkuvaiheessa pysymään suun-
25818: nilleen ennallaan. Sen sijaan pitemmällä aika- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
25819: välillä tulisivat ehdotukset korvattavien lääkkei- lakiehdotuksen:
25820: den vahvistamisesta, lääkekorvauslautakunnasta,
25821:
25822:
25823: Laki
25824: sairausvakuutuslain muuttamisesta.
25825: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
25826: muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/63) 3 §:n 1
25827: momentti, 5 §:n 1 momentin 3 kohta, 9 §:n 1 momentti ja 67 §,
25828: sellaisina kuin niistä 3 §:n 1 momentti on 6 päivänä kesäkuuta 1974 annetussa laissa
25829: (452/74), 5 §:n 1 momentti on osittain muutettuna 15 päivänä heinäkuuta 1970 ja 15
25830: päivänä kesäkuuta 1973 annetuissa laeissa (499/70 ja 496/73), 6 § mainitussa 15 päivänä
25831: kesäkuuta 1973 annetussa laissa (496/73), 9 § on 30 päivänä joulukuuta 1977 annetussa
25832: laissa (1087/77) ja 76 § 31 päivänä joulukuuta 1971 annetussa laissa (999/71), sekä
25833: lisätään 6 §:ään uusi 2 momentti, 9 §:ään uusi 2 ja 3 momentti, 68 §:ään uusi 4 mo-
25834: mentti ja 76 §:ään uusi 2 momentti sekä lakiin uusi 13 a ja 50 a § seuraavasti:
25835:
25836: 3 §. Asetuksella säädetään, mitä on pidettävä vai-
25837: Tämän lain mukaista vakuutusta hoitaa kan- keana ja pitkäaikaisena sairautena.
25838: saneläkelaitos. Kansaneläkelaitoksen yhteydessä Jos vakuutetulle tämän lain mukaan korvat-
25839: toimivat sairausvakuutusasiain neuvottelukunta tavista lääkkeistä kahdentoista perättäisen kuu-
25840: ja lääkekorvauslautakunta. kauden aikana aiheutuneet kustannukset ovat
25841: ylittäneet 1 000 markkaa, korvataan lääkkeet
25842: 5 §. ylimenevältä osalta kokonaan.
25843: Sairaanhoitona korvataan sen mukaan kuin Kerrallaan korvataan enintään kolmen kuu-
25844: jäljempänä säädetään: kauden hoitoaikaa vastaava lääkemäärä, jollei
25845: erityisestä syystä toisin päätetä.
25846: 3) lääkärin määräämät korvattaviksi vahvis- 13 a §.
25847: tetut lääkkeet; sekä Edellä 5 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoi-
25848: tetut lääkkeet sekä niiden 9 § :n 1 momentin
25849: 6 §. mukaisten korvauksien määrät vahvistaa kan-
25850: saneläkelaitos lääkekorvauslautakuntaa kuul-
25851: Tämän lain nojalla korvattavia lääkkeitä sekä tuaan. Kokonaan korvattavat lääkkeet määrää
25852: tutkimus- ja hoitotoimenpiteitä määrättäessä kuitenkin valtioneuvosto. Lääkkeitä ja niiden
25853: tulee ottaa huomioon myös taloudelliset näkö- korvauksien määriä vahvistettaessa tulee ottaa
25854: kohdat. huomioon lääkkeiden tarpeellisuus ja taloudel-
25855: 9 §. lisuus.
25856: Edellä 5 § :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoi- 50 a §.
25857: tetuista lääkkeistä korvataan kaksikymmentä- Lääkekorvauksia koskevissa as1o1ssa t01m11
25858: viisi, viisikymmentä tai seitsemänkymmentäviisi kansaneläkelaitoksen apuna valtioneuvoston kol-
25859: sadalta kolme markkaa ylittävältä osalta kuta- meksi vuodeksi kerrallaan asettama lääkekor-
25860: kin ostettua lääkettä kohti. Vaikeaa ja pitkä- vauslautakunta, johon kuuluu puheenjohtaja ja
25861: aikaista sairautta varten tarvittavat välttämättö- seitsemän jäsentä sekä tarpeellinen määrä vara-
25862: mät lääkkeet korvataan kuitenkin kokonaan. jäseniä.
25863: 67 0879005055
25864: 530 Lakialoite n:o 281
25865:
25866:
25867: Tarkemmat määräykset lääkekorvauslauta- kansaneläkelaitokselle maksutta kaikki 5 § :n
25868: kunnasta ja sen tehtävistä annetaan asetuksella. 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettujen lääkkei-
25869: den vahvistamista varten tarvittavat tiedot ja
25870: 67 §. selvitykset. Vastaavat tiedot on kansaneläke-
25871: Joka luvattomasti ilmaisee, mitä hän tässä laitoksella oikeus saada myös lääkintöhallituk-
25872: laissa säädettyjä tehtäviä täyttäessään on saanut selta.
25873: tietää jonkin henkilön taloudellisesta asemasta
25874: tai terveydentilasta taikka elinkeinonharjoitta- 76 §.
25875: jan liike- tai ammattisalaisuuksista, rangaista-
25876: koon sakolla, jollei teosta muussa laissa ole Valtioneuvosto voi tarkistaa edellä 8, 9 ja
25877: ankarampaa rangaistusta säädetty. 10 §:ssä säädetyt markkamäärät enintään ra-
25878: hanarvon muutoksia vastaavasti.
25879: 68 §.
25880:
25881: Apteekkitavaratehtaan ja -kaupan johtajan ja Tämä laki tulee voimaan päivänä
25882: toimihenkilön sekä apteekkarin tulee ilmoittaa kuuta 19
25883:
25884:
25885: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
25886:
25887: Markus Aaltonen Anna-Liisa Piipari Matti Luttinen
25888: Juhani Raudasoja Juhani Surakka
25889: 1979 vp. 531
25890:
25891: Lakialoite n:o 282.
25892:
25893:
25894:
25895:
25896: Almgren ym.: Ehdotukset laeiksi maatalousyrittäjien eläkelain ja
25897: luopumiseläkelain muuttamisesta.
25898:
25899:
25900: E d u s k u n n a 11 e.
25901:
25902: Sukupolvenvaihdos- ja luopumiseläkkeen saa- luovuttaa tilan ositus- ja perinnönjakokirjalla -
25903: misen edellytykset voidaan jakaa yleisiin ja eri- eikä saa eläkettä. Syynä on se, ettei hän ole
25904: tyisiin. Yleiset edellytykset rajaavat eläkkeen- osituksessa vaatinut kiinteää omaisuutta, vaan
25905: saajiksi vain varsinaisen viljelijäväestön määrää- on ottanut irtainta.
25906: mällä eläkkeen edellytykseksi pitkän ajan jatku- Vastaavia tilanteita on muitakin. Kaikissa·
25907: neen maatalouden harjoittamisen laeissa tarkem- näissä on oleellista se, että asialliset eläkkeen
25908: min yksilöidyllä tavalla. saamisen edellytykset täyttyvät, mutta vähäinen
25909: Erityiset edellytykset määräävät luopumisen luovutushetkeä tai luovutuskirjaa koskeva muo-
25910: yksityiskohdat. Eläkkeiden erityiset edellytykset dollinen virhe estää eläkkeen. Ennakolta ei te-
25911: ovat ehdottomia. Ne eivät jätä soveltajalleen hokkainkaan tiedotus pysty näitä tapauksia estä-
25912: pienintäkään tilaa tulkinnalle. Ehdottomuudes- mään.
25913: saan lait ovat johtaneet joissakin tapauksissa Tämän vuoksi maatalousyrittäjien eläkelain
25914: ennalta arvaamattomaan kohtuuttomuuteen. sukupolvenvaihdoseläkesäännöksiin ja luopumis-
25915: Esimerkiksi luopumiseläkkeen voi saada 55 eläkelakiin tulisi liittää kohtuullistuttamissään-
25916: vuotta täyttänyt mies. Eläke tulee, jos kauppa nös. Sen mukaan eläke voitaisiin myöntää, vaik-
25917: tapahtuu 55-vuotispäivänä, mutta ei, jos se ta- ka joku lain muodollisuus ei täyttyisikään, jos
25918: pahtuu päivääkään tätä aikaisemmin. Eläke- eläkehakemuksen hylkääminen olisi, huomioon
25919: oikeutta ei ole, vaikka tilan omistus- ja hallin- ottaen kaikki asiassa esiintulleet olosuhteet, il-
25920: taoikeus siirtyisivät vasta ikärajan täyttämisen meisen kohtuutonta.
25921: jälkeen. Kohtuullistuttamissäännös ei muuttaisi mil-
25922: lään tavoin eläkkeen saamisen asiallisia edelly-
25923: Eläkkeen saaminen voi riippua asiakirjan
25924: tyksiä. Se vain korjaisi sen tosiasiallisen vää-
25925: muodostakin. Esimerkkinä olkoon kaksi leski-
25926: ryyden, mihin nykyiset säännökset joissakin ta-
25927: emäntää, jotka sukupolvenvaihdoseläkkeen saa- pauksissa johtavat.
25928: miseksi luopuvat miehensä nimissä olleesta ti-
25929: Edellä sanotuilla perusteilla ehdotamme,
25930: lasta. Toinen myy tilan yhdessä kuolinpesän
25931: muiden osakkaiden kanssa luovutuksensaajalle että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
25932: ja saa sukupolvenvaihdoseläkkeen. Toinen lakiehdotukset:
25933:
25934: 1.
25935: Laki
25936: maatalousyrittäjien eläkelain muuttamisesta.
25937:
25938: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 14 päivänä heinäkuuta 1969 annettuun maa-
25939: talousyrittäjien eläkelakiin ( 467 /69) uusi näin kuuluva 6 h §:
25940:
25941: 6 h §. eläke myöntää, jos hakemuksen hylkääminen
25942: Poiketen edellä sanotuista sukupolvenvaih- huomioon ottaen kaikki asiassa ilmenevät olo-
25943: doseläkkeen saamisen edellytyksistä, voidaan suhteet olisi ilmeisen kohtuutonta.
25944: 532 Lakialoite n:o 282
25945:
25946:
25947: 2.
25948: Laki
25949: luopumiseläkelain muuttamisesta.
25950:
25951: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 4 päivänä tammikuuta 1974 annettuun luopu-
25952: miseläkelakiin ( 16/74) uusi näin kuuluva 12 a §:
25953:
25954: 12 a §. jos hakemuksen hylkääminen huomioon ottaen
25955: Poiketen edellä sanotuista luopumiseläkkeen kaikki asiassa ilmenevät olosuhteet olisi ilmei-
25956: saamisen edellytyksistä, voidaan eläke myöntää, sen kohtuutonta.
25957:
25958:
25959: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
25960:
25961: Esko Almgren Sauli Hautala
25962: Olavi Ronkainen Impi Muroma
25963: Jorma Fred
25964: 1979 vp. 533
25965:
25966: Lakialoite n:o 283.
25967:
25968:
25969:
25970:
25971: Alppi ym.: Ehdotus laiksi työsopimuslain muuttamisesta.
25972:
25973:
25974: E d u s kun n a 11 e.
25975:
25976: Yksilön perusoikeuksilla tarkoitetaan ihmis- tilanteeile on, ettei työsopimuslain 52 § :n 2
25977: elämän ja ihmisen yhteiskunnallisen kanssakäy- momentin säännös työntekijöiden kokoontu-
25978: misen kannalta tärkeitä oikeuksia, jotka pe- misvapaudesta edes koske kokoontumista yh-
25979: rustuvat kansainvälisiin sopimuksiin ja jotka on teiskunnallisten asioiden vuoksi, vaan rajoittuu
25980: tavallisesti turvattu valtion perustuslaissa. Suo- pelkästään työsuhdeasioiden vuoksi tarpeeiii-
25981: men hallitusmuodon 2 luvun nyttemmin jo seen kokoontumiseen. Työsopimuslain 52 §:n
25982: vanhentuneeksi käynyt peruso1keusluettelo sää- 1 momentissa puolestaan suojeilaan myös ns.
25983: tää Suomen kansalaisel1e poliittisina perusoi- negatiivista yhdistymisvapautta eli työntekijän
25984: keuksina mm. ilmaisu-, kokoontumis- ja yhdis- oikeutta oila kuulumatta yhdistykseen (tässä
25985: tymisvapauden. Tasa-arvoisuusoikeutena sääde- erityisesti ammattiyhdistysliikkeeseen), mitä ei
25986: tään hallitusmuodossa oi:keus yhdenvertaisuu- haiiitusmuoto eivätkä Suomea sitovat kansain-
25987: teen lain edessä. Poliittisten perusoikeuksien väliset sopimukset lainkaan tunne. Työsopi-
25988: tarkoituksena on turvata yhteiskunnan jäsenille muslain 17 §:n 3 momentissa säädellään ns.
25989: vapaus todelliset yhteiskunnalliset intressinsä työsyrjintää. Lainkohta ei kuitenkaan ulotu
25990: tiedostaen osallistua poliittiseen toimintaan. esim. työhönotossa tapahtuvaan syrjintään.
25991: Poliittiset perusoikeudet, yhdenvertainen kan- Vihdoin työsopimuslain 37 §:n 2 momentissa
25992: salaismielipiteeseen vaikuttamisen vapaus sekä kielletään irtisanomasta työntekijää hänen po-
25993: vapaus syrjinnästä tunnustetaan demokratian liittisten, uskonnollisten tai muiden mielipitei-
25994: kulmakiviksi kaikkialla maailmassa. densä vuoksi sekä yhteiskunnalliseen tai yh-
25995: Työelämä on Suomen kaltaisessa markkina- distystoimintaan osallistumisen takia. Irtisa-
25996: talousjärjestelmässä elämänalue, jossa poliittiset nomissuojan puutteellisuudesta johtuen, työn-
25997: perusoikeudet eivät riittävästi pääse toteutu- antajahan voi laillisesti toteuttaa irtisanoruis-
25998: maan. Tämä johtuu siitä, että työnantajan tai toimenpiteen myös em. seikkojen vuoksi, mut-
25999: yrittäjän omistusoikeudelle annetaan etusija en- ta saattaa joutua vahingonkorvausvelvolliseksi
26000: nen työntekijän poliittisia perusoikeuksia. työntekijää kohtaan, tämäkin säännös on jää-
26001: Työnantajalle tunnustetaan tuotantovälineiden nyt vaille riittävää tehoa.
26002: omistajana oikeus määritellä ne ehdot, joiden Kansalaisen poliittisten perusoikeuksien ulot-
26003: vallitessa työntekijä voi käyttää poliittisia pe- taminen myös työelämään on demokratian ke-
26004: rusoikeuksiaan työelämässä. Työnantajalla on hittämisen kannalta vähintäänkin aiheellista.
26005: jopa mahdollisuus kokonaan kieltää työntekijöi- Työelämän piirissä vietetään suuri osa aktiivista
26006: densä yhteiskunnallinen tai poliittinen toimin- elinajasta, eikä ole perusteltua, että työntekijä
26007: ta työpaikalla. Tällainen tilanne on Suomessa tänä aikana on poliittisten perusoikeuksien käyt-
26008: päässyt syntymään yksinomaan hallitusmuodon tämisen suhteen täysin oikeudeton työnantajan
26009: tulkinnan avulla. Tulkitsemalla hallitusmuotoa vallankäytön kohde. Myös Suomea sitovien kan-
26010: toisella tapaa, ts. asettamalla kansalaisten po- sainvälisten perusoikeusasiakirjojen, ennen mui-
26011: Hittisten perusoikeuksien toteutuminen omis- ta YK:n vuonna 1966 hyväksymien taloudelli-
26012: tussuojan edelle, päädyttäisiin demokratian kan- sia, sivistyksellisiä ja sosiaalisia oikeuksia sekä
26013: nalta huomattavasti positiivisempaan tulokseen. kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia kos-
26014: Työsopimuslain (320/70) 52 §:ään sisälty- kevien kansainvälisten yleissopimusten johdon-
26015: vät säännökset yhdistymis- ja kokoontumis- mukainen toteuttaminen edeilyttäisi poliittisten
26016: vapaudesta ovat ainoat hallitusmuodossa taattu- perusoike.uksien toteutumismahdollisuuksien li-
26017: jen poliittisten perusoikeuksien toteutumista säämistä työelämän piirissä. Mainittakoon, että
26018: koskevat normit työlainsäädännössä. Kuvaavaa esim. Ruotsissa on aloitettu selvitystyö, joka
26019: 534 Lakialoite n:o 283
26020:
26021: tähtää työntekijöiden poliittisten perusoikeuk- jossa, kuten jo todettiin, on nykyäänkin niitä
26022: sien laajentamiseen työpaikoilla (Politisk pro- koskevia rajoitettuja säännöksiä. Samoin tulisi
26023: paganda på arbetsplatser/SOU 1975:27). työsopimuslaissa nykyistä laajemmin kieltää
26024: Ammattiyhdistysliikkeen sääntöjen mukaisiin työntekijän syrjintä, ei vain työsuhteessa, vaan
26025: tavoitteisiin kuuluu entistä enemmän sellaisiin myös työhönotossa. Myös työnantajien harjoit-
26026: :asioihin vaikuttaminen, jotka eivät ole rajoi- tama syrjinnän edistäminen mustalistajärjestel-
26027: tetun työmarkkinapoliittisia, vaan yleisiä yh- mineen ja muine keinoineen tulisi kieltää ja
26028: teiskunnallisia ja poliittisia kysymyksiä. Kun saattaa rangaistavaksi.
26029: ~setetaan rajoja työntekijöiden ja siis ay-liik- Työsopimuslakia muuttamalla tulisi laajen-
26030: keen jäsenten poliittisille perusoikeuksille työ- taa työntekijän nykyistä yhdistymisvrupautta
26031: elämässä, rajoitetaan samalla ay-liikkeen toi- mm. siten, että ammattiyhdistysliikkeen jäsen-
26032: mintamahdollisuuksia ja -vapauksia. Työnanta- hankinta tulisi mahdolliseksi. Työntekijän ko-
26033: jat eivät käytännössä laiminlyö käyttää oikeut- koontumisvapautta tulisi laajentaa mm. siten,
26034: taan rajoittaa ay-liikkeen poliittista toimintaa että se koskisi myös kokoontumista yhteiskun-
26035: työpaikoilla, vaan päinvastoin toimivat aktiivi- nallisia asioita varten ja ulottuisi ammattiyh-
26036: sesti ja keskitetysti kaikenlaisen ay-liikkeen distysten ohella myös työntekijöiden poliittisiin
26037: puitteissa tapahtuvan yleispoliittisen toiminnan yhdistyksiin. Tällaisilla yhdistyksillä tulisi olla
26038: tukahduttamiseksi. Tästä voidaan mainita vain oikeus kutsua kokouksiin luennoitsijoiksi hen-
26039: joitakin esimerkkejä: STK:n tavaksi on tullut kilöitä, jotka eivät ole työpaikan työntekijöitä.
26040: lähettää jokaisten yleisten vaalien edellä jäsen- Työntekijöiden ilmaisuvapaudesta tulisi niin
26041: yrityksilleen suosituskirje, jossa kielletään kai- ikään olla työsopimuslaissa perussäännökset.
26042: kenlainen poliittinen ja ay-liikkeen hyväksymä Työsopimuslain 17 §: ää ehdotetaan muutetta-
26043: vaalityö työpaikoilla. Ammattiyhdistysten työ- vaksi niiden suuntaviivojen mukaisesti, joita
26044: paikkatilaisuuksiin kutsumilta esitelmöitsijöiltä työrikostoimikunta (komiteanmietintö 1973:
26045: pyritään säännönmukaisesti estämään pääsy 70) on ehdottanut työsyrjinnän kieltämiseksi.
26046: työpaikoille. Jopa ay-liikkeen kansainvälinen Työntekijöiden poliittisia perusoikeuksia
26047: solidaarisuustyö pyritään kaikin tavoin estä- koskevat turvasäännökset olisi jatkossa saa-
26048: mään työpaikoilla. Kuvaillun kaltainen työn- tettava perusteellisen selvittelyn kohteeksi sel-
26049: antajien toiminta on viime aikoina saavuttanut laisen työelämän uudistamishankkeen yhtey-
26050: hyvin laajoja mittasuhteita. Työmarkkinajärjes- dessä, josta SKDL:n eduskuntaryhmä on toi-
26051: töjen sisäistä tiedottamista koskevat yleissopi- saalla tehnyt toivomusaloitteen. Nyt ehdotetut
26052: muksetkaan eivät anna suojaa työntekijöiden säännökset olisivat voimassa siihen saakka,
26053: poliittiselle tiedottamiselle. Niissä on tämän- kurrmes työelämän kokonaisuudistus on toteu-
26054: kaltainen toiminta yleensä nimenomaisesti tettu.
26055: poissuljettu. Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme,
26056: Työntekijöiden ja ammattiyhdistysliikkeen
26057: poliittisia perusoikeuksia koskevat säännökset että Eduskunta hyväksyisi seuraavtrn
26058: tulisi mitä pikimmin kirjata työsopimuslakiin, lakiehdotuksen:
26059:
26060:
26061:
26062: Laki
26063: työsopimuslain muuttamisesta.
26064: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
26065: muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopimuslain (320/70) 17 §:n 3 mo-
26066: mentti, 52 ja 54 § sekä
26067: lisätään 17 § :ään uusi 4 momentvi ja lakiin uusi 52 a, 52 b ja 52 c § seuraavasti:
26068:
26069: 17 §. tasapuolisesti, niin ettei roetään perusteetto-
26070: Yleissäännös työnantajan velvollisuuksista. masti aseteta toisiin nähden eri asemaan syn-
26071: typerän, uskonnon, sukupuolen, iän, ·poliittisen
26072: tai ammattiyhdistystoiminnan taikka muun
26073: Työnantajan on kohdeltava työntekijäitään näihin verrattavan seikan vuoksi. Näiden seik-
26074: Lakialoite n:o 283 535
26075:
26076: kojen vuoksi ei työnantaja saa työnhakijoita taukojen aikana ja työajan uLkopuolella mak-
26077: työhön otettaes·sa asettaa heitä perusteettomas- suttomasti käyttää tarkoitukseen sopivia työn-
26078: ti tois,iin nähden eri asemaan. antajan hallinnassa olevia tiloja työsuhdekysy-
26079: Työnantaja ei saa edistää työntekijöiden mysten ja yhteiskunnallisten asioiden vuoksi
26080: syrjintää hall.!kkimalla, vaatimalla, antamalla, tarpeelliseen kokoontumiseen ja järjestötehtä-
26081: tallentamalla, järjestämällä, käyttämällä tai vien hoitoon. Yhdistyksen asiantuntijaksi tai
26082: myymällä taikka muutoin levittämällä tietoja esitelmöiiäksi kutsumalla henkilöllä, joka ei
26083: .3 momentissa mainituista seikoista eikä talou- ole työpaikan työntekijä, on oikeus päästä ko-
26084: dellisesti tukea tällaista toimintoo. koukseen.
26085: 52c §.
26086: 52 §.
26087: Työntekijän ilmaisuvapaus.
26088: Työnantajan yhdistymisvapaus.
26089: Työntekijällä on oikeus työnantajan estämät-
26090: Työntekijä ei saa estää työnantajaa kuulu- tä työpaikalla vapaasti &naista mielipiteensä
26091: masta tai liittymästä luvalliseen yhdistykseen työsuhdekysymyksistä ja yhteiskunnallisista
26092: tai siinä toimimasta. asioista.
26093: Työntekijällä on oikeus työpaikalla tauko-
26094: 52 a §. jen aikana ja työajan ulkopuolella jakaa muille
26095: Työntekijän yhdistymisvapaus. työntekijöille työsuhdekysymyksiin ja yhteis-
26096: kunnallisiin ,asioihin liittyviä painotuotteita ja
26097: Työntekijällä on oikeus perustaa ammatilli- muita tiedonantoja.
26098: sia tai muita luvallisia yhdistyksiä etujensa Työnantajan on varattava maksuttomasti
26099: valvomiseksi työsuhtcissa, työoloissa ja ylei- työntekijöiden ja heidän 52 b §:ssä tarkoitet-
26100: sissä asioissa, liittyä ja kuulua tällaisiin yhdis- tujen yhdistystensä käyttöön työpaikalla tai
26101: tyrosiin sekä toimia niissä. sen välittömässä läheisyydessä olevaa tarkoi-
26102: Työntekijällä on orkeus toimia työpaLkan tukseen soveltuvaa tilaa työsuhdekysymyksiä
26103: muiden työntekijöiden liittämiseksi 1 momen- ja yhteiskunnallisia asioita koskevien tiedon-
26104: tissa tarkoitetun yhdistyksen jäseneksi. autojen, ilmoitusten ja muiden niihin verratta-
26105: vien sanomien välittämistä varten.
26106: 52b §.
26107: Työntekijän kokoontumisvapaus. 54 §.
26108: Rangaistusmääräykset.
26109: Jos työpaikalla on vähintään kymmenen
26110: työntekijää, on työnantajan sallittava heidän Työnantaja, joka rikkoo 17 §:n 3 ja 4 mo-
26111: ja heidän ammatillisten yhdistystensä sekä yh- mentissa, 26 §:n 1 momentissa, 47, 52 a,
26112: distystensä, joiden tarkoituksena on valtiolli- 52 b ja 52 c §:ssä tai 53 §:n 2 momentissa
26113: s.iå.n asioihin vaikuttaminen, ruoka- ja muiden olevti.a säännöksiä, tuomittakoen sakkoon.
26114:
26115:
26116: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
26117:
26118: Ulla-Leena Alppi Helvi Niskanen Unto Ruotsalainen
26119: Juhani Vähäkangas Pauli Uitto Heli Astala
26120: Niilo Koskenniemi
26121: 536 1979 vp.
26122:
26123: Lakialoite n:o 284.
26124:
26125:
26126:
26127:
26128: Breilin ym.: Ehdotus laiksi rintamasotilaseläkelain 2 ja 9 §:n
26129: muuttamisesta.
26130:
26131:
26132: E d u s k u n n a 11 e.
26133:
26134: Rintamasotilaseläkejärjestelmä uudistettiin sä oleva keinotekoinen ja epäoikeudenmukainen
26135: vuoden 197 6 valtiopäivien lopus·sa eduskunnan rintamasotilaseläkkeen myöntämiseen vaikutta-
26136: hyväksyttyä esityksen rintamasotilaseläkelaiksi. va ikärajoitus poistettaisiin.
26137: Rintamasotilaseläke-etuudet tulivat riippumat- Rintamasotilaseläkelain voimaantulo on mer-
26138: tomiksi kansaneläkejärjestelmästä, rintamasoti- kinnyt myös rintamasotilaseläkkeiden kohoa-
26139: laselä:ke-etuuksia korotettiin ja .rintamalisä- mista. Rintamalisän määrä jäi kuitenkin ennal-
26140: oikeutta laajennettiin. leen perustasassaan 41 eli nykyisessä indeksi-
26141: Uuden lain mukaan rintamasotilaseläkkeen tasossa 50 markaksi kuukaudessa. Nykyisellään
26142: myöntämisen ·edellytyksenä on, että rintama- rintamalisä on lähinnä tunnustuksen luontei-
26143: sotilas on täyttänyt 55 vuotta. Sanottu ikä- nen korvaus sodasta johtunersta menetyksistä.
26144: rajoitus on laissa poistettu rintamalisän osalta, Rintamalisän määrän pienuuden johdosta on
26145: jonika myöntäminen on siten riippumaton rin- sen taloudellinen merkitys rintamasotilaalle erit-
26146: tamasotilaan iästä. Olisi kohtuullista, että myös täin vähäinen. Mielestämme tulisi rintamalisää
26147: rintamasotilaseläke voitaisiin myöntää 55 vuotta kuitenkin korottaa. Maamme ·taloudellisen ti-
26148: nuoremmille rintamasotilaille, jotka heikenty- lanteen huomioon ottaen ehdotamme, että tässä
26149: neen terveytensä johdosta ovat taloudellisissa vaiheessa rintamalisä korotettaisii:n perustasos•s1a
26150: vaikeuksissa. Rintamasotilaseläkkeissä alinta 50 markkaan di nykyisin maksettavalta määräl-
26151: ikärajaa koskevan rajoituksen poistaminen mer- tään 60 markkaan kuukaudessa.
26152: kitsee vain muutaman uuden ikäluokan saatta- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
26153: mista rintamasotilaseläkejärjestelmän piiriin ja
26154: uudistus olisi sillen kUJstannuksiltaan varsin koh- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
26155: tuullinen. Ehdotamme tästä syySot:ä, että kysees- lakiehdotuksen:
26156:
26157:
26158:
26159: Laki
26160: rintamasotilaseläkelain 2 ja 9 §:n muuttamisesta.
26161: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintama-
26162: sotilaseläkelain ( 119/77 ) 2 § ja 9 §: n 1 momentti näin kuuluviksi:
26163:
26164: 2 §. 9 §.
26165: Rintamasotilaalle, joka ei ole täyttänyt 60 Kansaneläkettä saavalle rintamasotilaalle
26166: vuotta ja joka ei alentuneen työkykynsä vuoksi maksetaan rintam·alisää 600 markkaa vuodessa,
26167: pysty tekemään tai saamaan hänelle sopivaa ei kuitenkaan silloin, kun hänen työ- tai virka-
26168: toimeentuloaan turvaavaa työtä, maksetaan rin- suhteeseen perustuvassa eläkkeessään on otettu
26169: tamasotilaseläkettä, jonka täysi määrä vuodessa huomioon rintamapalvelu. Tällöin työ- tai vir-
26170: on ensimmäisessä kuntaryhmässä 7 464 mark- kasuhteeseen perustuvalla eläkkeellä tarkoite-
26171: kaa, toisessa kuntaryhmässä 7 032 markkaa ja taan vain valtion eläkelain (280/66) 19 §:n
26172: kolmannessa kuntaryhmässä 6 600 markkaa. 2 tai 3 moment.in mukaan määräytyvää eläkettä
26173: Lakialoite n: o 284 537
26174:
26175: tai samojen perusteiden mukaan maaraytyvaa viranhaltijain ja työntekijäin eläkelaissa ( 202/
26176: lakiin, asetukseen tai julkiseen eläkesääntöön 64) ,säädetyn lisäeläketurvan mukaista tai sitä
26177: perustuvaa muuta eläkettä taikka kunnallisten vastaavaa eläkettä.
26178:
26179:
26180:
26181: Helsing1s1sä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
26182:
26183: Reino Breilin Jouko Tuovinen Pertti Hietala
26184:
26185:
26186:
26187:
26188: 68 0879005055
26189: 538 1979 vp.
26190:
26191: Lakialoite n:o 285.
26192:
26193:
26194:
26195:
26196: Eenilä ym.: Ehdotus laiksi kotitaloustyöntekijän työsuhteesta
26197: annetun lain 1 § :n muuttamisesta.
26198:
26199:
26200:
26201: E d u s k u n n a 11 e.
26202:
26203: Lasten päivähoitopaikkojen puute maassam- yleisesti sisältyvän myös lasten ja talouteen
26204: me on huutava. Siksi monet lapsiperheet ovat kuuluvan sairaan tai muun avuttoman henkilön
26205: kustannuksista huolimatta joutuneet ratkaise- hoitoon liittyvät tehtävät. Nämä työt luonnol-
26206: maan lastenhoito-ongelmansa pa.lkOOaamalla ko- lisesti kuuluvatkin osana kotitaloustyöhön mei-
26207: tiinsa lastenhoidosta huolehtivan tähän tehtä- dän kaikkien käsityksen mukaan. Se pitäisi vain
26208: vään koulutusta vailla olevan henkilön. sanoa selvästi itse laissa, ainakin kun 2 §:ssä
26209: Kun vanhentunut kotiapulaislaki uusittiin on suljettu pois toisaalta lastenhoitotyö ja
26210: 23 päivänä syyskuuta 1977 annetulla lailla toisaalta myös sairaanhoito, jotka molemmat
26211: kotitaloustyöntekijän työsuhteesta, ei sen pa- erityisperusteluissa on sisällytetty kotitalous-
26212: remmin lain valmistelijan kuin lainsäätäjänkään työhön. Asiaa ei auta se, että ainoastaan kou-
26213: tarkoituksena ollut jättää tällaisia lastenhoita- lutettu lastenhoitaja on suljettu pois, koska
26214: jia lain sovellutusalan ulkopuolelle. Näin on hänen tehtävänsä on myös suljettu pois ja
26215: kuitenkin katsottava käyneen, koska lain sovel- kouluttamaton lastenhoitaja ei useinkaan tee
26216: tamisalaa koskevaan 1 §: ään ei ole otettu varsinaisia taloustehtäviä eikä ainakaan pää-
26217: mainintaa lastenhoitajasta. asiallisesti niitä. Soveltamissäännöksen tulisi
26218: Maininta olisi ollut välttämätön siksi, että kattaa nimenomaan työntekijän pääasialliset
26219: lain soveltamisalaa koskevista poikkeuksista tehtävät.
26220: säätävän 2 §:n 4 kohdassa suljetaan koulutettu Tulkintaristiriitaa aiheuttaa ja asiaa sekoit-
26221: lastenhoitaja tehtävineen pois lain soveltamis- taa samalla tavoin sairaanhoidon sisällyttäminen
26222: piiristä. Tästä johtuen on ensi käden tulkinta perusteluissa lain sovellutuspiiriin, mutta sai-
26223: välttämättä se, että ainoastaan lastenhoidosta raanhoitajana toimivan henkilön sulkeminen
26224: ja siihen välittömästi liittyvistä tehtävistä huo- pois lain piiristä 2 § :ssä.
26225: lehtiva kouluttamatonkin henkilö on luettava Selvintä ja turhien ristiriitatilanteiden vält-
26226: lain soveltamispiirin ulkopuolelle jääväksi. tämiseksi tähdellistä on sisällyttää lastenhoito-
26227: Esityksen 2 §:n 4 kohdan erityisperusteluista työ lain 1 §:n sanamuotoon.
26228: löytyy kuitenkin selvä maininta, että hallituk- Edellä selvitetyin perusteluin ehdotamme
26229: sen esityksessä on tarkoitettu sisällyttää täl- kunnioittaen,
26230: laiset lastenhoitajat lain piiriin. Itse sovelta-
26231: misalaa koskevan 1 § :n perustelut sisältävät että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
26232: maininnan, että kotitaloustyöhön katsotaan lakiehdotuksen:
26233: Lakialoite n:o 285 539
26234:
26235:
26236:
26237: Laki
26238: kotitaloustyöntekijän työsuhteesta annetun lain 1 § :n muuttamisesta.
26239:
26240: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kotitaloustyöntekijän työsuhteesta 16 päivänä
26241: joulukuuta 1977 annetun lain (951/77) 1 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
26242:
26243: 1 §. poikkeuksin työntekijään, joka työsopimuksen
26244: Soveltamisala. perusteella tekee kotitalous- tai lastenhoito-
26245: työtä työnantajan kodissa.
26246: Tätä lakia sovelletaan jäljempänä mainituin
26247:
26248:
26249: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
26250:
26251: Paula Eenilä Markus Aaltonen Olli Helminen
26252: Kaj Bärlund Tellervo Koivisto Reino Breilin
26253: Pentti Lahti-Nuuttila Pirjo Ala-Kapee Sinikka Luja-Penttilä
26254: Jermu Laine Maija Rajantie Pirkko Valtonen
26255: Juhani Surakka Saara-Maria Paakkinen Tarja Halonen
26256: Kaarina Suonio
26257: 540 1979 vp.
26258:
26259: Lakialoite n:o 286.
26260:
26261:
26262: Eenilä ym.: Ehdotus laiksi työaikalain 19 §:n muuttamisesta.
26263:
26264:
26265: E d u s k u n n a U e.
26266:
26267: Työaikalain 19 §:n mukaan oikeus 8 §:ssä ja Työaikalain 19 §:n lyhyt vanhentumisaika saat-
26268: 15 § :n 5 momentissa tarkoitettuun erilliseen taa houkutella työnantajia teettämään kohtuut-
26269: rahakorvaukseen sekä 17 ja 18 § :ssä säädet- tomasti ylityötä iJ.man, että työntekijä saa lain-
26270: tyyn korotettuun palkkaan on rauennut, jollei mukaisia korvauksia. Työnantajat luottavat täl-
26271: kannetta ole nostettu vuoden kuluessa sen ka- löin siihen, että saatavia ei vaadita riittävän
26272: lenterivuoden päättymisestä, jolloin sellainen ajoissa.
26273: oikeus syntyi. Vuosilomalakia uudistettaessa vuonna 1973
26274: Em. laissa oleva määräaika on käytännössä pidennettiin vuosilomalakiin perustuvien kor-
26275: osoittautunut lyhyeksi, mikä on aiheuttanut vausten kanneaikaa. Uuden vuosilomalain mu-
26276: eräissä tapauksissa työntekijöille suuriakin yli- kaan työntekijän oikeus vuosilomapalkkaan tai
26277: ja sunnuntaityökorvausten menetyksiä. Maas- lomakorvaukseen raukeaa, jollei kannetta ole
26278: samme on vielä työpaikkoja, joissa työntekijät nostettu kahden vuoden kuluessa sen kalenteri-
26279: eivät edes uskalla vaatia kaikkia työaikalain vuoden päättymisestä, jonka aikana vuosiloma
26280: mukaisia korvauksia ennen kuin ammattiliitto olisi annettava tai lomakorvaus maksettava.
26281: tai työsuojelutarkastajat ovat puuttuneet asiaan. Edellä mainituilla perusteilla ja yhtenäisyyden
26282: Tällaisia työpaikkoja on erityisesti palveluelin- vuoksi myös työaikalain mukainen kanneaika
26283: keinojen ja liikenteen piirissä. Saatavia lasket- tulisi pidentää kahteen vuoteen sen kalenteri-
26284: taessa voidaan ylityökorvauksia todeta olevan vuoden päättymisestä, jolloin oikeus syntyi.
26285: useilta vuosilta. Myös muiden työaikalakien kanneajat olisi tar-
26286: Työaikalain 19 §:n mukaisen vanhentumis- kistettava uudistuksen yhteydessä.
26287: ajan vuoksi työntekijä ei voi oikeudessa hakea Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
26288: saataviaan kuin edelliseltä ja kuluvalta vuodelta.
26289: Työsuojelullisesti on tärkeää, ettei tarpee- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
26290: tonta ylityötä teetetä. Ylityötä teetettäessä on lakiehdotuksen:
26291: ylityökorvaukset maksettava lain mukaisesti.
26292:
26293: Laki
26294: työaikalain 19 §:n muuttamisesta.
26295: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 2 päivänä elokuuta 1946 annetun työaika-
26296: lain 19 §, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1965 annetussa laissa ( 713/65), näin
26297: kuuluvaksi:
26298: 19 §. vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päätty-
26299: Oikeus 8 §:ssä ja 15 §:n 5 momentissa tar- misestä, jolloin sellainen oikeus syntyi.
26300: koitettuun erilliseen rahakorvaukseen sekä 17
26301: ja 18 §:ssä säädettyyn korotettuun palkkaan on Tämä laki tulee voimaan päivänä
26302: rauennut, jollei kannetta ole nostettu kahden kuuta 19
26303:
26304: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
26305:
26306: Paula Eenilä Juhani Surakka Tellervo Koivisto
26307: Kaj Bärlund Saara-Maria Paakkinen Sinikka Luja-Penttilä
26308: Pirjo Ala-Kapee Kaarina Suonio Markus Aaltonen
26309: Pentti Lahti-Nuuttila Olli Helminen Maija Rajantie
26310: Jermu Laine Reino Breilin Tarja Halonen
26311: 1979 vp. 541
26312:
26313: Lakialoite n:o 287.
26314:
26315:
26316:
26317: Ekorre ym.: Ehdotus laiksi sosiaalihuollon hallinnosta annetun
26318: lain 6 §:n muuttamisesta.
26319:
26320: Ed u s k u n n a II e.
26321: Vuoden 1977 alusta voimaan tulleen uuden puheenjohtajan, sitten varapuheenjohtajan ja
26322: kunnallislain valmistelussa pidettiin kaikilla vasta näiden valintojen jälkeen jäsenet, joita
26323: tahoilla hyvin tärkeänä sitä, että kunnallisia tulee olla vähintään neljä, sekä varajäsenet.
26324: lauta- ja johtokuntia uuden lain mukaan va- Säädös johtaa siihen, että vain lautakunnan
26325: littaessa toteutuisi suhteellisuusperiaate eri po- muita jäseniä valittaessa voidaan vaatia suh-
26326: liittisten puolueiden ja valtuustoissa edustet- teellinen vaali toimitettavaksi. Eräissä tapauk-
26327: tuina olevien ryhmien välillä. Asetettu tavoite sissa sosiaalilautakunnan kokoonpano ei vas-
26328: onkin voitu toteuttaa kaikissa niissä kunnalli- taakaan kunnanvaltuustossa edustettuina ole-
26329: sissa lauta- ja johtokunnissa, joihin jäsenet vien poliittisten tai muiden ryhmien voima-
26330: valitaan kunnallislain 6 9 § :n nojalla. Sellai- suhteita.
26331: sissa erityislautakunnissa, joiden valinnasta on Kun uuden kunnallislain uudistamisen eräänä
26332: määräykset sisällytetty erityislakiin, on käy- periaatteena oli suhteellirsuusperiaatteen ulot-
26333: täntö vaihdellut hyvin suuresti. taminen koskemaan kaikkia kunnan hallinto-
26334: Yhtenä ·tärkeimmistä kunnallishallinnon lau- kuntia, tulisikin sosiaalihuollon hallinnosta an-
26335: takunnista voidaan pitää sosiaalilautakuntaa, netun lain 6 §: ää muuttaa siten, että sosiaali-
26336: joka jakautuu vielä kahteen osastoon, nimittäin lautakunnan valinta kokonaisuudessaan voidaan
26337: yleiseen ja huolto-osastoon. Niinikään on so- vaatia suoritettavaksi suhteellista vaalia toitnit-
26338: siaalilautakunnan tehtäväksi säädetty sosiaali- taen. Käytännössä uudistus voitaisiin parhaiten
26339: huollon hallinnosta annetussa erityislaissa so- toteuttaa seuraavan kunnallisen vaalikauden
26340: siaalihuollon alaisten laitosten johtokunnat. alkaessa eli vuoden 1981 alusta lukien.
26341: Näitä sosiaalihuollon alaisia laitoksia ovat mui- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26342: den muassa kunnalliskodit ja lastenkodit. So- nioittaen,
26343: siaalihuollon hallinnosta annetun lain (34/
26344: 20. 1. 1950) 6 §:ssä säädetään, että sosiaali- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
26345: lautakuntaan kunnanvaltuusto valitsee ensiksi lakiehdotuksen:
26346:
26347: Laki
26348: sosiaalihuollon hallinnosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta.
26349:
26350: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan sosiaalihuollon hallinnosta 20 pa1vana tammi-
26351: kuuta 1950 annetun lain 6 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 9 päivänä joulukuuta
26352: 1960 annetussa laissa ( 460/60) , näin kuuluvaksi:
26353:
26354: 6 §. rapuheenjohtajan noudattaen samaa menettelyä
26355: Sosiaalilautakunnassa on vähintään kuusi kuin valtuuston puheenjohtajaa ja varapuheen-
26356: jäsentä ja varajäsentä sekä osastossa vähintään johtajaa valittaessa. Lautakunta määrää kes-
26357: neljä jäsentä ja varajäsentä. Kunnanvaltuusto kuudestaan osastojen puheenjohta,at, vara-
26358: valitsee lautakuntaan jäsenet ja kullekin jäse- puheenjohtajat ja jäsenet sekä kullekin hen-
26359: nelle henkilökohtaisen varajäsenen valtuuston kilökohtaisen varajäsenen lautakunnan vara-
26360: toimikautta vastaavaksi ajaksi. Valtuusto ni- jäsenistä.
26361: meää jäseniksi valituista puheenjohtajan ja va-
26362:
26363: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
26364:
26365: Mikko Ekorre Anna-Liisa Hyvönen
26366: Anna-Liisa Jokinen Inger Hirvelä
26367: 542 1979 vp.
26368:
26369: Lakialoite n:o 288.
26370:
26371:
26372:
26373:
26374: Ekorre ym.: Ehdotus la~ksi tapaturmavakuutuslain 8 §:n muut-
26375: tamisesta.
26376:
26377:
26378: E d u s k u n n a 11 e.
26379:
26380: Elokuun 20 päivänä 1948 annetun tapatur- nastettavissa työntekijöille kuuluvana sosiaali-
26381: mavakuutuslain ( 608/48) 8 §: ssä säädetään turvan eräänä muotona työntekijöille maksetta-
26382: työnantaja laissa määrättyjen korvausten suorit- viin palkkoihin, tulee työntekijälle turvata oi-
26383: tamista varten ottamaan vakuutus vakuutuslai- keus valita se vakuutuslaitos, joka huolehtii ta-
26384: toksesta, jolla on oikeus tapaturmavakuutuslain paturmavakuutuslain mukaisen sosiaaliturvan
26385: mukaisten vakuutusten antamiseen. hoitamisesta työntekijälle sattuneen tapaturman
26386: Tapaturmavakuutuslain mukaisia vakuutus- aikana ja johdosta. ·
26387: maksutuloja kertyi vakuutuslaitoksille vuodelta Vakuutuslaitosten valmius myöntää ja käy-
26388: 1976 noin 560 miljoonaa markkaa ja vuodelta tännössä hoitaa tapaturmavakuutuslain mukaiset
26389: 1977 noin 526 miljoonaa markkaa sekä ennak- vakuutukset siinäkin tapauksessa, että saman
26390: kotiedon mukaan vuodelta 1978 noin 527 mil- työnantajan palveluksessa olevien työntekijöi-
26391: joonaa markkaa. Työntekijöille ei luonnollisesti- den vakuutukset olisivat useammassa kuin yh-
26392: kaan voi olla yhdentekevää se, kuinka ja mihin dessä vakuutuslaitoksessa, on riittävä eikä muo-
26393: tarkoituksiin tapaturmavakuutuslain nojalla ke- dosta estettä vallitsevan, voimassa olevan lain
26394: rättyjä, nykyisin tuntuvasti yli 500 miljoonaan mukaisen käytännön muuttamiselle.
26395: markkaan vuodessa kohoavia vakuutusmaksutu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26396: loja käytetään ja miten ne investoidaan. Kun nioittaen,
26397: kyseinen vakuutusmaksu, joka määräytyy työn-
26398: tekijöille maksettujen palkkojen määrän perus- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
26399: teella ja jonka työnantaja saa täysimääräisenä lakiehdotuksen:
26400: kuluna vähentää verotuksessaan, on täysin rin-
26401:
26402:
26403: Laki
26404: tapaturmavakuutuslain 8 §:n muuttamisesta.
26405: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä elokuuta 1948 annetun tapaturma-
26406: vakuutuslain ( 608/ 48) 8 § :n 1 momentti näin kuuluvaksi:
26407:
26408: 8 §.
26409: Korvauksen suorittamista varten tulee työn- Tämä laki tulee voimaan päivänä
26410: antajan, mikäli 9, 10 tai 12 §:n säännöksistä ei kuuta 19
26411: muuta johdu, ottaa vakuutus työntekijän mää-
26412: räämästä vakuutuslaitoksesta, jolla on oikeus tä-
26413: män lain mukaisten vakuutusten antamiseen.
26414:
26415:
26416:
26417: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
26418:
26419: Mikko Ekorre Inger Hirvelä
26420: 1979 vp. 543
26421:
26422: Lakialoite n:o 289.
26423:
26424:
26425:
26426:
26427: Hyrynkangas ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 35 §:n
26428: muuttamisesta.
26429:
26430:
26431: E d u s k u n n a 11 e.
26432:
26433: On vaikea nähdä hyväksyttävissä olevia pe- Siksi olisikin nykyistä lakia muutettava siten,
26434: rusteita sille, että sairausvakuutusmaksua alet- että sairausvakuutusmaksu ei koske verovuonna
26435: tiin periä eläkeläisiltä. Kun maksun perusteena kansaneläkettä saanutta, joka on ennen vero-
26436: on kunnallisverotuksen äyrimäärä, maksu koh- vuoden alkua täyttänyt 64 vuotta, joka on
26437: distuu jo varsin pienituloisiin tai vähänkin kuollut verovuoden aikana tai on sairaseläk-
26438: omaisuutta elämänsä aikana säästäneisiin eläke- keellä.
26439: läisiin. Kansaneläkeläiset ovat myös muita huo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26440: nommassa asemassa siinä mielessä, että he nioittavasti,
26441: eivät ole oikeutettuja sairauspäivärahaan, vaik-
26442: ka sairastumisesta aiheutuu heille kuluja siinä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
26443: missä muillekin kansalaisille. Sairaseläkkeellä lakiehdotuksen:
26444: olevat ovat lähes yhtä hankalassa asemassa.
26445:
26446:
26447: Laki
26448: sairausvakuutuslain 35 §:n muuttamisesta.
26449:
26450: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairaus-
26451: vakuutuslain 35 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1977 anne-
26452: tussa laissa ( 1088/77), näin kuuluvaksi:
26453:
26454: 35 §. 3) joka verovuonna on kuollut; tai
26455: Sairausvakuutusmaksua ei määrätä vakuute- 4) joka on sairaseläkkeellä.
26456: tulle:
26457: 1) joka verovuoden aikana on saanut kan-
26458: saneläkettä; Tämä laki tulee voimaan päivänä
26459: 2) joka ennen verovuoden alkua on täyttä- kuuta 19
26460: nyt 64 vuotta;
26461:
26462:
26463: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
26464:
26465: Helvi Hyrynkangas Jaakko Itälä
26466: Terhi Nieminen-Mäkynen Anneli Kivitie
26467: 544 1979 vp.
26468:
26469: Lakialoite n:o 290.
26470:
26471:
26472:
26473:
26474: Hyvönen ym.: Ehdotus laiksi työntekijäin eläkelain 5 b § :n
26475: muuttamisesta.
26476:
26477:
26478: E d u s k u n n a 11 e.
26479:
26480: Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön tavat yleensä eivät tee urakkapalkattua tyota,
26481: ( SAK:n) aloitteesta muutti eduskunta työnte- merkitsee annettu ohje sitä, että lakia ei voida
26482: kijäin eläkelakia niin, että siihen liitettiin osa- joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti soveltaa.
26483: eläke. Työpaikoilla oli aloitettu työntekijöiden Kitkattomasti lakia voitaisiin tällaisenaan so-
26484: terveystarkastuksia, joissa oli ilmennyt huomat- veltaa vain tapauksissa, jolloin päivittäistä työ-
26485: tavassa määrin tarvetta siirtää työntekijöitä vä- aikaa lyhennettäisiin 40 prosentilla eli työpäi-
26486: hemmän rasittaviin työolosuhteisiin. Tällöin vän pituudeksi tulisi noin 6 tunnin mittainen
26487: miltei poikkeuksetta tapahtui työntekijäin an- tai työaikaa muutoin vastaavasti lyhennettäisiin.
26488: siotasossa alenemista, jota työntekijäin amma- Päivittäisen työajan lyhentäminen tai yleensä
26489: timset järjestöt pitivät epäoikeudenmukaisena. työajan lyhentäminen on katsottu työnantajien
26490: Eduskunta muutti työntekijäin eläkelakia taholta soveltumattomaksi sen häiritessä nor-
26491: niin, että työeläkettä voitiin maksaa kompen- maalia työprosessia, ja käytännössä sitä harvoin
26492: soimaan ansiotasossa tapahtunutta alenemista, sovelletaankaan.
26493: työntekijän pääasiallisen toimeentulon jäädessä Eräänä tärkeimmistä tavoitteista osaeläkkeen
26494: työstä saadun ansion varaan. Osaeläke sisälly- aikaansaamiseksi pidettiin ammattiyhdistysliik-
26495: tettiin työntekijäin eläkelain 5 b §:ään. keen piirissä sitä, ettei työtehtävän muutos
26496: Lainmuutoksesta on kulunut neljä vuotta. toisi tullessaan ansiotasossa alenemista. Nykyi-
26497: Kokemus on osoittanut, että laki ei vastaa sitä nen laki ei täytä tässäkään suhteessa asetettua
26498: tarvetta, jota ammatilliset järjestöt olivat tar- tavoitetta, koska osaeläkevähimmäistason ylä-
26499: koittaneet. Osaeläkkeen saamisen ehtona on, puolella on enintään puolet täydestä eläkkeestä.
26500: että työntekijän kyky ansaita toimeentulonsa on Ansion aleneminen on siis noin 30 prosentin
26501: lääketieteellisesti alentunut kahdella viidesosal- tasoa ja merkitsee varsin tuntuvaa toimeentulon
26502: la. Näin suuri terveydellinen aleneminen edel- heikkenemistä.
26503: lyttää myös kohtuuttoman suurta ansioiden Mielestämme on välttämätöntä muuttaa työ-
26504: alenemista. Lisäksi, kun osaeläkkeen tarkoituk- eläkelakeja niin, että osaeläkkeen sijasta alettai-
26505: sena oli alun alkaen palvella myös työntekijäin siin suorittaa erotuseläkettä, jolla korvataan se
26506: terveydenhuoltoa ja kuntoutusta, nykyinen lain- ansion aleneminen, joka seuraa, kun työntekijä
26507: säädäntö on myös tässä suhteessa osoittautunut terveydellisistä syistä joutuu siirtymään huo-
26508: täysin riittämättömäksi. nommin palkattuun tehtävään tai voi jatkaa en-
26509: tistä tehtäväänsä vain osittain tai osa-aikatyönä.
26510: Osaeläkesäännöksen soveltamisohjeiden mu- Tällöin voitaisiin parhaiten turvata työntekijäin
26511: kaan voidaan osaeläkettä maksaa, jos ansiotasos- terveydenhuollolliset tavoitteet ja turvata työn-
26512: sa on tapahtunut 40 prosentin alentuma. Täl- tekijän toimeentulo hänen joutuessaan tervey-
26513: lainen vaatimus on ristiriidassa työehtosopimus- dellisistä syistä siirtymään parempipaikkaisesta
26514: ten palkkaluokittelun ja käytännön työelämän työtehtävästä heikompipaikkaiseen tehtävään.
26515: kanssa. Kun yleensä työehtosopimusten palkka- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26516: määräykset sisältävät viisi palkkaryhmää tehtä- nioittaen,
26517: västä riippuen, ja kun alimman ja ylimmän
26518: palkkaluokan erot ovat keskimäärin vain noin että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
26519: 25 prosentin suuruusluokkaa, ja kun kuntoutet- lakiehdotuksen:
26520: Lakialoite n:o 290 545
26521:
26522:
26523: Laki
26524: työntekijäin eläkelain 5 b §:n muuttamisesta.
26525: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työnteki-
26526: jäin eläkelain 5 b §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 20 päivänä syyskuuta 1974 anne-
26527: tussa laissa ( 7 49/7 4), näin kuuluvaksi:
26528:
26529: 5 b §. myyseläke, uudessa ammatissa, siihen kuntou-
26530: TyökyvyttömyyseJälke myönnetään joko täyte· tettuna tai hänelle osoitetussa uudessa virassa
26531: nä eläikkeenä tai erotuseläikkeenä. Täyden työky- tai työssä tahi hänen oma-aloitteisesti hakeu-
26532: vyttömyyseläkkeen suuruus määrätään 5 ja 5 a duttuaan uuteen työhön, siinä saama ansio on
26533: §:n mukaan ja se myönnetään työntekijälle, pienempi kuin hänen eläkkeensä perusteena
26534: jonka työkyvyn on 4 §:n 3 momentin mukai- oleva palkkansa, hänelle suoritetaan erotus eläk-
26535: sesti arvioitu olevan ainakin vuoden ajan alen- keenä, kuitenkin enintään se määrä, jonka
26536: tunut vähintään kolmella viidenneksellä. Mikäli työntekijä saisi siirryttyään täydelle eläkkeelle.
26537: työntekijän, jolle on myönnetty työkyvyttö-
26538:
26539:
26540: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
26541:
26542: Anna-Liisa Hyvönen Matti Järvenpää Pauli Uitto
26543: Heli Astala Terho Pursiainen Niilo Koskenniemi
26544: Ulla-Leena Alppi Inger Hirvelä
26545:
26546:
26547:
26548:
26549: 69 0879005055
26550: 546 1979 vp.
26551:
26552: Lakialoite n:o 291.
26553:
26554:
26555:
26556:
26557: Hyvönen ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 14 ja 19 §:n
26558: muuttamisesta.
26559:
26560:
26561: E d u s k u n n a II e.
26562:
26563: Maassamme on viimeisten vuosien aikana yti- pelkästään tästä syystä käy mahdottomaksi ha-
26564: tetty tehostetummin hoitaa kuntoutustoimintaa keutua erilaisiin ammattiin valmistaviin koului-
26565: useiden eri järjestelmien toimesta. Suurimpana hin. Usein tämä epävatmuus toimeentulosta
26566: kuntouttajana on ollut kansaneläkelaitos, jonka uudelleenkoulutusajalta vie jo etukäteen tarvit-
26567: toimesta kuntoutusta on annettu v. 1978 tavan motivaation kuntoutettavan aktiivisuu-
26568: 15 000-16 000 kansalaiselle. Kuntoutustoi- delta.
26569: mintaa jarmttaa ja vaikeuttaa liian myöhäinen Todettakoon tässä yhteydessä, että tapatur-
26570: kuntoutuksen viteillepano, joka muun muassa mavakuutuslain nojalla kuntoutettavat saavat
26571: johtuu työterveydenhuollon heikkouksista ja haitta-asteesta riippumatta lähes täyden toi-
26572: laiminlyönneistä. Mutta lisäksi kuntoutuksen meentuloturvan kuntoutusaikanaan. Näin ei ta-
26573: vireillepanoa lukuisissa tapauksissa viivästyttää pahdu maamme suurimman sosiaaliturvalaitok-
26574: ja usein estääkin se, että kansaneläkelaitos ei sen kansaneläkelaitoksen toimesta kuntoutetta-
26575: voi nykyisen lainsäädännön puitteissa ja puut- vien osalta, vaikka se rahoittaakin suurimmalta
26576: teista johtuen suorittaa kuntoutusajaha lähes- osin koko maamme työterveyshuollon.
26577: kään tiittävää toimeentuloturvaa kuntoutetta- Sairausvakuutuslakia tulisi muuttaa näiltä
26578: valle itselleen ja hänen perheenjäsentensä toi- osin siten, että se tekisi kuntoutustoiminnan vi-
26579: meentulon turvaam1seksi. reillepanon varhaisessa vaiheessa nykyistä pa-
26580: Sairausvakuutuslain 14 §:n nojalla oikeus remmin mahdolliseksi. Tällöin on tatkaisevan
26581: päivätahan saantiin on vain niillä, "jotka ovat tärkeää sairausvakuutuspäivärahan suorittami-
26582: kykenemättömiä tekemään tavallista työtään tai nen niille, jotka eivät ole työkyvyttömiä, mutta
26583: työtä, joka on siihen verrattavaa". Tämä siis ai- joiden sairaus ilman kuntoutustoimenpiteitä en-
26584: na edellyttää työkyvyttömyyttä ja on tällaise- nusteen mukaan saattaa johtaa ennenaikaiseen
26585: naan koko terveyspolitiikkamme vastainen, eikä työkyvyttömyyteen. Samoin on tarpeellista mak-
26586: luo edellytyksiä vathaiskuntoutukselle täyden saa päivärahaa kaikille kuntoutettaville työn-
26587: työkyvyttömyyden ennaltaehkäisemiselle. Oman tekijö1lle, eikä vain tapaturmarvakuutuslain pe-
26588: rajoituksensa kuntoutustoiminnalle ja kokonais- rusteella kuntoutettaville. Päivärahaa olisi voi-
26589: valtaiselle terveydenhuollolle luo sairausvakuu- tava suorittaa niin kauan kuin lääketieteellinen
26590: tuksen sairauspäivärahan maksukauden tajoitta- kuntoutus jossakin kuntoutuslaitoksessa kestää
26591: minen 300 päivään saman sairauden johdosta. sekä siltä ajalta, jonka vajaakuntoinen työn-
26592: Silmälläpitäen kuntoutusta ja täyden työkyvyt- tekijä joutuu olemaan koulu- tai kurssilaitok-
26593: tömyyden ennaltaehkäisemistä tämä 300 päivän sessa saadakseen kykyään vastaavan uuden am-
26594: tajoitus on usein kohtalokas. Esimerkiksi, kun matin. Tämä edellyttää saitausvakuutuslain 300
26595: työntekijä joutuu tetveydellisten seikkojen enimmäispäivärajan poistamista sairausvakuu-
26596: vuoksi siirtymään hänen tetveyttään paremmin tuslain 19 §: stä edellä esitettyjen henkilöryh-
26597: vastaavaan työtehtävään, edellyttää se tilastojen mien kohdalla.
26598: mukaan keskimäärin noin 2,5 vuoden pituista Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26599: uudelleenkoulutusta, mikäli pyritään antamaan nioittavasti,
26600: tyydyttävä ammattitaito asianomaiselle. Kun
26601: työntekijän toimeentulo ei ole riittävästi turvat- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
26602: tu täksi ajaksi, käy niin, että työntekijälle jo lakiehdotuksen:
26603: Lakialoite n:o 291 547
26604:
26605:
26606:
26607: Laki
26608: sairausvakuutuslain 14 ja 19 §:n muuttamisesta.
26609:
26610: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairaus-
26611: vakuutuslain (364/63) 14 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisena kuin 1 momentti on 30 päivänä
26612: joulukuuta 1977 annetussa laissa (1086/77), sekä 19 §:n 3 momentti näin kuuluviksi:
26613:
26614: 14 §. toimenpiteiden sairautta ehkäisevä, sitä paran-
26615: Korvaukseksi sairaudesta johtuvasta työky- tava tahi sen pahenemista estävä vaikutus ja
26616: vyttömyydestä ja työkyvyttömyyttä estävästä tai palauttaa työkyky.
26617: työkuntoa palauttavasta kuntoutuksesta suorite-
26618: taan päivärahaa sekä raskauden ja synnytyksen 19 §.
26619: johdosta äitiysrahaa.
26620: Työkyvyttömyydellä tarkoitetaan sellaista sai- Samaksi sairaudeksi katsottavan sairauden
26621: raudesta johtuvaa tilaa, jonka kestäessä vakuu- johdosta suoritetaan päivärahaa sen kalenteri-
26622: tettu on sairauden edelleen jatkuessa kykene- kuukauden loppuun, jota seuraavan kuukauden
26623: mätön tekemään tavallista työtään tai työtä, aikana päivärahan suorituspäivien luku nousisi
26624: joka on läheisesti siihen verrattavaa. Työkykyä 300 päivään. Vakuutetulle voidaan myöntää
26625: ylläpitävällä tai työkyvyttömyyttä estäväliä kun- päivärahaa edellisestä poiketen niin pitkäksi
26626: toutuksella tarkoitetaan tutkimusta, hoitoa ja ajanjaksoksi kuin hänen lääketieteellinen tai
26627: muita toimenpiteitä, joiden avulla voidaan to- ammatillinen kuntoutuksensa kestää.
26628: deta, ennustaa ja panna käytäntöön kuntoutus-
26629:
26630:
26631: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
26632:
26633: Anna-Liisa Hyvönen 1.-C. Björklund Anna-Liisa Jokinen
26634: Heli Astala Pauli Uitto Ulla-Leena Alppi
26635: J. Vähäkangas Niilo Koskenniemi Inger Hirvelä
26636: Matti Järvenpää Arvo Kemppainen Lauha Männistö
26637: Terho Pursiainen Helvi Niskanen Vappu Säilynoja
26638: 548 1979 vp.
26639:
26640: Lakialoite n:o 292.
26641:
26642:
26643:
26644:
26645: Hyvönen ym.: Ehdotus laiksi lasten päivähoidosta annetun lain
26646: muuttamisesta.
26647:
26648:
26649: E d u s kun n a 11 e.
26650:
26651: Hyväksyessään vuonna 1972 lain lasten päi- Kun yleisesti myönnetään, että lähiajan tär-
26652: vähoidosta eduskunta sen perusteluissa edellyt- kein sosiaalipoliittinen uudistustyö on kohdis-
26653: ti, että kaikille päivähoitoa tarvitseville turvat- tettava perheiden aseman kohentamiseen, on
26654: taisiin lain edellyttämä päivähoito vuoteen 1980 erityisen suuri paino asetettava lasten päivähoi-
26655: mennessä. Eduskunta piti tätä minimitavoittee- tolain kiireellisen toteuttamisen mahdollistami-
26656: na ja ilmaisi toivomuksensa siitä, että aikatau- seen. Tämän toteuttamiseksi on selvennettävä
26657: lua nopeutettaisiin. Nyt on kuitenkin käynyt lasten päivähoitolain kunnille päivähoidon jär-
26658: niin, että aikataulua on erittäin tuntuvasti hi- jestämiseen liittyviä velvoitteita ja samanaikai-
26659: dastettu maan taloudellisiin vaikeuksiin vedo- sesti lisättävä lainsäädäntöön sitoen valtiovallan
26660: ten. Kuntien ja valtioneuvoston välillä solmitun tukea kunnille tämän tehtävän toteuttamisen
26661: asiakirjan pohjalta on tuntuvasti rajoitettu kun- mahdollistamiseksi. Tässä mielessä käyttökus-
26662: tien päivähoidon järjestämistä koskevia suunni- tannusten osalta tulisi valtionapuun oikeutta-
26663: telmia ja rajoitettu päivähoitolaitosten rakenta- viksi menoiksi hyväksyä ruokailu-, terveyden-
26664: mista ja virkojen perustamista. Erityisen vaikea- hoito- ja toimintavälineitten hankkimiseen käy-
26665: na tämän kehityksen kokevat nuoret perheet tetyt menot, jotta voitaisiin lisätä eri kunnissa
26666: suurissa asutuskeskuksissa, joissa turvallisen annetun päivähoidon tason yhdenvertaisuutta.
26667: päivähoidon puute on todella polttava ongelma. Ottaen huomioon kuntien kasvaneet vaikeudet
26668: Ja kun lasten päivähoitolain 11 §: n kunnille tulisi valtionosuudet perustamiskustannusten
26669: asettama velvoite on kovin ylimalkainen, ei osalta saattaa lakisääteisiksi.
26670: eduskunnan perusteluissa lausuma toivomus sii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26671: tä, että kunnat järjestäisivät päivähoitoa myös nioittavasti,
26672: alle kymmenvuotiaille koululaisille, ja että myös
26673: vuorotyössä käyvien vanhempien lasten päivä- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
26674: hoidon erityistarpeet tulisi ottaa huomioon, ole lakiehdotuksen:
26675: tullut toteutetuksi.
26676:
26677: Laki
26678: lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta.
26679:
26680: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
26681: muutetaan lasten päivähoidosta 19 päivänä tammikuuta 1973 annetun lain (36/73) 11 §
26682: ja 21 § selkä
26683: lisätään 15 §:n 2 momenttiin, sellaisena kuin se on 18 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa
26684: laissa ( 588/75), uusi 3 kohta seuraa'Vasti:
26685:
26686: 11 §.
26687: Kunnan on huolehdittava siitä, että lasten Kunnan on varattava paikkoja vähintään nel-
26688: päivähoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä jälle viidesosille alle 10-vuotiaita lapsia, joiden
26689: tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toi- ainoa huoltaja tai molemmat huoltajat käyvät
26690: mintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve ansiotyössä tai opiskelevat joko koko- tai puoli-
26691: edellyttää. päivätoimisesti.
26692: Lakialoite n:o 292 549
26693:
26694: Erityisesti on huolehdittava siitä, että yö- ja 3) sekä lasten ruokailusta, terveyden ja puh-
26695: vuorotyötä tekevien huoltajien lapsille on tar- tauden hoidosta, toiminnasta ja välineitten han-
26696: jolla näiden olosuhteisiin soveltuvaa hoitoa. kinnasta aiheutuvat hyväksyttävät menot.
26697:
26698:
26699: 1.5 §. 21 §.
26700: Päiväkodin hyväksyttäviin perustamiskustan-
26701: Valtionosuuteen oikeuttaviksi päiväkodin nuksiin :myönnetään vailtionosuutta kuntien
26702: käyttökustannuksiksi luetaan: kantokykyluokituksen 1.5 §:n taulukon mukai-
26703: sesti.
26704:
26705:
26706: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
26707:
26708: Anna-Liisa Hyvönen Helvi Niskanen
26709: Pauli Uitto Heli Astala
26710: Juhani Vähäkangas Mikko Ekorre
26711: Ulla-Leena Alppi V. J. Rytkönen
26712: 550 1979 vp.
26713:
26714: Lakialoite n:o 293.
26715:
26716:
26717: Häikiö ym.: Ehdotus laiksi valtion eläkelain 5 §:n muuttami-
26718: sesta.
26719:
26720: E d u s k u n n a 11 e.
26721: Valtion eläkelain 5 §:n 5 momentti kuuluu: jaajat ole saaneet lukea eläkeajaksi eläkkeelle
26722: "Ilmavoimien upseerin tai aliupseerin viran hal- siirtyessään lentäjäntehtävässään toimimiaan
26723: tijalle, joka vähintään 5 vuotta on palvellut vi- vuosia puolitoistakertaisina niin kuin samaa teh-
26724: rassa, johon pääsyä varten vaaditaan lentäjän- tävää suorittaneet upseeri- ja aliupseerivirkojen
26725: tutkinto, on oikeus siirtyessään eläkkeelle tällai- haltijat.
26726: sesta virasta lukea eläkeajaksi siinä palveleman- Tällainen asiantila on kuitenkin luonnoton,
26727: sa aika puolitoistakertaisena". epäoikeudenmukainen ja tasa-arvon vastainen.
26728: Kun tätä eläkelain kohtaa on aikoinaan val- Samassa tehtävässä kuin upseerit ja aliupseerit
26729: misteltu ja säädetty, niin silloin ei ole osattu elämäntyönsä suorittaneet värvätyt lentokoneen-
26730: ennakoida sitä, että puolustusvoimissa tullaan ohjaajat, joiden pakollinen eroamisikä on 40
26731: käyttämään lentäjäntutkinnon suorittaneita vär- vuotta, ovat kaiken lisäksi joutuneet tilantee-
26732: vättyjä lentokoneenohjaajia. Värvätyille ohjaa- seen, ettei heillä ole teoreettisiakaan mahdolli-
26733: jille kertyy kokonaisuudessaan palvelusuransa suuksia päästä täysiin eläkevuosiin, mikä pyrki-
26734: aikana enemmän lentotunteja kuin muulle len- mys lainsäätäjillä alunperin on ollut alussa mai-
26735: tävälle henkilökunnalle ( esim. värvätty kaptee- nittua lainkohtaa säädettäessä.
26736: ni S. Mäkelä on vuodesta 1962 lähtien lentä- Vaikka tämän epäkohdan korjaaminen on
26737: nyt NH- ja DO-koneiden kapteenina/opettaja- ollut pitkään tiedossa, on sen korjaaminen vii-
26738: na/perämiehenä 6930 tuntia). västynyt sen vuoksi, että sen korjaaminen voi-
26739: Tyypillisinä lentotuntimäärinä voidaan pitää daan suorittaa vain lakia muuttamalla. Tänä
26740: esim. toimiupseereilla n. 3 000-4 000 lento- aikana ovat jo ensimmäiset värvätyt lentoko-
26741: tuntia. Tällainen kehitys on kuitenkin tapahtu- neenohjaajat siirtyneet eläkkeelle. Jotta värvät-
26742: nut tosiasia ja se on erittäin mielekästä huo- tyjä lentokoneenohjaajia kohtaava vakava vää-
26743: mioon ottaen lentokaluston kalleuden sekä sen ryys ja eläkkeen menetys saataisiin estetyksi,
26744: ja lentotoiminnan valtavan kehityksen. ehdotamme kunnioittavasti,
26745: Lainsäädäntöön on jäänyt vakava aukko siinä
26746: suhteessa, että edellä mainittua lainkohtaa on että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
26747: tulkittu siten, etteivät värvätyt lentokoneenoh- lakiehdotuksen:
26748:
26749: Laki
26750: valtion eläkelain 5 §:n muuttamisesta.
26751:
26752: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion
26753: eläkelain 5 §:n 5 momentti, sellaisena kuin se on 18 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa laissa
26754: (568/75), näin kuuluvaksi:
26755:
26756: 5 §. johon pääsyä varten vaaditaan lentäjäntutkinto,
26757: on oikeus siirtyessään eläkkeelle tällaisesta vi-
26758: Ilmavoimien upseerin tai aliupseerin viran rasta lukea eläkeajaksi siinä palvelemansa aika
26759: haltijalla taikka värvätyllä lentokoneenohjaajal- puolitois takertaisena.
26760: la, joka vähintään 5 vuotta on palvellut virassa,
26761:
26762: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
26763:
26764: Juuso Häikiö V. J. Rytkönen Anssi Joutsenlahti
26765: Jorma Rantala P. Mäki-Hakola Väinö Rautiainen
26766: Juhani Laitinen Esko J. Koppanen Lauri Impiö
26767: Asser Stenbäck Mikko Kaarna
26768: 1979 vp. 551
26769:
26770: Lakialoite n:o 294.
26771:
26772:
26773:
26774: lmpiö ym.: Ehdotus laiksi valtion eläkelain 5 §:n muuttamisesta.
26775:
26776:
26777: E d u s k u n n a 11 e.
26778:
26779: Rajavartiolaitoksen rajavart1jat ja puolustus- rajavartijoina ja värvättyinä eroamisikäänsä
26780: voimien värvätyt saavat eläkkeen valtion eläke- saakka. Tähän epäoikeudenmukaisuuteen kiin-
26781: lain mukaan. Eläkkeeseen oikeuttava palvelus- nitettiin huomiota niin rajavartijoiden aseman
26782: aika lasketaan sanotun lain mukaan 23 ikä- selvitystoimikunnassa kum myös vastaavassa
26783: vuodesta alkaen ja täyden eläkkeen saaminen värvättyjen aseman selvittelytoimikunnassa.
26784: edellyttää 30 palvelusvuotta. Kun rajavartijoi- Molemmat toimikunnat katsoivat, että valtion
26785: den ja värvättyjen eroamisikä on heidän tehtä- eläkkeitä koskeviin säädöksiin olisi lisättävä
26786: viensä laadun perusteella 50 vuotta, eivät raja- mairt·inta, joka. poistaisi edellä mainitun epä-
26787: vartijat ja värvätyt voi saavuttaa oikeutta täy- kohdan siten, että rajavartijat ja värvätyt sai-
26788: teen eläkkeeseen. sivat täyden eläkkeen palveltuaan 23 ikävuo-
26789: Valtion eläkelain voimaanpanolain 5 §:n desta eroamisikäänsä astL
26790: mukaan eläkkeeseen oikeuttava palvelusaika Edellä .kerrottu epäkohta voitaisiin poistaa
26791: lasketaan ennen 1. 1. 1967 tapahtuneen palve- siten, että rajavartijoiden ja värvättyjen eläke-
26792: luksen osalta 21 ikävuodesta alkaen, joten en- ajaksi laskettaisiin heidän eläkkeelle siirtyes-
26793: nen mainittua päivämäärää palvelukseen tul- sään heidän palvelemansa aika kerrottuna lu-
26794: leet rajavartijat ja värvätyt voivat saavuttaa vulla 30/27. Tämä säännös voitaisiin lisätä
26795: oikeuden 29 palvelusvuoden petusteella lasket- uudeksi momentiksi valtion eläkelain 5 §:ään.
26796: tavaan eläkkeeseen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26797: On pidettävä täysin kohtuuttomana ja jo nioittavasti,
26798: periaatteellisestikin vääränä, etteivät tajavarti-
26799: jat ja värvätyt voi saavuttaa oikeutta täyteen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
26800: eläkkeeseen siitäkään huolimatta, vaikka aloit- lakiehdotuksen:
26801: taisivat palveluksensa nuorina ja palvelisivat
26802:
26803: Laki
26804: valtion eläkelain 5 § :n muuttamisesta.
26805: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 20 päivänä toukokuuta 1966 .annetun valtion
26806: eläkelain (280/66) 5 §:ään uusi 6 momentti, jolloin nykyiset 6 ja 7 momentti siirtyvät
26807: 7 ja 8 momenriksi, seuraavasti:
26808:
26809: 5 §. siirtyessään laskea eläkeajaksi tällaisessa toi-
26810: messa palvelemansa .aika kerrottuna osamää-
26811: Rajavartiolaitoksen rajavartijoilla ja puolus- rällä 30/27.
26812: tusvoimain värvätyillä on oikeus eläkkeelle
26813:
26814:
26815: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
26816:
26817: Lauri lmpiö Alvar Saukko J. Juhani Kortesalmi
26818: Niilo Koskenniemi Lea Sutinen Pekka Jokinen
26819: Mauno Manninen Helvi Hyrynkangas P. Mäki-Hakola
26820: Juhani Saukkonen Jorma Fred Juuso Bäikiö
26821: Seppo Tikka Henrik Westerlund Mikko Kaarna
26822: Eero Lattula
26823: 552 1979 vp.
26824:
26825: Lakialoite n:o 295.
26826:
26827:
26828:
26829:
26830: Juntumaa ym.: Ehdotus laiksi poikkeuksista työnantajan velvol-
26831: lisuuteen järjestää työntekijän eläketurva.
26832:
26833:
26834: E d u s k u n n a 11 e.
26835:
26836: Sodanjälkeisen historiamme voimakkain työt- delta tilapäisesti alentamaan. ToisaaJta esimer-
26837: tömyys koettelee maatamme tällä hetkellä. Eri- kiksi työttömyysvakuutusmaksua korotettiin tä-
26838: tyisen vaikeana työttömyys kohdistuu nuoriin, män vuoden alusta. Joka tapauksessa muutos-
26839: jotka useassa tapauksessa joutuvat oppilaitok- ten kokonaisvaikutukset ovat jääneet niin vä-
26840: sista suoraan työttömyyskortistoihin ja työttö- häisiksi, ettei niillä ole sanottavaa vaikutusta
26841: myysavustusten varaan. työttömyyden vähenemiseen.
26842: On selvää, että tällainen kokemus on raskas Erityisesti nuorisotyöttömyyden poistaminen
26843: monelle nuorelle. Se herättää nuorissa huonom- edellyttäisi valikoivia toimenpiteitä, joilla työn-
26844: muuden tunnetta ja katkeruutta yhteiskuntaa antajat houkuteltaisiin säilyttämään ja lisäämään
26845: kohtaan. Suotta ei ole nimitetty nuorisotyöttö- nuorille tarkoitettuja työpaikkoja. Eräs keino
26846: myyttä "aikapommiksi". Sallimalla korkean olisi vapauttaa työnantajat väliaikaisesti työelä-
26847: nuorisotyöttömyyden yhteiskunta menettää ar- keturvan järjestämisvelvollisuudesta alle 25-
26848: vokkainta omaisuuttaan, nuorta työvoimaa, ja vuotiaiden nuorten osalta. Nykyisen työeläk-
26849: samalla yleistyvät nuorten keskuudessa yhteis- keen karttumisprosentin mukaan täysimääräinen
26850: kunnanvastaiset asenteet. Tämä on näkynyt eläke saavutetaan 40 palvelusvuoden kuluessa.
26851: mm. nuorten alhaisena äänestysaktiivisuutena, Vaikka vakuutusvelvollisuus alkaisi vasta 25-
26852: Nuorille tarkoitettujen työpaikkojen vähenty- vuotiaana, karttuisi täysi eläke joka tapauksessa
26853: miseen yhteiskunnassamme on syynä nopea 65 ikävuoteen mennessä. Ongelmana ovat alle
26854: tuotantorakenteen muuttuminen ja rationali- 25-vuotiaana työkyvyttömäksi tulevat, mutta
26855: sointi, mitä ovat edistäneet maamme korkeat heidän lukumääränsä vähäisyyden vuoksi asia
26856: työvoimakustannukset. Vaikka työntekijöiden olisi hoidettavissa esim. kansaneläkejärjestelmää
26857: käteen jäävän tulon määrä ei meillä ole poik- kehittämällä ja mahdol.J.isesti kuntoutusta ja
26858: keuksellisen korkea, aiheuttavat korkea tulo- uudelleenikoulutusta tehostamalla.
26859: verotuksen taso ja välilliset työvoimakustan- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
26860: nukset painetta työvoiman vähentämiseen.
26861: Välillisiä työvoimakustannuksia, joita ovat että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
26862: mm. työnantajan sosiaaliturvamaksu sekä työ- lakiehdotuksen:
26863: eläkemaksut, on pyritty viime ja kuluvalta vuo-
26864:
26865:
26866:
26867: Laki
26868: poikkeuksista työnantajan velvollisuuteen järjestää työntekijän eläketurva.
26869: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
26870:
26871: Sen estämättä, mitä 8 päivänä heinäkuuta tekijäin eläkelaissa ( 134/62) on säädetty työn-
26872: 1961 annetussa työntekijäin eläkelaissa (395/ antajan velvollisuudesta järjestää työntekijälle
26873: 61) sekä 9 päivänä helmikuuta 1962 anne- eläketurva, on työnantaja vapautettu eläketur-
26874: tussa lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työn- van järjestämisestä sellaisen työntekijän osalta,
26875: Lakialoite n:o 295 553
26876:
26877: joka ei ole täyttänyt 25 vuotta ja jonka työ- osalta eläketurvaa ei ole järjestetty, täyttää 25
26878: suhde on alkanut 1. 1. 1978 tai sen jälkeen. vuotta, on työnantaja velvollinen järjestämään
26879: eläketurvan siten, kuin siitä on erikseen sää-
26880: Tämä laki tulee voimaan pa1vana detty. Työsuhteen alkamisajankohdaksi katso-
26881: kuuta 197 ja on voimassa vuoden 1980 lop- taan kuitenkin tällöin sitä palkanmaksukautta
26882: puun. seuraavan palkanmaksukauden 1 päivä, jonka
26883: Jos tässä laissa tarkoitettu työntekijä, jonka kuluessa työntekijä täytti 25 vuotta.
26884:
26885:
26886: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
26887:
26888: Antero Juntumaa Impi Muroma Ulla Järvilehto
26889: Sauli Hautala Jorma Fred Asser Stenbäck
26890: Olavi Ronkainen Esko Almgren Väinö Rautiainen
26891:
26892:
26893:
26894:
26895: 70 0879005055
26896: 554 1979 vp
26897:
26898: Lakialoite n:o 296.
26899:
26900:
26901:
26902:
26903: Järvilehto ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain muuttamisesta.
26904:
26905:
26906: E d u s k u n n a II e.
26907:
26908: Riittävä terve väestöpohja on kansakunnan tasolla, miksi se on aikanaan lakia säädettäessä
26909: elinkysymys. Kun syntyneisyys maassamme on tarkoitettu. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä,
26910: laskenut ennätyksellisesti muuhun Eurooppaan etteikö lapsilisiä voitaisi ja tulisi korottaa. On-
26911: verrattuna ja kun maamme väestörakenteeseen han yleinen elintason kohoaminen maassamme
26912: on täten tullut kuluneen vuosikymmenen aika- lapsilisälain voimassaoloaikana ollut erittäin no-
26913: na yhtä ikäluokkaa vastaavan lapsimäärän va- peaa, ja myös lapsiperheiden tulisi päästä tästä
26914: jaus, on syytä muiden lasta ja perhettä suojele- osallisiksi.
26915: vien toimenpiteiden ohella kehittää myös per- Lapsilisät tulisi myös sitoa elinkustannusin-
26916: hekustannusten tasausjärjestelmää. Selvitykset deksiin eläkkeiden tapaan, jotta niitä voitaisiin
26917: osoittavat lapsiperheiden jääneen sosiaaliturvan korottaa joustavasti rahanarvon huonontuessa
26918: kehityksessä viime vuosina taka-alalle. Perhe- turvautumatta jatkuvasti suhteellisen monimut-
26919: kustannusten tasaukseen käytettyjen varojen kaiseen lainsäädäntömenettelyyn.
26920: osuus sosiaalimenoista on viime vuosikymme- Yksi epäkohta nykyisessä lapsilisälaissa on se,
26921: nien aikana laskenut runsaalla kolmanneksella että lapsilisien maksatus lakkaa, kun lapsi
26922: ja enemmän kuin missään muussa Pohjoismaas- täyttää 16 vuotta. Toisaalta juuri tässä vaihees-
26923: sa. On ollut myönteistä havaita, että viime sa perheen menot lasten koulussa käynnin ja
26924: aikoina on alettu kiinnittää entistä enemmän opiskelun vuoksi ovat erittäin suuret. Yhteis-
26925: huomiota lapsiperheiden heikentyneeseen talou- kunnan antama opintotukihan kohdistuu opis-
26926: delliseen asemaan maassamme. Toimenpiteet tä- kelijoihin vasta heidän täytettyään 18 vuotta.
26927: hän suuntaan ovat kuitenkin olleet vielä täysin Muuttamalla lapsilisälakia siten, että lapsilisää
26928: riittämättömiä. Onpa jopa huononnettu lapsi- maksettaisiin 18 ikävuoteen, saatettaisiin tämä
26929: perheiden asemaa. Tätä merkitsee äskettäin to- väliinputoajien ryhmä yhteiskunnan tukitoimen-
26930: teutettu päivähoitomaksujen kantotavan muu- piteiden ulottuville.
26931: tos. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
26932: Lapsilisiä korotettiin viimeksi huhtikuun
26933: alusta 1979 voimaan tulleella lailla. Lapsilisien että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
26934: reaaliarvo on tällä hetkellä suurin piirtein sillä lakiehdotuksen:
26935:
26936:
26937: Laki
26938: lapsilisälain muuttamisesta.
26939:
26940: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisä-
26941: lain 1 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 1 päivänä kesäkuuta 1962 annetussa laissa (337 /
26942: 62), ja 2 momentti, sellaisena kuin se on 1 päivänä joulukuuta 1978 annetussa laissa ( 896/
26943: 78), 1 a §, sellaisena kuin se on 1 päivänä joulukuuta 1978 annetussa laissa (896/78), ja
26944: 13 §, sellaisena kuin se on 1 päivänä kesäkuuta 1962 annetussa laissa (337 /62), näin kuu-
26945: luviksi:
26946:
26947: 1 §. valtion varoista lapsilisää jokaisesta Suomessa
26948: Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suorite- asuvasta 18 vuotta nuoremmasta lapsesta. Lap-
26949: taan, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään, silisän määrä on 1 200 markkaa vuodessa. Jäl-
26950: Lakialoite n:o 296 555
26951:
26952: jempänä 3 § :ssä ma1mtun, lapsilisän nostami- alusta lukien, joka seuraa vuosineljännestä, min-
26953: seen oikeutetun henkilön toisesta lapsesta on kä kuluessa lapsi tai oikeus lapsilisään on syn-
26954: lapsilisän määrä kuitenkin 1 400 markkaa vuo- tynyt, sen vuosineljänneksen loppuun saakka,
26955: dessa, kolmannesta lapsesta 1 700 markkaa vuo- jonka kuluessa lapsi täyttää kahdeksantoista
26956: dessa sekä neljännestä ja kustakin seuraavasta vuotta.
26957: lapsesta 2 100 markkaa vuodessa, paitsi milloin
26958: lapsi on 6 §: ssä tarkoitetulla tavalla hoidetta-
26959: vana laitoksessa. 13 §.
26960: Edellä 1 ja 1 a §: ssä mainitut markkamäärät
26961: sidotaan yleiseen elinkustannusindeksiin siten,
26962: 1 a §. että niitä korotetaan maksuerittäin elinkustan-
26963: Lapsilisää suoritetaan 1 §:n mukaan lapsili- nusten nousua vastaavalla määrällä vuoden
26964: sään oikeutetusta 3 vuotta nuoremmasta lapses- 1980 tammikuusta alkaen.
26965: ta korotettuna 700 markalla vuodessa.
26966:
26967: 2 §. Tämä laki tulee voimaan päivänä
26968: Lapsilisä suoritetaan sen vuosineljänneksen kuuta 19
26969:
26970:
26971: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
26972:
26973: Ulla Järvilehto Sauli Hautala Antero Juntumaa
26974: Esko Almgren Asser Stenbäck Jorma Fred
26975: 556 1979 vp.
26976:
26977: Lakialoite n:o 297.
26978:
26979:
26980:
26981:
26982: Kanerva: Ehdotus laiksi työmarkkinajärjestöistä.
26983:
26984:
26985: E d u s kun n a 11 e.
26986:
26987: Työmarkkinajärjestöjen merkityksen kasvaes- lain säätäminen työmarkkinajärjestörekisterin
26988: sa on tullut esiin myös tarve selventää lainsää- perustamisesta, sisäisen päätöksenteon perusteis-
26989: dännön avulla puoluelain tapaan näiden järjes- ta ja tilien julkisuudesta.
26990: töjen asemaa ja sisäistä päätöksentekoa. Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
26991: Koska yhdistyslain kokonaisuudistus, jossa vasti,
26992: yhteydessä olisi myös mahdollista selventää työ-
26993: markkinajärjestöjen asemaa, on jatkuvasti siirty- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
26994: nyt, jäänee ainoaksi mahdollisuudeksi erillisen lakiehdotuksen:
26995:
26996:
26997:
26998: Laki
26999: työmarkkinajärjestöistä.
27000: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
27001:
27002: 1 §. Työmarkkinajärjestön jäsenjärjestönä rekiste-
27003: Työmarkkinajärjestöllä tarkoitetaan tässä lais- röidään työmarkkinajärjestön hakemuksesta sel-
27004: sa oikeusministeriössä pidettävään työmarkkina- laiset rekisteröidyn työmarkkinajärjestön jäsen-,
27005: järjestörekisteriin merkittyä rekisteröityä yhdis- paikallis-, rinnakkais- tai apuyhdistykset, jotka
27006: tystä. Työmarkkinarekisteristä säädetään asetuk- suorittavat työmarkkinajärjestön tehtäviä rajoi-
27007: sella. tetusti.
27008: 2 §. 3 §.
27009: Työmarkkinajärjestönä rekisteröidään kirjalli- Rekisteröimishakemukseen on liitettävä:
27010: sesta hakemuksesta yhdistys,
27011: 1) ote yhdistysrekisteristä,
27012: 1) jonka varsinaisena tarkoituksena on työ-
27013: 2) virallisesti oikeaksi todistettu jäljennös
27014: tai virkaehtosopimuksiin osallisena työntekijä-
27015: voimassa olevista säännöistä, ja
27016: tai työnantajajärjestönä vaikuttaa työelämän
27017: 3) luettelo 2 § :n 4 momentin mukaisista jä-
27018: suhteisiin,
27019: senjärjestöistä.
27020: 2) jonka jäseninä olevissa työntekijäliitoissa
27021: tai -yhdistyksissä on henkilöjäseniä vähintään Luettelokortissa tulee olla:
27022: 20 000 tahi työnantajaliitoissa tai -yhdistyksissä 1) ote yhdistysrekisteristä,
27023: olevissa yhteisöissä palveluksessa vähintään 2) virallisesti oikeaksi todistettu jäljennös
27024: 20 000 työntekijää, ja voimassa olevista säännöistä, ja
27025: 3) jonka säännöt turvaavat kansanvaltaisten 3) selvitys 2 §:n 4 momentin mukaisesta
27026: ja suhteellisten periaatteiden noudattamisen yh- toiminnasta ja työmarkkinaosapuolista.
27027: distyksen päätöksenteossa ja toiminnassa.
27028: Toisen yhdistyksen jäsen-, paikallis-, rinnak- 4 §.
27029: kais- tai apuyhdistystä ei voida rekisteröidä it- Työmarkkinajärjestön on ilmoitettava sääntö-
27030: senäisenä työmarkkinajärjestönä. jensä muuttamisesta oikeusministeriölle. Sääntö-
27031: Työmarkkinajärjestön rekisteröiminen toimi- jen muutos on voimassa vasta, kun se on mer-
27032: tetaan maksutta. kitty työmarkkinajärjestörekisteriin.
27033: Lakialoite n:o 297 557
27034:
27035: Työmarkkinajärjestön sääntöihin tehty muu- 9 §.
27036: tos on merkittävä työmarkkinajärjestörekiste- Työlakon, boikotin, työsulun, saarron, haku-
27037: riin, mikäli säännöt muutoksen jälkeenkin vas- kiellon tai muun työtaistelutoimenpiteen toi-
27038: taavat tässä laissa säädettyjä edellytyksiä. meenpanemiseen saa ryhtyä vain työmarkkina-
27039: järjestörekisteriin merkitty työmarkkinajärjestö
27040: 5 §. tai tällaisen järjestön jäsenjärjestö.
27041: Työntekijöitä edustavan työmarkkinajärjestön
27042: säännöissä on määriteltävä suhteellisen vaalita- 10 §.
27043: van toteuttaminen edustajakokousedustajia va- Valtion viranomaisen sekä valtion tai sen
27044: littaessa aina milloin työmarkkinajärjestön jä- määräämisvallassa olevan yhteisön tai laitoksen
27045: senjärjestössä on henkilöjäseniä enemmän kuin on kohdeltava kaikkia työmarkkinajärjestöjä ta-
27046: 200 tai tällä edelleen eri tasoisia jäsenjärjestöjä, sapuolisesti ja yhdenmukaisia perusteita nou-
27047: joiden henkilöjäsenten yhteismäärä on enem- dattaen.
27048: män kuin 200, ja vaalissa on valittavia enem- 11 §.
27049: män kuin 1. Työmarkkinajärjestö, joka laiminlyö tämän
27050: 6 §. lain mukaan sille kuuluvan velvoituksen, voi-
27051: Jos työmarkkinajärjestö on lakannut olemas- daan tuomita enintään 100 000 markan sak-
27052: ta rekisteröitynä yhdistyksenä, poistetaan se koon.
27053: työmarkkinajärjestörekisteristä. 12 §.
27054: Työmarkkinajärjestö voidaan poistaa rekiste- Tarkempia määräyksiä tämän lain täytäntöön-
27055: ristä myös oman hakemuksensa perusteella. panosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.
27056: 7 §. 13 §.
27057: Oikeusministeriön päätöstä työmarkkinajär- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
27058: jestörekisteriin merkitsemistä ja siitä poistamis- kuuta 19
27059: ta koskevassa asiassa on valituksesta huolimatta Lain voimaantullessa merkitään työmarkkina-
27060: noudatettava, kunnes valitus on ratkaistu. järjestörekisteriin viran puolesta Akava r.y.,
27061: Liiketyönantajien Keskusliitto r.y., Maaseudun
27062: 8 §. Työnantajaliitto r.y., Suomen Ammattiliittojen
27063: Työmarkkinajärjestön ja sen jäsenjärjestöjen Keskusjärjestö r.y., Suomen Teknisten Toimi-
27064: taloudesta pidettävä kirjanpito on järjestettävä henkiJöjätt:jestöjen Keskusliitto r.y., Suomen
27065: soveltuvin osin siten kuin voimassa oleva kir- Työnant~ajain Keskusliitto r.y., Toimihenkilö-
27066: janpitolaki edellyttää. Työmarkkinajärjestön on ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto r.y., Työ-
27067: toimitettava tilinpäätöksensä yhden kuukauden ehtoliitto r.y sekä julkisviranomaisista soveltu-
27068: kuluessa ,siitä, kun tilinpäätös on vahvistettu, vin osin Kunnallinen 'sopimusvaltuuskunta ja
27069: oikeusministeriölle tiedoksi. Taseet on kahden, Valtion työmarkkinalaitos sekä luetteloon nii-
27070: työmarkkinajärjestön nimen kirjoittamiseen oi- den jäsenjärjestöistä ne jäseniärjestöt, jotka oli-
27071: keutetun henkilön allekirjoitettava. vat niiden jäseninä 31. 12. 19
27072:
27073:
27074: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
27075:
27076: Ilkka Kanerva
27077: 558 1979 vp.
27078:
27079: Lakialoite n:o 298.
27080:
27081:
27082:
27083:
27084: Kangas ym.: Ehdotus laiksi maatalousyrittäjien eläkelain 8 §:n
27085: muuttamisesta.
27086:
27087:
27088: E d u s k u n n a 11 e.
27089:
27090: Maatalousyrittäjän työeläketurva kertyy kul- Käytännössä maataloustyö jakaantuu paljon
27091: loinkin voimassa olevan työtulon mukaan. Työ- tasaisemmin emännälle ja isännälle. Koska tilat
27092: tulo puolestaan määräytyy yleensä tilan pinta- ovat yhä enemmän perheviljelmiä, joutuvat puo-
27093: alan perusteella - mitä suurempi tila, sitä suu- lisot yhdessä osallistumaan paitsi varsinaisiin ti-
27094: rempi työtulo. lan töihin, myös suunnitteluun ja taloudenhoi-
27095: Tilan työtulo jaetaan emännälle ja isännälle toon. Jos isäntä tekeekin runsaammin metsätöi-
27096: maatalousyrittäjien eläkelain 8 §:n mukaisesti. tä, niin emäntä puolestaan usein hoitaa jatku-
27097: Siinä emännän työtulolle on kuitenkin säädetty vasti lähes yksinään karjan. Näin ollen eläketut-
27098: enimmäismäärä, 2 200 markkaa, mikä tämän vankin pitäisi olla molemmilla puolisoilla yhtä-
27099: vuoden indeksissä ilmoitettuna on 4 277,16 läinen.
27100: markkaa. Tämä merkitsee sitä, että viljelijäpuo- Tämän vuoksi emännän työtulon katto tulisi
27101: lisoille kertyy yhtäläinen eläketurva vain kah- poistaa ja tilan työtulo tulisi tilan koosta riippu-
27102: deksan maatalousmaahehtaarin ja sitä pienem- matta jakaa emännälle ja isännälle puoliksi.
27103: millä tiloilla. Isännän eläketurva paranee tila- Jos jommankumman puolison työpanos huo-
27104: koen mukana. Isännän ja emännän työtu'lojen mattavasti poikkeaa normaalista, voitaisiin työ-
27105: kohtuutonta eroa kuvaa se, että jo 12 hehtaa- tulo jakaa puolisoitten kesken poikkeukselli-
27106: rin tilalla isännän työtulo ja näin myös eläke- sesti.
27107: turva on y1li kaksinkertainen emännän työtuloon Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27108: ja eläketurvaan verrattuna. Suurin isännän nor- tavasti,
27109: maali työtulo on tämän vuoden indeksissä il- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
27110: maistuna yli 16 000 markkaa. lakiehdotuksen:
27111:
27112:
27113:
27114:
27115: Laki
27116: maatalousyrittäjien eläkelain 8 § :n muuttamisesta.
27117: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maata-
27118: lousyrittäjien eläkelain 8 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 18 päivänä kesäkuuta 1971 an-
27119: netussa laissa (511/71), näin kuuluvaksi:
27120:
27121: 8 §.
27122: ta 10 hehtaarilta ja 50 markkaa seuraavilta 10
27123: Maatilataloudessa katsotaan isännän ja emän- hehtaarilta. Yhteenlaskettu työtulo jaetaan isän-
27124: nän yhteenlasketun vuotuisen työtulon olevan nän ja emännän kesken puoliksi. Yhteenlasket-
27125: maatalousmaan hehtaaria kohden 550 markkaa tu työtulo ja sen jakautuminen isännän ja emän-
27126: ensimmäisiltä 12 hehtaarilta, 225 markkaa seu- nän kesken voidaan kuitenkin määrätä edellä
27127: raavilta 10 hehtaarilta, 125 markkaa seuraavil- sanotusta poiketen, jos viljelystapa, viljelmän
27128: Lakialoite n:o 298 559
27129:
27130: poikkeuksellinen tuottavuus, työnjako viljelmäl- Tämä laki tulee voimaan päivänä
27131: lä taikka muu näihin verrattava syy niin edel- kuuta 19 .
27132: lyttää. Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaavat
27133: vuodelle 1970 vahvistettua palkkaindeksilukua.
27134:
27135:
27136:
27137: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
27138:
27139: Orvokki Kangas Lea Sutinen Hannu ifenhiälä
27140: Matti Maijala Einari Nieminen Marjatta Väänänen
27141: Veikko Pihlajamäki Paavo Vesterinen Esko Pekonen
27142: Hannele Pokka Katri-Helena Eskelinen
27143: 560 1979 vp.
27144:
27145: Lakialoite n:o 299.
27146:
27147:
27148:
27149:
27150: Kauppi ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain 33 §:n muuttami-
27151: sesta.
27152:
27153:
27154: E d u s k u n n a 11 e.
27155:
27156: Kansaneläkelain voimassaolevien säännösten seen silloin, kun vainaja on ennen kuolemaan-
27157: mukaan hautausavustusta ei makseta vainajan sa ehtinyt saada vanhuus- tai työkyvyttömyys-
27158: edunsaajalle siinä tapauksessa, että vakuutettu eläkettä yhtä vuotta pitemmän ajan.
27159: oli saanut kansaneläkettä kuolemaansa välittö- Käsityksemme mukaan olisi oikeudenmukais-
27160: mästi edeltäneen vuoden pituiselta ajalta. Täl- ta kansaneläkelain 33 §:n sisällön muuttaminen
27161: löin vähennetään hautausavustuksen määrästä sellaiseksi, että kaikkien kansaneläkelain piiriin
27162: yksi kahdestoista osa kultakin kuukaudelta, kuuluvien vakuutettujen kuoltua hautausavus-
27163: jolta eläke on erääntynyt maksettavaksi. V aina- tus maksettaisiin täysimääräisenä vakuutetun
27164: jan vähävaraisille omaisille aiheutuu vainajan jälkeenjääneille omaisille. Tällä menettelyllä vä-
27165: kunniallisesti hautaan saattamisesta tästä syystä hennettäisiin kuntien maksamaa huoltoapua ja
27166: usein taloudellisia vaikeuksia. Jos omaiset ovat vähävaraisetkin omaiset voisivat saattaa vaina-
27167: täysin varattomia, niin hautauskustannuksista jan kunniallisesti hautaan.
27168: joutuvat vastaamaan kotikt:;ntien sosiaalilauta- Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
27169: kunnat kuntien myöntämän huoltoavun turvin. tamme,
27170: Yleisestikään asiaa ajatellen ei voida pitää
27171: oikeudenmukaisena sitä, että kansaneläkevakuu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
27172: tus poistaa omaisilta oikeuden hautausavustuk- lakiehdotuksen:
27173:
27174: Laki
27175: kansaneläkelain 33 §:n muuttamisesta.
27176:
27177: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansanelä-
27178: kelain 33 §,sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1965 ja 18 päivänä kesäkuuta 1971 an-
27179: netuissa laeissa ( 705/65 ja 499/71), näin kuuluvaksi:
27180:
27181: 33 §. kuollut ennen avustuksen myöntämistä, siirtyy
27182: Kansaneläkelain 1 §:ssä mam1tun vakuute- hänen oikeutensa siihen ens:ksi kuolleen puoli-
27183: tun kuoltua suoritetaan hänen puolisolleen hau- son kuolinpesälle.
27184: tausavustus. Jos vakuutetulta ei jäänyt puolisoa Hautausavustusta on uhalla, että oikeus sen
27185: tai jos vakuutettu ja hänen puolisonsa asumus- saamiseen muuten on menetetty, haettava siten
27186: eron tai muutoin välien rikkoutumisen tahi kuin asetuksella määrätään, yhden vuoden ku-
27187: muun sellaisen syyn vuoksi asuivat erillään, suo- luessa vakuutetun kuolinpäivästä. Kuolinpesän
27188: ritetaan hautausavustus kuolinpesälle. hoitajalla on oikeus kuolinpesän puolesta hakea
27189: Jos hautausavustukseen oikeutettu puoliso on ja nostaa hautausavustus.
27190:
27191: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
27192:
27193: Eeva Kauppi Sinikka Karhuvaara Helena Pesola
27194: Juuso Häikiö Sampsa Aaltio Irma Rihtniemi-Koski
27195: Saara Mikkola Olavi Nikkilä Eero Lattula
27196: 1979 vp. 561
27197:
27198: Lakialoite n:o 300.
27199:
27200:
27201: Kauppinen ym.: Ehdotus laiksi maatalousyrittäjien eläkelain
27202: 6 a § :n muuttamisesta.
27203:
27204:
27205: E d u s k u n n a 11 e.
27206:
27207: Maatalousyrittäjien eläkelain 6 a §:n mukaan doseläkkeen vaatiman iän. Raskaan työn uuvut-
27208: voi sukupolvenvaihdoseläkettä saada viljelijä, tama luopuja olisi kyllä valmis antamaan ohjak-
27209: joka 60 vuotta täytettyään luovuttaa viljelmän- set nuorempiin käsiin jo aikaisemmin.
27210: sä lähiomaiselleen. Nainen voi saada eläkkeen Nykyinen hälyttävä nuorisotyöttömyys hel-
27211: 55-vuotiaana. Väliaikaisesti miesluopujan ala- pottuisi ikärajoja alentamalla. Tällä toimenpi-
27212: ikäraja on laskettu 58 vuoteen kesäkuun 7 päi- teellä luotaisiin Iukuisalie nuorelle taattu työ-
27213: vänä 1978 annetulla lailla. paikka ja tavoitteellinen tulevaisuus kotimaas-
27214: Sukupolvenvaihdoseläkkeen tarkoituksena on sa. Samalla vähennettäisiin painetta maatalou-
27215: jouduttaa sukupolvikiertoa maatiloilla niin, että den ulkopuolisiin nuorisotyöpaikkoihin.
27216: yritystoimintaa jatkava lähiomainen saisi tilan Sukupolvenvaihdoseläkkeen ikärajaa tulisi
27217: haltuunsa aikaisemmin kuin ennen. Järjestelmän alentaa miehellä 55 vuoteen ja naisella 50 vuo-
27218: avulla jatkajan tulisi saada tila hallintaansa sii- teen. Miehen ikäraja olisi tällöin sama kuin luo-
27219: nä iässä, jolloin hänen mahdollisuutensa kehit- pumiseläkkeen yleinen alaikäraja.
27220: tää omaa yritystään ovat parhaimmillaan eli Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27221: yleensä alle 30-vuotiaana. tavasti,
27222: Ikärajat ovat tähän kuitenkin liian korkeat.
27223: Tilan jatkaja joutuu usein pitkällekin yli koi~ että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
27224: menkymmenen ikävuotensa odottamaan isän- lakiehdotuksen:
27225: nyyttä, jotta luopuja täyttäisi sukupolvenvaih-
27226:
27227: Laki
27228: maatalousyrittäjien eläkelain 6 a §:n muuttamisesta.
27229:
27230: Eduskunnan päätökfen mukaisesti muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maata-
27231: lousyrittäjien eläkelain 6 a § :n 1 momentin 2 kohta, sellaisena kuin se on 7 päivänä tammi-
27232: kuuta 1977 annetussa laissa (20/77), näin kuuluvaksi:
27233:
27234: 6 a §. 2) että hän luovutuksen tapahtuessa on täyt-
27235: Maatalousyrittäjällä, joka luovuttaa jatkamis- tänyt 55 mutta ei 65 vuotta, kuitenkin niin,
27236: kelpoiseksi katsottavan, kokonaan tai osaksi, että naispuoliseen eläkkeenhakijaan sovelletaan
27237: kuitenkin vähintään neljäsosalta, omistamansa 55 vuoden ikärajan asemesta 50 vuoden ikä-
27238: viljelmän 6 b §:ssä tarkoitetulle luovutuksen- rajaa;
27239: saajalle ja pysyvästi lopett~a maatalouden har-
27240: joittamisen, on oikeus saada sukupolvenvaih-
27241: doseläkettä edellyttäen: Tämä laki tulee voimaan päivänä
27242: kuuta 19
27243:
27244: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
27245:
27246: Markku Kauppinen Hannu Tenhiälä Toivo Yläjärvi
27247: Lauri Palmunen Petter Savola Mikko Jokela
27248: Mikko Pesälä Juhani Saukkonen Pentti Poutanen
27249: Matti Maijala Mauri Pekkarinen Alvar Saukko
27250: Hannele Pokka Orvokki Kangas Lea Sutinen
27251: 71 0879005055
27252: 562 1979 vp.
27253:
27254: Lakialoite n:o 301.
27255:
27256:
27257:
27258:
27259: Kauppinen ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 19 §:n muut-
27260: tamisesta.
27261:
27262:
27263: E d u s k u n n a 11 e.
27264:
27265: Vakuutetulla on oikeus saada päivärahaa kor- mukaan on vakuutetun tässä ajassa ilmoitettava
27266: vaukseksi sairaudesta johtuvasta työkyvyttö- sairastumisesta sairausvakuutustoimistoon. Jos
27267: myydestä sairausvakuutuslain mukaan. Päivära- karenssi- ja ilmoitusvelvollisuusaika olisivat yh-
27268: haa suoritetaan nykyisin vasta kun työkyvyttö- teneväiset, olisi usein mahdollista samalla ker-
27269: myyden alkamispäivän jälkeen on kulunut seit- taa ilmoittaa sairaudesta ja hakea päivärahaa.
27270: semän arkipäivää eli ns. ikarenssiaika. Eriarvoisuutta aiheuttaa myöskin se, että päi-
27271: Päivärahalla pyritään korvaamaan sairauden väraha maksetaan vain arkipäiviltä. Tämän joh-
27272: vuoksi tapahtunutta ansion menetystä. Nykyi- dosta joudutaan vetämään usein keinotekoista
27273: nen pitkä karenssiaika aiheuttaa kuitenkin huo- rajaa eri kansalaisryhmien välille sen mukaan,
27274: mattavan ansionmenetyksen niille työntekijäryh- katsotaanko heidän työskentelevän myös pyhä-
27275: mille, kuten hsenäisille yrittäjille, maatalous- päivinä ja siten olevan oikeutettuja lukemaan
27276: yrittäjille ja perheenemännille, jotka eivät saa sen karenssipäiväksi. Tämän johdosta olisi tar-
27277: tältä ajalta palkkaa tai muuta korvausta. Tämä koituksenmukaista poistaa arkipäivärajoitus ja
27278: aiheuttaa eriarvoisuuttta kansalaisten välillä. lukea kaikki päivät samanarvoisiksi karenssiai-
27279: Ei voitane ajatella, että karenssiaika kokonai- kaa laskettaessa.
27280: suudessaan poistettaisiin tai että se koskisi eri Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27281: tavalla omaa ja toisen työtä tekeviä. Sen si- tavasti,
27282: jaan olisi perusteltua karenssiajan lyhentäminen
27283: nykyisestä seitsemästä päivästä kolmeen päivään. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
27284: Sairausvakuutusasetuksen 16 §:n 1 momentin lakiehdotuksen:
27285:
27286: Laki
27287: sairausvakuutuslain 19 §:n muuttamisesta.
27288:
27289: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairaus-
27290: vakuutuslain (364/63) 19 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
27291:
27292: 19 §.
27293: Päivärahaa suoritetaan jokaiselta päivältä, ei Tämä laki tulee voimaan päivänä
27294: kuitenkaan työkyvyttömyyden alkamispäivältä kuuta 19
27295: eikä kolmelta sitä lähinnä seuraavalta päivältä.
27296:
27297:
27298:
27299: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
27300:
27301: Markku Kauppinen Juhani Saukkonen Toivo Yråjärvi
27302: Mikko Pesälä Lea Sutinen Mikko Jokela
27303: Matti Maijala Petter Savola Pentti Poutanen
27304: Hannele Pokka Mauri Pekkarinen Kauko Juhantalo
27305: Hannu Tenhiälä Lauri Palmunen Alvar Saukko
27306: Orvokki Kangas
27307: 1979 vp. 563
27308:
27309: Lakialoite n:o 302.
27310:
27311:
27312:
27313:
27314: Kauppinen ym.: Ehdotus laiksi lasten kotihoidontuesta.
27315:
27316:
27317: E d u s k u n n a 11 e.
27318:
27319: Vaitioneuvoston raha-asiainvaliokunta on tä koskevassa edellä mainitussa suunnitelmassa
27320: ma'<~liskuun 9 päivänä 1979 lapsiperheiden ta- todetaan seuraavaa: "Päivähoidon kehittämisen
27321: loudellisten olosuhteiden parantamista koske- ohella on myös tarpeellista tutkia erilaisia
27322: vassa lausumassaan päättänyt, että luodaan mahdoJlisuuksia kotihoidon tukemiseen ja van-
27323: mahdollisuudet pienimpien lasten kotihoitoon hempainrahajärjestelmän kehittämiseen pitäen
27324: yleisratkaisuna ja samalla parannetaan leikki- tavoitteena, että lasta voidaan hoitaa vanhem-
27325: ikäisten lasten osalta vanhempien mahdolli- pien parhaaksi katsomalla tavalla yhteiskun-
27326: suuksia valita kotihoito päivähoidon vaihtoeh- nan tukiessa eri hoitomuotoja tasapuolisesti."
27327: tona. Näiden tavoitteiden toteuttaminen edel- Perhetukijärjestelmää on välttämätöntä ke-
27328: lyttää mm. lasten kotihoidontuen käyttöönotta- hittää edellä olevien kannanottojen mukaisesti
27329: mista. niin, että pienten lasten kotona tapahtuvaa
27330: Lasten kotihoidontuen toteuttamisesta tode- hoitoa ryhdytään yleisesti yhteiskunnan toimes-
27331: taan edellä mainitussa valtioneuvoston raha- ta tukemaan. Tämä voidaan toteuttaa säätä-
27332: asiainvaliokunnan päätöksessä seuraavaa: "Äi- mällä laki lasten kotihoidontuesta.
27333: tiysloman jälkeistä aikaa varten valmistetaan Lasten kotihoidontuen kokeilutoimintaa on
27334: lainsäädäntö kotihoidontuesta siten, että kun- toteutettu valtioneuvoston syyskuun 14 päivä-
27335: nille annetaan valtionosuus alle kolmen vuo- nä 1977 vahvistaman suunnitelman mukaisesti
27336: den ikäisestä lapsesta suoritettavan kotihoi- 21 kunnassa. Kokeilu aloitettiin tammikuun 1
27337: dontuen maksamiseen. Tukea suoritetaan kun- päivänä 1978. Tämän lisäksi kotihoidontukea
27338: takohtaisessa päivähoidon suunnitelman yhtey- on eri muodoissa maksettu jo yli 50 maamme
27339: dessä vahvistettavan suunnitelman rajoissa kunnassa. Saadut kokemukset ovat olleet
27340: perheille, jotka päivähoitolainsäädännön mukai- myönteisiä.
27341: sin perustein saisivat lapselleen päivähoitoa. Perheellä on yhteiskunnan perusyksikkönä
27342: Valmistelun yhteydessä tarkistetaan lapsen ensisijainen vastuu lasten hoidosta ja kasvatta-
27343: hoitotuesta annettua la:kia (444/69) ja yhteen- misesta. Sen tehtävänä on antaa lapsen tasa-
27344: sovitetaan se kotihoidontuen periaatteisiin. painoiselle kehittymiselle tarpeellinen turva ja
27345: Tämän lisäksi ryhdytään toimenpiteisiin, joilla virikkeet. Yhteiskunnan tulee perhepoliittisin
27346: lapsen huoltajan työhönpaluu turvataan. Toi- toimenpitein auttaa ja tukea lapsiperheitä.
27347: menpiteet valmistellaan niin, että ne voidaan Keskeisenä tavoitteena on lapsen paras ja
27348: toteuttaa asteittain vuoden 1980 alusta lukien uuden tasapainoisen sukupolven kasvattaminen.
27349: vuosittain tulo- ja menoarvion puitteissa." Lasten vaikutus perheen toimeentulossa
27350: Lasten kotona tapahtuvan hoidon tukemi- tuntuu koulutusmenojen kasvun ohella perheen
27351: sen tarpeellisuuteen on kiinnitetty huomiota mahdollisuuksissa hankkia ansiotuloja. Mikäli
27352: myös valtion vuoden 1979 tulo- ja menoarvio- huoltaja itse hoitaa lapsensa kotonaan aiheu-
27353: esityksessä sekä valtakunnallisessa suunnitel- tuu siitä yleensä lapsen hoitotyöhön osallistu-
27354: massa lasten päivähoidon järjestämisestä vuo- van huoltajan ansiotulojen poisjääminen. Pieni-
27355: sina 1980-1984. Edellisen mukaan hallituk- tuloiset lapsiperheet eivät nykyään yleensä tule
27356: sen tarkoituksena on perhepoliittisen tuen voi- toimeen vain toisen puolison ansiotuloilla. Per-
27357: mistamisen lisäksi valmistella lainsäädännölli- heen menot <>Vat nuorten lapsiperheiden koh-
27358: siä muutoksia mm. lasten kotona tapahtuvan dalla yleensä mm. kodin perustamisesta joh-
27359: hoidon tukemiseksi siten, että nykyisten tuki- tuen suuret ja toimeentulovaikeuksia on ollut
27360: toimien joustavuus hoitomuotojen valinnan omiaan lisäämään nuorten työnsaannin pitkään
27361: osalta paranee. Lasten päivähoidon järjestämis- jatkunut vaikeus.
27362: 564 Lakialoite n:o .302
27363:
27364: Kun yhteiskunta ei ole osallistunut lasten 25 000 markkaan vuodessa. Vastaavat luvut
27365: kotona tapahtuvan hoidon tukemiseen, erityi- ovat 1-2-vuotiaiden lasten osalta noin 7 000
27366: sesti pienituloisten lasten huoltajille on ollut mallk:kaa vuodessa pienemmät: käytössä ole-
27367: taloudellinen välttämättömyys mennä sairaus- vien päiväkotipaikkojen kustannukset ovat kes-
27368: vakuutuslain mukaisen äitiysrahakauden päätyt- kimäärin 10 000 markkaa ja uusien 15 000-
27369: tyä töihin kodin ulkopuolelle. Lasten mahdolli- 16 000 markkaa vuodessa. Mikäli kotihoidon-
27370: suuksia saada hoitoa omassa kodissaan on li- tukea maksetaan yhdestä lapsesta 500 markkaa
27371: säksi vähentänyt se, että ulkopuolinen vapaa- kuukaudessa, tulisi kustannus olemaan vuo-
27372: ehtoinen hoitoapu on perheiden koon pienen- dessa 6 000 markkaa.
27373: tyessä, osaksi työvoiman liikkuvuuden johdos- Kotihoidontuki auttaa er1ty1sesti nuoria
27374: ta, jatkuvasti vähentynyt. Tällaista kehitys- lapsiperheitä, sillä tuki kohdistuu perheisiin,
27375: suuntaa ei voida pitää tarkoituksenmukaisena joilla on pieniä lapsia. Tätä on pidettävä per-
27376: eikä lapsen huoltajan tai lapsen edun mukai- hepolitiikalle nykyisin asetettavien tavoitteiden
27377: sena. mukaisena. Perhetuen oikeasuuntainen kehittä-
27378: Lapsen ensimmäisten ikävuosien on kuitenkin minen edellyttää nimenomaan nuorten lapsiper-
27379: todettu olevan lapsen tasapainoisen kehityksen heiden toimeentuloturvan parantamista ja toi-
27380: kannalta erityisen tärkeät. Peri.IISturvallisuuden meentuloerojen kaventamista suhteessa muuhun
27381: luomiseksi lapselle sekä häneen itseensä ja mui- väestöön. Kotihoidontuen avulla on lisäksi mah-
27382: hinkin ihmisiin kohdistuvan luottamuksen ke- dollisuus saattaa lapsen eri hoitomuodot tasa-
27383: hittämiseksi lapselle tulisi luoda vakaat kas- vertaiseen asemaan ja turvata ~asten huoltajalle
27384: vuolot ja pysyvä hoitosuhde. Kotihoito on en- välttämättömät valintamahdollisuudet. Viime
27385: simmäisten ikävuosien aikana lapseLle yleensä vuosien aikana kunnallinen päivähoito on ke-
27386: soveltuvin hoitomuoto. Käytännössä mahdolli- hittynyt myönteisesti ja laki lasten päivähoidos-
27387: suudet pysyvän hoitosuhteen muodostumiseen ta (36/73) turvaa .tämän kodin ulkopuolisen
27388: puuttuvat yleensä päiväkodeissa ja muissakin hoitomuodon kehityksen myös tulevaisuudessa.
27389: hoitomuodoissa, joissa lapsiryhmät ovat suuret Edellä mainittujen tavoitteiden toteuttami-
27390: ja hoitajat vaihtuvat usein. seksi tulee lähivuosina erityisesti kehittää lasten
27391: Vanhempien halukkuus hoitaa kotonaan pie- kotihoidontukijärjestelmää. Tavoitteena on,
27392: net lapsensa on todettu olevan suuri. Sosiaali- että vuoden 1980 aikana saataisiin alle kolme-
27393: ja terveysministeriön tutkimusosaston toimesta vuotiaiden lasten ikäryhmästä noin viidennes,
27394: tehtiin syys-lokakuussa 1977 kysely pienten yli 30 000 lasta, kotihoidontuen piiriin. Koti-
27395: lasten äideille halukkuudesta hoitaa lapsia ko- hoidontukijärjestelmää laajennetaan vuosittain
27396: tonaan. Tämän mukaan hieman yli 70 prosent- yleisenä perhetuen muotona sitä koskevan val-
27397: tia kyselyyn vastanneista olisi ollut tähän takunnallisen suunnitelman puitteissa.
27398: halukkaita, mikäli siihen olisi ollut taloudelli- Perhepoliittisen tuen voimistamista nimen-
27399: set edellytykset. omaan kotona hoidettavien lasten osalta äitiys-
27400: Lasten hoitomuotojen monipuolistamisen lomakauden jälkeiseltä ajalta on ehdotettu mo-
27401: kotihoitomahdollisuuksia laajentamalla osoittaa nissa komiteoissa ja toimikunnissa. Perhekus-
27402: paitsi sosiaali- ja terveysministeriön edellä mai- tannusten tasauskomitea totesi mietinnössään
27403: nittu kyselytutkimus pienten lasten äitien ha- ( 1966:A 7), että '~kaikille normaalisti lasten
27404: lukkuudesta hoitaa lapsensa kotona sekä myös hoitoon soveltuville äideille pitäisi antaa mah-
27405: se, että vuoden 1977 loppuun mennessä oli dollisuus hoitaa lastaan ainakin kolmen ensim-
27406: jäänyt perustamatta lähes 10 000 hyväksyttyjen mäisen ikävuoden aikana". Komitea katsoi, että
27407: toimintasuunnitelmien mukaista päivähoito- äitiyssuojelun sekä pienten lasten hoidon ja kas-
27408: paikkaa. vatuksen tehostamiseksi olisi ryhdyttävä suo-
27409: Kotihoidontuen maksaminen pienten lasten rittamaan ns. äidinpalkkiota kotona oleville
27410: kotihoidosta on monesti lisäksi kansantaloudel- äideille, jotka itse hoitavat lapsensa, aluksi yh-
27411: lisesti edullisempi ratkaisu kuin lasten päivä- deltä vuodelta ja myöhemmin pitemmältä ajal-
27412: hoitotoiminnan laajentaminen. Käytettävissä ta synnytysloman päättymisestä lukien.
27413: olevien tilastojen mukaan alle vuoden ikäisen Lasten kotona tapahtuvan hoidon tukemista
27414: lapsen päiväkotipaikan käyttökustannukset OVåt ehdotti myös lasten päivähoitokomitea ( 1971 :A
27415: keskimäärin 17 000 markkaa vuodessa. Vastaa- 20). Komitea ehdotti säädettäväksi lain lapsi-
27416: van uuden paikan kustannukset tulisivat tehty- avustuksesta ja lasten päivähoidosta. Sen mu-
27417: jen laskelmien mukaan kohoamaan 23 000- kaan lapsen omassa kodissa tapahtuvan hoidon
27418: Lakialoite li:o 302 565
27419:
27420: ja kasvatuksen tukemiseksi ja päivähoitopalve- Iisilla, lastenhoidollisilla, kansantaloudellisilla ja
27421: lujen ostamiseksi tulisi ottaa käyttöön lapsi- oikeudenmukaisuusnäkökohdilla.
27422: avustus. Avustusta suoritettaisiin jokaisesta Lasten kotihoidon tuen käyttöön saattaminen
27423: oppivelvollisuusiikää nuoremmasta lapsesta siten yleisratkaisuna on tarkoitettu korvaukseksi las-
27424: porrastettuna, että avustus olisi suurin alle yh- ten kotona tapahtuvasta hoidosta ja kasvatuk-
27425: den vuoden ilkäisistä lapsista, yli vuoden, mutta sesta. Kotihoidon tuen suorittaminen antaa pie-
27426: alle kolmen vuoden ikäisistä lapsista avustus nituloisillekin perheille mahdollisuuden valita
27427: olisi pienempi kuin pienimpien lasten ryhmässä, lasten hoitotyön ja ansiotyön välillä ja se on
27428: mutta suurempi kuin yli kolmen vuoden ikäis- siten välttämätön täydentämään nykyistä perhe-
27429: ten lasten osalta. Lapsiavustus suoritettaisiin tukijärjestelmää. Valinnan vapautta ei voida
27430: kuukausittain sen kuukauden alusta, jonka toteuttaa sillä, että laajennetaan kodin ulkopuo-
27431: kuluessa oikeus äitiysrahaan päättyy. Mikäli lista päivähoitoa ja pyritään vain korvaamaan
27432: lapsi on kunnan kustannuksella hoidettavana perheelle lapsen aiheuttamien kulutusmenojen
27433: laitoksessa, lapsiavustus olisi suoritettava tältä kasvu. Kun kotihoidon tukijärjestelmän tarkoi-
27434: ajalta kunnalle. Lapsiavustuksella hyvitettäisiin tuksena on aikaansaada perheen huoltajalle to-
27435: niitä hoitokustannuksia, joista yksityinen hen- dellinen vaihtoehto hoitomuotojen valinnan
27436: kilö, kunta tai valtio on vastuussa ja mahdolli- suhteen, tulee lainsäädäntöä uudistaa myös lap-
27437: nen ylijäämä thlitettäisiin lapsiavustukseen oi- sen hoitajan työhön paluun turvaamiseksi.
27438: keutetulile. Kotihoidontukea voivat saada perheet, joissa
27439: Perhekasvatustoimikunta ( 1976: 42) ehdotti huoltaja hoitaa kotonaan kolmea vuotta nuo-
27440: otettavaksi käyttöön lapsen hoitolisän, jota rempaa lasta, sekä milloin erityiset olosuhteet
27441: suoritettaisiin äitiysrahakauden päättymisen jäl- sitä vaativat, tukea voidaan suorittaa myös
27442: keen jokaisesta lapsesta sen kuukauden lop- kolmea vuotta vanhempien lasten hoidosta. Val-
27443: puun, jonka kuluessa lapsi täyttää kolme vuot- tioneuvostolle on lisäksi annettu mahdollisuus
27444: ta tai erityistapauksessa seitsemän vuotta. Lap- määrätä kotihoidontuen myöntämisikärajan nos-
27445: sen hoitolisän suuruuden olisi nettomäärältään tamisesta asteittain oppivelvollisuusikään saakka
27446: oltava minimiäitiysrahan suuruinen. sekä ulotettavaksi tuki koskemaan sellaisiakin
27447: Lasten lukumäärän kasvaessa tuki lisääntyisi lapsia, jotka hoidetaan kotona muun henkilön
27448: samassa suhteessa kuin kotitaloustyön määrä kuin lapsen huoltajan toimesta. Kotihoidontuen
27449: pevheessä. Se olisi siten kahdesta alle kolmen myöntämisen esteenä ei ole lasten osallistumi-
27450: vuoden ikäisestä lapsesta 50 prosenttia suu- nen kasvatuksellisista syistä päivähoitotoimin-
27451: rempi ja kolmesta lapsesta 75 prosenttia suu- taan .tai leikin ja toiminnan ohjaukseen.
27452: rempi kuin yhdestä lapsesta. Koska kaikkia kotihoidontuen myöntämis-
27453: Lapsen hoitolisää ei perhekasvatustoimikun- edellytykset täyttäviä perheitä ei voida heti
27454: nan mukaan suoritettaisi vanhemmille siltä kuu- saattaa järjestelmän piiriin, on valtioneuvoston
27455: kaudelta, jonka alkaessa lapsi on kokopäivähoi- tehtäväksi annettu perusteiden määrittäminen
27456: dossa lasten päiväkodissa tai ohjatussa perhe- sille, missä järjestyksessä tukea lasten huolta-
27457: päivähoidossa tai valtion, kunnan tai muussa jille suoritetaan. Perusteet tulee määritellä sel-
27458: laitoksessa, joka saa valtion avustusta. Näissä laisiksi, että tuesta pääsevät tasapuolisesti osal-
27459: tapauksissa hoitolisä suoritettaisiin hoidosta lisiksi eri väestöryhmät. Kotihoidon tuki koskee
27460: vastaavalle yhteisölle. siten samalla tavalla esim. viljelijä-, palkansaaja-
27461: Perhekasvatustoimikunta toteaa mietinnös- ja opiskelijaperheitä. Kotihoidontuen laajuutta
27462: sään mm., että yhteiskunnan kannalta lasten kehitetään vuosittain sitä koskevan valtakun-
27463: hoitaminen ja kasvattaminen on sinänsä niin nallisen suunnitelman puitteissa.
27464: arvokasta toimintaa että yhteiskunnan on tuet- Kotihoidontuki on kaikille samansuuruinen
27465: tava sitä, että kaikki lapset ovat yhteiskunnan ja määrältään vähintään sairausvakuutuslain
27466: järjestämän tuen saamisen suhteen samanarvoi- ( 364/63) mukaisen äitiysrahan väl1immäismää-
27467: sia riippumatta asuinpaikasta ja vanhempien rän suuruinen. Valtioneuvosto antaa tarvittaes-
27468: sosiaaliekonomisesta asemasta ja että moniarvoi- sa tarkemmat määräykset tuen suuruudesta.
27469: sessa yhteiskunnassa vanhemmilla on oltava Mikäli perheessä on kaksi tai useampia koti-
27470: vapaus itse päättää lapsen hoitomuodosta. Toi- hoidontukeen oikeuttavia lapsia, suoritetaan
27471: mikunta toteaa lisäksi, että pienistä lapsista tuki yhdestä lapsesta täysimääräisenä ja muilta
27472: suoritettava tuki on perusteltavissa kasvatuksel- puolella vähennettynä. Korvauksen tasasuurui'
27473: 566 Lakialoite n:o :J02
27474:
27475:
27476: suus on perusteltua sen johdosta, että koti- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
27477: hoidontuki on tarkoitettu korvaukseksi lapsen nioittavasti,
27478: hoitamisesta ja kasvattamisesta. Tämän vuoksi
27479: parempituloisen saaman korvauksen ei tule olla että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
27480: pienituloisille suotitettavaa korvausta suurempi. lakiehdotuksen:
27481:
27482:
27483: Laki
27484: lasten kotihoid.ontuesta.
27485:
27486: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
27487:
27488: 1 §. rittamisesta seuraavaa viittä kalenterivuotta
27489: Lasten kotihoidontuella tarkoitetaan tässä varten. Suunnitelman ja siihen tehtävät muu-
27490: laissa kunnan lapsen huoltajalle antamaa talou- tokset hyväksyy sosiaali- ja terveysministeriö,
27491: dellista tukea, jonka tarkoituksena on tukea jonka tulee käsitellä suunnitelma lasten päivä-
27492: pienten lasten hoitoa ja kasvatusta kotona sen hoidosta annetun lain (36/73) 9 §:n tarkoit-
27493: jälkeen kun sairausvakuutuslaissa (364/63) taman suunnitelman käsittelyn yhteydessä.
27494: tarkoitetun äitiysrahan suorittaminen lakkaa. Kotihoidontukea koskevaa suunnitelmaa en-
27495: simmäistä kertaa laadittaessa sosiaalihallituksen
27496: 2 §. tulee pyytää kunnilta esitykset kotihoidon-
27497: Kotihoidontukea voidaan suorittaa kolmea tuesta.
27498: vuotta nuoremmasta lapsesta, sekä milloin eri-
27499: tyiset olosuhteet sitä vaativat, myös tätä van- 7 §.
27500: hemmasta lapsesta. Vaitioneuvosto voi kuiten- Edellä 6 §:ssä tarkoitetun valtakunnallisen
27501: kin määrätä edellä mainitun ikärajan nostami- suunnitelman tulee sisältää:
27502: sesta asteittain oppivelvollisuusikään saakka. 1) kotihoidontuen toteuttamiselle suunnitte-
27503: lukaudelta asetettavat yleiset tavoitteet;
27504: 3 §. 2) määräykset vuösittain kotihoidontuen pii-
27505: Kotihoidontuen myöntämisen edellytyksenä riin hyväksyttävien perheiden ja lasten luku-
27506: on, että lapsen huoltaja hoitaa lapsensa koto- määrästä ja niiden läänikohtaisesta jaosta; sekä
27507: naan. Valtioneuvosto voi kuitenkin määrätä kö- 3) arvion valtionosuuksien määrästä.
27508: tihoidontuen ulotettavaksi koskemaan myös
27509: muita kotona hoidettavia lapsia. 8 §.
27510: Läänin alueella kotihoidontuen suorittamista
27511: 4 §. ohjaa ja valvoo sosiaalihallituksen alaisena lää-
27512: Kotihoidontuki on tasasuuruinen ja määräl- ninhallitus.
27513: tään vähintään sairausvakuutuslain mukaisen
27514: äitiysrahan vähimmäismäärän suuruinen. 9 §.
27515: Mikäli perheessä on kaksi tai useampia koti- Kunnan on vuosittain kunnal1islaissa (953/
27516: hoidontukeen oikeuttavia lapsia, suoritetaan 76) tarkoitetun kuntasuunnite1man osana laa-
27517: tuki yhdestä lapsesta täysimääräisenä ja muilta dittava, sikäli kuin kotihoidontukeen esitetään
27518: puolella vähennettynä. valtionosuutta, viideklsi seuraavaksi kalenteri-
27519: vuodeksi suunnitelma kotihoidontuen suoritta-
27520: 5 §. misesta, jonka tulee sov.eltua 5 §:ssä tarkoitet-
27521: Kunnan on kotihoidontuen avulla huolehdit- tuun valtakunnalliseen suunnitelmaan. Suunni-
27522: tava siitä, että lasten kotona tapahtuva hoito telman hyväksyy kunnanvaltuusto ja vahvistaa
27523: on mahdollista siinä laajuudessa kuin kunnassa lääninhallitus.
27524: esiintyvä tarve edellyttää. Lääninhallituksen tulee vahvistaa suunnitel-
27525: ma muuttamatta sitä. SuunniteLmaan voidaan
27526: 6 §. kuitenkin tehdä oikaisuluonteisia korjauksia.
27527: Sosiaalihallituksen tulee vuosittain laatia val- Suunnitelma on kuitenkin jätettävä vahvis-
27528: takunnallinen suunnitelma kotihoidontuen suo- tamatta ensimmäisen vuoden osalta siltä osin
27529: Lakialoite n:o 302 567
27530:
27531: kuin se on lain, asetuksen tai voimassa olevan teltäväksi, mikäli hän 14 päivän kuluessa pää-
27532: valtakunnallisen suunnitelman vastainen taikka töksestä tiedon saatuaan sitä vaatii.
27533: sen toteuttaminen läänin muiden kuntien ta- Sosiaalilautakunnan tekemään päätökseen.
27534: sapuolinen kehittäminen huomioon ottaen ei kotihoidontuen suorittamisesta ei saa valitta-
27535: o1e mahdollista. malla hakea muutosta.
27536: Jos suunnit.elma myöhempien vuosien osalta
27537: tulisi 3 momentissa mainituilla perusteilla jät- 12 §.
27538: tää vahvistamatta, se on näiden vuosien osalta Sen lisäksi, mitä tässä laissa on säädetty,
27539: palautettava uudelleen käsiteltäväksi. Jos lää- noudatetaan valtionosuudesta soveltuvin osin,
27540: ninhallitus katsoo, ettei valtuuston uuttakaan mitä kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuk-
27541: päätöstä voida sanotuilla perusteilla vahvistaa, sista ja -avustuksista annetun lain 8 § :n 1 mo-
27542: lääninhallituksen on saatettava suunnitelman mentissa sekä 5, 7 ja 9 luvuissa on säädetty.
27543: vahvistaminen tältä osin sosiaali- ja terveys- Valtioneuvosto voi antaa yleisiä ohjeita siitä,
27544: ministeriön vahvistettavaksi. milloin tässä laissa säädetyistä toiminnoista
27545: Tässä pykälässä tarkoitettu suunnitelma tu- aiheutuvia käyttökustannuksia on kuntien ja
27546: lee kunnanvaltuustossa ja lääninhallituksessa kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuk-
27547: käsitellä lasten päivähoidosta annetun lain sista annetun lain 8 §:n 1 momentissa tarkoi-
27548: (36/73) 11 §:n tarkoittaman suunnitelman tetulla tavalla pidettävä tehtävän asianmukaisen
27549: käsittelyn yhteydessä. hoitamisen kannalta tarpeellisena.
27550: Kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista
27551: 10 §. ja -avustuksista annetussa laissa tarkoitettuna
27552: Valtionosuutena suoritetaan kunnalle vahvis- valtion asianomaisena viranomaisena toimii täs-
27553: tetun suunnitelman mukaisesti suoritettavaan sä laissa säädetyistä toiminnoista aiheutuviin
27554: kotihoidontukeen kuntien kantokykyluokituk- kustannuksiin suoritettavia valtionosuuksia ja
27555: sen mukaan seuraavasti: -avustuksia koskevissa asioissa sosiaali- ja ter-
27556: veysministeriö.
27557: kantokyky- valtionosuus Asetuksella voidaan kuitenkin sosiaali- ja
27558: luokka prosentteina terveysministeriön päätettäväksi 3 momentin
27559: 1 80 mukaan kuuluvia asioita siirtää sosiaalihalli-
27560: 2 75 tukselle tai lääninhallituksille, joiden tulee näi-
27561: 3 70 tä asioita ratkaistessaan noudattaa sosiaali- ja
27562: 4 65 terveysministeriön antamia yleisiä ohjeita.
27563: 5 60
27564: 6 55 13 §.
27565: 7 50 Jos t01mmnassa ei noudateta voimassa ole-
27566: 8 45 via säännöksiä tai määräyksiä taikka vahvis-
27567: 9 40 tettua suunnitelmaa tahi jos toiminnassa ilme-
27568: 10 35 nee epäkohtia eikä korjausta ole asetetussa
27569: määräajassa tapahtunut, valtionosuuden suorit-
27570: 11 §. tamisesta huolehtiva viranomainen voi keskeyt-
27571: Kunnalle tämän lain mukaan kuuluvista teh- tää valtionosuuden suorittamisen tai lopettaa
27572: tävistä huolehtii sosiaalilautakunta. ennakon maksamisen.
27573: Sosiaaliohjesäännössä määrätylle viranhalti-
27574: 14 §.
27575: jalle voidaan sosiaalilautakunnan vahvistamien
27576: perusteiden ja yleisten ohjeiden mukaan myön- Vaitioneuvosto määrää perusteet kotihoidon-
27577: tää oikeus lautakunnan puolesta päättää koti- tuen myöntämisessä noudatettavasta etusija-
27578: hoidontuen myöntämisestä. järjestyksestä sekä tarvittaessa antaa tarkemmat
27579: määräykset kotihoidontuen määrästä. Perusteet
27580: Sosiaalilautakunnan alaisen viranhaltijan 2 tulee määrätä sellaisiksi, että kotihoidontuesta
27581: momentin nojalla tekemään päätökseen ei saa pääsevät tasapuolisesti osallisiksi eri väestö-
27582: valittamalla hakea muutosta. ryhmät.
27583: Milloin asianomainen on tyytymätön 2 mo- 15 §.
27584: mentissa tarkoitettuun päätökseen, on hänellä Tarkemmat säännökset tämän lain sovelta-
27585: oikeus saada päätös sosiaalilautakunnan käsi- misesta annetaan asetuksella.
27586: 568 Lakialoite n:o .302
27587:
27588: 16 §. Tämän lain täytäntöönpanon edellyttämiin
27589: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ennen lain voi-
27590: kuuta 1980. maantuloa.
27591:
27592:
27593: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
27594:
27595: Markku Kauppinen Mikko Jokela Katri-Helena Eskelinen
27596: Orvokki Kangas Kauko Juhantalo Lea Sutinen
27597: Hannu Tenhiälä Pentti Poutanen Hannele Pokka
27598: Juhani Saukkonen Alvar Saukko Lasse Äikäs
27599: Petter Savola Heimo Linna Matti Ruokola
27600: Mauri Pekkarinen Mauno Manninen Paavo Vesterinen
27601: Lauri Palmunen Kalevi Mattila Väinö Raudaskoski
27602: Toivo Yläjärvi Veikko Pihlajamäki Esko Pekonen
27603: Mikko Kaarna
27604: 1979 vp. 569
27605:
27606: Lakialoite n:o 303.
27607:
27608:
27609:
27610:
27611: Koivisto ym.: Ehdotus laiksi vuosilomalain 7 §:n muuttamisesta.
27612:
27613:
27614: E d u s k u n n a 11 e.
27615:
27616: Vuosilomalaki 30. 3. 1973/272 määrittelee alle sen palkan, mitä he ovat saaneet välittö-
27617: sen 7 §: ssä vuosilomapalkan määräytymispe- mästi ennen lomalle lähtemistään. Alkuperäisin
27618: rusteet jakaen työntekijät tältä osin kahteen palkkakoitein on todistettavissa, että esim.
27619: ryhmään: viikolta tai sitä pitemmältä ajalta tekstiilialalla on yleinen sääntö eikä suinkaan
27620: palkkansa saaviin sekä "muihin", millä tarkoi- mikään poikkeus se tilanne, että vuosiloman
27621: tetaan käytännössä tuntipalkalla työskenteleviä. ajaksi edellä mainitun lainkohdan määräysten
27622: Tuntipalkkalaisia varten on lainkohdassa erityi- mukaan laskettu palkka putoaa tuntia kohden
27623: nen kerrointaulukko heidän vuosilomapalkkan- runsaasti yli markalla. Kun matalapalkka-
27624: sa määräämiseksi. Tuntityöntekijöiden vuosi- alojen työntekijöiden toimeentulo on kunkin
27625: lomapalkkamäärä saadaan kertomalla taulukos- ajankohdan "normaalilla" palkatlakin jo erit-
27626: sa ilmoitetuilla luvuilla työntekijän keskimää- täin vaikeaa, merkitsee näin suuri palkan pu-
27627: räinen päiväpalkka. "Keskimääräisellä päivä- toaminen suurta epäkohtaa heidän elämänolo-
27628: palkalla" tarkoitetaan tässä yhteydessä loma- suhteissaan.
27629: kautta edeltäneen työvuoden, lomanmääräyty- On selvää, että kun lainsäätäjän tarkoitus
27630: misvuoden, keskimääräistä päiväpalkkaa ja teh- vuosilomapalkan oikeudenmukaisesta määräyty-
27631: dyistä ylitöistä siihen sisällytetään ylityötun- misestä ei nykyisin säännöksin matalapalkka-
27632: tien kahdeksasosa. Huolimatta siitä, että näillä alojen tuntityöntekijöiden kohdalla toteudu, on
27633: menettelyillä on pyritty vuosilomapalkan mah- vuosilomalain osalta tässä suhteessa tehtävä
27634: dollisimman suureen vastaavuuteen työntekijän korjaus. Hyväksyttävä tavoite on, että yhtä
27635: käyvän palkan kanssa ennen vuosilomaa, ei hyvin aikapalkalla kuin tuntipalkallakin työs-
27636: tässä pyrkimyksessä ole onnistuttu läheskään kentelevät saavat lain perusteella turvatuksi it-
27637: tyydyttävästi usean tuntipalkalla työskentelevän selleen saman palkkatason kuin mikä heillä oli
27638: työntekijäryhmän kohdalla. välittömästi ennen vuosilomaa.
27639: Nykyisen vuosilomalain palkanmääräytymis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27640: perusteita käytettäessä ovat erityisesti teolli- nioittavasti,
27641: suuden ns. matalapalkka-alojen työntekijät,
27642: mm. tekstiili- ja vaatetusalalla, joutuneet koke- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
27643: maan vuosilomapalkkansa jäävän huomattavasti lakiehdotuksen:
27644:
27645:
27646:
27647:
27648: 72 0879005055
27649: 570 Lakialoite n:o 303
27650:
27651:
27652:
27653:
27654: Laki
27655: vuosilomalain 7 §:n muuttamisesta.
27656:
27657: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 30 päivänä maaliskuuta 1973 annetun vuosi-
27658: lomalain (272/73) 7 §:n 2 ja 3 momentti ja muutetaan 7 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
27659:
27660: 7 §. ajalta vähintään se palkka, jonka hän tänä aika-
27661: Työntekijällä on oikeus saada vuosiloman na työssä ollessaan olisi saanut.
27662:
27663:
27664:
27665: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
27666:
27667: Tellervo Koivisto Markus Aaltonen Aimo Ajo
27668: Seppo Tikka Reino Breilin Pirkko Työläjärvi
27669: Risto Tuominen Paula Eenilä Juhani Surakka
27670: Liisa Jaakonsaari Pentti Lahti-Nuuttila Jorma Rantala
27671: Juhani Raudasoja Pirjo Ala-Kapee Tarja Halonen
27672: Pirkko Valtonen Helge Siren Mikko Rönnholm
27673: Kaarina Suonio Anna-Liisa Piipari Matti Luttinen
27674: Kaj Bärlund Saara-Maria Paakkinen Sakari Knuuttila
27675: Sinikka Luja-Penttilä Matti Puhakka
27676: 1979 vp. 571
27677:
27678: Lakialoite n:o 304.
27679:
27680:
27681:
27682:
27683: Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi siirtotyöläisten päivärahasta.
27684:
27685:
27686: E d u s k u n n a 11 e.
27687:
27688: Huonon talouspolitiikan johdosta erityisesti heikkenee tämän kahdella paikkakunnalla asu-
27689: maamme syrjäseuduilla ja kehitysalueilla on misen vuoksi.
27690: syntynyt vakavaa työttömyyttä, mikä on johta- On siis välttämätöntä ja kohtuullista, että
27691: nut valtiovallan järjestämien ns. siirtotyömai- työnantaja, tässä tapauksessa valtio, veivoite-
27692: den perustamiseen. Tästä on aiheutunut siirto- taan maksamaan siirtotyöläisille oikeudenmu-
27693: työläisille monia vaikeuksia, ei vähiten talou- kainen ja riittävä päiväraha.
27694: dellisia. On selvää, että kahdella paikkakun- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
27695: nalla asuminen tulee kalliiksi, kun siirtotyöläi- nioittavasti,
27696: nen asuu eri paikassa usein pitkienkin matko-
27697: jen takana perheestään ja omaisistaan: ts. mo- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
27698: lempien osapuolten tulotaso ja toimeentulo lakiehdotuksen:
27699:
27700:
27701: Laki
27702: siirtotyöläisten päivärahasta.
27703:
27704: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
27705:
27706: 1 §. taan kunkin vuoden valtion tulo- ja menoar-
27707: Valtion ylläpitämillä siirtotyömailla, jotka si- viossa.
27708: jaitsevat niin kaukana siirtotyöläisten kotiseu- 3 §.
27709: dulta, etteivät siirtotyöläiset voi käydä työssä Tarkempia määräyksiä siirtotyöläisten päivä-
27710: päivittäin kotoaan käsin, maksetaan työnteki- rahoista annetaan asetuksella.
27711: jöille riittävä päiväraha.
27712: 4 §.
27713: 2 §. Tämä laki tulee voimaan päivänä
27714: Varat siirtotyöläisten päivätahoihin osoite- kuuta 19
27715:
27716:
27717: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
27718:
27719:
27720: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Pekka Vennamo
27721: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
27722: Eino Poutiainen
27723: 572 1979 vp.
27724:
27725: Lakialoite n:o 305.
27726:
27727:
27728:
27729:
27730: Koskinen ym.: Ehdotus laiksi valtakunnallisista työttömyyskas-
27731: soista annetun lain 20 §:n 2 momentin kumoamisesta.
27732:
27733:
27734: E d u s kun n a 11 e.
27735:
27736: Eduskunta päätti vuoden 1976 joulukuussa nut hakeutuu vapaaehtoisesti koulutukseen sel-
27737: eräistä työttömyyskassalain muutoksista, joista laisille ammattialoille, joilla on mahdollisuus
27738: osa merkitsi lain etuuksien saannin vaikeutta- työn ja ansion saantiin, mieluummin kuin on
27739: mista. Merkittävin huononnus oli lain 20 §:ään työtä vailla. Näin ollen ei ole mitään tarvetta
27740: lisätty uusi 2 momentti, joka antaa mahdolli- pakkokurssittamiseen. Suorastaan naurettavalta
27741: suuden työttömyyskassan alle 50-vuotiaiden sellainen tuntuu ajankohtana, jolloin suuri mää-
27742: jäsenten ns. pakkokurssitukseen sillä uhalla, että rä vapaaehtoisesti kursseille pyrkiviä joutuu
27743: ao. henkilö muutoin menettää työttömyyskassa- jäämään koulutusta vaille syystä, että kurssi-
27744: avustuksen. Jotta sanottua säädöstä ei voitaisi paikkoja ei ole riittävästi.
27745: käyttää mielivaltaisesti esim. kortistojen puh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
27746: distamiseksi työttömyyden johdosta avustuksia
27747: anovista, olisi säädös kumottava. On luonnol- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
27748: lista, että jokainen työttömyyden uhriksi joutu- lakiehdotuksen:
27749:
27750:
27751: Laki
27752: valtakunnallisista työttömyyskassoista annetun lain 20 §:n 2 momentin kumoamisesta.
27753:
27754: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
27755:
27756: Täten kumotaan valtakunnallisista työttö- kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1976 anne-
27757: myyskassoista 23 päivänä maaliskuuta 1934 tussa laissa ( 1102/76).
27758: annetun lain 20 §:n 2 momentti, sellaisena
27759:
27760:
27761: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
27762:
27763: Aarne Koskinen Ensio Laine Mikko Kuoppa
27764: 1979 Vp. 573
27765:
27766: Lakialoite n:o .306.
27767:
27768:
27769:
27770:
27771: Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi työntekijäin, luottamusmiehen ja
27772: eräiden muiden luottamushenkilöiden työsuhdeturvasta.
27773:
27774:
27775: E d u s k u n n a 11 e.
27776:
27777: Vuonna 1975 valtion työnvälitys välitti työ- Nykyinen työntekijäin työsuhdeturva vaatii
27778: paikkoja lähes 300 000 työntekijälle. On to- mitä pikimmin korjausta, joka käytännössäkin
27779: dennäköistä, että valtaosa tästä työntekijämää- pakottaa työnantajat lakia noudattamaan. Työ-
27780: rästä oli irtisanottu tai muutoin erotettu työs- sopimuslain yleissäännökset irtisanomis- ja pur-
27781: tään työnantajan toimesta. Lisäksi on huomioi- kamissuojasta voinevat epäselvyyksiä poistavilla
27782: tava, että koko joukko työnantajan irtisanomia täsmennyksillä jäädä voimaan. Tärkeää on
27783: työntekijöitä jää varmasti työnvälityksen ulko- mahdollisimman pitkälle poistaa työnantajan
27784: puolelle. Vuoden 1975 lopussa työttömyysaste- mahdollisuudet yksipuolisesti ratkaista, mikä
27785: kin nousi yli 5 % :n eli yli 100 000 työnteki- työsuhdeturvan kannalta on oikein. Työsuhtd-
27786: jän. Mitä todennäköisimmin lähes kaikki nämä den ehtojen muuttamiset on kiellettävä koko-
27787: työntekijät oli työnantajan toimesta irtisanottu naan ja ns. direktion väärinkäyttö lopetettava
27788: tai lomautettu. Kun yksi työntekijä saattaa ja rajattava.
27789: vuodessa joutua irtisanotuksi useampaan ker- Irtisanomiset eivät saa astua voimaan, en-
27790: taan ja kun irtisanottu ei työttömyyskassa- tai nenkuin niiden laillisuus on lainvoimaisesti ni-
27791: muissa tilastoissa kaikissa tapauksissa ole koko menomaan tuomioistuinlaitoksessa tutkittu.
27792: vuotta, voidaan arviota, jonka mukaan vuonna Mitkään yksityiset välimies- tms. oikeudet ei-
27793: 1975 työnantaja suoritti lähes 200 000 irtisa- vät riitä. Koska purkutapauksissa saattaa jos-
27794: nomista, lomaotusta tai purkamista, pitää var- kus olla kohtuullista työnantajan kannalta, että
27795: sin varovaisena. Työsuhteesta erottamisia kos- työsuhde ennen tuomioistuinpäätöstä päättyy,
27796: kevien asioiden kanssa tekemisiin joutuvien ar- on tähän ajateltu jättää tietyt, rangaistus- ym.
27797: vioina on mainittu, että noin kolmanneksen seuraamuksilla rajatut mahdollisuudet, kuiten-
27798: tästä irtisanomisten määrästä laillisuus on ky- kin siten, että purkamissuojaa tuntuvasti pa-
27799: seenalainen. Edelleen yleisesti tunnettu asia on rannetaan ja estetään purkumahdollisuuden
27800: se, että työntekijät irtisanomisten suuresta lu- käyttö irtisanomissuojan kiertokeinona.
27801: kumäärästä huolimatta vain mitättömän pienes- Työsuhdeturvassa luonnollisena lähtökohtana
27802: sä osassa hakevat oikeussuojaa tai sitä saavat. on antaa työntekijän valita, haluaako hän, että
27803: Tämä johtuu paitsi ammattiyhdistysliikkeen työnantaja täyttää velvollisuutensa työsuhteen ja
27804: asenteesta ja oikeudenkäynnin kalleudesta, en- sen ehtojen jatkamiseen ennallaan in nature vai
27805: nen kaikkea siitä, että laitonkin työsuhteen haluaako hän tyytyä vahingonkorvaukseen sii-
27806: päättäminen tai keskeyttäminen on käytännössä hen saakka, kunnes saa kaikin puolin yhtä hy-
27807: astunut aina voimaan ja oikeussuojaa on voi- vän paikan. Tällöin on aiheellista vahingonkor-
27808: nut jälkikäteen vuosien päästä ( 1-5 vuotta) vaussuojaa työntekijän kannalta tuntuvasti pa-
27809: saada vain pienen korvauksen muodossa. Eri- rantaa, myös koro111Illaksuvelvollisuuden osalta,
27810: tyisesti on kiinnitetty huomiota siihen, että ja poistaa esim. oikeudenkäymiskaaren epäsel-
27811: työnantajat entistä avoimemmin ovat kohdista- vyyksiä aiheuttava vahingonkorvaussäännöksen
27812: neet irtisanomisia tms., ja nimenomaan Iailli- soveltaminen työntekijän vahingoksi kohtuus-
27813: suudeltaan kyseenalaisia, juuri luottamusmie- harkinnan osalta.
27814: hiin, työsuojeluvaltuutettuihin ja muihin am- Työläisten lakiin perustuvaa irtisanomis- yn-
27815: niattiyhdistysaktiiveihin. Tämän on katsottu nä muuta työsuhdeturvaa on usein työehtosopi-
27816: olleen mahdollista juuri olemattomien oikeus- muksin tai vastaavin tavoin olennaisesti kaven-
27817: seuraamosten ja niiden hitauden vuoksi. nettu joko ymmärtämättömyydestä tai eräänlai-
27818: 574 Lakialoite n:o .306
27819:
27820: sessa kaupantekotarkoituksessa. Tämä on syytä asemassa olevia työnjohtajia tms. Ottamalla la-
27821: tulevaisuudessa estää, koska koko lainsäädän- kiin erityinen todistajankelpoisuutta koskeva
27822: nöstä jää irvokas kuva, jos sen takaamat tu- säännös saadaan väärinkäyttömahdollisuuksia
27823: lokset voidaan vaihtaa viiden pennin palkanko- oleellisesti pienennettyä.
27824: rotukseen tai säännökseen, joka keskittää lisää Työsuhdeturvan osalta on syytä painottaa,
27825: määräämisvaltaa työehtosopimuksesta päättäjil- ettei työnantajan asiana ole määrätä työsuhde-
27826: le. turvaan kohdistuvia rangaistuksia työntekijäin
27827: Työnantajien käyttäytymistä ohjaavina tehos- käyttäytymisen tms. vuoksi, koska niitten osal-
27828: teina on otettava käyttöön myös rangaistus- ta on olemassa työnantajalla muut oikeussuoja-
27829: säännöksiä, luottamushenkilöihin kohdistuvien mahdollisuudet.
27830: tekojen osalta ankarampia. Erityinen yhteisö- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
27831: sakko on tarpeen erityisesti isompia työnantajia nioittavasti,
27832: ajatellen.
27833: Työnantajat saattavat pyrkiä kiertämään la- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
27834: kia käyttämällä todistajina heistä riippuvaisessa lakiehdotuksen:
27835:
27836:
27837:
27838: Laki
27839: työntekijäin, luottamusmiehen ja eräiden muiden luottamushenkilöiden työsuhdeturvasta.
27840:
27841: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
27842:
27843: 1 §. ja työntekijän valinnan mukaan joko kertakaik-
27844: Työnantajan toimittaman irtisanomisen tai kinen tai palkanmaksukausittain toistuva va-
27845: 1omauttamisen vuoksi ei työntekijän työsuhde hingonkorvaus vuosilomakorvaus- ynnä muine
27846: työnantajaansa tai palkanmaksuvelvollisuus pää- ·etuineen työntekijälle maksettavaksi vähintään
27847: ty eikä työnantaja vapaudu velvollisuuksistaan 13 prosentin korkoineen erääntymispäivästä lu-
27848: työntekijää kohtaan ennenkuin toimivaltainen kien.
27849: tuomioistuin työnantajan kanteesta lainvoitnai- Erityisen painavana syynä ei voida pitää ta-
27850: sella päätöksellään on vahvistanut työnantajalla loudellista tai tuotannollista liikavaikeutta,
27851: olevan irtisanomis- tai lomautushetkellä työso- työnantajan konkurssia, kuolemaa tai yrityksen
27852: pimuslain (320/1970) 37 §:n 2, 3 tai 4 mo- lopettamista tahi toiminnan supistamista tai
27853: mentissa tarkoitetun erityisen painavan syyn, keskeyttämistä.
27854: johon työnantaja kahden viikon kuluessa perus- Työsuhteen ehtoja ei työnantaja yksipuolises-
27855: teesta tiedon saatuaan, kuitenkin viimeistään 2 ti, ilman työntekijän henkilökohtaista, luotta-
27856: kuukauden kuluttua sen ilmaantumisesta, on ir· musmiehen tai työsuojeluvaltuutetun läsnäolles-.
27857: tisanomis- tai lomautusperusteena vedonnut. sa annettua suostumusta saa muuttaa. Työsuh-
27858: Mikäli tuomioistuin toteaa, ettei työnantajalla teen ehdon tai ehtojen muuttamistarkoitus ei
27859: edellä :;anotun mukaisesti ole ollut oikeutta ole työnantajalle myöskään irtisanomisperuste.
27860: työntekijän irtisanomiseen tai lomauttamiseen, Mikäli syntyy riitaa siitä, kuuluuko asia työn-
27861: oikeuden on vahvistettava työsuhteen jatkuvan antajan työnjohto- ja valvontaoikeuden perus-
27862: entisin ehdoin. teella hänen päätettäväkseen vai onko kyseessä
27863: Mikäli työntekijä oikeudenkäynnin aikana työsuhteen ehto, ei työnantaja saa noudattaa
27864: henkilökohtaisesti haluaa ilmoittaa, että hän omaa päätöstään ennenkuin toimivaltainen tuo-
27865: työsuhteen jatkumisen asemesta on valmis tyy· mioistuin työnantajan kanteesta ja tämän näy-
27866: tymään 10 kuukauden täysiä työsuhde-etuja tettyä asian kuuluvan hänen yksinomaiseen rat-
27867: vastaavaan lakimääräiseen sopimussakkoon ja kaisuvaltaansa, on vahvistanut työnantajan ol.
27868: täyden vahingonkorvauksen saamiseen siihen leen oikeassa.
27869: saakka, kunnes hän on saanut palkka- ja muil-
27870: ta eduiltaan ja arvostukseltaan vähintään yhtä 2 §.
27871: hyvän työpaikan toistaiseksi voimassaolevin Jos työnantaja on purkanut työntekijän tyÖ·
27872: työsuhtein, on tuomioistuimen edellä sanotun suhteen päättymään, on tuomioistuimen työnte.
27873: vahvistamisen sijasta tuomittava sopimussakko kijän vaatimuksesta, mikäli työnantaja ei näytä
27874: Lakialoite n:o .306 575
27875:
27876: toteen, että sillä on ollut työsopimuslain la. Työntekijä ei ennen oikeudenkäyntiä voi
27877: (320/1970) 43 §:ssä tarkoitettu peruste, joko luopua 1 tai 3 §:ssä mainituista oikeuksistaan,
27878: vahvistettava työsuhteen entisin ehdoin edelleen eikä 2 §: ssä tarkoitetuissa tapauksissakaan en-
27879: jatkuvan tai jos työntekijä niin haluaa tuomit- nenkuin viikon kuluttua purkamisilmoituksesta.
27880: tava sopimussakko ja vahingonkorvaus siten, Työehtosopimuksessa tai siinä sovittua me-
27881: kuin edellä 1 §:ssä on säädetty. Työntekijän nettelyä noudattaen tai kenenkään muun toi-
27882: työtaistelutoimenpiteeksi tarkoitettua menette- mesta ei tässä laissa työntekijälle, luottamus-
27883: lyä ei pidetä purkamisperusteena. miehelle, työsuojeluvaltuutetulle tai heidän va-
27884: Jos työntekijän edellä mainittu kanne pan- ramiehilleen eikä muille luottamushenkilöille
27885: naan vireille kahden vuoden kuluessa sen ka- kuuluvista oikeuksista voida työntekijän kan-
27886: lenterivuoden päättymisestä, jolloin purku on nalta huonommin sopia. Sellaiset sopimusehdot
27887: tapahtunut, on oikeuden vahvistettava työsuh- samoin kuin välimies- ja muut neuvottelulau-
27888: teen jatkuneen purkamisesta saakka ja velvoi- sekkeet, joiden tarkoituksena on siirtää tässä
27889: tettava työnantaja heti suorittamaan mahdolli- laissa tarkoitettujen asioiden käsittely pois ylei-
27890: sesti laiminlyödyt palkanmaksu- ynnä muut sistä tuomioistuimista, ovat mitättömiä.
27891: velvollisuutensa työntekijälle tältäkin ajalta vä-
27892: hintään 13 prosentin korkoineen erääntymispäi- 5 §.
27893: västä lukien. Jos kanne pannaan vireille myö- Työnantaja ja hänen edustajansa, joka jättää
27894: hemmin, on työsuhteen vahvistettava jatkuvan 1 §: ssä tarkoitetun irtisanomisen tai lomautuk-
27895: haasteen tiedoksiannosta lukien, ellei tuomiois- sen jälkeen palkanmaksu- ym. velvollisuutensa
27896: tuin hyväksyttäväksi katsottavasta syystä vah- täyttämättä työntekijää kohtaan kunnes tuo-
27897: vista työsuhteen jatkuneen jo purkamisesta läh- mioistuin on irtisanomisen lainvoimaisesti tut-
27898: tien. Siitä huolimatta, että työsuhteen vahvis- kinut, tai jonka 2 § :ssä tarkoitetuissa tapauksis-
27899: tettaisiin jatkuvan vasta haasteen tiedoksian- sa todetaan laittomasti purkaneen työntekijän
27900: nosta lukien, on edellä mainittu sopimussakko työsuhteen tahi joka yksipuolisesti muuttaa
27901: ja vahingonkorvaus tuomittava. työsuhteen ehtoa tahi riitatapauksissa nojautuu
27902: työnjohto- ja valvontaoikeuteensa tahi jotakin
27903: 3 §. tässä mainittua yrittää tai siinä avustaa, tuo-
27904: Työntekijäin tai yhden tahi useamman am- mittakoon työntekijän työsuhdeturvan rikkomi-
27905: mattiyhdistyksen valitsemien luottamusmiesten, sesta sakkoon tahi vankeuteen korkeintaan
27906: heidän varamiestensä, työsuojeluvaltuutettujen kuudeksi kuukaudeksi.
27907: ja varavaltuutettujen, ammattiyhdistyksen pu- Työnantaja ja hänen edustajansa, jotka rikko-
27908: heenjohtajan, varapuheenjohtajan tai sihteerin vat tässä laissa tarkoitettua työsuhdeturvaa
27909: työsuhdetta ei saa lainkaan purkaa työnantajan tuomioistuimen vahvistuspäätöksen jälkeen, tuo-
27910: toimesta eikä irtisanoakaan, ellei sen lisäksi, mittakoon työntekijän työsuhdeturvan törkeäs-
27911: mitä 1 §:ssä on säädetty, niiden työntekijäin, tä rikkomisesta vankeuteen.
27912: joiden luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuu- Työnantaja ja hänen edustajansa, joka tässä
27913: tetusta tai heidän varamiehistään, tai sen tahi laissa tarkoitetun luottamusmiehen, työsuojelu-
27914: niiden ammattiyhdistysten, joiden luottamus- valtuutetun, heidän varamiehensä tai ammat-
27915: henkilöstä on kyse, keskuudessa suoritetulla tiyhdistyksen puheenjohtajan, varapuheenjohta-
27916: äänestyksellä ole todettu vähintään 3/4 sano- jan tai sihteerin osalta rikkovat mitä 3 §:ssä
27917: tuista työntekijöistä tai jäsenistä myöntävän on säädetty tai sitä yrittävät tai siinä avusta-
27918: lupaa sanotulle irtisanomiselle. Irtisanominen ei vat, tuomittakoon luottamushenkilön työsuhde-
27919: kuitenikaan tällöinkään astu voimaan, ennen- turvan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen.
27920: kuin työnantaja on 1 §:ssä mainituin tavoin Näissä tapauksissa tuomittakoon, jos työnanta-
27921: saanut sille tuomioistuimen lainvoimaisen vah- ja on jokin yhteisö, työnantajayhteisö lisäksi
27922: vistuksen. enintään 200 000 markan suuruiseen yhteisö-
27923: sakkoon.
27924: 4 §. 6 §.
27925: Tässä laissa tarkoitettua työntekijäin henkilö- Tässä laissa tarkoitetussa oikeudenkäynnissä
27926: kohtaista suostumusta tai muuta tahdonilmai- ei todistajana työntekijää vastaan saa kuulla
27927: sua ei voida korvata työehto- tai muussa sopi- työpaikan vakinaista tai siellä tilapäisesti oles-
27928: muksessa tai muutoinkaan etukäteen tai kenen- kellutta työn- tai yritysjohtoon tahi työsuhde-
27929: kään toisen toimesta annetulla tahdonilmaisul- hallintoon kuuluvia henkilöitä.
27930: 576 Lakialoite n:o 306
27931:
27932: 7 §. hemmän oikeussuojaa, noudatettakoon tätä la-
27933: Jos muualla lainsäädännössä on tässä laissa kia.
27934: annettujen määräysten kanssa ristiriidassa ole-
27935: via säännöksiä, jotka antavat työntekijälle vä- Tämä laki tulee voimaan päivänä
27936: kuuta 19
27937:
27938:
27939: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta ''!979.
27940:
27941: Mikko Kuoppa Seppo Toiviainen Ensio Laine
27942: Marjatta Mattsson P. Puhakka M.-L. Salminen
27943: E.-J. Tennilä Irma Rosnell Sten Söderström
27944: 1979 vp. 577
27945:
27946: Lakialoite n:o 307.
27947:
27948:
27949:
27950:
27951: Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi työturvallisuuslain muuttamisesta.
27952:
27953:
27954: E d u s k u n n a II e.
27955:
27956: Työturvallisuuslain 40 ja 40 a §:ssä on mää- pauksia, että esim. Ruotsista on ostettu siellä
27957: rätty eräitä velvollisuuksia koneen, välineen tai romutettuja koneita, jotka sitten on tuotu
27958: muun teknillisen laitteen ja kemiallisen aineen Suomeen ja myyty. Näistä koneista on löytynyt
27959: valmistajalle, maahantuojalle tai myyjälle taik- useita työntekijän hengelle ja terveydelle vaa-
27960: ka henkilölle, joka luovuttaa sellaisen esineen rallisia vikoja. Tämän epäkohdan poistamiseksi
27961: toisen käyttöön. Mikäli näitä velvollisuuksia työsuojeluhallituksella tulisi olla mahdollisuus
27962: halutaan rikkoa taikka olla muuten välittämät- kieltää kyseinen toiminta.
27963: tä työturvallisuuslain määräyksistä, on mahdol- Edellä sanotun vuoksi ehdotamme,
27964: lista esim. myydä tai luovuttaa täysin hengen-
27965: vaarallinen kone toisen käyttöön ilman että että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
27966: työsuojeluviranomaiset voisivat estää täLlaisen lakiehdotuksen:
27967: toiminnan. Käytännössä on ilmennyt useita ta-
27968:
27969:
27970: Laki
27971: työturvallisuuslain muuttamisesta.
27972:
27973: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 28 päivänä kesäkuuta 1958 annetun työtur-
27974: vallisuuslain (299/58) 40 §:ään uusi 3 momentti ja 40 a §:ään, sellaisena kuin se on 17
27975: päivänä syyskuuta 1976 annetussa laissa (789/76), uusi 3 momentti seuraavasti:
27976:
27977: 40 §. vaarallisen aineen käyttöönotto, myyminen tai
27978: muu luovuttaminen, mikäli se tai sen myynti-
27979: Työsuojeluhallituksella on oikeus kieltää pakkaus ja myynti- ja käyttöpäällys tai siitä
27980: koneen, välineen tai teknisen laitteen käyttöön- annetut käyttö- ja turvallisuusohjeet eivät täy-
27981: otto, myyminen, luovuttaminen tai nähtäväksi tä 1 ja 2 momenteissa esitettyjä vaatimuksia.
27982: asettaminen, mikäli se ei täytä 1 momentissa
27983: esitettyjä vaatimuksia. Tämä laki tulee voimaan päivänä
27984: kuuta 19
27985: 40 a §.
27986:
27987: Työsuojeluhallituksella on oikeus kieltää
27988:
27989:
27990: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
27991:
27992: Mikko Kuoppa Seppo Toiviainen Ensio Laine
27993: Marjatta Mattsson P. Puhakka M.-L. Salminen
27994: E.-J. Tennilä Irma Rosnell Sten Söderström
27995:
27996:
27997: 73 0879005055
27998: 578 1979 vp.
27999:
28000: Lakialoite n:o 308.
28001:
28002:
28003:
28004:
28005: Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi yhteistoiminnasta yrityksissä anne-
28006: tun lain muuttamisesta.
28007:
28008:
28009: E d u s k u n n a 11 e.
28010:
28011: Laissa yhteistoiminnasta yrityksissä ei itse neuvottelu- ja yhteistoimintajärjestelmä entistä
28012: asiassa ole kyse yritysdemokratiasta, vaan pal- kauemmas työpaikan työntekijäin vaikutusmah-
28013: jon suppeammasta asiasta. Kysymys on siitä, dollisuuksien ulottuvilta.
28014: että neuvottelujärjestelmää ja sen sisältämää Kun tiedetään, että monilla aloilla on yleisty-
28015: neuvottelupakkoa ennen työnantajan yksipuoli- mässä se valitettava käytäntö, etteivät työpai-
28016: sia ratkaisuja laajennetaan sitovasti eräissä kan työntekijät itse saakaan yksin valita tai
28017: asioissa. Y ritysdemokratiassahan pitäisi olla edes ratkaisevasti vaikuttaa, ketkä toimivat hei-
28018: kyse mm. siitä, että työntekijäin enemmistö dän luottamushenkilöinään, vaan asia päätetään
28019: työpaikalla pystyy päättämään työpaikan asiois- työmarkkinajärjestöissä aivan toisten työpaikko-
28020: ta. Laki ei klassisen yritysdemokratian vaati- jen edustajien tahi työmarkkinoilta jo pois-
28021: min tavoin edes pyri antamaan työntekijöille olevien toimesta, olisi jäsendemokratian ja siis
28022: tai edes heidän edustajilleen yleistä tahi rajoi- henkilöstön välittömien vaikutusmahdollisuuk-
28023: tettuakaan valvontaoikeutta työnantajan edes- sien turvaamiseen tullut kiinnittää erityistä
28024: ottamusten suhteen ja siihen liittyvää tietojen- huomiota.
28025: saantioikeutta ilman salassapitovelvollisuuks-ia~ Laki henkii pyrkimystä luoda tämänkaltai-
28026: Se ei myöskään anna työntekijöille tai edes sesta pakottavasta neuvottelujärjestelmästä ai-
28027: heidän edustajilleen oikeutta osallistua käytän- noa toimintamuoto työmarkkinoilla, vaihtoehto
28028: nössä päätöksentekoon tai päätösten toteutuk- yksipuoliselle voimankäytölle. Tällainen pyrki-
28029: sen valvontaan. Työntekijät eivät voi saada mys on kuitenkin ristiriidassa sen kanssa, että
28030: aikaan ·itse päätöksiä, korkeintaan viivyttää työnantajalle kuitenkin annetaan neuvottelujen
28031: työnantajan yksipuolisia ratkaisuja ja rajoite- jälkeen täysin vapaa yksipuolinen päätäntä-
28032: tuissa tapauksissa ne joskus estää. Koska yh- oikeus esityksen tarkoittamista asioista ja eräis-
28033: teistoiminta on kirjattu tapahtuvaksi, ei suin- sä tapauksissa ilman neuvotteluvelvollisuutta-
28034: kaan työntekijäin ja tvönantajan, vaan työn- kin. Viimeksimainittuihin tapauksiin tulkinta-
28035: antajan ja henkilöstön edustajien välillä eli niin teitse on pelättävissä mahtuvan erityisesti työ~
28036: sanotusti joukkojen yläpuolella ja näitä kuule- taistelutilanteet, ts. tapaukset, joissa työnantaja
28037: matta, ei yhteistoimintamalli todellisen yritys- työntekijäin työtaistelun aikana katsoo, ettei
28038: demokratian mukaisesti ole omiaan kasvatta- hänellä ole neuvotteluvelvollisuuttakaan, koska
28039: maan työntekijöitä vastuuseen yrityksestä ja työtaistelu vahingoittaa hänen yritystään.
28040: sen toiminnasta. Tämän koulutusvaikutuksen
28041: puuttumiseen liittyy ylätason yhteistoimintamal- Omituista on myös, että pääosa julkisen val-
28042: lin toinen puoli, nimittäin mahdollisuudet tä- lan palvelussuhteista pyritään jättämään tämän-
28043: män ylätason neuvottelujärjestelmän avulla, ei kin muutoksen ulkopuolelle ja siten hajoitta-
28044: suinkaan vain kehittää henkilöstön keskinäistä maan yhtenäisyyttä muodostamaHa erilaisia pik-
28045: yhteistoimintaa, vaan myös keskittää valtaa kujärjestelmiä samanlaisten asioiden ratkaisua
28046: harvalukuisille neuvottelijoille ja käyttää tätä varten.
28047: valtaa laajojen sopimusvaltuuksienkin avulla Ei ole mitään järkevää syytä laajentaa työ-
28048: ehkä eräitä henkilöstöryhmiä vastaan. Tätä rauhajärjestelmää antamalla yhteistoiminta-
28049: mahdollisuutta helpottavat myös säännökset, asioista tehtäville sopimuksille työehtosopimus-
28050: joilla työmarkkinajärjestöille on annettu oikeus ten oikeusvaikutukset, koska hyvityssakoin ei
28051: sopimusteitse päättää yhteistoiminnasta toisin- yhteistoimintaa aikaansaada, eikä ainakaan yk-
28052: kin kuin laissa sanotaan, eli esimerkiksi suorit- sittäisiin työntekijöihin kohdistettavin henkilö-
28053: taa vielä tiukempia vallankeskityksiä ja siirtää kohtaisin hyvityssakoin, joka hyvityssakkome-
28054: Lakialoite n:o 308 579
28055:
28056: nettely on tosin kauan eri yhteyksissä ollut
28057: työnantajan tavoitteena. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
28058: Edellä olevan perusteella ehdotamme, lakiehdotuksen:
28059:
28060:
28061: Laki
28062: yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain muuttamisesta.
28063:
28064: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
28065: kumotaan yhteistoiminnasta yrityksissä 22 päivänä syyslkuuta 1978 annetun lain (725/
28066: 78) 2 §:n 2 momentti, jolloin nykyinen 3 ja 4 momentti siirtyvät 2 ja 3 momentiksi, 8 §:n
28067: 2 momentti, 10 §, 12 §:n 1 momentti ja 14 §:n 2 momentti, sekä
28068: muutetaan 1 §, 3 §, 4 §:n 1 momentti, 5 §:n 1 momentti, 7 §:n 1 ja 2 momentti, 9 §:n
28069: 1 ja 2 momentti, 11 §:n 1 momentti, 12 §:n 2 momentti, 13 §, 14 §:n 1 momentti ja 15 §
28070: seuraavasti:
28071:
28072: 1 §. sa tapahtuu työnantajan ja henkilöstön edus-
28073: tajien yhteisessä neuvottelukunnassa. Siihen
28074: Lain tarkoitus. valitsevat neuvottelukunnan toiminta-alueella
28075: Yritysten toiminnan ja työolosuhteiden ke- toimiva kukin henkilöstöryhmä keskuudestaan
28076: hittämiseksi sekä työnantajan ja henkilöstön vä- jäsenet vuodeksi kerrallaan henkilöstöryhmien
28077: lisen samoin kuin henkilöstön keskinäisen· yh- suuruuden mukaisesti. Samalla on sovittava sii-
28078: teistoiminnan tehostamiseksi lisätään työpaikan tä, mitkä asiat tulevat neuvottelukunnan käsi-
28079: henkilöstöön kuuluvien työntekijöiden ja toimi- teltäviksi.
28080: henkilöiden mahdollisuuksia vaikuttaa työtään
28081: ja työpaikkaansa koskevien asioiden käsittelyyn
28082: ja päätöksentekoon. 5 §.
28083: Henkilöstön edustajien valitseminen eräissä
28084: 3 §. tapauksissa.
28085: Yhteistoiminnan osapuolet. Milloin jollakin henkilöstöryhmällä ei ole
28086: luottamus- tai yhdysmiestä taikka milloin tämä
28087: Tässä laissa tarkoitetun yhteistoiminnan osa-
28088: on valittu vaaleilla, joihin osallistuminen on
28089: puolia ovat työnantaja ja yrityksen henkilöstö. edellyttänyt kuulumista ammatilliseen yhdistyk-
28090: Yhteistoiminta toteutetaan asianomaisten työn- seen, ja yhdistykseen kuulumattomat työnteki-
28091: tekijöiden ja toimihenkilöiden ja heidän esi-
28092: jät tai toimihenkilöt muodostavat henkilöstö-
28093: miestensä välillä sekä työnantajan ja henkilös-
28094: ryhmän merkittävän osan, on näillä työnteki-
28095: tön ja sen edustajien kesken. Henkilöstö tai, jöillä tai toimihenkilöillä enemmistön heistä
28096: jos kyse on vain osasta henkilöstöä, käsittelee
28097: niin vaatiessa oikeus valita keskuudestaan edus-
28098: ja päättää yhteistoiminta-asioista yleisessä työ-
28099: taja tämän lain mukaista yhteistoimintaa varten
28100: maakokouksessa.
28101: vuodeksi kerrallaan.
28102: Henkilöstön edustajilla tarkoitetaan tässä
28103: laissa valittua pääluottamusmiestä, yhdysmiestä,
28104: ammattiryhmän tai työosaston luottamusmiestä,
28105: 7 §.
28106: asianomaisen henkilöstöryhmän 5 §: ssä sääde-
28107: tyllä tavalla valitsemaa edustajaa ja työsuojelu- Yhteistoimintamenettely.
28108: valtuutettua.
28109: Jos neuvotteluissa ei päästä sopimukseen,
28110: voi työnantaja toteuttaa olosuhteiden muutosta
28111: 4 §. tai muuta yhteistoiminta-asiaa koskevan pää-
28112: Neuvottelukunta. töksen ainoastaan henkilöstön enemmistön etu-
28113: käteen hyväksymässä muodossa. Enemmistö to-
28114: Milloin olosuhteisiin ja henkilöstön edusta- detaan työaikana järjestettävässä työmaakokouk-
28115: jien lukumäärään nähden on perusteltua, voi- sessa ja sieltä poissaolojen osalta muulla ta-
28116: vat työnantaja ja henkilöstö sopia siitä, että voin hyvissä ajoin ennen muutoksen toteutta-
28117: yhteistoimintaa yrityksessä tai jossakin sen osas- mista. Enemmistön suostumuksellakaan ei työn-
28118: 580 Lakialoite n:o 308
28119:
28120:
28121: antaja saa loukata työntekijän työsuhteen ehto- yksityisen henkilön terveydentilaa tai muutoin
28122: ja, vaan muutoksille tarvitaan tässä työnantajan häntä henkilökohtaisesti, jollei tietojen ilmaise-
28123: työnjohto-oikeuden piirissä olevia asioita. miseen ole saatu asianomaisen henkilön lupaa.
28124: Määrättyä työntekijää tai toimihenkilöä kos-
28125: keva asia käsitellään ja neuvotellaan ensisijai- 13 §.
28126: sesti työnantajan ja tämän henkilön välillä. Vapautus työstä ia korvaukset.
28127: Milloin työnantaja taikka työntekijä tai toimi-
28128: henkilö häntä koskevassa kysymyksessä sitä Työnantajan on annettava tässä laissa tar-
28129: vaatii, on asiasta neuvoteltava myös työnantajan koitetuille henkilöstölle ja henkilöstön edusta-
28130: ja asianomaisen henkilöstön edustajan kesken. jille vapautusta säännönmukaisesta työstä ajak-
28131: si, jonka nämä tarvitsevat tämän lain mukaista
28132: yhteistoimintamenettelyä sekä välittömästi sii-
28133: 9 §. hen liittyvää henkilöstön tai henkilöstön edus-
28134: tajien keskinäistä valmistautumista varten sekä
28135: Ulkopuolisen työvoiman käyttö. korvattava heille tästä aiheutuva ansionmenetys.
28136: Työnantajan tulee tiedottaa suunnitellusta, Muusta vapautuksesta, työstä ja ansionmenetyk-
28137: yrityksen ulkopuolisen työvoiman käyttöä kos- sen korvaamisesta on kussakin tapauksessa
28138: kevasta sopimuksesta niille henkilöstöön kuulu- sovittava asianomaisen henkilöstön edustajan
28139: ville ja heidän edustajilleen, joiden työtehtäviä ja työnantajan välillä.
28140: asia koskee. Asiasta ilmoitettaessa on selvitet- Jos henkilöstö tai sen edustaja osallistuu työ-
28141: tävä tällaisen työvoiman suunniteltu määrä, aikansa ulkopuolella tämän lain mukaiseen yh-
28142: työtehtävät ja sopimuksen kestoaika. teistoimintamenettelyyn tai suorittaa muun
28143: Jos joku edellä sanotuista tietojen saantiin työnantajan kanssa sovitun tehtävän, on työn-
28144: oikeutetuista saatuaan 1 momentissa tarkoite- antaja velvollinen suorittamaan hänelle palk-
28145: tun ilmoituksen viimeistään ilmoitusta seuraa- kion, joka vastaa valtion kemiteoista kulloinkin
28146: vana neljäntenä työpäivänä sitä vaatii, on asiaa voimassa olevien määräysten mukaista kokous-
28147: käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä, ei kui- palkkiota.
28148: tenkaan viikkoa pitempää aikaa vaatimuksen 14 §.
28149: esittämisestä. Työnantaja ei tänä aikana saa
28150: tehdä käsittelyn kohteena olevaa sopimusta. Sopimusoikeus.
28151: Työnantajien, työntekijöiden ja toimihenki-
28152: löiden yhdistykset, joiden toimintapiiri käsittää
28153: 11 §. koko maan, voivat sopimuksin poiketa siitä,
28154: Työnantaian tiedottamisvelvollisuus. mitä on säädetty 2 § :n 1 momentissa lain
28155: soveltamisalasta, 6 §:ssä yhteistoimintamenet-
28156: Työnantajan tulee ennen yhteistoimintame- telyn piiriin kuuluvista asioista, 7 §: ssä yhteis-
28157: nettelyyn ryhtymistä antaa asian käsittelyn toimintamenettelystä, 11 §: ssä työnantajan tie~
28158: kannalta tarpeelliset tiedot asianomaisille työn- dottamisvelvollisuudesta sekä 13 §:ssä henki-
28159: tekijöille tai toimihenkilöille sekä asianomaisille löstön edustajien vapautuksesta työstä ja mak-
28160: henkilöstön edustajille. Henkilöstöllä on muu- settavista korvauksista.
28161: toinkin oikeus valvoa työnantajan ja sen edus-
28162: tajien menettelyä yhteistoiminta-asioissa ja saa· 15 §.
28163: da niistä tarvittavat tiedot.
28164: Valvonta.
28165: Tämän lain soveltamista valvovat sosiaali-
28166: 12 §. ja terveysministeriö sekä ne työnantajien, työn-
28167: tekijöiden ja toimihenkilöiden yhdistykset, joi-
28168: Salassapitovelvollisuus. den tekemän työeht9sopimuksen määräyksiä
28169: Salassa on pidettävä tiedot, jotka koskevat yrityksen työsuhteissa olisi noudatettava.
28170:
28171:
28172: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
28173:
28174: Mikko Kuoppa Seppo Toiviainen Ensio Laine
28175: Marjatta Mattsson P. Puhakka M.-L. Salminen
28176: E.-J. TennUä Irma Rosnell Sten Söderström
28177: 1979 vp. 581
28178:
28179: Lakialoite n:o 309.
28180:
28181:
28182:
28183:
28184: Lahti-Nuuttila ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 35 §:n
28185: muuttamisesta.
28186:
28187:
28188: Ed u s kun n a 11 e.
28189:
28190: Sairausvakuutusmaksun määräämistä varsin- siin epäoikeudenmulkaisuuden korjaamiseksi
28191: kaan pienituloisille eläkkeensaajille ei voida pi- vaikka kansanedustajien taholta on usein kiin-
28192: tää oikeana toimenpiteenä, kun vielä lisäksi nitetty asiaan huomiota.
28193: viime vuosina on korotettu sairausvakuutuksen Mielestämme lakia olisi nyt kiireellisesti
28194: omavastuuosuuksia, eivätkä eläkkeensaajat saa muutettava siten, ettei sairausvakuutusmaksua
28195: kaiklkia sairausvakuutuksen etuuksia. perittäisi niiltä yli 64-vuotiailta eläkkeensaajilta,
28196: Aikanaan säätäessään lain sairausvakuutus- joiden verotettava tulo kunnallisverotuksessa
28197: lain 35 §:n muuttamisesta eduskunta edellytti ei ylitä 15 000 markkaa ja jotka voidaan kat-
28198: hallituksen tarkoin seuraavan lain vaikutuksia soa pienituloisiksi eläkkeensaajiksi.
28199: pieniä työeläkkeitä ja pieniä työtuloja saavien Edellä lausutun perusteeMa ehdotamme kun-
28200: yli 64-vuotiaiden toimeentuloon. Lainmuutok- nioittaen,
28201: sen jälkeen on selvästi käynyt ilmi voimassa
28202: olevan lain kaventavan eläkkeensaajien toimeen- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
28203: tuloturvaa, mutta hallitus ei ole eduskunnan lakiehdotuksen:
28204: edellytyksestä huolimatta ryhtynyt toimenpitei-
28205:
28206:
28207:
28208: Laki
28209: sairausvakuutuslain 35 §:n muuttamisesta.
28210:
28211: Eduskunnan päätoksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairaus-
28212: vakuutuslain 35 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1977 annetus-
28213: sa laissa ( 1088/77), näin kuuluvaksi:
28214:
28215: 35 §.
28216: Sairausvakuutusmaksua ei määrätä vaikuute- Tämä Jaki tulee voimaan päivänä
28217: tulle, joka verovuonna on kuollut, eikä vakuu- kuuta 19 .
28218: tetulle, joka verovuonna on täyttänyt 64 vuotta Lain 35 §:n 1 momenttia sovelletaan ensim-
28219: ja jonka verotettava tulo kunnallisverotuksessa mäisen kerran sairausvakuutusmaksua vakuute-
28220: ei ylitä 15 000 markkaa. tulle määrättäessä vuodelta 19 toimitettavan
28221: ktmnallisverotuksen yhteydessä.
28222:
28223:
28224: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
28225:
28226: Pentti Lahti-Nuuttila Jorma Rantala Sinikka Luja-Penttilä
28227: Saara-Maria Paakkinen Juhani Surakka Pirjo Ala-Kapee
28228: Eino Grönholm Helge Siren Matti Luttinen
28229: Aimo Ajo Tellervo Koivisto Salme Myyryläinen
28230: 582 1979 vp.
28231:
28232: Lakialoite n:o 310.
28233:
28234:
28235:
28236:
28237: E. Laine ym.: Ehdotus sosiaaliturvalaiksi.
28238:
28239:
28240: E d u s k u n n a 11 e.
28241:
28242: Kansailaisten sosiaalinen perusturva maas- eriarvoisuus sosiaaliturvan alueella. Vähäva-
28243: samme on yhä varsin puutteellinen. Sairasta- raisten kansala1sten mahdollisuudet terveyden
28244: vuus ja työkyvyn menettäminen on meillä ylläpitämiseen ja kunnolliseen sosiaaliturvaan
28245: yJ.eisempää kuin useimmis·sa muissa maissa. kaventuvat. Lisäksi on yhä ns. väliinputoaja-
28246: Sairauskustannukset ovat sairausvakuutuksesta ryhmiä, kuten vanhimmat ikäluokat, perheen-
28247: huolimatta suurena rasituksena vähävaraiselle äidit, yksinhuoltajat ja syrjäseutujen vähäosai-
28248: väestölle, varsinkin kun kansanterv.eyslain mu- set.
28249: kaisia palveluja ei ole kyetty kunnolla kehittä- Muista kapitalistisistakin maista poiketen on
28250: mään. Työkyvyttömien samoin kuin vanhuus- meillä merkittävä osa p::tkoilista lakisääteistä
28251: eläkkeellä olevien eli&eläisten valtaosan asema sosiaalivakuutusta annettu yksityisten, IHke-
28252: on yhteiskunnassamme edelleen puutteenalai- voittoa tavoittdevien yritysten hoidettavaksi.
28253: nen. Inflaatio on hdkentänyt pienten eläkkei- Sosiaalipolitiikkamme suuntaa ovat sen vuoksi
28254: den, avustusten ja muiden sosiaalisten suori- päässeet määräämään suoranaiset liiketaloudel-
28255: tusten ostoarvoa samaan aikaan kun sosiaali- liset laskelmat.
28256: kustannusten rasitusta on siirretty hintojen Sosiaaliturvan alueelia saattavat pääomapii-
28257: korotuksina ja kasvavana verotaakkana yhä rit kyllä suostua joihinkin osittaisiin myönny-
28258: enemmän työtätekevien harteille. tyksiin, muua ne tekevät sen torjuakseen
28259: Monilla työaloilla työntekijöitä uhkaavat työtätekevien tyytymättömyyttä, hajoittaaheen
28260: työperäiset sairaudet ja työkyvyn menettämi- heidän taistelurintamaansa ja sumentaakseen
28261: nen parhaassa työiäs•sä. Tyokyvyttömien lukua heidän tietoisuuttaan. TäHöin ne eivät kuiten-
28262: ovat lisänneet tapaturmat. Silti on ehkäisevä kaan luovu mistään keskeisistä eduistaan vaan
28263: terveydenhuolto lähes kokonaan järjestämättä päinvastoin pyrkivät käyttämään sosiaalitur-
28264: ja työterveydenhuolto puutteellisesti hoidettu. van kone1stoa hyväkseen vahvistaaks·een ja
28265: Myös työturvallisuuden kehittämistä on pyritty laaj•entaakseen asemiaan ja vaikutusmahdolli-
28266: vaikeuttamaan. Ammattitautien ja tapaturmien suuksiaan. Yksityis·et vakuutusLaitokset ja muut
28267: korvaaminen on hoidettu yksityisenä liiketoime- Yksityiset voitontavoittelijat ovat monopolien
28268: na. Työntekijöiden jatkuvana uhkana olevan vanavedessä tunkeutuneet sosiaalivakuutuksen
28269: työttömyyden varalta on luotu vain osittaista sekä terveydenhuollon alueelle. Yhteiskunnalli-
28270: turvaa. Vaikeaan työttömyysongelmaan on liit- nen demokratia on tälläkin tavoin kaventunut
28271: tynyt vielä runsas maastamuutto. Epäkohdat viime vuosina, ja kansalaisten vaikutusmah-
28272: ovat korostuneet kehitysalueilla. dollisuudet sosiaaliturvan toteuttamisessa ovat
28273: Kansan työtätekevää enemmistöä vastaan vähentyneet. Eduskunnan päätösvaltaa sosiaa-
28274: suuntautuu yhä jyrkempi taloude1listen ja so- lipolitiikassa on rajoitettu. Eläke- ja muiden
28275: siaalisten supistusten politiikka, joka pahen- sosiaaHturvajärjestelmien hajanaisuus ja lain-
28276: taa maassamme kärjistyvää sosiaalista kriisiä.· säädännön monimutkaisuus lisäävät hallinnon
28277: Tulehtunein tilanne on terveydenhuollossa, virkavalta1suutta ja hdkentävät kansalaisten
28278: mutta kriisikehitys on havaittavissa koko so- oikeusturvaa.
28279: siaaliturvan alueella. Työtätekevä ja vähävarai- Tuotantovoimien kehitystaso maassamme an-
28280: nen kansanosa joutuu yhä kovempaan talou- taisi mahdollisuudet kansalaisten sosiaalitur-
28281: delliseen ja sosiaaliseen puristukseen, samaan van järjestämiseen siten, että jokaisen toimeen-
28282: aikaan kun monopoliyritysten voitot kasvavat. tulo olisi turvattu kaikissa elämäntilanteissa.
28283: Yhteiskunnallisten erojen lisääntyessä kasvaa Tämän mahdollisuuden toteutumista estää
28284: Lakialoite n:o 310 583
28285:
28286: maassamme suurtuotantovälineiden yksityis- maan Slta edes ennallaan viime vuosien kor-
28287: omistus, joka rajoittaa tuotannon edellytysten kean inflaation olosuhteissa, puhumattakaan
28288: täysimittaista hyväksikäyttöä ja johtaa yhteis- siitä, että kansaneläkkeitä olisi korotettu y1eistä
28289: kunnallisiin kriiseihin ja sosiaalisiin vääristy- tulokehitystä vastaavasti. Tästä ovat muiden
28290: miin. Sosiaaliturvajärjestelmiemme kehittymät- pienituloisten ohella kärsineet erityisesti pel-
28291: tömyys paljastuu nykyisten kapitalististen krii- kän kansaneläkkeen varassa elävät, joita on n.
28292: sien oloiss·a räikeästi. Sosiaaliturvamme puut- 400 000.
28293: teet korostuvat etenkin vertailussa sosialistis- Kansaneläkejärjestelmään ei ole tehty vält-
28294: ten maiden suuriin saavutuksiin sos,iaalisella tämättömiä korjauksia, jouka olisivat paistaneet
28295: alalla. eläkeläisten jokapäiväisessä elämässään tunte-
28296: m.ia epäkohtia. Tuloharkinta pakottaa kiusal-
28297: liseen ja kalliiseen tulojen ja omaisuuden ur-
28298: Sosiaaliturvajärjestelmien kehittäminen. kintaan ja johtaa siihen, että mitättömän pie-
28299: netkin omat ja myös puolison tulot kaventa-
28300: SKDL:n eduskuntaryhmän tavoitteena on vat edelleen kymmenien tuhansien eläkeläisten
28301: sosiaaliturvajärjestelmien kehittäminen demo- kansaneläkkeitä. Tulosidonnaisuuden vuoksi
28302: kraattisella, kansan etujen mukaisella tavalla. keskimääräinen kansaneläke onkin jäänyt run-
28303: Se edellyttää eläke- ja muun sosiaaliturvan saan 500 markan tasoon. Suurin mahdollinen
28304: parantamisua ja yhtenäisen, yhteiskunnallisesti kansaneläke on tällä hetkellä kuntaryhmän mu-
28305: hallitun sosiaaliturvajärjestelmän aikaansaamis- kaan yksinäisellä eläkkeensaajana 921-833
28306: ta. Tähän yhtenäiseen järjestelmään sisälty>isi- markkaa ja naimisissa olevalla, jonka puoliso
28307: vät pakolliset lakisääteiset sosiaalivakuutukset: saa eläkettä, 774-703 markkaa kuukaudessa.
28308: kansaneläkevakuutus, työ- eli lisäeläkevakuu- Kansaneläke onkin jäänyt vähimmäispa.lkkaa
28309: tus, ·sairausvakuutus, tapaturmavakuutus sekä vastaavasta tasosta yksinäisellä däkkeensaa}alla
28310: liikennevakuutus henkilövahinkojen osalta. Jär- vähintään 250-350 markkaa ja aviopuolisoilla
28311: jestelmää hoitaisi kansaneläkelaitoksesta kehi- vielä noin sata markkaa enemmän. Aviopuoli-
28312: tettävä valtion sosiaaliturvalaitos. soita siis edelleen rangaistaan pienemmäLlä
28313: eläkkeellä. Kuntaryhmitys puolestaan jakaa eri
28314: alueilla maata asuvat eläkeläiset eriarvo>isiin
28315: Eläkevakuutus. ryhmiin.
28316: Suurin osa mainituista epäkohdista olisi pois-
28317: Työtätel<'evien eläketurva on paaas1assa Jar- tunut, jos eduskunnan v. 1972 miltei yksimie-
28318: iestetty yhteiskunnallises•ti hallitun kansa.nelä- lisesti hyväksymää kansaneläkeuudistusta ei
28319: kejärjestelmän ja suurpääoman hallinnassa ole- olisi eräiltä tärkeiltä osiltaan peruutettu. Vuon-
28320: van työeläkejärjestelmän kautta. Viime vuo- na 1980 aloitettava pahoin heikennetty kansan-
28321: sien eläkeratkaisut ovat siirtäneet painopistettä eläkeuudistuksen ensimmäinen vaihe ei juuri
28322: työeläkejärjestelmän suuntaan kansaneläkejär- tilannetta korjaa eikä uudistustoimien jatko-
28323: jestelmän kustannuksella ja siten entisestään aikataulusta ole päätetty.
28324: lisänneet suurpääoman valtaa tällä yhä tärke-
28325: ämmäksi tulevalla yhteiskunnallisen toiminnan
28326: alueella. Monet eläketurvas·samme todetut puut- Työeläkevakuutus.
28327: teet johtuvat juuri tästä epäkansanvaltaisesta
28328: kehityksestä. Työ- ja yrittäjäeläkkeen saajia on 416 000 ja
28329: valtion ja kunnallisen eläkkeen saajia 160 000.
28330: V. 1962 perustettu työeläkejärjestelmä on
28331: Kansaneläkevakuutus. alusta alkaen rakennettu yksityisen vakuutuk-
28332: sen pohjalle, toisin kuin missään muussa maas-
28333: Kansaneläkkeens•aajia on tällä hetkellä n. sa on tehty. Keskittyminen työeläkejärjestel-
28334: 900 000. Kansaneläkejärjestelmä on edelleen mässä on edennyt pitkälle. Suurimmat eläke-
28335: laajin eläkejärjestelmä, ja se on saatu säily- vakuutusyhtiöt ovat hallitsevassa asemassa.
28336: mään koko kansaa koskevana. Järjestelmän Kaksi suurinta yhtiötä - Ilmarinen ja Eläke-
28337: kehitys sen sijaan on pysähtynyt. Kansaneläk- Varma - hallitsevat kahdestaan puolta koko
28338: keiden taso on jätetty alhaiseksi, eikä sidon- työeläkejärjestelmästä. Työ- ja yrittäjäeläkeva-
28339: naisuus elinkustannuksiin ole pystynyt pitä- kuutusta toimeenpanevat lisäksi kuusi muuta
28340: 584 Lakialoite n:o 310
28341:
28342: eläkevakuutusyhtiötä, runsaat sata suuryritys- suurimmat ovat erot kuitenkin kunkin eläke-
28343: ten yhteydessä toimivaa eläkesäätiötä, toista- järjestelmän sisällä: pienipaikkaisilla myös työ-
28344: kymmentä yksityistä eläkekassaa sekä LEL- elitke on pieni, kun taas suuripaikkaiset yltä-
28345: työeläkekassa ja Maatalousyrittäjien eläkelai- vät ylisuuriin eläkkeisiin. Näistä ylisuurista
28346: tos. eläkkeistä onkin keinotekoisesti tehty eläke-
28347: Työelälkejärjestelmän hallintoon on järjestet- politiikkaamme hallitseva ongelma. Niitä uusilla
28348: ty edustus myös ammattiyhdistysliikkeelle. indeksisidonnaisuusjärjestelyillä karsittaessa on
28349: SAK:n edustus eräiden eläkevakuutusyhtiöiden samalla leikattu myös pienten eläkkeiden in-
28350: hallintoneuvostoissa ja Eläketurvakeskuksen deksikorotuksia. Eläkepolitiikkamme määrääjät
28351: halliinnossa on kuitenkin näennäinen eikä pysty eivät ole halunneet käyttää sitä yksinkertaista
28352: muuttamaan työeläkejärjestelmän perusluonnet- keinoa ytlisuurten eläkkeiden ongelman ratkai-
28353: ta suurpääoman käsissä olevana ja sitä hyödyt- semiseen, joka on Suomea lukuunottamatta
28354: tävänä sosiaalivakuutuksen osana. käytössä kaikissa maissa: eläkkeiden rajoitta-
28355: Heinäkuussa 197 5 voimaan tullut, vuoden mista yläpäästä, eläkekattoa.
28356: 1974 tulopoliittisessa sopimuksessa päätetty
28357: elii!kelakien muutos lujitti suurpääoman otetta
28358: eläkevakuutuksesta. Tuolla ratkaisulla työeläk- Eläke-etuuksien parantaminen.
28359: keestä tehtiin ensisijainen eläke kansaneläkkeen
28360: sijasta. Kansaneläkkeen tukiosat pienentyvät ja Kansaneläkkeestä tulee kehittää todellinen
28361: jäävät vähitellen pois uusilta työeläkkeensaa- peruseläke. Sitä varten kansaneläkkeen tuki-
28362: jilta. Siten kansaneläkejärjestelmän suhteellinen osan tulosidonnaisuutta lievennetään tekemällä
28363: osuus elä:keturvan hoidossa pienentyy ja yksi- ensin työtulot etuoikeutetuksi tuloksi tukiosaa
28364: tyisen työeläkevaikuutuksen osuus kasvaa. Työ- määrättäessä ja palauttamalla työeläkkeen etu-
28365: eläkejärjestelmän rahastointiastetta kiihdytet- oikeus tukiosaan nähden sekä poistamalla sitten
28366: ti:in samalla niin, että työeläkerahastot olivat tulosidonnaisuus kokonaan tukiosasta. Kansan-
28367: vuoden 1978 lopussa jo yli 17 miljardia mark- eläkkeen perus- ja tukiosasta tulee täten kai-
28368: kaa. Tästä rahastoinnista hyötyvät suuryrityk- kille kansalaisille kuuluvan peruseläkkeen run-
28369: set, joilla on oikeus automaattiseen takaisinlai- ko. Verovapaana maksettava peruseläke koro-
28370: naukseen työeläkevaroista, toisin sanoen työ- tetaan asteittain vähimmäispalkkaa vastaavaksi.
28371: eläkevakuutusmaksujen suorittamiseen velkakir- Peruseläke, kuten muutkin sosiaaliturvalain
28372: joilla. Suurtyönantajat hyötyvät rahastoinnista mukaiset etuudet, sidotaan palkkaindeksiin.
28373: sillä tavoin, että työelä:kemaksut, vaikka niistä Peruseläke maksetaan jokaiselle eläkkeensaa-
28374: tosiasiassa suoritetaan vain pieni osa, ovat vero- jalle samansuuruisena asuinpaikasta ja aviosuh-
28375: tuksessa vähennyskelpoisia ja ne sen lisäksi on teesta riippumatta.
28376: tulopoliittisissa sopimuksissa vähennetty pal- Nykyisestä työeläk:keestä tulee lisäeläke, joka
28377: koista. Takaisinlainattujen varojen velkakorko maksetaan kansaneläkkeen ·jatkeeksi. Lisäelä-
28378: on alha1nen, ja nopeasti etenevä inflaatio syö kettä karttuu 1 000 mk/kk (vuoden 1977
28379: lainojen arvoa. Työeläkerahastoista onkin tul- p~kaindeksitasossa) ylittävästä työtulosta
28380: lut monopoleille tärkeä veronkierron ja ylivoit- 1,5 % työvuotta kohti. Täysimääräinen lisäelä-
28381: tojen saalistuksen väline. ke ansaitaan 30 vuodessa. Kokonaiseläke on
28382: Hyöty työeläkejärjestelmän paisumisesta on tällöin siis vähimmäispalkkatasolla 100 %, ja
28383: mennyt sitä hallitseville pääomapiireille, ei työ- eläkeprosentti alenee työtulojen suuretessa siten,
28384: läiseläkeläisille. Valtaosa työeläkkeistä on pie- että se on 3 000 markan kuukausitulosta 65,2
28385: niä. Keskimääräinen työeläke oli vuoden 1976 % ja sitä suuremmista tuloista edelleen alempi.
28386: lopussa 411 markkaa kuukaudessa. Eläke-erot Ylisuurten eläkkeiden syntyminen estetään
28387: ovat huomattavat eri ansioeläkejärjestelmiin säätämällä ehdoton eläkekatto, joka olisi perus-
28388: kuuluvien välillä. Edellä mainittuna ajankohta- eläkkeen kolminkertainen määrä. Pienipaikkai-
28389: na oli keskimääräinen TEL-eläke 562 mark- silla kansaneläkkeen ja lisäeläkkeen muodos-
28390: kaa, LEL-eläke 286 markkaa, YEL-eläke 728 tama kokonaiseläke olisi nykyistä suurempi,
28391: markkaa ja MYEL-elake 155 markkaa. Valtion- kuten ilmenee seuraavasta taulukosta ja ku-
28392: eläke sen sijaan oli keskimäärin 1 417 markkaa viosta.
28393: ja kunnallinen eläke 1182 markkaa. Kaikkein
28394: Lakialoite n:o 310 585
28395:
28396: Kokonaisetåke tavoitetasossaan nykyisin ja ehdotuksen mukaan eräillä palkkatasoilla.
28397: Palkka ja eläke bruttosummina.
28398:
28399:
28400: Palkka
28401: Kokonaiseläke 1. 1. 1977
28402: l Kokonaiseläke ehdotuksen mukaan
28403:
28404: mk/kk Kansan- l Työeläke l % pal- Kansan- 1 Lisäeläke l % pal-
28405: eläke 60% Yhteensä
28406: l kas ta
28407: l eläke 45% Yhteensä
28408: 1
28409: kas ta
28410:
28411:
28412: 1200 419 720 1139 94,9 1100 45 1145 95,4
28413: 1 600 299 960 1259 78,7 1100 225 1325 82,8
28414: 2 000 179 1200 1379 68,9 1100 405 1505 75,3
28415: 2 500 153 1480 1 633 65,3 1100 630 1730 69,2
28416: 3 000 153 1 750 1 903 63,4 1100 855 1955 65,2
28417: 4 000 153 2 290 2 443 61,1 1100 1305 2 405 60,1
28418: 5 000 153 2 847 3 000 60,0 1100 1755 2 855 57,1
28419: 6 000 153 3 447 3 600 60,0 1100 2 200 3 300 55,0
28420: 7 000 153 4 047 4 200 60,0 1100 2 200 3 300 47,1
28421: 8 000 153 4 647 4 800 60,0 1100 2 200 3 300 41.2
28422: 1
28423:
28424:
28425:
28426:
28427: KOKONAISELÄKE SOSIAALITURVALAIN MUKAAN
28428:
28429: - PERUSELÄKE 1100 MK/KK
28430: - LISÄELÄKE 45 % 1100 MK/KK YLITTÄVÄSTÄ PALKASTA
28431: ELÄKE
28432: MK/KK - ELÄKEKATTO 3300 MK/KK
28433: - · - · - KOKONAISELÄKE 1.1.1977:
28434: KANSMJELÄKE 1 KR + TYÖELÄKE 60 X
28435: 3000 3000
28436:
28437:
28438:
28439:
28440: 2000 2000
28441:
28442:
28443:
28444:
28445: 1000 _.,.-·-·-·-·-· _ _.,..,.·
28446:
28447:
28448:
28449:
28450: PALKKA MK/KK 1000 2000 3000 4000 5000 6000
28451:
28452:
28453:
28454:
28455: 74 0879005055
28456: 586 Lakialoite n:o 310
28457:
28458: Lisäeläke lasketaan viiden parhaan työvuo- Työnantajien yksinvalta työeläkerahastoissa
28459: den keskiansioiden perusteella. Vähimmäistaso on lopetettava. Yhdistetyn työeläkerahaston
28460: korotetaan heti vastaamaan nykyisen järjestel- hallintoon on otettava työläisten, eläkeläisten
28461: män mukaan laskettuna 37 prosenttia pal- ja eduskunnan valitsemat edustajat, jotka yh-
28462: kasta. dessä muodostavat ainakin 4/5 enemmistön ra-
28463: Tukilisäjärjestelmällä turvataan työeläkettä haston hallintoelimissä.
28464: vailla olevien tai hyvin pientä työeläkettä saa- Työeläkelaitosten hallintoa ja toimintaa val-
28465: vien vähimmäispalkkatasoa vastaava vähimmäis- vomaan on asetettava eduskunnan valitsemat
28466: eläke, kunnes peruseläke saavuttaa tämän ta- valtuutetut, jotka vuosittain antavat kertomuk-
28467: son. sensa eduskunnalle. Työeläkevakuutuksen, ku-
28468: Kansaneläkkeensaajan vaimokorotus on 20 % ten koko sosiaalivakuutuksen, toimeenpano on
28469: peruseläkkeestä. Lapsikorotus on 10 % perus- siirrettävä valtion sosiaaliturvalaitokselle, joksi
28470: eläkkeestä. Apulisän määrä on 2 400 mk ja kansaneläkelaitos kehitetään.
28471: hoitolisän 3 000 mk vuodessa. Lapsen hoito-
28472: tuki on hoitolisän suuruinen. Hautausavustuk-
28473: sena maksetaan edesmenneen puolisolle tai kuo- Sairausvakuutus.
28474: linpesälle 1 600 markkaa.
28475: Työn kuluttavuuden ja voimaperäisyyden li- Sairausvakuutuksen korvaustaso on Suomessa
28476: sääntyminen aiheuttaa tarvetta yleisen eläke- hyvin alhainen. Päiväraha ilman huoltajanlisää
28477: ikärajan alentamiseen. Miesten vanhuuseläkeiäk- on n. 45 % bruttopalkasta. Sairaanhoitokustan-
28478: si tulisi säätää 63 vuotta ja naisten 60 vuotta. nuksista ei korvata edes lain määräämää osuut-
28479: Raskailla ja terveydelle vaarallisilla ammatti- ta, koska yksityiset tutkimus- ja hoitolaitokset
28480: aloilla ikärajan tulisi olla vielä alhaisempi. Ny- sekä lääkärit voivat periä maksuja, jotka ylit-
28481: kyisin merkityksettömäksi osoittautunut työt- tävät huomattavasti korvaustaksat. Kokonaan
28482: tömyyseläke korvattaisiin 55 vuotta täyttäneil- korvauspiirin ulkopuolella ovat sairaanhoitolai-
28483: le myönnettävällä ennenaikaiseläkkeellä, jossa tosten hoitopäivämaksut, tuki- ja apuvälineet
28484: elä:kkeenhakijan olosuhteita tarrkasteltaisiin ko- sekä hammashoito.
28485: konaisuutena, ottaen huomioon hänen työn- Päivärahan vähimmäismäärä tulee korottaa
28486: saantimahdollisuutensa, terveydentilansa ja mui- vähimmäispalkkaa vastaavalle tasolle, 30 mark-
28487: ta näihin rinnastettavia seikkoja. kaan päivässä, ja enimmäispäivärahaan oikeutta-
28488: Osaeläkejärjestelmää kehitettäisiin siten, että van vuositulon määrä on korotettava 40 000
28489: sen nojalla korvattaisiin ns. erotuseläkkeenä markkaan. Päiväraha on maksettava myös pyhä-
28490: työkykynsä osittain menettäneen ansionvähen- päiviltä. Suoritusaikaa tulee jatkaa nykyisen
28491: nys. vuoden sijasta kolmeen vuoteen, jos työkyvyt-
28492: Perhe-eläkkeenä maksetaan leskelle perus- tömyyttä ei todeta pysyväksi. Saman sairauden
28493: eläke ja puolet edesmenneen lisäeläkkeestä käsite on korvattava saman työkyvyttömyyden
28494: vuoden ajan lyhentämättömänä. Mikäli leskellä käsitteellä. Huoltajanlisä on muutettava pro-
28495: alaikäisen lapsen huoltajana tai ikänsä vuoksi senttimääräisestä markkamääräiseksi niin, että
28496: ei ole mahdollisuuksia hankkia työtuloja, eläk- se on sekä puolisosta että jokaisesta alaikäisestä
28497: keen maksamista jatketaan. Lapsen eläke on lapsesta 6 markkaa päivässä.
28498: aina 25 % edesmenneen peruseläkkeestä, täys- Puolisosta ei ole syytä maksaa huoltajanlisää,
28499: orvon eläke on kaksinkertainen. jos tämän omat tulot ovat niin suuret, että ne
28500: edellyttäisivät enimmäismääräisen päivärahan.
28501: Äitiysrahan suoritusaikaa on jatkettava ny-
28502: Eläkehallinnon ja rahoituksen kehittäminen. kyisestä 210 arkipäivästä 240 päivään. Työn-
28503: antajat on velvoitettava maksamaan äitiysloman
28504: Työeläkemaksujen takaisinlainausoikeus on ajalta nettopalkan ja äitiysrahan erotus.
28505: heti lopetettava ja rahastot on rajoitettava vain Sairaanhoitokustannusten korvaamisessa on
28506: välttämättömiin vararahastoihin. Olemassaole- tavoitteena oltava yhteiskunnallisiin ilmaispal-
28507: vat yli 17 miljardin markan työeläkerahastot on veluihin siirtyminen. Siirtymisvaiheen ajaksi on
28508: yhdistettävä. Siinä olevien varojen turvin on korvaustaso nostettava 75 prosenttiin ja oma-
28509: korotettava eläketurvan tasoa sekä rakennettava vastuuosuudet on poistettava. Raskauden ehkäi-
28510: työntekijöiden asuntoja, kuntouttamislaitoksia semisestä johtuvat kustannukset tulee korvata
28511: ja virkistyspaikkoja. kokonaan ilmaislääkkeiden tapaan. Sairaaloiden
28512: Lakialoite n:o 310 587
28513:
28514: hoitopäivämaksut on korvattava, kunnes ne rettäväksi perustettavaJ.le valtion vakuutuslai-
28515: pohtetaan. Hammashoitopalvelut on saatava tokseHe.
28516: sairausvakuutusjärjestelmän piiriin siihen saak- Tapaturmavakuutus sekä henkilövahinkoja
28517: ka kun terveyskeskukset pystyvät tyydyttämään koskeva liikennevakuutus hoidettaisiin valtion
28518: koko valtakunnallisen hammashoitotarpeen. sosiaaliturvalaitoksessa, kun taas pakollinen
28519: ajoneuvovakuutus siirrettäisiin sen rinnalla toi-
28520: mivalle valtion vakuutusyhtiölle.
28521: Tapaturma- ja liikennevakuutus.
28522:
28523: Tapaturma- ja liikennevakuutus ovat pakoHi- Kuntoutus.
28524: sia lakisääteisiä vakuutuksia. Kuitenkin niiden
28525: toimeenpano on luovutettu 19 yksityiselle va- Kuntoutuben tarve on Suomessa tutkimus-
28526: kuutusyhtiölle, joista tapaturmavakuutusta har- ten mukaan erittäin suuri, mutta vain pieni
28527: joittaa 19 ja liikennevakuutusta 16 yhtiötä. murto-osa vajaakuntoisista ja työkyvyttömistä
28528: Kahdeksan suurinta yhtiötä saa yli 90 prosent- pääsee kuntoutuspalveluksista osaUiseksi. Kun-
28529: tia vuotuisista vakuutusmall.!suista, joten toimin- toutusta toteutetaan useiden erillisten lakien ja
28530: ta on hyvin keskittynyttä. kuntoutusjärjestelmien piirissä, ja niinpä sekä
28531: Liikeyrityksinä tapaturmavakuutusyhtiöt me- toimenpiteet että kuntoutuksen aikainen toi-
28532: nojen säästämiseksi epäävät korvauksen aina, meentuloturva riippuvat asianomaisesta järjes-
28533: kun siihen on mahdollisuuksia, ja pitävät kor- telmäs.tä ja ovat siten sattumanvaraisia. Kun-
28534: vaukset mahdollisimman pieninä. Tähän vaikut- toutuksen tarvetta tapaturman, ammattitaudin
28535: taa myös työkyvyttömyyden lääketieteellinen tai liikennevahingon perusteella arvioivat yk-
28536: ei!kä ammatillinen määrittelytapa. Erityisesti sityiset vakuutuslaitokset puhtaasti liiketalou-
28537: ammattitautitapauksissa on usein äärimmäisen delliselta kannalta.
28538: hankalaa saada korvausta ollenkaan. Kuntoutuslainsäädännöstä tulee tehdä yhte-
28539: Tapaturmavakuutus tulee uudistaa siten, että näinen ja aukoton siten, että kaikilla vajaakun-
28540: ansionmenetyksestä maksetaan täysi korvaus toisilla on sen nojalla oikeus tarvitsemiinsa kun-
28541: työkyvyttömyyden aikana. Tapaturmaeläkkeenä toutuspalveluihin ja että toimenpiteet tapahtu-
28542: on maksettava tapaturmasta johtuva ansiotulo- vat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kun-
28543: jen pienentyminen. Lisäksi tulee suorittaa hait- toutuksen aikana tulee kuntoutettaville taata
28544: tarahana maksettava korvaus niistä vaikeuk- toimeentuloturva, joka vastaa vähintään työ-
28545: sista, jotka tapaturma aiheuttaa perhe-elämässä, kyvyttömyyskauden toimeentuloturvaa. Eri kun-
28546: virkistys- ja harrastustoiminnassa tai osaNistu- toutusjärjestelmistä tulee muodostaa yhtenäi-
28547: misessa yhteiskuntaelämään. Pakolliseen tapa- nen, valtion sosiaaliturvalaitoksen hoitama jär-
28548: turmavakuutukseen kuuluvien piiriä tulee laa- jestelmä arlueellisine kuntoutuslaitoksineen, jot-
28549: jentaa koskemaan myös maanviljelijöitä, muita ko tuottavat tarvittavat kuntoutuspalvelut.
28550: itsenäisiä yrittäjiä ja ammatinharjoittajia sekä
28551: näihin ammattiryhmiin kuuluvien ns. avustavia
28552: perheenjäseniä. Valtaosa näistä on pienituloisia Rahoitus.
28553: ja tekee usein sellaista työtä, jossa tapaturma-
28554: ja ammattitautivaara on suuri. Pienyrittäjien Sosiaarlivakuutuksen rahoituksessa luovutaan
28555: osalta vakuutuksen kustannukset on tarpeen vakuutusmaksujen rahastoinnista. Rahastoja
28556: jakaa suurtyönantajien, valtion ja osittain hei- kootaan vain siinä määrin, että eläkkeiden ja
28557: dän itsensä maksettavaksi. muiden korvausten häiriötön maksuvalmius on
28558: Liikennevakuutuksesta tulee henkilövahinko- turvattu.
28559: jen osalta tehdä selväpiirteinen sosiaalivakuu- Yksityisen voitontavoittelun ja rahastoinnin
28560: tus, joka korvausmenettelyitään muistuttaa ta- lopettaminen sosiaalivakuutuksessa or1 mer-
28561: paturmavakuutusta. Tämä edellyttää liikenneva- kittävä yhteiskunnallinen edistysaskel. Samalla
28562: kuutuslain muuttamista siten, että siitä poiste- s.e antaa mahdollisuuden sosiaaliturvan kustan-
28563: taan henkilövahinkoja koskevat säännökset. nusten hoitamiseen rasittamatta työtätekeviä
28564: Tällöin henkilövahinkokorvauksiin myös saatai- kansalaisia nykyis-essä määrin.
28565: siin sosiaaliturvan alaUa normaali muutoksen- Eläke- ja sairausvakuutus rahoitetaan työn-
28566: hakukäytäntö, joka siitä nykyisellään puuttuu. antajilta perittäv1llä maksuilla ja valtion tuella.
28567: PakoHinen ajoneuvovakuutus edellytetään siir- Yksityiset kansalaiset, jotka nykyään joutuvat
28568: 588 Lakialoite n:o 310
28569:
28570:
28571: maksamaan kansaneläkevakuutusmaksua 2,25 Liikennevakuutuksen kustannuksista vastaa-
28572: penniä kunnallisveroäyriltä ja sairausvakuutus- vat n~kyiseen t'<lpaan ajoneuvojen omistajat.
28573: maksua 1,50 penniä äyrhltä, vapautetaan tästä
28574: rasitu:ksesta. Niin ikään poistetaan kunnilta
28575: tulkiosakustannukset, jotka ovat raskaat varsin- Hallinto.
28576: kin kehitysalueiden köyhille kunnille. Työnan-
28577: tajilta, jotka nykyään suorittavat kansaneläke- Yhtenäiseen sosiaalivakuu tusj ärjestdmään
28578: maksua keskimäärin 5 prosenttia, työ- eli lisä- siirtyminen merkitsee sitä, että nykyisin ha-
28579: eläkemaksua 12 prosenttia ja sairausvakuutus- jallaan olevat sosiaalivakuutuslaitokset yhdiste-
28580: maksua 2 prosenttia maksetuista palkoista, pe- tään yhtenäiseksi valtion sosiaaliturvalaitoksek-
28581: ritään suurin piirtein sama määrä vakuutusmak- si, joka muodostetaan kansanelälkelaitoksen pe-
28582: suja kuin tähänkin saakka, mutta yhdistetty va- rustalle. Sen hallinnossa toteutetaan kansan
28583: kuutusmaksu jaetaan työnantajien kesken toisin edustuksellisten elinten, ammatillisesti järjes-
28584: kuin nykyisin kytkemällä se porrastaen yrityk- täytyneiden työläisten ja eläkeläisten edustus
28585: sen poistoihin. TäLlöin maksurasitus kohdistuu kaikilla hallinnon tasoilla: keskus-, alue- ja pai-
28586: pääpainoisesti suuriin, pää:omavahaisiin mono- kallishallinnossa. Myös sosiaaliturvalaitoksen si-
28587: poiliyrityksiin, jotka tähän asti ovat selvinneet säinen hallinto järjestetään demokraattiseksi.
28588: suhteellisesti kaikkein vähäisimmin rasituksin. Nopean, joustavan ja kansanvaltaisen me-
28589: Omaa työtään tekevät osallistuvat lisäeläketur- nettelyn aikaansaamiseksi sosiaaliturvaetuuksia
28590: vansa kustannuksiin. Vaitio, joka nykyisin osal- koskevat ratkaisut siirretään paikallisissa so-
28591: listuu kansaneläkekustannuksiin ja periaattees- siaaliturvatoimikunnissa ja työpaikkakassoissa
28592: sa myös sairausvakuutuskustannuksiin, vastaa tehtäväksi. Nämä luottamuselimet jakaantuvat
28593: mahdollisesta puuttuvasta rahoituksesta. tarvittaessa jaostoihin sosiaalivakuutusaloittain
28594: Tapaturmavakuutuksen kustannuksista vas- tai muulla pohjalla.
28595: taavat työsuhteessa olevien osalta työnantajat. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
28596: Itsenäisten yrittäjien osalta, joista valtaosa on
28597: pienvhljelijöitä ja muita pienyrittäjiä, jaetaan että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
28598: kustannuks.et työnantajien, valtion ja vakuutet- lakiehdotuksen:
28599: tujen kesken.
28600:
28601: Sosiaaliturvalaki.
28602: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
28603:
28604: 1 luku. tää:n 11 luvussa. Avustuskassalain {471/42)
28605: Yleisiä säännöksiä. tarkoittamalla avustuskassalla on oikeus myön-
28606: tää tämän lain mukaisia etuuksia.
28607: 1 §.
28608: Tässä laissa säädetään sairaus- ja kansanelä-
28609: ke-, lisäeläke-, perhe-eläke- ja tapaturmavakuu- 2 luku.
28610: tuksesta, liikenteen aiheuttamien henkilövahin- Sairausvakuutus.
28611: kojen korvaamisesta sekä sairauksien ehkäisemi-
28612: sestä ja vakuutettujen kuntoutuksesta. Tämän 4 §.
28613: lain mukaan suoritetaan lisäksi hautausavustus- Vakuutetulla on oikeus saada ·sairauden pe-
28614: ta sekä eräitä muita sosiaalisia etuuksia. rusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon
28615: kustannuksista ja ·Sairaudesta johtuvasta työ-
28616: 2 §. kyvyttömyydestä päivärahaa.
28617: Tämän lain mukaisesti on vakuutettu jokai- Kunnalla on sen estämättä, mitä muualla
28618: nen Suomessa asuva 16 vuotta täyttänyt hen- tässä laissa säädetään, oikeus .saada kansanter-
28619: kilö. veyslaissa {66/72) tarkoitetun terveyskeskuk~
28620: sen toimesta vakuutetulle annetun sairaanhoi-
28621: 3 §. don kustannuksista korvausta siten kuin jäl-
28622: Tämän lain mukaista vakuutusta hoitaa val- jempänä 14 ja 15 §:ssä säädetään.
28623: tion sosiaaliturvalaitos, jonka hallinnosta sääde- Mitä tässä laissa on säädetty sairaudesta
28624: Lakialoite n:o 310 589
28625:
28626: johtovasta työkyvyttömyydestä suoritettavasta laki, jos lääkärin määräämän tutkimuksen on
28627: päivärahasta, on soveltuvin osin noudatettava suorittanut tai hoidon antanut asianmukaisen
28628: myös terveydenhoitolain (469/65) 43 §:n 1 ammattikoulutuksen saanut henki1ö.
28629: momentissa tarkoitetun päivärahan osalta.
28630: 9 §.
28631: 5 §. Edellä 5 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoi-
28632: Sairaanhoitona korvataan sen mukaan kuin tetuista lääkkeistä korvataan seitsemänkym-
28633: jäljempänä säädetään: mentäviisi prosenttia. Vaikeaa ja pitkäaikaista
28634: 1) lääkärin antama hoito, johon luetaan kuu- sairautta varten tarvittavat välttämättömät lääk-
28635: luvaksi myös lääkärin suorittama, mahdollisen keet korvataan kuitenkin kokonaan siinä laa-
28636: sairauden toteamiseksi tai hoidon määrittele- juudessa kuin valtioneuvoston päätöksellä mää-
28637: miseksi tarpee'llinen tutkimus sekä tämän lain rätään. Asetuksella säädetään, mitä on pidettä-
28638: mukaisen etuuden hakemista varten tarvittava vä vaikeana ja pitkäaikaisena sairautena.
28639: lääkärintodistus; Edellä 1 momentissa tarkoitetusta sairaudesta
28640: 2) lääkärin määräämä sairaalassa tai lääkin- aiheutuvaa lisäsairautta varten tarvittavat vält-
28641: töhallituksen hyväksymässä laboratoriossa tai tämättömät lääkkeet korvataan samalla tavoin
28642: röntgenlaitoksessa suoritettu tutkimus tai an- kuin perussairauden hoitoon tarvittavat lääk-
28643: nettu hoito sekä avohoitona annettu keinomu- keet.
28644: nuaishoito;
28645: 3) lääkärin määräämät lääkkeet; 10 §.
28646: 4} lääkärin, asianmukaisen ammattikoulutuk- Lääkärin tai asianmukaisen ammattikoulu-
28647: sen saaneen henkilön, vakuutetun tai hänen tuksen saaneen henkilön käynnistä podlaan luo-
28648: saattajansa taikka 10 §:n 2 momentissa tar- na johtuvat matkakustannukset korvataan va-
28649: koitetun henkilön tämän lain mukaan korvat- kuutetulle kokonaan siltä osin kuin ne yhteen
28650: tavan sairauden johdosta suorittamat matka- suuntaan tapahtuvaa matkaa kohti ylittävät
28651: ja yöpymiskustannukset; kaksi markkaa viisikymmentä penniä. Sama kos-
28652: 5) hammaslääkärin antama hoito; kee vakuutetun lääkärissä, sairaanhoito- ja tut-
28653: 6) lääkärin määräämään sairaanhoitoon kuu- kimuslaitoksessa tai asianmukaisen ammattikou-
28654: luvat siteet, sidokset, tukisidokset, tekojäsenet lutuksen saaneen henkilön luona käynnistä
28655: ja muut apuvälineet; sekä aiheutuneiden matkakustannusten korvaamista,
28656: 7) sairaanhoitolaitoksen perimät hoitopäivä- kuitenkin siten, että lääkärin samalla kertaa
28657: makscut. määräämästä hoitosarjasta johtuvat matkat kat-
28658: sotaan yhdeksi matkaksi.
28659: 6 §. Jos vakuutetun perheenjäsen, holhooja tai
28660: Sairaanhoidon kustannuksista suoritetaan muu tähän verrattava henkilö on vakuutettua
28661: korvausta si:ltä osin, minkä hoito tarpeettomia hoitavan lääkärin erityisestä syystä antamasta
28662: kustannuksia välttäen, vakuutetun terveyden- määräyksestä erikseen tehnyt 1 momentissa
28663: tilaa kuitenkaan vaarantamatta, olisi tullut va- mainitun matkan, korvataan tästä johtuvat mat-
28664: kuutetulle maksamaan. kakustannukset kokonaan.
28665: Vakuutetun matkakustannuksista suoritetaan
28666: 7 §. korvausta se määrä, minkä matka olisi tullut
28667: Lääkärin perimästä palkkiosta korvataan seit- maksamaan käyttäen halvinta matkustustapaa.
28668: semänkymmentäviisi prosenttia tai, jos lääkä- Jollei vakuutettu ole käyttänyt halvinta mat-
28669: rin perimä palkkio on noudatettavaksi vahvis- kustustapaa, määrätään korvaus todellisten kus-
28670: tettua taksaa suurempi, seitsemänkymmentävii- tannusten perusteella vain, jos käytetyn mat-
28671: si prosenttia taksan mukaisesta määrästä. kustustavan on katsottava olleen sairauden
28672: laadun tai liikenneolosuhteiden vuoksi perus-
28673: 8 §. teltu.
28674: Edellä 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoi- Jos vakuutettu tutkimuksen tai hoidon vuok-
28675: tetusta lääkärin määräämästä tutkimuksesta tai si taikka liikenneolosuhteista johtuvista syistä
28676: hoidosta johtuvista kustannuksista taikka, jos on joutunut yöpymään matkalla, suoritetaan
28677: ne ylittävät noudatettavaksi vahvistetun tak- hänelle yöpymisrahaa sen mukaan kuin asetuk-
28678: san, tämän mukaisista määristä korvataan seit- sella säädetään.
28679: semänkymmentäviisi prosenttia. Sama olkoon Mikäli vakuutettu välttämättä on tarvinnut
28680: 590 Lakialoite n:o 310
28681:
28682:
28683: saattajan matkan aikana, kausotaan saattajan leen jatkuessa kykenemätön tekemään taval-
28684: matkasta aiheutuneet kustannukset vakuutetun lista työtään tai siihen läheisesti verrattavaa
28685: kustannuksiksi. työtä.
28686:
28687: 11 §. 17 §.
28688: Hammaslääkärin perimästä palkkiosta kor- Jokaisella :sairauden aiheuttaman työkyvyttö-
28689: vataan viisikymmentä prosenttia tai, jos perit- myyden alkaessa vähintään 16 vuotta täyttä-
28690: ty palkkio on suurempi kuin noudatettavaksi neellä vakuutetulla on oikeus saada päivärahaa,
28691: vahvistettu taksa edellyttää, viisikymmentä pro- jollei hän ole ollut työkyvyttömyyden alkamis-
28692: senttia taksan muka~sesta määrästä. ta välittömästi edeltänyttä kolmen kuukauden
28693: aikaa omasta syystään vailla omaa tai tois,en
28694: 12 §. työtä.
28695: Lääkärin määräämään :sairaanhoitoon kuulu- Omana työnä pidetään vakuutetun omassa
28696: vista siteistä, sidoksista, tukisidoksista, tekojä- tai perheenjäsenensä yrityksessä, liikkeessä, am-
28697: senistä ja muista apuvälineistä johtuvista kus- matissa tahi maa-, metsä-, koti- tai muussa
28698: tannuksista korvataan :seitsemänkymmentäviisi taloudessa suorittamaa työtä, itsenäistä tieteel-
28699: prosenttia. listä työtä sekä op1skelua oppilaitoksessa tai
28700: amma ttikunsseilla.
28701: 13 §. Jos vakuutettu sairauden aiheuttaman työ-
28702: Sairaanhoitolaitoksen perimät hoitopäivämak- kyvyttömyyden alkaessa oli täyttänyt 15 vuot-
28703: sut korvataan kokonaan tai, jos peritty maksu ta ja sairaus jatkuu edelleen hänen täytettyään
28704: on suurempi kuin noudatettavaksi vahvistettu 16 vuotta, on hänellä oikeus saada päivärahaa
28705: taksa edellyttää, taksan mukaiseen määrään viimeksima.ir1Jtun ikärajan ylittävältä ajalta
28706: saakka. enintään kuitenkin sen kalenterikuukauden lop-
28707: puun, jota seuraavan kuukauden alusta vakuu-
28708: 14 §. tettu alkaa saada eläkettä työkyvyttömyyden
28709: Edellä 4 §: ssä tarkoitetun, terveyskeskuhen perusteella.
28710: toimesta kansanterveyslain 14 §:n 1 momentis- Päivärahaa suoritetaan enintään sen kalen-
28711: sa mainittujen velvollisuuksien toteuttamiseksi terikuukauden loppuun, jonka aikana vakuutet-
28712: annetun sairaanhoidon ja järjestetyn sairaan- tu täyttää vanhuuseläkeiän.
28713: kuljetuksen kustannuks1sta korvataan kunnalle
28714: vahvistetun taksan mukainen määrä tai, jos 18 §.
28715: vakuutetulta saadaan sen mukaan kuin erik- Milloin vakuutetun verotuksessa :todetut
28716: seen säädetään periä maksu, taksan mukaisen työtulot asetuksella säädettävänä kalenterivuo-
28717: ja perityn määrän ,erotus. Vastaavasti korva- tena ovat olleet vähintään 20 000 markkaa,
28718: taan terveyskeskuksen toimesta 17 vuotta täyt- päivärahan määrä on päivää kohti puolitoista
28719: täneelle vakuutetulle 'annetun hampaiden tut- promillea vakuutetun tässä pykälässä tarkoite-
28720: kimuksen ja hoidon kustannukset. tuista työtuloista, kuitenkin siten, että päivära-
28721: Tämän lain nojalla ei suoriteta vakuute:tulle han määrää laskettaessa ei oteta huomioon sitä
28722: korvausta tämän terveyskeskukselle sairaanhoi- tulojen osaa, joka ylittää 40 000 markkaa. Jos
28723: dosta maksamasta määrästä eikä kunna:lle sel- vakuutetulla ei ole ollut edellä tarkoitettuna
28724: laisesta hoidosta tai tutkimuksesta, joka muun aikana työtuloa tai sen määrä ei ole noussut
28725: kuin kansanterveystyöstä annetun lain nojalla 20 000 markkaan, on päivärahan määrä päi-
28726: on vakuutetulle maksutonta. vää kohti 30 markkaa. Mitä työtulolla tässä
28727: tarkoitetaan, säädetään sos.iaaliturva-asetuksessa.
28728: 15 §.
28729: Edellä 7, 8 ja 14 §:ssä tarkoitettujen tak- 19 §.
28730: sojen perusteet määrää sosiaali- ja terv,eysmi- Jos vakuutetun työtulot ovat välittömästi
28731: nisteriö ja taksat vahvistaa sosiaaliturvalaitos. ennen sairastumista jatkuvasti olleet olennai-
28732: sesti suuremmat kuin ne 18 §:ssä tarkoitettuna
28733: 16 §. aikana ovat olleet, on vakuutetun työtulot ha-
28734: Edellä 4 §: ssä mainitulla työkyvyttömyydellä kemuksesta arvioitava asetuksella säädettävällä
28735: tarkoitetaan sellaista sairaudesta johtuvaa tilaa, tavalla.
28736: jonka kestäessä vakuutettu on sairauden edel- Milloin vakuutetun työtulot ovat sairauden,
28737: Lakialoite n:o 310 591
28738:
28739: työttömyyden tai muun vastaavan enty1sen Äitiysvakuutus.
28740: syyn vuoksi olleet olennaisesti pienemmät kuin
28741: ne muutoin olisivat olleet, on vakuutetun työ- 22 §.
28742: tulot hakemuksesta arvioitava asetuksella sää- Vakuutetulla on oikeus saada korvausta ras-
28743: dettävällä tavalla. kaudesta, synnytyksestä ja raskauden ehkäise-
28744: misestä johtuvista kustannuksista sekä äitiys-
28745: 20 §. rahaa.
28746: Milloin vakuutetu1la on huollettavanaan 16
28747: \'uotta nuorempi oma tai puolison lapsi tahi 23 §.
28748: otto- tai kasvattilapsi, suoritetaan päivärahaan Raskauden ja synnytyksen ehkäisemisen
28749: huoltajanlisää. Jolleivät puolisot välien rikkou- aiheuttamat kustannukset korvataan noudattaen
28750: tumisen vuoksi asu erillään, katsotaan lapsen soveltuvin osin, mitä 4-14 §:ssä on säädetty
28751: olevan molempien puolisoiden huollettavana. sairaanhoidosta johtuvien kustannusten korvaa-
28752: Jolleivät puolisot välien rikkoutumisen vuok- misesta.
28753: si asu erillään, suoritetaan päivärahaan huolta-
28754: janlisää myös puolison osalta, m~käli päiväraha 24 §.
28755: sairastuneen osalta on yhtä suuri tai suurem- V akuu tetulla, jonka raskaus on kestänyt vä-
28756: pi kuin se päiväraha, minkä hänen puolisonsa hintään 180 päivää, on oikeus saada äitiysra-
28757: saisi, jos päivärahaa olisi suoritettava myös hä- haa.
28758: nelle. Samanaikaisesti suoritetaan puolisoista
28759: huoltajanlisää vain toiselle.
28760: 25 §.
28761: Äitiysrahan määrä päivää kohti on yhtä suuri
28762: Mitä edellä on sanottu puolisoista, sovelle- kuin se päiväraha, minkä vakuutettu saisi, jos
28763: taan vastaavasti vakuutettuihin, jotka elävät häntä olisi kohdannut sairaus.
28764: avioliitonomaisissa olosuhteissa.
28765: Huoltajanlisä on puolison ja jokaisen lapsen 26 §.
28766: osalta 6 markkaa. Äitiysrahaa suoritetaan yhteensä 240 päivältä
28767: siten, että neljännes siitä kohdistuu laskettua
28768: 21 §. synnytysaikaa välittömästi edeltäneeseen ja kol-
28769: Päivärahaa suoritetaan jokaiselta päivältä, me neljännestä synnytystä välittömästi seuraa-
28770: ei kuitenkaan työkyvyttömyyden alkamispäiväl- vaan aikaan. Jos raskaus on keskeytynyt aikai-
28771: tä eikä, ellei työkyvyttömyys jatku, kolmelta semmin kuin 60 päivää ennen laskettua syn-
28772: sitä lähinnä seuraavalta päivältä. nytysaikaa, äitiysrahan katsotaan kohdistuvan
28773: Jos työkyvyttömyys on alkanut uudelleen 30 raskauden keskeytymispäivää välittömästi seu-
28774: päivän kuluessa siitä päivästä, jolta viimeksi raavaan 240 päivään.
28775: suoritettiin päivärahaa tai jolloin vakuutettu Huoltajanlisä vastasyntyneen osalta suorite-
28776: oli hoidettavana sairaalassa tai muussa sairaan- taan äitiysrahan viimeisen maksuerän yhtey-
28777: hoitolaitoksessa, suoritetaan päiväraha uuden dessä.
28778: työkyvyttömyyden alkamispäivää seuraavasta Jos vakuutettu on sairaana 1 momentissa
28779: arkipäivästä. tarkoitettuna aikana, ei hänellä ole oikeutta
28780: Yhdenjaksoiseksi katsottavan työkyvyttömyy- saada siltä ajalta sairautensa perusteella päivä-
28781: den johdosta suoritetaan päivärahaa enintään rahaa, eikä sanottua aikaa oteta huomioon päi-
28782: sen kalenterikuukauden loppuun, jota seuraavan värahan enimmäisaikaa laskettaessa.
28783: kuukauden a1kana päivärahan suorituspäivien
28784: lukumäärä nousisi 360 päivään.
28785: Työkyvyttömyys katsotaan yhdenjaksoiseksi 3 luku.
28786: siinäkin tapauksessa, että se kerrallaan on kes-
28787: keytynyt enintään 30 päiväksi. Kansaneläkevakuutus.
28788: Sen estämättä, mitä 3 momentissa on sää- 27 §.
28789: detty, voidaan vakuutetulle, jota koskeva kun- Miespuolisella vakuutetulla on oikeus kan-
28790: toutustoimenpide edeileen jatkuu, suorittaa päi- saneläkkeeseen hänen täytettyään 63 vuotta ja
28791: värahaa siihen saakka, kunnes kuntoutustoi- naispuolisella vakuutetulla hänen täytettyään
28792: menpide on loppuun suoritettu. 60 vuotta.
28793: 592 Lakialoite n:o 310
28794:
28795:
28796: Asetuksella voidaan määrätä terveydelle vaa- tissa mrumtun lainkohdan perusteella, muute-
28797: rallisissa ja raskaissa ammateissa eläkeikä alem- taan vanhuuseläkkeeksi eläkkeensaajan täyttäes-
28798: maksi kuin 1 momentissa on säädetty. sä vanhuuseläkkeen saamiseen oikeuttavan iän.
28799:
28800: 28 §. 31 §.
28801: Kansaneläkkeeseen on oikeutettu myös va- Kamaneläkkeen määrä on 1100 markkaa
28802: kuutettu, jonka työkyvyn voidaan sairauden, kuukaudessa.
28803: vian tai vamman vuoksi arvioida alentuneen
28804: siten, ettei hänen kohtuudella voida edellyttää 32 §.
28805: jatkavan työntekoa. Työkyvyn alentumista ar- Jos vakuutetun 18 vuotta nuorempi lapsi
28806: vioitaessa otetaan huomioon vakuutetun jäl- elää samassa taloudessa vakuutetun kanssa tai
28807: jellä oleva kyky hankkia itselleen ansiotuloja jos vakuutettu taikka hänen samassa taloudes-
28808: entistä työtä vastaavalla saatavissa olevalla sel- sa asuva puolisonsa muulla tavoin huolehtii
28809: laisella työllä, jonka suorittamista voidaan hä- lapsen toimeentulosta, korotetaan kansaneläk-
28810: neltä kohtuudella edellyttää silmälläpitäen hä- keen määrää 10 prosentilla kutakin tässä py-
28811: nen koulutustaan, aikaisempaa toimintaansa, kälässä tarkoitettua lasta kohti.
28812: ikäänsä ja asumisolosuhteitaan sekä muita näi- Vakuutetun lapsena pidetään 1 momenttia
28813: hin rinnastettavia seikkoja. sovellettaessa myös 43 §:n 2 momentissa tar-
28814: O~keus kansaneläkkeeseen 1 momentissa mai- koitettua lasta.
28815: nitulla perusteeLla alkaa sen jälkeen kun oikeus
28816: sairausvakuutuksen päivärahaan on päättynyt. 33 §.
28817: Milloin puolisoista vain mies saa eläkettä
28818: 29 §. ja vaimolla ei hänen ikänsä, terveydentilansa,
28819: Mikäli 55 vuotta täyttänyttä vakuutettua ei perheen pienten lasten vaatiman hoidon taikka
28820: voida 28 §:n 1 momentin ta11koittamalla ta- muun jatkuvan syyn takia voida katsoa olevan
28821: valla pitää sairauden, vian tai vamman vuoksi mahdollisuutta hankkia tuloa tekemällä työtä
28822: kykenemättömänä telkemään työtä, mutta hänen omaan tai toisen lukuun, korotetaan kansan-
28823: ei silti kohtuullisen arvion mukaan voida edel- eliikkeen määrää 20 prosentilla.
28824: lyttää jatkavan työntekoa, kun otetaan erityi-
28825: sesti huomioon hänen työnsaantimahdollisuu- 34 §.
28826: tensa sekä myös hänen terveydentilansa ja mui- V aJkuutetuilla, joka saa kansaneläkettä 27 tai
28827: ta näihin rinnastettavia seikkoja kokonaisuute- 28 §:n perusteella ja joka todennäköisesti on
28828: na, on hänelilä oikeus kansaeläkkeeseen. Tä- kuuden kuukauden ajan toisen henkilön yhtä-
28829: män pykälän perusteella katsotaan vakuutetun mittaisen hoidon ja valvonnan tarpeessa, on
28830: aina olevan oi:keutetun kansaneläkkeeseen, jos oikeus saada hoitolisää.
28831: hän työvoimaviranomaisen antamalla todistuk- Sen estämättä, mitä 1 momentissa on sää-
28832: sella osoittaa, että hän on 78 viimeksi kulu- detty, on hoitoiisään aina oikeutettu 80 vuotta
28833: neen viikon aikana saanut työllisyyslain mu- täyttänyt vakuutettu.
28834: kaista työttömyyskorvausta tai työttömyyskas- Kansaneläkettä saava vakuutettu, joka on
28835: soista annetun lain mukaista päiväavustusta yh- sokea samoin kuin muukin henkilö, joka sai-
28836: teensä vähintään 200 päivältä ja että hänelle rautensa, vikansa tai vammansa vuoksi on to-
28837: ei voida osoittaa sellaista työtä, jonka vastaan- dennäköisesti kuuden kuukauden ajan niin avut-
28838: ottamisesta hän ei voi kieltäytyä menettämättä tomassa tilassa, ettei hän voi tulla toimeen il-
28839: oikeuttaan työttömyyskorvaukseen. man toisen henkilön apua, on oikeutettu apu-
28840: Kansaneläke voidaan 1 momentin nojalla lisään.
28841: myöntää myös alle 55-vuotiaalle vakuutetulle, Sen estämättä, mitä 3 momentissa on sää-
28842: jos erittäin pakottavat syyt sitä puoltavat. detty, on 75 mutta ei vielä 80 vuotta täyttä-
28843: nyt vakuutettu aina oikeutettu apulisään.
28844: 30 §. Hoitolisä on 3 000 ja apulisä 2 400 mark-
28845: Kansaneläke 28 §:n ja 29 §:n 1 momentin kaa vuodessa.
28846: perusteella myönnetään joko toistaiseksi tai
28847: määräajaksi, 29 § :n 2 momentin mukainen 35 §.
28848: eläke myönnetään määräajaksi. Kansaneläkettä maksetaan Suomeen muut-
28849: Kansaneläke, joka on myönnetty 1 momen- taneelle henkilölle vasta sen jälkeen, kun hän
28850: Lakialoite n:o 310 593
28851:
28852: on asunut Suomessa yhtämittaisesti v11s1 vuot- mat. Lisäeläkkeen perusteena oleva työtulo on
28853: ta. Jos vakuutettu kuitenkin 16 vuotta täytet- näiden kuukautta kohti laskettu keskiarvo. Mi-
28854: tyään on yli puolet ajasta ja vähintään viisi tä työtulolla tässä tarkoitetaan, säädetään so-
28855: vuotta asunut Suomessa, maksetaan kansanelä- siaaliturva-asetuksessa.
28856: kettä vuoden kuluttua siitä, kun hän on muut- Lisäeläkkeeseen oikeuttavana otetaan huo-
28857: tanut Suomeen asumaan. mioon myös aika, jona vakuutettu on ollut työt-
28858: tömänä, saanut tämän lain mukaista päivärahaa
28859: 36 §. tai määräaikaista kansaneläkettä, palvellut ase-
28860: Lapsen hoitotukea suoritetaan lapselle, joka velvollisena taikka osallistunut kertausharjoituk-
28861: sairauden, vian tai vamman vuoksi on vähin- siin. Sotatilan aikana palveltu aika lasketaan
28862: tään kuuden kuukauden ajan siinä määrin eri- kaksinkertaisena lisäeläkkeen perusteena ole-
28863: tyisen hoidon ja kuntoutuksen tarpeessa, että vaksi palvelusajaksi.
28864: siitä aiheutuu huomattavaa taloudellista tai Myönnettäessä eläkettä 28 tai 29 § :n perus-
28865: muuta erityisrasitusta. Lapsi, joka on sokea tai teella lasketaan lisäeläkkeen perusteena olevak-
28866: liikuntakyvytön vähintään kuuden kuukauden si palvelusajaksi myös eläkkeeseen oikeuttavan
28867: ajan, on aina oikeutettu lapsen hoitotukeen. perusteen syntymisen ja vanhuuseläkeiän täyt-
28868: tämisen välinen aika, mikäli eläkkeeseen oikeut-
28869: 37 §. tavan perusteen on todettu olleen olemassa
28870: Lapsen hoitotukea maksetaan enmtaan sen ennen kuin vuosi on kulunut työsuhteen päät-
28871: kuukauden loppuun, jonka aikana lapsi täyttää tymisestä.
28872: 16 vuotta.
28873: 40 §.
28874: Hoitotuki voidaan myöntää joko määräajak- Lisäeläkkeen maata on jokaiselta täydeltä
28875: si tai toistaiseksi. Lapsen hoitotuki on 3 000 eläkkeeseen oikeuttavalta palvelusajan kuukau-
28876: markkaa vuodessa. delta, enintään kuitenkin 360 kuukaudelta, 1/8
28877: prosenttia eläkkeen perusteena olevasta pal-
28878: 38 §. kasta.
28879: Vakuutetun kuoltua suoritetaan vakuutetun Sosiaaliturva-asetuksessa voidaan säätää eläk-
28880: puolisolle tai kuolinpesälle hautausavustuksena keen määräytymisestä korkeamman prosentti-
28881: 1 600 markkaa. Avustus on riippumaton to- määrän mukaan kuin 1 momentissa on säädetty,
28882: dellisista hautauskustannuksista. mikäli vanhuuseläkeikää on jonkin ammatin
28883: osalta alennettu 27 § :n 2 momentin mukai-
28884: sesti.
28885: 4 luku.
28886: Kansaneläkkeen ja lisäeläkkeen yhteenlas-
28887: Lisäeläkevakuutus. kettu määrä on enintään 3 300 markkaa kuu-
28888: kaudessa.
28889: 39 §.
28890: Lisäeläkkeeseen on oikeus jokaisella työnte- 41 §.
28891: kijällä työsuhteesta saamansa työtulon perus- Mikäli vakuutetun, jolle on myönnetty 28
28892: teella. Omaa työtään tekevällä yrittäjällä ja am- §:n perusteella eläke, uudessa ammatissa, sii-
28893: matinharjoittajalla sekä tällaiseen rinnastetta- hen kuntoutettuna tai hänelle osoitetussa uudes-
28894: valla ja hänen avustavalla perheenjäsenellään sa työssä taikka hänen oma-aloitteisesti hakeu-
28895: on oikeus lisäeläkkeeseen vähintään neljä kuu- duttuaan uuteen työhön, siitä saama ansio on
28896: kautta yhdenjaksoisesti jatkuneesta toiminnas- pienempi kuin hänen aikaisempi ansionsa oli,
28897: ta saamansa työtulon perusteella. Muutoin on hänelle suoritetaan erotus eläkkeenä, kuitenkin
28898: oikeudesta lisäeläkkeeseen soveltuvin osin voi- enintään sen eläkkeen määrä, jonka hän olisi
28899: massa, mitä 27-30 §:ssä on sanottu oikeu- saanut, jos hän ei olisi jatkanut työntekoa.
28900: desta kansaneläkkeeseen.
28901: Lisäeläkkeen perusteena oleva vuotuinen työ- 42 §.
28902: tulo on 13 200 markkaa ylittävä osa, korkein- Työnantajan sekä 39 §:ssä tarkoitetun lisä-
28903: taan kuitenkin 72 000 markkaan saakka, va- eläkkeeseen oikeutetun omaa työtään tekevän
28904: kuutetun verotuksessa todetuista työtuloista on ilmoitettava sosiaaliturvalaitokselle työn tai
28905: viideltä sellaiselta vuodelta, jolloin ne palkka- muun lisäeläkkeeseen oikeuttavan toiminnan
28906: indeksillä tarkistettuina ovat olleet suurim- aloittamisesta ja lopettamisesta.
28907: 75 0879005055
28908: 594 Lakialoite n:o 310
28909:
28910:
28911: 5 iuku. Jos leskeneläkettä maksetaan 44 §:n 2 mo-
28912: mentin perusteella pitemmäiltä kuin vuoden
28913: Yleinen perhe-eläkevakuutus.
28914: ajalta edunjättäjän kuolemasta lukien, vähenne-
28915: 43 §. tään sitä 50 prosentilla lesken saaman 6 600
28916: Oikeus perhe-eläkkeeseen on: markan ylittävän vuotuisen työtulon määrästä.
28917: Mrkäli leskeHä on oikeus kansaneläkkeeseen,
28918: 1 ) leskellä;
28919: 2) 18 vuotta nuoremmalla lapsella; maksetaan leskeneläkkeenä edunjättäjän ansait-
28920: 3) 18-21 vuotiaalla lapsella, joka opiske- semasta lisäeläkkeen puoHkkaasta vain se osa,
28921: lun, koulunkäynnin tai ammattikasvatuksen millä se ylittää lesken itsensä ansaitseman lisä-
28922: elakkeen. Viimeksi mainitun lisäeläkkeen nous-
28923: vuoksi ei voi itse hankkia elatustaan; ja
28924: 4) entise1lä puolisdlla, jolle edunjättäjä o:li tessa yli 6 600 markan vuodessa, vähennetään
28925: leskeneläkkeeseen kuuluvaa lisäelakettä lisälksi
28926: oikeuden päätöksellä velvoitettu suorittamaan
28927: 50 prosentilla ylitteen määtästä.
28928: elatusapua.
28929: Lapsena pidetään tätä lainkohtaa sovellet-
28930: 46 §.
28931: taessa myös puolison lasta, joka on otettu yh-
28932: teisessä kodissa kasvatettavaksi, kasvattilasta, Edellä 43 §:n 1 momentin 4 kohda,ssa tar-
28933: koitetulle entiselle puolisolle suoritetaan per-
28934: ottolasta ja se1laista avioliiton ulkopuole'lla syn-
28935: he-eläkettä enintään se määrä, jonka edunjät-
28936: tynyttä Jasta, johon nähden vakuutetun elatus-
28937: velvollisuus on oikeuden päätöksellä tai sopi- täjä oli velvollinen hänelle elatusapuna mak-
28938: muksella vahvistettu tai jonka vakuutettu sää- samaan.
28939: detyssä järjestyksessä on tunnustanut tai joka 47 §.
28940: muutoin on tunnustetun iapsen asemassa. Lapseneläke on täysorvolla puolet ja puoli-
28941: orvolla yksi neljäsosa kansaneläkkeen määrästä.
28942: Lapsella, joka on annettu kolmanneile hen-
28943: kilölle ottolapseksi, ei kuitenkaan ottolapsi-
28944: 48 §.
28945: suhteen kestäessä ole oikeutta perhe-eläkkee-
28946: seen luonnollisten vanhempien jälkeen. Oikeus perhe-eläkkeeseen alkaa edunjättäjän
28947: kuolinpäivää seuraavan kuukauden alusta lu-
28948: 44 §. kien, jollei siitä mitä jäljempänä tässä pykäläs-
28949: Leskellä, jolla ei ole huollettavanaan alle 18- sä säädetään, muuta johdu.
28950: vuotiai:ta lapsia, on oikeus perhe-eläkkeeseen Edunjättäjän kuoleman jälkeen syntyneen
28951: vuoden ajalta edunjättäjän kuolemasta lukien. lapsen oikeus perhe-eläkkeeseen alkaa lapsen
28952: Leskellä on 1 momentissa mainitun ajan jäl- syntymästä lukien.
28953: keen oikeus perhe-eläkkeeseen, jos hän ikänsä, Jollei lapsella edunjättäjän kuollessa tai lap-
28954: terveytensä, koulutuksensa, ammattitaitonsa ja sen täyttäessä 18 vuotta ole oikeutta perhe-
28955: muut sellaiset seikat huomioon ottaen ei voi eläkkeeseen 43 §:n 1 momentin 3 'kohdan pe-
28956: saada riittävän totmeentulon turvaavaa työtä, rusteella, mutta lapsi myöhemmin aloittaa sa-
28957: eikä hänelle muutoinkaan kohtuullisiksi katsot- notussa kohdassa tarkoitetun opiskelun tai
28958: tavin koulutus- ja kuntoutustoimenpitein voi- koulunkäynnin taikka hänen ammattikasvatuk-
28959: da luoda riittäviä edellytyksiä saada tässä tar- sensa alkaa myöhemmin, hänen oikeutensa per-
28960: koitettua työtä. he-eläkkeeseen alkaa samasta ajankohdasta.
28961: Leskenä pidetään tätä lakia sovellettaessa Jollei lapsi edunjättäjän kuollessa ole les-
28962: myös henkilöä, joka on elänyt avioliitonomai- ken huollettavana, alkaa lesken oikeus perhe-
28963: sissa olosuhteissa edunjättäjän kanssa. eläkkeeseen, kun lapsi tulee hänen huolletta-
28964: vakseen.
28965: 45 §. Jos leski tai :lapsi edunjättäjän kuollessa saa
28966: Leskeneläkkeenä maksetaan 44 §:n 1 mo- tämän lain mukaista kansaneläkettä, ja sanottu
28967: mentissa tarkoitetun ajan tämän lain mukainen eläke myöhemmin lakkautetaan, oikeus perhe-
28968: kansaneläke ja puolet edunjättäjän ansaitse- eläkkeeseen alkaa kansaneläkkeen maksamisen
28969: masta lisäeläkkeestä. Jos leskellä on samalta lopettamisesta lukien.
28970: ajalta oikeus kan:saneläkkeeseen, maksetaan les-
28971: keneläkkeenä kuitenkin vain se erotus, millä 49 §.
28972: leskeneläke ylittää kansaneläkkeen ja lisäeläk- Leskelle suoritetaan koulutustukea sen mu-
28973: keen määrän. kaan kuin jäljempänä säädetään.
28974: Lakialoite n:o 310 595
28975:
28976: Koulutustukena korvataan koulutuksesta sel- hänen avustavaa perheenjäsenrtään, siten kuin
28977: laiseen ammattiin, jolla lesken harkitaan voivan sosiaaliturva-asetu:ks<essa tarkemmin säädetään.
28978: hankkia pääasiaillisen toimeentulonsa, aiheutu- Omana työnä pidetään, mitä siitä on 17 §:n
28979: neet tarpee1liset kustannukset. 2 momentissa säädetty.
28980: Koulutuiksesta johtuviksi kustannuksiksi kat- Vakuutettuna kohdanneesta työtapaturmasta
28981: sotaan paitsi opiskelusta ja opiskeluvälineistä suoritetaan korvausta myös hänen omaisilileen
28982: aiheutuvat kustannukset myös koulutuksen niin kuin tässä laissa säädetään.
28983: aiheuttamat Jisakustannukset asunnosta, ravin- SiHä, joka tämän lain mukaan on vakuutettu
28984: nosta ja tarpeellisesta ,työvaatetuksesta sekä työtapaturman varalta, on oikeus saada tämän
28985: matkakuluista. Koulutuksen aiheuttamina kus- luvun mukaisia korvauksia myös ammattitau-
28986: tannu:ksina voidaan niin ikään korvata ne eri- dista, siten kuin siitä on edkseen säädetty.
28987: tyiskustannukset, jotka koulutusaikana aiheutu-
28988: vat lasten hoidosta. 53 §.
28989: Leskelle voidaan koulutustukena myöntää J ulkisoikeuddlisen virkasuhteen osapuolista
28990: myös opintolainaa siten kuin ·siitä sosiaaliturva- on voimassa, mitä tässä laissa on työnantajasta
28991: asetuksessa tarkemmin säädetään. ja työntekijästä säädetty. Jos toinen osapuoli
28992: on valtio tai evankelisiuterilainen seurakunta,
28993: 50 §. noudatettakoon kuitenkin, mitä erikseen on
28994: Lesken oikeus perhe-eläkkeeseen lakkaa, kun säädetty.
28995: lesiki solmii avioliiton. Milloin koulussa, laitoksessa tai opetuskurs-
28996: Lesken soiLmiessa avioHiton suoritetaan hä- seilla opiskeluun liittyy tapaturman vaara, voi-
28997: nelle, jos hän on saanut perhe-eläkettä yli vuo- daan asetukseLla määrätä, että opetusta saavaa
28998: den ajalta, kertasuorituksena ne eläke-erät, jot- henkilöä kohdannut tapaturma, jota ei muuten
28999: ka hän olisi ollut oikeutettu saamaan seuraa- korvattaisi tämän lain mukaan, on korvattava
29000: valta kahden vuoden pituiselta ajalta. työtapaturmana, ja että koulun ja laitoksen
29001: pitäjään sekä kurssien toimeenpanijaan on so-
29002: 51 §. vellettava, mitä tässä laissa on työnantajasta
29003: Lapsen oikeus perhe-eläkkeeseen lakkaa: säädetty.
29004: 1) kun lapsi täyttää 18 vuotta tai 43 §: n 1 54 §.
29005: momentin 3 kohdassa mainitussa tapauksessa Tapaturmalla tarkoitetaan tässä laissa tapa-
29006: 21 vuotta tai:k:ka kun hän sitä ennen lopettaa turmaa, joka aiheuttaen vamman tai sairauden
29007: kohdassa tal'lkoitetun opiSik:elun tai koulunkäyn- on kohdannut vakuutettua:
29008: nin taikka kun hänen ammattikasvatuksensa
29009: sitä ennen päättyy; 1) tyossa,
29010: 2) kun lapsi annetaan kolmannelle henkilölle 2) työstä jobtuvissa olosuhteissa: a) työpai-
29011: outolapseksi; tai kalla tai työpaikkaan kuuluvalla alueella, b)
29012: 3) kun lapsi tulee oikeutetuksi kansaneläk- matkalla asunnosta työpaikalle tai päinvastoin,
29013: keeseen. tai c) hänen ollessaan työnantajan asioihla, mil-
29014: loin kyseessä on 52 § :n 1 momentin tarkoitta-
29015: 6 luku. ma työntekijä, taikka
29016: 3) hänen yrittäessään varjella tai pelastaa
29017: Tapaturmavakuutus. työnantajansa omaisuutta •tai omaa, työnteossa
29018: 52 §. käytettävää omaisuuttaan, taikka, työtoimin-
29019: SiHä, joka sopimuksen perusteella, työnteki- tansa yhteydessä, ihmishenkeä.
29020: jänä, vasti:kkeesta tekee työtä toiselle, työnan- Työtapaturmaksi katsotaan myös sellainen
29021: tajalle, tämän johdon }a valvonnan alaisena, on vakuutettua 1 momentissa mainituissa olosuh-
29022: oikeus saada korvausta työtapaturmasta, sen teissa kohdannut tapatul.11Ila, joka on aiheutu-
29023: mukaan kuin jäljempänä säädetä,än. Vastik- nut sodasta tai aseellisesta seLkkauksesta.
29024: keeksi katsotaan jokainen 'etu, jolla on ta:lou-
29025: del:lista arvoa. 55 §.
29026: Mitä 1 momentissa on sanottu, koskee myös Vakuutetun omaisella tarkoitetaan tapaturma-
29027: omaa työtään tekevää yrittäjää ja ammatin- vakuutuksessa, mikäli 69 §:n 2 ja 4 momentin
29028: harjoittajaa sekä tällaiseen rinnastettavaa ja säännöksistä ei muuta johdu:
29029: 596 Lakialoite n:o 310
29030:
29031:
29032: 1) puolisaa ja kahdeksantoista vuotta nuo- kan tuloista, on vapaa edellä sanotuista velvol-
29033: rempaa lasta, sekä lisuuksista, kunnes hänen vuoden aikana teettä-
29034: 2) kahdeksantoista vuotta täyttänyttä lasta miensä työpäivien lukumäärä on enemmän kuin
29035: samoin kuin vanhempia, otto- ja isovanhempia 30.
29036: sekä kahdeksantoista vuotta nuorempia sisaruk- Edellä 1 momentissa tarkoitetun työnantajan
29037: sia, jos mainittujen henkilöiden työ- tai ansio- työntekijälle sattunut työtapaturma korvataan
29038: kyky ja varallisuus ovat niin vähäiset, että he tämän lain mukaisesti valtion varoista ottaen
29039: elatukseensa nähden ovat olleet huomattavasti huomioon 61 § :n 2 ja 5 momentin säännökset.
29040: riippuvaisia vahingoittuneesta.
29041: 60 §.
29042: 56 §. Jos työtapaturma sattuu sellaisen työnantajan
29043: Edellä 55 §:ssä tarkoitettuna lapsena pide- työssä olevalle työntekijälle, joka on laiminlyö-
29044: tään, paitsi vakuutetun omaa lasta, myös 43 §:n nyt 57 §:n 1 momentin mukaisen ilmoittamis-
29045: 2 momentissa tarkoitettua lasta. velvollisuuden, korvaa sosiaaliturvalaitos tapa-
29046: Lasta, jonka molemmat vanhemmat ovat turman tämän lain mukaisesti valtion varoista,
29047: kuolleet, sanotaan tässä luvussa täysorvoksi. ja valtiolla on oikeus 72 § :ssä sanotun maksun
29048: Avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi katso- lisäksi periä työnantajalta, mitä näin on mää-
29049: taan täysorvoksi, kun hänen äitinsä ja 1 mo- rätty korvauksena suoritettavaksi, kuitenkin
29050: mentissa tarkoitettu elatusvelvollinenkin, jos enintään 2 500 markkaa tapaturmaa kohti.
29051: sellainen on ollut, ovat kuolleet.
29052: 61 §.
29053: 57 §. Työnantajan on itse 250 markan maaraan
29054: Korvauksen suorittamista ja tapaturmava- asti suoritettava korvausta kustakin työtapatur-
29055: kuutuksen määräämistä varten tulee työnanta- masta.
29056: jan, ellei 58, 59 tai 61 §:n säännöksistä muuta
29057: johdu, tehtyään 52 §:n 1 momentissa tarkoi- Työnantaja, joka 59 §:n mukaan on vapaa
29058: tapaturmavakuutusmaksun suorittamisesta ja
29059: tetun sopimuksen, sekä 52 §:n 2 momentin
29060: 57 §:n 1 momentin mukaisesta ilmoittamis-
29061: tarkoittaman muun vakuutetun, ilmoittaa työn
29062: velvoHisuudesta, on kuitenkin velvollinen suo-
29063: tai muun toiminnan alkamisesta sosiaaliturva-
29064: rittamaan 1 momentissa sanotun korvauksen
29065: laitokselle.
29066: 100 markan määrään asti kustakin työtapatur-
29067: Jos työntekijällä on määrätyssä työssä useita
29068: työnantajia, he vastaavat yhteisvastuullisesti masta.
29069: tässä laissa säädettyjen työnantajan velvollisuuk- Jos työnantaja jättää suorittamatta 1 momen-
29070: sien täyttämisestä. tissa mainitun korvauksen tai jos syntyy eri-
29071: mielisyyttä sellaisen korvauksen suuruudesta, on
29072: 58 §. sosiaaliturvalaitos velvollinen lain mukaisesti
29073: Valtiolla ei ole tässä laissa säädettyä ilmoi- suorittamaan sanotun korvauksen. Vastaava vel-
29074: tusvelvollisuutta eikä valtio suorita tapaturma- vollisuus on valtiolla, jos 2 momentissa mai-
29075: vakuutusmaksuja. Valtio suorittaa kuitenkin nittu työnantaja laiminlyö korvausvelvollisuu-
29076: varoistaan valtion työssä sattuneen työtapatur- tensa. Korvauksen maksamisesta tässäkin ta-
29077: man johdosta korvausta tämän lain mukaisesti. pauksessa huolehtii sosiaaliturvalaitos, joka vuo-
29078: Korvauksien maksamisesta huolehtii sosiaalitur- sittain perii maksamansa määrät valtiolta.
29079: valaitos, joka perii tästä aiheutuneet kulut val- Sosiaaliturvalaitoksella ja valtiolla on oikeus
29080: tiolta vuosittain. periä työnantajalta 3 momentin mukaisesti suo-
29081: ritettu korvaus.
29082: 59 §. Tämän pykälän 2 momentissa mainittu työn-
29083: Työnantaja on vapaa tapaturmavakuutusma:k- antaja voidaan kuitenkin sosiaali- ja terveys-
29084: sun suorittamisesta ja 57 §:n 1 momentin mu- ministeriön vahvistamien perusteiden mukaan
29085: kaisesta ilmoittamisvelvollisuudesta, kunnes hä- todetun varattomuuden vuoksi vapauttaa kor-
29086: nen kalenterivuoden aikana teettämiensä työpäi- vauksen suorittamisesta.
29087: vien lukumäärä on enemmän kuin 12. Myös
29088: sellainen työnantaja, joka ei ole yhteisö tai 62 §.
29089: säätiö ja jota viimeksi toimitetussa kunnallis- Korvauksena työtapaturman aiheuttamasta
29090: verotuksessa on verotettu enintään 8 000 mar- vammasta tai sairaudesta annetaan:
29091: Lakialoite n:o 310 597
29092:
29093: 1) vahingoittuneelle sairaanhoitoa, palva- omaiselle 15 prosenttia vuosiansiosta. Vuositvö-
29094: rahaa, tapaturmaeläkettä, haittarahaa, niihin liit- ansio määrätään kuten kohdassa 2. •
29095: tyviä lisiä sekä kodinhoitokustannusten kor- Haittaraha on vuodessa 3 momentin mukai-
29096: vausta; sekä sen vuosityöansion vähimmäismäärän suuruinen.
29097: 2) vahingoittuneen omaiselle huoltoeläkettä. Vuosityöansion ollessa voimassa olevaa vä-
29098: Sen lisäksi, mitä 1 momentissa on sanottu, himmäispalkkaa pienemmän, korotetaan se tä-
29099: annetaan vahingoittuneelle korvauksena kun- hän määrään.
29100: toutusta, niin kuin siitä erikseen on säädetty.
29101: Niin ikään korvataan vahingoittuneen käy- 65 §.
29102: tössä olleet työtapaturman yhteydessä särkyneet Päivärahaa suoritetaan tapaturman sattumis-
29103: silmälasit, kuulokojeet, hammasproteesit, tukisi- päivästä, tätä päivää lukuun ottamatta, jokai-
29104: dokset ja -liivit sekä tekojäsenet ja -elimet. selta päivältä, sunnuntai- ja juhlapäivät niihin
29105: luettuina, kunnes tapaturmasta aiheutunut vam-
29106: 63 §. ma on parantunut tai sairaus päättynyt, kuiten-
29107: Sairaanhoitoon kuuluu: kin enintään yhden vuoden ajan tapaturmapäi-
29108: västä lukien. Päivärahaa ei kuitenkaan suori-
29109: 1) lääkärin antama tai määräämä tarpeelli- teta, jollei vahingoittunut ole ollut joko koko-
29110: nen hoito taikka, jollei sellaista hoitoa ole naan tai osittain kykenemätön tekemään työ-
29111: saatavissa, koulutetun sairaanhoitajan antama tään vähintään kolmena peräkkäisenä päivänä,
29112: tai muu tarpeellinen hoito; tapaturmapäivää lukuunottamatta.
29113: 2) lääkärin määräämät lääkkeet ja muut tar-
29114: peelliset puhdistusaineet ja sidostarpeet; Kun vahingoittunut on kokonaan kykenemä-
29115: 3) tekojäsenten ja muiden apuneuvojen
29116: tön tekemään työtään, maksetaan päivärahana
29117: hankkiminen omaksi tai käytettäväksi sekä nii- 64 §:ssä sanottu määrä.
29118: den korjaaminen ja uusiminen; sekä Jos vahingoittunut on vain osittain kykene-
29119: 4) opaskoiran antaminen sokean käytettä- mätön tekemään työtään, päiväraha on työ-
29120: väksi. kyvyn vähennystä vastaava suhteellinen osa
29121: Sairaanhoitona korvataan myös avuttomassa 64 §:ssä sanotusta määrästä. Päivärahaa ei kui-
29122: tilassa olevalle vahingoittuneelle erityisessä lai- tenkaan makseta, jollei vahingoittuneen kyky
29123: toksessa annettava pysyvä huolto. tehdä työtään ole vähentynyt ainakin yhdellä
29124: Sairaanhoitona korvataan niin ikään siitä ai- kahdeskymmenesosalla.
29125: heutuvat matkakustannukset.
29126: 66 §.
29127: 64 §. Tapaturmaeläkettä suoritetaan vahingoittu-
29128: Päivärahan, tapaturmaeläkkeen ja huoltoeläk- neelle ensimmäisestä päivästä sen jälkeen, kun
29129: keen suuruus määräytyy vahingoittuneen vuosi- päivärahan maksaminen on päättynyt, tai, jollei
29130: työansiosta siten, että päivärahaa ole maksettu, aikaisintaan tapatur-
29131: 1) päiväraha on vahingoittuneelle, jolla ei man sattumispäivää seuraavasta päivästä lukien.
29132: ole omaisia, vuosityöansion 600:s osa, ja va- Tapaturmaeläkkeen saamisen edellytyksenä
29133: hingoittuneelle, jolla on omaisia, sen 450:s osa. on, että vahingoittuneen työkyvyn voidaan tapa-
29134: Vuosityöansio määrätään 2 kohdan mukaisesti; turman aiheuttaman vamman tai sairauden joh-
29135: 2) tapaturmaeläke on vakuutetun ansion- dosta arvioida alentuneen vähintään yhdellä
29136: menetyksen suuruinen. Tapaturmaeläke määrä- kahdeskymmenesosalla. Työkyvyn alentumista
29137: tään työkyvyttömyyttä edeltäneenä vuonna toi- arvioitaessa otetaan huomioon vahingoittuneen
29138: mitetussa verotuksessa todettujen ja verolla jäljellä oleva kyky hankkia itselleen ansiotuloja
29139: vähennettyjen työtulojen perusteella. Työtulo saatavissa olevalla sellaisella työllä, jonka suo-
29140: tarkistetaan palkkaindeksin nousua vastaavasti. rittamista voidaan häneltä kohtuudella edellyt-
29141: Mitä 19 §:ssä on sanottu työtulon määräämi- tää silmällä pitäen hänen koulutustaan, aikai-
29142: sestä eräissä tapauksissa, koskee soveltuvin osin sempaa toimintaansa, ikäänsä ja asumisolosuh-
29143: tapaturmaeläkkeen perusteena olevaa työtuloa. teitaan sekä näihin verrattavia muita seikkoja.
29144: Mitä työtulolla tässä tarkoitetaan, säädetään Tapaturmaeläke on 64 §:s,sä tarkoitetun
29145: sosiaali turva -asetuksessa; määrän suuruinen, jos vahingoittunut on täysin
29146: 3 ) huoltoeläke on vuodessa leskelle tai täys- kykenemätön 2 momentissa tarkoitettuun työ-
29147: orvolle 30 prosenttia ja lapselle tai muulle hön. Muussa tapauksessa tapaturmaeläke on
29148: 598 Lakialoite n:o 310
29149:
29150: työkyvyn vähennystä vastaava osa edellä sano- 64 §:ssä sanottu määrä, kuitenkin niin, että
29151: tun täyden eläkkeen määr'ästä. huoltoeläkkeiden yhteismäärä on enintään kah-
29152: deksankymmentä prosenttia siitä, mitä vaina-
29153: 67 §. jalle olisi maksettu, jos hän olisi saanut maini-
29154: Haittarahaa suoritetaan vahingoittuneelle, tussa lainkohdassa sanotun tapaturmaeläkkeen.
29155: joka ei :saa päivärahaa ja jolle tapaturman Leskimiehelle suoritetaan huoltoeläkettä sa-
29156: aiheuttaman vamman tai sairauden voidaan ar- mojen perusteiden mukaan kuin leslcivaimolle-
29157: vioida, kun otetaan huomioon myös jo kulunut kin, jos vaimo miehen työkyvyttömyyden takia
29158: aika, tuottavan vähintään kolme kuukautta yh- on oHut miehen pääasiallisena elättäjänä.
29159: denjaksoisesti jatkuvaa haittaa. Sellaisen tapaturmaeläkettä saavan vakuute-
29160: Edellä 1 momentissa sanotulla haitalla tarkoi- tun kuolema, jonka vuosiansion on tapaturma-
29161: tetaan muuta vahinkoa kuin työkyvyn alenemi- eläkettä määrättäessä vahvistettu laskeneen vä-
29162: sen aiheuttamaa taloudellista menetystä. Haitan hintään 90 prosentilla, katsotaan tapaturman
29163: suuruuden määrittelee sosiaaliturvatoimikunta. seuraukseksi, jollei voida osoittaa, ettei tapatur-
29164: Sosiaali- ja terveysministeriö jakaa haitat nel- man aiheuttamaHa vammalla tai sairaudella ol-
29165: jään luokkaan, ottaen huomioon haitan suuruu- lut siihen vaikutusta.
29166: den vahingoittuneen perhe-elämässä, virkistys- Lapselle, joka kahdeksantoista vuotta täytet-
29167: ja harrastustoiminnassa ja osallistumisessa yh- tyään ansiotyössä olematta vielä opiskelee tai
29168: teiskuntaelämään. Haitan suuruutta määrättäes- joka sitä ennen syntyneen ruumiillisen tai hen-
29169: sä tulee kiinnittää huomiota myös vamman tai kisen vajavuuden takia on kykenemätön itsensä
29170: sairauden aiheuttamaan kipuun ja .särkyyn sekä elättämiseen, maksetaan huoltoeläkettä edelli-
29171: ulkonäön muuttumiseen. sessä tapauksessa enintään 21 vuoden ikään
29172: Haittaraha on neljännessä haittaluokassa 64 asti ja jälkimmäisessä tapauksessa niin kauan
29173: § :n 2 momentissa tarkoitetun määrän suurui- kuin mainittua tilaa kestää.
29174: nen. Muissa tapauksissa haittaraha on yhtä Huoltoeläkkeestä kuuluu puolisolle ja täys-
29175: monta neljäsosaa edellä sanotun täyden haitta- orvoHe kaksi osaa sekä muulle lapselle ja omai-
29176: rahan määrästä kuin haittaluokan järjestysnu- selle yksi osa.
29177: mero edellyttää. 70 §.
29178: Jos puolisonsa jälkeen huoltoeläkettä saava
29179: 68 §. leski menee uuteen avioliittoon, on hänellä
29180: Jos vahingoittunut saamansa vamman tai sai- oikeus avioliittoon mennessään saada kolmen
29181: rauden johdosta on joutunut niin avuttomaan vuoden eläkettä vastaava kertakaikkinen suo-
29182: tilaan, ettei hän voi tulla toimeen ilman toisen ritus.
29183: henkilön apua, tai jos vamma tai sairaus muu- 71 §.
29184: toin aiheuttaa hänelle poil\ikeuksellista haittaa, Työnantajan on vapautuakseen tapaturmava-
29185: maksetaan hänelle niin kauan kuin sanotut edel- kuutusmaksun suorittamisesta tehtävä sosiaali-
29186: lytykset ovat olema,ssa haittalisää, joka päivää turvalaitdkselle ilmoitus 52 §:n 1 momentissa
29187: kohti on enintään 14 markkaa. Tätä lisää ei tarkoitetun työsuhteen päättymisestä. Saman
29188: kuitenkaan anneta siltä ajalta, jona vahingoittu- pykälän 2 momentin tarkoittaman omaa työ-
29189: neelle annetaan hoitoa sairaalassa tai muussa tään tekevän vakuutetun on tehtävä vastaava
29190: laitoksessa. ilmoitus työn tai yritystoiminnan lopettami-
29191: Vahingoittuneelle ma:ksettavista muista etuuk- sesta.
29192: sista .säädetään sosiaaliturva-asetuksessa. 72 §.
29193: Työnantaja, jon!ka työssä olevat työntekijät
29194: 69 §. ovat vakuutetut tämän lain mukaisesti työtapa-
29195: Jos tapaturman seurauksena on ollut vakuu- turman varalta, mutta joka ei ole tehnyt 57 § :n
29196: tetun kuolema taikka jos merimiehentoimessa edellyttämää ilmoitusta työsuhteen atkamisesta
29197: oleva henkilö on kadonnut, on sen lisäksi, mitä tapaturmavakuutusmaksun määräämiseksi, on
29198: edellisten pykälien nojalla saattaa tulla makset- velvollinen suorittamaan valtiolle sosiaaliturva-
29199: tavaksi, suoritettava kuolin- tai katoamispäivän laitoksen määräämän maksun, joka vastaa lai-
29200: jälkeisestä päivästä jatikuvana huoltoeläkkeenä minlyötyä tapaturmavakuutusmaksua enintään
29201: leskivaimo1le, niin kauan kuin hän elää naimat- viisinkertalsena siltä ajalta, jota laiminlyönti
29202: tomana, ja lapselle kahdeksaantoista ikävuoteen koskee, ei kuitenkaan pitemmältä ajalta kuin
29203: saakka sekä hakemuksesta muulle omaiselle kulumassa olevalta ja kdlmelta viimeksi kulu-
29204: Lakialoite n:o 310 599
29205:
29206: neelta kalenterivuodelta. Mitä edeil.lä on sanot- tuneen tai hänen omaisensa oikeus korvaukseen
29207: tu, koskee soveltuvin osin omaa työtään teke- on ilmeinen, on työnantaja velvollinen korvauk-
29208: vää vakuutettua. sensaajan pyynnöstä suorittamaan korvauksen
29209: ennakikona
29210: 73 §. 1) sairaanhoidon ,antamisesta aiheutuvat mat-
29211: Kun työntekijää on kohdannut tapaturma, on kakustannuk.set, ja
29212: siitä heti annettava tieto 1työnantajalle tai hä- 2) korvauksensaajan elatuksen turvaamiseksi
29213: nen edustajalleen, jonka tulee vaadittaessa an- tarvittavan määrän, kuitenkin enintään 2 000
29214: taa todistus tiedonannosta. Ilmoitus tapatur- marJQkaa.
29215: masta, jonka johdosta työnantaja tai työnteildjä
29216: voi otaksua sosiaaliturvalaitoksen joutuvan suo- 76 §.
29217: rittamaan korvausta, on viipymättä työnantajan Jos va!kuutetulla on oikeus saada työtapatur-
29218: toimesta tehtävä sosiaaliturvalaitdkselle. Ilmoi- man aiheuttamasta seuraamuksesta korvausta
29219: tus on ,tehtävä sosiaali- ja terveysministeriön sen tuottajalta tai muulta korvausvelvolliselta,
29220: vahvistamaa lomal\:etta käyttäen kahden viikon siirtyy sanottu oiikeus sosiaaliturvalaitoksdle.
29221: kuluessa siitä, kun työnantaja on saanut tiedon
29222: tapaturmasta. Ministeriö voi lomaketta laaties-
29223: saan määrätä siinä annettavaksi muitakin kuin
29224: varsinaisesti tapaturman selvittämistä ja tapa- 7 luku.
29225: turman johdosta suoritettavan korvauksen mää- Liikenteen aiheuttamien henkilövahinkojen
29226: räämistä varten tarpeellisia tietoja. korvaaminen.
29227: Jos työtapaturman seurauksena on ollut kuo- 77 §.
29228: lema tai vaiikealaatuinen vamma, on työnanta- Liikennevakuutuslain ( 279/59) tarkoitta-
29229: jan heti tehtävä tapaturmasta ilmoitus paikka- mien henkilövahinkojen ikorvauksista huolehtii
29230: kunnan poliisiviranomaiselle, jonka tulee viipy- sosiaaliturvalaitos. Uikennevakuutuksen omai-
29231: mättä toimittaa siitä tut:ikimus tapaturmapai-
29232: suusvakuutusta hoitamaan perustetaan valtion
29233: kalla sekä kahdeksan vuorokauden kuluessa lä- vakuutuslaitos, jolla on oikeus harjoittaa myös
29234: hettää tutkintapöytäkirjasta oi:keaksi todistettu
29235: pakolliseen liikennevakuutukseen liittyvää lisä-
29236: jäljennös lunastuksetta sosiaaliturvalaitokselle.
29237: vakuutusta. Valtion vakuutuslaitos on velvolli-
29238: Vahingoittuneelle tai, jollei hän voi olla läsnä,
29239: nen vuosittain suorittamaan keräämistään lii-
29240: hänen omaisilleen tai edustajaHeen on, mikäli kennevakuutusmaksuista sosiaali turvalai tolkselle
29241: se viivytyksettä saattaa tapahtua, annettava ti-
29242: laitoksen henkilövahingoista suorittamaa osuut-
29243: laisuus olla tutildmuksessa saapuvilla.
29244: ta vastaavan määrän.
29245: Tarkastuslautakunnalla ja sosiaaliturvalaitok-
29246: sdla on o~keus vaatia poliisitutkinnan toimeen-
29247: panemista muunkin kuin 2 momentissa maini- 78 §.
29248: tun tapaturman johdosta. Työsuojeluviranomai- Moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämi-
29249: sen ja työsuojeluvaltuutetun vastaavasta oikeu- sestä aiheutunut henkilövahinko korvataan
29250: desta säädetään erikseen. noudattaen niitä säännöksiä, jotka koskevat
29251: tämän lain 6 luvun mukaista tapaturmavakuu-
29252: tusta. Tapaturmaeläkettä vastaa [iikennevakuu-
29253: 74 §. tuksen työkyvyttömyyseläke. Liikennevakuutuk-
29254: Jollei vamman tai sairauden kehitystä tai työ- sen mahdollisista muista kuin 6 luvussa maini-
29255: kyvyn lopullista alentumista voida riittävällä tuista henkilölle suoritettavista etuuksista sää-
29256: varmuudella arvioida, on korvaus myönnettävä detään sosiaali turva-asetuksessa.
29257: määräajaksi ja korvauksen saaja on velvoitet-
29258: tava ja~kdkorvauksen saamista varten esittä-
29259: mään uusi selvitys korvauklsen suuruuteen vai- 79 §.
29260: kuttav,ista seikoista. Selvityksen hankkimisesta Tämän luvun mukaista etuutta voidaan alen-
29261: aiheutuneet kustannukset suorittaa sosiaalitur- taa taikka se voidaan evätä ,siltä, joka omalla
29262: valaitos. tärkeällä tuottamuksdlaan on vaikuttanut hen-
29263: kilövahingon syntymiseen. Jos etuus edellä sa-
29264: 75 §. notun vuoksi evätään, on vakuutettu kuitenkin
29265: Kun työntekijää on kohdannut vakavanlaa- oikeutettu sairaus-, kansaneläke- ja lisäeläke-
29266: tuiseksi katsottava työtapaturma ja vahingoit- vakuutuksen vastaaviin etuuksiin.
29267: 600 Lakialoite n:o 310
29268:
29269:
29270: 8 luku. 9 luku.
29271: Kuntoutus ja sairauksien ehkäiseminen. Etuuksia koskevia yleisiä säännöksiä.
29272: 80 §. 85 §.
29273: Sosiaaliturvalaitoksen tulee suorittaa vakuu- Sosiaaliturvalaitos voi suorittaa kohtuullisen
29274: tettujen työ- ja toimintakykyä ylläpitävää tai korvauksen yliopistoissa ja korkeakouluissa
29275: palauttavaa kuntoutusta sekä sellaista sairauk- opiskelevien ylioppilaiden pakollisesta lääkärin-
29276: sien ehkäisemistä tarkoittavaa toimintaa, jolla tarkastuksesta annetun lain (142/58) 1 §:ssä
29277: voidaan katsoa olevan yleistä merkitystä koko mainitun säätiön järjestämän hoidon kustan-
29278: maan tai tietyn alueen väestön kannalta. nuksista.
29279: Edellä 1 momentissa mainitulla työ- ja toi- Jos sosiaalilautakunta on antanut vakuute-
29280: mintakykyä ylläpitävällä tai palauttavalla kun- tulle huoltoapua tämän lain mukaan korvatta-
29281: toutuksella tavkoitetaan sellaisia lääkinnällisiä vaa sairaanhoitoa varten, on sosiaalilautakun-
29282: ja ammatillisia toimenpiteitä, joihin ryhdytään na11a orkeus saada sosiaaliturvatoimikunnalta
29283: pysyvän sairauden, vian tai vamman estämi- sille annettavaa tilitystä vastaan se osa suorit-
29284: seksi, työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi tai mai- tamastaan huoltoavusta, jonka sosiaaliturvatoi-
29285: nittujen tilojen aiheuttamien haittojen vähentä- mikunta olisi velvollinen vastaavana korvauk-
29286: miseksi. sena vakuutetulle suorittamaan. Mitä edellä on
29287: Sosiaaliturvalaitos voi myöntää varoja käy- säädetty sosiaalilautakunnasta, sovelletaan vas-
29288: tettäväksi apurahoina tai muuten sairauksien taavasti työnantajaan, milloin tällä on ollut työ-
29289: ehkäisemistä tai vakuutettujen kuntoutusta tar- sopimuslain (320/70) 29 §:n taikka merimies-
29290: koittavaa tutkimustyötä varten. lain (341/55) 27 §:n 2 momentin tai 28 §:n
29291: nojalla kustannuksia työntekijän sairastumisesta
29292: 81 §. tai vahingoittumisesta.
29293: Työ- ja toimintakykynsä ylläpitämiseksi tai
29294: palauttamiseksi vakuutetulla on oikeus kuntou- 86 §.
29295: tuksena saada lääkintähuoltoa, koulutusta ja Etuuksien suorittamisesta ulkomailla oleske-
29296: työhuoltoa. levalle vakuutetulle ja uJikomailla annetun hoi-
29297: don korvaamisesta säädetään asetuksella.
29298: 82 §.
29299: Sosiaaliturvalaitoksen on tutkittava käsittele-
29300: mänsä asiat myös vakuutettujen kuntoutustar- 87 §.
29301: peen kannalta ja tarvittaessa selvitettävä kun- Jos vakuutetulla on lain nojalla oikeus saada
29302: touttamismahdollisuudet ja tehtävä aloite kun- työnantajalta työ- tai oppisopimussuhteen taikka
29303: touttamistoimenpiteistä. Selvitys on tehtävä virka- tai muun julkisoikeudellisen toimisuhteen
29304: aina, kun vakuutettu on saanut sairausvakuu- perusteella sairaus- tai synnytysloman ajalta
29305: tuksen päivärahaa 90 päivältä. palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta, ei hänellä
29306: ole oikeutta saada tältä ajalta tämän lain mu-
29307: kaista päivä- tai äitiysrahaa enempää kuin sen
29308: 83 §. määrän, millä päivä- tai äitiysraha ylittää hänen
29309: Sen estämättä mitä muualla tässä laissa on saamansa palkan tai muun korvauksen. Se osa
29310: sanottu päivärahan maksamisen enimmäisajoista päivä- tai äitiysrahasta, mitä ei ole maksettava
29311: ja eläkkeen lakkauttamisesta, maksetaan kun- vakuutetulle, suoritetaan työnantajalle.
29312: touttamismahdollisuuksien selvittämisen ja kun-
29313: touttamisen ajalta päivärahaa tai eläkettä. Tältä Milloin vakuutetun oikeus palkan tai sitä
29314: ajalta tuleva eläke on samansuuruinen kuin täy- vastaavan korvauksen saamiseen sairaus- tai
29315: den työkyvyttömyyden perusteella suoritettava synnytysloman ajalta perustuu asetukseen, vir-
29316: eläke. kasääntöön tai muuhun sellaiseen säännökseen
29317: taikka työehto- tai muuhun sopimukseen, suo-
29318: 84 §. ritetaan päivä- tai äitiysraha vakuutetulle itsel-
29319: Sosiaaliturvalaitoksen päätökseen, jolla kun- leen, jollei asianomaisella säännöksellä tai sopi-
29320: toutusta koskeva hakemus on hylätty, on oikeus muksella määrätä päivä- tai äitiysrahan taikka
29321: hakea muutosta siinä järjestyksessä kuin sai- sen osan suorittamisesta vakuutetun sijasta
29322: rausvakuutuksen päivärahasta on 12 luvussa työnantajalle niin kuin 1 momentissa on sa-
29323: säädetty. nottu. Työehtosopimuksessa olevaa tällaista
29324: Lakialoite n:o 310 601
29325:
29326: määräystä saa noudattaa siinä laajuudessa, kuin leen päivärahaa tai eläkettä tolmlttaa siitä riit-
29327: sopimukseen sidottu työnantaja muutoinkin on tävä selvitys edellä mainitussa ajassa.
29328: velvollinen sopimusta soveltamaan. Maksu, joka Myöhästymisestä huolimatta voidaan etuus
29329: on suoritettu vakuutetulle, ennen kuin työn- kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi,
29330: antaja on ilmoittanut sosiaaliturvatoimistolle jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.
29331: mainituissa säännöksissä tai sopimuksissa ole- Äitiysrahan viimeisen erän vakuutettu voi
29332: vasta edellä tarkoitetusta määräyksestä, on kui- nostaa vasta sen jälkeen, kun hän on asianmu-
29333: tenkin pätevä. kaisella todistuksella osoittanut käyneensä lää-
29334: Sosiaaliturvatoimiston on annettava vakuute- kärin suorittamassa jälkitarkastuksessa aikana,
29335: tulle tilitys 1 tai 2 momentin mukaan työnanta- joka alkaa kuusi ja päättyy kaksitoista viikkoa
29336: jalle suoritetusta määrästä. synnytyksen jälkeen. Jos vakuutettu ei ole käy-
29337: nyt jälkitarkastuksessa sanottuna aikana, voi-
29338: 88 §. daan mainittu äitiysrahan osa maksaa vain, jos
29339: Jos etuuden maksamista vakuutetulle itsel- siihen on erityistä syytä. Tarkemmat määräyk-
29340: leen ei voida pitää tarkoitustaan vastaavana hä- set jälkitarkastuksesta annetaan asetuksella.
29341: nen elämäntapojensa, mielentilansa tai ruumiil-
29342: lisen taikka henkisen heikkoutensa taikka muun 91 §.
29343: erityisen syyn vuoksi, sosiaaliturvalaitos voi Oikeus tämän lain mukaiseen etuuteen lak-
29344: päättää, että etuus maksetaan vakuutetun ja hä- kaa, kun edellytyksiä etuuden myöntämiselle ei
29345: nen 93 § :n 3 momentissa tarkoitettujen omais- enää ole.
29346: tensa huoltoon käytettäväksi asuinkunnan so- Jos vakuutetun oloissa on tapahtunut sellai-
29347: siaalilautakunnalle tai sosiaalilautakunnan suos- nen muutos, että se vaikuttaa hänen saamansa
29348: tumuksella, sen jälkeen kun etuuden vastaan- etuuden määrään, on sitä vastaavasti oikaistava.
29349: ettajaksi ehdotettua on kuultu, vakuutetun puo- Jos on perusteltua syytä olettaa, että eläke
29350: lisolle tai muulle sopivalle henkilölle. tai muu etuus olisi lakkautettava tai sen mää-
29351: Esityksen etuuden maksamisesta 1 momentin rää vähennettävä, tahi jos etuuden tarkistami-
29352: mukaisesti muulle kuin vakuutetulle itselleen seksi asetettavaa velvoitusta ei noudateta, so-
29353: voi tehdä vakuutettu, hänen puolisonsa, muu siaaliturvatoimikunta voi keskeyttää etuuden tai
29354: omaisensa tai se, joka on pääasiallisesti huoleh- sen osan maksamisen, kunnes asia on lopulli-
29355: tinut hänen toimeentulostaan, taikka sosiaali- sella päätöksellä ratkaistu. Vastaavasti sosiaali-
29356: lautakunta tai sosiaaliturvatoimikunnan puheen- turvalaitos voi keskeyttää etuuden tai sen osan
29357: johtaja. maksamisen, jolloin keskeyttämisestä on ilmoi-
29358: 89 §. tettava asianomaiselle sosiaaliturvatoimikunnal-
29359: Tämän lain mukaista etuutta on haettava kir- le, jonka tulee antaa asiasta lopullinen päätös.
29360: jallisesti sosiaaliturvatoimikunnalta tai se myön-
29361: netään hakemuksetta sen mukaan kuin sosiaali- 92 §.
29362: turva-asetuksella säädetään. Korvausta sairaanhoidosta johtuvista kustan-
29363: Hakemukseen on liitettävä tarpeelliseksi kat- nuksista ja päivärahaa ei suoriteta siltä ajalta,
29364: sottava selvitys. minkä vakuutettu on:
29365: 1) asevelvollisena vakinaisessa palveluksessa
29366: 90 §. taikka reserviläisenä tai nostoväkeen kuuluvana
29367: Korvausta sairauden tai raskauden ja synny- puolustusvoimain palveluksessa; tai
29368: tyksen aiheuttamista kustannuksista on haet- 2) kärsimässä välittömästi tuomittua vapaus-
29369: tava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun se rangaistusta tai asetuksella säädettävissä tapauk-
29370: maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu, sissa julkisessa laitoshoidossa.
29371: perhe-eläkettä vuoden sekä äitiysrahaa, päivä- Mitä 1 momentin 2 kohdassa on säädetty,
29372: rahaa ja eläke- ja muita etuuksia kuuden kuu- sovelletaan raskaus- ja synnytyskustannuksiin
29373: kauden kuluessa siitä päivästä, mistä alkaen sekä äitiysrahaan.
29374: niitä halutaan saada, uhalla, että etuus muutoin
29375: on menetetty. Jos päiväraha tai 28 § :n tarkoit- 93 §.
29376: tama kansaneläke on myönnetty määräajaksi ja Eläkkeen maksaminen keskeytetään seuraa-
29377: oikeus päivärahaan tai eläkkeeseen jatkuisi sen van eläkejakson alkamisesta lukien, kun eläk-
29378: jälkeenkin, tulee vakuutetun saadakseen edel- keensaaja on alkanut kärsiä vähintään kolme
29379: 76 0879005055
29380: 602 Lakialoite n:o 310
29381:
29382: kuukautta kestävää vapausrangaistusta, ja ase- kuuluva etuus, sairaanhoidon kustannusten kor-
29383: tuksella määrättävissä tapauksissa silloin, kun vausta lukuunottamatta, evätä tai alentaa.
29384: eläkkeensaaja on joutunut julkiseen laitoshoi-
29385: toon, jonka voidaan otaksua jatkuvan vähintään 98 §.
29386: kolmen kuukauden ajan. Eläkkeensaajalle suori- Eläkkeensaajan kuollessa lakkaa oikeus eläk-
29387: tetaan kuitenkin hänen omaan käyttöönsä hen- keen ·saamiseen kuolinpäivää seuraavan kuukau-
29388: kilökohtaisia tarpeita varten asetuksella erik- den alusta.
29389: seen vahvistettu eläkkeen osa. 99 §.
29390: Eläkettä, jonka maksaminen on ollut keskey- Jos vakuutetulla, jolle on maksettu tämän
29391: tyneenä 1 momentissa mainitusta syystä, ale- lain mukaista päivärahaa, eläkettä tai muuta
29392: taan maksaa sen eläkejakson alusta lukien, joka etuutta, on oikeus saada vastaava etuus muun
29393: lähinnä seuraa laitoshoidon tai vapausrangais- lain nojalla, siirtyy vakuutetun oikeus mainitun-
29394: tuksen päättymistä. laiseen etuuteen sosiaaliturvalaitokselle tämän
29395: Mikäli 1 momentissa tarkoitetulla vakuute- lain nojalla suoritettua määrää v·astaavalta osalta.
29396: tulla on huollettavanaan puoliso tai 18 vuotta
29397: nuorempia taikka 18 vuotta vanhempia työky- 100 §.
29398: vyttömiä [apsia, suorit<iaan eläke tai sen osa Vakuutetulla ei ole oikeutta sdlaiseen sai-
29399: heille siltä ajalta, miltä eläkettä 1 momentin raus-, kansaneläke- tai lisäeläkevakuutuksen
29400: mukaan ei makseta vakuutetulle. etuuteen, jota vastaavaan, mutta suurempaan
29401: etuuteen hän on samalla perusteella oikeutettu
29402: 94 §. tapaturma- tai liikennevakuutuksen nojalla. Mi-
29403: Alaikäisellä vakuutetulla, joka on täyttänyt kali ·sairaus-, kansaneläke- tai lisäeläkevakuu-
29404: 16 vuotta, on oikeus myös itse hakea ja nostaa tuksen etuus olisi suurempi kuin vastaava sa-
29405: hänelle tuleva tämän lain mukainen etuus. malla perusteella maksettava tapaturma- tai lii-
29406: Jos etuuden saaja kuolee, kuolinpesän hoi- kennevakuutuksen nojalla myönnettävä etuus,
29407: taja on o1keutettu kuolinpesän puolesta hake- on vakuutettu oikeutettu ensiksimainittuun
29408: maan ja nostamaan etuuden. etuuteen.
29409:
29410: 95 §.
29411: Asetuksella säädetään vakuutetun velvollisuu- 10 luku.
29412: desta antaa tietoja ja selvityksiä työkyvystään Rahoitus.
29413: sekä olosuhteissa tapahtuneista muutoksista,
29414: jotka voivat vaikuttaa hänen oikeuteensa saada 101 §.
29415: tämän lain mukaista etuutta tai etuuden maksa- Kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksuna suo-
29416: miseen. rittaa työnantaja kymmenen prosenttia ennakko-
29417: perinnän alaisen palkan määrästä.
29418: 96 §.
29419: Terveydentilan selvittämistä ja työkyvyn ar- Milloin liiketoimintaa harjoittavan valtionve-
29420: vioimista varten vakuutettu on velvollinen so- rotuksessa verovelvollisen työnantajan kolmessa
29421: s1aaliturvalaitoksen, tarkastuslautakunnan, so- viimelksi toimitetussa verotuksessa hyväksytty-
29422: siaaliturvalautakunnan, sosiaaliturvan aluetoi- jen, kuluvan käyttöomaisuuden hankintame-
29423: miston tai sosiaaliturvatoimikunnan määräyk- noista tehtyjen poistojen vuotuinen keskimäärä
29424: sestä käymään tutkittavana määrätyn lääkärin on vähintään 100 000 markkaa, suoritetaan lisä-
29425: luona taikka määrätyssä sairaanhoito- tai tutki- maksuna, jonka sosiaaliturva-asetuksessa määrät-
29426: muslaitoksessa. Sosiaaliturvalaitos suorittaa täs- tävien perusteiden mukaan vahvistaa sosiaali- ja
29427: tä vakuutetulle aåheutuneet kustannukset. terveysministeriö, keskimäärin viisikymmentä
29428: Jos vakuutettu ei noudata 1 momentin nojalla prosenttia poistojen määrästä siten, että se pois-
29429: annettua määräystä, voidaan tämän lain mukai- tojen ollessa 100 000 markkaa on viisi prosent-
29430: nen etuus evätä joko :kokonaan tai osaksi. tia.
29431: Puuttuvan osan kansaneläke- ja sairausvakuu-
29432: 97 §. tusmenoista suorittaa valtio.
29433: Jos vakuutettu on tahallaan ilmoittanut vää-
29434: rin tai salannut jonkin seikan, jolla on merki- 102 §.
29435: tyistä tämän lain mukaisen etuuden saamiseen tai Lisäeläkevakuutusmaksuna suorittaa muu
29436: suuruuteen, voidaan hänelle tämän lain mukaan työnantaja kuin valtio, kunta, kuntayhtymä ja
29437: Lakialoite n:o 310 603
29438:
29439: niihin verrattava julkinen yhteisö neljä prosent- kuutusmaksujen määräämistä, maksuunpanoa,
29440: tia ennakkoperinnän alaisen palkan määrästä. kantoa ja tilitystä sekä tarvittavin osin tarkas-
29441: Omaa työtään tekevä yrittäjä ja ammatinhar- taa veroluetteloita ynnä veronkantaa koskevia
29442: joittaja sekä näihin rinnastettava henkilö suorit- asiakirjoja.
29443: taa omana ja avustavan perheenjäsenensä lisä-
29444: eläkevakuutusmaksuna 39 § :ssä tarkoitetun ve- 108 §.
29445: rotetun työtulon noustessa yli 24 000 markan Tämän lain mukaisten etuuksien suorittamista
29446: vuodessa yhden prosentin, yli 30 000 markan varten sosiaaliturvalaitoksessa on sairausvakuu-
29447: kaksi prosenttia, yli 36 000 markan kolme pro- tusrahasto, kansaneläkevakuutusrahasto, lisäelä-
29448: senttia ja yli 42 000 markan neljä prosenttia kevakuutusrahasto, tapaturmavakuutusrahasto ja
29449: työtulos ta. kuntoutusrahasto. Kussakin rahastossa voi olla
29450: 103 §. vähintään puolen vuoden ja enintään vuoden
29451: Tapaturmavakuutusmaksuna suorittaa työn- korvauksia vastaava määrä varoja.
29452: antaja ammattialan ja työpaikan tapaturma- ja Kuntoutusrahastoon ohjataan vuosittain viisi
29453: ammattitautivaaran mukaan mitoitetun osuuden prosenttia 101 §:ssä tarkoitetuista työnantajien
29454: ennakkoperinnän alaisen palkan määrästä siten, suorittamista palkan mukaan määräytyvistä kan-
29455: että osuus on keskimäärin 2 prosenttia palkasta. saneläke- ja sairausvakuutusmaksuista.
29456: Vakuutusmaksun vahvistaa sosiaaliturva-asetuk- Edellä 1 momentissa tarkoitettujen rahastojen
29457: sessa määrättävien perusteiden nojalla sosiaali- varat on hoidettava silmällä pitäen maksuval-
29458: ja terveysministeriö. miutta vakuutettujen edut turvaavasti. Siltä osin
29459: Omaa työtään tekevä yrittäjä ja ammatinhar- kuin niitä ei käytetä etuuksien maksamiseen, ne
29460: joittaja sekä näihin rinnastettava henkilö suorit- on sijoitettava tuotannollisiin tarkoituksiin yri-
29461: taa omana ja avustavan perheenjäsenensä tapa- tyksiin, jotka ovat valtion, kuntien tai kunta-
29462: turmavakuu tusmaksuna puoli prosenttia 64 §: n yhtymien omistuksessa kokonaan tai yli puo-
29463: 1 momentissa tarkoitetusta työtulosta. Valtio lelta osuudelta, työkyvyn säilyttämistä ja palaut-
29464: suorittaa avustuksena tässä momentissa mainit- tamista välittömästi edistäviin tarkoituksiin sekä
29465: tujen maksujen yhteismäärän suuruisen määrän. vanhusten huoltoa ja asunto-oloja edistävään
29466: rakennustoimintaan, kuitenkin siten, että van-
29467: 104 §. husten asunto-oloja edistävään rakennustoimin-
29468: Siitä miten sosiaaliturvalaitoksen maksamat taan sijoitettavat varat saadaan lainata kunnille,
29469: moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä jolloin sosiaaliturvalaitos voi määrätä lainojen
29470: aiheutuneiden henkilövahinkojen korvaukset ra- koron yleisesti luotonannossa kulloinkin käytet-
29471: hoitetaan, säädetään 77 §:ssä. tävää korkoa alemmaksi asetuksessa tarkemmin
29472: säädetyllä tavalla.
29473: 105 §.
29474: Vakuutusmaksua ei 102 ja 103 §:n 2 mo-
29475: menttien säännöksistä poiketen määrätä va-
29476: kuutetulle, joka 11 luku.
29477: 1) verovuoden aikana on saanut tämän lain Hallinto.
29478: mukaista kansaneläkettä tai lisäeläkettä;
29479: 2) verovuoden aikana täyttää tässä laissa 109 §.
29480: säädetyn vanhuuseläkeiän; tai Sosiaaliturvalaitoksen hallintoelimiä ovat hal-
29481: 3) verovuonna on kuollut. litus ja valtuutetut.
29482: Sosiaaliturvalaitos toimii osastoihin jakautu-
29483: 106 §. neena.
29484: Joka laiminlyö vakuutusmaksun tai sen osan
29485: maksamisen määräaikana, on velvollinen suorit- 110 §.
29486: tamaan erääntyneelle määrälle maksun lisäystä Sosiaaliturvalaitoksen asioita hoitaa hallitus,
29487: sen mukaan kuin kunnallisveron maksamisen mikäli niitä ei ole tässä laissa uskottu valtuute-
29488: laiminlyömisen johdosta suoritettavasta veron- tuille, aluetoimistoille taikka sosiaaliturvatoimi-
29489: lisäyksestä on säädetty. kunnille.
29490: Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja viisi
29491: 107 §. muuta jäsentä, jotka tasavallan presidentti val-
29492: Sosiaaliturvalaitoksella on oikeus valvoa va- tuutettujen esityksestä nimittää.
29493: 604 Lakialoite n:o 310
29494:
29495:
29496: 111 §. Valtuutettujen tulee vuosittain antaa toimin-
29497: Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään nastaan kertomus eduskunnalle.
29498: neljä jäsentä on saapuvilla. Valtuutettujen oikeudesta saada sosiaaliturva-
29499: Asioita hallituksessa käsiteltäessä tulee pää- laitoksen toimintaan liittyviä tarvittavia selvi-
29500: tökseksi se miehpide, jota useimmat ovat kan- tyksiä halLitukselta, sen jäseneltä tai muulta lai-
29501: nattaneet. Äänten jakautuessa tasan tu~ee pää- toksen toimihenkilöltä tarkka elimeitä säädetään
29502: tökseksi se mielipide, jonka puolesta puheenjoh- sosiaaliturva-asetuksessa. Sama koskee hallituk-
29503: taja on äänestänyt; vaali ratkaistaan kuitenkin sen velvoHisuutta ,selvittää valtuutetuille sosiaa-
29504: tässä tapauksessa arvalla. liturvalaitoksen tavoitteita sen hoidettaviin teh-
29505: täviin liittyvän lainsäädännön kehittämiseksi.
29506: 112 §.
29507: Hallituksen oikeudesta siirtää sille kuuluvia 115 §.
29508: tehtäviä ja toimivaltaa jäsenelleen, toimihenki- Sosiaaliturvalaitoksen ke&kushallinnon tehtä-
29509: lölle taikka toimieLimeille säädetään sosiaaliturva- vänä on sen lisäksi mitä muutoin on säädetty:
29510: asetu:ksessa.
29511: 1) johtaa ja valvoa tämän lain, sosiaaliturva-
29512: 113 §. asetuksen sekä näiden nojalla annettujen pää-
29513: Valtuutetut valitsee eduskunta, joka myös tösten ja määräysten noudattamista ja toteutta-
29514: vahvistaa heille ohiesäännön. Valtuutettujen lu- mista yhdenmukaisten periaatteiden mukaan;
29515: kumäärästä on säädetty valtiopäiväjärjestyksessä. 2) antaa neuvoja ja ohjeita aluetoimistoille,
29516: sosiaaliturvatoimikunniile ja toimistoille sekä
29517: työpaikkakassoille asioiden käsittelemistä ja rat-
29518: 114 §. kaisemista varten;
29519: Valtuutettujen tulee: 3) hoitaa sosiaaliturvarahastoa;
29520: 1) valvoa sosiaaliturvalaitOksen haLlintoa ja 4) hankkia tietoja ja ,selvityksiä sekä suorit-
29521: toimintaa, taa tutkimuksia sosiaaliturvaan liittyvissä kysy-
29522: 2) vahvistaa perusteet sosiaaliturvalaitoksen myksissä sekä tehdä ehdotuksia sosiaaliturvan
29523: tilinpäätöstä varten, ja sen hallinnon kehittämiseksi;
29524: 5) toimittaa sosiaali- ja terveysministeriölle
29525: 3) valita tarpeellinen määrä tilintarkastajia,
29526: vuosittain tarpeelliset tiedot hoitamansa sosiaa-
29527: joista yhden tulee olla vailtiontalouden tarkas-
29528: liturvan alalta; ja
29529: tusviraston viranhaltija, ja varatilintarkastajia
29530: 6) hoitaa muut tämän lain täytäntöönpanos-
29531: sekä vahvistaa heille johtosääntö,
29532: ta sille aiheutuvat tehtävät.
29533: 4) vahvistaa sosiaaliturvalaitoksen tilinpäätös
29534: Sosiaaliturvalaitoksen keskushallinnon tulee
29535: sekä päättää vastuuvapauden myöntäm1sestä
29536: valvoa aluetoimistojen, sosiaaliturvatoimikun-
29537: hallitukselle ja muille vastuussa oleville,
29538: tien ja -toimistojen sekä työpaiikkakassojen toi-
29539: 5) nimittää sosiaaliturvalaitoksen osastopääl- mintaa sekä suorittaa niissä tarkastuksia.
29540: liköt ja aluetoimistojen johtajat,
29541: 6) päättää tässä laissa tarkoitettujen varojen
29542: 116 §.
29543: sijoittamisesta,
29544: Tämän lain mukaisten tehtävien hoitamista
29545: 7) päättää kiinteän omaisuuden ostamisesta varten maa jaetaan soS'iaaliturvapiireihin, joihin
29546: ja myymisestä sekä sairaanhoito- ynnä muun kuuluu yksi tai useampia kuntia. Sosiaaliturva-
29547: laitoksen perustamisesta, piirit määrää sosiaaliturvalaitos kuultuaan asian-
29548: 8) ratkaista periaatteellista laatua olevat tai omaisia kunnallisvaltuustoja.
29549: muuten tärkeät kysymykset, sekä Piirijaon lisäiksi maa jaetaan sosiaaliturva-
29550: 9 päättää muut asiat, jotka hallitus alistaa alueisiin, joissa on sosiaaliturvalaitoksen aluetoi-
29551: sen käsiteltäviksi. misto. Sosiaaliturva-alueet määrää sosiaaliturva-
29552: Hallituksen jäsenen paikan tultua avoimeksi laitosta ja asianomaisia lääninvaltuustoja kuul-
29553: vailtuutettujen tulee ryhtyä toimenpiteisiin sen tm,an vaLtioneuvosto.
29554: täyttämiseksi ja tehdä valtioneuvostolle esitys
29555: sopivan henkilön nimittämiseksi siihen. 117 §.
29556: Valtuutettujen muista tehtävistä on määrätty Jokaisessa sosiaaliturvapiirissä on 11-jäseni-
29557: vatLtuutettujen ohjesäännössä. nen sosiaaliturvatoimi:kunta. Sosiaaliturvalaitos
29558: Lakialoite n:o 310 605
29559:
29560: voi tarvittaessa määrätä, että sosiaaliturvapii- senten paLkkion matkakustannusten korvaukset
29561: rissä on useampia sosiaaliturvatoimikuntia. niihin luettuina vahvistaa sosiaaliturvalaitos.
29562: Sosiaaliturvatoimikunnat voivat tarvittaessa
29563: toimia jaostoihin jakaantuneina. Jaostojen pe- 119 §.
29564: rusteista säädetään sosiaaiiturva-asetuksessa, ja Sosiaaliturvatoimikunnan tehtävänä on:
29565: tarkemmat määräykset antaa sosiaaliturvalaitos. 1) ratkaista tämän lain mukaisia etuisuuksia
29566: Sosiaa1iturvato1mikuntaan kuuluu sosiaalitur- koskevat asiat;
29567: valaitoksen määräämä puheenjohtaja ja kaksi 2) antaa sosiaaliturvalaitokselle tai aluetoi-
29568: sosiaaliturvalaitoksen asianomaista lääninhalli- mistolle lausuntoja tämän lain täytäntöönpa-
29569: tusta kuultuaan neljäksi vuodeksi kerrallaan naan !Httyvistä kysymyksistä;
29570: määräämää lääkärijäsentä sekä asianomaisen 3) suorittaa lain toteuttami;sen kannalta vält-
29571: kunnallisvaltuuston toimikaudekseen suhteelli- tämätöntä etuuksia saavien vakuutettujen olojen
29572: silla vaaleilla valitsemat paikallisia ja vakuutet- tarkkaitua ja ryhtyä olosuhteissa tapahtuneiden
29573: tujen olosuhteita tuntevat jäsenet, joiden tulee muutosten johdosta lain mahdollisesti edellyttä-
29574: olla sekä miehiä että naisia sekä edustaa riittä- miin toimenpiteisiin;
29575: vässä määrin eläkeläisiä ja ammatillisesti järjes- 4) huolehtia piirissään siitä tiedotustoimin-
29576: täytyneitä työntekijöitä. nasta, jota ei ole annettu sosiaaliturva·laitoksen
29577: Jos sosiaaliturvatoimikunnan alue käsittää taiklka aluetoimiston tehtäväksi; ja
29578: useampia kuntia, kunkin kunnan kunnallisval- 5) suorittaa ne muut tehtävät, jotka sille
29579: tuusto valitsee jäsenensä toimikuntaan, jolloin tämän lain täytäntöönpanoa varten annetaan.
29580: kukin jäsen osaLlistuu vain oman kuntansa so-
29581: siaaliturva-asioiden käsittelyyn. Sosiaaliturvatoi- Sosiaalilautakunnan jäsen ja sen palvelukses-
29582: mikunnan puheenjohtajalla on henkilökohtainen sa o1eva henkilö ovat tarvittaessa velvollisia
29583: varamies ja muihla jäsenillä tarpeeflinen määrä saapumaan sosiaaliturvatoim&unnan kokouk-
29584: v.aramiehiä. seen antamaan vakuutettuja koskevia tietoja ja
29585: Sosiaaliturvatoimtkunta on päätösvaltainen selvityksiä.
29586: puheenjohtajan tai hänen varamiehensä ja kuu- Sosiaali:lautakunnan ja veroviranomaisten tu-
29587: den muun jäsenen ollessa saapuvilla. Käsitel- lee antaa sosiaaliturvatoimiikunnalle ja sen jäse-
29588: täessä asiaa, jonka ratkaiseminen olennaisesti nille näiden toiminnassa välttämättömiä tietoja
29589: riippuu lääketieteellisestä kysymyksestä, tulee ja selvityksiä.
29590: lääkärijäsenen o1la saapuvill.a. Sosiaaliturvatoi- Sosiaalilautakunnan tulee ilmoittaa sosiaali-
29591: m1kunnan velvollisuudesta hankkia asian rat- turvatoimikunnan puheen}ohtajalle tapauksista,
29592: kaisulle välttämättömiä lausuntoja työvoima- joissa sen käsityiksen mukaan tämän lain mukai-
29593: viranomaisilta tai muilta tahoilta ra~kaistaessa nen etuus olisi myönnettävä, o1kaistava tai lak-
29594: etuuden myöntämistä 28, 29 ja 66 §:ssä tarkoi- kautettava taikka joissa lautaikunnan mielestä
29595: tetuissa tapauksissa säädetään sosiaaliturva-ase- etuuden maksaminen edunsaajalle itselleen ei
29596: tuksessa. ole tarkoituksenmukaista.
29597: 118 §.
29598: Sosiaaliturvapiirissä on sosiaaliturvatoimisto, 120 §.
29599: jonka sijaindkunnan sosiaaliturvalaitos määrää, Sosiaaliturvatoimikunta ratkaisee asiat ko-
29600: kuultuaan asianomaisia kunnaUisvaltuustoja, mi- kouksessaan, jol:lei asiaa ole usikottu jaostolle,
29601: käli sosiaaliturvapiiri käsittää useampia kuntia. sosiaaliturvatoimikunnan puheenjohtajalle tai
29602: Sosiaaliturvalaitoksella on oikeus erityisten syi- toim1ston muulle toimihenkilölle ratkaistavak-
29603: den niin vaatiessa ja kuultuaan asianomaisia si toimrkunnan puolesta. Sosiaaliturvalaitoksen
29604: kunnallisvaltuustoja sijoittaa toimisto piirin ul- valtuutetut määräävät asioiden siirtämisestä toi-
29605: kopuolelle. Toimiston johtajana on sosiaalitur- mikunnan puheenjohtajan tai muun toimihen-
29606: vatoimikunnan puheenjohtaja. Sosiaa!liturvatoi- kilön ratkaistavaksi.
29607: miston henkilökunnan nimittää sosiaaJiturva-
29608: laitos, mrkäli se ei ole uSJkonut nimittämistä 121 §.
29609: ·sosiaaliturvalaitoksen aluetoimiston johtajalle, Sosiaa1iturvatoim1kunnan on annettava paa-
29610: sosiaaliturvatoimikunnalle taikka sosiaaliturva- töksensä kirjallisena. Päivärahaa ja äitiysvakuu-
29611: toimiston johtajalle. tusetua koskevassa asia,ssa annetaan päätös kir-
29612: Sosiaaliturvatoimiston johtajan ja muun hen- jallisena kuitenlkin vain, jos hakija shä vaatii,
29613: kilökunnan palhl:au'ksen sekä toimikunnan jä- tai miHoin mainittu etuus on evätty.
29614: 606 Lakialoite n:o 310
29615:
29616:
29617: 122 §. Muutoksenhaku on t01m1tettava kirjaH.lsena
29618: Sosiaaliturvalaitoksen aluetoimistojen tehtä- sosiaali turvatoimistoon tai sosiaaliturvalai tok-
29619: vänä on valvoa ja ohjata alueensa sosiaaliturva- selle viimeistään 30 päivänä ennen kello 12 sen
29620: toimikuntien ja -toimistojen toimintaa sosiaali- päivän jälkeen, jona valittaja sai tiedon päätök-
29621: turvalaitoksen antamien ohjeiden ja määräysten sestä. Sosiaaliturvatoimikunnan tulee viipymät-
29622: mukaan. tä lähettää valituskirjelmä sekä asian käsitte-
29623: 123 §. lyssä syntyneet asiakirjat lausuntoineen sosiaali-
29624: Avustuskassalain ( 471/42) mukaisella avus- turvalaitokselle tai sosiaaliturvalautakunnalle.
29625: tuskassalla, jonka toimintapiiriin kuuluvat työn- Sosiaaliturvatoimisto on velvollinen pyydet-
29626: tekijät ovat 1saman työnantajan palveluksessa, täessä avustamaan valittajaa kirjelmän laatimi-
29627: on oikeus toimia tässä laissa säädettyjen etuuk- sessa.
29628: sien antajana jäsenilleen tai heille ja heidän 126 §.
29629: perheenjäsenilleen. Järjestelylie on hankittava Vakuutettu, joka on 'tyytymätön sosiaalitur-
29630: sosiaaliturvalaitoksen suostumus, joka on annet- valaitoksen tai sosiaaliturvalautakunnan anta-
29631: tava, jos kassan kokous kahden kolmasosan ään- maan päätökseen, ,saa hakea ·siihen muutosta
29632: tenenemmistöllä on ilmoittanut hyväksyvänsä tarkastuslau takunnaha.
29633: järjestelyn, ja jos kassan sääntöjen mukaan an- Muutoksenhaku on toimitettava kirjallisena
29634: net:tavat etuudet ovat vähintään tämän lain tarkastuslautakunnalle, sosiaaliturvalaitokselle
29635: mukaiset. tail&a sosiaaliturvatoimistolle vifmeistään 30
29636: Avustuskassan hallituksesta ja avustuskassas- päivänä ennen kello 12 sen päivän järkeen, jona
29637: ta on soveltuvin osin voimassa, mitä tässä lais- valittaja sai tiedon 'sosiaaliturvalaitoksen päätök-
29638: sa säädetään sosiaaliturvatoimikunnasta ja so- sestä. SosiaaJiturvalaitoksen tulee viipymättä
29639: siaaliturvatoimistosta. Muutoin avustuskassasta lähettää valituskirjelmä sekä asian käsittelyssä
29640: on voimassa avustuskassalaki, kuitenkin siten, syntyneet asiakirjat lausuntoineen tarkastuslau-
29641: että sosiaa1iturvalaitoksella on oikeus hyväksyä takunnalle.
29642: kassan säännöt sekä suorittaa rekisteröimistä ja Va'littajan oikeudesta 'Saada avustusta vaHtuk-
29643: valvontaa koskevat tehtävät. sen ,laatimisessa on soveltuvin osin voimassa
29644: Sosiaaliturvalaitos myöntää avustuskassalle mitä 125 §:n 3 momentissa on säädetty.
29645: tämän lain muka,isten etuuksien suorittamisesta
29646: aiheutuvat kustannukset sekä hallintokulut si- 127 §.
29647: ten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Jollei valittaja muuta näytä, katsotaan hänen
29648: saaneen päätöksestä tiedon seivsemäntenä päi-
29649: vänä sen jälkeen, kun päätös on hänen ilmoitta-
29650: 12 luku. mallaan osoitteella annettu postin perille toimi-
29651: tettavaksi.
29652: Muutoksenhaku.
29653: 128 §.
29654: 124 §. Jos sosiaaliturvatoimikunnan tai sen jaoston
29655: Tämän lain mukaista etuutta koskevissa taikka sosiaaliturvatoimiston toimihenkilön tä-
29656: asioissa toimivat muutohenhakueliminä sosiaa- män lain mukai'sta etuutta koskeva åainvoimai-
29657: liturvalaitos ja tarkastuslautakunta. Sairausva- nen päätös on perustunut väärään tai puutteel-
29658: kuutusasioissa ja päiväraha-asioissa toimii en- liseen selvitykseen tai on ilmeisesti ollut lain
29659: simmäisenä valitusasteena kuitenkin sosiaalitur- vastainen, sosiaaliturvalaitos voi asianomaisen
29660: valautakunta, jonka toimialueena on sosiaalitur- hakemuksesta tai:kka ~sosiaaliturvatoimi'kunnan
29661: va-alue. Sosiaaliturvalautakunnan ja tarkastus- esityksestä ja asianomaista kuultuaan poistaa
29662: lautakunnan kokoonpanosta, ot:taen huomioon päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltä-
29663: eläkeläisten ja ammatillisesti järjestäytyneen työ- väksi.
29664: väestön riittävän edustuksen, säädetään erik- Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee so-
29665: seen. veltuvin osin tarkastuslautakuntaa, jolla on
29666: 125 §. oikeus asianomaisen hakemuksesta poistaa aikai-
29667: Joka on tyytymätön sosiaaliturvalautakun- sempi päätöksensä sekä määrätä asia uudelleen
29668: nan, sen jaoston taikka wsiaaliturvatoimiston käsiteltäväksi. Sama oikeus on tarkastuslauta-
29669: toimihenkilön antamaan päätökseen, saa hakea kunnalla myös sosiaaliturvalaitoksen tämän lain
29670: siihen muutosta sosiaaliturvalaitokselta, tai, mukaista etuutta koskevassa asiassa antaman
29671: siten kuin 124 § :ssä on säädetty, sosiaalitur- päätöksen osalta.
29672: valautakunnalta. Jos sosiaaliturvalaitos katsoo sosiaaliturvatoi-
29673: Lakialoite n:o 310 607
29674:
29675: mikunnan tai sen jaoston taikka sosiaaliturvatoi- takunnan takaisinperimistä koskeva lainvoimai-
29676: miston toimihenkilön päätöksen olevan 1 mo- nen päätös saadaan panna täytäntöön niin kuin
29677: mentissa mainitulla tavalla virheellisen, on sillä lainvoimainen tuomio.
29678: oikeus saattaa asia tarkastuslautakunnan rat- Päätöksen toistaiseksi myönnetyn eläke-etuu-
29679: kaistavaksi. Tarkastuslautakunnalla on oikeus den takaisinperimisestä tekee, asianomaista so-
29680: asianomaista kuultuaan oikaista päätös tai pois- siaaliturvatoimikuntaa ja vakuutettua kuul-
29681: taa se ja määrätä asia uudelleen käsiteltäväksi. tuaan, sosiaaliturvalaitos.
29682: Tehtyään 1 momentissa mainitun esityksen
29683: sosiaaliturvatoimikunta voi, kunnes sosiaalitur-
29684: valaitos on asian ratkaissut, väliaikaisesti kes- 13 luku.
29685: keyttää etuuden maksamisen tai suorittaa sen Erinäisiä säännöksiä.
29686: esityksensä mukaisin määrin. Niin ikään voi
29687: sosiaaliturvalaitos 3 momentissa mainitussa ta- 130 §.
29688: pauksessa, kunnes tarkastuslautakunta on asian Joka luvattomasti ilmaisee mitä hän tassa
29689: ratkaissut, väliaikaisesti määrätä etuuden mak- laissa säädettyjä tehtäviä täyttäessään on saanut
29690: samisen keskeytettäväksi tai sen suoritettavaksi tietää jonkun henkilön taloudellisesta asemasta
29691: esityksensä mukaisin määrin. tai terveydentilasta, rangaistakoen sakolla, jol-
29692: Jos on kysymyksessä evätyn edun myöntämi- lei teosta muussa laissa ole ankarampaa rangais-
29693: nen tai myönnetyn edun lisääminen taikka aikai- tusta säädetty.
29694: semman takaisinperimispäätöksen muuttaminen Edellä 1 momentissa säädetystä rikoksesta
29695: vakuutetun eduksi, asianomainen sosiaaliturva- älköön virallinen syyttäjä nostako syytettä, ellei
29696: toimikunta voi aikaisemman päätöksen estä- asianomistaja ole rikosta syytteeseen pantavaksi
29697: mättä käsitellä asian uudelleen. ilmoittanut.
29698: Tämän lain mukaista etuutta koskevan lain- 131 §.
29699: voimaisen päätöksen purkamista tai edellisessä Valtion, kunnan ja muun julkisoikeudellisen
29700: momentissa tarkoitettua oikaisua älköön haet- yhteisön viranomainen, vakuutuslaitos, sairaala
29701: tako, älköönkä tässä pykälässä tarkoitettua pur- ja muu sairaanhoitolaitos sekä työnantaja ovat
29702: kuesitystä tehtäkö sen jälkeen, kun viisi vuotta velvollisia pyynnöstä antamaan sosiaaliturvatoi-
29703: on kulunut siitä, kun päätös sai lainvoiman, mistolle, sosiaaliturvalaitoksen aluetoimistolle,
29704: ellei hakemuksen tueksi esitetä erittäin painavia sosiaaliturvalaitokselle tai tämän lain mukaiselle
29705: syitä. valitusviranomaiselle maksutta kaikki hallussaan
29706: Mitä edellä tässä pykälässä on sanottu sosiaa- olevat, näiden käsiteltävänä olevan asian rat-
29707: liturvalaitoksesta, koskee soveltuvin osin myös kaisuun vaikuttavat tiedot.
29708: sosiaaliturvalautakun taa. Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee myös
29709: lääkäriä, kuitenkin siten, että hänellä on oikeus
29710: 129 §. saada antamistaan tiedoista ja lausunnoista vah-
29711: Jos vakuutetulle on suoritettu tämän lain mu- vistetun taksan mukainen palkkio.
29712: kaista etuutta aiheettomasti taikka enemmän
29713: kuin mihin hänellä olisi ollut oikeus, on liikaa 132 §.
29714: maksettu määrä perittävä takaisin. Mikäli määrä Tähän lakiin perustuvaa oikeutta etuuteen
29715: on vähäinen ja muutoinkin, jos sen myöntämi- älköön ulosmitattako.
29716: sen tai maksamisen ei ole katsottava johtuneen Sopimus, joka tarkoittaa tähän lakiin perus-
29717: etuuden saajan taikka hänen edustajansa tahal- tuvan oikeuden siirtämistä toiselle tai panttaa-
29718: lisesta menettelystä, voidaan takaisinperimisestä mista, on mitätön.
29719: luopua. Perittävää määrää voidaan myös koh-
29720: tuuden mukaan alentaa, mikäli vakuutetun ta- 133 §.
29721: loudelliset olosuhteet ja muut näihin rinnas- Sosiaaliturvalaitoksella, sosiaaliturvan aluetoi-
29722: tettavat seikat huomioon ottaen takaisinperin- mistolla ja sosiaaliturvatoimikunnalla on oikeus
29723: nän täysimääräistä suorittamista olisi pidettävä saada virka-apua viranomaiselta.
29724: kohtuuttomana.
29725: Takaisin perittävä määrä voidaan kuitata va- 134 §.
29726: kuutetulle myöhemmin tulevilla tämän lain mu- Sosiaaliturvatoimikunnan ja -lautakunnan
29727: kaisten etuuksien maksuerillä. sekä tarkastuslautakunnan jäsenen esteellisyy-
29728: Sosiaaliturva toimikunnan, sosiaali turvalau ta- destä on voimassa, mitä oikeudenkäymiskaa-
29729: kunnan, sosiaaliturvalaitoksen tai tarkastuslau- ressa on tuomarin esteellisyydestä säädetty.
29730: 608 Lakialoite n:o 310
29731:
29732:
29733: 135 §. 141 §.
29734: Tässä laissa säädetyt maksut, joiden suoritus Tällä lailla kumottujen lakien mukaista so-
29735: on laiminlyöty, peritään ilman tuomiota ja pää- siaaliturvaa toimeenpanevien laitosten vastuun
29736: töstä siinä järjestyksessä, kuin verojen ja yleis- siirtyessä sosiaaliturvalaitokselle siirretään nii-
29737: ten maksujen ulosotosta on erikseen säädetty. den rahastot sosiaaliturvalaitokselle erilliseksi
29738: rahastoksi.
29739: 136 §. Lain voimaantuloon mennessä yhdistetään
29740: Sosiaaliturvalaitoksen ja tämän lain mukais- työeläketurvaa varten suoritetuista maksuista
29741: ten toimi- ja muutoksenhakuelinten toimitus- kootut työeläkelaitosten rahastot. Rahaston hal-
29742: kirjat annetaan maksutta. lintoon nimittää valtioneuvosto ammatillisten
29743: Sosiaaliturvalaitos ja tämän lain mukaiset keskusjärjestöjen ja eläkeläisten järjestöjen esi-
29744: toimi- ja muutoksenhakuelimet on vapautettu tyksestä edustajat siten, että nämä yhdessä
29745: maksamasta toimituskirjan lunastusta. eduskunnan valitsemien edustajien kanssa muo-
29746: dostavat 4/s enemmistön rahaston hallinnossa.
29747: 137 §. Rahaston hallintoa ja toimintaa valvomaan va-
29748: Tämän lain mukaiset eläkkeet ja muut niihin litsee eduskunta valtuutetut, jotJka vuosittain
29749: rinnastettavat jatkuvat korvaukset sidotaan antavat kertomuksensa eduskunnalle.
29750: maan yleiseen palkkatasoon siten, että palkka- Vakuutettujen saarnat etuudet eivät saa vä-
29751: tasossa tapahtuneet muutokset otetaan huo- hentyä niiden siirtyessä tämän lain mukaan suo-
29752: mioon tarkistamaila eläkettä tai korvausta ritettavaksi.
29753: myönnettäessä ja eläkkeiden ja korvausten yh- 142 §.
29754: teensovitusta uudelleen toimitettaessa eläkkeen Tämä laki tulee voimaan päivänä
29755: tai korvauksen perusteena oleva työtulo ja sen kuuta 19 ja sillä kumotaan:
29756: jäilkeen puolivuosittain eläkkeen ja korvauksen 1) kansaneläkelaki ( 347/56) siihen tehtyine
29757: määrä sosiaali- ja terveysministeriön antamien muutoksineen;
29758: ohjeiden mukaan. 2) laki kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkei-
29759: Jos maan yleinen palkkataso on olennaisesti den ja avustusten sitomisesta elinkustannusin-
29760: noussut, valtioneuvoston tulee korottaa muiden deksiin ( 348/56);
29761: kuin 1 momentissa tarkoitettujen tämän lain 3) laki kansaneläkelaissa säädetyn apulisän
29762: mukaisten etuuksien markkamääriä palkkatason ja hoitolisän sitomisesta elinkustannusindeksiin
29763: nousua vastaavasti. (589/63);
29764: Tämän lain mukaiset markkamäärät vastaa- 4) sairausvakuutuslaki ( 364/63) siihen teh-
29765: vat vuodelle 1977 vahvistettua palkkaindeksi- tyine muutoksineen;
29766: lukua. 5) laki sairausvakuutuslain voimaantulosta
29767: (365/63) siihen tehtyine muutoksineen;
29768: 138 §. 6) perhe-eläkelaki ( 38/69) siihen tehtyine
29769: Tämän lain mukaiset etuudet ovat lisäeläket- muutoksineen;
29770: tä lukuunottamatta verosta vapaat. 7) laki lapsen hoitotuesta ( 444/69);
29771: 8) työntekijäin eläkelaki (395/61) siihen
29772: 139 §. tehtyine muutoksineen;
29773: Asetuksella voidaan säätää sellaisia poikkeuk- 9) lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työn-
29774: sia tämän lain säännöksistä, jotka johtuvat vie- tekijäin eläkelaki (134/62) siihen tehtyine
29775: raan valtion kanssa tehdystä vastavuoroisesta muutoksineen;
29776: sopimuksesta. 10) maatalousyrittäjien eläkelaki (467/69)
29777: siihen tehtyine muutoksineen;
29778: 140 §. 11) yrittäjien eläkelaki ( 468/69) siihen teh-
29779: Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- tyine muutoksineen; sekä
29780: töönpanosta ja soveltamisesta annetaan sosiaa- 12) tapaturmavakuutuslaki ( 608/48) siihen
29781: liturva -asetuksella. tehtyine muutoksineen.
29782:
29783: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
29784:
29785: Ensio Laine Mikko Kuoppa E.-J. Tennilä
29786: Irma Rosnell M.-L. Salminen Pentti Liedes
29787: Marjatta Mattsson Aarne Koskinen Seppo Toiviainen
29788: P. Puhakka Sten Söderström
29789: 1979 vp. 609
29790:
29791: Lakialoite n:o 311.
29792:
29793:
29794:
29795:
29796: E. Laine ym.: Ehdotus lai:ksi vähimmäiseläkkeestä.
29797:
29798:
29799: E d u s k u n n a 11 e.
29800:
29801: Vähimmäiseläketurvan toteuttaminen on jo Sen vuoksi sitä ei saa viivyttää, vaan s'e on toi-
29802: yleisesti asetettu eläkepolitiikan keskeiseksi ja meenpantava alkuperäisen suunnitelman mu-
29803: kiireelliseksi ta·voitteeksi. Se edellyttää kansan- kaan neljässä vaihees·sa, vuosina 1980-83. Tä-
29804: eläketason korottamista vähimmäispalkkaa vas- mäkin aikataulu on kolme vuotta myöhässä al-
29805: taavalle tasolle sekä kansaneläkejärjestelmään kuperäisestä suunnitelmasta.
29806: jääneiden monien puutteiden poistamista, en- Se täysimääräinen kansaneläke, joka vielä ny-
29807: nen !kaikkea tulosidonnaisuuden purkamista ja kyään on tuloharkintainen, on tätä nykyä eri
29808: kansaneläkkeen tekemistä henkilokohtaiseksi. kuntaryhmissä 200-300 markkaa jäljessä vä-
29809: Nämä kaiklki ovat eläkeläisten perinteisiä vaa- himmäispalkan nettomäärästä. Tämä ero tulee
29810: timuksia, jotka lciteytyivät uudistusohjelmaksi ottaa kiinru esimerkiksi kahdessa vaiheessa.
29811: maan suurimpien eläkeläisjärjestöjen jo ke- Ensimmäisessä vaiheessa tukilisää korotettaisiin
29812: väällä 1975 valtioneuvostolle jättämässä esityk- 150 marka:lla ja toisessa vaiheessa edelleen 100
29813: sessä ja sisältyvät kansaneläkelaitoksen esittä- markalla kuukaudessa.
29814: mään kansaneläkejärjestelmän kehittämisohjel- Uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa, joka
29815: maan. tulisi toteuttaa 1. 1. 1980, tukilisän korottami-
29816: Yhtenäisen suunnitelman koko eläkejärjestel- sen lisäksi väljennettäisiin eläkkeensaajan ja hä-
29817: män uudistamisesta puolestaan sisältää SKP:n nen puolisonsa työtulojen vaikutusta kansan-
29818: 17. edustajakokouksessa hyväksytty esitys de- eläkkeen tukiosaan ja tukilisään.
29819: mokraattisten voimien yhteistyöohjelmaksi. Sii- Toisessa vaiheessa, 1. 1. 1981, korotetaan
29820: nä on tavoitteeksi asetettu demokraattinen elä- tukilisää edelleen 100 markalla kuukaudessa,
29821: keuudistus: suurpääoman valta eläkepolitiikas- etuoikeutetaan työtulot kokonaan kansanelä-
29822: sa on kumottava, eläkejärjestelmä kokonaisuu- kettä määrättäessä sekä yhdistetään tukiosa ja
29823: dessaan on otettava yhteiskunnan haltuun, pie- tukilisä lisäosaksi, jonka tulosidonnaisuus on
29824: ni.- ja keskituloisten eläketasoa on parannetta- 50-prosenttinen. Tässä vaiheessa myös eläkkeet
29825: va ja eläkejärj-estelmän muut epäkohdll!t on eriytetään siten, että eläkkeensaajan puolison
29826: poistettava. Luonteeltaan samanlaisia ovat tulot eivät vaikuta hänen lisäosansa määrään.
29827: SKDL:n eläkepoliittiset kannanotot. Kolmannessa vaiheessa, 1. 1. 1982, saatetaan
29828: Eduskunta on jo ha.Jlituksen esityksen poh- loppuun muiden kuin eläketulojen etuoikeutta-
29829: jalta hyväksynyt ohjelman alkuvaiheen. Siihen minen kansaneläkkeen lisäosaa määrättäessä.
29830: sisältyvät parannukset ovat eläkeläisille tar- Neljännessä eli viimeisessä vaiheessa, 1. 1.
29831: peellisia. Valitettavaa vain on, että ne ovat jää- 1983, eläkkeen määrät yhtenäistetään, jolloin
29832: neet kovin vaatimattomiksi ja tulevat myöhään, eläkeläispuolisoiden kansaneläke tulee yhtä suu-
29833: lopullisesti vuonna 1982 toimeenpantaviksi. reksi kuin yksinäisen henkilön. Tällöin myös
29834: Tähänastisen päätöksen suuri puute on se, että poistetaan kansaneläkelaista säännös, jonka mu-
29835: uudistusohjelman keskeisistä osista ei ole edes kaan lisäosaa ei voida maksaa julkisessa laitos-
29836: periaatepäätöstä, puhumattakaan toteuttamisai- hoidossa olevalle eläkkeensaajalle.
29837: kataulusta. Esityksensä perusteluissa hallitus Eläkeuudistuksen ensimmäisen vaiheen ra-
29838: jopa ilmoitti tarkoittaneensa ohjelman "pitkän hoitus on hoidettavissa pelkästään sillä, että
29839: aikavälin suunnitelmaksi". keskeytetään sosiaaliturvamaksujen alennukset,
29840: Kommunistit ja kansandemokraatit edellyttä- jotka ovat vähentäneet kansaneläkelaitoksen tu-
29841: vät, että kokonaisuudistus tulee eläkeläisten ny- loja noin 1 600 miljoonalla markalla. Pysyväm-
29842: kypolven hyväksi, joka sJtä eruten tarvitsee. min rahoitus on hoidettavissa .sillä eläkeläisjär-
29843: 77 0879005055
29844: 610 Lakialoite n:o .311
29845:
29846:
29847: jestoJen ehdottama:lla tavalla, että työeläkera- turvaa. Se ei vielä vastaa sitä demokraattisen
29848: hastojen kasvuvauhtia rajoitettaisiin osoittamal- elakepolitiikan edellyttämää tavoitetta, jonka
29849: la osa työeläkevakuutusmaksuja eläkeuudistuk- mukaan kansaneläkkeen tulee olla s-elväpiirtei-
29850: seen. Olihan työeläkerahastoissa, jotka ovat lä- nen peruseläke ja myös työeläkejärjestelmä siir-
29851: hes kokonaisuudessaan suurpääoman käytössä tää suurpääoman hallinnasta yhteiskunnalliseen
29852: eivätkä työeläkeläisiä hyödyttämässä, vuoden hallintaan. Tämä tavoite on esitetty mm.
29853: 1978 lopussa runsaat 17 miljardia markkaa. SKDL:n eduskuntaryhmän aloitteessa sosiaali-
29854: TäLlaiset rahastot eivät o1e tarpeellisia työeläke- turvalaiksi.
29855: turvan kannaha, sen osoittaa useimpien maiden Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
29856: kokemus. Työeläkkeen saajien eläketurva on
29857: hoidettavissa ja täytyy hoitaa muulla tavoin. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
29858: Tässä ehdotettu eläkeuudistus lujittaa erityi- lakiehdotuksen:
29859: sesti vähävaraisten eläkeläisten vähimmäiseläke-
29860:
29861:
29862: Laki
29863: vähimmäiseläkkeestä.
29864:
29865: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
29866:
29867: 1 §. suus lievennetään 50 prosenttiin, ja Hsäosan
29868: Tämän lain tarkoituksena on turvata kaikille määrää korotetaan 100 markalla kuukaudessa.
29869: kansaneläkelain mukaisen vanhuus-, työkyvyt-
29870: tömyys- ja työttömyyseläkkeen saajille vähim- 4 §.
29871: mäistoimeentulo korottamalla kansaneläkkeen 1. 1. 1982 lukien eläkikeensaajan muut kuin
29872: määrää siten, että se vastaa vähimmäispalkkaa, eläketulot tehdään etuoikeutetuksi tuloksi lisä-
29873: sekä purkamalla kansaneläkkeen tulosidonnai- osaa määrättäessä.
29874: suutta. Tämän tarkoituksen toteuttamiseksi
29875: menetellään siten, kuin tässä laissa säädetään. 5 §.
29876: 1. 1. 1983 lukien eläkkeensaajapuolisoille
29877: 2 §. maksettavan lisäosan määrä korotetaan yksinäi-
29878: 1. 1. 1980 lukien tukiosan määrää korote- sen henkilön lisäosan suuruiseksi sekä kumo-
29879: taan 150 markalla kuukaudessa, eläkkeensaa- taan rajoitus, jonka mukaan lisäosaa ei makseta
29880: jan ja hänen puolisonsa työtulon etuoikeus laa- laitoshoidossa olevalle eläkkeensaajalle.
29881: jennetaan tukiosassa 1100 markkaan ja tuki-
29882: Hsässä 670 markkaan kuukaudessa ja tukilisän 6 §.
29883: tulosidonnaisuus alennetaan 75 prosentista 70 Tässä laissa tarkoitetut markkamäärät vas-
29884: prosenttiin. taavat kansaneläkkeiden määriä huhtikuussa
29885: 1979, ja ne tarkistetaan kansaneläkkeiden in-
29886: 3 §. deksitarkistusten yhteydessä.
29887: 1. 1. 1981 luk1en eläkkeensaajan puolison
29888: tulot kokonaisuudessaan ja eläkkeensaajan työ-
29889: tulot tehdään etuoikeutetuiksi, tukiosa ja tuki- Tämä laki tulee voimaan päivänä
29890: lisä yhdistetään lisäosaksi, jonka tulosidonnai- kuuta 198
29891:
29892:
29893: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
29894:
29895: Ensio Laine Mikko Kuoppa E.-J. Tennilä
29896: Marjatta Mattsson Sten Söderström
29897: 1979 vp. 611
29898:
29899: Lakialoite n:o 312.
29900:
29901:
29902:
29903:
29904: E. Laine ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain 3 §:n muuttami-
29905: sesta.
29906:
29907:
29908: Ed u s k u n n a 11 e.
29909:
29910: Eduskunta hyväksyi kesäkuussa 1978 kansan- teluun. Suuryhtiöt lainaavat nalta varoj,a: edul-
29911: eläkeuudistuksen ensimmäisen vaiheen, tosin lisesti työeläkerahastoista, ja kun inflaatio syö
29912: muuttaen sitä alkuperäisestä kansaneläkeohjel- näiden matalakorkoisten lainojen arvon, yksi-
29913: masta poiketen eläkeläisille epäedulliseen suun- tyiset pääomanomistajat hyötyvät niistä ja li-
29914: taan. Kokonaisuudistuksen myöhempien vaihei- säävät voittojaan valtaisasti. Työeläkevarojen
29915: den toteuttaminen lykättiin tulevaisuuteen, takaisinlainauksella yhtiöt voivat myös keino-
29916: vaikka koko kansaneläkeuudistus oli hallitus- telia verotuksessa.
29917: ohJelmissa luvattu toimeenpanna kiireellisesti. Sen sijaan että eläkevaroja jatkuvasti suun-
29918: Alkuperäisen ohjelman mukaan sen olisi pitänyt nattaisiin yksityiseen voitontavoitteluun ja kei-
29919: tapahtua jo vuosina 1977-80. notteluun, ne on kohdistettava palvelemaan
29920: Kansaneläkeuudistus hyödyttäisi pieni- ja kes- eläkeläisten etuja. Sen vuoksi tulisi yli tarpeen
29921: kituloisia eläkeläisiä, mutta ei toisi lisäetuja koottavista työeläkevaroista osa suunnata pieni-
29922: suurituloisille, joiden eläketulot käsittävät suu- ja keskituloisten eläkeläisten •toimeentulon pa-
29923: ria työ-, yrittäjä- tai virkaeläkkeitä. Uudistuk- rantamiseen. Tämä olisi samalla käytännön askel
29924: sessa eläketurvan vähimmäisvaso tulisi saada yksityistä voitontavoittelua palvelevan työeläke-
29925: vähintäänkin minimipalkkatasoa vastaavaksi, sa- rahastoinnin lopettamiseen.
29926: malla kun tulojen vaikutus puolison kansan- Kansaneläkeuudistuksen rahoittamiseksi työn-
29927: eläkkeeseen ja asteittain myös omaan kansan- antajien kansaneläkemaksua joudutaan korotta-
29928: eläkkeeseen lopetettaisiin, poikkeuksena kan- maan yhteensä noin 3 %-yksikköä. Jotta työn-
29929: saneläkettä edelleen vähentämään jäävät omat antajien sosiaaliturvamaksujen kokonaismäärä
29930: ansioeläketulot. ei nousisi, tämä tulisi toteuttaa siten, että työn-
29931: Tärkeän kansaneläkeuudistuksen on laskettu antajien suorittaman TEL-eläkemaksun tasoa
29932: vaativan hallitusten esittämässä muodossa va- alennettaisiin vastaavasti. Työeläkkeiden mak-
29933: roja runsaat 2 miljardia markkaa, mikäli uudis- saminen ei joutuisi mitenkään vaaranalaiseksi,
29934: tus toteutetaan aikataulussa 'yksi vaihe, yksi mutta työeläkerahastojen paisuminen hidastuisi
29935: vuosi' heti vuodesta 1980 alkaen. Jos uudis- eikä yksityiseen voitontavoitteluun eikä kei-
29936: tuksen toteuttamista pitkitetään, sen merkitys notteluun liikenisi entiseen tapaan varoja. Kos-
29937: vähenee ja rahoitustarve samalla pienenee. ka sosiaali- ja terveysministeriöllä on oikeus
29938: Kansaneläkeuudistukseen tarvittavien varojen määrätä TEL-maksun suuruus kunakin vuonna,
29939: löytäminen ei ole vaikeata, kunhan vain ny- erityistä lain muutosta siltä osin ei tarvita.
29940: kyisen eläkepolitiikan päämäärät arvioidaan Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
29941: uudelleen. Eläkevaroja on näet koottu valta-
29942: vasti suuriin työeläkerahastoihin, joista ne täl- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
29943: lä hetkellä ohjataan yksityiseen voitontavoit- lakiehdotuksen:
29944: 612 Lakialoite n:o 312
29945:
29946:
29947:
29948:
29949: Laki
29950: kansaneläkelain 3 § :n muuttamisesta.
29951:
29952: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansan-
29953: eläkelain 3 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1972 annetussa
29954: laissa ( 956/72), näin kuuluvaksi:
29955:
29956: 3 §. määrästä. MHloin sellaisen :työnan~ajan edellä
29957: tarkoitettu poistojen määrä on ollut suurempi
29958: Työnantaja suorittaa, niin kuin siitä erikseen kuin 50 000 markkaa ja samalla yli 30 pro-
29959: säädetään, työnantajan kansaneläkemaksuna 7,25 senttia maksettujen palkkojen määrästä, on sa-
29960: prosenttia ennakkoperinnän alaisen palkan mää- nottu maksu 8,25 prosenttia ennakkoperinnän
29961: rästä. Milloin liiketoimintaa harjoittavan val- alaisen palkan määrästä.
29962: tionverotuksessa verovelvollisen työnantajan vii-
29963: meksi toimitettua verotusta varten antamassa
29964: veroilmoituksessa ilmoittamien, kuluvan käyttö-
29965: omaisuuden hankintamenoista tekemien sään- Tämä laki tulee voimaan palVana
29966: nönmukaisten poistojen määrä on ollut suu- kuuta 19 . Sen soveltamisesta säädetään ase-
29967: rempi kuin 50 000 markkaa ja samalla vähin- tuksella siten, että uutta 7,25 tai 7,75 tai 8,25
29968: tään 10 ja enintään 30 prosenttia hänen samana prosenttiyksikön suuruista kansaneläkemaksua
29969: verovuotena maksamiensa palkkojen määrästä, ruvetaan perimään työnantajilta kolmen vuoden
29970: maksun suuruus on viimeksi toimitettua vero- ajanjakson kuluessa, jona ailkana maksun määrää
29971: tusta seuraavana kalenterivuonna kuitenkin !korotetaan enti:s,estä määrästä porrastetusti 1
29972: 7,75 prosenttia ennakkoperinnän alaisen palkan prosenttiyksiköllä korotettuna kunakin vuonna.
29973:
29974:
29975: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
29976:
29977: Ensio Laine Mikko Kuoppa E.-J. Tennilä
29978: Marjatta Mattsson Sten Söderström Aarne Koskinen
29979: 1979 vp. 613
29980:
29981: Lakialoite n:o 313.
29982:
29983:
29984:
29985:
29986: E. Laine ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 35 § :n muut-
29987: tamisesta.
29988:
29989:
29990: E d u s kun n a II e.
29991:
29992: Aikanaan sairausvakuutuslakia säädettäessä tuslain kehitys näyttää kulkevan siihen suun-
29993: kansaneläkeläiset ja työkyvyttömyyseläkkeiden taan, että lähiaikoina eläkkeensaajien saarnat
29994: saajat vapautettiin sairausvakuutusmaksusta, etuudet sairausvakuutuksesta tullevat olemaan
29995: koska nämät eivät olleet oikeutettuja sairaus- vain 1/3 siitä etuudesta, jonka muut vakuute-
29996: vakuutuksen päivärahaetuuden saantiin. Vas- tut voivat saada, on sairausvakuutusmaksun
29997: toin eläkk.eensaajien ja heitä edustavien järjes- määräämistä elakkeensaajille pidettävä täysin
29998: töjen mielipiteitä eduskunta päätti vuoden 1977 kohtuuuomana. Yhdessä muiden hintojen ja
29999: joulukuussa hyväksyä hallituksen esittämän maksujen kohoamisen kanssa sairausvakuutus-
30000: lainmuutoksen, jolla kansaneläkeläis·et ja 64 maksun asettaminen johtaa eläkeläiset toimeen-
30001: vuotta täyttäneet määrättiin maksamaan sai- tulohuohen lisääntymiseen. Samalla se merkit-
30002: rausvakuutusmaksua 1,5 penniä kunnallisvero- see asikelta sosiaalietujen verottamisen suun-
30003: äyriä kohti. Päätös merkitsi kansaneläkkeen ja taan, jota ei voida hyväksyä. Eduskunnan tu-
30004: muiden eläketulojen saajille n. 90-100 mil- lisikin mahdollisimman prkaisesti palauttaa sai-
30005: joonan markan vuotuista lisärasitusta, joka tu- rausvakuutus:lain 35 § aikaisempaan muotoon.
30006: lee huomattavasti kasvamaan lähivuosien ai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
30007: kana.
30008: Ottaen huomioon, että uuden maksurasituk- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
30009: sen kohteeksi joutuneet elakeläiset eivät ole lakiehdotuksen:
30010: oikeutettuja päivärahaan ja että sairausvakuu-
30011:
30012:
30013: Laki
30014: sairausvakuutuslain 35 § :n muuttamisesta.
30015:
30016: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinakuuta 1963 annetun sairausva-
30017: kuutuslain 35 §:n 1 momentti, s·eHaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1977 annetussa
30018: laissa (1088/77), näin kuuluvaksi:
30019:
30020: 35 §.
30021: Sairausvakuutusmaksua ei määrätä valkuute- 3) joka verovuonna on kuollut.
30022: tulle:
30023: 1) joka verovuoden aikana on saanut kan-
30024: saneläkettä;
30025: 2) joka ennen verovuoden a~kua on täyttä- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
30026: nyt 64 vuotta; tai kuuta 1980.
30027:
30028:
30029: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1979.
30030:
30031: Ensio Laine Marjatta Mattsson Mikko Kuoppa
30032: Sten Söderström E.-J. Tennilä
30033: 614 1979 vp.
30034:
30035: Lakialoite n:o 314.
30036:
30037:
30038:
30039:
30040: E. Laine ym.: Ehdotus laiksi työehtosopimuksista.
30041:
30042:
30043: E d u s k u n n a 11 e.
30044:
30045: Työehtosopimustoiminta ja työnantaja- ja kansaajien verotuksen kiristäminen ja näihin
30046: työntekijäjärjestöjen keskinäiset suhteet ovat verrattuna nimellispalkkojen liian pienet koro-
30047: muuttuneet niistä ajoista, joilta voimassa oleva tukset ovat johtaneet laajojen työtätekevien
30048: työehtosopimuslaki on peräisin. Tämä on toi- ryhmien rcaalipalkkojen alenemiseen. Palkkojen
30049: saalta johtanut eräänlaiseen sanottujen järjestö- indeksisidonnaisuuden kieltämisellä on estetty
30050: jen, varsinkin keskusjärjestöjen ylikorostami- työtätekeviä saamasta edes jälkikäteen korvauk-
30051: seen. sia hintojen jatkuvasta kohoamisesta.
30052: Erityisesti viime vuosina osana valtiomono- Mitä erilaisimpien asiaryhmien kytkeminen
30053: polistista säätelyä toteutettujen tulopoliittisten tulopoliittiseen korporatiiviseen neuvottelume-
30054: ratkaisujen yhteydessä on toistuvasti lähdetty kanismiin on merkinnyt demokratian kaventu-
30055: virheellisesti ajatuksesta, että perinteisesti edus- mista ja muun muassa sosiaalipoliittisten uudis-
30056: kunnan toimivaltaan kuuluvat asiat, jotka jää- tusten hidastumista, jopa koko uudistustyön
30057: vät työsuhteen ehtojen ulkopuolelle eli eivät taantumistakin, kuten työeläkeuudistuksen oh-
30058: välittömästi koske työn tekemistä tai siitä mak- jaaminen suurpääoman etujen mukaiselle lin-
30059: settavaa palkkaa, vaan työriitojen ja etukysy- jalle on osoittanut.
30060: mysten neuvottelu- ja selvittelyjärjestystä sekä Suppeassa ylätason piirissä sovituilla tulo-
30061: -menettelyä, työrauhavelvollisuutta, hinta-, ve- poliittisilla kokonaisratkaisuilla kahlitut virka-
30062: ro-, työvoima- ja maatalouspolitiikkaa tai muita ja työehtosopimukset on useimmiten viety läpi
30063: sellaisia asioita, tulisi poliittiselta päätöksen- työntekijäjärjestöjen jäsenkunnan mielipiteitä
30064: tekotasolta siirtää työehtosopimusratkaisuissa kuulematta, sen enemmistön tahdon vastaisesti.
30065: päätettäviksi. Vaikka tulopolitiikassa tosiasiassa Tämä on synnyttänY't työpaikoHla voimakkaita
30066: on näin meneteltykin, ei menettely säännöstä- vastalauseita, jotka ovat ilmenneet muun
30067: ruiskompetenssin ulkopuolelle Jankeavi:lta osin muassa heikot sopimukset ylittävien palkanko-
30068: juridisesti ole sitonut jäsenistöä. rotusten puolesta käytyjen työtaistelujen jat-
30069: Tulopolitiikan toteuttaminen on merkinnyt kuvana lisääntymisenä vuodesta 1968 lähtien.
30070: valtiovallan aktiivista ja määrätietoista puuttu- Otteensa lujittamiseksi ja voittojensa kasvun
30071: mista työn ja pääoman välisiin suhteisiin kan- turvaamiseksi suurpääoma on pyrkinyt jatku-
30072: santulon ensijaossa. Kokemukset valtion roo- vasti voimistamaan tulopoliittista pakkokoneis-
30073: lista tulopolitiikassa ovat yhä laajemmalti pais- toa ja kaventamaan työtätekevien demokraatti-
30074: taneet työläisten keskuudessa kuvitelmia porva- sia oikeuksia. Tällä hyökkäyksellä on pyritty
30075: rillisesta valtiosta jonain luokkaristiriitojen ylä- kaventamaan työläisten toimintaoikeuksia työ-
30076: puolella olevana puolueettomana säätelijänä ja paikoilla, rajoittamaan lakko-oikeutta ja supis-
30077: paljastaneet sen suurpääomaa palvelevan toi- tamaan ammattiyhdistysliikkeen jäsendemokra-
30078: minnan vahingollisuuden työläisille. tiaa. Työläisten valitsemat luottamusmiehet ovat
30079: Tulopoliittisilla ratkaisuilla on pyritty tosi- samassa yhteydessä joutuneet voimakkaan syr-
30080: asiassa palkkatulojen kontrolliin, niiden kasvun jinnän ja poliittisen ajojahdin kohteeksi.
30081: rajoittamiseen valheellisesti inflaation hidasta- Pakkosovinto- ja -sovittelumekanismin tiu-
30082: misen ja muiden kansantaloutemme ongelmien kentamista ja kehittämistä virallisemmaksi
30083: ratkaisemisen nimissä sekä työrauhan takaami- muun muassa lainsäädännöllisin keinoin valmis-
30084: seen. teltiin niin sanotun Sarkon toimikunnan ja sen
30085: Todellisuudessa valloilleen päästetty inflaa- salaisten jatkotyöryhmien toimesta valtakunnan·
30086: tio, muun muassa pääomien kokoamiseksi, pal- sovittelijoiden johdolla. Työtätekevien kannalta
30087: Lakialoite n:o 314 615
30088:
30089: ovat vaarallisia ennakkotapauksia olleet jo jotka olisivat omiaan aiheuttamaan epäselvyyk-
30090: vuonna 1971 äänestyksellä hyväksytyt virka- siä ja työläisille kielteisiä seuraamuksia.
30091: ehtolait sekä mietintö valtionapupaikkaisten Työläisten kannalta välimiesmenettely on
30092: toimihenkilöiden alentamisesta nykyisen työ- vielä epäedullisempi työriitojen selvittelykeino,
30093: ehtosopimusjärjestelmän piiristä suunniteltuun kuin valtion tuomioistuinlaitos. Se on kallis
30094: niin sanottuun toimiehtosopimusjärjestelmään. ja kontrolloimaton sekä ennalta arvaamaton.
30095: Tulopoliittisen sopimuksentekomenettelyn ta- Monimutkaisilla neuvottelu- ja selvittelyvelvol-
30096: voitteet ja keinot on osaltaan pyritty turvaa- lisuuksilla ei myös saa vitkutella riitaisuuksien
30097: maan säännöstämiskompetenssin laajentamisel- nopeaa ratkaisemista, ja niin ollen neuvottelu-
30098: la, koska siten tulopolitiikan jatkamiselle ja lausekkeita ei saa tehdä alayhdistyksiä enem-
30099: syventämiselle saataisiin tehokkaammat muodol- pää kuin työntekijä- tai työnantajajäseniäkään
30100: liset takeet. sitoviksi. Työrauhaa ei saa pystyä tiukentamaan
30101: Ammattiyhdistysliike on kuitenkin vain osa sopimuksin siitä, mitä se lain mukaan on.
30102: työväenliikettä eikä sitä enempää sen keskus- Keinotekoinen jaoittelu normi- ja solidaari-
30103: johdon kuin voimavarojenkaan puolesta voida normeihin on poistettava ja katsottava työolo-
30104: pitää sellaisena, että se yksin voisi menestyk- suhteita koskevat solidaarinormit tavallisiksi
30105: sellä taistella yhtynyttä pääomaa ja sitä palve- normimääräyksiksi, joiden osalta kannevalta voi
30106: levaa valtiota vastaan. Yhteiskuntaa kehittä- tulla työsopimusosapuolille yleisissä alioikeuk-
30107: vään luokkataisteluun tulee päivittäisessä kamp- sissakin.
30108: pailussa osallistua muutkin työväenliikkeen jä- 2 §. Joskus saattaa aiheuttaa tulkintavai-
30109: senet ja liittolaiset kuin vain työelämässä ja keuksia mistä hetkestä lähtien työehtosopimus
30110: työntekijäjärjestöissä vaikuttavat. Toisin sanoen tulee voimaan. Näin on erityisesti silloin, kun
30111: ei voida alistua siihen, että: koko sopimustekstiä ei työehtosopimuksen
30112: - työläiset joutuisivat pienempiin palkan- muodossa ole ollut nähtävillä sopimusta alle-
30113: korotuksiin tyytymällä työehtosopimuksin osta- kirjoitettaessa, vaan jonkinlaiseen yksimielisyy-
30114: maan kaiken sosiaaliturvan ja yhteiskunnan ja- teen on päästy ainoastaan neuvottelussa, jonka
30115: kamat edut, jotka ennen on poliittisen päätök- kulku on merkitty pidettyyn pöytäkirjaan. Täl-
30116: senteon kautta jaettu palkankorotuksista riip- laisissa tapauksissa väärinkäsitysten ja virheel-
30117: pumatta, lisyyksien vaara on melko suuri, joten on asial-
30118: - valtiovalta entistä helpommin keskitetyn lista antaa työmarkkinajärjestöjen päättäville
30119: neuvottelu- ja järjestökoneiston ansiosta voi elimille lopullinen ratkaisuvalta työehtosopi-
30120: toimia pääomaa tukien, muksen voimaantulosta siten, että se voisi
30121: - demokratiaa kavennetaan sulkemalla koko tulla voimaan aikaisintaan siitä hetkestä lähtien,
30122: yhteiskuntaa koskevasta päätöksentekomenette- kun sanotut elimet ovat neuvottelusopimuksen
30123: lystä pois työelämän ulkopuolella olevat ja työ- hyväksyneet. Päättävillä elimillä voidaan olet-
30124: elämässä olevien osalta keskittämällä valta sup- taa olevan enemmän harkintavaltaa tällaisissa
30125: pealle ylätasolle, asioissa kuin ehkä hyvinkin suppealla neuvot-
30126: - ammattiyhdistysliikkeen järjestökoneistos- telijaryhmällä, jonka mielipiteet edellä mainit-
30127: ta tehtäisiin puolivirallinen yhteiskuntarauhan tuun pöytäkirjaan ovat saattaneet tulla kirja-
30128: varjelija, tuiksi. Mikäli taas halutaan antaa taannehtivia
30129: - työläisten toimintavapauden ja äänen tu- etuisuuksia voitaneen niistä helposti osapuolten
30130: kahduttamisella luokkataistelu ja siinä kasva- kesken erikseen nimenomaan sopia. Edelleen
30131: minen estettäisiin ja se korvattaisiin työnantaja- on syytä lähteä periaatteesta, että taannehti-
30132: ja työntekijäjärjestöjen säänneilyllä toiminnalla, vasti ei työehtosopimuksilla kolmatta sitovasti
30133: - työntekijäjärjestöt tehtäisiin kapitalistisen voitaisi määrätä. Poikkeuksen voisivat muodos-
30134: talous- ja yleispolitiikan vastuunkantajiksi so- taa ainoastaan palkankorotukset ja niihin ver-
30135: pijakumppanin ominaisuudessa. rattavat rahassa maksettavat tai arvioitavat
30136: 1 §. Edellä kerrotun vuoksi ei säännöstä- etuudet lyhyeltä ajalta.
30137: miskompetenssia tässä vaiheessa ole syytä laa~ ____ Säännökset työ~h_tosopitnll_k~ee_!l_ iiillc~nQäin __ _
30138: jentaara: -{isaTtaan raillsiaa- 1:ulo-
30139: sit:ä-I<ali!-ta yhtymisestä ovat jääneet kuolleeksi kirjaimeksi,
30140: politiikkaa, vaan nykyistä kompetenssia työ- koska tällaista tapaa ei juurikaan ole käytetty.
30141: ehtosopimuslain 1 §: ssä pitäisi ainoastaan täs- Tämän vuoksi ja jotta yhtymisinstituutiota ei
30142: mentää ja rajata siitä pois selvyyden vuoksi voitaisi käyttää työehtosopimuksen sidottui-
30143: sellaisia siihen otettavaksi ehdotettuja alueita, suusjärjestelmän kiertämiseen, on syytä rt:ästä
30144: 616 Lakialoite n:o 314
30145:
30146: samoin kuin muualtakin työehtosopimuslaista tunseen tapahtumista, joihin se ei asiallisesti
30147: poistaa mahdollisuudet työehtosopimukseen yh- ottaen olisi kuitenkaan kyennyt vaikuttamaan.
30148: tymisestä. Mikäli halutaan tehdä samansisäl- Tässä yhteydessä on syytä muistaa myös ala-
30149: töinen sopimus kuin jo voimassa oleva, käy yhdistysten heikko taloudellinen kantokyky,
30150: tämä päinsä tekemällä itsenäinen työehtosopi- jolloin suuret hyvityssakot saattavat johtaa koh-
30151: mus samoilla ehdoilla. tuuttomiin seuraamuksiin.
30152: 3 §. Kokemus on osoittanut, että työehto- Tässä mainituista syistä ehdotetaan, että
30153: sopimuksia ei ole laadittu juurikaan kahta vuonna 1945 esillä ollut periaate vain sellai-
30154: vuotta pidemmäksi ajaksi, koska työmarkkina- senaan toteutetaan ja nimenomaan työntekijä-
30155: järjestöjen ulkopuoliset tekijät ovat saattaneet puolelle syntynyt tarpeeton työehtosopimuk-
30156: voimakkaastikin vaikuttaa työehtosopimusten seen sidottujen porras poistetaan. Tällöin lä-
30157: sisältöön tätä pidemmän ajan kuluessa. Työ- hinnä ammattiosastot eivät enää olisi sidottuja
30158: ehtosopimusten pisintä voimassaoloaikaa ja irti- työehtosopimukseen eivätkä myöskään sen työ-
30159: sanomisajan pituutta on syytä lyhentää vastaa- rauhavelvoitteeseen. Työehtosopimukseen osal-
30160: maan käytännön vaatimuksia. Kokemus on li- liset joutuisivat kuten ennenkin huolehtimaan
30161: säksi osoittanut, että jo lähes kaksivuotistenkin muun muassa työrauhavelvollisuudesta. Uudis-
30162: sopimusten osalta olosuhteiden muuttumisen tuksen jälkeen liittojen tekemät sopimukset
30163: tms. ansiosta on aiheutunut suuria vaikeuksia nauttisivat työehtosopimuslain mukaista oikeus-
30164: sopimusvelvoitteiden täyttämisessä, joten on suojaa ja niiden toteuttamisesta olisivat vas-
30165: asiallista estää liian pitkäaikaisten sopimusten tuussa nimenomaan ne, jotka sopimuksen ovat
30166: tekemismahdollisuudet enempien hankaluuksien tehneet.
30167: välttämiseksi. Työehtosopimusten teossa on kyse sidottu-
30168: 4 §. Vuoden 1945 työehtosopimuslain uudis- jen edustamiseen osittain verrattavasta toimin-
30169: tamisen yhteydessä tuotiin työehtosopimukseen nasta. Työehtosopimuksesta päättäneillä voi-
30170: sidottujen piiriin myös alayhdistykset, varsin daan ajateHa olevan jonkinlainen vastuu omien
30171: harhaanjohtavin perustein. Tarkoituksena oli, jäsentensä etujen ajamisesta. Tällainen vastuu
30172: koska työntekijäliitot olivat varsinaisia työehto- olisi kuitenkin juridisesti vaikeaa toteuttaa.
30173: sopimusten sopijapuolia, saada näiden tekemille Sen vuoksi on ehdotettu tärkeimpiä laimin-
30174: sopimuksille työehtosopimuksen oikeusvaiku- lyöntitapauksia varten sidotuille työnantaja- ja
30175: tukset. Vuoden 1924 työehtosopimuslain ei työntekijäjäsenille määräaikaan sidottua oikeut-
30176: katsottu koskevan liittojen tekemiä kollektiivi- ta sanoutua irti työehtosopimukseen sidottui-
30177: sopimuksia. Tämä koettu puute olisi kuitenkin suudestaan. Luontevinta on irtisanoutumisen
30178: voitu ratkaista paljon täsmällisemmillä ja ra- toimittaminen todistettavasti omalle työsopi-
30179: joitetummiHa toimenpiteHlä kuin mitä tapah- muskumppanille, koska kyse on työsopimuk-
30180: tui. Vuoden 1945 uudistuksen yhteydessä tuli- sen ehdoista.
30181: vat nimittäin alayhdistykset kuin vahingossa Työsopimuslain 17 § :n yleisen vähimmäis-
30182: sidotuiksi työrauhavelvollisuuteen. Kun lisäksi palkkasäännöksenkin vuoksi on syytä pakotta-
30183: otetaan huomioon, että työnantajapuolella ei vin säännöksin estää työehtosopimuksen ehtoja
30184: ammattiosastoja vastaavaa alayhdistysjärjestel- huonompien etujen antaminen järjestäytymättö-
30185: mää käytännössä lainkaan esiinny, merkitsi mille sopimukseen sidotun työnantajan palve-
30186: uudistuksen tämä puoli työntekijäpuolen työ- luksessa oleville työntekijöille.
30187: rauhavelvollisuuden huomattavaa lisäämistä il- Käytännössä esiintyneiden epäselvyyksien
30188: man että vastapuolelle olisi 'luotu samanlaisia välttämiseksi olisi tarpeen selventää myös peri-
30189: velvoitteita. Kun nykyisellään päätöksentekome- aate siitä, että useampaan sopimukseen sidottu
30190: nettely työmarkkinoilla on jatkuvasti kehitty- on velvollinen täyttämään kaikki velvoitteensa
30191: nyt yhä johtajavaltaisempaan ja keskitetympään jotta torjuttaisiin ajatus, että aikaisemmin tehty
30192: järjestelyyn, ei ammattiosastoi>Ila tai alayhdistyk- sopimus sinänsä estäisi täyttämästä myöhem-
30193: sillä voida katsoa olevan kovinkaan paljon sa- min solmitun sopimuksen velvoitteet. Poikkeuk-
30194: nanvaltaa esimerkiksi työehtosopimuksista pää- sen voisi muodostaa vain säännös siitä, ettei
30195: tettäessä. Ajatus työntekijöiden henkilökohtai- aikaisemmin tehdyn sopimuksen velvoitteita
30196: sesta hyvityssakkovelvollisuudesta työtaistelujen voida myöhemmin toisten kanssa tehdyllä sopi-
30197: osalta on melko yleisesti torjuttu, joten tämän muksella vähentää.
30198: toimintavapauden huomioonottaen nimenomaan 5 §. Säännös on samasanainen voimassaole-
30199: ammattiosastoporras helpoimmin joutuisi vas- van lain vastaavan säännöksen kanssa.
30200: Lakialoite n:o 314 617
30201:
30202: 6 §. Ns. edullisemmuusperiaate, joka lähtee 8 §. Säännös vastaisi muutoin voimassaole-
30203: siitä, että työsuhteen ehtojen etusijajärjestyk- vaa lainkohtaa, mutta työnantajan tuottamuk-
30204: sestä voidaan työnantajan tahdonilmaisua ku- sellisenkin työehtosopimuksen rikkominen sank-
30205: vaavin toimenpitein aina poiketa työntekijän tioitaisiin ja työnantajan hyvityssakkomäärää
30206: eduksi, eli esimerkiksi työsopimuksin tai työ- korotettaisiin. Lisäksi yksityisen työntekijän
30207: säännöin antaa työntekijälle parempia palkka- osalta säännöstä täsmennettäisiin tahallisuuden
30208: etuja, kuin mitä työehtosopimuksessa on sovit- osalta varoituksenantovelvollisuudella ja totea-
30209: tu, on meillä vanhastaan hyväksytty, vaikka malla voimassaolevan 8 §:n säännöksen mukai-
30210: sitä ei selvästi ole kirjattukaan lakitekstiin. sesti hyvityssakon sulkevan pois muun vahin-
30211: Kun viime aikoina eräiden työantajaedustajien gonkorvausvelvollisuuden siltä osin kuin kyse
30212: taholta on pyritty markkinoimaan perusteetto- on työehtosopimuksen normimääräysten tieten-
30213: rnia ajatuksia työehtosopimuksen maksimiehto- sä rikkomisesta.
30214: luonteesta, on selvyyden vuoksi syytä edulli- 9 §. Edellä 4 §:n mukaan työehtosopimuk-
30215: semmuusperiaate laissakin tunnustaa, toteamal- seen sidottujen yhdistysten muutoksesta johtu-
30216: la, että työsuhteen ehtoina on noudatettava vat muutokset vastaavasti myös tähän sään-
30217: vähintään työsopimuksen määräyksiä. Muutoin nökseen siten, ettei alayhdistyksillä olisi itse-
30218: työehtosopimusmääräysten, sikäli kuin kyse on näistä lakiin perustuvaa työrauhavelvollisuutta.
30219: normimääräyksistä, automaattinen voimaantulo Lisäksi tälläkin kohdin on haluttu selventää
30220: ja pakottavuus on säilytetty ennallaan. Tietty vuoden 1924 työehtosopimuslain alkuperäisen
30221: ihmisarvoinen vähimmäistaso tulee kuitenkin tarkoituksen mukais.esti työrauhavelvollisuuden
30222: pakottavasti taata työ- ja työehtosopimusten ulottuvan vain työehtosopimuksen normimää-
30223: osalta. Työläisille paljon kiusaa aiheuttanut räyksiin kohdistuviin työtaistelutoimenpiteisiin.
30224: työnantajan käytännön tulkintaetuoikeus tulee Lisäksi edellytetään, että työtaistelutoimenpide
30225: Ruotsin esikuvan mukaan siirtää esimerkiksi selvästi tällaisiin määräyksiin kohdistuu, koska
30226: paikalliselle ammattiosastolle. tulkinnanvaraisissa tapauksissa sopimukseen si-
30227: 7 §. Nykyisestä laista puuttuvat tehokkaat dottujen on vaikeaa nopeasti syntyvässä risti-
30228: oikeusseuraamukset työnantajapuolen sopimus- riitatilanteessa todeta menettelevänsä velvolli-
30229: rikkomuksia varten. Sopimusoikeudessa ylei- suuksiensa vastaisesti.
30230: sesti tunnustettu periaate oikeudesta pidättyä 10-15 §. Ehdotetut lainkohdat vastaavat
30231: omasta suorituksestaan vastapuolen sopimus- voimassaolevan lain vastaavia säännöksiä. Sidot-
30232: rikkomuksen vuoksi on paikallaan kirjata myös tuisuuspiirin supistamisesta johtuvat muutokset
30233: työehtosopimuslakiin. on kuitenkin huomioitu 10 §:ssä. 11 §:ssä
30234: on hyvityssakon määräämisperusteiksi otettu
30235: Samat säännöt tulisi kirjata koskemaan myös myös yleinen palkkakehitys työmarkkinoilla,
30236: tilanteita, jolloin koko sopimuspohja sopimus- koska työtaistelutoimiin turvautuminen on
30237: kauden aikana on pudonnut pois, oli tämä useimmiten ymmärrettävämpää silloin, kun ala
30238: sitten johtunut joko vastapuolesta tai ulkopuo- on jäänyt jälkeen yleisestä palkkauskehitykses-
30239: lisista tekijöistä. Tuomioistuimissa tapahtuva tä eikä asiaa neuvotteluillakaan ole saatu jär-
30240: vahvistustuomio sopimuksen lakkaamisesta tai jestettyä.
30241: muuttamisesta olisi aikaavievä, eikä antaisi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30242: mahdollisuutta työmarkkinajärjestöjen omilla nioittavasti,
30243: toimenpiteillä korjata tilannetta siten, että so-
30244: pimus korjauksen jälkeen voisi jatkua alku- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
30245: peräisen tarkoituksen mukaan. lakiehdotuksen:
30246:
30247:
30248: Laki
30249: työehtosopimuksista.
30250: ----- --- - - - -- - ----
30251:
30252:
30253: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
30254:
30255: 1 §. .työnantaja tai rekisteröity työnantajain yhdistys
30256: Työehtosopimus tämän lain tarkoittamassa tekee yhden tai useamman rekisteröidyn työn-
30257: mielessä on sopimus, jonka yksi tai useampi tekijäin yhdistyksen kanssa ehdoista, joita työ-
30258: 78 0879005055
30259: 618 Lakialoite n:o 314
30260:
30261:
30262: sopimuksissa vähintään on noudatettava, kuten 4 §.
30263: ehtoja työnteon vastikkeesta ja työolosuhteista. Työehtosopimukseen ovat sidotut:
30264: Työsopimuksella ei saa sopia neuvottelu- tai 1) ne työnantajat ja yhdistykset, jotka ovat
30265: työriitojen selvittelyjärjestyksestä, -menettelystä työehtosopimuksen tehneet,
30266: eikä työrauhasta tai sen rikkomisen seuraamuk- 2) ne työnantajat ja työntekijät, jotka ovat
30267: sista, ellei tässä laissa toisin sanota, eikä myös- tai sopimuksen voimassa ollessa ovat olleet
30268: kään työsuhdetta koskevien tai tähän lakiin sopimukseen sidotun yhdistyksen tai sen alayh-
30269: perustuvien riitaisuuksien jättämisestä välimies- distyksen jäseniä; ja noudattakoot nämä työn-
30270: oikeuden ratkaistavaksi. antajat ja työntekijät toistensa kanssa tehtä-
30271: Työnantajain yhdistybellä tarkoitetaan ;tässä vissä työsopimuksissa työehtosopimuksen mää-
30272: laissa yhdistystä, jonka varsinaisiin tarkoituk- räyksiä siten kuin tässä laissa määrätään.
30273: siin kuuluu työnantajain etujen, ja työntekijäin Mikäli työehtosopimukseen osallinen yhdistys
30274: yhdistyksellä yhdistystä, jonka varsinaisiin tar- on ilman sen kautta työehtosopimukseen sidot-
30275: koituksiin kuuluu työntekijäin etujen valvomi- tavaksi tarkoitettujen työnantajien tai työnteki-
30276: nen työsuhteissa. jöiden jäsenäänestyksen avulla todetun enem-
30277: mistön ·suostumusta sopimuksessa huomatta-
30278: vassa määrin jättänyt näiden sopimukseen si-
30279: 2 §. dottujen edun turvaamatta, on ·sidotuilla :työn-
30280: Työehtosopimus on tehtävä kirjallisesti. So- tekijöillä tai työnantajilla oikeus kuukauden
30281: pimus syntyy myös siten, että sopimuksen si- kuluessa siitä, kun jäljennös sopimuksesta on
30282: sältö merkitään sopimuspuolten pitämässä neu- toimitettu sosiaali- ja terveysministeriölle, työ-
30283: vottelussa iaadittuun pöytäkirjaan, joka on sopimusosapuolelleen tehtävällä ilmoituksella
30284: yhteisesti sovitulla tavalla oikeaksi todettu. So- työehtosopimussidottuisuudesta irtisanoutua.
30285: pimus tulee tällöin voimaan aikaisintaan osal- Työnantaja, jota työehtosopimus sitoo, nou-
30286: lisyhdistyksen päättävien elinten hyväksymisen dattakoon sen soveltamisalalla sopimuksen ulko-
30287: jälkeen. puolellakin olevan, työehtosopimuksen tarkoit-
30288: Taannehtivasti ei työehtosopimuksella saa tamaa työtä suorittavan työntekijän kanssa vä-
30289: työsopimuksen ·ehdoista sopia, lukuunot tamatta
30290: 1
30291:
30292: hintään sanotun työehtosopimuksen ehtoja.
30293: palkankorotuksia tai niihin verrattavia etuja Muu sopimus on mitätön.
30294: enintään kolmen kuukauden ajalta. Mikäli yhdistys, työnantaja tai työntekijä on
30295: Kuukauden kuluessa sopimuksen tekemisestä sidottu aikaisempaan, toisin ehdoin tehtyyn
30296: lukien on oikeaksi todistettu jäljennös siitä työehtosopimukseen, on myöhemmin tehty toi-
30297: sopimukseen osallisen työnantajapuolen toimi- nen työehtosopimus sidotun velvoitteita pienen-
30298: tettava sosiaali- ja terveysministeriölle. tävältä osin mitätön ja siltä osin käyvät nou-
30299: Jos yrityksen haltija 5 §:n mukaan tulee datettaviksi aikaisemmin tehdyn työehtosopi-
30300: osalliseksi työehtosopimukseen taikka jos työ- muksen voimassaolevat vastaavat määräykset.
30301: ehtosopimus joihinkin tai kaikkiin osallisiin
30302: nähden lakkaa olemasta voimassa, on ilmoitus 5 §.
30303: siitäkin sopimukseen osallisen työnantajapuolen Jos jonkin yrityksen haltija on oHut työ-
30304: toimitettava kuukauden kuluessa sosiaali- ja ter- ehtosopimukseen osallinen tai muuten sidottu,
30305: veysminister i.ölle. siirtyvät hänen seuraajalleen kaikki ne oikeudet
30306: ja velvollisuudet, jotka edeltäiällä työehtosopi-
30307: muksen mukaan oli, kuitenkin niin, että myös
30308: 3 §. edeltäjä on vastuussa sanottujen velvoitteiden
30309: Työehtosopimuksen, jota ei ole tehty määrä- toteuttamisesta.
30310: ajaksi, voi sopimukseen osallinen, mikäli ly-
30311: hyemmästä irtisanomisaja·sta ei ole sovittu, mil- 6 §.
30312: loin tahansa irtisanoa päättymään kahden kuu- Jos työsopimus joiltakin osiltaan ei täytä vä-
30313: kauden kuluttua. Pitemmäksi ajaksi kuin yh- hintään siinä noudatettavan työehtosopimuksen
30314: deksi vuodeksi tehty työehtosopimus on yhden vastaavia ehtoja, on työsopimus näiltä osiltaan
30315: vuoden kuluttua voimassa niinkuin työehtoso- mitätön ja niiden sijasta käyvät noudatettaviksi
30316: pimus, jonka voimassaoloaikaa ei ole määrätty. vähintään työehtosopimuksen vastaavat normi-
30317: Irtisanominen on toimitettava kirjallisesti. määräykset.
30318: Lakialoite n:o 314 619
30319:
30320: Ellei työnantaja kuitenkaan kykene näyttä- ovat sitä paitsi velvolliset huolehtimaan snta,
30321: mään, että työehtosopimuksen edellä sanotulla että myöskin niiden ja alaistensa yhdistysten
30322: tavalla kysymykseen tulevat palkkaa tai muuta kautta sidotut työnantajat ja työntekijät välttä-
30323: työsuhteen ehtoa koskevat normimääräykset ta- vät sellaisia normimääräyksiin kohdistuvia työ-
30324: kaavat työntekijälle ihmisarvoiset, yhteiskunta- taistelutoimenpiteitä eivätkä muutoinkaan riko
30325: ja tuotantoelämän kehitystä vastaavat palkkauk- työehtosopimuksen tällaisia normimääräyksiä.
30326: sen ja muut edut, on työsopimuksessa näiltä
30327: osin kuitenkin noudatettava vähintään sanotut 10 §.
30328: edellytykset täyttäviä ehtoja. Sopimukseen sidotun osallisyhdistyksen yh-
30329: Mikäli työehtosopimuksen tai sen määräyk- dessä tai useammassa asteessa olevalle ala- tai
30330: sen tulkinnasta tai pätevyydestä syntyy erimie- yläyhdistykselle tai niiden työntekijäjäsenille ei
30331: lisyys työpaikalla, työnantajan on noudatettava voi aiheutua vastuuta enempää niiden omista
30332: paikallisen ammattiyhdistyksen, johon kysy- kuin yhdistysten jäsentenkään toimista sopi-
30333: mykseen tulevat työntekijät kuuluvat jäseninä, muksen noudattamisen, työrauhavelvollisuuden
30334: ilmoittamaa tulkintaa siksi kunnes toimivaltai- tai muiden velvollisuuksien täyttämisen suhteen.
30335: nen tuomioistuin on asian sitovasti ratkaissut. Työehtosopimukseen osallisen ja työnantajan,
30336: joka ei täytä sopimuksesta johtuvia, 9 §: ssä
30337: mainittuja velvollisuuksiaan, on vahingonkor-
30338: 7 §. vauksen asemesta maksettava hyvityssakko. Tä-
30339: Mikäli työehtosopimukseen sidottu työn- mä hyvityssakko älköön olko kymmentätuhatta
30340: antaja rikkoo siitä johtuvia velvoitteitaan, eikä markkaa suurempi. Jos työehtosopimuksen mää-
30341: rikkomista ole pidettävä ilmeisen vähäisenä, tai räyksen rikkominen käsittää sopimukseen pe-
30342: sopimuspohja olennaisesti muuttuu, on tällais- rustuvan rahasuorituksen maksamatta jättämi-
30343: ten rikkomusten tai muutosten piiriin kuulu- sen, voidaan rikkoja myös velvoittaa rahamää-
30344: villa työntekijöillä oikeus pidättyä työnteosta rän maksamiseen.
30345: siksi kunnes työnantaja on korjannut rikkomuk-
30346: sen seuraukset sekä ryhtynyt noudattamaan 11 §.
30347: työehtosopimusta, tai kunnes sopimuspohjan Hyvityssakkoon tuomittaessa otettakoon huo-
30348: muuttuminen on korjattu. mioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten
30349: syyllisyyden määrä, mahdollisuudet hyvityssa-
30350: 8 §. kon suorittamiseen, työmarkkinoiden palkka-
30351: Työehtosopimukseen sidottu työnantaja, joka kehitys ja vastapuolen rikkomukseen ehkä an-
30352: tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo työ- tama aihe. Tuomittu hyvityssakko menee, jollei
30353: ehtosopimuksen normimääräyksiä tai jättää niitä työehtosopimuksessa ole toisin määrätty, vahin-
30354: täyttämättä, voidaan tuomita siitä maksamaan koa kärsineelle, milloin omaisuusvahinkoa on
30355: korkeintaan viidentuhannen markan hyvitys- syntynyt, mutta muuten sille asianosaiselle, jon-
30356: sakko. Jos työehtosopimukseen sidottu työn- ka vaatimuksesta tuomio on annettu. Jos hyvi-
30357: tekijä varoituksista huolimatta tahallaan rikkoo tysmäärään oikeutettuja asianosaisia on useam-
30358: työehtosopimuksen normimääräyksiä, on hänet pia, määrättäköön tuomiossa, huomioon otta-
30359: vahingonkorvauksen asemesta tuomittava mak- malla kunkin niistä tai niiden jäsenten ja edus-
30360: samaan korkeintaan sadan markan hyvitys- tettavien kärsimän vahingon suuruus, miten
30361: sakko. tuomittu määrä on mainittujen asianosaisten
30362: Työehtosopimuksella voidaan hyvityssakon kesken jaettava.
30363: määrää alentaa.
30364: 12 §.
30365: 9 §. Jos työehtosopimuksen määräyksiä on niin
30366: Työehtosopimus velvoittaa sen osallisyhdis- olennaisesti rikottu tai sen voimassaolon edel-
30367: tyksiä ja siihen osallisia työnantajia välttämään lytykset niin olennaisesti muuttuneet, ettei toi-
30368: toime~upanemasta_ ~--työtaistelmoimenpi- _ silta-sopimukse~n sklGtuilta--veida kohtuudella--
30369: teitä, jot:ika ilmeisesti kohdistuvat työehtosopi- vaatia sopimussuhteen jatkamista, voidaan työ-
30370: mukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen ehtosopimus julistaa heti purkautuneeksi.
30371: yksityiseen normimääräykseen. Uhkausta tai Jos työehtosopimus on julistettu putkautu-
30372: uhkavaatimusta ei vielä pidetä sellaisena toi- neeksi ja samalta puolelta kuin se, joka kan-
30373: menpiteenä. Sopimukseen osalliset yhdistykset netta on ajanut, toinenkin on ollut sopimuk-
30374: 620 Lakialoite n:o 314
30375:
30376: seen osallinen, olkoon tällä oikeus kahden vii- 14 §.
30377: kon kuluessa irtisanoa sopimus. Työnantaja, joka laiminlyö 13 § :ssä saa-
30378: Näin irtisanottu sopimus lakkaa heti voi- detyn velvollisuuden tai joka rikkoo 4 § :n 3
30379: massa olemasta. momentin määräystä, rangaistakoon sakolla.
30380:
30381: 13 §. 15 §.
30382: Työehtosopimukseen sidottujen työnantajain Tämä laki tulee voimaan päivänä
30383: on pantava työehtosopimus nähtäville sen alai- kuuta 19 ja ·si<Hä kumotaan 7 päivänä kesä-
30384: sille työpaikoille. kuuta 1946 annettu työehtosopimuslaki ( 436/
30385: 46).
30386:
30387:
30388: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
30389:
30390: Ensio Laine Irma Rosnell E.-J. Tennilä
30391: Pauli Puhakka Seppo Toiviainen
30392: 1979 vp. 621
30393:
30394: Lakialoite n:o 315.
30395:
30396:
30397:
30398:
30399: E. Laine ym.: Ehdotus laiksi vuosilomalain muuttamisesta.
30400:
30401:
30402: E d u s k u n n a 11 e.
30403:
30404: Vuosilomalakiin tehdyistä parannuksista huo- menettää huoltaessaan lasta tai muuta omaista
30405: limatta on lakiin jäänyt useita epäkohtia ja tämän äkillisen sairastumisen johdosta. Epäkoh-
30406: puutteellisuuksia. Sellaisena on pidettävä mm. ta olisi korjattavissa hyväksymällä kerrotusta
30407: säännöstä, jonka mukaan loman aikana sairas- syystä johtunut poissaolopäivä työpäivän veroi-
30408: tuvan työntekijän vuosilomapäivien määrää vä- seksi. Tätä tarkoittava säännös olisi lisättävä
30409: hennetään karenssipäivien määrällä. Tällainen lain 3 § :ään.
30410: säännös on ristiriidassa Kansainvälisen Työjär- Vuosilomapalkan suuruutta laskettaessa jae-
30411: jestön ILO:n konferenssin suositusten kanssa taan lomanmääräytymisvuoden työssäoloajalta
30412: eikä sitä muutoinkaan voida pitää oikeudenmu- maksettu palkka tehtyjen työpäivien lukumää-
30413: kaisena. Työntekijäin edut edellyttävät lain rällä. Näin laskettu vuosilomapalkka jää yleensä
30414: säännöksen muuttamista niin, ettei työntekijän pienemmäksi kuin loman aikainen palkkataso
30415: sairauspäiviä lasketa vuosilomapäiviksi. edellyttäisi. Tästä syystä olisi vuosilomapalkkaa
30416: Toinen merkittävä epäkohta sisältyy ns. tal- määrättäessä otettava huomioon lomaa edeltä-
30417: vilomaa koskeviin säännöksiin. Suurin osa työn- vän kuukauden keskimääräinen palkka.
30418: tekijöistä ei nykyisin voimassa olevien säännös- Vaikka vuosiloman aikana työntekijän menot
30419: ten perusteella saa talvilomaa lainkaan. Esim. ovat yleensä suuremmat kuin työssä ollessa, ei
30420: rakennusalalla vain pieni osa työläisistä täyttää lainsäädännössä ole turvattu loma-ajalta kor-
30421: työsuhteen osalta vaaditun edellytyksen. Talvi- keampaa palkkaa. Tämä epäkohta olisi korjatta-
30422: loman pituus ei ole riittävä ottaen huomioon va maksamalla 100 % :lla korotettu lomakor-
30423: työvauhdin kiristymisen ja työn voimaperäisty- vaus. Tällöin voitaisiin luopua ns. lomaltapaluu-
30424: misen kasvun. Lakia tulisikin muuttaa siten, rahan maksamisesta.
30425: että kaikille vuosilomaan oikeutetuille työnteki- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
30426: jöille turvattaisiin 2 viikon paikallinen talvilo-
30427: ma. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
30428: Vuosilomalaki ei turvaa työntekijälle kor- lakiehdotuksen:
30429: vausta tai palkkaa työajasta, jonka työntekijä
30430:
30431:
30432: Laki
30433: vuosilomalain muuttamisesta.
30434:
30435: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä maaliskuuta 1973 annetun vuosi-
30436: lomalain (272/73) 3 §:n 1 momentti, 5 §:n 3 momentti, 7 §:n 3 momentti ja 8 §:n 3 mo-
30437: mentti, sellaisena kuin niistä 3 §:n 1 momentti on 30 päivänä maaliskuuta 1978 annetussa
30438: laissa (233/78), .sekä lisätään lain 3 §:n 5 momenttiin uusi 14 kohta seuraavasti:
30439:
30440: 3 §. työntekijällä oikeus saada talviloma~ yksJ arki~ __
30441: Vuosiloman pituus. pa1vä- K:u1ta1dri täydeltä lomanriiaäräytymiskuu-
30442: kaudelta. Jos loman pituutta laskettaessa loma-
30443: Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi päivien luvuksi ei tule kokonaisluku, on päi-
30444: arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymis- vän osa annettava täytenä lomapäivänä.
30445: kuukaudelta. Varsinaisen vuosiloman lisäksi on
30446: 622 Lakialoite n:o 315
30447:
30448: Työssäolopäivien ver01s111a pidetään myös sen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi
30449: niitä työpäiviä, joina työntekijä työsuhteen kes- maksettavaa korotusta, jaetaan työntekijän lo-
30450: täessä on ollut estynyt työtä suorittamasta: manmääräytymisvuoden aikana tekemien työ-
30451: päivien lukumäärällä, johon on lisätty laissa
30452: 14) huollettavana olevan lapsen tai muun säädetyn vuorokautisen säännöllisen työajan li-
30453: lähiomaisen äkillisen sairastumisen ja hoitoon säksi tehtyjen ylityötuntien kahdeksasosa. Mil-
30454: toimittamisen tai siihen osallistumisen johdosta. loin työntekijän Vuorokautisen säännöllisen työ-
30455: ajan enimmäismäärää ei ole laissa rajoitettu,
30456: 5 §. lisätään keskimääräistä päiväpalkkaa laskettaes-
30457: Vuosiloman jakaminen. sa työssäolopäivien lukumäärään vastaavasti
30458: työntekijän sovitun vuorokautisen työajan li-
30459: säksi tekemien työtuntien kahdeksasosa. Jos
30460: Milloin sairaudesta, synnytyksestä tai tapa- työntekijän keskimääräinen päiväpalkka kolmen
30461: turmasta johtuva työntekijän työkyvyttömyys lomaa edeltäneen kuukauden ajalta on loman-
30462: alkaa vuosiloman aikana, ei tätä työkyvyttö- määräytymisvuoden ajalta laskettua keskimää-
30463: myysaikaa ole luettava vuosilomaksi, jos työn- räistä päiväpalkkaa suurempi, on työntekijän
30464: tekijä ilman aiheetonta viivytystä tätä pyytää. vuosilomapalkka maksettava tämän korkeam-
30465: Työnantajan vaatimuksesta työntekijä on vel- man päiväpalkan mukaan.
30466: vollinen esittämään lääkärintodistuksen tai
30467: muun luotettavan selvityksen työkyvyttömyy-
30468: destään. 8 §.
30469: Vuosilomapalkan maksaminen.
30470: 7 §.
30471: V uosilomapalkka. Vuosilomapalkkaan suoritetaan lomalisä, jon-
30472: ka suuruus määrätään kunkin alan yleiseksi
30473: katsottavassa valtakunnallisessa työehtosopi-
30474: Keskimääräinen päiväpalkka lasketaan siten, muksessa, kuitenkin niin, että lomalisän suuruus
30475: että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta on vähintään 100 prosenttia, ellei erityisestä
30476: maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, syystä toisin sovit<..
30477: lukuunottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuk-
30478:
30479:
30480: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
30481:
30482: Ensio Laine E.-J. Tennilä
30483: Irma Rosnell P. Puhakka
30484: 1979 vp. 623
30485:
30486: Lakialoite n:o 316.
30487:
30488:
30489:
30490:
30491: E. Laine ym.: Ehdotus laiksi työterveydenhuollosta.
30492:
30493:
30494: E d u s k u n n a II e.
30495:
30496: Ikävakioitu kuolleisuus on Suomessa sekä huomioiden työympäristön erilaiset kuormitus-
30497: miehillä että naisilla Euroopan suurin. Miesten tekijät ja terveydelliset haittatekijät, sillä kai-
30498: kuolleisuus on lisääntynyt kaikissa ikäluokissa killa työpaikoilla esiintyy työhygieenisiä, ergo-
30499: 40 ikävuodesta ylöspäin. 40-vuotiaiden miesten nomisia, psyykkisiä tai muita haittatekijöitä.
30500: jäljellä oleva elinikä on Suomessa keskimäärin Työterveyshenkilöstöllä tulee olla myös aktiivi-
30501: lyhyempi kuin esim. Portugalissa. Joka kol- nen rooli työolosuhteiden parantamisessa.
30502: mannella yli 15-vuotiaalla suomalaisella on jo- Terveystarkastukset on pyritty laissa rajaa-
30503: kin pitkäaikainen sairaus. maan tehtäviksi vain, mikäli työssä esiintyy
30504: Keskimääräisessä eliniässä eri ammattiryh- "erityistä sairastumisen vaaraa", tai on "perus-
30505: mien välillä on huomattavia eroja. Monissa am- tellusti aihetta epäillä työstä johtuvan terveydel-
30506: mattiryhmissä vanhuuseläkkeelle pääsy on har- lisiä vaaroja" tai työ asettaa erityisvaatimuksia
30507: vinaisempaa kuin kuoleminen työsuhteen ai- työntekijän terveydelle. Tämä rajoittaminen ei
30508: kana tai joutuminen työkyvyttömyyseläkkeelle. ole perusteltua, sillä se vaikeuttaa uusien työpe-
30509: Ammatillisen sairastavuuden on tutkimuksis- räisten terveyshaittojen löytymistä ja ennalta-
30510: sa on todettu lisääntyvän 45-64-vuotiailla mie- ehkäisyä ja vähentää yleisten piilevien ja vähä-
30511: hillä ammatin oletetun kuluttavuuden kasvaes- oireisten sairauksien löytymistä. Useilla suurilla
30512: sa. työpaikoilla on jo ennen lain voimaantuloa ol-
30513: Suomen työikäisen väestön terveydentilan pa- lut lakisääteistä laajempaa terveystarkastustoi-
30514: rantamiseksi on välttämätöntä kehittää työter- mintaa, eikä ole tarkoituksenmukaista lainsää-
30515: veydenhuoltoa lakisääteisesti valtakunnallisen dännöllä tai alemmanasteisilla ( esim. KELAn
30516: suunnitelman mukaisesti, jolloin työterveyden- tulkinnoilla korvaukseen oikeuttavista kustan-
30517: huollon sisältöä on mahdollista määrätietoisesti nuksista) päätöksillä maclaitaa työterveydenhuol-
30518: ohjata ennaltaehkäisevään suuntaan ja voimava- lon tasoa.
30519: rat voidaan tarkoituksenmukaisesti kohdentaa Kuntoutuksessa laki edellyttää vain vajaakun-
30520: työntekijöiden terveydentilan parantamiseksi. toisen työntekijän seuraamista ja tarvittaessa
30521: Työterveyshuoltolaki tuli voimaan 1. 1. 1979. hoitoon tai kuntoutukseen ohjaamista. Tämä ei
30522: Laki sisältää huomattavia puutteita. Laki mah- riitä, vaan on edellytettävä aktiivisia varhaiskun-
30523: dollistaa ja lisää entisestään yksityisen työter- toutustoimenpiteitä työpaikalla ja työterveys-
30524: veydenhuollon jatkumista, vaikka työntekijöiden huollon toimesta. Työnantaja on velvoitettava
30525: kokemukset tästä ovat monesti olleet kielteisiä. järjestämään vajaakuntoiselle työntekijälle hä-
30526: Laki määrittelee työterveydenhuollon sisällön nen terveydentilansa puolesta sopivaa työtä. Va-
30527: varsin suppeaksi, lähinnä työterveydenhuolto jaakuntoista työntekijää ei saa irtisanoa, ja tämä
30528: käsittää työpaikkakäyntejä, eräitä terveystarkas- irtisanomissuoja on taattava lailla.
30529: tuksia, joitakin kuntoutukseen liittyviä toimen- Laki ei velvoita minkäänlaiseen sairaanhoito-
30530: piteitä sekä työpaikkojen ensiaputoiminnan jär- toimintaan, jolloin käytännössä jäävät helposti
30531: jestämiseen osallistumista. mm. työperäiset sairaudet toteamatta. Sairaan-
30532: Laki ja .. alemmanasteiset päätökset jättävät hoidon kii:t.IUa _tule~ työterveysh~nkilöstölle ar.._ __
30533: ---ct-yo~
30534: .. tc-erveydennuollon-to1m-enpiteet toteutetta- vokasta tietoa työpaikan terveydellisistä haitois-
30535: vaksi epäselvän tarveharkinnan mukaan. Työ- ta, jota voidaa~ käyttää työpaikan puutteiden
30536: paikkakäynnit koskevat vain töitä, joissa on korjaamiseen ja muuhun ennaltaehkäisevään toi-
30537: "erityinen sairastumisen vaara". Työpaikka- mintaan. Sairaanhoidon puuttuminen vaikeuttaa
30538: käynnit tulisi kuitenkin suorittaa kaikissa töissä myös varhaiskuntoutustarpeen esilletulemista.
30539: 624 Lakialoite n:o 316
30540:
30541:
30542: Työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet työ- naan työsuojelupiireissä toimivat työterveyden-
30543: terveydenhuoltoansa jäävät nykyisen lain perus- huollon lääketieteelliset asiantuntijat.
30544: teella olemattomiksi. Mitään päätäntävaltaa Työterveydenhuolto on Suomessa valtaosal-
30545: työntekijöillä ei ole, heidän edustajiensa tulee taan työnantajan järjestämää. Tämän johdosta
30546: ainoastaan "käsitellä" eräitä työterveydenhuol- esim. työterveydenhuollon henkilökunta on työ-
30547: toa koskevia asioita ja "antaa lausuntoja" niistä. suhteen kautta riippuvuussuhteessa työnanta-
30548: Lakisääteisen työterveydenhuollon kustannuk- jaan, mikä on haitannut työterveydenhuollon
30549: set jäävät osittain työntekijöiden maksettaviksi, toimintaa puolueettomana asiantuntijana työn-
30550: sillä sairausvakuutusrahastoon, josta työnantajat tekijöiden terveyden edistämiseksi.
30551: saavat korvauksia työterveydenhuoltoon, kertyy Lakiehdotuksen mukaan työterveydenhuolto
30552: huomattava osa varoista työntekijöiltä. Työnan- olisi yhteiskunnallista toimintaa ja sen järjes-
30553: tajilta ei ole säädetty kannettavaksi sellaista mak- tämisvastuu olisi joko kunnalla tai kansaneläke-
30554: sua, joka kattaisi työterveyshuollon valtakun- laitoksella ja sen alaisuudessa toimivalla työ-
30555: nalliset kustannukset. paik!kakassalla. Kunnallisessa työterveydenhuol-
30556: Tällä lakiehdotuksella pyritään poistamaan lossa johtaa lääkintöhallitus työterveydenhuol-
30557: edellämainittuja, nykyisen lain ja sen alemman- lon toimeenpanoa. Työpaikkakassan hoitamas-
30558: asteisten päätösten puutteita. sa työterveydenhuollossa johtaa Kansaneläke-
30559: Tämän lakiehdotuksen 2 § :ssä on määritelty laitos työterveydenhuollon toimeenpanoa. Mo-
30560: työterveydenhuollon sisältö, jota asetuksella täs- lemmissa vaihtoehdoissa suunnitellaan ja johde-
30561: mennetään. Työterveydenhuollon keskeisimmät taan työterveydenhuoltoa valtakunnallisesti so-
30562: toimenpiteet ovat työoloihin ja työntekijöihin siaali- ja terveysministeriössä.
30563: kohdistuvia sairauksia ennalta ehkäiseviä toi- Lakiehdotuksen mukaan järjestetään valta-
30564: menpiteitä. Lisäksi työterveydenhuoltoon kuu- osissa työpaikkoja työterv,eydenhuolto kunnaJli-
30565: luu sairauksien hoito, kuntoutus sekä muut ase- sena toimintana. Terveyskeskusjärjestelmä on
30566: tukselia tarkemmin määriteltävät tehtävät. käyttökelpoinen organisaatio koko maata varten
30567: Lakiehdotuksen mukaan työikäisen väestön myös työterveydenhuollon järjestämiseksi. Sen
30568: terveydentilan parantamiseksi kehitettävä laki- puitteissa voidaan turvata työterveydenhuollon
30569: sääteinen työterveydenhuolto on keskeinen osa ja muun kansanterveystyön välttämätön yhteis-
30570: kansanterveystyötä. Sen valtakunnallisen suun- työ. Työterveydenhuoltoa ei kuitenlkaan voida
30571: nittelun onkin oltava osa koko kansanterveys- toteuttaa terveyskeskusten yhteydessä terveys-
30572: työn suunnittelua ja se on nivellettävä kansan- keskusten nykyisillä voimavaroilla, vaan terveys-
30573: terveyslain tarkoittaman kansanterveystyön keskusten käyttöön on ohjattava tarpeelliset
30574: suunnittelun yhteyteen. voimavarat kunnan työterveydenhuollon vel-
30575: Työterveydenhuollon valtakunnallisessa suun- voitteiden toteuttamiseksi. Näin ollen kuntien
30576: nittelussa lääkintöhallituksen ohella työsuojelu- velvoitteet työterveydenhuollossa eivät haittaa
30577: hallituksella on oltava keskeinen asema, koska kunnille kansanterveyslaissa säädettyjen teh-
30578: työsuojeluhallituksella on käytettävissään kes- tävien hoitamista, eivätkä kansanterveyslain
30579: keisiä tietoja työpaikkojen terveydellisistä epä- kunnille asettamat velvoitteet ole esteenä kun-
30580: kohdista ja tämän vuoksi työsuojeluhallituk- nallisen työterveydenhuollon kehittämiselle it-
30581: sella on edellytykset edistää ennaltaehkäisevän senäisenä toimintalohkona kansanterveysjärjes-
30582: työterveydenhuollon kehittymistä. Kansanval- telmän puitteissa.
30583: taisten periaatteiden mukaisesti sosiaali- ja ter- Etupäässä suurilla työpaikoilla, joilla toimii
30584: veysministeriö on suunnitelmaa Jaatiessaan vel- työpaikkakassa, voisi työpaikkakassa halutes-
30585: voitettu pyytämään asianomaisilta työntekijöi- saan ottaa työterveydenhuollon hoidettavak-
30586: den ammattiliitoilta lausunnon työterveyden- seen, jolloin Kansaneläkelaitos johtaa työtervey-
30587: huollon kehittämisestä. Valtakunnallisen suun- denhuollon toimeenpanoa valtakunnallisen
30588: nittelun kansanvaltaisuuden lisääminen edellyt- suunnitelman mukaisesti työpaikkakassojen
30589: tää myös, että eduskunta päättää vuosittain työ- kautta. Työpaikkakassat, jotka ovat hoitaneet
30590: terveydenhuollon valtakunnallisen suunnitelman työpaikoilla sairausvakuutusiain toteuttamista,
30591: sisällöstä. soveltuvat työntekijöiden, toimihenkilöiden ja
30592: Ennaltaehkäisevä työterveydenhuolto on työnantajien ollessa niissä edustettuina hyvin
30593: tärkeä osa työsuojelua. Työterveydenhuollon työterveydenhuollon järjestäjiksi.
30594: valvonta onkin tarkoituksenmukaista säätää työ- Yritysdemokratian periaatteiden mukaisesti
30595: suojeluviranomaisten tehtäväksi. Heidän apu- on työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet työ-
30596: Lakialoite n:o 316 625
30597:
30598: terveydenhuollossa taattava. Niinpä lakiehdo- ehkäiseminen sekä työoloista johtuvien sairauk-
30599: tuksen mukaan työsuojeluvaltuutettu ja työsuo· sien hoitaminen kuuluu työnantajien kustan-
30600: jelutoimikunta valvovat työpaikan työtervey- nett:avaksi. Nykyisin työnantajien maksettavaksi
30601: denhuoltoa ja tekevät ehdotuksia kunnan ter- koituu vain osa työperäisten sairauksien yhteis-
30602: veyslautakunnalle tai työpaikkakassan hallituk- kunnalle, viime kädessä palkansaajille aiheut-
30603: selle työterveydenhuollon kehittämiseksi. tamista kustannuksista. Esim. nykyisin. tapatur·
30604: Koska työterveydenhuollon henkilökunnan mapotilaiden ja ammattitauteihin sairastuneiden
30605: toiminta koskee ensisijaisesti työntekijöiden sairaalahoito maksetaan valtaosaltaan verova-
30606: terveyttä, on työntekijöillä oltava mahdollisuus roilla. Pitkällä tähtäyksellä työterveydenhuolto
30607: valita työterveydenhuollon henkilökunta tehtä- vähentää työstä johtuvia terveydellisiä haittoja
30608: viinsä ja tarvittaesssa erottaa se tehtävistään. ja täten myös yhteiskunnalle työperäisistä sai-
30609: Työterveydenhuollon rahoituksen osalta la- rauksista koituvia kustannuksia. Kunnille ei la-
30610: kiehdotus noudattaa ILOn työterveydenhuoltoa kiehdotuksen mukainen työterveydenhuolto ai-
30611: koskevaa suositusta vuodelta 1959. Sen mu- heuta kustannuksia.
30612: kaisesti työterveydenhuollon palvelut eivät saa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
30613: aiheuttaa työntekijöille kustannuksia ja työnan-
30614: tajan on vastattava työterveydenhuollon kustan- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
30615: nuksista. Työstä johtuvien terveyden vaarojen lakiehdotuksen:
30616:
30617:
30618:
30619: Laki
30620: työterveydenhuollosta.
30621: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
30622:
30623: 1 §. käisyn edellytykset työterveydenhuollossa ja
30624: Työssä, jossa työnantaja on velvollinen nou- voimavarojen tarkoituksenmukaisen käytön.
30625: dattamaan työturvallisuuslakia ( 299/58) tai lai- Työterveydenhuoltoon sisältyy lääketieteelli-
30626: vatyöturvallisuuslakia (345/67), on työnanta- sen ja tarvittaessa teknisen sekä muun asiantun-
30627: jan sen lisäksi, mitä muualla on säädetty, kus- temuksen käyttö asetuksessa tarkemmin säädet-
30628: tannuksellaan järjestettävä terveydenhuollon täviin tehtäviin:
30629: ammattihenkilöitä ja palveluita hyväksi käyt- 1) Osallistuminen työpaikalla tai sen yhtey-
30630: täen työterveydenhuolto työstä johtuvien ter- dessä suoritettavien korjausten, uudistusten ja
30631: veysvaarojen ehkäisemiseksi niin kuin tässä laajennusten suunnitteluun, jotka ovat tarpeen
30632: laissa säädetään. työolojen terveellisyyden parantamisen ja työn-
30633: Yrittäjien ja muiden omaa työtään tekevien tekijän terveydentilan säi!lymisen kannalta kiin-
30634: työterveyshuoHon järjestämisessä noudatetaan nittämällä erityistä huomiota työolojen oletet-
30635: soveltuvin osin, mitä tässä laissa ja kansanter- tavasti terveyteen haitallisesti vaikuttavien te-
30636: veyslaissa ( 66/72) säädetään. kijöiden löytämiseen ja arvioimiseen niiden
30637: poistamiseksi tai vähentämiseksi.
30638: 2 §. 2) Työolojen terveyteen haitallisesti tai ole-
30639: Työterveydenhuollon tehtävänä on ehkäistä tettavasti haitallisesti vaikuttavien tekijöiden
30640: työntekijöille työstä aiheutuvia terveydellisiä selvittäminen, mittaaminen, tarkkailu ja tutki-
30641: haittoja ja edistää työntekijöiden terveyttä. minen niiden torjunnan helpottamiseksi kiinnit-
30642: Tyäterveydenhuolto kohdistuu työoloihin ja tämällä erityistä huomiota työn fyysiseen ja
30643: työntekijään, sairautta ehkäisevien tointen vai- psyykkiseen kuormittavuuteen, työhygieenisten
30644: misteluun ja toimeenpanoon. Työterveyden- ja hygieenisten normien noudattamiseen työs- __
30645: huoltoon sisältyy myös äkillisten ja työoloista ---:Kentelypaikoilla ja niiden välittömässä läheisyy-
30646: johtuviksi oletettavien sairauksien ensiapu sekä dessä sekä työtapaturmien ja ammattitautien
30647: näiden sairauksien tutkiminen, hoito ja hoitoon torjuntaan.
30648: ohjaaminen, ottaen huomioon sairauksien tut- .3) Työoloista aiheutuvien ja niihin liitty-
30649: kimus- ja hoitomahdollisuudet sekä niiden eh- vien terveydellisten haittojen ikartoittaminen ja
30650: 79 0879005055
30651: 626 Lakialoite n:o 316
30652:
30653:
30654: jatkuva seuranta sekä työntekijöiden terveyden terveydenhuolto järjestetään ja kehitetään en"
30655: lääketieteellinen arvioiminen ja jatkuva seuranta sin niillä työaloilla tai työpaikoilla, joiden työ-
30656: ja työntekijöiden terveydentiiaa pataotavien toi• olot vaikuttavat erityisen haitallisesti työnteki-
30657: menpiteiden suunnittelu ja suosittelu. jän terveyteen.
30658: 4) Työntekijälle on: ennen työn aloittamista
30659: suoritettava ·lääkärintarkastus. Työntekijälle tu- 4 §.
30660: lee tehdä terveystarkastus kerran vuodessa. Mi- Lääkintöhallitus ja niiltä osin kuin työter-
30661: käli työpaikan olosuhteet tai työntekijän ter- veydenhuollon järjestää työpaikkakassa, kansan-
30662: veydentila sitä vaatii, on tarkastus suoritettava eläkelaitos johtavat työterveydenhuollon .toi-
30663: tätä useammin. meenpanoa valtakunnallisen suunnitelman mu-
30664: 5) Vian, vamman tai sairauden vuoksi vajaa- kaisesti.
30665: kuntoisen työntekijän terveydentilan ja työssä Kunnat vastaavat alueellaan työterveyden-
30666: selviytymisen seuranta sekä tarvittaessa hoidon huollon järjestämisestä. Kunnan on järjestettävä
30667: ja kuntootuksen järjestäminen. työterveydenhuollon palvelut tarkoituksenmu-
30668: Jos työntekijä vian, vamman, sairauden tai kaisesti työpaikoille tai niin lähelle niitä kuin
30669: herkistymisen seurauksena saattaa menettää ky- mahdollista. Milloin työpaikalla on työpaikka-
30670: kynsä tehdä entistä työtään tai tällaisen työn jat- kassa, voi se ottaa työpaikan työterveydenhuol-
30671: kaminen saattaa aiheuttaa työntekijälle tervey- lan järjestettäväkseen ilmoittamalla siitä kun-
30672: dellistä haittaa, työnantajan on huolehdittava sii- nalle ja kansaneläkelaitokselle.
30673: tä, että työntekijälle osoitetaan hänen työky- Kunnan ja vastaavasti työpaikkakassan on
30674: kyään vastaavaa muuta samanarvoista työtä. laadittava vuosittain työterveydenhuollon toi-
30675: Muuhun työhön siirtäminen ei saa huonontaa mintasuunnitelma edellä 3 §:ssä mainittujen
30676: työsuhteen, virkasuhteen tai muun palvelussuh- suunnitelmien perusteella sosiaali- ja terveys-
30677: teen ehtoja. ministeriön yleisten ohjeiden mukaisesti.
30678: 6) Tietojen ja ohjeiden antaminen työnteki-
30679: jöille niistä seikoista, jotka työssä vaikuttavat 5 §.-
30680: heidän terveyteensä. Työterveydenhuollon henkilökunnalla on sa-
30681: 7) Sairaanhoito. mat oikeudet kuin työsuojelun valvonnasta an-
30682: 8) Muut työntekijän terveydentilan edistä- netun lain 4 §:n 1-3 momentissa on työsuo-
30683: miseen ja: .terveydellisten haittojen ehkäisyyn jeluviranomaisille säädetty. Sen lisäksi työter-
30684: liittyvät tehtävät. veydenhuollonhenkilöstöllä on oikeus:
30685: ~" '
30686: 1) Suorittaa työhygieenisiä mittauksia ja ot-
30687: 3 §. •taa työpaikan hygieniaan liittyviä näytteitä· ja
30688: Työterveydenhuoltoa johtaa, ohjaa ja valvoo tehdä tarpeellisia tutkimuksia työolojen tervey-
30689: ylimpänä viranomaisena sosiaali- ja terveysnii- dellisten vaikutusten arvioimiseksi.
30690: .nisteriö .. Sosiaali- ·ja terveysministeriössä laadi- 2) Saada niihtäväkseen työhuoneistoa tai sel-
30691: . taan vuosittain yhteistyössä työsuojeluhallituk· laisen rakentamista koskeva rakennus- tai muu-
30692: -sen ja lääkintöhallituksen kanssa työterveyden- tossuunnitelma piirustuksineen sekä selostus
30693: . huollon valtakunnallinen viisivuotissuunnitelma sovelletusta tai käytäntöön otettavaksi suun-
30694: -:ja vuosisuurinitelina. 'Sosiaali. ja ·terveysministe- nitellusta työ- ja valmistusmenetelmästä ·. niin
30695: riö on suunnitelmaa laatiessaan velvoitettu pyy· laajalti kuin työterveydenhuollon tehtävät edel-
30696: tämään asianomaisilta työntekijöiden ammatti- lyttävät.
30697: liitoilta lausunn.on työterveydenhuollon kehittä- 3) Saada asettamassaan kohtuullisessa mää-
30698: <misestä. · räajassa työterveydenhuollon toimintaa varten
30699: .: · Työterveydenhuollon' viisivuotissuunnitel- tarpeellisia tietoja työnantajaita sekä suullisesti
30700: .mien sisällöstä päättää vuosittain eduskunta että kirjallisesti .
30701: tulo- ja menoarvion: yhteydessä. · 4) Työterveydenhuollon · lääkärillä, työter-
30702: Työterveydenhuollon valtakunnallinen suun- veyshoitajalla ja työterveydenhuollon teknisellä
30703: .nittelu ja kansanterveyslain tarkoittama· kansan- asiantuntijalla on oikeus kieltää laitteen tai
30704: · terveystyön suunnittelu on ajoitettava ja muu- työmenetelmän käyttäminen taikka työnteon
30705: toinkin pantava toimeen niin, että suunnitel- jatkaminen, mikäli työoloista aiheutuu ·työnte-
30706: missa on riittävästi otettu huomioon työter- kijälle välitön terveyden tai hengen menettä-
30707: veydenhuollon kehittymisen edellytykset kes- misen · vaara, kunties · työsuojeluviranomainen
30708: keisenä osana kansanterveystyötä sekä että työ- asiasta päättää.
30709: Lakialoite n:o 316 627
30710:
30711: 6 §. osastoilla oikeus esittää terveyslautakunn~lle tai
30712: Työterveydenhuollon henkilökunnan on vii- työpaikkakassan hallitukselle työntekijän irti-
30713: pymättä ilmoitettava työnantajalle, työsuojelu- sanomista tehtävästään.
30714: valtuutetulle ja milloin aihetta on, työsuojelu-
30715: viranomaiselle, työoloissa ilmenneestä epäkoh- 10 §.
30716: dasta, josta saattaa aiheutua tapaturman tai Työnantaja on velvollinen maksamiensa palk-
30717: muuta sairastumisen ·vaaraa tai muusta seikas- kojen perusteella suorittamaan valtiolle työn-
30718: ta, jolla on merkitystä työntekijän terveyden se- antajan työterveydenhuoltomaksua 1 prosentin
30719: kä työpaikan olosuhteiden terveellisyyden ke- suoritetun ennaklkoperinnän alaisen palkan mää-
30720: hittämisen kannalta. Ilmaista ei kuitenkaan saa rästä. Työterveydenhuoltomaksu peritään sa-
30721: salassapidettäväksi säädettyjä tai määrättyjä tie- massa järjestyksessä kuin työnantajan sosiaali-
30722: toja, jollei se, jonka hyväksi salassapitovelvolli- turvamaksu.
30723: suus on säädetty tai määrätty, anna siihen suos- Työnantajan järjestämän tai yksityislääkärien
30724: tumustaan. tai lääkäriyhtymän hoidettavaksi antaman työ-
30725: terveydenhuollon sijaan tulee tässä laissa tar-
30726: 7 §. koitettu järjestelmä vuoden 1981 loppuun men-
30727: Työterveydenhuoltoa valvovat työsuojeluvi- nessä.
30728: ranomaiset. Työsuojelupiirissä toimii työtervey- 11 §.
30729: denhuollon lääketieteellisenä asiantuntijana työ- Työnantajan velvollisuus on edistää työter~
30730: terveydenhuoltoon perehtynyt lääkäri, jollaiset veydenhuoltoa ja luoda tarpeelliset edellytykset
30731: virat on perustettava viimeistään 30 päivään ke- sille yhteistyössä työntekijöiden, työpaikan työ-
30732: säkuuta 1980 mennessä. paikkakassan, työterveydenhuollon henkilökun-
30733: nan, kunnan terveyslautakunnan ja valtion työ-
30734: 8 §. suojeluviranomaisten kanssa.
30735: Työpaikalla työsuojeluvaltuutettu ja työsuo- Työnantaja tai työnantajan edustaja, joka
30736: jelutoimikunta valvovat työterveydenhuoltoa ja jättää noudattamatta mitä edellä 1 momen-
30737: tekevät ehdotuksia kunnan terveyslautakunnalle tissa on hänen velvollisuudekseen määrätty,
30738: tai työpaikkakassan hallitukselle työterveyden- on tuomittava työterveydenhuollon laiminlyö-
30739: huollon kehittämiseksi. misestä ja työsuojeluviranomaisten määräysten
30740: Työsuojeluvaltuutetulla ja työsuojelutoimi- rikkomisesta sakkoon tai enintään vuodeksi
30741: kunnan jäsenellä on valvontatehtävässään samat vankeuteen.
30742: oikeudet kuin edellä 5 § :ssä on työterveyden-
30743: huollon henkilökunnan osalta säädetty. 12 §.
30744: Valtioneuvosto ja työsuojeluhallitus antavat
30745: 9 §. tarkempia määräyksiä tämän lain soveltamisesta
30746: Työntekijöiden ammattiosasto tai useamman eri työaloilla ja työpaikoilla sekä muita mää-
30747: työpaikan kuuluessa saman työterveydenhuollon räyksiä lain täytäntöönpanosta.
30748: yksikön piiriin, ammattiosastojen enemmistö
30749: valitsee työterveydenhuollon henkilökunnan 13 §.
30750: tehtäviinsä. Tämä laki ja sen nojalla annetut asianomaista
30751: Mikäli ammattiosasto tai useamman työpai- työpaikkaa koskevat määräykset on pidettävä
30752: kan kuuluessa saman työterveydenhuollon yk- työntekijäin nähtävänä.
30753: sikön piiriin, ammattiosastojen enemmistö kat-
30754: soo työterveydenhuollon henkilökuntaan kuu- 14 §.
30755: luvan hoitaneen huonosti työterveydenhuollon Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
30756: tehtäviään, on ammattiosastolla tai ammatti· kuuta 1980.
30757:
30758: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
30759:
30760: Ensia Laine Mikko Kuoppa
30761: Marjatta Mattsson Sten Söderström
30762: E.-J. Tennilä
30763: 628 1979 vp.
30764:
30765: Lakialoite n:o 317.
30766:
30767:
30768:
30769:
30770: Lattula: Ehdotus laiksi kansaneläkelain 20 § :n muuttamisesta.
30771:
30772:
30773: E d u s k u n n a 11 e.
30774:
30775: Eduskunta on selvästi todennut, että sota- sotilastunnukseen oikeutettujen henkilöiden
30776: toimiin osallistuminen rintamajoukoissa on elinvuosia, olisi oikeudenmukaista alentaa hei-
30777: aiheuttanut rintamasotilaille sekä henkisiä että dän kohdallaan kansaneläkkeeseen oikeuttavaa
30778: aineellisia menetyksiä, jotka iän karttuessa ovat ikärajaa 55 vuodeksi.
30779: lisääntyneet. Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
30780: Monet ammattiryhmät ovat oikeutettuja taen,
30781: eläkkeisiin jo 50-55 vuoden iässä. Koska että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
30782: rintamallaolo on selvästi vähentänyt rintama- lakiehdotuksen:
30783:
30784:
30785: Laki
30786: kansaneläkelain 20 §:n muuttamisesta.
30787:
30788: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansan-
30789: eläkelain (347 /56) 20 §:n 1 kohta, sellaisena kuin se on 28 päivänä heinäkuuta 1978 anne-
30790: tussa iaissa (588/78), näin kuuluvaksi:
30791:
30792: 20 §.
30793: Kansaneläkkeenä maksetaan: tulle henkilölle kuitenkin hänen täytettyään
30794: 1) vanhuuseläkettä 65 vuotta täyttäneelle 55 vuotta;
30795: vakuutetulle, rintamasotiJastunnukseen o~keute-
30796:
30797:
30798: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
30799:
30800: Eero Lattula
30801: 1979 vp. 629
30802:
30803: Lakialoite n:o 318.
30804:
30805:
30806: Lehtinen ym.: Ehdotus laiksi valtion eläkelain 5 §:n muutta-
30807: misesta.
30808:
30809: E d u s k u n n a 11 e.
30810:
30811: Valtion eläkelain 5 §:n 5 momentti kuuluu: ohjaajat ole saaneet lukea eläkeajaksi eläkkeelle
30812: "Ilmavoimien upseerin tai aliupseerin viran siirtyessään lentäjäntehtävässään toimimiaan
30813: haltijalle, joka vähi:ntään 5 vuonta on palvellut vuosia puolitoistaker.taisina ni1n kuin samaa teh-
30814: virassa, johon pääsyä varten vaaditaan lentäjän- tävää suorittaneet upseeri- ja aJ.iupseerivirkojen
30815: tutkinto, on oikeus siirtyessään eläkkeelle täl- haltijat.
30816: laisesta virasta lukea eläkeajaksi siinä palve- Tällainen asiantila on kuitenkin luonnoton,.
30817: lemansa aika puolitoistakertaisena". epäoikeudenmukainen ja tasa-arvon vastainen.
30818: Kun tätä eläkelain kohtaa on aikoinaan val- Sama·s!Sa tehtävässä kuin upseerit ja aliupseerit
30819: misteltu ja säädetty, niin silloin ei ole osattu elämäntyönsä suorittaneet värvätyt lentokoneen-
30820: ennakoida sitä, että puolustusvoimissa tullaan ohjaajat, joiden pakollinen eroamisikä on 40
30821: käyttämään lentäjäntutkinnon suorittaneita vär- vuotta, ovat kaiken lisäksi joutuneet tilantee·
30822: vättyjä lentokoneenohjaajia. Värvätyille ohjaa- seen, ettei heillä ole teoreettisiakaan mahdolli-
30823: jille kertyy kokonaisuudessaan palvelusuransa suuksia päästä täysiin eläkevuosiin, mikä pyr-
30824: aikana enemmän lentotunteja kuin muulle Ien- kimys lainsäätäjillä alunperin on ollut alussa
30825: tävälie henkilökunnalle (esim. värvätty kaptee· mainittua lainkohtaa säädettäessä.
30826: ni S. Mäkelä on vuodesta 1962 lähtien lentä- Vaikka tämän epäkohdan korjaaminen on
30827: nyt NH- ja DO -koneiden kapteenina/opetta- oHut pitkään tiedossa, on sen korjaaminen vii-
30828: jana/perämiehenä 6 930 tuntia). västynyt sen vuoksi, että sen korjaaminen voi-
30829: Tyypillisinä lentotuntimäärinä voidaan pitää daan suorittaa vain lakia muuttamalla. Tänä
30830: esim. toimiupseereilla n. 3 000-4 000 lento- aikana ovat jo ensimmäiset värvätyt lento•
30831: tuntia. Tällainen kehitys on kuitenkin tapah- koneenohjaajat siirtyneet eläkkeelle. Jotta vär-
30832: tunut tosiasia ja se on erittäin mielekästä huo- vättyjä lentokoneenohjaajia kohtaava vakava
30833: mioon ottaen lentokaluston kalleuden sekä sen vääryys ja eläkkeen menetys saataisiin este-
30834: ja lentotoiminnan valtavan kehityksen. tyksi, ehdotamme kunnioittavasti,
30835: Lainsäädäntöön on jäänyt vakava aukko sii-
30836: nä suhteessa, että edellä mainittua lainkohtaa että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
30837: on tulkittu siten, etteivät värvätyt lentokoneen- lakiehdotuksen:
30838:
30839: Laki
30840: valtion eläkelain 5 § :n muuttamisesta.
30841:
30842: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion
30843: eläkelain 5 §:n 5 momentti, sellaisena kuin se on 18 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa lais-
30844: sa (568/75), näin kuuluvaksi:
30845:
30846: 5 §. virassa, johon pääsyä varten vaaditaan lentäjän-
30847: tutkinto, on oikeus siirtyessään eläkkeelle täl-
30848: Ilmavoimien upseerin tai aliupseerin viran laisesta virasta lukea eläkeajaksi siinä palvele-
30849: haltijalla ta~llä lentokonee~ __mansa- aika pnolitoistakertaisena.m____ - - - - - - - - -
30850: jaHa, joka vähintään 5 vuotta on palvellut
30851:
30852: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
30853:
30854: Lasse Lehtinen Tellervo Koivisto V. J. Rytkönen
30855: Jorma Rantala Pauli Uitto Jalmari Torikka
30856: Sinikka Karhuvaara
30857: 630 1979 vp.
30858:
30859: Lakialoite n:o 319.
30860:
30861:
30862:
30863:
30864: Lehtinen ym.: Ehdotus Jaiksi va'ltion eläkelain 5 §:n muuttami-
30865: sesta.
30866:
30867:
30868: E d u s k u n n a 11 e.
30869:
30870: Rajavartiolaitoksen rajavartijat ja puolustus- rajavartijoina ja värvättyinä eroamisikäänsä
30871: voimien värvätyt saavat eläkkeen valtion eläke- saakka. Tähän epäoikeudenmukaisuuteen kiin-
30872: lain mukaan. Eläkkeeseen oikeuttava palvelus- nitettiin huomiota niin rajavartijoiden aseman
30873: aika lasketaan sanotun lain mukaan 23 ikävuo- selvitystoimikunnassa kuin myös vastaavassa
30874: desta alkaen ja täyden eläkkeen saaminen edel- värvättyjen aseman selvittelytoimikunnassa.
30875: lyttää 30 palvelusvuotta. Kun rajavartijoiden ja Molemmat toimikunnat katsoivat, että valtion
30876: värvättyjen eroamisikä on heidän tehtäviensä eläkkeitä koskeviin säädöksiin olisi lisättävä
30877: laadun perusteella 50 vuotta, eivät rajavartijat maininta, joka poistaisi edellä mainitun epä-
30878: ja värvätyt voi saavuttaa oikeutta täyteen eläk- kohdan siten, että rajavartijat ja värvätyt saisi-
30879: keeseen. vat täyden eläkkeen palveltuaan 23 ikävuodes-
30880: Valtion eläkelain voimaanpanolain 5 § :n ta eroamisikäänsä asti.
30881: mukaan eläkkeeseen oikeuttava palvelusaika Edellä kerrottu epäkohta voitaisiin poistaa
30882: lasketaan ennen 1. 1. 1967 tapahtuneen palve- siten, että rajavartijoiden ja värvättyjen eläke-
30883: iuksen osalta 21 ikävuodesta alkaen, joten en- ajaksi laskettaisiin heidän eläkkeelle siirtyessään
30884: nen mainittua päivämäärää palvelukseen tulleet heidän palvelemansa aika kerrottuna luvulla
30885: rajavartijat ja värvätyt voivat saavuttaa oikeu- 30/27. Tämä säännös voitaisiin lisätä uudeksi
30886: den 29 palvelusvuoden perusteella laskettavaan momentiksi valtion eläkelain 5 § :ään.
30887: eläkkeeseen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
30888: On pidettävä täysin kohtuuttomana ja jo oittavasti,
30889: periaatteellisestikin vääränä, etteivät rajavarti-
30890: jat ja värvätyt voi saavuttaa oikeutta täyteen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
30891: eläkkeeseen siitäkään huolimatta, vaikka aloit- lakiehdotuksen:
30892: taisivat palveluksensa nuorina ja palvelisivat
30893:
30894:
30895: Laki
30896: valtion eläkelain 5 §:n muuttamisesta.
30897:
30898: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion
30899: eläkelain ( 280/66) 5 §: ään uusi 6 momentti, jolloin nykyiset 6 ja 7 momentti siirtyvät 7
30900: ja 8 momentiksi, seuraavasti:
30901:
30902: 5 §. siirtyessään laskea eläkeajaksi tällaisessa toi-
30903: messa palvelemansa aika kerrottuna osamää-
30904: Rajavartiolaitoksen rajavartijoilla ja puolus- rällä 30/27.
30905: tusvoimain värvätyillä on oikeus eläkkeelle
30906:
30907: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
30908:
30909: Lasse Lehtinen Pauli Uitto V. J. Rytkönen
30910: Tellervo Koivisto Sinikka Karhuvaara Jalmari Torikka
30911: 1979 vp. 631
30912:
30913: Lakialoite n:o 320.
30914:
30915:
30916:
30917:
30918: Liedes ym.: Ehdotus laiksi työntekijäin eläkelain muuttamisesta.
30919:
30920:
30921: E d u s k u n n a 11 e.
30922:
30923: Eläkejärjestelmät ovat vuoden 197.5 työelä- Työeläkkeen karttumisprosentin säilyessä
30924: keratkaisun jälkeen kehittyneet epäsuotuisasti edelleen 1,5:na täyden työeläkkeen määrä oli-
30925: Yhteiskunnallisen kansaneläkejärjestelmän osuus si 45 prosenttia työeläkkeen perusteena ole-
30926: on kaventunut, ja Y'k.sityisellä pohjaNa toimivan vasta pailkasta. Kun työntekijän ·kokonaise!läke
30927: työeläkejärjestelmän osuus laajentunut. Tämä perustuisi kansanelälk:keeseen, johon työelälk-
30928: kehitys, joka jarkuessaan romuttaisi nY'kyisen- keestä riippumatta kuuluisivat perusosa ja täy-
30929: kaltaisen kansaneläkejärjestelmän, vaarantaa elä- simääräinen tukiosa, olisi 45 prosentin täysi
30930: keturvan ja eläkejärjestelmien demokraattisen työeläke lisäeläkkeenä riittävä turvaamaan ni-
30931: keh1ttämisen. menomaan pieni- ja keskituloisille työntekijöil-
30932: Eläketurvan kansanvaltaiseen kehittämiseen le nykyistä paremman kokonaiseläkkeen. Ko-
30933: kuuluu, että peruseläketurva on yhteiskunnan rottamalla peruseläk!keenä oleva kansaneläke as-
30934: hoidossa. Sen vuoksi peruseläkkeenä on kehi- teittain vähimmäispalkan tasolle, työntekijöille
30935: tettävä kansaneläkettä. Peruselä:kkeen tulee olla voitaisiin turvata edellä tavoitteeksi asetettu
30936: yhteiskunnallisen eläkejärjestelmän maksama, 2/3 palkasta elä:kkeenä. Teollisuustyöntekijäin
30937: veroton ja perusteiltaan kaikille yhtäläinen elä- keskiansiotasoa alemmilla pail:kkatasoilla koko-
30938: ke. Peruseläkkeen määrä tulisi kohottaa vähin- naiseläke olisi suhteellisesti suurempi, ylemmil-
30939: tään vähimmäispalkkatasoa vastaavaksi. lä pienempi. Uusi eläkejärjestelmä olisi tuntu-
30940: Työeläkettä, joka perus'tuu työsuhteessa an- va parannus myös perheenemäntien ja kotiäitien
30941: saittuihin tuloihin, tulee kehittää lisäeläkkeeksi, eläketurvaan.
30942: jota maksetaan peruseiläkkeen jatkeeksi. Työ- Eläkkeiden yhteensovitussäännökset leikikaa-
30943: eläk!keen avulla työntekijöiden kOikonaiseläke- vat nykyisessäkin, entisestään jonkin verran lie-
30944: turva voidaan kohottaa teollisuuden kesilci.ansio- vennetyssä muodossa pienituloisten eläkkeitä.
30945: tasolla 2/3:n määrään eläkkeen perusteena ole- Sen vudksi yhteensovitusta ei tulisi suorittaa
30946: vasta palkasta. Alemmilla palkkatasoilla koko- eläkkeen perusteena olevan palkan ollessa pie-
30947: naisedäkkeen on oltava suhteellisesti enemmän, nempi kuin 2 720 markkaa kuukaudessa. Kes-
30948: ylemmillä vähemmän. keinen huomio yhteensovituksessa olisi kohdis-
30949: Kansanelak!keen saattamiseksi peruseläkkeen tettava suuriin eläikkeisiin asettamalla niille ylä-
30950: asemaan työeläkkeen etuoikeus kansaneläkkeen raja. Kokonaiseläkkeen katoksi olisi asetettava
30951: tukiosaan nähden tulisi palauttaa sellaiseksi enintään vähimmäispalkka kolminkertaisena eili
30952: kuin se oli ennen heinäkuuta 1975, jolloin työ- nykyisessä tasossa noin 4 500 mk kuukaudes-
30953: eläke ei vaikuttanut lainkaan tulona tukiosaan. sa. Tätä vielä varsin korkeata eläkettä vähen-
30954: Työedäkkeestä riippumattoman perus- ja tuki- täisi työelä!l.&een osuudesta perittävä vero, jo-
30955: osan pohjalta kansaneläkettä voitaisiin kehittää ten nettoeläkkeeksi tulisi enintään mainittu vä-
30956: edelläkuvatun kaltaiseksi vähimmäispalkkatasoi- himmäispalkan nettomäärä kolminkertaisena.
30957: seksi peruseläkkeeksi. Työeläkkeiden perusteena olevan eläkepalkan
30958: Työeläkkeen nykyinen ansainta-aika - 40 laskutapa muutettiin työeläkkeensaajille epä-
30959: vuotta täyden työeläkkeen 'saamiseksi - on edu!llisemmaksi eduskunnassa syksyllä 1978.
30960: kohtuuttoman pitkä. Lähtien siitä tosiasiasta, Kun vanhan Iasikutavan mulkaan työeläkkeen .
30961: etta useilla tyontektJötllä - varsinkin naispuo~ · perusteeksi otettiin fyösuhteen neljästä viimei-
30962: Iisilla - työeläikkeen ansainta-aika jää perhe-, sestä vuodesta ansiotuloiltaan kaksi parasta,
30963: työttömyys- ja terveyde!llisistä syistä sitä ly- niin uuden laskutavan mukaan eläkeperusteeksi
30964: hyemmäksi, täyden työeläkkeen ansaitseminen otetaankin kaksi keskimmäistä joten paras vuo-
30965: tulisi olla mahdollista 30 työvuoden perusteella. si putoaa pois. Tämä selvä huononnus tuntuu
30966: 632 Lakialoite n:o 320
30967:
30968:
30969: ankarana varsinkin niillä työntekijöillä, joilla korotus olisi maksettava työeläkkeissä markka-
30970: viimeisimpien työvuosien ansiotaso vaihtelee määräisenä, vähintään 200 mk kuukaudessa jo-
30971: suuresti, kuten ruumiillisessa työssä. Ikäänty- kaiselta lapsikorotukseen oikeuttavalta lapselta.
30972: ville työntekijöille on muutoinkin epäedullista, Työeläkelakien muutoksissa on vanhimmat
30973: että eläkepalkan laskuperusteeksi otetaan työ- työeläkkeellä olevat sukupolvet jätetty työeläk-
30974: historian viimeisimmät vuodet, koska monilla keen suhteen heikkoon asemaan. Vähimmäis-
30975: tulotaso heikkenee sillo1n huomattavasti. Työ- työeläke tulee heilläkin nostaa vähintään 33
30976: eläkkeen tulisikin määräytyä viiden parhaan prosenttiin työeläkkeen perusteena olevasta pal-
30977: ansiovuoden keskitulojen perusteella. Työeläk- kasta.
30978: keeseen o1keuttavaksi työajaksi olisi laskettava Vastaavat korjaukset edellytämme tehtäväksi
30979: 18 ikävuoden jälkeinen työaika eikä vasta 23 myös muihin työ- ja yrittäjäeläkelakeihin: ly-
30980: ikävuodesta eteenpäin kuten nyt. hytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin
30981: Vanhuuseläkkeeseen oikeuttava ikäraja olisi eläkela:kiin, maatalousyrittäjien eläkelakiin· ja
30982: alennettava ensi alkuun miehillä 63 vuoteen ja ynttaJlen eiläkelakiin.
30983: naisilla 60 vuoteen. Tätä perustelevat ennen Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
30984: muuta työn kuluttavuuden lisääntymiseen liitty-
30985: vät sekä yleiset työllisyysnakökohdat. Tervey- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
30986: delle vaara.Jlisissa ja raskaissa ammateissa ikä- lakiehdotuksen:
30987: raja oJ.isi määrättävä näitä alemmaksi. Lapsi-
30988:
30989:
30990:
30991:
30992: Laki
30993: työntekijäin eläkelain muuttamisesta.
30994:
30995: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
30996: kumotaan 20 päivänä syyskuuta 1974 työntekijäin eläkelain muuttamisesta annetun lain
30997: (749/74) voimaantulosäännöks·en 2, 3, 4 ja 5 momentti,
30998: muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain (395/61) 4 §:n 2
30999: momentti, 5 §:n 1 momentti, 5 a §:n 2 momentti, 6 §:n 1 momentti, 7 §:n 1 momentti,
31000: 7 c § :n 1 ja 2 momentti, 8 § :n 2 ja 5 momentti, näistä 4 § :n 2 momentti, 6 § :n 1 momentti
31001: ja 7 § :n 1 momentti sellaisina kuin ne ovat 29 päivänä joulukuuta 1972 annetussa laissa
31002: (934/72), sekä 5 §:n 1 momentti, 7 c §:n 1 ja 2 momentti ja 8 §:n 2 ja 5 momentti sellai-
31003: sina kuin ne ovat mainitussa 20 päivänä syyskuuta 1974 annetussa laissa sekä
31004: lisätään 4 §:ään uusi 3 momentti, jolloin nykyiset 3-6 momentti siirtyvät 4-7 momen-
31005: tiksi, seuraavasti:
31006:
31007: 4 §. 5 §.
31008: Vanhuuseläkikeen määrä on jokaiselta täydel-
31009: Oikeus saada vanhuuseläkettä on miespuoli- tä eläkkeeseen oikeuttavalta palvelusajan kuu-
31010: sella työntekijällä hänen täytettyään 63 vuotta kaudelta, enintään kuitenkin 360 kuukaudelta,
31011: ja naispuolisella työntekijällä hänen täytettyään 1/8 prosenttia eläkkeen perusteena olevasta
31012: 60 vuotta, edellyttäen, ettei hän enää ole tä- palhsta. Jos eläkkeeseen oikeuttavaksi palve-
31013: män lain alaisessa työsuhteessa. Eläke myönne- lusajaksi on laskettava aikaa ennen 1 päivää
31014: tään kuitenkin aikaisintaan sen kuukauden alus- heinäkuuta 1962, vanhuuseläkkeen määrä on
31015: ta, joka lähinnä seuraa eläkkeen hakemista. kuitenkin tältä osin jokaiselta täydeltä eläkkee-
31016: Sen estämättä, mitä 2 momentissa on sää- seen oikeuttavan palvelusajan kuukaudelta
31017: detty, voidaan asetuksella määrätä, että tervey- 1/12 prosenttia eläkkeen perusteena olevasta
31018: delle vaarallisessa ja raskaassa ammatissa ole- pa[kasta.
31019: valla työntekijäNä on oikeus saada vanhuus-
31020: eläke ennen yleisen eläkeiän täyttämistä.
31021: Lakialoite n:o .320 633
31022:
31023: 5 a §. työsuhde sinä vuotena ole jatkunut vähintään
31024: -Jos
31025: -- -----------
31026: eläkkeeseen oikeuttavaksi palvelusajaksi
31027: kuutta kuukautta. Milloin työsuhde on jatlku-
31028: nut vain yhden kalenterivuoden aikana, eläk-
31029: on luettava aika 1 päivästä heinäkuuta 1962 keen perusteena olevana palkkana käytetään
31030: siihen saakka, kunnes työntekijä täyttää 65 saatujen työansioiden keskimäärää kuukautta
31031: vuotta, eläkkeen vähimmäismäärä on 33 pro- kohden. Eläkkeen perusteena olevaa palkkaa
31032: senttia eläkkeen perusteena olevasta palkasta, määrättäessä ei kuitenkaan oteta huomioon
31033: jota prosenttilukua korotetaan jäljempänä ole- a1kaa, jolta työntekijä on saanut 6 § :n 1 mo-
31034: van taulukon mukaisesti. Työntekijäin eläke- mentissa tarkoitettua työkyvyttömyy'seläkettä.
31035: lain muuttamisesta 20 päivänä syyskuuta 1974
31036: annetun lain (749/74) voimaantulosäännöksen
31037: 3 momentissa mainitun syntymäaikarajan 1 päi- 7 c §.
31038: vän heinäkuuta 1922 asemesta käytetään syn- Jos vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeen
31039: tymäaikarajana 1 päivää heinäkuuta 1926 ja saajalla taikka hänen puolisollaan on sellainen
31040: prosenttilukua 25 muutetaan seuraavasti: 4 §:n 5 momentissa tarkoitettu 18 vuotta nuo-
31041: rempi lapsi, jolla eläkkeensaajan jälkeen olisi
31042: 33 %:n asemesta 25 %:n asemesta oikeus perhe-eläkkeeseen, lisätään eläkkeeseen
31043: Vuonna % % lapsikorotus.
31044: 1977-1978 35 33 Lapsikorotuksen määrä on 50 markkaa kuu-
31045: 1979-1981 36 33 kaudessa kutakin edellä mainittua lasta kohti.
31046: 1982 ja sen jälkeen 37 33
31047:
31048: 8 §.
31049:
31050: 6 §. Yhteensovitusraja lasketaan yhteensov1tuspe-
31051: Eläkkeeseen oikeuttavaksi palvelusajaksi lue- rusteesta, jona 3 momentissa säädetyin poik-
31052: taan kunkin työsuhteen osalta aika, jonka työ- keuks1n käytetään korkeinta peruseläkkeen pe-
31053: suhde 1 § :n 1 momentissa tarkoitettu aika rusteena oilevaa palkkaa. Yhteensovitusraja
31054: mukaan luettuna on jatkunut työntekijän täy- saadaan ottamalla yhteensovitusperusteesta 60
31055: tettyä 18 vuotta. Tällöin ei kuitenkaan oteta prosenttia yhteensovitusperusteen ollessa 635
31056: huomioon aikaa, jolta työntekijä työsuhteessa markkaa kuukaudessa tai sitä suurempi. Yh-
31057: ollessaan on s<aanut laissa säädettyä tai julki- teensovitusperusteen ollessa tätä määrää pie-
31058: sen eläkesäännön mukaista työ- tai virkasuh- nempi yhteensovitusta ei suoriteta. Yhteenso-
31059: teeseen taikka yrittäjätoimintaan perustuvaa vitusperusteen noustessa yli 1051 markan kuu-
31060: sellaista työkyvyttömyyseläkettä, jonka suuruut- kaudessa ei ylittävältä osalta suoriteta eläkettä.
31061: ta määrättäessä on otettu huomioon eläkeiän Osaeläkkeenä myönnettyä työkyvyttömyyselä-
31062: saavuttamiseen jäljellä oleva aika tai sitä vas- kettä yhteensovitettaessa yhteensovitusraja on
31063: taava ansio. 30 prosenttia yhteensovitusperusteesta.
31064:
31065: Jos saman edunjättäjän kuoleman johdosta
31066: 7 §. edunsaajille myönnetyt, tämän lain vähimmäis-
31067: Eläkkeen perusteena oleva palkka määrätään ehtojen mukainen perhe-eläke, 4 momentissa
31068: kunkin työsuhteen osalta erikseen valitsemalla mainittua peruseläkettä vastaava muu perhe-
31069: niistä kalenterivuosista, joina työsuhde on jat- eläke taikka 1 momentissa mainittua muuta
31070: kunut, ne vHsi vuotta, joiden 9 §:n mukaisesti eläkettä tai jatkuvaa korvausta vastaava perhe-
31071: tarkistettujen työansioiden keskimäärä kuukaut- eläke tai jatkuva korvaus yhteensä ylittävät yh-
31072: ta kohden on suurin, ja laskemalla tämän jäi- teensovitusrajan, vähennetään tämän lain mu-
31073: keen näiden vuosien edellä sanotulla tavalla kaisesta eläkkeestä määrä, joka on yhtä suuri
31074: tarkistettuj_en,__yllteenlaskettujen ansioiden kes- . _osa_~zlitteestä..kuin-tämänlain viihim~-
31075: kimäärä kuukautta kohden. Jos työsuhde on mukainen perhe-eläke on 4 momentissa mainit-
31076: jatkunut useamman kuin kahden kalenterivuo- tuja peruseläkkeitä vastaavista kaikista perhe-
31077: den a1kana, sitä kalenterivuotta, jona työsuhde eläkkeistä. Tällöin ei kuitenkaan oteta huo-
31078: alkoi, ei kuitenkaan oteta huomioon eläkkeen mioon eläkkeeseen tai jatkuvaan korvaukseen
31079: perusteena olevaa palkkaa määrättäessä, ellei sisältyvää määräaikaista korotusta. Yhteensovi-
31080: 80 0879005055
31081: 634 Lakialoite n:o 320
31082:
31083:
31084: tusraja on 60 prosenttia perhe-eläkkeen perus- Tämä laki tulee voimaan päivänä
31085: teena olevan edunjättäjän eläkkeen 2 ja 3 mo- kuuta 19
31086: mentin mukaisesti lasketusta yhteensovituspe-
31087: rusteesta.
31088:
31089:
31090:
31091: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
31092:
31093: Pentti Liedes M.-L. Salminen
31094: Pauli Puhakka Sten Söderström
31095: 1979 vp. 635
31096:
31097: Lakialoite .n:o 321.
31098:
31099:
31100:
31101:
31102: Liedes ym.: Ehdotus työllisyyslaiksi.
31103:
31104:
31105: E d u s k u n n a 11 e.
31106:
31107: Vuoden 1972 a[ussa voimaan tullut työlli- sempaa riittävän pitkäaikaista työpailclraa. Työt-
31108: syyslaki on tuonut esille jo suuren joukon tömyyskorvausta rajoitetaan myöskin vanhem-
31109: kielteisiä kokemuksia. Aikaisemman lain mu- pien osalta ja hylkäämisen perusteina käyte-
31110: kaan kunnilla oli merkittäviä mahdollisuuksia tään puolison tai muun perheenjäsenen ansio-
31111: vaikuttaa työllisyystöiden järjestelyihin, työttö- tuloja tai pienviljelystilalta saatuja riittämättö-
31112: mien työhönsijoitteluun ja muuhun työllisyys- män vähäisiä maatalouden tuloja.
31113: tilanteen seuraamiseen. Uuden lain voimaan Työvoimaviranomaisia koskevaan organisaa-
31114: tultua kunnilta ovat kaikki mainitut mahdolli- tioon tehtiin suuria huononnuksia lain hyväk-
31115: suudet poistuneet ja työllisyysviranomaiset hoi- symisen yhteydessä. Kunnilta poistettiin mah-
31116: tavat yksinvaltiaasti kaiken työhönsijoittamiJSen, dollisuudet päättää työllisyyden hoitamista kos-
31117: työllisyyskursseille osoittamisen ja uudelleen kevista asioista. Kansandemokraatit eivät ole
31118: kouluttamisen. voineet hyväksyä näitäkään huononnuksia,
31119: Valtion työllisyyspolitiikan tulisi kohdistua vaan ehdotamme edelleen, että jokaiseen kun-
31120: työllisyyden kielteisten seurauksien torjumiseen taan valittaisiin kunnanvaltuuston suhteellista
31121: ja työttömien etujen ja oikeuksien ehdottomaan vaalitapaa käyttäen työvoimatoimikunta, jolle
31122: turvaamiseen. Tämän johdosta olisi rajoitettava annettaisiin oikeudet kailclria työasioita koske-
31123: työhön osoittaminen kotiseudulle sekä turvat- vissa tehtävissä, työhönsijoittamisessa, työttö-
31124: tava joko matkakorvaus tai asunto- ja päivä- myyskorvauksen maksamisessa sekä työllisyys-
31125: raha. kurssien ja koulutuksen hoitamisessa.
31126: Jokaiselle työtä haluavalle olisi turvattava Kunnille tulisi varata myöskin paremmat
31127: mahdollisuus joko ammattiaan vastaavaan työ- mahdollisuudet kuntien omien töiden lisäämi-
31128: hön oman asuinpaikkakuntansa läheisyydessä seen työttömyyskausina ja tällaisten työllisyy-
31129: tai maksettava riittävää työttömyysavustusta den hoitamiseksi järjestettyjen töiden kustan-
31130: ja -korvausta silloin kun yhteiskunnan taholta nukset tulisi kokonaisuudessaan korvata valtion
31131: ei kyetä työtä turvaamaan. varoista.
31132: Voimassa olevan työllisyyslain mukaan on Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
31133: asetettu myöskin ahtaat rajoitukset työttömyys-
31134: korvauksen maksamisessa. Niinpä 16 vuotta että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
31135: täyttäneille työtä vailla oleville ei makseta työt- lakiehdotuksen:
31136: tömyyskorvausta, jollei heillä ole ollut aikai-
31137:
31138: Työllisyyslaki.
31139: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
31140:
31141: 1 luku. sessa erityisesti edistämään uusien pysyvien työ-
31142: tilaisuuksien muodostamista.
31143: Yleisiä säännöksiä. --- -··----z~ ---- ----- ---
31144: 1 §. Työvoimapolitiikan hoitoa varten on tehtävä
31145: Valtion on yleisin talouspoliittisin toimenpi- tutkimuksia, joilla selvitetään tuotannon, tek-
31146: tein ja valtion yritystoimintaa laajentamalla py- nologian, työvoiman ja työllisyyden kehitystä
31147: rittävä turvaamaan työllisyys ja siinä tarkoituk- sekä työvoiman määrää, laatua ja rakennetta.
31148: 636 Lakialoite n:o 321
31149:
31150:
31151: 3 §. jestaa ammatt1ta1toa vastaavaa ja kotipaikka-
31152: Työtä hakeva tulee ohjata hänen ammattiaan kunnan läheisyydessä sijaitsevaa työtä, on py-
31153: vastaavaan ja hänen kotipaikkakuntansa lähei- rittävä järjestämään työntekijän ammattitaitoa
31154: syydessä sijaitsevaan työhön. vastaavaa ja kotipaikkakunnan läheisyydessä si-
31155: Työtä hakevan sijoittumismahdoHisuuksia jaitsevaa työtä valtion toimesta tai sen kunnan
31156: työmarkkinoilla on pyrittävä edistämään koulu- toimesta, missä hänellä on varsinainen asunto
31157: tuksen avulla. ja koti.
31158: Tässä tarkoituksessa valtio harjoittaa am-
31159: 9 §.
31160: matinvalinnanohjausta, työnvälitystoimintaa,
31161: edistää työvoiman ammatillista kehittämistä ja Valtion sekä kuntien ja kuntainliittojen on
31162: ennakolta laadittava seuraavaa vuotta varten
31163: hoitaa kansainvälistä harjoittelijavaihtoa niin
31164: suunnitelmat työmäärärahoin toimeenpantavien
31165: kuin niistä erikseen säädetään.
31166: töittensä samoin kuin työllisyyttä edistävien
31167: 4 §.
31168: koulutustilaisuuksiensa järjestämisestä huo-
31169: Ammattikursseja ja muuta vastaavaa koulu- mioon ottaen tässä laissa tarkoitetut työllisyys-
31170: näkökohdat. Kuntien ja kuntainliittojen on,
31171: tusta on järjestettävä kouluhallintoon kuuluval-
31172: mikäli mahdollista, laadittava yhtä vuotta pi-
31173: la muuhun ammatilliseen koulutukseen liitty-
31174: temmältä ajalta suunnitelmat tässä tarkoitettu-
31175: väHä ammatillisella koulutuksella, jonka tulee
31176: jen töittensä ja koulutustilaisuuksiensa järjestä-
31177: olla laaja-alaista, tarvittavat teoreettiset perus-
31178: misestä.
31179: tiedot tarjoavaa perus-, jatko- ja täydennyskou-
31180: lutusta. Tarkemmat määräykset työntekijäin Valtion viranomaisten sekä kuntien ja kun-
31181: ammatillisesta koulutuksesta annetaan asetuk- tainliittojen on vuosittain toimitettava 1 mo-
31182: sella. mentissa mainitut suunnitelmansa työvoimami-
31183: 5 §. nisteriölle sen antamien ohjeiden mukaisesti.
31184: Työvoiman kysynnässä ja tarjonnassa esiinty-
31185: vien vaihtelujen tasoittamiseksi valtion sekä 10 §.
31186: kuntien ja kuntayhtymien on pyrittävä keskit- Valtion töissä järjestetään työtilaisuuksia 8
31187: tämään investointiluontoiset työnsä niinä aikoi- §: ssä mainituille henkilöille sen mukaan kuin
31188: na suoritettaviksi, jolloin esiintyy työttömyyttä. työttömyyttä kullakin alueella ilmenee.
31189: Samoin on valtion sekä kuntien ja kuntayh-
31190: tymien pyrittävä keskittämään kotimaassa työtä 11 §.
31191: antavat hankintansa niiksi ajoiksi, jolloin Kuntien tulee säilyttää töissään tähän saakka
31192: asianomaisella elinkeinoalalla esiintyy tai uhkaa ollut vakinainen työntekijämäärä ja työttömyy-
31193: esiintyä työttömyyttä. den esiintyessä paikkakunnalla sijoittaa 8 §: ssä
31194: mainittuja henkilöitä kunnan järjestämiin töi-
31195: 6 §. hin. Valtio korvaa kunnille ne kustannukset,
31196: Myönnettäessä valtion varoista lainoja, avus- jotka työllisyyden hoitamisesta kunnille aiheu-
31197: tuksia ja korkotukea investointiluontoisten töi- tuvat, siten kuin siitä asetuksella säädetään.
31198: den suorittamista varten on ne kohdistettava
31199: kuntien, pien- ja keskisuurten yritysten sekä 12 §.
31200: pienviljelijöiden töihin siten kuin asetuksella Työnvälitysviranomaisten on työvoimaa töi-
31201: erikseen säädetään. hin osoittaessaan noudatettava työnhakijoiden
31202: 7 §. ilmoittautumisjärjestystä ottaen huomioon hei-
31203: Valtio huolehtii työtä vaille jääneiden toi- dän ammattinsa.
31204: meentulon turvaamisesta, niin kuin siitä tässä Työnantajan on vastaanottaessaan työnväli-
31205: laissa ja erikseen säädetään. tysviranomaisten osoittamia työntekijöitä jär-
31206: jestettävä heille maksuton majoitus sekä kul-
31207: jetus työmaalle ja takaisin sekä maksettava kor-
31208: 2 luku. vaus työntekijälle kuljetuksen ajalta sekä työ-
31209: Työ- ja koulutustilaisuuksien järjestäminen. ehtosopimuksen mukainen päiväraha silloin kun
31210: työ on etäällä työntekijän vakinaisesta asun-
31211: 8 §. nosta, eikä työnantaja ole päivittäistä tämän
31212: Jokaiselle 15 vuotta täyttäneelle henkilölle, pykälän mukaista kuljetusta järjestänyt siten
31213: jolle työnvälityksen toimesta ei ole voitu jär- kuin siitä asetuksella säädetään.
31214: Lakialoite n:o 321 637
31215:
31216: 13 §. da, voidaan hänelle myöntää korvausta enintään
31217: Kuntien ja kuntayhtymien on otettava tässä niin paljon, että korvaus ja puolet työpalkasta
31218: laissa tarkoitettu työvoimansa ensisijaisesti yhteensä nousevat siihen korvausmäärään, joka
31219: oman alueensa työnhakijoista. hänelle voitaisiin myöntää.
31220: Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee myös
31221: sellaista vähäistä taloudellista etua, joka on an-
31222: 3 luku. nettu sen johdosta, että työ on lakannut, tai
31223: Työttömyyskorvauksen maksaminen. muusta vastaavanlaisesta syystä.
31224:
31225: 14 §. 18 §.
31226: Edellä 8 §: ssä tarkoitetulle henkilölle, jolle Työllisyyskorvausta ei myönnetä työttömyys-
31227: työnvälityksen toimesta ei ole voitu järjestää kassan jäsenelle sinä aikana, jolloin hän on oi-
31228: hänen ammattitaitoaan vastaavaa ja kotipaikka- keutettu saamaan avustusta kassalta.
31229: kunnan läheisyydessä olevaa, todettavissa ole-
31230: vasta työlakosta, -sulusta ja saarrosta vapaata
31231: työtä, josta maksetaan kyseessä olevasta työstä 4 luku.
31232: työpaikkakunnalla maksettava käypä palkka,
31233: suoritetaan työttömyyskorvausta vahion varois- Hallinto.
31234: ta siten kuin tässä luvussa ja asetuksella sääde- 19 §.
31235: tään. Tässä laissa ~äädettyjen toimenpiteiden ylei-
31236: 1.5 §. nen johto ja valvonta kuuluu työvoimaministe-
31237: Työttömyyskorvausta suoritetaan kullekin riölle sekä työntekijäin ammatillisen koulutuk-
31238: henkilölle hänen aikaisemmassa työssään tai toi- sen osalta opetusministeriölle.
31239: messaan saaman keskimääräisen päiväansion Valtion työvoima-asiain hallinnolle työllisyy-
31240: mukaisesti, kuitenkin enintään 80 prosenttia den turvaamisessa kuuluvien tehtävien hoita-
31241: teollisuuden keskituntiansiosta. mista varten maa jaetaan työvoimapiireihin,
31242: Mikäli 14 §:ssä mainitulla henkilöllä ei ole joiden alueet valtioneuvosto määrää.
31243: aikaisempia ansiotuloja ja hän on saanut koke- Työtä vaille jääneiden henkilöiden osoitta-
31244: muksen tai koulutuksen tiettyyn ammattiin, misesta heille tämän lain mukaan järjestettä-
31245: maksetaan työttömyyskorvaus kyseisen amma- viin työtilaisuuksiin ja tähän liittyvistä tehtä-
31246: tin keskimääräisen palkkatason perusteella. Mi- vistä sekä työttömyyskorvauksen maksamisesta
31247: käli edellä mainitulla henkilöllä ei ole aikaisem- huolehtii kuhunkin kuntaan asetettava työvoi-
31248: pia ansiotuloja, ammattia eikä ammattikoulu- mapiirin toimiston alainen työvoimatoimikunta.
31249: tusta, maksetaan työttömyyskorvaus vähim- Työvoimatoimikunnassa on puheenjohtaja ja
31250: mäispalkkaa koskevien säännösten perusteella. neljä jäsentä, sekä heille varajäsenet. Puheen-
31251: Työttömyyskorvaus sidotaan yleiseen palk- johtajan, jäsenet ja varajäsenet valitsee kun-
31252: katasoon siten, että välittömästi palkkamuutos- nanvaltuusto suhteellista vaalitapaa käyttäen
31253: ten tapahduttua tarkistetaan korvausten mää- paikkakunnan ammatillisten järjestöjen esittä-
31254: rä sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mu- mistä ehdokkaista. Työvoimatoimikunnan jäse-
31255: kaan. niksi ja varajäseniksi tulee valita sekä naisia
31256: 16 §. että miehiä.
31257: Työttömyyskorvausta suoritetaan kaikkien
31258: niiden työpäivien osalta, jotka alan työehtoso- 20 §.
31259: pimuksen mukaisesti on viikottaisiksi työpäi- Kunnallisvaltuuston valitsemiin työvoimatoi-
31260: viksi hyväksytty. Sitä ei suoriteta sunnuntai- mikunnan jäseniin sovelletaan vastaavasti, mitä
31261: eikä pyhäpäiviltä. kunnallisten luottamusmiesten kohdalta on sää-
31262: Korvaus maksetaan vähintään kahdesti kuu- detty oikeudesta kieltäytyä luottamustoimesta
31263: kaudessa jälkikäteen. sekä ryhtymisestä sitä hoitamaan ja toimen
31264: lakkaamisesta.
31265: 17 §~---- ---- ---- ------------- ToimikuUta on päätösVSitaiOeri~--~kun-PUheen------
31266: Jos henkilö on sellaisessa työssä, joka ei ole johtaja tai varapuheenjohtaja ja kaksi muuta
31267: esteenä korvauksen saamiselle, ja hänen siitä jäsentä on saapuvilla. Äänten mennessä tasan
31268: saamansa palkka on pienempi kuin se korkein tulee päätökseksi se mielipide, jota puheenjoh-
31269: korvaus, jonka hän 15 § :n mukaan voisi saa- taja kannattaa.
31270: 638 Lakialoite n:o 321
31271:
31272:
31273: Toimikunnan puheenjohtajan ja iäsenten es- 24 §.
31274: teellisyydestä on soveltuvin osin voimassa, mitä Joka vaar1a tietoja antamalla tai salaamaila
31275: tuomarin esteellisyydestä on säädetty. todellisen asianlaidan on saanut aikaan sen,
31276: että työttömyyskorvausta on suoritettu perus-
31277: 21 §. teettomasti, taikka joka muutoin on nostanut
31278: Työvoimatoimikunnan puheenjohtajalle ja korvauksen oikeudettomasti, vaikka hänen koh-
31279: jäsenelle suoritetaan kokouspalkkiota sekä päi- tuudella olisi pitänyt se tietää, voidaan tuomita
31280: värahaa ja korvausta matkakustannuksista työ- sakkoon, jollei teosta muualla laissa ole anka-
31281: voimaministeriön vahvistamien perusteiden mu- rampaa rangaistusta säädetty.
31282: kaan.
31283: 25 §.
31284: 5 luku. Työttömyyskorvausta ei saa ulosmitata.
31285: Erinäisiä säännöksiä. Sopimus, joka tarkoittaa työttömyyskorvauk-
31286: sen siirtämistä toiselle tai panttaamista, on
31287: 22 §. mitätön. ·
31288: Työvoimatoimikunnan päätökseen tyytymä-
31289: tön saa valittaa siitä työvoimaministeriölle. Va- 26 §.
31290: lituskirja on toimitettava neljäntoista päivän Valtioneuvoston on kultakin kalenterivuo-
31291: kuluessa siitä, kun valittaja 1sai päätöksestä tie- delta annettava seuraavan vuoden syyskuun
31292: don, toimikunnalle, jonka tai jonka valtuutta- loppuun mennessä eduskunnalle erillinen ker-
31293: man on annettuaan siitä lausuntonsa lähetet- tomus niistä toimenpiteistä, joihin tämän lain
31294: tävä se työvoimapiirin toimiston välityksin vii- soveltamisessa on ryhdytty.
31295: vytyksettä ministeriölle.
31296: Ministeriön päätökseen tyytymätön saa kol-
31297: menkymmenen päivän kuluessa ministeriön pää- 27 §.
31298: töksen tiedoksisaannista valittaa siitä korkeim- Valtion työvoimaviranomaisilla on oikeus
31299: paan hallinto-oikeuteen. korvauksetta saada muilta valtion viranomaisil-
31300: ta sekä kunnilta ja kuntainliitoilta työllisyys-
31301: 23 §. asiain hoidossa tarvitsemiaan tietoja. ··
31302: Joka luvattomasti ilmaisee, mitä hän on täs-
31303: sä laissa säädettyä tehtävää täyttäessään saanut 28 §.
31304: tietää jon~un henkilön taloudellisista oloista, Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
31305: terveydentilasta taikka ammatti- tai liikesalai- töönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuk-
31306: suuks1sta, on tuomittava sak!koon, jollei teosta sella.
31307: muualla laissa ole säädetty ankarampaa ran-
31308: gaistusta. 29 §.
31309: Tässä pykälässä mainitusta rikoksesta ei Tämä laki tulee voimaan pa1vana
31310: virallinen syyttäjä saa nostaa syytettä, ellei kuuta 19 ja sillä kumotaan 23 päivänä jou·
31311: asianomistaja ole ilmoittanut rikosta syyttee- lukuuta 1971 annettu työllisyyslaki ( 946/71 ) .
31312: seen pantavaksi.
31313:
31314:
31315: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
31316:
31317: Pentti Liedes M.-L. Salminen
31318: Pauli Puhakka Sten Söderström
31319: 1979 vp. 639
31320:
31321: Lakialoite n:o 322.
31322:
31323:
31324:
31325:
31326: Luja-Penttilä ym.: Ehdotus laiksi työsopimuslain 37 §:n muut-
31327: tamisesta.
31328:
31329:
31330:
31331: E d u s k u n n a 11 e.
31332:
31333: Työsopimuslain voimassa olevat raskaana tapauksessa olisi edell.een käytettävissään työ-
31334: olevan naisen erityissuojaa koskevat säännökset sopimuksen purkumahdollisuus niissä tapauk-
31335: eivät ole tyydyttäviä, vaikka lakia muutettiin- sissa, joissa kokonaisarvioinnin jälkeen ei koh-
31336: kin kesäkuussa ja marraskuussa 1978 annetuilla tuudella voi vaatia työsuhdetta jatkettavan.
31337: laeilla siten, että vaikeutettiin työnantajan mah- Raskaudenajan irtisanomissuoja ei sellaise-
31338: dollisuutta irtisanoa raskaana olevan työnteki- naan vielä riitä; vaan suoja, jotta se turvaa
31339: jän työsopimus. Tämä toteutettiin muuttamalla myös synnytyslomalta palaavan työntekijän työ-
31340: näyttövelvollisuus irtisanomisen syystä työn- suhteen pysyvyyden, tulisi ulottaa kestämään
31341: antajalle aina silloin, kurt irtisanominen koh- vuoden yli synnytystapahtuman. Vaikka jo nyt
31342: distuu raskaana olevan työntekijän työsopi- maassamme on järjestelmä, jossa irtisanomista
31343: mukseen. ei saa suorittaa raskauden perusteella, tällaisia
31344: Työsopimuslakia täydentäviä määräyksiä on irtisanomisia joka tapauksessa tapahtuu. Tä-
31345: myös eri alojen työehtosopimuksissa. Niinpä män johdosta on kiinnitettävä erityistä huo-
31346: työsuhdetta ei voida irtisanoa, milloin työn- miota myös siihen vahingonkorvaukseen, joka
31347: tekijä on synnytyksensä vuoksi poissa työstä työnantaja veivoitetaan maksamaan silloin kun
31348: enintään 12 kuukauden ajan, jos hän on tästä hän toimittaa lainvastaisen irtisanomisen. Kos-
31349: poissaolostaan sopinut työnantajan kanssa tai ka on ilmeistä, että raskautensa vuoksi irti-
31350: jos poissaolo on aiheutunut synnytykseen liit- sanottu työntekijä ei tuon raskauden aikana
31351: tyvästä sairaudesta. Myöskään naisten yötyö- enää uutta työtä saa, on tuolta ajalta syntyvä
31352: kieltoa koskevan lain sailiman työaikamuutok- vahinko korvattava täysimittaisena. Lisäksi
31353: sen vuoksi ei hänen työsuhdettaan pidetä kat- työntekijän tulisi saada korvausta siihen het-
31354: kenneena, jos hän raskautensa vuoksi joutuu keen saakka, johon irtisanomissuoja ulottuu.
31355: siirtymään esimerkiksi yövuorosta päivävuo- Pohjana olisi näin ollen se ansio, jonka työn-
31356: roon. tekijä olisi saanut, jos työsuhdetta ei olisi irti-
31357: Vaikka työsopimuslakiin onkin tehty yhteis- sanottu. Työntekijän tulisi saada puheena ole-
31358: kunnan vähäosaisten äitiyssuojaa parantavia van erityissäännöksen rikkomisen johdosta ker-
31359: muutoksia samoin kuin on pyritty entistä pa- takaikkineo korvaus. Työntekijä ei näin ollen
31360: remmin turvaamaan työsuhteen jatkuminen olisi velvollinen esittämään selvitystä vahingon-
31361: myös raskauden aikana, ei laki kuitenkaan vielä korvauksen suuruudesta. Toisaalta työntekijällä
31362: turvaa täysin raskaana olevaa naista mielivaltai~ olisi edelleen käytettävissään myös työsopimus-
31363: silta irtisanomisilta. Raskaana olevan naisen lain yleiset vahingonkorvausta koskevat sään-
31364: irtisanomissuojaa onkin parannettava siten, että nökset.
31365: työnantajalla ei ole, sen jälkeen kun hän on Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
31366: saanut tiedon raskaudesta, lainkaan oikeutta
31367: 1tt1sanoa · ·raskaana--olevaa tyonteklJaa. Purku- etta Edus!eUnta-Oyvaksyzst se-uraavan--
31368: säännösten jäädessä ennalleen työnantajalla joka lakiehdotuksen:
31369: 640 Lakialoite n:o 322
31370:
31371:
31372:
31373:
31374: Laki
31375: työsopimuslain 37 §:n muuttamisesta.
31376:
31377: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopi-
31378: muslain 37 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on 1 päivänä joulukuuta 1978 annetussa
31379: laissa (925/78), näin kuuluvaksi:
31380:
31381: 37 §. työsopimuksen lakkaamaan vastoin edellä ole-
31382: Toistaiseksi voimassa olevat sopimukset. vaa kieltoa, työntekijä on oikeutettu saamaan
31383: korvauksena heti sen suuruisen ansion, minkä
31384: hän olisi saanut, jos irtisanomista ei olisi ta-
31385: Työnantaja ei saa irtisanoa raskaana olevan pahtunut. Muu sopimus on mitätön.
31386: naispuolisen työntekijän työsopimusta saatuaan
31387: tietää raskaudesta eikä myöskään vuoden aikana Tämä laki tulee voimaan päivänä
31388: synnytyksen jälkeen. Jos työnantaja irtisanoo kuuta 19
31389:
31390:
31391: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
31392:
31393: Sinikka Luja-Penttilä Pirkko Valtonen Risto Tuominen
31394: Aimo Ajo Olli Helminen Juhani Raudasoja
31395: Eino Grönholm
31396: 1979 vp. 641
31397:
31398: Lakialoite n:o 323.
31399:
31400:
31401:
31402:
31403: Mattsson ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 23 §:n muut-
31404: tamisesta.
31405:
31406:
31407: E d u s k u n n a 11 e.
31408:
31409: Kansainvälisenä lapsen vuonna 20 vuotta jossa vaadittiin muun muassa äitiysloman piden-
31410: täyttävässä Lapsen oikeuksien julistuksessa on tämistä 13 kuukauteen ja sen kehittämistä
31411: hyväksytty periaatteeksi, että lapsen tulee saada vanhempainlomaksi, josta isä voi käyttää osan,
31412: nauttia erityistä suojelua, ja hänelle tulee lain- saatiin lyhyessä ajassa Pohjois-Hämeestä lähes
31413: säädännöllä ja muulla tavoin suoda edellytykset 5 000 allekirjoitusta.
31414: ruumiillisesti, henkisesti, moraalisesti, sielulli- Lasten päivähoidon valtakunnallisissa suun-
31415: sesti ja sosiaalisesti terveeseen ja normaaliin nitelmissa on toistuvasti asetettu tavoitteeksi,
31416: kehitykseen vapaissa ja ihmisarvon mukaisissa että palveluja tulee olla tarjolla niinä aikoina
31417: oloissa. Säädettäessä tätä tarkoittavia lakeja vuorokaudesta, viikosta ja vuodesta, jolloin
31418: on tärkeimmäksi näkökohdaksi asetettu lapsen niitä tarvitaan. Käytännössä tämä ei kuitenkaan
31419: edut. Äidinpalkkavaatimuksessa ei tärkeimpänä ole toteutunut.
31420: lähtökohtana ole lapsen edut, vaan sen tarkoi- Edelleen valtakunnallisen suunnitelman mu-
31421: tuksena on toimia työvoimapolitiikan välinee- kaan päivähoitoon otetun lapsen sairastuessa on
31422: nä poistamalla naisia työmarkkinoilta ja työt- hänen haitansa tarkoituksenmukaisinta järjestää
31423: tömyyskortistoista. Todella lapsen eduista läh- lapsen omassa kodissa ja tällöin pyrittävä sii-
31424: tevä linja edellyttää kaikkien lapsiperheiden hen, että lapsen huoltajalle lakisääteisesti tur-
31425: lisääntyvää tukea yhteiskunnan toimesta. Äidin- vataan mahdollisuus käyttää työ- ja virkaehto-
31426: palkka sulkee ulkopuolelleen ne perheet, joissa sopimuksen mukaista oikeuttaan jäädä kotiin
31427: äiti on pakotettu käymään työssä perheen toi- järjestämään sairaan lapsen hoitoa. Tämänkin
31428: meentulon turvaamiseksi tai missä se on äidin tavoitteen toteuttaminen käytännössä on edel-
31429: koulutukseen käytettyjen voimavarojen vuoksi leen puutteellinen.
31430: yhteiskunnankin kannalta järkevää. Alle vuoden ikäisten lasten kohdalla myös
31431: Kansainvälisenä lapsen vuonna tulisikin lap- nämä tavoitteet toteutuvat parhaiten vanhem-
31432: siperheiden tuen lisääminen aloittaa pidentä- painloman kehittämisen kautta.
31433: mällä äitiyslomaa, korottamalla äitiysloman Edellä olevan perusteella ehdotamme,
31434: aikaista toimeentuloturvaa sekä korottamalla
31435: lapsilisää tuntuvasti. SNDL:n Pohjois-Hämeen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
31436: piirijärjestön aloitteesta kerättyyn adressiin, lakiehdotuksen:
31437:
31438:
31439: Laki
31440: sairausvakuutuslain 23 § :n muuttamisesta.
31441: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairaus-
31442: vakuutuslain 23 § :n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin niistä 1 momentti on 9 päivänä helmi-
31443: kuuta 1979 annetussa laissa (153/79) ja 2 momentti 30 päivänä joulukuuta 1977 anne-
31444: -----1"1tam::ssa laissa ( 1fr86f7r) , näin kuuluvikst:u-
31445:
31446: 23 §. tuu laskettua synnytysaikaa välittömästi edeltä-
31447: Äitiysrahaa suoritetaan yhteensä 336 arki- neeseen ja 312 arkipäivää sitä välittömästi seu-
31448: päivältä siten, että 24 arkipäivää siitä kohdis- raavaan aikaan. Jos raskaus on keskeytynyt
31449: 81 0879005055
31450: 642 Lakialoite n:o 323
31451:
31452: aikaisemmin kuin 24 arkipäivää ennen laskettua Lapsen äidin suostumuksella voidaan äitiys-
31453: synnytysaikaa, äitiysrahan katsotaan kohdistu- rahaa suorittaa myös lapsen isälle 24 arkipäi-
31454: van raskauden keskeytymispäivää välittömästi vältä siitä lukien, kun isä on välittömästi lap-
31455: seuraavaan 6 arkipäivään. Jäljempänä 2 mo- sen syntymän jälkeen tämän hoidon takia ollut
31456: mentissa tarkoitetussa tapauksessa äitiysrahaa poissa ansiotyöstä tai muusta kodin ulkopuo-
31457: suoritetaan kuitenkin lapsen äidille ajalta, josta lella suoritettavasta työstä.
31458: on vähennetty isälle suoritettava osuus. Jos Tämän lisäksi voidaan vanhempien yhtei-
31459: [aps·en äiti sinä aikana, jolta äitiysrahaa olisi sesti sopimana ajankohtana jäljelläolevasta äi-
31460: suoritettava, luovuttaa pois lapsensa tarkoituk- .tiysrahakaudesta suorittaa äitiysraha isälle enin-
31461: senaan antaa hänet ottolapseksi, hänellä on tään 48 arkipäivältä. Isälle suoritettava osuus
31462: oikeus saada edellä tarkoitettua äitiysrahaa vain äitiysrahasta on saman suuruinen kuin se päivä-
31463: siltä ajalta, jonka lapsi on ollut hänen hoidos- raha, jonka hän olisi saanut, jos häntä olisi
31464: saan, vähintään kuitenkin 72 ensimmäiseltä kohdannut sairaus. Ilmoitus äitiysrahan suorit-
31465: arkipäivältä. Äitiysrahaa suoritetaan vakuute- tamiseksi molemmille puolisoille samoin kuin
31466: tulle ottolapsen hoidon johdosta jokaiselta arki- ilmoitus työnantajalle isän jäämisestä pois ansio-
31467: päivältä, jonka hoito jatkuu, kunnes lapsen työstä edellä olevasta syystä on tehtävä etu-
31468: syntymästä on kulunut 312 arkipäivää, kuiten- käteen siten kuin asetuksella tarkemmin sää-
31469: kin vähintään 72 arkipäivältä. detään.
31470:
31471:
31472: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
31473:
31474: Marjatta Mattsson M.-L. Salminen Inger Hirvelä
31475: P. Puhakka Mikko Kuoppa Ensio Laine
31476: Sten Söderström E.-J. Tennilä Ulla-Leena Alppi
31477: 1979 vp. 643
31478:
31479:
31480: Lakialoite n:o 324.
31481:
31482:
31483:
31484:
31485: Mattsson ym.: Ehdotus laiksi työsopimuslain muuttamisesta.
31486:
31487:
31488: E d u s k u n n a II e.
31489:
31490: Huhtikuun 30 päivänä 1970 säädetyssä työ- nimenomaiset valtuutukset työkunnan muilta
31491: sopimuslaissa on osoittautunut olevan useita jäseniltä.
31492: säännöksiä, jotka ovat antaneet työnantajille Työsopimuslain 16 § :n kilpailevaa työsopi-
31493: tilaisuuden kiertää toisaalta laissa työnantajalle musta koskevat säännökset ovat liian ankarat.
31494: säädettyjä velvollisuuksia ja toisaalta muutoin Niinpä on aivan tarpeetonta, että tuomioistuin
31495: aiheuttaneet työntekijöiden kannalta kohtuut- voisi työnantajan vaatimuksesta julistaa pure-
31496: tomia ja huonoja seuraamuksia. Niinpä esimer- tuksi kilpailevan työsopimuksen ja kieltää työn-
31497: kiksi työsopimuslain 3 § :n säännöstä koeajasta tekijäitä kilpailevan toiminnan sen lisäksi, että
31498: on vastoin eduskunnan tarkoitusta käytännössä työnantaja voisi tältä vaatia vielä vahingonkor-
31499: käytetty laajassa mitassa työntekijäin suojaksi vaustakin. Tietylle kilpailuperiaatteelle raken-
31500: säädetyn yleisen irtisanomissuojan kiertämiseen. tuvaan yhteiskuntajärjestelmäämme ei myöskään
31501: Saman yleisen irtisanomissuojan kiertämiseen on sovellu ajatus siitä, että sopimuksin työntekijää
31502: pyritty eräillä työnantajatahoilla myös niin sa- voitaisiin estää työsopimuksen päättymisen jäl-
31503: nottujen ketjusopimusten hyväksikäytöllä. keen olemaan tekemättä uutta työsopimusta
31504: Työnantajan sijaista koskeviin säännöksiin ei työnantajan kilpailijan kanssa.
31505: nykyisellään ole sisällytetty mitään laatuvaati- Työpalkan maksuaikaa koskevat määräykset
31506: muksia sijaiseen nähden, vaikka on vähintään- ovat aiheuttaneet myös paljon sekaannusta
31507: kin kohtuullista, että työntekijäin mielipide muun muassa siten, että työehtosopimuksin tai
31508: sijaista asetettaessa tulee huomioonotetuksi. työsopimuksin on palkanmaksuaikoja tosiasialli-
31509: Mikäli työnjohtajaksi suunniteltu on aiemmin sesti venytetty huomattavan pitkiksi. Näin ollen
31510: samassa tai muussa työpaikassa osoittanut piit- työsopimuslain 22 § :n säännös sopimuksenva-
31511: taamattomuutta työntekijäin eduista ja työeh- raisuudesta tulisi poistaa. Lisäksi tulisi koven-
31512: doista tai muutoin osoittautunut sopimatto- taa sanktioita työnantajan palkanmaksun viiväs-
31513: maksi toimimaan työnantajan sijaisena, ei täl- tyksen tai laiminlyönnin johdosta niin työsuh-
31514: laista henkilöä saa panna työnantajan sijaan teen päätyttyä kuin työsuhteen kestäessäkin
31515: työtä johtamaan ja valvomaan. aikaansaada sanktiojärjestelmä. Odotusajanpalk-
31516: Työkuntaa koskevan säännöksen sanamuoto kajärjestelmä olisi syytä ottaa käyttöön myös
31517: siltä osin kuin siinä mainitaan työkunnan etu- työsuhteen kestäessä tapahtuneitten viivästysten
31518: miehen edustavan työkunnan jäseniä suhteessa osalta ja parantaa järjestelmän ennakkoestävää
31519: työnantajaan, on harhaanjohtava ja omiaan joh- vaikutusta korottamalla odotuspäivien lukumää-
31520: tamaan turhiin riitaisuuksiin. Työkuntien histo- rä kaksinkertaiseksi.
31521: riassa ei etumiehellä koskaan ole katsottu ole- Työnantajan kuittausoikeutta koskeva sään-
31522: van kelpoisuutta yksin sitovasti päättää ja edus- nös on osoittautunut oerin epäonnistuneeksi ja
31523: taa toisten työkunnan jäsenten puolesta, vaan sen varjolla on työnantajataho suorittanut
31524: sääntönä on aina ollut, että kussakin tapauk- omankädenoikeuden piiriin luettavia ulosmit-
31525: sessa toimenpiteisiin vaaditaan asianomaisen tauksia huomattavan laajasti. Lakiin tulisi pa-
31526: työkunnan jäsene_E._o~a suostumus_.NiLnpä Sl!l!!l l!iuttaa ~cl~ltän~(!n_ !WQ!>imuslain_ sälin_nöks_et_
31527: edustaa oiisi syytä vaintaa todellisuutta parem- siitä, että kuitata saa vain työsuhteesta johtuvia
31528: min vastaavaan ja oikean kuvan antavaan ilmai- vastasaamisia ja tiukemmat määrälliset kuittaus-
31529: suun siitä, että etumies toimii työkunnan puo- rajoitukset. Edelleen olisi syytä tarkemmin mää-
31530: lesta neuvottelijana. Tällöin sitovien sopimusten ritellä milloin kuittaus on ylipäätään mahdol-
31531: aikaansaamiseen hänellä täytyy erikseen olla lista. Selvästi tulee säätää, että kuittaus on
31532: 644 Lakialoite n:o 324
31533:
31534:
31535: mahdollista ainoastaan silloin, kun työnantajalla ja virkistysajoista on käytännössä vaikea sovel-
31536: on käytettävissään ulosottoviranomaisen kan- taa yksilöimättömyytensä vuoksi. Tästä syystä
31537: nalta täytäntöönpanokelpoinen saaminen tai saa- säännökseen tulisi ottaa tietyt vähimmäisajat
31538: tava, jonka työntekijä itse henkilökohtaisesti lepoa, virkistystä ja eräitä muita työntekijän
31539: muutoin myöntää oikeaksi ja suostuu kuittauk- työn ulkopuolella suorittamia toimintoja varten
31540: seen. tarvitsemalle ajalle. Niinpä on lähdettävä siitä,
31541: Työsopimuslain 27 §:n toisen momentin että jokaisen työntekijän tulisi saada vuorokau-
31542: säännös palkanmaksusta työnteon estämisajalta den pituisena ajanjaksona nukkua vähintään 8
31543: ·tapauksessa, jossa ·estyminen ei ole välittömästi tuntia yhtäjaksoisesti ja tämän lisäksi käyttää
31544: johtunut työnantajasta johtuvasta syystä, on muuhun virkistykseen aikaa ainakin kaksi tun-
31545: osoittautunut liian kapea-alaiseksi ja korvaus- tia ja lisäksi toiset kaksi tuntia varata kehitystä
31546: ajaltaan liian pieneksi. Onkin omituista, että ja muita vapaa-ajan toimia varten. Näin ollen
31547: kun työnantaja periaatteessa ostaa käyttöönsä vuorokauden pituisena ajanjaksona voisi työhön
31548: työntekijän työvoiman, niin 'työnantajalla ei ja työmatkoihin käyttää aikaa korkeintaan 12
31549: kuitenkaan ole kovinkaan suurta riskiä siitä, tuntia.
31550: ettei hän voikaan joissakin tilanteissa käyttää Yhdistymisvapautta koskevat säännökset ovat
31551: hyväkseen tätä työvoimaa. Periaatteena tulisi puutteelliset ja epätyydyttävät. Turhat rajoituk-
31552: olla, että kaikissa niissä työnteon estämista- set työntekijöitten lukumäärän suhteen kokoon-
31553: pauksissa, jotka eivät johdu työnantajasta tai tumisoikeuden osalta tulee poistaa ja lakiin
31554: työntekijästä itsestään, on työnantaja velvolli- saada selvät määräykset siitä, että työntekijöillä
31555: nen maksamaan esteen ajalta palkan enintään ja heidän järjestöillään on paitsi oikeus kokoon-
31556: kuukauden ajalta. tua työpaikalla myös levittää omaa informaatio-
31557: Sairasajan palkkaa koskevat säännökset on taan siellä toisten työntekijöitten saataville.
31558: lähtökohtaisesti otettu työlainsäädäntöön mu- Työsopimuslain valvontaa koskeva säännös
31559: kaan, jotta näin luotaisiin yleistä sosiaaliturvaa on puutteellinen ja ai:heuttanut paljon epäsel-
31560: kaikille työntekijöille. Tämän ajatuksen kanssa vyyksiä. Valvontaoikeus tulisi ennen kaikkea
31561: ei sovi yhteen lain 28 §:n toisen momentin olla niillä työntekijäyhdistyksillä, joitten jäseniä
31562: säännös siitä, että tästä yleiseksi tarkoittavasta kyseisellä työpaikalla on. Työsuojeluviranomais-
31563: sosiaaliturvasta voidaan poiketa työntekijän ten tulisi olla yhteistyössä ja antaa tarvittavaa
31564: vahingoksi valtakunnallisella työehtosopimuk- apua ja tietoja ei ainoastaan tällaisille yhdistyk-
31565: sella. Tästä syystä tällainen huonontamismah- sille vaan myöskin yksittäisille työntekijöille ja
31566: dollisuus tulee estää ja sitä varten, että työehto- työntekijäryhmille.
31567: sopimuksin mahdollisesti sovittaisiin parem- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31568: mista ehdoista työntekijäin kannalta, ei taas nioittavasti,
31569: erityistä lainsäädäntöä tarvita, koska se on
31570: muutoinkin mahdollista. Työsopimuslain 33 § :n että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
31571: tärkeä säännös työntekijälle annettavista lepo- lakiehdotuksen:
31572:
31573:
31574: Laki
31575: työsopimuslain muuttamisesta.
31576:
31577: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
31578: kumotaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopimuslain (320/1970) 16 §:n 2 mo-
31579: mentti ja 28 § :n 2 momentti sekä
31580: muutetaan 2 §:n 1 momentti, 3 §, 8 §:n 1 momentti, 9 §:n 1 momentti, 16 §:n 4 mo-
31581: mentti, 22 §:n 1 ja 5 momentti, 26 §:n 1 momentti, 27 §:n 2 momentti, 33 §, 52 §:n 2
31582: momentti, 53 § :n 2 momentti ja 55 § seuraavasti:
31583:
31584: 2 §. pidettävä määräajaksi tehtynä myös silloin, kun
31585: Kestoaika. on sovittu määrätystä työstä tai työsuhteen kes-
31586: tämisaika muutoin käy selvästi ilmi sopimuksen
31587: Työsopimus voidaan tehdä määräajaksi tai tarkoituksesta. Jos kahta vuotta lyhyemmäksi
31588: olemaan voimassa toistaiseksi. Sopimusta on ajaksi tehty työsopimus sen päätyttyä on uudis-
31589: Lakialoite n:o 324 645
31590:
31591: tettu sellaisenaan tai muutettuna olemaan voi- 22 §.
31592: massa samaksi tai sitä lyhyemmäksi ajaksi, Maksuaika.
31593: muuttuu sopimussuhde tämän jälkeen, jos sopi-
31594: musta määräaikaisena heti tai lyhyeksi katsot- Työpalkka on maksettava palkanmaksukau-
31595: tavan ajanjakson jälkeen jatketaan, toistaiseksi den viimeisenä päivänä.
31596: voimassa olevaksi siitä lähtien, kun ensimmäi-
31597: nen ketjusopimuksen osa tehtiin. Jotta työsopi- Jos työsuhteesta johtuvien saatavien suoritus
31598: mus voitaisiin tehdä olemaan voimassa määrä- palkanmaksukauden viimeisestä päivästä tai työ-
31599: ajaksi, siihen on oltava perusteltu syy. suhteen päättyessä viivästyy, työntekijällä on
31600: oikeus saada täysi palkka odotuspäiviltä, kui-
31601: tenkin enintään 12 päivältä. Odotusajan palkka
31602: 3 §. on maksettava kuuden prosentin korkoineen vii-
31603: Koeaika. västymistä seuranneen palkanmaksukauden päät-
31604: tymisestä tai jos työsuhde on päättynyt, odo-
31605: Mikäli osa työsopimuksen voimassaoloajasta tuspäivien päättymisestä lukien.
31606: on sopijapuolten kesken nimetty ·erityiseksi,
31607: enintään kaksi kuukautta kestäväksi koeajaksi, 26 §.
31608: on työnantajan tänä aikana annettava erityistä
31609: opastusta ja ohjausta työntekijälle. Koeaikana Työnantajan kuittattsoikeus.
31610: on voimassa, mitä jäljempänä on työntekijän Työnantaja saa työsuhteesta johtuvan vasta-
31611: irtisanomissuojasta säädetty, kuitenkin siten, saamisensa, joka perustuu ulosottoviranomaisen
31612: että erityisen painavaksi syyksi katsotaan se, kannalta täytäntöönpanokelpoiseen asiakirjaan
31613: ettei työntekijä ilmeisesti koeajan päättymisen- tai jonka työntekijä itse myöntää oikeaksi ja
31614: kään jälkeen tulisi oppimaan kyseisiä työtehtä- jonka kuittaukseen työntekijä suostuu, kuitata
31615: viä tai pystyisi niistä suoriutumaan edes tyy- työntekijän palkasta ja muista työsuhteen perus-
31616: dyttävästi. teella työntekijälle maksettavista suorituksista,
31617: 8 §. kuitenkin enintään viidennen osan kunkin pal-
31618: kanmaksukauden osalta. Muu sopimus on mitä-
31619: Työnantajan sijainen. tön. Mikäli työnantaja edellä sanotun vastaisesti
31620: Työnantaja voi panna sijaansa toisen henki- suorittaa kuittauksen, on työnantajan viipy-
31621: lön, jonka työntekijöiden voidaan odottaa teh- mättä maksettava siten kuitattu määrä kaksin-
31622: tävään hyväksyvän, johtamaan tai valvomaan kertaisena takaisin työntekijälle ottaen lisäksi
31623: työtä. huomioon sen, mitä edellä on odotusajan pal-
31624: kasta säädetty.
31625:
31626: 9 §.
31627: Työkunta. 27 §.
31628: Työsuorituksen estyminen ja palkka.
31629: Työntekijät voivat työkuntana sitoutua teke-
31630: mään työtä yhteisesti. Työkunnan puolesta neu-
31631: votteluja työnantajan kanssa käy se työkunnan Milloin työntekijä hänestä ja työnantajasta
31632: jäsenistä, joka on valittu etumieheksi, ellei työ- riippumattoman esteen takia ei ole voinut suo-
31633: kunta erikseen muuta päätä. rittaa työtään, työntekijällä on oikeus saada
31634: esteen aikana palkkansa enintään yhdeltä kuu-
31635: kaudelta. Muu työntekijän vahingoksi tehty
31636: 16 §. sopimus on mitätön.
31637: Kilpaileva työsopimus.
31638: 32 §.
31639: Työturvallisuus.
31640: Sopimus, jossa työntekijä kilpailun estämi-
31641: seksi sitoutuu olemaan tekemättä työsuhteen Työnantajan on huolehdittava työturvallisuu-
31642: lakattua voimaan tulevaa työsopimusta jonkun desta ja otettava varteen kaikki, mikä työn laa-
31643: kanssa, joka harjoittaa määrätynlaista kauppaa tuun, työolosuhteisiin, työntekijän ikään, suku-
31644: tai muuta toimintaa, on mitätön. puoleen, ammattitaitoon ja hänen muihin edel-
31645: 646 Lakialoite n:o 324
31646:
31647: lytyksiinsä katsoen on tarpeellista työntekijän kunnallista, ammattiyhdistys- ja järjestöinfor-
31648: suojelemiseksi joutumasta työssä alttiiksi tapa- maatiota. Työnantaja ei myöskään saa estää
31649: turmille tai saamasta työn johdosta haittaa ter- sanotun informaation levittämistä suullisesti.
31650: veydelleen.
31651: 53 §.
31652: Luottamusmies.
31653: 33 §.
31654: Lepoajat.
31655: Edellä 1 momentissa tarkoitetun luottamus-
31656: Työ on järjestettävä siten, että työntekijä saa miehen työsopimus voidaan työnantajan toi-
31657: tarpeeksi aikaa lepoa, virkistystä ja kehitystä mesta irtisanoa vain, jos työntekijäin enem-
31658: varten sekä kansalaisvelvollisuuksien täyttämi- mistö, joiden luottamusmiehenä hän on, antaa
31659: seen. Työntekijälle on annettava vuorokauden siihen suostumuksen tai kun työ kokonaan päät-
31660: pituista yhtäjaksoista ajanjaksoa kohden aikaa tyy eikä voida järjestää muuta työtä, joka vas-
31661: yhtäjaksoiseen lepoon vähintään kahdeksan tun- taa hänen ammattitaitoaan. Luottamusmiehen
31662: tia ja lisäksi virkistykseen kaksi tuntia sekä työsuhteen purkamiseen työnantajan on saatava
31663: kehitystä ja muuta vapaa-ajan toimintaa varten niiden työntekijäin 2/3 enemmistön suostumus,
31664: kaksi tuntia eli vuorokauden pituisena ajanjak- joiden luottamusmiehestä on kyse.
31665: sona voidaan työntekijällä suostumuksensa mu-
31666: kaan teettää työtä enintään 12 tuntia. 55 §.
31667: Valvonta.
31668: 42 §.
31669: Y hdistymisvapaus. Tämän lain noudattamista valvovat työsuoje-
31670: luviranomaiset ja ne työnantajain ja työnteki-
31671: jäin yhdistykset, joilla kyseisillä työpaikoilla on
31672: Työnantajan on sallittava työpaikkansa työn- jäseniä.
31673: tekijöiden ja heidän ammatillisten järjestöjensä Työsuojeluviranomaisten on valvontatehtä-
31674: ruoka- ja muiden taukojen aikana ja työajan väänsä suorittaessaan vaadittaessa toimittava
31675: ulkopuolella maksuttomasti käyttää tarkoituk- yhteistyössä sanottujen yhdistysten kanssa ja
31676: seen sopivia työnantajan hallinnassa olevia tiloja annettava niille ja työsuhteen osapuolille tar-
31677: työsuhdeasioiden vuoksi tarpeelliseen kokoon- peellista apua valvontatehtävien suorittamisessa.
31678: tumiseen ja järjestötehtävien hoitoon. Työnteki-
31679: jöillä ja heidän järjestöillään on oikeus sano-
31680: tuilla tauoilla ja työajan ulkopuolella iakaa työ- Tämä laki tulee voimaan päivänä
31681: paikalla toisten työntekijöiden saataville yhteis- kuuta 19
31682:
31683:
31684: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
31685:
31686: Marjatta Mattsson Mikko Kuoppa P. Puhakka
31687: Seppo Toiviainen E.-J. Tennilä Sten Söderström
31688: 1979 vp. 647
31689:
31690: Lakialoite n:o 325.
31691:
31692:
31693:
31694:
31695: Mattsson ym.: Ehdotus työsuojelulaiksi.
31696:
31697:
31698: E d u s k u n n a II e.
31699:
31700: 1. Johdanto. sairauksiin kuten mielenterveyden häiriöihin,
31701: hermosto- ja aistimien tauteihin, verenkierto-
31702: Keskeinen työsuojelua koskeva laki - työ- elinten sairauksiin ja tuki- ja liikuntaelinten
31703: turvallisuuslaki ( 299/58) - on ollut voimas- sairauksiin.
31704: sa jo vuodesta 1959 lähtien. Vaikka tämä laki Tutkimusten perusteella on ilmeistä, että
31705: asettaa työnantajan kannettavaksi vastuun siitä, syöpäsairauksien lisääntyminen on kiinteässä
31706: että työntekijöiden terveys työssä turvataan, ei yhteydessä tuotannon kemiallistumiseen. Varo-
31707: tämän lain tarkoitus ole käytännössä toteutu- vaistenkin arvioiden mukaan voidaan olettaa,
31708: nut. Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että laissa että Suomessa sattuu vuosittain noin 1 400-
31709: ja sen perusteella annetuissa yksityiskohtaisissa 2 800 työperäisen syövän aiheuttamaa kuole-
31710: säädöksissä ei riittävän yksikäsitteisesti ole ase- mantapausta. Työperäisen syövän aiheuttamat
31711: tettu täsmällisiä vaatimuksia terveelliselle työ- kuolemantapaukset ylittävät siis 10-20-kertai-
31712: ympäristölle. Toiseksi tämä johtuu siitä, että sesti työpaikalla sattuvien työtapaturmista ai-
31713: nykyinen työturvallisuuslaki ei ota huomioon heutuvien kuolemantapausten määrän. Tähän
31714: monia keskeisiäkään työn terveellisyyteen ja nähden toteutetut torjuntatoimenpiteet ovat
31715: turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Näin lain täysin riittämättömiä. Vähimmäisvaatimuksena
31716: ulkopuolelle on esimerkiksi jäänyt kysymys voidaan pitää, että kaikkien tuotannossa käytet-
31717: työn voimaperäistämisestä. Mutta ennen kaik- tävien tai siinä syntyvien kemiallisten aineiden
31718: kea lain tarkoituspetät eivät ole toteutuneet, syöpävaarallisuus on tutkittava.
31719: tämä ei ole tapahtunut siksi, että tässä laissa Toinen kemialiistumisen mukanaan tuoma
31720: sen paremmin kuin myöhemmin annetussa lais- terveysvaara allergisoituminen on nousemassa
31721: sa työsuojelun valvonnasta ( 131/73), ei työtä- yhä merkittävämmäksi ongelmaksi. Erityisesti
31722: tekeville ole annettu mahdollisuuksia lain to- muovien lisääntyvä käyttöönotto on synnyttänyt
31723: teuttamisen valvontaan. altisteita, joita aikaisemmin ei laajassa mitassa
31724: ole esiintynyt. Tästäkin syystä kemiallisten tuot-
31725: 2. Työolot Suomessa. teiden tutkiminen ennen niiden käyttöönottoa
31726: on ensiarvoisen tärkeää.
31727: Tuotantovälineiden kehitykseen perustuva Työn aiheuttamista mielenterveydellisistä
31728: tieteellisteknisen kumouksen uusi vaihe tulee haitoista on alkanut tulla yhä selvempi yhteis-
31729: voimakkaasti muuttamaan työolosuhteita. Auto- kunnallinen ongelma. Nykyään noin 30 % kan-
31730: maattisten laitteistojen entistä laajempi käyt- saneläkelain mukaisista työkyvyttömyyseläkkeis-
31731: töönotto ja tuotannon kemialiistuminen tulevat tä Suomessa myönnetään mielenterveydellisin
31732: aiheuttamaan työsuojelulle uusia haasteita, joi- perustein. Tilastokeskuksen tekemän työolo-
31733: hin nyt voimassaolevan työturvallisuuslain poh- suhdetiedustelun 1977 mukaan työnsä koki
31734: jalta ei voida vastata. henkisesti melko tai erittäin raskaana 46 %
31735: Uusimpien tutkimusten mukaan on voitu kaikista palkansaajista.
31736: osoittaa työolojen ja työntekijöiden terveyden- Työntekijöiden terveyden kannalta tärkein
31737: tilan välillä vaikutuksia, joihin aikaisemmin ei muutos on ollut työvauhdin jatkuva kiristy-
31738: ole kiinnitetty huomiota. Tästä syystä työsuo- minen. Työolosuhdetiedustelun 1977 mukaan
31739: jelun rajoittaminen työtapaturmien ja ammatti- työntekijöistä 43 % ja toimihenkilöistä 50 %
31740: tautien torjuntaan on virheellistä. Tutkimuksil- katsoi, että heidän työtahtinsa oli viime vuo-
31741: la on voitu osoittaa, että työolosuhteilla on sina kiristynyt. Työtahdin kiristyminen heijas-
31742: keskeinen merkitys lähes kaikkiin yleisempiin tuu monella tavalla työntekijöiden terveydenti-
31743: 648 Lakialoite n:o 325
31744:
31745:
31746: laan. Kiristynyt työtahti aiheuttaa esimerkiksi nyt esimerkiksi laivatyö ja opetukseen kuuluva
31747: psyykkisiä sairauksia, kulumis- ja rasitussai- työskentely eräissä oppilaitoksissa. Samoin työ-
31748: rauksia ja sydän- ja verisuonitauteja. Työsuo- turvallisuuslakia ei ole sovellettu kotitaloustyö-
31749: jelulainsäädännön avulla on kiireesti rajoitetta- hön. Lakiesityksessä ehdotetaan laajennettavak-
31750: va liiallista työn rasittavuutta, jotta estettäisiin si soveltamisalaa niin, että kaikki toisen henki-
31751: työtätekevän väestön ennenaikainen loppuun- lön teettämä työnteko kuuluisi lain piiriin. Tä-
31752: kuluminen tuotannossa. män lisäksi lakia sovellettaisiin kaikkiin tekni-
31753: Työtapaturmien suhteen Suomessa on tapah- siin tuotteisiin kuten työvälineisiin ja työtiloi-
31754: tunut vuosina 1976 ja 1977 myönteistä kehi- hin, joita voidaan käyttää lain tarkoittamassa
31755: tystä. Tästä huolimatta on tapaturmien koko- työssä. Tällä on suuri merkitys ennakolta eh-
31756: naismäärä maassamme erittäin korkea. Vuonna käisevän työsuojelutyön edistämisessä.
31757: 1976 sattui 72,7 tapaturmaa 1 000 työntekijää
31758: kohden. Määrä on yli kaksinkertainen verrat-
31759: tuna Ruotsin tai Saksan Demokraattisen Tasa- V astuu lain toteuttamisesta.
31760: vallan vahinkotiheyteen, vaikka kumpikin näis- Työturvallisuuslain toteuttamisesta kuuluu
31761: tä maista on Suomea pidemmälle teollistunut. vastuu ensisijaisesti työnantajalle ja myös eräin
31762: Korkea tapaturmien määrä Suomessa selittyy osin työntekijöille. Tämän lisäksi on työtur-
31763: ennen kaikkea turvallisuusvaatimusten alhai- vallisuuslaissa katsottu, että koneiden valmista-
31764: sella tasolla ja turvallisuusvaatimusten puut- jien, maahantuojien, myyjien tai niiden luo-
31765: teellisella valvonnalla. Viime vuosina on työ- vuttajien on huolehdittava näiden laitteiden
31766: suojelun kehittämistä vastustettu taloudellisiin työturvallisuudesta.
31767: vaikeuksiin vedoten. Perustelu on virheellinen, Lakialaitteessa on säilytetty työnantajalla
31768: koska jo pelkästään työtapaturmat aiheuttavat päävastuu lain toteuttamisesta. Hänen lisäkseen
31769: vuosittain usean miljardin markan kansanta- kuuluu lain noudattaminen myöskin työ- ja
31770: loudellisen menetyksen. tuotantoprosessien suunnittelijoille ja teknisten
31771: Käytäntö on osoittanut, että työolojen paran- tuotteiden suunnittelijoille, rakentajille, valmis-
31772: taminen vaatii Suomessa yksityiskohtaista, sel- tajille, myyjille, vuokraajille, omistajille ja hal-
31773: keää ja työnantajaa velvoittavaa normistoa. tijoille. Sen sijaan lakialaitteessa on katsottu,
31774: Koska toisaalta yksityiskohtaisia määräyksiä että työntekijä ei voi olla vastuussa työolojen
31775: tarvitaan runsaasti ja koska toisaalta tuotanto- turvallisuudesta.
31776: elämän kehityksen ja työsuojelutietouden
31777: paranemisen myötä säädöksiä on tarpeen jatku-
31778: vasti uudistaa, ei ole mahdollista lakiin sisällyt- Turvallisen tekniikan toteuttaminen.
31779: tää kuin työsuojelunormiston yleiset puitteet.
31780: Näin ollen keskeinen merkitys työsuojelutyössä Lakialoitteen lähtökohtana on ollut, että
31781: tulee olemaan lain perusteella annettavilla työympäristön on sellaisenaan oltava niin tur-
31782: yksityiskohtaisilla määräyksillä. Tällaisten mää- vallinen, että työntekijällä ei ole terveyden me-
31783: räysten antaminen on mahdollista monelta osin nettämisen vaaraa. Jos tätä ei ole mahdollista
31784: nyt voimassa olevan työturvallisuuslainkin poh- toteuttaa, on vaara tai haitta torjuttava työnte-
31785: jalta. Tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan ole kijän käyttäytymisestä riippumattomin raken-
31786: riittävästi käytetty, vaan maamme työsuojelu- teellisin ja muin teknisin toimenpitein.
31787: normista on jäänyt vuosi vuodelta yhä enem-
31788: män jälkeen kansainvälisestä kehityksestä. Edel- Työympäristön vaara- ja haittatekijät.
31789: lä mainitusta syystä on tarpeen huolehtia työ-
31790: turvallisuuslain uudistamisen yhteydessä siitä, Nykyisen työturvallisuuslain merkittävimpiä
31791: että alemmanasteisen säädöstön kehittäminen heikkouksia on, että lain vaatimukset työympä-
31792: ja voimaansaattaminen tapahtuu mahdollisim- ristön ominaisuuksiin nähden ovat epämääräi-
31793: man nopeasti. siä. Lakialaitteessa on pyritty mahdollisimman
31794: täsmällisesti määrittämään se turvallisuustaso,
31795: .3. Lakialoitteen keskeiset uudistusehdotukset. joka vähintään tulee toteuttaa. Tätä ei ole kui-
31796: Soveltamisala. tenkaan voitu johdonmukaisesti toteuttaa kaik-
31797: kien työympäristön vaaratekijöiden osalta, vaan
31798: Nykyisen työturvallisuuslain soveltamisala lakialoite lähtee siitä, että näiltä osin lakia täs-
31799: on ollut liian suppea. Sen ulkopuolelle on jää- mennetään turvallisuusmääräyksillä, joiden an-
31800: Lakialoite n:o 325 649
31801:
31802: taminen lakialoitteen mukaan kuuluu työsuoje- nan vähäisyys. Tästä syystä lakialaitteessa on
31803: luhallitukselle. edellytetty, että työtilat ja työssä käytettävät
31804: laitteet on työsuojeluviranomaisten hyväksyttä-
31805: Työn voimaperäistämisen estäminen. vä ennen kuin ne voidaan ottaa käyttöön. Sa-
31806: moin voidaan tarkastaa kemiallinen aine ja sen
31807: Lakialoite sisaltää eräitä määräyksistä, joiden myyminen ja käyttäminen voidaan kieltää, mi-
31808: tarkoituksena on estää työn liiallinen voimape- käli aineen tai tuotteen laatu sitä edellyttää.
31809: räistäminen. Niinpä lakialoitteen mukaan pak- Tarpeen vaatiessa voidaan teknisen laitteen,
31810: kotahtisen työn teettäminen on kiellettyä, ts. aineen ja kemiallisen tuotteen valmistaja, maa-
31811: työskentelynopeuden tulee olla työntekijän hantuoja, myyjä tai luovuttaja määrätä kustan-
31812: valittavissa. Myös työn liiallisen osittamisen nuksellaan toimituttamaan niiden turvallisuu-
31813: estämiseksi työtehtävässä tulee olla riittävästi den ja terveydellisyyden selvittämiseksi tutki-
31814: erilaisia työvaiheita, jotta työn liiallinen yksi- muksia, koetuksia ja mittauksia. Työnantaja
31815: toikkoisuus tai työstä aiheutuva yksipuolinen voidaan myös määrätä suorittamaan vastaavia
31816: kuormitus ei aiheuttaisi vaaraa tai haittaa työn- mittauksia ja tutkimuksia työpaikalla. Mää-
31817: tekijän terveydelle. räyksen tästä voi antaa joko työsuojeluviran-
31818: Työn ·fyysistä rasittavuutta on lakialaitteessa omainen tai työpaikan työsuojeluvaltuutettu.
31819: pyritty rajoittamaan siten, että työntekijä tur- Lakialoitteen mukaan tulee kemiallisen tai
31820: vataan työn tarpeetonta rasittavuutta tai sen biologisen aineen terveydelliset vaikutukset, eri-
31821: aiheuttamaa kulumista vastaan. Mikäli tätä ei tyisesti sen ·syöpävaa>raJ.Hsuus, selvittää ennen
31822: suojelutoimenpiteillä voida estää, niin työaikaa kuin aine voidaan luovuttaa työssä käyttöön
31823: on päivittäin, viikoittain tai muiden sopivien otettavaksi.
31824: ajanjaksojen aikana rajoitettava.
31825: Erityisen vaarallisissa töissä kuten kaivos-,
31826: ahtaus- ja rakennustöissä on pisin säännöllinen Lain valvonta.
31827: vuorokautinen työaika säädetty kuudeksi tun- Eräs suurimpia syitä siihen, että nykyistä
31828: niksi. Raskailla ja vaarallisilla työaloilla on elä- työturvallisuuslakia ei ole käytännössä nouda-
31829: keikä lisäksi alennettu 55 vuoteen. tettu on se, että sen valvonta on jätetty pel-
31830: Lakialoite lähtee siitä, että työ on pääsään- kästään työsuojeluviranomaisten tehtäväksi. La-
31831: töises.ti järj•estettävä päivisin. Tästä voidaan kialoitteen mukaan lain ja sen nojalla annettu-
31832: poiketa vain, jos se on yhteiskunnallisten pal- jen säännösten, määräysten ja ohjeiden noudat-
31833: velusten saannin tai työssä käytettävän tuotan- tamista valvovat työsuojeluviranomaisten ohella
31834: totekniikan vuoksi välttämätöntä. myös työpaikan työsuojeluvaltuutetut sekä
31835: Monet viime aikoina julkaistut tutkimukset työntekijät.
31836: ovat osoittaneet, että suorituspalkkauksella on Työsuojeluvaltuutetulla on lakialoitteen mu-
31837: voimakkaasti huonontava vaikutus työolosuh- kaan oikeus määrätä sellainen työ keskeytettä-
31838: teisiin. Tästä ·syystä lakialoiNeessa on suoritus- väksi, josta saattaa aiheutua työntekijälle väli-
31839: palkkauksen käyttöä voimakkaasti rajoitettu. tön hengen tai terveyden menettämisen vaara.
31840: Suorituspalkkausta ei saa käyttää palkkauspe- Lisäksi työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu
31841: rusteena erityisiä vaaratekijöitä tai erityistä ra- määräämään työnantajan korjaamaan tai poista-
31842: situsta aiheuttavilla työaloilla, työssä taikka maan havaitsemansa epäkohdat ja puutteelli-
31843: työvaiheessa. Suorituspalkkausta ei myöskään suudet työtiloissa, laitteissa tai työoloissa. Työ-
31844: saa käyttää työssä, jonka tarkoituksena on tur- suojeluvaltuutettu voi määrätä myös havaitse-
31845: vallisuuden kannalta tärkeän toimenpiteen suo- mansa puutteellisuudet ja epäkohdat korjatta-
31846: rittaminen. Edelleen suorituspalkkaus on kiel- viksi määräajassa. Tarpeen vaatiessa voi työsuo-
31847: letty palkkausperusteena silloin, kun tämä jeluvaltuutettu velvoittaa suorittamaan nämä
31848: palkkausmuoto on omiaan kiihdyttämään työ- toimenpiteet uhalla, että työnteko työpaikassa
31849: tahdin liialliseksi tai aiheuttamaan suojelutoi- tai sen osassa keskeytetään taikka että laitteen
31850: menpiteiden laiminlyömisen. tai työmenetelmän käyttäminen estetään.
31851: Työntekijallä on lakialoi-tteen mukaoo oikeus
31852: Tarkastukset ja tutkimukset. pidättäytyä työn suorittamisesta silloin, kun
31853: työnantaja rikkoo, mitä hänen velvollisuudek-
31854: Tärkeimpiä syitä huonoihin työoloihin Suo- seen on työntekijän suojelua koskevan lain mu-
31855: messa on ennalta ehkäisevän työsuojelutoimin- kaan säädetty tai jos työntekijä muuten toteaa.
31856: 82 0879005055
31857: 650 Lakialoite n:o 325
31858:
31859: että työpaikalla vallitseva puutteellisuus tai että valtioneuvosto ei ole oikea elin antamaan
31860: epäkohta aiheuttaa hänelle tai muille tapatur- hyvinkin nopeasti uudistettavia yksityiskohtai-
31861: man tai muuta terveyden menettämisen vaaraa sia määräyksiä työn turvallisuuteen liittyvistä
31862: tai muuta terveydellistä haittaa. kysymyksistä. Tästä syystä lakialoitteen mu-
31863: kaan tarkemmat määräykset lain soveltamisesta
31864: Lähemmät määräykset. ja täytäntöönpanosta antaa työsuojeluhallitus.
31865: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
31866: Nykyisin puuttuvat vieläkin tärkeimmät nioittavasti,
31867: työolojen vaara- ja haittatekijöitä koskevat lä-
31868: hemmät määräykset. Tämä johtuu siitä, että että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
31869: työturvallisuuslain delegointisäännös on epätar- lakiehdotuksen:
31870: koituksenmukainen. Käytäntö on osoittanut,
31871:
31872:
31873:
31874: Työsuoj elulaki.
31875: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
31876:
31877: Yleisiä säännöksiä. 4 §.
31878: Työolot on ensisijaisesti suunniteltava ja
31879: 1 §. toteutlettava si•ten, ettei niissä esiinny rtekijöitä,
31880: Tätä bkia ·sovelletaan kaikkeen työsuhteessa jotka voivat aiheuttaa työntekijälle terveydel-
31881: tai muuten teetettävään työhön. listä haittaa tai liiallista rasitusta.
31882: Jos tekniikan kehitystaso ei anna mahdolli-
31883: 2 §. suuksia 1 momentin toteuttamiseen, on nouda-
31884: Tätä lakia on myöskin sovellettava kaikkiin tettava jäljempänä mainittuja toimenpiteitä seu-
31885: sellaisiin teknisiin tuotteisiin kuten työväli- raavassa järjestyksessä:
31886: neisiin, työaineisiin ja työtiloihin, joita voidaan
31887: käyttää 1 § :n tarkoittamassa työssä. 1) vaara- tai haittatekijä on 'torjuttava eris•tä-
31888: mällä se työntekijästä ehdottomasti ja täydelli-
31889: 3 §. sesti rakenteellisin tai muin teknisin toimenpi-
31890: Työnantajan on huolehdittava suta, että tein kuten käyttämällä kiinteitä tai pakkotoi-
31891: misia turvalaitteita siten, ettei vaara- tai haitta-
31892: työntekijälle hänen ikänsä, sukupuolensa,
31893: tekijän esiintyminen riipu työntekijän tai muun
31894: koulutubensa ja muut edellytyksensä huo-
31895: henkilön käyttäytymisestä;
31896: mioon ottaen ei työssä voi aiheutua tervey-
31897: dellistä vaaraa tai liiallista ruumiillista tai hen- 2) vaara- tai haittatekijä on eristettävä täy-
31898: dellisesti työntekijästä toimenpitein, joiden vai-
31899: kistä rasitusta. Tätä lakia sovellettaessa tarkoi-
31900: tetaan työnantajalla fyysistä tai juridista hen- kutus riippuu mahdollisimman väh~n työnteki-
31901: kilöä, yhteisöä tai laitosta, joka teettää tässä jän tarkoituksellisesta tai tahattomasta käyttäy-
31902: tymisestä.
31903: laissa tarkoitettua työtä.
31904: Lain noudattamisesta työnantajalla ja itsenäi-
31905: sellä yrittäjällä sekä suunnittelijalla, valmista- Tekniset laitteet.
31906: jalla, myyjällä, vuokraajalla, omistajalla ja hal-
31907: tijalla . on objektiivinen korvausvastuu myös 5 §.
31908: työsuhteessa olevan alaisensa ja käyttämiensä Teknisen laitteen rakenteen rakenneaineen
31909: itsenäisten yrittäjien osalta. Korvausvastuu ei ja toiminnan tulee olla sellaisia, ettei tekninen
31910: kuitenkaan poista ensisijaista velvollisuutta laite voi aiheuttaa vaaraa terveydelle ikäytön,
31911: työolojen, työssä käytettävien teknisten laittei- huollon, korjauksen, kuljetuksen tai valmistuk-
31912: den ja tuotteiden pitämistä tämän lain ja sen sen yhteydessä.
31913: nojalla annettujen määräysten edellyttämässä Teknis·en laitteen, joka ei täytä 1 :momentin
31914: kunnossa tai muutoin toimimasta tai pidättäy- vaatimuksia, valmistus, maahantuonti, myynti
31915: tymästä toimimasta tämän lain ja sen nojalla ja muu luovutus toisen käyttöön sekä käyttö
31916: annettujen määräysten mukaan. työssä on kielletty.
31917: Lakialoite n:o 32.5 651
31918:
31919: 6 §. Erityisesti aineen syöpävaarallisuus tulee sopi-
31920: Työnantajan on huolehdittava siitä, että tek- valla menetelmällä selvittää ennen sen luovut-
31921: nisiä laitteita käytetään, huolletaan, korjataan tamista työssä käyttöön otettavaksi.
31922: ja kuljetetaan niin, etteivät ne voi aiheuttaa Aineen, joka ei täytä 1, 2 ja 3 momentin
31923: vaaraa terveydelle. vaatimuksia, maahantuonti, myynti tai muu
31924: Teknistä laitetta tulee luovutettaessa seurata luovutus toisen käyttöön on kielletty.
31925: työturvallisuuden kannaLta tarpeelliset suomen~
31926: ja ruotsinkieliset käyttö-, asennus-, huolto-, tar-
31927: kastus- ja turvallisuusohjeet. Työtilat ja työympäristö.
31928: 9 §.
31929: Työssä käytettävät aineet. Työhuoneessa tai muussa työskentelypaikassa
31930: tulee olla riittävästi tilaa. Työhuoneen tilavuu-
31931: 7 §. den tulee olla vähintään 15 m3 ja lattian pinta-
31932: Työssä ei saa käyttää tai syntyä sellaisia ke- a!lan vähintään 6 m2 jokai,s,ta työhuoneessa työs-
31933: miallisia tai biologisia aineita, jotka voivat ai- kentelevää kohden. Työhuoneen vähimmäis-
31934: heuttaa vaaraa terveydelle. Jos tämä ei ole pinta-ala on 10 m2 •
31935: teknisesti mahdollista, on ryhdyttävä 4 § :n
31936: edellyttämiin suojelutoimenpiteisiin, jotta täl- 10 §.
31937: laisia aineita ei voi joutua työntekijän hengi- Työpaikalla tulee olla turvallisuuteen ja viih-
31938: tysilmaan, elimistöön, iholle, silmiin tai muu- tyvyyteen sekä työn laatuun nähden voimak-
31939: toin kosketuksiin työntekijän kanssa. kuudeltaan riittävä ja tarkoituksenmukaisesti
31940: Suojelutoimenpiteisiin on ryhdyttävä myös järjestetty valaistus. Mikäli työn laatu sen
31941: silloin, kun hapen puute taikka kemialliset ai- sall.ii, on työpaikan valaistuksen voimakkuu-
31942: neet niiden palo- ja räjähdysvaarallisuuden, den oltava vähintään kolmesataa luksia. Käy-
31943: syövytysvaikutuksen, liukkauden tai muiden tävät, portaat ja muut kulkutiet, apu- ja ulko-
31944: ominaisuuksien johdosta voivat aiheuttaa ter- tilat, varastopaikat ja -rakennukset sekä muut
31945: veydellistä haittaa. niihin verrattavat työpaikkaan liittyvät alueet
31946: Milloin aineen tai tuotteen vaarallisuus niin ja rakennukset on varustettava riittävällä, voi-
31947: edellyttää, voidaan aineen tai tuotteen myytä- makkuudeltaan vähintään sadanviidenkymme-
31948: väksi asettaminen ja käyttö kieltää tai asettaa nen luksin valaistuksella.
31949: sille muita rajoituksia. Valaistus on järjestettävä siten, ettei työpai-
31950: kalla ole työturvallisuutta vaarantavia tai työn-
31951: 8 §. tekijää haittaavia valaistusvoimakkuuksien eroja
31952: Kemiallisten 'ia biolog1Siten tuotteiden pak- tai vaihteluita taikka häikäisyä.
31953: kaukset sekä myynti- ja käyttöpäällykset on Jos valaistuksen katkeaminen voi aiheuttaa
31954: varustettava suomen- ja ruotsinkielisin merkin- työntekijöille vaaraa, työpaikalle on järjestet-
31955: näin, joista ilmenevät turvallisuuden kannalta tävä itsetoiminen varavalaistusjärjestelmä.
31956: tarpeelliset tiedot aineen tai tuotteen koostu-
31957: muksesta, käyttötarkoituksesta, -tavasta ja 11 §.
31958: -ajasta, väärän tai tahattoman käytön terveydel- Työpaikalla tulee olla turvallisuuteen ja viih-
31959: lisistä vaaroista sekä niiden torjunnasta ja ensi- tyvyyteen nähden sopiva ilman lämpötila, kos-
31960: aputoimenpiteistä. Lisäksi pakkaukseen st:kä teus ja virtausnopeus. Sisätiloissa työskentely-
31961: myynti- tai käyttöpäällykseen on merkittävä paikoilla on lämpötilan oltava ruumiillisesta
31962: valmistajan ja maahantuojan nimi. rasituksesta riippuen kahdeksastatoista kahteen-
31963: Mikäli kysymyksessä on sellainen aine tai kymmeneenneljään asteeseen, suhteellisen kos-
31964: tuote, jota ei pidetä erityisessä pakkauksessa teuden neljästäkymmenestä seitsemäänkymme-
31965: tai myynti- ja käyttöpäällyksessä, on 1 momen- neen prosenttiin ja ilman virtausnopeuden kor-
31966: tissa tarkoitetut tiedot muulla tavalla saatetta- keintaan kolmekymmentä senttimetriä sekun-
31967: va vastaanottajan ja käyttäjän tietoon. nissa. Työpaikalla ei saa esiintyä haitallista
31968: Mikäli kemiallisen tai biologisen aineen vai- tai häiritsevää lämpösäteilyä.
31969: kutus ihmisen terveyden kannalta ei ole riit- Työhuoneeseen tai muuhun suljettuun työ-
31970: tävästi tunnettu, tulee tämä selvittää ennen paikkaan sekä tarvittaessa avoimeen työskente-
31971: kuin aine luovutetaan työssä käytettäväksi. lypaikkaan on järjestettävä tiittävän tehokas
31972: 652 Lakialoite n:o 325
31973:
31974: ilmanvaihto. Ilmanvaihto on tarvittaessa hoi- suojeleminen on järjestettävä altistusaikaa ly-
31975: dettava koneellisesti toimivin laittein. hentämällä.
31976: Poistetun ilmamäärän tilalle on työhuonee- 15 §.
31977: seen tai muuhun suljettuun työskentelypaik- Työpaikan sähköjohdot ja -laitteet on siten
31978: kaan johdettava vastaava määrä puhdasta kor- rakennettava, asennettava ja huollettava sekä
31979: vausilmaa, jonka virtaussuunnan ja -nopeuden niitä on siten käytettävä ja hoidettava, etteivät
31980: sekä lämpötilan ja kosteuden on oltava sellai- ne aiheuta tapaturman tai tulipalon vaaraa.
31981: sia, ettei siitä aiheudu terveydellistä vaaraa. Jännitteisten virtapiirien osat on sähköeristys-
31982: Edellä 1 momentissa esitetyt vaatimukset on ten, suojalaitteiden ja suojaetäisyyksien avulla
31983: toteutettava rakenteellisfn ja teknisin toimenpi- tai muulla sopivalla tavalla suojattava siten,
31984: tein. Elleivät nämä toimenpiteet ole teknisesti ettei työntekijä joudu kosketuksiin niiden kans-
31985: mahdollisia ja työpaikalla on lämpöoloista joh- sa sekä niin, etteivät ne auheuta muuta vaaraa.
31986: tuvia vaaratekijöitä, työntekijän suojelu on jär-
31987: jestettävä altistusaikaa lyhentämällä ja henkilö- 16 §.
31988: kohtaisten suojeluvälineiden avulla. Työ on järjestettävä siten, että palon ja rä-
31989: jähdyksen vaara on mahdollisimman vähäinen.
31990: 12 §. Palo- ja räjähdysvaarallisia aineita ja esineitä
31991: Melu on melulähteeseen ia melun etenemi- käsite1täessä, kuljetettaessa, säilytettäessä ja va-
31992: seen kohdistuvin rakenteellisin ia teknisin toi- rastoitaessa on noudatettava erityistä varovai-
31993: menpitein rajoitettava työpaikalla niin vähäi- suutta ja mitä siitä on erikseen säädetty ja
31994: seksi, ettei se häiritse työntekijää tai aiheuta määrätty.
31995: vaaraa tai terveydellistä haittaa. Työntekijän Työhuoneessa tai sen välittömässä läheisyy-
31996: korviin tuleva melu ei saa ylittää 80 dB (A) :n dessä ja tarvittaessa muuallakin työpaikalla tu-
31997: tasoa. Työntekiiöiden käyttämiin tiloihin ja lee olla saatavissa vettä ja tarkoituksenmukai-
31998: työssä käytettäville teknisille .Jaitteille voi työ- sia palonsammutusvälineitä ja -aineita.
31999: suojeluviranomainen maarata noudatettavaksi Työntekijöiden turvallisuuden niin edellyt-
32000: melutason, joka on tätä alhaisempi. täessä on työpaikalle järjestettävä itsetoiminen
32001: Melun syntyminen, vaikutusalue ja vaikutus- palonsammutusiärjestelmä sekä tarkoitukseen
32002: aika on rajoitettava mahdollisimman vähäisek- soveltuva palohälytysmenetelmä.
32003: si. Tarvittaessa on melua aiheuttava työvaihe
32004: sijoitettava erilliseen työhuoneeseen tai· työ on 17 §.
32005: järjestettävä siten, että melu ajoittain vähenee Työskentelypaikalle ja sieltä pois tulee olla
32006: tai keskeytyy. turvallinen ja helppo pääsy. Työpaikalla tulee
32007: dlla riittävä määrä selvästi havaittavia sekä
32008: 13 §. helppokulkuisia ja turvallisia poistumis- ja pe-
32009: Työnte!ldjään kohdistuva tärinä on rakenteel- lastautumisteitä.
32010: lisin ja teknisin toimenpitein rajoitettava niin Työ- ja työskentelypaika:lta poisjohtavien
32011: vähäiseksi, ettei siitä aiheudu terveydellistä ovien tulee olla sisäpuolelta helposti ja turvalli-
32012: haittaa. Työntekijän kehoon tai käsiin kohdis- sesti avattavia.
32013: tuvan jatkuvan tärinän nopeus ei saa ylittää 18 §.
32014: yhtä senttimetriä sekunnissa. Työsuojeluviran- Työskentelypaikan tulee dlla sellainen, että
32015: omainen voi vahvistaa noudatettavaksi työnte- putoavat tai kaatuvat esineet eivät aiheuta vaa-
32016: kiiän käyttämiin tiloihin ja työssä käytettäville raa. Työpaikan työtilojen ja kulkuteiden, por-
32017: teknisiille bitteille tärinätason, joka on tätä al- taiden, käytävien ja työskentelytasojen tulee
32018: haisempi. Tarvittaessa työ on järjestettävä si- olla rakenteeltaan sellaisia, ettei niistä aiheudu
32019: ten, että tärinä ajoittain vähenee tai keskeytyy. putoamisen, kaatumisen, kompastumisen, Hu-
32020: kastumisen tai muuta vastaavaa vaaraa.
32021: 14 §.
32022: Työntekijään kohdistuvan terveydellistä vaa- 19 §.
32023: raa aiheuttavan sät·eilyn määrä on rakenteeHisin Työtilojen tulee rakenteeltaan, sijoitukseltaan
32024: ja teknisin toimenpitein rajoitettava mahdolli- ja varusteiltaan oilla sellaisia, että liikenne ja
32025: simman vähäiseksi. Mikäli säteilyn aiheuttamaa kuljetukset voidaa-n iätiestää turvallisuutta vaa-
32026: vaaraa ei rakenteellisin ia teknisin keinoin saa- rantamatta. Työpaikalle tuleminen ja sieltä
32027: da riittävässä määrin vähennetyk.si, työntekijän poistuminen on järjestettävä turvalliseksi.
32028: Lakialoite n:o 325 653
32029:
32030: 20 §. Tuotantotiloihin on sijoitettava riittävä mää-
32031: Työpaikalla, kulkuteillä ja muissa työpaik- rä asianmukaisesti rakennettuja ja sisustettuja
32032: kaan liittyvissä tiloissa on Olltava hyvä järjes- taukotiloja työn yhteydessä tapahtuvaa lepoa ja
32033: tys, siisteys ja puhtaus. Työhuoneet, kulkutiet virkistystä varten.
32034: ja aputilat on päivittäin siivottava. Nämä tilat Edellä 1 momentissa tarkoitettujen tilojen
32035: on lisäksi määräajo1n ja aina tarvittaessa sii- on sen lisäksi, mitä erikseen on säädetty ja
32036: vottava perusteellisesti. Vuorotyös,sä käytettä- määrätty, täytettävä tässä laissa työhuoneelle
32037: vät työtilat on tarvittaessa siivottava vähintään asetetut vaatimukset.
32038: kerran työvuoron aikana.
32039: Siivous on erityisesti työpaikoissa, joissa kä- 25 §.
32040: sitellään tai voi esiintyä vaarallisia aineita, jär- Kun työtä suoritetaan paikalla, jossa ei ole
32041: jestettävä siten, etteivät täHai'set aineet pääse riittävästi asuntoja saatavissa työntekijöille niin
32042: siivouksen yhteydessä työpaikan ilmaan tai lähellä työpaikkaa, että heidän voidaan kohtuu-
32043: muutoin kosketuksiin siivousta suorittavan tai della vaatia käyvän siellä yöpymässä, työpaikal-
32044: muun työntekijän kanssa. le tai sen läheisyyteen on järjest~ettävä ta'rkoi-
32045: tuksenmukaiset ja varustetasoltaan kunnolliset
32046: työmaa-asunnot.
32047: Henkilökohtaiset suojeluvälineet. Työmaa-asuntoalueelle tulee järjestää mahdol-
32048: 21 §. lisuus lämpimän aterian saantiin ja vapaa-ajan
32049: Jos työympäristössä esiintyvien vaara- ja tiloja siten kuin niistä erikseen määrätään.
32050: haittatekijöiden vaikutusta ei ole mahdollista
32051: rakenteellisilla tai muilla teknisillä to1menpiteil-
32052: Ensiapu- ja pelastuslaitteet.
32053: Jä tai työn jä-rjestelyiHä estää, työntekijän käyt-
32054: töön on varattava tarkoituksenmukaiset, tehok- 26 §.
32055: kaat, helppokäyttöiset, työntekoa haittaamatto- Työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydes-
32056: mat ja hänelle soveltuvat henkilökohtaiset suo- sä tulee sopivissa ja selväs'ti ilmoitetuissa koh-
32057: jeluvälineet, joiden on oltava työsuojeluviran- dissa olla työpaikan laajuus ja sijainti, työnte-
32058: omaisen hyväksymää mailia. kijöiden lukumäärä sekä työn laatu ja muut
32059: Työnantajan on huolehdittava siitä, että olosuhteet huomioon ottaen nopeasti saatavilla
32060: työntekijäUe luovutettava henkilökohtainen suo- riittävä määrä ensiavun antamiseen soveltuvia
32061: jeluväline on hyvässä kunnossa ja huolellisesti laitteita, tarvikkeita ja aineita sekä tarvittaessa
32062: puhdistettu sekä siitä, että se huolletaan ja lääkkeitä ja sairaankuljetukseen soveltuvaa ka-
32063: vaihdetaan riittävän usein. lustoa. Ensiavun antamiseen tarkoitettujen lait-
32064: Jos työpaikalla esiintyvät terveydelliset vaa- teiden ja aineiden määrä, kunto ja säilytyspaik-
32065: ratekijät, epäpuhtaudet, ilmastolliset tai muut ka on tarkastettava vähintään kerran kuukau·
32066: haitalliset olosuhteet tai työn laatu edellyttävät dessa. Työpaikalla tulee olla riittävä määrä en·
32067: työhön soveltuvaa vaatetusta, työnantajan on siavun antamiseen perehtyneitä henkilöitä.
32068: hankittava sellainen työntekijän käyttöön ja Milloin syövyttävät tai ärsyttävät aineet voi-
32069: huolehdittava sen säännöllisestä huoltamisesta. vat joutua työntekijöiden silmiin tai iholle,
32070: työpaikalla on oltava nopeasti käyttöön saata·
32071: Henkilöstötilat ja työmaa-asunnot. via huuhtelu- ja pesulaitteita.
32072: Työntekijälle on ennakolta annettava selvät
32073: 24 §. ohjeet niistä toimenpiteistä, joihin tapaturman
32074: Työpaikalla tai sen välittömässsä läheisyydes- sattuessa on nopean avun hankkimiseksi ryh-
32075: sä tulee olla työntekijöiden lukumäärä ja suku- dyttävä. Tarvittaessa tulee työpaikalla olla te-
32076: puoli huomioon ottaen riittävästi juomavettä hokas hälytysjärjestelmä.
32077: sekä asianmukaisesti sisustettua ja varustettua
32078: huonetilaa riittävästi ruokailua, ruoan valmis- 27 §.
32079: tusta, lämmittämistä sekä lämpimänä ja kylmä- Työpaikalla tulee olla työntekijöiden maata,
32080: nä säilytystä, peseytymistä, vaatteiden vaihtoa, työn laatu sekä räjähdyksen, tulipalon, kaasu·
32081: säilyttämistä ja kuivatusta sekä Lepo-, vicldstys- vuodon, hukkumisen ja muun vastaavan vaa-
32082: ja odotusa~ikojen viettämistä varten. ran suuruus huomioon ottaen riittävä määrä
32083: Lisäksi tulee työpaikalla olla riittävästi käy- tarkoituksenmukaisia pelastuslaitteita ja -varus-
32084: mäläitä erikseen miehille ja naisille. teita.
32085: 654 Lakialoite n:o 325
32086:
32087:
32088: Työn järjestely. ka toisen työntekijän on välittömästi avustetta-
32089: va tai valvottava sitä.
32090: 28 §.
32091: Työmenetelmät ja työssä käytettävät tekniset
32092: laitteet sekä työliikkeet ja työasennot on suun- Vuoro-, yö- ja yli työt.
32093: niteltava, mitoitettava ja järjestettävä siten, et- 33 §.
32094: tei työntekijälle aiheudu terveydellistä vaaraa Työ on järjestettävä pääsääntöisesti siten, et-
32095: taikka liiallista rasitusta. tä se voidaan suorittaa päivällä säännöllisesti
32096: Raskaat ja yksipuolisesti rasittavat työvai- samanpituisina, yhtäjaksoisina ja samoina vuo-
32097: heet on poistettava teknisin toimenpitein kuten rokauden aikoina toistuvina jaksoina.
32098: mekanisoinnin ja automatisoinnin avulla. Vuoro- ja yötyön teettäminen on sallittu
32099: Työskentelypaikalla tulee olla tarkoituksen- vain, jos se on työssä käytettävän tuotantotek-
32100: mukaisia istuimia. Työmenetelmän tulee, mikäli niikan vuoksi teknisesti välttämätöntä tai jos se
32101: teknisesti on mahdollista, olla sellainen, että on välttämättömien yhteiskunnallisten palvelus-
32102: työ voidaan t:ehdä .i:stualtaan. ten saannin vuoksi tarpeen.
32103:
32104: 29 §. 34 §.
32105: Työ on järjestettävä niin, että kukin työteh- Vuoro- ja yötyössä työntekijälle on järjestet-
32106: tävä sisältää riittävästi erilaisia työvaiheita tävä erityiset lepoajat ja tarkoituksenmukaiset
32107: niin, ettei työn liiallinen yksitoikkoisuus tai lepotilat, lämpimät ja terveelliset ateriat, kulje-
32108: työstä johtuva yksipuolinen kuormitus aiheuta tus työpaikalle ja sieltä pois sekä ryhdyttävä
32109: haittaa työntekijän terveydelle. muihin terveydellisten haittojen poistamiseksi
32110: Milloin työntekijän työtahti riippuu teknisen tarpeellisiin toimenpiteisiin.
32111: laitteen toiminnasta, tulee työntekijän voida Työsuojeluviranomainen tai työsuojeluvaltuu-
32112: vapaasti säätää laitteen toimintanopeus. tettu voi tarvittaessa määrätä vuoro- ja yötyön
32113: tauotettavaksi. Työn tauottaminen ei saa johtaa
32114: 30 §. työntekijän ansiotason alentumiseen.
32115: Taakkojen tulee olla painoltaan, muodoltaan Jos vuoro- ja yötyöstä johtuvia terveydellisiä
32116: ja kokoonpanaltaan sellaisia, ettei työntekijälle haittoja ei voida 1 ja 2 momenteissa tarkoite-
32117: aiheudu taakan kantamisesta, kannattamisesta, tuilla suojelutoimenpiteillä poistaa, työntekijälle
32118: nostamisesta, laskemisesta taikka asettelemises- on järjestettävä samanarvoista säännöllistä päi-
32119: ta terveydellistä vaaraa taikka tarpeetonta rasi- vätyötä.
32120: tusta. Taakkojen massa saa olla korkeintaan Raskaana olevaa naista tai naista, jolla on
32121: 35 kg silloin, kun on kysymys miespuolisesta alle 7-vuotiaita lapsia, ei saa pitää yötyössä,
32122: työntekijästä ja 20 kg silloin, kun on kysymys vaan hänelle on järjestettävä samanarvoista
32123: naispuolisesta työntekijästä. Jatkuvassa käsitte- säännöllistä päivätyötä.
32124: lyssä taakkojen enimmäismassat ovat miespuoli-
32125: silla työntekijöillä 20 kg ja naispuolisilla työn- 35 §.
32126: tekijöillä 10 kg. Yö- ja vuorotyössä on pisin päivittäinen työ-
32127: aika kuusi tuntia. Yö- ja vuorotyötä tekevien
32128: vuosiloma on vähintään 1 1;2 kuukautta. Yö- ja
32129: 31 §. vuorotyötä tekevien eläkeikä on 55 vuotta.
32130: Jos työssä esiintyy työntekijän elimistöä liial-
32131: lisesti rasittavia tai kuluttavia tekijöitä, joita ei 36 §.
32132: teknisillä toimenpiteiLlä voida poistaa, tulee Työntekijää ei saa pitää ylityössä työaikalais-
32133: työssä pitää sopivin välein lepotaukoja tai päi- sa säädetyn säännöllisen vuorokautisen työajan
32134: vittäistä työaikaa rajoittaa. lisäksi.
32135: 37 §.
32136: 32 §. Rasittavilla tai ·erityisiä vaaratekijöitä sisältä-
32137: Milloin työntekijän työskentely yksin saattaa villä työaloilla ja työtehtävissä pisin säännölli-
32138: vaarantaa hänen itsensä tai muiden työntekijöi- nen vuorokautinen työaika on kuusi tuntia.
32139: den turvallisuutta eikä tämä vaara ole muulla Eläkeikä näillä työaloilla ja työtehtävissä on
32140: tavoin poistettavissa, kahden tai useamman 55 vuotta. Asetuksella määrätään tässä tarkoi-
32141: työntekijän on suoritettava työ yhteisesti taik- tetuista työaloista ja työtehtävistä.
32142: Lakialoite n:o 325 655
32143:
32144: Palkkaustapa. 41 §.
32145: Työtä, jossa esiintyvien vaarojen välttäminen
32146: 38 §. vaatii erityistä koulutusta, ei saa suorittaa muu
32147: Sellaisissa töissä, jotka sisältävät erityisiä ra- kuin riittävän koulutuksen omaava, siihen pä-
32148: situstekijöitä tai joissa suorituspalkkaus voi tevä henkilö.
32149: kiihdyttää työtahdin sellaiseksi, että siitä voi
32150: olla vaaraa työntekijän terveydelle, d suoritus-
32151: palkkausta saa käyttää palkkausperusteena. Työntekijän ominaisuudet.
32152: Suorituspalkkausta ei saa käyttää työssä, 42 §.
32153: jonka tarkoituksena on työturvallisuuden kan- Työntekijää ei saa määrätä sellaiseen työhön,
32154: nalta tärkeän toimenpiteen suorittaminen tai josta hänen fyysisten tai psyykkisten ominai-
32155: työssä, jossa suorituspalkkaus voi aiheuttaa suuksiensa perusteella saattaa olla haittaa hä-
32156: puutteita työsuojelutoimenpiteissä. nen tai muiden terveydelle ja turvallisuudelle.
32157:
32158: 43 §.
32159: Koulutus. Raskaana olevalla naisella ei saa teettää sel-
32160: 39 §. laista kuten ruumiillisesti rasittavaa työtä, josta
32161: Työntekijälle on annettava työn laadun, saattaa olla haittaa hänen itsensä tai sikiön ter-
32162: työolosuhteiden ja työntekijän ammattitaidon veydelle.
32163: huomioon ottaen riittävästi opetusta ja ohjaus-
32164: ta terveydellisten vaarojen välttämiseksi. Työn- Työnantajalle asetettavat vaatimukset.
32165: tekijälle on lisäksi annettava opetusta kyseessä
32166: olevaa työpaikkaa koskevista työsuojelusäännök- 44 §.
32167: sistä ja -määräyksistä. Työsuojeluviranomainen voi määrätä työnan-
32168: tajan tai hänen edustajansa osoittamaan omaa-
32169: Työntekijälle on annettava tiedot työpaikalla vansa riittävät tiedot työssä esiintyvistä vaa-
32170: käytettävien ja siellä olevien teknisten laittei- roista ja niiden torjunnasta sekä työsuojelulain-
32171: den ja aineiden vaarallisuudesta sekä niistä ai- säädännöstä.
32172: heutuvien vaarojen torjunnasta. Tarvittaessa on
32173: työntekijöille järjestettävä ensiapu- ja palonsam-
32174: mutuskoulutusta sekä annettava tiedot menette- T erveystarkastukset.
32175: lytavoista ja turvallisesta poistumisesta työp~i 45 §.
32176: kalta räjähdyksen, tulipalon, kaasuvuodon Ja Työntekijälle on ennen työn aloittamista suo-
32177: muun vastaavan tapaturman varalta. ritettava lääkärintarkastus. Tarkastus on uusit-
32178: Uudelle työntekijälle ja uuteen työtehtävään tava vähintään kerran vuodessa, mikäli työpai-
32179: siirtyvälle työntekijälle on lisäksi annettava eri- kan olosuhteet tai työntekijän terveydentila ei
32180: tyistä työn laadun ja työolosuhteiden edellyttä- vaadi tarkastuksia suoritettavaksi tätä useam-
32181: mää opetusta ja ohjausta työntekijän turvalli- min.
32182: suuden kannalta tarpeellisista toimenpiteistä ja Jos työntekijä työstä tai työolosuhteista ai-
32183: menettelytavoista ennen työskentelyn aloitta- heutuvan sairauden, vamman tai herkistymisen
32184: mista. Opetuksella ja ohjauksella on selvitettä- seurauksena saattaa menettää kykynsä tehdä
32185: vä tarkoin työn turvalliset suoritusmenetelmät entistä työtään tai tällaisen työn jatkamisesta
32186: sekä työssä ja työympäristössä esiintyvät vaara- saattaa aiheutua työntekijälle terveydellistä
32187: tekijät ja niiden torjunta. haittaa, työnantajan on huolehdittava siitä, että
32188: työntekijälle osoitetaan hänen työkykyään vas-
32189: 40 §~ taavaa muuta samanarvoista työtä. Muuhun työ-
32190: Työnantajan on kustannuksellaan järjestettä- hön siirtäminen ei saa huonontaa työsuhteen,
32191: vä työpaikan työsuojelupäällikölle, työsuojelu- virkasuhteen tai muun palvelussuhteen ehtoja.
32192: valtuutetulle, varavaltuutetuille ja työsuojelutoi-
32193: mikunnan jäsenille sekä muille lain tai sopi- Ilmoitukset, tarkastukset ja tutkimukset.
32194: muksen perusteella työsuojelutehtävissä toimi-
32195: ville henkilöille säännöllisesti ja riittävästi työ- 46 §.
32196: suojelua sekä työsuojelualan säännöksiä ja mää- Työtiloja sisältävän rakennuksen rakentamis-
32197: räyksiä selvittelevää koulutusta. ta ja sen muuttamista tarkoittava suunnitelma
32198: 656 Lakialoite n:o 325
32199:
32200:
32201: on työsuojeluviranomaisen ennen rakennustyön terveyden menettämisen vaara eikä työnantaja
32202: aloittamista hyväksyttävä. heti poista epäkohtaa tai muutoin korjaa puut-
32203: teellisuutta, työsuojeluvaltuutettu voi määrätä,
32204: 47 §. että tällaista vaaraa aiheuttava työ on keskey-
32205: Tekninen laite tai laitetyyppi, josta voi ai- tettävä.
32206: heutua vaaraa tai terveydellistä haittaa, on työ- 53 §.
32207: suojeluviranomaisen hyväksyttävä ennen laitteen Mikäli työsuojeluvaltuutettu havaitsee, että
32208: valmistuksen aloittamista, laitteen maahantuon- työpaikan raikennuksissa, laitteissa tai työolois-
32209: tia tai käyttöön luovuttamista sekä tarvittaessa sa on puutteellisuuksia tai epäkohtia, joiden
32210: tarkastettava ennen laitteen käyttöönottoa ja korjaaminen 1tai poistaminen on työnantajan
32211: määräajoin käytön kestäessä.
32212: velvollisuutena, on työnantajan ne työsuojelu-
32213: valtuutetun määräyksestä korjattava ja poistet-
32214: 48 §. tava.
32215: Kemiallinen aine sekä sen pakkaus ja myyn-
32216: tipäällys merkintöineen ja käyttöohjeineen voi- Jos työnantaja niskoittelee tai jos asia ei sie-
32217: daan määrätä tarkastettavaksi ennen myytäväk- dä viivytystä, työsuojeluvaltuutettu voi vel-
32218: si a'settamista tai käyttöön ottoa sekä määrä- voittaa työnantajan sopivan määräajan kuluessa
32219: ajoin tämän jälkeen. suorittamaan tarpeelliset toimenpiteet.
32220: Edellä 1 momentissa tarkoitetusta aineesta Työsuojeluvaltuutettu voi tarpeen vaatiessa
32221: tai tuotteesta voidaan määrätä tehtäväksi työ- velvoittaa työnantajan suorittamaan 2 momen-
32222: suojeluviranomaiselle ilmoitus, jonka tulee si- tissa tarkoitetut toimenpiteet uhalla, että työn-
32223: sältää työsuojelun valvonnan kannalta tarpeelli- teko työpaikassa tai sen osassa keskeytetään
32224: set tiedot. taikka että laitteen tai työmenetelmän käyttä-
32225: minen kielletään.
32226: 49 §.
32227: Tuotanto- ja työmenetelmien käyttöön ottoa 54 §.
32228: koskeva suunnitelma voidaan määrätä ennen Jos työnantaja rikkoo, mitä hänen velvolli-
32229: suunnitelman toteuttamista tarkastettavaksi. suudekseen on tässä Jaissa tai sen nojalla anne-
32230: tuissa määräyksissä säädetty tai jos työntekijä
32231: 50 §. muutoin kokemuksensa tai havaintojensa perus-
32232: Teknisen laitteen tai kemiallisen aineen val- teella toteaa, että työpaikalla vallitseva puut-
32233: mistaja, maahantuoja, myyjä tai luovuttaja voi- teellisuus tai epäkohta aiheuttaa hänelle tai
32234: daan määrätä kustannuksellaan toimituttamaan muulle henkilölle vaaraa tai terveydellistä hait-
32235: niiden turvallisuuden selvittämiseksi tutkimuk- taa, työntekijäJllä on oikeus pidättäytyä tällai-
32236: sia, koetuksia ja mittauksia. sen työn suorittamisesta.
32237: Työsuojeluviranomainen tai työpaikan työ-
32238: suojeluvaltuutettu voi määrätä työnantajan 55 §.
32239: kustannuksehlaan toimituttamaan joko kerran Työsuojeluvaltuutettu, työntekijä ja työsuo-
32240: tai määräajoin tapahtuvia taikka jatkuvia työ- jelutoimikunnan jäsen eivät ole korvausvelvol-
32241: paikan olosuhteita koskevia mittauksia ja koe- lisia 51, 52, 53 ja 54 §:n nojalla tapahtunees-
32242: tuksia. lta työnteon keskeyttämis,estä, työs·sä suoritetus-
32243: ta muutoksesta tai työstä pidättäytymisestä
32244: mahdollisesti aiheutuneesta vahingosta tai muus-
32245: Valvonta. ta menetyksestä.
32246: 51 §. 56 §.
32247: Tämän lain sekä sen nojalla annettujen sään- Edellä 51, 52, 53 ja 54 §:n nojalla tapah-
32248: nösten, määräysten ja ohjeiden noudattamista tunut työnteon keskeyttäminen, työssä suoritet-
32249: valvovat työsuojeluviranomaiset ja työpaikan tu muutos tai työstä pidättäytyminen ei saa
32250: työsuojeluvaltuutetut sekä työntekijät. aiheuttaa työsuojeluvaltuutetulle, tämän vara-
32251: miehille tai työntekijälle ansion menetystä eikä
32252: 52 §. työsuhteen, virkasuhteen tai muun palvelussuh-
32253: Jos työoloissa va:J.litsevasta puutt,edHsuudesta teen purkamista, 1omauttamista tai siirtämistä
32254: tai epäkohdasta aiheutuu työntekijälle välitön muihin tehtäviin.
32255: Lakialoite n:o 325 657
32256:
32257: Erinäisiä säännöksiä. kuin he itse olisivat tekoon ta1 laiminlyöntiin
32258: syypäitä, elleivät he voi osoittaa, että heidän
32259: 57 §. on ollut mahdotonta tekoa tai laiminlyöntiä
32260: Tässä laissa ja muualla rangaistavaksi säädet- estää.
32261: tyjen työsuojelurikosten osalta toimii syyttäjänä
32262: alueeNaan asianomaisen työsuojelupiirin päällik- 60 §.
32263: kö ja häneen on sovellettava mitä virallisesta Tarkemmat määräY'kset tämän lain sovelta-
32264: syyttäiästä on säädetty .tai määrätty. misesta ja täytäntöönpanosta antaa työsuojelu-
32265: hallitus.
32266: 58 §. 61 §.
32267: Työnantaja tai 3 § :ssä tarkoitettu henkilö Tämä 1aki ja s·en nojalla annetut työpaikka.a
32268: tahi ylempään työn- tai Hikejohtoon kuuluva koskevat säännökset, määräykset ja viranomais-
32269: henkilö, joka tahallaan taikka tärkeällä huoli- ten päätökset sekä teknisiä laitteita, työmene-
32270: mattomuudella 'tai varomattomuudella rikkoo telmiä, kemialiisia aineita ja tuotteita, biolo-
32271: tämän lain säännöksiä tai tämän Jain nojalla gista, säteily-, räjähdys- ja palovaaraa koskevat
32272: annettuja määräyJksiä ja siten saa aikaan vaka- varoitus- ja muut turvallisuusohjeet on pidettä-
32273: van vaaran työntekijän terveydelle, tai joka vä sopivassa pai:kassa niiden työntekijöiden näh-
32274: tahallaan taikka tötikeällä huolimattomuudella tävillä, joille ne on tarkoitettu.
32275: tai vammattomuudella syyllistyy tässä laissa
32276: säädettyyn rikokseen toistuvasti taikka valvo- 62 §.
32277: van viranomaisen tai työsuojelutarkastuksen toi- Jos muualla kuin tässä laissa on säädetty tai
32278: mittaja;n määräyksestä tai huomautuksesta huo- sovittu tämän lain ja sen nojalla annetuista
32279: limatta, ja jos rikosta, huomioon ottaen siihen määräy~ksistä poikkeavasti työntekijöiden työ-
32280: johtaneet ja siitä ilmenevät seikat kokonaisuu- suoje1un ja terveyden kannalta huonommin, ol-
32281: dessaan, on pidettävä törkeänä, tuomittakoen koon sellainen säädös, määräys tai sopimus
32282: tötikeästä työrikoksesta vankeuteen enintään siltä osin mitätön ja noudatettakoon siltä osin
32283: neljäksi vuodeksi. tätä lakia ja sen nojalla annettuja määräyksiä.
32284:
32285: 59 §. 63 §.
32286: Työnantaja tai 3 §:ssä tarkoitettu henkilö Tämä laki tulee voimaan pa1vana
32287: tahi ylempään työn- tai liikejohtoon kuuluva kuuta 19 , ja sillä kumotaan 28 päivänä ke-
32288: henkilö, joka rikkoo, mitä tässä laissa on sää- säkuuta 1958 annettu työturvallisuuslaki (299/
32289: detty ta1kka tämän lain nojalla annettuja mää- 58) ja 28 päivänä heinäkuuta 1967 annettu
32290: räyksiä, tuomitaan työturva1lisuusrikoksesta sak- laivatyöturvallisuuslaki (345/67) sekä niiden
32291: koon tai enintään kahdeksi vuodeksi vankeu- nojalla annetut säännökset ja määräykset, kui-
32292: teen. tenkin niin, että työturvallisuuslain nojalla an-
32293: Jos joku muu kuin edellä on sanottu syyllis- netut järjestysohjeet ja muut määräykset ovat
32294: tyy tässä pykälässä mainittuun tekoon tai lai- edelleen noudatettavina, kunnes niitä asian-
32295: minlyöntiin, rangaistakoen siitä työnantajaa ja omaisessa järjestyksessä muutetaan tai ne ku-
32296: ylempää työn- ja yritysjohtoon kuuluvaa ikään- motaan.
32297:
32298:
32299: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
32300:
32301: Marjatta Mattsson Sten Söderström Mikko Kuoppa
32302: P. Puhakka M.-L. Salminen E.-J. Tennilä
32303: Seppo Toiviainen Ensio Laine
32304:
32305:
32306:
32307:
32308: 83 0879005055
32309: 658 1979 vp.
32310:
32311: Lakialoite n:o 326.
32312:
32313:
32314:
32315:
32316: Mattsson ym.: Ehdotus laiksi työturvallisuuslain 47 §:n muut-
32317: tamisesta.
32318:
32319:
32320: E d u s k u n n a 11 e.
32321:
32322: Työturvallisuuslaki määrittelee vain työtur- vallisuuslain soveltamisesta, vaikka mtta on
32323: vallisuuden yleisen tason. Yksityiskohtaiset valmisteltu useita kymmeniä kappaleita ja tarve
32324: määräykset lain soveltamisesta eri työaloilla päätösten antamiseen on ollut suuri. Tämän
32325: tai eri haittatekijäin kohdalla voidaan antaa ongelman ratkaisemiseksi alemmanasteisten
32326: vain valtioneuvoston päätöksellä. Tämä dele- säännösten antaminen tulisikin säätää työsuoje-
32327: gointitapa aiheuttaa useita ongelmia. Valtio- luhallituksen tehtäväksi, jolla on siihen tarpeel-
32328: neuvoston päätöksenä ei ole tarkoituksenmu- liset resurssit ja asiantuntemus. Vastaavaan rat-
32329: kaista antaa usein erittäin yksityiskohtaista ja kaisuun on päädytty jo Ruotsissakin.
32330: teknisluonteista säännöstöä, minkä lisäksi kysei- Edellä sanotun vuoksi ehdotamme,
32331: nen päätöksentekoprosessi on hidas. Tätä ku-
32332: vaa mm. se, että viime vuosina on annettu että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
32333: vain muutama valtioneuvoston päätös työtur- lakiehdotuksen:
32334:
32335:
32336: Laki
32337: työturvallisuuslain 47 §:n muuttamisesta.
32338:
32339: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä kesäkuuta 1958 annetun työtur-
32340: vallisuuslain (229/58) 47 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
32341:
32342: 47 §. tuksesta sekä muita määräyksiä lain täytäntöön-
32343: Työsuojeluhallitus voi antaa järjestysohjeita, panosta.
32344: turvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita sekä lausun-
32345: toja ja muita päätöksiä tämän lain soveltami-
32346: sesta eri työaloilla sekä koneiden, välineiden,
32347: laitteiden ja aineiden sekä työmenetelmien ja Tämä laki tulee voimaan päivänä
32348: -tapojen käyttämisestä, kieltämisestä ja tarkas- kuuta 19
32349:
32350:
32351: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
32352:
32353: Marjatta Mattsson M.-L. Salminen P. Puhakka
32354: Irma Rosnell Jacob Söderman Tellervo Koivisto
32355: Sten Söderström E.-J. Tennilä Mikko Kuoppa
32356: Ulla-Leena Alppi
32357: 1979 vp. 659
32358:
32359: Lakialoite n:o 327.
32360:
32361:
32362:
32363:
32364: Mattsson ym.: Ehdotus lai:ksi työsuojeluhallinnosta annetun lain
32365: 6 § :n 2 momentin kumoamisesta.
32366:
32367:
32368: E d u s k u n n a 11e.
32369:
32370: Eduskunta hyväksyi 12. 9. 1975 muutoksen antajien edustaja pyrkii työsuojeluhallituksesta
32371: lakiin työsuojelun hallinnosta (40/7 3) , jonka käsin jarruttamaan kaikkia niitä toimenpiteitä,
32372: mukaan määrättyjä asioita käsittelemään osal- jotka asettaisivat velvoitteita työnantajille työ-
32373: listuvat ns. edustaviropien työmarkkinajärjestö- olojen kehittämiseksi. Työsuojelun edistäminen
32374: jen edustajat. edellyttää kuitenkin usein velvoitteiden asetta-
32375: Työmarkkinajärjestöjen edustajien osallistu- mista nimenomaan työnantajille.
32376: minen suoraan päätöksentekoon työsuojeluhal- Edellä sanotun vuoksi ehdotamme kunnioit-
32377: lituksen istunnossa merkitsee ns. korporatiivista tavasti,
32378: hallintoa, jonka kielteiset seuraukset kansalai-
32379: sille ovat tunnetut. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
32380: Kokemukset työsuojeluhallinnon istunnoista lakiehdotuksen:
32381: ovat osoittaneet oikeaksi epäilyt, että työn-
32382:
32383:
32384: Laki
32385: työsuojeluhallinnosta annetun lain 6 §:n 2 momentin kumoamisesta.
32386: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
32387:
32388: Täten kumotaan työsuojeluhallinnosta 12 päi- kokuuta 1975 annetussa laissa (735/75), jol-
32389: vänä tammikuuta 1973 annetun lain 6 §:n 2 loin nykyinen 3, 4, 5 ja 6 momentti siirtyvät
32390: momentti, sellaisena kuin se on 12 päivänä tou- 2, 3, 4 ja 5 momentiksi.
32391:
32392:
32393: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
32394:
32395: Marjatta Mattsson Ensio Laine Mikko Kuoppa
32396: P. Puhakka Ulla-Leena Alppi E.-J. Tennilä
32397: Sten Söderström M.-L. Salminen
32398: 660 1979 vp.
32399:
32400: Lakialoite n:o .328.
32401:
32402:
32403:
32404:
32405: Mattsson ym.: Ehdotukset ammattitautilaiksi ja lailksi tapaturma-
32406: vakuutuslain muuttamisesta.
32407:
32408:
32409: E d u s k u n n a 11 e.
32410:
32411: Voimassa olevassa ammattitautilainsäädän- työympäristöön ja työolosuhteisiin perustuvat
32412: nössämme on puutteita, joista osaltaan aiheu- syyt olisi hyväksyttävä ammattitaudin aiheutta-
32413: tuu, että paljon työstä aiheutuvia sairauksia jää jiksi ja psykosomaattinen ja psyykkinen sairaus
32414: tapaturmavakuutuslain mukaisten korvausten olisi hyväksyttävä ammattitaudiksi.
32415: ulkopuolelle. Korvausten piirissäkin olevat
32416: työntekijät joutuvat yleisesti korvausjärjestel- Eri tekijöiden yhteisvaikutus
32417: män puutteiden vuoksi suuriin sosiaalisiin vai-
32418: keuksiin. Lainsäädännön puutteet voidaan ryh· Nykyisen ammattitautilain ja -asetuksen epä-
32419: mitellä seuraavasti: lääketieteellisyys ilmenee myös siinä, että ne
32420: 1) Nykyisen lain mukainen ammattitaudin eivät ota huomioon eri ammattitauteja aiheut-
32421: käsite on liian ahdas lääketieteellisten ja mui- tavien tekijöiden yhteisvaikutuksia, vaikka nämä
32422: den kriteerien mukaan. tekijät vaikuttavat yleensä yhdessä eikä yksi
32423: 2) Lakien soveltamisesta ei saada riittävästi kerrallaan.
32424: tietoja. Nimenomaan fyysiset ja psyykkiset rasitus-
32425: 3) Korvaukseen oikeutettujen etuja ei ole tekijät vaikuttavat työntekijöiden terveyteen
32426: korvausmenettelyssä riittävästi turvattu. yhdessä. Esim. elinikätilastot, työkyvyttömyys-
32427: 4) Vakuutuslaitosten ja lääkärien suhde on eläketilastot ja ammatin rasittavuuden ja sairas-
32428: keskeisiltä osin määrittelemättä. tavuuden välisen yhteyden tutkiminen haastat-
32429: 5) Työnantajien ja vakuutuslaitosten tiedon- telumenetelmällä vahvistavat käsitystä eri am-
32430: antovelvollisuutta ei ole riittävästi täsmennetty. mattien erilaisesta kuluttavuudesta. On to-
32431: 6) Säädökset ammattitautien toteamiseksi dettu työaloja, joissa vanhuuseläkkeeseen oi-
32432: ovat puutteelliset. keuttavan ikärajan saavuttaminen on epätaval-
32433: 7) Sosiaaliturvan puutteet. lista. Työkyvyttömyyseläke on näillä aloilla ylei-
32434: sempi kuin vanhuuseläke. Ammattitautilainsää-
32435: 1) Ammattitautikäsite dännön käsitteissä on myös otettava huomioon
32436: eri terveyshaittojen yhteisvaikutus, jotta yksi-
32437: Mielenterveyteen vaikuttavat syyt ja ammatti- tyisten työntekijöiden tilasta voitaisiin tehdä to-
32438: tauti dellisuutta vastaavia syysuhdepäätelmiä selvitet-
32439: Ammattitautilain 1 §:n mukaan voi ammat- täessä usein mutkikkaita työn ja sairauden vä-
32440: titauteja aiheuttaa vain jokin fysikaalinen, ke- lisiä yhteyksiä ammattitautien vakuutuskäsitte-
32441: miallinen tai biologinen tekijä. Kuitenkin työ- lyssä.
32442: lääketieteellisen tiedon ja kokemuksen mu-
32443: kaan työoloista johtuva hermostollinen rasitus Vaadittava syy-yhteyden aste
32444: voi aiheuttaa psykosomaattisia sairauksia ja työ-
32445: olosuhteet voivat merkittävästi vaikuttaa myös Nykyisessä ammattitautiasetuksessa kulloin-
32446: psyykkisten häiriöiden syntyyn. Kiihtyvä työ- kin vaadittava syy-yhteyden aste on kaksipor-
32447: tahti, vuorotyö, työn yksitoikkoisuus ja muut- tainen. Asetuksessa lueteltujen tekijöiden ( ke-
32448: kin työelämässä yhä yleisemmiksi tulevat piir- miallisia, fysikaalisia ja biologisia) ja sairauden
32449: teet ovat lisänneet henkistä rasitusta työpai- välille vaaditaan todennäköinen syy-yhteys, jot-
32450: koilla, mikä on johtanut psykosomaattisten ja ta kyseessä olisi ammattitauti. Ankarampi syy-
32451: psyykkisten sairauksien lisääntymiseen. Niinpä yhteyden aste, "ilmeisesti on työn aiheuttama"
32452: työtahti, työaika, työn luonne ja muut erityiset (mikä käytännössä merkitsee, että sairaus lähes
32453: Lakialoite n:o 328 661
32454:
32455: varmuudella on työn aiheuttama), vaaditaan tä · aiheutuvat sairaudet luokitellaan nykyisen
32456: ammattitautiasetuksen 5 § :n tapauksissa. Tä- tapaturmavakuutuslain 4 § :n perusteella annet-
32457: män pykälän mukaan muutkin kuin asetuksessa tujen asetusten mukaan (asetukset 852/1948
32458: luetellut tekijät voivat aiheuttaa ammattitau- ja 232/1972) työtapaturmiksi. Niitä on arvioi-
32459: din. tu esiintyvän vuosittain noin 20 000 korvattu-
32460: Tilanne nykyisen ammattitautiasetuksen mu- jen tapaturmien joukossa. Ammattitautitilastot
32461: kaan on siis se, että vain lähes varmuudella sai- antavat jo tämän luokittelunkin vuoksi aivan
32462: rastumisen aiheuttanut uusi tekijä voidaan kat- väärän kuvan ammattitautityyppisten sairauk-
32463: soa ammattitaudin aiheuttajaksi. Asetuksessa sien ·esiintymisestä Suomessa. Tämä on vaikut-
32464: luetelluista tekijöistä, joista jo on kokemusta tanut työsuojelutoiminnan yksipuoliseen kohdis-
32465: ammattitautien aiheuttajina, vaaditaan "vain" tumiseen tapaturmien torjuntaan, jolloin am-
32466: todennäköinen näyttö. Toisin sanoen, niistä mattitautien ehkäisyyn on kiinnitetty vain vä-
32467: sairauksia aiheuttavista tekijöistä, joista on vä- hän voimavaroja. Ammattitautityyppisten sai-
32468: hiten tietoa ( esim. uudet kemialliset yhdisteet), rauksien luokittelu tapatormiksi johtuu myös
32469: vaaditaan vahvempi näyttö ammattitautien ai- siitä, että on periaatteessa haluttu rajoittaa am-
32470: heuttajina kuin jo tunnetuista tekijöistä. Tällai- mattitautikäsitettä niin, ettei siihen sisällv mi-
32471: nen ammattitautiasetus ei voi suojata työnteki- tään kulumisesta johtuvia sairauksia, sellaisia
32472: jöitä uusilta terveysvaaroilta, joita uusien tuo- kuin hiertymä ja hankauma tai tuki- ja liikunta-
32473: tantoProsessien vuoksi ilmenee työelämässä kiih- elimistön työn aiheuttamasta kulumisesta joh-
32474: tyvällä nopeudella. Olisi johdonmukaista vaatia tuvat kiputilat. Työnantajat ja porvarilliset
32475: uusista terveysvaaroista lievempää syy-yhteyden asiantuntijat pelkäävät niitä kustannuksia, joita
32476: astetta kuin jo tunnetuista ammattitautien ai- kulumissairauksien käsittely ammattitauteina
32477: heuttajista, mikäli pyrkimyksenä on saada uudet aiheuttaisi.
32478: ammattitaudit todetuiksi ja ehkäistyiksi ja nii- TaPaturmavakuutuslain 4 §:n 2 momentti ja
32479: hin sairastuneille määrätyksi lain mukainen kor- asetukset eräinä työtapaturmina korvattavista
32480: vaus. vammoista olisi kumottava ja niiden tarkoitta-
32481: Ammattitautilain ja ammattitautiasetuksen mat sairaudet, iotka eivät edellytä tapaturma-
32482: ammattitautikäsitettä olisi muutettava siten, momenttia, olisi korvattava ammattitauteina.
32483: että ammattitaotina pidetään sairautta, joka on Tätä varten asetusten tarkoittamat ammattitau-
32484: aiheutunut fvsikaalisista, kemiallisista tai biolo- teja aiheuttavat tekiiät olisi puuttuvilta osin li-
32485: gisista tekiiöistä tai sellaisista psyykeen vaikut- sättävä ammattitautiasetuksen tekiiäluetteloon.
32486: tavista tekijöistä, jotka ovat suorassa yhteydessä Fvsikaalisten tekiiöiden luetteloa pitäisi täyden-
32487: työoloihin sekä mainittujen tekiiöiden yhteis- tää mvös siten, 'että. mikä tahansa työliikkeeseen
32488: vaikutuksista siten, että edellä tarkoitettu tekijä liittvvä tuki- ja liikuntaelimistöön kohdistuva
32489: tai tekiiöiden yhdistelmä on todennäköisesti äkillinen tai pitkäaikainen rasitus hyväksytään
32490: syynä tai oleellisena osasyynä sairaustilaan. Muu- ammattiNudin aiheuttajaksi. Työstä johtovien
32491: ten ei ammattitautiasetuksen käsitteistöllli voi tuki- ia liikuntaelinten sairauksien korvattavuu-
32492: kuvata todellisuudessa erittäin monista tekijöistä delle asetetut raioitukset pitäisi poistaa. Nyky-
32493: johtuvia tvön aiheuttamia tai pahentamia sai- kävtännön mukaan monet pitkäaihiset tai
32494: raustiloia. Sekä asetuksessa mainituista tekiiöistä uusiutuvat, osaksi työn aiheuttamat selkäsairau,
32495: että uusista tekiiöistä olisi vaadittava samaa det jäävät korvaamatta tapaturmavakuutuslain
32496: syy-yhteyden astetta ammattitautien aiheutta- mukaan, koska niiden korvaus lisäisi työnanta-
32497: jina. Asetuksen suuntaa antavan tekiiäluettelon jien tapaturmavakuutusmaksuja.
32498: aian tasalla pitämiseksi olisi se määräaioin täy-
32499: dennettävä sosiaali- ja terveysministeriön toi- Ammattitauti ja työmatka
32500: mesta. Nykyisen ammattitautilain mukainen ammat-
32501: titauti ei voi syntyä työmatkalla. Kuitenkin am"
32502: Nopeasti syntyvät ammattitaudit mattitautitvyppisiä sairauksia syntyy yleisesti
32503: Nykyisen ammattitautikäsitteen piiriin eivät työmatkoilla (hiertymä, paleltuma jne.). Tältä-
32504: mahdu lyhyemmässä kuin vuorokauden ajassa kään osin ei siis nykyisen lain mukainen am.
32505: syntyneet ammattitautityyppiset sairaudet, ku- mattitautikäsite vastaa todellisuutta. Työsuoje~
32506: ten paleltuma, hiertymä, yksipuolisen liikkeen lun kannalta ei ole järjellisiä perusteita määri•
32507: aiheuttama jännetupen tulehdus ja työliikkee- tellä suppeammin niitä tilanteita, joissa ammat-
32508: seen liittyvä selkälihaksen venähdys. Nämä työs- titauti voi syntyä; 1kuLn niitä, 'joissa työtapatur-
32509: 662 Lakialoite n:o 328
32510:
32511:
32512: ma voi syntyä. Tapaturmavakuutuslain 4 §:n veltamisen puolesta. SAK:n 10. edustajakokous
32513: määritelmän tapaturman edellytyksistä olisi otti vuonna 1971 kantaa Suomen ammattitauti-
32514: kelvattava myös ammattitauteihin. käytäntöön seuraavasti: "Ammattitautilain tul-
32515: kintaa ja sovellutusta on laajennettava siten,
32516: Tapaturmavakuutuksen korvaukseen että sen nojalla voidaan suorittaa kustannukset
32517: oikeutettujen piiri myös niissä tapauksissa, joissa perustellusti voi-
32518: daan epäillä työn aiheuttaman terveyshaitan ole-
32519: Pa!kollisen tapaturmavakuutuksen korvauk- van kysymyksessä, vaikka tätä lääketieteen ny-
32520: seen oikeutettujen piiriä olisi laajennettava sii- kyhetken tietämyksen ja tutkimusmahdollisuuk-
32521: hen yli 500 000 henkilöä käsittävään osaan työ- sien valossa ei kiistattomasti voidakaan todis-
32522: voimasta, joka ei ole toisen henkilön tai yrityk- taa." Työntekijöillä on myös oltava mahdolli-
32523: sen palveluksessa. Laajennuksen pitäisi koskea suus saada tietoa vallitsevasta lainsäädännön so-
32524: ensisijaisesti pienviljelijöitä ja muita pienyrittä- veltamisesta, jotta he omien kokemuksiensa pe-
32525: jiä sekä heidän työtä tekeviä perheenjäseniään, rusteella voivat vaatia lain soveltamisessa työn-
32526: sillä nämä työntekijäryhmät ovat usein tapatur- tekijöille myönteisempää käytäntöä.
32527: ma-alttiissa ja ammattitauteja aiheuttavassa Va:kuutuskäsitte!lyn lääketieteellisen asiantun-
32528: työssä ja yleisesti niukan toimeentulonsa vuoksi temuksen valvonta sopii vakuutettujen työnte-
32529: he tarvitsevat tapaturmavakuutuslain etuuksia. kijöiden oikeusturvan kannalta sosiaali- ja ter-
32530: Näiltä työntekijäryhmiltä lienee kohtuutonta veysministeriölle, sillä juuri sosiaali- ja terveys-
32531: periä tapaturmavakuutusmaksuja. On perustel- ministeriön tehtävänä on valvoa vakuutusyh-
32532: tua, että korvaukset maksettaisiin vailtion va- tiöitä, jotta sairastuneiden henkilökohtaisia tie-
32533: roista tapaturmaviraston toimesta. Tapaturmien toja ei joudu sivullisten tietoon. Sosiaali- ja ter-
32534: ja ammattitautien toteamisen ja ehkäisyn kehit- veysministeriön valvontatehtävän suorittaminen
32535: tämiseksi olisi nämä sairaudet käsiteltävä sa- edellyttää seuraavia. muutoksia:
32536: man vakuutu!ksen piirissä riippumatta työnteki- Ammattitautilainsäädännössä olisi velvoitet-
32537: järyhmästä. Tapaturmavakuutuslain 1 §:ää olisi tava vakuutuslaitokset ja vakuutusoikeus toi-
32538: sen vuoksi muutettava niin, että asetuksella mittamaan sosiaali- ja terveysministeriölle mi-
32539: voitaisiin laajentaa tapaturmavakuutuksen kor- nisteriön tarpeellisiksi katsomat tiedot käsitte-
32540: vaukseen oikeutettujen piiriä. lemistään ammattitauteja koskevista asioista.
32541: Sosiaali- ja terveysministeriö olisi velvoitet-
32542: 2) Ammattitautilainsäädännön soveltamisen tava suorittamaosa tutkimustoiminnan avulla
32543: seuraaminen laatimaan vuosittain julkinen selvitys ammatti-
32544: Sosiaa:li-. ja terveysministeriön tehtävänä on tautilain soveltamisen yhteydessä käytetyistä ar-
32545: vailvoa vakuutusyhtiöitä. Vakuutusyhtiöiden tu- viointiperusteista kiinnittämällä erityistä huo-
32546: lee vuosittain toimittaa ministeriölle tämän laa- miota lääketieteellisiin ja oikeudellisiin syysuh-
32547: timan kaavan mukainen toimintakertomus. Li- deongelmiin.
32548: säksi sosiaali- ja terveysministeriöHä on milloin Tapaturmavakuutuslain ja ammattitautilain
32549: tahansa valta tarkastaa yhtiöiden liikettä ja toi- täytäntöönpaneasetusta ( 850/48) olisi täyden-
32550: mintaa. Sosiaali- ja terveysministeriöllä ei kui- nettävä siten, että vakuutuslaitosten on toimi-
32551: tenkaan ole mitään laikisääteistä velvoitetta val- tettava sosiaa[i- ja terveysministeriölle sen ti-
32552: voa ammattitautien vakuutuskäsittelyn oleel1i- laamat korvausta koskevat asiakirjat ja että va-
32553: sinta puolta, kävtetyn lääketieteelllisen asian- kuutuslaitosten on ministeriön vahvistaman
32554: tuntemuksen sisältöä. Tämä onkin nykykäytän- kaavan mukaan laadittuina annettava ministe-
32555: nössä sosiaali- ja terveysministeriön valvonnan riölle tiedot niistä perusteista, joilla korvaus-
32556: ulkopuolella. anomuksia on hylätty, kiinnittäen erityistä huo-
32557: Laissa on luotava tiedolliset edellytykset am- miota syysuhteiden kannalta mutkikkaisiin sai-
32558: mattitautilairi soveltamisen seuraamiselle, jotta raustapauksiin.
32559: va!kuutusyhtiöiden luottamuslääkäreiden edusta-
32560: maa asiantuntemusta voidaan valvoa. Ammatti- 3) Korvaukseen oikeutetun edut vakuutuskäsit-
32561: yhdistysliikkeellä on oltava kävtettävissään tieto telyssä
32562: siitä, mihin ja millä perusteilla raja vedetään
32563: ammattitaudin ja muun sairauden välille, muu- Vakuutuskäsittelyn lääkärien valinta
32564: ten se ei voi taisteilla tehokkaasti työntekijöille Yksityisellä tapaturmavakuutusyhtiöllä on yk-
32565: myönteisemmän ammattitautilainsäädännön so- sinoikeus valita <lääkäri tekemään vakuutuskä-
32566: Lakialoite n:o 328 663
32567:
32568: sittelyssä tarvittavia jatkotutkimuksia sen ohel- lisuuksiaan toimia potilaidensa lääketieteellisinä
32569: la, että vakuutusoikeus ja korkein oikeus myös neuvonantajina vakuutuskäsittelyssä ja antaa va-
32570: voivat valita käyttämänsä lääkärit. Työnteki- kuutuskäsittelyn kannalta oleellisia tietoja on
32571: jöilläkin pitäisi olla oikeus käyttää ammatilli- selvästi rajoitettu.
32572: sen keskusjärjestön tai sosiaali- ja terveysminis- Tilanteen parantamiseksi olisi tapaturmava-
32573: teriön valitsemaa lääkäriä vakuutuskäsittelyn kuutuslain ja ammattitautilain täytäntöönpano-
32574: lääkärintutkimuksiin. Tämä edellyttää muutok- asetuksen (850/1948) 3 §:ään tehtävä lisäyk-
32575: sia tapaturmavakuutuslain 41 ja 46 § :iin. set, joiden mukaan vakuutuslaitoksen on pyy-
32576: dettävä ammattitautitodistuksen kirjoittaneelta
32577: Työntekijän oikeus saada asiakirjat lääkäriltä mahdolliset todistuksesta puuttuvat
32578: vakuutuskäsittelyn kannalta oleelliset tiedot ja
32579: Tapaturmavakuutuksessa olisi työntekijällä vakuutuslaitoksen on ilmoitettava todistuksen
32580: myös käytännössä oltava mahdollisuus perehtyä kirjoittaneelle lääkärille tieto vakuutuskäsitte-
32581: hänen terveydestään tehtäviin ja hänen taloudel- lyn tuloksesta ja hylkäystapauksissa ilmoitetta-
32582: liseen asemaansa vaikuttaviin päätöksiin. Va- va hylkäämisen syyt.
32583: kuutuslaitoksen olisi aina annettava tapaturma-
32584: vakuutuslain piiriin kuuluvalle henkilölle jäl- 5) Työnantajan ja vakuutusyhtiön tiedotus-
32585: jennökset päätöksen perusteena olleista asiakir- velvollisuus
32586: joista. Edellä esitetty edellyttää muutoksia ta-
32587: paturmavakuutuslain ja ammattitautilain täy- Tapaturmavakuutuslain 39 §:n mukaan on
32588: täntöönpanosta annetun asetuksen (850/1948) työnantajan viipymättä tehtävä ilmoitus tapatur-
32589: 13 §:ään. masta tai ammattitaudista vakuutusyhtiölle.
32590: Työnantajien ilmoitukset tulevat usein lmiten-
32591: Työntekijät ja vakuutusoikeus kin vasta kuukausien kuluttua tapaturmasta tai
32592: ammattitaudista ja tämä hidastaa korvausasian
32593: Työntekijäosapuolella on vakuutusoikeudessa käsittelyä. Sen vuoksi on paikallaan täsmentää
32594: erittäin heikko edustus, vain yksi jäsen. Muut tapaturmavakuutuslain 39 § :ää siten, että työn-
32595: vakuutusoikeuden jäsenet ovat porvarillisia antajan on tehtävä ilmoitus kahden viikon ku-
32596: asiantuntijoita tai edustavat suoraan työnanta- luessa tultuaan tietoiseksi tapaturman sattumi-
32597: jia. Työntekijäin edustavimmilla keskusjärjes- sesta tai ammattitaudin toteamisesta. Ilmoitus
32598: töillä tulisi olla mahdollisuus asettaa niin monta olisi tehtävä myös työntekijän vaatimuksesta.
32599: ehdokasta edustajikseen vakuutusoikeuteen kuin Samalla on paikallaan täsmentää vakuutuslaitos-
32600: valtioneuvosto heitä määrää (nykyisin Jasen ja ten velvollisuutta lähettää sosiaali- ja terveysmi-
32601: varajäsen) . Tämä edellyttää muutosta tapatur- nisteriölle sen tarvitsemat tapaturmailmoituksen
32602: mavakuutuslain 54 a §:ään. tiedot siten, että ne on toimitettava edelliseltä
32603: kuukaudelta seuraavan kuukauden viidenteen-
32604: 4) Tapaturmavakuutuslaitoksen ja lääkärin toista päivään mennessä. Tapaturmavakuutus-
32605: lakiin olisi myös saatava säännös, jonka mukaan
32606: suhde
32607: vakuutuslaitoksen on ilmoitettava sosiaali- ja
32608: On suuri epäkohta, että vakuutuslaitokset terveysministeriölle korvauskäsittelyn tulok-
32609: eivät yleensä lähetä ammattitautitodistuksen sesta viimeistään vuoden kuluessa tapaturman
32610: kirjoittaneelle lääkärille mitään tietoa vakuutus- tai ammattitaudin sattumisvuodesta, sillä va-
32611: käsittelystä. Lääkärit eivät esim. yleensä saa tie- kuutuslaitosten hidas tiedottaminen on tässä
32612: toa kirjoittamastaan puutteellisesta lääkärinto- asiassa haitannut sosiaali- ja terveysministeriön
32613: distuksesta, vaan vakuutusyhtiöt käyttävät näitä tilas tointi työtä.
32614: puutteita korvauksien hylkäämisen keinona.
32615: Lääkärit eivät myöskään saa tietoja korvauksen 6) Säädökset ammattitautien toteamiseksi
32616: hylkäämiseen johtaneista perusteista tai muista
32617: ammattitautikäytännön kannalta oleellisista sei- Ammattitautitoimikunta valmis,teli päätök-
32618: koista. Ammattitautitodistuksen kirjoittavat sen ohjeista ammattitautien toteamiseksi ( 640/
32619: lääkärit ovat todistuksen kirjoitettuaan vakuu- 67), joka osoittaa lähinnä lääkäreille ''niitä peri-
32620: tuskäsittelyn ulkopuolella, vaikka he ensin tut- aatteita, joiden mukaisesti ammattitautilakia ja
32621: kivat potilaan ja heillä on usein mahdollisuus -asetusta olisi toimikunnan mielestä sovellet-
32622: tutustua työoloihin. Näin ollen heidän mahdol- tava" (Komiteanmietintö 1967 B:90). Ottaen
32623: 664 Lakialoite n:o 328
32624:
32625:
32626: huomioon lääkärien yleisesti heikon tietämyk- Ammattitautien toteamisessa olisi' turvattava
32627: sen ammattitaudeista, on ohjeilla käytännön keskussairaaloiden ja työterveyslaitosjärjestel-
32628: kannalta merkitystä. Etenkin ammattitautien män välinen yhteistyö nimenomaan altistustie-
32629: oirekuvaukset ovat tärkeitä. Ammattitautien tojen selvityksessä.
32630: varhaistoteamisen kannalta on mm. oleellista,
32631: että oireiden ilmaantumisjärjestykseen ja vaih- 7) Sosiaaliturvan puutteet
32632: televuuteen samankin ammattitaudin ollessa ky-
32633: seessä kiinnitetään riittävästi huomiota. Nykyis- Ammattitaudista johtuva ansioiden menetys
32634: ten ohjeiden oirekuvauksissa ei varhaisoireita olisi korvattava täysimääräisenä. Korvausten
32635: painoteta riittävästi. Lisäksi nykyiset ohjeet perustana olisi oltava ammatillisen työkyvyttö-
32636: eivät sisällä tarpeeksi tietoa siitä, mihin seik- myyden käsite. Lisäksi ammattitaudin aiheutta-
32637: koihin (sekä työoloihin että potilaaseen liitty- ma muu kuin ansioiden menetyksestä johtuva
32638: viin) lääkärin erityisesti kutakin ammattitautia haitta olisi korvattava.
32639: tutkiessaan on kiinnitettävä huomiota, jotta va- Sairausvakuutuksen olisi heti maksettava päi-
32640: kuutuskäsittelyä varten olisi tarpeelliset tiedot. värahaa työntekijälle, vaikkei vielä olisikaan
32641: Ammattitautien jälkitaudit pitäisi myös kuvata selvitetty, onko kysymyksessä ammattitauti vai
32642: ohjeissa. Ohjeissa olisi oltava tietoja mahdolli- ei. Jouduttuaan ammattitaudin johdosta sairas-
32643: sista teknishygieenisistä mittauksista ja enim- lomalle, olisi työntekijällä oltava vuoden ajan
32644: mäispitoisuuksista kunkin ammattitaudin koh- oikeus täyteen päivärahaan.
32645: dalla. Niissä pitäisi olla perustietoutta ammatti- Mikäli työntekijä menettää ammattitaudin
32646: taudeista myös työntekijöille käyttökelpoisessa tai tapaturman johdosta ammattinsa, olisi ta-
32647: muodossa. paturmavakuutuslaitoksen kuntoutettava hänet
32648: Jo yli viisi vuotta vanhat ohjeet pitäisi viipy- uuteen ammattiin, jossa hän saa vähintään en-
32649: mättä uudistaa ja ammattitautiasetukseen pi- tistä ammattia vastaavan toimeentulon.
32650: täisi ottaa säännös, jonka mukaan sosiaali- ja
32651: terveysministeriön on vuosittain lisättävä ohjei- 8) Erityisperustelut
32652: siin ilmaantuneet uudet ammattitaudit ja uudet
32653: vaaralliset työt ohjeiden pitämiseksi ajan tasalla. Ammattitautilaki olisi kirjoitettava kokonaan
32654: uudestaan, koska siinä edellä olevien perustelu-
32655: Terveydenhuollossa toimivan lääkärin tehtävä-
32656: jen mukaan olisi jokaista pykälää muutettava.
32657: nä olisi ottaa kantaa työn ja sairauden mahdol-
32658: Lain 1 § ehdotetaan jaettavaksi kahteen mo-
32659: liseen syy-yhteyteen pelkästään lääketieteellisin
32660: menttiin. Ensimmäiseen tulisi määritelmä siitä,
32661: perustein. Asiaa olisi tarkasteltava juridiselta kenellä on oikeus ammattitautilain mukaiseen
32662: kannalta vasta sosiaalivakuutuksessa. Myös vi-
32663: korvaukseen. Selvyyden vuoksi ehdotetaan mai-
32664: rallisen ammattitautikäsitteen olisi oltava tie-
32665: nittavaksi ne lait, joiden tarkoittamat työnteki-
32666: teellisesti perusteltavissa. jät tai muut henkilöt tulisivat lain piiriin. Py-
32667: Lääkärin, joka toteaa ammattitaudin tai sai- kälän 2 momentissa täsmennettäisiin ammatti-
32668: rauden oireita, jotka antavat epäillä ammattitau- tautikäsite sen mukaan kuin yleisperusteluissa
32669: tia, olisi viipymättä tehtävä ilmoitus lääninlää- on sanottu.
32670: kärille, työsuojelun piiriviranomaiselle ja alueel- Seuraava pykälä olisi muuten entisenlainen,
32671: liseen työterveyslaitokseen. mutta koska ammattitaudin ilmenemisajankoh-
32672: Sen lisäksi, että lääkäri olisi velvollinen laa- dasta on käytännössä todettu olevan näyttövai-
32673: timaan ilmoituksen ammattitautiepäilystä, olisi keuksia, olisi lääkärinlausunnon merkitystä
32674: lääkäri myös velvollinen toimimaan niin, että ajankohdan täsmennyksessä tehostettava.
32675: ammattitautiepäilyn edellyttämät selvitykset Lain 3 §:ään lisättäisiin myös virastot ja lai-
32676: suoritettaisiin terveydenhuollossa. Käytännössä tokset, joita ei muodollisesti voitaisi pitää työ-
32677: lääkärin epäillessä ammattitautia lääkäri olisi paikkoina, vaikka niissäkin voi olla ammattitau-
32678: velvollinen kirjoittamaan lausunnon ammatti- din saamisen vaara.
32679: tautiepäilystä. Lausunto ammattitautiepäilystä Esimerkkiluetteloa olisi ehdotuksen 4 §: n
32680: toimisi lähetteenä jatkotutkimuksia varten. mukaan täydennettävä siten, että myös jälkisai-
32681: Lääkäreiden työlääketieteellistä koulutusta raudet mainittaisiin luettelossa.
32682: olisi parannettava kiinnittämällä erityistä huo- Tapaturmavakuutuslain 1 §:n 4 momenttia
32683: miota erikoislääkäreiden työlääketieteellisen täydennettäisiin säännöksellä, jonka mukaan
32684: koulutuksen kehittämiseen. korvaukseen oikeutettujen piiriä voidaan ase·
32685: Lakialoite n:o 328 665
32686:
32687: tuksella laajentaa. Yleisperusteluissa mainittu- on oltava todennäköisesti syynä tai oleellisena
32688: jen syiden lisäksi voidaan säännöstä perustella osasyynä sairaustilaan.
32689: sillä, että asetuksella voidaan asiaan puuttua Asetuksen fysikaalisten tekijäin luetteloon
32690: huomattavasti nopeammin kuin lailla. Käytän- olisi lisättävä paineen muutokset, lämpöolosuh-
32691: nön vakiinnuttua olisi säännös aikanaan otetta- teet, hiertymä tai hankauma, jatkuva tai tois-
32692: va lakiin. tuva, epätavallinen tai yksipuolinen puristus,
32693: Lain 39 §:n 1 momenttiin ehdotettua muu- työliike tai työasento sekä tuki- ja liikuntaeli-
32694: tosta on perusteltu yleisperusteluissa. Tiedon- mistöön kohdistuva työliikkeeseen liittyvä äkil-
32695: antamismenettelystä olisi tarkemmat säännökset linen tai pitkäaikainen rasitus.
32696: otettava asetukseen. Biologisten tekijöiden aiheuttamaksi sairau-
32697: Vakuutuslaitoksen määräämän lääkärin anta- deksi olisi katsottava yleensä kaikki tartunta-
32698: maan selvitykseen rinnastettaisiin 41 §:n 5 mo- taudit ( infektiosairaudet), joihin sairastunut on
32699: mentissa työntekijäin keskusjärjestöjen suositte- ollut jossakin tartunnalle alttiissa toimessa ( lää-
32700: leman lääkärin antama selvitys. Korvauspäätös- kintöhenkilöstö, kuten sairaaloiden, terveyskes-
32701: tä harkittaessa olisi niin ollen käytettävissä kusten, laboratorioiden ja apteekkien palveluk-
32702: kaksi lääkärinlausuntoa, mikä paremmin takaa sessa olevat).
32703: oikeudenmukaisen ratkaisun. Ammattitautien ehkäisyn kannalta olisi ase-
32704: Lain 46 § :n 2 momentin muutosehdotuksen tukseen otettava yksityiskohtaiset säännökset
32705: mukaan elinkoron menetys seuraamuksena kor- esimerkkiluettelon pitämisestä ajan tasalla,
32706: vauksensaajan kieltäytymisestä ei olisi ehdoton. mikä edellyttäisi luettelon tarkistamista vuosit-
32707: Voi nimittäin sattua tilanteita, joissa elinkoron tain. Edelleen olisi sosiaali- ia terveysministeriö
32708: saaja hänestä riippumattomista syistä ei pääse velvoitettava vuosittain julkaisemaan selvitys
32709: kenties hyvinkin kaukana asuvan lääkärin tar- lain soveltamisen yhteydessä käytetvistä arvioin-
32710: kastettavaksi. Matkakustannusten ennakkokor- tiperusteista erityisesti lääketieteellisten ja oi-
32711: vauksesta ei ole säännöksiä. Toinen muutos kos- keustieteellisten syysuhdeongelmien kannalta.
32712: kee vakuutusoikeuden asemaa. Tuomioistuimel- Vakuutuslaitokset ja vakuutusoikeus olisi vel-
32713: le ei ole asianmukaista antaa tämänlaatuista voitettava toimittamaan ministeriölle tarpeeili-
32714: hallinnollista tehtävää, vaan sopivampi lääkärin set tiedot esimerkkiluetteloa ja julkista selvi-
32715: määrääjä olisi ministeriö. tystä varten.
32716: Vakuutusoikeuden työmarkkinajäsenten kak- TaPaturmavakuutuslain ia ammattitautilain
32717: sinkertaista ehdokasmäärää on pidettävä tur- tävtäntöönpanoasetuksen eräitä säännöksiä olisi
32718: hana. Nykyisin keskusjärjestöillä on riittävä mvös muutettava. Niinpä vakuutuslaitokset
32719: asiantuntemus jäsenten valitsemiseen. olisi velvoitettava pyytämään puutteellisen lää-
32720: Koska ammattitautilaki on sisällöltään sup- kärintodistuksen täydentämistä ja antamaan ai-
32721: pea, sen nojalla annettavan asetuksen säännök- kanaan lääkärille tieto korvauskäsittelyn tulok-
32722: sillä on suuri merkitvs lakia sovellettaessa. Ase- sesta sekä mahdollisen hylkäämisen svistä. Va-
32723: tus on sen vuoksi tehtävä riittävän yksityiskoh- kuutuslaitoksen olisi annettava korvaukseen oi.
32724: taiseksi. Edellä olevissa perusteluissa on mai- keutetulle jäliennös korvausasian käsittelyssä
32725: nittu tärkeimpiä asetukseen otettavista periaat- syntyneistä asiakirjoista. Asetukseen olisi otet-
32726: teista. Ammattitautilain 1 § :n määritelmän täs- tava säännöksiä, jotka antaisivat tvösuoieluvi-
32727: mentäminen kuuluu näihin. Fvsikaalisten, ke- ranomaisille nykvistä laajemman oikeuden tu·
32728: miallisten, biologisten ia psyykkisten tekijöiden tustua vakuutuslaitoksen korvauspäätöksiin ta-
32729: vhteisvaikutus on tällöin otettava huomioon. paturmien ja ammattitautien ennakolta ehkäi-
32730: Nvkvisen asetuks'en määritelmä, ionka mukaan semistä varten.
32731: jonkin edellä ma1mtu1sta tekijöistä ( oaitsi Edellä olevan perusteella ehdotamme,
32732: psyykkisiä) on oltava sairauden todenniiköisenä
32733: aiheena, olisi korvattava siten, että jonkin mai- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
32734: nituista tekijöistä tai niiden yhteisvaikutuksen lakiehdotukset:
32735:
32736:
32737:
32738:
32739: 84 0879005055
32740: 666 Lakialoite n:o 328
32741:
32742:
32743: 1.
32744: Ammattitautilaki.
32745: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
32746:
32747: 1 §. Korvausvelvollisuus määräytyy sen mukaan,
32748: Tapaturmavakuutuslain (608/48) 1 §:ssä mikä 1 §:n mukainen työ on viimeksi voinut
32749: tarkoitetulla työntekijällä, saman lain 3 §: ssä aiheuttaa taudin.
32750: tarkoitetulla julkisoikeudellisen virkasuhteen Korvauksen perusteena oleva vuosityöansio
32751: osapuolella ja opiskelijalla, eräisiin rangaistus-, määräytyy edellä 1 momentissa tarkoitetun ta-
32752: huolto- ja hoitolaitoksiin otettujen henkilöiden paturman sattumishetkeä vastaavan ajankohdan
32753: tapaturmakorvauksesta annetun lain ( 894/46) mukaan, jollei 6 tai 7 momentin säännöksistä
32754: 1 §: ssä tarkoitetulla henkilöllä ja eräissä vapaa- muuta johdu.
32755: ehtoisissa töissä sattuvien tapaturmien korvaa- Jos työkyvyttömyydestä aiheutuvaa korvaus-
32756: misesta annetun lain ( 408/ 42) 1 § :ssä tarkoi- ta suoritetaan ajalta, joka alkaa vasta sen jäl-
32757: tetulla henkilöllä on oikeus saada korvausta keen, kun yksi vuosi on kulunut siitä ajankoh-
32758: ammattitaudista tapaturmavakuutuslain tai val- dasta, joka 1 momentin mukaan vastaa tapa-
32759: tion viran- ja toimenhaltijain tapaturmakorvauk- turman sattumisajankohtaa, lasketaan vuosityö-
32760: sesta annetun lain ( 154/35) säännösten mu- ansio sen ajankohdan mukaan, josta lukien kor-
32761: kaan. vausta aletaan suorittaa, mikäli tämä on kor-
32762: Sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin sää- vauksen saajalle edullisempi.
32763: detään katsotaan ammattitaudiksi 1 momentissa Edellä 6 momentissa säädetyllä tavalla me-
32764: tarkoitettua henkilöä kohdannut somaattin:en, netellään myös, jos edellisen vuosityöansion
32765: psykosomaattinen tai psyykkinen sairaus, joka määräämisestä on kulunut yksi vuosi silloin,
32766: on aiheutunut fysikaalisista, kemiallisista tai kun korvausta aletaan maksaa uudelleen tai kun
32767: biologisista tekijöistä tai työtahdista, työajasta, elinkoron perusteena olevaa haitta-astetta ko-
32768: työn luonteesta tai muista erityisistä työympä- rotetaan.
32769: ristöön tai työoloihin perustuvista syistä taikka 3 §.
32770: niiden yhteisvaikutuksesta työssä ja muissa Teollisuuslaitoksessa ja työhuoneistossa on
32771: tapaturmavakuutuslain 4 §: ssä mainituissa tai työnantaian toimesta julkipantava tämä laki,
32772: niihin verrattavissa oloissa. sen nojalla annetut asetukset ja sosiaali- ja ter-
32773: veysministeriön 4 §:n nojalla antama esimerkki-
32774: 2 §. luettelo. Muilla työpaikoilla, virastoissa ja lai-
32775: Korvausvelvollisuudesta, korvauksesta ja kor- toksissa ne on pidettävä nähtävinä työnantajan
32776: vausasiain käsittelystä on voimassa, mitä tapa- tai hänen edustajansa huostassa.
32777: turmavakuutuslaissa ja valtion viran- ja toimen-
32778: haltijain tapaturmakorvauksesta annetussa lais- 4 §.
32779: sa on säädetty. Taoaturman sattumishetkeä vas- Ammattitaudin toteamisen ohjeeksi sosiaali-
32780: taa tällöin se ajankohta, jolloin lääkäri on to- ja terveysministeriö antaa esimerkkiluettelon
32781: dennut ammattitaudin. Jos vakuutuslaitokselle ammattitautina korvattavia sairauksia aiheutta-
32782: kuitenkin osoitetaan, että sairaus jo aikai- neista tekiiöistä ja syistä sekä sairauden muo-
32783: sempana ajankohtana on aiheuttanut ansioky- doista jälkisairaudet mukaan luettuina sekä
32784: vyn alentumista, pidetään tätä ajankohtaa tapa- niistä töistä, joissa näitä sairauksia ilmenee tai
32785: turman sattumishetkeä vastaavana. voi työlääketieteellisen tiedon mukaan ilmetä,
32786: Työntekijällä on oikeus täyteen päivärahaan
32787: vuoden .ajan, mikäli sairasloma johtuu ammat- 5 §.
32788: ti taudista. Tämä laki tulee voimaan patvana
32789: Mitä korvauksen hakemisesta määräajassa on kuuta 19 , ja sillä kumotaan 29 päivänä jou-
32790: säädetty tapaturmavakuutuslain 41 §:ssä, ei lukuuta 1967 annettu ammattitautilaki ( 638/
32791: sovelleta ammattitauteihin. 67).
32792:
32793:
32794:
32795:
32796: . 1''! ..
32797: Laki~,~Ioite n:o 328 667
32798:
32799: 2.
32800: Laki
32801: tapaturmavakuutuslain muuttamisesta.
32802:
32803: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 20 päivänä elokuuta 1948 annetun tapaturma-
32804: vakuutuslain (608/48) 4 §:n 2 momentti sekä muutetaan lain 1 §:n 4 momentti, sellaisena
32805: kuin se on 28 päivänä joulukuuta 1962 annetussa laissa ( 677/ 62), 39 § :n 1 momentti, sel-
32806: laisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1966 annetussa laissa (738/66), 41 §:n 5 moment-
32807: ti, 46 § :n 2 momentti ja 54 a § :n 2 momentti, sellaisena kuin se on 17 päivänä tammikuuta
32808: 1958 annetussa laissa ( 15/58), seuraavasti:
32809:
32810: 1 §. 41 §.
32811:
32812: Sillä, joka tämän lain mukaan voi saada kor- Korvauksen saamista varten on vakuutuslai-
32813: vausta työtapaturmasta, on oikeus saada tämän tokselle toimitettava lääkärin antama tai, vam-
32814: lain mukaista korvausta myös ammattitaudista, man laadusta riippuen, muu luotettava selvitys
32815: sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty. vahingoittuneen thlasta sekä lisäksi, milloin va-
32816: Asetuksella voidaan tapaturman ja ammattitau- kuutuslaitos sitä vaatii, valmutuslaitoksen mää-
32817: din johdosta korvaukseen oi:keutettujen piiriä räämän lääkärin antama selvitys, ja milloin
32818: laajentaa. työntekijä sitä vaatii, työntekijän hyväksymän
32819: 39 §. työntekijöiden keskusjärjestön suositteleman
32820: Kun työntekijää on kohdannut työtapaturma, lääkärin antama selvitys. Selvitysten kustannuk-
32821: on siitä heti annettava tieto työnantajalle tai set maksaa vakuutuslaitos. Tutkimuksen ajalta
32822: hänen edustajalleen, jonlka tulee vaadittaessa suoritetaan tämän lain 17 § :n mukainen päivä-
32823: antaa todistus tiedonannosta. Ilmoitus tapatur- rahaikorvaus.
32824: masta, jonka johdosta työnantaja tai työntekijä 46 §.
32825: otaksuu vakuutuslaitoksen joutuvan suoritta-
32826: maan korvausta, on viipymättä työnantajan toi- Tos vakuutuslaitos katsoo tarpeelliseksi, on
32827: mesta tehtävä vakuutuslaitokselle. Ilmoitus on elinkoron saajan vakuutuslaitoksen vaatimuk-
32828: tehtävä sosiaali- ja terveysministeriön vahvista- sesta, uhalla, että hän muuten voi menettää
32829: maa lomaketta käyttäen kahden viikon kuluessa oikeutensa elinkoron saamiseen, alistuttava va-
32830: siitä, kun työnantaja on saanut tiedon tapatur- kuutuslaitoiksen tai, jos elinkoron saaja niin
32831: masta. Mini,steriö voi lomaketta vahvistaessaan haluaa, sosiaali- ja terveysministeriön valitse-
32832: määrätä siinä annettavaksi viranomaisia varten man lääkärin tarkastettavaksi.
32833: muitakin kuin varsinaisesti tapaturman selvittä-
32834: mistä ja tapaturman johdosta suoritettavan kor-
32835: vauksen määräämistä varten tarpeellisia tietoja. 54 a §.
32836: Vakuutuslaitoksen on tapaturmailmoituksen
32837: saatuaan lähetettävä sosiaali- ja terveysministe- Työnantaja- ja työntekijäjäsenet ja varajäse-
32838: riölle sen tarvitsemat tapaturmailmoituksen si~ net määrää valtioneuvosto sosiaali- ja terveys-
32839: sältämät tiedot edelliseltä kuukaudelta seuraa- ministeriön esityksestä kolmeksi vuodeksi ker-
32840: van kuukauden 15 päivään mennessä. Korvaus- rallaan työnantaja1n ja työntekijäin edustavim-
32841: käsittelyn tuloksesta vakuutuslaitoksen on il- pien keskusjärjestöjen asettamista ehdokkaista.
32842: moitettava sosiaali- ja terveysministeriölle vii-
32843: meistään tapaturmailmoituksen antamisvuotta
32844: seuraavan vuoden kuluessa. . Tämä ·laki tt4ee voimaan päivänä.
32845: kuuta 19
32846:
32847: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
32848:
32849: Marjatta Mattsson Tellervo Koivisto Ensio Laine
32850: Sten Söderström Ulla-Leena Alppi P. Puhakka
32851: M.-L. Salminen Irma Rosnell Mikko Kuopoa
32852: E.-J. Tennilä Seppo Toiviainen
32853: 668 1979 vp.
32854:
32855: Lakialoite n:o 329.
32856:
32857:
32858:
32859:
32860: Mattsson ym.: Ehdotus laiksi opintovapaalain muuttamisesta.
32861:
32862:
32863: E d u s k u n n a 11 e.
32864:
32865: Säätäessään tämän vuoden helmikuussa opin- Neljä viidesosaa iltaopiskelijoista tekee 40-
32866: tovapaalakia eduskunta sen sijaan, että olisi ot- tuntista työviikkoa, jolloin päivittäinen työaika
32867: tanut huomioon lukuisten ammattiliittojen ai- kohoaa 14-16-tuntiseksi. Paikallinen opintolo-
32868: kaisemmin esittämät toivomukset sekä mm. Ta- ma olisi välttämätön siksi, että aika ei yksinker-
32869: sa-arvoasiain neuvottelukunnan ja Iltaopiskeli- taisesti riitä opiskeluun eikä monellakaan ole
32870: jain Liiton toimesta tehdyt ehdotukset halli- varaa tai mahdollisuuksia palkattomaan opinto-
32871: tuksen esityksen korjaamisesta työntekijöille lomaan. Iltaopiskelijoiden raskaat opiskeluolo-
32872: edullisempaan suuntaan, muutti hallituksen eh- suhteet ovat aiheuttaneet runsaasti oppimisvai-
32873: dotusta opintovapaalaiksi sisällöltään olennaises- keuksia sekä terveyden heikentymistä johtaen
32874: ti heikommaksi. Opintovapaalaki ei sisällä sään- usein opiskelun keskeyttämiseen. Opintovapaa-
32875: nöksiä opintovapaaseen liittyvästä taloudellises- lain 8 §:n 1 momentin mukainen työnantajan
32876: ta tuesta. Iltaopiskelijain Liitto katsoo, että luo- oikeus opintovapaan alkamisajankohdan siirtä-
32877: puminen paikallisen opintovapaan toteuttami- miseen kuudella kuukaudella johtaa työnteki-
32878: sesta kaventaa voimakkaasti opintovapaajärjes- jän kannalta kohtuuttamuuteen esimerkiksi yli-
32879: telmän vaikutuksia ja on ristiriidassa ILO:n oppilaskirjoituksiin osallistumisen kohdalla.
32880: asiaa koskevan sopimuksen n:o 140 ja suosi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
32881: tuksen n:o 148 kanssa. Iltaopiskelijain Liitto
32882: on vuodesta 1970 vaatinut iltaopiskelijoiden että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
32883: opintojen tukemista kahden viikon paikallisella lakiehdotuksen:
32884: opintolomalla.
32885:
32886: Laki
32887: opintovapaalain muuttamisesta.
32888:
32889: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 9 päivänä maaliskuuta 1979 annettuun opinto-
32890: vapaalakiin (273/79) uusi 6 a § ja 8 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
32891:
32892: 6 a §. sa on sanottu, ylioppilaskirjoituksiin Osallistu-
32893: Työntekijällä on oikeus saada kahden viikon valle on myönnettävä opintovapaa ao. työnteki-
32894: paikallinen opintovapaa. jän haluamana ajankohtana.
32895:
32896: 8 §.
32897: - - - - - - - - - - - - - - Tämä laki tulee voimaan päivänä
32898: Sen estämättä, mitä edellä 1-3 momentis- kuuta 19
32899:
32900: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
32901:
32902: Marjatta Mattsson Pirjo Ala-Kapee Mikko Kuoppa
32903: Sten Söderström Pentti Lahti-Nuuttila Irma Rosnell
32904: Aarne Koskinen P. Puhakka Tellervo Koivisto
32905: E.-J. Tennilä M.-L. Salminen Inger Hirvelä
32906: Markus Aaltonen Seppo Toiviainen Ensio Laine
32907: 1979 vp. 669
32908:
32909: Lakialoite n:o 330.
32910:
32911:
32912:
32913:
32914: Nieminen-Mäkynen ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain muuttami-
32915: sesta.
32916:
32917:
32918: E d u s k u n n a 11 e.
32919:
32920: Voimassa oleva päivähoitolaki tukee vain ko- Julkisen talouden kannalta hoitolisän maksa-
32921: din ulkopuolisia hoitomuotoja. Kotona on kui- minen olisi huomattavasti edullisempaa kuin
32922: tenkin todettu parhaiten voitavan antaa las- alle 1-vuotiaille lapsille tarkoitetun päivähoidon
32923: ten ensimmäisinä ikävuosinaan tarvitsema yksi- luominen. Nykyisin sillä summalla, joka käyte-
32924: löllinen ja turvallinen hoito. Siksi on tärkeätä tään yhden kunnallisen päivähoitopaikan yllä-
32925: tukea erityisesti pienten lasten kotihoitoa. Koti- pitämiseen, voitaisiin kotihoidon tukea maksaa
32926: hoidon tuki voitaisiin sisällyttää lapsilisälakiin, neljälle lapselle. Hoitolisän piiriin kuuluvan
32927: jolloin uutta järjestelmää ei tarvittaisi. Tällai- lapsen ollessa yhteiskunnan tukemassa päivähoi-
32928: nen hoitolisä tulisi aluksi toteuttaa koskemaan dossa, päivähoitomaksua voitaisiin korottaa joko
32929: alle 1-vuotiaiden lasten kotihoitoa. Hoitolisä- osittain tai kokonaan hoitolisää vastaavalla sum-
32930: järjestelmä tulisi toteuttaa yleisenä, kaikkia malla.
32931: tämän ikäisiä lapsia koskevana, ja se tulisi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun·
32932: nähdä nimenomaan ennaltaehkäisevänä eikä nioittaen,
32933: sosiaalihuollollisena järjestelmänä. Yksilöllisen
32934: hoidon erilaisia sosiaalisia ja persoonallisia häi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
32935: riöitä ennalta ehkäisevä vaikutus on todettu lakiehdotuksen:
32936: kiistattomasti.
32937:
32938:
32939: Laki
32940: lapsilisälain muuttamisesta.
32941:
32942: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 22 päivänä heinäkuuta 1948 annettuun lapsi-
32943: lisälakiin (541/48) näin kuuluvat 1 b ja 2 a §:
32944:
32945: 1 b §.
32946: Lapsilisää suoritetaan 1 §:n mukaan lapsili- tetaan kuukausittain siten, että sitä suoritetaan
32947: sään oikeutetusta kuusi kuukautta täyttäneestä, viimeisen kerran sinä kuukautena, jolloin lapsi
32948: mutta vuotta nuoremmasta lapsesta korotettuna täyttää yhden vuoden.
32949: lapsen hoitolisänä 360 markalla kuukaudessa.
32950:
32951: 2 a §. Tämä laki tulee voimaan päivänä
32952: 1 b § :ssä tarkoitettu lapsen hoitolisä suori- kuuta 19
32953:
32954:
32955: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
32956:
32957: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko 1tälä
32958: Helvi Hyrynkangas Anneli Kivitie
32959: 670 1979 vp.
32960:
32961: Lakialoite n:o 331.
32962:
32963:
32964:
32965:
32966: Nieminen-Mäkynen ym.: Ehdotus laiksi työsopimuslain 17 ja 37
32967: §:n muuttamisesta.
32968:
32969:
32970: E d u s k u n n a 11 e.
32971:
32972: Lapsiperheiden piirissä esiintyvät sosiaaliset ja perheen huoltamiseen. Tällä tavoin voidaan
32973: häiriöt ovat viime vuosina runsaasti lisäänty- säilyttää ammattitaito ja huolehtia perheestä
32974: neet. Tämä on pääosin seurausta siitä, että mo- tekemättä kuitenkaan kohtuuttoman pitkää työ-
32975: lemmat lasten vanhemmat joutuvat olemaan päivää, mikä olisi väistämätön seuraus koko-
32976: ansiotyössä, jolloin lasten ja vanhempien mah- päivätyöstä ja perheen huoltamiseen liittyvistä
32977: dollisuudet tavata toisiaan ja olla yhdessä vä- tehtävistä. Osa-aikatyön lisääntyminen on Suo-
32978: henevät. Tämän seurauksena on kouluikäisissä messa ollut varsin hidasta. Tähän on lähinnä
32979: lapsissa lisääntyvässä määrin ilmennyt mielen- vaikuttanut se, että työsopimuslaissa ei ole tätä
32980: terveydellisiä häiriöitä. Asiantilan korjaaminen koskevia säännöksiä. Lisäksi työehtosopimuksis-
32981: vaatii pienten lasten vanhempien kotonaolo- sa ei ole riittävästi kiinnitetty huomiota osa-
32982: mahdollisuuksien lisäämistä. Tähän tavoittee- aikatyön käytön lisäämiseen. Mikäli työsopi-
32983: seen on mm. pyritty pidentämällä äitiyslomaa muslakiin tehtäisiin tarvittava muutos, olisi
32984: 184 vuorokauteen, mistä ajasta enintään 2 viik- odotettavissa myös sopimuspohjaisten järjeste-
32985: koa voi isä käyttää hyväkseen. Lapsen persoo- lyjen lisääntyminen. Edellä olevan perusteella
32986: nallisuuden kehittymisen kannalta ovat kuiten- esitetään, että työsopimuslain 17 §: ään ote-
32987: kin varsinaisen vauvaiän jälkeiset kuukaudet ja taan uusi 4 momentti, jossa annetaan työanta-
32988: vuodet merkityksellisiä, mistä syystä alle koulu- jalle velvoite työntekijän pyynnöstä järjestää
32989: ikäisten lasten vanhemmilla tulisi olla nykyistä hänelle mahdollisuus puolipäivätyöhön. Lisäksi
32990: paremmat mahdollisuudet viettää aikaansa las- on työsopimuslain 37 §:n 2 momenttiin lisät-
32991: ten kanssa. Tätä vanhempien ja lasten yhdessä- tävä säännös, jolla kielletään työntekijän irtisa-
32992: oloa ei voida korvata parhaimminkaan järjes- nominen sillä perusteella, että hän haluaa teh-
32993: tetyllä päivähoidolla. dä osapäivätyötä, niin kauan kuin hänellä on
32994: Ulkomailla tehdyt kokeilut osa-aikatyön käyt- alle kouluikäisiä lapsia.
32995: tämisestä lapsiperheiden vanhempien kohdalla Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32996: ovat antaneet myönteisiä tuloksia. Samalla on nioittavasti,
32997: tarjoutunut korkeasti ammattikoulutetuille äi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
32998: deille mahdollisuus yhtäaikaiseen työssäkäyntiin lakiehdotuksen:
32999:
33000: Laki
33001: työsopimuslain 17 ja 37 §:n muuttamisesta.
33002:
33003: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopi-
33004: muslain (320/70) 17 §:ään uusi 4 momentti ja 37 §:n 2 momenttiin uusi 5 kohta seu-
33005: raavasti:
33006:
33007: 17 §. 37 §.
33008:
33009: Työnantajan on työntekijän vaatimuksesta Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijää ilman
33010: järjestettävä hänelle mahdollisuus puolipäivä- erityisen painavaa syytä. Tällaisena syynä ei
33011: tai muuhun osa-aikatyöhön, mikäli työntekijällä voida pitää ainakaan:
33012: on alle kouluikäisiä lapsia.
33013: Lakialoite n:o 331 671
33014:
33015: 5) työntekijän vaatimusta saada tehdä osa- Tämä laki tulee voimaan päivänä ·
33016: aikatyötä. kuuta 19
33017:
33018:
33019:
33020:
33021: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
33022:
33023: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko 1tälä
33024: Helvi Hyrynkangas Anneli Kivitie
33025: 672 1979 vp.
33026:
33027: Lakialoite n:o 332.
33028:
33029:
33030:
33031:
33032: Pekkarinen ym.: Ehdotus laiksi työnvälityslain muuttamisesta.
33033:
33034:
33035: E d u s k u n n a 11 e.
33036:
33037: Viime vuosikymmenellä alkanut voimakas tasta seuraavaa keskuksen kehittymismahdolli-
33038: elinkeinorakenteen muuttuminen merkitsi työ- suuksien ja haja-asutusalueiden toimeentulo-
33039: paikkojen huomattavM vähenemistä maamme mahdollisuuksien luomista.
33040: kehitysalueilla ja uusien työpaikkojen syntymis- Koska haja-asutusalueiden väestöpohja ei
33041: tä Etelä- ja Länsi-Suomeen. Tuolloin harjoite- aina luo riittäviä edellytyksiä liiketaloudellisella
33042: tun aktiivisen työvoimapolitiikan eräs osa oli pohjalla liikennettä harjoittaville yrityksille sii-
33043: työvoiman alueellisen ja ammatillisen liikkuvuu- nä määrin kuin yhteiskunnan ja sen jäsenten
33044: den edistäminen työvoiman kysynnän ja tarjon- kannalta olisi suotavaa, julkinen valta ei voi
33045: nan tasapainon saavuttamiseksi. Silloisissa olo- itse tuottaa tai taloudellisesti tukea muiden
33046: suhteissa työvoiman liikkuvuus merkitsi pää- tuottamia liikennepalveluja. Tuki tulisi myön-
33047: asiassa pitkiä maan etelä- ja länsiosiin suuntau- tää kunnalle, joka käyttäisi sen itse tai myön-
33048: tuvia muuttoja. Viime vuosina työpaikkojen täisi siitä korvauksia yksityisille hikenteenhar-
33049: alueellisen kasaantumisen seurauksena syntynyt joittajille.
33050: osittainen työvoimapula ja eri viranomaisten Myös toisella paikkakunnalla olevan tilapäi-
33051: käyttöön säädetyt keinot ovat ohjanneet työ- sen työn vastaanottamista tulisi helpottaa. Var-
33052: voiman kysyntää entistä enemmän kehitysalueil- sinkin niis·sä tapauksissa, joissa kotipaikkakun-
33053: le. Myös siellä kysyntä on keskittynyt. Keskuk- nalle on lyhyehkön ajan kuluessa odotettavissa
33054: sen omat työvoimavarat eivät aina riitä tyydyt· työtilaisuuksia, tulisi luoda mahdollisuudet väli-
33055: tämään työvoiman kysyntää. Tämän vuoksi työ- aikaiseen työllistymiseen toisella paikkakun-
33056: voimaa on hankittava ympäröivältä haja-asutus- nalla.
33057: alueelta. Tämä voi tapahtua kahdella tav.alla, Perheellisten työnhakijoiden mahdollisuudet
33058: keskuksiin suuntautuvana muuttoliikkeenä tai muuttaa toiselle paikkakunnalle ovat usein pie-
33059: päivittäisenä työssäkäyntinä sie'llä. Työvoiman nemmät kuin perheettömien. Tähän vaikuttaa
33060: ja väestön muutto keskuksiin merkitsee asumi- paitsi vastaanottavien alueiden asuntotilanne,
33061: seen ja muihin peruspalveluihin kohdistuvaa myös sidonnaisuus kotipaikkakuntaan esimer-
33062: painetta keskuksissa ja toisaalta näiden samojen kiksi aviopuolison työpaikan ja lasten koulun-
33063: palvelujen vajaakäyttöisyyttä haja-asutusalueil- käynnin vuoksi. Lisäksi tilapäinen siirtyminen
33064: la. toiselle paikkakunnalle ja asuminen kahdella
33065: Riittämättömien tai työssäkäynnin kannalta paikkakunnalla aiheuttaa usein huomattavia li-
33066: epätarkoituksenmukaisesti ajoitettujen liikenne- säkustannuksia.
33067: yhteyksien puute estää usein päivittäisen työs- Muualla olevan tilapäisen työn vastaanotta-
33068: säkäynnin keskuksissa. Työvoimaviranomaiset misen helpottamiseksi tulisi myös sellaiselle
33069: ovat jo pitkään korostaneet myös talousaluei- työnhakijalle, joka on halukas väliaikaisesti
33070: den sisäisen lähiliikkuvuuden tärkeyttä työvoi- siirtymään työhön asuinpaikkakuntansa ulko-
33071: mavarojen tarkoituksenmukaisen käytön kannal- puolelle, myöntää avustusta asuinpaikkakun-
33072: ta. Edistämällä päivittäistä työssäkäyntiä haja- nan vaihdosta aiheutuvien kustannusten kor-
33073: asutusalueilta keskuksiin voitaisiin lievittää kes- vaamiseksi.
33074: kusten asuntopulaa ja hyödyntää haja-asutus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33075: alueiden peruspalveluita. Päivittäisen työssä- nioittaen,
33076: käynnin mahdollisuus merkitsisi myös työvoi-
33077: mavarojen käytön tehostumista, keskuksen tar- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
33078: vitseman työvoiman saannin turvaamista sekä lakiehdotuksen:
33079: Lakialoite n:o 332 673
33080:
33081:
33082: Laki
33083: työnvälityslain muuttamisesta.
33084:
33085: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
33086: muutetaan 2 päivänä kesäkuuta 1959 annetun työnvälityslain ( 246/59) 3 a §, sellaisena
33087: kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1971 annetussa laissa ( 94 7/71), sekä
33088: lisätään lakiin uusi 3 b § ja 16 b §:ään, sellaisena kuin se on 29 päivänä toukokuuta
33089: 1964 annetussa laissa (293/64), uusi 2 momentti seuraavasti:
33090:
33091: 3 a §. 3 b §.
33092: Henkilölle, joka on tyoton tai välittömästi Kunnalle voidaan myöntää valtion varoista
33093: joutuu työttömäksi ja joka on halukas asian- avustusta työllisyyden kannalta välttämättö-
33094: omaisen työvoimaviranomaisen osoituksesta mien liikenneyhteyksien järjestämiseksi ja yllä-
33095: muuttamaan tai väliaikaisesti siirtymään työ- pitämiseksi siten kuin siitä asetuksella erik-
33096: hön asuinpaikkakuntansa ulkopuolelle tai osal- seen säädetään.
33097: listumaan paikkakuntansa ulkopuolella työlli-
33098: syyskoulutukseen, voidaan asuinpaikkakunnan 16 b §.
33099: vaihdosta aiheutuvien kustannusten korvaami-
33100: seksi myöntää avustusta valtion varoista siten Työvoimatoimisto voi perittävän rahamäärän
33101: kuin siitä asetuksella erikseen säädetään. vähäisyydestä tai muusta erityisestä syystä työ-
33102: Edellä säädetyn lisäksi voidaan tässä laissa voimaministeriön määräämissä rajoissa vapaut-
33103: tarkoitettuja avustuksia suorittaa myös sellai- taa avustuksen saajan suorittamasta takaisin
33104: selle työssä olevalle työnhakijalle, joka työn- valtiolle hänelle perusteettomasti maksettua
33105: välityksen osoituksesta siirtyy ammattitaitoa määrää.
33106: vaativaan tehtävään kehitysalueelle, jossa tä-
33107: män ammattitaidon omaavaa työvoimaa ei ole
33108: saatavissa. Tämä laki tulee voimaan päivänä
33109: Jos mies ja nainen avioliittoa solmimatta jat- kuuta 19 .
33110: kuvasti elävät yhteisessä taloudessa avioliiton- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
33111: omaisissa olosuhteissa, voidaan heihin soveltaa, tyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
33112: mitä tässä laissa ja sen nojalla annetuissa sään- piteisiin.
33113: nöksissä on säädetty aviopuolisoista.
33114:
33115:
33116: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
33117:
33118: Mauri Pekkarinen Kauko Juhantalo
33119: Petter Savola Paavo Vesterinen
33120: Markku Kauppinen Toivo Yläjärvi
33121: Mikko Kaarna Lauri Palmunen
33122:
33123:
33124:
33125:
33126: 85 0879005055
33127: 674 1979 vp.
33128:
33129: Lakialoite n:o 333.
33130:
33131:
33132:
33133:
33134: M. Puhakka ym.: Ehdotus laiksi työsopimuslain 26 §:n muutta-
33135: misesta.
33136:
33137:
33138:
33139: E d u s k u n n a 11 e.
33140: Vahingonkorvauslakia (412/74) säädettäessä usein työntekijän palkasta työnantajalle aiheu-
33141: jäi työsopimuslain 26 § muuttamatta. Tätä on tuneen vahingon määrän kokonaisuudessaan
33142: pidettävä puutteena, sillä vahingonkorvauslain kiinnittämättä huomiota em. sovittelusäännök-
33143: tavoitteet työntekijän suojaamiseksi olisivat siin. Vahingonkorvauslain 4 luvun 1 § :n mu-
33144: edellyttäneet niiden säännösten muuttamista, kaan lievä tuottamus ei aiheuta lainkaan kor-
33145: joiden nojalla työnantaja saa kuitata vahingon- vausvastuuta ja törkeässä tuottamuksessakin
33146: korvaussaamisensa työntekijän palkasta. Vahin- vahingonkorvausta on soviteltava. On kohtuu-
33147: gonkorvauslain yhtenä päätarkoituksena on suo- tonta, että työntekijän on vietävä asia oikeu-
33148: jata työntekijää ja virkamiestä toimeentulon teen, mikäli hän haluaa tuomioistuimen tulkit-
33149: kannalta kohtuuttomilta vahingonkorvausvel- sevan työsopimuslain 51 §:n ja vahingonkor-
33150: voitteilta työssä aiheutuvissa vahingoissa. Tähän vauslain 4 luvun 1 §:n säännöksiä tapauk-
33151: pyrittiin ottamalla lain 4 luvun 1 §:ään niin seensa.
33152: sanotut sovittelusäännökset. Sovittelusäännökset Koska työntekijän tuottamusasteen arvioimi-
33153: ovat sanannaltaan varsin yleisiä ja lain sovel- nen ja korvausmäärän sovitteleminen edellyttä-
33154: tajalla on niiden puitteissa suuri liikkumava- vät työntekijän oikeusturvan takaamiseksi aina
33155: paus. Työntekijän ja virkamiehen oikeusturva tuomioistuimen ratkaisua, olisi työsopimuslain
33156: edellyttää, että vain tuomioistuin tulkitsee ja 26 § :n 1 momentti muutettava siten, että työn-
33157: soveltaa mainittuja väljiä sovittelusäännöksiä. antaja ei saa kuitata työntekijän palkasta vahin-
33158: Työsopimuslain 26 § antaa kuitenkin työn- gonkorvaussaamistaan, ellei korvausvelvolli-
33159: antajalle mahdollisuuden kuitata työntekijän suutta ja vahingonkorvauksen määrää ole lain-
33160: palkasta työnantajalle aiheotetun vahingon mää- voimaisella tuomiolla vahvistettu.
33161: rän ilman tuomioistuimen lainvoimaista tuo- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
33162: miota. Tätä mahdollisuutta rajoittavat vain
33163: ulosottolain palkan ulosmittaamista koskevat että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
33164: rajoitukset. Käytännössä työnantajat kuittaavat lakiehdotuksen:
33165:
33166:
33167: Laki
33168: työsopimuslain 26 § :n muuttamisesta.
33169: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopi-
33170: muslain (320/70) 26 §:n 1 momenti näin kuuluvaksi:
33171:
33172: 26 §. saamista vastasaamisenaan siltä osin kuin palkka
33173: Työnantajan kuittausoikeus. lain mukaan on jätettävä ulosmittaamatta.
33174: Työnantaja ei saa käyttää vahingonkorvaussaa-
33175: Työnantaja ei saa kuitata työntekijän palkka- mistaan kuittaamiseen ennen kuin työntekijän
33176: Lakialoite n:o 333 675
33177:
33178: velvollisuus vahingonkorvaukseen ja vahingon- Tämä laki tulee voimaan päivänä
33179: korvauksen määrä on lainvoimaisella tuomiolla kuuta 197 .
33180: vahvistettu. Muu sopimus on mitätön.
33181:
33182:
33183:
33184:
33185: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
33186:
33187: Matti Puhakka Juhani Surakka Tellervo Koivisto
33188: Maija Rajantie Risto Tuominen Pirkko Työläjärvi
33189: Jouko Tuovinen Juhani Raudasoja Jermu Laine
33190: Lea Savolainen Tarja Halonen Peter Muurman
33191: Mikko Elo Olli Helminen Mikko Rönnholm
33192: Pirkko Valtonen
33193: 676 1979 vp.
33194:
33195: Lakialoite n:o 334.
33196:
33197:
33198:
33199:
33200: P. Puhakka ym.: Ehdotukset laeiksi kansaneläkelain 20 § :n ja
33201: työntekijäin eläkelain 4 c § :n muuttamisesta.
33202:
33203:
33204: E d u s k u n n a 11 e.
33205:
33206: Virallisesti tilastoitujen työttömien työnhaki- kista työttömyyseläkkeensaajista, joita tuolloin
33207: joiden määrä on jo pitkään ollut miltei oli 3 786.
33208: 200 000, minkä lisäksi ns. piilotyöttömyys on Työttömyystilanteen parantumisesta lähivuo-
33209: yleistä. Työttömyyden kestoajat ovat tilanteen sien kuluessa ei ole selvään talouspoliittiseen
33210: pahentuessa pidentyneet. Kun toukokuussa suunnanmuutokseen pohjautuvaa näyttöä. Kun
33211: 1977 26 % :lla työttömistä työttömyyden kesto liioin ei ole olemassa edes suunnitelmia ikään-
33212: oli yli kuusi kuukautta, vastaava luku vuonna tyneiden pitkäaikaistyöttömien aseman paranta-
33213: 1978 oili 36 %. Työttömyyden keskimääräis- misesta työttömyysturvajärjestelmiä kehittämäl-
33214: kesto on nykyisin noin puoli vuotta. lä, olisi välttämätöntä alentaa työttömyyseläk-
33215: Erityisen pitkiä ovat työttömyyden kestoajat keen ikäraja miehillä 55 ja naisilla 50 vuo-
33216: ikääntyneillä työnhakijoilla. Toukokuussa 1978 teen. Työttömyyseläkeiän alentamista on edel-
33217: oli yli vuoden joutunut työttömyydestä kärsi- lyttänyt myös Suomen Ammattiliittojen Kes-
33218: mään miltei joka toinen 55 vuotta täyttäneistä kusjärjestö SAK.
33219: työttömistä. Kaikista 50 vuotta täyttäneistä Työttömyyseläkeikäraja oilisi enslSlJalsesti
33220: työttömistä 67 % oli työttömänä yli vuoden, alennettava kansaneläkelain sekä yksityisoikeu-
33221: 50-54-vuotiaista heitä oli 18 %. Työttömyy- dellisten työeläkelakien perusteella maksettavien
33222: den keskimääräinen kesto ei olennaisesti poik- työttömyyseläkkeiden osalta. Tämä edellyttää
33223: kea 50-54-vuotiaiden ja 55-59-vuotiaiden kansaneläkelain 20 § :n 3 kohdan ja työnteki-
33224: ryhmissä. Edellisessä se sanottuna ajankohtana jäin läkelain 4 c §:n 1 momentin muuttamista.
33225: oli 32 ja jälkimmäisessä 36 viikkoa. Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työnteki-
33226: Työttömyyseläkkeen saamisen ikäraja eri elä- jäin eläkelain 4 c §:n 1 momentin muuttamista.
33227: kejärjestelmissä on 60 vuotta. Ikärajaa on to- yrittäjien eläkelain viittaussäännösten perusteel-
33228: sin työttömyyselälkkeen saamisen alaikärajan la mainittu työntekijäin eläkelain muutos kos-
33229: väliaikaisesta alentamisesta annetun lain ( 444/ kisi näidenkin lakien perusteella myönnettäviä
33230: 78) mukaan alennettu ajalla 1. 7. 1978- työttömyyseläkkeitä.
33231: 31. 12.1979 58 vuoteen. Tämän toimenpiteen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33232: merkitys on kuitenkin jäänyt vähäiseksi, sillä nioittaen,
33233: vuoden 1978 lopussa oli alle 60-vuotiaita työt- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
33234: tömyyseläkkeen saajia vain 585 eli 15 % kai- lakiehdotukset:
33235:
33236:
33237: 1.
33238: Laki
33239: kansaneläkelain 20 §:n muuttamisesta.
33240:
33241: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansan-
33242: eläkelain 20 §, sellaisena ikuin se on 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetussa laissa (588/
33243: 78), näin kuuluvaksi:
33244:
33245: 20 §. 1) vanhuuseläkettä 65 vuotta täyttäneelle
33246: Kansaneläkkeenä maksetaan: vakuutetulle;
33247: Lakialoite n:o 334 677
33248:
33249: 2) työkyvyttömyyseläkettä työkyvyttömälle ja 50 vuotta, mutta ei vielä 65 vuotta täyttä-
33250: vakuutetulle, joka on 65 vuotta nuorempi, neelle pitkäaikaisesti työttömälle naiselle, joka
33251: 22 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa; tai ei saa työkyvyttömyyseläkettä.
33252: 3) työttömyyseläkettä 22 c §: ssä tarkoite-
33253: tuissa tapauksissa 55, mutta ei vielä 65 vuotta Tämä laki tulee voimaan päivänä
33254: täyttäneelle pitkäaikaises~i työttömälle miehelle kuuta 19
33255:
33256:
33257:
33258:
33259: 2.
33260: Laki
33261: työntekijäin eläkelain 4 c §:n muuttamisesta.
33262:
33263: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä hein~kuuta 1961 annetun työnteki-
33264: jäin eläkelain (395/61) 4 c §:n 1 momentti, seHaisena kuin se on 23 päivänä kesäkuuta
33265: 1977 annetussa laissa ( 497/77), näin kuuluvaksi:
33266:
33267: 4 c §. avustus.ta tai työllisyyslain mukaista työttö-
33268: Oikeus saada työttömyyseläkettä on 55 vuot- myyskorvausta yhteensä vähintään 200 päivältä
33269: ta täyttäneellä miespuolisella ja 50 vuotta täyt- taikka ettei hänellä sanotun valtakunnallisista
33270: täneellä naispuolisella työntekijällä, joka esit- työttömyyskassoista annetun lain enimmäisavus-
33271: tää työvoimaviranomaisen todistuksen siitä, et- tusta koskevien säännösten mukaan enää ole
33272: tei hänelle voida osoittaa sellaista työtä, jonka oikeutta päiväavustukseen. Työttömyyseläk-
33273: vastaanottamisesta hän ei voi kieltäytyä menet- keestä ja työttömyyseläkkeen saajasta on jäl-
33274: tämättä oikeuttaan työLlisyyslain ( 946/71) mu- jempänä mainituin poikkeuksin soveltuvin osin
33275: kaiseen työttömyyskorvaukseen, sekä siitä, että muutoin voimassa, mitä työkyvyttömyyselä:k-
33276: hän laskettuna päivästä, joka on aikaisintaan keestä ja sen saajasta on säädetty.
33277: kuukautta ennen edellä sanotun todistuksen an-
33278: tamispäivää, on 60 viimeksi kuluneen viikon
33279: aikana saanut valtakunnallisista työttömyyskas- Tämä laki tulee voimaan päivänä
33280: soista annetun lain (125/34) mukaista päivä- kuuta 19
33281:
33282:
33283: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
33284:
33285: Pauli Puhakka E.-J. Tennilä
33286: M.-L. Salminen Irma Rosnell
33287: Ensio Laine P. Liedes
33288: Marjatta Mattsson Mikko Kuoppa
33289: 678 1979 vp.
33290:
33291: Lakialoite n:o 335.
33292:
33293:
33294:
33295:
33296: P. Puhakka ym.: Ehdotus laiksi työsopimuslain 17 §: n muutta-
33297: misesta.
33298:
33299:
33300:
33301: E d u s k u n n a 11 e.
33302:
33303: Työsopimuslain 17 § :n ns. minimipalkkasään- On ilmeistä, että sopimusta ja sen velvoitta-
33304: nös on sen jälkeen kun tuomioistuinlaitos on vuutta ei riittävästi tunneta, minkä vuoksi sopi-
33305: eduskunnan tahdon vastaisesti mennyt tulkit- muksen määräykset tulee sisällyttää myös työ-
33306: semaan sen määräyksiä täysin toisella tavalla lainsäädäntöömme. Työsopimuslakiin tulee ottaa
33307: mihin on pyritty, olennaisesti menettänyt mer- säännös, joka velvoittaa työnantajia maksamaan
33308: kitystään, koska tilanne on minimipalkkasään- vähimmäispalkan myös alle 18-vuotiaille työn-
33309: nöksen soveltamisalan osalta niin sekava, ettei tekijöille. Ei ole olemassa sellaisia perusteita,
33310: voida puhua yleisestä minimipalkkaturvasta. joiden vuoksi heihin tulisi palkkauksessa sovel-
33311: Tästä syystä asiantila tulee selventää. Periaat- taa syrjintää.
33312: teena tulee olla, että jokaisella työntekijällä ·Päinvastoin on olemassa perusteet nuorten
33313: jokaisessa ammatissa tulee olla jokin minimi- työntekijäin samanarvoisuudesta yhteiskunnassa.
33314: palkka, joka pääsääntöisesti olisi vähintään alan Nuorilla on samanlaiset elinkustannukset kuin
33315: työehtosopimuksessa mainittu kyseistä työtä tai vanhemmillakin työntekijöillä. Ruoka-, vaatetus-
33316: siihen lähinnä verrattavaa työtä koskeva mini- ja asuntomenot ovat samat kuin muillakin. Sa-
33317: mipalkkaus. Mikäll asianomaisella alalla ei esiin- moin on verotuksen suhteen.
33318: tyisi valtakunnallista . työehtosopimusta, voisi Kaikki perustekijät puoltavat nuorten tvön-
33319: kysymykseen tulla myös muu kuin valtakunnal- tekiiäin saattamista ainakin vähimmäispalkkaa
33320: linen työehtosopimus, ja ellei tätäkään olisi . koskevien säännösten piiriin.
33321: olemassa, olisi valtioneuvoston asiana määrätä · Tätä puoltaa mvös vanhempien työntekijäin
33322: tällaiselle alalle minimipalkka. etu: Vähimmäispalkkasäännöksen tultua voimaan
33323: Svrjintää koskeva säännös työsopimuslain sanottiin varsinkin palveluammateista vanhem-
33324: 17 §: ssä on olennaisesti puutteellinen, kun sen pia työntekijöitä irti ja heidät korvattiin nuo-
33325: ei ole katsottu koskevan työhön otettaessa ta- rilla, joihin ei tarvinnut soveltaa työehtosopi-
33326: pahtuvaa svrjintää. Vahingonkorvauksen ja sak- musten mukaista vähimmäispalkkasäännöstä.
33327: korangaistuksen uhalla tulisi työhönotossa ta- Tosin sitä olisi pitänyt soveltaa Kansainvälisen
33328: pahtunut syrjintä sanktioida. Työjärjestön syrjinnän kieltämistä koskevan so-
33329: Vähimmäispalkkamääräystä ei sovelleta alle pimuksen mukaan. Tämän sopimuksen ia vähim-
33330: 18-vuotiaisiin työntekiiöihin. Tämä on ristirii- mäispalkkaa koskevan työmarkkinajärjestöjen
33331: dassa Kansainvälisen Työjärjestön syrjintää kos- sopimuksen keskeisen ristiriidan vuoksi ei Kan-
33332: kevan sopimuksen kanssa. Sen mukaan samasta sainvälisen Työjärjestön sopimusta sovelleta vie-
33333: työstä on maksettava sama palkka syntyperään, lä tänäänkään, joten se tarvitsee lisätoimenpitei-
33334: ikään, sukupuoleen, rotuun, uskontoon ja poliit- tä toteutuakseen käytännössä.
33335: tiseen vakaumukseen katsomatta. Mainitun Kan- Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
33336: sainvälisen Työjärjestön sopimuksen on myös
33337: Suomi ratifioinut. Maassamme tulee siis sopi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
33338: musta noudattaa samalla tavoin kuin lakeja. lakiehdotuksen:
33339: Lakialoite n:o 335 679
33340:
33341: Laki
33342: työsopimuslain 17 §:n muuttamisesta.
33343: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopi-
33344: muslain (320/70) 17 §näin kuuluvaksi:
33345:
33346: 17 §. sen työehtosopimuksen tai valtioneuvoston pää-
33347: töksen vastaavat määräykset.
33348: Yleissäännös työnantajan velvollisuuksista. Työnantajan on kohdeltava työntekijäitään
33349: tasapuolisesti, niin ettei ketään perusteettomasti
33350: Työnantajan on työsopimuksessa tai työsuh- aseteta toisiin nähden eri asemaan syntyperän,
33351: teessa muuten noudatettava vähintään niitä uskonnon, sukupuolen, iän, poliittisen tai am-
33352: palkka- ja muita ehtoja, jotka kyseessä olevasta mattiyhdistystoiminnan, yhteiskunnallisen mie-
33353: tai siihen lähinnä rinnastettavasta työstä asian- lipiteen tai muun näihin verrattavan seikan
33354: omaisen alan tai, ellei alalla ole valtakunnallista vuoksi. Mitä edellä on sanottu työntekijöiden
33355: työehtosopimusta, siihen lähinnä verrattavan tasapuolisesta kohtelusta, sovelletaan myös
33356: alan työehtosopimuksessa on noudatettavaksi työntekijää työhön otettaessa.
33357: määrätty. Ellei edellä sanotun mukaisesti löydy Tämän pykälän 1 momentin mukaisten työ-
33358: valtakunnallistakaan työehtosopimusta, on nou- ehtosopimusten palkkausta ja muita työehtoja
33359: datettava muuta alalla olevaa edustavinta työ- koskevia määräyksiä on sovellettava myös alle
33360: ehtosopimusta. Muussa tapauks·essa on valtio- 18-vuotiaisiin työntekijöihin.
33361: neuvoston määrättävä, mikä on kyseisessä Palkka ei saa missään tapauksessa alittaa työ-
33362: työssä noudatettava minimipalkkaus. markkinajärjestöjen sopimaa vähimmäispalkkaa.
33363: Jos työsopimus joiltakin osiltaan on ristirii-
33364: dassa sen kanssa, mitä 1 momentissa on sää-
33365: detty, on työsopimus näiltä osiltaan mitätön ja Tämä laki tulee voimaan päivänä
33366: niiden sijasta käyvät noudatettaviksi asianomai- kuuta 19
33367:
33368:
33369: Helsingissä 11 paivänä huhtikuuta 1979.
33370:
33371: Pauli Puhakka Ensio Laine P. Liedes
33372: Seppo Toiviainen Marjatta Mattsson Mikko Kuoppa
33373: Sten Söderström E.-J. Tennilä M.-L. Salminen
33374: 680 1979 vp.
33375:
33376: Lakialoite n:o 336.
33377:
33378:
33379:
33380:
33381: P. Puhakka ym.: Ehdotus laiksi metsä- ja uittotöissä suoritetta-
33382: vasta palkkauksesta.
33383:
33384:
33385: E d u s k u n n a II e.
33386:
33387: Pysyväksi säädetyllä metsäpalkkalailla ei pois- markkinajärjestöillä olisi kuitenkin oikeus so-
33388: tettu alan työntekijäin ansiotason jälkeenjäänei- pia tämän lain estämättä paremmista palkka- ja
33389: syyttä. "Kansallinen häpeä" näyttää jäävän pysy- työchdoista.
33390: väksi ilmiöksi. Voimassa olevalla lailla on ollut Lakiehdotukseen on otettu säännös, joka vel-
33391: se merkitys, että alan työehtosopimusta on nou- voittaa työnantajan antamaan, kustantamaan ja
33392: datettava myös niiden työnantajain, jotka eivät huoltamaan metsätyöläisten työvälineet, -<koneet
33393: ole sopimukseen sidottuja. Laista puuttuvat ja -laitteet. Niinikään ehdotetaan, että niille
33394: määräykset, joiden perusteella työnantaja vel- työntekijöil1e, jotka eivät voi käydä yöpymässä
33395: voitettaisiin antamaan ja kustantamaan metsä- kotonaan ja joille työnantaja ei ole järjestänyt
33396: työläisille työvälineet, -koneet ja -laitteet. Siitä m:ajoitusta, on työnantajan maksettava 40 mar-
33397: puuttuvat myös päivärahan maksua koskevat kan suuruinen päiväraha ja niille työntekijöille,
33398: säännökset. Metsätyöläiset ovat kokeneet metsä- joille työnantaja on järj·estänyt majoituben, 25
33399: palkkalain heikkoudet ja siksi vaatineet uuden markan suuruinen päiväraha.
33400: lain säätämistä, jolla metsätyöläisten palkkauk- Lakiehdotuksen mukaan on työnantajan jär-
33401: seen saadaan parannus. jestettävä metsä- ja uittotyöläisille ilmainen ruo-
33402: Metsätyöläisten vaatimuksiin nojaten SKDL:n kailu. Siinä tapauksessa, ettei ilmaista ruokailua
33403: eduskuntruryhmä ehdottaa uuden metsäpalkka- olisi järjestetty, on työnantajan maksettava 15
33404: lain säätämistä. Laki koskisi kaikkia työnantajia markan suuruinen ruokaraha päivää kohden.
33405: ja työntekijöitä. Ehdotus merkitsisi siirtymistä Lakiehdotukseen on otettu tarvittavat sään-
33406: kuukausipalkkajärjestelmään. Ansiotaso nostet- nökset lain valvonnasta. Lain rikkomisesta ran-
33407: taisiin vähintään paperi- ja puumassateollisuu- gaistaisiin siten kuin työsopimuslaissa on mää-
33408: den miespuolisten työntekijäin kuukausiansiota rätty.
33409: vastaavaksi. Se on tällä hetkellä n. 3 100 mark- EdeUä lausutun perusteella ehdotamme,
33410: kaa kuukaudessa. Ammattitaidon, työkokemuk-
33411: sen ja työn raskauden perusteella tulee palkan että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
33412: nousta tätäkin suuremmaksi. Alimmaispalkka lakiehdotuksen:
33413: ehdotetaan sidottavaksi ansiotasoindeksiin. Työ-
33414:
33415:
33416: Laki
33417: metsä- ja uittotöissä suoritettavasta palkkauksesta.
33418:
33419: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
33420:
33421: 1 §. 2 §.
33422: Oikeudenmukaisen ja kohtuullisen palkka- ja Työnantaja on velvollinen suorittamaan vä-
33423: ansiotason turvaamiseksi metsä- ja uittotöissä hintään 3 100 markan suuruisen kuukausipal-
33424: on noudatettava mitä tässä laissa säädetään. kan. Palkan on noustava ammattitaidon ja työ-
33425: Sen estämättä, mitä tässä laissa on säädetty, kokemuksen perusteella.
33426: voivat työmarkkinajärjestöt sopia tätä lakia pa- Vähimmäispalkka sidotaan yleisen ansiotaso-
33427: remmista palkka- ja työehdoista. indeksin pistelukuun 478.
33428: Lakialoite n:o 336 681
33429:
33430: 3 §. 9·§.
33431: Työnantajan on annettava, kustannettava ja Työntekijä, joka katsoo työnantajan suorit·
33432: huollettava metsä- ja uittotyöläisille työvälineet, tavan hänelle alempaa palkkaa tai korvausta
33433: -koneet ja -laitteet. kuin mitä hänellä tämän lain mukaan on oikeus
33434: saada, voi asian selvittämiseksi tehdä siitä ilmoi-
33435: 4 §. tuksen työntekijäin keskuudestaan valitsemalle
33436: Työnantaja on velvollinen järjestämään met- luottamusmiehelle tai suoraan metsäpalkkavirim-
33437: sä- ja uittotyöläisille ilmaisen ruokailun. omaiselle. Jos ilmoitus on tehty työntekijäin
33438: luottamusmiehelle eivätkä työnantaja ja luotta-
33439: Mikäli ilmaista ruokailua ei työnantajan toi-- musmies pääse sopimukseen, on asia välittö-
33440: mesta ole järjestetty, tulee työnantajan maksaa mästi saatettava metsäpalkkaviranomaisen rat-
33441: työläisille 15 markan suuruinen ruokaraha päi- kaistavaksi.
33442: vää kohden.
33443: Jos tarkastettavan työmaan ansio ei vastaa
33444: tämän lain edellyttämää ansiotasoa, on metsä-
33445: 5 §. palkkaviranomaisen määrättävä, että virhe vä-
33446: Työntekijöille, jotka eivät voi kulku- tai mui- littömästi oikaistaan.
33447: den työhön liittyvien esteiden vuoksi asua ko-
33448: tonaan ja joi:lle työnantaja ei ole järjestänyt ma- 10 §.
33449: joitusta, on työnantajan maksettava päivärahaa Tämän lain noudattamisen valvonnasta ja so-
33450: 40 markkaa päivältä ja niille työntekijöille, joil- veltamisesta esiintyvien kysymysten käsittelyä
33451: le työnantaja on järjestänyt majoituksen, päivä- varten asetetaan sosiaali- ja terveysministeriön
33452: rahaa 25 markkaa päivältä. yhteyteen metsäpalkkalautakunta, jonka puheen-
33453: johtajan ja jäsenet määrää valtioneuvosto.
33454: 6 §.
33455: Tämän lain noudattamista valvoo sosiaali- ja 11 §.
33456: terveysministeriö, joka myös huolehtii metsä- ja Jolleivät työnantaja ja työntekijä tyydy metsä-
33457: uittotöissä suoritettavia palkkauksia koskevan palkkaviranomaisten ratkaisuun työpalkkaa kos-
33458: tilaston laatimisesta. kevassa asiassa, alistakoon viranomainen asian
33459: Ministeriön alaisia metsäpalkkaviranomaisia metsäpalkkalautakunnan päätettäväksi.
33460: ovat metsäpalkka-asiain piiritarkastaja ja apu-
33461: laistarkastaja sekä tilapäiset toimihenkilöt. Piiri- 12 §.
33462: jaon määrää sosiaali- ja terveysministeriö. Metsäpalkkalautakunnan päätös annetaan
33463: Asetuksella voidaan metsäpalkkaviranomais- asianomaiselle maksutta, älköönkä siihen muu-
33464: ten hoitoon siirtää lisäksi metsäalan turvalli- tosta haettako.
33465: suutta ja metsä- ja lauttaustyöväen yhteisasun-
33466: toja koskevia tehtäviä. 13 §.
33467: Metsäpalkkaviranomaisten on valvottava, että
33468: 7 §. työnantaja noudattaa metsäpalkkalautakunnan
33469: Edellä 6 §: ssä tarkoitetuilla metsäpalkkaviran- päätöksiä, ja avustettava työntekijää sen täytän-
33470: omaisilla on oikeus työnantajalta ja työntekijäitä töönpanaan ehkä tarvittavissa toimenpiteissä.
33471: saada työmaalla noudatettavaa palkkausta kos-
33472: kevia tietoja sekä oikeus toimittaa ne tutkimuk- 14 §.
33473: set, joihin tämän lain noudattamisen valvonta Työnantajain järjestöä taikka työnantajaa tai
33474: antaa aihetta. työnantajan edustajaa, joka kieltäytyy maksa-
33475: masta vähintään 2 §:n mukaisen palkan, ran-
33476: 8 §. gaistakoen sakolla tai enintään 6 kuukauden
33477: Työnantaja, jonka työmaalla syntyy erimieli- vankeudella.
33478: syyttä noudatettavasta palkkauksesta, voi pyytää Työnantajaa tai hänen edustajaansa, joka kiel-
33479: viranomaista, joka valvoo metsä- ja uittotyöpalk- täytyy antamas.ta 6 §: ssä tarkoitettuja tietoja tai
33480: koja, selvittämään asian. Mikäli työpaikan työn- tahallansa antaa vääriä tietoja taikka estää tai
33481: tekijät ovat keskuudestaan valinneet luottamus- vaikeuttaa tutkimusta, johon metsäpalkkaviran-
33482: miehen, on hänelle varattava tilaisuus osallistua omainen tämän lain nojalla ryhtyy, rangaista-
33483: asian selvittelyyn. koen sakolla.
33484: 86 987900$055
33485: 682 Lakialoite n:o 336
33486:
33487:
33488: Sama olkoon voimassa työnantajasta, joka 16 §.
33489: metsäpalkkaviranomaisen huomautuksesta huoli- T~mä laki tulee voimaan patvana
33490: matta tai muutoin jatkuvasti teettää metsä- tai kuuta 19 ja sillä kumotaan 30 päivänä joulu-
33491: uittotöitä alipalkalla. kuuta 1964 annettu laki metsä- ja uittotyössä
33492: suoritettavasta palkkauksesta ( 699/64), kui-
33493: 15 §. tenkin niin, että sitä on sovellettava ennen tä-
33494: Tarkemmat määräykset tämän lain täytäntöön- män lain voimaantuloa syntyneisiin työsuhtei-
33495: panosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella. siin.
33496:
33497:
33498: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
33499:
33500: Pauli Puhakka E.-J. Tennilä
33501: Seppo Toiviainen Irma Rosnell
33502: Sten Söderström P. Liedes
33503: Ensio Laine Mikko Kuoppa
33504: Marjatta Mattsson M.-L. Salminen
33505: 1979 vp. 683
33506:
33507: Lakialoite n:o 337.
33508:
33509:
33510:
33511:
33512: P. Puhakka ym.: Ehdotus laiksi valtakunnallisista työttömyys-
33513: kassoista annetun lain muuttamisesta.
33514:
33515:
33516: E d u s k u n n a 11 e.
33517: 1. Yleisperustelut. mystä, vaan suuntautuu estämään kassajärjes-
33518: telmän kehittämistä.
33519: Työttömyys on kapitalistisesta talous- ja yh-
33520: teiskuntajärjestelmästä johtuva seurausilmiö. 4 §. Kansainvälistyneet työmarkkinat ja siir-
33521: Työttömyyden laajuus ja sen työläisille tuomat totyöntekijäin muutoinkin huonon aseman tur-
33522: haittavaikutukset ovat selvästi kasvamassa. vaaminen vaativat, ettei Suomen kansalaisuu-
33523: Työttömyyttä keinona vaikuttaa yleiseen palk- den puuttuminen saa olla esteenä kassan jäse-
33524: katasoon alentavasti ja työläisten toiminta-akti- nyydelle .t~~ avustusten saamiselle. Koska työ-
33525: viteettiin on pääomapiireissä silmäilty kiinnos- vOlmapohtHkassa on voimakkaasti kiinnitetty
33526: tuneena ja järjestetty työttömyys välittömästi huomiota myös iåikkäämmäJn väestön saamiseen
33527: palvelemaan kapitalistiluokan etuja. takaisin työelämään, on vähintäänkin kohtuul-
33528: Tätä työläisten kannalta vaarallista kehitys- lista, ettei heitä iän perusteella syrjitä työttö-
33529: suuntaa on ollut pahentamassa merkittävän vi- myysavustusten osaha. Yläikäraja on poistetta-
33530: ranomaiskoneiston osan johdonmukainen pyrki- va. Maassamme on varsin laajoja väestöryhmiä
33531: mys kaventaa työläisten omatoimisesti järjestä. esimerkiksi pienviljelijät, jotka vain osan vuot~
33532: maa työttömyysturvaa työttömyyskassojen ta tekevät palkkatyötä toiselle tai ovat muutoin
33533: muodoll~sjuridisesti työsuhdekäsitteen ulkopuo-
33534: alueella. Käsittämättömillä "tulkinnoilla" ja vi-
33535: noutuneella käytännöllä on huomattavalta osal- le~l?, va1k~a h~ kuitenkin taloudellisesti ja yh-
33536: ta työttömiä riistetty työttömyyskassojen avus- tetskunnal:hsestl kuuluva:t •työlJi.syyden kannal-
33537: tukset joko kokonaan tai osittain. ta yhtä voimakkaaseen riippuvuussuhteeseen
33538: Työttömyyden seuraamosten lieventämiseksi työtätekeviin kuin työsuhteessa pysyvästikin
33539: on työttömyyskassojen mahdollisuuksia avus- ol~~~t. Hei?~t on myös tuotava työttömyyskas-
33540: tusten suorittamiseen ja niiden rahoitusta sen saJarJestelmaan, kassan jäseniksi ja avustuksiin
33541: oikeutetuiksi.
33542: tähden mitä pikimmin olennaisesti parannetta-
33543: va. Tähän lainsäädännölliseen tehtävään liittyy 5 §. Koska korvaukset perustuvat jäsenen
33544: luonnollisesti välttämättömyys torjua ja purkaa saamatta jääneen nettopalkkauksen korvauk-
33545: pyrkimykset ja järjestelyt työttömyyskassajär- .seen laiss~ .tark~~min mä~ritellyllä tavalla ja
33546: jestelmän ja muun työttömyysavustustoimen kyse.. on ~ah1mmat~korvauks1sta, on tästä yhtey-
33547: alistamisesta os·aksi tulopoliittista pysyvää sään- desta epaselvyyks1en välttämiseksi poistettava
33548: telyjärjestelmää. Työttömyyskassajärjestelmä ei maininta avustuksista.
33549: saa merkitä armopalojen anomista, lakko-oikeu- 7 §:n 1 mom. On katsottava riittävän että
33550: den, työläisten toimintavapauden ja kehittyvän valtiovalta voi lähettää ainoastaan seu;aajan
33551: joukkovoiman käytön tukahduttamisen tukemis- kassan hallituksen kokouksiin.
33552: ta, vaan työttömyysavustukset on rinnastettava 14 §. Rajoitukset jäsenenäolon ja työssäolon
33553: työstä m:aksettavaan palkkaan johon työtä ha- suhteen on syytä poistaa, samoin viiden päivän
33554: luavilla työttömillä on riidaton oikeus. karenssi. Erityisesti nuorten työttömien asemaa
33555: tällaiset rajoitukset pahentavat. Mahdollisia vää-
33556: 2. Erityisperustelut. rinkäytöksiä vastaan voidaan taistella ilman
33557: että siihen tarkoitukseen valitulla keinolla tuo~
33558: 2 §. Vaatimus jäsenten yhteisvastuul!isuu- tetaan suurelle joukolle syyttömiä haittaa.
33559: desta on poistettava, koska se ei suinkaan pal- 15 §. Työttömyys saattaa olla varsin pitkä-
33560: vele työttömyyden seurausten lieventämispyrki- aikaista, esimerkiksi mustalle listalle joutunei-
33561: 684 Lakialoite n:o 337
33562:
33563: den ammattiyhdistysaktiivien osalta. Korvatta- muut työtaistelumuodot kuin nykyisin laissa
33564: vien päivien vuotuinen enimmäisrajoitus sa- mainitut ja työttömälle on riidattomasti pystyt-
33565: moin kuin kolmen peräkkäisen vuoden tätä an- tävä työtä tarjottaessa näyttämään, ettei työtä
33566: karampi rajoitus on ehdottomasti poistettava. koske mikään työtaistelu. Työn pitää olla myös
33567: Viimeksi sanotun rajoituksen osalta muistetta- sellaista, että työntekijä päivittäin voi käydä
33568: koon erityisesti myös suhdanneherkkiä tai kau- kotona ilman kohtuutonta työmatkaan menevää
33569: sityöttömyydestä kärsiviä aloja, joilla työttö- aikaa ja kustannuksia. Kahden tunnin päivittäi-
33570: myys on jokavuotista. Kolmen vuoden rajoitus nen työmatka-aika ylärajaksi. 20 §:ssä ei voida
33571: leikkaa tällaisissa tapauksissa liian kipeästi. tehdä erotusta sen suhteen onko työtaistelu
33572: Miksi tällaiset alat joutuisivat syrjinnän koh- muodollisesti laillinen vai laiton. 2 momentin
33573: teeksi? karenssiaika tulisi lyhentää kolmeen viikkoon.
33574: Mikäli työnantaja painostustarkoituksessa on Uuden 3 momentin säännös on enimmäisrajojen
33575: toteuttanut työtaistelutoimenpiteenä työajan ly- poistamisen vuoksi tarpeeton.
33576: hentämisen tai työajan lyhentämiseen on muu- 21 §. Nykyinen säännös merkitsee työnan-
33577: toin ryhdytty menekki- tms. vaikeuksien vuok- tajien puolelle asettumista ja pitää kokonaisuu-
33578: si, tulee työttömyyskorvauksella asettaa työn- dessaan poistaa. Ainoastaan lakkoon itse osallis-
33579: tekijä tällöinkin samaan asemaan missä hän il- tuva:l1e työntekijäl1e voitaisiin ehkä asettaa kol-
33580: man sanottuja työajan lyhennyksiä olisi ollut. men viikon karenssi, jonka kuluessa useimmat
33581: Kassan säännöillä ei saa rajoittaa kausityön- työtaistelut nykyään päättynevät. Jos työtaistelu
33582: tekijän oikeutta avustukseen ajalta, jolloin hän kestää tätä pitempään, on työtön siinä vaiheessa
33583: on palkkatyön ja avustuksen tarpeessa. todella jo avun tarpeessa ja tilanne muutoinkin
33584: 16 §. Päiväavustusta tulisi maksaa pääsään- ilmeisesti sellainen, ettei työsuhteen palautta-
33585: töisesti jäsenen palkanmenetyksen suuruisena. misesta tuie mitään, vaan työtön arkaa hakeu-
33586: Tarkoituksena on korvata työttömyysajalta me- tua uuden työnantajan palvelukseen. Koska voi-
33587: netetty kokonaispäiväpalkkaus arvioituna netto- mankäyttö työtaistelujen muodossa on peri-
33588: määränä eli 75 prosenttia bruttopalkasta. Ellei aatteessa sallittua, ei työttömyysavustusten pois-
33589: jäsenen keskimääräistä päiväpalkkaa pystytä luo- sulkeminen voi tulla kysymykseen.
33590: tettavasti selvittämään, otetaan lähtökohdaksi 23 §:n 2 mom. Kassan jäsenmäärän alaraja
33591: teollisuuden miespuolisten työntekijäin keski- pitäisi alentaa 75 :een, koska eräillä erityisaloil-
33592: tuntiansio kyseiseen aikaan. Ylärajana päivä- la ei koko maatakaan ajatellen työntekijämää-
33593: korvaukselle olisi joka tapauksessa 90 prosent- rä ole juur~kaan tätä suurempi.
33594: tia sanotusta teollisuuden keskituntiansiosta. 24 §. Valtiolta saatavaa rahoitusta työttö-
33595: Koska lähtökohtana on nettopalkanmenetyksen myysavustuksiin on nostettava 55 % :iin, kui-
33596: korvaaminen, poistettaisiin nykyinen jaottelu tenkin siten, että tästä määrästä 70 prosenttia
33597: perheellisten ja muiden välillä, kuitenkin siten, valtio perisi suoraan työnantajilta tai niiden kus-
33598: että perheellisille ja muille huoltovelvollisille tantamalta työttömyyskassojen keskuskassalta,
33599: voitaisiin päiväavustuksena maksaa 85 prosent- eikä verotuksen avulla työntekijöiltä itseltään.
33600: tia bruttopalbsta, ylärajan ollessa enintään 20 Hallintokustannuksiin kohdistuvan apurahan
33601: prosenttia teollisuuden keskituntiansiota suu- suuruus on kruksinkertaistettava kassan iäsentä
33602: rempi. kohti laskettuna. Tähän liittyen säännöksen
33603: 17 a §. Koska korvatravien pa1v1en enim- 4 momentti olisi kumottava.
33604: mäisrajat ehdotetaan. poistettaviksi, on tämä 26 a §. STK:n esitysoikeus on poistettava
33605: säännös tarpeeton. ja valtioneuvostolle annettava oikeus eduskun-
33606: 20 §. Nuoria syrjivä 17 vuoden ikäraja on nan sosiaalivaliokuntaa kuultuaan nimittää kes-
33607: alennettava 15 vuoteen. 3 kohdan säännös louk- kuskassan jäsenet.
33608: kaa työntekijän oikeussuojaa vaatiessaan pakot· 26 h §. Työnantajat, jotka joko keinotekoi-
33609: tavaa syytä. Riittävänä on pidettävä asiallista sesti palkkapoliittisessa tarkoituksessa, huo-
33610: perustelua työstä poislähdölle. Omasta syystään nosta liikkeenjohto- tai suunnittelutaidostaan
33611: työttömänä ei ole henkilö, joka ei voi tehdä tms. johtuen ovat työntekijäitään erottamalla
33612: työtä tai joka on erotettu työpaikastaan toisten tai pakko1omauttamalla aiheuttaneet työttö-
33613: työntekijöiden, ulkopuolisten tai saman työpai- myyttä, pitää erityisen ylimääräisen työttömyys-
33614: kan, työtaistelun tai työnantajan työtaistelun vakuutusmaksun muodossa saattaa vastuuseen
33615: vuoksi. 4 kohdassa on otettava huomioon myös t.ästä menettelystään. Lisämaksun suuruus olisi
33616: Lakialoite n:o 337 685
33617:
33618: 1 prosentti näin työttömiksi joutuneiden työn- 28 a §. Työttömyysvakuutusasiain neuvotte-
33619: tekijöiden asianomaiselta kalenterivuodelta las- lukunta on lakkautettava, koska sen toiminta
33620: ketusta kokonaispalkkauksesta. Vuoden koko- merkitsee itse asiassa päätäntävallan siirtoa työn-
33621: naispalkkaus saataisiin laskennallisesti lähtien antajien välittömään kontrolliin. Vastaavasti on
33622: siitä palkkauksesta, jonka työntekijä olisi an- 25 a § kumottava.
33623: sainnut, mikäli hän olisi asianomaisen koko Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33624: vuoden ollut työssä. Tämä lisämaksu perittäi- nioittavasti,
33625: siin työttömyysvakuutusmaksun yhteydessä ja
33626: työttömyysvakuutuslaitokset tilittäisivät sen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
33627: valtiolle vähennyksittä käytettäväksi työttö- lakiehdotuksen:
33628: myyden seurausten lieventämiseen.
33629:
33630:
33631: Laki
33632: valtakunnallisista työttömyyskassoista annetun lain muuttamisesta.
33633:
33634: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan valtakunnallisista työttömyyskassoista 23 pal-
33635: vänä maaliskuuta 1934 annetun lain (125/34) 4 §:n 6 momentti, 14 §:n 2, 3 ja 4 moment-
33636: ti, 15 §:n 2 ja 6 momentti, 17 a §, 18 §, 20 §:n 3 momentti, 24 §:n 4 momentti, 25 a §ja
33637: 28 a § sekä muutetaan 2 §:n 1 momentti, 4 §:n 1 momentti, 5 §, 14 §:n 1 momentti,
33638: 15 §:n 1, 3 ja 5 momentti, 16 §:n 1 ja 2 momentti, 20 §:n 2 ja 3 momentti, 21 §, 24 §:n
33639: 1 ja 2 momentti, 26 a §:n 2 momentti, sekä lisätään lakiin uusi 26 h §,
33640: s·ellaisina kuin niistä ova•t, 4 §:n 1 momentti 22 päivänä joulukuuta 1967 annetussa laissa
33641: (257 /67) ja 6 momentti 7 päivänä kesäkuuta 1978 annetussa laissa (442/78), 14 §:n 1 ja
33642: 2 momentti 18 päivänä kesäkuuta 1971 annetussa laissa (513/71) sekä 3 ja 4 momentti
33643: 29 päivänä joulukuuta 1976 annetussa laissa (1102/76), 15 §:n 1 momentti 6 päivänä
33644: kesäkuuta 1974 annetussa laissa (453/74), sekä 2, 3, 5 ja 6 momentti, 16 §:n 1 ja 2
33645: momentti ja 17 a §mainitussa 18 päivänä kesäkuuta 1971 annetussa laissa (513/71), 20 §:n
33646: 1 momentti muutettuna 22 päivänä kesäkuuta 1967 ja 18 päivänä kesäkuuta 1971 anne-
33647: ituilla laeilla (588/67 ja 509/71) sekä 2 ja 3 momentti samoin kuin 24 §:n 1 momentti
33648: 29 päivänä joulukuuta 1976 annetulla lailla (1102/76), 24 §:n 2 ja 4 momentti 28 päi-
33649: vänä huhtikuuta 1967 annetulla lailla (170/67), 25a § 22 päivänä joulukuuta 1967 anne-
33650: tussa laissa (588/67), 26 a §:n 2 momentti 20 päivänä kesäkuuta 1960 annetussa laissa
33651: (328/60) ja 28 a § 23 päivänä kesäkuuta 1965 annetussa laissa (354/65), seuraavasti:
33652:
33653: 2 §. mukaan jaettava eri ryhmiin, joissa jäsenmaksut
33654: Työttömyyskassan ta11koituksena on avustuk- voivat olla eri suuret.
33655: sen antaminen jäsenilleen työttömyyden heitä
33656: kohdatessa. Työttömyyskassan hallitukseen voidaan valita
33657: ainoastaan kassan jäsen.
33658: Valvova ministeriö voi lähettää edustajansa
33659: 4 §. seuraamaan hallituksen istuntoa.
33660: · Työttömyyskassan jäseneksi paasee jokainen
33661: Suomessa asuva palkkatyöntekijä tai palkkatyön 14 §
33662: tarpeessa oleva, joka täyttää kassan ·säännöissä
33663: määrätyt ehdot. Avustusta saa suorittaa ainoastaan kassan
33664: jäsenelle.
33665: 15 §.
33666: 5 §. Päiväavustusta suoritetaan työttömyyspäivil-
33667: Työttömyyskassan säännöissä voidaan maa- tä, kuitenkin niin, että työ- ja avustuspäivien
33668: tätä, että kassan jäsenet on ammatin, jäsenenä lukumäärä yhteensä kunakin viikkona saa olla
33669: oloajan, työpalkan suuruuden, asuinpaikan, enintään viisi.
33670: perheolojen tai muiden sellaisten perusteiden
33671: 686 Lakialoite n:o 337
33672:
33673:
33674: Päiväavustusta ei kuitenkaan saa suorittaa 2) joka sairauden tai muun syyn vuoksi on
33675: työaikajärjestelyiltään alalla epätavallisissa töissä työhön kykenemätön; työkykyisenä pidetään
33676: olevalle jäsenelle sellaiselta viikolta, jona jäsen kuitenkin jäsentä, joka on sairausvakuutustoimi-
33677: on ollut työssä enemmän kuin neljä täyttä työ- kunnalta hakenut sairauden, vian tai vamman
33678: päivää tai niitä vastaavan tuntimäärän, ellei työ- perusteella sairausvakuutuslain ( 364/63) mu-
33679: ajan lyhentyminen ole johtunut ll:yöntelkijästä kaista päivärahaa, mutta jolta oikeus avustuk-
33680: riippumattomista syistä. seen on evätty sillä perusteella, että toimikunta
33681: ei ole katsonut hänen olevan työkyvyttömän;
33682: Kassan säännöis·sä oleva määräys siitä, että 3) joka ilman asiallista syytä työstä erot-
33683: kausityössä olevalle jäsenelle ei jonakin aikana tuaan taikka muutoin todistettavasti omasta
33684: anneta avustusta, on mitätön. Kausityöajan ulko- syystään on työttömänä. Jos jäsen on työttömä-
33685: puoliseltakin ajalta on avustusta maksettava, nä työtaistelun vuoksi, johtui se työnantajasta
33686: mikäli kassan hankkiman tai jäsenen toimitta- tai työntekijöistä tai olipa se lainvastainen tai
33687: man selvityks·en mukaan jäsen on avustuksen ei, ei hänen ole katsottava olevan työttömänä
33688: tarpeessa muiden tulojensa riittämättömyyden omasta syystään, ellei 21 §: ssä toisin säädetä;
33689: vuoksi. 4) joka ilman asiallista syytä kieltäytyy vas-
33690: taanottamasta hänelle tarjona olevaa, kaikenlai-
33691: 16 §. sista työtaistelutoimenpiteistä ja saarrosta va-
33692: Päiväavustuksen suuruus on 75 prosenttia paata työtä, jota hänen ammattitaitonsa, työ-
33693: jäsenen kokonaispäiväansiosta. Ellei jäsenen ko- kokemuksensa ja työkykynsä perusteella on
33694: konaispäiväansiota bruttomääräisenä voida luo- pidettävä hänelle sopivana ja josta maksetaan
33695: tettavasti selvittää eikä paikkakunnan siitä jäsenen asemassa olevan työntekijän kannalta
33696: työstä maksettava palkka ylitä teollisuuden sekä työpaikkakunnalla käypä palkka. Tarjottu
33697: keskituntiansiota miespuolisilta työntekijöiltä työ ei saa olla lyhyttä tilapäistyötä eikä sijaita
33698: laskettuna, käytetään perusteena sanottua teolli- paikkakunnalla, jolta jäsen ei ilman merkittävää
33699: suuden keskituntiansiota jäsenen kokonaispäivä- ajanhukkaa ja kuluja kykene päivittäin käymään
33700: palkkaa laskettaessa. Päiväavustuksen enimmäis- kotonaan.
33701: määrä on kuitenkin 90 prosenttia sanotusta sen
33702: hetkisestä teollisuuden keskituntiansion mukaan Edellä 1 momentin 3 ja 4 kohdassa maini-
33703: lasketusta kokonaispäiväansiosta. Jäsenelle, jolla tuissa tapauksissa voidaan suorittaa jäsenelle
33704: on yksi tai useampia 2 momentissa mainittuja kuitenkin avustusta sen jälkeen, kun jäsen on
33705: omaisia, voidaan kuitenkin päiväavustuksena ollut kolme viikkoa työnhakijana.
33706: maksaa 85 prosenttia jäsenen bruttomääräisestä
33707: kokonaispäiväansiosta, kuitenkin enintään 20 21 §.
33708: prosenttia suurempana edellä mainittua teolli- Työtaistelun aikana älköön työttömyyskassa
33709: suuden keskituntiansiota käyttäen lasketusta antako avustusta jäsenelleen, joka itse on osal-
33710: määrästä. listunut työntekijöiden aloittamaan työnseisauk-
33711: Omaisena pidetään: seen. Mikäli työnseisaus kestää yli kolme viik-
33712: 1) 18 vuotta nuorempaa tai työhön kykene- koa, on jäsen siitä eteenpäin oikeutettu avus-
33713: mätöntä lasta, niin myös alle 25 vuotiasta lasta, tuksen s·aamiseen.
33714: joka opiskelee;
33715: 2) puolisoa, joka ei ole ansiotyössä ja josta 24 §.
33716: jäsen välien rikkoutumisen vuoksi ei asu eril- Työttömyysavustuksiin kohdistuvan apurahan
33717: lään; sekä suuruus on 55 prosenttia kassan jäsenille suori-
33718: 3) vanhempaa, jonka työ- tai ansiokyky ja tetuista avustuksista. Apurahaa laskettaessa
33719: varallisuus ovat niin vähäiset, että hän elatuk- määrätään luontoisetuina annetun avustuksen
33720: seensa katsoen on pääasiallisesti riippuvainen arvo paikkakunnalla käypien hintojen mukaan.
33721: jäsenestä. Hallintokustannuksiin kohdistuvan apurahan
33722: suuruus on 1 markka jäsentä kohti vuodessa,
33723: 20 §. kuitenkin niin, että sinä vuonna, jolloin työttö-
33724: Työttömyyskassa ei saa suorittaa avustusta myyskassan säännöt on vahvistettu, ja sitä seu-
33725: jäsenelle: raavana vuonna on apurahan suuruus 2 mark-
33726: 1) joka ei ole täyttänyt 15 vuotta; kaa jäsentä kohti vuodessa.
33727: Lakialoite n:o 337 687
33728:
33729: 26 a §. järjestyksessä vakuutuslaitokselle erityistä lisä-
33730: maksua yhden prosentin laskettuna sanottujen
33731: Työttömyyskassojen keskuskassan saannöt työntekijöiden yhteenlasketusta vuoden koko-
33732: vahvistaa ja sen ylintä päätäntävaltaa edustavan naispalkkasummasta. Työntekijän vuotuises·sa
33733: elimen jäsenet nimittää valtioneuvosto edus- palkkasummassa a-sianomaiselta vuodelta on
33734: kunnan sosiaalivaliokuntaa kuultuaan. otettava huomioon kaikki ansioon vaikuttavat
33735: tekijät, joihin työntekijä olisi ollut oikeutettu,
33736: mikäli hänen työsuhteensa olisi jatkunut koko
33737: 26h §. sa>notun vuoden.
33738: Työnantaja, joka on velvollinen maksamaan Vakuutuslaitoksen on tilitettävä näin kerty-
33739: työttömyysvakuutusmaksua ja joka on irtisano- neet varat vakuutusvuoden päättymistä seuran-
33740: nut tai 1omauttanut yhden tai useamman työn- neen tammikuun aikana käytettäväksi työttö-
33741: tekijöistään tai purkanut heistä yhden tai useam- myyden seurausten lieventämiseen.
33742: man työsuhteen laittomasti, työn vähyyden tai
33743: tuotannollisten tahi taloudellisten syiden vuoksi,
33744: on velvollinen suorittamaan työttömyysvakuu- Tämä laki tulee voimaan päivänä
33745: tuksesta ja sen vakuutusmaksusta säädetyssä kuuta 19
33746:
33747:
33748: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
33749:
33750: Pauli Puhakka Irma Rosnell Mikko Kuoppa
33751: Pentti Liedes M.-L. Salminen Marjatta Mattsson
33752: Ensio Laine E.-J. Tennilä Sten Söderström
33753: Vappu Säilynoja Seppo Toiviainen Inger Hirvelä
33754: 688 1979 vp.
33755:
33756: Lakialoite n:o 338.
33757:
33758:
33759:
33760:
33761: Pukkio ym.: Ehdotus laiksi työsopimuslain 17 § :n muuttami-
33762: sesta.
33763:
33764:
33765: E d u s k u n n a 11 e.
33766:
33767: Monet kansainväliset sopihmkset, joissa Suo- pahtuvaa syrjintää koskevan yleissopimuksen
33768: mi on osallisena, velvoittavat valtiota lainsää- n:o 111 normit. Säännös on kuitenkin puutteel-
33769: dännöllisin tai muin toimin järjestämään työ- linen erityisesti siitä syystä, ettei se lainkaan
33770: elämää siten, ettei sukupuoleen kohdistuvaa ulotu työhönottotilanteisiin. Työelämässä ta-
33771: syrjintää pääse tapahtumaan. Työsopimuslain pahtuu vielä nykyäänkin valitettavan usein si-
33772: (320/70) 17 §:n 3 momentin mukaan työnan- ten, että työntekijöitä työhön otettaessa kiinni-
33773: tajan on kohdeltava työntekijäitään tasapuoli- tetään täysin perusteettomasti huomiota työn-
33774: sesti niin, ettei ketään perusteettomasti aseteta hakijan sukupuoleen ja valitaan työntekijä työ-
33775: toisiin nähden eri asemaan syntyperän, uskon- tehtävään nimenomaan käyttämällä kriteerinä
33776: non, sukupuolen, iän, poliittisen tai ammatti- hänen sukupuoltaan. Tällainen käytäntö ei vas-
33777: yhdistystoiminnan taikka muun näihin verratta- taa ero. yleissopimuksen tarkoitusta.
33778: van seikan vuoksi. Säännös on pyritty laati- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
33779: maan ottamalla huomioon muun muassa Kan- nioittaen,
33780: sainvälisen Työjärjestön (ILO:n) 42. yleisko-
33781: kouksessa vuonna 1958 hyväksytyn työmarkki- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
33782: noilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä ta- lakiehdotuksen:
33783:
33784:
33785:
33786: Laki
33787: työsopimuslain 17 § :n muuttamisesta.
33788: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopi-
33789: muslain (320/70) 17 § :n 3 momentti näin kuuluvaksi:
33790:
33791: 17 §. mattiyhdistystoiminnan taikka muun näihin ver-
33792: rattavan seikan vuoksi. Työntekijöitä työhön
33793: Työnantajan on kohdeltava työntekijäitään haettaessa tai otettaessa ei heitä saa asettaa pe-
33794: tasapuolisesti niin, ettei ketään perusteettomasti rusteettomasti toisiin nähden eri asemaan edellä
33795: aseteta toisiin nähden eri asemaan syntyperän, mainittujen seikkojen perusteella.
33796: uskonnon, sukupuolen, iän, poliittisen tai am-
33797:
33798:
33799: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
33800:
33801: Eva-Maija Pukkio Helena Pesola Matti Pelttari
33802: Heikki Perho Aila Jokinen Martti Ursin
33803: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Ritva Laurila Ben Zyskowicz
33804: Irma Rihtniemi-Koski Matti Hakala Tarja Halonen
33805: Tuulikki Petäjäniemi Elsi Hetemäki-Olander
33806: 1979 Yj?. 689
33807:
33808: Lakialoite n:o 339.
33809:
33810:
33811:
33812:
33813: Pukkio ym.: Ehdotus laiksi työturvallisuuslain muuttamisesta.
33814:
33815:
33816: E d u s k u n n a 11 e.
33817:
33818: Vuodelta 1958 peralSln oleva työturvalli- Pohjoismaisen työympäristölainsäädännön vii-
33819: suuslaki ( 299/58) on jo auttamattomasti van- meaikaista kehitystä objektiivisesti tarkastellen
33820: hentunut. Siitä seikasta, ettei voimassa olevan voidaan todeta, että Suomi on jäänyt myös
33821: työturvallisuuslain nojalla kyetä sääntelemään niistä pahasti jälkeen. Ruotsissa, Norjassa ja
33822: nykyaikaisen työelämän synnyttämiä työsuojelu- Tanskassa on aivan äskettäin saatettu voimaan
33823: tilanteita, oltaneen kaikissa yhteiskuntapiireissä erittäin uudenaikaiset työympäristölait. Ruotsin
33824: ja varmasti myös työmarkkinajärjestöjen kes- uuden työympäristölain ( SFS 1977: 1160) 2
33825: kuudessa yhtä mieltä. Työsuojelulainsäädännön luvun 1 § :n mukaan voidaan säädellä myös työ-
33826: kokonaisuudistus on kuitenkin Suomessa josta- ympäristön psyykkisiä tekijöitä. Säännöskohdan
33827: kin syystä huomattavasti viivästynyt. Vaikka mukaan työympäristön on oltava tyydyttävä ot-
33828: lain valmisteluaineistoa on olemassa, luovutti- taen huomioon työn luonne ja sosiaalinen ja
33829: han työturvallisuuslakia uudistamaan asetettu tekninen kehitys yhteiskunnassa. Työolot tulee
33830: työsuojelukomitea mietintönsä jo vuonna 1974 sopeuttaa lainkohdan mukaan ihmisen edelly-
33831: (Komiteanmietintö 1974: 123 ), ei eduskunnal- tyksiin fyysisessä ja psyykkisessä suhteessa. Li-
33832: le ole annettu minkäänlaisia työturvallisuuslain säksi .todetaan työn järjestelyä koskevana peri-
33833: modernisoimiseen .tähtääviä esityksiä. aatteellisena pyrkimyksenä se, että työntekijä
33834: Erityisenä puutteena työturvallisuuslaissa voisi itse vaikuttaa työtilanteeseensa.
33835: koetaan niin työnantajien kuin työntekijoiden- Koska on pelättävissä, että työsuojeluJain-
33836: kin keskuudessa se, ettei laissa tunneta lainkaan säädäntömme kdkonaisuudistus vieläkin viipyy,
33837: psyykkisiä työsuojeluongelmia. Kuitenkin on olisi pyrittävä siihen, että työturvallisuuslakia
33838: selvää, että psyykkisten työympäristöhaittojen osittain muuttamaUa saataisiin työympäristön
33839: osuus työelämässä on huomattava ja ne muo- psyykkiset haitat työsuojelun piiriin. Kehitystä
33840: dostavat elinkeinorakenteen muuttuessa jatku- tähän suuntaan on jo huomattavasti tapahtu-
33841: vasti lisääntyvän ongelman. Noin kolmannes nutkin monilla työaloilla vapaaehtoisiin sopi-
33842: kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä joudutaan musjärjestelyihin perustuen.
33843: myöntämään nimenomaan mielenterveyden häi- Lakiteknisesti tarkoituksenmukaisinta maini-
33844: riöistä johtuen. On kuitenkin oletettavissa, että tun kaltaisen osittaisuudistuksen toteuttami-
33845: työkyvyttömyyseläketilastot edustavat tässä seksi olisi sijoittaa työnantajan ja työntekijöi-
33846: kohden vain eräänlaista jäävuoren huippua ja den yleisiä velvollisuuksia koskevan työturval-
33847: että todelliset ongelmat ovat huomattavasti lisuuslain 9 §:n jälkeen erillinen 9 a §, joka
33848: suurempia. Tutkimusten mukaan psyykkisiä työ- koskisi työnantajan velvollisuuksia työympäris-
33849: ympäristöhaittoja esiintyy kaikenlaisissa töissä, tön psykososiaalisiin tekijöihin nähden.
33850: mutta työsuojeluongelmina ne painottuvat eri- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
33851: tyisesti fyysisesti ns. kevyempiin työprosessei- nioittaen,
33852: hin, jotka ovat ominaisia palveluammateissa ja
33853: julkisen sektorin työtehtävissä. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
33854: lakiehdotuksen:
33855:
33856:
33857:
33858:
33859: 87 0879005055
33860: 690 Lakialoite n:o 339
33861:
33862:
33863: Laki
33864: työturvallisuuslain muuttamisesta.
33865: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 28 päivänä kesäkuuta 1958 annettuun työtur-
33866: vallisuuslakiin ( 229/58) uusi näin kuuluva 9 a §:
33867:
33868: 9 a §.
33869: Työnantajan on työtä johtaessaan ja valvoes- Työ ja työympäristö on tarvittavassa määrin
33870: saan pyrittävä ottamaan huomioon työntekijän pyrittävä saattamaan oleskelun ja työskentelyn
33871: psyykkiset edellytykset suoriutua työstä. kannalta viihtyisäksi.
33872:
33873:
33874: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
33875:
33876: Eva-Maija Pukkio Helena Pesola Matti Hakala
33877: Heikki Perho Aila Jokinen Elsi Hetemäki-Olander
33878: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Ritva Laurila Matti Pelttari
33879: Tuulikki Petäjäniemi Ben Zyskowicz Martti Ursin
33880: 1979 vp. 691
33881:
33882: Lakialoite n:o 340.
33883:
33884:
33885:
33886: Raatikainen ym.: Ehdotus laiksi kunnallisten viranhaltijain ja
33887: työntekijäin eläkelain 1 §:n muuttamisesta.
33888:
33889:
33890: E d u s k u n n a 11 e.
33891:
33892: Kunnallisten viranhaltijain ja 'työntekijäin ko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin kunnallisten
33893: eläkelain (202/64) 1 §:n 4 momentin mukaan viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain sovelta-
33894: sanottua lakia sovelletaan myös sellaisen yh- mispiirin ulottamiseksi koskemaan myös kun-
33895: distyksen työntekijään, jossa on jäseninä yksin- tien omistamien osakeyhtiöiden ja osuuskuntien
33896: omaan kuntia, kuntainliittoja ja niiden muo- työntekijöitä. Samoin Suomen Kaupunkiliitto
33897: dostamia yhdistyksiä ja joka kunnallisen eläke- sekä Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain
33898: laitoksen ohjesäännössä määrättävällä tavalla liitto ry. ovat kunnalliselle eläkelaitokselle te-
33899: on liittynyt eläkelaitoksen jäsenyhteisöksi. kemissään esityksissä toivoneet ryhdyttäväksi
33900: Hallituksen esityksessä eduskunnalle kunnal- toimenpiteisiin kunnallisten viranhaltijain ja
33901: listen viranhaltijain ja työntekijäin eläkelaiksi työntekijäin eläke'lain soveltamisalan laajenta-
33902: (hall. es. n:o 104/1963 vp.) edellytettiin, että miseksi myös kunnallisiin osakeyhtiöihin sekä
33903: kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin elä- eräisiin yhteisöihin, joissa kunnilla ja kuntain-
33904: kelain mukainen järjestelmä olisi koskenut vain liitoilla on määräämisva1ta. Edellä selostetut
33905: kuntien ja kuntainliittojen sekä eläkelaitokse-n aloitteet ja eduskuntakyselyt osoittavat, että
33906: viranhaltijoita ja työntekijöitä. Nykyisen muo- kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläke-
33907: don 1 §:n 4 momentti sai esitystä laki- ja ta- lain soveltamisa1a on osoittautunut liian sup-
33908: lousvaliokunnassa käsiteltäessä. Valiokunta to- peaksi käytännön kunnaJliselämässä.
33909: tesi mietinnössään, että valiokunnassa oli har-
33910: kittu mahdollisuuksia ulottaa järjestelmä kos- Lain antamisen jälkeen kunnat ovat hankki-
33911: kemaan yhdistysten ja yhtiöiden henkilökuntaa, neet omistukseensa sellaisia yksityisiä yhteisöjä,
33912: joissa kunnUla on enemmistö. Kun kunnallisen joiden harjoittaman toiminnan katsotaan kuulu-
33913: eläkelaitoksen järjestysmuoto rakentuu julkis- van kunnan toimialaan. Kunnat ovat myös itse
33914: oikeudellisille perusteille, ei yhtiöiden henki- perustaneet osakeyhtiöitä, osuuskuntia ja muita
33915: lökunnan liittäminen järjestelmään kuitenkaan yhteisöjä hoitamaan eräitä sellaisia tehtäviä,
33916: ollut aiheellista. Sen sijaan valiokunta katsoi, jotka on katsottu voitavan tarkoituksenmukai-
33917: että järjestelmä oli ulotettava koskemaan sel- s~mmin hoitaa yksityisoikeudellisia yhteisömuo-
33918: laisten yhdistysten henkilökuntaa, joiden jäse- toja hyväksi käyttäen. Tällaisista yhteisöistä
33919: ninä on yksinomaan kuntia, kuntainliittoja ja mainittakoon pesula-, vesi- ja sähköosakeyhtiöt
33920: niiden muodostamia yhdistyksiä, jolloin muun ja -osuuskunnat, vuokratalo--osakeyhtiöt, uima-
33921: muassa kunnaiJlisten keskusjärjestöjen henkilö- halli- ja urheilulaitokset, teatterit ja muut vas-
33922: kunnat tulevat järjestebnän piiriin. taavat.
33923: Kysymys kunnallisten viranhaltijain ja työn- Mainitunlaisten yksityisoikeudellisten yhtei-
33924: tekijäin eläkelain soveltamisalan laajentamisesta söjen työntekijäin eläke-edut määräytyvät työn-
33925: tuli uudelleen esille varsin pian [ain hyväksy- tekijäin eläkelain (395/61) mukaan,. jonka
33926: misen jälkeen. Eduskunnalle jätettiin 16 päi- tarjoama eläketurva on kuitenkin heikompi
33927: vänä h~lmikuuta 1965 toivomusaloite sanotun kuin kunnallisten viranhaJtijain ja työnteki-
33928: lain soveltamisesta myös sairaalaan, jossa kun- jäin eläkelain mukainen elaketurva. On ym-
33929: tien ohella on osakkaana yksityinen laitos tai märrettävää, että tämä on omiaan herättä-
33930: yhtymä, jos kunnat yhteisesti omistavat vähin- mään arvostelua työntekijöiden piirissä. Työn-
33931: tään puolet sairaalasta. Samaa asiaa koskeva tekijäin eläkelain mukaista lisäetuutta kos-
33932: eduskuntakysely tehtiin 16 päivänä tammikuuta kevan vakuutuksen ottaminen taas on osoit-
33933: 1966. Edelleen tehtiin 6 päivänä maaliskuuta tautunut siksi kalliiksi, että vain harva kunnan
33934: 1973 eduskuntakysely, jossa tiedusteltiin, aikoi- omistama tai määräämisvallassa oleva yksityis-
33935: 692 Lakialoite n:o 340
33936:
33937:
33938: oikeudellinen yhteisö on katsonut voivansa sel- tykseensä maarays, jonka mukaan muut kuin
33939: laista työntekijöilleen kustantaa. kunnat ja kuntainliitot saavat omistaa yhteensä
33940: Koska kunnallinen eläkelaitos on julkisoikeu- enintään yhden neljäsosan yhtiön osakkeista.
33941: dellinen yhteisö, ei olisi tarkoituksenmukaista, Lisäksi olisi yhtiöjärjestyksessä määrättävä,
33942: että mi:kä tahansa yksity1soikeudellinen yhteisö, että näiden osakkeiden nojalla voidaan yhtiö-
33943: jossa kunnilla ja kuntainliitoilla olisi muodolli- kokouksessa äänestää enintään neljäsosalla ko-
33944: nen määräämisvalta, esimerkiksi 51 prosenttia kouksessa kulloinkin edustettujen osakkeiden
33945: yhtiön osakekannasta, voisi päästä liittymään yhteenlasketusta äänimäärästä. Sen varalta,
33946: eläkelaitoksen jäsenyhteisöksi. Liittymi,sen edel- että yhtiön osakkeita luovutettaisiin muille
33947: lytykset olisikin asetettava sellaisiksi, että vain kuin kunnille ja kuntainliitoille, olisi yhtiöiden
33948: sellaiset yksityisoikeudelliset yhteisöt, jotka käy- otettava yhtiöjärjestyksiinsä tarvittavat mää-
33949: tännössä ovat kokonaan ja pysyvästi kuntien ja räykset tällaisten osakkeiden lunastamisesta jo-
33950: kuntainliittojen omistuksessa ja joiden kohdal- ko yhtiölle tai osakkeenomistajina oleville kun-
33951: la omistussuhteet ovat riidattomasti todettavis- nille ja kuntainliitoille.
33952: sa, voitaisiin hyväksyä jäsenik~i eläkelaitokseen. Koska kunnallisen eläkelaitoksen jäsenyhtei-
33953: Tähän tavoitteeseen päästäisiin, jos eläkelaitok- söinä on myös kuntien ja kuntainliittojen muo-
33954: sen jäsenpiirin laajentaminen rajoitettaisiin osa- dostamia yhdistyksiä, jotka puolestaan ovat pe-
33955: keyhtiöihin ja jäseneksi hyväksymisen edellytyk- rustaneet osakeyhtiöitä toimialaansa kuuluvien
33956: senä olrsi, että kuntien ja kuntainliittojen on tehtävien hoitamista varten tai ovat osakkeen-
33957: omistettava yhtiön osakekannasta vähintään 75 omistajina kuntien ja kuntainliittojen ohella sel-
33958: prosenttia. Tällöinkin yhtiön liittymisen tulisi laisessa yhtiössä, laissa olisi varattava mahdolli-
33959: riippua sen omasta tahdosta. suus myös tällaisten yhtiöiden liittymiselle jä-
33960: seneksi kunnalliseen eläkelaitokseen.
33961: Jotta eläkelaitoksen jäseneksi hyväksyttävän Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
33962: osakeyhtiön osakkeiden omistussuhteissa ei pää- nioittavasti,
33963: sisi tapahtumaan sellaista muutosta, joka vähen-
33964: täisi kuntien ja kuntainliittojen osuuden alle että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
33965: 75 prosentin, olisi niiden otettava yhtiöjärjes- lakiehdotuksen:
33966:
33967: Laki
33968: kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain 1 § :n muuttamisesta.
33969: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1964 annetun kunnal-
33970: lis.ten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain (202/64) 1 §:n 4 momentti näin kuuluvaksi:
33971:
33972: 1 §. sekä eläkelaitoksen jäsenyhteisöiksi liittyneet
33973: yhdistykset saavat omistaa yhteensä enintään
33974: Tätä lakia sovelletaan myös eläkelaitoksen vi- yhden neijäsosan yhtiön osakkeista ja että näi-
33975: ranhaltijaan ja työntekijään, jolloin eläkelaitok- den osakkeiden nojalla voidaan yhtiökokouk-
33976: sesta on soveltuvin kohdin voimassa, mitä jä- sessa äänestää enintään neljäsosalla kokouksessa
33977: senyhteisöstä on säädetty, sekä sellaisen yhdis- edustettujen osakkeiden yhteenlasketusta ääni-
33978: tyksen työntekijään, jossa on jäseninä yksin- määrästä, ja joka el~kelaitoksen ohjesäännössä
33979: omaan kuntia, kuntainliittoja ja niiden muodos- määrättävällä tavalla on liittynyt eläkelaitoksen
33980: tamia yhdistyksiä ja joka eläkelaitoksen ohje- jäsenyhteisöksi.
33981: säännössä määrättävä11ä tavalla on liittynyt
33982: eläkelaitoksen jäsenyhteisöksi. Niin ikään so-
33983: velletaan tätä lakia sellaisen osakeyhtiön työn-
33984: tekijään, jonka yhtiöjärjestykseen on otettu Tämä laki tulee voimaan päivänä
33985: määräys, että muut kuin kunnat ja kuntainliitot kuuta 19
33986:
33987:
33988: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
33989:
33990: Kaisa Raatikainen Olli Helminen Matti Puhakka
33991: Juhani Surakka Reino Breilin Peter Muurman
33992: 1979 vp. 693
33993:
33994: Lakialoite n:o 341.
33995:
33996:
33997:
33998:
33999: Rihtniemi-Koski: Ehdotus laiksi kansaneläkelain 23 § :n muutta-
34000: misesta.
34001:
34002:
34003: E d u s k u n n a II e.
34004:
34005: Kansaneläkelain 23 §:n 1 momentin mu- maahan eläkepäiviään viettämään palaava van-
34006: kaan maksetaan kansaneläkettä Suomeen muut- hus joutuu elämään ilman sitä tukea, minkä
34007: taneelle henkilölle vasta sen jälkeen, kun hän kansaneläkkeen maksaminen hänelle toisi.
34008: on asunut Suomes·sa yhtämittaisesti 5 vuotta. Kansaneläkelain 23 §:n 1 momenttia tuli-
34009: Jos vakuutettu kuitenkin 16 vuotta täytettyään sikin muuttaa siten, että henkilölle, joka täyt-
34010: on yli puolet ajasta ja vähintään 5 vuotta asu- tää pykälässä esitetyt muut kansaneläkkeen
34011: nut Suomessa, maksetaan hänelle kansaneläket- maksun edellytykset, aletaan maksaa kansan-
34012: tä vuoden kuluttua siitä, kun hän on muut- eläkettä heti, kun hän on muuttanut Suo-
34013: tanut Suomeen asumaan. meen asumaan.
34014: Nykyisin on väestön siirtyminen ulkomaille Edellä esitetystä muutoksesta aiheutuvat elä-
34015: työhön ja eläkeiän saavuttamisen jälkeinen pa- kekustannusten lisäykset olisivat melko vähäi-
34016: luu kotimaahan yleistyneet huomattavasti. Täl- set, koska Pohjoismaiden välillä on solmittu
34017: löin syntyy toistuvasti tilanteita, joissa eläke- sosiaaliturvasopimus, joka turvaa niistä koti-
34018: päiviään Suomeen viettämään palaava henkilö maahan muuttavien suomalaisten eläke-edut.
34019: joutuu odottamaan vuoden ennen kuin hänelle Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
34020: aletaan maksaa kansaneläkettä. Eläkkeelle siir- taen,
34021: tymisen yhteydessä muuttuu eläkkeellesiirty-
34022: jän taloudellinen asema yleisesti entistä huo- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
34023: nommaksi. Siten ei ole kohtuullista, että koti- lakiehdotuksen:
34024:
34025:
34026: Laki
34027: kansaneläkelain 23 § :n muuttamisesta.
34028: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansan-
34029: eläkelain (347 /56) 23 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
34030:
34031: 23 §. on yli puolet ajasta ja vähintään 5 vuotta
34032: Kansaneläkettä maksetaan Suomeen muutta- asunut Suomessa, maksetaan hänelle kansan-
34033: neelle . henkilölle vasta sen jä·lkeen, kun hän eläkettä, kun hän on muuttanut Suomeen asu-
34034: on asunut Suomessa yhtämittaisesti 5 vuotta. maan.
34035: Jos vakuutettu kuitenkin 16 vuotta täytettyään
34036:
34037:
34038: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
34039:
34040: Irma Rihtniemi-Koski
34041: 694 1979 vp.
34042:
34043: Lakialoite n:o 342.
34044:
34045:
34046:
34047:
34048: Rosnell ym.: Ehdotukset laeiksi työntekijäin eläkelain 7 §:n ja
34049: valtion eläkelain 7 § :n muuttamisesta.
34050:
34051:
34052: E d u s k u n n a 11 e.
34053:
34054: Työ- ja virkaeläkkeen maaraa laskettaessa dostuisi, jos eläkkeen perusteena olisi se palkka,
34055: otetaan huomioon työntekijän työsuhteen nel- jonka työntekijä saa parhaimmassa työiässä
34056: jän viimeisen vuoden ne kaksi vuotta, jotka ollessaan. Käytännössä tapahtuu myös niin,
34057: ansioiden puolesta ovat keskimmäiset. Aiem- että työntekijä ikääntyessään siirretään huonom-
34058: min laskuperusteena olivat ne kaksi vuotta, min palkattuihin töihin.
34059: jolloin ansiot olivat olleet parhaimmat. Tämä Työntekijäin ja valtion eläkelakeja olisi
34060: muutos heikentää selvästi palkkatyöntekijöiden muutettava niin, että eläkkeen perusteeksi otet-
34061: eläketurvaa. Jos eläketurvan heikkenemistä mi- taisiin viiden parhaan vuoden keskiarvo. Vas-
34062: tataan eläkemenojen pienenemisellä, niin tämä taava muutos olisi toteutettava kunnallisessa
34063: muutos merkitsee noin 5 prosentin laskua eläke- eläkeohjesäännössä.
34064: menoissa. Edellä olevan perusteella ehdotamtpe,
34065: Kun lisäksi usein, varsinkin raskaissa töissä
34066: olevien ansiot iän lisääntyessä pienenevät, muo- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
34067: dostuu eläke pienemmäksi kuin miksi se muo- lakiehdotukset:
34068:
34069:
34070: 1.
34071: Laki
34072: työntekijäin eläkelain 7 §:n muuttamisesta.
34073:
34074: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä helmikuuta 1961 annetun työnteki-
34075: jäin eläkelain 7 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 15 päivänä joulukuuta 1978 anne-
34076: tussa laissa (980/78), näin kuuluvaksi:
34077:
34078: 7 §. määrättäessä, ellei työsuhde sinä vuotena ole
34079: Eläkkeen perusteena oleva palkka määrätään jatkunut kuutta kuukautta. Milloin työsuhde
34080: kunkin työsuhteen osalta erikseen valitsemalla on jatkunut vain yhden kalenterivuoden aikana,
34081: niistä kalenterivuosista, joina työsuhde on jat- eläkkeen perusteena olevana palkkana käytetään
34082: kunut, ne viisi vuotta, joiden 9 §:n 1 mo- saatujen työansioiden keskimäärää kuukautta
34083: mentin mukaisesti tarkistettujen työansioiden kohden. Eläkkeen perusteena olevaa palkkaa
34084: keskimäärä kuukautta kohden on suurin, ja määrättäessä ei kuitenkaan oteta huomioon
34085: laskemalla tämän jälkeen näiden vuosien edellä aikaa, jolta työntekijä on saanut 6 §:n 1 mo-
34086: sanotulla tavalla tarkistettujen yhteenlaskettu- mentissa tarkoitettua eläkettä.
34087: jen ansioiden keskimäärä kuukautta kohden.
34088: Jos työsuhde on jatkunut useamman kuin kah-
34089: den kalenterivuoden aikana, sitä kalenteri-
34090: vuotta, jona työsuhde alkoi, ei kuitenkaan oteta Tämä laki tulee voimaan päivänä
34091: huomioon eläkkeen perusteena olevaa palkkaa kuuta 198 .
34092: Lakialoite n:o 342 695
34093:
34094: 2
34095: Laki
34096: valtion eläkelain 7 §:n muuttamisesta.
34097:
34098: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion
34099: eläkelain ( 280/66) 7 § :n 1 ja 6 momentti, sellaisena kuin niistä 1 momentti
34100: on 22 päivänä joulukuuta 1978 annetussa laissa (1040/78) ja 6 momentti 18 päivänä
34101: heinäkuuta 1975 annetussa laissa (568/75), näin kuuluviksi:
34102:
34103: 7 §. jatkunut vähintään 6 kuukautta. Milloin palve-
34104: Eläkkeen perusteena oleva palkka määrätään lus on jatkunut vain yhden kalenterivuoden
34105: valitsemalla niistä kalenterivuosista, joina pal- aikana, eläkkeen perusteena olevana palkkana
34106: velus on jatkunut, ne 5 vuotta, joiden 16 § :n käytetään siitä saadun työansion keskimäärää
34107: 1 momentin mukaisesti tarkistettujen työansioi- kuukautta kohden.
34108: den keskimäärä kuukautta kohden on suurin,
34109: ja laskemalla tämän jälkeen näiden vuosien Lakkautuspalkalle asetetun edunsaajan eläk-
34110: edellä sanotulla tavalla tarkistettujen yhteenlas- keen perusteena oleva palkka määrätään 1 mo-
34111: kettujen ansioiden määrä kuukautta kohden. mentin mukaisesti.
34112: Jos palvelus on jatkunut useamman kuin 2 ka-
34113: lenterivuoden aikana, sitä kalenterivuotta, jona
34114: palvelus on lakannut, ei kuitenkaan oteta huo-
34115: mioon eläkkeen perusteena olevaa palkkaa Tämä laki tulee voimaan päivänä
34116: määrättäessä, jollei palvelus sinä vuotena ole kuuta 198 .
34117:
34118:
34119: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
34120:
34121: Irma Rosnell P. Puhakka Mikko Kuoppa
34122: Pentti Liedes Ensio Laine Seppo Toiviainen
34123: 696 1979 vp.
34124:
34125: Lakialoite n:o .34.3.
34126:
34127:
34128:
34129:
34130: Rosnell ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta.
34131:
34132:
34133: E d u s k u n n a 11 e.
34134:
34135: Sairausvakuutuslain perusteella korvataan osa tuksi. Erittäin kiireellisesti se olisi toteutettava
34136: lääkärin-, laboratorio- ja lääkekustannuksista. varattomien vanhusten ja työkyvyttömien osalta.
34137: Sairaalamaksuista ei korvausta suoriteta. Van- Sairausvakuutuslakia olisi muutettava niin, että
34138: husten ja työkyvyttömien kohdalla sairauskus- kansaneläkkeen tukiosaa ja vanhuudentukea saa-
34139: tannukset ovat useassa tapauksessa tuloihin näh- ville korvattaisiin lääkärin-, laboratorio- ja lääke-
34140: den kohtuuttoman suuret. Kansaneläkkeiden kustannukset kokonaisuudessaan ja että myös
34141: pienuuden tähden vanhusten ja työkyvyttömien sairaalahoito sisällytettäisiin sairausvakuutuslain
34142: on sairauden sattuessa turvauduttava joko so- edellyttämien korvausten piiriin.
34143: siaalihuollon apuun tai jäätävä vaille sairaan- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
34144: hoitoa. tamme,
34145: Ilmainen sairaanhoito kaikille kansalaisille että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
34146: pitäisi saada mahdollisimman nopeasti toteute- lakiehdotuksen:
34147:
34148:
34149: Laki
34150: sairausvakuutuslain muuttamisesta.
34151: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 4 päivänä heinäkuuta 196.3 annettuun sairaus-
34152: vakuutuslakiin (364/63) uusi näin kuuluva 1.3 a §:
34153:
34154: 1.3 a §. taan kansaneläkkeen tukiosan ja vanhuudentuen
34155: Sen estämättä, mitä edellä on säädetty sai- saajille lääkärin-, laboratorio-, lääke- ja sairaala-
34156: raanhoidon kustannusten korvaamisesta, korva- hoidon kustannukset täysimääräisinä.
34157:
34158:
34159: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
34160:
34161: Irma Rosnell Mikko Kuoppa Sten Söderström
34162: M.-L. Salminen P. Liedes Marjatta Mattsson
34163: 1979 vp. 697
34164:
34165: Lakialoite n:o 344.
34166:
34167:
34168:
34169: Rosnell ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain 1 ja 13 §:n muuttami-
34170: sesta.
34171:
34172:
34173: E d u s k u n n a II e.
34174:
34175: Lapsilisäjärjestelmä on keskeisin lapsiperhei- tulisi tukea kehittämällä muita monilapsisten
34176: den tukimuoto. Sen avulla voidaan oikeuden- perheiden tukimuotoja.
34177: mukaisella tavalla tasata perhekustannuksia. Lapsilisää maksetaan kunnes lapsi täyttää 16
34178: Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että lapsilisäjär- vuotta. Monet nuoret eivät kuitenkaan vielä
34179: jestelmää kehitetään tehokkaasti. Lapsilisien tässä iässä kykene itsestään huolehtimaan. Mo-
34180: markkamääriä tulisi korottaa huomattavasti, net jatkavat koulunkäyntiään ja heidän kulu-
34181: jotta voitaisiin estää perheen elintason lasku tuksensa tässä iässä on varsin suuri.
34182: lapsien syntyessä. Mielestämme ensi vaiheessa Niinpä käytännössä lapsilisä loppuu usein
34183: lapsilisät lasta kohden tulisi korottaa ainakin juuri siinä vaiheessa, jolloin se olisi erityisen
34184: 260 markkaan kuukaudessa. välttämätöntä. Tämän vuoksi lapsilisää pitäisi
34185: Vuodesta 1962 lähtien lapsilisät ovat olleet maksaa 18 ikävuoteen asti.
34186: porrastettuja, mutta mielestämme tälle ei ole Valtioneuvostolla on oikeus korottaa lapsili-
34187: perusteita. Taloudelliset vaikeudet ensimmäisen siä elinkustannusten nousua vastaavasti. Esi-
34188: lapsen syntyessä saattavat olla varsin suuret tämme lakia niin muutettavaksi, että lapsilisät
34189: esimerkiksi vanhempien opiskelun jatkuessa ja sidottaisiin palkkaindeksiin.
34190: asunnon ja kodin hankkimisen sattuessa sa- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
34191: maan aikaan lapsen syntymän kanssa. Lapsilisän
34192: tulisi siis olla samansuuruinen kaikille lapsili- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
34193: sään oikeutetuille lapsille. Monilapsisia perheitä lakiehdotuksen:
34194:
34195: Laki
34196: lapsilisälain 1 ja 13 §:n muuttamisesta.
34197: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsi-
34198: lisälain (541/48) 1 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisena kuin 2 momentti on 9 päivänä maalis-
34199: kuuta 1979 annetussa laissa ( 279/79), sekä 13 §, sellaisena kuin se on 1 päivänä kesäkuuta
34200: 1962 annetussa laissa (3 37/62), näin kuuluviksi:
34201:
34202: 1 §. 13 §.
34203: Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suorite- Lapsilisän määrää korotetaan samassa suh-
34204: taan, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään, teessa kuin maan yleinen palkkataso nousee.
34205: valtion varoista lapsilisää jokaisesta Suomessa Lapsilisän määrän tarkistus suoritetaan puo-
34206: asuvasta kahdeksaato1sta vuotta nuoremmasta Hvuosittain.
34207: lapsesta.
34208: Lapsilisän määrä on 2 400 markkaa vuo-
34209: dessa.
34210:
34211:
34212: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
34213:
34214: Irma Rosnell Mikko Kuoppa Sten Söderström
34215: M.-L. Salminen P. Liedes Marjatta Mattsson
34216: 88 0879005055
34217: 698 1979 vp.
34218:
34219: Lakialoite n:o 345.
34220:
34221:
34222:
34223:
34224: Ruotsalainen ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain 1 §:n muuttami-
34225: sesta.
34226:
34227:
34228: E d u s k u n n a 11 e.
34229:
34230: Välttämättömän koulutusajan pidentyminen Lapsiperheiden toimeentulon parantamisen
34231: sekä osaltaan myös voimakas työttömyys ovat kannalta on välttämätöntä, että lapsilisiä riit-
34232: aiheuttaneet sen, että 16-vuotiaalla lapsella on tävästi korotetaan ja lapsilisäjärjestelmää kehi-
34233: vain harvoissa tapauksissa mahdollisuus siirtyä tetään mm. korottamalla lapsilisän suorittamis-
34234: työelämään ja ryhtyä huolehtimaan omasta toi- ikää 18. ikävuoteen asti.
34235: meentulostaan. Lapsi on siis edelleen vanhem- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
34236: piensa huollettavana, vaikka hänen elatuskulun-
34237: sa hänen aikuistuessaan voimakkaasti kasva- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
34238: vat. lakiehdotuksen:
34239:
34240:
34241: Laki
34242: lapsilisälain 1 §:n muuttamisesta.
34243:
34244: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisä-
34245: lain 1 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 1 päivänä kesäkuuta 1962 annetussa laissa
34246: (337 /62), näin kuuluvaksi:
34247:
34248: 1 §. asuvasta kahdeksaatoista vuotta nuoremmasta
34249: Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suorite- lapsesta.
34250: taan, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään,
34251: valtion varoista lapsilisää jokaisesta Suomessa
34252:
34253:
34254: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
34255:
34256: Unto Ruotsalainen Jarmo Wahlström Anna-Liisa Hyvönen
34257: Matti Järvenpää Aulis Juvela Mikko Ekorre
34258: Helvi Niskanen Heli Astala Niilo Koskenniemi
34259: 1979 vp. 699
34260:
34261: Lakialoite n:o 346.
34262:
34263:
34264: Rytkönen ym.: Ehdotus laiksi työaikalain muuttamisesta.
34265:
34266:
34267: E d u s k u n n a 11 e.
34268:
34269: Metsätyöt ovat maassamme edelleenkin lailla Tämä eduskunnalle jätettävä lakialoite työ-
34270: säännellyn työajan ulkopuolella. Vain metsän- aikalain muuttamisesta lähtee siitä, että kaikki
34271: harvennus- ja taimikkotöissä noudatetaan käy- metsätyöt ja niihin liittyvät työt työnjohtotyöt
34272: tännössä työaikalakia ja uittotöissä vakinaisilla mukaan lukien saatetaan työaikalain alaisuu-
34273: erottelupaikoilla. Mutta varsinaiset metsän- teen. Sama käytäntö olisi sovellettava myös
34274: hakkuu- ja puunkorjuutyöt tehdään edelleenkin puunkorjuutöissä työnantajan koneilla työsken-
34275: urakkatyönä ilman lakisääteistä työaikaa. Kai- televiin työntekijöihin. Metsänleimaus-, harven-
34276: killa muilla työaloilla pidetään luonnollisena, nus-, istutus- ja kylvötyöt tulisivat niin ikään
34277: että työaika on lailla säännelty, mutta monista lakiehdotuksessa edellytetyn työajan alaisiksi.
34278: yrityksistä huolimatta tätä työoloja koskevaa Työaika olisi ehdotuksen mukaan 7 tuntia
34279: perusoikeutta ei ole saatu aikaan metsätöissä. vuorokaudessa ja 35 tuntia viikossa. Työaikaan
34280: SKDL:n eduskuntaryhmän toimesta on jatku- luettaisiin asunnoita tai majoituspaikalta pals-
34281: vasti tehty aloitteita asian saamiseksi edus- talle edestakaisin käytettävä työmatkaan kuulu-
34282: kuntakäsittelyyn, mutta siinä ei ole toistaiseksi va aika. Laki koskisi kaikkia metsätöitä, ei kui-
34283: onnistuttu. tenkaan oman perheen jäseniä, jotka työsken-
34284: Asiaa on tutkinut myös hallituksen asettama televät esim. vanhempiensa omistaman tilan
34285: metsäalan työaikatoimikunta, joka antoi mie- metsä töissä.
34286: tintönsä v. 1974. Toimikunta päätyi yksimieli- Edelleen ehdotetaan, että riitatapauksissa
34287: sesti sille kannalle, että metsätyöt olisi saatet- Maaseututyöväen Liitolla olisi täysi oikeus
34288: tava työaikalain piiriin ja teki sitä koskevat saattaa asia työaikalaissa edellytetyn elimen rat-
34289: ehdotukset. Asia ei kuitenkaan ole edistynyt kaistavaksi.
34290: ehdotusta pidemmälle. Sorsan hallituksen halli- Eduskunnan olisi lakiehdotus mahdollisim-
34291: tusohjelmaan sisältyi kohta metsätöiden saatta- man pian käsiteltävä, jotta maamme metsäta-
34292: misesta työaikalain alaisuuteen. Asian toteutta- louden avainasemissa työskentelevät metsätyön-
34293: minen estyi sen vuoksi, että työnantajat metsä- tekijät saisivat vihdoinkin heille kuuluvan laki-
34294: hallitusta lukuunottamatta asettuivat neuvotte- sääteisen työajan.
34295: luissa jyrkän kielteiselle kannalle. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
34296: Metsätöiden työajan lakisääteinen ratkaise-
34297: minen on edellä mainituista syistä huolimatta että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
34298: saatettava kuntoon mahdollisimman kiireelli- lakiehdotuksen:
34299: sesti, tahtoivatpa sitä työnantajat hyväksyä taik-
34300: ka eivät. Asiahan on eduskunnan päätettävissä.
34301:
34302: Laki
34303: työaikalain muuttamisesta.
34304: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 2 päivänä elokuuta 1946 annetun työaikalain
34305: ( 604/46) 5 § :n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat 30 päivänä joulukuuta 1965
34306: annetussa laissa ( 713/65), sekä lisätään 4 §: ään uusi 4 momentti ja 20 §: ään uusi 5
34307: momentti seuraavasti:
34308:
34309: 4 §. järjestöistä, on vastaavasti sovellettava metsä-
34310: - - - - - - - - - - - - - - ja uittoalan työehtosopimuksen allekirjoitta-
34311: Mitä edellä 1 momentissa on säädetty keskus- neeseen järjestöön tai laitokseen.
34312: 700 Lakialoite n:o 346
34313:
34314: 5 §. on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä vähin-
34315: Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia tään ajaksi, jonka kuluessa viikottainen sään-
34316: vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Metsä- nöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimää-
34317: ja uittotöissä ja niihin liittyvissä töissä työn- rään. 1 momentissa mainituissa metsä- ja uitto-
34318: johtotyö mukaan lukien säännöllinen työaika töissä keskimäärä on 35 tuntia.
34319: on 7 tuntia vuorokaudessa ja 35 tuntia viikos-
34320: sa. Työaikaan luetaan asunnosta taikka majoi-
34321: tuspaikasta työpaikalle edestakaisin käytetty 20 §.
34322: aika.
34323: Viikottainen säännöllinen työaika voidaan Metsä- ja uittotöissä työtuntijärjestelmän
34324: järjestää myös siten, että se keskimäärin on 40 laatiminen voidaan antaa myös työntekijän teh-
34325: tuntia viikossa edellyttäen, että työtä varten täväksi, mikäli tästä on etukäteen sovittu.
34326:
34327:
34328: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
34329:
34330: V. J. Rytkönen Juhani Vähäkangas Mikko Ekorre
34331: Niilo Koskenniemi Mauno Forsman Lasse Lehtinen
34332: Arvo Kemppainen Kauko Tamminen Helvi Niskanen
34333: Ulla-Leena Alppi Matti Puhakka
34334: 1979 vp. 701
34335:
34336: Lakialoite n:o 347.
34337:
34338:
34339:
34340:
34341: Rytkönen ym.: Ehdotus laiksi metsä- ja uittotöissä työskente-
34342: levien eläke-ehdoista.
34343:
34344:
34345: E d u s k u n n a 11 e.
34346: Maassamme nykyisin vallitsevan eläkelain- vuotiaana. Tätä uudistusta on pidettävä tarpeel-
34347: säädännön mukaan yleinen vanhuuseläkeikäraja lisena ja tarkoituksenmukaisena varsinkin ot-
34348: on 65 vuotta. Näin on myös metsä- ja uitto- taen huomioon metsä- ja uittotöiden raskauden
34349: töissä. Yleisesti ottaen vanhuuseläkeikäraja ei ja kuluttavan vaikutuksen.
34350: kansainvälisesti ole korkea. Mutta meidän Nykyisen LEL-eläkejärjestelmän mukaan työ-
34351: maamme eläkelainsäädäntö ei riittävästi tunne ja kansaneläkkeen yhteismäärä on 60 % työn-
34352: ns. erityiseläkeikärajoja, ja tästä johtuu, että tekijän ansiosta. Varsinaisen työeläkkeen määrä
34353: myös metsä- ja uittotöissä eläkeikä on 65 vuotta. on siten kohtuuttoman alhainen. Kun mm. val-
34354: Vallitsevassa eläkejärjestelmien kaaoksessa tion virkamiehillä eläkeprosentti on 66 % pal-
34355: erottuu työntekijäin ja viranhaltijoiden osalta kasta, mikä on yleisesti hyväksytty, olisi myös
34356: kunnallinen eläkejärjestelmä, joka myös tässä työntekijöiden eläkkeisiin sovellettava samaa
34357: suhteessa on maamme edistyksellisin. Kunnal- prosenttilukua. Tässä laldehdotuksessa ehdote-
34358: lisessa eläkejärjestelmässä on tasapuolisesti taankin metsätyöläisten eläkeprosentiksi 66 %.
34359: koetettu ottaa huomioon myös ns. erityiseläke- Tämä on erinomaisen perusteltua, sillä suorit-
34360: ikärajat. Siinäkin suhteessa kunnallinen eläke- tavathan metsätyöläiset pääosan ja raskaimman
34361: järjestelmä on onnistunut ja esimerkillinen. työn tuotantoprosessissa, jonka tuloksena vien-
34362: Edellä kerrotunlaisia uudistuksia olisi sovel- nistämme on edelleenkin suurin osa puunjalos-
34363: lettava myös muilla työaloilla työskenteleviin tusteollisuuden tuotteita. Sitä paitsi nykyisin
34364: työntekijöihin. Erityisesti olisi otettava huo- eläke- ja muun sosiaaliturvaa koskevan lainsää-
34365: mioon metsä- ja uittotöissä työskentelevät työn- dännön mukaan metsätyöläiset saavat eläke- ja
34366: tekijät, joiden osalta työn raskaus ja kulutta- muut sosiaaliedut siitä osasta ansiota, mikä jää,
34367: vuus sekä myös siitä johtuva henkinen rasit- kun ns. moottorisahavähennys on tehty. Heitä
34368: tavuus aiheuttavat työntekijälle fyysistä ja jos ketään sorretaan sosiaaliturvan suhteen.
34369: psyykkistä edkoisrasitusta. Tästä johtuen metsä- Eläke-etujen korjaus on myös tämän vuoksi
34370: ja uittotöissä ja niihin verrattavissa töissä työs- erittäin hyvin perusteltu.
34371: kentelevien työntekijäin, joihin luetaan myös Tämä laki tarkoittaa myös sitä, että vähim-
34372: työnjohtotehtävissä olevat, eläkeikärajaa olisi mäiseläke olisi aina laissa säädetyn vähimmäis-
34373: huomattavasti alennettava. palkan määräinen ja että sitä pienempää työ-
34374: Tämän lakiehdotuksen tarkoituksena on, että eläkettä ei saisi määrätä.
34375: työntekijä voisi siirtyä vanhuuseläkkeelle met- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
34376: sä- ja uittotöissä ja niihin verrattavissa töissä
34377: yleensä viisikymmentäviisivuotiaana, mutta mil- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
34378: loin kysymyksessä on nainen, viisikymmentä- lakiehdotuksen:
34379:
34380:
34381: Laki
34382: metsä- ja uittotöissä työskentelevien eläke-ehdoista.
34383:
34384: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
34385:
34386: 1 §. detty, metsä- ja uittotöissä sekä niihin verrat-
34387: Sen estämättä mitä muualla laissa on sää- tavissa töissä työskentelevä työntekijä voi jäädä
34388: 702 Lakialoite n:o 347
34389:
34390:
34391: vanhuuseläkkeelle 55-vuotiaana ja 50-vuotiaana Työkyvyttömyyseläkkeeseen sovelletaan vas-
34392: milloin työntekijä on nainen. taavasti tämän lain säännöksiä.
34393: Perhe-eläke määräytyy tärilän lain mukaan.
34394: 2 §.
34395: Täyden eläkkeen määrä on 66 prosenttia kor- 3 §.
34396: keimman vuosiansion määrästä, kuitenkin vä- Tämä laki tulee voimaan päivänä
34397: hintään kulloinkin voimassa olevan lakisäätei- kuuta 19 ja on voimassa niin kauan, kun-
34398: sen vähimmäispalkan määrä. nes tämän lain tarkoittamat muutokset on teh-
34399: ty eläkelakeihin.
34400:
34401:
34402: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
34403:
34404: V. J. Rytkönen Mauno Forsman Lasse Lehtinen
34405: Niilo Koskenniemi Kauko Tamminen Helvi Niskanen
34406: Arvo Kemppainen Mikko Ekorre Ulla-Leena Alppi
34407: Juhani Vähäkangas Matti Puhakka
34408: 1979 vp. 703
34409:
34410: Lakialoite n:o 348.
34411:
34412:
34413:
34414: Saarinen ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain 20 ja 35 §:n muut-
34415: tamisesta.
34416:
34417:
34418: E d u s k u n n a II e.
34419: Useimpien maiden lahsääteisissä yleisissä suuri, että työntekijä menettää työkykynsä huo-
34420: vanhuuseläkejärjestelmissä noudatetaan kiin- mattavasti aikaisemmin kuin joku toinen työn-
34421: teätä eläkeikää. Tämä eläkeikä vaihtelee kui- tekijä, jonka ammattiin tällainen kuluttavuus
34422: tenkin järjestelmästä toiseen eri maissa vallit- ei kuulu. Joissakin erillisammattiryhmissä pit-
34423: sevien olosuhteiden mukaisesti. Meillä Suo- käaikaisesti sairaiden osuus on jopa yli 60
34424: messa yleinen eläkeikä on kansainvälisestikin prosenttia 45 vuotta täyttäneistä. Tämän pe-
34425: ottaen ·suhteellisen korkea, 65 vuotta, joten rusteella eräissä raskaissa ja terveydelle vaa-
34426: vaatimusta yleisen vanhuuseläkeikärajan alen- rallisissa ammateissa työskentelevien eläkeikä
34427: tamiseksi voidaan jo yksistään tästä syystä pi- tulisi olla normaalia alhaisempi.
34428: tää perusteltuna. Työttömyyseläke säädettiin antamaan turvaa
34429: Eläkeiän alentamista harkittaessa olisi otet- 60-64-vuotiaille pitkäaikaisesti työttöminä
34430: tava huomioon fysiologiset, väestölliset ja kan- olleille henkilöille. Nykyisin jo huomattavasti
34431: santaloudelliset seikat. Eläkeikä olisi asetettava alempi ikä kuin 60 vuotta aiheuttaa vaikeuk-
34432: suunnilleen siihen ikään, johon mennessä ihmi- sia työhön sijoittumisessa. Erityisesti tämä kos-
34433: sen suorituskyky yleensä alenee, sairastavuus kee 50 vuotta täyttäneitä naisia, joiden sijoit-
34434: ja invaliditeetti yleistyvät ja tulevat raskaiksi tuminen työmarkkinoilla on äärimmäisen vai-
34435: kestää ja työkyvyttömyys on suhteellisen pysy- keaa. 55 vuotta täyttäneet henkilöt ovat työ-
34436: vää. Työnsuoritus ja työympäristö ovat muut- markkinoilla yhtä huonossa asemassa kuin 60
34437: tuneet entistä epäterveellisemmiksi mm. uusien vuotiaaDkin. Heidän kohdallaan ei voida puhua
34438: työmenetelmien ja prosesseissa lisääntyvästi ohimenevästä työttömyydestä, vaan lähinnä py-
34439: käytettävien kemikalioiden vuoksi ja fyysisesti syvästä työttömyydestä. Kun lisäksi elinkeino-
34440: ja henkisesti rasittava vaihetyö on yleistynyt. elämän rakennemuutosten edellyttämä työvoi-
34441: Kun lisäksi työn automatisointi elinkeinoelä- man uudelleen kouluttaminen ja uudelleen työ-
34442: män eri aloilla on jatkuvasti lisääntynyt ja työ- hön sijoittaminen kohtaa meillä erityisiä vai-
34443: tahti kiihtynyt, on tästä seurauksena, että työn- keuksia juuri sairaan ja ikääntyneen työvoi-
34444: tekijä kuluu entistä nopeammin eikä jaksa suo- man osalta, olisi tällöin sitäkin suuremmalla
34445: riutua työssään nykyiseen korkeaan eläkeikään syyllä otettava lukuun eläkepoliittiset järjeste-
34446: asti. Tästä on seurauksena, että vanhenevat lyt.
34447: työntekijät, joiden suorituskyky iän ja sairauk- Edellä esitettyjen seikkojen perusteella kan-
34448: sien johdosta on huomattavasti alentunut, eivät saneläkeikärajaa olisi alennettava miesten osal-
34449: suoriudu eivätkä sijoitu työmarkkinoilla. Sen ta 63 vuoteen ja naisten osalta 60 vuoteen.
34450: vuoksi sekä työntekijät että työnantajat pitä- Lisäksi olisi sovellettava poikkeuksellisen ras-
34451: vät eläkeikärajan alentamista tarpeellisena ja kaissa ja terveydelle vaarallisissa ammateissa
34452: tarkoituksenmukaisena. Erityisesti naistyönteki- edellä sanottua alhaisempaa eläkeikää. Työttö-
34453: jöiden kohdalla eläkeiän alentaminen koetaan myyseläkeikäraja tulisi alentaa 55 vuoteen mies-
34454: tärkeänä, sillä kokemuksen mukaan naistyön- ten ja 50 vuoteen naisten osaha. Samalla olisi
34455: tekijät eivät harvoja poikkeuksia lukuunotta- yksinäisten naisten vanhuudentukeen oikeutta-
34456: matta jaksa ammatissaan juuri yli 60 ikävuo- vaa ikärajaa alennettava 55 vuoteen.
34457: den. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34458: Tutkimukset osoittavat, että myös pitkäai- nioittaen,
34459: kaissairaudet lisääntyvät voimakkaasti 55 ikä-
34460: vuodesta alkaen. Niin ikään on todettu, että että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
34461: jonkin ammatin kuluttavuus saattaa olla niin lakiehdotuksen:
34462: 704 Lakialoite n:o 348
34463:
34464:
34465: Laki
34466: kansaneläkelain 20 ja 35 §:n muuttamisesta.
34467: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansan-
34468: eläkelain (347 /56) 20 § ja 35 §:n 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat 18 päivänä ke-
34469: säkuuta 1971 annetussa laissa ( 499/71), näin kuuluviksi:
34470: 20 §. vuotta täyttäneelle naispuoliselle vakuutetulle,
34471: Kansaneläkkeenä maksetaan: joka ei ole naimisissa eikä saa työkyvyttömyys-
34472: 1 ) vanhuuseläkettä 60 vuotta täyttäneelle tai työttömyyseläkettä ja jolla ei ole oikeutta
34473: naispuoliselle vakuutetulle ja 63 vuotta täyt- perhe-eläkelain (38/69) mukaiseen perhe-eläk-
34474: täneelle miespuoliselle vakuutetulle; keeseen.
34475: 2 ) työkyvyttömyyseläkettä työkyvyttömälle
34476: naispuoliselle vakuutetulle, joka on 60 vuotta 35 §.
34477: nuorempi, ja työkyvyttömälle miespuoliselle va-
34478: kuutetulle, joka on 63 vuotta nuorempi, 22 Työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeen sekä
34479: § :ssä tarkoitetuissa tapauksissa; vanhuudentuen saajalle aletaan hakemuksetta
34480: 3) työttömyyseläkettä 22 c §:ssä tarkoite- maksaa vanhuuseläkettä sen kuukauden alusta,
34481: tuissa tapauksissa 50, mutta ei vielä 60 vuot- joka ,seuraa lähinnä naispuolisen saajan täytet-
34482: ta täyttäneelle naispuoliselle pitkäaikaisesti tyä 60 vuotta ja miespuolisen saajan täytettyä
34483: työttömälle vakuutetulle, ja 55, mutta ei vielä 63 vuotta.
34484: 63 vuotta täyttäneelle miespuoliselle pitkäaikai-
34485: sesti työttömälle vakuutetulle, joka ei saa työ-
34486: kyvyttömyyseläkettä; tai Tämä laki tulee voimaan päivänä
34487: 4) vanhuudentukea 55, mutta ei vielä 60 kuuta 19
34488:
34489:
34490: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
34491:
34492: Aarne Saarinen Irma Rosnell M.-L. Salminen
34493: Helvi Niskanen E.-J. Tennilä Ensio Laine
34494: Inger Hirvelä Pentti Liedes Jarmo Wahlström
34495: 1979 vp. 705
34496:
34497: Lakialoite n:o 349.
34498:
34499:
34500:
34501:
34502: Salminen ym.: Ehdotus laiksi työsopimuslain muuttamisesta.
34503:
34504:
34505: E d u s k u n n a 11 e.
34506:
34507: Työlainsäädäntömme lähtökohtana sanotaan Yhteiskuntaelämän eri aloilla ovat demokraat-
34508: usein olevan työsuhteen heikomman osapuolen, tisen päätöksenteon ja valvonnan periaatteet jat-
34509: työntekijän, suojeleminen vahvempaa sopija- kuvasti saaneet entistä enemmän suosiota ja
34510: kumppaniaan vastaan. Työsuhdejärjestelmämme kannatusta. Demokraattisuuden vaatimusta on
34511: peruslakina pidettävä työsopimuslaki ilmentää työsuhteissa ja työelämässä yleensä tavallisimmin
34512: kuitenkin ratkaisevimmilta kohdiltaan aivan toi- vaadittu yritysdemokratiaa ja työväenvalvontaa
34513: senlaista näkemystä, nimittäin vahvemman osa- koskevissa yhteyksissä. Yritysdemokratia ja työ-
34514: puolen, työnantajan, etujen avointa ja yksipuo- väenvalvonta eivät kuitenkaan edes käsitteelli-
34515: lista turvaamista. Keskeisin säännös työnantaja- sesti puhumattakaan käytännön toteutuksesta ole
34516: vallan turvaamisessa on työsopimuslain 1 § ja mahdollisia, jos työnantajalle tunnustetaan yksi-
34517: sen määräykset työnantajan yksipuolisesta työn- puolinen työnjohto- ja valvontaoikeus pääsään-
34518: johto- ja valvontaoikeudesta. Tosin lain 13 §:ssä nöksi niissä kysymyksissä, joista työsuhteen eh-
34519: on työnjohto- ja valvontaoikeutta pyritty rajaa- dot vaikenevat, tai yksipuolinen valvontaoikeus
34520: maan, mutta nykyisellään se vieläkin, ottaen periaatteessa työsuhteen koko alueella. Yhtä
34521: huomioon työnantajan käytössä olevan tulkinta- vähän yritysdemokratiasta ja työväenvalvonnasta
34522: etuoikeuden käytännön tasolla, on huomattavan voidaan puhua silloin, jos työtätekevät eivät saa
34523: laaja. Vaikka teoriassa onkin selvää, ettei tämä valvontaa varten välttämättömiä tietoja yrityk-
34524: työnantajalle tunnustettu yksipuolinen työnjoh- sen, työnantajan tuloista ja menoista ja ylipää-
34525: to-oikeus koske ja sisällä kelpoisuutta puuttua tään kaikesta tämän elinkeinotoimintaan liitty-
34526: työsuhteen ehtoihin, kuten työnjohto-oikeuden västä toiminnasta. Toisin sanoen säännökset lii-
34527: perusteella muuttaa sovittua palkkaa tai muuta ke- ja ammattisalaisuuden turvaamisesta on yri-
34528: työsuhteen ehtoa tai käytännön, maan tavan tysdemokratian ja työväenvalvonnan esteinä
34529: tms. perusteella muodostunutta työsuhteen eh- välttämättä poistettava tai ainakin olennaisesti
34530: toa, sillä kuitenkin on suuri merkitys jo pel- saatettava: toisensisältöisiksi. Jotta voitaisiin pu-
34531: kästään siitä syystä, että pääsääntöisesti huo- hua yritysdemokratiasta ja työväenvalvonnasta
34532: mattava joukko asioita jää jokaisessa työnteko- tulee luonnollisesti toteuttaa myös positiivisin
34533: tilanteessa säätelemättä oikeusjärjestelmämme säännöksin työtätekevien oikeus harjoittaa val-
34534: tuntemilla säännöstyskeinoilla ja näin ollen ehkä vontaa työnantajan, yrittäjän tuloihin ja menoi-
34535: ulkopuolelle työsuhteitten ehtojen. Itse asiassa hin nähden sekä ylipäätään kaiken tämän elin-
34536: työsopimus on niitä harvinaisia poikkeustapauk- keinotoimintaan liittyvän suhteen. Vaikka val-
34537: sia eri sopimustyypoien joukossa, jossa tunnus- vonnan osalta ei haluttaisi puhua edes yritysde-
34538: tetaan jo laissa toiselle sopijakumppanille yksi- mokratiasta ja työväenvalvonnasta, on kuitenkin
34539: puolinen oikeus muovata sopimussuhteen si- nykyisellään pakko pysähtyä kysymään, miksi ai-
34540: sältöä ja tietyissä rajoissa omia ja vastapuo- noastaan toisella sopimussuhteen osapuolella,
34541: len velvoitteitakin sellaisissa tapauksissa, työnantajalla, olisi lain nimenomaisen sanonnan
34542: että sopimuksella tai muulla työsuhteen sään- mukaan oikeus valvoa mitä työsuhteessa tapah-
34543: nöstelykeinolla ei ole kysymykseen tulevaa asiaa tuu, että työsuhteen ehtoja ja työnantajan työn-
34544: ratkaistu ja muodostettu työsuhteen ehdoksi. johto-oikeuden rajoissa antamia määräyksiä nou-
34545: Toisin sanoen hieman yksinkertaistettuna tuskin datetaan tms. Eikö vähintäänkin kohtuus vaadi,
34546: mitkään muut sopimmtyypit tunnustavat toisel- kun puhutaan sopimussuhteesta, että toinenkin
34547: le sopijakumppanille yksinoikeutta sopimuksen sopimuskumppani, työntekijä, on oikeutettu yh-
34548: vaietessa siltä osin päättää, miten on menetel- tälailla valvomaan työnantajan edesottamuksia
34549: tävä. ainakin työsuhteen ehtojen oikeassa toteuttami-
34550: 89 0879005055
34551: 1()6 Lakialoite tr~o 349
34552:
34553: sessa ja, koska elinkeinotoimintaa ja kaikkea joitettaessa on kiinnitettävä huomiota siihen,
34554: siihen liittyvää on yleensä vaikea selvästi erottaa ettei työnantaja toisaalta tosiasiallisesti voi
34555: työsuhteen ehtojen toteuttamiseen liittyvästä muuttaa olemassaolevia työsuhteen ehtoja, ai-
34556: valvonnasta, valvomaan myös koko työnantajan emmin noudatettua käytäntöä tai mitään niitä
34557: harjoittamaa elinkeinotoimintaa. Vaikka meidän määräyksiä, mitä aiemmin on annettu työn suo-
34558: työsuhdejärjestelmämme teoriassa rakentuu yk- ritustavan, laadun ja laajuuden sekä ajan ja pai-
34559: silötason työsopimuksille ja työsuhteille, on ylei- kan suhteen, jos muutos merkitsee työntekijän
34560: sesti tunnustettu tosiasia, että käytännössä kol- aseman huonontumista jossain suhteessa, kuten
34561: lektiivinen työoikeus muodostaa pääsäännön. että hän joutuisi tekemään enemmän työtä, ra-
34562: Niinpä onkin selvää, kun puhutaan yritys• sittavampaa tai ikävämpää työtä tai muutos
34563: demokratiasta ja työväenvalvonnasta ja niihin johtaisi hänen ansiotasonsa selvään alenemiseen
34564: liitty-Vistä asioista, että ne on sallittava ja ne tai hänen uransa tahi ansiotasonsa kehityksen
34565: tulisi toteuttaa ennen kaikkea joukkoluontai- pysähtymiseen tai hidastumiseen.
34566: sesti siten, että työntekijät toimivat työpaikalla Koska työsopimuslaki on koko työlainsäädän-
34567: yhdessä ja valvontaa suorittaessaan nojautuvat nön peruslaki, on lähdettävä siitä, että kaikissa
34568: myös omiin työelämän organisaatioihinsa, ennen työntekoa tarkoittavissa sopimussuhteissa on
34569: muuta ammattiyhdistysliikkeeseen. noudatettava vähintään työsopimuslain mää-
34570: Valvontakysymyksiin puututtaessa on syytä räyksiä. Siitä syystä on aihetta muuttaa nykyis-
34571: samalla täsmentää työnantajan valvontaoikeu- tä tilannetta siten, että erityislainsäädännöllä
34572: den sisältöä niin, että se ei koske muuta kuin voidaan työsopimuslain määräyksistä poiketa
34573: pelkkää työn teknisen suorittamisen valvontaa ainoastaan sikäli kuin ne määräykset ovat työn-
34574: ja valvontaa sen suhteen, että työntekijä noudat- tekijän kannalta edullisempia. On lähdettävä
34575: taa työsuhteen ehtoja. Valvontaoikeutensa no- myös siitä, että valtion ja yleensä julkistyön-
34576: jalla työnantaja ei ole siis oikeutettu esimerkiksi antajan on pystyttävä tarjoamaan työntekijöil-
34577: pitämään silmällä yleistä järjestystä tai työnteki- leen vähintään samat työehdot riippumatta pal-
34578: jäin käyttäytymistä, suhtautumista yhteiskun- velussuhteen luonteesta, kuin yksityisellä sek-
34579: nallisiin asioihin tai mielipiteisiin, yhteisöihin torillakin. Siitä syystä myös virka- tai julkis-
34580: tms. Periaatteena on pidettävä, että yleinen oikeudelliset palvelussuhteet ja niihin verratta-
34581: laillisuusvalvonta myös työpaikalla kuuluu vi- vat on saatettava palvelussuhteen ehtojen osalta
34582: ranomaisille, eikä sitä ole itseavun muodossa vastaamaan vähintään työsopimuslain vaati-
34583: annettu työnantajan huolehdittavaksi. Niinpä muksia.
34584: valvonnan nimikkeellä ei ole sallittua työnanta- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
34585: jan pitää etityisiä järjestyksenpitojoukkoja, teh-
34586: daspoliiseja tms. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
34587: Nykyistä yksipuolista työnjohto-oikeutta ra- lakiehdotuksen:
34588:
34589: Laki
34590: työsopimusläln muuttamisesta.
34591:
34592: Eduskunrtnn päätöksen muknisesti muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopi-
34593: muslöin (320/70) 1 ja 13 § sekä 1.5 §;n 1 momentti näin kuuluviksi:
34594:
34595: 1 §. Sopimus voidaan tehdä kaikenlaisesta työstä.
34596: Työsopimus. Työnantajalla on oikeus valvoa, että työn-
34597: tekijä noudattaa työsuhteen ehtoja. 'ryönteki-
34598: Työsophnuksella tarkoitetaan sopimusta, jos- jällä on, yksin ja yhdessä toisten työntekijäin
34599: sa toin~tl soj)irnuspuoli, työntekijä, sitoutuu te- kanssa, samoinkuin työntekijäin yhdistyksillä,
34600: kemaäh toiselle, työnantajalle, työtä tämän jotka valvovat työpaikan työntekijäin etuja, luo-
34601: lukuun j)alkkaa tai muuta vastiketta vastaan. vuttamaton oikeus valvoa työnantajan kyseisen
34602: Vaikka vastiketta ei olisi nimenomaan tnää- liikkeen, yrityksen tai laitoksen kaikkea toimin-
34603: liitcy1 mutta asianhaaroista ei käy ilmi, että työ taa ja siihen vaikuttavia tai siihen liittyviä toi-
34604: on tehtävä vastikkeetta, työ on korvattava ja mintoja ja tässä tarkoituksessa saada tietoja
34605: tätä lakia sovellettava. työnantajan ja tämän muiden yritysten, laitos-
34606: Lakialoite n~o 349 707
34607:
34608: ten ja toimintamuotojen, jotka vaikuttavat suhteen ehtoja eikä huonontamaan työntekijän
34609: työnantajan asemaan, yksityiskohtaisesti tai tar- asemaa työntekijän ansion, minkään vastike-
34610: peen mukaan eriteltyinä tuloista ja menoista, ja muodon, työn määrän, laadun tai minkään
34611: kaikista muista tekijöistä, jotka voivat vaikuttaa muunkaan seikan suhteen.
34612: työnantajan tai työntekijän asemaan tahi heidän Olosuhteiden muuttuessa tai muussa siihen
34613: sopimussuhteeseensa. Tämän työväenvalvonnan verrattavassa tapauksessa, työnantajan tai työn-
34614: harjoittamisessa tarvittavat tiedot on annettava tekijän tahi molempien velvollisuutta koskevaa
34615: viivyttelemättä ja tarvittaessa kirjallisesti. tai siihen vaikuttavaa uutta oikeutta tai velvol-
34616: Jos erityinen laki, sopimus tai muu työsuh- lisuutta ei työnantaja saa määrätä työnjohto-
34617: teen säännöstyslähde sisältää tästä laista poik- oikeutensa nojalla silloinkaan, kun se ei mer-
34618: keavia säännöksiä, on työnantajan kuitenkin kitsisi työntekijän aseman huonontumista, vaan
34619: noudatettava kaikessa vähintään työsopimuslain tällaisista asioista on sovittava osapuolten kes-
34620: määräyksiä työntekijän suhteen, mutta työnteki- ken.
34621: jälle edullisempia poikkeavia säännöksiä ja Työnjohto-oikeutta käyttäessään työnantajan
34622: ehtoja on noudatettava. on otettava huomioon työntekijän perustellut
34623: Valtion ja muun julkisoikeudellisen työn- odotukset.
34624: antajan on työntekoa tarkoittavissa virka-, pal-
34625: velus- ja muissa sopimussuhteissaan noudatet- 15 §.
34626: tava vähintään työsopimuslain työnantajalle
34627: asettamia velvoitteita. Ammattisalaisuudet sekä lahjominen.
34628: Työnantajan ammattisalaisuutta, joka työnte-
34629: 13 §. kijälle on hänen työssään uskottu ja joka kos-
34630: Yleissäännös työntekijän velvollisuuksista. kee harvinaista työmenetelmää tai muuta sel-
34631: laista työnantajan kilpailuasemaan vaikuttavaa:
34632: Työntekijän on suoritettava hänelle annettu seikkaa, ei työntekijä sopimussuhteen aikana
34633: työ huolellisesti, noudattaen niitä määräyksiä, saa ilmaista työnantajan kilpailijalle tai sellai-
34634: mitä työnantaja työn suoritustavan, laadun ja sen lukuun toimivalle.
34635: laajuuden sekä ajan ja paikan suhteen toimival-
34636: tansa mukaisesti antaa. Edellä mainitun työn-
34637: johto-oikeutensa nojalla työnantaja ei kuiten- Tämä laki tulee voimaan päivänä
34638: kaan saa muuttaa tai pyrkiä muuttamaan työ- kuuta 19
34639:
34640:
34641: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
34642:
34643: M.-L. Salminen Seppo Toiviainen P. Puhakka
34644: Irma Rosnell Marjatta Mattsson P. Liedes
34645: Sten Söderström
34646: 708 1979 vp.
34647: Lakialoite n:o .3.50.
34648:
34649:
34650:
34651:
34652: Salminen ym.: Ehdotus laiksi työllisyyslain muuttamisesta.
34653:
34654:
34655: E d u s k u n n a 11 e.
34656:
34657: Työllisyyslain (23. 12. 1971/946) 11 §:n Näiden hallituksen suosuruen yrittäjien ai-
34658: mukaan kunnan varoin ei saa kesällä palkata heuttamien työllisyyshaittojen estäminen on
34659: työttömiä enemmän kuin talvella, uhalla, että ensi sijassa kunnan velvollisuutena. Kun yrittä-
34660: kunta joutuu maksamaan valtiolle korvausta. jillä ei ole mitään säädöksiä siitä, ettei kesällä
34661: Tämä säännös on epäoikeudenmukainen. Siinä saisi lopettaa toimintaa, tuntuvat työttömyyden
34662: ei oteta huomioon poikkeuksellisia vaihteluita, aiheuttamat haitat sitäkin pahemmilta. Siksi
34663: vaan arvellaan, että kesällä aina on paremmin olisi tarpeen poistaa rajoitukset työllisyystöiltä
34664: töitä kuin talvella. Kun taloudellisen ahdingon kumoamalla työllisyyslain 11 ja 13 §.
34665: ajamana kunnat ovat joutuneet turvautumaan Kuntien keskusjärjestöjen taholta on myös
34666: .epämääräisiin teollisuusyrittäjiin ja muihin kiinnitetty huomiota siihen, ettei työllisyyslain
34667: liikemiehiin, joiden vastuuttomuus johtaa 11 § täytä joustavan työvoimapolitiikan mää-
34668: ;;iihen, että mitään huolta työllisyydestä ei tun- räyksiä. Sanottu pykälä on ristiriidassa myöskin
34669: heta, joutuvat kunnat vielä pahempaan ahdin- opiskelijoiden, koululaisten ja harjoittelijoiden
34670: koon ja työttömät jäävät vaille työllisyystöitä- etujen kanssa. Kunnat eivät ota opiskelijoita ja
34671: kin. Tunnetaanhan, että hallituksen tarmok- koululaisia kesällä työhön, koska se merkitsisi
34672: kaasti tänne hankkimat ruotsalaiset kepuliyrit- kunnan kesäaikaisen työvoimamäärän lisäänty-
34673: täjät sekä erilaisin teollisuustukipalkkioin ra- mistä ja korvausvelvollisuutta valtiolle.
34674: hoitetut kotimaisetkin yrittäjät heti suhdantei- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
34675: den vähänkin huonontuessa sulkevat muitta
34676: mutkitta tehtaansa, sitten kun ovat tarpeeksi että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
34677: voittoja keränneet kunnilta ja alipalkatuilta lakiehdotuksen:
34678: työläisiltä, ja muuttavat toiselle paikkakunnalle
34679: harjoittamaan tuhoisia hankkeitaan.
34680:
34681: Laki
34682: työllisyyslain muuttamisesta.
34683: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
34684: kttmotaan 23 päivänä joulukuuta 1971 annetun työllisyyslain (946/71) 11 ja 13 §,
34685: niistä 11 § sellaisena kuin se on 29 päivänä heinäkuuta 197 6 annetussa laissa ( 654/7 6) , ja
34686: muutetaan lain 12 §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 29 päivänä
34687: heinäkuuta 1976 annetulla lailla, näin kuuluvaksi:
34688:
34689: 12 §.
34690: Suhdanteiden heikennyttyä tai muusta erityi- virastoille luvan poiketa 10 §: ssä tarkoitetusta
34691: sestä syystä työvoimaministeriö voi antaa työ- velvollisuudesta.
34692:
34693: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
34694:
34695: M.-L. Salminen Seppo Toiviainen P. Liedes
34696: Irma Rosnell Marjatta Mattsson Sten Söderström
34697: P. Puhakka
34698: 1979. Vp. 709
34699:
34700: Lakialoite n:o .351.
34701:
34702:
34703:
34704:
34705: Salo: Ehdotus laiksi tapaturmavakuutuslain muuttamisesta.
34706:
34707:
34708: Ed u s k.u·n h.a 11 e•
34709: . . Tapaturmavakuutuslainsäädäntöä ovat vakuu- dalla on otettu. Kun työntekijä näissä tapauk-
34710: tusyhtiöt tulkinneet sillä tavoin, että j()s työ- sissa joutuu kohtuuttoman suojattomaan ase-
34711: tapaturma on aiheutunut työntekijän sairaus- maan, olisi tapaturmalainsäädäntöä muutettava
34712: kohtauksesta, esimerkiksi epilepsiakohtauksesta, tältä osin.
34713: ei tapaturmaa ole korvattu työtapaturmana. Sa- Edellä olevan johdosta ehdotan kunnioit-
34714: maa periaatetta ovat vakuutusyhtiöt noudatta~ ta en,
34715: neet myös niissä vapaaehtoisissa vakuutuksissa, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
34716: joita työhön valmennuksen ja työkokeilun koh- lakiehdotuksen:
34717:
34718:
34719: Laki
34720: tapaturmavakuutuslain muuttamisesta.
34721:
34722: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 20 päivänä elokuuta 1948 annettuun tapatur-
34723: mavakuutuslakiin {608/48) uusi näin kuuluva 11 a §:
34724:
34725: 11 a §.
34726: Jos tapaturma sattuu työssä, suojatyössä, työ- paturma,sta ei suoriteta muuten tämän lain mu-
34727: hön valmennuksessa tai työkokeilussa olevalle kaisesti eikä myöskään vapaaehtoisen tapatur-
34728: asianomaisen sairauskohtauksen aiheuttamana mavakuutuksen perusteella, korvataan tapatur-
34729: tai muusta sellaisesta syystä, että korvausta ta- ma valtion varoista tämän lain mukaisesti.
34730:
34731:
34732: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
34733:
34734: Arvo Salo
34735: 710
34736:
34737: Lakialoite n:o .352.
34738:
34739:
34740:
34741:
34742: Saukko: Ehdotus laibi valtion eläkelain 5 § :n muuttamisesta.
34743:
34744:
34745: E d u s kun na 11 e.
34746:
34747: Rajavartiolaitoksen rajavartijat ja puolustus- rajavartijoina ja värvättyinä eroamisikäänsä
34748: voimien värvätyt saavat eläkkeen valtion eläke- saakka. Tähän epäoikeudenmukaisuuteen kiin-
34749: lain mukaan. Eläkkeeseen oikeuttava palvelus- nitettiin huomiota niin rajavartijoiden asetnllft
34750: aika lasketaan sanotun lain mukaan 23 ikä- selvitystoimikunnassa kuin myös vastaavassa
34751: vuodesta alkaen ja täyden eläkkeen saaminen värvättyjen aseman selvittelytoimikunnassa.
34752: edellyttää .30 palvelusvuotta. Kun rajavartijoi- Molemmat toimikunnat katsoivat, että valtion
34753: den ja värvättyjen eroamisikä on heidän tehtä- eläkkeitä koskeviin säädöks;:n olisi lisättävä
34754: viensä laadun perusteella 50 vuotta, eivät raja- maininta, joka poistaisi edellä mainitun epä•
34755: vartijat ja värvätyt voi saavuttaa oikeutta täy- kohdan siten, että rajavartijat ja värvätyt saisi-
34756: teen eläkkeeseen. vat täyden eläkkeen palveltuaan 23 ikävuodesta
34757: Valtion eläkelain voimaanpanolain 5 §:n mu- eroamisikäänsä asti.
34758: kaan eläkkeeseen oikeuttava palvelusaika laske- Edellä kerrottu epäkohta voitaisiin poistaa
34759: taan ennen 1. 1. 1967 tapahtuneen palveluksen siten, että rajavartijoiden ja värvättyjen eläke-
34760: osalta 21 ikävuodesta alkaen, joten ennen mai- ajaksi laskettaisiin heidän eläkkeelle siirtyessään
34761: nittua päivämäärää palvelukseen tulleet raja- heidän palvelemansa aika kerrottuna luvulla
34762: vartijat ja värvätyt voivat saavuttaa oikeuden 30/27. Tämä säännös voitaisiin lisätä uudeksi
34763: 29 palvelusvuoden perusteella laskettavaan eläk- momentiksi valtion eläkelain 5 §:ään.
34764: keeseen. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
34765: On pidettävä täysin kohtuuttomana ja jo vasti;
34766: periaatteellisestikin vääränä, etteivät rajavarti-
34767: jat ja värvätyt voi saavuttaa oikeutta täyteen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
34768: eläkkeeseen siitäkään huolimatta, vaikka aloit- lakiehdotuksen:
34769: taisivat palveluksensa nuorina ja palvelisivat
34770:
34771:
34772:
34773: Laki
34774: valtion eläkelain 5 § :n muuttamisesta.
34775:
34776: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion
34777: eläkelain (280/66) 5 §:ään uusi 6 momentti, jolloin nykyiset 6 ja 7 momentti siirtyvät 7
34778: ja 8 momentiksi, seuraavasti:
34779:
34780: 5 §. siirtyessään laskea eläkeajaksi tällaisessa toimes-
34781: sa palvelemansa aika kerrottuna osamäärällä
34782: Rajavartiolaitoksen rajavartijoilla ja puolus- 30/27.
34783: tusvoimain värvätyillä on oikeus eläkkeelle
34784:
34785:
34786: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
34787:
34788: Alvar Saukko
34789: 7111.
34790:
34791: Lakialoite n:o 353.
34792:
34793:
34794:
34795:
34796: Savola ym.: Ehdotus laiksi sotilasvammalain 6 § :n muuttami-
34797: sesta.
34798:
34799:
34800: E d u s k u n n a 11 e.
34801:
34802: Sotilasvammalain mukaan vahingoittuneelle toutuksen tarve jatkuvasti kasvaa ja usein tarve
34803: tai sairastuneeUe, jonka työkyvyttömyysaste on tähän johtuu juuri muustakin kuin aikanaan
34804: vähintään 30 prosenttia, voidaan korvata kun- syntyneestä vammasta tai sairaudesta. Jotta
34805: touttaminen ja laitoshoito myös milloin nfiden kuntootuksen piiriin oikeuttavien määrää voi-
34806: tarve johtuu muustakin kuin korvatosta vam- taisiin lisätä, olisi voimassa olevassa laissa ole-
34807: masta tai sairaudesta. vaa työkyvyttömyysasteen prosenttimäärää alen-
34808: Terveydenhuonossa pitäisi tavoitteena olla nettava.
34809: kaikilla aloilla kuntouttamisen lisääminen ja Edellä olevan perusteella ehdotamme,
34810: ennaltaehkäisevä hoito. Varsinkin sotainvalidien
34811: kohdalla kuntootus muodostaa erittäin tärkeän että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
34812: hoitomuodon. Ikääntyessään sotainvalidien kun- lakiehdotuksen:
34813:
34814:
34815: Laki
34816: sotilasvammalain 6 §:n muuttamisesta.
34817:
34818: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä toukokuuta 1948 annetun sotilas-
34819: vammalain ( 404/48) 6 §: n 3 momentti, sellaisena kuin se on 19 päivänä helmikuuta 1971
34820: annetussa laissa (180/71), näin kuuluvaksi:
34821:
34822: 6 §. kyvyttömyysaste on vähintään 15 prosenttia,
34823: voidaan korvata kuntoottaminen ja laitoshuolto
34824: Sen mukaan kuin asetuksella säädetään, kor- myös milloin niiden tarve johtuu muustakin
34825: vataan sairaanhoitona myös määräaikainen lää- kuin korvatosta vammasta tai sairaudesta.
34826: kärintarkastus, työ- tai toimintakyvyn palautta-
34827: mista tai säilyttämistä tarkoittava kuntouttami-
34828: nen sekä erityisessä laitoksessa annettu huolto. Tämä laki tulee voimaan päivänä
34829: Vahingoittuneelle tai sairastuneelle, jonka työ- kuuta 19
34830:
34831:
34832: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
34833:
34834: Petter Savola Katri-Helena Eskelinen Hannu Tenhiälä
34835: ·Mauri Pekkarinen Mikko Kaarna
34836: 712 1979 vp~
34837:
34838: Lakialoite n:o 354.
34839:
34840:
34841:
34842:
34843: Suonio ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain 22 b §:n muuttami-
34844: sesta.
34845:
34846:
34847: E d u s k u n n all e.
34848:
34849: Kansaneläkelain 22 h § :n mukaan työkyvyt- dollisuuksia ja tekisi oikeutta jo nyt kotona
34850: tömyys- ja vanhuuseläkkeensaajalle, joka on suoritettavalle hoitotyölle. Korotuksen suuruut-
34851: pysyvästi toisen henkilön yhtämittaisen hoi- ta harkittaessa ei lähtökohdaksi tule ottaa ny-
34852: don ja valvonnan tarpeessa sekä eläkkeensaa- kyistä hoitolisää, vaan se, minkä määräisenä
34853: jalle, joka on täyttänyt 85 vuotta, maksetaan hoitolisä tekee kotihoidosta todellisen ja hoito-
34854: hoitolisää. Hoitolisää ei kuitenkaan makseta suhteen kannalta oikeudenmukaisen vaihtoeh-
34855: eläkkeensaajalle, jota hoidetaan yhteiskunnan don laitoshoidolle. Myös laitoshoidon kustan-
34856: kokonaan tai osittain rahoittamassa sairaalassa nukset on pidettävä mielessä vertailukohtana.
34857: tai laitoksessa. Hoitolisän tarkoituksena on siis Laitoksessa, jossa hoidetaan yhtämittaisen hoi-
34858: tukea eläkkeensaajan kotihoitoa. don ja valvonnan tarpeessa olevia pitkäaikais-
34859: Toisen henkilön yhtämittaisen hoidon ja val- sairaita, ovat hoitokustannukset kuukaudessa
34860: vonnan tarpeessa olevan pitkäaikaissairaan sa- useita tuhansia markkoja.
34861: moin kuin 85 vuotta täyttäneen vanhuksen Edellä esitetyillä perusteilla kansaneläkkeen
34862: hoito omassa kodissaan on yhteiskunnan kan- hoitolisän tulisi olla vähintään 1100 markkaa
34863: nalta halvempi ja usein yksilön kannalta inhi-. kuukaudessa. Hoitolisän taso tulisi myös jatku-
34864: millisempi ratkaisu kuin laitoshoito. Kun lisäksi vasti pitää sellaisena, että se säilyttää koti-
34865: maassamme on huutava pula pitkäaikaissairai- hoidon vaihtoehtona laitoshoidolle. Tätä ei tur-
34866: den hoitopaikoista, olisi kotihoitoa tuettava vaa pelkästään hoitolisän kehityksen sitominen
34867: siten, että ·se · muodostaisi todellisen vaihto- elinkustannuksiin. Hoitolisän markkamäärää
34868: ehdon laitoshoidolle. ei tulisi säätää lailla, kuten nyt, vaan asetuk-
34869: Kansaneläkkeen hoitolisä on nykyisellään sella, jolloin valtioneuvostolla on mahdollisuus
34870: niin pieni, että se ei tee .kotihoidosta todellista jatkuvasti suorittaa tarpeellisiksi katsomansa
34871: vaihtoehtoa laitoshoidolle. Tällä rahalla ei pys- korotukset. Samalla kun hoitolisän markka-
34872: tytä palkkaamaan kotiin ulkopuolista apua. määrää koskeva lainkohta olisi muutettava, olisi
34873: On myös kohtuutonta, että omainen, joka hoi- myös vastaavasti apulisän markkamäärä pois-
34874: taa yhtämittaisen hoidon ja valvonnan tarpees- tettava laista ja siirrettävä asetuksella säädet-
34875: sa olevaa pitkäaikaissairasta·· tai 85 vuotta täyt- täväksi. Sekä hoito- että apulisän määrästä
34876: tänyttä vanhusta, ei saa työstään mitään kor- olisi pikaisesti annettava asetus, jossa näiden
34877: vausta eikä yleensä hoitokustannuksiakaan pei- tukimuotojen taso on määritelty · kokonaan
34878: tetyksi puhumattakaan tilapäisestä ulkopuoli- uudelleen ottaen huomioon ne tarkoitusperät,
34879: sesta avusta, joka helpottaisi pahinta painetta joihin näillä tukimuodoilla pyritään.
34880: ja antaisi mahdollisuuden lomaan. Lähiomaista- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34881: kaan ei hoitajana tule asettaa ylivoimaiseen ti- nioittaen,
34882: lanteeseen eikä katkeroittaa hoitosuhdetta ta-
34883: loudellisen tuen riittämättömyydellä. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
34884: Kansaneläkkeen hoitolisää tulisi erittäin tun- lakiehdotuksen:
34885: tuvasti korottaa, jotta se lisäisi kotihoidon mah-
34886: Lakialoite n:o 354 713
34887:
34888: '~ -. ; ~-.
34889:
34890:
34891:
34892:
34893: Laki
34894: ~ansaneläkelain 22b §:n muuttamisesta.
34895:
34896: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansan-
34897: eläkelain 22 b §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 28 päivänä kesäkuuta 1963 annetussa
34898: laissa (349/63), näin kuuluvaksi:
34899:
34900: 22h §.
34901: Tämä laki tulee voimaan 1 päivÖ~a helnä-
34902: Apulisän ja hoitolisän määrästä säädetään kuuta 1979.
34903: asetuksella.
34904:
34905:
34906:
34907: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
34908:
34909: Kaarina Suonio Saara-Maria Paakkinen Tellervo Koivisto
34910: Anna-Liisa Piipari Paula Eenilä Eino Grönholm
34911: Pirjo Ala-Kapee Pirkko Valtonen Aimo Ajo
34912:
34913:
34914:
34915:
34916: 90 0879005055
34917: 714 1979 vp.
34918:
34919: Lakialoite n:o 355.
34920:
34921:
34922:
34923: Surakka ym.: Ehdotus laiksi työsopimuslain 3 §:n muuttamisesta.
34924:
34925:
34926: E d u s k u n n a 11 e.
34927:
34928: Vuoden 1971 alussa vo1maan tulleen työsopi- mista suta, mitä se oli työsopimuslakikomi-
34929: muslain .3 §:n mukaan osa työsopimuksen voi- tean mietinnössä tai hallituksen esityksessä.
34930: massaoloajasta voidaan maarata erityiseksi, Vaikka ~aintulkinnallisesti koeaikaan liittY-vän
34931: enintään kolme kuukautta kestäväksi koeajaksi, irtisanomissuojakysymyksen pitäisi olla selvä,
34932: jonka kuluessa sopimus voidaan ilman irtisano- on oikeuskäytäntö koeaikana tapahtuvien irti-
34933: misaikaa molemmin puolin purkaa. Lainkohdan sanomisten osalta muodostunut vähintäänkin
34934: soveltamisen aikana on syntynyt erilaisia tul- kirjavaksi. Tämän poistamiseksi itse lakiin on
34935: kintoja sen suhteen, onko saman lain 37 §:n kirjattava periaate jo koeaikanakin voimaan tu-
34936: irtisanomissuojasäännöksien katsottava ulottu- levasta irtisanomissuojasta. Ottaen kuitenkin
34937: van myös koeaikaan. Perustellusti on päädyttä- huomioon koeaikasäännöksen alkuperäisen tar-
34938: vissä jo nyt •siihen, että lakisääteinen irtisano- koituksen eli sen, että kummallekin työsuh-
34939: missuoja koskee myös koeaikaa. Lakisääteinen teen osapuolelle mahdollistetaan muun muassa
34940: irtisanomissuojahan saatiin aikaan työsopimus- sen seikan selvittäminen,. onko työntekijä sove-
34941: lakiesitystä käsiteltäessä eduskunnan sosiaaliva- lias työsopimuksensa tarkoittamaan työhön, on
34942: liokunnassa, kun taas muun muassa koeaikaa nyt puheena olevaa irtisanomissuojasäännöstä
34943: koskeva työsopimuslain kohta jäi siihen muo- tulkittava siten, että työntekijän työhön sovel-
34944: toon, joka sillä oli ollut sekä työsopimuslaki- tumattomuus saattaa olla erityisen painava syy
34945: komitean mietinnössä että hallituksen esityk- työsopimuksen ilman irtisanomisaikaa tapahtu-
34946: sessä. vaan lakkauttamiseen.
34947: Sen seikan, että työntekijän kannalta niinkin Edellä ·sanottuun viitaten ehdotamme,
34948: voimakas suojasäännöstö kuin mitä irtisanomis-
34949: suoja on, on katsottava merkitsevän muun että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
34950: muassa koeaikasäännöksen oleellista muuttu- lakiehdotuksen:
34951:
34952: Laki
34953: työsopimuslain 3 §:n muuttamisesta.
34954: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopi-
34955: muslain (320/70) 3 §:ään uusi näin kuuluva 2 momentti:
34956: 3 §.
34957: Tämä laki tulee voimaan päivänä
34958: Työnantajan on työntekijää koeaikana irti- kuuta 19
34959: sanoessaan noudatettava tämän lain 37 § : n 2
34960: momentin määräyksiä.
34961:
34962:
34963: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
34964:
34965: Juhani Surakka Jouko Tuovinen Jacob Söderman Maija Rajantie
34966: Paula Eenilä Sakari Knuuttila Saara-Maria Paakkinen Tellervo Koivisto
34967: Jermu Laine Mauno Forsman Helge Siren Juhani Raudasoja
34968: Olli Helminen Risto Tuominen Pirjo Ala-Kapee Niilo Hämäläinen
34969: Kaisa Raatikainen Eino Grönholm Jorma Rantala Matti Puhakka
34970: Pirkko Valtonen Pentti Lahti-Nuuttila Erkki Liikanen Matti Luttinen
34971: 1979 vp. 715
34972:
34973: Lakialoite n:o 356.
34974:
34975:
34976: Surakka ym.: Ehdotus laiksi tapaturmavakuutuslain 4 S:n muut-
34977: tamisesta.
34978:
34979: E d u s k u n n a 11 e.
34980:
34981: Tapaturmavakuutuslain 4 §:n mukaan työ- avioparien suuren lukumäärän ei ole perustel·
34982: tapaturmalla tarkoitetaan tässä Jaissa tapatur- tua erottaa työmatkasta matkaa kodista tai työ-
34983: maa, joka aiheuttaen ruumiinvamman on koh- paikasta päivähoitopaikkaan. Koko matka on
34984: dannut työntekijää: katsottava tapaturmavakuutuslakia sovellettaes-
34985: 1. työssä; sa työmatkaksi. Erityisesti työssä kä:Yvät äidit,
34986: 2. työstä jobtuvissa olosuhteissa: jotka useimmissa perheissä vievät lapset päivä-
34987: a) työpaikalla tai työpaikkaan kuuluvalla hoitoon, saattavat joutua tapaturmavakuutus-
34988: alueella; lain nykyisen sovdtamisen vuoksi väliinputoa-
34989: b) matkalla asunnosta työpaikalle tai jiksi.
34990: päin vastoin; tai Edellä esitetyn perusteella tulisikin tapatur-
34991: c) hänen ollessaan työnantajan asioilla; mavakuutus1ain 4 §:ää muuttaa siteh, että koko
34992: tahi matka kodista työpaikalle tai sieltä takaisin
34993: 3. hänen yrittäessään varjella tai pelastaa katsotaan työmatkaksi huolimatta siitä, että
34994: työnantajansa omaisuutta tahi, työtoimintansa työntekijä joutuu viemään lapsensa päivähoi-
34995: yhteydessä, ihmishenkeä. toon tai noutamaan hänet sieltä.
34996: Vakuutuskäytännössä on ilmennyt epäkoh- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
34997: daksi se, että lain tarkoittamaksi työmatkaksi
34998: ei katsota sitä matkan osaa, joka aiheutuu lap- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
34999: sen päivähoitopaikkaan viemisestä tai sieltä lakiehdotuksen:
35000: noutamisesta. Ottaen huomioon työssä käyvien
35001:
35002: Laki
35003: tapaturmavakuutuslain 4 § :n 1 momentin muuttamisesta.
35004:
35005: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä elokuuta 1948 annetun tapatl.lrma-
35006: vakuutuslain ( 608/ 48) 4 § :n 1 momentti näin kuuluvaksi: .
35007:
35008: 4 §. ka työntekijä työhön mennessään tai työstä pa-
35009: Työtapaturmalla tarkoitetaan tässä laissa ta- l:atessaan joutuu tekemään lapsen päivähoidon
35010: paturmaa, joka aiheuttaen ruumiinvamman on vuoksi;
35011: kohdannut työntekijää: 3. hänen yrittäessään varjella tai pelastaa
35012: 1. työssä; työnantajansa omaisuutta tahi, työtoimintansa
35013: 2. työstä jobtuvissa olosuhteissa: a) työpai- yhteydessä, ihmishenkeä.
35014: ka11a tai työpaikkaan kuuluvalla alueella; b)
35015: matkalla asunnosta työpaikalle tai päin vastoin;
35016: tai c) hänen ollessaan työnantajan asioilla. Työ- Tämä laki tulee voimaan päiyäni.
35017: matkaksi katsotaan myös ·se matkan osa, jon- kuuta 19
35018:
35019: Helsingissä 18 päivänä huhdkuuta 1979.
35020:
35021: Juhani Surakka Jouko Tuovinen Pentti Lahti-Nuuttila Erkki Liikanen
35022: Paula Eenilä Sakari Knuuttila Jacob Söderman Tellervo Koivisto
35023: Jermu Laine Mauno Forsman Saara-Maria Paakkinen Juhani Raudasoja
35024: Olli Helminen Risto Tuominen Helge Siren Niilo Hämäläinen
35025: Kaisa Raatikainen Eino Grönholm Pirjo Ala-Kapee Matti Luttinen
35026: Pirkko Valtonen Matti Puhakka Jorma Rantala
35027: 71(? 1979 vp.
35028:
35029: Lakialoite n:o 357.
35030:
35031:
35032:
35033:
35034: Söderström ym.: Ehdotus laiksi maatalousyrittäjän vuosiloman
35035: ja sijaisavun järjestämisestä annetun lain muuttamisesta.
35036:
35037:
35038: E d u s k u n n a 11 e.
35039:
35040: Maatalousyrittäjän vuosiloman ja SIJatsavun Vuosilo~an järjestämisestä aiheutuvia kus~
35041: järjestämistä koskeva laki syrjii pienviljelijöitä. tannuksia ei tule asettaa pienviljelijäin eikä
35042: Sen mukaan vain sellaiset viljelijät, jotka saa- kuluttajain kannettavaksi, vaan niiden pääosa
35043: vat pääasiallisen toimeentulon karjataloudesta, on perittävä maatalouden välitys- ja jalostus-
35044: kuuluvat lain piiriin. Sellaiset osa-aikaviljelijät, Jiikkeiltä, jotka hyötyvät pienviljelijäin ja kulut-
35045: jotka saavat vaikkapa satunnaisesti ansiotöistä tajain kustannuksella. Tässä tarkoitukses·sa on
35046: suuremman osan tuloistaan, ovat lain sovelta- lakiin otettava kokonaan uusi 22 a §.
35047: misen ulkopuolella. Huomattava osa karjanhoi- Lain toimeenpanosta aiheutuvat kustannuk-
35048: dosta pääosin .toimeentulonsa saavista emännis- set on valtion korvattava kokonaisuudessaan
35049: tä on 1IlYÖs lain soveltamisen ulkopuolella. kunnille. Ehdotamme lakiin myös tällaist~ muu-
35050: Kommunistien .käsityksen mukaan tulee myös tosta.
35051: osa-aikaviljelijät, jotka saavat osan toimeentu- Edellä lausutun perusteella ehdotalllllie,
35052: lostaan karj.ataloudesta, saattaa lain soveltami-
35053: sen piiriin. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
35054: lakiehdotuksen:
35055:
35056:
35057: Laki
35058: maatalousyrittäjän vuosiloman ja sijaisavun järjestämisestä annetun lain muuttamisesta.
35059:
35060: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maatalousyrittäjän vuosiloman ja SlJatsavun
35061: järjestämisestä 3 päivänä helmikuuta 1978 annetun lain (102/78) 1 ja 2 §, 22 S:n 1
35062: momentti sekä lisätään lakiin uusi 22 a § seuraavasti:
35063:
35064: 1 §. !istuen omaan lukuunsa, · yhteiseen lukuun tai
35065: Tätä lakia sovelletaan vuosilomaa järjestet- perheenjäsenenä harjoittaa maataloutta saaden
35066: täessä maatalousyrittäjään, joka itse työhön osal- siitä osan tai pääasiallisen toimeentulonsa ja jol-
35067: Iistuen ·~maan lukuunsa, yhteiseen lukuun tai la sairauden, tapaturman, synnytyksen tai muun
35068: perheerijäsenenä harjoittaa karjataloutta saaden niihin verrattavan tilapäisen syyn woksi ei ole
35069: siitä osan tai pääasiallisen toimeentulonsa ja jol- mahdollisuutta huolehtia maatalousyritykseen
35070: la yrityksen karjatalouteen kuuluvien välttämät- kuuluvista välttämättömistä tehtävistä ilman
35071: tömien tehtävien vuoksi ei ole mahdollisuutta tässä laissa säädettyä sijaisapua.
35072: ilman tässä · laissa säädettyä lomatoimintaa va-
35073: pautua tehtävistään vuosiloman ajaksi. Lakia ei 22 §.
35074: kuitenkaan sovelleta useampaan kuin kahteen: Valtio suorittaa kunnalle tämän lain täytän-
35075: samassa yrityksessä edellä mainitulla tavalla töönpanosta aiheutuvat käyttökustannukset.
35076: työskentelevään yrittäjään.
35077:
35078: 2 §. 22 a §.
35079: Sijaisapua järjestettäessä tätä lakia sovelle- Tässä laissa tarkoitetun maatalousyrittäjien
35080: taan maatalousyrittäjään, joka itse työhön· osal- vuooiloman järjestämisestä aiheutuvien kustan-
35081: Lakialoite n:o 357 '717
35082:
35083: nusten peittämisekst peritään välitys- ja jalos- Tämä laki tulee voimaan · päivänä··
35084: tusliikkeiltä 0,5 penniä niiden vastaanottamaa kuuta 19
35085: maitokiloa ja 5 penniä lihakiloa kohti. Näin pe-
35086: rityt maksut eivät saa pienentää tuottajahintaa
35087: eivätkä kohottaa kuluttajahintaa.
35088:
35089:
35090: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
35091:
35092: Sten Söderström Pauli Puhakka Mikko Kuoppa
35093: Marjatta Mattsson E.-J. Tennilä Ensio Laine
35094: Irma Rosnell M.-L. Salminen
35095: 718 1979 Tft.
35096:
35097: Lakialoi~ n:o 358.
35098:
35099:
35100:
35101:
35102: Tamminen ym.: Ehdotus laiksi perhe-eläkelain 20 §:n muutta-
35103: misesta.
35104:
35105:
35106: E d u s k u n n a 11 e.
35107:
35108: Perhe-eläkelakia säädettäessä jätettiin tämän perhe-eläkelainsäädännön puute on varmasti
35109: lain etuisuuksien ulkopuolelle lähinnä kustan- tällä hetkellä sen polttavin epäkohta, joka olisi
35110: nussyistä sellaiset yksinäiset naislesket, joiden kiireellisesti korjattava.
35111: aviopuoliso eli edunjättäjä oli kuollut ennen Epäkohdan korjaamiseksi olisi perhe-eläke-
35112: perhe-eläkelain voimaantuloa. Tätä toimenpi- lakia muutettava siten, että tämän lain 20 §:n
35113: dettä on pidettävä erittäin valitettavana, koska sisältämiä voimaantulosäännöksiä muutetaan
35114: se jätti lain ulkopuolelle n. 40 000 leskeä, joi- siten, että lain piiriin sisällytetään kaikki 40
35115: den perhe-eläkkeistä aiheutuneet kustannukset vuotta vaan ei 60 vuotta täyttäneet yksinäiset
35116: olisivat vain muodostuneet ohimeneviksi naispuoliset lesket riippumatta siitä, milloin
35117: eivätkä olisi kovinkaan olennaisesti lisänneet heidän aviopuolisonsa on kuollut. Tällaiselle
35118: perhe-eläkejärjestelmän menoja. Kysymyksessä leskelle suoritettavat etuudet määräytyisivät
35119: olevat lesket ovat iältään 40-60 vuoden vä- samalla tavoin kuin lain 9 § :n 2 momentissa
35120: liltä ja heidän hakeutumisensa työelämään on tarkoitetun lesken.
35121: joko puutteellisen ammattitaidon tai korkean Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
35122: iän vuoksi yleensä hyvin vaikeata. Tästä on
35123: myös johtunut, että varsin monissa tapauksissa että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
35124: heidän toimeentulonsa ja taloudellinen ase- lakiehdotuksen:
35125: mansa on muodostunut hyvin heikoksi. Tämä
35126:
35127:
35128: Laki
35129: perhe-eläkelain 20 §:n muuttamisesta.
35130:
35131: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 17 päivänä tammikuuta 1969 annetun perhe-
35132: eläkelain (38/69) 20 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
35133:
35134: 20 §. voimaantulosta lukien, ei kuitenkaan ilman
35135: erityistä syytä pitemmältä ajalta kuin vuoden
35136: Lapsella ja 9 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoi- ajalta ennen eläkkeen hakemista.
35137: tetulla leskellä on oikeus perhe-eläkkeeseen
35138: myös sellaisen kuolemantapauksen johdosta,
35139: joka on sattunut ennen lain voimaantuloa. Tämä laki tulee voimaan päivänä
35140: Perhe-eläkettä maksetaan tällöin tämän lain kuuta 19
35141:
35142:
35143: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
35144:
35145: Kauko Tamminen V. J. Rytkönen
35146: Aulis Juvela Helge Siren
35147: Ulla-Leena Alppi
35148: 719
35149:
35150: LagmotioD nr 359.
35151:
35152:
35153:
35154:
35155: Taxell m.fl.: Förslag tilllag angående ändring av lagen om barn-
35156: dagvård.
35157:
35158:
35159: T i 11 R i k s d a g e n.
35160:
35161: En av barndagvårdens centrala målsättningar Kommunerna kan genom samarbete över
35162: är att utveckla och främja barnets språkliga kommungränserna gemensamt försöka ordna
35163: utveckling. Undersökningar visar att barnet bör barndagvården för den språkliga minoriteten
35164: ha ett välutvecklat språk för att undvika dubbel inom ett större omtåde.
35165: ha!lvspråkighet där båda språken är bristfälliga. Den språkliga minoritetens behov böt, isyn-
35166: Barnets möjligheter att fungera i olika situa- nerhet om man inte har möjlighet att upprätt-
35167: tioner underlättas av att barnet har ett språk hålla helt enspråkiga barndagvårdsgrupper, till-
35168: som det kan identifiera sig med. godoses både genom ordnande av •familjedag-
35169: De flesta skälen talar för att modersmålet vård på barnets modersmål och genöm att man
35170: bör vara basspråk och det har kunnat konsta- vid anställande av personai beaktar dagvårdar-
35171: teras, att ju bättre ett barn kan sitt modersmål nas språkkunskaper. Kommunerna bör försöka
35172: desto bättre och snabbare går inlärningen av ordna familjedagvårdsutbildning jämväl på mino-
35173: ett främmande språk. Ett välutvecklat moders- ritetsspråket även om undervisningen inte sam-
35174: mål är en viktig grund föt fortsatt skolfram- lar så många deltagare som kurserna på ma jo-
35175: gång. Grunderna föt batnets fottsatta språkut- ri tetsspråket.
35176: veckling läggs i åldern under skolåldern och I skollagstiftningen finns utttyckliga stadgan-
35177: stimulerande åtgärder för sptåkutvecklingen är den om att undervisning skall meddelas ele-
35178: då viktiga. Barndagvården spelar här en avgö- verna på deras modersmål. Med beaktande av
35179: rande roll. dagvårdens betydelse föt barnens spräkliga ut-
35180: Kommunerna bör vid sin planering av barn- veckling finns det starka motiv för att ett
35181: dagvården även utreda språkfördelningen inom motsvarande stadgande intas i barndagvåtds-
35182: kommun och beakta den. Om inom korumun lagstiftningen.
35183: finns underlag för upprätthållande av dagvård Hänvisande till det ovan anförda fc:>reslår vi,
35184: för den språkliga minoritetens barn, bör man
35185: sträva tili detta samt informera barnens föräld- att Riksdagen måtte antaga följande
35186: rar om att det finns möjlighet att få dagvård
35187: på modersmålet.
35188:
35189: ~.. .. lagförslag:
35190:
35191:
35192:
35193: angående ändring av lagen om barndagvård.
35194:
35195: I enlighet med riksdagens beslut fogas tili lagen den 19 januari 1973 om barndagvård
35196: (36/73) en ny 2 a §, som följer:
35197:
35198: 2 a §.
35199: Barndagvården bör, såvida icke social- och undantag, ordnas skilt för finska, svenska och
35200: hälsovårdsministeriet av särskilda skäl beviljar samiska barn.
35201:
35202: Helsingfors den 12 april 1979.
35203:
35204: Christoffer Taxell Boris Renlund Henrik Westerlund
35205: Håkan Malm Pär Stenbäck Gunnar Häggblom
35206: Ole Norrback Ingvar S. Melin Elisabeth Rehn
35207: 720 1979 vp.
35208:
35209: Lakialoite n:o .359. Suomennos.
35210:
35211:
35212:
35213:
35214: Taxell ym.: Ehdotus laiksi lasten päivähoidosta annetun lain
35215: muuttamisesta.
35216:
35217:
35218: E d u s k u n n a 11 e.
35219:
35220: Eräs lasten päivähoidon keskeisistä tavoit- Kunnat voivat yhteistyöllä yli kunnanrajojen
35221: teista on lasten kielellisen kehityksen edistämi- yhteisesti yrittää järjestää lasten päivähoitoa
35222: nen ja kehittäminen. Tutkimukset osoittavat, kielivähemmistölle suurehkolla alueella.
35223: että lapsella tulee olla hyvin kehittynyt kieli, Kielivähemmistön tarpeet tulee erityisesti,
35224: jotta hän välttäisi kaksikielisen puolikielisyy- ellei ole mahdollista ylläpitää yksikielisiä päivä-
35225: den, jonka molemmat kielet ovat puutteelliset. hoitoryhmiä, tyydyttää sekä järjestämällä perhe-
35226: Lapsen mahdollisuuksia toimia eri tilanteissa päivähoitoa lapsen äidinkielellä että ottamalla
35227: helpottaa se, että lapsella on yksi kieli, jolla huomioon päivähoitajien kielitaito henkilökun-
35228: hän pystyy ilmaisemaan itsensä. taa palkattaessa. Kuntien tulee pyrkiä järjestä-
35229: Useimmat syyt puoltavat sitä, että äidinkie- mään perhepäivähoito-opetusta myös vähem-
35230: len tulee olla peruskieli, ja on voitu todeta, mistön kielellä, vaikka opetus ei keräisikään
35231: että kuta paremmin lapsi osaa äidinkieltään, yhtä monta osanottajaa kuin enemmistön kie-
35232: sitä paremmin ja nopeammin käy vieraan kie- lellä tapahtuvat kurssit.
35233: len oppiminen. Hyvin kehittynyt äidinkieli on Koululainsäädännössä on nimenomaisia sään-
35234: tärkeä jatkuvan koulumenestyksen pohja. Lap- nöksiä siitä, että opetusta tulee antaa oppilaille
35235: sen kielen jatkuvan kehittymisen pohja laske- heidän äidinkielellään. Ottaen huomioon päivä-
35236: taan ennen kouluikää, ja tällöin ovat tehosta- hoidon merkityksen lasten kielelliselle kehityk-
35237: vat toimenpiteet kielen kehittämiseksi tärkeitä. selle on vahvat perusteet sille, että tätä vas-
35238: Lasten päivähoidolla on tässä ratkaiseva osa. taava säännös otetaan lasten päivähoitoa koske-
35239: Kuntien tulee myös päivähoidon suunnitte- vaan lainsäädäntöön.
35240: lunsa ·yhteydessä selvittää kunnan kielijakau- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
35241: tuma ja ottaa se huomioon. Jos kunnassa kieli- nioittaen,
35242: vähemmistön lasten päivähoidon ylläpitäminen
35243: on perusteltua, tähän tulee pyrkiä sekä ilmoit- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
35244: taa lasten vanhemmille, että on mahdollisuuksia lakiehdotuksen:
35245: äidinkieliseen päivähoitoon.
35246: Laki
35247: lasten päivähoidosta anneiun lain muuttamisesta.
35248:
35249: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään lasten päivähoidosta 19 päivänä tammikuuta
35250: 19.7~ annettuun lakiin (.36/7)) uusi näin kuuluva 2 a §:
35251:
35252: 2 a §.
35253: Lasten päivähoitoa tulee, ellei sosiaali- ja ter- keusta, järjestää erikseen suomenkielisille, ruot-
35254: veys~inisteriö erityisistä syistä myönnä poik- sinkielisille ja saamenkielisille lapsille.
35255:
35256:
35257: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
35258:
35259: Christoffer Taxell Boris Renlund Henrik Westerlund
35260: Håkan Malm Pär Stenbäck Gunnar Häggblom
35261: Ole Norrback Ingvar S. Melin Elisabeth Rehn
35262: 1979 Vp. 721
35263:
35264: Lakialoite n:o 360.
35265:
35266:
35267:
35268:
35269: Toiviainen ym.: Ehdotus laiksi yrittäjien eläkelain 9 §:n muut-
35270: tamisesta.
35271:
35272:
35273: Ed u s k u n n a 11 e.
35274:
35275: Pienyritysten kuolema johtuu ylivoimaisista onkin pienyrittäjien vakuutusmaksuja alennettu
35276: taloudellisista vaikeuksista. Pienyritykset eivät niiden pienyrittäjien osalta, joiden lain mukaan
35277: pysty kilpailemaan alansa suuryrittäjien kanssa. vahvistettu työtulo jää vuoden 1979 tasolla
35278: Myöskään valtio ei ole riittävässä määrin otta- alle 24 690 markan vuodessa. Tämä yläraja on
35279: nut huomioon pienyrittäjäin taloudellisia vai- kuitenkin liian alhainen. Vakuutusmaksualen-
35280: keuksia, esimerkiksi verotuksessa, vaikka toi- nus olisi ulotettava 37 036 markan vuotuiseen
35281: saalta suuryrittäjien asemaa helpotetaan poisto- työtuloon saakka.
35282: oikeuksilla, yhtiöveron alennuksilla ja muilla Edellä olevan perusteella ehdotamme,
35283: tavoin.
35284: Yrittäjiä koSikevassa sosiaalilainsäädännössä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
35285: on otettava huomioon erityisesti pienyrittäjäin lakiehdotuksen:
35286: vaikeudet. Yrittäjien eläkelain uudistuksessa
35287:
35288:
35289:
35290: Laki
35291: yrittäjien eläkelain 9 §:n muuttamisesta.
35292:
35293: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun yrittä-
35294: Fen eläkelain 9 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 17 päivänä joulukuuta 1971 annetussa
35295: laissa ( 872/71), näin kuuluvaksi:
35296:
35297: 9 §.
35298: sättynä 2/3 siitä suhdeluvusta, joka saadaan,
35299: Edellä 1 momentissa tarkoitettu kerroin on kun 3 000 markkaa ylittävän työtulon osa jae-
35300: 0,4, jos yrittäjälle vahvistettu vuotuinen työ- taan luvulla 10 000.
35301: tulo on 3 000 markkaa tai sitä pienempi. Jos
35302: yrittäjän vahvistettu vuotuinen työtulo on suu-
35303: rempi kuin 3 000 markkaa, mutta alle 12 000 Tämä laki tulee voimaan päivänä
35304: markkaa, edellä tarkoitettu kerroin on 0,4 Ii- kuuta 19
35305:
35306:
35307: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
35308:
35309: Seppo Toiviainen Mikko Kuoppa Marjatta Mattsson
35310: Irma Rosnell M .•L. Salminen
35311:
35312:
35313:
35314:
35315: 91 0879005055
35316: 722 1979 vp.
35317:
35318: Lakialoite n:o 361.
35319:
35320:
35321:
35322:
35323: Toiviainen ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain 22 §:n muutta-
35324: misesta.
35325:
35326:
35327: Ed u s kun n a 11 e.
35328:
35329: Kun kansaneläkelain työkyvyttömyysmääri- vuosina huonontanut eläkelaitoksissa omaksut-
35330: telmä vuonna 1964 muutettiin, se merkitsi lie- tu jyrkästi kiristynyt tulkintalinja työkyvyttö-
35331: ventymlsta työkyvyttömyyseläkkeen myöntä- myyseläkeasioissa. Näiden henkilöiden tilannet-
35332: misessä. Siihen asti työkyvyttömyys oli laissa ta on yleensä vaikeuttamassa myös sopivien
35333: määritelty yleisenä, ottamatta eri ammattien työtilaisuuksien puute. Eihän Suomessa, kuten
35334: erilaisia vaatimuksia huomioon. Siitä lähtien muuallakaan kapitalistisen järjestelmän maissa,
35335: määritelmä on ollut ammatillinen ja edellyttä- riitä työtä työkykyisillekään.
35336: nyt sen seikan arvioimista, onko eläkkeen haki- Eläkelainsäädännössä olisikin ruvettava so-
35337: ja kykenevä suorittamaan omaan tai siihen veltamaan ns. sosiaalisen työkyvyttömyyden
35338: rinnastettavaan ammattiin kuuluvaa työtä. käsitettä. Eläkkeen tarpeessa olevan henkilön
35339: Edelleen on kuitenkin olemassa monia ta- elämäntilanteesta pitäisi olla mahdollisuus suo-
35340: pauksia, joissa nykyisenkään työkyvyttömyys- rittaa kokonaisarviointi, jossa otettaisiin huo-
35341: määritelmän puitteissa ei ole katsottu voitavan mioon terveydentila, ikä, työnsaantimahdolli-
35342: myöntää työkyvyttömyyseläkettä, vaikka tarve suudet, aikaisemmat elämänvaiheet, koulun-
35343: olisi huomattava. Niissä tulevat pääasiassa ky- käynti, ammatt1ta1to, persoonallisuustekijät,
35344: symykseen henkilöt, jotka ovat jo ikääntyneitä ympäristötekijät jne.
35345: ja joiden ruumiillinen tai henkinen suoritus- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
35346: kyky on alentunut, mutta joita ei pelkästään
35347: lääketieteellisin perustein arvioiden voida pitää että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
35348: selvästi työkyvyttöminä. Enimmäkseen he ovat lakiehdotuksen:
35349: ruumiillisen työn tekijöitä. Tilannetta on viime
35350:
35351: Laki
35352: kansaneläkelain 22 §:n muuttamisesta.
35353:
35354: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansanelä-
35355: kelain 22 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1964 annetussa lais-
35356: sa (697 /64), näin kuuluvaksi:
35357:
35358: 22 §. olevalla sellaisella työllä, jonka suorittamista
35359: Työkyvyttömänä pidetään tätä lakia sovel- voidaan häneltä kohtuudella edellyttää silmällä-
35360: dettaessa henkilöä, jonka työkyvyn voidaan sai- pitäen hänen koulutustaan, aikaisempaa toimin-
35361: rauden, vian tai vamman vuoksi arvioida alen- taansa, ikäänsä ja asumisolosuhteitaan sekä
35362: tuneen siten, ettei hänen kohtuudella voida muita näihin rinnastettavia seikkoja.
35363: edellyttää jatkavan työntekoa. Työkyvyn alen-
35364: tumista arvioitaessa otetaan huomioon vakuu-
35365: tetun jäljellä oleva kyky hankkia itselleen an- Tämä laki tulee voimaan päivänä
35366: siotuloja entistä työtä vastaavalla saatavissa kuuta 19
35367:
35368: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
35369:
35370: Seppo Toiviainen E.-J. Tennilä
35371: Irma Rosnell P. Liedes
35372: 1979 vp. 723
35373:
35374: Lakialoite n:o .362.
35375:
35376:
35377:
35378:
35379: Tuovinen ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 19 ja 20 §:n
35380: muuttamisesta.
35381:
35382:
35383: E d u s k u n n a 11 e.
35384:
35385: Sairausvakuutuslakia hallintoviranomaisten Sairausvakuutuslakia olisikin mielestämme vii-
35386: toimesta sovellettaessa aiheuttaa epäselvyyttä meinkin muutettava niin selväksi, ettei epäsel-
35387: saman sairauden käsite työkyvyttömyyden joh- vyyttä synny lakia sovellettaessa.
35388: dosta päivärahaa myönnettäessä. Lääketieteelli- Ehdotuksemme mukaan sairausvakuutuslaista
35389: sin käsittein ei ilmeisesti ole lainkaan mahdol- olisi poistettava epämääräinen saman sairauden
35390: lista tarkoin määrittää samaa sairautta. T arkem- käsite. Päivärahaa maksettaessa laskettaisiin yh-
35391: pien tutkimustulosten seurauksena sairauden teen eri työkyvyttömyysjaksot siitä riippumatta,
35392: diagnoosikin saattaa usein vaihtua. Kun vakuu- mikä sairaus työkyvyttömyyden on aiheuttanut.
35393: tetulla on useita sairauksia, saattaa syntyä on- Päivärahan enimmäissuoritusaika olisi edel-
35394: gelmatilanne sairauksien yhdessä aiheuttaessa leen 300 arkipäivää. Työkyvyttömyysjaksojen
35395: työkyvyttömyyttä. yhteenlaskemisen keskeyttäisi kuitenkin aina
35396: Epäkohta on jo pidemmän aikaa ollut tie- kuuden kuukauden työkykyisyysaika. Tällöin ei
35397: dossa. Eduskunnan sosiaalivaliokuntakin lausui kuitenkaan vähäisiä työkyvyttömyysaikoja, lä-
35398: asiasta mietintönsä perusteluissa ( sosiaalivalio- hinnä enintään ns. karenssiajan pituisia aikoja
35399: kunnan mietintö n:o 5/1973 vp.) seuraavaa: otettaisi lukuun. Työkyvyttömyysjaksoja ei las-
35400: "Sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan suo- kettaisi yhteen pidemmältä kuin kahden vuo-
35401: ritusaikaa laskettaessa sovellettavan saman sai- den ajalta.
35402: rauden käsitettä olisi harkittava muutettavaksi Edellä lausutun perusteella ehdotamme kun-
35403: niin, että tästä käsitteestä johtuvat vaikeat tul- nioittaen,
35404: kintakysymykset vältettäisiin."
35405: Sosiaalivaliokunnan lausumasta huolimatta ei että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
35406: kuitenkaan ole tapahtunut mitään muutosta. lakiehdotuksen:
35407:
35408:
35409:
35410: Laki
35411: sairausvakuutuslain 19 ja 20 §:n muuttamisesta.
35412:
35413: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairaus-
35414: vakuutuslain (364/63) 19 §:n 2 momentti ja 20 § näin kuuluviksi:
35415:
35416: 19 §. 20 §.
35417: Sairauksien aiheuttamat työkyvyttömyysjak-
35418: Jos työkyvyttömyys alkaa uudelleen 30 päi- sot päivärahapäivien osalta lasketaan yhteen
35419: vän kuluessa siitä päivästä, jolta viimeksi suo- 19 § :n 3 momentissa mainittua aikamäärää las-
35420: ritettiin päivärahaa tai jolloin vakuutettu oli kettaessa. Yhteenlaskemisessa ei kuitenkaan
35421: hoidettavana sairaalassa tai muussa sairaanhoi- oteta huomioon niitä työkyvyttömyyskausia,
35422: tolaitoksessa, suoritetaan päivärahaa uuden työ- jotka ovat päättyneet kaksi vuotta ennen edellä
35423: kyvyttömyyden alkamispäivää seuraavasta arki- yhteenlaskettavaa työkyvyttömyysaikaa.
35424: päivästä. Yhteenlaskemista ei suoriteta, jos vakuutettu
35425: päivärahaan oikeuttavan sairauden estämättä on
35426: 724 Laki:UQite n:Q 362
35427:
35428:
35429: ollut työkykyinen yhdenjaksoisesti kuuden kuu- Tämä laki tulee voimaan päivinä
35430: kauden ajan. kuuta 19
35431:
35432:
35433: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
35434:
35435: Jouko Tuovinen Sinikka Luja-Penttilä Markus Aaltonen
35436: Pentti Lahti-Nuuttila Pertti Hietala Lea Savolainen
35437: Pirkko Valtonen Peter Muurman Pekka Starast
35438: Anna-Liisa Piipari Saara-Maria Paakkinen
35439: 1979 vp. 725
35440:
35441: Lakialoite n!Ö J6J.
35442:
35443:
35444:
35445:
35446: Uitto ym.: Ehdotus laiksi työsopimuslain 52 §:n muuttamisesta.
35447:
35448:
35449: E d u s k u n n a II e.
35450:
35451: Suomen hallitusmuodon 10 §:n mukaan Edeilleen on pidetty välttämättömänä lisätä
35452: maamme kansalaisella on "oikeus edeltäpäin momenttiin maininta ulkopuolisten osallistumi-
35453: lupaa hankkimatta kokoontua keskustelemaan sesta. Vaikka työntekijöillä onkin oikeus kut-
35454: yleisistä asioista tai muussa luvallisessa tarkoi- sua esim. ruokatunnilla haluamansa ulkopuoli-
35455: tuksessa". Työelämässä tämä oikeus on vain nen henkilö selostamaan ajankohtaisia as,ioita,
35456: vaillinaisesti turvattu työsopimuslain 52 §:ssä. työnantajat ovat sangen yleisesti pyrkineet häi-
35457: Tämän säännöksen puutteiden vuoksi on syn- ritsemään tämän oikeuden käyttöä. Selkeä sään-
35458: tynyt tilanteita, joissa työnantajat ovat pyrki- nös tästä asiasta on omiaan ehkäisemään tällais-
35459: neet rajoittamaan työntekijöiden kokoontumis- ten i1miöiden toistumisen.
35460: oikeutta ja usein siinä onnistuneetkin. Ehdo- Säännöksestä on tarpeettomana poistettu
35461: tammekin työsopimuslain 52 § :n 2 momentin maininta o~keudesta kokoontua "aiheuttamatta
35462: tarkistamista työntekijöiden 'kokoontumisoikeu- häiriötä asianomaisen yrityksen toiminnalle".
35463: den takeiden täsmentämiseksi ja laajentami- Vaaran tai vahingon aiheuttavat kysymykset
35464: seksi. ovat jo muutoinkin riittävästi säänneltyjä. Mai-
35465: Nykyisen säännöksen mukaan toimitilojen ninnan sopivasta tilasta on ymmärrettävä tar-
35466: käyttöoikeus koskee työpaikkaa, jossa on vä- koittavan paitsi näitä näkökohtia myös työn-
35467: hintään kymmenen työntekijää. Ehdotamme ra- tekijöiden kannalta sopivaa tilaa.
35468: jauksen poistamista tarpeettomana. Ehdotukseen on myös sisällytetty oikeus
35469: Ehdotuksessa on selvyyden vuoksi työnteki- työntekijöille tiedon ja mielipiteiden levittämi-
35470: jöiden ammatillisten järjestöjen !lisäksi mainittu sestä työnantajan rajoittamatta. Selkeä säännös
35471: muut työntekijöiden järjestöt, joilla tarkoite- tästä asiasta olisi omiaan ehkäisemään silloin
35472: taan muun muassa yhteiskunnallisia, valtiollisia täLlöin esiintyvät tapaukset, joissa työnantaja
35473: ja paikallisia kysymyksiä käsitteleviä järjestöjä. pyrkii tätä oikeutta perusteettomasti rajoitta-
35474: Kokoontumisen tarkoitusta on laajennettu kos- maan.
35475: kemaan yleisiä asioita ja vapaa-ajantoimintaa. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
35476: Käytännössä on eräissä tapauksissa voitu työn- taen,
35477: antajan tiloissa järjestää erilaista vapaa-ajantoi-
35478: mintaa, kuten teatterinäytäntöjä ja konsertteja, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
35479: mutta säännöksen nykyinen sanamuoto ei ole lakiehdotuksen:
35480: ni~tä nimenomaisesti turvannut.
35481:
35482: Laki
35483: työsopimuslain 52 §:n muuttamisesta.
35484:
35485: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä huhtikuuta annetun työsopimus-
35486: lain (320/70) 52 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
35487:
35488: 52 §. ruoka- ja muiden taukojen aikana ja työajan
35489: ulkopu~lella maksuttomasti käyttää tarkoituk-
35490: Yhdistymisvapaus.
35491: seen sopivia työnantajan hallinnassa olevia tilo-
35492: ja työsuhdeasioiden, yleisten asioiden tai vapaa-
35493: Työnantajan on sallittava työntekijöiden sekä ajantoiminnan vuoksi tarpeelliseen kokoontumi-
35494: heidän ammatillisten ja muiden järjestöjensä seen ja järjestötehtävien hoitoon. Työnantajan
35495: 726 Lakialoite n:o 363
35496:
35497: on sallittava myös työntekijöiden kutsumien toisten työntekijöiden saataville tietoa tai mie-
35498: puhujien tai esiintyjien osallistuminen tällaisiin lipidettä yhteiskunnallisista, ammatillisista tai
35499: tilaisuuksiin. Työnantajan on myös sallittava järjestöjen toimintaa koskevista asioista suulli-
35500: työntekijöiden tai heidän järjestöjensä edellä sesti tai kirjallisesti.
35501: .sanotuilla tauoilla ja työajan ulkopuolella jakaa
35502:
35503:
35504: He!lsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
35505:
35506: Pauli Uitto Ulla-Leena Alppi
35507: Anna-Liisa Hyvönen Lasse Lehtinen
35508: 1979 vp. 727
35509:
35510: Lakialoite n:o 364.
35511:
35512:
35513:
35514:
35515: Uitto ym.: Ehdotus luottamusmieslaiksi.
35516:
35517:
35518: E d u s k u n n a II e.
35519:
35520: Työsuojelun valvonnasta annetun lain (131/ 1. Luottamusmiehen suoja lomautusta ja
35521: 73) voimaan tultua Suomen työoikeudesta pois- irtisanomista vastaan on aukollinen erityisesti
35522: tui ns. lakisääteinen luottamusmiesjärjestelmä ns. kollektiivisen eli taloudellisista tai tuotan-
35523: sitä koskevan materiaalisen säännöksen kumoa- nollisista syistä tapahtuvan irtisanomisen kysy-
35524: misen myötä. Tilalle tuli työsuojelun valvon- mykisessä ollen.
35525: nasta annetussa laissa tarkoitettu työsuojelu- 2. Sopimuksen antama turva luottamusmie-
35526: valtuutettu. Tämän jälkeen meillä luottamus- hen työsuhteen ehtojen muuttamista tai huo-
35527: miehellä tarkoitetaan vain ns. ammatillisia, eri nontamista ja erilaisiin tehtäviin siirtämistä
35528: työntekijöiden ammatillisten järjestöjen valitse- vastaan on erittäin puutteellinen.
35529: mia tai niiden myötävaikutuksella valittuja luot- 3. Työnantajan määräämät luottamusmiehen
35530: tamusmlehiä. sopimuksen vastaisen erottamisen tai minkä
35531: Luottamusmiesten toiminta perustuu käytän- muunkaltaisen rikkomuksen hyvänsä sisältävät
35532: nössä ainakin sellaisissa työpaikoissa, joissa toimenpiteet voidaan työnantajalle kuuluvan
35533: työnantaja on työehtosopimuslain (436/46) tulkintaetuoikeuden sekä johto- ja valvontaval-
35534: 4 §:n nojalla sidottu työehtosopimukseen, asian- lan nojalla heti panna täytäntöön. Työntekijä-
35535: omaiseen työehtosopimukseen liittyvään luotta- puolella on ainoastaan jälkikäteen ajamalla rik-
35536: musmiessopimukseen. Muun muassa keskeiset komuksesta kannetta oikeudessa mahdollisuus
35537: työmarkkinoiden keskusjärjestöt SAK ja STK saada usein vuosia kestävän neuvottelu- ja oi-
35538: ovat 2. 4. 1969 solmineet keskenään luottamus- keuden!käyntimenettelyn kautta todetuksi työn-
35539: miessopimuksen, jota sovelletaan sellaisissa antajan menetelleen virheellisesti. Seurauksena
35540: STK:n jäsenyritysten tuotantolaitoksissa, jotka on tällöinkin, että esimerkiksi työnantajan lai-
35541: harjoittavat teollista tai siihen verrattavaa toi- ton irtisanominen jää voimaan ja luottamusmies
35542: mintaa. Muilla kuin teollisilla aloilla asianomais- voi enintään saada jonkinlaisen rahallisen kor-
35543: ten liittojen tehtäväksi annettiin sopimuksessa vauksen kärsimästään vahingosta.
35544: hyväksyttyjen periaatteiden toteuttamisesta ja Eräiden oikeusoppineiden tulkintojen mu-
35545: soveltamisesta päättäminen. kaan, joista ei tosin tiettävästi vielä ole oikeus-
35546: Mainittu SAK:n ja STK:n välinen luottamus- käytäntöä olemassa, luottamusmiessopimusten
35547: miessopimus on joko sellaisenaan tai alakohtai- määräykset eivät laisinkaan sitoisi työsopimus-
35548: sesti sovellutettuna otettu eri alojen työehto- lain (320/70) 17 §:ään sisältyvän työehtosopi-
35549: sopimusten osaksi. musten ns. yleissitovuuden nojalla ns. villejä
35550: Voimassa oleva luottamusmiessopimus ala- työnantajia. Mikäli oikeuskäytäntö muodostuisi
35551: kohtaisine sovellutuksineen on keskeisiltä osil- tämän kannan mukaiseksi, jäisivät luottamus-
35552: taan työntekijöiden kannalta varsin puutteelli- miesten oikeudet tällaisissa yrityksissä pelkäs-
35553: nen ja epätyydyttävä. Sen luottamusmiehen toi- tään työsopimuslain 53 ja 54 §:n säännösten
35554: minnalle luomat puitteet ja antama suoja ovat varaan. Työsopimuslain 53 §, olkoonkin, että
35555: jääneet pahasti jälkeen kehittyneimpien kapita- se aikanaan oli jonkinlainen edistysaskel, on
35556: lististen maidenkin tasosta. Esimerkkinä tästä liian suppea ja muutoinkin täysin riittämätön
35557: mainittakoon Ruotsi ja siellä 1. 7. 1974 voi- turvaamaan luottamusmiesten toimintaa. Sen
35558: maan tullut uusi luottamusmieslaki. luottamusmiehelle antama suoja ja oikeudet
35559: Pahimpia puutteita meikä!läisessä luottamus- ovat vielä selvästi suppeammat kuin ne, jotka
35560: miessopimuksiin perustuvassa järjestelmässä sisältyvät luottamusmiessopimukseen. Sitä pait-
35561: ovat muun muassa seuraavat seikat: si siihen sisältyvät kaikki ne heikkoudet, jotka
35562: 728 Lakialoite rt:o 364
35563:
35564: edellä on mamtttu luottamusmiessopimuksen on tärkeätä saada aikaan luottamusmiesten toi-
35565: yhteydessä. mintaa koskeva laki, joka poistaa pahimmat ny-
35566: Lisäksi on vielä huomattava, että ns. työeh- kyisessä järjestelmässä olevat puutteet luomalla
35567: tosopimuksettomana kautena ei luottamusmies- tietyn minimitason, jota on mahdollista työ-
35568: sopimus ole edes voimassa sellaisilla aloilla, joil- ehtosopimuksilla tarpeen mukaan kehittää ja
35569: la sen voimassaolo perustuu pelkästään siihen, täydentää.
35570: että se on otettu asianomaisen lakanneen työ- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
35571: ehtosopimuksen osaksi.
35572: Jotta luottamusmiesten toimintaoikeudet ja että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
35573: asema voitaisiin nykyistä tehokkaammin turvata, lakiehdotuksen:
35574:
35575:
35576: Luottamusmieslaki.
35577: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
35578:
35579: 1 §. Luottamusmiestä tai hänen varamiestaan ei
35580: Soveitamisala. saa irtisanoa tai lomauttaa muissa kuin jäljem-
35581: pänä mainituissa tapauksissa. Jos yrityksen työ-
35582: Tätä lakia sovelletaan luottamusmiehiin •siten voimaa vähennetään tai lomautetaan sellaisista
35583: kuin tässä laissa jäljempänä säädetään. taloudellisista tai tuotannollisista syistä, joita
35584: Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä laissa on pidettävä erityisen painavina; ei tällaistakaan
35585: yrityksen tai työpaikan työntekijöiden tai hei- toimenpidettä saa kohdistaa luottamusmieheen
35586: dän ahlil.natillisten järjestöjensä valitsemaa pää- tai hänen varamieheensä, ellei yrityksen toimin-
35587: luottamusmiestä ja työpaikan, työosaston tai taa keskeytetä kokonaan vähintään kolmeksi
35588: ammattiryhmän luottamusmiestä. kuukaudeksi. Jos ainoastaan työpaikan, työ-
35589: osaston tai ammattiryhmän työvoimaa vähenne-
35590: 2 §. tään tai lomautetaan, .ei tällaista toimenpidettä
35591: Luottamusmiehen työsuhde. saa kohdistaa luottamusmieheen tai hänen va-
35592: ramieheensä, vaan tämä tulee siirtää edellä 1 ja
35593: Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei 2 momentin säännökset huomioon ottaen muu-
35594: tätä tehtävää hoitae~saan tai sen tähden saa siir- hun hänen ammattiaan vastaavaan tai sopivaan
35595: tää työskentelyolosuhteiltaan tai työehdoiltaan työhön.
35596: huonompaan tai huonompipaikkaiseen työhön Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa
35597: kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi sairauden, tapaturman tai muun sellaisen syyn
35598: tullessaan eikä häntä luottamusmiestehtävän ta- johdosta tai työsopimuslain 43 §:n 2 momen"'
35599: kia saa erottaa työstä. Luottamusmieheksi vali- tin 4 kohdan nojalla eikä myöskään työsopi-
35600: tulle on taattava hänen ammatissaan normaalina muslain 43 §:n 1 momentin tarkoittaman työn-
35601: pidettävät kehitys- ja ylenem1smahdollisuudet. tekijän vahingonvaarapiiriin luettavan olosuhtei-
35602: Luottamusmiestehtävän hoitaminen ei saa mer- den muutokisen vuoksi. Jos työnantaja voi näyt-
35603: kitä luottamusmiehen ansiotason huononemista tää, että luottamusmies on toistuvasti ja varoi-
35604: hänen ammattiryhmänsä toisiin työntekijöihin tuksista huolimatta laiminlyönyt työvelvoitet-
35605: verrattuna. Luottamusmiehelle tulee kuitenkin taan ja tämä ei ole johtunut luottamusmiesteh-
35606: maksaa palkkaa, joka aikapalkkana aina vastaa tävien hoitamisesta, on työnantajalla oikeus
35607: vähintään työpaikan hänen ammattiryhmänsä purkaa luottamusmiehen työsuhde ottaen kui,
35608: tai siihen verrattavan ryhmän 10 korkeimmin tenkin huomioon työsopimuslain 43 §:n 1 mo-
35609: palkatun työntekijän keskituntiansiota. mentin määräykset. Luottamusmiehen työsuh·
35610: Jos luottamusmieheksi valitun henkilön var- detta purettaessa häntä ei saa asettaa huonom-
35611: sinainen työ vaikeuttaa luottamusmiehen teh- paan asemaan muihin työntekijöihin nähden.
35612: tävien hoitan:i.lista ja jos hänelle tästä syystä jär- Luottamusmiehelle ja hänen varamiehelleen
35613: jestetään muuta työtä, ei tällainen järjestely saa annetaan ennakkoilmoitus työsuhteen irtisan<!)-
35614: aiheuttaa hänen ansionsa ·alentumista taikka misesta tai 1omauttamisesta kuukautta ennen,
35615: muiden työehtojensa tai työolosuhteidensa huo- jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden, ja
35616: nontumista. kuutta viikkoa ennen, jos työsuhde on jatkunut
35617: Lakialoite rt:o 364 729
35618:
35619: yli vuoden. Luottamusmiehelle annettavaan en• 4 §.
35620: nak:koilmoitukseen työsuhteen päättymisestä Luottamusmiestehtävien hoitaminen.
35621: merkitään irtisanomisen syy.
35622: Perusteeton lomauttaminen, irtisanominen tai Tehtäviensä hoitamista varten luottamusmie-
35623: työsuhteen purkaminen on pätemätön. Vaikka helle on järjestettävä riittävästi säännöllisesti
35624: työsuhteen katkaisemisella tai Iomauttamisella toistuvaa tai tarvittaessa tilapäistä vapautusta
35625: olisi tämän lain mukainen peruste, ei toimen- työstään.
35626: pide ole pätevä ennen ennakkoilmoituksen suo- Mikäli pää:luottamusmies tai häneen verrat-
35627: rittamista. tava luottamusmies on vapautettu säännöllisesti
35628: Mikäli luottamusmies tai hänet valinnut am- toistuviksi määräajoiksi työstään, hänen tulee
35629: mattijärjestö pitää työsuhteen katkaisemista tai pyrkiä hoitamaan luottamusmiestehtävät sinä
35630: Iomauttamista perusteettomana, tulee tämän aikana. Kiireellisten asioiden hoitamista varten
35631: kahden viikon kuluessa enna~koilmoituksen an- tai mikäli säännöllinen vapaa-aika ei luottamus-
35632: tamisesta, uhalla, että työsuhteen katkaiseminen miestehtävien hoitoon riitä, tulee työnjohdon
35633: tai 1omauttaminen muutoin katsotaan päteväk- kuitenkin antaa pääluottamusmiehelle vapau-
35634: si, ilmoittaa tästä työnantajalle. Mikäli asiasta tusta työstään muunakin työn kannalta sopi-
35635: ei päästä toisaalta sen ammatillisen järjestön, vana aikana.
35636: jota luottamusmies edustaa, tai jollei tällaista Edellä sanotun säännöllisen vapautuksen li-
35637: ole, luottamusmiehen ja toisaalta työnantajan sälksi luottamusmiehelle tulee antaa vähintään
35638: kanssa yksimielisyyteen, noudatetaan asiassa en- kerran vHkossa tilaisuus osallistua yrityksen,
35639: siksi mainittujen kantaa, kunnes asia on 8 § :n työpaikan, alueen tai muun sellaisen toisten
35640: mukaisessa järjest)l1ksessä lopullisesti ratkaistu. luottamusmiesten kanssa pidettävään neuvotte-
35641: lutilaisuuteen työaikana.
35642: 3 §.
35643: Luottamusmiehen tehtävät. 5 §.
35644: Ansionmenetyksen korvaaminen.
35645: Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on
35646: toimia asianomaisessa yrityksessä tai työpaikalla Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luotta-
35647: noudatettavan työehtosopimuksen määräysten musmies menettää työaikana neuvotteluissa
35648: mukaisesti siinä tarkemmin määrätyn ammatil- työnantajan tai työnantajayhdistysten edustajien
35649: lisen järjestön edustajana työehtosopimuksen ja kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan
35650: työlainsäädännön soveltamista koskevissa asiois- kanssa sovituissa tehtävissä. Samoin korvataan
35651: sa sekä työsääntöihin ja yleensä työnantajan ja se ·ansionmenetys, joka aiheutuu työsuojeluvi-
35652: työntekijöiden suhteisiin liittyvissä kysymyksis- ranomaisen työpaikalla toimittamaan tarkastuk-
35653: sä edellyttäen, että luottamusmies on valittu seen osallistumisesta.
35654: noudattaen sanotun työehtosopimuksen mää- Mikäli luottamusmies on vapautettu työstään
35655: räyksiä. Muussa tapauksessa luottamusmies toi- säännöllisesti toistuviksi määräajoiksi, työnanta-
35656: mii hänet valinneiden työntekijöiden edustajana ja korvaa hänen ansionmenetyksensä näiltä ajoil-
35657: edellä mainituissa asioissa. ta, samoin ajalta, jonka luottamusmies osallis-
35658: Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä tuu edellä 4 § :n 3 momentissa mainittuun luot-
35659: työntekijän palkasta tai muusta työsuhteeseen tamusmiesneuvotteluun.
35660: liittyvästä asiasta, on luottamusmiehelle annet- Työnantaja korvaa luottamusmiehelle luotta-
35661: tava kaikki tapauksen selvittämis,een vaikuttavat musmiestehtävien hoitamista varten 4 §:n no-
35662: tiedot. jalla tilapäisesti myönnetystä vapaa-ajasta joh-
35663: Pääluottamusmiehellä tai häneen v·errattaval- tuvan ansJonmenetyksen.
35664: la on oikeus saada säännöllisin väliajoin halua- Jos luottamusmies suorittaa työnantajan
35665: mansa tiedot yrityksen työvoimasta sekä työn- kanssa sovittuja tehtäviä tai osanistuu neuvot-
35666: tekijöiden ansiotasosta sekä sen koostumukse-sta teluun työnantajan tai työnantajayhdistysten
35667: ja kehityksestä. edustajien kanssa säännöllisen työaikansa ulko-
35668: Edellä 3 momentissa mainitulla luottamus- puolella, maksetaan näin menetetystä ajasta
35669: miehellä on tehtäviensä hoitamista varten oi- korvaus niin, että käytetty aika rinnastetaan
35670: keus saada haluamansa tiedot yrityksessä toimi- luottamusmiehen säännölliseen työaikaan työai-
35671: vista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa kalain tai sopimusten mukaisia ylityökorotuksia
35672: yrityksessä olevasta työvoimasta. laskettaessa.
35673: 92 0879005055
35674: 730 Lakialoite n:o 364
35675:
35676:
35677: 6 §. oikeutettu, täysi korvaus tapahtuneesta vahin-
35678: Luottamusmiehen koulutus. gosta. Ratkaistaessa sitä, onko ja missä määrin
35679: vahinkoa syntynyt, on otettava huomioon myös
35680: Luottamusmiehelle on mahdohlisuuksien mu- se, mikä merkitys luottamus.miehen valinneelle
35681: kaan varatt·ava tilaisuus osallistua sellaiseen ammattijärjestölle tai työntekijöiile on tämän
35682: koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään hänen lain määräysten noudattamisella sekä muut sei-
35683: pätevyyttään luottamusmiestehtävien hoitami- kat, joilla on muuta kuin pelkästään taloudel-
35684: sessa. lista merkitystä.
35685: Mikäli työnantaja sulkee luottamusmiehen
35686: 7 §. työsuhteesta tai pitää hänet lomautettuna asiaa
35687: Luottamusmiehen toimitilat. koskevan oikeuden lainvoimaisen ratkaisun vas-
35688: taisesti, luottamusmiehellä on ratkaisun jälkeis-
35689: Työnantajan tulee järjestää luottamusmiehel- ten palkika- ja muiden etujen menetyksen lisäksi
35690: le paikka, jossa voidaan säilyttää luottamus- oikeus kuitenkin aina vähintään 24 kuukausi-
35691: miestehtäviä varten tarvittavat asiakirjat ja toi- palkan suuruiseen korvaukseen.
35692: mistovälineet. Milloin työpaikan koko, työnte-
35693: kijöiden määrä tai muut seikat sitä edellyttävät,
35694: työnantajan on järjestettävä tarkoituksenmukai- 10 §.
35695: nen toimitila, jossa voidaan käydä luottamus- Rangaistusseurtiamus.
35696: miestehtävien hoitamista varten välttämättö-
35697: mät keskustelut. Työnantaja ja tämän edustaja, joka rikkoo
35698: tätä lakia, on tuomittava sakkoon tai vankeu-
35699: 8 §. teen enintään yhdeksi vuodeksi.
35700: T ulkintaetuoikeus.
35701: 11 §.
35702: Jos tämän lain soveltamisesta luottamusmie- Säännösten ehdottomuus.
35703: heen on erimielisyyttä, noudatetaan sen amma-
35704: tillisen järjestön, jota luottamusmies edustaa, Sopimus, jolla vähennetään luottamusmiehel-
35705: tai jollei tällaista ole, luottamusmiehen kantaa le tämän [ain mukaan kuuluvia etuja, on mi-
35706: lain oikeasta sisällöstä, kunnes erimielisyys on tätön.
35707: oikeuden lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu.
35708: 12 §.
35709: 9 §. Voimaantulosäännös.
35710: Työnantajan vahin gonkorvausvelvollisuus.
35711: Tämä laki tulee voimaan palVana
35712: Jos työnantaja ei täytä tämän lain mukaisia kuuta 19 ja sillä kumotaan 30 päivänä huhti-
35713: velvollisuuksiaan, hänen tulee suorittaa paitsi kuuta 1970 annetun työsopimuslain (320/70)
35714: palkka- ja muita etuja, joihin luottamusmies on 53 §.
35715:
35716:
35717: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
35718:
35719: Pauli Uitto Anna-Liisa Hyvönen Ulla-Leena Alppi
35720: 1979 vp. 731
35721:
35722: Lakialoite n:o 365.
35723:
35724:
35725:
35726:
35727: Uitto ym.: Ehdotus laiksi työehtosopimuslain muuttamisesta.
35728:
35729:
35730: Ed u s kun n a 11 e.
35731:
35732: Työehtosopimuksen muotojen ja oikeusvaiku- omh;tajana. Työehtosopimuksen suoja riippuu
35733: tusten lakisääteistämisen tarkoitus on alunperin paljon työväen omasta voimasta, mutta tämän
35734: ollut puhtaasti työväestön suojelu. Työehtosopi- voiman käytön tielle on kasattu monenlaisia
35735: mus vakaannuttaa joukkokamppailulla saavu- itse lainsäädännöstä johtuvia pidäkkeitä. Työeh-
35736: tetut työnteon ehdot veivoittaessaan työnanta- tosopimukset ovat usein tulkinnanvaraisia, kos-
35737: jaa noudattamaan niitä sopimuksen voimassa- ka ne ovat kompromissien tuloksia. Tällöin
35738: oloajan. Joukkotyöehtojen noudattamisen vasta- työnantajalla on valta tulkita niitä omien etu-
35739: painoksi työnantajapuolella on ensin oikeustie- jensa ja käsitystensä mukaisesti. Työnantajan
35740: teen kautta ja myöhemmin lainsäädännössä ke- etuoikeus tulkita työehtosopimuksen määräyk-
35741: hitetty työväestön ja heidän ammatillisten yh- siä merkitsee, ettei tulkinnanvaraisella tai ylei-
35742: distystensä velvollisuus olla käyttämättä lakkoa sesti muotoillulla määräyksellä ole minkään-
35743: tai muita työtaistelukeinoja sopimuksen voi- asteista työntekijän suojavaikutusta. Työnanta-
35744: massaollessa. Työnantajapuoleen kohdistuvan jan edut tuotannonvälineiden omistajana sane-
35745: työehtosopimuksen noudattamisvelvollisuuden levat usein jopa tarpeen suoranaisesti rikkoa
35746: vastapainoksi kehittyi työväen ja ammattiyh- selvääkin työehtosopimusmääräystä. Ja kaikkial-
35747: distysliikkeen työrauhavelvollisuus. Puhtaan la siellä, missä ei ole olemassa pakottavaa työn-
35748: työväen suojelutarkoituksen rinnalle kehittyi tekijän suojaksi säädettyä lainsäädäntöä tai suh-
35749: työehtosopimukseen järjestys- ja yhteiskunta- teellisen selvää työehtosopimusmääräystä, mää-
35750: rauhan turvaamisfunktio. räytyvät työelämän pelisäimnöt pääasiassa työn-
35751: Ensimmäinen vuodelta 1924 peräisin ollut antajaeduista käsin. Työntekijän "suojeluvaiku-
35752: työehtosopimuslakimme sisälsi molemmat ku- tus" puuttuu tietenkin tyystin myös niiltä työ-
35753: vaillut ainesosat. Nykyään Suomessa voimassa- ehtosopimusmääräyksiltä, jotka avoimesti suoje-
35754: oleva työehtosopimuslaki vuodelta 1946 (436/ levat työnantajaa. Tällaisia määräyksiä ovat työ-
35755: 46) peri edeltäjältään saman perusrakennelman. ehtosopimuksissa pääosiltaan esim. ns. työ-
35756: Työrauhafunktio estää luonnollisesti suojelu- rauhalausekkeet.
35757: tarkoituksen toteutumista. Työehtosopimuksen Työntekijöiden ja heidän ammatillisten järjes-
35758: solmimisella eivät työnantaja ja työntekijät tule töjensä oikeudella käyttää työtaistelukeinoja
35759: tasavertaisiksi sopijakumppaneiksi. Yhteiskunta- työnantajan vallankäyttöä vastaan olisi sellai-
35760: järjestelmän perusteista johtuu, että työnantaja senaan merkittävä työntekijän suojeluvaikutus.
35761: tuotantovälineiden omistajana ja työntekijöiden Jo pelkkä tällaisen oikeuden olemassaolo tie-
35762: työvoiman käyttäjänä on työsuhteessa ylivoimai- tynlaisena uhkana tai mahdollisuutena vaikut-
35763: sen vahva osapuoli. Työnantaja sanelee työehto- taisi työnantajan käyttäytymiseen ja työntekijöi-
35764: sopimuksenkin olemassaolosta huolimatta yksin den etujen huomioonottamiseen työnantajan
35765: tuotantopäätökset ja järjestää työprosessin, jois- puolella. Työehtosopimuksen voimassaollessa on
35766: ta työntekijän koko elämänkulku työssä ja sen kuitenkin tällainen mahdollisuus poistettu työ-
35767: ulkopuolella ratkaisevasti riippuvat. Työehtoso- rauhavelvollisuudella. Työnantajan yksipuolinen
35768: pimusten synnyttämän työntekijän suojan aste vallankäyttö on työehtosopimuksen solmimisella
35769: puolestaan määräytyy sen mukaan, miten laa- "rauhoitettu" työntekijöiden vasta- tai puolus-
35770: jalti ja tehokkaasti sopimusmääräyksillä on on- tustoimenpiteiltä.
35771: nistuttu kaventamaan yksipuolista työnantaja- Esimerkkinä työntekijän alistetun aseman ja
35772: vallankäyttöä, jonka peruste on työnantajan työnantajan valtaoikeuksien suhteesta työehto-
35773: ominaisuus ja valta toimia tuotantovälineiden sopimuksen voimassaollessa voidaan mainita,
35774: Lakialoite n:o 365
35775:
35776:
35777: että työnantajat voivat työehtosopimusten voi- ehtosopimusten etusijan määräävä ns. aikaprio-
35778: massaollessa ja niiden estämättä hintapäätök- riteettisääntö ulottuisi vain sellaisiin sopimuk-
35779: sillään aikaansaada työntekijöiden elintason ale- siin, jotka ovat työntekijöiden kannalta parem-
35780: nemisen. Työrauhavelvollisuus estää työnteki- pia. Aikaprioriteettisääntö väistyisi tässä tapauk-
35781: jöitä ja heidän ammatillisia järjestöjään ryhty- sessa työväen suojelulle ominaisen edullisem-
35782: mästä vastatoimiin. Tämäntyyppisiä esimerkkejä muussäännön tieltä. Tällä tavoin mahdollistet-
35783: voidaan löytää työehtosopimusjärjestelmämme taisiin myös nykyistä laajemmin paikallisten so-
35784: rakenteista lukemattomia. pimusten kehittäminen, jotka ottavat keskus-
35785: Työehtosopimuslainsäädännön tulkintakäy- järjestö- ja liittosopimuksia paremmin huo-
35786: täntö ei :;uinkaan ole lievittänyt työehtosopi- mioon paikallista laatua olevien erityiskysymys-
35787: muksen voimassaolosta ilmenevää työelämän ten sääntelyn.
35788: yksipuolista valtasuhdetta työnantajien ja työn- Työel1tosopimuslain 6 §: ään ehdotetaan lisät-
35789: tekijöiden välillä, vaan päinvastoin. Työtuomio- täväksi säännöksen pakottavuutta ilmaiseva
35790: istuin, joka on toiminut vuodesta 1947 lähtien, määräys. Koska työehtosopimuslaki on samalla
35791: on työnantajapuolta suosivalla tulkintapolitii- työntekijäin suojelulaki, seuraisi tästä ilman
35792: kallaan kääntänyt jo sellaisenaan vääristynyttä muuta, että kaikki sen määräykset ovat pakot-
35793: valtasuhdetta monissa kohdin työnantajan eduk- tavia, ellei erityisesti toisin osoiteta. Lain
35794: si. Työrauhavelvollisuudesta on tullut työehto- 6 §:ää on kuitenkin tahdottu tulkita siten, että
35795: sopimusjärjestelmän ylikorostunut ainesosa osallisten säännöstämiskompetenssi ulottuisi
35796: työntekijöiden suojelua korostavien ainesosien myös sopimiseen siitä, että työehtosopimuksen
35797: kustannuksella. määräys olisi sekä minimi- että maksimimäätäys.
35798: Työehtosopimuslainsäädäntöä olisi kiireelli- Koska tällaista ei ole edellytetty, vaan työehto-
35799: sesti kehitettävä siihen suuntaan, että siinä to- sopimuksen määräykset ovat aina minimimää-
35800: teutuisi tehokkaammin työntekijäpuolen suojele- räyksiä, poistaisi ehdotettu lisäys ·sanotun tul-
35801: misen periaate. Vaikka työmarkkinoilla on eri- kinnallisen epävarmuustekijän.
35802: tyisesti keskusjärjestöjen keskinäisellä sopimus- Työehtosopimuslakiin ehdotetaan lisättäväksi
35803: politiikalla aikaansaatu erilaisia järjestelyjä, jot- uusi 6 a §, joka sisältää työehtosopimuksen tul-
35804: ka entistä paremmin ottavat huomioon työnte- kintaetuoikeuden siirtämisen työnantajalta työn-
35805: kijäpuolen suojelemisen tarpeet, ovat järjestel- tekijöiden ammatilliselle yhdistykselle. Tällainen
35806: män peruspilarit pysyneet muuttumattomina. uudistus on toteutettu mm. Ruotsissa. Työnte-
35807: Työehtosopimusjärjestelmän demokratisoimista kijäpuolen tulkintaetuoikeus työehtosopimuksia
35808: edellyttää myös kansainvälinen kehitys. Seuraa- koskevissa tulkintakiistoissa poistaa turhia tul-
35809: vassa esitettävät uudistukset työehtosopimus- kintaerimielisyyksiä ja suojelee tehokkaasti työn-
35810: lakiimme perustuvat kuitenkin enimmältään tekijäpuolta. Säännös edellyttää, että paikalliset
35811: vanhalle työväen suojelun näkökohdalle. Tavoit- tulkintaerimielisyydet pyrittäisiin selvittämään
35812: teena tulee olla työntekijäosapuolen asemien pa- neuvottelujärjestyksen mukaisesti, jos neuvotte-
35813: rantaminen suhteessa työnantajaosapuoleen työ- lujärjestystä koskeva määräys on sisällytetty
35814: ehtosopimuksia solmittaessa ja sovellettaessa. työehtosopimukseen, ja viime kädessä työtuo-
35815: Uudistus on tarkoitus toteuttaa osittaisuudis- mioistuimessa. Intressi tulkintaerimielisyyden
35816: tuksena. ratkaisuun siirtyisi niin ikään työnantajapuo-
35817: Työehtosopimuslain 1 §:ssä säädettyä sään- lelle ·samoin kuin intressi tulkintakanteen nosta-
35818: nöstämiskompetens·sia on tarpeen laajentaa si- miseen. Samalla työnantajapuolella syntyisi in-
35819: ten, että työnantajan johto- ja valvontavallan tressi tulkintakiistojen välttämiseen ja kysymys-
35820: käyttämisen ehdoista ja vallan rajoittamisesta ten ratkaisemiseen yhteistoiminnassa työnteki-
35821: voitaisiin solmia pätevästi työehtosopimuksia. jöiden paikallisten edustajien kanssa. Tällainen
35822: Säännöstämiskompetenssia on tähän suuntaan etuoikeuden siirtäminen lisäisi myös vastuuta
35823: laajennettu myös Ruotsissa aivan äskettäin. Tä- työehtosopimuksen noudattamisessa työntekijä-
35824: ten poistettaisiin myös se oikeudellinen epävar- puolella. Työntekijäpuolen tulkintaetuoikeuden
35825: muus, joka tällä hetkellä vallitsee säännöstämis- väärinkäytön tehokkaana pidäkkeenä toimii yh-
35826: kotnpetenssin ulottuvuudesta johto- ja valvonta- distysten valvontavelvollisuus ja neuvottelume-
35827: vallan piiriin. Muilta osin säännöstämiskompe- kanismi, joka muotoutuisi käytännössä nykyis-
35828: tens·sia ei ole tarpeellista laajentaa. tä huomattavasti nopeammaksi ja myös työnte-
35829: Työehtosopimuslain 4 §:n 3 momenttiin eh- kijäpuolen kohtuulliset edut huomioonottavaksi.
35830: dotetaan muutosta, jonka mukaan m;eiden työ- Työnantaja ei enää voisi keinotella työehtösopi-
35831: muks~n määräyksillä ~sim. riitauttamaHa palk- taistelutoimintaa, Sen &ijaan työntekijäpualelle
35832: kanormeja. Nykyään työntekijät saattavat jou- työtaistelutoimi on useimmiten ainoa keiM puo-
35833: tuf\ qdottelt;maan paikkojaan tällaisissa tapauk- lu,stautua. Jo pelkkä työtaistelun uhka tai mah-
35834: siss~ vuosikausia. Tulkintaetuoikeutta koskeva dollisuus vaikuttaa työntekijäpuolta suojaavasti.
35835: säännös on luonnollisesti pakottava. Työtaisteluoikeuden rajoittaminen merkitsee sa-
35836: Työehtosopimuslakiin ~hdotettava uusi 6 b § malla kertaa kahta asiaa: toisaalta työntekijät
35837: sääntelee ns. työehtosopimuksen jälkivaikutusta, eivät voi puolustautua työnantajan vallan vää-
35838: joka nytkin on voimassa tavanomaisen oikeu- rinkäytön edessä ja toisaalta työehtosopimuksen
35839: den normina. Ehdotuksen mukaan jälkivaikutus suojelumerkitys heikkenee. Mutta tällaiset ra-
35840: koskisi kaikkia työehtosopimuksen määräyksiä. joitukset saattavat puolestaan jopa lisätä alt-
35841: Viittaus 6 §:ään merkitsee sitä, että myös jälki- tiutta turvatHua työpaikkakohtaisiin työtaistelu-
35842: vaikutuksen osalta on noudatettava työsuhteen toimiin: jos nimittäin laillista mahdollisuutta
35843: ehtojen normittumisen edullisemmuussääntöä. työtaistelu-uhkan käyttämiseen ei ole, on uhka
35844: Jos esim. jokin työsuhdetta normittava disposi- todella realisoitava. Aktiivisen työrauhavelvolli-
35845: tiivinen lainsäännös on edullisempi työntekijän suuden poistaminen ei siis lisää työtaisteluiden
35846: kannalta kuin jälkivaikutuksen perusteella nou- määrää, vaan päinvastoin vähentää niitä.
35847: datettava normi, on ensiksimainittua käytettävä. Työntekijäpuolen työrauhavelvollisuuden su-
35848: jälkivaikutus ehdotetaan saarettavaksi työnteki- pistaminen pelkästään passiiviseksi vastaa pa-
35849: jän suojelutarkoituksessa pakottavaksi. remmin myös sopimusetiikan vaatimuksia. Ku-
35850: Työehtosopimuslain 7 §:n 1 momentti ehdo- kaan ei sitoudu sopimuksissa enempään kuin
35851: taan muutettavaksi siten, että myös työnanta- mistä kykenee vastaamaan. Työntekijäpuolen
35852: jan tuottamuksellinen työehtosopimuksen rik- järjestöt sitoutuisivat tällöin vastaamaan s~itä,
35853: kominen aiheuttaisi hyvityssakkotehosteen. Te- etteivät ne itse aloita työtaistelutoimia eivätkä
35854: hosteen eli hyvityssakon määrää on ehdotettu muutoinkaan toimillaan niiden syntymistä
35855: korotettavaksi nykyisestä 1 000 markasta edistä.
35856: 100 OOQ markkaan. Sen sijaan työntekijän suo- Työtaistelutoimenpiteen kohdistuminen työ-
35857: rittaman työehtosopimuksen tietensärikkomisen ehtosopimukseen kokonaisuudessaan on niin
35858: instituutti ehdotetaan desuetudona ja turhana ikään ehdotettu tarpeettomana poistettavaksi.
35859: lisärasitteena lakitekstistä poistettavaksi. Sitä ei ole työtuomioistuin koskaan käyttänyt.
35860: Työehtosopimuslain 8 §: ään ehdotetaan en- Työtaistelutoimenpiteen kohdistuminen työehto-
35861: siksi työrauhavelvollisuuden kohdalle muutos, sopimukseen kokonaisuudessaan on ristiriidassa
35862: jossa sopimukseen sidotut työntekijäin yhdis- myös meillä omaksutun työrauhavelvollisuuden
35863: tykset vapautettaisiin ns. aktiivisesta työrauha- suhteellisuuden periaatteen kanssa.
35864: velvollisuudesta. Aktiivinen työrauhavelvollisuus Työehtosopimuksen noudattamiseen kohdis-
35865: on työtuomioistuinkäytännössä vienyt työn- tuva valvontavelvollisuus on ehdotettu pääpiir-
35866: tekijäliittojen ja ammattiosastojen työrauhavel- teissään samaksi kuin se on nykyisessä laissa.
35867: vollisuuden täysin objektiiviseksi eli syyll1syy- Työnantajan johto- ja valvontavelvollisuuden
35868: destä riippumattomaksi työrauhavastuuksi. Lii- käyttämistä tai rajoittamista koskeviin määräyk-
35869: tot ja ammattiosastot joutuvat täysin vastaa- siin ulottuisi työntekijäpuolella valvontavelvol-
35870: maan sellaisista tekijöistä, joihin ne omalla toi- lisuus vain siitä erikseen sovittaessa.
35871: minnallaan eivät mitenkään pysty vaikuttamaan. Ehdotetussa uudessa työehtosopimuslain 8 a
35872: Ristiriidat syntyvät työpaikoilla ensi sijassa §:ssä on tarkoitettu esimerkkitapauksin täsmen-
35873: työnantajien yrityspolitiikan ja muiden työn- nettäväksi sitä, milloin jokin toimenpide on työ-
35874: antajien toimien tuloksena. On kohtuutonta ja taistelutoimenpide, milloin tällainen työtaiste-
35875: epäoikeudenmukaista, että työntekijäliitot ja lutoimenpide kohdistuu työehtosopimuksen yk-
35876: ammattiosastot joutuvat vastuuseen tällaisista sityiseen määräykseen sekä missä tapauksissa
35877: seikoista. On lisäksi huomattava, että suhteessa työntekijöillä on katsottava olevan ns. yksilölli-
35878: työtaisteluihin ja niiden rajoittavaan sääntelyyn nen oikeus kieltäytyä tai pidättäytyä työstä.
35879: ovat työnantaja- ja työntekijäyhdistykset täysin Säännös on ensi sijassa tarkoitettu ohjaamaan
35880: erilaisissa asemissa. Työnantajapuoli on yhteis- työtuomioistuimen tähän asti suhteellisen nor-
35881: kunnan rakenteellisista syistä se osapuoli, jonka mittamatonta tulkintakäytäntöä. Työntekijöiden
35882: ei tarvitse ryhtyä työtaistelutoimiin. Yhteiskun- oikeus kieltäytyä suorittamasta ylityötä on vah-
35883: nan kokonaisedun kannalta on jopa vastuuton- vistettu henkilökohtaiseksi ja kutakin yksittäistä
35884: ta ja järjetöntä, että työnantaja harjoittaa työ- tilannetta koskevaksi oikeudeksi työaikalainsää-
35885: 734 Lakialoite n:o 365
35886:
35887: dännössä. Tästä huolimatta työtuomioistuin kat- puolisen työtaistelun sattuessa. Säännöksen tar-
35888: soo ylityöstä kieltäytymisen eräissä tapauksissa koitus on johdettu suoraan työehtosopimuslain
35889: työtaistelutoimenpiteeksi. Tällainen kannanotto 27 §:n 1 ja 2 momenttien säännöksistä. Koska
35890: on selvässä ristiriidassa työsuojelulainsäädän- palkanmaksun keskeyttämis- tai "jalkauttamis-
35891: tömme sanamuodon ja tarkoituksen kanssa. tapaukset" ovat nykyään melko tavallisia, ja
35892: Työsuojeluoikeudellisista periaatteista on niin niihin useimmiten liittyy työnantajan painos-
35893: ikään johdettavissa työntekijän oikeus pidättäy- tustarkoitus, on niitä syytä pitää työtaistelutoi-
35894: tyä työstä työnantajan rikkoessa työsuojelu- menpiteinä. Vain silloin, jos työnantaja pyrkii
35895: oikeudellisia normeja. Tämän periaatteen ole- vilpittömästi tuotannon jatkamisen turvaami-
35896: massaolon on myös työtuomioistuin, joskin var- seen siinä kuitenkaan onnistumatta, ei palkan-
35897: sin epäsuorasti, tunnustanut. Vaikkakaan maini- maksun keskeytys ole työtaistelutoimi, vaan
35898: tun oikeuden kirjaamisella <lakiin ei varsinaisesti sen seuraukset määräytyvät työsopimuslain no-
35899: luoda mitään uutta oikeutta, estetään sillä kui- jaNa.
35900: tenkin tuomioistuintemme valitettava taipumus Ehdotuksen 9 §:n 1 momentissa on koro-
35901: "vesittää" työntekijän suojelemiseksi tarkoitet- tettu työnantajan maksettavaksi tulevaa hyvi-
35902: tuja oikeudellisia järjestelyjä. tyssakkoa. Samoin ehdotetaan ehdotuksen 7 § :n
35903: Työtaistelutoimenpide ei voisi Ruotsin esi- 1 momentissa.
35904: merkin mukaan kohdistua työehtosopimuksen Ehdotuksen 10 §:n mukaan olisi hyvityssa-
35905: määräykseen, jos työnantaja- ja työntekijäjärjes- kon määrään vaikuttavana tekijänä huomioitava
35906: töjen välillä on käyty neuvotteluja työnantajan ensi sijassa syyllisyyden määrä. Työnantajan ol-
35907: johto- ja valvontavail.lan käyttämisen taikka ra- lessa kysymyksessä on työnantajan taloudellinen
35908: joittamisen ehdoista, mutta neuvotteluissa ei asema niin ikään määräävä tekijä. Säännöksessä
35909: ole päästy yksimielisyyteen. Tällöin on työnte- on varattu työtuomioistuimelle mahdollisuus
35910: kijäpuolella oltava oikeus käyttää laillisesti pai- jättää työntekijäin yhdistys hyvityssakkoon tuo-
35911: nostuskeinoja vaatimusten läpiviemiseksi. Sään- mitsematta eräissä tapauksissa.
35912: nöskohta vastaa suurin piirtein Ruotsin uuden Ehdotuksen 11 §: ään on lisätty työehtosopi-
35913: lain myötämääräämisestä työelämässä 44 §: ää. muksen purkautuneeksi julistamisen perusteek-
35914: Työntekijäpuolella tulisi olla käytössään myös si se, etteivät työehtosopimuksen taloudelliset
35915: painostuskeinoja siltä varalta, ettei työnantaja tarkoituspetät riittävästi toteudu. Työehtosopi-
35916: noudattaisi tulkintaetuoikeuden järjestelyssä muksilla tulee entistä voimakkaammin pyrkiä
35917: määrättyjä velvollisuuksiaan. turvaamaan työväen reaalipalkkojen korotta-
35918: Myös siltä varalta, että työnantaja rikkoo mista nimellispalkkapolitiikan sijasta. Säännök-
35919: työehtosopimuslain 4 § :n 3 momentin sään- sellä on haluttu edistää kehitystä, joka johtaa
35920: nöstä, pitäisi työntekijäpuolella olla käytössään työehtosopimuksen puhtaasta nimellispalkkaso-
35921: painostusoikeus eräänlaisena vastatehosteena. pimuksesta reaalipalkkasopimukseksi. Säännök-
35922: Tällä saadaan käytännössä estetyksi työnantajan sellä on myös tarkoitettu rohkaista ja edistää
35923: keinottelu ns. järjestörajariidoilla. Se seikka, sopimusosapuolia ottamaan työehtosopimuksiin
35924: ettei työtaistelutoimi lainkaan kohdistu työehto- tehokkaita reaalipalkkojen nousun turvaavia
35925: sopimuksen velvoitemääräykseen, vastaa jo ny- ehtoja. Jollei tällaista ehtoa sopimuksessa ole,
35926: kyisen lain puitteissa paremmin työrauhavelvol- on uhkana työehtosopimuksen purkamismah-
35927: lisuuden rakennetta ja nykyisen työehtosopi- dollisuus.
35928: muslain 8 § :n sanamuotoa. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
35929: Lopuksi on ehdotuksen 8 a §:n 3 momentis-
35930: sa säännelty kysymys palkanmaksuvelvollisuu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
35931: desta ns. osalakkoti1anteissa ja yrityksen ulko- lakiehdotuksen:
35932: Lakialoite n:o 365 735
35933:
35934:
35935:
35936:
35937: Laki
35938: työehtosopimuslain muuttamisesta.
35939:
35940: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
35941: muutetaan 7 päivänä kesäkuuta 1946 ( 436/ 46) annetun työehtosopimuslain 1 §:n 1 mo-
35942: mentti, 4 §:n 3 momentti, 6 §, 7 §:n 1 momentti, 8 §, 9 §:n 1 momentti, 10 § ja 11 §:n
35943: 1 momentti, sekä
35944: lisätään lakiin uusi 6 a §, 6 b §, 8 a § ja 9 §:n 2 momentti, seuraavasti:
35945:
35946: 1 §. 7 §.
35947: Työehtosopimus tämän lain tarkoittamassa Työehtosopimukseen sidottu työnantaja, joka
35948: mielessä on sopimus, jonka yksi tai useampi rikkoo työehtosopimuksen määräyksiä, voidaan
35949: työnantaja taikka rekisteröity työnantajain yh- tuomita siitä maksamaan korkeintaan sadan-
35950: distys tekee yhden tai useamman rekisteröidyn tuhannen markan hyvityssakko.
35951: työntekijäin yhdistyksen kanssa ehdoista, joita
35952: työsopimuksissa, työsuhteissa muuten tai työn-
35953: antajan johto- ja valvontavallan käyttämisessä 8 §.
35954: taikka rajoittamisessa on noudatettava. Työehtosopimus velvoittaa siihen osallisia tai
35955: muuten sidottuja yhdistyksiä ja työnantajia, niin
35956: myös yhdistyksiä, joiden jäsenet tai 4 § :n 1
35957: 4 §. momentin 2 kohdassa mainitut yhdistykset ovat
35958: yhdistyksen suostumuksella tehneet työehto-
35959: Mitä 1 ja 2 momentissa on sanottu, on kui- sopimuksen, välttämään kaikkia työtaistelutoi-
35960: tenkin noudatettava ainoastaan sikäli kuin työn- menpiteitä, jotka kohdistuvat työehtosopimuk-
35961: antaja ei ole sidottu aikaisempaan työntekijäin sen yksityiseen määräykseen. Sopimukseen sido-
35962: kannalta paremmin ehdoin tehtyyn työehtosopi- tut työnantajain yhdistykset ovat sitä paitsi vel-
35963: mukseen sekä mikäli ei työehtosopimuksessa volliset huolehtimaan siitä, että myöskin niiden
35964: itsessään ole sen sitovaisuuspiiriä rajoitettu. alaiset yhdistykset ja työnantajat, joita sopimus
35965: koskee, välttävät sellaisia taistelutoimenpiteitä
35966: 6 §. eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen
35967: Jos työsopimus joiltakin osiltaan on ristirii- määräyksiä.
35968: dassa siinä noudatettavan työehtosopimuksen Työehtosopimukseen sidottu työntekijäin yh-
35969: kanssa, on työsopimus näiltä osiltaan mitätön distys on velvollinen valvomaan, että sen alai-
35970: ja niiden sijasta käyvät noudatettaviksi työeh- set yhdistykset ja työntekijät eivät riko työ-
35971: tosopimuksen vastaavat määräykset. Muu sopi- ehtosopimuksen ehtoja, joita työsopimuksissa
35972: mus on mitätön. tai työsuhteissa muuten on noudatettava, taikka
35973: jos siitä on sovittu, työnantajan johto- ja val-
35974: 6 a §. vontavelvollisuuden käyttämistä tai rajoittamis-
35975: Jos työehtosopimukseen sidotun työnantajan ta koskevia määräyksiä.
35976: ja työntekijäin yhdistyksen välille on syntynyt
35977: riitaisuus työehtosopimuksen määräyksen sisäl- 8 a §.
35978: löstä, on yhdistyksen tulkintaa noudatettava, Työtaistelutoimenpide ei ole:
35979: kunnes riitaisuus on työtuomioistuimesta an- 1) työntekijöiden kieltäytyminen tekemästä
35980: netun lain (646/74) mukaisessa järjestyksessä työtä heidän säännöMisen työaikansa ulkopuo-
35981: lopullisesti ratkaistu. lella, eikä
35982: 2) työntekijöiden pidättäytyminen suoritta-
35983: 6 b §. masta työtä sen johdosta, että työnantaja ei ole
35984: Vaikka työehtosopimus on lakannut olemasta noudattanut työsuojelua koskevia säännöksiä tai
35985: voimassa, on työnantajan noudatettava edelleen määräyksiä, joiden noudattamisen valvominen
35986: sen määräyksiä, jo.hlei 6 § :stä muuta johdu. on säädetty työsuojeluviranomaisten tehtäväksi.
35987: Muu sopimus on mitätön.
35988: 736 Lakialoite n:o 365
35989:
35990: Työtaistelutoimenpide ei kohdistu työehto- 10 §.
35991: sopimuksen yksityiseen määräykseen ainakaan, Hyvityssakkoon tuomittaessa otettakoon huo-
35992: jos mioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, ensi si-
35993: 1) työnantajain ja työntekijäin yhdistysten jassa syyllisyyden määrä. Tuomittaessa työnan-
35994: välillä on ennen työehtosopimuksen voimaan- tajaa tai työnantajain yhdistystä hyvityssakkoon
35995: tuloa yksimielisyyteen pääsemättä neuvoteltu on otettava huomioon myös työnantajan yrityk-
35996: työnaQtajan johto- ja valvontavalla11 käyttäml- sen koko, liikevaihto, yhdistyksen tai sen ala-
35997: septij taikka rajoittamisesta ja työtai!ltelutoimen- yhdistysten jäseninä olevien työnantajien luku-
35998: piteellä painostetaan vastapuolta hyväksymään määrä ja muut taloudellista asemaa osoittavat
35999: työehtosopimukseen riitaisiksi jääneet vaati- seikat. Tuomittu hyvityssakko menee, jollei työ-
36000: mukset, ehtosopimuksessa ole toisin määrätty, vahinkoa
36001: 2) työtaistelutoim~npiteella painostetaan vas- kärsineelle, milloin omaisuusvahinkoa on syn-
36002: tapuolta noudattamaan 4 §:n 3 momentissa tar- tynyt, mutta muuten sille asianosaiselle, jonka
36003: koitettua sopimusta tai 6 a §:n mukaista työ- vaatimuksesta tuomio on annettu. Jos hyvitys-
36004: ehtosopimuksen tulkintaa, määrään oikeutettuja asianosaisia on useampia,
36005: 3) työtaistelulla, jonka tarkoitus jää työeh- määrättäköön tuomiossa, huomioon ottamalla
36006: tosopimuksen ulkopuolelle, tosiasiallisesti ai- kunkin niistä tai niiden jäsenten ja edustetta-
36007: kaansaadaan työn johtamista ja valvomista tai vien kärsimän vahingon suuruus, miten tuo-
36008: työntekoa koskevan työehtosopimuksen mää- mittu määrä on mainittujen asianosaisten kes-
36009: räyksen taikka työehtosopimuksen velvoitemää- ken jaettava.
36010: räyksen noudattamatta jättäminen. Työntekijäin yhdistys voidaan jättää koko-
36011: Työtaistelutoimenpiteenä on pidettävä myös naan hyvityssakkoon tuomitsematta, jos sen val-
36012: työnantajan menettelyä, jolla tämä yrityksessä vontavelvollisuuden laiminlyönti on ollut vä-
36013: tai sen ulkot>uolella puhjenneen työtaistelun häistä taikka jos valvontavelvollisuuden täyttä-
36014: johdosta ryhtymättä toimenpiteisiin tuotannon minen työehtosopimukseen sidotun työnantajan
36015: jatkumisen turvaamiseksi keskeyttää palkan tai työnantajain yhdistyksen menettelyn joh-
36016: maksamisen työnhaJuisille työntekijöille. dosta on olennaisesti vaikeutunut.
36017:
36018: 9 §. 11 §.
36019: Työehtosopimukseen osallisen tai muutoin si- Jos työehtosopimuksen määräyksiä on niin
36020: dotun työnantajain yhdistyksen ja työnantajan, olennaisesti rikottu, ettei toisilta sopimukseen
36021: joka ei täytä työehtosopimuksesta johtuvia, 6 a sidotuilta kohtuudella voida vaatia sopimussuh-
36022: tai 6 b §:ssä taikka 8 §:n 1 momentissa mainit- teen jatkamista, voidaan työehtosopimus julis-
36023: tuja velvollisuuksiaan, on vahingonkorvauksen taa heti purkautuneeksi. Samoin voidaan työ-
36024: lisäksi maksettava hyvityssakko. Tämä hyvitys- ehtosopimus, johon ei sisälly määräystä sopi-
36025: sakko älköön o1ko viittäsataatuhatta markkaa mukseen sidottujen työntekijäin reaalipalkkojen
36026: suurempi. keskimääräisestä korottamisesta sopimuksen ol-
36027: Työehtosopimukseen osallisen tai muutoin lessa voimassa, heti julistaa purkautuneeksi, jos
36028: sidotun työntekijäin yhdistyksen, joka ei täytä on perusteltua aihetta odottaa, ettei sidottujen
36029: sopimuksesta johtuvaa 8 §:n 2 momentissa työntekijöiden reaalipalkkojen keskimääräinen
36030: säädettyä valvontavelvollisuuttaan, on vahingon- korottaminen sopimuksen voimassaolon aikana
36031: korvauksen asemesta maksettava hyvityssakko. o1e mahdollista inflaation, devalvaation tai
36032: Tämä hyvityssakko älköön olko kymmentätu- muun yleisestä taloudellisesta kehityksestä joh-
36033: hatta markkaa suurempi. tuvan seikan johdosta.
36034:
36035:
36036:
36037: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
36038:
36039: Pauli Uitto Anna-Liisa Hyvönen Ulla-Leena Alppi
36040: 1979 vp. 737
36041:
36042: Lakialoite n:o 366.
36043:
36044:
36045: Uitto ym.: Ehdotus laiksi valtakunnallisista työttömyyskassoista
36046: annetun lain 24 ja 26 b §:n muuttamisesta.
36047:
36048: E d u s k u n n a 11 e.
36049: Laki valtakunnallisista työttömyyskassoista toiminnan kannalta olisi nykytilanteessa tärkeä-
36050: edellyttää, että työttömyyskassat saavat maksa- tä, että sanottu maksuosuus alennettaisiin
36051: miinsa avustuksiin ja hallintokustannuksiin apu- 5 prosentista pysyvästi neljään prosenttiin ja
36052: rahaa sekä valtiolta että työnantajien rahoitta- vastaavasti työttömyyskassojen keskuskassan tu-
36053: malta työttömyyskassojen keskuskassalta. kimaksu korotettaisiin prosentilla 54 prosent-
36054: Vuoden 1979 loppuun on tilapäisellä lailla tiin.
36055: säädetty, että maksettuihin avustuksiin on val- Työttömyyskassojen taloudellinen rasitus ja-
36056: tion osuus 42 prosenttia, keskuskassan osuus kautuu korkean työttömyyden oloissa aloittain
36057: 53 prosenttia ja kassan jäsenten maksama osuus erittäin epäoikeudenmukaisesti. Tämän vuoksi
36058: on 5 prosenttia. olisi mielestämme aiheellista korottaa keskimää-
36059: Pitkään jatkuneesta vaikeasta työllisyystilan- räisesti eniten avustuksia maksavien kassojen
36060: teesta johtuen on työttömyyskassojen taloudel- hallintotukea.
36061: linen asema huomattavasti vaikeutunut. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
36062: Edellä sanotusta syystä on työttömyyskas-
36063: sojen jäsenten taloudellinen tila myös selvästi että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
36064: huonontunut, mistä johtuu, että jäsenten mak- lakiehdotuksen:
36065: sama 5 prosentin osuus on korkea. Kassojen
36066: Laki
36067: valtakunnallisista työttömyyskassoista annetun lain 24 ja 26 b § :n muuttamisesta.
36068: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtakunnallisista työttömyyskassoista 23 pal-
36069: vänä maaliskuuta 1934 annetun lain 24 §:n 2 ja 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat 28 päi-
36070: vänä huhtikuuta 1967 annetussa laissa (170/67), sekä 26 b §:n 1 momentti, sellaisena kuin
36071: se on 29 päivänä joulukuuta 1976 annetussa laissa (1102/76), näin kuuluviksi:
36072: 24 §. niille kassoille, joiden avustuspäivien lukumäärä
36073: jäsentä kohti vuodessa on viimeksi kuluneen
36074: Hallintokustannuksiin kohdistuvan apurahan kalenterivuoden aikana ylittänyt vähintään 50
36075: suuruus on 50 penniä jäsentä kohti vuodessa, prosentilla kassojen keskimääräisen avustuspäi-
36076: kuitenkin niin, että sinä vuonna, jolloin työttö- vien lukumäärän, ja yksi prosentti avustuksista
36077: myyskassan säännöt on vahvistettu ja sitä seu- niille kassoille, joiden avustuspäivien lukumäärä
36078: raavana vuonna on apurahan suuruus 1 markka jäsentä kohti vuodessa on vastaavana aikana
36079: jäsentä kohti vuodessa. Tämän lisäksi annetaan ylittänyt vähintään 100 prosentilla kassojen kes-
36080: hallintokustannuksiin apurahaa puoli prosenttia kimääräisen avustuspäivien lukumäärän.
36081: niistä kassan viimeksi kuluneen kalenterivuoden
36082: aikana maksamista työttömyysavustuksista, joi- 26 b §.
36083: hin suoritetaan valtion apurahaa. Keskuskassa suorittaa työttömyyskassalle,
36084: Edellä 2 momentissa mainittujen apurahojen jolla on ·oikeus saada apurahaa valtion varoista,
36085: lisäksi suoritetaan hallintokustannuksiin kohdis- tukimaksua 54 prosenttia sen maksamista työt-
36086: tuvana valtion apurahana puoli prosenttia 2 mo- tömyysavustuksista.
36087: mentissa tarkoitetuista työttömyysavustuksista
36088:
36089: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
36090:
36091: Pauli Uitto Anna-Liisa Hyvönen Ulla-Leena Alppi
36092: 93 0879005055
36093: 738 1979 vp.
36094:
36095: Lakialoite n:o 367.
36096:
36097:
36098:
36099: Valo ym.: Ehdotus laiksi työaikalain muuttamisesta.
36100:
36101:
36102: E d u s k u n n a 11 e.
36103:
36104: Eduskunta hyväksyi 25. 11. 1975 hallituksen sääolosuhteista johtuen pitää saada kulkemaan
36105: vuonna 1972 antaman esityksen n:o 145 poh- tiettynä aikana. Tällaisia pakottavia tarpeita
36106: jalta lain työaikalain muuttamisesta. Laki on löytyy mm. puutavara-ajossa. Jotta tällaiset ja
36107: kuitenkin useilta kohdin käytäntöön soveltu- muut kuljetusalalla vastaantulevat pakottavat
36108: maton tai ainakin siihen erittäin vaikeasti so- kuljetustarpeet voitaisiin asianmukaisesti hoi-
36109: vellettavissa. taa, tulisi työnantajain ja työntekijäin yhdis-
36110: Työaikalain 5 a §:n mukaan moottoriajoneu- tyksillä olla mahdollisuus sopia työajasta näissä
36111: von kuljettajan pisin Vuorokautinen työaika poikkeavissa tapauksissa työaikalain yleisistä
36112: ei saa ylittää 11 tuntia niiden 24 perättäisen säännöksistä poikkeavasti.
36113: tunnin aikana, jotka seuraavat vuorokautista Työaikalain 20 § pakottaa työnantajan laa-
36114: lepoaikaa. Sama säännös koskee myös vaihto- timaan jokaista työpaikkaa varten työtuntijärjes-
36115: kuljettajana toimivaa henkilöä. Näin siitäkin telmän tai milloin sellaisen laatiminen työn
36116: huolimatta, vaikka nykyiset kaukokuljetuksiin laatuun nähden ei ole mahdollista, hakemaan
36117: tarkoitetut kuorma-autot ovat varustetut nyky- sen tekemisestä vapautus sosiaali- ja terveys-
36118: aikaisilla lepohyteillä, joissa lepovuorossa oleva ministeriöitä, joka on myöhemmin delegoinut
36119: kuljettaja voi levätä. Tämän mukaan pitäisi tämän erivapausanomusten käsittelyn sosiaali-
36120: olla luonnollista, ettei kuljettajan - joko hallitukselle. Kuljetusalalla ei kuitenkaan pää-
36121: varsinaisen tai varakuljettajan - lepoaikaa las- sääntöisesti voida etukäteen tietää milloin kul-
36122: kettaisi työajaksi. Kalliissa, hyvin varustetussa jetuspalvelua pyydetään, mihin se suuntautuu
36123: lepohytissä vietetty lepoaika on hyvin rinnas- ja mitenkä pitkä se mahdollisesti tulee olemaan,
36124: tettavissa jossakin majoitusliikkeessä tai vastaa- minkä vuoksi työtuntijärjestelmän laatimista
36125: vissa olosuhteissa vietettyyn lepoaikaan. nykyisessä muodossaan ei tulisi näin ollen ol-
36126: Toisena työaikalain muutosepäkohtana on lenkaan vaatia.
36127: välttämätöntä tuoda esille lain 7 §, joka kieltää Edellä olevan perusteella ehdotamme,
36128: työnantajain ja työntekijäin yhdistyksiä keske-
36129: nään sopimasta kuljettajan pisimmän työajan että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
36130: pidentämisestä. Kuljetusalalla on kuitenkin sel- lakiehdotuksen:
36131: laisia toiminnallisia alueita, joissa tavara esim.
36132:
36133: Laki
36134: työaikalain muuttamisesta.
36135:
36136: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 2 päivänä elokuuta 1946 annetun työaikalain
36137: 5 a §:n 1 momentti, 7 §:n 1 momentti ja 20 §:n l momentti,
36138: sellaisina kuin ne ovat, 5 a §:n 1 momentti ja 7 §:n 1 momentti 20 päivänä helmikuuta
36139: 1976 annetussa laissa (189/76) sekä 20 §:n 1 momentti 9 päivänä heinäkuuta 1976 anne-
36140: tussa laissa (620/76), näin kuuluviksi:
36141:
36142: 5 a §. neuvo on varustettu erityisellä lepohytillä, ei
36143: Moottoriajoneuvon kuljettajan pisin vuoro- työajaksi kuitenkaan lueta moottoriaioneuvossa
36144: kautinen työaika ei saa ylittää 11 tuntia niiden mukana matkustavan, lepovuorossa olevan vaih-
36145: 24 perättäisen tunnin aikana, jotka seuraavat tokuljettajan lepoaikaa.
36146: vuorokautista lepoaikaa. Mikäli moottoriajo-
36147: Lakialoite n:o 367 739
36148:
36149: 7 §. 20 §.
36150: Työnantajain ja työntekijäin yhdistyksillä, joi- Jokaista tämän lain alaista työpaikkaa varten
36151: den toimintapiiri käsittää koko maan, on oikeus on työnantajan, milloin se työn laatuun nähden
36152: työ- ja virkaehtosopimuksessa sopia säännölli- on mahdollista, laadittava työtuntijärjestelmä,
36153: sestä työajasta 5, 5 a ja 6 §:n säännöksistä jossa mainitaan aika, milloin työ alkaa ja päät-
36154: poikkeavasti, kuitenkin niin, ettei työaika kes- tyy, sekä ruokailu- ja lepoajat.
36155: kimäärin ylitä 40 tuntia viikossa. Tällaista
36156: työehtosopimuksen määräystä on noudatettava
36157: siinä laajuudessa kuin sopimukseen sidottu
36158: työnantaja muutoinkin on velvollinen sopi-
36159: musta soveltamaan.
36160:
36161:
36162:
36163: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
36164:
36165: Tauno Valo Mauri Vänskä
36166: Helge Saarikoski Eero Lattula
36167: 740 1979 vp.
36168:
36169: Lakialoite n:o 368.
36170:
36171:
36172:
36173:
36174: P. Vennamo ym.: Ehdotukset laeiksi työntekijäin eläkelain ja
36175: lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain
36176: muuttamisesta.
36177:
36178:
36179: E d u s k u n n a 11 e.
36180:
36181: Siitä johtuen, että maamme eläkelainsäädäntö vuoksi tulee kaikki tämänkaltaiset rajoittavat
36182: on pahasti rikkanainen ja hajanainen monine säännökset poistaa työeläkelaeista.
36183: lakeineen, joista kunkin pitäisi turvata oman Työeläkkeen miniminä voita.t1een pitää mini-
36184: erityisryhmänsä eläketurva, tuskin kukaan saa mipalkan tasoa, jonka pitäisi nykyisenä hinta-
36185: korkeita virkamiehiä ja poliittisia johtajia lu- kierteen aikana olla ainakin 1 200 markkaa
36186: kuunottamatta itselleen kunnollista eläkettä. kuukaudessa. Tämän vuoksi tulee lakeihin liit-
36187: Kansaneläkkeet ovat häpeällisen pieniä ja pitä- tää säännös, että pienin työ- tai yrittäjäeläke
36188: vät eläkeläiset jatkuvasti toimeentulon minimi- on 1 000 markkaa kuussa vuoden 1975 alun
36189: rajalla. Niiden täydennykseksi maksettavat työ-, palkkatasossa laskettuna. Lisäksi samalla tulee
36190: maatalousyrittäjä- ja yrittäjäeläkkeet ovat myös estää ylisuuret työeläkkeet säätämällä katto
36191: jääneet mitättömiksi jopa vain muutamien 3 000 markkaan kuukaudessa.
36192: markkojen tai kymppien kuukausieläkkeineen. Eläkkeen suuruuden määrääväksi palkaksi tu-
36193: Kuitenkin rahaa kerätään jatkuvasti valtavia lee ottaa työntekijän kaksi parasta vuotta. Näi-
36194: summia niin, että esimerkiksi työeläkerahastois- nä vuosinahan hän on todennäköisesti myös
36195: ta jaetaan tuskin muuta kuin rahastojen korko- enimmin kuluttanut itseään. Tämän vuoksi täy-
36196: tuotto eläkkeinä tarvitseville. tyy lakia muuttaa niin, että viimeisten vuosien
36197: SMP on sitä mieltä, että kunkin sukupolven sijasta otetaan em. tavalla selostetut kaksi pa-
36198: velvollisuus on huolehtia oman aikansa eläke- rasta vuotta. Eläkkeeseen oikeuttaviksi työvuo-
36199: läisten toimeentulosta. Tällöin taakka palkan- siksi tulee myös laskea kaikki tehdyt vuodet.
36200: saajien ja yrittäjien osalta muodostuisi huomat- Epäoikeudenmukaiset rajoitukset niin vanhojen
36201: tavasti pienemmäksi ja kaiken kukkuraksi kun- kuin nuortenkin työntekijöiden kohdalta tulee
36202: nollisia eläkkeitä voitaisiin maksaa heti. Rahas- poistaa.
36203: toinnista olisi siis pikaisesti luovuttava. Lisäksi tulee työeläkkeiden lapsikorotusta
36204: Työ- ja yrittäjäeläkelait ovat pahasti puut- nostaa ja muuttaa se prosentin sijasta markka-
36205: teellisia ja ajastaan jäljessä. Eläkeikärajat ovat määräiseksi, 120 markaksi kuukaudessa lasta
36206: aivan liian korkeita ja eläkkeet liian pieniä. kohti.
36207: Samoin joutuvat ruumiillisen työn tekijät kär- Työntekijöiden eläkelakia ja lyhytaikaisissa
36208: simään siksi, että heidän eläkkeensä määräyty- työsuhteissa olevien työntekijöiden eläkelakia
36209: vät viimeisten vuosien usein keskimääräistä (TEL ja LEL) tulisi muuttaa edellä selosta-
36210: huomattavasti heikompien ansioiden pohjalta. mallamme tavoin. Muutokset merkitsevät auto-
36211: Eläkeikärajoja tulisi alentaa siten, että mie- maattisesti samoia parannuksia myös yrittäjien
36212: hillä se olisi 60 vuotta ja naisilla sekä riittä- ja maatalousyrittäjien eläkelakeihin (YEL ja
36213: västi jo terveyttään uhranneilla rintamaveteraa- MYEL).
36214: neilla 55 vuotta. Lisäksi tulisi voida eläkeikä- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
36215: rajaa alentaa tästäkin aina 50 vuoteen raskaissa kunnioittaen,
36216: ja kuluttavissa ammateissa.
36217: Työeläkkeitä määrättäessä ei saa vanhempia, että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
36218: ennen vuotta 1919 syntyneitä työntekijöitä lakiehdotukset:
36219: asettaa muita huonompaan asemaan. Tämän
36220: Lakialoite n:o 368 741
36221:
36222: 1.
36223: Laki
36224: työntekijäin eläkelain muuttamisesta.
36225:
36226: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työnteki-
36227: jäin eläkelain 4 §:n 2 momentti, 5 §:n 1 momentti, 6 §:n 1 momentti, 7 §:n 1 mo-
36228: mentti ja 7 c §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 4 §:n 2 momentti 6 päivänä kesä-
36229: kuuta 1974 annetussa laissa ( 454/74), 5 §:n 1 momentti 20 päivänä syyskuuta 1974 anne-
36230: tussa laissa (749/74), 6 §:n 1 momentti 29 päivänä joulukuuta 1972 annetussa laissa (934/
36231: 72), 7 §:n 1 momentti 15 päivänä joulukuuta 1978 annetussa laissa. (980/78) ja 7c §:n
36232: 2 momentti mainitussa 20 päivänä syyskuuta 1974 annetussa laissa (749/74) sekä lisätään
36233: 5 §:ään, sellaisena kuin se on niin ikään 20 päivänä syyskuuta 1974 annetussa laissa
36234: ( 7 49/7 4), uusi 2 ja 3 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 4 momentiksi, seu-
36235: raavasti:
36236:
36237: 4 §. ruutta määrättäessä on otettu huomioon eläke-
36238: iän saavuttamiseen jäljellä oleva aika tai sitä
36239: Oikeus saada vanhuuseläkettä on miespuoli- vastaava ansio.
36240: sella työntekijällä hänen täytettyään 60 vuotta
36241: sekä naispuolisella työntekijällä ja rintamavete-
36242: raanilla hänen täytettyään 55 vuotta edellyttäen 7 §.
36243: ettei hän enää ole tämän lain alaisessa työsuh- Eläkkeen perusteena oleva palkka määrätään
36244: teessa. Raskaassa tai terveydellisesti vaaralli- kunkin työsuhteen osalta erikseen valitsemalla
36245: sessa tai kuluttavassa ammatissa on vanhuus- ne kaksi vuotta, joiden 9 §:n mukaisesti tar-
36246: eläkkeeseen oikeuttava ikäraja kuitenkin alhai- kistettujen työansioiden keskimäärä kuukautta
36247: sempi sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin kohden on suurin, ja laskemalla tämän jälkeen
36248: määrätään, ei kuitenkaan alle 50 vuotta. näiden vuosien edellä sanotulla tavalla tarkis-
36249: tettujen yhteenlaskettujen ansioiden keskimäärä
36250: 5 §. kuukautta kohden. Jos työsuhde on jatkunut
36251: useamman kuin kahden kalenterivuoden aikana,
36252: Vanhuuseläkkeen määrä on jokaiselta täydel- sitä kalenterivuotta, jona työsuhde alkoi, ei
36253: tä eläkkeeseen oikeuttavalta palvelusajan kuu- kuitenkaan oteta huomioon eläkkeen perustee-
36254: kaudelta 1/8 % eläkkeen perusteena olevasta na olevaa palkkaa määrättäessä, ellei työsuhde
36255: palkasta. sinä vuotena ole jatkunut vähintään kuutta
36256: Mikäli eläkkeen määrää 1 momentin mukai- kuukautta. Milloin työsuhde on jatkunut vain
36257: sesti laskettaessa se jää alle 1 200 markan kuu- yhden vuoden aikana, eläkkeen perusteena ole-
36258: kaudessa vuoden 1975 alun indeksitasossa, vana palkkana käytetään saatujen työansioiden
36259: korotetaan eläkettä niin, että se saavuttaa mai- keskimäärää kuukautta kohden. Eläkkeen pe-
36260: nitun vähimmäismäärän. rusteena olevaa palkkaa määrättäessä ei kuiten-
36261: Eläkettä älköön maksettako siltä osin kuin kaan oteta huomioon aikaa, jolta työntekijä on
36262: se ylittää 3 000 markkaa kuukaudessa. saanut 6 §:n 1 momentissa tarkoitettua työ-
36263: kvvyttömyyseläkettä.
36264:
36265: 6 §.
36266: Eläkkeeseen oikeuttavaksi palvelusajaksi lue- 7 c §.
36267: taan kunkin työsuhteen osalta koko se aika,
36268: jonka työsuhde 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu Lapsikorotuksen määrä on 120 markkaa kuu-
36269: aika mukaanluettuna on jatkunut. Tällöin ei kaudessa kutakin 1 momentissa tarkoitettua
36270: kuitenkaan oteta huomioon aikaa, jolta työn- lasta kohti.
36271: tekijä työsuhteessa oltuaan on saanut laissa
36272: säädettyä tai julkisen eläkesäännön mukaista
36273: työ- tai virkasuhteeseen tai yrittäjätoimintaan Tämä laki tulee voimaan päivänä
36274: perustuvaa työkyvyttömyyseläkettä, jonka suu- kuuta 19
36275: 742 Lakialoite n:o 368
36276:
36277:
36278: 2.
36279: Laki
36280: lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain muuttamisesta.
36281:
36282: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 9 päivänä helmikuuta 1962 annetun lyhyt-
36283: aikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain (134/62) 4 §:n 1 momentti ja lisätään
36284: 5:ään, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1975 annetussa laissa ( 935/72), uusi
36285: 2 ja 3 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 4 momentiksi, seuraavasti:
36286:
36287: 4 §. 5 §.
36288: Oikeus saada vanhuuseläkettä on miespuoli-
36289: sella työntekijällä hänen täytettyään 60 vuotta Mikäli eläkkeen määrää 1 momentin mukai-
36290: sekä naispuolisella työntekijällä ja rintamavete- sesti laskettaessa se jää alle 1 200 markan kuu-
36291: raanilla hänen täytettyään 55 vuotta, kaikilla kaudessa vuoden 1975 alun indeksitasossa,
36292: siitä riippumatta, jatkuuko työsuhde enää. Ras- korotetaan eläkettä niin, että se saavuttaa mai-
36293: kaassa tai terveydellisesti vaarallisessa tai ku- nitun vähimmäismäärän.
36294: luttavassa ammatissa on vanhuuseläkkeeseen Eläkettä älköön maksettako siltä osin kuin
36295: oikeuttava ikäraja kuitenkin alhaisempi sen se ylittää 3 000 markkaa kuukaudessa.
36296: mukaan kuin asetuksella tarkemmin määrätään,
36297: ei kuitenkaan alle 50 vuotta.
36298: Tämä laki tulee voimaan päivänä
36299: kuuta 19
36300:
36301:
36302: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
36303:
36304: Pekka Vennamo Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
36305: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo
36306: 1979 vp. 743
36307:
36308: Lakialoite n:o 369.
36309:
36310:
36311:
36312:
36313: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi lyhytaikaisissa työsuhteissa ole-
36314: vien työntekijäin eläkelain muuttamisesta.
36315:
36316:
36317: E d u s k u n n a 11 e.
36318:
36319: Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työnte- sen vuoksi, että maa- ja metsätalouden lyhytai-
36320: kijäin eläkelain mukaan on työnantajan huoleh- kaisten työntekijöiden palkkataso ja sen mu-
36321: dittava vakuutusmaksun maksamisesta ja mak- kana myös eläketurva on muutoinkin varsin al-
36322: sun tilittämisestä asianomaiselle työeläkekas- hainen. Tämän vuoksi ehdotetaan lyhytaikai-
36323: salle. Kokemus on osoittanut, että eräillä työ- sissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläke-
36324: aloilla osa vakuutusmaksuista jää suorittamatta. lakiin lisättäväksi säännös, jonka mukaan maa-
36325: Tämä saattaa johtua työnantajan ja työntekijän ja metsätaloudessa työskentelevien työntekijöi-
36326: tekemästä sopimuksesta, jonka mukaan veron- den eläkettä korotetaan prosenttimäärällä,
36327: pidätystä ja vakuutusmaksua ei suoriteta. Eräät jonka on katsottava keskimäärin vastaavan hei-
36328: työnantajat menettelevät niin, että työntekijäin dän osaltaan suorittamatta jääviä vakuutusmak-
36329: selitetään toimivan itsenäisenä urakoitsijana, suja. Kohtuullisena määränä on pidettävä 20
36330: jolloin vakuutusmaksua ei myöskään tarvitse prosenttia, kuitenkin niin, että eläkkeen tulee
36331: maksaa. Edellä kerrottua menettelyä esiintyy olla vähintään 1 200 mk kuukaudessa.
36332: erityisesti maa- ja metsätaloudessa, mikä joh- Mainituin perustein ehdotamme kunnioitta-
36333: tuu siitä, että vakuutusmaksujen suorittamista vasti,
36334: ei voida näillä aloilla tehokkaasti valvoa.
36335: Vakuutusmaksun suorittamatta jääminen vä- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
36336: hentää kuitenkin työntekijän eläketurvaa. Tätä lakiehdotuksen:
36337: seuraamusta on pidettävä erityisen haitallisena
36338:
36339:
36340:
36341: Laki
36342: lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain muuttamisesta.
36343:
36344: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 9 päivänä helmikuuta 1962 annettuun lyhyt-
36345: aikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelakiin ( 134/62) uusi näin kuuluva 8 §:
36346:
36347: 8 §. tuihin palkkoihin kuitenkin niin, että eläkkeen
36348: Jos työntekijä on työskennellyt metsätyössä, tulee olla vähintään 1 200 markkaa kuukau-
36349: uittotyössä tai maatilatalouden eri töissä, on dessa.
36350: hänen vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeensä
36351: määrää korotettava 20 prosentilla siltä osin Tämä laki tulee voimaan päivänä
36352: kuin eläke perustuu sanotuissa töissä ansait- kuuta 19
36353:
36354:
36355: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
36356:
36357: Pekka Vennamo Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
36358: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Urpo Leppänen
36359: Anssi Joutsenlahti
36360: 744 1979 vp.
36361:
36362: Lakialoite n:o 370.
36363:
36364:
36365:
36366:
36367: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi valtion eläkelain 9 aja 10 a §:n
36368: muuttamisesta.
36369:
36370:
36371: E d u s k u n n a 11 e.
36372: Selvitykset kansamme terveydentilasta osoit- loista riippumatta. Sen tulee olla yhdeltä lap-
36373: tavat, että työttömyyseläkettä tulee voida antaa selta vähintään sata markkaa ja kultakin seu-
36374: viisikymmentä vuotta täyttäneille jatkuvasti raavalta lapselta vähintään seitsemänkymmentä-
36375: vaille työtä jääneille eikä vasta 60 vuotta täyt- viisi markkaa kuukaudessa.
36376: täneille. Osittainen käytännön työkyvyn mene- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
36377: tys on maassamme hyvin yleinen. taen,
36378: Prosentuaalinen lapsikorotus ei myöskään voi
36379: olla oikea. Se vain kasvattaa tuloeroja. Lapsi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
36380: korotuksen tulee olla markkamääräinen tu- lakiehdotuksen:
36381:
36382:
36383: Laki
36384: valtion eläkelain 9 a ja 10 a §:n muuttamisesta.
36385:
36386: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion
36387: eläkelain (280/66) 9 aja 10 a §,sellaisina kuin ne ovat, 9 a § 23 päivänä kesäkuuta 1977
36388: annetussa laissa (498/77) ja 10a § 10 päivänä joulukuuta 1971 annetussa laissa (851/71),
36389: näin kuuluviksi:
36390:
36391: 9 a §. teensä vähintään 200 päivältä ja että hänelle ei
36392: Työttömyyseläkkeen saamisen edellytyksenä voida osoittaa sellaista työtä, jonka vastaanot-
36393: on, että edunsaajalla on eläkeaikaa vähintään tamisesta hän ei voi kieltäytyä menettämättä
36394: kuukausi ja hän on täyttänyt 50 vuotta sekä oikeuttaan työttömyyskorvaukseen.
36395: että hän työvoimaviranomaisen antamalla todis-
36396: tuksella voi osoittaa, että hän 52 viimeksi ku- 10 a §.
36397: luneen viikon aikana on saanut valtakunnalli- Lapsikorotus on yhdeltä lapselta 250 mark-
36398: sista työttömyyskassoista annetun lain mukaista kaa ja kutakin seuraavaa lasta kohden 200
36399: päiväavustusta tai työttömyyskorvauksesta an- markkaa kuukaudessa.
36400: netun lain mukaista työttömyyskorvausta yh-
36401:
36402:
36403: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
36404:
36405: Pekka Vennamo Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
36406: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo
36407: Eino Poutiainen
36408: 1979 vp. 745
36409:
36410: Lakialoite n:o 371.
36411:
36412:
36413:
36414:
36415: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi maatalousyrittäjien eläkelain
36416: muuttamisesta.
36417:
36418:
36419: E d u s k u n n a II e.
36420:
36421: Eduskunta on hyväksynyt lain maatalouden yleinen eläkeikäraja alennetaan nopeasti 60
36422: sutkupolvenvaihdoseläkkeistä. Tämä laki raken- vuoteen sekä raskaissa ammateissa ja rintama-
36423: tuu edelleen elintarvikkeiden tuotannon supis- veteraaneille 55 vuoteen. Kun talonpojan tap-
36424: tamisen väärälle koko kansan edun vastaiselle polinjan seurauksena nimenomaan kehitysalueil-
36425: linjalle sekä syrjii raskaasti pienempiä viljelmiä. la ja sivualueilla varsin lukuisat perhe- ja pien-
36426: Näistä syistä on välttämätöntä, että SMP:n viljelijät joutuivat pakkomyymään tilansa ja
36427: eduskuntaryhmä tekee korjausesityksen. jopa lähtemään Ruotsiin leivän hakuun kan-
36428: Eläkerahastoissa on riittävästi eläkkeentarvit- saa sortavan kansanrintamapolitiikan johdosta,
36429: sijoiden säästämiä varoja. Kenenkään veroja ei niin SMP pitää lisäksi välttämättömänä, että
36430: siis tarvitse nostaa, kun eläkkeentarvitsijalle erityisistä syistä sukupolvenvaihdoksen eläkela-
36431: maksetaan kunnollinen eläke. Päinvastoin tätä kia voidaan soveltaa jo vuoden 1970 alusta
36432: tietä kansamme laajat kerrokset ja vanhempi eikä vasta vuoden 1973 jälkeen.
36433: väki saavat lisää ostokykyä, jonka seurauksena Lain mukaan suurin osa maamme maatiloista
36434: raha liikkuu sekä on työtä ja kehitystä. Näistä jää sukupolvenvaihdoksen eläkkeen ulkopuolel-
36435: syistä SMP on jatkuvasti eduskunnassa esittä- le. Eläkettä saavat vain ne, jotka ovat omis-
36436: nyt, että yleinen eläkeikäraja olisi alennettava taneet hallituksen mielestä elinkelpoisen tilan.
36437: 60 vuoteen sekä raskaissa ammateissa ja rinta- Kun tämä elinkelpoisuus jää kaiken kukkurak-
36438: maveteraaneille 55 vuoteen. si asetuksella määrättäväksi ja siis kulloisenkin
36439: Laki toteuttaa vain vahvempien, vähintään hallituksen mielihaluista riippuvaksi, ei kysy-
36440: yli 10 peltohehtaarin viljelmien omistajien koh- myksessä ole muu kuin perhe- ja pienviljelmien
36441: dalla tämän eläkeikärajan alentamisen. Mutta tappolinjan ja puristamisen jatkaminen ja to-
36442: sitävastoin pienempien viljelmien omistajat sa- teuttaminen sukupolvenvaihdoksen eläkkeen
36443: moinkuin koko muu Suomen kansa jäävät tä- yhteydessä. Tämänkin hyvän asian varjolla siis
36444: män eläkeikärajan alentamisen ulkopuolelle. halutaan pakkososialistisen järjestelmän aikaan-
36445: SMP ei pidä tällaista Sorsa-Virolaisen halli- saamiseksi pakkoedistää suurtilalinjaa ja elin-
36446: tuksen linjaa oikeudenmukaisena eikä tasapuo- tarvikepulaa maassamme, samalla lisäksi ran-
36447: lisena. gaisten niitä viljelijöitä, jotka omistavat pie-
36448: Näistä syistä SMP esittää lakialoitteessaan, nemmän tiloo. Jopa hallitus avoimesti tunnus-
36449: että sukupolvenvaihdoksen eläke myönnettäi- taa, että tällaisia hävitettäviä ja niiden omis-
36450: siin jokaiselle viljelmän omistajalle tai häneen tajia rangaistavia tiloja olisivat 10 peltoheh-
36451: verrattavalle henkilölle, joka on suorittanut taaria käsittävät ja sitä pienemmät tilat. SMP:n
36452: maatalousyrittäjäin eläkelain mukaisia maksuja käsityksen mukaan siis tilanherrojen katsoma
36453: sanotulile cläkelaitokselle. Tällöin laista ei tule elinkelvottomuus ei saa missään tapauksessa
36454: vain vahvempien viljelijöiden erikoisetujen laki poistaa eläl{eoikeutta.
36455: nykyisen kansan vastaisen poliittisen suuntauk- Mutta laissa halutaan myös erotella ja valita
36456: semme mukaisesti, vaan sukupolvenvaihdoksen tilan vastaanottaja. Kauniisti kyllä sanotaan,
36457: eläkelaista tulee kaikkien maataloutta harjoitta- että vastaanottajan tulee olla lähiomainen tai
36458: neiden yhteinen ja oikeudenmukainen eläkelaki. häneen verrattava, mutta sitten kuitenkin halli-
36459: Samalla SMP edellyttää, että hallitus mahdol- tus pidättää virkaherroille oikeuden päättää,
36460: lisimman pian antaa sellaiset lakiesitykset edus- onko vastaanottaja ammattitaitonsa ja muiden
36461: kunnalle, että kaikille Suomen kansalaisille ominaisuuksiensa puolesta sopiva henkilö. Eh-
36462: 94 0879005055
36463: 746 Lakialoite n:o 371
36464:
36465: käpä jäsenkirja tällöin tulisi ratkaisevimmaksi kailla ei saa olla mitään erikoisoikeuksia. Sorsa
36466: tekijäksi. -Virolaisen hallitus on tässäkin asiassa nou-
36467: SMP:n käsityksen mukaan tilan luovuttaja dattanut 1930-luvun pula-ajan raakaa kokoo-
36468: ky~llä osaa parhaiten itse harkita, onko vastaan- muksen linjaa. Se ei ole hyväksyttävää. Mah-
36469: ottaja sopiva. Vapaassa maassa hallitus ei saa dollinen takaisin perintä ei myöskään saa joh-
36470: rajoittaa omistajan valintaoikeutta. Tämä on taa kohtuuttomuuksiin eikä valitusoikeutta saa
36471: perustuslain vastaista yksityisen omistusoikeu- tarpeettomasti kieltää.
36472: den vapauden rajoittamista. SMP luottaa tilan SMP:n eduskuntaryhmä katsoo, että luovut-
36473: omistajaan ja hänen harkintaansa, semminkin tajalla täytyy o1la sukupolvenvaihdoseläkkeen
36474: kun valinta on suoritettava lähisukulaisten kes- asiassa oikeus pidättää enintään asuntotilaa vas-
36475: ken. Sen mukaisesti on myös laki kirjoitettava. taava alue .i:lman, että eläke- ja muita etuja
36476: Mutta lisäksi luonnollisesti on huolehdittava, menetetään.
36477: että vastaanottaja on sellainen henkilö, joka Samoin SMP:n eduskuntaryhmä ei hyväksy
36478: täyttää maankäyttölain ja maatalouden perus- sitä, että viljelmästä aikaisemmin tapahtunut
36479: luotosta annetun lain vaatimukset. Tällöin este- maan luovuttaminen voitaisiin katsoa tilan pirs-
36480: tään keinottelijoiden kaappaukset ja suojeliaan tomiseksi, joka asettaa omistajan huonompaan
36481: laillisia perillisiä. ja diskriminoituun asemaan sukupolvenvaihdos-
36482: . Lisäksi SMP edellyttää, että kaikissa tapauk- eläkkeen asiassa, eikä myöskään sitä, että vä-
36483: sissa eläkkeen tulee turvata asianomaiselle ja häinen maatalouden harjoittaminen olisi täysin
36484: hänen perheelleen ihmisarvoinen toimeentulo. kiellettyä.
36485: Hallitus on jättänyt pienemmät tilalliset koko- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
36486: naan lehdelle soittelemaan. SMP katsoo, että taen,
36487: kaikki ihmiset ovat samanarvoisia, kun heille että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
36488: yhteiskunnan varoista maksetaan eläke. Rik- lakiehdotuksen:
36489:
36490:
36491:
36492: Laki
36493: maatalousyrittäjien eläkelain muuttamisesta.
36494:
36495: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
36496: kumotaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maatalousyrittäjien eläkelain ( 467 /69) 6 b
36497: §:n 1 ja 3 momentti, 1 momentti sellaisena kuin se on 15 päivänä maaliskuuta 1974 annetus-
36498: sa laissa (219/74) ja 3 momentti sellaisena kuin se on 21 päivänä toukokuuta 1976 anne-
36499: tussa Jaissa (414/76),
36500: muutetaan 6 a §:n 1 momentti, 6 b §:n 2 ja 4 momentti, 6 e § ja 6 f §:n 3 momentti,
36501: niistä 6 a §:n 1 momentti ja 6 b §:n 2 momentti sellaisina kuin ne ovat 7 päivänä tammi-
36502: kuuta 1977 annetussa laissa (20/77), 6 b §:n 4 momentti sellaisena kuin se on 21 päivänä
36503: toukokuuta 1976 annetussa laissa (414/76) ja 6e §sekä 6f §:n 3 momentti sellaisina kuin
36504: ne ovat 15 päivänä maaliskuuta 1974 annetussa laissa (219/74), sekä
36505: lisätään 6 a §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
36506:
36507: 6 a §.
36508: Maatalousyrittäjällä, joka on suorittanut yri- tun ajan saanut osan ,toimeentulostaan tässä
36509: tyksestään tämän lain mukaisia maksuja eläke- laissa tarkoitetusta yrittäjätoiminnasta;
36510: laitokselle ja joka luovuttaa viljelmänsä 6 b 2) että hän luovutuksen tapahtuessa on täyt-
36511: §:ssä tarkoitetulle luovutuksensaajalle ja pysy- tänyt 60 mutta ei 65 vuotta eikä saa kansan-
36512: västi lopettaa maatalouden harjoittamisen, on eläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai
36513: oikeus saada sukupolvenvaihdoseläkettä edel- tämän lain mukaista täyttä työkyvyttömyyselä-
36514: lyttäen: kettä, kuitenkin niin, että rintamasotilas saa
36515: 1) että hän vähintään viiden vuoden ajan vähentää jokaisesta rintamallaolon vuodesta tai
36516: välittömästi ennen luovutusta on viljelmällä sen osasta yhden vuoden; ja
36517: asuen harjoittanut maatilataloutta 1 § :n 2 mo- 3) että hän on luovuttanut viljelmän vuoden
36518: mentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla ja sano- 197 3 jäJkeen. Erityisistä syistä voidaan lmiten-
36519: Lakialoite n:o 371 747
36520:
36521: kin luovutus myös vuoden 1969 jälkeen ottaa 6e §.
36522: vastaavasti huomioon. Maatilahallituksen on annettava eläkelaitok-
36523: selle lausuntonsa siitä,
36524: Edellä 1 momentin 2 kohdassa säädetyn 60 1) täyttääkö luovutuksensaaja 6 b §:n 4
36525: vuoden iJdrajoituksen estämättä on sellaisella momentin viimeisessä virkkeessä tarkoitetut
36526: naispuolisella maatalousyrittäjällä oikeus saada edellytykset; ja
36527: sukupolvenvaihdoseläkettä, joka luovutuksen 2) ovatko muutkin 6 a §:ssä säädetyt suku-
36528: tapahtuessa on täyttänyt 55 vuotta, jos hänen polvenvaihdoseläkkeen saamisen edellytykset
36529: aviopuolisonsa on sanottuna ajankohtana täyt- olemassa.
36530: tänyt 60 vuotta ja on saanut osan toimeentu- Jos maatilahallitus katsoo, ettei 1 momentin
36531: lostaan tässä laissa tarkoitetusta yrittäjätoimin- 1 kohdassa tarkoitettuja edellytyksiä ole öle-
36532: nasta. massa, on asia alistettava maa- ja metsätalous-
36533: 6 b §. ministeriölle. Eläkelaitoksella ei ole oikeutta
36534: Sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen edelly- poiketa ratkaisussaan maatilahallituksen tai mi-
36535: tyksenä on, että viljelmä luovutetaan kokonai- nisteriön lausunnosta s1ltä osin kuin se koskee
36536: suudessaan yhdelle luovutuksen saajalle tai luo- 1 momentin 1 kohdassa taDkoitettuja edelly-
36537: vutuksen saajalle ja hänen aviopuolisolleen yh- tyksiä.
36538: teisesti. Luovuttajalla on kuitenkin oikeus, jol- Ahvenanmaan maakunnassa huolehtii maa-
36539: lei toimenpide ratkaisevasti haittaa viljelmän tilahallitukselle tässä laissa säädetyistä tehtä-
36540: tarkoituksenmukaista maatilataloudellista käyt- vistä Ahvenanmaan maakunnanhallitus. Sen
36541: töä, pidättää viljelmästä lausuntoa ei alisteta 2 momentissa säädetyllä
36542: 1) itselleen ja kullekin rintaperilliselleen tavalla.
36543: sekä otto- ja kasvattilapselleen enintään asunto- 6 f §.
36544: tilaa vastaava ruue vakinaisen tai vapaa-ajan
36545: asunnon rakentamista varten; ja Jollei luovutuksensaaja täytä 2 momentissa
36546: 2) itselleen tai toiselle altie, joLla on huo- tarkoitettua sitoumustaan eikä tämä johdu hy-
36547: mattavasti suurempi arvo käytettynä muuhun väksyttävästä syystä, voi eläkelaitos velvoittaa
36548: kuin maatilataloudellisiin tarkoituksiin. luovutuksensaajan korvaamaan eläkelaitokselle
36549: Luovutuksensaajan tulee olla maatalousyrit- sukupolvenvaihdoseläkkeen pääoma-arvon, joka
36550: täjän tai hänen aviopuolisonsa tahi näiden vel- määrätään sosiaali- ja terveysministeriön vah-
36551: jen tai sisaren lapsi taikka tällaisen lapsen jäl- vistamien perusteiden mukaan. Erityisestä syys-
36552: keläinen tai aviopuoliso. Lapsena pidetään myös tä eläkelaitos voi myös päättää, että eläkkeen
36553: avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta, joka pääoma-arvo jätetään osaksi tai kokonaan luo-
36554: on laillisesti tunnustettu tai jolla on tunnuste- vutuksensaajalta perimättä.
36555: tun lapsen asema, sekä ottolasta ja kasvattilas-
36556: ta. Lisäksi luovutuksensaajalta edellytetään, et-
36557: tei hänen tukemistaan ole pidettävä hänen ta-
36558: loudellisen asemansa ja olosuhteittensa takia Tätä lakia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta
36559: ilmeisen epätarkoituksenmukaisena. 1980 lukien.
36560:
36561:
36562: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
36563:
36564: Pekka Vennamo Urho Pohto Urpo Leppänen
36565: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
36566: Eino Poutiainen
36567: 748 1979 vp.
36568:
36569: Lakialoite n:o 372.
36570:
36571:
36572:
36573:
36574: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain 27 §:n muutta-
36575: misesta.
36576:
36577:
36578: E d u s k u n n a 11 e.
36579:
36580: Kansaneläkkeen varassa elävät ovat maamme myös tehneet ehdotuksen, tulee huomio kiin-
36581: pienituloisimpia eläkeläisiä. Sen vuoksi ensisijai- nittää kansaneläkkeen tukiosaan, jonka varassa
36582: sesti tulee huolehtia siitä, että heidän toimeen- huomattava osa maamme sadoistatuhansista
36583: tulonsa yltää kohtuulliselle tasolle, ovathan he kansaneläkeläisistä joutuu elämään. Kansan-
36584: jo oman osuutensa tämän yhteiskunnan raken- eläkkeen tukiosaa tulee sen vuoksi korottaa
36585: tamisessa tehneet usein varsin vaillinaisen ja 30-50 % :lla samalla eläkkeensaajat epäoikeu-
36586: puutteellisen sosiaaliturvankin vallitessa. Kan- denmukaisesti luokitteleva kalleusryhmitys pois-
36587: saneläkeläisen tulot ovat vajonneet hallituksen taen. Samoin tulee tukiosaan oikeuttavaa raja-
36588: ja valtapuolueiden piittaamattomuudesta joh- tuloa nostaa niin, että eläkkeensaajalle salli-
36589: tuen niin häpeällisen alas, että on käytännölli- taan noin 700 markan kuukausittaiset sivu-
36590: sesti katsoen mahdotonta tulla toimeen esi- ansiot, ennen kuin tukiosa alkaa pienentyä. Näi-
36591: merkiksi vuokra-asunnossa kansaneläkkeen va- hin sivuansioihin ei tulisi laskea työtuloa tai
36592: rassa. syytinkiä, niiden etuoikeudesta olemme myös
36593: SMP on sitä mieltä, että maamme eläke- tehneet erillisen ehdotuksen.
36594: järjestelmät tulee yhtenäistää siten, että koko Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
36595: kansan kattava eläkejärjestelmä rakennetaan kunnioittaen,
36596: kansaneläkkeen pohjalle. Jotta tätä päämäärää
36597: voitaisiin lähestyä, on kansaneläkkeitä korotet- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
36598: tava. Tukilisien, jotka ovat pienituloisimpien lakiehdotuksen:
36599: ulottuvilla, korotuksen lisäksi, josta olemme
36600:
36601:
36602: Laki
36603: kansaneläkelain 27 § :n muuttamisesta.
36604:
36605: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläke-
36606: lain 27 §:n 1 ja 3 momentti, 1 momentti sellaisena kuin se on 4 päivänä marraskuuta 1960
36607: annetussa laissa (466/60) ja 3 momentti, sellaisena kuin se on 12 päivänä tammikuuta 1973
36608: annetussa laissa (8/73), näin kuuluviksi:
36609:
36610: 27 §. kun vakuutetun vuositulo ei ylitä 8 400 mark-
36611: Eläkkeen täysimääräinen tukiosa on 1 200 kaa.
36612: markkaa vuodessa.
36613:
36614: Tämä laki tulee voimaan päivänä
36615: Eläkkeen tukiosa maksetaan täysimääräisenä, kuuta 19
36616:
36617: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
36618:
36619: Pekka Vennamo Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
36620: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Urpo Leppänen
36621: Anssi Joutsenlahti
36622: 1979 vp. 749
36623:
36624: Lakialoite n:o .37.3.
36625:
36626:
36627: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain 30 §:n muut-
36628: tamisesta.
36629:
36630: E d u s k u n n a 11 e.
36631: Kansaneläkelain ehkäpä suurin epäkohta eläk- saneläkelain työtulorajoitukset hipovat jopa
36632: keiden pienuuden lisäksi on, että eläkkeensaa- perustuslain vastaisuutta. Työtulo samoin kuin
36633: jaa välittömästi rangaistaan, mikäli hän yrittää syytinki tulisi saattaa kokonaisuudessaan etu-
36634: vähäiselläkin työllä tai askartelulla hankkia it- oikeutetuksi tuloksi. Lisäksi tulisi etuoikeutet-
36635: selleen lisätuloja. Tämä on johtanut siihen, että tuna tulona pitää sitä osaa muista eläkkeistä,
36636: eläkkeensaajat tuntevat itsensä toisen luokan joka ei ylitä 700 markkaa kuukaudessa. Tällöin
36637: kansalaisiksi, kulkeehan heidän kintereillään kokonaiseläketurva vastaisi minimipalkan tasoa,
36638: jatkuvasti kansaneläkelaitoksen tarkastaja vaani- joka on SMP:n tinkimätön tavoite.
36639: massa mahdollisia lisätuloja, jotta eläkettä voi- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
36640: taisiin alentaa. kunnioittaen,
36641: Suomen perustuslaitkin asettavat kaikki kan-
36642: salaiset samaan asemaan. Lisäksi on kansalais- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
36643: ten työvoima valtakunnan erityisessä suojelus- lakiehdotuksen:
36644: sa. Jo tältä perusteelta tulisi havaita, että kan-
36645:
36646: Laki
36647: kansaneläkelain .30 § :n muuttamisesta.
36648: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläke-
36649: lain 30 §:n 4 momentin 16 kohta, sellaisena kuin se on 28 päivänä heinäkuuta 1978 anne-
36650: tussa laissa (588/78), jolloin 17 kohta siirtyy 16 kohdaksi, sekä
36651: muutetaan 30 §:n 4 momentin 11-15 kohdat, sellaisina kuin ne ovat 28 päivänä heinä-
36652: kuuta 1978 annetussa laissa (588/78), seuraavasti:
36653:
36654: 30 §. 13) merimieseläkelain mukaan maksettavaa
36655: vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkettä;
36656: Vuosituloksi ei kuitenkaan lueta: 14) kesäkuun 30 päivän 1975 jälkeen sat-
36657: tuneeseen eläketapahtumaan perustuvaa työn-
36658: 11) kiinteistön luovutuksen yhteydessä sovit- tekijäin eläkelain 8 § :n 4 momentissa tarkoi-
36659: tua eläkettä (syytinkiä) tai kiinteistön saajan tetun lain, eläkesäännön tai eläkeohjesäännön
36660: luovuttajalle tai hänen puolisolleen antamaa taikka merimieseläkelain mukaista vanhuus- tai
36661: elatusta; työkyvyttömyyseläkettä, siltä osin kuin tällais-
36662: 12) työntekijäin eläkelain, maatalousyrittä- ten eläkkeiden yhteismäärä kummankin puoli-
36663: jien eläkelain ja yrittäjien eläkelain vähimmäis- son osalta erikseen laskettuna ei ylitä 8 400
36664: ehtojen mukaista vanhuus- ja työkyvyttömyys- markkaa;
36665: eläkettä, lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien 15) eläkkeensaajan tai hänen puolisonsa työ-
36666: työntekijäin eläkelain mukaista vanhuus- ja tuloa;
36667: työkyvyttömyyseläkettä sekä työntekijäin eläke-
36668: lain 8 § :n 4 momentin 3-9 kohdissa tarkoi-
36669: tettuja vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeitä, sil- Tämä laki tulee voimaan päivänä
36670: tä osin kuin niiden yhteismäärä ei ylitä 700 kuuta 19
36671: markkaa kuukaudessa;
36672:
36673: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
36674:
36675: Pekka Vennamo Urho Pohto Urpo Leppänen
36676: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
36677: Eino Poutiainen
36678: 75() 1979 vp.
36679:
36680: Lakialoite n:o 374.
36681:
36682:
36683:
36684:
36685: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkkeeseen suoritetta-
36686: vasta tukilisästä ja asumistuesta annetun lain 3 ja 4 § :n
36687: muuttamisesta.
36688:
36689:
36690: E d u s k u 11 n a 11 e.
36691:
36692: Kansaneläkeläisten asumistukijärjestelmä on tulisi laskea kaikki todelliset asumisesta ai-
36693: pahasti puutteellinen ja vajavainen. Koska se heutuneet kustannukset, jolloin vasta asumis-
36694: lähtee siitä periaatteesta, että eläkeläisen täy- tuki vastaisi todellista tarvetta. Tällaisia ovat
36695: tyy itse vastata määrätystä omavastuuosuudes- lämmityksestä, valaistuksesta ja veden käytös-
36696: ta ennen kuin oikeus asumistukeen syntyy, jou- tä aiheutuneet kustannukset, jotka ovat aivan
36697: tuvat eläkeläiset heti alkuun luopumaan huo- samalla tavalla pois eläkeläisen pussista kuin
36698: mattavasta osasta vähäistä eläkettään. Lisäksi vuokra- tai korkokustannuksetkin.
36699: asumistukijärjestelmään liittyvä kalleusluokitus Kun lakia muutetaan edellä selostamallamme
36700: asettelee eläkeläiset eri asemaan, mitä ei myös- tavalla, päästään lopulta siihen, että eläkeläinen
36701: kään voi hyväksyä. maksaa vain 20 prosenttia asumiskustannuksis-
36702: Asumistuki ei käytännössä ulotu läheskään taan kansaneläkkeestään, mitä on pidettävä
36703: kaikkiin asumiskustannuksiin. Omistusasunnot ehdottomana ylärajana.
36704: ovat jääneet käytännössä kokonaan ulkopuo- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
36705: lelle, sillä tukea maksetaan vain lainojen kor- kunnioittaen,
36706: koihin, joita ei kansaneläkkeen varassa elävä
36707: yksinkertaisesti edes kykene hoitamaan ja joi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
36708: ta ei sen vuoksi kenelläkään ole. lakiehdotuksen:
36709: Asumistukeen vaikuttaviksi kustannuksiksi
36710:
36711:
36712: Laki
36713: kansaneläkkeeseen suoritettavasta tukilisästä ja asumistuesta annetun lain 3 ja 4 §:n muutta-
36714: misesta.
36715:
36716: Eduskunnan päätöksen mukai,sesti kumotaan kansaneläkkeeseen suoritettavasta tukilisästä
36717: ja asumistuesta 4 päivänä heinäkuuta 1969 annetun lain 3 §:n 5 momentti ja muutetaan
36718: 3 §:n 1 momentti sekä 4 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat 31 päivänä joulukuuta 1974
36719: annetussa laissa ( 1095/74), seuraavasti:
36720:
36721: 3 §. millä veden ja sähkön hankkimisesta aiheutu-
36722: Asum~stuki on 80 prosenttia 1 § :n mukaan neilla kustannuksilla. Mikäli asunnon omistaa
36723: asumistukeen oikeutetun eläkeläisen asumis- eläkkeen saaja tai hänen puolisonsa, asumis•
36724: kustannusten koko määrästä. kustannuksilla tarkoitetaan kaikkia asumisesta
36725: suoranaisesti aiheutuneita rahallisia kustannuk-
36726: sia, kuten lämmityskustannuksia, veden ja säh-
36727: 4 §. kön hankkimisesta aiheutuneita välttämättömiä
36728: Asumiskustannuksilla tarkoitetaan asunnos- kustannuksia sekä asunnon hankkimisesta tai
36729: ta suoritettavaa vuokraa tai muuta vastiketta kunnostamisesta aiheutuneiden lainojen korko-
36730: lisättynä lämmityksestä mahdollisesti erikseen kustannuksia. Jos vuokra ylittää huomattavasti
36731: aiheutuneilla kustannuksilla sekä välttämättä- paikkakunnalla vastaavanlaisesta asunnosta
36732: Lakialoite n:o 374 751
36733:
36734: yleensä maksettavan vuokran tai omasta tai ra tai huomioon otettavat asumiskustantmkset
36735: puolison asunnosta aiheutuneet asumiskustan- paikkakunnalla vallitsevan tason mukaisina.
36736: nukset huomattavasti ylittävät vastaavanlaisesta
36737: asunnosta paikkakunnalla keskimääräisesti ai-
36738: heutuneet kustannukset, on kansaneläkelaitok- Tämä laki tulee voimaan päivänä
36739: sella oikeus vahvistaa huomioon otettava vuok- kuuta 19
36740:
36741:
36742: Helsing1ssä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
36743:
36744: Pekka Vennamo Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
36745: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Urpo Leppänen
36746: Eino Poutiainen
36747: 752 1979 vp.
36748:
36749: Lakialoite n:o 375.
36750:
36751:
36752:
36753:
36754: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi ylimääräisistä eläkkeistä.
36755:
36756:
36757: E d u s k u n n a 11 e.
36758:
36759: Yhteiskunnan velvollisuutena on huolehtia On välttämätöntä parantaa kansan laajojen
36760: siitä, että jokainen kansalaisemme saa itselleen kerrosten ostokykyä. Eläkeläisille ja muiden
36761: ihmisarvoisen toimeentulon. Erityisesti tämä korvausten saajille tämä tapahtuu parhaiten
36762: koskee eläkeläisiä, joiden useiden kohdalla maksamalla heille ylimääräistä vaikean ajan
36763: eläkkeiden häpeällinen pienuus on suoranaisena eläkettä ja korvausta.
36764: esteenä jokapäiväisen välttämättömänkin kulu- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
36765: tustason turvaamiseen. tamme kunnioittaen,
36766: Jatkuva inflaatio ja hintojen nousu on saat-
36767: tanut pienen eläkkeen saajat kuin myös eläkettä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
36768: vastaavien korvausten saajat kestämättömään lakiehdotuksen:
36769: asemaan. He ovat kuitenkin ,syyttömiä nykyi-
36770: seen tilanteeseen.
36771:
36772: Laki
36773: ylimääräisistä eläkkeistä.
36774: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
36775:
36776: 1 §. 3 §.
36777: Jokaiselle eläkkeen saajalle maksetaan yli- Jos eläke tai korvaus tämän lain ylimääräi-
36778: määräistä eläkettä kaksisataa ( 200) markkaa sen maksun kanssa nousee yli tuhannenkolmen-
36779: kurn.hudessa sen mukaan kuin tässä laissa sää- sadan ( 1 300) markan, ei ylittävää osaa suori-
36780: detään. teta.
36781: Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee myös 4 §.
36782: valtion maksamia korvauksia. Tarkempia määräyksiä tämän lain soveltami-
36783: sesta annetaan asetuksella.
36784: 2 §.
36785: Edellä 1 §:ssä tarkoitetun ylimääräisen mak- 5 §.
36786: sun suorittaa kuukausittain eläkkeen tai kor- Tämä laki on voimassa vuoden 1982 lop-
36787: vauksen maksava viranomainen. puun.
36788:
36789:
36790: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
36791:
36792: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
36793: Eino Poutiainen Urpo Leppänen Urho Pohto
36794: Veikko Vennamo
36795: 1979 vp. 753
36796:
36797: Lakialoite n:o 376.
36798:
36799:
36800: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain muuttami-
36801: sesta.
36802:
36803: Ed u s k u n n a 11 e.
36804:
36805: Sairausvakuutuslaki on rakennettu sille epä- Tämän vuoksi tulisi päivärahaa voimakkaasti
36806: oikeudenmukaiselle pohjalle, että suurempitu- korottaa ja säätää se samalla samansuuruiseksi
36807: loinen saa itselleen paremmat korvaukset ja pa- kaikille. Suuruudeksi tulisi määrätä 45 mark-
36808: remman turvan kuin pienituloinen siitäkin huo- kaa, jota korotettaisiin 15 markalla jokaista
36809: limatta, että sairastaminen maksaa jokaiselle huollettavaa kohti, kuitenkin enintään 75 mark-
36810: yhtä paljon. Päinvastoin voidaan perustellusti kaan. Lisäksi tulee rajoittavia säännöksiä muut-
36811: olla sitä mieltä, että pienituloiselle sairastami- taa siten, että päiväraha maksetaan jokaiselta
36812: nen ja sitä kautta tapahtuva tulojen menetys viikonpäivältä eikä vain arkisin, sillä onhan sai-
36813: aiheuttaa yleensä paljon suurempia taloudellisia ras sitä myös sunnuntaisin ja pyhinä. Lisäksi
36814: vaikeuksia siksi, että hän ei ole pienistä ansiois- tulisi seitsemän päivän päivärahaton aika lyhen·
36815: taan kyennyt keräämään mitään pahan päivän tää kolmeen päivään, jota pitempiin poissaoloi-
36816: varalle. hin työpaikoillakin jo vaaditaan lääkärintodis-
36817: Sairausvakuutuksen päiväraha maksetaan suu- tus.
36818: ruudeltaan tuloista riippuvana, jolloin suurempi- Edellä mainituilla perusteiJla ehdotamme
36819: tuloinen voi saada jopa viisinkertaisesti päivä- kunnioittaen,
36820: rahaa pienituloiseen verrattuna. Toisaalta alin
36821: päiväraha 20 markan suuruisena on häpeällisen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
36822: pieni, eikä riitä alkuunkaan toimeentuloon sai- lakiehdotuksen:
36823: rasaikana, puhumattakaan lääke- ym. kuluista.
36824:
36825: Laki
36826: sairausvakuutuslain muuttamisesta.
36827: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairaus-
36828: vakuutuslain (364/63) 16 §, sellaisena 'kuin se on osittain muutettuna 31 päivänä joulu-
36829: kuuta 1971 annetussa laissa (999/71), 18 §:n 2 momentti ja 19 §:n 1 momentti näin kuu-
36830: luviksi:
36831: 16 §. 19 §.
36832: Päivärahan määrä päivää kohti on 45 mark- Päivärahaa suoritetaan jokaiselta viikonpäi-
36833: kaa. vältä, ei kuitenkaan työkyvyttömyyden alkamis-
36834: päivältä eikä kolmelta sitä lähinnä seuraavalta
36835: 18 §. päivältä.
36836:
36837: Huoltajanlisä on puolison ja jokaisen lapsen
36838: osalta 15 markkaa päivässä, kuitenkin enintään Tämä laki tulee voimaan päivänä
36839: 30 markkaa. kuuta 19
36840:
36841:
36842: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
36843:
36844: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
36845: Eino Poutiainen Urpo Leppänen Veikko Vennamo
36846: Urho Pohto
36847: 95 0879005055
36848: 754 1979 vp.
36849:
36850: Lakialoite n:o 377.
36851:
36852:
36853:
36854:
36855: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain muuttami-
36856: sesta.
36857:
36858:
36859: E d u s k u n n a 11 e.
36860:
36861: Lapsen kehityksen kannalta tärkein asia on loma tulisi siis pidentää sellaiseksi, että em.
36862: se, että lapselle annetaan mahdollisuus elämän- tavoite saavutetaan.
36863: sä ensi kuukausina viettää mahdollisimman pal- Äitiysloma on äskettäin pidennetty kuudek-
36864: jon ajastaan äidin kanssa. Tällöin luonnonkin si kuukaudeksi synnytyksen jälkeen. Tämä aika-
36865: tarkoittama tasapaino äidin ja lapsen välillä määrä ei kuitenkaan ole riittävä, äidin tulisi
36866: toteutuu. Lapsi tarvitsee elämänsä alussa turvaa voida olla lapsensa kanssa vähintään yhden
36867: ja läheisyyttä, jota parhaiten voi äiti antaa. vuoden ajan synnytyksen jälkeen. Samoin tulisi
36868: Suurin syy siihen, että äiti joutuu jättämään synnytystä edeltävä äitiysloma pidentää kahdek-
36869: lapsensa laitoshoitoon ja siis vieraiden hoidet- si kuukaudeksi. Lakia tulisi täten korjata.
36870: tavaksi on siinä, että perheen talous ei kestä Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
36871: äidin kotona oloa lastaan hoitamassa. Tämän kunnioittaen,
36872: vuoksi yhteiskunnan tulisi huolehtia siitä, ettei
36873: äidin tarvitsisi taloudellisten vaikeuksien vuok- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
36874: si lähteä kotoa työhön liian aikaisin. Äitiys- lakiehdotuksen:
36875:
36876:
36877: Laki
36878: sairausvakuutuslain muuttamisesta.
36879:
36880: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairaus-
36881: vakuutuslain 21 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 20 päivänä kesäkuuta 1974 anne-
36882: tussa laissa (521/74), 23 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 9 päivänä helmikuuta
36883: 1979 annetussa laissa (153/79), sekä 30 §:n 5 momentti, sellaisena kuin se on 20 päivänä
36884: kesäkuuta 1974 annetussa laissa (521/74), näin kuuluviksi:
36885:
36886: 21 §. distuvan raskauden keskeytymispäivää välittö-
36887: Jokaisella naispuolisella vakuutetulla, jonka mästi seuraavaan 250 arkipäivään.
36888: raskaus on kestänyt vähintään 120 päivää ja
36889: joka on asunut Suomessa vähintään mainitun
36890: ajan välittömästi ennen laskettua synnytysaikaa, 30 §.
36891: on oikeus saada äitiysrahaa.
36892: Jollei myönnettyä päivä- tai äitiysrahaa ole
36893: nostettu yhden vuoden kuluessa siitä, kun se
36894: 23 §. on ollut vakuutetun nostettavissa, taikka mak-
36895: Äitiysrahaa suoritetaan yhteensä 300 arki- settavaksi myönnettyä korvausta sairauden tai
36896: päivältä siten, että 50 arkipäivää siitä kohdis- raskauden ja synnytyksen aiheuttamista kustan-
36897: tuu laskettua synnytysaikaa välittömästi edel- nuksista yhden vuoden kuluessa sen myöntä-
36898: täneeseen ja 250 arkipäivää sitä välittömästi misestä, on oikeus etuuteen menetetty, mikäli
36899: seuraavaan aikaan. Jos raskaus on keskeytynyt ei erityisestä syystä katsota kohtuulliseksi toi-
36900: aikaisemmin kuin 50 arkipäivää ennen lasket- sin päättää.
36901: tua synnytysaikaa, äitiysrahan katsotaan koh-
36902: Lakialoite n:o 377 755
36903:
36904: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- laskettu synnytysaika on tai joka on synnyttä-
36905: kuuta 1980. Lain 21 §:n ja 23 §:n 1 momen- nyt 1 päivänä heinäkuuta 1979 jälkeen.
36906: tin säännöksiä sovelletaan vakuutettuun, jonka
36907:
36908:
36909: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
36910:
36911: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
36912: Veikko Vennamo Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
36913: Urho Pohto
36914: 756 1979 vp.
36915:
36916: Lakialoite n:o 378.
36917:
36918:
36919:
36920:
36921: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain 1 §:n muuttami-
36922: sesta.
36923:
36924:
36925: E d u s k u n n a 11 e.
36926:
36927: Jo inhimillisyys vaatii, että lasten toimeen- On välttämätöntä, että kaikki kerätyt lapsi-
36928: tulo turvataan kaikissa olosuhteissa. Sitäpaitsi lisävarat käytetään tähän tarkoitukseensa. Tä-
36929: lapsissa on kansamme tulevaisuus. mä mahdollistaa ainakin 200 markan suuruisen
36930: Kuitenkin lapsilisien reaalinen arvo on jäänyt lapsilisän maksamisen kuukaudessa jokaista
36931: jälkeen hintavyöryn aikana. Näin on tapahtunut lasta kohden.
36932: siitä huolimatta, että huomattava osa lapsilisä- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
36933: varoista on jätetty jakamatta kerättyyn tarkoi- taen,
36934: tukseensa. Valtio on ne käyttänyt muihin että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
36935: menoihinsa, mikä on ollut lapsiin ja perheisiin lakiehdotuksen:
36936: kohdistettu vääryys.
36937:
36938: Laki
36939: lapsilisälain 1 § :n muuttamisesta.
36940: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsi-
36941: lisälain 1 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 9 päivänä maaliskuuta 1979 annetussa laissa
36942: ( 279/79), näin kuuluvaksi:
36943: 1 §.
36944: Tämä laki tulee voimaan päivänä
36945: Lapsilisän määrä on 2 400 markkaa vuo- kuuta 19
36946: dessa.
36947:
36948:
36949:
36950:
36951: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
36952:
36953: Pekka Vennamo Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
36954: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Urpo Leppänen
36955: Eino Poutiainen
36956: 1979 vp. 757
36957:
36958: Lakialoite n:o 379.
36959:
36960:
36961:
36962:
36963: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain 1 a §:n muuttami-
36964: sesta.
36965:
36966:
36967: E d u s k u n n a II e.
36968:
36969: Lasten hoitaminen ja kasvattaminen on hin- nuksia alle kouluikäisten lasten osalta. Lakia
36970: tojen ja maksujen jatkuvasti ja hillittömästi tulisilkin muuttaa siten, että alle kouluikäisille
36971: vuosi vuodelta noustessa tullut varsin suureksi lapsille maksettaisiin lapsilisä korotettuna 1 800
36972: taloudelliseksi rasitukseksi erityisesti pienitu- markalla.
36973: loisilile perheille. Tämän vuoksi olisi lapsilisiä Samoin olisi lain käsittelyn yhteydessä lau-
36974: korjattava, jotta ne saataisiin oikeudenmukai- suttava hallitukselle toivomus siitä, että se
36975: selle tasol!le. Tällä voitaisiin samalla myös estää ryhtyisi toimenpiteisiin lapsilisien poistamiseksi
36976: viime vuosien vahingollinen kehitys ja sen jat- rikkailta ja suurituloisilta.
36977: kuminen, joka on näkynyt erityisesti koko Edellä mainitui.Na perusteilla ehdotamme
36978: maamme väkiluvun vähentymisenä. kunnioittaen,
36979: Ei voine kukaan olla eri mieltä ,siitä, että
36980: lapsilisä ei ole riittävä lapsen hoitoon eikä sil- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
36981: lä saada myöskään peitettyä päivähoitokustan- lakiehdotuksen:
36982:
36983:
36984: Laki
36985: lapsilisälain 1 a §:n muuttamisesta.
36986:
36987: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsi-
36988: lisälain 1 a §, sellaisena kuin se on 9 päivänä maaliskuuta 1979 annetussa laissa (279/79),
36989: näin kuuluvaksi:
36990:
36991: 1 a §.
36992: Lapsilisä suoritetaan 1 §:n mukaan lapsi- Tämä laki tulee voimaan päivänä
36993: lisään oikeutetulle, alle kouluikäiselle lapselle kuuta 19
36994: korotettuna 1 800 markalla vuodessa.
36995:
36996:
36997: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
36998:
36999: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
37000: Eino Poutiainen Urpo Leppänen Veikko Vennamo
37001: Urho Pohto
37002: 758 1979 vp.
37003:
37004: Lakialoite n:o 380.
37005:
37006:
37007:
37008:
37009: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi lapsen elatustuen turvaamisesta
37010: annetun lain 8 §:n muuttamisesta.
37011:
37012:
37013: E d u s k u n n a 11 e.
37014:
37015: Yksinhuoltajien asema on maassamme edel- Siksi olisi datustuen suuruus korotettava
37016: leen taloudellisesti ja henkisesti vaikea. Elatus- vähintään 300 markkaan kuukaudessa.
37017: tuen suuruus on vain 150 markkaa kuukaudes- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
37018: sa. taen,
37019: Tällaista asiantilaa ei voida hyväksyä. Yksin-
37020: huoltajien lapset ovat syyttömiä kärsimään ja että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
37021: myös yksinhuoltajille on turvattava ihmisarvoi- lakiehdotuksen:
37022: nen toimeentulo.
37023:
37024:
37025: Laki
37026: lapsen elatustuen turvaamisesta annetun lain 8 § :n muuttamisesta.
37027:
37028: Eduskunnan päätöksen lll>llkaisesti muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1977 lapsen elatus-
37029: tuen turvaamisesta annetun lain (122/77) 8 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
37030:
37031: 8 §.
37032: Elatustuen määrä on yhdelle 1apselle 300 Tämä laki tulee voimaan päivänä
37033: markkaa kuukaudessa elatusvelvollisen osalta. kuuta 19
37034: Milloin lapsen huoltaja elää avioliitossa tai
37035: avioliitonomaisissa oloissa, on elatustuki kui-
37036: tenkin 120 markkaa kuukaudes·sa.
37037:
37038:
37039:
37040: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
37041:
37042: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
37043: Eino Poutiainen Urpo Leppänen Urho Pohto
37044: Veikko Vennamo
37045: 1979 vp. 759
37046:
37047: Lakialoite n:o 381.
37048:
37049:
37050:
37051:
37052: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi vähimmäistoimeentulon turvaa-
37053: misesta.
37054:
37055:
37056: E d u s k u n n a II e.
37057:
37058: Kansantulomme on viime vuosina noussut Näihin kaikkiin epäkohtiin on kiireellisesti
37059: huomattavasti ja maamme luetaan rikkaiden saatava korjaus. Se on mahdollista, koska kan-
37060: valtakuntien ryhmään. Kuitenkin kansantulom- samme uutteral!la työllä on saatu kerätyksi maa-
37061: me jakaantuu hyvin epäoikeudenmukaisesti. Ta- hamme valtavia rahastoja, joiden yhteismäärä
37062: vallisten kansalaisten ansiotaso on liian alhai- on yli 15 000 miljoonaa nykymarkkaa. Nämä ra-
37063: nen. Kansa saa kansantulosta aivan liian pienen hat on tarkoitettu tarvitsevia ja nykyisin elä-
37064: osan. viä ihmisiä varten. Sitäpaitsi perustuslaissa sää-
37065: Lisäksi on maassamme varsin paljon kansa- detään, että valtakunnan työvoima on erityisessä
37066: laisia, jotka elävät suoranaisessa hädässä. Hei- suojeluksessa. Tätä perustuslain ehdotonta
37067: dän ansionsa ovat alle toimeentulon alarajan. määräystä ei kuitenkaan ole käytännössä toteu-
37068: Täflaisia henkilöitä löytyy kaikkialla vanhus- tettu, vaikka perustuslaki vaatii, että jokaiselle
37069: ten, sairaiden, työttömien ja työkyvyttömien kansalaisellemme on turvattava ihmisarvoinen
37070: joukossa, vain eräitä esimerk:kejä mainitaksem- vähimmäistoimeentulo.
37071: me. Myös nuorille ja ammattitaidottomille Mainituf1la perusteiUa ehdotamme kunnioit-
37072: maksetaan monasti niin pientä palkkaa, että taen,
37073: sillä ei millään tule toimeen. Pienomistajien
37074: ja pienviljelijöiden asema on virheellisen ta- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
37075: louspolitiikan vuoksi myös laajald muodostu- lakiehdotuksen:
37076: nut kestämättömäksi.
37077:
37078:
37079: Laki
37080: vähimmäistoimeentulon turvaamisesta.
37081:
37082: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
37083:
37084: 1 §. vähintään tuhanteenneljäänsataan markkaan
37085: Jdkaiselle Suomen kansalaiselle on turvattava kuukaudessa.
37086: kaikissa olosuhteissa vähimmäistoimeentulo sen Pätevistä syistä voi valtioneuvosto määrätä,
37087: mukaan kuin tässä laissa säädetään. että tätä päätöstä ei sovelleta määrätynlaisiin
37088: henkilöihin sekä, että omatoimista lisäansioiden
37089: 2 §. hankkimista ei lueta asianomaiselle vahingoksi
37090: Jos henkilöllä ei ole tuloa vähintään tuhat- määrätyissä tapauksissa.
37091: neljäsataa markkaa kuukaudessa, sovelletaan
37092: häneen tämän lain säännöksiä sen mukaan 4 §.
37093: kuin valtioneuvosto määrää. Vapaaehtoinen kansaneläkkeen ikäraja alen-
37094: netaan kuuteenkymmeneen vuoteen.
37095: 3 §. Erityisistä syistä voi valtioneuvosto kulutta-
37096: Harkittaessa maksettavaa määrää on vähen- vissa ammateissa ja naisten suhteen sekä yksit-
37097: nyksenä otettava huomioon asianomaisen hen- täistapauksia varten alentaa kansaneläkkeen ikä-
37098: kilön muut tulot niin, että yhteistulo nousee rajaa enintään viiteenkymmeneen vuoteen.
37099: 760 Lakialoite n:o 381
37100:
37101: 5 §. kaan. Mahdollisesti puuttuvat varat otetaan
37102: Tämän [ain menot suoritetaan kansaneläke- tulo- ja menoarvioon.
37103: laitoksen ja oikeudenmukaisessa suhteessa 6 §.
37104: muista eläke- ja korvausrahastojen varoista val- Tarkempia määräyksiä tämän lain soveltami-
37105: tioneuvoston yksityiskohtaisten määräysten mu- sesta antaa valtioneuvosto.
37106:
37107:
37108: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
37109:
37110: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
37111: Eino Poutiainen Urpo Leppänen Veikko Vennamo
37112: Urho Pohto
37113: 1979 vp. 761
37114:
37115: Lakialoite n:o 382.
37116:
37117:
37118:
37119:
37120: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi työsopimuslain 51 §:n muutta-
37121: misesta.
37122:
37123:
37124: E d u s k u n n a 11 e.
37125:
37126: V ahingonkorvaus1ain käsittelyn yhteydessä man oikeusturvan, on tätä suuntausta syytä
37127: eduskunnan enemmistö hyväksyi samaan laki- noudattaa myös työsopimuslain toteutuksissa.
37128: pakettiin kuuluvana työsopimuslain 51 §: n Tämän päämäärän turvaaminen vaatii ko. lain
37129: muutoksen sisällöltään epämääräisenä, mikä 51 §:n muuttamista tehokkaamman oikeustur-
37130: merkitsee sitä, että niin työnantaja kuin työn- van toteuttamiseksi.
37131: tekijäkin voidaan ilman todisteita tuomita kor- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
37132: vausvelvolliseksi. Kun kuitenkin viime vuosina
37133: on pyritty yhä selvemmin turvaamaan oikeuden- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
37134: käytössä ratkaisut, jotka antavat entistä parem- lakiehdotuksen:
37135:
37136: Laki
37137: työsopimuslain 51 §:n muuttamisesta.
37138: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työ-
37139: sopimuslain 51 §:n 1 ja 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat 31 päivänä toukokuuta 1974
37140: annetussa laissa ( 414/7 4) , näin kuuluviksi:
37141:
37142: 51 §. §:ssä tarkoitetun purkamisen työnantajan toi-
37143: Työnantajan, jonka todistetaan tahallaan tai mesta, tulee korvata työnantajalle siten aiheut-
37144: huolimattomuudesta laiminlyöneen työsopimuk- tamansa vahinko vahingonkorvauslain ( 412 j
37145: sesta hänelle johtuvien velvollisuuksien täyttä- 7 4) 4 luvun 1 §: S5ii säädettyjen perusteiden
37146: misen, tu1ee korvata työntekijälle siten aiheut- mukaan. Samoja perusteita on sovellettava
37147: tamansa vahinko. työntekijän .työssään työnantajalle aiheuttaman
37148: vahingon korvaamiseen.
37149: Työntekijän, jonka todistetaan tahallaan tai
37150: huolimattomuudesta 1aiminlyöneen työsopimuk-
37151: sestaan hänelle johtuvien velvollisuuksien täyt- Tämä laki tulee voimaan päivänä
37152: tämisen taikka aiheuttaneen tahallisella tai huo- kuuta 19
37153: limattomaila menettelyllään sopimuksen 4 3
37154:
37155:
37156: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
37157:
37158: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
37159: Eino Poutiainen Urpo Leppänen Urho Pohto
37160: Veikko Vennamo
37161:
37162:
37163:
37164:
37165: 96 0879005055
37166: 762 1979 vp.
37167:
37168: Lakialoite n:o 383.
37169:
37170:
37171:
37172: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi pienyrittäjän vuosilomarahasta
37173: annetun lain muuttamisesta.
37174:
37175:
37176: E d u s k u n n a 11 e.
37177:
37178: Nykyinen laki pienyrittäjän vuosilomara- lee olla nykyisin 2 500 markkaa indeksiin si-
37179: hasta on byrokraattinen sekä asettaa pienyrit- dottuna.
37180: täjät loma-asioissa toisen luokan kansalaisen On väärin, että pienyrittäjien lomakorvauk-
37181: epävarmaan asemaan. sen ulkopuolelle on jätetty suurin osa loma-
37182: SMP:n eduskuntaryhmä katsoo, että pien- korvausta tarvitsevista pienyrittäjistä. Tähän
37183: yrittäjien niinkuin maatalousyrittäjienkin tuli- asiantilaan on saatava kiireellisesti korjaus ai-
37184: si olla loma-asioissa periaatteessa samassa ase- kaan.
37185: massa kuin palkanansaitsijoiden. Tämä on pe- On myös väärin, että pienyrittäjä ei saa
37186: rustuslain edellyttämää tasa-arvoisuutta. loman aikana työskennellä omassa yrityksessään.
37187: Siksi pienyrittäjien lomakorvauksen tulee Tämä on perustuslain vastaista pakkoa yksilön
37188: perustua lakiin ilman kallista ja byrokraattista vapautta vastaan.
37189: hakemusmenettelyä sekä kunnan lomalautakun- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
37190: nan harkintaa. Lomakorvaus ei saa olla riippu- taen,
37191: vainen siitä, onko valtion budjettiin tarkoituk-
37192: seen osoitettu riittävästi varoja. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
37193: Pienyrittä;ien lomakorvauksen suuruuden tu- lakiehdotuksen:
37194:
37195:
37196: Laki
37197: pienyrittäjän vuosilomarahasta annetun lain muuttamisesta.
37198:
37199: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan pienyrittäjän vuosilomarahasta 27 patvana
37200: toukokuuta 1977 annetun lain (408/77) 3 §:n 2 momentti ja 17 §:n 2 momentti, sekä
37201: muutetaan 1 §, 2 §, 3 §:n 1 momentti, 4 §, 5 §, 8 §, 13 §, 16 § sekä 17 §:n 1 momentti
37202: näin kuuluviksi:
37203:
37204: 1 §.
37205: Pienyrittäjälle maksetaan vuosilomarahaa sen 1) että hän on toiminut koko edellisen ka-
37206: mukaan kuin tässä laissa säädetään. lenterivuoden yrittäjänä,
37207: 2) että yrityksen palveluksessa edellisen ka-
37208: 2 §. lenterivuoden aikana olleilla yrittäjän perheen
37209: Pienyrittäjällä tarkoitetaan tässä laissa henki- ulkopuolisilla palkatuilla työntekijöillä teetet-
37210: löä, jolla on yrittäjien eläkelaissa ( 468/ 69) tyjen työpäivien kokonaismäärä on ollut enin-
37211: tarkoitettu vakuutus tai johon sovelletaan ly- tään 756,
37212: hytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin 3) että hänelle yrittäjien eläkelain mukai-
37213: eläkelain (134/62) 1 a §:ää. sesti viimeksi vahvistettu ja tarkistettu työ-
37214: Tämä laki koskee myös koneurakoitsijoita, tulo ei ylitä valtioneuvoston vuosittain vahvis-
37215: kalastajia ja poromiehiä sekä kulkukauppiaita. taman enimmäisvuositulon määrää, sekä
37216: 4) että hän ei muun lain nojalla ole oikeu-
37217: 3 §. tettu vähintään kymmenen työpäivän pituiseen
37218: Pienyrittäjälle maksetaan vuosilomarahaa vuosilomaan tai lomakorvaukseen vähintään
37219: edellyttäen, sanotulta ajalta.
37220: Lakialoite n:o 383 763
37221:
37222: 4 §. tissa tarkoitetut tarpeelliset varat tämän lain
37223: Valtioneuvoston tulee määrätä 3 §:n 1 mo- toteuttamiseksi lääninhallituksille.
37224: mentin 3 kohdassa tarkoitettu enimmäisvuosi- Lääninhallitus huolehtii sosiaali- ja terveys-
37225: tulo sellaiseksi, että se ylittää määräämisajan- ministeriön vahvistamien perusteiden mukai-
37226: kohtana yleisimmin noudatetuissa työehtoso- sesti 1 momentissa tarkoitettujen määrärahojen
37227: pimuksissa määritellyn vähimmäispalkan kak- myöntämisestä kuntien käytettäviksi neljännes-
37228: sinkertaisen määrän, kuitenkin enintään 20 pro- vuosittain etukäteen ottaen tällöin huomioon
37229: sentilla. kunnan kulloinkin ilmoittaman määrärahan
37230: 5 §. tarpeen.
37231: Vuosilomarahan suuruus on 2 500 markkaa. 16 §.
37232: Pienyrittäjän vuosilomaraha maksetaan jokai- Pienyrittäjän on ilmoitettava lomalautakun-
37233: selle 3 § :n mukaan siihen oikeutetulle pienyrit- nalle oikeudestaan pienyrittäjän vuosiloma-
37234: täjälle ilman eri hakemusta kunkin vuoden rahaan.
37235: maaliskuun loppuun mennessä. 17 §.
37236: Vuosilomaraha maksetaan yrittäjälle sen jäl-
37237: 8 §. keen, kun on todettu, että hän on tässä laissa
37238: Kunnan tehtävänä on huolehtia vuosiloma- tarkoitettuun lomarahaan oikeutettu.
37239: rahan suorittamisesta niille yrittäjille, joilla on
37240: kunnassa väestökirjalaissa (141/69) tarkoitettu
37241: kotipaikka.
37242: 13 §. Tämä laki tulee voimaan päivänä
37243: Sosiaalihallitus myöntää 13 § :n 1 momen- kuuta 19
37244:
37245:
37246: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
37247:
37248: Pekka Vennamo Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
37249: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Urpo Leppänen ·
37250: Eino Poutiainen
37251: 764 1979 vp.
37252:
37253: Lakialoite n:o 384.
37254:
37255:
37256:
37257:
37258: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi maatalousyrittäjän vuosiloman
37259: ja sijaisavun järjestämisestä annetun lain muuttamisesta.
37260:
37261:
37262: E d u s k u n n a 11 e.
37263:
37264: Eduskunnassa vuonna 1978 hyväksytty laki olisi tällöin puolitoistakertainen niinkuin mui-
37265: maatalousyrittäjän vuosiloman ja sijaisavun denkin väestöpiirien keskuudessa. Lomalauta-
37266: järjestämisestä on pahasti puutteellinen ja väärä- kunta ja sosiaali- ja terveysministeriön alainen
37267: mielinen. Se asettaa karjataloutta harjoittavat neuvottelukunta tulee valita siten, että niissä
37268: kansalaiset toisen luokan asemaan ja mielivallan on maataloutta käytännössä tuntevia edustajia
37269: alaisiksi. Lakia on kiireellisesti korjattava. sekä että paikallinen edustus myös valtakunnal-
37270: SMP katsoo, että kaikki karjataloutta harjoit- lisessa neuvottelukunnassa on huomioitu.
37271: tavat kansalaiset on saatettava samaan asemaan. Kaikki kustannukset olisi katettava valtion
37272: Tämän vuoksi kaikille on voitava järjestää varoista. Muutoinkin lakia olisi korjattava jäl-
37273: vuosiloma ilman valtion budjetin asettamia ra- jempänä e3ittämällämme tavalla.
37274: joituksia. Lakia olisi tältä osin muutettava. Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
37275: Samoin lakia on voitava soveltaa kaikkiin karja- tamme kunnioittaen,
37276: talouden harjoittajiin ilman kohtuuttomia rajoi-
37277: tuksia. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
37278: Loma-ajaksi olisi voitava valita myös ylei- lakiehdotuksen:
37279: sestä loma-ajasta poikkeava aika niin, että loma
37280:
37281: Laki
37282: maatalousyrittäjän vuosiloman ja sijaisavun järjestämisestä annetun lain muuttamisesta.
37283:
37284: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maatalousyrittäjän vuosiloman ja sijaisavun
37285: järjestämisestä 3 päivänä helmikuuta 1978 annetun lain (102/78) 1 ja 2 §, 10 §:n 2
37286: momentti, 12 §, 13 §:n 1 momentti ia 22 §:n 1 momentti sekä lisätään lain 7 §:ään uusi 2
37287: momentti seuraavasti:
37288:
37289: 1 §. JOlttaa maataloutta ja jolla sairauden, tapatur-
37290: Tätä lakia sovelletaan vuosilomaa järjestettä- man, synnytyksen tai muun niihin verrattavan
37291: essä maatalousyrittäjään, joka omaan lukuunsa tilapäisen syyn vuoksi ei ole mahdollisuutta
37292: itse tai yhteiseen lukuun perheen jäsenenä tahi huolehtia maatalousyritykseen kuuluvista vält-
37293: kuolinpesän osakkaana työhön osallistuen har- tämättämistä tehtävistä ilman tässä laissa tar-
37294: joittaa karjataloutta saaden siitä osan toimeen- koitettua sijaisapua.
37295: tulostaan ja jolla yrityksen karjatalouteen kuu- 7 §.
37296: luvien tarpeellisten tehtävien vuoksi ei ole mah-
37297: dollisuutta ilman tässä laissa säädettyä lomatoi- Mikäli vuosiloma käytetään talvella 1. 10.-
37298: mintaa vapautua tehtävistään vuosiloman ajaksi. 30. 4. välisenä aikana, myönnetään se puoli-
37299: toistakertaisena.
37300: 2 §.
37301: Sijaisapua järjestettäessä tätä lakia sovelle- 10 §.
37302: taan maatalousyrittäjään, joka omaan lukuunsa
37303: tai yhteiseen lukuun perheen jäsenenä tai kuo- Lausuntojen antamista varten loma- ja sijais-
37304: linpesän osakkaana itse työhön osallistuen har- aputoimintaa koskevista periaatteellisista ja
37305: Lakialoite n:o 384 765
37306:
37307: laajakantoisista kysymyksistä on sosiaali- ja kunnan jäsenistä tulee olla 1 §: ssä tarkoitettu
37308: terveysministeriön apuna neuvottelukunta, jon- maatalousyrittäjä ja yhden pienyrittäjien vuosi-
37309: ka puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valit- lomarahasta annetun lain tarkoittama pien-
37310: see valtioneuvosto ja jäsenet maatalouspiirit. yrittäjä.
37311:
37312: 12 §.
37313: Kunnan tehtävänä on huolehtia loma- ja 22 §.
37314: sijaisaputoim:innan järjestämisestä niitä maa- Valtio suorittaa kunnalle tämän lain täytän-
37315: talousyrittäjiä varten, joiden toiminta tapahtuu töönpanosta aiheutuvat tarpeelliset kustannuk-
37316: pääasiallisesti kunnan alueella. set.
37317:
37318: 13 §.
37319: Kunnassa on tässä laissa tarkoitettujen tehtä-
37320: vien hoitamista varten lomalautakunta, jossa on Tämä laki tulee voimaan päivänä
37321: enintään kuusi jäsentä. Vähintään yhden lauta- kuuta 19
37322:
37323:
37324: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
37325:
37326: Pekka Vennamo Veikko Vennamo Urpo Leppänen
37327: Eino Poutiainen Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
37328: J. Juhani Kortesalmi
37329: 766 1979 vp.
37330:
37331: Lakialoite n:o 38.5.
37332:
37333:
37334:
37335:
37336: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi valtakunnallisista työttömyys-
37337: kassoista annetun lain 1.5 ja 20 § :n muuttamisesta.
37338:
37339:
37340: E d u s k u n n a 11 e.
37341:
37342: Työllisyystilanne maassamme on voimakkaas- deta, että lain korvauksen ovat saaneet myös
37343: ti heikkenemässä. Tästä syystä on erikoisesti yksilöt, jotka ovat työtä vieroksuvia ja vää-
37344: syytä kiinnittää huomiota myös siihen lain- rinkäyttävät lain suomia etuja. Tämä epäkoh-
37345: säädäntöön, jolla turvataan työttöminä olevien ta on korjattava. Ei ole oikein, että todella
37346: toimeentulo työttömyysaikoina. SMP:n kanta työtön saa kärsiä pinnareiden vuoksi.
37347: on se, että todella työnpuutteen vuoksi vai- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
37348: keuksiin joutuvia on autettava, siksi on mm.
37349: lakia valtakunnallisista työttömyyskassoista pa- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
37350: rannettava niin, että •se entistä paremmin täyt- lakiehdotuksen:
37351: tää tehtävänsä. Samalla on kuitenkin syytä to-
37352:
37353: Laki
37354: valtakunnallisista työttömyyskassoista annetun lain 1.5 ja 20 §:n muuttamisesta.
37355: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtakunnallisista työttömyyskassoista 23 pat-
37356: vänä maaliskuuta 1934 annetun lain 15 §:n 1 momentti ja 20 §:n 4 momentti, sellaisina
37357: kuin ne ovat 6 päivänä kesäkuuta 1974 annetussa laissa ( 453/7 4), näin kuuluviksi:
37358:
37359: 15 §.
37360: Päiväavustusta saa 'suorittaa yhden kalente- men peräkkäisen kalenterivuoden aikana 15 § :n
37361: rivuoden aikana enintään 200 työttömyyspäi- 1 momentissa tarkoitetulta enimmäisajalta, voi-
37362: vältä, kuitenkin niin, että työ- ja avustuspäi- daan ·suorittaa avustusta sen jälkeen, kun hän
37363: vien lukumäärä yhteensä kunakin viikkona saa on ollut työssä tai työnhakijana vähintään 14
37364: olla enintään viisi ja että avustuspäivien luku- §:n 1 momentissa säädetyn ajan eikä hän ole
37365: määrä kolmen peräkkäisen kalenterivuoden ai- työtävieroksuva, vaan on todellinen työtön.
37366: kana saa olla enintään 600.
37367:
37368: 20 §. Tämä laki tulee voimaan päivänä
37369: kuuta 19
37370: Jäsenelle, joka on saanut päiväavustusta kol-
37371:
37372:
37373: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
37374:
37375: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
37376: J. Juhani Kortesalmi Eino Poutiainen Veikko Vennamo
37377: Urho Pohto
37378: 1979 vp. 767
37379:
37380: Lakialoite n:o .386.
37381:
37382:
37383:
37384:
37385: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi erorahalain 5 §:n muuttami-
37386: sesta.
37387:
37388:
37389: E d u s k u n n a 11 e.
37390:
37391: Vaitiovallan tulee toimenpiteillään edesaut- da pitää kohtuullisena sitä, että työnantaja jou-
37392: taa yritteliäisyyden toimintaa. Tällöin tulee tuisi kaikissa tapauksissa hankkimaan,,ja välit-
37393: huolehtia mm. siitä, ettei er1ty1sesti pienyrit- tämään tiedot omalla kustannuksellaan. Tämän
37394: täjälle aiheuteta kohtuutonta haittaa erilaisia vuoksi tulisi lain 5 §:n 1 momenttia muut-
37395: tilasto- ym. tietoja pyytämällä ja edellyttämäl- taa siten, että mikäli tietojen hankkimisesta
37396: lä monimutkaisia kaavakkeita täytettäväksi. Sil- ja antamisesta aiheutuu taloudellista tai muu-
37397: loinkin, kun n:äin joudutaan tekemään, tulee ta haittaa, työnantaja olisi oikeutettu kohtuul-
37398: huolehtia, ettei yrittäjälle koidu tietojen an- liseen korvaukseen. Korvaus tulisi suorittaa
37399: tamisesta taloudellista tai muuta haittaa. valtion varoista.
37400: Työntekijän erorahasta annetussa laissa edel- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
37401: lytetään, että työnantaja on velvollinen mak- kunnioittaen,
37402: sutta antamaan erorahastolle sen tarvitsemat
37403: tiedot. Vaikka onkin luonnollista, että erora- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
37404: haston tulee tarvitsemansa tiedot saada, ei voi- lakiehdotuksen:
37405:
37406:
37407: Laki
37408: erorahalain 5 § :n muuttamisesta.
37409:
37410: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä joulukuuta 1978 annetun eroraha-
37411: lain (947 /78) 5 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
37412:
37413: 5 §. misesta aiheutuu työnantajalle tai työttömyys-
37414: Edellä 4 §:ssä tarkoitettu työnantaja sekä kassalle taloudellista tai muuta haittaa, on
37415: valtion, kunnan, seurakunnan ja muun julkis- hänellä oikeus kohtuulliseen korvaukseen.
37416: oikeudellisen yhteisön viranomainen, vakuutus-
37417: ja eläkelaitos sekä työttömyyskassa ovat vel-
37418: volli:set pyynnöstä antamaan erorahastolle ero-
37419: rahahakemuksen ratkaisemiseksi tarvittavat tie- Tämä laki tulee voimaan päivänä
37420: dot. Mikäli tietojen antamisesta tai hankki- kuuta 19
37421:
37422:
37423: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
37424:
37425: Pekka Vennamo Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
37426: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Urpo Leppänen
37427: Anssi Joutsenlahti
37428: 768 1979 vp.
37429:
37430: Lakialoite n:o 387.
37431:
37432:
37433: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi sotilasvammalain 10 ja 18 §:n
37434: muuttamisesta.
37435:
37436:
37437: E d u s k u n n a 11 e.
37438:
37439: On häpeällistä, että sotilasvammalaissa on On myös häpeällistä, että sotavamma1s1a
37440: edelleen suuria kohtuuttomuuksia. Kuitenkin edelleen rangaistaan siitä, että he yrittävät voi-
37441: nämä epäkohdat olisi voitu hyvin poistaa. Täl- miensa mukaan hankkia itselleen vähäisiä an-
37442: laisesta ·.l'ahasta ei ole ollut puutetta. sioita. Näinhän tapahtuu erityisesti täydennys-
37443: Erityisesti vääryys koskee avuttomuuslisää, koron osalta. Nämäkin kohtuuttomuudet o1isi
37444: joka maksetaan kaikkein vaikeimmassa asemas- kiireellisesti korjattava.
37445: sa oleville sotavammaisille, mutta myös moot- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
37446: toriajoneuvon käytöstä maksettavaa korvausta taen,
37447: samoinkuin sokeart opaskoirakorvausta. Niitä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
37448: kaikkia tulisi korottaa. lakiehdotuksen:
37449:
37450: Laki
37451: sotilasvammalain 10 ja 18 §:n muuttamisesta.
37452: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä toukokuuta 1948 annetun sotilas-
37453: vammalain 10 §:n 1 momentin 1, 3 ja 4 kohta, sellaisina kuin ne ovat 9 päivänä toukokuuta
37454: 1975 annetussa laissa (304/75) ja 18 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 3 päivänä kesä-
37455: kuuta 1976 annetussa laissa ( 470/76), näin kuuluviksi:
37456:
37457: 10 §. 4) sokealle, jolla on koulutettu opaskoira,
37458: Päivärahan ja elinkoron lisäysosana voidaan 5 markkaa päivältä; sekä
37459: antaa~
37460: 1 ) sille, joka ruumiinvamman tai sairauden 18 §.
37461: johdosta on joutunut niin avuttomaan tilaan,
37462: ettei hän voi tulla: toimeen ilman toisen apua, Vahingoittuneelle tai sairastuneelle, jolla ei
37463: tai jonka vaikea vamma tai sairaus muutoin ole pysyviä vuosituloja, suoritetaan täysi täy-
37464: aiheuttaa hänelle poikkeuksellista haittaa, 30 Jennyskmko. Jos hänellä on pysyviä vuositu-
37465: markkaa päivältä niin kauan kuin sanotut edel- loja, täydennyskorosta vähennetään puolet
37466: lytykset ovat olemassa; 7 000 markkaa ylittävältä vuositulojen osalta:.
37467: Pysyviksi vuosituioiksi, joiksi ei lueta tämän
37468: 3) sille, jolla on moottorikäyttöinen invalidi- lain mukaista korvausta, kansaneläkettä, rinta-
37469: pyörä tai sen sijasta muu moottorikäyttöinen masotilaseläkettä eikä muutakaan niitä vastaa-
37470: ajoneuvo, käyttö- ja huoltokustannuksiin 1 000 vaa eläkettä tai korvausta, katsotaan todellinen
37471: markkaa vuodessa, kuitenkin siten, että auton tulo vuotta kohti sinä aikana, joksi täydennys-
37472: käyttö- ja huoltokustannuksiin suoritetaan 2 000 korko määrätään.
37473: markkaa vuodessa;
37474:
37475: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
37476:
37477: Pekka Vennamo Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
37478: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Urpo Leppänen
37479: Anssi Joutsenlahti
37480: 1979 vp. 769
37481:
37482: Lakialoite n:o 388.
37483:
37484:
37485: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi työeläkkeiden nostamisesta vä-
37486: himmäispalkan tasolle.
37487:
37488: E d u s k u n n a II e.
37489: Maassamme on tuhansittain koko ikänsä eläkekohtelu, jonka alaiseksi on alistettu ne
37490: erittäin raskasta työtä tehneitä henkilöitä, jotka miehet, jotka saivat kärsiä vuosien ruumiilli-
37491: nyt saavat muutaman markan työeläkettä kuu- sen ja henkisen paineen sodassa. Ilman näiden
37492: kaudessa. Tällaiset muutaman markan kuukausi- miesten raskasta vastuuta eivät nykyiset ylimie-
37493: eläkkeet ovat työmiehen pilkkaamista ja sen liset herravaltiaat katselisi ylenkatseellisesti van-
37494: raskaan työn halveksimista, jolla hän on osal- henevaa suomalaista rintamaveteraania ja työ-
37495: listunut yhteiskunnan rakentamiseen. SMP:n miestä korkeatuloisilta poliittisilta virkapalleil-
37496: kanta on selvä tässäkin asiassa. Raskaan työn taan. Tämän ikääntyneen työläisen ja rintama-
37497: raatajia ei voida jättää vielä vanhuuden päivi- veteraanin häväistyksen ajan on loputtava. Ny-
37498: näänkin taistelemaan toimeentulostaan köyhyy- kyiselle harvainvallan yläluokan menettelylle on
37499: dessä, jossa he ovat työikänsäkin syrjittyinä ja saatava piste sillä, että maamme työeläkkeen
37500: huonosti palkattuina saaneet taistella. Rahaa on varassa eläville turvataan edes vähimmäispalk-
37501: löydettävä työeläkkeiden korottamiseen. Ellei kaa vastaava eläke silloin, kun korkeatuloiset
37502: sitä muuten löydy, on sitä otettava sieltä, mi- poliittiset virkaeläkkeet nousevat yli kymmenen
37503: hin sitä nykyiset hallitukset ovat ohjanneet, tuhannen markan kuukaudessa ja heidät saate-
37504: suurituloisten ylikorkeista tuloista ja eläkkeistä taan hautaan yli kahdenkymmenenyhden tuhan-
37505: ja monopolipääoman ja niihin verrattavien yli- nen markan hautausavun turvin. Oikeutta on
37506: kansallisten yhtiöiden voitoista. Suomalaista pie- köyhän tueksi löydettävä. Ellei sitä muuten löy-
37507: nituloista työmiestä ei voida alistaa nälkäeläk- detä, on tasattava niiden eduista, joiden käsiin
37508: keen varassa elämään silloin, kun maan poliit- viime vuosien tulonjakopolitiikka on varat oh-
37509: tinen johtoherrataso suojamiehineen elää kers- jannut köyhien tappioksi ja alistamiseksi.
37510: kaelintasossa, jonka sosdemien, keskustan ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
37511: SKDL:n johtajille juuri suomalainen työväestö nioittavasti,
37512: on työllään ja peräänantamattomuudellaan taan-
37513: nut. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
37514: On suorastaan työmiehen häpäisemistä se lakiehdotuksen:
37515:
37516: Laki
37517: työeläkkeiden nostamisesta vähimmäispalkan tasolle.
37518: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
37519:
37520: 1 §. tieneuvosto velvollinen tämän lain mukaan ryh-
37521: Tämän lain alainen on jokainen työntekijä tymään toimenpiteisiin eläkkeensaajan työeläk-
37522: eläkejärjestelmästä riippumatta. keen korottamiseksi niin, että eläkkeensaajan
37523: eläkkeen määrä vastaa vähimmäispalkan mää-
37524: 2 §. rää.
37525: Milloin työntekijän saama työeläke ja muu 3 §.
37526: eläke eivät yhdessä muodosta markkamäärää, Tarkempia säännöksiä tämän lain toimeenpa-
37527: joka vastaa vähimmäispalkan määrää, on vai- nosta annetaan asetuksella.
37528:
37529: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
37530:
37531: Veikko Vennamo Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
37532: Pekka Vennamo Eino Poutiainen Urpo Leppänen
37533: Anssi Joutsenlahti
37534: 97 0879005055
37535: 770 1979 vp.
37536:
37537: Lakialoite n:o 389.
37538:
37539:
37540:
37541:
37542: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi sotaveteraanien perusoikeuk-
37543: sista.
37544:
37545:
37546: E d u s k u n n a 11 e.
37547:
37548: On häpeällistä, että monella sotiemme ve- Alkeellisinkin oikeudenmukaisuus vaat1s1,
37549: teraanilla ja hänen perheellään ei ole edes että sotiemme veteraanit saisivat matkustaa
37550: tyydyttävää omaa tai vuokra-asuntoa. Kuiten- vapaasti valtion ja valtion yhtiöiden :kulku-
37551: kin kansantulomme on henkilöä kohti maail- välineissä. Ovathan he pelastaneet itsenäisen
37552: man suurimpia. Suomen.
37553: Samoin on häpeällistä, että sotiemme vete- Kaikista näistä syistä tarvitaan maassamme
37554: raanit eivät vieläkään saa ilmaista terveystar- kiireellisesti lakia sotiemme veteraanien perus-
37555: kastusta ja kuntoutuskoulutusta. Asiaa on ryh- oikeuksista, johon perusoikeuteen kuuluu myös
37556: dytty vasta nyt myöhästyneenä hitaasti vie- kunnollinen veteraanieläke.
37557: mään eteenpäin. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
37558: Samoin on hämmästyttävää, että rintamaso- ta en,
37559: tilas ei monastikaan saa lukea hyväkseen 'Sota- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
37560: aikaa eläkkeissä ja korvauksissa. lakiehdotuksen:
37561:
37562:
37563:
37564: Laki
37565: sotaveteraanien perusoikeuksista.
37566:
37567: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
37568:
37569: 1 §. Sotaveteraani on oikeutettu saamaan asu-
37570: Sotaveteraanilla tarkoitetaan tässä laissa hen- mistukea sen mukaan kuin asetuksella mää-
37571: kilöä, joka on osallistunut vuoden 1918 tais- rätään.
37572: teluihin tai joka on ollut mukana 1939-1945
37573: sodissa tai näiden sotien aikana puolustuslai- 4 §.
37574: toksen työssä työvelvollisena tahi naistyövoima- Sotaveteraani on oikeutettu valtion varoilla
37575: na tulen alla rintama-alueella sekä sotavankia, ilmaiseen terveystarkastukseen ja kuntoutus-
37576: internoitua ja sotaleskeä, joka ei ole aviolii- koulutukseen.
37577: tossa.
37578: 2 §.
37579: Sotaveteraanille maksetaan erityistä eläkettä 5 §.
37580: sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty. Sotaveteraani on oikeutettu vapaasti matkus-
37581: tamaan valtion ja valtion yhtiöiden kulkuvä-
37582: 3 §. lineissä.
37583: Jos sotaveteraanilla ei ole tyydyttävää omaa
37584: tai vuokra-asuntoa, on valtioneuvosto velvol- 6 §.
37585: linen osoittamaan varoja hänen asunnon puut- Sotaveteraani on oikeutettu lukemaan hy-
37586: teensa poistamiseksi, jolloin asianomaisella on väkseen sotapalveluksen vuodet eläkkeissä ja
37587: myös oikeus saada lainaa omistusasunnon hank- korvauksissa, olivatpa ne minkälaatuisia ta-
37588: kimista varten. hansa.
37589: Lakialoite n:o 389 771
37590:
37591: 7 §. 8 §.
37592: Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöön- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
37593: panosta ja sovellutuksesta annetaan asetuksella. kuuta 1979 ja kumotaan tällä lailla kaikki sen
37594: kanssa ristiriidassa olevat säännökset.
37595:
37596:
37597: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
37598:
37599: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Pekka Vennamo
37600: Urho Pohto Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
37601: J. Juhani Kortesalmi
37602: 772 1979 vp.
37603:
37604: Lakialoite n:o 390.
37605:
37606:
37607:
37608:
37609: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi sotiemme veteraanieläkkeistä.
37610:
37611:
37612: E d u s k u n n a 11 e.
37613:
37614: Voimassa olevat säännökset sotiemme vete- palvelusvuodet rintamalla on luettava hyväksi
37615: raanien eläkkeistä rakentuvat sosiaaliavun lin- eläkkeissä ja korvauksissa.
37616: jalle. Tämä on väärin ja sotiemme veteraane- Sotiemme veteraaneille on myönnettävä elä-
37617: ja häpäisevää. kettä aina, kun hän täyttää 55 vuotta. Tar-
37618: Samoin ovat sotiemme veteraanien eläkkeitä peen mukaan on ylimääräistä veteraanieläkettä
37619: koskevat säännökset kovin epäoikeudenmukai- myönnettävä jo aikaisemminkin, ennen kuin
37620: sia ja puutteellisia. Asiantilaan on saatava kii- asianomainen on täyttänyt 55 vuotta.
37621: reellinen korjaus aikaan. Jotta sotiemme veteraanien asiat saataisiin
37622: On myös väärin, että monella sotiemme ve- lopulta kuntoon, on tarkoitusta varten säädet-
37623: teraanilla ja hänen perheellään ei ole edes tävä oma erityinen lakinsa.
37624: tyydyttävää omaa tai vuokra-asuntoa. V anhe- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
37625: nevat rintamasotilaat tarvitsevat lisäksi välttä- taen,
37626: mättä ilmaisen terveystarkastuksen ~ja kuntou-
37627: tuskoulutuksen. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
37628: Asumistuki on koko laajuudessaan ulotetta- lakiehdotuksen:
37629: va koskemaan sotiemme veteraaneja. Samoin
37630:
37631: Laki
37632: sotiemme veteraanieläkkeistä.
37633: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
37634:
37635: 1 §. 4 §.
37636: Sotiemme veteraanilla, joka on täyttänyt tai Sotiemme veteraanieläkkeen suuruus on
37637: täyttää 55 vuotta, on oikeus veteraanieläkkee- 14 400 markkaa vuodessa.
37638: seen sen mukaan kuin täs,sä laissa säädetään.
37639: Jos sotiemme veteraani on alle 55 vuotta, 5 §.
37640: voidaan hänelle tarpeen mukaan myöntää yli- Tässä laissa tarkoitettu henkilö on oikeutettu
37641: määräistä veteraanieläkettä tämän lain mukaan. saamaan asumistukea ilman rajoituksia sen mu-
37642: kaan kuin asetuksella määrätään.
37643: 2 §.
37644: Rintamasotilaana tarkoitetaan henkilöä, joka 6 §.
37645: on osallistunut vuoden 1918 taisteluihin tai Jos tässä laissa tarkoitetulla henkilöllä ei
37646: joka on ollut mukana 1939-1945 sodissa tai ole tyydyttävää omaa tai vuokra-asuntoa, on
37647: näiden sotien aikana puolustuslaitoksen työssä valtioneuvosto velvollinen osoittamaan varoja
37648: työvelvollisena tahi naistyövoimana tulen alla hänen asunnon puutteensa poistamiseksi, jol-
37649: rintama-alueella sekä sotavankia, internoitua ja loin asianomaisella on myös oikeus saada lai-
37650: sotaleskeä, joka ei ole avioliitossa. naa omistusasunnon hankkimista varten.
37651:
37652: 3 §. 7 §.
37653: Sotiemme veteraanieläke myönnetään Suo- Tässä laissa tarkoitettu henkilö on oikeutettu
37654: men kansalaiselle, joka asuu maassa tai poh- valtion varoilla ilmaiseen terveystarkastukseen
37655: joismaissa. ja kuntoutuskoulutukseen.
37656: Lakialoite n:o 390 773
37657:
37658: Samoin on 1 momentissa tarkoitettu hen- 10 §.
37659: kilö oikeutettu lukemaan hyväkseen palveluk- Jollei tästä laista muuta seuraa, on sovel-
37660: sen vuodet eläkkeissä ja korvauksissa, olivatpa tuvin osin voimassa mitä kansaneläkelaissa on
37661: ne minkälaatuisia hyvänsä. säädetty.
37662:
37663: 8 §. 11 §.
37664: Tämän lain mukaiset tehtävät hoitaa kan- Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöön-
37665: saneläkelaitos, noudattaen hallinnon osalta, mi- panosta ja sovellutuksesta annetaan asetuksella.
37666: tä kansaneläkelaissa on säädetty.
37667: Tämän lain nojalla myönnettävistä eläkkeis- 12 §.
37668: tä kansaneläkelaitokselle aiheutuvat kustannuk- Tämä laki tulee voimaan päivänä
37669: set korvataan valtion varoista. kuuta 19 ja kumotaan tällä lailla kaikki
37670: sen kanssa ristiriidassa olevat säännökset.
37671: 9 §.
37672: Veteraanieläke on vapaa valtiolle ja kunnal- 13 §.
37673: le suoritettavasta verosta. Ennen tämän lain voimaantuloa kansaneläke-
37674: Samoin on 2 §:ssä tarkoitettu henkilö oi- laitoksen on hyvissä ajoin ryhdyttävä tarpeelli-
37675: keutettu vapaasti matkustamaan valtion ja val- siin toimenpiteisiin lain täytäntöönpanoa var-
37676: tion yhtiöiden kulkuvälineissä. ten.
37677:
37678:
37679: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
37680:
37681: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Urpo Leppänen
37682: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
37683: Eino Poutiainen
37684: 774 1979 vp.
37685:
37686: Lakialoite n:o 391.
37687:
37688:
37689:
37690:
37691: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi rintamasotilaseläkelain muut-
37692: tamisesta.
37693:
37694:
37695: E d u s k u n n a II e.
37696:
37697: Eduskunta on äskettäin hyväksynyt uuden taisi kenenkään veroja. Päinvastoin vapautuisi
37698: rintamasotilaseläkelain. Valitettavasti kuiten- työpaikkoja nuoremmille.
37699: kin tämä laki antaa enemmän lupauksia kuin Voimassa olevan lain mukaan rintamasotilas-
37700: todellisia tekoja veteraanien eläkkeiden hyväksi. eläke alenee ja poistuu nopeasti, jos rintama-
37701: Jo siis inhimillisyys ja kansamme itsenäisyys- sotilaalla on omia tuloja. Sama on asianlaita,
37702: tahdon kunnioittaminen vaativat voimassa ole- jos hänen vairooliaan on tuloja. Valtiovalta siis
37703: van rintamasotilaseläkelain kiireellistä korjaa- haluaa hyötyä veteraanin kustannuksella tai jos
37704: mista. Annetut lupaukset on lopulta täytettävä. hänen vaimonsa käy työssä tai saa kansan-
37705: Sotiemme veteraaneilla ei ole enää pitkää elin- eläkettä. Tämä ei ole hyväksyttävää.
37706: aikaa. Kaiken tämän seurauksena sotiemme vete-
37707: SMP katsoo, että jokaiselle rintamasotilaalle, raaneista vain alle 10 % saa pientä eläkettä.
37708: joka on täyttänyt 60 vuotta, on maksettava On siis kaunisteltua puhua rintamasotilaiden
37709: asuinpaikasta riippumatta rintamasotilaseläket- eläkelaista.
37710: tä, jonka täysi määrä on vuodessa 14 400 mark- Rintamalisä on voimassa olevassa laissa myös
37711: kaa. Näin tätä eläkettä maksettaisiin myös 65 kohtuuttoman pieni. Se olisi nostettava vähin-
37712: vuotta täyttäneille veteraaneille. tään 1 000 markkaan vuodessa.
37713: Jos rintamasotilas ei ole vielä täyttänyt 60 Samoin on väärin, että työvelvolliselle, joka
37714: vuotta, olisi hänelle maksettava samanlainen on joutunut työskentelemään rintamaolosuhteis-
37715: rintamasotilaseläke, jos hän alentuneen työky- sa, ei myönnetä rintamasotilaseläkettä.
37716: kynsä vuoksi ei saa turvattua toimeentuloa. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
37717: Voimassa olevan lain mukaan rintamasotilas- taen,
37718: eläke parhaassakin tapauksessa on paljon alhai-
37719: sempi. Kuitenkin rahat ovat valmiina eikä oi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
37720: keuden tekeminen sotiemme veteraaneille nos- lakiehdotuksen:
37721:
37722:
37723: Laki
37724: rintamasotilaseläkelain muuttamisesta.
37725: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintama-
37726: sotilaseläkelain ( 119/77) 1 ja 2 § sekä 9 § :n 1 momentti näin kuuluviksi:
37727:
37728: 1 §.
37729: Rintamasotilaana on oikeus rintamasotilas- Työvelvolliselle, joka on joutunut työskente-
37730: eläkkeeseen ja rintamalisään sen mukaan kuin lemään rintamaolosuhteissa, myönnetään samoin
37731: tässä laissa säädetään. rintamasotilaseläke sen mukaan kuin rintama-
37732: Rintamasotilaana tarkoitetaan henkilöä, jolle sotilaasta tässä laissa säädetään.
37733: on annettu rintamasotilastunnus siten kuin siitä
37734: on erikseen säädetty. 2 §.
37735: Rintamasotilaseläke ja rintamalisä myönne- Rintamasotilaalle, joka on täyttänyt 60 vuot-
37736: tään vain Suomen kansalaiselle. ta, maksetaan asuinpaikasta riippumatta rinta-
37737: Lakialoite n:o 391 775
37738:
37739: masotilaseläkettä, jonka täysi määrä on vuodes- moin hakemuksesta 1 momentissa tarkoitettu
37740: sa 14 400 markkaa. rintamasotilaseläke.
37741: Rintamasotilaalle, joka ei ole täyttänyt 60 9 §.
37742: vuotta ja joka ei alentuneen työkykynsä vuoksi Rintamasotilaalle maksetaan rintamalisää
37743: pysty tekemään tai saamaan hänelle sopivaa 1 000 markkaa vuodessa.
37744: toimeentuloaan turvaavaa työtä, maksetaan sa-
37745:
37746:
37747: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
37748:
37749: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Urpo Leppänen
37750: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
37751: Eino Poutiainen
37752: 776 1979 vp.
37753:
37754: Lakialoite n:o 392.
37755:
37756:
37757:
37758:
37759: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi invalidien ja rintamamiesten
37760: kansaneläkkeestä.
37761:
37762:
37763: E d u s k u n n a 11 e.
37764:
37765: Invalideille ja rintamaveteraaneille, jotka validien ja rintamamiesten varoja valtavista
37766: ovat täyttäneet 55 vuotta, on turvattava täysi- eläke- ja korvausrahastoista. Se on myös kansal-
37767: määräinen kansaneläke. Lisäksi on valtioneuvos- linen ja valtakunnallinen kunnia-asia.
37768: ton voitava erityisistä syistä myöntää vastaavan- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
37769: lainen eläke myös 50 vuotta nuoremmille inva- taen,
37770: lideille ja rintamaveteraaneille. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
37771: Tämä kaikki on mahdollista käyttämällä in- lakiehdotuksen:
37772:
37773:
37774: Laki
37775: invalidien ja rintamamiesten kansaneläkkeestä.
37776:
37777: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
37778:
37779: 1 §. 4 §.
37780: Invalidilla ja rintamamiehellä tarkoitetaan Erityisistä syistä voi valtioneuvosto myöntää
37781: sotaan osallistunutta henkilöä sen mukaan kuin 3 § :n mukaisen kansaneläkkeen myös alle 50
37782: valtioneuvosto tarkemmin määrää. vuotta olevalle invalidille tai rintamamiehelle.
37783:
37784: 2 §. 5 §.
37785: Invalidin ja rintamamiehen kansaneläkkeen Jos tässä laissa tarkoitetulla henkilöllä kaik-
37786: ikäraja alennetaan 55 vuoteen. ki ansiot ovat alle 1 700 markkaa kuukaudessa,
37787: älköön hän olko velvollinen maksamaan val-
37788: 3 §. tion ja kunnan veroa.
37789: Invalidille ja rintamamiehelle maksetaan
37790: täysimääräistä kansaneläkettä sen mukaan kuin 6 §.
37791: valtioneuvosto tarkemmin määrää. Tarkempia säännöksiä tämän lain soveltami-
37792: Jos eläkkeen saajan taloudellinen asema on sesta annetaan tarpeen vaatiessa asetuksella.
37793: hyvä tai toimeentulo turvattu, voidaan häneltä
37794: evätä eläke.
37795:
37796:
37797: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
37798:
37799: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Pekka Vennamo
37800: Urho Pohto Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
37801: J. Juhani Kortesalmi
37802: 1979 vp. 777
37803:
37804: Lakialoite n:o 393.
37805:
37806:
37807:
37808:
37809: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi työn oikeuden toimeenpanosta.
37810:
37811:
37812: E d u s k u n n a 11 e.
37813:
37814: Suomen perustuslaki turvaa jokaiselle Suo- Ihminen on unohdettu rahan mahdin ja kylmän
37815: men kansalaiselle työn oikeuden ja kunnollisen yhteiskunta-aatteen alle.
37816: toimeentulon. Työvoima on valtakunnan erityi- Kovan taistelun jälkeen saatiin eduskunnassa
37817: sessä suojeluksessa. Tämä tarkoittaa myös sitä, läpi SMP:n kansanedustajien äänten ratkaistes-
37818: että työolosuhteet on järjestettävä niin, että sa perustuslain muutos, joka velvoittaa halli-
37819: työtapaturmia ei pääse laiminlyöntien johdosta tuksia todella käytännössä huolehtimaan työn
37820: syntymään. oikeudesta, kunnollisesta ansiosta ja työvoiman
37821: SMP:n ideologinen linja rakentuu sille perus- suojeluksesta. Mutta hallitukset ovat laiminlyö-
37822: talle, että jokainen ihminen ja jokainen elämä neet asian käytännöllisen toteuttamisen. Perus-
37823: on arvokas. Asetamme elämän ja ihmisen rahan tuslakia on rikottu.
37824: etujen ja yhteiskunnan etujen edelle. Kun yksi- Jotta näin ei voisi enää tapahtua, on välttä-
37825: lö ja perhe voivat hyvin, niin tällöin voi hyvin mätöntä hyväksyä työvoiman erikoissuojelusta
37826: myös yhteiskunta ja tällöin raha liikkuu. koskevan perustuslaillisen säännöksen täytän-
37827: Maassamme on koko itsenäisyyden ajan lai- töönpanoa koskeva laki.
37828: minlyöty työn oikeuden turvaaminen, kunnolli- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
37829: nen ansion saaminen ja työvoiman suojelu. taen,
37830: Näin on asianlaita siitäkin huolimatta, että
37831: sosialistiset puolueet ovat jatkuvasti olleet voi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
37832: makkaassa asemassa jopa jatkuvassa vallassa. lakiehdotuksen:
37833:
37834:
37835:
37836: Laki
37837: työn oikeuden toimeenpanosta.
37838:
37839: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
37840:
37841: 1 §. 4 §.
37842: Hallitusmuodon säännökset työn oikeudesta, Asianmukaisesta työstä on maksettava sellai-
37843: kunnollisesta ansiosta ja työvoiman suojeluk- nen palkka tai muu ansio, että työntekijä ja
37844: sesta toteutetaan sen mukaan kuin tässä laissa häneen verrattava pienyrittäjä sekä heidän per-
37845: säädetään. heensä tulevat kohtuullisesti toimeen.
37846: 2 §. Muutoinkin on jokaiselle turvattava ihmis-
37847: Hallitus on vastuussa siitä, että perustuslailli- arvoinen toimeentulo.
37848: set ja tämän lain säännökset kansalaisten työ-
37849: asioissa toteutuvat käytännössä jokaisen koh- 5 §.
37850: dalla. Työvoiman suojelu on toteutettava kaikkialla
37851: 3 §. maassa niin, että työtapaturmat estyvät. Tapah-
37852: Jokaisella kansalaisella on oikeus työhön tunut laiminlyönti on rangaistava.
37853: maassamme lähinnä kotiseudullaan.
37854: Nuorten työn oikeutta ei myöskään saa lai- 6 §.
37855: minlyödä. Työn sijasta voi hallitus maksaa asianomai-
37856: 98 0879005055
37857: 778 Lakialoite n:o 393
37858:
37859:
37860: selle riittävää korvausta, jos työntekijä siihen 7 §.
37861: suostuu ja tällainen järjestely on yleisen edun Tarkemmat säännökset tämän lain toimeen-
37862: mukaista. panosta annetaan asetuksella.
37863:
37864:
37865: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
37866:
37867: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Urpo Leppänen
37868: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
37869: Eino Poutiainen
37870: 1979 vp. 779
37871:
37872: Lakialoite n:o 394.
37873:
37874:
37875:
37876:
37877: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi työn saannin turvaamisesta.
37878:
37879:
37880: E d u s k u n n a II e.
37881:
37882: Koska maassamme on kaikkialla tekemätöntä paikkakunnalla on työttömyyttä tal JOS asian-
37883: työtä, on työn ja toimeentulon puute osoitus omainen ottaa töihin työtä tarvitsevan henkilön.
37884: asioiden huonosta ja epäoikeudenmukaisesta hoi- Pysyvät työtilaisuudet on asetettava etusijalle.
37885: dosta. Jotta jokaiselle voitaisiin perustuslain Poikkeuksellisesti voidaan maksaa avustusta il-
37886: mukaan turvata työn oikeus, on siitä säädet- man työtä, kunnes työtä saadaan järjestetyksi.
37887: tävä erityinen laki. Sen mukaan on valtion vi- Tällainen avustus on maksettava ensimmäisestä
37888: ranomaisten huolehdittava, että jokaiselle työn päivästä alkaen.
37889: tarvitsijalle on viivytyksettä järjestettävä sopi- Kaikissa näissä tapauksissa on valtiovallan
37890: vaa työtä. valvottava, että työntarvitsijalle maksetaan työ-
37891: Töitä järjestettäessä on etusijalle asetettava ehtosopimusten mukainen tai siihen verrattava
37892: kansalaisten omatoimisuus ja yritteliäisyys. Tä- kohtuullinen ansio. Kotipaikkakunnan ulkopuo-
37893: män edistämiseksi on annettava kohtuullisella lella on työntarvitsijalle valtion varoista mak-
37894: korolla työllisyysvaroista lainaa, jos asianomai- settava riittävä päiväraha sekä tarpeen vaatimat
37895: nen saamailaan pääomalla työllistää itsensä tai matkakustannukset kotona käymistä varten vä-
37896: ottaa lisää työvoimaa. Vakuuden riittämättö- hintään kerran kuukaudessa.
37897: myys ei saa olla lainan saannin esteenä. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
37898: Valtiovallan on myös voitava maksaa osa ta en,
37899: palkkamenoista ja sosiaaliturvamaksut kunnal- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
37900: le, yritykselle tai yksityiselle henkilölle, jos lakiehdotuksen:
37901:
37902:
37903:
37904:
37905: Laki
37906: työn saannin tur_vaamisesta.
37907:
37908: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
37909:
37910: 1 §. 3 §.
37911: Jokaisella Suomen kansalaisella on oikeus V aitiovalta voi antaa kohtuullisella korolla
37912: saada maassamme työtä kohtuullista korvausta työllisyysvaroista lainaa, jos asianomainen saa-
37913: vastaan sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. maliaan pääomalla työllistää itsensä tai ottaa
37914: lisätyövoimaa. Vakuuden riittämättömyys ei saa
37915: 2 §. olla esteenä lainan saannille. Vastaavasti voi
37916: Koska valtakunnan työvoima on perustuslain valtio antaa lainalle korkotukea.
37917: mukaan sen erityisessä suojeluksessa, on valtion
37918: viranomaisten huolehdittava, että jokainen työn 4 §.
37919: tarvitsija saa viivytyksettä hänelle sopivaa työ- V aitiovalta voi maksaa osan palkkamenoista
37920: tä. ja sosiaaliturvamaksut kunnalle, yritykselle tai
37921: Työ on järjestettävä työn tarvitsijalle käyt- yksityiselle henkilölle, jos paikkakunnalla on
37922: tämällä ensisijaisesti hyväksi kansalaisten oma- työttömyyttä ja asianomainen ottaa töihin työtä
37923: toimisuutta ja yritteliäisyyttä. tarvitsevan henkilön.
37924: 780 Lakialoite n:o 394
37925:
37926:
37927: 5 §. sijalle maksetaan työehtosopimusten mukainen
37928: Kaikissa järjestelyissä on ensi tilalle asetetta- tai siihen verrattava kohtuullinen ansio.
37929: va sopivan työn järjestäminen kohtuullista kor- Jos työn tarvitsija joutuu olemaan töissä
37930: vausta vastaan työn tarvitsijalle, jolloin pysy- kotipaikkakuntansa ulkopuolella, on hänelle
37931: vät työtilaisuudet on asetettava etusijalle. Kui- maksettava palkan lisäksi riittävä päiväraha
37932: tenkin voidaan poikkeuksellisesti ja ylimeno- sekä tarpeen vaatimat matkakustannusten kor-
37933: ajaksi antaa työn tarvitsijalle riittävää avustusta vaukset kotona käymistä varten vähintään ker-
37934: siksi, kunnes työtä voidaan järjestää. Tällainen ran kuukaudessa.
37935: avustus on maksettava ensimmäisestä päivästä
37936: alkaen. 7 §.
37937: 6 §. Tarkempia säännöksiä tämän lain soveltami-
37938: Valtiovallan on valvottava, että työn tarvit- sesta annetaan tarpeen vaatiessa asetuksella.
37939:
37940:
37941: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
37942:
37943: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
37944: Urho Pohto Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
37945: Pekka Vennamo
37946: 1979 vp. 781
37947:
37948: Lakialoite n:o 395.
37949:
37950:
37951:
37952:
37953: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi työpaikan turvasta.
37954:
37955:
37956: E d u s k u n n a 11 e.
37957:
37958: Perustuslakiemme mukaan työvoiman tulee Vapaassa Suomessa on siis turvattava työn-
37959: maassamme olla valtakunnan erityisessä suoje- tekijöille pysyvän työpaikan oikeus. Työpaikan
37960: luksessa. Samoin perustuslakiemme mukaan jo- menettämisen ainainen epävarmuus ei saa jäytää
37961: kaisella kansalaisella tulee olla lain ja ruumiil- työntekijää eikä myöskään olla kotona perheen
37962: lisen koskemattomuuden turva. ainaisena huolena. Vasta tällöin on maassam-
37963: Käytännössä maamme valtapuolueet ovat kui- me toteutettu myös taloudellinen kansanvalta.
37964: tenkin unohtaneet perustuslakiemme määräyk- Asiassa tarvitaan siis kiireellisesti tehokasta la-
37965: set. Yksilön asema on keskitetyn vallan Suo- kia työpaikan turvasta.
37966: messa suuresti vaikeutunut ja heikentynyt. Näin Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
37967: on asian laita varsinkin taloudellisen turvalli- ta en,
37968: suuden suhteen taloudellisena pula-aikana tai että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
37969: taloudellisen taantuman aikana. lakiehdotuksen:
37970:
37971:
37972: Laki
37973: työpaikan turvasta.
37974:
37975: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
37976:
37977: 1 §. varoista valtiolta lainaa ja avustusta 3 §: ssä
37978: Jokaiselle työntekijälle turvataan pysyvä työ- tarkoitetun työntekijän työssä pitämiseksi.
37979: paikka ja sitä vastaava ansio sen mukaan kuin
37980: tässä laissa säädetään. 5 §.
37981: Jos 3 §:ssä tarkoitettu työntekijä menettaa
37982: 2 §. työpaikkansa eikä hän saa hänelle sopivaa vas-
37983: Koska työvoiman tulee olla valtakunnan eri- taavansuuruisen ansion antavaa työtä, maksaa
37984: tyisessä suojeluksessa, tulee jokaisella maassam- valtio hänelle palkan enintään yhden vuoden
37985: me olla turvattu työpaikka. Todellinen taloudel- ajalta. Työntekijä on tällöin kuitenkin velvol-
37986: linen vapaus edellyttää työpaikan ja toimeen- linen suorittamaan valtion hänelle osoittamaa
37987: tulon epävarmuuden poistamista. sopivaa työtä kotipaikkakunnallaan.
37988:
37989: 3 §. 6 §.
37990: Kunnollisesti työnsä suorittanutta työntekijää Valtioneuvosto määrää, milloinka maassamme
37991: ei saa taloudellisen ansion vuoksi tai muulla vallitsee 3 § :n 2 momentissa tarkoitettu talou-
37992: tällaisella perusteella erottaa työpaikastaan. dellinen pula-aika tai taloudellinen taantuma.
37993: Mitä 1 momentissa on säädetty koskee myös
37994: pula-aikaa tai taloudellisen taantuman aikaa. 7 §.
37995: Joka rikkoo tämän lain säännöksiä, rangais-
37996: 4 §. takoen sakolla sekä korvatkoen aiheuttamansa
37997: Työnantaja on oikeutettu saamaan työllisyys- vahingon.
37998: 782 Lakialoite n:o 395
37999:
38000: 8 §. 9 §.
38001: Tarkempia säännöksiä tämän lain toimeen- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuu-
38002: panosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella. ta 1979.
38003:
38004:
38005: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
38006:
38007: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Urpo Leppänen
38008: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
38009: Eino Poutiainen
38010: 1979 vp. 783
38011:
38012: Lakialoite n:o 396.
38013:
38014:
38015:
38016:
38017: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi palkka- ja eläketulojen katosta.
38018:
38019:
38020: E d u s k u n n a 11 e.
38021:
38022: Tuloetot ovat maassamme Euroopan suurim- kojen ja eläk,keiden kattorajoja, jotta kansan-
38023: pia. Kuitenkin kansanrintamaha!llitusten aikana tulosta jäisi tillaa pienempien palkkojen ja pie-
38024: ovat niimä tuloerot vain kasvaneet. JJJetn[pien eläkkeiden korjaamiseen.
38025: Kohtuuttomien tuloerojen seurauksena myös SMP:n mielestä korkeimman palkan tulisi
38026: eläke-erot ovat maassamme erittäin suuret. maassamme dlla enintään 7 000 markkaa kuu-
38027: Kun tyhjästä ei voi nyhjästä, niin kohtuutto- kaudessa. Samoin korkeimman elilleen tulisi
38028: man suuret palil&a-ansiot ja kohtuuttoman kor- olJlia enintään 4 000 markkaa kuukaudessa.
38029: keat c:!lilleet johtavat siihen, että lukuisat kan- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
38030: salaiset saavat liian alhaista palkkaa ja liian ta en,
38031: pientä eläkettä. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
38032: On siis vä!lttämätöntä vahvistaa lailla palk- lakiehdotuksen:
38033:
38034:
38035: Laki
38036: palkka- ja eläketulojen katosta.
38037: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
38038:
38039: 1 §. 3 §.
38040: Parnkka ja siihen verrattava korvaus saa olla Jos joku maksaa palkkaa tai eläkettä tämän
38041: enintään 7 000 markkaa kuukaudessa. lain vastaisesti, peritään maksajalta 80 prosent-
38042: Samoin eläke ja sitä vastaava korvaus saa tia maksetusta ylisuuresta palkasta ja eläkkeestä
38043: olla enintään 4 000 markkaa kuukaudessa. valtiolle.
38044: 4 §.
38045: 2 §. Tarkempia säännöksiä tämän lain toimeen-
38046: Edellä 1 §: ssä tarkoitettu palkka ja eläke panosta annetaan asetuksella.
38047: on sidottu elinkustannusindeksiin 1 päivästä
38048: heinäkuuta 1979 lukien. 5 §.
38049: Tämä laki on voimassa vuoden 1983 lop-
38050: puun.
38051:
38052:
38053: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
38054:
38055: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Urpo Leppänen
38056: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
38057: Eino Poutiainen
38058: 784 1979 vp.
38059:
38060: Lakialoite n:o 397.
38061:
38062:
38063:
38064:
38065: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi naisten palkan jälkeenjäänei-
38066: syyden korjaamisesta.
38067:
38068:
38069: E d u s k u n n a 11 e.
38070:
38071: Nimenomaan sosialistiset puolueet ovat vuo- kaa alhaisempi kuin miesten keskiansiotaso sa-
38072: desta vuoteen puhuneet sdlidaarisesta palkka- masta työstä. Asiantilaan on siis saatava kor-
38073: politHkasta. Kuitenkin tuloerot ovat vain kas- jaus.
38074: vaneet, eivätikä naiset ole päässeet jällkeenjää- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
38075: neisyyden kuopastaan. taen,
38076: Niinpä laskelmien mukaan naisten keskian- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
38077: siotaso tunnilta teollisuudessa on yli 2,5 mark- lakiehdotuksen:
38078:
38079:
38080: Laki
38081: naisten palkan jälkeenjääneisyyden korjaamisesta.
38082:
38083: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
38084:
38085: 1 §. valtiolta vastaavan alennuksen veroista ja muis-
38086: Kun naisten ansiotaso samasta työstä on sel- ta maksuista.
38087: västi alhaisempi kuin miesten, maksetaan tä- 3 §.
38088: män epäkohdan poistamiseksi naisi:lle enintään Tarkempia säännöksiä twmän lain toimeen-
38089: 2,75 markan ylimääräinen korotus tuntia kohti. panosta annetaan asetuksella.
38090:
38091: 2 §. 4 §.
38092: Yrittäjä, joka joutuu suorittamaan 1 §:ssä Tämä laki on voimassa vuoden 1983 lop-
38093: tarkoitetun lisämaksun, on oikeutettu saamaan puun.
38094:
38095:
38096: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
38097:
38098: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Pekka Vennamo
38099: Urho Pohto Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
38100: J. Juhani Kortesalmi
38101: 1979 Vp. 785
38102:
38103: Lakialoite n:o 398.
38104:
38105:
38106:
38107:
38108: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi metsätyöntekijöiden ansioiden
38109: turvaamisesta.
38110:
38111:
38112: E d u s k u n n a 11e.
38113:
38114: Metsässä työskenteleville on vuosittain vah- !evien ansioita. Heitä köyhdytetään, jollaista
38115: vistettu sopimuksilla ansion suuruus. Kuiten- asiantilaa ei voida pitää hyväksyttävänä.
38116: kin metsätyöntekijät käyttävät työssään omis- Kaiken kukkuraksi Sorsa-Virolaisen hallitus
38117: tamaansa moottorisahaa, joka kuluttaa pohto- ajoi eduskunnassa myös SKDL:n tuella läpi
38118: ja voiteluaineita. lain, jonka mukaan metsässä työskenteleviltä
38119: Valtio perii moottorisahasta liikevaihtoveron suoritetaan liian pieni vähennys ennakonpidä-
38120: sekä sen tarvitsemien poltto- ja voiteluaineiden tyksissä. Valtio siis perii metsätyömiehiltä ole-
38121: kuluttajahintoja on nostettu kohtuuttomasti. mattomista tuloista korotonta rahaa itselleen.
38122: Samoin valtio vain lisää kulkuvälineiden veroja Tämä on täysin väärin.
38123: sekä nostaa bensiinin ja dieselöljyn kuluttaja- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
38124: hintoja. taen,
38125: Tämä kaikki merkitsee sitä, että nykyinen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
38126: suuntaus alentaa raskaasti metsissä työskente- lakiehdotuksen:
38127:
38128:
38129: Laki
38130: metsätyöntekijöiden ansioiden turvaamisesta.
38131:
38132: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
38133:
38134: 1 §. 3 §.
38135: Metsässä työskenteleville on maksettava työn Jos metsässä työskentelevä haluaa, niin en-
38136: .raskaus ja vaikeus huomioon ottava kunnolli- nakonpidätyksessä korotetaan vähennys enin-
38137: nen korvaus. Tämän korvauksen tulee olla vä- tään 60 prosenttiin, jolloin tätä yli 30 pro-
38138: hintään puunjalostusteollisuudessa tehtaassa sentin menevää vähennystä ei saa lukea met-
38139: maksettavan yleisen korvauksen suuruinen. sässä työskentelevän eläke-etuuksien ja muiden
38140: sosiaaliturvan etuuksien vähennykseksi.
38141: 2 §.
38142: Jos moottorisahan hinnat nousevat tai jos 4 §.
38143: moottorisahan pohto- ja voiteluaineiden hinnat Tarkempia säännöksiä tämän lain toimeen-
38144: kohoavat tahi jos kuljetuskustannukset nouse- panosta annetaan asetuksella.
38145: vat, on metsässä työskentelevälle maksettua
38146: korvausta korotettava vastaavasti seuraavan 5 §.
38147: kuukauden alusta. Vaitiovallan on vahvistetta- Tämä laki on voimassa vuoden 19 lop-
38148: va näiden korotusten määrät. puun.
38149:
38150: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
38151:
38152: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Urpo Leppänen
38153: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
38154: Eino Poutiainen
38155: 99 0879005055
38156: 786 1979 vp.
38157:
38158: Lakialoite n:o 399.
38159:
38160:
38161: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi tehostetusta työsuojelusta.
38162:
38163:
38164: E d u s k u n n a 11 e.
38165:
38166: Maassamme tapahtuu noin 250 000 työtapa- mää koskevia työturvallisuuden ja sairauden
38167: turmaa vuodessa. Ihmishenkiä menetetään ja asioita sekä, että tällaisen välinpitämättömyyden
38168: pysyviä vammoja saadaan. ovat hyväksyneet myös ammattijärjestöt. Kui-
38169: Todellisuutta tutkittaessa voidaan havaita, tenkin perustuslakimme mukaan työvoiman tu-
38170: että työtapaturmat suurelta osalta johtuvat työ- lisi olla valtakunnan erityisessä suojeluksessa.
38171: turvallisuuden laiminlyömisestä. Sama koskee Maassamme tarvitaan siis kiireellisesti tehos-
38172: ammattitauteja. Elämää väheksytään ja työn- tettua työsuojelua ilman politikointia ja pätevää
38173: tekijää pidetään edelleen enemmän tai vähem- ammattitautien estämistä.
38174: män työkaluna. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
38175: On käsittämätöntä, kuinka maamme suuret ta en,
38176: puolueet ovat voineet vuodesta vuoteen lai- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
38177: minlyödä jokaisen työntekijän terveyttä ja elä- lakiehdotuksen:
38178:
38179: Laki
38180: tehostetusta työsuojelusta.
38181: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
38182:
38183: 1 §. tulee olla myös työntekijöiden ja työnantajien
38184: Tehostettua työsuojelua toteutetaan ja am- edustajia.
38185: mattitauteja vastustetaan maassamme sen mu- 5 §.
38186: kaan kuin tässä laissa säädetään. Joka rikkoo tämän lain nojalla annettuja
38187: määräyksiä ja päätöksiä vastaan, rangaistakoon
38188: 2 §. sakolla tai enintään kahden vuoden vankeu-
38189: Työnantajan ja työntekijöiden on pidettävä della.
38190: jatkuvasti kiinteätä yhteyttä riittävän työtur- Laiminlyönnistä johtunut työtapaturma tai
38191: vallisuuden ja ammattitauteja todella estävien ammattitauti korvataan vahinkoa kärsineelle
38192: olosuhteiden ylläpitämiseksi työpaikoilla. niin, että hänen ja hänen perheensä elintaso ei
38193: pääse alenemaan.
38194: 3 §.
38195: Jos työpaikan pääluottamusmies tai työnteki- 6 §.
38196: jöiden enemmistö ja työnantaja eivät pääse Tarkempia määräyksiä tämän lain toimeen-
38197: yksimielisyyteen tarvittavasta työsuojelusta sekä panosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.
38198: ammattitauteja ehkäisevistä toimenpiteistä, niin
38199: on asia viivyttelemättä käsiteltävä valtakunnal- 7 §.
38200: lisessa työsuojelulautakunnassa. Tällä lailla kumotaan tämän lain kanssa risti-
38201: riidassa olevat säännökset.
38202: 4 §.
38203: Vaitioneuvosto asettaa kolmeksi vuodeksi 8 §.
38204: kerrallaan puolueettoman ja pätevän työsuojelu- Tätä lakia sovelletaan 1 päivästä kesäkuuta
38205: lautakunnan koko maata varten. Lautakunnassa 1979 alkaen.
38206:
38207: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
38208:
38209: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Urpo Leppänen
38210: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
38211: Eino Poutiainen
38212: 1979 vp. 787
38213:
38214: Lakialoite n:o 400.
38215:
38216:
38217:
38218:
38219: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi työvoiman kasvatuskorvauk~
38220: sesta.
38221:
38222:
38223: E d u s k u n n a II e.
38224:
38225: Suomalaisessa yhteiskunnassa on perheen ase- lisiä ponnistuksia pelkäämättä sen vuoksi, että
38226: ma tulevien kansalaisten kasvattajana tärkeä. uudet työntekijät kasvavat yhteiskuntaa palvele-
38227: Tämä työ jää ensisijaisesti useasti perheenäidin maan. On perusteltua syytä ryhtyä toimenpitei-
38228: tehtäväksi. Hänen vastuunsa on vallankin suu- siin edes jonkinlaisen tunnustuksen antamiseksi
38229: rissa ja vähävaraisissa perheissä kasvattajana niille vanhemmille, joiden vastuulla on ollut
38230: raskas. Meillä ei ole riittävästi herätty tajua- uusiutuvan työvoiman kasvatus ja siitä vastuun
38231: maan yhteiskunnan vastuuta perheenäitejä koh- kantaminen.
38232: taan. Erittäin suurissa vaikeuksissa kamppaile- Tästä syystä ehdotamme erityisen lain säätä-
38233: vat yksinhuoltajat lastensa kanssa. Useasti on mistä, jolla määrätään maksettavaksi ensisijai-
38234: myös niin, että nuori saavutettuaan työiän pe- sesti äideille erityistä työvoiman kasvatuskor-
38235: rustaa oman perheen, minkä esimerkit ja tilas- vausta. Katsomme, että tämä korkean elintason
38236: tot osoittavat tapahtuvan entistä varhaisemmas- yhteiskunnaksi mainittu Suomi on sen tunnus-
38237: sa vaiheessa. Seurauksena on silloin oman kas- tuksen velkaa niille henkilöille, jotka itseään
38238: vattajan ja huoltajan unohtuminen omien perhe- säästämättä ovat kasvattaneet työkykyisiä ihmi-
38239: huoJien ja taloudellisten rasitteiden ilmaantues- siä jatkamaan tuottavan ruumiillisen ja henki-
38240: sa. Nuoren astuessa työelämään joutuu hän ve- sen työn kautta tämän yhteiskuntamme edis-
38241: rojen, maksujen ja yhä kiristyvän taloudellisen tyksellistä kehittämistä.
38242: paineen alle. Kasvattajaperhe on tehnyt sen SMP:n eduskuntaryhmä vetoaa kaikkiin kan-
38243: tehtävän, joka sen velvollisuutena on ollut kaut- sanedustajiin tämän asian eteenpäinviemiseksi,
38244: ta sukupolvien. Se on kasvattanut uutta työ- sen olemme velkaa yhteiskuntamme kasvatta-
38245: voimaa kansantalouden välttämättömään kehi- jille.
38246: tykseen. Tosiasia on kuitenkin se, että kas- Edellä esiintuotuun viitaten ehdotamme kun-
38247: vattajat on unohdettu. Ei tule minkäänlaista nioittavasti,
38248: taloudellista tukea talonpoikais- ja työläisper-
38249: heen äideille, vaikka he ovat uhranneet elämän- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
38250: työnsä määräämättömänä työaikana yli-inhimil- lakiehdotuksen:
38251:
38252:
38253:
38254: Laki
38255: työvoiman kasvatuskorvauksesta.
38256:
38257: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
38258:
38259: 1 §. Poiketen 1 momentin säännöksistä maksetaan
38260: Työvoimalla, josta tämän lain mukaista kas- työvoiman kasvatuskorvausta myös silloin, kun
38261: vatuskorvausta maksetaan, tarkoitetaan jokaista henkilö työskentelee omalla perhe- ja pienviljel-
38262: työkykyistä henkilöä, joka on täyttänyt kuusi- mällä tai muunlaisessa perheyrityksessä taikka
38263: toista, mutta ei ole kahtakymmentäviittä vuot- hän perhe- ja pienviljelmä-, pienyrittäjä- tai
38264: ta vanhempi ja joka on ansiotyössä vieraalla työläisperheen jäsenenä opiskelee ammatillisessa
38265: työnantajalla. tai muussa oppilaitoksessa.
38266: 788 Lakialoite n:o 400
38267:
38268: 2 §. 3 §.
38269: Työvoiman kasvatuskorvauksen määrä on 16 Tässä laissa tarkoitettu työvoiman kasvatus-
38270: -21 vuotta täyttäneeltä henkilöltä 400 mark- korvaus maksetaan kunkin neljännesvuoden lo-
38271: kaa vuodessa ja 21-25 vuotta täyttäneeltä pussa.
38272: henkilöltä 100 markkaa vuodessa. 4 §.
38273: Työvoiman kasvatuskorvaus maksetaan äidil- Tarkempia säännöksiä tämän lain toimeen-
38274: le, tai jos hän on kuollut, isälle. panosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.
38275: Tämän lain määräykset koskevat tasavertai- Tämä laki tulee voimaan päivänä
38276: sesti otto- ja kasvattilasten vanhempia. kuuta 19
38277:
38278:
38279: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
38280:
38281: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Pekka Vennamo
38282: Urho Pohto Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
38283: J. Juhani Kortesalmi
38284: 1979 vp. 789
38285:
38286: Lakialoite n:o 401.
38287:
38288:
38289:
38290:
38291: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi äidinpalkasta.
38292:
38293:
38294: E d u s k u n n a 11 e.
38295:
38296: Syntyväisyys on alentunut maassamme suu- Äidinpalkan toteuttamista on maassamme
38297: resti. Se on jo nykyisin maailman alhaisimpia. suurten puolueiden taholta luvattu noin kaksi-
38298: Tästä syystä Suomen kansalla ei ole tulevai- kymmentä vuotta sen jälkeen, kun SMP en-
38299: suutta, vaan ennusteiden mukaan väkilukumme simmäisenä toi tämän asian julkisuuteen ja ryh-
38300: alkaa alentua. Suomi olisi siis kuoleva kansa- tyi sitä ajamaan. Mutta nämä suurten puoluei-
38301: kunta. den lupaukset ovat olleet vain pettäviä vaali-
38302: Käytännön kokemukset ja tieteellinen tutki- lupauksia. Äidinpalkkaa ei ole toteutettu.
38303: mus osoittavat, että nimenomaan lapsen ensim- Siksi myöskään nyt äidinpalkkaa ei voi jät-
38304: mäisinä elinvuosina lapsi tarvitsee kipeästi tää suurten puolueiden hyvän tahdon varaan.
38305: äidin turvaa. Jos lapsi ei saa tyydytetyksi tur- Asiasta on tehtävä uudessa eduskunnassa
38306: vallisuuden tarvettaan, niin helposti syntyy ta- SMP:n päätösten mukainen lakialoite.
38307: sapainottomia· nuoria ja täysi-ikäisiä. Tämä mer- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
38308: kitsee sosiaalisia ja muita yhteiskunnallisia epä- ta en,
38309: kohtia ja vaikeuksia. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
38310: lakiehdotuksen:
38311:
38312: Laki
38313: äidinpalkasta.
38314:
38315: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
38316:
38317: 1 §. 4 §.
38318: Äidinpalkkaa maksetaan sen mukaan kuin Äidinpalkka on kaikista veroista vapaa.
38319: tässä laissa säädetään.
38320: 5 §.
38321: 2 §. Edellä 3 §:ssä mainitut rahamäärät on sidot-
38322: Äidinpalkkaa on oikeutettu saamaan jokainen tu elinkustannusindeksiin kesäkuun 1 päivästä
38323: äiti, jolla on alle seitsemän vuoden ikäinen 1979 lukien.
38324: oma tai laillistettu ottolapsi.
38325: 6 §.
38326: 3 §. Tällä lailla kumotaan tämän lain kanssa risti-
38327: Äidinpalkka on, jos äidillä on alle neljävuo- riidassa olevat säännökset.
38328: tias lapsi, 1 200 markkaa kuukaudessa.
38329: Jos äidillä on alle seitsemänvuotias lapsi, 7 §.
38330: mutta ei alle neljävuotiasta lasta, niin äidin- Tätä lakia sovelletaan 1 päivästä kesäkuuta
38331: palkka on 1 000 markkaa kuukaudessa. 1979 lukien.
38332:
38333: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
38334:
38335: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Urpo Leppänen
38336: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
38337: Eino Poutiainen
38338: 790 1979 vp.
38339:
38340: Lakialoite n:o 402.
38341:
38342:
38343:
38344:
38345: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi asumistuen nostamisesta ja sen
38346: saannin laajentamisesta.
38347:
38348:
38349: E d u s k u n n a 11 e.
38350:
38351: Hallituksen veroriisto ja inflaatiopolitiikka Mutta monet muutkin kuin ne, jotka nyt
38352: on johtanut kohtuuttamaan asumiskustannus- saavat asumistukea, joutuvat kestämättömään
38353: ten nousuun. Samalla ovat myös rakentamisen tilanteeseen. Siksi on asumistukea paitsi nostet-
38354: ja korjausten kustannukset nousseet hirvittä- tava, sen saantia myös laajennettava.
38355: västi. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
38356: Tällainen hirmuriisto köyhdyttää maamme taen,
38357: pienituloisia suuresti ja saattaa lukuisat henki-
38358: löt taloudellisesti kestämättömään tilanteeseen. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
38359: Näin on erityisesti asianlaita asumistuen saajien lakiehdotuksen:
38360: kohdalla.
38361:
38362: Laki
38363: asumistuen nostamisesta ja sen saannin laajentamisesta.
38364:
38365: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
38366:
38367: 1 §. setaan samoin ylimääräistä asumistukea sata
38368: Jokaiselle asumistuen saajalle maksetaan tä- markkaa kuukaudessa.
38369: män lain mukaan ylimääräinen asumistukilisä
38370: sata markkaa kuukaudessa. 3 §.
38371: Erityisistä syistä voidaan tässä laissa tarkoi-
38372: 2 §. tettua asumistukea maksaa myös muille kuin
38373: Asumistukea maksetaan myös asunnon omis- 1 ja 2 §:ssä tarkoitetuille.
38374: tajalle, olipa kysymyksessä omakotitalo, asunto- 4 §.
38375: osake tai jokin muu omistettu asunto. Tarkempia säännöksiä tämän lain toimeen-
38376: Vaitioneuvosto maaraa yksityiskohtaisesti, panosta annetaan asetuksella.
38377: noudattaen vuokra-asunnoille maksetun asumis-
38378: tuen periaatteita, keille 1 momentissa tarkoi- 5 §.
38379: tetuille omistajille maksetaan asumistukea. Tämä laki on voimassa vuoden 1983 lop-
38380: Asumistukea saavalle omistusasunnalle mak- puun.
38381:
38382:
38383: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
38384:
38385: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Urpo Leppänen
38386: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
38387: Eino Poutiainen
38388: 1979 vp. 791
38389:
38390: Lakialoite n:o 403.
38391:
38392:
38393:
38394:
38395: Westerlund ym.: Ehdotukset laeiksi maatalousyrittäjien eläkelain
38396: ja yrittäjien eläkelain muuttamisesta.
38397:
38398:
38399: E d u s k u n n a 11 e.
38400:
38401: Työntekijäin eläkelain (TEL) ja lyhytaikai- mättä jo ennen eläkeikää. Suurimmat suhteelli-
38402: sissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain set erot koskevat lähellä eläkeikää olevia hen-
38403: (LEL) mukaan on ennen 1. 7. 1926 syntyneille kilöitä. Usein yrittäjäeläkkeen voimakas alene-
38404: työntekijöille taattu eräin edellytyksin vähin- minen siitä, mitä eläke olisi, jos toimintaa
38405: tään 36 prosentin eläke eläkkeen perusteena olisi jatkettu aina eläkeikään asti, voi jopa
38406: olevasta palkasta. Mainitun päivämäärän jäl- estää yrittäjiä lopettamasta toimintaansa ennen
38407: keen syntyneiden eläke muodostuu tätä pro- eläkeikää. Monille toiminnan lopettaminen olisi
38408: senttimäärää suuremmaksi jo eläkkeen nor- kuitenkin oikea ratkaisu.
38409: maalia karttumisperiaatetta sovellettaessa. Maa- Varsinkin maatalouden osalta olisi pyrittävä
38410: talousyrittäjien ja yrittäjien eläkelain ( MYEL poistamaan niitä eläkelainsäädännön haittoja,
38411: ja YEL) mukaan saavutetaan 36 prosentin jotka hidastavat tuotannosta luopumista jo
38412: eläke ennen 1. 1. 1934 syntyneiden osalta. ennen eläkeikää.
38413: Myöhäisempi aikaraja johtuu yrittäjien eläke- Edellä mainittujen tasoerojen poistamiseksi
38414: lakien muita työeläkelakeja myöhäisemmästä ehdotetaan, että jos yrittäjätoiminta jatkuu
38415: voimaantulosta. Itse eläkkeisiin tästä aiheutuu 1. 1. 1970, yrittäjäeläkkeitä laskettaessa otet-
38416: kahdenlaista jälkeenjääneisyyttä. Kaikkien 1. 7. taisiin eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi myös
38417: 1926 tai sitä myöhemmin syntyneiden yrittäjä- aika väliltä 1. 7. 1962-1. 1. 1970. Muutoksella
38418: eläkkeet jäävät prosenttimääräisesti pienemmik- poistettaisiin eläkkeiden tasoero kaikkien ikä-
38419: si kuin vastaavanikäisten työntekijöiden TEL- luokkien osalta. Samalla sillä kurottaisiin um-
38420: ja LEL-eläkkeet. Samoin käy myös niiden en- peen se eläkkeiden jälkeenjääneisyys, mitä yrit-
38421: nen 1. 7. 1926 syntyneiden yrittäjien eläkkeille, täjäeläkelakien myöhäisemmästä säätämisestä on
38422: jotka lopettavat toimintansa jo ennen eläkeikää. aiheutunut. Todettakoon, että TEL:n voimaan-
38423: Vuosina 1927-1939 syntyneiden MYEL- ja tullessa myönnettiin eräin edellytyksin myös
38424: YEL-eläkkeet jäävät nykyisten säännösten mu- työntekijöille eläkkeeseen oikeuttavaksi aikaa
38425: kaan 11,25 prosenttiyksikköä jälkeen vastaavis- ennen lain voimaantuloa.
38426: ta TEL- ja LEL-eläkkeistä. Edellä mainitun perusteella ehdotamme kun-
38427: Ennen 1. 7. 1926 syntyneiden osalta yrittäjä- nioittaen,
38428: eläkkeet jäävät pienemmiksi kuin vastaavan ikä-
38429: luokan TEL- ja LEL-eläkkeet, jos henkilö lopet- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
38430: taa toimintansa työkyvyttömyyseläkkeelle pääse- lakiehdotukset:
38431: 792 Lakialoite n:o 403
38432:
38433:
38434: 1.
38435: Laki
38436: maatalousyrittäjien eläkelain muuttamisesta.
38437:
38438: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maa-
38439: talousyrittäjien eläkelain ( 467 /69) 22 §:n 5 ja 6 momentti, sellaisina kuin ne ovat 29 päi-
38440: vänä heinäkuuta 197 6 annetussa laissa ( 661/7 6) , sekä lisätään lakiin uusi 7 a § seuraavasti:
38441:
38442: 7 a §. Jos maatalousyrittäjä on syntynyt ennen 1
38443: Jos maatalousyrittäjä on syntynyt ennen 1 päivää tammikuuta 1935, osaeläkkeenä myön-
38444: päivää tammikuuta 1934 ja jos eläkkeeseen nettävä työkyvyttömyyseläke lasketaan siten,
38445: oikeuttavaksi on luettava aika 1 päivästä että osaeläke on seuraavien prosenttilukujen
38446: tammikuuta 1970 siihen saakka, kun hän täyt- mukainen osa täydestä eläkkeestä:
38447: tää 65 vuotta, vanhuuseläkkeen ja täyden työ-
38448: kyvyttömyyseläkkeen määrä on 36 prosenttia Osaeläke prosenttia
38449: eläkkeen perusteena olevasta työtulosta. Jollei Syntymävuosi täydestä eläkkcestä
38450: eläkkeeseen oikeuttavaksi ole luettava koko 1927 tai aikaisempi . . . . . . . 66
38451: edellä mainittua aikaa, eläkkeen määrä on sama 1928 . . . . . . . . . . .. . . . . . . . 64
38452: suhteellinen osa sanotusta eläkkeestä kuin eläk- 1929 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62
38453: keeseen oikeuttavien kuukausien lukumäärä on 1930 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60
38454: koko edeilä mainittuun aikaan sisältyvien kuu- 1931 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58
38455: kausien lukumäärästä. 1932 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56
38456: Jos maatalousyrittäjä on syntynyt 1 päivän 1933 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54
38457: heinäkuuta 1926 ja 31 päivän joulukuuta 1946 1934 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52
38458: välisenä aikana ja jos hänelle on luettava eläk-
38459: keeseen oikeuttavaksi aika 1 päivästä tammi- Mitä 1-3 momentissa on säädetty, koskee
38460: kuuta 1970 alkaen, lisätään vanhuus- tai täy- myös henkilöä, jolle on myönnetty 11 § :n 2 ja
38461: teen työkyvyttömyyseläkkeeseen kuukautta koh- 3 momentissa tarkoitettu vapaaehtoinen va-
38462: den 1/8 prosenttia 1 päivänä tammikuuta 1970 kuutus.
38463: alkaneelta yrittäjätoiminnan jaksolta lasketosta
38464: eläkkeen perusteena olevasta työtulosta:
38465: 1) jos maatalousyrittäjä on syntynyt ennen 1 Tämä laki tulee voimaan päivänä
38466: päivää tammikuuta 1934, niiltä täysiitä kuukau- kuuta 19 .
38467: silta, joilla hänen syntymäaikansa ylittää 30 Tätä lakia sovelletaan eläkkeeseen, joka pe-
38468: päivän kesäkuuta 1926; rustuu tämän lain voimaantulon jälkeen sattu-
38469: 2) jos maatalousyrittäjä on syntynyt jälkeen neeseen eläketapahtumaan. Eläketapahtuman
38470: 31 päivän joulukuuta 1933, mutta ennen 1 sattumisajankohtaa määrättäessä sovelletaan,
38471: päivää heinäkuuta 1939, 90 kuukaudelta; ja mitä maatalousyrittäjien eläkelain muuttami-
38472: 3) jos maatalousyrittäjä on syntynyt 30 päi- sesta 20 päivänä syyskuuta 1974 annetun lain
38473: vän kesäkuuta 1939 jälkeen, niiltä täysiitä ( 751/7 5) voimaantulosäännöksen 4 momen-
38474: kuukausilta, joilla hänen syntymäaikansa alittaa tissa on säädetty.
38475: 1 päivän tammikuuta 1947.
38476: Lakialoite n:o 403 793
38477:
38478: 2.
38479: Laki
38480: yrittäjien eläkelain muuttamisesta.
38481:
38482: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun yrittäjien
38483: eläkelain (468/69) 19 §:n 5 ja 6 momentti, sellaisina kuin ne ovat 29 päivänä heinäkuuta
38484: 1976 annetussa laissa ( 662/76), sekä lisätään lakiin uusi 6 a § seuraavasti:
38485:
38486: 6 a §. 3) jos yrittäjä on syntynyt 30 päivän kesä-
38487: Jos yrittäjä on syntynyt ennen 1 päivää kuuta 1939 jälkeen, niiltä täysiitä kuukausilta,
38488: tammikuuta 1934 ja jos eläkkeeseen oikeutta- joilla hänen syntymäaikansa alittaa 1 päivän
38489: vaksi on luettava aika 1 päivästä tammikuuta tammikuuta 1947.
38490: 1970 siihen saakka, kun hän täyttää 65 vuotta, Jos yrittäjä on syntynyt ennen 1 pa1vaa
38491: vanhuuseläkkeen ja täyden työkyvyttömyyseläk- tammikuuta 1935, osaeläkkeenä myönnettävä
38492: keen määrä on 36 prosenttia eläkkeen perus- työkyvyttömyyseläke lasketaan siten, että osa-
38493: teena olevasta vuotuisesta työtulosta työtulon eläke on seuraavien prosenttilukujen mukainen
38494: 20 000 markan määrään saakka ja sen ylittäväl- osa täydestä eläkkeestä:
38495: tä osalta 1/8 prosenttia jokaista täyttä eläk- Osaeläke prosenttia
38496: keeseen oikeuttavaa kuukautta kohden. Sanot- Syntymävuosi täydestä eläkkeestä
38497: tuun rajamäärään sovelletaan tämän lain 13 § :n 1927 tai aikaisempi . . . . . . . 66
38498: säännöksiä. Jollei eläkkeeseen oikeuttavaksi ole 1928 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64
38499: luettava koko edellä mainittua aikaa, eläkkeen 1929 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62
38500: määrä on sama suhteellinen osa edellä tarkoite- 1930 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60
38501: tusta määrästä kuin eläkkeeseen oikeuttavien 1931 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58
38502: kuukausien lukumäärä on koko mainittuun ai- 1932 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56
38503: kaan sisältyvien täysien kuukausien lukumää- 1933 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54
38504: rästä. 1934 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52
38505: Jos yrittäjä on syntynyt 1 päivän heinäkuuta
38506: 1926 ja 31 päivän joulukuuta 1946 välisenä Mitä 1-3 momentissa on säädetty, koskee
38507: aikana ja jos hänelle on luettava eläkkeeseen myös henkilöä, jolle on myönnetty 11 § :n 2
38508: oikeuttavaksi aika 1 päivästä tammikuuta 1970 momentissa tarkoitettu vapaaehtoinen vakuutus.
38509: alkaen, lisätään vanhuus- tai täyteen työkyvyt-
38510: tömyyseläkkeeseen kuukautta kohden 1/8 pro- Tämä laki tulee voimaan päivänä
38511: senttia 1 päivänä tammikuuta 1970 alkaneelta kuuta 19 .
38512: yrittäjätoiminnan jaksolta lasketusta eläkkeen Tätä lakia sovelletaan eläkkeeseen, joka pe-
38513: perusteena olevasta työtulosta työtulon 20 000 rustuu tämän lain voimaantulon jälkeen sattu-
38514: markan määrään saakka: neeseen eläketapahtumaan. Eläketapahtuman
38515: sattumisajankohtaa määrättäessä sovelletaan,
38516: 1) jos yrittäjä on syntynyt ennen 1 päivää mitä yrittäjien eläkelain muuttamisesta 20 päi-
38517: tammikuuta 1934, niiltä täysiitä kuukausilta, vänä syyskuuta 1974 annetun lain (752/74)
38518: joilla hänen syntymäaikansa ylittää 30 päivän voimaantulosäännöksen 4 momentissa on sää-
38519: kesäkuuta 1926; detty.
38520: 2) jos yrittäjä on syntynyt jälkeen 31 päi- Tämän lain 1 ja 2 momentissa säädetyt
38521: vän joulukuuta 1933, mutta ennen 1 päivää markkamäärät vastaavat vuodelle 1970 vahvis-
38522: heinäkuuta 1939, 90 kuukaudelta; ja tettua palkkaindeksilukua.
38523:
38524:
38525: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
38526:
38527: Henrik Westerlund Håkan Malm
38528:
38529:
38530:
38531: 100 0879005055
38532: 794 1979 vp.
38533:
38534: Lakialoite n:o 404.
38535:
38536:
38537:
38538:
38539: Astala ym.: Ehdotus laiksi tieliikennelain 5 a §:n muuttamisesta.
38540:
38541:
38542: E d u s k u n n a 11 e.
38543:
38544: Samalla kun järjestysoikeudet lakkautettiin, poistetaan. Saatujen kokemusten perusteella
38545: siirtyivät niiden liikennelupatehtävät henkilö- tähän olisi pyrittävä kunna1lista toimivaltaa
38546: linjaliikenneasioissa 1. 4. 1978 alkaen kunnan- laajentamalla.
38547: hallituksitle. Myös Helsingin kaupunginhallitus Kiireisimpänä tehtävänä on pidettävä maist-
38548: ja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan raattien liikennelupatehtävien siirtämistä kau-
38549: hallitus saivat tuolloin henkilölinjaliikenteen punginhallituksille. Tämä on myös helposti
38550: lupaviranomaisen tehtävät toimialueilJaan. Tällä suoritettavissa, koska kysymyksessä on vain
38551: hetkellä kunnanhallitus myöntää kyseiset lii- toimivallan siirto toiselta paikalliselta viran-
38552: kenneluvat 29 kaupungissa; muissa vanhoissa omaiselta toiselle. Sitäpaitsi siirto olisi joka
38553: kaupungeissa paitsi Helsingissä tehtävä kuuluu tapauksessa välttämätön lähiaikoina todennäköi-
38554: maistraatille. Muilta osin henkilölinjaliikenteen sen maistraattien lakkauttamisen vuoksi.
38555: lupa-asioita hoitaa liikenneministeriö. Ehdotamme tieliikennelain 5 a §:ää muutet-
38556: Vuoden 1978 uudistus sisälsi vain ne tehtä- tavaksi niin, että kunnanhallitus myöntää linja-
38557: vien siirrot, jotka olivat välttämättömiä järjes- autoliikenteen liikenneluvat kaikissa niissä kun-
38558: tysoikeuksien lakkauttamisen vuoksi ja pääkau- nissa, joissa tehtävä on kuulunut maistraatille
38559: punkiseudun erillisjärjestelyä varten. Eduskun- tai järjestysoikeudelle. Tämän lisäksi lupateh-
38560: nan toisen lakivaliokunnan uudistusehdotuk- tävä voitaisiin asetuksella siirtää kunnanhalli-
38561: sesta antamassa lausunnossa, johon myös lii- tukselle muussakin kunnassa, jos se katsotaan
38562: kennevaliokunta yhtyi, todettiin, että liikenne- tarkoituksenmukaiseksi ottaen huomioon kun-
38563: lupajärjestelmää vastaisuudessa kehitettäessä nan liikenneolosuhteet ja hallinnolliset valmiu-
38564: olisi pyrittävä kaikkien kuntien osalta yhte- det.
38565: näiseen järjestelmään. Toinen lakivaliokunta Nykyinen 5 a § koskee vain henkilölinjalii-
38566: viittasi lausunnossaan ehdotukseen, jonka mu- kennettä. Luvan linja-autolla harjoitettavaa ti-
38567: kaan luvat kunnan sisäistä liikennettä varten lausliikennettä varten myöntää liikenneministe-
38568: myöntäisi kaikissa kunnissa kunnanhallitus. riö. Kunnan sisäistä linja-autotilausliikennettä
38569: Milloin liikennettä harjoitetaan kahden tai koskevat lupa-asiat on syytä palauttaa paikallis-
38570: useamman kunnan alueella, luvan myöntäisi tasolle, joten ehdotuksemme koskee paitsi hen-
38571: lääninhallitus tai liikenteen ylittäessä läänin ra- kilölinjaliikennettä myös linja-autolla harjoitet-
38572: jan liikenneministeriö. Pääkaupunkiseudulla tavaa tilausliikennettä.
38573: olisi voimassa erillisjärjestely. Pääkaupunkiseudulla kuntia yhteisesti koske-
38574: Linja-autoliikenteen lupatehtävien siirtämistä vien lupatehtävien uskominen YTV :lle on
38575: kunnallisille viranomaisille puoltavat useat sei- osoittautunut käyttökelpoiseksi ratkaisuksi, jota
38576: kat. Kunnat huolehtivat taajamien maankäytön vastaavaa mallia voitaisiin soveltaa muillakin
38577: suunnittelusta, mihin myös järkevän joukko- suurilla kaupunkiseuduilla, esimerkiksi Turun
38578: liikenteen suunnittelun on nivellyttävä. Kun- seudulla. Hallituksen olisikin erikseen selvi-
38579: nat ovat muutenkin lisääntyvästi osallistuneet tettävä vastaavien lupaviranomaisten järjestä-
38580: joukkoliikenteen suunnitteluun, hoitoon ja tu- minen niille kaupunkiseuduille, missä liiken-
38581: kemiseen. Kunnallinen toimivalta on myös kun- teellisen kokonaisuuden muodostavat kunnat
38582: nan asukkaiden - joukkoliikenteen käyttäjien ovat siihen halukkaita.
38583: - vaikutusmahdollisuuksien kannalta paras Edeliä esitetyn perusteelia ehdotamme,
38584: ratkaisu.
38585: liikennelupajärjestelmää olisi kehitettävä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
38586: niin, että perusteettomat kuntien väliset erot lakiehdotuksen:
38587: Lakialoite n:o 404 795
38588:
38589: Laki
38590: tieliikennelain 5 a §:n muuttamisesta.
38591: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 29 päivänä maaliskuuta 1957 annetun tielii-
38592: kennelain (143"/57) 5 a §:n 1-3 momentti, sellaisina kuin ne ovat 30 päivänä maaliskuuta
38593: 1978 annetussa laissa (249 /78), näin kuuluviksi:
38594:
38595: 5 a §. lei asia- 2 momentin nojalla kuulu kunnanhalli-
38596: Luvan ammattimaisen linja-autoliikenteen tuksen toimivaltaan.
38597: harjoittamiseen myöntää, jollei 2 tai 3 momen- Kunnanhallituksen ja pääkaupunkiseudun yh-
38598: tista muuta johdu, liikenneministeriö. teistyövaltuuskunnan toimielimen tämän pykä-
38599: Kunnanhallitus myöntää luvan yksinomaan län tai sen nojalla annettujen määräysten pe-
38600: toimialueellaan harjoitettavaa linja-autoliiken- rusteella tekemästä päätöksestä voidaan 30 päi-
38601: nettä varten niissä kunnissa, joissa liikenne- vän kuluessa valittaa liikenneministeriöön sekä
38602: lupien myöntäminen on kuulunut maistraatille liikenneministeriön päätöksestä saman ajan ku-
38603: tai järjestysoikeudelle. Mainitun luvan myöntä- luessa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
38604: minen voidaan asetuksella siirtää muussakin
38605: kunnassa kunnanhallitukselle, jos se katsotaan
38606: tarkoituksenmukaiseksi ottaen huomioon kun-
38607: nan liikenneolosuhteet ja hallinnolliset valmiu- Tämä laki tulee voimaan päivänä
38608: det. kuuta 19 .
38609: Yksinomaan pääkaupunkiseudun yhteistyö- Tämän lain tullessa voimaan siirretään vireil-
38610: valtuuskunnan toimialueella harjoitettavaa linja- Jä olevat liikennelupahakemukset tarvittaessa
38611: autoliikennettä varten myöntää luvan yhteis- uuden toimivaltaisen viranomaisen käsiteltä-
38612: työvaltuuskunnan asianomainen toimielin, jol- viksi.
38613:
38614:
38615: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
38616:
38617: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
38618: 796 1979 vp.
38619:
38620: Lakialoite n:o 405.
38621:
38622:
38623:
38624:
38625: Björklund ym.: Ehdotukset radiolaiksi sekä eräiksi siihen liitty-
38626: viksi laeiksi.
38627:
38628:
38629: E d u s k u n n a 11 e.
38630:
38631: J aukkotiedotustoiminnan keskeisenä päämää- - a) radioaaltojen teknisistä ominaisuuk-
38632: ränä tulee olla kansalaisten yhteiskunnallisen sista johtuvan, kaikkia radiolähetyksiä (radio-
38633: tietoisuuden syventäminen ja laajentaminen. puhelinliikenne yms.) koskevan säännöstön, ja
38634: Joukkotiedotuksen on välitettävä tietoa yhteis- b) radioaaltojen erityiskäytöstä joukkotiedotuk-
38635: kunnassa esiintyvistä ongelmista. Sen on val- seen syntynyttä yleisradiotoimintaa koskevan
38636: vottava päätöksentekijöiden toimintaa ja jaet- säännöstön erottaminen toisistaan,
38637: tava kansalaisille sellaista monipuolista tietoa, - Yleisradion muodostaminen eduskunnan
38638: joka helpottaa kansalaisia ottamaan kantaa yh- valvonnassa olevaksi laitokseksi ilman sidonnai-
38639: teiskunnallisiin kysymyksiin ja paremmin vai- suutta valtioneuvostoon tai muihin viranomai-
38640: kuttamaan omaa elämäänsä koskeviin päätök- siin,
38641: siin. Joukkotiedotuksen on toimittava eräänä - yleisradiotoiminnan harjoittamisen )'lksin-
38642: yhteiskunnan kontrollikoneistona. oikeuden antaminen Yleisradiolle,
38643: Tämän tehtävän voi täyttää vain kaupallisista - yleisradiotoiminnan tavoitteiden määrit-
38644: siteistä vapaa ja riippumaton, kansalaisten tely laissa, ja
38645: itsensä valvonnassa oleva joukkotiedotustoi- - yleisradiolähetysten vastaanottamisen va-
38646: minta. pauden toteaminen.
38647: Joukkotiedotustoiminta kokonaisuutena ei Yleisradiotoiminta edellyttää toisaalta kan-
38648: maassamme nykyisin täytä demokratian sille sanvaltaista valvontaa, toisaalta mahdollisimman
38649: asettamia vaatimuksia. Valtaosa Suomen jouk- suurta riippumattomuutta erilaisista painostus-
38650: kotiedotuksesta on yksityisen pääoman ja har- ryhmistä. Kansanvaltainen valvonta toteutuu
38651: valukuisten omistajien valvonnassa. Se on osa parhaiten eduskunnan kautta. Yleisradiolle on
38652: yksityistä liiketoimintaa eikä pyri palvelemaan sen vuoksi vahvistettava toimintamuoto, joka
38653: kansan suuren enemmistön etua. takaa sen aseman eduskunnan alaisena itsenäi-
38654: Yleisradiolla on ainoana koko yhteiskunnan senä laitoksena. Osakeyhtiömuoto ei sovellu
38655: valvonnassa olevana joukkotiedotusvälineenä tähän tarkoitukseen.
38656: erikoisasema Suomen joukkotiedotuksessa. Sen Yleisradiotoiminnan merkittävän ja yhä kas-
38657: tehtävä on tarjota monipuolista tietoa yhteis- vavan yhteiskunnallisen vaikutuksen huomioon
38658: kunnasta - sen valtasuhteista, vaikutuskana- ottaen on erityisesti korostettava eduskunnan
38659: vista, ajankohtaisista ongelmista. oikeutta valvoa kaikkia yleisradio-ohjelmia siitä
38660: Yleisradion tehtävä on tarjota totuudenmu- riippumatta lähetetäänkö ne radioaaltoja käyt-
38661: kainen kuva alati kehittyvästä ja muuttuvasta täen vai johtimia myöten. Viime aikoina julki-
38662: yhteiskunnasta ja maailmasta. Sen päämäärä on suudessa esiintyneet pyrkimykset ns. kaapelitele-
38663: aktivoida kansalaisia ja luoda yhteiskuntaan vision alistamiseksi yksityisen pääoman valvon-
38664: yleistä alttiutta muutokseen ja uudistumiseen. taan on jyrkästi torjuttava demokratiaa kaven-
38665: Yleisradiotoiminnan kehittymiselle näiden tavina. Viestintätekniikan kentän laajeneminen
38666: suuntaviivojen mukaisesti on lainsäädännöllä on saatettava palvelemaan kansanvallan laajen-
38667: luotava kestävät puitteet, jotka jättävät riittä- tamista joukkotiedotustoiminnassa. Eduskunnan
38668: västi liikkumatilaa nopean yhteiskunnallisen ja valvontaoikeus on välttämätöntä julkisen tiedo-
38669: teknisen kehityksen mukanaan tuomille muu- tustoiminnan suojelemiseksi kaupalliselta tai
38670: toksille. Tämän toiminnan kehittymisen välttä- muuten yksityiseen varallisuuteen perustuvalta
38671: mättömiä edellytyksiä ovat yri tystoiminnalta.
38672: Lakialoite n:o 405 797
38673:
38674: Jotta myös ns. kaapelilähetystoiminta parhai- sesti riittämättömäksi ja hallinnollisilta kustan-
38675: ten ja mahdollisimman tasapuolisesti voisi pal- nuksiltaan tarpeettoman suureksi; sitäpaitsi jär-
38676: vella eri alueita ja eri kansalaisryhmiä, sen mah- jestelmän paikkaaminen mainonnasta saatavin
38677: dollistava tekninen järjestelmä, siirtojohtover- tuloin on erityisen epätarkoituksenmukaista
38678: kot, on rakennettava valtakunnallisen kokonais- yleisradiotoiminnan yhteiskunnallisen vaikutuk-
38679: suunnitelman puitteissa, yhteiskunnallisen ja sen kannalta.
38680: alueellisen tasa-arvon lisäämiseen tähtäävän Kansalaisten kodeissa tapahtuva ostokehotuk-
38681: viestintäpolitiikan päämääriä toteuttaen. Näiden siin keskittyvä mainonta ei kuulu yleisradiotoi-
38682: siirtojohtoverkkojen rakentaminen yksityisten, mintaan. Yhtä huonosti siihen sopii mainontaa
38683: liikevoittoon tähtäävien yritysten toimesta estäisi palveleva ohjelmatoiminta. Kaupallisesta mai-
38684: valtakunnallisen kokonaissuunnitelman laatimi- nonnasta on sen vuoksi pohjoismaista käytäntöä
38685: sen ja toteuttamisen sekä johtaisi kaapelilähetys- noudattaen kokonaan luovuttava yleisradio-
38686: toiminnan keskittymiseen yksinomaan niille seu- toiminnassa.
38687: duille, joilla tiheä asutus mahdollistaisi suuren Yleisradiotoiminta on nykyisin yhteiskunnal-
38688: vastaanottopistemäärän suppean verkon puit- lista palvelua aivan samassa määrin kuin esimer-
38689: teissa. Tästä syystä edellytämme, että kaapeli- kiksi opetus-, kansanterveys- ja sosiaalitoiminta.
38690: lähetystoimintaa palvelevat siirtojohtoverkot on Siksi on kohtuutonta enää nykyisin periä kan-
38691: rakennettava posti- ja lennätinhallituksen toi- salaisilta erillisiä maksuja tämän toiminnan yllä-
38692: mesta. pitämisestä. Yhteiskunnan jäsenten taloudelli-
38693: Yleisradiolle on taattava riittävät taloudelli- sen aseman erilaisuus ei saa olla esteenä yleis-
38694: set toimintaedellytykset. Nykyinen lupamaksu- radiotoiminnan harjoittamiselle ja siihen osallis-
38695: järjestelmä merkitsee käytännössä kansalaisilta tumiselle. Yleisradiotoiminta kuuluu yhteiskun-
38696: kannettavaa informaatioveroa, joka epäprogres- nan rahoitettavaksi ja tämän toiminnan vaati-
38697: siivisuudessaan kohdistuu erityisen epäoikeuden- mat kulut on sijoitettava valtion menoarvioon.
38698: mukaisena pienituloisiin eritoten kansaneläk- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
38699: keen varassa eläviin ihmisiin. Joukkotiedotuksen
38700: kustannusten on jakauduttava oikeudenmukai- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
38701: sesti eri kansalaisryhmien kesken. Edelleen lu- lakiehdotubet:
38702: pamaksujärjestelmä on osoittautunut .taloudelli-
38703:
38704: 1. Radiolaki.
38705: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
38706:
38707: 1 §. 3 §.
38708: Radiolaitteista, niiden hallussapidosta ja käy- Radiolaitteet, niiden hallussapito ja käyttö
38709: töstä sekä radiolähetyksistä on voimassa, mitä ovat valtion valvonnan alaiset.
38710: tässä laissa säädetään.
38711: Yleisradiolaitteista, niiden hallussapidosta ja 4 §.
38712: käytöstä sekä yleisradiolähetyksistä säädetään Radiolaitteen hallussapitämiseen ja käyttämi-
38713: seen sekä liikenneministeriön määräämissä ta-
38714: yleisradiolaissa.
38715: pauksissa lisäksi radiolähetysten lähettämiseen
38716: 2 §. on hankittava lupa. Luvan myöntää liikenne-
38717: Radiolähetyksellä tarkoitetaan kaikkea merk- ministeriö enintään kymmeneksi vuodeksi ker-
38718: kien, merkinantojen, kuvien, äänien tai muun rallaan, ja se voidaan, milloin syytä on, pe-
38719: näihin verrattavan lähettämistä välittömästi ruuttaa joko kokonaan tai määräajaksi.
38720: vastaanotettavaksi tai tietojen, ohjeiden tai Asetuksella voidaan säätää, milloin valtion
38721: muun sellaisen hankkimiseksi kansainvälisissä viranomaisen tai laitoksen ei tarvitse hankkia
38722: sopimuksissa erikseen radioaalloiksi määriteltyjä 1 momentissa säädettyä lupaa, sekä myöntää
38723: vapaasti eteneviä sähkömagneettisia aaltoja käyt- liikenneministeriölle oikeus määrätä, milloin
38724: täen. lupa erityisestä syystä ei ole tarpeen.
38725: Radiolaitteella tarkoitetaan laitetta, jonka Liikenneministeriö voi siirtää sille edellä 1
38726: käyttötarkoituksena on radiolähetysten lähettä- ja 2 momentissa säädetyt tehtävät joko koko-
38727: minen tai vastaanottaminen. naan tai osaksi posti- ja lennätinhallitukselle.
38728: 798 Lakialoite n:o 405
38729:
38730:
38731: 5 §. 9 §.
38732: Radiolaitteen käyttäjä on velvollinen viipy- Radiolaitteita koskevien lupien valvomiseksi,
38733: mättä ryhtymään vastaanottamaosa hätäkutsun radiolaitteiden rakenteen ja kunnon tarkasta-
38734: tai -ilmoituksen vaatimiin toimenpiteisiin sekä miseksi ja radiolähetysten lähettämiselle tai vas-
38735: myös viranomaisen pyynnöstä, mikäli se on taanottamiselle aiheutuvien häiriöiden syiden
38736: mahdollista, itse lähettämään sellaisen kutsun selvittämiseksi sekä muiden tämän lain tai sen
38737: tai ilmoituksen, milloin se ilmeisesti on tar- nojalla annettujen määräysten valvomiseksi voi-
38738: peen ihmishengen pelastamiseksi. daan asettaa tarkastajia.
38739: Viranomaisella on oikeus ihmishengen tai Tarkastajalla on oikeus tarkastuksen suorit-
38740: omaisuuden pelastamiseksi suoritettavan hätä- tamiseksi päästä liikehuoneistoon, varastoon tai
38741: radiolähetyksen vuoksi keskeyttää sitä häirit- muuhun paikkaan, missä radiolaite tai sen osa
38742: sevä radiolähetys. on tai sellaisen todennäköisin syin epäillään
38743: olevan.
38744: 6 §. Poliisi- ja tulliviranomaisten tulee tarvittaes-
38745: Joka vastaanottaa radiolähetyksen, jonka si- sa antaa virka-apua tarkastajalle.
38746: sältö ei ole tarkoitettu kenen tahansa tietoon
38747: tulevaksi, ei saa ilman asianmukaista lupaa 10 §.
38748: sitä käyttää eikä toiselle ilmoittaa. Radiolaitteen hallussapitämisestä tai käyttä-
38749: misestä sekä viranomaisen tämän lain perus-
38750: 7 §. teella toimittamasta tarkastuksesta voidaan mää-
38751: Radiolaitteen teknillinen rakenne ja kunto rätä suoritettavaksi maksuja.
38752: on tarkastettava tai katsastettava. Maksujen suuruudet määrätään siten, että
38753: kertyneillä varoilla voidaan kattaa radiolaittei-
38754: ta koskevien lupien valvonnasta, radiolaitteiden
38755: 8 §. teknillisen rakenteen ja kunnon tarkastamisesta
38756: Milloin sellaiset laitteet, jotka kehittävät tai ja radiolähetysten lähettämiselle tai vastaanotta-
38757: joiden toiminnan yhteydessä kehittyy sähkö- miselle aiheutuvien häiriöiden syiden selvittä-
38758: magneettisia aaltoja, aiheuttavat tai niiden pe- misestä sekä edellä mainittujen tehtävien yleis-
38759: rustellusti epäillään voivan aiheuttaa haitallista suunnittelun ja hallinnon tarkoituksenmukaises-
38760: häiriötä radiolähetysten lähettämiselle tai vas- ta hoitamisesta aiheutuvat kustannukset.
38761: taanottamiselle, on ne varustettava tarpeellisilla
38762: häiriönvaimennuslaitteilla tai niiden suhteen 11 §.
38763: ryhdyttävä muihin asianomaisen viranomaisen Mitä rikoslain 34 luvun 12 §:ssä ja 35 luvun
38764: määräämiin toimenpiteisiin häiriön ehkäisemi- 1 §: ssä säädetään yleisen lennätin- tai puhelin-
38765: seksi tai rajoittamiseksi. laitoksen käyttämisen estämisestä ja häiritsemi-
38766: Mikäli edellä 1 momentissa tarkoitetun lait- sestä sekä lennättimen tai puhelimen vahingoit-
38767: teen aiheuttama häiriö vaarantaa yhteiskunnan tamisesta, on soveltuvin kohdin voimassa myös
38768: kannalta erittäin tärkeätä radiolähetysten lähet- radiolaitteen vahingoittamisesta, sen käytön
38769: tämistä tai vastaanottamista, on häiritsevän estämisestä ja häiritsemisestä.
38770: laitteen käyttö viranomaisen vaatimuksesta heti Joka tahallansa lähettää radiolaitteella väärän
38771: keskeytettävä. tai vilpillisen hätä-, pika-, varoitus- tai kutsu-
38772: Lääninhallituksella on oikeus määräämällään merkin tai ilman laillista oikeutta kavkaisee
38773: alueella joko kokonaan kieltää yhteiskunnan radiolähetyksen tai häiritsee sitä, rangaistakoon
38774: kannalta tärkeälle radiolähetysten lähettämiselle niin kuin rikoslain 42 luvun 7 §:ssä säädetään,
38775: tai vastaanottamiselle häiriöitä aiheuttavien säh- jollei teosta ole muualla säädetty ankarampaa
38776: kökoneiden tai -laitteiden käyttö tai rajoittaa rangaistusta.
38777: sitä. Kielloista tai rajoituksista aiheutuvasta
38778: haitasta tai vahingosta on suoritettava kohtuul- 12 §.
38779: linen korvaus, jonka määrää, jollei siitä sovita, Joka muutoin kuin 11 §: ssä säädetyissä ta-
38780: sähkökoneiden tai -laitteiden sijaitsemispaikan pauksissa rikkoo tätä lakia tai sen nojalla an-
38781: tuomioistuin. Jos laajempi omistusoikeuden ra- nettuja määräyksiä, tuomittakoon sakkoon tai
38782: joittaminen tai nautiotaoikeuden supistaminen enintään kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen, jol-
38783: on tarpeen, noudatettakoon lakia kiinteän omai- lei teosta muualla ole säädetty ankarampaa ran-
38784: suuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen. gaistusta.
38785: Lakialoite n:o 405 799
38786:
38787: 13 §. tämästä radiolaitteesta sekä sillä suoritettavista
38788: Henkilö, joka on tehnyt 11 § :n 2 momen- radiolähetyksistä.
38789: tissa tai 12 §: ssä tarkoitetun rikoksen, sekä se,
38790: jonka puolesta tai hyväksi hän on toiminut, 15 §.
38791: voidaan tuomita menettämään laittomasti käy- Tarkemmat määräykset taman lain täytän-
38792: tetty radiolaite tai sen arvo sekä rikoksen kautta töönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuk-
38793: saatu laiton taloudellinen hyöty joko kokonaan sella.
38794: tai osaksi. 16 §.
38795: 14 §. Tämä laki tulee voimaan päivänä
38796: Suomen alueella liikkuvissa ulkomaalaisissa kuuta 19 , ja sillä kumotaan tammikuun 17
38797: meri- ja ilma-aluksissa sekä maakulkuneuvoissa päivänä 1927 annettu laki radiolaitteista ( 8/
38798: olevista radiolaitteista ja niillä suoritettavista 27) ja samana päivänä annettu asetus radio-
38799: radiolähetyksistä säädetään asetuksella. Niin- laitteista ( 9/27) niihin myöhemmin tehtyine
38800: ikään voidaan asetuksella erikseen säätää ulko- muutoksineen sekä niiden nojalla annetut mää-
38801: maalaisen henkilön hallussapitämästä tai käyt- räykset.
38802:
38803:
38804:
38805:
38806: 2.
38807: Yleisradiolaki.
38808: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
38809:
38810: I luku. 2 §.
38811: Yleisradiotoiminnan tavoitteena on antaa
38812: Yleisiä säännöksiä. yleisradio-ohjelman välityksellä kansalaisille tie-
38813: toja ja muita aineksia maailmankuvan muodos-
38814: 1 §. tamiseen.
38815: Tässä laissa tarkoitetaan Yleisradio-ohjelman on nojauduttava inhimil-
38816: yleisradiolähetyksellä sellaista radiolain 2 §: ssä lisiin ja kansanvaltaisiin perusarvoihin. Ohjel-
38817: mainittua radiolähetystä, joka on tarkoitettu massa on annettava monipuolisesti tosiasiatie-
38818: kaikkien välittömästi vastaanotettavaksi, toja yhteiskunnasta ja maailmasta sekä kansa-
38819: yleisradiotoiminnalla yleisradiolähetysten lähet- laisten keskuudessa esiintyvistä mielipiteistä ja
38820: tämistä, tarjottava viihdettä.
38821: Yleisradiotoiminnassa on pyrittävä tasapai-
38822: yleisradio-ohjelmalla yleisradiolähetysten sisäl- noisesti ottamaan huomioon erilaiset katsomuk-
38823: töä sekä set.
38824: yleisradiolaitteella laitetta, jonka käyttötarkoi- 3 §.
38825: tuksena on yleisradiolähetysten lähettäminen Yleisradiotoimintaa harjoittaa Yleisradio-
38826: (lähetin) tai vastaanottaminen (vastaanotin). niminen itsenäinen julkisoikeudellinen laitos,
38827: Milloin johtimia pitkin kulkevia sähkövirtoja jolla on oikeus määrätä, mitä yleisradio-ohjel-
38828: käyttäen lähetetään tietoja, ohjeita tai muuta, maa lähetetään.
38829: joka ei sisällä ainoastaan yksinkertaisia säätä,
38830: aikaa tai muuta sellaista koskevia tiedotuksia 4 §.
38831: tai joka ei ole tarkoitettu vain suljetulle piirille, Yleisradion velvollisuutena on harjoittaa
38832: jonka jäseniä yhdistää muu selvästi määriteltävä yleisradiotoimintaa siten,
38833: yhteys kuin mielenkiinto lähetysten kuuntele- 1) että 2 §: ssä säädetyt vaatimukset täyttä-
38834: miseen tai katselemiseen, on tällaisessa toimin- vää yleisradio-ohjelmaa lähetetään säännöllisesti,
38835: nassa noudatettava, mitä tässä laissa säädetään 2) että yleisradiolähetykset täyttävät riittä-
38836: yleisradiotoiminnasta. Milloin on kysymys len- vät tekniset laatuvaatimukset, sekä
38837: nätin- tai puhelintoiminnasta, säädetään siitä 3) että lähettimiä sijoitettaessa otetaan huo-
38838: erikseen. mioon maan eri osien tarpeet.
38839: 800 Lakialoite n:o 405
38840:
38841:
38842: Tarvittaessa Yleisradio on velvollinen sisäl- Valtioneuvoston jäsentä ei saa valita yleis-
38843: lyttämään yleisradio-ohjelmaan yleiseltä kannal- radioneuvostoon. Jos yleisradioneuvoston jäsen
38844: ta tärkeitä tiedotuksia. kutsutaan valtioneuvoston jäseneksi, on hänen
38845: sijalleen yleisradioneuvostoon siksi aikaa, kun
38846: 5 §. hän on valtioneuvoston jäsenenä, kutsuttava
38847: Yleisradio-ohjelmaan ei saa sisältyä kaupal- varamies.
38848: lista mainontaa.
38849: 12 §.
38850: 6 §. Yleisradioneuvoston on huolehdittava, että
38851: Yleisen asiakirjan sisältöä ei saa julkistaa Yleisradio täyttää sille 4 §: ssä asetetut tehtä-
38852: yleisradiolähetyksessä, jos asiakirja yleisten asia- vät ja että yleisradio-ohjelman yleiset suunta-
38853: kirjain julkisuudesta annetun lain (83/1951) viivat ovat sellaiset kuin 2 §: ssä määrätään.
38854: mukaan on salassa pidettävä. Yleisradioneuvoston tehtävänä on sen lisäksi,
38855: mitä muualla tässä laissa on säädetty,
38856: 7 §. 1) antaa ohjesäännöillä määräyksiä Yleisra-
38857: Yleisradiolähetyksissä on käytettävä niitä dion järjestysmuodosta ja toiminnasta,
38858: taajuuksia, jotka liikenneministeriö määrää kan- 2) hyväksyä itselleen työjärjestys,
38859: sainvälisiin sopimuksiin nojautuen. Samoin on 3) asettaa ruotsinkielistä ohjelmatoimintaa
38860: noudatettava liikenneministeriön määräyksiä lä- valvomaan erityinen luottamusmiehistä koostu-
38861: hettimien teknisistä ominaisuuksista. va ohjelmaneuvosto sekä ohjesäännöillä päättää
38862: sen jäsenmäärästä ja toiminnasta,
38863: 8 §. 4) ottaa ja erottaa Yleisradion hallituksen
38864: Jokaisella on oikeus vapaasti vastaanottaa jäsenet sekä määrätä heidän palkka- ja muut
38865: yleisradiolähetyksiä. etunsa,
38866: 5) päättää Yleisradion toiminnan laajenta-
38867: 9 §. misesta tai supistamisesta sekä muista olen-
38868: Vastaanottimen haltijalla on oikeus asentaa naisista muutoksista laitoksen toimintaan, yleis-
38869: itselleen yleisradiolähetyksen vastaanottamiseen radioaseman perustamisesta ja kiinteistön osta-
38870: tarpeelliset antennilaitteet, jollei niistä aiheudu misesta tai myymisestä,
38871: erityistä haittaa muille tai muutoin ole pätevää 6) päättää Yleisradion vuotuisesta talous-
38872: syytä asentamisen kieltämiseen. arviosta sekä pitkän ajan taloussuunnitelmasta,
38873: 7) valita Yleisradiolle tarpeelliseksi katso-
38874: mansa määrä tilintarkastajia ja vahvistaa vuo-
38875: sittain Yleisradion tilinpäätös,
38876: II luku. 8) tehdä edellä 5 §:n 2 momentissa tarkoi-
38877: tettu päätös kaupallisesta mainonnasta,
38878: Yleisradion hallinto. 9) hyväksyä toimintakausittain yleisradio-
38879: ohjelman tuotantosuunnitelma,
38880: 10 §.
38881: 10) tarkastaa hallituksen laatima vuosiker-
38882: Yleisradion hallintoelimiä ovat yleisradioneu- tomus, sekä
38883: vosto ja hallitus. 11 ) antaa eduskunnalle vuosittain kertomus
38884: Yleisradion toiminnasta.
38885: 11 §.
38886: Edellä 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettuja
38887: Yleisradion ylintä päätösvaltaa käyttää yleis-
38888: palkka- ja muita etuja vahvistettaessa on sovel-
38889: radioneuvosto, johon kuuluu kaksikymmentä-
38890: tuvin osin noudatettava, mitä valtioon virka-
38891: yksi jäsentä. Eduskunta valitsee yleisradioneu-
38892: suhteessa olevan henkilön eduista on säädetty.
38893: voston jäsenet ja näille kullekin henkilökohtai-
38894: sen varamiehen kahden viikon kuluessa edusta-
38895: janvaalien jälkeen aikavien ensimmäisten valtio- 13 §.
38896: päivien avaamisesta. Vaalin toimittavat edus- Yleisradioneuvosto asettaa hallituksen, johon
38897: kunnan valitsijamiehet suhteellista vaalitapaa kuuluu enintään yhdeksän jäsentä.
38898: käyttäen. Hallituksen tehtävänä on hoitaa Yleisradion
38899: Yleisradioneuvoston toimikausi kestää siihen asioita, ellei niitä tässä laissa ole uskottu yleis-
38900: asti, kunnes uusi yleisradioneuvosto on valittu. radioneuvoston ratkaistaviksi.
38901: Lakialoite n:o 405 801
38902:
38903: 14 §. oikeus käyttää hyväkseen valtiontalouden tar-
38904: Milloin yleisradio-ohjelmassa on välittömästi kastusviraston apua.
38905: loukattu yksityisen henkilön oikeutta, Yleis-
38906: radio on velvollinen lähettämään oikaisun, kun IV luku.
38907: se, jonka oikeutta on loukattu, sitä vaatii kuu-
38908: den kuukauden kuluessa edellä tarkoitetun Erinäiset säännökset.
38909: yleisradio-ohjelman lähettämisestä. Siitä järjes-
38910: tyksestä, jossa oikaisuvaatimus on tehtävä, mää- 19 §.
38911: rää yleisradioneuvosto. Jos Yleisradio ei suorita Yleisradiotoiminnan harjoittamisesta sotatilan
38912: vaadittua oikaisua, voi oikaisuvaatimuksen te- ja poikkeuksellisten olojen aikana säädetään
38913: kijä nostaa Helsingin raastuvanoikeudessa kan- erikseen.
38914: teen Yleisradion veivoittamiseksi täyttämään 20 §.
38915: velvollisuutensa. Joka harjoittaa yleisradiotoimintaa, vaikka
38916: hänellä ei siihen tämän lain mukaan ole oikeut-
38917: 15 §. ta, tuomittakoon sakkoon tai enintään kuu-
38918: Radiovastuulaissa ja rikoslaissa säädetään, deksi kuukaudeksi vankeuteen, jollei teosta ole
38919: kuka tai ketkä ovat vastuussa, jos on tapahtu- muualla laissa säädetty ankarampaa rangais-
38920: nut rikos, jonka rangaistavuus perustuu lähe- tusta.
38921: tetyn yleisradio-ohjelman sisältöön. Aavalla merellä tai sen yläpuolella taikka
38922: Muuten vastaa Yleisradion yleisradioneuvos- avaruudessa tapahtuvan yleisradiotoiminnan har-
38923: ton ja hallituksen jäsen päätöksestä, jonka hän joittamisen rankaisemisesta säädetään erikseen.
38924: on tehnyt tai jota hän yleisradioneuvoston tai 21 §.
38925: hallituksen jäsenenä on sen kokouksessa kan- Joka rikkoo tämän lain 6 §:n mukaan hä-
38926: nattanut. nelle kuuluvan velvollisuuden, rangaistakoon
38927: Hallituksen jäsen vastaa myös päätöksestä, sakolla tai vankeudella.
38928: jonka yleisradioneuvosto hallituksen esitykseen Joka laiminlyö tämän lain 21 §:n mukaan
38929: yhtyen on tehnyt, jos hän hallituksen kokouk- hänelle kuuluvan velvollisuuden, rangaistakoon
38930: sessa on esitystä kannattanut. sakolla.
38931: Jos jonkin asian ratkaiseminen on Yleisra- Joka tahallansa salaamaila vastaanottimen tai
38932: diossa ohjesäännöllä määrätty tapahtuvaksi esit- väärällä ilmoituksella taikka muutoin vilpilli-
38933: telystä, on myös esittelijä vastuunalainen siitä, sesti on päässyt tai yrittänyt päästä maksamasta
38934: mitä hänen esittelystään on päätetty, ellei hän yleisradiomaksua, rangaistakoon sakolla.
38935: ole pöytäkirjaan lausunut eriävää mielipidettä.
38936: 22 §.
38937: Henkilö, joka on tehnyt 20 tai 21 §:ssä tar-
38938: III luku. koitetun rikoksen, sekä se, jonka puolesta tai
38939: hyväksi hän on toiminut, voidaan tuomita me-
38940: Yleisradiotoiminnan rahoittaminen.
38941: nettämään laittomasti käytetty yleisradiolaite
38942: tai sen arvo sekä siitä saatu laiton taloudelli-
38943: 16 §.
38944: nen hyöty joko kokonaan tai osaksi, mikäli
38945: Yleisradiotoiminnan harjoittamista varten
38946: rikoksen laatu antaa siihen aihetta.
38947: osoitetaan valtion tulo- ja menoarviossa Yleis-
38948: radiolle vuosittain määräraha. 23 §.
38949: Mikäli tässä laissa ei muuta säädetä, on yleis-
38950: 17 §. radiotoiminnassa soveltuvin osin noudatettava
38951: Yleisradioneuvoston tehtävänä on laatia vuo- radiolain säännöksiä.
38952: sittain esitys valtioneuvostolle edellä 16 §: ssä
38953: mainitusta määrärahasta, jolla katetaan Yleis-
38954: radion tarpeelliset käyttö- ja sijoitusmenot. V luku.
38955:
38956: 18 §. Voimaantulosäännökset.
38957: Valtiontilintarkastajien asiana on valvoa 24 §.
38958: Yleisradion taloudenpidon laillisuutta ja tarkoi- Tällä lailla kumotaan· marraskuun 23 päivänä
38959: tuksenmukaisuutta. Tässä toimessaan heillä on 1933 annettu valtioneuvoston päätös yleisradio-
38960: 101 0879005055
38961: 802 Lakialoite n:o 405
38962:
38963:
38964: vastaanottoa tarkoittavista laitteista ja luvista Tämän lain voimaan tullessa lakkaa valtio-
38965: (291/33) ja toukokuun 18 päivänä 1934 an- neuvoston Oy. Yleisradio Ab:lle yleisradiotoi-
38966: nettu laki valtioneuvoston oikeudesta luovuttaa minnan harjoittamista varten myöntämä toimi-
38967: yleisradiotoimintaa varten valtiolle hankittu lupa ja tällä lailla järjestetty Yleisradio-niminen
38968: omaisuus osakeyhtiölle (216/34) niihin myö- laitos aloittaa toimintansa.
38969: hemmin tehtyine muutoksineen, marraskuun 17
38970: päivänä 1938 annettu valtioneuvoston päätös 26 §.
38971: valtion radiorahastosta (350/1938) sekä kesä- Oy. Yleisradio Ab:n purkautuessa ja sen
38972: kuun 29 päivänä 19 51 annettu laki Oy. Yleis- omaisuuden siirtyessä tässä laissa tarkoitetulle
38973: radio Ab. -nimisen yhtiön verovapaudesta Yleisradio-nimiselle laitokselle, valtio ensisijai-
38974: (381/1951). sesti ja Yleisradio toissijaisesti vastaavat Oy.
38975: Tällä lailla lakkautetaan valtion radiorahasto. Yleisradio Ab:n saamamiesten saatavien suorit-
38976: tamisesta.
38977: 25 §. 27 §.
38978: Tämä laki tulee voimaan päivänä Tämän lain täytäntöönpanoa tarkoittaviin toi-
38979: kuuta 19 menpiteisiin voidaan ryhtyä ennen lain voimaan
38980: tuloa.
38981:
38982:
38983: 3. Laki
38984: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta.
38985:
38986: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrä-
38987: tyllä tavalla, lisätään valtiopäiväjärjestykseen uusi näin kuuluva 83 c §:
38988:
38989: 83 c §. valittu. Valtioneuvoston jäsentä ei saa valita
38990: Yleisradion hallintoa varten eduskunta valit- yleisradioneuvostoon. Jos yleisradioneuvoston
38991: see Yleisradion yleisradioneuvostoon kaksikym- jäsen kutsutaan valtioneuvoston jäseneksi, on
38992: mentäyksi jäsentä ja näille kullekin henkilö- hänen sijalleen yleisradioneuvostoon siksi aikaa,
38993: kohtaisen varamiehen. kun hän on valtioneuvoston jäsenenä, kutsut-
38994: Yleisradioneuvoston jäsenet ja heidän vara- tava varamies.
38995: miehensä valitaan kahden viikon kuluessa edus- Yleisradioneuvoston on annettava vuosittain
38996: tajanvaalien jälkeen aikavien ensimmäisten val- eduskunnalle kertomus Yleisradion toiminnasta.
38997: tiopäivien avaamisesta. Vaalin toimittavat edus-
38998: kunnan valitsijamiehet suhteellista vaalitapaa
38999: käyttäen. Yleisradioneuvoston toimikausi kestää Tämä laki tulee voimaan päivänä
39000: siihen asti, kunnes uusi yleisradioneuvosto on kuuta 19
39001:
39002:
39003: 4. Laki
39004: radiovastuulain muuttamisesta.
39005:
39006: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 12 päivänä maaliskuuta 1971 annetun radio-
39007: vastuulain (219/71) 1 §:ään uusi näin kuuluva 2 momentti:
39008:
39009: 1 §.
39010: Tämä laki tulee voimaan päivänä
39011: Sillä perusteella ei ketään saa rangaistukseen kuuta 19
39012: eikä korvaukseen tuomita, että yleisradio-
39013: ohjelman ei katsota täyttäneen yleisradiolain
39014: 2 §:ssä asetettuja vaatimuksia.
39015: Lakialoite n:o 405 803
39016:
39017: 5. Laki
39018: aavalla merellä tapahtuvan yleisradiotoiminnan rankaisemisesta annetun lain muuttamisesta.
39019: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan aavalla merellä yleisradiotoiminnan rankaisemi-
39020: sesta 27 päivänä heinäkuuta 1962 annetun lain ( 400/62) nimike ja 1 § näin kuuluviksi:
39021:
39022:
39023: Laki
39024: aavalla merellä ja avaruudessa tapahtuvan yleisradiotoiminnan rankaisemisesta.
39025: 1 §. tua, taikka radiolähetysten vastaanottamista
39026: Joka aavalla merellä tai sen yläpuolella taik- mainitussa pohjoismaassa haitallisesti häiritse-
39027: ka avaruuteen singotun tekokuun välityksellä vää yleisradiotoimintaa, tuomittakoon sakkoon
39028: harjoittaa voimassa olevan kansainvälisen pika- tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
39029: tiedotusyleissopimuksen tai siihen liittyvän ra-
39030: dio-ohjesäännön määräyksen vastaista, Suomeen Tämä laki tulee voimaan päivänä
39031: tahi Norjaan, Ruotsiin tai Tanskaan suunnat- kuuta 19
39032:
39033:
39034:
39035:
39036: 6. Laki
39037: leimaverolain 12 §:n muuttamisesta.
39038: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimavero-
39039: lain 12 §:n 19 kohta, sellaisena kuin se on 15 päivänä joulukuuta 1950 annetussa laissa
39040: (597 /50) näin kuuluvaksi:
39041:
39042: 12 §. tai autoliikennettä, ei kuitenkaan oikeudenkäyn-
39043: Leimaverosta ovat vapaat toimituskirjat: nissä;
39044:
39045: 19) posti-, lennätin-, radio-, kanava- tahi val-
39046: tion rautatie-, satama-, lento-, puhelin-, laiva- Tämä laki tulee voimaan päivänä
39047: kuuta 19
39048:
39049:
39050: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
39051:
39052: 1.-C. Björklund Vappu Säilynoja Mikko Ekorre
39053: 804 1979 vp.
39054:
39055: Lakialoite n:o 406.
39056:
39057:
39058:
39059:
39060: Breilin: Ehdotus laiksi valtionrautateiden talouden hoidon yleisis-
39061: tä perusteista annetun lain 1 §:n muuttamisesta.
39062:
39063:
39064: E d u s k u n n a 11 e.
39065:
39066: Valtionrautateiden talouden hoidon yleisistä tariksi. Valtionrautateiden työn tuottavuus
39067: perusteista annetun lain (242/50) soveltami- edustaa huipputasoa maassamme. Vuonna 1964
39068: sessa on jo vuosikausia ilmennyt ristiriitaisuuk- rautateillä oli benkilokuntaa yli 35 000 ja kul-
39069: sia, jotka ovat vakavasti haitanneet valtionrau- jetussuorite henkilökilometrejä noin 1 500 milj.
39070: tateiden pitkäjännitteistä kehittämistä. Tilan- ja nettotonnikilometrejä noin 4 800 miljoonaa.
39071: teen korjaamiseksi lakia on muutettava. Vuonna 1974 vastaavat luvut olivat 28 000
39072: Lakia säädettäessä valtionrautateiden kulje- henkilöä ja noin 2 600 milj. henkilökilometriä
39073: tusvelvollisuus oli yleinen ja itsestään selvä sekä noin 7 200 milj. nettotonnikilometriä.
39074: kaikille. Samoin rata- ja asemaverkko sekä nii- Kuljetussuorite työntekijää kohden on noussut
39075: den palvelutehtävät ovat vakiintuneet kaikkien suhteellisestikin ottaen nopeasti.
39076: tuntemalle tasolle. Keskeinen ongelma oli täl- Samanaikaisesti ns. alijäämä on kasvanut
39077: löin miten turvata laitOksen tulot ja korvauk- voimakkaasti. Tämä on johtunut lähinnä tariffi-
39078: set toiminnan ylläpitämisen edellyttävälle ta- tason alhaisuudesta kustannuksiin verrattuna.
39079: solle silloisissa taloudellisesti vaikeissa oloissa. Kun tarkastellaan alijäämän koostumista ha-
39080: Rautateistä py,rittiin ottamaan hyötyjä irti niin vaitaan yli 2/3 johtuvan tavaraliikenteestä ja
39081: paljon kuin mahdollista, ja enemmänkin, rato- vain alle 1/3 henkilöliikenteestä. Lakkautetta-
39082: jen ja kaluston uusimisen kustannuksella. vaksi vaaditun henkilöpaikallisliikenteen osuus
39083: Tänään rautateiden tulevaisuutta varjostavat vuoden 1975 alijäämästä (370 mmk) oli noin
39084: toisenlaiset vaarat. Valtionrautateiden toimin- 10 mmk ja kappaletavaraliikenteen noin 40
39085: nan väitetään olevan tehotonta ja kannattama- mmk. Vaunukuormaliikenteen osuus oli lähes
39086: tonta, minkä vuoksi halutaan siirtää sen perin- 250 mmk, sitä ei kuitenkaan kukaan ole vaa-
39087: teellisiä tehtäviä muille liikennemuodoille. Jo tinut lakkautettavaksi.
39088: vuosikausia on pyritty lakkauttamaan henkilö- Koska ns. alijäämää sen virheellisyyksistä
39089: paikallisliikenne ja supistamaan kappaletavara- huolimatta käytetään supistamistoimenpiteiden
39090: liikenne vain muutamiin Etelä-Suomen termi- verhona, on lakia selvennettävä. Laissa on mää-
39091: naaleihin. Perusteluiksi on esitetty valtionrau- riteltävä henkilö- ja tavaraliikenteen vähimmäis-
39092: tateiden alijäämän supistaminen. Lain mukaan palvelutaso, jonka mukaan valtionrautatiet on
39093: tämä perustelu ei kuitenkaan ole riittävä eikä velvollinen liikenteen hoidosta hudlehtimaan.
39094: missään tapauksessa oikeuttaisi supistustoimen- Se, miten laitos tässä onnistuu, olkoon sen toi-
39095: piteisiin. Lain mukaan liiketaloudellisen kan- minnan tuloksellisuuden arvosteluperuste.
39096: nattavuuden rinnalla tulee aina ottaa huomioon Palvelutason yksityiskohtainen määrittely
39097: myös maan yleinen etu. MikäH yleinen etu tehdään asetuksella (8 §) tai valtioneuvoston
39098: niin vaatii osoitetaan valtionrautateille kus- päätöksellä.
39099: tannuksia lisäävien velvoitteiden korvaamiseksi Edellä olevan perusteella ehdotan,
39100: määrärahat tulo- ja menoarviossa (5 §).
39101: Nykyiseen tapaan laskettu alijäämä ei kelpaa että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
39102: valtionrautateiden toiminnan tehokkuuden mit- lakiehdotuksen:
39103: Lakialoite n:o 406 805
39104:
39105: Laki
39106: valtionrautateiden talouden hoidon yleisistä perusteista annetun lain 1 §:n muuttamisesta.
39107:
39108: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtionrautateiden talouden hoidon yleisistä
39109: perusteista 19 päivänä toukokuuta 1950 annetun lain ( 242/50) 1 § näin kuuluvaksi:
39110:
39111: 1 §. tason tulee tasapuolisesti vastata eri käyttäjä-
39112: Valtionrautateiden taloutta on hoidettava ryhmien tarpeita maan eri osissa.
39113: terveiden liikeperiaatteiden mukaan laitoksen Palvelutaso on vahvistettava jokaisen ase-
39114: kannattavuutta ja maan yleistä etua silmällä man ja niiden välisen liikenneyhteyden osalta
39115: pitäen siten, että liikenteen palvelutaso vas- vähintään viideksi vuodeksi eteenpäin. Tällöin
39116: taa yleisiä yhteiskuntapolitiikan vaatimuksia. tulee esittää aseman päivittäiset yleisön palve-
39117: Valtionrautateiden henkilö- ja tavaraliiken- luajat ja -tehtävät sekä päivittäin pysähtyvien
39118: teen sekä sen vastuulla olevien eri kuljetus- junien lukumäärä.
39119: tehtävistä koostuvien kuljetusketjujen palvelu-
39120:
39121:
39122: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
39123:
39124: Reino Breilin
39125: 806 1979 vp.
39126:
39127: Lakialoite n:o 407.
39128:
39129:
39130:
39131:
39132: Anna-Liisa Jokinen ym.: Ehdotus laiksi Helsingin-Salon-Tu-
39133: run radan rakentamisesta.
39134:
39135:
39136: E d u s k u n n a 11 e.
39137:
39138: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ.
39139:
39140: Lakialoite tähtää ratayhteyden lyhentämiseen tatie Helsingistä Turkuun Lohjan harjun ja
39141: Helsingin ja Turun välillä siten, että rakenne- Salon kaupungin kautta.
39142: taan uusi, korkeatasoinen ja sähköistetty rau-
39143:
39144:
39145:
39146:
39147: ALOITTEEN PERUSTELUT.
39148:
39149: Turku, maamme eteläisenä satamakaupunki- Maantieliikenne ruuhkautuu Etelä-Suomessa
39150: na ja porttina länteen, kasvaa voimakkaasti autokannan voimakkaan kasvun takia. Valtion
39151: merkitykseltään raskaan liikenteen kauttakulku- tulisi ryhtyä kuljetusalan ohjelmointiin ottaen
39152: satamana mutta myös Suomen ja tätä kautta huomioon niin valtionrautateiden kuin muiden-
39153: edelleen suuntautuvan matkailun välittäjänä. kin liikenne- ja kuljetusmuotojen kehittäminen
39154: Jotta tämä .kasvava liikenne voidaan hoitaa tulevaisuuden vaatimuksia vastaavaksi järkeväl-
39155: ajan vaatimuksia vastaavasti, on vakaasti ryh- lä tavalla. Rautatieliikenteen kehittäminen Tu-
39156: dyttävä kehittämään mm. Turusta Helsinkiin run ja Helsingin välillä olisi aloitettava mahdol-
39157: johtavia liikennemuotoja. lisimman pian. Nykyinen rata ei kuntonsa vuok-
39158: Rautatieliikenne Turun ja Helsingin välillä si tarjoa mahdollisuuksia kuljetuskyvyn tehok-
39159: on jäänyt kehityksessä pahasti jälkeen. Asian- kaalle lisäämiselle, mikä puolestaan lisää pai-
39160: tuntijoiden mukaan tämä rataosuus on varsin netta maanteillä.
39161: heikkokuntoinen, •joten sitä on nykyisin lii- Turun seudun satamat ovat maastamme län-
39162: kennöitävä varoen. Tämä hidastaa jo muuten- teen päin suuntautuvan lauttaliikenteen keskus.
39163: kin vaikeakulkuista Turun ja Helsingin liiken- Valtionrautatiet puolestaan voi nykyaikaisella
39164: nettä. kalustolla ja aikatauluja nopeuttamaila toimia
39165: Etelä-Suomen liikenneolojen kehittämisessä yhteistyössä kuorma-autoliikenteen kanssa kul-
39166: on tärkeää ottaa huomioon myös se, että Tur- jettamalla rautateillä kaukoliikenteen perävau-
39167: ku sijaitsee Tukholma-HeLsinki-Leningrad nuja ja kontteja.
39168: akselilla. Lisäksi Turulla on luontaiset edelly- Helsingin-Kirkkonummen rataosan sähköis-
39169: tykset ympärivuotiseen meriliikenteeseen, min- täminen on osoittanut sähköistyksen merkityk-
39170: kä vuoksi Turku on saanut vakituisen aseman sen paikallisliiken teessä.
39171: ulkomaanliikenteen välittäjänä. Ulkomaankaup- Rataosan Helsinki-Turku välillä on monia
39172: pamme viennistä ohjautui esim. 1970 noin 15 kasvukeskuksia ja erityisesti Turun kaupunki
39173: % Turun sataman kautta eli 1 612 miljoonan voisi laajentumisessaan käyttää hyväkseen val-
39174: markan arvosta, seuraavalla tilalla Kotka 1 471 tionrautateiden tarjoamia mahdollisuuksia, mi-
39175: miljoonaa markkaa. Tämä asettaa Turun maan käli rataosuus Helsinki-Turku mahdollisim-
39176: tärkeimmäksi porti~si vientikaupan palveluk- man pian sähköistettäisiin.
39177: sessa. Tämä lisää huomattavasti raskaan tavara- Keski-Euroopassa ovat rautatiet nousseet
39178: kuljetuksen osuutta nimenomaan Turun ja Hel- uudelleen arvoon ja niiden kehittäminen on
39179: singin välillä.
39180: Lakialoite n:o 407 807
39181:
39182: parhaillaan voimakasta. On nimittäin todettu, Liikenteen kehityskuva ja tiedossa olevat
39183: että maanteiden kuljetuskyky ei riitä eikä ole suunnitelmat rautatielaitoksen edelleen kehit-
39184: mielekästä ratkaista liikenne- ja kuljetuskysy- tämiseksi viittaavat siihen, että laitos tulee saa-
39185: myksiä yksinomaan maanteitä kehittämällä, maan vuosittain lisääntyvästä kuljetustarpeesta
39186: koska rautateiden kuljetuskykyä voidaan uuden- hoitaakseen jatkuvasti kasvavan osan. Viime
39187: aikaistamaila huomattavasti lisätä. Etelä-Suomi vuosien kehitys osoittaa selvästi, että rautatei-
39188: on liikenneongelmiltaan täysin verrattavissa den suhteellinen osuus kasvusta tulee olemaan
39189: Keski-Eurooppaan, joten mahdollisimman no- suurempi 1970-luvulla kuin 1960-luvulla.
39190: peasti tulisi myös meillä ryhtyä tehostamaan Rautateiden sähköistäminen linjalla Turku-
39191: eri liikennemuotojen yhteistyötä, johon kuuluu Helsinki on tullut ajankohtaiseksi. Mahdolli-
39192: rautateiden sähköistäminen ja uudenaikaistami- simman 'lyhyen ja tulevaisuudessa yhä nopeu-
39193: nen. tuvaa liikennetarvetta palvelevan uuden rauta-
39194: Henkilöliikenteen uudistukset ja uudet ta- tien rakentamiseen on ryhdyttävä. Nykyinen
39195: voitteet ovat merkinneet sitä, että henkilökilo- Turun ja Helsingin välinen rautatie on heikko-
39196: metrit osoittavat suhteellisen voimakkaasti kas- kuntoinen ja pituudeltaan nykyisin noin 200
39197: vavaa suuntaa. Jos vuotta 1964 merkitään km. Radan oikaisu ja sähköistäminen tulee mer-
39198: 100:lla, niin vuonna 1976 suoritteiden laske- rkitsemään laskelmien mukaan yli yhden tunnin
39199: taan olevan jo 125. Vuoden 1972 tienoilta läh- ajan säästöä tällä matkalla. Tämä on niin mer-
39200: tien on laskettu myös matkojen lukumäärän ,kittävä uudistus, että sen toteuttamista ei tule
39201: kääntyvän nousuun. Tavaraliikenteessä keski- enää siirtää.
39202: kuljetusmatka on jatkuvasti osoittanut kasvavaa Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
39203: suuntausta. Jos tällä kohdin vuotta 1964 mer- nioittaen,
39204: kitään 100:1la, lasketaan tonnikilometrejä ku-
39205: vaavan indeksiluvun olevan vuonna 1976 jo että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
39206: lähes 170. lakiehdotuksen:
39207:
39208:
39209: Laki
39210: Helsingin-Salon-Turun radan rakentamisesta.
39211:
39212: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
39213:
39214: 1 §. mältä yleiseltä tieltä asemalle tai liikennepai-
39215: Helsingin asemalta rakennetaan Lohjan har- kalle tehtävää tietä varten tarvittavien maa-
39216: jun ja Salon kaupungin kautta Turun asemalle alueiden lunastuksesta vastaa valtio.
39217: ja Turun satamaan sähköistetty rautatie rata-
39218: suuntatutkimuksen muuten lähemmin määritte- 3 §.
39219: lemän ratalinjan mukaisesti. Radan takennustyöt aloitetaan eduskunnan
39220: myönnettyä tulo- ja menoarviossa tarkoitukseen
39221: 2 §. tarvittavan määrärahan, jonka ohella voidaan
39222: Rautatietä, sen liikennepaikkoja ja laitteita työttömyystilanteen niin vaatiessa käyttää työl-
39223: sekä muita tarpeita varten otettavien maa- ja lisyyden edistämiseen myönnettyjä määräraho-
39224: vesialueiden lunastuksesta samoin kuin lähim- ja.
39225:
39226:
39227: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
39228:
39229: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
39230: Reino Breilin Ilkka Kanerva Tapio Holvitie
39231: Paula Eenilä
39232: 808 1979 vp.
39233:
39234: Lakialoite n:o 408.
39235:
39236:
39237:
39238:
39239: Knuuttila ym.: Ehdotus laiksi yleisistä teistä annetun lain .3 7
39240: § :n muuttamisesta.
39241:
39242:
39243: E d u s k u n n a 11 e.
39244:
39245: Yleisiä teitä rakennettaessa rakennuskaava- tiealueeksi kapeamman alueen kuin kaavan lii-
39246: kuin myös asemakaava-alueilla on tiealueen laa- kennealue osoittaa. Muun liikennealueen tie-
39247: juuden määräämisessä eri viranomaisten kanta viranomaiset katsovat kuuluvan kunnan lunas-
39248: osoittautunut toisistaan poikkeavaksi siten, tettavaksi. Tämän tulkintaerimielisyyden lopet-
39249: että eräissä tapauksissa yksityisen perustuslail- tamiseksi ja tarpeettomien maakaistojen estä-
39250: lisia oikeuksia mahdollisesti loukataan ja toi- miseksi joutumasta kuntien omistukseen olisi
39251: saalta kunnille aiheutetaan taloudellisia rasi- tielakia vastaavasti muutettava.
39252: tuksia. Teitä suunniteltaessa nimittäin kaava- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
39253: alueilla varataan liikennealueet, joihin sisälty- dotamme kunnioittaen,
39254: vät myös rakentamattomina pidettävät suoja-
39255: alueet. Käytännössä on toisaalta osoittautunut, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
39256: että tietoimituksissa tieviranomaiset osoittavat lakiehdotuksen:
39257:
39258:
39259: Laki
39260: yleisistä teistä annetun lain 3 7 § :n muuttamisesta.
39261: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yleisistä teistä 5 päivänä toukokuuta 1954
39262: annetun lain .37 §:n 2 momentin 1 kohta, sellaisena kuin se on 22 päivänä tammikuuta 1971
39263: annetussa laissa ( 44/71 ) , näin kuuluvaksi:
39264:
39265: .37 §. sekä, mikäli syytä on, ne liitännäisalueelle joh-
39266: tavat yksityiset tiet, joihin tienpitäjällä on käyt-
39267: Toimituksessa on: töoikeus, samoin kuin laadittava alueesta seli-
39268: 1) määrättävä ja karttaan merkittävä kaava- telmä sekä merkittävä niiltä osilta, kuin erityi-
39269: alueella kaavan perusteella sekä muulla tiesuun- sistä syistä harkitaan tarpeelliseksi, rajat maas-
39270: nitelman perusteella ja tarvittaessa tienpito- toon asetettavilla rajamerkeillä;
39271: viranomaisen osoituksen mukaan alueen rajat
39272:
39273:
39274: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
39275:
39276: Sakari Knuuttila Paula Eenilä Bror Lillqvist
39277: 1979 vp. 809
39278:
39279: Lakialoite n:o 409.
39280:
39281:
39282:
39283:
39284: Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi yksityis- ja kunnanteiden siirtä-
39285: misestä valtion omistukseen ja hoitoon.
39286:
39287:
39288: E d u s k u n n a II e.
39289:
39290: Tierasitteet ja -kustannukset tulevat tunne- lee monin verroin hukkatyötä ja hukka-ajokilo-
39291: tusti kohtuuttoman raskaiksi sekä kunnille että metrejä, kun valtion, kunnan ja yksityisteitä
39292: yksityisille. Siksi yhä enenevämmin ja laajem- monin paikoin risteilee lähekkäin ja peräkkäin-
39293: min yleistyy ajattelutapa, että yleisten teiden, kin, mutta jäykkä tielainsäädäntö aiheuttaa sen,
39294: jollaisia käytännössä kaikki tiet ovat (joitakin ettei auraus- ja muun tienhoitokaluston käyt-
39295: kesähuvilateitä kunties lukuunottamatta) suun- töä ole voitu järkeistää eikä taloudellistaa.
39296: nitelusta ja rakentamisesta sekä hoidosta ja Kaikki nämäkin pulmat poistuvat yhdellä ker-
39297: ylläpidosta aiheutuvat kustannukset ja rasitteet taa silloin, kun kaikki yksityis- ja kunnantiet-
39298: on siirrettävä valtiovallalle. kin otetaan valtion omistukseen ja hoidetta-
39299: Siirtämällä kaikki tiet yhdelle omistajalle ja viksi.
39300: kunnossapitäjälle tehtäisiin teiden rakentami- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
39301: nen ja huoltaminen (auraus, lanaus jne.) ny- nioittavasti,
39302: kyistä huomattavasti joustavammaksi ja talou-
39303: dellisemmaksi. Onhan tunnettua, että sekä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
39304: talviaurauksessa että sulan ajan tiehuollossa tu- lakiehdotuksen:
39305:
39306:
39307: Laki
39308: yksityis- ja kunnanteiden siirtämisestä valtion omistukseen ja hoitoon.
39309:
39310: 1 §. 2 §.
39311: Sen estämättä mitä tielainsäädännössä muu- Tarkempia määräyksiä tämän lain soveltami-
39312: toin on säädetty, siirretään kaikki yksityistiet ja sesta annetaan asetuksella.
39313: kunnantiet valtion omistukseen ja hoidettaviksi
39314: viiden vuoden kuluessa tämän lain voimaan- 3 §.
39315: tulosta lukien. Teiden valtion haltuun ja hoi- Tämä laki tulee voimaan päivänä
39316: toon otto aloitetaan ensiksi valtakunnan kehi- kuuta 19
39317: tys- ja sivualueilla.
39318:
39319: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
39320:
39321: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
39322: Urho Pohto Veikko Vennamo Eino Poutiainen
39323: Pekka Vennamo
39324:
39325:
39326:
39327:
39328: 102 0879005055
39329: 810 1979 vp.
39330:
39331: Lakialoite n:o 410.
39332:
39333:
39334:
39335:
39336: Koskenniemi ym.: Ehdotus tieliikennelaiksi.
39337:
39338:
39339: E d u s k u n n a II e.
39340:
39341: Voimassa oleva tieliikennelaki on säädetty Lakiehdotuksen keskeisimpiä tavoitteita ovat
39342: vuonna 1957. Laki on hyvin suppea ja yleis- liikenneturvallisuuden parantaminen ja liiken-
39343: luontoinen. Yleisesti on katsottu, että laki ja teen haittojen vähentäminen.
39344: sitä täydentävät asetukset ovat vanhentuneita. Nykyisiä liikennesääntöjä on oikeutetusti
39345: Tieliikennelainsäädännön sisältö ei enää vastaa arvosteltu niiden mutkikkuudesta, vaikeaselkoi-
39346: vallitsevia liikennepolii'ttisia näkemyksiä. Myös suudesta ja tulkinnanvaraisuudesta. Jotta lii-
39347: muuttuneet olosuhteet, erityisesti liikenneonnet- kennesääntöjä noudatettaisiin, tienkäyttäjien pi-
39348: tomuuksien ja liikenteen ympäristöhaittojen täisi olla perillä niiden oikeasta sisällöstä ja
39349: lisääntyminen, edellyttävät tieliikennelainsää- sääntöjen pitäisi myös olla valvottavissa. Tämän
39350: dännön uudistamista. vuoksi liikennesäännöt on laadittu ehdotuksessa
39351: Tieliikennelainsäädännön uudistaminen on mahdollisimman selviksi, kansantajuisiksi ja yk-
39352: ollut vireillä vuosikausia. Vuonna 1972 edus- siselitteisiksi.
39353: kunta hylkäsi tieliikennelain muutosesityksen, Tieliikenteen kuolanuhreista noin puolet on
39354: joka kuului osana kansainvälisten suositusten jalankulkijoita, pyöräilijöitä ja muita kevyen
39355: pohjalta valmisteltuon liikennesääntöuudistuk- liikenteen ryhmään kuuluvia. Suurin osa näistä
39356: seen. Suunnitellussa uudistuksessa ei ollut edus- uhreista on lapsia ja vanhuksia. Näiden uhrien
39357: kunnan mielestä kiinnitetty riittävää huomiota vähentämiseksi on välttämätöntä turvata kevyt-
39358: moottoriliikenteen turvallisuuden parantamiseen tä liikennettä liikennesäännöillä asettamalla pää-
39359: eikä kevyen liikenteen suojaamiseen ja mahdol- vastuu onnettomuuksien välttämisestä mootto-
39360: listamiseen. Eduskunta edellytti hallituksen riliikenteelle. Näin ei ole nykyisin, sillä noin
39361: asettavan parlamentaarisen komitean valmiste- 80 % liikenteessä kuolleista jalankulkijoista on
39362: lemaan tieliikennelainsäädännön kokonaisuudis- katsottu yksin syypääksi onnettomuuteen.
39363: tusta. Tehtävän sai parlamentaarinen liikenne- Suurissa asutuskeskuksissa liikenteen ruuh-
39364: komitea, jonka ehdotus uudeksi tieliikennelaiksi kautuminen on huomattava epäkohta. Näissä
39365: sisältyy komiteanmietintöön 1975:27. Tältä oloissa on suosittava joukkoliikennettä ja teh-
39366: pohjalta annettiin syksyllä 1978 eduskunnalle tävä mahdollisiksi ruuhkahaittoja vähentävät
39367: hallituksen esitys, mutta se raukesi vaalikauden liikennejärjestelyt. On esimerkiksi saatava
39368: päättyessä. aikaan joustava menettely kävely- ja joukko-
39369: Uuden tieliikennelain säätäminen on kiireel- liikennekatujen varaamista varten.
39370: linen tehtävä. Parlamentaarisen liikennekomi- Kuntien oikeuksia liikennemerkkien asetta-
39371: tean enemmistön lakiehdotus ei tosin sellaise- misessa ja muussakin liikenteen ohjauksessa on
39372: naan kelpaa uudistuksen pohjaksi, minkä komi- syytä laajentaa. Kunnille on annettava itsenäi-
39373: tean enemmistökin on joutunut itse toteamaan nen valta päättää taajamien nopeusrajoituksista
39374: edellä mainitussa mietinnössä. asetuksella annettavien ohjeiden puitteissa.
39375: Aloitteeseen sisältyy ehdotus uudeksi tielii- Autonkuljettajien työoloihin liittyy tunnetusti
39376: kennelaiksi. Lakiin otettavien säännösten alaa tekijöitä, jotka ovat omiaan heikentämään lii-
39377: laajennettaisiin tuntuvasti, jotta turvataan edus- kenneturvallisuutta. Kuorma-autokuljetuksissa
39378: kunnan mahdollisuudet vaikuttaa tehokkaasti yleinen urakkapalkkaus sekä tieliikenteen työ-
39379: liikennelainsäädännön sisältöön. Kun nykyisessä aikasäännösten väljyys ovat omiaan aiheutta-
39380: tieliikennelaissa on 19 pykälää, lakiehdotuksessa maan väsyneenä ajamista, nopeusrajoitusten rik-
39381: on sata pykälää. Asetuksen tasolla säädettyjä komisia ja muita haitallisia ilmiöitä. Myös näi-
39382: asioita on siis siirretty lakiin. hin asioihin on puututtava tieliikennelaissa.
39383: Lakialoite n:o 410 811
39384:
39385: Ajokortin antamista ja menettämistä koske- dettävä ensisijainen vastuu siitä, että työnteki-
39386: via säännöksiä on tarkistettava toisaalta turval- jän kuljettama ajoneuvo pidetään liikennekel-
39387: lisuuden parantamiseksi ja toisaalta ajokortin poisessa kunnossa.
39388: menettämisseuraamukseen liittyvien kohtuutto- Liikennesäännösten noudattamista on tarpeen
39389: muuksien poistamiseksi. tehostaa liikennevalvonnan lisäksi rangaistus-
39390: Ajoneuvon käyttäjiä on suojattava kelvotto- seuraamuksin. Tässä on nykyinen käytäntö ollut
39391: mien ajoneuvojen ja liikennetarvikkeiden mark- liian kaavamainen. Seuraamukset olisi selvästi
39392: kinoinnilta. Ajoneuvojen ja tarvikkeiden laatu- porrastettava liikenteelle aiheutetun vaaran
39393: vaatimukset on määriteltävä nykyistä tarkem- mukaan, ja törkeisiin vaarantamistapauksiin oli-
39394: min ja kattavammin. Ajoneuvojen maahantuo- si puututtava nykyistä tiukemmin.
39395: jien ja kauppiaiden vastuuta on syytä laajentaa. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
39396: Ajoneuvomääräyksissä on turvallisuuden nioittaen,
39397: ohella otettava huomioon melun ja muiden ym- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
39398: päristöhaittojen ehkäisy. Työnantajalle on sää- lakiehdotuksen:
39399:
39400:
39401:
39402: Tieliikennelaki.
39403: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
39404:
39405: 1 luku. jossa ajoradan vastakkaisella puolella on jalka-
39406: käytävä;
39407: Yleisiä säännöksiä.
39408: 6) suojakadulla jalankulku- ja ajoneuvolii-
39409: 1 §. kenteelle yhteisesti tal'koitettua liikennemerkein
39410: osoitettua tietä;
39411: Soveltamisala. 7) Iaajamalla liikennemerkein osoitettua taa-
39412: Tämä laki koskee ajoneuvo-, ra1t1ovaunu- ja jaan rakennettua aluetta;
39413: jalankulkuliikennettä, mutta ei rautatieliikennet- 8) liikenteen ohjauslaitteella liikennemerk-
39414: tä. kiä, liikenneopastiota tai muuta liikenteen oh-
39415: Lain 2-5 luvun säännöksiä ei sovelleta lii- jaamiseksi tarkoitettua laitetta tai tiemerkin-
39416: kenteeseen tien ulkopuolella. tää;
39417: 9) tienkäyttäjällä jokaista, joka on tiellä tai
39418: 2 §. tiellä olevassa ajoneuvossa;
39419: Määritelmiä. 10) jalankulkijalla jalan, suksilla tai luisti-
39420: min liikkuvaa ja potkukelkan, lastenvaunujen,
39421: Tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan: leikkiajoneuvon tai vastaavan laitteen kuljetta-
39422: 1) tiellä yleisesti maaliikenteeseen käytettyä jaa sekä polkupyörän ja mopon taluttajaa;
39423: väylää tai aluetta, ei kuitenkaan rautatietä; 11) ajoneuvolla maalla kulkemaan tarkoitet-
39424: 2) ajoradalla ajoneuvoliikenteelle rakennet- tua laitetta, joka ei kulje kiskoilla;
39425: tua, yhden tai useampia ajokaistoja käsittävää 12) moottorikäyttöisellä ajoneuvolta ajoneu-
39426: tien osaa; voa, jonka käyttövoimana on moottori; sekä
39427: 3) pientareella ajoradasta reunaviivalla ero- 13) liikennetarvikkeella ajoneuvon rakenne-
39428: tettua tien osaa; osaa ja varustetta tai tienkäyttäjän henkilökoh-
39429: 4) ajokaistalta tiemerkinnöin osoitettua tai taista suojavälinettä.
39430: muuta autolle riittävän leveää ajoradan pituus-
39431: suuntaista osaa; 3 §.
39432: 5) suojatiellä jalankulkijoiden käytettäväksi Tienkäyttäjän yleiset velvollisuudet.
39433: ajoradan tai polkupyörätien ylittämiseen liiken-
39434: nemerkillä tai tiemerkinnöin osoitettua tien Tienkäyttäjän on noudatettava liikennesään-
39435: osaa sekä jalkakäytävän jatketta risteyksessä, töjä sekä muutenkin olosuhteiden edellyttämää
39436: 812 Lakialoite n:o 410
39437:
39438: huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahin- Tienkäyttäjän on pysähdyttävä turvallisen
39439: gon välttämiseksi. matkan päähän radasta, jos juna lähestyy taikka
39440: Tienkäyttäjä ei saa taDpeettomasti estää tai valo-opaste velvoittaa pysähtymään tai varoitus-
39441: häiritä Hikennettä. ääni kuuluu. Radan edessä olevaa puomia ei
39442: saa ohittaa, jos se on alhaalla tai liikkuu.
39443: 4 §. Rata on ylitettävä viivyttelemättä.
39444: Liikenteen ohjaus.
39445: 8 §.
39446: Tienkäyttäjän on ensisijaisesti noudatettava Esteetön kulku hälytysajoneuvolle ja
39447: poliisin ja muun liikenteen ohjaajan antamaa kulkueelle.
39448: merkkiä.
39449: Liikenteen ohjauslaitteella annettua ohjetta Tienkäyttäjän on mkenteen ohjauslaitteista
39450: on noudatettava, vaikka se edellyttäisi poik- huolimatta annettava esteetön kulku hälytys-
39451: keamista liikennesäännöstä. Jos liikennettä oh- ajoneuvolle, joka käyttää sinistä valomerkkiä.
39452: jataan liikennevaloin, valoa on noudatettava Tarvittaessa on väistyttävä syrjään ja pysähdyt-
39453: muusta ohjauslaitteesta huolimatta. tävä.
39454: Sotilasosastoa, hautaussaattuetta, valvottua
39455: 5 §. lapsiryhmää tai muuta järjestäytynyttä kulkuet-
39456: Moottoriliikenne tien ulkopuolella. ta ei saa katkaista tai muuten estää.
39457:
39458: Taajamassa ei moottorikäyttöistä ajoneuvoa
39459: saa luvatta kuljettaa, pysäyttää tai pysäköidä Ajoneuvoliikenne.
39460: sellaisella alueella, jota ei ole tarkoitettu moot-
39461: torikäyttöisten ajoneuvojen liikenteelle. 9 §.
39462: Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske
39463: välttämätöntä huoltoajoa, sairaan kuljetusta tai Tien eri osien käyttäminen.
39464: muuta näihin verrattavasta syystä välttämätöntä Tiellä ajoneuvoa on kuljetettava ajoradalla.
39465: dlapäistä liikennettä. Jos tiellä on vähintään metrin levyinen pien-
39466: Moottorikäyttöistä ajoneuvoa tien ulkopuolel- nar, jota voi käyttää haitatta, polkupyörää ja
39467: la kuljetettaessa on noudatettava olosuhteiden muuta moottoritonta ajoneuvoa sekä mopoa on
39468: edellyttämää varovaisuutta vaaran ja vahingon kuljetettava pientareella. Enintään 12-vuotias
39469: välttämiseksi. lapsi saa kuljettaa polkupyörää jalkakäytävällä.
39470:
39471: 2 luku. 10 §.
39472: Ajoneuvon paikka ajoradalla.
39473: Liikennesäännöt.
39474: Ajoneuvoa on kuljetettava tien oikealla puo-
39475: Yleisiä sääntöjä. lella, jos ajo tiellä on sallittu molempiin suun-
39476: tiin. Vasenta puolta saa tällöin käyttää vain
39477: 6 §. ohitukseen tai oikean puolen ollessa esteen
39478: Esteetön kulku kiskoliikenteelle. sulkema.
39479: Jos ajosuunnassa on käytettävissä vähintään
39480: Junalle on annettava esteetön kulku. kaksi ajolkaistaa, vastaan tulevan [iikenteen
39481: Ajoneuvon kuljettajan on annettava esteetön puolta ei saa käyttää ohitukseenkaan.
39482: kulku raitiovaunulle.
39483: 11 §.
39484: 7 §. Ajokaistojen käyttö.
39485: Rautatien ylittäminen.
39486: Jos ajoradalla on vähintään kaksi ajokaistaa
39487: Tienkäyttäjän, joka aikoo ylittää rautatien, ajosuunnassa, ajoneuvoa on kuljetettava äärim-
39488: on varolaitteista huolimatta tarkkailtava, onko mäisenä oikeaLla olevalla vapaalla ajokaistalla.
39489: juna tulossa. Kuljettajan on käytettävä sellaista Jos liikenne on tiheää, kuljettaja saa käyttää
39490: nopeutta, että hän voi tarvittaessa pysäyttää sopivinta ajoka:istaa. Ajokaistaa ei saa kuiten-
39491: ennen rataa. kaan tarpeettomasti vaihtaa. VäHttömästi kais-
39492: Lakialoite n:o 410 813
39493: ~-'
39494: tanvaihdon jälkeen ei saa palata aikaisemmalle Vasemmalle kääntyvän on ryhmityttävä ajo-
39495: ajokaistalle. radan keskiviivan viereen tai yksisuuntaisella
39496: Ajokaistaa ei saa vaihtaa, jos siitä voi olla ajoradalla vasempaan reunaan. Risteys on jä-
39497: vaaraa. tettävä välittömästi risteävän ajoradan keski-
39498: viivan vasemmalla puolella tai yksisuuntaisella
39499: 12 §. ajoradalla vasemmassa reunassa.
39500: Vasemmalle kääntyvä polkupyöräilijä ja mo-
39501: Ajoneuvojen välinen etäisyys. poiJlija saa kuitenkin ylittää risteyksen oikealla
39502: Etäisyys edellä kulkevaan ajoneuvoon on ajaen ja kääntyä vasta sen jälkeen vasempaan.
39503: sovitettava sellaiseksi, ettei vaaraa ole, vaikka
39504: tämä ajoneuvo pysäytetään. 17 §.
39505: Taajaman ulkopu011ella muuta liikennettä sel-
39506: västi hitaammin ajavien ajoneuvojen on pidet- V äistämisvelvollisuus.
39507: tävä toisiinsa sellaiset etäisyydet, että ohittava Kuljettajan on väistettävä risteyksessä ja
39508: ajoneuvo voi vaaratta ajaa niiden väliin. aukiolla samanaikaisesti oikealta lähestyvää ajo-
39509: neuvoa.
39510: 13 §. Kääntyvän ajoneuvon kuljettajan on väistet-
39511: Turvallinen nopeus. tävä risteävää tietä ylittävää jalankulkijaa, pol-
39512: kupyöräilijää ja mopoilijaa.
39513: Kuljettajan on ajettava turvallisella nopeu- Vasemmalle kääntyvän kuljettajan on lisäk-
39514: della; si väistettävä vastaan tulevaa liikennettä.
39515: Nopeus on pidettävä sellaisena, että kuljet- Kuljettajan on kuitenkin aina väistettävä
39516: taja säilyttää ajoneuvon hallinnan. Ajoneuvo on muuta liikennettä:
39517: voitava pysäyttää edessä olevan ajoradan nä- 1) jos hän on tulossa tielle pihasta, pysä-
39518: kyvällä osalla ja ennen jokaista ennalta varot- köintipaikalta, huoltoasemalta, polulta tai muul-
39519: tavissa olevaa estettä. ta vähäiseltä ajotieltä taikka vastaavalta alueel-
39520: Ennen k~HJJkova:loilta lähivaloille vaihtamista ta;
39521: nopeus on sovitettava uusia näkyvyysoloja vas- 2) lähtiessään liikkeelle ajoradan reunasta;
39522: taavaksi. ja
39523: 3) peruuttaessaan ajoneuvoa.
39524: 14 §.
39525: Haitaton nopeus. 18 §.
39526:
39527: Nopeus on pidettävä sellaisena, etteivät muut Väistämisen osoittaminen.
39528: joudu lian tai soran roiskumiselle alttiiksi. Liikennesäännön tai liikenteen ohjauslaitteen
39529: mukaan väistämisvelvollisen kuljettajan on hy-
39530: 15 §. vissä ajoin nopeutta vähentämällä ja tarvittaes-
39531: Nopeusrajoitukset. sa pysäyttämählä selvästi osoitettava, että hän
39532: aikoo noudattaa velvollisuuttaan.
39533: Liikenneministeriö voi antaa määräyksiä ylei-
39534: sestä nopeusrajoituksesta koko maassa, määrä-
39535: tyillä teiUä tai määrätyssä osassa maata. 19 §.
39536: Moouorikäyttöisten ajoneuvojen suurimmis- Kohtaaminen.
39537: ta sallituista nopeuksista säädetään asetuksella.
39538: Vastaan tuleva ajoneuvo on sivuutettava
39539: 16 §. oikealta.
39540: Kääntyminen. Jos risteyiksessä kohtaavat ajoneuvot kään-
39541: tyvät vasempaan, ne saavat sivuuttaa toisensa
39542: Ajokaista kääntymistä varten on valittava vasemmalta käyttäen vähäistä nopeutta.
39543: hyvissä ajoin. Kohtaavien ajoneuvojen kuljettajien on pi-
39544: Oikealle kääntyvän on ryhmityttävä ajoradan dettävä ajoneuvojen väli turvallisena. Jos ajo-
39545: <;>ikeaan reunaan ja käännyttävä mahdollisim- radan toisella puoliskolla on este, tietä on
39546: man jyrkästi. annettava sen, jonka puolella este on.
39547: 814 Lakialoite n:o 410
39548:
39549:
39550: 20 §. 24 §.
39551: Ohittaminen. Linia-auton pysäkiltä lähtö.
39552: Ajoneuvo on ohitettava vasemmalta. Jos Tiellä, jolla suurin sallittu nopeus on 60
39553: edellä ajava on kääntymässä vasempaan tai an- km/ t, ajoneuvon kuljettajan on väistettävä lin-
39554: tanut sitä osoittavan merkin, se on ohitettava ja-autoa, jonka kuljettaja suuntamerkillä osoit-
39555: oikealta. taa aikovansa lähteä liikkeelle pysäkiltä. Linja-
39556: Polkupyöräilijä ja mopoilija saa aina ohittaa auton kuljettajan on noudatettava tarpeellista
39557: muunlaisen ajoneuvon oikealta. varovaisuutta vaaran välttämiseksi.
39558:
39559: 21 §. 25 §.
39560: Ohittaian velvollisuudet. Kevyen liikenteen varominen.
39561: Ohittavan ajoneuvon kuljettajan on tarkoin Moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajan on
39562: varmistauduttava, ettei ohitus aiheuta vaaraa. kohdatessaan tai ohittaessaan jalankulkijan,
39563: Ohitukseen ei saa lähteä, jos ohituksen turval- polkupyöräilijän tai mopoilijan käytettävä riit-
39564: linen suorittaminen edellyttäisi nopeusrajoituk- tävän vähäistä nopeutta ja noudatettava muu-
39565: sen ylittämistä. tenkin tarpeellista varovaisuutta estääkseen
39566: Ennen ohittamista taajaman ulkopuolella on vaaratilanteen syntymisen.
39567: annettava ääni- tai valomerkki edellä ajavan Kuljettajan on annettava kevyelle liikenteelle
39568: varoittamiseksi. ajoneuvoosa koon ja nopeuden edellyttämä tur-
39569: Ohituksen aikana ohittajan on pidettävä tur- vallinen tila tiellä. Ajoneuvoa ei saa ohjata
39570: vallinen väli ohitettavaan ajoneuvoon. kahta metriä lähemmäksi jalankulkijaa tai pol-
39571: kupyöräilijää muuten kuin vähäisellä nopeu-
39572: 22 §. della.
39573: Ohituskiellot. 26 §.
39574: Ohitus, johon on käytettävä vastaan tulevan Lasten ;a muiden erityisryhmien varominen.
39575: liikenteen puolta, on kielletty:
39576: 1) näkyvyyden ollessa mäenharjan, kaarteen Moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajan on
39577: tai muun syyn vuoksi turvalliseen ohitukseen varottava erityisesti lähestyessään lasta, van-
39578: riittämätön; husta, vammaista tai muuta, jolla on ilmeisiä
39579: 2) teiden risteyksessä, rautatien tasoristeyk- vaikeuksia selviytyä turvallisesti liikenteessä,
39580: sessä ja välittömästi ennen niitä; sekä matkustajia varten pysäytettyä linja-autoa,
39581: 3) liikenteen ollessa niin tiheää, ettei ohit- raitiovaunua ja koululaiskuljetusautoa.
39582: taja voisi ohituksen jälkeen palata omalle puo- Matkustajia varten pysäytettyä koululaiskul-
39583: lelleen liikennettä häiritsemättä; jetusautoa ei saa ohittaa eikä sivuuttaa pysäyt-
39584: 4) ajoneuvon tai jalankulkijan lähestyessä tämättä.
39585: niin, että on törmäyksen vaara; Koulualueeksi merkityllä tiellä kuljettajan on
39586: 5) edellä ajavan osoitettua aikomuksensa noudatettava sellaista varovaisuutta, ettei on-
39587: ohittaa; ja nettomuuksia tapahdu.
39588: 6) takana ajavan aloitettua ohituksen.
39589: Ohituskielto ei koske tienristeystä, jossa tie- 27 s.
39590: hen yhtyy polku, pihatie tai vastaava vähäinen Suoiatie.
39591: ajotie.
39592: Suojatietä lähestyvän kuljettajan on ajettava
39593: 23 §. sellaisella nopeudella, että hän voi tarvittaes-
39594: Ohiteltavan velvollisuudet. sa pysäyttää ennen suojatietä.
39595: Jos suojatien eteen on pysähtymässä tai
39596: Ohitettava ei saa ohituksen aikana siirtyä pysähtynyt ajoneuvo tai raitiovaunu, sitä ei saa
39597: vasempaan eikä lisätä nopeutta. Tarvittaessa ohittaa pysäyttämättä.
39598: ohitettavan on vähennettävä nopeutta. Hitaasti Ajoneuvon ja raitiovaunun kuljettajan on an-
39599: ajavan on tarvittaessa tietä antamalla helpotet- netltava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on
39600: tava ohitusta. suojatiellä tai astumassa sille.
39601: Lakialoite n:o 410 815
39602:
39603: Kuljettajan on annettava esteetön kulku Suojakadulla jalankulkija saa käyttää ajora-
39604: myös suojatietä käyttävätie polkupyöräilijälle. taa. Hän ei kuitenkaan saa tarpeettomasti estää
39605: Jos polkupyöräilijä ajaa suojatielle, hän saa ajoneuvoliikennettä.
39606: käyttää vain vähäistä nopeutta.
39607: Jos poliisi ohjaa liikennettä tai liikennevalot 32 §.
39608: toimivat, 2 momenttia ei sovelleta. Ajoradan ylittäminen.
39609:
39610: 28 §. Jalankulkijan on ylftettävä ajorata suoJatie-
39611: tä kulkien, jos se on lähellä. Muuten ajorata
39612: Kevyen liikenteen reitin ylittäminen. on ylitettävä yleensä kohtisuoraan.
39613: Suojatielle tai muuten ajoradalle astuvan ja-
39614: Kuljettajan on yli'ttäessään jalkakäytävää lankulkijan on otettava huomioon liikenneolo-
39615: taikka muuta jalankulkijoille tai pyöräilijöille suhteet ja ylitettävä ajorata tarpeettomasti vii-
39616: tarkoitettua aluetta ja ajaessaan pihasta tielle vyttelemättä.
39617: annettava esteetön kulku kevyelle liikenteelle.
39618: Kuljettaja ei saa ohittaa raitiovaunua, joka
39619: Muut liikennesäännöt.
39620: on pysähtynyt korokkeettomalle pysäkille. Hä-
39621: nen on annettava esteetön kulku raitiovaunuun 33 §.
39622: meneville ja siitä poistuville.
39623: Täydentävät säännöt.
39624: 29 §. Asetuksella annetaan tarkempia ohjeita lii-
39625: Suojakatu. kennesääntöjen soveltamisesta ja täydentäviä
39626: sääntöjä:
39627: Suojakadulla saa kuljettaa moottorikäyttöis- 1) ajoneuvon pysäyttämisestä ja pysäköin-
39628: tä ajoneuvoa vain kadun varrella olevalle kiin- nistä,
39629: teistölle ajoa varten. 2) valojen käytöstä ajoneuvossa ja merkin-
39630: Suurin sallittu ajonopeus suojakadulla on annoista,
39631: 20 km/t. 3) liikenteestä moottoritiellä ja moottorilii-
39632: Suojakadulla kuljettajan on annettava jalan- kennetiellä sekä
39633: kulkijalle esteetön kulku samoin kuin suoja- 4) Iautalie ja lossille tulosta.
39634: tiellä.
39635: 34 §.
39636: 30 §.
39637: Poikkeussäännöt.
39638: Kotieläimien varominen.
39639: Asetuksella säädetään hälytysajoneuvoja, lii-
39640: Ajoneuvon kuljettajan on ajaessaan tiellä, kenteen valvontaan tai tiellä tehtävään työhön
39641: jolla liikkuu karjaa tai vastaavia kotieläimiä, käytettäviä ajoneuvoja, raitiovaunuja, sotilas-
39642: noudatettava riittävää varovaisuutta estyäkseen liikennettä ja vammaisten liikkumista sekä mui-
39643: ajamasta kotieläimen päälle tai sitä muuten va- ta erityistilanteita varten tarpeelliset liikenne-
39644: hingoittamasta. säännöt. Niissä voidaan tarvittaessa poiketa
39645: laissa säädetyistä yleisistä liikennesäännöistä.
39646: Kevyt liikenne.
39647: 31 §. 3 luku.
39648: Jalankulkijan paikka tiellä. Liikenteen ohjaus.
39649: Jalankulkijan on käytettävä jalkakäytävää,
39650: piennarta tai polkupyörätietä. Jos niitä ei voi 35 §.
39651: käyttää haitatta, hän saa käyttää ajoradan reu- Liikenteen ohjaajat.
39652: naa.
39653: Valvotun jalankulkijaryhmän on käytettävä Liikenteen ohjaajina toimivat poliisi sekä ase-
39654: piennarta tai ajoradan oikeaa puolta, jos se tuksella säädettävissä tapauksissa sotilaspoliisi
39655: sopivasti käy päinsä. Valvottu lapsiryhmä saa ja asianomaisen viranomaisen tehtävään mää-
39656: käyttää jalkakäytävää. räämät henkilöt.
39657: 816 Lakialoite n:o 410
39658:
39659:
39660: Liikenteen ohjaajalla on oltava selvästi erot- 39 §.
39661: tuva vaatetus tai tunnusmerkki. Liikenteen tilapäinen oh;aus.
39662: Tilapäistä tarvetta varten voi myös poliisi
39663: 36 §. asettaa tielle 'liikenteen ohjauslaitteen.
39664: Liikenteen ohiauslaitteet. Tien tilapäisestä sulkemisesta ja liikenteen
39665: ohjauksesta tiellä tehtävän työn, urheilukilpai-
39666: Liikenteen ohjauslaitteilla osoitettavista käs- lun tai sotilasharjoituksen vuoksi taikka muus-
39667: kyistä ja kielloista sekä niiden muusta mer- ta niihin rinnastettavasta syystä säädetään ase-
39668: kityksestä säädetään asetuksella. tuksella.
39669: Liikenneministeriö antaa määräykset liiken-
39670: teen ohjauslaitteiden teknisistä ominaisuuksis- 40 §.
39671: ta ja käytöstä. Liikenteen oh;auslaitteen vahingoittaminen.
39672: Varoituskolmion poistaminen.
39673: 37 §. Tielle asetettua liikenteen ohjauslaitetta ei
39674: Liikenteen oh;auslaitteen asettaminen. saa vahingoittaa eikä luvatta poistaa, siirtää tai
39675: muuttaa.
39676: Liikenteen ohjauslaitteen asettaa yleiselle Sen, joka on vahingoittanut, siirtänyt tai
39677: tielle tie- ja vesirakennuslaitos. Kunta asettaa muuttanut liikenteen ohjauslaitetta, on heti
39678: liikenteen ohjauslaitteen kadulle, rakennuskaa- saatettava se tyydyttävään kuntoon. Jollei tätä
39679: vatielle, torille ja muulle vastaavalle alueelle. voida tehdä, hänen on ensi tilassa ilmoitettava
39680: Muulle tielle liikenteen ohjauslaitteen asettaa asiasta poliisille tai tienpidosta vastaavalle vi-
39681: tien kunnossapitäjä saatuaan siihen kunnan ranomaiselle ja tarvittaessa ryhdyttävä liiken-
39682: suostumuksen. Suostumusta ei kuitenkaan saa teen turvallisuuden vaatimiin toimiin.
39683: ilman pätevää syytä evätä. Tielle asetetun varoituskolmion luvaton pois-
39684: Taajamaa osoittavan liikennemerkin käytöstä taminen tai siirtäminen on kielletty.
39685: sekä paikallisten olosuhteiden edellyttämistä
39686: nopeusrajoituksista taajamassa päättää kunta 41 §.
39687: siten kuin asetuksella säädetään. Häiritsevän tai luvattoman laitteen asettaminen
39688: Jos yleisen tai yksityisen tien osa on ilmei- tielle.
39689: sesti erityisen vaarallinen liikenteelle eikä tien-
39690: pitäjä kunnan esityksestä huolimatta ryhdy toi- Tielle tai sen välittömään läheisyyteen ei saa
39691: miin vaaran poistamiseksi, kunta saa asettaa asettaa merkkiä, kilpeä, mainosta tai muuta
39692: tarvittavat liikenteen ohjauslaitteet, jotka tien- laitetta, jonka voi sekoittaa liikennemerkkiin
39693: pitäjä saa poistaa vain kunnan suostumuksella tai muuhun liikenteen ohjauslaitteeseen taikka
39694: tai ryhdyttyään tehokkaisiin toimiin liikenne- joka voi huonontaa sellaisen näkyvyyttä tai
39695: järjestelyjen korjaamiseksi. tehokkuutta tai heikentää tienkäyttäjän huomio-
39696: kykyä liikennettä vaarantavalla tavalla.
39697: Tielle ei saa luvatta asettaa liikenteen oh-
39698: 38 §.
39699: i auslai tetta.
39700: Liikenneväylän varaaminen liikenteellisiin Poliisi tai tienpitäjä saa heti poistaa laitteen,
39701: erityistarkoituksiin. joka on asetettu 1 tai 2 momentin määräys-
39702: ten vastaisesti.
39703: Liikenteen ohjauslaittein voidaan yleiselle lii-
39704: kenteelle tarkoitettu katu tai muu vastaava
39705: kaavan mukainen liikenneväylä varata koko- 4 luku.
39706: naan tai osaksi jalankululle, joukkoliikenteelle Liikenneonnettomuus ja varotoimet.
39707: tai muihin liikenteellisiin erityistarkoituksiin.
39708: Tällöin on välttämätön huoltoajo ja muu sii- 42 §.
39709: hen verrattava liikenne sallittava tarvittavassa
39710: Yleinen auttamisvelvollisuus.
39711: laajuudessa. Väylän varaamisesta kokonaan lii-
39712: kenteellisiin erityistarkoituksiin päättää kunnan- Jos joku on liikenneonnettomuuden johdosta
39713: valtuusto. joutunut sellaiseen tilaan, että on välttämätön-
39714: Lakialoite n:o 410 817
39715:
39716: tä heti kuljettaa hänet saamaan hoitoa, jokai- 46 §.
39717: nen ajoneuvon kuljettaja on velvollinen kuljet-
39718: tamaan hänet. Jos ajoneuvo ei sovellu turvalli- Liikenteen varoittaminen.
39719: seen kuljetukseen ja tarkoituksenmukaisempi MiJ.!loin ajoneuvo 45 §:ssä tarkoitetusta syys-
39720: kuljetus on saatavissa, kuljettajan on kuitenkin tä on jäänyt taajaman ulkopuolella moottori-
39721: avustettava kuiljetuksen järjestämisessä. tielle tai sellaiseen paikkaan ajoradalle, missä
39722: näkyvyys on rajoitettu tai pysähtynyt ajoneuvo
39723: 43 §. muuten voi olla vaarana liikenteelle, kuljetta-
39724: Onnettomuuteen osallisen auttamisvelvollisuus. jan on, ellei ajoneuvoa heti voida siirtää sopi-
39725: vaan paikkaan, asetettava tielle varoituskolmio,
39726: Tienkäyttäjän, joka syystään tai syyttään on jos sellainen on ajoneuvossa pakollisena varus-
39727: joutunut osalliseksi liikenneonnettomuuteen, on teena, ja tarvittaessa ryhdyttävä muihinkin toi-
39728: heti pysähdyttävä ja kykynsä mukaan avustet- menpiteisiin tienkäyttäjien varoittamiseksi. Jos
39729: tava vahingoittuneita tai avuttomaan tilaan jää- ajoneuvo on jäänyt rautatie- tai raitiotiekiskoil-
39730: neitä sekä muutoinkin osallistuttava niihin toi- le, kuljettajan on ryhdyttävä junan tai raitio-
39731: menpiteisiin, joihin onnettomuus antaa aihetta. vaunun kuljettajan varoittamiseksi tarpeellisiin
39732: toimiin.
39733: 44 §. Varoituskolmio on asetettava tielle myös,
39734: milloin ajoneuvo muutoin on pysäköity taaja-
39735: Ilmoitusten tekeminen. man uLkopuolella ajoradalla ja valaistus- tai
39736: Onnettomuuteen osallisen tienkäyttäjän on sääolosuhteet taiJkka muut seikat vaikeuttavat
39737: toisen osallisen tai onnettomuudessa vahinkoa ajoneuvon havaitsemista ajoissa.
39738: kärsineen vaatimuksesta ilmoitettava nimensä ja Varoituskolmio on sijoitettava riittävän
39739: osoitteensa sekä annettava tietoja tapahtumasta. etäälle pysähtyneestä ajoneuvosta ja siten, että
39740: Milloin onnettomuudessa on joku kuollut tai muut kuljettajat hyvissä ajoin huomaavat va-
39741: vaikeasti loukkaantunut, osallisen on iilmoitet- roituksen.
39742: tava siitä ensi tilassa poliisille.
39743: Jos omaisuutta on vahingoittunut eikä pai- • 47 §.
39744: kalla ole ketään, joka voi ottaa vastaan tietoja
39745: ja selvityksiä, osallisen on viipymättä ilmoitet- Tiellä oleva este.
39746: tava tapahtumasta vahinkoa kärsineelle tai po- Tielle ei saa panna eikä jättää mitään, mikä
39747: liisille. voi vaarantaa tai haitata liikennettä.
39748: Milloin jonkun syystä tielle on joutunut 1
39749: 45 §. momentissa tarkoitettu este, jota ei voida heti
39750: Onnettomuusajoneuvon siirtäminen. Onnetto- poistaa, hänen on merkitsemällä tai muulla ta-
39751: muusjälkien säilyttäminen. voin kiinnitettävä muiden tienkäyttäjien huo-
39752: mio asiaan, kunnes hän on saanut esteen pois-
39753: Milloin ajoneuvo liikenneonnettomuuden jäl- tetuksi.
39754: keen on jäänyt paikkaan, missä pysäyttäminen
39755: tai pysäköinti on kielletty, onnettomuuteen
39756: osa:Hisen tienkäyttäjän on huolehdittava ajoneu- 5 luku.
39757: von siirtämisestä mahdoilisimman pian sopi-
39758: vaan paikkaan. Sama velvollisuus on kuljetta- Ajoneuvon kuljettaja. Ajokortti.
39759: jalla, mHloin ajoneuvo moottorivian tai vastaa-
39760: van syyn vuolksi on jäänyt tällaiseen paikkaan. 48 §.
39761: Jos onnettomuudessa joku on kuollut tai vai- Ajoneuvon kuljettaja.
39762: keasti Joukkaantunut, onnettomuuspaikalla ei
39763: kuitenkaan poliisin luvatta saa siirtää ajoneu- Ajoneuvoa ei saa kuljettaa henkilö, jolta sai-
39764: voa tai muuten muuttaa olosuhteita, joilla voi rauden tai väsymyksen vuoksi tai muusta vas-
39765: olla merkitystä onnettomuuden selvittämisessä, taavasta syystä puuttuvat sii:hen tarpeelliset
39766: ellei se mkenteen turvaamiseksi tai:kka henki- edellytykset ta1kka jonka terveydentila ei enää
39767: löiden tai arvokkaan omaisuuden suojaamiseksi täytä ajoneuvon kuljettamiseen vaadittavan ajo-
39768: ole välttämätöntä. kortin myöntämisen ehtoja.
39769: 10.3 0879005055
39770: 818 Lakialoite n:o 410
39771:
39772:
39773: 49 §. Lääninhallitus voi myöntää autokoululuvan,
39774: jos hakijalla katsotaan olevan edellytykset au-
39775: Kuljettajan työaika. tokoulun pitämiseen ja koulun perustaminen
39776: Linja-auton ja kuorma-auton kuljettajan on harkitaan liikenneministeriön antamien yleis-
39777: noudatettava, mitä työaikalaissa ( 604/46) on ten ohjeiden mukaan tarpeelliseksi ja tarkoi-
39778: säädetty henkilö- tai tavarakuljetuksessa toi- tuksenmukaiseksi.
39779: mivan työntekijän työ- ja lepoajoista. Tämä Ilman autokoululupaa saa auton ajokortin
39780: velvollisuus on ~sellaisellakin kuljettajalla, jota haltijalle antaa kuljettajaopetusta ammattikas-
39781: työaikalaki ei muuten koske. vatushallituksen valvonnassa tapahtuvan kul-
39782: jettajan ammattiopetuksen yhteydessä.
39783: 50 §.
39784: 54 §.
39785: Kuljettajan palkkaus.
39786: Autokoululuvan peruuttaminen.
39787: Työntekijälle, jonka tehtäviin kuuluu kuor-
39788: ma- tai linja-auton kuljettaminen, on makset- Lääninhallitus voi peruuttaa autokoululuvan
39789: tava palkka työhön käytetyn ajan mukaan. kokonaan tai määräajaksi:
39790: Ajomatkan, kuljetussuoritteen tai muun vastaa- 1) jos luvan haltijalla ei ole enää edellytyk-
39791: van perusteen käyttö palkkauksessa on kiel- siä autokoulun pitämiseen;
39792: letty. 2) jos autokoulusta annettuja säännöksiä,
39793: määräyksiä tai lupaehtoja ei noudateta; tai
39794: 51 §. 3 ) jos opetusta ei hoideta asianmukaisesti.
39795: Ajokorttipakko.
39796: 55 §.
39797: Moottorikäyttöistä ajoneuvoa saa kuljettaa
39798: vain se, jolla on ajoneuvon luokkaa vastaava Opetus- ja harjoituslupa.
39799: voimassa oleva ajokortti. Poliisi voi oikeuttaa piirissään asuvan ajo-
39800: Mopon tai siihen rinnastettavan invalidipyö- kortin haltijan, jolla on vähintään kolmen vuo-
39801: rän kuljettajalta ei vaadita ajokorttia, mutta den ajokokemus sekä riittävät tiedot liikenne-
39802: kuljettajan on oltava 15 vuotta täyttänyt. säännöistä, antamaan määrätylle henkilölle ope-
39803: Kävellen ohjattavaa moottorikäyttöistä lai- tusta ajokortin saamiseksi.
39804: tetta ,saa kuljettaa ajokortitta.
39805: Opetusluvan henkilöauton ajokortin saami-
39806: seksi saa antaa,
39807: 52 §.
39808: 1) jos opettaja ja opetettava ovat saman
39809: Ajoneuvon luovuttaminen toisen perheen jäseniä; tai
39810: kuljetettavaksi. 2) jos opetettavan taloudellisista olosuhteis-
39811: ta ja autokoulumatkojen pituudesta johtuen au-
39812: Ajoneuvoa ei saa luovuttaa sen kuljetetta- tokouluopetukseen osallistuminen tuottaa eri-
39813: vaksi, jolla ei ole vaadittavaa ajokorttia tai tyisiä vaikeuksia opetettavalle; taikka
39814: jolta ilmeisesti puuttuvat edellytykset ajoneu-
39815: von kuljettamiseen. 3) jos ajo-opetus on opetettavan vamman
39816: Ajoneuvon luovuttajan on varmistauduttava, johdosta annettava erityisin hallintalaittein tai
39817: että kuljettajalla on ajoneuvon kuljettamiseen automaattivaihteistolla varustetulla autolla.
39818: oikeuttava ajokortti. Opetusluvan kuorma-auton, linja-auton tai
39819: ajoneuvoyhdistelmän ajokortin saamiseksi saa
39820: antaa vain ,silloin, kun opetusta annetaan oppi-
39821: 53 §. sopimussuhteeseen perustuvan autonkuljettajan
39822: Autokoululupa. ammattiopetuksen yhteydessä.
39823: Poliisi voi oikeuttaa piirissään asuvan hen-
39824: Kuljettajaopetus ajokortin saamiseksi anne- kilön suorittamaan moottoripyörän ajokorttia
39825: taan autokoulussa, jollei jäljempänä toisin sää- varten harjoitusajoa ilman ajo-opettajaa.
39826: detä. Luvan myöntänyt poliisi voi peruuttaa ope-
39827: Autokoulun pitämiseen on hankittava lää- tus- tai harjoitusluvan milloin syytä siihen har-
39828: ninhallituksen lupa. kitaan olevan.
39829: Lakialoite n:o 410 819
39830:
39831: 56 §. 59 §.
39832: Ajokortin myöntämisen edellytykset. Lääkärintodistuksen esittämisvelvolltsuus.
39833:
39834: Ajokortin myöntämisen ehtona on: Ajokortin haltijan on esitettävä poliisille lää-
39835: 1) että hakija ikänsä ja terveytensä puoles- kärintodistus ja ajokortti kahden kuukauden
39836: kuluessa siitä, kun hän on täyttänyt 45, 50,
39837: ta on sopiva kuljettamaan ajoneuvoa liiken-
39838: 55, 60 ja 65 vuotta. Tätä velvollisuutta ei kui-
39839: teessä; tenkaan ole silloin, kun mainitun määräajan
39840: 2) että hakija on suorittanut hyväksytyn kul- alkaessa ei ole kulunut viittä vuotta ajokortin
39841: jettajantutkinnon; tai ammattiajoluvan antamisesta tai uudistami-
39842: 3) ettei hakijaa alkoholin tai muun huu- sesta.
39843: maavan aineen jatkuvan väärinkäytön vuoksi Jos on syytä epäillä, ettei ajokortin haltija
39844: tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa johdos- enää täytä ajokortin saamisen ehtona olevia
39845: ta ole katsottava kuljettajana liikenteelle vaa- terveysvaatimuksia, poliisi voi määrätä hänet
39846: ralliseksi; muulloinkin esittämään todistuksen uudesta
39847: 4) jos hakija on syyllistynyt ajokortitta lääkärintarkastuksesta.
39848: ajoon, että ajosta on kulunut vähintään vuosi,
39849: jollei ajokortin antamiseen ole erityisiä syitä; 60 §.
39850: ja Uuteen kuljettajantutkintoon määrääminen.
39851: 5) ettei hakija ole ajokiellossa.
39852: Jos ajdkortti on peruutettu, uuden ajokortin Poliisi voi määrätä ajokortin haltijan esittä-
39853: saa antaa hakijan osoitettua olosuhteiden muut- mään todistuksen uudesta hyväksytystä kuljet-
39854: tuneen siten, että hän täyttää ajokortin saami- tajantutkinnosta, jos liikennerikokseen syyllis-
39855: sen ehdot. tymisen vuoksi tai muusta syystä on aihetta
39856: epäillä, ettei ajokortin haltija ole säilyttänyt
39857: ajotaitoaan.
39858: 57 §.
39859: Ajokortin ehdot. Ajokortin uudistaminen. 61 §.
39860:
39861: Ajokortti on voimassa määräajan, joka päät- Ajokortin peruuttaminen kokonaan.
39862: tyy ajokortin haltijan täyttäessä 70 vuotta. Muu Poliisin on peruutettava ajokortti:
39863: kuin [inja-auton tai raskaan ajoneuvoyhdistel-
39864: män kuljettamiseen oikeuttava ajokortti anne- 1) jos ajokortin haltija ei enää täytä ajokor-
39865: taan 65 vuotta täyttäneeUe henkilölle kuiten- tin myöntämisen ede1lytyksiä; tai
39866: kin viideksi vuodeksi. 2) jos hän ei noudata poliisin määräystä
39867: uuden lääkärintodistuksen tai uuden kuljetta-
39868: Ajoikortti voidaan antaa liikenneturva:llisuus- jantutkintotodistuksen esitfåmisestä.
39869: syiden vaatimin cltdoin ja rajoituksin. Ajokor- Jos 1 momentin 1 kohdassa mainittu este
39870: tin ehtoja voidaan tarvittaessa muuttaa ajokor- on tilapäinen, ajokortti voidaan peruuttaa mää-
39871: tin voimassaoloaikana. räajaksi.
39872: Poliisi uudistaa hakemuksesta ajokortin vii-
39873: deksi vuodeksi kerrallaan, jos hakija täyttää 62 §.
39874: ajokortin saamisen edellytykset. Ajokorttia ei
39875: uudisteta linja-auton tai raskaan ajoneuvoyh- Ajokortin peruuttaminen määräajaksi.
39876: distelrn.än kuljettamiseen oikeuttavana.
39877: Poliisin on otettava ajokortin peruuttaminen
39878: tut:!kittavaksi:
39879: 58 §. 1 ) jos joku on moottorikäyttöistä ajoneuvoa
39880: Henkilöauton ammattiajolupa. kuljettaessaan syyllistynyt kolmasti vuoden ku-
39881: luessa liikennerikokseen; tai
39882: Henkilöautoa saa kuljettaa ammattimaisessa 2) jos joku on tahallaan rikkonut häntä
39883: henkiJ.öliikenteessä vain henkilö, jolla on ajo- uutena kuljettajana koS!kevia erityismääräyksiä.
39884: kortin lisäksi auton lii!kenneluvassa mainitun Poliisi voi 1 momentissa mainituissa ta-
39885: asemapaikan poliisin myöntämä ammattiajo[upa. pauksissa antaa varoituksen, peruuttaa ajokor-
39886: 820 Lakialoite n:o 410
39887:
39888:
39889: tin enintään kuudeksi kuukaudeksi tai vaatia jonkin ajokorttiseuraamuksen määräämiselle vai
39890: todistuksen uudesta hyväksytystä kuljettajan- onko ajokortti palautettava. Tästä annetaan
39891: tutkinnosta sen mukaan kuin asetuksella tar- asetuksella tarkemmat ohjeet.
39892: kemmin säädetään. Seuraamuksen valinnassa
39893: otetaan huomioon muun ohella kuljettajan ajo- 66 §.
39894: määrä.
39895: Tätä pykälää ei sovelleta, jos kuljettaja on Ajokortin luovuttamisvelvollisuus.
39896: viimeksi tekemänsä liikennerikoksen vuoksi Ajokortti on luovutettava poliisille heti, kun
39897: määrättävä ajokieltoon 63 §:n nojalla. poliisi on päättänyt sen peruuttamisesta tai
39898: tuomioistuin määrännyt ajokiellon.
39899: 63 §.
39900: Ajokielto. 67 §.
39901: Tuomioistuimen on määrättävä ajokielto sil- Ajokortin palauttaminen.
39902: le, joka tuomitaan rangaistukseen: Ennen ajokortin palauttamista ajokieltoon
39903: 1) törkeästä liikenteen vaarantamisesta; määrätylle tai sille, jonka ajokortti on peruu-
39904: taikka tettu määräajaksi, poliisi voi vaatia esitettäväk-
39905: 2) törkeästä rattijuopumuksesta, rattijuopu- si lääkärintodistuksen uudesta hyväksytystä kul-
39906: muksesta tai huumaantuneena ajamisesta. jettajantutkinnosta.
39907: Ajokielto määrätään enintään kahdeksi vuo-
39908: deksi. Ajokieltoarkaa määrättäessä on otettava 68 §.
39909: huomioon ne vatkutukset, jotka ajokiellolla on
39910: kieltoon määrätyn henkilön toimeentuloon tai Menettely ajokorttiasioissa.
39911: muihin olosuhteisiin. Ajokortin myöntää, uudistaa ja peruuttaa
39912: Ajokielto voidaan, jollei yleinen etu muuta henkilön asuinpai!kan poliisi. Jos henkilöllä ei
39913: vaadi, jättää määräämättä, jos ajokortti on ole asuinpaikkaa Suomessa, ajokortin peruuttaa
39914: tuomitulle välttämätön työssä tai jos ajokiellon sen pa~kkakunnan poliisi, missä hän on viimek-
39915: määräämättä jättämiseen on muu erityisen pai- si asunut tai oleskellut.
39916: nava syy. PäätOksen ajokorttiasiassa tekee poliisipiirin
39917: 64 §. pääl11kkö tai hänen sijastaan lääninhallituksen
39918: määräämä poliisipiirin virkamies.
39919: Ajokiellon sisältö.
39920: 69 §.
39921: Ajokieltoon määrätyltä otetaan ajokortti
39922: pois. Ajokieltoon määrätty ei saa ajokielto- Puolustusvoimien ajokortti.
39923: aikana kuljettaa ajoneuvoa, jonka kuljettami- Puolustusministeriö maaraa puolustusvoi-
39924: seen vaaditaan ajokortti. mien moottori:käyttöisten ajoneuvojen kuljetta-
39925: miseen vaadittavista ajolkorteista ja kuljettaja-
39926: 65 §. opetuksen antamisesta puolustusvoimissa.
39927: Ajokortin poisottaminen.
39928: Poliisi voi ottaa ajokortin heti pois: 6 luku.
39929: 1) jos on syytä epäillä ajokortin haltijan Ajoneuvo. Liikennetarvikkeet.
39930: syyllistyneen tärkeään liikenteen vaarantami-
39931: seen, rattijuopumukseen, tärkeään rattijuopu- 70 §.
39932: mukseen tai huumaantuneena ajamiseen; Ajoneuvon rakenne, varusteet ja kunto.
39933: 2) jos on ilmeistä, ettei ajokortin haltija
39934: enää täytä ajokortin saamisen edellytyksiä; tai Liikenteessä käytettävän ajoneuvon on olta-
39935: 3) jos ajokortin haltija ei suostu 84 §:ssä va ralkenteeltaan, varusteiltaan, kunnoltaan ja
39936: tarkoitettuun kuljettajan näkökyvyn tutkimi- muilta ominaisuuksiltaan turvahlinen, tarkoituk-
39937: seksi tehtävään kokeeseen. senmukainen ja sellainen, ettei sen käytöstä
39938: Ajokortin poisottamisen jälkeen on mahdol- aiheudu tarpeetonta melua, saastumista tai
39939: lisimman pian ratkaistava, onko edellytyksiä muuta haittaa.
39940: Lakialoite n:o 410 821
39941:
39942: Autossa on oltava laite sen !luvattoman käy- 74 §.
39943: tön estämiseksi.
39944: Ajoneuvon kuormaaminen.
39945: Linja-autossa ja kuorma-autossa on oltava
39946: ajotapahtumat rekisteröivä ajopiirturi. Ajopiir- Henkilöitä tai tavaraa ei saa sijoittaa ajo-
39947: turin käytöstä säädetään asetuksella. neuvoon siten, että siitä aiheutuu vaaraa tai
39948: haittaa.
39949: 71 §. Ajoneuvon suurimmista sallituista henkilö-
39950: määristä, mitoista ja painoista säädetään ase-
39951: Ajoneuvon hyväksyminen liikenteeseen ja tuksella.
39952: rekisteröinti.
39953: Ennen liikenteeseen ottamista moottorikäyt- 75 §.
39954: töinen ajoneuvo on katsastettava ja rekisteröi- Turvavyön käyttö.
39955: tävä, jollei asetuksella toisin säädetä.
39956: Tyyppikatsastuksesta säädetään 80 §: ssä. Autossa on kuljettajan ja 15 vuotta täyttä-
39957: Muista ajoneuvojen katsastuksista 'säädetään neen matkustajan ajon aikana käytettävä tur-
39958: asetuksella. vavyötä, jos se on istuinpaikalle asennettu~
39959: Ajoneuvon omistaja ja haltija ovat velvolli- jollei asianomaisen sairaus tai vamma sitä estä.
39960: sia ilmoittamaan rekisteritiedot ja niissä tapah- Liikenneministeriö voi tarkemmin määrätä mil-
39961: tuneet muutokset rekisteriviranomaiselle siten lainen sairaus tai vamma estää turvavyön käy-
39962: kuin asetuksella säädetään. tön.
39963: Edellä 1 momentissa säädetystä turvavyön
39964: 72 §. käyttämisvelvollisuudesta voi asetuksella sää-
39965: tää poikkeuksia, jos se kuljetuksen tai ajoteh-
39966: V astuu ajoneuvon kunnosta. tävän erityisestä laadusta johtuen on perus-
39967: teltua.
39968: Ajoneuvon omistaja tai omistajan sijasta re-
39969: kisteriin ilmoitettu haltija sekä ajoneuvon kul-
39970: 76 §.
39971: jettaja ovat vastuussa siitä, että liikenteeseen
39972: käytettävä ajoneuvo on asianmukaisesti katsas- Moottoripyöräilijän suojakypärän käyttö.
39973: tettu ja rekisteröity sekä muutenkin liikenne-
39974: kelpoinen. Moottoripyörän kuljettajan ja 15 vuotta
39975: Jos ajoneuvoa kuljettaa sen omistajan tai täyttäneen matkustajan on ajon aikana käytet-
39976: haltijan työntekijä, työnantajan on huolehdit- tävä moottoripyöräilijän suojakypärää, jollei
39977: tava siitä, että ajoneuvo on liikennekelpoinen, ajoneuvon erityisen rakenteen johdosta asetuk-
39978: kun se luovutetaan työntekijän ku1jetettavaksi, sella toisin säädetä.
39979: ja että ajoneuvo tarkastetaan ja huolletaan riit-
39980: tävän usein sen pitämiseksi liikennekelpoisessa 77 §.
39981: kunnossa. Kuljettajan on viipymättä ilmoitet-
39982: tava työnantajalle ajoneuvon kunnossa havait- Tyyppikatsastus.
39983: semistaan puutteista, joita hän ei voi korjata.
39984: Moottorikäyttöisen ajoneuvon maahantuoja
39985: 73 §. tai valmistaja ei saa luovuttaa tyypiltään uutta
39986: ajoneuvoa liikenteeseen käytettäväksi tai edel-
39987: Ajoneuvon käyttäminen. leen myytäväksi tai luovutettavaksi ennen kuin
39988: ajoneuvotyyppi on katsastuksessa hyväksytty.
39989: Moottorikäyttöistä ajoneuvoa on käsiteltävä Luovuttaessaan moottorikäyttöisen ajoneu-
39990: siten, ettei sen moottorista ja muista laitteista von sen maahantuoja ja valmistaja on velvolli-
39991: aiheudu kohtuutonta melua, saastumista tai nen huolehtimaan siitä, että ajoneuvo on ra-
39992: muuta haittaa ajoneuvossa matkustaville tai kenteeltaan, varusteiltaan ja kunnoltaan tyyp-
39993: ympäristölle. pikatsastuksessa hyväksyttyä ajoneuvoa vastaa-
39994: Asetuksella voidaan rajoittaa ajoneuvon va. Luovutuksen yhteydessä ajoneuvon saajalle
39995: moottorin joutokäyttöä sekä kohtuutonta tai on annettava jäljennös tyyppi:katsastustodistuk-
39996: häiritsevää ajamista taajamassa. sesta.
39997: 822 Lakialoite n:o 410
39998:
39999: 78 §. 7 luku.
40000: Ajoneuvokauppa. Liikennevalvonta.
40001: Ajoneuvon kauppaa, välitystä tai korjausta 82 §.
40002: harjoittava ei ~saa pitää kaupan, myydä tai vä- Ajoneuvon pysäyttäminen ja tarkastus.
40003: littää myytäväksi ajoneuvoa, joka ei rakenteel-
40004: taan, varusteiltaan tai kunnoltaan täytä sää- Ajoneuvo on poliisimiehen antamasta mer-
40005: dettyjä vaatimuksia. kistä pysäytettävä.
40006: Edellä 1 momentissa oleva kielto ei koske Kuljettaja on velvollinen noudattamaan polii-
40007: rekisteristä paistettuja eikä sellaisia rekisteröi- simiehen ajoneuvon kunnon, varusteiden ja
40008: mättömiä ajoneuvoja, jotka myydään muuhun kuormituksen tarkastamiseksi antamia maa-
40009: tarkoitukseen kuin liikenteessä käytettäviksi. räyksiä sekä sallimaan ajoneuvon liikennekel-
40010: poisuuden tarkistamisen.
40011:
40012: 79 §. 83 §.
40013: Määräykset liikennetarvikkeista. Ajoasiakirjan esittämisvelvollisuus.
40014: Moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajan on
40015: Liikenneministeriö antaa määräykset liiken- vaadittaessa esitettävä poliisimiehelle ajokortti,
40016: netarvikkeiden tekn1sistä ja muista ominaisuuk- ajoneuvon rebsteriote ja muu asiakirja, jonka
40017: sista, kun se on tarpeen liikenneturvallisuuden mukana pitämiseen hän on velvollinen.
40018: edistämiseksi tai liikenteen haittojen vähentä- Jos ajoneuvon kuljettajalla ei ole mukana
40019: miseksi. vaadittavaa ajokorttia, mutta hänen henkilölli-
40020: syytensä on todettu ja hänellä voidaan olettaa
40021: 80 §. olevan ajokortti, poliisimies voi sallia ajon jat-
40022: kamisen sekä velvoittaa kuljettajan esittämään
40023: Liikennetarvilekeiden mallin hyväksyminen. ajokortin poliisille määräajassa. Vastaavasti voi-
40024: daan menetellä, jos kuljettajalta puuttuu muu
40025: Liikenneministeriö voi määrätä, että liiken- 1 momentissa tarkoitettu asiakirja.
40026: netarvikkeen on oltava maliiltaan viranomai-
40027: sen hyväksymä ja vahvistetulla hyväksymismer- 84 §.
40028: kinnällä varustettu.
40029: Kuljettajan ajokunnon valvonta.
40030: Moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja on
40031: 81 §. velvollinen poliisimiehen määräyksestä alistu-
40032: Ajoneuvoa ja liikennetarvikkeita koskevien maan kuljettajalta vaadittavan näkökyvyn tut-
40033: säännösten soveltaminen. kimiseksi tehtävään kokeeseen. Kokeen saa
40034: tehdä vain siten ja sellaisella menetelmällä, et-
40035: Tässä luvussa olevia säännöksiä sovelletaan tei aiheuteta tarpeetonta tai kohtuutonta hait-
40036: kaikkeen ajoneuvoliikenteeseen tiellä tai muu- taa ajoneuvon kuljettajalle. Sisäasiainministeriö
40037: alla sekä kaikkiin ajoneuvoihin ja niiden tar- antaa tarkemmat ohjeet kokeen tekemisestä.
40038: vikkeisiin. Säännöksiä ei kuitenkaan sovelleta Ajokortin poisottamisesta kuljettajalta, joka
40039: sellaiseen ajoneuvoon, joka on erityisesti tar- ei suostu 1 momentissa tarkoitettuun kokee-
40040: koitettu käytettäväksi ja jota käytetään yk- seen, säädetään 65 §: ssä.
40041: sinomaan yleiseltä liikenteeltä eristetyllä työ- Alkoholin tai muun huumaavan aineen to-
40042: maalla, tehdas-, satama-, varasto-, kilpailu- tai teamiseksi tehtävästä kokeesta säädetään erik-
40043: muulla vastaavalla alueella, jollei asetuksella seen.
40044: toisin säädetä. Tällai,sen erityiseen tarkoituk- 85 §.
40045: seen käytettävän ajoneuvon tulee olla raken-
40046: teeltaan turvallinen ja tarkoituksenmukainen. Ajon keskeyttäminen.
40047: Tämän luvun säännöksiä moottorikäyttöises- Poliisimies voi estää ajon jatkamisen, jo~
40048: tä ajoneuvosta sovelletaan myös moottorikäyt- kuljettajan todetaan nauttineen alkoholia tal
40049: töiseen ajoneuvoon kytkettävään hinattavaan jos todetaan, että häneltä puuttuvat 48 § :ssä
40050: ajoneuvoon, jollei asetuksella toisin säädetä. säädetyt edellytykset ajoneuvon kuljettamiseen.
40051: Lakialoite n:o 410 823
40052:
40053: Poliisimiehen menettelystä säädetään tar- mittava liikenteen vaarantamisesta sakkoon tai
40054: kemmin asetuksella. vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi.
40055:
40056: 86 §. 89 §.
40057: Ajoneuvon käytön estäminen. Törkeä liikenteen vaarantaminen.
40058: Jos ajoneuvo ei rakenteeltaan, varusteiltaan Jos moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja
40059: tai kunnoltaan täytä säädettyjä vaatimuksia tai tahallaan tai piittaamattomuudesta rikkoo tätä
40060: sitä ei ole asianmukaisesti katsastettu tai re- lakia tai sen nojalla annettuja määräyksiä ja
40061: kisteröity, poliisimies voi estää ajoneuvon käyt- hänen menettelynsä on omiaan aiheuttamaan
40062: tämisen li1kenteeseen ottamalla pois rekisteri- vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle,
40063: tunnukset ja rekisteriotteen tai muuulaisin tar- hänet on tuomittava törkeästä liikenteen vaa-
40064: vittavin keinoin. Asetuksella säädetään, millä rantamisesta vähintään 30 päiväsakkoon tai
40065: ehdoin tällaisen ajoneuvon saa kuljettaa korjat- vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
40066: tavaksi ja katsastettavaksi. V akavaa vaaraa toisen hengelle tai tervey-
40067: Jos ajoneuvossa oleva puutteellisuus ei aiheu- delle on yleensä katsottava aiheutuvan, jollei
40068: ta välitöntä vaaraa liikenneturvallisuudelle, po- olosuhteista muuta johdu:
40069: liisimies voi ajoneuvon käyttöä estämättä mää- 1) jos kuljettaja käyttää vastaan tulevan lii-
40070: rätä ajan, jonka kuluessa puutteellisuus on kor- kenteen ajokaistaa, va1kka yhteenajon uhka on
40071: jattava. Poliisimies voi samalla määrätä ajoneu- ilmeinen vastaan tulevan ajoneuvon tai riittä-
40072: von katsastettavaksi. Jos vähäinen puutteelli- mättömän näkyvyyden vuoksi;
40073: suus on syntynyt matkan aikana, matkan jatka- 2) jos hänen käyttämänsä ajonopeus on vä-
40074: mista ei ole estettävä. hintään 30 km/t suurempi kuin tiellä sallittu
40075: Jos ajoneuvo on säännösten vastaisesti kuor- nopeus;
40076: mattu, poliisimies voi määrätä ylikuorman pu- 3) jos hän jättää noudattamatta liikenteen
40077: rettavaksi, virheellisen kuormauksen korjatta- ohjaajan antaman pysäytysmerkin;
40078: vaksi tai tarvittaessa estää ajon jatkamisen. Sa- 4) jos hän ajaa liikennevaloin ohjattuun ris-
40079: moin poliisi voi estää ajon jatkamisen ajoneu- teykseen punaisen valon ohi;
40080: volla, jossa on enemmän kuin sallittu määrä 5) jos hän pysäyttämättä ohittaa suojatien
40081: henkilöitä. eteen pysähtymässä olevan tai pysähtyneen ajo-
40082: neuvon, joka peittää näkyvyyden suojatielle;
40083: 87 §. tai
40084: Muut liikenteen valvojat. 6) jos hän muuten rikkoo tärkeällä tavalla
40085: liikenteen turvallisuudelle merkittävää liikenne-
40086: Autorek1sterikeskuksen määräämällä katsas- sääntöä.
40087: tustehtäviä hoitavalla virkamiehellä on virka-
40088: tehtävissään sama toimivalta kuin poliisilla 82, 90 §.
40089: 83 ja 86 §:n mukaan.
40090: Tie- ja vesirakennushallituksen sekä työsuo- Rattijuopumus.
40091: jeluhallituksen määräämällä virkamiehellä on Rattijuopumuksesta, törkeästä rattijuopumuk-
40092: virkatehtävissään sama toimivalta kuin polii- sesta ja huumaantuneena ajamisesta sekä kul-
40093: silla 82, 83 ja 86 §:n mukaan. kuneuvon luovuttamisesta juopuneelle rangais-
40094: taan rikoslain mukaan.
40095: 8 luku. 91 §.
40096: Liikennerikokset. Liikenne pako.
40097: 88 §. Jos moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja,
40098: Liikenteen vaarantaminen. joka syystään tai ,syyttään on joutunut osalli-
40099: seksi liikenneonnettomuuteen, laiminlyö vel-
40100: Jos tienkäyttäjä tahallaan taikka huolimat- vollisuutensa heti pysäyttää ja kykynsä mukaan
40101: tomuudesta tai varomattomuudesta rikkoo tä- avustaa vahingoittuneita, hänet on tuomittava,
40102: tä lakia tai sen nojalla annettuja määräyksiä ja ellei teko ole rangaistava rikoslain mukaan
40103: hänen menettelynsä on omiaan aiheuttamaan heitteillepanona, liikennepaosta sakkoon tai van-
40104: vaaraa liikenneturvallisuudelle, hänet on tuo- keuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
40105: 824 Lakialoite n:o 410
40106:
40107:
40108: 92 §. sena, voidaan siitä jättää syyte tekemättä ja
40109: Ajokortitta ajo. rangaistus tuomitsematta.
40110: Jos teko on ilmeisesti sellainen kuin 1 mo-
40111: Jos joku kuljettaa moottorikäyttöistä ajo- mentissa tarkoitetaan, poliisi voi muihin toi-
40112: neuvoa, vaikka hänellä ei ole sen kuljettamiseen miin ryhtymättä antaa siitä huomautuksen.
40113: oikeuttavaa voimassa olevaa ajokorttia, hänet
40114: on tuomittava ajokortitta ajosta salclwon tai 97 §.
40115: vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Rangaistuskäytännön ohjaaminen.
40116: 93 §. Yhtenäisen ja tarkoituksenmukaisen rangais-
40117: tuskäytännön luomiseksi voidaan asetuksella
40118: Kelvottoman liikennevälineen kauppa. antaa ohjeita niistä liikennerikoksista tuomitta-
40119: Jos joku jättää noudattamatta, mitä 6 lu- vien päiväsakkojen lukumääristä, jotka voidaan
40120: vussa on säädetty moottorikäyttöisen ajoneuvon käsitellä rangaistusmääräysmenettelyssä.
40121: maahantuojan ja valmistajan velvollisuuksista, Jos liikennerikoksen seuraamusta määrät-
40122: ajoneuvokaupasta sekä liikennetarvikkeiden täessä poiketaan 1 momentissa mainitusta oh-
40123: kaupasta, hänet on tuomittava kelvottoman lii- jeesta, päätöksessä on erikseen mainittava poik-
40124: kennevälineen kaupasta sakkoon tai vankeu- keamisen perusteet.
40125: teen enintään yhdeksi vuodeksi.
40126:
40127: 94 §. 9 luku.
40128:
40129: Liikennerikkomus. Valtuutus- ja voimaantulosäännökset.
40130:
40131: Jos joku muuten kuin 88-93 §:ssä malm- 98 §.
40132: tulla tavalla rikkoo tätä lakia tai sen nojalla Kansainvälinen liikenne.
40133: annettuja määräyksiä, hänet on tuomittava lii-
40134: kennerikkomuksesta sa;kkoon tai vankeuteen Kansainvälisestä liikenteestä sekä ulkomaisen
40135: enintään kolmeksi kuukaudeksi. ajokortin vaihtamisesta vastaavaan suomalaiseen
40136: ajokorttiin kuljettajantutkintoa vaatimatta sää-
40137: 95 §. detään asetuksella.
40138: Menettämisseuraamus. 99 §.
40139: Liikennerikoksen tuottama taloudellinen hyö- V altuutussäännös.
40140: ty on tuomittava menetetyksi niin kuin rikos- Tarkemmat säännökset tämän lain sovelta-
40141: laissa säädetään. misesta annetaan asetuksella.
40142: Liikenneväline, joka on 6 luvun säännösten
40143: vastaisesti tuotu maahan, valmistettu tai ollut 100 §.
40144: kaupan, tai sen arvo on tuomittava menete-
40145: tyksi, ellei tekoa olosuhteet huomioon ottaen Voimaantulo.
40146: ole pidettävä vähäisenä. Tämä laki tulee voimaan pa1vana
40147: kuuta 19 ja >Sillä kumotaan 29 päivänä maa-
40148: 96 §. liskuuta 1957 annettu tieliikennelaki (143/
40149: Toimenpiteistä luopuminen. 57) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
40150: Aikaisemman lain säännökset ammattimaisesta
40151: Jos liikennerikos on olosuhteet huomioon moottoriajoneuvoliikenteestä jäävät kuitenkin
40152: ottaen vähäinen eikä sitä ole pidettävä tahalli- edelleen voimaan.
40153:
40154:
40155: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
40156:
40157: Niilo Koskenniemi Aimo Ajo Ulla-Leena Alppi
40158: 1979 vp. 825
40159:
40160: Lakialoite n:o 411.
40161:
40162:
40163:
40164:
40165: Rautiainen ym.: Ehdotus laiksi tieliikennelain 8 §:n muuttami-
40166: sesta.
40167:
40168:
40169: E d u s k u n n a II e.
40170:
40171: Eduskunta on 2 pa1vana marraskuuta 1976 vat, ei tässä vaiheessa ole mielekästä esittää
40172: hyväksynyt lain rikoslain täydentämisestä lii- promillerajoihin muutoksia. Yhdestä asiasta
40173: kennejuopumusta koskevilla säännöksillä, jon- asiantuntijat ovat erityisen huolissaan, ja se on
40174: ka Tasavallan Presidentti on vahvistanut 10 liikenteessä noudatettava täyden raittiuden pe-
40175: päivänä joulukuuta 1976. riaatteen hämärtyminen. Täyden raittiuden pe-
40176: Tässä laissa rangaistavuuden raja määritel- riaate ei ilmene lakitekstistä, mikä voidaan
40177: lään pääsääntöisesti veren alkoholipitoisuuden helposti korjata muuttamalla tieliikennelain 8
40178: perusteella, mikä on parempi ja selkeämpi vaih- § niin, että jos moottoriajoneuvon kuljettajan
40179: toehto kuin aikaisempien säännösten mukainen veren n~lkoholipitoisuus on alkoholin nauttimi-
40180: menettely. Lain esivalmisteluvaiheessa monet sesta johtuen kohonnut, on hänet tuomittava
40181: asiantuntijat pitivät hallituksen esittämiä ja alkoholin käyttämisestä liikenteessä sakkoon,
40182: sittemmin eduskunnan hyväksymiä promille- jollei teosta ole muualla laissa säädetty anka-
40183: rajoja liian korkeina. Lain vahvistamisen jäl- rampaa rangaistusta.
40184: keen on edelleen monien asiantuntijoiden tahol- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen eh-
40185: ta pidetty säädettyjä promillerajoja erityisesti dotamme,
40186: liikenneturvallisuuden ja asenteiden kannalta
40187: hyvin vaarallisina. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
40188: Koska kokemukset promillerajoista puuttu- lakiehdotuksen:
40189:
40190:
40191: Laki
40192: tieliikennelain 8 §:n muuttamisesta.
40193: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 29 päivänä maaliskuuta 1957 annetun tie-
40194: liikennelain (143/57) 8 §, sellaisena kuin se on 10 päivänä joulukuuta 1976 annetussa
40195: laissa (961/76), näin kuuluvaksi:
40196:
40197: 8 §. rampaa rangaistusta, alkoholin käyttämisestä
40198: Joka 1 §:ssä tarkoitetulla alueella tai muual- liikenteessä sakkoon.
40199: la kuljettaa moottoriajoneuvoa nautittuaan al-
40200: koholia niin, että hänen verensä alkoholipitoi-
40201: suus on sen johdosta kohonnut, on tuomittava, Tämä laki tulee voimaan päivänä
40202: jollei teosta ole muualla laissa säädetty anka- kuuta 19
40203:
40204:
40205: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
40206:
40207: Väinö Rautiainen Olavi Ronkainen
40208: Sauli Hautala Asser Stenbäck
40209: Jorma Fred Esko Almgren
40210: Impi Muroma Ulla Järvilehto
40211: 104 0879005055
40212: 826 1979 vp.
40213:
40214: Lakialoite n:o 412.
40215:
40216:
40217:
40218:
40219: Saukko ym.: Ehdotus laiksi yksityisistä teistä annetun lain 93
40220: § :n muuttamisesta.
40221:
40222:
40223: E d u s k u n n a 11 e.
40224:
40225: Eduskunta hyväksyi vuoden 1977 valtiopäi- tujen siirtymäsäännösten johdosta lakkaamaan
40226: villä lain yksityisistä teistä annetun lain muut- eräiltä sellaisiltakin teiltä, jotka aikaisempien
40227: tamisesta (728/77). Tuolloin hallituksen eh- säännösten nojalla ovat päässeet avustuksen
40228: dotuksessa laiksi yksityisistä teistä annetun lain piiriin. Selvää myös on, ettei lain tavoite yksi·
40229: muuttamisesta (n:o 13/1977 vp.) oli arvioitu, tyisten tieosakkaiden tienpitorasituksen helpot-
40230: että valtionavustukseen oikeutettujen yksityis- tamisesta toteudu.
40231: ten teiden yhteispituus lisääntyisi noin 32 000 Suomen Kunnallisliiton vuonna 1972 suorit-
40232: kilometristä noin 60 000 kilometriin viiden taman selvityksen mukaan maalaiskunnissa oli
40233: vuoden siirtymäkauden kuluessa. tuolloin vähintään yhteen asuntoon tai talous-
40234: Edellä mainitusta hallituksen esityksestä ja keskukseen johtavia yksityisiä teitä 79 790
40235: sen liitteenä olleesta asetusluonnoksesta sai sen kilometriä. Tiekunnan teiden yhteispituus vuo-
40236: käsityksen, että avustuksen piiriin pääsevät rostaan oli 42 913 kilometriä. Sellaisia teitä,
40237: kaikki vähintään yhden pysyvän asunnon tai joiden varrella oli vähintään kolme asuntoa tai
40238: talouskeskuksen pääsytiet, mikäli niille on pe- talouskeskusta, mutta joita varten ei ollut pe-
40239: rustettu tiekunta ja tien kokonaispituus on rustettu tiekuntaa, oli 15 139 kilometriä. Maa-
40240: vähintään yksi kilometri. Nyttemmin on lakia laiskunnissa oli siis tuolloin sellaisia teitä,
40241: kuitenkin ryhdytty soveltamaan tavalla, joka jonne oli perustettu joko tiekunta tai jotka
40242: ei vastaa eduskunnan käsitystä ja tahtoa sen välittivät liikennettä vähintään kolmeen asun-
40243: hyväksyessä lakiesityksen. toon 26 885 kappaletta ja niiden yhteispituus
40244: Liikenneministeriön kirjeellään n:o 5/45/ oli 58 056 kilometriä.
40245: 78/26. 4. 1978 antamissa tie- ja vesirakennus- Yksityisten teiden valtionavustustyöryhmä
40246: hallitukselle ja lääninhallituksille lähetetyissä puolestaan arvioi, että kaupungeissa oli vastaa-
40247: yleisohjeissa on muun muassa todettu, ettei vana aikana vähintään yhteen asuntoon johta-
40248: suoraan laista saa vastausta, paljonko pysyvää via yksityisteitä noin 10 000 kilometriä. Mikäli
40249: asutusta tulee olla, jotta tie olisi tarpeellinen nämä tiet jakautuivat vastaavasti kuin maalais-
40250: pysyvän asutuksen pääsytienä. Tie- ja vesira- kunnissa oli tiekunnan teiden ja vähintään kol-
40251: kennuslaitoksen lääninhallituksille antamissa meen asuntoon johtavien teiden kokonaispituus
40252: lausunnoissa on vuorostaan katsottu, ettei kaksi tuolloin noin 65 000 kilometriä. Maataiskun-
40253: pysyvää asuntoa muodosta yksityisistä teistä tien osalta tiekuntien teiden keskipituus oli
40254: annetun lain 93 §:n 1 momentissa tarkoitettua 2,5 kilometriä ja sellaisten teiden keskipituus,
40255: pysyvää asutusta. Sittemmin myöskin korkein joille ei ollut perustettu tiekuntaa, oli 938 met-
40256: hallinto-oikeus on 5 päivänä maaliskuuta 1979 riä. Osa tiekunnan teistä on perustettu sellai-
40257: katsonut, ettei kaksi pysyvästi asuttua taloutta sille yksityisteille, joiden varrella ei ole yhtään
40258: muodostanut laissa tarkoitettua pysyvää asu- pysyvää asuntoa tai vähemmän kuin kolme
40259: tusta. pysyvää asuntoa. Yhden kilometrin kokonais-
40260: Näin ollen omaksutun tulkinnan mukaisesti pituusvaatimuksesta johtuen taas lähes puolet
40261: avustuksen saannin edellytyksenä on, että tien sellaisista teistä, joille ei ole perustettu tie-
40262: varressa on vähintään kolme pysyvää asuntoa kuntaa, jää valtionavustuksen ulkopuolelle. Vä-
40263: tai talouskeskusta. Seurauksena on, että useat hintään kolmen pysyvän asunnon edellyttämi-
40264: sellaiset tiet, joilla tienpitorasitus on kaikkein nen johtaa näin ollen siihen, että avustetta-
40265: suurin, jäävät edelleen avustustoiminnan ulko- vien teiden määrä kasvaa edellytetyn 60 000
40266: puolelle. Lisäksi avustus tulee asetukseen otet- kilometrin sijasta enintään 50 000 kilometriin.
40267: Lakialoite n:o 412 827
40268:
40269: Mikäli vielä edellytettäisiin liikenneministeriön Yksityisistä teistä annettua lakia olisi taman
40270: yleisohjeissa esitetyin tavoin, että tiepituus las- vuoksi kiireellisesti muutettava. Avustuksen
40271: kettaisiin tien kokonaispituuden sijasta pysyvän piiriin tulisi päästä myös kaikkien sellaisten
40272: asutuksen liikenteeseen käytettävän tieosuuden vähintään yhden asunnon tai talouskeskuksen
40273: perusteella, jää avustettavien teiden kokonais- pääsytiet, joille on perustettu tiekunta ja joiden
40274: määrä noin 42 000-45 000 kilometriin. kokonaispituus on vähintään yksi kilometri.
40275: Näin ollen yksityistielain valtionavustussään- Lisäedellytykseksi voitaisiin vielä asettaa, että
40276: nökset eivät liikenneministeriön ja korkeimman tietä käytetään vähintään 300 metrin matkalta
40277: hallinto-oikeuden tulkitsemassa muodossa vas- pysyvän asunnon pääsytienä. Täten määrite!ty-
40278: taa sitä käsitystä ja tavoitetta, joka eduskun- nä avustukseen oikeutettujen teiden piiri laa-
40279: nalla oli sen hyväksyessä lakiesityksen. Lisäksi jenee arviolta noin 60 00 kilometriin eli mää-
40280: asetusta ja liikenneministeriön päätöstä lopulli- rään, johon luultiin päästävän jo aikaisemman
40281: seen muotoon laadittaessa on sivuutettu koko- lainmuutoksen myötä.
40282: naisuudessaan eduskunnan liikennevaliokunnan Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
40283: kannanotto siitä, että tien liikenteellisessä mer- tavasti,
40284: kityksessä on otettava huomioon myös loma- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
40285: asutus. lakiehdotuksen:
40286:
40287:
40288: Laki
40289: yksityisistä teistä annetun lain 93 §:n muuttamisesta.
40290:
40291: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yksityisistä teistä 15 päivänä kesäkuuta 1962
40292: annetun lain 93 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 14 päivänä lokakuuta 1977 anne-
40293: tussa laissa (728/77), näin kuuluvaksi:
40294:
40295: 93 §. pääsytienä. Viimeksi ma1mtun tien osalta on
40296: Valtion varoista annetaan vuosittain avus- avustuksen saamisen edellytyksenä lisäksi, että
40297: tusta sellaisen yksityisen tien kunnossapitoon, tiekunnan tien kokonaispituus on vähintään
40298: jota koskevien asioiden hoitamista varten on yksi kilometri ja että tietä käytetään ainakin
40299: perustettu tiekunta ja jolla on paikkakunnalla 300 metrin matkalta pysyvän asunnon pääsy-
40300: huomattava liikenteellinen merkitys tai joka on tienä.
40301: tarpeellinen vähintään yhden pysyvän asunnon
40302:
40303:
40304: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
40305:
40306: Alvar Saukko Niilo Koskenniemi Sakari Knuuttila
40307: 828 1979 vp.
40308:
40309: Lakialoite n:o 413.
40310:
40311:
40312:
40313:
40314: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi autokuljetusten tasavertaisuu-
40315: desta kehitysalueilla.
40316:
40317:
40318: E d u s k u n n a 11 e.
40319:
40320: Kehitysalueiden kuljetustuessa on autokulje- SMP ei kuitenkaan voi tukea perustuslain
40321: tukset ja kuorma-autot jätetty täysin epäoikeu- vastaista eriarvoisuutta eikä kuljetustoimen alan
40322: denmukaiseen ja lapsipuolen asemaan yhteis- yksityisen pienyritteliäisyyden nujertamista.
40323: kunnan omistamiin valtionrautateihin verrattu- Asiantilaan on saatava korjaus. Tämä tapahtuu
40324: na. Selvästi halutaan ajaa taloudelliseen umpi- parhaiten erityisellä lailla.
40325: kujaan autoilija-pienyritteliäisyyttä, mutta tukea Mainituilla perusteilla SMP:n eduskuntaryh-
40326: kuljetustoimen alan sosialisoimista. Tämä on mä ehdottaa kunnioittavasti,
40327: valitettavasti ol:lut hahlituksen yksimielinen lin-
40328: ja ja sen myös eduskunnan valtaenemmistö on että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
40329: hyväksynyt. lakiehdotuksen:
40330:
40331:
40332: Laki
40333: autokuljetusten tasavertaisuudesta kehitysalueilla.
40334: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
40335:
40336: 1 §. 3 §.
40337: Autokuljetukset ja kuorma-autot saatetaan Tätä lwkia toteutettaessa tulee päämääränä
40338: kehitysalueiden kuljetustuen suhteen täysin ta- olla kuljetuskustannusten alentaminen kehitys-
40339: savertaiseen asemaan rautateiden kanssa, sen alueilla sekä myös sivualueiden saattaminen
40340: mukaan kuin tässä laissa säädetään. joka suhteessa kuljetustuen piiriin.
40341:
40342: 2 §. 4 §.
40343: Kehitysalueiden autokuljetuksille ja kuorma- T arkempiä säännöksiä tämän lain toimeen-
40344: autoille maksetaan valtion varoista vastaavaa panosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.
40345: ja oikeudenmukaista kuljetustuen korvausta
40346: valtionrautateihin verrattuna sen mukaisesti 5 §.
40347: kuin asetukse1la määrätään. Tämä laki tulee voimaan 1 päivästä kesä-
40348: kuuta 1979 lukien ja sHlä kumotaan kaikki sen
40349: kanssa ristiriidassa olevat säännökset.
40350:
40351:
40352: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
40353:
40354: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Pekka Vennamo
40355: Urho Pohto Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
40356: J. Juhani Kortesalmi
40357: 1979 vp. 829
40358:
40359: Lakialoite n:o 414.
40360:
40361:
40362:
40363:
40364: P. Puhakka ym.: Ehdotus laiksi puolustusvoimista.
40365:
40366:
40367: E d u s kun n a II e.
40368:
40369: Laki puolustusvoimista lujittaa armeijan hal- dollisuuksien ja päätäntävallan lisäämistä. Tässä
40370: lituksesta ja eduskunnasta riippumatonta tilaa. yhteydessä on korostettava eduskunnan merki-
40371: Tosiasia on edehleen, että armeija on hallitse- tystä päätettäessä sodasta ja rauhasta. Valtio-
40372: van luokan luokkalaitos ja toteuttaa sen ohjei- neuvoston tasolla tapahtuvan. päätöksenteon
40373: ta. Puolustusvoimissa on edelleen runsaasti kehittämiseksi on pidettävä tarkoituksenmuk!li-
40374: äärioikeistolaisia upseereita, jotka eivät tilan- sena, että puolustusministerin parlamentaarista
40375: teen tullen kaihda keinoja käyttää armeijan. suh- vastuuta puolustuslaitoksesta laajennetaan.
40376: teellisen itsenäistä asemaa kansanvaRan kaven- Parlamentaarisen valvonnan lisääminen edel-
40377: tamiseen. Tå!llä hetkellä maailmassa on runsaas- Jyttää, että eduskunnalle annetaan nykyistä
40378: ti esimerkkejä siitä, kuinka äärioikeistoon lu- enemmän tietoja puolustus'laitoksen tilasta ja
40379: keutuvat sotilasjuntat ovat poliittiset päätöksen- suunnitelmista sen kehittämiseksi."
40380: tekijät sivuuttaen anastaneet vallan itselleen ja Edelleen mainitussa mietinnössä esitetään:
40381: eräissä maissa pystyttäneet suoranaisen fasisti- "Erityisesti on korostettava kansanedustus-
40382: sen diktatuurin. Myös meidän maamme histo- laitoksen keskeistä asemaa suomalaisessa demo-
40383: riassa löytyy esimerkkejä, jotka todistavat soti- kratiassa. Kansanvallan laajentaminen puolus-
40384: lasjohdon sivuuttaneen poliittiset päätöksenteki- tuspoliittisessa päätöksenteossa edellyttää mah-
40385: jät lukuisissa kansamme kohtalon kannalta tär- dollisimman hyvin toimivaa parlamentaarista
40386: keissä asioissa ja vaiheissa. Mielestämme näin valvontaa."
40387: ei saa tapahtua vastaisuudessa, vaan armeijan Näitä periaatteita ei puolustusvoimia koske-
40388: on aina ja kaikissa vaiheissa toteltava ha'llituk- va la'ki täytä.
40389: sen ja eduskunnan antamia ohjeita. Tämän saa- Laissa on myös puolustusvoimien tehtävät
40390: vuttamiseksi on välttämätöntä muuttaa lakia määritelty toisin kuin parlamentaarinen puolus-
40391: puolustusvoimista niin, että sanotut periaatteet tuskomitea edellytti. Laajojen sisäpoliittisten
40392: toteutuvat käytännössä. tehtävien antaminen armeijalle ei ole hyväksyt-
40393: Ensimmäinen parlamentaarinen puolustusko- tävää. Mielestämme armeijan sisäpOiliittiset teh-
40394: mitea edellytti, että hallituksen ja eduskunnan tävät tulee rajata puhtaasti humanitäärisiä teh-
40395: kontrollia ja valvontaa armeijaan nähden tehos- täviä kuten pelastuspalvelua, tulipalojen sam-
40396: tetaan. Komitean mietinnössä sanotaan seuraa- mutusta ja niihin verrauavia toimintoja koske-
40397: vaa: viksi. Armeijan käyttäminen työtaistelujen mur-
40398: "Nykyinen päätöksentekojärjestelmä ei vastaa tamiseen ja työtätekevien kansankerrosten talou-
40399: kaikilta osiltaan demokratian vaatimuksia. Eri- dellisten etujen sekä demokraattisten oikeuksien
40400: tyisesti parlamentaarisen valvonnan kannalta puo~esta tapahtuvien mie'lenosoitusten hajoitta-
40401: on olennaista todeta, ettei eduskunnalla ole miseen tulee su.likea kokonaan armeijan tehtä-
40402: kaikilta osin riittäviä mahdollisuuksia - osit- vien ulkopuolelle. Tästä syystä on kumottava
40403: tain perustuslaikeihin ja osittain omaksuttuun 20 päivänä tammikuuta 1896 annettu keisaril-
40404: käytäntöön perustuen- vaikuttaa turvallisuus- linen julistus sotaväen kutsumisesta antamaan
40405: poliittiseen päätöksentekoon sen eri vaiheissa. virka-apua.
40406: Samailla lkun komitea edellyttää, että vuonna Olemme niin ikään ·sitä mieltä, että varus-
40407: 1970 asetettu valtiosäännön uudistamiskomitea miesten perusoikeuksista tulee laissa olla sään-
40408: tulee perusteellisesti harkitsemaan myös puo- nökset. Armeijassa on taattava varusmiespalve-
40409: lustuspollittisen päätöksenteon kehittämisvaati- lusta suorittavien asevelvollisten fyysinen ja
40410: muksia valtiosääntöuudistuksen kokonaisuudes- henkinen terveys. Varusmiehillä tulee olla
40411: sa, se pitää tärkeänä eduskunnan valvontamah- oikeus järjestäytymis- ja uskonnonvapauteen,
40412: 830 Lakialoite n:o 414
40413:
40414: sekä ihmisarvoiseen kohteluun. Liikaa ei voida että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
40415: korostaa varusmiesten oikeusturvan takaamista. lakiehdotuksen:
40416: Edellä olevan perusteella ehdotamme,
40417:
40418:
40419: Laki
40420: puolustusvoimista.
40421: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
40422:
40423: 1 §. Maa-, men- Ja ilmavoimissa voi olla yhty-
40424: Puolustusvoimat on puolustusministeriön miä, joukko-osastoja ja yksiköitä.
40425: alainen laitos niin kuin tässä laissa säädetään. Puolustusvoimien yksityiskohtaisen kokoon-
40426: Puolustusvoimien ylin päällikkyys on tasa- panon määrää rauhan aikana puolustusministe-
40427: vallan presidentillä niin kuin siitä haLlitusmuo- riö.
40428: dossa säädetään. Sotilasopetuslaitoksista on voimassa, mitä
40429: niistä on erikseen säädetty.
40430: 2 §.
40431: Aseveilvollisuuden suorittamisesta puolustus- 5 §.
40432: voimissa on säädetty asevelvollisuuslaissa. Maan jakamisesta puolustusvoimien tehtäviä
40433: varten sotilaslääneihin ja sotilaspiireihin on sää-
40434: .3 §. detty erikseen asetuksella.
40435: Puolustusvoimien tehtävänä on valtiosopi-
40436: musten ja annettujen ohjeiden mukaisesti: 6 §.
40437: 1) huolehtia valtakunnan maa- ja vesialueen Puolustusvoimien välitön johto ja vaivonta
40438: sekä ilmatilan valvonnasta yhteistoiminnassa kuuluu puolustusministeriölle.
40439: muiden valvontaviranomaisten kanssa; Puolustusvoimien johtoesikuntana ja ylempä-
40440: 2) turvata valtakunnan alueeillinen koske- nä hallintov,iranomaisena on pääesikunta.
40441: mattomuus tarvittaessa voimakeinoja käyttäen; Puolustusvoimien alue- ja paikallishallinnosta
40442: .3) puolustaa kansan elinmahdollisuuksia ja säädetään asetuksella.
40443: perusoikeuksia sekä valtakunnan aluetta;
40444: 4) antaa sotilaallista koulutusta varusmies- 7 §.
40445: palveluksessa olev~lle asevelvollisille ja muuten- Puolustusvoimien viroista ja toimista on
40446: kin ylläpitää sellaista valmiutta että kohdissa säädetty erikseen.
40447: 1-.3 mainitut tehtävät voidaan suorittaa;
40448: 5) avustaa siviiliviranomaisten pyynnöstä pe- 8 §.
40449: lastuspalvelussa, tulipalojen sammuttamisessa ja Tasavallan presidentti ratkaisee sotilaskäsky-
40450: niihin verrattavissa tehtävissä; asiat ja sotilaalliset nimitysasiat valtioneuvos-
40451: 6) suorittaa eduskunnan hyväksymän ohje- tossa tai puolustusministerin välittömästä esit-
40452: säännön mukaista valistustoimintaa; telystä sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin
40453: 7) turvata olosuhteet, jotka takaavat asevel- säädetään. Presidentin puolustusministerin vä-
40454: vollisten fyysisen ja henkisen terveyden, järjes- Jittömästä esittelystä tekemät päätökset var-
40455: täytymis- ja uskonnonvapauden, oikeusturvan mentaa puolustusministeri.
40456: ja ihmisarvoisen kohtelun; sekä
40457: 8) myötävaikuttaa Yhdistyneiden Kansakun- 9 §.
40458: tien käyttöön asetettavan valvontajoukon järjes- Sotilasarvoista ja niihin ylentämisestä sääde-
40459: telytoimiin. tään erikseen asetuksella.
40460: 4 §. 10 §.
40461: Puolustusvoimat käsittää: Puolustusvoimien varustamisesta ja ylläpitä-
40462: 1) puolustusvoimain komentajan; misestä selkä sen eri osien sijoituspai~kakunnis
40463: 2) pääesikunnan; ta määrätään hallintotoimin. Mainittuja asioita
40464: .3) maa-, meri- ja ilmavoimat; sekä koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta
40465: 4) sotiJ.aslaitoksia ja varikoita. valittamalla.
40466: Lakialoite n:o 414 831
40467:
40468: Sikäli kuin sotilaalliset näkökohdat sallivat, detty puolustuslaitoksesta, koskee vastaavasti
40469: joukko-osastot on sijoitettava paikkakunnille, puolustusvoimia.
40470: joissa väestöllä on sama kieli kuin joukko-osas- 13 §.
40471: ton asevelvollisten äidinkieli tai joissa väestö Tarkempia määräyksiä tämän lain täytän-
40472: on kaksikielinen. töönpanosta annetaan asetuksella.
40473: 11 §. 14 §.
40474: Valtioneuvoston on annettava kultakin ka- Tämä !laki tulee voimaan päivänä
40475: lenterivuodelta eduskunnalle erillinen kertomus kuuta 19 .
40476: maaliskuun loppuun mennessä puolustusvoi- Sillä kumotaan puolustusvoimista 31 päivä-
40477: mien toiminnoista. nä toukokuuta 1974 annettu laki ( 402/74) ja
40478: 20 päivänä tammikuuta 1896 annettu julistus
40479: 12 §. sotaväen kutsumisesta antamaan virka-apua ja
40480: Mitä muussa laissa tai asetuksessa on sää- siitä mitä silloin on varteenotettava.
40481:
40482:
40483: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
40484:
40485: Pauli Puhakka Ensio Laine P. Liedes
40486: Seppo Toiviainen Marjatta Mattsson Mikko Kuoppa
40487: Sten Söderström E.-J. Tennilä M.-L. Salminen
40488: Irma Rosnell
40489: 832 1979 vp.
40490:
40491: Lakialoite n:o 415.
40492:
40493:
40494:
40495:
40496: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi puolustusvoimista annetun lain
40497: 2 § :n muuttamisesta.
40498:
40499:
40500: E d u s kun n a 11 e.
40501:
40502: Vuoden 197 4 valtiopäivillä eduskunta hy- kunnassa puolustusvoimain tehtävänmäärittelyn
40503: väksyi lain puolustusvoimista, jossa määritel- ollessa kysymyksessä. SMP pitää tinkimättä
40504: lään puolustusvoimien tehtävät. Laki puolustus- kiinni siitä, että puolustusvoimien tehtävänä
40505: voimista sai eduskunnan enemmistön päätök- tulee olla valtakunnan ja sen laillisen yhteis-
40506: sellä sisällön, joka merkitsee sitä, että puolus- kuntajärjestyksen puolustaminen. Tästä syystä
40507: tusvoimien tehtävänä ei ole enää maan voimas- SMP esittää lain muuttamista vastaamaan voi-
40508: saolevan perustuslain määräysten mukaan puo- massaolevan perustuslain määräyksiä. Maan
40509: lustaa valtakuntaa ja sen laillista yhteiskunta- puolustusvoimia ei tule alistaa minkäänlaisen
40510: järjestystä. Eduskunnan luistelupäätös johtuu vallankumouksen tukijaksi epämääräisellä lain-
40511: nojautumisesta valtiosääntökomitean yhteiskun- säädännöllä.
40512: tamme perusteita muttavaan ja syövyttävään Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
40513: kannanottoon. Tässäkin komiteassa SMP:n
40514: edustajana oleva V. Vennamo jäi yksin vaati- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
40515: maan tinkimättömästi noudatettavaksi perustus- lakiehdotuksen:
40516: lain säännöksiä. Näin jäi SMP yksin myös edus-
40517:
40518:
40519: Laki
40520: puolustusvoimista annetun lain 2 §:n muuttamisesta.
40521:
40522: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan puolustusvoimista 31 päivänä toukokuuta
40523: 1974 annetun lain (402/74) 2 § näin kuuluvaksi:
40524:
40525: 2 §. tää puolustustahtoa ja kansalaisten ruumiillista
40526: Puolustusvoimien tehtävänä on: kuntoa kohottavaa toimintaa;
40527: 1) huolehtia valtakunnan maa- ja vesialueen 6) antaa tarvittaessa virka-apua yleisen jär-
40528: sekä ilmatilan valvonnasta yhteistoiminnassa jestyksen ja turvallisuuden voimassa pitämiseen
40529: muiden valvontaviranomaisten kanssa; niin kuin siitä erikseen on säädetty;
40530: 2) turvata valtakunnan alueellinen koske- 7) myötävaikuttaa Yhdistyneiden Kansakun-
40531: mattomuus tarvittaessa voimakeinoja käyttäen; tien käyttöön asetettavan valvontajoukon järjes-
40532: 3) puolustaa valtakuntaa ja sen laillista yh- telytoimiin; sekä
40533: teiskuntajärjestystä, sekä kansan elinmahdolli- 8) suorittaa muut sille laissa määrätyt teh-
40534: suuksia ja perusoikeuksia; tävät.
40535: 4) huolehtia valtakunnan sotilaallisen puo-
40536: lustusvalmiuden ylläpidosta ja kehittämisestä; Tämä laki tulee voimaan päivänä
40537: 5) antaa sotilaskoulutusta sekä osaltaan edis- kuuta 19
40538:
40539:
40540: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
40541:
40542: Pekka Vennamo Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
40543: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Urpo Leppänen
40544: Anssi Joutsenlahti
40545: 1979 vp. 833
40546:
40547: Lakialoite n:o 416.
40548:
40549:
40550:
40551:
40552: Bärlund ym.: Ehdotus tuotevastuulaiksi.
40553:
40554:
40555: E d u s kun n a 11 e.
40556:
40557: Kuluttajan asemaa on Suomessa turvattu saalta valmistaja ja kuluttaja eivät pääsääntöi-
40558: kuluttajansuojalainsäädännöllä, joka käsittää sesti ole sopimussuhteessa keskenään.
40559: viisi eri lakia. Näiden ulkopuolelle jäävät kui- Nimenomainen tuotevastuuta koskeva lain-
40560: tenkin .tuotteen käytöstä aiheutuvat vahingot säädäntö puuttuu meiltä. Tuotevastuuta jou-
40561: eli tuotevahingot. Tuotevahingolla ymmärre- dutaan arvioimaan nykyisin sopimusoikeudel-
40562: tään yleensä tuotteen käytöstä tai hallussa- lista tai rikkomusvastuuta koskevien säännös-
40563: pidosta johtuvaa muulle kuin tuotteelle itsel- ten nojalla. Nämä säännökset eivät kuitenkaan
40564: leen aiheutunutta vahinkoa. anna riittävästi johtoa tuotevastuukysymysten
40565: Eräät teollisessa kehityksessä ja tuotteiden ratkaisemiseksi tai johda tyydyttävään ratkai-
40566: markkinoinnissa tapahtuneet muutokset ovat suun. Tuotevahingon kärsineen kuluttajan on
40567: omiaan lisäämään tuotevahinkovaaraa. Tuotan- varsin vaikea arvioida oikeutensa korvaukseen,
40568: non voimakas lisääntyminen perustuu paljolti minkä lisäksi hänen on vaikea käytännössä
40569: teolliseen massatuotantoon sekä laajaan ja te- esittää vaadittava näyttö korvausvaatimuksensa
40570: hokkaaseen markkinointiin. Kun tuotannoita tueksi. Kuluttajan aseman turvaaminen tuote-
40571: tällöin edellytetään laajaa tuotekehittelyä ja vahinkotapauksissa edellyttää nimenomaista tuo-
40572: markkinoilla jo olevan tuotevalikoiman lisää- tevastuuta koskevaa erityissääntelyä. Tällä ta-
40573: mistä ja uusimista, on tarjona vaara, ettei tuo- voin kyetään selkiyttämään nykyinen epäselvä
40574: tekehittelyvaiheessa riittävästi selvitetä tuot- oikeudellinen tilanne ja laajentamaan vahingon
40575: teen käyttämiseen liittyviä riskitekijöitä. kärsineen oikeutta korvaukseen tuotevahingos-
40576: Tuotevalikoiman nopea uusiintuminen vai- ta. Tuotevastuusäännöstö on omansa paran-
40577: keuttaa myös tuotteen käyttäjän mahdollisuuk- tamaan osapuolten mahdollisuuksia arvioida,
40578: sia havaita ennakolta tuotteen käyttöön mah- mikä on tuotevahinkotapauksessa oleva he1dän
40579: dollisesti liittyvät vaarat. Tuotteet ovat usein korvausvastuunsa ja -oikeutensa.
40580: teknillisesti monimutkaisia tai sisältävät esim. Vastuu vahingosta tulee ensi sijassa asettaa
40581: erilaisia kemiallisia ainesosia. Tuotteen käyt- sille, joka toiminnallaan luo toiselle vaaratilan-
40582: täjän tietomäärä ei yleensä riitä tällaisten tuot- teen. Kuluttajan kärsiessä tuotevahingon tulee
40583: teiden käytön vaarallisuuden arvioimiseen. taloudelliset menetykset siirtää sen kannetta-
40584: Etenkin yksityinen kuluttaja joutuu yhä use- vaksi, joka elinkeinotoiminnassaan on laske-
40585: ammin vain luottamaan siihen, että markki- nut liikkeelle vahinkoa aiheuttaneen tuotteen.
40586: noilla olevat tuotteet eivät niitä käytettäessä Vastuun järjestämistä tällä tavoin puoltavat oi-
40587: tai hallussapidettäessä aiheuta hänelle henkilö- keudenmukaisuus- ja tarkoituksenmukaisuus-
40588: tai omaisuusvahinkoa. Nykyaikaisella laajalla syyt. Yleisen oikeuskäsityksen mukaan tulee
40589: ja voimakkaalla mainonnalla pyritään lisäksi tuottajan aiheuttamasta vahingosta vastata sen,
40590: vahvistamaan muun muassa kuluttajan luotta- jonka toiminnasta vahinko aiheutuu ja joka
40591: musta tuotantoon. Tuotteiden jakelussa tapah- saa toiminnasta taloudellisen hyödyn. Tarkoi-
40592: tuneet muutokset ovat myös omalta osaltaan tuksenmukaista on kanavoida korvausvastuu
40593: vähentäneet kuluttajan mahdollisuuksia tuot- valmistajalle sen vuoksi, että hänellä on tuote-
40594: teiden ominaisuuksiin ennen niiden hankkimis- kehittelyä ja laadunvalvontaa parantamalla mah-
40595: ta. Yhä useammat tuotteet on jo valmistus- dollisuus estää vahingon synty.
40596: vaiheessa pakattu vähittäismyyntipakkauksiin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
40597: ns. itsepalvelumyynnin mahdollistamiseksi. nioittaen,
40598: Myyjäkään ei aina kykene opastamaan kulut- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
40599: tajaa tuotteen käyttöön liittyvissä asioissa. Toi- lakiehdotuksen:
40600: 105 0879005055
40601: 834 Lakialoite n:o 416
40602:
40603:
40604: Tuote v a s t u u 1a k i.
40605: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
40606:
40607: 1 §. osalta maksanut. Jos joku korvausvelvollisista
40608: Tämän lain mukaan korvataan tuotteen ai- on ilmeisesti maksukyvytön, on kunkin muista
40609: heuttama henkilö- ja esinevahinko. korvausvelvollisista maksettava osuutensa va-
40610: Tuotteella tarkoitetaan sellaisia elinkeinon- jauksesta.
40611: harjoittajan valmistamia tavaroita, jotka on
40612: tarkoitettu käytettäväksi tai joita olennaisessa 5 §.
40613: määrin käytetään yksityiseen kulutukseen. Korvausvelvollisuutta ei ole, jos se, jolta
40614: Jalostamatonta alkutuotetta ei pidetä tässä vaaditaan korvausta,
40615: laissa tarkoitettuna tuotteena. 1) osoittaa, että hän ei ole elinkeinotoimin-
40616: nassaan laskenut tuotetta liikkeelle, tai
40617: 2 §. 2) saattaa todennäköiseksi, että tuotteen
40618: Valmistaja on tuottamuksesta riippumatta turvallisuus ei ollut 2 §:n mukaan puutteelli-
40619: velvollinen korvaamaan vahingon, joka on joh- nen silloin, kun hän laski tuotteen liikkeelle,
40620: tunut siitä, että hänen tuotteensa ei ole ollut tai että tuotteesta on tullut turvallisuudeltaan
40621: henkilölle tai omaisuudelle niin turvallinen puutteellinen vasta tämän ajankohdan jälkeen.
40622: kuin kohtuudella on ollut aihetta edellyttää.
40623: Turvallisuutta arvioitaessa on otettava huo- 6 §.
40624: mioon tuotteen oletettu käyttö, sen markki- Vahingonkorvaus käsittää hyvityksen hen-
40625: nointi, siitä annetut tiedot ja käyttöohjeet sekä kilö- ja esinevahingoista.
40626: muut tuotteeseen liittyvät seikat. Esinevahinkona korvataan vahinkotilanteessa
40627: yksityisessä käytössä olleeseen omaisuuteen
40628: 3 §. kohdistunut vahinko.
40629: Samanlainen vahingonkorvausvelvollisuus Korvaus määrätään noudattamalla vahingon-
40630: kuin tuotteen valmistajalla on jokaisella, joka korvauslain (412/74) 5 luvun 2-5 §:n ja
40631: on 7 luvun 3 §:n säännöksiä. Korvausta esine-
40632: 1) elinkeinotoiminnassaan tuonut maahan vahingosta voidaan erityisistä syistä alentaa.
40633: tuotteen tai
40634: 2) tarjonnut tuotteen omanaan varustamalla 7 §.
40635: sen nimellään, tavaramerkillään tai muulla tun- Jos vahingon kärsinyt tai korvausta vaativa
40636: nuksellaan. on tärkeällä huolimattomuudellaan myötävai-
40637: Jollei tuotteesta ilmene, kuka on sen val- kuttanut vahingon syntymiseen, voidaan kor-
40638: mistaja, tai milloin tuote on tuotu maahan, vausta kohtuuden mukaan sovitella.
40639: maahantuoja, on korvausvelvollinen jokainen,
40640: joka elinkeinotoiminnassaan on luovuttanut 8 §.
40641: tuotteen toiselle, ellei hän ilmoita valmistajaa Tämän lain mukainen korvauskanne on pan-
40642: tai, milloin tuote on tuotu maahan, maahan- tava vireille kymmenen vuoden kuluessa siitä,
40643: tuojaa taikka keneltä hän on hankkinut tuot- kun 3 §:n mukaan korvausvelvollinen laski
40644: teen. vahingon aiheuttaneen tuotteen liikkeelle.
40645: 4 §. Jollei korvausvaatimusta ole todisteellisesti
40646: Milloin korvausvelvollisia on kaksi tai useam- esitetty korvausvelvolliselle vuoden kuluessa
40647: pia, vastaavat he yhteisvastuullisesti. siitä, kun korvaukseen oikeutettu tuli tai hänen
40648: Yhteisvastuullisten kesken korvausvastuu olisi pitänyt tulla tietoiseksi vahingosta ja kor-
40649: jaetaan sen mukaan kuin havaitaan kohtuulli- vausvelvollisesta, on oikeus korvaukseen tä-
40650: seksi ottaen huomioon kunkin korvausvelvolli- män lain nojalla menetetty.
40651: sen osuus vahingon syntymiseen ja muut sei-
40652: kat. 9 §.
40653: Sillä, joka on maksanut vahingonkorvausta Ennen vahingon sattumista tehty sopimus,
40654: yli oman osuutensa, on oikeus saada kultakin joka rajoittaa vahingon kärsineen oikeutta kor-
40655: muulta korvausvelvolliselta, mitä hän on tämän vaukseen tämän lain perusteella, on tehoton.
40656: Lakialoite n:o 416 835
40657:
40658: Tämä laki ei raJoita vahingon kärsineen oi- 11 §.
40659: keutta korvaukseen sopimuksen perusteella tai Tämän lain säännökset eivät koske ihmisille
40660: vahingonkorvauslain (412/74) nojalla. tarkoitettujen lääkkeiden aiheuttamia vahin-
40661: koja.
40662: 10 §.
40663: Tämän lain säännösten perusteella ajettavassa 12 §.
40664: korvausta vaativan ja elinkeinonharjoittajan Tämä laki tulee voimaan päivänä
40665: välisessä riita-asiassa korvausta vaativa voi nos- kuuta 19 .
40666: taa kanteen myös sen paikan alioikeudessa, Lakia sovelletaan sen voimaantulon jälkeen
40667: jonka tuomiopiirissä hänellä on väestökirjalain liikkeelle laskettujen tuotteiden aiheuttamiin
40668: (141/69) mukainen kotipaikka. vahinkoihin.
40669:
40670:
40671: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
40672:
40673: Kaj Bärlund Pertti Hietala Reino Breilin
40674: Liisa Jaakonsaari Jouko Tuovinen Jorma Rantala
40675: Juhani Surakka Hannu Tapiola Pentti Lahti-Nuuttila
40676: Olli Helminen Mikko Rönnholm Pirjo Ala-Kapee
40677: Kaisa Raatikainen Pirkko Valtonen Ulf Sundqvist
40678: Tellervo Koivisto Saara-Maria Paakkinen Niilo Hämäläinen
40679: Eino Grönholm Risto Tuominen Peter Muurman
40680: Matti Puhakka Jacob Söderman Jermu Laine
40681: Paula Eenilä Markus Aaltonen Arvo Salo
40682: Mauno Forsman Kaarina Suonio Lasse Lehtinen
40683: Erkki Liikanen Sinikka Luja-Penttilä Mikko Elo
40684: Tarja Halonen Pirkko Työläjärvi
40685: 836 1979 vp.
40686:
40687: Lakialoite n:o 417.
40688:
40689:
40690: Suraklm ym.: Ehdotus laiksi palkkaturvalain 2 §: n muuttami-
40691: sesta.
40692:
40693:
40694: E d u s k u n n a 11 e.
40695:
40696: Palkkaturvalain 2 §:n 1 momentissa maara- lessa vielä kesken. Työntekijän periessä neu-
40697: tään, että palkkaturvana maksetaan ne kolmen vottelujen jälkeen saataviaan voi työnantaja
40698: kuukauden kuluessa ennen palkkaturvahake- osoittautuakin maksukyvyttömäksi. Kolmen
40699: muksen jättämistä erääntyneet työsuhteesta kuukauden määräaika on kohtuuttoman lyhyt
40700: johtuvat palkka- ja muut saatavat, joilla olisi myös silloin, kun neuvottelussa todetaan työn-
40701: etuoikeusasetuksen 4 §:n 1 momentin mukai- antajan jättäneen pitkältä ajanjaksolta maksa-
40702: nen etuoikeus työnantajan konkurssissa. matta esimerkiksi työaikalain mukaisia yli- ja
40703: Palkkaturvalaki on ollut voimassa runsaat sunnuntaityökorvauksia tai työehtosopimuksen
40704: kolme vuotta ja laki on osoittautunut erittäin mukaisia lisiä. Mikäli työnantaja osoittautuu
40705: tarpeelliseksi. Palkkaturv;aan oikeuttavien palk- maksukyvyttömäksi, on työntekijällä kuitenkin
40706: kasaamisten nopea vanheneminen on kuitenkin mahdollisuus hakea palkkaturvana saatavansa
40707: osoittautunut epäkohdaksi. Työntekijät eivät vain kolmelta kuukaudelta. On luonnollisesti
40708: usein kolmen kuukauden kuluessa palkan myös huomioitava palkkaturvaviranomaisen
40709: erääntymisestä vielä rohkene tehdä palkkatur- vaikeudet selvittää kovin vanhoja saatavia, mut-
40710: vahakemusta, vaan luottavat työnantajan lu- ta nämä vaikeudet eivät liene niin suuria, et-
40711: paukseen palkan maksamisesta.- Mikäli työn- teikö kolmen kuukauden määräaikaa voitaisi li-
40712: tekijän saatava on jollain tavoin riitainen tai sätä. Käsityksemme mukaan sopiva määräaika
40713: epäselvä, joudutaan siitä neuvottelemaan paitsi olisi kuusi kuukautta saatavan erääntymisestä.
40714: työpaikalla työnantajan ja luottamusmiehen kes- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
40715: ken myös usein liittotasolla työnantaja- ja työn-
40716: tekijäliittojen välillä. Käytännössä neuvottelut että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
40717: usein pitkittyvät ja kolmen kuukauden määrä- lakiehdotuksen.
40718: aika saattaa kulua umpeen neuvottelujen ol-
40719:
40720: Laki
40721: palkkaturvalain 2 §:n muuttamisesta.
40722: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 10 päivänä elokuuta 1973 annetun palkkatur-
40723: valain (649/73) 2 §:n 1 momenttinäin kuuluvaksi:
40724: 2 §. asetuksen 4 § :n 1 inomentin mukainen etu-
40725: Palkkaturvana maksetaan ne kuuden kuu- oikeus työnantajan konkurssissa.
40726: kauden kuluessa ennen palkkaturvahakemuksen
40727: jättämistä erääntyneet työsuhteesta johtuvat
40728: palkka- ja muut saatavat, joilla olisi etuoikeus- Tämä laki tulee voimaan päivänä
40729: kuuta 197
40730:
40731: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
40732:
40733: Juhani Surakka Jouko Tuovinen Jacob Söderman Maija Rajantie
40734: Paula Eenilä Sakari Knuuttila Saara-Maria Paakkinen Tellervo Koivisto
40735: Jermu Laine Mauno Forsman Helge Siren Juhani Raudasoja
40736: Olli Helminen Risto Tuominen Pirjo Ala-Kapee Niilo Hämäläinen
40737: Kaisa Raatikainen Eino Grönholm Jorma Rantala Matti Puhakka
40738: Pirkko Valtonen Pentti Lahti-Nuuttila Erkki Liikanen Matti Luttinen
40739: 1979 vp. 837
40740:
40741: Lakialoite n:o 418.
40742:
40743:
40744:
40745:
40746: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi eräistä väliaikaisista poikkeuk-
40747: sista sotatuomioistuimista ja oikeudenkäynnistä niissä annet-
40748: tuun lakiin 11 päivänä huhtikuuta 1947 annetun lain 7 §:n
40749: muuttamisesta.
40750:
40751:
40752: E d u s k u n n a II e.
40753:
40754: Hallitus on lupaillut vuodesta toiseen uudis- vakavasti otettava huomioon niiden laajenta-
40755: tuksia sotilasoikeudenkäyntiä koskevaan lain- minen jäsenistönsä osalta. Tällöin on ehdotto-
40756: säädäntöön. Viime vuodet ovat osoittaneet, man välttämätöntä käsiteltävänä olevan lain-
40757: että tämän kahaiset valmistelut ovat monilta muutoksen yhteydessä jo turvata jokaiselle puo-
40758: tkohdin venyneet vuosikymmeniksi, joiden aika- 1ustuslaitoksen piirissä toimivalle arvoasteryh-
40759: na on vanhojen säädösten soveltumattomuus mälle mahdollisuus saada omat edustajansa so-
40760: nykykäytäntöön tullut selvästi esille. Katsom- tatuomioistuimiin. Tässä yhteydessä on myös
40761: me, että eduskunnan on asiat kulloinkin näh- miehistön ja värvättyjen edustus sotatuomiois-
40762: tävä sellaisina kuin ne todellisuudessa ovat ja tuimiin määriteltävä.
40763: siltä pohjalta muotoiltava hyväksymänsä lain- Puolustuslaitoksemme !kehittäminen vaatii
40764: säädäntö. Samalla on tultava huomioiduksi ne tällä hetkellä myös sen oikeusturvan kehittä-
40765: väestöryhmät, pienimpiä vähemmistöjä myöten, mistä. Vain oikeudenmukaisella ja kaikki ryh-
40766: joihin säädettävä lain määräys tullaan ulotta- mät huomioivalla lainsäädännöllä voidaan tukea
40767: maan. Ennen kaikkea poliittinen tarkoituksen- puolustuslaitoksemme toimintaa kasvattajana,
40768: mukaisuus ei saa sanella ratkaisuissa, joissa kouluttajana ja koskemattamuutemme turvaa-
40769: oikeudenkäyttöä ja siihen liittyvää lainsäädän- jana.
40770: töä vaikkapa vähäisessäkin määrin korjataan. Edellä esitetyistä syistä katsomme, että
40771: Tällaisissa kohdin on eduskunnan toteutettava oikeusturvan takaamiseksi puolustuslaitoksen
40772: jokaisen yksilön huomioonottavaa ja hänelle piirissä on sen piirissä tapahtuvan oikeudenkäy-
40773: oikeusturvaa luovaa lainsäädäntöä. tön lainsäädäntöä eduskunnan muutettava niin,
40774: Poliittinen kehitys maassamme ja sen puo- että sotatuomioistuimessa asioita käsiteltäessä
40775: lustuslaitoksessa on menossa suuntaan, joiden ei millekään ryhmälle jää kuvaa, että heidät on
40776: myötä myös puolustuslaitos entistä selvemmin sivuutettu ja heitä edustavien vaikutusmahdol-
40777: politisoituu. Tästä tulee olemaan seurauksena lisuus evätty.
40778: !lisääntyvät ristiriidat ja vaikeudet, jotka eivät Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
40779: sivuuta myöskään sotatuomioistuimia. Tällöin
40780: on välttämätöntä, että mitä pikimmin niiden että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
40781: oikeudellisen turvallisuuden mahdollisuuksia lakiehdotuksen:
40782: :kehitetään. Yhtenä tällaisena toimenpiteenä on
40783: 83S Lakialoite n:o 418
40784:
40785:
40786:
40787: Laki
40788: eräistä väliaikaisista poikkeuksista sotatuomioistuimista ja oikeudenkäynnistä nussa annet-
40789: tuun lakiin 11 päivänä huhtikuuta 1947 annetun lain 7 §:n muuttamisesta.
40790:
40791: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eräistä väliaikaisista poikkeuksista sotatuomio-
40792: istuimista ja oikeudenkäynnistä niissä annettuun lakiin 11 päivänä huhtikuuta 1947 annetun
40793: lain 7 §, sellaisena kuin se on 10 päivänä toukokuuta 1974 annetussa laissa (349/74), näin
40794: kuuluvaksi:
40795:
40796: 7 §. upseeria taikka aliupseeria ja kaksi miehistöön
40797: Sotaoikeuteen kuuluu lainoppinut puheenjoh- !kuuluvaa sotilasta taikka värvättyä.
40798: taja sekä jäseninä kaksi upseerin viran haltijaa,
40799: kaksi enintään sotilasmestarin arvoista toimi- Tämä Iaki tulee voimaan päivänä
40800: kuuta 19
40801:
40802:
40803: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
40804:
40805: Pekka Vennamo Veikko Vennamo Eino Poutiainen
40806: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
40807: Urpo Leppänen
40808: 1979 vp. 839
40809:
40810: Lakialoite n:o 419.
40811:
40812:
40813:
40814:
40815: P. Vennanto ym.: Ehdotus laiksi lapsen huoltoa tai tapaamtsol-
40816: keutta koskevan tuomion täytäntöönpanosta annetun lain
40817: muuttamisesta.
40818:
40819:
40820: E d u s k u n n a 11 e.
40821:
40822: Voimassaoleva la:ki tekee mahdolliseksi lap- henkistä kehitystä.
40823: sen epäinhimillisen kohtelun viranomaisten ta- Joka tapauksessa noutamisen tulee tapahtua
40824: holta sekä erottamisen kylmän päätöksen pe- hienovaraisesti ja mikäli mahdollista tarpeen
40825: rusteella vanhemmistaan. Kuitenkaan lasta ei vaatiessa myös lääkärin tulisi olla tällöin saa-
40826: pitäisi, ainakaan kun hän on täyttänyt viisi- puvilla.
40827: toista vuotta, erottaa läheisistään tai, kun hän Mainitu1lla perusteilla ehdotamme kunnioit-
40828: on niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa voi- taen,
40829: daan kiinnittää huomiota, viedä pois ilman hä-
40830: nen suostumustaan. Näin ei myöskään saisi ta- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
40831: pahtua, jos tällainen teko voi häiritä lapsen lakiehdotuksen:
40832:
40833:
40834: Laki
40835: lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevan tuomion täytäntöönpanosta annetun lain muut-
40836: tamisesta.
40837:
40838: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevan
40839: tuomion täytäntöönpanosta 4 päivänä heinäkuuta 1975 annetun lain (523/75) 6, 9 ja 14 §
40840: näin kuuluviksi:
40841:
40842: 6 §. lapsen sairauden tai muun syyn takia voida
40843: Jos Japsi on täyttänyt 15 vuotta, täytän- suorittaa, se on siirrettävä myöhempään ajan-
40844: töönpanaan ei saa ryhtyä vastoin lapsen tah- kohtaan, myös silloin, kun lapsi siihen ei ilman
40845: toa. Sama on voimassa 15 vuotta nuorempaan- henkistä tai aineeLlista väkivaltaa suostu.
40846: kin lapseen nähden, jos lapsi on niin kehitty-
40847: nyt, että hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää 14 §.
40848: huomiota, tahi täytäntöönpano voi häiritä lap- Kustannukset 4 §: ssä tarkoitetun tehtävän
40849: sen henkistä kehitystä. suorittamisesta ja lääkärintarkastuksesta sekä
40850: palkkiot ulosotonhaltijan toimesta todistajina ja
40851: 9 §. · asiantuntijoina kuulluille henkilöille maksetaan
40852: Lapsen noutaminen ja muu lapseen kohdis- valtion varoista.
40853: tuva toimenpide on suoritettava mahdollisim- Lapsen sijoittamisesta 10 §:n 1 momentissa
40854: man hienovaraisesti. Noutamisessa on sosiaali- tarkoitetussa tapauksessa sekä sosiaalilautakun-
40855: lautakunnan edustajan oltava saapuvilla. Edus- nan edustajalle ja lääkärille 9 § :ssä tarkoite-
40856: taja voi, mikäli hän katsoo sen tarpeelliseksi, tusta tehtävästä aiheutuneet kustannukset suo-
40857: kutsua lääkärin saapuville. Jollei toimenpidettä ritetaan valtion varoista.
40858:
40859:
40860: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
40861:
40862: Pekka Vennamo Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
40863: Eino Poutiainen Urho Pohto Veikko Vennamo
40864: Anssi Joutsenlahti
40865: 840 1979 vp.
40866:
40867: Lakialoite n:o 420.
40868:
40869:
40870:
40871:
40872: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi syyttömästi vangitulle tai tuo-
40873: mitulle valtion varoista maksettavasta korvauksesta annetun
40874: lain muuttamisesta.
40875:
40876:
40877: E d u s k u n n a II e.
40878:
40879: SMP:n eduskuntaryhmä on todennut, että veyssyistä, mutta ei tositarkoituksessa palvele-
40880: eduskunnan enemmistön hyväksymä laki syyt- maan syyttömiä ihmisiä, jotka ovat joutuneet
40881: tömästi vangitulle tai tuomitulle valtion va- silmätikuiksi, niin kuin tässä yhteiskunnassa
40882: roista maksettavasta korvauksesta on aukkoja silloin käy, kun nimenomaan joutuu pidäte-
40883: täynnä ja saa tulkinnassa sellaisen käytännön, tyksi tai vangituksi? Korjausta eduskunta ei
40884: että sen vastuumerkitys on olemattoman pieni. hyväksynyt lakiin sitä käsiteltäessä, siksi SMP:n
40885: Sen vuoksi me pyrimme saamaan muutokset eduskuntaryhmä on pakotettu nyt esittämään
40886: asianomaiseen lakiin, niin että se täyttäisi tar- tarpeelliset korjaukset.
40887: koituksensa ja todella vastaisi tarkoitustaan sil- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
40888: loin, kun Suomen kansalainen on syyttömänä
40889: pidätetty tai vangittu, niin kuin tiettävästi tar- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
40890: koitus on ollut. Vai lieneekö niin, että edus- lakiehdotuksen:
40891: kunta on tämän lain vain laatinut mielenter-
40892:
40893:
40894: Laki
40895: syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista maksettavasta korvauksesta annetun lain
40896: muuttamisesta.
40897:
40898: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion
40899: varoista maksettavasta korvauksesta 31 päivänä toukokuuta 1974 annetun lain (422/74) 1
40900: ja 2 §, 3 § :n 2 momentti, 4 § :n 1 momentti ja 5 § :n 2 momentti näin kuuluviksi:
40901:
40902: 1 §. 2 §.
40903: Jos joku on vangittu rikoksesta epäiltynä ja Milloin epäilty on yrittänyt paeta, muuten
40904: esitutkinta lopetetaan nostamatta syytettä, syyte karttaa esitutkintaa tai oikeudenkäyntiä, hävit-
40905: jätetään sikseen tai hylätään, taikka jos joku tää todisteita taikka muulla tavoin vaikeuttaa
40906: on vangittu rikoksesta, vaikka laillisia vangit- asian selvittämistä, ei 1 § :ssä tarkoitettua kor-
40907: semisen edellytyksiä ei ole ollut, hänellä on vausta makseta, ellei hänen käyttäytymistään
40908: oikeus saada valtiolta korvaus siitä vapauden mielenjärkytyksen, erehdyksen tai muun sellai-
40909: menetyksestä ja muusta vahingosta, joka hä- sen syyn vuoksi voida katsoa anteeksiannetta-
40910: nelle on aiheutunut vangitsemisesta ja mikäli vaksi. Korvausta ei myöskään makseta, jos
40911: hän on vangittaessa ollut pidätettynä, myös epäilty on valheellisella tunnustuksella tai muu-
40912: pidättämisestä. Mitä tässä on sanottu vangitun ten tahallisesti antanut aihetta siihen, että hän-
40913: oikeudesta korvaukseen, sovelletaan myös sii- tä on pidetty vangittuna tai pidätettynä, eikä
40914: hen, joka rikoksesta epäiltynä on ollut pidätet- muussakaan tapauksessa, milloin asianhaarat
40915: tynä, vaikka pidättämisen edellytyksiä ei ole ovat sellaiset, että korvauksen maksamista ei
40916: ollut. Jos pidättäminen on kestänyt yli sääde- olisi pidettävä asianmukaisena.
40917: tyn ajan, on pidätetyllä oikeus saada korvaus
40918: laillisen pidätysajan ylimenevältä ajalta.
40919: Lakialoite n:o 420 841
40920:
40921: 3 §. nottu taikka, kun vaatimus perustuu 3 §:ään,
40922: on kanne korvauksen saamisesta pantava vi-
40923: Korvausta ei makseta, jos tuomittu valheelli- reille valtiota vastaan riita-asioista säädetyssä
40924: sella tunnustuksella tai muuten tahallisesti on järjestyksessä siinä tuomioistuimessa, jossa
40925: osaltaan aiheuttanut rangaistuksen tuomitsemi- syyte korvausvaatimuksen tekijää vastaan olisi
40926: sen taikka jos korvauksen maksamista muut ollut käsiteltävä tai joka sitä käsitteli ensim-
40927: asianhaarat huomioon ottaen ei olisi pidettävä mäisenä oikeusasteena, taikka siinä sotaoikeu-
40928: asianmukaisena. dessa, jonka tuomiopiirissä arestirangaistus
40929: määrättiin, tai jos korvaus vaaditaan sakon
40930: muuntorangaistuksen määräämisessä tapahtu. .
40931: 4 §. neen virheen johdosta, siinä alioikeudessa, jossa
40932: Edellä 1 ja 3 §:ssä tarkoitettuna korvauk- muuntorangaistus määrättiin. Haastehakemus
40933: sena voidaan maksaa hyvitys kuluista, tulojen on toimitettava tuomioistuimeen tai sen kans-
40934: tai elatuksen vähentymisestä ja myös muusta liaan yhden vuoden kuluessa siitä päivästä
40935: kärsimyksestä. jona hakija sai tietää, ettei syytettä nosteta, tai
40936: jona syyte jätettiin sillensä tai asian uudessa
40937: käsittelyssä annettu tuomio sai lainvoiman.
40938: 5 §.
40939:
40940: Jos syytettä ei ole nostettu tai korvausvaa- Tämä laki tulee voimaan päivänä
40941: timusta esitetty niin kuin 1 momentissa on sa- kuuta 19
40942:
40943:
40944: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
40945:
40946: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
40947: Eino Poutiainen Urpo Leppänen Urho Pohto
40948: Anssi Joutsenlahti
40949: 842 1979 vp.
40950:
40951: Lakialoite n:o 421.
40952:
40953:
40954:
40955:
40956: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi pakkohuutokauppojen estämi-
40957: sestä.
40958:
40959:
40960: E d u s k u n n a 11 e.
40961:
40962: Maassamme ylläpidetään pulaa ja kovaa työt- himillistä. Jokaisella on oikeus kotiin ja turvat-
40963: tömyyttä. Tämän seurauksena ovat pakkohuuto- tuun toimeentuloon.
40964: kaupat väistämättömiä. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
40965: On kuitenkin väärin, että suurten puoluei- taen,
40966: den kireän rahan ja pulan politiikan vuoksi
40967: ennen kaikkea pienituloiset joutuvat kärsimään että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
40968: ja menettämään omaisuutensa. Tämä on epäin- lakiehdotuksen:
40969:
40970:
40971: Laki
40972: pakkohuutokauppojen estämisestä.
40973:
40974: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
40975:
40976: 1 §.
40977: Jos omakotitalo tai tila tahi muu omaisuus Lainan tulee olla vakautettua. Vain erityisistä
40978: joutuu pakkohuutokauppaan, on sen estämisek- syistä voidaan tällainen lainanauto kieltää.
40979: si ryhdyttävä toimenpiteisiin tämän lain mu-
40980: kaan. 4 §.
40981: 2 §. Maksamattomien verojen ja maksujen vuoksi
40982: Jos omaisuuden omistaja pyytää, on pakko- ei omaisuuden pakkohuutokauppaa saa suorit-
40983: huutokauppaa lykättävä kolmella kuukaudella, taa kuuden kuukauden aikana ulosmittauksesta
40984: jotta omistaja voi saada velka-asiansa järjestyk- lukien. Vain painavista syistä voidaan toisin
40985: seen. menetellä.
40986: 3 §. 5 §.
40987: Valtion on annettava tai järjestettävä halpa- Tarkempia määräyksiä tämän lain toimeen-
40988: korkoista lainaa pakkohuutokaupan estämiseksi. panosta annetaan asetuksella.
40989:
40990:
40991: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
40992:
40993: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
40994: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Eino Poutiainen
40995: Urpo Leppänen
40996: 1979 vp. 843
40997:
40998:
40999: Lakialoite n:o 422.
41000:
41001:
41002:
41003:
41004: V. Vennatno ym.: Ehdotus laiksi pienyrittäjän saatavan turvaami-
41005: sesta.
41006:
41007:
41008: E d u s k u n n a 11 e.
41009:
41010: Työntekijä ja pienyrittäjä ovat ansainneet syyttä. Sosialistisessa yhteiskunnassa kaikki
41011: palkkansa. Kuitenkin molemmat suurten yritys- ovat paJkkaorjia.
41012: ten konkurssissa tai maksukyvyttömäksi jou- SMP ei voi tätä hyväksyä. Pienyrittäjien saa-
41013: tumisen yhteydessä ovat menettäneet ja menet- tavat on saatava suurin piirtein samaan ase-
41014: tävät jatkuvasti palkka- ja työsaataviaan. Pieni maan kuin työntekijöiden saatavat konkurssis-
41015: saa kärsiä, mutta valtio ottaa verosaatavansa sa ja maksukyvyttömyyden aikana. Heidät mo-
41016: ja suurrikkaat omat saatavansa päältä pois. Täl- lemmat on turvattava.
41017: lainen asiantila on vääryyden tila. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
41018: Hallitukset ovat tässä yhteydessä unohtaneet taen,
41019: täysin pienyrittäjät. Kuitenkin heidän saatavan-
41020: sa ovat yleensä pääosaltaan palkkasaatavaan että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
41021: verrattavaa oman työn saatavaa. Selvästi syrji- lakiehdotuksen:
41022: tään kansan omatoimisuutta ja pienyritteliäi-
41023:
41024:
41025: Laki
41026: pienyrittäjän saatavan turvaamisesta.
41027:
41028: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
41029:
41030: 1 §. vasti soveltuvilta osin noudatettava, mitä on
41031: Jos pienyrittäjällä on konkurssissa tai yri- voimassa työntekijöiden palkkasaatavien tur-
41032: tyksen maksukyvyttömyyden vallitessa saata- vaamisen suhteen konkurssissa ja muissa ta-
41033: vaa, niin hänen saatavansa turvataan tämän lain pauksissa.
41034: mukaan.
41035: 3 §.
41036: 2 §. Tarkempia säännöksiä tämän lain soveltami-
41037: Pienyrittäjän saatavan suhteen on vastaa- sesta annetaan asetuksella.
41038:
41039:
41040: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
41041:
41042: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
41043: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Eino Poutiainen
41044: Urpo Leppänen
41045: 844 1979 vp.
41046:
41047: Lakialoite n:o 423.
41048:
41049:
41050:
41051:
41052: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi eräistä oikeudenkäynneistä val-
41053: tion ja kunnan palveluksessa oleville aiheutuvien kustannus-
41054: ten korvaamisesta valtion ja kunnan varoista.
41055:
41056:
41057: E d u s k u n n a 11 e.
41058:
41059: Laki eräistä oikeudenkäynneistä valtion pal- valtion palveluksessa olevat henkilöt. Tämä on
41060: veluksessa oleville aiheutuvien kustannusten täysin kohtuullista ja perustuslakiemme hengen
41061: korvaamisesta valtion varoista on puutteellinen. mukaista.
41062: Sorsa-Virolaisen hallitus on lisäksi unohta- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
41063: nut täysin kunnan palveluksessa olevat henki- taen,
41064: löt. Heidät on asetettava oikeudenkäyntien kus- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
41065: tannusten korvaamisessa samaan asemaan kuin lakiehdotuksen:
41066:
41067:
41068: Laki
41069: eräistä oikeudenkäynneistä valtion ja kunnan palveluksessa oleville aiheutuvien kustannusten
41070: korvaamisesta valtion ja kunnan varoista.
41071:
41072: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
41073:
41074: 1 §. vaus, siirtyy oikeus korvauksen perun1seen
41075: Valtion tai kunnan palveluksessa olevalle, maksuvelvolliselta valtiolle tai kunnalle.
41076: jota syytetään virheellisestä menettelystä viran Milloin 1 momentissa tarkoitetun valtiolle tai
41077: toimittamisessa tai työssä tai jolta vaaditaan kunnalle siirtyneen saatavan periminen olisi
41078: korvausta tällaisen menettelyn johdosta, suori- kohtuutonta, voidaan se periä vain osaksi tai
41079: tetaan, jos vaatimukset on hylätty, hakemuk- jättää perimättä.
41080: sesta valtion tai kunnan varoista hänelle lain- 3 §.
41081: voimaisella päätöksellä maksettavaksi tuomittu- Korvauksen suorittamisesta ja saatavan
41082: jen oikeudenkäyntikulujen määrä. osaksi tai kokonaan perimättä jättämisestä päät-
41083: Valtion tai kunnan palveluksessa olevalle voi- tää se ministerJö, jonka hallintoalalla asian-
41084: daan suorittaa hakemuksesta valtion varoista omainen valtion palveluksessa oleva toimii.
41085: korvausta sellaisista välttämättämistä 1 momen- Kunnan osalta päättää asiasta kunnanhallitus.
41086: tissa tarkoitetuista oikeudenkäynnistä aiheutu-
41087: neista kuluista, joista hänelle ei ole tuomittu 4 §.
41088: korvausta, milloin se hänen asemansa ja muut Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
41089: olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista. töönpanosta annetaan asetuksella.
41090:
41091: 2 §. 5 §.
41092: Jos valtion tai kunnan palveluksessa olevalle Tällä lailla kumotaan kaikki tämän lain
41093: suoritetaan 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu kor- kanssa ristiriidassa olevat säännökset.
41094:
41095:
41096: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
41097:
41098: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
41099: Urho Pohto Eino Poutiainen Pekka Vennamo
41100: Urpo Leppänen
41101: 1979 vp. 849
41102:
41103: Lakialoite n:o 1.
41104:
41105:
41106:
41107:
41108: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi työvoimaministeriön oikeudesta
41109: myöntää lykkäystä työllisyyspoliittisten suhdannelainojen ta-
41110: kaisinmaksulle eräissä tapauksissa.
41111:
41112:
41113: E d u s k u n n a 11 e.
41114:
41115: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen että kaikkia lainansaajia on kohdeltava samalla
41116: laiksi työvoimaministeriön oikeudesta myöntää tavalla oikeudenmukaisesti näissä asioissa.
41117: lykkäystä työllisyyspoliittisten suhdannelaino- Näin vältytään erottelusta ja poliittisesta mieli-
41118: jen takaisinmaksulle eräissä tapauksissa (HE vallasta.
41119: n:o 7/1979 vp.). Mainituilla perusteiNa ehdotamme kunnioit-
41120: Ilmeisesti lakimuutos on tarpeellinen, mutta ta en,
41121: saatujen kokemusten perusteella on välttämä- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
41122: töntä, että lakiin otetaan selvä säännös siitä, lakiehdotuksen:
41123:
41124:
41125: Laki
41126: työvoimaministeriön oikeudesta myöntää lykkäystä työllisyyspoliittisten suhdanne-
41127: lainojen takaisinmaksulle eräissä tapauksissa.
41128: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
41129:
41130: 1 §. takaisinmaksu1le. Kaikkia lainansaajia on täl-
41131: Sen estämättä, mitä muutoin on säädetty, löin kohdeltava samalla tavalla oikeudenmukai-
41132: työvoimaministeriö voi määräämillään ehdoilla sesti.
41133: hakemuksesta myöntää työllisyyden turvaami- ( 2 mom. kuten haUituksen esityksessä.)
41134: seksi tärkeistä syistä lykkäystä yritysten työlli-
41135: syyspoliittisesta suhdannelainoituksesta annetun 2-6 §.
41136: lain (655/76) nojalla myönnettyjen lainojen (Kuten hallituksen esityksessä.)
41137:
41138:
41139: Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1979.
41140:
41141: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
41142: Urpo Leppänen Pekka Vennamo
41143: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
41144:
41145:
41146:
41147:
41148: 107 0879005055
41149: 850 1979 vp.
41150:
41151: Lakialoite n:o 2.
41152:
41153:
41154:
41155:
41156: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi koiraverosta.
41157:
41158:
41159: E d u s kun n a 11 e.
41160:
41161: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen Hallitus on esityksessään omaksunut sen
41162: laiksi koiraverosta (HE n:o 8/1979 vp.). Täs- kannan, että kunnille ei voitaisi asettaa mi-
41163: sä esityksessä, joka sinänsä on tarpeellinen, tään velvoitteita koiraveron tuoton käytöstä
41164: ovathan koiraveroa koskevat säännökset osin koiranomistajien hyväksi. Tätä linjaa SMP ei
41165: peräisin jo viime vuosisadalta, on kuitenkin voi myöskään hyväksyä, sillä asian jättäminen
41166: erityisesti veron määrän ja kertyvän veron käy- täysin kuntien vapaaseen harkintaan johtaa
41167: tön suhteen epäoikeudenmukaisuuksia, jotka siihen, että kuntien koiranomistajille mm. ul-
41168: pitäisi eduskunnassa korjata. koilualueiden ym. muodossa järjestämät pal-
41169: Hallitus esittää, että koiraveroa voitaisiin velut muodostuvat kovin eritasoisiksi siitä huo-
41170: uuden lain voimaantultua huomattavastikin ko- limatta, että kaikissa kunnissa peritään samoin
41171: rottaa nykyisestään. Esimerkiksi maalaiskun- perustein koiraveroa. Tältä osin hallituksen
41172: nissa hallitus esittää koiraveron ylärajan ko- esitystä tulisi korjata siten, että kunnat vel-
41173: rottamista jopa viisinkertaiseksi nykyisestään, voitettaisiin käyttämään koiraveron tuotosta
41174: mitä ei missään tapauksessa voi pitää kohtuul- ainakin 50 prosenttia koiranomistajille järjes-
41175: lisena. Koiraveron tuotto nykyiselläänkin ylittää tettyihin palveluihin ulkoilualueiden tms. muo-
41176: moninkertaisesti koirista yhteiskunnalle aiheu- dossa. Lakiehdotuksen 3 §:ään tulisi lisätä tätä
41177: tuvat kustannukset, joten tässäkään suhteessa koskeva uusi 2 momentti.
41178: ei ole löydettävissä perusteita koiraveron korot- Edellä mainitsemillamme perusteilla ja viita-
41179: tamiseen. Kaiken kukkuraksi tämä korotus kos- ten hallituksen esitykseen n:o 8/1979 vp.
41180: kisi erityisesti lapsipevheitä, joilla on koiria suh- ehdotamme kunnioittaen,
41181: teellisesti enemmän. Tässä suhteessa hallituk-
41182: sen esitystä tulee muuttaa siten, että koirave- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
41183: ron enimmäismääräksi määrätään nykyisten lakiehdotuksen:
41184: säännösten kaupunkeja ja kauppalaita koskeva
41185: enimmäismäärä 60 markkaa. Lakiehdotuksen
41186: 3 §:ää tulee tältä osin muuttaa.
41187:
41188:
41189: Laki
41190: koiraverosta.
41191:
41192: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
41193:
41194: 1 luku. markkaa, sen mukaan kuin kunnanvaltuusto
41195: päättää.
41196: V erovelvollisuus ja veron määrä. Kunnan tulee käyttää koiraveron kokonais-
41197: tuotosta vähintään 50 prosenttia erilaisten koi-
41198: 1 ja 2 §. ranpitoon liittyvien palvelujen, kuten ulkoilut-
41199: (Kuten hallituksen esityksessä.) tamisalueitten, järjestämiseen ja ylläpitoon.
41200:
41201: 3 §. 4 §.
41202: Koiravero on vähintään 15 ja enintään 60 (Kuten hallituksen esityksessä.)
41203: Lakialoite n:o 2 851
41204:
41205: 2 luku. 3 luku.
41206: Ilmoittamisvelvollisuus ja verotusmenettely. Erityisiä säännöksiä.
41207:
41208: 5-12 §. 13-19 §.
41209: (Kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
41210:
41211:
41212: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1979.
41213:
41214: Pekka Vennamo Eino Poutiainen Urpo Leppänen
41215: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
41216: Anssi Joutsenlahti
41217: 852 1979 vp.
41218:
41219: Lakialoite n:o 3.
41220:
41221:
41222:
41223:
41224: V. Vennamo ym.: Ehdotukset laeiksi ennakkoperintälain 63 §:n,
41225: työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain 18 §:n sekä
41226: liikevaihtoverolain 81 §:n muuttamisesta.
41227:
41228:
41229: E d u s k u n n a11 e.
41230:
41231: Hallitus on antanut eduskunnaile esityksen taa syytteeseen ilmoittamatta, jos laiminlyönti
41232: laeiksi ennakkoperintälain 63 §:n, työnantajan on ollut vähäinen ja se on viivyttelemättä kor-
41233: sosiaaliturvamaksusta annetun lain 18 § :n sekä jattu.
41234: liikevaihtoverolain 81 §:n muuttamisesta (HE SMP kuitenkin katsoo, että jos asianomainen
41235: n:o 15/1979 vp.). Esitys ei tyydytä SMP:n voi osoittaa hänestä riippumattomat ylivoimai-
41236: eduskuntaryhmää, koska se ei riittävästi suo- s·et taloudelliset vaikeudet, niin tällöinkään
41237: jele yrittäjää joutumasta ylivoimaisten talou- köyhyyden ja kertakaikkisen rahan puutteen
41238: dellisten vaikeuksien vuoksi syytteeseen. vuoksi ei saisi pienyrittäjää panna syytteeseen
41239: Velkavankeus on poistettu maastamme jo ja .rangaista.
41240: 1800-luvulla. Kuitenkin pienyrittäjä voi joutua Sitäpaitsi tällainen pienyrittäjä ei saisi jäädä
41241: köyhyyden vuoksi syytteeseen ja jopa vankeu- valtaa pitävien ja syyttäjän tahdosta ja mieli-
41242: teen salmista ja korvauksista puhumattakaan. villasta riippuvaksi, vaan hänellä tulee olla
41243: Tällaista asiantilaa ei voida pitää hyväksyttä- selvä lain suoja esillä olevissa tapauksissa. Siksi
41244: vänä. hallituksen sanat "voidaan jättää" olisi muu-
41245: Kun suurrötösten paljastumisten vuoksi on tettava sanoiksi "tulee jättää" syyttämättä.
41246: ryhdytty uhkailemaan yli 20 000 pienyrittä- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
41247: jän saattamista ruuattoman pöydän ääreen vas- taen,
41248: toin lakiemme aikaisempaa vakiintunutta sovel-
41249: lutusta ja tulkintaa, niin hallitus on lopulta että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
41250: esittänyt, että syyte voidaan jättää nostamatta lakiehdotukset:
41251: tai rangaistukseen tuomitsematta sekä jopa jät-
41252:
41253: 1.
41254: Laki
41255: ennakkoperintälain 63 §:n muuttamisesta.
41256:
41257: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä marraskuuta 1959 annetun ennak-
41258: koperintälain (418/59) 63 §näin kuuluvaksi:
41259:
41260: 63 §. Laiminlyönti tulee jättää syytteeseen ilmoit-
41261: Työnantajaa, joka laiminlyö pidättämänsä tamatta, syyte nostamatta tai rangaistus tuo-
41262: määrän suorittamisen valtiolle määräajassa, sekä mitsematta, jos laiminlyönti on ollut vähäinen
41263: työnantajaa tai hänen edustajaansa taikka muu- tahi jos laiminlyönti on johtunut yllättävästä
41264: ta henkilöä, joka muulla tavoin on jättänyt maksukyvyttömyydestä ja se on mahdollisim-
41265: noudattamatta hänelle tässä laissa säädetyn vel- man pian korjattu.
41266: vollisuuden, rangaistakoon, jollei siitä muualla
41267: laissa ole säädetty ankarampaa rangaistusta, sa-
41268: kolla tai, jos asianhaarat ovat erittäin raskaut- Tämä laki tulee voimaan päivänä
41269: tavat, vankeudella enintään yhdeksi vuodeksi. kuuta 19
41270: Lakialoite n:o 3 853
41271:
41272: 2.
41273: Laki
41274: työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain 18 §:n muuttamisesta.
41275:
41276: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään työnantajan sosiaaliturvamaksusta 4 päivänä
41277: heinäkuuta 1963 annetun·lain (366/63) 18 §:ään uusi näin 'kuuluva 2 momentti:
41278:
41279: 18 §. maksukyvyttömyydestä ja se on mahdollisi:m-
41280: - - - - - - - -- -- - - - man pian korjattu.
41281: Laiminlyönti tulee jättää syytteeseen ilmoit-
41282: tamatta, syyte nostamatta tai rangaistus tuo-
41283: mitsematta, jos laiminlyönti on ollut vähäinen Tämä laki tulee voimaan päivänä
41284: tahi jos laiminlyönti on joht~nut yllättävästä kuuta 19
41285:
41286:
41287:
41288:
41289: 3.
41290: Laki
41291: liikevaihtoverolain 81 §:n muuttamisesta.
41292:
41293: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liikevaihto-
41294: verolain (532/63) 81 §:ään uusi näin kuuluva 3 momentti:
41295:
41296: 81 §. lyönti on johtunut yllättävastä maksukyvyttö-
41297: myydestä ja se on mahdollisimman pian kor-
41298: Edellä 2 momentissa tarkoitettu laiminlyönti jattu.
41299: tulee jättää syytteeseen ilmoittamatta, syyte
41300: nostamatta tai rangaistus tuomitsematta, jos Tämä laki tulee voimaan päivänä
41301: laiminlyönti on ollut vähäinen tahi jos laimin- kuuta 19
41302:
41303:
41304: Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1979.
41305:
41306: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
41307: Urho Pohto Urpo Leppänen Eino Poutiainen
41308: Anssi Joutsenlahti
41309: 854 1979 vp.
41310:
41311: Lakialoite n:o 4.
41312:
41313:
41314:
41315:
41316: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi alueellisesta kuljetustuesta
41317: annetun lain 2 §:n muuttatnisesta.
41318:
41319:
41320: E d u s k u n n a 11 e.
41321:
41322: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen koittamasta kuljetuksesta samalla kuorma-
41323: laiksi alueellisesta kuljetustuesta annetun lain autoilijapienyrittäjille oikeutta tehden.
41324: 2 §:n muuttamisesta (HE n:o 19/1979 vp.). Siksi on välttämätöntä, että hallituksen esi-
41325: Tämä hallituksen esitys ei tyydytä SMP:n edus- tystä muutetaan ja korjataan kaikkien kulje-
41326: kuntaryhmää, koska se syrjii kuorma-autoilija- tusta tarvitsevien etujen mukaisesti sekä kuor-
41327: pienyrittäjiä ja ohjaa kehitystä entistä enem- ma-autoilijapienyrittäjille oikeutta tehden.
41328: män rautateiden sekä monopolisoituvan kulje- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
41329: tuksen hyväksi tavallisten kuorma-autoilijoiden taen,
41330: toimeentuloa vaikeuttaen.
41331: SMP:n käsityksen mukaan alueellista kul- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
41332: jetustukea on maksettava kaikesta lain tar- lakiehdotuksen:
41333:
41334:
41335:
41336: Laki
41337: alueellisesta kuljetustuesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta.
41338:
41339: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan alueellisesta kuljetustuesta 12 päivänä tammi-
41340: kuuta 1976 annetun lain (12/76) 2 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
41341:
41342: 2 §. tlmaara määräytyy yhdistetyn rautatie- ja
41343: kuorma-autokuljetusmatkan pituuden mukaan.
41344: Kuljetustukea maksetaan myös 1 momentissa
41345: mainittujen rautatiekuljetusten ja ammattimais-
41346: ten kuorma-autokuljetusten yhdistelmistä. Täs- Tämä laki tulee voimaan päivänä
41347: sä momentissa tarkoitetun kuljetustuen prosent- kuuta 1979.
41348:
41349:
41350: Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1979.
41351:
41352: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Eino Poutiainen
41353: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
41354: Urho Pohto
41355: 1979 vp. 855
41356:
41357: Lakialoite n:o 424.
41358:
41359:
41360:
41361:
41362: Kortesalmi ym.: Ehdotus vapaakappalelaiksi.
41363:
41364:
41365: E d u s k u n n a 11 e.
41366:
41367: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen louskeskukseksi, joten Oulun yliopisto ilman
41368: vapaakappalelaiksi ja laiksi painovapauslain muuta tarvitsee oman itsenäisen vapaakappale-
41369: muuttamisesta (HE n:o 23/1979 vp.). Halli- oikeutensa. Tämän varmistamiseksi lakitekstiin
41370: tuksen esityksessä ei ole otettu riittävästi huo- on lisättävä vapaakappaleiden määräksi viiden
41371: mioon viime vuosikymmenien aikana tapahtu- sijasta kuusi. Kun kustantajat ovat tiettävästi
41372: nutta huomattavaa sivistys- ja tiedeolojemme vastustaneet kuuden vapaakappaleen määrää,
41373: kehitystä. Hämmästystä herättää se, että Oulun olisi kustantajille tämä jollakin tavoin hyvitet-
41374: yliopistolle ei laissa eikä asetusluonnoksessa tävä, esim. paino- ym. vastaavien tuotteiden
41375: vieläkään esitetä täyttä vapaakappaleoikeutta liikevaihtoveroa alentamalla tai muulla tavoin
41376: paino- ym. vastaavanlaisiin tuotteisiin. Edelleen korvaamalla.
41377: Oulun yliopisto joutuisi tyytymään yhä niihin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
41378: armopaloihin, joita se tähänkin asti on saanut nioittavasti,
41379: Eduskunnan kirjaston vapaakappaleista. Oulu
41380: ja Oulun yliopisto ovat kuitenkin muodostu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
41381: neet merkittäväksi sivistys-, tutkimus- ja ta- lakiehdotuksen:
41382:
41383:
41384: Vapaakappalelaki.
41385: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
41386:
41387: 1 §. Helsingin yliopiston kirjastolle maksutta kuusi
41388: Kansallisen kulttuurin tuotteiden säilyttämi- kappaletta jokaista painamaansa tuotetta.
41389: seksi, tilastoimiseksi ja luetteloimiseksi sekä ( 2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
41390: niiden saattamiseksi tutkijoiden ja muiden tar-
41391: vitsijoiden käyttöön painotuotteen valmistaja 2-12 §.
41392: on velvollinen toimittamaan vapaakappaleina (Kuten hallituksen esityksessä.)
41393:
41394:
41395: Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1979.
41396:
41397: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
41398: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo
41399: Eino Poutiainen
41400: 856 1979 vp.
41401:
41402: Lakialoite n:o 425.
41403:
41404:
41405:
41406:
41407: Leppänen ym.: Ehdotus laiksi investointivarausl!Mn muuttami-
41408: sesta.
41409:
41410:
41411: E du s kun n a 11 e.
41412:
41413: Hallitus on· antanut eduskunnalle esityksen haa papedsotaa ja hakemuksia vahioneuvos-
41414: laiksi investointivarauslain muuttamisesta (HE tolle.
41415: n:o 32/1979 vp.). Hallituksen esityksessä mainittua ,tutkimus-
41416: Tämä esitys on tarpeettomasti jäänyt puoli- ja tuotekehittelytoimintaa hyvin läheisesti si-
41417: tiehen siinä suhteessa, että tärkein asia, nimit- vuavaa on erilainen keksintötoiminta, jalka ni-
41418: täin uusien pysyvien työpalkkojen luomiseen menomaan kärsii varojen puutteesta. Keksintö-
41419: käytettävissä olevat investointivarausrahat, jää- toiminta tulisi investointivarausrahojen käytössä
41420: vät liian pitkäksi aikaa valtioneuvoston harkin- rinnastaa täysin tutkimus- ja tuotekehittelytoi-
41421: nan mukaan käyttöönotettaviksi. Työllisyysti- mintaan.
41422: lanteeseen voitaisiin yritysten kautta parhaiten Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
41423: vaikuttaa, ikun yrittäjät voisivat itse nopeasti tavasti,
41424: tehdä päätöksiä investointivarausrahojensa käy- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
41425: töstä uusien työpaikkojen luomiseen ilman tur- lakiehdotuksen:
41426:
41427: Laki
41428: investointivarauslain muuttamisesta.
41429:
41430: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä joulukuuta 1978 annetun inves-
41431: tointivarauslain (1094/78) 3 §:n 2 momentti, 8 §:n 3 momentti ja 16 §:n 1 momentti
41432: näin kuuluviksi:
41433:
41434: 3 §. 8 §.
41435:
41436: Verovelvollisella ei ole oikeutta tehdä inves- Sen estämättä mitä 1 momentissa on sää-
41437: tointivarausta siltä tilikaudelta, jolloin hän on detty, saadaan, investointivaraus kuitenkin käyt-
41438: käyttänyt investointivåraustaan. Tämän estä- tää tutkimus-, tuotekehittely- ja keksintötoi-
41439: mättä saadaan investointivaraus kuitenkin teh- minnasta sekä muusta niihin verrattavasta toi-
41440: dä, jos investointivarausta on käytetty yksin- minnasta aiheutuviin menoihin ikabden vuoden
41441: omaan tutkimus-, tuotekehittely- ja keksintö- ja mu~hin 9 .ja 10 §:ssä mainittuihin tarkoituk-
41442: toiminnasta sekä muusta niihin verrattavasta siin viiden vuoden kuluttua edel:lisen ikäy.ttö-
41443: toiminnasta aiheutuviin menoihin. Vaitioneuvos- ajanjakson päättymisestä taillclca, jollei käyttö-
41444: to voi päättää, että inveStointivaraus saadaan ·lupaa tai käyttövelvoitusta de annettu, siitä
41445: muissakin tapauksissa tehdä myös tili!kaudelta, ajankohdasta, jolloin investointivaraus tehtiin.
41446: jona varaus ta on käytetty.
41447: 16 §.
41448: (Kuten hallituksen esityksessä.)
41449:
41450: Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1979.
41451:
41452: Urpo Leppänen Pekka Vennamo
41453: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
41454: 1979 vp. 857
41455:
41456: Lakialoite n:o 426.
41457:
41458:
41459:
41460:
41461: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi lainojen korkoavustuksista
41462: hätätapauksissa.
41463:
41464:
41465: E d u s k u n n a 11 e.
41466:
41467: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen katsoo, että perustuslaillisen valtiopäiväjärjes-
41468: laiksi opintotukilain 6 ja 7 § :n muuttamisesta tyksen 32 § :n antamalla oikeudella on välttä-
41469: (HE n:o 33/1979 vp.). mätöntä tasapuolisuuden todella toteuttamisek-
41470: Tämä Sorsan hallituksen lakiehdotus koskee si maassamme laajentaa SMP:n eduskunta-
41471: noin 5 000 korkeamman koulutuksen saanutta aioitteelia tarpeellista korkotukea.
41472: tutkinnon suorittanutta henkilöä, jotka ovat Lausutun nojalla SMP:n eduskuntaryhmä
41473: työttömyyden tai siihen rinnastettavan syyn esittää, että lainojen korkoavustuksen veron-
41474: vuoksi opintolainojensa hoidon maksuvaikeuk- maksajien varoista tulee koskea kaikkia työttö-
41475: sissa. Koska työttömyys ja talouslamamme on miä koulutustasosta riippumatta sekä kaikkia
41476: johtunut Sorsan hallituksen epäonnistuneesta vastaavassa asemassa olevia pienyrittäjiä, ku-
41477: talouspolitiikasta, SMP:n eduskuntaryhmä pi- ten autoilijoita, koneyrittäjiä, kioskikauppiaita,
41478: tää hallituksen esitystä periaatteessa hyväksyt- pienkauppiaita ym.
41479: tävänä. Samoin korkoavustuksen tulee koskea vas-
41480: SMP:n eduskuntaryhmä katsoo kuitenkin, taavassa asemassa olevia vapaiden ammattien
41481: että tämän kaltaista korkojen maksutukea ve- harjoittajia kuten itsenäisiä edustajia, nuohoo-
41482: ronmaksajien varoista ei voida rajoittaa koske- jia ym.
41483: maan vain yhtä määrättyä ryhmää eli vain tut- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
41484: kinnon suorittaneita, vaan todellisuudessa lu- taen,
41485: kuisat muut ryhmät maassamme ovat vielä
41486: enemmän vastaavanlaisen tuen tarpeessa. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
41487: Näillä perusteilla SMP:n eduskuntaryhmä lakiehdotuksen:
41488:
41489:
41490:
41491:
41492: Laki
41493: lainojen korkoavustuksista hätätapauksissa.
41494:
41495: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
41496:
41497: 1 §. 2 §.
41498: Jos Suomen kansalaisella on henkilökohtaista Jos pienyrittäjä lamasta johtuvien taloudellis-
41499: lainaa, eikä hänellä ole mahdollisuutta saada ten vaikeuksien vuoksi ei pysty maksamaan
41500: työpaikkaa eikä hän pysty tästä syystä maksa- lainansa korkoa, maksetaan valtion varoista
41501: maan lainansa korkoa, maksetaan valtion va- enintään opintotukilain 6 § :n enimmäismäärän
41502: roista välttämätön korkomaksu joko kokonaan edellyttämä korkomaksu kunnes pienyrittäjä
41503: tai osittain niin kauan kuin henkilö on työt- on selviytynyt laman aiheuttamista taloudelli-
41504: tömänä eikä ole kieltäytynyt vastaanottamasta sista vaikeuksista tai lama-aika on poistunut.
41505: työtä, jota hän kohtuuden mukaan voi tehdä. Asetuksella määrätään minkälainen yrittäjä
41506: on pienyrittäjä sekä milloinka maassa on ta-
41507: loudellinen lama-aika.
41508: 108 0879005055
41509: 858 Lakialoite n:o 426
41510:
41511:
41512: 3 §. 4 §.
41513: Tarkempia määräyksiä tämän lain toimeen- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
41514: panosta annetaan tarpeen vaatiessa valtioneu- kuuta 1979.
41515: voston päätöksellä.
41516:
41517: Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1979.
41518:
41519: Veikko Vennamo Pekka Vennamo
41520: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
41521: 1979 vp. 859
41522:
41523: Lakialoite n:o 427.
41524:
41525:
41526:
41527:
41528: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi tulliverolain 13 §:n muuttami-
41529: sesta.
41530:
41531:
41532: E d u s k u n n a II e.
41533:
41534: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen Edellä ma1mtsemamme luvut ja tosiasiat
41535: laiksi tulliverolain 13 §:n muuttamisesta (HE osoittavat, että merimiesten tulliedun arvo on
41536: n:o 31/1979 vp.), jossa esitetään vähäistä ko- jatkuvasti voimakkaasti alentunut, eikä halli-
41537: rotusta merimiesten tullivapaan tuonnin mää- tuksen esityskään tuo korjausta asiaan. Tällöin
41538: rään. Tämä tulliedun määrä on pysynyt muut- ei vielä ole otettu huomioon mm. sitä, että vie-
41539: tumattomana vuodesta 1956 eli yli 20 vuoden lä 1950-luvulla merimiehet kykenivät tuomaan
41540: ajan, joka on johtanut sen merkityksen huo- tullietunsa avulla jopa henkilöautoja, joka ei
41541: mattavaan vähenemiseen ja merimiesten etuuk- nykyisellään tulisi markkamäärien vähyyden
41542: sien tätä kautta voimakkaaseen heikkenemiseen. vuoksi enää kysymykseenkään.
41543: Tämän vuoksi hallituksen esitystä on korjat- SMP on sitä mieltä, että merimiehet teke-
41544: tava. vät maallemme monessa suhteessa korvaama-
41545: Tulliedun määrä vuonna 1956 säädetyssä tonta työtä, jonka vuoksi heidän oikeutetuista
41546: laissa oli 8 000 silloista markkaa kutakin pal- eduistaan tulee pitää kiinni. Sen vuoksi vas-
41547: veluskuukautta kohden. Mikäli verrataan tätä tustamme jyrkästi hallituksen esityksessään
41548: määrää tuollaisiin merimiesten palkkoihin, ha- omaksumaa etuuksien hiljaisen kaventamisen
41549: vaitaan että se oli matruusin kohdalla peräti linjaa, jota tulisi edellä esittämistämme syistä
41550: 26 % kuukauden palkasta, 1. konemestarin johtuen korjata. Kysymys ei ole myöskään val-
41551: kohdalla 12 % ja yliperämiehen kohdalla lähes tiontalouden kannalta merkittävästä asiasta,
41552: 11 % kuukausipalkasta. Tullietu oli siis varsin koska merimiesten tulli- ja verovapaalla tuon-
41553: merkittävä ja antoi huomattavan lisäetuuden nilla ei ole mitattavissa olevaa vaikutusta vas-
41554: merimiehille heikon palkan korvikkeena. taavien tuotteiden veron- ja tullinalaiseen tuon-
41555: Mikäli tulliedun korotusta päätettäessä pi- tiin. Myöskään hallintokuluihin ei hallituksen
41556: dettäisiin kiinni vuoden 1956 tilanteesta suh- esityksen korjaamisella ole vaikutusta.
41557: teessa merimiesten palkkoihin, tulisi kuukausit- SMP:n käsitys on, että edellä selvittämämme
41558: tainen tullietu korottaa 730-850 markkaan perusteella tulisi merimiesten tulliedun määrää
41559: merimiehen palkkatasosta ja asemasta riippuen. korottaa tässä vaiheessa 250 markkaan kuukau-
41560: Hallituksen esittämä 135 markkaa on vain dessa. Tämäkään ei olisi riittävä, mikäli otet-
41561: murto-osa tästä. taisiin huomioon vain tapahtunut rahan arvon
41562: Jos taas tullietua määrättäessä lähdetään sii- muuttuminen, summan tulisi tällöin olla 360
41563: tä, että merimiehen tulisi saada tuoda maahan markkaa kuukaudessa, mutta toisaalta tapah-
41564: tullitta sama määrä tavaraa ja hyödykkeitä tuneet eräiden tullien ja verojen suhteelliset
41565: kuin vuoden 1956 tilanteessa, olisi tulliedun alennukset puoltavat hieman alempaa koro-
41566: määrää myös voimakkaasti hallituksen esityk- tusta.
41567: sestä korotettava. Vuonna 1956 sai merimies Mikäli tullietua korotettaisiin esittämällämme
41568: tullitta ja veroitta tuoda maahan kuukaudessa tavalla, olisi se matruusin kohdalla noin 7,5 %
41569: esimerkiksi 53 kg voita, 16 kg kahvia tai 145 kuukausipalkasta, 1. konemestarin kohdalla
41570: rasiaa savukkeita. Vuonna 1975 vastaavat luvut noin 4% ja yliperämiehelle noin 3,7 %. Nä-
41571: olivat 5 kg voita, 27 kg kahvia tai 25 rasiaa mäkään prosenttiluvut eivät ole kuin noin
41572: savukkeita. Mikäli hallituksen esitys hyväksy- !1 vuoden 1956 luvuista, joten niitä ei ku-
41573: tään, tulevat nämä määrät olemaan, mikäli kaan voine pitää kohtuuttomina. Tällä summal-
41574: tullit ja verot eivät nykyisestään muutu, 5,4 kg la saisi merimies tuoda maahan tullitta kuu-
41575: voita, 22,5 kg kahvia tai 23 rasiaa savukkeita. kaudessa esim. 10 kg voita, 40 kg kahvia tai
41576: 860 Lakialoite n:o 427
41577:
41578:
41579: 43 rasiaa savukkeita, jotka nekin ovat kahvia mailla olleen merimiehen osalta 1 620 markas-
41580: lukuunottamatta vain murto-osa vuoden 1956 ta 3 000 markkaan.
41581: vastaavista määristä. Edellä esittämämme perusteella ja viitaten
41582: Kun kuukausimäärä korotetaan 250 mark- hallituksen esitykseen (HE n:o 31/1979 vp.}
41583: kaan, tulee vastaavasti muita enimmäismääriä ehdotamme kunnioittaen,
41584: korottaa hallituksen esittämästä 405 .markasta
41585: 750 markkaan ja yli kolme kuukautta ulko- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
41586: lakiehdotuksen:
41587:
41588:
41589:
41590: Laki
41591: tulliverolain 13 § :n muuttamisesta.
41592:
41593: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1978 annetun tullivero-
41594: lain (575/78) 13 §:n 1 ja 2 momentti näin kuuluviksi:
41595:
41596: 13 §. Samalla kertaa tullialueelle tuoduista tava-
41597: Ulkomaanliikenteessä olevassa suomalaisessa roista myönnettävän 1 momentissa tarkoitetun
41598: aluksessa palveleva merimies, jonka kotipaikka tulliedun määrä saa olla enintään 750 markkaa.
41599: on Suomessa, saa tuoda tai lähettää tullialueelle Milloin alus ei ole käynyt Suomen satamassa
41600: tullittomasti sellaisen määrän tavaraa, josta kan- kolmeen kuukauteen, saa tulliedun määrä olla
41601: nettavan tullin tai muun veron määrä on yh- kuitenkin enintään 3 000 markkaa.
41602: teensä enintään 250 markkaa kutakin palvelus-
41603: kuukautta kohden, laskettuna edellisestä tullit- Tämä laki tulee voimaan päivänä
41604: tomasta tuonnista. kuuta 1979.
41605:
41606:
41607: Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1979.
41608:
41609: Pekka Vennamo Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
41610: 1979 vp. 861
41611:
41612: Lakialoite n:o 428.
41613:
41614:
41615:
41616:
41617: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi ennakkoperintälain muuttami-
41618: sesta.
41619:
41620:
41621: Ed u s kun n a 11 e.
41622:
41623: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen rittaa tällaista oikaisua. Kuitenkin on vuoden
41624: laiksi ennakkoperintälain muuttamisesta (HE sisällä jopa peritty tällaisia laittomia pakko-
41625: n:o 50/1979 vp.). Esitys onkin välttämätön lainoja yhteensä 2 500 miljoonan markan edes-
41626: vallitsevan laittomuuden tilan poistamiseksi tä, joka tekee keskimäärin noin 1 000 markkaa
41627: maastamme. Onhan nimittäin veronmaksajilta jokaista veronmaksajaa kohti. Kysymys ei siis
41628: peritty suuret määrät liikaa veroennakon rahaa ole mistään mitättömistä pakkolainoista.
41629: vastoin voimassaolevan lain määräyksiä. Näistä syistä SMP katsoo, että ennakkoperin-
41630: SMP on kiinnittänyt näihin laittomiin ja tälakia on korjattava niin, että veroviranomai-
41631: korottorniin pakkolainoihin ennakkoperinhän silla on kiistaton velvollisuus suorittaa tarpeel-
41632: yhteydessä huomiota jo edellisen eduskunnan liset ennakkoperinnän korjaukset niin, että ke-
41633: aikana ja esittänyt korjausta. Mutta hallitusrin- neltäkään ei mielivaltaisesti voida ennakkope-
41634: taman enemmistö eduskunnassa on ummistanut rinnän avulla periä valtiolle korotonta pakko-
41635: silmänsä näiltä vääryyksiltä. lainaa.
41636: Kun tarkastelee hallituksen esitystä, on kui- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
41637: tenkin pakko todeta, että korottomien pakko- taen,
41638: lainojen korjaukset tulevat vain mahdollisiksi, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
41639: mutta viranomaisilla ei ole velvollisuutta suo- lakiehdotuksen:
41640:
41641:
41642: Laki
41643: ennakkoperintälain muuttamisesta.
41644:
41645: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
41646: kumotaan 28 päivänä marraskuuta 1959 annetun ennakkoperintälain (418/59) 14 §:n 1
41647: momentti,
41648: muutetaan lain 11-13 §, 15 §:n 1 momentti, 16 §, 17 §:n 1 momentti, 18 §, 33 § ja
41649: 51 §:n 1 ja 3 momentti,
41650: sellaisina kuin niistä ovat 11 § muutettuna 31 päivänä joulukuuta 1974 ja 11 päivänä
41651: elokuuta 1978 annetuilla laeilla (1049/74 ja 612/78), 12 § 23 päivänä joulukuuta 1976
41652: annetussa laissa (1018/76), 13 § muutettuna 13 päivänä elokuuta 1976 annetulla lailla
41653: (670/76) ja mainitulla 23 päivänä joulukuuta 1976 annetulla lailla, 16 § osittain muutettu-
41654: na mainitulla 23 päivänä joulukuuta 1976 annetulla lailla, 17 §:n 1 momentti, 33 § ja
41655: 51 §:n 1 ja 3 momentti mainitussa 11 päivänä elokuuta 1978 annetussa laissa, sekä
41656: lisätään lakiin uusi 11 a, 11 b ja 58 c § seuraavasti:
41657:
41658: 11 §. mesta tai tilapäisestä työstä tahi palkkaturvalain
41659: (Kuten hallituksen esityksessä.) (649/73) nojalla maksettavasta suorituksesta,
41660: ennakonpidätys on toimitettava asetuksella sää-
41661: 11 a §. dettävän prosenttiluvun mukaan, joka ei saa
41662: Palkasta, jota ei makseta pääasiallisesti sään- olla suurempi kuin 50. Pidätys toimitetaan
41663: nöllisin väliajoin tai joka suoritetaan sivutoi- kuitenkin asetuksella säädetyistä prosentti-
41664: 862 Lakialoite n:o 428
41665:
41666:
41667: luvuista poiketen verovelvolliselle verohallituk- kotikunta kuuluu, hänen pyynnöstään tai muu-
41668: sen määräämällä tavalla lasketun henkilökoh- toin vahvistaa uudelleen verohallituksen tar-
41669: taisen prosenttiluvun mukaan edellyttäen, että kemmin määräämällä tavalla palkansaajan en-
41670: prosenttiluku ei ole edellä sanottua enimmäis- nakonpidätystunnus ja muut hänen ennakon-
41671: määrää suurempi ( prosentinmukainen pidätys). pidätystään koskevat määräykset.
41672: Samoin verojohtajan tulee, sen mukaan kuin
41673: 11 b ja 12 §. verohallitus tarkemmin määrää, palkansaajan
41674: (Kuten hallituksen esityksessä.) pyynnöstä tai muutoin vahvistaa tai määrätä
41675: uudelleen 11 a §: ssä tarkoitetun pidätyksen
41676: 13 §. suuruus, jos on ilmeistä, että pidätys ei
41677: (1 mom. kuten hallituksen esityksessä.) vastaa palkansaajalle lopullisesti määrättäviä
41678: Jos on ilmeistä, että palkansaajan tulo ei veroja ja maksuja.
41679: verovuonna nouse määrään, josta hänen olisi Tietylle palkansaajien ryhmälle, jolle voidaan
41680: suoritettava valtion- ja kunnallisveroa, määrä- yhtenäisten perusteiden mukaan myöntää muita
41681: tään verokirjaa annettaessa, ettei ennakonpidä- kuin 8 §:n 2 momentissa tarkoitettuja vähen-
41682: tystä ole toimitettava. nyksiä, joita ei ole otettu huomioon 12 §:ssä
41683: (3 ja 4 mom. kuten hallituksen esityksessä.) tarkoitettuja laskentaperusteita ja vähennyksiä
41684: vahvistettaessa, tulee myös sen veropiirin vero-
41685: 15 §. johtajan, johon työnantajan kotikunta kuuluu,
41686: (Kuten hallituksen esityksessä.) työnantajan pyynnöstä määrätä nämä vähen-
41687: nykset tehtäväksi tulosta ennen ennakonpidä-
41688: 16 §. tyksen toimittamista.
41689: Jos on ilmeistä, ettei palkansaajan tulosta
41690: toimitettava ennakonpidätys vastaa hänelle ve- 17, 18, 33, 51 ja 58 c §.
41691: rovuodelta palkkatulosta määrättävää valtion- (Kuten hallituksen esityksessä.)
41692: veroa, 3 § :n mukaan määrättävän kunnallis- ja
41693: kirkollisveron sekä kansaneläke- ja sairausva-
41694: kuutusmaksun yhteenlaskettua määrää, tulee Voimaantulosäännös.
41695: sen veropiirin verojohtajan, johon palkansaajan (Kuten hallituksen esityksessä.)
41696:
41697:
41698: Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1979.
41699:
41700: Veikko Vennamo Urho Pohto Pekka Vennamo
41701: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
41702: Eino Poutiainen
41703: 1979 vp. 863
41704:
41705: Lakialoite n:o 429.
41706:
41707:
41708:
41709:
41710: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi vuoden 1979 veronpalautusten
41711: maksamisesta.
41712:
41713:
41714: E d u s k u n n a ll e.
41715:
41716: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen liikaa pidätetyt rahat nousivat noin 2 500 mil-
41717: laiiksi vuoden 1979 veronpalautusten maksa- joonaan markkaan ja olivat keskimäärin noin
41718: misen ~~äämisestä (HE n:o 63/1979 vp.). 1 000 markkaa veronmaksajaa kohti:. Kysymyk-
41719: Esitys ei tyydytä SMP:n eduskuntaryhmää. sessä oli siis selvä laittomuus.
41720: SMP katsoo, että kun maassamme eletään Jotta Koiviston-Pekkalan-Aal!lon kansan-
41721: taloudeLlisesti korkeasuhdanteen aikaa, niin ni- rintamahallitus ei voisi lykätä veronpalautuk-
41722: menomaan tä:llaisena aikana valtiovallan ja sia, olisi hallituksen laikiesityksen perusteella
41723: hallituksen on täytettävä lakivelvoituksensa ja nimenomaan säädettävä, että nämä veronpalau-
41724: viivytyksettä palautettava ennakkoperinnän yh- tukset on maksettava .takaisin viimeistään kun-
41725: teydessä liikaa perimänsä verovarat. Sitäpaitsi kin vuoden joulukuussa.
41726: jo ennakkoperintäilaki edellyttää, että liikaa Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
41727: veronmaksajien rahaa ei saisi pidättää verojen taen,
41728: maksua varten. Näin !kuitenkin tehtiin erityi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
41729: sesti Sorsan hallituksen a1kana, joLloin kaikki lakiehdotuksen:
41730:
41731:
41732: Laki
41733: vuoden 1979 veronpalautusten maksamisesta.
41734:
41735: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
41736:
41737: 1 §. Mitä 1 momentissa on sanottu, ei koske nii-
41738: Jos verovelvolliselta on ennakkoperintälain tä veronpalautuksia, joita käytetään veronkan-
41739: mukaan pidätetty tai hänelle on ennakkona tolaissa ( 611/78) tarkoitettuun !mittaukseen.
41740: maksuunpantu enemmän kuin tarvitaan niiden
41741: vuodelta 1979 toimitettavassa verotuksessa 2 §.
41742: määrättävien verotuslaissa tarlroitettujen vero- Tässä laissa tar'koitettuun veronpalautukseen
41743: jen sekä kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksu- sovelletaan muutoin, mitä liikaa pidätetyn tai
41744: jen suorittamiseksi, joiden suoritukseksi ne on kannetun ennakon palauttamisesta verotus:lais-
41745: käytettävä, veronkantoviranomainen palauttaa sa on säädetty tai sen nojal!la määrätty.
41746: liikaa pidätetyn tai kannetun ennakon (veron-
41747: palautus) valtiovarainministeriön määräämänä 3 s.
41748: aikana, viimeistään kuitenkin 31 päivästä jou- Valtiovarainministeriö antaa tarvittaessa tar-
41749: lukuuta 1980 lukien viivytyksettä. kempia määräyksiä tämän lain täytäntöönpa-
41750: nosta.
41751:
41752: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
41753:
41754: Veikko Vennamo Urpo Leppänen
41755: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
41756: J. Juhani Kortesalmi
41757: 864 1979 vp.
41758:
41759: Lakialoite n:o 430.
41760:
41761:
41762:
41763:
41764: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyöräverosta
41765: annetun lain muuttamisesta.
41766:
41767:
41768: E d u s k u n n a 11 e.
41769:
41770: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen ovat kohtuuttoman raskaat. Siksi hallituksen
41771: laiksi auto- ja moottoripyöräverosta annetun esittämää ammattiautoilijoiden veronpalautusta
41772: lain muuttamisesta (HE n:o 66/1979 vp.). enintään 32 000 markkaa olisi huomattavasti
41773: Erityisesti esitys ei tyydytä SMP:n eduskunta- komtettava, Jtäs.sä yhteydessä ainakin aioitteelia
41774: ryhmää ammattiautoilijoiden veronpalautuksen sallittuun 36 500 ma11kkaan.
41775: suuruuden kohdalta. Palautus on liian alhai- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
41776: nen. taen,
41777: SMP:n eduskuntaryhmä katsoo, että inflaa-
41778: tion avulla ei saa peitetysti nostaa autoilija- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
41779: pienyrittäjien verorasituksia, jotka muutoinkin lakiehdotuksen:
41780:
41781:
41782: Laki
41783: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta.
41784:
41785: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä mar-
41786: raskuuta 1967 annetun lain 5 §:n 3 ja 4 momentti, 6 §:n 1 momentti sekä 7 §:n 1 momentti,
41787: sellaisina kuin ne ovat, 5 §:n 3 ja 4 momentti 28 päivänä lokakuuta 1977 annetussa
41788: laissa (757 /77) sekä 6 §:n 1 momentti ja 7 §:n 1 momentti 15 päivänä joulukuuta 1978
41789: annetussa laissa (970/78), näin kuuluv1ksi:
41790:
41791: 5 ja 6 §.
41792: (Kuten hallituksen esityksessä.) omistajaiksi, ha:kemuksesta saamaan Helsingir.
41793: piiritullikamarilta takaisin maahan tuotaessa
41794: 7 §. suoritetun autoveron määrän, kuitenkin enin-
41795: Mikäli veronalaisena maahan tuotu auto on tään 36 500 markkaa. Palautusta on uhalla,
41796: sitä ensi kertaa rekisteröitäessä merkitty rekis- että oikeus sen saamiseen on menetetty, haet-
41797: teriin runmattimaiseen liikenteeseen käytettä- tava 6 kuukauden kuluessa siitä, kun ha:kija
41798: väksi, on se, joka tällöin on rekisteröity a11ton on merkitty autorekisteriin auton omistajaksi.
41799: omistajaksi tai haltijaksi ja jQka käyttää sitä
41800: pääasiallisesti ammattimaiseen liikenteeseen,
41801: oikeutettu, auton oltua haltijan käytössä kui- Voimaantulosäännös.
41802: ten:kin vasta tämän tultua. rekisteröidyksi auton (Kuten hallituksen esityksessä.)
41803:
41804:
41805: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979, · ·
41806:
41807: Veikko Vennamo Urho Pohto
41808: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
41809: Anssi Joutsenlahti
41810: 1979 vp. 865
41811:
41812: Lakialoite n:o 431.
41813:
41814:
41815:
41816:
41817: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi nestemäisten polttoaineiden
41818: varmuusvarasttlintim!&susta annetun Jain 3 § :n väliaikaisesta
41819: muuttamisesta.
41820:
41821:
41822: Ed u s k u n n a 11 e.
41823:
41824: Hallitus on antatllut eduskunnalle esityksen kansamme etu. Ja näin on asianllaita varmuus-
41825: lailksi nestemäisten polttoaineiden varmuusva- varastointimaksujen suhteen. Niitä ei olisi pe-
41826: rastointimaksusta annetun llllin 3 §:n väliaikai- rittävä ollenkaan vuoden 1980 aikana.
41827: sesta muuttamisesta (HE n:o 69/1979 vp.). Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit"
41828: Esitys ei tyydytä SMP:n eduskuntaryhmää. taen,
41829: SMP katsoo, että nykyisessä tilanteessa että Eduskunta hyväksyisi St't!~Yf#4Vtm
41830: kaikki kuljetuskustannuksia nostavat tarpeetto- lakiehdotuksen:
41831: mat rasitukset on poistettava. Tämä on koko
41832:
41833:
41834: Laki
41835: nestemäisten polttoaineiden varmuusvarastoint imaksusta annetun lain 3 § :n väli'"kaisesta ·
41836: muuttamisesta.
41837:
41838: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti nestemäisten polttoaineiden var-
41839: muusvarastointimaksusta 29 päivänä joulukuu ta 1972 annetun lain 3 §, sellaisena kuin se
41840: on 31 päivänä joulukuuta 1975 annetussa laissa ( 1016/75), näin kuuluvaksi:
41841:
41842: 3 §.
41843: Nestemäisiltä polttoaineilta ei peritä var• Voimaantulbsäänriös.
41844: muusvarastointimaksua. (Kuten hallituksen esityksessä.)
41845:
41846:
41847: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
41848:
41849: Veikko Vennamo Urpo ·Leppänen
41850: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutserilahti
41851: Urho Pohto
41852:
41853:
41854:
41855:
41856: 109 0879005055
41857: 866 1979 vp.
41858:
41859: Lakialoite n:o 432.
41860:
41861:
41862:
41863:
41864: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi kuntien yleisestä kalleusluoki-
41865: tuksesta annetun lain 6 § :n muuttamisesta.
41866:
41867:
41868: E d u 's k u n n a 11 e.
41869:
41870: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen Näistä syistä SMP:n eduskuntaryhmä kat-
41871: laiksi kuntien yleisestä kalleusluokituksesta soo, että Koiviston-Pekkalan-Aallon kansan-
41872: annetun lain 6 §:n muuttamisesta (HE n:o rintamahallituksen lakiehdotusta kalleusluoki-
41873: 70/1979 vp.). Esitys ei tyydytä SMP:n edus- tuksesta on korjattava niin, että maassamme
41874: kuntaryhmää semminkin, kun hallitus on tässä ensi vuoden alusta siirrytään kahteen kalleus-
41875: esitytksessään unohtanut eduskunnalle antaman• luokkaan hallituksen esittämän kolmen sijasta.
41876: sa · lupaukset pienituloisten ja eläkeläisten va- Vakuuttihan Sorsan hallitus eduskunnalle, että
41877: hingoksi. maassamme siirrytään kahteen kalleusluokkaan
41878: Nykyinen yleinen kalleusluokitus on eri kun- välittömästi sen jälkeen kun taloudelliset edel-
41879: nissa laajalti epäoikeudenmukainen ja vanhen- lytykset uudistukselle ovat olemassa. SMP kat-
41880: tunut. Tällöin se syrjii erityisesti myös pieni- soo, että näin on asianlaita tällä hetkellä maas-
41881: tuloisia ja eläkeläisiä. Koiviston hallituskin samme vallitsevan taloudellisen korkeasuhdan-
41882: tunnustaa lakiesityksessään, että palkanansait- teen vuoksi.
41883: sijat ja eläkeläiset kolmen kalleusluokan vuoksi Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
41884: menettävät nimenomaan köyhimmillä alueilla taen,
41885: vähintään 260. miljoonaa markkaa vuodessa. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
41886: Näin ei saa jatkua. lakiehdotuksen: .
41887:
41888:
41889: Laki
41890: kuntien yleisestä kalleusluokituksesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta.
41891:
41892: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kuntien yleisestä kalleusluokituksesta 29 päi-
41893: vänä joulukuuta 197 3 annetun lain ( 99 5/7 3 ) 6 §, sellaisena kuin se on 25 päivänä marras-
41894: kuuta 1977 annetussa laissa (840/77), seuraavasti:
41895:
41896: 6 §. sa olevat kunnat siirtyvät tämän lain mukaan
41897: Tämä laki on voimassa vuoden 1981 lop-
41898: puun kuitenkin niin, että kolmannessa luokas-
41899: _;.._ ___
41900: toiseen luokkaan. Tätä lakia sovelletaan kal-
41901: leusluokitukseen vuosiksi 1980-1981.
41902:
41903: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
41904:
41905: Veikko Vennamo Urpo Leppänen
41906: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
41907: J. Juhani Kortesalmi
41908: 1979 vp. 867
41909:
41910: Lakialoite n:o 4.3.3.
41911:
41912:
41913:
41914:
41915: Leppänen: Ehdotus laiksi· asuntotulon verotta:m:i:sesta eräissä ta-
41916: pauksissa annetun lain 1 §:n muuttamisesta.
41917:
41918:
41919: E d u s k u n n a 11 e.
41920:
41921: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen ten nousun takia. Hallituksen l.inJja keinotekoi-
41922: .(HE n:o 62/1979 vp.) asuntotulon verotta- sen tulon muodostamiseksi asumisesta on vää-
41923: misesta eräissä tapauksissa annetun lain muut- rä. Verotuksen lähtökohdan tulee olla se, että
41924: tamisesta. · verotettavaa tuloa syntyy vain jos todellista
41925: . HalHtui<Sen esitys lähtee edelleen siltä poh- tuloa syntyy.
41926: jalta, että omassa asunnossa asuminen on jol- Tältä pohjalta SMP katsoo, että omassa
41927: lakin tavalla rangaistavaa eli että siitä pitää asunnossa asumisesta ei tule verottaa lainkaan.
41928: verottaa. Koko kiisite asuntotulo on harhaan- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
41929: johtava. Omassa ainoassa asunnossa asuminen taen,
41930: ei aikaansaa tuloa. Pikemminkin omassa asun- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan.
41931: nossa asumisen kustannukset koko ajan ovat lakiehdotuksen:
41932: noUJSSeet lämmityJS. ja korjaus- ym. kustannus-
41933:
41934:
41935: Laki
41936: asuntotulon verottamisesta eräissä tapauksissa annetun lain 1 §:n muuttamisesta.
41937:
41938: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä kesäkuuta 197.3 asuntotulon V'erot-
41939: tamisesta eräissä tapauksissa annetun lain 1 § :n 2 momentti, sellaisena kuin se on 4 päivä- •
41940: nä heinäkuuta 197:5 annetussa laissa (526/75 )~ ~äin kuuluvaksi: · . •
41941:
41942: 1 §.
41943: Asuntotulo vakituisesta asunnosta jätetään Voima~tulosäännös.
41944: verottamatta. (Kuten hallituksen esityksessä.)
41945:
41946:
41947:
41948: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
41949:
41950: Urpo Leppänen
41951: 868 1979 vp.
41952:
41953: Lakialoite n:o 434.
41954:
41955:
41956:
41957:
41958: Hautala ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1980 tollDltettavassa
41959: valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja vero-
41960: prosenteista.
41961:
41962:
41963: E d u s k u n n a 11 e.
41964:
41965: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen samalla kohoaa on parhaiten toteutettavissa
41966: vuonna 1980 sovellettavista veroasteikoista ja muuttamalla veroasteikkoja enemmän kuin ensi
41967: veroprosenteista (HE n:o 60/1979 vp.). vuodeksi arvioitu inflaatiovauhti on. Tämän
41968: Tuloveroasteikko on hallituksen ilmoituksen vuoksi ehdotamme vuonna 1980 sovellettavaksi
41969: mukaan laadittu siten, että siinä on pyritty veroasteikkoa, joka on saatu korottamalla tä-
41970: eliminoimaan· rahan arvon huononemisesta joh- mänvuotisessa veroasteikossa noudatettuja tulo-
41971: tuva verotuksen kiristyminen. Esityksen mu- rajoja keskimäärin 12 % :lla.
41972: kaan 7,5 prosenttia korkeammista tuloista Varallisuusverotus tuotanto-omaisuudesta on
41973: menisi suhteellisesti ottaen sama vero kuin tänä Suomessa poikkeuksellinen rasite yritystoimin-
41974: vuonna käytössä olleiden verotaulukkojen mu- nalle lähes kaikkiin Euroopan maihin verrat-
41975: kaan. tuna. Varallisuuden verottaminen merkitsee
41976: Varallisuusveroasteikkoja hallitus esittää lie- kahdenkertaista verotusta, joka lisää yritysten
41977: vennettäväksi inflaatiotarkistusta huomattavasti tuotantokustannuksia ja heikentää siten suoma-
41978: enemmän. Hallitus perustelee esitystään tar- laisten tuotteiden kilpailukykyä ulkomailla.
41979: peella alentaa erityisesti yritysvarallisuuden Tuotanto-omaisuus tulisikin vapauttaa kokonai-
41980: verottamista. suudessaan varallisuusverotuksesta. Koska tämä
41981: l~aUituksen esityksiä vuoden 1980 veroastei- ei valtiontaloudellisista syistä voine tapahtua
41982: koiksi ei voida pitää tyydyttävinä. Viime yhdellä kertaa, olisi tässä vaiheessa varallisuus-
41983: maaliskuun eduskuntavaaleissa kaikki ei-sosia- veroasteikkoa tarkistettava ep.emtJ;län kuin halli-
41984: listiset puolueet vaativat verotuksen painopis• tuksen esityksessä ehdotetaan. Tuotanto-omai-
41985: teen siirtämistä välittömistä veroista välillisiin suudesta olisi lisäksi myönnettävä 50 %:n
41986: veroihin. Mainitut puolueet olivat myös yksi- veronhuojennus samaan tapaan kuin tällä het-
41987: mielisiä siitä, .että veroastetta . ei tulisi tämän· kellä tapahtuu omassa käytössa olevan. asunnon
41988: hetkiseltä tasoltaan korottaa. Hallituksen bud- varallisuusveron osalta.
41989: jettiesityksensä yhteydessä esittämien verorat- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
41990: kaisujen hyväksyminen johtaisi kuitenkin vero-
41991: asteen kohoamiseen nykyisestään. . että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
41992: Verotuksen painopisteen siirtäminen välittö- lakiehdotuksen:
41993: mistä veroista välillisiin ilman että veroaste
41994: ~kdte n:o 434 869
41995:
41996:
41997: Laki
41998: vuodelta 1980 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja
41999: veroprosenteista.
42000:
42001: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
42002:
42003: 1 §. 3 §.
42004: (Kuten hallituksen esityksessä.) Progressiivinen varallisuusveroasteikko on
42005: seuraava:
42006: 2 §. Verotettava Vero Vero alarajan
42007: Progressiivinen tuloveroasteikko on seuraava: varallisuus alarajan ylittävästä
42008: Verotettava tulo Vero Vero alarajan mk kohdalla varallisuudesta
42009: mk alarajan ylittävästä mk %
42010: kohdalla tulosta 300 000.._400 000 100 1.0
42011: mk % 400 000-600 000 1100 1.2
42012: 9 600- 13 000 10 6 600 000-800 000 3 500 1.5
42013: 13 000- 15 700 214 13 800 000- 6500 1.7
42014: 15 700- 20 200 565 19
42015: 20 200- 2.3 500 910 23 Tuotanto-omaisuudesta perittävä veron määrä
42016: 23 500- 32 500 1 669 28 on puolet edellä olevan taulukon mukaan
42017: 32 50Q.....- 45 900 4 189 29 määräytyvästä verosta.
42018: 45 900- 62 700 8 075 33
42019: 62 70Q.....- 96 300 13 619 38 4 ja 5 §.
42020: 96 300._159 000 26 387 45 (Kuten hallituksen esityksessä.)
42021: 159 000-286 700 54 602 50
42022: 286 700- 118 452 51
42023:
42024:
42025: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
42026:
42027: Sauli ·Hautala Antero Juntumaa Väinö Rautiainen
42028: Impi Muroma Esko Almgren Olavi Ronkainen
42029: Jorma Fred Ulla Järvilehto
42030: 870 1979 vp.
42031:
42032: Lakialoite n: o 4.3 5.
42033:
42034:
42035:
42036:
42037: Halonen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muut-
42038: tamisesta.
42039:
42040:
42041: E d u s k u n n a 11 e.
42042: Hallitus on antanut vuoden 1980 tulo- ja pääsevät kaikki lapsiperheet, tulisi sitä korot-
42043: menoarvioesitykseen liittyviä esityksiä eri ve- taa hallituksen esitystä tuntuvammin.
42044: roperusteista vuonna 1980. ,Tässä yhteydessä Hallituksen tekemä ehdotus palkkavähennyk-
42045: on esitetty myös tulo- ja varallisuusverolakia seksi on sinänsä vähennysmuotona onnistunut
42046: muutettavaksi eräiden vähennysten osalta (HE tuomalla palkansaajaa lähemmäksi muiden ve-
42047: n:o 61/1979 vp.). rovelvollisten asemaa. Vähennyksen suuruus on
42048: Hallituksen esitys näiden vähennysten suu- kuitenkin tähän tarkoituksee!}.liian pieni, jon-
42049: rentamiseksi on oikeansuuntainen mutta ei riit- ka vuoksi sitä tulisi korottaa niin, että se
42050: tävä, ottaen huomioon palkansaajien aseman jo vuoden 1980 verotuksessa olisi .3 prosent-
42051: verrattuna muihin verovelvollisiin. Lisäksi on tia palkkatulosta, kuitenkin enintään 1 500
42052: tässä yhteydessä muistettava, että hallitusohjel- markkaa.
42053: massaan hallitus on erityisesti lupautunut pa- Toisen lapsiperheille myönnettäv:än vähen-
42054: rantamaan lapsiperheiden asemaa suorien tuki- nyksen, ns. huoltajavähennyksen asema on tällä
42055: muotojen lisäksi verohelpotuksilla. hetkellä tavallistakin tärkeämpi, koska se ulot-
42056: Nyt esitetty ylimääräinen työtulovähennys, tuu kaikkiin perheisiin, joissa on vielä alle 16
42057: jonka tarkoituksena on korvata vanhemmille, vuotta täyttäneitä lapsia. Kun vähennys lisäksi
42058: jotka molemmat käyvät ansiotyössä, lasten hoi- tehdään verosta, on se luonteeltaan useita mui-
42059: dosta aiheutuvat kustannukset, on suuruudel- ta vähennyksiä sosiaalisempi. Vähennys on kui-
42060: taan riittämätön. Ottaen huomioon, että vie- tenkin määrältään riittämätön, minkä vuoksi
42061: läkin vain vähemmistö alle kouluikäisistä lap- huoltajavähennystä tulisi korottaa hallituksen
42062: sista voidaan hoitaa kunnallisessa päivähoidos- esittämää tuntuvammin.
42063: sa, ovat hyvin monien lapsiperheiden vuotui- Edellä :sanotun perusteella ehdotamme kun-
42064: set päivähoitokustannukset jo moninkertaiset nioittaen,
42065: nyt esitettyyn vähennykseen verrattuna. Kun että Eduskunta hyväksyisi seuraavat~
42066: esitetty vähennysmuoto on lisäksi vaikutuksel- lakiehdotuksen:
42067: taan hyvin laaja-alainen, niin että sen piiriin
42068: Lakialoite n:o 435 871
42069:
42070:
42071: Laki
42072: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta.
42073:
42074: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
42075: muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain 31 §:n 1 mo-
42076: mentti, 33 §:n 1 momentin 1, 2, 3 ja 5 kohta ja 2 momentti, 36 §:n 1 momentin 2, 3 ja
42077: 5 kohta sekä 3 momentti, 37 §, 53 §, 57 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohta sekä 3 momentti,
42078: sellaisina kuin ne ovat, 3 7 § 25 päivänä marraskuuta 1977 annetussa laissa ( 848/77),
42079: 31 §:n 1 momentti, 33 §:n 1 momentin 1, 2, 3 ja 5 kohta, 36 §:n 1 momentin 2, 3 ja
42080: 5 kohta sekä 3 momentti, 53 § ja 57 §:n 1 inomentin 1 ja 2 kohta :sekä 3 momentti 1
42081: päivänä joulukuuta 1978 annetussa laissa (913 /78 ), sekä
42082: lisätään lain 33 §:n 1 mome.nttiin uusi 2 a kohta seuraavasti:
42083:
42084: 31 §.
42085: (Kuten hallituksen esityksessä.) ( 2 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
42086:
42087: 33 §. 36, 37 ja 53 §.
42088: Vaidonverotuksessa saa verovelvollinen vä- (Kuten hallituksen esityksessä.)
42089: hentää lisäksi:
42090: . ( 1 kohta kuten hallituksen esityksessä.) 57 §.
42091: 2) 20 prosenttia ansiotulosta, kuitenkin Verovelvollisen henkilön, joka suurimman
42092: enintään 3 300 markkaa, jos verovelvollinen osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulo-
42093: on verovuonna elättänyt alaikäistä lastaan tai verosta vähennetään: .
42094: kasvattilastaan, minkä lisäksi vähennyksen 1 ) jos hän on verovuonna. elättänyt alaikäis-
42095: enimmäismäärää ·korotetaan 1 200 markalla, jos tä lastaan tai kasvattilastaan, 510 markkaa jo-
42096: verovelvollinen on elättänyt verovuonna enin- kaisesta sanotusta lapsesta, kuitenkin niin, että
42097: tään 7 vuotta täyttänyttä lastaan tai kasvatti- vähennys myönnetään vain sille puoli:soista, jon-
42098: lastaan, kuitenkin niin, että puolisoista vähen- ka tuloveron määrä on suurempi ( huoltajavä-
42099: nyksen saa vain se, jonka ansiotulojen määrä hennys),
42100: on pienempi (ylimääräinen työtulovähennys), ( 2 kohta kuten hallituksen esityksessä.)
42101: 2 a) .3 prosenttia palkkatulostaan, kuitenkin -----------~--
42102: e!llntään 1 500 markkaa (palkkavähennys), (3 mom. kuten hallituksen esityksessä;)
42103: ( 3 kohta kuten hallituksen esityksessä.)
42104: - (5 kohta
42105: -- kuten hallituksen
42106: ........... -.---
42107: ~--- ~--
42108: esityksessä.) Voimaantulosäännös .
42109: .·(Kuten hallituksen esityksessä.)
42110:
42111:
42112: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
42113:
42114: Tarja Halonen Lea Savolainen
42115: Pirkko Valtonen Aimo Ajo
42116: 872 1979 vp.
42117:
42118: Lakialoite n:o 436.
42119:
42120:
42121:
42122:
42123: Puolanne ytn..: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain 18 b S:n muut-
42124: tamisesta.
42125:
42126:
42127: E d u s k 11 n n a 1[ e.
42128:
42129: Hallitus on 14. 9. 1979 antanut eduskun.- yms. kohdistuvat muutos-, puhdistus-, korjaus-
42130: nalle esityksen laiksi liikevaihtoverolain 18 b ja kunnostamilstyöt sekä niiden yhteydessä käy-
42131: §:n muuttamisesta (HE n:o 65/1979 vp.). tettävät tarvikkeet sisällytettäviksi vähennys-
42132: Esityksessä ehdotetaan tuotannollisten kone- ja oiJk.euden piiriin.
42133: laiteinvestointien liikevaihtoverovapautta jatket- Hallituksen esityksessä 18 b § :n 3 momen-
42134: tava:ksi yhdellä vuodella, mutta nykyinen puo- tissa veivoitetaan ostovähennyksen tehnyt pa-
42135: littainen veronhuojennus ehdotetaan supistetta- lauttamaan myyntihinnan mukaan määräytyvä
42136: vaksi kolmanteen osaan veron täydestä määräs- vero, jos hän myy tavaran ennen 1. 7. 1981.
42137: tä. Kokoomuksen edusku111taryhmän mielestä on Myyjän palautusvd.vollisuutta perustellaan. hal-
42138: mamnme taloudellisen kehityksen kannalta ja iituksen esityksessä sillä, että ostaja saa tehdä
42139: etenki.D kotimaisen yritystoiminnan kilpailuky- vastaavan ostovähenny'ksen. Aina ostaja ei kui-
42140: kyä ajatellen välttämätöntä, että tuotannollinen tenkaan saa tehdä ostovähennystä. Myytävä
42141: toimintamme pyritään asettamaan liikevaihto- kone tai sen osa voi esimerkiksi olla romuun-
42142: verotuksen osalta sen kanssa kilpailevan ulko- tunut, jolloin sen myyntihinta määräytyy romu-
42143: maisen tuotannon kanssa tasaveroiseen ase- arvon mukaan. Ostaja, joka tuolloin ei hanki
42144: maan. Investointien liikevaihtovero vaikeuttaa valmistustoimintaansa käytettävää konetta :tai
42145: myös kansantaloudelle tärkeätä teollisuuden in- vastaavaa, vaan romua, ei saa tehdä vähennys-
42146: vestointitoimintaa. Liikevaihtoverorasitus alkaa tä. Kokoomuksen eduskuntaryhmä ehdottaakin
42147: tuntua voimakkaana korkeasuhdanteen jälil.een myyjän palautusvelvollisuutta koskemaan vain
42148: kääntyessä laskuun. Hallituksen esitys merkit- tapauksia, joissa ostajalila .todella on oikeus
42149: see jo tässä vaiheessa kone- ja laiteinvestointien vastaavan :määrän vähentämiseen. Voimaantu»
42150: liikevaihtoveron korotusta. Tällä hetkellä vielä säännöksen 1 mom.entissa vapautetaan myös 50-
42151: myönteisen talouskehityksen odotettavissa ole- prosenttise&ti verosta myös ne ennen 1. 1. 1980
42152: va taittuminen. jo ensi vuoden aikana olisi ko- tilatut tavarat, jotka on toimitettu 1. 1. 1980
42153: koomuksen mielestä edeltlyttänyt hallitukselta -30. 6. 1980 välisenä aikana ja joista huojen-
42154: toisensuuntaista toimenpide-ehdotusta. nus olisi voimassa olevan lain mukaan niin
42155: Jotta pian odotettavissa oleva taloudellisen ikään 50 % :n suuruinen. Toisaalta voimaan-
42156: tilanteen heikkeneminen ei estäisi tuotannolli- tulosäännöksen viimeisellä momentilla estetään
42157: sen toimintamme alkanutta elpymistä, kokoo- se, että samasta tavarasta voitaisiin tehdä
42158: muksen eduskuntaryhmä ehdottaa tuotannollis- 50 % :n vähennys !kahteen kertaan.
42159: ten kone- ja laiteinvestointien liikevaihtovero- Edellä esiitetyn perusteelil.a ehdotamme kun-
42160: vapauden jatkamista kahdella vuodella sekä ny- nioittaen,
42161: kyisin voimassa olevan puolittaisen veronhuo-
42162: jennuksen jatkamista 50 sadasosana. Lain tul- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
42163: kintavaikeuksien poistamiseksi ehdotetaan myös lakiehdotuksen:
42164: lain piiriin kuuluviin koneisiin ja laitteisiin
42165: Lakialoite n:o 436 873
42166:
42167:
42168: Laki
42169: liikevaihtoverolain 18 b §:n muuttamisesta.
42170:
42171: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annettuun liikevaih-
42172: toverolakiin 7 päivänä kesäkuuta 1978 annetulla lailla (418/78) väliaikaisesti lisätty 18 b §
42173: näin kuuluvaksi:
42174:
42175: 18 b §. luovutettu tullivalvonnasta vähennykseen oikeu-
42176: Myynnin verotusarvoa laskettaessa saa tava- tetuille verovelvolliselle tahi jotka tämä on ot-
42177: roiden valmistustoimintaa harjoittava verovel- tanut käytettäv.iiksi muuhun kuin myyntitarkoi-
42178: vollinen lisäksi vähentää 50 sadasosaa tässä toi- tukseen 1 päivänä tammikuuta 1980 tai sen
42179: minnassa käytettävrksi hankkimiensa tai itse jä1keen, viimeistään kuitenkin 30 päivänä kesä-
42180: maahantuomiensa koneiden, 1aitteiden ja työ- kuuta 1982 edellyttäen lisäksi, että edellä tar-
42181: kalujen sekä niiden osien samoin kuin niihin koitetut tavarat on sitovin kirjallisin sopimuk-
42182: kohdistuvien verollisten muutos-, puhdistus-, sin tai muutoin tilattu viimeistään 31 päivänä
42183: korjaus-, kunnostamis- ja asentamistöiden sekä joulukuuta 1981.
42184: sanottujen töiden yhteydessä käytettyjen tarvik- Valtiovarainministeriö voi erityisistä syistä
42185: keiden ostohinnoista, tai jos verovelvollinen on hakemuksesta myöntää verovelvolliselle oikeu-
42186: itse valmistanut mainitut tavarat, 50 sadasosaa den 18 b §:n 1 momentissa tarikoitetun vähen-
42187: lain 17 § :n 1 momentin mukaisesti myynnin nyksen tekemiseen silloinkin, kun tavara on
42188: verotusarvoon luettavasta määrästä. toimitettu, Juovutettu tullivalvonnasta tai otet-
42189: ( 2 mom. kuten hallituksen esityksessä.) tu käytettäväksi muuhun kuin myyntitarkoituk-
42190: Jos tavara, jonka ostohinta on 1 momentin seen 30 päivän kesäkuuta 1982 jälkeen.
42191: mukaisesti vähennetty, myydään, ja ostajalla Lain 18 b §:n 3 ja 4 momentti-.t sove11etaan
42192: on 1 momen:tin mukaisesti oikeus vähentää ta- muutetussa muodossaan tavaroihin, joiden osal-
42193: varan ostohinta, luetaan 50 sadasosaa tavaran ta on tehty tämän 1lain 18 b §:n 1 momentin
42194: myyntihinnasta myyjän myynnin verotusarvoon. mukainen vähennys, milloin myyty tavara on
42195: Jos sanottu tavara otetaan käytettäväksi muus- toimitettu tai tavara on otettu käytettävälksi
42196: sa kuin 1 momentissa tarkoitetussa valmistus- muussa kuin 18 b § :n 1 momentissa tarkoite-
42197: toiminnassa, luetaan myynnin verotusarvoon tussa valmistustoiminnassa tahi liiketoiminnan
42198: 50 sadasosaa tavaran ostohinnasta tai lain 17 lopettaminen on tapahtunut ennen heinäkuun
42199: §:n 1 momentin mukaisesti myynnin verotus- 1 päivää 1982.
42200: arvoon [uetusta määrästä tahi jos tavaran käy- Tavaroihin, jotka ,sitovin ikirjallisi'n sopimuk-
42201: pä myyntihinta on näitä pienempi, 50 sadasosaa sin tai muutoin on tilattu viimeistään 31 päi-
42202: viimeksi mainitusta hinnasta. vänä joulukuuta 1979 ja toimitettu tai luovu-
42203: tettu tullivalvonnasta vähennykseen oikeutetuUe
42204: Jos verovelvollinen lopettaa Hik.etoimintansa, verovelv<jJli'Selle ·tai jotka tämä on ottanut käy-
42205: luetaan myynnin verotusarvoon 50 sadasosaa tettäväksi muuhun kuin myyntitarkoitukseen
42206: tavaran ostohinnasta, ·tai jos tavaran käypä 1 päivänä tammikuuta 1980 tai sen jälikeen,
42207: myyntihinta on tätä pienempi, .50 sadasosaa viimeistään JO päivänä kesäkuuta 1980 tai val-
42208: mainitusta hinnasta. tiovarainministeriön hakemuksesta määräämänä
42209: Tämän lain 18 b §:n 1 ja 2 momenttia so- sanottua päivää myöhempänä ajankohtana, ei
42210: velletaan muutetussa muodossaan väliaikaisesti sovelleta liikevaihtoverolain 18 b §:n 1 ja 2
42211: niihin lainkohdissa tarikoitettuihin tavaroihin ja momenttia, sellaisina kuin ne ovat 7 päivänä
42212: työsuorituk:siin, jotka on toimitettu, tehty tai kesäkuuta 1978 annetussa Jaissa ( 418/78).
42213:
42214:
42215: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
42216:
42217: Ulla Puolanne Mauri Miettinen Matti Hokkanen
42218: Sampsa Aaltio Juhani Laitinen Ilkka Kanerva
42219: Matti Pelttari Ben Zyskowicz
42220: 110 OB79C<l5055
42221: 874 1979 vp.
42222:
42223: Lakialoite n:o 437.
42224:
42225:
42226:
42227:
42228: Leppänen ym.: Ehdotus tiellikennelaiksi.
42229:
42230:
42231: E d u s k u n n a 11 e.
42232:
42233: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen aloite, jossa on paremmin otettu huomioon
42234: tieliikennelaiksi (HE n:o 74/1979 vp.). nykyaikaisen tienkäytön vaatimukset ja liiken-
42235: Kun tämä hallituksen esitys perustuu yksi- neturvallisuus sekä jossa tienkäyttäjistä ei teh-
42236: puoliseen tienkäyttäjien rangaistusajatteluun dä yksipuolisesti rikollisia.
42237: sekä muutoinkin on eri tienkäyttäjäryhmien Edellä olevan perusteella ehdotamme,
42238: osalta jopa liikenneturvallisuutta vaarantava,
42239: on asiallista, että hallituksen esityksen rinnalle että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
42240: saadaan valiokuntakäsittelyyn rinnakkaislaki- lakiehdotuksen:
42241:
42242: Tieliikennelaki.
42243: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
42244:
42245: 1 luku. Muun tienkäyttäjän paitsi kiireeilisessä teh-
42246: tävässä käytetyn hälytysajoneuvon on, mikäli
42247: Yleisiä säännöksiä. mahdollista, väistettävä ruumissaattuetta, sota-
42248: 1 §. väenosastoa, koululaisrivistöä ja poliisin ohjei~
42249: (Kuten hallituksen esityksessä.) den mukaan järjestäytynyttä muuta kulkuetta.
42250: Kulkueen osanottajien on kuitenkin noudatetta•
42251: 2 §. va niitä määräyksiä, joita poliisi liikenteen su-
42252: juvuutta silmällä pitäen ja järjestyksen ylläpi~
42253: Määritelmä. tämiseksi antaa. ·
42254: ( 1 mom. 1-5 kohdat kuten hallituksen
42255: esityksessä.) 6 §.
42256: 6) kevyen liikenteen väylällä jalankulku- ja (Kuten hallituksen esityksen 7 §.)
42257: polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemer-
42258: kein sellaiseksi osoitettua tietä; 7 §.
42259: ( 1 mom. 7-15 kohdat kuten hallituksen
42260: esityksessä.) Tien eri osien käyttö.
42261: 3 ja 4 §. ( 1 mom. kuten hallituksen esityksen 8 §:n
42262: (Kuten hallituksen esityksessä.) 1 mom.)
42263: Ajoneuvoa saa tilapäisesti kuljettaa muulla-
42264: 2 luku. kin kuin sille tarkoitetulla tien osalla, jollei
42265: siitä aiheudu vaaraa eikä huomattavaa haittaa.
42266: Liikennesäännöt.
42267: 5 §. 8 §.
42268: Esteetön kulku hälytysajoneuvolle ja kulkueelle. Ajoneuvon paikka ajoradalla.
42269: ( 1 mom. kuten hallituksen esityksen 6 § :n ( 1 mom. kuten hallituksen esityksen 9 §:n
42270: 1 mom.) 1 mom.)
42271: Lakialoite n:o 437 875
42272:
42273: Milloin' ajoradan puoliskolla tai yksisuuntai- tään 60 km/h nopeusraJmtus, linja-auton kul-
42274: sella ajoradalla on tilaa kahdelle tai useammalle jettaja osoittaa suuntamerkillä aikovansa läh-
42275: rinnakkain kulkevalle ajoneuvolle, ajoneuvon teä liikkeelle pysäkiltä, takaa lähestyvän ajoneu-
42276: on ajettava ajokaistaa tarpeettomasti vaihta- von kuljettajan on vähennettävä nopeutta ja
42277: matta yleensä eniten oikealla olevaa vapaata tarvittaessa pysäytettävä antaakseen linja-autolle
42278: ajokaistaa. Hitaammin kulkevien ajoneuvojen tietä.
42279: on ajettava äärimmäisenä oikella olevaa ajo- ( 2 mom. kuten hallituksen esityksen 24 § :n
42280: kaistaa ja ne saavat käyttää muita ajokaistoja 2 mom.)
42281: vain ohitusta ja ryhmitystä varten. Kuorma-
42282: auton sekä muun ajoneuvon, jota kuljetetaan
42283: muun liikenteen nopeutta huomattavasti hi- 23-26 §.
42284: taammin, on käytettävä ryömimiskaistaa, missä (Kuten hallituksen esityksen 25-28 §.)
42285: sellainen , on.
42286: Kaksisuuntaisen ajoradan keskellä oleva ko-
42287: roke tai muu liikenteen ohjauslaite on ohitet- 27 §.
42288: tava oikealta. Milloin koroke tai laite on kaksi-
42289: suuntaisen keskiviivan oikealla puolella tai yk- Pysäyttämistä ja pysäköimistä koskevat kiellot.
42290: sisuuntaisella . ajoradalla, sen saa ohittaa myös ( 1 möm. kuten hallituksen esityksen 29 §:n
42291: vasemmalta. Liikennemerkein voidaan määrätä 1 mom.)
42292: tämän momentin säännöksistä poikkeava ajo-
42293: ( 2 mom. 1 kohta kuten hallituksen esityksen
42294: tapa. 29 § :n 2 mom. 1 kohta.)
42295: 9-12 §. 2) Risteyksessä ja viittä metriä lähempänä
42296: (Kuten hallituksen esityksen 11-14 §.) risteävän ajoradan lähintä reunaa tai sen aja-
42297: teitua jatkoa ajoradalla lukuun ottamatta ns.
42298: T-risteyksen suoraa sivua;
42299: 13 §. ( 3-9 kohdat kuten hallituksen esityksen
42300: ( 1-3 mom. kuten hallituksen esityksen 29 §:n 2 mom. 3-9 kohdat.)
42301: 15 §:n 1-3 mom.)
42302: ( 3 mom. kuten hallituksen esityksen 29 § :n
42303: 3 mmn.}
42304: 14 ja 15 §.
42305: (Kuten hallituksen esityksen 16 ja 17 §.)
42306: 28-32 §.
42307: 16 §. (Kuten hallituksen esityksen 30-34 §.)
42308: Ohittaminen.
42309: 33 §.
42310: Edellä kulkeva ajoneuvo on ohitettava va-
42311: semmalta. Milloin edellä kulkeva ajoneuvo Kuljettajan suojatiesäännöt.
42312: kääntyY tai selvästi valmistautuu kääntymään
42313: vasemmalle, se on tarpeellista varovaisuutta Suojatietä lähestyvän ajoneuvon kuljettajan
42314: noudattaen ohitettava oikealta. on ajettava sellaisella nopeudella, että hän voi
42315: ( 2 ja 3. mom. kuten hallituksen esityksen tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä. Kuljet-
42316: 18 §:n 2 ja 3 mom.) tajan on annettava esteetön kulku jalankulki-
42317: jalle, joka on astunut suojatielle. ·
42318: 17-21 §. Suojatien eteen pysähtynyttä ajoneuvoa tai
42319: (Kuten hallituksen esityksen 19-23 §.) raitiovaunua ei saa ohittaa pysähtymättä ja var-
42320: mistautumatta siitä, että ohitus ei tuota vaaraa
42321: muille tiellä kulkeville. Pysähtyminen ei . kui-
42322: 22 §. tenkaan ole pakollinen, milloin pysähtyneen
42323: Tien antaminen linja-autolle taajamassa. ajoneuvon tai raitiovaunun ja ohittavan ajoneu-
42324: von käyttämien ajokaistojen välillä on suoja-
42325: Jos taajamassa olevalla tiellä, jolla on enin- koroke.
42326: 876 Lakialoite n:o 4.37
42327:
42328:
42329: 34 s. tarvittaessa antaa määräyksiä siitä, missä jär-
42330: jestyksessä muut ajoneuvot pääsevät lautalle.
42331: Ääni- ia valomerkit.
42332: (2 mom. kuten hallituksen esityksefi 47 §:n
42333: ( 1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityksen 2 mom.)
42334: 37 S:n 1 ja 2 mom.)
42335: Kuljettajan on hyvissä ajein jarruvaloa käyt- 45 §.
42336: tämällä tai muulla sopivalla tavalla ilmoitettava (Kuten hallituksen esityksen 48 §.)
42337: takana ajavalle aikovansa hiljentää vauhtia tai
42338: pysähtyä. 46 §.
42339: ] alankulkijan paikka tiellä.
42340: 35 §.
42341: Suuntamerkki. ( 1 mom. kuten hallituksen esityksen 49 §:n
42342: 1 mom.}
42343: Ajoneuvon kuljettajan, joka aikoo lähteä Missä jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai
42344: liikkeelle tien reunasta, kääntyä risteyksessä milloin sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä,
42345: tai tiellä taikka vaihtaa ajokaistaa taikka muu- jalankulkijan on käytettävä pyörätietä tai ajo-
42346: ten olennaisesti siirtää ajoneuvoaan sivusuun- radan reunaa ja noudatettava erityistä varovai-
42347: nassa, on muiden varoittamiseksi annettava suutta.
42348: merkki suunnanosoittimella tai, jollei ajoneu- ( 3 ja 4 mom. kuten hallituksen esityksen
42349: vossa ole sellaista, muulla näkyvällä tavalla. 49 §:n 3 ja 4 mom.)
42350: (2 mom. kuten hallituksen esityksen 38 §:n
42351: 2 mom.)
42352: 47 §.
42353: 36 §. Jalankulkijan heijastimen käyttö.
42354: V alojen käyttö ajettaessa.
42355: Kulkiessaan pimeän tai hämärän aikana va-
42356: ( 1 mom. kuten hallituksen esityksen 39 §:n laisemattomalla tiellä tai kadulla jalankulkijan
42357: 1 mom.) on käytettävä asianmukaista heijastinta.
42358: Moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajettaessa on
42359: 1 päivän syyskuuta ja 30 päivän huhtikuuta 48 §.
42360: välisenä aikana, mainitut päivät mukaan luet- (Kuten hallituksen esityksen 51 §.)
42361: tuina, taajaan asutun alueen ulkopuolella käy-
42362: tettävä ajovaloja tai erikseen määrättyjä huo- 49 §.
42363: miovaloja.
42364: Ajoradan ylittäminen.
42365: 37 ja 38 §.
42366: (Kuten hallituksen esityksen 40 ja 41 §.) ( 1 mom. kuten hallituksen esityksen 52 §:n
42367: 1 mom.)
42368: 39 §. Suojatielle tai muuten ajoradalle astuvan ja-
42369: (Kuten hallituksen esityksen 42 §:n 1 lankulkijan on noudatettava erityistä varovai-
42370: mom.) suutta ja otettava huomioon suojatietä mahdol-
42371: lisesti lähestyvän ajoneuvon etäisyys ja no-
42372: 40-43 §. peus. Suojatien ulkopuolella jalankulkija ei
42373: (Kuten hallituksen esityksen 43-46 §.) ajorataa ylittääkseen saa astua sille, ennen kuin
42374: hän on varmistautunut siitä, että tämä voi ta-
42375: 44 §. pahtua vaaratta ja liikennettä haittaamatta.
42376: Tulo lautalle. Ajorata on ylitettävä tarpeettomasti viivyttele-
42377: mättä.
42378: Hälytysajoneuvolla, poliisin virkatehtävässä (3 mom. kuten hallituksen esityksen 52 §:n
42379: olevalla ajoneuvolla ja säännöllisellä vuorolla 3 mom.)
42380: kulkevälla, ammattimaisessa henkilöliikenteessä
42381: käytettävällä autolla on oikeus päästä Iautalie 50 ja 51 §.
42382: ennen muita ajoneuvoja. Lääninhallitus voi (Kuten hallituksen esityksen 53 ja '4 §.)
42383: Lakialoire n:o 4J7 877
42384:
42385: 52 s. näkyvyys on rajoitettu, tai jos pysähtynyt ajo-
42386: neuvo muuten voi olla vaarana liikenteelle,
42387: Raitiovaunuliikenne. kuljettajan on, jollei ajoneuvoa heti voida siir-
42388: Raitiovaunun kuljettajan on soveltuvin osin tää sopivaan paikkaan, asetettava tielle varoitus-
42389: noudatettava ajoneuvon kuljettajia koskevia kolmio, jos sellainen on ajoneuvossa pakollise-
42390: säännöksiä. na varusteena, ja tarvittaessa ryhdyttävä mui-
42391: ( 2 mom. kuten hallituksen esityksen 55 § :n
42392: hinkin toimenpiteisiin tienkäyttäjien varoitta-
42393: miseksi. Jos ajoneuvo on jäänyt rautatiekis-
42394: 2 mom.) koille, kuljettajan on ryhdyttävä junan kuil-
42395: jettajan varoittamiseksi tarpeellisiin toimiin.
42396: ( 2-4 mom. kuten hallituksen esityksen
42397: .3 luku. 67 §:n 2-4 mom.)
42398: Liikenteen ohjaus.
42399: 63 §.
42400: 53 ja 54 §.
42401: (Kuten hallituksen esityksen 56 ja 57 §.) Tiellä oleva este.
42402: ( 1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityksen
42403: 55 §. 68 §:n 1 ja 2 mom.)
42404: Liikenteen ohjauslaitteen asettaminen. Milloin tiellä on este, josta saattaa aiheu-
42405: tua vakavaa vaaraa liikenteelle, jokainen tien-
42406: Liikenteen ohjauslaitteen asettaa yleiselle käyttäjä on velvollinen viipymättä ryhtymään
42407: tielle tie- ja vesirakennuslaitos. Kunta asettaa 2 momentissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin
42408: liikenteen ohjauslaitteen kadulle, torille ja taikka, jollei se ilman kohtuutonta hankaluutta
42409: muulle vastaavanlaiselle liikennealueelle. Pysy- ole mahdollista, ilmoittamaan asiasta poliisille.
42410: väksi tarkoitetun liikenteen ohjauslaitteen aset-
42411: tamiseen on saatava asianomaisen poliisipiirin
42412: päällikön ~uostumus, jollei asetuksella toisin 5 luku.
42413: säädetä.
42414: Muulle kuin 1 momentissa tarkoitetulle tiel- Ajoneuvon kuljettaja. Ajokortti.
42415: le liikenteen ohjauslaitteen asettaa tienpitäjä
42416: saatuaan siihen kunnan ja poliisipiirin päällikön
42417: 64 ja 65 §.
42418: (Kuten hallituksen esityksen 69 ja 70 §.}
42419: suostumuksen. Kunnan suostumusta ei tarvita
42420: tien kunnon taikka tiellä tai sen vieressä teh- 66 §.
42421: tävän· 'työn vuoksi tarpeellisen tilapäisen oh-
42422: jauslaitteen asettamiseen. Ajoneuvon luovuttaminen toisen kuljetettavaksi.
42423: ( .3 ja 4 mom. kuten hallituksen esityksen (Kuten hallituksen esityksen 71 §:n 1
42424: 58 §:n .3 ja 4 mom.) mom.)
42425: 56 ja 57 §. 67-73 §.
42426: (Kuten hallituksen esityksen 60 ja 61 §.) (Kuten hallituksen esityksen 72-78 §.)
42427:
42428: 74 §.
42429: 4 luku.
42430: Lisäopetukseen ja uuteen kuljettajantutkintoon
42431: liikenneonnettomuus ja varotoimet. määrääminen.
42432: 58-61 §. Poliisi voi määrätä ajokortin haltijan esittä-
42433: (Kuten hallituksen esityksen 63-66 §.) mään todistuksen lisäopetuksesta ja tarvittaessa
42434: tämän jälkeen suoritetusta uudesta hyväksytys-
42435: 62 §. tä kuljettajantutkinnosta:
42436: Tienkäyttäjien varoittaminen. ( 1 mom. 1 ja 2 kohdat kuten hallituksen
42437: esityksen 79 § :n 1 mom. 1 ja 2 kohdat.)
42438: Milloin ajoneuvo 61 §:ssä tarkoitetusta syys-
42439: tä on jäänyt taajaman ulkopuolella moottori- 75 §.
42440: tielle tai sellaiseen paikkaan ajoradalle, jossa (Kuten hallituksen esityksen 80 §.)
42441: 878 Lakialoite n:o 437
42442:
42443: 76 §. 81 §.
42444: Ajokortin peruuttaminen kokonaan. Ohjeet ajokorttia koskevien seuraamusten
42445: ( 1 mom. 1 kohta kuten hallituksen esityk- käytöstä.
42446: sen 81 §:n 1 mom. 1 kohta.) Asetuksella annetaan tarkemmat ohjeet lisä-
42447: 2) jos ajokortin haltija ei noudata poliisin opetukseen ja uuteen kuljettajantutkintoon mää-
42448: määräystä uuden lääkärintodistuksen, lisäope- räämisestä sekä ajokortin peruuttamisesta.·
42449: tustodistuksen tai uuden kuljettajantutkintoto-
42450: distuksen esittämisestä.
42451: 82-84 §.
42452: 77 §. (Kuten hallituksen esityksen 87-89 §.)
42453: Ajokortin peruuttaminen määräajaksi.
42454: ( 1-3 mom. kuten hallituksen esityksen 6 luku.
42455: 82 §:n 1-3 mom.) Ajoneuvo. Liikennetarvikkeet.
42456: Ajokortin peruuttamisen sijasta poliisi saa,
42457: milloin siihen on syytä, 1 momentin 2 koh- 85 §.
42458: dassa tarkoitetuissa tapauksissa vaatia . ajokor- Ajoneuvon rakenne, varusteet ja kunto.
42459: tin haltijaa esittämään lisäopetustodistuksen tai
42460: todistuksen lisäopetuksen jälkeen suoritetusta ( 1 mom. kuten hallituksen esityksen 90 § :n
42461: uudesta hyväksytystä kuljettajantutkinnosta. 1 mom.)
42462: Poliisi voi peruuttaa ajokortin enintään 6 Henkilö- ja pakettiautossa sekä moottoripyö-
42463: kuukaudeksi. rässä tulee olla laite sen luvattoman käytön es-
42464: tämiseksi.
42465: 78 §.
42466: Ajokortin poisottaminen ja väliaikainen 86 ja 87 §.
42467: peruuttaminen. (Kuten hallituksen esityksen 91 ja 92 §.)
42468:
42469: ( 1 mom. kuten hallituksen esityksen 83 §:n 88 §.
42470: 1 mom.) Ajoneuvon käyttäminen.
42471: Ajokortin poisottamisen jälkeen poliisin on
42472: viipymättä ratkaistava peruutetaanko ajokortti, ( 1 mom. kuten hallituksen esityksen 93 §:n
42473: määrätäänkö sen haltija esittämään uusi lääkä- 1 mom.)
42474: rintodistus, lisäopetustodistus tai todistus lisä- Tarpeeton ja häiritsevä ajo on taajamassa
42475: opetuksen jälkeen suoritetusta hyväksytystä kul- kielletty.
42476: jettajantutkinnosta vai onko ajokortti palau-
42477: tettava. 89 ja 90 §.
42478: ( 3 ja 4 mom. kuten hallituksen esityksen (Kuten hallituksen esityksen 94 ja 95 §.)
42479: 83 §:n 3 ja 4 mom.)
42480: 91 §.
42481: 79 §. Moottoripyöräilijän ja mopon kuljettajan
42482: (Kuten hallituksen esityksen 84 §.) suojakypärän käyttö.
42483: 80 §. Moottoripyörän ja mopon kuljettajan sekä
42484: Ajokortin palauttaminen. 15 vuotta täyttäneen matkustajan on ajon ai-
42485: kana käytettävä malliltaan hyväksyttyä mootto-
42486: Ennen ajokortin palauttamista henkilölle, ripyöräilijän suojakypärää, jollei hänen·. sairau-
42487: joka on määrätty ajokieltoon tai jonka ajo- tensa tai vammansa taikka muu erityinen syy
42488: kortti on peruutettu määräajaksi, poliisi voi sitä estä. Asetuksella voidaan säätää ajoneuvon
42489: vaatia esitettäväksi uuden lääkärintodistuksen erityisestä rakenteesta tai erityislaadusta joh-
42490: tai; milloin siihen on syytä, lisäopetustodistuk- tuvia vapautuksia.
42491: sen tai todistuksen lisäopetuksen jälkeen suo-
42492: ritetusta uudesta hyväksytystä kul]ettajantutkin- 92-94 §.
42493: nosta. (Kuten hallituksen esityksen 97-99 §.)
42494: Lakialoite n:o 437 879
42495:
42496: 7 luku. hänet on tuomittava liikenteen vaarantamisesta
42497: sakkoon.
42498: Liikennevaivonta.
42499: 95-98 §. 102 §.
42500: (Kuten hallituksen esityksen 100-103 §.) Törkeä liikenteen vaarantaminen.
42501: 99 §. Jos moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja
42502: Ajoneuvon käytön estäminen. tai muu tienkäyttäjä tahallaan tai piittaamatto-
42503: muudesta rikkoo tätä lakia tai sen nojalla an-
42504: Jos ajoneuvo ei rakenteeltaan, varusteiltaan !lettuja säännöksiä tai määräyksiä ja hänen me-
42505: tai kunnoltaan täytä säädettyjä vaatimuksia tai nettelynsä on omiaan aiheuttamaan vakavaa
42506: jollei sitä ole asianmukaisesti katsastettu tai vaaraa toisen hengelle tai terveydelle, hänet
42507: rekisteröity, poliisimies voi estää ajoneuvon ori tuomittava törkeästä liikenteen vaarantami-
42508: käyttämisen liikenteeseen ottamalla pois rekis- sesta vähintään 10 päiväsakkoon tai erittäin
42509: teritunnukset ja rekisteriotteen tai muunlaisin raskauttavien asianhaarojen vallitessa vankeu-
42510: tarvittavin keinoin. Asetuksella säädetään, mil- teen enintään kahdeksi vuodeksi.
42511: lä ehdoin tällaisen ajoneuvon saa kuljettaa säi-
42512: lytettäväksi,· korjattavaksi ja katsastettavaksi. 103-107 §.
42513: ( 2-4 mom. kuten hallituksen esityksen (Kuten hallituksen esityksen 108-112 §.)
42514: 104 §:n 2-4 mom.) ··
42515: 108 §.
42516: 100 §. (1 mom. kuten hallituksen esityksen 113 §:n
42517: (Kuten hallituksen esityksen 105 §.) 1 mom.)
42518: Vähäisestä liikenteen vaarantamisesta tai lii-
42519: kennerikkomuksesta suoritettavaksi määrättä-
42520: 8 luku. västä rikemaksusta säädetään erikseen.
42521: Liikennerikokset. 109 §.
42522: 101 §. (Kuten hallituksen esityksen 114 §.}
42523: Liikenteen vaarantaminen.
42524: Jos tienkäyttäjä tahallaan taikka huolimatto- 9 luku.
42525: muudesta tai varomattomuudesta rikkoo tätä Valtuutus- ja voimaantulosäännökset.
42526: lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai
42527: määräyksiä ja hänen menettelynsä on omiaan 110-112 §.
42528: aiheuttamaan vaaraa liikenneturvallisuudelle, (Kuten hallituksen esityksen 115-117 S.)
42529:
42530:
42531: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
42532:
42533: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
42534: 880 1979 vp.
42535:
42536: Lakialoite n:o 438.
42537:
42538:
42539:
42540:
42541: Fred ym.: Ehdotus tieliikennelaiksi.
42542:
42543:
42544: E d u s 'k u n n a 1[ e.
42545:
42546: Eduskunnaile on annettu esitys uudeksi tie- korjausehdotuksen nyt eduskunnalle annettuun
42547: liikennelaiksi (HE n:o 74/1979 vp.). Esitys tieliikennelakJ.in. Lakiehdotuksen 103 §:ään si-
42548: poikkeaa vanhast11 tieliikennelaista siinä, että sältyy säännös, jonka mukaan poJii.si voisi estää
42549: siihen on sisällytetty monia yksityiskohtaisia alkoholia nauttineen henkilön jatkamasta
42550: sääntöjä ja määräyksiä, joista aikaisemmin on ajoaan, vaikka rattijuopumuksen edellyttämiä
42551: säädetty asetuksella. Myös liikennedkkomuk- promillerajoja ei olisikaan ylitetty. Mielestäm-
42552: sista tuomittavia rangaistuksi>a on eräiltä osin me tätä korjausta lakiin ei voida pitää riittä-
42553: !kovennettu. vänä.
42554: Tieliikennelain yksityiskohdat tulevat tarkoin Lakiehdotuksen 108 §:ssä oleva lii!kennejuo-
42555: tutkituiksi asianomaisessa valiokunnassa. Sen pumus on rajoitettu koskemaan moottoriuoman
42556: vuoksi ei ole tarpeen rinnakkaisalohteessa puut- ajoneuvon kuljettamista alkoholin tai muun
42557: tua kaikkiin lain yksityiS!kohtiin. Kuitenkin huumaavan aineen vaikutuksen alaisena. Mie-
42558: lain 110 §:ään sisältyvä >liikennejuopumuksen lestämme tämä pykälä on muutettava siten,
42559: määritelmä ansaitsee mielestämme huomiota. että se rinna:kkaiskriteerinä tekisi minkä ta-
42560: Rattijuoppous on viime vuosina lisääntynyt hansa ajoneuvon kuljettamisen alkoholin vaiku-
42561: hälyyttävästi. Osasyynä on katsottu olevan se, tuksen a!laisena rangaistavaksi, vaikka rattijuop-
42562: että kun rattijuoppoutta .säätelevät säännokset pouden promillerajoja ei olisikaan ylitetty.
42563: otettiin rikoslakiin, rangaistavuuden perustana Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
42564: olevat promillerajat asetettiin liian korkeiksi.
42565: Tällöin tapahtunut erehdys on tunnustettu, ja että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
42566: olisi toivottavaa, että hallitus olisi sisällyttänyt lakiehdotuksen:
42567:
42568:
42569:
42570:
42571: Tieliikennelaki.
42572: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
42573:
42574: 1 luku. 3 luku.
42575: Yleisiä säännöksiä. Liikenteen ohjaus.
42576: 1-.5 §. .56-62 §.
42577: (Kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
42578:
42579:
42580: 2 luku. 4 luku.
42581: Liikennesäännöt. Liikenneonnettomuus ja varotoimet.
42582: 6-.5.5 §. 63-68 §.
42583: (Kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
42584: LakWoite n:o 438 881
42585:
42586: 5 luku. 107 §.
42587: Ajoneuvon kuljettaja. Ajokortti. Liikennejuopumus.
42588: 62-89 §. Joka kuljettaa ajoneuvoa alkoholin tai muun
42589: (Kuten hallituksen esityksessä.) huumaavan aineen vaikutuksen alaisena ja siten
42590: aiheuttaa vaaraa toisten turvallisuudelle, on
42591: tuomittava ellei muualla laissa ole säädetty an-
42592: 6 luku. karampaa rangaistusta liikennejuopumuksesta
42593: Ajoneuvo. Liikennetarvikkeet. sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi kuu-
42594: kaudeksi.
42595: 90-99 §. (2 mom. kuten hallituksen esityksen 108 §:n
42596: (Kuten hallituksen esityksessä.) 2 mom.)
42597: 108-113 §.
42598: (Kuten hallituksen esityksen 109....,....114 §.)
42599: 7 luku.
42600: Liikennevaivonta.
42601: 9 luku.
42602: 100-102 §. Valtuutus- ja voimaantulosäännökset.
42603: (Kuten hallituksen esityksessä.)
42604: 114-116 §.
42605: 103-104 §. (Kuten hatllituksen esityksen 115-117 §.};
42606: (Kuten halli1uksen esityksen 104 ja 105 §.)
42607:
42608:
42609: 8 luku.
42610: Liikennerikokset.
42611: 105-106 §.
42612: (Kuten hallituksen esityksen 106 ja 107 §.) _
42613:
42614:
42615: Helsingissä :25 päivänä syyskuuta 1979.
42616:
42617: Jorma Fred. V~Ö Rautiainen · Antero Juntumaa ··
42618: Sauli Hautala
42619:
42620:
42621:
42622:
42623: 1111 0879005055
42624: 882 1979 vp.
42625:
42626: Lakialoite n:o 439.
42627:
42628:
42629:
42630:
42631: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi eräistä palkkatuloista verotuk-
42632: sessa tehtävistä vähennyksistä annetun lain 7 §:n muutta-
42633: misesta.
42634:
42635:
42636: E d u s k u n n a 11 e.
42637:
42638: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen turvan, kun näin ei ole asianlaita muitten väes-
42639: eräistä palkkatuloista verotuksessa tehtävistä töryhmien kohdalla.
42640: vähennyksistä annetun lain 7 §:n muuttamises- Moottorisahan vähennys 30 % ei ole riittävä
42641: ta (HE n:o 84/1979 vp.). Tämä esitys ei tyy- eikä peitä kaikkia kustannuksia. Moottorisahan
42642: dytä SMP:n eduskuntacyhmää. vähennyksiä olisi korotettava vähintään 10 pro-
42643: Ei voida hyväksyä sitä, että metsätyömies sentilla, jotta kustannusten vähennykset tulisi-
42644: joutu,u käytännössä jatkuvasti maksamaan val- vat edes lähemmäksi todellisuutta.
42645: tiolle ja kunnalle veroa olemattomasta tulosta, Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
42646: koska kaikkia kustannuksia ei saada vähenne- taen,
42647: tyksi. Raskaasta metsätyöstä moottorisahalla
42648: leipänsä hankkiva on siis jatkuvan vääcyyden että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
42649: kohteena. Kaiken kukkuraksi metsätyömies jou- lakiehdotuksen:
42650: tuu vielä itse kustantamaan itsellensä sosiaali-
42651:
42652:
42653: Laki
42654: eräistä palkkatuloista verotuksessa tehtävistä vähennyksistä annetun lain 7 §:n muuttamisesta.
42655:
42656: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eräistä palkkatuloista verotuksessa tehtävistä
42657: vähennyksistä 22 päivänä joulukuuta 1967 annetun lain 7 §, sellaisena kuin se on 27 päivänä
42658: lokakuuta 1978 annetussa laissa ( 792/78), näin kuuluvaksi:
42659:
42660: 7 §.
42661: Tätä lakia sovelletaan vuosilta 1968-1980 silta 1976-1980 toimitettavissa valtion- ja
42662: toimitettavissa valtion- ja kunnallisverotuksissa, kunnallisverotuksissa sekä moottorisahan vähen-
42663: kuitenkin niin, että lain 1 §:n 2 momenttia so- nysprosentit 30 ja 40 korotetaan kumpikin 10
42664: velletaan vuosilta 1971-1980 ja 5 a §:ää vuo- prosentilla.
42665:
42666:
42667: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1979.
42668:
42669: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
42670: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Urpo Leppänen
42671: 1979 vp. 883
42672:
42673: Lakialoite n:o 440.
42674:
42675:
42676:
42677:
42678: Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi lannoiteverosta.
42679:
42680:
42681: Ed u s kun n a 11 e.
42682:
42683: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen SMP:n tavoite on saada lannoitevero olennai-
42684: laiksi lannoiteverosta (HE n:o 93/1979 vp.). sesti pienemmäksi ja mieluummin kokonaan
42685: Hallitus puhuu verojen ja maksujen alentami- poistettavaksi.
42686: sesta julkisesti ja tiedotusvälineet tätä samaa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
42687: toistavat Suomen kansalle. Kuitenkin lannoit- nioittavasti,
42688: teiden valmistevero 11 p/kg vaikuttaa elintar-
42689: vikkeiden hintoihin ja viljelijöiden ansiotasoon. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
42690: Sekä kuluttajat että viljelijiit kärsivät. lakiehdotuksen:
42691:
42692:
42693:
42694: Laki
42695: lannoiteverosta.
42696:
42697: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
42698:
42699: 1-3 §. .5-13 §.
42700: (Kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
42701:
42702: 4 §.
42703: Lannoiteveroa on suoritettava 1 penni ki-
42704: lolta.
42705:
42706: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1979.
42707:
42708: J. Juhani Kortesalmi Anssi JoutSenlahti Urho Pohto
42709: Pekka Vennamo Urpo Leppänen Veikko Vennamo
42710: 884 1979 vp.
42711:
42712: Lakialoite n:o 441.
42713:
42714:
42715:
42716:
42717: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi makeisverosta.
42718:
42719:
42720: E d u s k u n n a 11 e:
42721:
42722: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen tulee määrätä sellaiseksi, että se vastaa mak-
42723: laiksi makeisverosta · (HE n:o 86/1979 vp.), settavia hinnanerokorvauksia, minkä vuoksi ve~
42724: jossa ehdotetaan säädettäväksi makeisvero, jota ron määrää tulisi alentaa noin kolmanneksella.
42725: kannetaan maassamme myytävistä makeisista. Lakiesitykseen liittyvää verotaulukkoa · tUlisi
42726: Hallituksen esitys on eräiltä osin SMP:n käsi- tältä osin muuttaa.
42727: tyksen mukaan puutteellinen ja virheellinen, SMP:n käsityksen mukaan on kohtuutonta~
42728: jonka vuoksi sitä tulisi korjata. että sellaisetkin makeisvalmistajat, jotka pie.-
42729: Kotimainen makeisteollisuus on jatkuvasti nessä mittakaavassa valmistavat makeisia myY~
42730: kamppaillut varsin suurissa taloudellisissa vai- täväksi lähinnä oman perheen voimin, joutui-
42731: keuksissa, mikä on merkinnyt mm. työllisyys- sivat maksamaan valmistamistaan makeisista sa-
42732: tilanteen huomattavaakio heikkenemistä alalla. manlaisen makeisveron kuin suuret makeisten
42733: Tämän vuoksi on kohtuutonta, että yhteiskun,ta · teolliset valmistajat. Pienet, enintään yhden vie-
42734: rasittaisi makeisten valmistajia maassamme raan työntekijän avulla makeisia valmistavat
42735: enemmän kuin mitä toisaalta käytetään ma- ·. perheyritykset tulisikin käsityksemme mukaan
42736: keisten valmistajille maksettaviin hinnanerokor- vapauttaa makeisverosta. Tätä koskeva sään-
42737: vauksiin maatalousperäisistä raaka-aineista. Hal- · nös tUlisi lisätä lain 5 .§:ään. · '; · ·
42738: lituksen esityksen mukaan perittäisiin makeis- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
42739: valmisteveroa vuonna 1980 120 miljoonaa tamme kunnioittaen,' ,·
42740: markkaa, mistä käytettäisiin raaka~aineiden hin-
42741: nanerokorvauksiin vain 80 miljoonaa markkaa. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
42742: SMP:n käsityksen mukaan makeisveron määrä lakiehdotuksen.:' ;
42743: , .;
42744:
42745:
42746: Laki
42747: makeisverosta.
42748:
42749: Eduskunnan päätökseh mukaisesti säädetään: ' ·
42750:
42751: 1-4 §. 2) maassa valmistetut makeiset, joita valmis-
42752: (Kuten hallituksen esityksessä.) tetaan perheyrityksessä, jossa on enintään yksi
42753: perheen ulkopuolinen työntekijä;
42754: (3-5 kohdat kuten hallituksen esityksen
42755: 5 §. 2-4 kohdat.)
42756: Verottomia ovat: 6-14 §.
42757: ( 1 kohta kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
42758:
42759:
42760: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1979.
42761:
42762: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
42763: Urpo Leppänen Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
42764: Lakialoite n:o 441 885
42765:
42766: Liite
42767:
42768:
42769:
42770:
42771: VEROTAULUKKO
42772:
42773: Tullitarif- Tuote Tuote- Vero
42774: fin nimike ryhmä mk/kg
42775:
42776: ~7.04:stä Sokerivalmis teet,·. kaakaota sisältämättömät:
42777: - lakritsi- ja arabikumivalmisteet .. : .......................... ~ .. .. 1. 2,80
42778: - karamellit, toffeet, pastillit, purukumit ja muut tähän nimikkeseen kuu-
42779: luvat valmisteet (ei kuitenkaan elintarviketuotteiden valmisteverosta
42780: annetun lain ( / ) alaiset tuotteet) ............... , ........ .. 2. 2,80
42781: 18.06:sta Suklaa ja muut kaakaota sisältävät ravintovalmisteet:
42782: -'- 'suklaa ja .kaakaota sisältävät makeiset ................. ,.......... . 3. 3,50
42783: 19.08:sta Kakut, biskviit. ja muut hienommat leipomatuotteet, myös jos niissä on
42784: kaakaota, sen määrästä riippumatta:
42785: - leipomatuotteet, joiden suklaapitoisuus on vähintään 50 painoprosenttia 4. 3,50
42786: 21.07:stä Ravintovalmisteet, muualle kuulumattomat:
42787: - karamellit, toffeet, pastillit, purukumit ja niihin rinnastettavat makeiset;
42788: kuvioiksi, palasiksi tai tangoiksi muodostettu marmeladi •...••.•••.• 5. 2,80
42789: - arabikumivalmisteet ............................................ . 6. 2,80
42790: 886 1979 vp.
42791:
42792: Lakialoite n:o 442.
42793:
42794:
42795:
42796:
42797: P. Vebnamo yni.: Ehdotus laiksi sokeriverosta.
42798:
42799:
42800: E d u s k u n n a 11 e.
42801:
42802: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen sokerin valmisteveron hoomattavaksi taakaksi
42803: laiksi sokeriverosta (HE n:o 92/1979 vp.), tälle pienelle yritykselleen ja lisäansiolleen.
42804: johon esitykseen sisältyvät lå'hinnä säädökset Tämän vuoksi tulisi SMP:n käsityksen mu-
42805: sekä sokerituotteista kannetta-vafi "Valmisteveron kaan tällaiset makeisvalmistajat vapauttaa so-
42806: määrästä että niistä tapauksista, jolloin ko. val- kerin valmisteverosta. Veron tuottoon tällä
42807: misteveroa ei kannettaisi. vapauttamiiSella ei ole käytännön merkitystä.
42808: Maassamme on lukuisia pieniä perheyrityksiä, Lakiin tulisikin mielestämme lisätä .tätä kos-
42809: jotka valmistavat makeisia lähinnä pienimuo- keva säännös sen 5 §:ään.
42810: toiseen käyttöön ja lähiympäristössä käytettä- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
42811: väksi mm. erilaisissa myyjäisissä, markkinoilla tamme kunnioittaen,
42812: ja vastaavissa tilaisuuksissa myynnin muodos-
42813: sa. Tällaiset pienituloiset perheet, jotka val- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
42814: mistavat makeisia enintään yhden ulkopuoli- lakiehdotuksen:
42815: sen työntekijän voimin, kokevart oikeutetusti
42816:
42817:
42818:
42819: Laki
42820: sokeriverosta.
42821:
42822: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
42823:
42824: 1-4 §. (Kohdat a ja b kuten hallituksen esityksessä.)
42825: {Kuten hallituksen esityksessä.) c) makeisten valmistukseen perheyrityksessä,
42826: jossa on enintään yksi perheen ulkopuolinen
42827: Verottomuus. työntekijä;
42828: 5 §. (Kohdat d ja e kuten hallituksen esityksen
42829: kohdat c ja d.)
42830: Verotonta on:
42831: ( 1 ja 2 kohta kuten hallituksen esityksessä.) 6-12 §.
42832: 3) valtioneuvoston määräämillä ehdoilla so- (Kuten hallituksen esityksessä.)
42833: keri, joka käytetään:
42834:
42835: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1979.
42836:
42837: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
42838: Urpo Leppänen Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
42839: 1979 vp. sa7
42840:
42841: Lakialoite n:o 443.
42842:
42843:
42844:
42845:
42846: Järvilehto ym.: Ehdotus la~si lapsilisälain 1 ja 1 a §:n muutta-
42847: misesta.
42848:
42849:
42850: E d u s k u n n a 11 e.
42851:
42852: Hallitll's esittää lapsi1isien korottamista ensi meisen vuosineljänneksen alkuun sortaa [apsi-
42853: vooden lOkakuun alusta lukien 10 prosentilla perheitä. Muiden tulonsaajaryhmien tulothan
42854: ja alle 3-vuotiaiden korotettua lapsilisää 20 kohoavat tavallisesti maaliskuun alusta. Näin
42855: prosentilla (HE n:o 96/1979 vp.). ollen myös lapsilisiä tulisi korottaa niin aikai-
42856: Lapsilisien korotusta hallituksen esittämällä sessa vaiheessa kuin se teknisesti on mahdol-
42857: 10 prosentilla ei voida pitää riittävänä. Se lista eli viimeistään huht~kuun alusta 1980.
42858: turvaisi nipinnapin lapsilisien ostoarvon säily- Kolmea vuotta nuoremmasta lapsesta suori-
42859: misen entisellään. Sen sijaan lapsiperheet aina- tettava lapsilisä on ~rkoitettu niiden lisäkus-
42860: kin siltä osin kuin tulot perustuvat lapsilisiin tannusten peittämiseen, joita aiheutuu päivä-
42861: jäisivät osattom1ksi yleisestä ansiotason kohoa- hoidon järjestämisestä joko kotona siten, että
42862: misesta. äiti jää työstä pois, tai pe1hepäivähoidossa
42863: Viime eduskuntavaalien alla lähes kaikki taikka päiväkodissa. Tätä taustaa vasten tar-
42864: puolueet olivat yk:simieHsiä siitä, että perhe- kasteltuna alle 3-vuoviaiden ylimääräinen lapsi-
42865: poliittisia tukitoimia tulisi tehostaa. Ytksintker- lisä on korotettunakin tarpeeseen nähden täy-
42866: taisimmin tämä tapahtuu korottamalla tuntu- sin riittämätön. Määrän tulisi olla il.mukau-
42867: vasti lapsilisiä, jotka maksetaan kaikille lapsi- dessa sama mitä hallitus esittää koko vuodeksi
42868: perheille ja jotka on tarkoitettu kaventamaan eli 632 markkaa. Koska näin suurta korotusta
42869: toimeentuloeroja toisaalta lapsiperheiden ja toi- ei voida kerralla toteuttaa, olisi tässä yhtey-
42870: saalta muiden väestöryhmien välillä. Tältä kan- dessä lapsilisiä korotettava kuitenkin vähin-
42871: nalta lapsilisien korotuksen tulisi olla vähin- tään neljänneksellä.
42872: tään 15 prosenttia, jotta lapsiperheet saisivat Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
42873: osuutensa yksityisten kulutusmahdollisuuksien
42874: kasvusta. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
42875: Myös lapsil~sien korotuksen lykkääminen vii- lakiehdotuksen:
42876:
42877:
42878:
42879:
42880: Laki
42881: lapsilisälain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta.
42882:
42883: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsi-
42884: liEälain 1 §:n 2 momentti ja 1 a §, sellaisina kuin ne ovat 9 päivänä maaliskuuta 1979
42885: annetussa laissa ( 279/79), näin kuuluviksi:
42886: 1 §. kaa vuodessa, kolmannesta lapsesta 1 745 mark-
42887: kaa vuodessa sekä neljännestä ja kustakin seu-
42888: Lapsilisän määrä on 1 293 markkaa vuo- raavasta lapsesta 2 226 markkaa vuodessa, pait-
42889: dessa. Jäljempänä 3 §:ssä mainitun, lapsilisän si milloin lapsi on 6 §: ssä tarkoitetulla tavalla
42890: nostamiseen oikeutetun henkilön toisesta lap- hoidettavana laitoksessa.
42891: sesta on lapsilisän määrä kuitenkin 1 495 mark-
42892: 888 Lakialoite n:o 443
42893:
42894: 1 a §.
42895: Lapsilisä suoritetaan 1 §:n mukaan lapsi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhti-
42896: lisään oikeutetusta, kolmea vuotta nuorem- kuuta 1980.
42897: masta lapsesta korotettuna 660 markalla vuo-
42898: dessa.
42899:
42900:
42901: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1979.
42902:
42903: Ulla Järvilehto Jorma Fred Impi Muroma
42904: Olavi Ronkainen
42905: 1979 vp. 889
42906:
42907: Lakialoite n:o 444.
42908:
42909:
42910:
42911:
42912: Leppänen ym.: Ehdotus laiksi luottolaitosten varoista myönnet-
42913: tävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain 2 ja 5 §:n
42914: muuttamisesta.
42915:
42916:
42917: E d u s kun n a 11 e.
42918:
42919: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen investoinnit ovat kuitenkin yhtä arvokkaita
42920: laiksi luottolaitosten varoista myönnettävistä energian säästön kannalta. Tämän vuoksi SMP
42921: eräistä korkotukilainoista annetun lain 2 ja 5 katsoo, että korkotukilainojen suhteen myös
42922: §:n muuttamisesta (HE n:o 80/1979 vp,). muun elinkeinotoiminnan energiansäästöinves-
42923: Hallitus lähtee liikkeelle oikeasta ajatuksesta toinnit ovat samassa asemassa.
42924: eli että korkotukilainoja voidaan myöntää ener- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
42925: giansäästöinvestointeihin. Hallitus kuitenkin ra-
42926: joittaa esityksensä vain teollisuuden energian- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
42927: säästöinvestointeihin. Kaikkialla muuallakin lakiehdotuksen:
42928: kuin teollisuudessa suoritetut energiansäästö-
42929:
42930:
42931: Laki
42932: luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain
42933: · · 2 ja 5 § :n muuttamisesta. ·
42934:
42935: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
42936: muutetaan luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista 23 päivänä
42937: joulukuuta 1977 annetun lain (1015/77) 2 §:n 5 ja 6 kohta sekä 5 §:n 2 momentti, sellai-
42938: sina kuin ne ovat 16 päivänä helmikuuta 1979 annetussa laissa ( 173/79), sekä
42939: lisätään 2 § :ään, sellaisena .kuin se on osittain muutettuna 3 päivänä marraskuuta 1978
42940: annetulla lailla (824/78) ja mainitulla 16 piUvänä helmikuuta 1979 annetul1aJap!lJ, uusi 7
42941: kohta seuraavas,ti:
42942: 2 §. 5 §.
42943: (Kuten hallituksen esityksessä.)
42944: ( 5 ja 6 kohta kuten hallituksen esityksessä.)
42945: 7) elinkeinotoiminnan energiansäästöinves-
42946: tointien suorittamiseen.
42947:
42948: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1979.
42949:
42950: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
42951: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
42952: Urho Pohto
42953:
42954:
42955:
42956:
42957: 11;2 0879005055
42958: 890 1979 vp.
42959:
42960: Lakialoite n:o 445.
42961:
42962:
42963:
42964:
42965: Halonen ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain 1 ja 1 a §:n muutta-
42966: misesta.
42967:
42968:
42969: E d u s k u n n a 11 e.
42970:
42971: Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi vasti enemmän, jolloin lapsilisien reaaliarvo pi-
42972: lapsilisälain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta (HE kemminkin alentuu. Lapsiperheiden kannalta ei
42973: n:o 96/1979 vp.) ehdotetaan lapsilisiä koro- voida pitää myöskään hyväksyttävänä, että hal-
42974: tettavaksi 1 päivästä lokakuuta 1980 lukien lituksen esityksen mukaan korotukset tulisivat
42975: 10 prosentilla sekä alle 3-vuotiaiden korotettua voimaan vasta 1. 10. 1980 lukien. Sen vuoksi
42976: lapsilisää 20 prosentilla. Lapsilisien määrät lapsilisiä tulisi korottaa 15 prosentilla sekä alle
42977: nousisivat siten ryhmistä riippuen 112-192 3-vuotiaiden korotettua lapsilisää 25 prosentil-
42978: markalla vuodessa. Kolme vuotta nuoremmasta la, ja korotusten pitäisi toteutua 1. 3. 1980
42979: lapsesta suoritettava korotettu lapsilisä nousisi lukien.
42980: ehdotuksen mukaan 104 markalla vuodessa. Alle 3-vuotiaiden korotetun lapsilisän nosta-
42981: Hallituksen esittämät lapsilisien korotukset minen on erityisen perusteltull edelleenkin
42982: eivät nykyisessä tilanteessa ole riittäviä, sillä jo puuttuvien kunnallisten päivähoitopalvelujen
42983: tulo- ja menoarvioesityksen perustelujen mu- vuoksi.
42984: kaan hintojen ja kustannusten nousu tulee Edellä olevan perusteella ehdotamme,
42985: ensi vuonna olemaan vähintään 7,5 prosenttia.
42986: Vaarana on se, että elinkustannukset tulevat että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
42987: nousemaan ensi vuonna ennakoitua huomatta- lakiehdotuksen:
42988:
42989: Laki
42990: lapsilisälain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta.
42991:
42992: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsi-
42993: lisälain 1 §:n 2 momentti ja 1 a §, sellaisena kuin ne ovat 9 päivänä maaliskuuta 1979 anne-
42994: tussa laissa ( 279/79), näin 'kuuluviksi:
42995:
42996: 1 §. 1 a §.
42997: Lapsilisä suoritetaan 1 § :n mukaan Japsi-
42998: Lapsilisän määrä on 1 293 markkaa vuodes- lisään oikeutetusta, kolmea vuotta nuoremmas-
42999: sa. Jäljempänä 3 §:ssä mainitun, lapsilisän ta lapsesta korotettuna 660 markalla vuodessa.
43000: nostamiseen oikeutetun henkilön toisesta lap-
43001: sesta on lapsilisän määrä kuitenkin 1 495
43002: markkaa vuodessa, kolmannesta lapsesta 1 7 4 3
43003: markkaa vuodessa sekä neljännestä ja kustakin Tämä bki tulee voimaan 1 päivänä maalis-
43004: seuraavasta lapsesta 2 226 markkaa vuodessa, kuuta 1980.
43005: paitsi milloin lapsi on 6 §:ssä tal1koitetulla
43006: tavalla hoidettavana laitoksessa.
43007:
43008:
43009: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1979.
43010:
43011: Tarja Halonen Juhani Raudasoja
43012: 1979 vp. 891
43013:
43014: Lakialoite n:o 446.
43015:
43016:
43017:
43018:
43019: Kivitie ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain 1 ja 1 a §:n muuttami-
43020: sesta.
43021:
43022:
43023: Ed u s k u n n a 11 e.
43024:
43025: Ha!Htus on antanut eduskunnalle esityksen otoista huolimatta toimenpide-esitykset tilan-
43026: vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon liittyen teen korjaamiseksi ovat vielä täysin riittämättö-
43027: lapsilisä1ain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta (HE mät.
43028: n:o 96/1979 vp.). Liberaalisen Kansanpuo- Liberaalisen Kansanpuolueen eduskuntaryh-
43029: lueen eduskuntaryhmä ei pidä riittävinä vuo- mä esittää lapsilisien !korottamisen aientamista
43030: detie 1980 ajoitettua hallituksen esityksen tapahtuvaksi vuonna 1980 huhtikuun 1 päi-
43031: mukaista lapsilisien korotusta eikä alle 3- västä lukien sekä korotuksen toteutettavaksi
43032: vuotiaiden korotetun lapsilisän korottamista. runsaan 15 % :n suuruisena. Samoin on alen-
43033: Selvitykset osoittavat lapsiperheiden jääneen nettava lapsilisälain 1 a § :n mukainen alle 3-
43034: viime vuosien aikana sosiaaliturvan kehityk- vuotiaiden korotetun lapsilisän korotus, joka
43035: sessä muita väestöryhmiä heikompaan asemaan. lisäksi on toteutettava 172 markalla vuodessa.
43036: Aivan viime aikoina on yhä voimakkaammin Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
43037: esitetty vaatimuksia, joita kohtuudella on pidet- ta en,
43038: t·ävä oikeutettuina, lapsiperheiden taloudellisen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
43039: aseman parantamisesta. Voimakkaista kannan- lakiehdotuksen:
43040:
43041:
43042:
43043: Laki
43044: lapsilisälain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta.
43045:
43046: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsi-
43047: lisälain 1 §:n 2 momentti ja 1 a §, sellaisena kuin ne ovat 9 päivänä maaliskuuta 1979
43048: annetussa laissa ( 279/79), näin kuuluviksi:
43049:
43050: 1 §. 1 a §.
43051: Lapsilisä suoritetaan 1 §:n mukaan lapsili-
43052: Lapsilisän määrä on 1 300 markkaa vuodes- sään oikeutetusta, kolmea vuotta nuoremmasta
43053: sa. Jäljempänä 3 §:ssä mainitun, lapsilisän nos- lapsesta korotettuna 700 markalla vuodessa.
43054: tamiseen oikeutetun henkilön toisesta lapsesta
43055: on lapsilisän määrä kuitenkin 1 500 markkaa
43056: vuodessa, kolmannesta lapsesta 1 750 markkaa
43057: vuodessa sekä neljännestä ja kustakin seuraa- Tämä ~aki tulee voimaan 1 pä1vänä huhti-
43058: vasta lapsesta 2 300 markkaa vuodessa, paitsi kuuta 1980.
43059: mnloin lapsi on 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla
43060: hoidettavana laitoksessa.
43061:
43062:
43063: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1979.
43064:
43065: Anneli Kivitie Jaakko Itälä Helvi Hyrynkangas
43066: 892 1979 vp.
43067:
43068: Lakialoite n:o 447.
43069:
43070:
43071:
43072:
43073: Leppänen ym.: Ehdotus laiksi eräistä poikkeuksista valtakunnal-
43074: lisista työttömyyskassoista annettuun lakiin.
43075:
43076:
43077: Ed u s k u n n a 11 e.
43078:
43079: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen lisätä työttömyyskassapäivien lukumäärää niin,
43080: laiksi .. eräistä poikkeuksista valtakunnallisista että ketään ei jätetä "heitteille". Tämän vuoksi
43081: työttömyyskassoista annettuun lakiin (HE n:o on välttämätöntä 150 päivän lisäys voimassa
43082: 103/1979 vp.). olevaan lakiin.
43083: Kun maassamme on paljon pitkäaikaistyöttö- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
43084: miä johtuen hallituksen tehottomasta työttö-
43085: myyden hoidosta ja kun ihmisen elämän tur- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
43086: vaamisen {)n oltava ensisijaista, on tarpeellista lakiehdotuksen:
43087:
43088:
43089: Laki
43090: eräistä poikkeuksista ·valtakunnallisista työttömyyskassoista annettuun lakiin.
43091:
43092: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
43093:
43094: Sen estämättä, mitä valtakunnallisista työttö- 450 työttömyyspäivän lisäksi enintään 150 työt-
43095: myyskassoista 23 päivänä maaliskuuta 1934 tömyyspäivältä.
43096: annetun lain 15 §:n 1 momentissa, sellaisena
43097: kuin se on 6 päivänä kesäkuuta 1974 anne-
43098: tussa laissa (453/74), on säädetty kolmen pe- Tämä laki tulee voimaan 1 pruvana tammi-
43099: räkkäisen kalenterivuoden aikana maksettavas- kuuta 1980 ja se on voimassa saman vuoden
43100: ta etWn,mäi~ajasta, saa päiväavustusta suorittaa loppuun.
43101:
43102:
43103: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1979.
43104:
43105: Urpo Leppänen Veikko Vennamo Urho Pohto
43106: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
43107: 1979 vp. 893
43108:
43109: Lakialoite n:o 448.
43110:
43111:
43112:
43113: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi työnantajan työttömyysva-
43114: kuutusmaksun suuruudesta vuonna 1980.
43115:
43116:
43117: E d u s k u n n a 11 e.
43118:
43119: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen määräytyisi 0,9 %:ksi siitä summasta, joka
43120: laiksi työnantajan työttömyysvakuutusmaksun saadaan, kun työnantajan suorittamien työpalk-
43121: suuruudesta vuonna 1980 (HE n:o 104/1979 kojen määrästä vuonna 1980 vähennetään
43122: vp.). Esityksessä jatketaan aikaisemmin omak- 150 000 mk. Tämä vapauttaisi keskimäärin
43123: suttua väärää linjaa, jonka mukaan työttömyys- neljän työntekijän ja sitä pienemmät yritykset
43124: vakuutus määräytyy yksinomaan työnantajan tästä työvoimaverosta. Lakitekstiä tulisi · tältä
43125: maksamien palkkojen mukaan, mikä rasittaa osin korjata.
43126: erityisesti työvaltaista yritteliäisyyttä ja on Edellä esittämämme muutoksen lisäksi kiin-
43127: omiaan sen vuoksi lisäämään ja ylläpitämään jo nitämme eduskunnan huomiota siihen, että
43128: muutoinkin kestämättömän suurta työttömyyttä maassamme on eräs palkansaajaryhmä, jonka
43129: maassamme. palkkasumman pohjalta määrätään työttömyys-
43130: SMP on vaatinut voimakkaasti työnantajien vakuutusmaksu, vaikka heillä ei ole kuitenkaan
43131: välillisten työvoimakustannusten perimisjärjes- oikeutta saada itselleen vastaavia etuuksia.
43132: telmän muuttamista sellaiseksi, että erityisesti Tällaisia palkansaajia ovat yrittäjät, jotka saavat
43133: työvaltainen pieni ja keskisuuri teollisuus ja itse omasta yrityksestään palkkaa. He .joutuvat
43134: yritteliäisyys voisi nykyistä paremmin tarjota maksamaan myös oman palkkansa osalta työttö~
43135: työpaikkoja maamme työtätekeville. Tämän myysvakuutusmaksun ilman vastaavia etuuksia.
43136: vuoksi tulisi hallituksen esittämä työttömyys- Eduskunnan tulisi käsittelyn yhteydessä kiin-
43137: vakuutusmaksu poistaa pienimmiltä yrityksiltä. nittää myös tähän epäkohtaan huomiota, jotta
43138: Yksinkertaisin ja byrokratiaa lisäämätön keino epäoikeudenmukaisuus tältä osin saataisiin pois-
43139: tähän olisi myönt~ä yrityksille palkkasummasta tetuksi.
43140: perusvähennys, jonka seurauksena työttömyys- Edellä mainitsel:nillanime perust.eiUa ehdo-
43141: vakuutusmaksu määräytyisi siitä palkkasummas- tamme kunnioittaen,
43142: ta, jonka työnantajan maksamat palkat ylittävät
43143: tämän määrätyn rajan. että Eduskunta hyväksyisi si!uraavan
43144: Esitäm,me edellä mainitsemillamme perus- lakiehdotuksen:
43145: teilla, että työnantajien työttömyysvakuutus
43146:
43147: Laki
43148: työnantajan työttömyysvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 1980.
43149:
43150: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
43151:
43152: Työnantajan työttömyysvakuutusmaksun suu- jen määrästä vuonna 1980 vähennetään 150 000
43153: ruus on 0,9 prosenttia siitä summasta, ioka markkaa.
43154: saadaan, kun työnantajan suorittamien palkka-
43155:
43156: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1979.
43157:
43158: Pekka Vennamo Urpo Leppänen Urho Pohto
43159: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
43160: 894 1979 vp.
43161:
43162: Lakialoite n:o 449.
43163:
43164:
43165:
43166:
43167: P. Vennamo ym.; Ehdotus laiksi vuodelta 1980 suoritettavasta
43168: työnantajan sosiaaliturvamaksusta ja vakuutetun sairaus-
43169: vakuutusmaksusta.
43170:
43171:
43172: E d u s k u n n a 11 e.
43173:
43174: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen turvamaksu niiltä yrityksiltä, joiden maksamien
43175: (HE n:o 106/1979 vp.), joka sisältää mm. palkkojen määrä on enintään 150 000 markkaa
43176: määräykset työnantajan sosiaaliturvamaksusta vuodessa, ja määrätä maksu vain tämän sum-
43177: vuonna 1980. Esityksellä jatketaan sosiaali- man ylittävästä palkkasumman osasta. Tämä
43178: turvamaksujen yksipuolista perimistä vain työn- vapauttaisi keskimäärin 4-5 työntekijän ja
43179: antajan maksamien palkkojen perusteella, mikä sitä pienemmät yritykset kokonaan tästä sosi-
43180: sekä heikentää työllisyyttä että saattaa erityi- aaliturvamaksurasituksesta ja edesauttaisi muu-
43181: sesti pienet ja keskisuuret työvaltaiset yritykset toinkin työttömyyden poistamista uusien työ-
43182: kestämättömään tilanteeseen. paikkojen avulla. Lain 1 §:ään tulisi lisätä tätä
43183: SMP on sitä mieltä, että työnantajien sosi- koskeva uusi 2 momentti.
43184: aaliturvamaksujen määräytymisessä tulisi oikeu- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
43185: denmukaisella tavalla ottaa huomioon palkkojen tamme kunnioittaen,
43186: ohella myös yrityksen pääomavaltaisuus ja
43187: liikevaihto. Ensimmäisenä askeleena tähän suun- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
43188: taan tulisikin tämän vuoksi poistaa sosiaali- lakiehdotuksen:
43189:
43190:
43191: Laki
43192: Vuodelta 1980 suoritettavasta työnantajan sosiaaliturvallUlkst.~Sta ja vakuutetun
43193: sairausvakuutusmaksusta.
43194:
43195: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
43196:
43197: 1 §. enintään 150 000 markkaa. Jos palkkojen yh-
43198: ( 1 mom. kuten hallituksen esityksessä.) teismäärä ylittää 150 000 markkaa, maksuja
43199: Sen estämättä, mitä 1 momentissa on sää- peritään vain tämän summan ylittävältä palkka-
43200: detty, jätetään työnantajan sairausvakuutus- summan osalta.
43201: maksu ja kansaneläkemaksu perimättä, mikäli
43202: työnantajan suorittamien ennakkoperinnän alais- 2 ja 3 §.
43203: ten palkkojen yhteismäärä vuonna 1980 on (Kuten hallituksen esityksessä.)
43204:
43205: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1979.
43206:
43207: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
43208: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
43209: 1979 vp. 895
43210:
43211: Lakialoite n:o 450.
43212:
43213:
43214:
43215:
43216: Häikiö: Ehdotus laiksi opintotukilain muuttamisesta.
43217:
43218:
43219: E d u s kun n a II e.
43220:
43221: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen varaisuus opintotuen myöntämisestä ulkomailla
43222: laiksi opintotukilain muuttamisesta (HE n:o opiskelevan osaJta olisi poistettava.
43223: 122/1979 vp.), jossa muun muassa ehdotetaan, Hallituksen esityksen 10 §:ssä rnatmttuja
43224: että opintorahan perusosaa korotetaan eräillä markkamääriä on kautta linjan syytä korottaa
43225: koulutusasteilla ja että kansanopistojen vähin- ja opintorahan saajien piiriä laajentaa.
43226: tään neljä kuukautta kestävien opintolinjojen Laissa edelleenkin oleva rajoitus, jonka mu-
43227: opiskelijat saatetaan opintotukilain piiriin myös kaan lisensiaatin tutkintoa ja tohtorin arvoa
43228: opintorahan osalta. Esitys liittyy vuoden 1980 varten opiskeleva ei voi saada opintotukea, olisi
43229: tulo- ja menoarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsityksemme mukaan poistettava.
43230: käsiteltäväksi sen yhteydessä. Hallitus esittää, Hallitus on ehdottanut, että laki tulisi voi-
43231: että laki tulisi voimaan 1 päivänä heinäkuuta maan 1 päivänä heinäkuuta 1980. Lain olisi
43232: 1980. tultava kuitenkin voimaan jo vuoden 1980 tou-
43233: Vaikka hallituksen esitys parantaa jonkin ver- kokuun alusta.
43234: ran nykyistä lakia, ei muutoksia kuitenkaan voi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
43235: da pitää riittävinä. Lisäksi nykyisessä laissa on taen,
43236: runsaasti sellaisia epäkohtia, joihin olisi saatava
43237: korjaus aikaan jo tässä yhteydessä. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
43238: Nykyisen lain 1 §:n 2 momentin harkinnan- lakiehdotuksen:
43239:
43240:
43241:
43242:
43243: Laki
43244: opintotukilain muuttamisesta.
43245:
43246: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
43247: kumotaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opintotukilain (28/72) 2 §:n 4 momentti
43248: sekä
43249: muutetaan lain 1 §:n 2 momentti, 6 §:n 4 momentti, 10 §:n 2 ja 3 momentti sekä 13 §:n
43250: 1-3 momentti,
43251: sellaisina kuin niistä ovat 6 §:n 4 momentti 25 päivänä tammikuuta 1974 annetussa lais-
43252: sa ( 88/7 4), 10 §: n 2 momentti 9 päivänä tammikuuta 1978 ja 5 päivänä tammikuuta 1979
43253: annetuilla laeilla (17 /78 ja 7/79) ja 10 § :n 3 momentti muutettuna 17 päivänä kesäkuuta
43254: 1977 annetulla lailla ( 485/77), seuraavasti:
43255:
43256: 1 §. 6 §.
43257: (Kuten hallituksen esityksessä.)
43258: Tämän lain mukaista opintotukea myönne-
43259: tään myös ulkomailla opintoja harjoittavalle 10 §.
43260: Suomen kansalaiselle samoin kuin Suomessa
43261: opiskelevalle ulkomaalaiselle, siten kuin asetuk- Opintorahan perusasana myönnetään kerral-
43262: sella tarkemmin säädetään. laan enintään yhdeksi opintovuodeksi:
43263: 896 Lakialoite n:o 450
43264:
43265: 1) lukiossa tai lukioasteella enintään 1 000 mentin 3 kohdassa mainittuun tarkoitukseen va·
43266: markkaa, rattava määräraha vähintään 20 000 enimmäis-
43267: 2) ammatillisessa koulutuksessa sekä kan- määtäisen opintorahan perusosan jakamiseksi.
43268: sanopistoissa, jollei 3 kohdasta muuta johdu,
43269: 2 000 markkaa, ja 13 §.
43270: 3) yliopistoissa ja muissa korkeakouluissa (Kuten hallituksen esityksessä.)
43271: sekä asetuksella erikseen· säädetyissä oppilaitok-
43272: sissa 1100 markkaa. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä touko-
43273: Vuosittain on tulo- ja menoarviossa 2 mo- kuuta 1980.
43274:
43275:
43276: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1979.
43277:
43278: Juuso Häikiö
43279: 1979 vp. 897
43280:
43281: Lakialoite n:o 451.
43282:
43283:
43284:
43285:
43286: Perho ym.: Ehdotus laiksi metsätalouden veronhuojennuksista.
43287:
43288:
43289: E d u s k u n n a II e.
43290:
43291: Hallitus on 5. 10. 1979 antanut eduskun- Kokoomuksen lähtökohtana on kuitenkin ol-
43292: nalle esityksen laiksi metsätalouden veronhuo- lut se, että kaikki metsänomistajat riippumatta
43293: jennuksista (HE n:o 117/1979 vp.). Esitykses- siitä harjoittavatko he maataloutta vai eivät,
43294: sä ehdotetaan vuosilta 1979-1983 toimitetta- saatettaisiin samanarvoiseen asemaan metsäve-
43295: vissa verotoksissa metsän tuoton perusteella rotuksen suhteen. Tätä tavoitettamme hallituk-
43296: määrättävää valtion tuloveroa huojennettavaksi sen esitys ei ole toteuttanut, koska sen mukaan
43297: siten, että metsän puhtaasta tuotosta 50 %, metsätalouden puhtaasta tuotosta ansiotuloksi
43298: enintään kuitenkin 9 000 markkaa luetaan an- katsottava osa sisältyy tulo- ja varallisuusvero-
43299: siotuloksi valtion tuloveroa määrättäessä. Esi- lain 17 b § :n 2 momentissa tarkoitetun maa-
43300: tys merkitsee nykyisin voimassa olevaan lakiin tilatalouden puhtaasta tulosta ansiotuloksi luet-
43301: (222/79) nähden veronhuojennuksen laajen- tavan tulon enimmäismäärään. Tältä osin halli-
43302: nusta. Nykyisen lain mukaan ko. veronhuojen- tuksen esitys siis merkitsee sitä, että maatalou-
43303: nus on markkamääräisesti enintään 5 800 mark- den harjoittaja saa esityksen tarkoittaman ve-
43304: kaa, se koskee vain lain 2 §:ssä määriteltyjä ronhuojennuksen vain tulo- ja varallisuusvero-
43305: maatilametsiä ja metsätalouden puhtaasta tulos- lain 17 b § :n 2 momentissa mainitun enim-
43306: ta ansiotuloksi katsottava osa voidaan jakaa mäismäärän puitteissa, kun taas muuta metsä-
43307: yrittäjäpuolisoiden kesken ainoastaan tulo- ja talouden harjoittajaa ei tällainen kattosäännös
43308: varallisuusverolain 17 b § :n 3 momentissa mai- sido.
43309: nituilla edellytyksillä. Hallituksen esitys saattaa käytännössä johtaa
43310: Hallituksen esitys siis nostaa veronhuojen- tältä osin maatalouden harjoittajien kohdalla
43311: nuksen markkamäärää, ulottaa sen koskemaan kohtuuttamaan tulokseen.
43312: kaikkea metsätaloutta, jota harjoitetaan itsenäi- Ehdotammekin, että metsäveron huojennuk-
43313: seksi taloudelliseksi yksiköksi luettavalla maa- sen saamisen edellytykset ovat kaikkien met-
43314: tilalla. Huojennus koskee siten kaikkia metsän- sänomistajien kohdalla samat riippumatta siitä,
43315: omistajia, kuten kokoomuksen eduskuntaryh- mitä muuta ansiotuloa heillä on.
43316: män taholta on pitkään ehdotettu. Samoin on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
43317: kokoomus vaatinut puolisoiden kesken tapahtu- nioittaen,
43318: vaa ansiotuloksi katsottavan osuuden jakamista
43319: koskevan säännöksen asiallista irrottamista että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
43320: maatilatalouden tulon vastaavasta jakosäännök- lakiehdotuksen:
43321: sestä hallituksen esityksessä mainitulla tavalla.
43322:
43323:
43324:
43325: Laki
43326: metsätalouden veronhuojennuksista.
43327:
43328: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
43329:
43330: 1 §. markkaa luetaan valtion tuloveroa määrättäessä
43331: Vuosilta 1979-1983 toimitettavissa vero- verovelvollisen luonnollisen henkilön tai puoli-
43332: toksissa metsän verotettavasta puhtaasta tuo- soiden yhdessä itsenäisen taloudellisen yksikön
43333: tosta 50 prosenttia, kuitenkin enintään 9 000 muodostavalla maatilalla harjoittaman maatila-
43334: 113 0879005055
43335: 898 Lakialoite n:o 451
43336:
43337: talouden tulosta ansiotuloksi katsettavaan tu- tavaa enimmäismäärää koskevan säännöksen es-
43338: loon. Mainittu osa metsän verotettavasta puh- tämättä.
43339: taasta tuotosta luetaan ansiotuloksi tulo- ja va- ( 2 mom. kuten hallituksen es1tyksessä.)
43340: rallisuusverolain 17 b §:n 2 momentin maatila-
43341: talouden puhtaasta tulosta ansiotuloksi katsot- 2 §.
43342: (Kuten hallituksen esityksessä.)
43343:
43344:
43345: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1979.
43346:
43347: Heikki Perho Matti Hakala Helge Saarikoski
43348: Tapani Mörttinen Juhani Laitinen Olavi Nikkilä
43349: Mauri Miettinen Sampsa Aaltio
43350: 1979 vp. 899
43351:
43352: Lakialoite n:o 452.
43353:
43354:
43355:
43356:
43357: Kauppi ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 23 § :n muutta-
43358: misesta.
43359:
43360:
43361: Ed u s kun n a 11 e.
43362:
43363: Hallitus on 5. 10. 1979 antanut eduskunnalle ta äidin suostumuksella vaihtoehtoisesti lapsen
43364: esityksen laiksi sairausvakuutuslain 23 § :n isälle. Yhteensä 11 kuukauden eli 264 arkipäi-
43365: muuttamisesta (HE n:o 131/1979 vp.). Esi- vän mittainen maksukausi on perusteltu siitä-
43366: tyksessä ehdotetaan mm. sairausvakuutuslain kin syystä, että kotona oleva puoliso voi hoi-
43367: mukaisen äitiysrahan suoriuamisajan pidentä- taa tuolloin myös muut lapsensa, joten järjes-
43368: mistä nykyisestään neljällä viikolla eli 234 arki- tely vähentää myös päivähoitopaikkojen tarvet-
43369: päivään ja että perheellä olisi mahdollisuus ta. Kokoomuksen tavoitteena olisi tosin 13
43370: päättää, kummalle vanhemmista äitiysraha mak- kuukauden kokonaisaika, jota meillä kuitenkaan
43371: setaan neljän viimeisen viikon aikana. hallituksen esityksen määräämissä rajoissa ei ole
43372: Sosiaaliturvajärjestelmäämme on viimeisen mahdollista esittää.
43373: parinkymmenen ·vuoden aikana keh1tetty voi- Hallituksen esitys isälle lapsen syntymän yh-
43374: makkaasti eri sektoreilla. Pitkään on perhepoli- teydessä suoritettavan äitiysrahan maksukauden
43375: tiikka kuitenkin ollut vailla riittävää huomio- muuttamiseksi 6-12 päiväksi vähentää kokoo-
43376: ta. Tämän vuoksi sen osalta on ollut havaitta- muksen vaatimusten mukaisesti niitä epäkoh-
43377: vissa jälkeenjääneisyyttä muihin sosiaaliturvan tia, joita jäykän 12 päivän maksukauden so-
43378: osa-alueisiin verrattuna. Jot>ta sosiaalipolitiikan veltaminen on aiheuttanut. Edelleen korjaama-
43379: painopisteen voitaisiin todella sanoa siirtyneen ton epäkohta sairausvakuutuslaissa on sen si-
43380: perhepolitiikkaan, olisi valtiovallan ryhdyttävä jaan lain 21 §: n säännös siitä, että ottoäidin
43381: lukuisiin nuoria perheitämme tukeviin toimen- tai ottoisän tulee äitiysrahan saadakseen jäädä
43382: piteisiin. Kokoomus on lasten päivähoitolain pois ansiotyöstä, kun vastaavasti biologinen äiti
43383: säätämisen ajoista alkaen koros.tanut sitä, että voi mennä työhön ja samalla saada äitiysrahaa,
43384: pienet, erityisesti alle kolmevuotiaat lapset tu- Tämä puute mainitaan hallituksen esityksen pe-
43385: lee voida hoitaa kotona. Tämä on todettu las- rusteluissa, mutta hallitus ei sen korjaamiseen
43386: ten terveyden kannalta ratkaisevan tärkeäksi, ole ryhtynyt. Mielestämme ottovanhemmat ja
43387: sillä kotona hoidettu ja rintamaitoa ensimmäi- biologiset vanhemmat tulisi tässäkin suhteessa
43388: sen elinvuotensa ai'kana saava lapsi sairastuu saattaa samanarwiseen asemaan, koska siten
43389: harvemmin infektiotauteihin kuin laitoslapsi. on menetelty äitiysrahan maksukauden pituu-
43390: Sen vuoksi kokoomuksen lähitavoitteena onkin den osalta luettuna ajankohdasta, jolloin lapsi
43391: riittävän pitkä äitiysloma, mitä hallituksen nyt on tullut perheeseen. Lakiteknisistä syistä em-
43392: antama lakiesitys ei kuitenkaan vielä merkitse. me kuitenkaan voi tässä ehdotuksessa tuoda
43393: Ehdotammekin, että äitiysrahan suorittamisaika julki kantaamme, jonka mukaan ottoäidiltä ei
43394: pidennetään yhteensä 11 kuukauteen ja siitä 1 tule edellyttää työstä pois jäämistä niissä ta-
43395: kuukausi kohdistetaan synnytystä edeltävään pauksissa, joissa sitä ei vaadita biologiselta äi-
43396: arkaan ja loput lapsen syntymän jälkeiseen ai- diltä.
43397: kaan. Riittävän pitkän imetysajan takaamiseksi, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
43398: mutta toisaalta myös vanhempien valinnanmah- nioittaen,
43399: dollisuuksien turvaamiseksi esitämme, että lap-
43400: sen syntymän jälkeisen ensimmäisen 9 kuukau- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
43401: den ajan äitiysraha voitaisiin maksaa yksin- lakiehdotuksen:
43402: omaisesti äidille ja jäljellejäävältä 1 kuukaudel-
43403: 900 Lakialoite n:o 452
43404:
43405:
43406:
43407:
43408: Laki
43409: sairausvakuutuslain 23 §:n muuttamisesta.
43410:
43411: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairaus-
43412: vakuutuslain 23 §, sellaisena kuin se on muutettuna 30 päivänä joulukuuta 1977 ja 9 päi-
43413: vänä helmikuuta 1979 annetuilla laeilla (1086/77 ja 153/79), näin kuuluvaksi:
43414:
43415: lyhenee vastaavasti. Isälle suoritettavan äitiys-
43416: 23 §. rahan määrä päivää kohti on yhtä suuri kuin
43417: Äitiysrahaa suoritetaan yhteensä 264 arki- se päiväraha, jonka hän olisi saanut, jos häntä
43418: päivältä siten, että 24 arkipäivää siitä kohdis- olisi kohdannut sairaus. Ilmoitus äitiysrahan
43419: tuu laskettua synnytysaikaa välittömästi edeltä- suorittamiseksi isälle samoin kuin ilmoitus
43420: neeseen ja 240 arkipäivää sitä välittömästi seu- työnantajalle isän jäämisestä pois ansiotyöstä
43421: raavaan aikaan. Jos raskaus on keskeytynyt ai- edellä olevasta syystä sekä ilmoitus äitiysrahan
43422: kaisemmin kuin 24 arkipäivää ennen laskettua suorittamiseen vaikuttavista muutoksista on
43423: synnytysaikaa, äitiysrahan katsotaan kohdistu- tehtävä s1ten kuin asetuksella tarkemmin sää-
43424: van raskauden keskeytymispäivää välittömästi detään.
43425: seuraavaan 264 arkipäivään. Jos lapsi syntyy Ottolapsen hoidon johdosta äitiysrahaa suo-
43426: kuolleena tai kuolee 72 arkipäivän kuluessa ritetaan vakuutetulle jokaiselta arkipäivältä,
43427: synnytyksestä taikka lapsen äiti .tänä aikana luo- jonka hoito jatkuu, kunnes lapsen syntymästä
43428: vuttaa pois lapsensa tarkoituksenaan antaa hä- on kulunut 240 arkipäivää, kuitenkin vähin-
43429: net ottolapseksi, lapsen äidillä on oikeus saada tään 72 arkipäivältä. Vakuutetun suostumuk-
43430: äitiysrahaa vain 96 ensimmäiseltä arkipäivältä. sella voidaan hänen äitiysrahakautensa 24 vii-
43431: Jos lapsi kuolee tai lapsi luovutetaan pois myö- meiseltä arkipäivältä, siten kuin asetuksella
43432: hemmin äitiysrahan suodttamisaikana, lapsen tarkemmin säädetään, suorittaa äitiysrahaa hä-
43433: äidillä ei ole tämän jälkeen oikeutta saada äi- nen puolisolleen, joka ei asu hänestä erillään
43434: tiysrahaa. välien rikkoutumisen vuoksi. Mitä 21 §:n 2
43435: Äitiysrahaa suoritetaan lapsen äidille 240 en- momentissa on säädetty vakuutetun 1työstä
43436: simmäiseltä arkipäivältä ja 24 seuraavalta ar- poissa olosta, sovelletaan vastaavasti hänen
43437: kipäivältä joko äidille tai hänen suostumuksel- puolisoonsa. Puolisolie suoritettavan äitiysrahan
43438: laan lapsen isälle, joka on avioliitossa lapsen määrä on yhtä suuri kuin se päiväraha, jonka
43439: äidin kanssa ja joka ei asu hänestä erillään vä- hän olisi saanut, jos häntä olisi kohdannut sai-
43440: lien rikkoutumisen vuoksi, kun isä on lapsen raus. Mitä tämän pykälän 2 momentissa on
43441: hoidon takia poissa ansiotyös·tä tai muusta ko- säädetty ilmoitusvelvollisuudesta koskee myös
43442: din ulkopuolella suoritettavasta työstä. Isälle ottovanhempia.
43443: suoritetaan äitiysrahaa siten kuin asetuksella ( 4 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
43444: säädetään. Samoin edellytyksin voidaan äitiys-
43445: rahaa suorittaa lapsen isälle myös lapsen syn-
43446: tymän yhteydessä vähintään 6 ja enintään 12 Voimaantulosäännös.
43447: arkipäivältä, jolloin äitiysrahan suorittamisaika (Kuten hallituksen esityksessä.)
43448:
43449:
43450: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1979.
43451:
43452: Eeva Kauppi Saara Mikkola Helena Pesola
43453: Helge Saarikoski
43454: 1979 vp. 901
43455:
43456: Lakialoite n:o 453.
43457:
43458:
43459:
43460:
43461: Nieminen-Mäkynen ym.: Ehdotus laiksi opintotukilain muutta-
43462: misesta.
43463:
43464:
43465: E d u s kun n a 11 e.
43466:
43467: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen mä ei pidäkään hallituksen ehdottamia opinto-
43468: laiksi opintotukilain muuttamisesta (HE n: o rahan perusosan korotuksia riittävinä. Korkea-
43469: 122/1979 vp.). Esityksessä ehdotetaan opinto- kouluasteelle ehdotettu 50 markan ja amma-
43470: rahan perusosaa korotettavaksi sekä ammatilli- tillisessa koulutuksessa oleville esitetty 100
43471: sessa koulutuksessa että korkeakouluasteella. markan korotus eivät vastaa edes opintorahan
43472: Lain piiriin ehdotetaan lisäksi otettavaksi myös ostoarvossa tapahtuneita muutoksia. Korotuk-
43473: eräät kansanopistoissa opiskelevien ryhmät. set eivät riitä peittämään kustannustason nou-
43474: Opiskelijoiden toimeentuloturvan parantami- sua edellisen korotuksen ja hallituksen esityk-
43475: sessa tulisi ensisijaisena linjana olla nk. vä- sen mukaisen korotuksen välisenä aikana. Tosi-
43476: lillisen opintotuen lisääminen. Tällöin opinto- asiaksi jää, että opiskelijat ovat ainoa ryhmä
43477: menoja tulisi voimakkaasti alentaa opiskelijoi- yhteiskunnassa, jonka käteen tuleva rahamäärä
43478: den asumistukea lisäämällä ja laajentamalla, on ostoarvoltaan pienentynyt. Jotta opintora-
43479: korvaamalla opiskelijoiden matkustuskuluja han perusosan ostoarvossa tapahtuisi korotus,
43480: sekä huojentamalla oppimateriaalin kustannuk- ehdotamme niitä korotettavaksi nyt voimassa
43481: sia. Tähän liittyen Liberaalisen Kansanpuolueen olevista markkamääristä 15 o/o :lla. Tällöin am-
43482: eduskuntaryhmä on tehnyt raha-asia-aloitteen matillisessa koulutuksessa opintorahan perus-
43483: opiskelijoiden ateriakustannusten alentamiseksi. osa olisi 1 400 markkaa ja korkeakouluasteella
43484: Kun kuitenkin tosiasia on, että välillisen 1 000 markkaa.
43485: opintotuen kehittäminen kestää oman aikansa, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
43486: on erittäin tärkeätä tässä vaiheessa todella te- nioittaen,
43487: hokkaasti parantaa opiskelijoiden taloudellista
43488: asemaa opintorahan tuntuvan korotuksen avul- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
43489: la. Liberaalisen Kansanpuolueen eduskuntaryh- lakiehdotuksen:
43490:
43491:
43492: Laki
43493: opintotukilain muuttamisesta.
43494:
43495: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opinto-
43496: tukilain (28/72) 6 §:n 4 momentti, 10 §:n 2 momentti sekä 13 §:n 1-3 momentti, sel-
43497: laisina kuin niistä ovat 6 §:n 4 momentti 25 päivänä tammikuuta 1974 annetussa laissa
43498: (88/74) ja 10 §:n 2 momentti muutettuna 9 päivänä tammikuuta 1978 ja 5 päivänä tam-
43499: mikuuta 1979 annetuilla laeilla ( 17/78 ja 7/79), näin kuuluviksi:
43500:
43501: 6 §.
43502: (Kuten hallituksen esityksessä.) 1 ) lukiossa tai lukioasteella tulo- ja meno-
43503: arvion rajoissa enintään 600 markkaa,
43504: 10 §. 2) ammatillisessa koulutuksessa sekä kan-
43505: sanopistoissa, jollei 3 kohdasta muuta johdu,
43506: Opintorahan perusosana myönnetään kerral- 1 400 markkaa; ja
43507: laan enintään yhdeksi lukuvuodeksi:
43508: 902 Lakialoite n:o 453
43509:
43510: 3) yliopistoissa ja muissa korkeakouluissa 13 §.
43511: sekä asetuksella erikseen säädetyissä oppilaitok- (Kuten hallituksen esityksessä.)
43512: sissa 1 000 markkaa.
43513: Voimaantulosäännös.
43514: (Kuten hallituksen esityksessä.)
43515:
43516:
43517: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1979.
43518:
43519: Terhi Nieminen-Mäkynen Anneli Kivitie Jaakko Itälä
43520: Helvi Hyrynkangas
43521: 1979 vp. 903
43522:
43523: Lakialoite n:o 4.54.
43524:
43525:
43526:
43527:
43528: Hyrynkangas ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 23 S:n
43529: muuttamisesta.
43530:
43531:
43532: E d u s k u n n a 11 e.
43533:
43534: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen tenkin todettava, että nykyinen äitiyspäivära-
43535: sairausvakuutuslain 23 §:n muuttamisesta (HE han yläraja on kehityksen myötä jäänyt aivan
43536: n:o 131/1979 vp.). Ehdotuksen sisältämää liian alhaiseksi. Vuosityötulon rajaa, josta päi-
43537: esitystä äitiyspäivärahakauden pidentämisestä värahan suuruus määräytyy, olisi pikaisesti ko-
43538: 24 arkipäivällä voidaan pitää peruslinjaltaan rotettava 25 500 markan vuositulon määrästä,
43539: varsin oikeaan osuneena. Esityksellä lähesty- jotta äitiyspäiväraha saataisiin vastaamaan
43540: tään niitä perhepoliittisia tavoitteita, jotka eri 45 %:n tasoa päiväpalkasta. Hallituksen olisi-
43541: tahoilla yleisesti on hyväksytty. kin hyvin pikaisesti annettava eduskunnalle
43542: Alhaiset syntyvyysluvut sekä eläkeikäisten esitys sairausvakuutuslain asianomaisen kohdan
43543: voimakkaasti kasvava suhteellinen osuus väes- muuttamisesta.
43544: töstämme ovat useiden vuosien ajan johtaneet Liberaalisen Kansanpuolueen eduskuntaryh-
43545: yhä voimistuviin vaatimuksiin sosiaalipolitiikan män mielestä äitiyspäivärahan maksukauden pi-
43546: painopisteen siirtämiseksi perhepolitiikkaan. dentäminen nykyisestä 210 arkipäivästä 48
43547: Kun tiedetään myös, miten merkittäviä juuri arkipäivällä ei nykyisessä tilanteessa muodosta
43548: ensimmäiset 8-10 kuukautta ovat lapsen valtiontaloudelle kohtuutonta rasitusta, ei
43549: psyykkiselle kehitykselle sekä kasvamiseile tasa- myöskään uudistuksen aientaminen tapahtuvak-
43550: painoiseksi, tulisi huomattavasti nopeammalla si vuoden 1980 helmikuun 1 päivästä alkaen.
43551: aikataululla pidentää äitiyspäivärahan maksu- Näkemyksemme mukaan uudistuksella saavu-
43552: kautta. Yhä useammalle äidille pitäisi voida tettava! edut ovat niin huomattavat, että on
43553: tarjota mahdollisuus taloudellisesti turvattuna perusteltua edellyttää eduskunnan hyväksyvän
43554: hoitaa lastaan kotona kunnes lapsi täyttää yh- tämän esityksen.
43555: den vuoden. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
43556: Kuten hallituksen esityksen perusteluissakin
43557: todetaan on esitetyllä toimenpiteellä myös hei- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
43558: jastusvaikutuksensa työllisyyteen sekä kotita- lakiehdotuksen:
43559: louksien ostovoimaan. Tässä yhteydessä on kui-
43560:
43561:
43562:
43563: Laki
43564: sairausvakuutuslain 23 §:n muuttamisesta.
43565:
43566: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairaus-
43567: vakuutuslain 23 §, sellaisena kuin se on muutettuna 30 päivänä joulukuuta 1977 ja 9 päi-
43568: vänä helmikuuta 1979 annetuilla laeilla (1086/77 ja 153/79), näin kuuluvaksi:
43569:
43570: 23 §.
43571: Äitiysrahaa suoritetaan yhteensä 258 arki- vaan aikaan. Jos raskaus on keskeytynyt aikai-
43572: päivältä siten, että 24 päivää siitä kohdistuu semmin kuin 24 arkipäivää ennen laskettua
43573: laskettua synnytysaikaa välittömästi edeltänee- synnytysaikaa, äitiysrahan katsotaan kohdistu-
43574: seen ja 234 arkipäivää sitä välittömästi seuraa- van raskauden keskeytymispäivää välittömästi
43575: 904 Lakialoite n:o 454
43576:
43577:
43578: seuraavaan 258 arkipäivään. Jos lapsi syntyy suorittamiseen vaikuttavista muutoksista on
43579: kuolleena tai kuolee 72 arkipäivän kuluessa tehtävä siten kuin asetuksella tarkemmin sää-
43580: synnytyksestä taikka lapsen äiti tänä aikana detään.
43581: luovuttaa pois lapsensa tarkoituksenaan antaa Ottolapsen hoidon johdosta äitiysrahaa suo-
43582: hänet ottolapseksi, laps-:n äidillä on oikeus ritetaan vakuutetulle jokaiselta arkipäivältä,
43583: saada äitiysrahaa vain 96 ensimmäiseltä arki- jonka hoito jatkuu, kunnes lapsen syntymästä
43584: päivältä. Jos lapsi kuolee tai luovutetaan pois on kulunut 234 arkipäivää, kuitenkin vähin-
43585: myöhemmin äitiysrahan suorittamisaikana, lap- tään 72 arkipäivältä. V akuutetun suostumuk-
43586: sen äidillä ei ole tämän jälkeen oikeutta saada sella voidaan hänen äitiysrahakautensa 24 vii-
43587: äitiysrahaa. meiseltä arkipäivältä, siten kuin asetuksella tar-
43588: Äitiysrahaa suoritetaan lapsen äidille 234 kemmin säädetään, suorittaa äitiysrahaa hänen
43589: ensimmäiseltä arkipäivältä ja 24 seuraavalta puolisolleen, joka ei asu hänestä erillään välien
43590: arkipäivältä joko äidille tai hänen suostumuk- rikkoutumisen vuoksi. Mitä 21 §:n 2 momen-
43591: sellaan lapsen isälle, joka on avioliitossa äidin tissa on säädetty vakuutetun työstä poissa olos-
43592: kanssa ja joka ei asu hänestä erillään välien ta, sovelletaan vastaavasti hänen puolisoonsa.
43593: rikkoutumisen vuoksi, kun isä on lapsen hoi- Puolisolie suoritettavan äitiysrahan määrä on
43594: don takia poissa ansiotyöstä tai muusta kodin yhtä suuri kuin se päiväraha, jonka hän olisi
43595: ulkopuolella suoritettavasta työstä. Isälle suo- saanut, jos häntä olisi kohdannut sairaus. Mitä
43596: ritetaan äitiysrahaa siten kuin asetuksella sää- tämän pykälän 2 momentissa on säädetty ilmoi-
43597: detään. Samoin edellytyksin voidaan äitiysrahaa tusvelvollisuudesta koskee myös ottovanhempia.
43598: suorittaa lapsen isälle myös lapsen syntymän (4 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
43599: yhteydessä vähintään 6 ja enintään 12 arki-
43600: päivältä, jolloin äitiysrahan suorittamisaika vas- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmi-
43601: taavasti lyhenee. Isälle suoritettavan äitiysrahan kuuta 1980.
43602: määrä päivää kohti on yhtä suuri kuin se Tätä lakia sovelletaan niihin vakuutettuihin,
43603: päiväraha, jonka hän olisi saanut, jos häntä joiden laskettu synnytysaika tai synnytyspäivä
43604: olisi kohdannut sairaus. Ilmoitus äitiysrahan on 1 päivänä helmikuuta 1980 tai sen jälkeen.
43605: suorittamiseksi isälle samoin kuin ilmoitus Laki ei kuitenkaan koske vakuutettua, jonka
43606: työnantajalle isän jäämisestä pois ansiotyöstä raskaus on keskeytynyt ennen 1 päivää tammi-
43607: edellä olevasta syystä sekä ilmoitus äitiysrahan kuuta 1980.
43608:
43609:
43610: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1979.
43611:
43612: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko Itälä
43613: Anneli Kivitie
43614: 1979 vp. 905
43615:
43616: Lakialoite n:o 455.
43617:
43618:
43619:
43620: Leppänen: Ehdotus laiksi opintotukilain muuttamisesta.
43621:
43622:
43623: Eduskunnalle.
43624:
43625: Hallitus on antanut edus:kunnalle esityksen Lisäksi hallituksen esityksen korjaukset
43626: laiksi opintotukilain muuttamisesta (HE n:o opintorahan suuruuteen ovat liian pienet. Opis-
43627: 122/1979 vp.). Hallituksen esityksessä huo· kelijoiden taloudellisen aseman parantamisessa
43628: nonnetaan ratkaisevasti vähävaraisten opiskeli- tulisi nimenomaan edetä opintorahan paranta-
43629: joiden ja taloudellisissa vaikeuksissa olevien misen suunnassa.
43630: opintonsa päättäneiden tai lopettaneiden ase- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
43631: maa opintoJainojen takaisin perinnässä. Ei ole tavasti,
43632: mielekästä, että vaikeuksien takia maksamatta· että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
43633: mat opintolainat seuraavat ihmistä koko elä- lakiehdotuksen:
43634: män ulosottoperinnässä. Näin ollen valtion ta·
43635: kaussaatavan vanhenemisen viidessä vuodessa
43636: on oltava ehdoton.
43637:
43638: Laki
43639: opintotukilain muuttamisesta.
43640: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opinto-
43641: tukilain (28/72) 6 §:n 4 momentti, 10 §:n 2 momentti sekä 13 §:n 1-3 momentti sel-
43642: laisina kuin niistä ovat 6 §:n 4 momentti 25 päivänä tamm~kuuta 1974 annetussa ·laissa
43643: (88/74) ja 10 §:n 2 momentti muutettuna 9 päivänä tammikuuta 1978 ja 5 päivänä tam-
43644: mikuuta 1979 annetuilla laeilla ( 17/78 ja 7/79), näin kuuluviksi:
43645: 6 §.
43646: 1 ) lukiossa tai lukioasteella tulo- ja meno-
43647: Valtion varoista luottoJaitokselle suoritettu arvion rajoissa enintään 600 markkaa,
43648: opintolaina saadaan ilman tuomiota tai pää- 2) ammatillisessa koulutuksessa sekä kan-
43649: töstä ulosottaa lainan saajailta siinä järjestyk- sanopistoissa, jollei 3 kohdasta muuta johdu,
43650: sessä kuin verojen ja maksujen perimisestä 1 450 markkaa; ja
43651: ulosottotoimin annetussa laissa (367 /61) on 3) yliopistoissa ja muissa korkeakouluissa
43652: säädetty. Mitä sanotussa laissa on säädetty sekä asetuksella erikseen säädetyissä oppilai-
43653: saamisen vanhentumisesta koskee tämän lain toksissa 1 100 markkaa.
43654: mukaisia opintolainoja, joita ei sanotun lain
43655: vanhenemissäännösten jälkeen saa periä mui-
43656: denkaan lakien perusteella. 13 §.
43657: (Kuten hallituksen esityksessä.)
43658:
43659: 10 §.
43660: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
43661: Opintorahan perusasana myönnetään kerral- kuuta 1980.
43662: laan enintään yhdeksi opintovuodeksi:
43663:
43664: Helsingissä 15 päivänä ldkakuuta 1979.
43665:
43666: Urpo Leppänen
43667: 114 0879005055
43668: 906 1979 vp.
43669:
43670: Lakialoite n:o 456.
43671:
43672:
43673:
43674:
43675: Ursin ym.: Ehdotus laiksi opintotukilain muuttamisesta.
43676:
43677:
43678: Ed u s kun n a 11 e.
43679:
43680: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen keuksien karsiminen, jotka perustellusti eivät
43681: laiksi opintotukiJain muuttamisesta (HE n:o ole tuen tarpeessa.
43682: 122/1979 vp.). Hallitus esittää opintorahan 4. Opintolainojen saanti turvataan ja takai-
43683: perusosan korottamista 1 300 markkaan amma- sinmaksujärjestelmää kehitetään ottaen huo-
43684: tillisessa koulutuksessa ja 900 markkaan kor- mioon lainansaajien maksukyky; valtio ottaa
43685: keakouluasteella. Muilta osin lakiehdotus kos- vastattavakseen kokonaisuudessaan opintolaino-
43686: kee muutoksenh~ua ja pakkoperintää. Halli- jen korot työttömyys- tai muuna aikana, jolloin
43687: tuklsen esityksen sisältö on siten opintotukijär- lainansaajan taloudellinen tilanne on olennai-
43688: jestelmän laajempaa kehittämistä ajatellen mel- sesti heikentynyt.
43689: ko vaatimaton. 5. Opintotuen määrä saatetaan koulutusas-
43690: Opintotukijärjestelmäämme sisältyy tällä teesta ·riippl.ll111attomaksi ja asumislisäjärjestel-
43691: hetkellä lukuisia puutteita. Opintorahan reaali- mä korvataan asumistukijärjestelmää laajenta-
43692: arvo on selvästi laskenut, lainamäärä on laske- malla.
43693: nut ja asumistuen lopettaminen asumislisäjär- Asumistukijärjestelmän laajentamista puolta-
43694: jestelmään siirtymällä on vähentänyt monien vat ·seuraavat seikat: asumistuen myöntämises-
43695: op1skelijoiden asumiseensa saamaa tukea. sä otetaan huomioon sekä vuokran määrä että
43696: Samanaikaisesti opintotuen saantiehtoja on tuen saajan maksukyky - lisäksi asumistukea
43697: tiukennettu sekä opintorahan että opintolaino- maksetaan ympärivuotisena. AsumisHsäjärjes-
43698: jen osalta; erityisiä vaiikeuksia tarveharkinnan telmä jättää tuen ulkopuolelle opiskelijoita,
43699: tehostaminen on merkinnyt keskituloisten van- joille olisi perusteltua myöntää asumistukea
43700: hempien lapsille. yleisen tukij•ärjestelmän ehtojen mukaisesti.
43701: Opintolainan takaisinmaksu muodostaa Vas- Luetteleroamme opintotukijärjestelmän pa-
43702: tavalmistuneelie vaikean ongelman - ajoittuu- rannusehdotukset eivät ole esittäminämme
43703: han se usein samaan aikaan kuin kodin perus- uusia, vaan pitkään odotettuja. Niiden pitkä-
43704: taminen ja oman elämän aloittaminen. Erityi- jänteiseksi suunnittelemiseksi ja aikaansaami-
43705: sen vaikeaksi tilanne on muodostunut vastaval- seksi olisikin pikaisesti säädettävä opintotuen
43706: mistuneiden työttömyyden kasvaessa. kehittämislaki. Kun edellä mainitsemiemme pa-
43707: Opiskelun taloudellisten edellytysten paran- rannusten ehdottaminen esillä olevan hallituk-
43708: tamiseksi olisi pikaisesti ryhdyttävä seuraaviin sen esityksen asettamissa rajoissa ei ole mah-
43709: toimiin: dollista, ehdotamme tässä vaiheessa, että opin-
43710: 1. Opintotuen kokonaismäärää lisätään vas- torahan perusosan määrää korotetaan amma-
43711: taamaan täysimääräisiä, ympärivuotisia opiske- tillisessa koulutuksessa ja kansanopistoissa
43712: lu- ja elinkustannuksia ja opintotuen reaaliar- 1 400 markkaan sekä korkeakouluasteella 950
43713: von kehitys turvataan. markkaan.
43714: 2. Opintotuen kehittäminen kohti täysimää- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
43715: räistä opintorahaa aloitetaan pikaisesti. nioittaen,
43716: 3. Kohtuuttomia tarveharkintarajoja väljen-
43717: netään niin, ettei niiden tarkoituksena ole tuen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
43718: ~aajien määrän supistaminen ennalta rajattui- lakiehdotuksen:
43719: hin taloudellisiin puitteisiin, vaan niiden poik-
43720: Lakialoite n:o 456 907
43721:
43722:
43723:
43724: Laki
43725: opintotukilain muuttamisesta.
43726:
43727: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opinto-
43728: tukilain (28/72) 6 §:n 4 momentti, 10 §:n 2 momentti sekä 13 §:n 1-3 momentti, sel-
43729: laisina kuin niistä ovat 6 §:n 4 momentti 25 päivänä tammikuuta 1974 annetussa laissa
43730: (88/74) ja 10 §:n 2 momentti muutettuna 9 päivänä tammikuuta 1978 ja 5 päivänä tam-
43731: mikuuta 1979 annetuilla laeilla (17 /78 ja 7/79), näin kuuluviksi:
43732: 6 §.
43733: (Kuten hai:lituksen esityksessä.) 3) yliopistoissa ja muissa korkeakouluissa
43734: sekä asetuksella erikseen säädetyissä oppilaitok-
43735: 10 §. sissa 950 markkaa.
43736: Opintorahan perusasana myönnetään kerral-
43737: laan enintään yhdeksi opintovuodeksi: 13 §.
43738: 1) lukiossa tai lukioasteella tulo- ja meno- (Kuten hallituksen esityksessä.)
43739: arvion rajoissa enintään 600 markkaa,
43740: 2) ammatillisessa koulutuksessa sekä kan- Voimaantulosäännös.
43741: sanopistoissa, jollei 3 kohdasta muuta johdu, (Kuten hallituksen esityksessä.)
43742: 1 400 markkaa; ja
43743:
43744: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1979.
43745:
43746: Martti Ursin Alla Jokinen Anna-Kaarina Louvo
43747: Helena Pesola Toivo Mäkynen Tapio Holvitie
43748: Sinikka Karhuvaara
43749: 908 1979 vp.
43750:
43751: Lakialoite n:o 457.
43752:
43753:
43754:
43755:
43756: Leppänen: Ehdotus laiksi liikepankkilain muuttamisesta.
43757:
43758:
43759: E d u s kun n a 11 e.
43760:
43761: Hallitus on anltanut eduskunnalle esityksen ta kiinteigtönvälitystä harjoittavissa yhtiöissä.
43762: pankkilakien muuttamisesta (HE n:o 150/ Tämä tapahtuu muuttamalla liikepankkilain
43763: 1979 vp.). 22 § :n asianomaista momenttia ja vastaavalla
43764: Kun voimassa olevan pankkilain määräyksis- tavalla säästöpankkilain ja osuuspankkilain
43765: tä huolimatta neljä pankkiryhmittymää omistaa asianomaisia pykäliä.
43766: kiinteistönvälitysyhtiöiden osakkeita tavalla, jo- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
43767: ka merkitsee niiden tosiasiallista osallistumista taen,
43768: kiinteistönvälitykseen, on välttämätöntä selven- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
43769: tää pankkilakien asianomaista määräystä niin, lakiehdotuksen:
43770: että pankit eivät saa omistaa lainkaan osakkei-
43771:
43772:
43773:
43774:
43775: Laki
43776: liikepankkilain muuttamisesta.
43777: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
43778: kumotaan 29 päivänä elokuuta 1969 annetun liikepankkilain (540/69) 29 §:n 4 momentti,
43779: muutetaan 2 luvun otsake, 5 §, 6 §:n 1 momentti, 7 §:n 1 momentin 2, 5 ja 6 kohta,
43780: 8 §, 9 §:n 1 momentti, 10 §:n 2 momentti, 11 §:n 1 ja 2 momentti, 12 §, 13 §:n 1 moment-
43781: ti ja 2 momentin 1-3 ja 8 kohta, 14 §:n 2 ja 3 momentti, 15 §, 16 §:n 2 ja 3 momentti, 17
43782: ja 18 §, 22 §:n 2 momentti, 29 §:n 1 ja 2 momentti, 40 §, 43 §:n 1 momentti, 47 §:n 1-3
43783: momentti, 7 luvun otsake, 61 §:n 2 momentti, 65 §, 68 §:n 2 momentti, 70, 71 ja 80 §,
43784: 81 §:n 2 momentti, 85, 90 ja 92 §, 93 §:n 2 ja 4 kohta, 94 ja 96 §,
43785: näistä 14 §:n 3 momentti, 43 §:n 1 momentti sekä 94 ja 96 § sellaisina kuin ne ovat 31
43786: päivänä elokuuta 1978 annetussa laissa (678/78), sekä
43787: lisätään lakiin uusi 3 a §, 7 §:ään uusi 2 momentti, 14 §:ään uusi 3 momentti, jolloin
43788: muutettu 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, lakiin uusi 14 a ja 14 b §, lakiin uusi 15 a §,
43789: 30 §:ään uusi 2 ja 3 momentti, 32 §:ään uusi 2 momentti, 59 §:ään uusi 3 momentti, 73
43790: §:ään uusi 2 momentti, sekä lakiin uusi 89 a §, seuraavasti:
43791:
43792: 3 a-18 §.
43793: (Kuten hallituksen esityksessä.) osuuksien äänimäärästä lukuunottamatta kiin-
43794: teistönvälitystä harjoittavan yhteisön osakkeita,
43795: 22 §. joita liikepankki ei saa omistaa lainkaan. Eri-
43796: tyinen kassa, säätiö tai muu laitos, jonka tar-
43797: Liikepankki saa omistaa osakkeita tai osuuk- koituksena on eläkkeiden tai avustusten mak-
43798: sia 1 momentissa tarkoitettuja elinkeinoja har- saminen pankin toimihenkilöille tai heidän
43799: joittavassa yhteisössä enintään määrän, joka on omaisilleen, luetaan pankkiin kuuluvaksi tätä
43800: kaksikymmentä prosenttia yhteisön koko osake- suhdelukua laskettaessa.
43801: tai osuuspääomasta ja kaikkien osakkeiden tai
43802: Lakialoite n:o 457 909
43803:
43804: 29-96 §. Voimaantulosäännös.
43805: (Kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
43806:
43807:
43808: Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1979.
43809:
43810: Urpo Leppänen
43811:
43812:
43813:
43814:
43815: 0879005055
43816: