<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?

86 Käyttäjää paikalla! 0.0078699588775635

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1979_1 | A_1979_2 | A_1979_3 | B_1979_1 | B_1979_2 | C_1979 | D_1979 | E_1979_1 | E_1979_2 | E_1979_3 | E_1979_4 | E_1979_5 | E_1979_6 | F_1979_1 | F_1979_2 | Hak_1979 | PTK_1979_1 | PTK_1979_2 | PTK_1979_3 |

1: Vuoden 1979
2:
3: VALTIOPÄIVÄT
4:
5:
6:
7:
8: Asiakirjat
9: E 2
10: Toivomusaloitteet 1- 542
11:
12:
13:
14:
15: VALTIONEUVOSTON
16: HELSINKI 1979
17: KANSLIA
18: Helsinki 1979. Valtion painatuskeskus
19: SISÄLLYSLUETTELO
20:
21:
22:
23:
24: Toivomusaloitteet 1-542
25:
26:
27:
28:
29: Siv. Siv.
30: - 1 Ahde ym.: Ympäristöministeriön perusta- - 16 Rihtniemi-Koski ym.: Väestö- ja perhe-
31: misesta keskushallintokomitean ehdotusten asiain hoidon kokoamisesta yhden ministeriön
32: mukaisesti ............................. . 1 alaisuuteen ............................ . 20
33: - 2 Itälä ym.: Ympäristöministeriön perustami- - 17 Saarinen ym.: Asuntoa ja sen tasoa kos-
34: l!~sta ..•... _............................ . 3 kevan perusoikeuden aikaansaamisesta •..... 21
35: - 3 Jaakonsaari ym.: Ruotsissa asuvien suoma- - 18 Salminen ym.: Laki- ja toivomusaloitteen
36: laisten postiäänestysmahdollisuudesta ...... . 4 ensimmrusen allekirjoittajan oikeuttamisesta
37: - 4 Jaatinen ym.: Valtiosääntötuomioistuimen aloitteensa käsittelyyn erikoisvaliokunnassa .. 23
38: perustamisesta elinkeinotoimintaa koskevien - 19 Salolainen ym.: Ympäristönsuojeluhallin-
39: rajoitusten laillisuuden tutkimiseksi ....... . non uudistamisesta ..................... . 24
40: - 5 Joutsenlahti ym.: Äänestysnumeron merkit- - 20 Söderman ym.: Valtioneuvoston oikeus-
41: semisestä leimasimella äänestyslippuun ..... . 6 kanslerin aseman muuttamisesta pelkästään
42: - 6 Joutsenlahti ym.: Oikean äänestystuloksen valtioneuvoston lainopilliseksi avustajaksi ... 25
43: turvaamisesta vaalipäivien välisenä yönä .... 7 - 21 Tennilä ym.: Saamelaislain aikaansaa-
44: - 7 Kemppainen ym.: Kainuun läänin perusta- misesta ................................ . 27
45: misesta ................................ . 8 - 22 Toiviainen ym.: Vuokrasulun toimeenpa-
46: - 8 Kortesalmi ym.: Vaaliavustajajärjestelmän nemisesta ............................. . 28
47: uudistamisesta .......................... . 9 - 23 P. Vennamo ym.: Kansanedustajain vaa-
48: - 9 Kortesalmi ym.: Vaaleihin asetettuihin eh- leista annetun lain korjaamisesta edustaja-
49: dokkaisiin kohdistuvan painostuksen ja uhkai- paikkojen lukumäärän saattamiseksi vastaa-
50: lun estämisestä ........................ . 10 maan paremmin puolueen äänimäärää ..... . 29
51: - 10 Kortesalmi ym.: Saamelaisväestön laki- - 24 P. Vennamo ym.: Kansanedustajan toi-
52: sääteisestä parlamentaarisesta edustuksesta .. 13 men muuttamisesta lain perusteella päätoi-
53: - 11 Koskinen ym.: Kokoontumis- ja mielen- meksi ................................. . 30
54: osoitusvapauden turvaamisesta käytännössä .. 14 - 25 P. Vennamo ym.: Vaalilakien uudistami-
55: - 12 E. Laine ym.: Hallintojärjestelmän uudis- sesta kaikkien eduskuntapuolueiden edustuk-
56: tamisesta .............................. . 15 sen takaamiseksi vaalilautakunnissa ....... . 31
57: - 26 V. Vennamo ym.: Äänten laskennassa
58: - 13 Lillqvist m. fl.: Om åstadkommande av käytettävistä kynistä .................... . 32
59: modem miljövårdslagstiftning och miljövårds-
60: - 27 V. Vennamo ym.: Kansanäänestyksen toi-
61: förvaltning ............................ . 16 meenpanemisesta tärkeissä kysymyksissä ....
62: - 13 Lillqvist ym.: Ajanmukaisen ympäristön- - 28 V. Vennamo ym.: Velvoittavan kansan-
63: suojelulainsäädännön sekä ympäristönsuojelu- aloitteen tekemisestä mahdolliseksi ........ . 34
64: hallinnon aikaansaamisesta ............... . 17 - 29 V. Vennamo ym.: Eduskunnan täysistun-
65: - 14 Pelttari ym.: Satakunnan läänin perusta- tojen radioinnista ...................... . 35
66: misesta ................................ . 18 - 30 V. Vennamo ym.: Kansanedustajan estä-
67: - 15 Pihlajamäki: Vaalihuoneistojen aukiolo- misestä kuulumasta valtionyhtiöiden hallinto-
68: aikojen lyhentämisestä toisena vaalipäivänä 19 neuvostoihin ........................... . 36
69:
70: 087900581L
71: 4 Sisällysluettelo
72:
73:
74: Siv. Siv.
75: - 31 V. Vennamo ym.: Vaalirahoituksen saat- - 52 Kortesalmi ym.: Väistämistoimenpiteellään
76: tamisesta julkiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 kolarin syntymisen estäneen ajoneuvon vau-
77: - 32 V. Vennamo ym.: Väliportaan hallinnon rioiden korvaamisesta liikennevakuutuksen
78: uudistamisesta maakuntaitsehallinnon pohjalta 38 nojalla ................................ . 59
79: - 33 V. Vennamo yrn.: Ns. virkapakettien - 53 Kortesalmi ym.: Toimenpiteistä laki- ja
80: syntymisen estämisestä .................. . 39 virkakielen kehittämiseksi ............... . 60
81: - 34 Zyskowicz ym.: Valtiosääntötuomioistui- - 54 Kuoppa ym.: Huoneenvuokralain uudis-
82: men perustamisesta tutkimaan lakien perus- tamisesta kohtuullisen vuokratason ja kun-
83: tuslainmukaisuutta ...................... . 40 nollisen asumisturvan toteuttamiseksi ..... . 61
84: - 35 Aaltio ym.: Ostajan aseman turvaamisesta - 55 Lattula: Vähäisten veroerheiden hoitami-
85: taidekaupassa väärennöksiä kaupiteltaessa ... 41 sesta ilman kriminalisointia ............. . 63
86: - 36 Alppi ym.: Vuokralaisten irtisanomissuo- - 56 Lattula: Ryhmähenkivakuutuksen korvaus-
87: jan parantamisesta ...................... . 42 päätöksissä ilmenneiden tulkintaerimielisyyk-
88: :---· 37 Alppi ym.: Huoneenvuokria koskevien sien poistamisesta ..................... . 64
89: tasoyleisohjeiden saattamisesta sitoviksi .... 43 - 57 Lattula: Vanhojen puutalojen vuokrien
90: - 3& Breil.in ym.: Huoneenvuokralain uudis- korotusperusteiden kohtuullistamisesta 65
91: tamisesta vuokralaisen aseman parantamiseksi 44 - 58 Leppänen ym.: Aviopuolison aseman tur-
92: - 39 Fred ym.: Epä:;iveellisten julkaisujen le- vaamisesta kuolleen puolison perinnönjaossa 66
93: vittämisen ehkäisemisestä annetun lain nou- - 59 Leppänen ym.: Julkista tehtävää suoritta-
94: dat.tamisen tehostamisesta ............... . 45 vien henkilöiden riippumattomuuden turvaa-
95: - 40. Halonen ym.: Vuokranantajien velvoitta- misesta ................................ . 67
96: misest;a kunnostamaan vuokra-asunnot määrä- - 60 Lillqvist m. fl.: Om anpassningsbistånd
97: ajoin .......... · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · 46 till personer som friges från fängelse och om
98: ~ 41 Halonen ym.: Vuokralaisdemokratian to- återupptagande av arbetslägerverksamheten .. 68
99: teuttamisesta ........................... . 47 - 60 Lillqvist ym.: Vankiloista vapautuville
100: - 42 Halonen ym.: Liikennevakuutuslakiin pe- annettavasta sopeutumisavusta sekä työleiritoi-
101: rustuvien henkilövahinkojen korvaamisoikeu- minnan uudelleen käyttöönottamisesta 70
102: denkäyntien saattamisesta asiakirjaprosessiksi 48 - 61 Maijala ym.: Irtaimistokiinnitystä koske-
103: - 43 Jaakonsaari ym.: Rikoslain täydentämi- van lainsäädännön muuttamisesta ......... . 72
104: sestä työhönotossa tapahtuvan sukupuoleen, - 62 Mikkola ym.: Määrärahasta vankisairaa-
105: ikään tai perhesuhteisiin perustuvan syrjinnän lan suunnittelemista ja rakentamista varten
106: kidlolla ............................... . 50 Hämeenlinnan keskusvankilan yhteyteen .. 73
107: - 44_ Anna-Liisa Jokinen ym.: Lapsiperheiden - 63 M. Puhakka ym.: Kunnallisesta huoneen-
108: ja muiden avuttomassa asemassa olevien vuokraustoiminnasta . . .................. . 74
109: asunnottomaksi joutumisen estämisestä ..... 51 - 64 Pystynen: Keksintötoiminnan edistämisestä
110: - 45 P. Jokinen ym.: Määrärahasta neljännen ja enty1sesti työsuhdekeksintöjä koskevan
111: jaoston perustamiseksi Kouvolan hovioikeu- lainsäädännön kehittämisestä ............. . 75
112: teen ................................. .. 52 - 65 Ronkainen ym.: Päihtyneen estämisestä
113: - 46. P. Jokinen: Määrärahasta lääninvankilan kuljettamasta moottoriajoneuvoa tai alusta .. 76
114: sijoituunisek~ Pohjois-Kymenlaaksoon ..... . 53 - 66 Ronkainen ym.: Ns. avoliiton lainsäädän-
115: - 47 Joutsenlahti ym.: Enemmistöpäätökseen nöilisen aseman selvittämisestä ......... .
116: perustuvan avointen yhtiöiden purkamismah- - 67 Söderman: Maksuttornia oikeudenkäyn.tejii
117: dollisuuden aikaansaamisesta ............. . 54 koskevien säännösten muuttamisesta. tarkoi-
118: - 4& Juntl\lmaa ym.: Pornogvafi«a koskevan tuksenmukaisen valvonnan aikaansaamiseksi 78
119: lainsääd®.llön valvofinM tehostamisesta .... 55 - 68 Söderman ym.: Paraisten tuomiokunnan
120: - 49· Juntumaa· ym.: Johtavan vankilapapin vi- kanslian siirtämisestä Paraisille , .......... . 80
121: ran ~er-ustamisesta oikeusministeriön vankein- - 69 Tikk«: Kymen lääninvankilan rakennustöi-
122: hoito-o&as'OOolt· .......................... . 56 den aloittamisesta ..................... . 81
123: - 50 Karhuvaara ym.: Perintökaaren muutta- - 70 Tuovinen ym.: Pohjois-Karjalan lääninvan-
124: misest.a lllskiefl asumisoikeuden turvaamiseksi 57 kilan rakentamisen jouduttamisesta ....... . 82
125: - 51 Kortesalmi ym.: Pomografisten julkaisu- - 71 Wahlström ym.: Asunto-oikeuden perus-
126: jen levittämisen rajoittamisesta ........... . 58 tamisesta Vaasaan ..................... . 83
127: Sisällysluettelo s
128: Siv. Siv.
129: - 72 V. Vennamo ym.: Kotirauhan turvaami- - 93 Aaltonen ym.: Turveteknologian ja -ke-
130: sesta ................................. . 84 mian tutkimuslaitoksen perustamisedellytysten
131: - 73 V. Vennamo ym.: Salakuuntelun kieltämi- selvittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 106
132: sestä 85 - 94 Ahde ym.: Asumiskustannusten nousun
133: 74 V. Vennamo ym.: Vaikutusvaltaisessa ase- hillitsemisestä ja asumiskustannuksiin liitty-
134: massa olevia koskevan lahjojen vastaanotta- vien epäkohtien poistamisesta . . . . . . . . . . . . 107
135: mista tarkoittavan kieltojärjestelmän aikaan- - 95 Ahde ym.: Työllistämisvelvollisuuden aset-
136: saamisesta ............................. . 86 tamisesta valtion tukea saaville yrityksille . . 109
137: - 75 V. Vennamo ym.: Ammattirikollisuuden - 96 Almgren ym.: Metsäverotuksen lieventämi-
138: torjumisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87 sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 111
139: - 76 V. Vennamo ym.: Vankien jälkihuollon - 97 Alppi ym.: Asumiskustannusten alentami-
140: tehostamisesta ......................... . 88 sesta asuntolainajärjestelmää muuttamalla . . 112
141: - 77 V. Vennamo ym.: Vankien työkorvausten - 98 Alppi ym.: Maakaasuputken runkolinjan
142: korottamisesta ......................... . 89 jatkamisesta Pirkanmaalle . . . . . . . . . . . . . . . . 113
143: - 78 Alppi ym.: Yhteistyön aikaansaamisesta - 99 Alppi ym.: Valtion virastotalon rakentami-
144: Suomen ja SNTL:n välillä johdinautojen sesta Nokialle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 114
145: suunnittelussa .......................... . 90 - 100 Astala: Opintolainojen korkojen saatta-
146: 79 Halonen ym.: Virkavapauden järjestämi- misesta verotuksessa kokonaan vähennyskel-
147: sestä ulkomailla valtioiden välisessä yhteis- poisiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 115
148: työs-så työskenteleville ja heidän puolisoilleen 91 - 101 Astala ym.: Määrärahasta kunnallisten
149: - 80 Anna-Liisa Jokinen ym.: Rauhanomaisia vuokratalohankkeiden rahoituksen turvaami-
150: suhteita lujittavaa tiedonvälitystä selvittävän seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 116
151: toimikunnan asettamisesta ............... . 92 - 102 Astala: Valtion työmarkkinalaitoksen saat-
152: - 81 M. Järvenpää ym.: Tuotannollisen yhteis- tamisesta kansanvaltaisen kontrollin alaiseksi 117
153: työn kehittämisestä Suomen ja Neuvostoliiton - 103 Bärlund m. fl.: Om uppförande av ett
154: teollisuuden välillä ..................... . 93 statligt ämbetshus i Karis . . . . . . . . . . . . . . 118
155: - 82 E. Laine ym.: Suhteiden katkaisemisesta - 103 Bärlund ym.: Valtion virastotalon raken-
156: Etelä-Afrikkaan ........................ . 94 tamisesta Karjaalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 119
157: - 83 Leppänen ym.: Rajanylityspaikan aikaan- - 104 Eenilä ym.: Eräiden Varsinais-Suomen
158: saamisesta Ilomantsiin ................. . kuntien saattamisesta kehitysalueiden ulko-
159: - 84 Männistö ym.: Kuopion-Petroskoin tie- puolisiksi tukialueiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 120
160: yhteyden aikaansaamisesta ............... . 96 - 105 Elo ym.: Valtiojohtoisen teollisuuden si-
161: - 85 P. Puhakka ym.: Maamme irrottamisesta joittamisesta Satakuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . 122
162: EEC-sopimuksesta . . .................... . 97 - 106 Halonen ym.: Asuntopulan poistamisesta
163: - 86 P. Puhakka ym.: Suomen eroamisesta Ta- asuntotuotantoa lisäämällä . . . . . . . . . . . . . . . . 123
164: loudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestös- - 107 Hautala ym.: Esityksen antamisesta laiksi
165: tä .................................... . 98 maksullisten osakeantien verovapaudesta 124
166: - 87 Saukkonen ym.: Parikkalasta Neuvostoliit- - 108 Hautala ym.: Kristillisille järjestöille an·
167: toon suuntautuvan liikenteen avaamista kos- nettujen lahjoitusten saattamisesta vähennys-
168: kevien suunnitelmien laatimisesta ......... . 99 kelpoisiksi verotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 126
169: - 88 V. Vennamo ym.: Länsi-Saksan kanssa - 109 Hautala ym.: Purokoskien energian käyt-
170: käytävän kaupan tasapainottamisesta ..... . 100 töön ottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 127
171: - 89 V. Vennamo ym.: Elintarvikkeiden vien- - 110 Helminen ym.: Kymen ·läänin huomioi-
172: nistä Neuvostoliittoon ................... . 101 misesta nykyistä tasapuolisemmin valtion mää-
173: - 90 Aaltio ym.: Valtion kiinteistöjen sisäläm-- rärahojen jaossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 128
174: pötilojen säätämisestä noin 20 asteeseen .... 102 - 111 Hirvelä ym.: Apteekista ostettavien kuu-
175: - 91 Aaltonen ym.: Metsäverotuksen saattamis- kautissuojien hankintamenojen saattamisesta
176: ta myyntituloihin perustuvaksi koskevan esi- verovähennyskelpoisiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 129
177: tyksen antamisesta ..................... . 103 - 112 Hirvelä ym.: Suurtilojen kone- ja laite-
178: - 92 Aaltonen ym.: Pienteollisuuden toiminta- poistoilla tapahtuvan verokeinottelun estiimi-
179: edellytysten parantamisesta . . ............ . 105 sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 130
180: 6 Sisällysluettelo
181:
182: Siv. Siv.
183: - 113 Helvitie ym.: Yritysten tulo- ja varalli- - 131 P. Jokinen ym.: Välillisten työvoima-
184: suusverotuksen keventämisestä ........... . 131 kustannusten alentamisesta ............. . 151
185: - 114 Hyrynkangas ym.: Opiskelijavähennyksen - 132 P. Jokinen: Kymenlaakson alueelle osoi-
186: myöntämisestä verotuksessa ............. . 132 tettavien asuntotuotantomäärärahojen lisäämi-
187: - 115 Hyrynkangas ym.: Lisäyksestä vuoden misestä ................................ . 152
188: 1979 tulo- ja menoarvioon sähköveron aiheut- - 133 P. Jokinen: Määrärahasta valtion viras-
189: taman sähkön hinnan nousun osittaiseksi kor- totalon rakentamiseen Kuusankeskelle ..... . 153
190: vaamiseksi ............................. . 133 - 134 Joutsenlahti ym.: Kahden vuoden vero-
191: - 116 Hyrynkangas ym.: Pohjois-Suomessa mak- vapauden myöntämisestä työelämään siirtyneil-
192: settavista maataloustarvikkeiden sekä syömä- le nuorille ............................. . 154
193: viljan ja muiden elintarvikkeiden tahtiavus- - 135 Joutsenlahti ym.: Verovähennysten myön-
194: tuksista annetun valtioneuvoston päätöksen tämisestä varusmiespalveluksen suorittaneille 155
195: muuttamisesta .......................... . 134 - 136 Joutsenlahti ym.: Maataloudenharjoittajan
196: - 117 Hyvönen ym.: Perhe-eläkettä saavien polttoaineena käyttämän oman puun arvon
197: koululaisten ja opiskelijain kesäansiotulojen verovähennysoikeuden lisäämisestä 156
198: vapauttamisesta ennakonpidätyksestä 136 - 137 Joutsenlahti ym.: Korvauksen suoritta-
199: - 118 Hyvönen ym.: Komitean asettamisesta misesta kotimaista polttoainetta käyttämään
200: tutkimaan hajasijoitussuunnitelmien tarkoituk- siirtyville omakotitalojen omistajille ....... . 157
201: senmukaisuutta ......................... . 137
202: - 138 Joutsenlahti ym.: Turpeenjalostuslaitok-
203: - 119 Ihamäki: Verotuksessa myönnettävän in-
204: sen aikaansaamisesta Honkajoelle ......... . 158
205: validivähennyksen määrän tarkistamisesta ja
206: siihen oikeutettujen piirin laajentamisesta .. 138 - 139 Joutsenlahti ym.: Siikaisten Haapakei-
207: - 120 Ihamäki: Valtion virastotalon rakenta- taan suoalueen turvetuotantoon sopivan osan
208: misesta Heinolaan ..................... . 139 hyödyntämisestä ja muun osan saattamisesta
209: - 121 Impiö: Luonnollisten henkilöiden erityi- luonnonsuojelualueeksi .................. . 159
210: sestä veronhuojennuksesta Lapin läänissä .. 140 - 140 Joutsenlahti ym.: Valtion virastotalon ra-
211: - 122 Impiö: Lapin läänin metsämaiden ve- kentamisesta Lavialle ................... . 160
212: roluokitukseen tarvittavien ammattimiesten - 141 Joutsenlahti ym.: Määrärahasta paikallis-
213: kouluttamisesta ........................ . 141 lehtien tukemiseen ..................... . 161
214: - 123 Impiö ym.: Veitsiluoto Osakeyhtiön Ke- - 142 Joutsenlahti ym.: Kansanedustajien ja
215: mijärven selluloosatehtaan jalostusasteen nos- ministerien palkankorotuksen poistamisesta .. 162
216: tamisesta .............................. . 142
217: - 143 Juntumaa ym.: Tutkimuksen toimittami-
218: - 124 Impiö: Aluepoliittisten lakien uudistami-
219: sesta harkinnanvaraisten verovähennysten li-
220: sesta investointi- ja käynnistysavustusten ko-
221: säämisestä ............................. . 163
222: rottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 143
223: - 125 Impiö ym.: Haja-asutusalueiden vähittäis- - 144 Juntumaa ym.: Autoilijapienyrittäjiin
224: kaupan rahoitustuesta annetun lain muutta- kohdistuvan verorasituksen jakamisesta .... 164
225: misesta rahoitustuen laajentamiseksi ....... . 144 - 145· Juntumaa ym.: Varusmiesten verotuk-
226: - 126 Impiö ym.: Pohjois-Suomessa maksetta- seen liittyvien epäkohtien poistamisesta .... 165
227: vista maataloustarvikkeiden sekä syömäviljan - 146 Juvela ym.: Alle 1200 markan mää-
228: ja muiden elintarvikkeiden tahtiavustuksista räisten työ- ja virkaeläkkeiden vapauttami-
229: annetun valtioneuvoston päätöksen muuttami- sesta veroista ......................... . 166
230: sesta rahtiavustusjärjestelmän tarkistamiseksi 145 - 147 Juvela: Teollisuuskylän perustamisesta
231: - 127 Impiö ym.: Määrärahasta uskonnollisten Punkalaitumelle ........................ . 167
232: lehtien tukemiseksi ..................... . 147 - 148 Juvela ym.: Työntekijäedustuksen tur-
233: ~ 128 Jaakonsaari ym.: Aluepoliittisen seuranta- vaamisesta valtionyhtiöiden johtokunnissa ja
234: työn järjestämisestä ..................... . 148 hallintoneuvostoissa ..................... . 168
235: - 129 Jaakonsaari: Teollisuuskylien perustami- - 149 H. Järvenpää ym.: Saimaan vesikul.jetuk-
236: sesta Pudasjärvelle, Otanmäkeen ja Oulaisiin 149 sille myönnettävän kuljetustuen laajentami-
237: - 130 Jaatinen ym.: Alueellisesta kuljetustues- sesta 169
238: ta annetussa laissa havaittujen epäkohtien ja - 150 M. Järvenpää: Suurten metsänmyynti-
239: puutteiden poistamisesta ............... . 150 tulojen verottamisesta erikseen ........... . 170
240: Sisällysluettelo 7
241:
242: Siv. Siv.
243: - 151 M. Järvenpää: Romu- ja jätetavaran ke- - 172 Kortesalmi ym.: AsutustHailisten vapaut-
244: räämisen kannattavuuden parantamisesta lii- tamisesta satunnaisen myyntivoiton verosta
245: kevaihtoveroa muuttamalla . . . . . . . . . . . . . . 171 eräissä tapauksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 197
246: - 152 M. Järvenpää: Teollisten työpaikkojen - 173 Kortesalmi ym.: Maan eri osien olosuh-
247: . aikaansaamisesta Porin seudulle . . . . . . . . . . 173 teiden ottamisesta oikeudenmukaisesti huo-
248: - 153 M. Järvenpää: Teollisuuskylien rakenta- mioon metsänhoitokustannusten verovähen-
249: misesta Satakunnan kuntiin . . . . . . . . . . . . . . 174 nyskelpoisuutta määriteltäessä . . . . . . . . . . . . 198
250: 154 Järvilehto ym.: Puolisovähennysjärjestel- - 174 Kortesalmi ym.: Liikevaihtoverotuksen
251: män uudistamisesta tulo- ja varallisuusvero- epäkohdista asuntotuotannon kannalta . . . . 199
252: tuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 175 - 175 Kortesalmi ym.: Valtionavustuksen suo-
253: - 155, Järvilehto ym.: Asuntoverotuksen uudis- rittamisesta eläkeläisten rakennustarvikkeiden
254: tamisesta lapsiperheitä syrjivän verotuksen oi- hankintoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 200
255: kaisemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 176 176 Kortesalmi ym.: Uuden valtiojohtoisen
256: 156 Järvilehto ym.: Lähetysjärjestön päätoimi- teollisuuden sijoittamisesta Pohjois- ja Itä-
257: sen palvelun saattamisesta valtion viran tai Suomeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 201
258: toimen haltijan ikälisään oikeuttavaksi ajaksi 177
259: - 177 Kortesalmi ym.: Valtion investointira-
260: - 157 Kangas ym.: Poistoprosentin nostami-
261: haston varojen ohjaamisesta pienille ja keski-
262: sesta verotuksessa salaojien osalta . . . . . . . . . . 178
263: suurille yrityksille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 202
264: - 158 Kauppi ym.: Kotiapulaisen palkan saat-
265: tamisesta vähennyskelpoiseksi verotuksessa . . 179 - 178 Kortesalmi ym.: Turpeen jatkojalostuslai-
266: - 159 Kauppi ym.: Liikevaihtoveron poistami- tosten perustamisesta eräisiin Oulun läänin
267: sesta vanhuksiin, vammaisiin ja sairaisiin koh- kuntiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 203
268: distuvien sosiaalipalvelujen tuottamiselta . . . . 180 - 179 Kortesalmi ym.: Jäteraaka-aineiden ke-
269: - 160 Kauppi ym.: Tuotekehittelyinsinöörin vi- ruun tehostamisesta teollisuuden tarpeita ja
270: ran perustamisesta Vaasan lääniä varten . . . . 181 ulkomaanvientiä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 204
271: - 161 Kauppi ym.: Keski-Suomen ja Vaasan - 180 Kortesalmi ym.: Kehitysalueiden pien-
272: piirirakennustoimiston organisaation uudista- yrittäjätoiminnan saattamisesta kehitysalue-
273: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 183 lainsäädännön piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 205
274: 162 Kauppi ym.: Valtion virastotalon raken- - 181 Kortesalmi ym.: Kehitysalueilla toimivien
275: tamisesta Vaasaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 185 pienyritysten luottojen vakauttamisesta . . . . 206
276: - 163 Kemppainen ym.: Maan talous- ja elin-
277: - 182 Kortesalmi ym.: Valtion paikallisen han-
278: keinoelämän tasapainoisen kehityksen edistä-
279: kintatoiminnan suuntaamisesta kehitysalueilla
280: misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 186
281: niillä toimiviin yrityksiin . . . . . . . . . . . . . . . . 207
282: - 164 Kivitie ym.: Valtion ja talouselämän vä-
283: lisen pitkän tähtäimen sopeuttamistukisuun- - 183 Kortesalmi ym.: Sähkönkuluttajien liitty-
284: nitelman aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 187 mismaksun määräämisestä samansuuruiseksi
285: - 165· Knuuttila ym.: Teollisten työpaikkojen tariffiyksiköitä koko maassa . . . . . . . . . . . . . . 208
286: järjestämisestä Haapamäelle . . . . . . . . . . . . . . 188 - 184 Kortesalmi ym.: Jalostettujen teollisuus-
287: - 166 Koivisto ym.: Tuloverotuksen muuttami- tuotteiden rautatiemaksujen alentamisesta . . 209
288: sesta lapsiperheitä suosivaksi . . . . . . . . . . . . 189 185 Kortesalmi ym.: Taivalkosken saattami-
289: - 167 Koivisto ym.: Liikevaihtoveron poistami- sesta elintarvikkeiden tahtiavustusten piiriin 210
290: sesta kirjojen kustannustoiminnalta . . . . . . . . 190 186 Kortesalmi ym.: Ruotsiin muuttaneiden
291: - 168 Koivisto ym.: Juupajoen, Längelmäen ja kansalaistemme paluun helpottamisesta . . . . 211
292: Oriveden kuntien siirtämisestä kehitysaluei- - 187 Kortesalmi ym.: Käytännön asiantuntijoi-
293: den toiseen vyöhykkeeseen . . . . . . . . . . . . . . 192 den valitsemisesta komiteoiden ja toimikun-
294: - 169 Koppanen ym.: Ammattimaisen kuorma- tien jäseniksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 212
295: autoliikenteen harjoittajien työllisyyden paran- - 188 Koskinen ym.: Ylimääräisen maksun pe-
296: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 193 rimisestä suurtuotantolaitoksilta työläisten
297: - 170 Kortesalmi ym.: Veroilmoitusmenettelyn asuntotonttien hankintaa varten . . . . . . . . . . 213
298: yksinkertaistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 195 - 189 Kuoppa ym.: Energiatalouden kehittä-
299: - 171 Kortesalmi ym.: Vuokratulon verotto- misohjelman koskevan lainsäädännön aikaan-
300: muudesta eräissä tapauksissa . . . . . . . . . . . . . . 196 saamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 214
301: 8
302:
303: Siv. Siv.
304: - 190 Kuoppa ym.: Maakaasujohdon runkolin- - 210 Lattula: Autoveron ja autojen polttoai-
305: jan jatkamisesta Lahdesta Pirkanmaan teollis- neiden hinnan alentamisesta kehitysalueilla . . 235
306: tuneille paikkakunnille . . . . . . . . . . . . . . . . . . 215 - 211 Lattula: Urakkasopimusten tarkistami-
307: - 191 Kuoppa ym.: Yrityksien demokraattista sesta energian yllättävää hintakehitystä vAstaa-
308: valvontaa koskevan lainsäädännön aikaansaa- viksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 236
309: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 216 - 212 Lattula: Yksityisen yritteliäisyyden va-
310: - 192 Kuoppa ym.: Valtion ja kuntien ulko- pauden säilyttämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 237
311: maisten hankintojen suuntaamisesta Neuvos- - 2B Lattula: Eräiden uusien toimialojen si-
312: toliittoon ja muihin SEV-maihin . . . . . . . . . . 217 sällyttämisestä uusien aluepoliittisten lakien
313: - 193 Kuoppa ym.: Valtion virastotalon laajen- piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 238
314: tamisesta Nokialla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 218 - 214 Lattula: Rahtiavustusjärjestelmän uudis-
315: ...,... 194 E. Laine ym.: Sairauskuluvähennyksen tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 239
316: uudistamista tarkoittavan esityksen antami- - 215 Lattula: Investointien luetottamisen tur-
317: sesta .................................. . 219 vaamisesta työttömyysalueilla . . . . . . . . . . . . . . 241
318: - 195 E. Laine ym.: Alkoholijuomiin käytetty- - 216 Lattula: Lääningeologin viran perusta·
319: jen edustuskulujen vähennyskelpoisuuden misesta Oulun lääniin ja muihin kehitysalue-
320: poistamisesta verotuksessa ............... . 220 lääneihin . . .. . . .. .. .. .. .. .. .. . . . .. . . . .. . 242
321: - 196 E. Laine ym.: Asuntopolitiikan toteut- - 217 Lattula: Malminetsinnän tehostamisesta
322: tamisesta yhteiskunnan etujen mukaisesti .. 221 ja kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24.}
323: - 197 E. Laine ym.: Vuokratalojen asuntolaina-
324: - 218 Lattula: Asuntolainoituksesta kehitys-
325: aikojen pidentämisestä ................. . 222
326: alueilla .. .. .. .. .. .. . .. .. .. .. . .. . .. .. .. .. 244
327: - 198 J. Laine ym.: Pankkisalaisuutta koske-
328: vien säännösten täsmentämisestä ......... . - 219 Lattula: Asuntotuotannon ensisijaisrahoi-
329: 223
330: tuksen saannin turvaamisesta kehitysalueilla 245
331: - 199 J. Laine ym.: Ns. PKT-toimikunnan yri-
332: tystoimintaa vaikeuttavan byrokratian keven- - 220 Lattula: Valtion lainoituksen lisäämises-
333: tämistä koskevien ehdotusten toteuttamisesta 224 tä sotaveteraanien asuntorakennustoimintaan 246
334: - 200 J. Laine ym.: Maakaasun tuonnin lisää- - 221 Laurila: Hajasijoitushankkeiden uudel-
335: misestä ja putkijohdon jatkamisesta ..... . 225' leen arvioinnista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 247
336: - 201 Lattula: Valtionveron alentamisesta ke- - 222 Leppänen ym.: Työntekijän päivärahan
337: hitysalueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 226 verottomuuden takaamisesta . . . . . . . . . . . . . . 248
338: - 202 Lattula: Vetovähennysoikeuden myöntä- - 223 Leppänen ym.: Verovapauden järjestämi-
339: misestä sokeritautisille ja sokeritautia sairas- sestä pienmetsänomistajille istutetun metsä-
340: tavien lasten huoltajille ................. . 227 maan osalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 249
341: - 203 Lattula: Työnantajan suorittaman kilo- - 224 Leppänen ym.: Veronmaksajan oikeus-
342: metrikorvauksen huomioon ottamatta jättämi- turvan parantamista tarkoittavien säännösten
343: sestä henkilöauton vaihdossa saatua myynti- sisällyttämisestä liikevaihtoverolainsäädäntöön 250
344: voittoa verotettaessa ................... . 228 - 225 Leppänen ym.: Pienteollisuuslainojen jär-
345: - 204 Lattula: Verolakien yrittämistä ja työn jestämisestä suoraan valtiolta . . . . . . . . . . . . 251
346: arvostusta koskevien säännösten muuttamises- - 226 Leppänen ym.: Kotkan alueella toteu-
347: ta .................................... . 229 tettavien suurhankkeiden vaikutusta työllisyy-
348: - 205 Lattula: Kehitysaluepoistojen lisäämistä teen koskevan selvityksen toimittamisesta . . 252
349: yhtiön tarkistettuun tulokseen koskevan mää- - 227 Leppänen ym.: Anjalankosken teollisuus-
350: räyksen poistamisesta ................... . 230 kylän rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 253
351: - 206 Lattula: Kaivostoiminnan vapauttamisesta - 228 Leppänen ym.: Tutkimuksen suorittami-
352: valtionveroista kehitysalueilla ........... . 231 sesta Haminan seudun kuntien elinkeinoelä-
353: - 207 Lattula: Malminetsinnästä jaettavien palk- män monipuolistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 254
354: kioiden saattamisesta verovapaiksi ....... . 232 - 229 Leppänen ym.: Kymen läänin pohjois-
355: ....., 208 Lattula: Valtion verojen ja veronluon- ten kuntien elinkeinotoiminnan kehittämistä
356: toisten maksujen korottamisen estämisestä .. 233 tarkoittavan tutkimuksen toimittamisesta . . 255
357: - 209 Lattula: Energian hinnan subventoimi- - 230 Leppänen ym.: Turveteollisuuden kehit-
358: sesta 234 tämisestä Ruokolahdella . . . . . . . . . . . . . . . . . . 256
359: Sisällysluettelo 9
360:
361: Siv. Siv.
362: - 231 Leppänen ym.: Tukijärjestelmän aikaan- - 247 Mattsson ym.: Pienituloisten eläkeläis-
363: saamisesta toimintansa lopettaneiden maaseu- ten saaman vuokratulon vaikutuksen poista-
364: dun myymälöiden ottamiseksi uudelleen käyt- misesta tuloverotuksessa ja eläkkeen mää-
365: töön ................................. . räytymisessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 275
366: - 232 Leppänen ym.: Oman asunnon hankki- - 248 Melin: Yritysvarallisuuteen kohdistuvan
367: ruislainan saantimahdollisuuksien tehostami- veronhuojennuksen aikaansaamisesta ....... . 276
368: sesta .................................. . 258 - 249 Miettinen ym.: Nestemäisten polttoainei-
369: - 233 Leppänen ym.: Lämpötaloudellisten avus- den varmuusvarastojen sijoittamisesta Ristii-
370: tusten hakemusmenettelyn yksinkertaistami- naan ................................. . 277
371: sesta ................................. . 259 - 250 Mikkola ym.: Kotitaloustöiden arvon
372: sisällyttämisestä kansantulolaskelmiin ..... . 278
373: - 234 Leppänen ym.: Byrokratian supistamista
374: - 251 Mikkola ym.: Polttoöljyn varmuusva-
375: valmistelevan toimielimen asettamisesta .... 260
376: raston aikaansaamisesta Hämeenlinnaan .... 279
377: - 235, Liedes ym.: Pohjois-Suomen pysyvän tut- - 252 Muurman ym.: Palkkaverojärjestelmään
378: kimus- ja suunnitteluelimen asettamisesta siirtymisestä ........................... . 280
379: alueen taloudellisten ja sivistyksellisten edel- - 25•3 Muurman: Palkasta toimitettavan enna-
380: lytysten kehittämiseksi ................. . 261 konpidätyksen alentamisesta ............. . 281
381: - 236 Liedes ym.: Puusepänteollisuuslaitoksen - 254 Myyryläinen ym.: Kehitysvammaisten
382: perustamisesta Pohjois-Suomeen ......... . 262 hoidosta myönnettävän verovähennyksen yh-
383: - 237 LiUqvist m. fl.: Om slopande av om- tenäistämisestä ......................... . 282
384: sättningsskatten på fiskebåtar under 10 - 255 Mäki-Hakola ym.: Kotimaisen sokerijuu-
385: meter ................................. . 263 rikkaan saattamisesta alkutuotevähennyksen
386: - 237 Lillqvist ym.: Alle 10 metrin mittais- piiriin liikevaihtoverotuksessa ........... . 283
387: ten kalastusveneiden vapauttamisesta liike- - 256 Mäkynen ym.: Opiskelija-asuntotuotan-
388: vaihtoverosta .......................... . 264 non pääoman saannin turvaamisesta ..... . 284
389: - 257 Männistö ym.: Maakaasun johtamisesta
390: - 238 Louvo ym.: Puun kuoriurajätteen hyö-
391: Itä-Suomen energiatarpeita varten ....... . 285
392: dyntämisestä ........................... . 265
393: - 258' Männistö ym.: Kaivostoiminnan aloit-
394: - 239 Luttinen ym.: Autoverotuksen uudista-
395: tamisesta Kaavilla ..................... . 286
396: misesta ................................ . 266
397: - 259 Nieminen-Mäkynen ym.: Vanhempiensa
398: - 240 Luttinen ym.: Maakaasuputken jatkami-
399: luona asuvien opiskelijoiden verouoman työ-
400: sesta Kouvolasta länteen ............... . 267 tulon alarajan korottamisesta ............. . 287
401: - 241 Löyttyniemi ym.: Aatteellisten yhdistys- - 260 Nieminen-Mäkynen ym.: Opiskelijavähen-
402: ten julkaisutoiminnan liikevaihtoverovapau- nyksen myöntämisestä verotuksessa opinto-
403: desta ................................. . 268 lainaa vailla olevan opiskelijan vanhemmille 288
404: - 242 Maijala ym.: Omasta metsästä tapahtuvan - 261 Niskanen: Valtion elektroniikkateollisuu-
405: hankintakaupan yhteydessä tehdyn työn ar- den kehittämisestä ja yksityisen elektroniik-
406: von saattamisesta kokonaan verovapaaksi kateollisuuden valtiollistamisesta ......... . 289
407: myrskytuhoalueilla . . .................... . 269
408: - 262 Niskanen ym.: Paperitehtaan rakentami-
409: - 243 Maijala ym.: Metsäveroperusteiden tar- sesta Ouluun ......................... . 291
410: kistamisesta eräiden Pohjois-Hämeen kuntien - 263 Niskanen ym.: Asunto-olojen kehittä-
411: osalta ............................ · · ... · 270 misen perustavoitteet sisältävän lainsäädännön
412: - 244 Maijala ym.: Auto- ja moottoripyöräve- aikaansaamisesta ....................... . 292
413: rotuksessa noudatettavan autoverokertoimen - 264 Pekkarinen ym.: Maatilatalouden tulo-
414: vuosittaisesta alentamisesta 272 verolain muuttamisesta poistojen reaaliarvon
415: - 245 Maijala ym.: Erityisen jaoston asettami- säilyttämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 294
416: sesta haja-asutusalueiden kehittämisen suun- - 265 Pekkarinen ym.: Turvepuristetehtaan ra-
417: nittelua varten aluepoliittiseen neuvottelukun- kentamisesta Kyyjärvelle ................. . 295
418: taan .................................. . 27} - 266 Pekkarinen ym.: Postimaksuasetuksen
419: - 246 Maijala ym.: Vesilahden saattamisesta muuttamisesta paikallislehtiä syrjivän taksa-
420: kehitysalueiden ulkopuoliseksi tukialueeksi .. 274 käytännön oikaisemiseksi ............... . 296
421:
422: 2 087900581L
423: 10 Sisällysluettelo
424:
425: Siv. Siv.
426: - 267 Pekkar1nen ym.: Ensiasunnon hankkijoi- - 286 Poutiainen ym.: Valtiojohtoisten yritys-
427: den asunto-olojen parantamisesta . . . . . . . . . . 297 ten edustusmäärärahojen vähentämisestä . . . . 316
428: - 268 Pekkarinen ym.: Asuntotuotantolain - 287 Poutiainen ym.: Selluloosa- ja paperiteol-
429: muuttamisesta valtion ensisijaislainojen saami- lisuuden perustamisesta Pohjois-Karjalaan . . 317
430: seksi opiskelija-asuntojen peruskorjauksiin . . 298 - 288 Poutiainen ym.: Tärpätin käytön salli-
431: - 269 Pekonen ym.: Monitoimiturvelaitoksen misesta ajoneuvojen polttoaineena . . . . . . . . 318
432: saamisesta Haukivuorelle . . . . . . . . . . . . . . . . 299 - 289 Poutiainen ym.: Ammattiautoilijoiden
433: - 270 Pelttari ym.: Auto- ja moottoripyörä- kaluston lunastamisesta valtiolle eräissä ta-
434: verosta annetun lain muuttamisesta autove- pauksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 319
435: ron saamiseksi kohtuullisemmalle tasolle . . . . 300 - 290 Poutiainen ym.: Pohjois-Karjalan raken-
436: - 271 Pelttari ym.: Kotimaiseen pohtoaineeseen nuspiirin perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 320
437: siirtymisen edistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 301 - 291 Poutiainen ym.: Maaseudun asunto-olo-
438: - 272 Perho ym.: Riskinalaisten erikoiskasvien jen parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 322
439: viljelystä saatavien tulojen jaksottamisesta - 292 M. Puhakka ym.: Valtion tukea vastaa-
440: maatilatalouden tuloverotuksessa . . . . . . . . . . 302 van osuuden saamisesta yritysten omistuspoh-
441: - 273 Perho ym.: Kehitysalueen ulkopuolisen jasta valtion haltuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 323
442: tukialueen laajentamisesta käsittämään Loi- - 293 M. Puhakka ym.: Sijainninohjausta kos-
443: maan talousalueen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 303 kevan lainsäädännön aikaansaamisesta . . . . . . 324
444: - 274 Pesälä: Perheyrityksissä työskentelevien - 294 M. Puhakka ym.: Valtion rakennusyh-
445: puolisoiden erillisverotusta koskevien säännös- tiön perustamisesta ja rakennustoiminnan saat-
446: ten tarkistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 304 tamisesta parlamentaarisen elimen valvontaan 325
447: - 275 Pohjala ym.: Yksityistaloudessa käytetyn - 295 M. Puhakka ym.: Valtion maanostotoi-
448: polttopuun tilakohtaisesta vähennysoikeudesta minnan keskittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 326
449: verotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 305 - 296 P. Puhakka ym.: Metsäverotuksen uudis-
450: - 276 Pohjala ym.: Metsäverotuksen epäkoh- tamisesta pientilallisten verotuksen helpotta-
451: tien korjaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 306 miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 327
452: - 277 Pohto ym.: Turpeenjalostuslaitoksen ra- - 297 P. Puhakka ym.: Malmien etsimis- ja
453: kentamisesta Vimpeliin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 307 tutkimustoiminnan tehostamisesta Pohjois-
454: Karjalassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 328
455: - 278 Pokka ym.: Maaseudun sähköistystöiden
456: - 298 P. Puhakka ym.: Turvetutkimusten ja
457: jouduttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 308
458: turpeen käytön tehostamisesta . . . . . . . . . . . . 329
459: 279 Poutanen ym.: Salaojituksen poisto-oi-
460: - 299 P. Puhakka ym.: Valtion virastotalon
461: keuden määrän korottamisesta maatilatalou- rakentamisesta Tuupovaaraan . . . . . . . . . . . . 330
462: den tuloverotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 309 - 300 Pystynen ym.: Varallisuusverorasituksen
463: - 280 Poutanen ym.: Valtiojohtoisen teollisuu- säilyttämisestä eduskunnan päätöksissä tarkoi-
464: den ohjaamisesta Mikkelin lääniin . . . . . . . . 310 tetulla tasolla sitä hallinnollisin päätöksin
465: - 281 Poutiainen ym.: Ylimääräisen verohelpo- ylittämättä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 331
466: tuksen myöntämisestä karjatalouden harjoitta- 301 Raatikainen ym.: Valtion virastotalon
467: jille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 311 aikaansaamisesta Espooseen . . . . . . . . . . . . . . . 332
468: 282 Poutiainen ym.: Maataloudenharjoittajille - 302 Raatikainen ym.: Valtion virastotalon
469: myönnettävästä poisto-oikeudesta eläinvahin- aikaansaamisesta Kirkkonummelle . . . . . . . . . . 333
470: kojen osalta verotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . 312 - 303 Rajantie ym.: Karelia Export Oy:n toi-
471: -:- 283 Poutiainen ym.: Elinkeinotulon verot- minnan laajentamisesta pienteollisuuden toi-
472: tamisesta annetun lain muuttamisesta poisto- mintaedellytysten turvaamiseksi . . . . . . . . . . . . 334
473: järjestelmän uudistamiseksi kuorma-autoka- - 304 Rajantie ym.: Ammattitaitoisten työttö-
474: luston osalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 313 miksi jääneiden nuorten yritystoiminnan jär-
475: - 284 Poutiainen ym.: Liikevaihtoveron poista- jestämisestä ja sen edellytysten luomisesta . . 335
476: misesta ilman vierasta työvoimaa ammat- - 305 Rajantie ym.: Aurinkoenergian kerääjien
477: tiaan harjoittavilta käsityöläisiltä . . . . . . . . . . 314 testaus- ja tuotekehityslaitteiston aikaansaami-
478: - 285 Poutiainen ym.: Veron poistamisesta sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 336
479: eräiltä maataloudenharjoittajilta farmari- ja - 306 Rantala ym.: Valtion virastotalohankkeen
480: pakettiautojen osalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 315 käynnistämisestä Varkaudessa . . . . . . . . . . . . . 337
481: Sisällysluettelo
482:
483: Siv. Siv.
484: - 307 Raudaskoski ym.: Omalla pohtopuulla - 324 Saarinen ym.: Asuntopoliittisen järjestel-
485: lämmitettävän yksityistalouden lämmityskus- män muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 361
486: tannusten verovähennyskelpoisuudesta . . . . . . 338· - 325' Salminen ym.: Valtiojohtoisen rakennus-
487: - 308 Raudaskoski ym.: Puun hankintakaupas- yhtiön perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 363
488: sa tehdyn oman työn arvon verottamisesta . . 339 - 326 Salminen ym.: Energian suurtuotannon
489: - 309 Raudaskoski ym.: Pohjois-Suomen alueel- ja jakelun keskittämisestä yhteiskunnan val-
490: lisesta raakapuun kuljetustuesta . . . . . . . . . . . 340c vontaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 364
491: - 310 Raudasoja: Pienkiinteistöstä vuokratun - 327 Salminen ym.: Neuvostoliitosta hankitta-
492: huoneen vuokratulon ja alivuokralaistulon vien ydinvoimalaitosten rakentamisesta . . . . . 365
493: saattamisesta verovapaaksi . . . . . . . . . . . . . . . . 341 - 328 Salminen ym.: Aravalainoitettujen vuokra-
494: - 311 Raudasoja ym.: Yritystutkijan viran pe- asuntojen vuokrien vahvistamisen siirtämises-
495: rustamisesta Vaasan läänin teollisuuspiiriin . . 343 tä kunnille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 366
496: - 312 Raudasoja ym.: Teollisuuskylän perusta- - 329 Salminen ym.: Valtion virastotalon ra-
497: misesta Kristiinankaupunkiin tai Kaskisiin . . 344 kentamisesta Espoon keskukseen . . . . . . . . . . 367
498: - 313 Rehn m. fl.: Om skattelättnad för måls- - 330 Salminen ym.: Julkisista varoista suori-
499: man tili icke förvärvsarbetande hemmaboen- tettavien eläkkeen ja palkan samanaikaisen
500: de barn tills de blir myndiga . . . . . . . . . . . . 345 maksamisen estämistä koskevien säännösten
501: - 313 Rehn ym.: VeroheLpotuksen aikaansaami- aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 368
502: sesta kotona asuvia alaikäisiä, työssä käymät- - 331 Salolainen ym.: Ammattimaisen kuorma-
503: tömiä lapsia huoltavalle holhoojalle . . . . . . . . 346 autoliikenteen harjoittajien vapauttamisesta
504: - 314 Rihtniemi-Koski ym.: Omaksi asunnoksi kuorma-autokaluston vaihtohinnan perusteella
505: ostettavan asunto-osakehuoneiston tai kiinteis- määrättävästä verosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 369
506: tön kaupasta perittävän leimaveron poistami- - 332 Salolainen ym.: Tulli- ja verovapauden
507: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 347 myöntämisestä ammattimaiselle kuorma-autoil-
508: 315 Ronkainen ym.: Sisävesikalastuksesta saa- la tapahtuvalle ulkomaanliikenteelle . . . . . . . . 370
509: tavan tulon saattamisesta verovapaaksi . . . . . 348 - 333 Salolainen ym.: Kolarivaurioautojen auto-
510: 316 Ronkainen ym.: Savonlinnan sekä Keri- veron kaksinkertaisen maksamisen estämisestä 371
511: mäen, Punkaharjun ja Parikkalan siirtämises- - 334 Salolainen ym.: Jäteöljyjen talteenotto-
512: tä kehitysalueiden ensimmäiseen vyöhykkee- ja hyväksikäyttölaitosten perustamisesta . . . . 373
513: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 349 - 335 Saukko: Turveprikettitehtaan rakenta-
514: misesta Vaalaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 374
515: 317 Rosnell ym.: Teolliselle yrittäjätoiminnal-
516: - 336 Saukkonen ym.: Kotimaisten energia-
517: le luovutettavien varojen väärinkäytön estä-
518: lähteiden tutkimuksen ja hyväksikäytön lisää-
519: misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 351 misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 375
520: - 318 Rosnell ym.: Asuntolainoitettujen talojen - 337 Saukkonen ym.: Puuraaka-ainetta käyttä-
521: valvonnan tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 353 vän kokeiluvoimalan rakentamisesta Parikka-
522: - 319 Rytkönen ym.: Kaivostoiminnan aloitta- lan kuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 378
523: misesta Pielaveden Säviällä . . . . . . . . . . . . . . . 355 - 338 Sillantaus ym.: Metsäverotuksen keventä-
524: - 320 Saarikoski ym.: Liikevaihtoverolain muut- misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 379
525: tamisesta ammattimaisessa liikenteessä käytet- - 339 Sillantaus ym.: Liikevaihtoverotuksen
526: tävän kaluston vapauttamiseksi liikevaihto- uudistamisesta arvonlisäverojärjestelmään siir-
527: verosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 356 tymällä .................................. 381
528: - 321 Saarikoski ym.: Tutkimus- ja tuotekehi- - 340 Sillantaus ym.: Tuotekehitystuen myön-
529: tysvarauksen aikaansaamisesta elinkeinovero- tämisestä ympäristönsuojeluteknologian edistä-
530: lainsäädäntöön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 357 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 383
531: - 322 Saarikoski ym.: Korkotukiluottojärjestel- - 341 Sillantaus ym.: Ensiasunnon hankkijoi-
532: män jatkamisesta ja laajentamisesta koske- den asuntolainamahdollisuuksien parantami-
533: maan koko pienyritystoimintaa . . . . . . . . . . . . 358 sesta ja asumiskustannusten saattamisesta ny-
534: - 323 Saarinen ym.: Valtion osakerahaston pe- kyistä kohtuullisemmalle tasolle . . . . . . . . . . . 384
535: rustamisesta suurimpien yksityisten osakeyh- - 342 Starast: Omakotitaloja varten myönnet~ ·
536: tiöiden muuttamiseksi valtionenemmistöisiksi täviä asuntolainoja koskevien lainapäätösten
537: yhtiöiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 359 jouduttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 386
538: 12 Sisällysluettelo
539:
540: Siv. Siv.
541: - 343 A. Stenbäck ym.: Liikevaihtoverolain - 364 Torikka: Yritysten osakkeiden ostoon
542: muuttamisesta sosiaaliluontoisten tukipalvelu- käytettävän tulon vähennyskelpoisuudesta ve-
543: jen siirtämiseksi liiketoiminta-käsitteen ulko- rotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 409
544: puolelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 387 - 365 Torikka: Energiansäännöstelylain valmis-
545: - 344 Suonio ym.: Yksityisten siivousliikkeiden telusta ja energiatarkastajien virkojen perusta-
546: käytön estämisestä yhteiskunnallisten laitos- misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 410
547: ten siivoustehtävissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 388 - 366 Tuovinen ym.: Kohtuullisten opiskelija-
548: - 345 Suonio ym.: Valtion toimintojen haja- vuokratulojen saattamisesta eläkeläisen vero-
549: sijoitusta koskevan kokonaisselvityksen laati- vapaaksi tuloksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 411
550: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 389
551: - 367 Tuovinen ym.: Kehitysalueiden teollisten
552: - 346 Surakka ym.: Haapamäen taajaman ke-
553: työpaikkojen lisäämisestä sijainninohjausjärjes-
554: hittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 390
555: telmää kehittämällä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 412
556: - 347 Sutinen ym.: Huvitilaisuuksien leimave-
557: ron alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 391 - 368 Tuovinen ym.: Malmintutkimuksen te-
558: - 348 Sutinen ym.: Polvijärven ja Rääkkylän hostamisesta kehitysalueilla . . . . . . . . . . . . . . . 413
559: saattamisesta lisätukiaineiksi . . . . . . . . . . . . . . 392 - 369 Tuovinen ym.: Polvijärven alueella ole-
560: - 349 Sutinen ym.: Haja-asutusalueiden vähit- van talkkimalmin rikastamisesta ja jalostami-
561: täiskaupan korkotuen ulottamisesta myös var- sesta kokonaisuudessaan Polvijärvellä . . . . . . 414
562: sinaiseen toimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 393 - 370 Tuovinen ym.: Turvetuotannon kehittä-
563: - 350 Sutinen ym.: Liikevaihtoveron palaut- misestä Rääkkylän suoalueilla . . . . . . . . . . . . . 415
564: tamisesta syrjäisten seutujen haja-asutusaluei- 371 Tuovinen ym.: Kehitysalueläänien osuu-
565: den pienkaupoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 394 den korottamisesta asuntolainojen läänikoh-
566: - 35·1 Sutinen ym.: Valtion virastotalon laajen- taisista kiintiöistä päätettäessä . . . . . . . . . . . . 416
567: tamisesta Nurmeksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 396
568: - 372 Työläjärvi ym.: Liikevaihtoverolain muut-
569: - 352 Säilynoja ym.: Luottamustehtävistä puo-
570: tamisesta sosiaalipalvelujen kehittämistä sil-
571: lueille maksettavien maksujen saattamisesta
572: mälläpitäen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 417
573: vähennyskelpoisiksi verotuksessa . . . . . . . . . . . 397
574: - 353 Söderman ym.: Valmet Oy:n Loimaan - 373 Työläjärvi: Määrärahasta tutkimusprofes-
575: tehtaan kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 398 sorin palkkaamiseksi geologiseen tutkimuslai-
576: - 354 Söderman ym.: Loimaan kaupungin saat- tokseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 418
577: tamisesta kehitysalueiden ulkopuoliseksi tuki- - 374 Ursin ym.: Diabetes-potilaan ruokakus-
578: alueeksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 399 tannusten vähentämisestä verotuksessa . . . . . 419
579: - 355 Tennilä ym.: Valtionyhtiölain aikaansaa- - 375 Wahlström ym.: Valtion oman yritystoi-
580: misesta . .. .. .. .. .. .. . .. .. .. .. .. . .. .. .. .. 400 minnan kehittämisohjelman aikaansaamisesta 420
581: - 356 Tennilä ym.: Outokumpu Oy:n Tornion - 376 Wahlström ym.: Valtion yritysten ja ke-
582: jaloterästehtaan tuotannon lisäämisestä . . . . . . 401 hitysalueiden pienyritysten yhteistoiminnan
583: - 357 Tennilä ym.: Veitsiluoto Osakeyhtiön laajentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 421
584: Kemijärven tehtaan jalostusasteen nostamisesta 402
585: - 377 Wahlström ym.: Vuokralaisdemokratiaa
586: - 35-8 Tennilä ym.: Sodankylän Koitelaisen
587: koskevan lain aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . 422
588: alueen kromiesiintymän hyväksikäytöstä . . . . 403
589: - 359 Tennilä ym.: Pahtavuoman kuparikaivok- - 378 Valo ym.: Sukupolvenvaihdoksen helpot-
590: sen toiminnan aloittamisesta . . . . . . . . . . . . . . 404 tamisesta yritystoiminnassa yritysomaisuuden
591: - 360 Tennilä ym.: Sokiin kaivoksen avaami- arvostusperusteita verotuksessa muuttamalla 423
592: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 405· - 379 Valo: Sukupolvenvaihdoksen helpottami-
593: - 361 Tikka: Valtion virastotalon aikaansaami- sesta yritystoiminnassa perintöveron maksu-
594: sesta Kuusankoskelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 406 aikaa pidentämällä ja maksuunpanoa siirtä-
595: mällä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 424
596: - 362 Toiviainen ym.: Valtion yksityisille yri-
597: tyksille myöntämän tuen sitomisesta erinäisiin - 380 Valo ym.: Ns. vetokoukkuverolain ku-
598: toimenpiteisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 407 moamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 425·
599: - 363 Toiviainen ym.: Tasapuolisuuden ja - 381 Valtonen ym.: Pienteollisuuslainojen
600: oikeudenmukaisuuden noudattamisesta sano- myöntämisestä ammattimaisessa liikenteessä
601: malehtien kuljetus- ja jakeluavustusten jaossa 408 käytettävien kuorma-autojen hankintaan . . . . 426
602: Sisällysluettelo 13
603:
604: Siv. Siv.
605: - 382 P. Vennamo ym.: Verotuksen kokonais- - 401 V. Vennamo ym.: Yksityiseen yrittämi-
606: uudistuksen toteuttamisesta erityisesti luon- seen ja tavalliseen omistamiseen kohdistuvan
607: nollisten henkilöiden verotuksen huojentami- omaisuusveron alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . · 446
608: seksi ................................. . 427 - 402 V. Vennamo ym.: Tarpeettomien vero-
609: - 383 P. Vennamo ym.: Yksityiskotiin sijoite- vapaiden tulojen saattamisesta veronalaisiksi 447
610: tun lapsen huoltamisen rinnastamisesta veron- - 403 V. Vennamo ym.: Yhteisöjen omaisuus-
611: huojennuksissa omaan tai ottolapseen ..... . 428 verotuksen järjestämisestä ............... . 448
612: - 384 P. Vennamo ym.: Tulo- ja varallisuus- - 404 V. Vennamo ym.: Säätiöiden verova-
613: verolain muuttamisesta sairaskassan jäsenten pauksien poistamisesta .................. . 449
614: verotuskohtelun palauttamiseksi aikaisemman - 405 V. Vennamo ym.: Ylityön verotuksen
615: lain mukaiseksi . . ...................... . 429 keventämisestä ......................... . 450
616: - 385 P. Vennamo ym.: Invalidivähennysoikeu· - 406 V. Vennamo ym.: Ylityön verovapaudes-
617: den parantamisesta verotuksessa .......... . 430 ta ylityötulon talletusvelvollisuutta vastaan ..
618: - 386 P. Vennamo ym.: Ylimääräisen verovä- - 407 V. Vennamo ym.: Päätoimiseksi katsot-
619: hennyksen myöntämisestä hevoskasvattajille .. 431
620: tavana opiskeluaikana ansaittujen tulojen va-
621: - 387 P. Vennamo ym.: Omaisuusveron mää- pauttamisesta verosta ................... . 452
622: räämisestä koskemaan suuryhtiöiden ja yhtei-
623: - 408 V. Vennamo ym.: Verovähennysten mää-
624: söjen koko omaisuutta . . ................ . 432
625: rien korottamisesta ..................... . 453
626: - 388 P. Vennamo ym.: Veronhuojennustalle-
627: - 409 V. Vennamo ym.: Erityisen perusvähen-
628: tuksen ennakonpidätyshyvityksen ulottamises-
629: nyksen myöntämisestä rintamamiehille vero-
630: ta koskemaan kaikkia veronmaksajia ...... . 433
631: tuksessa ............................... . 454
632: - 389 P. Vennamo ym.: Arvio- ja laskelma-
633: - 410 V. Vennamo ym.: Koulutusvähennykseen
634: verotuksen saattamisesta oikeudenmukaiseksi 434
635: oikeuttavan opiskelijan yläikärajan korottami-
636: - 390 P. Vennamo ym.: Veronmaksajien asia- sesta
637: miesten nimeämisestä verolautakuntiin ..... 435
638: - 411 V. Vennamo ym.: Lasten koulukustan-
639: - 391 P. Vennamo ym.: Autoveron alentami- nusten saattamisesta vähennyskelpoisiksi vero-
640: sesta henkilöauton hintaan sisältyvien turva- tuksessa ............................... . 456
641: laitteiden ja pakokaasujen puhdistuslaitteiden
642: - 412 V. Vennamo ym.: Lasten päivähoito-
643: osuutta vastaavalla määrällä ............. . 436
644: maksujen saattamisesta vähennyskelpoisiksi
645: - 392 P. Vennamo ym.: Invalidien autoveron verotuksessa ........................... . 457
646: palauttamisoikeuden parantamisesta ....... . 437
647: - 413 V. Vennamo ym.: Asumiskustannusten
648: - 393 P. Vennamo ym.: Energiaomavaraisuuden saattamisesta vähennyskelpoisiksi verotuk-
649: kohottamisesta ......................... . 438 sessa .................. · · .. · · · .. · .. · · · .. 458
650: - 394 P. Vennamo ym.: Turun ja sen ympä- - 414 V. Vennamo ym.: Matkakustannusten
651: ristökuntien asuntopulan poistamisesta ..... 439 verovähennysoikeudesta . . ................ . 459
652: - 395 V. Vennamo ym.: Palkkatyöläisten vero· - 415, V. Vennamo ym.: Oman asunnon. vuok-
653: jen alentamisesta ....................... . 440 ran saattamisesta vähennyskelpoiseksi tulo-
654: - 3% V. Vennamo ym.: Pienituloisten vapaut- verotuksessa ........................... . 460
655: tamisesta kaikista veroista ............... . 441 - 416 V. Vennamo ym.: Työolosuhteista aiheu-
656: - 397 V. Vennamo ym.: Aviopuolisoiden yhteis- tuvan muulla paikkakunnalla asumisen kus-
657: verotuksen poistamisesta ................ . 442 tannusten vähentämisestä verotuksessa ..... 461
658: - 398 V. Vennamo ym.: Yksinäisten henkilöi- - 417 V. Vennamo ym.: Viisipäiväisen työvii-
659: den verotuksen alentamisesta luonnollisten kon ulkopuolelle jäävien ylimääräisten rasi-
660: henkilöiden yleiselle verotustasolle ........ . 443 tusten korvaamisesta verohelpotuksilla ..... 462
661: - 399 V. Vennamo ym.: Ruotsalaisissa laivoissa - 418 V. Vennamo ym.: Kotiavun kustannus-
662: työskentelevien suomalaisten merimiesten kak- ten verovähennysoikeudesta .............. . 463
663: sinkertaisen verotuksen estämisestä ....... . 444 - 419 V. Vennamo ym.: Vanhempiensa luona
664: - 400 V. Vennamo ym.: Kansaneläkkeisiin entisellä kotipaikkakunnalla käyvän työnteki~
665: verrattavien pienten eläkkeiden vapauttami- jän matkakustannusten saattamisesta vähen·
666: sesta verosta .......................... .. 445 nyskelpoisiksi verotuksessa ............... . 464
667: 14 Sisällysluettelo
668:
669: Siv. Siv.
670: - 420 V. Vennamo ym.: Dieetistä aiheutuvien - 441 V. Vennamo ym.: Kohtuuttomien auto-
671: kulujen korvaamisesta sokeritautia sairasta- verojen alentamisesta ................... . 486
672: ville verohelpotuksin . . .................. . 465 - 442 V. Vennamo ym.: Veroetujen myöntämi-
673: - 421 V. Vennamo ym.: Osamaksukaupan kaup- sestä korjatuille vanhoille autoille ........ . 487
674: pahinnan korko-osuuden vähennyskelpoisuu- - 443 V. Vennamo ym.: Ns. dieselveron pois-
675: desta verotuksessa . . .................... . 466 tamisesta kuorma-autoilijoilta ............. . 488
676: - 422 V. Vennamo ym.: Metsäverotuksen - 444 V. Vennamo ym.: Polttoaineveron pois-
677: alueellisten ja tilakohtaisten epäkohtien pois- tamisesta moottorisahoissa käytettäväitä polt-
678: tamisesta .............................. . 467 toaineelta .............................. . 489
679: - 423 V. Vennamo ym.: Yksityisen metsän- - 445 V. Vennamo ym.: Lannoiteveron poista-
680: omistuksen verorasituksen alentamisesta .... 468 misesta ................................ . 490
681: - 424 V. Vennamo ym.: Omasta metsästä ta· - 446 V. Vennamo ym.: Väkirehujen hintojen
682: pahtuvan hankinnan verovapaudesta ...... . 469 alentamisesta Pohjois- ja Itä-Suomessa hin-
683: - 425 V. Vennamo ym.: Moottorisahan käy- toja rasittavat verot poistamalla ......... . 491
684: töstä aiheutuvien kustannusten vähennysoi- - 447 V. Vennamo ym.: Puoluepoliittisen edus-
685: keuden kehittämisestä verotuksessa ....... . 470 tuksen saattamisesta valtionyhtiöiden johdos-
686: - 426 V. Vennamo ym.: Ansiotyössä tarvitta- sa parlamentaaristen voimasuhteiden pohjalle 492
687: van moottorikelkan bensiinin verottomuu- - 448 V. Vennamo ym.: Pienten ja keskisuur-
688: desta ................................. . 471 ten yritysten toiminnan jatkuvuuden turvaa-
689: - 427 V. Vennamo ym.: Työhevosesta vero- misesta ............................... . 493
690: tuksessa myönnettävästä peruspoistosta ..... 472 - 449 V. Vennamo ym.: Suhdannelainojen saan-
691: - 428 V. Vennamo ym.: Kivenraivauskustan- nin turvaamisesta ...................... . 494
692: nusten saattamisesta verotuksessa vähennys- - 450 V. Vennamo ym.: Kehitysalueiden pien-
693: kelpoisiksi menoiksi .................... . 473 yritteliäisyyden tukemisesta ............. . 495
694: - 429 V. Vennamo ym.: Lyhytaikaisista töistä - 451 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden
695: saatavien tulojen ennakonpidätysten alentami- 1979 tulo- ja menoarvioon kehitysalueiden
696: sesta .................................. . 474 takauslaitosta varten ................... . 496
697: - 430 V. Vennamo ym.: Verotuksen yksin- - 452 V. Vennamo ym.: Marjanjalostustehtaan
698: kertaistamisesta ......................... . 475 rakentamisesta Savoon ................. . 497
699: - 431 V. Vennamo ym.: Veromielivaltaa edistä- - 453 V. Vennamo ym.: Metallisulaton aikaan-
700: vien lakien kumoamisesta ............... . 476 saamisesta Itä-Suomeen ................. . 498
701: - 432 V. Vennamo ym.: Veron määräaikana - 454 V. Vennamo ym.: Savon Sellu Oy:n
702: maksamisen laiminlyönnistä perittävän viiväs- laajentamisesta ......................... . 499
703: tyskoron alentamisesta .................. . 477 - 455 V. Vennamo ym.: Luikonlahden kaivos-
704: - 433 V. Vennamo ym.: Perintö- ja lahjavero- alueen yritystoiminnan kehittämisestä ..... . 500
705: lain muuttamisesta veron määräämiseksi vero- - 456 V. Vennamo ym.: Lisävarojen myöntä-
706: tusarvojen perusteella ................... . 478 misestä malmivarojen hyödyntämiseksi .... 501
707: - 434 V. Vennamo ym.: Liikevaihtoveron pois- - 457 V. Vennamo ym.: Maaperätutkimuksen
708: tamisesta eräiltä välttämättömyystarvikkeilta 479 tehostamisesta Itä-Suomessa ............. . 502
709: - 435, V. Vennamo ym.: Oppi- ja koulukirjojen - 458 V. Vennamo ym.: Malminetsinnän te-
710: vapauttamisesta liikevaihtoverosta ......... . 480 hostamisesta Luikonlahden kaivoksen ympä-
711: - 436 V. Vennamo ym.: Pientorikaupan va- ristössä 503
712: pauttamisesta liikevaihtoverosta .......... . 481 - 459 V. Vennamo ym.: Tuusniemen Paakkilan
713: - 437 V. Vennamo ym.: Liikevaihtoveron pe- kaivoksen toiminnan jatkamisesta valtion yri-
714: rimisen siirtämisestä vähittäisliikkeiltä tukku- tyksenä ............................... . 504
715: partaaseen ............................. . 482 - 460 V. Vennamo ym.: Säviän kupariesiinty-
716: - 438 V. Vennamo ym.: Vakuutusmaksuveron män hyödyntämisestä ................... . 505
717: poistamisesta ........................... . 483 - 461 V. Vennamo ym.: Sähkön kuluttajahin-
718: - 439 V. Vennamo ym.: Sähköverolain kumoa- nan alentamisesta ja saattamisesta samaksi
719: misesta 484 koko maassa ........................... . 506
720: - 440 V. Vennamo ym.: Leimaveron poista- - 462 V. Vennamo ym.: Pienkuluttajien sähkön
721: misesta kiinteistön luovutuksessa ......... . 485 kuluttajahinnan alentamisesta ............. . 507
722: Sisällysluettelo 15
723:
724: Siv. Siv.
725: - 463 V. Vennamo ym.: Kotimaisten ilmais- - 486 V. Vennamo ym.: Erityisen tahtituen jär-
726: polttoaineiden käytön tehostamisesta tiloilla jestämisestä syrjäseutuja varten . . . . . . . . . . . . 531
727: ja omakotitaloissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 508 - 487 V. Vennamo ym.: Halkojen kuljetuk-
728: - 464 V. Vennamo ym.: Turveraaka-ainevaro- sen saattamisesta kuljetustuen piiriin . . . . . . 532
729: jen selvittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 509 - 488 V. Vennamo ym.: Lehtien postimaksujen
730: - 465 V. Vennamo ym.: Pohtoturvetuotannon eriarvoisuuden poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . 533
731: edistämisestä Pielavedellä . . . . . . . . . . . . . . . . 510 - 489 V. Vennamo ym.: Pienlehtien toiminnan
732: - 466 V. Vennamo ym.: Turvetutkimuksen turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 534
733: suorittamisesta Rautavaaran suoalueilla . . . . 511 - 490 V. Vennamo ym.: Valtionavustusten
734: - 467 V. Vennamo ym.: Turvelämpökeskuksen poistamisesta suurlevikkisiltä lehdiltä . . . . . . 535
735: rakentamisesta Kiuruvedelle . . . . . . . . . . . . . . 512 - 491 V. Vennamo ym.: Ns. vähittäismaksu-
736: - 468 V. Vennamo ym.: Kansalaisten ostoky- asuntojen rakentamisen tukemisesta . . . . . . . . 536
737: vyn parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 513 - 492 V. Vennamo ym.: Yksinäisten henkilöi-
738: - 469 V. Vennamo ym.: Hintavyöryn pysäyt- den oman asunnon hankintaan myönnettävästä
739: tämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 514 asuntolainasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 537
740: - 470 V. Vennamo ym.: Hintojen ja maksujen - 493 V. Vennamo ym.: Maaseudun asuntojen
741: nousun estämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 515 korjaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 538
742: - 471 V. Ve1mamo ym.: Palkkojen indeksi- - 494 V. Vennamo ym.: Vanhojen rakennusten
743: kiellon kumoamisesta pienten palkkojen osal- kunnostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 539
744: ta- -. ,.-.-... -.--............................. 516 - 495 V. Vennamo ym.: Asuntotuotannon te-
745: - 472 V. Vennamo ym.: Pienten ansioiden ja hostamisesta Kuopion läänissä . . . . . . . . . . . . 540
746: säästöjen saattamisesta indeksiturvan piiriin 517 - 496 V. Vennamo ym.: Kuopion asuntopulan
747: - 473 V. Vennamo ym.: Lainsäädäntötoimista poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 541
748: tuloerojen kasvamisen estämiseksi . . . . . . . . 518 - 497 V. Vennamo ym.: Kunnollisen asunnon
749: - 474 V. Vennamo ym.: Vakuutussäästäjien turvaamisesta alivuokralaisille . . . . . . . . . . . . 542
750: omaisuuden turvaamisesta inflaatiolta . . . . . . 519 - 498 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden
751: - 475 V. Vennamo ym.: Tarpeettoman tuon- 1979 tulo- ja menoarvioon rintamaveteraanien
752: nin estämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 520 asuntojen hankkimista varten . . . . . . . . . . . . 543
753: - 476 V. Vennamo ym.: Yksityisten vähittäis- - 499 V. Vennamo ym.: Vanhusten asuntoti-
754: kauppiaiden ja kuljetusalan yrittäjien lainan lanteen helpottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 544
755: saannin turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 521 - 500 V. Vennamo ym.: Valtion asuntolainojen
756: - 477 V. Vennamo ym.: Vähittäiskaupan toi- korkojen alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 545
757: mintaedellytysten turvaamisesta kehitysalueil- - 501 V. Vennamo ym.: Vanhusten asuntojen
758: la ..................................... 522 perusparantamisesta valtion lainoin ja avus-
759: - 478 V. Vennamo ym.: Palvelujen turvaami- tuksin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 546
760: sesta harvaan asutuilla alueilla . . . . . . . . . . . . 523 - 502 V. Vennamo ym.: Halpakatkoisten laino-
761: - 479 V. Vennamo ym.: Kuljetustoimen ve- jen myöntämisestä maaseudun asuntotiloille
762: rojen alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 524 ja asuntotonteille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 547
763: - 480 V. Vennamo ym.: Kuljetustoimen alan - 503 V. Vennamo ym.: Valtion virastotalon
764: verotuksen keventämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . 525 rakentamisesta Iisalmeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 548
765: - 481 V. Vennamo ym.: Nestemäisten poltto- - 504 V. Vennamo ym.: Valtion virastotalon
766: aineiden kuluttajahintojen alentamisesta . . . . 526 rakentamisesta Tuusniemelle . . . . . . . . . . . . . . 549
767: - 482 V. Vennamo ym.: Autoilijapienyrittäjien - 505 V. Vennamo ym.: Valtion virastotalon
768: kaluston lunastamisesta yhteiskunnalle autoi- rakentamisesta Varkauteen . . . . . . . . . . . . . . . . 550
769: lijan luopuessa yritystoiminnasta . . . . . . . . . . 527 - 506 V. Vennamo ym.: Yhteiskunnan virka-
770: - 483 V. Vennamo ym.: Kuorma-autoilijoille valtaistumisen mukanaan tuomien haittojen
771: myönnettävästä rahastointioikeudesta kaluston korjaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 551
772: uushankinnan turvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 528 - 507 V. Vennamo ym.: Byrokratian aiheut-
773: - 484 V. Vennamo ym.: Kuorma-autojen liiken- taman tuhlailun ja tarpeettomien menojen ra-
774: nevakuutusmaksurasituksen huojentamisesta . . 529 joittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 552
775: - 485 V. Vennamo ym.: Ammattimaisen moot- - 508 V. Vennamo ym.: Eduskuntapuolueiden
776: toriajoneuvoliikenteen liikennevakuutusmaksu- edustuksesta valtion komiteoissa ja toimi-
777: rasituksen alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 530 kunnissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 553
778: 16 Sisällysluettelo
779:
780: Siv. Siv.
781: - 509 V. Vennamo ym.: Ns. puoluetukiraho- - 524 Björklund ym.: Pankkien hallinnon de-
782: jen poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 554 mokratisoimisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 571
783: - 510 V. Vennamo ym.: Kansanäänestyksen toi- - 525 Leppänen ym.: Lainojen vakuutena käy-
784: meenpanemisesta puoluetukiasiassa . . . . . . . . 55'5 tetyn henkilötakausjärjestelmän korvaamises-
785: - 511 V. Vennamo ym.: Valtion virka-autojen ta luottovakuutusjärjestelmällä . . . . . . . . . . . . 5'72
786: käytön valvonnan tehostamisesta . . . . . . . . . . 556 - 526 Leppänen ym.: Osuuskauppojen säästö-
787: - 512 V. Vennamo ym.: Kansanedustajien palk- kassatoiminnan lopettamista koskevan esityk-
788: kioiden tilapäisestä alentamisesta . . . . . . . . . . 557 sen antamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 573
789: - 51J Viljanen ym.: Yleisen tullivaraston pe- - 527 Leppänen ym.: Pankkien kiinteistönvä-
790: rustamisesta Lahteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55'8 litystoimintaan osallistumisen estämisestä . . 574
791: - 514 Viljanen ym.: Pienteollisuuslainojen - 528 M. Puhakka ym.: Liikepankkien ja va--
792: myöntämisestä ammattimaisen kuorma-autolii- kuutuslaitosten saattamisesta yhteiskunnan
793: kenteen harjoittajille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 559 hallintaan hallituksen talouspoliittisten toi-
794: - 515 Viljanen ym.: Asuntolainamäärärahojen mintamahdollisuuksien lisäämiseksi . . . . . . . . 5·75
795: jakoperusteiden tarkistamisesta . . . . . . . . . . . . 560 - 529 Saarinen ym.: Liikepankkien ja pakolli-
796: - 516 Vähäkangas ym.: Huviveron poistami- sen vakuutuksen siirtämisestä valtion omis-
797: sesta poliittisten ja muiden aatteellisten jär- tukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5'7 6
798: jestöjen ja urheiluseurojen järjestämiltä huvi- - 530 Sillantaus ym.: Sijoitusyhtiölainsäädännön
799: tilaisuuksilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 561 aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 577
800: - 517 Vänskä ym.: Yrittäjäin pakollisten eläke- - 5'31 Söderström ym.: Pääomien maastavien-
801: vakuutusmaksujen saattamisesta vähennyskel- nin tiukentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 578
802: poisiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun - 532 Tamminen ym.: Valtion ohjauksessa toi-
803: lain nojalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 562 mivan investointipankin perustamisesta . . . . 579
804: - 518 Vänskä ym.: Taidetekstiilien saattamises- - 533 Uitto: Talletusten vastaanottajien vei-
805: ta muun kuvataiteen kanssa samanarvoiseen voittamisesta maksamaan veronkorotuksia
806: asemaan liikevaihtoverolakia sovellettaessa . . 563 eräissä tapauksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 581
807: - 519 Vänskä ym.: Ulkomaanliikenteessä sään- - 534 Ursin ym.: Alueellisen rahapolitiikan
808: nöllisesti olevien kuorma-autojen vapauttami- harjoittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 582
809: sesta kokonaisuudessaan moottoriajoneuvove- - 535 V. Vennamo ym.: Lainakoron alentami-
810: rosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 564 sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 583
811: - 520 Vänskä ym.: Haja-asutusalueiden kaupan - 536 V. Vennamo ym.: Talletuskoron sitomi-
812: rahoitustuen laajentamisesta koskemaan myös sesta talletusajan pituuteen . . . . . . . . . . . . . . 584
813: vaihto-omaisuutta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 565 - 537 V. Vennamo ym.: Piensäästäjien indeksi-
814: - 521 Zilliacus m. fl.: Om underlättande av turvan toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 585
815: barnfamiljers ekonomiska situation genom - 538 V. Vennamo ym.: Viivästyskoron peri-
816: skatteavdrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 566 misen estämisestä pankkilainojen osalta . . . . 586
817: - 539 V. Vennamo ym.: Kansalaisten ja pienten
818: - 521 Zilliacus ym.: Lapsiperheiden taloudelli-
819: yritysten Iainansaannin turvaamisesta . . . . . . 587
820: sen. aseman parantamisesta verovähennysten
821: - 540 V. Vennamo ym.: Pienyritysten lainan-
822: avulla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 567
823: saannin turvaamisesta pankkitoiminnan keskit-
824: - 522 Zilliacus m. fl.: Om sänkning av om-
825: tyessä ..................... · ·. · · · · · · · · · · .568
826: sättningsskatten på böcker . . . . . . . . . . . . . . . . 568 - 541 V. Vennamo ym.: Kohtuukorkoisten va-
827: - 522 Zilliacus ym.: Kirjojen liikevaihtoveron kauttamislainojen järjestämisestä pienyrityksilr
828: alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 569 le . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 589
829: - 523 Äikäs ym.: Valtion ja pienteollisuuden - 542 V. Vennamo ym.: Ns. pimeiden pankki~
830: yhteisen vientilaitoksen perustamisesta . . . . 570 talletusten esiinsaamisesta ja verottamisesta .5%
831: 1979 vp.
832:
833: Toivontusaloite n:o 1.
834:
835:
836:
837:
838: Ahde ynt.: Ympäristömiriisteri.ön perustamisesta keskushallinto-
839: komitean ehdotusten mukaisesti.
840:
841:
842:
843: E d u s k u n n a 11 e.
844:
845: Ympäristönsuojelun keskushallinnon järjestä- poliittisesti laajapohjainen ja perusteellista hal-
846: minen on maassamme vieläkin ratkaisematta. linnon asiantuntemusta edustava komitea pää-
847: Tilanne on lukkiutunut sellaiseksi, että koko tyi ympäristöasioiden osalta yksimieliseen eh-
848: ympäristönsuojelu siitä kärsii: lainsäädäntö ei dotukseen osamietinnössään 22. 12. 1975. Ko-
849: aiisty eikii hallinto kehity. Asiaa on valmistel- mitea esitti laajojen ympäristökysymysten kes-
850: tu poikkeuksellisen perusteellisesti eri kemi- kittämistä saman ministeriön toimialaan ja esitti
851: teoissa, toimikunnissa ja työryhmissä usean vuo- ympäristöministeriön tehtäväpiiriin asiat, jotka
852: den ajan. Poliittiset erimielisyydet ovat kuiten- koskevat
853: kin toistaiseksi estäneet asian ratkaisemisen.
854: Ympäristönsuojelun aineellisen lainsäädännön - ympäristönsuojelua ja luonnonsuojelua
855: puutteet johtuvat suurelta osin ympäristöhal- - vesihallintoa, eräitä asioita lukuun otta-
856: linnon hajanaisuudesta ja ympäristöasioiden matta
857: heikosta koordinoinnista. Ympäristöhallintoa - säteilyturvallisuutta
858: koskeneet erimielisyydet ovat toistuneet jokai- - kaavoitus- ja rakennustointa
859: sen uuden lain edellyttämistä hallinnollisista - maanmittausta.
860: järjestelyistä neuvoteltaessa ja useimmiten estä-
861: neet lakiehdotuksen etenemisen hallituksessa. Perusteellisen selvityksen jälkeen komitea
862: Sen vuoksi tarpeettomista kiistelyistä on pääs- hylkäsi ns. hajautetun ratkaisun sekä ratkaisut,
863: tävä, jotta ympäristöasioiden hoito saadaan lähi- jotka merkitsisivät ympäristötehtävien keskittä-
864: vuosina alan kansainvälisen yhteistyönkin vaati- mistä maa- ja metsätalousministeriöön tai sisä-
865: malle tasolle. asiainminis teriöön.
866: Ympäristönsuojelun hallinnon suunnittelu on Valtion keskushallintokomitean ehdotuksesta
867: ollut vireillä vuosikausia. Hyväksyessään eräitä antamissaan lausunnoissa poliittiset puolueet
868: uudistuksia ympäristönsuojelun hallintoon vuon- sekä useimmat ministeriöt suhtautuivat myön-
869: na 1972 eduskunta ei pitänyt saavutettua rat- teisesti ehdotukseen ympäristöministeriön pe-
870: kaisua lopullisena, vaan edellytti, että hallitus rustamisesta. Sen sijaan ministeriön toimialan
871: kiirehtii suunnitelmia ympäristönsuojelun kan- rajauksesta esitettiin erilaisia käsityksiä. Useim-
872: nalta tärkeiden toimintojen keskittämiseksi mat lausunnonantajat ovat kuitenkin päätyneet
873: valtionhallinnossa omaksi ympäristönsuojelumi- lähes komitean ehdotuksen mukaiseen toimi-
874: nisteriöksi. alarajaukseen.
875: Valtioneuvosto asetti 26. 9. 1974 komitean Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
876: ( ns. valtion keskushallintokomitean), jonka kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
877: tehtävänä oli mm. selvittää, onko ministeriöi-
878: den välinen tehtävänjako ja niiden yleinen toi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
879: mialojen määrittely valtion 'tehtävien hoidon ympäristöministeriön perustamiseksi si-
880: kannalta tarkoituksenmukainen sekä tehdä eh- ten, että perustettavan ministeriön toi-
881: dotuksensa tarpeellisiksi muutoksiksi. Tämä miala vastaisi keskushallintokomitean
882:
883: {)87900581L
884: 2 Toivomusaloite n:o 1
885:
886:
887: ehdottamaa ympäristöministeriön toimi- toiminnan yhteensovittaminen ja ympä-
888: alaa ja että ministeriön tehtäviin liite- ristönsuojelun keskushallintoa koskevien
889: tään eri ympäristönsuojeluviranomaisten päätösten valmistelu.
890: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
891:
892: Matti Ahde Kaj Bärlund Pirkko Valtonen
893: Risto Tuominen Helge Siren Kaarina Suonio
894: Reino Breilin Lea Savolainen Mikko Rönnholm
895: Pertti Hietala Saara-Maria Paakkinen Lasse Lehtinen
896: Jouko Tuovinen Paula Eenilä · Kaisa Raatikainen
897: Olli Helminen Pirkko Työläjärvi Bror Lillqvist
898: Erkki Liikanen Tellervo Koivisto Arvo Salo
899: Juhani Raudasoja Seppo Tikka Eino Loikkanen
900: Matti Luttinen Pekka Starast Seija Karkinen
901: Salme Myyryläinen Mauno Forsman Maija Rajantie
902: Pirjo Ala-Kapee Matti Puhakka Tarja Halonen
903: Pentti Lahti-Nuuttila Eino Grönholm Liisa Jaakonsaari
904: Sinikka Luja-Penttilä Jermu Laine Juhani Surakka
905: Jorma Rantala Hannu Tapiola Sakari Knuuttila
906: Markus Aaltonen Anna-Liisa Piipari
907: 1979 vp. 3
908:
909: Toivomusaloite n:o 2.
910:
911:
912:
913:
914: Itälä ym.: Ympäristöministeriön perustamisesta.
915:
916:
917: E d u s k u n n a 11 e.
918:
919: Toisin kuin useimmissa muissa Länsi-Euroo- ristönsuojelun tavoitteita. Toisaalta toimialuetta
920: pan maissa, Suomessa ei ole erillistä ympäristö- rajattaessa on kuitenkin varottava yhdistämästä
921: ministeriötä. Ympäristökysymysten käsittely on ympäristöministeriöön kovin vaikutusvaltaisia
922: hajautunut useiden eri ministeriöiden ja keskus- ympäristön hyväksikäyttöä edistäviä hallinnon-
923: virastojen alaisuuteen. Kun ympäristökysymyk- haaroja. Tuolloin olisi olemassa vaara, että
924: siä näin käsitellään muiden hallinnonhaarojen ympäristöministeriön nimen suojissa tosiasiassa
925: ohella, päätöksiä niistä ovat tekemässä viran- edistettäisiin ympäristönsuojelun vastaisia ym-
926: omaiset, jotka kokevat ensisijaiseksi velvolli- päristön hyödyntämistavoitteita ja ympäristö-
927: suudekseen edistää muita, ympäristönsuojelun näkökohdat jäisivät vaille omaa puolestapuhu-
928: kannalta -nsti.ilitaisia tavoitteita. Tämä johtaa jaansa.
929: automaattisesti ympäristönäkökohtien alipainot- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
930: tumiseen päätöksenteossa. Eduskunnan mah- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
931: dollisuuksia valvoa ympäristönsuojelun tilaa
932: heikentää se, että valtioneuvostossa ei ole mi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
933: nisteriä, joka olisi selkeästi vastuussa ympä- ympäristöministeriön perustamiseksi si-
934: ristönsuojelun edistämisestä. ten, että varat tähän tarkoitukseen osoi-
935: Maahamme tarvitaan erillinen ympäristö- tetaan vuoden 1981 tulo- ja menoarvios-
936: ministeriö, jonka toimialue on rajattava niin sa.
937: laajaksi, että se tehokkaasti voi edistää ympä-
938: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
939:
940: Jaakko Itälä Helvi Hyrynkangas
941: Terhi Nieminen-Mäkynen Anneli Kivitie
942: 4 1979 vp.
943:
944: Toivomusaloite n:o 3.
945:
946:
947:
948:
949: Jaakonsaari ym.; Ruotsissa asuvien suomalaisten posriäänestys-
950: mahdollisuudesta.
951:
952:
953: E d u s k u n n a 11 e.
954:
955: Suoritettujen eduskuntavaalien yhteydessä työajan menetystä, matkakustannuksia ja lasten-
956: jouduttiin toteamaan, että ulkosuomalaisten hoitovaikeuksia. Ruotsinsuomalaisten mielestä
957: äänestysprosentti laski jälleen. Vaali vaalilta kas- riittävää parannusta äänestysmahdollisuuksiin
958: vaneeseen äänestyslaimeuteen vaikuttavat mo- toisi ainoastaan postiäänestyksen toteuttaminen.
959: net syyt, joista yksi on paluumahdollisuuksien Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
960: heikkeneminen ja siksi äänestysmotivaation pie· kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
961: neneminen Suomessa vallitsevan pysyvän kor-
962: kean työttömyyden takia. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
963: Ruotsissa asuvien suomalaisten oman käsi- Ruotsissa asuvien suomalaisten valtiolli-
964: tyksen mukaan suuren esteen äänestämiselle siin vaaleihin osallistumismahdollisuuk-
965: muodostaa edelleen se, että vaalihuoneistoja on sien helpottamiseksi ·toteuttamalla mah-
966: vähän. Äänestyspaikkojen vähälukuisuudesta dollisuus postiäänestykseen.
967: johtuen. aiheutuu äänioikeden käyttämisestä
968: Helsingi~sä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
969:
970: Liisa Jaakonsaari ·Aimo Ajo Kaarina Suonio
971: 1979 vp. 5
972:
973: Toivomusaloite n:o 4.
974:
975:
976:
977:
978: Jaatinen ym.: Valtiosääntötuomioistuimen perustamisesta elinkei-
979: notoimintaa koskevien rajoitusten laillisuuden tutkimiseksi.
980:
981:
982: E d u s k u n n a 11 e.
983:
984: Yksityisten yritysten määräksi arvioidaan lakeihin ja julkiseen valtaan on selvästi vähen-
985: 260 000. Ne tarjoavat työn ja toimeentulon tynyt. On jopa katsottu eduskunnalle kuuluvaa
986: 1,5 miljoonalle kansalaiselle eli 70 prosentille valtaa siirtyneen välittömän kansanvaltaisen
987: työllisestä työvoimasta. Yritysten merkitystä on valv01man ulkopuolella oleville keskusviras-
988: siis pidettävä ratkaisevan tärkeänä kehitysteki- toille, mikä olettamus sinänsä - vaikkapa ai-
989: jänä kansantaloudellemme. heettomanakin - edellyttää vähänkin epäilyttä-
990: Valitettavasti yritysten taloudelli'set perus- vien määräysperusteiden ja rajoittamistapausten
991: oikeudet eivät ole samalla tavalla valtakunnan tutkittavaksi saattamista.
992: erikoisessa suojeluksessa kuin kansalaisten työ- Koska eduskunnan itsensä suorittamaa kont-
993: voima (HM 6 §) . Yritysten yhteiskuntatehtä- rolli'a lakien perustuslainmukaisuudesta ja alem-
994: vää voidaan vaikeuttaa paitsi lainsäädäntöteitse manasteisten määräysten soveltamisesta yrityk-
995: myös alemmanasteisten säännösten soveltami- siin ei pidetä riittävänä, tulisi elinkeinonhar-
996: sella käytännössä. joittajille suoda mahdollisuus erilaisten rajoi-
997: Elinkeinonharjoittamisoikeutta saatetaan ra- tusten laillisuuden jälkikontrolliin ennen val-
998: joittaa esimerkiksi verotustulkinnalla, rahoitus- tiosääntöuudistuksen laajempaa toteuttamista.
999: päätöksillä, keskuspankin luototusohjeilla, so- Tämä käy parhaiten päinsä perustamalla eri-
1000: siaaliuudistuksilla, työsuojeluohjeilla, hintasään- tyinen valtiosääntötuomioistuin, joka on poliit-
1001: telytoimenpiteillä, maksukorotuksilla ja yhdys- tisista voimasuhteista vapaa riippumaton eri-
1002: kuntasuunnittelumääräyksillä. Lainsäädäntöön koistuomioistuin ja jossa asioiden vireillepano
1003: liittyviä ennakkotapauksia ovat lähinnä ajan- sallitaan sekä elinkeinonharjoittajalle että häntä
1004: vieteautomåattien välillinen yhteiskunnallista- edustavalle järjestölle.
1005: minen sekä mainonnan kiellot lääkeaineiden, Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
1006: alkoholin, keskioluen ja tupakkatuotteiden nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1007: osalta. muksen,
1008: Tällä tiellä edeten voidaan tahattomastikin
1009: puuttua moniin kansalaisten elinmahdollisuuk- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti sel-
1010: sia turvaavun toimintamuotoihin ja järkyttää laisen lainsäädännön aikaansaamiseen,
1011: tehokkaasti yritystoimintaa, jopa kumota vähi- jolla perustetaan erityinen valtiosääntö-
1012: tellen elinkeinonharjoittamisen vapaus. Kun tuomioistuin seuraamaan elinkeinotoi-
1013: samalla esiintyy tulkintaerimielisyyksiä säännös- mintaan mahdollisesti kohdistettavien ja
1014: ten ja ohjeiden käsittelyjärjestyksestä ja sito- jo kohdistettujen rajoitusten laillisuutta.
1015: vuudesta, kunnioitus ja luottamus perustus-
1016: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
1017:
1018: Matti Jaatinen Helena Pesola Mauri Miettinen
1019: Mauri Vänskä Elsi Hetemäki-Olander Eero Lattula
1020: Tapani Mörttinen
1021: 6 1979 vp.
1022:
1023: Toivomusaloite n:o 5.
1024:
1025:
1026:
1027:
1028: Joutsenlahti ym.: Äänestysnumeron merkitsemisestä leimasimella
1029: äänestyslippuu11.
1030:
1031:
1032: E d u s k u n n a 11 e.
1033:
1034: Vaaleissa paljastuu jatkuvasti, että äänestys- varmasti hyväksyttäviä eikä myöskään olisi sitä
1035: lippuja joudutaan hylkäämään joskus erittäin mahdollisuutta, että vaalilautakuntien jäsenet
1036: runsaastikin, koska ehdokkaiden numerot on voisivat ääntenlaskussa kynällä tehdä lisänume-
1037: tehty epäselvästi. Äänien hylkääminen on aina romerkintöjä äänestyslippuihin.
1038: makuasia ja aiheuttaa myös epävarmuutta siitä, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1039: kohdellaanko kaikkia puolueita tasavertaisesti nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1040: ääniä hylättäessä. Nythän esim. vuoden 1979 muksen,
1041: eduskuntavaalien jälkeen SMP on tehnyt vali-
1042: tuksen äänten laskemisesta Uudenmaan vaali- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
1043: piirissä. ennen seuraavia syksyllä 1980 pidettä-
1044: Jotta tällaisesta tulkinnanvaraisuudesta pääs- viä kunnallisvaaleja, jotta jo näissä vaa-
1045: täisiin, olisi numeroiden tekotapa muutettava leissa voitaisiin äänestää tekemällä
1046: siten, että äänestyskoppeihin varattaisiin kym- äänestysnumero leimasimella, jolloin väl-
1047: menen leimasinta eli numerot 0-9, jolloin tytään äänten hylkäämismahdollisuu-
1048: äänestäjät voisivat tehdä haluamansa numeron delta.
1049: leimasimilla ja näin tehdyt numerot olisivat
1050: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
1051:
1052: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen Eino Poutiainen
1053: Urho Pohto Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
1054: 1979 vp. 7
1055:
1056: Toivomusaloite n:o 6.
1057:
1058:
1059:
1060:
1061: Joutsenlahti ym.: Oikean äänestystuloksen turvaamisesta vaali-
1062: päivien välisenä yönä.
1063:
1064:
1065: E d u s k u n n a II e.
1066:
1067: Varhemmin on vaaleissa maassamme vaalien koottaisiin täksi yöksi yhteen paikkaan keskus-
1068: välisenä yönä ollut vaaliuurnien vartiointi, vaalilautakuntaan, josta ne taas toisen äänestys-
1069: jonka suorittivat vaalilautakuntien jäsenet. päivän alettua vietäisiin äänestysalueiden vaali-
1070: Nykyisin on ruvennut liikkumaan arveluita paikoille.
1071: kansan vaalitahdon muuntumisesta vaalien väli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1072: senä yönä, onpa asiasta erilaisia tietoja tihkunut nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1073: julkisuuteenkin . muksen,
1074: .. ;Jetta- ..kaikki ~lykset epärehellisyyksistä
1075: tässä suhteessa saataisiin vaiennettua, olisi joko että hallitus ryhtyisi nopeasti toimiin
1076: siirryttävä yksipäiväisiin vaaleihin, joihin olisi oikean äänestystuloksen turvaamiseksi
1077: mahdollisuus, koska voimassa on myös ennal(- myös vaalipäivien välisenä yönä joko
1078: koäänestys, tai vaihtoehtoisesti olisi harkittava siirtymällä yksipäiväisiin vaaleihin tai
1079: palaamista uurnien vartioimiseen vaalipäivien asettamalla vaaliuurnat äänestyspäivien
1080: väliseksi yöksi, mikä voisi käydä mahdolliseksi väliseksi yöksi vartioinnin alaiseksi.
1081: esim. siten, että kullalcin paikkakunnalla uurnat
1082: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
1083:
1084: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen Eino Poutiainen
1085: Urho Pohto Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
1086: Veikko Vennamo
1087: 8 1979 vp.
1088:
1089: Toivomusaloite n:o 7.
1090:
1091:
1092: Kemppainen ym.: Kainuun läänin perustamisesta.
1093:
1094: E d u s k u n n a 11 e.
1095: Kansanvallan lisääminen kaikessa päätöksen- hittämässä siten, että Kainuuseen muodostet-
1096: teossa on tärkeä yhteiskuntapoliittinen tavoite. taisiin oma mielisairaanhoitopiiri sekä tuber-
1097: Päätöksentekoa tulee erityisesti pyrkiä saamaan kuloosipiiri ja kaikki sairaanhoitoalan kuntain-
1098: lähemmäksi niitä ihmisiä, joita tehtävät pää- liitot yhdistettäisiin kehitysvammakuntainliiton
1099: tökset koskevat. Sen vuoksi tulee voimakkaasti kanssa yhdeksi sosiaali- ja terveydenhuoltoalan
1100: kehittää ja uudistaa myös alue- ja paikallis- kuntainliitoksi: Tämä muodostaisi pohjan tule-
1101: hallintoa. Maan tasapainoisen ja joustavan ke- van läänin sosiaali- ja terveysosastolle.
1102: hittämisen kannalta on tärkeää, että päätöksen- Kainuun läänin perustamista ovat välipor-
1103: teko on hajautettu riittävässä määrin maan eri taanhallintokomitean lisäksi esittäneet mm.
1104: osiin. Tämä edellyttää päätösvallan lisäämistä Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitot
1105: niin kunnallis- kuin väliportaan hallinnossakin. ja seutukaavaliitot samoin kuin myös valtio-
1106: Se edellyttää myös maan jakamista toimiviin neuvoston asettama Kainuu-neuvottelukunta.
1107: hallinnollisiin alueisiin. Nykyinen läänijako ja Kainuun läänihanketta ovat puoltaneet kaik-
1108: lääninhallinto ei toteuta näitä tavoitteita. ki Kainuun poliittiset puolueet sekä muut tär-
1109: Väliportaan hallinnon uudistamista selvittä- keimmät yhteisöt. Sen takana ovat useimmat
1110: neen komitean mietinnössä päädyttiinkin tästä valtakunnalliset poliittiset puolueetkin.
1111: syystä esittämään kolmen uuden läänin, näiden Kainuun läänin perustamisesta ei ole kat-
1112: joukossa Kainuun läänin perustamista. Välipor- sottu aiheutuvan merkittäviä lisäkustannuksia,
1113: taan hallinnon kokonaisuudistuksen viipyessä sillä se osaltaan keventäisi Oulun lääninhalli-
1114: tulisi jo ryhtyä toteuttamaan niitä uudistuksia, tuksen organisaatiota. Kajaanin kaupunki on
1115: jotka ovat mahdollisia. ilmoittanut olevansa valmis tarjoamaan läänin-
1116: Kainuu muodostaa oman itsenäisen talous- hallitukselle toimitilat, mikäli niitä ei valmistu
1117: alueen, johon kuuluu 10 kuntaa. Pinta-alaltaan uuden valtion virastotalon rakentamisen yh-
1118: se on 24 000 kin2 laaja ja asukkaita on n. teydessä Kajaaniin.
1119: 100 000. Väestömäärä on viime vuosina ollut Kainuun läänin petustaminen merkitsisi huo-
1120: kasvussa. Etäisyydet Kainuun itäosista nykyisen mattavaa edistysaskelta maakunnan elinkeino-
1121: läänin keskukseen, Ouluun ovat jopa n. 350 ja kulttuurielämän kehitykselle. Se loisi tur-
1122: kin, joten sieltä hankittavat palvelut ovat kai- vallisen perustan alueen väestölle ja yrityksille
1123: nuulaisille varsin vaikeasti saavutettavissa. talouden ja työllisyyden hoitamiseksi. Se toisi
1124: Kainuun elinkeino- ja kulttuurielämän kes- myös entistä paremmat mahdollisuudet kou-
1125: kuksessa, Kajaanin kaupungissa, sijaitsevat jo lutus-, kulttuuri-, terveys- ja sosiaalipalvelujen
1126: tällä hetkellä tärkeimpien valtion piirihallinto- kehittämiseen kainuulaisten tarpeita vastaa-
1127: viranomaisten virastot: Kainuun TVL-, maan- vasti.
1128: mittaus-, maatalous-, työvoima- ja vesipiiri sekä Edellä mainituin perustein ehdotamme kun-
1129: Oulun teollisuuspiirin toimisto. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1130: Alueen kymmenen kuntaa muodostavat Kai- muksen,
1131: nuun keskussairaalapiirin samoin kuin myös että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
1132: kehitysvammaisten erityishuoltopiirin kuntain- toimenpiteisiin Kainuun läänin perusta-
1133: liitot. Alueen sairaanhoitohallintoa ollaan ke- miseksi.
1134: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
1135:
1136: Arvo Kemppainen Ulla-Leena Alppi Anna-Liisa Jokinen
1137: Vappu Säilynoja Alvar Saukko Mikko Ekorre
1138: Anna-Liisa Hyvönen Heli Astala 1.-C. Björklund
1139: Lauha Männistö Helvi Niskanen Juhani Vähäkangas
1140: Inger Hirvelä Niilo Koskenniemi Helvi Hyrynkangas
1141: 1979 vp. 9
1142:
1143: Toivomusaloite n:o 8.
1144:
1145:
1146:
1147:
1148: Kortesalmi ym.: Vaaliavustajajärjestelmän uudistamisesta.
1149:
1150:
1151: E d u s k u n n a 11 e.
1152:
1153: Valtiollisten ja kunnallisvaalien aikana kuu- tava aikaan sellainen muutos, että vaaliavusta-
1154: lee toistuvasti kansalaisten valituksia ja epäi- jia on aina vähintään kaksi.
1155: lyjä vaalivilpistä. Niinpä on esiintynyt vahvoja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
1156: ja oikeutettuja epäilyjä siitä, että huononäköis- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1157: tä tai muuten huonokuntoista äänestäjää nume- muksen,
1158: ron teossa avustaneet vaaliavustajat eivät piir- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
1159: täisikään vaalilippuun sitä numeroa, jonka avus- vaaliavustajajärjestelmän uudistamiseksi,
1160: tettava pyytää, vaan oman mieleisensä oli oman korjaamiseksi ja varmentamiseksi sellai-
1161: _ puolu_e{!ttsa _ehd_Dkkaan numeron. seksi, että vaaleissa avustettavaa äänes-
1162: Jotta kaikista aiheellisista ja aiheettomista täjää seuraa äänestyskoppiin ai11a kaksi
1163: epäluuloista tältä osin vältyttäisiin, olisi Saa- vaaliavustajaa.
1164: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
1165:
1166: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo Eino Poutiainen
1167: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo
1168: Urpo Leppänen
1169:
1170:
1171:
1172:
1173: 2 087900581L
1174: 10 1979 vp.
1175:
1176: Toivomusaloite n:o 9.
1177:
1178:
1179:
1180:
1181: Kortesalmi ym.: Vaaleihin asetettuihin ehdokkaisiin kohdistuvan
1182: painostuksen ja uhkailun estämisestä.
1183:
1184:
1185: E d u s k u n n a 11 e.
1186:
1187: Maamme valtiosäännössä taataan kansalaisille Saatujen tietojen mukaan taivalkoskelaiset kom-
1188: sanan-, kokoontumisen, yhdistymisen ja mieli- munistit Lauri Pätsi ja Sirniö-niminen SKDL:n
1189: piteen vapaus. Tälle perustalle ovat rakentu- kunnanvaltuustoehdokas olivat menneet sun-
1190: neet myös maamme poliittiset puolueet, jotka nuntaina 17. syyskuuta 1972 Taivalkosken
1191: nyttemmin esiintyvät jopa laillisesti rekisteröi- Virkkusen kylässä asuvan Matti Kortetjärven
1192: tyinä. Nykyisin puhutaan julkisuudessa kenties kotiin ja siellä haukkuneet ja uhkailleet Kortet-
1193: enemmän kuin milloinkaan kansalaisten tasa- järveä sen vuoksi, että hän on SMP:n ehdok-
1194: arvosta ja kansanvallan laajentamisesta. Erityi- kaana kunnallisvaaleissa ja olivat uhanneet
1195: sesti maamme vasemmistopuolueet, kommunis- erottaa Kortetjärven Suomen Maaseututyöväen
1196: tit ja sosiaalidemokraatit, ovat vaatimassa tasa- Liiton ao. paikallisosastosta, jollei Kortetjärvi
1197: arvoa ja kansanvallan laajentamista kaikissa julkisesti ilmoita eroavansa SMP:n ehdokaslis-
1198: mahdollisissa ja mahdottomissakin yhteyksissä. talta. Mukanaan miehillä oli ollut 14. 9. 1972
1199: Toisin on kuitenkin arkipäivän elämässä. päivätty valmii'ksi kirjoitettu kirjoitus, joka
1200: Poliittinen painostus, mielipide- ja työmaater- myöhemmin eli 19. 9. 1972 esiintyi lehti-ilmoi-
1201: rori rehottavat, ja sen harjoittajina esiintyy etu- tuksena sanomalehti Koillissanomissa. Otsik-
1202: päässä juuri vasemmistopuolueisiin sekä keskus- kona oli "Taivalkoskelaiset", ja ilmoituksessa
1203: tapuolueeseen lukeutuvia kiihkomielisiä kansa- Kortetjärvi irtisanoutui SMP:n ehdokkuudesta
1204: laisia eikä oikeistokaan ole synnitön. ja kehotti taivalkoskelaisiaäänestämään SKDL:n
1205: Erityisesti nyt edessä olevien vuoden 1972 ehdokkaita. Ilmoituksessa oli myös väite, ettei
1206: kunnallisvaalivalmistelujen ja ehdokasasettelun Kortetjärvi muka olisikaan lupautunut SMP:n
1207: yhteydessä on saatu kouriintuntuvia käytännön ehdokkaaksi Taivalkoskella. Kuitenkin SMP:n
1208: kokemuksia ja esimerkkejä siitä, miten erityi- Taivalkosken kunnallisjärjestöllä on hallussaan
1209: sesti Suomen Maaseudun Puolueen useihin kun- Kortetjärven itsensä allekirjoittama ja kahden
1210: nallisvaltuustoehdokkaisiin ja ehdokkaiksi lu- henkilön oikeaksi todistama virallinen painettu
1211: pautunei'hin on työmailla ja naapuristossa koh- ja asianmukaisesti täytetty sitoumuskaavake.
1212: distettu mitä törkeimmän laatuista painostusta, Tämän painostus- ja pelottelu- sekä kotirauhan
1213: uhkailua ja pelottelua. rikkomistapauksen on Matti Kortetjärvi itse
1214: Ehkä törkeimmän luokan painostus- ja pelot- kertonut Taivalkoskella toimiville työnjohtaja
1215: telutapaus, johon on sisältynyt myös julkisuu- Väinö Puustille ja rakennusmestari Vilho Laiti-
1216: dessa väärien tietojen antamista, on tapahtunut selle. Tapahtuman johdosta on kysyttävä, onko
1217: Oulun läänissä Taivalkosken pitäjässä. Täällä maamme äärivasemmisto siirtymässä 1930-lu-
1218: ent. maanviljelijä, nykyinen kalanviljelylaitok- vun lapualai'sterrorin kauteen?
1219: sen työntekijä Matti Kortetjärvi oli kirjallisesti Toisen ehdokkuusperuutuksen on tehnyt
1220: antanut suostumuksensa ryhtyä Suomen Maa- Taivalkoskella autoilija Veli Härkönen, ja saa-
1221: seudun Puolueen kunnanvaltuustoehdokkaaksi tujen tietojen mukaan samantapaisesta syystä:
1222: Taivalkoskella lokakuun kunnallisvaaleissa häneltä on uhattu lopettaa ajot, jollei hän pe-
1223: 1972. Kuitenkin paikalliset kommunistit ovat ruuta ehdokkuuttaan SMP:n listalta. Paikka-
1224: asianomaiselta saatujen tietojen mukaan painos- kunnalla epäillään, että uhkauksen takana olisi
1225: taneet hänet julkisesti irtisanoutumaan SMP:n Veitsiluoto Osakeyhtiö.
1226: ehdokkuudesta ja vielä sen jälkeen kun jo Kolmas tapaus on Limingasta, sekin Ou-
1227: ehdokaslistat oli vahvistettu ja tehty julkisiksi. lun läänia. Limingan Alatemmeksellä pidettiin
1228: Toivomusaloite n:o 9 11
1229:
1230: SMP:n ehdokasasettelukokous marraskuussa on vallalla voimakas lestadiolainen uskonsuun-
1231: 1971, jolloin SMP:n kunnallisvaltuustoehdok- ta. Täällä keskustapuolueeseen lukeutuva tun-
1232: kaaksi suostui suullisesti rakennustyömies Yrjö nettu saarnamies väittää, ettei muka SMP ole
1233: Mustonen. Kuitenkin noin viikko tämän jäl" uskonnon kannalla ja että vain keskustapuo-
1234: keen hän pyysi vapautusta ehdokkuudesta ja luetta äänestämällä pääsee taivaaseen. Tämän
1235: oli saatujen tietojen mukaan kertonut syyksi laatuisen pelottelun tutkiminen ja tuomitsemi-
1236: sen, että hänen silloisella rakennustyömaaliaan nen ei ehkä kuulu maallisille viranomaisille
1237: (joko Kempeleessä tai Oulussa) meni kommu- vaan kirkollisille, mutta tulkoon asia kuitenkin
1238: nististen työtoverien painostus niin kovaksi, täten julki ja merkityksi saman tien valtiopäivä-
1239: että hän katsoi parhaaksi työrauhan vuoksi luo- asiakirjoihin.
1240: pua ehdokkuudestaan SMP:ssä. Näin asian oli
1241: Vakavamman laatuista uskonnon sotkemista
1242: Yrjö Mustonen itse kertonut Limingan Alatem- kunnallisvaalitaisteluun on tapahtunut Lapin
1243: meksellä asuvalle maanviljelijä Aarre Ojanpe-
1244: läänissä Kemijärvellä. Täällä 1972 kunnallis-
1245: rälle. vaalitaistelun kiihtyessä yritettiin uskonnollisiin
1246: Neljäs ja viides tapaus ovat Oulusta. SMP:n syihin vedoten riistää SMP:hen lukeutuvilta
1247: kehittyvän Oulun kunnallisjärjestön kunnallis- kunnallisvaaliehdokkuus. Kemijärveläinen Hilk-
1248: taimikunta käsitteli kokouksessaan 22. elokuuta
1249: ka Jokelainen oli antanut suostumuksensa
1250: 1972 (6. §) ehdokkuudesta luopumi'spyyntöjä.
1251: SMP:n ehdokkaaksi kunnallisvaaleissa. Mutta
1252: Kokous totesi, että eräisiin aikaisemmin kirjal-
1253: keskustapuolueeseen lukeutuva Pauli Pasanen
1254: lisen suostumuksensa antaneisiin SMP:n kun-
1255: oli väittänyt, etteivät Suomen Rauhanyhdistyk-
1256: nallisvaltuustoehdokkaisiin oli työpaikassa ryh-
1257: sessä aktiivfsesti toimivat voi "uskonnollisen
1258: dytty niin koviin painostustoimiin, että he sen
1259: vakaumuksen vuoksi" ottaa osaa politiikkaan
1260: vuoksi pyysivät vapautusta ehdokkuudestaan,
1261: SMP:n kautta. Väitteensä tueksi Pasanen oli
1262: mikä heille myös myönnettiin koska katsottiin,
1263: kertonut Rauhanyhdistyksen päättäneen tästä
1264: että ao. henkilöille täten turvattaisiin työpai-
1265: jossakin kokouksessa, mistä Pasanen oli luvan-
1266: kalla työrauha. Näissäkin tapauksissa painostus
1267: nut toimittaa myös pöytäkirjanotteen. Koillis-
1268: tuli kommunistien ja sosiaalidemokraattien ta-
1269: Lappi -nimiseen lehteen oli sitten, ilmeisesti vää-
1270: holta. Kommunistien painostamaksi oli joutu-
1271: nut rakennustyöläinen Aino Mensonen ja pai- riin tietoihin perustuen, laadittu ilmoitus, jossa
1272: Hilkka Jokelainen kieltäytyy ehdokkuudestaan.
1273: nostus oli tullut ammattiyhdistysliikkeeseen lu-
1274: keutuvien taholta. Sosiaalidemokraattien taholta Kuitenkaan Jokelainen ei itse tiennyt mitään
1275: tulleen painostuksen kohteeksi oli saatujen tie- ilmoituksesta ennen sen julkaisemista eikä
1276: tojen mukaan joutunut toinen näistä ehdok- myöskään laskua siitä hänelle lähetetty. Suo-
1277: men Rauhanyhdistyksen sihteeri Einari Lepistö
1278: kaista eli opiskeilja Markku Hänninen, joka
1279: toimii tai on ainakin toiminut sosiaalidemo- oli tieduteltaessa maininnut, ettei mitään sel-
1280: kraattien omistamassa diskoteekissa. laista päätöstä ole tehty, joka sulkisi pois jon-
1281: kin poliittisen puolueen.
1282: Lievempiä tapauksia Oulun läänistä ovat ne,
1283: joissa keskustapuolueeseen lukeutuvat kiihko- Edellä olevaan sisältyy erittäin vakavia ta-
1284: keskustalaiset ovat kieltäytyneet naapuriavusta pahtumia koomisten piirteiden ohella. Tapahtu-
1285: SMP:n listalle lupautuneelle kunnallisvaltuusto- mat sotivat erittäin räikeästi paitsi Suomen
1286: ehdokkaalle. Niinpä Kuusamon Vasaraperältä kansalaisen perusoikeuksia myös Yhdistyneiden
1287: kirjoittaa 19. 9. 1972 maanviljelijä Niilo Pää- Kansakuntien perusperiaatteita, erityisesti Ih-
1288: talo mm.: "Asetettuani SMP:n ehdokkaaksi en misoikeuksien yleismaailmallista julistusta vas-
1289: enää saanut koneapua keskustalaisilta naapu- taan. Suomen oikeiston taholla on ilmeisesti jo
1290: reilta". Tällaisella tragikoomisella tavalla kiih- opittu lapualaisvuosien traagisten tapahtumien
1291: kokeskustalaiset ovat entisen lisäksi autioitta- antamat opetukset, koska sanomalehtiterroria
1292: massa syrjäseutuja. Myös Nivalassa on tapah- lukuunottamatta painostus oikeistosta SMP:n
1293: tunut kieltäytymistä SMP:n ehdokkuudesta ehdokkaisiin on ollut "kultivoidumpaa" ja sel-
1294: vain siitä syystä, että pelätään, ettei naapurin laista, ettei siitä syytteeseen voitane asettaa.
1295: keskustapuolueeseen lukeutuva isäntä sen jäl- Mutta em. tapahtumiin viitaten on pakko ky-
1296: keen enää lainaa puimuria tai kuivuria avun syä, ovatko maamme vasemmistopuolueet ja
1297: tarpeessa olevalle SMP-läiselle. keskustapuolue viemässä tätä maata kohti uutta
1298: Huippunsa tämä tragikoomisuus on tiettä- työmaaterrorin, mielipidevainon ja lapualaisuu-
1299: västi kuitenkin saavuttanut Pudasjärveflä, jossa den kautta?
1300: 12 Toivomusaloite n:o 9
1301:
1302:
1303: Syyskuun 22 päivänä 1972 jättivät kansan- lä ja eteenkin päin osoitettava kykynsä itse-
1304: edustajat J. Juhani Kortesalmi, Pekka Ven- puolustukseen.
1305: namo, Lauri Linna ja Rainer Lemström Edus- Myös syksyn 1975 eduskuntavaaleissa mo-
1306: kunnan Herra Puhemiehen kautta valtioneuvos- nin tavoin uusiutui mielipidevaino erityisesti
1307: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kirjal- SMP:n kansanedustajaehdokkaita ja kannatta-
1308: lisen eduskuntakyselyn (n:o 207 /1972) kun- jia vastaan. Jälleen olivat Pohjois-Suomessa
1309: nallisvaaliehdokkaihin kohdistuvan painostuk- asialla eräät keskustapuolueeseen lukeutuvat
1310: sen ja uhkailun estämisestä. Kyselyn peruste- lestadiolaiset saarnamiehet. He julistivat, että
1311: luissa selostettiin yksityiskohtaisesti äskettäi- SMP:n kannattaminen ja äänestäminen on
1312: siä tapauksia, joissa erityisesti vasemmisto- muka suuri synti, ja vaativat SMP:n kannat-
1313: puolueisiin, kommunisteihin ja sosiaalidemo- tajilta anteeksipyyntöjäkin tämän 'synnin' joh-
1314: kraatteihin, sekä myös keskustapuolueeseen lu- dosta. Näin alhaisella tavalla on pantu jopa us-
1315: keutuvat poliittiset kiihkomieliset kansalaiset konto vetämään K-linjan rappiosuuntauksen
1316: olivat kohdistaneet erittäin räikeää painostusta, vankkureita. SMP:n vaalipuhujia vastaan on
1317: uhkailua, pelottelua ja työmaaterroria Suomen esiintynyt terroria ja häirintää (mm. Veikko
1318: Maaseudun Puolueen kunnallisvaaliehdokkai- Vennamoon kohdistunut ilkivaltainen päällekar-
1319: hin. Esimerkkitapaukset olivat Pohjois-Suomes- kaus Kuopiossa ja Rovaniemellä sekä syksyn
1320: ta: Oulusta, Limingasta, Taivalkoskelta, Pudas- 1974 Anjalankosken kunnallisvaaleissa SMP:n
1321: järveltä, Kuusamosta ja Kemijärveltä. naisehdokkaan kimppuun väkivalloin käymi-
1322: Hallitus ei kuitenkaan 25. lokakuuta 1972 nen).
1323: antamassaan vastauksessa puuttunut lainkaan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
1324: kyselyn siihen osaan eli tärkeimpään, jossa tie- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1325: dusteltiin, mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä, muksen,
1326: jotta maamme kaikille kansalaisille puolueisiin
1327: katsomatta voitaisiin turvata valtiosäännön suo- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin,
1328: mat perusoikeudet ja jotta voitaisiin tehokkaas- (1) jotta kaikille kansalaisillemme puo-
1329: ti estää ja rangaista kansalaisiin ja erityisesti lueisiin katsomatta voitaisiin turvata pe-
1330: vaaleissa esiintyviin ehdokkaisiin kohdistuva rustuslain suoma oikeus asettua ehdok-
1331: painostus, uhkailu ja työmaaterrori. Otaksuisi kaaksi eduskunta- ja kunnallis- sekä pre-
1332: valtiovallalla olevan lukuisia keinoja jo ennalta sidentin valitsijamiesvaaleissa ilman pel-
1333: ryhtyä turvaamaan ehdokkaille suoja poliittises- koa terrorista ja mielipidevainoista työ-
1334: ti toisin ajattelevien terrorilta. Yksi keino olisi mailla ja vaalipuhe- ja kokoustilaisuuk-
1335: esim. mahdollisimman tehokas julkinen tiedo- sissa, jotta (2) voitaisiin tehokkaasti
1336: tus- ja valistustoiminta joukkoviestimien väli- estää ja rangaista kansalaisiin ja erityi-
1337: tyksellä, kouluopetuksessa ja kaikessa muussa- sesti vaaleissa esiintyviin ehdokkaisiin
1338: kin kasvatuksessa. Toinen keino on koko vaali- kohdistuva painostus, uhkailu ja työ-
1339: lainsäädännön tarkistaminen ja sen toimeenpa- maaterrori, jotta ( 3) tarkistettaisiin vaa-
1340: non tehostaminen niin, että vaaliehdokkaiden lilainsäädäntöä ja tehostettaisiin sen toi-
1341: perusturvallisuus voitaisiin lujasti ja laajasti meenpanoa niin, että vaaliehdokkaille
1342: taata. voitaisiin taata perusturvallisuus, sekä
1343: Kysymyksessä on todella erittäin vakava asia. ( 4) jotta tehostettaisiin julkista tiedot-
1344: Terrori ja väkivalta lisääntyvät maailmassa ylei- tamista joukkoviestinten, kouluopetuk-
1345: sen elin- ja valistustason kohoamisesta huoli- sen ja muun kasvatuksen avulla niin riit-
1346: matta. Meillä Suomessa olisi heti alkuun saa- tävästi, että jo ennalta voitaisiin eh-
1347: tava pitävä sulku kaikelle mielipidevainolle ja käistä poliittista mielipidevainoa mah-
1348: poliittiselle kiihkoisalle suvaitsemattomuudelle. dollisimman paljon vleisesti ja erityisesti
1349: Demokratiamme on myös tällä vuosikymmenel- vaalitilanteissa.
1350:
1351: Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1979.
1352:
1353: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Pekka Vennamo
1354: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
1355: Urho Pohto
1356: 1979 vp. 13
1357:
1358: Toivomusaloite n:o 10.
1359:
1360:
1361:
1362:
1363: Kortesalmi ym.: Saamelaisväestön lakisääteisestä parlamentaari-
1364: sesta edustuksesta.
1365:
1366:
1367: E d u s k u n n a II e.
1368:
1369: Maamme saamelaisväestö on vuosisatoja ol- jon paremmin ja tehokkaammin salSlvat tah-
1370: lut vieraiden kielten ja kulttuurien puristukses- tonsa julki myös valtakunnan ylimmissä päättä-
1371: sa ja joutunut luovuttamaan elintilaansa ja oi- vissä elimissä, ehdotamme kunnioittavasti edus-
1372: keuksiansa suomala~selle uudisasutukselle. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1373: Nykyaikaisen valistuneen käsityksen ja myös
1374: Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan ja ih- että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
1375: misoikeuksien julistuksen mukaan kieli- ja kult- perustuslain muuttamiseksi sellaiseksi,
1376: tuurivähemmistöille on suotava tasaveroiset että myös maamme saamelaisväestö saisi
1377: mahdollisuudet enemmistön rinnalla kehittää lakisääteisen parlamentaarisen edustuk-
1378: omaa kieltään ja kulttuuriaan. sen valtiopäivillemme samaan tapaan
1379: Tähän periaatteeseen ja saamelaisten kohta- kuin Ahvenanmaan maakunnatlakin on.
1380: loon viitaten ja jotta saamelaiset nykyistä pal-
1381: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1979.
1382:
1383: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Pekka Vennamo
1384: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
1385: Eino Poutiainen
1386: 14 1979 vp.
1387:
1388: Toivomusaloite n:o 11.
1389:
1390:
1391:
1392:
1393: Koskinen ym.: Kokoontumis- ja mielenosoitusvapauden turvaa-
1394: misesta käytännössä.
1395:
1396:
1397: E d u s kun n a 11 e.
1398: Suomen hallitusmuoto takaa kansalaiS'ille hettämillään ohjekirjeillä, joissa vedettiin sii-
1399: mielipide-, sanan- ja kokoontumis- sekä yhdis- hen, että eräät työmarkkinajärjestöjen sopi-
1400: tymisvapauden. Käytännössä näitä oikeuksia mukset antaisivat oikeuden estää työntekijäin
1401: kuitenkin rajoitetaan vakavasti ja rajoituspyrki- kokoontuminen eduskuntavaaleihin liittyvien
1402: mykset ovat viime aikoina laajentuneet. asioiden merkeissä työpaikalla ruokatunninlcin
1403: Mielenosoituksia pidetään nykyisin jo ylei- aikana.
1404: sesti normaaliin poliittiseen elämään kuuluvana Työssäkäyvät työläiset joutuvat viettämään
1405: mielipiteen ilmaisun muotona. Kuitenkaan kan- suurimman osan ajastaan työpaikalla. Käytän-
1406: salaisten mielenosoitusoikeutta ei ole lainsää- nössä eivät työntekijät useinkaan ehdi ruoka-
1407: dännöllisin toimenpitein turvattu. Eduskunnan tunnin aikana poistua työpaikalta. Kun lainsää-
1408: oikeusasiamies joutui esitetyn kantelun joh- täjä on aikanaan päättänyt ruokatuntien pito-
1409: dosta joitakin aikoja sitten kiinnittämään val- velvollisuudesta, ei ole voitu tarkoittaa, että
1410: tioneuvoston huomiota mielenosoitusvapauksien työnantajalle olisi annettu oikeuksia tämän
1411: rajoittamiseen. Käytännössä tätä oikeutta rajoi- työntekijäin vapaa-ajan käyttöön ja sen v.alvon-
1412: tetaan mm. poliisin ennakkokielloin, rajoitta- taan. Millään sopimuksella tai esim. työsopi-
1413: malla mielenosoitusaluetta, äänenvahvistimien muslailla ei myöskään voida rajoittaa kansa-
1414: käytön kieltomääräyksin ja monin muin avoi- laisten perustuslaillisia oikeuksia. Kun työn-
1415: mesti tai välillisesti mielenosoitusvapautta ra- antajat kuitenkin näin menettelevät, osoittaa se,
1416: joittavin muodoin. että lainsäädännössämme on puutteita ja vaja-
1417: Mm. yleisistä tilaisuuksista ja kokouksista vaisuuksia, jotka antavat mahdollisuuksia kan-
1418: annetut säännökset ja poliisilain määräykset an- salaisten perustuslaillisten oikeuksien rajoitta-
1419: tavat nykyisin viranomaisille oikeuksia rajoit- wseen.
1420: taa kansalaisten kokoontumis- ja mielipiteen Kaikki edellä sanotut seikat ja monet tapah-
1421: ilmaisun oikeutta. tumat kehottavat ryhtymään kiireellisiin toi-
1422: Viime aikoina ovat entisestään voimistuneet menpiteisiin perustuslain julistamien vapauk-
1423: työnantajain pyrkimykset ja toiminta, joilla py- sien ja oikeuksien toteuttamiseksi käytännössä.
1424: ritään kieltämään tai kielletään työntekijäin Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
1425: kokoontumisoikeus työpaikoilla. Esim. vuoden kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1426: 1975 eduskuntavaalien edellä herättivät laajaa
1427: julkista huomiota eräiden työnantajien toimet että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
1428: työntekijäin kokoontumisoikeuden estämiseksi menpiteisiin hallitusmuodon takaamien
1429: työntekijäin ruokatunnin aikana työpaikalla. kansalaisten mielipide-, sanan- ja ko-
1430: Kuten tiedetään valtiojohtoisetJkin yhtiöt olivat koontumis- sekä yhdistymisoikeuden
1431: tässä toiminnassa mukana ja pyrkivät kieltä- turvaamiseksi käytännössä, jolloin erityi-
1432: maan mm. kansanedustajien osallistumisen nen huomio on kohdistettava mielen-
1433: työntekijäin ruokatunnilla järjestämiin tilai- osoitusvapauden ja työntekijäin työ-
1434: suuksiin. maalla kokoontumisen oikeuden turvaa-
1435: Työnantajain Keskusliitto antoi tällaista toi- miseen.
1436: mintaa koskevia kehotuksia mm. elokuussa lä-
1437: Helsing1ssä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
1438:
1439: Aame Koskinen E.-J. Tennilä 1Vtarjatta lv.lattsson
1440: 1979 vp. 15
1441:
1442: Toivomusaloite n:o 12.
1443:
1444:
1445:
1446:
1447: E. Laine ym.: Hallintojärjestelmän uudistamisesta.
1448:
1449:
1450: E d u s k u n n a 11 e.
1451:
1452: Suomessa virkamieskunnan vaikutusmahdolli- Eduskunnan valvontaoikeuksien lisäämiseksi
1453: suudet ovat huomattavat. Virkamiehistö val- on tarkennettava keskusvirastoja koskevia la-
1454: mistelee ja toimeenpanee poliittisten elinten keja ja otettava virastot ja laitokset budjetin
1455: päätökset ja sillä on myös itsenäistä päätös- piiriin. Virastojen ja laitosten sisällä on demo-
1456: valtaa. Virkamiehistö on meillä perinte1sesti kratiaa kehitettävä takaamaila virkamiesten po-
1457: oikeistolaista. Virastot ja laitokset ovat olleet liittiset ja ammatilliset toimintaoikeudet.
1458: suurpääoman tärkeä vaikutuskanava valtion toi- Virastojen ja laitosten kaikille hallintotasoil-
1459: mintaan. Suuryritysten edustajien osuutta vir- le olisi asetettava luottamusmieselimet.
1460: kakoneistossa on jatkuvasti yritetty vahvistaa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
1461: lisäämällä byrokratiaa ja kaventamalla edustuk- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1462: sellisten elinten valtaa. Tämän kansanvallan ka-
1463: ventumiseen johtavan kehityksen estämiseksi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
1464: olisi virkakoneistoa supistettava. Tarkoituksen- hallintojärjestelmän uudistamiseksi ja
1465: mukaisuusnäkökohtien pohjalta olisi itsenäisistä demokratisoimiseksi siten} että virka-
1466: keskusvirastoista luovutt:ava tai eduskunnan koneistoa supistetaan ja että eduskun-
1467: asetettava virastojen johtoon luottamusmieseli- nan valvontaoikeuksia lisätään ja että
1468: met. Virkamiesten juridinen vastuu on edel- asetetaan luottamusmieselimet hallinnon
1469: leen syytä säilyttää heidän päätösvaltaansa kuu- kaikille tasoille.
1470: luvissa asioissa.
1471: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
1472:
1473: Ensio Laine Pauli Puhakka
1474: 16 1979 rd.
1475:
1476: Hemställningsmotion nr 13.
1477:
1478:
1479:
1480:
1481: Lillqvist m. fl.: Om åstadkommande av modern miljövårdslag-
1482: stiftning och miljövårdsförvaltning.
1483:
1484:
1485: T i 11 R i k s d a g e n.
1486:
1487: Miljövårdsfrågorna i Finland har nu under dessa frågor av viktig samhällspolitisk bety-
1488: många år varit föremål för debatt och beho- delse.
1489: vet av effektivare lagstiftning och förvaltning Åstadkommandet av lagstiftning mot miljö-
1490: har konstaterats i otaliga sammanhang. Bl.a. brott borde påskyndas och lagförslag därom
1491: vid Kvarkenkonferensen våren 1975 påvisades avges tili riksdagen. Allemansrätten •borde i
1492: nödvändigheten av att stoppa den nu pågåen- brådskande ordcing regleras och garanteras
1493: de nedsmutsningen av Bottniska vikens kust- genom lagstiftning. Giftlagstiftningen samt lag-
1494: områden - en nedsmutsning som direkt ·för- stiftningen om bekämpningsmedel borde refor-
1495: sämrar levnadsmiljön för kustområdenas in- meras och göras effektivare. Detta är speciellt
1496: vånare. Nedsmutsningen av Bottniska vikens viktigt med tanke på behovet att få till stånd
1497: kustområden är desto allvarligare, då långa strängare bestämmelser och praxis för använ-
1498: kuststräckor i Österbotten hittills undgått mil- dandet av slygifter.
1499: jöförstöringen. Österbottens kustvatten är nu En avgörande bdst som hindrar utvecklingen
1500: hotade genom bl.a. industrierna i Karleby, av miljövården är den splittrade miljövårds-
1501: cellulosaindustrin i Jakobstad samt den nya förvaltningen. I likhet med de övriga nordiska
1502: cellulosafabriken i Kaskö. Också byggandet av länderna måste Finland nu sätta in alla an-
1503: kraftverk i Kristinestad har svåra negativa följ- strängningar på att åstadkomma en enhetHg
1504: der för miljön. och modern miljöförvaltning. Detta förutsätter
1505: Trots a1l debatt och det påtagliga behovet grundandet av ett ministerium som centralt
1506: av en ny och bättre miljövårdslagstiftning och har hand om hela miljösektorn samt ett sam-
1507: -förvaltning har mycket litet skett för att få manförande av miljöang~lägenheterna till en
1508: vår miljövård att fungera tillfredställande. Det instans både på regional och lokal nivå. Också
1509: föreligger en mängd utredningar och lagförslag miljöforskningen borde kraftigt effektiveras
1510: tili förbättrad miljölagstiftning och -förvaltning, och organisatoriskt sammanföras.
1511: men dessa har inte realiserats. Det går inte längre att bibehålla miljövården
1512: Finland saknar fortfarande luftvårdslagstift- på det outvecklade stadium den nu befinner
1513: ning, vilket är tili stort men inte bara för sig i. En stark uppryckning krävs redan till
1514: miljön utan också för landets ekonomi. Bl.a. följd av Helsingforsavtalet om Östersjöns
1515: de stora svavelutsläppen inverkar mycket nega- marina miljö samt av andra internationella
1516: tivt på skogstillväxten samt orsakar skador på avtal som Finland förbundit sig följa.
1517: organismer som lever i vatten o,ch på bebyg- Med anledning av ovanstående föreslår un-
1518: ge1sen genom korrosionseffekterna. dertecknade, att riksdagen ville besluta hem-
1519: Beredningen av en ny naturskyddslag har ställa,
1520: pågått i cirka tjugo år utan att lagen fåtts tili
1521: stånd. Vattenlagens stadganden fungerar inte att regeringen skyndsamt måtte vid-
1522: i praktiken på grund av tillståndsgivningens taga åtgärder för åstadkommande av en
1523: brister. Det ankommer nu på domstolar, vilka modern miljövårdslagstiftning inom mil-
1524: inte kan fungera tillräckligt snabbt och inte jövårdens olika sektorer samt en mo-
1525: heller är lämpliga ·för att fatta avgöranden i dern centraliserad miljöförvaltning på
1526: ministerie-, läns- och lokal nivå.
1527: Helsingfors den 18 april 1979.
1528:
1529: Bror Lillqvist Sakari Knuuttila Pirkko Valtonen
1530: 1979 vp. 17
1531:
1532: Toivomusaloite n:o 13. Suomennos.
1533:
1534:
1535: Lillqvist ym.: Ajanmukaisen ympäristönsuojelulainsäädännön sekä
1536: ympäristönsuojeluhallinnon aikaansaamisesta.
1537:
1538: E d u s kun n a 11 e.
1539:
1540: Ympäristönsuojelukysymykset ovat Suomessa p)IISty toimimaan tarpeeksi nopeasti eivätkä ole
1541: olleet keskustelun kohteena jo usean vuoden sopivia tekemään päätöksiä.
1542: ajan ja entistä tehokkaamman lainsäädännön ja Y:mpäristörikoksia koskevan lainsäädännön
1543: hallinnon tarve on todettu lukuisia kertoja. aikaansaamista tulisi kiirehtiä ja tätä tarkoitta-
1544: Mm. vuonna 1975 pidetyssä Merenkurkun kon- va lakiesitys ·antaa eduskunnalle. Jokamiehen-
1545: ferenssissa tehtiin 'selväksi Pohjanlahden ranni- oikeus tulisi kiireellisesti säännellä ja taata lain-
1546: koiden jatkuvan saastumisen pysäyttäminen - säädäntöteitse. Myrkkylainsäädäntö sekä torjun-
1547: tämä saastuminen heikentää suoranaisesti ran- ta-aineita koskeva lainsäädäntö tulisi uudistaa
1548: nikkoalueiden väestön elinympäristöä. Pohjan- ja tehdä tehokkaammaksi. Tämä on erityisen
1549: lahden rannikkoalueiden saastuminen on sitä- tärkeätä ajateltaessa tarvetta saada aikaan an-
1550: kin vakavampi kysymys, kun pitkät matkat karammat vesakkomyrkkyjä ja niiden käyttöä
1551: Pohjanmaan rantaviivaa ovat tähän mennessä koskevat määräykset.
1552: välttyneet ympäristön tuhoutumiselta. Pohjan- Ympäristönsuojelun hallinnon hajanaisuus on
1553: maan rannikkovesiä uhkaa nyt mm. Kaarlelassa ympäristönsuojelun kehitystä ratkaisevasti eh-
1554: sijaitseva teollism.JJs·, Pietarsaaren selluloosateol- käisevä tekijä. Samoin kuin muiden pohjois-
1555: Hsuus sekä Kaskisten uusi selluloosatehdas. maiden tulisi Suomen nyt ponnistaa kaikki
1556: Voimalaitoksen rakentamisella Kristiinankau- voimansa yhtenäisen ja ajanmukaisen ympäris-
1557: punkiin on myös ympäristöön vaikuttavat han- tönsuojeluhallinnon aikaansaamiseksi. Tämä
1558: kalat ja kielteiset seuraukset. edellyttää ministeriön perustamista, joka kes-
1559: Kaikesta keskustelusta ja tuntuvasta uuden kitetysti huolehtii koko ympäristönsuojelusta,
1560: j.a paremman ympäristönsuojelulainsäädännön ja ympäristöasioiden keskittämistä yhdelle eli-
1561: ja -hallinnon tarpeesta huolimatta on tapahtu- melle sekä alueellisella että paikallisella tasolla.
1562: nut varsin vähän ympäristönsuojelun tyydyttä- Myös ympäristöntutkimusta tulisi voimakkaasti
1563: vän toiminnan aikaansaamiseksi. Käytettävissä tehostaa ja sen organisaatio keskittää.
1564: on useita selvityksiä ja ympäristönsuojelua ja Ympäristönsuojelua ei enää voida pitää sen
1565: -hallintoa koskevan lainsäädännön parannuseh- nykyisellä kehittymättömällä tasolla. Voimakas
1566: dotuksia, mutta niitä ei ole toteutettu. ryhdistäytyminen on tarpeen jo Helsingissä
1567: Suomelta puuttuu edelleen ilmansuojelulain- tehdyn Itämeren merellisen ympäristön säilyt-
1568: säädäntö, mistä on suurta haittaa sekä ympä- tämistä koskevan sopimuksen seurauksena ja
1569: ristölle että maan talouselämälle. Mm. suurten sama koskee myös muita kansainvälisiä sopi-
1570: rikkimäärien päästäminen ilmaan vaikuttaa hy- muksia, joihin Suomi on sitoutunut.
1571: vin kielteisesti metsän kasvuun sekä aiheuttaa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
1572: vahinkoa ves.ien eläimistölle ja asutukselle syö- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1573: pymisvaikutusten kautta. muksen,
1574: Uuden luonnonsuojelulain valmistelu on kes- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
1575: tänyt noin kaksikymmentä vuotta ilman että menpiteisiin ajanmukaisen ympäristön-
1576: lakia on saatu aikaan. Vesilain säännökset eivät suojelua koskevan lainsäädännön aikaan-
1577: toimi käytännössä lupien myöntämisen puuttei- saamiseksi ympäristönsuojelun eri aloilla
1578: den t:akia. Tällä hetkellä on tuomioistuinten sekä ajanmukaisen keskitetyn ympäris-
1579: asiana tehdä päätöksiä näistä tärkeistä yhteis- tönsuojeluhallinnon luomiseksi minis-
1580: kuntapoliittisista kysymyksistä, vaikka ne eivät teriö-, lääni- ja paikallisella tasolla.
1581: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
1582:
1583: Bror Lillqvist Sakari Knuuttila Pirkko Valtonen
1584: .3 0879<l0581L
1585: 18 1979 vp.
1586:
1587: Toivomusaloite n:o 14.
1588:
1589:
1590:
1591:
1592: Pelttari ym.: Satakunnan läänin perustamisesta.
1593:
1594:
1595: E d u s k u n n a 11 e.
1596: Satakunnan läänin perustaminen on ollut tasolla eri toimintapiirijakojen soveltamiseen
1597: esillä nyt viimeisessä vaiheessa 1950-luvulta toisiinsa, rajojen yhtenevyyteen ja samalla
1598: lähtien. Läänien luvusta vuonna 1962 annetun alueellisen toimivallan selvään hierarkiaan.
1599: lain mukaan on katsottava tulleen ratkaistuksi Viimeisimmät vaiheet, kuten edellä on to-
1600: periaate läänien perustamisesta. Myöhemmin dettu, väliportaan hallinnon · toteuttamisessa
1601: myös väliportaanhallintokomitea on yksimieli- ovat huolestuttavia Satakunnan kannalta. Teh-
1602: sesti esittänyt Satakunnan läänin perustamista. dyissä ehdotuksissa ja päätöksissä on rajojen
1603: Samanaikaisesti Satakunnan lääniä koskevien osalta räikeästi loukattu kuntauudistusta ja pai-
1604: periaatteellisten päätösten kanssa on tehty pää- kallishallintoa koskevia aikaisempia uudistus-
1605: tös myös Tampereen läänin perustamisesta. päätöksiä. Itse hallintouudistuksessa suoritetut
1606: Päätösten yhteydessä on jätetty määrittelemättä kannanmäärittelyt merkitsevät lääninhankkeen
1607: läänien rajat sekä perustamisajankohta. Tämä lykkääntymistä pitkälle 1980-luvulle. Suunnitel-
1608: on aikaansaanut jatkuvaa ristiriitaa Tampereen mien mukaan aluehallintotehtävät keskitetään
1609: seudun ja Satakunnan välille. myös sairaala-, ammattikoulutus- ja suunnittelu-
1610: Vuonna 1962 annetun lain jälkeen on alueel- tehtävien osalta lääninyksiköiden yhteyteen. Tä-
1611: linen jako ollut esillä useissa yhteyksissä mm. mä merkitsisi tällä hetkellä Satakunnassa toi-
1612: maakuntaliittojen toimialueiden, seutukaavaliit- mivien aluehallintoyksiköiden ainakin osittaista
1613: tojen ja monien kuntainliittojen rajankäyntinä. lakkauttamista. Aikaisemmissa yhteyksissä on
1614: Viimeksi sisäasiainministeriö vuoden 1978 lo- perustellusti tunnustettu Satakunnan alueelli-
1615: pulla katsoi, että Kiikoisten siirtäminen Sata- nen kokonaisuus ja läänin perustamisen tarve,
1616: kunnan seutukaava-alueesta Pirkanmaan seutu- mistä syystä päinvastaiseen suuntaan kulkevaa
1617: kaava-alueeseen on ollut perusteltua. Kaikissa kehityssuuntaa, joka nykyisin tuntuu olevan
1618: yhteyksissä ratkaisun löytäminen Tampereen vallitsevana, ei voida hyväksyä.
1619: seudun ja Satakunnan välillä on osoittautunut Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
1620: erittäin vaikeaksi ja ristiriitoja aiheuttavaksi. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1621: Kiistojen seurauksena kuntien luonnollinen yh-
1622: teistoiminta on häiriintynyt ja on osoitettavissa, että hallitus pikaisesti ryhtyisi toi-
1623: että kuntien toiminnallinen kehittäminen yh- menpiteisiin taloudellisten · mahdolli-
1624: teisvoimin monilla sektoreilla on kokonaan py- suuksien myötäantaessa Satakunnan lää-
1625: sähtynyt sekä että tilanne on luonut erittäin nin perustamiseksi Turun pohjoisen
1626: kielteisen ilmapiirin koko Satakunnan alueella vaalipiirin nykyisten rajojen pohjalta
1627: väliportaan hallinnon uudistuspyrkimyksiin. huomioonottaen, että Satakunnan on
1628: Tällä hetkellä on vireillä mm. väliportaan hallintoyksikkönä vastattava mahdolli-
1629: hallinnon uudistaminen, paikallishallinnon uu- simman hyvin toiminnallisia paikallis-
1630: distaminen ja kuntauudistus. Eri alue- ja hcl- hallinnon ja kuntauudistuksen alueko-
1631: lintotasojen uudistukset kytkeytyvät toisiinsa konaisuuksia.
1632: monin eri tavoin. Uudistuksissa tähdätään alue-
1633: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
1634:
1635: Matti Pelttari Kauko Juhantalo Toivo T. Pohjala
1636: Aulis Juvela Pirkko Valtonen Aila Jokinen
1637: Matti Järvenpää Mikko Elo Anneli Kivitie
1638: Irma Rosnell Anssi Joutsenlahti Einari Nieminen
1639: 1979 vp. 19
1640:
1641: Toivomusaloite n:o 15.
1642:
1643:
1644:
1645:
1646: Pihlajamäki: Vaalihuoneistojen aukioloaikojen lyhentämisestä
1647: toisena vaalipäivänä.
1648:
1649:
1650: E d u s k u n n a 11 e.
1651:
1652: Kansanedustajain vaalit, tasavallan presiden· omainen asia, jos se voitaisiin aloittaa jo aikai-
1653: tin valitsijamiesten vaalit ja kunnallisvaalit toi- semmin. Tällöin tulokset saataisiin aikaisem-
1654: mitetaan kahtena päivänä siten, että ensimmäi- min ja todennäköisesti nykyistä varmemmin.
1655: nen äänestyspäivä on sunnuntai ja toinen äänes- Myöhään yöhön jatkuva äänten laskenta ko-
1656: tyspäivä maanantai. Kumpanakin äänestyspäi- vassa kiireessä on jatkuvasti johtanut ikäviin
1657: vänä vaalihuoneet ovat auki kello 9-20. virheisiin ja selkkauksiin.
1658: Käytännössä on voitu todeta, että maanan- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
1659: taisin kello 18-20 äänestämässä käyminen on tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
1660: erittäin vähäistä ja ilmeisesti ne harvat äänes- sen,
1661: täjät, jotka käyvät maanantaisin kello 18-20 että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
1662: äänestämässä, olisivat voineet tehdä sen jo ai- menpiteisiin kansanedustajain vaaleja,
1663: kaisemmin. Tämän vuoksi monilta tahoilta on- tasavallan presidentin valitsijamiesten
1664: kin esitetty vaatimuksia jälkimmäisen äänestys- vaaleja ja kunnallisvaaleja koskevien
1665: päivän eli maanantain äänestämisajan muutta- säännösten muuttamiseksi siten, että:
1666: miseksi siten, että vaalihuoneet voitaisiin sul- vaalihuoneet voitaisiin sulkea jälkim-
1667: kea jo kello 18. mäisenä äänestyspäivänä eli maanantai-
1668: Vaalitulosten laskemisen kannalta olisi erin- na jo kello 18.
1669: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
1670:
1671: Veikko Pihlajamäki
1672: 20 1979 vp.
1673:
1674: Toivomusaloite n:o 16.
1675:
1676:
1677:
1678:
1679: Rihtniemi-Koski ym.: Väestö- ja perheasiain hoidon kokoami-
1680: sesta yhden lllinisteriön alaå.suuteen.
1681:
1682:
1683: E d u s k u n n a 11 e.
1684:
1685: Maahamme puuttuu toistaiseksi sekä väestö- toimenpiteistä, joilla voidaan olettaa olevan
1686: suunnite että kokonaisvaltainen perhepolitiikka. merkittävää väestö- tai perhepoliittista kanta-
1687: Näitä kahta asiaa tuskin voi erottaa toisistaan, vuutta.
1688: vaikka on tietysti selvää, että yhteiskunnan on Edellä esitetystä hajanaisesta tilanteesta joh-
1689: aina huolehdittava perheiden ja lasten taloudel- tuu myös se, että tämän alueen tutkimustulok-
1690: lisesta ja sosiaalisesta turvallisuudesta ja viihty- set, tieto- ja seurantajärjestelmät ovat varsin
1691: vyydestä katsomatta kulloiseenkin väestökehi- hajanaiset. Ne ovat vaikeasti hankittavissa ja
1692: tykseen. koottavissa esimerkiksi perhepoliittisten toimen-
1693: Väestö- ja perhepoliittiset kysymykset ovat piteiden suunnittelemiseksi sekä eri vaihtoeh-
1694: maassamme toistaiseksi vielä jääneet muiden tojen vertailemiseksi.
1695: -ongelmien varjoon. Niitä ei ole nähty kokonai- Meiltä puuttuu tietoa siitä, miten eri aikoina
1696: suutena eikä vastuuta niiden hoitamisesta ole toteutetut perhepoliittiset toimenpiteet ovat
1697: liitetty minkään nimenomaisen ministeriön toi- vaikuttaneet; tällainen tieto on kuitenkin vält-
1698: mialaan. Monissa muissa maissa nämä tehtävät tämätöntä jatkuvan kehittämistyön pohjaksi.
1699: on osoitettu erityiselle perheasiain ministerille. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
1700: Ministeriöiden toimivaltajakoa olisikin tältä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1701: osin tarkasteltava uudelleen ja väestö- ja perhe- muksen,
1702: poliittiset kysymykset on määrättävä kuu-
1703: lumaan pääosiltaan tietyn ministeriön hallin- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
1704: nonalaan. Tältä olisi myös pyydettävä lausunto väestö- ja perheasiain hoidon kokoami-
1705: kaikista niistä muualla valmisteltavana olevista seksi yhden ministeriön alaisuuteen.
1706: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
1707:
1708: Irma Rihtniemi-Koski Helena Pesola Juuso Häikiö
1709: Pentti Sillantaus Matti Hakala Olavi Nikkilä
1710: Matti Jaatinen Tauno Valo Sampsa Aaltio
1711: Heikki Perho Mauri Vänskä Elsi Hetemäki-Olander
1712: Anna-Kaarina Louvo Helge Saarikoski Mauri Miettinen
1713: Aila Jokinen Pekka Löyttyniemi Erkki Pystynen
1714: Ritva Laurila Tapio Helvitie Pertti Salolainen
1715: Arto Lampinen Jalmari Torikka Eero Lattula
1716: Pekka Jokinen Saara Mikkola Toivo Mäkynen
1717: Matti Pelttari Tapani Mörttinen Ben Zyskowicz
1718: P. Mäki-Hakola Lauri Impiö Tuulikki Petäjäniemi
1719: Eeva Kauppi
1720: 1979 vp. 21
1721:
1722: ToivomuSaloite n:o 17.
1723:
1724:
1725:
1726:
1727: Saarinen ym.: Asuntoa ja sen tasoa koskevan perusoikeuden ai-
1728: kaansaamisesta.
1729:
1730:
1731: E d u s k u n n a 11 e.
1732:
1733: Asumisesta on maassamme muodostunut so- sen ja kansanvaltaisesti ohjatun kehityksen
1734: siaalinen ongelma, jonka vaikutukset heijastu- piiriin. Tätä koskevat rakenteelliset uudistukset
1735: vat laajalle myös muuhun yhteiskuntapolitiik- tulisi toteuttaa sisällyttämällä ne asuntotuotan-
1736: kaan. Perusongelmana asuntokysymyksessä on tolain piiriin.
1737: asuntojen vähyys, olemassa olevien asuntojen Oikeus kohtuullisen tasoiseen ja kohtuullisen
1738: korkeat asumiskustannukset sekä asuntojen ja hintaiseen asumiseen tulisi käsittää eräänä jo-
1739: asuintilan sosiaalisesti epäoikeudenmukainen ja- kaisen kansalaisen sosiaalisena perusoikeutena.
1740: kaantuminen. Huolimatta siitä, että keskimää- Tämän vuoksi tulisi asuntotuotantolakia muut-
1741: räinen asumisväljyys on noussut, on vajaan mil- taa niin, että lain kokonaisuudistuksen yhtey-
1742: joonan suomalaisen kohdalla kuitenkin asumis- dessä määriteltäisiin asumisen perusoikeudet ja
1743: tiheys edelleen vähintään kaksi henkeä huonet- osoitettaisiin asuntotuotannon määrää, asunto-
1744: ta kohden. Ahtaasti asuminen on ennen kaik- jen jakoa, rahoitusta ja muita keskeisiä asunto-
1745: kea vähätuloisten väestöryhmien. ongelma. Vuo- poliittisia tekijöitä koskevat tavoitteet asunto-
1746: den 1970 väestölaskennan mukaan oli noin politiikan nykyisten epäkohtien korjaamiseksi
1747: 70 000 perhettä ilman vakinaista asuntoa tai ja kunnollisten asumisolosuhteiden turvaami-
1748: asui alivuokralaisena, mitä perheen asumisen seksi jokaiselle suomalaiselle.
1749: muotona on pidettävä epätyydyttävänä ratkai- Asumisen perusoikeuksiin tulee lukea kuu-
1750: suna. luviksi ainakin seuraavat tavoitteet:
1751: Asumiskustannusten kalleus muodostaa myös-
1752: kin vakavan ongelman. Asumiskustannukset - jokaiselle ruokakunnalle tulee turvata
1753: ovat Suomessa maailman huippuluokkaa. laatu- ja varustetasoltaan tyydyttävä, riittävän
1754: Asumiskustannukset rasittavat suhteellisesti suuri asunto
1755: enemmän pienituloisia kuin suurituloisia tulon- - asumiskustannukset eivät saa muodostua
1756: saajaryhmiä ja asumiskustannusten kalleudella kohtuuttoman korkeiksi, vaan jokaiselle tulee
1757: on huomattava työntekijöiden sekä eläkeläisten asumiskustannusten jälkeen jäädä riittävästi
1758: elintasoa alentava vaikutus. käytettävissä olevia tuloja tyydyttävien elinolo-
1759: Asumisturvassa on myöskin suuria puutteel- suhteiden turvaamiseksi
1760: lisuuksia. Vuokralaisen turvallisuus ei vielä lä- - jokaisella tulee olla riittävä asumisturva
1761: heskään vastaa omistusasunnossa asuvan turval- - asuinympäristön on heti asunnon valmis-
1762: lisuutta, eikä asunnon ostajakaan ole turvassa tuttua täytettävä tyydyttävät vähimmäisvaati-
1763: rakennuttajan rakennusaikaisia toimenpiteitä tai mukset mm. asunnon lähipalvelujen, julkisten
1764: vararikkoa vastaan. liikenneyhteyksien, viheralueiden, lasten leikki-
1765: Sekä valtakunnallisella että kunnallisella ta- tilojen ja liikenneturvallisuuden osalta.
1766: solla on asetettu asuntopoliittisia tavoitteita, Perusoikeudet tulisi kirjata asuntotuotanto-
1767: mutta niiden toteuttaminen on kariutunut yksi- lakiin sitoviksi normeiksi. Perusoikeuksien
1768: tyisten luotanantajien rahoitukseen, yksityisten määrittelyssä ja niiden toteuttamisessa olisi
1769: rakennuttajien tuotantoon ja markkinointiin erityistä huomiota kiinnitettävä sellaisten eri-
1770: sekä yksityisten maan ja asuntojen omistajien tyisryhmien kuten vanhusten, nuorten perhei-
1771: keinotteluun. Tämän vuoksi olisi asuntojen den, opiskelijoiden ja invalidien asemaan.
1772: tuotanto, jakelu ja rahoitus irrotettava mark- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
1773: kinamekanismista ja saatettava suunnitelmalli- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1774: 22 Toivomusaloite n:o 17
1775:
1776:
1777: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin laatu- ja varustetasoltaan tyydyttävään,
1778: asuntotuotantolain muuttamiseksi niin, riittävän suureen ja kohtuuhintaiseen
1779: että laissa säädettäisiin jokaisen kansa- asuntoon, ja että tätä varten luodaan
1780: laisen asumisen perusoikeudeksi oikeus riittävät aineelliset edellytykset.
1781: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
1782:
1783: Aarne Saarinen Ensio Laine Pentti Liedes
1784: Helvi Niskanen Irma Rosnell M.-L. Salminen
1785: Inger Hirvelä E.-J. Tennilä Jarmo Wahlström
1786: 1979 vp. 23
1787:
1788: Toivomusaloite n:o 18.
1789:
1790:
1791:
1792:
1793: Salminen ym.: Laki- ja toivomusaloitteen ensimma1sen allekir-
1794: joittajan oikeuttamisesta aloitteensa käsittelyyn erikoisvalio-
1795: kunnassa.
1796:
1797:
1798: E d u s k u n n a 11 e.
1799:
1800: Kansanedustaja, joka on saanut tekemänsä Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
1801: aloitteen valiokuntakäsittelyyn, joutuu tässä nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1802: ratkaisevassa vaiheessa - mikäli hän ei ole ao.
1803: valiokunnan jäsen - syrjästäkatsojaksi. V al- että hallitus pikaisesti antaisi edus-
1804: tiopäiväjärjestyksemme edellyttää, että kansan- kunnalle esityksen valtiopäiväjärjestyk-
1805: edustajalla on mahdollisuus ajaa oikeaksi käsit- sen muuttamiseksi niin, että perustusla-
1806: tämäänsä asiaa kaikella mahdollisella tavalla. kien mukaisesti tehtyä laki- tai toivo-
1807: Näin ollen ei pitäisi voida koitua pienintäkään musaloitetta käsiteltäessä aloitteen en-
1808: vahinkoa siitä, että kansanedustaja - olematta simmäinen allekirjoittaja saa osallistua
1809: ko. valiokunnan jäsen - saa osallistua aloit- aloitteensa käsittelyyn erikoisvaliokun-
1810: teensa käsittelyyn puheoikeudella, ts. asiantun- nassa, vaikka hän ei kuuluisikaan ko.
1811: tijana ko. erikoisvaliokunnassa. erikoisvaliokuntaan.
1812: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
1813:
1814: M.-L. Salminen Seppo Toiviainen P. Puhakka
1815: Irma Rosnell Marjatta Mattsson Sten Söderström
1816: 24 197~ vp.
1817:
1818: Toivomusaloite n:o 19.
1819:
1820:
1821:
1822:
1823: Salolainen ym.: Ympäristönsuojeluhallinnon uudistamisesta.
1824:
1825:
1826: E d u s k u n n a 11 e.
1827:
1828: Sisäasiainministeriön ympäristönsuojeluneu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
1829: vosto on tullut yksimielisesti siihen tulokseen, tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
1830: että maassamme tarvitaan ympäristönsuojelu- sen,
1831: ministeriä. Maamme ympäristönsuojelun hal- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
1832: linto on hajanainen ja tehtävien yhteen so- menpiteisiin ympäristönsuojelun hallin-
1833: peuttan1inen on erittäin puutteellisesti järjes- non uudistamiseksi ja ympäristönsuoje-
1834: tetty. Tilanteen jatkuminen nykyisellään estää luministerin nimittämiseksi tuleviin hal-
1835: ympäristönsuojelun asianmukaisen toteuttami- lituksiin.
1836: sen.
1837: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
1838:
1839: Pertti Salolainen Matti Pelttari
1840: 1979 vp. 25
1841:
1842: Toivomusaloite n:o 20.
1843:
1844:
1845:
1846:
1847: Söderman ym.: Valtioneuvoston oikeuskanslerin aseman muut-
1848: tamisesta pelkästään valtioneuvoston lainopilliseksi avusta-
1849: jaks!.
1850:
1851:
1852: E d u s k u n n a 11 e.
1853:
1854: Valtioneuvoston oikeuskanslerilla on kolme Oikeuskanslerin tehtävien muodostuminen
1855: periaatteellisesti erilaista tehtäväpiiriä. hallitusmuotoa säädettäessä edellä kuvatuksi oli
1856: 1) Hallitusmuodon 46 § :n 1 momentin mu- osaksi historiallisen kehityksen tulos, osaksi se
1857: kaan "oikeuskanslerin tulee valvoa, että viran- johtui muiden valtioelinten kehittymättömyy-
1858: omaiset ja virkamiehet noudattavat lakia sekä destä hallitusmuodon säätämisen aikoihin. Vii-
1859: täyttävät velvollisuutensa, niin ettei ketään me vuosina on eri yhteyksissä jouduttu totea-
1860: laillisessa oikeudessa sorreta". Säännöksessä on maan, että oikeuskanslerin eri tehtäväpiireihin
1861: kysymys ns. laillisuusvalvonnasta, josta oikeus- liittyvät erilaiset roolit huonosti soveltuvat yh-
1862: kanslerin ohella huolehtii eduskunnan oikeus- delle ja samalle virkamiehelle. Esimerkiksi toi-
1863: asiamies. Laillisuusvalvonta kohdistuu periaat- mimista laillisuusvalvojana ja ylimpänä syyt-
1864: teessa kaikkiin virkamiehiin. täjäviranomaisena on käytännössä vaikea erot-
1865: 2) Hallitusmuodon 46 §:n 2 momentin mu- taa toisistaan. Jos oikeuskansleri syyttäjän omi-
1866: kaan oikeuskansleri on ylin syyttäjäviranomai- naisuudessa puuttuu jonkin merkittävän jutun
1867: nen. Tässä tehtävässä merkittävintä on se, että poliisitutkintaan, yhdistyy siihen samalla oikeus-
1868: "ylimpänä syyttäjänä tulee oikeuskanslerin kanslerin asema laillisuusvalvojana. Sen vuoksi
1869: myöskin pitää silmällä virallisia syyttäjiä, jotka pelkkä oikeuskanslerin puuttuminen asiaan hel-
1870: ovat velvolliset noudattamaan hänen määräyk- posti synnyttää kansalaisten keskuudessa sellai-
1871: siään". Oikeuskansleri on siis erään hallinnon- sen käsityksen, että tutkimuksen kohteiksi jou-
1872: haaran ylin virkamies. tuneet valtioneuvoston jäsenet tai muut virka-
1873: 3) Hallitusmuodon 48 § :n 2 momentin mu- miehet ovat syyllistyneet virkatoiminnassaan
1874: kaan "oikeuskanslerin on vaadittaessa annettava johonkin laittomuuteen. Näin ei asian tarvitse
1875: presidentille ja valtioneuvostolle tietoja ja lau- olla, koska syyttäjän velvollisuus toimia voi al-
1876: suntoja". Tässä ominaisuudessaan oikeuskans- kaa jo paljon aikaisemmin kuin siinä vaiheessa,
1877: leri toimii valtioneuvoston lainopillisena neu- milloin laillisuusvalvojan on syytä puuttua
1878: vonantajana. Tämä tehtäväpiiri on monipuoli- asiaan. Roolien yhtyminen samassa henkilössä
1879: nen sisältäen hyvinkin erilaisia asioita. Oikeus- aiheuttaa myös sen, ettei ylimmän syyttäjäviran-
1880: kansleri joutuu esimerkiksi valvomaan, onko omaisen virkatoimien lainmukaisuus voi olla
1881: valtioneuvoston piirissä valmisteltu säädösehdo- varsinaisen laillisuusvalvonnan kohteena.
1882: tus lainsäädäntöhierarkkisesti oikea tai sisäl- V aitioneuvoston oikeuskanslerin varsinaisena
1883: tyykö siihen jotakin, joka on muutoin voi- tehtävänä voidaan pitää toimintaa valtioneu-
1884: massa olevan lainsäädännön vastaista. Sitten voston lainopillisena neuvonantajana. Pelkäs-
1885: oikeuskanslerin on valtioneuvoston istunnossa tään tämän tehtäväpiirin monipuolisuus ja sen
1886: valvottava, että asiain käsittelyssä noudatetaan yhteiskuntapoliittisen merkityksen jatkuva kas-
1887: laillista järjestystä ja voimassa olevia säännök- vaminen perustelevat sitä, että oikeuskanslerille
1888: siä. Eduskunnan hyväksymien maapakettilakien keskitetään vain tämän tehtäväpiirin hoitami-
1889: vahvistamisen yhteydessä tuli esille taas se nen ja siten turvataan mahdollisuudet tämän
1890: puoli oikeuskanslerin tehtävistä, joka liittyy la- keskeisimmän tehtävän täysipainoiseen hoitami-
1891: kien vahvistamiseen. Oikeuskansleri voi puut- seen. Tätä keskittämistä perustelevat lisäksi
1892: tua lakien vahvistamiseen katsoessaan, ettei edellä mainitut erilaisten roolien yhdistämisestä
1893: eduskunta ole säätänyt jotakin lakia valtiopäivä- aiheutuvat hankaluudet. Lisäksi yhteiskuntake-
1894: järjestyksen edellyttämässä muodossa. hitys on johtanut siihen, että laillisuusvalvonta
1895: 4 087900581L
1896: 26 Toivomusaloite n:o 20
1897:
1898:
1899: ja ylimmän syyttäjäviranomaisen tehtävät voi- Syyttäjistö kuuluu tehtäviensä puolesta. erää~
1900: daan ilman suurempia vaikeuksia siirtää pois nä osana oikeushallintoon. Oikeushallinto on
1901: oikeuskansleri!ta. parhaillaan periaatteellisten kehittämisratkaisu-
1902: Laillisuusvalvonnasta huolehtii oikeuskansle- jen edessä. Tässä yhteydessä ei tuota vaikeuk-
1903: rin ohella eduskunnan oikeusasiamies. Lailli- sia järjestää syyttäjätoiminnan hallintoa muun
1904: suusvalvonta on eduskunnan oikeusasiamiehen .oikeushallinnon yhteyteen.
1905: päätehtävä, Oikeusasiamies ja oikeusasiamiehen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
1906: virasto ovat hallitusmuodon säätämisen jälkeen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1907: luoneet toiminnalleen sellaiset puitteet ja pe- muksen,
1908: rinteet, että laillisuusvalvonta voidaan keskit-
1909: tää oikeusasiamiehelle. Tämä tehtävä sinänsä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
1910: sopii periaatteellisesti paremmin eduskunnan valtioneuvoston oikeuskansleria koske-
1911: valitsemalle oikeusasiamiehelle kuin valtioneu- vien säännösten muuttamiseksi siten)
1912: voston yhteydessä toimivalle oikeuskanslerille. että oikeuskanslerin tehtäväksi tulisi
1913: Oikeusasiamiehen viran ja viraston edelleen pelkästään toimiminen valtioneuvoston
1914: kehittämisestä on myös olemassa käyttökelpoi- lainopillisena neuvonantajana ja valtio-
1915: sia suunnitelmia, jotka voidaan toteuttaa vah- neuvoston toiminnan lainmukaisuuden
1916: vistettaessa oikeusasiamiehen asemaa laillisuus- valvojana.
1917: valvojana.
1918: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
1919:
1920: Jacob Söderman Kaarina Suonio
1921: Jouko Tuovinen Paula Eenilä
1922: Sakari Knuuttila
1923: 1979' vp. 27
1924:
1925: Toivomusaloite n:o 21.
1926:
1927:
1928:
1929:
1930: Tennilä ym.: Saamelaislain aikaansaamisesta.
1931:
1932:
1933: E d u s k u n n a 11 e.
1934:
1935: . Saamelaiset, joita maassamme on noin 4 400, tintaoikeus saamelaisalueella sijaitseviin valtion
1936: elävät taloudellisesti vaikeissa oloissa luontais- maihin, vesiin ja luonnonvaroihin. Saamen kie-
1937: elinkeinojen harjoittamisen vaikeuduttua ja työt- lestä on tehtävä saamelaisalueella virallinen
1938: tömyyden ollessa Lapissa yleensäkin erittäin kieli ja saamelaiskulttuuria on edistettävä val-
1939: laajaa. Saamelaiset ovat myös kansana sorre- tion tuella. Saamelaisten äänestämällä valitse-
1940: tussa asemassa: saamen kieltä ei tunnusteta man saamelaisvaltuuskunnan kannanotot on eh-
1941: viralliseksi kieleksi, saamelaiskulttuuria uhkaa dottomasti otettava huomioon saamelaisten elä-
1942: tuho. mään liittyviä asioita· ratkottaessa.
1943: Saamelaisten oikeuksien turvaaminen edel- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
1944: lyttää laajamittaisia toimia. Kokonaisvaltaisten kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1945: toimien perustaksi tarvitaan laki saamelaisten
1946: oikeuksista, kuten saamelaiskomiteakin esitti että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
1947: (Komiteanmietintö 46/1973). Tässä laissa on saamelaisten oikeudet turvaavan saame-
1948: saamelaisille turvattava vapaa ja maksuton nau- laislain aikaansaamiseksi.
1949: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
1950:
1951: Esko-Juhani Tennilä Seppo Toiviainen P. Liedes
1952: M.-L. Salminen Mikko Kuoppa Marjatta Mattsson
1953: Irma Rosnell
1954: 28 1979 vp.
1955:
1956: Toivomusaloite n:o 22.
1957:
1958:
1959:
1960:
1961: Toiviainen ym.: Vuokrasulun toimeenpanemisesta.
1962:
1963:
1964: E d u s k u n n a 11 e.
1965: Asumisen kustannukset sekä vuokra-asun- pysyvään säännöstelyyn. Vuokrien nousun py-
1966: noissa että myös omissa asunnoissa ovat olleet säyttämiseksi tarvitaan lisäksi pikaisesti sää-
1967: j,atkuvas!Sia nousussa. Kustannusten nousu on dettävä vuokrasulku.
1968: Suomessa useina vuosina ollut tuntuvasti no- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
1969: peampaa kuin useissa muissa Länsi-Euroopan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1970: maissa. Asumisen hintaa nostaa merkitsevästi
1971: erilainen voitontavoittelu ja keinottelu. Tällai- että hallitus ryhtyisi heti toimenpi-
1972: nen kehityksen suunta voidaan muuttaa vain teisiin vuokrasulun toimeenpanemiseksi
1973: ottamalla kaikkien asuntojen - uusien ja van- siksi, kunnes saadaan valmistelluksi ia
1974: hojen, omistus- ja vuokra-asuntojen, aravien ja säädetyksi kaikkien asuntojen hinta- ;a
1975: ei-aravien - hinnat ja vuokrat kestävään ja vuokrasäännöstelylaki.
1976: Helsingissä 19 päivänä huhdkuuta 1979.
1977:
1978: Seppo Toiviainen Mikko Kuoppa Ensio Laine
1979: P. Puhakka
1980: 1979 vp. 29
1981:
1982: Toivomusaloite n:o 23.
1983:
1984:
1985:
1986:
1987: P. Vennamo ym.: Kansanedustajain vaaleista annetun lain kor-
1988: jaamisesta edustajapaikkojen lukumäärän saattamiseksi vas-
1989: taamaan paremmin puolueen äänimäärää.
1990:
1991:
1992: E d u s k u n n a 11 e.
1993:
1994: Vaalilait ovat maassamme laajalti epäoikeu- jolla epäoikeudenmukaisuudet pienten puoluei-
1995: denmukaiset, tnikä on kerran toisensa jälkeen den osalta voitaisiin korjata. Asiassa tulisi ryh-
1996: johtanut siihen, että puolueet eivät saa kan- tyä kiireellisesti toimenpiteisiin.
1997: sanedustajia läheskään siinä suhteessa, mitä Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
1998: nriden valtakunnallinen kannatus edellyttäisi. tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
1999: Suuret puolueet ovat nykyisestä väärämielises• väksi toivomuksen,
2000: tä vaalilainsäädännöstä hyötyneet pienempien
2001: puolueiden kustannuksella. Asiaan tulee saa- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
2002: da korjaus. menpiteisiin kansanedustajain vaaleista
2003: Vaalilakeja voitaisiin korjata sekä siten, että annetun lain korjaamiseksi niin, että
2004: nykyisen d'Hondtin järjestelmän sijasta paikat eduskunnan kokoonpano ja kunkin
2005: jaettaisiin vaaliliittojen kesken ns. parittomien puolueen kansanedustajapaikat vastaisi-
2006: lukujen järjestelmän pohjalta ·sekä siten, että vat puolueiden valtakunnallisesti vaa-
2007: otettaisiin käyttöön ns. tasauspaikkajärjestelmä, leissa saamaa äänimäärää.
2008: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
2009:
2010: Pekka Vennamo Urho Pohto Urpo Leppänen
2011: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
2012: Eino Poutiainen
2013: 30 1979 vp.
2014:
2015: Toivomusaloite n:o 24.
2016:
2017:
2018:
2019:
2020: P. Vennamo ym.: Kansanedustajan toimen muuttamisesta lain
2021: perusteella päätoimeksi.
2022:
2023:
2024: E d u s k u n n a 11 e.
2025:
2026: Kansanedustajan tehtävä on nykyisessä yh- että sivuansioita sen lisäksi ei muista to1nusta
2027: teiskunnassa ehdottomasti päätoimi, johon jo- tai viroista tarvita. Tällöin voitaisiin eduskun-
2028: kaisen kansanedustajan on voitava keskittyä nan toimintaa tehostaa ja tarvittaessa myös
2029: muiden tehtävien ja virkojen sitä estämättä. istuntojen määrää lisätä.
2030: Kansanedustajien jatkuvat poissaolot ja se, että Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
2031: valtaosa eduskunnalle tehtävistä esityksistä mm. kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi·
2032: aloitteiden muodossa jää käsittelemättä, alentaa vomuksen,
2033: voimakkaasti eduskunnan arvostusta kansalais-
2034: ten keskuudessa. Myös kansan asioiden hoito että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2035: kärsii tästä. tarpeellisten lakimuutosten aikaansaami·
2036: Kansanedustajien muut virat ja toimet tulee seksi niin, että kansanedustajan tehtävä
2037: kieltää, jotta kaikki kansanedustajat voivat pää- muutettaisiin päätoimeksi ja kansanedus·
2038: toimisesti keskittyä kansan asioiden hoitoon. tajilta edustajakautensa aikana kiellettäi-
2039: Myös kansanedustajan palkka on niin korkea, siin muut virat ja toimet.
2040: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
2041:
2042: Pekka Vennamo Urho Pohto Urpo Leppänen
2043: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
2044: Eino Poutiainen
2045: 1979 vp. 31
2046:
2047: Toivomusaloite n:o 25.
2048:
2049:
2050:
2051:
2052: V. Vennamo ym.: Vaalilakien uudistamisesta kaikkien eduskunta-
2053: puolueiden edustuksen takaamiseksi vaalilautakunnissa.
2054:
2055:
2056: E d u s k u n n a II e.
2057:
2058: Jotta vaaliepäselvy)"ksiä ei pääsisi tapahtu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
2059: maan, ehdotamme kunnioittaen eduskunnan menpiteisiin vaalilakien muuttamiseksi
2060: hyväksyttäväksi toivomuksen, niin} että kaikilla eduskuntapuolueilla
2061: olisi aina edustus vaalilautakunnissa.
2062: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
2063:
2064: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
2065: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo Eino Poutiainen
2066: Urho Pohto
2067: 32 1979 vp.
2068:
2069: Toivomusaloite n:o 26.
2070:
2071:
2072:
2073:
2074: V. Vennamo ym.: Äänten laskennassa käytettävistä kynistä.
2075:
2076:
2077: E d u s k u n n a 11 e.
2078:
2079: Vaalituloksia laskettaessa on mahdollisuus Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
2080: poliittisiin väärinkäytöksiin, 'kun laskijoilla on taen edus,kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2081: samanlaiset 1yijykynät kuin millä äänestäjät
2082: merkitsevät äänestyslippuun numeronsa, ja kun että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
2083: sellainen äänestyslippu, jossa on tarpeettomia menpiteisiin äänten laskennassa vain sel-
2084: lisämerkintöjä, yleensä hylätään. Rajatapauksis- laisten kynien saliimiseksi äänten laski-
2085: sa tällaiset ikävät merkinnät voivat jopa rat- joille, joita äänestäjät eivät ole voineet
2086: kaista kansanedustajaksi pääsyn tai kunnanval- käyttää merkitessään äänestysnumeron.
2087: tuustoon pääsyn. Näistä asioista on monia
2088: ikäviä kokemuksia.
2089: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
2090:
2091: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Urpo Leppänen
2092: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
2093: 1979 vp. 33
2094:
2095: Toivomusaloite n:o 27.
2096:
2097:
2098:
2099:
2100: V. Vennamo ym.: Kansanäänestyksen toimeenpanemisesta tär-
2101: keissä kysymyksissä.
2102:
2103:
2104: E d u s k u n n a 11 e.
2105:
2106: Kun puoluemonopolilaki ja vallankeskitys alaraja, vain nämä esimerkit mainitaksemme.
2107: painavat aina vain enemmän sivuun kansalais- Myös olisi välttämätöntä saada esille todellinen
2108: ten kansanvaltaisen tahdon, jolloinka maatam- kansalaismielipide ydinvoimalaitoksista.
2109: me hallitaan kansamme valtaenemmistön tah- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
2110: dosta välittämättä, niin olisi välttämätöntä ke- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2111: hittää virallista kansalaisten mielipidehankintaa
2112: tärkeistä asioista. Gallupit, joihin vaikuttavat että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
2113: epäpuhtaat seikat, eivät korvaa tätä kansalais- menpiteisiin .viralliseen kansanäänestyk-
2114: ten yleistä mielipidettä ja sen tiedottamista. seen verrattavan vastuullisen mielipide-
2115: Niinpä olisi välttämätöntä, että maassamme tiedustelun organisoimiseksi ja toteutta-
2116: suoritettaisiin virallinen mielipidetiedustelu eli miseksi tärkeissä asioissa kuten puolue-
2117: eräänlainen kansanäänestys rappeuttavasta puo- tuesta, suorasta presidentinvaalista, yli-
2118: luetuesta, pitäisikö presidentinvaali toimittaa suurista eläkkeistä ja ydinvoimalaitok-
2119: suorana kansanäänestyksenä vai valitsijamies- sista.
2120: ten kautta sekä pitäisikö eläkkeillä olla ylä- ja
2121: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
2122:
2123: Veikko Vennamo Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
2124: Pekka Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
2125: Urho Pohto
2126:
2127:
2128:
2129:
2130: 5 08790Qi581L
2131: 34 1979 vp.
2132:
2133: Toivomusaloite n:o 28.
2134:
2135:
2136:
2137:
2138: V. Vennamo ym.: Velvoittavan kansanaloitteen tekemisestä
2139: mahdolliseksi.
2140:
2141:
2142: E d u s k u n n a 11 e.
2143:
2144: Kansan tahto ei paase enaa riittävästi to- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
2145: teutumaan byrokratisoituneessa yhteiskunnas- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2146: samme ja kansasta vieraantuneessa eduskunnas-
2147: sa. Siksi pitäisi kansalaisten osallistumisen mah- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
2148: dollisuuksia käytännössä todella lisätä eikä vain menpiteisiin velvoittavan kansanaloit-
2149: näistä asioista puhua ja luvata. Vallan keski- teen tekemiseksi mahdolliseksi maas-
2150: tys ei ole demokratiaa, vaan aivan muuta. samme.
2151: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
2152:
2153: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
2154: Urho Pohto Eino Poutiainen Urpo Leppänen
2155: J. Juhani Kortesalmi
2156: 1979 vp. 35
2157:
2158: Toivomusaloite n:o 29.
2159:
2160:
2161:
2162:
2163: V. Vennamo ym.: Eduskunnan täysistuntojen radioinnista.
2164:
2165:
2166: E d u s k u n n a 11 e.
2167:
2168: Terve kansanvalta voi säilyä ja tomua vain terveelle kansanvallalle välttämätöntä. Mutta
2169: silloin, kun äänestäjillä ja kansalaisilla on asiois- muut puolueet ovat tunnetuista syistä olleet
2170: ta totuudenmukaiset tiedot. Kuitenkin maas- vastaan. Kansa on pimennettävä ja harhautet-
2171: samme työskentely eduskunnassa laajalti pimen- tava.
2172: netään ja K-linjan puolueiden lehdistön kautta Vastustuksesta huolimatta ehdotamme kun-
2173: annetaan jopa eduskunnasta harhaottavia ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2174: vääriä tietoja. Sama koskee radiota ja televi- muksen,
2175: siota.
2176: Näistä syistä on SMP jatkuvasti esittänyt, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti lain-
2177: että täysistunnot eduskunnassa radioitaisiin niin säädäntötoimenpiteisiin, jonka mukaan
2178: kuin on päätetty esim. Englannissa. Tällöin täysistunnot eduskunnassa saatettaisiin
2179: kansa saisi asioista totuudelliset tiedot, joka on jatkuvan radioinnin alaisiksi.
2180: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
2181:
2182: Veikko Vennamo Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
2183: Pekka Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
2184: Urho Pohto
2185: 36 1979 vp.
2186:
2187: Toivomusaloite n:o .30.
2188:
2189:
2190:
2191:
2192: V. Vennamo ym.: Kansanedustajan estämisestä kuulumasta val-
2193: tionyhtiöiden hallintoneuvostoihin.
2194:
2195:
2196: E d u s k u n n a 11 e.
2197:
2198: Kansanedustajien tulee eduskunnassa edustaa että kansanedustajat eivät enää eduskunnassa
2199: Suomen kansaa. Vallassa olijat ovat aina, mutta edustakaan Suomen kansaa, vaan he edusta-
2200: erityisesti nykyään moraalisen rappeutumisen ai- vat niitä määrääviä piirejä, joilta he saavat
2201: koina, pyrkineet monin eri tavoin sitomaan huomattavat lahjoitustulonsa.
2202: kansanedustajien riippumattomuutta ja tarjoa- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
2203: maan heille erinäisiä taloudellisia etuisuuksia. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2204: Näin on valitettavasti tapahtunut myös Suo-
2205: messa. Vallassa olijat sitovat kansanedustajia että hallitus ryhtyisi kiireellisesti sel-
2206: suurituloisiin valtionyhtiöiden johtokuntiin ja laisiin toimenpiteisiin, että kansanedus-
2207: hallintoneuvostoihin sekä komiteoihin. Tällai- taja ei saa kansanedustajana ollessaan
2208: sen menettelyn tarkoitus on täysin selvä. kuulua valtionenemmistöisien yhtiöiden
2209: Tällaisella menolla on olemassa se vaara, hallintoneuvostoihin ja johtokuntiin.
2210: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
2211:
2212: Veikko Vennamo Anssi · Joutsenlahti Pekka Vennamo
2213: Urho Pohto Eino Poutiainen Urpo Leppänen
2214: J. Juhani Kortesalmi
2215: 1979 vp. 37
2216:
2217: Toivomusaloite n:o .31.
2218:
2219:
2220:
2221:
2222: V. Vennamo ym.: Vaalirahoituksen saattamisesta julkiseksi.
2223:
2224:
2225: E d u s kun n a 11 e.
2226:
2227: Niin eduskuntavaalien alla kuin sen jälkeen omaista hämäämistä, sillä myös keskustapuolue
2228: on paljastunut jopa julkisuudessa häpeällisiä on istunut jatkuvasti hallitusvastuussa ja asian-
2229: puolueiden saamia enemmän tai vähemmän lah- tilaan olisi varmasti saatu korjaus, jos keskus-
2230: jusvaroiksi katsottavia varoja. Kuitenkaan edes tapuolue olisi niin todella halunnut.
2231: yksityisiä johtav1a poliittisia henkilöitä ei ole Mutta kun mätä pursuaa maassamme aina
2232: pantu verolle näistä rahalahjoituksista. vain enemmän sekä lahjukset rappeuttavat yh-
2233: Valtiosääntökomiteassa SMP jäi yksin, kun teiskuntaamme, ei voida asiassa istua kädet
2234: me vaadimme puolueiden rahoituksen saatta- ristissä. Jotain on yritettävä tehdä.
2235: mista täydellisesti julkiseksi eikä vain puoluei- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
2236: den osalta vaan myös jokaisen kansanedusta- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2237: jaehdokkaan kohdalta.
2238: Rappion peittämiseksi julkisuutta vastusta- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
2239: neet ja hämärää rahaa puoltaneet puoJueet kes- menpiteisiin puolueiden ja yksityisten
2240: kustapuoluetta myöten kuitenkin ovat olleet kansanedustajaehdokkaiden vaalirahoi-
2241: olevinaan julkisen rahoituksen kannalla. Tämä tuksen saattamiseksi lakimääräisesti jul-
2242: on kuitenkin ollut vain kansalaisten tavan- kiseksi.
2243: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
2244:
2245: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Urpo Leppänen
2246: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
2247: Eino Poutiainen
2248: 38 1979 vp.
2249:
2250: Toivomusaloite n:o 32.
2251:
2252:
2253:
2254:
2255: V. Vennamo ym.: Väliportaan hallinnon uudistamisesta maa-
2256: kuntaitsehallinnon pohjalta.
2257:
2258:
2259: E d u s k u n n a 11 e.
2260:
2261: Maakunnallista itsehallintoa on välttämättä Samalla olisi huolehdittava, että enty1sesti
2262: vahvistettava keskitetyn vallan byrokratisoitu- taloudellisissa vaikeuksissa oleville kunnille ei
2263: mista vastaan. Väliportaan hallinnon uudistus tule lisää rasituksia, vaan valtio ottaa suorit-
2264: on kuitenkin hidastunut ,poliittisten erimieli- taakseen sille kuuluvat tehtävät.
2265: syyksien vuoksi. Keskustapuolue ja sosialide- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
2266: mokraatit ovat tähän syyllisiä. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2267: Maakuntaitsehallinto ei ,saa muodostua kan-
2268: salaisille uudeksi taloudelliseksi rasitukseksi että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
2269: eikä uudeksi byrokraattiseksi väliportaaksi. maakuntaitsehallinnon toteuttamiseksi
2270: Uudistus on kuitenkin välttämätön. ja väliportaan hallinnon uudistamiseksi
2271: SMP:n käsityksen mukaan maakuntaitsehal- niin, että ilman byrokratisoitumista ja
2272: linnon toteuttaminen ja väliportaan hallinnon lisäkustannuksia maakuntaa johtaisivat
2273: uudistaminen tapahtuu parhaiten siten, että yleisillä vaaleilla valittu maaherra ja
2274: kaikki nämä asiat keskitetään lääninhallituk- maakuntavaltuusto.
2275: seen mutta lääninhallitus kansanvaltaistetaan.
2276: Lääninhallitusta johtaisivat maakunnan yleisillä
2277: vaaleilla valittu maaherra j-a valtuusto.
2278: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
2279:
2280: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Urpo Leppänen
2281: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
2282: Eino Poutiainen
2283: 1979 vp. 39
2284:
2285: Toivomusaloite n:o 33.
2286:
2287:
2288:
2289:
2290: V. Vennamo ym.: Ns. virkapakettien syntymisen estämisestä.
2291:
2292:
2293: E d u s kun n a 11 e.
2294:
2295: Virkapakettikaupat ja avoimet jäsenkirjavir- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
2296: kanimity~et ovat perustuslain vastaisia ja ne menpiteisiin perustuslain vastaisten vir-
2297: loukkaavat yksityisten kansalaisten oikeuksia. kapakettikauppojen ja jäsenkirjavirka-
2298: Siksi tällaiselle rappiolle on saatava sulku. miesnimitysten rappion poistamiseksi.
2299: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
2300: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2301: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
2302:
2303: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Urpo Leppänen
2304: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
2305: Eino Poutiainen
2306: 40 1979 vp.
2307:
2308: Toivomusaloite n:o 34.
2309:
2310:
2311:
2312:
2313: Zyskowicz ym.: Valtiosääntötuomioistuimen perustamisesta tutki-
2314: maan lakien perustuslainmukaisuutta.
2315:
2316:
2317: E d u s k u n n a 11 e.
2318:
2319: Suomen perustuslakeihin on alun alkaen jää- Joissakin maissa, kuten mm. Italiassa, Itäval-
2320: nyt sellainen aukko, että mitään o1keudellista lassa ja Saksan Liittotasavallassa, on perustettu
2321: menettelyä lakien perustuslainmukaisuuden tut- erityisiä valtiosääntötuomioistuimia tätä tehtä-
2322: kimiseksi ei ole järjestetty. Lakien säätämistä vää varten. Eräissä toisissa maissa taas tutki-
2323: oikea·ssa järjestyksessä valvoo eduskunta ja sen mi:svalta on tuomioistuimilla yleisesti tai ylim·
2324: perustuslakivaliokunta itse, eikä siis ole ole- mällä oikeusasteetla.
2325: massa mitään oi!keudellista menettelyä tavalli- Suomeen soveltuisi ilmeisesti parhaiten ensin
2326: sessa lainsäätämisjärjestyksessä syntyneen lain mainittu järjestelmä eli erityisen valtiosääntö-
2327: perustuslainvastaisuuden jälkikäteiseksi toteami- tuomioistuimen luominen, jolla tuomioistuimel-
2328: seksi. Tarve tällaisen perustuslakiemme noudat- la voisi olla nyt mainitun tehtävän lisäksi mui-
2329: tamisen valvontaa tehostavan menettelyn luo- takin kansalaisten perustuslaillisten oikeuksien
2330: miseksi on selvästi olemassa, mistä osoituksena vahvistamiseen liittyviä tehtäviä.
2331: ovat mm. perustuslakivaliokunnan toistuvat Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2332: kiistanalaiset ratkaisut lainsäätämisj ärjestyskysy- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2333: myksissä. muksen,
2334: Tämän perustuslaeissamme olevan aukon
2335: täyttämiseksi on vuosien kuluessa tehty useita · että hallitus antaisi esityksen sellai-
2336: aloitteita, mutta ne ovat jääneet tuloksetta- sista perustuslain muutoksista, ioilla
2337: miksi. tehtäisiin mahdolliseksi lakien perustus-
2338: Lakien perustuslainmukaisuuden tutkimiseksi lainmukaisuuden oikeudellinen tutkimi-
2339: on eri maissa käytännön kautta syntynyt tai nen erityisessä valtiosääntötuomioistui-
2340: lainsäädännöllisesti luotu erilaisia järjestelmiä. messa.
2341: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
2342:
2343: Ben Zyskowicz Juuso Häikiö Anna-Kaarina Louvo
2344: Helena Pesola Arto Lampinen Erkki Pystynen
2345: Martti Ursin Jalmari Torikka Esko J. Koppanen
2346: Tuulikki Petäjäniemi Sampsa Aaltio Lauri Impiö
2347: Sinikka Karhuvaara Eva-Maija Pukkio P. Jokinen
2348: Matti Pelttari I. S. Melin
2349: 1979 vp. 41
2350:
2351: Toivomusaloite n:o 35.
2352:
2353:
2354:
2355:
2356: Aaltio ym.: Ostajan aseman turvaamisesta taidekaupassa vää-
2357: rennöksiä kaupiteltaessa.
2358:
2359:
2360: Ed u s kun n a 11 e.
2361:
2362: Mielihyvällä voidaan todeta, että suuren ylei- kitä väärennyksiksi tai tavalla tai toisella saada
2363: sön mielenkiinto taiteeseen ja taiteen ostami- karanteeniin pois markkinoilta, jotta hyväuskoi-
2364: seen on jatkuvasti lisääntymässä. Valitettavasti set taiteenostajat eivät joutuisi jatkuvasti kär-
2365: tämän myönteisen ilmiön kera on taideväären- simään huomattavia taloudellisia tappioita vää-
2366: nysten määrä ja kauppa vastaavasti lisääntynyt. rennöksiä ostaessaan.
2367: Jos nykyisen käytännön mukaan joku taide- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
2368: teos todetaan väärennykseksi, jää se omista- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2369: jansa omaisuudeksi ja joutuu taas aikanaan muksen,
2370: taidemarkkinoille. Voidaankin todeta, että Suo-
2371: messa kiertää jatkuvasti väärennettyjä tauluja, että hallitus ryhtyisi lainsäädännölli-
2372: jotka yhä uudeHeen tulevat tunnistettåvaksi siin tai muihin sellaisiin toimenpiteisiin,
2373: Ateneumiin tai vastaavasti muille asiantunti- joilla vilpittömässä mielessä olevien tai-
2374: joille. teen ostajien asema turvataan taidevää-
2375: Tällaiset väärennetyt taulut tulisi voida mer- rennöksiltä taidekaupassa.
2376: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
2377:
2378: Sampsa Aaltio Tapio Helvitie Sinikka Karhuvaara
2379: Olavi Nikkilä P. Jokinen Anna-Kaarina Louvo
2380:
2381:
2382:
2383:
2384: 6 087900581L
2385: 42 1979 vp.
2386:
2387: Toivomusaloite n:o 36.
2388:
2389:
2390:
2391:
2392: Alppi ym.: Vuokralaisten irtisanomissuojan parantamisesta.
2393:
2394:
2395: E d u s k u n n a 11 e.
2396:
2397: VuOkra-asunnoissa asuvat ovat monessa suh- den, työn ja asunnon, menettäminen saman-
2398: teessa huonommassa asemassa omistusasunnois- aikaisesti johtaa kohtuuttomiin vaikeuksiin ko.
2399: sa asuviin nähden. Asumiskustannusten kalleu- tilanteeseen joutuville. Joukkotyöttömyyden
2400: den ohella huutavin epäkohta on asumisen olosuhteissa tällaiseen tilanteeseen on joutunut
2401: turvattomuus. Muutama vuosi sitten tehdyillä tuhansia ihmisiä - varsin useissa tapauksissa
2402: muutoksilla huoneenvuokralakiin parannettiin nuoria Japsipenheitä, joiden talous muutoin:kin
2403: vuokralaisten oikeuksia eräin osin, mutta ei on horjuvimmalia perustalla ja kulutus suurinta.
2404: likikään riittävästi. Vuoikralaisen irtisanomis- Käsityksemme mukaan ainoa oikea lähtö-
2405: suoja on tänäänkin käytännössä varsin näen- kohta käsiteltäessä vuokralaisten asumisturvaa
2406: näinen, sillä vuokranantajilie ei lailla ole sää- on se, ettei ketään voida häätää, ellei tilalle
2407: detty tosiasiallista velvoitetta pidättyä vuokra- ole osoittaa varustelutasoltaan, kooltaan ja en-
2408: laisen irtisanomisesta ilman pakottavaa syytä. nen muuta asumiskustannuksiltaan edellisen ta-
2409: Lakihan pitää irtisanomiseen oikeuttavana pe- soista uutta asuntoa. Tämä velvoite tulisi eh-
2410: rusteena asunnon tarvitsemista omaan tai omai- dottomasti kiireellisimmin asettaa työsuhde-
2411: sen ikäyttöön. Vuokralaisen lähdettyä asunnosta asuntojen omistajille.
2412: ei kuitenkaan kukaan kontrolloi sitä, tuleeko Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
2413: asunto mainittuun käyttöön va~ko esim. uusille taen edusikunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2414: vuoikralaisi:lle uusin vuokraehdoin.
2415: Alivuokralaisen irtisanomissuoja on heikoin että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
2416: - käytännössä olematon. Erityisasemassa ovat menpiteisiin huoneenvuokralain uudis-
2417: myös työsuhdeasunnoissa asuvat. Työpaikan tamiseksi niin, että kaikkien vuokralla
2418: menettäminen merkitsee myös asunnon menet- asuvien irtisanomissuojaa parannetaan
2419: tämistä. Kahden yhteiskunnallisen perusoikeu- olennaisesti nykyisestä.
2420: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
2421:
2422: Ulla-Leena Alppi Heli Astala
2423: Inger Hirvelä Helvi Niskanen
2424: 1979 vp. 43
2425:
2426: Toivomusaloite n:o 37.
2427:
2428:
2429:
2430:
2431: Alppi ym.: Huoneenvuokria koskevien tasoyleisohjeiden saatta-
2432: misesta sitoviksi.
2433:
2434:
2435: E d u s k u n n a 11 e.
2436:
2437: Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrien muo- Me allekirjoittaneet kansanedustajat katsom-
2438: dostumiseen vaikuttavat kysynnän ja tarjonnan me, että vuokra-asunnoissa asuvien asumi,skus-
2439: laki ja huoneenvuokralain mukainen sääntely. tannusten saattaminen kohtuullisiksi ja pitämi-
2440: Vuokriin on pyritty vaikuttamaan valtioneu- nen kohtuullisella tasolla kussakin yksittäista-
2441: voston vahvistamilla vuokra-asuntojen vuokria pauksessakin edellyttää vuokrien sääntelyjärjes-
2442: koskevilla tasoyleisohjeilla. Asuntohallituksessa telmän ja asumistukijärjestelmän toimivuuden
2443: tehdyn selvityksen mukaan vuokrat yleisesti tehostamista nykyisestä siten, ettei tasoyleis-
2444: ylivtävät tasoyleisohjeen mukaisen vuokran. Tä- ohjeet ylittäviä vuokria esiintyisi.
2445: män johdosta valtion lainoittamissa vuokra- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
2446: asunnoissa j,a vapaarahoitteisissa ,asunnoissa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2447: suurelta osalta tuen saajia asumistuki pieneni.
2448: Ylivuokrien maksaminen on epäilemättä seu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2449: rausta siitä, ettei vuoha-asuntoja ole riittä- huoneenvuokralain muuttamiseksi niin 1
2450:
2451: västi eikä vuokralaisten asumisturva ole riit- että tasoyleisohieista tulee sitovat siten
2452: 1
2453:
2454: tävä. Mm. näiden syiden vuoksi vuokralaiset että niitä korkeampia vuokria ei saa
2455: eivät irtisanomista peläten uskalla viedä vuok- periä.
2456: ranalennuskannetta asunto-oikeuteen.
2457: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
2458:
2459: Ulla-Leena Alppi Heli Astala
2460: Inger Hirvelä Helvi Niskanen
2461: 44 1979 vp.
2462:
2463: Toivomusaloite n:o 38.
2464:
2465:
2466:
2467:
2468: Breilin ym.: Huoneenvuokralain uudistamisesta vuokralaisen
2469: aseman parantamiseksi.
2470:
2471:
2472: E d u s k u n n a II e.
2473:
2474: Nykyinen huoneenvuokralaki on peralSln SAK, TVK, STK ja LTK. Lausuntokierros on
2475: vuodelta 1961. Vuokralaisten irtisanomissuo- käyty lakiehdotuksen osalta loppuun jo toista
2476: jaa parannettiin osittain vuonna 1970. Uudistus vuotta sitten. Mitään estettä esityksen eteen-
2477: jäi kuitenkin vielä puolitiehen, ja sisäasiain- päin viemiseksi ei siis pitäisi olla. Kun uudis-
2478: ministeriön alaisena toimiva vuokraneuvosto tuksen tärkeimmät asiat liittyvät vuokralaisten
2479: teki jo syyskuussa vuonna 1976 yksimielisesti irtisanomissuojaan eri tilanteissa, voisi uudis--
2480: esityksen huoneenvuokralain uudistamiseksi. tuksen toteuttaa myös portaittain siten, että
2481: Tämä kokonaisuudistusehdotus sisältää mm. ensimmäisenä annettaisiin hallituksen esitys
2482: irtisanomisaikojen pidentämisen, joka merkit- vuokrasuhteen irtisanomista koskevista lain-
2483: sisi toteutettuna suurta parannusta etenkin työ- kohdista.
2484: suhdeasunnoissa eläville vuokralaisille. Myös Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2485: alivuokralaisten asema tulisi paranemaan nykyi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2486: sestään. Vuokraneuvoston yksimielisesti hyväk- muksen,
2487: symä lakiehdotus on pyritty myös rakenteelli-
2488: sesti laatimaan nykyistä lakia selkeämmäksi. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi~
2489: Vuokraneuvoston kautta ovat lakiehdotuksen menpiteisiin vuokralaisen aseman paran-
2490: valmistelussa olleet mukana Vuokralaisten Kes- tamiseksi huoneenvuokralakia uudista-
2491: kusliitto ja Suomen Kiinteistöliitto samoin kuin malla.
2492: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
2493:
2494: Reino Breilin Pertti Hietala Pauli Uitto
2495: Saara-Maria Paakkinen Anna-Liisa Hyvönen Tarja Halonen
2496: 1979 vp. 45
2497:
2498: Toivomusaloite n:o 39.
2499:
2500:
2501:
2502:
2503: Fred ym.: Epäsiveellisten julkaisujen levittämisen ehkäisemisestä
2504: annetun lain noudattamisen tehostamisesta.
2505:
2506:
2507: E d u s k u n n a II e.
2508:
2509: Maassamme levitetään julkisesti useita su- Samoin on oikeusministeriö laiminlyönyt teh-
2510: kupuolikuria loukkaavia aikakauslehtiä. Näitä tävänsä syytetoimien avulla estää epäsiveellis-
2511: ovat mm. Jallu, Kalle, Ratto, Urkki ja Seksi. ten julkaisujen levittäminen maassamme.
2512: Näin tapahtuu siitä huolimatta, että meillä Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
2513: on edelleen voimassa v. 1927 säädetty laki kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2514: epäsiveellisten julkaisujen levittämisen ehkäise-
2515: misestä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2516: On ilmeistä, että tämän lain noudattamista epäsiveellisten julkaisujen levittämisen
2517: varten asetettu valvontalautakunta on laimin- ehkäisemisestä annetun lain noudatta-
2518: lyönyt tehtävänsä tehdä ehdotuksia laissa tar- miseksi ja valvomiseksi.
2519: koitettuihin toimenpiteisiin ryhtymistä varten.
2520: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
2521:
2522: Jorma Fred Väinö Rautiainen
2523: Esko Almgren Sauli Hautala
2524: Olavi Ronkainen Impi Muroma
2525: Asser Stenbäck Ulla Järvilehto
2526: 46 1979 vp.
2527:
2528: Toivomusaloite n:o 40.
2529:
2530:
2531:
2532:
2533: Halonen ym.: Vuokranantajien velvoittanusesta kunnostamaan
2534: vuokra-asunnot määräajoin.
2535:
2536:
2537: E d u s k u n n a 11 e.
2538:
2539: Hallituksen taholta on kiinnitetty viime vuo- Ruotsissa asia on ratkaistu veivoittamalla
2540: sina kasvavaa huomiota vanhojen asuinraken- vuokraisäntä suorittamaan määräajoin vuokraa-
2541: nusten kunnostamiseen. Sekä peruskorjauslainat mansa asunnon kunnostaminen. Kokemukset
2542: että toimenpiteet energiataloudellisten korjaus- tästä ovat olleet myönteisiä.
2543: ten aikaansaamiseksi ovat osaltaan parantaneet Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
2544: vanhan asuntokannan tasoa. oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2545: Tämän lisäksi tulisi tehostaa itse asuinhuo- muksen,
2546: neistojen kunnossapitoa. Asunto-osakeyhtiöissä
2547: tämä tapahtuu asukkaiden oman intressin vuok- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2548: si kutakuinkin säännönmukaisesti. Sen !Sijaan vuokranantajien veivoittamiseksi kun-
2549: vuokra-asunnoissa tällaiset normaalit tapetti-, nostamaan vuokraamansa asunnot mää-
2550: maalaus- ym. korjaukset jäävät vuokraisännän räajoin.
2551: toimesta tekemättä, vaikka huoneenvuokralaki
2552: siihen velvoittaakin.
2553: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
2554:
2555: Tarja Halonen Pirjo Ala-Kapee Saara-Maria Paakkinen
2556: Pekka Starast Pentti Lahti-Nuuttila Lea Savolainen
2557: Anna-Liisa Piipari Matti Puhakka Ulla-Leena Alppi
2558: 1979 vp. 47
2559:
2560: Toivomusaloite n:o 41.
2561:
2562:
2563:
2564:
2565: Halonen ym.: Vuokralaisdemokratian toteuttamisesta.
2566:
2567:
2568: E d u s k u n n a II e.
2569:
2570: Kansalaisten perusoikeuksiin katsotaan yksi- Toimikunnan työn valmistumisesta on nyt
2571: mielisesti kuuluvan tänä päivänä mahdollisuus kulunut jo kolmisen vuotta. Tänä aikana on
2572: vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin. Tästä vuokralaisdemokratiaa kokeiltu jo useissa talo-
2573: lähidemokratiasta on hyvänä esimerkkinä heinä- yhtiöissä, mm. Helsingin kaupungin eräissä
2574: kuun alussa voimaan tuleva laki yhteistoimin- vuokrataloissa. Kun saadut kokemukset ovat
2575: nasta yrityksissä. olleet myönteisiä, tulisi järjestelmä mitä pikim-
2576: Toisena tärkeänä päätöksentekoalueena on min ulottaa lakisääteisesti niin valtion lainoitta-
2577: pidetty ihmisen asuinympäristöä. Sisäasiain- miin kuin vapaarahoitteisiinkin vuokrataloihin.
2578: ministeriön nimittämä, eri eturyhmiä edusta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2579: nut vuokralaisdemokratiatoimikunta sai jo nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2580: vuonna 1976 valmiiksi ehdotuksen vuokralais- muksen,
2581: demokratian toteuttamiseksi. Esitys sisältää
2582: mm. vuokralaisten suoran edustuksen kiinteis- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
2583: töyhtiöiden johtokunnissa ja yhtiökokouksissa menpiteisiin vuokralaisdemokratian to-
2584: sekä vuokralaisten valitseman seurantatilintar- teuttamiseksi sekä valtion lainoittamissa
2585: kastajan. Toimikunnan ehdotus rajoittui kui- että vapaarahoitteisissa vuokra-asunnois-
2586: tenkin vain valtion asuntolainoittamiin vuokra- sa.
2587: asuntoihin.
2588: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
2589:
2590: Tarja Halonen Pirjo Ala-Kapee Lea Savolainen
2591: Pekka Starast Pentti Lahti-Nuuttila Ulf Sundqvist
2592: Anna-Liisa Piipari Matti Puhakka Ulla-Leena Alppi
2593: Saara-Maria Paakkinen
2594: 48 1979 vp.
2595:
2596: Toivomusaloite n:o 42.
2597:
2598:
2599:
2600:
2601: Halonen ym.: Liikennevakuutuslakiin perustuvien henkilövahin-
2602: kojen korvaamisoikeudenkäyntien saattamisesta asiakirjapro-
2603: sessiksi.
2604:
2605:
2606: E d u s k u n n a 11 e.
2607:
2608: Voimassa olevan liikennevakuutuslain mukai- väksi. Kun vahingoittunutta koskevan lääkä-
2609: nen korvauskanne on pantava vireille vahin- rinlausunnon lähettää lääkäri tai sairaala lisäksi
2610: gon sattumispaikkakunnan tai vakuutusyhtiön miltei poikkeuksetta suoraan vakuutusyhtiölle,
2611: kotipaikkakunnan alioikeudessa asianomaista ei vahingoittuneelle ole jäänyt edes riittäviä
2612: vakuutusyhtiötä vastaan kolmen vuoden kulues- mahdollisuuksia asiansa käsittelyn seuraamiseen.
2613: sa siitä ajankohdasta, jolloin vahingonkärsinyt Korvausasian tullessa riita-asiaksi ei kanteen
2614: sai tiedon vahingosta ja siitä, mikä vakuutus- nostaminen muuta asiallisesti tilannetta vahin-
2615: yhtiö on vahingosta vastuussa. Sama vaikutus goittuneen kannalta. Hänellä ei ole vallitsevan
2616: kuin kanteen nostamisella on myös sillä, että käytännön mukaan mahdollisuuksia saada oi-
2617: asianomaiselle liikennevakuutusyhtiölle edellä keuskäsittelyäkään varten haitta-asteen määrää
2618: mainitun ajan kuluessa todistettavasti tehdään osoittavaa lääkärinlausuntoa. Alioikeuksilla ei
2619: liikennevahingosta kirjallinen ilmoitus. Edellä ole käytettävissä lääkäriasiantuntemusta eivätkä
2620: mainittu menettely ei anna vahingoittuneelle ne muutoinkaan ole erityisasiantuntemusta vaa-
2621: riittävää oikeusturvaa silloin, kun kysymyksessä tiviin korvauskysymyksiin perehtyneitä. Liiken-
2622: on henkilövahinko ja sen korvaaminen. nevahinkoa koskevissa korvausasioissa on siten
2623: Korvauskanteen ajaminen tuomioistuimessa ainoastaan liikennevakuutusyhtiöillä käytettä-
2624: henkilövahinkoa koskevalta osalta edellyttää vissään näihin kysymyksiin perehtynyt juridinen-
2625: vanhingoittuneelta huomattavaa lainopillista ja lääketieteellinen asiantuntemus. Liikenne-
2626: asiantuntemusta taikka varallisuutta oikeusavus- vakuutuslaissa säädetyn Liikennevakuutusyh-
2627: tajan palkkaamiseen. Tästä syystä vahingoittu- distyksen liikennevahinkolautakunnan tehtävänä
2628: neet yleensä tyytyvätkin käyttämään lainsäätäjän on korvaustoimen yhtenäisyyden edistäminen
2629: antamaa toista mahdollisuutta tekemällä vahin- liikennevakuutusyhtiöissä. Liikennevahinkolau-
2630: koilmoituksen liikennevakuutusyhtiölle. Kor- takunnassa ei ole vahingoittuneiden edustusta.
2631: vausasian käsittely on tällöin asiallisesti täysin V ahingoittuneiden turvattomuus lain mukais-
2632: liikennevakuutusyhtiön ratkaisujen varassa. ten korvausten saantiin tulee esille mm. siinä,
2633: Vahingoittuneen tulee toimittaa vakuutusyh- että vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n sää-
2634: tiölle mm. lääkärinlausunto selvitykseksi lii- tämää korvausta kivusta ja särystä tai viasta
2635: kennevahingossa saamistaan vammoista. Ylei- tahi muusta pysyväisestä haitasta ei suoriteta
2636: seksi käytännöksi on muodostunut, että vakuu- vahingoittuneelle ellei hän itse tiedä sitä ni-
2637: tusyhtiölle korvausasiaa varten annetussa lääkä- menomaan vaatia. Vahingoittuneilta ei voida
2638: rinlausunnossa sen antanut lääkäri ei esitä edellyttää sellaista juridista asiantuntemusta,
2639: arviotaan vahingoittumisen aiheuttamasta työ- että he tarkoin tietäisivät eri korvausmuodot
2640: kyvyn vähentymistä osoittavasta prpsentuaali- ja menettelyn niiden saamiseen, koska ne eri
2641: sesta haitta-asteesta. Mainitulla invaliditeetin korvausmuotojen osalta poikkeavat toisistaan.
2642: osoittavalla prosenttimäärittelyllä on kuitenkin Korvauksen määräämissäännös liikennevahinko-
2643: vahingoittumista edeltäneitä ansiotuloja koske- asioissa onkin kovin monimutkainen. Liikenne-
2644: van selvityksen ohella erittäin keskeinen asema vakuutuslain 6 § :n 1 momentissa sanotaan,
2645: korvauksen suuruutta määrättäessä. Haitta- että liikennevahingon korvaus määrätään va-
2646: asteen määrääminen jääkin yksinomaan vakuu- hingonkorvauslain 5 luvun 2-5 §:n ja 7
2647: tusyhtiön palveluksessa olevan lääkärin tehtä- luvun 3 § :n säännösten mukaisesti. Varsinkin
2648: Toivomusaloite n:o 42 49
2649:
2650: vaikean henkilövahingon kyseessä ollen vahin- taja kykenee hallitsemaan ajoneuvoosa kaikissa
2651: goittunut itse ei kykene valvomaan etujaan. ennalta varottavissa olevissa tilanteissa. Muo-
2652: Liikennevahinkoasioissa tulisi ainakin hen- dollisesti ottaen kysymyksessä onkin asia, joka
2653: kilövahinkoa koskevalta osalta siirtyä erikois- myös korvausten osalta on käsiteltävä rikos-
2654: tuomioistuimessa asiakirjamenettelyllä tapahtu- asian edellyttämässä järjestyksessä tuomioistui-
2655: vaan oikeudenkäyntiin, kuten monissa muissa messa. Käytännön kehityksen valossa tämä
2656: sosiaaliturva-asioissa, kuten tapaturma-, sotilas- muodollisesti oikea käsittelyjärjestys ei enää
2657: vamma-, kansaneläke- ja työeläkeasioissa jo kuitenkaan saata olla tarkoituksenmukainen.
2658: tapahtuu. Viimeksi mainitun kaltainen oikeu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2659: dellinen menettely antaa vahingoittuneelle huo- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2660: mattavasti paremman oikeusturvan. muksen,
2661: Nykyisen käytännön lähtökohtana on se,
2662: että liikenneonnettomuuden aiheuttaneen osa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2663: puolen katsotaan syyllistyneen rikokseen hänen liikennevakuutuslain mukaisten henkilö-
2664: jättäessään noudattamatta annettuja ajotapa- vahinkoon perustuvien korvausasioiden
2665: ohjeita, jotka edellyttävät mm. ajoneuvon no- oikeudenkäyntimenettelyn muuttamisek-
2666: peuden sovittamista aina siten, että kuljet- si asiakirjamenette/yllä tapahtuvaksi.
2667: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
2668:
2669: Tarja Halonen Anna-Liisa Piipari Tellervo Koivisto
2670: Pekka Starast Pentti Lahti-Nuuttila Saara-Maria Paakkinen
2671: Liisa Jsakonsaari Matti Puhakka Lea Savolainen
2672:
2673:
2674:
2675:
2676: 7 087900>581L
2677: 50 1979 vp.
2678:
2679: Toivomusaloite n:o 43.
2680:
2681:
2682:
2683:
2684: Jaakonsaari ym.: Rikoslain täydentämisestä työhönotossa tapah-
2685: tuvan sukupuoleen, ikään tai perhesuhteisiin perustuvan
2686: syrjinnän kiellolla.
2687:
2688:
2689: E d u s k u n n alle.
2690:
2691: Pitkään jatkunut korkea työttömyys on huo- jintä, jolla tarkoitetaan toisen asettamista tois-
2692: lestuttavana tavalla lisännyt mm. sukupuo- ta huonompaan asemaan mm. sukupuolen pe-
2693: len, iän ja perhesuhteiden perusteella tapahtu- rusteella, qlisi saatava yleisesti rangaistavaksi
2694: vaa syrjintää työhönottotilanteessa. Suomen teoksi. Erityisesti olisi rikosoikeuskomitean
2695: lainsäädännössä oleva ainut työmarkkinasyrjin- mielestä rangaistava syrjinnästä työhönotossa.
2696: nän vastainen kie:l:to ( työsopimuslain 17 §:n Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
2697: 3 momentti} on ollut riittämätön sen sovel- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2698: tamisalan rajoittuneisuuden ja rangaistusmak-
2699: simin alhaisuuden takia. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2700: Syrjintä on niin vakava asia, että se olisi esityksen antamiseksi rikoslain muutta-
2701: kiellettävä nykyistä voimakkaammin lainsäädän- misesta siten, että työhönotossa tapah-
2702: töteitse kaikissa työelämän osavaiheissa ja sek- tuva syrjintä mm. sukupuolen, iän, ras-
2703: toreilla. kauden ja perhesuhteiden perusteella
2704: Rikoslain kokonaisuudistusta pohtinut komi- kielletään ja sanktioidaan.
2705: tea toteaa mietinnössään niinikään, että syr-
2706: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
2707:
2708: Liisa Jaakonsaari Pirjo Ala-Kapee
2709: 1979 vp. 51
2710:
2711: Toivomusaloite n:o 44.
2712:
2713:
2714:
2715:
2716: Anna-Liisa Jokinen ym.: Lapsiperheiden ja muiden avuttomassa
2717: asemassa olevien asunnottomaksi joutumisen estämisestä.
2718:
2719:
2720: Ed u s kun n a 11 e.
2721:
2722: Lasten asema Suomessa on edelleen varsin Lapsiperheen häätöä asunnostaan ei tcle sal-
2723: turvaton. Vaikka lasten olosuhteiden paranta- lia missään tapauksessa ·niin kauan kuin uutta
2724: miseen onkin kiinnitetty huomiota ja myös asuntoa ei perheelle ole osoitettu. Nykyisin
2725: lainsäädännö1listä tietä pyritty tilannetta kor- ei tässä suhteessa ole vähäisintäkään turvaa ole-
2726: jaamaan, ilmenee edelleen hämmästyttäviä ta~ massa. Vaikka perheen äiti on sairaana ja isä
2727: pauksia, jotka osoittavat miten turvaton· lapsi parantolassa hoidettavana, nostetaan perheen
2728: todellisuudessa edelleen on. lapset ja omaisuus ulos asunnosta jopa sellai-
2729: Nykyisen lainsäädäntömme karkeimpia epä- sessakin tapauksessa, jossa nuorin lapsista on
2730: kohtia ja heikkouksia on se, että lapsiperhe vasta sylivauva.
2731: voidaan lain sallimin oikeuksin häätää asun- Näin on tapahtunut Suomessa ja tapahtuu
2732: nostaan. Tämän lain kirjaimen käytännön to- YK:n lapsen vuonna 1979. Sairas äiti jää
2733: teuttajana toimivat poliisiviranomaiset, jotka lastensa kanssa toivottomaan asemaan, sillä yr,i-
2734: saattavat nostaa sylivauvatkin lain voimall.a tyksistä huolimatta ei kunnan viranomaisten
2735: vaikka talvipakkaseen. Tässä tilanteessa ei suo- toimesta perheille asuntoja hankita eikä luva-
2736: jella ·niitäkään lapsia, jotka jo tilanteen ym- ta. Työpaikka-asunnon luonne paljastuu näissä
2737: märtävät, millään tavoin henkisiltä eikä mah- tapauksissa karkeimmassa muodossaan. Jopa
2738: dollisilta fyysisiltäkään vaurioilta, joiden uh- sairauden sattuessa tällaisesta asunnosta voi-
2739: reiksi he saattavat joutua. daan heittää ulos. Tässä kohdin on lainsäädän-
2740: Vaikka lapsiperheellä ei olisi tiedossa mitään nössämme vakavia puutteita.
2741: suojaa tai turvapaikkaa, häätö suoritetaan kun
2742: Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
2743: päätös siitä on annettu. V. 1975 annettu laki
2744: tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
2745: lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta määrit- sen,
2746: telee lasten siirrot ·asunnosta toiseen ja mää-
2747: rää tässäkin tapauksessa paikalle lääkärin. Hää- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
2748: tötapauksessa olisi välttämättä oltava paikalla miin lainsäädännön uudistamiseksi ja
2749: lääkärin lisäksi ainakin psykiatri ja kasvatus- muuttamiseksi niin, että lapsiperheiden
2750: neuvolan edustaja, sillä juuri näissä tapauksissa ja muiden avutlomassa asemassa olevien
2751: lapsia uhkaa todella vakava niin henkisen kuin häädöt ja asunnottomaksi joutuminen
2752: fyysisenkin vammautumisen vaara. voidaan estää.
2753: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
2754:
2755: Anna-Liisa Jokinen Ulla-Leena Alppi Pauli Uitto
2756: Heli Astala Inger Hirvelä I.-C. Björklund
2757: Helvi Niskanen Anna-Liisa Hyvönen T. Pursiainen
2758: Arvo Kemppainen J. Vähäkangas
2759: 52 1979 vp.
2760:
2761: Toivomusaloite n:o 45.
2762:
2763:
2764:
2765:
2766: P. Jokinen ym.: Määrärahasta neljännen jaoston perustamiseksi
2767: Kouvolan hovioikeuteen.
2768:
2769:
2770: E d u s k u n n a 11 e.
2771:
2772: Kouvolan hovioikeuteen saapunee vuonna Vuoden 1978 lopussa olisi esittelemättä 760
2773: 1978 siirtetyt asiat huomioon ottaen 2 050- -790 asiaa ja vuotuinen rästin lisäys nykyi·
2774: 2 070 asiaa. Vuotuinen saapumisvauhti olisi sillä resursseilla 545 esittelemätöntä asiaa vuo-
2775: siis 2 450-2 500, eli 820-830 asiaa jaostoa dessa eli esittelemättömien asioiden määrä
2776: kohden. suunnittelukauden lopussa 4 045 ja keskimää-
2777: Yhdistämisasioita saapunee n. 465 eli 55- räinen viipymisaika 2 vuotta ja 2 kuukautta.
2778: 60 yhdistämistä kuukaudessa. Vuotuinen saa- Kouvolan hovioikeuden tilojen v·älittömässä
2779: pumisvauhti olisi 660-720. Elokuun loppuun läheisyydessä olisi vielä tällä hetkellä vapaata
2780: mennessä on asioita esitelty 489. Vuonna 1978 tilaa.
2781: esiteitävien asioiden määräksi voitaneen arvioi- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
2782: da enintään 1 280-1 290 juttua. Tällöin ei nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2783: yhdist·ämisasioille ole annettu arviolukua. Vuo- muksen,
2784: .sittain esiteitävien määräksi tulisi näin 1 920- että hallitus ottaisi valtion vuoden
2785: 1 935 asiaa eli 640-645 asiaa jaostoa koh- 1980 tulo- ;a menoarvioesitykseen mää-
2786: .den, jolloin arvioon ei ole sisällytetty suulli- rärahan neliännen ;aoston perustamisek-
2787: :sia kuulusteluja. si Kouvolan hovioikeuteen.
2788: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
2789:
2790: Pekka Jokinen Anna-Kaarina Louvo
2791: 1979 vp. 53
2792:
2793: Toivomusaloite n:o 46.
2794:
2795:
2796:
2797:
2798: P. Jokinen: Määrärahasta lääninvankilan sijoittamiseksi Pohjois-
2799: Kymenlaaksoon.
2800:
2801:
2802: Ed u s k u n n a 11 e.
2803:
2804: Nyt kun Kouvolan hovioikeus on aloittanut Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2805: toimintansa, olisi myös tehtävä päätös läänin- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2806: vankilan sijoittamisesta Pohjois-Kymenlaaiksoon
2807: ja suunnitelma saatava alulle. Valtion hallinto- että hallitus ottaisi valtion vuoden
2808: alojen toiminta- ja taloussuunnitelmassa varsi- 1980 tulo- ja menoarvioesitykseen mää-
2809: nainen rahoitustarve on menkitty alkavaksi rärahan Pohjois-Kymenlaaksoon sijoitet-
2810: vuonna 1980. tavan lääninvankilan suunnittelun aloit-
2811: tamiseksi.
2812: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
2813:
2814: Pekka Jokinen
2815: 54 1979 vp.
2816:
2817: Toivomusaloite n:o 47.
2818:
2819:
2820:
2821:
2822: Joutsenlahti ym.: Enemmistöpäätökseen perustuvan avointen yh-
2823: tiöiden purkamismahdollisuuden aikaansaamisesta.
2824:
2825:
2826: E d u s k u n n a 11 e.
2827: Vanhastaan on olemassa ns. avoimia yhtiöi- Tästä johtuen olisi näiden avo1m1en yhtiöi-
2828: tä, jotka omistavat myllyn tms. Yksityis1llä den lakia muutettava siten, että yhtiön vo1si
2829: omistajilla on yhtiöstä lahkoja. Usein tällaiset lakkauttaa, jos enemmistö sitä haluaa.
2830: vanhat yhtiöt eivät ole toimineet vuosikausiin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2831: Siksi olisi oikeudenmukaista saada ne puretuk- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2832: si. Se on kuitenkin nykyisen lain mukaan han- muksen,
2833: kalaa, s1llä yks~kin pystyy estämään yhtiön että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
2834: purkamisen, •koska kaikkien täytyy olla 100- miin avointen yhtiöiden purkamismah-
2835: % :sti yksimielisiä ennen kuin asia saadaan dollisuuden myöntämiseen, jos enem-
2836: päätökseen. mistö yhtiön omistajista sitä haluaa.
2837: Helsingissä 20 päivänä huhtl:kuuta 1979.
2838:
2839: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
2840: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Eino Poutiainen
2841: Pekka Vennamo
2842: 1979 vp. 55
2843:
2844: Toivomusaloite n:o 48.
2845:
2846:
2847:
2848:
2849: Juntumaa ym.: Pornografiaa koskevan lainsäädännön valvonnan
2850: tehostamisesta.
2851:
2852:
2853: E d u s kun n a 11 e.
2854:
2855: Voimassa oleva laki epäsiveellisten julkai- nen ainakin ns. piilomainontana on myös ra-
2856: sujen levittämisen ehkäisemisestä ei ole kyen- diossa ja televisiossa tavallista ohjelmienkin
2857: nyt saamaan aikaan kyllin !tehokasta pornogra- yhteydessä.
2858: fisten julkaisujen estämistä. Muun muassa täl- Kun edellämainittu ilmiö on kotien !kasvatus-
2859: laisten. julkaisujen mainostaminen esimerkiksi työtä vaikeuttavaa ja henkisesti sairaalloisia
2860: sanomalehdissä on selvästi lain hengen vastais- yksilöitä viehättävää, ei ole mitään järkevää
2861: ta. Sitä voidaan nimittää henkiseksi ilmapiirin eikä moraalista syytä sallia tilanteen jatkua
2862: mynkyttämiselksi vastaavasti kuin tupakointi nykyisellään.
2863: voi saastuttaa hengitysilmaa. Kuitenkin tupa- Edellä sanotun perusteella ehdotamme tkun-
2864: kointiin on tehty rajoituksia ja sen mainosta- nioittaen eduskunnan hyvälksyttäväksi toivo-
2865: minen kielletty, mutta sen sijaan pornografian muksen,
2866: mainostamista ei estetä.
2867: Pornografiset kuvat ja julkaisut ovat usein että hallitus ryhtyisi toimiin porno-
2868: räikeästi naisen arvoa alentavia ja sukupuoli- grafiaa koskevan lainsäädännön valvon-
2869: suutta häpäiseviä. Seksuaalisuuden mainostami- nan tehostamiseksi.
2870: Helsing~ssä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
2871:
2872: Antero Juntumaa Olavi Ronkainen Esko Almgren
2873: Sauli Hautala Impi Muroma Ulla Järvilehto
2874: Väinö Rautiainen Jorma Fred Asser Stenbäck
2875: 56 1979 vp.
2876:
2877: Toivomusaloite n:o 49.
2878:
2879:
2880:
2881:
2882: Juntumaa ym.: Johtavan vankilapapin viran perustamisesta oi-
2883: keusministeriön vankeinhoito-osastoon.
2884:
2885:
2886: E d u s kun n a 11 e.
2887:
2888: Maamme vankiloissa suodtettavan sananju- luisivat johtavalle vanikilapapille. Sellaisia olisi-
2889: listus- ja sielunhoitotyön huomattavana puut- vat mm. 1 ) kehity~ksen seuraaminen vankein-
2890: teena on jo :kauan pidetty sitä, että vankilapa- hoitoalalla ja hengellistä työtä koskevien asioi-
2891: pit ovat vailla sellaista teologisen koulutuksen den esittely vankeinhoitolaitoksen johdolle, 2)
2892: saanutta johnoa, joka voisi tehok!kaasti :suunni- yhteydenpito vankilapappeihin sekä heidän toi-
2893: tella, ohjata ja tukea heidän toimintaansa. Van- mintansa yleissuunnittelu ja johto, 3) yhteyden-
2894: keinhoidon ylimmän j.ohdonkin taholta on p1to kirkon johtoelimiin, seura1k:untiin ja niiden
2895: asiaan kiinnitetty huomiota. Samoin asiantunti- diakoniaelimii:n, 4) yhteydenpito vankilatyötä
2896: jatoimikunMt ovat mietinnöissään epålkohdan tekeviin kristillisiin yhteisöihin ja vapaan van-
2897: todenneet ja esittäneet vankilapappien esimie- kilalähetystyön tekijöihin, 5) vankilapappien
2898: hen viran perustamista oikeusministeriön van- jatlkokoulutuksen järj.estäminen, 6) avolaitosten
2899: keinhoito-osastolle. ( rvanki- ja työsiirtolat) sielunhoitotyön järjes-
2900: Sopivan vertailukohdan tarjoaa puolustusvoi- tely sekä 7) vapautuvien vankien ohjaaminen
2901: mien sielunhoitotyö, jonka johdossa on kenttä- paika1Hs1seurakuntien >toimintaan.
2902: piispa sekä pääesikunnan kirkollisasiaintoimisto. Edellä esitetyn perusteella ehdotarrune kun-
2903: Puolustusvoimissa on kaikkiaan 19 päätoimista nioittaen eduskunnan hyväksyttävä:ksi toivo-
2904: papinvirkaa aikaisemmin mainitun johdon li- muksen,
2905: säksi. V anikeinhoitolaitoksessa puolestaan on 12
2906: päätoimista vi11kaa ja 6 pastorin palkkiotointa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2907: Vertailu osoittaa, kuinka perusteltu esimiehen johtavan vankilapapin viran perustami-
2908: viran perustaminen olisi. seksi oikeusministeriön van.keinhoito-
2909: Voidaan mainita useita tehtäviä, jotka kuu- osastolle.
2910: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
2911:
2912: Antero Juntumaa Impi Muroma Ulla Järrvilehto
2913: Sauli Hautala Jorma Fred Asser Stenbäck
2914: Olavi Ronkainen Esko Almgren Väinö Rautiainen
2915: 1979 vp. 57
2916:
2917: Toivomusaloite n:o 50.
2918:
2919:
2920:
2921:
2922: Karhuvaara ym.: Perintökaaren muuttamisesta leskien asumis-
2923: oikeuden turvaamiseksi.
2924:
2925:
2926: E d u s k u n n a 11 e.
2927:
2928: Voimassa oleva perintökaari on vuodelta Perintölainsäädännön kokonaisuudistus on
2929: 1965 ja siten suhteellisen uusi säännöstö. pantu vireille jo vuonna 1972 ja sitä selvittävä
2930: Perintökaari perustuu kuitenkin olennaisilta komitea on saanut työnsä päätökseen vuonna
2931: osiltaan ja periaateratkaisuiltaan jo 1930-luvulla 1976. Komitean mietintöön sisältyy ehdotus
2932: käynnistyneeseen lainvalmistelutyöhön. Näin lesken aseman parantamisesta edellä kerrotun-
2933: ollen siinä ei ole osattu ennakoida yhteis- laisissa tapauksissa. Koska asia kokonaisuudes-
2934: kunnassa kulumassa olevalla ja edellisellä vuo- saan on monitahoinen ja ratkaisumalleja on
2935: sikymmenellä tapahtuneita huomattavia raken- useita, ei kokonaisuudistuksen toteuttaminen
2936: nemuutoksia. Nopeasti teollistuva ja kaupungis- kuitenkaan sujune kovinkaan joutuisasti. Sen
2937: tuva yhteiskunta asumis-, koulutus- ja toimeen- vuoksi kipeimpien epäkohtien korjaamiseksi
2938: tulo-ongelmineen vaatii uudenlaisia ratkaisuja. olisi ryhdyttävä osittaisuudistuksiin.
2939: Erityisesti kaupunkioloissa on voitu havaita, Edellä lausutun perusteella ehdotamme edus-
2940: ettei eloon jääneen puolison asema niissä ta- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2941: pauksissa, joissa puolisoiden yhteinen asunto
2942: muodostaa oleellisen osan perheen varallisuu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2943: desta, ole laissa riittävästi turvattu. Jos pesä perintökaaren osittaiseksi muuttamiseksi
2944: joutuu jakoon, ei leski tällaisissa tapauksissa siten, että lesken oikeus asua puolisoi-
2945: voi lunastaa yhteistä kotia ja jako-osuudet taas den yhteisessä kodissa turvataan silloin,
2946: muodostuvat niin pieniksi, että uuden tyydyt- kun asunto muodostaa oleellisen osan
2947: tävän asunnon hankkiminen on vaikeata. Les- perheen varallisuudesta.
2948: ken asemaa ei, puolisoiden yhteisestä tahdosta
2949: huolimatta, voida tällaisissa tapauksissa pitä-
2950: västi turvata testamentillakaan.
2951: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
2952:
2953: Sinikka Karhuvaara Irma Rihtniemi-Koski Jalmari Torikka
2954: Saara Mikkola Arto Lampinen Lasse Lehtinen
2955: Eeva Kauppi Erkki Pystynen Jermu Laine
2956: Pekka Jokinen Ulla Puolanne Anneli Kivitie
2957: Toivo T. Pohjala Irma Rosnell
2958:
2959:
2960:
2961:
2962: 8 087900581L
2963: 58 1979 vp.
2964:
2965: Toivomusaloite n:o 51.
2966:
2967:
2968:
2969:
2970: Kortesalmi ym.: Pornografisten julkaisujen levittämisen rajoit-
2971: tamisesta.
2972:
2973:
2974: E d u s k u n n a II e.
2975:
2976: Erityisesti K-linjan valtakauden aikana on ja naisen arvon alentamiselle ja polkemiselle ja
2977: maassamme vain lisääntymistään lisääntynyt häpäisylle on saatava sulku. Jos on välttämä-
2978: räikeä sukupuolimoraali, ihmisyyttä ja naisen töntä julkaista kyseisiä lehtiä, olisi niiden ja-
2979: arvoa loukkaava pornografia. Vasemmistoenem- kelu sijoitettava määräpaikkoihin eikä niin,
2980: mistöisen eduskunnan aikana tämä suuntaus että pornografia rehottaa vaitoimenaan missä
2981: vain vahvistui kun kansanrintama oli voimis- tahansa.
2982: saan ja johti maan asioita. Nykyisin porno- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2983: grafia on vastassa miltei kaikkialla turuilla ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2984: toreilla ja ihmisten kulkupaikoilla, jopa se on muksen,
2985: levinnyt tavallisiin myymälöihinkin, kuten
2986: esim. kauppojen lehtipisteisiin. Esim. Pohjois- että hallitus ryhtyisi toimiin ihmi-
2987: Suomessa varsinkin vanhempi väki ja muut va- syyttä ja naisen arvoa alentavien porno-
2988: kavamieliset ihmiset ja kristikansa ovat kau- grafisten julkaisujen levittämisen lopet-
2989: huissaan, kun myymäläänkin mennessä ensim- tamiseksi tai ainakin rajoittamiseksi
2990: mäisenä ovat asiakasta vastaanottamassa porno- vain tarkoin määriteltyihin suurta ylei-
2991: lehdet. Asiantilaan on saatava aikaan muutos ja söä mahdollisimman vähän häiritseviin
2992: rajoituksia, sillä näin ei voi jatkua. Ihmisyyden myyntipaikkoihin.
2993: Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1979.
2994:
2995: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
2996: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Urpo Leppänen
2997: Urho Pohto
2998: 1979 vp. 59
2999:
3000: Toivomusaloite n:o 52.
3001:
3002:
3003:
3004:
3005: Kortesalmi ym.: Väistämistoimenpiteellään kolarin syntymisen
3006: estäneen ajoneuvon vaurioiden korvaamisesta liikennevakuu-
3007: tuksen nojalla.
3008:
3009:
3010: E d u s k u n n a 11 e.
3011:
3012: Liikenneongelmat ja -vahingot ovat Suomes- Sen vuoksi ehdotamme kunnioittavasti edus-
3013: sa kasvamistaan kasvaneet. Ennalta ehkäisevät kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3014: toimet kolarien ja . pahojen liikenneturmien
3015: välttämiseksi ovat siis erittäin tarpeelliset. Mo- että hallitus kiireesti ryhtyisi toi~
3016: net autoilijat yrittävät jopa oman henkensä ja miin liikennevakuutuslain muuttamisek-
3017: omaisuutensakin uhalla välttää kolareita ja aja- si niin, että jos ajoneuvolta kulkija tt-
3018: vat ilmeisen kolarin vaaran uhatessa mieluum- meistä kolaria välttääkseen ajaa tien si-
3019: min tien sivuun, jolloin heidän liikenneväli- vuun ja ajoneuvo vahingoittuu, on va-
3020: neensä rikkoutuu. Tällaisissa tapauksissa va- kuutusyhtiö velvollinen korvaamaan täl-
3021: kuutusyhtiö ei korvaa ajoneuvolle aiheutunutta laisessa tapauksessa ajoneuvolle aiheutu-
3022: vahinkoa. Tältä osin liikennevakuutuslakiin oli- neen vahingon.
3023: si saatava muutos.
3024: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
3025:
3026: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
3027: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Eino Poutiainen
3028: 60 1979 vp.
3029:
3030: Toivomusaloite n:o 53.
3031:
3032:
3033:
3034:
3035: Kortesalmi ym.: Toimenpiteistä laki- ja virkakielen kehittämi-
3036: seksi.
3037:
3038:
3039: E d u s k u n n a 11 e.
3040:
3041: Hyvän suomen kielen ystäviä on kauan rasit- Jotta laki- ja virastokieli saata1s11n muute-
3042: tanut se huono suomen kieli, jota viljellään tuksi tavallisen kansalaisen tajuttavaksi ja myös
3043: mm. laki- ja virastoteksteissä sekä näiden levit· hyvän suomen kielen vaatimukset täyttäväksi,
3044: tämänä myös julkisissa viestimissä: yleisradios- olisi muodostettava kieli- ja lakimiehistä toimi-
3045: sa, televisiossa ja lehdistössä. On syytä laajem- kunta tai muu elin, joka tutkisi tätä ongelmaa
3046: minkin kiinnittää huomiota suomen kielen huo- ja laatisi ohjelman tilanteen korjaamiseksi. Eräs
3047: noon ja kankeaan viljelyyn virastoissa ja lai- ratkaisu olisi sekin, että säädettäisiin laki tai
3048: toksissa sekä ennen kaikkea lainsäädännössä. annettaisiin asetus, joka veivoittaisi lakiteks-
3049: Sivistysvaltiossa tulisi kaikin keinoin ja tehok- tejä, komiteanmietintöjä ja vastaavia laadittaes-
3050: kaasti päästä irti virastomaisesta, epäselvästä, sa käyttämään asiantuntija-apuna hyviä kielem-
3051: jäykästä sekä vierasperäisyyksiä viliseväs,t!ä me taitajia ja tuntijoita, joita yliopistot koulut-
3052: kansliasuomesta ja huonoista muoti-ilmauksista. tavat. Nämä huolehtisivat siitä, että maamme
3053: Ei ole oikein sekään, että tavallisesta suo- laki- ja virkakieli kehittyy riittävän selkeäksi
3054: malaisesta virasto- ja lakikielestä ( esim. oikeu- ja selkeänä myös pysyy.
3055: den päätöksistä, virastojen lausunnoista yms.) Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3056: on tavallisen Suomen kansalaisen monesti hy- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3057: vin vaikeata saada selko kertalukemalla, eikä muksen,
3058: monillakaan kansalaisillamme ole varaa palkata että hallitus nopeasti ryhtyisi toimiin
3059: lakimiestä tai asianajajaa tulkin ja välittäjän maamme laki- ja virkakielen kehittämi-
3060: tehtävään. Kyllä suomalaisen laki- ja virkakie- seksi niin hyväksi ja selkeäksi, että ta-
3061: len on oltava niin selkeää ja pohjauduttava vallinen perusoppivelvollisuutensakin
3062: siinä määrin normaaliin sujuvaan suomen kie- suorittanut kansalainen voi sitä kertalu-
3063: leen, että tavallinen kansakoulun ( peruskou- kemalla ymmärtää ja että se samalla
3064: lun) käynyt ihminen ymmärtää sitä heti ja vai- tyydyttää myös hyvän suomen kielen,
3065: vatta. siis oikeakielisyyden, vaatimukset.
3066: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1979.
3067:
3068: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
3069: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Urpo Leppänen
3070: Urho Pohto
3071: 1979 vp. 61
3072:
3073: Toivomusaloite n:o 54.
3074:
3075:
3076:
3077:
3078: Kuoppa ym.: Huoneenvuokralain uudistamisesta kohtuullisen
3079: vuokratason ja kunnollisen asumisturvan toteuttamiseksi.
3080:
3081:
3082: E d u s kun n a 11 e.
3083:
3084: Käytännön kokemus on osoittanut, että vuo- assa ennakkovuokraa, joten lakia on tältä osin
3085: den 1971 alusta voimaan tulleet huoneenvuok- muutettava niin, että vuokra on maksettava
3086: l~alain muutokset myöhempine täydennyksi- vuokranmaksukauden loppuun mennessä.
3087: neen eivät ole turvanneet vuokralaisia kohtuut- Työsuhdeasunnon käsite nykyisessä muodos-
3088: toman korkeilta vuokrilta, irtisanomisilta ja saan on poistettava kokonaan laista (30 §).
3089: häädöiltä. Työsuhdeasunnon vuokralainen on vailla lain
3090: Nykyisiä irtisanomisaikoja ( 4 §) on tuntu- muille vuokralaisille antamaa irtisanomisturvaa
3091: vasti pidennettävä niissä tapauksissa, joissa pää- ja irtisanomisajatkin ovat työsuhdeasunnoissa
3092: tai alivuokralainen sanotaan irti. Päävuokralais- poikkeuksellisen lyhyet. Työsuhdeasuntoina pi-
3093: ta irtisanottaessa kyseinen aika on pidennettävä detään vain sellaisia asuntoja, jotka oleellisesti
3094: kolmesta kahteentoista kuukauteen ja alivuok- liittyvät ja ovat välttämättömiä työn suöritta·
3095: ralaista irtisanottaessa yhdestä kolmeen kuukau- miselle. Näitä asuntoja koskevassa vuokrasopi-
3096: teen. muksessa on täsmällisesti esitettävä asunnon
3097: Vuokralaisten irtisanomisturvan kiertämistar- ja työsuhteen sellainen välttämätön yhteenkyt-
3098: koituksessa tehdään lyhyitä, toistuvia enintään keytyminen, joka oikeuttaa työsuhdeasunnon
3099: kolmen kuukauden mittaisia tilapäisiä vuokra- nimitystä käyttämään. Myös näissä asunnoissa
3100: sopimuksia. Lain 6 §:ää on muutettava niin, on asukkaan oikeusturvan vuoksi sovellettava
3101: että tämä kiertomahdollisuus jää pois. normaalia irtisanomisaikaa eli ehdotettua 12
3102: Huoneiston kunnos5apitoa koskevia sään- kuukautta. Vuokranantajalie Jatst kuitenkin
3103: nöksiä ( 16 §) on selvennettäivä siten, että edelleen oikeus lain 30 §:n 2 momentin mu-
3104: laissa nimenomaisesti ilmaistaan vuokrananta- kaisesti antaa vuokralaisen käyttöön toinen, so-
3105: jan velvollisuus suorittaa huoneistossa tarpeel- velias asunto irtisanomisajaksi, mikäli tärkeä
3106: lisia korjauksia silloin, kun vuokralainen niitlä syy vaatiin asunnon saamista uuden työntekijän
3107: vaatii. käyttöön.
3108: Vuokraenoakat ja -takuut on laissa kiellet- Irtisanominen (37 §) voidaan suorittaa vain,
3109: tävä. On käynyt ilmi, että käytännössä on jos vuokranantaja välttämättä tarvitsee asunnon
3110: vaadittu ja maksettu jopa yli vuoden vuokraa omaan tai perheenjäsenten käyttöön. Vuokran-
3111: vastaavia summia vuokraennakkoina ja -takuina. antaja on velvollinen toteennäyttämään irtisano-
3112: Tällaista vuokralaisen hädänalaisen aseman hy- misperusteen. Asumisen oikeus on saatava pe-
3113: vätksikäyttämistä ei voi puolustella minkään- rustuslailla turvatuksi jokaiselle. Asumisen pe-
3114: laisin perustein. Huomattavasti yleisemmin rusoikeuden seurauksena viranomaiset eivät saa
3115: vuokraennakkona tai -takuuna on peritty parin ryhtyä vuokralaisen häätämiseen, vaan vuokra-
3116: kolmen kuukauden vuokraa vastaavia summia, laiselle on osoitettava toinen, vähintään vastaa-
3117: jotka nekin useissa tapauksissa rasittavat koh- va asunto, johon vuokralainen voi kohtuudella
3118: tuuttomasti vuokralaisen taloutta. Vuokraen- tyytyä.
3119: oakkojen ja -takuiden kielto voidaan joko lisätä Vuokrien nk. sääntelyjärjestelmä ( 47 a §)
3120: uutena kolmantena momenttina lain 25 §:ään on korvattava kaikkia asuntoja, myös arava-
3121: tai sitten kirjoittaa uuteen 25 a § :ään. Nykyi- asuntoja, koskevalla pysyvällä vuokrasäännöste-
3122: nen lain 24 § :n säännös vuokran maksamises- lyllä, joka perustuu laissa säädetyille enim-
3123: ta viimeistään toisena päivänä vuokranmaksu- mäisvuokrille, joiden taso määritetään asukas-
3124: kauden alusta lukien merkitsee sekin itse asi- yhdistysten asiantuntijalausuntojen, kiinteistö-
3125: 62 Toivomusaloite n:o 54
3126:
3127:
3128: kustannusten ja asunnon käyttöiän mukaan, jol- Vuokralaisen on saatava virka-apua, mikäli
3129: loin pääoma kuoletettaisiin noin 80 vuodessa hän joutuu omavaltaisen häädön kohteeksi tai
3130: eikä vuokralainen joudu maksamaan elämänsä mikäli vuokranantaja häneltä kieltää jonkin asu-
3131: aikana kahta tai kolmeakin asuntoa velatto- miseen liittyvän etuuden, kuten lämmityksen,
3132: maksi, kuten nykyisin. saunan tai pesutuvan käytön. Tämä vuokralai-
3133: Aravataloissa esiintyneiden vuokrankorotus- sen oikeus saada virka-apua voidaan kirjoittaa
3134: ilmoitusta koskevien erimielisyyksien poistami- joko uudeksi lain 50 § :n 3 momentiksi tai sit-
3135: seksi lain 49 §:ää on selvennettävä siten, että ten uudeksi 50 a § :ksi.
3136: ilmoitus uudesta vuokrasta voidaan jättää vuok- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3137: ralaiselle vasta viranomaisen vahvistuksen jäl- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3138: keen. Tällaisen ilmoituksen todisteellisen jättä- muksen,
3139: misen jälkeen korotus astuisi voimaan kahden
3140: täyden kalenterikuukauden kuluttua. Vuokralai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3141: sen on saatava tietoonsa myös asuntoviranomai- huoneenvuokralain uudistamiseksi niin,
3142: sille tehty vuokrankorotushakemus perustelui- että kohtuullinen vuokrataso ;a kunnol~
3143: neen etukäteen. linen asumisturva toteutuvat.
3144: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
3145:
3146: Mikko Kuoppa Seppo Toiviainen Ensio Laine
3147: Marjatta Mattsson P. Puhakka M.-L. Salminen
3148: E.-J. Tennilä Irma Rosnell Sten Söderström
3149: 1979 vp. 63
3150:
3151: Toivomusaloite n:o 55.
3152:
3153:
3154:
3155:
3156: Lattula: Vähäisten veroerheiden hoitamisesta ilman kriminali-
3157: sointia.
3158:
3159:
3160: Eduskunnalle:
3161:
3162: · Raskas verotus on herättänyt kansalaisis·sa Samoin on kiinnitettävä huomiota siihen ta-
3163: varsin voimakasta vastustusta. Yhä kiristyvät paan, jota noudattaen jopa erehdyksetkin etu-
3164: veroutajan käyttöön uumoillut keinot ovat käteen kriminalisoidaan tapauksissa, joissa pe-
3165: omiaan hämmentämään kansalaisia. rusteena on pelkkä verotarkastajan käs.1tys.
3166: Aivan erityinen huomio kiintyy siihen, Näin on käynyt .tapauksissa, joiden sisältämää
3167: että tarkoituksena on jättää pOliisin hoitoon ongelmavyyhtiä ei ole vielä edes konkeimmassa
3168: kaikki vähäisetkin veroerheet. Näin valmiste- hallinto-oikeudessa ravkaistu.
3169: taan tietä kohti p<>liisivaltiota, jossa on. vain Kun vireillä oleva menettely vähäisten vero-
3170: kaksi vastakkain olevaa ryhmää: tavallinen kan- erheiden kriminalisoimiseksi on johtamassa
3171: salainen: ja erilaisia ·syytetoimia valmisteleva ve- taysm luennottomaan olotilaan ja saattamassa
3172: rottaja. Tämänkaltainen ihmi.sten vastakkain- tuhannet yrittäjät oikeuteen ennakkoverojen
3173: asettelu on luonnotonta erityisesti syystä, että mak,sujen myöhästymisen vuoksi, ehdotan kun-
3174: tavallisen kansalaisen oikeusturva jää yhä ene- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3175: nevässä määrin riippumaan a1siaa tuntematto- muks.en,
3176: man yksityisen viran- ja toimenhal·tijan käsityk- että hallitus ryhtyisi sellaisiin kiireel-
3177: sestä siitä, mikä on oikein ja väärin. Erityisesti lisiin toimenpiteisiin, joihin perustue.n
3178: veroja ,tarkastavat henkilöt nousevat as.emaan, veroviranomaiset voivat jättää vähäiset
3179: jota oi:lreusvaltiossa ei voida pitää edes mah- veroerheet ja maksujen myöhästymiset
3180: dollisena. ilmoittamatta poliisille.
3181: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
3182:
3183: Eero Lattula
3184: 64 1979 vp.
3185:
3186: Toivomusaloite n:o 56.
3187:
3188:
3189:
3190:
3191: Lattula: Ryhmähenkivakuutuksen korvauspäätöksissä ilmennei-
3192: den tullintaerimielisyyksien poistamisesta.
3193:
3194:
3195: E d u s k u n n a 11 e.
3196:
3197: Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen kor- ovat tulleet poikansa antamien, työnantajalta
3198: vauskäytäntö ei ole vielä vaikiintunut sen vuok- saamiensa tietojen perusteella.
3199: si, että tästä vakuutuksesta on suoritettu kor- V anhem.pien korvausvaatimus on kuitenkin
3200: vauksia vasta runsaan vuoden ajan. eräissä <tapau~issa kokonaan hylätty. Nyt he
3201: Käytännössä on sattunut sellaisia valitetta- ovat siinä käsityksessä, että ryhmähenkivakuu-
3202: via tapauksia, joissa edunsaaja tuntee kärsi- tuksen ehdot johtruvat työntekijöitä osittain
3203: neensä väärän tulkinnan aiheuttamasta edun- harhaan ja aiheuttavat edunsaajille turvatto-
3204: menetJksestä. muutta.
3205: Niinpä on ,tapauksia, joissa iäkkäät vanhem- Edellä mainituilla perusteilla ehdotan kun-
3206: mat ovat olleet poikansa eläes<sä turvallisella nioittaen eduskunnan hyväksy.ttäväiksi toivo-
3207: mielellä ja siinä käsityksessä, että jos poika muksen,
3208: kuolee aikaisemmin kuin vanhemmat, niin ryh- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
3209: mähenkivakuutus korvaa silloin edes vähäi- toimenpiteisiin ryhmähenkivakuutuksen
3210: sessä määrin kuoleman aiheuttamaa taloudellis- korvauspäätöksissä ilmenneiden tulkin-
3211: ta menetystä. Tähän käsitykseen vanhemmat taerimielisyyksien poistamiseksi.
3212: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
3213:
3214: Eero Lattula
3215: 1979 vp. 65
3216:
3217: Toivomusaloite n:o 57.
3218:
3219:
3220:
3221:
3222: Lattula: Vanhojen puutalojen vuokrien korotusperusteiden koh-
3223: tuullistamisesta.
3224:
3225:
3226: E d u s k u n n a 11 e.
3227:
3228: Oulun kaupungin Kiinteistö Oy Talvitien A~suntohallituksen tulisi edellä mainitussa
3229: asukkaat ovat olleet jo usean vuoden aikana tapauksessa ·ja muissa vastaavissa tapauksissa
3230: tynnistyneitä kohtuuttomien vuokrankorotus- vuoh-an!korotuksia myöntäessään entistä tar-
3231: ten vuoksi. kemmin ottaa huomioon, että noin 20 vuotta
3232: Näissä Kiinteistö Oy Ta1vitie 48:n asun- sitten valmistuneet hatarat puutalot eivät koh-
3233: noissa asuvista on suurin osa huonokuntoisia tuuden nimessä ole korotuksiin nähden saman-
3234: eläkeläisiä, invalideja sekä yksin!huoltajia. Vuok- arvoisia kuin myöhemmin valmistuneet k1vi-
3235: rankorotus on saautanut olla jopa 2,37 martk.- talot.
3236: kaa neliömetriltä, varkka edellinen !tuntuva ko- Edellä mainituilla perusteilla ehdotan kun-
3237: rotus on saattanut olla vain muutamia kuu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3238: kausia aikaisemmin. Asukkaat ovat kiistatto- muksen,
3239: masti joutuneet kärsimään toistuvista, kohtuut-
3240: tomista vuokrien lrorotuksis1ta. Kun mainitut että hallitus ryhtyisi kiireellisesti sel-
3241: korotukset ovat kohdistuneet vuonna 1961 val- laisiin toimenpiteisiin, joiden perus-
3242: mistundsiin puurakenteisiin, huonokuntoisiin teella asuntohallitus voisi hyväksyä van-
3243: ja hatariin asuntoihin, joista eräisiin olen tutus- hoille puutaloille vain kohtuullisia vuok-
3244: tunut, on kysymykses•sä hämmäst}'lttävä rHsto- rien korotuksia.
3245: vuokrien periminen. Niin ei saa vastaisuudessa
3246: enää tapahtua.
3247: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
3248:
3249: Eero Lattula
3250:
3251:
3252:
3253:
3254: 9 087900581L
3255: 66 1979 vp.
3256:
3257: Toivomusaloite n:o 58.
3258:
3259:
3260:
3261:
3262: Leppänen ym.: Aviopuolison aseman turvaamisesta kuolleen
3263: puolison perinnönjaossa.
3264:
3265:
3266: E d u s k u n n a 11 e.
3267:
3268: Kun aviopuoli·sot eri ,syistä eivät useinkaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3269: tee keskinäistä testamenttia tai muuten turvaa perinnönjakoa koskevan lainsäädännön
3270: toisen puolison asemaa toisen kuoleman varalta, niin korjaamiseksi, että eloonjääneen
3271: olisi lainsäädäntöä niin kehitettävä, etJtä toisen aviopuolison asema joka tapauksessa
3272: puolison kuolema ei johtaisi toista puolisoa turvataan toisen puolison kuoltua suori-
3273: taloudelliseen ahdinkoon perinnönjaon kautta. tettavassa perinnönjaossa.
3274: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
3275: taen eduskunnan hyv~ksyttäväksi toivomuksen,
3276: · Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
3277:
3278: Urpo Leppänen Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
3279: Pekka Vennamo Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
3280: Veikko Vennamo
3281: 1979 vp. 67
3282:
3283: Toivomusaloite n:o 59.
3284:
3285:
3286:
3287:
3288: Leppänen ym.: Julkista tehtävää suorittavien henkilöiden riippu-
3289: . mattomuuden turvaamisesta.
3290:
3291:
3292: E d u s k u n n a II e.
3293:
3294: Johtavassa julkisessa tehtävässä olevien hen- Tämän vuoksi olisi myös Suomessa paikal-
3295: kilöiden tulisi olla tehtävässään riippumattomia laan luoda järjestelmä~ jolla turvattaisiin jul-
3296: ulkopuolisista taloudellisista intresseistä eikä kista tehtävää suorittavien henkilöiden riippu-
3297: omakohtainen etu saisi joutua ristiriitaan jul- mattomuus ulkopuolisista intresseistä.
3298: kisen tehtävän suorittamisen kanssa. Tämän Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
3299: vuoksi esimerkiksi USA:ssa joutuvat tärkeät tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3300: valtion virkamiehet virkaan tullessaan selvittä- sen,
3301: mään taloudelliset ja muut riippuvuussuhteen- että hallitus ryhtyisi toimiin tarvit-
3302: sa, jolloin yleensä heidän on luovuttava esimer- tavien esitysten antamiseksi eduskun-
3303: kiksi henkilökohtaisesta omistuksesta yhtiöissä. nalle julkista tehtävää suorittavien hen-
3304: Salora- ja muut skandaalit ovat esimerkiksi kilöiden ulkopuolisista intresseistä riip,
3305: johtavien verovirkamiesten osalta osoittaneet pumattomuutta säätelevän normiston
3306: erilaisten riippuvuussuhteiden vaikutuksia. luomiseksi.
3307: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
3308:
3309: Urpo Leppänen Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
3310: Urho Pohto Pekka Vennamo Veikko Vennamo
3311: Anssi Joutsenlahti
3312: 68 1979 rd.
3313:
3314: Hemställningsmotion nr 60.
3315:
3316:
3317:
3318:
3319: LiUqvist m. fl.: Om anpassningsbistånd till personer som friges
3320: från färigelse och om återupptagande av arbetslägerverksam-
3321: heten.
3322:
3323:
3324: T i 11 R i k s d a g e n.
3325:
3326: Det genomsnittliga antalet fångar i våra het att under dess övervakning arbeta på
3327: fängelser var under år 1978 omkring 5 400. arbetsläger. Arligen kunde fram till år 1976
3328: Under samma år började 9 155 personer av- omkring 600-700 frigivna fångar anvisas
3329: tjäna sitt frihetsstraff. Av dessa var 1 431 arbete och bostad för en övergångsperiod på
3330: sådana som skulle avtjäna förvandlingsstraff sådana arbetsläger. Att märka är att största
3331: för böter. Under år 1978 frigavs sammanlagt delen av dem som sökte sig till et~ arbets-
3332: 8 009 fängelsefångar. Merparten eller 5 990 läger också var i behov av vård för sina
3333: av de sistnämnda försattes i villkorligt frihet. alkoholproblem. Efter 1976 har man p.g.a.
3334: En dryg fjärdedel av dessa förlorar sin villkor- finansieringssvårigheter inte längre kunnat upp-
3335: liga frihet inom loppet av ett år efter fri- rätthålla arbetsläger, vilket under rådande ar-
3336: givningen och av dem, som tidigare avtjänat betslöshet betytt en .avsevärd försämring av
3337: frihetsstraff, återvänder hälften inom ett år landets kriminalvård i frihet.
3338: till fängelset. Beträffande bostadsfrågan har Kriminalvårds-
3339: Möjligheterna för frigivna fångar att börja föreningen gjort vägande insatser genom att
3340: ett normalt liv efter fängelsevistelsen är i i vissa städer upprätthålla bostäder för fri-
3341: detta nu långt ifrån tillfredsställande. Många givna kombinerat med verksamhet som in-
3342: återfaller i brott på grund av att de inte får riktar sig på anskaffande av arbete. På detta
3343: verkliga möjligheter att återanpassa sig i sam- sätt har frigivna kunnat stödas genom att de
3344: hället. Det största problemet består i svårig- fått arbetsplats samtidigt som de för en över-
3345: heten att erhålla bostad och arbete. Som det gångstid fått bostad. Under senare år har
3346: nu är skall en frigiven person, trots arbets- möjligheterna att ordna arbete avsevärt för-
3347: lösheten och sina betydligt försämrade utgångs- sämrats.
3348: möjligheter, konkurrera på den fria arbets- och I Kriminalvårdsföreningens härbärgen på
3349: bostadsmarknaden. Möjligheterna att få arbete inalles tio orter fanns år 1978 i allt 216
3350: och bostad är nära sammanbundna med var- platser. Upprättandet av nya platser är be-
3351: andra. Bostadsbristen och de undermåliga roende av de medel som i statens budget
3352: bostäder som står detta klientel till buds, för- reserveras för detta ändamål. Behovet av
3353: svårar återanpassningen i arbetslivet. I prak- platser i härbärgena är mellan 400 och 500
3354: tiken betyder detta, att förutsättningarna för platser. Utöver de medel som anvisas för
3355: en frigiven person att återgå till ett normalt skapande av nya bostadsmöjligheter är det
3356: liv är synnerligen små och långt ifrån idealiska. nödvändigt att även reservera anslag för ut-
3357: I detta sammanhang bör också beaktas, att betalningar av hyresförskott. I annat fall
3358: ett ganska stort antal av frigivna fångar tagit lyckas man ej med att placera dem som bor
3359: så mycket skada av fängelsevistelsen, att de i Kriminalvårdsföreningens tillfälliga härbärgen
3360: inte genast kan anpassa sig till en normal och andra bostäder på den öppna bostadmark-
3361: arbetsmiljö. Man räknar med att omkring en naden. I huvudsak borde ju även de frigivna
3362: femtedel av de villkorligt frigivna har allvar- fångarna kunna placeras på den öppna bostads-
3363: liga svårigheter i detta avseende. marknaden.
3364: För vissa villkorligt frigivna har Kriminal- Man måste utgå ifrån, att en person som
3365: vårdsföreningen tidigare kunnat ordna möjlig- avtjänat sitt straff i fängelset, i allmänhet
3366: Hemställningsmotion nr 60 69
3367:
3368: är i behov av såväl samhällets hjälp som stöd insatsen mångdubbel ränta åt samhället på
3369: för återanpassning i sin nya omgivning. Sam- flera olika sätt.
3370: hället, vars inställning hittills varit mycket Hänvisande tili ovanstående motiveringar
3371: ogin mot de frigivna, bör tillse att de ges föreslår undertecknade, att riksdagen ville be-
3372: möjligheter att börja ett nytt liv. Det bör sluta hemställa,
3373: anses rimligt, att det är samhällets plikt och
3374: skyldighet, att ordna såvällämpligt arbete som att regeringen omedelbart måtte vid-
3375: bostad äv~nsom vägledning och annan upplys- taga åtgärder för att garantera personer}
3376: ningsverksamhet åt ovannämnda personer. som friges från fängelser} såväl arbete
3377: Samhället måste ge de första förutsättningar- som bostad under en övergångstid och
3378: na för återgång tili ett normalt och människo- tills de hinner återanpassa sig till sam-
3379: värdigt liv. När vi en gång har råd att hålla hället och att regeringen redan under
3380: våra medmänniskor i straffanstalter, bör vi innevarande år vidtager åtgärder för att
3381: också orka med att ge dem arbete och bostad ånyo igångsätta arbetslägerverksam-
3382: efterk I de fall då satsningen lyckas ger heten.
3383: Helsingfors den 19 april 1979.
3384:
3385: Bror Lillqvist Sakari Knuuttila Pirkko Valtonen
3386:
3387:
3388:
3389:
3390: ;',,
3391: 70 1979 vp.
3392:
3393: Toivomusaloite n:o 60. Suomennos.
3394:
3395:
3396:
3397:
3398: Lillqvist ym.: Vankiloista vapautuville annettavasta sopeutumis-
3399: avusta sekä työleiritoiminnan uudelleen kä)Ttttöönottamisesta.
3400:
3401:
3402: E d u s k u n n a 11 e.
3403:
3404: Vankien keskimääräinen lukumäärä oli van- Kriminaalihuoltoyhdistys on aikaisemmin voi-
3405: kiloissamme vuonna 1978 noin 5 400. Samana nut järjestää mahdollisuuden tehdä sen val-
3406: vuonna 9 755 henkilöä aloitti vapausrangais- vonnassa työtä työleirillä. Vuoteen 1976 saak-
3407: tuksensa suorittamisen. Näistä 1 431 oli sel- ka saatettiin vuosittain noin 600-700 ehdon-
3408: laisia, joiden tuli suorittaa sakon muuntoran- alaiseen vapauteen päästetylle vangille osoittaa
3409: gaistuksia. Vuoden 1978 aikana vapautettiin työtä ja asunto tällaisilla työleireillä ylimeno-
3410: yhteensä 8 009 vankeusvankia. Suurin osa vii- kauden ajaksi. On syytä panna merkille, että
3411: memainituista eli 5990 päästettiin ehdonalai- suuri osa työleireille hakeutuneista oli myös
3412: seen vapauteen. Runsas neljännes näistä me- alkoholipulmiensa takia hoidon tarpeessa. Vuo-
3413: nettää ehdonalaisen vapautensa vuoden kulues- den 1976 jälkeen ei rahoitusvaikeuksien takia
3414: sa vapauteen päästämisestä ja niistä, jotka ovat ole voitu enää ylläpitää työleirejä, mikä nykyi-
3415: aikaisemmin suorittaneet vapausrangaistusta, sen työttömyyden vallitessa on merkinnyt
3416: noin puolet palaa vuoden kuluessa vankilaan. maamme vapaudessa tapahtuvan kriminaali-
3417: Vapautuneiden vankien mahdollisuudet aloit- huollon tuntuvaa huonontumista.
3418: taa normaali elämä vankilassa vietetyn ajan
3419: Asuntokysymyksen suhteen Kriminaalihuol-
3420: jälkeen eivät tällä hetkellä ole läheskään tyy-
3421: toyhdistys on tehnyt huomattavan työpanoksen
3422: dyttävät. Monista tulee rikoksen uusijoita siitä
3423: ylläpitämällä eräissä kaupungeissa asuntoja va-
3424: syystä, ettei heille suoda todellisia mahdolli-
3425: pautetuille vangeille ja liittämällä tähän työn
3426: suuksia uudelleen sopeutua yhteiskuntaan. Suu-
3427: hankkimiseen tähtäävää toimintaa. Tällä tavoin
3428: rimpana pulmana on asunnon ja työpaikan
3429: on ehdollisesti vapautettuja voitu tukea siten,
3430: saaminen. Nykyisissä olosuhteissa täytyy va-
3431: että he ovat saaneet työpaikan samalla kun
3432: pautetun henkilön työttömyydestään ja huo-
3433: he ovat ylimenokaudeksi saaneet asunnon. Vii-
3434: mattavasti huonontuneesta lähtökohdastaan
3435: me vuosina ovat mahdollisuudet järjestää työtä
3436: huolimatta kilpailla vapailla työ- ja asunto-
3437: vähentyneet tuntuvasti.
3438: markkinoilla. Työpaikan ja asunnon saamisen
3439: mahdollisuudet ovat läheisessä yhteydessä toi- Kriminaalihuoltoyhdistyksen kaikkiaan kym-
3440: siinsa. Asuntopula ja tämän asiakaspiirin käy- menellä paikkakunnalla sijaitsevassa yömajassa
3441: tettävissä olevat ala-arvoiset asunnot vaikeut- oli vuonna 1978 kaikkiaan 216 paikkaa.
3442: tavat uudelleen sopeutumista työelämään. Käy- Uusien paikkojen aikaansaaminen riippuu val-
3443: tännössä tämä merkitsee sitä, että vapautetun tion tulo- ja menoarvioon tätä tarkoitusta var-
3444: henkilön edellytykset palata normaaliin elä- ten otetuista varoista. Yömajojen paikkojen
3445: mään ovat varsin vähäiset ja etäällä ihanneolo- tarve on 400 ja 500 paikan välillä. Niiden
3446: tilasta. varojen lisäksi, jotka on osoitettu uusien asun-
3447: Tässä yhteydessä on otettava huomioon, että tojen luomiseksi, on välttämätöntä varata mää-
3448: vankilassa vietetty aika on vahingoittanut ver- räraha vuokraenoakkojen maksamista varten.
3449: raten suurta osaa vapautetuista vangeista siinä Muussa tapauksessa ei onnistuta sijoittamaan
3450: määrin, etteivät he heti kykene sopeutumaan Kriminaalihuoltoyhdistyksen tilapäisissä yöma-
3451: normaaliin työympäristöön. On arvioitu, että joissa ja muissa asunnoissa asuvia vapaille
3452: noin yhdellä viidesosalla ehdollisesti vapaute- asuntomarkkinoille. Pääasiassa tulisi juuri myös
3453: tuista on tässä suhteessa vakavia vaikeuksia. vapautetut vangit voida sijoittaa vapaille asun-
3454: Eräille ehdonalaiseen vapauteen päästetyistä tomarkkinoille.
3455: Toivomusaloite n:o 60 71
3456:
3457: On lähdettävä siitä, että rangaistuksensa meidän tulee myös kyetä antamaan heille jäl-
3458: vankilassa suorittanut henkilö on yleensä sekä keenpäin työtä ja asunto. Niissä tapauksissa,
3459: yhteis·kunnan avun että tuen tarpeessa, jota joissa ponnistelut onnistuvat, panos antaa mo-
3460: hän tarvitsee uudelleen sopeutuakseen uuteen ninkertaisen koron yhteiskunnalle monin eri
3461: ympäristöönsä. Yhteiskunnan, jonka tähänasti- tavoin.
3462: nen asenne vapautettuja kohtaan on ollut hyvin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
3463: epäystävällinen, -tulee huolehtia siitä, että nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3464: heille suodaan mahdollisuus aloittaa uusi elä- muksen,
3465: mä. On pidettävä kohtuullisena sitä, että yh- että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
3466: teiskunnan velvollisuus ja vastuu edellyttävät menpiteisiin, joilla taataan vankiloista
3467: sekä sopivan työn järjestämistä että asuntoa vapautuneille henkilöille sekä työtä että
3468: samoin kuin ammatin- ja muun valistustoimin- asunto ylimenokaudeksi ja kunnes he
3469: nan järjestämistä ~dellä mainituille henkilöille. ehtivät sopeutua uudelleen yhteiskun-
3470: Yhteiskunnan tulee antaa ensimmäiset edel- taan ja että hallitus vielä kuluvan vuo-
3471: lytykset normaaliin ja ihmisarvoiseen elämään -den aikana ryhtyisi toimenpiteisiin työ-
3472: palaamista varten. Kun meillä kerran on varaa leiritoiminnan uudelleen käynnistämi-
3473: pitää kanssaihmisiämme rangaistuslaitoksissa, seksi.
3474: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
3475:
3476: Bror Lillqvist Sakari Knuuttila Pir~o Valtonen
3477:
3478:
3479:
3480:
3481: .. :
3482: ~,;,; . . : . .'·
3483: 72 1979 vp.
3484:
3485: Toivomusaloite n:o 61.
3486:
3487:
3488:
3489:
3490: Maijala ym.: Irtaimistokiinnitystä koskevan lainsäädännön muut-
3491: .. tamisesta.
3492:
3493:
3494: E d u s k u n n a 11 e.
3495:
3496: Viime aikoina on aivan aiheellisesti kiinnitet- riaalioikeuksiin, kuten valmistusoikeuksiin, pa-
3497: ty huomiota pienen ja keskisuuren teollisuuden tentteihin, toiminimeen jne.
3498: asemaan. Mainittu yritysryhmä on oivallinen Tähän liittyisi saatavien etuoikeusasetuksen
3499: työllistäjä. Sekin on viime aikoina voimakkaas- muuttaminen siten, että irtaimistokiinnitys tuot-
3500: ti velikaantunut. Keskimääräisesti teollisuusyri- taisi etuoikeudet heti työpalkkasaamisten jäl-
3501: tyksen vieraan pääoman osuus on jopa 80 % keen, mikä merkitsisi yhteiskunnan eräiden ve-
3502: koko omaisuudesta. Olisi löydettävä keinoja, rosaatavien siirtymistä huonompaan etuoikeus-
3503: jotta yritykset terveeltä liiketaloudelliselta poh- asemaan konkurssin sattuessa. Tällöin irtaimis-
3504: jalta voisivat menestyä, säilyttää tärkeän ammat- tokiinnityksen vakuuskelpoisuus tunuuvasti pa-
3505: titaitoisen työvoimansa ja kartuttaa myös omia ranisi.
3506: pääomia, koska ilman niitä ei voida puhua Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
3507: menestyvästä ja kehittyvästä yrityksestä. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3508: Vieras pääoma on kuitenkin keskeinen inves-
3509: tointien ja tuotannollisen toiminnan rahoitus- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti val-
3510: muoto. Monissa tapauksissa on koettu rahoi- mistelemaan irtaimistokiinnitystä koske-
3511: tusjärjestelyjen ongelmaksi yrityksen mahdolli- van lainsäädännön muuttamista niin,
3512: suudet tarjota vakuuksia luotoilleen. Samalla että irtaimistokiinnitys voitaisiin hakea
3513: on esitetty harkittavaksi ns. riskirahoituksen ja saada myös saatoviin ja ns. immate-
3514: lisäämistä. Tällöin olisi tutlkittava mahdolli.suu- riaalioikeuksiin, sekä että hallitus selvit-
3515: det käyttää yrity~ksen omia vakuusmahdollisuuk- täisi mahdollisuudet muuttaa saamisten
3516: sia laajemmin kuin nyt voidaan käyttää. Irtai- etuoikeusasetusta niin, että irtaimisto-
3517: mistokiinnitykseen tulisi lainsäädännön muutta- kiinnitys tuottaisi etuoikeuden heti työ-
3518: misen kautta voida lisätä mahdollisuus hakea ja palkkasaamisten jälkeen.
3519: saada kiinnitys myös saataviin ja ns. immate-
3520: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
3521:
3522: Matti Maijala Einari Nieminen Mikko Kaarna
3523: 1979 vp. 73
3524:
3525: Toivomusaloite n:o 62.
3526:
3527:
3528:
3529:
3530: Mikkola ym.: Määrärahasta vankisairaalan suunnittelemista ja
3531: rakentamista varten Hämeenlinnan keskusvankilan yhteyteen.
3532:
3533:
3534: E d u s k u n n a 11 e.
3535:
3536: Uuden vankisairaalan .rakentamista Hämeen- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3537: linnaan on suunniteltu useita vuosia. Vanha nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3538: Hämeenlinnassa sijaitseva vankiparantola on ti- muksen,
3539: loiltaan erittäin puutteellinen ja sen tilalle tar-
3540: vittaisiin pikaisesti uudet hoitopaikat. Niinikään että hallitus ottaisi valtion vuoden
3541: uusi vankisairaala korvaisi vankeinhoitolaitok- 1980 tulo- ja menoarvioesitykseen 1,5
3542: sen muualla maassa vähennettäviä sairaansijoja. milj. markan määrärahan vankisairaalan
3543: Sairaalasta tulisi valmistuneen esisuunnitelman suunnittelua ja rakentamisen aloittamis-
3544: mukaan 120-paikkainen. Valtion asianomaisten ta varten Hämeenlinnan Paroisilla ole-
3545: viranomaisten olisi voitava kiirehtiä sairaalan van keskusvankilan yhteyteen.
3546: jatkosuunnittelua etenkin, mikäli lääninvankila
3547: siirretään Hämeenlinnasta Kylmäkoskelle.
3548: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
3549:
3550: Saara Mikkola Tapani Mörttinen Helge Siren
3551: Eino Grönholm Lea Savolainen Salme Myyryläinen
3552: Olavi Nikkilä Hannu Tenhiälä
3553:
3554:
3555:
3556:
3557: 10 087900581L
3558: 74 1979 vp.
3559:
3560: Toivomusaloite n:o 63.
3561:
3562:
3563:
3564:
3565: M. Puhakka ym.: Kunnallisesta huoneenvuokraustoiminnasta.
3566:
3567:
3568: E d u s k u n n a 11 e.
3569:
3570: Vuokra-asuntojen välitystoiminnassa on muotona parhaiten toimisi tässä tapauksessa
3571: maassamme selviä puutteellisuuksia. Vuokra- kunnallinen asunnonvälitystoiminta. Kunnalli-
3572: asuntoja välittävät kunnat sekä yksityiset yri- sen asunnonvälitystoiminnan mahdollistaminen
3573: tykset. Yksityisten yritysten kautta tapahtuva edellyttäisi kuitenkin huoneenvuokralain muut-
3574: välitystoiminta on kuitenkin aiheuttanut selvää tamista sekä mahdollisesti uuden lain säätämis-
3575: vuokralaisen kustannuksella tapahtuvaa keinot- tä, jolla koko vuokra-asuntokantaa koskeva vä-
3576: telua. Onhan tiedossa monia tapauksia, joissa litystoiminta säädettäisiin koko maata käsittä-
3577: vastoin huoneenvuokralakia on vuokralaiselta väksi.
3578: peritty ennakkoon erittäin suuri, jopa vuoden Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme kun-
3579: vuokraa vastaava rahamäärä. Vaikkakin tällai- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3580: nen rahamäärä vuokralaisen toimesta on asun- muksen.
3581: nonvälittäjälle toimitettu, saattaa siitä huoli- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
3582: matta vuokralainen joutua maksamaan vielä huoneenvuokralain muuttamiseksi siten,
3583: normaalivuokrana kuukausittain tietyn raha- että huoneenvuokraustoiminta .saatettai-
3584: määrän. siin kunnalliseksi ja että maahamme
3585: Jotta estettäisiin vuokralaisten kustannuksel- säädettäisiin sellainen lainsäädäntö, joka
3586: la tapahtuva keinottelu, olisi tarkoituksenmu- mahdollistaisi myös yksityisen sektorin
3587: kaista, että vuokra"asuntojen välitystoiminta vuokra-asuntojen vuokraustoiminnan
3588: saatettaisiin yhteiskunnan · hallintaan. Hallinto- hoitamisen kuntien välityksellä.
3589: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
3590:
3591: Matti Puhakka Mikko Elo Pirkko Valtonen
3592: Maija Rajantie Juhani Surakka Tellervo Koivisto
3593: Jouko Tuovinen Risto Tuominen Pirkko Työläjärvi
3594: Lea Savolainen Juhani· Raudasoja Peter Muurman
3595: Tarja Halonen Jermu Laine
3596: 1979 vp. 75
3597:
3598: Toivomusaloite n:o 64.
3599:
3600:
3601:
3602:
3603: Pystynen: Keksintötoiminnan edistämisestä ja erityisesti työsuh-
3604: dekeksintöjä koskevan lainsäädännön kehittämisestä.
3605:
3606:
3607: E d u s k u n n a 11 e.
3608:
3609: Maamme taloudellisen, sosiaalisen ja kulturel- tähän päämäärään pyrkimiseksi on lukuisia.
3610: lisen hyvinvoinnin kehittämiseksi on pyrittävä Niitä on tuotu esiin mm. keksintötoiminnan
3611: edistämään kansalaisten luovaa toimintaa uusien edistämisen projektiryhmän selvityksessä "Kek-
3612: ideoiden, oivallusten, keksintöjen ja innovaatioi- sintötoiminnan edistämiseksi tarvittavat toimen-
3613: den synnyttämiseksi. Keksintötoiminnan avul- piteet" (Helsinki 1974/helmikuu, moniste) ja
3614: la on mahdollista saada syntymään uutta tek- valtionhallinnon työsuhdekeksintökomitean· mie-
3615: niikkaa ja muita uutuuksia, jotka ovat edelly- tinnössä (Komiteanmietintö 1975: 49).
3616: tyksenä merkittävälle kehitykselle. Voimassa oleva laki oikeudesta työntekijäin
3617: Vaikka maassamme harjoitetaan varsin mer- tekemiin keksintöihin (29. 12. 1967/656) ei
3618: kittävässä laajuudessa keksintötoimintaa ja suo- ole riittävässä määrin keksintötoimintaan ohjaa-
3619: malaisia keksintöjä patentoidaan jatkuvasti laa- va eikä keksijä-työntekijää suosiva. Lailla ja
3620: jasti myös ulkomailla, Suomessa ei ole riittä- sen nojalla annettavilla säännöksillä tulisi voida
3621: vässä mitassa pyritty vaikuttamaan keksintötoi- turvata nykyistä olennaisesti paremmin niin
3622: minnan edistämiseksi. Maassamme voidaan jopa vapaiden keksijöiden kuin työsuhdekeksijöiden
3623: sanoa vallitsevan keksijöitä ja keksintötyötä oikeudet keksintöihinsä. Niinikään tulisi tuntu-
3624: vähätteleväti, suorastaan syrjivän ilmapiirin. vasti nykyistä enemmän uhrata myös valtion
3625: Tämä saa aikaan mm. sitä että keksijöiden varoja keksijäin aseman edistämiseen ja keksin-
3626: määrä maassamme on suhteellisen · vähälukui- tötoiminnan laajentamiseen, voimistamiseen
3627: nen, heidän työtään ei tueta merkittävästi ja ja kaikenpuoliseen edistämiseen.
3628: tehdytkin keksinnöt jäävät pitkiksi ajoiksi, jopa Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
3629: kokonaankin hyödyntämättä. Tällaiseen maal- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3630: lamme. ei ole varaa. Suhteellisesti yhä niukem-
3631: miksi käyvät voimavaramme tulisi pyrkiä saa- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
3632: maan mahdollisimman laaja-alaisesti ja moni- menpiteisiin keksintötoiminnan edistä-
3633: puolisesti hyödylliseen käyttöön. miseksi ja erityisesti työsuhdekeksintöjä
3634: Samalla kun maassamme olisi siis ryhdyttävä koskevan lainsäädännön kehittämiseksi
3635: määrätietoisesti vaikuttavasti toimimaan kek- · •'hiin, että työsuhdekeksijäin asema ja
3636: sintötoiminnan yleiseksi edistämiseksi, olisi erk. · 6ikeudet nykyistä· paremmin ja selkeäm-
3637: tyisesti kehitettävä niitä edellytyksiä, jotka vai- min turvataan ja ettii. toimenpiteet kai-
3638: kuttavat työpaikoilla tapahtuvaan keksintötoi- kin mahdollisin keinoin innostavat kan-
3639: mintaan. Työntekijöitä olisi innostettava aktii- salaisia sekä työpaikoilla että muualla
3640: viseen keksintö- ja kehittämistyöhön. Keinoja aktiiviseen keksintöharrastukseen.
3641: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
3642:
3643: Erkki Pystynen
3644: 76 1979 vp.
3645:
3646: Toivomusaloite n:o 65.
3647:
3648:
3649:
3650:
3651: Ronkainen ym.: Päihtyneen estämisestä kuljettamasta moottori-
3652: ajoneuvoa tai alusta.
3653:
3654:
3655: E d u s k u n n a 11 e.
3656:
3657: Rattijuoppoudesta epäiltyjen määrä kasvaa Käytännössä ilmenee usein tapauksia, jolloin
3658: ja~tkuvasti. Kun poliisin tietoon tuli vuonna esim. huoltowseman tai korjaamon johtaja tai
3659: 1960 4 800 tapausta, oli niitä vuonna 1971 muu työntekijä joutuu luovuttamaan auton tai
3660: noin 10 300 ja vuonna 1977 lähes 20 000. sen avaimet ilmeisesti päihtyneelle henkilölle.
3661: Rattijuoppoutta voisi ehkä1stä sellaisten· hen- VaSttaavaan tilanteeseen voi joutua myös esim.
3662: kilöiden velvoittaminen, joiden vallassa on moottorilaiturin vartija. Sama koskee myös
3663: e·stää päihtynyt ryhtymästä kuljettamaan moot- huvitilaisuuden järjestysmiestä ja ravintolan
3664: toriajoneuvoa tai alusta, myös tämän tekemään. tai hotellin ovenvartijaa. Nykyisen lain pui.tteis-
3665: Tieliikennelain ( 143/57) 8 §:n 2 momentti sa heidän on vaikea kieltäytyä luovUJttamasta
3666: asettaa jo täillaisen velvoituksen moottoriajoneu- ajoneuvoa tai alusta päihtyneelle, vaikka heidän
3667: von omistajalle, haltijalle ja käy.ttäjälle sekä liikenneturvallisuuden nimissä näin oHsikin t~
3668: ilmailulain (595/64) 67 §:n 2 momentti ilma- tävä.
3669: aluksen omistajalle, haltijalle, käyttäjälle, näi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
3670: den edustajalle ja aluksen päällikölle. Merilai's- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3671: sa (167/39) ja veneliikennelaissa (151/69)
3672: ei vastaavia ·säännöksiä ole. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
3673: Poliisilain 20 §:n 4 momentin määräykset menpiteisiin sellaisten muutosten ai-
3674: saattaisivat olla sovellettavissa tarkoittamiimme kaansaamiseksi eri liikennemuotoja kos-
3675: tapauksiin. Momentin mukaan myös yksityis- keviin lakeihin, jotka oikeuttaisivai ja
3676: henkilöllä on oikeus voimakeinoihin, jollei po- tilanteen niin vaatiessa veivoittaisivat
3677: liisin apua ole saatavissa, poistaa päihtyny•t, sellaisen henkilön, jonka vallassa. on
3678: joka vaarantaa turvallisuUJtta, sekä tarpeen vaa- estää päihtynyt kuljettamasta moottori-
3679: tiessa ottaa hänet kiinni. ajoneuvoa tai alusta, tämän tekemään.
3680: Helsingissä 20 päivänä huiht~kuuta 1979.
3681:
3682: Olavi Ronkainen Asser Stenbäek Impi Muroma
3683: . EskoAlm~n Sauli Hautala Ulla JätvUehto
3684: Jorma Fred ' Antero Juntumaa
3685: 1979 vP· 77
3686:
3687: Toivomusaloite n:o 66.
3688:
3689:
3690:
3691:
3692: Ronkainen ym.: Ns. avoliiton lainsäädännöllisen aseman selvit-
3693: tämisestä.
3694:
3695:
3696: E d u s k u n n a 11 e.
3697:
3698: Viime vuosien aikana on lainsäädännössä rin- Tämän vuoksi tulisi avoliiton asema lainsää-
3699: nasteHu avo- ja avioliitot samanarvoisiksi yh- dännössämme kokonaisuudessaan kiireellisesti
3700: tdselämän muodoi!ksi, vai!kka avoliiton lainsää- selvittää.
3701: dännöllisiä perusteita ei olekaan kokonaisvaltai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3702: sesti selvitetlty. nio1ttavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3703: Irrallisten avoliittopykälien lisääminen erilli- muksen,
3704: siin lakeihin hämärtää maassamme avioliittola- että hallitus kiireellisesti selvittäisi
3705: kiin perustuvaa perhekäsitystä ja aiheuttaa tur- kokonaisuudessaan tzs. avoliiton rinnas-
3706: vattomuutta varsinkin naiSiten ja las,ten elämäs- tamisesta avioliittoon aiheutuvat muu-
3707: sä. Tämä turvattomuuden lisääntyminen perhe- tokset lainsäädäntöön ja huolehtisi siitä,
3708: elämässä heijastuu suoraan myös yhteiskunnan että avioliitto lainsäädännössä tulee ar-
3709: sisäiseen turvallisuuteen. vostetumpaan asemaan kuin avoliitto.
3710: HeLsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
3711:
3712: Olavi Ronkainen Impi Muroma Ulla Järvilehto
3713: Sauli Hautala Asser Stenbäck Antero Juntumaa
3714: Esko Almgren Jorma Fred Väinö Rautiainen
3715: 78 1979 vp.
3716:
3717: Toivomusaloite n:o 67.
3718:
3719:
3720:
3721:
3722: Söderman: Miliuttomia oikeudenkäyntejä koskevien säännösten
3723: muuttamisesta tarkoituksenmukaisen valvonnan aikaansaami-
3724: seksi.
3725:
3726:
3727: E d u s k u n n a II e.
3728:
3729: Kansalaisten oikeusturvan takaaminen ja tasa- kattavan oikeusavustajan hän sattuu saamaan.
3730: arvon toteut•taminen oikeuspalvelujen saavutta- Toisaalta on avustajia, lähinnä asianajajia, jotka
3731: misessa edellyttää hyvin toimivaa oikeusapujär- hoitavat maksuttorniin oikeudenkäynteihin pe-
3732: jestelmää. Meillä oikeusapu perustuu toisaalta rustuvat avustajantehtävänsä moitteettomasti ja
3733: lakiin yleisestä oikeusaputoiminnasta ( 88/73) samalla tavalla kuin laskuttaessaan vastaavista
3734: ja toisaalta lakiin maksuttomasta oikeudenkäyn- tehtävistä suoraan asiakastaan. Toisaalta on
3735: nistä ( 87/73). avustajia, jotka satunnaisesti hoitavat myös
3736: Yleisen oikeusaputoiminnan käynnistämisessä maksuttornia oikeudenkäyntejä, mutta hoitavat
3737: on ollut eräitä alkuvaikeuksia. Järjestelmä _Qn ne välttämättömänä pahana verrattuna niihin
3738: nuori ja vasta kehittymisvaiheessa. Koko maa- asianajotehtäviin, joita he saavat suoraan lii:ke-
3739: ta ajatellen suurin ongelma on tällä hetkellä yrityksiltä tai muilta hyviltä asiakkailtaan. Li-
3740: yleisen oikeusaputoiminnan saaminen koko säksi markkinoilla esiintyy avustajia, jotka ovat
3741: maan kattavaksi. Tähän pääsemistä vaikeutta- keskittyneet lähes kokonaan maksuttomien oi-
3742: vat valtiontalouden vaikeudet. Periaatteellisesti keudenkäyntien hoitamiseen. Osa näistä hoitaa
3743: yleisen oikeusaputoiminnan kehittämisen suun- toiminnan puhtaasti liikemiesmäisesti. Maksut-
3744: ta on selkeä ja vahvistamisen tarve ilmeinen. tomia oikeudenkäyntejä haalitaan mahdollisim-
3745: Asian hoitaminen on lähinnä kiinni tarvittavien man paljon. Aika ei täysin riitä enää minkään
3746: taloudellisten voimavarojen saamisesta. asian huolelliseen hoitamiseen. Nimeä saavutta-
3747: nut avustaja käyttää laajasti sijaisenaan koke-
3748: Sen sijaan maksuttomien oikeudenkäyntien
3749: mattomia tai muuten epäilyttäviä apulaisiaan.
3750: järjestelmään on todettu käytännössä liittyvän
3751: Tuomioistuimille asiakkaan puolesta annettavat
3752: epäkohtia, joiden takia koko järjestelmän ole-
3753: kirjelmät ovat saman kaavan mukaan kirjoitet-
3754: massaolo voidaan asettaa kysymyksenalaiseksi. tuja ja niiden merkitys asiakkaan oikeusturvan
3755: Maksuttomien oikeudenkäyntien järjestelmä kannalta on lähinnä muodollinen. Muutosta
3756: on periaatteessa koko maan kattava ja siinä ylemmässä tuomioistuimessa haetaan aivan il-
3757: mielessä hyvä. Tosin syrjäseuduilla on edelleen meisesti usein lähinnä vain sen takia, että saa-
3758: vaikeuksia asianajajien ja muiden sopivien taisiin palkkio myös muutoksenhakemisesta.
3759: avustajien puutteen vuoksi saavuttaa lain tar- Eräs ongelma maksuttornissa oikeudenkäyn-
3760: koittamia oikeusapupalveluja. Ajan mittaan neissä on avustajille maksettavien palkkioiden
3761: syl:!jäseutujen oikeusapupalvelut voidaan par- määräytyminen. Palkkion määrästä päättää peri-
3762: hai,ten turvata yleisen oikeusaputoiminnan aatteessa tuomioistuin. Eräät tuomioistuimet
3763: kautta. käyttävät päätösvaltaansa aktiivisesti ja määrit-
3764: Maksuttomien oikeudenkäyntien ongelmat televät palkkiot lain edellyttämällä tavalla työn
3765: tulevatkin eniten esille siellä, missä näitä pal- laadun mukaan. Eraät tuomioistuimet eivät juu-
3766: veluja on riittävästi saatavissa. Ehkä suurin rikaan katso voivansa po1keta palkkiolaskuis-
3767: ongelma on tarjottavien palvelujen epätasaisuus, ta, jotka perustuvat Suomen Asianajajaliiton
3768: joka johtuu ennen kaikkea tarkoituksenmukai- hyväksymiin asianajopalkkioihin. Näin palk-
3769: sen valvonnan puutteesta. Maksuttoman oikeu- kioissa esiintyy tarpeetonta epätasaisuutta. Li-
3770: denkäynnin saaneen kansalaisen kannalta ongel- säksi asianajajaliiton taksojen hyväksyminen
3771: mallista on minkälaisen valtion varoilla pal- merkitsee sitä, että valta päättää taksojen tasos-
3772: Toivomusaloite n:o 67 79
3773:
3774: ta ja korotuksista on itse asiassa asianajajalii- sitä ennen lähinnä kehittämällä maksuttorniin
3775: tolla. Näin palkkionsaajat käytännössä pääsevät oikeudenkäynteihin kohdistuvaa valvontaa.
3776: itse päättämään palkkioistaan. Tämä aiheuttaa Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
3777: valvomatonta tulonsiirtoa valtiolta av:us,tajille, tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3778: mikä on selvästi vastoin muussa tulopolitiikassa sen,
3779: sovellettavia neuvottelumekanismeja. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
3780: Saattaa olla, että lopullisesti edellä kuvatuista menpiteisiin maksuttomia oikeudenkäyn-
3781: epäkohdista voidaan päästä eroon vain kumoa- tejä koskevien säännösten muuttami-
3782: maila laki maksuttomasta oikeudenkäynnistä ja seksi siten, että lähinnä tarkoituksen-
3783: kanavoimalla koko julkisin varoin tapahtuva mukaisella valvonnalla estettäisiin avus-
3784: oikeusapu annettavaksi yleisestä oikeusaputoi- tajantehtävien hoitaminen kehnosti ja
3785: minnasta annetun lain puitteissa. Tämä edellyt- taattaisiin kaikille kansalaisille kohtuul-
3786: tää kuitenkin niin voimakasta yleisen oikeus- lisen tason täyttävät oikeusapupalvelut
3787: aputoiminnan vahvistamista, ettei se valtion- sekä että maksutlomien oikeudenkäyn-
3788: taloudellisista syistä liellie mahdollista aivan tien avustajanpalkkioista päättäminen
3789: välittömästi. Tämän takia on syytä puuttua saatettaisiin nykyistä tehokkaampaan
3790: maksuttomien oikeudenkäyntien epäkohtiin jo valvontaan.
3791: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
3792:
3793: Jacob Söderman
3794: 80 1979 vp.
3795:
3796: Toivomusaloite n:o 68.
3797:
3798:
3799:
3800:
3801: Söderman ym.: Paraisten tuomiokunnan kansLian siirtämisestä
3802: Paraisille.
3803:
3804:
3805: E d u s kun n a 11 e.
3806:
3807: Viitaten asetukseen tuomidkuntien kanslia- Paraisten kaupunginhallitus em. kirjelmän
3808: ja käräjähuoneistoista esitämme, että Paraisten mukaan halusi voimakkaasti korostaa sitä, että
3809: tuomiolmnnan kanslia siirrettäisiin Paraisten Parainen lienee maamme ainoita kaupunkeja
3810: kaupunkiin. joiden osalta tuomiokunnan kanslia sijaitsee
3811: Paraisten kaupunginhallituksen 6. 10. 1978 kaupungin alueen ulkopuolella. Tilanne on sel-
3812: päivätyn kirjelmän mukaan tilanne on tällä lainen, että tuomiokunnan kanslia sijaitsee
3813: het!kellä melko otollinen yllämainitun1aisen siir- kaupungissa, joka ei edes kuulu kyseiseen tuo-
3814: topäätöksen tekem~selle. Paraisten kaupunkiin miokuntaan. Tuomiokunnan kanslian siirtymi-
3815: valmistui nimittäin keväällä 1979 uusi valtion nen Paraisiin helpottaisi suuresti väestön asioi-
3816: paikallinen virastotalo, johon on sijoitettu riit- mista tuomiokunnan kanssa. Tällöin on huo-
3817: tävän avara istuntohuone, odotustila käräjä- mioitava että Paraisten suhteellinen (alati nou-
3818: yleisölle, huone o1keudessa esiintyville asian- sev·a) osuus 1tuomiokunnan väestöstä on noin
3819: ajajille sekä huone oikeuden puheenjohtajalle 45%.
3820: ja hänen apulaisilleen. Virallisella syyttäiällä on Paraisiin valmistuva virastotalo tulee tulevai-
3821: muutenkin tiloja varattu mkennu~sessa, koska suudessa muodostamaan eräänlaisen valtion
3822: sinne on sijoitettu paikallinen poliisi sekä ni- aluehallinnon keskuksen Turunmaalla, jolloin
3823: mismiehen kanslia. Mikäli tämän lisäksi rtarvi- olisi toivottavaa että niin tärkeä virrusto kuin
3824: taan tilaa, mikä on ilmeistä, on tähdennettävä tuomiokunnan kanslia sijaitsisi samassa raken-
3825: että talossa on käyttämätöntä varatilaa 6-8 nuksessa.
3826: huonetta yhtenäisenä 1tilana. Tilojen puolesta Edellä olevaan perustuen ehdotrumme kun-
3827: voidaan tuomiokunnan kanslia siis hyvinkin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3828: siirtää valtion virastotaloon Paraisiin. muksen,
3829: Henkilökysymysten osalta ratkaisua helpot-
3830: tanee se sei~ka, että nykyinen kihlakunnan- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
3831: tuomari jäi eläd&eelle vuoden 1978 lopulla. menpiteisiin Paraisten tuomiokunnan
3832: Näin ollen ei siirtopäätösitä va1keuta mikään kanslian siirtämiseksi Paraisten kau-
3833: sidonnaisuus määrättyyn asuinpaikkakuntaan. punkiin.
3834: Helsingissä 20 päivän huhtikuuta 1979.
3835:
3836: Jacob Söderman Reino Breilin
3837: 1979 vp. 81
3838:
3839: '~, '1 •
3840:
3841: Toivomusaloite n:o 69.
3842:
3843:
3844:
3845:
3846: · Tikka: Kymen lääninvankilan rakennustöiden aloittamisesta.
3847:
3848:
3849: E d u s k u n n a 11 e.
3850:
3851: Lääninvankiloiden rakentamista on viime ja tu'llkintavankien säilyttämisen vuoksi tämän
3852: aikoina yritetty merkittävästi kiirehtiä oikeus- van'kilan tulisi sijaita mahdollisimman keskellä
3853: ministeriön toimesta. Yksi toteuttamista odot- toiminta-aluetta, jotta )"hteydet tuomioistui•
3854: tava lääninvankila tulisi suunnitelmien mu- miin ja muihin viranomaisiin voitaisiin hoitaa
3855: kaan !Wuvolaan •tai sen välittömään läheisyy- mahdollisimman taloudellisesti.
3856: teen. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
3857: Oikeusministeriön tärkeysjärjestyksessä Ky- nan h}'IVäksyttäväksi toivomuksen,
3858: men lääninvankila on 'toistaiseksi valitettavan
3859: alhaisella sijalla. Yksi tärkeimpiä syitä Kymen että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
3860: lääninvanikilan rakentamiseksi on se, että esi- piteisiin Kouvolaan tai sen välittömään
3861: merkiksi Mikkelin lääninvankila on huomatta-- läheisyyteen sijoitettavan lääninvankilan
3862: van ylikuormitettu. Oikeusministeriön suunni- rakennustöiden aloittamiseksi mahdolli-
3863: telmien muikaan Kouvolan lähistölle tulisi ra- simman pikaisesti.
3864: kentaa vähintään BO-paikkainen lääninvankila
3865: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
3866:
3867: Seppo Tikka
3868:
3869:
3870:
3871:
3872: 11 087900581L
3873: 82 1979 ..p.
3874:
3875: Toivomusaloite n:o 70.
3876:
3877:
3878:
3879:
3880: Tuovinen ym.: Pohjois-Karjalan lääninvankilan rakemamisen jou-
3881: duttamisesta.
3882:
3883:
3884: E d u s k u n n a 11 e.
3885: Valtioneuvosto teki 20. 12. 1978 periaate- selkäläisten ja koko maakunnan toive on, että
3886: päätöksen Pohjois-Karjalan lääninvankilan si- haniketta aiennettaisiin ja ~suunnittelutyöhön
3887: joirttamiseksi ja rakenta11niseksi Pyhäselän kun- varattaisiin määrärahat valdon seuraa'Vaan bud~
3888: taan. Hankkeella ja sijoituspäätöksellä on koko jetilin. Myös työllisyysvaroja voitaisiin ohjata
3889: maakunnan tuki taikanaan. tåihän kohteeseen ja täten voitaisiin lievittää
3890: Tästä läänin<Vankilasta tulisi noin BO-paikkai- vaikeata rakennusalan työttömyyttä.
3891: nen tutkintovankilatyyppinen laitos. Oikeusmi- Edellä olevan perus,teella ehdotamme kun-
3892: nisteriön toiminta- ja valoussuunnitelm.assa vuo- nioittavasti eduskunnan !hyväksyttäväksi ~toivo
3893: sille 1980-84 on Pohjois-Karjalan lääninvan- muksen,
3894: kilan rakentamisen aloittaminen ajoitettu vuo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3895: delle 1984. Pyhäselän kunnalla on valmius Pohjois-Karjalan lääninvankilan raken-
3896: outaa laitos vasuaan vaikka välittömästi. Pyhä- tamisen aientamiseksi.
3897: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
3898:
3899: Jouko Tuovinen Matti Puhakka Pauli Puhakl{a
3900: Lea Sutinen Eino Poutiainen
3901: 1979 vp. 83
3902:
3903: Toivomusaloite n:o 71.
3904:
3905:
3906:
3907:
3908: Wahlstr.öm ym.: Asunto-oikeuden perustamisesta Vaasaan.
3909:
3910:
3911: E d u s k u n n a 11 e.
3912:
3913: Maassamme toimii asunto-oikeus tällä het- uksistaan tai vuokrasuhteen katkeamisen pelossa
3914: kellä melkein kaikissa suuremmissa kaupungeis- eivät uskalla hakea apua.
3915: sa. Asunto-oikeuksien perustamista kyseisiin Vaasan Vuokralaisyhdistys r.y. onkin jo
3916: kaupunkeihin on perusteltu sillä, että näillä muutama vuosi sitten tehnyt oikeusministeriölle
3917: paikkakunnilla vuokratason nousu on ollut voi- aloitteen asunto-oikeuden perustamisesta Vaa-
3918: makasta ja toisaalta asuntoasioista syntyneitä saan. Aloite ei ole toistaiseksi johtanut
3919: kiistoja ei ole kyetty tarpeeksi joustavasti käsit- mihinkään muihin toimenpiteisiin kuin lausun-
3920: telemään paikallisissa alioikeuksissa. topyyntöön eri viranomaisilta Vaasassa. Tiettä-
3921: Edellä sanotut perustelut voidaan esittää västi Vaasan oikeusapulautakunta on lausun-
3922: myös Vaasan kaupungin kohdalla, jonka vuok- nossaan katsonut, että asunto-oikeus olisi Vaa-
3923: rataso on täysin verrattavissa muiden samanko- sassa tarpeellinen.
3924: koisten ja suurempienkin asutuskeskusten vuok- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
3925: ratasoon. Erilaiset tilastot saattavat osoittaa, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3926: ettei asuntoasioita koskevia kiis.toja olisi Vaa- muksen,
3927: sassa niin paljon, että erityinen asunto-oikeus
3928: olisi tarpeen. Vuokralaisjärjestöjen kokemukset että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
3929: kuitenkin osoittavat, että riitatapausten vähyys menpiteisiin asunto-oikeuden perustami-
3930: johtuu usein siitä, etteivät asukkaat tiedä oike- seksi Vaasan kaupunkiin.
3931: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
3932:
3933: Jarmo Wahlström Sten Söderström Pauli Uitto
3934: ..
3935: 84 1979• ,vp.
3936:
3937: Toivomusaloite n:o 72.
3938:
3939:
3940:
3941:
3942: V. Vennamo ym.: Kotirauhan turvaamisesta.
3943:
3944:
3945: E d u s k u n n a 11 e.
3946:
3947: Lakiemme mukaan jokaiselle kuuluu ehdoton alaisiksi. Mutta useassa tapauksessa turvaa ei
3948: oikeus kodin rauhaan. Kotirauhan rikkomises- tunnu saatavan mistään. Maassamme valtaa pi-
3949: ta säädetään rikoslaissamme ankara rangaistus. tävät piirit suosivat enemmän tai vähemmän
3950: Kuitenkin ainakin Helsingin kaupungin omis- hulinoitsijoita.
3951: tamissa taloissa laajalti kotirauhasta tuskin voi- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
3952: daan puhua mitään. Kodistaan lähtevä tai sinne tan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3953: palaava voi milloinka tahansa joutua väkivallan
3954: kohteeksi. Ja jos ei muuta kurittomuutta tapah- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti to-
3955: du, niin sitten juopoteilen metelöidään ja aiheu- della tehokkaisiin toimenpiteisiin koti-
3956: tetaan jatkuvaa muuta häiriötä naapureille läpi rauhan turvaamiseksi kaikille kansalai-
3957: yöt. Kunnolliset työssä käyvät ihmiset joutuvat sillemme myös edesvastuutonta yöhäirin-
3958: tällöin ylivoimaisen hermostollisen rasituksen tää vastaan.
3959: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
3960:
3961: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Pekka Vennamo
3962: Urho Pohto Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
3963: J. Juhani Kortesalmi
3964: 1979 vp. 85
3965:
3966: Toivomusaloite n:o 73.
3967:
3968:
3969:
3970:
3971: V. Vennamo ym.: Salakuuntelun kieltämisestä.
3972:
3973:
3974: E d u s k u n n a 11 e.
3975:
3976: Yksityisen kansalaisen suojattu asema heik- laita muissa pohjoismaissa. Ruotsissa jopa sala-
3977: kenee maassamme jatkuvasti. KansaJaisia kor- kuuntelun )aitteiden luvaton hallussapito on
3978: titetaan lisääntyvästi monin eri tavoin. Jopa rangaistava teko. Asiantila maassamme ei siis
3979: puolueet kortittavat kansalaisia mielipideurkin- ole tyydyttävä.
3980: nan pohjalta. Näin on tehnyt myös keskusta~ Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
3981: puolue. taen eduskunnr.~n hyväksyttäväksi toivomuksen,
3982: Kuitenkin kansalaisten y!ksityisen elämän tu-
3983: lee olla vapaassa maassa suojattu. Salakuuntelu että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
3984: ei ole hyväksyttävää. menpiteisiin salakuuntelun kieltämisek-
3985: Kaikesta huolimatta konkein oikeus on häm- si ja sen sekä salakuuntelulaitteiden lu-
3986: mästyttävästi todennut, että salakuuntelu ei ole vattoman hallussapidon riittävässä laa-
3987: maassamme rangaistava teko. Näin on asian- juudessa rangaistavaksi saattamiseksi.
3988: Helsingissä·to päivänä huhtikuuta 1979.
3989:
3990: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
3991: Urho Pohto Eino Poutiainen Urpo Leppänen
3992: J. Juhani Kortesalmi
3993: 86 1979 yp.
3994:
3995: Toivomusaloite n:o 74.
3996:
3997:
3998:
3999:
4000: V~ Vennamo ym.: Vaikutusvaltaisessa asemassa olevia koskevan
4001: lahjojen vastaanottamista tarkoittavan kieltojärjestelmän ai-
4002: kaansaamisesta.
4003:
4004:
4005: E d u s k u n n a 11 e.
4006:
4007: Suomessa on talousskandaalien yhteydessä ja tättömät lahjat, joiden taloudellinen arvo on
4008: muutoinkin jatkuvasti julkisuudessa paljastu- vain muutama kymmenen markkaa, jäävät lah-
4009: nut, että ministerit ja johtavat virkamiehet sekä jan saajalle yksityiseksi omaisuudeksi.
4010: kansanedustajat, jopa tasavallan presidentti saa- Kun Suomessa on selvästi ollut havaittavissa
4011: vat yksityisiltä lähinnä suuryhtiöiltä monenlai- vaikutusvaltaisille henkilöille annettujen lah-
4012: sia vastikkeettornia talousetuja ja lahjoja. jojen väärinkäyttöä ja hämmästyttävää silmien
4013: Erityistä huomiota ja pahaa verta ovat he- ummistamista selvissä rikostapauksissa tai nii-
4014: rättäneet ilmaiset ja huviluontoiset ulkomaan- den valvonnassa, niin me allekirjoittaneet kai-
4015: matkat sekä tasavallan presidentille selvässä ken lausutun perusteella ehdotamme kunnioit-
4016: suosion saamisen tarkoituksessa annetut huo- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4017: mattavat iahjat ja matkaedut.
4018: Läntisissä vapaan talouden maissa on sään- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
4019: nöksiä tällaisten taloudellisten etujen vastaanr- menpiteisiin sellaisten lakisäännösten
4020: ottamisen kieltämisestä. Onhan selvää, että aikaansaamiseksi, joiden mukaan mi-
4021: ne enemmän tai vähemmän voivat vaikuttaa nisterit ja muut vaikutusvaltaisessa ase-
4022: päätöksentekoon. Ruotsin uuden lain mukaan massa olevat henkilöt eivät saisi vas-
4023: tällaiset vastikkeettomat edut katsotaan rikos- taanottaa lahjoja ja muita talousetuja
4024: laissa rangaistaviksi lahjuksiksi. Yhdysvalloissa yksityisinä henkilöinä ja että tällaiset
4025: taas tällaiset valti:ollisetkin lahjat, jopa ltasaval- talousedut katsottaisiin rikoslain alai-
4026: lan presidentin vaimolle ja perheellekin anne- siksi lahjuksiksi läntisessä maailmassa
4027: tut, katsotaan valtion omaisuudeksi. Vain mi- hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti.
4028: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
4029:
4030: Veikko Vennamo Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
4031: Pekka Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
4032: Urho Pohto
4033: 1979 vp. 87
4034:
4035: Toivomusaloite n:o 75.
4036:
4037:
4038:
4039:
4040: V. Vennamo ym.: Ammattirikollisuuden torjumisesta.
4041:
4042:
4043: E d u s k u n n a ll e.
4044:
4045: Kansanrintamasuuntaus sekä Sorsa-Virolai- hyväksy sitä, että vakavalta rikollisuudelta um-
4046: sen hallitus ovat kehittäneet rikoslainsäädän- mistetaan silmät ja saatetaan kansalaiset ja
4047: töämme laajalti väärään suuntaan. Seurauk- yritteliäisyys turvattomuuden tilaan.
4048: set ovat nähtävissä kansalaisten turvattomuu- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
4049: tena. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4050: Niinpä nykyinen valtasunntaus on ummista-
4051: nut silmänsä aina vain paisuvalle ammattirikol- että hallitus selvityttäisi kiireellisesti
4052: lisuudelle. Samoin on tehty mahdolliseksi millä tavoin ammattirikollisuudelle,
4053: myymäläliigojen toiminta. Omaisuuden suojaa myymäläliigoille ja yksityisen omaisuu-
4054: on myös väheksytty ilmeisesti sosialisoimisen den ja ruumiillisen koskemattomuuden
4055: ideologian pohjalta. Vain valtion omaisuuden turvattomuudelle voitaisiin maassamme
4056: tulee olla suojattu. saada sulku samalla kansalaisten laintur-
4057: SMP kannattaa yksityisen !kansalaisen lain vaa vapaassa yhteiskunnassa vahvista-
4058: turvaa ja oikeusturvaa eikä hyväksy poliisival- malla.
4059: tion poliisikuntaa. Mutta SMP ei myöskään
4060: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
4061:
4062: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Pekka Vennamo
4063: Urho Pohto Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
4064: J. Juhani Kortesalmi
4065: 88 1979 vp.
4066:
4067: Toivomusaloite n:o 76.
4068:
4069:
4070:
4071:
4072: V. Vennamo ym.: Vankien jälkihuollon tehostamisesta.
4073:
4074:
4075: E d u s k u n n a 11 e.
4076:
4077: Riko'kset ja väkivalta laajenevat maassamme Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
4078: jatkuvasti. Vankiloissa on maassamme van• taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4079: keja hyvin paljon enemmän kuin muissa poh-
4080: joismaissa. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
4081: K-linja pitää asiasta kovaa ääntä, mutta to- menpiteisiin vankien jälkihuollon todel-
4082: dellisiin korjaustoimenpiteisiin ei ole ryhdytty. la tehokkaasti käytännössä järjestämi-
4083: Erityisesti on maassamme nimittäin unoh- seksi rikollisuuden ja inhimillisten on-
4084: dettu vankien jälkihoito. Vankilasta vapau- nettomuuksien estämiseksi ja vankien
4085: tuvat jätetään heitteille. Mutta juuri tällä vähentämiseksi.
4086: tavalla voitaisiin vähentää rikollisuutta ja estää
4087: uudelleen vaipuminen Iavealie tielle.
4088: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
4089:
4090: Veikko Vennamo Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
4091: Pekka Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
4092: Urho Pohto
4093:
4094:
4095:
4096:
4097: f
4098: 1979 vp. 89
4099:
4100: Toivomusaloite n:o 77. ···-,
4101:
4102:
4103:
4104:
4105: V. Ve.tinanio y'm.: Vankien työkorvausten korottamisesta.
4106:
4107:
4108: E d u s k u n n a 11 e.
4109:
4110: Jo oikeudenmukaisuus vaatii, että vangille että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
4111: maksetaan työstä voimassaolevien säännösten menpiteisiin vankien työkorvausten ko-
4112: mukainen ansio. Näin ei kuitenkaan ole tä- rottamiseksi voimassaolevien palkka-
4113: män päivän Suomessa. Tämä ansio on useim- määräysten mukaisiksi.
4114: miten kohtuuttoman alhainen.
4115: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
4116: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4117: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
4118:
4119: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
4120: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo Eino Poutiainen
4121: Urho Pohto
4122:
4123:
4124:
4125:
4126: 12 087900581L
4127: 90 1979 vp.
4128:
4129: Toivomusaloite n:o 78.
4130:
4131:
4132:
4133:
4134: Alppi ym.: Yhteistyön aikaansaamisesta Suomen ja SNTL:n vä-
4135: lillä johdinautojen suunnittelussa.
4136:
4137:
4138: E d u s k u n n a 11 e.
4139:
4140: Suomen ja SNTL:n välistä pitkän· ajanjakson teistyöohje1ma korostaa yhteistyötä myös sel-
4141: yhteistyötä koskeva ohjelma tarjoaa runsaat laisten tuotteiden osalta, jotka on tarkoitettu
4142: mahdollisuudet monipuoliseen taloudelliseen, kolmansien maiden markkinoille. Yhteistyö joh-
4143: teolliseen ja tieteellis-tekniseen yhteistyöhön. dinauton kehittämisessä ja valmistamisessa
4144: Ohjelman toteutuminen edellyttää kuitenkin, avaisi maamme autoteollisuudelle siten mah-
4145: että kaikkia tarjoutuvia tilaisuuksia käytetään dollisuudet mm. Keskinäisen taloudellisen avun
4146: tässä hyväksi. NeuvostOiliiton kanssa käytävä neuvoston jäsenmaihin suuntautuvalle viennille.
4147: kauppa vakauttaa maamme taloutta ja varsin- Jottei tämä tilaisuus jäisi käyttämättä, val-
4148: kin nyt, kun kapitalistisia maita ahdistava lama tiovallan on ryhdyttävä toimiin yhteistyön ai-
4149: luo maassamme työttömyyttä, on entistä tär- kaansaamiseksi johdinautojen valmistuksessa
4150: keämpää kehittää kaikinpuolisesti kauppaa ja sekä osoittaa tarvittavat varat suunnittelu- ja
4151: taloudellista yhteistyötä Neuvostoliiton kanssa. kehittämistyöhön.
4152: Maamme kaupungeista ainakin Helsingillä, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4153: Tampereella ja Turulla on ilmeisen hyvät mah- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo·
4154: dollisuudet kehittää johdinautoliikennettä, jon- muksen,
4155: ka edullisuus mm. kaluston keston ja saasteet-
4156: tomuuden takia on tullut vakuuttavasti todis- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
4157: tetuksi. Kun kuitenkin johdinautojen tarve yhteistyön aikaansaamiseksi Suomen ja
4158: maassamme on verrattain pieni, ei ole perustel- SNTL:n välillä johdinautojen suunnit-
4159: tua ryhtyä kehittämään omaa johdinautomallia telussa, kehittelemisessä ja valmistami-
4160: yksinomaan kotimaisen käytön varaan, vaan sessa Suomen ja SNTL:n pitkän ajan-
4161: pyrkiä tässä yhteistyöhön Neuvostoliiton kans- jakson taloudellisen yhteistyöohjelman
4162: sa. Maidemme välinen pitkän ajanjakson yh- mukaisesti.
4163: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
4164:
4165: Ulla-Leena Alppi Heli Astala Aulis Juvela
4166: 1979 vp. 91
4167:
4168: Toivomusaloite n:o 79.
4169:
4170:
4171:
4172:
4173: Halonen ym.: Virkavapauden järjestämisestä ulkomailla valtioi-
4174: den välisessä yhteistyössä työskenteleville ja heidän puoli-
4175: soilleen.
4176:
4177: E d u s k u n n a 11 e.
4178: Kansainvälinen yhteistoiminta tulee päivä mattavasti oikeudenmukaisemmin. Esimerkiksi
4179: päivältä yleisemmälksi. Suomen oma ulko- naapurimaassamme Ruotsissa on kehitysyhteis-
4180: maanhallinto kasvaa niin perinteellisesti ulko- työtehtäviin otettavalla itsellään sekä hänen
4181: mmtsterlOn toimialaan kuuluvien tehtävien puolisoTiaan oikeus saada määrävuosiksi valtion
4182: osalta kuin myös uudempien sektorien osalta. palveluksesta virkavapaata. Kun Suomessa
4183: Viimemainituista ovat esimenkkeinä kehitys- naisten työssäkäynti kodin ulkopuolella on pe-
4184: yhteistyö, useamman eri valtion yhdessä pe- rinteisesti ollut kansainvälisesti vertaillen erit-
4185: rustamat laitokset ja instituutit tai kansain- täin korkea eikä ole näkyvissä mitään muu-
4186: väliset järjestöt. tosta tilanteeseen, olisi meillä erityistä syytä
4187: Suomelle on tärkeää, että sekä sen oman ottaa puolisonkin virkavapausjänjestelyt nopeas-
4188: ulkoasiainhallinnon kuin muunkin kansainväli- ti keh1tettäviksi.
4189: sen yhteistoiminnan piiriin saadaan mahdolli- Suomessa on esittämämme kaltaista virka-
4190: simman monipuolisesti päteviä kansalaisiamme. vapausjärjestelmää virkamiehen itsensä osalta
4191: Näiden me11kitys maamme ja sen ulkopolitiikan rajoitetusti sovellettu pohjoismaisen instituutin
4192: tunnetufk.si tekemiseen on erittäin ratkaiseva. palvelufk.seen ryhtyvän virkamiehen osalta. Tä-
4193: Mikäli ulkomaille tapahtuva siirto kuuluu mä on hoidettu erillisellä lailla (495/1976).
4194: asianomaisen henkilön varsinaisiin virkatehtä- Vaikka tätä on sinänsä pidettävä myönteisenä
4195: viin, ei hänelile itselleen synny ulkomaille siir- toimenpiteenä, on vil1kavapausoikeuden järjestä-
4196: rosta sanottavia hankaluuksia. Jos sen sijaan minen kunkin tehtävän osalta erillislailla seka-
4197: on kyse jollain toisella julkisen hallinnon sek- va ja virkamiehet keskenään erilaiseen ase-
4198: torilla tai suorastaan yksityisen työnantajan pal- maan jättävä menettely. Tämän vuoksi asia
4199: veluksessa työskennelleestä, on hänellä määrä- tulisi hoitaa yleisellä virkamiehiä koskevalla
4200: aiikaisen tai käytännössä määräaikaiseksi muo- lailla.
4201: dostuvan ulkomailla tapahtuneen työtehtävän Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4202: päätyttyä usein hankaluuksia palata kotimaassa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4203: entisiin tehtäviinsä. muksen,
4204: Myös virkamiehen perheelle aiheutuu ulko- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4205: mailla olosta usein haittaa. Pääsääntöisestihän ulkoasiainhallinnon, kehitysyhteistyön ja
4206: toinen aviopuoliso joutuu tämän vuoksi joko muun valtioiden välisen yhteistyön sekä
4207: kat!kaisemaan oman työsuhteensa tai perheen- tärkeimpien kansainvälisten järiestöjen
4208: jäsenet joutuvat asumaan toisistaan erillään. palvelukseen otettavien henkilöiden
4209: Kumpaakaan tilannetta ei voida ymmärrettä- sekä heidän puolisoidensa määräaikai-
4210: västi pitää perheen kannalta hyväksyttävänä. sen virkavapaan järjestämiseksi valtion
4211: Monissa muissa maissa tilanne on järjestetty ja kunnan palveluksesta mainittujen ul-
4212: työntekijän ja hänen perheensä kannalta huo- komailla suoritettavien tehtävien ajaksi.
4213: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
4214:
4215: Tarja Halonen Anna-Liisa Piipari Lea Savolainen
4216: Pirjo Ala-Kapee Pentti Lahti-Nuuttila Ulf Sundqvist
4217: Pekka Starast Matti Puhakka Ulla-Leena Alppi
4218: Liisa Jsakonsaari Tellervo Koivisto Eva-Maija Pukkio
4219: Saara-Maria Paakkinen
4220: 92 1979 vp.
4221:
4222: Toivomusaloite n:o 80.
4223:
4224:
4225:
4226:
4227: Anna-Liisa Jokinen ym.: Rauhanomaisia suhteita lujittavaa tie-
4228: donvälitystä kehittävän toimikunnan asettamisesta.
4229:
4230:
4231: E d u s k u n n a 11 e.
4232:
4233: Rauhanomaisen kehityksen voimistaminen ja Tästä syystä olisi tiedotusvälineiden suuren
4234: kansojen välisen yhteistyön kehittäminen liitty- vastuun merkitystä tähdennettävä Suomessa
4235: vät velvoittavana tehtävänä kaikkeen tiedon- valtiovallan toimesta. Yhtä välttämätöntä kuin
4236: välitykseen. Kuitenkin on vielä olemassa asen- on päämäärä erilaisten valtioiden keskeisen
4237: teita, jotka paperille painettuina tai muina yhteisen rauhantahdon löytymisestä pitkäaikais-
4238: tiedotuksina leviävät ja myrkyttävät maamme ten ja vaikeidenkin neuvottelujen k;autta, yhtä
4239: vakavasti omaksumaa ystävyyden ja yhteistyön välttämätöntä on vastuu erilaisten tiedotus-
4240: linjaa. Suomi on velvollinen osoittamaan sel- välineiden, sanoma- ja aikakauslehtien ja niiden
4241: keää liennytyksen ja rauhantahdon pyrkimystä, toimittajien sekä kaikkien tiedonvälityksen pii-
4242: onhan täällä allekirjoitettu Euroopan turva- ja rissä vaikuttavien henkilöiden omasta työstään,
4243: yhteistyökokouksen päätökset. Lisäksi Suomen sillä se vaikuttaa aina koko maailmaa ja sen
4244: ja Neuvostoliiton välinen ystävyys ja yhteistyö tulevaisuutta koskevissa ratkaisuissa. Kun yksi-
4245: ovat esimerkillisiä. Siksi on myös aiheellista kin rauhaa ja turvallisuutta vaarantava sana ja
4246: edellyttää vastuunsa tuntevalta tiedonvälityk- ajatus yhtyy toisiin samanlaisiin ja lisää niitä,
4247: seltä, että se tuomitsee epämääräiset, rauhan- on se todellinen uhka rauhalle. Siksi ei näihin
4248: omaista kehitystä ja ystävyyttä vahingoittavat ilmiöihin nähden yksikään hallitus saa olla
4249: kirjoitukset ja ilmaisut. välinpitämätön, eikä yksikään toimittaja sodan-
4250: Tiedotusvälineet voivat palvella rauhan, luot- lietsoja.
4251: tamuksen ja kansainvälisen liennytyksen peri- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
4252: aatteita tehokkaammin kuin mikään muu. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4253: Mutta ne voivat niin halutessaan myös tuhota
4254: parhaimmatkin yritykset rauhan lujittamiseksi. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4255: Lievemmässäkin kielteisessä hengessä esiin nos- toimikunnan asettamiseksi, joka alkaisi
4256: tetut rauhanomaisen kehityksen vastaiset kir- tutkia tiedonvälityksen asemaa ja mer-
4257: joittelut ja ilmaisut ovat omiaan vaikeuttamaan kitystä rauhanomaisen kehityksen luiit-
4258: koko ihmiskunnan hartaimman toiveen toteu- tajana ja Suomen virallisesti omaksu-
4259: tumista ja pysyvän rauhantilan aikaansaamista. man ystävyyslinjan tukijana.
4260: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
4261:
4262: Anna-Liisa Jokinen Inger Hirvelä
4263: Ensio Laine Aulis Juvela
4264: l979 vp. 93
4265:
4266: Toivomusaloite n:o 81.
4267:
4268:
4269:
4270:
4271: M. Järvenpää ym.: Tuotannollisen yhteistyön kehittämisestä Suo-
4272: men ja Neuvostoliiton teollisuuden välillä.
4273:
4274:
4275: E d u s k u n n a II e.
4276:
4277: Pitkän ajanjakson ohjelmassa kaupallis-talou- nästä. Sen vuoksi olisi ryhdyttävä toimenpitei-
4278: dellisen, teollisen ja tieteellis-teknisen yhteis- siin hyviksi osoittautuneiden neuvostoliitto-
4279: työn kehittämiseksi ja syventämiseksi Suomen laisten autojen, maatalouskoneiden ja -kaluston
4280: ja Neuvostoliiton välillä mainitaan mm.: "Ot- sekä muidenkin tuotteiden kysynnän lisäämi-
4281: taen huomioon maiden välisessä kaupallis-talou- seksi. Tässä tarkoituksessa tulisi ryhtyä toimen-
4282: dellisessa yhteistyössä saavutetut tulokset sekä piteisiin yhteistyön kehittämiseksi erityisesti
4283: kansainvälisestä työnjaosta molempien maiden suomalaisen maatalous- ym. koneteollisuuden
4284: kansantalouksille koituvat edut osapuolet kat- kanssa ja sitä tietä kehittää tuotantoa molem-
4285: sovat, että tuotannollisen yhteistoiminnan ja minpuolista käyttöä varten. Näin turvattaisiin
4286: erikoistumisen kehittyminen niillä talouselämän työtilaisuuksia suomalaiselle teollisuudelle. Vas-
4287: aloilla, joilla molempien osapuolten tuotannolli- taavasti neuvostoliittolaisten tuotteiden kysyn-
4288: set edellytykset tarjoavat hyvän perustan ja nän ja käytön lisääminen laajentaisi kauppaa
4289: suotuisat mahdollisuudet tällaisen yhteistyön ja antaisi vastaavasti työtä suomalaisille. Siksi
4290: harjoittamiselle, edistää molemmille maille olisi tehtävä kaikki voitava sen puolesta, että
4291: edullisia kaupallisia ja taloudellisia suhteita." neuvostoliittolaisten autojen, traktorien ja mui-
4292: Tällaista erikoistumista osapuolet suosittelevat den koneiden ja laitteiden käyttöä voitaisiin
4293: koneenrakennusteollisuuden alalla ja siinä mai- nykyisestään moninkertaistaa aivan ensi tilassa.
4294: nitaan erikseen metsä- ja maatalouskoneet ja Se varmistaisi työtilaisuuksia maassamme.
4295: -laitteet. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
4296: Työllisyyden parantamiseksi omassa maas- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4297: samme tulisi maittemme välillä solmittua pit-
4298: kän ajanjakson yhteistyösuunnitelmaa ryhtyä että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
4299: käytännössä välittömästi toteuttamaan. Maa- menpiteisiin tuotannollisen yhteistyön
4300: hamme tuodaan ulkomailta vuosittain noin 700 kehittämiseksi Suomen ja Neuvostolii-
4301: miljoonan markan arvosta maatalouskoneita ja ton teollisuuden välillä sekä voimak-
4302: ~kalustoa. Erilaisia autoja tuodaan Suomeen kaan tiedotustoiminnan toteuttamiseksi
4303: vuosittain lähes 100 000 kpl. Neuvostoliitosta neuvostoliittolaisten tuotteiden mainos-
4304: ja muista sosialistisen suunnitelmatalouden tamiseksi kotimaisen tuotannon mainos-
4305: maista tuonti on vielä vähäistä. Tämä johtuu kampanjan rinnalla erityisesti työllisyyt-
4306: neuvostoliittolaisten tuotteiden heikosta kysyn- tä turvaavana toimenpiteenä.
4307: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
4308:
4309: Matti Järvenpää Aulis Juvela Anna-Liisa Hyvönen
4310: 94 1979 .vp.
4311:
4312: Toivomusaloite n:o 82.
4313:
4314:
4315:
4316:
4317: E. Laine ym.: Suhteiden katkaisemisesta Etelä-Afrikkaan.
4318:
4319:
4320: E d u s k u n n a 11 e.
4321:
4322: Suomi ylläpitää edelleenkin taloudellisia, po- Etelä-Afrikasta lopettaen samalla taloudellisen
4323: liittisia ja diplomaattisia suhteita rotusortoa tuen tämän rotusortomaan kanssa käytävälle
4324: harjoittavaan Etelä-Afrikkaan. Valtion talou- kaupalle.
4325: dellisella tuella maamme porvarilliset urheilu- Maassamme on jo pitkään luvattu toimen-
4326: järjestöt ovat monipuolisessa yhteistyössä Etelä- piteitä Etelä-Afrikkaa vastaan. Näyttää kuiten-
4327: Afrikan kanssa vastoin YK:n yleiskokouksen kin siltä, että erillisin tekosyin, esim. luvat-
4328: päätöslauselmia. Suhteiden ylläpitäminen Etelä- tuihin pohjoismaiden yhteisiin toimenpiteisiin
4329: Afrikan rotusortohallitukseen on ristiriidassa viitaten ratkaisuja pitkitetään vuosi toisensa
4330: niin Yhdistyneiden Kansakuntien päätösten jälkeen. Näin ei saa enää jatkua.
4331: kuin myös Suomen ulkopolitiikan rauhanlinjan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
4332: kanssa. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4333: Erityisesti suomalainen puunjalostusteollisuus
4334: näyttää pitävän kynsin ja hampain kiinni kau- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4335: pankäynnistä Etelä-Afrikan kanssa. Näiden suh- Suomen diplomaattisten, poliittisten, ta-
4336: teiden katkaiseminen ei tuottaisi Suomelle mi- loudellisten, urheilullisten ym. suhtei-
4337: tään mainittavia vaikeuksia. Hiljattain esim. den katkaisemiseksi rotusortoa harjoit-
4338: Kanada päätti vetää kaupalliset edustajansa pois tavan Etelä-Afrikan kanssa.
4339: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1979.
4340:
4341: Ensio Laine Pauli Puhakka
4342: 1979 vp. 95
4343:
4344: Toivomusaloite n:o 8.3.
4345:
4346:
4347:
4348:
4349: Leppänen. ym.: Rajanylityspaikan aikaansaamisesta Ilomantsiin.
4350:
4351:
4352: Ed u s kun n d 1 e.
4353:
4354: Suomen ja Neuvostoliiton kanssakäymisen Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
4355: edistämiseksi sekä rajakaupan kehittämiseksi taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4356: on tarpeen lisätä rajanylityspaikkoja. Yksi täl-
4357: lainen on rajanylityspaikan saaminen Ilomant- että' hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4358: siin. rajanylityspaikan saamiseksi Ilomantsiin.
4359: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
4360:
4361: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
4362: Eino Poutiainen Pekka Vennamo Veikko Vennamo
4363: 96 1?79 vp.
4364:
4365: Toivomusaloite n:o 84.
4366:
4367:
4368:
4369:
4370: Männistö ym.: Kuopion-Petroskoin tieyhteyden aikaansaami-
4371: sesta.
4372:
4373:
4374: E d u s k u n n a 11 e.
4375:
4376: Suomen ja Neuvostoliiton lisääntyvä ja mo- mii rajakaupan alueella ja myös Kuopiosta toi-
4377: nipuolistuva kanssakäyminen on tehnyt välttä- mitetaan runsaasti teollisuuden tuotteita Neu-
4378: mättömäksi uusien rajanylityspaikkojen perusta- vostoliittoon. Esim. vaatetusteollisuus ja elin-
4379: misen. Myös· Kuopion ja Kuopion seudun yhtey· tarviketeollisuus voisivat hyvin käyttää kauppa-
4380: det Neuvostoliiton kanssa ovat lisääntyneet ja suhteiden kehittämiseen suoraa tieyhteyttä, jos
4381: jatkuvasti ilmenee kasvavaa tarvetta yhteistyön sopiva rajanylityspaikka olisi käytettävissä. Täl-
4382: kehittämiselle. Tästä syystä olisi tarpeellista saa- lainen paikka voisi olla esim. Niirala.
4383: da tieyhteys Kuopiosta Neuvostoliittoon, mm. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
4384: Petroskoihin. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4385: Suora kulkuyhteys palvelisi lisääntyviä mat-
4386: kustustarpeita ja kehittäisi yleensäkin matkai- että hallitus ryhtyisi asian vaatimiin
4387: lua Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Paitsi selvittelyihin ja neuvotteluihin sekä mui-
4388: turistiliikennettä palvelisi suora tieyhteys ja hin toimenpiteisiin tieyhteyden ja sen
4389: sopiva rajanylityspaikka myös tavaraliikenteen vaatiman rajanylityspaikan saamiseksi
4390: tarpeita. Pohjois-Karjalassa Karelia-Export toi- Kuopiosta Petroskoihin.
4391: Helsingissä 11 päivänä !huihtikuuta 1979.
4392:
4393: Lauha Männistö Jorma Rantala
4394: V. J. Rytkönen Petter Savola
4395: 1979 vp. 97
4396:
4397: Toivomusaloite n:o 85.
4398:
4399:
4400:
4401:
4402: P. Puhakka ym.: Maamme irrottamisesta BBC-sopimuksesta.
4403:
4404:
4405: E d u s k u n n a 11 e.
4406:
4407: Suomen ja Euroopan Talousyhteisön (EEC) miin taloudellisiin ja poliittisiin vaikeuksiin,
4408: sekä Euroopan hiili- ja teräsyhteisön välinen asetetaan ne monissa kansalaispiireissä syy-yh-
4409: sopimus astui voimaan vuoden 1974 alussa. teyteen EEC-sopimuksen vaikutusten kanssa.
4410: Sopimuksen solmimista edelsi mm. Talousneu- Edellä lausutun perusteella ehdotamme edus-
4411: voston ja tarkoitusta varten asetetun valtion- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4412: komitean piirissä suoritettu selvitys.työ sopi-
4413: muksesta odotettavissa olevista vaikeuksista. että hallitus tutkituttaisi Euroopan
4414: Useimpien selvitysten tulokset olivat luonteel- Talousyhteisön ja Euroopan hiili- ja te-
4415: taan rauhoittavia, vieläpä niissä varoitettiin vai- räsyhteisön kanssa solmittujen sopimus-
4416: keuksista, joihin maamme joutuisi ellei mai- ten haitalliset seurausvaikutukset ja ryh-
4417: nittuja sopimuksia aikaansaataisi. tyisi tutkimusten tulosten perusteella
4418: Kun nyt toisaalta on olemassa jo konkreetti- toimenpiteisiin EEC:n haittavaikutusten
4419: sia kokemuksia sopimusten vaikutuksista sekä torjumiseksi ja maamme irrottamiseksi
4420: toisaalta maamme on joutunut ennennäkemättö- EEC-kytkennästä.
4421: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
4422:
4423: Pauli Puhakka Ensio Laine E.-J. Tennilä
4424: Seppo Toiviainen Marjatta Mattsson Mikko Kuoppa
4425: Sten Söderström M.-L. Salminen
4426:
4427:
4428:
4429:
4430: 13 087900581L
4431: 98 1979 vp.
4432:
4433: Toivomusaloite n:o 86.
4434:
4435:
4436:
4437:
4438: P. Puhakka ym.: Suomen eroamisesta Taloudellisen yhteistyön ja
4439: kehityksen järjestöstä.
4440:
4441:
4442: E d u s k u n n a 11 e.
4443:
4444: Kun eduskunta v. 1968 antoi suostumuk- Liittyminen OECD-järjestön jäseneksi mer-
4445: sensa Suomen liittymiseen Taloudellisen yhteis- kitsee myös huomattavia kustannuksia maal-
4446: työn ja kehityksen järjestöä (OECD) koske- lemme. OECD-järjestön jäsenmaksuksi vuoden
4447: vaan konventioon, vastustivat kommunistit ja 1979 tulo- ja menoarvioon on ehdotettu yli
4448: kansandemokraatit tätä ratkaisua. Totesimme, 2 milj. mk. Lisäksi Pariisissa toimiva edus-
4449: että jäl'ljestö on syntynyt ja kehittynyt suur- tusto ja muut jäsenyydestä aiheutuvat menot
4450: valta- sekä sosialismin ja kapitalismin vastak- aiheuttavat huomattavan menoerän valtiolle.
4451: kaisuuksien pohjalta. Sen varsinaisis.ta jäsenistä Suomi voisi saavuttaa mahdolliset tarjolla
4452: NATO:on kuuluvilla on kiistaton vaikutusval- olevat tutkimus- ym. edut erikoissopimuksin,
4453: ta. Suomen jäsenyys OECD-järjestössä heittää m~kä ei edellyttäisi jäsenyyttä järjestössä. Täl-
4454: tämän vuoksi epäilyksen maamme puolueetto- löin maamme asema olisi riippumattomampi ja
4455: muusasenteeseen. Suomella ei ole sanottavaa sen toimintavapaudet laajan ja kaikista syrjin-
4456: mahdollisuutta vaikuttaa järjestön toimintaan. nästä vapaan kaupallisen ja taloudellisen yhteis-
4457: OECD-jäsenyysajan kokemus on vakuutta- työn suhteen olisivat suuremmat.
4458: vasti osoittanut, että järjestön toiminta sen ta- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
4459: voitteiden mukaisesti taloudellisen kasvun edis- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4460: tämiseksi tukee asenteillaan ja suosituksillaan
4461: suurpääoman taloudellisia pyrkimyksiä ja suun- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
4462: tautuu työläisten ja kansamme suuren enemmis- menpiteisiin Suomen eroamiseksi Talou-
4463: tön taloudellisia etuja ja tavoitteita vastaan. dellisen yhteistyön ja kehityksen järjes-
4464: Järjestön toiminta mm. rahanarvon vakaana töä (OECD) koskevasta konventiosta.
4465: säilyttämiseksi on osoittautunut tehottomaksi.
4466: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
4467:
4468: Pauli Puhakka Ensio Laine Irma Rosnell
4469: Seppo Toiviainen Marjatta Mattsson Mikko Kuoppa
4470: Sten Söderström E.-J. Tennilä M.-L. Salminen
4471: 1979 vp. 99
4472:
4473: Toivomusaloite n:o 87.
4474:
4475:
4476:
4477:
4478: Saukkonen vm.: Parikkalasta Neuvostoliittoon suuntautuvan lii-
4479: .kenteen ·avaamista koskevien suunnitelmien laatimisesta.
4480:
4481:
4482: E d u s k u n n a 11 e.
4483:
4484: Suomen ja Neuvostoliiton välinen rautatie- avaaminen ei vain Itä-Suomen, vaan suurelta
4485: lii!kenne on jatkuvasti kasvanut Vainikkalan ra- osin myös Pohjois- ja Keski-Suomen liikenteen
4486: ja-aseman vastaanottokyvyn joutuessa näin ko- Neuvostoliittoon kulkemaan Parikkalan kautta.
4487: valle koetukselle. Vuoden 1974 alusta on avau- Kauttakulkuliikenteen avaamisesta Parikka-
4488: tunut uusi maantieyhteys Suomesta Neuvosto- lasta Neuvostoliittoon on Pariikkalan kunnan
4489: liittoon Nuijamaan kunnan alueelta. Uuden toimesta esitetty useita hankkeen toteuttami-
4490: rautatieylityspaikan avaamisesta ei sensijaan ole seen tähtääviä perusteluja samoin kuin rautatie-
4491: puhuttu. Kun Patikikalan kunnan alueelta on jo kuljetusten määrää koskevia selvityksiä.
4492: olemassa valmis, täysin käyttämätön rautatie- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4493: yhteys Neuvostoliittoon, ovat Parikkalan kunta nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4494: ja eräät muut yhteisöt toistuvasti esittäneet muksen,
4495: kauttakulkuliikenteen avaamista ParikkaJan
4496: kautta Neuvostoliittoon. Ottaen huomioon Pa- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
4497: rikkalasta Joensuuhun, Savonlinnaan ja Imat- menpiteisiin Parikkalasta Neuvostoliit-
4498: ran-Lappeenrannan suuntaan jo olevat rauta- toon suuntautuvan liikenteen avaamista
4499: tieyhteydet johtaisi P~alan raja-aseman koskevien suunnitelmien laatimiseen.
4500: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
4501:
4502: Juhani Saukkonen Pentti Poutanen Mikko Kaarna
4503: 100 1979 vp.
4504:
4505: Toivomusaloite n:o 88.
4506:
4507:
4508:
4509:
4510: V. Vennamo ym.: Länsi-Saksan kanssa käytävän kaupan tasa-
4511: painottamisesta.
4512:
4513:
4514: E d u s k u n n a 11 e.
4515:
4516: Maamme ulkomaan!kauppa Länsi-Saksan Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
4517: kanssa on epäsuhtainen. Vientimme on paljon taen eduskunnan hyvaksyttävaksi toivomuksen,
4518: pienempi kuin tuontimme. Näin on jatkunut
4519: vuosikymmeniä. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
4520: Jos Länsi-Saksan ullkomaadkauppamme va- menpiteisiin ulkomaankauppamme Län-
4521: jaus saadaan poistetuksi, ei maatamme lähi- si-Saksan kanssa tasapainottamiseksi
4522: vuosina uhkaa minkäänlainen valuuttapula. niin, että nykyinen maallemme valuutta-
4523: Tässä on siis eräs ulkomaankauppamme ydin- tappiollinen ja epäedullinen tilanne ei
4524: kysymys. Se on kiireellisesti korjattava. enää saa jatkua.
4525: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
4526:
4527: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Pekka Vennamo
4528: Urho Pohto Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
4529: J. Juhani Kortesalmi
4530: 1979 vp. 101
4531:
4532: Toivomusaloite n:o 89.
4533:
4534:
4535:
4536:
4537: V. Vennamo ym.: Elintarvikkeiden viennistä Neuvostoliittoon.
4538:
4539:
4540: E d u s k u n n a II e.
4541:
4542: Neuvostoliitossa on rajattomat elintarvikkei- Tällaiseen kansamme etujen vastaiseen asian-
4543: den mankkinat. Sitäpaitsi Leningrad on valtava tilaan olisi siis kiireellisesti saatava korjaus.
4544: kulutuskeskus, johon jo ennen ensimmäistä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
4545: maailmansotaa vietiin laajalti Suomesta jaclm- taen eduskunnan hyväksyttävaksi toivomuksen,
4546: vasti elintarvil&eita.
4547: Kuitenkin hallitus on kauppasopimuksessa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
4548: laiminlyönyt elintarvikkeiden viennin Neuvos- menpiteisiin elintarvikkeittemme vien-
4549: toliittoon, vaikka Neuvostoliitto on jo ostanut nin riittävästi turvaamiseksi Neuvosto-
4550: elintarviklkeita jopa Yhdysvalloista saakka. liiton rajattomilta markkinoilla käyt-
4551: ILmeisesti maamme valtaa pitävät ovat ha- täen myös hyväksi hallitusten välillä
4552: lunneet toteuttaa perhe- ja pienviljelmien hä- tehtäviä lyhyemmän ja pitemmän ajan
4553: vittämistä välittämättä kansamme ja kansan- kauppasopimuksia ja taloussopimuksia.
4554: taloutemme edusta. On ollut kysymys poliit-
4555: tisista tavoitteista.
4556: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
4557:
4558: Veikko Vennamo Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
4559: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen Pekka Vennamo
4560: Urho Pohto
4561: 102 1979 vp.
4562:
4563: Toivomusaloite n:o 90.
4564:
4565:
4566:
4567:
4568: Aaltio ym.: Valtion kiinteistöjen sisälämpötilojen säätämisestä
4569: noin 20 asteeseen.
4570:
4571:
4572: E d u s kun n a II e.
4573:
4574: Energian hinnan jatkuvasti noustessa on lämpötilan tarpeettoman korkeaksi, ja näin
4575: ryhdytty kiinnittämään yhä enemmän huomiota kansantaloudellinen tuhlaus yhä lisääntyy.
4576: asuntojen ja sisätilojen tarpeettoman korkei- Mikäli lämpötila valtion kiinteistöissä voi-
4577: siin lämpötiloihin ja tästä aiheutuviin korkei- taisiin säätää noin 20 asteeseen, saavutettai-
4578: siin lämmitysikustannuksiin. Varsin!kin kylmä- siin varsin huomattavia säästöjä. On . myös
4579: nä aikana sisätilojen suhteellinen kosteus on huonetiloja, joissa :kovilla paJkkasilla sisälämpö-
4580: liikaa lämmitetyissä tiloissa kohtuuttoman al- tila putoaa huomattavasti alle 20 asteen. Luon-
4581: hainen ja aiheuttaa va~keuksia varsinkin aller- nollisesti myös näissä tapauksissa tulisi ryhtyä
4582: giaan taipuvaisille henkilöille. toimenpiteisiin lämpötilan nostamiseksi 20 as-
4583: Koska lämmitykseen käytetään pääasiassa teeseen.
4584: tuontipolttoainetta, on lämmityskustannusten Koska lämpötilan yhtäkkinen pudottaminen
4585: suuruudella huomattava kansantaloudellinen ja aiheuttaa terveydellisiä haittoja, olisi määräys
4586: valuuttapoliittinen merkitys. Niinpä valtioval- sisälämpötilojen pitämiseksi noin 20 asteessa
4587: lan taholtakin on kiinnitetty asiaan huomiota annettava olemaan vo1massa elokuusta 1979
4588: ja esitetty toivomuksia sisälämpötilojen säätä- lähtien.
4589: miseksi noin 20 asteeseen. Tässä ei kuiten-
4590: kaan ole :kovin!kaan yleisesti onnistuttu. Niinpä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4591: sisälämpötila yleisesti valtion virastoissa ja lai- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4592: toksissa, vieläpä eduskunnassa, on niin korkea, muksen,
4593: että oleskelu tällaisissa tiloissa on lähes tus- että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
4594: kallista henkilöi!lle, jotka normaalisti ovat tot- menpiteisiin eduskunnan ja valtion kiin-
4595: tuneet oleslkelemaan noin 20 asteen lämmössä. teistöjen sisälämpötilojen säätämiseksi
4596: Ja toimipaikassaan ko11keaan sisälämpötilaan noin 20 asteeseen elokuusta 1979 läh-
4597: tottunut henkilö säätää myös oman asuntonsa tien.
4598: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
4599:
4600: Sampsa Aaltio Pekka Jokinen Eeva Kauppi
4601: Matti Hakala Tapani Mörttinen Helena Pesola
4602: Matti Pelttari Tauno Valo Eva-Maija Pukkio
4603: Olavi Nikkilä Jalmari Torikka Arto Lampinen
4604: Timo Ihamäki Toivo T. Pohjala Ritva Laurila
4605: Juhani Laitinen Saara Mikkola Anna-Kaarina Louvo
4606: Matti Maijala Heikki Järvenpää Aila Jokinen
4607: Toivo Mäkynen Lauri Impiö Eero Lattula
4608: Heikki Perho Peter Muurman
4609: 1979 vp. 103
4610:
4611: Toivomusaloite n:o 91.
4612:
4613:
4614:
4615:
4616: Aaltonen ym.: Metsäverotuksen saattamista myyntituloihin perus-
4617: tuvaksi koskevan esityksen antamisesta.
4618:
4619:
4620:
4621: E d u s k u n n a 11 e.
4622:
4623: Suomessa käytössä oleva metsäverotus pe- leenlkin vain noin 50 % nettokantorahatulojen
4624: rustuu keskimääräisyyden periaatteelle. Siinä summasta.
4625: arvioidaan veronalainen tulo kun1kin metsälön Edellä mainitusta lukusarjasta kävi myös
4626: kohdalla keskimääräisenä ottaen huomioon ilmi, että verotuksessa huomioitu kantoraha-
4627: metsämaan ala, hyvyys ja sijainti, joiden kat- tulo on huomattavasti jäykkäliikkeisempi kuin
4628: sotaan osoittavan kunkin metsälön tuoton suu- todellinen kantorahatulo. Tämä johtuu vero-
4629: ruuden. tuksessa käytetyn kolmen vuoden rkeslkiarvohin-
4630: Tämä järjestelmä on ollut voimassa pienin nan menettelystä, mutta myös verotuksessa
4631: muutaksin aina vuodesta 1922 lahtien. Näin käytetystä muuttamattoman hakkuumäärän pe-
4632: siitäkin huolimatta, vailkka metsäverotuksen riaatteesta. Näin ollen kantorahatulojen suu-
4633: uudistamista on käsitelty kahdessa eri komi- retessa niiden verotusarvo suhteellisesti alenee
4634: teassa, metsäverotuksen uudistamiskomiteassa ja päin~astoin. Siis progression va~kutus on
4635: v. 1942 (Ilvessalo ym.) sekä metsäverokomi- aivan nurin:kurinen. Nykyinen metsäverotus-
4636: teassa v. 1964 (Hervonen ym.). Ilvessalon menettely suosii siis niitä, joilla on mahdolli-
4637: komitea suoritti runsaasti tutkimuksia vero- suus saada suuria metsänmyyntituloja ja myös
4638: tuksessa käytetyn ns. puhtaan tuoton suhteesta mahdollisuus keinotelia korkeasuhdan teilla.
4639: saatuihin kantorahatuloihin. Tällöin tultiin sii- Vaikka nämä epäkohdat on todettu, ei met-
4640: hen tulokseen, että tämä suhde oli 1: 2. Siis säverotuksessa ole päästy todellisiin par,annuk-
4641: va1l<Jka todellisista kantorahatuloista oli jo vä- siin, joiden avulla voitaisiin siirtyä entistä
4642: hennetty metsänhoito- ja metsänparannustöiden, orkeudenmukaisempaan verotukseen. Edellä
4643: leimauksen ja niihin liittyvien hallintotoimien mainituissa komiteanmietinnöissä on kyllä myös
4644: kulut, niin siitä huolimatta nämä nettokanto- todettu nämä epäkohdat ja esitettykin siirty-
4645: rahatulot tulivat verotuksessa huomioiduksi mistä metsän myyntiverotukseen pitäen lähtö-
4646: vain noin puoleen määrään, lähes puolen jää- kohtana todellisia kantorahatuloja. Mutta komi-
4647: dessä kokonaan verottamattomaksi tuloksi. tean vähemmistönäkin ollen suurmetsänomista-
4648: Myöhemmin suonttl metsänhoitaja Selin jien edustajien eriävä mielipide on saanut taak-
4649: metsäntutkimuslaitoksessa vastaavanlaisia tutki- seen asioista päättävät elimet ja metsävero-
4650: muksia vv. 1950-53 ja päätyi siihen, että tuksen uudistamisessa ei ole päästy näpertelyä
4651: verotuksessa käytetyn ja todella saadun netto- pitemmälle.
4652: kantorahatulon suhde oli pysynyt jokseenkin Nykyisen metsäverotuksen teknillinen suori-
4653: samana kuin edellä mainitussakin Ilvessalon tus on kyllä mahdollisimman yksinkertaista,
4654: komitean tutkimuksessa. mutta samalla kaavamaista. Tällainen järjes-
4655: Selinin sarjoja on sittemmin jat!kettu käyttä- telmä ei ota huomioon metsän kunnon suuria
4656: mällä tilastollisen päätoimiston laskemia kanto- vaihteluita. Puuston laadusta riippuen saattaa
4657: rahatulosummia lähtökohtana ja näistä brutto- kahden samanlaisella maaperällä kasvavan sa-
4658: summista vähentäen arvionvaraisesti 12 % manikäisen puuston ksvussa olla jopa monin-
4659: puun kasvatuksen kuluina. Näin on saatu luku- kertainen ero, ja sen taloudellisessa arvossa
4660: sarjat vertailukelpoisiksi.. Vv. 1954-63 laskel- vielä suurempikin ero. Kun näitä verotetaan
4661: mat osoittivat suhteen pysyneen edelleenkin saman verokuutiometrin mUikaan, muodostuu
4662: suunnilleen samana, päätyen 41-63 % välisiin verotus kovin epätasaiseksi. Näin ollen on
4663: arvioihin. Siis verotuksen piiriin on tullut edel- suuri joukko metsälöitä, joita yliverotetaan,
4664: 104 Toivomusaloite n:o 91
4665:
4666:
4667: mutta yhtä suuri ellei suurempikin metsälö- Suurmetsänomistajat, jotka kannattavat ny-
4668: joukko aliverotuksella. kyistä pinta-alaverotusta metsäverotuksen pe-
4669: Olisi myös kohtuullista ja oikeudenmu- rusteena ja vastustavat oman etunsa perusteella
4670: kaista, että suurmetsänomistajat joutuisivat siirtymistä todellisten tulojen verotukseen sa-
4671: veroprogression alaiseksi kuten muuclcin suu- novat, että tämä siirtyminen saattaisi kuntien
4672: riin tuloihin yltävät, näin varsinkin kun he talouden vararikkoon kuntien tulojen epätasai-
4673: haluavat keinotelia suurilla metsänmyynneillä suuden takia. Tähän on huomautettava, että
4674: korkeasuhdanteiden aikana. Tähän ei pien- tämä epäkohta voidaan hoitaa kuntien vero-
4675: metsänomistajalla ole varaa, vaan hänen on tasausrahastojen avulla. Lisäksi on huomattava,
4676: myytävä metsäänsä suhdanteista riippumatta, että maalaiskunnissakin maatalousyrittäjien ve-
4677: joten tämänkin takia olisi syytä siirtyä todel- rotulot eivät ole ratkaisevia verrattuna palkan-
4678: listen metsänmyyntitulojen verotukseen. saajien ja muiden yrittäjien maksamiin vero-
4679: Uusi epäkohta on nyt tullut esille sen jäl- määriin.
4680: keen kun maatalouden puolella siirryttiin netto- Edellä mainitun perusteella ehdotamme edus-
4681: verotuksen piiriin. Metsätulojen kohdalla pinta- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4682: alaverotus on näet omiaan kannustamaan yli-
4683: hakkuisiin. Metsäverotuksen ollessa riippuma- että hallitus ensi tilassa antaisi edus-
4684: ton hakkuiden määrästä se houkuttelee liika- kunnalle esityksen metsäverotuksen saat-
4685: hakkuisiin tietäen, että maatalouteen sijoitet- tamisesta todellisiin myyntituloihin pe-
4686: tuna metsätulot tarjoavat huomattavia poisto- rustuvaksi siten, että se tekisi oikeutta
4687: oikeuksia ja siten vähennyksiä maatalouden pienmetsänomistajille, mutta estäisi mm.
4688: tuloverotuksessa. Siirtymällä todellisten metsä- veroprogression käyttöön otolla suur-
4689: tulojen verotukseen oikaistaisiin myös samalla metsänomistajien metsänmyyntikeinotte-
4690: tämä maatalouden verotuksessa oleva epäkohta. lun korkeasuhdanteiden aikana.
4691: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
4692:
4693: Markus Aaltonen Matti Luttinen
4694: Anna-Liisa Piipari Jorma Rantala
4695: 1979 vp. 105
4696:
4697: Toivomusaloite n:o 92.
4698:
4699:
4700:
4701:
4702: Aaltonen ym.: Pienteollisuuden toimintaedellytysten parantami-
4703: sesta.
4704:
4705:
4706: E d u s k u n n a 11 e.
4707:
4708: Talouspoliittisessa tavoitteenasettelussa tulee sa tapauksissa suurteollisuutta viihtyisämmän
4709: lähivuosien aikana olemaan uusien pysyvien työympäristön ja vaihtdevamman työn.
4710: työpailklkojen luomisella erittäin keskeinen sija. Kun pienteollisuuden piirissä yleensä myös
4711: Tässä suhteessa pienteollisuuden tarjoamia mah- kyetään suurteollisuutta joustavammin muut-
4712: dollisuuksia ei ole mielestämme käytetty hyväk- tamaan tuotantosuuntaa ja -menetdmiä kul-
4713: si lähimainkaan ri1ttävässä laajuudessa. Tämän loisenkin markkina- ja suhdannetilanteen mu-
4714: vuoksi olisikin kiiredlisesti ,ryhdyttävä toi- kaan, olisi tämänkin vuoksi perusteltua suun-
4715: menpiteisiin pienteollisuuden tomintaedellytys- nata lähivuosien teollisuuspoliittiset toimenpi-
4716: ten parantamiseksi. teet erityisesti pienteollisuuden kehittämiseen.
4717: Toimellipiteitä suunniteltaessa lähtökohtana Ede:Ilä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4718: tulisi olla PKT-toimilkunnan mietinnössä (ko- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4719: miteanmietintö 1978: 42) tehdyt ehdotukset. muksen,
4720: Näiden ehdotusten edelleen kehittämisessä ja
4721: toteuttamisessa tulisi ottaa myös huomioon että hallitus ryhtyisi kiireisesti toi-
4722: huomispäivän vaatimukset työolosuhteiden osal- menpiteisiin pienteollisuuden toiminta-
4723: ta. Jo nykyisellään pienteollisuus tarjoaa useis- edellytysten parantamiseksi.
4724: Helsingissä 20 päivänä huhdkuuta 1979.
4725:
4726: Markus Aaltonen Reino Breilin
4727: Tellervo Koivisto Paula Eenilä
4728: Sinikka Luja-Penttilä Matti Luttinen
4729: Kaj Bärlund Jouko Tuovinen
4730:
4731:
4732:
4733:
4734: 14 087900581L
4735: 106 1979 vp.
4736:
4737: Toivomusaloite n:o 93.
4738:
4739:
4740:
4741:
4742: Aaltonen ym.: Turveteknologian ja -kemian tutkimuslaitoksen
4743: perustamisedellyty,sten selvittämisestä.
4744:
4745:
4746: E d u s k u n n a 11 e.
4747:
4748: Vallitsevan ja myös eri alojen asiantuntiJain tuksen aluevaltaus, olisi tärkeää, että laitok-
4749: käsityksen mukaan pääosaltaan pysyväksi jää- sesta saatavia kdkemuksia voitaisiin käyttää
4750: vässä energiapoliittisessa tilanteessa on pakko mahdo1lisimman tehokkaasti hyväksi. Parhaiten
4751: hakea esiin katkJki ne mahdollisuudet, joita tämä onnistuisi, jos turvekeksitehtaan yhtey-
4752: hyvaksikäyttäen voitaisiin mahdollisimman teen voitaisiin perustaa 'erityinen tutkimuslai-
4753: suuri määrä niinhyvin polttoaineina kuin ke- tos, jonne keskitettäisiin niinhyvin turvetekno-
4754: mian teotlisuuden raaka-aineena:kin käytettävis- logiaan kuin turvekemiaankin liittyvä tutkimus-
4755: tä ulkomaisista öljytuotteista korvata kotimai- toiminta. Kun yhteydet pääkaupunkiin ovat
4756: silla raaka-aineilla. Tässä suhteessa kotimaiset Etelä-Pohjanmaalta erittäin nopeat ja hyvät,
4757: turvevaramme ja niiden hyvaksikäyttäminen voisi nyt puheena oleva turveteknologian ja
4758: tarjoavat ilmeisesti lukuisia erilaisia mahdolli- turvekemian tutkimuslaitos toimia valtion tut-
4759: suuksia, joiden selvittämiseen olisi !kiireellisesti kimuskeskuksen alaisena. Vastaavista kaukana-
4760: ja tehostetuin toimenpitein ryhdyttävä. Erityi- kin pääkaupungin ulkopuolella toimivista tut-
4761: sesti kaipaa selvittämistä nykyisin sesonkiluon- kimuslaitoksista on meillä runsaasti esimerk-
4762: teisena tapahtuva turpeennosto, jonka kehittä- kejä. Ne osoittavat, että tutkimuslaitdksen si-
4763: minen sellaiseksi, että työ voisi tapahtua ympä- joittaminen oikeaan toimintaympäristöön antaa
4764: ri vuoden, olisi välttämätöntä. Niinikään kai- suuremman hyödyn kuin ka1kkinaisen tutki-
4765: paa tehostettua selvittämistä turpeen polttotek- mustoiminnan keskittäminen steriilissä ympä-
4766: ni~kka, jota olisi kyettävä kehittämään nykyistä ristössä toimivaan suureen tutkimuslaitokseen.
4767: tehokkaammaksi. Oman ryhmänsä turpeen Edellä mainitun perusteella ehdotamme edus-
4768: hyvaksikäyttämisessä muodostaa turvekemia, kunnan hyvaksyttäväksi toivomuksen,
4769: johon maassamme ei toistaiseksi ole ·kiinnitetty
4770: erityisempää huomiota. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4771: Etelä-Pohjanmaalle tullaan perustamaan tur- Etelä-Pohjanmaalle tulevan turvekaksi-
4772: vekoksitehdas, joka turvekeksin lisäksi tuottaa tehtaan yhteydessä toimivan turvetek-
4773: huomattavat määrät turvetervaa ja muita ke- nologian ja turvekemian tutkimuslaitok-
4774: miallisia yhdisteitä. Kun kyseinen laitos tulee sen perustamisedellytysten selvittämi-
4775: olemaan erittäin mevkitsevä uusi turpeenjalos- seksi.
4776: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
4777:
4778: Markus Aaltonen Sinikka Luja-Penttilä
4779: Tellervo Koivisto Juhani Raudasoja
4780: Jorma Fred
4781: 1979 vp. 107
4782:
4783: Toivomusaloite n:o 94.
4784:
4785:
4786:
4787:
4788: Ahde ym.: Asumiskustannusten nousun hillitsemisestä ja asumis-
4789: kustannuksiffi liittyvien epäkohtien poistamisesta.
4790:
4791:
4792:
4793: E d u s k u n n a 11 e.
4794:
4795: Asumiskustannukset muodostavat pieni- ja asunnoissa asuvaa ruokakuntaa kohti tuki oli
4796: keskituloisilla kohtuuttoman suuren menoerän kaksinkertainen vuokra-asunnoissa asuviin ver-
4797: heidän ,tuloistaan. Erityisen vaikeassa asemas- rattuna.
4798: sa ovat nuoret perheet ja yleensä nuoret. Selvimmin tarveharkintainen lapsiperheiden
4799: Maassamme on tällä hetikellä 15-24-vuotiaita asumistuki oli vuonna 1975 vain 6 % ja
4800: noin 800 000 ja 25-29-vuotiaita runsaat eläkeläisten asumistuki 9 % kokonaistuesta.
4801: 400 000. Yhteensä heitä on neljännes koko Asumistuessa on viime vuosien laajentumisesta
4802: väestöstä. Asumiskustannuspaine kohdistuu huolimatta edelleenkin enemmänkin sosiaali-
4803: erityisesti juuri näihin, vuokra-asunnossa asu- avun piirteitä kuin sitä asuntopoliittista tehoa,
4804: viin, ensimmäistä omistusasuntoa hankkiviin jota asumistukijärjestelmää vuonna 1975 uudis-
4805: nuoriin perheisiin sekä perheen perustamisvai- tettaessa kaavailtiin.
4806: heessa oleviin ja työelämään siirtyviin nuoriin. Asumiskustannusten nousupaineen hillitsemi-
4807: Maastamuuton syistä tehdyissä selvityksissä seksi ja asumiskustannuksiin liittyvien epäkoh-
4808: on käynyt ilmi, että asunnonsaantivaikeudet tien poistamiseksi olisi mielestämme ryhdyt-
4809: ja asumiskustannukset ovat tä11keimpiä kysy- tävä mm. seuraaviin toimenpiteisiin.
4810: myksiä. Esimerkiksi Ruotsi ja Norja ovat otta- Asumiskustannusten korotuspaineen hillitse-
4811: neet myös asuntojen rahoituksessa ja asumis- miseksi olisi luotava sellainen tasoituslaina-
4812: kustannusten tasaamisessa suuren yhteiskunnal- järjestelmä, jossa valtion osalainoittamassa
4813: lisen vastuun. Teollisuuden keskipalkkaa saava vudkra-asuntotuotannossa määritellään tulota-
4814: kaksilapsinen perhe, jossa sekä mies että vaimo soon nähden kohtuullinen enimmäisvuokra
4815: ovat työssä, maksoi v. 1975 noin 75 m2 :n suu- vuoden 1980 alusta lähtien ja jossa valtion lai-
4816: ruisesta valtion lainoittamasta vuokra- tai naittamassa omistusasuntotuotannossa kohtuul-
4817: osuuskunta-asunnosta käytettävissä olevista tu- liset asumiskustannukset määrittelevä lainajär-
4818: loista asumiskustannuksina seuraavat osuudet: jestelmän uudistus tulisi voimaan vuoden 1980
4819: Norja 8 %, Ruotsi 14% ja Suomi 26 %. puolivälistä lähtien.
4820: Muissa pohjoismaissa oli lisäksi järjestetty mah- Asumistukijärjestelmä tulisi ulottaa perhe-
4821: dollisuus hankkia oma asunto pienellä alku- koosta ja asumismuodosta riippumatta koske-
4822: pääomalla ja halvoin asumiskustannuksin. maan kaiklkia asumistuen tarpeessa olevia.
4823: Asuntosektorin tukipolitiikkaa koskevan tut- Vuokra-asuntojen vuokrat olisi saatettava ve-
4824: kimuksen mukaan yhteiskunta antoi vuonna rosta suoritettavin vähennyksin vähennyskel-
4825: 1975 asumiseen tukea seuraavasti: poisiksi jo vuoden 1980 verotusta suoritet-
4826: asumistuki . . . . . . . . . . . . 244 milj. mk taessa ja omistusasuntojen !korkojen verovä-
4827: valtion lainojen korkotuki 445 , , hennysoikeuden määräytymisessä olisi otettava
4828: verotuksen korkovähennys 400 , , huomioon myös perhekoko.
4829: asuntoedun verottomuus 493 , , Luottolaitosten myöntämien asuntolainojen
4830: yhteensä .............. 1 582 milj. mk taikaisinmalksuaikaa tulisi pidentää siten, että
4831: ensimmäisen asunnon hankinta pienellä alku-
4832: Mainitusta kdkonaistuesta suuntautui pää- pääomalla on mahdollista.
4833: asiassa nuorten ja muiden pienituloisten asut- Kuntien maanhankintamäärärahojen riittä-
4834: tamiin ·vuokra-asuntoihin vain 28 %, vaikka vyys olisi turvattava joko vahion tulo- ja meno-
4835: niiden asuntokantaosuus oli 37 %. Omistus- arviossa tai Suomen Pankin luottojen avulla,
4836: 108 Toivomusaloite n:o 94
4837:
4838:
4839: jotta kunnat voisivat harjoittaa hyvää yhdys- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
4840: kuntarakentamista ja jotta tonttien vuokrien menpiteisiin asumiskustannusten nou-
4841: ja hintojen nousua voitaisiin kuntatasolla hil- sun hillitsemiseksi ja asumiskustannuk-
4842: litä. siin liittyvien epäkohtien ja eriarvoi-
4843: Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun- suuksien poistamiseksi.
4844: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4845: muksen,
4846: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
4847:
4848: Matti Ahde Jorma Rantala Anna-Liisa Piipari
4849: Arvo Salo Helge Siren Pirkko Valtonen
4850: Risto Tuominen Lea Savolainen Kaarina Suonio
4851: Reino Breilin Saara-Maria Paakkinen Mikko Rönnholm
4852: Pertti Hietala Paula Eenilä Lasse Lehtinen
4853: Jouko Tuovinen Pirkko Työläjärvi Kaisa Raatikainen
4854: Olli Helminen Tellervo Koivisto Bror Lillqvist
4855: Erkki Liikanen Seppo Tikka Eino Loikkanen
4856: Juhani Raudasoja Pekka Starast Seija Karkinen
4857: Matti Luttinen Mauno Forsman Maija Rajantie
4858: Salme Myyryläinen Matti Puhakka Tarja Halonen
4859: Pirjo Ala-Kapee Eino Grönholm Liisa Jaakonsaari
4860: Pentti Lahti-Nuuttila Jermu Laine Juhani Surakka
4861: Sinikka Luja-Penttilä Hannu Tapiola Sakari Knuuttila
4862: Markus Aaltonen Kaj Bärlund
4863: 1979 vp. 109
4864:
4865: Toivomusaloite n:o 95.
4866:
4867:
4868:
4869:
4870: Ahde ym.: Työllistämisvelvollisuuden asettamisesta valtion tukea
4871: saaville yrityksille.
4872:
4873:
4874:
4875:
4876: E d u s kun n a 11 e.
4877:
4878: Kansantaloutemme keskeisimpänä tavoittee- avustuiksia ja takauksia sekä korkotukea. Eräis-
4879: na tulee olla täystyöllisyyden saavuttaminen. sä tapauksissa kysymykseen tulevat myös osa-
4880: Eri tahoilla laadittujen ennusteiden ja selvi- kepääomasijoitu:kset. Lukuunottamatta eräitä
4881: tysten perusteella on todettavissa, että ilman nimenomaan työllisyysperustein myönnettäviä
4882: erityisen tehokkaita toimenpiteitä vasta 1980- tukia ei näiden tukien myöntämisessä ole riittä-
4883: luvun puoliväliin mennessä on reaalisia mah- västi otettu huomioon tukea saaneen yrityksen
4884: dollisuuksia saavuttaa riittävän kankea työlli- työllistämisvelvollisuutta. Tämän vuoksi olisi
4885: syyden taso. Tämän tason saavuttaminen edel- välttämätöntä kehittää valtion varoista yrityk-
4886: lyttää kuitenkin, että niin !kotimainen kuin sille myönnettäviä tukia koskevia säännöksiä
4887: ulkomainenkin taloudellinen kehitys muodos- ja määräyksiä siten, että pääsääntöisesti yrityk-
4888: tuu selvästi suotuisammaksi kuin edellisten sille asetettaisiin tuen saamisen edehlytykseksi
4889: vuosien kehitys on ollut. työllistämisvelvoite.
4890: Vai:l&akin maassamme viime vuosina har- Kiireisesti tulisikin kehittää järjestelmä, jon-
4891: joitettu talouspoliti~kka siihen liittyvine työl- ka perusteella valtion tukea saavan yrityksen
4892: lisyyttä tukevine toimenpiteineen onkin saanut tulisi vastavuoroisesti sitoutua työllistämään
4893: aikaan käänteen parempaan suuntaan työlli- määräajaik:si tietty, ennalta sovittu määrä työn-
4894: syydenki:n osalta, edellyttävät keskipitkän aika- tekijöitä ja toimihenkilöitä. Järjestelmän tulisi
4895: välin taloudelliset nakymät huomattavia lisä-
4896: toimenpiteitä työllisyystilanteen parantamiseksi. koskea kaikkia niitä toimialoja, joille valtion
4897: Suoritettuihin elvytystoimenpiteisiin liittyvät tukea myönnetään. Siten järjestelmän piiriin
4898: työ1listämistoimenpiteet ovat hyvin huomatta- tulisi sisällyttää teollisuuden ja palveluelinkei-
4899: vassa määrin tukeutuneet julkisen sektorin nojen lisäksi myös muun muassa maatalous-
4900: omiin toimenpiteisiin ja rahoitukselliseen tu- yritykset silloin, kun niissä käytetään vierasta
4901: keen. Näissä yhteyksissä ovat mielestämme työvoimaa. Mikäli yritys ei täytä sille asetettua
4902: jääneet liian vähälle huomiolle yrityssektorin työllistämisve1voitetta, tulisi valtion myöntämää
4903: velvollisuudet työ1lisyyden kohentamiseksi. Eri- tukea vastaavasti vähentää.
4904: tyisesti olisi otettava yrityssektorin velvolli- Kun valtion varoista myönnetään tukea yri-
4905: suuksia tankasteltaessa huomioon se laajamit- tyksille sekä lakisääteisten että harkinnanvarais-
4906: tainen välitön tuki, joka valtion taholta on ten järjestelmien puitteissa, olisi työllistämis-
4907: suunnattu ja suunnataan yrityssektoriin. velvoitteesta säädettävä erityisellä lailJ.a, jonka
4908: Valtio tukee yrityssektoria yleisten verotuk- perusteella työllistämisvelvo1te voitaisiin aset-
4909: sellisten ja niihin rionastettavien toimenpitei- taa sen estämättä, mitä eri tukimuodoista muu-
4910: den lisäksi myöntämällä yrityksille Jaiooja, toin on säädetty tai määrätty.
4911: 110 Toivomusaloite n:o 95
4912:
4913:
4914: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- menpiteisiin sellaisen lainsäädännön val-
4915: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- mistelemiseksi} jonka perusteella valtion
4916: muksen, tukea saaville yrityksille asetettaisiin
4917: että hallitus kiireellisesti ryhtyisi Ioi- työllistämisvelvollisuus.
4918: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
4919:
4920: Matti Ahde Pertti Hietala Olli Helminen
4921: Risto Tuominen Jouko Tuovinen Erkki Liikanen
4922: Reino Breilin Paula Eenilä Pirkko Valtonen
4923: Juhani Raudasoja Juhani Surakka Kaarina Suonio
4924: Matti Luttinen Pirkko Työläjärvi Mikko Rönnholm
4925: Salme Myyryläinen Tellervo Koivisto Lasse Lehtinen
4926: Pirjo Ala-Kapee Seppo Tikka Kaisa Raatikainen
4927: Pentti Lahti-Nuuttila Pekka Starast Bror LiUqvist
4928: Sinikka Luja-Penttilä Mauno Forsman Arvo Salo
4929: Jorma Rantala Matti Puhakka Eino Loikkanen
4930: Markus Aaltonen Eino Grönholm Seija Karkinen
4931: Kaj Bärlund Jermu Laine Maija Rajantie
4932: Helge Siren Hannu Tapiola Tarja Halonen
4933: Lea Savolainen Anna-Liisa Piipari Liisa Jaakonsaari
4934: Saara-Maria Paakkinen Sakari Knuuttila
4935: 1979 vp. 111
4936:
4937: Toivomusaloite n:o 96.
4938:
4939:
4940:
4941:
4942: Almgren ym.: Metsäverotuksen lieventämisestä.
4943:
4944:
4945: E d u s k u n n a 11 e.
4946:
4947: Maatilatalouden tuloveroasetusta muuttamal- johtuen metsätalouden tuloverotuksen ja varal-
4948: la tarkistettiin metsäveroperusteita noin vuosi lisuusverotuksen yhteisvaikutus ylittää huomat-
4949: sitten. Uudet veroperusteet yhdessä kantohinta- tavasti tilan tuottokyvyn.
4950: tason alentamisen kanssa ovat johtaneet metsä- Tällä hetkellä metsänomistajien veronmaksu-
4951: verotuksen kiristymiseen kohtuuttomasti. Kan- kykyä alentaa lisäksi se, että metsäkaupat ovat
4952: tohintatason alentuminen vaikuttaa tilanteeseen jo pitemmän ajan olleet lähes täysin pysähdyk-
4953: siten, että verotuksessa noudatetaan kolmen sissä. Metsäverotusta olisikin kiireisesti alen-
4954: edellisen vuoden keskimääräistä kantohinta- nettava.
4955: tasoa, mikä on huomattavasti korkeampi kuin Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
4956: nykyinen taso. Tilan liian korkean tuottoperus- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4957: teen vaikutus tuntuu lisäksi kiristyvänä myös
4958: varallisuusverotukseen. Metsäalueen verotusar- että hallitus ryhtyisi kiireisesti toi-
4959: vo määritetään varallisuusverotuksessa siten, menpiteisiin metsäverotuksen lieventä-
4960: että tilan tuotto kerrotaan kymmenellä. Tästä miseksi.
4961: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
4962:
4963: Esko Almgren Sauli Hautala Impi Muroma
4964: Olavi Ronkainen Jorma Fred
4965: 112 1979 vp.
4966:
4967: Toivomusaloite n:o 97.
4968:
4969:
4970:
4971:
4972: Alppi ym.: Asumiskustannusten alentamisesta asuntolainajärjes-
4973: telmää muuttamalla.
4974:
4975:
4976: Ed u s k u n n a 11 e.
4977:
4978: Asumismenot ovat korkeat lyhyiden laina- tettävissä olevista tuloista ja samalla keventäisi
4979: aikojen, korkeiden rakennuskustannusten ja vuokratalojen pääomakuluja.
4980: tonttien hintojen vuoksi. Monen perheen toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
4981: meentuloa asumiskustannukset tasittavatkin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4982: kohtuuttomasti.
4983: Tämän vuoksi asumismenojen alentamiseksi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4984: tulisi nykyisiä laina-aikoja pidentää vastaamaan asumiskusta,nnusten alentamiseksi niin,
4985: paremmin talojen käyttöikää. Tämä on välttä- että asuntolainojen laina-aikoja pidennet-
4986: mätöntä erityisesti valtion lainoittamien vuok- täisiin vähintään 45 vuoteen, että asun-
4987: ratalojen osalta, koska näissä taloissa asuinhuo- tolainojen korko porrastettaisiin siten,
4988: neistojen vuokrat huoneistoihin valittujen tulo- että ensimmäisenä viisivuotiskautena
4989: taso huomioon ottaen ovat kohtuuttomat. Sa- korkoa ei perittäisi, toisena viisivuotis-
4990: mat vuokrat ovat kohtuuttomat verrattaessa kautena korko olisi 1 prosentti ja kol-
4991: niitä kovanrahanasuntojen vuokriin, joissa eri- mantena viisivuotiskautena 2 prosenttia
4992: tyisesti vuokrien kertakorotukset ovat olleet ja sen jälkeen 3 prosenttia vuodessa,
4993: selvästi pienempiä kuin aravavuokrataloissa. että ensisijaislaino7en laina-aikoja pt·
4994: Nykyinen aravavuokrien määräytymisjärjes- dennettäisiin kaikkien lainojen osalta
4995: telmä ei talcaakaan kohtuullista vuokraa, ellei vähintään 25 vuoden pituiseksi sekä
4996: vuokraperusteisiin vaikuttavia pääomakuluja että eduskunnalle annettaisiin esitys
4997: alenneta. kohtuullisista asumiskustannusosuuk-
4998: Pidämmekin täl1keänä, että hallitus päättäisi sista.
4999: kohtuullisista asumiskustannusosuuksista käy-
5000: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
5001:
5002: Ulla-Leena Alppi Heli Astala
5003: Inger Hirvelä Helvi Niskanen
5004: 1979 vp. 113
5005:
5006: Toivomusaloite n:o 98.
5007:
5008:
5009:
5010:
5011: Alppi ym.: Maakaasuputken runkolinjan jatkamisesta Pirkan-
5012: maalle.
5013:
5014:
5015: Ed u s k u n n a II e.
5016:
5017: Pi11kanmaa on voima'kkaasti teollistunut ja allekirjoitetussa pitkän aikavälin kaupa!Hs-
5018: jatkuvasti kehittyvä teollisuusmaakunta. Näin taloudellisessa yhteistyödhjelmas,sa todetaan
5019: ollen myös energiantarve maakunnassa on kas- maakaasuputken runkolinjan jatkaminen yhdek-
5020: vava. Eri energiamuodoista omaa maakaasu si tutkimisen arvoiseksi asiaksi ja kun hank-
5021: useita kiistattomia etuja. Se on sekä edullinen keella olisi suuNa 'työlli:syysmerkitystä, tulisi
5022: että ympäristöystävällinen. Suomen olla asiassa aloitteellinen.
5023: Maakaasua on tuotu maahamme vuodesta Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
5024: 1973 lähtien NeuvoSJtoliitosta. Neuvostoliiton taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5025: suuret kaasuvarat sij:aitsevat lähellä omaa maa-
5026: tamme ja sieltä tuotavalla maakaasulla voitai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5027: siin Hämeen läänin ja Pirkanmaan energian- suunnitelmien laatimiseksi ja rakennus-
5028: tarve turvata piclcälle eteenpäin. Maakaasuput- töiden aloittamiseksi maakaasuputken
5029: ken runkolinjan jatkaminen nimenomaan L~h runkolinjan jatkamiseksi Kymenlaaksos-
5030: den ja Hämeenlinnan kautta Pi11kanmaalle olisi ta Lahden, Hämeenlinnan ja Toijalan
5031: myös kansantaloudellisesti edullisin. kautta Tampereelle ja muille Pirkan-
5032: Kun mm. Suomen ja Neuvostoliiton kesken maan teollistuneille paikkakunnille.
5033: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
5034:
5035: Ulla-Leena Alppi Tellervo Koivisto
5036: Mikko Kuoppa Pentti Lahti-Nuuttila
5037:
5038:
5039:
5040:
5041: 15 087900581L
5042: 114 1979 vp.
5043:
5044: Toivomusaloite n:o 99.
5045:
5046:
5047:
5048:
5049: Alppi ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta Nokialle.
5050:
5051:
5052: Ed u s kun n a 11 e.
5053:
5054: Nokia on kasv;anut yhdeksi voimakkaimmista Nykyisen virastotalon laajennus tai kokonaan
5055: ja elinvoimaisimmista teollisuuskeskuJksista Pir- uuden talon r~kentaminen nahdään Nokialla
5056: kanmaalla. Eri elinkeinojen lisääntyessä on li- välttämättömäksi edellä mam1tu1sta syistä.
5057: sääntynyt myös yhteiskunnallisten palvelujen Rakennushankkeelle on myös vahvat työllisyys-
5058: tarve, niin kunnallisten kun valtiollistenkin. perustelut, sillä Nokian työttömyysaste on tällä-
5059: Viimel<isimainittujen turvaamista vaikeuttavat kin hetkellä 9,6 %.
5060: puutteelliset tilat. Nokian nykyinen virastotalo Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
5061: on käynyt ahtaaksi, se on epätarkoituksenmu- nioiuaen eduskunnan hyväksyttäväiksi toivo-
5062: kainen ja mm. sen sosiaalitilat työntekijöille muksen,
5063: ovat alkeelliset. Rakennu:ksessa ei ole tiloja
5064: kaikille palveluille, vaan osa niistä on jouduttu että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
5065: sijoittamaan eri puolille kaupunkia, mikä luon- menpiteisiin valtion virastotalon raken-
5066: nollisesti haittaa palvelujen hyvää saantia. Mm. tamiseksi tai nykyisen virastotalon laa-
5067: kunnan verotoimisto toimii vuokratiloissa eril- jentamiseksi Nokialle.
5068: lään virastotalorakennuksesta.
5069: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
5070:
5071: Ulla-Leena Alppi Tellervo Koivisto Pentti Lahti-Nuuttila
5072: 1979 vp. 115
5073:
5074: Toivomusaloite n:o 100.
5075:
5076:
5077:
5078:
5079: Astala: Opintolainojen korkojen saattamisesta verotuksessa koko-
5080: naan vähennyskelpoisiksi.
5081:
5082:
5083: E d u s k u n n a II e.
5084:
5085: Opiskelevien ja hiljattain valmistuneiden menot ovat 8 000 markkaa, minkä lisäksi kor-
5086: avioparien asemaa vaikeuttavat mm. opintotuen komenoja voi olla esimerkiksi kodinperustamis-
5087: riittämättömyys, miehen varusmiespalveluksen lainasta.
5088: aiheuttamat epäkohdat sekä työnsaantivaikeu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan eduskun-
5089: det miltei kaikilla akateemisillakin aloilla. Ve- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5090: rotuksellinen epäkohta on, että laki velkojen
5091: korkojen vähennysoikeuden rajoittamisesta ve- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
5092: rotuksessa ( 953/7 4) sallii puolisoiden vähen- menpiteisiin velkojen korkojen vähen-
5093: tävän verotuksessa muiden kuin asunnosta joh- nysoikeuden rajoittamisesta verotuksessa
5094: tuvien velkojen korkoja yhteensä enintään annetun lain muuttamiseksi siten, että
5095: 5 000 markkaa. Pitkään opiskelleen avioparin opintolainojen korot olisivat rajoituk-
5096: opintolainat saattavat kuitenkin olla jopa setta vähennyskelpoisia.
5097: 100 000 markkaa, jolloin yksin niiden korko-
5098: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
5099:
5100: Heli Astala
5101: 116 1979 vp.
5102:
5103: Toivomusaloite n:o 101.
5104:
5105:
5106:
5107: Astala ym.: Määrärahasta kunnallisten vuokratalohankkeiden ra-
5108: hoituksen turvaamiseksi.
5109:
5110:
5111: E d u s k u n n a 11 e.
5112:
5113: Valtion lainoittamien vuokra-asuntojen koko- viime aikoina hieman kasvanut, koska teolli-
5114: naisrahoitus muodostuu ensisijaislainasta, asun- suus- ja liikelaitosten lkiinnostus on vähentynyt
5115: tolainasta ja omarahoitusosuudesta. näiden talojen raikennuttattniseen. Kiinnostumi-
5116: Ensisijaislainat ovat yleensä rahoituslaitosten sen vähentyminen ilmenee vuosittain jätettyjen
5117: myöntämiä luottoja, joiden laina-ajat ja korot vudkra-asuntojen lainoitushakemusten määrässä.
5118: ovat asuntohallituksen sääntelemiä. Niiden Kun vuonna 1975 hakemuksia jätettiin yh-
5119: osuus kokonaisrahoituiksesta on noin 35- teensä 44 400 vuokra-asunnon raikennuttami-
5120: 40 %. Valtion asuntolainan määrä saa asunto- seksi, niin tämä määrä on vähentynyt vuosit-
5121: tuotantolain mukaan olla enintään 60 % talon tain seuraavasti:
5122: hanlkinta-arvosta. Käytännössä valtion asunto-
5123: lainan osuus määräytyy tätä pienemmäksi, kos- v. 1976 37 600 asuntoa
5124: ka lainoituiksessa sovelletaan enimmäislainoitus- v. 1977 32 350 asuntoa
5125: arvoja, joihin kustannuksiin ei ole sisällytetty v. 1978 28 700 asuntoa
5126: tonttimaan eikä kunnallistekniikan kustannuk- Tämän vuoden asuntotuotantomäärärahasta
5127: sia. Viime vuosina valtion asuntolainan osuus haettiin lainoja enää noin 25 000 vuokra-asun-
5128: kokonaisrahoituksesta on muodostunut 50- non rakennuttamiseksi.
5129: 55 % :ksi. Asuntotuotantolain mukaan ensisi-
5130: jaislainojen ja valtion asuntolainojen osuus saa Lainahakemusten vähentyessä noUJSee esiin
5131: kattaa kotkeintaan 95 % talon hyväksytyistä kysymys, mitä on tehtävä, että vuokra-asuntoja
5132: kustannuksista. Omarahoitusosuuden tulee olla tuotettaisiin ,riittävästi ja miten kuntien mah-
5133: täten vähintään 5 %. Se on ollut keskimäärin dollisuuksia näiden asuntojen raikennuttajina
5134: noin 10 %. Omarahoitusosuus voi muodostua ja omistajina tulisi edistää.
5135: varsinaisista omista varoista tai se voi olla Mielestämme asuntohallituksen tulisi turvata
5136: osittain tai kokonaan nik. tertiäärilainaa eli kol- kaikkien kunnallisten hankkeiden kokonaisra-
5137: moissijalainaa. Tämä laina voidaan hyväksyä hoitus. Ensisijaislainoitus tulisi turvata asunto-
5138: omarahoitusosuudeksi vain mi:käli sitä ei lyhen- rahoituksen lakisääteisen neuvottelujärjestelmän
5139: netä asuntolainan voimassao1oailkana ja mikäli avulla. Kuntien vaikean taloudellisen tilanteen
5140: sen korko ei ylitä asuntohallituksen kulloinkin vuoksi tulisi näiden dmat varat turvata valtion
5141: hyväksymää omille varoille laskettavaa korkoa. tulo- ja menoarviossa.
5142: Allclci.rjoittaneiden kansanedustajien mielestä Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
5143: keskeistä vuokra-asuntojen rahoituksessa on se, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5144: ettei valtilon varoja käytetä keinotteluun ja
5145: että valtion tukemassa asuntotuotannossa vuok- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5146: ralaisten asumisturva on riittävä. Mm. näiden vähintään 80 miljoonan markan määrä-
5147: syiden vudksi asuntotuotannon olisi tapahdut- rahan ottamiseksi vuosittain valtion
5148: tava yksinomaan kuntien tai näiden omista- tulo- ja menoarvioon kunnallisten
5149: mien yhteisöiden toittnesta. Kuntien osuus val- vuokratalohankkeiden omien varojen
5150: tion [ainoittamasta vudkra-asuntotuotanoosta on kattamiseksi.
5151: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
5152:
5153: Heli Astala Inger Hirvelä
5154: Jarmo Wahlström Aulis Juvela
5155: Matti Järvenpää
5156: 1979 vp. 117
5157:
5158: Toivomusaloite n:o 102.
5159:
5160:
5161:
5162:
5163: Astala: Valtion työmarkkinalaitoksen saattamisesta kansanvaltai-
5164: sen kontrollin alaiseksi.
5165:
5166:
5167: E d u s k u n n a 11 e.
5168:
5169: Vuoden 1970 virkaehtolain säädännästä saa- aikanaan syntyneet palkkaratkaisut ovat sitten
5170: dut kokemukset ovat osoittaneet oikeaksi kan- ulottaneet mm. yhteiskuntapoliittisesti vir-
5171: sandemokraattien lakien säätämisvaiheessa esit- heelliset heijastusvaikutuksensa myös kuntiin
5172: tämän arvostelun. Lait eivät nykyisellään ta- ja ainakin eräisiin yksityisen sektorin osiin.
5173: kaa julkisten yhteisöjen palveluksessa oleville Valtion työmarkkinalaitoksen saattaminen kan-
5174: edes samoja perusoikeuksia mitä yksityisten sanvaltaiseen kontrolliin onkin yhteiskunnan
5175: työnantajien palveluksessa olevilla on. Edellä yleisen suunnittelun kannalta välttämätöntä.
5176: tarkoitettujen puutteellisuuksien lisäksi on to- Lisäksi se on sekä julkisten yhteisöjen että
5177: dettavissa itse sopimusneuvotteluihin liittyviä niiden palveluksessa olevien edun mukaista.
5178: epäkohtia, jo~ka ovat julkisessa keskustelussa- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5179: kin jääneet vähemmälle huomiolle. Kunnalli- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5180: sella alalla ns. suhteellisuusperiaatteella valittu sen,
5181: kunnallinen sopimusvaltuuskunta on käytännös- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5182: sä voinut seurata ja osittain osallistuakin sopi- virkaehtolainsäädännön kehittämiseksi
5183: musneuvotteluirhin. Näin ei ole ollut asianlaita siten, että valtion työmarkkinalaitos
5184: valtiolla, vaan käytännössä valtion työmarkkina- työnantajaa edustavana viranomaisena
5185: laitoksen virkamiehet ovat huolehtineet täysin saatetaan kansanvaltaisen kontrollin
5186: itsenäisesti neuvottelujen käymisestä. Valtiolla alaiseksi.
5187: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
5188:
5189: Heli Astala
5190: 118 1979 rd.
5191:
5192: Hemställningsmotion nr 103.
5193:
5194:
5195:
5196:
5197: Bärlund m. fl.: Om uppförande av ett statligt ämbetshus i Karis.
5198:
5199:
5200: T i 11 R i k s d a g e n.
5201:
5202: Lokalfrågan för de statliga inrättningarna :i. Staten borde redan i budgeten för 1980
5203: Karis börjar bli ohåHbar och stör dessutom reservera medel för uppförande av ett statligt
5204: stadens möjligheter att ordna sina 1okalitetsfrå- ämbetshus i Karis även av den orsaken att
5205: gor på ett tillfredsställande sätt. I detta nu tomufrågan knappast medför några problem.
5206: har staten av staden hyrt utrymmen bl.a. för Staten äger sjä1v en centralt belägen tomt, vid
5207: postverket, polisen, skatteverket och 1änsmans- Köpmansgatan, och dessutom äger staden flera
5208: kontoret. Av den an1edningen har staden tvin- tomter i centrum.
5209: gats hyra in sina inrättningar på ett flerta1 Hänvisande till ovanstående motiveringar
5210: olika håll i staden, vilket försvårar skötse1n föres1år undertecknade, att riksdagen ville be-
5211: av ,förvaltningen. Nuvarande 1äge, med kom- s1uta hemställa,
5212: muna1a inrättningar placerade i 8-9 olika
5213: hyreslokaliteter, skapar tryck för en kostsam att regeringen måtte vidta snabba
5214: utvidgning av stadhuset, vilken kunde undvikas åtgärder för uppförande av ett statligt
5215: om staten skötte sin lokalitetsfråga förnufti- ämbetshus i Karis.
5216: gare.
5217: Helsingfors den 20 april 1979.
5218:
5219: Kaj Bärlund Jacob Söderman
5220: 1979 vp. 119
5221:
5222: Toivomusaloite n:o 103. Suomennos.
5223:
5224:
5225:
5226:
5227: Bärlund ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta Karjaalle.
5228:
5229:
5230: E d u s k u n n a 11 e.
5231:
5232: Karjaalla SlJaltsevien valtion laitosten huo- tiloja koskevat kysym}'lksensä järkevämmällä
5233: neistok}'lsymys on muodostumasrsa kestämättö- tavalla.
5234: mä.~si ja häiritsee sitäpaitsi kaupungin mah- Valtion tulisi jo vuoden 1980 tulo- ja meno-
5235: dollisuuksia järj·estellä huoneistotiloja koske- arvioon ottaa varoja Karjaalle rakennettavaa
5236: via kysymyksiä tyydyttävällä tavalla. Tällä valtion virastotaloa vaN·en myös siitäkin syys-
5237: hetkellä valtio on vuokrannut kaupungilta ti- tä, että tonttikysymys tuskin tulee aiheutta-
5238: loja mm. postilaitokselle, poliisille, veroviras- maan pulmia. Valtio omistaa itse keskeisellä
5239: tolle ja nimismiehen konttorille. Tästä syystä paikalla sijaitsevan tontin, joka on Kaup-
5240: kaupungin on ollut pakko vuokrata tiloja lai- piaankadun varrella, ja sitäpaitsi kaupunki
5241: toksilleen useilta eri puolilta kaupunkia, mikä omistaa useita tontteja keskustassa.
5242: vaikeuttaa hallinnon hoitamista. Tällä hetkellä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
5243: vallitseva rtilanne, jonka seurauksena kunnal- nioittaen eduskunnan hyväJksyttäväksi toivo-
5244: lisia laitoksia on sijoitettu 8-9 eri vuokra- muksen,
5245: tiloihin, arheuttaa painetta kaupungintalon kal- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
5246: liiksi tulevan laajentamis'en suuntaan, m1kä menpiteisiin valtion virastotalon raken-
5247: olisi vältettävissä, jos valtio hoitairsi huoneisto- tamiseksi Karjaalle.
5248: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
5249:
5250: Kaj Bärlund Jacob Söderman
5251: 120 1979 vp.
5252:
5253: Toivomusaloite n:o 104.
5254:
5255:
5256:
5257:
5258: Eenilä ym.: Eräiden Varsinais-Suomen kuntien saattamisesta
5259: kehitysalueiden alkopuolisiksi tukialueiksi.
5260:
5261:
5262: E d u s k u n n a 11 e.
5263:
5264: Kun aluepolitiikassa alun alk-aen keskustel- kaan sellainen taloudellinen ilmapiiri, joka veti
5265: tiin ainoastaan keh~tysalueista, laajeni keskus- muitakin yrittäjiä puoleensa. On aivan var-
5266: telu 1970-luvun alkupuoliskolla koko maan maa, että Uudenkaupungin ympä!ristokunnat ja
5267: käsittäväksi aluepoliittiseksi tarkasteluksi. Koko niiden asukkaat ovat osaltaan hyötyneet talous-
5268: valtakunta saatettiin muodollisesti aluepolitii- alueen keskuksen kehittämisestä. Voidaan toi-
5269: kan piiriin vuonna 1975, kun aluepoliittiset saalta perustellusti epäillä, olisiko samaan lop--
5270: lait säädettiin. Näihin lakeihin, joiden voimassa- putulokseen koko talousalueen osalta päästy,
5271: oloaikaa alkuvuodesta 1979 jatkettiin vuoden mikäli talousalueen keskus olisi jätetty tuki-
5272: 1981 loppuun, sisällytettiin uutta aluepoliit- alueen ul:kopuolelle.
5273: tista aj~ttelua ilmentävä käsite: kehitysaluei- Ruousalaisten tutkimusten ja UudenJkaupun-
5274: den ulkopuolinen tukialue. gin seudun kokemusten pohjalta onkin syytä
5275: Varsinais-Suomes,sa määrättiin ensi vaiheessa vastaisuudessa huolehtia siitä, että kehitysaluei-
5276: Alastaron ja Oripään kunnat sekä tämän vuo- den ulkopuolisia tukialueita määrättäessä ei
5277: den alusta Loimaan, Mellilän ja Yläneen kun- alueita pirstota toiminnallisesti eriarvoisiin
5278: nat tukialueiJksi. Tämä oli oikeaan osunut osiin, vaan talous- tai työssäkäyntialueet säi-
5279: toimenpide. Yhtä oHreana ei voida pitää itse lytetään yhtenäisinä. Myös keskusten ulko-
5280: Loimaan kaupungin jättämistä tukialueen ulko- puoliset kunnat hyötyvät tästä järjestelystä
5281: puolelle, vaikka se saikin samanaikaisesti teolli- enemmän kuin saamalla sellaisia ,tJeoreettisia
5282: suuskylän. Oikeastaan nimenomaan teollisuus- etuja, joiden teho va~kuttaa vasta laajempina
5283: kylän saaminen olisi edellyttänyt Loimaan otta- kokonaisuuksina.
5284: mista tukialueeseen, sillä pelkkä Jteollisuuskylä- Tämä periaate mer'kitsee Slta, että esim.
5285: päätös ei riitä houkuttelemaan yrityksiä sijoit- Varsinais-Suomessa Loimaan seutu tulee koko-
5286: tumaan paikkakunnalle. Houkuttimeksi tar- naisuudessaan s·aada kehitysalueiden ulkopuo-
5287: vitaan kehitysalue-etuuiksia. Ne Loimaan kau- liseksi tukialueeksi.
5288: pungilta nyt puuttuvat. Nykyisen tuikialueen ja Turun kaupungin
5289: Talousalueen keskuksena olevan Loimaan väliin jäävistä alueista on huolehdittava siten,
5290: kaupungin kehittäminen olisi edesauttanut että ongelmat eivät keinottelun takia pabene
5291: ympärillä olevien tukialuekuntien kehitystä. näillä alueilla. Erityisen vaikeaksi muodostuu
5292: Tätä käsitystä tukevat ruotsalaiset tutkimuk- tukialueen ulkopuolelle jätetyn, mutta siihen
5293: set aluepolitiikan kokemuksista - Ruotsin täysin rinnastettavan Pöytyän kunnan tilanne.
5294: aluepoliittinen tukijärjestelmähän on hy:vin pit- Myös Kosken kunnan asema on vrukea. Asian-
5295: källe samanlainen kuin Suomen. Ruowalais- tila on korjattava määräämällä Pöyrtyä ja
5296: ten .tullkij.ain toimenpidesuosituksista yritystoi- Koski Loimaan kaupungin lisäksi tukialueiksi.
5297: mintaan liittyvien ominaisuuksien tehokkaaksi Salon seudun itäisistä kunnista: Perniöstä,
5298: hyväksikäytäksi aluepolitiikassa on oivana suo- Kiskosta, Suomusjärvestä ja Kiikalasta on
5299: malaisena esimerkkinä Uudenkaupungin seu- muodostettava yhdessä Uudenmaan läänin puo-
5300: dun taloudellisen kehityksen liikkeelle saa- lella olevien kuntien kanssa yhtenäinen tuki-
5301: minen 1960-luvun lopulla. Tuo seutuhan kuu- aluekokona1suus - johon myös koko Sänki-
5302: lui ensimmäisten kehitysaluelakien mukaan salon kunnan tulee kuulua - jolle pyritään
5303: keh~tysalueiden 1 vyöhykkeeseen. luomaan riittävät kehitysedellytykset. Alueelta
5304: Kun samaan aikaan Uuteenkaupunkiin si- puuttuu luonnollinen !toiminnallinen keskus,
5305: joitettiin suurehko vaLtion yritys, saatiin ai- joten tehtävä on vaikea. Perniön kunta -
5306: Toivomusaloite n:o 104 121
5307:
5308: ehkä yhdessä Särkisalon kanssa - lienee että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
5309: alueen eteläosassa luonnollinen aluekeskus. menpiteisiin Loimaan kaupungin ja Pöy-
5310: Eräiden yritystoiminnan viimeaikaisten vai- tyän ja Kosken kuntien sekä Perniön}
5311: kewksien takia Perniö on joutunut 1onkinlai- Kiskon} Suomusjärven} Kiikalan ja Sär-
5312: seen noidankehään. Se on myös ollut koko kisalon kuntien määräämiseksi kehitys-
5313: läänin pah1mpia muuttotappioalueita jo pit- alueiden ulkopuolisiksi tukialueiksi yh-
5314: kään. Esim. vuonna 1960 sen asukasluiku oli tenäisten tukialuekokonaisuuksien ai-
5315: 9 500, vuonna 1970 7 500 ja nyt noin 6 800. kaansaamiseksi yhtäältä Loimaan seu-
5316: Tämä merkitsee 50-100 hengen vuotuista dulla ja toisaalta Salon seudulla yh-
5317: muuttotappiota. dessä Uudenmaan läänin puolella ole-
5318: Edellä se1vitetyin perusteluin ehdotamme vien tukialuekuntien kanssa.
5319: kunnio1ttaen eduskunnan hyväksyttävälksi toi-
5320: vomuksen,
5321: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
5322:
5323: Paula Eenilä Arto Lampinen
5324: Reino Breilin Ensio Laine
5325: Mikko Rönnholm Tapio Holvitie
5326: Heli Astala Christoffer Taxell
5327:
5328:
5329:
5330:
5331: 16 007900581L
5332: 122 1979 vp.
5333:
5334: Toivomusaloite n:o 105.
5335:
5336:
5337:
5338:
5339: Elo ym.: Valtiojohtoisen teollisuuden sijoittamisesta Satakun-
5340: taan.
5341:
5342:
5343: E d u s k u n n a 11 e.
5344:
5345: Satakuntaa on totuttu pitämään kohtalaisen sinänsä merkittävistä tilauksista ei tilanteeseen
5346: vauraana ja omin avuin toimeen tulevana maa- ole näkyvissä pysyvää parannusta. Satakuntaan
5347: kuntana. Tosiasiassa kuitenkin esim. Pohjois- ei myöskään ole viime vuosina sijoitettu uutta
5348: Satakunnassa on aina ollut kuntia, joissa työt- valtiojohtoista teollisuutta, vaikka esim. Porissa
5349: tömyys on ollut keskimääräistä paljon suurem- olisi tarjolla sataman läheisyydessä erinomaista
5350: pi. Viimeisen parin vuoden aikana on kuitenkin tonttimaata teollisuuden tarkoituksiin.
5351: myös Satakunnan perinteellisissä teollisuuskau- Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
5352: pungeissa Porissa ja Raumalla työttömyys nous- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5353: sut hälyyttävästi. Esimerkiksi Porissa on noin
5354: 13 % työvoimasta ollut vailla työtä ja Raumal- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
5355: lakin vastaava luku on yli 10 %. Huolimatta menpiteisiin, joilla valtiojohtoista teolli-
5356: joistakin yksityisten teollisuuslaitosten saamista suutta voitaisiin sijoittaa Satakuntaan.
5357: Helsingissä 20 päivänä huhti!kuuta 1979.
5358:
5359: Mikko Elo Pirkko Valtonen
5360: 1979 vp. 123
5361:
5362: Toivomusaloite n:o 106.
5363:
5364:
5365:
5366:
5367: Halonen ym.: Asuntopulan poistamisesta asuntotuotantoa lisää-
5368: mällä.
5369:
5370:
5371: E d u s k u n n a 11 e.
5372:
5373: Vuonna 1977 valmistui Suomessa noin ainakin osittainen päättyminen ja tuotannon
5374: 57 000 asuntoa, joista valtion lainoittamia oli kääntyminen yleisesti nousuun, tulee valtioval-
5375: noin 36 000. Vuokra-asuntotuotanto jäi vuo- lan ryhtyä entistä voimakkaammin myös asunto-
5376: den aikana lähes yksinomaan valtion lainoitta- tuotannon elvyttämiseen. Talonrakennustoi-
5377: man tuotannon varaan: aravavuokra-asuntoja minnalla on myös tärkeä työvoimapoliittinen
5378: valmistui noin 16 000. Vastaavasti vuonna merkitys. V aitiovallan tukitoimenpiteitä tulisi
5379: 1978 tuotettiin noin 55 000 asuntoa, joista suunnata erityisesti Helsingin alueelle, jossa on
5380: valtion lainoittamia oli 36 000. Aravalainoitet- sekä vaikea asunto- että työllisyystilanne.
5381: tuja vuokra-asuntoja valmistui 15 000. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5382: Samanaikaisesti työnantajien kiinnostus työ- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5383: suhdeasuntojen rakentamiseen ja ylläpitämiseen muksen,
5384: on vähentynyt voimakkaan työttömyyden pi-
5385: täessä ilman työnantajien erityistoimenpiteitä- että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
5386: kin huolta työvoiman saannista. Lisäksi valtio- asuntopulan poistamiseksi kohottamalla
5387: valta on aktiivisin toimenpitein ryhtynyt vähen- asuntotuotantoa 60 000 asuntoon vuo-
5388: tämään vuokra-asuntokantaa hyväksymällä lain dessa sekä lisäämällä vuokra-asuntotuo-
5389: vuokra-asuntojen omaksilunastamisesta. tannon osuutta huomattavasti nykyises-
5390: Kun nyt on nähtävissä talouselämän laman tä määrästä.
5391: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
5392:
5393: Tarja Halonen Pirjo Ala-Kapee Saara-Maria Paakkinen
5394: Pekka Starast Pentti Lahti-Nuuttila Lea Savolainen
5395: Anna-Liisa Piipari Matti Puhakka Ulf Sundqvist
5396: 124 1979 vp.
5397:
5398: Toivomusaloite n:o 107.
5399:
5400:
5401:
5402:
5403: Hautala ym.: Esityksen antamisesta laiksi maksullisten osakean-
5404: tien verovapaudesta.
5405:
5406:
5407: E d u s k u n n a 11 e.
5408:
5409: Elinkeinoelämän eräs ongelma on paaomien maksulliset osakeannit saatetaan verottomiksi,
5410: puute. Tämä estää suorittamasta sellaisiakin yhtiöt voivat toteuttaa maksullisen osakeannin,
5411: investointeja, jotka olisivat välttämättömiä ja vaikka osakkeiden kurssi olisi nimellisarvossa,
5412: taloudellisesti kannattavia. Investointitoimin- jopa allekin, koska veroton osaike saattaa olla
5413: nan vilkastuminen eri heijastusvaikutuksineen jopa 30-50 % arvokkaampi kuin verollinen
5414: helpottaisi merkittävästi vaikeata työllisyysti- vanha osake. Uudet maksulliset osakkeet tulisi-
5415: lannetta. Elinkeinoelämän pääomahuoltoa voi- vat siis erittäin halutuiksi.
5416: taisiin huomattavasti parantaa sallimalla yri- 3. Vuosina 1957 ja 1967 devalvaation avulla
5417: tyksille mahdollisuus laskea liikkeelle verova- toteutetut talouden elvytykset ovat johtaneet
5418: paita osakkeita. Lakiesitys tästä voisi nouda- varsin samanlaisiin seurauksiin osakekurssien
5419: tella seuraavia yleisiä suuntaviivoja: kehityksessä. Ilmaisilla osakeanneilla ja yhtiöi-
5420: 1. Verottomuus olisi saatettava voimaan den tuottoisaa toimintaa mainostamalla osak-
5421: mahdollisimman pian ja sen tulisi kestää vä- keiden hinnat on saatu devalvaation jälkeen
5422: hintään viisi vuotta. rajusti nousemaan, ja huippu on saavutettu
5423: 2. Maksullisessa osakeannissa merkitty osa- 3-4 vuoden kuluttua. Sitten on seurannut
5424: ke tulisi saattaa vähintään viideksi vuodeksi lasku ja monelle säästäjälle on aiheutunut huo-
5425: verottomaksi, ja verottomuus olisi syytä rajoit- mattavia taloudellisia tappioita jyrkistä kurssi-
5426: taa koskemaan vain osa~een alkumerkitsijää, vaihteluista. Edellisillä kerroilla ei ole miten-
5427: jolloin keinottelu voidaan estää. Näin myös kään edes yritetty ohjailla niitä vaikutuksia,
5428: pysyisivät osakekaupassa vaihdettavat osake- joita elvytyiksellä on osakekursseihin, ja näin
5429: sarjat yhtenäisinä eikä aiheutettaisi verottomien huomattava osa talouden elvytyksen hyödystä
5430: vaihdon mukanaan tuomaa sekaannusta. Verot- on ohjautunut aivan muille kuin niille, jotka
5431: tomuus siis päättyisi, jos mel"kitsijä myisi osak- ovat tehneet uhrauksia. Verottomuudella saa-
5432: keet ennen kuin viisi vuotta on kulunut um- vutetaan seuraavat ohjailuvaikutukset:
5433: peen. 3. 1. Ilmaisantien osuus vähenee ja
5434: 3. Verottomuus voidaan käytännössä to- maksullisten osakeantien osuus vastaa-
5435: teuttaa liittämällä uusiin maksullisiin osakkei- vasti lisääntyy; rahoitustuki tehostuu.
5436: siin viiden vuoden verottomuuskupongit, jois- 3. 2. ~un osakkeiden kysynnän taas
5437: sa on merkitsijän nimi ja henkilötunnus. vilkastuttua tarjolla on runsaasti edul-
5438: 4. Valtioneuvoston luvalla emissiokurssi lisia maksullisia uusia osakkeita, osake-
5439: voisi olla myös alle 100 %, esim. 80-100 %. kurssit eivät kohoa epäterveen rajusti,
5440: Aloitteen perusteluiksi voidaan esittää vielä ja näin voidaan vähentää tappiota tuot-
5441: seuraavaa: tavia sijoituksia.
5442: 1. Aloitteen tarkoittama toimi ei rasita val- 4. Osakesäästämistä hallitusti lisäämällä
5443: tiontaloutta, koska kyseessä on oikeastaan tal- tuetaan kansakuntaa vahvistavaa yhteiskunta-
5444: letustoiminnan erityismuoto. kehitystä, kun tuotantopääoman omistuspohjaa
5445: 2. Osakekurssit ovat niin alhaalla, että yri- voidaan merkittävästi laajentaa ja voidaan to-
5446: tykset eivät ilman lisäkiihokkeita ja tukitoimia della tehokikaasti jarruttaa omistuksen keskit-
5447: voi toteuttaa vielä pitkiin aikoihin maksullisia tymistä, josta viime aikoina on ollut merkkejä
5448: osakeanteja, jotka talouden elpymisen vudksi havaittavissa. Näin voidaan myös varmistaa,
5449: olisivat kuitenkin erittäin tarpeellisia. Kun että palkkatulojen rinnalla yhä suurempi osa
5450: Toivomusaloite n:o 107 125
5451:
5452: tuottavuuden noususta tulee yhä laajemman 6. Aloitteen toteutuminen poistatst kaksin-
5453: kansanosan hyväksi piiäomatuloina. Näin voi- kertaisen verotuksen osinkotulojen osalta.
5454: daan merkittävällä tavalla vahvistaa tuotanto- Edeiiä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
5455: elämämme henkistä pohjaa: tuottavuus tulee .kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5456: koko kansan huolenpidon kdhteeksi.
5457: 5. Aloite on reaalinen toimi säästäjän ase- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5458: man parantamiseksi ja säästämisen rohkaisemi- lakiesityksen antamiseksi maksullisten
5459: seksi. osakeantien verovapaudesta.
5460: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
5461:
5462: Sauli Hautala Jorma Fred Ulla Järvilehto
5463: Antero Juntumaa Esko Almgren Impi Muroma
5464: Asser Stenbäck Olavi Ronkainen Väinö Rautiainen
5465: 126 1979 vp.
5466:
5467: Toivomusaloite n:o 108.
5468:
5469:
5470:
5471:
5472: Hautala ym.: Kristillisille järjestöille annettujen lahjoitusten
5473: saattamisesta vähennyskelpoisiksi verotuksessa.
5474:
5475:
5476: E d u s k u n n a 11 e.
5477:
5478: Tulo- ja varallisuusverolain mukaan saadaan maan toimintansa pääasiallisesti vapaaehtoisin
5479: verotuksessa tuloista vähentää mm. yleishyödyl- lahjoituksin.
5480: liseen tarkoitukseen tehdyt lahjoitukset eräissä Kristillisten järjestöjen toimintaa auttaisi
5481: tapauksissa. Vastaavan asetuksen mukaan tar- huomattavasti, jos niitä säännöllisesti tukevat
5482: koitus on yleishyödyllinen, jos se koituu yksin- voisivat vähentää lahjoitukset verotettavasta tu-
5483: omaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineelli- lostaan. Näin valtiovaltakin myöntäisi näiden
5484: sessa, henkisessä tai siveellisessä mielessä. järjestöjen erittäin tärkeän merkityksen kan-
5485: Kuitenkin rajoitus yleishyödyllisyydestä sul- samme henkisen ja moraalisen arvomaailman
5486: kee verovahennyskelpoisuuden ulkopuolelle ylläpitäjinä.
5487: kristillisille järjestöille ja yhteisöille suoritetta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5488: vat säännölliset maksut, vaikka tällaista toimin- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5489: taa voidaan kiistatta pitää yleishyödyllisenä toi- muksen,
5490: mintana. Vain harvoilla kristillisillä järjestöillä
5491: on edes muodollista mahdollisuutta päästä osal- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5492: lisiksi kirkollisveroilla · lkoottavista varoista. kristillisille järjestöille annettujen lahjoi-
5493: Nekin järjestöt, jotka saavat kirkolta avustusta, tusten saattamiseksi vähennyskelpoisiksi
5494: useimmiten kolehtituloista, joutuvat rahoitta- verotuksessa.
5495: He1singissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
5496:
5497: Sauli Hautala Jorma Fred Ulla Järvilehto
5498: Antero Juntumaa Esko Almgren Impi Muroma
5499: Asser Stenbäck Olavi Ronkainen Väinö Rautiainen
5500: 1979 vp. 127
5501:
5502: Toivomusaloite n:o 109.
5503:
5504:
5505:
5506:
5507: Hautala ym.: Purokoskien energian käyttöön ottamisesta.
5508:
5509:
5510: Ed u s kun n a II e.
5511:
5512: Maamme energiahuolto ~a siitä johtuneet .ta- 1. Purdkoskien inventointi.
5513: loudelliset vaikeudet ovat olleet vallitsevia on- 2. Lainsäädännön uudistaminen sellaiseksi,
5514: gelmia koetun Oljykriisin jälkeen. Tilanne öl- että pienikoskien rakentaminen voidaan toteut-
5515: jyn hinnan osalta on tällä hetJkellä rauhoittu- taa joustavasti ja nopeasti.
5516: nut. P1detään !kuitenkin lähes varmana, että 3. On uudistettava seLlaiset säännokset, jot-
5517: näin ei jatku pitkään. Jo 1980-luvun alussa ka nykyisin estävät tai vaikeuttavat sähkön ja-
5518: aavistellaan 1koettavan jälleen voimakas öljyn kelua ja myyntiä purokoskien lähellä sijaitse-
5519: hinnan korotus. Tämän tulisi vauhdittaa toi- viin kuluttajapisteisiin.
5520: menpiteitä, joiden avulla voitaisiin saada käyt-
5521: töön kai:l~ki mahdoJlinen kotimainen energia 4. On käynnistettävä tutkimus- ja :kehitys-
5522: korvaamaan ul!komaisen energian tuontia. työ tarvittavan kotimaisen laitte1ston kehittä-
5523: Mahdollisuuksia on monia, oikeastaan olem- miseksi.
5524: me vasta tämän tien aLkupäässä. 5. On selvitettävä purokoskien valjastami-
5525: Eräs tällainen vanha, mutta unohdettu sen vaikutukset luonnonsuojelullisten näkö-
5526: energian tuottamiskeino on purokoskien val- kohtien valossa.
5527: jastaminen. Suuret kosket on maassamme käy- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
5528: tännöllisesti katsoen kaikki valjastettu, ja joi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5529: takin on syytä jättää vapainakin virtaamaan.
5530: Pieniä puro/koskia maassamme on kuitenkin että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
5531: runsaasti käyttämättöminä. Niiden käyttö- menpiteisiin purokoskien energian
5532: mahdollisuus kotimaisen energian tuottami- käyttöön ottamiseksi.
5533: seen olisi kokonaisuudessaan selvitettävä. Asia
5534: vaatisi mm. seuraavia toimia:
5535: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
5536:
5537: Sauli Hautala Jorma Fred Ulla Järvilehto
5538: Antero Juntumaa Esko Almgren Impi Muroma
5539: Asser Stenbäck Olavi Ronkainen Väinö Rautiainen
5540: 128 1979 vp.
5541:
5542: Toivomusaloite n:o 110.
5543:
5544:
5545:
5546:
5547: Helminen ym.: Kymen läänin huomioimisesta tasapuolisemmin
5548: valtion määrärahojen jaossa.
5549:
5550:
5551: E d u s k u n n a 11 e.
5552:
5553: Kymen läänin viimeaikainen kehitys on ollut peita läänissä. Erityisesti työllisyyden lievittä-
5554: hidasta ja osin epäsuotuisaa, joten lääni on miseen tavkoitettujen määrärahojen jakoperus-
5555: menettänyt valtakunnallista merkitystään mo- teissa tulee huomioida nykyistä enemmän myös
5556: nilla yhteisikuntapolitiikan lohkoi!lla. Selvimmin työttömien määrät eikä vain työttömyysprosen-
5557: tämä on näkynyt teollisuuden työpaikkojen tit.
5558: vähenemisenä, rakennustuotannon voimaikkaana Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
5559: laskuna sekä em. tekijöistä johtuen työttömyy- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5560: den nopeana lisääntymisenä. muksen,
5561: Kymen läänin valtakunnallinen määräraha-
5562: osuus tulee mm. asumisen, koulutuksen, ter- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5563: veydenhuollon, sosiaalitoimen, liikenteen, vesi· Kymen läänin huomioimiseksi nykyistä
5564: huollon ja työllisyyden hoidon osalta nostaa tasapuolisemmitt Ja oikeudenmukaisem-
5565: vastaamaan ko. sdktoreiden tosiasiallisia tar- min valtion määrärahojen jaossa.
5566: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
5567:
5568: Olli Helminen Mauno Forsman
5569: Risto Tuominen Anna-Liisa Piipari
5570: Pekka Starast
5571: 1979 vp. 129
5572:
5573: Toivomusaloite n:o 111.
5574:
5575:
5576:
5577:
5578: Hirvelä ym.: Apteekista ostettavien kuukautissuojien hankinta-
5579: menojen saattamisesta verovähennyskelpoisiksi.
5580:
5581:
5582: E d u s k u n n a 11 e.
5583:
5584: Kahdeksallasadalla tuhannella suomalaisella Edellä oleviin perusteisiin viitaten ehdotam-
5585: naisella on kuukausittainen ylimääräinen meno me eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5586: välttämättömistä kuukautissuojista, joiden koko-
5587: naiskustannus yhteenlaskettuna on noin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5588: 96 000 000 mk vuodessa. apteekista astettavien kuukautissuo;ien
5589: Kuukautissuojia on pidettävä välttämättömä- hankintamenojen saattamisesta verovä-
5590: nä terveydenhuollon menona, joka on rinnas- hennyskelpoisiksi.
5591: tettava muihin verovähenny<kseen o~keuttaviin
5592: menoihin, kuten esim. läakemenoihln.
5593: Helsingissä 20 päivänä huht1kuuta 1979.
5594:
5595: Inger Hirvelä M.-L. Salminen
5596: Vappu Säilynoja Tellervo Koivisto
5597: Ulla-Leena Alppi Saara-Maria Paakkinen
5598: Marjatta Mattsson Paula Eenilä
5599: Tarja Halonen Pirjo Ala-Kapee
5600:
5601:
5602:
5603:
5604: 17 087900581L
5605: 130 1979 vp.
5606:
5607: Toivomusaloite n:o 112.
5608:
5609:
5610:
5611:
5612: Hirvelä ym.: Suurtilojen kone- ja laitepoistoilla tapahtuvan vero-
5613: keinottelun estämisestä.
5614:
5615:
5616: E d u s k u n n a 11 e.
5617:
5618: Maatilatalouden tuloverolaki on koko sen tämä osaltaan johtuu poisto-oikeudesta, ja että
5619: voimassaoloajan osoittautunut sisältävän epä- suuri poisto-oikeus koneiden kohdalla myös
5620: kohtia, joiden seurauksena tavalliset viljelystilat houkuttelee keskisuuria tiloja yli-investointei-
5621: ja varsinkin pientilat ovat jopa yliverotettuja hin, jotka myöhemmin johtavat taloudellisiin
5622: maatilataloudesta saatuihin tuloihin nähden ja vaikeuksiin. Noin 75 % maatalouskoneista tuo-
5623: varakkaat suurtilat voivat suorastaan harjoittaa daan länsimaista, joten ylikoneellistaminen
5624: verokeinottelua. Eli ts. varakkaat suurtilojen myös rasittaa suhdanneherkkää länsimaista
5625: omistajat voivat tiloiltaan saamiinsa tuloihin kauppatasettamme.
5626: nähden koneiden ja laitteiden poistoilla, harkin- Mitä tulee yliverotettujen pientilojen vero-
5627: taverotuksen puuttuessa ja maatilatalouden tap- tuksen keventämiseen, olisi niille konepoistojen
5628: pion metsätalouden tulosta tehtävällä vähennys- puuttuessa annettava määrätynsuuruinen koh-
5629: oikeudella keinotelia tilansa vapaaksi veroista tuullinen peruspoisto, jota SKDL:n eduskunta-
5630: tai aivan selvästi alentaa verojaan. Tällainen ve- ryhmä esitti maatilatalouden tuloverolakia sää-
5631: rotuksellinen tulos ei voinut olla maatilatalou- dettäessä. Tämä olisi kohdistettava lähinnä kar-
5632: den puhtaaseen eli todelliseen tuloon perustu- jataloutta harjoittaville pientiloille.
5633: van maatilatalouden tuloverolain tarkoitus ja Varakkaat suurtilat voivat verotuksessa kei-
5634: päämäärä. Lähes kymmenen vuoden kokemus notella myös sillä, että maatilatalouden tulo-
5635: osoittaa kuitenkin, että tällainen verotukselli- verolain mukaan maatilatalouden tappio, usein
5636: nen epäkohta sisältyy maatilatalouden tulovero- poistoilla järjestetty, voidaan vähentää metsä-
5637: lakiin. talouden tulosta. On katsottava, että maatilata-
5638: Maatilan tuottoon nähden ylisuuret poistot louden eli ns. peltoviljelyn ja metsätalouden
5639: koneista ja laitteista ovat verokeinottelun yksi tuoton säätäminen verotuksellisesti kahdessa
5640: tekijä. Sen estämiseksi olisi poistot koneista ja erillisessä laissa jo sinänsä tarkoittaa kahta ve-
5641: laitteista rajoitettava 20 % :iin nykyisen 30 ro-objektia. Sen vuoksi lakia olisi niin muutet-
5642: % :n vuotuisen poiston sijasta. Se, että esim. tava, ettei maatilatalouden tappiota saisi vero-
5643: yli 100 000 markkaa maksava leikkuupuimuri tuksessa vähentää metsän tuotosta.
5644: hankitaan tilalle joka neljäs vuosi, ei voi perus- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
5645: tua koneen kulumiseen, vaan siihen, että vaihto- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5646: hinta huomioon ottaen näin menetellen voidaan
5647: taloudellista etua ja verotuksellista hyötyä aja- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti sel-
5648: tellen suorastaan kiertää veroja, jotka tältä osin laisiin toimenpiteisiin, joilla varakkailla
5649: jäävät tietenkin palkkatyöntekijöiden kannetta- suurtiloilla koneiden ja laitteiden pois-
5650: viksi varsinkin kunnallisverotuksessa. Tätä ei tolla tapahtuva verokeinottelu voidaan
5651: voida pitää hyväksyttävänä. estää, sekä ettei maatilatalouden tap-
5652: Maataloutemme on selvästi ylikoneellistettu, pioita saisi vähentää metsätalouden tuo-
5653: konekustannusten muodostaessa peräti neljäs- tosta.
5654: osan tuotantokustannuksista. On ilmeistä, että
5655: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
5656:
5657: Inger Hirvelä Heli Astala
5658: Vappu Säilynoja Ulla-Leena Alppi
5659: Anna-Liisa Hyvönen ··:
5660: 1979 vp. 131
5661:
5662: Toivomusaloite n:o 113.
5663:
5664:
5665:
5666:
5667: Holvitie ym: Yritysten tulo- ja varallisuusverotuksen keventä-
5668: misestä.
5669:
5670:
5671: Ed u s kunnalle.
5672:
5673: Kun kilpailijamaissamme tehdään kaikki voi- noiromassa tapauksessa jopa sitä, että yritysten
5674: tava yritysten kannattavuuden ja kilpailukyvyn veronmaksuun joudutaan käyttämään käyttö-
5675: parantamiseksi, on meillä edelleen varaa kantaa pääomista irroitettuja varoja. Jotta yritysten
5676: yrityksiltämme sähköveroa, polttoaineiden val- pääomarakennetta voitaisiin parantaa, olisi tut-
5677: misteveroja ja korkeita sosiaaliturvamaksuja. kittava, olisiko mahdollista vapauttaa välittö-
5678: Mikäli tarkoituksemme on todella saada Suo- mästi ja yksinomaan yritystoimintaan käytetty
5679: mi ja sen talouselämä nousuun, edellyttää se omaisuus varallisuusverosta. Samoin olisi tut-
5680: ennen kaikkea keskeisten verokysymysten en- kittava, voitaisiinko yrityksen tulos vapauttaa
5681: nakkoluulotonta ratkaisemista siten, että elin- tuloverotuksesta siltä osin, mikä käytetään yri-
5682: keinoelämälle luodaan sen tarvitsemat toiminta- tyksen kehittämiseen.
5683: edellytykset. Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
5684: Yritystoiminnan vaikein ongelma on heiken- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5685: tynyt rahoitusrakenne. Korkea varallisuusvero
5686: merkitsee edelleen yhdessä tuloveron kanssa että hallitus ryhtyisi välittömiin toi-
5687: sitä, että tuotannolliset investoinnit ovat usein miin yritysten tulo- ;a varallisuusvero-
5688: mahdollisia vain vieraalla pääomalla ja huo- tuksen keventämiseksi.
5689: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
5690:
5691: Tapio Holvitie Mauri Vänskä
5692: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Martti Ursin
5693: Arto Lampinen Tauno Valo
5694: Helge Saarikoski Jalmari Torikka
5695: 132 1979 vp.
5696:
5697: Toivomusaloite n:o 114.
5698:
5699:
5700:
5701:
5702: Hyrynkangas ym.: Opiskelijavähennyksen myöntämisestä vero-
5703: tuksessa.
5704:
5705:
5706: E d u s k u n n a 11 e.
5707:
5708: Opiskelijoiden taloude11inen tilanne on vai- vissä olevilla keinoilla edistää opintojen rahoit-
5709: kea. Viime keväänä tehdyt opintotukipäätökset tamista.
5710: ovat johtaneet siihen, että opiskelijoiden ta- Opiskelijoiden vanhempien mahdollisuudet
5711: loudelliset mahdollisuudet opintojen täysipai- perillistensä rahalliseen auttamiseen ovat hei-
5712: noiseen harjoittamiseen ovat huonommat kuin kentyneet entisestään reaalipalkkatason alentu-
5713: koskaan. Tosiasia on, että ainoastaan opiske- misen ja elinkustannusten nousun myötä. Myön-
5714: lijoilla on käteentulevaa rahamäärää nimellis- tämä:lilä lapsivähennyksen suuruinen vähennys-
5715: arvoltaan!kin pienennetty. oikeus verotuksessa lisätään vanhempien ta1ou-
5716: Nykytilanne on opiskelijan sekä yhteiskun- dellisia mahdollisuuksia tukea lastensa opis-
5717: nan kannalta huono. Joutuessaan hakeutumaan kelua.
5718: työhön opiskelunsa jatkumisen turvaamiseksi Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
5719: opiskelija vie mahdollisesti työpailkan työttö- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5720: mältä, aiheuttaa y1iopiston opetuksen tyhjäkäyn- sen,
5721: tiä, pidentää samalla omaa opiskeluaikaansa ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5722: lisää täten harteilleen kertyvää velkataakkaa. tulo- ja varallisuusverolain muuttami-
5723: Edellä mainituista syistä on kaiJkkien kan- seksi siten, että opiskelijan vanhem-
5724: nalta tarkoituksenmukaista, että opiskelijoille milla olisi verotuksessa oikeus tehdä
5725: taataan mahdollisuus kokopäiväisen keskeyty- lapsivähennyksen suuruinen vähennys-
5726: mättömän opiskelun jatkuvaan harjoittamiseen. oikeus lisäämään vanhempien taloudelli-
5727: Koska valtion toimesta ei dle näissä olosuh- sia mahdollisuuksia tukea lastensa opis-
5728: teissa odotettavissa mitään huomattavaa opin- kelua.
5729: totuen nostamista, on syytä muilla käytettä-
5730: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
5731:
5732: Helvi Hyrynkangas Jaakko Itälä
5733: Terhi Nieminen-Mäkynen Anneli Kivitie
5734: 1979 vp. 133
5735:
5736: Toivomusaloite n:o 115.
5737:
5738:
5739:
5740:
5741: Hyrynkangas ym.: Lisäyksestä vuoden 1979 tulo- ja menoarvioon
5742: sähköveron aiheuttaman sähkön hinnan nousun osittaiseksi
5743: korvaamiseksi.
5744:
5745:
5746: Ed u s kun n a 11 e.
5747:
5748: Valtion vuoden 1977 tulo- ja menoarviossa Tämä määräraha jäi kuitenikin vuoden 1977
5749: varattiin 15 milj. markkaa valtionavustuksena puolella edellä mainittuun tarkoitukseen käyt-
5750: sähköveron aiheuttaman sähkön hinnan nou- tämättä. Kuluvan vuoden tulo- ja menoarvios-
5751: sun osittaiseksi korvaami~eksi. Määräraha oli ta määräraha on kokonaan poistettu.
5752: tarkoitus !käyttää valtioneuvoston vahvistamien Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
5753: perusteiden mukaisesti kotitalouksille ja pien- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5754: yrityksille toimitettavan sähkön hinnan alenta- muksen,
5755: miseen niillä alueilla, joilla sähkön hinta on
5756: keskimääräistä korkeampi. Valtion avustusta että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
5757: ehdotettiin myönnettävä:ksi pienjännitteellä tyksen lisäyksestä valtion vuoden 1979
5758: myytävän sähkön osalta niille säbkölaitoksille, tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar-
5759: joiden jakeluverkoston pituus kuluttajaa kohti kan määrärahan ottamiseksi valtion-
5760: on suuri. Tällöin avustuksen piiriin olisivat tul- avustuksena sähköveron aiheuttaman
5761: leet myös sähkölämmitteiset omakotiasunnot sähkön hinnan nousun osittaiseksi kor-
5762: kyseisillä alueilla. vaamiseksi.
5763: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
5764:
5765: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen
5766: Antero Juntumaa Jorma Fred
5767: Ulla Järvilehto Lauri Impiö
5768: Lea Sutinen Juhani Tuomaala
5769: Jaakko 1tälä Anneli Kivitie
5770: 134 1979 vp.
5771:
5772: Toivomusaloite n:o 116.
5773:
5774:
5775:
5776:
5777: Hyrynkangas ym.: Pohjois-Suomessa maksettavista maataloustar-
5778: vikkeiden sekä syömäviljan ja muiden elintarvikkeiden tahti-
5779: avustuksista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttami-
5780: sesta.
5781:
5782:
5783: E d u s k u n n a 11 e.
5784:
5785: Haja-asutusalueiden vähittäismyymälöiden teita tulisi muuttaa nykyisestä niin, ettei Poh-
5786: hintatasoon vaikuttavat epäedullisesti tahti- jois-Suomen haja-asutusalueilla välttämättömien
5787: maksut, jotka kannattavuussyistä on lisättävä tarvikkeiden hintataso kot:lkeampien kuljetus-
5788: hintaan. Tällöin monien päivittäisten kulutus- kustannusten vuoksi ylittäisi maan yleistä
5789: tavaroiden hinnat eivät ole kilpailukykyisiä hinta tasoa. Valtioneuvoston päätöksen ( 652/
5790: asutuskeskusten suurmyymälöiden kanssa. Liik- 1973) 6 § tulisi muuttaa siten, että tahti-
5791: kuvuuden edistyessä hintatekijät ovat osaltaan avustuksen suuruuden maksuperusteena olisi
5792: vaikuttaneet asiakkaiden ostotottumuksia muut- maatalous- ,ja elintarvikkeiden todellisen jakelu-
5793: tamalla myös haja-asutusalueiden kaupan kehi- paikan ja vähittäismyyntipaikan välinen ,kulje-
5794: tyslmvaan. tusmatka. Koska nykyisin voimassa olevan pää-
5795: Eräiden maatalous- ja rakennustarvikkeiden töksen mukainen lähin rautatieliikennepaikka
5796: sekä polttoaineiden osalta On yhteiskunta kat- ei käytännössä ole todellinen jakelupaikka, niin
5797: sonut tarkoituksenmukaiseksi kuljetuskustan- sen perusteella myönnetty tahtiavustus ei vas-
5798: nusten kompensoimisen kehitysalueilla. Vastaa- taa todellisia kuljetuskustannuksia.
5799: vanlainen tahtitukijärjestelmä olisi saatava kos- Kaupan keskusliikkeet käyttävät nykyisinkin
5800: kemaan myös päivittäisiä kulutustavaroita, sen VR:n palveluja ns. runkokuljetuksissa tuotanto-
5801: vuoksi valtion tahtiavustusjärjestelmää tulisi paikkakunnalta jakelupaikkakunnalle. Kun taas
5802: uudistaa siten, että se osaltaan tukisi haja- jakelukuljetukset tapahtuvat autoilla, ei maksu-
5803: asutusalueiden kauppapalvelujen säilymistä. perusteiden muutos tulisi vaikuttamaan miten-
5804: Valtion tahtiavustusjärjestelmää tulisi muut- kään VR:n kuljetuksiin.
5805: taa seuraavilta osin: Samoin kuin polttoaineiden hinnantasaus-
5806: järjestelmällä on maan eri osien energiakus-
5807: 1. Rahtiavustuksen piiriin kuuluvaa tarvik- tannuksia tasaava vaikutus, tulisi tahtiavustus-
5808: keiden määrää tulisi laajentaa tärkeimpien ta- järjestelmän uudistamisella todellisia kuljetus-
5809: vararyhmien osalta. kustannuksia vastaavaksi olemaan haja-asutus-
5810: Rahtiavustuksen myöntäminen jäljempänä alueen väestön kauppapalvelujen saavutetta-
5811: mainituille tavarary<hmille mahdollistaisi vält- vuuden turvaamiseksi varsin huomattava mer-
5812: tämättömien elintarvikkeiden hintatason pitä- kitys.
5813: misen haja-asutusalueilla taajamien tasolla ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
5814: siten kuluttajat ostaisivat ne lähimyymälästä. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5815: Kun monet em. ryhmiin kuuluvista tarvik-
5816: sen, · 1tl
5817: keista ovat hintasäännöstelyn alaisia ja samalla
5818: kiinteähintaisia koko maassa, niin tahtiavustus että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5819: parantaisi haja-asutusalueiden kaupan toiminta- Pohjois-Suomessa maksettavista maata-
5820: edellyty<ksiä. loustarvikkeiden sekä syömäviljan ja
5821: Rahtiavustusaluetta tulisi laajentaa siten, että muiden elintarvikkeiden rahtiavustuk-
5822: se käsittäisi Oulun ja Lapin läänien kaikki ne sista annetun valtioneuvoston päätöksen
5823: kunnat, joihin tarvikkeiden todelliselta jakelu- (652/73) muuttamiseksi siten, että
5824: paikkakunnalta on enemmän kuin 40 km. rehujen osalta siihen lisättäisiin rehu-
5825: 2. Rahtiavustuksen suuruuden maksu,perus- vilja, rehuseos- ja rehuvitamiinivalmis-
5826: Toivomusaloite n:o 116 135
5827:
5828: teet sekä syömäviljan ja muiden välttä- nat, vihannekset, leipomotuotteet ja
5829: mättömien elintarvikkeiden osalta siihen ruokaperuna, sekä
5830: lisättäisiin sokeri, pakasteet, liha ja liha- että rahtiavustuksen suuruuden perus-
5831: jalosteet, hedelmät, ravintorasvat, mei- teena olisi maatalous- ja elintarvikkei-
5832: jerituotteet, virvoitus- ja mallasjuomat, den todellisen jakelupaikan ja vähittäis-
5833: kahvi, leipäteollisuustuotteet, kananmu- myyntipaikan välinen kuljetusmatka.
5834: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
5835:
5836: Helvi Hyrynkangas Jorma Fred Martti Ursin
5837: Antero Juntumaa Lea Sutinen Lauri Impiö
5838: Terhi Nieminen-Mäkynen
5839: 136 1979 vp.
5840:
5841: Toivomusaloite n:o 117.
5842:
5843:
5844:
5845:
5846: Hyvönen ym.: Perhe-eläkettä saavien koululaisten ja opiskelijain
5847: kesäansiotulojen vapauttamisesta ennakonpidätyksestä.
5848:
5849:
5850: E d u s k u n n a 11 e.
5851:
5852: Ennakkoperintälain mukaan voi henkilö, jon- Pientä orvoneläkettä saava nuori ei saa tätä
5853: ka ansiotulot vuodessa jäävät kulloinkin voi- veronmaksuvähennysoikeutta. Hänen kesäan-
5854: massa olevan verovapaan tulorajan alapuolelle, sionsa lasketaan yhteen orvoneläkkeen kanssa
5855: hakea itselleen oikeuden olla suorittamatta en- ja siten pienikin eläke merkitsee, että hänen
5856: nakonpidätystä palkkatuloistaan. Tätä oikeutta ansionsa nousevat tuon alarajan yläpuolelle.
5857: käyttävät hyväkseen erityisesti kesäansioita Näin ollen hänen kesäansionsa jäävät huomat-
5858: hankkivat koululaiset ja opiskelijat. tavasti alle niiden ansioiden, joita samassa
5859: Tällöin ovat täysin samanlaisessa asemassa työssä olevan hyvin varakkaankin koulutoverin
5860: kaikki 16-vuotiaat täysin riippumatta siitä min- ansiot ovat. Useimmiten hän saa lopullisessa
5861: kälainen heidän kotinsa taloudellinen asema on. verotuksessa ennakonpidätyksestä osan takaisin,
5862: Maassamme vallitsevista erittäin suurista kansa- mutta joutuu lainaamaan kipeästi tarvitsemas-
5863: laisten tuloeroista johtuen ansiotyössä käyvät taan palkasta rahan pitkäksi aikaa valtiolle. On
5864: koululaisetkin hakeutuvat kesäansioihin hyvin- selvää, että tällainen kohtelu herättää jo muu-
5865: kin erilaisin motiivein. Osalle ansiotyössä käyn- tenkin useita tovereita heikommassa taloudelli-
5866: ti on ajanviettoa ja lisätaskurahan hankkimista. sessa asemassa olevassa nuoressa erittäin suur-
5867: Osalle se merkitsee erittäin tarpeellista tukea ta katkeruutta ja hän kokee yhteiskunnan epä-
5868: talven koulutyötä varten, tarpeellisia vaatehan- oikeudenmukaisuuden ankarana.
5869: kintoja, opintomaksuja ym. varten tai suoras- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
5870: taan kodin talouden pa~kkaamista. Jälkimmäis- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5871: ten joukossa on huomattavasti puoliorvoiksi jää- muksen,
5872: neitä nuoria, joille maksetaan orvoneläkettä,
5873: joka usein on kuukaudessa pienempi kuin toi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
5874: sen koulutoverin kuukaudessa saarnat taskura- menpiteisiin perhe-eläkettä saavien kou-
5875: hat. Tällä pienellä orvoneläkkeellä ei yksin- lulaisten ja opiskelijoiden verovapaan
5876: huoltaja kykene hankkimaan kouluakäyvälle tulorajan alapuolelle jäävien kesäansio-
5877: lapselleen kaikkea tarpeellistakaan, joten kesä- tulojen vapauttamiseksi ennakkoveron
5878: ansiot todella ovat tarpeen. pidätyksestä.
5879: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
5880:
5881: Anna-Liisa Hyvönen Terho Pursiainen
5882: Heli Astala 1.-C. Björklund
5883: J. Vähäkangas Pauli Uitto
5884: Unto Ruotsalainen Niilo Koskenniemi
5885: Matti Järvenpää Ulla-Leena Alppi
5886: Inger Hirvelä
5887: 1979 vp. 137
5888:
5889: Toivomusaloite n:o 118.
5890:
5891:
5892:
5893:
5894: Hyvönen ym.: Komitean asettamisesta tutk1maan hajasijo1tus-
5895: suunnitelmien tarkoituksenmukaisuutta.
5896:
5897:
5898: E d u s k u n n a 11 e.
5899:
5900: Vuosikymmenen alkupuolella arvioitiin, että aloilla. Hajasijoitusta ei myöskään voi perus-
5901: lähivuosien suurena ongelmana tulee olemaan tella pääkaupungin kasvun estämisellä, sillä
5902: työvoiman puute etelän suurissa asutuskes- pääkaupungin väkiluku on viime vuosina no-
5903: kuksissa ja työvoiman liikatarjontaa Pohjois- peasti vähentynyt ja ennusteiden mukaan vähe-
5904: ja Itä-Suomessa. Tältä pohjalta laadittiin suun- nee edelleen. Tapahtuneet hajasijoitustoimet
5905: nitelmia, jotka tasoittaisivat työvoiman tar- ovat lisäksi osoittaneet, että siirrot eivät ole
5906: jontaa. Siten syntyi hajasijoituskomitean suun- hyödyttäneet siirtopaikkakuntiakaan lasketuUa
5907: nitelma siitä mitä laitoksia ja virastoja siirret- tavalla. Eräät siirrot ovat tuoneet mukanaan
5908: täisiin pois pääkaupunkiseudulta ja tämän tuntuvasti epätarkoituksenmukaisuutta ja huo-
5909: suunnitelman taakse asettui valtioneuvosto nojra kokemuksia. Tähän mennessä suoritet-
5910: periaatepäätöksellään v. 1974. Sen jälkeen tujen siirtojen kokonaislmstannusten määriä
5911: on tämän periaatepäätöksen mukaisesti lähinnä koskevat laskelmat osoittavat niiden nousevan
5912: tulo- ja menoarvion yhteydessä ryhdytty to- huomattavasti komitean arvioimia määriä kor-
5913: teuttamaan hajasijoituskomitean esittämää keammiksi, vaikka osa kustannuksista on vie-
5914: suunnitelmaa. läkin vaikeasti arvioitavissa.
5915: Hajasijoitussuunnitelma perustui alunalkaen On sen vuoksi erittäin perusteltua keskeyt-
5916: puutteellisiin perusteluihin. Siirroista aiheutu- tää suunnitteilla olevat hajasijoitustoimenpi-
5917: vat kustannukset oli laskettu vain osittain. teet ja suorittaa perusteellinen arvio niistä
5918: Siirtojen vaikutuksia laitosten toimintoihin ei kokemuksista, joita jo suoritetut hajasijoitus-
5919: käytännöllisesti katsoen lainkaan otettu huo- toimenpiteet voivat antaa.
5920: mioon ja asiantuntijoiden kuuleminen jätettiin Edellä sanotun perusteella ehdotamme
5921: hyvin vähiin. Tämän seurauksena komitean eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5922: mietintö ei ilmestymisaikanaankaan täyttänyt
5923: asian vaatimia peruslähtökohtia. että hallitus asettaisi komitean tutki-
5924: Mietinnön ja hajasijoitusta koskevan peri- maan uudelleen voimassaolevien ha;a-
5925: aatepäätöksen jälkeen on maassamme jouduttu si;oitussuunnitelmien tarkoituksenmu-
5926: aivan uuteen tilanteeseen. Lama ja työttömyys kaisuuden ottaen huomioon ;o saadut
5927: eivät ole vain kehitysalueiden ongelmia. Työt- käytännön kokemukset, hajasijoitustoi-
5928: tömyyttä on lukumääräisesti erittäin paljon mien aiheuttamat kokonaisvaikutukset
5929: Helsingissä, ja aivan erityisesti toimihenkilö- sekä muuttuneet työllisyysnäkymät.
5930: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
5931:
5932: Anna-Liisa Hyvönen Matti Järvenpää Arvo Kemppainen
5933: Heli Astala 1.-C. Björklund Anna-Liisa Jokinen
5934: J. Vähäkangas Pauli Uitto Ulla-Leena Alppi
5935: Unto Ruotsalainen Inger Hirvelä
5936:
5937:
5938:
5939:
5940: 18 087900581L
5941: 138 1979 vp.
5942:
5943: Toivomusaloite n:o 119.
5944:
5945:
5946:
5947:
5948: Ihamäki: Verotuksessa myönnettävän invalidivähennyksen maa-
5949: rän tarkistamisesta ja siihen oikeutettujen piirin laajentami-
5950: sesta.
5951:
5952:
5953: E d u s k u n n a 11 e.
5954:
5955: Tulo- ja varallisuusverolain 36 §: ssä sääde- markkaa ja valtionverotuksessa vastaavasti n.
5956: tään, että tulosta tehtävä invalidivähennys kun- 2 000 markkaa. Tänä vuonna tehdyssä veroil-
5957: nallisverotuksessa on 30-100 % :n invalidi- moituksessa on 100 % :n invalidi saanut tehdä
5958: teetin omaavilla vastaava prosenttimäärä 2 000 kunnallisverotuksessa 2 160 markan vähennyk-
5959: markasta ja valtionverotuksessa tehtävä vähen- sen. Tätä on pidettävä ehdottomasti alimitoi-
5960: nysoikeus on 500 mk 100 %:n invalidilla. tettuna ja vammaisen kannalta epäoikeuden-
5961: Edellä mainittu vähennysoikeus on ollut voi- mukaisena. Lisäksi vähennysoikeus olisi ulotet-
5962: massa jo 1. 1. 1965 lähtien. Viime vuonna edus- tava myös 20 % :n invaliditeetin omaaviin ja
5963: kunta teki inflaatiotarkistuksia aikavälillä jälkeenjääneisyyden estämiseksi olisi syytä vä-
5964: 1977-1978. Korjauksen suuruus oli 8 %, hennysoikeus sitoa indeksiin kuten elinkorko.
5965: mikä tuli voimaan 1. 1. 1979. Sotainvalidit sai- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen
5966: vat saman suuruisen korjauksen. Samanaikai- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5967: sesti eduskunta ummisti silmänsä invalidien
5968: kohdalla sille inflatoriselle kehitykselle, mikä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
5969: oli tapahtunut vuosina 1966-1977. menpiteisiin, jotta invalidivähennys kun-
5970: Osoituksena tästä voidaan mainita, että kes- nallisverotuksessa ja valtionverotuksessa
5971: kimääräinen ansiotulo maassamme v. 1965 oli olisi inflaatiotarkistukset huomioon ot-
5972: n. 6 500 mk ja nykyinen ansiotaso on 21 500 taen 1. 1. 1965 tasoa, ja että invalidi-
5973: mk vuodessa. Tällöin tulisi vähennysoikeuden, vähennysoikeus ulotettaisiin myös 20
5974: kattaakseen tänä aikana tapahtuneen rahan ar- %:n invaliditeetin omaaviin, ja että tut-
5975: von huononemisen ja ollakseen vaikutukseltaan kittaisiin mahdollisuus sitoa invalidi-
5976: sama kuin tullessaan voimaan v. 1965, olla teettivähennys indeksiin jälkeenjäänei-
5977: määrältään kunnallisverotuksessa noin 6 200 syyden estämiseksi.
5978: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
5979:
5980: Timo Ihamäki
5981: 1979 vp. 139
5982:
5983: Toivomusaloite n:o 120.
5984:
5985:
5986:
5987:
5988: Ihamäki: Valtion virastotalon rakentamisesta Heinolaan.
5989:
5990:
5991: E d u s k u n n a 11 e.
5992:
5993: Yhteiskunnan monipuolistuessa joutuvat kan- to ei ole kansliatilojen kanssa samassa raken-
5994: salaiset entistä enemmän käyttämään valtion nuksessa. Esimerkkeinä todetut epäkohdat an-
5995: virastojen palveluksia. Työsuojelulainsäädännön tavat kuvan niistä vaikeuksista, jotka virastois-
5996: kehittyessä myös virastojen työntekijöiden työ- sa asioiva väestö ja virastojen työntekijät jou-
5997: pa~koille asetetaan entistä suurempia vaatimuk- tuvat kokemaan päivittäisinä haittatekijöinä.
5998: sia. Heinolassa toimivat valtion virastot ja vas- Epäkohtien poistaminen onnistuu ainoastaan
5999: taavat ovat pääosaltaan vuokratiloissa. Tapahtu- järjestelmällisellä virastojen ja vastaavien ko-
6000: neiden vuokrausten seurauksena virastot sijait- koamisella yhteen ja samaan virastorakennuk-
6001: sevat hyvin hajanaisesti. Esimerkkeinä todetta- seen.
6002: koon, että kaupungin poliisilaitoksen ja maa- Edellä sanotun perusteella ehdotan eduskun-
6003: laiskunnan nimism1espiirin hallinnolliset kes- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6004: kukset ovat eri rakennuksissa, vaikka poliisi-
6005: toimen kenttätyöskentely tapahtuu täysin yh- että hallitus välittömästi ryhtyisi toi-
6006: teisen johdon mukaan. Sairausvakuutustoimisto, menpiteisiin virastotalon rakentamiseksi
6007: jossa asioi myös liikuntavammaisia, on toisessa Heinolaan niin mitoitettuna, että kaikki
6008: kerroksessa hissittömien portaiden takana. Tuo- yhteistoimintaa edellyttävät virastot ja
6009: miokunnan !käräjähuoneisto on vain poikkeus- vastaavat saadaan sijoitettua samaan ra-
6010: järjestelyin voitu sijoittaa kaupunkiin, jossa kennukseen.
6011: tuomiokunnan kanslia sijaitsee. Käräjähuoneis-
6012: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
6013:
6014: Timo Ihamäki
6015: 140 1979 vp.
6016:
6017: Toivomusaloite n:o 121.
6018:
6019:
6020:
6021:
6022: lmpiö: Luonnollisten henkilöiden erityisestä veronhuojennuksesta
6023: Lapin läänissä.
6024:
6025:
6026: E d u s k u n n a 11 e.
6027:
6028: Arktisilla alueilla on era1ssa maissa merkit- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen
6029: täviä verohelpotuksia luonnollisten henkilöiden eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6030: palrokatulojen osalta. Näin on esim. Neuvosto-
6031: liitossa. Kustannusten kalleus pakottaa jatku- että Lapin läänissä myönnettäisiin
6032: vasti Suomen Lapistakin ihmisiä muuttamaan luonnollisille henkilöille palkkatuloista
6033: muualle, jopa ulkomaille. Viimemainittu .tulee valtion tuloverosta 15 prosentin vero-
6034: yhteiskunnalle kalliimmaksi kuin kohtuulliset vähennys 7 000 markkaan saakka vuo-
6035: verohelpotukset, jotka auttavat väestöä pysy- sittain.
6036: mään kotiseudullaan.
6037: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
6038:
6039: Lauri lmpiö
6040: 1979 vp. 141
6041:
6042: Toivomusaloite n:o 122.
6043:
6044:
6045:
6046:
6047: Impiö: Lapin läänin metsämaiden veroluokitukseen tarvittavien
6048: ammattimiesten kouluttamisesta.
6049:
6050:
6051: Ed u s k u n n a 11 e.
6052:
6053: Lapin läänin monien kuntien alueella on tuntuu olevan kiinni sekä rahasta että ammat-
6054: vuosien kuluessa monella tavalla jouduttu kär- tihenkilöistä, jotka luokitustyön pystyvät suorit-
6055: simään metsämaiden veroluokituksen puuttumi- tamaan. Viimemainittu näkökohta tuntuu perin
6056: sesta tai sen johdosta, että verolautakuntien omalaatuiselta nykyinen työttömyys ja koulu-
6057: toimesta luokitus on tapahtunut ns. pöytäluoki- tusmahdollisuudet huomioon ottaen. Kaiken li-
6058: tuksena. Metsänomistajat ovat kiistattomasti säksi yksityismetsänomistajien taho on koke-
6059: joutuneet eri kunnissa eriarvoiseen asemaan massa eriarvoisuuden kas·vua siinä, että Lapissa-
6060: keskenään. Ongelmana on ollut ainakin näihin kin tiettävästi valtion metsissä on luokitus pa-
6061: aikoihin asti myös se rasitus, joka veroluokituk- rasta aikaa käynnissä samalla kun yksityismet-
6062: sesta tulee kunnalle, eikä sen vuoksi aina ole sien osalta tilanne on edelläkuvatun kaltainen
6063: oltu valmiita täydellä teholla ajamaan syrjäis- ja tulee ilman tässä aloitteessa tehtyjä ehdo-
6064: ten pohjoisten kuntien alueiden veroluokitusta tuksia olemaan vuosien, ehkä vuosikymmenien
6065: siitä huolimatta, että luokituksen puuttuminen ajan.
6066: asettaa metsänomistajat keskenään eriarvoiseen Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
6067: asemaan asuinpaikasta riippuen. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6068: Viime aikoina on tapahtunut edistystä siinä,
6069: että kunnille veroluokitusrasitus ei tule yhtä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6070: ankarana taloudellisena taakkana kuin ennen. menpiteisiin sellaisten metsäalan ammat-
6071: Sen sijaan valtiovallan taholta eri muodoissa timiesten kouluttamiseksi, jotka pysty-
6072: annetut vastaukset itse veroluokitulksen suorit- vät suorittamaan Lapin läänin alueella
6073: tamiseen Lapin läänin kunnissa ovat olleet ker- veroluokituksen niissä kunnissa, joissa
6074: tomassa siitä, ettei ole lähivuosina edes toivei- se on vielä suorittamatta, ja varaisi luo-
6075: ta saada asiaa myönteiseen ratkaisuun. Asia kitustarkoitukseen riittävän määrärahan.
6076: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
6077:
6078: Lauri Impiö
6079: 142 1979 vp.
6080:
6081: Toivomusaloite n:o 123.
6082:
6083:
6084:
6085:
6086: Impiö ym.: Veitsiluoto Osakeyhtiön Kemijärven selluloosatehtaan
6087: jalostusasteen nostamisesta.
6088:
6089:
6090: E d u s k u n n a 11 e.
6091: Kemijärven selluloosatehdasta perustettaessa nostaminen on yhdenmukainen maamme puun-
6092: on varauduttu alun alkaen lisäämään tuotantoa jalostusteollisuuden kehityspyrkimysten kanssa
6093: jalostusastetta nostamalla. Yritykselle on varatt- ja samalla se palvelee kehitysaluepoliittisia ta-
6094: tu rakennusmaata sekä teollisuuslaitosten laa- voitteita.
6095: jentamista että henkilökunnan asuntojen lisä- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
6096: rakentamista varten. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6097: Kemijärvi Oy:n tultua fusioiduksi 1968 muksen,
6098: Veitsiluoto Osakeyhtiöön raukesivat ne suunni-
6099: telmat, joita Kemijärvi Oy:n piirissä oli tehty että hallitus ryhtyisi välittömästi tut-
6100: yrityksen laajentamiseksi. Toteutettu hallinnol- kimaan Veitsiluoto Osakeyhtiön Kemi-
6101: linen järjestely ei kuitenkaan ole vienyt asial- järven selluloosatehtaan jalostamisas-
6102: lista pohjaa laajennushankkeen toteuttamiselta. teen nostamiskysymystä ja turvaamaan
6103: Selluloosaa valmistavan tehtaan jalostusasteen hankkeen rahoituksen.
6104: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
6105:
6106: Lauri Impiö Eero Lattula
6107: 1979 vp. 143
6108:
6109: Toivomusaloite n:o 124.
6110:
6111:
6112:
6113:
6114: lmpiö: Aluepoliittisten lakien uudistamisesta investointi- ja käyn-
6115: nistysavustusten korottamiseksi.
6116:
6117:
6118: E d u s k u n n a 11 e.
6119:
6120: Eduskunta on vuoden 1979 alussa jatkanut että hallitus ryhtyisi välittömästi val-
6121: kehitysalueiden kannalta tärkeiden lakien voi- mistelemaan sellaisia muutoksia alue-
6122: massaoloaikaa kahdella vuodella tekemättä poliittisiin lakeihin, jotka muutokset
6123: merkittäviä muutoksia voimassa oleviin lakei- merkitsevät investointiavustusten enim-
6124: hin. Kehitysalueilla on todettu muutosten mäismäärien korottamista kymmenellä
6125: tarpeellisuus, koska nykyiset tukitoimet eivät prosenttiyksiköllä nykyisestään I vyö-
6126: ole tuottaneet toivottuja tuloksia. hykkeellä ja lisätukialueilla sekä avus-
6127: Erityisesti on pantava merkille se, että kehi- tusten maksamista lisätukialueilla mak-
6128: tysalueiden I vyöhykkeellä ja sen maaseudulla simimääräisinä, jolloin myös käynnis-
6129: ei ole päästy toivottuihin tuloksiin. Näin ollen tysavustuksia tulee korottaa samassa
6130: on lisättävä sekä investointi- että käynnistys- suhteessa ja maksaa niitä .lisätukialueil-
6131: avustusten määrää vaikeimpien ongelmien la viiden vuoden aikana.
6132: alueilla.
6133: Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
6134: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6135: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
6136:
6137: Lauri Impiö
6138: 144 1979 vp.
6139:
6140: Toivomusaloite n:o 125.
6141:
6142:
6143:
6144:
6145: Impiö ym.: Haja-asutusalueiden vähittäiskaupan rahoitustuesta
6146: annetun lain muuttamisesta rahoitustuen laajentamiseksi.
6147:
6148:
6149: Ed u s kunnalle.
6150:
6151: Elinkeinorakenteen muuttuessa ja syrjäseutu- Liikevaihtoverotuksen osalta tuettavan myy-
6152: jen väestön muuttaessa taajamiin on haja-asu- mälän myynnin tulisi olla määräajan liikevaihto--
6153: tusalueiden kauppa joutunut kasvaviin vai- verosta vapaata. Näin päästäisiin tarpeelliseen
6154: keuksiin. Eduskunta on tämän huomioiden tuottotasoon kasvaneiden kulujen kattamiseksi..
6155: säätänyt vähittäiskaupan rahoitustukea koske- Siirtyminen uuteen menettelyyn olisi nopea.
6156: van lain ( 1086/74 ). Tukea myönnetään haja- Kauppojen tuloslaskenta tekisi mahdolliseksi
6157: asutusalueilla sijaitseville elintarvike- tai seka- tuottavan myymälän myynnin seuraamisen sekä
6158: tavaramyymälöille, myymäläautoille tai -veneil- estäisi epäterveen siirtymän tuottavan myymä-
6159: le. Tuki annetaan käyttöomaisuuden hankin- län myyntiin.
6160: •taan, korjaus-, muutos- tai parannustöiden suo-- Hahmotelluu toimintatuen periaatteena olisi,
6161: rittamiseen. Huomattavalta osalta tuki tulee in- että valtion varoista maksettaisiin kaupan alalla
6162: vestointityyppisiin tarpeisiin. kuten muussa yritystoiminnassa osa tuettavan
6163: Tähän saakka tuki on merkinnyt kiinteiden toimipaikan henkilökustannuksista.
6164: kulujen kasvamista, jopa uusien kannattamatto-- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
6165: mien toimipaikkojen syntymistä. Tuki saattaa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo--
6166: kaupan alalla kuten muuallakin vilkastuttaa muksen,
6167: investointeja mutta myyntikatteen osalta tuo-- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin
6168: tot eivät lisäänny. Palkat saattavat pysyä en- haja-asutusalueiden vähittäiskaupan ra-
6169: tisellään. Investointien takia poistorasite kui- hoitustuesta annetun lain (1086/74)
6170: tenkin kasvaa. Myöhemmin voidaan todeta että täydentämiseksi ja monipuolistamiseksi)
6171: tuki olisi pitänyt syvän laman aikana käyttää jotta tukitoimet kohdistuisivai suoraan
6172: toiminnan tukemiseen, palkkioihin, myyntikat- toiminnasta syntyviin ongelmiin) myyn-
6173: teeseen. tikatteeseen ja palkkoihin.
6174: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
6175:
6176: Lauri Impiö Eero Lattula
6177: 1979 vp. 145
6178:
6179: Toivomusaloite n:o 126.
6180:
6181:
6182:
6183:
6184: lmpiö ym.: Pohjois-Suomessa maksettavista maataloustarvik-
6185: keiden sekä syömäviljan ja muiden elintarvikkeiden tahti-
6186: avustuksista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttami-
6187: sesta tahtiavustusjärjestelmän tarkistamiseksi.
6188:
6189:
6190: Ed u s kun n a 11 e.
6191:
6192: Haja-asutusalueiden kaupan ongelmat ovat ryhmien osalta. Näin ollen valtioneuvoston
6193: laman jatkuessa nousseet voimakkaasti esiin ja päätös ( 652/73) tulisi täydentää ainakin seu-
6194: tietoisuuteen. Vähittäismyymälöiden hintata- raavilta osin:
6195: soon vaikuttavat erittäin epäeduHisesti rahti- 1. Rehujen osalta olisi tekstiin lisättävä re-
6196: maksut, jotka kannattavuussyistä on yleensä li- huvilja, rehuseos- ja rehuvitamiinivalmisteet.
6197: sättävä hintaan. Tällöin monien päivittäisten Lannoitteiden osalta luetteloa olisi täydennet-
6198: kulutustavaroitten hinnat eivät ole kilpailuky- tävä pelto-, laidun- ja metsälannoitteiden osal-
6199: kyis~ä asutuskeskusten suurmyymälöiden hin- ta.
6200: tojen kanssa. Liikkuvuuden edistyessä hintate- 2. Syömäviljan ja muiden välttämättömien
6201: kijät ovat osaltaan vaikuttaneet asiakkaiden elintarvikkeiden osalta luetteloa tulisi tarken-
6202: ostotottumuksia muuttamalla myös haja-asutus- taa seuraavilla tavararyhmillä: sokeri, pakas-
6203: alueiden kaupan kehityskuvaan. teet, lihajalosteet, hedelmät, ravintorasvat,
6204: Polttoaineiden hinnantasausjärjestelmällä on meijerituotteet, virvoitus- ja mallasjuomat,
6205: havaittu olevan maan eri osien energiakustan- kahvi, leipäteollisuustuotteet, kananmunat, vi-
6206: nuks:ia tasaava vaikutus. Eräiden maatalous- ja hannekset, leipomotuotteet ja ruokaperuna.
6207: rakennustarvikkeiden osalta yhteiskunta on kat- Kun monet em. ryhmiin kuuluvista tarvikkeis-
6208: sonut tarkoituks·enmukaiseksi kuljetuskustan- ta ovat hintasäännöstelyn alaisia ja samalla
6209: nusten kompensoimisen kehitysalueilla. Vastaa- kiinteähintaisia koko maassa, niin rahtiavustus
6210: vanlainen tahtitukijärjestelmä olisi saatava kos- parantaisi haja-asutusalueiden kaupan toiminta-
6211: kemaan myös päivittäisiä kulutustavaroita, en- edellytyksiä.
6212: nen muuta elintarvikkeita, jotka eivät vielä ole Rahtiavustusaluetta tulisi laajentaa siten, et-
6213: rahtituen piirissä. Rahtiavustusjärjestelmän uu- tä se käsittäisi Oulun ja Lapin läänien kaikki
6214: distamisella todellisia kuljetuskustannuksia vas- ne kunnat, joihin tarvikkeiden todelliselta ja-
6215: taavaksi tulisi olemaan haja-asutusalueen väes- kelupaikkakunnalta on enemmän kuin 40 ki-
6216: tön kauppapalvelujen saavutettavuuden turvaa- lometriä. Valtioneuvoston em. päätöksen kuu-
6217: miseksi huomattava merkitys. detta pykälää tulisi muuttaa siten, että tahti-
6218: Monien suoritettujen selvitysten perusteella avustuksen suuruuden maksuperusteena olisi
6219: voidaan todeta, että Lapin ja yleens.ä Pohjois- maatalous- ja elintarvikkeiden todellisen jake-
6220: Suomen kaupan yrittäjille rahtikustannukset lupaikan ja vähittäismyyntipaikan välinen kul-
6221: ovat hyvin merkittävä kustannustekijä. Uts- jetusmatka. Koska nykyisin voimassa olevan
6222: joen kauppias myy kyllä kahvikilon samaan päätöksen mukainen lähin rautatieliikennepaik-
6223: hintaan kuin kauppias Helsingissä, mutta hän ka ei käytännössä ole todellinen jakelupaikka,
6224: itse maksaa rahdin, n. 25 penniä kilo laskettu- niin sen perusteella myönnetty tahtiavustus ei
6225: na rautatieasemalta Rovaniemeltä. Yksityista- vastaa todellisia kuljetuskustannuksia.
6226: pausten esittäminen ei kuitenkaan ole sen jäl- Kaupan keskusliikkeet käyttävät nykyisinkin
6227: keen tarpeen, kun tutkimusten perusteella tun- VR:n palveluja runkokuljetuksissa tuotanto-
6228: netaan koko tilanne. Valtiovallalta ainoastaan paikkakunnalta jakelupaikkakunnalle. Jakelu-
6229: odotetaan käytännön toimenpiteitä. kuljetukset tapahtuvat autoilla ja näin ollen
6230: Rahtiavustuksen piiriin kuuluvaa tarvikkei- maksuperusteiden muutos ei tulisi vaikutta-
6231: den määrää tulisi laajentaa tärkeimpien tavara- maan mitenkään VR:n kuljetuksiin.
6232: 19 0879005811
6233: 146 Toivomusaloite n:o 126
6234:
6235:
6236: Syrjäisten seutujen ja haja-asutusalueiden että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6237: kaupan toimintaedellytykset ovat niin paljon menpiteisiin rahtiavustuksen piiriin
6238: tällä erää uhattuina, että kaikkiin mahdollisiin kuuluvien tarvikkeiden määrän laajen-
6239: tukitoimiin on valtiovallan taholla ryhdyttävä. tamiseksi tärkeimpien tavararyhmien
6240: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- osalta tarkistamalla valtioneuvoston
6241: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, asianomaista päätöstä ( 652/7 3).
6242: · . Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
6243:
6244: Lauri Impiö Eero Lattula
6245: 1979 vp. 1_47
6246:
6247: Toivomusaloite n:o 127.
6248:
6249:
6250:
6251:
6252: Impiö ym.: Määrärahasta uskonnollisten lehtien tukemiseksi.
6253:
6254:
6255: E d u s k u n n a 11 e.
6256:
6257: Valtion viime vuosien tulo- ja menoarvioissa lehtien kuljetustuki on. Tilanne kaipaa jo seu-
6258: on ollut merkittäviä summia lehdistön yleiseen raavan budjettivuoden osalta korjausta.
6259: kuljetustukeen. Vasta viime vuoden ja tämän Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
6260: vuoden tulo- ja menoarvioon on saatu uskon- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6261: nollisten lehtien kustantajille kuljetus-, jakelu-
6262: ja muiden kustannusten alentamiseen määrä- että hallitus ottaisi valtion vuoden
6263: raha. Tätä ratkaisua on maamme väestön huo- 1980 tulo- ja menoarvioesitykseen huo-
6264: mattavan osan piirissä tervehditty ilolla. Tuen mattavasti nykyistä suuremman määrä-
6265: määrä on kuitenkin mitättömän pieni verrat- rahan uskonnollisten lehtien tukemi-
6266: tuna siihen mitä sanomalehtien, etenkin puolue- seen.
6267: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
6268:
6269: Lauri Impiö Eero Lattula
6270: 148 1979 vp.
6271:
6272: Toivomusaloite n:o 128.
6273:
6274:
6275:
6276:
6277: Jaakonsaari ym.: Aluepoliittisen seurantatyön järjestämisestä.
6278:
6279:
6280: E d u s k u n n a 11 e.
6281:
6282: Suomessa harjoitetun aluepolitiikan ongel- aluepolitiikan tulokset ovat käytettävissä alue-
6283: maksi on muodostunut se, että aluepolitiikan politiikalla tavoiteitujen vaikutusten lisäämi-
6284: kehittämistyössä ei ole ollut riittävästi käytettä- seksi.
6285: vissä luotettavaa tietoa harjoitetun aluepolitii- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
6286: kan vaikutuksista väestön toimeentuloon ja yri- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6287: tysten toimintaan. Välttämätöntä seurantaa sää-
6288: dettyjen lakien vaikutuksista ei ole harjoitettu, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6289: mistä on seurannut epävarmuutta tukitoimien aluepoliittisen seurantatyön organisoimi-
6290: tehosta, jopa eri tukitoimien ristikkäisyyttä. seksi joko valtioneuvoston kansliaan tai
6291: Vuonna 1975 säädetyt aluepoliittiset lait ovat perustamalla tätä työtä varten erityisen
6292: voimassa pienten tarkistusten jälkeen vuoden tutkimuslaitoksen, joka selvittäisi jat-
6293: 1981 loppuun saakka. Uusia aluepoliittisia lake- kuvasti aluepolitiikkaan liittyviä ongel-
6294: ja laadittaessa on välttämätöntä, että harjoitetun mia.
6295: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
6296:
6297: Liisa Jaakonsaari Pirjo Ala-Kapee Kaarina Suonio
6298: Seppo Tikka Erkki Liikanen Aimo Ajo
6299: 1979 vp. 149
6300:
6301: Toivomusaloite n:o 129.
6302:
6303:
6304:
6305:
6306: Jaakonsaari: Teollisuuskylien perustamisesta Pudasjärvelle, Otan-
6307: mäkeen ja Oulaisiin.
6308:
6309:
6310: Ed u s k u n n a 11 e.
6311:
6312: Oulun läänin työllisyyskehitys on kuluvan vaisuudessa lukumääräisesti työpaikkoja perus-
6313: vuosikymmenen aikana ollut hälyttävän huono. tetaankin ns. seurannaiselinkeinoihin. Oulun
6314: Vuonna 1978 oli Pohjois-Pohjanmaan muutto- läänissä teollisuus on keskittynyt vain muuta-
6315: tappio 1149 ihmistä. Ongelman syvyyttä lisää maan keskukseen, mikä osaltaan on edesautta-
6316: se, että poismuuttaneet ovat pääasiassa varsin nut monien alueiden nopeaa köyhtymistä ja
6317: pitkälle koulutettuja, ammattitaitoisia miehiä ja väestökatoa, koska siirtyminen maataloudesta
6318: naisia, joiden merkitys Oulun läänin tulevalle muihin ammatteihin ei ole ollut mahdollista.
6319: kehitykselle on varsin keskeinen. Teollisuuden sijoittuminen nykyisin teollistu-
6320: Ihmisten henkisen ja aineellisen hädän sekä mattomille paikkakunnille on tärkeää paitsi
6321: korvaamattomien kansantaloudellisten menetys- työllisyyden myös puutteellisen keskusverkon
6322: ten estäminen on mahdollista vain erittäin no- kehittämisen kannalta. Teollistuminen on kui-
6323: pealla pysyvien työpaikkojen luomisella Poh- tenkin mahdollista vain valtion erityistoimin.
6324: jois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen. Uusia työpaik- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun~
6325: koja tulee perustaa siten, että vuonna 1985 on nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6326: Pohjois-Pohjanmaalla työpaikka 144 OOO:lle ja
6327: Kainuussa 43 000 ihmiselle. Kyseinen työpaik- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6328: kakehitys mahdollistaa lähes väestön ns. oma- menpiteisiin uusien teollisuuskylien tai
6329: varaiskehityksen. sitä vastaavan toiminnan aikaansaami-
6330: Pysyvien työpaikkojen luomisessa on teolli- seksi Pudasjärvelle, Otanmäkeen ja Ou-
6331: suudella edelleen keskeinen asema, vaikka tule- laisiin.
6332: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
6333:
6334: Liisa Jaakonsaari
6335: 150 1979 vp.
6336:
6337: Toivomusaloite n:o 130.
6338:
6339:
6340:
6341:
6342: Jaatinen ym.: Alueellisesta kuljetustuesta annetussa laissa havait-
6343: tujen epäkohtien ja puutteiden poistamisesta.
6344:
6345:
6346: E d u s k u n n a 11 e.
6347:
6348: Alueellisen kehityksen edistämisestä annet- oton jäLkeen ovat kokonaiskuljetusmaksut voi-
6349: tuun lakiin ( 451/75) perustuen on säädetty makkaasti lisääntyneet liitännäiskuljetusmatko-
6350: laki alueellisesta kuljetustuesta (12/76). Sen jen tariffien uudelleenhinnoittelun vuoksi.
6351: mukaan määtätyHtä kehitysalueilta, lisätuki- Tämä uudistus on osaltaan vähentänyt kulje-
6352: alueilta ja tukialueilta alkavista Suomessa suo- tustuen merkitystä kehitysalueille ja erityisesti
6353: ritettavista tavarankuljetu!ks1sta maksetaan val- kaukana tavaraterminaaliasemista sijaitseville
6354: tion varoista erityistä kuljetustukea. yrity:ksille ja siten hdkentänyt niiden toiminta-
6355: Nyikyisin kuljetustukea maksetaan vähintään mahdollisuuksia (tästä on olemassa lukuisia
6356: 266 kilometrin pituisista rautatiekuljetuksista, esimerkkejä, esim. pohjoisessa Kes.ki-Suomessa
6357: eräistä laivakuljetuksista ja näiden em. kulje- mm. Pihtiputaalla). Lisäksi, koska tariffijär-
6358: tusten yhdistelmistä sekä rautatiekuljetusten ja jestelmän muutos vaikuttaa eniten pienyritys-
6359: ammattimaisten kuorma-autokuljetusten yhdis- ten tavarakuljetuksien kustannuksia kohotta-
6360: telmistä, joista kuljetusmaksun perii valtion- vasti, se saattaa ravkaisevasti vaikuttaa sijoit-
6361: rautatiet. tumassa olevien yritysten johtoon valittaessa
6362: Viimeksi mainituissa kuljetuksissa tukipro- sijoituspaikkakuntaa.
6363: sentti määräytyy pääasiassa yhdistetyn rauta- Kehitysalueiden yrittäjät pitävät mainittua
6364: tie- ja kuorma-autoku~etusmatkan pituuden uudistusta aluepo!Uttisen lainsäädännön hengen
6365: mukaan. vastaisena ja täten vastustavat nykyisten käy-
6366: Tämän kuljetustuen ehdot, rajoitukset ja tössä olevien tavaraterminaalien lakkauttamista.
6367: muodot sekä perusteet on säädetty laissa (12/ Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
6368: 76), joka annettiin 9 päivänä tammikuuta nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6369: 1976.
6370: Tämän jä[keen valtionrautatiet on uusinut että hallitus ryhtyisi toimiin alueelli-
6371: ( 1. 10. 197 6) kappaletavaran kuljetus· ja tarif- sesta kuljetustuesta annetussa laissa
6372: fijärjestelmänsä mm. siten, että perusrahdin havaittujen epäkohtien ja puutteiden
6373: hinnat eivät sanottavast~ kohonneet, mutta poistamiseksi.
6374: uuden temninaaliasemajärjestelmän käyttöön-
6375: Helsingissä 20 päivänä huhtilkuuta 1979.
6376:
6377: Matti Jaatinen Helena Pesola
6378: Inger Hirvelä Juhani Surakka
6379: Sakari Knuuttila Hannu Tapiola
6380: Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen
6381: 1979 vp.
6382:
6383: Toivomusaloite n:o 131.
6384:
6385:
6386:
6387:
6388: P. Jokinen ym.: Välillisten työvoimakustannusten alentamisesta.
6389:
6390:
6391: Ed u s kunnalle.
6392:
6393: Välilliset palkkakustannukset ovat nousseet on kasvanut. Nyt olisi lisättävä erityisesti val-
6394: jatkuvasti ja ovat jo 50 % :n - jopa enemmän- tion osuutta. Välilliset työvoimakustannukset
6395: kin - suuruusluokkaa aktiiv1selta 1työajalta eivät saisi ylittää 35 % :n rajaa työpalkoista
6396: maksetuista palkoista laskettuna. Tällainen työ- laskettuna, jolla tasolla ne olivat suunnilleen:
6397: voiman panosvero on jo niin ·suuri, että se vai- vuonna 1972.
6398: keuttaa lisätyövoiman pa1kkaamista ja jopa ole- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
6399: massa olevien työpaikkojen ylläpitämistä. Kus- taen eduskunnan hyväiksyttävä!ksi toivomuksen,
6400: tannuksia nostaessaan se heikentää kansainvä-
6401: listä kilpailukykyämme ja korostaa yleisten pal- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6402: kankorotusten inflatorista vaikutusta. Kehitys välillisten työvoimakustannusten alenta-
6403: on viime vuosina jaJJkuvasti johtanut siihen miseksi ja rasituksen jakamiseksi ny"
6404: suuntaan, että yritystoiminnan rahoitusosuus kyistä laajemmalle pohjalle.
6405: Helsingilssä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
6406:
6407: Pekka Jokinen Arto Lampinen: Aila Jokinen
6408: Matti Pelttari Ritva Laurila Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
6409: 152 1979 vp.
6410:
6411: Toivomusaloite n:o 132.
6412:
6413:
6414:
6415:
6416: P. Jokinen: Kymenlaakson alueelle osoitettavien asuntotuotanto-
6417: määrärahojen lisäämisestä.
6418:
6419:
6420: Ed u s k u n n a 11 e.
6421:
6422: Valtioneuvoston huomiota on aikaisempina- hittymisen jarruksi ja väestönkasvun pysähty-
6423: kin vuosina kiinnitetty siihen, että Kymen- minen on tapahtunut Kymenlaaksossa kään-
6424: laakso samoin kuin koko Kymen lääni on saa- tyen osittain laskuunkin koko Kymen läänin
6425: nut vähemmän asuntotuotantomäärärahoja kuin alueella.
6426: aivan ilmeisesti olisi ollut tarpeellista ja tatikoi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6427: tuksenmukaista, keskimäärin jopa vähemmän taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6428: kuin sen osuus on maamme väestöstä. Tämä
6429: koskee sekä maakunnan kaupunkeja ja kauppa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6430: laita että myös niitä maalaiskuntia ja taajamia, asuntotuotantomäärärahojen lisäämiseksi
6431: jotka ovat selvästi kasvukeskuksia. Asuntojen Kymenlaaksossa.
6432: puute on jo muodostunut elinkeinoelämän ke-
6433: Helsingi'ssä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
6434:
6435: Pekka Jokinen
6436: 1979 vp. 153
6437:
6438: Toivomusaloite n:o 133.
6439:
6440:
6441:
6442:
6443: P. Jokinen: Määrärahasta valtion virastotalon rakentamiseen
6444: Kuusankoskelle.
6445:
6446:
6447: Ed u s k u n n a 11 e.
6448:
6449: Valtion eri virastot Kuusankoskella toimivat Edellä o~evan perusteella ehdotan kunnioit-
6450: poliisilaitosta lukuunottamatta vuokratiloissa, taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6451: joista ainakin useimmat ovat epätyydyttäviä.
6452: Valtion sijoitukset Kuusankoskella ovat mel- että hallitus ottaisi valtion vuoden
6453: kein olemattomat, minkä vuoksi olisi kohtuul- 1980 tulo- ja menoarvioesitykseen mää-
6454: lista, että valtio hankkisi edes tilat omille vi- rärahan valtion virastotalon rakentami-
6455: rastoilleen. Valtion virastojen hajasijoitusta har- seksi Kuusankoskelle.
6456: kittaessa olisi Kuusankoski aiheellista ottaa
6457: mahdollisena sijoituspaikkana huomioon.
6458: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
6459:
6460: Pekka Jokinen
6461:
6462:
6463:
6464:
6465: 20 087900.581L
6466: 154 1979 vp.
6467:
6468: Toivomusaloite n:o 1.34.
6469:
6470:
6471:
6472:
6473: Joutsenlahti ym.: Kahden vuoden verovapauden myöntämisestä
6474: työelämään. siirtyneille nuorille.
6475:
6476:
6477: Ed u s k u n n a 11 e;
6478:
6479: Nuoret ovat osoittautuneet erittäin passii- miseksi huomattavia verohelpotu~sia. Paras
6480: visiksi yhteiskuntaelämän toimintoihin, kuten ratkaisu olisi, että he saisivat kahden vuoden
6481: vaaleihin osallistujiksi. Tätä yritettiin parantaa täydellisen verovapauden, jonka jälkeen heillä
6482: viime eduskuntavaaleissa erityisen kilpailun varmasti myös veronrna:ksukykykin on jo riit-
6483: avulla. tävän suuri.
6484: Monet nuoret ovat passiivisia sfksi, että he Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6485: näkevät, ettei yhteiskunta ole antamassa heille nioittaen edusikunnan hyväksyttäväksi toivo,.
6486: mitään, mutta verojen muodossa yhtdskunta muksen,
6487: sen sijaan kyllä on ottamassa.
6488: Kun lisäksi nuoret työelämään siirtyessään että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
6489: ovat usein taloudellisesti ahtaalla opintovdko- menpiteisiin kahden vuoden verovapau-
6490: jen ja muiden vaikeuksien vuoksi, olisi nuo- den myöntämiseksi työelämään siirty-
6491: rille annettava oman elämisensä alkuun pääse-- neille nuorille.
6492: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
6493:
6494: Anssi Joutsenlahti Eino Poutiainen Pekka Vennamo
6495: Urho Pohto Urpo Leppänen Veikko Vennamo
6496: J. Juhani Kortesalmi
6497: 1979 vp. 155
6498:
6499: Toivomusaloite n:o 1.35.
6500:
6501:
6502:
6503:
6504: Joutsenlahti ym.: Verovähennysten myöntämisestä varusmiespal-
6505: veluksen suorittaneille.
6506:
6507:
6508: E d u s k u n n a 11 e.
6509:
6510: Varusmiespalveluksesta vapautuva nuori on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6511: verotuksellisesti heikommassa asemassa kuin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6512: muut. Hän ei nykyisin voi tehdä vähennystä muksen,
6513: veronmaksukyvyn alentumisen vuoksi, kuten
6514: esimevki:ksi: työttömyyden ja sairauden vuoksi että hallitus ryhtyisi kiireellisesti tar-
6515: on mahdollista. Liioin hänelle ei myönnetä peellisiin toimenpiteisiin) että varus-
6516: opiskelijavähennystä. Kuitenkin varusmies on miespalvelusta suorittaneet saisivat
6517: ollut suorittamassa kansalaisvelvollisuuttaan. 10 000 markan suuruisen vähennyksen
6518: Varusmiesten verotuksellisen eriarvoisuuden veronmaksukyvyn alenlumisen vuoksi
6519: poistamiseksi olisi myös heille suotava mah- ja että varusmiehet saisivat varusmies-
6520: dollisuus saada erityisvähennys opiskelijoiden palveluksestaan seuraavan vuoden aika-
6521: tapaan saman vuoden aikana suorittamastaan na samanlaisen erityisvähennyksen ve-
6522: työstä, jona he ovat olleet varusmiespalveluk- rotuksessa kuin minkä opiskelijat saa-
6523: sessa. Lisäksi heidän tulisi saada 10 000 mk:n vat kesätöistä.
6524: vähennys veronmaksukyvyn vähentymisen
6525: vuoksi.
6526: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
6527:
6528: Anssi Joutsenlahti Eino Poutiainen Pekka Vennamo
6529: Urho Pohto Urpo Leppänen Veikko Vennamo
6530: J. Juhani Kortesalmi
6531: 156 1979 vp.
6532:
6533: Toivomusaloite n:o 1.36.
6534:
6535:
6536:
6537:
6538: Joutsenlahti ym.: Maataloudenharjoittajan polttoaineena käyttä-
6539: män oman puun arvon verovähennysoikeuden lisäämisestä.
6540:
6541:
6542: Ed u s k u n n a 11 e.
6543:
6544: Kotimaisen polttoaineen käyttämistä tulisi verotuksessa samansuuruisen vähennyksen kuin
6545: edistää kaikin mahdollisin keinoin, koska täl- mitä vahvistettu verotusarvokin on.
6546: löin säästetään ulkomaan valuuttaa ja samalla Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6547: parannetaan maamme vaikeaa työllisyystilan- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi · toivo-
6548: netta. muksen,
6549: Kun metsänomistaja käyttää taloudessaan
6550: omasta metsästään saamaansa polttopuuta, saa että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
6551: hän tällä hetkellä tehdä verotuksessa poiston miin maataloudenharjoittajan polttoai-
6552: vain noin puolesta vahvistetusta verotusarvosta. neena käyttämän oman puun arvon
6553: Kotimaisen puun käyttöä lisäisi maatalouksissa vähennysoikeuden nostamiseksi samak-
6554: varmasti tuntuvasti, jos metsänomistaja saisi si kuin vahvistettu verotusarvo.
6555: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
6556:
6557: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo Eino Poutiainen
6558: Urho Pohto Urpo Leppänen Veikko Vennamo
6559: J. Juhani Kortesalmi
6560: 1979 vp. 157
6561:
6562: Toivomusaloite n:o 137.
6563:
6564:
6565:
6566:
6567: Joutsenlahti ym.: Korvauksen suorittamisesta kotimaista poltto-
6568: ainetta käyttämään siirtyville omakotitalojen omistajille.
6569:
6570:
6571: Ed u s k u n n a 11 e.
6572:
6573: Joitakin vuosia sitten siirryttiin hyvin hei- markkaan noussutta ulkomailta tuodun encr-
6574: posti kodtalouksissa vaivattoman öljyn käyt- gian laskua vähentää voimakkaasti.
6575: töön lämmityksessä. Nyt kuitenkin öljyn hinta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6576: on jatkuvassa nousussa ja halukkuutta koti- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6577: maisten polttoaineiden käyttöön ilmenee. muksen,
6578: Tässä tilanteessa olisi myös valtiovallan tul- • että hallitus ryhtyisi pikaisesti tai-
6579: tava apuun antamalla avustuksia täysihintaisina miin niiden kustannusten maksamiseksi
6580: siitä, mitä kustannuksia omakotitaloissa aiheu- omakotitalojen omistajille, jotka aiheu-
6581: tuu öljylämmityksen muuttamisesta kotimaista tuvat öljylämmityksen korvaamisesta ko-
6582: puu- tai turvepolttoainetta käyttäväksi. Näin timaista polttoainetta käyttävillä läm-
6583: voitaisiin jo viime vuonna noin 8 miljardiin mityslaitteilla.
6584: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
6585:
6586: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo Eino Poutiainen
6587: Urho Pohto Urpo Leppänen Veikko Vennamo
6588: 158 1979 vp.
6589:
6590: Toivomusaloite n:o 138.
6591:
6592:
6593:
6594:
6595: Joutsenlahti ym.: Turpeenjalostuslaitoksen aikaansaamisesta Hon-
6596: kajoelle.
6597:
6598:
6599: Ed u s kun n a 11 e.
6600:
6601: Kotimaisten polttoainereservien käyttöön- synt}@lsta alueelle, jdka normaaleinakin aikoi-
6602: otto on energiapolitiikkamme keskeisiä kysy- na kärsii kroonisesta työttömyydestä. Jalostus-
6603: myksiä. Vesivoiman ja puun lisäksi muodostaa laitoksen perustaminen loisi myös huomattavan
6604: turve huomattavan energiavarannon, jonka hyö- lisän kotimaiseen polttoainetuotantoomme.
6605: dyntämistä tulee aktiivisesti kehittää. Honkajoen kunnasta turpeenjalostuslaitoksen
6606: Eräs Etelä-Suomen laajimmista turvealueista sijaintipaikaksi vallitsee sekä kuntien kesken
6607: sijaitsee Pohjois-Satakunnassa, jossa polttotur- että poliittisesti täydellinen yksimielisyys. Tur-
6608: peeksi soveltuvia soita on n. 10 000 ha. Kes- peenjalostuslaitoksen perustaminen ei myöskään
6609: keisellä tuotantoalueella, Honkajoen kunnassa, aiheuta merkittäviä tieinvestointeja.
6610: on VAPO:n tutkimusten mukaan n. 3 500- Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
6611: 4 000 ha turvetuotantoon kelpaavaa suota. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6612: Tästä määrästä on VAPO:n hallinnassa n.
6613: 2 100 ha, josta tuotannossa on n. 700 ha. että hallitus välittömästi ryhtyisi toi-
6614: Turpeenjalostuksen kehittäminen Honkajoen menpiteisiin turpeenjalostuslaitoksen
6615: kunnassa merkitsisi tervetulleiden työpaikkojen aikaansaamiseksi Honkajoelle.
6616: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
6617:
6618: Anssi Joutsenlahti Kauko Juhantalo Toivo T. Pohjala
6619: Aulis Juvela Irma Rosnell Aila Jokinen
6620: Matti Järvenpää Matti Pelttari Anneli Kivitie
6621: Pirkko Valtonen Mikko Elo Einari Nieminen
6622: 1979 vp. 159
6623:
6624: Toivomusaloite n:o 139.
6625:
6626:
6627:
6628:
6629: Joutsenlahti ym.: Siikaisten Haapakeitaan suoalueen turvetuotan-
6630: toon sopivan osan hyödyntämisestä ja muun osan saattami-
6631: sesta luonnonsuojelualueeksi.
6632:
6633:
6634: E d u s k u n n a 11 e.
6635:
6636: Siikaisten Haapakeidasta on ajateltu joissa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6637: kin suunnitelmissa luonnonsuojelualueeksi. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6638: Koska Haapakeidas on kuitenkin erittäin laaja muksen,
6639: suoalue, olisi osa suosta luovutettava turvetuo-
6640: tantoon siltä osin kuin Vapo on hyväksynyt että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin
6641: aluetta turpeenottopaikåksi, koska turve työl- Siikaisten Haapakeilaan turvetuotantoon
6642: listäisi muuten vaikeaa työttömyyttä potevaa sopivan osan hyödyntämiseksi ja muun
6643: Pohjois-Sata!kuntaa eikä lisäksi rauhoitettava osan saattamiseksi luonnonsuojelu-
6644: Haapakeitaan osa jäisi mitenkään pieneksi ja alueeksi.
6645: se pystyttäisiin jättämään kuivauksen ulkopuo-
6646: lelle täysin luonnonmukaiseen olotilaan.
6647: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
6648:
6649: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen Veikko Vennamo
6650: Urho Pohto Pekka Vennamo Eino Poutiainen
6651: J. Juhani Kortesalmi
6652: 160 1979 vp.
6653:
6654: Toivomusaloite n:o 140.
6655:
6656:
6657:
6658:
6659: Joutsenlahti ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta Lavialle.
6660:
6661:
6662: E d u s k u n n a 11 e.
6663:
6664: Lavian kunnassa SIJaitsee useita valtion vi- tOimisto, sairausvakuutustoimisto, kansaneläke-
6665: rastoja, joista useat sijaitsevat vuokratiloissa ja toimisto, käräjähuoneisto, nimismiespiirin kans-
6666: erillään toisistaan ja useat virastot ovat lisäksi lia, posti- ja lennätintoimisto, työnvälitystoi-
6667: epäajanmukaisissa tiloissa. misto, poliisivankila, ammatinvalinnanohjaus-
6668: Lavian kunnanvaltuusto on tehnyt päätöksen toimisto ja mahdolliset tiepiirin tilat.
6669: tontin lahjoittamisesta korvauksetta valtion vi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
6670: rastotaloa varten paikasta, joka katsotaan tar- kunnan hyväksyttäväksi kunnioittaen toivomuk-
6671: koitukseen soveltuvaksi. sen,
6672: Virastotalon rakentaminen to1s1 Pohjois- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
6673: Satakunnan kuntien erittäin korkeaan työttö- menpiteisiin Lavian virastotalon raken-
6674: mien määrään omalta osaltaan helpotusta. nussuunnitelmien laatimiseksi ;a raken-
6675: Laviassa sijaitsevat valtion toimistoista vero- nustöiden toteuttamiseksi.
6676: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
6677:
6678: Anssi Joutsenlahti Eino Poutiainen Pekka Vennamo
6679: Urho Pohto Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
6680: Veikko Vennamo
6681: 1979 vp. 161
6682:
6683: Toivomusaloite n:o 141.
6684:
6685:
6686:
6687:
6688: Joutsenlahti ym.: Määrärahasta paikallislehtien tukemiseen.
6689:
6690:
6691: E d u s k u n n a 11 e.
6692:
6693: Paikallislehdet ovat merkittävä puolueeton paikallislehdille annettava avustusta postimak-
6694: mielipiteenmuokkaaja maassamme. Kun nyt sujen peittämiseksi 500 000 mk vuodessa.
6695: näiden lehtien toimintaa on vaikeutettu posti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6696: maksujen jatkuvalla korottamisella eivätkä nä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6697: mä lehdet saa valtion puoluelehdille jakamaa muksen,
6698: lehdistötukea postimaksujen kompensoimiseksi, että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
6699: olisi myös puolueettomalle tiedonvälitykselle 500 000 markan määrärahan ottamiseksi
6700: taattava toimintaedellytysten säilyminen. valtion tulo- ja menoarvioon paikallis-
6701: Tämän päämäärän saavuttamiseksi olisi myös lehtien tukemiseksi.
6702: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
6703:
6704: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
6705: Urho Pohto Pekka Vennamo Veikko Vennamo
6706:
6707:
6708:
6709:
6710: 21 0879005811
6711: 162 1979 vp.
6712:
6713: Toivomusaloite n:o 142.
6714:
6715:
6716:
6717:
6718: Joutsenlahti ym.: Kansanedustajien ja ministerien palkankorotuk-
6719: sen poistamisesta.
6720:
6721:
6722: E d u s k u n n a 11 e.
6723:
6724: Maassamme vallitsee kireä taloudellinen ti- osoitettava moraalista ryhdikkyyttä ja pidättäy-
6725: lanne, josta johtuen on jouduttu palkkaneuvot- dyttävä kaikista palkankorotuksista nykyisessä
6726: teluissa tyytymään erittäin alhaisiin palkankoro- tilanteessa, sillä kyllä kansanedustajien ja mi-
6727: tuksiin me1kein vain pennilinjan mukaisesti. nisterien on jo nykyiselläkin palkalla tultava
6728: Nyt kuitenkin on sovittu kansanedustajien hyvin toimeen, onhan monen huollettava itsen-
6729: palkkoja korotettavan lokakuun alusta v. 1979 sä ja perheensä paljon pienemmilläkin tuloilla.
6730: noin tuhannella markalla ja ministerien palk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6731: koja samaan aikaan noin kolmella tuhannella nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6732: markalla. muksen,
6733: Kun siis tavallinen kansa on joutunut tyyty-
6734: mään erittäin pieneen tulonlisäykseen, on huo- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
6735: noa esimer.kkiä kansamme johtopaikoilla ole- piteisiin kansanedustajille ja ministereil-
6736: vilta rohmuta itselleen suuria palikankorotuksia. le 1. 10. 1979 tulevan palkankorotuksen
6737: Siksi olisikin poliittisilla johtopaikoillamme poistamiseksi.
6738: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
6739:
6740: Anssi Joutsenlahti Eino Poutiainen Pekka Vennamo
6741: Urho Pohto Urpo Leppänen Veikko Vennamo
6742: J. Juhani Kortesalmi
6743: 1979 vp. 163
6744:
6745: Toivomusaloite n:o 143.
6746:
6747:
6748:
6749:
6750: Juntumaa ym.: Tutkimuksen t01m1ttamisesta harkinnanvaraisten
6751: verovähennysten lisäämisestä.
6752:
6753:
6754: Ed u s kunnalle.
6755:
6756: Voimassa olevan :lainsäädännön mukaan ala- va1kka varsinaisia vähennysperusteita ei muu-
6757: ikäisen lapsen tulo vaikuttaa sen, että lapsivä- toin olisi.
6758: hennyksiä ei voida antaa huoltajalle samassa Koska erilaisia poikkeustapauksia toisinaan
6759: määrin kuin lapsesta, jolla ei ole tuloja. On ta- ilmaantuu eikä ole olemassa lain säädöstä jo-
6760: pauksia, joissa tämä voi johtaa kohtuuttomuuk- kaista yksityistapausta varten erikoisesti, olisi
6761: siin. Näin on esim. silloin, kun syystä tai toi- syytä laajentaa harkinnanvaraista verovähennyk-
6762: sesta lapsella on osuus maatalouskiinteistöön, sen alaa koskemaan myös tapauksia, jolloin
6763: jossa työn kuitenkin tekevät hänen vanhem- esim. huoltaja tekee työtä lasten osittain omis-
6764: pansa. taman maatalousyhtymän hyväksi.
6765: Laki sallii harkinnanvaraista verovähennys- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun"
6766: tä annettavaksi silloin, kun veronmaksajan ve- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6767: ronmaksukyky on vähentynyt tai kun lapsen muksen,
6768: sairaus tai vammaisuus saa aikaan poikkeuksel- että hallitus ryhtyisi tutkimaan mah~
6769: liset olosuhteet taikka jdkin muu näihin ver- dollisuuksia harkinnanvaraisen verovä-
6770: rattava syy edellyttäisi verojen vähentämistä, hennyksen alan lisäämiseksi.
6771: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
6772:
6773: Antero Juntumaa Impi Muroma Ulla Järvilehto
6774: Sauli Hautala Jorma Fred Asser Stenbäck
6775: Olavi Ronkainen Esko Almgren Väinö Rautiainen
6776: 164 1979 vp.
6777:
6778: Toivomusaloite n:o 144.
6779:
6780:
6781:
6782:
6783: Juntumaa ym.: Autoilijapiel;lyri~täjiin kohdistuvan verorasituksen
6784: jakamisesta.
6785:
6786:
6787: E d u s k u n n a 11 e.
6788:
6789: Nykyisen moottoriajoneuvoverolain mukaan lä tavoin kalusto luonnollisesti pyritään saa-
6790: peritään dieselöljyä polttoaineenaan käyttävistä maan mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön,
6791: kuorma-autoista veroa niiden kokonaispainon mutta tulos voi olla kohtuuton monille pien-
6792: perusteella. Ajoneuvot on lisäksi ryhmitelty yrittäjille, joille auto on kuitenkin välttämätön
6793: erilaisiin maksuluokkiin akselien lukumäärän ja toimeentulon lähde ja jotka eivät itse voi ko-
6794: sen perusteella, onko ne varustettu perävaunu- vinkaan paljon vaikuttaa ajojensa määrään.
6795: vetoautoiksi. Nykyistä verotuskäytäntöä voi- Mielestämme olisikin selvitettävä, tulisiko
6796: daan perustella määrätyillä näkökohdilla, mut- moottoriajoneuvoveron ja toisaalta dieselöljyn
6797: ta toisaalta on todettava, että se syrjii nimen- hinnassa perittävän polttoaineveron suhteellisia
6798: omaan pienyrittäjäautoilijoita. Pienyrittäjillähän osuuksia muuttaa siten, että vero kokonaisuu-
6799: ajoneuvo ei ole jatkuvassa ympärivuorokauti- dessaan kohdistuisi nykyistä tasapuolisemmin
6800: sessa käytössä ja ajomatkatkin ovat usein ly- eri yrittäjäryhmille.
6801: hyitä .. Moottoriajoneuvovero ei kuitenkaan ota Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
6802: huomioon millään tavoin sitä, kuinka paljon kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6803: auto todella kuluttaa tiestöä, vaan kilometrejä
6804: kohti laskettuna vero tulee hyvinkin erilaiseksi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6805: riippuen siitä kuinka paljon ajoja autolla on. autoilijapienyrittäjiin kohdistuvan vero-
6806: Tilanne on siis sellainen, että mitä vähemmän rasituksen jakamiseksi nykyistä oikeu-
6807: kuorma-autolla ajetaan, sitä kalliimmiksi tulevat denmukaisemmin eri liikenteenharjoitta-
6808: ajokilometrit jo pelkän veron perusteella. Täl- jien kesken.
6809: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
6810:
6811: Antero Juntumaa Jorma Fred Sauli Hautala
6812: Olavi Ronkainen Esko Almgren Asser Stenbäck
6813: Impi Muroma Ulla Järvilehto Väinö Rautiainen
6814: 1979 vp. 165
6815:
6816: Toivomusaloite n:o 145.
6817:
6818:
6819:
6820:
6821: Juntumaa ym.: Varusmiesten verotukseen liittyvien epäkohtien
6822: poistamisesta.
6823:
6824:
6825: E d u s k u n n a 11 e.
6826:
6827: Varusmiespalveluksesta vapautuva on vero- pottaminen on yhteiskunnan velvollisuus, jon-
6828: tuksellisesti heikommassa asemassa kuin muut. ka toteuttaminen ei vähennä verottajan tuloja
6829: Hän ei saa tehdä vähennystä veronmaksukyvyn merkittävästi.
6830: alentumisen vuoksi, kuten esimerkiksi työttö- Edellä esitetyn johdosta ehdotamme eduskun-
6831: myyden ja sairauden vuoksi on mahdollista. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6832: Hän ei saa myöskään opiskelijavähennystä, ku-
6833: ten opiskelija saa jo ennakonpidätyksessä kesä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6834: työstään. varusmiesten verotukseen liittyvien epä-
6835: Varusmiesten verotuksellinen eriarvoisuus on kohtien poistamiseksi.
6836: syytä poistaa pian. Heidän toimeentulonsa hel-
6837: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
6838:
6839: Antero Juntumaa Impi Muroma Ulla Järvilehto
6840: Sauli Hautala Jorma Fred Asser Stenbäck
6841: Olavi Ronkainen Esko Almgren Väinö Rautiainen
6842: 166 1979 vp.
6843:
6844: Toivomusaloite n:o 146.
6845:
6846:
6847:
6848:
6849: Juvela ym.: Alle 1 200 markan määräisten työ- ja virkaeläkkei-
6850: den vapauttamisesta veroista.
6851:
6852:
6853: E d u s kun n a 11 e.
6854:
6855: Eläkeläisten ja heidän järjestöjensä taholla on tyisi toimenpiteisiin pieniin työeläkkeisiin koh-
6856: jo kauan oltu tyytymättömiä pieniin työeläk- distuvan verotuksen lopettamiseksi. Rajana. täs-
6857: keisiin kohdistuvaan verotukseen. Kun hyvin sä vaiheessa voisi olla 1 200 markan työ- tai
6858: useissa tapauksissa työeläke yhdessä kansaneläk- virkaeläke ·kuukaudessa, josta alaspäin veroa ei
6859: keen perusosan kanssa muodostaa eläkkeensaa- peri ttäisi.
6860: jalle välttämättömään elämiseen tarvittavan mi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
6861: nimitulon, on kohtuutonta, että tähän vielä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6862: kohdistuu suhteellisen raskas verotus. Kun li-
6863: säksi on oteU•ava huomioon, että työeläkkeeseen että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
6864: oikeuttavasta tulosta on aikanaan suoritettu jo menpiteisiin alle 1 200 markan määrän
6865: asiaankuuluva vero, on tässä kysymys oikeas- kuukaudessa olevien työ- ja virkaeläk-
6866: taan kahteen kertaan verottamisesta. Näin ollen keiden vapauttamiseksi kokonaan ve-
6867: pitäisimmekin tarpeellisena, että hallitus ryh- rosta.
6868: Helsing1s.sä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
6869:
6870: Aulis Juvela Heli Astala
6871: Lauha Männistö Matti Järvenpää
6872: 1979 vp. 167
6873:
6874: Toivomusaloite n:o 147.
6875:
6876:
6877:
6878:
6879: Juvela: Teollisuuskylän perustamisesta Punkalaitumelle.
6880:
6881:
6882: E d u s k u n n a 11 e.
6883:
6884: Punkalaitumen kunnanhallitus on kokouk- Maa-alueita teollisuuskylää varten voidaan
6885: sessaan 23. 10. 1978 tehnyt kauppa- ja teolli- osoittaa Nummen teollisuusalueelta, Kuntolan
6886: suusministeriölle esityksen teollisuuskylän pe- alueelta sekä Penttilästä, jossa kunta omistaa
6887: rustamisesta kunnan alueelle. Kirjelmä on lähe- noin· 50 ha tarkoitukseen soveltuvaa maata.
6888: tetty tiedoksi myös kansanedustajille. Muista Punkalaitumen kunnan edellytyksis-
6889: Punkalaitumen kunnanhallitus esittää asialle tä on vielä syytä mainita oma peruskoulun
6890: varsin painavat perustelut. Niissä todetaan mm. yläaste, lukio sekä nimismiespiiri.
6891: seuraavaa: Näillä perusteilla Punkalaitumen kunnan-
6892: hallitus esittääkin, että kunta kehitysalueen
6893: Vuonna 1977 valtioneuvosto päätti siirtää ulkopuolisena tukialueena otettaisiin teollisuus-
6894: Punkalaitumen kehitysalueiden ulkopuoliseksi kyläkokeilun piiriin. Näin saataisiin myös arvo-
6895: tukialueeksi. Kuntauudistussuunnitelman mu- kasta kokemusta siitä, miten valtiovallan toi-
6896: kaan Punkalaidun tulee säilymään itsenäisenä mesta ja tuella voidaan kehitystä viedä eteen-
6897: kuntayksikkönä. päin läänien raja-alueilla, jotka ovat jääneet ja
6898: Punkalaidun slJaltsee keskeisellä paikalla yhä enemmän jäämässä jälkeen keskimääräi-
6899: Etelä-Suomen kulutusalueeseen nähden. Kunta sestä läänien kehitystasosta.
6900: voi osoittaa teollisuuskylää varten riittävät työ- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
6901: voimareservit. Lähinnä työvoimaa vapautuu nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6902: maa- ja metsätalouden piiristä. Teollisuuskylän
6903: toiminnalle riittävät kunnallistekniset edellytyk- että hallitus ottaisi lähiajan suunni-
6904: set ovat valmiina ja osittain jo käytössä olevat telmaansa teollisuuskylän perustamisen
6905: pohjavesivarat sekä vedenpuhdistamo. Punkalaitumen kuntaan.
6906: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1979.
6907:
6908: Aulis Juvela
6909: 168 1979 vp.
6910:
6911: Toivomusaloite n:o 148.
6912:
6913:
6914:
6915:
6916: Juvela ym.: Työntekijäedustuksen turvaamisesta valtionyhtiöiden
6917: johtokunnissa ja hallintoneuvostoissa.
6918:
6919:
6920: Eduskunnalle.
6921:
6922: Kuten tunnettua, t01m1vat valtiojohtoisten täessä olisi epäilemättä .tervehdyttävä toimen-
6923: yhtiöitten korkeimpana päättävänä elimenä hal- pide se, jos johtokuntiin ja hallintoneuvostoihin
6924: lintoneuvostot. Käytännössä ne ovat kuitenkin valittaisiin työntekijäin edustaja, esimerkiksi
6925: useinkin jääneet pelkästään muodollisiksi eli- luottamusmies. Tämä olisi myös askel työ-
6926: miksi. Näin senvuoksi, että hallintoneuvostot paikkademokratian toteuttamista kohden, missä
6927: kokoontuvat harvoin ja johtokunnan taholta suhteessa nimenomaan valtiojohtoisten yhtiöit-
6928: tuodaan hallintoneuvoston päätettäväksi mones- ten pitäisi näyttää hyvää esimerkkiä.
6929: ti valmiit ratkaisut, joihin perusteellinen syven- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
6930: tyminen on käytännössä hankalaa ja jopa mah- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6931: dotontakin. Mutta vaikka näin onkin, ei hallin-
6932: toneuvostojen merkitystä ole syytä aliarvioida, että hallitus ryhtyisi sellaisiin toimen-
6933: vaan näitä elimiä pitäisi kehittää siihen suun- piteisiin, että valtiojohtoisten yhtiöit-
6934: taan, että ne voisivat nykyistä huomattavasti ten johtokuntiin ja hallintoneuvostoihin
6935: paremmin valvoa yhtiöitten toimintaa. turvataan asianomaisten yhtiöitten työn-
6936: Valtiojohtoisten yhtiöitten hallintoa kehitet- tekijäin edustus.
6937: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
6938:
6939: Aulis Juvela Heli Astala
6940: Lauha Männistö V. J. Rytkönen
6941: Unto Ruotsalainen
6942: 1979 vp. 169
6943:
6944: Toivomusaloite n:o 149.
6945:
6946:
6947:
6948:
6949: H. Järvenpää ym.: Saimaan vesikuljetuksille myönnettävän kulje-
6950: tustuen laajentamisesta.
6951:
6952:
6953: Ed u s kun n a 11 e.
6954:
6955: Vuonna 1978 saavutettiin Saimaan kanavan sia. Ulottamalla kuljetustuki koskemaan kaik-
6956: kuljetuksissa miljoonan tonnin raja. Tavara- kia Saimaan kanavan vaikutuspiirissä olevia
6957: määrät ovat kuluneen 10-vuotiskauden aikana kaupunkeja lisättäisiin Saimaan alueen teolli-
6958: tasaisesti lisääntyneet. suuden ja varustamoiden kiinnostusta vesikul-
6959: Saimaan kanavan tarjoamiin kuljetusmahdol- jetusten käyttöön ja niiden lisäämiseen.
6960: lisuuksiin tunnetaan kiinnostusta koko Saimaan Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
6961: alueella. Voimassa oleva vesikuljetuksille myön- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6962: nettävä kuljetustuki ei kuitenkaan koske kaik-
6963: kia kanavan vaikutuspiirissä olevia satamia. että hallitus välittömästi ryhtyisi toi-
6964: Kaavamainen kehitysalueraja asettaa satamat menpiteisiin Saimaan vesikuljetuksille
6965: eriarvoiseen asemaan. myönnettävän kuljetustuen ulottamisek-
6966: Vesikuljetuksen järkevällä edistämisellä on si koskemaan kaikkia Saimaan kanavan
6967: kansantalouden kannalta myönteisiä vaikutuk- vaikutuspiirissä olevia kaupunkeja.
6968: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
6969:
6970: Heikki Järvenpää Helena Pesola
6971:
6972:
6973:
6974:
6975: 22 0879005811
6976: 170 1979 vp.
6977:
6978: Toivomusaloite n:o 150.
6979:
6980:
6981:
6982:
6983: M. Järvenpää: Suurten metsänmyyntitulojen verottamisesta erik-
6984: seen.
6985:
6986:
6987: E d u s kun n a 11 e.
6988:
6989: Maamme metsistä on viime vuosina otettu yu nousee yli 300 k-m3 :n vuodessa, vo1ta1sun
6990: puutavaraa enemmän kuin vuotuisen kasvun asettaa ylimääräinen myyntivero, joka nousisi
6991: määrä. Tällainen kehitys on huolestuttava puun myyntitulon suuretessa. Näin menetellen voi-
6992: raaka-aineen jatkuvaa turvaamista ajatellen. taisiin yhtiöt ja muut suurten metsäin omista-
6993: Sen vuoksi on välttämätöntä, että puun tuoton jat saada maksamaan veroa suurista metsän-
6994: turvaamiseksi lisätään varoja metsänparannus- myyntituloistaan. Tällainen ylimääräinen suur-
6995: töihin metsien tuottokunnon säilyttämiseksi ja ten metsänmyyntitulojen erikoisvero ei koskisi
6996: lisäämiseksi. Siihen tarvitaan rahaa. pienmetsänomistajia eikä viljelijöitä, jotka toi-
6997: Varojen ottaminen yleisistä varoista metsän- meentulonsa turvaksi tarvitsevat metsätulonsa.
6998: parannustöihin ei ole oikea toimenpide. Varat Edellä sanotun perusteella ehdotan eduskun-
6999: metsän tuoton lisäämiseen on mahdollista ot- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7000: taa metsän tuloista asettamalla suurille metsän-
7001: myyntituloille ylimääräinen myyntivero. Pien- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7002: ten metsien tuotto tarvitaan maatilatalouden tu- suurten metsänmyyntitulojen erikseen
7003: kemiseen. Mutta milloin metsän vuotuinen kas- verottamiseksi.
7004: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
7005:
7006: Matti Järvenpää
7007: 1979 vp. 171
7008:
7009: Toivomusaloite n:o 151.
7010:
7011:
7012:
7013:
7014: M. Järvenpää: Romu- ja jätetavaran keräämisen kannattavuuden
7015: parantamisesta liikevaihtoveroa muuttamalla.
7016:
7017:
7018: E d u s kun n a 11 e.
7019:
7020: Kuten tunnettua, ovat erilaiset romut ja sijaan ostovähennykseksi ei hyväksytä sellaisia
7021: jätteet tällä hetkellä muodostumassa yhä ene- romu- ja jäteostoja, jotka tällainen liike ostaa
7022: nevässä määrin vaikeaksi pulmaksi maassam- sellaiselta yksityiseltä romunkerääjältä, joka
7023: me. Ja sitä mukaa kuin elintaso edelleen on ne itse koonnut ja kerännyt, joko maan-
7024: kohoaa ja kulutuskysyntä lisääntyy, kasvaa ja teiden varsilta, kaatopaikoilta tai muilta yksi-
7025: lisääntyy samalla näiden jätteiden määrä vielä tyisiltä henkilöiltä. Ostaessaan tällaista romua
7026: nykyisestään. Jo tällä hetkellä alkavat monet ja jätetavaraa tallaisilta yksityisiltä keräilijöiltä
7027: tähän tarkoitukseen varatut kaatopaikat olla tomunvälitysliike joutuu tällöin maksamaan
7028: täynnä ja samaan aikaan lojuu maanteidemme nykyisin 14 prosentin liikevaihtoveron myöskin
7029: varsilla ja monilla yleisilläkin paikoilla eri- ostamansa tavaran ostohinnan osalta. Tämä
7030: laista romua hylätyistä autonkareista alkaen. on aiheuttanut sen, että tomunvälitysliikkeet
7031: Monissa muissa maissa on tämä jätekysy- ovat pakotettuja maksamaan tällaisille yksityi-
7032: mys hoidettu huomattavasti paremmin kuin sille romu- ja jätetavaran keräilijöille 20-30
7033: meillä täällä Suomessa. Muun muassa Sak- prosenttia alempia hintoja kuin niille, jotka
7034: sassa pyritään tällainen romu ottamaan tar- myyvät romua ja jätetavaraa suoraan omasta
7035: koin talteen ja käyttämään raaka-aineeksi uu- käytöstään. Kun ~omun ja tällaisen jätetava-
7036: sille tuotteille, mikä merkitsee samalla koko ran hinnat muutenkin ovat alhaisia, on selvää,
7037: kansakunnalle melko huomattavaa raaka-aine- että tällaisilla 20-30 prosenttia alennetuilla
7038: varojen sää.stöä. hinnoilla ei romua ja jätettä kannata myytä-
7039: Meillä täällä Suomessa on myös muodostu- väksi koota dkä kerätä. Täten ne jäävät edel-
7040: nut määrätty yrittäjäryhmä, eri alojen romun- leen suurelta osin ·lojumaan nykyisellä tavalla,
7041: välitysliikkeet, jotka kokoavat ja keräävät maa- eikä parannusta asiaan tapahdu. Romunväli-
7042: kunnasta tätä romua ja välittävät sitä raaka- tysliikkeiden ei nimittäin kannata koota eikä
7043: aineeksi asianomaiselle teollisuudelle. Muun kerätä tällaisia jätetavaroita ja romuja omalla-
7044: muassa autokorjaamot ja maatalouden harjoit- kaan henkilökunnallaan, koska tällöin ne jou-
7045: tajat saavat myytyä näille liikkeille erilaiset tuvat maksamaan tämän 14 % :n liikevaihto-
7046: pe1tiromunsa, vanhat käytöstä poistetut ko- veron myös näiden työntekijöiden työpalkko-
7047: neensa ja laitteensa yms. Mutta sen sijaan jen osalta, koska palkat eivät ole vähennys-
7048: sellainen romu, joka on ajettu kaatopaikoille kelpoisia.
7049: tai jätetty omistajansa hylkäämänä maanteiden Eddlä sanotulla perusteella ja nyt vallitse-
7050: varsille ynnä muihin tällaisiin paikkoihin, jää van asiantilan korjaamiseksi sekä ottaen huo-
7051: yleisesti sinne, kuten itse kukin olemme saa- mioon sen, että tämä asia ei ole yksistään
7052: neet todeta. kansantaloudellisesti tärkeä, vaan sillä on sen
7053: Se, että asiantila meillä Suomessa on tällai- lisäksi ympäristötekijällisestikin suuri merki-
7054: nen kuin mitä edellä on selvitetty, johtuu tys ja jopa tuloa tuottavana työllistäjänä sillä
7055: nykyisestä liikevaihtoverolaistamme. Nykyisen on arvoa, esitän kunnioittavasti, että tämä
7056: liikevaihtoverolain mukaan, siten kuin asian- tällä hetkellä tällä kohdalla oleva este poi•stet-
7057: omaiset veroviranomaiset sitä tulkitsevat, romu- taisiin sillä tavalla, että nykyisen 5. 12. 1963
7058: ja jätetavaran välitystä harjoittava yrittäjä saa annetun liikevaihtoverolain 23 §:n 1 momentti
7059: verollisesta myynnistään vähentää kaikki sel- muutetaan näin kuuluvaksi:
7060: laiset romu- ja jäteostot, jotka hän on ostanut "Verove1volliselta verollisena han!kituksi kat-
7061: myyjältä suoraan tämän omasta käytöstä. Sen sotaan myös tavara, jonka verovelvollinen on
7062: 172 Toivomusaloite n:o 151
7063:
7064:
7065: ostanut .tavaran oltua myyJan omassa käY'tös- Edellä sanotun perusteella ehd'Otan edus-
7066: sä, tai ionka romu- tai iätetavaran myyntiä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7067: tai välitystä harioittava liike on ostanut yksi-
7068: tyiseltä tällaisen tavaran keräiliiältä tai muulta että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
7069: henkilöltä." menpiteisiin muuttamalla liikevaihto-
7070: Kyseessä oleva pykälä ja momentti säilyisi verolakia romu- ia iätetavaran keräilyn
7071: siis muuten entisellään, paitsi että siihen tulisi kannattavuuden parantamiseksi.
7072: lisäyksenä yllä kutsivoituna oleva romu- ja
7073: jätetavaran ostoa :koskeva k~hta.
7074: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
7075:
7076: Matti Järvenpää
7077: 1979 vp. 173
7078:
7079: Toivomusaloite n:o 152.
7080:
7081:
7082:
7083:
7084: M. Järvenpää: Teollisten työpaikkojen aikaansaamisesta Porin
7085: seudulle.
7086:
7087:
7088: E d u s k u n n a 11 e.
7089:
7090: Porin seutu on huomattavan suuri teolli- Valtion investoinnit Satakuntaan ovat maam-
7091: suusalue maassamme. Teolliselle kehitykselle me alhaisimpia. Siksi ei ole ihme, että Pohjois-
7092: ovat luoneet myönteiset edellytykset hyvät lii- Satakunnan perinteellinen työttömyysalue on
7093: kenneyhteydet maanteitse, rautateitse ja jopa laajentunut nyt koko Satakunnan käsittäväksi.
7094: lentoliikenteen välityksellä. Nyt on myös tieto- Maakunta on jäänyt väliinputoajien asemaan.
7095: liikenneverkosto saatu nykyaikaiseen kuntoon. Yksistään Porin kaupungissa on jatkuvasti noin
7096: Merkittävin sittenkin on jatkuvasti liikennekel- 5000 työtöntä, mikä on työllisestä työvoimasta
7097: poisina olevat satamat, joiden kautta voidaan 13 %. Tasa-arvoisuuden ja oikeudenmukaisuu-
7098: liikennettä harjoittaa edullisesti eri puolille den toteuttamiseksi olisi valtiovallan kiireelli-
7099: maailmaa. Myös sähkövoimaa on riittävästi käy- seSiti lisättävä Porin seudulle valtiojohtoista
7100: tössä, sillä aivan äsken valmistui Olkiluodon teollisuutta ja siten uusia työpaikkoja.
7101: ensimmäinen voimala ja toisen rakennustyöt Edellä sanotun perusteella ehdotan eduskun-
7102: ovat loppuvaiheessa. Valtiojohtoisista teollisuus- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7103: laitoksista on mainittava Outokumpu Oy:n ja
7104: Kemiran Vuorikemian tehtaat. Edellytyksiä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
7105: teollisuuden laajentamiselle on olemassa, sillä menpiteisiin teollisten työpaikkojen ai-
7106: työvoimaa on riittävästi. Porin teknillisen oppi- kaansaamiseksi Porin seudulle.
7107: laitoksen ja muun koulutustoiminnan johdosta
7108: ammattityövoimastakaan ei ole puutetta.
7109: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1979.
7110:
7111: Matti Järvenpää
7112: 174 1979 vp.
7113:
7114: Toivomusaloite n:o 153.
7115:
7116:
7117:
7118:
7119: M. Järvenpää: Teollisuuskylien rakentamisesta Satakunnan kun-
7120: tiin.
7121:
7122:
7123: E d u s k u n n a 11 e.
7124:
7125: Maassamme on viime vuosina perustettu myös ympäristökuntiin sijaintikunnan lisäksi.
7126: teollisuuskyliä. Kun nyt on aivan oikein läh- Teollisuuskylät tarvitsevat toki muutakin tukea
7127: detty siitä, että teollisuuskyliä tulisi perustaa kuin pelkät rakennukset, jotta kylien perusta-
7128: myös eteläisen Suomen sellaisille alueille, joissa minen ei jäisi turhaksi.
7129: tarvitaan elvytystä työttömyyden ja väestöka- Edellä esitetyn perusteella ehdotan edus-
7130: don takia, niin suunnitelmissa tulisi ottaa huo- kunnan hyvaksyttäviil{si toivomuksen,
7131: mioon myös Satakunnan ns. kehitysaluekunnat.
7132: Teollisuuskylien perustamisella valtion varoin että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
7133: voitaisiin jonkin verran elvyttää työttömyyden menpiteisiin teollisuuskylien rakenta-
7134: ja väestokadon kohteeksi joutuneita Satakunnan miseksi valtion varoin työttömyyden ja
7135: kuntia. Teollisuuskylät tulisi kuitenkin sijoittaa väestökadon kohteeksi joutuneisiin Sa-
7136: siten, että niiden vaikutukset heijastuisivat takunnan kuntiin.
7137: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
7138:
7139: Matti Järvenpää
7140: 1979 vp. 175
7141:
7142: Toivomusaloite n:o 154.
7143:
7144:
7145:
7146:
7147: Järvilehto ym.: Puolisovähennysjärjestelmän uudistamisesta tulo-
7148: ja varallisuusverotuksessa.
7149:
7150:
7151: E d u s k u n n a II e.
7152:
7153: Avicpuolisoiden erillisverotukseen siirtymi- Lasten tulevaisuuden kannalta olennaisen
7154: nen on monessa suhteessa onnistunut ja oikeu- tärkeä asia on se, että kotiäidit eivät verotuk-
7155: denmukainen ratkaisu. Kuitenkin tulo- ja varal- sellisten syiden vuoksi joudu hakeutumaan ko-
7156: lisuusverolain puolisovähennys on kotiäitien din ulkopuolisille työmarkkinoille lasten ollessa
7157: osalta niin pieni, että erillisverotuksen toteu- pieniä.
7158: tuessa kotiäitiperheet ovat jääneet muita huo- Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
7159: nompaan asemaan. Puolisovähennyksen suuruu- kunnan hyväiksyttäväksi toivomuksen,
7160: teen ei myöskään vaikuta kotona hoidettavien
7161: alaikäisten lasten määrä, mikä taas oleellisesti että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7162: vaikuttaa äitien ratkaisuihin heidän suorittaes- tulo- ja varallisuusverolain muuttamisek-
7163: saan valintaa kotityön tai kodin ulkopuolisen si siten, että puolisovähennystä korote-
7164: työn välillä. taan tuntuvasti alaikäistä lasta kotona
7165: Oman äidin kotona antama hoito on tutki- hoitavan puolison osalta ja että vähen-
7166: musten mukaan useimmissa tapauksissa pienen nys porrastelaan lasten lukumäärän mu-
7167: lapsen tasapainoisen.. kehityksen kannalta on- kaan.
7168: nistunein ratkaisu. Aitien työpanos kotona on
7169: sekä psykologisesti että kansantaloudellisesti
7170: merkittävä.
7171: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
7172:
7173: Ulla Järvilehto Sauli Hautala Jorma Fred
7174: Impi Muroma Olavi Ronkainen Asser Stenbäck
7175: Antero Juntumaa Esko Almgren Väinö Rautiainen
7176: 176 1979 vp.
7177:
7178: Toivomusaloite n:o 155.
7179:
7180:
7181:
7182:
7183: Järvilehto ym.: Asuntoverotuksen uudistamisesta lapsiperheitä
7184: syrjivän verotuksen oikaisemiseksi.
7185:
7186:
7187: Ed u s k u nn alle.
7188:
7189: Oman asunnon verotuksessa on pidettävä On kohtuutonta, että lapsiperheet, joilla on
7190: karkeana epäkohtana sitä, että asuvan perheen muutenkin enemmän menoja ja toimeentulo-
7191: kokoa ei dle millään tavoin huomioitu vero- vaikeuksia, joutuvat maksamaan suhteettomasti
7192: tukseen vaikuttavana tekijänä. Ainoastaan asuntoveroa saamatJta edes vähentää asunto-
7193: asunnon verotusarvon käyttäminen rajana aset- lainojen korkoja täysimääräisinä verotettavasta
7194: taa suuret perheet eriarvoiseen asemaan pie- tulostaan.
7195: niin perheisiin, lapsettorniin ja yksinäisiin hen- Kun syntyvyys maassamme on huolestutta-
7196: kilöihin nähden. Sama epäkohta kertautuu van pieni, Euroopan alhaisimpia, pitäisi yhteis-
7197: velkakorkojen verovähennysoikeuden kiinteäs- kunnan osoittaa entistä lapsiystävällisempiä
7198: sä kattorajassa, johon ei myöskään velallisen asenteita myös asuntopolitiikassa.
7199: perheen koko vaikuta. Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
7200: Lapsiperheet tarvitsevat tilaa ja näin ollen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7201: isoja asuntoja. Kun lapsiperheiden talousmenot muksen,
7202: ovat mm. asunto-, ruoka-, vaatetus-, päivä-
7203: hoito- ja koulutuskustannusten suhteen suu- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
7204: remmat kuin muilla, ei näillä perheillä ole menpiteisiin lapsiperheitä syrjivän asun-
7205: juuri mahdollisuuksia päästä käteiskaupan tai toverotuksen oikaisemiseksi siten, että
7206: asuntosäästämisen avulla kiinni riittävän ko- asuntoveron ja asuntovelan korkojen
7207: koisiin asuntoihin. Suuren lainan saanti suu- verovähennysoikeuden markkamäärä
7208: rine korkoineen on jokseenkin ainoa mahdolli- suhteutettaisiin .oikeudenmukaisella ta-
7209: suus. valla asuvan perheen kokoon.
7210: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
7211:
7212: Ulla Järvilehto Sauli Hautala Jorma Fred
7213: Impi Muroma Olavi Ronkainen Asser Stenbäck
7214: Antero Juntumaa Esko Almgren Väinö Rautiainen
7215: 1979" vp; 177
7216:
7217: Toivomusaloite n:o 156.
7218:
7219:
7220: Järvilehto ym.: Lähetysjärjestön päätoimisen palvelun saattami-
7221: sesta valtion viran tai toimen haltijan ikälisään oikeuttavaksi
7222: ajaksi.
7223:
7224: E d u s k u n n a II e.
7225: Valtion viran tai toimen haltijain palkkauk- Useat edellä mam1tu1sta henkilöistä hakeu-
7226: sesta 19 päivänä tammikuuta 1943 annetun tuvat kotimaahan saavuttuaan vastaaviin koti-
7227: asetuksen 6 § :n 2 ja 3 momentin mukaan, maisiin tehtäviin vaativissa oloissa hankittuine
7228: sellaisina kuin ne ovat 24 päivänä huhtikuuta työkokemuksineen.
7229: 1970 annetussa asetuksessa ( 289/70), viran Kun toisaalta
7230: tai toimen haltija saa eräin edellytyksin lukea a) valtiovalta on ryhtynyt toimenpttetsun
7231: hyväkseen ikälisää varten koko sen ajan tai maamme osallistumiseksi keh1tysmaiden aut-
7232: osan siitä ajasta, jonka hän on ollut mm. tamiseen ja sillä on palveluksessaan kehitys-
7233: uskonnollisen yhdyskunnan virassa tai toimes- aputyöntekijöitä, joiden palvelusaika ulkomailla
7234: sa taikka eräiden julkisia tehtäviä hoitavien luetaan heidän ikälisään oikeuttavaksi ajak-
7235: yhteisöjen, laitosten tai säätiöiden palveluk- seen, ja
7236: sessa. Samaan suuntaan käyviä säännöksiä on b) evankelis-luterilaisen kirkon palkkaus-
7237: myös koululaitoksen viranhaltijain palkkauk- lain ( 105/66 ) 11 § :n mukaan seurakunnan
7238: sesta ja eläkkeistä 23 päivänä heinäkuuta 1958 palvelukseen .siirtyneelle papille, lehtorille,
7239: annetun asetuksen 4 §:n 1 ja 2 momentissa, kanttoriurkurille ja diakonissalle luetaan mää-
7240: sellaisina kuin ne ovat 22 päivänä heinäkuuta rätyin edellytyksin ikälisään oikeuttavaksi pal-
7241: 1970 annetussa asetuksessa (534/70). velusajaksi se aika, jonka hän on ollut mm.
7242: Evankelis-luterilainen kirkko on - samoin edellä mainittujen yhdistysten palveluksessa,
7243: kuin valtio - antanut eräitä sille keskeisesti c) samoin kuin uskonnollisen yhdyskunnan
7244: kuuluvia tehtäviä muiden kuin omien toimi- virassa tai toimessa palveltu aika otetaan huo-
7245: elimiensä hoidettaviksi ( ns. välillinen hallinto). mioon ikälis.ään oikeuttavaksi ajaksi olisi joh-
7246: Näihin tehtäviin kuuluu lähetystyö, jota kkkon donmukaista, että samalla tavalla otettaisiin
7247: puolesta suorittavat laajennetun piispainko- huomioon ja arvostettaisiin myös niiden kan-
7248: kouksen nimeämät kirkon lähetysjärjestöt: salaisten kehittynyttä työtaitoa ja avartunutta
7249: Suomen Lähetysseura r.y., Svenska Lutherska kokemusta, jotka ovat toimineet ja toimivat
7250: Evangeliföreningen i Finland r.f., Suomen Lu- maamme kansainvälistä vastuuta kantaen lähe-
7251: terilainen Evankeliumiyhdistys r.y. ja Suomen tystyössä.
7252: Pipliaseura r.y. Edellä mainittujen yhdistysten Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
7253: palveluksessa ammattikoulutustaan vastaavassa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7254: tehtävässä toimii yhteensä n. 95 sairaanhoita- muksen,
7255: jaa, 30 opettajaa, 11 lääkäriä ja näiden ohessa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
7256: lehtoreita, proviisoreita, farmaseutteja jne. jotta valtion viran tai toimen haltijan
7257: Suomen Vapaa Ulkolähetys r.y:n palveluk- palkkauksesta annettuun asetukseen sekä
7258: sessa kehitysmaissa toimii 2 lääkäriä, 17 sai- mahdollisesti muihin voimassa oleviin
7259: raanhoitajaa, 17 terveydenhoitajaa, kätilöä tai säädöksiin tehtäisiin sellaiset tasapuo-
7260: sairaanhoitaj'-1-kätilöä, 10 apuhoitajaa, 4 ias- lisuutta lisäävät muutokset, joiden pe-
7261: tenhoitajaa, 3 kotisisarta, 1 diakonissa, 1 ter- rusteella valtion taikka koululaitoksen
7262: veydenhoitaja-sosiaalisihteeri, 1 mielisairaan- viran tai toimen haltija saa ikälisää ja
7263: hoitaja ja 16 opettajaa. Pienemmillä lähetys- eläkettä varten lukea hyväkseen sen
7264: järjestöillä on myös joitakin ammattihenkilöitä ajan, minkä hän on ollut lähetysjärjes-
7265: palveluksessaan. tön päätoimisessa palveluksessa.
7266: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
7267:
7268: Ulla Järvilehto Esko Almgren Antero Juntumaa
7269: Asser Stenbäck Saull Hautala Jorma Fred
7270: 23 087900581L
7271: 178 1'979 vp.
7272:
7273: Toivomusaloite n:o 157.
7274:
7275:
7276:
7277:
7278: Kangas ym.: Poistoprosentin nostamisesta verotuksessa salaojien
7279: osalta.
7280:
7281:
7282: E d u s k u n n a 11 e.
7283:
7284: Maatilatalouden tuloverolain 10 §:n mukaan keskeneräistä. Näin päästäisiin alentamaan myös
7285: verovuoden poiston suuruus salaojien kohdalla viljelykustannuksia. Salaojitustoiminnalla olisi
7286: saa olla enintään 10 prosenttia menojäännök- myös merkittävä työllistävä vaikutus.
7287: sestä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7288: 10 prosentin poiston yläraja on käytännössä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo~
7289: osoittautunut liian pieneksi. Viime aikojen in- muksen,
7290: flaatio on käytännössä vienyt kokonaan poisto-
7291: jen arvot. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7292: Poistoprosentin nostaminen esim. 30 prosent- maatilatalouden verotuksessa tehtävän
7293: tiin edistäisi salaojitustoimintaa nimenoma,an poiston suuruuden nostamiseksi sala-
7294: niillä alueilla, joilla salaojitus on vielä kovasti ojien osalta 30 prosenttiin.
7295: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
7296:
7297: Orvokki Kangas Paavo Vesterinen Esko Pekonen
7298: Matti Maijala Hannu Tenhiälä Hannele Pokka
7299: Einari Nieminen Veikko Pihlajamäki Katri-Helena Eskelinen
7300: Marjatta Väänänen
7301: 179
7302:
7303: Toivomusaloite n:o 158.
7304:
7305:
7306:
7307:
7308: Kauppi ym.: Kotiapulaisen palkan saattamisesta vähennyskelpoi-
7309: seksi verotuksessa.
7310:
7311:
7312: E d u s k u n n a 11 e.
7313:
7314: Lapsen hoitoa omassa kodissa on pidettävä synyt lain kotitaloustyöntekijän työsuhteesta
7315: luonnollisena ja lapsen kaikinpuolista hyvin- (HE n:o 19/1975 II vp.) olisi tähän epäkoh-
7316: vointia edistävänä hoitomuotona. Äidin ollessa taan kiinnitettävä tarpeellista huomiota.
7317: ansiotyössä lasten hoidosta huolehtii tavalli- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7318: simmin joku lähiomainen tai palkattu kotiapu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7319: lainen. Karkean arvion mukaan n. 50 000 lasta muksen,
7320: on päivittäin äidin ansiotyön vuoksi kotiapulai-
7321: sen hoidossa. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
7322: On nurinkurista, että työssä käyvä äiti ei saa menpiteisiin verolainsäädännön muutta-
7323: vähentää verotuksessa niitä kustannuksia, mitä miseksi niin, että kotiapulaiselle mak-
7324: lasten hoidosta aiheutuu kotiapulaiselle makse- settu palkka olisi vähennyskelpoinen
7325: tun palkan muodossa. Kun eduskunta on hyväk- ansioäidin verotuksessa.
7326: Helsingis·sä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
7327:
7328: Eeva Kauppi Sinikka Karhuvaara Olavi Nikkilä
7329: Juuso Häikiö Juhani Laitinen Helena Pesola
7330: Saara Mikkola Tapani Mörttinen Irma Rihtniemi-Koski
7331: Toivo T. Pohjala Sampsa Aaltio Eero Lattula
7332: 180 1979 vp.
7333:
7334: Toivomusaloite n:o 159.
7335:
7336:
7337:
7338:
7339: Kauppi ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta vanhuksiin, vammai-
7340: siin ja sairaisiin kohdistuvien sosiaalipalvelujen tuottamiselta.
7341:
7342:
7343: E d u s k u n n a II e.
7344:
7345: Vanhusten ja vammaisten avopalveluiden ke- tärkeätä. Esteenä kuitenkin on tällä hetkellä
7346: hittämiseksi on kunnissa menestyksellisesti ryh- näiden palveluiden myynnistä maksettava liike-
7347: dytty kunnallisten kodinhoitajien ja kotiavusta- vaihtovero.
7348: jien suorittaman kodinhoitotyön lisäksi järjestä- Liikevaihtovero lisää palveluiden hintaa ja
7349: mään kodinhoitopalveluita täydentäviä tukipal- toisaalta liikevaihtoveron uhka estää varsin mo-
7350: veluita, kuten ateriapalvelua, pyykkipalvelua, nella paikkakunnalla tällaisen toiminnan aloitta-
7351: kylvetyspalvelua jne. Tällä tavalla pystytään misen, vaikka se nähtäisiinkin tärkeänä, jopa
7352: merkittävästi helpottamaan kodinhoitohenkilös- välttämättömänä toimenpiteenä vanhusten ja
7353: tön työpanosta ja täyttämään niitä aukkoja, vammaisten sosiaalipalveluiden kehittämiseksi.
7354: joita kodinhoitotoiminnassa pakostakin syntyy Tästä syystä liikevaihtoverolakia olisi muutet-
7355: työntekijöiden vakanssien vähälukuisuuden tava siten, että vanhusten ja vammaisten sekä
7356: vuoksi. Esimerkiksi järjestetyn ateriapalvelun sairaiden tarvitsemien sosiaalipalveluiden tuot-
7357: puitteissa on yksin kotonaan sairastavankin tamista ei katsota liikevaihtoveron alaiseksi lii-
7358: mahdollista saada ravitseva ateria ilman että ketoiminnaksi, mikäli näitä sosiaalipalveluita
7359: kodinhoitaja joutuu joka päivä tulemaan hänen tuottaa kunnan sosiaalihuollon suunnitelman
7360: luokseen sitä alusta asti valmistamaan. puitteissa joko yksityinen tai kunnan ylläpitä-
7361: Tukipalveluita tuottavat nykyisin sekä vapai- mä palvelukeskus, vanhainkoti, koulun keittiö
7362: den järjestöjen että kuntien omistamat palvelu- tai muu tähän tarkoitukseen sopiva tuotantopis-
7363: talot ja palvelukeskukset, eräillä paikkakunnilla te ja mikäli näitä sosiaalipalveluita myydään
7364: myös vanhainkodit sekä aterioita myös koulu- vain tarkoin rajatulle asiakaspiirille kuten van-
7365: keittolat. Palveluiden myynnillä ei pyritä liike- huksille, vammaisille ja sairaille.
7366: taloudelliseen voittoon. Hinnat aterioista, pyy- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
7367: kistä, saunasta ym. palveluista on mitoitettu nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7368: mahdollisimman alhaisiksi, jotta ei näiden so- muksen,
7369: siaalipalveluiden hinta olisi esteenä niiden käy- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7370: tölle. liikevaihtoveron poistamiseksi sellaisilta
7371: Kun yleisesti hyväksytyn periaatteen mukaan vanhuksiin, vammaisiin ja sairaisiin koh-
7372: vanhusten ja vammaisten huollossa pyritään sii- distuviita sosiaalipalveluilta, joita tuotta-
7373: hen, että asianomainen henkilö voisi mahdolli- vat kunnan sosiaalihuollon suunnitelman
7374: simman pitkään elää omassa tutussa ja turvalli- puitteissa yksityinen tai kunnan ylläpi-
7375: seksi kokemassaan kotiympäristössä, on kaik- tämä palvelukeskus, vanhainkoti, kou-
7376: kien tätä pyrkimystä tukevien toimenpiteiden lukeittiö tai muu tarkoitukseen sopiva
7377: ja sosiaalipalveluiden kehittäminen ensiarvoisen tuotantopiste.
7378: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
7379:
7380: Eeva Kauppi Sinikka Karhuvaara
7381: Juuso Häikiö Juhani Laitinen
7382: Saara Mikkola Olavi Nikkilä
7383: Toivo T. Pohjala Eero Lattula
7384: 1979 vp. 181
7385:
7386: Toivomusaloite n:o 160.
7387:
7388:
7389:
7390:
7391: Kauppi ym.: Tuotekehittelyinsinöörin viran perustamisesta Vaa~
7392: san lääniä varten.
7393:
7394:
7395: E d u s k u n n a 11 e.
7396:
7397: Vaasan lääninhallitus ja Vaasan läänin teolli- parhaaksi sijoittaa. Toisaalta yritysten hakeutu-
7398: suustoimikunta ovat kiinnittäneet huomiota misen palvelusten käyttäjiksi on Ruotsissa ha-
7399: kauppa- ja teollisuusministeriön kaavailuihin vaittu rajantuvan suhteellisen suppealle maan-
7400: uudenmuotoisen tuotekehittelytoiminnan kokei- tieteelliselle alueelle keskukseen nähden. Kun
7401: lemiseksi ja aloittamiseksi maassamme osana lisäksi asiakaskunta on lähinnä pienyrityksiä,
7402: kauppa- ja teollisuusministeriön laajaa ja mää- jopa yksinyrittäjiä ja keksijöitä, on tarpeen,
7403: rätietoista pyrkimystä maamme teollisuuden että keskuksen toiminta voidaan aloittaa täten
7404: kilpailukyvyn parantamiseksi niin kansainvälisil- painottuvalla alueella. Vaasan lääni täyttää täs-
7405: lä markkinoilla kuin kotimaassa. säkin suhteessa vaatimukset. Teollisuusyrityksiä
7406: Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama läänissä on 2 400, joista ruotsinkielisissä kun-
7407: työryhmä, jonka tuli selvitellä tarvetta ja me- nissa toimii 460 yritystä, mikä on runsaat
7408: nettelytapoja pienen ja keskisuuren teollisuu- 50 % kaikista rannikkoalueelia toimivista yri-
7409: den tuotekehittelyn edistämiseksi, julkisti työ- tyksistä. Alle sadan ( 100) hengen yrityksiä
7410: ryhmäraporttinsa joulukuussa 1976. Työryhmä on Vaasan läänissä runsaat 2 300, joista alle
7411: ehdotti perustettavaksi tuotekehityspalvelukes- viiden (5) hengen yrityksiä on 74 %. Koko
7412: kuksen. Tuotekehityspalvelukeskuksen tarvetta maan teollisuustoimipaikoista Vaasan läänissä
7413: ja toiminnallista suuntautumista työryhmä esit- sijaitsi v. 1972 yritysrekisterin mukaan 14 %
7414: ti edelleen selvitettäväksi erikseen asetettavan toimipai:koista, samoin alle sadan hengen toi-
7415: selvitysmiehen toimesta. Vaasan läänin teolli- mipaikoista.
7416: suustoimikunta näki välttämättömäksi, että Vaasan läänin teollisuuden suurta investoin-
7417: tehtävänautoon on sisällytettävä myös tuoteke- tiaktiviteettia, omaehtoista tuotekehittelyä sekä
7418: hityspalvelukeskuksen sijaintipaikan uudelleen- innovaatiotarvetta ja -halua kuvastaa Kehitys-
7419: arviointi. Tehtävänautonsa ulkopuolella mainit- aluerahasto Oy:n tilasto haetuista ja myönne-
7420: tu työryhmä päätti esittää Jyväskylän kaupun- tyistä lainoista ja avustuksista. Kehitysaluera-
7421: kia keskuksen sijaintipaikaksi. Vaasan läänin hasto Oy:n asiakaspainopiste asettuu selvästi
7422: teollisuustoimikunta katsoi kuitenkin tarpeelli- Vaasan lääniin.
7423: seksi, että sijaintipaikkapäätös perustuisi vaih- Tuotekehityspalveluiden tuottamisen aloitta-
7424: toehtopaikkakuntien oloihin tutustumiseen ja minen edellyttää sijoittumisalueeltaan, mutta
7425: paikallisen asiantuntemuksen kuulemiseen. myös sijoittumispaikkakunnaltaan tiettyjä omi-
7426: Kehitysalueläänien teollisuuden painopiste naisuuksia, joista tuotekehityspalvelutyöryhmä
7427: tavalla tai toisella mitattuna (teollisuuden ra- luetteloi raportissaan joitakin. Vaasan läänin
7428: kenne, sijoittuminen, määrä) on selvästi Vaa- teollisuustoimikunta katsoo, ettei Vaasa näissä
7429: san läänissä. Vaasan läänin teollisuustoimikun- suhteissa jää Jyväskylää heikompaan asemaan.
7430: ta katsookin Vaasan kaupungin läänin keskuk- Tietoliikenteen hoito on koko läänissä kau-
7431: sena sopivaksi sijaintipaikaksi tuotekehityspalve- koautomatisoitu parissa vuodessa. Maantie-, rau-
7432: lukeskustoimintaa ja ensi vaiheessa -kokeilua tatie- ja lentoyhteydet ovat hyvät. Väli-Suomen
7433: maassamme käynnistettäessä. Ruotsista saatujen poikittaisyhteyksissä on kyllä korjaamisen
7434: kokemusten perusteella Vaasaan sijoitettavaksi varaa kuljettiin suuntaan tai toiseen. Tämän
7435: nyt esitettävän keskuksen lähivaikutusalueella takia ei Vaasan talousaluetta ja koko Vaasan
7436: on löydettävissä niitä teknologisesti kehittynei- lääniä teollisena painopistealueena tulisi kuiten-
7437: tä ja kehittyviä yrityksiä, jollaisten toimialueel- kaan tuotekehityspalvelukeskusta sijoitettaessa
7438: le on Ruotsissa katsottu keskuksen palvelut käsitellä sivullisena, semminkin kun mm. lää-
7439: 182 Toivoml~Saloite n:o 160
7440:
7441:
7442:
7443: nin teollisuustoimikunta on eri yhteyksissä Hyvin keskeinen toumntaperiaate lienee
7444: toistuvasti korostanut poikittaisyhteyksien pi- myös tuotekehityspalvelukeskuksen ja teollisuu-
7445: kaista parantamista. den keskinäisen yhteistyön pohjalle rakentuva
7446: Vaasassa annetaan kaupallista koulutusta niin projektikohtainen toiminta, millä samalla este-
7447: keski- kuin korkea-asteisena. Keskiasteista, opis- tään aktiivisesti toiminnan ruuhkautumista ja
7448: totasoista, kaupallista ja teknillistä koulutusta laitostumista. Tehdyissä kartoituksissa on Vaa-
7449: annetaan molemmilla kielillä (Vaasan kauppa- 'tian läänin teollisuuden todettu olevan laajasti
7450: oppilaitos, Vaasan teknillinen oppilaitos, Vasa yhteistyöhaJuinen mahdollisen tuotekehitys-
7451: tekniska läroanstalt). Läänissä on myös käyn- palvelukeskuksen kanssa ja pystyvän tarjoa-
7452: nisteillä opistotasoinen kotiteollisuuskoulutus. maan lukuisia tuotekehittelyn kannalta keskei-
7453: Vaasan kauppakorkeakoulun valtiollistamisen siä palveluita, jolloin tuotekehityspalvelukes-
7454: yhteyteen kytkeytyy myös korkeakouluyksikön kuksen toimintaa käynnistettäessä vain välttä-
7455: kehittäminen, missä tulisi ottaa huomioon koko mättömimmän laitteiston hankinta on tarpeen.
7456: läntisen Suomen elinkeinoelämän tarpeet. Vaa- Merenkurkun tienoilla on kehitteillä vilkasta
7457: san kauppakorkeakoulun kehittämisessä näh- taloudellista yhteistyötä valtakunnan rajojen
7458: dään Vaasan läänissä tärkeäksi kaupallis-teknil- yli. Eräs ilmentymä tästä on Skellefteåssa sijait-
7459: listen valmiuksien tarjoaminen yrityksille. sevan tuotekehittelykeskuksen palveluiden käyt-
7460: Tuotekehityspalvelukeskuksen edellytetään tömahdollisuus. Vaasan läänissä toimivan tuo-
7461: olevan läheisessä yhteistyössä paitsi edellä mai- tekehityspalvelukeskuksen ja vastaavan Skel-
7462: nitun tyyppisten laitosten myös muiden jo toi- lefteåssa toimivan laitoksen välinen yhteistyö
7463: mivien palvelulaitosten ja organisaatioiden ja informaationvaihto ( know how) lienee myös
7464: kanssa. Tällöin tulee muistaa myös se, että v. hedelmällisesti järjestettävissä toimintaa aloitet-
7465: 1978 Vaasan ammatillisessa kurssikeskuksessa taessa. Toiminta voitaisiin parhaiten käynnistää
7466: valmistuvat tilat, mistä myös tuotekehityspalve- palkkaamalla tuotekehittelyinsinööri Vaasan
7467: lukeskuksella olisi mahdollisuus saada tiloja lääniin.
7468: käyttöönsä, monipuolista ja nykyaikaista kone· Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
7469: kantaa sekä suunnittelu- ja puhtaaksipiirtämis- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7470: apua toimintaa käynnistettäessä. Vaasan läänis- muksen,
7471: sä toimii myös pysyvä vientinäyttely sekä Ke-
7472: hitysaluerahasto Oy:n sivukonttori. Kehitys- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7473: aluerahasto Oy:n ja tuotekehityspalvelulaitok- tuotekehittelyinsinöörin viran perustami-
7474: sen mahdollisen yhteistyötarpeen takia Vaasan seksi Vaasan , lääniin.
7475: konttorin toiminta lienee kehitettävissä tuote-
7476: kehittelyä edistävään suuntaan.
7477: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
7478:
7479: Eeva Kauppi Saara Mikkola Helge Saarikoski
7480: Juuso Häikiö Eero Lattula
7481: 1979 vp. 1.83
7482:
7483: Toivomusaloite n:o 161.
7484:
7485:
7486:
7487:
7488: Kauppi ym.: Keski-Suomen ja Vaasan piirirakennustoimiston
7489: organisaation uudistamisesta.
7490:
7491:
7492: E d u s k u n n a 11 e.
7493: Keski-Suomen ja Vaasan läänien rakennus- - Vaasan läänin ruotsinkielistä aluetta on
7494: toimistot yhdistettiin 1. 3. 1971 Keski-Suomen palveltava sen omalla kielellä,
7495: ja Vaasan piirirakennustoimistoksi, jonka hal- - pääpaikkojen pitkästä välimatkasta joh-
7496: lintopaikaksi määrättiin Jyväskylä. Näin siitä- tuu monenlaisia haittoja, jotka vaikeuttavat
7497: kin huolimatta, vaikka Vaasan lääni oli suu- toimintaa.
7498: rempi ja vahvempi kuin Keski-Suomen lääni Yhteiset toimihenkilöt, kuten päällikkö,
7499: sekä asukasluvultaan että korjaushuollossa ole- LVI-insinööri ja sähköteknikko, ovat Jyväs-
7500: vien kiintdstöjen määrän suhteen. Yleisohjee- kylässä, samoin kuin kamreeri ja isännöitsijä.
7501: na oli silloin, että niitä läänejä, joissa on yli Asioita hoitaessaan he joutuvat matkustamaan
7502: 1 000 000 m 3 korjaushuollossa, ei pitäisi yhdis- usein Vaasaan. Matkoihin kuluu vuosittain
7503: tää. Vaasan läänissä oli silloin noin 1 200 000 tavattomasti aikaa ja rahaa. Mainittakoon, että
7504: m 3, mutta siitä huoHmatta Vaasan ja Keski- matkaan Jyväskylä- Vaasa kuluu omalla au-
7505: Suome'n 1äänit yhdistettiin yhdeksi piiriksi. tolla matkatessa noin 4 tuntia yhteen suun-
7506: Keski-Suomen läänissä oli korjaushuollossa sillä taan, siis yhteensä 8 tuntia. Vuodessa matka-
7507: hetkellä noin 750 000 m3 • Samanaikaisesti yh- ja päivärahat 1sekä matkoihin kulutettu työaika
7508: distettiin Kymen ja Mikkelin läänit sekä Kuo- ovat sitä suuruusluokkaa, että nykyinen organi-
7509: pion ja Pohjois-Karjalan läänit. Muut yhdis- saatio olisi purettava Vaasan läänin osalta. Rat-
7510: tetyt läänit olivat pieniä, alle 1 000 000 m3 kaisu olisi valtion edun mukainen.
7511: käsittäviä. Tässä yhteydessä on syytä mainita, Edellä olevien seikkojen lisåiksi on syytä
7512: että Keski-Suomen lääni erotettiin Vaasan lää- tässä yhteydessä mainita muitakin haittoja,
7513: nistä vuonna 1960. Siihen asti Keski-Suo- jotka kohdistuvat Vaasan läänin osalle.
7514: messakin sijaitsevat kiinteistöt hoidettiin Vaa- Isommat peruskorjaukset, LVI- ja sähkö-
7515: sasta käsin. työt suunnitellaan Jyväskylästä käsin, mikä
7516: Erityisesti on painotettava, että Vaasan lää- aiheuttaa turhaa viivytystä. LVI-töiden ja
7517: nissä olevat valtion kiinteistöt ovat vanhoja suunnitelmien suhteen tilanne on kestämätön.
7518: ja hajallaan pitkin Pohjanlahden rannikkoa. Suunnitelmia ei saada ajoissa eikä näin ollen
7519: Keski-Suomessa kuutiomäärä koostuu etu- työtä saada valmiiksi määräajassa. Aikaisem-
7520: päässä Jyväskylässä olevista kiinteistöistä, joista min, jolloin kaikki suunnittelu oli keskitetty
7521: valtaosa on rakennettu sodan jälkeen - siis samoihin käsiin, tapahtui kaikki paljon jousta-
7522: melko uutta, joten työllistävä vaikutus ei ole varumin ja nopeammin. On lisäksi muistet-
7523: sitä suuruusluokkaa kuin esim. Vaasan lää- tava, ettei aikaisemmin ollut käytettävissä ns.
7524: nissä. konsultteja, joilla suunnitelmat olisi saatu teet-
7525: Vaasan lääni onkin organisaatiossa aivan tää. Nyt sen sijaan paikkakunnalla on päteviä
7526: eri luokkaa kuin muut kaksoisläänit. Se tun- eri alojen konsultteja, joilla voi tarvittaessa
7527: nustetaan ja tiedetään mm. rakennushallituk- teettää nopeasti suunnitelmat, joten piiriraken-
7528: sessa. nustoimiston ei välttämättä tarvitse palkata
7529: - Vaasan lääni on suurin yhdistetyistä lää- esim. LVI- ja sähköalan asiantuntijoita.
7530: neis1tä, mikä ~asettaa sen erikoisasemaan, Vaasan lääni joutuu lapsipuolen asemaan
7531: - pääpaikkojen väli (Vaasa- Jyväskylä) siinäkin, että melkein kaikki suunnittelijat,
7532: on lähes 300 km ja kulkuyhteydet huonot. joilla Vaasan läänin alueella teetetään suunni-
7533: Muiden yhdistettyjen läänien pääpaikkojen vä- telmia, ovat Jyväskylässä, vaikka ao. paikka-
7534: Ht ovat noin 100 km, kunnalla olisi omasta takaa yhtä päteviä suun-
7535: 184 Toivo~usaloite n:o 161
7536:
7537:
7538: hittelijoita. Olisi valtion edunkin mukaista, kiennusinsinöörille, joka on Jyväskylässä. Vaa-
7539: että suunnittelija olisi paikkakuntalainen, sillä $an lääni joutuu täs·sä:kin suhteessa lapsipuo-
7540: suunnittelu- ja työma.akokouksissa käynnit len asemaan.
7541: maksavat. Ao. paikkakunnan suunnittelija voi- Mainittakoon tässä esim. se, että Keski-Suo-
7542: si tutkia ja paneutua työhönsä perusteellisem- men keskusammattikoulussa on peruskorjaus
7543: plin kuin nyt. meneillään, vaikka Vaasan läänissä olevat Ete-
7544: Keski-Suomen läänissä on valmistunut viime lä-Pohjanmaan keskusammattikoulu ja Öster-
7545: vuosina useita uusia kiinteistöjä, jotka ovat bottens centralyrkesskola ovat huonommassa
7546: lisänneet Keski-Suomen läänin osuutta - sHs kunnossa ja siis peruskorjauksen tarpeessa en-
7547: korjaushuoltoon tulevia kiinteistöjä. Viimeksi nen Keski-Suomen keskusammatti'koulua.
7548: vuonna 1976 valmistui Jyväskylään laitesuoja, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7549: joka lisäsi Keski-Suomen läänin osuutta lähes nioittaen eduskunnan hyvåiksyttäväksi toivo-
7550: 100 000 m3 :llä. Näin ollen Vaasan lääni joutuu muksen,
7551: 11ina huonompaan asemaan.
7552: Vaikka uudessa kiinteistössä ei ensimmäise- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
7553: nä viitenä vuotena saakaan tehdä mitään kor- menpiteisiin Keski-Suomen ja Vaasan
7554: jauksia, otetaan korjausrahaa jaettaessa kui- piirirakennustoimiston organisaation uu-
7555: tenkin ,tilavuusmäärä huomioon, joten Vaasan distamiseksi siten, että kumpaankin
7556: lääni jää vähemmälle rahaa jaettaessa. Esim. mainituista lääneistä perustettaisiin oma
7557: peruskorjaukset (isommat) on keskitetty ra- piirirakennuftoimisto.
7558: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
7559:
7560: Eeva Kauppi Helge Saarikoski Eero Lattula
7561: 1979 vp. 185
7562:
7563: Toivomusaloite n:o 162.
7564:
7565:
7566:
7567:
7568: Kauppi ym;: Valtion virastotalon rakentamisesta Vaasaan.
7569:
7570:
7571: E d u s k u n n a II e.
7572:
7573: Lääninhallitus ja muut valtion virastot Vaa- saan on jo kauan ollut vireillä. Piirustukset
7574: sassa sijaitsevat hajallaan ympäri kaupunkia. ovat valmiina ja tonttikin on varattu. Virasto-
7575: Vaasan omille asukkaillekin tuottaa suuria vai- talon rakentaminen olisi aloitettava ensi tilas-
7576: keuksia niiden löytäminen, puhumattakaan ul- sa, jotta virastojen toiminta saataisiin tehok-
7577: kopaikkakuntalaisista, joille se ei ole mahdollis• kaaksi, asiakaspalvelu hyväksi ja vapauduttai-
7578: ta ilman opastusta. Monet virastot toimivat siin nykyisen hajasijoituksen aiheuttamista yli-
7579: vuokratiloissa heikkokuntoisissa ja mukavuuk- määräisistä kustannuksista.
7580: siltaan puutteellisissa rakennuksissa. Paitsi vai- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
7581: keuksia asioiden hoitamisessa tällainen hajasi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7582: joitus aiheuttaa jatkuvasti lisää kustannuksia, muksen,
7583: joista vapauduttaisiin, jos kaikki virastot sijait-
7584: sisivat keskitetysti samalla alueella, samassa ra- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
7585: kennuksessa. piteisiin valtion uuden virastotalon ra-
7586: Valtion uuden virastotalon rakentaminen Vaa- kentamiseksi Vaasaan.
7587: Helsingis,sä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
7588:
7589: Eeva Kauppi Helge Saarikoski Eero Lattula
7590:
7591:
7592:
7593:
7594: 24 087900581L
7595: 186 1979 vp.
7596:
7597: Toivomusaloite n:o 163.
7598:
7599:
7600:
7601:
7602: Kemppainen ym.: Maan talous- ja elinkeinoelämän tasapainoisen
7603: kehityksen edistämisestä.
7604:
7605:
7606: E d u s k u n n a 11 e.
7607:
7608: Maamme talous- ja elinkeinoelämässä on Valtioneuvoston 1. 12. 1977 asettama teolli-
7609: viime vuosikymmeninä tapahtunut voimakasta suuden rahoitusorganisaatiokomitea ei ole esi-
7610: tuotannon ja pääomien keskittymistä. Se on tyksissään päässyt yksimielisyyteen eikä sellai-
7611: johtanut pienten ja keskisuurten yritysten toi- sen vaihtoehdon esittämiseen, jonka pohjalta
7612: minnan vaikeutumiseen ja voimakkaiden kehi- teollisuuden rahoitusjärjestelmä olisi voitu yk-
7613: tyserojen syntymiseen maan eri osien välillä. sinkertaistaa ja lisätä valtiovallan mahdollisuuk-
7614: Elinkeinorakenteen muutos ja erityisesti maa- ja sia vaikuttaa yritysten toiminnan suunnitteluun,
7615: metsätaloudessa tapahtunut koneistuminen ja ohjaukseen ja valvontaan. Sen vuoksi hallituk-
7616: rationalisointi ovat johtaneet Pohjois- ja Itä- sen tulisi ryhtyä toimenpiteisiin koko alue-
7617: Suomessa pysyvän, erityisen korkean työttö- poliittisen lainsäädännön uudistamiseksi siten,
7618: myyden syntymiseen ja paikkakunnalta pois- että maahan mahdollisimman pian luodaan te-
7619: muuttamiseen. hokas yritysten sijainninohjausjärjestelmä, pa-
7620: Viime vuosina harjoitetun talouspolitiikan rannetaan valtion ja kuntien mahdollisuuksia
7621: keskeisenä pyrkimyksenä on ollut työllisyyden vaikuttaa yritysten toimintaan sekä edistetään
7622: hoitaminen yritysten toimintaa helpottamalla ja valtion ja erityisesti kuntien oman yritystoi-
7623: tukemalla. Teollisuuden toiminnan rahoittami- minnan kehittymistä varsinkin maan kehitys-
7624: seksi maahan on luotu monimutkainen ja alueilla.
7625: samalla erittäin hajanainen järjestelmä, jonka Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7626: puitteissa yhteiskunta, valtiovalta ja kunnat nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7627: eivät ole kyenneet sanottavasti vaikuttamaan muksen,
7628: yritysten sijoittumispäätöksiin. Kokonaiskäsitys- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
7629: tä yritysten tukitoimenpiteiden vaikutuksista menpiteisiin maan talous- ja elinkeino-
7630: kehitysalue-erojen tasoittamiseksi ja työllisyy- elämän tasapainoisen kehityksen edistä-
7631: den turvaamiseksi on ollut mahdotonta saada. miseksi siten, että aluepoliittisia lakeja
7632: Nykyisen tukijärjestelmän puitteissa on yhteis- uudistamalla ja muuttamalla luodaan
7633: kunnan tukea ohjautunut sellaisillekin, liike- maahan tehokas yritysten sijainninoh-
7634: taloudellisesti kannattaville yrityksille, jotka jausjärjestelmä, jolloin yritysten rahoi-
7635: sitä eivät olisi tarvinneet. Avustuksia ja vero- tusorganisaatio on yhtenäistettävä ja voi-
7636: helpotuksia on käytetty myös keinottelutarkoi- makkaasti lisättävä valtiovallan ja kun-
7637: tuksessa ja täten on epäonnistuttu uusien; pysy- tien mahdollisuuksia osallistua yksityis-
7638: vien työpaikkojen luomisessa ja jopa entisten ten yritysten toiminnan suunnitteluun,
7639: säilyttämisessä monissa tapauksissa. Ns. alue- ohjaukseen ja valvontaan sekä edistet-
7640: poliittisten lakien avulla ei ole voitu kehitys- tävä valtion ja erityisesti kuntien oman
7641: alue-eroja myöskään poistaa. yritystoiminnan kehittymistä.
7642: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
7643:
7644: Arvo Kemppainen V. J. Rytkönen
7645: Niilo Koskenniemi Vappu Säilynoja
7646: 1979 vp. 187
7647:
7648: Toivomusaloite n:o 164.
7649:
7650:
7651:
7652:
7653: Kivitie ym.: Valtion ja talouselämän välisen pitkän tähtäimen
7654: sopeuttamistukisuunnitelman aikaansaamisesta.
7655:
7656:
7657: E d u s k u n n a 11 e.
7658:
7659: Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen Tähän saalcka Suomessa ei ole kehitetty yh-
7660: erityisistunnon vuonna 1974 hyväksymä Uusi teistyössä valtiovallan ja talouselämän välillä
7661: Kansainvälinen Talousjärjestys (UKTJ) muo- pitkän tähtäimen sopeuttamistukisuunnitelmaa
7662: dostaa pohjan kansainvälisen talouden oikeu- omaa talouttamme varten. Tämä puute olisi
7663: denmukaiselle uudelleenjärjestelylle. Suomi syytä pikaisesti korjata.
7664: äänesti erityisistunnossa UKTJ :n ja siihen liit- Edellä esitetyn perusteelLa ehdotamme edus-
7665: tyvän valtioiden taloudellisten oikeuksien ja kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7666: velvollisuuksien asiakirjan hyväksymisen puo-
7667: lesta ja ilmaisi näin ollen yksiselitteisesti tu- että hallitus teettäisi teollisuuden-
7668: kensa näille periaatteille. aloittain ja sektoreittain selvityksiä ao.
7669: UKTJ vaatii toteutuakseen tasapainoisesti ja alan kilpailukyvystä ja elinkelpoisuu-
7670: kaikkien valtioiden etua edistäen pitkän >tähtäi- desta pitkällä tähtäimellä ja mahdollis-
7671: men määrätietoista teollis-taloudellista sopeutta- ten kannattamattomaksi osoittautuvien
7672: mistukipolitiikkaa. Sopeuttamistukipolitiikka teollisuudenalojen siirtämisestä kehitys-
7673: ennakoisi dynaamrsesti ja p1tkällä tähtäimellä maihin, ja
7674: oman teollisuuden rakenteen muuttamisen tar- että sopeuttamistukipolitiikan suun-
7675: vetta ja samalla avaisi ja tarjoaisi mahdollisuu- nittelua, toteuttamista ja koordinointia
7676: den kehitysmaista tulevalle tuonnilLe. Sopeutta- varten perustettaisiin hallituksen alainen
7677: mistukipolitiikka tulisi kytkeä kansainvälisen elin, jolle voitaisiin antaa tehtäväksi
7678: kaupan järjestelmälliseen liberalisointiin. myös sektoriselvityksen tekeminen sekä
7679: tarvittavan teknisen avun välittäminen.
7680: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
7681:
7682: Anneli Kivitie Jaakko 1tälä
7683: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen
7684: 188 1979 vp;
7685:
7686: Toivomusaloite n:o 165.
7687:
7688:
7689:
7690:
7691: Knuuttila ym.: Teollisten työpaikkojen järjestämisestä Haapa-
7692: mäelle.
7693:
7694:
7695: E d u s k u n n a 11 e.
7696:
7697: Haapamäen asemaan rautatieverkon muutok- via teollisuustontteja tarjolla esimerkiksi ras-
7698: set ovat vaikuttaneet oleellisesti Tampereen- kasta teollisuutta varten.
7699: Parkanon-Seinäjoen radan valmistuttua sekä Kun Haapamäki on kuitenkin paikkakunta,
7700: samaan suuntaan vaikuttaa vuonna 1977 liiken- jossa on edelleen työvoimaa vapaana johtuen
7701: teelle avattu Jämsän-Jyväskylän rata. Kaiken edellä mainituista seikoista, olisi nähdäksemme
7702: kaikkiaan nämä toimenpiteet ovat vähentäneet perusteltua aluepolitiikkaa, että valtiovallan toi-
7703: työpaikkoja rautateiden osalta useita satoj,a. menpitein järjestettäisiin työpaikkoja menetet-
7704: Tähän ovat osaltaan vaikuttaneet myös rauta- tyjen tilalle. Tämä voisi silloin tapahtua sijoit-
7705: teiden piirissä suoritetut organisaatiomuutokset. tamalla valtion teollisuutta Haapamäelle jokO>
7706: Syytä on erityisesti todeta, että nämä muutok- valtionyhtiöiden t,ai valtion laitosten toimesta.
7707: set johtuvat nimenomaan valtiovallan toimen- Kun valtiovallan asiana on järjestää perustus-
7708: piteistä. lainkin mukaan tarvittaessa työpaikkoja, on se
7709: Haapamäki on kuitenkin palvelutasoltaan ja vielä perustellumpaa tapauksessa, jolloin niitä
7710: sijainnUtaan kehitysmahdollisuuksia edelleen on poistettu nimenomaan valtion toimenpitein,
7711: omaava taajama. Perusteluna voidaan todeta, kuten Haapamäen kohdalla on tapahtunut, eri-
7712: että hyvien rautatieyhteyksien lisäksi ovat tie- laisten noin 20 vuoden aikana tapahtuneiden
7713: liikenneyhteydet hyvät etenkin ns. Järvi-Suo- toimenpiteiden johdosta.
7714: men tien valmistuttua ja tultua luokitelluksi Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
7715: valtakunnalliseksi tieksi. Haapamäen puhelinlii- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7716: kenne on valtakunnan automaattisessa puhelin- muksen,
7717: verkostossa. Paikkakunnalla on myös jo pitkään että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
7718: toiminut lukio ja asuntotilanne on tyydyttävä menpiteisiin teollisten työpaikkojen jär-
7719: sekä kaavallinen valmius hyvä, sekä teollisuu- jestämiseksi Haapamäelle joko valtion-
7720: den että asuntojen rakentamiseksi tarvittaessa. yhtiöiden tai valtion laitosten toimesta
7721: Paikkakunnalla on myös raiteiston piirissä ole- rautatieverkon muutosten johdosta me-
7722: netettyjen työpaikkojen sijaan.
7723: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
7724:
7725: Sakari Knuuttila Hannu Tapiola Mauri Pekkarinen
7726: Inger Hirvelä M. Jaatinen Paavo Vesterinen
7727: Helena Pesola
7728: 1979 vp. 189
7729:
7730: Toivomusaloite n:o 166.
7731:
7732:
7733:
7734:
7735: Koivisto ym.: Tuloverotuksen muuttamisesta lapsiperheirtä suosi-
7736: vaksi.
7737:
7738:
7739: E d u s k u n n a II e.
7740:
7741: Lapsiperheitä olisi entistä enemmän tuettava myönnettäviin vähennyksiin on tosin tehty lä-
7742: mm. sopivin verotuksellisin toimenpitein. Tämä hinnä inflaatiotarkistuksen kaltaisia tarkisturk-
7743: on käynyt entistäkin tärkeämmäksi paitsi suu- sia, mutta edellä mainituista syistä ei yksin-
7744: remman yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuu- omaan näillä toimenpiteillä pystytä riittävästi
7745: den saavuttamiseksi myös sen vuoksi, että las- turvaamaan lapsiperheiden taloudellista asemaa.
7746: ten suhteellinen osuus väestöstä on huolestut- Kuluvan vuoden tulo- ja menoarvion käsitte-
7747: tavan alhainen. Merkittävänä syynä alhaiseen lyn yhteydessä eduskunta katsoi myös, että
7748: syntyväisyyteen on se, ettei lapsiperheiden ja lapsien elättämisen perusteella myönnettävät
7749: erityisesti nuorten vanhempien taloudellinen vähennykset poistuvat lähes kokonaan saman-
7750: asema ole riittävän turvattu. Verotuksen paino- aikaisesti eli lapsen täyttäessä 16 vuotta. Eri-
7751: pisteen siirryttyä viime aikoina välillisten vero- tyisen vaikeaksi tämä ongelma muodostuu yk-
7752: jen suuntaan ovat nimenomaan lapsiperheet sinhuoltajien osalta. Eduskunta edellyttää, että
7753: joutuneet kantamaan entistäkin suuremman hallitus selvityttää ensi tilassa, millä verotuk-
7754: osan verotaakasta. sellisilla toimenpiteillä tämä epäkohta voidaan
7755: Verotuksellisin toimenpitein voidaan lapsi- poistaa.
7756: perheiden asemaa parantaa vain tuloverotuk- Edellä mainitun perusteella ehdotamme edus-
7757: sessa myöntämällä erilaisia etuuksia niille per- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7758: heille, joissa on alaikäisiä lapsia. Erityisesti
7759: nämä etuisuudet tulisi kohdistaa niihin per- että hallitus antaisi ensi tilassa edus-
7760: heisiin, joissa molemmat vanhemmat joutuvat kunnalle esityksen tuloverotusta koske-
7761: käymään kodin ulkopuolella työssä, sekä yksin- vien säännösten muuttamisesta siten,
7762: huoltajaperheisiin. Tällä hetkellä muodostuu että kaikkien lapsiperheiden ja erityi-
7763: taloudellisesti vaikeaksi kynnykseksi se ajan- sesti niiden lapsiperheiden, joissa mo-
7764: kohta, jolloin lapsi täyttää 16 vuotta. Tällöin lemmat vanhemmat joutuvat käymään
7765: näet kerralla loppuvat kaikki lapsen elättämi- kodin ulkopuolella ansiotyössä, ja yksin-
7766: sen perusteella myönnettävät verotukselliset huoltajaperheiden verotus helpottuu ja
7767: etuudet ja toisaalta mm. lapsilisien maksaminen että helpotukset ulottuvat siihen saak-
7768: lakkaa. ka, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta.
7769: Lapsen elättämisen perusteella verotuksessa
7770: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
7771:
7772: Tellervo Koivisto Paula Eenilä Sakari Knuuttila
7773: Risto Tuominen Matti Ahde Pirjo Ala-Kapee
7774: Olli Helminen Pentti Lahti-Nuuttila Helge Siren
7775: Juhani Raudasoja Pirkko Työläjärvi Anna-Liisa Piipari
7776: Pirkko Valtonen Juhani Surakka Mauno Forsman
7777: Kaj Bärlund Lasse Lehtinen Saara-Maria Paakkinen
7778: Sinikka Luja-Penttilä Tarja Halonen Jermu Laine
7779: Markus Aaltonen Mikko Rönnholm Matti Puhakka
7780: Reino Breilin Matti Luttinen Aimo Ajo
7781: 190
7782:
7783: Toivomusaloite n:o 167.
7784:
7785:
7786:
7787:
7788: Koivisto ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta kirjojen kustannus-
7789: toiminnalta.
7790:
7791:
7792: E d u s k u n n a ll e.
7793:
7794: Satakunta vuotta sitten ilmestyi suomen kie- Puuttumatta tähän kysymykseen muiden leh-
7795: lellä n. 100 kirjanimikettä eli lähes yhtä mon- tien osalta, on kuitenkin todettava, että tässä
7796: ta kuin ruotsin kielellä, jolla siihen asti suurin piil1ee eräs syy epätoivottavien sensaatio- ym.
7797: osa kirjallisuudestamme oli julkaistu. Vuosi- vastaavien aikakaustuotteiden luku.määräiseen
7798: sadan vaihteessa suomenkielisen kirjallisuuden lisääntymiseen. Julkaisen1alla mainituntyyppis-
7799: määrä lukutaidon yleistyessä ja kysynnän kas- tä aineistoa lehtien muodossa jatkosarjoina voi-
7800: vaessa lisääntyi huomattavasti, niin että silloin daan välttää kirjoille asetettu liikevaihtovero.
7801: päästiin noin 1 000 nimikkeeseen, joista 2/3 Lukijoiden kirjallista makua huof).ontava ja
7802: oli suomenkielisiä. epätoivottavaa asennevaikutusta omaava sen-
7803: Toisen maailmansodan jälkeen päästiin jo saatio- ja muu ala-arvoinen lehtijulkaisutoi-
7804: yli 2 000 kappaleen suomenkielisen kirjalli- minta on näin saanut huomattavan taloudellf.
7805: suuden nimikemäärään, ja esim. v. 1948 koti- sen edun ja mahdollisuudet sitä kasvattavaan
7806: maista kaunokirjallisuutta ilmestyi ennätys- kysyntään.
7807: maata: 507 nimikettä. Tämän jälkeen alkoi Muissa Euroopan maissa omakielisen kir-
7808: muiden tuotteiden tarjonnan lisääntyessä ni- jallisuuden tuottamista tuetaan huomattavasti
7809: mikemäärän lasku, ja esim. v. 1952 ilmestyi voimakkaammin kuin Suomessa. Lähtökohtana
7810: vain 159 kotimaisen kaunokirjallisuuden nimi- vertailuille mainittakoon aluksi, että ·ilman kir-
7811: kettä. Vähitellen nimikemäärät tästä kuiten- joil1e asetettua verorasite1lta suomalainen kir-
7812: kin atkoivat nousta, kunnes kirjoille v. 1964 jankustannustoiminta pystyy erittäin edulliseen
7813: asetettu liikevaihtovero aiheutti voimakkaan vertailuasemaan. Suoritetut tutkimukset osoit-
7814: laskun osaltaan. Myös kirjoille myönnetyn tavat, että verovapaa kirja Suomessa asettuu
7815: määrähintajärjestelmän päättyminen sekä mui- hintavertailussa huomattavasti keskimääräistä
7816: den tiedotusvälineiden ja ajanviettotapojen kil- alempaan tasoon Länsi-Euroopan maista. Mei-
7817: pailu ovat vaikuttaneet nimikemäärää vähentä- hin väestömäärältään verrattavissa olevassa
7818: västi. Vuonna 1975 ilmestyi Suomessa noin Norjassa kirjat on kokonaan vapautettu siellä
7819: 100 kotimaista kaunokirjallisuuden uutuusni- voimassa olevasta lisäarvonverosta, vaikka se
7820: mikettä ja noin 50 kotimaista runouden uu- muilla 'tuotteilla on 20 %. Ruotsissa ja Tans-
7821: tuusnimikettä. kassa veroprosentit ovat tosin korkeat, mutta
7822: Edellä mainittujen syiden lisäksi tähän huo- valtio antaa omakieliselle kirjallisuudelle huo-
7823: lestuttavaan kehitykseen ovat osaltaan vaikut- mattavaa suoranaista tukea. Iso-Britanniassa
7824: taneet yleinen taloudellinen tilanne ja erityi- kirjat on kokonaan vapautettu verosta. Useim-
7825: sesti paperin hintojen kaksinkertaistuminen. missa Länsi-Euroopan maissa kirjat on rinnas·
7826: Kirjahintojen nousu supistaa menekkiä ja joh- tettu peruselintarvikkeisiin, jolloin niiden ve-
7827: taa tuotannon supistuksiin, minkä johdosta kir- rotus on 1/4 tai 1/2 normaalista verosta.
7828: jojen tuotanto supistui vuodesta 1975 vuo- Sosialistisissa maissa kirjojen hinnat on valtion
7829: teen 1976 12 % kappalemäärissä laskettuna. huomattavan tuen ansiosta pidetty erittäin
7830: Suomalainen kirjallisuus on joutunut selvästi alhaisina.
7831: alaspäin johtavaan kierteeseen, josta normaa- Yhteensä kirjojen liikevaihtoveron kertymä
7832: lein keinoin on vaikea päästä eroon. on Suomessa tällä hetkellä noin 66,4 milj.
7833: Samaan aikaan kun kirjoiHe 1964 asetet- markkaa. Tästä summasta kertyy kirjakaup-
7834: tiin liikevaihtovero, jätettiin päivä- ja aika- pojen tilittämänä noin 20 mmk ja kustanta-
7835: kauslehtien tilausmaksut vapaiksi lv-verosta. jilta 46,4 mmk. Kun yhteiskunta itse suo-
7836: Toivomusaloite n:o 167 191
7837:
7838: rittaa peruskoulun kirjojen, valtion laitosten Ja menpiteen seurauksena entistä parenunin . tyy-
7839: yleisten kirjastojen ostojen osalta lv-veron, jää dyttää. Samoin voitaisiin nk. vaikealevikkisen,
7840: todelliseksi kirjojen lv-veron kertymäksi kus- yleensä korkeata tasoa edustavien kirjanimik-
7841: tantajien osalta alle 30 mmk. keiden ostoa kirjastoihin lisätä. Opiskelijat
7842: Kirjan tukeminen Suomessa on sangen vä- joutuvat vallitsevan kurssikirjatilanteen vuoksi
7843: häistä. Kiinnostus kirjallisuute~n on kuiten- usein ostamaan osan tarvitsemistaan kirjoista,
7844: kin selvässä nousussa, ja tätä toivottavaa kehi- ja lv-veron poistaminen kirjoilta helpottaisi
7845: tystä olisi syytä tukea. Eräs keino olisi kir- täten myös vallitsevaa reaalista tilannetta hei-
7846: jojen rinnastaminen henkisten tarpeiden osalta dän osaltaan.
7847: peruselintarvikkeisiin, jotka ovat liikevaihtove- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
7848: rosta tuotantoportaassa vapaat. Sama käytäntö nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
7849: olisi ulotettava kirjallisuuteen. Edel1yttäen, vomuksen,
7850: etteivät kirjahankintoihin osoitetut määrärahat
7851: supistu yleisten kirjastojen ja valtion laitosten että hallitus kiireellisesti selvityttäisi
7852: kohdalla, voitaisiin kasvanutta 1ainaushaluk- mahdollisuudet liikevaihtoveron poista-
7853: kuutt<a esim. yleisissä kirjastoissa tämän toi- miseksi kirjojen kustannustoimi1malta.
7854: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
7855:
7856: Tellervo Koivisto Mikko Ekorre Pentti Lahti-Nuuttila
7857: Sakari Knuuttila Sinikka Luja-Penttilä Pirjo Ala-Kapee
7858: Seppo Tikka Tarja Halonen Mauno Forsman
7859: Risto Tuominen Kaj Bärlund Matti Puhakka
7860: Olli Helminen Markus Aaltonen Aimo Ajo
7861: Juhani Raudasoja Mikko Rönnholm Pirkko Työläjärvi ·
7862: Pirkko Valtonen Reino Breilin Juhani Surakka
7863: Kaarina Suonio Matti Luttinen
7864: 192 1979 vp.
7865:
7866: Toivomusaloite n:o 168.
7867:
7868:
7869:
7870:
7871: Koivisto ym.: Juupajoen, Längelmäen ja Oriveden kuntien siirtä-
7872: misestä kehitysalueiden toiseen vyöhykkeeseen.
7873:
7874:
7875: E d u s k u n n a II e.
7876:
7877: Alueellisen kehityksen edistämisestä annetun tilanteesta ovat kärsineet nyt ulkopuolisiin tu-
7878: lain mukaan maa jaetaan aluepoliittisia toimen- kialueisiin kuuluvat Juopajoen ja Längelmäen
7879: piteitä varten kehittyneisyyserojen perusteella kunnat ja kokonaan etuisuuksien ulkopuolella
7880: kehitysaluevyöhykkeisiin ja niiden ulkopuolisiin oleva Oriveden kunta.
7881: tukialueisiin. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
7882: Kaavamainen kehitysaluevyöhykejako on Pir- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7883: kanmaalla aiheuttanut kohtuutonta haittaa niil-
7884: le kunnille, jotka ovat juuri jääneet kehitys- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7885: alueiden toisen vyöhykkeen eteläpuolelle, mut- ]uupajoen, Längelmäen ja Oriveden
7886: ta ovat kuitenkin kehittyneisyydeltään samassa kuntien siirtämiseksi kehitysalueiden
7887: asemassa ikuin kehitysaluekunnatkin. Pahiten toiseen vyöhykkeeseen.
7888: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
7889:
7890: Tellervo Koivisto Ulla-Leena Alppi Matti Maijala
7891: Pentti Lahti-Nuuttila Eino Loikkanen Marjatta Mattsson
7892: Jermu Laine
7893: 1979 vp. 193
7894:
7895: Toivomusaloite n:o 169.
7896:
7897:
7898:
7899:
7900: Koppanen ym.: Ammattimaisen kuorma-autoliikenteen harjoitta-
7901: jien työllisyyden parantamisesta.
7902:
7903:
7904: E d u s k u n n a 11 e.
7905:
7906: Ammattimainen kuorma.autoliikenne on ta- hitysalueiden kuljetustuesta, jossa ammattimai-
7907: loudellisten lakien alaista yritystoimintaa, joka sen liikenteen palvelusten käyttö kuljetustuen
7908: on erityisen altista elinkeinoelämän suhdanne- alaisten tavaroiden kuljettamisesta on asetettu
7909: vaihteluille. Tarkasteltaessa kyseisen kuljetus- mitä suurimman ehdollisuuden varaan. Täten
7910: alan kalustokapasiteettia voidaan huomata, että kehitysalueilla, joilla jo nyt on kehitysalueiden
7911: kuorma-autojen suorite-edellytykset on mitoi- kuljetuksissa käytettävää ja tämän kuljetustar-
7912: tettu pikemminkin noususuhdanteiden kuin ta- peen BO-prosenttisesti kattavaa kuorma-auto-
7913: louselämän normaalin kasvun edellyttämien tar- kalustoa, jonka 'täystyöllistäminen on mitä mer-
7914: peiden mukaan. Näyttää siltä, että kalustoa on kittävin tavoite, pyrkii valtio asettamaan tämän
7915: huipputarpeelle eikä suinkaan pysyvälle ja nor- kuljetuskaluston ja sen käyttäjät entistä hei-
7916: maalille liikennetarpeelle. Esimerkiksi 1960-lu- kompien toimintaedellytysten eteen.
7917: vun alussa talouselämän hetkellisen nousun joh- Vastaavanlaista kuorma-autoilijoiden toi-
7918: dosta lisääntyi etenkin tiettyihin tilausliikenne- meentuloedellytysten heikentämistä valtio saat-
7919: tyyppisiin kuljetuksiin käytettävien kuorma- taa aiheuttaa ollessaan itse työnantajana. Monet
7920: autojen määrä huomattavasti. Tällöin tuo kul- valtion keskusvirastot ( TVH, VR, metsähalli-
7921: jetuskaluston lisäys kohdistui erityisesti maan- tus ym.) teettävät runsaasti sellaisia töitä, joissa
7922: siirtoalan kuorma-autokalustoon. Samoin tapah- tarvitaan ammattimaisen liikenteen kuorma-
7923: tui saman vuosikymmenen lopulla esiintyneen autojen palveluksia. Nämä kuljetukset ovat
7924: nousukauden ja etenkin vilkkaan rakennustoi- muodostuneet kuorma-autoilijoille erittäin mer-
7925: minnan ansiosta. Täten noiden kausien johdosta kityksekkäiksi ja ne ovat osoittautuneet tar-
7926: lisääntyneet autot ovat jääneet rasitteiksi am- koituksenmukaisiksi juuri ammattimaisen lii-
7927: mattimaiselle kuorma-autoliikenteelle heti nou- kenteen suorittaa. Kun eräillä tahoilla on il-
7928: sukausien taantumisen alettua ja erittäin suu- mennyt voimakastakin pyrkimystä valtion oman
7929: riksi taakoiksi laskusuhdanteen aikana. autokaluston lisäämiseksi, voidaan kehityksestä
7930: Laskusuhdanne ja lama on vaikuttanut erit- löytää huolestuttavia piirteitä. Tällaiset pyrki-
7931: täin voimakkaasti ammattimaisen kuorma-auto- mykset ovat saaneet myös käytännön toteutuk-
7932: liikenteen työllisyyteen. Tätä nykyä ammattilii- sina ilmenev·iä muotoja: TVL on hankkinut
7933: kenteen kuorma-autoilijat kärsivät maassamme omaa kuorma-autokalustoa sellaisiin tehtäviin,
7934: eräiden tilastotietojen mukaan keskimäärin joissa hyvin olisi voitu käyttää ammatti-
7935: 35-40 prosentin työttömyydestä. Vaikein työt- maisen liikenteen kuorma-autoja. Ammattimai-
7936: tömyystilanne on kehitysalueilla: Lapin, Oulun, sen kuorma-autoliikenteen työllisyystaustaa vas-
7937: Pohjois-Karjalan ja Kuopion lääneissä. Tilan- ten tarkasteltuna nuo toimenpiteet ovat piittaa-
7938: teen korjaamiseksi valtion tulisi tehdä kaikki mattomuutta kuljetustoimen organisaation ko-
7939: voitavansa, sillä ammattimaisen liikenteen työt- konaisvaltaisesta kehittämisestä. Kun tuollaisia
7940: tömät kuorma-autot edustavat huomattavaa pyrkimyksiä on edelleen olemassa ja niiden
7941: pääoma-arvoa ja sinänsä valitettavan työttö- ilmenemismuotoja voidaan havaita monina val-
7942: myyden alaisuudessa olevien kuorma-autoilijoi- tion autokaluston uushankintoina tai uusintoi-
7943: den työvoimakapasiteetti jää käyttämättä. na, tulisi kysymykseen puuttua mahdollisimman
7944: Valitettavasti valtio ei näytä kaikin mahdol- kiireellisesti ja tehokkaasti.
7945: lisin keinoin pyrkivän korjaamaan tuota epä- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
7946: kohtaa. Monasti sen toimet näyttävät olevan dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7947: jopa päinvastaiset. Eräs tällainen on laki ke- muksen,
7948: 25 087900581L
7949: 194 Toivomusaloite n:o 169
7950:
7951:
7952: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi- dollisimman suuressa maarzn valtion
7953: menpiteisiin ammattimaisen kuorma- omasta autokalustosta ja kuorma-autojen
7954: autoliikenteen harjoittajien työllisyyden uushankinnoista sekä estämällä sellais-
7955: parantamiseksi pyrkimällä mm. valtion ten säätelyjärjestelmien syntymistä, jot-
7956: virastojen ja laitosten kuljetuksissa käyt- ka asettavat ammattimaisen kuorma-
7957: tämään ensisijaisesti ammattimaisen lii- autoliikenteen muihin kuljetusmuotoihin
7958: kenteen kuorma-autoja, luopumalla mah- nähden huonompaan asemaan.
7959: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
7960:
7961: Esko J. Koppanen Antero Juntumaa Ulla Puolanne
7962: Jalmari Torikka Lauri Impiö Toivo T. Pohjala
7963: P. Mäki-Hakola Arto Lampinen Pertti Salolainen
7964: Annell Kivitie Mauri Vänskä Saara Mikkola
7965: Helvi Hyrynkangas Matti Hokkanen E. Pystynen
7966: 1979 vp. 195
7967:
7968: Toivomusaloite n:o 170.
7969:
7970:
7971:
7972:
7973: Kortesalmi ym.: Veroilmoitusmenettelyn yksinkertaistamisesta.
7974:
7975:
7976: E d u s k u n n a 11 e.
7977:
7978: Maamme verotus- ja veroilmoitusjärjestelmä ja vähän omistavien kansalaisten veroilmoituk-
7979: on yhä vain pysynyt monimutkaisena ja tarpeet- set ovat juuri tällaisia turhia papereita.
7980: toman työläänä. Erityisesti tavallisen ihmisen Jotta maassamme säästyttäisiin tarpeettomasti
7981: kannalta on veroilmoituksen teko tarpeettoman vaivaamasta pienituloisia ihmisiä ja säästyttäi-
7982: monimutkainen. Hallitukset ovat lupailleet mm. siin järjettömältä ja turhalta verovirastojen pa-
7983: veroilmoitusmenettelyn yksinkertaistamista, perisodalta, olisi meilläkin mitä pikimmin to-
7984: mutta lupauksia ei ole pidetty. teutettava samanlainen järjestelmä kuin Ruot-
7985: On esim. aivan tarkoituksetonta se, että sissa, jossa veroilmoitus tehdään vain silloin,
7986: meillä Suomessa veroilmoituksen monimutkais- kun kansalaisella on todella verotettavaa tuloa
7987: ta täyttämistä vaaditaan sellaiseltakin henkilöl- tai omaisuutta.
7988: tä, jolla ei ole tuloa tai omaisuutta niin paljon, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7989: että siitä verotettaisiin. On laskettu, että vuo- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7990: sittain jätetään noin 540 000 tällaista aivan tur- muksen,
7991: haa veroilmoitusta. Näiden veroilmoitusten täyt- että hallitus ryhtyisi kiireesti toteut-
7992: tämisestä näkevät tarpeetonta ja hyödytöntä vai- tamaan myös meillä Suomessa sellaista
7993: vaa ensiksikin itse veroilmoituksen laatijat, min- veroilmoitusjärjestelmää kuin on Ruot-
7994: kä lisäksi kallispaikkainen virkakoneisto tekee sissa, että veroilmoitus vaaditaan tehtä-
7995: turhaa ja turhauttavaa virastotyötään näitä pa- väksi vain silloin, kun kansalaisella to-
7996: pereita käsitellessään. Esim. useimpien eläke- della on verotettavaa tuloa tai omai-
7997: läisten ja lukemattomien muiden pienituloisten suutta.
7998: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
7999:
8000: J. Juhani Kortesalmi Eino Poutiainen Pekka Vennamo
8001: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Urpo Leppänen
8002: Urho Pohto
8003: 196 1979 vp.
8004:
8005: Toivomusaloite n:o 171.
8006:
8007:
8008:
8009:
8010: Kortesalmi ym.: Vuokratulon verottomuudesta eräissä tapauk-
8011: sissa.
8012:
8013:
8014: E d u s k u n n a 11 e.
8015:
8016: Asuntopula maassamme yhä jatkuu. Erityi- niiden talousrakennuksissa olevista huoneistois-
8017: sesti tästä kärsivät vähävaraiset ja nuoret per- ta saatava vuokratulo vapautettaisiin verotuk-
8018: heet. Toisaalta kuitenkin maassamme on run- sesta asuntopulan poistamiseksi sekä pienomis-
8019: saasti käyttämätöntä vuokra-asuntokapasiteettia. tuksen ja pienituloisten vuokranantajien aseman
8020: Tällä hetkellä arvioidaan maassamme olevan kohentamiseksi ja samalla koko kansantalou-
8021: tyhjillään noin 40 000-50 000 asuntoa oma- temme elvyttämiseksi.
8022: kotitaloissa tai niiden talousrakennuksissa. Nii- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8023: den vuokralle antoa rajoittaa se, että asunnon nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8024: omistajan ei kannata antaa huonetta vuokralle, muksen,
8025: joten nykyisen verotuskäytännön vallitessa
8026: omistajan ei kannata antaa huonetta vuokralle, että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
8027: koska tämä ratkaisevasti korottaisi hänen ja antaisi eduskunnalle esityksen, jonka
8028: palkka- tai eläketulonsa verotusta. Tämän epä- perusteella oman asunnon yhteydessä ja
8029: oikeudenmukaisuuden vuoksi siis asuntopula omakotitaloissa ja niiden talousraken-
8030: jatkuu ja monet kipeässä asunnontarpeessa ole- nuksissa olevista vuokrakelpoisista huo-
8031: vat nuoret parit ja opiskelijat kärsivät suuresti neistoista saatu vuokratulo tehtäisiin ve-
8032: tästä haitasta. rottomaksi asuntopulan poistamiseksi ja
8033: Olisi jo lopultakin kiireesti muutettava ny- pienomistuksen sekä pienituloisten vuok-
8034: kyistä verotuskäytäntöä siten, että tulo- ja ranantajien aseman kohentamiseksi sekä
8035: varallisuusvetoon tehtäisiin se muutos, että samalla koko kansantaloutemme terveh-
8036: oman asunnon yhteydessä ja omakotitaloissa ja dyttämiseksi.
8037: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
8038:
8039: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
8040: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Eino Poutiainen
8041: Urpo Leppänen
8042: 1979 vp. 197
8043:
8044: Toivomusaloite n:o 172.
8045:
8046:
8047:
8048:
8049: Kortesalmi ym.: Asutustilallisten vapauttamisesta satunnaisen
8050: myyntivoiton verosta eräissä tapauksissa.
8051:
8052:
8053: E d u s k u n n a 11 e.
8054:
8055: Asutustilalliset, joista lukuisat ovat samalla on pakko myydä uuden elämänmahdollisuuden
8056: rintamamiesveteraaneja, ovat joutuneet moniin avaamiseksi, koska tilan hoitoon ei ole löy-
8057: vaikeuksiin, koska maamme valtaapitävät eivät tynyt perhepiiristä jatkajaa. Kun tila ei ole
8058: ole oikeudenmukaisesti huolehtineet heidän toi- virallisen kauppakirjan mukaan ollut asutusti-
8059: meentulonsa edellytyksistä. Niinpä asutustilal- lallisen hallussa kymmentä vuotta, ottaa verot-
8060: listen velkojen anteeksiantamisesta säädetty la- taja tilan myyntivoitosta kylmästi osansa ikään
8061: kikin sai puutteellisen sisällön ja jakoi asutus- kuin asutustilalliselle ja rintamaveteraanille ei
8062: tilalliset eriarvoisiin luokkiin. jo ennestään olisi kasaantunut elämänsä varrella
8063: Myös kiinteän omaisuuden myynnistä määrä- riittävästi ja jopa kohtuuttomasti vaikeuksia.
8064: tyn voiton verottamissäännös tekee vääryyttä Tämä epäoikeudenmukainen tilanne olisikin
8065: juuri sairaille ja ikääntyneille asutustilallisille, mitä kiireimmiten korjattava.
8066: joista monet kantavat ruumiissaan sotien haa- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8067: voja ja vaivoja. On olemassa asutustilallisia, nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8068: jotka jo yli 10 vuotta sitten ovat saaneet hal- muksen,
8069: lintasopimustilan ( esim. Kuusamon Hyöteikön- että hallitus antaisi eduskunnalle kii-
8070: suon asutusalueella), mutta kauppakirja on alle- reesti uuden lakiesityksen, ;onka turvin
8071: kirjoitettu vasta muutama vuosi sitten. Asutus- sairauden, vanhuuden ;a työkyvyn hei-
8072: tilallinen on uurastanut perheineen ja rakenta- kentymisen vuoksi tilansa myymään ;ou-
8073: nut tilalleen tarpeelliset rakennukset ja raivan- tuvat asutustilalliset vapautettaisiin kiin-
8074: nut peltoa. Sitten tuleekin sairaus ja työkyvyn teän omaisuuden myyntivoitosta määrä-
8075: menetys tai sen olennainen heikkeneminen. Tila tyn veron maksamisesta kokonaan.
8076: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
8077:
8078: J. Juhani Kortesalmi Eino Poutiainen Pekka Vennamo
8079: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Urpo Leppänen
8080: Urho Pohto
8081: 198 1979 vp.
8082:
8083: Toivomusaloite n:o 173.
8084:
8085:
8086:
8087:
8088: Kortesalmi ym.: Maan eri osien olosuhteiden ottamisesta oikeu-
8089: denmukaisesti huomioon metsänhoitokustannusten verovähen-
8090: nyskelpoisuutta määriteltäessä.
8091:
8092:
8093: E d u s kun n a 11 e.
8094:
8095: Eräs keino, jolla metsäpolitiikan tavoitteita seikat kovastikin vaihtelevat. Siksi metsänhoi-
8096: pyritään saavuttamaan on verotus. Usein vero- tokustannuksista aiheutuvat verovähennyskulut
8097: tuksen on kuitenkin todettu johtaneen päinvas- olisikin määriteltävä - ei kollektiiv1sesti koko
8098: taiseen tulokseen kuin johon alun perin oli py- maata koskevina - vaan esim. piirimetsälau-
8099: ritty. Tämä johtuu siitä, että ei riittävän hyvin takunnittain tai metsäveroalueittain. Erityisesti
8100: tunneta verotuksen vaikutusta ja myös siitä, syrjäseutuja ajatellen piirimetsälautakunnittain
8101: että ei ole ollut käytettävissä verotuksen vai- tai metsäveroalueittain tapahtuva verovähennys
8102: kutuksia valaisevia teoriamalleja. olisi oikeudenmukaisempi kuin nykyinen järjes-
8103: Myös metsäverotuksessa on ollut löydettävis- telmä.
8104: sä edellä esitetyn kaltaisia ongelmia. Metsävero- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8105: tuksesta onkin viime vuosina käyty runsaasti nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8106: julkista keskustelua, jolloin on paljonkin poh- muksen,
8107: diskeltu eri vaihtoehtoja metsäverotuksen koko- että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
8108: naisuudistukseksi ja verotusperusteiden uudel- metsäverotuksen uudistamiseksi siten,
8109: leen arvioimiseksi. että metsänhoitokustannuksista (puun
8110: Nykyisen metsäverotusjärjestelmän yhtenä kasvattamisesta) aiheutuvat kulut mää-
8111: epäkohtana on se, että puun kasvatuksen kulut riteltäisiin verovähennyskelpoisiksi piiri-
8112: määrätään kollektiivisesti koko maata koskeva- metsälautakunnittain tai metsävero-
8113: na ( 13 % verokuutiometrin bruttoarvosta). alueittain tai muulla sellaisella tavalla
8114: Tämä ei voi olla oikein, koska olosuhteet maan joka nykyistä oikeudenmukaisemmin ot-
8115: eri osissa ja jopa pienehköilläkin alueilla saatta- taa huomioon maan eri osien erilaiset
8116: vat vaihdella tuntuvasti, koska luonnonolot olosuhteet ja syrjäseutujen erityisase-
8117: sekä myös talous- ja kulttuurimaantieteelliset man.
8118: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
8119:
8120: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Pekka Vennamo
8121: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
8122: Eino Poutiainen
8123: 1979 vp. 199
8124:
8125: Toivomusaloite n:o 174.
8126:
8127:
8128:
8129:
8130: Kortesalmi ym.: Liikevaihtoverotuksen epäkohdista asuntotuotan-
8131: non kannalta.
8132:
8133:
8134: Ed u s kun n a 11 e.
8135:
8136: Pientalojen kysyntä rakennusmarkkinoilla on Liikevaihtoverotuksen epäkohtia olisikin pi-
8137: nousussa. Tällöin myös puurakenteisten talo- kaisesti poistettava. Asumiskustannuksia olisi
8138: elementtien tarve kasvaa. Vuonna 1973 pien- alennettava ja ne olisi pidettävä ainakin oikeu-
8139: talojen osuus Suomessa oli 36 %, mutta Ruot- denmukaisina. Rakentamistavasta riippumatta
8140: sissa jo noin 60 % kaikesta asuntotuotannosta. olisi valtiolle maksettavan liikevaihtoveron olta-
8141: Maamme pientalotuotannosta on puuele- va ainakin yhtä suuri. Mieluimminhan koko
8142: menttitalojen osuus nyt noin 20 %, mutta liikevaihtovero olisi asumiskustannuksia kohot-
8143: Ruotsissa 60 %. Ennakkolaskelmrut osoittavat, tavana poistettava omistusasuntojen ja myös
8144: että puuelementtitalojen osuus tulee Suomessa- vuokra-asuntojen rakentamiselta.
8145: kin nousemaan ainakin 25 % :iin. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8146: Taloelementtien jalostusasteen nostamista ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8147: pientalojen rakentamista ehkäisee maassamme muksen,
8148: kuitenkin liikevaihtovero. Mitä enemmän työ että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
8149: siirtyy rakennuspaikalta tehtaalle, sitä enem- pienomakotitalojen tuotantoa ja kansan
8150: män asunnon hintaan nimittäin sisältyy liike- omatoimista omistusasuntojen rakenta-
8151: vaihtoveroa. Liikevaihtovero siis ,suosii raken- mista ja hankintaa jarruttavan liikevaih-
8152: nuspaikalla rakentamista ja jarruttaa elementti- toveron poistamiseksi kokonaan omis-
8153: talojen rakentamista ja rakennuselementtien tus- ja vuokra-asuntojen rakentamiselta
8154: kehittämistä. ja siten asumiskustannusten alentami-
8155: seksi.
8156: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
8157:
8158: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Pekka Vennamo
8159: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
8160: Eino Poutiainen
8161: 200 1979 vp.
8162:
8163: Toivomusaloite n:o 175.
8164:
8165:
8166:
8167:
8168: Kortesalmi ym.: Valtionavustuksen suorittamisesta eläkeläisten
8169: rakennustarvikkeiden hankintoihin.
8170:
8171:
8172: E d u s k u n n a 11 e.
8173:
8174: Maamme eläkeläiset toivovat, että heidän ra- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8175: kentaessaan asuntoja tai korjatessaan vanhaa muksen,
8176: asuntoa asumiskelpoisemmaksi olisi avustusta
8177: saatava myös rakennustarvikkeisiin eikä ainoas- että hallitus kiireesti ryhtyisi toi-
8178: taan työkustannuksiin, sillä rakennustarvikkeet miin eläkeläisten aseman helpottami-
8179: ovat sangen kalliita etenkin vähävaraisten elä- seksi niin, että eläkeläiset saisivat val-
8180: keläisten ostaa. tion avustusta asuntorakennustoimissaan
8181: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- myös rakennustarvikkeiden hankintaan.
8182: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
8183:
8184: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
8185: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Eino Poutiainen
8186: Urpo Leppänen
8187: 1979 vp. 201
8188:
8189: Toivomusaloite n:o 176.
8190:
8191:
8192:
8193:
8194: Kortesalmi ym.: Uuden valtiojohtoisen teollisuuden sijoittami-
8195: sesta Pohjois- ja Itä-Suomeen.
8196:
8197:
8198: E d u s k u n n a 11 e.
8199:
8200: Maamme kehitysalueet, siis ennen muuta miin. Kun kehitysalueet siis tarvirtsevat teolli-
8201: Pohjois- ja Itä-Suomi, potevat elinkeinoelämän suutta, olisi ennen kaikkea valtiovallan oltava
8202: yksipuolisuutta ja kärsivät alhaisesta teollistu- sitä sinne luomassa. Näiden syiden johdosta
8203: misasteesta, vaikka näillä alueilla on runsaat ehdotamme kunnioittavasti eduskunnan hyväk-
8204: raaka-ainevarat useillekin teollisuudenhaaroille. syttäväksi toivomuksen,
8205: Itä- ja Pohjois-Suomen aliteollistuneisuudesta
8206: on ollut seurauksena huomattava työttömyys että hallitus jatkuvasti huolehtisi sii-
8207: juuri näillä alueilla sekä erityisesti maatalou- tä, että mikäli uutta valtiojohtoista
8208: desta vapautuneen ja muunkin työvoiman koh- teollisuutta maahamme suunnitellaan,
8209: talokas maastamuutto sekä muutto Etelä-Suo- se tulisi sijoittaa ennen kaikkea kehi-
8210: men osittain jo liikakansoitettuihinkin taaja- tysalueille, siis Pohjois- ja Itä-Suomeen.
8211: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
8212:
8213: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Eino Poutiainen
8214: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
8215:
8216:
8217:
8218:
8219: 26 087900581L
8220: 202 1979 vp.
8221:
8222: Toivomusaloite n:o 177.
8223:
8224:
8225:
8226:
8227: Kortesalmi ym.: Valtion investointirahaston varojen ohjaamisesta
8228: pienille ja keskisuurille yrityksille.
8229:
8230:
8231: E d u s k u n n a 11 e.
8232:
8233: Eduskunta hyväksyi tammikuussa 1975 lain Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8234: valtion investointiraha:stosta SMP:n vastustuk- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8235: sesta huolimatta. Laki on SMP:n jo tuolloin esit- muksen,
8236: tämien epäilyjen mukaisesti mahdollistanut ra- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
8237: haston varojen ohjaamisen ennen kaikkea ko- valtion investointirahastosta annettavien
8238: neistavalle suurteollisuudelle, jolle on mennyt varojen ohjaamiseksi nykyistä ratkaise-
8239: noin 90 % investointilainoista. SMP sen sijaan vasti enemmän pienelle ja keskisuurelle
8240: vaatii, että kyseisiä varoja on ohjattava ennen yritystoiminnalle.
8241: kaikkea pienelle ja keskisuurelle yritystoimin-
8242: nalle, joka kamppailee erittäin suurissa vai-
8243: keuksissa.
8244: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
8245:
8246: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
8247: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Urho Pohto
8248: Eino Poutiainen
8249: 1979 vp. 203
8250:
8251: Toivomusaloite n:o 178.
8252:
8253:
8254:
8255:
8256: Kortesalmi ym.: Turpeen jatkojalostuslaitoksen perustamisesta
8257: eräisiin Oulun läänin kuntiin.
8258:
8259:
8260: E d u s k u n n a 11 e.
8261:
8262: Valtioneuvosto on tehnyt aikoinaan päätök- turvesoita ei ole riittävässä maann käytetty
8263: set turpeen jatkojalostuslaitosten rakentamisesta hyväksi. Alueet, joilla turvesuot sijaitsevat, ovat
8264: Peräseinäjoelle, Ilomantsiin ja Kiuruvedelle. vaikeaa työttömyysaluetta ja niiden kehittymi-
8265: Energiahuollon kotimaisuusasteen kohottami- nen ja työllisyyden paraneminen riippuu suu-
8266: seksi nämä toimenpiteet ovat olleet erittäin ressa määrin siitä, millä tavalla turveteollisuus
8267: merkittäviä. Tämänlainen kehittämistyö on jat- alueilla kehittyy.
8268: kossakin nähtävä tarpeellisena kotimaisten ener- Mainitut suoalueet ovat pääosiltaan valtion
8269: gialähteiden hyödyntämistyönä. polttoainekeskuksen Vapon hallinnassa.
8270: Oulun läänin merkittävät suot Piispanneva Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
8271: Haapavedellä, Pelson suoalue Vaalan-Kes:tilän nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8272: rajamailla sekä suoalueet Pudasjärven seudulla
8273: tarjoavat erittäin hyvät mahdollisuudet myös että hallitus selvittäisi mahdollisuudet
8274: turveteollisuuden kehittämiselle. perustaa turpeen jatkojalostuslaitokset
8275: Pohjois-Pohjanmaa on pioneerialuetta turve- Haapaveden Piispannevalle ja Vaalaan
8276: tutkimuksen osalta. Kuitenkaan alueen laajoja Pelson suolle sekä Pudasjärven seudulle.
8277: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
8278:
8279: J. Juhani Kortesalmi Vappu Säilynoja Urho Pohto
8280: Helvi Hyrynkangas Eero Lattula Anssi Joutsenlahti
8281: Martti Ursin Helvi Niskanen Pekka Vennamo
8282: Mauno Manninen J. Vähäkangas Veikko Vennamo
8283: P. Liedes Urpo Leppänen Eino Poutiainen
8284: 204 1979 vp.
8285:
8286: Toivomusaloite n:o 179.
8287:
8288:
8289:
8290:
8291: Kortesalmi ym.: Jäteraaka-aineiden keruun tehostamisesta teolli-
8292: suuden tarpeita ja ulkomaanvientiä varten.
8293:
8294:
8295: E d u s k u n n a 11 e.
8296:
8297: Luonnonvarojen riittävyys yhdessä ympäris- son. Jätteiden keruun tekniikassa ja organisaa-
8298: tönsuojelun ja maapallon väestöräjähdyksen tiossa on erittäin paljon kohentamisen ja tehos-
8299: kanssa muodostavat ongelmakimpun, johon tamisen varaa.
8300: myös Suomessa on suhtauduttava vakavasti ja Mainittakoon yhtenä jätealan yksityiskohtana
8301: jo ennakoiden hyvissä ajoin tulevat tilanteet vielä, että esim. ulkomaisen lumpun tuonti voi-
8302: niin oman maamme osalta kuin muutenkin. taisiin lopettaa maahamme kokonaan, jos suo-
8303: Tässä yhteydessä on syytä kiinnittää huomiota malaiset tallettaisivat kotitalouslumppunsa ja
8304: luonnonvarojen jatkuvaan kiertoon ja jätemate- myisivät ne teollisuutemme raaka-aineiksi sen
8305: riaalien talteenottoon. sijaan että ne nyt kannetaan laajassa mitassa
8306: Sota-aikana 1939-44 ja vielä sen jälkeenkin kaatopaikoille ja poltetaan. Esim. korkean elin-
8307: säännöstelytalouden aikana Suomessa turvau- tason maissa Ruotsissa ja Länsi-Saksassa tyydy-
8308: duttiin hyvin suuressa määrin juuri jätteiden tetään teollisuuslumpun tarve omin voimin ja
8309: tehokkaaseen hyväksikäyttöön ja mobilisoitiin lumppua riittää noista maista jopa vientiin. Ver-
8310: laajat kansankerrokset aina koulunuorisoa tauksen vuoksi mainittakoon, että v. 1972 Suo-
8311: myöten keräämään talteen jätepaperia, metalli- men kattohuopateollisuus, kehräämöt, vanu- ja
8312: romua, lumppuja ja tyhjiä pulloja sekä muuta tilketehtaat ostivat Ruotsista lähes 3 000 000
8313: silloin vaikeasti saatavaa ja arvokkaaksi kat- kiloa lumppua.
8314: sottua jätemateriaalia. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8315: Nyky-Suomessa valitettavasti jätteiden keruu nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8316: teollisuuden raaka-aineiksi on hyvin suuressa muksen,
8317: määrin laiminlyöty. Näin maamme on omalta
8318: osaltaan lisäämässä maapallon raaka-ainevaro- että hallitus viipymättä ryhtyisi kai-
8319: jen ehdyttämistä sekä toisaalta lisäämässä ym- kin sen käytettävissä olevin keinoin te-
8320: päristön saastumista, kun jätteitä lojuu ympä- hostamaan iäteraaka-aineiden keruuta
8321: ristöämme rumentamassa. On hämmästyttävää, maassamme oman maamme teollisuuden
8322: miten tehotonta jätteiden keruu maassamme on ;a mahdollisesti myös ulkomaanviennin
8323: ottaen huomioon maamme rteknisen kehitysrta- tarpeisiin.
8324: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1979.
8325:
8326: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
8327: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Urpo Leppänen
8328: Urho Pohto
8329: 1979 vp. 205
8330:
8331: Toivomusaloite n:o 180.
8332:
8333:
8334:
8335:
8336: Kortesalmi ym.: Kehitysalueiden pienyrittäjätoiminnan saattami-
8337: sesta kehitysaluelainsäädännön piiriin.
8338:
8339:
8340: Ed u s kun n a 11 e.
8341:
8342: Kehitysaluelainsäädäntö on puutteellinen ja tamme kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttä-
8343: virheellinen. Suuret puolueet ovat unohtaneet väksi toivomuksen,
8344: tässä lainsäädännössä perhe- ja pienviljelmät,
8345: palveluelinkeinot, työliikkeet ja yleensä muun- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimi-
8346: kin pienyritteliäisyyden. maan siten, että kehitysaluelainsäädän-
8347: Kaikki nämä puutteet ovat aikaansaaneet sen, töä uudistettaessa ja tehostettaessa lain
8348: että keskustapuolueen johtama kehitysaluepoli- piiriin otetaan myös perhe- ja pienvil-
8349: tiikka ei ole pelastanut kehitysalueita autioi- jelmät, palveluelinkeinot, työliikkeet ja
8350: tumiselta eikä köyhtymiseltä. muu kehitysalueiden pienyrittäjätoi-
8351: Edellä esitettyjen perustelujen nojalla ehdo- minta.
8352: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1979.
8353:
8354: J. Juhani Kortesalmi Eino Poutiainen Pekka Vennamo
8355: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Urpo Leppänen
8356: Urho Pohto
8357: 206 1979 vp.
8358:
8359: Toivomusaloite n:o 181.
8360:
8361:
8362:
8363:
8364: Kortesalmi ym.: Kehitysalueilla toimivien pienyritysten luottojen
8365: vakauttamisesta.
8366:
8367:
8368: E d u s k u n n a 11 e.
8369:
8370: Kun uudet kehitysaluelait säädettiin, jätet- luodaan edellytyksiä, voidaan nykyiset työpai-
8371: tiin kehitysalueilla jo toimivien pienyritysten kat niissä säilyttää, ja tämän jälkeen tulee
8372: luottojen vakauttaminen investointiluotoiksi mahdolliseksi myös lisätä tuotantoa ja siten
8373: toteuttamatta. Tosiasia kuitenkin on, että suu- luoda lisää uusia työpaikkoja. Näiden syiden
8374: rin osa kehitysalueiden pienyrityksistä, muun vuoksi ehdotamme kunnioittavasti eduskunnan
8375: muassa turkistarhausyritykset, kamppailevat hyväksyttäväksi toivomuksen,
8376: taloudellisissa vaikeuksissa, jopa konkurssi-
8377: uhan alaisina. Yritykset toimivat kehitysalueil- että hallitus ryhtyisi kiireesti toi-
8378: la, siis Pohjois- ja Itä-Suomessa, keskimääräis- miin maamme kehitysalueita koskevien
8379: tä enemmän velkapääoman turvin, joten kor- säännösten muuttamiseksi siten, että
8380: keakorkoisten lainojen ja vekselien korot rat- kehitysalueilla, siis Pohjois- ja Itä-Suo-
8381: kaisevasti vaikuttavat sikäläisten yritysten me- messa, jo toimivien pienyritysten luo-
8382: nestymiseen. Mikäli yritysten kannattavuudelle tot vakautettaisiin investointiluotoiksi.
8383: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
8384:
8385: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Pekka Vennamo
8386: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
8387: Eino Poutiainen
8388: 1979 vp. 207
8389:
8390: Toivomusaloite n:o 182.
8391:
8392:
8393:
8394:
8395: Kortesalmi ym.: Valtion paikallisen hankint~toiminnan suuntaa-
8396: misesta kehitysalueilla niillä toimiviin yrityksiin.
8397:
8398:
8399: E d u s k u n n a 11 e.
8400:
8401: Kuusamossa 2. 4. 1979 järjestetyssä kansan- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8402: edustajan evästystilaisuudessa tuli voimakkaasti nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8403: esille vaatimus, että valtiovalta kehitysalueilla, muksen,
8404: myös Kuusamossa, pyrkisi paikallisissa hankin-
8405: noissaan tukemaan yksityistä paikallista tuotan- että hallitus ryhtyisi toimiin valtion
8406: toelämää ja yrityksiä eli siis ostaisi paikka- paikallisten hankintojen suuntaamiseen
8407: kunnalla valmistettuja tuotteita ja palveluja ja kehitysalueilla kyseisellä paikkakunnalla
8408: näin silloi.nJkin, vaikka suurteollisuus voisikin toimiviin yrityksiin eli ostamaan kulloi-
8409: kilpailla jonkin verran edullisemmilla hinnoilla. sellakin paikkakunnalla valmistettuja
8410: Kehitysalueiden tuotannon tukeminen tällä ta- tuotteita ja tarjolla olevia palveluksia
8411: voin kohottaisi automaattisesti paikallista elin- ja siten edistämään kehitysalueiden elin-
8412: keinoelämää ja siinä ohessa erityisen tehokkaas- keinoelämää ja poistamaan näiden aluei-
8413: ti myös työllisyyttä. den vaikeata työttömyyttä.
8414: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
8415:
8416: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo Eino Poutiainen
8417: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen Veikko Vennamo
8418: Urho Pohto
8419: 208 1979 vp.
8420:
8421: Toivomusaloite n:o 183.
8422:
8423:
8424:
8425:
8426: Kortesalmi ym.: Sähkönkuluttajien liittymismaksun määräämi-
8427: sestä samansuuruiseksi tariffiyksiköitä koko maassa.
8428:
8429:
8430: E d u s kun n a 11 e.
8431:
8432: Erityisesti Pohjois-Suomessa sekä muualla- sähköistettäessä, rakentamisesta aiheutuvat rin-
8433: kin maassamme on vielä runsaasti syrJalsla tamaihin verraten kalliimmat kustannukset.
8434: alueita, jotka ovat jääneet edelleen vaille säh- Yksinkertaisimmin tämä voidaan ratkaista si-
8435: köä. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että näiden ten, että yksityisiltä kuluttajilta perittävä liit-
8436: alueiden sähköistäminen tariffiyksikköä kohden tymismaksu määrättäisiin samaksi koko maassa,
8437: tulee harvan asutuksen ja pitkien matkojen jolloin valtion tuki kattaisi loput kustannuk-
8438: vuoksi kustannuksiltaan normaaleja kustannuk- sista. Tämä olisi osa tehokasta kehitysaluepo-
8439: sia huomattavasti korkeammaksi. Kun valtion litiikkaa, joka toisi köyhät ja syrjäiset seudut
8440: tuen porrasmaisuus on epäedullinen juuri näille tasa-arvoisiksi rintamaiden kanssa.
8441: alueille rakentaville maakunnallisille sähkölai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
8442: toksille, ovat näiden syrjäisten alueiden asuk- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8443: kaat osaltaan myös tästä syystä jääneet vaille
8444: sähköä. että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
8445: Käsityksemme mukaan tulisi kaikille kansa- sähkönkuluttajilta perittävän liittymis-
8446: laisille asuinpaikasta riippumatta turvata lähi- maksun määräämiseksi tariffiyksiköitä
8447: main samanlaiset elämänmahdollisuudet ja yh- samansuuruiseksi koko maassa} jolloin
8448: teiskunnan palvelukset. Tämän perusteella tu- valtion tuki kattaisi lopun sähköistämi-
8449: lisi tuen olla kattamassa, myös syrjäisiä seutuja sen rakentamiskustannuksista.
8450: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
8451:
8452: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
8453: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Eino Poutiainen
8454: Pekka Vennamo
8455: 1979- vp. 209
8456:
8457: Toivomusaloite n:o 184.
8458:
8459:
8460:
8461:
8462: Kortesalmi ym.: J alostettujen teollisuustuotteiden rautatiemaksu-
8463: jen alentamisesta.
8464:
8465:
8466: E d u s k u n n a 11 e.
8467:
8468: Nykyinen rautateiden ns. arvotariffijärjestel- pots Ja siten estää korkeamman jalostusasteen
8469: mä perustuu tämän vuosisadan alun tilantee- teollisuuden ja uusien työpaikkojen syntymistä
8470: seen, jolloin sisämaan raaka-ainevaroja oli te- Pohjois- ja Itä-Suomeen, ehdotamme kunnioit-
8471: hokkaasti ja nopeasti saatava rannikkoseutujen tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
8472: teollisuuslaitoksiin jalostusta varten. Nykyisin sen,
8473: tilanne on taas se, että juuri kehitysalueille, että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
8474: siis Pohjois- ja Itä-Suomeen, olisi saatava syn- jalostettujen teollisuustuotteiden rauta-
8475: tymään uutta teollisuutta ja uusia työpaikkoja tiemaksujen alentamiseksi sisämaan ja
8476: työttömyydestä kärsivälle väestölle. Koska ny- merenrannikon välillä vähintäänkin raa-
8477: kyinen rautateiden tariffipolitiikka edelleenkin ka-aineiden kuljetusmaksujen tasolle.
8478: suosii raaka-aineen kuljetusta kehitysalueilta
8479: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
8480:
8481: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Pekka Vennamo
8482: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
8483: Eino Poutiainen
8484:
8485:
8486:
8487:
8488: 27 087900581L
8489: 210 1979 vp.
8490:
8491: Toivomusaloite n:o 185.
8492:
8493:
8494:
8495:
8496: Kortesalmi ym.: Taivalkosken saattamisesta elintarvikkeiden tah-
8497: tiavustusten piiriin.
8498:
8499:
8500: E d u s kun n a 11 e.
8501:
8502: Valtioneuvoston päätöksen 2. 8. 1973/652 kosken saamista tahtiavustusten purun. Tätä
8503: tarkoittamista tarvikkeista pääosa tuodaan Tai- toivoo oikeutetusti :myös Taivalkosken kunta.
8504: valkaskelle Oulusta halki rahtiavustuks~n pii- kuten käy ilmi kunnanhallituksen muistiosta
8505: riin kuuluv.an Pudasjärven kunnan. Molemmat 24. 2. 1979.
8506: naapurikunnat Pudasjärvi ja Kuusamo kuulu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamnle kun·
8507: vat ·tu~n •piirUn, naapurikuntien kauppaliikkeet nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8508: toimittavat tavaroita, varsinkin apulautoja ja muksen,
8509: rehuja Taivalkoskelle, mikä aiheuttaa tyytymät- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
8510: tömyyttä. Kuljetusetäisyyden kannalta Taival- T aivp,lkosken sisällyttämiseksi Pohjois-
8511: koski Qll täysin rinnastettavissa Pudasjärven, Suomessa maksettavien maataloustarvik-
8512: Rovaniemen ja Kemijärven kuntiin. keiden sekä syömäviljan ja muiden elin-
8513: Myös kaupan keskusvaliokunta sekä MTK:n tarvikkeiden rahtiavustusten piiriin.
8514: Pohjois-Pohjanmaan piiri ovat esittäneet Taival-
8515: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
8516:
8517: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo Veikko Vennamo
8518: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
8519: Eino Poutiainen
8520: 1979 vp. 211
8521:
8522: Toivomusaloite n:o 186.
8523:
8524:
8525:
8526:
8527: Kortesalmi ym.: Ruotsiin muuttaneiden kansalaistemme paluun
8528: helpottamisesta.
8529:
8530:
8531: E d u s k u n n a 11 e.
8532:
8533: Pohjois- ja Itä-Suomessa ja muillakin maam- kaasti apuna sitä välineistöä, mikä on juuri nii-
8534: me kehitysalueilla v,allitsevan työttömyyden ja den käytettävissä: lainsäädäntöä sekä vero- ja
8535: taloudellisen turvattomuuden vuoksi on maas- budjettipolitiikkaa.
8536: tamme muuttanut satoja tuhansia ihmisiä Tavoitteena tulee olla maastamuuton ja
8537: Ruotsiin. Näin Suomi on menettänyt valtavan maamme väkiluvun alenemisen pysäyttäminen
8538: määrän kalleinta omaisuuttaan, ihmistyövoimaa ja kääntäminen päinvastoin muuttovoittoiseksi
8539: ja omia kansalaisiaan. luomalla työ-, toimeentulo- ja asumisedellytyk-
8540: Vaitiovalta on jo perustuslainkin mukaan vas- set täällä kotimaassa myös mahdollisimman mo-
8541: tuussa suomalaisen työvoiman suojelusta. nelle jo Ruotsiin ehättäneelle kansalaisellemme.
8542: Maamme talouspolitiikka on jyrkästi käännet- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8543: tävä perustuslain ja yleismaailmallisen ihmisyy- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8544: den edellyttämään suuntaan siten, että valta- muksen,
8545: kunnan työvoima saa kaiken tuen ja suojan val-
8546: tiovallalta. että hallitus heti ja tehokkaasti kai-
8547: Ensimmäisenä käytännön toimena täytyy olla kin sen käytettävissä olevin · keinoin
8548: kehitysalueiden nostaminen tasaveroiseen ase- ryhtyisi helpottamaan Ruotsiin muutta-
8549: maan muun valtakunnan kanssa siten, että neiden Suomen kansalaisten paluuta ko-
8550: eduskunta ja valtioneuvosto käyttävät tehok- timaahamme.
8551: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1979.
8552:
8553: J. Juhani Kortesalmi Eino Poutiainen PeKka Vennamo
8554: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Urpo Leppänen
8555: Urho Pohto
8556: 212 1979 vp.
8557:
8558: Toivomusaloite n:o 187.
8559:
8560:
8561:
8562:
8563: Kortesalmi ym.: Käytännön asiantuntijoiden valitsemisesta komi-
8564: teoiden ja toimikuntien jäseniksi.
8565:
8566:
8567: Eduskunnalle.
8568:
8569: Maassamme asetetaan lukuisia komiteoita ja pienviljelijä, kalastaja, poromies jne. sen mu-
8570: toimikuntia erilaisten ongelmien selvitystyöhön. kaan kenen asioita tutkitaan.
8571: Näiden jäseniksi pyritään saamaan mahdolli- Edellä esitetyin perusteluin ja koska komi-
8572: simman päteviä ja oppineita asiantuntijoita, tea- ja toimikuntatyöskentelyssäkin olisi otet-
8573: mikä tietysti on oikea periaate. tava huomioon kansanvallan vaatimukset, ehdo-
8574: · Kuitenkin varsinaisen ns. yhteisen kansan tamme kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttä"
8575: keskuudessa esiintyy tyytymättömyyttä sen joh- väksi toivomuksen, ·
8576: dosta, että moniin juuri yhteisen kansan asioita
8577: käsitteleviin komiteoihin ja toimikuntiin ei että hallitus sen hallussa olevin vai-
8578: yleensä oteta käytännön miehiä ja naisia, siis kutuskeinoin edistäisi sellaista suuntaus-
8579: niitä, joiden ongelmia tutkitaan ja jotka kui- ta, että komiteoiden ja toimikuntien
8580: tenkin omakohtaisesti mitä parhaiten tuntevat jäseniksi valittaisiin myös asianomaisen
8581: itseään koskevat ongelmat ja tilanteet. tutkittavan alan käytännön asiantunti-
8582: Kun esim. metsätyömiehen ongelmia tutki- joita ( esim. metsureita, kämppäemäntia,
8583: taan, tai kun selvitellään pienviljelijän, kalas- pienviljelijöitä, kalastajia, poromiehiä
8584: tajan ja poromiehen elämää ja toimeentuloa, jne.) oppineiden ja kirjoja lukeneiden
8585: silloin pitäisi ottaa tutkijaelimen jäsenistöön vä- rinnalle.
8586: hintäänkin yksi raavas jätkä, kämppäemäntä,
8587: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1979.
8588:
8589: J. Juhani Kortesalmi Eino Poutiainen Pekka Vennamo·
8590: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Urpo Leppätien
8591: Urho Pohto
8592: 1979 vp. 213
8593:
8594: Toivomusaloite n:o 188.
8595:
8596:
8597:
8598:
8599: Koskinen ym.: Ylimääräisen maksun perimisestä suurtuotantolai-
8600: toksilta työläisten asuntotonttien hankintaa varten.
8601:
8602:
8603: E d u s k u n n a 11 e.
8604:
8605: Asuntotuotannon nopeamman lisääntymisen dettävä helpottavia muotoja. Eräs tällainen olisi
8606: yhtenä merkittävänä esteenä työtätekevän väes- maamme suurtuotantolaitoksille asetettava la-
8607: tön kohdalla on viime vuosien aikana ollut kiin perustuva velvoite luovuttaa vuosivoitois-
8608: tonttimaiden puute asutuskeskuksissa ja niiden taan määrätty osa työntekijäin asuntotarkoituk-
8609: läheisyydessä, sekä ennen kaikkea näiden mai- siin tarvittavan tonttimaan lunastamiseksi. Kun
8610: den kohtuuttoman korkea hinta. Tämä on ollut ylijäämä muodostuu työn tuloksena ja kun elin-
8611: aiheena myöskin valtavaan maastamuuttoon, taso meillä ei ole korkea, on yhteiskunnallisesti
8612: sillä jos työläisellä on sattunut olemaan siedet- yleensä oikeudenmukaista tähän näkökantaan
8613: tävät työolosuhteet, niin asuntopula on kannus- yhtyä.
8614: tanut jättämään synnyinmaan. Omakotiasunnon ·Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
8615: saamisen suunnitelmat ovat lukemattomien työ- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8616: läisperheiden kohdalla kariutuneet siihen, että muks,en,
8617: on ollut mahdotonta pääomien puuttuessa ostaa että hallitus viipymättä ryhtyisi toi-
8618: tontti, minkä jälkeen olisi mahdollista lainava- menpiteisiin ylimääräisen maksun peri-
8619: roilla aloittaa rakentaminen, tämäkin perhesuh- miseksi suurtuotantolaitoksilla näiden
8620: teista ja pankkitalletuksista suuresti riippuen. vuosivoitoista, jolla maksulla rahoite-
8621: Tähän yhä vakavaan tilanteeseen olisi löy- . taan työläisten asuntotonttien hankinta.
8622: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
8623:
8624: Aarne Koskinen E.-J. Tennilä Marjatta Mattsson
8625: 214 1979 vp.
8626:
8627: Toivomusaloite n:o 189.
8628:
8629:
8630: Kuoppa ym.: Energiatalouden kehittämisohjelmaa koskevan lain-
8631: säädännön aikaansaamisesta.
8632:
8633: E d u s k u n n a 11 e.
8634: Maamme tuotannollisen toiminnan kehittä- Suomen ja Neuvostoliiton energiayhteistyön
8635: minen ja työllisyyden parantaminen edellyttä- jatkumisen ja kehittämisen turvaamisen tulisi
8636: vät lähivuosikymmenien aikana energiankulu- olla tärkeällä sijalla energiapolitiikan puite-
8637: tuksen jatkuvaa kasvua. Energian hinnan nou- lakia säädettäessä.
8638: seminen, energiantuotannon ympäristölle aiheut- Jotta energiahuoltoa voitaisiin kehittää kan-
8639: tamat vaarat sekä energian saannissa aika ajoin santaloudeLlisesti järkevällä tavalla ja kokonais-
8640: esiintyvät kansainväliset epävarmuustekijät lyö- valtaisesti, on välttämätöntä lisätä eduskun-
8641: vät leimansa energiapolitiikkaan. nan ja muiden parlamentaaristen elinten, kuten
8642: Jotta kansantaloudelle elintärkeä energiahuol- energiapolitiikan neuvoston mahdollisuuksia
8643: to voitaisiin tulevaisuudessakin turvata, ja jot- päättää energiapolitiikan suuntaviivoista ja vä-
8644: ta energiahuollon ympäristöturvallisuuden ja hentää suuryritysten mahdollisuuksia toimia
8645: taloudellisuuden parantamisen edellyttämät toi- itsenäisenä energiapoliittisena voimaryhmänä.
8646: met voitaisiin toteuttaa työtätekevän kansan Tavoitteeksi tulee asettaa energiahuollon saat-
8647: kannalta järkevästi ja kokonaisvaltaisesti, on taminen kokonaan valtion ja kuntien haltuun.
8648: välttämätöntä säätää puitelaki, jolla ohjataan Useissa länsimaissa, kuten Englannissa ja Rans-
8649: maamme energiapolitiikan kehittämistä. kassa, onkin energiahuolto tuntuvasti pidem-
8650: Maamme käyttämästä raakaenergiasta tuo- mälle kansallistettu kuin Suomessa.
8651: daan lähes kolme neljännestä ulkomailta. Noin Energiahuollon kehittäminen vaatii energia-
8652: puolet raakaenergian tarpeesta katetaan edel- tutkimukseen suunnattujen voimavarojen tun-
8653: leen tuontiöljyllä. Energiapoliittisin toimenpi- tuvaa lisäämistä maassamme. Lähitulevaisuuden
8654: tein pystytään energiahuollon omavaraisuutta ratkaisuihin liittyvän tuukimuksen lisäksi on
8655: jonkin verran lisäämään, mutta tuonnin osuus maassamme suoritettava myös riittävässä mää-
8656: tulee tästäkin huolimatta säilymään varsin suu- rin keskipitkän ja pitlkän a~kavälin energiatut-
8657: rena. kimusta ja kansainvälistä seurantaa. Korkea-
8658: Tämä huomioon ottaen on selvää, että koulujen osuutta tässä tutkimustoimiimassa tu-
8659: maamme energiapolitiikka tulee tulevaisuudes- lisi erityisesti korostaa. Erityisen tärkeää on
8660: sakin rakentaa sille vankalle pohjalle, jonka myös lisätä yhteistyötä Neuvostoliiton kanssa
8661: muodostaa YYA-sopimukseen perustuva kaupal- energiatutkimuksen alalla.
8662: linen ja tieteellis-teknillinen yhteistyö Neuvos- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
8663: toliiton kanssa. Tämä yhteistyö on taannut kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8664: maallemme varman polttoaineen saannin, mah-
8665: dollistanut bilateraalikaupan kautta mittavat että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8666: vientikaupat ja ylläpitänyt tällä tavoin kymme- lain säätämiseksi energiatalouden kehit-
8667: niä tuhansia suomalaisia työpaikkoja. Yhteis- tämisohjelmaksi, jossa määritellään ener-
8668: työ Neuvostoliiton kanssa on vähentänyt riip- giapolitiikan suunta työtätekevän kan-
8669: ·puvuuttamme kansainvälisistä energiamonopo- san etujen mukaisesti ja jossa rakenne-
8670: leista ja vaimentanut länsimaiden energiakriisin taan energiapolitiikan perusta Suomen
8671: maallemme kielteisiä vaikutuksia. Lyhyet kul- ja Neuvostoliiton taloudellisen, kaupal-
8672: jetusetäisyydet ja pitkäjännitteisyys ovat myös lisen ja tieteellis-teknisen yhteistyön
8673: huomattavia tämän yhteistyön tarjoamia etuja. varaan.
8674: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
8675:
8676: Mikko Kuoppa Seppo Toiviainen Ensio Laine
8677: E.-J. Tennilä P. Puhakka M.-L. Salminen
8678: Marjatta Mattsson Sten Söderström Irma Rosnell
8679: 1979'vp. 215
8680:
8681: Toivomusaloite n :o 190.
8682:
8683:
8684:
8685:
8686: Kuoppa ym.: Maakaasujohdon runkolinjan jatkamisesta Lahdesta
8687: Pirkanmaan teollistuneille paikkakunnille.
8688:
8689:
8690: E d u s k u n n a II e.
8691:
8692: Maakaasua on tuotu Neuvostoliitosta Suo- rusteella ön arv1o1tu maakaasun kulutukseksi
8693: meen· vuodesta 1974 lähtien. Tähän mennessä 500 miljoonaa m3 vuodessa Tampereen talous-
8694: Suomi ei ole käyttänyt kokonaan hyväkseen alueella ja 300 miljoonaa m3 Lahden talous-
8695: tehtyjen sopimusten mukaisia kaasumääriä. alueella,· mikäli kaasua olisi käytettävissä. Li-
8696: Suomen ja Neuvostoliiton kesken solmitussa s~ksi maakaasun monipuoliset käyttömahdolli-
8697: pitkän ajanjakson ohjelmassa todetaan maakaa- suudet teollisuudessa tekisivät mahdolliseksi
8698: suputken runkolinjan jatkaminen tutkimisen monipuolistaa näiden alueiden teollisuuden ra-
8699: arvoiseksi asiaksi. Tehtyjen selvitysten mukaan kennetta. Näin marukaasupurken jatkamisella
8700: dlisi edullisinta jatkaa run!kolinjaa Kymijoen olisi pitkäai>kainen työllisyyttä parantava vai-
8701: länsirannalta Lahteen ja Hämeenlinnaan sekä kutus näillä rulueilla.
8702: sieltä edelleen Tampereelle. Maakaasuputken runkolinjan jatkaminen Lal1-
8703: Maamme energiapolitiikan yiksi keskeinen den ja Hämeenlinnan kautta Tampereelle on
8704: tavoite on öljyriippuvuuden vähentäminen. Si- ollut esillä koko sen ajan, jonka Neuvosto-
8705: sämaan paikkakunnilla tähän voidaan päästä liitto on maakaasua Suomeen toimittanut.
8706: rakentamalla teollisuuden ja voimalaitosten Alueiden teollisuus tukee hanketta. Monet
8707: energianhankintaa tasapainoisesti maakaasun ja kansalaispiirit ovat esittäneet vaatimuksia joh-
8708: turpeen pohjalle. On arvioitu, että maapallon don rakentamisesta. Runkolinjan jatkaminen on
8709: rnnsaista maakaasuvaroista 36 % on Neuvos- osoitettu edulliseksi, paitsi näiden . alueiden
8710: toliiton alueella. öljyn hinnan noustessa nopeas- työllisyydelle ja taloudelle, myös koko. maan
8711: ti kannattaa Suomen käyttää hyväkseen näitä energiataloudelle. . ·
8712: lähellä maatamme sijaitsevia maakaasuvaroja. Edellä e.sitetyn perusteella ehdotatnm~ · kun-
8713: Maakaasun koostumus tekee siitä erityisen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8714: käyttökelpoisen polttoaineen monissa kohteissa. muksen,
8715: Maakaasun vähäri'kkisyys on edullista ympäris-
8716: tönsuojelun kannalta. Tämä on ·tärkeää mm. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8717: kaukolämmitysvoimalaitoksissa ja kaukolämpö- maakaasujohdon runkolinjan jatkami-
8718: keskuksissa, joita ei kannata rakentaa kauas seksi Lahdesta Hämeenlinnan ja Toija-
8719: asutuskeskuksista. Kaasun puhtaus tekee sen lan kautta Tampereelle ja muille Pir-
8720: käytön mahdolliseksi monissa esimerkiksi me- kanmaan teollistuneille paikkakunnille
8721: talliteo1lisuuden prosesseissa, joihin muut polt- sekä tähän tarvittavien määrärahojen
8722: toaineet eivä1t sovellu. lisäämiseksi valtion vuoden 1979 tulo-
8723: Teollisuuden piirissä suoritetun kyselyn pe- ja menoarvioon.
8724: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
8725:
8726: Mikko Kuoppa Seppo Toiviainen
8727: Marjatta Mattsson P. Puhakka
8728: Sten Söderström Ensio Laine
8729: E.-J. Tennilä M.-L. Salminen
8730: 216 1979 vp.
8731:
8732: Toivomusaloite n:o 191.
8733:
8734:
8735:
8736:
8737: Kuoppa ym.: Yrityksien demokraattista valvontaa koskevan
8738: lainsäädännön aikaansaamisesta.
8739:
8740:
8741: E d u s k u n n a 11 e.
8742:
8743: Pääomien keskittymisen ja yhteenkokoontu- keus valita keskuudestaan kokouksessa tai vaa-
8744: misen seurauksena taloudellisten päätöksien lilla tarpeelliseksi katsomansa määrä valtuutet-
8745: tdko on joutunut suppeiden pääomapiirien tuja. Valtuutettujen tehtävänä on organisoida
8746: käsiin. Koko yhteiskunnassa liikepankit sekä koko yrityksen henkilökunta tuotannon ja jake-
8747: teollisuuden ja kaupan keskusjärjestöt ovat li- lun valvontaan sekä suorittaa henkilökunnan
8748: sänneet valtaansa. Yksityisissä tuotanwlaitok- yleiskokouksen antamat toimeksiannot ja muut
8749: sissa mm. yritysten henkilöstöpolitiikkaa ja valvontaan liittyvät tehtävät. Demokraattisen
8750: taloutta koskeva päätöksien teiko on henkilö- valvonnan toteuttaminen edellyttää, että jul-
8751: kunnan valvonnan ulottumattomissa. kistetaan tuotannon ja jakelun omistussuhteet,
8752: Yrity!ksissä henkilökunnan demokraattisten rahoitus, investointisuunnitelmat ja -päätökset>
8753: valvontaoikeuksien tarvetta on lisännyt 1970- tilaukset, tuotteiden kustannukset ja hintasopi-
8754: luvulla tapahtunut kapitailistisen maailman mukset.
8755: syvä kriisi. Sen aikana työntekijöiden elinehdot Edellä sanotun johdosta ehdotamme kun-
8756: ovat heikentyneet ja sosiaalinen epävarmuus on nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8757: kasvanut. Samanaikaisesti suuryrityksien voitot muksen,
8758: ovat lisääntyneet ja yrityksien verotus on hel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8759: pottunut. Pääomia on siirretty ulkomaille. Val- sellaisen lain säätämiseksi, jolla poiste-
8760: tion tuki yksityisille yrityksille on lisääntynyt taan pankki- ja liikesalaisuudet ja jolla
8761: ja se on tapahtunut ilman yhteiskunnan ja turvataan yrityksen työntekijöille ja toi-
8762: työntekijöiden harjo1ttamaa varojen käytön val- mihenkilöille oikeudet yrityksen tilien
8763: vontaa. Valtion yrityksille antamaa tukea on ja hallinnon valvontaan, jolloin myös
8764: käytetty laajamittaisesti työvoiman vähentämi- työpaikan henkilökunnalle olisi turvat-
8765: seen. tava oikeus pitää kuukausittain työpai-
8766: Demokraattisen valvonnan järjestäminen yri- kalla kokouksia, joissa käsitellään yri-
8767: tyksissä edellyttää, että henkilökunnalla on oi- tyksen valvontaan liittyviä kysymyksiä.
8768: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
8769:
8770: Mikko Kuoppa P. Puhakka
8771: Marjatta Mattsson Ensio Laine
8772: E.-J. Tennilä M.-L. Salminen
8773: Seppo Toiviainen Sten Söderström
8774: 1979 vp. 217
8775:
8776: Toivomusaloite n:o 192.
8777:
8778:
8779:
8780:
8781: Kuoppa ym.: Valtion ja kuntien ulkomaisten hankintojen suun-
8782: taamisesta Neuvostoliittoon ja muihin SEV-maihin.
8783:
8784:
8785: E d u s k u n n a 11 e.
8786:
8787: Työllisyyttä voidaan maassamme parantaa osa on Neuvostoliitossa valmistettua, mutta
8788: olennaisesti lisäämällä kaupallista ja taloudellis- yleistilanne tarvitsee parannusta. Maan hallitus
8789: ta yhteistoimintaa Neuvostoliiton ja muiden ja sen välittömässä valvonnassa toimivat valtio-
8790: SEV-maiden kanssa. Kansalaisten ostovoiman johtoiset yritykset, valtion virastot, kaupungit,
8791: parantamisen kanssa ulkomaankaupan suuntaa- kunnat ja kuntainliitot voivat merkittävällä ta-
8792: minen ensisijaisesti Neuvostoliittoon ja muihin valla lisätä Suomen sekä Neuvostoliiton ja mui-
8793: SEV-maihin muodostaakio ratkaisevan työlli- den SEV-maiden välistä kaupankäyntiä suuntaa-
8794: syyttä parantavan tekijän. maila hankintaosa kotimaisten tuotteiden ohel-
8795: Useissa yhteyksissä on Suomen ja Neuvosto- la ensisijaisesti näihin maihin. Tällaisella peri-
8796: liiton kaupan: lisäämistä rajoittavaksi tekijäksi aatteellisella ratkaisulla olisi työllisyyttä huo-
8797: todettu suomalaisten taholla vallitseva halutto- mattavasti parantava vaikutus.
8798: muus tuoda Neuvostoliitosta korkealle jalostet- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme edus-
8799: tuja tuotteita kuten koneita ja laitteita. Koska kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8800: kyseessä ovat tekniseltä tasoltaan korkeata laa-
8801: tua olevat tuotteet, jotka ovat hinnaltaan kil- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8802: pailukykyisiä, on tarpeen julkisten yhteisöjen kaikkien valtion laitosten, virastojen,
8803: toimenpitein ryhtyä tehostamaan kone- ja lai- valtiojohtoisten yritysten, kaupunkien,
8804: tehankintoja Neuvostoliitosta ja muista SEV- kuntien ja kuntainliittojen ulkomaisten
8805: maista. hankintojen suuntaamiseksi ensisijaisesti
8806: Myönteisiä esimerkkejäkin on, kuten se, että Neuvostoliittoon tai muihin SEV-mai-
8807: Tampereen kaupungin pienautokalustosta suuri hin.
8808: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
8809:
8810: Mikko Kuoppa P. Puhakka
8811: Marjatta Mattsson Ensio Laine
8812: E.-J. Tennilä M.-L. Salminen
8813: Seppo Toiviainen Sten Söderström
8814:
8815:
8816:
8817:
8818: 28 087900581L
8819: 218 1979 vp.
8820:
8821: Toivomusaloite n:o 193.
8822:
8823:
8824:
8825:
8826: Kuoppa ym.: Valtion virastotalon laajentamisesta Nokialla.
8827:
8828:
8829: E d u s k u n n a 11 e.
8830:
8831: Valtion palvelujen kehittämisen tarve on Valtion nykyistä virastotaloa olisi mahdollis-
8832: kasvanut Nokialla, joka on kehittyvä ja laajen- ta laajentaa· sen suhteellisen tilavalle tontille.
8833: tuva työläiskaupunki. Ahtaat toimitilat vaikeut- Toisaalta taas Nokialta löytyy keskeiseltä pai-
8834: tavat nykyisin valtion erilaisten palvelujen ke- kalta tontti uuden virastotalon rakentamista
8835: hittämistä. varten sekä halukkaita ostajia ja käyttäjiä ny-
8836: 1950-luvulla rakennettu valtion virastotalo kyiselle virastotalolle.
8837: on käynyt ahtaaksi jo nykyisten tehtävien suo- Valtion virastotalon rakentamisen tai laajen-
8838: rittamiseen, puhumattakaan palvelujen kehittä- tamisen kiireellisyyttä perustelee etenkin vaikea
8839: misestä. Nykyisen virastotalon tiloissa toimivat rakennusalan työllisyystilanne.
8840: posti, verotus, nimismies ja poliisi. Näidenkin Edellä mainittuun viitaten ehdotamme edus-
8841: viranomaisten toimintojen ylläpitäminen edel- kunnan. hyväksyttäväksi toivomuksen,
8842: lyttää lisää toimistotiloja. Nokialaiset tarvitse-
8843: vat kotikaupunkiinsa mm. henkikirjoittajan toi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8844: miston, jotta väestörekisteriin kuuluvat saavat valtion virastotalon rakentamiseksi tai
8845: esimerkiksi virkatodistuksensa ilman vaivallois- laajentamiseksi Nokialle.
8846: ta matkustamista.
8847: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
8848:
8849: ·Mikko Kuoppa Marjatta Mattsson
8850: 1979 vp. 219
8851:
8852: Toivomusaloite n:o 194.
8853:
8854:
8855:
8856:
8857: E. Laine ym.: Sairauskuluvähennyksen uudistamista tarkoittavan
8858: esityksen antamisesta.
8859:
8860:
8861: E d u s k u n n a II e.
8862:
8863: Valtion- ja kunnallisverotuksessa ovat vähen- sesti. Sairausvakuutuslain muutokset marras-
8864: rtyskelpoisia verovelvollisen omat ja perheen- kuussa 1977 ja vuoden 1978 lopussa lisäsivät
8865: jäsenten sairauskulut. Vähennettäväksi kelpaa- myös kansalaisten sairauskustannuksia. Koska
8866: vat sairaala-, tutkimus- ja laboratoriomaksut, lisäksi terveyden- ja sairaanhoidon kustannuk-
8867: Jääkärin-, hammaslääkärin- ja lääkekulut sekä sista huomattava osa on sairausvakuutuskor-
8868: silmälaseista ja kuulolaitteen hankinnasta vaukseen kuulumattomia, on välttämätöntä ko-
8869: aiheutuvat menot. Vähennys on yksinäisen hen- rottaa valtion- ja kunnallisverotuksessa vähen-
8870: kilön kohdalla enintään 800 markkaa, puolisoi- nettäväksi sallittujen sairauskulujen markka-
8871: den yhteisvähennys 1 600 markkaa ja lisäksi määrää.
8872: saa verovelvollinen vähentää jokaisen alaikäi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
8873: sen lapsensa osalta 200 markkaa. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8874: Sairauskustannukset ovat viime aikoina tun-
8875: tuvasti nousseet. Lääkärinpalveluksia jakavat että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
8876: yksityiset laitokset ovat korottaneet tutkimus-, tyksen sairausvähennysten korottami-
8877: hoito- ja lääkärissäkäyntimaksujaan ja yksityi- seksi valtion- ja kunnallisverotuksessa ja
8878: sen lääketeollisuuden hallitessa lääkemarkki- lain muuttamiseksi siten, että vähennyk-
8879: noita nousevat lääkkeiden hinnat mielivaltai- set tehdään verosta.
8880: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
8881:
8882: Ensio Laine Pauli Puhakka
8883: 220 1979 vp.
8884:
8885: Toivomusaloite n:o 195.
8886:
8887:
8888:
8889:
8890: E. Laine ym.: Alkoholijuomiin käytettyjen edustuskulujen vähen-
8891: nyskelpoisuuden poistamisesta verotuksessa.
8892:
8893:
8894: E d u s kun n a 11 e.
8895:
8896: Hyvin huomattava osa korkeatasoisten annis- kohtaisesti maksa, helposti muodostuu liialli-
8897: keluravintoloitten asiakkaista ei ole niissä seksi. Tiettävästi on olemassa esimerkkejä siitä,
8898: omalla kustannuksellaan, vaan ns. edustusteh- että yritykset ovat johtajiensa tästä syystä
8899: tävissä. Nykyaikaiseen suhdetoimintaan varsin- aiheutuneen alkoholisoitumisen johdosta joutu-
8900: kin lii:ke-elämän piirissä kuuluu edustusaterioi- neet vaikeuksiin.
8901: den tarjoaminen asiakkaille mahdollisimman Alkoholijuomiin käytettyjen edustuskulu-
8902: loisteliaassa ilmapiirissä. Kustannukset tulevat jen vähennysoikeutta verotuksessa ei voida pi-
8903: viime kädessä kuluttajien kannettavaksi, mutta tää alkoholipoliittisesti tarkoituksenmukaisena:.
8904: myös valtio osallistuu niihin sen kautta, että Vaikka verohallitus onkin antanut ohjeita edus-
8905: nämä kulut tai ainakin osa niistä katsotaan sel- tuskulujen verovähennysoikeuden ·rajoittami-
8906: laisiksi tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä sesta, ei sillä vielä ole poistettu edellä mainit-
8907: johtuviksi kustannuksiksi, jotka tulo- ja omai- tuja epäkohtia.
8908: suusverolain (888/43) 25 §:n mukaan on lupa Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
8909: vähentää ·tuloa arvioitaessa. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8910: Valtio tosiasiassa tukee edustusaterioiden
8911: tarjoajille myönnetyn verovapauden turvin että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
8912: huomattavilla summilla ravintolaliikettä, eri- menpiteisiin alkoholijuomUn käytettyjen
8913: toten loistoravintoloita. Menettely suo paitsi edustuskulujen vähennyskelpoisuuden
8914: asiakkaille myös yritysten johdolle tilaisuuden kokonaan poistamiseksi tulo- ;a varalli-
8915: henkilökohtaiseen alkoholijuomien käyttöön, suusverotuksessa.
8916: mtkä siitä syystä, että kukaan ei niitä henkilö-
8917: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
8918:
8919: Ensio Laine Pauli Puhakka
8920: 1979 vp. 221
8921:
8922: Toivomusaloite n:o 196.
8923:
8924:
8925:
8926: E. Laine ym.: Asuntopolitiikan toteuttamisesta yhteiskunnan
8927: etujen mukaisesti.
8928:
8929: E d u s k u n n a 11 e.
8930:
8931: Asuntopolitiikan toteuttaminen yhteiskunnan taisi asumiskustannuksia alentavasti 3-5 mark-
8932: -etujep. mukaisella tavalla edellyttää suurten kaa neliötä kohti kuukaudessa, ehkä enem-
8933: grynderien ja pankkien vaikutusvallan kaventa- mänkin.
8934: -mista ja vastaavasti yhteiskunnan vaikutusval- Asukkaiden etujen mukaista on, että yhteis-
8935: lan lisäämistä asuntopolitiikassa. Merkittävää kunnan osuutta asuntojen tuotannossa, rahoi-
8936: osaa tässä näyttelee asuntotuotannon tarvitse- tuksessa ja. jakelussa voimakkaasti lisätään.
8937: man ensijaislainoituksen turvaaminen yhteis- Jotta asumisen petosoikeus voidaan toteuttaa,
8938: kunnan määräysvallassa olevin toimenpitein. asuntojen rahoitus, tuotanto ja jakelu tulee ir-
8939: Suuryrityksiin kohdistuvan verotuksen lisäämi- rottaa suuryritysten, pankkien ja rakennusliik-
8940: sen ohella pankeille tulisi asettaa sitovat kiin- keiden määräysvallasta ja saattaa kansanvaltai-
8941: tiöt luovuttaa valtiolle halpakorkoista lainaa, sen valvonnan piiriin.
8942: jonka valtio luovuttaisi asuntotuotantoon. Pan- Ahtaasti asumisen poistamiseksi sekä tuotet-
8943: keille maksettava lainakorko olisi sama kuin tavien asuntojen huoneluvun että keskipinta-
8944: aravalainoissakin ja lainoja maksettaisiin pan- alan tulee voimakkaasti kasvaa. Siksi asunto-
8945: keille takaisin sitä mukaa kuin asukkaat niitä lainoitusmäärärahoja on lisättävä voimakkaasti
8946: aikanaan kuolettavat. Halpakatkoisten ja pitkä- niin, että seuraavan 10 vuoden aikana tuote-
8947: aikaisten Jainojen ottaminen pankeilta ei mer- taan vuosittain kaikkiaan keskimäärin vähin-
8948: kitsisi valtiolle mitään kustannuksia, mutta tään 70 000 asuntoa. Petoskorjaukseen myön-
8949: olennaisen parannuksen saisivat asukkaat. nettäviä määrärahoja on voimakkaasti lisättävä.
8950: Kerrotulla tavalla hankitut varat luovutettai- Valtion asuntolainoittaman tuotannon määrää
8951: siin lainoina ensisijaisesti kunnalliseen vuokra- on voimakkaasti lisättävä niin, että se kattaa
8952: asuntotuotantoon, työtätekevien omatoimiseen valtaosan asuntotuotannosta.
8953: rakentamiseen, työtätekevien omistusasunnon Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
8954: tai asunto-osuuskunnan hankkimiseen. Vuokra- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8955: asuntojen rakentamiskustannukset tulisi valtion
8956: rahoittaa em. tavalla kokonaan. Omatoimisen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8957: rakentajan ja oman asunnon hankkijan omara- vuosittain keskimäärin vähintään 70 000
8958: hoitusosuus olisi korkeintaan 10 %. asunnon tuottamiseksi> peruskorjauk-
8959: Ehdottamaamme asuntotuotannon rahoitta- seen myönnettävien määrärahojen voi-
8960: mistapaa puoltaa erityisesti nykymuotoisen ensi- makkaasti lisäämiseksi ja asuntotuotan-
8961: sijaislainoituksen raskaus, mikä näkyy laina-ajan non valtaosan lainoittamiseksi valtion
8962: lyhytikäisyydessä ja lainakoron kohtuuttomuu- asuntotuotantomäärärahoista) jotka ke-
8963: dessa. Seurauksena on ollut paitsi asumiskustan- rätään suuryritysten verotusta lisäämällä
8964: nusten kalleus monien valtion asuntolainoitta- ja asettamalla raha- ja rahoituslaitoksille
8965: mien rakennuskohteiden rakentamatta jääminen sitovat kiintiöosuudet) jotka ne joutu-
8966: ja erityisesti kunnallisen vuokra-asuntotuotan- vat luovuttamaan valtiolle nykyistä
8967: non vähälukuisuus ja työtätekevien omatoimi- oleellisesti halvemmalla korolla ja pi-
8968: sen rakentamisen vaikeus. Ensisijaislainoituksen temmällä laina-ajalla asuntotuotannon
8969: muuttaminen ehdottamallamme tavalla vaikut- rahoittamista varten.
8970: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
8971:
8972: Ensio Laine Marjatta Mattsson Sten Söderström
8973: Pauli Puhakka Mikko Kuoppa E.-J. Tennilä
8974: 222 1979 vp.
8975:
8976: Toivomusaloite n:o 197.
8977:
8978:
8979:
8980:
8981: E. Laine ym.: Vuokratalojen asuntolaina-aikojen pidentämisestä.
8982:
8983:
8984: E d u s k u n n a 11 e.
8985:
8986: Korkean ·hankintahinnan lisäksi arava-asun- ratalolainat on välittömästi pidennettävä lain
8987: tojen asumiskustannuksia nostavat nimenomaan sallimaan 45 vuoteen ja lakia muuttamalla ta~
8988: suuret pääomamenot. Kaikki laina-ajat ovat lojen taloudellista käyttöikää vastaavasti 80
8989: liian lyhyitä ja niitä on vielä 1970-luvun alussa vuoteen samalla kun lainakorkoja alennetaan
8990: vuokra-asuntojen osalta lyhennetty. Lainakorot pysyvästi.
8991: ovat liian korkeita ja lisäksi vuokratalolainojen Edellä olevan perusteella ehdotamme edus~
8992: korkoja on viime vuosina jatkuvasti vanhojen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8993: lainojen osalta korotettu. Kun valtion eri muo-
8994: doissa annettavasta tuesta asumiseen menee että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8995: omistusasunnossa asuvalle perheelle kaksi ker- vuokratalojen asuntolaina-ajan pidentä~
8996: taa enemmän kuin vuokra-asunnossa asuvalle miseksi talojen taloudellista käyttöikää
8997: perheelle, on vuokralaisten saamaa tukea syytä vastaavasti 80 vuoteen ja lainakorkojen
8998: pikaisesti lisätä helpottamalla lainaehtoja. Vuok- pysyväksi alentamiseksi.
8999: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
9000:
9001: Ensio Laine Mikko Kuoppa Sten Söderström
9002: · Marjatta Mattsson Aarne Koskinen E.-J. Tennilä
9003: 1979 vp. 223
9004:
9005: Toivomusaloite n:o 198.
9006:
9007:
9008:
9009:
9010: J. Laine ym.: Pankkisalaisuutta koskevien säännösten täsmentä-
9011: misestä.
9012:
9013:
9014: E d u s k u n n a 11 e.
9015:
9016: Tasapuolisen verotuksen edellytyksenä on, lainmukaista verotusta vastaan saattaa vaikut-
9017: että törkeät verorikokset ja veronkiertoyritykset taa suorastaan veronkiertoa ja verorikoksia li-
9018: tehokkaasti selvitetään ja estetään. Tietoisuus säävästi ja niiden selvittämistä entisestäänkin
9019: siitä, että asianomaisilla veroviranomaisilla tar- vaikeuttavasti. Vetoviranomaisten valtuuksia
9020: vittaessa on riittävät valtuudet ja todelliset saada pankeilta tietoja on laajennettava siitä,
9021: mahdollisuudet epäilyst,ensä tarkistamiseen, on mihin korkeimman hallinto-oikeuden viime-
9022: omiaan est.ämään ennalta verovelvollisten moi- aikaiset laintulkinnat ovat nämä valtuudet ra-
9023: tittavaa menettelyä verotusta koskevissa asiois- johtaneet.
9024: saan sekä parantamaan tunnollisten veronmak- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen eh-
9025: sajain oikeusturvaa sikäli, että verotusta ei dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9026: epäselvissä tapauksissa tarvitse perustaa todis- muksen,
9027: tusaiheitten varaan, vaan asian todellinen laita että hallitus verotuksen oikeellisuu-
9028: voidaan selvittää. den turvaamiseksi kiireellisesti selvityt-
9029: Tehostuneen verotarkastustoiminnan esteeksi täisi mahdollisuudet säännösten täsmen-
9030: näyttää kuitenkin eräiden viimeaikaisten tapah- tämiseen siten, että pankkisalaisuutta
9031: tumien valossa nousseen rajoitukset veroviran- koskevat säännökset eivät ole esteenä
9032: omaisten valtuuksissa saada tietoja pankeilta tehostetulle verotarkastustoiminnalle ja
9033: sekä tarkastaa niiden asiakkaiden tilitietoja. että veronkierto esimerkiksi tekaistuin
9034: Pankit kuten veroviranomaisetkin ovat lain mu- nimin avattujen pankkitilien avulla es-
9035: kaan velvollisia pitämään sivullisilta salassa tyy samalla kun huolehditaan siitä, että
9036: sen, mitä he ovat työssään saaneet tietää tois- tarpeelliset toimenpiteet eivät aiheuta
9037: ten taloudellisista asioista. Tämän pankkisalai- haittaa tavallisten ihmisten joustavalle
9038: suuden korostuminen julkisuudessa suojana pankkiasioimiselle.
9039: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
9040:
9041: Jermu Laine Kaj Bärlund Matti Puhakka
9042: Pentti Lahti-Nuuttila Niilo Hämäläinen Ulf Sundqvist
9043: Markus Aaltonen Peter Muurman Tarja Halonen
9044: Jorma Rantala Paula Eenilä
9045: 224 1979 vp.
9046:
9047: Toivomusaloite n:o 199.
9048:
9049:
9050:
9051:
9052: J. Laine ym.: Ns. PKT-toimikunnan yritystoimintaa vaikeuttavan
9053: byroMatian keventämistä koskevien ehdotusten ;toteuttami-
9054: sesta.
9055:
9056:
9057: E d u s k u n n a 11 e.
9058:
9059: Kauppa-- ja teollisuusministeriö asetti tammi- työnsä aikana lausuntoja uusien tiedusteluhank-
9060: kuun 19 päivänä 1978 toimikunnan (PKT-toi- keiden tarpeellisuudesta. Lisäksi julkisen hal-
9061: mikunta), jonka tehtäväksi annettiin kiireelli- linnon eri alat olisi velvoitettava toteuttamaan
9062: sesti laatia ehdotukset niiksi toimenpiteiksi, kahden vuoden kuluessa ohjelma, jonka tavoit-
9063: jotka ovat tarpeen pienen ja keskisuuren teol- teena on karsia yrityksiltä pyydettäviä tietoja.
9064: lisuuden edistämiseksi. Toimikunta jätti mietin- Kaikkiin yritystoimintaa välittömästi koskeviin
9065: tönsä sille asetettuun määräaikaan eli 31. 8. laki- ja vastaaviin muihin säädösehdotuksiin
9066: 1978 mennessä. Tämän jälkeen on SITRAn olisi liitettävä etukäteen selvitys siitä, mitä
9067: ia Liiketaloudellisen tutkimuslaitoksen yhteis- erityisrasituksia ne toteutuessaan pkt-yrityksille
9068: työnä 29. 12. 1978 valmistunut tutkimus "Yri- aiheuttavat ja tulisiko ryhtyä toimenpiteisiin
9069: tykset ja paperisota", jossa on selvitetty, mitä näiden rasitusten vähentämiseksi."
9070: kustannuksia erilaiset tiedustelut ja kyselyt Edellä mainitussa SITRAn selvityksessä on
9071: aiheuttavat ja mitä hyötyä niistä on yrityksille. osoitettu, että yrityksiin suuntautuneet erilai-
9072: Ruotsin hallitus asetti viime syksynä toimikun- set tiedustelut ja kyselyt ovat paisuneet suh-
9073: nan, jonka tehtävänä on vähentää, yksinker- teettoman suuriksi aiheuttaen pienellekin teol-
9074: taistaa ja yhtenäistää yrityksiin kohdistuvia ky- liselle ja kaupalliselle yritykselle 21 000-
9075: selyjä ja tiedusteluja. Viranomaiset ovat tämän 25 000 mk:n vuotuiset kustannukset.
9076: vuoden alusta asti velvollisia ilmoittamaan ko. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9077: toimikunnalle kaikki yrityksiin kohdistuvat nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9078: uudet tiedustelupyyntönsä ja ne voidaan to- muksen,
9079: teuttaa vain toimikunnan suostumuksella.
9080: PKT-toimikunta ehdotti mietinnössään, "että että hallitus kiireellisesti ryhtyisi nii-
9081: myös meillä tulisi asettaa työryhmä selvittä- hin toimenpiteisiin, joita ns. PKT-toi-
9082: mään nykyistä pkt-yrityksiin suuntautuvaa tie- mikunta on esittänyt pienen ja keski-
9083: dustelukäytäntöä sekä tekemään esityksiä tar- suuren yritystoiminnan harjoittamista
9084: peettomien tiedustelujen ja päällekkäisyyksien vaikeuttavan virkavaltaisuuden ja tar-
9085: poistamiseksi. Työryhmän tulisi antaa myös peettoman paperisodan välttämiseksi.
9086: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
9087:
9088: Jermu Laine Jalmari Torikka
9089: Pentti Lahti-Nuuttila Peter Muurman
9090: Markus Aaltonen Matti Puhakka
9091: Jorma Rantala Ulf Sundqvist
9092: Niilo Hämäläinen Paula Eenilä
9093: 1979 vp. 225
9094:
9095: Toivomusaloite n:o 200.
9096:
9097:
9098:
9099:
9100: J. Laine ym.: Maakaasun tuonnin lisäämisestä ja putkijohdon
9101: jatkamisesta.
9102:
9103:
9104: E d u s k u n n a 11 e.
9105:
9106: Pirkanmaalla on huomattava määrä yrityksiä, Maakaasujohdon rakentaminen Lahdesta Pir-
9107: joiden olisi mahdollista ja toiminnan kannalta kanmaan keskukseen Tampereelle antaisi alueel-
9108: tarkoituksenmukaistakin käyttää maakaasua. le sekä välitöntä ja välillistä työtä.
9109: Neuvostoliitosta tulevan maakaasun ja sen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9110: johtamiseen käytettävän maakaasuverkoston nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9111: käytöstä ja laajentamisesta on valmistunut sel- muksen,
9112: vitys, jonka mukaan maakaasun saanti Pirkan- että hallitus kiirehtisi selvittelyjä, jot-
9113: maalle näyttää mahdolliselta vuoden 1984 tie- ka tähtäävät maakaasutoimitusten lisää-
9114: noilla. Pirkanmaalla tehdyn selvityksen mukaan miseen Neuvostoliitosta sekä kaasuver-
9115: on alueen elinkeinoelämä puolestaan halukas kon jatkamiseen Lahteen ja sieltä edel-
9116: maakaasun käyttöön. leen Pirkanmaalle.
9117: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
9118:
9119: Jermu Laine Pentti Lahti-Nuuttila Eino Loikkanen
9120: Tellervo Koivisto Ulla-Leena Alppi
9121:
9122:
9123:
9124:
9125: 29 087900581L
9126: 226 1S)79 vp.
9127:
9128: Toivomusaloite n:o 201.
9129:
9130:
9131:
9132:
9133: LattulA; V3ltiQJ.lV(!fOn alent!J.tnisesta kehitysalueilla.
9134:
9135: E d u s k u n n a 11 e.
9136:
9137: Kehitysalueilla niin Suomessa kuin muissa- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9138: kin mai11sa on pngelm!iM oUut ia PP. mm. se, taep ed1,1skunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9139: ettei tiettyjä avainhenkilöi~ä ole saatu kehitya-
9140: alueille riittävii&ti.. U&eili!i!l mai~1.1a on aluepolii~ ~Uii hallitus ryhtyisi pikaisfsti toi-
9141: ti&ten tukitoimeflpiteiden j()ukkoon liitetty hen- menpiteisiin valtionveron alentamiseksi
9142: kilökohtaiset tukitoimet, Näin on menetelty kehitysalt+eilla.
9143: mm. Englannissa ja Neuvostoliitossa. Lisäksi
9144: Norjassa ja Ruotsissa ollaan menossa vastaa-
9145: vaan käytäntöön.
9146: Helsingisf1ä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
9147:
9148: Eero Lattula
9149: 1979' vp. 227
9150:
9151: Toivomusaloite n:o 202.
9152:
9153:
9154:
9155:
9156: Lattula: Verovähennysoikeuden myöntämisestä sokeritautisille ja
9157: sokeritautia sairastavien lasten huoltajille.
9158:
9159:
9160: E d u s k u n n a 11 e.
9161:
9162: Sokeritautia sairastava henkilö on täysin työ- kitsee se vasta, keskimääräisen 40 % :n vero-
9163: kykyinen yhteiskunnan yksilö, mikäli hänen vai- rasituksen vallitessa, että yhteiskunnan toimin
9164: vansa hoidetaan oikein. Sairauden hoito on kak- osallistutaan tähän verovelvollisen rasitukseen
9165: siosaista, joiden kummankin merkitys oikeassa vain runsaalla puolella eli 800 markalla.
9166: hoidossa on yhtä tärkeää. Hoitomuodot ovat in- Lisäksi on huomattava se seikka, että ainakin
9167: suliini (useimmiten ruiskeina) ja erittäin tarkka lasten hoitamisessa on huomioitava joko äidin
9168: ruokavalio. Insuliinihoito kuuluu kokonaan kor- mahdollisuus vain osapäivätyöhön tai erillisen
9169: vattaviin lääkehuoltoihin. Sensijaan ruokavalion hoitajan paikkaaminen. - Erillislapsilisä, vuo-
9170: joutuvat sokeritautia sairastavat ja heidän huol- den 197 4 alusta voimaan tullut, ei ole lähes-
9171: tajansa maksamaan saamatta siitä mistään kor- kään näitä taloudellisiakMn epäkohtia poistava.
9172: vausta. Mainittakoon ruokavalion tärkeydestä Invalidivähennystä taas puolestaan ei voida teh-
9173: vielä se seikka, että mikäli sitä ei noudateta, dä esim. sairaan lapsen puolesta.
9174: menettää myöskin insuliinihoito hyvin suuressa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9175: määrin merkityksensä. HYKS:n yli sadalle so- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9176: keritautipotihalle tekemän tutkimuksen mu-
9177: kaan aiheutuu ruokavalion noudattamisesta kes- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9178: kimäärin 1 300 mk:n lisäys elantokustannuk- veronmaksukyvyn alenemisen johdosta
9179: siin vuodessa. 1 300 markkaa on siten se keski- myönnettävän vähennysoikeuden saami-
9180: määräinen elantokustannusten nousu, jonka so- seksi verotuksessa sokeritautisille ja so-
9181: keritautisten ruokavalio tämän vuoden alun keritautia sairastavien lasten huoltajille
9182: hintatason mukaan aiheuttaa. Kun tuloista eh- tuloista riippumatta.
9183: dotet·aan 2 000 mk:n vähennysorkeutta, mer-
9184: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
9185:
9186: Eero Lattula
9187: 228 1979 vp.
9188:
9189: Toivomusaloite n:o 203.
9190:
9191:
9192:
9193:
9194: Lattula: Työnantajan suorittaman kilometrikorvauksen huomioon
9195: ottamatta jä~tämisestä henkilöauton vaihdossa saatua myynti-
9196: vohtoa verotettaessa.
9197:
9198:
9199: E d u s k u n n a 11 e.
9200:
9201: Satu..."lnaisen myyntivoiton verottaminen hen- tällaiset auton omistajat, jotka saavat työnanta-
9202: kilöauton vaihtotapahtuman yhteydessä sellai- jaltaan kilometrikorvauksen, joutuneet ko. ve-
9203: sissa tapauksissa, joissa oman .auton omistaja rottamisen kohteeksi, koska lähes jokainen au-
9204: saa virka- tai työehtosopimusten mukaisen ton vaihtaja joutuu ottamaan velkaa uuden
9205: kilometrikorvauksen työnantajaltaan ja auton auton ostamiseen.
9206: vaihto tapahtuu ennen 5 vuoden päättymistä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9207: auton ostamisaikaan nähden, tuntuu kohtuutto- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9208: malta niissä tapauksissa, joissa auton omistaja
9209: ei harjoita liiketoimintaa, vaan on joko julki- että hallitus ryhtyisi sellaisiin kiireel-
9210: sen hallinnon tai yksityisen palveluksessa, työs- lisiin toimenpiteisiin} joilla muutetaan
9211: sä, jota ei voi suorittaa ilman autoa. Auton nykyistä satunnaisesta myyntivoitosta
9212: kulutus useimmissa tällaisissa ammateissa on annettua verolakia siten} että alle 5 vuot-
9213: niin suuri, että auto on vaihdettav~ uuteen ta omistuksessa olleen auton myynti-
9214: ennen 5 vuoden päättymistä. hintaan ei laskettaisi työnantajan mak-
9215: Aikaisemmin eivät maassamme yleensä ole samia kilometrikorvaukfia.
9216: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
9217:
9218: Eero Lattula
9219: 1979 vp. 229
9220:
9221: Toivomusaloite n:o 204.
9222:
9223:
9224:
9225:
9226: Lattula: Verolakien yrittämistä ja työn arvostusta koskevien sään-
9227: nösten muuttamisesta.
9228:
9229:
9230: Ed u s kun n a 11 e.
9231:
9232: Voimassaolevassa sekä yritysverotuksessa että tuksen helpottaminen keskeisiä uudistustavoit-
9233: henkilökohtaisessa verotuksessa esiintyy epä- teita.
9234: kohtia, joiden poistamisella autettaisiin pyrki- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9235: myksiä kohottaa yrittämisen ja työn yleistä ar- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9236: vostusta. sen,
9237: Yritysverotuksen puolella on tällainen epä-
9238: kohta harkintaverotus, joka olisi vanhentuneena että hallitus antaisi viipymättä esityk-
9239: verotusmuotona poistettava. Samoin olisi luo- set verolakien muuttamisesta siten, että
9240: vuttava sellaisista perintöveron uudistamiskaa- yrittämisen ja työn arvostuksen kan-
9241: vailuista, joilla estettäisiin yrittäjäin työn jatku- nalta ratkaisevat epäkohdat korjataan ja
9242: vuus. että uusia lakiesityksiä laadittaessa yrit-
9243: Henkilökohtaisen verotuksen osalta olisivat täjän työn jatkuvuuden turvaaminen
9244: veroasteikkojen korjaaminen ja ylitöiden vero- otetaan keskeiseksi periaatteeksi.
9245: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
9246:
9247: Eero Lattula
9248: 230 1979 vp.
9249:
9250: Toivomusaloite n:o 205.
9251:
9252:
9253:
9254:
9255: Lattula: Kehitysaluepoistojen lisäämistä yhtiön tarkistettuun
9256: tulokseen koskevan määräyksen poistamisesta.
9257:
9258:
9259: E d u s ku n n a 11 e.
9260:
9261: Valtiovarainministeriön TVL:n 48 §:n 5 mo· lakien tarkoituksena on ollut säätää kehitys-
9262: menttiin perustuvan päätöksen mukaan laske- alueelle tehdyt investoinnit varallisuusverosta
9263: taan osakeyhtiön osakkeiden verotusarvo yhtiön vapaiksi kymmeneksi vuodeksi, tekee em. vero-
9264: tarkistetun nettovarallisuuden ja tarkistetun hallituksen ohje tyhjäksi lainsäätäjän tarkoituk-
9265: vuosituloksen perusteella. Päätöksen mukaan sen.
9266: yhtiön vuositulokseen lisätään sellaiset kulut, Kun tulo- ja varallisuusveroasteikkojen
9267: joiden ei voida katsoa johtuneen yhtiön liike- progressiivisuutta on jatkuvasti lisätty alimi-
9268: toiminnasta. Verohallitus on antanut verotoi- toitetuin inflaatiotarkistuksin, joutuvat osake-
9269: roistoille ohjeen, että yhtiöiden tuloon on lisät· yhtiömuodossa liiketoimintaa harjoittavat kehi-
9270: tävä kehitysaluelakien perusteella kirjanpidossa tysalueen yrittäjät kohtuuttoman veroriiston
9271: käyttöomaisuudesta tehdyt ns. lisäpoistot. Tä- kohteeksi ja muita huonompaan asemaan, jopa
9272: mä verohallituksen tulkintaohje on· mielestäni maksamaan veroa tuloistaan 100 % :kin.
9273: väärin, koska kysymys on liiketoimintaan liit- Asia olisi korjattavissa siten, että verohalli-
9274: tyvän käyttöomaisuuden hankintamenon jak- tus muuttaisi kyseistä ohjettaan poistamalla
9275: sottamisesta eri verovuosien kuluksi eikä mis- määräyksen kehitysaluepoistojen lisäämisestä
9276: tään ylimääräisestä liiketoimintaan kuulumatto- yhtiön tarkistettuun tulokseen.
9277: masta kulusta. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9278: Verohallituksen ohje johtaa siihen, että jos taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9279: osakeyhtiö käyttää hyväkseen kehitysaluelakien
9280: myöntämää käyttöomaisuuden vapaata poisto- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
9281: oikeutta ja tekee kirjanpidossaan lisäpoiston, menpiteisiin, joilla poistetaan määräys
9282: tätä poistoa ei koskaan lueta kuluksi osakkeen kehitysaluepoistoien lisäämisestä yhtiön
9283: verotusarvoa määrättäessä. Kun kehitysalue- tarkistettuun tulokseen.
9284: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
9285:
9286: Eero Lattula
9287: 1979 vp. 231
9288:
9289: Toivomusaloite n:o 206.
9290:
9291:
9292:
9293:
9294: Lattula: Kaivostoittriflhan vapauttamisesta valtionveroista kehi-
9295: tysalueilla.
9296:
9297:
9298: Eduskunnalle.
9299:
9300: Kaivostoiminta on erittäin hyvin kehitys- Edel~ä esitetyn johdosta ehdotan kunnioit-
9301: alueille soveltuvaa teollista toimintaa. Kaivos- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9302: toiminnan kustannuksista muodostavat työpal-
9303: kat n, 50 %, Lisäksi kaivostoiminnan perus- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
9304: teoUisuusluonteesta johtuen sen kerrannaisvai• menpiteisiin kaivostoiminnan vapaut-
9305: kutus on erityisen suuri, ja kaivoksen osuus tamiseksi valtionverotuksesta kehitys-
9306: valmiin metallin hintaan on kohtalaisen vähäi- alueilla viitenä ensimmäisenä toiminta-
9307: nen. Näin ollen olisi alhaisprosenttistenkin mal- vuotena.
9308: mien käyttöönotto varsin tähdellistä. Monissa
9309: maissa tätä on helpotettu verohelpotuksin.
9310: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
9311:
9312: Eero Lattula
9313: 232 1979 vp.
9314:
9315: Toivomusaloite n:o 207.
9316:
9317:
9318:
9319:
9320: Lattula: Malminetsinnästä jaettavien palkkioiden saattamisesta
9321: verovapaiksi.
9322:
9323:
9324: E d u s k u n n a 11 e.
9325:
9326: Kaivosteollisuuden osuus erityisesti syrjäseu- Kun koko maassa jaetaan vuosittain alle
9327: tujen taloudellisen elämän kohottajana on var- 100 000 mk malminetsinnän tunnustuspalkin-
9328: sin merkittävä. Suuri osa maamme kaivoksista toina, ei niiden verottomuus vaikuta paljoa val-
9329: on löytynyt kansanmiesten lähettämien lohka- tion eikä kuntien verotuloihin, mutta olisi
9330: reitten antamien viitteiden perusteella. omiaan tehostamaan tärkeää malminetsintätoi-
9331: Malminetsintää harjoittavat yritykset, monet mintaa.
9332: kunnat, jopa va:Ltiokin jakavat vuosittain tun- Edellä selostetun perusteella ehdotan kun-
9333: nustuspalkintoja malmilohkareitten löytäjille. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9334: Tämä tunnustuspalkinto on veronalaista tuloa. muksen,
9335: Sen sijaan lähetetyn näytteen perusteella aiheu-
9336: tuvan tutkimustyön suorittajalle mahdollisesti että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
9337: myönnettävä, suuruudeltaan moninkertainen menpiteisiin malminetsinnästä iaettavien
9338: apuraha, on verovapaa. palkkioiden saattamiseksi verovapaiksi.
9339: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
9340:
9341: Eero Lattula
9342: 1979 vp. 233
9343:
9344: Toivomusaloite n:o 208.
9345:
9346:
9347:
9348:
9349: Lattula: Valtion verojen ja veronluontoisten maksujen korotta-
9350: misen estämisestä.
9351:
9352:
9353: E d u s k u n n a 11 e.
9354:
9355: Eräiden yleismaailmallisten tapahtumien seu- taan ole verojen muodossa korottamassa polt-
9356: rauksena syntynyt energiatalouden kriisi on ai- tonesteiden hintoja.
9357: heuttanut myös Suomessa polttoaineiden hin- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9358: nan huomattavan kohoamisen. On selvää, että taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9359: kallistunut tuonti on kompensoitava, mutta tä-
9360: mä ei saa kuitenkaan merkitä sitä, että maam- että hallitus pikaisesti ryhtyisi inflaa-
9361: me talouselämä joutuu tämän johdosta kohtuut- tion kiihtymisen estämiseksi sellaisiin
9362: tomien rasitusten kohteeksi. toimenpiteisiin, ettei valtion veroja eikä
9363: Valtiovallan tehtävänä tässä tilanteessa on veronluontoisia maksuja koroteta.
9364: tukea talouselämää siten, että se ei omalta osal-
9365: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
9366:
9367: Eero Lattula
9368:
9369:
9370:
9371:
9372: 30 0879005811
9373: 234 1979 vp.
9374:
9375: Toivomusaloite n:o 209.
9376:
9377:
9378:
9379:
9380: Lattula: Energian hinnan subventoimisesta.
9381:
9382:
9383: E d u s k u n n a 11 e.
9384:
9385: Energian hinnan voimakas kallistuminen on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9386: uhkaamassa monien yritystoiminnan alojen toi- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9387: mintaedellytyksiä. Pahiten kärsivät alat, jotka
9388: tuotantonsa raaka-aineina käyttävät runsaasti että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
9389: öljyä tai öljynjohdannaisia. Esimerkkeinä mai- miin, joilla mahdollistettaisiin energian
9390: nittakoon rakennusala ja kauppapuutarhat. hinnan subventoiminen valtion varoin
9391: Ellei asiantilaan saada pikaista korjausta, on energiatilanteesta eniten kärsiville aloille.
9392: seurauksena huomattavassa määrin yrityskuole-
9393: maa ja työttömyyttä.
9394: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
9395:
9396: Eero Lattula
9397: 1979 vp. 235
9398:
9399: Toivomusaloite n:o 210.
9400:
9401:
9402:
9403:
9404: .. , ,: Lattula: Autoveron ja autojen polttoaineiden hinnan alentami-
9405: sesta kehitysalueilla.
9406:
9407:
9408: E d u s k u n n a 11 e.
9409:
9410: Valtiovallan useiden toimenpiteiden avulla edullisena jäädä tai hakeutua kehitysalueille työ-
9411: on maamme kehitysalueita kokonaisuutena py- hön ja toimintaan. Eräs asiaan myönteisesti vai-
9412: ritty tukemaan. Tämä on ollut ja on edelleen- kuttava toimenpide olisi esimerkiksi autoveron
9413: kin välttämätöntä, jotta maamme heikommissa alentaminen kehitysalueilla.
9414: taloudellisissa asemissa olevien kuntien elinkei- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9415: noelämää ja sitä tietä koko kunnan ja kuntalais- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9416: ten taloudellista asemaa voidaan parantaa. On
9417: välttämätöntä, että kehitysalueet tehdään riit- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin
9418: tävän houkutteleviksi yksityisille kansalaisille, autoveron ja autojen polttoaineiden hin-
9419: jotta yhä useampi voisi pitää henkilökohtaisesti nan alentamiseksi kehitysalueilla.
9420: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
9421:
9422: Eero Lattula
9423: 236 1979 vp.
9424:
9425: Toivomusaloite n:o 211.
9426:
9427:
9428:
9429:
9430: Lattula: Ura:kikasopimus,ten tarkistamisesta ene!l'gian yllättävää hin-
9431: takehi t~stä vaSitaav.iJksi.
9432:
9433:
9434: E d u s k u n n a 11 e.
9435:
9436: Energian viimeaikainen yllättävä hintakehitys että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
9437: vaikuttaa voimassa oleviin urakkasopimuksiin sellaisten lainsäännösten aikaansaami-
9438: tavalla, jota ei ole pystytty ennakoimaan. Tästä seksi, jotka mahdollistaisivai tehtyjen
9439: syystä uhkaa urakointia harjoittavia yritysaloja urakkasopimusten korjaamisen energian
9440: vakava kustannuskriisi. Ellei sitä pystytä elimi- yllättävää hintakehitystä vastaaviksi ja
9441: noimaan, on aivan lähiaikoina seurauksena yri- sellaisen järjestelmän luomiseksi, jonka
9442: tysten vararikkoja ja niistä johtuvaa työttö- mukaisesti tehtävissä sopimuksissa riski
9443: myyttä. energian ennakoimattomasta hintakehi-
9444: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- tyksestä voitaisiin jakaa urakkasopimus-
9445: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, ten molempien osapuolten kesken.
9446: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979 _
9447:
9448: Eero Lattula
9449: 1979 vp. 237
9450:
9451: Toivomusaloite n:o 212.
9452:
9453:
9454:
9455:
9456: Lattula: Yksityisen yritteliäisyyden vapauden säilyttämisestä.
9457:
9458:
9459: E d u s k u n n a 11e.
9460:
9461: Yksityinen yritteliäisyys tekee kansanvallan. tenkin ratkaisevasti myös työntekijää kulutta-
9462: Valta on ensisijaisesti valinnan vapautta pie- jana ja turvaamalla hänelle työpaikan.
9463: nissä ja suurissa asioissa: ruoka, joka ostetaan, Nyt on selvästi havaittavissa, että yksityisen
9464: talo, joka vuokrataan, koti, joka omistetaan ja yritteliäisyyden edellytys, vapaus, pyritään tu-
9465: kaikki se mihin sijoitetaan ja mistä riskejä ote- hoamaan. Valtion taholta yrityksiin viime ai-
9466: taan. koina suunnatut eräät toimintaa ratkaisevasti
9467: Nämä valinnat ovat osa vapautta. Vain yk- vaikeuttavat toimenpiteet ovat olleet virheellir
9468: sityinen yritteliäisyys tekee sen mahdolliseksi. siä. Yrityksiä ja yrittäjiä on :tuettava eikä vai-
9469: Vapaan yritteliäisyyden vallitessa jokainen saa keutettava.
9470: koetella taitojaan pyrkiessään vastaamaan yri- Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
9471: tyksensä markkinapaikan ja asiakaspiirin vaa- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9472: timuksiin. Onnistuminen tai epäonnistuminen
9473: riippuu paljon siitä, miten hyvin yrittäjä pal- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
9474: velee. menpiteisiin yksityisen yritteliäisyyden
9475: Yksityinen yritteliäisyys hyödyttää yrittäjää vapauden säilyttämiseksi ja yritysten
9476: suoden hänen taidoilleen ja tarmokkuudelleen sekä yrittäjien toimintamahdollisuuksien
9477: toteuttamismahdollisuudet. Se hyödyttää tie- parantamiseksi.
9478: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
9479:
9480: Eero Lattula
9481: 238 1979 vp.
9482:
9483: Toivomusaloite n:o 21.3.
9484:
9485:
9486:
9487:
9488: Lattula: Eräiden uusien ·toimialojen sisälly.ttämisestä uusien alue-
9489: poliittisten lakien piiriin.
9490:
9491:
9492: E d u s k u n n a 11 e.
9493:
9494: Kun uudet aluepoliittiset lait ovat nyt voi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9495: massa, on välttämätöntä, että niihin kiireelli- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9496: sesti sisällytetään uusia toimialoja, jotta kehi-
9497: tysalueiden kuntien palvelutasoa voidaan paran- että hallitus ryhtyisi toimiin kaupan,
9498: taa ja turvata nuorisoasteen ammatillinen kou- liikenteen ja muiden palveluelinkeino-
9499: lutus. Nämä muodostavat pohjan niin teollisuu- jen sekä maa- ja metsätalouden saatta-
9500: den kuin muidenkin elinkeinojen kehitykselle. miseksi uusien aluepoliittisten lakien
9501: Varsinkin Pohjois-Suomen kannalta on tär- piiriin.
9502: keää, että kaupan, liikenteen ja muiden palvelu-
9503: elinkeinojen sekä maa- ja metsätalouden toimin-
9504: nat otetaan uusiin kehitys,aluelakeihin.
9505: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
9506:
9507: Eero Lattula
9508: 1979 vp. 239
9509:
9510: Toivomusaloite n:o 214.
9511:
9512:
9513:
9514:
9515: Lattula: Rahtiavustusjärjestelmän uudistamisesta.
9516:
9517:
9518: E d u s k u n n a 11 e.
9519:
9520: Haja-asutusalueiden vähittäismyymälöiden - meijerituotteet
9521: hintatasoon vaikuttavat epäedullisesti rahti:mak- - virvoitus- ja mallasjuomat
9522: sut, jotka kannattavuussyistä on lisättävä hin- -kahvi
9523: taan. Tällöin monien päivittäisten kulutustava-
9524: roiden hinnat eivät ole kilpailukykyisiä asutus- - leipäteollisuustuotteet
9525: keskusten suurmyymälöiden kanssa. Liikkuvuu- -kananmunat
9526: den edistyessä hintatekijät ovat osaltaan vaikut- - vihannekset
9527: taneet asiakkaiden ostotottumuksia muuttamal- - leipomotuotteet
9528: la myös haja-asutusalueiden kaupan kehitys- - ruokaperuna
9529: kuvaan.
9530: Eräiden maatalous- ja rakennustarvikkeiden Rahtiavustuksen myöntäminen edellä mamt-
9531: sekä polttoaineiden osalta on yhteiskunta kat- tuille tavararyhmille mahdollistaisi välttämät-
9532: sonut tarkoituksenmukaiseksi kuljetuskustan- tömien elintarvikkeiden hintatason pitämisen
9533: nusten kompensoimisen kehitysalueilla. Vas- haja-asutusalueilla taajamien tasolla ja siten ku-
9534: taavanlainen tahtitukijärjestelmä olisi saatava luttajat ostaisivat ne lähimyymälästä.
9535: koskemaan myös päivittäisiä kulutustavaroita, Kun monet em. ryhmiin kuuluvista tarvik-
9536: sen vuoksi valtion tahtiavustusjärjestelmää tu- keista ovat hintasäännöstelyn alaisia ja samalla
9537: lisi uudistaa siten, että se osaltaan tukisi haja- kiinteähintaisia koko maassa, niin tahtiavus-
9538: asutusalueiden kauppapalvelujen säilymistä. tus parantaisi haja-asutusalueiden kaupan toi-
9539: Valtion tahtiavustusjärjestelmää tulisi muut- mintaedellytyksiä.
9540: taa seuraavilta osin. Rahtiavustusaluetta tulisi laajentaa siten,
9541: 1. Rahtiavustuksen piiriin kuuluvien tarvik- että se käsittäisi Oulun ja Lapin läänien kaikki
9542: keiden määrää tulisi laajentaa tärkeimpien ta- ne kunnat, joihin tarvikkeiden todelliselta ja-
9543: vararyhmien osalta. kelupaikkakunnalta on enemmän kuin 40 km.
9544: Valtioneuvoston päätöstä (652/1973) tulisi 2. Rahtiavustuksen suuruuden maksuperus-
9545: täydentää semaavilta osin teita tulisi muuttaa nykyisestä niin, ettei
9546: Pohjois-Suomen haja-asutusalueilla välttämättö-
9547: 1 ) Rehujen osalta olisi tekstiä tarkennettava mien tarvikkeiden hintataso korkeampien kul-
9548: seuraavasti: jetuskustannusten vuoksi ylittäisi maan yleistä
9549: - rehuvilja, rehuseos- ja rehuvitamiinival- hinta tasoa.
9550: misteet. Valtioneuvoston päätöksen ( 652/1973) 6 §
9551: Lannoitteiden osalta täydennettynä seuraa- tulisi muuttaa siten, että tahtiavustuksen suu-
9552: vasti: ruuden maksuperusteena olisi maatalous- ja
9553: - pelto-, laidun- ja metsälannoitteet. elintarvikkeiden todellisen jakelupaikan ja vä-
9554: 2) Syömäviljan ja muiden välttämättömien hittäismyyntipaikan välinen kuljetusmatka. Kos-
9555: elintarvikkeiden osalta tarkennettuna seuraa- ka nykyisin voimassa olevan päätöksen mukai-
9556: villa tavararyhmillä: nen lähin rautatieliikennepaikka ei käytännössä
9557: -sokeri ole todellinen jakelupaikka, niin sen perusteella
9558: - pakasteet myönnetty tahtiavustus ei vastaa todellisia kul-
9559: jetuskustannuksia.
9560: - liha ja lihajalasteet Kaupan keskusliikkeet käyttävät nykyisinkin
9561: -hedelmät VR:n palveluja ns. runkokuljetuksissa tuotan-
9562: -- ravintorasvat topaikkakunnalta jakelupaikkakunnalle. Kun
9563: 240 Toivomusaloite n:o 214
9564:
9565:
9566: taas jakelukuljetukset tapahtuvat autoilla, ei vuuden turvaamiseksi varsin huomattava .mer-
9567: maksuperusteiden muutos tulisi vaikuttamaan kitys.
9568: mitenkään VR:n kuljetuksiin. Edellä mainituilla perusteilla ehdotan kun-
9569: Samoin kuin polttoaineiden hinnantasausjär- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9570: jestelmällä on maan eri osien energiakustan- muksen,
9571: nuksia tasaava vaikutus, tulisi tahtiavustusjär-
9572: jestelmän uudistamisella todellisia kuljetuskus- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
9573: tannuksia vastaavaksi olemaan haja-asutus- menpiteisiin rahtiavustusjärjestelmän
9574: alueen väestön kauppapalvelujen :Saavutetta- uudistamiseksi.
9575: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
9576:
9577: Eero Lattula
9578: 1979 vp. 241
9579:
9580: Toivomusaloite n:o 21.5.
9581:
9582:
9583:
9584:
9585: Lattula: Investointien Juotottamisen turvaamisesta työttömyys-
9586: alueilla.
9587:
9588:
9589: Ed u s kun n a 11 e.
9590:
9591: Työllisyyskysymysten hoitaminen maamme na tulee olla pysyvien, uusien tuotannollisten
9592: vaikeimmilla työllisyysalueilla on erityisen kii- työpaikkojen luominen. Tämä edellyttää kuiten-
9593: reellinen ja välttämätön asia. Kuluvana työlli- kin riittävien luottojen saamista.
9594: syyskautena työttömyysasteen ennakoidaan nou- Edellä selosrt:etun perusteella ehdotan kun-
9595: sevan vaikeimmilla työllisyysalueilla yli 10 pro- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9596: sentin. Heikentynyt työllisyystilanne on suh- muksen,
9597: teellisesti vaikein kehitysalueilla, joilta on jäl- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti sel-
9598: leen aiheutumassa voimakasta muuttoliikettä laisiin toimenpiteisiin, että Kehitysalue-
9599: Ruotsiin. Tilanteeseen ei ole nähtävissä muutos- rahasto Oy:n ja maatilatalouden kehittä-
9600: ta ilman erityistoimenpiteitä. misrahaston mahdollisuudet luotottaa
9601: Työllisyyden hoito kehitysalueilla vaatii mm. kaikkia järkeviä investointeja pahimmilla
9602: voimakasta aluepolitiikkaa, jonka päätavoittee- työttömyysalueilla turvataan.
9603: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
9604:
9605: Eero Lattula
9606:
9607:
9608:
9609:
9610: 31 0879005811
9611: 242 1979 vp.
9612:
9613: Toivomusaloite n:o 216.
9614:
9615:
9616:
9617:
9618: Lattula: Lääningeologin viran perustamisesta Oulun lääniin ja
9619: muihin kehitysaluelääneihin.
9620:
9621:
9622: E d u s k u n n a 11 e.
9623:
9624: Oulun läänissä to1m11 useampia kaivoksia mysten osalta, toiminta arkistoivana viranomai-
9625: kuin missään muussa maamme läänissä. On senä läänissä aluetta koskevan tutkimuksen ja
9626: myös perusteltua uskoa, että kaivostoimintaa sitä palvelevien töiden osalta.
9627: voidaan vielä huomattavasti lisätä geologista Lääningeologi poistaisi niitä malminetsintään
9628: tutkimusta edistämällä ja malminetsintää tehos- liittyviä puutteita, joita on olemassa paikallisen
9629: tamalla sekä perustutkimuksen että sovelletun valistustoiminnan, työllisyysvaroin tehtävän tut-
9630: tutkimuksen osalta. kimuksen ja jo suoritettujen tutkimusten tulos-
9631: Geologista tutkimusta tehdään läänissä val- ten keskitetyn tallentamisen osalta eikä virka-
9632: tion laitosten tai yhtiöiden sekä yksityisten asemaltaan itsenäisenä muodostaisi kaksinker-
9633: toimesta. Tämä tutkimustyö vaatisi pitkälle taisorganisaatiota malminetsinnän piiriin.
9634: kehitettyä yhteistyötä. Varsinaisen eri organisaa- Edellä selostetun johdosta ehdotan kunnioit-
9635: tioiden välisen yhteistyön lisäksi olisi tarpeel- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9636: lista, että läänissä olisi paikallinen viranomai-
9637: nen, lääningeologi, jolle kuuluisi yleinen mal- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
9638: minetsill!tävalistus, aloitteiden tekeminen geolo- menpiteisiin lääningeologin viran perus-
9639: gisista tutkimuskohteista, työllisyysvaroin ta- tamiseksi Oulun lääniin ja samalla mah-
9640: pahtuvan malminetsintään liittyvän tutkimuk- dollisesti muihin kehitysaluelääneihin,
9641: sen ohjaaminen, osallistuminen seutusuunnitte- joissa kaivannaisteollisuudella on ole-
9642: luun maaperää ja sen käyttöä koskevien kysy- massa laajenemismahdollisuuksia.
9643: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
9644:
9645: Eero Lattula
9646: 1979 vp. 243
9647:
9648: Toivomusaloite n:o 217.
9649:
9650:
9651:
9652:
9653: Lattula: Malminetsinnän tehostamisesta .ja kehittämisestä.
9654:
9655:
9656: E d u s k u n n a 11 e.
9657:
9658: Malminetsintää pitää maassamme välttämättä valmistamisen nopeuttamista. Uusien tutki-
9659: tehostaa ja kehittää, jotta vältyttäisiin 10-15 musmenetelmien kehittämiseen tulee yhteiskun-
9660: vuoden päästä kaivostoimintaa ja siihen liitty- nalta myös löytyä tarvittavat varat, sillä mal-
9661: vää jalostus- ja kemian teollisuutta uhkaaviita minetsintää suorittavilla yrityksillä niitä ei ole.
9662: vaikeuksilta. Edellä selostetun perusteella ehdotan kun-
9663: Yhteiskunnan on korkea aika sijoittaa entistä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9664: enemmän varoja konkreettisen malminetsinnän muksen,
9665: petosedellytysten suorittamiseen. Tämä tarkoit- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
9666: taa mm. geofysikaalisten mittausten lisäämistä menpiteisiin malminetsinnän tehostami-
9667: sekä seikkaperäisten maaperä- ja kalliokarttojen seksi ja kehittämiseksi.
9668: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
9669:
9670: Eero Lattula
9671: 244 1979 vp.
9672:
9673: Toivomusaloite n:o 218.
9674:
9675:
9676:
9677:
9678: Lattula: Asuntolainoitukses:ta kehitysalueilla.
9679:
9680:
9681: E d u s k u n n a 11 e.
9682:
9683: Useissa maissa on aluepoliittisten tukitoimen- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9684: piteiden joukkoon liitetty henkilökohtaiset tu- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9685: kitoimet. Näin on menetelty mm. Englannissa
9686: ja Neuvostoliitossa. Lisäksi Norjassa ja Ruot- että hallitus ryhtyisi toimiin asunto-
9687: sissa ollaan menossa vastaavaan käytäntöön. On lainoituksen suhteen valtion osuuden
9688: järkevää pyrkiä tekemään kehitysalueet riittävän korottamiseksi kokonaiskustannuksista
9689: houkutteleviksi yksityisille henkilöille. Kunnol- kehitysalueilla sekä ensisijaislainan saa-
9690: listen asuntojen puute on kehitysalueillamme miseksi valtion varoista pankkilainaa
9691: erittäin suuri. Sen vuoksi on valtion osuutta alemmalla korolla.
9692: asuntolainoituksessa kehitysalueilla korotettava
9693: mahdollisimman pian. Tämä vaikuttaisi myön-
9694: teisesti näiden alueiden kehitykseen.
9695: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
9696:
9697: Eero Lattula
9698: 1979 vp. 245
9699:
9700: Toivomusaloite n:o 219.
9701:
9702:
9703:
9704:
9705: Lattula: Asuntotuotannon ensisijaisrahoituksen saannin turvaami-
9706: sesta kehitysalueilla.
9707:
9708:
9709: E d u s k u n n a II e.
9710:
9711: Asuntotuotannon merkitys on huomattava että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
9712: kehitysalueiden nopean työllisyyden hoidon kan- menpiteisiin kehitysalueiden asuntotuo-
9713: nalta. Tämän johdosta olisi mahdollisimman tannon ensisijaisrahoituksen turvaami-
9714: pian helpotettava keskuspankin rahoitusohjeita, seksi ja laatisi sellaisen järjestelmän, että
9715: jotka koskevat asuntotuotannon rahoittamista kehitysalueiden asuntotuotantoon osoite-
9716: näillä alueilla. Useat asuntotuotantorakentamis- tut luotot voitaisiin vähentää keskuspan-
9717: kohteet ovat pysähdyksissä sen takia, ettei ki- kin rahalaitoksille määräämistä luotto-
9718: reän rahapolitiikan vuoksi ole saatu ensisijais- kiintiöisiä siten, etteivät ne aiheuttaisi
9719: lainoitusta. rahalaitoksille sakkokorkoa.
9720: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9721: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9722: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
9723:
9724: Eero Lattula
9725: 246 1979 vp.
9726:
9727: Toivomusaloite n:o 220.
9728:
9729:
9730:
9731:
9732: Lattula: Valtion lainoituksen lisäämisestä sotaveteraanien asunto-
9733: rakennustoimintaan.
9734:
9735:
9736: Ed u s k u n n a 11 e.
9737:
9738: Maamme raskaina vuosina sotaveteraanimme asunnoissa elävät v·eteraanit asetettava sen saan-
9739: turvasivat teoillaan itsenäisen ja vapaan Suo- nissa etutilalle. Samoin on vähävaraisten ja va-
9740: men. Sen vuoksi meidän on· ehdottomasti yh- rattomien veteraanien asumistukea nostettava.
9741: teisvoimin turvattava heille niin taloudellisesti Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9742: kuin terveydellisestikin ahdingosta vapaa elä- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9743: män lopputaival.
9744: Asunto-olot ovat monella sotaveteraanilla täy- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
9745: sin puutteelliset. Niissä on tunnetusti paljon menpiteisiin valtion lainoituksen osuu-
9746: korjaamisen varaa. Jotta tähän todella käytän- den huomattavaksi lisäämiseksi nykyi-
9747: nössä päästäisiin, olisi valtion osuutta lainoituk- sestä määrästä sotaveteraanien asunto-
9748: sessa veteraanien asuntorakennustoiminnassa li- rakennustoiminnassa.
9749: sättävä nykyisestä määrästä ja puutteellisissa
9750: Helsingissä 20 päivänä huhtikuu ta 1979.
9751:
9752: Eero Lattula
9753: 1979 vp. 247
9754:
9755: Toivomusaloite n:o 221.
9756:
9757:
9758:
9759:
9760: Laurila: Hajasijoitushaniktkeiden uudelleen arvioinnista.
9761:
9762:
9763: E d u s k u n n a II e.
9764:
9765: Valtiontalouden nykytilanteessa on syytä pi- - Säteilyturvalli:suuslaitos Hämeenlinnaan
9766: dättyä kaikesta ,sellaisesta valtion menoja lisää- - Opintotukikeskus Jyväskylään
9767: västä, minkä myönteisistä v,aikutuksista ei voida - Maatalouskemian laitos Mikkeliin
9768: olla varmoja. - Siementarkastuslaitos Mikkeliin
9769: Tämäntyyppisiä hankkeita ovat lukuisat val- - Eläinlääketieteellinen korkeakoulu Kuo-
9770: tion virastojen, laitosten sekä opetus- ja koulu- pioon
9771: tusyksiköiden hajasijoitushankkeet, joista osas- - Helsingin yliopiston metsätieteelliset lai-
9772: ta on jo tehty päätöksiä, osa odottaa vielä lo- tokset hajoittamalla maatalous-metsätieteellinen
9773: pullisia päätöksiään. tiedekunta Joensuuhun
9774: Nykyisessä tilanteessa olisi ehkä syytä tarkas- - Helsingin yliopiston farmasian laitokset
9775: tella, mitkä vuonna 1973 valmistuneen hajasijoi- Kuopioon
9776: tuskomitean mietinnön mukaisista suunnitel- Useiden näiden yksiköiden siirtäminen mer-
9777: mista ovat nykytilanteen mukaan järkeviä to- kitsisi selvää niiden tarjoamien palvelujen vä-
9778: teuttaa, mitkä eivät. henemistä ja huononemista koko valtakunnan
9779: Vakavasti uudelleen pohdittaviksi voitaisiin etua ajatellen, monissa tapauksissa myös kou-
9780: ottaa esimerkiksi seuraavat suunnitelmat: lutuksen ja opetuksen tason laskua sekä yhteyk-
9781: - Maanmittauksen topografiyksikkö Vaa- sien menettämistä tieteiden välisessä kanssa-
9782: saan käymisessä. Jo pelkästään näistä syistä, mutta
9783: - Ilmatieteen laitos Jyväskylään myös valtiontaloutta ajatellen olisi hankkeet
9784: - Kadettikoulu Joensuuhun otettava kriittiseen uuteen tarkasteluun.
9785: - Metsähallitus Kuopioon Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
9786: - Metsäntutkimuslaitos Joensuuhun nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9787: - Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
9788: Ouluun että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
9789: - Sotatapaturma-arkisto Joensuuhun menpiteisiin hajasijoitushankkeiden otta-
9790: - Rahapaja Rovaniemelle miseksi uuteen tarkasteluun sekä vallit-
9791: - Taistelukoulu Joensuuhun sevan taloudellisen tilanteen että mui-
9792: - Tapaturmavirasto Kuopioon denkin syiden kannalta.
9793: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
9794:
9795: Ritva Laurila
9796: 248 1979 vp.
9797:
9798: Toivomusaloite n:o 222.
9799:
9800:
9801:
9802:
9803: Leppänen ym.: Työntekijän päivärahan verottomuuden takaami-
9804: sesta.
9805:
9806:
9807: E d u s k u n n a 11 e.
9808:
9809: Lukuisat työntekijät joutuvat joko työsken- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
9810: telemään vieraalla paikkakunnalla tai työn takia nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9811: matkustamaan. Heille maksetaan kustannusten muksen,
9812: korvauksena päivärahaa. Vieläkin tapahtuu, että että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9813: päivärahasta verotetaan. Erityisesti näin on ta- tarvittavien esitysten antamiseksi edus-
9814: pahtunut ns. komennusmiesten kohdalla. kunnalle päivärahan verovapautta koske-
9815: Päivärahaoikeus verotuksessa tulisi hyväksyä vien lakien muuttamiseksi niin, että tul-
9816: myös yksityisille pienyrittäjille ammattiautoilijat kinnat päivärahansaajan vahingoksi lop-
9817: mukaan lukien. Näin valitettavasti pääsääntöi- puvat sekä että päivärahaoikeus täysi-
9818: sesti ei tapahdu. määräisenä koskee myös pienyrittäjiä.
9819: Päivärahan verottomuutta koskevia lakeja on
9820: selvennettävä, jotta eri verolautakuntien erilai-
9821: set tulkinnat loppuvat.
9822: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
9823:
9824: Urpo Leppänen Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
9825: Pekka Vennamo Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
9826: Veikko Vennamo
9827: 1979 vp. 249
9828:
9829: Toivomusaloite n:o 223.
9830:
9831:
9832:
9833:
9834: Leppänen ym.: Verovapauden järjestämisestä pienmetsänomista-
9835: jille istutetun metsämaan osalta.
9836:
9837:
9838: E d u s k u n n a 11 e.
9839:
9840: Kansantaloudellis~sti metsänistutus mahdolli- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
9841: simman laajasti on välttämätöntä. Yksityinen taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9842: metsänomistaja, erityisesti pienmetsänomistajat
9843: eivät kestä jatkuvaa verorasitusta vasta kasva- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9844: massa olevasta metsästä. Tämän vuoksi istute- verovapauden järjestämiseksi ainakin 15
9845: tulle metsämaalle tulisi antaa verovapaus pien- vuoden ajaksi pienmetsänomistajien is-
9846: metsänomistajien kohdalla. tutetulle metsämaalle.
9847: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
9848:
9849: Urpo Leppänen Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
9850: Pekka Vennamo Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
9851: Veikko Vennamo
9852:
9853:
9854:
9855:
9856: 32 0879005811
9857: 250 1979 vp.
9858:
9859: Toivomusaloite n:o 224.
9860:
9861:
9862:
9863:
9864: Leppänen ym.: Veronmaksajan oilkeusturvan parantamis,ta tar-
9865: koittavien säännösten sisällyttämisestä liikevaihtoverolainsää-
9866: däntöön.
9867:
9868:
9869: E d u s k u n n a 11 e.
9870:
9871: Liikevaihtoverotukseen sisältyy erittäin vaka- - liikevaihtoverotoimiston yhteyteen perus-
9872: via verotettavan oikeusturvan loukkaamisen tetaan kansanvaltaisesti valittu liikevaihtovero-
9873: mahdollisuuksia. Liikevaihtoverotus on toteu- lautakunta sekä nimetään puolueeton veron-
9874: tettu puhtaasti virkamiespäätösjärjestelmänä. maksajan asiamies
9875: Tämä kyllä merkitsee tiettyä joustavuutta, mut- - yksityiselle yrittäjälle ei voida liikkeen lo-
9876: ta samalla sulkee pois verotettavan oikeustur- pettamisen jälkeen määrätä enempää lopetuslii-
9877: van lukuunottamatta normaalia hankalaa vali- kevaihtoveroa kuin muiden velkojen jälkeen on
9878: tusmenettelyä. jäljellä liikeomaisuutta
9879: Suuri yleisö ei edes tunne liikevaihtoverotuk- - valituksenalaista liikevaihtoveroa ei voida
9880: sen pienyrittäjille aiheuttamia suunnattomia kär- periä ulosottoteitse ennen lainvoimaista päätös-
9881: simyksiä ja taloudellisia vahinkoja. Liikevaihto- tä, ellei kysymyksessä ole selvä keinottelu
9882: verotuksen mielivallalla voidaan käytännöllises- iykkäyksellä.
9883: ti katsoen tuhota kuka tahansa pienyrittäjä. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
9884: Erityisen vakava ongelma on lopettamaan jou- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9885: tuneiden pienyrittäjien lopetusliikevaihtovero.
9886: Tämä useimmiten johtaa siihen, että pienyrittäjä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
9887: vapaaehtoisesti lopettaessaan toimintansa me- menpiteisiin esitysten antamiseksi edus-
9888: nettää kaiken liikevaihtoveron muodossa tai jos kunnalle liikevaihtoverolakien muutta-
9889: kysymyksessä on esimerkiksi pakkohuutokaupan miseksi niin, että ne sisältävät veron-
9890: kautta lopettaminen, pienyrittäjä, vaik:ka häneltä maksajan oikeusturvaa parantavat liike-
9891: on jo kaikki otettu mitä on, joutuu vielä jälki- vaihtoverolautakunnat ja veronmaksajan
9892: käteen maksamaan erittäin suuria summia liike- asiamiehet sekä lopettamisliikevaihto-
9893: vaihtoveroa loppuikänsä muista tuloistaan. veron kattoa ja valituksenalaisen liike-
9894: Tämän vuoksi on välttämätöntä korjata liike- vaihtoveron ulosottoperimistä koskevat
9895: vaihtoverolakeja ainakin seuraavasti: säännökset.
9896: Helsinissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
9897:
9898: Urpo Leppänen Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
9899: Pekka Vennamo Eino Poutiainen Veikko Vennamo
9900: Anssi Joutsenlahti
9901: 1979 vp. 251
9902:
9903: Toivomusaloite n:o 225.
9904:
9905:
9906:
9907:
9908: Leppänen ym.: Pienteollisuuslainojen järjestämisestä suoraan val-
9909: tiolta.
9910:
9911:
9912: E d u s k u n n a 11 e.
9913:
9914: Uusia pysyviä työpaikkoja syntyy pienteolli- ohjelmaan ottamiseen. Tästä syystä suorat val-
9915: suudessa olennaisesti pienemmällä pääomalla tion pienteollisuuslainat ovat välttämättömiä.
9916: kuin suurteollisuudessa. Pienteollisuus on tule- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
9917: vaisuuden välttämätön toimintamuoto, jos Suo- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9918: messa teollisuuden puolella halutaan saada lisää
9919: työpaikkoja. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
9920: Pienteollisuuden pääomansaanuin estää mo- menpiteisiin valtion suorien pienteolli-
9921: nesti monimutkainen hakemusmenettely sekä suuslainojen järjestämiseksi.
9922: rahalaitosten jäykkyys uusien rahoituskohteiden
9923: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
9924:
9925: Urpo Leppänen Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
9926: Pekka Vennamo Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
9927: Veikko Vennamo
9928: 252 1979 vp.
9929:
9930: Toivomusaloite n:o 226.
9931:
9932:
9933:
9934:
9935: Leppänen ym.: Kotkan alueella toteutettavien suurhankkeiden
9936: vaikutusta työllisyyteeen koskevan selvityksen toimittamisesta.
9937:
9938:
9939: E d u s k u n n a 11 e.
9940:
9941: Kotkan kaupungin alueella on suunnitelmia keiden vaikutuksesta työpaikkojen syntymiseen
9942: useista suurhankkeista, joista mainittakoon ja tältä pohjalta nopeasti ryhtyä hankkeiden
9943: Mussalon satama, polttonesteiden varmuus- toteutukseen.
9944: varasto, Kuusisen satama, rautatiehanke jne. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
9945: Kotkan alueen työpaikkojen lisäämiseksi ja taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9946: alueen elinkeinotoiminnan kehittämiseksi näi-
9947: den hankkeiden toimeenpaneminen on kiireel- että hallitus ryhtyisi toimiin Kotkan
9948: listä. Kun kuitenkin on pelättävissä, että kaik- alueen suurhankkeiden työllisyyden kan-
9949: kiin hankkeisiin yhtä aikaa ei riitä määrärahoja, nalta kiireellisyyden selvittämiseksi.
9950: tulisi suorittaa kiireellinen selvitys eri hank-
9951: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
9952:
9953: Urpo Leppänen Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
9954: Urho Pohto Pekka Vennamo Veikko Vennamo
9955: Anssi Joutsenlahti
9956: 1979 vp. 253
9957:
9958: Toivomusaloite n:o 227.
9959:
9960:
9961:
9962:
9963: Leppänen ym.: Anjalankosken teollisuuskylän rakentamisesta.
9964:
9965:
9966: E d u s k u n n a 11 e.
9967:
9968: Anjalankosken teollisuuskylää on ryhdyttävä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
9969: rakentamaan mahdollisimman nopeasti, jotta tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9970: keskisessä Kymenlaaksossa saadaan syntymään sen,
9971: uusia teollisia työpaikkoja, kun suurteollisuus että hallitus ryhtyisi toimiin Anjalan-
9972: pikemmin on vähentänyt työpaikkoja Kymen- kosken teollisuuskylän rakentamisen to-
9973: laaksossa. teuttamiseksi.
9974: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
9975:
9976: Urpo Leppänen Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
9977: Urho Pohto Pekka Vennamo Veikko Vennamo
9978: Anssi Joutsenlahti
9979: 254 1979 vp.
9980:
9981: Toivomusaloite n:o 228.
9982:
9983:
9984:
9985:
9986: Leppänen ym.: Tutkimuksen suorittamisesta Haminoo seudun
9987: kuntien elinkeinoelämän monipuolistamiseksi.
9988:
9989:
9990: E d u s k u n n a 11 e.
9991:
9992: Miehikkälän, Vehkalahden, Virolahden ja tävä tutkimus, jolta pohjalta ratkaisut ja myös
9993: Haminan kunnat ovat jääneet elinkeinojen ke- yhteiskunnan tukitoimenpiteet suunniteltaisiin.
9994: hittämisessä laajasti unohduksiin. Näiden kun- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
9995: tien elinkeinorakenteen monipuolistamiseksi taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9996: sekä pysyvien työpaikkojen luomiseksi tarvitaan
9997: erityistoimenpiteitä, joissa yhteiskunnan muka- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9998: naolo on välttämätön. Miehikkälän, V ehkalahden, Virolahden
9999: Jotta asia saataisiin eteenpäin ja jotta eri- ja Haminan kuntien elinkeinoelämän
10000: laiset hankkeet saataisiin kiireellisyysjärjestyk- monipuolistamiseksi tehtävän tutkimuk-
10001: seen, olisi tarpeellista suorittaa asiaa selven- sen aikaansaamiseksi.
10002: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
10003:
10004: Urpo Leppänen Eino Poutiainen Urho Pohto
10005: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo Veikko Vennamo
10006: 1979 vp. 255
10007:
10008: Toivomusaloite n:o 229.
10009:
10010:
10011:
10012:
10013: Leppänen ym.: Kymen läänin pohjoisten kuntien elinkeinotoimin-
10014: nan kehittämistä tarkoittavan tutkimuksen toimittamisesta.
10015:
10016:
10017: Ed u s k u n n a 11 e.
10018:
10019: Kymen läänin pohjoisten kuntien Uukunie- miten näiden kuntien elinkeinojen tilannetta
10020: men, Saaren, Parikkalan ja Rautjärven kehittä- parannetaan.
10021: mistä on pahasti laiminlyöty. Nyt ei ole enää Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
10022: varaa jatkaa entisellä linjalla, jolla näistä kun- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10023: nista väki vähenee.
10024: Näiden alueiden maatalouselinkeinon kehittä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10025: miseksi tarvitaan tehokkaita toimenpiteitä. Sa- Uukuniemen, Saaren, Parikkalan ja
10026: moin pienyritystoiminnan saaminen näiden kun- Rautjärven kuntien maatalouden ja
10027: tien alueille on välttämätöntä. muun elinkeinotoiminnan kehittämiseksi
10028: Koska yksittäiset pienet toimenpiteet eivät suoritettavan tutkimuksen toteuttami-
10029: pelasta tilannetta, olisi tarpeellista suorittaa seksi.
10030: yhteiskunnan varoilla seikkaperäinen tutkimus
10031: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
10032:
10033: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
10034: J. Juhani Kortesalmi Eino Poutiainen Veikko Vennamo
10035: Pekka Vennamo
10036: 256 1979 vp.
10037:
10038: Toivomusaloite n:o 230.
10039:
10040:
10041:
10042:
10043: Leppänen ym.: Turveteollisuuden kehittämisestä Ruokolahdella.
10044:
10045:
10046: E d u s k u n n a 11 e.
10047:
10048: Turveteollisuuden kehittämiselle Ruokolah- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
10049: della olisi hyvät mahdollisuudet. Työpaikoista taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10050: Ruokolahdella on huutava puute. Tämän vuok-
10051: si, ja kun kotimaiseen energiaan tulisi siirtyä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10052: kaikkialla missä mahdollista, tulisi kiireellises- turveteollisuuden kehittämiseksi Ruoko-
10053: ti ryhtyä kehittämään turveteollisuutta Ruoko- lahden kunnan alueella.
10054: lahdella.
10055: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
10056:
10057: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
10058: J. Juhani Kortesalmi Eino Poutiainen Veikko Vennamo
10059: Pekka Vennamo
10060: 1979 vp. 257
10061:
10062: Toivomusaloite n:o 231.
10063:
10064:
10065:
10066:
10067: Leppänen ym.: Tukijärjestelmän aikaansaamisesta toimintansa lo-
10068: pettaneiden maaseudun myymälöiden ottamiseksi uudelleen
10069: käyttöön.
10070:
10071:
10072: E d u s k u n n a 11 e.
10073:
10074: Maamme erittäin raskaan työttömyyden vä- muilla sopivilla toimenpiteillä tällaisten perhe-
10075: hentäminen vaatii uudenlaisia ajatuksia ja uusia yritysten tulevaisuus olisi turvattavissa.
10076: toimenpiteitä. Osuuskaupat ja osittain myös yk- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
10077: sityinen kaupan monopoli ovat lopettaneet suu- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10078: ren määrän pieniä myymälöitä maaseudulla.
10079: Usein nämä myymälärakennukset ovat täysin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10080: käyttämät töminä. sellaisen tukijärjestelmän aikaansaami-
10081: Yhteiskunnan toimenpiteillä tulisi tehdä seksi, ionka kautta voidaan lopetetut
10082: mahdolliseksi, että nuoret työttömät voisivat maaseudun myymälät ottaa uudelleen
10083: ryhtyä kauppiaiksi lopetettuihin myymälöihin. käyttöön nuorten työttömien työllistä-
10084: Nuorelle olisi varmasti parempi elämisentapa ol- miseksi itsenäisinä yrittäiinä.
10085: la kauppiaana kuin työttömänä. Verotus- ja
10086: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
10087:
10088: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
10089: Anssi Joutsenlahti Eino Poutiainen Veikko Vennamo
10090: Pekka Vennamo
10091:
10092:
10093:
10094:
10095: 33 087900581L
10096: 258 1979 vp.
10097:
10098: Toivomusaloite n:o 232.
10099:
10100:
10101:
10102:
10103: Leppänen ym.: Oman asunnon hankkimislainan saantimahdolli-
10104: suuksien tehostamisesta.
10105:
10106:
10107: E d u s k u n n a 11 e.
10108:
10109: Suomen kansan ehdoton valtaenemmistö ha- korkoisella lainalla ja erittäin pitkällä maksu-
10110: luaa asua omassa asunnossa. Samoin valtaosa ajalla.
10111: haluaa asua omistetussa omakotitalossa. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
10112: Kerrostalolinja on ollut suuri kansantaloudel- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10113: linen ja inhimillinen onnettomuus. Vastuussa muksen,
10114: ovat maamme valtaapitävät puolueet sekä pan-
10115: kit ja grynderit. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin tar-
10116: Ihminen ei halua sitoa itseään kivimuureihin. vittavien esitysten antamiseksi eduskun-
10117: On välttämätöntä toteuttaa kiireellinen suun· nalle, jotta kaikki tarvitsevat, nuoret
10118: nanmuutos asuntolinjassa. parit ja vanhukset mukaanlukien, voivat
10119: Kaikkialla maassa on ensisij,aisesti edistettävä päästä omaan asuntoon ilman huomat-
10120: pientalojen rakentamista. Erityisen kipeä on- tavaa omaa pääomaa lainan ollessa erit-
10121: gelma on nuorilla pareilla ja vanhuksilla. täin pitkäaikainen ja hyvin halpakorkoi-
10122: Omaan asuntoon on voitava päästä käytän- nen.
10123: nöllisesti katsoen ilman omaa pääomaa halpa-
10124: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
10125:
10126: Urpo Leppänen Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
10127: Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
10128: Veikko Vennamo
10129: 1979 vp. 259
10130:
10131: :foivomusaloite n:o 233.
10132:
10133:
10134:
10135:
10136: Leppänen ym.: Lämpötaloudellisten avustusten hakemusmeneili:e-
10137: lyn yksinkertaistamisesta.
10138:
10139:
10140: E d u s kun n a 11 e.
10141:
10142: Lämpötaloudelliset avustukset on toteutettu Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
10143: niin byrokraattisesti, että useimmat tarvitsevat tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
10144: eivät pysty avustuksia hakemaan liian moni- sen,
10145: mutkaisen paperisodan takia. Nämä avustukset että hallitus ryhtyisi toimiin lämpö-
10146: tulisi ensisijaisesti antaa niitä todella tarvitse- taloudellisten avustusten hakemusme-
10147: ville. Tällöin korjauksen kustannusten alaraja nettelyn yksinkertaistamiseksi sekä sa-
10148: tulisi poistaa, jotta myös vähävaraiset voisivat malla ns. alarajan poistamiseksi ia riit-
10149: tehdä heille elintärkeät pienet korjaukset. Ny- tävien avustusten ohjaamiseksi niitä to-
10150: kyinen käytäntö on johtanut siihen, että avus- della tarvitseville eikä pääasiassa
10151: tuksia saavat vain ne, jotka pystyvät täyttä- varakkaammille.
10152: mään monimutkaiset paperit. Vähävaraiset eivät
10153: ole päässeet osallisiksi juuri ollenkaan.
10154: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
10155:
10156: Urpo Leppänen Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
10157: Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo
10158: Urho Pohto
10159: 260 1979 vp.
10160:
10161: Toivomusaloite n:o 234.
10162:
10163:
10164:
10165:
10166: Leppänen ym.: Byrokratian supistamista valmistelevan toimieli-
10167: men asettamisesta.
10168:
10169:
10170: E d u s k u n n a 11 e.
10171:
10172: Virkakoneisto on paisunut erittäin suureksi. Turhaa virkakoneistoa (jäsenkirjavirkamie-
10173: Virkakoneiston paisuminen on johtanut samalla het) ja byrokratiaa on ryhdyttävä supistamaan
10174: raskaaseen byrokraattisuuteen. Byrokratiasta on ja purkamaan. Tämä vaatii ennakkoluulotonta
10175: tullut huomattavalta osalta itsetarkoitus eikä ja syvällistä asioihin paneutumista. Tämän
10176: se palvele tavallista ihmistä. Mainittakoon vain vuoksi olisi välttämätöntä asettaa erittäin kor-
10177: yhtenä esimerkkinä eläkejärjestelmien viidakko kean tason riippumaton valmisteluelin laati-
10178: ja toisena esimerkkinä verotuksen byrokratia maan esitykset eduskunnalle byrokratian supis-
10179: ja verotettavan oikeusturvan lähes täydellinen tamisesta ja purkamisesta.
10180: puuttuminen. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
10181: Byrokratia alkaa toteuttaa yhä enemmän tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
10182: itseään eikä sitä hallitse kukaan. Tämä johtaa sen,
10183: .suunnattomaan kansalaisen turvattomuuden ja että hallitus ryhtyisi toimiin esityksen
10184: turhautuneisuuden lisääntymiseen. Lisäksi kus- antamiseksi eduskunnalle byrokratian
10185: tannukset ovat ylivoimaiset veronmaksajan kan- supistamista ja purkamista valmistelevan
10186: nettavaksi. toimielimen asettamiseksi.
10187: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
10188:
10189: Urpo Leppänen Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
10190: Urho Pohto Pekka Vennamo Veikko Vennamo
10191: Anssi Joutsenlahti
10192: 1979 vp. 261
10193:
10194: Toivomusaloite n:o 23.5.
10195:
10196:
10197:
10198:
10199: Liedes ym.: Pohjois-Suomen pysyvän tutkimus- ja suunnittelu-
10200: elimen asettamisesta alueen taloudellisten ja sivistyksellisten
10201: edellytysten kehittämiseksi.
10202:
10203:
10204: E d u s k u n n a II e.
10205:
10206: Pohjois-Suomi, joka käsittää Oulun ja Lapin elämän voimistamiselle. Mielestämme koko val-
10207: läänit, on jäänyt maan muusta alueesta jälkeen takunnan kannalta on erittäin tärkeää saada
10208: elinkeinoelämän kehityksessä. Maa- ja metsä- nämä edellytykset käytäntöön. Se edellyttäisi
10209: talous tarjoaa yhä pienenevälle väestölle toi- koko Oulun ja Lapin läänin alueen tutkimuk-
10210: meentulon, ja kun ei ole vastaavasti syntynyt sen ja suunnittelun voimakasta tehostamista.
10211: teollisuutta, joka kehittäisi palveluelinkeinoja, Tämä ei ole mahdollista ilman valtiovallan voi-
10212: on seurauksena enenevä työttömyys. Työttö- makasta otetta. Tarvittaisiin tätä tarkoitusta
10213: myyden ilmeneminen ei ole vain tämän hetken varten perustettu erittäin tehokas ja arvoval-
10214: ilmiö vaan jo pitkän aikaa vuosittain toistu- tainen pysyvä Pohjois-Suomen tutkimus- ja
10215: nut. Siitä on ollut seurauksena etenkin nuo- suunnitteluelin, joka yhdessä Oulun yliopiston
10216: remman ammattitaitoisen väen hakeutuminen kanssa suorittaisi jatkuvaa Pohjois-Suomen
10217: Ruotsiin ja pakkosiirtomainen siirtyminen teol- mahdollisuuksien tutkimista ja tekisi valtioval-
10218: listuneemmille alueille. Omalta varsin ratkai- lalle esityksiä tarvittavista toimenpiteistä.
10219: sevalta osaltaan tilannetta ovat pahentaneet Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
10220: Pohjois-Suomen heikot kouluolot, vaikka nyt nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10221: kuitenkin Oulun yliopiston syntyminen ja muu-
10222: kin koulukehitys on tuonut jossain määrin sii- että hallitus asettaisi Pohjois-Suo-
10223: hen parannusta. meen pysyvän tutkimus- ja suunnittelu-
10224: Pohjois-Suomi on eri tutkimuksissa todettu elimen ja antaisi sen tehtäväksi yhdessä
10225: maaperärikkauksia sisältäväksi alueeksi. Huo- Oulun yliopiston kanssa suorittaa Poh-
10226: mattava osa maamme vesivoimavaroista sijait- jois-Suomen taloudellisten ja sivistyk-
10227: see siellä. Alueen laajuus antaa mahdollisuuden sellisten edellytysten selvittelyä ja esi-
10228: metsätuotannon kehittämiselle. Kun myös väes- tysten tekemistä valtioneuvostolle toi-
10229: töä on runsaasti yli sen tarpeen, jolle alueella menpiteiksi Pohjois-Suomen kehittämi-
10230: pystytään tarjoamaan tuottavaa työtä, muodos- seksi.
10231: tavat nämä kaikki hyvät edellytykset elinkeino-
10232: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
10233:
10234: Pentti Liedes Sten Söderström Vappu Säilynoja
10235: Pauli Puhakka Helvi Niskanen Marjatta Mattsson
10236: Seppo Toiviainen
10237: 262 1979 vp.
10238:
10239: Toivomusaloite n:o 236.
10240:
10241:
10242:
10243:
10244: Liedes ym.: Puusepänteollisuuslaitoksen perustamisesta Pohjois-
10245: Suomeen.
10246:
10247:
10248: E d u s kun n a 11 e.
10249:
10250: Pohjois-Suomen teollisuuden kehittämisestä sepänteollisuudella olisi hyvät toimintaedelly-
10251: on puhuttu paljon. Kehitysaluelakien hyväksy- tykset niin kotimaan myyntiä kuin ulosvien-
10252: misen kautta on pyritty myös ohjaamaan uutta tiäkin suoritettaessa. Erityisen kysytyiksi ovat
10253: teollisuutta vaikeille työttömyysalueille. Kun Ruotsissa ja muissa Euroopan maissa tulleet
10254: kehitysaluelakien tärkeimpänä etuna kuitenkin suomalaiset kalusteet, puutalot, elementtiraken-
10255: on alueella jo toimivien laitosten laajennuksiin teet jne. Myös hyvien maantiekulkuyhteyk-
10256: annetut verohelpotukset ja vastaavasti uuden siensä puolesta Pohjois-Suomi on edullinen täl-
10257: teollisuuden rahoittaminen jää kuolleeksi kir- laisen vientituotannon sijoituspaikkana.
10258: jaimeksi, niin näitten syiden johdosta ei ole Yksityinen teollisuus ei tunne riittävää mie-
10259: pohjoisille alueille riittävässä määrin päässyt lenkiintoa puusepänteollisuuden kehittämiseksi
10260: syntymään uutta teollisuutta. mainituilla alueilla. Pohjois-Suomessa toimiva
10261: Pohjois-Suomen luonnonvarat tarjoavat erin- pienteollisuus ei kykene rahoittamaan riittävän
10262: omaisia mahdollisuuksia teollisuuden kehittämi- suurta tuotantoyksikköä eikä kykene myöskään
10263: seen. Niinpä Kemin kromin jalostamiseen ja järjestämään vientiin liittyviä markkinointi-
10264: erikoisteräksen tuotteiden valmistamiseen voi- ongelmia. Puusepänteollisuuden perustaminen
10265: taisiin rakentaa paljon uusia työpaikkoja. Rau- Pohjois-Suomeen voisi muodostua merkittäväk-
10266: taruukin nykyinen tuotanto voidaan kaksinker- si työpaikkojen lisääiäksi ainoastaan sitä kaut-
10267: taistaa perustamalla laitoksien läheisyyteen lai- ta, että valtion toimesta perustetaan tällainen
10268: vatelakka ja muuta konepajateollisuutta. Puu- laitos ja sen käynnistämiseen tarvittava yhtiö.
10269: sepänteollisuuden kehittämiseksi on myöskin Kun näiden toimenpiteiden kautta voitaisiin ra-
10270: Pohjois-Suomen alueella hyviä mahdollisuuksia. kentaa useille sadoille pohjoissuomalaisille työt-
10271: Samanaikaisesti kun nämä teollisuuden kehittä- tömille pysyvä työpaikka, olisi valtion toimesta
10272: mismahdollisuudet ovat käyttämättöminä, jou- ryhdyttävä puusepänteollisuuden perustamiseen.
10273: tuu Pohjois-Suomen nykyinen työkykyinen väes- Edellä olevan johdosta ehdotamme eduskun-
10274: tö suurin joukoin muuttamaan pois alueelta ja nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10275: hakemaan työtä ensi sijassa Ruotsista.
10276: Eräiden kuntien toimesta on suoritettu tut- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
10277: kimuksia puusepänteollisuuden kehittämiseksi menpiteisiin puusepänteollisuuslaitoksen
10278: Pohjois-Suomessa. Näissä tutkimuksissa on to- perustamiseksi Pohjois-Suomeen.
10279: dettu, että mainituille alueille sijoittuvalla puu-
10280: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
10281:
10282: Pentti Liedes Sten Söderström Marjatta Mattsson
10283: P. Puhakka Helvi Niskanen Seppo Toiviainen
10284: Vappu Säilynoja
10285: 1979 rd; 263
10286:
10287: Hemställningsmotion nr 23 7.
10288:
10289:
10290:
10291:
10292: Lillqvist m. fl.: Om slopande av omsättningsskatten på fiskebåtar
10293: under 10 meter.
10294:
10295:
10296: T i 11 R i k s d a g e n.
10297:
10298: Kust- och skärgårdsfisket utgör fortsättnings- Enligt en år 1971 utförd undersökning fram-
10299: vis det mest betydelsefulla fisket i landet. Med går, att de i Österbotten använda fiskebåtarnas
10300: beaktande av de säregna förhållandena och be- genomsnittslängd betydligt understiger 10 meter.
10301: tingelserna som kustfisket arbetar under för- Detta utvisar, att fiskebåtar av denna storlek
10302: orsakade av såväl geografiska som klimatolo- är de lämpligaste för traktens fiskeförhållanden.
10303: giska förhållanden finns ingenting som talar Med stöd av ovanstående föreslår vi, att
10304: för, att kustfisket kontra havsfisket åtskiljes riksdagen ville besluta hemställa,
10305: så tillvida, att kustfiskebåtar med motorer
10306: understigande 10 meters längd beläggs med om- att regeringen i brådskande ordning
10307: sättningsskatt, medan fiskebåtar överstigande måtte vidtaga åtgärder för att fiskebåtar
10308: nämnda längd är befriade från skatten. Då såväl med motorer understigande 10 meters
10309: kustfiskaren som trålfiskaren uppträder på längd och deras reparationer skulle be-
10310: samma marknad med sina produkter borde för- frias från omsättningsskatten.
10311: utsättningarna för yrkets utövande vara de-
10312: samma för bägge yrkesgrupperna.
10313: Helsingfors den 18 april 1979.
10314:
10315: Bror Lillqvist Sakari Knuuttila Pirkko Valtonen
10316: 264 1979 vp.
10317:
10318: Toivomusaloite n:o 237. Suomennos.
10319:
10320:
10321:
10322:
10323: Lillqvist ym.: Alle 10 metrin mittaisten kalastusveneiden vapaut-
10324: ltamisesta liikevaihtoverosta.
10325:
10326:
10327: E d u s k u n n a 11 e.
10328:
10329: Rannikko- ja saaristokalastus on yhä edelleen ilmi, että Pohjanmaalla käytettävien kalastus-
10330: merkittävintä maassamme harjoitettavaa kalas- veneiden keskimääräinen pituus on huomatta-
10331: tusta. Kun otetaan huomioon ne erikoiset sekä vasti alle 10 metriä. Tämä osöittaa tämän ko-
10332: maantieteellisistä että ilmastollisista syistä joh- koisten kalastusveneiden olevan kaikkein so-
10333: tuvat edellytykset ja olosuhteet, joissa rannikko- pivimpia seudun kalastusolosuhteita silmällä-
10334: kalastusta harjoitetaan, ei ole olemassa mitään pitäen.
10335: perustetta sille, että alle 10 metrin pituisille Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
10336: rannikkokalastuksessa käytettäville veneille on nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10337: määrätty liikevaihtovero, kun taas tämän mi- muksen,
10338: tan ylittävät kalastusveneet ovat verosta va-
10339: paita. Rannikkokalastajan ja troolikalastajan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
10340: tuotteiden kilpaillessa samoilla markkinoilla tu- menpiteisiin alle 10 metrin pituisten
10341: Hsi ammatin harjoittamisen edellytysten kum- moottorein varustettujen kalastusvenei-
10342: mankin ammattiryhmän kohdalla olla yhtäläiset. den ja niiden korjaustöiden vapauttami-
10343: Vuonna 1971 suoritetusta tutkimuksesta käy seksi liikevaihtoverosta.
10344: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
10345:
10346: Bror Lillqvist Sakari Knuuttila Pirkko Valtonen
10347: 1979 vp. 265
10348:
10349: Toivomusaloite n:o 238.
10350:
10351:
10352:
10353: Louvo ym.: Puun ilmorintajätteen hyödyntämisestä.
10354:
10355: E d u s k u n n a 11 e.
10356:
10357: Metsäteollisuudessamme syntyy vuosittain n. omaiseksi talous- ja ruuansulatusjätteiden peite-
10358: 10 milj. i-m3 kuorintajätettä, jonka hyödyn- ja sidonta-aineeksi ja muodostunut humus
10359: tämistä ei ole pidetty tarpeellisena halvan ener- hivenainepitoisuuksiltaan ja lannoitusominai-
10360: gian päivinä. Vaikka osa kuorintajätteen ener- suuksiltaan hyväksi maanparannusaineeksi.
10361: giasta otetaankin talteen polttamalla, menee Kuorintajätteen hyväksikäyttöä edellä mainit-
10362: syntynyt tuhka, n. 50 000 tonnia vuodessa, •tuihin tarkoituksiin estää kuitenkin verotusjär-
10363: edelleenkin kaatopaikalle samoin kuin suuri osa jestelmämme, joka kyllä suosii mm. korkotuki-
10364: itse kuorintajätteestä. tainoin vesistöjä ja pohjavesiä saastuttavaa jäte-
10365: Kehitettävin menetelmin pitäisi kuorintajät- vesijärjestelmää, mutta asettaa liikevaihtoveron
10366: teen sisältämä energia ottaa polttamalla tarkas- puun kuorintajätteen kuvatuille käyttömuodoille
10367: ti talteen ja kehittämällä muodostuvan tuhkan ja niiden kehittämiselle.
10368: talteenottamismenetelmiä olisi kertyvä tuhka Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
10369: käytettävä luonnonmukaisena hivenainelannoit- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10370: teena, jonka arvoista keinolannoitetta ei lannoi-
10371: teteollisuus koskaan t·aloudellisesti pysty val- että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
10372: mistamaan. Tuhka on käyttökelpoinen myös menpiteisiin edistääkseen verotus- ja
10373: fossiilisten polttoaineiden jäämien, rikkisaastei- tukitoimin puun kuorintajätteen talteen-
10374: den, hapannuttaman maaperän neutralointiin. ottoa ja käyttöä kotimaisen energiaosuu-
10375: Puun kuorintajäte on myös vähäisin kustan- den lisäämiseksi ja palamistuhkan tal-
10376: nuksin vaihtoehtoisesti jalostettavissa kompos- teenottoa maaperän neutraloimiseksi ja
10377: tointiin perustuvan kuivakäymälän side- ja hivenainelannoitteeksi sekä kuorintajät-
10378: peiteaineeksi. Tämä vähentäisi varsinkin oma- teen jalostamista tuotteeksi, joka edis-
10379: koti-, leirintä- ja huvila-alueilla talousveden tää ympäristönsuojelua ja kansanterveyt-
10380: tarpeen ja puhdistuskustannukset puoleen ny- tä mahdollistamalla eloperäisten jättei-
10381: kyisestä. Suomessa suoritetuissa tutkimuksissa den hygieenisen kompostoinnin maan-
10382: puun kuorintajätteestä kuivattu ja seulottu parannusaineeksi.
10383: tuote on osoittautunut ominaisuuksiltaan erin-
10384: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
10385:
10386: Anna-Kaarina Louvo Sampsa Aaltio Elsi Hetemäki-Olander
10387: Irma Rihtniemi-Koski Ben Zyskowicz Eero Lattula
10388: Aila Jokinen Eeva Kauppi E. Pystynen
10389: Ritva Laurila Arto Lampinen P. Jokinen
10390: Helge Saarikoski Martti Ursin M. Jaatinen
10391: Mauri Vänskä Pertti Salolainen Matti Hokkanen
10392: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Toivo T. Pohjala Toivo Mäkynen
10393: Tuulikki Petäjäniemi Pär Stenbäck Anna-Liisa Piipari
10394: Pentti Sillantaus Anneli Kivitie Tapio Holvitie
10395: Matti Pelttari Heikki Perho Olavi Ronkainen
10396: Saara Mikkola Eva-Maija Pukkio Mikko Ekorre
10397: Helena Pesola Timo Ihamäki Sinikka Luja-Penttilä
10398: Mauri Miettinen Lauri Impiö Terhi Nieminen-Mäkynen
10399: Matti Hakala Sinikka Karhuvaara Mikko Kaarna
10400: Esko J. Koppanen
10401: 34 087900581L
10402: 266 1979 vp.
10403:
10404: Toivomusaloite n:o 239.
10405:
10406:
10407:
10408:
10409: Luttinen ym.: Autoverotuksen uudistamisesta.
10410:
10411:
10412: Ed u s k u n n a 11 e.
10413:
10414: Aikoinaan maamme valuuttatilanteen 't<a:sapai- tion verotulojen väheneminen, myös autokan-
10415: nottamiseksi määrättyä, kohtuuttoman kor- nan liikenneturv,allisuutta vaarantava vanhene-
10416: keaksi muodostunutta autoverotusta toteute- minen.
10417: taan jatkuvasti entisin, jo kauan sitten alku- On siis monta syytä saada vinoutuneeseen
10418: peräisen merkityksensä menettänein perustein, hinnanmuodostukseen kiireimmiten muutos. Jo
10419: Seurauksena on, että tieliikenteeltä kerätään pelkästään 2 500 mk:n vähennysmäärän korot-
10420: jo vuosittain yli 3 miljardia markkaa ylijäämää taminen inflaation vähintään edellyttämäksi
10421: käytettäväksi valtion muiden kohteiden kuin 7 500 mk:ksi tekisi hintatason kohtuullisem-
10422: tieliikenteen rahoittamiseen ja että suomalainen maksi ja johtaisi välittömästi uusien autojen
10423: autonkäyttäjä joutuu maksamaan yhteiskunnalle kysynnän lisääntymiseen ja samalla liikenne-
10424: erilaisina veroina ja maksuina jo puolet uuden turvallisuuden sekä autoalan työllisyyden para-
10425: auton hinnasta, samoin kuin käyttökustannuk- nemiseen. Lisääntynyt myynti kasvattaisi liike-
10426: sista. vaihtoverosta, vakuutusmaksuverosta, polttoai-
10427: Voimassa oleva autovero määräytyy siten, neiden lisätuotosta jne. koostuvaa valtion koko-
10428: että ajoneuvon verotusarvo lasketaan 1,45-ker- naisverotuottoa. Oikeudenmukaiseen ja kansan-
10429: taisena ja näin saadusta määrästä vähennetään taloudellisesti järkevään verotuskäytäntöön pää-
10430: 2 500 mk, mikä summa on pysynyt samana sy edellyttää kuitenkin pitkällä tähtäyksellä
10431: jo yli 10 vuotta voimakkaasta inflaatiosta huo- autoverotuksen perusteellista kokonaisuudistus-
10432: limatta. Laskelmien mukaan henkilöauton kes- ta.
10433: kimääräinen verotusarvo tulee tänä vuonna ole- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
10434: maan jo 13 770 mk - oltuaan esim. v. 1977 nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10435: 10 414 mk. Ellei verotusta muuteta, henkilö- muksen,
10436: auton keskimääräinen hankintahint,a tulee tänä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10437: vuonna olemaan jo kokonaista 48 000 mk. esityksen antamiseksi viipymättä
10438: Näin korkea hintataso näyttää jo selvästi 1) autoveron laskentamenettelyyn
10439: menevän yli suomalaisen autonkäyttäjän talou- kuuluvan 2 500 markan vähennysosan
10440: dellisten mahdollisuuksien. Maksukyvyn ehty- korottamiseksi 7 500 markaksi sekä
10441: misestä oli jo vuonna 1978 selvät merkit ha- 2) autoverotuksen perusteelliseksi
10442: vaittavissa: uusien autojen myynti jäi ennätys- uudistamiseksi siten, että maassamme
10443: mäisen alhaiseksi. Autonkäyttäjät ovat alkaneet päästäisiin sekä autonkäyttäjille nykyistä
10444: pidättäytyä uuden auton hankinnasta joko ko- oikeudenmukaisempaan että valtion ve-
10445: konaan tai kysyntä on suuntautunut halvimpiin rotuoton kannalta järkevään verotus-
10446: ja pienikokoisimpiin autoihin. Tällaisen kehityk- käytäntöön.
10447: sen väistämättömänä ~seurauksena on paitsi val-
10448: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
10449:
10450: Matti Luttinen Hannu Tapiola Juhani Surakka
10451: .Reino Breilin Juhani Raudasoja Matti Puhakka
10452: Sinikka Luja-Penttilä Helge Siren Pertti Hietala
10453: Markus Aaltonen Tellervo Koivisto Anna-Liisa Piipari
10454: 1979 vp. 267
10455:
10456: Toivomusaloite n:o 240.
10457:
10458:
10459:
10460:
10461: Luttinen ym.: Maakaasuputken jatkamisesta Kouvolasta länteen.
10462:
10463:
10464: E d u s k u n n a II e.
10465:
10466: Maamme energiahuollon eittämättä arin koh- teen turvaisi alueen energiansaantia ja toisi ki-
10467: ta on sen suuri riippuvuus öljystä. Tätä riip- peästi kaivattuja rakennusalan työpaikkoja lie-
10468: puvuutta tulisi pyrkiä kaikin keinoin vähentä- ventämään vaikeaa työllisyystilannetta Lahden
10469: mään eri alueilla. Rannikkoseudulla kivihiili seudulla. Karkeasti on laskettu, että välillisine
10470: pystyy korvaamaan öljyä voimaloiden poltto- vaikutuksineen putken rakentaminen Kouvo-
10471: aineena. Maan pohjoisosissa taas runsaat turve- lasta Lahteen työllistäisi n. 1 000 henkilöä vuo-
10472: varat varmistavat energiahuollon jatkuvuuden. den ajaksi. Lisäksi jatkuvana hyötynä saadaan
10473: Päijät-Hämeen kaltaisilla Sisä-Suomen alueilla, muutamia pysyviä työpaikkoja sekä luontoa
10474: jotka polttoainehuollossaan turvautuvat pää- saastuttamaton polttoaine.
10475: asiassa öljyyn, tulee kuitenkin uskaltaa turvau- Viivyttely putken rakentamisessa tulee hei-
10476: tua myöskin muunlaisiin energiahuollon ratkai- kentämään investoinnin kannattavuutta, koska
10477: suihin. se lyhentää putken kuoletusaikaa.
10478: Suomen ja Neuvostoliiton kesken on sovittu Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
10479: maakaasun tuonnista. Näiden sopimusten mu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10480: kaan Suomella on mahdollisuus lisätä maa-
10481: kaasun tuontiaan nykyisestä vajaasta 1,5 mil- että hallitus tekisi päätöksen maa-
10482: jardista kuutiometristä aina 3 miljardiin kuu- kaasuputken jatkamisesta Kouvolasta
10483: tiometriin vuodessa. Lahteen ja sieltä edelleen Heinolaan ja
10484: Maakaasuputken jatkaminen Kouvolasta Lah- Hämeenlinnaan välittömästi.
10485: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
10486:
10487: Matti Luttinen Salme Myyryläinen
10488: 268 1979 vp.
10489:
10490: lfoivomusaloite n:o 241.
10491:
10492:
10493:
10494:
10495: Löyttyniemi ym.: Aatteellisten yhdistysten julkaisutoiminnan lii-
10496: kevaihtoverovapaudesta.
10497:
10498:
10499: Ed u s k u n n a 11 e.
10500:
10501: Periaatteessa aatteelliset yhdistykset ovat jossa suomalaiset ammattitaidon avulla ovat
10502: verovapaita. Ne eivät maksa valtionveroa. Sen menestyneet erittäin hyvin.
10503: sijaan kunta harjoittaa harkintaverotusta jul- Kirjojen hintaa ei voi nostaa mielivaltaisesti.
10504: kaisutoiminnan ns. tuotosta. Tämä verotus ei Tällöin on päädyttävä kompromissiin, jossa on
10505: pohjaudu todellisiin tuloksiin, vaan se on erään- arvosteltava se, menevätkö kirjat tällä hinnalla
10506: lainen mielivaltainen harkintavero. Toisena ky- kaupaksi ja kuinka paljon ammattikunta sijoit-
10507: symyksenä on tullut esille liikevaihtoveron so- taa tähän omia resurssejaan. Milcäli tulee ky-
10508: veltaminen aatteellisten yhdistysten julkaisu- symykseen liikevaihtoveromääräys tämän kir-
10509: toimintaan. jallisuuden tuotannolle, on pelättävissä, että
10510: Aatteellisten yhdistysten julkaisutoiminta on kirjojen hinnat nousevat sellaiselle tasolle, että
10511: yleensä ollut vapaa liikevaihtoverosta. Tilanne niiden menekki pienenee ja toisaalta hintojen
10512: on kuitenkin jatkuvasti ollut epävarma ja ky- pitäminen nykyisellä tasolla veron määräämi-
10513: seisen liikevaihtoveron perusteet eivät riittävän sen johdosta tulee mahdottomaksi. Kyseessä on
10514: selväs.ti ole aatteellisten yhdistysten tiedossa. yksinkertaisesti tällä hetkellä, voidaanko käsi-
10515: On mainittu, että julkaisutoiminnan volyymin kirjojen julkaisutoimintaa jatkaa vai ei. Tällä
10516: kasvu on eräs mitta, jonka mukaan katsotaan, hetkellä kalleimpien käsikirjojen hinta on 200
10517: maksetaanko liikevaihtoveroa vai ei. Tämä on -300 mk, ja jos tulee tilanne, että tähän
10518: täysin harkinnanvarainen kysymys ja on toden- lisätään yli 16 % hintaa lisää ja samalla myös-
10519: näköistä, että tällöin ei suinkaan oteta huo- kin kustannukset nousevat, on kirjojen myynti-
10520: mioon jull{aisutoiminnan todellisia kustannuk- hinnan nousu varsin huomattava ja tästä seu-
10521: sia. raa kirjojen menekin tyrehtyminen.
10522: Aatteellisten yhdistysten julkaisut syntyvät Kysymyksessä on siis lähinnä yhteiskunnan
10523: yleensä järjestön jäsenten suorittaman toimin- kannanotto siihen, voidaanko korkeatasoisten
10524: nan tuloksena toimikunnissa, käsikirjojen toimi- käsikirjojen julkaisua edelleen jatkaa vai teh-
10525: tuskunnissa jne. Kun ajattelemme sitä ammatti- däänkö se liikevaihtoveron määräämisellä ky-
10526: taitoa, joka on edustettuna tällaisen käsikirjan seenalaiseksi. On todettava, että tätä toimintaa
10527: luomistyössä, on selvästi nähtävissä, että ky- ei tueta yhteiskunnan taholta muuten kuin eräis-
10528: seessä on ammattikunnan henkinen panos yh- sä harvoissa yksityistapauksissa, joten tällaiset
10529: teiskunnan hyväksi usein tieteellisesti hyvinkin aatteelliset yhdistykset sijoittavat huomattavan
10530: korkeatasoisten kirjojen aikaansaamiseksi. Suo- panoksen yhteiskunnan kehitykseen omalla am-
10531: men kielen kielialueen ollessa tav·attoman pieni mattialallaan.
10532: tiedämme, että kyseeseen tulevat painosmäärät Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
10533: ovat vähäisiä ja siten kirjojen aikaansaaminen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10534: ei suinkaan ole taloudellinen yritys, vaan pyrki-
10535: myksenä on pitää kyseisen tieteenalan tasoa että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
10536: käytettävissä olevin resurs·sein mahdollisim- menpiteisiin aatteellisten yhdistysten jul-
10537: man korkealla. Tästä on näyttönä tämänhet- kaisutoiminnan liikevaihtoverovapauden
10538: kinen tilanne mm. teknisen taidon viennissä, varmistamiseksi.
10539: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
10540:
10541: Pekka Löyttyniemi Toivo Mäkynen
10542: 1979 vp. 269
10543:
10544: Toivomusaloite n:o 242.
10545:
10546:
10547:
10548:
10549: Maijala ym.: Omasta metsästä hankintakaupan yhteydessä tehdyn
10550: työn arvon saattamisesta kokonaan verovapaaksi myrskytuho-
10551: alueilla.
10552:
10553:
10554: E d u s k u n n a 11 e.
10555:
10556: Eduskunta on hiljattain hyväksynyt hallituk- Korjattavat alueet ovat hyvin epäsäännöllisiä.
10557: sen esityksen maatilatalouden tuloverolain 12 Useimmiten puita on kaatunut hyvin hajalleen,
10558: § :n muuttamisesta niin, että omasta metsästä ja se on vaikeuttanut korjuutyötä nykyisillä
10559: tapahtuneen hankintakaupan yhteydessä tehdyn välineillä. Kansantalouden ja työllisyyden kan-
10560: työn arvo luetaan verotettavaksi tuloksi vain nalta on ollut erittäin tärkeätä pyrkiä korjaa-
10561: siltä osin kuin myydyn puun määrä ylittää 40 maan myrskyn kaatamat puut ja siten vähentä-
10562: kuutiometriä. mään vahinkojen suuruutta.
10563: Viime marraskuussa eräissä osissa maatamme Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
10564: raivonneen myrskyn seurauksena tuhoutui huo- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10565: mattava määrä metsää. Väilttömästi myrskyn
10566: jälkeen käynnistettiin yksityismetsänomistajain että hallitus valmistelisi maatilatalou-
10567: piirissä aikaisempaa runsaampi hankintatoimin- den tuloverolakiin sellaisen muutoksen,
10568: ta omista metsistä, jotta tapahtuneet vauriot että omasta metsästä tapahtuvan han-
10569: olisi saatu niin pieniksi kuin mahdollista. kintakaupan yhteydessä tehdyn työn
10570: Myrskytuhon alaisilta alueilta puutavaraa kor- arvo on kokonaan verovapaata tuloa
10571: jattaessa on yleisesti todettu, että työ on varsin silloin kun hankintatyö suoritetaan
10572: vaikeata ja aikaavievää, joten työn tulokset myrskytuhoalueelta.
10573: muodostuvat paljon normaaleja vähäisemmiksi.
10574: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
10575:
10576: Matti Maijala Mikko Pesälä
10577: 270 1979 vp.
10578:
10579: Toivomusaloite n:o 243.
10580:
10581:
10582:
10583:
10584: Maijala ym.: Metsäveroperusteiden tarkistamisesta eräiden Poh-
10585: jois-Hämeen kuntien osalta.
10586:
10587:
10588: Ed u s kun n a 11 e.
10589:
10590: Maatilatalouden tuloveroasetuksen muuttami- puhtaan tuoton nousua metsän osalta ja kautta
10591: sesta annetulla asetuksella 23. 12. 1976 uudis- maan tapahtuneeseen muuhun nousuun kytkey-
10592: tettiin metsäveroperusteita mm. siten, että tyneenä johti yhtäkkiseen runsaan kolmannek-
10593: eräitä Pirkanmaan pohjoisosan kuntia siirrettiin sen korotukseen puhtaan tuoton arvoissa.
10594: aikaisemmasta, muuta Etelä-Suomea alemmasta Metsäntutkimuslaitoksen kesällä 1978 val-
10595: 3. metsäveroalueesta pääosan Etelä-Suomea kä- mistuneen selvitystyön tulokset osoittavat tällä
10596: sittävään uuteen 3. metsäveroalueeseen. Tämä alueella seuraavaa:
10597: siirto merkitsi ko. alueelle ylimääräistä 15 % :n
10598:
10599: Nykyisen asetuksen mukaiset metsäveroluvut IA IB II III IV
10600: alueella 3 ......................... 6,9 5,7 3,7 2,5 1,6
10601: Metsäntutkimuslaitoksen uudet laskelmat:
10602: Ikaalinen ja Kuru ..................... 6,1 5,2 3,5 2,3 1,4
10603: Viljakkala, Ruovesi, Mänttä, Vilppula, Kuo-
10604: revesi, Juopajoki .................... 6,2 5,2 3,6 2,4 1,4
10605: Nykyisen asetuksen mukaiset metsäveroluvut
10606: alueella 5 .......................... 6,0 5,4 3,4 2,0 1,1
10607:
10608:
10609: Näiden laskelmien perusteella verotustasoa Virtain kaupunki kuuluu nykyisin ainoana
10610: ei voi pitää oikeudenmukaisena. Tuntuisi var- alueena Pohjois-Hämeessä metsäveroalueeseen
10611: sin perustellulta siirtää laskelmassa mainitut 5. Sen osalta vastaava vertailu osoittaa seu-
10612: kunnat metsäveroalueeseen 5 mahdollisimman raavaa:
10613: pian.
10614:
10615: Nykyisen asetuksen mukaiset metsäveroluvut IA IB II III IV
10616: alueella 5 ......................... . 6,0 5,4 3,4 2,0 1,1
10617: Metsäntutkimuslaitoksen uudet laskelmat,
10618: Virrat ..................•.......... 5,4 4,7 3,0 1,9 1,0
10619: Nykyisen asetuksen mukaiset metsäveroluvut
10620: alueella 7 ......................... . 6,2 4,5 2,8 1,7 0,8
10621:
10622:
10623: Ylläolevasta havaitaan, että nykyisin 5. met- tusta. Viime syksyn myrskytuhot kohtelivat ra-
10624: säveroalueeseen kuuluva Virtain kaupunki juimmin juuri tätä kuntaryhmää ja kohdistui-
10625: uusien selvitysten mukaan olisi tuotoltaan lä- vat erittäin voimakkaasti järeään puustoon,
10626: hempänä 7. metsäveroalueen tasoa ja tulisi siir- minkä johdosta suuremmatkin korjaukset saat-
10627: tää siihen välittömästi. tavat myöhemmin tulla ajankohtaisiksi.
10628: Metsäntutkimuslaitos on puolueettomana eli- Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
10629: menä suorittanut laskelmansa, jotka osoittavat tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
10630: mainituissa kunnissa tapahtuvan selvää ylivero- sen,
10631: Toivomusaloite n:o 243 271
10632:
10633: että hallitus kiireellisesti antaisi ase- Viljakkalan ja Vilppulan kunnat siirret-
10634: tuksen maatilatalouden tuloveroasetuk- täisiin nykyisestä 3. metsäveroalueesta
10635: sen muuttamisesta ja että tällöin Ikaa- 5. alueeseen sekä Virtain kaupunki ny-
10636: listen ja Mäntän kaupungit sekä Juupa- kyisestä 5. metsäveroalueesta 7. aluee-
10637: joen, Kuoreveden, Kurun, Ruoveden, seen.
10638: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
10639:
10640: Matti Maijala Toivo Yläjärvi
10641: Einari Nieminen Hannu Tenhiälä
10642: 272 1979 vp.
10643:
10644: Toivomusaloite n:o 244.
10645:
10646:
10647:
10648:
10649: Maijala ym.: Auto- ja moottoripyöräverotuksessa noudatettavan
10650: autoverokertoimen vuosittaisesta alentamisesta.
10651:
10652:
10653: E d u s k u n n a 11 e.
10654:
10655: Henkilöautoihin kohdistuvaa veroa tuonnin On ilmeistä, että autoverolaskennan muutta-
10656: yhteydessä on meillä kannettu vuodesta 1958 minen yleistä kansainvälistä tapaa seuraten ei
10657: alkaen. Sen alkuperäisenä tarkoituksena oli voi- ole mahdollista. Näin ollen olisi pyrittävä sel-
10658: makkaan ostoryntäyksen jarruttaminen sekä laiseen muutokseen, joka voisi olla toteuttamis-
10659: valuutta- ja kauppatasapainoon vaikuttaminen. kelpoinen. Nykyistä autoverokerrointa 1,45 x
10660: Kun autoveron rakenne on kaiken aikaa säily- cif + tulliarvo olisi vuosittain tarkistettava.
10661: nyt lähes samana, missä suuren kertoimen Alennus voisi olla 10 %, mikä vastaisi suun-
10662: osuus tullaus- ja verotusarvoon on ollut mää- nilleen kansainvälisen inflaation keskiarvoa.
10663: räävänä, ovat tämän veron johdosta autojen Kertoimen muuttamisella saataisiin aikaan se,
10664: vähittäishinnat nousseet niin kansainvälistä että autojen hinnat nousisivat keskimääräisesti
10665: hintatasoa kuin meillä vallitsevaa elintasoa huo- vain inflaation verran eikä enää jyrkällä auto-
10666: mattavasti voimakkaammin. Tämän johdosta verokertoimella varustettuna. Valtiolle tärkeä
10667: autojen myynti on viime vuosina hidastunut autoverotuotto säilyisi nykyisen suuruisena.
10668: ja jäänyt alle kaikkien niiden laskelmien, joilla Henkilöautojen hintojen voimakas nousu pysäh-
10669: verrataan elintasoamme ja autojen uusiutumis- tyisi, autokauppa elpyisi ja tätä kautta tilanne
10670: tarvetta. sekä autontarvitsijan että autokaupan palveluk-
10671: Kun henkilöauton osuus henkilökuljetuksissa sessa olevien kohdalla normalisoituisi. Tämän
10672: on yli 70 % ja kun henkilöauton hinta nykyi- palvelualan työllisyystilanne paranisi.
10673: sin vaikuttaa noin 6 % :lla elinkustannusindek- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
10674: siin, on aika tarkastella henkilöautoihin kohdis- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10675: tuvaa verotusta tässä mielessä. Viimeisen seit-
10676: semän vuoden aikana ovat henkilöautojen hin- että hallitus kiireellisesti valmistelisi
10677: nat nousseet yli kolminkertaisiksi, missä kehi- auto- ia moottoripyöräverolakiin sellai-
10678: tyksessä on vaikuttanut huomattavalta osalta sen muutoksen, ;olla nykyistä autovero-
10679: myös autoverokerroin. Samanaikaisesti henkilö- kerrointa alennettaisiin vuosittain
10680: autojen myyntiluvut ovat vuosittain huomatta- 10 %:lla.
10681: vasti alentuneet.
10682: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
10683:
10684: Matti Maijala Lauri Palmunen Mikko Kaarna
10685: Mikko Jokela Lea Sutinen
10686: 1979 vp. 273
10687:
10688: Toivomusaloite n:o 245.
10689:
10690:
10691:
10692:
10693: Maijala ym.: Edtyi,sen jaoston asettamisesta haja-asutusalueiden
10694: keh1ttämisen suunnittelua varten a1uepoliittiseen neuvottelu-
10695: kuntaan.
10696:
10697:
10698: Ed u s kun n a 11 e.
10699:
10700: Maaseudun kehittämissuuunittelun pyrkimyk- hittämi~er: _ja tuotannon suuntaaminen siten,
10701: senä on etsiä yhtenäisiä ja käyttökelpoisia pe- että vo1ta1s11n samanaikaisesti ottaa riittävästi
10702: rusteita, jotta kukin hallinnonala voi ristirii- huomioon paikalliset olosuhteet sekä maatalous-
10703: dattomasti toteuttaa maaseudun tasapainoiselle politiikan yleiset ja alueelliset tavoitteet.
10704: kehitykselle asetettuja tavoitteita. On siis tarpeen kehittää ja lisätä jo suun-
10705: Maaseudun kehittämistä haittaa erityisesti nitteluvaiheesta lähtien eri viranomaisten vä-
10706: eri tahoilla toteutettujen toimenpiteiden irral- listä yhteistoimintaa. Niinikään on tarpeen
10707: lisuus, minkä vuoksi maaseudun kehitykseen kehittää keskushallinnos·s·a tapahtuvaa aluepo-
10708: vaikuttavia toimenpiteitä tulisi voida koordi- liitdsta suunnitvelua niin, että eri :sektoreiden
10709: noida nykyistä enemmän. Puutteena on pidet- maaseutualueiden kehittämiseen tarkoitetut
10710: tävä myös sitä, että monien valtakunnallisten suunnitelmat voidaan yhteensovittaa keskeisten
10711: hankkeiden yhveydessä ei ole arvioitu niiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavien toi-
10712: vaikutuksia maaseutualueille. menpiteiden osalta. Ensisijaisesti on tällöin
10713: Esimerkkinä siitä kuinka monien sektorei- kysymys työpaikkojen saantimahdollisuuksien
10714: den toimenpiteet tapahtuvat toisistaan erillään lisäämisestä, toimeentulon sekä palvelujen saa-
10715: ja samallakin maaseutupaikkakunnalla mainit- vutettavuuden parantamisesta.
10716: takoon mm. seuraavat palvelut: kauppa-auto/ Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
10717: kauppapalvelut, postinkuljetus, koululaiskulje- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10718: tus ja maidonkuljetus..
10719: Maaseudun kehittämiseen liittyvien toimen- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10720: piteiden suunnittelussa ja toteutuksessa esiin- aluepoliittisen neuvottelukunnan uudel-
10721: tyviä ongelmia tavataan niin keskushallinnossa, leen järjestämiseksi niin, että haja-
10722: välipartaalla kuin myös kunnissa. asutusalueiden kehittämisen suunnittelua
10723: Maaseutualueiden kehittämisen keskeisiä on- ja koordinointia varten perustettaisiin
10724: gelmia ovat myös maatalouden rakenteen ke- erityinen jaosto.
10725: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
10726:
10727: Matti Maijala Lauri Palmunen
10728: Einari Nieminen Heimo Linna
10729: Lea Sutinen Mikko Jokela
10730: Alvar Saukko Mikko Kaarna
10731:
10732:
10733:
10734:
10735: 35 087900581L
10736: 274 1979 vp.
10737:
10738: Toivomusaloite n:o 246.
10739:
10740:
10741:
10742:
10743: Maijala ym.: Vesilahden saattamisesta kehitysalueiden ulkopuotli-
10744: seksi tukialueeksi.
10745:
10746:
10747: E d u s k u n n a 11 e.
10748:
10749: Sekä Hämeen lääninhallitus että Pirkanmaan kunnan toisesta taajamasta Narvasta 40 km.
10750: Maakuntaliitto ovat esittäneet, että mm. Vesi- Ennusteet väestön ammattirakenteesta viittaavat
10751: lahden kunta nimettäisiin kehitysalueiden ulko- siihen, että uusia työpaikkoja tarvittaisiin. Tam-
10752: puoliseksi tukialueeksi. Aluepoliittista lainsää- pereen seutukaavaliiton rakennesuunnitelmassa
10753: däntöä hiljattain käsiteltäessä tämä ei !lmiten- edellytetäänkin, että Vesilahdella saataisiin
10754: kaan vielä toteutunut. lähivuosina luoduksi 50 uutta työpaikkaa.
10755: Vesilahden kunta on Punkalaitumen kunnan Verotetut tulot asukasta kohti ovat pienim-
10756: naapurikunta. Punkalaidun kuuluu entuudestaan mät Hämeen läänissä. Kunnassa on kaksi taa-
10757: tukialueeseen. Nämä kunnat ovat kuitenkin jamaa, joiden kunnallistekniikkaa parhaillaan
10758: keskenään siinä mielessä samanlaisia, että elin- rakennetaan. Tähän asti on työllisyystilanne
10759: keinorakenne on lähes sama. Vuoden 1975 ollut kunnan pääelinkeinon maatalouden an-
10760: väestönlaskennnan perusteella Vesilahdella sai siosta kohtalainen, mutta parhaillaan ovat työt-
10761: maa- ja metsätaloudesta toimeentulonsa 57,2 %, tömyyslukemat noususuunnassa.
10762: teollisuudesta 9 %, rakennustoiminnasta 7,1 % Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
10763: ja palveluammateista 6,7 %. Asukkaita kun- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10764: nassa on 3 105. Teollisia työpaikkoja omalla
10765: paikkakunnalla on noin 100, minkä lisäksi että hallitus aluelainsäädäntöä valmis-
10766: työssäkäynti kunnan ulkopuolella on varsin tellessaan ryhtyisi toimenpiteisiin Vesi-
10767: laajaa, sillä muualla työssäkäyviä on 210. Kun- lahden kunnan määräämiseksi kehitys-
10768: takeskuksesta on matkaa Tampereelle 31 km ja alueiden ulkopuoliseksi tukialueeksi.
10769: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
10770:
10771: Matti Maijala Mikko Pesälä
10772: 1979 vp. 275
10773:
10774: Toivomusaloite n:o 247.
10775:
10776:
10777:
10778:
10779: Mattsson ym.: Pienituloisten eläkeläisten saaman vuokratulon
10780: vaikutuksen poistamisesta tuloverotuksessa ja eläkkeen mää-
10781: räytymisessä.
10782:
10783:
10784: E d u s k u n n a 11 e.
10785:
10786: Useilla paikkakunnilla, esimerkiksi Tampe- sissa voida katsoa pyrittävän asuntokeinotte-
10787: reella ja Nokialla, on paljon sellaisia omakoti- luun, olisi pikaisesti vaikutettava siihen, että
10788: taloja, joihin on varsinaisen omistajan asunnon käyttökelpoiset asunnot saataisiin tarpeelliseen
10789: lisäksi yläkertaan rakennettu huoneen tai kaksi käyttöön.
10790: huonetta käsittävä asunto. Ne ovat kuitenkin Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
10791: usein tyhjillään, sillä vähävaraiset eläkeläiset kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10792: eivät pysty niitä antamaan vuokralle, koska
10793: asunnosta saatava vuokratulo vaikuttaa eläk- että hallitus ryhtyisi pikaisesti val-
10794: keen määräytymiseen ja tuloverotukseen. mistelemaan esitystä siitä, että pieni-
10795: Valtavan asuntopulan vallitessa ei ole tar- tuloisilla eläkeläisillä ansiotuloksi ei
10796: koituksenmukaista, että valmiit ja käyttökelpoi- katsottaisi verotuksessa ja eläkettä mää-
10797: set asunnot ovat tyhjillään. Tällaiset asunnot rättäessä tuloa, jonka he saavat omassa
10798: olisivat nuorille varsin käyttökelpoisia ,ainakin käytössään olevan omakotitalon yhtey-
10799: tilapäisinä ja opiskelija-asuntoina. Koska pieni- destä vuokraomastaan pienemmästä
10800: tuloisten eläkeläisten kohdalla ei näissä tapauk- asunnosta.
10801: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
10802:
10803: Marjatta Mattsson Mikko Kuoppa Sten Söderström
10804: Seppo Toiviainen E.-J. Tennilä M.-L. Salminen
10805: P. Puhakka
10806: 276 1979 vp.
10807:
10808: Toivomusaloite n:o 248.
10809:
10810:
10811:
10812:
10813: Melin: Yiritysvarallisuuteen kohdistuvan veronhuojennuklsen ai-
10814: ikaansaamisesta.
10815:
10816:
10817: Ed u s k u n n a 11 e.
10818:
10819: Yritysvarallisuus otetaan varallisuusveroa usein joutuvat henkilökohtaiseen vastuuseen
10820: määrättäessä huomioon samalla tavalla kuin yrityksen velvoitteista. Edellä olevan perus-
10821: muukin varallisuus. Eräitä poikkeuksia varojen teella olisi luonnollista, että yritysvarallisuutta
10822: veronalaisuudesta on lähinnä maatilataloudessa. kohdeltaisiin varallisuusverotuksessa lievemmin
10823: Varallisuusverotuksen arvostusperusteet sekä kuin muuta varallisuutta. SamaHa voitaisiin tur-
10824: varallisuusveroasteikko saattavat johtaa koh- vata työpaikkojen säilyttämistä. Yritysvaralli-
10825: tuuttomiin veroseuraamuksiin, sillä esimerkiksi suuden lievempi kohtelu voitaisiin toteuttaa
10826: tuotantotoiminnassa tarvitaan paljon omaisuut- esim. siten, että yritysvarallisuuden nettomää-
10827: ta. Mitä enemmän yrityksellä on työpaikkoja, rästä vähennettäisiin puolet toimitettaessa va-
10828: niin sitä suurempi yritysvarallisuudesta aiheu- rallisuusverotusna. Huojennuksen tulisi koskea
10829: tuva varallisuusvero on. Veron määrään tosin paitsi varallisuusverotuksessa verovelvollisen
10830: vaikuttaa kuinka monta omistajaa yritysvaralli- yrityksen omistamaa varallisuutta myös varalli-
10831: suudella on. Suurin osa tuotannollista toimintaa suutta, joka otetaan huomioon osakkeiden ve-
10832: harjoittavista yrityksistä on osakeyhtiöitä, mut- rotusarvoperusteissa. Mainittakoon, että esim.
10833: ta merkittävä määrä on myös avoimia ja kom- Ruotsissa yritysvarallisuudesta otetaan verotuk-
10834: mandiittiyhtiöitä. Osakeyhtiöissä osakkaat eivät sen kohteeksi ainoastaan 30 %.
10835: omista yrityksen varallisuutta vaan osakkeet. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
10836: Yritysvarallisuus on v,arallisuutta, joka ei si- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10837: nänsä lisää yrityksen omistajien toimeentulo-
10838: mahdollisuuksia tai varallisuutta. Yritystoimin- että hallitus pikaisesti ryhtyisi toi-
10839: nan aiheuttaman riskin vuoksi yrittäjän on aina menpiteisiin tulo- ;a varallisuusverolain
10840: varauduttava sekä yritysvarallisuuden että myös yritysvarallisuutta sekä osakkeiden vero-
10841: yksityisen varallisuuden menettämiseen. Tämä tusarvoperusteita koskevien säännösten
10842: koskee välittömästi yksityistä toiminimeä ja muuttamiseksi siten, että yritysvaralli-
10843: kommandiitti- ja avointa yhtiötä. Käytännössä suuden nettomäärästä otettaisiin varalli-
10844: sama vastuu koskee myös pientä tai keskisuurta suusverotuksessa huomioon vain puolet.
10845: osakeyhtiötä, sillä näissäkin osakkaat hyvin
10846: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
10847:
10848: Ingvar S. Melin
10849: 1979 vp. 277
10850:
10851: Toivomusaloite n:o 249.
10852:
10853:
10854:
10855:
10856: Miettinen ym.: Nestemäisten polttoaineiden varmuusvarastojen
10857: sijoittamisesta Ristiinaan.
10858:
10859:
10860: Ed u s k u n n a II e.
10861:
10862: Mikkelin läänin teollisuustoimikunta on Nestemäisten polttoaineiden varmuusvarasto-
10863: 26. 1. 1979 hyväksynyt Mikkelin läänin energia- jen sijoittamiselle Mikkelin 1äänissä Ristiinan
10864: ohjelman. Ohjelman laadinnan keskeisimpinä kuntaan on olemassa erityisen hyvät perustelut
10865: lähtökohtina ovat olleet mm. valtakunnallisen erityisesti liikenteelliseltä kannalta.
10866: energiasuunnittelun edistyminen ja läänin kun- Varmuusvarastojen sijoittaminen Ristiinaan
10867: tien energia- ja elinkeinopoliittisen aktiivisuu- lisäisi marraskuussa valmistuvan teollisuusradan
10868: den lisääntyminen. ja toisaalta Saimaan syväväylän käyttöä, mikä
10869: Energiaohjelman mukaan energiahuollon var- olisi kansantaloudellisesti järkevää ja siten myös
10870: muuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. valtion edun mukaista. Mikkelin läänin teolli-
10871: Siihen samoin kuin eri polttoaineiden käyttöön suustoimikunta on myös suosittanut nestemäis-
10872: liittyvät läheisesti polttoaineiden ku1jetuskysy- ten polttoaineiden varmuusvarastojen sijoitta-
10873: mykset. Polttoainekuljetukset tapahtuvat Mik- mista Ristiinan kuntaan.
10874: kelin läänissä etupäässä maantiekuljetuksina ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10875: varsin vähäisessä määrin rautatiekuljetuksina. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10876: Vesistökuljetuksien kehittämiseen läänin alueel- muksen,
10877: la tulee hyväksytyn ohjelman mukaankin kiin-
10878: nittää myös erityistä huomiota. PoLttoainetuo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10879: tannon varmuutta silmälläpitäen tulee pyrkiä nestemäisten polttoaineiden varmuus-
10880: 'Saamaan Mikkelin lääniin valtion ylläpitämiä varastojen sijoittamiseksi ja rakentami-
10881: nestemäisten polttoaineiden varmuusvarastoja. seksi Ristiinan kuntaan.
10882: Mikkelin 1ääni on tällä hetkellä ainoa, joss,a var-
10883: muusvanastoja ei ole.
10884: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
10885:
10886: Mauri Miettinen Erkki Liikanen Esko Pekonen
10887: 278 1979 vp.
10888:
10889: Toivomusaloite n:o 250.
10890:
10891:
10892:
10893:
10894: Mikkola ym.: Kotitaloustöiden arvon sisällyittämisesitä kansantulo-
10895: laskelmiin.
10896:
10897:
10898: E d u s k u n n a 11 e.
10899:
10900: Suomalaisessa yhteiskunnassa on havaittavis- hyvinvoinnin kasvusta. Kun kotitalouksissa on
10901: sa voimakas paineen lisäys siitä, että kotona esim. siirrytty ostamaan valmiita ruokia, tämä
10902: työskentelevät perheenemännät ovat vailla so- on näkynyt tuotannon lisäyksenä. Sen sijaan
10903: siaaliturvaa, lomaetuuksia ja ansioeläkettä. Tä- laskelmissa ei ole lainkaan otettu vähennyserä-
10904: mä puute aiheutuu siitä, että kansantulolaskel- nä huomioon "tuotannon" vastaavaa vähene-
10905: missa on jätetty laskelmien ulkopuolelle kaikki mistä kotitalouksien piirissä.
10906: kodissa suoritetut työt, joista ei markkinoilla Meillä on laskettu 75 % kansantulosta kul-
10907: makseta korvausta. kevan kotitaloutta haitavien perheenemäntien
10908: Talous- ja tilastotieteilijät eri maissa katso- käsien kautta kulutukseen. Tähän väliin mah-
10909: vat tällä hetkellä, että kansantulolaskelmissa tuu perheenemäntien tuotannollinen toiminta
10910: on virheellisyyksiä. Niiden ulkopuolelle on kotitalouden piirissä. Perheenemännän asemaa
10911: jätetty monia tekijöitä, joukossa mm. kotita- ovat meillä tutkineet muun muassa tasa-arvo-
10912: loustyöt. Ruotsissa on jo v. 1961 arvioitu koti- asiain neuvo~telukunta ja perhekasvatustoimi-
10913: taloustöiden edustavan n. 20 % kokonaistuo- kunta, jotka toteavat perheenemännän koti-
10914: tannosta. USA:ssa taas 1965 laskettiin näiden taloudessa tekemän työn jääneen vaille kansan-
10915: töiden edustavan 25 % yhteiskunnallisesta hy- taloudellista arvostusta.
10916: vinvoinnista, minkä lisäksi kaikki ns. vapaa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
10917: ajan työt ja vapaaehtoiset palkattomat työt vas- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10918: taisivat melkein puolta tuosta hyvinvoinnista. muksen,
10919: Taloustieteilijöiden tutkimuksiin ja käytän- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10920: nön kokemuksiin nojaten voidaan todeta, että kotitaloudessa suoritettavien töiden ar-
10921: kansantulolaskelmat antavat puutteellisen ja von eli ns. "palkattoman tuotannon"
10922: jopa virheellisen kuvan kokonaistuotannon ja sisällyttämiseksi kansantulolaskelmiin.
10923: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
10924:
10925: Saara Mikkola Eeva Kauppi Ritva Laurila
10926: Tauno Valo Anna-Kaarina Louvo Elsi Hetemäki-Olander
10927: Eva-Maija Pukkio Eeva Kuuskoski-Vitkatmaa Helena Pesola
10928: Pekka Jokinen Helge Saarikoski Tapani Mörttinen
10929: Lauri Impiö Tapio Holvitie Juuso Häikiö
10930: Irma Rihtniemi-Koski Sinikka Karhuvaara Helvi Hyrynkangas
10931: Ulla Puolanne Tuulikki Petäjäniemi Hannu Tenhiälä
10932: Alla Jokinen
10933: 1979 vp. 279
10934:
10935: Toivomusaloite n:o 251.
10936:
10937:
10938:
10939:
10940: Mikkola ym.: Polttoöljyn varmuusvaraston aikaansaamisesta Hä-
10941: meenlinnaan.
10942:
10943:
10944: Ed u s k u n n a II e.
10945:
10946: Selvitettäessä maamme enrgiahuollon toimin- varten. Varmuusvaraston rakentamisesta on io
10947: takykyä kansainvälisten öljykriisien sattuessa on tehty alustavå selvitys.
10948: todettu, että maamme polttoainevarastot ovat Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
10949: riittämättömät. Kotimaisten polttoaineiden käy- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10950: tön kehittämisen lisäämisen ohella olisikin muksen,
10951: myös ulkomaisten polttoaineiden varastointika-
10952: pasiteettia lisättävä. Hämeenlinnassa on jo pit- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10953: kään ollut suunnitteilla polttoöljyn varmuusva- polttoöljyn varmuusvaraston suunnitte-
10954: raston rakentaminen koko maakunnan asutuk- lemiseksi ja rakentamiseksi Hämeen-
10955: sen, teollisuuden ja puolustuslaitoksen tarpeita linnaan.
10956: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
10957:
10958: Saara Mikkola Tapani Mörttinen Helge Siren
10959: Olavi Nikkilä Lea Savolainen Hannu Tenhiälä
10960: Eino Grönholm
10961: 280 1979 vp.
10962:
10963: Toivomusaloite n:o 252.
10964:
10965:
10966:
10967:
10968: Muurman ym.: Palkkaverojärjestelmään siirtymisestä.
10969:
10970:
10971: Ed u s k u n n a 11 e.
10972:
10973: Tuloverotuksen yksinkertaistamispyrkimykset teeksi, olisi ryhdyttävä kehit·tämään ennakko-
10974: eivät ole juuri johtaneet tuloksiin. Tavallisen perintäjärjestelmää ja tuloverotusta siten, että
10975: palkansaajankin, jolla ei ole muuta tuloa kuin ennakkoperinnän ja lopullisen verotuksen vas-
10976: palkkansa, pitää vuosittain täyttää veroilmoitus. taavuus paranisi nykyisestään. Erityisesti olisi
10977: Verotuksen lopputulos selviää vast·a lähes vuot- kiireellisesti korjattava ennakkoperintäjärjestel-
10978: ta myöhemmin. Jo verovuoden aikana veroil- män tasapuolisuudessa olevat puutteet eri tu-
10979: moitusta varten on talletettava tositteita. Mi- lonsaajaryhmien kesken.
10980: käli haluaa välttyä valtiolle annettavasta vero- Edellä esitetyn johdosta kunnioittavasti eh-
10981: luotosta, on pyydettävä verokirjansa työnanta- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10982: jalta ja käytävä verovirastossa anomassa alen- muksen,
10983: nusta ennakonpidätykseen.
10984: Niin kutsutussa palkkaverojärjestelmässä pal- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10985: kasta suoritettava pidätys pääsääntöisesti muo- tuloveron määrää ja perintää koskevien
10986: dostaa lopullisen verotuksen. Vaikka tätä jär- säännösten kehittämiseksi tavoitteena
10987: jestelmää ei asetettaisikaan välittömäksi tavoit- niin kutsuttu palkkaverojärjestelmä.
10988: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
10989:
10990: Peter Muurman Jouko Tuovinen Risto Tuominen
10991: Niilo Hämäläinen Kaj Bärlund Reino Breilin
10992: Markus Aaltonen Mikko Rönnholm Paula Eenilä
10993: Pertti Hietala
10994: 1979 vp. 281
10995:
10996: Toivomusaloite n:o 253.
10997:
10998:
10999:
11000:
11001: Muurman: Palkasta toimitettavan ennakonpidätyksen alentami-
11002: sesta.
11003:
11004:
11005: E d u s k u n n a II e.
11006:
11007: Ennakkoperintälain 13 § :n 3 momentissa to- Bruttoveroaste on maassamme li1kkunut
11008: detaan seuraavaa: "Palkasta, jota ei makseta 40 % :n tienoilla. Viime vuoden aikana brutto-
11009: pääasiallisesti säännöllisin väliajoin tai joka suo- veroaste on hienoisesti alentunut. Ennakkope-
11010: ritetaan sivutoimesta taikka tilapäisestä työstä, rintälain 13 §: n 3 momentissa tarkoitetusta
11011: ennakonpidäty.s on toimitettava asetuksella sää- palkasta toimitettu ennakonpidätys on tuntu-
11012: dettävän prosenttiluvun mukaan, joka ei saa vasti kansalaisten keskimääräistä lopullista ve-
11013: olla suurempi kuin 50. Mainittu prosenttiluku rotusta suurempi, mikä ei ole tarkoituksenmu-
11014: voidaan määrätä eri suuruiseksi palkan perus- kaista. Mm. viime vuonna jouduttiin muutoin
11015: teesta ja määrästä riippuen. Palkkaturvalain tältä vuodelta liikaa perittäviä ennakonpidä-
11016: ( 649/73) nojalla maksettavasta suorituksesta tyksiä alentamaan erityislailla.
11017: toimitettavasta ennakonpidätyksestä säädetään Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11018: niinikään asetuksella. Tämän momentin mukais- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11019: ta pidätystä ei kuitenkaan ole toimitettava
11020: 20 markkaa pienemmästä palkasta." että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11021: Asianomaisen asetuksen ( 229/7 6) nojalla ennakkoperintälain 13 §:n 3 momentis-
11022: ennakkoperintälain 13 § :n 3 momentissa tar- sa tarkoitetusta palkasta toimitettavan
11023: koitetusta palkasta toimitetaan ennakonpidätys ennakonpidätyksen alentamiseksi lO:llä
11024: seuraavasti: prosenttiyksiköllä niin, että ennakonpi-
11025: Nostettavan tai hyvitettävän Ennakonpidätys dätys 20,00-200,00:n nostettavan tai
11026: palkan määrä, mk % hyvitettävän palkan määrästä (mk)
11027: 20,00-200,00 30 alennettaisiin 20 %:iin, vastaavasti
11028: 200,01-500,00 40 200,01-500,00:n määrästä 30 %:iin
11029: 500,01 tai enemmän 50 ja 500,01:n tai sitä suuremmasta mää-
11030: rästä 40 %:iin.
11031: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
11032:
11033: Peter Muurman
11034:
11035:
11036:
11037:
11038: J6 087900581L
11039: 282 1979 vp.
11040:
11041: Toivomusaloite n:o 254.
11042:
11043:
11044:
11045:
11046: Myyryläinen ym.: Kehitysvammaisten hoidosta myönnettävän vero-
11047: vähennyksen yhtenäistämisestä.
11048:
11049:
11050: E d u s k u n n a 11 e.
11051:
11052: Tulo- ja varallisuusverolain 31 §:n nojalla Käsityksemme mukaan ei voi olla oikein ja
11053: on verovelvollisella oikeus vähentää tulosta perusteltua, että kehitysvammaisen hoidosta
11054: kohtuullinen määrä sekä valtion- että kunnallis- myönnettävän vähennyksen suuruus vaihtelee
11055: verotuksessa mm. siinä tapauksessa, että hänen niin suuresti eri kunnissa kuin nykyään on
11056: perheessään on huollettavana kehitysvammai- asian laita. Tästä syystä eri perheet joutuvat
11057: nen. Tämä onkin perusteltua sen vuoksi, että keskenään eriarvoiseen asemaan siitä riippuen,
11058: kehitysvammaisen hoidosta aiheutuu perheelle missä kunnassa he sattuvat asumaan. Kuiten-
11059: monia sellaisia kustannuksia, joita toisilla per- kaan kehitysvammaisen hoidon kustannukset
11060: heillä ei lainkaan ole. eivät voine erota kovinkaan suuressa määrin
11061: Kehitysvammaisen hoidosta tulo- ja varalli- eri paikkakunnilla.
11062: suusverolain nojalla myönnettävän vähennyksen Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
11063: suuruus voi olla nykyisellään enimmillään 4 000 nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11064: markkaa (848/77). Vakavaksi ongelmaksi vä- muksen,
11065: hennystä myönnettäessä on kuitenkin muodos-
11066: tunut se, että vähennyksen suuruus voi vaih- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
11067: della varsin paljon eri paikkakuntien kesken. menpiteisiin kehitysvammaisen hoidosta
11068: Nimittäin paikallisen verolautakunnan harkin- myönnettävän verovähennyksen yhte-
11069: nassa on lopulta se, kuinka suuri vähennys näistämiseksi samansuuruiseksi koko
11070: verotuksessa kullakin paikkakunnalla hyväksy- maassa.
11071: tään. Näin ollen vähennyksen suuruus voi vaih-
11072: della periaatteessa 0-4 000 markkaan.
11073: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
11074:
11075: Salme Myyryläinen Olli Helminen
11076: Aimo Ajo Helge Siren
11077: Lea Savolainen Anna-Liisa Piipari
11078: Matti Luttinen Eino Grönholm
11079: 1979 vp. 283
11080:
11081: Toivomusaloite n:o 255.
11082:
11083:
11084:
11085:
11086: Mäki-Hakola ym.: Kotimaisen sokerijuurikkaan saattamisesta alku-
11087: tuotevähennyksen piiriin liikevaihtoverotuksessa.
11088:
11089:
11090: Ed u s k u n n a II e.
11091:
11092: Liikevaihtoverolain 4 § :n mukaan sokerijuu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11093: rikkaan myynti juurikassokeritehtaille on useim- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11094: mista muista maataloustuotteista poiketen liike- muksen,
11095: vaihtoveron alaista. Tämä nostaa kotimaisen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11096: juurikassokerin hintaa runsaat 30 p kiloa kohti. kotimaisen sokerijuurikkaan saattami-
11097: Saattamalla sokerijuurikas liikevaihtoverolain seksi liikevaihtoverolain 4 §:ssä tarkoi-
11098: alkutuotevähennyksen piiriin voitaisiin merkit- tetun alkutuotevähennyksen piiriin.
11099: tävästi alentaa kotimaisen sokerin hintaa ja
11100: samalla parantaa kotimaisen sokerintuotannon
11101: edellytyksiä.
11102: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
11103:
11104: Pentti Mäki-Hakola Olavi Nikkilä Sampsa Aaltio
11105: 284 1979 vp.
11106:
11107: Toivomusaloite n:o 256.
11108:
11109:
11110:
11111:
11112: Mäkynen ym.: Opiskelija-asuntotuotannon pääoman saannin tur-
11113: vaamisesta.
11114:
11115:
11116: Ed u s kun n a 11 e.
11117:
11118: Yhtei&kunnan asettamien koulutuspoliittisten vuokrasta on kohonnut uusimmissa opiskelija-
11119: tavoitteiden 'toteuttaminen vaatii tuekseen riit- asunnoissa jo yli puoleen. Pääomakustannusten
11120: tävää, kohtuuhintaista ja hyvätasoista opiskeli- alentaminen onkin nähty tärkeimpänä tekijänä
11121: ja-asuntotuotantoa. 1970-luvulla tästä tuotan- opiskelijoiden asumiskustannusten alentami~
11122: nosta ovat vastanneet lähes yksinomaan opiske- sessa.
11123: lijajärjestöjen perustamat ja hallitsemat opiske- Myös ns. omapääoma, jonka osuus esimer-
11124: lija-asuntoyhteisöt. Näiden toimesta on raken- kiksi kunnallisessa vuokra-asuntotuotannossa on
11125: nettu vuosittain 1 500-4 500 asuntopaikkaa. noin 10 prosenttia hankinta-arvosta, on jou-
11126: Huolimatta siitä, että opiskelija-asuntotuo- duttu järjestämään lainana yksityisiltä raha-
11127: tanto on ollut kokonaisuudessaan valtion osa- markkinoilta. Omapääoman puuttumisen vuok-
11128: lainoittamaa, ovat vuokrat kohonneet voimak- 'Si muodostuvat opiskelija-asuntojen vuok-
11129: kaasti. Asumismenot muodostavatkin varsin rat 1-2 markkaa korkeammiksi kuin normaa-
11130: suuren osan opiskelijoiden kokonaismenoista. lien vuokra-asuntojen vuokrat. Osan tästä "yli-
11131: Valtion opintotukikeskuksen ( VOTK) uusim- määräisestä" vuokria kohottavasta kustannus-
11132: man tutkimuksen "Opiskelijoiden asuminen erästä maksavat opiskelijat ja osan valtio asu-
11133: 1977" mukaan osuus oli keskimäärin noin 15 mistuen ja asumislisän muodossa.
11134: prosenttia. Varsinkin uusien opiskelija-asunto- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
11135: jen vuokrien kohotessa ovat myös asumiskus- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11136: tannukset kohonneet huolimatta asumistuen ja
11137: asumislisän alentavasta vaikutuksesta. että hallitus pikaisesti valmistelisi esi-
11138: Opiskelija-asuntoyhteisöt ovat rahoittaneet tyksen, jolla opiskelija-asuntotuotannon
11139: rakentamisensa lähes yksinomaan velkapääoman omapääoman saanti turvataan.
11140: turvin. Tästä syystä pääomakustannusten osuus
11141: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
11142:
11143: Toivo Mäkynen Markus Aaltonen Anneli Kivitie
11144: Terhi Nieminen-Mäkynen Pirjo Ala-Kapee Christoffer tTaxell
11145: Anna-Kaarina Louvo Saara-Maria Paakkinen Paula Eenilä
11146: Tarja Halonen Liisa Jsakonsaari
11147: 1979 vp. 285
11148:
11149: Toivomusaloite n:o 257.
11150:
11151:
11152:
11153:
11154: Männistö ym.: Maakaasun johtamisesta Itä-Suomen energia:tarpei-
11155: ta varten.
11156:
11157:
11158: E d u s k u n n a 11 e.
11159:
11160: Energiahuollon järjestäminen Itä-Suomen keskusten lisäksi Pohjois-Savon maakunnassa
11161: alueella on eräs ensimmäisiä edellytyksiä teol- on kasvavaa merkitystä matkailulla, puoltaa
11162: lisuuden sijoittumiseksi Itä-Suomeen ja samalla maakaasun käyttöönotto parhaana energianläh-
11163: se on koko valtakuntamme eri alueiden tasa- teenä paikkaansa, sillä se ei aiheuta luonnon
11164: puolisen kehittämisen ehto. saastumista ja vesistöjen pilaantumista.
11165: Tästä syystä on suoritettu tutkimuksia maa- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
11166: kaasuputken rakentamisesta Kuusankoskelta kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11167: Ristiinan-Mikkelin-Juvan kautta Varkau-
11168: teen. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11169: Pohjois-Savon kehittämisen kannalta olisi maakaasun johtamiseksi Itä-Suomen
11170: ensiarvoista, että paitsi Varkauteen, johdettai- alueen energiatarpeisiin aina Ylä-Savoon
11171: siin maakaasua myös Varkaudesta pohjoiseen asti.
11172: aina Ylä-Savon alueelle asti. Koska teollisuus-
11173: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
11174:
11175: Lauha Männistö Jorma Rantala V. J. Rytkönen
11176: 286 1979 vp.
11177:
11178: Toivomusaloite n:o 2.58.
11179:
11180:
11181:
11182:
11183: Männistö ym.: Kaivostoiminnan aloittamisesta Kaavilla.
11184:
11185:
11186: E d u s k u n n a 11 e.
11187:
11188: Myllykoski Oy on ilmoittanut, että yhtiön taan, että valtion toimesta olisi ennakkoon
11189: nykymuotoinen kaivostoiminta Kaavin Luikon- estettävä tämä kehitys.
11190: lahdessa loppuu vuoteen 198.5 mennessä, ellei Mielestämme olisi lisättävä valtion rahoitus-
11191: uusia löydöksiä saada. Henkilöstömäärä, joka ta malminetsintään, jotta mahdolliset uudet
11192: nyt on malminetsintä- ja muissa ulkopuolisissa esiintymät voitaisiin löytää ja hyödyntää. Jos
11193: töissä olevat mukaanlukien n. 220 henkeä, tu- kaivostoiminnalle ei löydy edellytyksiä, olisi
11194: lee lähimmän viiden vuoden aikana vähenty- turvattava kaivostoimintaa vastaavan teollisuu-
11195: mään vuosittain 5-10 prosentilla. Yhtiö on den saaminen paikkakunnalle. Esim. lakisäätei-
11196: ilmoittanut toteuttavansa tuotannon muutok- sen sijainninohjauksen avulla tai valtion oman
11197: sen, joka perustuu talkin rikastamiseen ja hie- yritystoiminnan kautta olisi mahdollista estää
11198: nojauhatukseen, mutta sen jälkeen tarvittavan Kaavin kuntaa ja kuntalaisia uhkaavat mene-
11199: työvoiman määrä on vain n. 50 henkilöä. tykset.
11200: Näin suurella työpaikkojen menetyksellä on Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
11201: erittäin huomattava kielteinen merkitys asian- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11202: omaisille työntekijöille ja koko Kaavin kun-
11203: nalle. Kun laskelmat osoittavat, että myös että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11204: peruselinkeinoissa vähenee työvoima, merkit- kaivostoiminnan tai korvaavan teollisuu-
11205: see kehitys niin suuria vaikeuksia Kaavin kun- den sijoittamiseksi Kaavin kuntaan.
11206: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
11207:
11208: Lauha Männistö Petter Savola
11209: Jorma Rantala V. J. Rytkönen
11210: 1979 vp. 287
11211:
11212: Toivomusaloite n:o 259.
11213:
11214:
11215:
11216:
11217: Nieminen-Mäkynen ym.: Vanhempiensa luona asuvien opiskdi-
11218: joiden verottoman työtulon alarajan korottamisesta.
11219:
11220:
11221: E d u s k u n n a 11 e.
11222:
11223: Opiskelevan nuoren ei voida olettaa tulevan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11224: toimeen ilman mm. vapaa-aikaan liittyviä hen- menpiteisiin valtion takaamaa opintolai-
11225: kilökohtaisia menojaan opiskeluun liittyvien naa vailla olevan, vanhempiensa kanssa
11226: kustannusten lisäksi. Tämä on osaltaan tuomas- asuvan opiskelijan verotloman työtulon
11227: sa painetta ansiotyön tekemiseen opintotuen alarajan korottamiseksi 50 prosenttiyk-
11228: saannin vaikeutuessa. Näin ollen on perusteltua, sikköä suuremmaksi kuin on kulloinkin
11229: että opintolainaa vaille jäävien, vanhempiensa voimassa oleva verotettavan työtulon
11230: kanssa asuvien opiskelijoiden verottoman työ- alaraja, siten, että se on vuosittain rahan
11231: tulon alarajaa korotetaan. arvon muutoksia vastaava.
11232: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
11233: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11234: sen,
11235: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
11236:
11237: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko Itälä
11238: Helvi Hyrynkangas Anneli Kivitie
11239: 288 1979 vp.
11240:
11241: Toivomusaloite n:o 260.
11242:
11243:
11244:
11245:
11246: Nieminen-Mäkynen ym.: Opiskelijavähennyksen myöntämisestä
11247: verotuksessa opintolainaa vailla olevan opiskelijan vanhem-
11248: mille.
11249:
11250:
11251: E d u s k u n n a 11 e.
11252:
11253: Opintolainojen valtiontakauksen myöntämi- ta valmistuu vasta 25 vuoden iässä, joten ko-
11254: selle asetettujen ehtojen kiristyminen on johta- tona asuvan ja ilman opintolainaa olevan opis-
11255: nut opiskelupaikkakunnaltaan kotoisin olevat ja kelijan vanhemmilla tulisi olla oikeus suorittaa
11256: vanhempiensa luona asuvat opiskelijat sekä hei- tästä opiskelijavähennys verotuksessaan.
11257: dän vanhempansa eriarvoiseen asemaan muihin Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
11258: opiskelijaryhmiin nähden. Erityisen kärjistynyt tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11259: tilanne on suurimpien korkeakoulupaikkakun- sen,
11260: tien ja niiden ympäristökuntien kohdalla. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11261: Vanhempiensa kanssa asuvien opiskelijoiden menpiteisiin sellaisen lainsäädännön sää-
11262: jääminen vaille opintolainaa asettaa vanhemmil- tämiseksi, jolla vanhempiensa kanssa
11263: le velvollisuuden elättää täysi-ikäisiäkin jälke- asuvan, valtion takaamaa opintolainaa
11264: läisiään ja kustantaa heidän opiskelunsa. Kui- vailla olevan opiskelijan vanhemmat voi-
11265: tenkaan vanhemmat eivät enää jälkeläisensä sivat verotuksessaan suorittaa opiskelija-
11266: kahdeksantoista ikävuoden jälkeen saa suorittaa vähennyksen jälkeläisensä 25 ikävuoteen
11267: opiskelijavähennystä verotuksessaan. Kuitenkin saakka, edellyttäen, että jälkeläinen on
11268: hyvin harvat lapset päättävät opintonsa kah- kunakin verotusvuonna opiskellut vähin-
11269: deksantoista vuoden iässä. Valtaosa opiskelijois- tään seitsemän kuukauden ajan.
11270: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
11271:
11272: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko 1tälä
11273: Helvi Hyrynkangas Anneli Kivitie
11274: 1979 vp. 289
11275:
11276: Toivomusaloite n:o 261.
11277:
11278:
11279:
11280:
11281: Niskanen: Valtion elektroniikkateollisuuden kehittämisestä ja yk-
11282: sityisen elektroniikkateollisuuden valtiollistamisesta.
11283:
11284:
11285: Ed u s kun n a 11 e.
11286:
11287:
11288:
11289: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö.
11290:
11291: Aloitteen tarkoituksena on maamme taloudel- tiollista elektroniikkateollisuutta. Uusien tuo-
11292: lisen perustan lujittaminen ja talouden raken- tantolaitosten sijoittelussa ot!ett.aisiin huomioon
11293: nemuutoksen edistäminen voimistamaHa val- alueellinen kehittämistarve.
11294:
11295:
11296:
11297:
11298: ALOITTEEN PERUSTELUT.
11299:
11300: Suomi on Länsi-Euroopan pieniä, kehittynei- tehottomasti ja maamme työläisten ja toimihen-
11301: tä kapitalistisia maita. Muista vastaavista mais- kilöiden korkea tiedon ja taidon taso on jäänyt
11302: ta maamme erottaa kuitenkin tuotannon ja vaille täyttä käyttöä. Samoin tieteen ja teknii-
11303: viennin yksipuolinen, käänteinen erikoistumi- kan mullistuksen tuoma tiedon ja taidon lisä
11304: nen. Muille pienille, kehittyneille kapitalistisille on jäänyt liiaksi syrjään.
11305: maille on ominaista erikoistuminen tiettyihin Vuosikymmenien kokemus osoi:ttaa, että yksi-
11306: työvoimavaltaisiin korkeajalosteisiin tuotteisiin tyinen suurpääoma on kiinnostunut etupäässä
11307: erityisesti metallin ja kemian alalla. Suomen metsäteollisuuden ja sen apualojen sekä osittain
11308: taloutta leimaa edelleenkin ,erikoistuminen pää- metalliteollisuuden k,ehiaämisestä. Siksi tuotan-
11309: omavaltaisiin, alhaisen jalostusasteen tuotteisiin torakenteen monipuolistaminen on mahdollista
11310: puuta muokkaavassa ja jalastavassa teollisuu- vain lisäämällä valtion osuutta tuotannossa.
11311: dessa. Tästä epäedullisesta tuotannon ja vien- Samassa yhteydessä voidaan turvata se, etteivät
11312: nin erikoistumisesta poikkeaa ainoastaan Suo- teollisuutemme avainalat joudu riippuvaisiksi
11313: men ja Neuvostoliiton kauppasuhteiden kehitty- kansainvälisistä monopoleista tai niiden täällä
11314: minen ja niiden ansiosta syntynyt vientiin pys- toimivista tytäryhtiöistä.
11315: tyvä metalliteollisuus. Elektroniikkateollisuus ja siihen läheisesti
11316: Puunjalostusteollisuuden monopolien valta- liittyvät teollisuuden alat muodostavat yhden
11317: asema ja siihen kytkeytyvä talouden rakenteen keskeisistä tuotantorakenteemme kehittämis-
11318: yksipuolisuus on johtanut siihen, että tuotan- suunnista. Tällä hetkellä olemme tällä alalla vie-
11319: non tuloksista poikkeuksellisen suuri osa - lä suurelti ulkomaisen tuonnin varassa, vaikka
11320: kun vertaa muihin kapitalistisiin maihin - hu- myös oma vientikelpoinen tuotanto onkin pääs-
11321: penee olemassa olevan tuotannon laajenemiseen syt alkuun. Maassamme on ulkomaisen tuonnin
11322: ilman että valtavM investoinnit vastaavasti hyö- lisäksi jonkin verran ulkomaisten yhtiöiden
11323: dyttävät kansaamme. elektroniikan tuotteiden valmistusta, mutta nii-
11324: Tuotantovoimien kehitys on maassamme ol- den asema taloudessa on nähtävä pikemminkin
11325: lut nopeaa, mutta samalla erittäin epätasaista. kielteisenä, koska niiden suunnittelu- ja kehit-
11326: Kotimaisia raaka-aineita on hyödynnetty perin telytyö tapahtuu pääasiallisesti pääyhtiöissä ja
11327: 37 087900581L
11328: 290 Toivomusaloite n:o 261
11329:
11330: joka tapauksessa pääyhtiöiden laskuun. Koti- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11331: maisten yhtiöiden suuntautuminen elektroniik- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11332: kaan on vasta alkamassa.
11333: Kun maamme alueelliset kehityserot ovat että hallitus ryhtyisi toimiin maamme
11334: merkittävät, on tarkoituksenmukaista, että val- valtiollisen tai valtiojohtoisen elektro-
11335: tio laajentaa voimakkaasti osuuttaan elektro- niikka-alan ja siihen läheisesti liittyvien
11336: niikkateollisuudessa, sillä taloudellisten kiihok- teollisuuden alojen kehittämiseksi voi-
11337: keiden käyttö yksityisten yhtiöiden houkuttele- makkaasti ja suunnitelmallisesti ot-
11338: miseksi tarkoituksenmukaisiin sijaintipaikkoihin taen tuotantolaitosten sijoittelussa huo-
11339: ei osoittaudu toimivaksi menetelmäksi. Valtion- mioon alueellisen kehittämistarpeen sekä
11340: yhtiöiden tehtävänä on tähänkin asti ollut tutkisi siinä yhteydessä yksityisomistuk-
11341: alueellisen kehityksen tasapainottaminen ja sessa olevan elektroniikkateollisuuden
11342: uuden teollisuuden kehittäminen. ottamista yhteiskunnan haltuun.
11343: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
11344:
11345: Helvi Niskanen
11346: 1979 vp. 291
11347:
11348: Toivomusaloite n:o 262.
11349:
11350:
11351:
11352:
11353: Niskanen ym.: Paperitehtaan rakentamisesta Ouluun.
11354:
11355:
11356: E d u s k u n n a 11 e.
11357:
11358: Kajaani Osakeyhtiö on varannut Oulun 15 434 työtöntä, eli 11,9 prosenttia työvoimas-
11359: kaupungilta maa-alueen paperitehtaan rakenta- ta on työttömänä.
11360: mista varten. Paperitehtaan rakentaminen Ou- Oulun paperitehtaan rakentamiselle on ole-
11361: lun Oritkariin on Kajaani Oy:n ensisijainen massa mahdollisuuksia. Pohjois-Suomessa on
11362: suuri investointihanke, jonka kustannusarvio. on valtiojohtoista puunjalostusteollisuutta, jonka
11363: noin 500 miljoonaa markkaa. Oulun kaupun- tuotteiden jatkojalostusta olisi kehitettävä.
11364: gin kanssa tekemässään maa-alueen varaussopi- Teollisuutemme voi luoda pysyviä työpaikkoja
11365: muksessa yhtiö on sitoutunut rakentamaan ennen muuta jalostusasteen kohottamisen kaut-
11366: paperitehtaan vuoteen 1982 mennessä. ta. Mikäli Kajaani Oy ei saa tehdashanketta
11367: Oulun ja ympäristökuntien vaikean työlli- vireille, olisi Ouluun perustettava paperitehdas
11368: syystilanteen vuoksi tehtaan rakennustyön alul- valtiojohtoisuuden pohjalle.
11369: le saaminen olisi välttämätöntä. Oulussa on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11370: riittävästi työvoimaa sekä tehtaan tuotantotoi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11371: mintaa että sen rakentamista va.rten. Oulun muksen,
11372: seudulla on myöskin työttömiä insinöörejä ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
11373: teknikoita. Työvoimaviranomaisten viimeisen joilla kiirehdittäisiin ja edistettäisiin pa-
11374: tilaston mukaan Oulun työvoimapiirissä on peritehtaan rakentamista Ouluun.
11375: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
11376:
11377: Helvi Niskanen Vappu Säilynoja
11378: 292 1979 vp.
11379:
11380: Toivomusaloite n:o 263.
11381:
11382:
11383:
11384:
11385: Niskanen ym.: Asunto-Olojen kehittämisen perustavoitteet sisäl-
11386: tävän lainsäädännön aikaansaamisesta.
11387:
11388:
11389: Ed u s kun n aU e.
11390:
11391: Asunto-olojen parantamiseen on merkittä- viä, mm. asumisen laatuun liittyvät kysymyk-
11392: vämmin kiinnitetty huomiota vasta sotien jäl- set. Vanhojen asuntojen uusimistarve on suuri.
11393: keisenä aikana. Aikaisemmin yhteiskunta pyrki Viime ja tämän vuosikymmenen aluerakentami-
11394: vaikuttamaan asunto-olojen kehitykseen lähinnä sen haittojen vähentämiseen ei vielä ole sanot-
11395: vain vuokria säännöstelemällä. tavasti paneuduttu.
11396: Sellaiset seikat kuin asuntotuotannon edistä- Nykyinen asuntolainsäädäntömme kaipaa
11397: minen, asumiskustannusten alentaminen sekä uudistuksia. Se sisältää ristiriitaisuuksia tavoit-
11398: asuntojen varustetason parantaminen ja asumis- teiden osalta ja jo lainsäädännön ymmärtämi-
11399: väljyyden lisääminen eivät olleet varsinaisesti seksi tulisi säädöksiä yhdenmukaistaa.
11400: tavoitteina. Asuntopoliittista järjestelmäämme sääteleviin
11401: Aluksi toisen maailmansodan jälkeenkin pi- lakeihin ja asetuksiin ei sisälly riittävästi yksi-
11402: dettiin valtiovallan toimenpiteitä väliaikaisluon- löityjä tavoitteita eikä keinoja, joilla puutut-
11403: teisina. Tarkoituksena oli voittaa sodan vuoksi taisiin asunto-ongelmiemme varsinaisiin syihin:
11404: syntynyt asuntopula ja korvata menetetty asun- voitontavoitteluun ja keinotteluun perustuvaan
11405: tokanta. markkinamekanismiin. Täten asuntotuotantoam-
11406: Tätä tilapäistä toimintaa harjoitettiin 1960· me ja asuntojen jakelua määrää asunnontarpeen
11407: luvun puoliväliin asuntohallituksen perustami- sijasta paljolti maksukykyinen kysyntä eli pank-
11408: seen saakka. Silloin siirryttiin asunto-ohjelmoin- kisuhteet.
11409: tiin, asetettiin tuotannolliset tavoitteet 10-vuo- Asumista on pidettävä kansalaisten perus-
11410: tiskaudeksi 1966-75. Tavoitteisiin ei pyritty oikeutena. Asunto ja sen lähiympäristö muo-
11411: määrätietoisesti, mutta ne saavutettiin kuiten- dostavat puitteet suurelle osalle yksilön toimin-
11412: kin suurten vuosittain tapahtuneiden heilahte- noista. Myös lasten terveyteen, kasvuun ja ke-
11413: lujen jälkeen. hitykseen asunnolla on tärkeä merkitys.
11414: Asuntotuotantolainsäädännön tavoitteet oli- Vuoden 1976 toukokuussa valmistuneessa
11415: vat alkuaan selvästi tuotantopoliittisia. Halut- valtakunnallisessa asunto-ohjelmassa katsottiin
11416: tiin saada aikaan riittävä asuntotuotanto valtio- asumisen tason vaikuttavan niin keskeisesti yk-
11417: vallan toimenpitein, koska muiden sijoituskoh- silön hyvinvointiin, että kohtuutasoinen asu-
11418: teiden antamasta paremmasta tuotosta johtuen minen tulee asettaa yhdeksi kansalaisen perus-
11419: asuntoihin ei investoitu tarpeeksi. Valtion asun- oikeudeksi.
11420: tolainoituksella pyrittiin ohjaamaan varoja asun- Asumisen oikeus voidaan sisällyttää hallitus-
11421: totuotantoon ja samalla alentamaan asumisme- muodossa lueteltujen kansalaisten perusoikeuk-
11422: noja. sien joukoon. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä,
11423: Valtion asuntolainoitus on 1970-luvulla ulot- sillä oikeuden turvaamiseksi tulee lailla taata,
11424: tunut yli puoleen uustuotannosta, mutta tämä- että rakennetaan riittävästi asuntoja, alennetaan
11425: kään ei ole riittänyt takaamaan tarvetta vas- asumiskustannuksia ja varmistetaan vuokralla
11426: taavaa asuntotuotantoa. Lisäksi asuntotuotanto asuville riittävä asumisturva.
11427: on ollut epätasaista ja pankkien päätöksistä Asumisturva tulisi kehittää sellaiseksi, että
11428: riippuvaista. Täs.tä on kärsinyt erityisesti val- ainoastaan tuomioistuin voisi päättää vuokra-
11429: tion lainoittama vuokra-asuntotuotanto. oikeuden tai asunnon menettämisestä, eikä ke-
11430: Muuttoliikkeen väheneminen on osaltaan tään saisi häätää asunnostaan, ellei hänelle ole
11431: nostamassa esille uusia asuntopoliittisia tehtä- osoittaa vastaavaa asuntoa tilalle.
11432: Toivomusaloite n:o 263 293
11433:
11434: Laissa pitäisi myös säätää asumiskustannus- si liikenne- ja kulttuuripalveluja olisi lain no-
11435: ten alentamisesta valtion varoin ja muin toi- jalla ryhdyttävä tukemaan valtion lainoin ja
11436: menpitein siten, että asumiskustannukset eivät avustuksin.
11437: kenelläkään ylittäisi 10-20 prosenttia käytet- Riittävän asuntotuotannon takaamiseksi ra-
11438: tävissä olevista tuloista ruokakunnan koosta hoituslaitokset olisi velvoitettava kiintiöin osal-
11439: ja tulotasosta riippuen. listumaan rahoitukseen. Kiintiöistä päättäisi
11440: Tämän tavoitteen saavuttamiseksi asuntolai- valtioneuvosto vuosittain.
11441: nojen aikoja tulisi pidentää vastaamaan parem- V'altakunnallisessa asunto-ohjelmassa määri-
11442: min asuintalojen ja huoneistojen käyttöikää tellyt perustavoitteet tulisi sisällyttää lakiin ja
11443: sekä porrastaa lainojen lyhennyksiä ja pitää näin luotujen peruspuitteiden pohjalta toteut-
11444: lainojen korot kohtuullisina. taa yksityiskohtaiset tavoitteet ja toimenpiteet.
11445: Asuntotuotantoa olisi ylläpidettävä j,a asun- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
11446: tojen peruskorjaus- sekä perusparannustoimin- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11447: taa lisättävä siten, että ahtaasti ja puutteelli-
11448: sesti sekä alivuohalaisena asuminen poistuu. että hallitus ryhtyisi toimiin sellaisen
11449: Kohtuullisen asumisen perusvaatimuksena on tavoitelain säätämiseksi asunto-olojen
11450: pidettävä yhtä huonetta henkeä kohden keit- kehittämiseksi, jolla osoitettaisiin suun-
11451: tiötä huoneeksi lukematta. ta asuntolainsäädännölle ja valtion muil-
11452: Laissa tulisi myös määrätä asuntotuotannon le asuntopoliittisille toimille ja johon
11453: vähimmäistavoitteista sekä valtion osalainoitta- sisällytettäisiin säännökset asumisen
11454: man sekä vuokra-asuntotuotannon osuuksista oikeudesta, asumisturvasta, kohtuulli-
11455: asuntojen kokonaistuotannosta. sista asumiskustannusosuuksista käytet-
11456: Samoin laissa tulisi määrätä valtion tulo- ja tävissä olevista tuloista, asumisväljyy-
11457: menoarvioon otettavista asuntotuotanto- ja asu- destä ja -tasosta, valtion lainoittaman
11458: mistukivarojen vähimmäismääristä sekä niiden ja muun asuntotuotannon määrästä, val-
11459: vuosittaisesta tarkistuksesta. tion tulo- ja menoarvioon valtion asun-
11460: Asuntojen tarpeetonta poistumaa tulisi ryh- tolainojen myöntämiseksi otettavista
11461: tyä vähentämään lisäämällä peruskorjaus- ja varoista ja asumistukeen varattavista
11462: -parannustoimintaa sekä saattamalla asuintalo- määrärahoista, asuinympäristöstä ja pal-
11463: jen purkaminen aina luvanvaraiseksi. Asuin- veluista sekä asuntorahoituksen turvaa-
11464: alueiden riittävien peruspalveluiden takaamisek- misesta.
11465: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
11466:
11467: Helvi Niskanen M.-L. Salminen Aarne Koskinen
11468: Jarmo Wahlström Mikko Kuoppa Mikko Ekorre
11469: Ensio Laine Seppo Toiviainen Inger Hirvelä
11470: Aarne Saarinen Sten Söderström Pauli Puhakka
11471: Anna-Liisa Hyvönen Matti Järvenpää Niilo Koskenniemi
11472: 1.-C. Björklund Aulis Juvela Ulla-Leena Alppi
11473: Terho Pursiainen Juhani Vähäkangas V. J. Rytkönen
11474: Irma Rosnell Heli Astala Vappu Säilynoja
11475: Pentti Liedes Arvo Kemppainen Unto Ruotsalainen
11476: Anna-Liisa Jokinen Pauli Uitto Marjatta Mattsson
11477: E.-J. Tennilä Lauha Männistö Kauko Tamminen
11478: 294 1979 vp.
11479:
11480: Toivomusaloite n:o 264.
11481:
11482:
11483:
11484:
11485: Pekkarinen ym.: Maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta pois-
11486: tojen rcaaliarvon säilyttämiseksi.
11487:
11488:
11489: Ed u s kun n ·a 11 e.
11490:
11491: Maatilatalouden tuloverotuksessa maatalou- poistot olisi yksityistaloudellisesti järkevää ja-
11492: den investointimenot otetaan huomioon pois- kaa pidemmälle ajanjaksolle. Erityisesti suku-
11493: toina. Korkein mahdollinen vuotuinen poisto polvenvaihdoksen yhteydessä, jolloin usein jou-
11494: on koneiden osalta 30 % sekä talousrakennus- dutaan tekemään huomattavia investointeja,
11495: ten ja salaojituksen osalta 10 % menojäännök- mainittu verotuksen epäkohta vaikeuttaa tilan
11496: sestä. Rahan arvon heikentyessä poiston puit- investointien pitkäiänteistä suunnittelua. Näistä
11497: teissa viljelijälle on tästä syystä yleensä edul- syistä olisi perusteltua muuttaa maatilatalouden
11498: lisinta käyttää korkeinta mahdollista poisto- tuloverolakia siten, että inflaatio ei heikentäisi
11499: prosenttia. Tällöin investointien hankintameno poistojen reaaliarvoa.
11500: tulee yleensä poistetuksi niiden taloudellista Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11501: käyttöikää tuntuvasti lyhyemmässä ajassa. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11502: Korkeimman poistoprosentin käyttö johtaa muksen,
11503: muutamassa vuodessa poistojen loppumiseen, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11504: mikä aiheuttaa vuosien välistä vaihtelua vilje- maatilatalouden tuloverolain muuttami-
11505: lijöiden verotuksessa. Tämä saattaa vaikuttaa seksi siten, että viljelijä voi tehdä vuo-
11506: siten, että verotuksen vaihtelun vähentämiseksi sittain investointimenojen menojäännök-
11507: myöhemmät investoinnit ajoitetaan aikaisem- seen rahan arvon muutosta tJastaavan
11508: miksi kuin ne tehtäisiin siinä tapauksessa, että korjauksen.
11509: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
11510:
11511: Mauri Pekkarinen Mikko Kaarna Toivo Yläjärvi
11512: Petter Savola Kauko Juhantalo Mikko Pesälä
11513: Markku Kauppinen Paavo Vesterinen Lauri Palmunen
11514: 1979 vp. 295
11515:
11516: Toivomusaloite n:o 265.
11517:
11518:
11519:
11520:
11521: Pekkarinen ym.: Turvepuristetehtaan rakentamisesta Kyyjärvelle.
11522:
11523:
11524: E d u s k u n n ·a 11 e.
11525:
11526: Tuontienergian hinnan nopean nousun myötä kolla Vaasassa SlJ~Utsevat voimalaitokset. Tur-
11527: on energiaomavaraisuutemme kohottaminen vepuristeen tuotantoon sopivista lähinnä edellä
11528: nähty tärkeäksi tavoitteeksi. Kotimaisista ener- mainittuja kuluttajia on Kyyjärven Savonnevan
11529: gialähteistä varsinkin turpeen käytön lisäämi- suoryhmä, joka toisaaha sijaitsee epäedullisesti
11530: seksi on vielä paljon tehtävää. Uusia turpee- jyrsinturpeen kuluttajiin nähden.
11531: seen perustuvia energiajalosteita kuitenkin ke- Turvepuristetehdas, jonka vuosituotanto on
11532: hitellään kaiken aikaa. Eräs tällainen jo kehi- 100 000 tonnia, maksaa noin 10 milj. markkaa
11533: tetty kotimainen polttoainejaloste on turvepu- ja työllistää 30 henkeä. Lisäksi turpeen tuotan-
11534: riste. nossa tarvitaan noin 120 työntekijää. Näin
11535: Turvepuriste soveltuu ennen muuta kivihiili- suurella työpaikkojen määrällä tulisi olemaan
11536: murskeen korvaamiseen olemassa olevissa hiili- myös suuria heijastusvaikutuksia, joiden mer-
11537: voimalai~oksissa. Kauppa- ja teollisuusministe- kitys niin Kyyjärvelle kuin muillekin ympärillä
11538: riön teettämän alustavan selvityksen mukaan oleville Suomenselän kunnille tulisi olemaan
11539: turvepuriste on sisämaassa halvempi kuin kivi- korvaamattoman suuri.
11540: hiilimurske. Lisäksi on huomattava, että turve- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
11541: puriste on täysin kotimainen polttoaine. Tuon- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11542: tipohtoaineisiin nähden turvepuriste merkitsee
11543: siten vahmttasäästöjä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11544: Turvepuristeen ensimmäisiä mahdollisia käyt- turvepuristetehtaan suunnittelemiseksi
11545: täjiä sisämaassa ovat Keski-Suomessa sijaitsevat ja rakentamiseksi Kyyjärvelle.
11546: hiilellä käytettävät voimalaitokset sekä ranni-
11547: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
11548:
11549: Mauri Pekkarinen Helena Pesola Hannu Tapiola
11550: Paavo Vesterinen Sakari Knuuttila
11551: 296· 1979 vp.
11552:
11553: Toivomusaloite n:o 266.
11554:
11555:
11556:
11557:
11558: Pekkarinen ym.: Postimaksuasetuksen muuttamisesta paikallis-
11559: lehtiä s:y11jivän taksakäytännön o~kaisemiseksi.
11560:
11561:
11562: E d u s k u n n a 11 e.
11563:
11564: Paikallislehtien tiedonvälitys palvelee erityi- toiseen ruokakuntaan n. 200 kunnassa ja yh-
11565: sesti maakuntien talous- ja kulttuurielämää. teislevikki on 715 000.
11566: Niiden odotetaan myös käsittelevän alueellisia Paikallislehdistön poliittinen neuvottelukun-
11567: ja paikallisia ongelmia asiantuntevasti ja kriitti- ta, jossa on edustettuna seitsemän suurimman
11568: sesti sekä julkistavan erilaisia ehdotuksia ja puolueen eduskuntaryhmät, on yksimielisesti
11569: virikkeitä. Nämä tehtävät vaativat riittävästi vaatinut muutosta liikenneministeriölle osoite-
11570: korkeatasoista toimitustyövoimaa, Lisäksi ilman tulla kirjelmällä ( 12. 4. 1978) paikallislehtien
11571: omaa lähilehteä ihmisten on vaikea osallistua postimaksuihin.
11572: riittävän aktiivisesti kotiseutunsa kehittämiseen. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
11573: Kuitenkin paikallislehtien (Paikallislehtien Liit- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11574: toon kuuluu 137 lehteä) toimintaedellytykset
11575: ovat viime vuosina voimakkaasti heikentyneet. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11576: Tätä lehtiryhmää syrjivä postimaksupolitiikka postimaksuasetuksen muuttamiseksi si-
11577: ei ota tarpeeksi huomioon paikallislehtien mer- ten, että kerran ja kahdesti viikossa il-
11578: kitystä yhteiskunnallisen tiedon jakajana. Vuo- mestyville paikallislehdille tulisi oma
11579: sina 1975~78 nousivat kerran ja kahdesti vii- taksaluokka ja taksoja määrättäessä väl-
11580: kossa ilmestyvien (lukijoita yli 2 miljoonaa) tettäisiin korotuksia, jotta paikallisleh-
11581: paikallislehtien postimaksut keskimäärin 250 tien maksettavaksi tuleva osuus ei ny-
11582: prosenttia. kyisestään nouse.
11583: Tällä hetkellä paikallislehti tulee lähes joka
11584: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
11585:
11586: Mauri Pekkarinen Hannu Tapiola
11587: Helena Pesola Markku Kauppinen
11588: 1979 vp. 297
11589:
11590: Toivomusaloite n:o 267.
11591:
11592:
11593:
11594:
11595: Pekkarinen ym.: Ensiasunnon hankkijoiden asunto-olojen paran-
11596: tamisesta.
11597:
11598:
11599: E d u s k u n n a II e.
11600:
11601: Heikot asunto-olot ovat maassamme ennen menp1te1s11n. Ensiasunnon hankkijan asemaa
11602: kaikkea nuorten ongelma. Selvitysten mukaan tulee helpottaa kehittämällä asuntolainoitus- ja
11603: nuoret asuvat tuloihinsa nähden kaikkein kal- rahoitusjärjestelmää siten, että ensiasunnon
11604: leimmin sekä ahtaimmin ja turvattomimmin esi- hankkijan omarahoitusosuus alenee 5 % :iin
11605: merkiksi alivuokralaisina. Suurimmassa asunnon Suomen Pankin luotonanto-ohjeisiin vaikutta-
11606: tarpeessa olevasta vuosittain noin 30 OOO:sta malla sekä antamalla valtion takaus kuten
11607: omaa kotia perustavasta nuoresta ruokakun- opintolainoissakin tarvittaville pankkilainoille.
11608: nasta vain noin joka 12:s pystyy tuossa elämän Asuntosäästäminen tulee tehdä mielekkääksi
11609: vaiheessa hankkimaan oman asunnon. Kol)keat mm. säästöpalkkioiden avulla. Korkeita asu-
11610: asumiskustannukset jopa valtion lainoittamissa miskustannuksia tulee voida alentaa muiden
11611: vuokrataloissa ovat aiheuttaneet sen, että nuo- asuntopoliittisten toimenpiteiden lisäksi vaikut-
11612: rilla perheillä - joilla muutenkin perhettä pe- tamalla pääomamenoihin. Jotta elinaikaiset asu-
11613: rustettaessa menot ovat korkeat ja tulot pienet miskustannukset olisivat mahdollisimman koh-
11614: - on kohtuuttomia vaikeuksia sekä säästää tuulliset, asuntolaina-aikaa tulee pidentää ja
11615: omaan asuntoon että selvitä asumismenoista painottaa lainojen lyhennykset laina-ajan jälki-
11616: asunnon hankinnan jälkeen. puolelle. Lisäksi valtion asuntolainoitus tulee
11617: On selvää, etteivät nuorten asunto-ongelmat ulottaa koskemaan myös vanhojen asuntojen
11618: voi olla vaikuttamatta kielteisesti perhe-elämään, hankintaa. Näin voitaisiin asua viihtyisästi ja
11619: lasten kasvumahdollisuuksiin, viihtyvyyteen jne. turvallisesti kotiseudulla sekä asuinalueiden mo-
11620: sekä täten heijastumatta vahingollisesti myös nipuolinen ikärakenne säilyisi.
11621: koko yhteiskuntaamme. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
11622: Nuorten asunto-olojen parantamis.eksi on teh- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11623: ty useita esityksiä. Tässä mielessä mm. hallituk- sen,
11624: sen vuonna 1978 antamaa ns. asuntopoliittista että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11625: pakettia on tervehdittävä tyydytyksellä. Nyt nuorten ensiasunnon hankkijoiden asun-
11626: onkin aika ryhtyä p~kaisiin ja tehokkaisiin toi- to-olojen pikaiseksi parantamiseksi.
11627: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
11628:
11629: Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen Esko Pekonen
11630: Markku Kauppinen Mikko Kaarna Mikko Jokela
11631: Juhani Saukkonen Alvar Saukko Hannu Tenhiälä
11632: Väinö Raudaskoski Lasse Äikäs Lea Sutinen
11633: Lauri Palmunen Marjatta Väänänen Hannele Pokka
11634: Veikko Pihlajamäki Matti Ruokola Pentti Poutanen
11635: Kalevi Mattila Orvokki Kangas Matti Maijala
11636: Mauno Manninen Katri-Helena Eskelinen Petter Savola
11637: Heimo Linna Toivo Yläjärvi Einari Nieminen
11638:
11639:
11640:
11641:
11642: 38 087900581L
11643: 298 1979 vp.
11644:
11645: Toivomusaloite n:o 268.
11646:
11647:
11648:
11649:
11650: Pekkarinen ym.: Asuntotuotantolain muuttamisesta valtion ensi-
11651: sijaislainojen saamiseksi opiskelija-asuntojen peruskorjauksiin.
11652:
11653:
11654: E d u s k u n n a 11 e.
11655:
11656: Yliopistojen ja korkeakoulujen to1mmnan nen, poikamiesasuntojen muuttaminen perhe-
11657: käynnistyttyä täysimääräisesti sotien jälkeen asunnoiksi sekä riittävien palvelusten turvaami-
11658: muodostui ongelmaksi opiskelijoiden majoitta- nen.
11659: minen korkeakoulupaikkakunnilla. Valtiovallan, Opintotuen rcaaliarvon laskiessa viime vuo-
11660: kuntien, kansalais- ja opiskelijajärjestöjen toi- sina opiskelija-asuntoloissa on jouduttu suurelta
11661: mesta ryhdyttiin käynnistämään opiskelija-asun- osin pidättäytymään vuokrankorotuksista. Asun-
11662: totuotantoa tavoitteena turvata opiskelijoille toloita ylläpitävät yhteisöt ovat näin ollen jou-
11663: kunnolliset asumismahdollisuudet. Huomio tuneet kantamaan raskasta taloudellista taak-
11664: jouduttiin kiinnittämään nimenomaan asunto- kaa. Ilman riittävää valtiovallan tukea välttä-
11665: tuotannon määrään. Niinpä pitkälle 1960-lu- mättömlenkin peruskorjausten suorittaminen
11666: vulle asti rakennettiin opiskelija-asuntoloita, muodostuu kohtuuttomaksi rasitukseksi vanhaa
11667: joiden asumistiheys on huomattavan suuri. Per- opiskelija-asuntokantaa ylläpitäville opiskelija-
11668: heasunnoiksi sopivia huoneistoja vanhimmassa yhteisöille. Tästä syystä on kohtuullista, että
11669: opiskelija-asuntokannassa ei juuri ole eikä asun- valtiovalta yleisen asuntolainoituksen osana
11670: toloiden yhteydessä riittävästi palveluksia per- kohdistaa erityistä huomiota vanhimman opis-
11671: heasumistarpeisiin. kelija-asuntokannan perusparannukseen siten,
11672: Elämisen tason nousun myötä on opiskelija- ettei asuntoloita pitäville opiskelijayhteisöille
11673: asuntoloiden uudisrakentamisessa etenkin 1970- muodostu ylivoimaisia taloudellisia vaikeuksia.
11674: luvulla pystytty turvaamaan opiskelija-asumis- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
11675: paikkojen tarve määrällisesti melko hyvin van- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11676: hoilla korkeakoulupaikkakunnilla. Energiame- muksen,
11677: nojen supistamis,een tähdäten ja asumistiheyden
11678: saattamiseksi nykyisiä tarpeita vastaaviksi van- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11679: hinta opiskelija-asuntokantaa ylläpitävät yhtei- asuntotuotantolain muuttamiseksi siten 1
11680:
11681: söt, ylioppilaskunnat ja opiskelija-asuntosäätiöt että opiskelija-asuntoloiden peruskor-
11682: ovat joutuneet suunnittelemaan vanhimman jaukseen myönnettäisiin pääsääntöisesti
11683: asuntokannan peruskorjausta. Energiataloudel- peruskorjauslainojen lisäksi myös val-
11684: listen perusparannusten ohella tällöin on kes- tion ensisijaislainaa 30 % hyväksytyistä
11685: keistä myös hygieniaolosuhteiden kohentami- peruskorjauskustannuksista.
11686: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
11687:
11688: Mauri Pekkarinen Hannu Tenhiälä
11689: 1979 vp. 299
11690:
11691: Toivomusaloite n:o 269.
11692:
11693:
11694:
11695:
11696: Pekonen ym.: Mon~toimiturvelaitoksen saamisesta HaUJkivuorelle.
11697:
11698:
11699: Ed u s kun n ·a 11 e.
11700:
11701: Geologisen tutkimusla1toksen maaperäosasto Mikkelin maalaiskunnan, Virtasalmen kunnan,
11702: on suorittanut vuosina 196 7 ja 1968 ensim- Pieksämäen maalaiskunnan ja Juvan kunnan
11703: mäisen suo- ja turvetutkimuksen Haukivuoren suoalueisiin.
11704: kunnan soista. Toinen tutkimus suoritettiin Monitoimiturvelaitoksen rakentaminen Hau-
11705: vuonna 1974. Tutkittujen soiden pinta-ala on kivuoren kuntaan merkitsisi erittäin paljon
11706: yhteensä 5 569 hehtaaria ja turvemäärä on noin kunnan kehittymiselle. Monitoimiturvelaitos
11707: 136 milj. m3 • tulisi tarjoamaan sekä rakennusvaiheessa että
11708: Valtion polttoainekeskus on vuokrannut ja valmistuttuaan haukivuorelaisille ja lähikunta-
11709: ostanut tähän mennessä Haukivuoren kunnan laisille teollisia työpaikkoja, jotka puolestaan
11710: alueelta yli 1 000 hehtaaria suota turpeen nos- vaikuttavat kerrannaisesti mm. palveluelinkei-
11711: tamista varten. Suolla aloitettiin vuonna 197 3 nojen kehittymiseen. Haukivuoren kunnan vä-
11712: valmistelutyöt polttoturpeen nostamiseksi. Var- kiluvun voimakas väheneminen saataneen hi-
11713: sinainen polttoturpeen nosto aloitettiin Repo- dastumaan eri elinkeinoaloja kehittämällä.
11714: lansuolla heinäkuussa 1975. Tällä hetkellä se Liikenteellisesti Haukivuoren kunta soveltui-
11715: työllistää noin 40 työntekijää. si erittäin hyvin monitoimiturvelaitoksen si-
11716: Repolansuolta nostettu jyrsinturve on kul- jaintipaikkakunnaksi. Kunnan läpi kulkee lähi-
11717: jetettu Kuopioon käytettäväksi sikäläisessä vuosina sähköistettävä Savon rata ja kantatie
11718: kaukolämpölaitoksessa. Kasvuturve on toimi- n:o 72. Etelä-Savon seutukaavaliiton palvelu-
11719: tettu lähiympäristöön lannoittamattomana. tasoluokituksen mukaan Haukivuoren keskus
11720: Monitoimiturvelaitoksen rakentaminen Hau- on alemman tason kuntakeskus sisältäen kui-
11721: kivuoren kuntaan mahdollistaisi turpeen jalos- tenkin huomattavasti enemmän palveluja kuin
11722: tuksen turvekoksiksi sekä mahdollisesti sähkö- mitä alemman tason kuntakeskukselta vaadi-
11723: energiaksi. Turpeen briketöinnin avulla voitai- taan.
11724: siin käyttää hyödyksi myös turvekeksin hukka- Haukivuoren kunnan ja koko Mikkelin lää-
11725: lämpö. Monitoimiturvelaitos toisi mahdollisuu- nin kehittämisen kannalta olisi erittäin tärkeää
11726: den lasinalaisten viljelmien rakentamiseen. rakentaa Haukivuoren kuntaan monitoimiturve-
11727: Polttoturpeen hyödyntäminen mahdollisim- laitos.
11728: man lähellä tuotantopaikkaa olisi tärkeä tekijä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11729: sekä Haukivuoren kunnalle että koko Mikkelin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11730: läänille. Etelä-Savon suoalueista Haukivuoren muksen,
11731: kunnan alueella sijaitsevat suoalueet ovat erit- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11732: täin keskeisessä asemassa. Kunnan alueella si- monitoimiturvelaitoksen saamiseksi Hau-
11733: jaitsevat suot liittyvät yhtenä kokonaisuutena kivzwren kuntaan.
11734: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
11735:
11736: Esko Pekonen Pentti Poutaneo
11737: 300 1979 vp.
11738:
11739: Toivomusaloite n:o 270.
11740:
11741:
11742:
11743:
11744: Pelttari ym.: Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muutta-
11745: misesta autoveron saamiseksi kohtuullisemmalle tasolle.
11746:
11747:
11748: E d u s k u n n a 11 e.
11749:
11750: Henkilöautoihin kohdistuvaa veroa tuonnin 2,45-kertaisesti. Kohtuullisempana vo.h~~~ii:n pi-
11751: yhteydessä on meillä kannettu vuodesta 1958 tää sitä, että valtion nykyisin jo enttam suu-
11752: alkaen. Sen alkuperäisenä tarkoituksena oli voi- ret autoverotulot säilyisivät suunnilleen enti-
11753: makkaan ostoryntäyksen jarruttaminen sekä sellä tasolla. Vaikka autojen verotuskerroin
11754: valuutta- ja kauppatasapainoon vaikuttaminen. pudotettaisiin jäljempänä esitettävään 1,30:een,
11755: Kun autoveron rakenne on kaiken aikaa säily- ei valtion verotulo juuri pienenisi, kun tehdas-
11756: nyt lähes samana, missä suuren kertoimen hintojen nousun oletetaan olevan noin 10 %
11757: osuus tullaus- ja verotusarvoon on ollut mää- vuodessa. Vuodelle 1978 lasketun verokerty-
11758: räävänä, ovat tämän veron johdosta autojen män, 1 155 miljoonaa markkaa, sijasta olisi
11759: vähittäishinnat nousseet niin kansainvälistä verokertymä 1 143 miljoonaa markkaa eli käy-
11760: hintatasoa kuin meillä vallitsevaa elintasoa huo- tännössä sama kuin valtion tulo- ja menoarvios-
11761: mattavasti voimakkaamin. Tämän johdosta au- sa on esitetty.
11762: tojen myynti on viime vuosina hidastunut ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11763: jäänyt alle kaikkien niiden laskelmien, joilla nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11764: verrataan elintasoamme ja autojen uusiutumis- muksen,
11765: tarvetta.
11766: Kun henkilöauton osuus henkilökuljetuksissa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11767: on yli 70 % ja kun henkilöauton hinta nykyi- auto- ja moottoripyöräverosta annetun
11768: sin vaikuttaa noin 6 % :lla elinkustannusindek- lain 3 §:n muuttamiseksi jo kuluvana
11769: siin, on korkea aika tarkastella henkilöautoi- vuonna siten, että autoveroa suoritetaan
11770: hin kohdistuvaa verotusta tässä mielessä. Vii- auton verotusarvon määrä korotettuna
11771: meisen seitsemän vuoden aikana ovat henkilö- 30 %:lla ja vähennettynä 2 500 mar-
11772: autojen hinnat, kiitos autoverokertoimen, nous- kalla, kuitenkin niin, että veron määrä
11773: seet yli kolminkertaisiksi. Samanaikaisesti myös- on aina vähintään 50 % verotusarvosta,
11774: kin henkilöautojen myyntiluvut ovat vuosit- ja että henkilöautojen verotusperusteita
11775: tain pudonneet huomattavasti. muutettaisiin vuoden 1981 alusta siten,
11776: Autoverotuksen saamiseksi kohtuullisemmalle ettei autojen tuotantokustannusten nou-
11777: tasolle olisi tärkeää, ettei autojen tuotantokus- su aiheuta automaattista autoveron ko-
11778: tannusten nousun seurauksena auton hinta nou- hoamista, kuten nykyinen autoverojär-
11779: sisi tuotantokustannusten nousuun verrattuna jestelmä.
11780: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
11781:
11782: Matti Pelttari Pekka Jokinen Mauri Miettinen
11783: Tapio Holvitie Eero Lattula
11784: 1979 vp. 301
11785:
11786: Toivomusaloite n:o 271.
11787:
11788:
11789:
11790:
11791: Pelttari ym.: Kotimaiseen pohtoaineeseen siirtymisen edistämi-
11792: sestä.
11793:
11794:
11795: E d u s k u n n a II e;
11796:
11797: Sellaisia ratkaisuja, jotka edistävät kotimai- ja suuriin teollisuuslaitoksiin saakka. On ole-
11798: sen polttoaineen käyttöönottoon siirtymistä ja massa JO nyt käytännön esimerkkejä, jotka
11799: tuontipohtoaineista luopumista, tulisi kaikin osoittavat, että valtiovallan tehostettuja toimen-
11800: käytettävissä olevin voimin mm. maatiloilla te· piteitä tarvitaan. Uusittaessa kotimaista poltto-
11801: hostaa. Muutokset edellyttävät maatNoilla run- ainetta käyttäviä laitoksia voidaan havaita nii-
11802: saasti laitehankintoja sekä useasti myös raken- den hinnan olevan jopa kaksinkertaisia öljy-
11803: nusinvestointeja. Kaikissa tapauksissa muutos käyttöisiin verrattuna. Tämä osoittaa, että val-
11804: edellyttää myös merkittävää työpanoksen lisää- tion nyt tämänkaltaisiin kohteisiin myöntämä
11805: mistä sekä polttoaineen hankinnassa että kotoi- 20 prosentin investointiavustus on liian pieni.
11806: sen polttoaineen jatkuvassa käytössä. Myös Erityisesti tämä koskettaa maatiloja, joilla olisi
11807: sosiaalikustannusten ja verotuksen aiheuttama omat polttoaineet kuten olki ja puu. Koti·
11808: paine kohdistuu kielteisessä mielessä erityisesti maisia polttoaineita käyttävien laitteistojen ra-
11809: kotimaisiin ratkaisuihin. kentamiseen olisikin sa,atava 40 prosentin suu-
11810: Kotimaisten energiantuotantoratkaisujen lait- ruusluokkaa oleva avustus. Kotimaisten poltto-
11811: teistot ovat nykyisille käyttäjille uusia ja useim- aineiden käyttöön siirtyjiä tulisi tukea myös
11812: miten vasta kehittymässä. Käyttötietous vaatii verohelpotuksin.
11813: vielä huomattavaa ja tehokasta tutkimusta. Tar- Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
11814: vittifv,at laitteet ovat. siksi hankittaessa erittäin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11815: epävarma sijoitus. Mainittakoon, että esimer-
11816: kiksi oljen polttamiseen ei vielä ole kehitetty että hallitus välittömästi ryhtyisi toi-
11817: tiettävästi yhtään keskuslämmityskattilaa, jolla menpiteisiin kotimaiseen polttoaineeseen
11818: olisi tutkimuslaitoksen hyväksymismerkinnät, siirtymisen helpottamiseksi edistämällä
11819: vaikka useita erimerkkisiä laitteistoja on myyn- tutkimus- ja koetoimintaa sekä tehosta-
11820: nissä. Monet laitteita hankkineet ovat saaneet malla tukea kotimaisten energiantuotan-
11821: kokea ikäviä yllätyksiä lämmityskaudella 1978 toratkaisujen laitteistojen käyttöönotta-
11822: -79 laitteistojen särkyessä. Kokeilutoiminnan jille ottamalla huomioon tällöin niiden
11823: olisi kuitenkin jatkuttava tuloks1en saavutta- työpanosta lisäävän vaikutuksen ja in-
11824: miseksi. Tämänkaltaisesta tilanteesta ei päästä vestointien toistaiseksi jatkuvan epävar-
11825: eteenpäin muuten kuin tehokkaalla tutkimus- muuden sekä tukemalla verohelpotuksin
11826: ja koetoiminnalla sekä voimakkailla kotimaisten kotimaisten polttoaineiden käyttöä ja
11827: energiaratkaisujen käyttöönottoa suosivilla toi- antamalla tätä silmällä pitäen koko maa-
11828: menpiteillä. ta koskevat ohjeet siitä, miten kotimai-
11829: Kotimaisia energiantuotannon ratkaisuja tar- sen polttoaineen käyttöä tulee suosia ja
11830: vitaan kaikilla tasoilla omakotitaloista ja maa- kuinka vähennykset ja kuoletukset tulee
11831: tiloista kaukolämpökeskuksiin sekä keskisuuriin hyväksyä.
11832: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
11833:
11834: Matti Pelttari Heikki Perho Sampsa Aaltio
11835: Aila Jokinen Eva-Maija Pukkio Matti Hakala
11836: Juhani Laitinen Toivo T. Pohjala
11837: 302 1979 vp.
11838:
11839: Toivomusaloite n:o 272.
11840:
11841:
11842:
11843:
11844: Perho ym.: Riskinalaisten erikoiskasvien viljelystä saatavien tulo-
11845: jen jaksottamisesta maatilatalouden tuloverotuksessa.
11846:
11847:
11848: E d u s k u n n a 11 e.
11849:
11850: Maatalouden tuotantopoliittisiin tavoittelSlm tuotetaan lounaisen saariston alueella tai sen
11851: kuuluu mahdollisimman täydellinen maatalous- välittömässä läheisyydessä. Saaristoasutuksen
11852: tuotteiden omavaraisuus. Maamme maantieteel- säilymisen kannalta olisi tärkeätä tehdä kaikki
11853: lisestä asemasta johtuu, että jo tavallisimpien voitava väestön toimeentulon turvaamiseksi.
11854: viljakasvien viljelykin on maassamme melko Kun rannikkoalueiden viljelyolosuhteet muu-
11855: riskinalaista. Tästä ovat kaksi viimeksi kulu- toinkin ovat vaikeat kivisyyden ja peltolohko-
11856: nutta vuotta olleet kouriintuntuvina esimerk- jen pienuuden ja epämuotoisuuden takia, tulisi
11857: keinä. viljelyn kannattavuutta siellä parantaa, etenkin
11858: Viljeltäessä lähinnä vihanneksiin ja juureksiin kun edellämainitulla tuotannolla on kansanta-
11859: kuuluvia kasveja ja esimerkiksi varhaisperunaa loudellisesti huomattava merkitys tuontia kor-
11860: riski kasvaa hyvin korkeaksi. Vaikka riskiä on vaavana.
11861: kompensoimassa tavallisesti näistä kasveista saa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11862: tava korkea hinta, taloudellista tulosta on nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11863: omiaan huonontamaan viljelyn epävarmuus ja muksen,
11864: suuri satotasojen vaihtelu eri vuosien välillä.
11865: Lisähaitan erikoiskasvien tuottajille aiheuttaa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11866: vielä nykyinen maatalousverotus, joka ei salli maatilatalouden tuloverolain muuttami-
11867: erikoistuotannon tulojen jaksottamista, mikä seksi siten, että riskinalaisten erikois-
11868: tasoittamalla verotusta toisi jonkin verran va- kasvien viljelystä saatavat tulot voitai-
11869: kavuutta viljelijän reaalituloihin. siin jaksottaa useamman verovuoden
11870: Suuri osa varhaisvihanneksista ja -perunasta osalle.
11871: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
11872:
11873: Heikki Perho Olavi Nikkilä
11874: 1979 vp. 303
11875:
11876: Toivomusaloite n:o 273.
11877:
11878:
11879:
11880:
11881: Perho ym.: Kehitysalueen ulkopuolisen tukialueen laajentamisesta
11882: käsittämään Loimaan talousalueen.
11883:
11884:
11885: E d u s k u n n a 11 e.
11886:
11887: Hyväksyessään vuoden 1978 valtiopäivillä ilmeinen. Kehityksen suunnan muuttamiseksi
11888: aluepoliittisten lakien voimassaolaajan jatka- Pöytyällä ja kunnan saattamiseksi tasavertai-
11889: mista kahdella vuodella koskevat hallituksen seen asemaan talousalueen muiden kuntien
11890: esitykset eduskunta hyväksyi myös lain perus- kanssa se olisi saatava myös kehitysaluelain-
11891: teluihin sisältyvän periaatteen kehitysalueiden säädännön piiriin.
11892: ulkopuolisten tukialueiden muodostamisesta Loimaan talousalueen kuntiin luetaan lisäksi
11893: mahdollisimman yhtenäisinä ja riittävän laajoina useissa yhteyksissä mm. seutukaavoituksessa
11894: talousalueina. myös Karinaisten ja Auran kunnat. Noudatet-
11895: Loimaan talousalueen on jo pitkään to- taessa edellä mainittua periaatetta talousalueiden
11896: dettu muodostavan lounaisen Suomen muiden saattamiseksi yhtenäisenä kehitysaluelainsäädän-
11897: osien kehityksestä selvästi jälkeen jääneen nön piiriin olisi myös nämä kunnat otettava
11898: alueen. Tämä on näkynyt mm. voimakkaana mukaan, vaikka niiden taloudellinen kehitys
11899: väestökatona ja keskimääräisten verotettavien esimerkiksi verokertymää tarkastellen onkin
11900: tulojen jäämisenä keskiarvon alapuolelle. viime vuosina ollut alueen muita kuntia hie-
11901: Asiantilan parantamiseksi valtiovalta otti jo man parempi johtuen paremmasta elinkeino-
11902: vuoden 1978 alusta alueen neljä kuntaa kehi- jakautumasta ja jonkin verran myös Turun lä-
11903: tysalueiden ulkopuoliseksi tukialueeksi. Kulu- heisyydestä.
11904: van vuoden alusta siihen lisättiin vielä neljä Loimaan kaupungin saatua teollisuuskylän
11905: kuntaa. Niinpä tällä hetkellä Alastaron, Loi- perustamispäätöksen se on jäänyt irralliseksi
11906: maan, Mellilän, Oripään ja Yläneen kunnat pisteeksi alueen muiden kuntien keskelle. Tämä
11907: Varsinais-Suomesta, Punkalaitumen ja Vampu- saattaa olla alkuna kuntien keskeisille vaikeuk-
11908: lan kunnat Satakunnasta ja Ypäjän kunta Hä- sille, kehittämisedellytysten lähtiessä siellä toi-
11909: meen läänistä muodostavat Loimaan talous- selta pohjalta kuin ympäristökunnissa. Tilan-
11910: alueen kunnista melko yhtenäisen kehitysaluei- teen korjaamiseksi olisi tukialue laajennettava
11911: den ulkopuolisen tukialueen, kun otetaan huo- koskemaan myös Loimaan kaupunkia.
11912: mioon, että Loimaan kaupunkiin perustetaan Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
11913: teollisuuskylä. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11914: Edellä lueteltujen kuntien kanssa läheisesti muksen,
11915: Loimaan talousalueeseen liittyen ja rtaloudel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11916: lisilta olosuhteiltaan samanlaisena voidaan mai- kehitysalueen ulkopuolisen tukialueen
11917: nita lisäksi Pöytyän kunta. Viime vuosien vero- laajentamiseksi koskemaan koko Loi-
11918: kertymä on ollut alle keskitason ja väestökato maan talousaluetta.
11919: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
11920:
11921: Heikki Perho Tapio Holvitie
11922: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Arto Lampinen
11923: 304 1979 vp.
11924:
11925: Toivomusaloite n:o 274.
11926:
11927:
11928:
11929:
11930: Pesälä: Perheyrityksissä työskentelevien puolisoiden erillisvero-
11931: tusta koskevien säännösten tarkistamisesta.
11932:
11933:
11934: Ed u s k u n n a 11 e.
11935:
11936: Puolisoita on verotettu osittaista erillisvero- otettu silti epamaaramen mammta työn maa-
11937: tusta koskevien säännösten mukaisesti vuodelta tästä ja osoituksesta, ovat nämä lisämaininnat
11938: 1976 toimitetussa verotuksessa. Verotuksesta aiheuttaneet sekaannusta, joka on johtanut eri-
11939: saatujen ennakkotietojen mukaan maatiloilla laiseen tulkintaan.
11940: työskentelevien puolisoiden työtulojen erillis- Antaessaan erillisverotusta koskevan esityk-
11941: verottamisessa on ilmennyt vaikeuksia ja eri- sensä eduskunnalle hallitus totesi, että ansio-
11942: laista käytäntöä maan eri puolilla. Kun viljelijä- tulot käsittävää erillisverotusta on pidettävä
11943: puolisoiden valtion tuloveron yhteismäärä on vain täydelliseen erillisverotukseen siirtymisen
11944: ratkaisevasti riippuvainen siitä, miten tilan ve- ensi vaiheena. Erillisverotusta koskeva lainsää-
11945: rotettava tulo on jaettu puolisoiden kesken, däntö tulisikin mitä pikimmiu ulottaa koske-
11946: tulisi erillisverotusta koskevien säännösten olla maan maatilojen ja muiden vastaavien yritysten
11947: niin yksiselitteiset, ettei säännösten soveltami- kaikki tulot. Tällöinkin on välttämätöntä, että
11948: nen johtaisi kirjavaan ja eriarvoiseen verotuk- voimassa olevan TVL:n 17 b §:n periaate
11949: seen eri verolautakunnissa ja eri osissa maata. perheyritystulojen. tasausmenettelystä entises-
11950: Oman vaikeutensa verotukseen on tuonut tään täsmennettynä säilytetään. Vain näin me-
11951: myös se, että meillä erillisverotus ei koske netellen voidaan turvata tulorahoitusmahdolli-
11952: kaikkia tuloja. Esim. maatilalta saatujen tulojen suus sellaisessa perheyrityksessä, jossa puolisot
11953: jako työ- ja pääomatuloiksi on aiheuttanut han- työskentelevät ja jossa yritys ei ole erillinen
11954: kalan lisätyön sekä verovelvollisille että vero- verovelvollinen.
11955: toimistoille. Verovuoden 1976 osalta tämä jako Maatilalta saadun tulon verotuksella on rat-
11956: erilaisiksi tuloiksi epäonnistui merkittäväitä kaiseva merkitys mm. tilakoon ja maatalouden
11957: osin ja ilmeisesti yli puolet pääomatuloina ve- sisäiseen ratianalisointiin vaikuttav,ana tekijänä.
11958: rotetuista maatalouden tuloista joudutaan uudel- Näin ollen elintarvikehuoltomme ja erityisesti
11959: leen verottamaan ansiotuloina. karjatalouden harjoittamisen jatkuvuuden tur-
11960: Viljelmällä työskentelevien puolisoiden ja vaaminen tule olemaan riippuvainen siitä mit-
11961: vastaavien muiden perheyrityksessä työskentele- kä tulorahoitusmahdollisuudet verotuksemme
11962: vien puolisoiden verotukseen ei erillisverotusta sallii.
11963: edes työtulojen osalta voida sellaisenaan sovel- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11964: taa. TVL:ään onkin otettu 17 b §, joka sisäl- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11965: tää tasausmenettelyn periaatteen siten, että
11966: maatilatalouden ja muun vastaavan yrityksen e.ttä hallitus välittömästi antaisi maa-
11967: puhtaan tulon yhteismäärä 70 000 markkaan tiloilla ja vastaavissa perheyrityksissä
11968: asti katsotaan kokonaisuudessaan ansiotuloksi, työskentelevien puolisoiden valtion tulo-
11969: joka jaetaan tasan puolisoiden kesken, ellei verotusta koskevat, koko yritystulon ta-
11970: muuta osoiteta ja ellei avustavan puolison työtä sausmenettelyn periaatteen mukaisesti
11971: ole pidettävä vähäisenä. Kun säännös sisältää ta- tapahtuvaa erillisverottamista koskevat
11972: sausmenettelyn periaatteen, mutta siihen on säännökset.
11973: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
11974:
11975: Mikko Pesälä
11976: 1979 vp. 305
11977:
11978: Toivomusaloite n:o 275.
11979:
11980:
11981:
11982:
11983: Pohjala ym.: Yksityistaloudessa käytetyn polttopuun tilakohtai-
11984: sesta vähennysoikeudesta verotuksessa.
11985:
11986:
11987: E d u s k u n n a II e.
11988:
11989: Ulkomaisen energian hinnan noustessa on gian käytön taloudellisuutta. Tällöin on .huo-
11990: tärkeätä edistää siirtymistä kotimaisen energian mattava, että rakennusten lämmittäminen ja
11991: käyttöön kaikkialla, missä se suinkin on mah- viljankuivatus ovat. sikäli sidoksissa toisiinsa,
11992: dollista. Maataloudessa joudutaan joka tapauk- että siirtyminen esimerkiksi hakkeen käyttämi~
11993: sessa käyttämään öljyä !koneiden polttoaineena, seen tulee tuskin kysymykseen vain toisessa ta-
11994: mutta lämmityksessä ja viljankuivauksessa voi- pauksessa. Tarv1taan koko maatilan yhtenäinen
11995: taisiin siirtyä takaisin puuhun. Tämä olisi kan- ratkaisu.
11996: santaloudellisesti edullista ja varmistaisi maa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11997: taloustuotannon toimivuutta mahdollisina kriisi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11998: aikoina. muksen,
11999: Puun käytön esteenä ovat olleet sekä tekni-
12000: sen kehityksen jälkeenjääneisyys että taloudel- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
12001: liset tekijät. Samalla kun ikiinnitetään lisään- menpiteisiin yksityistaloudessa käytetyn
12002: tyvää huomiota puunkorjuumenetelmien ja polttopuun tilakohtaisen vähennysoikeu-
12003: uusien kattilatyyppien kehittämiseen, on välttä- den aikaansaamiseksi maatalouden vero-
12004: mätöntä edistää omasta metsästä saatavan ener- tuksessa.
12005: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
12006:
12007: Toivo T. Pohjala Mauri Miettinen Arto Lampinen
12008: Sampsa Aaltio P. Mäki-Hakola Heikki Perho
12009: Tapani Mörttinen Helge Saarikoski Einari Nieminen
12010: Olavi Nikkilä Matti Hakala Eero Lattula
12011:
12012:
12013:
12014:
12015: 39 087900581L
12016: 306 1979 vp.
12017:
12018: Toivomusaloite n:o 276.
12019:
12020:
12021:
12022:
12023: Pohjala ym.: Metsäverotuksen epäkohtien korjaamisesta.
12024:
12025:
12026: E d u s kun n a 11 e.
12027:
12028: Metsäverotuksen pikainen keventäminen on tuvaa asetuksen säännösten ja tuottoperuste-
12029: välttämätöntä joopetäisen metsänhoidon edis- ehdotuksen valmistelutyötä seuraamaan sekä
12030: tämiseksi ja siten puuraaka-aineen saannin tur- asetuksen tarkistamistarpeesta ja -ehdotuksista
12031: vaamiseksi pitkällä tähtäyksellä, mutta myös lausuntonsa antamaan olisi verohallituksen
12032: maaseudun elinmahdollisuuksien ylläpitämiseksi. avuksi perustettava metsäverotuksen neuvotte-
12033: Tärkeimmät toimenpiteet ovat metsätulojen lukunta.
12034: saattaminen erillisverotuksen piiriin ja varalli- Metsäverotusta korjattaessa on huomattava,
12035: suusveron poistaminen yksityismetsiltä. Näiden että sen taso on kohonnut kohtuuttomasti vii~
12036: tulo- ja varallisuusverolain piiriin !kuuluvien me vuosina. Veroperusteet nousivat yli kaksin-
12037: epäkohtien korjaamisen lisäksi on aikaansaatava kertaisiksi vuodesta 1974 vuoteen 1978, ja
12038: maatilatalouden tuloverola!kiin metsäverotuksen tuottoperusteiden nousu yhdessä ankarien va-
12039: kokonaisuudistus nykyisen pinta-alaan ja keski- rallisuusveroasteikkojen kanssa on kasvattanut
12040: määräiseen tuottoon perustuvan järjestelmän varallisuusveron muutamassa vuodessa monin-
12041: puitteissa, kuten metsäverotuksen kehittämis- kertaiseksi. Metsätulojen jättäminen vuonna
12042: komitea mietinnössään ehdottaa. 1976 toteutetussa erillisverouudistuksessa yh-
12043: Metsäverojärjestelmän kehittämisessä on teisverotuksen piiriin kiristi näiden tulojen ve-
12044: kiinnitettävä huomiota alueellisten erojen ja rotusta muihin tuloihin verrattuna voimak-
12045: tilakohtaisten hakkuumahdollisuuksien huomioi- kaasti.
12046: miseen yliverotuksen estämiseksi. Tilakohtai- Metsäverotus !kaipaa korjaamista ja ennen
12047: suuden lisäämiseksi ja puun tuotannon tehos- kaikkea sen yhteydessä tapahtuvaa selvää ke-
12048: tamiseksi täytyy verotuksessa voida vähentää ventämistä. Näiden toimenpiteiden merkitys on
12049: tilakohtaisesti ainakin ojitus-, lannoite- ja met- suuri sekä puuraaka-aineen saannin turvaamisen
12050: sätaloussuunnitelmakustannukset sekä metsä- kannalta että myöskin yhteiskuntamme tarkoi-
12051: talouden koneista ja välineistä aiheutuneet me- tuksenmukaisen rakenteen, maaseudun runko-
12052: not, kuten metsäverokomiteakin esittää. asutuksen säilymisen ja maatilatalouden elin-
12053: Nykyisen pinta-alaverojärjestelmän tarkenta- kelpoisuuden kannalta. Oikealla ja kohtuulli-
12054: miseksi sen yksityiskohtien osalta on kiinnitet- sella metsäverotuksella on suuri vaikutus alueel-
12055: tävä huomiota ainakin puun poistuman raken- listen kysymysten hoitamisessa.
12056: teeseen, tuoton hinnoitteluun oikean ajankoh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12057: dan mukaan, samanlaatuisen metsämaan tuotto- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12058: kyvyn alueellisiin ja paikallisiin eroihin sekä muksen,
12059: metsämaahan tehtyjen perusparannusten keski- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
12060: määräisten kustannusten pitämiseen jatkuvasti menpiteisiin metsäverotuksen epäkoh-
12061: ajan tasalla. Metsäntutkimuslaitoksessa tapah- tien kor;aamiseksi.
12062: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
12063:
12064: Toivo T. Pohjala Olavi Nikkilä Sampsa Aaltio
12065: 1979 vp. 307
12066:
12067: Toivomusaloite n:o 277.
12068:
12069:
12070:
12071:
12072: Pohto ym.: Turpeenjalostuslaitoksen rakentamisesta Vimpeliin.
12073:
12074:
12075: E d u s k u n n a 11 e.
12076:
12077: Vuosina 1974-1977 Vapo on hankkinut Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12078: Vimpelin kunnan alueelta haltuunsa jo n. 4 000 nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12079: ha polttoturvesoita, joista v. 1978 oli turve- muksen,
12080: tuotannossa 270 ha ja tuotannon valmistelu-
12081: il:yÖt olivat käynnissä lisäksi 300 ha:n alueella. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
12082: Vimpelistä on lähivuosien aikana tulossa eräs menpiteisiin turpeenjalostuslaitoksen
12083: Suomen merkittävimpiä polttotul'peen tuotanto- rakentamiseksi Vimpeliin.
12084: alueita.
12085: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
12086:
12087: Urho Pohto Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
12088: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
12089: Urpo Leppänen
12090: 308 1979 vp.
12091:
12092: Toivomusaloite n:o 278.
12093:
12094:
12095:
12096:
12097: Pokka ym.: Maaseudun sähköistystöiden jouduttamisesta.
12098:
12099:
12100: E d u s k u n n a 11 e.
12101:
12102: Hallitus on vuoden 1979 tulo- ja meno- 35 miljoonaa markkaa. Yksin Lapin läänin
12103: arviossa esittänyt maaseudun sähköistämisen alueella olevien Enontekiön, Muonion, Inarin,
12104: tukemiseen 18 miljoonan markan määrärahan, Utsjoen, Sallan ja Posion syrjäkylien sähköistä-
12105: mistä enintään 1 miljoona markkaa esitetään misen toteuttamiseen suunnitelmien mukaisesti
12106: käytettäväksi yksinäistalouksien sähköaggre- tarvittaisiin varoja lähes 10 miljoonaa markkaa.
12107: gaattien hankkimisen tukemiseen. Esitetty mää- Kun hallitus antoi esityksen sähköverola1ksi,
12108: räraha on 2 miljoonaa markkaa pienempi kuin joka hyväksyttiin eduskunnassa, luvattiin siinä
12109: kuluvalle vuodelle varattu määräraha. Ja kun yhteydessä antaa sähköveron tuotosta vuosittain
12110: kuluvan vuoden määrärahakin oli 5 miljoonaa 15 miljoonaa markkaa maaseudun sähköistämi-
12111: vähemmän kuin vuodelle 1977 varattu määrä- sen tukemiseen. Näin ei kuitenkaan ole tapah-
12112: raha, niin kahden vuoden aikana on tätä syrjä- tunut, vaan nyt tarkoitukseen vuosittain varat-
12113: alueiden erästä tärkeintä määrärahaa supistettu tua varsinaistakin määrärahaa supistetaan. Kui-
12114: yhteensä 7 miljoonalla markalla. Tällaista tenkin valtionavustuksella on uudissähköistyk-
12115: suuntausta ei voida millään muotoa hyväksyä sen toteuttamisen kannalta täysin ratkaiseva
12116: eikä pitää perusteltuna, koska sähköistämättö- metkitys. Tästä syystä on kohtuutonta, että
12117: minä ovat edelleenkin maamme syrjäisimmät tätä työllisyydenkin hoitamisen kannalta ja
12118: alueet, joissa sähköistämiskustannukset ovat syrjäalueiden ihmisten elämän kannalta tärkeää
12119: huomattavasti korkeammat kuin rintamailla. määrärahaa jatkuvasti supistetaan.
12120: Kauppa- ja teollisuusministeriön energia- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12121: osaston alustavan ilmoituksen mukaan määrä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12122: rahan tarve olisi vielä useana vuotena huomat- muksen,
12123: tavasti hallituksen esittämää määrärahaa suu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12124: rempi, mm. vuodelle 1979 tarvittaisiin suunni- maaseudun sähköistystöiden nopeuttami-
12125: teltujen uudissähköistysten toteuttamiseen noin seksi.
12126: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
12127:
12128: Hannele Pokka Mauri Pekkarinen Orvokki Kangas
12129: Mikko Jokela Katri-Helena Eskelinen Lea Sutinen
12130: 1979 Vp. 309
12131:
12132: Toivomusaloite n:o 279.
12133:
12134:
12135:
12136:
12137: Poutanen ym.: Salaojituksen poisto-oikeuden määrän korottami.
12138: ses ta maatilatalouden tuloverotuksessa.
12139:
12140:
12141: E d u s k u n n a 11 e.
12142:
12143: Peltojen salaojitusta on maassamme toteu· to·oikeutta olisi nostettava enintään 10 prosen·
12144: tettu jo yli 100 vuoden ajan. Kuitenkin sala· tista enintään 20 prosenttiin menojäännöksestä.
12145: ojitustoiminta on yleistynyt vasta itsenäisyy· Salaojitustarvikkeiden kotimaisuusaste on
12146: temme aikana ja erityisesti se on vauhdittunut 100 prosenttia ja ojituksen suorittaminen edis·
12147: vasta 1950·luvulla. Maamme noin 2,6 miljoo· tää myös työllisyyttä tällä alalla toimivien pii·
12148: nasta peltdhehtaarista on tähän mennessä sala· rissä, mutta myös salaojituksen suorittamisessa
12149: ojitettu noin 700 000 ha. Salaojituksen tar· tarvitaan tilallisen omaa työpanosta sekä useam·
12150: peessa olevaksi peltopinta·alaksi on arvioitu massa tapauksessa myös paikallista muuta työ·
12151: noin 1 miljoona hehtaaria. voimaa. Salaojitus onkin nähtävä myös työl·
12152: Vuosittainen salaojitusvauhti on 1970·luvulla lisyyspoliittisena toimenpiteenä ja kun tämän
12153: ollut 25 000-44 000 hehtaaria, joten nykyi· toiminnan painopiste tulee lähitulevaisuudessa
12154: sellä nopeudella 1 milj. ha:n salaojittamaton olemaan Itä· ja Pohjois.Suomessa, niin sillä
12155: alue tulisi salaojituksen piiriin vasta vuoteen mieLestämme on myös aluepoliittista merkitystä.
12156: 2010 mennessä. Käsityksemme onkin, että esittämämme pois·
12157: Puuttumatta tässä yhteydessä salaojituksen to·oikeuden nostaminen 10 prosentista 20 pro·
12158: moniin hyötyihin mainittakoon kuitenkin, että senttiin olisi eräs tehokkaimpia muotoja sala·
12159: salaojitus on niitä harvoja maatalouden kehit· ojituksen vauhdittamisessa eikä tästä pitem·
12160: tämiseen liittyviä asioita, joista kaikki intressi· mällä tähtäyksellä ole verottajallekaan vero·
12161: piirit, eli maatalousväestö, kuluttajaväestö sekä tulojen vähennystä. Esimerkkinä mainitsemme,
12162: valtiovalta ovat samaa mieltä. Salaojitus onkin että maatalouden nopean koneistumisen edis·
12163: yleisesti hyväksytty maatalouden rationalisointi· täjänä on ollut 30 prosentin konepoisto·oikeus.
12164: muoto, joka myös viljelijätaloudellisesti on kan· Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun·
12165: nattava toimenpide. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo·
12166: Salaojitusta voidaan edistää sen etuihin koh· muksen,
12167: distuvalla neuvonnalla ja tiedottamisella. Näyt· että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12168: täisi kuitenkin siltä, että tämä ei ole riittävää, maatilatalouden tuloverolain 10 §:n
12169: vaan viljelijän taloudellisia etuja tulisi edelleen muuttamiseksi niin, että sanotussa py-
12170: kehittää. kälässä oleva salao;ituksen poisto·oikeus
12171: Näitä olisivat esimel:\kiksi verotustoimenpi· enintään 10 prosenttia nostettaisiin
12172: teet, ja esitämmekin, että maatilatalouden tulo· enintään 20 prosenttiin menojäännök·
12173: verolain (543/67) suomaa salaojituksen pois· sestä.
12174: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
12175:
12176: Pentti Poutanen Juhani Saukkonen
12177: Toivo Yläjärvi Esko Pekonen
12178: 310 1979 vp.
12179:
12180: Toivomusaloite n:o 280.
12181:
12182:
12183:
12184:
12185: Poutanen ym.: Vaitiojobtoisen teollisuuden ohjaamisesta Mikke-
12186: lin lääniin.
12187:
12188:
12189: E d u s k u n n a 11 e.
12190:
12191: Mikkelin lääniin on valtiojohtoista teolli- Valtion investoinntt Mikkelin läänissä ovat
12192: suutta sijoittunut vain hyvin vähän. Sitä on paaas1assa tie- ja muita maa• ja vesirakennus-
12193: vain kolmella paikkakunnalla, Savonlinnassa investointeja ja niiden työllistävä vaikutus on
12194: Enso Gutzeit Oy:n, Virtasalmella Outokumpu rajoittunut pääasiassa rakennusaikaan eikä py-
12195: Oy:n ja äskettäin Mäntyharjulla Suomen Auto- syviä työpaikkoja ole juurikaan pystytty luo-
12196: teollisuus Oy:n toimintansa aloittanut teolli- maan,
12197: suuslaitos. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12198: Vaitiojobtoisen teollisuuden osuus teollisuu- nioittaen eduskunnan hyväksy.ttäväksi toivo-
12199: den kaikista työpaikoista on Mikkelin läänissä muksen,
12200: vaatimaton maan muihin osiin verrattuna. Asu-
12201: kasta kohti laskettuna ovat valtion investoin- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12202: nit Mikkelin läänissä selvästi maan keskiarvon valtiojohtoisen teollisuuden ohjaami$eksi
12203: alapuolella. Mikkelin lääniin.
12204: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
12205:
12206: Pentti Poutanen Esko Pekonen
12207: 1979 vp. 311
12208:
12209: Toivomusaloite n:o 281.
12210:
12211:
12212:
12213:
12214: Poutiainen ym.: Ylimääräisen verohelpotuksen myöntämisestä
12215: karjatalouden harjoittajille.
12216:
12217:
12218: E d u s k u n n a 11 e.
12219:
12220: Maatalouden harjoittajat, erityisesti karja- asia olisi heille jollakin tavalla korvattava. Eräs
12221: tiloilla, olkoonpa niiden tuotantosuuntana mai- mahdollisuus olisi antaa heille täydellinen yli-
12222: to tai liha, tekevät vuodessa töitä 365 päivää, määräinen verovapaus 130 päivältä vuodessa,
12223: josta voi saada enintäänkin 10 päivää lomaa. niin 'Se edes os1ttain korvaisi heille ko. epäkoh-
12224: Varsinaisia työpäiviä on siis 355 päivää vuo- dan.
12225: dessa. Muilla aloilla on pyhä- ym. vapaapäiviä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
12226: vuodessa 110 ja lomapäiviä keskimäärin 30. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
12227: Varsinaisia työpäiviä on 225 päivää vuodessa. sen,
12228: Näin ollen karjatalouden harjoittajat tekevät että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12229: vuosittain 130 työpäivää enemmän kuin yleensä ylimääräisen verohelpotuksen antami-
12230: muilla aloilla. Jos sunnuntai- ja sitä vastaaville seksi karjatalouden harjoittajille heidän
12231: päiville laskettaisiin prosenttikorotus, niin ero tekemästään ylimääräisestä työstä, noin
12232: olisi vieläkin suurempi. Tällainen maatalouden 130 päivältä vuodessa.
12233: harjoittajia epäoikeudenmukaisesti kohteleva
12234: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
12235:
12236: Eino Poutiainen Urpo Leppänen Veikko Vennamo
12237: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo Urho Pohto
12238: Anssi Joutsenlahti
12239: 312 1979 vp.
12240:
12241: a'oivomusaloite n:o 282.
12242:
12243:
12244:
12245:
12246: Poutiainen ym.: Maataloudenharjoittaji!l1e myönnetitävästä poisto-
12247: oikeudesta eläinvahinkojen osalta verotuksessa.
12248:
12249:
12250: E d u s k u n n a 11 e.
12251:
12252: Maatalouden harjoittajilta kuolee syystä tai Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
12253: toisesta vuosittain runsaasti eläimiä, erityisesti tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
12254: lehmiä. Nykyisin voimassa olevien lakien puh- sen,
12255: teissa ei kuolleesta eläimestä saa tehdä veron-
12256: poistoa. Päinvastoin käy niin, että. jos lihoista että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12257: jotakin tuloa sattuu saamaan esim. kettutar- maataloudenharjoittajille annettavan
12258: hoille myytynä tai jos eläin ehditään teurastaa poisto-oikeuden myöntämiseksi eläinva-
12259: ja saada lihat myyntiin, niin tällöin on tämäkin hinkojen sattuessa.
12260: tulo veronalaista tuloa. Tämän epäkohdan kor-
12261: jaamiseksi tarvittaisiin lain muutos.
12262: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
12263:
12264: Eino Poutiainen Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
12265: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo Urho Pohto
12266: Veikko Vennamo
12267: 1979 vp. 313
12268:
12269: Toivomusaloite n:o 283.
12270:
12271:
12272:
12273:
12274: Poutiainen ym.: Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muut-
12275: ttamiseSita poistojärjestelmän uudistamiseksi kuorma-autokalus-
12276: ton osalta.
12277:
12278:
12279: E d u s k u n n a II e.
12280:
12281: Kuorma-autojen hinnat ovat kuluneen kym- nen menettely aiheuttaa kuljetusyritysten vel-
12282: menvuotiskauden aikana nousseet yleistä inflaa- kaantumista ja siten terveen yrityspohjan ro-
12283: tiokehitystä huomattavasti nopeammin. Tämä muttumista. Näin ollen tulisikin sallia kirjan-
12284: on aiheuttanut ammattiliikenteessä toimiville pidollisten poistojen tekeminen auton uushan-
12285: kuorma-autoyrittäjille huomattavia vaikeuksia kintahinnan mukaan, kuten kustannuslasken-
12286: kalustoa uusittaessa. nassakin nykyisin tehdään.
12287: Kuorma-autoliikenteen kuljetusmaksulaskel- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
12288: missa noudatetaan yleistä kustannuslaskennal- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12289: lista periaatetta, jonka mukaisesti auton pito-
12290: aikana kerättyjen poistojen ja vaihtoarvon sum- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
12291: malla tulisi kyetä rahoittamaan uuden auton menpiteisiin elinkeinotulon verottami-
12292: hankinta. Kun nykyisin kirjanpidolliset poistot sesta annetun lain muuttamiseksi siten,
12293: tehdään aina auton alkuperäisestä hankintahin- että kirjanpidolliset poistot voitaisiin
12294: nasta, johtaa tämä siihen, että uuden auton suorittaa kulloinkin kuorma-autokalus-
12295: hankintaan kerätyistä kustannuslaskennallisista ton uushankintahinnoista.
12296: poistoista osa ohjautuukin verottajalle. Tällai-
12297: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
12298:
12299: Eino Poutiainen Urho Pohto Pekka Vennamo
12300: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
12301: Anssi Joutsenlahti
12302:
12303:
12304:
12305:
12306: 40 087900581L
12307: 314 1979 vp.
12308:
12309: Toivomusaloite n:o 284.
12310:
12311:
12312:
12313:
12314: Poutiainen ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta ilman vierasta
12315: työvoimaa ammattiaan harjoittavilta käsityöläisiltä.
12316:
12317:
12318: Ed u s k u n n a II e.
12319:
12320: Käsityöammatin harjoittaminen ns. perhe- vaihtovero, joka olisi kokonaan poistettava
12321: yrityksinä olisi mm. maan työllisyysnäköalojen omaa työtään tekeviltä käsityöammatin harjoit-
12322: kannalta katsoen erittäin mielekästä. Tämän tajilta.
12323: alan harjoittajia rasittava moninainen verorasi- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
12324: tus on kuitenkin kohtuuton ja se on puoles- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12325: taan aiheuttamassa sen, että käsityöammatin
12326: harjoittaminen on käynyt taloudellisesti mah- että ilman vierasta työvoimaa am-
12327: dottomaksi. Tästä on mm. seurauksena jatku- mattiaan harjoittavilta käsityötäisiltä
12328: vasti lisääntyvät jonot työvoimatoimistoissa. poistettaisiin liikevaihtovero kokonaan.
12329: Erityisen raskaana painaa perheyrityksiä liike-
12330: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
12331:
12332: Eino Poutiainen Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
12333: Veikko Vennamo Urho Pohto Urpo Leppänen
12334: Anssi Joutsenlahti
12335: 1979 vp. 315
12336:
12337: Toivomusaloite n:o 285.
12338:
12339:
12340:
12341:
12342: Poutiainen ym.: Veron poistamisesta eräiltä maataloudenharjoit-
12343: tajilta farmari- ja pakettiautojen osalta.
12344:
12345:
12346: E d u s k u n n a 11 e.
12347:
12348: Maatalouden harjoittajina tounu maassamme Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
12349: huomattava määrä sellaisia kansalaisia, joiden taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12350: työkyvyttömyysaste on syystä tai toisesta yli 20
12351: prosenttia. Ammatissaan he tarvitsevat välttä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12352: mättä yleensä farmari- tai pakettiautoa. Tällai- veron poistamiseksi maataloutta harjoit-
12353: sen hankkiminen tuottaa kuitenkin erittäin suu- tavien yli 20 prosentin työkyvyttömyys-
12354: ria vaikeuksia. Myöntämällä heille verovapaus asteen omaavien henkilöiden ammatis-
12355: ammatinharjoittamiselle välttämättömän ajoneu- saan tarvitsemien farmari- tai paketti-
12356: von hinnasta tehtäisiin suuri palvelus heille ja autojen hinnasta.
12357: koko yhteiskunnallemme.
12358: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
12359:
12360: Eino Poutiainen Urpo Leppänen Urho Pohto
12361: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo Veikko Vennamo
12362: Anssi Joutsenlahti
12363: 316 1979 vp.
12364:
12365: Toivomusaloite n:o 286.
12366:
12367:
12368:
12369:
12370: Poutiainen ym.: Valtiojohtoisten yritysten edustusmäärärahojen
12371: vähentämisestä.
12372:
12373:
12374: Ed u s k u n n a II e.
12375:
12376: Valtion erilaisten laitosten johtajien edustus- dion taloudellista asemaa. Siksi olisi hallituksen
12377: määrärahat ovat näiden esittämien kirjanpito- puututtava näihin tuhlailumenoihin vakavin ot-
12378: tietojenkin mukaan jatkuvasti lisääntyneet ai- tein.
12379: kana, jolloin kansantaloudellamme on suuria Mainituilla perusteilla ehdotamme. kunnioit-
12380: vaikeuksia. Lienee mahdollista sekin, että joh- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
12381: tavien henkilöiden edustusmäärärahoista huo- sen,
12382: mattava osa menee alkoholin tarjoiluun, joka että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12383: toiminta ei missään tapauksessa paranna valtio- valtiojohtoisten yhtiöiden ja laitosten
12384: jobtoistenkaan yhtiöiden kuten esim. Yleisra- edustusmäärärahojen vähentämiseksi.
12385: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
12386:
12387: Eino Poutiainen Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
12388: Veikko Vennamo Urho Pohto Urpo Leppänen
12389: Anssi Joutsenlahti
12390: 1979 vp. 317
12391:
12392: Toivomusaloite n:o 287.
12393:
12394:
12395:
12396:
12397: Poutiainen ym;: Selluloosa· ja paperiteollisuuden perustamisesta
12398: Pohjois-Karjalaan.
12399:
12400:
12401: Ed u s k u n n a 11 e.
12402:
12403: Kuitupuuta on kertynyt runsaasti säästöön kennettaisiin Joensuun kaupungista itään ole-
12404: Pohjois-Karjalan metsissä. Ennen kaikkea olisi vien kuntien alueelle. Täällä on jo olemassa
12405: selluloosa- ja paperiteollisuutta saatava lisää Joensuun-Ilomantsin rautatie ja suhteellisen
12406: maakuntaan, jotta mänty- ja kuusipaperipuulle hyvä runkotieverkosto sekä työvoimaa.
12407: saataisiin nykyistä enemmän käyttöä. Lisäksi Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
12408: metsien järkevä hoitokin edellyttää kuitupuu- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
12409: tavaran hakkuiden lisäämistä. Pohjois-Karjalan sen,
12410: läänin itäosassa ei ole lainkaan selluloos,a- ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12411: paperiteollisuutta, vaikka juuri sillä suunnalla selluloosa- ja paperiteollisuuden aikaan-
12412: on runsaasti raaka-ainetta. Näin ollen olisi mo- saamiseksi Kiihtelysvaaran tai Tuupo-
12413: nessa suhteessa edullista, että uusi tehdas ra- vaaran kuntien alueelle.
12414: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
12415:
12416: Eino Poutiainen Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
12417: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo Urho Pohto
12418: Veikko Vennamo
12419: 318 1979 vp.
12420:
12421: Toivomusaloite n:o 288.
12422:
12423:
12424:
12425:
12426: Poutiainen ym.: Tärpätin käytön sallimisesta ajoneuvojen poltto-
12427: aineena.
12428:
12429:
12430: E d u s k u n n a 11 e.
12431:
12432: Kotimaisten polttoaineiden käytön lisääminen Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
12433: esim. maamme liikenteessä olisi nykyisessä ti- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
12434: lanteessa kansantalouden kannalta erittäin toi- sen,
12435: vottavaa. Eräs mahdollisuus tähän suuntaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12436: olisi perustaa maahamme täl:pättitehtaita ja sa- tärpättitehtaiden rakentamiseksi maa-
12437: malla sallia tärpätin käyttö ajoneuvojen poltto- hamme ja tärpätin käytön saltimiseksi
12438: aineena. sopiviksi katsotuissa ajoneuvoissa.
12439: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
12440:
12441: Eino Poutiainen Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
12442: Pekka Vennamo Urho Pohto Urpo Leppänen
12443: Anssi Joutsenlahti
12444: 1979 vp. 319
12445:
12446: Toivomusaloite n:o 289.
12447:
12448:
12449:
12450:
12451: Poutiainen ym.: Ammattiautoilijoiden kaluston lunastamisesta val-
12452: tiolle eräissä tapauksissa.
12453:
12454:
12455: Ed u s k u n n a 11 e.
12456:
12457: Maamme ammattiautoilijat ovat hyvin mones- tarvittaessa ja autoilijan itsensä niin halutessa
12458: sa tapauksessa joutuneet olemaan paljon työttö- lunastaa tämän kalusto kohtuulliseen hintaan
12459: minä ja lisäksi heitä on valtiovallan toimesta ja samalla poistaa verorästit. Tämän mukana
12460: raskaasti verotettu monella eri tavalla. Lisäksi poistuisivat myös autoilijoiden ja heidän per-
12461: valtiovalta on pyrkinyt monopolisoimaan omilla heenjäsentensä henkiset kärsimykset.
12462: yrityksillään kuljetusalaa. Tästä on ollut seu- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
12463: rauksena se, että autoilijoiden ammatin jatka- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
12464: minen on käynyt suorastaan mahdottomaksi. sen,
12465: Velkataakka verorästeineen painaa päälle päiväl- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12466: lä ja yöllä. Konkurssi ja pakkohuutokaupat ovat työttömyyden ja ankaran verorasituksen
12467: edessä, jota seuraa omaisuuden ja kunnian me- sortamien ammattiautoilijoiden kaluston
12468: netys, kun omaisuus menee pilkkahinnasta. Kos- lunastamiseksi valtiolle kohtuullista kor-
12469: ka valtiovalta ei kykene hoitamaan työllisyyttä vausta vastaan autoilijan itsensä niin
12470: ja verorasituksen alentamista, niin sen pitäisi halutessa.
12471: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
12472:
12473: Eino Poutiainen Urho Pohto Urpo Leppänen
12474: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
12475: 320 1979 vp.
12476:
12477: Toivomusaloite n:o 290.
12478:
12479:
12480:
12481:
12482: Poutiainen ym.: Pohjois-Karjalan rakennuspiirin perustamisesta.
12483:
12484:
12485:
12486: Ed u s kun n a 11 e.
12487:
12488: Vuonna 1971 tapahtuneen rakennushallinnon mistossa on kaikkiaan nelisenkymmentä tolml-
12489: uudelleenorganisoinnin yhteydessä lakkautettiin henkilöä, mutta näistä vain yhdeksän työsken-
12490: lääninarkkitehtien virat ja lääninrakennustoi- telee Joensuussa toimivassa osassa. Koko arkki-
12491: mistot, jotka olivat kaikissa lääneissä ja toimi- tehti- ja insinööritasoinen henkilöstö, isännöit
12492: vat samalla paikkakunnalla kuin lääninhallitus sijä, siivouspäällikkö sekä erikoisteknikot on
12493: ja lääninhallitusten yhteydessä. Uudessa piiri- sijoitettu Kuopioon. Vähäisimmätkin lausunto-
12494: hallintoj:aossa eivät Mikkelin, Pohjois-Karjalan asiat joudutaan hoitamaan Kuopiossa samaten
12495: ja Vaasan läänit saaneet omaa rakennuspiiriä ja kuin yhteydenpito kaikissa hankkeissa. Selvää
12496: piirirakennustoimistoa. Pohjois-Karjalan lääni on, että näissä oloissa piirirakennustoimiston
12497: yhdistettiin Kuopion ja Pohjois-Karjalan raken- toiminta ei - virkamiesten hyvästä tahdosta
12498: nuspiiriin ja piirirakennustoimisto sijoitettiin riippumatta - voi jakautua tasapuolisesti piirin
12499: Kuopioon. Uudistuksen yhteydessä lisättiin eri läänien kesken. Viranomaisten sijoitusläänin
12500: keskushallitusta huomattavasti. Mainittavampaa asiat tulevat hoidetuiksi ratkaisevasti paremmin
12501: toimivallan ja tehtävien siirtoa piirirakennus- mahdollisuuksin. Kuitenkin on Pohjois-Karjalan
12502: toimistolle ei suoritettu. läänissä valtion talonrakennuskohteita kutakuin-
12503: Suoritettu lääninhallinnosta erottaminen ja kin yhtä paljon kuin Kuopion läänissä. Erityi-
12504: Pohjois-Karjalan kaltaisen läänin jättäminen sesti on korostettava opetusministeriön hallin-
12505: ilman omaa piirihallintoa oli syntyvaiheessaan nonalan korkeakouluhankkeiden laajuutta Poh-
12506: ja on erityisesti nyt väliportaanhallinnon kehit- jois-Karjalassa. Korjaustoimen ja isännöitsijä-
12507: tämisen, aluepolitiikan sekä hallinnon dele- toimen osalta lienevät työmäärät samaten tasa-
12508: gointi- ja hajasijoituspyrkimysten vastainen. vertaisia.
12509: Maakunnan mahdollisuudet huolehtia kehityk- Pohjois-Karjalan piirirakennustoimisto voitai-
12510: sestään ovat tärkeällä alalla vähentyneet. siin perustaa ilman mainittavia perustamiskus-
12511: Kentän tuntemus ja valvovan viranomaisen ote tannuksia taikka henkilöstö- ja käyttökustannus-
12512: on loitontunut. Yhteydenpito lääninhallitukseen rten lisäyksiä. Piirirakennustoimistolla Joensuus-
12513: ja toisiin piirihallintoviranomaisiin on suuresti sa nykyisin olevien tilojen lisäksi on hankkeilla
12514: vaikeutunut. Täkäläiset palvelusten saamisen uutta virastotilaa. Nykyinen henkilöstö jaettuna
12515: mahdollisuudet ovat huonontuneet. kahteen piirirakennustoimistoon riittänee eril-
12516: Piirirakennustoimistojen tehtävät, henkilöstö lisen toiminnan aloittamiseen. Matkustamisen
12517: ja muut resurssit ovat muutoksen jälkeen lisään- väheneminen vaikuttaa myös työvoiman tar-
12518: tyneet. Erityisesti isännöitsijätoimen mutta peeseen. Tarvittavista lisäyksistä aiheutuvia me-
12519: myös rakentamis-, kiinteistö- ja korjaustoimen noja on myös verrattava saavutettaviin ilmei-
12520: tehtävät ovat sekä määrällisesti että laadulli- siin säästöihin erityisesti matka- ja puhelin-
12521: sesti kasvaneet. Tämä kehitys osoittaa ja ko- kuluissa. Näitä säästöjä koituisi myös piirira-
12522: rostaa läänikohtaista piirinaliinnon tarvetta. kennustoimiston palveluksia tarvitseville valtion
12523: Jokaisessa läänissä riittäisi omalle piirirakennus- virastoille ja laitoksille sekä julkisille yhteisöille.
12524: toimistolle tehtäviä ja sen paikallaolo on entistä Tässä vii:tatut :taloudemset seikat voitaisiin sel-
12525: vält:tämättömämpää. Tehtäviä ei ennen pitkää vittää nopealla tutkimuksella.
12526: kannata eikä voida hoitaa suuralueittain. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
12527: Kuopion ja Pohjois-Karjalan piirirakennustoi- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12528: Toivomusaloite n:o 290 321
12529:
12530: että hallitus ryhtyisi kiireellisiin Pohjois-Karjalan läänin ja ionka piiri-
12531: toimenpiteisiin Pohjois-Karjalan raken- rakennustoimiston sijoituspaikkakuntana
12532: nuspiirin perustamiseksi, joka käsittää on Joensuu.
12533: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
12534:
12535: Eino Poutiainen Mauri Vänskä Matti Puhakka
12536: Jouko Tuovinen Lea Sutinen Urpo Leppänen
12537: P. Puhakka
12538:
12539:
12540:
12541:
12542: 41 0879()05811
12543: 322 1979 vp.
12544:
12545: ToivomUsaloite n:o 291.
12546:
12547:
12548:
12549:
12550: Poutiainen ym.: Maaseudun asunto-olojen parantamisesta.
12551:
12552:
12553: E d u s k u n n a 11 e.
12554:
12555: Maaseudun asuntojen rakennusmahdollisuu- nykyistä parempien asuntomahdollisuuksien ai-
12556: det ovat monessa suhteessa jääneet jälkeen kaansaaminen maaseudulle kansantaloudellisesti-
12557: asutuskeskusten rakennusmahdollisuuksista. kin katsoen erittäin toivottavaa.
12558: Esim. aravalainoitus ulottuu perin vähäisessä Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme kun-
12559: määrin maaseudulle. Uusien asuntojen rakenta- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12560: miseen ei saa edes niitä etuja, joita on mah- muksen,
12561: dollisuus saada vanhojen asuntojen korjaami-
12562: seen. Niinpä asuntojen taso onkin maaseudul- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin ja
12563: lamme vieläkin heikompi kuin mitä se on tarpeellisiin toimenpiteisiin maaseudun
12564: asutuskeskuksissa. Tulevaisuutta ajatellen olisi asunto-olojen parantamiseksi.
12565: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
12566:
12567: Eino Poutiainen Pekka Vennamo Urho Pohto
12568: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
12569: Urpo Leppänen
12570: 1979 vp. 323
12571:
12572: Toivomusaloite n:o 292.
12573:
12574:
12575:
12576:
12577: M. Puhakka ym.: Valtion tukea vastaavan osuuden saamisesta
12578: yritysten omistuspohjasta valtion haltuun.
12579:
12580:
12581: E d u s k u n n a II e.
12582:
12583: Yksityisen yrityst01mmnan tukemiseen on tyjen verovarojen osalta mahdollistaen samalla
12584: viime vuosina käytetty yhä suurempia määriä varojen tarkoituksenn1ukaisen ohjauksen ja va-
12585: yhteiskuntamme taloudellisia voimavaroja. Yh- roille yleeensä asetetun työllistämisvelvoitteen
12586: teiskunnan tukitoimenpiteiden ohjautumista yk- toteuttamisen.
12587: sityiselle yritystoiminnalle tulisi pystyä mahdol- Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme kun-
12588: lisimman tehokkaasti valvomaan. Tämän toteu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12589: tuminen edellyttäisi että yhteiskunnalla on mah- muksen,
12590: dollisuus osallistua yrityksen päätöksentekoon
12591: sekä päätöksien seurantaan. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
12592: Perusteltua onkin, että yhteiskunnan tuki miin sellaisen lainsäädännön aikaansaa-
12593: ohjataan suunnitelmallisesti yhteiskunnan koko- miseksi, jolla mahdollistetaan omistuk-
12594: naistarpeet huomioiden tulo- ja menoarvioiden sen siirtyminen yksityisistä yhteiskunnan
12595: yhteydessä hyväksyttävän määrärahan puitteissa varoin tuetti:zvista yrityksistä tukea vas-
12596: siten, että vastaava määrä, millä yhteiskunnan taavalla määrällä yhteiskunnan omistuk-
12597: budjettivaroilla tuetaan yritystoimintaa, siirtyisi seen, jolloin samalla luotaisiin edelly-
12598: tuettavan yrityksen osakepääomasta yhteiskun- tykset taloudellisen päätöksenteon de-
12599: nan omistukseen. mokratisoimiselle sekä yhteiskunnan
12600: Tämä antaisi demokraattisen kontrollimah- työllistämisvelvoitteen ulottamiseksi yk-
12601: dollisuuden yritystoiminnan tukemiseen käytet- sityiseen yritystoimintaan nähden.
12602: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
12603:
12604: Matti Puhakka Risto Tuominen Olli Helminen
12605: Maija Rajantie Tarja Halonen Pirkko Työläjärvi
12606: Lea Savolainen Paula Eenilä Jermu Laine
12607: Pirkko Valtonen Juhani Surakka Peter Muurman
12608: Mikko Elo Juhani Raudasoja Mikko Rönnholm
12609: Tellervo Koivisto
12610: 324 1979 vp.
12611:
12612: Toivomusaloite n:o 293.
12613:
12614:
12615:
12616:
12617: M. Puhakka ym.: Sijainninohjausta koskevanlainsäädännön aikaan-
12618: saamisesta.
12619:
12620:
12621: E d u s k u n n a 11 e.
12622:
12623: Laissa alueellisen kehityksen edistämisestä hallituksen hallitusohjelman mukaisten kannan-
12624: (451/75) säädetään yritysten sijoittumisen oh- ottojen sivuuttamista.
12625: jaaminen erääksi keinoksi pyrittäessä tasapai- Sijainninohjausta koskevan lain tulee sisältää
12626: noisen alueellisen kehityksen edistämiseen. sijainninohjauksen tavoitteet, keinot sekä hal-
12627: Laissa edellytetään myös, että tarvittavista toi- linnollinen toteuttaminen. Kuten eduskunta on
12628: menpiteistä säädetään erikseen. aikaisemmalla kannanotolla:an edellyttänyt, si-
12629: Yritysten sijoittumista ohjaavat toimenpiteet jainninohjausjärjestelmää koskeva lainsäädäntö
12630: ovat tasapäisen alueellisen kehityksen saavutta- on valmisteltava kiireellisesti ennen seuraavan
12631: miseksi niin merkittäviä, että eduskunnan on taloudellisen nousukauden alkua.
12632: aluepoliittisen lainsäädännön edellyttämällä ta- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
12633: valla voitava säätää niiden toteuttamisesta eril- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
12634: lisellä lailla. Hallituksen pyrkimykset tietojen sen,
12635: vaihdon järjestämiseen valtion ja yritysten väli-
12636: sellä yhteistyöllä ovat sinänsä tarpeellis1a, mutta että hallitus kiireellisesti valmistelisi
12637: pelkästään sopimukseen perustuva menettely ehdotuksen sijainninohjausta koskevaksi
12638: ei ole riittävä. Se merkitsee myös eduskunnan lainsäädännöksi ja antaisi esityksen edus-
12639: aikaisempien kannanottojen sekä Miettusen II kunnalle.
12640: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
12641:
12642: Matti Puhakka Juhani Surakka Pirkko Työläjärvi
12643: Maija Rajantie Juhani Raudasoja Jermu Laine
12644: Jouko Tuovinen Tellervo Koivisto Peter Muurman
12645: 1979 vp. 325
12646:
12647: Toivomusaloite n:o 294.
12648:
12649:
12650:
12651:
12652: M. Puhakka ym.: Valtion rakennusyhtiön perustamisesta ja ra-
12653: kennustoiminnan saattamisesta parlamentaarisen elimen val--
12654: vontaan.
12655:
12656:
12657: E d u s k u n n a II e.
12658:
12659: Maassamme tapahtuva rakennustoiminta on osaltl on saatava vaikuttamaan asumiskustan-
12660: hallinnollisesti ja suunnittelullisesti erittäin ha- nuksia alentavasti. K;ansanvaltaisuutta on myös
12661: janaista. välttämätöntä lisätä rakentamistoiminnan tavoit-
12662: Rakennusyhtiöt hankkivat itselleen maa- teista ja toteutuksesta päätettäessä.
12663: alueita, tekevät näille kaavamuutokset sekä tar- Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme kun-
12664: vittavat arkkitehtooniset suunnitelmat. Samoin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12665: rakennusaineteollisuus 1oimii lähes valvomatto- muksen,
12666: mana, ja vaikka rakennustoiminnoissa saavutet- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
12667: taisiinkin rationalisoinnin vaikutuksesta säästöä, miin valtion omistuksessa olevan raken-
12668: ei tämä kuitenkaan ole johtanut asuntokustan- nusyhtiön perustamiseksi ja rakennus-
12669: nuksien alentumiseen, vaan hyöty on mennyt lainsäädäntömme tarkistamiseksi niin,
12670: yksin rakennusliikkeiden hyväksi. että koko maamme rakennustoiminnan
12671: Välttämätöntä onkin siirtyä entistä suunni- suunnittelua ja valvontaa suorittamaan
12672: telmallisempaan rakentamiseen. Ratkaisut maan- valitaan parlamentaarinen suunnittelu-
12673: käytön, rakennusmenetelmien ja rakentamisen ja valvontatoimikunta.
12674: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
12675:
12676: Matti Puhakka Mikko Elo Tellervo Koivisto
12677: Maija Rajantie Juhani Surakka Juhani Raudasoja
12678: Jouko Tuovinen Risto Tuominen Pirkko Työläjärvi
12679: Lea Savolainen Peter Muurman
12680: 326 1979 vp.
12681:
12682: Toivomusaloite n:o 295.
12683:
12684:
12685:
12686:
12687: M. Puhakka ym.: Valtion maanostotoiminnan keskittämisestä.
12688:
12689:
12690: Ed u s kun n a II e.
12691:
12692: Viime sotien jälkeen tapahtuneen asutustoi- kun riittävä tieto toinen toistensa tarpeista on
12693: minnan seurauksena muodostettiin runsaasti puuttunut. Esimerkiksi eteläisessä Suomessa
12694: sellaisia tiloja, jotka olivat jo syntymähetkel- tarvitsisi metsähallitus nykyisten sirpaleisten
12695: lään elinkelvottomia. Tästä ja monista muista metsiensä lisäksi suurempia kokonaisuuksia,
12696: syistä johtueri maaseudullamme on runsaasti jotta se voisi tehostaa siemenviljelyään ja jälke~
12697: tiloja tarjolla ostettavaksi. läiskokeitaan. Metsäoppilaitosten harjoitusmet-
12698: Pitääkseen maan hinta:tason kohtuullisena ja sien tuHsi niin ikään olla tarpeeksi suuret. Yhä
12699: auttaakseen ihmisiä muuttuvissa olosuhteissa voimakkaampina ovat viime aikoiria tulleet esiin
12700: uuden elämän alkuun yhteiskunta on velvolli- vaatimukset virkistys-, luonnonsuojelu- ja suoja-
12701: nen sijoittamaan varoja maan ostamiseksi val- metsistä.
12702: tiolle. Metsittämällä osa vapautuvasta pelto- Paitsi, että maanhankintaan valtiolle osoite-
12703: pinta-alasta vähennetään maataloutemme ylituo- taan runsaasti varoja, olisi maanostotoiminta
12704: tantopulmia samalla kun turvataan puunjalos- keskitettävä yhdelle maanostotoimistolle, jonka
12705: tusteollisuutemme raaka-aineensaantia. Soveltu- voisivat muodostaa esim. valtiovarainministe-
12706: vilta osin voidaan peltoja käyttää myöskin tila- riön, maatilahallituksen, metsähallituksen ja
12707: koen suurentamiseen ja näin rationalisoiden kahden viimeksi mainitun viraston piiriorga-
12708: parantaa maatalouden kannattavuutta. nisaatioiden edustajat.
12709: Vaitio ostaa nykyisin maata kahden organisaa- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
12710: tion, maatilahallituksen ja metsähallituksen, toi- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12711: mesta. Käytäntö on muodostunut monessa suh-
12712: teessa epätarkoituksenrnukaiseksi. Paitsi, että että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12713: on syntynyt epätervettä kilpailua, on ostotoi- valtion maanostotoiminnan keskittämi-
12714: minnasta puuttunut kokonaisvaltainen näkemys, seksi.
12715: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
12716:
12717: Matti Puhakka Juhani Sm·akka Tellervo Koivisto
12718: Maija Rajantie Risto Tuominen Pirkko Työläjärvi
12719: Jouko Tuovinen Juhani Raudasoja Jermu Laine
12720: Lea Savolainen Olli Helminen Peter Muurman
12721: Mikko Elo Pirkko Valtonen Mikko Rönnholm
12722: 1979 vp. 327
12723:
12724: Toivomusaloite n:o 296.
12725:
12726:
12727:
12728:
12729: P. Puhakka ym.: Metsäverotuksen uudistamisesta pientilallisten
12730: verotuksen helpottamiseksi.
12731:
12732:
12733: Ed u s kun n a 11 e.
12734:
12735: Metsäverotuksen epäkohtia ei sanottavasti Nykyistä järjes•telmää tulisi muuttaa niin, et-
12736: korjattu niillä lainmuutoksilla, jotka vuoden tä luonnollisille henkilöille annettaisiin. vuosit-
12737: 1979 alussa tehtiin. Hankintatyön arvon mää- tain ainakin 40 verokuutiometrin "perusvähen-
12738: ll'ättyyn rajaan saakka verotuksen ulkopuolelle nys". Näin helpotettaisiin pientilallisten metsä-
12739: jättämh1en oli oikeasuuntainen, mutta ei riittä- verotusta.
12740: vä toimenpide. Sen sijaan väliaikaisesti 50 % :n Veronkierron estämiseksi on syytä menetellä
12741: vähennyksen tekeminen metsätulosta, ei kuiten- niin, että maatalouden tappiota ei .saa vähentää
12742: kaan enempää kuin 5 800 markkaa, jonka saa metsätalouden tulosta. Suurviljelijät ovat näet
12743: jakaa aviopuolisoiden kesken, ei pienmetsän- menetelleet varsinkin suurimpina konehankin-
12744: omistajia koske juuri laisinkaan. Jälkimmäisestä tavuosina niin, että maatalouden tappio on vä-
12745: muutoksesta pääsevät osallisiksi suurten met- hennetty metsätalouden tuotosta. Tätä mahdol-
12746: sien omistajat. Lain muutos koskee vain valtion- lisuutta ei ole pienviljelijöillä.
12747: verotusta. Pienituloisia rasittaa kaikkein eni- Yhtiöiden metsäomaisuus on erotettava
12748: ten kunnallisvero ja sitä metsäverotuksen muu- muusta liiketoiminnasta ja saatettava se erilli-
12749: tos jälkimmäiseltä osin ei koske. seksi tulo- ja varallisuusveroyksiköksi.
12750: Metsäverotusta on tarpeen muuttaa siten, Omaisuusverotuksen suhteen on syytä mene-
12751: että pienituloisten metsäverotus helpottuu ja tellä niin, että 40 verokuutiometrin määrä luon-
12752: suurituloisten ja yhtiöiden metsäverotus kiris- nollisilla henkilöillä jätetään varallisuusverotuk-
12753: tyy. Tähän päästään parhaiten nykyistä metsä- sen ulkopuolelle. Sen ylittävältä osalta pienissä
12754: verotusta muuttamalla. Todellisten tulojen ve- metsissä varallisuusverokertoimen tulisi olla 10,
12755: rottaminen näet johtaa pienmetsänomistajien ve- keskisuurissa metsissä 20 ja suurissa metsissä
12756: rotuk&en kiristymiseen ja suurmetsänomistajien 30.
12757: verotuksen helpottumiseen. Näin siksi, että pien- Veroperusteita on syytä myös muuttaa siten,
12758: metsänomistajilla vähennyskelpoiset metsänkas- että inflaation ja suhdanteiden verotusta helpot-
12759: vatuksen kustannukset ovat vähäisemmät kuin tava ja kiristävä vaikutus poistuu.
12760: suurmetsänomistajilla. Myös sekajärjestelmä, Koko metsäverotuksen uudistamisen lähtö-
12761: jossa osittain verotettaisiin pinta-alan ja osittain kohtana tulee olla pientilallisten, siis· pienmet-
12762: puunmyynnin perusteella, johtaisi samaan tulok- sänomistajain verotuksen helpottaminen ja
12763: seen. Pienmetsänomistajien, jotka tekevät met- suurmetsänomistajain ja yhtiöiden metsävero-
12764: sänhoitotyöt omalla työvoimalla ja voivat pie- tuksen kiristäminen.
12765: nen metsäntuoton vuoksi myydä puuta vain Edellä lausutun perusteella ehdotamme edus-
12766: usean vuoden väliajoin, joutuvat maksamaan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12767: usean vuoden kasvusta kerralla saatavasta myyn-
12768: titulosta jyrkän progression vuoksi suhteetto- että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
12769: man ankaraa veroa. menpiteisiin metsäverotuksen niin
12770: Myös kuntien tasaisen verotuoton turvaami- muuttamiseksi, että pientilallisten met-
12771: seksi on nykyinen metsäverojärjestelmä, eräin säverotus helpottuu ja suurmetsänomis-
12772: muutoksin, paras mahdollinen. tajain ja yhtiöiden metsäverotus kiris-
12773: tyy.
12774: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
12775:
12776: Pauli Puhakka E.-J. Tennilä Seppo Toiviainen
12777: Marjatta Mattsson Mikko Kuoppa M.-L. Salminen
12778: 328 1979 vp.
12779:
12780: Toivomusaloite n:o 297.
12781:
12782:
12783:
12784:
12785: P. Puhakka ym.: Malmien etsimis- ja tutkimustoiminnan tehos·
12786: tamisesta Pohjois-Karjalassa.
12787:
12788:
12789: Ed u s kun n a 11 e.
12790:
12791: Uusien pysyvien työpaikkojen luominen Poh- jen esiintymien lähempi tutkiminen. Näin voi-
12792: jois-Karjalaan on välttämätöntä. Muutoin ei daan kartoittaa sellaiset malmiot, joiden käyt-
12793: kyetä maakunnan asukkaille tarjoamaan työtä töönotto voidaan katsoa taloudelliseksi.
12794: eikä kohoavaa elintasoa. Näyttäisi siltä, että Malmien etsimis- ja tutkimustoimintaa ovat
12795: hyvät edellytykset työpaikkojen saantiin olisi maakunnassa harjoittaneet pääasiassa alasta
12796: kaivostoiminnan ja sen tuotteiden jalostamisen kiinnostuneet yhtiöt. Se ei ole ollut riittävän
12797: piirissä. Pohjois-Karjala kuuluu nimittäin mal- laajaa, eikä tutkimuksen tuloksia ole aina saa-
12798: mirikkaisiin alueisiin. Toiminnassa olevan Ou- tettu julkisuuteen. Riittäviin tuloksiin pääsemi-
12799: tokummun kaivoksen ohella järvimalmien nos- seksi olisi valtion ryhdyttävä tätä tehtävää te-
12800: ton ja käytön lisäksi kaivostoimintaa on harjoi- hokkaammin hoitamaan. Tutkimusten avulla
12801: tettu Enon Hutunvaarassa, Pielisjärven Mätäs- varmasti löydetään kaivoskelpoisia malmioita.
12802: vaarassa ja Enon Otravaarassa. Toiminta on Työttömyyden torjumiseksi ne on saatettava toi-
12803: aJ.kanut Kaavin Luikonlahdella Vuonnoksella ja mintaan. Samalla se merkitsee maakunnan vau.
12804: Pyhäselän Lähevaaralla. Kaivostoimintaan joh- rauden kohottamista.
12805: taneita esiintymiä on siis löydetty useit,a, vaikka Edellä lausutun perusteella ehdotamme edus-
12806: maakunnan maaperästä onkin tutikittu vain vä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12807: häinen osa.
12808: Malmien etsiminen johtaa varmasti uusien että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
12809: esiintymien löytöön. Mainittakoon, että toi- menpiteisiin malmien etsimis- ;a tutki-
12810: meenpannuissa malminetsintäkilpailuissa on mustoiminnan tehostamiseksi ia kaivos-
12811: saatu hyviä tuloksia. Täysin välttämätöntä on- kelpoisien malmioiden käyttöönottami-
12812: kin malmien etsinnän tehostaminen ja tavattu- seksi Pohiois-Kar;alassa.
12813: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
12814:
12815: Pauli Puhakka Jouko Tuovinen Lea Sutinen
12816: Markku Kauppinen Matti Puhakka Mauri Vänskä
12817: Eino Poutiainen
12818: 1979 vp. 329
12819:
12820: Toivomusaloite n:o 298.
12821:
12822:
12823:
12824:
12825: P. Puhakka ym.: Turvetu1Jkimusten ja turpeen käytön tehostami-
12826: sesta.
12827:
12828:
12829: E d u s k u n n a 11 e.
12830:
12831: Maamme energiahuolto on huomattavalta runsaasti turvesoita. Turvetuotannon laajenta-
12832: osaltaan ulkomaisten polttoaineiden varassa. misella olisi merkittävä työttömyyttä lievittävä
12833: Niin kiinteiden kuin nestemäisten ulkomaisten vaikutus. Samalla se helpottaisi valuuttaongel-
12834: polttoaineiden hinnat ovat jatkuvasti nousseet. miamme. Jo näiden tekijöiden vuoksi on vält-
12835: Uusia korotuksia on odotettavissa. Ulkomaisia tämätöntä turvetutkimusta laajentaa ja turpeen
12836: polttoaineita voidaan osittain korvata kotimai- käyttöä lisätä varsinkin polttoaineena.
12837: silla, jos niin halutaan. Mm. turve on osoittau- Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
12838: tunut käyttökelpoiseksi polttoaineeksi. Se on kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12839: jo nyt, jos kuljetusmatka ei ole pitkä, esim.
12840: kaupunkien kaukolämmityksessä taloudellisempi että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
12841: kuin ulkomaiset nestemäiset polttoaineet. Tur- menpiteisiin turvetutkimusten nopeutta-
12842: peelle on löydettävissä uusia käyttömuotoja. miseksi ja turpeen käytön lisäämiseksi
12843: Edellytykset turvetuotannon lisäämiseen ovat energian tuottamisessa.
12844: huomattavat, sillä Itä- ja Pohjois-Suomessa on
12845: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
12846:
12847: Pauli Puhakka Ensio Laine Irma Rosnell
12848: Seppo Toiviainen Marjatta Mattsson Mikko Kuoppa
12849: Sten Söderström E.-J. Tennilä M.-L. Salminen
12850:
12851:
12852:
12853:
12854: 42 087900581L
12855: 330 1979 vp.
12856:
12857: Toivomusaloite n:o 299.
12858:
12859:
12860:
12861:
12862: P. Puhakka ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta Tuupo-
12863: vaaraan.
12864:
12865:
12866: Ed u s k u n n a 11 e.
12867:
12868: Tuupovaaran valtion virastotalon rakentamis- Edellä lausutun perusteella ehdotamme edus-
12869: hanke on ollut kauan vireillä. Paikkakunnalla kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12870: on suuri toimitilojen tarve valtion eri hallinnon-
12871: aloilla. Tämä tarve tulisi tyydyttää rakentamalla että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi~
12872: Tuupovaaraan mahdollisimman nopeasti virasto- menpiteisiin valtion virastotalon raken-
12873: talo. · tamiseksi T uupovaaraan.
12874: Virastotalon rakentamisella tulisi olemaan
12875: merkitystä myös alueen työttömyyden torjumi-
12876: sessa.
12877: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
12878:
12879: Pauli Puhakka Lea Sutinen Matti Puhakka
12880: Jouko Tuovinen Markku Kauppinen Eino Poutiainen
12881: Mauri Vänskä
12882: 1979 vp. 331
12883:
12884: Toivomusaloite n:o 300.
12885:
12886:
12887:
12888:
12889: Pystynen ym.: Varallisuusverorasituksen säilyttämisestä eduskun-
12890: nan päätöksissä tarkoitetulla tasolla sitä hallinnollisin päätök-
12891: sin ylittämättä.
12892:
12893: Ed u s k u n n a 11 e.
12894: Ikivanhana demokratian periaatteena on, että Tämä hanke, jonka mukaista verotusmenet-
12895: kansa itse päättää verotuksesta. Siitä, mitä telyä on määrä soveltaa jo kuluvalta vuodelta
12896: veroja kansalta otetaan ja minkä määräisenä, toimitettavassa verotuksessa vuonna 1980, joh-
12897: päättää siis eduskunta eikä hallitus tai sen taa selvästi siihen, että kansalaisten ja nimen-
12898: apuna olevat viranomaiset. Niinpä tulovero omaan kiinteistönomistajien verorasitusta koro-
12899: määräytyy tulon suuruuden ja eduskunnan sää- tetaan hallinnollisin toimenpitein olennaisesti
12900: tämien veroasteikkojen mukaan. Ne määräävät siitä, minkä eduskunta veroasteikkoja säätäes-
12901: tuloveron tason. sään on tarkoittanut sovellettavaksi verotuksen
12902: Varallisuusverotuksessa vastaavasti vero mää- tasoksi.
12903: räytyy varallisuuden määrän ja varallisuusvero- Kansalaisten on voitava luottaa siihen, että
12904: asteikkojen mukaan. Tässä verossa kuitenkin verorasitus ei nouse korkeammaksi kuin mitä
12905: varallisuuden määrä verotuksessa on riippuvai- eduskuntakäsittelyssä ja siihen pohjautuvassa
12906: nen $iitä, minkälaiseksi omaisuus verotusarvol- päätöksenteossa on tarkoitettu. Ainakin kahden
12907: taan arvioidaan. Ottaen huomioon yleisesti käy- viimeksi istuneen hallituksen ohjelmissa on
12908: tössä olevan verotusarvojen määritystason esim. ollut lausuma siitä, että kansalaisten verorasi-
12909: käypään arvoon verrattuna, eduskunta päättää tusta ei koroteta. Samanaikaisesti kuitenkin hal-
12910: veroasteikot tarkoittaen siten myös käytännössä lituksen alaiset viranomaiset ovat valmistelleet
12911: muodostuvan verotuksen tason määräytyvän. verorasituksen korottamista varallisuuden vero-
12912: Hallinnollisten veroviranomaisten toimenpi- tusarvojen korottamisen tietä eduskuntaa kuule-
12913: tein voidaan kuitenkin eduskunnan tarkoitta- matta.
12914: maa verorasitusta tuntuvasti korottaa korotta- Vähin, mitä voidaan vaatia on, että hallitus
12915: malla aikaisemmin sovellettua omaisuuden antaa eduskunnalle selonteon meneillään olevas-
12916: arvostusta eli siis verotusarvoja veroasteikkoja ta hankkeesta varallisuusverotuksen ja erityi-
12917: muuttamatta. Jos näin tehdään, on hallinto- sesti kiinteistöverotuksen tason korottamisesta
12918: viranomaisten katsottava ottaneen itselleen verotusarvojen korottamisen kautta. Mikäli pu-
12919: eduskunnalle kuuluvaa valtaa verotuksen tason heena oleva hanke on välttämätön verotusarvo-
12920: määräämisessä. jen saattamiseksi koko maassa yhtenäiselle kan-
12921: Varallisuusverotuksessa on nyt näin ·Mpahtu- nalle taikka verotusteknillisten seikkojen muu-
12922: massa. Verohallituksen toimesta pyritään kiin- toin sitä v<aadessa, on edellytettävä, että hallitus
12923: teistöjen verotusarvoja korottamaan niiden käy- ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin verorasituk-
12924: vän arvon tasolle, vaikka yleisesti sovelletut sen kohoamisen estämiseksi.
12925: verotusarvot ovat jo pitkään olleet 20-40 % Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
12926: käyvästä arvosta omaisuuden lajista riippuen. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12927: Jos nyt siirrytään verotusarvoissa käyvän arvon
12928: tasolle tai lähestytään sitä tuntuvasti veroas- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti tar-
12929: teikkoja vastaavasti alentamatta, nousee kiin- vittaviin toimenpiteisiin verorasituksen
12930: teistöverorasitus tuntuvasti. Tehdyissä koevero- kohoamisen estämiseksi sen johdosta,
12931: tuksissa on tiettävästi saatu tuloksia, joiden että varallisuusverotuksessa sovellettavia
12932: mukaan kiinteistön verorasitus saattaa tämän kiinteistöjen verotusarvoja korotetaan, ja
12933: vuoksi nousta jopa 5-7-kertaiseksi tähänasti- antaisi mahdollisimman pikaisesti edus-
12934: sesta. kunnalle selonteon asiassa.
12935: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
12936:
12937: Erkki Pystynen Tuulikki Petäjäniemi
12938: 332 1979 vp.
12939:
12940: Toivomusaloite n:o 301.
12941:
12942:
12943:
12944:
12945: Raatikainen ym.: Valtion virastotalon aikaansaamisesta Espoo-
12946: seen.
12947:
12948:
12949: E d u s k u n n a 11 e.
12950:
12951: Espoo on maamme neljänneksi suurin kau- van, johon virastotalo voitaisiin rakentaa. Vai~
12952: punki ja viikiluvultaan noin 128 000 asukasta. tion virastotalon :saaminen Espoon keskustaan
12953: Espoon hallinnollinen kesl<!us on rakentumassa parantaisi palvelujen saamista keskitetysti. Mai-
12954: Muuralaan. Lifkennejärjestelyt ja niihin liitty- nittakoon, että Espoon keskustaan on raken-
12955: vä rautatieylikulkuratkaisu ovat osoituksena teilla Virastotalo II, johon toimitilojaan sijoit·
12956: valtiovallan ja Espoon kaupungin yhteistyöstä. tavat Espoon seuralrunnat ja kaupungin viras-
12957: 1
12958:
12959:
12960: Espoon asukkaat odottavat yhteistyön ja>tlmvan tot. Alueelle on lisäksi rakenteilla Kannusillan
12961: Muuralan alueelle suunnitellun valtion virasto- väestönsuoja, jota on tiettävästi valtiovallan
12962: talohan.kkeen k<>hdalla. taholta pidetty eräänä edellytyksenä valtion
12963: Espoolaiset ovat kärsineet vuos~kymmeniä virastotalon rakentamiselle.
12964: palvelujen hajanaisuudesta ja niiden siirtymi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12965: sestä eri kohteisiin pääkaupunkiseudun kun- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12966: tien alueella, mm. henkikirjoitusvirasto on jat- muksen,
12967: kuvasti vaihtanut toimitiloja, samoin poliisi,
12968: posti ja muut yleisöä palvelevat toimipisteet. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
12969: Espoon verotoimisto toimii vuoikratiloissa ai- menpiteisiin valtion Espoon virastotalon
12970: heuttaen huomattavia kustannUiksia valtiolle suunnittelu- ja rakennustöiden toteutta-
12971: toimitilojen laajuuden ja vuokran suuruuden miseksi ja varaisi ensi vuoden tulo- ja
12972: vuoksi. menoarvioesitykseen tarvittavat määrä-
12973: Espoon kaupunki on hyväksynyt asemakaa- rahat tähän tarkoitukseen.
12974: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
12975:
12976: Kaisa Raatikainen Juhani Surakka
12977: Liisa Jaakonsaari Peter Muurman
12978: 1979 vp. 333
12979:
12980: Toivomusaloite n:o 302.
12981:
12982:
12983:
12984:
12985: Raatikainen ym.: Valtion virastotalon aikaansaamisesta Kirkko-
12986: nummelle.
12987:
12988:
12989: E d u s k u n n a 11 e.
12990:
12991: Yhteiskunnallinen kehitys ja lisääntyvä väes- toimii tilapäisissä tiloissa, poliisi on toiminut
12992: tömäärä asettavat uudet vaatimukset yleisöpal- erittäin puutteellisissa väliaikaisissa toimitilois-
12993: velulle erityisesti Etelä-Suomen kasvavissa kun- sa. Verotoimisto, työnvälitys- ja henkikirjoitus-
12994: nissa. toimintapisteet puuttuvat aiheuttaen asiakkaille
12995: VaLtion virastotaloja on viime vuosina raken- ylimääräisiä vaikeuksia toimipaikkojen etsimi-
12996: nettu eri puolille maata. Poikkeuksena ovat ol- sessä. Palvelujen keskittäminen yhteen virasto-
12997: leet eteläiset alueet, joihin esimerkiksi työlli- taloon parantaisi kirkkonummelaisten asemaa ja
12998: syyssyistä ei virastotalojen rakentamista ole kii- loisi paikkakunnalle työtilaisuuksia rakennusai-
12999: rehditty. Tilanne on nyt muuttunut ja jopa kana.
13000: työllisyyssyyt puoltavat eteläisen Suomen kun- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13001: tien palvelujen kehittämistä. Tyypillinen kauan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13002: valtion virastotaloa odottanut kunta on Kirkko- muksen,
13003: nummi. Kunta on varannut tontin virastotaloa että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
13004: varten keskusta-alueelta ja odottaa toimenpi- menpiteisiin valtion Kirkkonummen vi-
13005: teitä valtiovallan taholta. rastotalon suunnittelu- ja rakennustöi-
13006: Palvelut ovat tällä hetkellä hajautetut. Posti den toteuttamiseksi.
13007: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
13008:
13009: Kaisa Raatikainen Juhani Surakka Peter Muurman
13010: 334 1979 vp.
13011:
13012: Toivomusaloite n:o 303.
13013:
13014:
13015:
13016:
13017: Rajantie ym.: Karelia Export Oy:n t01mmnan laajentamisesta
13018: pienteollisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi.
13019:
13020:
13021: E d u s k u n n a 11 e.
13022:
13023: Sekä Kuopion että Mikkelin lääneissä on miva Karelia Export Oy laajentaessaan toum-
13024: teollisuusyritysten määrä kasvanut kuluvalla aluettaan Savon lääneihin olisi luonnollisin rat-
13025: vuosikymmenellä noin 5 %, ja vuonna 1976 kaisu vienninedistämispulmien ratkaisemiseksi.
13026: näissä lääneissä oli yhteensä 540 kpl vähintään Karelia Export tulee pyrkimään viennin edistä-
13027: viiden työntekijän teollisuusyritystä. Näissä miseen multilateraalisella pohjalla SEV- ja länsi-
13028: pienyrityksissä ei ole riittävästi markkinointi- maihin Savonlinnaan sijoitettavien pysyvien
13029: tietoutta markkina-alueen laajentamiseksi koti- näyttelyiden ja vienninedistämispalvelujensa
13030: maan rajojen ulkopuolelle, ja tämä merkitsee avulla.
13031: menetettyjä markkinaosuuksia ja työpaikkoja. Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
13032: Kehittyviä toimialoja ovat olleet tekstiiliteolli- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13033: suus, rakennuspuusepänteollisuus, elintarvike-
13034: teollisuus sekä kone- ja konepajateollisuus. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13035: Millään näistä toimialoista ei ole tuotannon- Karelia Export Oy:n laajentamiseksi
13036: tekijöiden puutetta rajoittamassa kehitystä tule- Savon lääneihin SEV- ja länsimaihin
13037: vaisuudessakaan. Savon läänit eivät kuitenkaan suuntautuvan viennin aktivoimiseksi ja
13038: tarvitse omaa vienninedistämisorganisaatiota, pienteollisuuden toimintaedellytysten
13039: vaan Pohjois-Karjalan ja Kainuun alueilla toi- turvaamiseksi Savon lääneissä.
13040: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
13041:
13042: Maija Rajantie Olavi Ronkainen Unto Ruotsalainen
13043: Pertti Hietala Erkki Liikanen Esko Pekonen
13044: Matti Puhakka Timo Ihamäki Mauri Miettinen
13045: Pentti Poutaneo
13046: 1979 vp. 335
13047:
13048: Toivomusaloite n:o 304.
13049:
13050:
13051:
13052:
13053: Rajantie ym.: Ammattitaitoisten työttömiksi jääneiden nuorten
13054: yritystoiminnan järjestämisestä ja sen edellytysten luomisesta.
13055:
13056:
13057: E d u s k u n n a 11 e.
13058: Maassamme on tällä hetkellä noin 200 000 Kehitysa!luerahasto voisi olla ammatillisesti
13059: työtöntä. Useas.s,a maamme kunnassa on alle koulutetun nuorison yritystoiminnan liikkeelle-
13060: 25-vuotiaitten nuorten työttömien määrä 50 panijana vaikkapa kokeilumielessä. Kehitysalue-
13061: prosenttia, jopa tästä ylikin. Nuorten kohdalla rahastolle pitäisi kuitelllkin varata tähän tarvit-
13062: onkin tilanne tulevaisuutta ajatellen kaikkein tavat varat sekä edellytykset tarvittavan kou-
13063: huolestuttavin. Huolestuttavaa on myöskin se, lutuksen järjestämiseen ja ennen kaikkea mah-
13064: että yhä enenevässä määrin on nuorten työt- dollisuudet antaa nuorten liikJ{eelle lähteville
13065: tömien joukossa pitkällekin ammatillisen kou- yrityksille perustamisluottoja ja myös käyttö-
13066: lutuksen saaneita nuoria. Nämä nuoret tunte- pääomaa. Työvaltaisuudessaan tämänkaltainen
13067: vat elämänsä koulutuksensa jälkeen todella toiminta olisi omalta osaltaan helpottamassa
13068: turhautuneeksi. Monella ammatillisen koulu- nuorten vaikeaa työllisyystilannetta ennen kaik-
13069: tuksen saaneelia nuorella olisi haluja ja edelly- kea ammattitaitoisten tai ammatillisen koulu-
13070: tyksiä työllistää paitsi itsensä, mahdollisesti tuksen saaneiden nuorten keskuudessa.
13071: myös muita nuoria työttömiä, mutta tarvitta- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
13072: vien liikkeellelähtövarojen puuttuminen erilais- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13073: ta yritystoimintaa varten estävät tämän. · sen,
13074: Yhteiskunnan ja ennen kaikkea nuorten
13075: kannalta olisikin välttämätöntä, että nuorten että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
13076: ammattitaito, ideat ja toimintatarmo voitaisiin menpiteisiin ammattitaitoisten tai amma-
13077: tavalla tai toisella hyödyntää. tillisesti koulutettujen työttömiksi jää-
13078: Edellä olevasta johtuen tulisikin iuoda edel- neiden nuorten erilaisen yritystoiminnan
13079: lytykset, että nuorille varattaisiin mahdollisuu- järjestämiseen, siihen tarvittavan koulu-
13080: det aloittaa ammattiinsa tai ammattikoulutuk- tuksen suunnitteluun ja yritystoiminnal-
13081: seensa perustuvaa yritystoimintaa vaikka pie- le perustamisluottojen sekä käyttöpää-
13082: nessäkin mitassa, mikäli olisi tähän joitakin oman varaamiseen tarvittaessa.
13083: edellytyksiä.
13084: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
13085:
13086: Maija Rajantie Erkki Liikanen Paula Eenilä
13087: Olli Helminen Lea Savolainen Mikko Elo
13088: Pirkko Valtonen Pekka Starast Matti Luttinen
13089: Matti Puhakka Anna-Liisa Piipari Mauno Forsman
13090: Pertti Hietala Pentti Lahti-Nuuttila Seppo Tikka
13091: Helge Siren
13092: 336 1979 vp.
13093:
13094: Toivomusaloite n:o 305.
13095:
13096:
13097:
13098:
13099: Rajantie ym.: Aurinkoenergian kerääjien testaus- ja tuotekehitys-
13100: laitteiston aikaansaamisesta.
13101:
13102:
13103: E d u s k u n n a 11 e.
13104:
13105: Vallitsevassa ja asiantuntijoiden käsityksen että komponenttien tyyppihyväksynnän on kat-
13106: mukaan pysyväksi jäävässä energiapoliittisessa sottu olevan ajankohtaista. Aurinkoenergian
13107: tilanteessa on syytä hakea esiin kaikki ne mah- aluelämmityssovellutukset ovat ainakin Ruot-
13108: dollisuudet, joilla voidaan korvata ulkomaiset sissa kokeiluasteella. Suomi on tässä suhteessa
13109: lämmönlähteenä käytetyt raaka-aineet. Nämä jäänyt pohjoismaisesta kehityksestä jälkeen.
13110: kysymykset korostuivat erityisesti parlamentaa- Edellä mainitun perusteella ehdotamme edus-
13111: risen energiapoliittisen keskustelun yhteydessä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13112: vuonna 1978. Ruotsissa esim. valtio tukee jo
13113: voimakkaasti aurinkonergiatutkimusta, jolle että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13114: vuosina 1978-1981 on osoitettu tukea lähes auringon energian kerääjien testaus- ;a
13115: 180 milj. kruunua. Ruotsissa ja Tanskassa au- tuotekehityslaitteiston aikaansaamiseksi
13116: rinkoenergian hyväksikäyttö on jo niin pitkällä, maassamme.
13117: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
13118:
13119: Maija Rajantie Lea Savolainen Mikko Elo
13120: Pertti Hietala Pekka Starast Pirkko Valtonen
13121: Erkki Liikanen Anna-Liisa Piipari Matti Luttinen
13122: Unto Ruotsalainen Helge Siren Mauno Forsman
13123: Matti Puhakka Paula Eenilä Seppo Tikka
13124: 1979 vp. 337
13125:
13126: Toivomusaloite n:o 306.
13127:
13128:
13129:
13130:
13131: .·Rantala ym.: Valtion· virastotalohankkeen käynnistämisestä Var-
13132: ·kaudessa.
13133:
13134:
13135: E d u s k u n n a 11 e.
13136:
13137: Valtion virastot01mmnat ovat Varkaudessa dostuneet valtionhallinnon toimintasuunnat voi-
13138: hajallaan ja sijaitsevat suureksi osaksi n~kyisiin daan järkiperäistää uuden virastotalon rakenta-
13139: tarpeisiin nähden epätarkoituksenmukaisissa misen yhteydessä. Toimenpiteellä on myös mer-
13140: kiinteistöissä. Rakennushallituksen kanssa yh- kitystä torjuttaessa Varkaudessa ja sen ympä-
13141: teistyössä on asemakaavoitettu sekä saatettu ristössä työttömyyttä, joka jo monien vuosien
13142: rakentamisvalmiuteen keskellä kaupunkia si- ajan on ollut maamme pahimpiin nousevaa.
13143: jaitseva valtion tähän tarkoitukseen varaama Ehdotamme kunnioittavasti eduskunnan hy-
13144: tontti. Varkaus on muodostunut mm. poliisi- väksyttäväksi toivomuksen,
13145: ja palotoimen puolella Keski-Savon kuntien
13146: keskuspaikaksi. Virastotalohanke on aikaisem- että ·hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13147: min useiden valtioneuvoston jäsenten toimesta valtion Varkauden virastotalohankkeen
13148: todettu perustelluksi. Ilmeistä on, että läänin- suunnittelun käynnistämiseksi.
13149: rajan johdosta aikojen kuluessa sekavaksi muo-
13150: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
13151:
13152: Jorma Rantala Juhani Laitinen V. J. Rytkönen
13153:
13154:
13155:
13156:
13157: 43 087900581L
13158: 338 1979 vp.
13159:
13160: Toivomusaloite n:o .307.
13161:
13162:
13163:
13164:
13165: Raudaskoski ym.: Omalla pohtopuulla lämmitettävän yksityista-
13166: louden lämmityskustannusten verovähennyskelpoisuudesta.
13167:
13168:
13169: E d u s k u n n a 11 e.
13170:
13171: Maamme metsävarat mahdollistavat puun Puun käytön lisäämisellä energiantuotan-
13172: energiakäytön voimakkaan lisäämisen. NY'kyi- toon on myös laajalle ulottuvia kansantalou-
13173: nen puun energiakäyttö vastaa 3.1 miljoonaa dellisia vaikutuksia. Voitaisiinhan tällöin sääs-
13174: öljytonnia. Puusta voitaisiin kehittää energiaa tää ulkomaan valuuttaa korvattavan öljyn hin-
13175: yhteensä 6-7 miljoonaa öljytonnia vastaava nan verran.
13176: energiamäärä, jollon nykyinen puun energia- Puun kilpailukykyisyyden lisäämiseksi ener-
13177: käyttö .tulisi kaksinkertaiseksi, todetaan poltto- gialähteenä tarvitaan vielä yhteiskunnan voi-
13178: puutaimikunnan mietinnössä. makkaita tukitoimenpiteitä. Eräänä tehokkaa-
13179: Kotimaisten energialähteiden tehostetulla na toimenpiteenä voidaan pitää verotuksellisia
13180: hyödyntämisellä lievitetään monia ongelmia. keinoja.
13181: Puun energiakäytön lisääminen ratkaisee pieni- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
13182: läpimittaisen ja heikkolaatuisen lehtipuun mavk- tavasti eduskunnan hyvä:ksyttärväksi toivomuk-
13183: kinointivaikeudet. Tämä edistää vajaatuottois- sen,
13184: ten alueiden uudistamista, uudistusalojen rai-
13185: vausta, haitalliseksi muodostuneen verhopuus- että hallitus kiireellisesti antaisi laki-
13186: ton poistoa, lisää halukkuutta suorittaa taimis- esityksen, jonka perusteella vähennys-
13187: tojen penkausharvennuksia ja mahdollistaa puu- kelpoisia menoja verotuksessa olisivat
13188: lajisu!hteiden järjestelyn. verovelvollisen tai hänen perheensä yk-
13189: Mikäli öljyn käyttöä voitaisiin korvata koti- sityistaloudessa käytetyn rakennuksen
13190: maisilla, uusiutuvilla luonnonvaroilla, luotaisiin lämmityksestä aiheutuneet menot sil-
13191: runsaasti uusia työparkkoja sekä puun korjuu- loin, kun omasta metsästä otettua puu-
13192: vaiheessa että monilla muillakin aloilla. ta käytetään polttoaineena.
13193: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
13194:
13195: Väinö Raudaskoski Toivo Yläjärvi Mauno Manninen
13196: Alvar Saukko Matti Ruokola Paavo Vesterinen
13197: Juhani Saukkonen
13198: 1979 vp. 339
13199:
13200: Toivomusaloite n:o 308.
13201:
13202:
13203:
13204:
13205: Raudaskoski ym.: Puun hankintakaupassa tehdyn oman työn
13206: arvon verottamisesta.
13207:
13208:
13209: E d u s k u n n a 11 e.
13210:
13211: Metsänomistajien toimeentuloa on osaltaan maataloudessa käytettävät traktorit sopivat hy-
13212: heikentänyt viime vuosina se, että teollisuus vin yksityismetsätalouden olosuhteisiin, kun-
13213: on määrätietoisesti pyrkinyt väJhentämään han- han vain muuten luodaan riittävät edellytykset
13214: kintakauppojen osuutta. Hinnoitteluteknisin metsänomistajien omatoimiseen puunkorjuu-
13215: keinoin hankintakauppa ja siihen liittyvä oma- seen. Hankintakauppojen suosiminen antaisi
13216: toimineo puunkorjuu on tehty monina vuosina välttämättömiä lisäansiomahdollisuuksia niitä
13217: lähes kannattamattomaksi. tarvitseville lukuisille viljelijöille. Eräänä han-
13218: Nykyisin enää noin 20 % yksityismetsien kintakauppoja suosivana keinona voidaan pitää
13219: markikinahaklkuiden vuotuisesta puumäärästä verotuksellisia keinoja, kuten eduskunta jo
13220: tulee hanikintakaupoista. Loput hankitaan pää- onkin säätänyt. Toimet eivät ole kuitenkaan
13221: asiassa teollisuuden omien puunhankintaorga- olleet riittäviä.
13222: nisaatioiden toimesta. Kuitenkin teollisuuden Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
13223: puunhankintamenetelmät soveltuvat usein ko- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13224: vin huonosti yksityismetsien olosuhteisiin, sillä muksen,
13225: raskaat metsäkoneet voivat aiheuttaa harven- että hallitus kiireellisesti antaisi esi-
13226: nusleimikoissa kasvatettavaksi jäävälle puus- tyksen, jonka perusteella omasta met-
13227: tolle huomattavia vaurioita. sästä tapahtuneen hankintakaupan yh-
13228: Harvennushakkuiden osuus tulee lähivuosina teydessä tehdyn työn arvo luettaisiin
13229: tuntuvasti lisääntymään, joten puunkorjuume- verotettavaksi tuloksi vain siltä osin
13230: netelmiin jouducbaan vastaisuudessa kiinnittä- kuin myydyn puun määrä ylittää 150
13231: mään entistä suurempaa huomiota. Nykyisin kuutiometriä.
13232: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
13233:
13234: Väinö Raudaskoski Toivo Yläjärvi Mauno Manninen
13235: Alvar Saukko Matti Ruokola Juhani Saukkonen
13236: Esko Pekonen Paavo Vesterinen
13237: 340 1979.vp.
13238:
13239: Toivomusaloite n:o 309.
13240:
13241:
13242:
13243:
13244: ·· Raudaskoski ym.-: Pohjois-Suomen alueellisesta raakapuun kul-
13245: jetustuesta.
13246:
13247:
13248: E d u s kun n a 11 e.
13249:
13250: Pdhjois-Suomessa 'teollisuus käyttää puun neet rintamaita köyhemmille alueille. Auto-
13251: hinnoittelussa ns. pistehintajärjestelmää. Esim. kuljetuskustannusten lrohotessa tämä ero tulee
13252: 1
13253:
13254:
13255: MTK:n ja teollisuuden yhteisessä sopimuksessa edelleen kärjistymään. Saattamalla Pohjois-
13256: hakikuuvuodelle 1978/79 on määritetty tietty- Suomen yksityismetsistä myytävä raakapuu
13257: jen hintapisteiden yksiJ.~lköhinnat eri puutavara- kuljetustuen piiriin voitaisiin poistaa kohtuut-
13258: lajeille. Tällaisia ovat tehdashinnat ja uitto- tomia hintaeroja.
13259: pisteiden hinnat. LuovutuspaLkan hinta puun Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
13260: myyjälle saadaan vähentämällä pistehinnasta nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13261: autokuljetusvähennys. Esitetyn kaltaisesta hin- muksen,
13262: noittelusta johtuu, että puun yksikköhintojen
13263: erot pistehinta-alueen sisällä muodostuvat erit- että hallitus kiireellisesti antaisi laki-
13264: täin suuriksi. Esimel'lk1ksi OulUsta 20 km esityksen alueellisesta raakapuun kul-
13265: Kuusamon suuntaan havukuitupuun kantohinta jetustuesta, jolla alennettaisiin Pohjois-
13266: perusleimikossa on MTK:n ja teollisuuden Suomen yksityismetsätalouden harjoitta-
13267: hintasuosituksessa 43:80/km3• Kun menemme jille keskimääräistä pidemmistä kulje-
13268: Oulusta samaan suuntaan 200 km, on samasta tusmatkoista johtuvia korkeita kulje-
13269: tavarasta hinta enää 26:80/km3 • Matkan näin tuskustannuksia ja site.n osaltaan pa-
13270: jatkuessa kantohinta on jo alentunut 17 mk rannettaisiin metsätalouden harjoittami-
13271: kuutiometrille, vaikka ostot ovat suuntautu- sen kannattavuusedellytyksiä.
13272: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
13273:
13274: Väinö Raudaskoski Toivo Yläjärvi Mauno Manninen
13275: Alvar Saukko Matti Ruokola Paavo Vesterinen
13276: Juhani Saukkonen
13277: 1979 vp. 341
13278:
13279: Toivornusaloite.·.n:o ..310;
13280:
13281:
13282:
13283:
13284: Raudasoja: Pienkiinteistöstä vuokratun huoneen vuokratulon ja
13285: alivuokralaistulon saattamisesta verovapaaksi.
13286:
13287:
13288: E d u s k u n n a 11 e.
13289:
13290: Verolain mukaan on asuntotulo vakinaisesta heen pitämisestä sekä siitä saadusta pienestä
13291: asunnosta, joka on omassa tai asianomaisen tulosta ja annetaan asunnon olla tyhjänä tai
13292: perheen käytössä, veronalaista tuloa vain jos otetaan se omaan käyttöön.
13293: asunnon verotusarvo ylittää 150 000 markkaa. Varmaan voitaisiin huomattavasti lisätä asu-
13294: Mikäli asunnossa pidetään alivuokrahisia tai tuskeskusten vuokra-asuntokantaa, jos vero-
13295: omakotitalossa on yksikin vuokralaisperhe, niin lakiin tehtäisiin sellainen muutos, että omakoti-
13296: saatu vuokra katsotaan kiinteistötuloksi. Vero- taloissa, joissa on vain vieraalle annettavissa
13297: tusohjeen mukaisesti saadaan vuokratulosta vä- yksi huoneisto vuokralle tai vastaavasti pide-
13298: hentää vudkrattua osaa vastaavat kiinteistön tään esimerkiksi vain kahta alivuokralaista, tä-
13299: kulut sekä rakennuksen poisto. Jo:s kyseessä on mä kiinteistötulo olisi verovapaa. Tämä olisi
13300: kerrostalo-osakehuoneistossa asuva alivuokralai- varmaan houkuttelemassa pienkiinteistön omis-
13301: nen, saadaan vastaavasti vähentää vuokralla tajaa pitämään talossaan yhtä vuokralaista tahi
13302: olevan osan yhtiövuokra. muutamaa alivuokralaista. Tällä toimenpiteellä
13303: Maassamme on, varsinkin kaupungeissa ja olisi varmaan huomattava merkitys asutuskes-
13304: asutuskeskuksissa, vielä runsaasti omakotitaloja, kuksissa vuokra-asuntojen saannille ja toisaalta
13305: jotka ovat ns. puolitoistakerroksisia ja niissä verotulojen vähentyminen valtiolta ja kunnalta
13306: on tavallisesti yläkerrassa erillinen huoneen ja olisi verraten merkityksetön.
13307: keittiön huoneisto, joka huoneisto on annettu Korkeakoulukaupungeissa ja muuallakin asu-
13308: vuokralle eikä ole oman perheen käytössä. Ny- tuskeskuksissa on myöskin huutava pula ali-
13309: kyinen omakotitalorakennussuunta on kuiten- vuokralaisasunnoista. On paljon yksinäisiä hen-
13310: kin matalamallinen yhden perheen talo, joten kilöitä, etupäässä naisia, jotka yksin asuvat
13311: enää ei juuri rakenneta puolitoistakerroksisia 3-4 huoneen osakkeissa. Heillä olisi varmaan
13312: omakotitaloja. Tämä on merkinnyt myöskin mahdollisuuksia ottaa alivuokralaisiksi esimer-
13313: pienvuokra-asuntojen huomattavaa vähentymis- kiksi opiskelijoita, mutta eivät sitä mielellään
13314: tä. Myöskin on voitu asutuskeskuksissa ja kau- tee siitä pelosta että tästä vähäisestä tulostaan
13315: pungeissa panna merkille, että entistä enemmän joutuvat maksamaan veroa. Mikäli heillä olisi
13316: ovat omakotitalojen omistajat luopuneet pitä- mahdollisuus saada esimerkiksi verovapaaksi
13317: mästä vuokralaisia ja ottaneet omaan käyttöön tulo, joka saadaan yhdeltä tai kahdelta alivuok-
13318: yläkerran huoneet taikka sitten jättäneet ne ko- ralaiselta omassa asunnossaan, niin varmaan tä-
13319: konaan tyhjiksi tai varastotiloiksi. Tämä on mä panisi monen harkitsemaan opiskelijan pi-
13320: selvästi kaupungeissa nähtävissä vuosittaisissa tämistä alivuokralaisena kalustetuissa tiloissa.
13321: tilastoissa vuokra-asuntokannan kasvavana pois- Täten varmaan monissa korkeakoulukaupun-
13322: tumana. Huomattavana tekijänä tapahtuneeseen geissa voitaisiin suuresti helpottaa opiskelijain
13323: kehitykseen on, sen jälkeen kun oma asunto asuntopulaa.
13324: tuli verovapaaksi pienkiinteistön omistajalle, Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
13325: että yhden vuokralaisen pitämisen takia on täy- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13326: tettävä monimutkainen kiinteistöveroilmoitus ja
13327: pyrittävä lisäksi tarkoin erittelemään kiinteistön että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
13328: erilaiset menot, ja kun lisäksi verottaja siitä menpiteisiin sellaisen muutoksen ai-
13329: huolimatta hyvin paljon käyttää harkintaa, niin kaansaamiseksi verolakeihin sekä niitä
13330: mieluummin luovutaan yhden vuokralaisper- täydentäviin säännöksiin, että yhden
13331: 342 Toivomusaloite n:o 310
13332:
13333:
13334: perheen pienkiinteistössä olevan vuok- laiselta peritty korvaus olisi verovapaata
13335: rattavan huoneiston vuokratulo ;a sama- tuloa.
13336: ten oman asunnon yhteydessä alivuokra-
13337: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
13338:
13339: Juhani Raudasoja
13340: 1979 yt). 343
13341:
13342:
13343: Toivomusaloite n:o .311.
13344:
13345:
13346:
13347:
13348: Raudasoja ym.: Yritystutkijan viran perustamisesta Vaasan läänin
13349: teollisuuspiiriin.
13350:
13351:
13352: E d u s kun n a II e.
13353:
13354: Vaasan. :läänin väkiluvun on arvioitu lähivuo- voi tulla mukaan, ehkä kaikkein voimakkaim-
13355: sina kääntyvän nousuun, ja samalla on teollisten min ja ennen kaikkea pienyrityksiä tukien. Kun
13356: työpaikkojen lukumääräkin kasvussa. Kun lää- läänimme on varsin pienteollisuusvaltainen, so-
13357: nin yritysten lukumäärä oli vuoden 1976 lo- pisi kauppa- ja teollisuusministeriön mennä mu-
13358: pussa 2 139, on se lukuna sinänsä varsin suu- kaan varsinaiseen tuotekehittelyyn ja luomaan
13359: ri. Kun tutustuu siihen, kuinka yritykset ja- näin edellytyksiä uusien työpaikkojen luomi-
13360: kaantuvat toimialoittain, saa selvemmän kuvan seksi ja entisten turvaamiseksi. Tämä edellyt-
13361: asiasta. Puuteollisuudessa oli yrityksiä 613, täisi ennen kaikkea sitä, että Vaasan läänin
13362: metallialalla 525, tekstiilialalla 388 eli nämä teollisuuspiiriin perustetaan ensi tilassa yritys-
13363: yhteensä 1 525 yritystä. Kun otetaan mukaan tutkijan virka.
13364: vielä muilla aloilla toimivat yritykset, päästään Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme kun-
13365: siis lukuun 2 139. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13366: Yrityksillä on luonnollisesti ensisijainen vas- muksen,
13367: tuu omasta toiminnastaan ja suunnitelmistaan,
13368: mutta osavastuu on luonnollisesti myös yhteis- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13369: kunnalla. yritystutkiian viran perustamiseksi V aa-
13370: Tuotekehittely on eräs alue, jossa yhteiskunta san läänin teollisuuspiiriin.
13371: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
13372:
13373: Juhani Raudasoja Markus Aaltonen
13374: 344 1979 vp.
13375:
13376: Toivomusaloite n:o 312.
13377:
13378:
13379:
13380:
13381: · Rauoos.oja ym.: Teollisuuskylän perustamisesta Kristiinankaupun-
13382: kiin tai Kaskisiin.
13383:
13384:
13385: Ed u s k u nn a 11 e.
13386:
13387: _ Vaasan lääni on tunnetusti varsin voimak.as nettä harrastaa iäpi talven, jos on ns. normaali
13388: pienteollisuusvaltainen lääni. Läänin sisällä on ·talvi.
13389: kuitenkin alueita, jopa . kaupunkejakin, joilla Perusteluja voidaan jatkaa, mm. kulkuyhtey-
13390: teollisuuden rakenne sekä elinkelpoisuus ovat det ovat hyvät niin etelään päin, siis .Porin
13391: yksipuoliset ja tulevat lähivuosien aikana ene- suuntaan, samoin on hyvät tieyhteydet pohjoi·
13392: nevässä määrin yksipuolistumaan. Tämä luon- seen, siis Vaasan suuntaan, samoin kuin tie-
13393: nollisesti asettaa läänin suunnittelulle tulevai- yhteydet sisämaahan niin Tampereelle kuin Jy-
13394: suudessa lisävelvoitteita ja haasteita. Nämä väskylään ovat kunnossa.
13395: haasteet ja niihin vastaaminen ei otinistu ilman Liikemaailma on tunnetusti kiireellistä vä-
13396: vakavaa yhteistyötä valtiovallan kanssa. Lää- keä, joten lentäminenkin käy varsin vaivatto-
13397: nimme eteläosa on mielestämme. a~ue, johon masti, onhan Vaasan lentoasema vajaan 100
13398: myös pitäisi · kiinnittää enemmän. huomiota kilometrin päässä. futskaiden kuljetusten suo-
13399: teollisuuden monipuolistamiseksi ja siten saacia rittamiseksi on taas käytettävissä rautatie vaih-
13400: työtä ja toimeentuloa koko perheille ja ympä- toehtona maantiekuljetuksille.
13401: ristökuntien asukkaille. Perusteluille voidaan esittää vielä lisäpainok-
13402: Tässä mielessä pitäisi valtiovallan ottaa hy- si, että tämä alue on kokonaisuudessaan ym-
13403: vin vakavasti harkittavaksi teollisuuskylän pe- päristökunnat mukaan lukien aluetta, jossa on
13404: rustaminen joko Kristiinankaupunkiin tai Kas- jokatalvisena ilmiönä varsin suuret työttömien
13405: kisiin. Sille, että teollisuuskylä sopisi tälle joukot.
13406: alueelle, löytyy perusteluja varsin paljon, mm. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13407: molemmat kaupungit, sekä Kaskinen että Kris- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13408: tiinankaupunki, ovat pieniä kaupunkeja, jotka muksen,
13409: ovat lähellä toisiaan, matkaahan ei ole kuin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13410: vajaat 20 km näiden välillä, molemmat ovat teollisuuskylän perustamiseksi joko Kris-
13411: satamakaupunkeja, joista voidaan talviliiken- tiinankaupunkiin tai Kaskisiin.
13412: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
13413:
13414: Juhani Raudasoja Markus Aaltonen
13415: 1979 rd. 345
13416:
13417: Hemstiillningsmotion nr 313.
13418:
13419:
13420:
13421:
13422: Rehn··m; fl.: Om skattelättnad för målsman tili icke förvärvs-
13423: arbet.ande hemmaboende barn tills de blit myndiga.
13424:
13425:
13426: Ti 1 L R i k s d a g e n .
13427:
13428: . ... Enligt nuvarande beskaltningssystem faller Av det ovanstående framgår att det inte är
13429: skattelättnaderna bort för målsman då barnen skäligt att skattelättnaderna upphör för måls-
13430: fyllt 16 år. Samtidigt har man i mellanstadie- man då barnen fyllt 16 år, och på grund av
13431: reformen tagit fasta på möjligheterna för samt- detta föreslår vi vördsamt att riksdagen ville
13432: liga ungdomar att antingen studera vidare vid hemställa,
13433: gymnasium ellet yrkesutbilda sig efter slutförd
13434: grundskola. att regeringen måtte vidtaga skynd-
13435: Detta innebär att dessa 16 år .fyllda ung- samma åtgärder för en ändring av
13436: domar inte har möjligheter tili förvärvsarbete, skattelagen så att målsman till icke för-
13437: och i allmänhet fortsättningsvis bor · hemma. värvsarbetande hemmaboende barn
13438: Dessutom är de i en ålder då kostnaderna måtte få fortsatt skattelättnad tills bar~
13439: för mat och kläder. ingalunda är mindre än för nen uppnått myndig ålder.
13440: yngre barn.
13441: Helsingfors den 20 april 1979.
13442:
13443: Elisabeth Rehn Gunnar Häggblom
13444: Ingvar S. Melin Håkan 'Malm
13445: Boris Retilund Henrik Westerlund
13446: Pär Stenbäck Christoffer Taxell
13447:
13448:
13449:
13450:
13451: 44 087900581L
13452: 346 1979 vp.
13453:
13454: Toivomusaloite n:o 313. Suomennos.
13455:
13456:
13457:
13458:
13459: Rehn ym.: Verohelpotuksen aikaansaamisesta kotona asuvia ala-
13460: ikäisiä, työssä käymättömiä lapsia huoltavalle holhoojalle.
13461:
13462:
13463: E d u s k u n n a 11 e.
13464:
13465: Voimassa olevan verotusjärjes.telmän mukai- Edellä esitetystä käy ilmi, ettei ole kohtuul-
13466: sesti holhoojan verohelpotukset lakkaavat lap- lista, että holhoojan verohelpotukset lakkaavat
13467: sen täytettyä 16 vuotta. Samanaikaisesti on lapsen täytettyä 16 vuotlta.
13468: keskiasteen uudistamisen yhteydessä tehty kai- Edellä esite1ltyyn viitaten ehdotamme kun-
13469: kille nuorille mahdolliseksi joko jatkaa opiske- nioittaen eduskunnan hyväksyttäv~ksi toivo-
13470: lua lukiossa tai hankkia itselleen ammattikas- muksen,
13471: vatus peruskoulun loppuun suorittamisen jäl-
13472: keen. Tämä merkitsee sitä, että näillä 16 että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
13473: vuotta täyttäneillä nuorilla ei ole mahdolli- menpiteisiin verotuslain muuttamiseksi
13474: suuttil ansiotyöhön ja yleensä he asuvat edel- siten, että holhooja, jonka lapset eivät
13475: leeDJkin kotona. Tämän lisätksi he ovat iässä, ole ansiotyössä ja asuvat kotona, saisi
13476: jolloin ruoka- ja vaatetuskustannukset eivät edelleen verohelpotusta kunnes lapset
13477: missään tapauksessa ole pienemmät kuin heitä ovat saavuttaneet täysi-ikäisyyden.
13478: nuorempien lasten.
13479: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
13480:
13481: Elisabeth Rehn Gunnar Häggblom
13482: Ingvar S. Melin Håkan Malm
13483: Boris Renlund Henrik Westerlund
13484: Pär Stenbäck Christoffer Taxell
13485: 1979 vp. 347
13486:
13487: Toivomusaloite n:o 314.
13488:
13489:
13490:
13491:
13492: Rihtniemi-Koski ym.: Omaksi asunnoksi ostettavan asunto-osake-
13493: huoneiston tai kiinteistön kaupasta perittävän leimaveron
13494: poistamisesta.
13495:
13496:
13497: E d u s k u n n a 11 e.
13498:
13499: Oman asunnon hankintakustannukset ovat rottamaan omaan asuntoon kiinnipääsemisen
13500: viime vuosina olleet hyvin korkeat, ja on to- kynnystä. Koska oman asunnon hanikkiminen
13501: dettu, että esim. nuorten perheiden osalta pitäisi tehdä mahdollisimman halvaksi, eikä
13502: oman asunnon hankkimisen esteenä on juuri valtion tulisi ldma,veroa asuntokaupo1sta peri-
13503: ostovaiheessa tarvittavan omarahoitusosuuden mällä hankikia hyötyä kansalaisten perustarpei-
13504: suuruus. Monilta eri tahoilta on esitetty vaati- den tyydyttämisen kautta, tulisi oman asun-
13505: muksia tilanteen konjaamiselksi ja ehdotettu non hankinnan yhteydessä perittävän leimave-
13506: lain.oitusmahdollisuulksien järjestämistä niin, ron perimisestä luopua, olipa kysymyksessä
13507: että jo 5 % :n ornaraho1tusosuus olisi riittävä sitten asunto-osakeyhtiön omistaman huoneis-
13508: ensiasunnon ostoon. Asunnon ostovaiheessa ton hallintaan o1keuttavien osakkeiden tai pää-
13509: maksett·avaan leimavetoon ei sen sijaan ole asiassa asumiskäyttöön tulevan kiinteistön vas-
13510: kiinnitetty huomiota. t1kkeellinen luovutus.
13511: Asunnon oston yhteydessä joutuu ostaja Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
13512: maksamaan leimaveroa valtiolle. Asunto-osake- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13513: yhtiön osakkeita ostettaessa on leimaveroa muksen,
13514: maksettava 1 ,2 % kauppasummasta kahden että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
13515: kuukauden kuluessa luovutuksesta ja hyvinkin miin leimaverolainsäädännön muuttami-
13516: vaatimattoman omaikotitalon ostaja jouruu mak- seksi siten, ettei asunto-osakeyhtiön
13517: samaan leimaveroa jopa 6 % kauppasummasta osakkeiden ja pääasiassa asumiskäyttöön
13518: kolmen tai kuuden kuukauden kuluessa luovu- tulevan kiinteistön vastikkeellisen luo-
13519: tuksesta siitä riippuen, onko kiinteistö kau- vutuksen yhteydessä peritä leimaveroa,
13520: pungissa vai maalla. kun asunto-osakeyhtiön huoneisto tai
13521: Oman .asunnon ostamisesta maksettavan lei- kiinteistö tulevat ostajan omana asun-
13522: maveron suorittamisvelvollisuus on omiaan ko- tona käytettäväksi.
13523: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
13524:
13525: Irma Rihtniemi-Koski Helena Pesola Sinikka Karhuvaara
13526: Tuulikki Petäjäniemi Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Toivo T. Pohjala
13527: Eeva Kauppi Eva-Maija Pukkio Saara Mikkola
13528: Tapani Mörttinen Juhani Laitinen
13529: 348 1979: vp.
13530:
13531: Toivomusaloite n:o .31.5.
13532:
13533:
13534:
13535:
13536: Ronkainen ym.: Sisävesikalastuksesta saatavan tulon saattami-
13537: sesta verovapaaksi.
13538:
13539:
13540: E d u s kun n a 11 e.
13541:
13542: Viime aikoina on valtiovallan toimesta kiin- pienkalojenkin kalastukseen, sikäli kuin niiden
13543: nitetty huomiota uusiutuvien luonnonvarojen jalostus saadaan järjestetyksi.
13544: talteen ottoon, hyödyntämiseen ja markkinoin- Edellä olevaan .viitaten ehdotamme eduskun-
13545: tiin. Metsämarjoista ja sienistä saatu tulo on nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13546: verovapaata, mikä on osaltaan edesauttanut
13547: näiden tuotteiden keräilyä jalostusta ja ulos- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13548: vientiäkin varten. sellaisten verotusta koskevien lainmuu-
13549: Sisävesikalastusta voidaan monessa suhteessa tosten aikaansaamiseksi, että sisävesi-
13550: verrata marjojen ja sienien keräilyyn. Kalastus- kalastuksesta saatava tulo katsottaisiin
13551: tulojen vapauttaminen verotuksesta aiktivoisi verovapaaksi aina 10 000 markkaan
13552: kalastajia tähän saakka arvottomina pidettyjen saakka.
13553: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
13554:
13555: Olavi Ronkainen Impi Muroma Ulla Järvilehto
13556: Sauli Hautala Asser Stenbäck Antero Juntumaa
13557: Esko Almgren Jorma Fred Väinö Rautiainen
13558: 1979 vp. 349
13559:
13560: Toivomusaloite n:o 316.
13561:
13562:
13563:
13564:
13565: Ronkainen ym.: Savonlinnan sekä Kerimäen, Punkaharjun ja
13566: Parikkalan siirtämisestä kehitysalueiden ensimmäiseen vyö-
13567: hykkeeseen.
13568:
13569:
13570: E d u s k u n n a II e.
13571:
13572: Valtioneuvoston päätöksellä 4. 1. 1979 on oli:si _koko liikennealueen kehityksen kannalta
13573: kehitysaluejakoa Savonlinnan talousalueella merkitystä. Sen sijaan Savonlinnasta !-vyöhyk-
13574: muutettu seuraavasti: keeseen liitettynä tuleva kuljetuskysynnän li-
13575: - Enon/kosken kunta !-vyöhykkeestä lisä- säys merkitsisi liikennealueen elpymistä luon-
13576: tukialueeksi, nollista tietä. Kuljetustuki Savonlinnasta Hel-
13577: _- Sulkavan ja Rantasalmen kunnat II-vyö- sinkiin olisi 25 % nykyistä suurempi, mikäli
13578: .hY'kikeestä !-vyöhykkeeseen, Savonlinna kuuluisi kehitysalueiden !-vyöhyk-
13579: - Saaren ja Uukuniemen kunnat II-vyö- keeseen.
13580: hykkeestä !-vyöhykkeeseen. - Parhaillaan etsitään keinoja sisävesilii-
13581: kenteen kehittämiseksi Saiinaan kanavan vaiku-
13582: Vaikka muutos osoittaakin merkkejä ymmär- tusalueella. Satamakaupunkien kuuluminen 1-
13583: tämyksestä Savonlinnan talousalueen vaikeuk- kehitysaluevyöhykkeeseen . edesauttaisi liiken-
13584: sia kohtaan, ei sitä voida pitää tyydyttävänä. teen kehittymistä Juonnollisella tavalla. Nykyi-
13585: Muutoksessa on lähes kdkonaan Il-kehitysalue- sin kuitenikin vain Joensuun kaupunki kuuluu
13586: vyöhykkeeseen kuuluva talousalue pirstottu 1-vyöhyikkeeseen. Savonlinna sijaitsee Saimaan
13587: kolmeen eri vyöhykkeeseen. Toteutuessaan täl- vesiliikennettä ajatetlen aivan keskeisellä pai~
13588: lainen vyöhykejako ei voi olla vaikuttamatta kalla, mikä jo näkyy matkustajalii!kenteessä.
13589: häiritsevästi koko talousalueen rakenteelliseen Kaupungin liittäminen kehitysalueiden 1-vYö-
13590: kehitykseen. Pirstomisesta aiheutuvat haitat hykikeeseen tekisi satamasta edullisen lähetys~
13591: tulevat olemaan hyötyjä suuremmat ja kehitys sa~aman Savonlinnan talousalueen ulikopuolella"
13592: koko talousalueen kannalta tappioLlinen. Koko kin. Se nopeattaisi suunnitellun satamatermi-
13593: maan korkeimpiin kuuluvat talousalueen työt- naalin rakentamista.
13594: tömyysluvut eivät esityksen mukaisessa tilan-
13595: teessa tule kohentumaan. 2. Teollisuuspoliittiset seikat
13596: Savorilinnan kaupunik.i omaitä osaltaan pyrkii - Savonlinnan kaupungissa telalkkateolli-
13597: seuraavien seikkojen perusteella kehitysaluei- suudella on 250 välitöntä työpaikkaa ja koros-
13598: den 1-vyöh~eeseen: tuneempi asema ja . merkitys kuin missään
13599: muussa Sisä-Suomen kaupungissa. Tämä, . toimi-
13600: 1. Liik~nteelliset seikat ala on valtakunnallisestikin ongelma-ala, joka
13601: - Vaidonrautateiden Savonlinnan liikenne- ei selviä raken:nemuutoksistaan iJman · julkisen
13602: alue on eräs maamme vähiten llikennöidyistä vallan tuikea. Kaupungin sijoittaminen !-vyö-
13603: liikennealueista. Tavarakuljet~set vähenivät hykkeeseen tukisi telakoidemme . suunnitelmia
13604: Savonlinnan liikennealueella v. 1967-77 n. työpa1kikojen Usäämise_stä edistämällä luonnol-
13605: 19 %, bn ne koko maassa ovat hienokseltaan· lista kysyntää. .
13606: kasvaneet. Kehitysalueiden kuljetustuella on· .· _:___ Savonlinnassa on sekä julkisia että yksi-
13607: toisaalta nimenomaan kehitysalueiden !-vyöhyk- t)risiä teollisuuden tarvitsemia palveluksia
13608: keellä todettu olevan rautatiekuljetusten kysyn- enemmän 'kuin kaupungin teollistumisaste
13609: tää lisäävää vaikutusta. Strllkavan ja Rantasal- edellyttäisi. Ammatissa toimivasta väestöstä
13610: men liitJtäminen !-vyöhykkeeseen ei kuitenkaan (12 343 v. 1975) 50,2 % on kaupan, lliken-
13611: lisää kuljetusten kysyntää niin paljon, että sillä teen ja muiden palveluelinkeinojen piirissä. Si-
13612: 350 Toivomusaloite n:o 316
13613:
13614:
13615: ten uuden teollisuuden sijoittuminen kaupun- lousaluee11a asui v. 1960 78 180 henkeä, v.
13616: kiin ei vaatisi kansantaloudellisesti kalliita in- 1970 71 250 henkeä ja v. 1975 enää vain
13617: vestointeja infrastJruiktuuriin (kouluihin, tieto- 66 570 henkeä.
13618: liikenteeseen, vapaa-ajan palveluihin yms.) , niin
13619: kuin teollisuuden sijoittaminen maaseututaaja- 4. Kunnallistalous ia työttömyys
13620: miin merkitsisi. - Savonlinnan kaupunki on viimeisten vii-
13621: - Työvoimareserviä kaupungissa on run- den vuoden aikana käyttänyt elinlkeinoelämän-
13622: saasti johtuen sekä kol'lkeana pysyneestä työt- sä edistämiseen lähes kuusi miljoonaa markkaa
13623: tömyydestä että kaupungin kokoon nähden ja pal:kannut päätoimisen vit1kamiehen elinkei-
13624: runsaasta ammatillisesta koulutuksesta. Ammat- noelämän edistämistyöhön. Mikäli omin voimin
13625: tiin valmistavia koulutuspaikkoja kaupungissa rakennettu lentokenttä lasketaan mukaan, nou-
13626: on yhteensä 1950. see elinikeinoelämän tuki vielä huomattavasti.
13627: Kaikista ponnisteluista hudlimatta työttömyys
13628: 3. Alueellisia seikko;a on vam noussut Savonlinnan kaupungissa.
13629: - Savonlinnan kaupunki kuuluu kehitys- Työttömyysaste nousi jo viime vuonna keski-
13630: alueiden II-vyöhY'kkeeseen, mutta sen sisällä on määrin lähes 10 % :iin ja tulee tänä vuonna
13631: lisätukialueeksi ludkiteltu saaristoalue. Lisätu- olemaan n. 11 %. Tulevaisuudessa ei ole näky-
13632: kialueen eduista hyötyvät käytännössä eniten vissä työttömyyden vähenemistä. Lisäksi väes-
13633: kalastajat. Nyt kuitenkin samoilla saaristovesil- tön tulotaso Savonlinnassa on aJhainen. Vuon-
13634: lä n. 70:stä ammattimaista kalastusta harjoitta- na 1976 äyrimäärä asukasta kohti Savonlimas-
13635: vista 1/3 asuu mantereella muutaman kilomet- sa oli yli 10 % pienempi kuin koko maassa
13636: dn päässä saaristolaisista "virkaveljistään". Hei- keskimäärin ja pienempi kuin mm. missään La-
13637: dän saamansa II-vyöhykkeen kehitysalue-edut pin läänin kaupungissa. Näissä oloissa kaupun-
13638: ovat ratkaisevasti pienempiä kuin heidän saa- gin talous joutuu ennen pitkää kestämättömään
13639: ristolaisten "virkaveljiensä" saamat edut (mm. tilaan.
13640: investointi~vustus alushankintaan on II-vyö- - Savonlinnan kaupuniki ja koko talousalue
13641: hY'kkeellä vain 1/4 lisätukialueen investointi- eivät ole ponnisteluistaan huolimatta kyenneet
13642: avustuksesta). saarnaan alueelleen riittävästi tuotannollisia
13643: - Mik!kelin läänistä yksikään kaupunki;kes- työpaikkoja. Yksinomaan kaupungissa tarvittai-
13644: kus ei kuulu kehitysalueiden !-vyöhykkeeseen, siin nopeasti n. 400-600 teollista työpaikkaa
13645: kun Pohjois-Karjalan lääntistä siihen kuuluu aktiviteetin lisäämiseksi riittävästi. Vain koko
13646: neljä kaupunkia. Tästä on seurauksena ollut talousalueen saaminen kehitysalueiden 1-vyö-
13647: mm. se, että Pohjois-Karjalan lääni on saanut hyil&eeseen mahdollistaisi tällaisen perusparan-
13648: Kehitysaluerahasto Oy:n lainoja väestömäärien nurksen toteuttamisen.
13649: suhteessa enemmän kuin Mi~kelin lääni. Eri- Edellä olevan perusteeNa ehdotamme kun-
13650: tyisesti Savonlinnan talousalueella on nähtävis- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13651: sä, että väestökehitys on edehleen yhtä epäedul- muksen,
13652: linen 'kuin se oli 60•luvulla tääMä ja naapurissa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13653: Joensuun talousalueella. Kehitysaluelakien voi- Savonlinnan kaupungin sekä Kerimäen,
13654: maantulon jälkeen väestökehitys on !-vyöhyk- Punkahar;un ja Parikkalan kuntien siir-
13655: keeseen kuuluvalla Joensuun talousalueella tämiseksi kehitysaluevyöhykkeiden alue-
13656: kääntynyt edulliseen suuntaan. Savonlinnan ta- iaossa Il~vyöhykkeestä !-vyöhykkeeseen.
13657: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
13658:
13659: Olavi Ronkainen Esko Almgren Väinö Rautiainen
13660: Pentti Poutanen Asser Stenbäck Maija Rajantie
13661: Sauli Hautala Jorma Fred Unto Ruotsalainen
13662: Ulla Järvilehto
13663: 1979 vp. 351
13664:
13665: Toivomusaloite n:o 317.
13666:
13667:
13668:
13669:
13670: Rosnell ym.: Teolliselle yrittäjätoiminnalle luovutettavien varo-
13671: jen väärinkäytön estämisestä.
13672:
13673:
13674: E d u s kun n a 11 e.
13675:
13676: Viime vuosina on valtion erimuotoinen talou- Kokonaisuudessaan yritystOimtnnan tukijär-
13677: dellinen tuki yksityiselle teolliselle yritystoi- jestelmä tarvitsee perusteellisen tarkistuksen.
13678: minnalle suuresti kasvanut. Kun valtion kassa- Viime vuodet ovat osoittaneet, ettei tuntuva-
13679: menot teollisuuden edistämiseen olivat v. 1970 kaan valtiontuki yksityiselle suurpääomalle tur-
13680: 270 milj. mk, olivat ne viime vuonna jo lähes vaa työllisyyttä, jolla yritystoiminnan laajaa
13681: kahdeksankertaiset. Eikä tuki rajoitu yksin bud- tukemista yleisesti perustellaan. Päin vastoin
13682: jetin kautta tapahtuviin tulonsiirtoihin veron- valtion tuen keskeiset saajat ovat viime aikoina-
13683: maksajilta. kin tuntuvasti laajentaneet työntekijäin irtisano-
13684: Lyhyessä ajassa on laajentunut hyvin laaja ja misia, pakkolomautu:ksia ja muutenkin lisän-
13685: monimuotoinen tukijärjestelmä, jossa tärkeä neet työttömyyttä. Valtion tuesta on tullut
13686: osuus on budjetin uLkopuolisilla toimilla. In- kapitalististen yritysten voittojen lisäämisen
13687: vestointien edistämiseen myönnetään varoja huomattava lähde, jota ylläpidetään pääasiassa
13688: ainakin kymmenkunnan järjestelmän puitteissa, paLkkatuloista perittävin verovaroin.
13689: yritystoiminnan avustusmäärärahoja jaetaan Täysin perusteltuja ovat vaatimukset, että
13690: puolenkymmenen järjestelmän kautta, viennin valtion tuki suurpääomalle olisi poistettava.
13691: edistämistä palvelee vieläkin lukumääräisempi Pienyritysten kohtuullinen tuen tarve on otet-
13692: avustus- ja tukisysteemjen verkko ja lisäksi val- tava valtion toiminnassa huomioon ja siihen
13693: tion varoja ohjataan mm. tutkimus- ja tuote- avautuisi nykyistä suurempia mahdollisuuksia
13694: kehittelyyn myös useiden eri järjestelmien suuryhtiöiden valtionavustusten poistamisen
13695: puitteissa. kautta.
13696: Kymmenkunta valtion erillistä pankki- ja ra- Kiireelliset toimenpiteet valtion yritystoi-
13697: halaitosta ahkeroi teollisen yritystoiminnan tu- minnan tuen alalla ovat välttämättömiä mm.
13698: kemisessa. Pääosa tästä tuesta menee vientiyh- siksi, että esim. yksistään ns. K-takuujärjestel-
13699: tiöille ja suurpääomalle. män menojen arvioidaan kohoavan valtiolle tä-
13700: Yritysverotuksen tasoa tutkinut toimikunta män vuosikymmenen loppupuolen aikana usei-
13701: on mietinnössään tammikuussa 1977 todennut, hin miljardeihin markkoihin.
13702: että v. 1976 valtion suora rahoitustuki oli Vähin, mitä nyt olisi tehtävä, olisi valtion
13703: 848,5 milj. mk ja K-takuut n. 600 milj. mk teolliselle yritystoiminnalle antaman tuen val-
13704: sekä että muuta tukea valtio maksoi teollisuu- vonnan tehostaminen, mikä edellyttäisi niiden
13705: delle mm. lainoina ja valtionapuina 610,5 milj. lakien ja perusteiden kokonaisvaltaista tarkista-
13706: mk. Luvuissa ei ole huomioitu lukuisten valtion mista ja yhtenäistämistä, joiden nojalla tukea
13707: budjetin ulkopuolisten yhteiskunnan varoista nykyisin jaetaan. Valtion viranomaisille on an-
13708: myönnettyjen rahavirtojen määriä. Toimikunta nettava orkeus ja velvollisuus tarkistaa julkisten
13709: on todennut, että yhteisöt maksoivat v. 1975 varojen turvin suoritettavien hankintojen ja
13710: veroja valtiolle 1 700 milj. mk. urakoiden kustannuslaskelmat ja luonnollisesti
13711: Maassamme kontrolloidaan verovarojen käyt- mahdollisuus saada yksityiskohtaiset tiedot
13712: töä yritystoimintaan täysin riittämättömästi. avustusten ja vientitakuiden perusteena ole-
13713: Yhtenäisiä perusteita tuen myöntämiselle ei ole vista laskelmista ja niiden toteutumisesta. Val-
13714: olemassa eikä myöskään väärinkäytösten varalle vonnan julkisuuteen olisi kiinnitettävä erityi-
13715: ole säädetty rankaisevaa lainsäädäntöä. Voidaan- nen huomio.
13716: kin päätellä po. valtion varojen käytössä esiinty- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
13717: vän suoranaisia väärinkäytöksiä. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13718: 352 Toivomusaloite n:o 317
13719:
13720:
13721: että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- suurpaaoman avustamisen lopettamisek-
13722: menpiteisiin yhteiskunnan varoista teol- si mm. yhtenäistämällä yritystuen pe-
13723: liselle yrittäjätoiminnalle luovutettavien rusteet ja aikaansaamalla tehokkaan ja
13724: varojen väärinkäytön estämiseksi ja julkisen varainkäytön valvonnan.
13725: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
13726:
13727: Irma Rosnell Mikko Kuoppa Sten Söderström
13728: M.-L. Salminen P. Liedes Marjatta Mattsson
13729: 1979 vp. 353
13730:
13731: Toivomusaloite n:o 318;
13732:
13733:
13734:
13735:
13736: Rosnell ym.: Asuntolainoitettujen talojen valvonnan tehostami-
13737: sesta.
13738:
13739:
13740: E d u s k u n n a 11e.
13741:
13742: Asuntotuotantoasetuksen mukaan ns. arava- ja laiminlyöntejä, joista syntyy tappioita, pan-
13743: vuokrataloissa perittävät vuokrat eivät saa olla naan nämä tappiot asukkaiden maksettaviksi
13744: asuntohallituksen määräämien perusteiden mu- vuokrissa. Oikeudenmukaisuus vaatisi, että se,
13745: kaista kohtuullista vuokraa korkeammat. Kui- joka tappiot laiminlyönneillään aiheuttaa, jou-
13746: tenkin aravavuokratalojen vuokrat ovat tunne- tuisi myös ne korvaamaan, 3) kun vuokrata-
13747: tusti 1970-luvulla nousseet jopa nopeammin lojen omistajilla on usein yhteisiä etuja talojen
13748: kuin ns. vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen rakentajina toimivien yritysten kanssa ja kun
13749: vuokrat. Uudemmissa aravavuokrataloissa vuok- omistaja voi helposti panna talon rakentamis-
13750: rataso on noussut jopa v,altioneuvoston päät- aikaisista laiminlyönneistä aiheutuvat ylimääräi-
13751: tämien ns. kohtuuvuokraohjeiden yläpuolelle. set lämmityskulut ja korjaukset asukkaiden
13752: Tällainen kehitys merkitsee, ettei aravavuokra- vuokrissaan maksettavaksi, joutuvat asukkaat
13753: asunnoissa toteuteta sosiaalisen asuntotuotan- epäoikeudenmukaisesti maksamaan sekä raken-
13754: non tavoitetta eikä asuntotuotantoasetuksen tajien että omistajien jopa tietoiset laiminlyön-
13755: määräämää kohtuullisuutta. nit, 4) vuokrankorotusten perusteena olevat
13756: Asukkaat ovat oikeutetusti nousseet kamp- talon hoitomenojen arviot ovat usein ylimitoi-
13757: pailuun kohtuuttomia vuokria ja jatkuvia vuok- tetut. Taloyhtiö saa nykyisen käytännön mu-
13758: rankorotuksia vastaan. Vuokrankorotusten vas- kaan hyödykseen ylimitoituksesta johtuvan lii-
13759: tainen kamppailu on useasti ollut tuloksellista kavuokran, eikä tätä oteta huomioon myöhem-
13760: ja kamppailut ovat osoittaneet sadoissa arava- min vuokraa alentavana tekijänä, 5) tyhjinä
13761: vuokrataloissa tehdyt ja viranomaisten vahvis- olevien asuntojen kulut ja maksamattomat
13762: tamat vuokrankorotukset perusteettomiksi. vuokrat siirretään toisten vuokralaisten mak-
13763: Asukkaiden kamppailun kuluessa on myös settaviksi, vaikka tyhjät asunnot ja vuokrarästit
13764: osoitettu, että asuntohallituksen ja kuntien eivät mitenkään johdu heidän laiminlyönneis-
13765: asuntolautakuntien (ja vastaavien) suorittama tään, 6) usein vuokratalojen ensisijaislainoista
13766: aravavuokrien valvonta on ollut varsin puut- merkittävä osa on vuokratalon omistajan itsen-
13767: teellista. Lisäksi asuntohallituksen päättämät sä tai omistajan kanssa yhteiset edut omaavan
13768: perusteet vuokrien määrittämisestä ovat paljas- rahoittajan antamia. Tällöin lainaehdot ja lai-
13769: tuneet varsin epäsosiaalisiksi ja yksipuolisesti nojen hoito tehdään usein asukkaille erityisen
13770: vuokratalojen omistajien etuja palveleviksi. epäedullisiksi.
13771: Erityistä huomiota asukkaat ovat kiinnittä- Suuressa osassa aravavuokrataloja tällaiset
13772: neet seuraaviin seikkoihin, joiden perusteella epäkohdat eivät vielä ole tulleet julkisuuteen,
13773: vuokratalojen omistajat saavat kohtuutonta koska asukkaille ei ole annettu tietoja talonsa
13774: etua ja asukkaat joutuvat tämän edun ja omis- taloudenpidosta. Erittäin harvoin näitä epäkoh-
13775: tajan laiminlyönnit maksamaan: 1) siitä huoli- tia on voitu poistaa, koska asukkaita ei ole
13776: matta, että aravavuokratoimikunta on arvioinut päästetty päättäviin elimiin edes lausumaan
13777: aravavuokratalon omistajan vuotuisen verotto- mielipidettään. Asukasliike onkin vaatinut
13778: man omaisuuden lisäyksen olevan nykyisillä eh- vuokralaisdemokratiaa, jonka keskeisiä osia tu-
13779: doilla vähintään 25 %, saa vuokratalon omis- lisi olla aravavuokratalojen talouden julkisuus,
13780: taja periä taloon sijoittamastaan ns. omasta asukkaiden oikeus nimetä taloyhtiöiden halli-
13781: pääomasta 8 % osingon lisähyötynä, 2) jos tuksiin kaksi täysivaltaista jäsentä ja seuranta-
13782: vuokratalon taloudenpidossa on epäselvyyksiä tilintarkastaja sekä aravavuokria vahvistavalle
13783: 45 0879005811
13784: 354 Toivomusaloite n:o 318
13785:
13786:
13787: viranomaiselle asetettu velvollisuus kuulla asuk- ioilla aravavuokratalojen omistajien k.()h-
13788: kaita ennen vuokrankorotusten vahvistamista. tuuton edunsaanti ;a vastuuvapaus lai-
13789: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- minlyönnneistään estettäisiin ;a toteu-
13790: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, tettaisiin vuokralaisdemokratia kaikissa
13791: aravavuokrataloissa.
13792: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
13793: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
13794:
13795: Irma Rosnell Mikko Kuoppa P. Puhakka
13796: Pentti Liedes Seppo Toiviainen Ensio Laine
13797: 1979 vp. 355
13798:
13799: Toivomusaloite n:o 319.
13800:
13801:
13802:
13803:
13804: Rytkönen ym.: Kaivostoiminnan aloittamisesta Pielaveden Sä-
13805: viällä.
13806:
13807:
13808: E d u s k u n n a 11 e.
13809:
13810: Maamme kaivosteollisuus on sellaises•sa vai- nallisesti, olisi entytsen välttämätöntä, että
13811: heessa, että ellei uusia kaivoksia avata, kaivos- Säviän kaivol<'sen toiminta aloitettaisiin heti
13812: toiminta uhkaa loppua 1980-luvulla. Tällöin tutkimustulosten valmistuttua. Aivan erityisesti
13813: maamme metalliteollisuus jäisi kokonaan ulko- tätä puoltavat paihlliset työllisyyskysymykset.
13814: mailta tapahtuvan tuonnin varaan raaka-ainei- Työtilaisuuksien lisäiksi kaivoksen avaaminen
13815: den suhteen. Tällaisen tilanteen ei 'Saa antaa avaisi Pielaveden kunnalle huomattavat kehi-
13816: syntyä. tysmahdollisuudet. Pohjois-Savon Maakunta-
13817: Pielaveden Säviän malmiesiintymällä on liitto on monissa yhteyksissä tuonut esiin
13818: suoritettu ja suoritetaan parhaillaankin jatko- myös Säviän kaivoksen maakunnallisen merki-
13819: tutkimuksia. Tullkimukset lähenevät ilmeisesti tyksen.
13820: loppuvaihettaan. Tähänastisten tietojen mu- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
13821: kaan Outokumpu Oy on luokitellut Säviän kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13822: malmion ns. reservialueeiksi, jota jos·sain vai-
13823: heessa käyteaäisiin. Tämä avvio perustuu il- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13824: meisesti aikaisempiin tutkimusvaiheisiin. kaivostoiminnan aloittamiseksi Pielat•e-
13825: Valtakunnallisesti, mutta erityisesti maakun- den Säviällä.
13826: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
13827:
13828: V. J. Rytkönen Lasse Lehtinen
13829: Lauha Männistö Helvi Niskanen
13830: 356 1979 vp.
13831:
13832: Toivomusaloite n:o 320.
13833:
13834:
13835:
13836:
13837: Saarikoski ym.. : Liikevaihtoverolain muuttamisesta ammattimai-
13838: sessa liikenteessä käytettävän kaluston vapauttamiseksi liike-
13839: vaihtoverosta.
13840:
13841:
13842: E d u s k u n n a 11 e.
13843:
13844: Voimassa olevan liikevaihtoverolain mukaan osatekijäksi maamme ammattimaisen kuorma-
13845: eräät perusmaataloustuotteemme ovat lain hen- autoliikenteen kilpailuasema kansainvälisen lii-
13846: gen mukaan vapaat liikevaihtoverosta. Kulje- kenteen kuljetustehtävissä. Tämä palveluelin-
13847: tuskalusto ja siihen liittyvät apuvälineet •sekä keino on eräänä ryhmänä pystynyt viime vuo-
13848: huolto- ja korjaustyöt kuuluvat kuitenkin liike- sina vaikuttamaan maamme maksutaseeseen
13849: vaihtoveron piiriin. Näin ollen tuotteisiin tulee myönteisesti.
13850: ns. piiloliikevaihtovetoa, johtuen ammattimai- Voimassa oleva liikevaihtoverolaki 'hidastaa
13851: sen liikenteen kalustoon kohdistuvasta 11,2 kuljetuspalvelujen kehittymistä. Kuljetuskalus-
13852: % :n liikevaihtoverosta, joka puolestaan pe- toon kohdistuneiden hinnankorotusten lisäksi
13853: mstuu 5. 12. 1963 annettuun liikevaihtovero- kaluston lopulliseen hintaan tulee lainmukai-
13854: lakiin (532/63 ). nen liikevaihtovero. Tämä merkitsee kaluston
13855: Käytännössä tämä merkitsee näille tuotteille hinnan tuntuvaa kohoamhta ja heijastuu kid-
13856: hoin 7-8% :n piiloveroa kuljetuksen hinnas- teisenä kaluston •tasoon ja sitä kautta mm.
13857: sa jalostuslaitokselle. Kokonaisuudessaan kysy- suoraan turvallisuuskysymyksiin. Hintatason
13858: mys on huomattavista taloudellisista arvoista, kohoamisen seurauksena piiloliikevaihtoveron
13859: kun otetaan huomioon, että maataloustuottei- prosentuaalinen osuus lisääntyy.
13860: den kohdalla ammattimaisen liikenteen kulje- Koska edellä todettujen epäkohtien poista-
13861: tusosuus on lähes 80 %. minen tulisi vaatimaan liikevaihtoverolain
13862: Samaa piilokerrannaisuutta on kaikkialla teol- muutoksen, ehdotamme eduskunnan hyväksyt-
13863: lisuuden ja kaupan kuljetuksissa. Tämä vai- täväksi toivomuksen,
13864: kuttaa kuljetuskustannusten kautta hyödykkei-
13865: den hintoihin. Huomattavin korottava vaiku- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
13866: tus sillä on elintarvikkeiden hinnanmuodos- menpiteisiin esityksen antamiseksi laik-
13867: tuksessa. Suuri merkitys näin syntyväliä piilo- si liikevaihtoverolain muuttamisesta si-
13868: liikevaihtoverolla on myös ulkomaankaupassa, ten, että ammattimaiseen liikenteeseen
13869: jossa liikevaihtovero heijastuu ulkomaille myy- tuleva kalusto ja apulaitteet sekä näiden
13870: tävien tuotteiden hintoihin. tarvikkeet olisivat vapaat liikevaihto-
13871: Kysymystä tarkasteltaessa on todettava vä- verosta.
13872: häisemmäksi, mutta kuitenkin merkittäväksi
13873: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
13874:
13875: Helge Saarikoski Mauri Vänskä
13876: Tauno Valo Eero Lattula
13877: 1979 vp. 357
13878:
13879: Toivomusaloite n:o 321.
13880:
13881:
13882:
13883:
13884: Saarikoski ym.: Tutkimus- ja tuotekehitysvarauksen aikaansaa-
13885: misesta elinkeinoverolainsäädäntöön.
13886:
13887:
13888: E d u s k u n n a 11 e.
13889:
13890: Vai.kka yrityssektorin tutkimus- ja tuoteke- ~tiviteetti on kuitenkin kolme kertaa: voimak-
13891: hittelytoimintaan käyttämä panos on vuodesta kaampi kuin Suomen, ja esim. Saksan Liitto-
13892: 1969 ollut kasvusuunnassa, on kasvuvauhti tasavallan kohdalla vertailuluku on 1,6 %
13893: 1970-luvun alkuvuosien jälkeen merkittävästi BKT:sta. Yrityssektorin tutkimus- ja tuoteke-
13894: pudonnut. Kuitenkin juuri näiden korkeasuh- hittelytoiminta on pääasiassa keskittynyt suur-
13895: dannevuosien mentyä on tarve elinkeinoelä- yrityksiin. Vuonna 1977 suuryritykset vasta!li-
13896: mämme rakennemuutoksen aikaansaamiseen vat 80 prosentista yritysten harjoittamaa tut-
13897: voimakk6asti korostunut. Edessämme olevaa kimustoimint,aa; osuus on viime vuosina ollut
13898: korkeaan tUotantotekniseen tasoon, laatuun ja hienoisessa laskusuunnassa.
13899: erikoistumiseen perustuvaa rakennemuutosta ei Kansainvälisen kilpailukykymme ylläpitämi-
13900: pystytä tyydyttävästi toteuttamaan ilman sovel- sen ja kohentamisen sekä vastaisen työllisyys-
13901: tavaan :tutkimus- ja tuotekehittelytoimintaan kehityksemme kannalta on tärkeää, että yleen~
13902: käytetyn panoksen merkittävää lisäämistä. säkin yritystoimintamme, mutta etenkin pien-
13903: Maamme tutkimustoiminooan käyttämä panos ten, keskisuurten ja uusien yritysten mahdolli~
13904: suhteessa bruttokansantuotteeseen on alhainen suuksia tuotekehittelytoimintaan parannetaan.
13905: verrattuna ·tärkeimpiin teollisuusmaihin. Kun Keskeisenä tekijänä. tuotekehittelytoiminnan
13906: meillä käytetaårt n. 1 % markkinahintaisesta toteuttamismahdollisuuksiin vaikuttaa rahoitus.
13907: bruttokansantuotteesta tutkimustoimintaan, Yh~ S11omalaiset tuotannolliset yritykset toimivat
13908: dysvaltojen, Japanin, Saksan Liittotasavallan ja tällä hetkellä lähes BO-prosenttisesti velkapää-
13909: Alankomaiden kohdalla osuus ylittää 2 % oman varassa, joten vieraan pääoman osuuden
13910: BKT:sta, Ranskassa se on lähes 2 %, Ruot- lisääminen rahoituslähteenä on vaikeaa. Tuote-
13911: sissa 1,6 %. Tulosten kannalta ratkaisevia eivät kehitystoiminnan rahoituksen helpottamiseksi
13912: kuitenkaan ole prosenttiosuudet vaan absoluut- olisi nykyisten tukimuotojen lisäksi luot;lva eri-
13913: tiset tutkjm11stoimintaart käytetyt summat, joi- tyinen tuotekehittelyvaraus. .
13914: den suhteen ero Suomen j:a ko. maiden välillä Edellä sanotun perusteella ehdotamme. edus-
13915: entisestään kasvaa. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13916: Yrityssektorin osuus maamme tutkimustoi-
13917: minnasta on merkittävä. Se edustaa noin 0,6 että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13918: prosenttia bruttokansantuotteesta eli runsasta tutkimus- ja tuotekehitysvarauksen
13919: puolta maamme tutkimustoimintaan käytetystä aikaansaamiseksi elinkeinoverolainsää-
13920: panoksesta. Ruotsissa yrityssektorin tutkimus- däntöömme.
13921: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
13922:
13923: Helge Saarikoski Tauno Valo
13924: Mauri Vänskä Eero Lattula
13925: 358 1979 vp.
13926:
13927: Toivomusaloite n:o 322.
13928:
13929:
13930:
13931:
13932: Saarikoski ym.: Korkotukiluottojärjestelmän jatkamisesta ja laa-
13933: jentamisesta koskemaan koko pienyritystoimintaa.
13934:
13935:
13936: E d u s k u n n a 11 e:
13937:
13938: ·1960-luvulla pienteollisuudelle myönnettiin Perustellusti voidaan sanoa, ettli pienteolli-
13939: halpakorkoisia pienyrityslainoja. Seuraavalla suuden kovkotukilainojen myöntämiskiintiön
13940: vuosikymmenellä siirryttiin ns. korkotukijärjes· poistaminen on. vaikeuttanut pienen ja keski-
13941: tehnään, jossa yritysten investointeihin rahalai- suuren teollisuuden investointien toteuttamista
13942: tdksisua saamille luotoille maksettiin valtion ja kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttämistä.
13943: varoista korkotukea. Järjestelmä osoittautui Sitä kautta se on myös osaltaan heijastunut
13944: hyväksi, kosk!l kol'kotuen a.vulla helpotettiin .työllisyystilanteen heikkenemisenä. Päättäessään
13945: J'iierkittävästi yritySiten rahoitusta investoinnin pienteollisuuden körkotukilain (878/69) jatka-
13946: jäLkeisinä ensimmäisinä vuosina, jolloin lyhen- misesta vuoteen 1979 eduskunta totesi, että
13947: nykset ja korot yhteensä ov·at suurimmillaan kehitysalueiden ulkopuolella toimivien pienteol-
13948: ja Jnvestoiooin tuotto käynnistysvaiheessa pie- lisuusyritysten tukeminen olisi juuri tästä sm-
13949: nimmillään. tä perusteltua. Kun korkotuki on pääosaltaan
13950: Korkotukilainojen myöntämiskiintiö poistet- suuntautunut vientiä harjoittaville yrityksille
13951: tiin valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle sekä vientiä välillisesti palveleville alihankkija-
13952: 1976. Menettelyn perusteena esitettiin tuolloin, yrityksille; toimintaedellytysten parantumi.nen
13953: että · pienteollisuudelle oli investointiluotoiksi heijastuisi nopeasti työllisyystilastoissa.
13954: varattu investointirahaston varoja 60 000 000 Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
13955: markkaa. Perustelu ei ollut silloin - eikä ole kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13956: vieläkään - asiallinen, koska investointirahas-
13957: .ton lainat myönnetään normaalikorkoisina, jo- että hallitus ryhtyisi välittömästi val-
13958: ten ne eivät korvaa korkotukea. Lisäksi tieten- mistelemaan pysyväistä lakia pienteolli-
13959: kään hankkeet, jotka rahoitetaan muita rahoi- suuden korkotuesta ;a tutkimaan mah-
13960: tuslähteitä käyttäen, eivät voi korkotukea saa- dollisuuksia lain laajentamiseksi koske-
13961: da myöntämiskiintiön puuttuessa. Kun valtion maan teollisuuden ohella myös muuta
13962: investointirahaston lainat myönnetään Postipan- yritystoimintaa.
13963: kin välityksellä ja vastuulla, myös vakuusjär-
13964: jestelyt kohtaavat v>aikeuksia, jotka rajoittavat
13965: tämän rahoituslähteen käyttöä.
13966: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
13967:
13968: Helge Saarikoski Tauno Valo
13969: Mauri Vänskä Eero Lattula
13970: 1979 vp. 359
13971:
13972: Toivomusaloite n:o l23.
13973:
13974:
13975:
13976:
13977: Saarinen ym.: Valtion osakerahaston perustamisesta suurimpien
13978: yksityisten osakeyhtiöiden muuttamiseksi valtiQnenenu.nistöi-
13979: siksi yhtiöiksi. ,.,
13980: ,•'.
13981:
13982:
13983:
13984:
13985: E d u s k u n n a II e.
13986: j \;.
13987:
13988:
13989:
13990: Valtion asettaman keskittyrniskomitean mie- yhtiöiden, pankkien ja vakuutuslaitosten .fi.:oh~
13991: tinnön mukaan 60 suurinta yhteisöä, joihih on taloon. Tämä tilanne taloudellisen·· rathisu-
13992: myös laskettu tytäryhtiöt, tuotti koko Suomen va.hlan käytössä on täysin epätyydyttävä ja
13993: teollisuuden tuottamasta jalostusarVosta 6) %, jopa lain hengen vastainen.
13994: työllisti 54 % . teollisuuden työvoimasta, suo- · Kun tarkastellaan ketkä henkilök{jhfaisesti
13995: ritti 74 % investoinneista, hallitsi 82 % käyt- hallitsevat näitä yhteisöjä, käy ilmi, että mo-
13996: töpääomasta ja toimitti ·89 % viennistä. Nä- nessa yhteisössä se on sama henkilö ~a~ henkilö-
13997: mä n. 60 suurinta yhtiötä edustavat siis rat- ryhmä. Osoittautuu, että ··on olemassa ·~a~si
13998: kaisevaa' ·taloudellista valtaa teollisuudessa ja pientä henkilöryhmää, jotka kahden ~uurirnmari
13999: hallitsevat teollisuuden toimintaa ja kehitystä. Hikepanldn lisäksi hallitsevat suurta osaa· teol~
14000: Näistä yhtiöistä 11 on valtionenerrimistöisiä. · :l:isl.luden suuryhtiöistä, vakuutuslaiteyksista, ra-
14001: Osakeyhtiömuotoisia merkittäviä liikepank~ hastoista sekä .säätiöistä. Nämä kaksi ryhmää
14002: keja on vain kaksi. Liikepan<kkien merkitys ta- käyttävät valtaansa pääasiassa juuri yhteisö-
14003: louselämässä on selvästi suurempi kuin mui- omistuksen kautta, koska he renkiaseen kuu-
14004: den pankkien, koska ne luotonanndllaan ra- luvien muiden yhteisöjen avulla hallitsevat mitä
14005: hoittavat kehityksen kannalta keskeisiä ·twlli- yksityistä yhtiötä tahansa ilman . sanottavaa
14006: suuden aloja, kauppaa ja liikennettä. Liike- he11!kilökohtaista osakeomistusta. Näiden kah-
14007: pankkeihin liittyvät läheisesti myös suurimmat den ryhmän hallussa ovat myös ~uurimin!lt
14008: yhtiömuotoiset vakuutuslaitokset, jotka puoles- yksityishenkilöiden omistamat osake-erat näissä
14009: taan hallitsevat pääosaa vakuutustorminnasta. samoissa .suuryhtiöissä. Nämä henkilöt ovat
14010: Muutaman kymmenen osakeyhtiön asema teol- näiden osake-erien perusteella alunperin ~aavut-·
14011: lisuudessa, pankki- ja vakuutustoiminnassa on taneet valta-asemansa, joka useimmiten on· su-
14012: siis aivan ratkaiseva. Suurin osa näistä on vussa periytyvä.
14013: yksityisiä. Liikepankkien merkitys maamme talouselä-
14014: Tarkasteltaessa näiden talouselämän kehi- mässä on muihin Länsi-Euroopan maihin ver-
14015: tyksen kannalta ratkaisevina olevien yksityis- rattuna erittäin suuri. Lisäksi maamme liike-
14016: ten suuryhtiöiden osakeomistusta, voidaan to- pankkitoiminta on erittäin keskittynyttä, niin
14017: deta, että suurimmat ja yhtiökokouksia yleensä että kaksi suurinta Hikepanl&ia ja niihin liit-
14018: hallitsevat osake-erät ovat tiettyjen yhteisöjen tyneet vakuutusyhtiöt vastaavat lähes koko
14019: - eräiden osakeyhtiöiden, vakuutuslaitosten, yksityisestä luotonannosta teollisuudelle. Mer-
14020: säätiöiden ja rahastojen - omistuksessa. Tästä kittävä osa maassamme tapahtuvasta luoton-
14021: johtuen näiden yhteisöjen toiminta edustaa annosta on viime kädessä hyvin suppean hen-
14022: merkittävää taloudellista valtaa koko yhteis- kilöryhmän käsissä. Nämä henkilöt ovat maam-
14023: kunnan puitteissa, vaikka missään näiden me kahta suurinta liikepankkia, KOP:ia ja
14024: yhtiöiden yhtiöjärjestyksissä tai säännöissä ei SYP:ia kontrolloivat omistajat. Huolimatta
14025: tällaisesta tarkoituksesta ole edes mainintaa. siitä, että kummallakin pankilla on yli 100 000
14026: Esimerkiksi säätiöiden tarkoitus on usein tu- osakkeenomistajaa, hallitsee molempia todelli-
14027: kea kulttuuria ja tiedettä, mutta ei missään suudessa muutama suurin osakkeenomistaja.
14028: tapauksessa se, että ne edustajiensa kautta, Maamme suurteollisuus on luottosuhteen
14029: joiksi usein on valittu liikepankkien asiamie- lisäksi näin ollen erittäin kiinteästi kytketty
14030: hiä, ovat ratkaisevasti vaikuttamassa teollisuus- kahteen suurimpaan liikepankkiin. Kun lisäksi
14031: 360 Toivomusaloite n:o 323
14032:
14033: vielä Helsingin Osakepankki on ilmeisen sel- ratkaisevasti lisätä valtion· ja yhteiskunnan
14034: västi yhteydessä SYP:iin samojen omistajien osuutta talouselämäämme.
14035: kautta ja liikepankit näyttävät hallitsevan myös Perustetaan valtion osakerahasto, johon
14036: suurimpien vakuutuslaitosten kautta, niin voi- eduskunta nimeää hallintoneuvoston ja johon
14037: daan todeta, että liikepankkien asema maam- kytketään valtionenemmistöisten yhtiöiden yh-
14038: me talouselämän kahtena napana on todella teistoiminta-, koordinointi- ja suunnittelulaitos.
14039: luja. Lailla annetaan osakerahastolle valtuudet lu-
14040: Edellä mainittujen henkilöryhmien vaikutus nastaa valtiolle vakuutusyhtiöiden ja sellaisten
14041: maamme talouselämän kehitykseen on aivan liikepankkien ja teollisuusyhtiöiden osakkeet,
14042: ratkaiseva. Nykyisen järjestelmän mukaisesti joiden osakepääoma ja vararahastot yhteensä
14043: näiden henkilöiden ainoa motiivi taloudellisissa ylittävät 15 mmk. Velvollisia luovuttamaan
14044: piiätök.sissään on mahdollisimman suuren voi- osakkeita lunastettavaksi olisivat osakeyhtiöt,
14045: ton saavuttaminen. Järjestelmään sidottuina he vakuutuslaitokset, säätiöt, rahastot ym. juridi-
14046: eivät voi aikaansaada yleisen edun mukaista set yhteisöt. Osuustoiminnallisten yritysten
14047: vakaata, nousevaa taloudellista toimintaa, sillä omistamien yhtiöiden osakkeet eivät kuu1uisi
14048: investointi- ym. päätökset tehdään sattuman- lunastuksen piiriin.
14049: varaisesti ja yksityisten etulaskelmien pohjalta, Näiden toimenpiteiden yhteydessä vahion-
14050: mikä aiheuttaa jatkuvaa epävakaisuutta ja tur- enemmistöisten yhtiöiden ohjaus ja hallinto
14051: vattomuutta. He eivät myöskään pysty otta- olisi järjestettävä uudelleen. Valtion osake-
14052: maan huomioon työllisyys- ja maksutasenäkö- rahaston yhteyteen olisi perustettava valtio-
14053: kohtia eikä aluepoliittisia ja saastumisongelmia johtoisen teollisuuden koordinointi- ja suun-
14054: ratkaisuissaan. Yhteiskunnan kokonaisedun nittelulaitos. Lisäksi olisi kehitettävä järjes-
14055: kannalta tärkeitä seikkoja jää siis päätöksen- telmää vahionenemmistöisten yhtiöiden demo-
14056: teossa vaille huomiota ja tulos tästä aiheuttaa kraattisen valvonnan toteuttamiseksi, johon
14057: kätikeviä yhteiskunnallisia ongelmia sekä niiden· myös yhtiön työläiset laajasti osallistuisivat.
14058: kärjistymistä. Nämä toimenpiteet voidaan suorittaa ilman
14059: Edellä mainituista syistä on kokonaisvaltai- perustuslain muuttamiseen vaadittavaa Jainsää-
14060: nen suunnitteleva ja ohjaava toiminta talouselä- däntöjärjestystä.
14061: mässä tullut entistä tärkeämmäksi, seikka, joka Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
14062: myös jo yleisesti tunnustetaan. Tällaista koko- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14063: naisvaltaista suunnittelua ja ohjausta ei voida
14064: tehokkaasti toteuttaa ellei yllämainittujen hen- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14065: kilöryhmien melko suvereenista taloudellista suurten osakeyhtiömuotoisten yritysten
14066: päätäntävaltaa ratkaisevasti supisteta. Tehokas muuttamiseksi valtionenemmistöisiksi
14067: toimenpide, jolla voidaan luoda hyvät edelly- yhtiöiksi siten, että tätä tarkoitusta var-
14068: tykset tehokkaalle kokonaisvaltaiselle suunnit- ten muodostetaan eduskunnan alainen
14069: telulle ja suunnitelmien toteuttamiselle, on ta- valtion osakerahasto ;a että määrätyn~
14070: louselämämme 50-100 suurimman osakeyh- suuruiset osakekannat suurissa yksityi-
14071: tiön valtiollistaminen. Tämä olisi mahdollista sissä osakeyhtiöissä säädetään lunastet-
14072: esLmerkiksi seuraavien toimenpiteiden avulla, taviksi valtiolle, iolloin valtiolle sääde-
14073: joilla henkilökohtaiseen omaisuuteen kajoa- tään myös etuosto-oikeus kyseessä ole-
14074: matta voitaisiin muuttaa taloutemme suurim- vien yhtiöiden uusien osakkeiden lunas-
14075: mat osakeyhtiöt valtionenemmistöisiksi ja näin tamiseen.
14076: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
14077:
14078: Aarne Saarinen Irma Rosnell M.-L. Salminen
14079: Helvi Niskanen E.-J. Tennilä Ensio Laine
14080: Inger Hirvelä P. Liedes Jarmo Wahlström
14081: 1979 vp. 361
14082:
14083: Toivomusaloite n:o 324.
14084:
14085:
14086:
14087:
14088: Saarinen ym.: Asuntopoliittisen järjestelmän muuttamisesta.
14089:
14090:
14091: E d u s k u n n a 11 e.
14092:
14093: Maassamme harjoitettua asuntopolitiikkaa on tisen ajattelun ja järjestelmän sosiaalipoliittises-
14094: jatkuvasti arvosteltu eri näkökohdista lähtien. ta vinosuuntauksesta, siitä, että se suosii liiaksi
14095: 1960-luvun puolivälissä asetettiin välittömäksi omistusasuntomuotoa. Tätä epätervettä piirret-
14096: tavoitteeksi rakentaa lähimmän kymmenen vuo- tä osoittaa mm. se, että Helsingissä, jossa asun-
14097: den aikana keskimäärin 50 000 asuntoa vuosit- topula on pahin, tuhansia asuntoja on vailla
14098: tain. Tämä tavoite saavutettiin vasta 1970-lu- asukkaita. Toisaalta kaupungin rakennuttamiin
14099: vun alussa ja ylitettiin melkoisesti vuosikymme- vuokra-asuntoihin on jatkuvasti noin kymmenen
14100: nen puolivälissä. Se on ollut mahdollista vain kertaa enemmän pyrkijöitä kuin mitä voidaan
14101: sen johdosta, että 1960-luvun loppupuoliskolla sijoittaa liian vähäisen vuokra-asuntotarjonnan
14102: ryhdyttiin merkittävämmin lisäämään valtion vuoksi.
14103: asuntotuotantolainoja. Tähän asti on pyritty luomaan sellaista mieli-
14104: Myönteistä on se, että on luotu reaaliset edel- pidettä, että omistusasunto on asunnontarvitsi-
14105: lytykset ylläpitää suhteellisen suurta asuntotuo- jain keskuudessa suosittu. Asuntopoliittinen jär-
14106: tantoa. Suuri heikkous on edelleenkin siinä, et- jestelmämme on ruokkinut tällaista mielipidet-
14107: tä valtion rahoitusosuus koko uustuotannossa tä, kun kansalaisille ei juuri ole tarjottu valin-
14108: on liian pieni, mikä mahdollistaa suuret heilah- nan mahdollisuuksia ja kun itse järjestelmä ja
14109: telut tuotannon määrässä, kuten tuore kokemus inflaatio on suosinut omistusasuntomuotoa. Tä-
14110: osoittaa. Heilahtelut aiheutuvat pääasiassa sii- hän liittyy yhtenä tekijänä myös ns. grynder-
14111: tä, että ns. kovan rahan osuus asuntotuotannos- järjestelmä monitahoisine keinottelumahdolli-
14112: sa on aivan liian suuri. Näiden haitallisten hei- suuksineen.
14113: lahtelujen poistaminen voi tapahtua vain lisää-
14114: mällä valtion rahoitusosuutta niin, että se kat- On todettava, että asunto-osakeyhtiöjärjestel-
14115: taa noin 90 % koko vuotuisesta tuotannosta, mä, joka meillä on kerrostaloasutuksessa vallit-
14116: joka on pyrittävä mitoittamaan niin, että kan- seva, on koko maailmassa poikkeuksellinen. Ko-
14117: sainväliset normit täyttävä asumistaso voidaan kemus muualla maailmassa ja myös omassa
14118: saavuttaa kohtuullisessa ajassa. maassamme osoittaa, ettei omistusmuoto ole
14119: Tarpeellista on myös lisätä valtion rahoitus- tärkein, vaan asumisen turvallisuus, viihtyvyys
14120: osuutta asuntoyksikköä kohti sekä pidentää lai- ja siedettävät asumiskustannukset. Vuokra- ja
14121: na-aikaa, jotta asumiskustannuksia voitaisiin osuuskunta-asuntojärjestelmä voi täysin tyydyt-
14122: alentaa tasolle, joka mahdollistaa tyydyttävän tää kaikki nämä vaatimukset.
14123: asumistason myös pienituloisemmille. Asuntopolitiikka on sosiaalipolitiikan eräs
14124: Asuntotuotannon määrällisen lisäämisen ohes- tärkeimpiä osia. Sosiaalipolitiikan tulisi kohdis-
14125: sa ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota sosiaa- tua ensisijaisesti heikoimmassa asemassa olevien
14126: lipoliittisiin näkökohtiin. Vaikka valtion tuki- kansalaisten tukemiseen, heidän elinolosuhteit-
14127: järjestelmän eräänä tarkoituksena onkin ottaa tensa parantamiseen. Nykyinen asuntopoliittinen
14128: sosiaaliset näkökohdat huomioon, niin käytän- järjestelmämme ei täytä tätä vaatimusta. Ei ole
14129: nössä se ei läheskään tarpeellisessa määrin pal- oikein, että yhteiskunnan tukitoimenpitein eräs
14130: vele niiden kansalaisten etuja, jotka asunto-olo- osa kansalaisia saa mahdollisuuden kartuttaa
14131: jen suhteen elävät kaikkein huonoimmassa ase- yksityistä omistusta siinä määrin kuin nykyinen
14132: massa. Tämä koskee nimenomaan vähävaraisin- asuntopoliittinen järjestelmämme tekee mahdol-
14133: ta väestöä, vanhuksia, yksinäisiä nuoria ja nuo- liseksi.
14134: ria aviopareja. Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
14135: Edellä sanottu johtuu pääasiassa asuntopoliit- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14136: 46 0879<l0581L
14137: 362 Toivomusalohe n:o 324
14138:
14139:
14140: että hallitus nopeasti ryhtyisi toimiin kuluttua kohdistetaan kerrostaloasutuk-
14141: asuntopoliittisen järjestelmämme perus- sen osalta kokonaaan vuokra- ja osuus-
14142: teelliseksi uudistamiseksi niin, että sa- kunta-asuntojen rakentamiseen ja että sa-
14143: malla kun turvataan riittävän suuri ja nottujen asuntojen rakennuttamisesta ja
14144: tasainen asuntojen vuotuinen tuotanto, hallinnasta huolehtisivai vain kunnat ja
14145: myös yhteiskunnan tukitoimet asteittain voittoa tavoittelemattomat muut yhtei-
14146: muutetaan niin, että ne määrätyn ajan söt.
14147: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
14148:
14149: Aarne Saarinen Irma Rosnell M.-L. Salminen
14150: · Helvi ·Niskanen E.-J. Te11nilä Ensio Laine .
14151: Inger ·Hirvelä Pentti Liede$ Ja@o Wahlström
14152: 1979 vp. 363
14153:
14154: Toivomusaloite n:o 325.
14155:
14156:
14157:
14158:
14159: Salminen ym.: Valtiojohtoisen rakennusyhtiön perustamisesta.
14160:
14161:
14162: E d u s k u n n a II e.
14163:
14164: Valtion osuus talouselämässä ja sen kehit- Tällainen rakennusyritys voisi harjoittaa ra-
14165: tämisessä. on jatkuvasti lisääntynyt. Valtiojoh- kennusaineteollisuutta ja suorittaa laajassa mi-
14166: toisia osakeyhtiöitä toimii mm. puunjalostus-, tassa valtion, kuntien ja kuntayhtymien raken-
14167: metalli-, kaivos- ja kemiallisen teollisuuden nustöitä ja osalHstua myös muiden. maiden ta-
14168: aloilla sekä liikenteen piirissä. Suurin osa säh- holta tulevien ·suurempien rakennushankkeiden
14169: kövoiman tuotannosta 1a vciimatalouden r~ken toteuttamiseen · sekä rakentaa arava•asuntoja.
14170: tamisesta suoritetaan myös valtionenemmistöis- Valtion laitoksena sillä olisi suuremmat mah-
14171: ten yrhtiöiaen toimesta. dollisuudet keskittyä· myös rakennustoiminnan
14172: Yleensä valtion ja va~tiojohtoisten laitosten teknilliseen kehittämiseen ja lwstannusten
14173: ja yritysten •toiminta on osoittautunut kannat- alentamiseen. Lisäksi tällainen suuryritys •· antai·
14174: t81Valksi ja niillä on ollutt myönteinen vaikutus si huomattavalle joukolle työn.tetk.i.jöitä ja .toi-
14175: maamme talouselämän kehittämisessä. Raken- mi1henkilörtä pysyvämmän 1työpaikan tkuin mi-
14176: nu~tuotaoo.on edelleen ke!hiaäminen ja v~tion. hin nykyisin toiminnassa olevat yr1tykset
14177: oma etu vaatisi valtion osallistumista nytkyistä pystyvät.
14178: suuremmassa määrin myös rakennusttuotantoon. Yhtiö voitaisiin perustaa siten, että valtio ja
14179: Valtion eräät laitokset ja yrit)'lkset, :kuten valtiojohtoiset osakeyhtiöt ja laitokset rll.leX!kit-
14180: puolustusministeriö, rakennushallitus, tie- ja sisivät ·suurimman osan yhtiön osakekannasta.
14181: vesirakennushallitus ja rauta.tiehallitus suoritta-- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
14182: vat tosin jonkin verran itse rakennustöitä, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14183: mutta valtaosan valtion talonrakennustöistä suo-
14184: rittavat yksityiset urakoitsijat. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
14185: Ottaen huomioon ·sen, että valtio sijoittaa menpiteisiin valtiojohtoisen 1akennusai-
14186: vuosittain kymmeniä miljoonia ·rakennustöihin, netuotantoa ja rakentamista harjoitta-
14187: vaatisi yhteiskunnan etu valtiojohtoisen suur- van yhtiön perustamiseksi.
14188: yrityksen perustamista myös rakennusalal1e.
14189: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
14190:
14191: M.-L. Salminen Seppo Toiviainen P. Puhakka
14192: Irma Rosnell Marjatta Mattsson Sten Söderström
14193: 364 1979 vp.
14194:
14195: Toivomusaloite n:o 326.
14196:
14197:
14198:
14199:
14200: Salminen ym.: Energian suurtuotannon ja jakelun keskittämisestä
14201: yhteiskunnan valvontaan.
14202:
14203:
14204: E d u s k u n n a 11 e.
14205:
14206: EnergiahuoLto on tullut yhä tärkeämmäksi teen. Lämpöä ei kannata siirtää pitkiä matkoja
14207: tuotannon perusedellytysten ja yhteiskunnan ja se tuotetaan talokohtaisesti tai esimerkiksi
14208: aineellisen perustan turvaamiseksi ja ihmisten kunnallisissa lämpökeskuksissa ja lämmitysvoi-
14209: perustarpeiden tyydyttämiseksi. malaitoksissa.
14210: Energiahuolto edellyttää kokonaisvaltaisuutta Kehittyneimmissä kapitalistisissa teollisuus-
14211: ja pitkäjänteisyyttä sen monitahoisten ja pitkä- maissa, kuten Englannissa ja Ranskassa, on
14212: aikaisten vaikutusten ja sen vaatimien mitta· koko sähkön suurtuotanto valtiollistettu. Tämä
14213: vien resurssien vuoksi. on sopusoinnussa yleisten kehitystrendien kans-
14214: Suppeat lliketaloudelliset tavoitteet eivät ole sa, valtion Ia julkisen vallan joutuessa yhä
14215: riittäviä energiahuollon ohjaamisessa, sillä ne suuremmassa määrin turvaamaan infrastruktuu"
14216: ovat ristiriidassa energiahuollon kansanrtaloudel- rin, tuotannon peruSedellytykset, huolehtimalla
14217: listen, yleishyödyllisten ja esimerkiksi ympäris- pitkäntähtäyksen suurinvestoinneista, koordi-
14218: tönsuojelullisten .tavoitteiden kanssa. Pirstou- noinnista jne.
14219: tunut energiahuolto vaikeuttaa koordinointia ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
14220: laajamittaista optimointia ja saattaa johtaa kan- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14221: santaloudelliseen .tuhlaukseen, ympäristön pilaa-
14222: miseen, epäoikeudenmukaisiin tariffeihin ja suu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
14223: riin .tulonsiirtoihin. menpiteisiin maamme energian suurtuo-
14224: Sahkön suurtuotanto ja jakelu on valtakun- tannon ja jakelun keskittämiseksi yh-
14225: nallinen tehtävä, se vaatii koko maan kattavan teiskunnan valvontaan ja hallintaan ja
14226: tuO'tanto- ja jakelujärjestelmän, laajat resurssit, antaisi sitä tarkoittavan lakiesityksen
14227: kansainvälisiä sopimuksia ja se merkitsee myös eduskunnalle.
14228: velvoitteita energian määrän ja laadun suh-
14229: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
14230:
14231: M.-L. Salminen Seppo Toiviainen Sten Söderström
14232: Irma Rosnell Marjatta Mattsson P. Puhakka
14233: 1979 vp. 365
14234:
14235:
14236: Toivomusaloite n:o 327.
14237:
14238:
14239:
14240:
14241: Salminen ym.: Neuvostoliitosta hankittavien ydinvoimalaitosten
14242: rakentamisesta.
14243:
14244:
14245: E d u s k u n n a 11 e.
14246: Suomen energiankulutus joudutaan pohja- Koska länsimaissa on odotettavissa pulaa ri-
14247: kuorman osalta tulevaisuudessa ilmeisesti yhä kastetusta uraanista ja käytetyn polttoaineen
14248: enenevässä määrin peittämään ydinenergialla. käsittelykapasiteetista ja koska ydinjätteen
14249: öljyn kulutuksen vähentämistarve edellyttää vaarattomaksi tekeminen on ongelmallista, ovat
14250: myös muita korvaavia energialähteitä, jolloin edellä mainitut sopimukset Suomelle erittäin
14251: ydinenergia on yksi varteenotettava vaihtoehto edullisia. Ydinreaktorien polttoaineen ostami-
14252: tai lisä. nen Neuvostoliitosta ei rasita kauppatasettam-
14253: Lokakuussa 1974 Neuvostoliiton kanssa sol- me, koska maksu voidaan suorittaa vientiä li-
14254: mitussa energiayhteistyösopimuksessa mainittu- säämällä. Suomalaiset teollisuuslaitokset ovat
14255: jen "Loviisa 3" ja "Loviisa 4" ydinvoimaloi- lisäksi suorittaneet huomattavia osatoimituksia
14256: den rakentaminen on toistaiseksi siirretty, kos- myös Loviisan jo rakennettuihin !kahteen voi-
14257: ka lisää sähköntuotantokapasiteettia ei lähitule- malaitokseen.
14258: vaisuudessa tarvita. Pitkän ajanjakson ohjelmassa esitetään myös,
14259: Toukokuussa 1977 allekirjoitettiin "Pitkän että "ydinvoimaloiden suunnittelussa, rakenta-
14260: ajanjakson ohjelma kaupallistaloudellisen, teol- misessa ja laitteiden alihankinnoissa otetaan
14261: lisen j'<l tieteellisen yhteistyön kehittämiseksi huomioon suomalaisen osapuolen osallistwnis-
14262: ja syventämiseksi Suomen tasavallan ja Sosialis- mahdollisuus niin suuressa määrin kuin mah-
14263: tisten Neuvostotasavaltojen Liiton välillä vuo- dollista."
14264: teen 1990". Ohjelmassa esitetään mm.: "Asian- Sarjavalmisteisista neuvostoliittolaisis·ta
14265: omaiset Suomen yritykset ja järjestöt sekä Neu- VVER-ydinvoimalaitoksista ovat käyttökoke-
14266: vostoliiton järjestöt jatkavat neuvotteluja mukset hyviä. Myös Loviisan pari vuotta käy-
14267: uusien ydinvoimaloiden toimituksiin liittyvistä tössä olleen "Loviisa 1" voimalan käyttöaste
14268: kysymyksistä. Näissä neuvotteluissa selvitetään on ollut korkea ja ympäristön säteilyrasitus on
14269: mahdollisuudet toimittaa Suomeen 1 000 ollut huomattavasti pienempi kuin suositusluon-
14270: MW:n ydinvoimalaitos." Sopimuksen mukaan toiset ja tiukoiksi luonnehditut enimmäisarvot.
14271: "neuvostoliittolaiset järjestöt takaavat poltto- Neuvostoliittolaisiin reaktoreihin perustuva
14272: ainetoimitukset SNTL:n kanssa yhteistyönä ydinvoimaloiden rakennussuunnitelma on siten
14273: Suomeen rakennettaviin ydinvoimalaitoksiin useista syistä edullinen hanke ja näille suunni-
14274: sekä takaavat näitä ydinvoimalaitoksia varten telmille on annettava etusija ydinvoimalaohjel-
14275: Suomesta toimitettavan uraanin rikastamisen. maa toteutettaessa.
14276: Neuvostoliittolaiset järjestöt huolehtivat Suo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
14277: men osapuolen pyynnöstä myös näissä voima- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14278: laitoksissa käytetyn Neuvostoliitosta toimitetun
14279: ydinpolttoaineen jälleenkäsittelystä." että hallitus huolehtisi siitä, että
14280: Aikaisempien oeriaatesooimusten mukaisesti ydinvoimalaitosten rakentaminen huo-
14281: Imatran Voima Oy ja V /0 Atomenergoexport mioidaan myös tulevaa energiantuotantoa
14282: ovat kesäkuussa 1978 solmineet yksityiskohtai- suunniteltaessa ja että ydinvoimalaitos-
14283: sen sopimuksen Loviisan ydinvoimalaitoksen ten rakennusohjelma perustuu Neuvos-
14284: kävtetyn polttoaineen palauttamisesta Neuvos- toliitosta hankittaviin VVER-ydinvoima-
14285: toliittoon. laitoksiin.
14286: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
14287:
14288: M.-L. Salminen Seppo Toiviainen P. Puhakka
14289: Irma Rosnell Marjatta Mattsson Sten Söderström
14290: 366 1979 vp.
14291:
14292: Toivomusaloite n:o 328.
14293:
14294:
14295:
14296:
14297: Salminen ym.: Aravalainoitettujen vuokra-asuntojen vuokrien
14298: vahvistamisen siirtämisestä kunnille.
14299:
14300:
14301: E d u s k u n n a 11 e.
14302:
14303: · As~totuotantolain täytäntöönpanosta ja so- tännössä juuri lainkaan valvo yksittäisiä arava-
14304: veltamisesta 26. 6. 1959 annetussa asetuksessa vuokrataloja, jää asukkaiden oikeusturv.a hei-
14305: ( 268/59) määrättiin nykyinen asuntohallitus koksi jopa niissä ta:pauksissa, joissa asukkaat
14306: vahvistamaan aravalainoitettujen asuntojen itse ovat taloyhtiön papereita tutkiessaan löy-
14307: enimmäisvuokrat. Myöhemmin asuntotuotanto- täneet selviä virheitä ja muuta huomautetta-
14308: asetuksessa, joka annettiin 9. 2. 1968 (88/68), vaa. Kunnalliset elimet puolestaan joutuvat jo
14309: määrättiin kunnalliset elimet - lähinnä kun- luonteensa vuoksi ainakin asukkaiden sitä vaa-
14310: nallishallitus tai valtuuston päätöksellä asian- tiessa paremmin perehtymään kuhunkin yksit-
14311: omainen kunnallinen lautakunta - vahvista- täistapaukseen, ovathan ne vaaleilla valitun
14312: maan kyseinen enimmäisvuokra niissä aravata- kunnallisvaltuuston valvottavissa.
14313: loissa, jotka ovat saaneet asuntolainan 1. 7. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
14314: 1968 tai sen jälkeen. Tämä kaksijakoinen me- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14315: nettely on perusteeton ja aiheuttaa asukkaille
14316: jo sinänsä hankaluuksia. Lisäksi asuntohallituk- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
14317: sella ei voi olla riittävästi paikallista asiantun- menpiteisiin. kaikkien aravalainoitettu-
14318: temusta kunkin hakemuksen tutkimiseen. Kun jen vuokra-asuntojen vuokrien vahvista-
14319: lisäksi tiedetään, että asuntohallitus ei käy- misen siirtämiseksi kunnallisille elimille.
14320: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
14321:
14322: M.-L. Salminen Seppo Toiviainen P. Puhakka
14323: Irma Rosnell Marjatta Mattsson Sten Söderström
14324: 1979 vp. 367
14325:
14326: Toivomusaloite n:o 329.
14327:
14328:
14329:
14330:
14331: Salminen ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta Espoon kes-
14332: kukseen.
14333:
14334:
14335: E d u s k u n n a 11 e.
14336:
14337: Espoo on maamme neljänneksi suurin ja yhä Nyt kun hanketta jarruttaneet tontti- ja kaa-
14338: voimakkaasti kasvava kaupunki. Valtion virastot vakysymykset on ratkaistu, tulisi rakennustyöt
14339: Espoossa sijaitsevat hajallaan eri kaupunginosis- käynnistää välittömästi.
14340: sa ja tärkeitä virastoja jopa Helsingissä ja Kau- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
14341: niaisissa. Virastojen "hajasijoitus" aiheuttaa nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14342: kuntalaisille kohtuuttomia vaikeuksia asioimi-
14343: sessa valtion viranomaisten kanssa. että hallitus kiirehtisi valtion Espoon
14344: Espoon kaupunki on keskittämässä omat vi- virastotalon rakentamista Espoon kes-
14345: .rastonsa Espoon keskukseen, minne on ollut kukseen.
14346: kauan vireillä myös valtion virastotalohanke.
14347: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
14348:
14349: M.-L. Salminen Seppo Toiviainen
14350: Irma Rosnell P. Puhakka
14351: 368 1979 vp.
14352:
14353: Toivomusaloite n:o 330.
14354:
14355:
14356:
14357:
14358: Salminen ym.: Julkisista varoista suoritettavien eläkkeen ja pal-
14359: kan samanaikaisen maksamisen estämistä koskevien säännös-
14360: ten aikaansaamisesta.
14361:
14362:
14363: E d u s k u n n a 11 e.
14364:
14365: Valtion sekä entisen että nykyisen eläkejär- valtion palveluksesta eläkkeelle siinä iässä, jos-
14366: jestelmän mukaan valtion virkamiesten ja työn- sa he vielä saattavat hakeutua muihin palkal-
14367: tekijäin yleinen eläkeikä on 63 vuotta. Asetuk- lisiin tehtäviin. Kun näin myös tapahtuu käy-
14368: sella on viran tai työn laadun perusteella vah- tännössä varsin laajassa mitassa, on tämä laajan
14369: vistettu lisäksi alempia erityisiä eläkeikiä, työttömyyden huomioon ottaen ollut omiaan
14370: mitkä VEL:n mukaan eivät saa olla 55 vuotta herättämään tyytymättömyyttä kansalaisten kes-
14371: alempia. Valtion vanhan eläkejärjestelmän mu- kuudessa. Suurta huomiota on kiinnitetty var-
14372: kaan oli ilin erityinen eläkeikä 53 vuotta. Mo- sinkin niihin tapauksiin, joissa asianomainen
14373: lempien eläkejärjestelmien mukaan kuuluu eri- nauttii valtiolta tai muulta yhteisöitä hyvän toi-
14374: tyisen eläkeiän omaaviin ryhmiin n. 25 % si- meentulon turvaavaa eläkettä ja sen lisäksi kor-
14375: viilivirkamiehis.tä ja eräitä työntekijäryhmiä. keaa palkkaa hakeuduttuaan työelämään.
14376: Sellaisen upseerin tai aliupseerin viran, johon Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
14377: ehdottomana kelpoisuusehtona on määrätty so- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14378: tilaskoulutus ja -arvo, osalta ei ole säädetty muksen,
14379: eläkeikää, vaan eläkkeen saamisen edellytykse- että hallitus suorituttaisi kiireellisesti
14380: nä on määrättyjen, vähintään 20 virkavuoden selvityksen siitä, missä määrin valtion
14381: omaaminen. Lentäjän tutkintoa edellyttävässä ja kuntien viroissa eläkkeelle siirtyneitä
14382: ilmavoimien virassa tai toimessa on lisäksi sel- on työelämän palveluksessa, ja ryhtyisi
14383: lainen poikkeus, että palveltu aika luetaan elä- toimenpiteisiin lainsäädännön muuttami-
14384: keajaksi puolitoistakertaisena. seksi siten, ettei julkisista varoista mak-
14385: Mainittuihin erityisiin eläkeryhmiin kuulu- settaisi samanaikaisesti eläkettä ja palk-
14386: villa valtion virkamiehillä ja työntekijöillä on kaa henkilölle, jonka ansiotulot turvaa-
14387: edelläsanotusta johtuen mahdollisuus siirtyä vat kohtuullisen toimeentulon.
14388: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
14389:
14390: M.-L. Salminen Seppo Toiviainen P. Puhakka
14391: Irma Rosnell Marjatta Mattsson Sten Söderström
14392: 1979 vp. 369
14393:
14394: Toivomusaloite n:o 331.
14395:
14396:
14397:
14398:
14399: Salolainen ym.: Ammattimaisen kuorma-autoliikenteen harjoitta-
14400: jien vapauttamisesta kuorma-autokaluston vaihtohinnan pe-
14401: rusteella määrättävästä verosta.
14402:
14403:
14404: E d u s k u n n a 11 e.
14405:
14406: Tammikuun 1 päivänä 1969 voimaan s;aa- vaan kysymyksessä on tämän hyötyli1kenteen
14407: ,tettu elinkeinoverolain uudistus aiheutti mm. käytössä olevan työvälineen vä~ttämätön ja
14408: sen, että ammattimainen kuorma-autolii:kooteen yleisen edunkin kannalta mitä tarpeellisin uu-
14409: harjoittaja, joka uutta kalustoa hankkiessa'an distaminen. Täten yli viisi vuotta käytössä
14410: ja ylläpitääkseen täten t:oimeentulomahdolli- olleen kuorma-autokaluston vaihtohintaa ei tu-
14411: suutensa vaihtaa yli viisi vuovta käy,töss.ään lisi pitää veronalaisena tulona, vaan kuten ai-
14412: olleen kuorma-auton lisävarustuksineen, joutuu kaisemmassakin elinkeinoveroa koskevassa lain-
14413: tämän k'aluston luovutushinnan osalta maksa- säädännässä, sen pitäisi olla verosta vapaa.
14414: maan veroa. Aikaisemmin tällaista käytäntöä ei Edellä mainittuun viitatien ehdotamme edus-
14415: ollut. Täten ammattimainen kuorma-autolii- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14416: kenne, joka on tyypillistä pienyrittäjävaltaista
14417: elinkeinotoimintaa, on joutunut varsin huo- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
14418: noon ja vaikeaan as~emaan, koska näin varsin piteisiin siten, että 1. 7. 1969 voimaan
14419: olennaiselta, kaluston hankintaan liittyväLtä ra- tullutta lakia elinkeinotulon verottami-
14420: hankäytön kaistalta ollaan päädytty liikenteen- sesta muutettaisiin niin, että ammatti-
14421: harjoittajain toimintaa ja rt:oimeentulomahdolli- maisen kuorma-autoliikenteen harjoitta-
14422: suuksia kaventavaan lainkäyutöön. Tällainen jien käytössä yli viisi vuotta olleita
14423: laki tulisi mwhdollisimman pian uudistaa ja kuorma-autoja ja varusteita vaihdettaes~
14424: korjata, koska on otettava huomioon, että sa uuteen ei vaihdon yhteydessä saatua
14425: kuorma-autokaluston hankinta ammavtimaisessa hyvitystä tuosta vanhasta kalustosta pi-
14426: liikenteessä ei olie ensisijaisesti sellaista toi- dettäisi verotettavana tulona.
14427: mintaa, joka tulisi asettaa verotuksen kohteeksi,
14428: HelsingiStSä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
14429:
14430: Pertti Salolainen Mauri Miettinen
14431:
14432:
14433:
14434:
14435: 47 087900581L
14436: 370 1979 vp.
14437:
14438: Toivomusaloite n:o 332.
14439:
14440:
14441:
14442:
14443: Salolainen ym.: Tulli- ja verovapauden myöntämisestä ammatti-
14444: maiselle kuorma-autoilla tapahtuvalle ulkomaanllikenteelle.
14445:
14446:
14447: E d u s k u n n a 11 e.
14448:
14449: Ammattimaisessa ulkomaanlHkenteessä ole- den vastaavaa liikennettä vastaan horjua. Ulko-
14450: van suomalaisen kuorma-auton ulkomailta mu- maankuljetustemme säilyttämiseksi mahdollisim-
14451: kanaan tuoman polttoaineen tullittomuuden ja man runsaassa määrin oman maamme liiken-
14452: verovapaan polttoaineen käyttöoikeuden mää- nöitsijäin käsissä olisi edellä viitatun epäkoh-
14453: rittelee 14. 6. 1978 annettu tulliasetus 15 dan korjaaminen 'mitä pikimmin välttämätöntä.
14454: §:ssään niin, että ulkomaanliikenteessä olevan Kysymyksessä on noin 1180 suomalaisella ul-
14455: kulkuneuvon pohto- ja voiteluaineet, muona ja komaanliikenteen kuorma-autolla tapahtuva lii-
14456: muut tarvikkeet ovat tullittornia sen mukaan kenne.
14457: kuin tullihallitus määrää. Tämän lainkohdan Tässä yhteydessä on tarpeen ottaa huomioon
14458: perusteella lento- ja laivaliikenne nauttii edellä myös se, ettei nyt ole kysymyksessä yksinomaan
14459: mainituista eduista. suomalaisten liikenteenharjoittajien etujen tur-
14460: Edellä lento- ja laivaliikenteen nauttimiksi vaaminen ulkomaalaisia vastaavia liikenteenhar-
14461: todettujen etujen ulottamiseksi käsittämään joittajia vastaan, vaan samalla on kysymys myös
14462: myös ammattimaisen kuorma-autoilla tapah- - ja ensisijaisestikin - suomalaisten ulkomaan-
14463: tuvan tavarankuljetuksen, on tiettävästi Suo- liikenteen autonkuljettajien työllisyysturvasta.
14464: men Kuorma-autoliiton ja sen jäsenyydessä ole- Liikenteenharjoittajien mahdollisuudet harjoit-
14465: van erikoisjärjestön Ulkomaanliikenteenharjoit- taa ulkomaanliikennettä mitoittavat vastaavasti
14466: tajat ry:n taholta tehty sekä valtioneuvostolle heidän autonkuljettajatarpeensa.
14467: että asianomaiselle ministeriölle esityksiä. Nämä Valtiontalouden kannalta asiaa tarkastellen ei
14468: eivät ole kuitenkaan vielä tähän mennessä joh- tällä asialla ole kovinkaan suurta merkitystä.
14469: taneet sellaisiin käytännön tuloksiin, että am- Valtion tässä tapauksessa saamatta jääviksi ar-
14470: mattimainen kuorma-autoliikenne olisi saman- vioitavat vero- ja tullitulot tulisivat olemaan
14471: arvoisessa asemassa lento- ja laivaliikenteen sangen vähäistä luokkaa.
14472: kanssa. Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
14473: Ulkomaille ja sieltä Suomeen suuntautuvan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14474: ammattimaisen kuorma-autoliikenteen merkitys-
14475: tä kuljetusten suorittajana ei kuitenkaan liene että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14476: missään yhteydessä kiistetty ja voidaan selvästi ammattimaisen kuorma-autoilla tapahtu-
14477: todeta, että tällä ulkomaanliikenteemme suo- van tavarankulJetusliikenteen saatta-
14478: ritealalla on pysyvä oikeutuksensa. Kun kui- miseksi samanarvoiseen asemaan lento-
14479: tenkin suomalainen kuorma-autojen ulkomaan- ;a laivaliikenteen kanssa silloin, kun on
14480: liikenne on parhaillaan voimakkaassa kustannus- kysymyksessä tulli- tai verovapaus ul-
14481: kierteessä, alkaa sen kilpailukyky muiden mai- komaanliikenteessä.
14482: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
14483:
14484: Pertti Salolainen Mauri Miettinen
14485: 1979 vp. 371
14486:
14487: Toivomusaloite n:o .3.3.3.
14488:
14489:
14490:
14491:
14492: Salolainen ym.: Kolarivaurioautojen autoveron kaksinkertaisen
14493: maksamisen estämisestä.
14494:
14495:
14496: E d u s kun n a 11 e.
14497:
14498: Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain verotoiroistoille ohjeen, jonka mukaan korja-
14499: ( 14. 11. 1967 /482) mukaan on henkilöautosta tusta ja kunnostetusta autosta on pantava auto-
14500: ja muuslta sellaisesta autosta, jonka oma paino vero maksuun, mikäli uusien varaosien ja osa-
14501: on alle 1 800 kg, sekä moottoripyörästä maa- kokonaisuuksien summa liikenneministeriön
14502: han tuotaessa tai mikäli on kysymyksessä maas- kirjeen mukaan laskien ylittää 50 prosenttia.
14503: sa valmistettu edellä mainittu ajoneuvo, kun Nyt omaksuttu verotuskäytäntö on saamassa
14504: valmis:taja ensi kerran luovuttaa ajoneuvon, muotoja, joita ilmeisesti ei auto- ja moottori-
14505: suoritettava valtiolle auto- ja mootto:vipyörä- pyöräverolakia säädettäessä ole tarkoitettu.
14506: veroa. Velvollinen suorittamaan sanottua ve- Tämän vuoksi olisi lain 2 §:ään tehtävä kor-
14507: roa on ulkomailta tuodusta adoneuvosta maa- jaamista ja kunnostamista koskeva selvennys.
14508: hantuoja ja maassa valrnistetusta sen valmis-
14509: taja. Valmistamisella !tarkoitetaan lain 2 § :n Liikenne- ja autovakuutusyhtiöt lunastavat
14510: 2 momentin mukaan myös maassa tapahtuvaa vuosittain noin 5 800 moottoriajoneuvoa, jotka
14511: kokoonpanoa, jollei ajoneuvosta ole jo maahan ovat vaurioituneet tavanomaista enemmän.
14512: tuotaessa ollut suoritettava täss.ä tat!ikoitettua Näistä 1 500 ajoneuvoa on vaurioitunut siinä
14513: veroa. määrin, ettei niiden korjaaminen ole taloudel-
14514: Valmistamiseen on viime aikoina ryhdyJtty lisesti kannattavaa, vaan ne on purettava vara-
14515: verotuskäytännössä rinnastamaan myös vau- osiksi. Sensijaan pääosa lunastetuista ajoneu-
14516: riloituneen ajoneuvon korjaaminen. Tämä il- voista, siis noin 4 300 ajoneuvoa, korjataan ja
14517: menJee mm. kol'keimman halli.nto-o1keuden otetaan takaisin liikenteeseen. Kun nämä ajo-
14518: 13. 3. 1978 antamasta päätöksestä n:o 1109/ neuvot tähänastisen käytännön mukaan on
14519: 78/TS/ATK, jolla kahdesta vakuutusyhtiön poistettu rekisteristä, on korjauksen ja kun-
14520: myymästä kolarivaurioiden jälkeen korjatusta nostuksen jälkeen näitä ajoneuvoja ensikatsas-
14521: henkilöautosta määräJttiin maksettavaksd auto- tettaessa ja rekisteriin merkittäessä uhkaamas-
14522: vero, vaikka niistä maahantuonnin yhteydessä sa 'em. verotusmenettely. Rekisteristä poista-
14523: oli aikanaan jo maksettu autovero. mista on tähän asti pidetty tarpeellisena sen
14524: Autojen katsastustyön helpottamiseksi ja yh- vuoksi, että näiden ajoneuvojen normaalia suu-
14525: denmukaistamiseksi antoi liikenneministeriön rempi korjaustyö tulisi katsastuksessa tarkis-
14526: tieliikenneosaSito :kirjeellään n:o 4351/770/ tetuksi ja ajoneuvon liikennekelpoisuus varmis-
14527: 1977/1. 8. 1977 ohjeet autojen korjaamista ja tetuksi. Mikäli taas näitä ajoneuvoja ei pois-
14528: kunnostamista varten mm. tehdasvaraosia, pur- teta rekisteristä, ei ensikatsastus siihen liitty-
14529: kuosia ja vaihto-osia käyttäen. Kivjeessä on vine muodollisuuksineen tule kysymykseen.
14530: märävitelty myös henkilöauton eri osien ja osa- Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain
14531: kokonai:suuksien osuus täydellisestä ajoneuvo- 2 § tulisi muuttaa seuraavasti:
14532: yksilöstä. Kanta.,a,u,toksi on määdte1ty auto- "Velvollinen suorittamaan aUito- ja moot-
14533: yksilö, josta peräisin olevat osat muodostavat toripyöräveroa on ulkomailta tuodusta autosta
14534: kunnostetusta tai kootusta autosta yli 50 pro- ja moottoripyörästä maahantuoja sekä maassa
14535: senttia. Jos ,taas. kunnoSitetun ja •kootun auton valmistetusta ajoneuvosta sen valmistaja.
14536: osat eivät muodosta yli 50 prosenttia, on auto Valmistamisella ltarkoi,tetaan myös maassa
14537: ra~kennettu auto, jolla ei ole kanta-autoa. tapahtuvaa kokoonpanoa, jollei ajoneuvosta ole
14538: Edellä mainitun ministeriön kirjeen antami- jo maahan tuotaessa ollut auto- ja moottori-
14539: sen jälkeen on verohallitus antanut liikevaihto- pyöräveroa suoritettava. Valmistamista ei sen
14540: 372 Toivomusaloite n:o 333
14541:
14542:
14543: sijaan ole ajoneuvon vaurioitumisen johdosta antamista vuokralle tai ·rimutä ajoneuvon hal-
14544: suoritettava korjaaminen tai kunnostaminen, linnan ensimmäistä siirtämistä toiselle."
14545: jos ajoneuvosta on suoritettu auto- ja moottori- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
14546: pyörävero. Siitä, milloin ajoneuvon korjaamis- nan hyväiksyttäväksi toivomuksen,
14547: ta tai kunnostamista ei ole pidettävä ajoneuvon
14548: valmistamisena, määr,ää liikenneministeri.ö. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
14549: Veronalaisena luovutuJk>Sella pidetään myös menpiteisiin kolarivaurioautojen auto-
14550: ajoneuvon ottamista verovelvollisen omaan verojen kaksinkertaisen maksamisen es-
14551: tai hänen toisen liikkeensä käyttöön sekä sen tämiseksi.
14552: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
14553:
14554: Pertti Salolainen Mauri Miettinen
14555: 1979 vp. 373
14556:
14557: Toivomusaloite n:o 334.
14558:
14559:
14560:
14561:
14562: Salolainen ym.: Jäteöljyjen talteenotto- ja hyväksikäyttölaitosten
14563: perustamisesta.
14564:
14565:
14566: E d u s k u n n a 11 e.
14567:
14568: Viimeaikaiset kehitysilmiöt energia- ja öljy- tulisi va:ltiovallan ryhtyä kiireellisiin toimenpi-
14569: kysymyksissä nostavat aivan uudella tavalla esil- teisiin valtakunnallisen talteenotto~ j.a hyväksi-
14570: ~e tarpeen ryhtyä kehilttämään maassamme ns. käyttöjärjestelmän luomiseksi. Toiminnan käyn-
14571: jäteöljyjoen hyväksi- ja uudelleenkäyttöä. Tähän nistämiseksi saattaa olla tarpeen turvautua myös
14572: asti ei maassamme ole suhtauduttu jäteöljyjen lainsäädännöllisiin keinoihin.
14573: talteenottoon sillä vakavuudella, jonka kysy- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
14574: mys ansaitsee mm. maksutasetta rasittavana on- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk.
14575: gelmana. sen,
14576: Kun on ilmeisrt:ä, että yksityisin toimenpitein että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
14577: ei sa:ada aikaan riittävän nopeasti tarvittavia menpiteisiin jäteöljyjen talteenotto- ja
14578: jäteöljyn talteenotto- ja hyväksikäyttölaitoksia, hyväksikäyttölaitosten perustamiseksi.
14579: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
14580:
14581: Pertti Salolainen Mauri Miettinen Matti Pelttari
14582: 374 1979 vp.
14583:
14584: Toivomusaloite n:o 33.5.
14585:
14586:
14587:
14588:
14589: Saukko: Turveprikettitehtaan rakentamisesta Vaalaan.
14590:
14591:
14592: E d u s k u n n a 11 e.
14593:
14594: Vaalan kunnan alueella olevat turvevarat ovat kaukana suurista käyttöpisteistä, on niiden hy-
14595: erittäin huomattavat. Erityisesti Pelsonsuon tur- väksikäytössä oleellista niitten jalostusaste. Syr-
14596: vevarat saman suoalueen piiriin kuuluvina ovat jäisen sijaintinsa vuoksi olisi Pelson turvevaro-
14597: huomattavan suuret. Pelson turve on pääosal- jen jalostusasteen nostaminen jyrsinturvetta
14598: taan samvaltaista ja se kuuluu parhaiten maa- korkeammaksi hyvin perusteltua. Kun Vaala on
14599: tuneisiin mitä maamme laajimmilta suoalueilta vaikeaa alityöllisyys- ja kehitysaluetta, olisi pd-
14600: tavataan. Lisäksi sen lämpöarvo on maamme kettitehtaan perustaminen Pelsonsuolle merkit-
14601: il:urpeiden keskimääräistä lämpöarvoa korkeam- tävä kehitysaluepoliittinen toimenpide. Alueen
14602: pi ja tuhkapitoisuus on kohtuullinen. Kun Pel- energiatalouden kannalta olisi tärkeää päästä
14603: son turve on näin ollen laadultaan keskitasoa mahdollisimman pitkälle omavaraisen ja talou-
14604: parempaa, on alueella raaka-aineen puolesta dellisen polttoaineen käytössä. Turpeen pri:ke-
14605: kaikki edellytykset laa}asuuntaiseen polttotur- winti mahdollistaisi sen käytön jopa pienta-
14606: peen tuotantoon. Pelson suoalueet ovat valtion louksissakin.
14607: omistuksessa ja ne ovat jo perusJkuivatetut, jo- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14608: ten alueet ovat nopeasti saatavissa turvetuotan- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi .toivomuk-
14609: toon. Valtion polttoainekeskuksella on Pelson sen,
14610: suoalueesta hallinnassaan noin tuhat hehtaaria. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14611: Myös varavankilalla on oma turvekenttänsä. turveprikettitehtaan rakentamiseksi V aa-
14612: Kun Pelson turvevarat sijaitsevat suhteellisen lan kuntaan.
14613: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
14614:
14615: Alvar Saukko
14616: 1979 vp. 375
14617:
14618: Toivomusaloite n:o 336.
14619:
14620:
14621:
14622:
14623: Saukkonen ym.: Kotimaisten energialähteiden tutkimuksen ja
14624: hyväksikäytön lisäämisestä.
14625:
14626:
14627: E d u s k u n n a 11 e.
14628:
14629: Suomalaiset käyttävät henkeä kohti lasket- prosenttia tapahtui kotimaisella energialla, oli
14630: tuna viidenneksi eniten energiaa maailmassa. vastaava osuus vuonna 1977 enää 18 %.
14631: Tämä johtuu osaksi pohjoisesta sijainnistamme Suomen energiapoliittisessa päätöksenteossa
14632: ja osaksi dämäntavastamme, erityisesti paljon ei uudistumattomien energiavarojen niukkuu-
14633: energiaa vievästä tuotantorakenteestamme. Me teen ja ympäristötekijöihin ole kiinnitetty riit-
14634: maksoimme vuonna 1977 tuomastamme ener- tävästi huomiota. Päätöksenteon takana ovat
14635: giasta 7 100 miljoonaa markkaa, mikä oli 23% olleet lähinnä liiketaloudelliset perusteet, jotka
14636: koko tuonnistamme. Kun lisäämme tähän ener- halvan öljyn aikaan ohjasivat öljyn käyttöön ja
14637: giateknologian tuonnin energian osuus tuon- myöhemmin ydinvoimaan. Kotimaisten uudistu-
14638: nistamme nousee 27 % :iin. vien energialähteiden kehittäminen sai jäädä
14639: Alhainen omavaraisuusaste on johtanut sii- pitkälle unohduksiin.
14640: hen, että maamme on ·arka :kansainvälisille Ny:ttemmin vuoden 1973 syksyn öljynhinnan
14641: energian hinnan heilahduksille. Heilahdukset voimakkaan kohoamisen jälkeen asenteissa on
14642: tuntuvat välittömästi maksutaseessamme ja kil- tapahtunut merkittävä muutos. On tajuttu yhä
14643: pailukyvyssämme. OPEC:n joulukuinen ja ke- laajemmin, että fossiilisten polttoaineiden mää-
14644: vään 1979 ennalta aavistamaton öljyn hinnan- rä on rajallinen ja että niiden haltijat ottavat
14645: korotus nostavat nopeasti uusia talous- ja työl- aiempaa suuremman osuuden luonnonvarojensa
14646: lisyyspoliittisia ongelmia eteemme. rikkaudes.ta itselleen.
14647: Kokonaisenergian ja sähkön kulutuksen ja- Kun ulkomainen energia kallistuu, suuntau-
14648: kautuminen 1977 (%): tuvat katseet kotimaahan ja uusiin energialäh-
14649: Kokonais-
14650: teisiin. Uusista energialähteistä ydinvoima on
14651: energia Sähkö hallinnut ajattelua liian keskeisesti ja mm. tut-
14652: % % kimusmäärärahoissa se on saanut suhteettoman
14653: Teollisuus .............. 42 56 aseman.
14654: Lämmitys . . . . . . . . . . . . . . 31 8 Tulevaisuutta ajatellen on katseet nyt suun-
14655: Liikenne . . . . . . . . . . . . . . . 14 0,5 nattava uudistuviin energialähteisiin. Biomassa
14656: Muu . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 28 eli puu, turve ja olki, samoin kuin suora
14657: Häviöt ............ - - . . 7 aurinkoenergia, maaperän lämpö, biokaasu ja
14658: 100 100 tuuli tarjoavat raJtkaisuja niin yksityistalouksille
14659: kuin suurtuotannollekin. Uudistuvien luonnon-
14660: 1960-luvun lopun ja 70-luvun alun voimak- varojen käyttöön ei liity sellaisia ympäristöris-
14661: kaan taloudellisen kasvun "lumoissa" Suomessa kejä kuin öljyn ja hiilen palttoon tai ydinvoi-
14662: .tehtiin energian tuotantopäätöksiä olettaen, man käyttöön.
14663: että kasvu jatkuu koettuun tapaan yhä edel- Suomella ei ole omia fossiilisia polttoaineita,
14664: leen. Halpa ulkomainen öljy teki mahdolliseksi ei juuri omaa uraania eikä liioin riittävää tuuli-
14665: sen, että energian kulutus oli kasvatettavissa tai vuorovesienergiaa. Vesivoimaa on rakenta-
14666: vajaassa kahdessa vuosikymmenessä yli kaksin- matta noin 1,5 Mtoe:n verran, mutta vesivoi-
14667: kertaisesti. öljyn osuus tästä kasvusta oli 83 man rakentaminen merkitsee aina luonnonsuo-
14668: prosenttia. Samalla kotoisten energiavarojen jelullisia tappioita ja vahinkoja kalataloudelle.
14669: käyttö ja tutkimus lyötiin pahasti laimin. Kun Ratkaisuja ei myöskään voida tehdä olettaen,
14670: vuonna 1960 kiinteistöjen lämmityksestä 80 että muutaman vuosikymmenen kuluttua mah-
14671: 376 Toivomusaloite n:o 336
14672:
14673:
14674: dolliset uudet, vielä keksimättömät, energialäh- maisten uudistuvien energiavarojen lisääntyväs-
14675: teet ratkaisevat ongelmamme. sä käytössä ja uuden tarkoituksiimme soveltu-
14676: Energiapoliittinen uudelleenarviointi onnis- van tekniikan kehittämisessä.
14677: tuessaan edellyttää myös luopumista ajatukses- Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan mak-
14678: ta, että energian kulutuksen on jatkuvasti kas- soi 1. 1. 1978 eri pohtoaineilla tuotettu energia
14679: vettava. voimalaitoksissa ja erillisissä lämpökeskuksissa
14680: Mahdollisuutemme parantaa omavaraisuut- (ilman investointikuluja) seuraavasti:
14681: tamme ovatkin energian säästämisessä, koti-
14682:
14683: Kuluttaja- Yksikkö- Hinta käyttö-
14684: hinta mk/Mtoe hinta paikalla mk/GJ
14685: Kevyt polttoöljy ..................... . 60 700 mk/tn 16 mk
14686: Raskas polttoöljy ..................... . 35 400 " 10 "
14687: Kivihiili (sisämaassa) ................. . 40 190 " 7,4 "
14688: Polttohake (hakekuutio) ............... . 48 30-36 mk/m3 13 "
14689: Palaturve ........................... . 30 40 " 8 "
14690: Jyrsinturve ......................... . 19-23 23 " 5,5 "
14691: Turvebviketti . . ...................... . 35 200 mk/tn 10,5 "
14692:
14693:
14694: Pohto- ja kuljetustekniikan kehittyessä puun yksimielisesti 30 mrd kruunua maksavan ra-
14695: ja turpeen kilpailukyky edelleen paranee. kennusten lämpötalouden parantamisohjelman.
14696: Siirtymistä kotimaiseen energiaan ei saa kui- Maamme metsävarat kasvavat vuodessa noin
14697: tenkaan ratkaista pelkkä energ1an hintakysy- 60 milj. m3 • Tämä v,astaa noin 17 Mtoe:n ener-
14698: mys. Kotimaisen etuina on vielä laskettava hei- gi:amäärää. Metsiimme lahoaa viime vuosien
14699: jastusvaikutukset. Turpeen ja puun kohdalla hakkuusäästönä arviolta 60-80 milj. m3•
14700: energiast,a maksettava raha jää paikkakunnalle. MERA-ohjelmat ovat lisänneet merkittävästi
14701: Keskikokoisen kunnan kohdalla 20 miljoonan metsiemme tuottoa ja mm. metsäpinta-alaa on
14702: markan vuotuisesta energian ostosummasta oli- lisätty noin 5 miljoonalla hehtaarilla eli T ans-
14703: si puolet jätettävä omaan kuntaan, mikäli kan kokoisella maa-alalla. Nykyisin metsien
14704: kaikki lämmitys tapahtuisi kotimaisella ener- avulla tuotetaan energiaa (jätepuu, halot, met-
14705: gialla. Muutos merkitsisi kymmeniä uusia, py- säteollisuuden sivutuote-energia) yli 3 Mtoe:n
14706: syviä työpaikkoja muista myönteisistä vaikutuk- verran. Tämä olisi nostettavissa yli 7 Mtoe:ta
14707: sista puhumattakaan. vastaavaan energiamäärään.
14708: Säästötoimilla ja energian käytön tehostami- Energiametsät ovat tulevaisuudessa merkit-
14709: sella voidaan estää energian tarpeen turha kas- tävä energialähde. Nopeakasvuiset lehtipuula-
14710: vu ja lisätä kansantalouden kokonaistuotosta jikkeet kasvavat jopa 60 m3/ha/vuosi eli kym-
14711: energian kulutuksen samanaikaisesti kasvamat- menen kert,aa nopeammin kuin havupuumetsä.
14712: ta. Koska lämmitykseen kuluu 31 prosenttia Ratkaistavia ongelmia ovat erityisesti korjuu-
14713: käyttämästämme energiasta ja tästä valtaosa tekniikan kehittämiseen liittyvät kysymykset
14714: 82 % on ulkomaista energiaa, säästötoimet sekä lannoituksen helpottaminen. Suomalainen
14715: suuntautuvat nimenomaan rakennuksiin. tutkimustyö tähtää siihen, että kallein lannoite,
14716: Sitran esittämä rakennusten lämpötaloudelli- typpi, voitaisiin korvata biologisesti sidotulla
14717: nen parantamisohjelma työllistäisi toteutues- typellä. Nämä ongelmat ovat ratkaistavissa.
14718: saan 19 000 henkeä vuosittain. Ohjelman vaa- Energiametsät tuottavrut: kasvunopeudesta
14719: timat vuotuiset investoinnit ovat n. 1 500 mil- riippuen 5-10 öljytonnia v,astaavan energia-
14720: joonaa markkaa j'a ne kohdistuvat suurelta määrän vuodessa hehtaarilta.
14721: osalta asuntojen korjaamiseen. Tutkimuksen Suomen turvevarat on arvioitu maailman
14722: pohjalta voidaan laskea säästetyn kilowattitun- neljänneksi suutimmiksi ja olevan peräti 5 000
14723: nin hinnaksi 2-7 penniä eli säästäminen muo- Mtoe. Jyrsinturvetekniikalla käyttökelpoista
14724: dostuu huomattavasti halvemmaksi kuin uuden pohtoturvetta Suomella on laskettu olevan n.
14725: energian tuottaminen. 12 mrd m3, mikä vastaa 1 300 Mtoe (Suomen
14726: Ruotsissa eduskunta hyväksyi kesällä 1978 energiankulutus vuonna 1977 oli n. 23 Mtoe).
14727: Toivomusaloite n:o 336 377
14728:
14729: Palaturvetekniikkaa käyttäen käyttökelpoisen kuljetuksen ja metallipajateollisuuden parissa.
14730: turpeen määrä voidaan ,arvioida paljon kor- Yhteensä ohjelma loisi noin 60 000 uutta työ-
14731: keammaksi. paikkaa. Tämänsuuntaisiin tavoitteisiin tähtää
14732: Mikäli turpeen tuotanto nostetaan vuoteen myös helmikuun lopussa 1979 hyväksytty Suo-
14733: 1985 mennessä 20 milj. m3 :iin, tämä vaatii men ensimmäinen energiaohjelma.
14734: noin 50-100 000 ha:n suoalan käyttöönoton. Uuden energiapolitiikan vaikutuksia on tar-
14735: Tämä riittäisi 30 vuodeksi. Vuoden 1990 ta- kasteltava monelta tasolta. Yksittäiselle talou-
14736: voitteen, 40 milj. m3 :n toteuttaminen edellyt- delle, omakotitaloudelle ja maatilalle vaikutuk-
14737: tää kaksinkertaista suoalaa. Kokonaissuoalasta set ovat helposti rahassa mitattavia. Kylälle
14738: tarvitsisi seuraavien 30 vuoden aikana ottaa vaikutukset näkyvät kylän yleisen elinvoiman
14739: käyttöön 1-2 prosenttia. lisääntymisenä, tulevaisuuden varmistajana ja
14740: Samanaikaisesti kuin turpeen käyttöä lisätään sivuelinkeinojen versomisena. Kunnan ja talous-
14741: on pidettävä huoli luonnonsuojelullisista näkö- alueen kohdalla merkittävintä olisi se, että
14742: kohdista. lämmityksessä ja osittain sähköntuotannossa
14743: Miljoonan turvekuutiometrin käyttäminen käytetyn tuontipolttoaineen tilalla olisi energia
14744: työllistää 400 työntekijää. Asettamamme tavoi- saatavissa alueelta, tämä merkitsisi rahan jää-
14745: te, 35 milj. m\ merkitsisi näin ollen noin mistä alueen omaan elin:keinotoimintaan. Val-
14746: 15 000 työpaikkaa turpeen tuotannon, metal- ,takunnallisesti siirtylSlmme hajautetumpaan
14747: liteollisuuden j,a kuljetuksen parissa. Turpeen energiantuotantoon, joka valuuttasäästön ja
14748: käytön näin voimakas lisäys merkitsisi ulko- työpaikkojen lisäksi loisi alueellista tasa-arvoi-
14749: maisen polttoaineen tuonnin vähenemistä lähes suutta. Tämän myötä maan eri alueet kehit-
14750: miljardilla ma11kalla vuodessa. Tavoitteen vaa- tyisivät ny;kyistä paremmin luontaisten edelly-
14751: timat investoinn1t olisivat noin 1/2 miljardia tystensä perusteella.
14752: markkaa vuodessa. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14753: Keskustapuolueen esitys energiaomavaraisuu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14754: temme parantamiseksi merkitsisi toteutuessaan muksen,
14755: 3-4 miljardin markan vuosittaista säästöä
14756: tuonnissa. Tavoite toisi energian säästötoimissa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14757: 19 000 työpaikkaa rakennustoiminnan, raken- kotimaisten energialähteiden hyväksikäy-
14758: nusaine- ja tarviketeollisuuden sekä kaupan pii- tön ja tutkimuksen lisäämiseksi ja polt-
14759: rissä. Kotimaisen energian tuotannossa syntyisi tonesteiden hintasuhteiden saattamiseksi
14760: 10-45 000 uutta pysyvää työpaikkaa korjuun, eurooppalaiselle keskitasolle.
14761: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
14762:
14763: Juhani Saukkonen Pentti Poutanen Mikko Kaarna
14764: Hannele Pokka Hannu Tenhiälä Petter Savola
14765: Mauri Pekkarinen Mikko Jokela Veikko Pihlajamäki
14766: Markku Kauppinen Alvar Saukko Marjatta Väänänen
14767: Kalevi Mattila Orvokki Kangas Einari Nieminen
14768: Heimo Linna Paavo Vesterinen Toivo Yläjärvi
14769: Väinö Raudaskoski Matti Maijala Mauno Manninen
14770: Katri-Helena Eskelinen
14771:
14772:
14773:
14774:
14775: 48 087900581L
14776: 378 1979 vp.
14777:
14778: Toivomusaloite n:o .3.37.
14779:
14780:
14781:
14782:
14783: Saukkonen ym.: Puuraaka-ainetta käyttävän kokeiluvoimalan ra-
14784: kentamisesta Parikkalan kuntaan.
14785:
14786:
14787: E d u s k u n n a 11 e.
14788:
14789: Rakennusten lämmittäminen vaatii Suomen taajaman vuonna 1975 laaditun aluelämmityk-
14790: energiankulutuksesta suuren osan. Eri lämmi- sen yleisselvityksen mukaan tällaisen laitok-
14791: tysmuodoista arvioidaan kaukolämmityksen sen piiriin olisi lähivuosina mahdollisuus saada
14792: osuuden lämpöhuollon perusratkaisuna kohoa- 6,5 MW:n lämpökuorma. Verkoston I vaihe
14793: van yli puoleen koko maa mukaan lukien. on rakennettu jo vuonna 1977, ja lämpö tuo-
14794: Koska tämä mevkitsee keskitetyn lämmityksen tetaan tässä vaiheessa siirrettävällä lämpökes-
14795: voimakasta lisääntymistä myös pienemmissä kusyksiköllä. Tavoitteena on, että myöhemmin
14796: asutustaajamissa, tulisi pikaisesti käynnistää rakennettavan kiinteän lämpökeskuksen poltto-
14797: tutkimus- ja kokeilutoiminta erityisesti puu- aineena käytettäisiin ensisijaisesti puuraaka-
14798: raaka-ainetta käyttävien tähän tavkoitukseen ainetta, jota on riittävästi saatavilla kohtuulli-
14799: soveltuvien pienempien lämpölaitosyksiköiden sella kuljetusetäisyydellä. Osa Etelä-Karjalan
14800: kehittämiseksi. huomattavasta tuontipuumäärästä olisi myös
14801: Kun tiedetään, että tarvittavan kokonais- hyödynnettävissä tässä lämpölaitoksessa. Parik-
14802: energian kannalta päästään tehokkaimpaan kalassa toimii alueellinen sähkölaitos, jonka
14803: polttoaineen lämpösisällön hyväksikäyttöön yh- välityksellä puolestaan lämpölaitoksen tuottama
14804: distetyllä lämmön ja sähkön tuotannolla, olisi mahdollinen sähköenergia olisi helposti saata-
14805: tutkimus- ja kehitystyön erityiskohteeksi otet- vissa jakeluun.
14806: tava pienempiin asutustaajamiin soveltuva Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
14807: lämpövoimala, jonka mitoitus määräytyisi tar- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14808: vittavan lämpöenergian mukaan ja jonka tuot-
14809: tamalla sähköllä tasattaisiin sähkön kulutuksen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
14810: huippuja. Samalla saataisiin sähköenergian mi- menpiteisiin puuraaka-ainetta käyttävän
14811: nimitarve näin hajaotettuna varmistetuksi maas- kokeiluvoimalan rakentamiseksi Parik-
14812: samme kaikissa olosuhteissa. kalan kuntaan.
14813: Kymen läänin Parikkalan kunnan keskus-
14814: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
14815:
14816: Juhani Saukkonen Mikko Kaarna
14817: 1979 vp. 379
14818:
14819: Toivomusaloite n:o .3.38.
14820:
14821:
14822:
14823:
14824: Sillantaus ym.: Metsäverotuksen keventämisestä.
14825:
14826:
14827: E d u s k u n n a 11 e.
14828:
14829: Metsäverorasitus on noussut kohtuuttomasti metsänviljelystä aiheutuvia, jytkästi kohonneita
14830: viime vuosina. Metsäveroperusteet ovat nous- kustannuksia.
14831: seet yli kaksinkertaisiksi vuodesta 197 4 läh- Lieventämällä hankintahakkuiden työn vero-
14832: tien. Tämän lisäksi vuonna 1976 toteutetussa tusta voitaisiin edistää metsänomistajan omatoi-
14833: erillisverouudistuksessa metsätulojen jättäminen mista puunkorjuuta ja saada tehokkaan hak-
14834: yhteisverotuksen piiriin lähes kokonaisuudes- kuutoiminnan piiriin myös sellaisia kohteita,
14835: saan on kiristänyt näiden tulojen verotusta an- joista nykyisellään jää puuntuottajalle vain hy-
14836: siotuloihin verrattuna. Tuottoperusteiden nousu vin vähäinen nettotUlo. Hankintatyön verotuk-
14837: ja erittäin ankarat varallisuusveroasteikot ovat sen lieventämisellä voitaisiin myös parantaa
14838: nostaneet metsään kohdistuvan varallisuusveron puun kilpailukykyä energialähteenä. Oman työ-
14839: muutamassa vuodessa moninkertaiseksi. voiman käyttö parantaisi puuntuottajien lisä-
14840: Metsäverotuksen pikainen keventäminen on- ansiomahdollisuuksia ja edistäisi teolli:muden
14841: kin välttämätöntä järkiperäisen metsänhoidon tasaista raaka-aineensaantia. Kun hankintakau-
14842: edistämiseksi ja siten puuraaka-aineen saannin palla myytyjen erien keskikoko on lähes 150m3,
14843: turvaamiseksi pitkäHäkin tähtäyksellä. Tärkeim- hankintatyön arvo tulisi lukea metsätalouden
14844: pinä toimenpiteinä tulevat kysymykseen metsä- puhtaaksi tuloksi vain siltä osin kuin myydyn
14845: tulojen saattaminen erillisverotuksen piiriin, va- puun määrä ylittää 150 m3 •
14846: rallisuusverotuksen lieventäminen (poistami- Tulo- ja varallisuusverolakia tulisi muuttaa
14847: nen) ja metsäverojärjestelmän epäkohtien pois- siten, että metsätulot rinnastettaisiin ansiotu-
14848: taminen nykyisen pinta-alaan ja keskimääräi- loihin, jotka työtuloksen suuruudesta riippu-
14849: seen tuottoon perustuvan järjestelmän puitteis- matta jaetaan verotuksessa puolisoiden kesken.
14850: sa kuten metsäverotuksen kehittämiskomitea Metsän tuottoarvoon verrattuna ankaran va-
14851: viime keväänä jättämässään mietinnössä on eh- rallisuusverotuksen seurauksena metsiä on
14852: dottanut. jaettu pienempiin omistusyksiköihin. Tilakoon
14853: Metsäverojärjestelmän uudistamisessa tulee pieneneminen on kielteistä sekä maatilojen
14854: kiinnittää huomiota alueellisten erojen ja tila- elinkelpoisuuden että puun tuotannon ja kor-
14855: kohtaisten hakkuumahdollisuuksien huomioon juun rationaalisen kehittämisen kannalta.
14856: ottamiseen yliverotuksen estämiseksi. Tilakoh- Pitkäjänteinen ja järkevä metsätalouden har-
14857: taisuuden lisäämiseksi ja puuntuotannon tehos- joittaminen sekä toisaalta maatilatalouden vält-
14858: tamiseksi tulisi verotuksessa voida tilakohtai- tämätön kehittäminen edellyttävät varallisuus-
14859: sesti vähentää ojitus-, lannoite- ja metsätalous- veron tuntuvaa lieventämistä. Tämä voidaan
14860: suunnitelmakustannukset sekä metsätalouden toteuttaa alentamalla metsän varallisuusarvon
14861: koneista ja välineistä aiheutuneet menot kuten määrittämisessä käytettävä kerroin 10:stä
14862: metsäverokomitea on ehdottanut. 6:een.
14863: Erityisen tärkeänä pidämme maatilatalouden Kokoomuksen taholta kiinnitetään huomiota
14864: tuloverolain muuttamista siten, että vakiintu- myös siihen epäkohtaan, että verotuslaissa sää-
14865: neille taimikoille myönnetään määräaikainen ve- detty tuottoperusteiden vahvistusmenettely on
14866: rovapaus kuten kokoomuksen ryhmäaloitteessa nykyisin varsin monimutkainen. Nykyistä jär-
14867: on esitetty. Taimikoiden veronhuojennus edistää jestelmää pitäisikin kehittää metsäverokomitean
14868: hakkuiden suuntaamista vajaatuotteisiin kohtei- mietinnössä esittämällä tavalla. Tämä edellyt-
14869: siin ja yli-ikäisiin puustoihin edistäen teollisuu- täisi sitä, että verohallituksen avuksi perustet-
14870: den raaka-aineen saantia ja korvaten osittain taisiin erityinen metsäverotuksen neuvottelu-
14871: 380 Toivomusaloite n:o 338
14872:
14873:
14874: kunta, joka seura1st JO Metsäntutkimuslaitok- että hallitus ryhtyisi •pikaisiin ~toimen
14875: sessa tapahtuvaa tuottoperuste-ehdotuksen val- piteisiin metsäverotuksen nykyisten epä-
14876: mistelua ja antaisi Metsäntutkimuslaitoksen eh- kohtien korjaamiseksi ja järkevää met-
14877: dotuksista kannanottonsa verohallitukselle ja sätalouden harjoittamista vaarantavan
14878: verohallituksen ehdotuksesta lausuntonsa val- nykyisellään kohtuuttoman metsäverora-
14879: tioneuvostolle. situksen keventämiseksi.
14880: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14881: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14882: muksen,
14883: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
14884:
14885: Pentti Sillantaus Juhani Laitinen Saara Mikkola
14886: Matti Jaatinen Matti Pelttari Eva-Maija Pukkio
14887: Heikki Perho E. Pystynen Helge Saarikoski
14888: Mauri Miettinen Olavi Nikkilä Pekka Jokinen
14889: Ulla Puolanne Eero Lattula Martti Ursin
14890: Pertti Salolainen P. Mäki-Hakola Sinikka Karhuvaara
14891: Elsi Hetemäki-Olander Matti Viljanen Toivo T. Pohjala
14892: Tapani Mörttinen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Eeva Kauppi
14893: Matti Hokkanen Ritva Laurila Esko J. Koppanen
14894: Toivo Mäkynen Tuulikki Petäjäniemi Juuso Häikiö
14895: Heikki Järvenpää Timo Ihamäki Aila Jokinen
14896: Ben Zyskowicz Sampsa Aaltio Ilkka Kanerva
14897: Matti Hakala Tapio Holvitie Helena Pesola
14898: Anna-Kaarina Louvo Irma Rihtniemi-Koski Arto Lampinen
14899: Mauri Vänskä Tauno Valo Lauri Impiö
14900: Pekka Löyttyniemi Jalmari Torikka
14901: 1979 vp. 381
14902:
14903: Toivomusaloite n:o 339.
14904:
14905:
14906:
14907:
14908: Sillantaus ym.: Liikevaihtoverotuksen uudistamisesta arvonlisä-
14909: verojärjestelmään siirtymällä.
14910:
14911:
14912: E d u s k u n n a II e.
14913:
14914: Vuosien kuluessa on verotus saavuttanut maila investointivero, joka varsin tuntuvasti
14915: kansantaloudessamme yhä suuremman merki- kaventaa yritysten mahdollisuuksia lisätä ja laa-
14916: tyksen. Verotus vaikuttaa sen seurauksena mo- jentaa tuotantoaan, luoda uusia työpaikkoja
14917: nella tavalla kansalaisten ja yritysten toimin- jne. Tuotantovälineiden hankintahintaan sisäl-
14918: taan ja päätöksiin. Julkisen sektorin kasvavan tyvä liikevaihtovero korottaa tuotantokustan-
14919: varaintarpeen huomioonottaen on näin ollen nuksia ja sitä tietä edelleen yrityksen valmista-
14920: ensiarvoisen tärkeätä, että verojärjestelmän ra- mien tavaroiden hintoja. Tuotantokustannuksia
14921: kenne samoin kuin kulloinkin sovellettavat ve- rasittava liikevaihtovero siirtyy siten piilevänä
14922: rotusmuodot ovat sopusoinnussa yleisesti hy- kuluttajan maksettavaksi ja lopullisessa hin-
14923: väksyttyjen talouspoliittisten ja muiden yhteis- nassa on aina enemmän veroa kuin laissa sää-
14924: kunnallisten päämäärien kanssa. On myös huo- detty verokanta edellyttää.
14925: mattava, että sama veromäärä voidaan kantaa Kilpailukykytoimikunnan selvitysten mukaan
14926: samoilta henkilöiitä monin eri tavoin, mutta Suomessa valmistettujen tavaroiden hintoihin
14927: kansantalouden kasvun samoin kuin kansalais- sisältyy keskimäärin 3-4 % em. tavoin ker-
14928: ten toimeentulon kehityksenkin kannalta eri- taantunutta liikevaihtoveroa. Myöskään maasta
14929: laisin vaikutuksin. Tämänkin vuoksi olisi mää- vietävät tavarat eivät ole siten kokonaan verot-
14930: rätietoisesti pyrittävä kehittämään verotusta tomia. Kun kilpailijamaissamme valmistettujen
14931: em. tavoitteiden kannalta edullisimman vaihto- tavaroiden hintaan sitä vastoin ei yleensä si-
14932: ehdon saavuttamiseksi pienentämättä silti veron sälly kertaantunutta veroa, suomalaiset tuot-
14933: tuottoa. teet joutuvat kilpailemaan vientimarkkinoilla
14934: Liikevaihtovero, joka muodostaa valtion ve- muualla valmistettuja tuotteita ankarammin lii-
14935: rotuloista nykyisin toiseksi suurimman tuloläh- kevaihtoverotettuina. Ottaen huomioon, että
14936: teen, on niin Suomessa kuin muissakin maissa tuotteen menekki vientimarkkinoilla saattaa olla
14937: tarkoitettu kulutusveroksi. Vero kannetaan sen kovan kilpailun vuoksi aivan vähäisenkin hinta-
14938: mukaan tavarasta tai palveluksesta siinä maas- eron varassa, on ilmeistä, että em. piilevä vero-
14939: sa, jossa se lopullisesti kulutetaan. Liikevaihto- rasitus rajoittaa tuntuvasti mahdollisuuksiamme
14940: verolaissamme on tämän mukaisesti säädetty ta- lisätä vientiä.
14941: varan maahantuonti verolliseksi ja sen myynti Tuontitavarat ovat lHkevaihtoverolain mu-
14942: ulkomaille verottomaksi. kaan vastaavasti kotimaisia tuotteita edullisem-
14943: Liikevaihtoverotuksessa pyritaan toisaalta massa asemassa. Tämä epäkohta on kuitenkin
14944: kaikkialla myös siihen, että kuluttajan tavarasta osaksi poistettu säätämällä tasausverolaki. Toi-
14945: suorittama hinta tulee kokonaisuudessaan vain saalta tasausvero lisää maassamme valmistettu-
14946: kertaalleen verotetuksi ja että sanotussa hin- jen tuotteiden hintoihin sisältyvän kertaantuvan
14947: nassa on aina vain laissa säädettyä verokantaa veron määrää. Suomalaisten vientituotteiden
14948: vastaava määrä liikevaihtoveroa. Ajatuksen to- kilpailuasema on siten muuttumassa tasausve-
14949: teuttaminen on kuitenkin jäänyt puolitiehen. ron vuoksi entistä epäedullisemmaksi.
14950: Valmistustoiminnassa käytettävät koneet ja lait· Enemmän kuin 90 % Suomen ulkomaan-
14951: teet sekä niiden osat, muotit ja mallit, poltta- kaupasta käydään sellaisten maiden kanssa, jois-
14952: ja voiteluaineet, työkalut jne. on mm. hankit- sa ei kanneta lHkevaihtoveroa tuotantohyödyk-
14953: tava aina liikevaihtoverollisina. Kulutusveroksi keistä. Länsi-Euroopan kaikki teollisuusmaat
14954: tarkoitettu liikevaihtovero on tämän vuoksi sa- ovat paistaneet tuotantohyödykkeistä kannetta-
14955: 382 Toivomusaloite n:o 339
14956:
14957:
14958: van liikevaihtoveron tai tehneet päätöksen sen suunniteltaessa on otettava huomioon, että
14959: poistamisesta siirtymällä ns. arvonlisäverojärjes- vientitavaroiden sekä tuontitavaroiden kanssa
14960: telmään. Tällä tavoin saavutetaan se etu, että kotimaan markkinoilla kilpailevien täällä val-
14961: tuotteiden hintaan sisältyy täsmälleen säädettyä mistettujen tavaroiden hintoihin sisältyvä pii-
14962: verokantaa vastaava määrä veroa, mistä taas levä vero ei poistu heti, vaan vasta tietyn ajan
14963: seuraa tuonnin ja viennin tasapuolinen kohtelu. kuluttua uudistuksen voimaantulosta. Kun esi-
14964: Samalla päästään siihen, että vero suoritetaan merkiksi tuotantotoiminnassa käytettävien ko-
14965: tosia&iallisesta kulutuksesta eikä osaksi ennak- neiden kestoaika on keskimäärin noin 7 vuotta
14966: kona vielä toteutumauoman kulutuksen perus- ja rakennusten kestoaika olennaisesti tätä pi-
14967: teella niin .kuin Suomessa. tempi, eliminoituu piilevä liikevaihtovero tuot-
14968: Niin kuin edellisestä käy ilmi, liikevaihtove- teiden hinnoista kokonaan vasta mainittujen
14969: rotus heikentää nykyisellään suomalaisten tuot- ajanjaksojen kuluttua uudistuksen toteuttami-
14970: teiden ja tuotannon kansainvälistä kilpailuky- sesta. Sanotusta syystä uudistuksen tulisi ta-
14971: kyä &ekä koti- että vientimarkkinoilla. Sen vai- pahtua mahdollisimman pian.
14972: kutukset jarruttavat myös tuotannon laajenta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14973: mista, uuden tuotannon aikaansaamista, uusien nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14974: työpaikkojen luomista jne. Verojärjestelmämme muksen,
14975: säilyttämistä nykyisellään ei siten voida pitää
14976: .taloudellisen kehityksemme kannalta tarkoituk- että hallitus ryhtyisi taloudellisen kas-
14977: senmukaisena ja hyväksyttävänä. vun turvaamiseksi välittömästi toimen-
14978: Liikevaihtoverojärjestelmämme epäkohtia tut- piteisiin liikevaihtoverotuksen kokonais-
14979: kinut komitea on mietinnössään katsonut, että uudistuksen aikaansaamiseksi niin, että
14980: taloudellisen kasvun turvaaminen edellyttää maassamme siirryttäisiin liikevaihtovero-
14981: liikevaihtoverotuksen kokonaisuudistusta. tuksessa soveltamaan arvonlisäverojär-
14982: Liikevaihtoverouudistuksen toteuttamista jestelmää.
14983: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
14984:
14985: Pentti Sillantaus Juhani Laitinen Saara Mikkola
14986: Matti Jaatinen Matti Pelttari Eva-Maija Pukkio
14987: Heikki Perho E. Pystynen Pekka Jokinen
14988: Ulla Puolanne Olavi Nikkilä Martti Ursin
14989: Pertti Salolainen Eero Lattula Sinikka Karhuvaara
14990: Tapani Mörttinen P. Mäki-Hakola Toivo T. Pohjala
14991: Elsi Hetemäki-Olander Matti Viljanen Eeva Kauppi
14992: Mauri Miettinen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Esko J. Koppanen
14993: Matti Hokkanen Ritva Laurila Juuso Häikiö
14994: Toivo Mäkynen Tuulikki Petäjäniemi Aila Jokinen
14995: Heikki Järvenpää Timo Ihamäki Ilkka Kanerva
14996: Ben Zyskowicz Sampsa Aaltio Helena Pesola
14997: Matti Hakala Tapio Ilolvitie Arto Lampinen
14998: Anna-Kaarina Louvo Irma Rihtniemi-Koski Lauri Impiö
14999: Mauri Vänskä Tauno Valo Jalmari Torikka
15000: Pekka Löyttyniemi Helge Saarikoski
15001: 1979 vp. 383
15002:
15003: Toivomusaloite n:o 340.
15004:
15005:
15006:
15007:
15008: Sillantaus ym.: Tuotekehitystuen myöntämisestä ympäristönsuo-
15009: jeluteknologian edistämiseen.
15010:
15011:
15012: E d u s k u n n a 11 e.
15013:
15014: Teollisuuslaitosten ympäristönsuojelutoimen- lainen menettely on käytössä mm. muissa poh-
15015: piteet on usein edullisinta ajoittaa laitosten joismaissa, joissa suoranaisen tuen osuus on
15016: uusimisen yhteyteen. Tällä tavalla toimittaessa voinut nousta aina 50 prosenttiin kokonaisin-
15017: säästetään niin materiaaleja kuin energiaa. Ym- vestoinneista. Järjestely voitaisiin toteuttaa laa-
15018: päristönsuojelutoimenpiteitä toteutettaessa jou- jentamalla kauppa- ja teollisuusministeriön
15019: dutaan silloin usein kuitenkin käyttämään Suo- tuotekehitystuen käyttömahdollisuuksia tarkoi-
15020: messa ennen kokeilematoota teknologiaa. tukseen sopivalla tavalla. Tätä puoltaa myös
15021: Maamme ilmasto-olot ja eräät muut erityispiir- se, että uuden ympäristönsuojelua edistävän
15022: teet asettavat teknologialle vaatimuksia, joiden teknologian käyttöönoton edistäminen paran-
15023: täyttämisestä ei ennalta ole aina mahdollista taisi osaltaan teknologian vientimahdollisuuk-
15024: varmistua. Tämä riski aiheuttaa siten monissa sia.
15025: tapauksissa pitäytymistä vanhaan teknologiaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
15026: Riskin minimointi merkitsee yleensä siten myö- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15027: hemmin huomattavia lisäkustannuksia, koska
15028: ympäristönsuojelutoimenpiteet joudutaan silloin että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
15029: toteuttamaan useimmiten ulkoisin puhdistus- menpiteisiin kauppa- ja teollisuusminis-
15030: toimenpitein viranomaisten vaatimuksesta. teriön tuotekehitystuen myöntämisperus-
15031: Suomessa ennen kokeilemaaoman ympäris- teiden laajentamiseksi siten, että niitä
15032: tönsuojelua edistävän teknologian käyttöönoton voitaisiin myöntää myös ennen kokeile-
15033: edistämiseksi tulisi voida myöntää hakemuk- malioman ympäristönsuojelua edistävän
15034: sesta uuden teknologian käyttöönottotukea. Täl- teknologian soveltamiseen.
15035: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
15036:
15037: Pentti Sillantaus Juhani Laitinen Tauno Valo
15038: Matti Jaatinen Matti Pelttari Saara Mikkola
15039: Heikki Perho E. Pystynen Eva-Maija Pukkio
15040: Ulla Puolanne Olavi Nikkilä Pekka Jokinen
15041: Pertti Salolainen Eero Lattula Martti Ursin
15042: Elsi Hetemäki-Olander P. Mäki-Hakola Sinikka Karhuvaara
15043: Tapani Mörttinen Matti Viljanen Eeva Kauppi
15044: Mauri Miettinen Toivo T. Pohjala Esko J. Koppanen
15045: Matti Hokkanen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Juuso Häikiö
15046: Heikki Järvenpää Ritva Laurila Alla Jokinen
15047: Toivo Mäkynen Tuulikki Petäjäniemi Ilkka Kanerva
15048: Ben Zyskowicz Timo Ihamäki Helena Pesola
15049: Matti Hakala Sampsa Aaltio Arto Lampinen
15050: Anna-Kaarina Louvo Tapio Holvitie Lauri lmpiö
15051: Mauri Vänskä Irma Rihtniemi-Koski Jalmari Torikka
15052: Pekka Löyttyniemi Helge Saarikoski
15053: 384 1979 vp.
15054:
15055: Toivomusaloite n:o 341.
15056:
15057:
15058:
15059:
15060: Sillantaus ym.: Ensiasunnon hankkijoiden asuntolainamahdolli-
15061: suuksien parantamisesta ja asumiskustannusten saattamisesta
15062: nykyistä kohtuullisemmalle tasolle.
15063:
15064:
15065: E d u s k u n n a 11 e.
15066:
15067: Asuntopolitiikka on tärkeä osa sitä yhteis- omamenot jakautuvat tasaisemmin asunnon
15068: kuntapolitiikkaa, joka pyrkii perheen ja kodin käyttöiän mukaan.
15069: aseman vahvistamiseen. Tämän vuoksi on vält- Asetettujen tuotantotavoitteiden edellyttä-
15070: tämätöntä, että jokaisella perheellä ja yksityi- män asuntorahoituksen varmistaminen on hoi-
15071: sellä henkilöllä on mahdollisuudet kohtuutasoi- dettava asuntorahoitukseen osallistuvien eri yh-
15072: seen ja -hintaiseen asumiseen sekä riittävään teisöjen välisillä neuvotteluilla. Valtion lainoit-
15073: asumisturvaan. Asunnon ja asuinympäristön tu- taman tuotannon ja ns. vapaarahoitteisen tuo-
15074: lee olla laadullisesti sellainen, että se luo edel- tannon keskinäinen jakautuma tulee saada sel-
15075: lytykset terveelliseen, viihtyisään ja turvalliseen laiseksi, että tuotanto tyydyttää rahoitukseltaan
15076: asumiseen. Välttämättömät asumiskustannukset ·ja hallintatavaltaan erityyppisten asuntojen ky-
15077: eivät myöskään saa nousta yli kohtuullisen synnän.
15078: osuuden käytettävissä olevista tuloista. Asuntosäästännän edellytyksiä on kehitettävä
15079: Asuntopoliittisten toimenpiteiden kohteena voimakkaasti. Inflaation pysäyttäminen on pe-
15080: tulee olla yksilön ja perheen asumisolosuhteet rusedellytys järkevän asuntosäästämisen tuke-
15081: kokonaisuudessaan. Tällöin on erityisesti kiinni- miseksi ja edistämiseksi. Tehokkaan asunto-
15082: tettävä huomiota asumistavaltaan ja -ympäris- säästännän tukemistoimina on harkittava mm.
15083: töltään erilaisia valintamahdollisuuksia tarjoa- korkopalkkioita, asuntosäästöpalkkioita, lisälai-
15084: vaan suunnitteluun ja toteuttamiseen. noitusmenettelyä ja verohelpotuksia.
15085: Suoritettujen selvitysten mukaan valtaenem- Erityisesti ensiasunnon hankkijoiden ja nuor-
15086: mistö suomalaisista haluaa asua omassa asun- ten parien osalta on tarvittavia vastaantulolai-
15087: nossaan. Tämän vuoksi on oman asunnon han- noja porrastettava riittävästi omaisuuden, tulo-
15088: kintaan ja sen edellytysten kehittämiseen kiin- tason ja perheen koon mukaan, jolloin ensi-
15089: nitettävä voimakkaasti huomiota. Tämä ei kui- asunnon hankkijoiden omarahoitusosuus voi-
15090: tenkaan saa merkitä vuokralla-asumismahdolli- daan pitää kohtuullisena. Ensiasunnon hankki-
15091: suuksien heikentymistä, vaan asunnontarvitsi- joille oman asunnon hankinta on mahdollistet-
15092: jain valinnanmahdollisuuksien lisäämiseksi on tava 5-10 prosentin omalla pääomalla. Tämän
15093: toteutettava niin hallinta- kuin rahoitusmuodol- vuoksi on Suomen Pankin luetotusohjeita muu-
15094: taankin monipuolista asuntotuotantoa. tettava siten, että nykyisiä prosenttirajoja alen-
15095: Erityisen suurissa vaikeuksissa ovat tänä päi- netaan siirtämällä painopistettä tämänhetkisestä
15096: vänä ensimmäistä asuntoaan hankkivat henki- etukäteissäästännästä jälkikäteissäästäntään ja
15097: löt ja erityisesti nuoret parit, joille perheen että sallitaan rahoituslaitosten välinen kilpailu
15098: perustamisesta, lasten hankkimisesta ja opinto- asuntosäästännän edistämiseksi.
15099: lainoista aiheutuu varsinkin ensimmäisiksi vuo- Valtion lainoittaman asuntotuotannon koh-
15100: siksi suuret kokonaismenot. Tarvittava alkupää- dalla on tulorajoja väljennettävä nykyisestään,
15101: oma omaan asuntoon on tuolloin liian korkea koska siten osaltaan edesautetaan tehokkaasti
15102: ja laina-ajat liian lyhyet. Myös valtion osalai- myös ns. väliinputoajien asemaa. Vuokra-asun-
15103: noittaman tuotannon jäykät tulor~at ovat tojen omaksilunastamisjärjestelmä on tehtävä
15104: useasti liian alhaiset. Pääomakustannusten ajoi- toimivaksi ja oikeudenmukaiseksi.
15105: tuksessa onkin päästävä tämänhetkistä oleelli- Ns. puolikunnallista asuntotuotantoa tulisi
15106: sesti pitempiaikaiseen jaksotteluun, jolloin pää- käyttää nykyistä aktiivisemmin hyväksi. Kun-
15107: Toivomusaloite n:o 341 385
15108:
15109: nallisia vuokra-asuntoja jaettaessa tulisi etusija uusien asuntojen kokonaishinnoissa on suoritet-
15110: pyrkiä antamaan asuntoa vailla oleville nuorille tujen selvitysten mukaan veroja ja veron luon-
15111: pareille. Kohtuullisin verohelpotuksin voitaisiin teisia maksuja tällä hetkellä noin 35 prosenttia.
15112: myös tehostaa omaan asuntoon liittyvän vuok- Asumiseen kohdistuvan verotuksen saattami-
15113: ra-asuntokelpoisen asuntokannan tarjontaa. seksi kohtuulliselle tasolle on suoritettava pe-
15114: Asumiskustannusten saattamiseksi kohtuulli- rusteellinen selvitys siitä, mikä kokonaisvaiku-
15115: siksi on erityisesti kiinnitettävä huomiota ra- tus verotuksella ja veron luonteisilla maksuilla
15116: kennuskustannusten ja käyttökustannusten on asunnon tuottamiseen, hankkimiseen ja itse
15117: muodostumiseen sekä pääomakustannuksissa asumiseen.
15118: laina-aikojen pidentämiseen. Kansalaisten kunnollinen asuminen on kes-
15119: Asumistukeen oikeuttavia tulorajoja ja vaa- keinen perusedellytys maassamme harjoitetta-
15120: dittavia asumisstandardeja tulee väljentää. Asu- ville eri toiminnoille. Asumisella on kansanta-
15121: mistukea on myös laajennettava myöntämällä loudellisten ja perhepoliittisten vaikutustens.a
15122: yleistuen lisäksi tarveharkintaista yksilö- ja ohella myös suuri merkitys kansalaisten viih-
15123: perhekohtaista tukea. Asumiseen kohdistuvat tymiselle Suomessa ja sitä kautta maamme tule-
15124: tuet on myös pyrittävä ohjaamaan yhtenä tu- vaisuudelle.
15125: kena, koska siten voidaan osaltaan yksinker- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
15126: taistaa tämänhetkistä byrokraattista asumistuki- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15127: järjestelmää. Asumistukea myönnettäessä on
15128: vuokra-asuminen ja omistusasuminen saatettava että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
15129: keskenään tasa-arvoiseen asemaan. Tulevaisuu- menpiteisiin ensiasunnon hankkijoiden ja
15130: dessa turvattu asuminen on sisällytettävä yhte- erityisesti nuorten parien asuntolaina-
15131: näiseen perusturvajärjestelmään. mahdollisuuksien parantamiseksi sekii
15132: Oma asuminen ei saa olla verotusobjekti. asumiskustannusten saattamiseksi ny-
15133: Verotuksen vaikutus asumiskustannuksiin on kyistä kohtuullisemmalle tasolle piden-
15134: tällä hetkellä erittäin huomattava. Esimerkiksi tämällä laina-aikoja.
15135: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
15136:
15137: Pentti Sillantaus Juhani Laitinen Saara Mikkola
15138: Matti Jaatinen Matti Pelttari Eva-Maija Pukkio
15139: Heikki Perho Erkki Pystynen Helge Saarikoski
15140: Ulla Puolanne Olavi Nikkilä Pekka Jokinen
15141: Pertti Salolainen Eero Lattula Martti Ursin
15142: Elsi Hetemäki-Olander P. Mäki-Hakola Sinikka Karhuvaara
15143: Tapani Mörttinen Matti Viljanen Toivo T. Pohjala
15144: Mauri Miettinen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Eeva Kauppi
15145: Matti Hokkanen Ritva Laurila Esko J. Koppanen
15146: Heikki Järvenpää Tuulikki Petäjäniemi Juuso Häikiö
15147: Toivo Mäkynen Timo Ihamäki Aila Jokinen
15148: Ben Zyskowicz Sampsa Aaltio Ilkka Kanerva
15149: Matti Hakala Tapio Holvitie Helena Pesola
15150: Anna-Kaarina Louvo Irma Rihtniemi-Koski Arto Lampinen
15151: Mauri Vänskä Tauno Valo Lauri Impiö
15152: Pekka Löyttyniemi Jalmari Torikka
15153:
15154:
15155:
15156:
15157: 49 0079005811
15158: 386 1979 vp.
15159:
15160: Toivomusaloite n:o 342.
15161:
15162:
15163:
15164:
15165: Starast: Omakotitaloja varten myönnettäviä asuntolainoja koske-
15166: vien lainapäätösten jouduttamisesta.
15167:
15168:
15169: E d u s k u n n a 11 e.
15170:
15171: Valtion toimesta tuetaan omakotitalojen ra- Lainapäätöksien jouduttaminen hyödyttäisi
15172: kennustoimintaa myöntämällä tarkoitukseen myös rakennusaine- ja tarviketeollisuutta. Ti-
15173: asuntolainoja. Lainoitusta koskevat päätökset lausten ja myynnin siirtyessä aikaisemmaksi
15174: annetaan asuntohallituksen toimesta vuosittain .tuotantotoimintaa pystyttäisiin tasaamaan ja
15175: melko myöhään, useimmiten kesärakennuskau- tarvikkeiden tarjonta voitaisiin pitää riittävänä,
15176: den jo alkaessa. Olisi kuitenkin tarkoituksen- mitkä seikat olisivat omiaan hyödyttämään
15177: mukaista, että lainojen hakijat saisivat laina- myös työllisyyskysymyksien hoidossa.
15178: päätökset tietoonsa hyvissä ajoin ennen raken- Edellä esitetyn perusteella ehdotan edus-
15179: nuskauden alkua. Tällöin rakentajilla olisi mah- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15180: dollisuus käyttää hyväkseen rakennusaine- ja
15181: tarvikehankinnoissaan talvialennuksia, hoitaa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15182: tontin hankintaan liittyvät sopimukset, lain- asuntohallituksen myöntämien omakoti-
15183: huudatus-, kiinnitys- ja rakennuslupa-asiat en- talojen asuntolainojen lainapäätösten
15184: nen rakennuskauden alkua, aloittaa rakennus- jouduttamiseksi siten, että lainapäätök-
15185: työt välittömästi keväällä sääolosuhteiden sen set annettaisiin vuosittain viimeistään
15186: salliessa sekä saada niin ensisijais- kuin asun- helmikuun loppuun mennessä.
15187: tolainatahoi tuksenkin mahdollisimman aikaises-
15188: sa vaiheessa kuntoon.
15189: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
15190:
15191: Pekka Starast
15192: 1979 vp. 387
15193:
15194: Toivomusaloite n:o 343.
15195:
15196:
15197:
15198:
15199: A. Stenbäck ym.: Liikevaihtoverolain muuttamisesta sosiaali-
15200: luontoisten tukipalvelujen siirtämiseksi liiketoiminta-käsitteen
15201: ulkopuolelle.
15202:
15203:
15204: E d u s k u n n a II e.
15205:
15206: Vanhusten ja vammaisten tarvitsemien koti- tävän liikevaihtoveron uhka, joka estää varsin
15207: palveluiden täydentämiseksi on ryhdytty järjes- monella paikkakunnalla tällaisen tärkeän toi-
15208: tämään ateriapalvelua, pyykkipalvelua, kylvetys- minnan aloittamisen.
15209: palvelua jne. Tällaisten tukipalveluiden avulla Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että
15210: pystytään merkittävästi helpottamaan kodinhoi- liikevaihtoverolakia muutettaisiin niin, että van-
15211: tohenkilöstön työpanosta ja täyttämään niitä huksille ja vammaisille tarkoitettujen sosiaali-
15212: aukkoja, joita kodinhoitotoiminnassa pakostakin palveluiksi määriteltävien tukipalveluiden tuot-
15213: syntyy työntekijöiden vakanssien vähälukuisuu- tamista ja myyntiä ei katsota liikevaihtovero-
15214: den vuoksi. Tukipalveluita tuottavat sekä jär- lain tarkoittamaksi liiketoiminnaksi.
15215: jestöjen että kuntien omistamat palvelutalot ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
15216: palvelukeskukset, eräillä paikkakunnilla myös kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15217: vanhainkodit ja aterioita myös koulujen keit-
15218: tolat. Palveluiden myynnillä ei tavoitella liike- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
15219: taloudellista voittoa. Kysymyksessä ovat selvät menpiteisiin liikevaihtoverolain muutta-
15220: sosiaalipalvelut, joilla pyritään auttamaan van- miseksi siten, että vanhuksille ;a vam-
15221: huksia ja vammaisia selviytymään omissa ko- maisille tarkoitettujen sosiaalipalveluiksi
15222: deissaan mahdollisimman kauan. Vaikeutena määritettävien tukipalveluiden tuottamis-
15223: näiden sosiaalipalveluiden kehittämiselle on kui- ta ja myyntiä ei katsota liikevaihtovero-
15224: tenkin niiden tuottamisesta ja myynnistä perit- lain tarkoittamaksi liiketoiminnaksi.
15225: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
15226:
15227: Asser Stenbäck Ulla Järvilehto
15228: 388 1979 vp.
15229:
15230: Toivomusaloite n:o 344.
15231:
15232:
15233:
15234:
15235: Suonio ym.: Yksityisten siivousliikkeiden käytön estämisestä
15236: yhteiskunnallisten laitosten siivoustehtävissä.
15237:
15238:
15239: E d u s k u n n a 11 e.
15240:
15241: Eräissä valtion omissa ja valtionapua nautti- kustannukset. Samalla yksityiset siivousliikkeet
15242: vissa virastoissa, laitoksissa ja yhtiöissä käyte- syövät pysyviä ja turvallisia julkisen vallan
15243: tään yksityisten siivousliikkeiden palveluksia. piirissä olevia työpaikkoja. Työpaikoilla on
15244: Jo vuonna 1972 valtiontilintarkastajien kerto- aiheutunut ristiriitoja yksityisten siivousliikkei-
15245: muksen mukaan valtion itse keskitetysti hoita- den käytön johdosta, minkä lisäksi on usein
15246: ma siivous tuli 9-10 prosenttia halvemmaksi oltu tyytymättömiä työn tasoon ja työntekijöi-
15247: kuin yksityisten siivousliikkeiden toimesta hoi- den tiheään vaihtumiseen työkohteissa.
15248: dettu siivous. Näin ollen valtio kehittämällä Ns. reppufirmojen käyttö tulisi kokonaan
15249: omaa siivoustoimintaansa voi päästä taloudelli- juurruttaa pois suomalaisesta työelämästä. Täs-
15250: sesti edullisempiin ratkaisuihin. Tärkeintä on sä valtion työnantajana tulisi näyttää esimerk-
15251: kuitenkin tarkastella asiaa sen periaatteelliselta kiä.
15252: ja työntekijöiden työsuhdeturvan kannalta. Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
15253: Yksityiset siivousliikkeet ovat ns. reppufir- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15254: :moja, jotka ammattiyhdistysliike on jyrkästi muksen,
15255: tuominnut. Työvoimaa vuokraavan yrityksen että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
15256: kannattavuus perustuu paljolti maksettujen menpiteisiin, joilla voitaisiin estää yksi-
15257: palkkojen alhaisuuteen ja muiden työehtojen tyisten siivousliikkeiden käyttäminen
15258: heikkouteen työntekijöiden kannalta. Työnteki- valtion virastojen, laitosten ja yhtiöiden
15259: jöiden työpanoksella on peitettävä mm. sii- sekä valtionapua nauttivien laitosten sii-
15260: vousliikkeen hallinto-, toimisto- ja työnjohto- voustehtävissä.
15261: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
15262:
15263: Kaarina Suonio Pirkko Valtonen
15264: Anna-Liisa Piipari Tellervo Koivisto
15265: Pirjo Ala-Kapee Eino Grönholm
15266: Saara-Maria Paakkinen Aimo Ajo
15267: Paula Eenilä Lusa Jaakonsaari
15268: 1979 vp. 389
15269:
15270: Toivomusaloite n:o .345.
15271:
15272:
15273:
15274:
15275: Suonio ym.: Valtion to1mmtojen hajasijoitusta koskevan koko-
15276: naisselvityksen laatimisesta.
15277:
15278:
15279: E d u s k u n n a 11 e.
15280:
15281: Hajasijoituskomitean ( 1973) esittämät pe- Virastojen ja laitosten siirtämisen sijasta pää-
15282: rusteet valtion virastojen ja laitosten siirroille tösvallan hajauttaminen lääninhallituksiin ja
15283: uusille paikkakunnille ovat olennaisesti muuttu- piiriviranomaisiin tarjoaisi mielekkään mahdol-
15284: neet työllisyystilanteen ja valtiontalouden rat- lisuuden valtionhallinnon kehittämiseksi. Se
15285: kaisevasti heikennyttyä. jakaisi työpaikkoja alueellisesti tasaisemmin.
15286: Eräiden arvioiden mukaan siirtosuunnitel- Päätösvallan delegointi parantaisi hallinnon
15287: mien toteuttaminen lisäisi valtion menoja noin palvelujen saavutettavuutta eikä uhkaisi koh-
15288: puoli miljardia markkaa. Virastojen ja laitosten tuuttomasti työntekijöiden perusturvallisuutta.
15289: siirroilla ei voida luoda lisää pysyviä työpaik- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
15290: koja. Selvitysten mukaan noin 2/3 siirrettä- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15291: väksi suunniteltujen virastojen ja laitosten hen~ muksen,
15292: kilökunnasta ei voi asunto-, perhe- ym. sidon- että hallitus laatisi pikaisesti uuden
15293: naisuuksien vuoksi seurata siirtyvää työpaik- kokonaisselvityksen valtion toimintojen
15294: kaansa. Mitään selvitystä tai toimenpidesuun- hajauttamisesta ja että ennen tämän ko-
15295: nitelmaa näin työttömiksi joutuvien henkilöi- konaisselvityksen valmistumista edus-
15296: den sijoittamisesta ei ole tehty, vaikka alan kunnalle ei anneta virastojen ja laitosten
15297: ammattiliitot ovat sitä useaan otteeseen vaati- siirtoesityksiä eikä ryhdytä aikaisemmin
15298: neet. päätettyjen siirtojen toteuttamiseen.
15299: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979 _
15300:
15301: Kaarina Suonio Paula Eenilä Pirjo Ala-Kapee
15302: Tellervo Koivisto Saara-Maria Paakkinen Pirkko Valtonen
15303: 390 1979 Vp;
15304:
15305: Toivomusaloite n:o 346.
15306:
15307:
15308: Surakka ym.: Haapamäen taajaman kehittämisestä.
15309:
15310: E d u s k u n n a 11 e.
15311: Haapamäen yhdyskunta on syntynyt rauta- mä uusi rataosuus omalta osaltaan on heiken-
15312: tien ja Haapamäen risteysaseman vaikutuk- tänyt Haapamäen ennestäänkin heikkoa tilan-
15313: sesta. Aina 1960-luvulle saakka oli Haapamäen netta, niin nyt on korkea aika ryhtyä laati-
15314: kehitys sekä risteysasemana että kyläyhteisönä maan suunnitelmia, joissa haapamäkeläisten
15315: täysin normaali. Kun eduskunta vuoden 1960 edut tulevat turvatuiksi.
15316: alussa päätti rakentaa radan välille Tampere- V aidonrautateiden suorittamien , toimenpi-
15317: Parkano-Seinäjoki ja Jämsänkoski-Jyväskylä, teiden johdosta Haapamäellä suoritettava kap·
15318: piti kaikille päätöksentekijöille olla selvää, että paletavaratyöskentely on vähentynyt huomatta-
15319: em. rataosien rakentaminen tulisi vaikuttamaan vasti. Haapamäestä on tullut jakelupiste. Oi-
15320: huomattavan heikentävästi Haapamäen kaikin- keudenmukaista olisi, että Haapamäestä muo-
15321: puoliseen kehitykseen. dostettaisiin aputerminaali, josta käsin hoidet-
15322: Toistaiseksi ei enempää valtiovallan taholta taisiin ympäristön liikenne. Haapamäeltä käsin
15323: kuin valtionrautateidenkään toimesta ole tehty tulisi ajaa edelleen autolinjat Ähtäriin, Mylly-
15324: mitään Haapamäen kehitykseen myönteisesti mäelle, Virroille ja Keuruulle sekä nutena lin-
15325: vaikuttavaa, vaikka nimenomaan valtiovallan jana Kolhoon. Lisäksi olisi tutkittava mah-
15326: omat toimenpiteet ovat Haapamäen kehityksen dollisuus ajaa Vilppulan ja Kolhon tavara Haa-
15327: suuntaa huomattavasti heikentäneet. pamäeltä käsin.
15328: Laissa alueellisen kehityksen edistämisestä Haapamäen kautta kulkevien henkilöjunien
15329: (451/75) säädetään, että tasapainoisen alueel- lukumäärä tulisi säilyttää riittävänä ja junat
15330: lisen kehityksen edistämiseksi on tuotannon pitäisi saada kulkemaan myös niin suunnitel-
15331: toimintaa tukemalla sekä yritysten sijoittumista tujen aikataulujen mukaan, että joustavasti pys-
15332: ja julkisia palveluja ohjaamalla valtion toimen- tyttäisiin käyttämään junia hyväksi. Liikenne-
15333: pitein pyrittävä tarkoituksenmukaisen aluejaon yhteyksien vähimmäismääränä olisi pidettävä
15334: puitteissa turvaamaan koko maassa tasapuolises- Suomenselän rautatieliikennetyöryhmän ehdo-
15335: ti kunkin alueen väestölle pysyvän työpaikan tuksia.
15336: saannin mahdollisuus, tulotason nousu ja tär- Haapamäen-Parin rataosuus olisi perus-
15337: keiden palvelujen saatavuus sekä muutoinkin parannettava ja muutettava raskaammalle kis-
15338: edistämään eri alueiden elinkeino- ja yhdys- kotukselle. Näin voitaisiin rataosuutta käyttää
15339: kuntarakenteen tasapainoista kehitystä. On oi- hyväksi paremmin.
15340: keus edellyttää, että edellä mainitun lain mu- Haapamäellä olevia valmiita työtiloja olisi
15341: kaiset toimenpiteeet myönteisessä mielessä koh- käytettävä tehokkaasti ja siirrettävä sinne sopi-
15342: distuvat myös Haapamäkeen ja siellä asuviin via uusia työmuotoja, jotka synnyttävät uusia
15343: kansalaisiin. työpaikkoja jo nyt menetettyjen työpaikkojen
15344: Vuonna 1950 Haapamäellä oli valtionrauta- tilalle.
15345: teiden palveluksessa 670-680 henkeä, nyt Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15346: 280 ja jos nykyisenlaatuinen kehitys saa jat- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15347: kua, niin pian alle 200 henkeä. Tämä mer- muksen,
15348: kitsisi esimerkiksi Jyväskylän kokoisessa kau- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
15349: pungissa noin 15 000 työpaikan menetystä. menpiteisiin estääkseen Haapamäen tyh-
15350: Jämsänkosken-Jyväskylän rata avattiin ta- jentymisen luomalla siellä menetettyjen
15351: varaliikenteelle vuoden 1977 aikana ja hen- työpaikkojen tilalle uusia, ihmisille toi-
15352: kilöliikenteelle vuoden 1978 aikana. Koska tä- meentulon takaavia työpaikkoja.
15353: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
15354:
15355: Juhani Surakka M. Jaatinen Paavo Vesterinen
15356: Jouko Tuovinen Mauri Pekkarinen Pentti Lahti-Nuuttila
15357: Jermu Laine Helena Pesola Inger Hirvelä
15358: Sakari Knuuttila
15359: 1979 vp. 391
15360:
15361: Toivomusaloite n:o 347.
15362:
15363:
15364:
15365:
15366: Sutinen ym.: Huvitilaisuuksien leimaveron alentamisesta.
15367:
15368:
15369: E d u s k u n n a II e.
15370:
15371: Vuosikymmenien ajan ovat eri aatteelliset tanssien orkestereiden ottaessa monien tuhan-
15372: järjestöt pitäneet huvitilaisuuksia järjestöjensä sien markkojen palkkiot illalta.
15373: t01mmnan rahoittamiseksi. Tanssien tuloilla Tyyppiesimerkkinä todettakoon seuraava
15374: nuorisoseurat, työväenyhdistykset, urheiluseu- erään tanssien järjestäjän .taloudellinen tulos:
15375: rat, maamiesseurat ym. järjestöt ovat tasapai- pääsylipputulot 3 000 mk (300 lippua a 10
15376: nottaneet taloutensa. Nyt aivan viime vuosina mk). Menot: huvivero 900 mk, Teoston maksu
15377: varsinkin maaseudulla, josta väestö on siirtynyt 60 mk, yhtyeen palkkio 2 500 mk, palkat 400
15378: runsain määrin asutuskeskuksiin, on tanssien mk, vuokra ja siivous 400 mk, mainonta 400
15379: pito käynyt käytännöllisesti katsoen kannatta- mk, huvilupa 30 mk. Menot yhteensä 4 690
15380: mattomaksi korkean huviveron vuoksi. Esimer- mk, joten järjestäjän tappio 1 690 mk.
15381: kiksi Pohjois-Karjalassa on monia pitäjiä kä- Maaseudun huv1tilaisuuksien saamiseksi pa-
15382: sittäviä maakunnan osia, joissa ei ole yksiäkään remmin kannattaviksi olisi huvitilaisuuksille
15383: tansseja. määrättävän leimaveron tasoa alennettava ja
15384: 25-30 prosentin huviveto on tehnyt toimin- määrättävä vero tilaisuuden puhtaasta tuotosta
15385: nan kann31ttamattomaksi. Kaikkinainen toiminta eikä myytyjen pääsylippujen perusteella kuten
15386: lamaantuu varsinkin sivukylillä ja seuratalot nyt tapahtuu.
15387: rappeutuvat hoidon puutteessa. · Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15388: Huvivetoa alentamalla ja uudistamalla voitai- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15389: siin tilaisuuksien kannattavuutta oleellisesti pa- muksen,
15390: rantaa. Nykyään joutuu nuoriso viikonloppui-
15391: sin maaseudulla ajamaan jopa satoja kilometre- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15392: jä huvitilaisuuksiin, mikä on kohtuutonta. Toi- huvitilaisuuksien leimaveron alentami-
15393: saalta kun kylä- ja pitäjäkohtaisia tansseja ei seksi ja veron määräämiseksi tilaisuuden
15394: saada kannattaviksi, eivät myöskään pienet har- puhtaasta tuotosta.
15395: rastelijayhtyeet saa tilaisuutta esiintyä Suur-
15396: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
15397:
15398: Lea Sutinen Matti Maijala Jouko Tuovinen
15399: Mauri Vänskä Lauri Palmunen P. Puhakka
15400: Hannele Pokka Heimo Linna Matti Puhakka
15401: Mikko Jokela Markku Kauppinen Hannu Tenhiälä
15402: 392 1979 vp.
15403:
15404: Toivomusaloite n:o 348.
15405:
15406:
15407:
15408:
15409: Sutinen ym.: Polvijärven ja Rääkkylän saattamisesta lisätuki-
15410: alueiksi.
15411:
15412:
15413: E d u s kun n a 11 e.
15414:
15415: Aluepoliittisten lakien mukaiseen lisätuki- tulotasoon ja veroäyrikertymiin nähden koko
15416: alueeseen kuuluvat valtioneuvoston päätöksen maan heikoimpia. Tästä syystä kuntien mah-
15417: perusteella Pohjois-Karjalan kunnista Ilomantsi, dollisuudet elin..keinoelämän tukemiseen ovat
15418: Kiihtelysvaara, Tuupovaara, Juuka ja Valtimo. vähäiset ja työttömyyden kasvun myötä vähen-
15419: Maakunnan talous- ja elinkeinopoliittinen ti- tyvät entisestään. Työttömyysluvut ovat olleet
15420: lanne on kehittynyt muidenkin taloudellisesti korkeita Polvijärvellä ja Rääkkylässä; erityisen
15421: heikompien kuntien kohdalla ripeitä elvytys- vaikea on nuorisotyöttömyys, joka on maan
15422: .toimenpiteitä välttämättä kaipaavaan suuntaan. suurimpia.
15423: Tällaisia kuntia Pohjois-Karjalassa ova:t jo lisä- Juuri heikompien kuntien kohtalona on ollut
15424: tukialueiksi päässeiden lisäksi Polvijärvi ja saada velkavaroin rakennettuihin teollisuusti-
15425: Rääkkylä. loihin niin heikkoja yrityksiä, että ne ovat
15426: Näiden kuntien talous on edelleen miltei kaatuneet ensimmäisiin vastoinkäymisiin. Kiis-
15427: yksinomaan maa- ja metsätalouden varassa. taton tosiasia on, että kuntien aktiivisuudesta
15428: Ammatissa toimivasta väestöstä työskentelee huolimatta ensimmäisen vyöhykkeen edut eivät
15429: maa- ja metsätaloudessa noin 50-60 % ja riitä yritystoiminnan kehittämiseen näissä kun-
15430: teollisuudessa vain 2-5 %. Yksipuolinen elin- nissa, joissa kuitenkin kuntalaisten tarvitsemat
15431: keinorakenne ja väestön vähätuloisuus aiheutta- palvelut on onnistuttu sarunaan lähes vauraim-
15432: vat suuria vaikeuksia koko seudun talouteen. pien kuntien tasolle.
15433: Ensimmäisen vyöhykkeen edut eivät ole riittä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15434: neet talouselämän monipuolistamiseen ja me- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15435: nestyvän teollisen toiminnan saamiseen näihin muksen,
15436: kuntiin. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15437: Polvijärven ja Rääkkylän osalta on suuri Polvijärven ja Rääkkylän kuntien liittä-
15438: haittatekijä rautatien puuttuminen. Rääkkylä miseksi aluepoliittisen lainsäädännön
15439: ja Polvijärvi sijaitsevat myös valtatieverkon ul- mukaiseen lisätukialueeseen.
15440: kopuolella. Mainitut kunnat ovat asukkaittensa
15441: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
15442:
15443: Lea Sutinen Mauri Vänskä P. Puhakka
15444: Markku Kauppinen Eino Poutiainen Matti Puhakka
15445: 1979 vp. 393
15446:
15447: Toivomusaloite n:o 349.
15448:
15449:
15450:
15451:
15452: Sutinen ym.: Haja-asutusalueiden vähittäiskaupan korkotuen
15453: ulottamisesta myös varsinaiseen toimintaan.
15454:
15455:
15456: E d u s k u n n a 11 e.
15457:
15458: Vuonna 1975 voimaan tullutta ja vuonna tustuesta annetun lain mukaisia kaupan korko-
15459: 1978 patannettua lakia haja-asutusalueiden vä- tukiluottoja annettavaksi riittävien varastojen
15460: hittäiskaupan rahoitustuesta voidaan pitää ylläpitämiseen ym. toimintaan.
15461: myönteisen kehityksen merkkinä ja eduskun- Nykyisen lain voimassaolon päättyessä kulu-
15462: nan pyrkimyksenä turvata syrjäisten alueiden vana vuonna on uusi laki haja-asutusalueiden
15463: kauppapalveluita. vähittäiskaupan rahoitustuesta voitava säätää
15464: Rahoitusjärjestelmä kohdentuu kuitenkin sellaiseksi, että se pystyy nykyistä paremmin
15465: vain kiinteiden myymälöiden investointeihin turvaamaan haja-asutusalueiden kauppojen tar-
15466: sekä myymäläautojen hankintaan. Kaikkein on- peet ja olemassaolon.
15467: gelmallisimmilla syrjäalueilla ei kuitenkaan ole Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
15468: niinkään investointitarvetta kuin on pääomatar- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15469: vetta ja suoranaisen toimintatuen tarvetta.
15470: Pääomapula on monin paikoin suuri. Korkea- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15471: korkoisilla lainoilla ei ole mahdollisuutta pitää haja-asutusalueiden vähittäiskaupan pää-
15472: esim. syrjäkylien kauppojen varastoja lähimain- omapulan helpottamiseksi siten, että
15473: kaan kilpailukelpoisina taajamien suurmyymä- korkotukea saataisiin investointien lisäk-
15474: löiden kanssa. Ensiarvoisen tärkeää onkin saa- si myös varsinaiseen toimintaan.
15475: da haja-asutusalueiden vähittäiskaupan rahoi-
15476: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
15477:
15478: Lea Sutinen Mauri Vänskä P. Puhakka
15479: Markku Kauppinen Hannele Pokka Jouko Tuovinen
15480:
15481:
15482:
15483:
15484: 50 0879005811
15485: 394 1979 vp.
15486:
15487: Toivomusaloite n:o .350.
15488:
15489:
15490:
15491:
15492: Sutinen ym.: Liikevaihtoveron palauttamisesta syrjäisten seutu-
15493: jen haja-asutusalueiden pienkaupoille.
15494:
15495:
15496: Ed u s kun n a 11 e.
15497:
15498: Elinkeinorakenteen muutos on johtanut väes- nettävät kyläläiset inhimillisen toistensa tapaa-
15499: tön siirtymiseen sivukylistä taajamiin. Kaupan mispaikan, varsinkin kun koulu on jo useim-
15500: nopean rakennemuutoksen haitalliset piirteet on miten sulkenut ovensa.
15501: koettu erittäin raskaina maamme syrjäisten seu- Huhtikuun 1 päivänä 1975 voimaan tullut
15502: tujen haja-asutusalueilla. Juuri haja-asutusaluei- ja vuonna 1978 parannettu laki haja-asutus-
15503: den myymälöiden toimintaedellytykset kysyn- alueiden vähittäiskaupan rahoitustuesta perus-
15504: nän vähenemisen myötä ovat heikentyneet uh- tui kauppa- ja teollisuusministeriön v. 197.3
15505: kaavasti. Vastaavasti taas taajamien suurmyymä- asettaman lähikauppatoimikunnan tekemiin esi-
15506: löiden toimintamahdollisuudet ovat parantu- tyksiin. Lakihan mahdollistaa sekä korkotuen
15507: neet. Kaupanteko myymäläautoista ei ole osoit- että investointiavustusten saamisen lain lähem-
15508: tautunut varmaksi kauppapalveluiden antajaksi min määrittelemin perustein.
15509: varsinkaan jatkuvuutta ajatellen. Autojen van- Vaitiovallan antamaa tukea on pidettävä
15510: hetessa kannattavuus heikkenee. Jatkuvasti ko- myönteisen kehityksen merkkinä. Siitä huoli-
15511: honneet polttoaine-, korjaus-, varaosa- yms. kus- matta laki haja-asutusalueiden vähittäiskaupan
15512: tannukset ovat asettaneet myymäläautojen yllä- rahoitustuesta ei näy pystyvän riittävästi tur-
15513: pitäjät harkitsemaan kannattamattomien palve- vaamaan vaikeimpien alueiden kauppapalve-
15514: luiden lopettamista. luita. Lisäksi monimutkainen hakemusmenettely
15515: Kaupan kannattamista ovat heikentäneet li- ja itsenäisiin yrittäjiin tukiaisleimaa lyövä avun-
15516: säksi palkka- ja sosiaalikustannusten voimakas antamismuoto ovat aiheuttaneet kauppiaiden
15517: kasvu erikoisesti juuri pienten kauppojen koh- keskuudessa arvostelua.
15518: dalla. Samaa suuntausta on ollut edesauttamas- On myös huomioitava se, ettei syrjäisillä
15519: sa terveydenhuoltomääräysten tiukka sovelta- seuduilla ole niinkään paljon investointitarvetta
15520: minen ilman terveen järjen käyttämistä. Lisäksi kuin on toimintaedellytysten turvaamistarvetta.
15521: syrjäisillä seuduilla myös yleisten kulkuneuvo- Kiinteille myymälöille suoranaisen toiminta-
15522: jen vähennettyä palveluksiaan on omien autojen tuen aikaansaaminen on syrjäisten seutujen
15523: pitämisen tarve kasvanut. Nämä puolestaan te- kauppapalveluiden säilymisen ehdoton edelly-
15524: kevät mahdolliseksi ostamisen taajamien super- tys. Yhtenä yksinkertaisena ja helposti toteu-
15525: marketeista lisäten oman kylän kaupan toimeen- tettavana tukena pidetään vähittäiskaupan mak-
15526: tulovaikeuksia. On myös huomioitava, että syr- saman liikevaihtoveron palauttamista tietyn
15527: jäkylissä asuvilla eläkeläisillä ja muilla pienitu- vuosimyynnin rajaan saakka.
15528: loisilla ei ole tarpeesta huolimatta varaa oman Vähittäiskaupan maksaman liikevaihtoveron
15529: auton pitämiseen. Jatkuvasti kohonnut poltto- palauttaminen pienkaupoille parantaisi huomat-
15530: aineen hinta koetaan raskaana juuri pitkämat- tavasti näiden kannattavuutta. Se olisi terve-
15531: kaisilla alueilla, joissa autoja tarvitaan, mutta tullut apu juuri haja-asutusalueiden kaupoille,
15532: joissa niiden ylläpitäminen alkaa käydä taloudel- jotka useimmiten ovat perheyrityksiä ja joiden
15533: lisesti ylivoimaiseksi. On syytä huomioida se- edes jonkinlainen kannattavuus ja kylässä pysy-
15534: kin, että vähävaraisimmilla ei ole pakastimia minen perustuu pitkiin työpäiviin, lomapäivät-
15535: eikä jääkaappeja, kun sähkökin usein puuttuu. tömiin viikkoihin ja lomakuukaudettomaan työ-
15536: Taajamissa olevia edullisia ostotarjouksia ei täs- vuoteen.
15537: täkään syystä voida käyttää hyväksi. Lisäksi Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
15538: syrjäkylissä kaupan lopettaessa toimintansa me- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15539: Toivomusaloi,te n:o 350 395
15540:
15541: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin jen haja-asutusalueella toimiville pien.
15542: vähittäiskaupan maksaman liikevaihto- kaupoille.
15543: veron palauttamiseksi syrjäisten Seutu-
15544: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
15545:
15546: Lea·· Sutinen Mauri Vänskä Pauli Puhakka
15547: Markku Kauppinen Hannele Pokka Jouko Tuovinen
15548: 396 1979 vp.
15549:
15550: Toivomaaloite n:o 3.Sl.
15551:
15552:
15553:
15554:
15555: Sutinen ym.: Valtion virastotalon laajentamisesta Nurmeksessa.
15556:
15557:
15558: E d u s k u n n a 11 e.
15559:
15560: Nurmeksen kaupungin toimesta on vuoden Alustavasti on suunniteltu, että nykyisen
15561: 1976 aikana selvitetty Nurmeksess·a toimivien virastotalon laajennukseen tulisivat posti- ja
15562: ja toimintansa mahdollisesti aloittavien valtion lennätinkonttori, puhelinpiiri ja verovirasto
15563: eri piiri- ja paikallishallintoviranomaisten tilan- sekä metsähallinto. Uuteen virastotaloon sijoit-
15564: tarvetta. tuisivat poliisi, tuomiokunta, työvoimapiiri sekä
15565: Jo nykyisellään monien viranomaisten toi- maa:nmittaus.toimisto.
15566: mintaa rajoittavat puutteelliset toimitilat. Tilo- Viranomaisilta saatujen tietojen mukaan aJ.us-
15567: jen riittämättömyys ja epätarkoitu:ksenmukai- .tava tilantarve on varsinaiset toimitilat, ope-
15568: suus on toiminnan ja palvelusten kehittämisen tus- ja kokous,tilat sekä sosiaali- ja varastotilat
15569: ja laajentamisen esteenä. yhteenlaskettuna n. 3 000 m2, mikä jakautuu
15570: Erityisesti tuomiokunnan siirtyessä kokonais- seuraavasti:
15571: palkkausjärjestelmään välitön lisähenkilökunnan - maanmittaustoimisto 300 m2
15572: tarve on 5-6 uutta virkailijaa. Tämän joh- - posti- ja lennätinkonttori 360 m2
15573: dosta tuomiokunnan nykyiset tilat käyvät ah- - metsähallinto 63 m2
15574: .taiksi ja riittämättömiksi. Lisäksi käräjätilat - Pielisjärven tuomiokunta 580 m2
15575: ovat nykyisin epätarkoituiksenmukaiset ja pie- - poliisi 500 m2
15576: net. - puhelinpiiri 500 m2
15577: Nykyisestä virastotalosta puuttuvat lainmu- - Joensuun työvoimapiiri 343 m2
15578: kaiset sosiaalitilat, tarpeelliset työsuojelu- ja - verovirasto 142 m2 •
15579: väestönsuojelutilat j.a työpaikkaruokailon tarvit- Nykyisin vallitsevan tilanteen parantamiseksi
15580: semaJt tilat. Edelleen keskitetylle siivoustoimel- ja palvelusten turvaamiseksi on valtion virasto-
15581: Je ei ole tiloja tällä hetkellä. talon laajentaminen ensisijainen ja kiireellinen
15582: Puhelinpiirin suunnitelmissa on rakentaa ny- tehtävä.
15583: kyiseen virastotaloon laitesuoja ( 600 m2) • Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15584: Tämän johdosta pidetään ensiarvoisen tärkeänä, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15585: että muut tarpeelliset toiminnat yhdistetään muksen,
15586: ko. hankkeeseen ja toisaalta esitetään kokonaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15587: uuden virastotalon rakentamista ,tilantarpeen valtion virastotalon laajennuksen raken-
15588: tyydyttämiseksi. nustöiden aloittamiseksi Nurmeksessa.
15589: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
15590:
15591: Lea Sutinen Mauri Vänskä P. Puhakka
15592: Markku Kauppinen Jouko Tuovinen
15593: 1979 vp. 397
15594:
15595: Toivomusaloite n:o 352.
15596:
15597:
15598:
15599:
15600: Säilynoja ym.: Luottamustehtävistä puolueille maksettavien mak-
15601: sujen saattamisesta vähennyskelpoisiksi verotuksessa.
15602:
15603:
15604: Ed u s k u n n a II e.
15605:
15606: Yleinen sääntö verotuksessa on, että tulon- nössä saa mitään hyvitystä niistä kustannuksis-
15607: hankinnasta aiheutuneet kustannukset voidaan ,ta ja siitä panoksesta, minkä hän yhteiskun-
15608: vähentää. Tästä säännöstä on kuitenkin yksi nalle antaa.
15609: merkittävä poikkeus, nimittäin se, ettei kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15610: nallisista ja muista julkisista luottamustehtävis- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15611: tä maksettavasta palkkiosta puolueen pidättä- muksen,
15612: mää pakollista maksua, "veroa puolueelle", ole
15613: .tähän asti haluttu rinnastaa tulonhankinnasta että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
15614: aiheutuneisiin menoihin. Luottamustehtävän pi- tyksen, ;r-lla luottamustehtävästä puo-
15615: täminen kuitenkin useimmiten edellyttää tällai- lueelle maksettava pakollinen maksu
15616: sen maksun maksamista. Tilanne on johtanut katsottaisiin tulonhankinnasta aiheutu-
15617: siihen, ettei luottamustehtävää hoitava käytän- neeksi veroksi verotusta suoritettaessa.
15618: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
15619:
15620: Vappu Säilynoja Heli Astala Mikko Ekorre
15621: Anna-Liisa Hyvönen Inger Hirvelä
15622: 398 1979 vp.
15623:
15624: Toivomusaloite n:o 3.53.
15625:
15626:
15627:
15628:
15629: Söderman ym.: Valmet Oy:n Loimaan tehtaan kehittämisestä.
15630:
15631:
15632: Ed u s kun n a 11 e.
15633:
15634: Loimaan talousalueen kehitysongelmat ovat maan tehtaan jo pitkään vireillä olleita laajen-
15635: yleisesti tunnustettuja ja ne on mm. hyväksytty tamishankkeita. Tehtaan tuotanto on painottu-
15636: eräiden aluepoliittisten toimenpiteiden - tuki- nut voimakkaan kehittelytyön alaisina olevien
15637: aluepäätökset ja teollisuuskylähanke - perus- kotilämpöjärjestelmien valmistamiseen, ja ener-
15638: taksi. Loimaan seudun alikehittyneisyyden giapoliittisista syistä tämän alan kehittämis-
15639: taustan ovat muodostaneet voimakas väestö- edellytysten parantamisella on myös huomattava
15640: bto ja työpaikkojen väheneminen. Ongelmana kansantaloudellinen merkitys.
15641: on ollut ennen muuta se, ettei alueelle ole Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
15642: saatu riittävästi teollisia työpaikkoja, joihin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15643: maataloudesta vapautunut väki olisi voinut si- muksen,
15644: joittua. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
15645: Vaitiovallalla on mahdollisuus edesauttaa menpiteisiin Valmet Oy:n Loimaan teh-
15646: Loimaan alueen teollisten työpaikkojen nopeaa taan tuotannon kehittämiseksi ia laaien-
15647: lisäämistä vauhdittamalla Valmet Oy:n Loi- tamiseksi.
15648: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
15649:
15650: Jacob Söderman Arto Lampinen Anna-Liisa Jokinen
15651: Paula Eenilä Reino Breilin
15652: 1979 vp. 399
15653:
15654: Toivomusaloite n:o 354.
15655:
15656:
15657:
15658:
15659: Söderman ym.: Loimaan kaupungin saattamisesta kehitysalueiden
15660: ulkopuoliseksi tukialueeksi.
15661:
15662:
15663: E d u s k u n n a II e.
15664:
15665: Loimaan talousalueen alikehittyneisyys on ainoastaan runsaalla tuhannella hengellä; 1970-
15666: yleisesti tunnustettu tosiasia, ja seudun kunnista luvun jälkipuoliskolla on kaupunginkin asukas-
15667: Alastaro, Loimaan kunta, Mellilä, Oripää, Pun- määrä jopa vähentynyt. Loimaan seudun työ-
15668: kalaidun, Vampula, Yläne ja Ypäjä on jo ni- paikat vähenivät vuosina 1960-75 n.
15669: metty kehitysalueiden ulkopuolisiksi tukialueik- 3 300:lla, ja seudun työllisyystilanne on jat-
15670: si. Sen sijaan alueen keskus Loimaan kaupunki kuvasti ollut vaikea.
15671: ei ole päässyt osalliseksi tukialue-eduista. Näin Loimaan alueen kehittämisessä olisi erityinen
15672: on Loimaan seudun kehittämisedellytysten pa- paino pantava riittävän vahvan keskuksen luo-
15673: rantaminen jäänyt ratkaisevalta osaltaan aukol- miseen teollisia työpaikkoja lisäämällä. Tässä
15674: liseksi, samalla kun alueen kunnat on asetettu tarkoituksessa liikkeelle lähteneestä Loimaan
15675: keskenään eriarvoiseen asemaan. teollisuuskylähankkeesta saatava hyöty ja ke-
15676: Loimaan seudun vaikeimpana kehitysedelly- hityssysäys on vaarassa jäädä liian vähäiseksi,
15677: tysten puutteena on nähtävä nimenomaan se, ellei myös Loimaan kaupunki pääse osalliseksi
15678: ettei alueen keskukseen ole kehittynyt riittä- tukialue-eduista.
15679: västi teollisia työpaikkoja, joihin maataloudes- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
15680: ta vapautunut työvoima olisi voinut sijoittua nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15681: ja jotka olisivat edesauttaneet myös palvelu- muksen,
15682: elinkeinojen voimistamista. Loimaan koko ta-
15683: lousalue menetti vuosina 1950-1977 väestös- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15684: tään 27 % eli n. 14 000 asukasta, kun samaan Loimaan kaupungin saattamiseksi kehi·
15685: aikaan Loimaan kaupungin väkiluku kasvoi tysalueiden ulkopuoliseksi tukialueeksi.
15686: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
15687:
15688: Jacob Söderman Anna-Liisa Jokinen
15689: Ensio Laine Reino Breilin
15690: 400 1979 vp.
15691:
15692: Toivomusaloite n:o 355.
15693:
15694:
15695:
15696:
15697: Tennilä ym.: Valtionyhtiölain aikaansaamisesta.
15698:
15699:
15700: Ed u s k u n n a 11 e.
15701:
15702: Julkisen vallan omistamilla tuotantolaitok- teissään yleiseen osakeyhtiölakiin. Ei ole ole-
15703: silla on Suomen teollisuudessa varsin huomat- massa mitään valtion yritystoimintaa koskevaa
15704: tava merkitys. Niiden osuus koko maamme teol- erityislakia, jossa lainsäädännöllisesti määritel-
15705: lisuuden jalostusarvosta on noin neljännes ja täisiin puitteet valtionyhtiöiden tehokkaalle
15706: henkilökunta vajaa kuudennes koko teollisuu- kansanvaltaiselle valvonnalle.
15707: den henkilökunnasta. Vuonna 1973 valtion teol- Vaidonyhtiöiden toimintaa demokratisoimal-
15708: lisuusyhtiöiden liikevaihto ylitti 7 miljardia la, saattamalla ne tehokkaasti eduskunnan val-
15709: markkaa. vontaan ja samalla laajentamalla voimakkaasti
15710: Valtion omistuksesta huolimatta valtionyh- yritysten toimintaa sekä kohdistamalla sitä myös
15711: tiöt ovat olennainen osa suomalaista kapitalis- yksityisen pääoman varsinaisille toiminta-alueil-
15712: mia. Valtionyhtiöt kuuluvat jäseninä työnantaja- le, voidaan merkittävästi tasapainottaa kansan-
15713: liittoihin ja muihin suuryhtymien hallitsemiin taloutemme kehitystä, kansanvaltaistaa talou-
15714: järjestöihin. Työnantaja- ja muiden suurpääoman dellista päätöksentekoa ja kohentaa työtäteke-
15715: hallitsemien järjestöjen holhous tuntuu monella vien asemaa. Erityisesti on korostettava edus-
15716: kielteisellä tavalla valtiojohtoisten yhtiöiden toi- kunnan vallan lisäämistä valtionyhtiöitä valvo-
15717: minnassa. Perustuotannossa toimiessaan ja tuot- vana elimenä. Yhtiöiden työntekijöille ja vir-
15718: taessaan raaka-aineita yksityisille suurfirmoille kailijoille on annettava mahdollisuus saada
15719: valtionyhtiöt ovat tavallaan suoranaista jatkoa ajoissa tieto kaikista tehdasta tai laitosta koske-
15720: valtion perinteelliselle toiminnalle, jolla luotiin vista ratkaisuista.
15721: mm. teollisuudelle välttämätön kuljetusverkos- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
15722: to. Valtionyhtiöitä veivoitetaan toimimaan ns. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15723: "terveiden liikeperiaatteiden" mukaan, mikä
15724: tarkoittaa kapitalistista voitontavoittelua. Erääs- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15725: sä suhteessa valtionyhtiöt usein poikkeavat näis- erityisen valtionyhtiölain aikaansaami-
15726: tä terveistä liikeperiaatteista: ne myyvät tuot- seksi, jossa eduskunnan valtaa valvovana
15727: teitaan halvalla yksityiselle pääomalle ja osta- elimenä lisätään ja jossa määritellään
15728: vat siltä vastaavasti kalliisti. suuntaviivat valtionyhtiöiden toiminta-
15729: Valtionyhtiöiden hallinto perustuu pääpiir- alueiden laajentamiseksi.
15730: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
15731:
15732: Esko-Juhani Tennilä Mikko Kuoppa P. Liedes
15733: Seppo Toiviainen M.-L. Salminen Marjatta Mattsson
15734: Irma Rosnell
15735: 1979 vp. 401
15736:
15737: Toivomusaloite n:o 356.
15738:
15739:
15740:
15741:
15742: Tennilä ym.: Outokumpu Oy:n Tornion jaloterästehtaan tuo-
15743: tannon lisäämisestä.
15744:
15745:
15746: Ed u s kun n a 11 e.
15747:
15748: Outokumpu Oy:n Tornion jaloterästehdas tuotannon laajentaminen merkitsee uusien py-
15749: aloitti tuotantonsa vuoden 1976 lopulla. Alku- syvien työpaikkojen saamista työttömyyden
15750: peräisen suunnitelman mukaan piti tuotannon ;pahasti runtelemaan maakuntaan. Jotta Outo-
15751: nousta täyttä kapasiteettia vastaavalle 50 000 kumpu Oy:n tavoite tuotannon kaksinkertais-
15752: .tonnin tasolle aikaisintaan vuonna 1980. Suun- ,tamisesta voi nopeasti toteutua, tarvitaan val-
15753: nitelmaa on kuitenkin voitu nopeuttaa niin, tiovallan mukanaoloa ja tukea, sillä tarvittavat
15754: että jo vuoden 1978 loppupuolella saavutettiin investoinnit vaativat luonnollisesti varsin pal-
15755: edellä mainittu tuotantot·aso. Vuoden 1978 tuo- jon rahaa.
15756: tantomäärä oli 44 000 tonnia. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
15757: Saatujen hyvien kokemusten perusteella taen eduskunnan hyväiksyttäväksi toivomuksen,
15758: on Outokumpu Oy ryhtynyt toimenpiteisiin
15759: jaloterästuotannon lisäämiseksi noin 60 000 että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15760: tonnin tasolle. Yhtiö on suunnitelmissaan va- Outokumpu Oy:n Tornion jaloterästeh-
15761: rautunut kuitenkin myös siihen, että tuotanto taan tuotannon kaksinkertaistamiseksi
15762: nostettaisiin kaksinkertaiseksi. uusien pysyvien työpaikkojen saami-
15763: On selvää, että Lapissa suhtaudutaan myön- seksi vaikealle työttömyysalueelle.
15764: teisesti Outokumpu Oy:n suunnitelmiin, sillä
15765: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
15766:
15767: Esko-Juhani IT'ennilä M.-L. Salminen Mikko Kuoppa
15768: P. Puhakka Sten Söderström
15769:
15770:
15771:
15772:
15773: 51 087900581L
15774: 402 1979 vp.
15775:
15776: Toivomusaloite n:o 357.
15777:
15778:
15779:
15780:
15781: Tennilä ym.: Veitsiluoto Osakeyhtiön Kemijärven tehtaan jalos-
15782: tusasteen nostamisesta.
15783:
15784:
15785: Ed u s kunnalle.
15786:
15787: Kemijärven selluloosatehtaan perustamisen minen on välttämätöntä jo sen vuoksi, että
15788: yhteydessä varauduttiin siihen, että myöhem- yleensäkin puunjalostusteollisuutemme jalostus-
15789: min jalostusastetta nostetaan. Tässä tarkoituk- astetta on pyrittävä nostamaan. Selluloosateh-
15790: sessa yritykselle on varattu rakennusmaata sekä taan jalostusasteen nostaminen Kemijärvellä on
15791: teollisuuslaitosten että henkilökunnan asunto- välttämätöntä myös aluepoliittisin perustein,
15792: jen lisärakentamista varten. Samoin on teolli- sillä Koillis-Lappi on erittäin vaikean työttö-
15793: suuslaitoksen suunnittelu ja rakentaminen to- myyden aluetta. Pysyvien työpaikkojen aikaan-
15794: teutettu siten, että laitoksen laajentaminen ön saaminen alueelle . on ainoa kestävä perusta
15795: mahdollista. aluetta kehitettäessä.
15796: Kemijärvi Oy:n tultua v: 1968 fuusioiduksi Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
15797: Veitsiluoto Oy:öön raukesivat ne suunnitelmat, kunnan hyväksyHäväksi toivomuksen,
15798: joita Kemijärvi Oy:n piirissä oli tehty yrityk-
15799: sen laajentamiseksi. Veitsiluoto Oy ei ole tois- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
15800: taiseksi ryhtynyt toimenpiteisiin jalostusasteen menpiteisiin Veitsiluoto Osakeyhtiön
15801: nostamiseksi ja siksi hallituksen on nyt välit- Kemijärven tehtaan jalostusasteen nos-
15802: tömästi tai-tuttava asiaan. Jalostusasteen nosta- tamiseksi.
15803: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
15804:
15805: Esko-Juhani Tennilä Seppo Toiviainen Irma Rosnell
15806: M.-L. Salminen Mikko Kuoppa Marjatta Mattsson
15807: P. Liedes
15808: 1979 vp. 403
15809:
15810: Toivomusaloite n:o .358.
15811:
15812:
15813:
15814:
15815: Tennilä ym.: Sodankylän Koitelaisen alueen ktomiesiintymän
15816: hyväksikäytöstä.
15817:
15818:
15819: Eduskunnalle.
15820:
15821: Sodankylän kunta on ollut jo pitkään suur- rittavat laskelmia vain hyvin ahtain liiketalou-
15822: työttömyyden aluetta. Työttömyydestä on dellisin perustein.
15823: aiheutunut laajaa muuttoliikettä, joka on kuih- Kromiesiintymän hyötykäyttöön oton lisäksi
15824: duttanut pahoin monia kyliä. on tarpeen myös malminetsinnän voimakas
15825: Jotta tilanne Sodankylän kunnassa saadaan tehostaminen. Lapin etujen mukaista on laajen-
15826: paremmaksi, valtion tulee ryhtyä heti päättä- taa tältäkin osin Suomen ja Neuvostoliiton yh-
15827: väisiin toimenp1teisiin uusien pysyvien työpaik- teistyötä, sillä malminetsintämenetelmät ovat
15828: kojen saamiseksi kuntaan. Erään mahdollisuu- Neuvostoliitossa erittäin pitkälle kehitettyjä.
15829: den tähän antaakin kaivostoiminnan aloittami- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
15830: nen, sillä Lokan altaan eteläpuolelta on löyty- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15831: nyt usean neliökilometrin laajuinen kromiesiin-
15832: tymä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15833: Valtion on varmistettava tämän esiintymän Sodankylän kunnassa Lokan altaan ete-
15834: hyötyikäyttöön tulo. Jos asia jää pelkästään läpuolella sijaitsevan Koitelaisen alueen
15835: kaivosyhtiöiden selvittelyjen varaan, on pelät- kromiesiintymän hyväksikäytön järjestä-
15836: tävissä kielteinen päätös. Kaivosyhtiöthän suo- miseksi.
15837: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
15838:
15839: Esko-Juhani Tennilä M.-L. Salminen Mikko Kuoppa
15840: P. Puhakka Sten Söderström
15841: 404 1979 vp.
15842:
15843: Toivomusaloite n:o 359.
15844:
15845:
15846:
15847:
15848: Tennilä ym.: Pahtavuoman kuparikaivoksen toiminnan aloitta-
15849: misesta.
15850:
15851:
15852: E d u s k u n n a 11 e.
15853: Outokumpu Oy on suorittanut Kittilän ja minta on aloitettava välittömästi ottaen huo-
15854: Muonion rajan lähellä sijaitsevalla Pahtavuo- mioon kansantaloudelliset ja aluepoliittiset sei-
15855: man alueella malmitutkimuksia noin kuuden kat. Jollei Pahtavuoman tapaisia hankkeita to-
15856: vuoden ajan. Tutkimukset osoittavat alueelta teuteta, Lapin kehittäminen ei voi onnistua,
15857: löytyvän kuparia ja muita malmeja. vaan maakunnasta alkaa jälleen laaja muutto-
15858: Lapin asukkaat ovat asettaneet Sokiin ohella liike erityisesti Ruotsiin.
15859: suuria toiveita myös Pahtavuomaan. Kuparikai- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
15860: voksen avaaminen olisikin luomassa kestävää kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15861: perustaa Kittilän ja Muonion kuntien ja koko
15862: maakunnankin kehittämiselle. Siksi kaivoksen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15863: avaamista ei saa siirtää ahtaiden liiketaloudel- Pahtavuoman kuparikaivoksen toimin-
15864: listen laskelmien perusteella, vaan kaivostoi- nan aloittamiseksi.
15865: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
15866:
15867: Esko-Juhani Tennilä Seppo Toiviainen P. Liedes
15868: M.-L. Salminen Mikko Kuoppa Marjatta Mattsson
15869: Irma Rosnell
15870: 1979 vp. 405
15871:
15872: Toivomusaloite n:o 360.
15873:
15874:
15875:
15876:
15877: Tennilä ym.: Sokiin kaivoksen avaamisesta.
15878:
15879:
15880: E d u s k u n n a 11 e.
15881:
15882: Lapin ihmiset ovat käyneet päättäväistä ryhtyä toimenpiteisiin rautatien rakentamisen
15883: kamppailua Sokiin kaivoksen puolesta. Vaikka osalta jne., mikä välittömästikin helpottaisi
15884: koerikastustoiminta onkin alkamassa, lopulli- työttömyyttä.
15885: nen päätös itse kaivoksen avaamisesta on kui- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
15886: tenkin edelleen tekemättä. Tämä aiheuttaa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15887: epävarmuutta niin Koillis-Lapissa kuin muual-
15888: lakin Lapissa. Tämän vuoksi hallituksen onkin että hallitus tekisi heti epävarmuuden
15889: heti tehtävä periaatepäätös siitä, että kaivos- poistavan periaatepäätöksen Sokiin kai-
15890: toiminta Soklissa tullaan aloittamaan. Periaate- voksen avaamisesta.
15891: päätöksen tekemisen jälkeen voitaisiin heti
15892: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
15893:
15894: Esko-Juhani Tennilä Seppo Toiviainen Irma Rosnell
15895: M.-L. Salminen Mikko Kuoppa P. Liedes
15896: Marjatta Mattsson
15897: 406 1979 vp.
15898:
15899: Toivomusaloite n:o 361.
15900:
15901:
15902:
15903:
15904: Tikka: Valtion virastotalon aikaansaamisesta Kuusankoskelle.
15905:
15906:
15907: E d u s k u n n a 11 e.
15908:
15909: Valtion virastotalon aikaansaaminen Kuusan- on tarpeellista kiireellisesti jo sen vuoksi, että
15910: koskelie on ollut esillä parinkymmenen vuoden alueen työllisyystilanne nimenomaan rakennus-
15911: ajan. Kaupungin nykyinen kehitys on tuonut alalla on huomattavan heikko.
15912: hankkeen entistä ajankohtaisemmaksi, samoin Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
15913: se, että valtion vuokraamien tilojen määrä kas- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15914: vaa Kuusankoskella koko ajan.
15915: Tätä nykyä toimivat kaikki valtion virastot että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
15916: poliisilaitosta lukuunottamatta vuokratiloissa ja menpiteisiin valtion virastotalon suun-
15917: näiden tilojen kunto on monessa tapauksessa nittelun aloittamiseksi ja rakennustöi-
15918: melko epätyydyttävä. den välittömäksi alkamiseksi Kuusan-
15919: Virastotalon suunnittelutöiden aloittaminen koskella.
15920: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
15921:
15922: Seppo Tikka
15923: 1979 vp. 407
15924:
15925: Toivomusaloite n:o .362.
15926:
15927:
15928:
15929:
15930: Toiviainen ym.: Valtion yksityisille yrityksille myöntämän tuen
15931: sitomisesta erinäisiin toimenpiteisiin.
15932:
15933:
15934: Ed u s k u n n a 11 e.
15935:
15936: Yksityisten yritysten valtiolta saama suora tänä vuonna myönnetty avustuksia kolmen au-
15937: tuki ja erilaiset avustukset ovat lisääntyneet tolautan rakentamiseen 37 milj. mk. Tukea on
15938: tuntuvasti 1970-luvun aikana. Esim. valtion perusteltu työllisyyssyillä. Kuitenkin mainitut
15939: rahoitusavustus oli vuonna 1971 63 milj. mk kaksi yritystä ovat vähentäneet metallialan tuo-
15940: ( 0,5 % budjetista), mutta vuonna 1976 jo tantolaitoksistaan vuoden 1976 marraskuusta
15941: 1 037 milj. mk (3,5% budjetista). Kuluneina vuoden 1978 marraskuuhun työvoimaansa tun-
15942: laman ja kriisin vuosina tuki on entisestäänkin tuvasti: Wärtsilä 1 936 henkeä ja Rauma-Re-
15943: lisääntynyt. pola 1 043 henkeä.
15944: Suuri osa tästä yrityksille myönnetystä tues- Vastikkeeton tuki ohjautuu keskeiseltä osin
15945: ta on sellaista, ettei yrityksen tarvitse maksaa voittoihin ja rationalisointi-investointeihin,
15946: sitä takaisin. Ns. Terako-mietinnön (komitean- minkä seurauksena työttömyys jopa pahenee.
15947: mietintö 1978: 48, liite 10) mukaan myönnet- Kaikesta valtion yrityksille myöntämästä tuesta
15948: tiin yrityksille vuonna 1977 korkotukea 117 erittäin vähäiseen osaan on liitetty työllistämis-
15949: milj. mk, takuukorvauksia sekä takaustappioita velvoite. Vaitiovallalla ei tätä nykyä myöskään
15950: 384 milj. mk ja muita avustuksia yhteensä ole riittäviä mahdollisuuksia valvoa tukea saa-
15951: 260 milj. mk, mikä oli yhteensä 17,5% kai- vien yritysten toimintaa eikä edes mahdollisia
15952: kesta yrityksille vuonna 1977 myönnetystä väärinkäytöksiä.
15953: tuesta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15954: Tuen ja avustusten suuruutta on perusteltu nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15955: työvoimapoliittisilla syillä. Käytännössä toimen- muksen,
15956: piteet eivät kuitenkaan ole kohdistuneet siten, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
15957: että työttömyys helpottuisi. miin yksityisille yrityksille suunnatun
15958: Suurin osa yritystuesta on mennyt pääoma- tuen ja avustusten ehtojen muuttamisek-
15959: vaitaisille suuryrityksille, monopoleille. Pelkäs- si siten, että myöntämisen ehdoksi ase-
15960: tään sellaiset suuret metallialan yritykset kuten tetaan kielto työntekijöiden määrän vä-
15961: Wärtsilä ja Rauma-Repola ovat vuosina 1973- hentämisestä ja että tukea ja avustuk-
15962: 77 saaneet ns. K-takuina valtiolta lähes 800 sia vastaava osa yrityksen osakkeista
15963: milj. mk; edelleen Wärtsilälie on viime ja siirretään valtion omistukseen.
15964: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
15965:
15966: Seppo ifoiviainen Mikko Kuoppa
15967: P. Puhakka P. Liedes
15968: 408 1979 vp.
15969:
15970: Toivomusaloite n:o 363.
15971:
15972:
15973:
15974:
15975: Toiviainen ym.: Tasapuolisuuden ja oikeudenmukaisuuden nou-
15976: dattamisesta sanomalehtien kuljetus- ja jakeluavustusten
15977: jaossa.
15978:
15979:
15980: E d u s k u n n a II e.
15981:
15982: Valtion tulo- ja menoarvioon on otettu vuo- 95 000 mk, kun jaettava summa kokonaisuu-
15983: des•ta 1971 alkaen määräraha sanomalehtien dessa oli 44 milj. mk.
15984: kuljetus- ja jakeluavustuksiin. Määräraha on Tiedonantajalie myönnetty osuus ei tieten-
15985: vuosittain suurentunut, samalla kun sen käyt- kään ole missään realistisessa suhteessa lehden
15986: tötarkoitusta on laajennettu. kuljetus- j•a jakelukustannuksiin. Kysymys on
15987: Päätöksen määrärahan jaosta tekee valtio- ilmiselvästä syrjinnästä.
15988: neuvosto. V·aroista on vuositltain päässyt osalli- Tiedonantaja-lehti on Suomen Kommunisti-
15989: seksi puolisensataa sanomalehteä. sen Puolueen kahdeksan piirijärjestön ja lukui-
15990: Tämä määräraha ei ole suinkaan ainoa leh- sien muiden työväenjärjestöjen ja demokraattis-
15991: distötukeen käytettävä valtion avustus. Esim. ten yhdistysten äänenkannattaja. Se edustaa
15992: vuodesta 197 4 on budjettiin otettu määräraha eduskunnassa olevien lukuisten kansanedusta-
15993: poliittisten puolueitten toimesta jaettavaan leh- jien poliittisia näkemyksiä.
15994: distötukeen. Muitakin tuen muotoja on käytös- Tiedonantaja-lehteen kohdistuvan valtion
15995: sä. Lisäksi varsinaisista puoluetukimäärärahoista tuen jaossa tapahtuvan syrjinnän laajuutta lisää
15996: käytetään merkittävä osa puolueitten sanoma- se, että lehti ei ole päässyt osalliseksi myöskään
15997: lehtien tukemiseen. puolueitten välityksellä jaettavista valtion va-
15998: Sanomalehtien kuljetus- ja jakeluavustusten roista.
15999: jako, jonka siis suorittaa valtioneuvosto sano- Lehden poliittinen edustavuus on kiistaton.
16000: malehtikohtaisesti, on jo pitempään aiheuttanut Sen taloudellinen asema on lisäksi sellainen,
16001: perusteltua arvostelua. On voitu kiistattomasti että se edellyttäisi po. tukea. Nykyiselläänhän
16002: osoittaa, että varojen jako ei täytä lehtien koh- lehti joutuu toimimaan työväestön ja kansa-
16003: telussa yhdenvertaisuuden vaatimusta, eikä sii- laisten eri muodoissa antaman välittömän tuen
16004: nä ole huomioitu niitä viestintäpoliittisia tar- turvin.
16005: koituksia, joita varten määräraha on osoitettu. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
16006: Helsingissä neljä kertaa viikossa ilmestyvän kunnan hyväksyttäväksi •toivomuksen,
16007: Tiedonantaja-lehden syrjintä osoittaa arvostelun
16008: oikeutuksen. Lehti on saanut poliittista ase- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16009: maansa ja taloudellista tilaansa täysin vastaa- ehdottoman tasapuolisuuden ja oikeu-
16010: mattoman summan määrärahasta. Koko kulu- denmukaisuuden noudattamisek'si sano-
16011: neen vuosikymmenen ajan Tiedonantajan osuus malehtien kuljetus- ja jakeluavustusten
16012: on käsittänyt joitakin prosentin kymmenesosia jaossa.
16013: po. tuen kokonaismäärästä; esim. vuonna 1978
16014: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
16015:
16016: Seppo Toiviainen Mikko Kuoppa Sten Söderström
16017: P. Puhakka Pentti Liedes E.-J. Tennilä
16018: Ensio Laine Marjatta Mattsson M.-L. Salminen
16019: Irma Rosnell Aarne Koskinen
16020: 1979 vp. 409
16021:
16022: Toivomusaloite n:o 364.
16023:
16024:
16025:
16026:
16027: Torikka: Yritysten osakkeiden ostoon käytettävän tulon vähen-
16028: nyskelpoisuudesta verotuksessa.
16029:
16030:
16031: E d u s kun n a 11 e.
16032:
16033: Osakeomistuksen ja osakesäästämisen lisää- tyksissä myös mahdollisuuksia omarahoitustilan-
16034: minen mahdollistaa pitkällä tähtäyksellä sekä teen parantamiseen ja todennäköisesti pörssi-
16035: ns. kansanomistukseen siirtymisen että paran- yhtiöiden määrä Suomessa lisääntyisi.
16036: taa yritystoiminnan mahdollisuuksia ja vaikut- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
16037: taa näin työllisyyteen. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16038: Suomessa on osinkotulojen verotus kuitenkin
16039: ollut pääesteenä osakesäästämisen lisääntymi- että hallitus valmistelisi verolainsää-
16040: seen. Eräänä myös kansainvälisesti käytettynä däntöön muutoksen, joka mahdollistaisi
16041: keinona osakesäästämisen lisäämiseen on nähty tuloverojen vähennysoikeuden esimer-
16042: tuloverotuksen vähennysoikeuteen vaikuttava kiksi 5 000 markkaan saakka osakkei-
16043: verolainsäädäntö, joka mahdollistaa tiettyyn ra- den ostamiseen käytettyjen varojen
16044: jaan saakka vähennysoikeuden osakkeiden os- osalta.
16045: toon käytetyistä varoista. Tätä tietä olisi yri-
16046: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
16047:
16048: Jalmari Torikka
16049:
16050:
16051:
16052:
16053: 52 08790058lL
16054: 410 1979 vp.
16055:
16056: Toivomusaloite n:o 365.
16057:
16058:
16059:
16060:
16061: Torikka: Energiansäännöstelylain valmistelusta ja energiatarkasta-
16062: jien virkojen perustamisesta.
16063:
16064:
16065: E d u s k u n n a 11 e.
16066:
16067: Energiapolitiikkaan kuuluvina energiansaas- tusnormit, vaikka varsinaiseen säännöstelyyn
16068: tö- ja säännöstelykysymykset tulevat ennen pit- ei vielä mentäisikään, olisi tällä huomattava
16069: kää ajankohtaisiksi myös Suomessa. Mm. ener- merkitys energiankulutukseen.
16070: gian hinnankehityksestä riippuen säännöstely- V altakunnallisen valistustyön tekeminen täs-
16071: tilanteen eteen saatetaan joutua aivan yllättäen- sä asiassa auttaa kyllä osaltaan asenteisiin, mut-
16072: kin. Tällöin olisi mahdollisimman vähäisten ta ei vielä sanottavasti teknisiin parannuksiin
16073: häiriöitten takia välttämätöntä, että valmius vanhoissa ja uusissa kiinteistöissä. Tarvitaan
16074: säännöstelyyn olisi olemassa sekä lainsäädän- konkreettista neuvonta- ja valvontatyötä.
16075: nöllisesti että asenteellisesti. Eräs keino olisi perustaa esimerkiksi kun-
16076: Suomessa tuhlataan edelleenkin energiaa nallisia energiatarkastajia, jotka huolehtisivat
16077: sekä kuljetuksessa että lämmityksessä. On ar- riittävien erityistöiden valvonnasta ja lämmi-
16078: vioitu, että riittämättömät lämpöeristykset sekä tyslaitteiden taloudellisuuden valvonnasta.
16079: virheelliset rakennuskonstruktiot ynnä lämpö- Säännöstelyn tullessa nämä viranomaiset voisi-
16080: teknisissä laitteissa olevat puutteellisuudet ku- vat myös toimia niissä tehtävissä.
16081: luttavat tällä hetkellä näihin tarkoituksiin käy-
16082: tettävää energiaa 20-30% enemmän kuin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16083: jos rakenteet ja laitteet olisivat lämpöteknisesti tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16084: paremmat. Kysymys on myös paljon asenteista sen,
16085: mm. pientalokiinteistöissä, joissa ei pidetä niin että hallitus ryhtyisi pikaisesti val-
16086: kovin tärkeänä, vaikka lämpöenergiaa käyte- mistelemaan energiansäännöstelylakia ;a
16087: täänkin kolmannes enemmän kuin mihin pa- että hallitus tutkisi, samalla kun sen
16088: remmilla ratkaisuilla päästäisiin. toimesta aloitetaan energiansäästöön täh-
16089: Jo rakennuslainsäädäntöä muuttamalla saatai- täävä asennevalistus, esimerkiksi kun-
16090: siin aikaan energiansäästöä. Kun kiinteistöille, nallisten energiatarkastaiien viran pe-
16091: sekä teollisuus-, julkisille että asuinkiinteistöille rustamisen mahdollistavan lainsäädän-
16092: määriteltäisiin rakennuksen kuutiotilavuudesta nön ja määrittelisi heidän oikeutensa ja
16093: ja käytöstä riippuen vuosittaiset energiankulu- tehtävänsä.
16094: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
16095:
16096: Jalmari Torikka
16097: 1979 vp. 411
16098:
16099: Toivomusaloite n:o .366.
16100:
16101:
16102:
16103:
16104: Tuovinen ym.: Kohtuullisten opiskelijavuokratulojen saattami-
16105: sesta eläkeläisen verovapaaksi tuloksi.
16106:
16107:
16108: E d u s k u n n a II e.
16109:
16110: Yhteiskunta käyttää varsin huomattavan luvat mukavuudet ja ennen kaikkea vuokran
16111: määrän varoja asuntotuotannon tukemiseen luo- suuruus, jonka tulisi olla e h d o t t o m a s t i
16112: malla myös mahdollisuuksia opiskelija-asunto- k o h t u u 11 i n e n. Tämä lomake liitettäisiin
16113: jen rakentamiseen. Tästä huolimatta opiskelija- vuokranantajan veroilmoitukseen ja se oikeut-
16114: asunnoista on jatkuvaa puutetta ja opiskelijat taisi opiskelijalta saatujen vuokratulojen verot-
16115: joutuvat usein maksamaan välttämättämistä tomuuteen verotusta toimitettaessa.
16116: asunnoista kohtuutonta vuokraa. Edellä mainitulla toimenpiteellä voitaisiin
16117: Vastaavasti on todettu monen eläkkeensaa- ainakin jossain määrin vähentää oppilasasun-
16118: jan olevan valmis majaittamaan luokseen opis- toJoiden rakentamista ja kohdistaa asuntomää-
16119: kelijoita, mutta sekä kansaneläkkeen tulosidon- rärahat entistä tarkoituksenmukaisemmin asun-
16120: naisten osien alenemismahdollisuus että vähäi- totuotannon tukemiseen. Verolainsäädännön
16121: sistäkin vuokratuloista valtiolle ja kunnalle me- muutos tulisi siten hyötynä yhteiskunnalle se-
16122: nevät verot ovat esteenä vuokrasopimusten kä myös eläkkeensaajille ja opiskelijoille.
16123: syntymiseen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16124: Helpottaakseen opiskelijoitten asuntotilannet- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16125: ta olisi yhteiskunnallekin edullista vapauttaa muksen,
16126: veronalaisuudesta sellaiset eläkkeensaajalle tu- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
16127: levat k o h t u u 11 i se t vuokratulot, joita hän menpiteisiin niin, että verotuslainsää-
16128: voi saada vuokratessaan osan asunnostaan opis- däntöön tehtäisiin muutokset vapautta-
16129: kelijalle. Käytännössä ja väärinkäytösten estä- malla valtion- ja kunnallisverotuksen
16130: miseksi tämä voisi tapahtua niin, että opiske- alaisuudesta ne kohtuulliset vuokratu-
16131: lija saisi koulustaan erikoislomakkeen, johon lot, jotka eläkkeensaajolla on mahdolli-
16132: merkittäisiin opintojaan suorittavan koulun ni- suus saada ottaessaan opiskelijan vuok-
16133: mi, vuokranantaja, asunnon koko ja siihen kuu- ralaisekseen.
16134: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
16135:
16136: Jouko Tuovinen Pertti Hietala Lea Savolainen
16137: Pentti Lahti-Nuuttila Peter Muurman Pekka Starast
16138: Pirkko Valtonen Markus Aaltonen Anna-Liisa Piipari
16139: Sinikka Luja-Penttilä Saara-Maria Paakkinen
16140: 412 1979 vp.
16141:
16142: Toivomusaloite n:o 367.
16143:
16144:
16145:
16146:
16147: Tuovinen ym.: Kehitysalueiden teollisten työpaikkojen lisäämi-
16148: sestä sijainninohjausjärjestelmää kehittämällä.
16149:
16150:
16151: E d u s k u n n a 11 e.
16152:
16153: Kehitysalueiden nykyisessä teollisuudessa nan tukitoimien avulla riittää vain alueellisten
16154: alueiden omiin raaka-ainevaroihin perustuvat kehityserojen lieventämiseen, mutta ei tasapai-
16155: malmikaivokset, puunjalostusteollisuus ja elin- nottamaan kehitystä puhumattakaan sen ratkai-
16156: tarviketeollisuus ovat keskeisessä asemassa. Ke- sevasta kääntämisestä. Tämän vuoksi jonkin-
16157: hitysalueiden teollisuuden kehittäminen tulee asteinen sijainnin aktiivinen ohjailu ja inves-
16158: perustumaan perinteisten teollisuusalojen jalos- tointipäätösten seuranta ovat muiden aluepo-
16159: tusasteen korottamiseen ja toisaalta teollisuu- liittisten toimenpiteiden tukena välttämättömiä.
16160: den monipuolistamiseen. Varsinkaan jatkojalos- Toisaalta on edellytettävä, että julkisen vallan
16161: tusmahdollisuuksia ei kehitysalueilla ole riit- teollisuusinvestointeja kehitysalueille suuntaa-
16162: tävästi käytetty hyväksi. Varsin luontevasti maila on tueuava tasapainoista aluepolitiikkaa.
16163: teollisuuden laajentaminen }a keskimääräinen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16164: jalostusasteen korottaminen voisi tapahtua nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16165: muualla Suomessa sijaitsevien yritysten toimes- muksen,
16166: ta. Tämä edellyttää, että kehitysalueille siirtyy että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16167: sekä niille soveltuvia tuotantovaiheita että ko- valtionenemmistöisen teollisuuden sijain-
16168: konaisia yrityksiä. Valtakunnallisesti tasapainoi- nin ohjaamiseksi pääsääntöisesti kehi-
16169: sen alueellisen teollistumiskehityksen aikaan- tysalueille sekä yksityisen teollisuuden
16170: saamiseksi mainittu kehityslinja on tarkoituk- työpaikkakasvun rajoittamiseksi ruuhka-
16171: senmukainen, edustaahan juuri työvoima kehi- alueilla ja erityisesti laajennusten ohjaa-
16172: tysalueiden runsaimpia tuotantoedellytyksiä. miseksi kehitysalueille niin, että voidaan
16173: Sekä maassamme kehitysaluelakien voimassa- saavuttaa työvoiman alueellinen kysyn-
16174: oloajalta että muissa maissa saadut kokemuk- nän ja tarjonnan tasapaino sekä ediste-
16175: set osoittavat selvästi, että pelkkä teollisuus- tään määrätietoisesti tasapainoista alue-
16176: yritysten houkuttelu kehitysalueille yhteiskun- politiikkaa.
16177: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
16178:
16179: Jouko Tuovinen Markus Aaltonen
16180: Matti Puhakka Juhani Raudasoja
16181: 1979 vp. 413
16182:
16183: Toivomusaloite n:o 368.
16184:
16185:
16186:
16187:
16188: Tuovinen ym.: Malmintutkimuksen tehostamisesta kehitysalueilla.
16189:
16190:
16191: E d u s k u n n a 11 e.
16192: Maamme maaperätutkimuksia , ja malminet- Geologisia vyöhykkeitämme, joista on jo löy-
16193: sintää on viime vuosina huomattavasti tehos- tynyt malmeja, ei ole läheskään tarpeeksi tutkit-
16194: tettu, ei kuitenkaan riittävästi. Useammassa tu. Niin ikään ovat tutkimatta suurelta osin tun-
16195: tapauksessa löydetyt malm1t tarkemmassa tut- nettujen malmioiden jatkeet. Nimenomaan näi-
16196: kimuksessa osoittautuvat joko heikoiksi taikka den alueiden, jotka sijoittuvat pääosiltaan Itä-
16197: muutoin vaikeusasteeltaan sellaisiksi, että ne Suomeen ja Lappiin, tutkimista olisi tuntuvasti
16198: heikon kannattavaisuutensa vuoksi eivät johda tehostettava.
16199: kaivostoiminnan aloittamiseen. Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
16200: Pidemmälle meneviä maaperätutkimuksia ei tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16201: voida tehdä umpimähkäisesti. Tarvitaan toiveita sen,
16202: herättävä löydös ta1kka muutoin perustellut
16203: johtopäätökset, ennen kuin edes porauksiin että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
16204: voidaan ryhtyä. Selvää kuitenkin on, että mal- menpiteisiin malmintutkimuksen tehos-
16205: meja on etsittävä aktiivisesti koko ajan. Sattu- tamiseksi maamme kehitysalueilla.
16206: man varaan emme voi asiaa jättää.
16207: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
16208:
16209: Jouko Tuovinen Matti Puhakka
16210: Lea Sutinen Eino Poutiainen
16211: 414 1979 vp.
16212:
16213: Toivomusaloite n:o 369.
16214:
16215:
16216:
16217:
16218: Tuovinen ym.: Polvijärven alueella olevan talkkimalmin rikasta-
16219: misesta ja jalostamisesta kokonaisuudessaan Polvijärvellä.
16220:
16221:
16222: Ed u s kun n a 11 e.
16223:
16224: Polvijärvellä talkkipitäjänä on jo vuosikym- listävä vaikutus tällä hetkellä on noin 10 työ-
16225: menien perinteet. Nykyään talkkia louhitaan paikkaa kuljetustoiminta mukaan luettuna.
16226: Oy Lohja Ab:n toimesta Polvijärven kirkon- Edellä oleva osoittaa, että Polvijärven kun-
16227: kylän välittömässä läheisyydessä. Talkkimalmi nan maaperässä on runsaasti talkkimalmia ja
16228: ajetaan rikastettavaksi ja jalostettavaksi Outo- näin ollen polvijärveläinen raaka-aine tulisi voi-
16229: kummun Vuonokseen. da jatkossa rikastaa ja jalostaa Polvijärvellä ko-
16230: Edellä mainitun esiintymän lisäksi on Polvi- konaisuudessaan.
16231: järven kunnan Solan kylästä löydetty uusi hy- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
16232: välaatuinen talkkiesiintymä, josta koerikastus kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
16233: on jo tehty ja ,tulokset ovat olleet kaivostoi- vomuksen,
16234: mintaan johtavia. Koerilkastus on tapahtunut
16235: Myllykosken Luikonlahden kaivoksella 53 että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16236: kilometrin päässä louhokselta, ja näyttää myös Polvijärven kunnan alueella olevan talk-
16237: siltä, että näin tehdään myös tulevaisuudessa. kimalmin rikastamiseksi ja jalostamiseksi
16238: Näin ollen polvijärveläinen luonnonrikkaus ei kokonaisuudessaan Polvijärvellä.
16239: juuri polvijärveläisiä hyödytä, koska sen työl-
16240: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
16241:
16242: Jouko Tuovinen Matti Puhakka Pauli Puhakka
16243: Lea Sutinen Eino Poutiainen
16244: 1979 vp. 415
16245:
16246: Toivomusaloite n:o .370.
16247:
16248:
16249:
16250:
16251: Tuovinen ym.: Turvetuotannon kehittämisestä Rääkkylän suo-
16252: alueilla.
16253:
16254:
16255: E d u s k u n n a 11 e.
16256:
16257: Tutkimusten mukaan Rääkkylän turvevarat tulisi olemaan noin 300 hehtaaria. Tämän
16258: ovat Pohjois-Karjalan kunnista kolmanneksi alueen sa·amiseksi kokonaisuudessaan turvetuo-
16259: suurimmat. Valtion polttoainekeskuksen toi- tantoon se työllistäisi noin 20 työntekijää.
16260: mesta turvetuotanto Rääkkylän, Kiteen ja Toh- Kun turpeen :käyttöä todennäköisesti :tullaan
16261: maJarven kuntien raja-alueella sijaitsevalla voimakkaasti lisäämään ja jatkojalostustoimen-
16262: Tuohtaan suoalueella on aloitettu. Vapon tuki- piteet kehittyvät, tulisi Rääkkylän turvevarat
16263: kohta on rakennet:tu Rääkkylän kunnan alueel- hyödyntää Rääkkylässä mahdollisimman pitkäl-
16264: le. le, jolloin kunta saisi mahdollisimman suuren
16265: Valtion polttoainekeskuksen ilmoituksen mu- hyödyn paiklrokunnalla sijaitsevasta raaka-
16266: kaan Tuohtaan suoalueiden turvealueet ovat aineesta.
16267: noin 900 ha. V apon omistuksessa tästä alasta Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
16268: on jo 600 ha. Tuohtaassa Vapon omistamilla nioittav'<tsti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
16269: alueilla tuotantoala nostetaan vuoteen 1982 vomuhen,
16270: mennessä 500 hehtaariin. Vapon ilmoituksen
16271: mukaan vuonna 1982 ympärivuotiset työpaikat että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16272: Tuohtaan turvesuolla ovat noin 30-40. turvetuotannon kehittämiseksi Rääkky-
16273: Rääkkylän kunnan alueella on myös toinen län suoalueilla ja turpeen jatkojalostus-
16274: laaja turvetuotantoon sopiva Ruplasuon-Kar- laitoksen rakentamiseksi Rääkkylään.
16275: tonsuon-Penkkisuon alue, jonka tuotantoala
16276: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
16277:
16278: Jouko Tuovinen Matti Puhakka Pauli Puhakka
16279: Lea Sutinen Markku Kauppinen Eino Poutiainen
16280: 416 1979 vp.
16281:
16282: Toivomusaloite n:o 371.
16283:
16284:
16285:
16286:
16287: Tuovinen ym.: Kehitysalueläänien osuuden korottamisesta asun-
16288: tolainojen läänikohtaisista kiintiöistä päätettäessä.
16289:
16290:
16291: E d u s k u n n a 11 e.
16292:
16293: Nopeasti ja epätasapainoisesti v·arsinkin että Pohjois-Karjalan asumistaso on maan alhai-
16294: 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa eden- sin eri osoittimien perusteella.
16295: nyt elinkeinorakenteen muutos on aiheuttanut Pohjois-Karjalan saamien asuntotuotantomää-
16296: maan alueellisessa väestörakenteessa voimakkai- rärahojen pienuudesta johtuu, että valtion lai-
16297: ta muutoksia. Aluepoliittisin toimenpitein on noittaman tuotannon osuus kokonaistuotannos-
16298: viime vuosina kehityksen suuntaa saatu kään- .ta on jäänyt Pohjois-Karjalassa viime vuosina
16299: netyksi kehitysaluemyönteisemmäksi. lähes 10 prosenttiyksikköä maan keskitason ala-
16300: Ongelmien vähentämiseksi on samanaikaises- puolelle.
16301: ti voitava vaikuttaa työpaikkojen sijoittumiseen, Kun suuri osa asuntotuotannosta on vapaa-
16302: ammattikoulutukseen, tuotannon rakenteeseen rahoitteista, tuotanto on suuntautunut voimak-
16303: ja yhdyskuntien sekä erityisesti asuntojen ra- kaasti pieniin ja alimitoitettuihin asuntoihin,
16304: kentamiseen. On siirryttävä entistä suunnitel- mikä vain lisää läänin asumistason jälkeenjää-
16305: mallisempaan yhdyskuntarakentamiseen ja sitä neisyyttä. Läänin teollistamisen ja väestön asu-
16306: tukevaan •työpaikik.ojen sijoittamisen ohjailuun. mismahdollisuuksien parantamisen kannalta
16307: Merkittävä osa tätä toimenpidekokonaisuut- olennaiseen vuokra-asuntotuotantoon on pää-
16308: ta on asuntotuotanto. Vaitioneuvoston vahvis- omien ni~uuden vuoksi kiinnitetty aivan riit-
16309: tamat alueelliset kiintiöt ovat nykyisellään jo tämättömästi huomiota.
16310: esteenä tasapainoiselle aluepolitiikalle. Työvoi- Pohjois-Karjala on esimerkki siitä, kuinka
16311: mareservit ovat kehitysalueilla ja erityisesti yleensäkin kehitysalueilla on asuntotuotannolla
16312: maakuntakeskuksiin ja seutukeskuksiin sekä varsin heikosti tuettu elinkeinotoiminnan ja
16313: myös useisiin pai:kalliskeskuksiin on hakeutu· muiden aluepoliittisten toimenpiteiden onnistu-
16314: massa teollisuutta ja muuta ydtystoimintaa. mista. Valtion on entistä voimakkaammin tul-
16315: Kuitenkin asuntotuotanto on muodostumassa tava mukaan kehitysalueiden asuntotuotannon
16316: työpaikkakasvun kapeikoksi. Välttämättömänä rahoittamiseen.
16317: seurauksena on muutto Etelä-Suomeen tai Ruot- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16318: siin. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16319: Esimerkiksi Pohjois-Karjalaan vuosina 1966 muksen,
16320: -1971 myönnettyjen lainojen osuus kokonais- että hallitus asuntolainojen läänikoh-
16321: määrärahasta oli maan pienin eli noin 2,6 %. taisista kiintiöisiä päättäessään ottaisi
16322: Vuosina 1972-1977 se oli keskimäärin 3,5% aluepoliittiset näkökohdat huomioon
16323: eli maan pienin. Läänin asuntolainakiintiö on niin, että kehitysalueläänien osuutta ko-
16324: ollut jatkuvasti pienempi kuin läänin väestön rotettaisiin vuoden 1977 kiintiöihin ver-
16325: osuus koko maan väestöstä. Todettakoon myös, rattuna.
16326: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
16327:
16328: Jouko Tuovinen Mauri Vänskä Markku Kauppinen
16329: Pauli Puhakka Lea Sutinen
16330: 1979 vp. 417
16331:
16332: Toivomusaloite n:o 372.
16333:
16334:
16335:
16336:
16337: Työläjärvi ym.: Liikevaihtoverolain muuttamisesta sosiaalipalve-
16338: lujen kehittämistä silmälläpitäen.
16339:
16340:
16341: E d u s k u n n a 11 e.
16342: Maamme pitkäaikaissairaitten jatkuvasti vai- Tätä myönteistä kehitystä estää ja vaikeut-
16343: keutuva hoitopaikkojen puute on aiheuttanut taa kuitenkin se, että sosiaalipalveluna tuote-
16344: sen, että kunnat ja eri järjestöt ovat ryhtyneet tun palvelun osalta liikevaihtovero johtaa edel-
16345: voimakkaasti kehittämään sosiaalipalvelutoimin- lä mainittujen palvelujen hintojen korottami-
16346: taansa tällä tavalla pyrkien hillitsemään laitos- seen ja sitä kautta estää palvelujen tuottami-
16347: hoidon painetta. sen, kehittämisen ja laajentamisen.
16348: Perinteellisten kodinhoitopalvelujen rinnalle Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16349: ovat syntyneet ns. tukipalvelut, joita ovat esi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16350: merkiksi ateria-, pesula- ja kuljetuspalvelut. muksen,
16351: Näillä toimenpiteillä, joihin on yhdistynyt
16352: mm. vanhusten ja vammaisten asuntojen muu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16353: tostyöt ja niiden erikoisvarustetason kehittämi- liikevaihtoverolain 2 §:n muuttamiseksi
16354: nen, on saatu aikaan rohkaisevia tuloksia siitä, niin, että se ei muodostuisi esteeksi so-
16355: että varsin pitkää11 voi vaikeavammainen tai siaalipalvelujen suunnitelmalliseksi ja
16356: vanhus selvitä kotioloissaan. Tämä on mielen- myönteiseksi kehittämiseksi.
16357: terveyden kannalta sekä taloudellisesti merkit-
16358: tävä asia.
16359: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
16360:
16361: Pirkko Työläjärvi Pirkko Valtonen Mikko Elo
16362: Kaj Bärlund !fellervo Koivisto Juhani Surakka
16363: Matti Puhakka Risto Tuominen Tarja Halonen
16364:
16365:
16366:
16367:
16368: 53 0879005811
16369: 418 1979 vp.
16370:
16371: Toivomusaloite n:o 373.
16372:
16373:
16374:
16375:
16376: Työläjärvi: Määrärahasta tutkimusprofessorin palkkaamiseksi geo-
16377: logiseen tutkimuslaitokseen.
16378:
16379:
16380: E d u s k u n n a 11 e.
16381:
16382: Vuoden 1976 tulo- ja menoarviossa perus- muksiin, niin viran lakkauttamista on pidettävä
16383: .tettiin geologiseen tutkimuslaitokseen tutkimus- epätarkoituksenmukaisena. Epäkohta voitaisiin
16384: professorin sopimuspaikkainen virka (S 17) . hyvin vielä korjata varaamaila tarvittavat varat
16385: Tarkoitus oli, että virka olisi vaihtuva sen mu- kuluvan vuoden syys-joulukuuta varten ja tä-
16386: tkaan kuin kulloinkin määrätyn tutkimusohjel- män jälkeen ensi vuoden tulo- ja menoarviossa
16387: man toteuttamiseksi olisi tarpeen ja näin ollen jatkoa varten.
16388: viran haltijan kanssa tehtäisiin sopimus muu- Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
16389: .tamiksi vuosiksi. Kun näin ei tapahtunut, vaan tan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16390: virka perustettiin pysyväisluonteisena, niin vi-
16391: ran hoito järjes.tettiin väliaikaisella määräyk- että hallitus antaisi ensi tilassa edus-
16392: sellä. kunnalle esityksen tarpeellisten varo-
16393: Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa virka jen myöntämisel<:si lisäyl?senä valtion
16394: lakkautettiin 1 päivästä syyskuuta 1979. Var- vuoden 1979 tulo- ja menoarvioon
16395: sinaisia perusteluja ei ole mainittu, mutta tosi- momentille 32.40.01. (Palkkaukset)
16396: ,asiassa kysymys on siitä, että tutkimuslaitok- tutkimusprofessorin palkkaamiseksi geo-
16397: seen perustettiin kaksi tutkimusjohtajan virkaa logiseen tutkimuslaitokseen 1 päivästä
16398: 1a vastaavasti lakkautettiin kaksi palkkauksel- ensi syyskuuta tämän vuoden loppuun
16399: taan niitä vastaavaa virkaa. Geologisen tutki- ja ottaisi vuoden 1980 tulo- ja meno-
16400: muksen painopiste, kuten tutkimuksessa yleen- arvioesitykseen varat sanotun viran
16401: säkin, vaihtelee aika ajoittain, ja tällöin ilme- palkkausta varten vakinaisesti ja että
16402: nee puutetta erikoistuneesta työvoimasta. Kun hallitus ryhtyisi varojen myöntämisen
16403: nimenomaan tällainen tutkimusprofessorin vir- jälkeen asian vaatimiin lainsäädännölli-
16404: ka on tarkoitettu erikoisasiantuntijan paikkaa- siin ja hallinnollisiin toimiin.
16405: mista varten määrättyihin ajankohtaisiin tutki-
16406: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
16407:
16408: Pirkko Työläjärvi
16409: 1979 vp. 419
16410:
16411: Toivomusaloite n:o 374.
16412:
16413:
16414:
16415:
16416: Ursin ym.: Diabetes-potilaan ruokakustannusten vähentämisestä
16417: verotuksessa.
16418:
16419:
16420: Ed u s kun n a 11 e.
16421:
16422: Diabetes (sokeritauti) on elinikäinen sairaus, maali suomalainen ruokavalio. Vuonna 1979 voi-
16423: joka vaatii säännöllistä hoitoa. Hoidon tärkein daan aJtvioida diabeetikoille aiheutuvan ruoka-
16424: osa on erityinen ruokavalio. Se on aina välttä- valioosa noudattamisesta lisäkustannuksia mui-
16425: mätön, olipa muuna hoitona insuliinipirstokset, hin kansalaisiin verrattuna 3 000-4 000 mark-
16426: tabletit tai ei mitään. Ruokavalio on täysin rin- kaa.
16427: nastettavissa lääkehoitoon ja siten sen aiheut- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16428: tamat lisäkustannukset sairauskuluihin. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16429: Valtion sokeritautitoimikunta toteaa mietin- muksen,
16430: nössään ruokavalion merkityksen ja sen aiheut- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16431: tamat ylimääräiset kustannukset sekä esittää diabetesta sairaslavalle tai diabetesta sai-
16432: toimenpiteisiin ryhtymistä niiden yhtenäisestä rastavan huoltajalle myönnettäväksi ve-
16433: korvaamisesta diabeetikoille verotuskäytäntöä rotuksessa vähennettäväksi tuloistaan
16434: muuttamalla. Toimikunnan hankkimien tietojen sairaudesta aiheutuvat kohonneet ruoka-
16435: perusteella tuli diabeetikon ruokavalio vuoden kustannukset ja että tämän vähennyksen
16436: 1975 puolivälissä vallinneen hintatason mukaan suuruus vuoden 1979 verotuksessa olisi
16437: vuodessa 2 000 markkaa kalliimmaksi kuin nor- 3 500 markkaa.
16438: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
16439:
16440: Martti Ursin Helvi Hyrynkangas Helvi Niskanen
16441: Helena Pesola Mauno Manninen Vappu SäUynoja
16442: Inger Hirvelä J. Juhani Kortesalmi Väinö Raudaskoski
16443: Sakari KnuuttUa Matti Hokkanen
16444: 420 1979 vp.
16445:
16446: Toivomusaloite n:o 375.
16447:
16448:
16449:
16450:
16451: Wahlström ym.: Valtion oman yritystoiminnan kehittämisohjel-
16452: man aikaansaamisesta.
16453:
16454:
16455: E d u s k u n n a 11 e.
16456:
16457: Julkisen vallan omistamat tuotantolaitokset pahtunutkin, mutta varsin usein myös valtion
16458: edustavat tällä hetkellä noin neljännestä maam- yhtiöt kamppailevat voimakkaasti kehitysalueil-
16459: me koko teollisuuden jalostusarvosta. Valtion le siirtymistä vastaan.
16460: yhtiöiden merkitys on myös koko ajan lisäänty- On tarvittu maakunnallisia kansanliikkeitä
16461: mässä, sillä niiden yhteinen liikevaihto on ku- ja mittavia poliittisia painostuksia ennen kuin
16462: luneiden vuosien aikana kasvanut keskimäärin valtion yhtiö on suostunut sijoittamaan inves-
16463: nopeammin kuin muun teollisuuden liikevaihto. tointejaan kehitysalueille.
16464: Valtion yhtiöiden toiminnan laajuutta kuvastaa Koko kansantaloutemme kehitysnäkymiä aja-
16465: myös se, että viime vuosina on niiden kautta tellen muodostavat valtion yhtiöt jo tälläkin
16466: kulkeva rahamäärä vastannut noin puolta val- hetkellä merkittävän voimatekijän. Niistä on
16467: tion tulo- ja menoarvion loppusummasta. mahdollista muodostaa kansantaloutemme kehi-
16468: Koko maan talouselämää ajatellen on valtion tystä tasapainottava toimintakokonaisuus. Tämä
16469: omistamilla yhtiöillä näin ollen huomattava mer- edellyttää kuitenkin suunnitelmallisuuttl> ja toi-
16470: kitys. Mielestämme ne ovat kuitenkin liiaksi minnan demokratisoimista ja ainakin osittaista
16471: sopeuttaneet toimintaansa kapitalistisen talous- eduskunnan valvontaa. Se edellyttää myös ta-
16472: järjestelmän markkinamekanismeihin. Ne eivät loudellisen suunnittelun tehostamista niin, että
16473: muodosta mitään omaleimaista osaa Suomen valtion yhtiöiden toiminta voidaan sopeuttaa
16474: talouselämässä, vaan ovat mukautuneet olen- kiinteäksi osaksi demokraattista talouspolitiik-
16475: naiseksi osaksi suomalaista kapitalismia. kaa. Eräs vaihtoehto olisi esimerkiksi se, että
16476: Koska valtion yritystoiminnan kehittämi- perustettaisiin eduskunnan valvonnan alaisuu-
16477: sestä on puuttunut suunnitelmallisuus, ei val- teen laitos, jonka tehtävänä olisi keskitetysti
16478: tion yhtiöillä ole myöskään itsenäistä toimin- valvoa ja suunnitella valtion yhtiöiden toimin-
16479: taideologiaa. Laki velvoittaa niitä toimimaan taa yhdessä yhtiöiden päättävien elinten kans-
16480: "terveiden liikeperiaatteiden" mukaan. Tämän sa, sekä esittää suuntaviivoja valtion yhtiöiden
16481: velvoituksen ovat valtion yhtiöt omaksuneet toiminnan yhdenmukaistamiselle ja laajentami-
16482: niin, että niiden tulee toimia kuin minkä ta- selle yleisten talouspoliittisten suunnitelmien
16483: hansa kapitalistisen liikeyrityksen. Tähän on mukaisesti.
16484: omalta osaltaan vaikuttanut myös valtion yh- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
16485: tiöiden hallinnossa omaksuttu osakeyhtiömuo- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16486: toinen organisaatio.
16487: V aitiovallan taholta on koettu tärkeänä esim. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
16488: kehitysaluepolitiikka sekä korkean työllisyys- menpiteisiin koko valtakuntaa koske-
16489: asteen säilyttäminen. Pitäisi siis olla luonnollis- vaan taloudelliseen suunnitteluun ja yh-
16490: ta, että valtion yhtiöt ottaisivat yksityisiä pa- teiskuntapolitiikkaan kytkeytyvän, val-
16491: remmin huomioon kehitysalue- ja työllisyyspo- tion oman yritystoiminnan kehittämis-
16492: liittiset tavoitteet. Näin on jossain määrin ta- ohjelman luomiseksi.
16493: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
16494:
16495: Jarmo Wahlström Heli Astala
16496: Inger Hirvelä Ulla-Leena Alppi
16497: 1979 vp. 421
16498:
16499: Toivomusaloite n:o 376.
16500:
16501:
16502:
16503:
16504: Wahlström ym.: Valtion yritysten ja kehitysalueiden pienyri-
16505: tysten yhteistoiminnan laajentamisesta.
16506:
16507:
16508: E d u s k u n n a 11 e.
16509: Tuotannon keskittyminen ja talouden raken- pienyritykset ja niiden asema kansantaloudes-
16510: teessa tapahtuneet muutokset ovat saattaneet sa otetaan suunnittelussa huomioon ja vahvis-
16511: pienyritykset vaikeuksiin. Pienet, jopa keski- tetaan pienyritysten toimintaedellytyksiä niille
16512: suuretkin yritykset ovat joutuneet entistä riip- ominaisilla aloilla koko kansantaloutta koske-
16513: puvaisemmiksi liikepankeista, vakuutusyhtiöis- van suunnitelman puitteissa.
16514: tä sekä suuryrityksistä ja niiden valvomista Kansantaloutta palvelevien pienyritysten toi-
16515: markkinointiketjuista. Pienyrittäjien ongelmia mintaedellytysten välittömäksi parantamiseksi
16516: on lisännyt Suomen talouden voimakas sitomi- on valtion oman yritystoiminnan toimenpiteil-
16517: nen läntisen, kapitalistisen maailman talouteen. sä suuri merkitys. Valtion yritykset voisivat
16518: V aitiovalta on omilla toimillaan lisännyt vai- suunnitelmallisesti laajentaa yhteistoimintaansa
16519: keuksia, sillä mm. verotus ja sosiaaliturvamak- varsinkin kehitysalueilla toimivien pienyritys-
16520: sut kohdistuvat pienyrityksiin suhteellisesti ko- ten kanssa. Tämä voisi tapahtua siten, että val-
16521: vemmin kuin suuryrityksiin. tion yritysten ja pienyritysten välillä solmittai-
16522: Korostamme pienyritysten merkitystä erityi- siin pitkäaikaisia, pienyritysten tuotannon suun-
16523: sesti palvelujen kehittäjinä, erikoistuotteiden nittelun mahdollistavia alihankinta- ja tuoteke-
16524: valmistajina ja uusien tuotantoalojen luojina. hittelysopimuksia.
16525: Työvaltaisella pienteollisuudella on tärkeä sijan- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme kun-
16526: sa pyrittäessä kaventamaan alueellisia kehitys- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16527: eroja. Kehitysalueiden työllisyystilanteen kan- muksen,
16528: nalta on runsaasti työpaikkoja tarjoava pienyri-
16529: tystoiminta ja sen kehittäminen turvattava. Pi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16530: temmällä aikavälillä tulee pyrkiä koko kansan- valtion yritysten ja kehitysalueiden pien-
16531: taloutta koskevan, demokraattisille perusteille yritysten yhteistoiminnan laajentamisek-
16532: rakentuvan suunnittelun kehittämiseen. Tällöin si.
16533: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
16534:
16535: Jarmo Wahlström Ulla-Leena Alppi
16536: Inger Hirvelä Heli Astala
16537: 422 1979 vp.
16538:
16539: Toivomusaloite n:o 377.
16540:
16541:
16542:
16543:
16544: Wahlström ym.: Vuokralaisdemokratiaa koskevan lain aikaansaa-
16545: misesta.
16546:
16547:
16548: Edu s kun~ alle.
16549:
16550: Eräissä kunnallisissa ja yleishyödyllisissä Mielestämme hyvän pohjan tälle lainsäädän-
16551: vuokrataloyhteisöissä on käynnistetty vapaaeh- nölle muodostaa 15. 1. 1977 sisäasiainministe-
16552: toisena vuokralaisdemokratiatoiminta. Vuokra~ riölle jätetty vuokralaisdemokratiatoimikunnan
16553: laisten osallistumista asuintalojensa hallintoon mietintö (komiteanmietintö 1976: 79).
16554: ei kuitenkaan ole toteutettu niissä taloissa, Ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
16555: joissa sen tarve olisi ilmeisin. vomuks·en,
16556: Allekirjoittaneiden kansanedustajien mielestä
16557: on vuokralaisdemokratian toteuttaminen tärkeä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16558: tä ja mielestämme olisi pikaisesti toteutettava vuokralaisdemokratian edellytysten ja
16559: lakisääteisesti järjestelmä, jossa taataan vuokra- organisaatio- ja toimintamallin luomi-
16560: laisille välitön osallistuminen vuokratalojen hal- seksi antamalla eduskunnalle tätä tar-
16561: lintoon ja heitä itseään koskevaan päätöksente- koittavan lakiesityksen.
16562: koon.
16563: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
16564:
16565: Jarmo Wahlström Ulla-Leena Alppi
16566: Heli Astala Inger Hirvelä
16567: 1979 vp. 423
16568:
16569: Toivomusaloite n:o 378.
16570:
16571:
16572:
16573:
16574: Valo ym;: Sukupolvenvaihdoksen helpottamisesta yritystounm-
16575: nassa yritysomaisuuden arvostusperusteita verotuksessa muut-
16576: tamalla.
16577:
16578:
16579: E d u s k u n n a 11 e.
16580:
16581: Sukupolvenvaihdos muodostaa yritystmmm- toin kysymykseen omaisuuden arvostuksesta
16582: nassa riskitilanteen, joka monessa tapauksessa lainkaan puututtu.
16583: saattaa yritystoiminnan jatkuvuuden uhanalai- Kun uusi perintö- ja lahjaverolaki ei myös-
16584: seksi. Kun yrityksen kannalta on usein tarkoi- kään tuonut veroasteikimihin helpotusta sellais-
16585: tuksenmukaisinta, että sen toimintaa jatkaa ten omaisuuserien kohdalla, joita yritysomaisuus
16586: yksi perillisistä, tämä tarvitsee perintöveron yleensä edustaa - veroasteikkohan päinvastoin
16587: maksuun käytettävien varojen lisäksi rahat, joil- kiristyi esimerkiksi 1. veroluokassa 360 000
16588: la: muut perilliset lunastetaan yrityksestä. Ta- markkaa suurempien omaisuuksien osalta, olisi
16589: vallinen käytäntö on myös, että sukupolven- em. lakia muutettava siten, että omaisuuden
16590: vaihdoksen toteutuessa yrittäjän kuoleman arvostusperusteet määriteltäisiin yksityiskohtai-
16591: kautta yritykselle myönnetyt lainat sanotaan sesti verotusarvoksi. Yritysomaisuus olisi kui-
16592: joko kokonaan tai osittain irti. Akuutti varojen tenkin perintöverotusta toimitettaessa arvostet-
16593: tarve muodostuu siten sukupolvenvaihdostilan- tava tätäkin alempaan arvoon; näin menetel-
16594: teessa usein niin suureksi, että perillisille jää lään esimerkiksi Ruotsissa, jossa yritysomaisuus
16595: ainoaksi mahdollisuudeksi realisoida yritys joko arvostetaan perintöverotuksessa vain l/3:aan
16596: osittain tai kokonaan. Tällaisessa tilanteessa on verotusarvostaan.
16597: ratkaisevaa, miten yritysomaisuus perintövero- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16598: tusta toimitettaessa arvostetaan. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16599: Viime aikoina on erityisesti maan eteläosissa
16600: muodostunut vallitsevaksi käytännöksi arvostaa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16601: omaisuus perintöverotusta toimitettaessa nk. sen selvittämiseksi, voitaisiinko perintö-
16602: käypään arvoon, joka on n. 20 prosenttia varsi- ja lahjaverolakia muuttaa siten, että
16603: naista verotusarvoa korkeampi. Käytäntö näyt- yritysomaisuus arvostettaisiin perintö-
16604: tää yleistyvän huolimatta ponnesta, jonka edus- verotusta toimitettaessa puoleen vero-
16605: kunta hyväksyi uuden perintö- ja lahjaverolain tusarvostaan.
16606: säätämisen yhteydessä. Itse laissa ei sitä vas-
16607: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
16608:
16609: Tauno Valo Helge Saarikoski Mauri Vänskä
16610: 424 1979 vp.
16611:
16612: Toivomusaloite n:o 379.
16613:
16614:
16615:
16616:
16617: Valo: Sukupolvenvaihdoksen helpottamisesta yritystoiminnassa
16618: perintöveron maksuaikaa pidentämällä ja maksuunpanoa siir-
16619: tämällä.
16620:
16621:
16622: E d u s k u n n a 11 e.
16623:
16624: Sukupolvenvaihdos muodostaa yrityksissä ris- vuotuiserinä enintään 5 vuoden aikana. Kun
16625: kitilanteen, joka helposti saattaa yritystoimin- 5 vuoden aika kuitenkin on yrityksen suku-
16626: nan jatkuvuuden uhanalaiseksi. Kun yrityksen polvenvaihdostilanteessa riittämätön yrityksen
16627: kannalta on usein tarkoituksenmukaisinta, että käyttöpääoman turvaamiseksi, olisi perintöveron
16628: sen toimintaa jatkaa yksi perillisistä, tarvitaan maksuaikaa pidennettävä ja maksuunpanoa siir-
16629: perintöveron maksuun käytettävien varojen li- rettävä tapauksissa, joissa muut perilliset lu-
16630: säksi rahat, joilla muut perilliset lunastetaan nastetaan ulos yrityksistä tai huomattavia va-
16631: ulos yrityksestä. Tavallinen käytäntö on myös, roja tarvitaan irtisanottujen velkojen maksami-
16632: että sukupolvenvaihdoksen toteutuessa yrittäjän seen. Todettakoon, että mm. Ruotsissa yritys-
16633: kuoleman kautta yritykselle myönnetyt lainat ten toiminnan jatkuvuus vastaavassa tilanteessa
16634: sanotaan joko osittain tai kokonaan irti. Akuut- on turvattu antamalla mahdollisuus 10 vuoden
16635: ti varojen tarve muodostuu siten sukupolven- maksuaikaan.
16636: vaihdostilanteessa usein niin suureksi, että pe- Edellä sanotun perusteella ehdotan eduskun-
16637: rilliselle jää ainoaksi mahdollisuudeksi joko nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16638: yrityksen osan tai koko yrityksen realisoimi-
16639: nen. Tällöin saattaa perintöveron maksuajan että hallitus välittömästi ryhtyisi toi-
16640: pidentäminen ratkaisevalla tavalla auttaa yrityk- menpiteisiin tutkiakseen mahdollisuudet
16641: sen jatkuvuuden takaamisessa. muuttaa perintö- ja lahjaverolakia siten,
16642: Uusi perintö- ja lahjaverolaki antaa mahdol- että perintöveron maksuaika voitaisiin
16643: lisuuden anomuksesta pidentää perintöveron anomuksesta pidentää 10 vuoteen ja
16644: maksuaikaa siten, että vero kannetaan yhtä maksuunpanoa lykätä 3 vuodella.
16645: suurina, vähintään 5 000 markan suuruisina
16646: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
16647:
16648: Tauno Valo
16649: 1979 vp. 425
16650:
16651: Toivomusaloite n:o 380.
16652:
16653:
16654:
16655:
16656: Valo ym.: Ns. vetokoukkuverolain kumoamisesta.
16657:
16658:
16659: E d u s k u n n a 11 e.
16660:
16661: Eduskunta hyväksyi 20. 12. 1977 lain moot- Kun tämän ns. vetokoukkuveron merkitys
16662: toriajoneuvoverosta annetun lain muuttamisesta. yhtä hyvin valtiontalouden kuin veropoliitti-
16663: Laki tuli voimaan 1. 1. 1978 lukien. seltakin kannalta on varsin vähäinen, ellei olisi
16664: Tämä säätämisvaiheessaan paljon kohua ai- sanottava olematon, niin olisikin oikein ja ni-
16665: heuttanut ns. "vetokoukkuverolaki" syntyi menomaan nykyoloissa hyödyllistä, että tämä
16666: enemmänkin lakiesityksen antaneen hallituksen jo syntyessään sangen omalaatuiseksi todettu
16667: omaksumista arvovaltasyistä kuin asiallisista verolaki kumottaisiin.
16668: verotuksellisista tarpeista. Tämä käy myös ilmi Edellä mainittuun viitaten ehdotamme edus-
16669: siitä, että valtion budjettia ajatellen ei tuon kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16670: veron arvioidulla tuotolla ollut mainittavampaa
16671: verotaloudellista merkitystä. Tämä tosiasia on että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
16672: käynyt selvästi ilmi kysymyksessä olevan veron menpiteisiin ns. vetokoukkuverolain ni-
16673: tulokertymistä. Vuodelta 1978 muodostui tuon mellä yleisesti tunnetun verolain ku-
16674: ns. vetokoukkuveron tuotoksi kahdeksantoista- moamiseksi ja antaisi eduskunnalle sitä
16675: miljoonaa markkaa. koskevan esityksen.
16676: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
16677:
16678: Tauno Valo Helge Saarikoski
16679: Eero Lattula Mauri Vänskä
16680:
16681:
16682:
16683:
16684: 54 087900581L
16685: 426 1979 vp.
16686:
16687: Toivomusaloite n:o 381.
16688:
16689:
16690:
16691:
16692: Valtonen ym.: Pienteollisuuslainojen myöntämisestä ammatti-
16693: maisessa liikenteessä käytettävien kuorma-autojen hankintaan.
16694:
16695:
16696: Ed u s k u n n a 11 e.
16697:
16698: Pienyrittäjinä joutuvat ammattimaisen kuor- mahdollistettaisiin ja että pienteollisuuslainoi-
16699: ma-autoliikenteen harjoittajat investomtlensa hin tarkoitettuja määrärahoja korotettaisiin tätä
16700: yhteydessä turvautumaan huomattavassa mää- tarvetta vastaavasti. Tällöin olisi ehkä ilmeistä,
16701: rin velkarahoitukseen. Tällöin he joutuvat koh- että tätä varten tulisi perustaa erityinen näiden
16702: tuuttomien rahoitusku1urasitteiden alaisiksi. lainojen jaosta huolehtiva lainarahasto ja että
16703: Esimerkiksi kuljetuskaluston uusintojen tapah- takaisin maksetut lainat tulisi ohjata palautu-
16704: tuessa ns. osamaksuluottoa käyttäen kohoavat vaksi em. rahastolle, jolloin rahaston lainan-
16705: siten aiheutuvat korko- ja rahoituskulut yli 20 antomahdollisuudet vakiintuisivat ja myös vuo-
16706: prosentin. Tällaista velkapääoman korko-- ja sittain paranisivat. Lainojen takausmenettely
16707: rahoituskulurasitetta on pidettävä kohtuutto-- tulisi saada mahdollisimman joustavaksi.
16708: man suurena ja asettaakio se tuohon rahoitus- Yllä esitettyyn viitaten ehdotamme eduskun-
16709: muotoon turvautumaan joutuvat äärimmäisen nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16710: kovalle koetukselle. Näistä syistä ja nimen-
16711: omaan siksi, että erittäin moni ammattimaisen että hallitus ryhtyisi kiireesti valmis-
16712: liikenteen kuorma-autoilija joutuu turvautu- telemaan lainsäädännön uudistamista
16713: maan juuri tuohon rahoitusmahdollisuuteen, on- niin, että pienteollisuuslainojen myön-
16714: kin ammattimaisen liikenteen kuorma-autoili- täminen myös ammattimaisen liikenteen
16715: jain piirissä koettu kärjistyneinä ne vaikeudet, kuorma-autojen ·hankintaan tulisi mah-
16716: jotka yrittäjätoimen harjoittamisessa välttämät- dolliseksi ja että pienteollisuuslainoihin
16717: tömät kuljetuskaluston uusimistoimenpiteet tuo-- tarkoitettuja määrärahoja korotettaisiin
16718: vat aina tullessaan. tätä tarvetta vastaavasti ja että näiden
16719: Ammattimaisen liikenteen kuorma-autoilijain lainojen jakoa varten perustettaisiin eri-
16720: aseman helpottamiseksi olisikin välttämätöntä, tyinen rahasto, kuten tämän aloitteen
16721: että pienteollisuuslainojen saanti myös heille perusteluissa esitetään.
16722: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
16723:
16724: Pirkko Valtonen Hannu Tapiola Anna-Liisa Piipari
16725: Aimo Ajo Risto Tuominen Pekka Starast
16726: Juhani Raudasoja Pertti Hietala Matti Puhakka
16727: Eino Grönholm Jouko Tuovinen Tellervo Koivisto
16728: Kaj Bärlund Mikko Elo
16729: 1979 vp. 427
16730:
16731: Toivomusaloite n:o .382.
16732:
16733:
16734:
16735:
16736: P. Vennamo ym.: Verotuksen kokonaisuudistuksen toteuttami-
16737: sesta erityisesti luonnollisten henkilöiden verotuksen huojen-
16738: tamiseksi.
16739:
16740:
16741: Ed u s kun n a 11 e.
16742:
16743: Viime vuosikymmenen kuluessa suoritettiin uudistusta ei tullut, ainoastaan se, että verotusta
16744: sekä maatalouden ·että liikeyritysten verotuksen yksinkertaistettaisiin poistamalla muutamia vero-
16745: perusteiden laajamittainen tarkistus, joka kyllä vähennyksiä laista. Verorasitus on jo tässä vai-
16746: osittain epäonnistui. Ns. fyysisten henkilöiden heessa Suomessa niin tavattoman suuri, että
16747: verouudistus lykkääntyi sensijaan myöhempään työnteko ja yritteliäisyys tässä maassa tulee ole-
16748: ajankohtaan huolimatta siitä, että niin hyvin maan jo kyseenalaista. Nämä pakottavat pohti-
16749: yksinäisten henkilöiden kuin aviopuolisoiden ve- maan sitä, olisiko kokonaisverorasitusta saman-
16750: rotuksessa olisi osoitettavissa erittäin suuria ja aikaisesti tuloverouudistuksen puitteissa koetet-
16751: perusteellisia korjauksia vaativia epäkohtia. tava tarkistaa suorittaen samalla tarpeellisia
16752: Viime vuonna hallitus teki sitten uuden tulo- sosiaalipoliittisia järjestelyjä.
16753: ja varallisuusverolakiehdotuksen, joka jo esitte- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
16754: lyvaiheessa sai tuomion osakseen. Tulo- ja va- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16755: rallisuusverolakiehdotus ei ole mikään kokonais-
16756: verouudistus niinkuin hallitus ja hallituspuo- että hallitus kiireellisesti panisi alkuun
16757: lueiden edustajat ovat höpisseet. todellisen verotuksen kokonaisuudistuk-
16758: Rahan arvo alenee ja tuloveron reaalinen ra- sen sekä ensi tilassa antaisi eduskunnalle
16759: situs kasvaa, mikäli veroasteikkoa ei ratkaise- esityksen uudeksi tulo- ja varallisuus-
16760: valla tavalla tarkisteta. Viime vuosien seurauk- verolaiksi, jonka puitteissa yksinäisten
16761: sena on, että asteikot on useina vuosina hyväk- henkilöiden erityisvero poistetaan, vero-
16762: sytty edellisen vuoden tasaisena ja verorasitus asteikkoja alennetaan sekä mahdolliste-
16763: on kasvanut useita kymmeniä prosentteja. Näin taan tavallisten palkansaajien osalta luo-
16764: on asianlaita myöskin uuden tulo- ja varalli- puminen veroilmoitusmenettelystä.
16765: suusverolakiehdotuksen kohdalla. Kokonaisvero-
16766: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1978.
16767:
16768: Pekka Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
16769: Veikko Vennamo Urho Pohto Eino Poutiainen
16770: J. Juhani Kortesalmi
16771: 428 1979 vp.
16772:
16773: Toivomusaloite n:o 383.
16774:
16775:
16776:
16777:
16778: P. Vennamo ym.: Yksityiskotiin SiJOitetun lapsen huoltamisen
16779: rinnastamisesta veronhuojennuksissa omaan tai ottolapseen.
16780:
16781:
16782: Ed u s kun n a 11 e.
16783:
16784: Verovelvollisille, jotka ovat verovuoden ajan sien mukaan samaan asemaan kuin ne lapset,
16785: huoltaneet omaa tai ottolastaan, myönnetään joilla on oma koti omasta takaa. Lisäksi lapsen
16786: valtionverotuksessa ja kunnallisverotuksessa ve- sopeuttaminen uuteen kotiin ja omaksuminen
16787: ronhuojennuksia. Veroluokan määräytyminen ja perheenjäseneksi ei suju ilman hyvää tahtoa ja
16788: verosta tehtävä vähennys valtionverotuksessa, määrättyä sosiaalista mieltä eikä myöskään ilman
16789: tulosta tehtävä lapsivähennys kunnallisverotuk- lisäkustannuksia, joita ei läheskään korvaa se
16790: sessa ja ns. koulutusvähennys ovat tietenkin vähäinen hoitomaksu, jonka kunta tai jokin muu
16791: paikallaan, sillä tulonmuodostuksessa ei eräitä yhteiskunnan järjestö suorittaa. Lisäksi on otet-
16792: poikkeuksia lukuunottamatta oteta huomioon tava huomioon että laitoshoito yleensä tulee
16793: tulonsaajan perheolosuhteita. yhteiskunnalle taloudellisesti kalliimmaksi kuin
16794: Edellä esitetty on kaikki oikein. Kuitenkin yksityinen koti.
16795: epäkohtana on pidettävä sitä, että vain oman On kohtuutonta, että mainittuja, yksityis-
16796: lapsen tai ottolapsen huoltaminen tuottaa oikeu- koteihin sijoitettuja lapsia ei verotuksessa voida
16797: den veronhuojennukseen. "Vieras" lapsi per- ottaa huomioon samalla tavoin kuin perheen
16798: heessä, jos ja kun siihen suhtaudutaan samalla omia lapsia.
16799: tavoin kuin omaan lapseen, tuo myös muka- Yllä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
16800: naan elinkustannusten lisäyksen, monasti myös taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16801: suuremman lisäyksen kuin omien lasten koh-
16802: dalla, ja alentaa siten perheen veronmaksu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
16803: kykyä .. menpiteisiin sellaisen lainmuutoksen ai-
16804: Yhteiskunnan kannalta on erittäin tärkeätä, kaansaamiseksi, että yksityiskotiin sijoi-
16805: että näiden turvattomien saanti yksityiskotiin tetun lapsen huoltamisesta valtion- ja
16806: saataisiin turvatuksi. Lastensuojelun tarkoituk- kunnallisverotuksessa myönnettäisiin sa-
16807: sena lisäksi on, että turvattomien lasten ollessa mat veronhuojennukset kuin oman tai
16808: kysymyksessä saataisiin ko. lapset mahdollisuuk- ottolapsen huoltamisesta.
16809: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
16810:
16811: Pekka Vennamo Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
16812: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo
16813: Eino Poutanen
16814: 1979 vp. 429
16815:
16816: Toivomusaloite n:o 384.
16817:
16818:
16819:
16820:
16821: P. Vennamo ym.: Tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
16822: sairaskassan jäsenten verotuskohtelun palauttamiseksi aikai-
16823: semman lain mukaiseksi.
16824:
16825:
16826: Ed u s kun n a II e.
16827:
16828: Tulo- ja omaisuusverolain 24 §:n 8 a kohdan menetystä tai jäsenmaksujen korottamista, koska
16829: mukaan sairaskassojen maksamat päivärahat oli- kassan saamista vakuutusmaksuista työnantajan
16830: vat kahdelta ensimmäiseltä vuodelta verovapaata suorittama kannatusmaksu ylittää huomattavasti
16831: tuloa, jos kassan jäsenet maksoivat jäsenmak- jäseniltä perittävät jäsenmaksut. Vaikutukset
16832: suina osan kassan etujen rahoittamiseen tarvit- kohdistuvat siis työntekijöihin, joten varallisuus-
16833: tavista vakuutusmaksuista. Vastaavanlaiset sään- verolain 22 §:n asianomainen kohta pitäisi saat-
16834: nökset sisältyivät kunnallishallituksesta kaupun- taa aikaisemman lain ja asetuksen mukaiseksi.
16835: geissa armetun asetuksen 55 §:n 2 a kohtaan ja Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
16836: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun ase- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16837: tuksen 82 § :n 8 a kohtaan. sen,
16838: Vuoden 1975 alusta voimaan tulleen tulo- ja
16839: varallisuusverolain 22 § :n 1 momentin 20 koh- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
16840: dassa on edellä mainittujen päivärahojen vero- menpiteisiin tulo- ja varallisuusverolain
16841: vapaus edelleenkin säilytetty kahdelta ensimmäi- 22 §:n muuttamiseksi sellaiseksi kuin se
16842: seltä vuodelta, mutta jäsenmaksujen osuutta kos- oli aikaisemman tulo- ja omaisuusvero-
16843: keva edellytys on nostettu vähintään puoleksi lain mukaisena eli sellaiseksi etteivät
16844: vakuutusmaksujen määrästä. Kyseinen muutos työntekijät joudu kärsimään uudesta ve-
16845: merkitsee sairaskassojen jäsenille oleellista edun rolaista.
16846: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
16847:
16848: Pekka Vennamo Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
16849: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo
16850: Eino Poutiainen
16851: 430 1979 vp.
16852:
16853: Toivomusaloite n:o 385.
16854:
16855:
16856:
16857:
16858: P. Vennamo ym.: Invalidivähennysoikeuden parantamisesta ve-
16859: rotuksessa.
16860:
16861:
16862: E d u s kun n a 11 e.
16863:
16864: Invalidivähennykset verotuksessa ovat sekä tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
16865: riittämättömät että jääneet lisäksi jatkuvan väksi toivomuksen,
16866: inflaation vuoksi vuosi vuodelta jälkeen siitä,
16867: mitä ne lakeja säädettäessä reaaliarvoltaan oli- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16868: vat. Tämän vuoksi tulisi invalidivähennyksiä invalidivähennysten voimakkaasti korot-
16869: voimakkaasti korottaa ja sitoa ne täysimääräi- tamiseksi verotuksessa ja niiden sitomi-
16870: sesti indeksiin. seksi täysimääräisesti indeksiin.
16871: Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
16872: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
16873:
16874: Pekka Vennamo Urho Pohto Urpo Leppänen
16875: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
16876: Eino Poutiainen
16877: 1979 vp. 431
16878:
16879: Toivomusaloite n:o .386.
16880:
16881:
16882:
16883:
16884: P. Vennamo ym.: Ylimääräisen verovähennyksen myöntämisestä
16885: hevoskasvattajille.
16886:
16887:
16888: E d u s k u n n a 11 e.
16889: Hevosten käyttö maataloustöissä on maas- Hevosen pitäminen tulisi saattaa maatalous-
16890: tamme hävinnyt lähes kokonaan. Tämä on vali- yrittäjälle verotuksessa samanarvoiseksi koneen
16891: tettava seikka, joka on aiheutunut osin siitä, kanssa. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi
16892: että hevosta maataloustöissä käyttävät ovat siten, että hevoskasvattajalle myönnettäisiin
16893: traktoria käyttäviä heikommassa asemassa mm. maanviljelyksen tuottamista tuloista 500 mar-
16894: verotuksen suhteen. Tämä epäkohta tulisi pois- kan vähennys hevosta kohden.
16895: taa. Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
16896: Maassamme on tällä hetkellä karkeasti ar- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväk-
16897: vioiden noin 200 000 traktoria, joista tilojen si toivomuksen,
16898: toisia ja kolmansia traktoreita noin 40 000.
16899: Näistä 40 000 traktorista huomattava osa voi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16900: taisiin korvata hevosella, mikä säästäisi arvaa- ylimääräisen 500 markan vähennyksen
16901: mattomasti tuontivaroja mm. polttoaineiden, myöntämiseksi hevoskasvattajatie maa-
16902: varaosien, renkaiden ym. osalta. talouden tuottamasta tulosta.
16903: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
16904:
16905: Pekka Vennamo Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
16906: Eino Poutiainen Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
16907: 432 1979 vp.
16908:
16909: Toivomusaloite n:o 387.
16910:
16911:
16912:
16913:
16914: P. Vennamo ym.: Omaisuusveron määräämisestä koskemaan
16915: suuryhtiöiden ja yhteisöjen koko omaisuutta.
16916:
16917:
16918: E d u s kun n a 11 e.
16919:
16920: Veroruuvi on viime vuosina maassamme ki- köyhlmmän pienituloisimman väestön kannetta-
16921: ristynyt suhteellisesti raskaimmin pienituloisten vaksi. Ei myöskään sen kansanosan, joka on
16922: kansalaistemme kohdalla. Huippunsa tämä ke- yksityisomistajia. Vastuuseen tästä veron kerty-
16923: hitys on saavuttanut omaisuusveron kohdalla. mästä on asetettava jokainen yhtiö, osuuskunta,
16924: Syy on lähinnä siinä, että 1966 jälkeisessä halli- säätiö ja niihin verrattava. On todettava, että
16925: tuksessa valtiovarainministeri Aleniuksen val- viimeaikaiset yksityisomistusta vihaavat halli-
16926: mistelun tuloksena poistettiin suuryhtiöiltä tukset ja niiden veropolitiikka tältäkin osin on
16927: omaisuusvero kokonaan. On tyrmistyttävää to- täysin väärää. Sen tarkoituksena on ollut ja on
16928: deta, miten monopoliyhtiön ja ylikansallisen edelleen suurpääomapiirien ja ylikansallisten
16929: yhtiön työntekijä maksaa omaisuusveroa oma- yhtiöiden rikastuttaminen eikä suinkaan yksi-
16930: kotitalostaan ja loma-ajan asunnostaan, mutta tyisen vapaan omistusoikeuden kohteleminen
16931: hänen työnantajansa ei satoihin miljooniin nou- tasapuolisesti niinkuin pitäisi tapahtua. Suun-
16932: sevista omaisuuksistaan penniäkään. Oikeuden- nan ja lopputuloksen tiedämme, koska tienvii-
16933: mukaisuuden hiventäkään ei myöskään ole sii- toittajina tällä tiellä on kulkenut SKDL:n mi-
16934: nä asiassa, että suuryhtiön omistamasta karta- nisteri ja SKDL:n eduskuntaryhmän enemmis-
16935: nosta ei mene penninkään killinkiä omaisuus- tö. Suuryhtiöitä ja kollektivismia suosivalta
16936: veroa, mutta sen kartanon maista lohkottu enti- tieltä tässäkin veromuodossa on palattava oi-
16937: nen torpan maa ja sen omistaja on kyllä vii- keudenmukaiselle tielle. Omaisuusveron kanto
16938: meistä neliötä ja arviopenniä myöten omaisuus- on ulotettava koskemaan kaikkea omaisuutta
16939: veron alainen. Kun näin on, niin ei ole ihme, tasapuolisesti tai sitten se on poistettava kai-
16940: vaikka entiset torpparit joutuvat tilailtaan läh- kilta.
16941: temään ja vanhan ruukinpatruunan ja karta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
16942: nonherran sijaan astunut suuri monopoliyhtiö nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16943: ostaa polkuhintaan entiset maansa takaisin. muksen,
16944: Tällaista menettelyä ei voida jatkaa, yhteis-
16945: rintama väestön ja pienviljelijäin sortoa ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16946: pienomistusta vastaan on murrettava. Jos ker- omaisuusveron määräämiseksi suuryh-
16947: ran omaisuusverotusta ylläpidetään, sen kuor- tiöille ja niihin verrattaville yhteisöille
16948: maa ei voida asettaa yksin pienomistajan ja niiden kaiken omaisuuden osalta.
16949: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
16950:
16951: Pekka Vennamo Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
16952: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo
16953: Eino Poutiainen
16954: 1979 vp. 433
16955:
16956: Toivomusaloite n:o 388.
16957:
16958:
16959:
16960:
16961: P. Vennamo ym.: Veronhuojennustalletuksen ennakonpidätys-
16962: hyvityksen ulottamisesta koskemaan kaikkia veronmaksajia.
16963:
16964:
16965: E d u s k u n n a 11 e.
16966:
16967: Veronhuojennustalletuksen tekijä saa vero- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
16968: viranomaisten toimesta vähennyksen jo enna- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväk-
16969: konpidätykseensä talletuksen osalta. Tämä oi- si toivomuksen,
16970: keus ei kuitenkaan hämmästyttävästi koske nii-
16971: tä verovelvollisia, jotka saavat ansionsa palkan- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
16972: pidätystodistuksilla tai muutoin ilman verokir- menpiteisiin veronhuojennustalletuksen
16973: jaa. Tämä ei voi olla oikein, kaikkien veron- ennakonpidätyshyvityksen ulottamiseksi
16974: maksajien tulee olla samassa asemassa. koskemaan kaikkia veronmaksajia.
16975: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
16976:
16977: Pekka Vennamo Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
16978: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo
16979: Eino Poutiainen
16980:
16981:
16982:
16983:
16984: 55 087900581L
16985: 434 1979 vp.
16986:
16987: Toivomusaloite n:o .389.
16988:
16989:
16990:
16991:
16992: P. Vennamo ym.: Arvio- ja laskelmaverotuksen saattamisesta
16993: oikeudenmukaiseksi.
16994:
16995:
16996: E d u s k u n n a 11 e.
16997:
16998: Maamme verotusjärjestelmään sisältyy monia todellisuuspohjasta. Tämä ei voi olla oikein,
16999: epäoikeudenmukaisuuksia ja mahdollisuuksia laskelma- ja arvioverottaminen on saatava oi-
17000: verottajan mielivaltaan. Tällainen on muun keudenmukaiselle pohjalle.
17001: muassa mielivaltainen harkintaverotus, jonka Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
17002: poistamisesta SMP on tehnyt esityksen. tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
17003: Mielivaltaiseen harkintaverotukseen rinnastet- väksi toivomuksen,
17004: tavia ovat myös verottajalle annetut vapaat
17005: mahdollisuudet arvio- ja laskelmaverotukseen. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17006: Näiden avulla useinkin hyvin mielivaltaisesti arvio- ja laskelmaverotuksen saattami-
17007: ja kaavamaisesti määrätään verotettavalle jokin seksi oikeudenmukaiselle pohjalle verot-
17008: verotettava tulo ilman että verolautakunnalla tajan mielivallan estäen.
17009: on minkäänlaista näyttöä arvion tai laskelman
17010: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
17011:
17012: Pekka Vennamo Veikko Vennamo Urho Pohto
17013: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Eino Poutiainen
17014: Urpo Leppänen
17015: 1979 vp. 435
17016:
17017: Toivomusaloite n:o .390.
17018:
17019:
17020:
17021:
17022: P. Vennamo ym.: Veronmaksajien asiamiesten nimeämisestä ve-
17023: rolautakuntiin.
17024:
17025:
17026: E d u s k u n n a 11 e.
17027:
17028: Verotus on maassamme muodostunut vuosi kunnassa ole, mikä johtaa usein siihen, että
17029: vuodelta raskaammaksi ja verojärjestelmät moni- hänen etuaan ei kukaan valvo ja väärämielineo
17030: mutkaistuneet. Tämä on johtanut laajalti yli- verotus tulee hyväksytyksi. Tähän asiaan tulisi
17031: raskaaseen verotukseen niin palkansaajien, elä- saada korjaus siten, että verolautakuntiin ni-
17032: keläisten kuin pienyrittäjien ja pien- ja perhe· mettäisiin esimerkiksi Veronmaksajain Kes-
17033: viljelmienkin osalta. kusliiton välityksellä erityinen veronmaksajien
17034: Verotuksen oikeudenmukaisuus riippuu paitsi asiamies, jonka tehtävänä olisi valvoa verotusta
17035: verojen suuruudesta myös veronmaksajien oi- veronmaksajan kannalta, puuttua veronmaksa-
17036: keusturvasta. Tavallinen veronmaksaja on usein jan oikeudenloukkauksiin ja antaa tarvittaessa
17037: tietämätön kaikista verolainsäädännön antamis- apua veronmaksajille valitus- ym. asioissa. Tätä
17038: ta mahdollisuuksista ja joutuu siksi maksamaan kautta voitaisiin veronmaksajien oikeusturva
17039: jopa veroa sellaisesta tulosta, joka hänellä olisi nykyistä paremmin turvata.
17040: oikeus vähentää tu1ostaan ennen veron mää- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
17041: räämistä. Myös verovalitusten, -muistutusten ja tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
17042: huomautusten tekeminen on usein ylivoimaista väksi toivomuksen,
17043: tavalliselle veronmaksajalle.
17044: Valtiolla ja kunnalla on oma edustuksensa että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
17045: verolautakunnissa, jotka valvovat valtion ja menpiteisiin, että verolautakuntiin voi-
17046: kunnan etua ja valittavat verolautakunnan toi- taisiin kunnan ja valtion asiamiesten
17047: mittamasta verotuksesta aina, kun katsovat val- lisäksi nimetä riittävät toimintavaltuu-
17048: tion tai kunnan edun sitä vaativan. Veronmak- det omaava veronmaksajien asiamies.
17049: sajalla ei tällaista etujensa valvojaa verolauta-
17050: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
17051:
17052: Pekka Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
17053: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
17054: Veikko Vennamo
17055: 436 1979 vP·
17056:
17057: Toivomusaloite n:o .391.
17058:
17059:
17060:
17061:
17062: P. Vennamo ym.: Autoveron alentamisesta henkilöauton hintaan
17063: sisältyvien turvalaitteiden ja pakokaasujen puhdistuslaittei-
17064: den osuutta vastaavalla määrällä.
17065:
17066:
17067: E d u s k u n n a 11 e.
17068:
17069: Henkilöautojen turvallisuuden lisäämistä ja että yhteiskuntamme kehityksen kannalta jär-
17070: pakokaasujen puhtautta edistävien laitteiden kevää, eivätkä valtion autoverotulotkaan tämän
17071: asentaminen Suomeen tuotaviin autoihin estyy johdosta vähääkään alenisi. Säännökset ovat täl-
17072: mm. siksi, että autovero voimakkaasti progres- tä osin pahasti puutteelliset.
17073: siivisena verona kohottaa näiden laitteiden Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
17074: osalta kohtuuttomasti autojen hintoja. Tällainen tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
17075: asiantila ei voi olla oikein, autoveron avulla väksi toivomuksen,
17076: yhteiskunta estää turvallisempien ja saasteetto-
17077: mampien autojen myynnin maassamme. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17078: Autovero tulisi kokonaisuudessaan poistaa autoveron poistamiseksi henkilöautoista
17079: henkilöautojen osalta niistä laitteista, jotka edis- siltä osin, kuin niiden hintaan sisältyy
17080: tävät autojen turvallisuutta ja pakokaasujen turvallisuutta ja pakokaasujen puhtautta
17081: puhtautta. Tämä olisi sekä kansantaloutemme edistäviä laitteita ja rakenteita.
17082: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
17083:
17084: Pekka Vennamo Veikko Vennamo Urho Pohto
17085: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
17086: Eino Poutiainen
17087: 1979 vp. 437
17088:
17089: Toivomusaloite n:o 392.
17090:
17091:
17092:
17093:
17094: P. Vennamo ym;: Invalidien autoveron palauttamisoikeuden pa-
17095: rantlUllisesta.
17096:
17097:
17098: E d u s k u n n a II e.
17099:
17100: Maassamme on huomattava joukko invalide- me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
17101: ja, jotka tarvitsevat jokapäiväisesti jatkuvasti toivomuksen,
17102: välttämättä autoa, mutta jotka eivät lain ahtai-
17103: den säännösten ja tiukan tulkinnan vuoksi saa että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
17104: kuitenkaan autoverosta palautusta. Tämä onJ·oh- menpiteisiin autoveron palauttamista in-
17105: tanut siihen, että huomattava joukko invali eis- valideille koskevien säännösten lieventä-
17106: tamme jää ihmisarvoisia liikkumismahdollisuuk- miseksi niin, että kaikki autoa tarvitse-
17107: sia vaille autojen kalleuden vuoksi. Asiaan on vat invalidit aina 40 prosentin invalidi-
17108: saatava pikaisesti korjaus. teetista lähtien saisivat autoverosta riit-
17109: Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam- tävän palautuksen.
17110: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
17111:
17112: Pekka Vennamo Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
17113: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
17114: Veikko Vennamo
17115: 438 1979 vp.
17116:
17117: Toivomusaloite n:o 393.
17118:
17119:
17120:
17121:
17122: P. Vennamo ym.: Energiaomavaraisuuden kohottamisesta.
17123:
17124:
17125: E d u s k u n n a 11 e.
17126:
17127: Energian hinnan jatkuvasti kallistuessa on lähes kokonaan hyödyntämättä. Näitä käyttäen
17128: muodostunut entistä välttämättömämmäksi, että voitaisiin maamme energiaomavaraisuus helpos-
17129: maamme energiaomavaraisuutta kohotetaan voi- ti nostaa lähelle 50 prosenttia,· mikä lisäksi pa-
17130: makkaasti. Kuluneiden kansanrintamavuosien rantaisi huomattavasti työllisyyttä ja säästäisi ul-
17131: aikana maassamme on jatkuvasti kuljettu ener- komaanvaluuttaa.
17132: gia-asioissa väärään suuntaan, maamme on tullut Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
17133: yhä riippuvaisemmaksi ulkomaisesta tuontiener- me kunnioittaen eduskunnan· hyväksyttäväksi
17134: giasta. toivomuksen,
17135: Maassamme on energiavaroja käyttämättä
17136: paljon. Uusiutuvat energiavarat, kuten jäte- ja että hallitus ryhtyisi määrätietoisiin
17137: roskapuun käyttö, oljen pohto sekä turpeen toimenpiteisiin maamme energiaomava-
17138: käyttäminen, puhumattakaan uusista energialäh- raisuuden kohottamiseksi nykyisestä al-
17139: teistä kuten tuuli, aurinko, maan lämpö ja vesi- le 30 prosentista ainakin 50 prosenttiin.
17140: voima uusissa muodoissaan, ovat maassamme
17141: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
17142:
17143: Pekka Vennamo Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
17144: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Eino Poutiainen
17145: Urho Pohto
17146: 1979 vp. 439
17147:
17148: Toivomusaloite n:o .394.
17149:
17150:
17151:
17152:
17153: P. Vennamo ym.: Turun ja sen ympäristökuntien asuntopulan
17154: poistamisesta.
17155:
17156:
17157: E d u s k u n n a II e.
17158:
17159: Asuntopula Turun seudulla on jatkuva ja Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
17160: krooninen. Turussa ja sen lähiympäristössä tar- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
17161: vittaisiin huomattavasti sekä uusia omistus- ja väksi toivomuksen,
17162: vuokra-asuntoja sen ohella, että vanhoja huono-
17163: kuntoisia asuntoja tulisi laajalti korjata. Val- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
17164: tion asuntomäärärahat niin uusien asuntojen menpiteisiin Turun ja ympäristökuntien
17165: kuin korjaustenkin osalta ovat kuitenkin Tu- asuntopulan poistamiseksi mm. alueelle
17166: run ja lähikuntien osalta olleet jatkuvasti riit- myönnettäviä asuntomäärärahoja lisää-
17167: tämättömät. Tämä on sitäkin hämmästyttäväm- mällä niin uusien asuntojen rakentami-
17168: pää, kun on tiedossa, että Turun seudulla on sen kuin vanhojen asuntojen korjauk-
17169: huomattava määrä rakennustyöväkeä työttö- senkin osalta.
17170: mänä. Asiaan tulisi saada pikainen korjaus.
17171: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
17172:
17173: Pekka Vennamo Urho Pohto Urpo Leppänen
17174: Anssi Joutsenlahti Eino Poutiainen Veikko Vennamo
17175: 440 1979 vp.
17176:
17177: Toivomusaloite n:o 395.
17178:
17179:
17180:
17181:
17182: V. Vennamo ym.: Palkkatyöläisten verojen alentamisesta.
17183:
17184:
17185: E d u s k u n n a 11 e.
17186:
17187: Erityisesti tavallisten palkanansaitsijoiden taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17188: verorasitus on monella tavalla raskas. Näin ei sen,
17189: saa jatkua. Suomalaisista työntekijöistä ei saa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
17190: tehdä yhteiskunnan ja rahan orjia. menpiteisiin verojen todella alentamisek-
17191: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- si palkkatyöläisiltä.
17192: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
17193:
17194: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
17195: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo Eino Poutiainen
17196: Urho Pohto
17197: 1979 vp. 441
17198:
17199: Toivomusaloite n:o 396.
17200:
17201:
17202:
17203:
17204: V. Vennamo ym.: Pienituloisten vapauttamisesta kaikista ve-
17205: roista.
17206:
17207:
17208: E d u s k u n n a 11 e.
17209:
17210: Pienten eläkkeiden saajat ja muut pienituloi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
17211: set olisi vapautettava kaikista veroista. Tällä menpiteisiin pienten eläkkeiden saajien
17212: tavoin taloudellisimmin lisättäisiin kansamme ja muiden pienituloisten vapauttamisek-
17213: välttämätöntä ostokykyä työllisyyden paranta- si kaikista veroista kansallemme välttä-
17214: miseksi. mättömän ostokyvyn parantamiseksi.
17215: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
17216: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17217: sen,
17218: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
17219:
17220: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Urho Pohto
17221: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
17222: Eino Poutiainen
17223:
17224:
17225:
17226:
17227: 56 087900581L
17228: 442 1979 vp.
17229:
17230: Toivomusaloite n:o 397.
17231:
17232:
17233:
17234:
17235: V. Vennamo ym.: Aviopuolisoiden yhteisverotuksen poistami-
17236: sesta.
17237:
17238:
17239: E d u s k u n n a 11 e.
17240:
17241: Verotus on maassamme tavallisille ihmisille mukaisesti ja joustavasti käyttämällä hyväksi
17242: ylettömän raskas. Näin on asianlaita myös avio- muiden maiden kokemuksia.
17243: puolisoille, joiden tulot lasketaan edelleen osit- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
17244: tain yhteen. Tällaisesta kohtuuaomuudesta on taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17245: jo luovuttu monessa maassa, mutta meillä tämä
17246: korjaus on vuodesta vuoteen vain jäänyt van- että hallitus antaisi kiireellisesti edus-
17247: hojen puolueiden toimesta loppuun saakka to- kunnalle lakiesitykset aviopuolisoiden
17248: teuttamatta. yhteisverotuksen kokonaisuudessaan
17249: On lopulta aika ryhtyä sanoista tekoihin. poistamiseksi sekä heidän verotuksensa
17250: Aviopuolisoiden yhteisverotus on poistettava. saattamiseksi oikeudenmukaiseksi ;a ta-
17251: Tekniset yksityiskohdat eivät saa olla korjaus- sapuoliseksi.
17252: ten esteenä. Asia voidaan järjestää Oikeuden-
17253: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
17254:
17255: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
17256: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
17257: Urpo Leppänen
17258: 1979 vp; 443
17259:
17260: Toivomusaloite n:o 398.
17261:
17262:
17263:
17264:
17265: V. Vennamo ym.: Yksinäisten henkilöiden verotuksen alentami-
17266: sesta luonnollisten henkilöiden yleiselle verotustasolle.
17267:
17268:
17269: E d u s k u n n a II e.
17270:
17271: Verorasitus on maassamme kasvanut jatku- on saatettava muiden kanssa samaan asemaan.
17272: vasti. Jo tästä syystä se alkaa muodostua yksi- Tätä vaatii oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus.
17273: näisille henkilöille sietämättömän raskaaksi. Li- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
17274: säksi yksinäisten henkilöiden verotus on epä- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17275: oikeudenmukainen, koska heitä rangaistaan yk-
17276: sinäisyydestään. Kuitenkin verotuksen tulee olla että hallitus antaisi kiireellisesti edus-
17277: oikeudenmukainen ja tasapuolinen. kunnalle lakiesitykset yksinäisten hen-
17278: On siis välttämätöntä, että yksinäisten sor- kilöiden verotuksen saattamiseksi samaan
17279: rettu asema verotuksessa poistetaan. Yksinäiset asemaan muide'n henkilöiden kanssa.
17280: Helsingissä. 12 päivänä huhtikuuta 1979.
17281:
17282: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
17283: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
17284: Urpo Leppänen
17285: 444 1979 vp.
17286:
17287: Toivomusaloite n:o 399.
17288:
17289:
17290:
17291:
17292: V; Vennamo ym.: Ruotsalaisissa laivoissa työskentelevien suo-
17293: malaisten merimiesten kaksinkertaisen verotuksen estämisestä.
17294:
17295:
17296: E d u s k u n n a 11 e.
17297:
17298: Ruotsalaisissa laivoissa palvelevat Suomen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
17299: kansalaisuuden omaavat merimiehet joutuvat menpiteisiin ruotsalaisissa laivoissa pal-
17300: kaksinkertaisen verotuksen alaisiksi. Heitä vero- velevien Suomen kansalaisuuden omaa-
17301: tetaan niin Suomessa kuin Ruotsissa. Tämä ei vien merimiesten kaksinkertaisen vero~
17302: ole oikein. tuksen estämiseksi.
17303: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
17304: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17305: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
17306:
17307: Veikko Vennamo Urpo Leppänen · Anssi Joutsenlahti
17308: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo Eino Poutiainen
17309: Urho Pohto
17310: 1979 vp. 445
17311:
17312: Toivomusaloite n:o 400.
17313:
17314:
17315:
17316:
17317: V. Vennamo ym.: Kansaneläkkeisiin verrattavien pienten eläk-
17318: keiden vapauttamisesta verosta.
17319:
17320:
17321: E d u s k u n n a II e.
17322:
17323: Maassamme on jatkuvasti myönnetty verova- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
17324: pauksia suurituioisille ja suurille yhtiöille. Sitä- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17325: vastoin pienituloisia verotetaan erittäin ras-
17326: kaasti. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
17327: Näin on asianlaita t:rityisesti kansaneläkeläis- menpiteisiin kansaneläkkeisiin verratta-
17328: ten ja heihin verrattavien suhteen. vien muiden eläkkeiden vapauttamiseksi
17329: Kun vähimmäistulo on ehdottomasti vapau- kokonaan veroista.
17330: tettava kaikista veroista, ei asiantilaa voida pi-
17331: tää millään tavoin tyydyttävänä.
17332: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
17333:
17334: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
17335: Eino Poutiainen J; Juhani Kortesalmi Urho Pohto
17336: Urpo Leppänen
17337: 446 1979 vp.
17338:
17339: Toivomusaloite n:o 401.
17340:
17341:
17342:
17343:
17344: V. Vennamo ym.: Yksityiseen yrittämiseen ja tavalliseen omista-
17345: miseen kohdistuvan omaisuusveron alentamisesta.
17346:
17347:
17348: Ed u.s kunnalle.
17349:
17350: Verotus on maassamme kohtuuttoman raskas. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
17351: Näin on asianlaita erityisesti pienempien yri- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17352: tysten ja viljelijöiden osalta omaisuusveron suh-
17353: teen. Raskas omaisuusvero johtaa siihen, että että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
17354: verot voivat nousta suuremmiksi kuin mitä on menpiteisiin nimenomaan tavalliseen
17355: bruttotulo. Tämä on omaisuuden konfiskaatio- yksityiseen yrittämiseen} viljelijöihin ja
17356: ta, jonka perustuslaki kieltää. Ja .se kohdistuu muuhun tavalliseen omistamiseen koh-
17357: erityisesti tavallisten kansalaisten omaisuuteen. distuvan kohtuuttoman raskaan omai-
17358: suusveron riittäväksi alentamiseksi.
17359: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
17360:
17361: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
17362: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
17363: Urpo Leppänen
17364: 1979 vp. 447
17365:
17366: Toivomusaloite n:o 402.
17367:
17368:
17369:
17370:
17371: V. Vennamo ym.: Tarpeettomien verovapaiden tulojen saattami-
17372: sesta veronalaisiksi.
17373:
17374:
17375: E d u s k u n n a 11 e.
17376:
17377: Maassamme keinoteliaan verovapaoksilla laa- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
17378: jalti. Tällä tavoin suurituloiset siirtävät vero- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17379: rasitusta pienituloisten kannettavaksi. Kuitenkin
17380: verotuksen tulisi olla oikeudenmukainen ja ta- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
17381: sapuolinen. Mitään etuoikeuksia ei pitäisi sallia, menpiteisiin tarpeetlomien verovapaiden
17382: niin kuin ei myöskään mitään verovapauksia tulojen saattamiseksi veronalaisiksi.
17383: toisten kustannuksella.
17384: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
17385:
17386: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
17387: Eino Poutiainen ]. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
17388: Urpo Leppänen
17389: 448 1979 vp.
17390:
17391: Toivomusaloite n:o 40.3.
17392:
17393:
17394:
17395:
17396: V. Vennamo ym.: Yhteisöjen omaisuusverotuksen järjestämisestä.
17397:
17398:
17399: E d u s k u n n a 11 e.
17400:
17401: Niin kauan kuin yksityiset kansalaiset jou- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
17402: tuvat maksamaan omaisuusveroa on ollut vää- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17403: rin, että nimenomaan suuryhtiöt ovat olleet
17404: täysin vapaat omaisuusverosta. Kansallisen hä- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
17405: tätilan aikana on hallitus tilapäisesti kuitenkin menpiteisiin omaisuusveron saattami-
17406: toteuttanut omaisuusveron myös suuryhtiöiden seksi yhteisöille pysyväksi ia progressii-
17407: kohdalla. viseksi, niin kuin on asianlaita yksi-
17408: Mutta määrättäessä yhtiöille omaisuusveroa tyisten kansalaisten suhteen, samalla
17409: pitäisi tämän veron olla samalla tavoin progres- kuitenkin vapauttaen yhtiöiden pienet
17410: siivinen kuin yksityisten kansalaisten kohdalla. omaisuudet ia yleishyödylliset yhteisöt
17411: Sitäpaitsi pienet yritykset ja yleishyödylliset kokonaan omaisuusverosta.
17412: yhteisöt olisi vapautettava kokonaan omaisuus-
17413: verosta.
17414: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
17415:
17416: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Urpo Leppänen
17417: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
17418: Pekka Vennamo
17419: 1979 vp. 449
17420:
17421: Toivomusaloite n:o 404.
17422:
17423:
17424:
17425:
17426: V. Vennamo ym.: Säätiöiden verovapauksien poistamisesta.
17427:
17428:
17429: Edu ,sk u nn alle.
17430:
17431: Kansalaisten ja yritteliäisyyden verot ovat rotuksen tulee tapahtua todellisten tulojen ja
17432: maassamme raskaat. Tästä huolimatta vuodesta todellisen omaisuuden mukaan.
17433: vuoteen hyväksytään lakeja, joiden perusteella Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
17434: suuria omaisuuksia jää verovapaiksi. Vanhoja taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17435: veronkiertomenetelmiä ei ole yritettykään saada
17436: tehottomiksi, vaan kaiken annetaan jatkua en- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
17437: nallaan. Tästä hyötyvät vain suurituloiset ja lainsäädäntötoimenpiteisiin epäoikeuden-
17438: suuren rahan edustajat, pienituloiselle työmie- mukaisten verovapauksien poistamiseksi
17439: helle tai pientilalliselle tämä tietää vastaavaa säätiöiltä niin, että kaikkia kansalaisia
17440: verojen korotusta. verotetaan oikeudenmukaisesti todellis-
17441: Oikeudenmukaisessa ja terveessä yhteiskun- ten tulojen ja todellisen omaisuuden
17442: nassa verotus kohdistuu kaikkiin kansalaisiin mukaisesti.
17443: samalla tavoin veronmaksukyvyn mukaan. Ve-
17444: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
17445:
17446: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
17447: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
17448: Urpo Leppänen
17449:
17450:
17451:
17452:
17453: 57 087900581L
17454: 450 1979 vp.
17455:
17456: Toivomusaloite n:o 405.
17457:
17458:
17459:
17460:
17461: V~ Vennamo ym~: Ylityön verotuksen keventämisestä.
17462:
17463:
17464:
17465: Ed u s ku nn alle.
17466:
17467: Pienipalkkaisten on ·monasti pakko toimeen- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17468: tulonsa turvaamiseksi tehdä ylityötä. Tästä kui- muksen,
17469: tenkin yhteiskunta heti verotuksen muodossa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi·
17470: rankaisee raskaasti. Ylityön verotus muutoin- menpiteisiin, että alle 1 500 mk kuu-
17471: kin on maassamme liian raskas. Vain ahkerat kaudessa ansaitseviita ylityön verotus
17472: kädet voivat nostaa kansamme hyvinvointia vai- kokonaan poistetaan ja että kenenkään
17473: keina · taloudellisina aikoina. ei tarvitse ylityöstä maksaa yli 30 pro-
17474: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- senttia valtion ja kunnan veroa.
17475: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
17476:
17477: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Pekka Vennamo
17478: Urho Pohto Eino Poutiainen An~si Joutsenlahti
17479: J. Juhani Kortesalmi
17480: 1979 vp. 451
17481:
17482: tl'oivomusaloite n:o 406.
17483:
17484:
17485:
17486:
17487: v: Vennamo ym.: Ylityön verovapaudesta ylityötulon talletus-
17488: velvollisuutta vastaan.
17489:
17490:
17491: E d u s k u n n a 11 e.
17492: Yritteliäisyyttä rangaistaan maassamme kai- seen, jolloin se palvelisi talouselämää ja antaisi
17493: kin tavoin. Sellaista työntekijää, joka haluaisi hyvinvointia säästäjille. '
17494: ruisaita yritteliäisyydellään ja varsinkin ylitöitä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme ktin~
17495: tekemällä, nykyinen verotusperuste progressio- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17496: korotuksineen rankaisee, joten halu parempiin muksen, ·
17497: tuloksiin pääsemiseksi kompastuu verotukseen. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17498: Jotta yritteliäisyyttä tuettaisiin, tulisi ylityös- verolain muuttamiseksi siten, että yli-
17499: tä saatava tulo saattaa verovapaaksi ehdolla, työnä saatu tulo olisi verovapaa ehdolla,
17500: että ylityöstä saatava tulo talletettaisiin vähin- että se talletettaisiin vähintään yhdeksi
17501: tään yhdeksi vuodeksi säästötilille rahalaitok- vuodeksi säästötilille rahalaitokseen.
17502: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
17503:
17504: Veikko Vennamo Pekka Vennanio Anssi Joutsenlahti
17505: Eino Poutiainen .T. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
17506: Urpo Leppänen
17507: 452 1979 vp.
17508:
17509: Toivomusaloite n:o 407.
17510:
17511:
17512:
17513:
17514: V. Vennamo ym.: Päätoimiseksi katsottavana opiskeluaikana an-
17515: saittujen tulojen vapauttamisesta verosta.
17516:
17517:
17518: Ed u s k u n n a 11 e.
17519:
17520: Päätoimiseksi katsottavan opiskelun aikana siten, että päätoimiseksi katsottavana
17521: olisi opiskelulle välttämättömien henkilökoh- opiskeluaikana verovelvollisen saama
17522: taisten ansioiden oltava verovapaita. työansio olisi verovapaata niiltä osin,
17523: Tällä perusteella ehdotamme kunnioittavasti kuin sen ei katsota ylittävän verovuo-
17524: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, den aikana opiskeluun käytetyn ajan
17525: elin- ja opintokustannuksia.
17526: että hallitus kiireisesti ryhtyisi toi-
17527: miin verolainsäädännön muuttamiseksi
17528: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
17529:
17530: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
17531: Urho Pohto Eino Poutiainen Urpo Leppänen
17532: J. Juhani Kortesalmi
17533: 1979 vp. 453
17534:
17535: Toivomusaloite n:o 408.
17536:
17537:
17538:
17539:
17540: V. Vennamo ym.: Verovähennysten määrien korottamisesta.
17541:
17542:
17543: E d u s k u n n a 11 e.
17544: Erilaisten verovähennysten reaaliarvo on jat- nallisesta vääryydestä ja katkeruudesta ei ole
17545: kuvasti jäänyt jälkeen hintavyöryn ja inflaation välitetty. Se ei ole oikein, vaan asiantilaan on
17546: aikana. Jos näitä vähennyksiä on korjattu, niin saatava kiireellinen korjaus aikaan. ·
17547: se on melkeinpä aina tapahtunut liian niukasti. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
17548: Käytännössä tämä on merkinnyt sitä, että taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17549: erityisesti on tehty vääryyttä lapsi-, invalidi-
17550: ja vanhuusvähennyksiä tarvitseville. Sama kos- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
17551: kee perusvähennyksiä. menpiteisiin verovähennysten, erityisesti
17552: K-linja on siis suunnitelmallisesti siirtänyt lapsi-, invalidi- ja vanhuusvähennysten
17553: kasvavaa verorasitusta maamme pienituloisten reaaliarvon saattamiseksi entiselle tasol-
17554: sekä vanhusten kannettavaksi. Tuloerot ja elin- leen pienituloisten ja vaikeuksissa ole-
17555: tasoerot ovat koko ajan kasvaneet. Yhteiskun- vien veroriiston estämiseksi.
17556: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
17557:
17558: Veikko Vennamo Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
17559: Pekka Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
17560: Urho Pohto
17561: 45.4 1979 vP•
17562:
17563: Toivomusaloite n:o 409.
17564:
17565:
17566:
17567:
17568: V. Vennamo ym.: Erityisen perusvähennyksen myöntämisestä rin-
17569: . tamamiehille verotuksessa.
17570:
17571:
17572: E d u s k u n n a 11 e.
17573:
17574: Sotiemme veteraaneja on maassamme elossa Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
17575: vielä yli 300 000. Elinaikaa ei heillä kuiten- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17576: kaan enää ole kauan.
17577: Oikeutta voitaisiin hyljätyille ja syrjityille että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
17578: sotiemme veteraaneille tehdä ehkä kaikkein menpiteisiin verolakien muuttamiseksi
17579: nopeimmiten siten, että jokainen sotiemme ve- niin, että jokainen rintamasotilastunnuk-
17580: teraani saisi tulo- ja omaisuusverotuksessa suo- sen omaava sotiemme veteraani saisi
17581: rittaa vaikkapa 3 000 markan perusvähennyk- suorittaa tulo- ja omaisuusverotuksessa
17582: sen rintamasotilastunnuksen perusteella. vaikkapa 3 000 markan perusvähennyk-
17583: sen.
17584: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
17585:
17586: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Pekka Vennamo
17587: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
17588: Urho Pohto
17589: 455
17590:
17591: Toivomusaloite n:o 410.
17592:
17593:
17594:
17595:
17596: V. Vennamo ym.: Koulutusvähennykseen oikeuttavan opiskelijan
17597: yläikärajan korottamisesta.
17598:
17599:
17600: E d u s k u n n a 11 e.
17601: Koska nuorten koulunkäynnin pituus· on jat- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
17602: kuvasti kasvanut ja vanhempien osuus korkea- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17603: kouluopiskelijoidenkin kulujen peittämisessä on
17604: edelleen erittäin merkittävä, ei nykyinen koulu- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
17605: tusvähennyksen tekemisen yläikäraja verotuk- menpiteisiin koulutusvähennykseen oi-
17606: sessa 21 vuotta voi olla enää oikea. Tämä raja keuttavan opiskelijan yläikärajan nosta-
17607: tulisi nostaa 24 vuoteen. miseksi verotuksessa 24 vuoteen.
17608: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
17609:
17610: Veikko Vennamo Pekka Vennamo An~si Joutsenlahti
17611: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
17612: Urpo Leppänen
17613: 456 1979 vp.
17614:
17615: Toivomusaloite n:o 411.
17616:
17617:
17618:
17619:
17620: V. Vennamo ym.: Lasten koulukustannusten saattamisesta vä-
17621: hennyskelpoisiksi verotuksessa.
17622:
17623:
17624: E d u s k u n n a 11 e.
17625:
17626: Erikoisesti maaseudulla, pitkien ja hankalien seen toisi, jos opiskelukustannukset olisivat vä-
17627: taipaleiden takana asuvan perheen lasten matka- hennyskelpoisia verotuksessa.
17628: kustannukset eri alan kouluihin saattavat muo- Tämän epäkohdan. korjaamiseksi ehdotamme
17629: dostua melko suuriksi, samoin kuin muutkin kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17630: koulukustannukset. Nämä yhdessä muodostavat muksen,
17631: sellaisen tekijän, että monen köyhän kodin erit- että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
17632: täin lahjakkaankin lapsen on luovuttava opis- menpiteisiin kaikkien lasten koulumatka-
17633: kelusta, etenkin jatko- ym. opinnoista. ;a muiden koulukustannusten tekemisek-
17634: Huomattavan helpotuksen koulutuskysymyk- si vähennyskelpoisiksi verotuksessa.
17635: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
17636:
17637: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
17638: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
17639: Urpo Leppänen
17640: 1979 vp. 457
17641:
17642: Toivomusaloite n:o 412.
17643:
17644:
17645:
17646:
17647: V. Vennamo ym.: Lasten päivähoitomaksujen saattamisesta vä-
17648: hennyskelpoisiksi verotuksessa.
17649:
17650:
17651: E d u s k u n n a 11 e.
17652:
17653: Lasten päivähoidosta perittävät kustannukset yhteiset verotettavat ansiot ovat alle 40 000
17654: aiheuttavat usein lähes ylipääsemättömiä vai- mk/v, ja 50 % :sti, mikäli tulot ovat 40 000-
17655: keuksia pienituloisille perheille, joissa molem- 45 000 mk/v.
17656: pien vanhempien on pakko käydä ansiotyössä. Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
17657: Tämän asiantilan korjaamiseksi on syytä ryhtyä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17658: toimenpiteisiin sellaisten perheiden taloudelli- sen,
17659: sen tilanteen helpottamiseksi, joissa on pieniä että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
17660: lapsia ja joissa molemmat vanhemmat käyvät tyksen lasten päivähoitoon maksettujen
17661: ansiotyössä. maksujen saattamiseksi vähennyskelpoi-
17662: Eräs mahdollisuus on lasten päivähoitokustan- siksi verotuksessa täysimääräisinä, mil-
17663: nusten helpottamiseen pienituloisten perheiden loin molemmat vanhemmat käyvät työs-
17664: kohdalla lasten päivähoitomaksujen saattaminen sä ja heidän yhteiset veroteltavat vuosi-
17665: vähennyskelpoisiksi verotuksessa, jolloin ne tu- tulonsa ovat alle 40 000 mk, sekä
17666: lisi saada vähentää täysimääräisinä tapauksissa, 50 %:sti, mikäli tulot ovat 40 000-
17667: jolloin molemmat vanhemmat käyvät työssä ja 45 000 mk vuodessa.
17668: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
17669:
17670: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
17671: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
17672: Urpo Leppänen
17673:
17674:
17675:
17676:
17677: 58 087900581L
17678: 458 1979 Vp.
17679:
17680: Toivomusaloite n:o 413.
17681:
17682:
17683:
17684:
17685: V. Vennamo ym.: Asumiskustannusten saattamisesta vähennys-
17686: kelpoisiksi verotuksessa.
17687:
17688:
17689: Ed u s k u n n a 11 e.
17690:
17691: Pienituloinen maassamme erityisesti kärsii Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17692: maamme hyvin kalliista asumiskustannus- ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17693: vuokratasosta. Maassamme tulisi ehdottomasti muksen,
17694: päästä .siihen, että kukaan ei joudu maksamaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17695: asunnostaan yli 20 prosenttia kuukausittaisesta sen seikan järjestämiseksi, että netto-
17696: nettotulosta. tulon viidesosan ylittävät asumiskustan-
17697: Jotta asiassa saataisiin edes osittain oikeu- nukset voidaan vähentää verotettavasta
17698: denmukaisuutta, tulisi verotuksessa hyväksyä tulosta, kun asumistuki on jo huomioi-
17699: asumiskustannusvähennys siltä osin kuin asu- tu asumiskustannusta vähentävänä teki-
17700: miskustannus ylittää 20 prosenttia kuukausit- jänä.
17701: taisesta nettotu1osta, jolloin mahdollisesti saatu
17702: asumistuki on jo huomioitu.
17703: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
17704:
17705: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Pekka Vennamo
17706: Urho Pohto Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
17707: J. Juhani Kortesalmi
17708: 1979 vp. 459
17709:
17710: Toivomusaloite n:o 414.
17711:
17712:
17713:
17714:
17715: V. Vennamo ym.: Matkakustannusten verovähennysoikeudesta.
17716:
17717:
17718: E d u s k u n n a 11 e.
17719:
17720: Matkakustannukset muodostuvat maamme Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
17721: väestölle aina vain raskaammiksi. Ne ovat kui- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17722: tenkin selvästi ansion saannin välttämättömiä
17723: kustannuksia. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
17724: Jos matkakustannukset saataisiin kokonaisuu- menpiteisiin, että matkakustannukset
17725: dessaan vähentää verotuksessa, niin autettaisiin saataisiin kokonaisuudessaan vähentää
17726: suuresti ,syrjemmällä asuvien sekä köyhien verotuksessa.
17727: alueiden ja pienviljelijöiden toimeentuloa.
17728: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
17729:
17730: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
17731: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
17732: Urpo Leppänen
17733: 460 1979 vp.
17734:
17735: Toivomusaloite n:o 415.
17736:
17737:
17738:
17739:
17740: V. Vennamo ym.: Oman asunnon vuokran saattamisesta vähennys-
17741: kelpoiseksi tuloverotuksessa.
17742:
17743:
17744: E d u s k u n n a 11 e.
17745:
17746: Asuntopula on erityisesti maamme eteläosien taisiin joko kokonaan tai osittain vähennyskel-
17747: asutuskeskuksissa huutava. Tämä on johtanut poisiksi verotuksessa. Tämä olisi omiaan vähen-
17748: asuntojen hinnan voimakkaaseen kohoamiseen tämään erityisesti pienituloisten vaikeaa talou-
17749: sekä myös vuokratason nousuun, mikä aiheut- dellista asemaa, sillä hehän joutuvat tällä het-
17750: taa asukkaille usein ylipääsemättömiä taloudel- kellä maksamaan asunnostaan vuokraa jopa
17751: lisia vaikeuksia. Näin ei saisi olla, sillä asunto 60-70 % kaikista verotettavista tuloistaan.
17752: kuuluu ihmisen perustarpeisiin, joiden tyydyt- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
17753: täminen kohtuullisin kustannuksin tulee valtio- eduskunnan hyväksyttäväksi kunnioittaen toivo-
17754: vallan turvata. muksen,
17755: Vuokra-asunnoissa asuvien tai niihin asu-
17756: maan joutuvien kohdalla olisi valtiovallan eri- että hallitus antaisi eduskunnalle kii-
17757: tyisesti huolehdittava siitä, että korkeat vuok- reellisesti verolainsäädännön korjausesi-
17758: rat eivät kohtuuttomasti alentaisi asukkaiden tyksen, jolla saatetaan omassa käytössä
17759: elintasoa. Tämän vuoksi olisi verolainsäädäntöä olevasta asunnosta maksettu vuokra jo-
17760: korjattava siten, että omana asuntona käytetys- ko kokonaan tai osittain vähennyskel-
17761: tä vuokra-asunnosta maksetut vuokrat saatet- poiseksi tuloverotuksessa.
17762: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
17763:
17764: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
17765: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
17766: Urpo Leppänen
17767: 1979 vp. 461
17768:
17769: Toivomusaloite n:o 416.
17770:
17771:
17772:
17773:
17774: V. Vennamo ym.: Työolosuhteista aiheutuvan muulla paikkakun-
17775: nalla asumisen kustannusten vähentämisestä verotuksessa.
17776:
17777:
17778: E d u s k u n n a 11 e.
17779: Työvoiman liikkuvuus on tänä päivänä mel- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
17780: ko suuri. Käytännössä tapahtuu usein niin, että taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17781: saman perheen jäsenet joutuvat olemaan ansio-
17782: työssä eri paikkakunnilla kaukana toisistaan. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
17783: On esim. toisella paikkakunnalla tehtaan työs- menpiteisiin verotuksen muuttamiseksi
17784: sä, mutta joutuu kustantamaan oman asuntonsa siten, että jos perheen jäsen joutuu työ-
17785: vuokran, kuitenkaan hänellä ei ole vähennys- olosuhteiden vuoksi asumaan vakinaisen
17786: oikeutta verotuksessa tällaisista asuntomenois- asuinpaikkakuntansa ulkopuolella, tulisi
17787: taan. tällöin saada vähentää asuntokustannuk-
17788: set verotuksessa.
17789: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
17790:
17791: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
17792: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
17793: Urpo Leppänen
17794: 462 1979 vp.
17795:
17796: Toivomusaloite n:o 417.
17797:
17798:
17799:
17800:
17801: V. Vennamo ym.: Viisipäiväisen työviikon ulkopuolelle jäävien
17802: ylimääräisten rasitusten korvaamisesta verohelpotuksilla.
17803:
17804:
17805: E d u s k u n n a 11 e.
17806:
17807: Perheenäidit ja perheenemännät eivät ole joustavimmin ja tarkoituksenmukaisimmin ve-
17808: päässeet osallisiksi viisipäiväisestä työviikosta. rohelpotusten muodossa.
17809: Näin ei ole asianlaita yleensäkään perhe- ja Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
17810: pienviljelmillä, mutta myös muissa elinkeinoissa taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17811: perheenäidit joutuvat laajalti työskentelemään
17812: viisipäiväisestä työviikosta huolimatta kaikkina että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
17813: viikonpäivinä. Kuitenkin heidän suorittamansa menpiteisiin viisipäiväisen työviikon ul-
17814: työ on yhteiskunnallisesti välttämätöntä. Siksi kopuolelle iäävien ylimääräisten rasitus-
17815: olisi harkittava sopivia toimenpiteitä tämän yli- ten korvaamiseksi erityisillä verohelpo-
17816: määräisen työn korvaamiseksi. Vaikka mah- tuksilla.
17817: dollisuuksia on useita, niin tapahtunee tämä
17818: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
17819:
17820: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
17821: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
17822: Urpo Leppänen
17823: 1979 vp. 463
17824:
17825: Toivomusaloite n:o 418.
17826:
17827:
17828:
17829:
17830: V. Vennamo ym.: Kotiavun kustannusten verovähennysoikeudesta.
17831:
17832:
17833: E d u s k u n n a II e.
17834:
17835: Yhä useampi äiti joutuu käymään työssä tur- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
17836: vatakseen perheelleen edes jonkinlaisen toi- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17837: meentulon. Tällöin hän välttämättä tarvitsee
17838: kotiinsa apua. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
17839: Sama on asianlaita perhe- ja pienviljelmillä, menpiteisiin, että kotiavun kustamtuk-
17840: jos tilan emäntä haluaa itselleen vähäksikin set saataisiin vähentää verotuksessa.
17841: ajaksi lomaa tai vapaata.
17842: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
17843:
17844: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
17845: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
17846: Urpo Leppänen
17847: 464 1979 vp.
17848:
17849: Toivomusaloite n:o 419.
17850:
17851:
17852:
17853:
17854: V. Vennamo ym.: Vanhempiensa luona entisellä kotipaikkakun-
17855: nalla käyvän työntekijän matkakustannusten saattamisesta vä-
17856: hennyskelpoisiksi verotuksessa.
17857:
17858:
17859: E d u s k u n n a 11 e.
17860:
17861: Kun maassamme on as1o1ta hoidettu huo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17862: nosti ja lukuisat ihmiset, erityisesti nuoret, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17863: ovat joutuneet lähtemään työn ja toimeentulon muksen,
17864: hakuun kotipaikkakuntansa ulkopuolelle, olisi että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
17865: vähintään kohtuullista, että heillä olisi mah- menpiteisiin entisen kotipaikkakuntansa
17866: dollisuus käydä säännöllisesti entisellä koti- ulkopuolella työssä käyvien perheettö-
17867: paikkakunnallaan tapaamassa vanhempiaan. Tä- mien henkilöiden entisellä kotipaikka-
17868: män mahdollistamiseksi olisi verotusta korjat- kunnallaan vanhempiensa luona käynnin
17869: tava niin, että perheetön henkilö, joka on työs- matkakustannusten verotuksessa vähen-
17870: sä entisen kotipaikkansa ulkopuolella, voisi nysoikeuden iäriestämiseksi vähintään
17871: vähentää verotettavasta tulostaan vähintään neliän matkan osalta vuodessa.
17872: neljän matkan kustannukset vuodessa, kun
17873: asianomainen käy vanhempiensa luona enti-
17874: sellä kotipaikkakunnallaan.
17875: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
17876:
17877: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Pekka Vennamo
17878: Urho Pohto Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
17879: J. Juhani Kortesalmi
17880: 1979 vp. 465
17881:
17882: Toivomusaloite n:o 420.
17883:
17884:
17885:
17886:
17887: V. Vennamo ym.: Dieetistä aiheutuvien kulujen korvaamisesta
17888: sokeritautia sairastaville verohelpotuksin.
17889:
17890:
17891: E d u .:; k u n n a 11 e.
17892:
17893: Kroonisesti sairaat henkilöt joutuvat tervei- perussairautensa lisäksi kantamaan lisäkuluja
17894: siin ja myös muita sairauksia poteviin henki- aiheutuneista liitännäisvaivoista. Monien näi-
17895: löihin nähden erityisen taloudellisen rasituksen den hoitamiseksi tarvitaan erikoislääkäriä, ku-
17896: kohteeksi, mistä esimerkkinä mainittakoon so- ten näön heikentymisen sekä ihotautien osalta.
17897: keritautia sairastava, joka joutuu käyttämään Sokeritautia sairastavien moninkertaiset, ta-
17898: dieettiruokia. Diabeetikkoyhdistyksen laskel- loudellisia menetyksiä aiheuttavat vaikeudet
17899: mien mukaan dieettimenojen on arvioitu nou- huomioon ottaen olisi oikein korvata myös
17900: sevan noin 3 000 markkaan vuodessa ja samaan aikuisille sokeritautisille dieetistä aiheutuvia
17901: arvioon on potilaiden omissakin laskelmissa tul- ylimääräisiä menoja.
17902: tu. Tehtyjen arvioiden jälkeen tilanne on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
17903: vielä muodostunut sokeritautisille epäedulliseen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17904: suuntaan, sillä elintarvikkeiden hintojen vaiku- muksen,
17905: tus tuntuu raskaimmin juuri sokeritautisten
17906: elintarvikkeisiin. että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
17907: Välttämättömien ruokamenojen aiheuttama dieetistä aiheutuvien kulujen korvaami-
17908: rasitus sokeritautia sairastavien osalta kohdis- seksi sokeritautia sairastaville henkilöille
17909: tuu ryhmään, joka muutoinkin on joutunut verohelpotuksena.
17910: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
17911:
17912: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
17913: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
17914: Urpo Leppänen
17915:
17916:
17917:
17918:
17919: 59 0879005811
17920: 466 1979 vp.
17921:
17922: Toivomusaloite n:o 421.
17923:
17924:
17925:
17926:
17927: V. Vennamo ym.: Osamaksukaupan kauppahinnan korko-osuuden
17928: vähennyskelpoisuudesta verotuksessa.
17929:
17930:
17931: Ed u s k u n n a 11 e.
17932:
17933: Osamaksukauppaa harrastetaan laajalti maas- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17934: samme. Käytännössä esiintyy suurta epätietoi- muksen,
17935: suutta siitä, mikä on osamaksukaupan korko- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
17936: osuus todellisuudessa. Kaikissa tapauksissa sitä menpiteisiin osamaksukaupan ohjaami-
17937: ei edes ilmoiteta asiakkaalle. Näin ei ole myös- seksi niin) että osamaksukaupassa kaup-
17938: kään mahdollista vähentää osamaksukaupan pahinnan korko-osuus määriteltäisiin
17939: kauppahinnan korkoa verotuksessa. erikseen ja että se olisi vähennyskelpoi-
17940: Edellä mainituin perustein ehdotamme kun- nen verotuksessa.
17941: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
17942:
17943: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
17944: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
17945: Urpo Leppänen
17946: 1979 :Vp. 467
17947:
17948: Toivomusaloite n:o 422.
17949:
17950:
17951:
17952:
17953: V. Venhamo .ym.: Metsäverotuksen alueellisten ja tilakohtaisten
17954: epäkohtien poistamisesta.
17955:
17956:
17957: E d u s k u n n a 11 e.
17958: Paitsi yliraskaita metsän veroja rasittavat Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
17959: yksityismetsätaloutemme harjoittamisen edelly- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17960: tyksiä myös metsäverotuksen jyrkät alueelliset
17961: erot ja tilakohtaiset erot ja epäkohdat. Tämä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
17962: herättää kaiken kukkuraksi suurta keskinäistä menpiteisiin metsäverotuksen jyrkkien
17963: katkeruutta. alueellisten ja tilakohtaisten erojen ja
17964: epäkohtien poistamiseksi.
17965: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
17966:
17967: Veikko Vennamo Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
17968: Pekka Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
17969: Urho Pohto
17970: 468 1979 vp.
17971:
17972: II'oivomusaloite n:o 423.
17973:
17974:
17975:
17976:
17977: V. Vennamo ym.: Yksityisen metsänomistuksen verorasituksen
17978: alentamisesta.
17979:
17980:
17981: E d u s k u n n a 11 e.
17982:
17983: K-linja on suunnitelmallisilla toimenpiteillä tästä toivomuksen. Samanaikaisesti ovat myös
17984: halunnut murtaa yksityisen metsänomistuksen kohtuuttomasti nousseet omaisuusveron rasi-
17985: perusteita maassamme. Tässä tarkoituksessa on tukset. Näin ei voi jatkua, vaan asiantilaan on
17986: poistettu maakeinottelijoilta ja tukkiyhtiöiltä saatava kiireellisesti korjaus.
17987: pakkolunastuksen uhka. Samalla kun tavallis- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
17988: ten kansalaisten metsänomistuksen veroja on taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17989: nostettu kohtuuttomasti, on lisäksi romahdu-
17990: tettu kantohinta ja puun kysyntä ylettömällä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
17991: puutavaran tuonnilla Neuvostoliitosta. Yksityi- menpiteisiin yksityisen metsänomistuk-
17992: sen metsänomistuksemme ja metsänparannus- sen kohtuuttoman verorasituksen huo-
17993: työmme perusteet horjuvat. mattavaksi alentamiseksi metsätalou-
17994: Kaikki tietävät, että raskaat yksityisen met- temme ja koko kansantaloutemme vält-
17995: sänomistuksen verojen korotukset lähtivät liik- tämättömien etujen mukaisesti.
17996: :keelle siitä, kun maamme korkein johto lausui
17997: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
17998:
17999: Veikko Vennamo Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
18000: Pekka Vennamo Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
18001: Eino Poutiainen
18002: 1979 vp. 469
18003:
18004: Toivomusaloite n:o 424.
18005:
18006:
18007:
18008:
18009: V. Vennamo ym.: Omasta metsästä tapahtuvan hankinnan vero-
18010: vapaudesta.
18011:
18012:
18013: E d u s k u n n a 11 e.
18014: Kohtuuttoman verotuksen helpottamiseksi että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
18015: olisi oma hankinta omasta metsästä saatava menpiteisiin oman hankinnan omasta
18016: verovapaaksi ainakin 50 kiintokuutiometriin metsästä vapauttamiseksi veroista aina-
18017: saakka. Tämä olisi kaikkien etujen mukaista. kin 50 kiintokuutiometriin saakka.
18018: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
18019: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18020: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
18021:
18022: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Urho Pohto
18023: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
18024: Eino Poutiainen
18025: 470 1979 vp.
18026:
18027: Toivomusaloilte n:o 425.
18028:
18029:
18030:
18031:
18032: V. Vennamo ym.: Moottorisahan käytöstä aiheutuvien kustannus-
18033: ten vähennysoikeuden kehittämisestä verotuksessa.
18034:
18035:
18036: E d u s k u n n a 11 e.
18037: Moottorisahan kustannukset metsatmssa on että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
18038: saatava kokonaisuudessaan vähentää ansioista. menpiteisiin, jotta kaikki moottorisahan
18039: Muutoin metsästä ansionsa saava joutuu mak- kustannukset saadaan kokonaisuudes-
18040: samaan veroja olemattomista tuloista. saan joustavasti vähentää ansioita vero-
18041: Samoin on väärin, että moottorisahan vero- tettaessa sekä jotta nämä moottorisahan.
18042: vähennys vaikuttaa työntekijän eläkkeeseen pie- vähennykset eivät missään tapauksessa
18043: nentävästi. Yhteiskunnan palveluksessa olevat vaikuta alentavasti työntekijän eläke- ja
18044: saavat eläkkeen bruttopalkan perusteella. muuhun sosiaaliturvaan.
18045: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
18046: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18047: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
18048:
18049: Veikko Vennamo Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
18050: Pekka Vennamo Urpo Leppänen Anssi Jout>senlahti
18051: Urho Pohto
18052: 1979 vp. 471
18053:
18054: Toivomusaloite n:o 426.
18055:
18056:
18057:
18058:
18059: V. Vennamo ym.: Ansiotyössä tarvittavan moottorikelkan bensii-
18060: nin verottomuudesta.
18061:
18062:
18063: E d u s k u n n a 11 e.
18064:
18065: Valtio verottaa moottorikeikkojen poltto- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
18066: ainetta erittäin raskaasti niissäkin tapauksissa, menpiteisiin poronhoitotyössä ja muus-
18067: jolloin moottorikeikka on välttämätön työväli- sa ansiotyössä välttämättä tarvittavan
18068: ne. Näin on asianlaita esimerkiksi poronomista- moottorikelkan bensiinin myöntämisek-
18069: jilla. Tällaista asiantilaa ei voida pitää oikeu- si ilman veroa.
18070: denmukaisena.
18071: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
18072: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18073: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
18074:
18075: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
18076: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
18077: Urpo Leppänen
18078: 472 1979 vp.
18079:
18080: Toivomusaloite n:o 427.
18081:
18082:
18083:
18084:
18085: V. Vennamo ym.: Työhevosesta verotuksessa myönnettävästä pe-
18086: ruspoistosta.
18087:
18088:
18089: E d u s kun n a 11 e.
18090:
18091: Hevoskanta on maassamme alentunut huo- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
18092: lestuttavasti työhevosten suhteen. Asiantila vaa- menpiteisiin työhevosesta verotuksessa
18093: tii kiireellisiä toimenpiteitä. myönnettävän 2 000 markan peruspois-
18094: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- ton toteuttamiseksi riittävän työhevos-
18095: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, kannan turvaamiseksi maassamme.
18096: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
18097:
18098: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Urho Pohto
18099: J. Juhani Kortesalmi Eino Poutiainen Pekka Vennamo
18100: Anssi Joutsenlahti
18101: 1979 vp. 473
18102:
18103: Toivomusaloite n:o 428.
18104:
18105:
18106:
18107:
18108: V. Vennamo ym.: Kivenraivauskustannusten saattamisesta vero-
18109: tuksessa vähennyskelpoisiksi menoiksi.
18110:
18111:
18112: E d u s k u n n a II e.
18113: Kivenraivaus- ja maatalouden muut perus- Näillä perusteilla ehdotamme kunnioittaen
18114: parannustyöt ovat suorastaan välttämättömiä eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18115: toimenpiteitä luotaessa edellytyksiä elinkelpois-
18116: ten perhe- ja pienviljelystilojen muodostami- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
18117: selle. Näitä välttämättömiä perusparannuksiin menpiteisiin kivenraivaus- ja muihin
18118: käytettäviä kustannuksia ei saa vähentää vero- maatalouden perusparannustöihin käy-
18119: tuksessa, joten se muodostaa suuren haitan ni- tettyjen kustannusten saattamiseksi vä-
18120: menomaan Pohjois-, Itä- ja Keski-Suomen kivis- hennyskelpoisiksi verotuksessa.
18121: ten ja muutenkin perusparannustarpeessa ole-
18122: vien maiden viljelijöille.
18123: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
18124:
18125: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
18126: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
18127: Urpo Leppänen
18128:
18129:
18130:
18131:
18132: 60 087900581L
18133: 474 1979 vp.
18134:
18135: Toivomusaloite n:o 429.
18136:
18137:
18138:
18139:
18140: V. Vennamo ym.: Lyhytaikaisista töistä saatavien tulojen enna-
18141: konpidätysten alentamisesta.
18142:
18143:
18144: E d u s k u n n a 11 e.
18145:
18146: Sivuansioiden ja lisäansioiden veronpidätys että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
18147: on kohtuuton ja kuolettaa työn halua. Sitäpaitsi menpiteisiin sivuansioiden ;a lisäansioi-
18148: muutoinkin pitäisi lyhytaikaisten sivu- ja lisä- den veronpidätysten huomattavasti alen-
18149: ansioiden verorasitusta keventää. Tämä olisi tamiseksi sekä tällaisten erityisesti ly-
18150: koko kansantaloutemme edun mukaista. hytaikaisten töiden verorasituksen yleen-
18151: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- säkin pienentämiseksi.
18152: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18153: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
18154:
18155: Veikko Vennamo Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
18156: Pekka Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
18157: Urho Pohto
18158:
18159:
18160:
18161:
18162: 1'
18163: 1979 vp. 475
18164:
18165: Toivomusaloite n:o 430.
18166:
18167:
18168:
18169:
18170: V. Vennamo ym.: Verotuksen yksinkertaistamisesta.
18171:
18172:
18173: E d u s k u n n a II e.
18174:
18175: Suomen verolait ovat monimutkaiset ja seka- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
18176: vat. Tämä aiheuttaa paljon tarpeetonta työtä ja menpiteisiin verotuksen saattamiseksi
18177: tarpeetonta kustannusta. maassamme yksinkertaiseksi ja selväksi
18178: Veroasiat olisi järjestettävä yksinkertaisesti myös tarpeetlomien byrokratiakustan-
18179: ja selvästi. Tarpeettomat veroilmoituksetkin nusten poistamiseksi.
18180: olisi jätettävä pois.
18181: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
18182: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18183: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
18184:
18185: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Urho Pohto
18186: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
18187: Eino Poutiainen
18188: 476 1979 vp.
18189:
18190: Toivomusaloite n:o 431.
18191:
18192:
18193:
18194:
18195: V. Vennamo ym.: Veromielivaltaa edistävien lakien kumoamisesta.
18196:
18197:
18198: E d u s k u n n a 11 e.
18199:
18200: Verotus ei saa perustua mielivaltaan eikä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
18201: eriarvoisuuteen. Jokaisella tulee olla verotuk- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18202: sessa lain turva. Näin ei ole asianlaita tämän
18203: päivän Suomessa. Siksi kaikki mielivaltaa edis- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
18204: tävät verosäännökset olisi kiireellisesti kumot- menpiteisiin kaikkien veromielivaltaa
18205: tava. edistävien lakien kumoamiseksi.
18206: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
18207:
18208: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Urho Pohto
18209: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Pekka Vennamo
18210: Anssi Joutsenlahti
18211: 1979 vp. 477
18212:
18213: Toivomusaloite n:o 432.
18214:
18215:
18216:
18217:
18218: V. Vennamo ym.: Veron määräaikana maksamisen laiminlyönnistä
18219: perittävän viivästyskoron alentamisesta.
18220:
18221:
18222: E d u s k u n n a 11 e.
18223:
18224: Miettusen-Sorsan-Aidon hallitus esitti ja Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
18225: suuret puolueet eduskunnassa hyväksyivät veron taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18226: maksamisen viivästymisen sakkokoron korotet-
18227: tavaksi kohtuuttomaan 18 prosenttiin. SMP ei että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
18228: hyväksy verokeinottelua, mutta on väärin, että menpiteisiin kohtuuttoman 18 prosentin
18229: taloudellisissa vaikeuksissa olevia pienituloisia verojen viivästymisen maksun valtiota
18230: ja pienyrittäjiä rangaistaan kiskonnan tasolla rikastuttavan sakkokoron alentamiseksi
18231: olevalla sakkokorolla valtion hyväksi lamakau- taloudellisissa vaikeuksissa olevien ta-
18232: den ja työttömyyden aikana. Tällaista riistola- vallisten kansalaisten ja pienyrittäjien
18233: kia on siis kiireellisesti korjattava ja lieven- kohdalta vähintään aikaisemmalle tasol-
18234: nettävä ja palattava aikaisemman lain kohtuulli- leen.
18235: sempiin säännöksiin.
18236: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
18237:
18238: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Pekka Vennamo
18239: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
18240: J. Juhani Kortesalmi
18241: 478 1979 vp.
18242:
18243: Toivomusaloite n:o 433.
18244:
18245:
18246:
18247:
18248: V. Vennamo ytn.: Perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta veron
18249: määräämiseksi verotusarvojen perusteella.
18250:
18251:
18252: Ed u s kun n.a 11 e.
18253:
18254: Perintö- ja lahjavero ei saa olla kohtuuton. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
18255: Periminen ja lahjoittaminen ei ole Suomen lain taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18256: mukaan rikos.
18257: Jos perintö- ja lahjavero määrätään käypien että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
18258: hintojen perusteella, niin se johtaa nykyisen menpiteisiin perintö- ja lahjaverolain
18259: lain mukaan kohtuuttomuuteen. muuttamiseksi niin, että vero määrä-
18260: tään verotusarvojen perusteella.
18261: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
18262:
18263: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Urho Pohto
18264: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
18265: Eino Poutiainen
18266: 1979 vp. 479
18267:
18268: Toivomusaloite n:o 434.
18269:
18270:
18271:
18272:
18273: V. Vennamo ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta eräiltä välttä-
18274: mättömyystarvikkeilta.
18275:
18276:
18277: E d u s k u n n a 11 e.
18278:
18279: Tähän saakka valtaa pitäneet puolueet ovat Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
18280: yksimielisesti saattaneet kaikki välttämättömät taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18281: tarvikkeet liikevaihtoveron alaisiksi. Näin jou-
18282: tuvat verotetuksi mm. lääkkeet, elintarvikkeet että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
18283: ja työvaatteet. Tällainen toimenpide alentaa menpiteisiin liikevaihtoveron kokonaan
18284: kansan elintasoa ja rasittaa erityisesti talou- poistamiseksi välttämättömyystarvikkeil-
18285: dellisesti kaikkein vaikeimmassa asemassa ole- ta kuten lääkkeiltä, elintarvikkeilta ja
18286: via. Tästä syystä olisi liikevaihtovero poistet- työvaatteilta.
18287: tava kaikilta välttämättömyystarvikkeilta kan-
18288: samme valtaenemmistön ja vähävaraisten edun
18289: mukaisesti.
18290: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
18291:
18292: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
18293: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
18294: Urpo Leppänen
18295: 480 1979 vp.
18296:
18297: Toivomusaloite n:o 435.
18298:
18299:
18300:
18301:
18302: V. Vennamo ym.: Oppi- ja koulukirjojen vapauttamisesta liike-
18303: vaihtoverosta.
18304:
18305:
18306: E d u s k u n n a 11 e.
18307:
18308: Oppi- ja koulukirjoja rasittaa nykyään koh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18309: tuuttomasti liikevaihtovero. Se nostaa kirjojen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18310: hintaa. Opiskelijoiden on edelleen ostettava muksen,
18311: itse monet tarvitsemansa kirjat. Kuitenkin tie- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
18312: don ja taidon hankkiminen kuuluu jokaisen menpiteisiin oppi- ;a koulukirioien va-
18313: etuoikeuksiin. Siksi liikevaihtovero tässä yh- pauttamiseksi liikevaihtoveron alaisuu-
18314: teydessä tuntuu perusteettomalta. desta.
18315: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
18316:
18317: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
18318: Eino Poutiainen J, Juhani Kortesalmi Urho Pohto
18319: Urpo Leppänen
18320: 1979 Vp. 481
18321:
18322: Toivomusaloite n:o 436.
18323:
18324:
18325:
18326:
18327: ··V. Vennamo ym.: Pientorikaupan vapauttamisesta liikevaihto-
18328: verosta.
18329:
18330:
18331: E d u s k u n n a 11 e.
18332: Torikauppa on kuluttajia palveleva ja pien- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
18333: myyjiä suosiva kauppamuoto. Siksi olisi tori- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18334: kauppaa kaikilla tavoin edistettävä maassamme.
18335: Kuluttajien ja pienyrittäjien vahingoksi kui- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
18336: tenkin byrokratia ja erilaiset maksut sekä liike- menpiteisiin pientorikaupan vapauttami-
18337: vaihtovero tukahduttavat torikauppaa. Tämä ei seksi liikevaihtoverosta.
18338: ole kansamme edun mukaista, vaan tällaiseen
18339: virheelliseen suuntaukseen on saatava korjaus.
18340: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
18341:
18342: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
18343: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
18344: Urpo Leppänen
18345:
18346:
18347:
18348:
18349: 61 087900581L
18350: 482 1979'Vp.
18351:
18352: Toivomusaloite n:o 437.
18353:
18354:
18355:
18356:
18357: V. Vennamo ym.: Liikevaihtoveron perimisen siirtämisestä vähit-
18358: täisliikkeiltä tukkuportaaseen.
18359:
18360:
18361: E å u s k u n p. .a 1l e:
18362:
18363: Nykyisin käytännössä oleva liikevaihtovero- menpiteisiin liikevaihtoverolaitz muutta-
18364: laki kirjaimellisesti toteutettuna on osoittautu- miseksi siten, että liikevaihtoveron peri-
18365: nut täysin epäonnistuneeksi. Koko systeemi minen siirretään vähittäisliikkdltä tuk-
18366: olisi muutettava niin, että liikevaihtovero pe- kuportaaseen, sekä .että samoin vapau-
18367: rittäisiin tukkuportaassa. Näin vaivattavien tettaisiin liikevaihtoverosta kaikki ne
18368: määrä vähenisi huomattavasti ja voitaisiin vä- pienyrittäjät, joiden palveluksessa on
18369: hentää myös liikevaihtoverotarkastajien määrää enintään 10 täysi-ikäistä työntekijää ja
18370: ja täten valtion menoja säästettäisiin. 5 ammattisopimuslain nojalla olevaa op-
18371: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- pilasta ja tällöin suoritettaisiin asian-
18372: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, mukai1ien. porrastus niin, että raja ei
18373: muodostu liian jyrkäksi.
18374: että hallitus ryhtyisi kiireellisiin Ioi-
18375: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
18376:
18377: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
18378: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
18379: Urpo Leppänen
18380: 1979 Vl>· 483
18381:
18382: Toivomusaloite n:o 438.
18383:
18384:
18385:
18386:
18387: V. Vennam~ym.: Vakuutusmåksuveron poistamisesta.
18388:
18389:
18390: E d u s k u n n a 11 e.
18391:
18392: Vakuutuslaitostemme antamissa vahinko-, on myös yhteiskunnan etu jos yksityinen hen-
18393: palo- ja monissa muissa vakuutuksissa on mak- kilö omilla varoillaan hankkii riittävän vakuu-
18394: suissa lisänä raskas vakuutusmaksuvero. Tästä tusturvan omaisuudelleen. Tätä toimintaa ei
18395: verosta on muodostunut vähävaraisemmalle voida rajoittaa nykyisin voimassa olevan vero-
18396: kansan osalle este heidän asuntonsa, autonsa ja tusmuodon turvin, vaan se on poistettava.
18397: muun omaisuuden riittävälle vakuutusturvan Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
18398: hankinnalle. Ei ole oikein, että valtio saalistaa tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
18399: tämän kaltaisen verotuksen turvin prosentit vä- sen,
18400: hävaraisten maksamista vakuutusmaksuista. Tä-
18401: mä epäkohta on korjattava ja annettava vakuu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
18402: tuksenottajan näin säästyneellä summalla hank- joilla välittömästi poistetaan vakuutus-
18403: kia riittävää vakuutusturvaa. On todettava, että maksuvero kaikista vakuutusmaksuista.
18404: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
18405:
18406: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
18407: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
18408: Urpo Leppänen
18409: 484 1979 vp;
18410:
18411: Toivomusaloite n:o 439.
18412:
18413:
18414:
18415:
18416: V. Vennamo. ym.: Sähköverolain kumoamisesta.
18417:
18418:
18419: E d u sk u n n a 11 e.
18420:
18421: Sähkön korkea kulutushinta rasittaa koko delle. Laman ja inflaation aikana ei tällaista
18422: kansantalouttamme ja nostaa hintatasoa. Lisäksi voida pitää hyväksyttävänä.
18423: kaiken energian kuluttajahinta nousee väistä- Mainituilla perusteilla ehdotamme -kunnioit-
18424: mättä vastaavalle tasolle. taen eduskunnan hyväksyttäv~ksi toivomuksen,
18425: Hallitus on ajanut eduskunnassa suurten
18426: puolueiden tuella läpi erityisen sähkön verolain. ett(j hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
18427: On laskettu, että tämä merkitsee vuodessa menpiteisiin sähkön erityisverolain ku-
18428: seurausilmiöineen yli 1 000 miljoonan markan moamiseksi koko kansamme etujen mu-
18429: rasitusta tavallisille kansalaisille ja yritteliäisyy- kaisesti.
18430: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
18431:
18432: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Jout>senlahti
18433: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto : .
18434: Urpo Leppänen
18435: 1979 vp. 485
18436:
18437: Toivomusaloite n:o 440.
18438:
18439:
18440:
18441:
18442: V. Vennamo ym.: Leimaveron poistamisesta kiinteistön luovutuk-
18443: sessa.
18444:
18445:
18446: E d u s k u n n a 11 e.
18447:
18448: · Kiinteistön omistusoikeuden luovuttamista On suorastaan käsittämätöntä, että vallassa
18449: rasittaa maassamme raskas leimavero. Tämä lei- olevat puolueet ovat vuodesta vuoteen yllä-
18450: mavero on korkeimpia maailmassa. pitäneet tällaista vääryyttä. On jo korkea aika
18451: Jatkuva inflaatio ori lisäksi nostanut tätä ras- saada tähänkin asiaan korjaus.
18452: kasta erityisveroa. Suuryhtiöille on annettu hel- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
18453: potuksia ja alennuksia leimaverosta, mutta ta- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18454: valliset kansalaiset ja pienomistajat ovat jää-
18455: neet näitten veronalennusten ulkopuolelle. Tätä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
18456: ei voida pitää hyväksyttävänä. menpiteisiin epäoikeudenmukaisen ja
18457: Raskas leimavero estää omistusasioiden ter- raskaan leimaveron poistamiseksi kiin-
18458: vettä ja tarkoituksenmukaista järjestelyä. Omis- teistön luovutuksessa.
18459: taminen ei saa olla rangaistavaa maassamme.
18460: Koko yhteiskuntajärjestyksemme rakentuu pien-
18461: omistuksen perustalle.
18462: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
18463:
18464: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
18465: Eino Poutiainen J, Juhani Kortesalmi Urho Pohto
18466: Urpo Leppänen
18467: 486 1979. vp.
18468:
18469: Toivomusaloite n:o 441.
18470:
18471:
18472:
18473:
18474: V. Vennamo ym.: Kohtuuttomien autoverojen alentamisesta.
18475:
18476:
18477: E d u s k u n n a 11 e.
18478: Nykyiset autoverot ovat laajalti vanhentu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
18479: neita. Paitsi, että autoveroja olisi huomatta- menpiteisiin autoverolakien nykyaikais-
18480: vasti alennettava, ne olisi uudistettava myös tamiseksi niin> että kehitys olisi ajo-
18481: nykyajan tarpeiden mukaisiksi. neuvojen turvallisempaan suuntaan sa-
18482: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- malla kohtuuttomia autoveroja huomat-
18483: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, tavasti alentaen.
18484: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
18485:
18486: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Urho Pohto
18487: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
18488: Eino Poutiainen
18489: 1979 vp. 487
18490:
18491: Toivomusaloite n:o 442.
18492:
18493:
18494:
18495:
18496: V. Vennamo ym.: VetOetujen myöntämisestä korjatuille vanhoille
18497: autoille.
18498:
18499:
18500: Ed usku nnall e.
18501:
18502: Maassamme on paljon vanhoja autoja, jotka jaamaille lisää työtä. Turvallinen auto on myös
18503: ovat huonokuntoisia. Tämä johtuu siitä, että liikenteessä välttämätön.
18504: vanhoja autoja ei kannata korjata verotussyi- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
18505: den johdosta. Siksi myös firmat laajalti käyt- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18506: tävät autoja vain takuuajan.
18507: Mutta jos vanhan auton korjaamiseksi saisi että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
18508: verotuksellista etua, niin tällöin säästettäisiin menpiteisiin veroetujen myöntämiseksi
18509: maassamme valuuttamenoja ja turvattaisiin kor- korjatuille ja hyväkuntoisille vanhoille
18510: autoille.
18511: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
18512:
18513: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
18514: J. Juhani Kortesalmi ·Pekka Vennamo Eino Poutiainen
18515: Urho Pohto
18516: 488 1979 vp.
18517:
18518: Toivomusaloite n:o 443.
18519:
18520:
18521:
18522:
18523: V. Vennamo ym.: Ns. dieselveron poistamisesta kuorm2-autoili-
18524: joilta.
18525:
18526:
18527: E d u s k u n n a 11 e;
18528:
18529: Työn puute leviää aina vain enemmän että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
18530: kuorma-autoilijoiden keskuuteen. Lisäksi ovat menpiteisiin ns. dieselveron poistami-
18531: kustannukset nousseet jatkuvasti. Näistä syistä seksi nykyisessä tilanteessa kokonaisuu-
18532: on autoilijapienyritteliäisyyden pelastamiseksi dessaan kuorma-autoilijoiden toimeen-
18533: välttämätöntä, että dieselvero poistetaan koko- tulon parantamiseksi.
18534: naisuudessaan.
18535: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
18536: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18537: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
18538:
18539: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Pekka Vennamo
18540: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
18541: .T. Juhani Kortesalmi
18542: 1979 vp. 4S9
18543:
18544: Toivomusaloite n:o 444.
18545:
18546:
18547:
18548:
18549: V. Vennamo ym.: Polttoaineveron poistamisesta moottorisahoissa
18550: käytettäväitä polttoaineel ta.
18551:
18552:
18553: E d u s k u n n a II e.
18554:
18555: Polttoaineveroa on ruvettu perimään ensi- aineveron poistamisella olisi heidän ansioidensa
18556: sijaisesti valtion suurten liikenneinvestointien parantamisessa. Todettakoon, että metsätyö-
18557: rahoittamiseksi, jolloin verotuksen kohteeksi miesten ansiot ovat todellisuudessa huomatta-
18558: luonnollisesti joutuivat lähinnä ne, joiden hy- vasti alle maamme työntekijöiden keskimääräis-
18559: väksi tehtävät investoinnit myös tulevat. Nyt ten ansioiden, joten nousu olisi heille erittäin
18560: kuitenkin tästä korkeasta välillisestä verosta tervetullut. Tällöin valtiolle aiheutuva tulojen
18561: ovat joutuneet kärsimään eräät työntekijäryh- vähentyminen olisi vain marginaalinen.
18562: mä!, joiden kannettavaksi sitä ei ole alunperin Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
18563: tarkoitettu. Tärkein tämänkaltainen ryhmä on taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18564: metsätyömieliet, jotka joutuvat työssään moot~
18565: torisahoissaan jatkuvasti käyttämään verollista että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
18566: polttoainetta. Polttoainekustannukset ovat met- menpiteisiin polttoaineveron poistami-
18567: sätyömiehelle suurin menoerä, joten on hyvin seksi moottorisahoihin käytettävästä
18568: ymmärrettävää se suuri merkitys, mikä poltto- polttoaineesta.
18569: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
18570:
18571: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
18572: Eino Poutiainen J, Juhani Kortesalmi Urho Pohto
18573: Urpo Leppänen
18574:
18575:
18576:
18577:
18578: 62 087900581L
18579: 490
18580:
18581: Toivomusaloite n:o 445.
18582:
18583:
18584:
18585:
18586: V. Vennamo ym.: Lannoiteveron poistamisesta.
18587:
18588:
18589: Ed u s k u n n a 11 e.
18590:
18591: Lannoitevero on maassamme kohtuuton ja että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
18592: . rasittaa sekä kuluttajia että viljelijöitä. Se on menpiteisiin lannoiteveron poistamiseksi
18593: siis poistettava, semminkin kun energiakustan- niin kuluttajien kuin viljelijöiden etujen
18594: nusten kasvun vuoksi lannoitteiden kuluttaja- vastaisena.
18595: hinnat nousevat jatkuvasti.
18596: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
18597: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18598: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
18599:
18600: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Pekka Vennamo
18601: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
18602: Urho Pohto
18603: 1979 vp. 491
18604:
18605: Toivomusaloite n:o 446.
18606:
18607:
18608:
18609:
18610: V. Vennamo ym.: Väkirehujen hintojen alentamisesta Pohjois-
18611: ja Itä-Suomessa hintoja rasittavat verot poistamalla.
18612:
18613:
18614: E d u s k u n n a 11 ~.
18615:
18616: Maatalouden kustannukset nousevat jatku- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
18617: vasti. Suurimpana syynä ovat valtion perimät taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18618: raskaat verot ja maksut.
18619: Niinpä väkirehujen hintaa nostetaan koko että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
18620: ajan, jotta pienemmät tilat ajautuisivat talou- menpiteisiin väkirehujen hintojen alenta-
18621: dellisesti umpikujaan. Samoin rehuvilja maksaa miseksi Pohjois- ja Itä-Suomessa pois-
18622: Pohjois- ja Itä-Suomessa suurten kuljetuskus- tamalla myös valtion perimä! raskaat
18623: tannusten vuoksi kohtuuttoman paljon. verot ja maksut.
18624: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
18625:
18626: Veikko Vennamo Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
18627: Pekka Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
18628: Urho Pohto
18629: 492 1979 vp.
18630:
18631: Toivomusaloite n:o 447.
18632:
18633:
18634:
18635:
18636: V. Vennamo ym.: Puoluepoliittisen edustuksen saattamisesta
18637: valtionyhtiöiden johdossa parlamentaaristen voimasuhteiden
18638: pohjalle.
18639:
18640:
18641: E d u s k u n n a 11 e.
18642:
18643: Kansanedustajien tulee olla valvontatehtäväs- Ilmeisesti pelätään, että SMP:~ edu~tajat
18644: sään mahdollisimman riippumattomia. Siksi puuttuvat epäkohtiin ja tuh1ailuihin. Valtion
18645: kansanedustajien ei tulisi istua valtion yhtiöiden yhtiöissä on jopa löysästi liikuteltu rahaa puo-
18646: hallintoneuvostoissa, koska he tällöin joutuvat luepoliittisiin tarkoituksiin.
18647: eduskunnassa päättämään omista ratkaisuistaan. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
18648: Mutta niin kauan kuin eri puolueet nimeä- taen eduskunnan hyväksyttäväkSi toivomuksen,
18649: vät edustajiaan valtion yhtiöihin, on välttämä-
18650: töntä, että tässä nimeämisessä noudatetaan tasa- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
18651: puolisuutta parlamentaaristen voimasuhteiden menpiteisiin puoluepoliittisen edustuk-
18652: mukaisesti. sen saattamiseksi valtion yhtiöissä par-
18653: Nythän tilanne on. se, että suuret puolueet lamentaaristen voimasuhteiden mukaisel-
18654: miehittävät valtion yhtiöiden hallintoneuvostot le perustalle.
18655: ja johtokunnat. Erityisesti tällöin aivan kuin
18656: yhteisestä sopimuksesta on SMP jätetty valtion
18657: yhtiöiden ulkopuolelle.
18658: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
18659:
18660: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
18661: Eino Poutiainen .T. .Tuhani Kortesalmi Urho Pohto
18662: Urpo Leppänen
18663: 1979 vp. 493
18664:
18665: Toivomusaloite n:o 448.
18666:
18667:
18668:
18669:
18670: V. Vennamo ym.: Pienten ja keskisuurten yritysten toiminnan
18671: jatkuvuuden turvaamisesta.
18672:
18673:
18674: E d u s k u n n a 11 e.
18675:
18676: Pienet ja. keskisuuret yritykset ovat joutu- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
18677: neet kasvaviin vaikeuksiin. Yrittämisen usko taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18678: on murenemassa. Kuitenkin pienet ja keski-
18679: suuret yritykset ovat välttämättömiä työllisyy- että hallitus ryhtyisi kiireellisten sel-
18680: den hoitamiseksi maassamme. Ne suorittavat vitysten jälkeen erikoistoimenpiteisiin
18681: myös tärkeätä palvelutehtävää. pienten ja keskisuurten yritysten toimin-
18682: Ruotsissa on ryhdytty erikoistoimenpiteisiin nan jatkuvuuden turvaamiseksi työllisyy-
18683: pienten ja keskisuurten yritysten toiminnan den ja koko kansamme välttämättömien
18684: jatkumisen turvaamiseksi. Suomessa tarvitaan etujen mukaisesti.
18685: vastaavanlaisia kiireellisiä toimenpiteitä. K-
18686: linjan myrkkyiskut on lopetettava.
18687: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
18688:
18689: Veikko Vennamo Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
18690: Pekka Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
18691: Urho Pohto
18692: 494 1979 Vll·
18693:
18694: Toivomusaloite n:o 449.
18695:
18696:
18697:
18698:
18699: V. Vennamo ym.: Suhdannelainojen saannin turvaamisesta.
18700:
18701:
18702: E d u s k u n n a 11 e.
18703:
18704: Työllisyyden todella korjaamiseksi ja pysy- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
18705: vien työpaikkojen turvaamiseksi on välttämä- menpiteisiin suhdannelainoien saamisen
18706: töntä maassamme kiinnittää erityistä huomiota turvaamiseksi tarpeellisessa laaiuudessa
18707: suhdannelainojen saamiseen. Mainituilla perus- riittävän työllisyyden ylläpitämiseksi
18708: teilla ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hy- maassamme.
18709: väksyttäväksi toivomuksen,
18710: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
18711:
18712: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Pekka Vennamo
18713: J. .Tuhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
18714: Urho Pohto
18715: 1979 vp. 495
18716:
18717: Toivomusaloite n:o 450.
18718:
18719:
18720:
18721:
18722: V. Vennamo ym.: Kehitysalueiden pienyritteliäisyyden tukemi-
18723: sesta.
18724:
18725:
18726: E d u s k u n n a 11 e.
18727:
18728: Kehitysalueiden tuotannollista toimintaa on Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
18729: tuettu yksipuolisesti ja suuryritteliäisyyteen taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18730: suuntautuvasti. Sitä vastoin varsinainen pien-
18731: yritteliäisyys on jäänyt lapsipuolen asemaan. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
18732: Samoin on .asianlaita palveluelinkeinojen sekä menpiteisiin kehitysalueiden ja sivu-
18733: perhe- ja pienviljelmien suhteen. alueiden todellisen pienyritteliäisyyden
18734: Tämä kaikki on johtanut siihen, että kehitys- sekä palveluelinkeinojen ja perhe- ja
18735: alueet ja sivualueet ovat köyhtyneet ja autioitu- pienviljelmien tukemiseksi kehitysaluei-
18736: neet. Monopolien ja kollektivismin jäljet ovat den tuotantotuen muodossa samalla ta-
18737: pahat. voin kuin mistä suurempi yritteliäisyys
18738: on jo päässyt osalliseksi.
18739: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
18740:
18741: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
18742: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
18743: Urpo Leppänen
18744: 496 1979 vp~
18745:
18746: Toivomusaloite n:o 451.
18747:
18748:
18749:
18750:
18751: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1979 tulo- ja menoarvioon
18752: kehitysalueiden takauslaitosta varten.
18753:
18754:
18755: E d u s k u n n a 11 e;
18756:
18757: Valtion takauslaitos ei pysty riittävästi täyt- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
18758: tämään kehitysalueiden elinkeinoelämän tar- tyksen 200 000 markan arviomäärärahan
18759: peita. Siksi on välttämätöntä perustaa maamme ottamisesta lisäyksenä vuoden 1979 tu-
18760: kehitys- ja sivualueita varten oma valtion ta- lo- ja menoarvioon käytettäväksi valtion
18761: kauslaitos. erityisen takauslaitoksen perustamiseksi
18762: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- maamme kehitysalueita ja sivualueita
18763: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, varten.
18764: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
18765:
18766: Veikko Vennamo Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
18767: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen Pekka Vennamo
18768: Urho Pohto
18769: 1979 vP· 497
18770:
18771:
18772: Toivomusaloite n:o 452.
18773:
18774:
18775:
18776:
18777: .V. Vennanio ym.: Marjanjalostustehtaan rakentamisesta Savoon.
18778:
18779:
18780: E d u s k u n n a 11 e.
18781:
18782: Elintarvikkeiden tuotannon alalla on maas- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
18783: samme käytettävä hyväksi kaikkia . mahdolli- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18784: suuksia. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut..
18785: Niinpä marjojen· tehdasmaisessa jalostul:sessa että hallitus ryhtyisi kiireellisesti so-
18786: on monessa maakunnassa puutteita. Tämä es- piviin toimenpiteisiin asianmukaisen
18787: tää luontaisten mahdollisuuksien hyväksikäyt- marjanjalostustehtaan aikaansaamiseksi
18788: töä. Näin on asianlaita myös Savossa. Kuiten- Savoon.
18789: kin maaseudun väestö kärsii tässä maakunnassa
18790: toimeentulon puutteesta. Asiantilaan on siis
18791: saatava korjaus.
18792: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
18793:
18794: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
18795: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
18796: Urpo Leppänen
18797:
18798:
18799:
18800:
18801: 63 087900581L
18802: 498 1979 vp.
18803:
18804: Toivomusaloite n:o 453.
18805:
18806:
18807:
18808:
18809: V. Vennamo ym.: Metallisulaton aikaansaamisesta Itä-Suomeen.
18810:
18811:
18812: E d u s k u n n a 11 e.
18813:
18814: Itä-Suomessa on varsin huomattava osa valta- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
18815: kuntamme kaivosteollisuudesta. Mutta tästä taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18816: huolimatta minkäänlaista metallisulattoa ei ole
18817: näillä alueilla. Itäsuonialaiset malmit kuljete- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
18818: taan ja sulatetaan kaukana muissa maakunnis- menpiteisiin metallisulaton aikaansaami-
18819: sa. Tämä ei voi olla kansantaloudellisesti jär- seksi Itä-Suomeen.
18820: kevää.
18821: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
18822:
18823: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
18824: Eino Poutiainen .T. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
18825: Urpo Leppänen
18826: 1979 vp. 499
18827:
18828: Toivomusaloite n:o 4.54.
18829:
18830:
18831:
18832:
18833: V. Vennamo ym.: Savon Sellu Oy:n laajentamisesta.
18834:
18835:
18836: E d u s k u n n a 11 e.
18837: Savon Sellun tehdasta olisi ehdottomasti ta· että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
18838: loudellisista syistä laajennettava. Tähän yhtey- menpiteisiin Savon Sellun laajentamisen
18839: teen tarvittaisiin sahaa ja paperitehdasta, jol- lähinnä sahalla ja paperitehtaalla tehok-
18840: loin raakapuun tarve ja kulutus kasvaisi huo- kaasti edistämiseksi.
18841: mattavasti.
18842: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
18843: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18844: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
18845:
18846: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
18847: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
18848: Urpo Leppänen
18849: 500 1~79~vp:
18850:
18851:
18852: Toivomusaloite n:o 455.
18853:
18854:
18855:
18856:
18857: V. Verouurto ym.: Luikonlahden kaivosalueen yritystoiminnan
18858: kehittämisestä.
18859:
18860: ' ; ,. ; ·.·
18861: E d u s k u n n a 11 e.
18862:
18863: · Kun · Luikonlahden kaivoksen· malmivarat että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
18864: Kaavin · kunnassa näyttävät olevan. rajalliset, 1fl.enpiteis~in
18865: korvaavan yritystotmtnnan
18866: niin on välttämätöntä kehittää alueella ·korvaa- . sutennittelemiseksi Luikonlabden kaivos-
18867: vaa yritystoimintaa. Näin turvataan jo nyt suo- alueelle Kaavin kunnassa malmivarojen
18868: ritetut investoinnit. rajallisuuden ·vuoksi.
18869: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
18870: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18871: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
18872:
18873: Veikko Vennamo · Pekka Vennamo . Anssi ·Joutsenlahti
18874: Eino Poutiainen .T. Juhani •.Kottesalmi Urho Pohto
18875: Urpo Leppänen
18876: 1979 vp. 5.01:
18877:
18878: Toivomusaloite n:o 456.
18879:
18880:
18881:
18882:
18883: V. Vennamo ym.: Lisävarojen myöntämisestä malmivarojen hyö-
18884: dyntämiseksi.
18885:
18886:
18887: Ed u·skun n:all e::
18888:
18889: Suomen maaperässä on varmasti vielä paljon että hallitus ryhtyisi. kiireellisesti ·te-
18890: rikkauksia ja .teollisuudelle sopivia raaka-ainei- hokkaisiin toimenpiteisiin ja. lisävarojen
18891: ta;. joita ei tunneta .. myöntämiseksi maaperämme rikkauk~
18892: Maaperämme tutkimu$ta ei ole suoritettu sien, · erityisesti malmi- ja mineraaliva-
18893: eikä suoriteta riittävällä tehokkuudella. Tarkoi- rojen, esille saamiseksi teollista jalos-
18894: tukseen osoitetut varat ovat myös olleet liian tusta ja muuta yritystoimintaa varten.
18895: vähäiset.
18896: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
18897: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18898: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
18899:
18900: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
18901: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
18902: Urpo Leppänen
18903: 502 1979 vp.
18904:
18905: Toivomusaloite n:o 457.
18906:
18907:
18908:
18909:
18910: V. Vennamo ym.: Maaperätutkimuksen tehostamisesta Itä-Suo-
18911: messa.
18912:
18913:
18914: E d u s ku n n a 11 e.
18915:
18916: Geologinen tutkimuslaitos haluaisi tehostaa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
18917: piiritoimiston välityksellä Kuopion kaupungista menpiteisiin geologisen tutkimuslaitok-
18918: käsin Kuopion läänin ja muun Itä-Suomen sen maaperätutkimusten tehostamiseksi
18919: maaperätutkimuksia mineraalien löytämiseksi. Kuopion läänin alueella ja muualla Itä-
18920: Sanottu laitos on ilmoittanut tähän olevan hy- Suomessa.
18921: vät edellytykset.
18922: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
18923: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18924: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
18925:
18926: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
18927: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
18928: Urpo Leppänen
18929: 1979 vp. 503
18930:
18931: Toivomusaloite n:o 4.58.
18932:
18933:
18934:
18935:
18936: V. Vennamo ym.: Malminetsinnän tehostamisesta Luikonlahden
18937: kaivoksen ympäristössä.
18938:
18939:
18940: Ed u s kun n a 11e.
18941:
18942: Kaavin-Luikonlahden kaivoksella tarvitaan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
18943: lähialueella kiireellistä metallin etsintää. Tällä menpiteisiin metallien etsinnän tehosta-
18944: perusteella ehdotamme kunnioittaen eduskun- miseksi Luikonlahden kaivoksen seutu-
18945: nan hyväksyttäväksi toivomuksen, villa Kaavin kunnassa jatkuvan työlli-
18946: syyden turvaamiseksi yrityksessä.
18947: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
18948:
18949: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
18950: Eino Poutiainen .J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
18951: Urpo Leppänen
18952: 504 1979 vp.
18953:
18954: Toivomusaloite n:o 459.
18955:
18956:
18957:
18958:
18959: V. Vennamo ym.: Tuusniemen Paakkilan kaivoksen toiminnan
18960: jatkamisesta valtion yriwksenä.
18961:
18962:
18963: B.duskunnall-e:·
18964:
18965: Tuusniemen kunnan Paakkilati kaivoksella Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
18966: Kuopion läänissä ei ole toimintaa. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18967: Kysymyksessä ovat Tuusniemen kuntalaisille
18968: varsin merkittävät työpaikat. Autoihan kaivos että hallitus ryhtyisi. k#reellisiin toi-
18969: työtä joko välittömästi tai välillisesti sadoille menpiteisiin Tuusniemen kunnan Paak-
18970: henkilöille. Kun lisäksi asiantuntijoiden mu- kilan kaivoksen toiminnan ;atkamiseksi
18971: kaan kaivosta ei voida pitää ainakaan pitkällä valtion yrityksenä sekä tätä varten neu-
18972: tähtäimellä kannattamattomana, on asiassa teh- vottelisi kiireellisesti asiasta nykyisen
18973: tävä kiireellisesti jotakin. Kaivoksen toiminta omistaiayrittäiän kanssa tarpeellisiin so-
18974: on saatava jatkumaan. pimuksiin pääsemiseksi.
18975: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
18976:
18977: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
18978: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
18979: Urpo Leppänen
18980: 1~79 vp, 505
18981:
18982: Toivomusaloite n:o 460.
18983:
18984:
18985:
18986:
18987: V. Vennamo ym.: Säviän kupariesiintymän hyödyntämisestä.
18988:
18989:
18990: E d u s k u n n a 11 e.
18991:
18992: Kun käynnissä olevat tutkimukset Säviän ku- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
18993: pariesiintymästä Pielaveden kunnassa osoitta- menpiteisiin Säviän . kupariesiintymän
18994: vat, että kansantaloutemme ja työllisyytemme hyödyntämiseksi kaivostoimenpiteillä
18995: edun mukaista on käynnistää Säviän. kupari- Pielaveden kunnassa.
18996: kaivoksen hyödyntäminen, niin kunnioittaen eh-
18997: dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo·
18998: muksen,
18999: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
19000:
19001: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
19002: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
19003: Urpo Leppänen
19004:
19005:
19006:
19007:
19008: 64 087900581L
19009: 506 1979 vp;
19010:
19011: Toivomusaloite n:o 461.
19012:
19013:
19014:
19015:
19016: V. Vennamo ym.: Sähkön kuluttajahinnan alentamisesta ja saat-
19017: tamisesta samaksi koko maassa.
19018:
19019:
19020: E d u s k u n n a 11 e.
19021: Kun Sorsa-Virolaisen hallitus korotti öljyjen Suomesta etelään. Kehitysalueet ja sivualueet
19022: kuluttajahinnat maailmanennätystasolle, niin tä- maksavat sähköstä enemmän. Tämäkään ei ole
19023: män jälkeen myös korotettiin sähkön kuluttaja- hyväksyttävää.
19024: hintaa vastaavasti. Vaikka öljyjen kuluttaja- On väärin, että valtiota ja suursähkövoima-
19025: hintoja on tämän jälkeen alennettu, niin säh- laitoksia rikastutetaan Suomen kansan kustan-
19026: kön kuluttajahinta on edelleen jäänyt riisto- nuksella. Se vaikeuttaa kaikkien toimeentuloa.
19027: tasolle. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19028: Kaiken kukkuraksi suuryhtiöt maksavat säh- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19029: köstä vain kolmanneksen siitä hinnasta, mitä
19030: tavalliset kuluttajat ja pienet yritykset suoritta- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19031: vat. Tämä ei ole oikeudenmukaista. menpiteisiin kohtuuttoman korkean säh-
19032: Lisäksi sähkön kuluttajahinta ei ole sama kön kuluttajahinnan alentamiseksi sekä
19033: kaikkialla maassa. Näin on asianlaita, vaikka myös saattamiseksi samaksi koko maas-
19034: vesivoimasta saatu sähkö kuljetetaan Pohjois- sa.
19035: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
19036:
19037: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
19038: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
19039: Urpo Leppänen
19040: 1979 vp. 507
19041:
19042: Toivomusaloite n:o 462.
19043:
19044:
19045:
19046:
19047: V. Vennamo ym.: Pienkuluttajien sähkön kuluttajahinnan alen-
19048: tamisesta.-
19049:
19050:
19051: E d u s k u n ti all e.
19052:
19053: Pienkuluttajien sähkön hintaa olisi ehdotto- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19054: masti alennettava. Ylimääräinen sähkövero ei taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19055: ole heidän kohdaltaan oikeudenmukainen. Muu-
19056: toinkin olisi tavallisten kansalaisten ja pien- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19057: yrittäjien kustannuksia helpotettava. Tämä olisi menpiteisiin pienkuluttajien sähkön ku-
19058: koko kansantaloutemme etujen mukaista. Ilman luttajahinnan alentamiseksi myös ylimää-
19059: kansalaisten ostokykyä ei talouselämämme pyö- räistä sähköverolakia tarkistamalla.
19060: ri.
19061: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
19062:
19063: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Jout-senlahti
19064: Eino Poutiainen .J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
19065: Urpo Leppänen
19066: 50.8. 1~79. \1).;
19067:
19068: Toivomusaloite n:o 463.
19069:
19070:
19071:
19072:
19073: .. V. Vermamo ym.~ Kotimaisten ilmaispolttoaineiden käytön tehos-
19074: tamisesta tiloilla ja omakotitaloissa.
19075:
19076:
19077: Ed usku nn alle,
19078:
19079: Kotimaisten energiamahdollisuuksien hyväk- ulkomaanvaluutan. säästö. Puhutaan jopa lähes
19080: sikäytössä on K-linja tehnyt korvaamattomia kolmanneksesta ulkomaisen energian käytön
19081: laiminlyöntejä. Lisäksi suurvoimalaitosten linja säästämisestä.
19082: on unohtanut tilakohtaisten ja perhekohtaisten Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19083: mahdollisuuksien hyväksikäytön. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19084: Kuitenkin maassamme on valtavat mahdolli-
19085: suudet korvata lämmitysöljy kotoisilla ilmais- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19086: polttoaineilla kuten talousjätteillä, puuroippeel- menpiteisiin tilakohtaisien ja omakotita-
19087: la, kuorijätteillä, hakkeella, sahanpurulla, ol- lokohtaisten kotoisten ilmaispolttoainei-
19088: jilla jne. Jossain, määrin ovat kansalaiset näin den hyväksikäytön tehokkaaksi edistä-
19089: omatoimisesti toimineetkin valtaa pitävien syr- miseksi myös näitä koskevia laitteita
19090: jinnästä ja välinpitämättömyydestä välittämättä. kehittämällä.
19091: Kysymyksessä voisi olla varsin huomattava
19092: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1978.
19093:
19094: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
19095: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
19096: Urpo Leppänen
19097: l9.79'Vp. 509
19098:
19099: Toivomusaloite n:o 464.
19100:
19101:
19102:
19103:
19104: V. Vennamo ym.: Turveråaka-ainevarojen selvittämisestä.
19105:
19106:
19107: E d u s k u n n a 11 e.
19108:
19109: Maamme eräistä luonnonvaroista esiin tullut tanto ja vienti ovat myös melko voimakkaasti
19110: on turve. Kuitenkaan sen käyttömahdollisuuk- kasvaneet. Suomessa raaka-ainemäärät ovat erit-
19111: sien selvittämiseen ei tässä vaiheessa ole riittä- täin suuria. ja sopivien soiden löytäminen on
19112: västi puututtu. Tutkimustulokset ovat tässä vai- erittäin helppoa, samoin hyvien liikenneyhteyk-
19113: heessa hajanaisia ja todelliset tulokset 'Ovat jää- sien löytäminen on täysin mahdollista. Koko-
19114: neet ikään kuin huitaisuksi ilmaan. Todellisuus naisvaltainen kasvuturpeen käytön, tuotannon
19115: kuitenkin lienee, että maamme turvesuot sisäl- ja markkinoinnin informointi ja ohjaus on kui-
19116: tävät ainutlaatuisen energialähteen, jos kyseessä tenkin laiminlyöty.
19117: olevat mahdollisuudet voidaan tutkia ja voitai- Yleensä soiden käyttöönotto, olkoonkin,
19118: siin turveraaka-aine jalostaa sellaiseen ominai- että käytettäisiin suota turpeen polttoon tai
19119: suuteen, että sen käyttö tulisi taloudelliseksi. kasvuturpeeksi, on periaatteessa laiminlyöty.
19120: Pohtoturvetutkimuksia suorittavat kyllä vai-· Kannattamattomien soiden ojitus on tälläkin
19121: tion polttoainekeskus ja turveteollisuusliitto. hetkellä vielä täysin tutkimatta ja kesken. Vielä
19122: Keskeisimpiä ongelmia kuitenkin on turpeen jäljellä olevien ojittamattomien soiden käytön
19123: pohtomahdollisuuksien selvittäminen. Tutki- tulisi olla suunnitelmallista, jotta soiden eri
19124: muksissa on todettu, että suuressa mitassa ta- käyttömuodot tulisivat todella tarkoituksenmu-
19125: pahtuva polttoturpeen käyttö on joka tapauk- kaisella tavalla huomioon otetuiksi. Erityisesti
19126: sessa edullisempaa kuin pienissä erikoislaitok- kehitysalueilla olevien soiden lisääntyvä käyt-
19127: sissa tapahtuva pohto. Tämän vuoksi tulisikin töönotto tulisi tarjoamaan uusia työtilaisuuk-
19128: selvittää juuri teollisuuslaitosten nykyisten höy- sia, mutta ilman riittävää tutkimusta, ohjausta
19129: ryvoimalaitosten mahdollisuudet käyttää turvet- ja tarkoituksenmukaista suunnitelmaa saattaa
19130: ta sen puunjätteen asemesta, jota on entistä olla seurauksena myös virheellisiä investoin-
19131: enemmän ryhdytty käyttämään raaka-aineena. teja. Sen vuoksi olisi erittäin tärkeää, että näin-
19132: Jätepuu joudutaan muutoin yleensä korvaamaan kin suurien voimavarojen tarkoituksenmukai-
19133: öljyllä, vaikka nykyiset laitteistot olisivat pal- sen käytön suunnitelmallisuutta tutkittaisiin ja
19134: jon helpommin sovellutettavissa turpeen käyt- tehtäisiin selvä ohjelmointi.
19135: töön kuin muutettavissa öljyn edellyttämään Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
19136: toimintavalmiuteen. Energiatalouteen yleensä- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19137: kin liittyvät kysymykset ovat Suomessa selvit- muksen,
19138: tämättä, kuten suurten keskustaajamien lämpö-
19139: aalloitusten hyväksikäyttö ja taajamien lämpö- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19140: taloushuoltoon liittyvät asiat. menpiteisiin maamme turveraaka-aineva-
19141: Myös kasvuturpeen osalta tuotanto sekä rojen selvittämiseksi sekä tarkoituksen-
19142: vienti ovat viime aikoina olleet erittäin voimak- mukaiseksi todettavan tuotannon edis-
19143: kaasti poliitikkojen keskustelunaiheena. Tuo- tämiseksi.
19144: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
19145:
19146: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
19147: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
19148: Urpo Leppänen
19149: 510 1979 vp.
19150:
19151: Toivomusaloite n:o 465.
19152:
19153:
19154:
19155:
19156: V. Vennamo ym.: Pohtoturvetuotannon edistämisestä Pielave-
19157: dellä.
19158:
19159:
19160: E d u s k u n n a 11 e.
19161: Tutkimukset ovat osoittaneet, että Pielave- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19162: den kunnassa on huomattavat turvetuotantoon menpiteisiin varojen myöntämiseksi
19163: soveltuvat suoalueet. Turvetuotantoa varten on polttoturvetuotannon tehokkaaksi edis-
19164: jo suoritettu soiden kuivatusta. Asian edistämi- tämiseksi Pielaveden kunnassa.
19165: seksi tarvitaan kuitenkin lisävaroja.
19166: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19167: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19168: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
19169:
19170: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
19171: Eino Poutiainen J, Juhani Kortesalmi Urho Pohto
19172: Urpo Leppänen
19173: 1979 vp. 511
19174:
19175: Toivomusaloite n:o 466.
19176:
19177:
19178:
19179:
19180: V, Vennamo ym.: Turyetutkimuksen suorittamisesta Rautavaaran
19181: suoalueilla.
19182:
19183:
19184: E d u s kun n a 11 e.
19185:
19186: Rautavaaran kunta Kuopion läänissä on ta- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19187: loudellisesti vaikeata aluetta, Rautavaaran kun- menpiteisiin Rautavaaran suoalueiden
19188: nassa on kuitenkin paljon suoalueita, joita täydellisen turvetutkimuksen suorittami-
19189: mahdollisesti voitaisiin käyttää työllisyyttä ja seksi.
19190: toimeentuloa parantavasti polttoturpeena.
19191: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19192: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19193: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
19194:
19195: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
19196: Eino Poutiainen .T. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
19197: Urpo Leppänen
19198: 512 1979 vP·
19199:
19200: Toivomusaloite n:o 467.
19201:
19202:
19203:
19204:
19205: V. Vennamo ym.: Turvelämpökeskuksen rakentamisesta Kiuru-
19206: vedelle.
19207:
19208:
19209: E d u s k u n n a 11 e.
19210: Kiuruveden kuntaan olisi rakennettava tur- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19211: vetta polttoaineena käyttävä kaukolämpökeskus menpiteisiin turvetta polttoaineena käyt-
19212: kirkonkylän seudun ja siihen liittyvän teolli- tävän kaukolämp9keskuksen rakentami-
19213: suusalueen kaukolämmön järjestelyjä varten. seksi Kiuruveden kuntaan.
19214: Suoritetut tutkimukset ovat myönteisiä.
19215: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19216: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19217: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
19218:
19219: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
19220: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
19221: Urpo Leppänen
19222: 1979 vp. 513
19223:
19224: Toivomusaloite n:o 468.
19225:
19226:
19227:
19228:
19229: V. Vennamo ym.: Kansalaisten ostokyvyn parantamisesta.
19230:
19231:
19232: E d u s k u n n a 11 e.
19233:
19234: Talouslama voitetaan ja työllisyys turvataan Näin ei voi jatkua, vaan asiantilaan on saa-
19235: maassamme oman kansamme parantuvan osto- tava kiireellinen korjaus.
19236: kyvyn avulla. Tämä on kumoamaton taloudelli- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19237: nen tosiasia. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19238: Kuitenkin K-linja on vuodesta vuoteen kuo-
19239: 1ettanut kansamme ostokykyä ja täten syven- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19240: tänyt talouslamaa. Seurauksena on ollut aina menpiteisiin kansalaisten ostokyvyn pa-
19241: vain laajeneva työttömyys sekä kansan köyhty- rantamiseksi ansioita ja eläkkeitä myö-
19242: minen. ten talouslaman poistamiseksi ;a työlli-
19243: syyden turvaamiseksi maassamme.
19244: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
19245:
19246: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
19247: Eino Poutiainen ]. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
19248: Urpo Leppänen
19249:
19250:
19251:
19252:
19253: 65 087900581L
19254: 514 1979 vp.
19255:
19256: Toivomusaloite n:o 469.
19257:
19258:
19259:
19260:
19261: V. Vennamo ym.: Hintavyöryn pysäyttämisestä.
19262:
19263:
19264: E d u s k u n n a 11 e.
19265:
19266: Jatkuva hintavyöry on räikeä ja harkittu Kuitenkin olisi maassamme kansan leivän ja
19267: kansan köyhdyttämisen väline. Sorsa-Virolai- työllisyyden pelastamiseksi toteutettava kiireel-
19268: sen hallituksen aikana on hintavyöryä käytetty lisesti hintakatto ja tämän aikana suunniteltava
19269: rahan riistämiseksi kansalta suunnitelmallisesti. tarpeelliset toimenpiteet inflaation ja pula-ajan
19270: Näin on tapahtunut, vaikka hallituksella ovat estämiseksi.
19271: olleet käytettävissä valtalaki ja muut tarpeelli- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19272: set lait. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19273: Inflaatiota on myös edistetty öljyjen kor-
19274: keilla kuluttajahinnoilla. Samanaikaisesti kansaa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19275: vedettiin huulesta julistetulla hintasululla, joka menpiteisiin hintavyöryn pysäyttämisek-
19276: kuitenkin oli vain teatteria. si pitävällä hintakatolla, jonka aikana
19277: Hintavyöryä on myös ylläpidetty ylettömillä ryhdyttäisiin tarpeellisiin toimenpiteisiin
19278: valtion maksujen korotuksilla ja yliraskailla inflaation pysäyttämiseksi, työttömyy-
19279: veroilla. Kansalla on muka edelleen liian paljon den poistamiseksi ja pula-ajan estämi-
19280: rahaa ja liikaa ostokykyä. Pahaa taloudellista seksi kansan leipää ja toimeentuloa vai-
19281: pula-aikaa on jatkettu harkitusti. keuttamatta.
19282: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
19283:
19284: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
19285: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
19286: Urpo Leppänen
19287: 1979 vp. 515
19288:
19289: Toivomusaloite n:o 470.
19290:
19291:
19292:
19293:
19294: V. Vennamo ym.: Hintojen ja maksujen nousun estämisestä.
19295:
19296:
19297: Ed u s k u nn alle.
19298:
19299: Kun Suomen kansan ansiot on laajalti jää- tilanteessa et1ty1sen hyvä. Päinvastoin kansan
19300: dytetty ja niitä on jopa alennettu, on välttä- ansioita olisi huomattavasti parannettava, jotta
19301: mätöntä, että hinnat, maksut ja verot pidetään tuotannon kuluttamista varten olisi ostokykyä
19302: kurissa. Näin ei kuitenkaan ole riittävästi ja ja jotta ostokyvyn vähäisyys ei johda ennenai-
19303: tasasuhtaisesti tapahtunut. Hämmästyttävästi kaiseen laskukauteen ja ylläpidä jatkuvaa työt~
19304: valtio on jatkuvasti kulkenut maksujen ja ve- tömyyttä.
19305: rojen korottamisessa kärkipäässä. Samoin pyr- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19306: kivät tekemään myös erityisesti suurkunnat. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19307: Tämä merkitsee kansan elintason alentumista
19308: ja toimeentulon vaikeutumista. että hallitus huolehtisi tehokkaasti,
19309: Hintojen asiaton liukuminen on myös estet- että hinnat ja maksut eivät tarpeetto-
19310: tävä. Ulkomailta tuotavien raaka-aineiden hin- masti nouse, jolloin erityisesti valtio-
19311: tojen lievä nousu ei saa oikeuttaa tarpeettorniin vallan ja kuntien on täydellisesti pidät-
19312: hinnankorotuksiin. Erityisesti maamme suuryrit- täydyttävä tällaisista toimenpiteistä ja.
19313: teliäisyyden kannattavuus on jo nykyisessäkin verojen nostamisesta.
19314: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
19315:
19316: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
19317: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
19318: Urpo Leppänen
19319: 516 1979 vp.
19320:
19321: Toivomusaloite n:o 471.
19322:
19323:
19324:
19325:
19326: V. Vennamo ym.: Palkkojen indeksikiellon kumoamisesta pienten
19327: palkkojen osalta.
19328:
19329:
19330: E d u s k u n n a 11 e.
19331:
19332: Sorsan-Virolaisen-Aallon kansanrintama- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19333: hallituksen eduskunnassa läpi ajama laki kiel- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19334: tää palkkojen indeksiturvan. Tämä merkitsee
19335: kansan ostokyvyn heikkenemistä. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19336: Nimenomaan pienempituloisten köyhdyttämi- menpiteisiin indeksiehdon turvan kielto-
19337: nen ei ole maamme kansantalouden ja yritte- lain korjaamiseksi niin, että ainakin
19338: liäisyyden, vielä vähemmän työllisyyden etujen 3 000 markkaan kuukaudessa palkka-
19339: mukaista. Voimassaolevaa lakia on siis korjat- ansiota saavien indeksiturva voitaisiin
19340: tava. toteuttaa kansamme etujen mukaisesti.
19341: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
19342:
19343: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
19344: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
19345: Urpo Leppänen
19346: 1979 vp. 517
19347:
19348: Toivomusaloite n:o 472.
19349:
19350:
19351:
19352:
19353: V. Vennamo ym.: Pienten ansioiden ja säästöjen saattamisesta
19354: indeksiturvan piiriin.
19355:
19356:
19357: E d u s k u n n a 11 e.
19358:
19359: Miettusen-Sorsan-Aition hallituksen esi- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19360: tyksestä on nykyinen eduskunta kieltänyt lail- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19361: la piensäästäjien indeksiturvan. Sama koskee
19362: myös tavallisten kansalaisten palkkoja. Sitä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19363: vastoin yhteiskunta saa korottaa maksujaan es- menpiteisiin niiden voimassa olevan lain
19364: tottomasti. Tämä merkitsee kansalaisten tarpee- säännösten kumoamiseksi, jotka kieltä!.
19365: tonta köyhdyttämistä ja elintason laskemista. vät antamasta pienipalkkaisille sekä kan-
19366: SMP:n eduskuntaryhmä pitää välttämättö- saneläkeläisille ja työeläkeläisille kuin
19367: mänä, että pienipalkkaisille sekä kansaneläke- myös piensäästäjille heidän ansioilleen
19368: läisille ja työeläkeläisille turvataan heidän an- ja talletuksilleen indeksiturvan.
19369: siotasonsa inflaatiota vastaan indeksimääräyk-
19370: sillä. Saman tulee koskea myös piensäästäjien
19371: talletuksia.
19372: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
19373:
19374: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
19375: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
19376: Urpo Leppänen
19377: 518 1979 ~.
19378:
19379: Toilvomusaloite n:o 473.
19380:
19381:
19382:
19383:
19384: V. Vennamo ym.: Lainsäädäntötoimista tuloerojen kasvamisen
19385: estämiseksi.
19386:
19387:
19388: Ed u s k u n n a 11 e.
19389:
19390: Tuloerot ovat maassamme kohtuuttoman että hallitus ryhtyisi kiireellisiin lain-
19391: suuret. Vaalilupauksista huolimatta nämä erot säädäntötoimenpiteisiin jatkuvasti kasva~
19392: vain kasvavat. Tämä ei ole yhteiskunnallista vien tuloerojemme kaventamiseksi niin,
19393: eikä taloudellista oikeudenmukaisuutta, vaan että kukaan ei työstään ansaitse koh-
19394: asiantilaan on saatava kiireellisesti todellinen tuuttomasti toiseen verrattuna ja jolloin
19395: korjaus. myös näin vapautuvia varoja voidaan
19396: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- käyttää pienituloisten toimeentulon pa-
19397: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, rantamiseksi.
19398: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
19399:
19400: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
19401: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
19402: Urpo Leppänen
19403: 1979 vp. 519
19404:
19405: Toivomusaloite n:o 474.
19406:
19407:
19408:
19409:
19410: V. Vennamo ym.: Vakuutussäästäjien omaisuuden turvaamisesta
19411: inflaatiolta.
19412:
19413:
19414: E d u s k u n n a 11 e.
19415:
19416: Vakuutussäästäjät ovat joutuneet raskaan riis- me vastaista. Asiantilaan on siis saatava kiireel-
19417: ton kohteeksi, kun hintavyöry ja inflaatio syö- linen korjaus.
19418: vät vuodesta vuoteen heidän säästötuloksiaan. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19419: Tämä on todellisuudessa tavallisten ihmisten taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19420: säästöomaisuuden sosialisoimista. Sitä ei voida
19421: pitää hyväksyttävänä, koska Suomi ei ole vielä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19422: keskitetyn vallan pakkososialistinen maa. menpiteisiin vakuutussäästäjien omaisuu-
19423: Vakuutussäästäjien omaisuuden jatkuva riisto den turvaamiseksi inflaatioriistolta.
19424: ja sosialisoiminen on suorastaan perustuslakiem-
19425: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
19426:
19427: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
19428: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
19429: Urpo Leppänen
19430: 520 1979 vp.
19431:
19432: Toivomusaloite n:o 475.
19433:
19434:
19435:
19436:
19437: V. Vennamo ym.: Tarpeettoman tuonnin estämisestä.
19438:
19439:
19440: E d u s k u n n a 11 e.
19441:
19442: Suurista taloudellisista vaikeuksistamme huo- piteisiin, vaikka työttömyys paisuu maassamme
19443: limatta tuodaan maahamme edelleen tarpeet- kuin pullataikina ja yrityksiä alkaa kaatua kuin
19444: tomasti kaikenlaista roskatavaraa aina hong- heinää.
19445: kongilaista halpatuontia myöten. Myös vaikeu- Mainituilla peru.;teilla ehdotamme kunnioit-
19446: tetaan tämänlaatuisella tuonnilla oman kan- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19447: samme yritteliäisyyttä ja kansalaisten työlli-
19448: syyttä. Tämä on järjetöntä kansamme köyhdyt- että hallitus ryhtyisi valtalakien nojal-
19449: tämistä. la kiireellisiin toimenpiteisiin roskata-
19450: Hallituksella ovat käytettävissä kaikki tar- varan ja muun tarpeettoman tuonnin
19451: peelliset valtalait tarpeettoman ja kansaa köyh- estämiseksi ja rajoittamiseksi kansam-
19452: dyttävän ulkomaantuonnin estämiseksi. Kuiten- me välttämättömien etujen mukaisesti
19453: kaan K-linja ja Sorsan-Virolaisen-Aallon hal- sekä työllisyyden ja yritystoiminnan tur-
19454: litus ei ole ryhtynyt asiassa tarpeellisiin toimen- vaamiseksi omassa maassamme.
19455: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
19456:
19457: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
19458: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
19459: Urpo Leppänen
19460: 1979 vp. 521
19461:
19462: Toivomusaloite n:o 476.
19463:
19464:
19465:
19466:
19467: V. Vennamo ym.: Yksityisten vähittäiskauppiaiden ja kuljetusalan
19468: yrittäjien lainan saannin turvaamisesta.
19469:
19470:
19471: E d u s k u n n a 11 e.
19472: Harvalla pienyrittäjällä on riittävästi omia Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19473: varoja, suurin osa yrittäjistä joutuu käyttämään taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19474: lainavaroja, joskus hyvinkin epätaloudellista,
19475: lyhytaikaista ja kalliskorkoista. Hyvin yleisesti että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19476: on tällöin syynä vakuuksien puute. Näiden yri- menpiteisiin yksityisten vähittäiskaup-
19477: tysten merkitys mm. työllistäjänä on merkit- piaitten ja kuljetustoimenalan pienyrit-
19478: tävä. Ne ylläpitävät pienillä kustannuksilla teliäisyyden lainan saannin turvaamisek-
19479: työllisyyttä. Järkevintä ja oikeudenmukaisinta si pankeista ja työllisyysvaroista samal-
19480: tällöin olisi, että pienyrittäjät voisivat saada la asiat niin järjestäen, että heidän ka-
19481: työllisyysvaroista ja pankeista kohtuullisella ko- lustonsa, koneensa, kuormaus- ja kul-
19482: rolla tarvitsemansa lainat sekä että heidän ka- jetusvälineensä voisivat olla riittävän
19483: lustonsa, koneensa, kuormaus- ja kuljetusväli- joustavasti luotan vakuutena..
19484: neensä voisivat olla lainan vakuutena.
19485: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
19486:
19487: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
19488: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
19489: Urpo Leppänen
19490:
19491:
19492:
19493:
19494: 66 087900581L
19495: 522 1979 vp.
19496:
19497: Toivomusaloite n:o 477.
19498:
19499:
19500:
19501:
19502: V. Vennamo ym.: Vähittäiskaupan toimintaedellytysten turvaa-
19503: misesta kehitysalueilla.
19504:
19505:
19506: E d u s k u n n a 11 e.
19507:
19508: Vähittäiskauppa on kehitysalueilla ja sivu- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19509: alueilla ajettu laajalti taloudellisiin vaikeuksiin taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19510: ja jopa umpikujaan. Pelastustoimenpiteet ovat
19511: jo monesti myöhässä. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19512: Sorsa-Virolaisen hallituskin kuitenkin esitti menpiteisiin vähittäiskaupan toiminta-
19513: vähittäiskaupan toimintaedellytysten parantami- edellytysten todella tukemiseksi kehitys-
19514: seksi vain näennäisiä korjauksia. Asian ytimeen alueilla ;a sivualueilla niin} että riittä-
19515: eli todelliseen toimintatukeen ei ole kiinnitetty vät ia asianmukaiset palvelukset säily-
19516: ollenkaan huomiota. Tämä johtaa jatkuvaan vät.
19517: palvelupisteiden vähenemiseen, josta kaikesta
19518: kärsii kehitysalueiden ja sivualueiden väestö.
19519: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
19520:
19521: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutaenlahti
19522: Eino Poutiainen ]. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
19523: Urpo Leppänen
19524: 1~79 vp. 523
19525:
19526: Toivomusaloite n:o 478.
19527:
19528:
19529:
19530:
19531: V. Vennamo ym.: Palvelujen turvaamisesta harvaan asutuilla
19532: alueilla.
19533:
19534:
19535: E d u s k u n n a 11 e.
19536:
19537: Sivualueilla ja autioituvilla alueilla tarvi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19538: taan edelleen välttämättä kauppapisteitä, lin- menpiteisiin kauppapisteiden ja linja-
19539: ja-autoyhteyksiä ja kouluja. Valtiovallan toi- autoyhteyksien sekä koulujen säilymisen
19540: menpiteet ovat kuitenkin painostaneet kehi- ja perustamisen tukemiseksi syrjäseu-
19541: tystä aivan päinvastaiseen suuntaan paikalli- duilla ja sivualueilla sekä harvaan asu-
19542: sen väestön suureksi vahingoksi. tuilla alueilla.
19543: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19544: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19545: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
19546:
19547: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
19548: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
19549: Urpo Leppänen
19550: 524 1979 vp.
19551:
19552: Toivomusaloite n:o 479.
19553:
19554:
19555:
19556:
19557: V. Vennamo ym.: Kuljetustoimen verojen alentamisesta.
19558:
19559:
19560: Ed u s kun n a 11 e.
19561:
19562: Kuljetustoimen alan veroriisto on maassam- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19563: me hirvittävä. Autot ovat Suomessa noin 75% taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19564: kalliimpia kuin Ruotsissa, vaikka palkkataso
19565: Ruotsissa on paljon korkeampi. Käyttökustan- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19566: nukset ovat maassamme noin 50 % kalliimmat menpiteisiin hyväksyttyjen raskaidetz
19567: kuin Ruotsissa. kuljetustoimen alan verojen korotusteit
19568: Näin ei voi jatkua, sillä nimenomaan autoi- poistamiseksi sekä tämän jälkeen asteit-
19569: lija-pienyrittäjät ovat ajautumassa umpikujaan tain tapahtuvaksi verojen alentamiseksi
19570: ja yliraskaan verotuksen vuoksi suuret kulje- niin, että kuljetuskustannukset ovat
19571: tuskustannukset nostavat tavaran hintaa koh- maassamme kansainvälisellä tasolla.
19572: tuuttomasti. Jatkuva kuljetustoimen alan ve-
19573: rojen korottaminen on käännettävä tehokkaak-
19574: si verojen alentamiseksi.
19575: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
19576:
19577: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
19578: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
19579: Urpo Leppänen
19580: 1979 vp. 525
19581:
19582: Toivomusaloite n:o 480.
19583:
19584:
19585:
19586:
19587: V. Vennamo ym.: Kuljetustoimen alan verotuksen keventämisestä.
19588:
19589:
19590: E d u s k u n n a 11 e.
19591:
19592: Sivuansioiden turvaaminen kehitysalueilla ja Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19593: sivualueilla on välttämätöntä. Kun matkat ovat taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19594: pitkät, johtaa välttämättömien sivuansioiden
19595: tarve omistetusta asunnosta ja tilasta luopumi- että hallitus kiireellisesti poistaisi
19596: seen, jollei matkakustannusten rasituksia lie- kuljetustoimen alan yliraskaan verotuk-
19597: vennetä. sen matkakustannusten alentomiseksi
19598: On väärin, että valtio riistää veroilla ras- sekä myöntäisi ansiossa käyville täy-
19599: kaasti kuljetustoimen alaa. Tämä lyö jokaista dellisen oikeuden saada matkakustan-
19600: sivuansioita tarvitsevaa, jonka työpaikka on nukset vähennetyiksi verotettavista tu-
19601: keskuksessa tai kauempana. loista.
19602: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
19603:
19604: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
19605: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
19606: Urpo Leppänen
19607: 526 1979 vp.
19608:
19609: Toivomusaloite n:o 481.
19610:
19611:
19612:
19613:
19614: V. Vennamo ym.: Nestemäisten polttoaineiden kuluttajahintojen
19615: alentamisesta.
19616:
19617:
19618: E d u s k u n n a 11 e.
19619:
19620: Bensiinin ja dieselöljyn kuluttajahintaa on Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19621: jatkuvasti ja kohtuuttomasti korotettu. Tämä taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,,
19622: aikaansaa hintavyöryä sekä rasittaa erityisesti
19623: kehitysalueita sekä työssä käynnin vuoksi kul- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19624: jetusvälineitä tarvitsevia. Tällainen hallituksen menpiteisiin nestemäisten polttoainei-
19625: riistopolitiikka on erittäin lyhytnäköistä. den, erityisesti bensiinin ja dieselöljyn
19626: Asiantilaan on siis kiireellisesti saatava kor- kuluttajahinnan alentomiseksi · nimen-
19627: jaus. Alentamalla nestemäisten polttoaineiden omaan poistamalla viimeaikaiset koh.,.
19628: kuluttajahintoja pysäytetään inflaatiota ja hel- tuuttomat korotukset.
19629: potetaan kustannuspainetta. Se on siis koko
19630: kansamme etujen mukaista.
19631: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
19632:
19633: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
19634: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
19635: Urpo Leppänen
19636: 1979 vp. 527
19637:
19638: Toivomusaloite n:o 482.
19639:
19640:
19641:
19642:
19643: V. Vennamo ym.: Autoilijapienyrittäjien kaluston lunastamisesta
19644: yhteiskunnalle autoilijan luopuessa yritystoiminnasta.
19645:
19646:
19647: E d u s k u n n a 11 e.
19648: Vaitiovalta on jatkovilla kuljetustoimen alan vaikeuksissaan menetta1s1 jopa mahdollisesti
19649: erilaisilla verojen korotuksilla sekä kasvavien koko omaisuutensa valtiovallan puristustoimen-
19650: taloudellisten vaikeuksien virheellisellä talous- piteitten vuoksi.
19651: politiikallaan ajanut autoilija-pienyrittäjät suu- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19652: riiri jopa ylivoimaisiin taloudellisiin vaikeuksiin. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19653: Onhan tälläkin hetkellä kuorma-autoilijoita työ-
19654: tä vailla yli 10 000. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19655: Kun näin on, niin on myös täysin kohtuul- menpiteisiin autoilija-pienyrittäjien ka-
19656: lista, että valtiovalta lunastaisi autoilija-pien- luston lunastamiseksi yhteiskunnalle täy-
19657: yrittäjältä hänen kalustonsa täydestä hinnasta, destä hinnasta, jos vaikkapa kuorma-
19658: jos vaikkapa kuorma-autoilija haluaisi yhteis- autoilija yhteiskunnan kohtuuttomien
19659: kunnan toimenpiteitten vuoksi luopua yritys- toimenpiteiden vuoksi haluaa tai joutuu
19660: toiminnastaan. Onhan nimittäin väärin, että luopumaan taloudellisista syistä yritys-
19661: tällainen autoilija-pienyrittäjä taloudellisissa toiminnastaan.
19662: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
19663:
19664: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
19665: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
19666: Urpo Leppänen
19667: 528 1979 vp.
19668:
19669: Toivomusaloite n:o 483.
19670:
19671:
19672:
19673:
19674: V. Vennamo ym.: Kuorma-autoilijoille myönnettävästä rahastointi-
19675: oikeudesta kaluston uushankinnan turvaamiseksi.
19676:
19677:
19678: E d u s k u n n a 11 e.
19679:
19680: Kuorma-autoilija-pienyrittäjien taloudellinen Näistä syistä olisi välttämätöntä, että kuorma-
19681: asema on vaikeutunut jatkuvasti. Kysymyksessä autojen uushankintaa varten olisi saatava vero-
19682: ei ole ollut vain työnsaannin vaikeutuminen, vapaa rahastointioikeus. Tämä turvaisi alan jat-
19683: vaan myös raskas kustannusten nousu, jossa kuvan pienyritteliäisyyden.
19684: taksakorvaukset ovat jääneet jälkeen. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19685: Näyttää ilmeiseltä, että mahtavat voimat taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19686: maassamme haluavat tuhota kuorma-autoilija-
19687: pienyritteliäisyyden ja yhteiskunnallistuttaa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19688: myös tämän kuljetustoimen alan. Kuitenkin menpiteisiin lakien muuttamiseksi niin,
19689: kuorma-autoilija-pienyrittäjät palvelevat tarvit- että kuorma-autoilijoille myönnettäisiin
19690: sevia kaikkein taloudellisimmin ja joustavim- verovapaa rahastointioikeus kaluston
19691: min. uushankinnan turvaamiseksi.
19692: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
19693:
19694: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
19695: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
19696: Urpo Leppänen
19697: 1979 vp. 529
19698:
19699: Toivomusaloite n:o 484.
19700:
19701:
19702:
19703:
19704: V. Vennamo ym.: Kuorma-autojen liikennevakuutusmaksurasi-
19705: tuksen huojentamisesta.
19706:
19707:
19708: E d u s k u n n a 11 e.
19709:
19710: Liikennevakuutusmaksut ovat nousseet kuor- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19711: ma-autoilijoille kohtuuttoman raskaiksi. Näin menpiteisiin liikevaihtoveron poistami-
19712: on asianlaita sitä suuremmalla syyllä, kun kai- seksi kuorma-autojen liikennevakuutuk-
19713: ken kukkuraksi valtio perii ammattimaisesta lii- sesta sekä sopivin toimenpitein huoleh-
19714: kennevakuutuksesta liikevaihtoveroa. Tällaiseen tisi, että nämä liikennevakuutuksen mak-
19715: asiantilaan on saatava kiireellinen korjaus. sut saataisiin alentumaan yksityisten
19716: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- vakuutusmaksujen tasolle.
19717: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19718: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
19719:
19720: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
19721: Eino Poutiainen J, Juhani Kortesalmi Urho Pohto
19722: .Urpo Leppänen
19723:
19724:
19725:
19726:
19727: 67 0879005811
19728: 530 1979 vp.
19729:
19730: Toivomusaloite n:o 485.
19731:
19732:
19733:
19734:
19735: V. Vennamo ym.: Ammattimaisen moottoriajoneuvoliikenteen
19736: liikennevakuutusmaksurasituksen alentamisesta.
19737:
19738:
19739: E d u s k u n n a 11 e.
19740:
19741: Vakuutusmaksut ovat ammattimaisessa auto- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19742: liikenteessä kohtuuttoman raskaat. Näin on taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19743: asianlaita, vaikka vakuutuslaitoksilla on valta-
19744: vat rahastot. Sitäpaitsi on kohtuutonta, että että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19745: ammattimaisen moottoriajoneuvoliikenteen va- menpiteisiin ammattimaisen moottoriajo-
19746: kuutusmaksut ovat liikevaihtoveron ja muiden neuvoliikenteen vakuutusmaksujen huo-
19747: erityisverojen alaisia. Tämä on yksitoista pro- mattavaksi alentamiseksi sekä niiden va-
19748: senttia vakuutusmaksujen brutosta. pauttamiseksi liikevaihtoverosta ;a muis-
19749: ta erityisveroista.
19750: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
19751:
19752: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
19753: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
19754: Urpo Leppänen
19755: 1979 vp. 531
19756:
19757: Toivomusaloite n:o 486.
19758:
19759:
19760:
19761:
19762: V. Vennamo ym.: Erityisen tahtituen järjestämisestä syrjäseutuja
19763: varten.
19764:
19765:
19766: E d u s k u n n a 11 e.
19767:
19768: Maamme laajojen alueiden ja syrjäseutujen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19769: talouselämän edistämiseksi tarvitaan nykyisessä menpiteisiin tarpeellisen rahtituen jär-
19770: tilanteessa välttämättä erilaista rahtitukea. Täs- jestämiseksi maamme laajoilla alueilla ja
19771: tä syystä ehdotamme kunnioittaen eduskunnan syrjäseuduilla elinkeinoelämän edistämi-
19772: hyväksyttäväksi toivomuksen, seksi ja työttömyyden poistamiseksi.
19773: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
19774:
19775: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
19776: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
19777: Urpo Leppänen
19778: 532 1979 vP·
19779:
19780: Toivomusaloite n:o 487.
19781:
19782:
19783:
19784:
19785: V. Vennamo ym.: Halkojen kuljetuksen saattamisesta kuljetus-
19786: tuen piiriin.
19787:
19788:
19789: Eduskunnalle.
19790:
19791: Halkojen kuljetukseen ei kuljetustuki yletä. kuljetustuki saatatsun myöskin polttohalkojen
19792: Saloseuduilla ja etenkin kehitysalueilla juuri kuljetukseen, niin että halon hinta asutuskes-
19793: halkojen teko antaa kuitenkin runsaasti työtä kuksissa pysyisi kohtuullisena.
19794: etenkin talviaikana, jolloin on pahin työttö- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19795: myysaika. Sarnalla pie!llllletsän omistajat saisi- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19796: vat kantorahoina ja työpaikkoina kipeästi kai-
19797: paamiaan rahatuloja. Kun asutuskeskuksissa on että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19798: vähävaraisilla asukkailla vielä runsaasti puuläm- menpiteisiin halkojen kuljetuksen saami-
19799: mitteisiä asuntoja, olisi erittäin tärkeätä, että seksi kuljetustuen pit'riin.
19800: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
19801:
19802: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
19803: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
19804: Urpo Leppänen
19805: 533
19806:
19807: Toivomusaloite n:o 488.
19808:
19809:
19810:
19811:
19812: V. Vennamo ym.: Lehtien postimaksujen eriarvoisuuden poista-
19813: misesta.
19814:
19815:
19816: E d u s k u n n a 11 e.
19817: Lehtien eriarvoisuus postimaksuissa on vas- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19818: toin perustuslakiemme henkeä ja tarkoitusta. menpiteisiin lehtien postimaksujen eri-
19819: Voimassaoleva postimaksuja koskeva asetus on laisuuden poistamiseksi perustuslain
19820: vain lisännyt tätä eriarvoisuutta. hengen ja tarkoituksen vastaisena sekä
19821: Mainituilla perusteilla ehdotamme !kunnioit- vapaata tiedonvälitystä rajoittavana.
19822: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19823: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
19824:
19825: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
19826: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
19827: Urpo Leppänen
19828: 534 1979 vp.
19829:
19830: 1Toivomusaloite n:o 489.
19831:
19832:
19833:
19834:
19835: V. Vennamo ym.: Pienlehtien toiminnan turvaamisesta.
19836:
19837:
19838: E d u s k u n n a 11 e.
19839:
19840: Voimassa oleva postimaksuasetus sortaa pien- että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
19841: lehdistöä monella eri tavalla. Tämä on sanan- pienlehtien tulevaisuuden turvaamiseksi
19842: vapauden syrjintää ja vapaan tiedotustoiminnan ;a pienlehtien kohtuuttomien kuljetus-
19843: painamista. maksujen alentamiseksi.
19844: Mainituilla perusteilla ehdotamme eduskun-
19845: nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19846: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
19847:
19848: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
19849: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
19850: Urpo Leppänen
19851: 1979 vp. 535
19852:
19853: Toivomusaloite n:o 490.
19854:
19855:
19856:
19857:
19858: V. Vennamo ym.: Valtionavustusten poistamisesta suurlevikkisiltä
19859: lehdiltä.
19860:
19861:
19862: E d u s k u n n a II e.
19863:
19864: Kansan leipää kavennetaan parhaillaan ras- tällaista samanlaista avustusta veronmaksajien
19865: kaasti monopolipääoman ja valtion rikastumisen varoista samoin miljoonia markkoja samana
19866: kustannuksella. Suomen kansa köyhtyy. vuonna. Tämä ei voi olla oikein.
19867: Kuitenkin kaiken muun lisäksi samanaikai- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19868: sesti maksetaan kuluvanakio vuonna veron- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19869: maksajien varoista maamme suurimmille leh-
19870: dille laajaa kuljetustukea. Niinpä julkisuudessa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19871: mainittujen tietojen mukaan Helsingin Sanomat menpiteisiin veronmaksajien varoista
19872: sai veronmaksajien varoista kuljetustukea jo maksetun miljoonien markkojen avus-
19873: vuonna 1975 miljoonia markkoja ja maatalous- tustuen poistamiseksi suurlevikkisiltä
19874: tuottajajärjestön lehti Maaseudun Tulevaisuus lehdiltä.
19875: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
19876:
19877: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
19878: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
19879: Urpo Leppänen
19880: 536 1979 vp.
19881:
19882: Toivomusaloite n:o 491.
19883:
19884:
19885:
19886:
19887: V. Vennamo ym.: Ns. vähittäismaksuasuntojen rakentamisen tu-
19888: kemisesta.
19889:
19890:
19891: Ed u s kun n a 11 e.
19892:
19893: Asuntopulan poistamisessa on käytettävä hy- Julkisuudessa on esitetty useita laskelmia ns.
19894: väksi kaikkia mahdollisia keinoja. Koska asun- vähittäismaksuasuntojen edullisuudesta. Tällai-
19895: tojen rakentaminen on kallista, tulisi kaikki sia n. 5 % :n omarahoitusosuuden tarvitsevia
19896: mahdollisuudet lisärahan saamiseksi asuntotuo- asuntoja tulisi valtion lainoin voimakkaasti tu-
19897: tantoon käyttää hyväksi. Samalla tulee voimak- kea. Tällöin voisi asukas maksaa asuntonsa
19898: kaasti helpottaa omaan asuntoon pääsemistä pitkän ajan kuluessa vuokraa vastaavilla mak-
19899: erityisesti tarvittavaa alkupääomaa pienentä- suilla omakseen.
19900: mällä. Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
19901: Omaan asuntoon pääsemiseen tarvittava al- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
19902: kupääoma tulisi olla pienituloisilla ja erityisesti vomuksen,
19903: nuorilla pareilla ja vanhuksilla korkeintaan
19904: 5 % asunnon hinnasta. Tällöin suurimmalla että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19905: osalla asunnontarvitsijoista olisi mahdollisuus ns. vähittäismaksuasuntojen rakentami-
19906: päästä omaan asuntoon ja maksaa sitä omak- sen tukemiseksi, joihin pääsisi asumaan
19907: seen vuokraa vastaavilla maksuilla pitkän ajan noin 5 % :n omarahoitusosuudella ja
19908: kuluessa. Tätä kautta saataisiin myös lisää jotka voisi maksaa omakseen pitkän
19909: rahaa asuntotuotantoon sekä asuntojen hoito- ajan kuluessa vuokraa vastaavilla mak-
19910: kuluja pienenemään vuokra-asuntoihin verrat- suilla.
19911: tuna.
19912: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
19913:
19914: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi .Toutosenlahti
19915: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
19916: Urpo Leppänen
19917: 1979 vp. 537
19918:
19919: Toivomusaloite n:o 492.
19920:
19921:
19922:
19923:
19924: V. Vennamo ym.: Yksinäisten henkilöiden oman asunnon han-
19925: kintaan myönnettävästä asuntolainasta.
19926:
19927:
19928: E d u s k u n n a II e.
19929:
19930: Maassamme on yhden hengen talouksien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19931: määrä voimakkaasti lisääntynyt sekä vanhem- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19932: missa ikäluokissa että nuorissa. muksen,
19933: Oman asunnon hankkimisessa yhden hengen
19934: taloudet ovat olleet koko ajan vaikeassa ase- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19935: massa. Valtion lainoitusta on ollut lähes mah- menpiteisiin sen järjestämiseksi) että
19936: doton saada. myös yksinäiset henkilöt voivat saada
19937: aravalainaa oman asunnon hankkimi-
19938: seksi.
19939: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
19940:
19941: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
19942: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
19943: Urpo Leppänen
19944:
19945:
19946:
19947:
19948: 68 087900581L
19949: 538 1979 vp.
19950:
19951: Toivomusaloite n:o 493.
19952:
19953:
19954:
19955:
19956: V. Vennamo ym.: Maaseudun asuntojen korjaamisesta.
19957:
19958:
19959: E d u s k u n n a 11 e.
19960:
19961: Julkaistujen tutkimusten mukaan yli puolet Mainituilla perusteilla ehdotamme eduskun-
19962: maaseudun asunnoista ovat nii:n ala-arvoisia ja nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19963: puutteellisia, että on pakko puhua asuntokur-
19964: juudesta. Tällaisia asuntoja on maaseudulla 52 että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19965: prosenttia. Näin oli asianlaita vuonna 1970. menpiteisiin maaseudun huonojen ja
19966: Tämänkin jälkeen maaseutu on saanut asunto- puutteellisten asuntojen todella korjaa-
19967: jen korjausvaroja hyvin vähän. Asuntotilanne miseksi suoritettujen tutkimusten vaka-
19968: on siis maaseudulla hyvin huolestuttava ja pal- vien tosiasioiden pohjalta.
19969: jon on myös huonoja sekä ahtaita asuntoja
19970: kaupungeissa.
19971: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
19972:
19973: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
19974: Eino Poutiainen ] . .Juhani Kortesalmi Urho Pohto
19975: Urpo Leppänen
19976: 1979 vp. 539
19977:
19978: Toivomusaloite n:o 494.
19979:
19980:
19981:
19982:
19983: V. Vennamo ym.: Vanhojen rakennusten kunnostamisesta.
19984:
19985:
19986: E d u s k u n n a 11 e.
19987:
19988: Suomessa on asemakaavoitetuilla ja asema- Suomessa on paljon ammattltaltotsta raken-
19989: kaavoittamattomilla alueilla erittäin paljon kun- nustyöväkeä ja siksi on kansantaloudellista tuh-
19990: nostuskelpoisia asuntoja, joiden korjaaminen lausta, että kyseessä olevia ammattihenkilöitä
19991: helpottaa toisaalta asuntojen puutetta, toisaalta käytettäisiin muihin tehtäviin kuin asuntotuo-
19992: työllistää rakennustyöväkeä. Asuntojen suuri tantoon. Olisi erittäin tärkeätä, että työllisyys-
19993: tarve edellyttää toisaalta uusien ja vanhojen varoja uhrattaisiin vanhojen asuntojen korjauk-
19994: asuntojen laatueron tasoittamista. Ellei vanhoja seen ja kunnostamiseen. Muissa maissa on ky-
19995: asuntoja korjata ja kunnosteta, menetämme seessä oleva asia otettu varteen jo 10-15
19996: vuosittain 10 000-15 000 asuntoa. Näin muo- vuotta sitten, mutta me älyämme nyt vasta
19997: doin emme koskaan tule saamaan rakennustuo- tämän saman asian, ja näin olemme menettä-
19998: tantoamme niin suureksi, että asuntojen ky- neet vähintään 100 000-140 000 asuntoa.
19999: syntä ja tarjonta saataisiin jokseenkin tasapai- Valtavan työttömyyden ja ulkomaankaup-
20000: noon. pamme taseen kannalta olisi myöskin erittäin
20001: Huomionarvoisena tekijänä lisäksi on, että tärkeää, että vanhojen rakennusten uusiminen
20002: rakennustyöväen ammattitaitovaatimukset johtaa siihen, että LVI-teollisuutemme saisi val-
20003: muuttuvat. Teollistuva rakentaminen siirtää mistaakseen huomattavasti suurempia sarjoja ja
20004: monasti vanhemman rakennustyömiehen syrjään näin voisi perustaa pysyviä työpaikkoja sekä
20005: ja ottaa nuoren sijaan. Vanhempien ammatti- lisäksi tulisi kilpailukykyiseksi maailmanmark-
20006: taito on sen sijaan välttämätön rakennusten kinoilla. Huomionarvoista on lisäksi se, että
20007: korjaamisessa, koska vanhan korjaus on pää- vanhojen asuntojen korjaus vaikuttaa vuokra-
20008: asiassa ammattitaitoista käsityötä. Lisäksi on tasoon, koska saneerauskustannukset ovat huo-
20009: huomioitava, että työpalkat muodostavat kor- mattavasti halvempia kuin uusi rakentaminen.
20010: jaustyössä n. 60-65 % koko kustannuksista. Näin päästään alhaisempiin vuokriin.
20011: Ja näin voidaan korjata asunto ja .saada käyttö- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20012: kelpoinen ja hyvä asunto halvemmalla kuin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20013: uudisrakentamalla. Ruotsissa tehty tutkimus muksen,
20014: osoittaa lisäksi, että ikääntynyttäkin työvoimaa että hallitus ryhtyisi kiireellisesti te-
20015: voidaan käyttää erittäin hyvin hyödyksi juuri hokkaisiin toimiin vanhojen rakennus-
20016: korjausluontoisissa ammattitöissä. ten kunnostamiseksi ja korjaamiseksi.
20017: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
20018:
20019: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
20020: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
20021: Urpo Leppänen
20022: 540 1979 vp.
20023:
20024: Toivomusaloite n:o 495.
20025:
20026:
20027:
20028:
20029: V. Vennamo ym.: Asuntotuotannon tehostamisesta Kuopion
20030: läänissä.
20031:
20032:
20033: E d u s k u n n a 11 e.
20034:
20035: Jotta väestökato Kuopion läänissä poistuisi Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20036: ja päinvastoin kääntyisi kasvuun koko valta- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20037: kuntamme etujen mukaisesti, on uusien pysy-
20038: vien työpaikkojen lisäksi välttämätöntä tehos- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20039: taa Kuopion läänin alueella asuntotuotantoa. menpiteisiin asuntotuotannon tehostami-
20040: Onhan yksistään Kuopion kaupungissa asun- seksi Kuopion läänin alueella, jolloin
20041: topula Helsingin kaupungin tasoa ja vuokrat erityistä huomiota kiinnitettäisiin kau-
20042: kulkevat myös samansuuntaisesti. punkikeskuksiin ja kirkonkyliin koko
20043: maakunnan väestön etujen mukaisesti.
20044: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
20045:
20046: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
20047: Eino Poutiainen J, Juhani Kortesalmi Urho Pohto
20048: Urpo Leppänen
20049: 1979 vp. 541
20050:
20051: Toivomusaloite n:o 496.
20052:
20053:
20054:
20055:
20056: V. Vennamo ym.: Kuopion asuntopulan poistamisesta.
20057:
20058:
20059: E d u s k u n n a 11 e.
20060:
20061: Kuopion kaupungissa ja Kuopion läänissä on siin aikaan ostokykyä ja rahan liikettä, joka
20062: jatkuvasti työn ja toimeentulon puutteessa ole- myönteisesti säteilisi koko läänin alueelle.
20063: via. Tilanne nykyisestään vain pahenee, kun Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20064: hallituksen virheellisen talouspolitiikan johdos- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20065: ta kuljemme kohti vaikeita aikoja.
20066: Toisaalta on Kuopiossa aina vain paheneva että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20067: asuntopula, joka on verrattavissa Helsingin menpiteisiin aina vain pahenevan asun-
20068: tilanteeseen. topulan poistamiseksi Kuopion kaupun-
20069: Terveen järjen mukaan pitäisi siis työn ja gissa käyttämällä myös työvoimana tällä
20070: toimeentulon puutteessa olevia käyttää asunto- seudulla työn ja toimeentulon puuttees-
20071: pulan poistamiseen Kuopiossa. Samalla saatai- sa olevia.
20072: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
20073:
20074: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
20075: Eino Poutiainen .T. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
20076: Urpo Leppänen
20077: 542 1979 vp.
20078:
20079: Toivomusaloite n:o 497.
20080:
20081:
20082:
20083:
20084: V. Vennamo ym.: Kunnollisen asunnon turvaamisesta alivuokra-
20085: laisille.
20086:
20087:
20088: E d u s k u n n a 11 e.
20089:
20090: Maassamme on alivuokralaisena noin 70 000 että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20091: ruokakuntaa. Tilanne tässä suhteessa ei ole menpiteisiin kunnollisen mieluummin
20092: kansanrintamahallitusten aikana parantunut. oman asunnon turvaamiseksi maamme
20093: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- noin 70 OOO:lle alivuokralaisena olevalle
20094: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, vaikeissa olosuhteissa elävälle ruokakun-
20095: nalle.
20096: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
20097:
20098: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi .Toutsenlahti
20099: Pekka Vennamo Urpo Leppänen Urho Pohto
20100: Eino Poutiainen
20101: 1979 vp. 543
20102:
20103: Toivomusaloite n:o 498.
20104:
20105:
20106:
20107:
20108: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1979 tulo- ja menoarvioon
20109: rintamaveteraanien asuntojen hankkimista varten.
20110:
20111:
20112: E d u s kun n a II e.
20113:
20114: Hallitus on täysin unohtanut rintamavete- tyksen 10 miljoonan markan arviomaa-
20115: raanien asunnon puutteen. Rahaa tarkoitukseen rärahan ottamisesta lisäyksenä valtion
20116: ei ole esitetty. Tämä on väärin. Näistä syistä vuoden 1979 tulo- ja menoarvioon käy-
20117: ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyt- tettäväksi lainoina tai muulla tavoin
20118: täväksi toivomuksen, asuntojen hankkimiseksi niitä tarvitse-
20119: ville rintamaveteraaneille ja heidän per-
20120: että hallitus antaisi eduskunnalle esi- heilleen.
20121: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
20122:
20123: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Urho Pohto
20124: Eino Poutiainen Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
20125: Anssi Joutsenlahti
20126: 544 1979 vp.
20127:
20128: Toivomusaloite n:o 499.
20129:
20130:
20131:
20132:
20133: V. Vennamo ym.: Vanhusten asuntotilalliteen helpottamisesta.
20134:
20135:
20136: E d u s k u n n a 11 e.
20137:
20138: Asuntotilanne on edelleen vanhusten kohdal- ka seurauksena pitäisi myöskin asiantila korjata.
20139: la valitettavan heikko, sillä tuhannet vanhuk- Asia jätetään aivan liian usein omaisten ja naa-
20140: set asuvat kehnoissa ja erittäin puutteellisissa purien vastuulle, vaikka omaiset eivät edes asu
20141: asunnoissa. Suurimmissa kaupungeissa ja asu- samassa kunnassa tai ovat hallituksen holtitto-
20142: tuskeskuksissa janotus vanhusten taloihin ja man talouspolitiikan ansiosta joutuneet siirty-
20143: vanhuksille tarkoitettuihin asuntoihin saattaa mään peräti toisille paikkakunnille taikka Ruot-
20144: kestää jopa useita vuosia. Hankalasti lämmitet- siin. Tästä on seurauksena, että tuhansia van-
20145: tävissä ja vetoisissa asunnoissa ovat vilustumis- huksia asuu yksin mökeissään, joissa ei ole
20146: sairaudet kylmänä vuodenaikana erittäin yleisiä. mitään mukavuuksia. Heikentyneen terveyden
20147: Useissa tapauksissa myös raajojen vammautu- ja vammautumisen seurauksena ei edes tarvit-
20148: misen johdosta tai jostakin muusta syystä tavan ravinnon saannin turvaaminen ole edes
20149: ikääntyneen henkilön liikkuminen on vaikeaa. mahdollista. Lisäksi suoranaiset onnettomuudet
20150: Seurauksena on, että yksin asuminen on jopa ovat varsin yleisiä yksin asuvien vanhusten koh-
20151: pelottavaa ja yksin eläjälle huolia lisäävä te- dalla.
20152: kijä. Vanhusten asumista on tutkittu, mutta Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
20153: asuntojen puute ei tutkimalla vähene. Siksi nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20154: tarvitaan ratkaisevia toimenpiteitä kohtuuhin- muksen,
20155: taisten omistusasuntojen ja vanhusten talojen että hallitus kiireesti ryhtyisi toimen-
20156: rakentamiseksi. piteisiin vanhusten asuntotilanteen hel-
20157: Yksinään asuvien vanhusten asumisen tasos- pottamiseksi ja yksin asuvien vanhusten
20158: ta ja valvonnasta pitäisi suorittaa tutkimus, jon- turvallisuuden lisäämiseksi.
20159: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
20160:
20161: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
20162: Eino Poutiainen Urho Pohto Urpo Leppänen
20163: J. Juhani Kortesalmi
20164: 1979 vp. 545
20165:
20166: Toivomusaloite n:o .500.
20167:
20168:
20169:
20170:
20171: V. Vennamo ym.: Valtion asuntolainojen korkojen alentamisesta.
20172:
20173:
20174: E d u s k u n n a 11 e.
20175:
20176: Asumisen kustannukset ovat maassamme Näin nykyinen suuntaus on lisännyt asumi-
20177: nousseet kohtuuttoman korkeiksi. Lainakorko sen kustannuksia, vaikka niitä pitäisi huomat-
20178: ja laina-aikojen lyhyys näyttelee näissä kustan- tavasti alentaa. Tämä ei ole oikein.
20179: nuksissa varsin tärkeätä ja korottavaa osaa. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20180: Lainakorko nousi Sorsa-Virolaisen hallituk- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20181: sen aikana maassamme ylettömän korkeaksi.
20182: Näin edesautettiin asumiskustannusten koh- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20183: tuuttomuutta. menpiteisiin valtion kaikkien asuntolai-
20184: Mutta tämäkään ei ole riittänyt. Suurten nojen kohtuuttomien korkojen poista-
20185: puolueiden käskystä Liinamaa-lhamuotilan miseksi ja näiden valtion asuntolainojen
20186: hallitus nosti valtion kaikkien asuntolainojen korkojen saattamiseksi alhaiselle tasolle
20187: korkoja erittäin paljon jopa yhdeksään prosent- sekä laina-aikojen huomattavasti piden-
20188: tiin eli lähelle tavallisten lainojen pankkikor- tämiseksi.
20189: koa.
20190: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
20191:
20192: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Pekka Vennamo
20193: Urho Pohto Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
20194: J. Juhani! Kortesalmi
20195:
20196:
20197:
20198:
20199: 69 087900581L
20200: 546 1979 vp.
20201:
20202: Toivomusaloite n:o .501.
20203:
20204:
20205:
20206:
20207: V. Vennamo ym.: Vanhusten asuntojen perusparantamisesta val-
20208: tion lainoin ja avustuksin.
20209:
20210:
20211: E d u s k u n n a 11 e .
20212: ., ~.
20213:
20214:
20215:
20216:
20217: Vanhusten asunto-ongelma muodostaa ny• taloudellinen tuotantotormlnta on lakannut ja
20218: kyään yhä pahenevan sosiaalisen ongelman; rakennukset pahasti rappeutuneet. Monet van-
20219: Tästä syystä tulisi ryhtyä kaikkiin toimenpitei- hukset eivät taloudellisista syistä pysty enää
20220: siin, jotka lievittävät vanhusten asunto-ongel- kunnostamaan tällaisia asuntoja, jolloin ainoana
20221: maa. Vanhusten asunto-oloja koskevissa tutki- mahdollisuutena on siirtyminen vanhainkodin.
20222: muksissa on todettu, että hyvin suuri osa van- Laitoshoidon kustannukset yhteiskunnalle kui"
20223: huksista haluaisi ja tulisi . hyvin toimeen itse- tenkin ovat moninkertaiset verrattuna siihen,
20224: näisesti eläen, mikäli vain heidän asunto-olosuh- mitä itsenäinen ja hyväkuntoinen vanhus tar-
20225: teensa saataisiin järjestettyä.' On todettu, että vitsee tullessaan toimeen itsenäisesti.
20226: suuri joukko vanhuksia vuosittain joutuu van- Edellä olevaan· viitaten ehdotamme kunnioit-
20227: hainkoteihin vain . siitä syystä; että heidän tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk•
20228: asunto-olonsa ovat puutteelliset. Eräänä kei- sen,
20229: nona tämän ongelman lievittämiseksi olisi se, että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
20230: että valtio myöntäisi halpakorkoisia lainoja piteisiin sellaisen tehokkaan lainsäädän-
20231: sekä avustuksia vanhusten omien asuntojen pe- nön aikaansaamiseksi, että valtion va-
20232: ruskorjauksiin ja kunnossapitoon. Erityisesti roista voitaisiin myöntää lainoja ja
20233: maaseudulla paljon vanhuksia asuu huonokun- avustuksia vanhusten asuntojen perus-
20234: toisissa omakotitaloissa tai tiloilla, joiden maa" korjauksiin ja kunnossapitoon.·
20235: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
20236:
20237: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Urho Pohto
20238: Eino Poutiainen Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
20239: Anssi Joutsenlahti
20240: 1979 vp. 547
20241:
20242: Toivomusaloite n:o .502.
20243:
20244:
20245:
20246:
20247: V. Vennamo ym.: Halpakorkoisten lainojen myöntämisestä maa-
20248: seudun asuntotiloille ja asuntotonteille.
20249:
20250:
20251: E d u s k u n n a II e.
20252:
20253: Maaseudun asuntotiloja ja asuntotontteja syr- että hallitus ryhtyisi viipymättä te-:.
20254: jitään monella eri tavoin. Ei ole sivuansioita. hokkaisiin toimenpiteisiin halpakorkois-
20255: Lainansaanti .on jumissa. SMP ei ·voi tällaista Ien lainojen riittäväksi myöntämiseksi
20256: vääryyttä hyväksyä. maaseudun asuntotiloille ja asun/oton-
20257: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- teille.
20258: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20259: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
20260:
20261: Veikko.. Vennamo Pekka Vennamo Urho Pohto
20262: Eino Poutiainen Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
20263: J. Juhani Kortesalmi
20264: 548 1979 vp.
20265:
20266: Toivomusaloite n:o 503.
20267:
20268:
20269:
20270:
20271: V. Vennamo ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta Iisalmeen.
20272:
20273:
20274: E d u s k u n n a ll e.
20275:
20276: Virastotalon rakentaminen Iisalmen kaupun- että hallitus ryhtyisi kiireeUisiin toi-
20277: kiin on välttämätön. Tonttiasia on jo kunnos- menPiteisiin valtion virastotalon raken-
20278: sa. Rakennuksen yksityiskohtaiseen suunnitte- tamisen suunnittelemiseksi ja toteutta-
20279: luun olisi päästävä mahdollisimman pian. miseksi Iisalmen kaupungissa.
20280: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20281: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20282: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
20283:
20284: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Urho Pohto
20285: Eino Poutiainen Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
20286: Anssi Joutsenlahti
20287: 1979 vp. 549
20288:
20289: Toivomusaloite n:o 504.
20290:
20291:
20292:
20293:
20294: V. Vennamo ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta Tuusnie-
20295: melle.
20296:
20297:
20298: E d u s k u n n a 11 e.
20299:
20300: Tuusniemellä tarvitaan virastotalo. Näistä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20301: syistä ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hy- menpiteisiin virastotalon rakentamiseksi
20302: väksyttäväksi toivomuksen, T uusniemen kuntaan.
20303: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
20304:
20305: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Urho Pohto
20306: Eino Poutiainen Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
20307: Anssi Joutsenlahti
20308: 550 1979 vp.
20309:
20310: Toivomusaloite n:o 505.
20311:
20312:
20313:
20314:
20315: V. Vennamo ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta Varkau-
20316: teen.
20317:
20318:
20319: E d u s k u n n a II e.
20320:
20321: Varkauden kaupungissa tarvitaan kiireelli- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20322: sesti valtion virastotalo. Asia ei kaipaa enem- menpiteisiin valtion virastotalon raken-
20323: piä perusteluja. Jo nykyinen työllisyystilanne tamiseksi Varkauden • kaupunkiin.
20324: edellyttää myös tämän talon rakentamista.
20325: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20326: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20327: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
20328:
20329: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Urho Pohto
20330: Eino Poutiai!nen Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
20331: Anssi Joutsenlahti
20332: 1979 vp. 551
20333:
20334: Toivomusaloite n:o .506.
20335:
20336:
20337:
20338:
20339: V. Vennamo ym.: Yhteiskunnan virkavaltaistumisen mukanaan
20340: tuomien haittojen korjaamisesta.
20341:
20342:
20343: E d u s k u n n a 11 e.
20344:
20345: Kansalaisten t01mmtoja sekä yhteiskuntaelä- saatiosta. Monet asiat. maakunta- ja pa&allis-
20346: män kehitystä on haittaamassa ja korkeita tuot- tason alemmat virkamiehet jne; hoitaisivat no-
20347: tavaa työtä rasittavia kustannuksia synnyttä- peammin, viisaammin ja halvemmalla kuin ny-
20348: mässä on yhteiskuntamme kehittyessä yhä kas- kyiset byrokraattiset järjestelmät. Korkeasti
20349: vava byrokratia, joka aiheuttaa jatkuvaa kitkaa koulutettuja kansalaisia pitäisi käyttää hyödyksi
20350: asioiden joustavalle hoidolle. talouselämän ja viennin kehittämisessä eikä
20351: Suuri osa byrokratian aiheuttamista halvauk- papereita edestakaisin käsittelemässä.
20352: sista voitaisiin varsin yksinkertaisin keinoin Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
20353: poistaa. Byrokratian vastustamiseksi olisi ke- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20354: hitettävä menettely, jossa byrokratian kohteeksi
20355: joutunut, byrokratian aiheuttaja ja puolueeton että hallitus ryhtyisi todella toimen-
20356: asiantuntija selvittäisivät ao. tapaukset ja viras- piteisiin niin, että voitaisiin korjata
20357: tot velvoitettaisiin välittömästi korjaamaan tä- . yhteiskunnan virkavaltaistumisen muka-
20358: hän johtaneet syyt. Näitä syitä ·löytyy monista naan tuomia haittoja.
20359: tarpeettomista asiapapereista, huonosta organi-
20360: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
20361:
20362: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Urho Pohto
20363: Eino Poutiainen Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
20364: Anssi Joutsenlahti
20365: 552 1979 vp.
20366:
20367: Toivomusaloite n:o 507.
20368:
20369:
20370:
20371:
20372: V. Vennamo ym.: Byrokratian aiheuttaman tuhlailun ja tarpeet-
20373: tomien menojen rajoittamisesta.
20374:
20375:
20376: E d u s k u n n a 11 e.
20377:
20378: Yleismaailmallinen kehitys johtaa väistämättä siihen verrattava avustus annetaan vain niille,
20379: siihen, että maamme ei voi jatkaa vinoutuuutta jotka todella ovat sen tarpeessa.
20380: talousasioittensa hoitoa ilman suurta kansan Samoin on ryhdistäydyttävä ja pantava kerta-
20381: köyhtymistä. Jopa vapaa talousjärjestyksemme kaikkineo sulku sosiaaliavulla keinottelulle, jo-
20382: on joutunut vakavaan vaaravyöhykkeeseen. ka on jo varsin laajamittaista maassamme. Tämä
20383: Jotta kansaa ei tarvitsisi aina vain enemmän on myös kansamme valtaenemmistön tahto.
20384: köyhdyttää ja pienyrkteliäisyyttä tuhota, on siis Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20385: kiireellisesti toteutettava välttämättömiä kor- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20386: jausleikkauksia.
20387: On siis käytävä käsiksi tehottomaan ja kal- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
20388: liiseen byrokratiaamme ja saatava sen keskuu- menpiteisiin tehottoman ja tuottamauo-
20389: dessa huomattavaa säästöä. man byrokratian tarpeettomien menojen
20390: On puututtava elinkeinoelämän tarpeetto- sekä tuhlailun ja edesvastuuuoman va-
20391: maan avustamiseen veronmaksajien varoista, rojen myöntämisen lopettamiseksi niin,
20392: joll.oin säästetään tuhansia miljoonia markkoja. että kansallemme voidaan turvata työtä
20393: On lähdettävä siitä, että sosiaaliavustus ja ja kunnollinen ansio ilman kohtuuttomia
20394: veroja.
20395: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
20396:
20397: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Urho Pohto
20398: Eino Poutiainen Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
20399: Anssi Joutsenlahti
20400: 1979 vp. 553
20401:
20402: Toivomusaloite n:o 508.
20403:
20404:
20405:
20406:
20407: V. Vennamo ym.: Eduskuntapuolueiden edustuksesta valtion ko-
20408: miteoissa ja toimikunnissa.
20409:
20410:
20411: E d u s k u n n a 11 e.
20412:
20413: Komiteat ja toimikunnat näyttelevät maas- vien tarkoituksena on jatkaa nykyistä virhe-
20414: samme asioiden valmistelussa tärkeää osaa. Al- suuntausta. Pelätään SMP:n uusia näkemyksiä
20415: keellisinkin kansanvaltainen menettely tällöin sekä myös sitä, että puolueemme edustajat
20416: edellyttää, että eduskuntapuolueet saavat jo pääsevät yhä enemmän sisälle tapahtuneisiin
20417: asioiden valmistelun alkuvaiheessa edustuksen vääriin ratkaisuihin ja jopa väärinkäytöksiin.
20418: komiteoihin ja toimikuntiin, kun poliittisia Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20419: henkilöitä näihin valmisteluelimiin nimitetään. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20420: Kuitenkin on voitu todeta, että SMP:tä syr-
20421: jitään komiteoissa ja toimikunnissa johdonmu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20422: kaisesti. Vaikka meillä on eduskunnassa seit- menpiteisiin} että komiteoihin ja toimi-
20423: semän kansanedustajaa, niin meitä pidetään kuntiin nimitetään kaikkien eduskunta-
20424: tarkoituksellisesti toisen luokan puolueena. puolueiden edustus silloin} kun näihin
20425: Sitävastoin pienemmät puolueet saavat kyllä elimiin asetetaan puoluepoliittisia henki-
20426: edustuksensa komiteoihin ja toimikuntiin. löitä} jotta eri mielipidesuunnat jo asian
20427: Kaikesta käy ilmi, että maamme valtaa pitä- valmisteluissa pääsevät esille.
20428: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
20429:
20430: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Urho Pohto
20431: Eino Poutiainen Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
20432: Anssi Joutsenlahti
20433:
20434:
20435:
20436:
20437: 70 0879005811
20438: 554 1979 vP·
20439:
20440: Toivomusaloite n:o .509.
20441:
20442:
20443:
20444:
20445: V. Vennamo ym.: Ns. puoluetukirahojen poistamisesta.
20446:
20447:
20448: E d u s k u n n a 11 e.
20449:
20450: Jatkuvasti paisuvat puoluetukirahat rappeut- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20451: tavat koko poliittisen ja yhteiskunnallisen elä- menpiteisiin kaikkien puoluetukirahojen
20452: mämme. Ne johtavat myös monenlaisiin väärin- poistamiseksi poliittista ja yhteiskunnal-
20453: käytöksiin ·ja vallankeskitykseen. lista elämäämme rappeuttavina sekä
20454: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- kansanvaltaa tuhoavina.
20455: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20456: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
20457:
20458: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Urho Pohto
20459: Eino Poutiainen Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
20460: Anssi Joutsenlahti
20461: 1979 vp. 555
20462:
20463: Toivomusaloite n:o 510.
20464:
20465:
20466:
20467:
20468: V. Vennamo ym.: Kansanäänestyksen toimeenpanemisesta puolue-
20469: tukiasiassa. ,
20470:
20471:
20472: E d u s k u n n a 11 e.
20473:
20474: Kansamme valtaenemmistö vastustaa rap- mukaan pitäisi valtiopäivillä edustaa Suomen
20475: peuttavaa · puoluetukea. Jopa tasavallan presi- kansaa, niin näin ei ole ollut asianlaita. Edus-
20476: dentti on ilmoittanut olevansa samalla kannalla. kunta on päinvaston ollut valtaklikin käsikas-
20477: Kaiken kukkuraksi puoluetuen lahjusvaroja sara. Eduskunta on jatkuvasti lisännyt kansån
20478: on käytetty kansanedustajien mielipiteiden vastustamia puoluetukivaroja. Jopa suunnitel-
20479: muuttamiseen ja jopa perustuslain vastaisten laan häpeällisten puoluetukivarojen ulottamista
20480: kaappauslakien läpiajamiseen eduskunnassa. myös kuntatasolle. Kansan tahto on merkityk-
20481: Vaikka kansamme valtaenemmistö vastustaa setön keskitetyn vallan diktatuuri-Suomessa.
20482: puoluetukea, niin eduskunnassa vain SMP on Siviilijuntta määrää.
20483: uskaltanut puolustaa kansan mielipidettä. SMP Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20484: on aina budjettikäsittelyn yhteydessä esittänyt taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20485: kaikki puolue.tukirahat kumottaviksi. SMP on
20486: jatkuvasti eduskunnassa tehnyt lakialoitteet että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20487: puoluetukivarojen kumoamiseksi niin kuin menpiteisiin kansanäänestyksen toteutta-
20488: myös puoluemonopolilain kaatamiseksi. miseksi maassamme puoluetukivarojen
20489: Mutta vaikka eduskunnan hallitusmuodon asiassa.
20490: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
20491:
20492: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Urho Pohto
20493: Eino Poutiainen Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
20494: Anssi Joutsenlahti
20495: 556 1979 vp.
20496:
20497: Toivomusaloite n:o 511.
20498:
20499:
20500:
20501:
20502: V. Vennamo ym.: Valtion virka-autojen käytön valvonnan tehos-
20503: tamisesta.
20504:
20505:
20506: E d u s k u n n a 11 e.
20507:
20508: Kun on voitu todeta, että valtioneuvoston että hallitus tiukasti huolehtisi, että
20509: autoja ja myös virastojen autoja käytetään häm- valtioneuvoston autoja ja virastojen au-
20510: mästyttävästi muihinkin ajoihin kuin varsinai- toja käytetään vain varsinaisiin virka-
20511: siin virka-ajoihin, vaikka tämä ei ole määräys- ajoihin ja että kaikki muunlaiset ajot
20512: ten mukaan luvallista, niin on välttämätöntä ehdottomasti lopetetaan.
20513: eduskunnan kiinnittää asiaan huomiota.
20514: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20515: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20516: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
20517:
20518: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Urho Pohto
20519: Eino Poutiainen Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
20520: Anssi Joutsenlahti
20521: 1979 vp. 557
20522:
20523: Toivomusaloite n:o 512.
20524:
20525:
20526:
20527:
20528: V. Vennamo ym.: Kansanedustajien palkkioiden tilapäisestä alen-
20529: tamisesta.
20530:
20531:
20532: E d u s k u n n a II e.
20533:
20534: Laajenevan työttömyyden sekä palkka- ja an- pois vaikeuksissa olevien hyväksi 10 prosenttia
20535: siosulun vuoksi kansamme laajojen kerrosten kuukaudessa.
20536: toimeentulo on jatkuvasti vaikeutunut. Kansal- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20537: lisen yhtenäisyyden säilyttäminen edellyttää taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20538: tällaisessa tilanteessa, että johtavilla ja näky-
20539: villä paikoilla olevat näyttävät esimerkillistä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20540: uhrimieltä ,todella vaikeuksissa olevien autta- menpiteisiin kansanedusta;ien palkan
20541: miseksi. alentamiseksi tilapäisesti 10 prosentilla
20542: Näistä syistä SMP:n eduskuntaryhmä pitää vaikean taloustilanteen aikana kansam-
20543: välttämättömänä, että kansanedustajien ansioita me yhtenäisyyden vahvistamiseksi sekä
20544: alennettaisiin tilapäisesti vaikean taloustilanteen hyvänä esimerkkinä kaikille parempi-
20545: aikana. Tämä kävisi parhaiten siten, että kan- asaisille uhrimielen osoittamiseksi teois-
20546: sanedustajalle maksettavasta palkasta otettaisiin sa kansamme vähäväkisten hyväksi.
20547: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
20548:
20549: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Urho Pohto
20550: Eino Poutiainen Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
20551: Anssi Joutsenlahti
20552: 558 1979. vp.
20553:
20554: Toivomusaloite n:o 513.
20555:
20556:
20557:
20558:
20559: Viljanen ym.: Yleisen tullivaraston perustamisesta Lahteen.
20560:
20561:
20562: E d u s k u n n a 11 e.
20563:
20564: Vuoden 1979 alussa tuli voimaan uusi tulli- pienten ja keskisuurten yritysten taholla tun-
20565: laki, joka sisältää uusia säännöksiä mm. tulli- netaan kiinnostusta yleistä tullivarastaa koh-
20566: varastojen suhteen. Lain mukaan saadaan ta- taan.
20567: varaa yleisessä tullivarastossa . ja yksityisessä Lahden kaupungin, Lahden Kauppakamarin
20568: tullivarastossa säilyttää enintään yhden vuoden ja paikallisten tulliviranomaisten yhteistyönä
20569: ajan. Tullihallitus voi erityisestä syystä piden- on käynnistetty selvitystyö Lahden tullivaras-
20570: tää määräajan. Merkittävä käyttäjän kannalta ton perustamista varten. Lahden kaupunki tu-
20571: on säännös, jonka mukaan lupa yksityisen tulli- lee hakemaan yleisen tullivaraston perustamista
20572: varaston perustamiseen voidaan myöntää vain, tullihallitukselta tämän vuoden aikana. Suun-
20573: milloin yleinen etu sitä vaatii tai milloin tava- niteltu tullivarasto tulisi palvelemaan useita
20574: ran varastointi ei ilman kohtuutonta haittaa yrittäjiä.
20575: ole mahdollista vapaa-alueella tai yleisessä tulli- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20576: varastossa. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20577: Lahden alueen .yritykset ovat kiinnostuneita muksen,
20578: yleisen tullivaraston perustamisesta Lahteen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20579: välittömän käyttötarpeen ollessa vähintään yleisen tullivaraston perustamiseksi Lah-
20580: 1 000 m2 :n suuruusluokkaa. Erityisesti alueen teen.
20581: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
20582:
20583: Matti Viljanen Ulla Puolanne
20584: 1979 vp. 559
20585:
20586: Toivomusaloite n:o .514.
20587:
20588:
20589:
20590:
20591: Viljanen ym.: Pienteollisuuslainojen myöntämisestä ammattimai-
20592: sen kuorma-autoliikenteen harjoittajille.
20593:
20594:
20595: E d u s k u n n a 11 e.
20596:
20597: Maamme yritysrakenteelle on ominaista pien- vat korko- ja rahoituskulut yli 20 prosentin.
20598: yrittäjävaltaisuus. Eräs tyypillisimpiä pienyritys- Tämä ongelma koetaan kaluston hankinnan yh-
20599: aloja on ammattimainen kuorma-autoliikenne, teydessä erittäin vaikeaksi: nykyisin amma~ti
20600: joka edustaa maamme kuorma-autokalustosta maisen tilaus- tai linjaliikenteen kuorma-auto
20601: yksikkömäärältään noin 24 000 kuorma-autoa. kaikkine varustuksineen maksaa 150 000 mk:sta
20602: Prosentuaalisesti ·ilmaistuna kalustomäärä on jopa 600 000 mk:aa:n, eräissä tapauksissa vielä
20603: hiukan alle 50 prosentin. Kuljetussuoritteelli- tästä ylikin. Tilanteen korjaamiseksi olisikin
20604: sesti ammattimainen kuorma-autolitkenne vas- välttämätöntä nähdä kuljetustoiminta osana laa-
20605: taa kuitenkin noin 80 prosentista kaikista kuor- jempaa tuotantotoimintaa. Tätä taustaa vasten
20606: ma-autokuljetuksista. Tämä on mahdollista en- tarkasteltuna olisikin aiheellista ottaa ammatti-
20607: tistä tehokkaamman kaluston hankkimisella ja mainen kuorma-autoliikenne pienteollisuuslaino-
20608: samalla tuon kaluston entistä tarkoituksemukai- jen piiriin siten, että ensinnäkin lainojen mää-
20609: semmalla sekä järkiperäisemmällä käytöllä. Am- rärahoja korotettaisiin tarpeen vaatimaksi ja
20610: mattimaiselle kuorma-autoliikenteelle, kun ote- toiseksi perustettaisiin lainojen jaosta huoleh-
20611: taan huomioon että tonnikilometreissä määritel- tiva lainarahasto. Tällöin saataisiin aikaan jär-
20612: tynä kuorma-autoliikenne kokonaisuudessaan jestelmä. jossa lainat palautuisivat ko. rahas-
20613: suorittaa noin 60 prosenttia tavarankuljetuk- tolle, jolloin lainanantomahdollisuudet sekä
20614: sista ja tonnimäärissä arvioituna jopa 80-85 vakiintuisivat että parantuisivat. Järjestelmä
20615: prosenttia, kuuluu siten päävastuu maamme ta- johtaisi kuljetustoiminnan kokonaisorganisaa-
20616: varankul jetuksista. . . . tion !tOimintaedellytysten varmistumiseen ja es-
20617: Tuosta ammattimaisen kuorma-autoliikenteen täisi tiettyjen kuljetuskustannuksiin korottavia
20618: merkittävyydestä huolimatta ei alan asemaa vaikutuksia aiheuttavien tekijöiden syntymistä.
20619: kuitenkaan arvosteta riittävästi. Tämä voidaan Lopullisesti järjestelmän edullisuus tulisi var-
20620: huomata esim. kuorma-autokaluston rahoituk- mistetuksi, jos lainojen takausmenettely saatai-
20621: sesta. Vaikka kuljetuskustannusten osuus onkin siin riittävän joustavaksi.
20622: todettu varsin vaikuttavaksi tekijäksi esim. ku- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
20623: lutushyödykkeiden hinnoissa, on kuorma-auto- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20624: liikenteen rahoitus jätetty edelleenkin varsin
20625: sattumanvaraisten mahdollisuuksien varaan. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti val-
20626: Pienyrittäjinä ammattimaisen kuorma-autolii- mistelemaan lainsäädännön uudistamista
20627: kenteen harjoittajat joutuvat investointiensa yh- niin, että pienteollisuuslainoja voitaisiin
20628: teydessä turvautumaan suuressa määrin velka- myöntää ammattimaisen kuorma-autolii-
20629: rahoitukseen. Tällöin ala kokonaisuudessaan kenteen harjoittajille uuden kaluston
20630: joutuu kohtuuttoman rahoitusrasitteen alaiseksi. hankintaan ja että näiden lainojen jakoa
20631: Esimerkiksi osamaksuluottoa käyttäen kohoa- varten perustettaisiin rahasto.
20632: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
20633:
20634: Matti Viljanen Tauno Valo
20635: 560 1979 vp.
20636:
20637: Toivomusaloite n:o 515.
20638:
20639:
20640:
20641:
20642: Viljanen ym..: Asuntolainamäärärahojen jakoperusteiden tal"kista-
20643: misesta.
20644:
20645:
20646: E d u s k u n n a 11 e.
20647:
20648: Rahamarkkinoiden kireys on viime vuosina Alueittaiset asuntolainakiintiöt ovat markka-
20649: aiheuttanut asuntotuotannon jyrkän supistumi- määräisiä kiintiöitä, jolloin runsaasti vuokra-
20650: sen, joka on erityisesti kohdistunut vapaara- asuntoja rakentavat kunnat voivat kiintiönsä
20651: hoitteiseen asuntotuotantoon. Lainansaantimah- mukaisella markkamäärällä toteuttaa vähemmän
20652: dollisuuksien ollessa jatkuvasti melko heikot asuntoja. Tästä syystä tulisikin selvittää, onko
20653: ovat vapaarahoitteiset asunnot vain harvojen mahdollista muuttaa markkamääräiset kiintiöt
20654: saavutettavissa, mi:kä luonnollisesti lisää valtion asuntomääräisiksi kiintiöiksi, jolloin voitaisiin
20655: osalainoittamien asuntojen tuotantotarvetta. kussakin kunnassa toteuttaa sellaista asuntotuo-
20656: Asuntolainamäärärahojen jako alueittain ta- tantoa, joka hallintamuodoltaan parhaiten vas-
20657: pahtuu kiintiölaskelmien perusteella siten, että taa kunnan tarpeita.
20658: lääni!kohtaisia markkamääräisiä kiintiöitä pide- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20659: tään peruslukuina. Läänikohtaisten ja tätä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20660: kautta myös kuntakohtaisten kiintiöiden lasken- muksen,
20661: taperiaatteista voidaan perustellusti olla eri
20662: mieltä. Kiintiöiden laskentatapaan tulisi kiinn1t- että hallitus kuluvan vuoden ai-
20663: tää vakavaa huomiota siten, että kiintiöitä mää- kana selvittäisi asuntolainamäärärahojen
20664: rättäessä otetaan v,altioneuvoston kanslian väes- alueittaiset jakoperusteet ja lisäksi sel-
20665: tösuunnitteeseen perustuvan laskennallisen tuo- vittäisi, onko mahdollista ja tarkoituk-
20666: tantotarpeen ohella huomioon myös läänin ja senmukaista muuttaa markkamääräiset
20667: sitä kautta kuntien erityistarpeet, mm. asumis- kiintiöt asuntomääräisiksi kiintiöiksi.
20668: taso ja asuntovajaus.
20669: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
20670:
20671: Matti Viljanen Ulla Puolanne
20672: 1979 ~· 561
20673:
20674: Toivomusaloite n:o 516.
20675:
20676:
20677:
20678:
20679: Vähäkangas ym.: Huviveron poistamisesta poliittisten ja muiden
20680: aat-teellisten järjestöjen ja urheiluseurojen järjestämiltä huvi~
20681: tilaisuuksil ta.
20682:
20683:
20684: E d u s k u n n a 11 e.
20685:
20686: Työajan lyheneminen on huomattavasti li- mahdollisuudet ovat suuressa maann viihde-
20687: sännyt kansalaisten vapaa-aikaa. Tämän seu- toiminnasta riippuvaisia. Tämän ryhmän· työ~
20688: rauksena on tarve vapaa-ajan harrastus- ja viih- ja toimeentulomahdollisuudet ovat viime aikoi-
20689: detoiminnan kehittämiseen ja monipuolistami- na suuresti heikentyneet johtuen viihdetilai-
20690: seen suuresti lisääntynyt. suuksien määrän huomattavasta vähenemisestä,
20691: Viihdetoimintaa tanssi- ja muiden suurien Vähenemisen syynä on ensisij,aises,ti valtion pe-
20692: kansalaistilaisuuksien muodossa järjestävät po- rimä 25 % :n suuruinen huvivero ja tästä joh-
20693: liittiset ja aatteelliset järjestöt sekä urheilu- tuva huvitilaisuuksien tappiollisuus.
20694: seurat, jotka näin omatoimisesti yrittävät sa- Näin huviverosta on muodostunut edellä-
20695: malla saada taloudellis.ta tukea toiminnalleen. mainittujen järjestöjen toimintaa ja omatoi-
20696: Nämä järjestöt ovat miltei poikkeuksetta ra- mista varojen hankintaa jarruttava tekijä.
20697: kentaneet huvihuoneistonsa velkavaroin, mistä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
20698: aiheutuu suuria taloudellisia rasituksia ja joi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20699: den hoitamiseksi on taloudellisesti kannatta- muksen,
20700: vien juhlatilaisuuksien järjestäminen välttämä-
20701: töntä. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
20702: Huvitoiminnan ympärille on viimeisen puo- menpiteisiin huviveron poistamiseksi
20703: lentoista vuosikymmenen aikana maahamme poliittisten ja muiden aatteellisten jär-
20704: muodostunut varsin laaja ammattimuusikkojen jestöjen ja urheiluseurojen järjestämiltä
20705: ryhmä, jonka työ-, toimeentulo- ja kehitys- huvitilaisuuksilta.
20706: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
20707:
20708: Juhani Vähäkangas Ulla-Leena Alppi
20709:
20710:
20711:
20712:
20713: 71 0879005811
20714: 562 1979 .vp.
20715:
20716: Toivomusaloite n:o 517.
20717:
20718:
20719:
20720:
20721: Vänskä ym.: Yrittäjäin pakollisten eläkevakuutusmaksujen saat-
20722: tamisesta vähennyskelpoisiksi elinkeinotulon verottall11isesta
20723: annetun lain nojalla.
20724:
20725:
20726: Ed u s kunnalle..
20727:
20728: ·.Osakeyhtiöt, avoimet ja kommandiittiyhtiöt tämiselle, vaan osa eläkevakuutusmaksuista jää
20729: saavat vähentää pääosakkaansa tai yhtiömie- tulonvähennyksenä huomioon ottamatta toisin
20730: hensä yrittäjäeläkevakuutusmaksut EVL:n mu- kuin niiden yrittäjien kohdalla, jotka harjoit-
20731: kaisesti yhtiön elinkeinotulosta tulon hankki- tavat yhtiömuotoista yritystoimintaa. Vaikka
20732: misesta aiheutuneena menona. Yrittäjäeläke- vähennysoikeusraja olisi korkeampikin, liiketoi-
20733: vakuutusmaksu tulee täten aina täysimääräi- minnan tulos ja tämän vaikutuksesta usein
20734: senä vähennyksenä huomioon otetuksi, olipa myös kokonaistulot saattavat joka tapauksessa
20735: yhtiön tulos voitollinen tai tappiollinen. oll:;t niin vähäiset, ettei elinkeinonharjoittaja
20736: Yksityiset liikkeen- ja ammatinharjoittajat - voisi tästä syystä suorittaa eläkevakuutusmaksu-
20737: siis varsinaiset pienyrittäjät - eivät ole suorit- jen täysimääräistä vähentämistä, eikä myöskään
20738: tamiensa · yrittäjäeläkevakuutusmaksujen vero- tappiontasausmahdollisuuksien puuttuessa voi
20739: vähennysoikeuden suhteen samassa asemassa vähentää maksuja seuraavien vuosien tuloista.
20740: yritystoimintaa yhtiömuodossa harjoittavien Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
20741: yrittäjien kanssa. Heidän kohdallaan pakolliset kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20742: yr1ntäjäeläkevakuutusmaksut ovat kokonaistu-
20743: losta vähennettäviä kustannuksia tulo- ja varal- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20744: lisuusverolain muka1sesti. lainsäädännön muuttamiseksi siten, että
20745: Yrittäjä joutuu omassa veroilmoituksessaan kaikkien YEL-vakuutettujen yrittäNen
20746: usein vähentämään myös muiden perheenjäsen- suorittamat yrittäjäeläkemaksut saatai-
20747: tensä yrittäjäeläkevakuutusmaksut. Tällöin ei siin vähennyskelpoisiksi menoiksi elin-
20748: säädetty 10 000 markan raja monesti ole riit- keinotulon verottamisesta annetun lain
20749: tävä vakuutusmaksujen täysimääräiselle vähen- 8 § :n 4 kohdan mukaisesti.
20750: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
20751:
20752: Mauri Vänskä Eero Lattula
20753: Helge Saarikoski Tauno Valo
20754: 1979 vp. 563
20755:
20756: Toivomusaloite n:o 518.
20757:
20758:
20759:
20760:
20761: Vänskä ym.: Taidetekstiilien saattamisesta muun kuvataiteen
20762: kanssa samanarvoiseen asemaan liikevaihtoverolakia sovel-
20763: lettaessa.
20764:
20765:
20766: Ed u s k u n n a 11 e.
20767:
20768: Vakiintuneen käytännön mukaan taiteesta ja olemaan keskeinen ja arvostettu asema kuva-
20769: taideteoksista ei tarvitse maksaa liikevaihto· taiteissa ja taidekeskuksen toiminnassa.
20770: veroa, koska se ei ole liiketoiminnan muodossa Taidetekstiilien luonne poikkeaa selvästi
20771: tapahtuvaa tavaran valmistamista. käyttötekstiileistä, siis taidetekstiilit muodos-
20772: Poikkeuksen tästä pääsäännöstöstä muodosta- tavat oman selvän ryhmän, esimerkiksi seinä-
20773: vat taidetekstiilit, joissa liikevaihtovero on kyt- tekstiilit, kuvakudonnaiset, tekstiiliveistokset ja
20774: ketty koko taideteoksen arvoon. kirkon sakraalitaide.
20775: Johtuuko tämä siitä, ettei meillä haluta erot- Hankittaessa taidetta julkisiin tiloihin muual-
20776: taa taikka kyetä erottamaan taidetekstiilejä la maailmassa taidetekstiilit luetaan kuuluvaksi
20777: käyttötekstiileistä? Kuitenkin taidetekstiilejä pi· taiteen piiriin.
20778: detään taidemuseoissa, gallerioissa, eri maissa Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
20779: kiertävissä näyttelyissä, kirkoissa ja muissa jul- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20780: kisissa tiloissa yhdenvertaisina muiden taide-
20781: lajien kanssa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20782: Suomenlinnaan järjestettävässä Pohjoismai· taidetekstiilien saattamiseksi muun ku-
20783: sessa Taidekeskuksessa tullaan järjestämään vataiteen kanssa samanveroiseen ase-
20784: tekstiilibiennaleja, joten tekstiilitaiteella tulee maan liikevaihtoverolain säännösten so-
20785: veltamisessa.
20786: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
20787:
20788: Maurit Vänskä Irma Rihtniemi-Koski
20789: 564 1979'vp.
20790:
20791: Toivomusaloite n:o 519.
20792:
20793:
20794:
20795:
20796: Vänskä ym.: Ulkomaanliikenteessii säännöllisesti olevien kuorma-
20797: autojen vapauttamisesta kokonaisuudessaan moottoriajo-
20798: neuvoverosta.
20799:
20800:
20801: Ed u s k u n n a 11 e.
20802:
20803: Suomessa vallitsee käytäntö, jonka mukaan siihen, että ajoneuvot odottavat viikonloput
20804: ulkomaanliikenteessä olevat kuorma-autot saavat kotimaassa.
20805: anomuksen mukaan· palautusta moottonaJO· Ulkomaanliikenteen autojen käyttäminen
20806: neuvoverosta ulkomaillaolopäivistä riippuen. kotimaan liikenteessä ei puolestaan ole kuin
20807: Käytäntö perustuu .moottoriajoneuvoverolain 9 harvoissa tapauksissa mahdollista niiden kalus-
20808: §:ään. totyypin ja mittojen vuoksi. Tätä kautta ei
20809: Kuorma-autoilla tapahtuva ulkomaanliikenne siis saada kompensaatiota kaluston käyttöä aja-
20810: on kuitenkin muuttunut sen jälkeen kun nykyi- tellen.
20811: nen käytäntö on vahvistettu. Ulkomaanliiken- Edellä viitatttiun nojautuen on siis erittäin
20812: teen kuorma-autojen hyötykäyttö on vähentynyt tärkeänä esillä kysymys moottoriajoneuvoveros-
20813: mm. eri maiden viikonloppuajokielloista johtu- ta palautuksen saamiseksi ulkomaanliikenteessä
20814: en. Liikenne on kaikissa niissä tapauksissa, olevalta kuorma-autolta kokonaisuudessaan.
20815: joissa on suinkin ollut mahdollista, jouduttu Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
20816: ajoittamaan arkipäiviksi ja siis noudattamaan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20817: vissinlaista rajoitusta. Pohjoismaiden liiken-
20818: teessä tämä on luontevasti mahdollista, mutta että hallitus tutkisi mahdollisuuden
20819: jo liikenteessä ·manner-Eurooppaan tulee vastaa- ulkomaanliikenteessä säännöllisesti ole-
20820: vasti vaikeuksia. Esimerkiksi Euroopan etelä- vien kuorma-autojen vapauttamiseksi
20821: osaan liikennöitäessä tulevat odotukset järjes- kokonaisuudessaan moottoriajoneuvo-
20822: tettäviksi asianomaisissa maissa, joihin liikenne verosta.
20823: kohdistuu. Pääsääntöisesti kuitenkin pyritään
20824: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
20825:
20826: Mauri Vänskä Eero Lattula
20827: Helge Saarikoski Tauno Valo
20828: 1979 vp. 565
20829:
20830: Toivomusaloite n:o 520.
20831:
20832:
20833:
20834:
20835: Vänskä ym.: Haja-asutusalueiden kaupan rahoitustuen laajenta-
20836: misesta koskemaan myös vaihto-omaisuutta.
20837:
20838:
20839: Ed u s kun n a 11 e. ·
20840:
20841: Haja-asutusalueiden kaupat voivat tällä het- johdosta tulisi myös näitä investointeja tukea.
20842: kellä saada rahoitustukea joko investointiavus- Tällöin vapautuisi myymälän toimintaan sitou-
20843: tuksena tai korkotukena. Molemmat tukinmo- tunutta rahaa käytettäväksi esimerkiksi käteis-
20844: dot on sidottu investointiin eli käyttöomai- alennusten hyväksikäyttöön, milcä parantaisi
20845: suuden hankintaan. Edellä mainittujen tuki~ myymälän kannattavuutta. Tai samoin voitai-
20846: muotojen lisäksi on vuoden 1979 alusta läh- siin asiakkaille myönnettäviä luottoja lisätä,
20847: tien kokeiluluontoisesti päätetty ryhtyä anta- mikä puolestaan vaikuttaisi myönteisesti myy-
20848: maan haja-asutusalueiden myymälöille toiminta- mälän myyntiin. Rahoitustuen sovellutusalueen
20849: tukea. laajentaminen koskemaan myös vaihto-omaisuut-
20850: Edellä mainittuja. tukitoimia lisättiin viimeksi ta olisi teknisesti hyvin helppo tehtävä. Myös-
20851: vuoden 1979 alussa kyläkauppatoimikunnan kään valtiontaloudelliset vaikutukset eivät olisi
20852: tekemän työn pohjalta. Kaupan esittämien merkittäviä. Rahoitustuen vaikutusten laajenta-
20853: näkemysten mukaan mainitut haja-asutusaluei- minen koskemaan myös vaihto-omaisuutta il:oisi
20854: den kaupan tukitoimet ovat oikean suuntaisia, tuen piiriin uusia haja-asutusalueen kaupan
20855: mutta vaikutuksiltaan riittämättömiä. Tämän yksiköitä, jotka voisivat entistä paremman tuo-
20856: johdosta tulisi joko tukitoimiin myönnettäviä tevalikoiman avulla turvata kaupallisten palve-
20857: määrärahoja tuntuvasti lisätä tai soveltaa lusten 'saavutettavuuden entistä parempitasai-
20858: uudenlaisia tukitoimenpiteitä. sena kuluttajille.
20859: Yhtenä uutena tukitoimenpiteenä tulisi to- Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
20860: teuttaa investointiavustuksen ja korkotuen· vai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20861: kutuksen laajentaminen koskemaan myös kau"
20862: pan vaihto-omaisuutta. Varsinkin uudelle ja että hallitus välittömästi ryhtyisi toi-
20863: omistajanvaihdoksen kohteena olevalle haja- menpiteisiin haja-asutusalueiden kaupan
20864: asutusalueiden myymälälle muodostavat varas- rahoitustuen laajentamiseksi koskemaan
20865: toinvestoinnit varsin tuntuvan rasitteen. Tämän myös vaihto-omaisuutta.
20866: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
20867:
20868: Mauri Vänskä Olavi Nikkilä Eirio Poutiainen
20869: P. Mäki-Hakola Jouko Tuovinen Eero Lattula
20870: Lea Sutinen
20871: 566 1979 rd.
20872:
20873: Hemställningsmotion nr 521.
20874:
20875:
20876:
20877:
20878: Zilliacus m.fl.: Om underlättande av barnfami1jers ekonomiska
20879: situation genom skatteavdrag.
20880:
20881:
20882: T i 11 R i k s d a g e n.
20883:
20884: Svenska riksdagsgruppen har medelst olika och hemskötsel skulle utgöra de skattskyldigas
20885: .framstötar försökt förmå regeringen att fästa levnadskostnader i dagens föränderliga sam-
20886: uppmärksamhet vid barnfamiljernas ställning i hälle bör få en omvärdering, eftersom dessa
20887: beskattningshänseendet. I ett spörsmå1 (nr kostnader för dagens barnfamiljer i ett totalt
20888: 347/1977 rd.) om rätt för arbetsgivare att vid förändrat samhälle utgör en förutsättning för
20889: beskattrJngen avdraga hushållsarbetarnas 1ön inkomstens förvärvande, vilket i andra samman-
20890: har regeringen emellertid hänvisat till den all- hang brukar tas hänsyn till.
20891: männa principen i vår skattelagstiftning att ut- Då t.o.m. de kommunala barndagvårdsav-
20892: gifter, som måste betraktas som den skattskyl- gifterna höjts och dessutom alla förvärvsarbe-
20893: diges och dennes familjs levnadskostnader, inte tande föräldrars barn inte kan komma i åtanke
20894: kan avdras vid beskattningen. Regeringen anser vid fördelningen av de kommunala dagvårds-
20895: vidare att utgifterna i anslutning till skötseln platserna och är hänvisade till ofta synnerligen
20896: av hem och barn är typiska sådana. I ett annat kostsam privat dagvård, är det skatteavdrag,
20897: spörsmål (nr 346/1978 rd.) om rätt för föräld- som förvärvsarbetande makar får göra i sin
20898: rar att göra skatteavdrag för 16 år fyllda barn, skattedeklaration, även efter den senaste för-
20899: som saknar egna inkomster, ansåg regeringen höjningen om 500 mark, och som baserar sig
20900: avdraget på 500 mark i statsbeskattningen för på inkomstbeloppet, alltför litet för att man
20901: varje sådant barn, som den skattskyldige för- skulle kunna tala om en rättvis stödåtgärd för
20902: sörjt under skatteåret, vara tillräckligt. Vidare barnfamiljer.
20903: ansåg regeringen att barnfamiljer borde i a:ll- Då regeringen ställde i utsikt att sakenlig
20904: mänhet stödas genom socialpolitiska och inte uppmärksamhet skulle fästas vid barnfamiljer-
20905: medelst beskattningsåtgärder. nas ställning också i beskattningshänseende, an-
20906: Svenska riksdagsgruppen har länge funnit sig ser svenska riksdagsgruppen att detta bäst
20907: i förklaringen att barnfamiljer bör stödas ge- kunde ske genom att göra barndagvårdskostna-
20908: nom direkta inkomstöverföringar och socialpo- derna avdragsgilla i skattedeklarationen.
20909: litiska åtgärder i stället för medelst beskatt- På grund av det ovanstående föres1år vi
20910: ningsåtgärder, då dessa, förutom av ovannämn- vördsamt, att riksdagen ville besluta hemställa,
20911: da skäl, inte kan anses vara motiverade redan
20912: p.g.a. systemets inneboende orättvisor. Lågin- att regeringen måtte vidtaga åtgärder
20913: komsttagare med de lägsta inkomsterna skulle för att underlätta barnfamiljernas träng-
20914: gå miste om beviljade förmåner, då de inte upp- da situation vari utvidgandet av för-
20915: når en inkomstnivå, som berättigar till avdrag. äldrars rätt att göra avdrag i beskatt-
20916: Svenska riksdagsgruppen anser dock att re- ningen för de av småbarnsvård åsam-
20917: geringens uppfattning att kostnaderna för barn- kade utgifter rättvisligen bör ingå.
20918: Helsingfors den 12 aprH 1979.
20919:
20920: Jutta Zilliacus Elisabeth Rehn Pär Stenbäck
20921: Bori•s Renlund Christoffer Taxell Ingvar S. Melin
20922: 1979 vp. 567
20923:
20924: Toivomusaloite n:o 521. Suomennos.
20925:
20926:
20927:
20928:
20929: Zilliacus ym.: Lapsiperheiden taloudellisen aseman parantamisesta
20930: verovähennysten avulla.
20931:
20932:
20933: E d u s k u n n a II e.
20934:
20935: Ruotsalainen eduskuntaryhmä on erilaisin esi- sitä mieltä, että hallituksen käsitys, että ·lasten
20936: tyksin yrittänyt saada hallituksen kiinnittämään ja kodin hoitamisesta aiheutuvat kustannukset
20937: huomiota lapsiperheiden asemaan verotuksessa. olisivat verovelvollisen elantokustannuksia, on
20938: Eräässä kotitaloustyöntekijöiden palkan vähen- kysymys, joka tämän päivän muuttuvassa yh-
20939: nyskelpoisuutta verotuksessa koskeneessa kysy- teiskunnassa olisi arvioitava uudelleen, koska
20940: myksessä (n:o 347/1977 vp.) hallitus on kui- nämä kustannukset muodostavat tämän päivän
20941: tenkin viitannut siihen verolainsäädäntömme lapsiperheille, jotka elävät täysin muuttuneessa
20942: yleisperiaatteeseen, jonka mukaan verovelvolli- yhteiskunnassa, erään edellytyksen tulojen saa-
20943: sen ja hänen perheensä elantokustannuksiksi miseksi, mikä muissa yhteyksissä on yleensä
20944: katsottavia menoja ei voida vähentää verotuk- otettu huomioon.
20945: sessa. Vielä hallitus on sitä mieltä, että kodin- Kun jopa kunnallisia päivähoitomaksuja on
20946: hoitoon ja lastenhoitoon liittyvät menot ovat korotettu eivätkä kaikki työssä käyvien van-
20947: tyypillisiä tällaisia menoja. Eräässä toisessa, van- hempien lapset voi tulla huomioiduksi jaetta-
20948: hempien oikeutta saada verovähennyksiä 16 essa kunnallisia päivähoitopaikkoja ja ovat siten
20949: vuotta täyttäneistä lapsista, joilla ei ole omia pakotettuja turvautumaan usein erittäin kallii~
20950: tuloja, koskeneessa kysymyksessä (n:o 346/ seen yksityiseen päivähoitoon, on verovähennys
20951: 1978 vp.) hallitus oli sitä mieltä, että valtion- myös viimeisen 500 markan korotuksen jälkeen
20952: verotuksessa jokaisesta tällaisesta verovuoden tulomäärään perustuvana liian alhainen, jotta
20953: aikana verovelvollisen elätettävänä olleesta lap- voitaisiin puhua oikeudenmukaisesta lapsiper-
20954: sesta myönnettävä 500 markan vähennys oli heelle annettavasta tukitoimenpiteestä.
20955: riittävä. Lisäksi hallitus oli sitä mieltä, että Kun hallitus lupasi, että asianmukaista huo-
20956: lapsiperheitä olisi yleensä tuettava sosiaalipoliit- miota kiinnitettäisiin lapsiperheiden asemaan
20957: tisin keinoin eikä verotustoimenpitein. myös verotuksessa, ruotsalainen eduskuntaryh-
20958: Ruotsalainen eduskuntaryhmä on kauan tyy- mä on sitä mieltä, että tämä voitaisiin parhai-
20959: tynyt selitykseen, että lapsiperheitä on tuettava ten toteuttaa tekemällä lasten päivähoitokustan-
20960: välittömin tulonsiirroin ja sosiaalipoliittisin toi- nttkset veroilmoituksessa vähennyskelpoisiksi.
20961: menpitein verotustoimenpiteiden sijasta, koska Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20962: näitä, ylempänä mainittujen syiden lisäksi, ei nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20963: voida pitää perusteltuina jo itse järjestelmään muksen,
20964: sisältyvien epäoikeudenmukaisuuksien vuoksi. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20965: Pienituloiset, joilla on pienimmät tulot, eivät lapsiperheiden vaikean aseman helpot-
20966: saisi myönnettyjä etuja, koska he eivät saavuta tamiseksi siten, että vanhempien oikeut-
20967: sitä tulotasoa, joka oikeuttaa vähennysten teke- ta tehdä verotuksessa vähennyksiä pien-
20968: miseen. ten lasten hoitokustannusten perusteella
20969: Ruotsalainen eduskuntaryhmä on kuitenkin oikeudenmukaisesti laajennetaan.
20970: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
20971:
20972: Jutta Zilliacus Elisabeth Rehn Pär Stenbäck
20973: Boris Renlund Christoffer il'axell Ingvar S. Melin
20974: 568 1979 rd.
20975:
20976: Hemstillningsmotion nr 522.
20977:
20978:
20979:
20980:
20981: Zilliacus m.fl.: Om sänkning av omsättningsskatten på böcker.
20982:
20983:
20984: T i 11 R i k s d a g e n.
20985:
20986: I riksdagens konstpolitiska diskussion i an- 1979 har den statliga kommitten som bereder
20987: ledning av regeringens konstpolitiska redogörel- verksamheten i vårt land i sitt barnkulturpoli-
20988: se i maj 1978 framkom det med önskvärd tyd- tiska ståndpunktstagande betonat vikten av
20989: lighet att den inhemska litteraturens situation högklassig litteratur för barn och unga och
20990: kontinuerligt har försvagats. Då böckerna 1964 rekommenderat olika stödåtgärder för stimulans
20991: belades med omsättni:ngsskatt lämnades tidnings- och uppmuntran t~ll inhemska barnboksförfat-
20992: och tidskriftsabonnemangen utanför detta sys- tare att mer än tidigare producera sig på detta
20993: tem. Sålunda försattes den ur ku1turell och un- område. Man vill på ett konstruktivt sätt över-
20994: dervisningssynpunkt viktiga delen av det tryckta rösta det som man i dag i negativ bemärkelse
20995: ordet i en betydligt sämre ställning. Situatio- kan kalla "kommersialiserad skärpkultur" i alla
20996: nen har ytterligare förvärrats efter höjningen dess former och förekomster. Ett viktigt led i
20997: av skatteprocenten. Andra kulturområden åt- denna kampanj är en högklassig barnlitteratur,
20998: njuter årligen olika former av stöd medan vars författare, utlånare och utgivare borde
20999: böckerna har kommit i skymundan. Det finns stödas på ett helt annat sätt än hittills.
21000: stora brister i författarnas biblioteksstöd och Med hänvisning till ovanstående föreslås
21001: böckernas omsättningsskatt, som i andra skan- vördsamt att riksdagen ville besluta hemställa,
21002: dinaviska o~h europeiska Iänder är betydligt
21003: 1ägre eller t.o.m. obefintlig, är hos oss 14 att regeringen måtte vidtaga åtgärder
21004: procent. för sänkning av böckernas omsättnings-
21005: I samband med Barnets internationella år skatt.
21006: Helsingfors den 12 april 1979.
21007:
21008: Jutta Zilliacus Boris Renlund
21009: Ole Norrback Elisabeth Rehn
21010: Pär Stenbäck
21011: 1979 vp. 569
21012:
21013: Toivomusaloite n:o 522. SuomenNos.· · ·
21014:
21015:
21016:
21017:
21018: Zilliacus ym.: Kirjojen liikevaihtoveron alentamisesta.
21019:
21020:
21021: E d u s k u n n a 11 e.
21022:
21023: Eduskunnan taidepoliittisen keskustelun ai- komitea on hsten kulttuuripoliittisessa kannan-
21024: kana, joka käytiin hallituksen toukokuussa 1978 otossaan korostanut korkeatasoisen las:ten.- ja
21025: antaman taidepoliittisen selonteon johdosta, nuorisokirjallisuuden .tärkeyttä ja suositellut
21026: kävi kotimaisen kirjallisuuden aseman jatkuva erHaisia tukitoimenpiteitä kotimaisten lasten-
21027: heikentyminen mitä selvimmin ilmi. Kun kir- kirjojen kirjoittajien irinoittamiseksi ja rohkai-
21028: joille määrättiin vuonna 1964 liikevaihtovero, semiseksi alan aikaisempaa runsaamman tuo-
21029: sanoma- ja aikakauslehdet jäivät tämän järjes- tannon aikaansaamiseksi. Rakentavalla tavalla
21030: telmän ulkopuolelle. Tällä tavalla saatettiin halutaan saada yliote ~iitä, mitä tänä päivänä
21031: eräs kulttuuri- ja opetustoimen kannalta tär- kielteisesti voidaan kutsua "kaupalliseksi ros-
21032: keä painetun sanan osa huomattavasti muita kakulttuuriksi" sen kaikkine muotoineen ja
21033: huonompaan asemaan. Tilanne on edelleen pa- esiintymisilmiöineen. Tämän kampanjan tärkeä
21034: hentunut veroprosentin nousun jälkeen. Muut vaihe on tasoltaan korkea lastenkirjaHisuus,
21035: kulttuurin alat nauttivat vuosittain erilaista tu- jonka tekijää, lainaajaa ja kustantajaa tulisi tu-
21036: kea kirjojen jäädessä niiden varjoon. Kirjailijoi- kea aivan toisella tavalla kuin tähän saakka.
21037: den kirjastotuen osalta on suuria puutteita ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
21038: kirjojen liikevaihtoveron ollessa muissa Skandi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21039: navian ja Euroopan maissa tuntuvasti alempi muksen,
21040: ja jopa olematon se on meillä 14 prosent,tia.
21041: Lapsen kansainvälisen vuoden 1979 yhtey- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21042: dessä toimintaa maassamme järjestävä valtion kirjojen liikevaihtoveron alentamiseksi.
21043: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
21044:
21045: Jutta Zilliacus BoriJS Renlund
21046: Ole Norrback Elisabeth Rehn
21047: Pär Stenbäck
21048:
21049:
21050:
21051:
21052: 72 087900581L
21053: 570 1979 vp;
21054:
21055: Toivomusaloite n:o 523.
21056:
21057:
21058:
21059:
21060: Äikäs ym.: Valtion ja pienteollisuuden yhteisen vientilaitoksen
21061: perustamisesta.
21062:
21063:
21064: E d u s k u n n a 11 e.
21065:
21066: Suomalainen pienteollisuus tuottaa omaperäi- mäläketjuihin. Näin vo1ta1s11n myöskin koti-
21067: siä ja laadullisesti kilpailukykyisiä tuotteita, maahan saada tilat, joissa pienikin yrittäjä voisi
21068: joilla olisi markkinoita paitsi Euroopassa myös esitellä tuotteitaan ja keskustella asioista omalla
21069: muualla. Pulmana on kuitenkin se, että meillä kielellään ja saada yhteyden ulkomaisiin asiak-
21070: ei ole vahvaa ja tehokasta vientijärjestöä, joka kaisiin, järjestää messuja ym. Tällaisen perus-
21071: ottaisi nimenomaan pienteollisuuden tuotteet tettavan vientilaitoksen puitteissa voitaisiin li-
21072: markkinoidakseen. Suomalaisen pienyrityksen säksi neuvotella riskivakuutuksista, valuutta-
21073: suurimmat vaikeudet vientikaupassa ovat näh- kursseista, myyntiehdoista sekä valtion mahdol-
21074: däkseni seuraavat: 1) puuttuva tai vaillinainen lisista vientiluototuksista. Samoin pienteollisuu~
21075: kielitaito, 2) puuttuvat mahdollisuudet raken- den alihankintamahdollisuudet voitaisiin tutkia
21076: taa itse kunnollista vientiorganisaatiota, koska ja saada tuoreeltaan tiedot ulkomaisista uusista
21077: puuttuu varoja ja tiettyä henkistä pääomaa, 3) virtauksista.
21078: yksityisten yritysten tuotantokapasiteetin pie- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21079: nuus ja 4) pelko kaupan epäonnistumisesta ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21080: luottotappiovaarasta. Tämän vuoksi valtion muksen,
21081: mukaantuloa tarvitaan pienteollisuuden avuksi.
21082: Näin voitaisiin mm. kaupallisten ja nimenomaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21083: pienteollisuuteen keskittyneiden sihteereiden vientilaitoksen perustamiseksi yhdessä
21084: avulla järjestää yhteydet ostojärjestöihin sekä valtion ja pienteollisuuden kanssa.
21085: suurempiin yksityisiin maahantuojiin ja myy-
21086: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
21087:
21088: Lasse Äikäs Hannu Tenhiälä
21089: 1979 vp .. 571
21090:
21091: Toivomusaloite n:o 524.
21092:
21093:
21094:
21095:
21096: Björklund ym.: Pankkien hallinnon demokratisoimisesta.
21097:
21098:
21099: E d u s k u n n a 11 e.
21100:
21101: Pankkilakitoimikunta toteaa mietinnössään pankillakaan nykyisen rahapoliittisen välineis-
21102: ( 1976: 66, I osa, s. 7), ettei toimikunta ole tönsä avulla mahdollisuutta riittävästi vaikut-
21103: toimeksiautonsa puitteissa voinut käsitellä ky- taa yksityisen pankkilaitoksen piirissä tehtäviin
21104: symystä pankkien hallinnon demokratisoimises- koko kansantaloutemme kannalta keskeisiin
21105: ta, "vaikka se on kiinnittänyt huomiota siihen, luottopäätöksiin.
21106: että muissa Pohjoismaissa on toteutettu tai vi- Suomalaisten yritysten omarahoitusasteen al-
21107: reillä pankkien hallinnon demokratisointiin täh- haisuuden vuoksi pankkien tekemillä luottopää-
21108: tääviä lain uudistuksia". Yksimielisesti hyväksy- töksillä on maassamme poikkeuksellisen ratkai-
21109: mässään kannanotossa toimikunta katsoo, että seva merkitys sille, kyetäänkö sijoitustoiminnan
21110: "tällaisten laintarkistusten tarve Suomessa olisi tuottavuutta parantamaan ja tekemään mielek-
21111: erikseen selvitettävä". käämmäksi tuotantoresurssien käyttö. Pankki-
21112: Kysymys pankkien hallinnon kansanvaltais- laitoksen luottopolitiikan tahdistaminen järke-
21113: tamisesta pitää sisällään toisaalta julkisen val- vän kasvu- ja rakennepolitiikan tavoitteiden mu-
21114: lan ja sen edustajien, toisaalta työntekijäpuolen kaiseksi edellyttää, että julkiselle vallalle ava-
21115: osallistumisen pankkien päätöksentekoon. Kun taan välittömät vaikutuskanavat pankkilaitok-
21116: jälkimmäinen työntekijöiden osallistumisen ta- sen toimintaan.
21117: voite lähinnä perustuu tarpeeseen turvata työn- Tämän vuoksi ehdotamme eduskunnan hy-
21118: tekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa heille olen- väksyttäväksi toivomuksen,
21119: naisiin päätöksiin, on kysymys julkisen vallan
21120: välittömästä vaikutusvallasta pankkilaitoksen että hallitus ensi tilassa antaisi edus-
21121: piirissä noussut esiin yleisemmästä yhteiskun- kunnalle esitykset pankkien hallinnon
21122: nallisesta tarpeesta. demokratis.oimiseksi, tavoitteena lisätä
21123: Viime ~ikoina on pankkiLaitoksen avainase- julkisen vallan välitöntä vaikutusta
21124: ma kansantaloudessa entisestään korostunut. pankkilaitoksen päätöksentekoon ja luo-
21125: Samalla on kuitenkin käynyt ilmeiseksi, ettei da työntekijöille osallistumisen mahdol-
21126: sen enempää hallituksella eikä eduskunnalla ole lisuus sen piirissä.
21127: yleisen talouspolitiikan keinoin kuin keskus-
21128: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
21129:
21130: 1.-C. Björklund Vappu Säilynoja
21131: 572 1979 vp.
21132:
21133: ToivomusalOite n:o 525.
21134:
21135:
21136:
21137:
21138: Leppänen ym.: Lainojen vakuutena käytetyn henkilötakausjärjes-
21139: telmän korvaamisesta luottovakuutusjärjestelmällä.
21140:
21141:
21142: E d u s k u n n a 11 e.
21143:
21144: Lainojen vakuutena käytettävä henkilötakaus- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
21145: järjestelmä on aikansa elänyt. Se ei sovellu tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
21146: nykyaikaiseen yhteiskuntaan. Se aiheuttaa erit- sen,
21147: täin ikäviä taloudellisia vaikeuksia ja muita
21148: ongelmia asianomaisille. Erityisesti henkilöta- että hallitus ryhtyisi toimiin esitysten
21149: kaus liikeluottojen vakuutena on mieletön. antamiseksi eduskunnalle laino;en va-
21150: Nykyaikaisessa yhteiskunnassa henkilötakaus- kuutena käytetyn henkilötakaus;ärjestel-
21151: järjestelmä voidaan korvata kehittämällä luotto- män purkamiseksi ja lopettamiseksi lä-
21152: vakuutusjärjestelmää. Tämän vuoksi tulisi as- hinnä yritystoiminnassa korvaamalla se
21153: teittain kokonaan purkaa henkilövakuudet kaik- luottovakuutusjärjestelmällä.
21154: kialla sekä lailla kieltää henkilötakauksien hy-
21155: väksyminen.
21156: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
21157:
21158: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
21159: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
21160: Eino Poutiainen
21161: 1979 vp. 573
21162:
21163: Toivomusaloite n:o 526.
21164:
21165:
21166:
21167:
21168: Leppänen ym.: Osuuskauppojen säästökassatoiminnan lopettamis·
21169: ta koskevan esityksen antamisesta.
21170:
21171:
21172: E d u s k u n n a 11 ~.
21173:
21174: Suomessa osuuskaupoilla on oikeus harjoit- Lisäksi viime aikoina on paljastunut, että
21175: taa säästökassatoimintaa eli ottaa vastaan talle- osuuskaupat ovat käyttäneet talletusten vas-
21176: tuksia. Nämä säästökassat toimivat lähes pank- taanotto-oikeuttaan kyseenalaisesti . maksamalla
21177: kien tavoin. ylikorkoja, joiden verollisuudesta ei ole tiedo-
21178: Osuuskauppojen säästökassatoiminta perustuu tettu syyttömille pientallettajille.
21179: vuosikymmenien takaiseen ajatukseen ja myös Nykyaikaisessa yhteiskunnassa ei ole mitään
21180: silloiseen tarpeeseen, kun pankkitoiminta maas- tarvetta säilyttää osuustoiminnalla tällaista etu-
21181: samme oli vielä kehittymätöntä. oikeutta. Osuustoiminnalla on puhtaasti kau-
21182: Tämän vuosikymmenen loppupuolelle tul- pallinen luonne. Pankkitoiminta on kokonaan
21183: taessa tilanne on olennaisesti muuttunut. Pan- eri asia. Tästä syystä on ryhdyttävä kiireellisiin
21184: kit pystyvät täysin palvelemaan talletusten vas- toimenpiteisiin osuuskaupan talletusten vas-
21185: taanotossa. Sitäpaitsi osuuskaupat ovat käyttä- taanotto-oikeuden lakisääteiseksi purkamiseksi
21186: neet saamiaan talletuksia omiin suurinvestoin- ja kieltämiseksi.
21187: teihinsa pääasiassa suurmarketteihin, hotelleihin Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
21188: ja ravintoloihin. Tällä tavalla osuuskaupat ovat taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21189: pääomansaanoin suhteen tulleet erikoisasemaan
21190: muuhun kauppaan nähden. Osuuskauppojen että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
21191: mahdollisuudet investointeihin ovat olleet yksi- menpiteisiin esityksen antamiseksi
21192: tyiskauppaa oleellisesti paremmat. Tämä ei voi osuuskauppojen säästökassatoiminnan
21193: olla oikein. purkamiseksi ja lopettamiseksi.
21194: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
21195:
21196: Urpo Leppänen Urho Pohto
21197: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
21198: Veikko Vennamo
21199: 574 1979 vp.
21200:
21201: Toivomusaloite n:o 527.
21202:
21203:
21204:
21205:
21206: . Leppänen ym.: Pankkien· kiinteistönvälitystoimintaan osallistu-
21207: misen estämisestä.
21208:
21209:
21210: E d u s k u n n a 11 e.
21211:
21212: Pankkilaki kieltää pankkien. osallistumisen Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
21213: kiinteistönvälitystoimintaan. Tosiasia kuitenkin taen eduskunnan hyväksyttäväksi t()ivomuksen,
21214: on', ':että ·pankkien kiinteistönvälitystoiminta on
21215: erittäiri laajaa. Kuitenkaan kiinteistönvälitys ei että hallitus kiireellisesti antaisi edus-
21216: missään tapauksessa kuulu pankkien hyväksyt· kunnalle esityksen pankkilainsäädännön
21217: tävään toimialaan. muuttamisesta niin, että pankkeja kielle-
21218: Pankkien tosiasiallinen kiinteistönvälitystoi- . tä(in omistamasta yhtään osaketta kiin-
21219: minta tapahtuu huivaaniyhtiöiden kautta. teistönvälitysyrityksissä.
21220: Pankkilainsäädäntöä on tiukennettava niin,
21221: että pankkeja kielletään omistamasta yhtään
21222: osaketta kiinteistönvälitysyl1ityksissä.
21223: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
21224:
21225: Urpo Leppänen Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
21226: Pekka Vennamo Urho Pohto Anssi Joutsenlahti .
21227: Veikko Vennamo
21228: 1979 vp. 575
21229:
21230: Toivomusaloite n:o 528.
21231:
21232:
21233:
21234:
21235: M. Puhakka ym.: Liikepankkien ja vakuutuslaitosten saattamisesta
21236: yhteiskunnan hallintaan hall1tuksen ,talouspoliittisten toiminta-
21237: mahdollisuuksien lisäämiseksi.
21238:
21239:
21240: Ed u s k u n n a 11 e.
21241:
21242: Vakaan kansantalouden, työllisyyden ja jär- taa samansuuntainen uudistus. Vakuutustoi-
21243: kevän investointitoiminnan edellytyksenä on, minnan hallinnon demokratisointi on aloitetta-
21244: eHä maamme taloudeUiset voimavarat saatetaan va pakollisista vakuutuksista niin, että toteute-
21245: kansanvaltaisen päätöksenteon piiriin. Kansanta- taan julkisen vallan ja ammattiyhdistysliikkeen
21246: louden kehittämisen kannalta merkittävää pää- hallinto-osuuden laajentaminen tavoitteena pa-
21247: töksentekoa edustavat tänä päivänä maamme kollisten vakuutus,ten hoitaminen valtion omis-
21248: yhä suuremmiksi paisuneet liikepankit ja va- tamissa vakuutuslaitoksissa. Samalla olisi huo-
21249: kuutuslaitokset. Kansantalouden kannalta on lehdittava kansanvaltaisen päätöksenteon piiris-
21250: välttämätöntä toteuttaa järjestelmä, jossa liike- sä olevien työväenliikkeen vakuutusyhtiöiden
21251: pankkien toiminta saadaan tapahtumaan tar- aseman parantamisesta.
21252: koituksenmukaisella ja koko kansantaloutta Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
21253: hyödyttävällä tavalla. Tämä edellyttää liike- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
21254: pankkien hallinnon kansanvaltaistamista. Liike- sen,
21255: pankkien saattamiseksi yhteiskunnan hallintaan
21256: on toteutettava järjestelmä, jossa valtioneuvosto että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21257: nimittää enemmistön liikepankkien hallintoneu- talouspolitiikan johtamisedellytystensä
21258: voston jäsenistä. Samalla hallintoneuvostojen parantamiseksi ja hallituksen talouspo-
21259: toimialaa tulee laajentaa. Niihin tulee valita liittisten toimintamahdollisuuksien tun-
21260: myös pankin työntekijöitten edustus. Nämä tuvaksi laajentamiseksi, jolloin välttä-
21261: muutokset lisäisivät tuntuvasti juikisen vallan mättömäksi muodostuu liikepankkien ja
21262: vaikutusta liikepankkien toiminnassa vähentä- vakuutuslaitosten saattaminen yhteis-
21263: mättä osakkaitten osinko-oikeutta. Vastaavasti kunnan hallintaan ja demokraattisen
21264: vakuutuslaitosten hallintoelimissä tulee suorit- päätöksenteon piiriin.
21265: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
21266:
21267: Matti Puhakka Juhani: Surakka Tarja Halonen
21268: Pirkko Valtonen Risto Tuominen Tellervo Koivisto
21269: Mikko Elo Juhani Raudasoja Pirkko Työläjärvi
21270: Maija Rajantie Paula Eenilä Jermu Laine
21271: Lea Savolainen Peter Muurman
21272: 576 1979 Vp;
21273:
21274: Toivomusaloite n:o 529.
21275:
21276:
21277:
21278:
21279: Saarinen ym.: Liikepankkien ja pakollisen wkuutuksen siirtämi·
21280: sestä valtion omistukseen.
21281:
21282:
21283: Ed u s k u n n a 11 e.
21284:
21285: Valtion osallistumisen tarve talouselämän ke- antaisi Suomen kansalle, jota edustaa valtiopäi-
21286: hittämiseen ja sen rahoittamiseen on ratkaise- ville kokoontunut eduskunta, nykyistä paljon
21287: valla tavalla lisääntynyt ja tulee jatkuvasti li- suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa myöntei-
21288: sääntymään. Valtion suora ja yksityisten raha- sellä tavalla talouselämän suunnitelmalliseen
21289: laitosten välittämä sekä valtion rahoituslaitos- kehittämiseen ja kansan tarpeet huomioon otta-
21290: ten antama luotto yhteensä on noin yksi kolmas- vaan talouspolitiikkaan. Se merkitsisi pitkää
21291: osa koko luottovolyymistä. Yksityisomistukses- askelta myös kansanvallan laajentumisen tiellä.
21292: sa olevien liikepankkien osuus on. ollut noin Liikepankkien osakkeenomistajia on tosin
21293: yksi neljäsosa, ja tästä kahden suurimman lii- kymmeniä tuhansia, mutta todellisuudessa valta
21294: kepankin, Kansallis-Osake-Pankin ja Suomen kuuluu vain muutamille suuromistajille. Yhtiö-
21295: Yhdyspankin lähes 90 prosenttia ja koko luot- kokouksiin osallistuu tavallisesti vain muutamia
21296: tovolyymistä yli 20 prosenttia. kymmeniä osakkaita, ja niistäkin usein vain 5-
21297: · Sosiaalivakuutuksen laajentuessa ja parantues- 6 henkilöä omistaa kokouksessa edustettuina
21298: sa ovat myös vakuutusrahastot voimakkaasti olevien osakkeiden enemmistön ja omaa siten
21299: kasvaneet. Suuri osa näistä käytetään erilaisiin päätösvallan.
21300: investointeihin, mutta ne ovat yhteiskunnan Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
21301: ohjauksen ulkopuolella. Nämä varat olisi saa- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21302: tava yhteiskunnan ohjaukseen. muksen,
21303: Pankkien ja vakuutuslaitosten keskinäinen
21304: kilpailu on johtanut pankki- ja vakuutustoimin- että hallitus ryhtyisi toimenpztetszzn
21305: nan valtavaan byrokratisoitumiseen ja sen kaut- liikepankkien ja pakollisen vakuutuksen
21306: ta kustannusten voimakkaaseen kasvuun, joka siirtämiseksi valtion omistukseen ja lii-
21307: yhä enemmän rasittaa luoton ja vakuutuksen kepankkitoiminnan sen yksinoikeudeksi
21308: ottajia koron ja vakuutusmaksujen nousun muo- sekä tämän toimenpiteen yhteydessä
21309: dossa. ryhtyisi valtion omistuksessa olevien
21310: Pankki- ja vakuutustoiminnan valtakunnalli- raha- ja rahoituslaitosten uudelleen jär-
21311: sen rationalisoinnin ja keskittämisen avulJa voi- jestämiseen niin, että saavutetaan suu-
21312: daan kustannuksia suuresti supistaa ja sen kaut- rempi toiminnan keskitys ja· suunnitel-
21313: ta alentaa sekä korkotasoa että vakuutusmak- mallisuus, pankkitoiminnan kustannus-
21314: suja. ten tuntuvan alentamisen yleisön palve-
21315: Liikepankkien ja pakollisten vakuutusten siir- lua ja toiminnan tehokkuutta heikentä-
21316: täminen yhteiskunnan omistukseen ja hoitoon mättä.
21317: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
21318:
21319: Aarne Saarinen Irma Rosnell P. Liedes
21320: Helvi Niskanen E.-J. Tennilä M.-L. Salminen
21321: Inger Hirvelä Jarmo Wahlström
21322: 1979 vp. 571
21323:
21324: Toivomusaloite n:o 530.
21325:
21326:
21327:
21328:
21329: Sillantaus ym.: Sijoitusyhtiölainsäädännön aikaansaamisesta.
21330:
21331:
21332: E d u s k u n n a 11 e.
21333:
21334: Suomesta puuttuu täysin sijoitusyhtiölai.nsäii- hankkisivat yleisöltä varoja. jotka yhtiö edel-
21335: däntö. Vasemmiston vastustuksesta rauennut leen sijoittaisi taloudellista asiAntuntemustaAn
21336: hallituksen esitys (HE n:o 22/1977 vp.) olisi käyttäen usel.$iin eri kohteisiin. Sijoituskohteina
21337: tarjonnut oivan perustan sijoitusyhtiötoimintaa voisivat olla erilaiset arvopaperit. joiden tuotto
21338: koskevien määräysten saattamiseksi maassamme ja mahdollinen arvonnousu tulisivat sijoittajien
21339: pohjoismaiselle tasolle. hyväksi. Hankkiessaan sijoitusyhtiön osakkeita
21340: Sijoitusyhtiölainsäädännön keskeisenä tarkoi- säästäjästä tulisi samalla sijoitusyhtiön äänival-
21341: tuksena on luoda puitteet järjestetylle arvo- tainen osi!kas osakkeenomistaj.ule kuuluvine oi-
21342: paperisäästämiselle ja parantaa arvopaperisääs- keuksin~n.
21343: täjien, nimenomaan piensäästäjien oikeustur- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21344: vaa. Lailla voidaan myös parantaa yritysten kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21345: rahoitusrakennetta ja erityisesti yritysten oman
21346: pääoman lisäämistä osakesäästämisen kautta, että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
21347: joka seikka olisi erityisen tähdellinen yritys- menpiteisiin sijoitusyhtiölainsäädännön
21348: temme nykyisessä rahoituskriisissä. Sijoitusyh- aikaansaamiseksi.
21349: tiöt olisivat julkisen valvonnan alaisia ja ne
21350: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
21351:
21352: Pentti Sillantaus Juhani Laitinen SaaraMikkola
21353: Matti Jaatinen Matti Pelttari Eva-Maija Pukkio
21354: Heikki Perho Olavi Nikkilä Helge Saarikoski
21355: Ulla Puolanne Erkki Pystynen Pekka Jokinen
21356: Pertti Salolainen Eero Lattula Martti Ursin
21357: Tapani Mörttinen P. Mäki-Hakola Sinikka Karhuvaara
21358: Elsi Hetemäki-Olander Matti Viljanen. Toivo T. Pohjala
21359: Mauri Miettinen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Eeva Kauppi
21360: Matti Hokkanen Ritva Laurila Esko J, Koppanen
21361: Toivo Mäkynen rfuulikki Petäj~i Juuso Häildö
21362: Heikki J.ätvenpää Timo Ihamäki Alla Jokmee
21363: Ben Zyskowicz Saropsa Aaltio Ilkka Kanerva
21364: Matti Hakala Tapio Hoiviitie Helena Pesola
21365: Anna-Kaarina Louvo Irma Rihtniemi-Koski Arto Lampinen
21366: Mauri Vänskä Tauno Valo Lauri Impiö
21367: Pekka Löyttyniemi Jalmari Torikka
21368:
21369:
21370:
21371:
21372: 73 087900581L
21373: 578 1979 vp.
21374:
21375: Toivomusaloite n:o 531.
21376:
21377:
21378:
21379:
21380: .. Söderstr~m ym.: Pääomien maastaviennin tiukentamisesta.
21381:
21382:
21383: E d u s k u n. n a 11 e.
21384:
21385: Vaikka luotettavia tietoja suomalaisen pää- ollut 1970~luvulla seuraava (Unitas 1/78, 1/
21386: oman sijoittumisesta ulkomaille ei ole saata- 79):
21387: villa, osoittavat julkisuuteen saatetut tiedot si- 1970 • 0 •• 0 306 milj. mk
21388: 0 0 0 0 0 0 •• 0. 0
21389:
21390:
21391: joituspääomien viennin kasvaneen viime vuo- 1971 .... '• 187
21392: ••••••• 0 ••••
21393:
21394:
21395: sina voimakkaasti. 1972 ••••••••• 273 " 0 •• 0 0 ••
21396:
21397:
21398:
21399: Erityisesti on. huomioitava se tosiseikka, että 1973 ..••••...... 0. 0. 88 "
21400: samalla kun valtion suora tuki yrityksille on 1974 ••••••• 82 " 0 ••••••••
21401:
21402:
21403: viime vuosina voimakkaasti lisääntynyt, ovat 1975 ••••••••••••••• 96 " 0
21404:
21405:
21406:
21407: pääomien maastavientiluvut olleet kasvamassa. 1976 ................ 118 "
21408: On todella merkillepantavaa, että kotimaassa 1977 • 0 0 •••••• 293 " 0 •• 0 •••
21409:
21410:
21411:
21412: työllisyyteen myönnetyt varat ovat johtaneet 1978 ••••••• 257 "0 0 •••••• 0
21413:
21414:
21415:
21416: lisääntyneeseen pääomien maastavientiin. "
21417: Pääomien maastavienti tässä mittakaavassa
21418: Ulkomailla tapahtuvien suomalaisten yritys- ei ole Suomen kansan etujen mukaista etenkään
21419: ten laajentumiset ·ovat johtaneet kotimaisen taloudellisen laskusuhdanteen aikana. Siksi tu-
21420: teollisuuden menekkivaikeuksiin. Suomalaiset lisi pikaisesti tiukentaa pääomien maastavienti-
21421: ulkomaille sijoittaneet yritykset toimivat täys- määräyksiä, jolloin kotimaassa kipeästi tarvitta-
21422: kapasiteetilla, kun vastaavien yritysten koti- va pääoma olisi työllistämässä työläisiä täällä
21423: maisten laitosten toiminta tapahtuu vain osit- Suomessa.
21424: taisella teholla. Havainnollisen esimerkin sijoi- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
21425: tuspääomien maastavientitoiminnan mittasuh- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21426: teista tarjoaa Kymin Oy, johon ed. Sinisalo ym.
21427: kirjallisessa kysymyksessään 24. 11. 78 kiinnit- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
21428: tivät huomionsa. piteisiin pääomien maastavientivaltuuk-
21429: Sijoituspääomien maastavienti (netto) on sien tiukentamiseksi.
21430: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
21431:
21432: Sten Söderström P. Puhakka Mikko Kuoppa
21433: Ensio Laine Irma Rosnell E.-J. Tennilä
21434: Seppo Toiviainen M.-L. Salminen Mikko Ekorre
21435: Marjatta Mattsson
21436: 1979. vp. 579
21437:
21438: Toivomusaloite n:o 532.
21439:
21440:
21441:
21442:
21443: Tamminen ym.: Valtion ohjauksessa toimivan investointipankin
21444: perustamisesta.
21445:
21446:
21447: E d u s k u n n a 11 e.
21448:
21449: Maamme talouselämän epävakaisuus, pysyvä viimeaikaisen kehityksen valossa. Vallitsevassa
21450: työttömyys johtuu suurelta osalta siitä, että pankkijärjestelmässämme on monia yhteiskunnan
21451: raha- ja luottopolitiikkaa ei ole edes pyritty kannalta merkittäviä epäkohtia. Luotonannon
21452: kehittämään kansantalouden kehittämistarpeita kannalta tärkeiden liikepankkien päätösvalta on
21453: eikä järkevän työllisyyspolitiikan vaatimuksia tiettyjen teollisuusalojen ja erillisten suuryritys-
21454: vastaavaksi. Valtaosa luotonannosta tapahtuu ten avainasemassa olevilla henkilöillä, suvuilla
21455: yksityisten raha- ja luottolaitosten kautta. Har- ja henkilöryhmillä, joiden ahtaat etunäkökohdat
21456: valukuisten liikepankkien osuus koko luoton- pääasiassa sanelevat asianomaisten pankkien luo-
21457: annosta lähenee puolta. Valtion omien raha- tonannon. Lisäksi koko pankki- ja luottolaitos-
21458: laitosten, Suomen Pankin ja Postipankin osuus järjestelmämme vakuutuslaitoksineen on muo-
21459: koko luotonannosta on vähäinen. Tätä yhteis- dostunut jatkuvasti paisuvaksi valtavaksi byro-
21460: kunnan kokonaisetujen kannalta epätarkoituk- kraattiseksi ja yhä suurempia kustannuksia mer-
21461: senmukaista ja vahingollista asiantilaa korostaa kitseväksi laitokseksi. Luotontarvitsijat joutuvat
21462: myös meillä käytännössä oleva rediskonttaus- maksamaan kasvavat kustannukset. Pankkien ja
21463: menetelmä, joka antaa yksityisille liikepankeille vakuutuslaitosten kesken ei ole asiakkaiden,
21464: mahdollisuuden myydä vekseleitä Suomen Pan- tallettajien ja luotontarvitsijoiden etujen mu-
21465: kille ja saada siten keskuspankilta lainaa oman kaista kilpailua, sillä ne sopivat keskenään otto-
21466: luotonantonsa laajentamiselle. Tällä tavoin val- ja antolainauskorosta ja muista ehdoista. Ne kil-
21467: tion pankki on lisännyt yksityisten liikepankkien pailevat asiakkaista ja muista ehdoista. Ne kilpai-
21468: luotonannon mahdollisuuksia. Suomen Pankki levat asiakkaista perustamalla vieri viereen kont-
21469: ei puolestaan ohjaa yksityisten rahalaitosten toreita ja pankkipalatseja, joiden kustannukset
21470: luottovolyymin jakautumista. asiakkaat joutuvat maksamaan otto- ja anto-
21471: Yksityiset raha- ja luottolaitokset toimivat lainauskoron välisellä erolla, joka kasvaa ja jolla
21472: puhtaasti kapitalististen liikeperiaatteiden mu- peitetään lisääntyvät rakennus- ja hallintokus-
21473: kaisesti tavoitteena mahdollisimman suuri voitto. tannukset ja turvataan mahdollisimman suuri
21474: Ne eivät yleensä kiinnitä huomiota siihen kan- liikevoitto.
21475: santalouden kehityksen kannalta tärkeään seik- Yhteiskunnan etujen mukaista olisi ottaa sen
21476: kaan, mihin ja millaisiin tarkoituksiin niiden haltuun kaikki liikepankit ja vakuutuslaitokset
21477: myöntämiä lainoja käytetään, vaan tärkeintä on ainakin pakollisen vakuutuksen osalta. Yhteis-
21478: voitonsaannin turvaaminen, minkä vuoksi luo- kunnan haltuun ottamisen yhteydessä voitaisiin
21479: tousaajan luottokelpoisuus on tärkein ehto. Suomen Pankista ja Postipankista kehittää yh-
21480: Näistä syistä luotonanto on suurelta osalta sat- teiskunnan omistuksessa ja valvonnassa oleva
21481: tumanvaraista, lyhytjännitteistä ja talouselämän yhtenäinen raha- ja luottolaitos, jonka perus-
21482: suunnitelmalliseen kehittämiseen täysin sopeu- verkoston muodostaisi Postipankin nykyinen
21483: tumatonta. verkosto tarpeen mukaan täydennettynä. Tällä
21484: Kun tuotonannolla on ratkaiseva merkitys tavoin saataisiin pankkilaitoksen kustannukset
21485: koko talouselämän kannalta, on pankkijärjestel- alenemaan ja - mikä tärkeintä - luotonanto
21486: mämme anarkisen tilan jatkuminen mitä suurin saataisiin nykyistä paljon paremmin palvelemaan
21487: este talous- ja yhteiskuntaelämän suunnitelmal- kansan talouden kokonaistarpei ta. Kehi tysalue-
21488: lisen kehittämisen tiellä ja jatkuva epävarmuus- ym. valtion rahoituslaitokset voitaisiin niveltää
21489: tekijä, josta jälleen on saatu uutta kokemusta investointipankkiin.
21490: 580 Toivomusaloite n:o 532
21491:
21492:
21493: Katsomme joka tapauksessa välttämättömäksi, ta tarvitsevat valtion tukemaa pitkäjännitteistä
21494: että ryhdytään kiireellisesti toimenpiteisiin val- rahoitusapua.
21495: tion investointipankin luomiseksi muodossa taik- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21496: ka toisessa. Sen tehtävänä olisi ensisijaisesti nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21497: huolehtia valtion ja valtiojohtoisten jo toimin- muksen,
21498: nassa olevien ja uusien yritysten rahoittamis-
21499: tarpeiden tyydyttämisestä oman luotonannon ja että hallitus ryhtyisi nopeasti toimen-
21500: ulkomaisten lainojen hankinnan kautta. Samalla piteisiin eduskunnan välittömässä val-
21501: olisi lopetettava rediskonttausmenettely. vonnassa ja ohjauksessa olevan inves-
21502: Pankin perusrahaston, jonka tulisi olla mer- tointipankin perustamiseksi tarkoituk-
21503: kittävän suuri, voisivat muodostaa Suomen Pan- sella edistää talouselämämme ja asunto-
21504: kin ohella Postipankki sekä esim. suurimmat rakennustoiminnan nopeampaa ja suun-
21505: kaupunkikunnat, jotka mm. suunnitelmallisen nitelmallisempaa kehittämistä ;a työlli-
21506: asunto- ja siihen liittyvän maapolitiikan johdos- syyden turvaamista.
21507: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
21508:
21509: Kauko ['amminen Aulis Juvela V. J. Rytkönen
21510: Aarne Saarinen Ulla-Leena Alppi
21511: 1979 vp. 581
21512:
21513: Toivomusaloite n:o 5.3.3.
21514:
21515:
21516:
21517:
21518: Uitto: Talletusten vastaanottajien veivoittamisesta maksamaan ve-
21519: rorrkorotuksia eräissä tapauksissa.
21520:
21521:
21522: E d u s k u n n a II e.
21523:
21524:
21525: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö.
21526:
21527: Aioitteella tähdätään siihen, että sellaisissa talletusten verottomuudesta, nama laitokset
21528: tapauksissa, joissa talletuksia vastaanottaneet saatettaisiin korvausvelvollisiksi veronkorotus-
21529: laitokset ovat harhaottaneet tallettajia eräiden ten osalta.
21530:
21531:
21532:
21533:
21534: ALOITTEEN PERUSTELUT.
21535:
21536: Talletuksia vastaanottaneet laitokset, mm. Edellä olevan johdosta ehdotan kunnioittaen
21537: eräät osuuspankkiliikkeiden säästakassat, ovat eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, .
21538: maksaneet talletuksista tavanomaista suurempaa
21539: korkoa tallettajalle ja antaneet ainakin eräissä että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin,
21540: tapauksissa tallettajan väärin perustein ymmär- jotta harhauttavia tietoja poikkeukselli-
21541: tää, ettei korosta näissä tapauksissa tarvitse sen korkeakorkoisien talletusten. verot-
21542: maksaa veroa eikä talletuksista varallisuusveroa. tomuudesta antaneet talletusten vastaan-
21543: Kun ei voida pitää kohtuullisena sitä, että ottajat velvoitettaisiin maksamaan mah-
21544: näissä tapauksissa talletuksen tekijä joutuisi dolliset verojen korotukset, milloin ei
21545: yksin kärsimäään, olisi perusteltua saattaa talle- voida olettaa, että tallettajan olisi pitä-
21546: tusten vastaanottajat vastaamaan asiasta veron- nyt tietää tällaisten talletusten verolli-
21547: korotusten osalta. suudesta.
21548: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1979.
21549:
21550: Pauli Uitto
21551: 582 1979 vp.
21552:
21553: Toivomusaloite n:o 534.
21554:
21555:
21556:
21557:
21558: Ursin ym.: Alueellisen rahapolitiikan harjoittamisesta.
21559:
21560:
21561: E d u s k u n n a 11 e.
21562:
21563: Laissa alueellisen kehityksen edistämisestä Lopputuloksena tällöin on se, että rahamark-
21564: (451/75), sen 3 §:ssä todetaan: "Ministeriöi- kinoiden lievä kevenemiskehitys pysähtyy hyvin
21565: den, niiden alaisten keskusvirastojen ja muiden aikaisessa vaiheessa, mikä puolestaan välittö-
21566: valtion hallintoviranomaisten on toiminnassaan mästi heikentää taloudellista elpymistä ja pa-
21567: pyrittävä muun ohella edistämään erityisesti ta- hentaa jo entisestään huonoa työllisyystilan-
21568: sapainoista alueellista kehitystä." netta.
21569: Valtiovallan ja rahalaitosten kesken on 22. 9. Edellytykset alueellisen rahapolitiikan har-
21570: 1978 pidetyissä neuvotteluissa sovittu järjeste- joittamiseen paranevat, kun myös liikepankit
21571: lyistä nimenomaan kunnallistaloudelle myönnet- on velvoitettu korkeimman haUinto-orkeuden
21572: täviä lainoja varten. Järjestelyissä on määritelty päätöksellä ilmoittamaan Tilastokeskukselle
21573: kiinnitysluottopankkien kiintiöt myönnettäviä alueelliset otto- ja antolainauksensa.
21574: luottoja varten. Edelleen Suomen Pankin ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21575: muiden rahalaitosten kesken on tehty kassa: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21576: varantosopimus, jolla on tarkoituksena imeä muksen,
21577: ylimääräinen raha pois markkinoilta.
21578: Kunnallistaloudelle luvatusta luottomäärästä että hallitus ryhtyisi neuvottelemaan
21579: ei ainakaan toistaiseksi ole rahaa tullut merkit- mahdollisuuksista luoda perusteet alueel-
21580: tävässä määrin Pohjois-Suomeen, koska valtio- lisen rahapolitiikan harjoittamiseksi si-
21581: vallan ja rahalaitosten kesken ei ole sovittu ten, että myös rahapolitiikka toteuttaa
21582: alueellisista kiintiöistä. edellä mainittua lakisääteisesti nouda-
21583: Mikäli kassavarantosopimusta noudatetaan tettavaa aluepolitiikkaa, ja että Poh-
21584: kaavamaisesti myös Pohjois-Suomeen, missä ra- jois-Suomessa toimivat rahalaitokset tu-
21585: hamarkkinoiden liiallista löystymistä ei ole ha- lisi tällöin vapauttaa kassavarantosopi-
21586: vaittavissa, m1tätöityy edellä mainittu kunnallis- muksen edellyttämästä talletusvelvolli-
21587: taloudelle luvattu lainamäärän lisäys. suudesta Suomen Pankkiin.
21588: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
21589:
21590: Martti Ursin J. Juhani Kortesalmi J. ·Vähäkangas
21591: Eero Lattula Vappu Säilynoja Helvi Niskanen
21592: Helvi Hyrynkangas P. Liledes · Väinö Raudaskoski
21593: Mauno Manninen
21594: 1979 vp. 583
21595:
21596: Toivomusaloite n:o 535.
21597:
21598:
21599:
21600:
21601: V. Vennamo ym.: Lainakoron alentamisesta.
21602:
21603:
21604: Ed us kunnalle:
21605:
21606: Lainakorko on maassamme edelleen korkea. Mainituilla perusteilla ehdotamme ·kunnioit-
21607: Se nostaa kustannuksia ja edistää inflaatiota. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21608: Kohtuuton lainakorko ajaa pienituloiset ja pien-
21609: omistajat umpikujaan. Tällainen asiantila ei ole että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
21610: hyväksyttävä. menpiteisiin lainakoron alentamiseksi
21611: vielä nykyisestään.
21612: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
21613:
21614: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
21615: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
21616: Urpo Leppänen
21617: Toivomusaloite n:o 536.
21618:
21619:
21620:
21621:
21622: V. VenniUtlo ym.: Talletuskoron sitomisesta talletusajan pituuteen.
21623:
21624:
21625: E d us k u n n a 11 e:
21626: Säästäjien talletuskorko on aivan liian ~lhai Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
21627: nen ja lisäksi kaavamainen. Sää.<;täjien omai- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21628: suutta sosialisoidaan jatkuvasti tämän päivän
21629: inflaatio-Suomessa. Asiantilaan on siis saatava että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi·
21630: korjaus. menpiteisiin talletuskoron sitomiseksi
21631: Paitsi talletusten indeksisuojaa voitaisiin asiat talletusajan pituuteen niin, että riittävä
21632: järjestää niin, että talletuskorko jatkuvasti nou- talletuskorko nousisi jatkuvasti talletus-
21633: sisi riippuen siitä, kuinka kauan t·alletus on ajan pituuden mukaan.
21634: ollut ti1illä. Näin suosittaisiin todellista säästä-
21635: mistä.
21636: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
21637:
21638: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Urho Pohto
21639: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
21640: Urpo Leppänen
21641: 1979 vp. 585
21642:
21643: Toivomusaloite n:o 537.
21644:
21645:
21646:
21647:
21648: V. Vennamo ym.: Piensääst' ·:c:n indeksiturvan toteuttamisesta.
21649:
21650:
21651: E d u s k u n ·.: a 11 e.
21652:
21653: Piensäästäjiä on riistetty inflaatiolla koko Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
21654: sodanjälkeinen aika. Tämä on törkeätä. SMP taen eduskunnan hyväksyttäväksi .toivomuksen,
21655: ei sitä hyväksy.
21656: SMP katsoo, että piensäästäjille on lopuLta että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
21657: saatava välttämätön indeksiturva. Alkeellisin- menpiteisiin indeksiturvan toteuttami-
21658: kin oikeudenmukaisuus jo sitä vaatii puhumat- seksi ainakin maamme piensäästäjille.
21659: takaan siitä, että pienistä säästöpuroista muo-
21660: dostuvat mahtavat pääomavirrat.
21661: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
21662:
21663: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Urpo Leppänen
21664: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
21665:
21666:
21667:
21668:
21669: 74 087900581L
21670: 586 19-79· Vp.
21671:
21672: Toivomusaloite n:o 538.
21673:
21674:
21675:
21676:
21677: V. Vennamo ym.: Viivästyskoton perimisen estämisestä pankki-
21678: lainojen osalta.
21679:
21680:
21681: E d u s k u n n a 11 e.
21682: • ' • >
21683:
21684:
21685:
21686:
21687: Jos velallinen ei ole pystynyt· ajallaan lyhen- Mainituilla perusteilla ~hdotamme kunnioit-
21688: tämään sopimuksen mukaisesti velkaansa, niin taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21689: rahalaitokset" ovat ryhtyneet perimään koko ve-
21690: lasta useamman prosentin suurempaa korkoa että hallitus ryhtyisi kiireellisesti sel-
21691: kuin mitä on sovittu .velan lainakoroksi. laisiin toimenpiteisiin, että lainan lyhen-
21692: Tämän mukaan taloudellisissa vaikeuksissa tämisen viivästyksen vuoksi ei voitaisi
21693: olevia siis rangaistaan erityisellä lisärasituksella. pankeissa periä koko ·lainalta jopa
21694: Toimenpide ei ainakaan helpota taloudellisia useampaa prosenttia korkeampaa laina-
21695: vaikeuksiamme, vaan niitä vain lisää. Lisäksi . katkoa taloudellisissa vaikeuksissa ole-
21696: se on monessa tapauksessa kohtuutonta. vien kustannuksella.
21697: Helsingiss~:.Yz·~ ~p~iivänä huhtikuuta 1979. ·
21698:
21699: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
21700: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
21701: Urpo Leppänen
21702: 1979 vp. 587
21703:
21704: Toivomusaloite n:o 5.39.
21705:
21706:
21707:
21708:
21709: V. Vennamo ym.: Kansalais: c:n ja pienten yritysten lainan saannin
21710: tul'vaamis·esta. ·
21711:
21712:
21713: Ed u s kunnalle.
21714:
21715: Tavallisten kansaiaisten ja pienten· yritysten että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
21716: lainan saanti kohtuullisilla ehdoilla turvaa ta· menpiteisiin tavallisten kansalaisten ja
21717: louselämämme pyörien pyörimisen ja riittävän pienten yritysten lainan saannin turvaa-
21718: työllisyyden. miseksi sekä väärin suunnatun kireän
21719: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- rahan politiikan aiheuttaman pula-ajan
21720: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, ja työttömyyden estämiseksi.
21721: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
21722:
21723: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
21724: ·Eino· Poutiainen· J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
21725: Urpo Leppänen
21726: 588 1979 vp.
21727:
21728: Toivomusaloite n:o 540.
21729:
21730:
21731:
21732:
21733: V. Vennamo ym.: Pienyritysten Iainansaannin turvaamisesta pank-
21734: kitoiminnan keskittyessä.
21735:
21736:
21737: E d u s k u n n a 11 e.
21738:
21739: Pankkitoiminnan keskittämisellä on myös ja todellisen kansanvaltaisen talouselämän pe-
21740: epäedullisia seurausilmiöitä. On nimittäin ole- lastamiseksi ja vahvistamiseksi tarvitaan siis
21741: massa vaara, että osuuspankeissa ja säästöpan- myös sellaista pankkitoimintaa, joka on kiinnos-
21742: keissa lainanauto ja siitä päättäminen keskittyy tunut pienistä lainoista ja pienistä yrityksistä,
21743: yhä enemmän vain pienen vaikutusvaltaisen vaikka niiden hoito jo kustannusten vuoksi ei
21744: joukon asiaksi. ole niin kannattavaa kuin suurten lainojen
21745: Aikoinaan syntyivät maahamme säästöpankit myöntäminen.
21746: ja osuuskassat juuri siksi, että liikepankit olivat Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
21747: rikkaiden ja vakavaraisten pankkeja, joista pie- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21748: nituloisen ja vähävaraisen oli vaikeata saada
21749: lainaa. Nyt on kehitys kulkemassa samaan vaa- että hallitus selvityttäisi kiireellisesti
21750: ralliseen suuntaan. Jos maassamme ei huoleh- millä tavoin maassamme pankkitoimin-
21751: dita jatkuvasti uuden yritteliäisyyden kehittymi- nan keskittyessä voidaan kokonaiskan-
21752: sestä, joka kansan omatoimisuuden avulla yleen- santaloutemme edun mukaisesti jatku-
21753: sä alkaa pienestä yritteliäisyydestä ja pienistä vasti turvata pienyritteliäisyyden pienten
21754: lainoist·a, niin me koteloidumme kehityksessäm- lainojen riittävä saanti kovassa kilpai-
21755: me kohti kansan vastustamaa monopolien ja lussa niukoista pääomistamme.
21756: kollektivismin Suomea. Todellisen kansanvallan
21757: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
21758:
21759: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Urho Pohto
21760: Eino Poutiainen J, Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
21761: Urpo Leppänen
21762: 1979 vp. 589
21763:
21764: Toivomusaloite n:o 541.
21765:
21766:
21767:
21768:
21769: V. Vennamo ym.: Kohtuukorkoisten vakauttamislainojen järjestii-
21770: misestä pienyrityksille.
21771:
21772:
21773: Ed us kun n a 11 e.
21774:
21775: Nykyisen laman ja kireän rahapolitiikan ai- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
21776: kana tarvitaan kipeästi kohtuukorkoisia va- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21777: kautettuja lainoja. Vastaavanlaisiin järjestelyihin
21778: ryhdyttiin 19.30-luvun talouspulan aikana. että hallitus ryhtyisi kiirr:ellisiin toi-
21779: Jollei vakauttamislainoja saada välttämättö- menpiteisiin kohtuul~orkoisten vakaut-
21780: missä tapauksissa, niin monen kunnollisen kan- tamislainojen järjestämiseksi välttämät-
21781: salaisen omaisuus joutuu pakkomyyntiin ja yri- tämissä tapauksissa pakkomyyntien es-
21782: tys menee nurin. Tämä ei ole vain suurta vää- tämiseksi ja pienemmän yritystoiminnan
21783: ryyttä, vaan koko kansantaloutemme etujen turvaamiseksi talousvaikeuksien aikana.
21784: vastaista. Työn oikeus ja omaisuuden turva
21785: riistoa vastaan on maassamme turvattava kai-
21786: kissa olosuhteissa perustuslakiemme mukaan.
21787: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
21788:
21789: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
21790: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
21791: Urpo Leppänen
21792: 590 1979 vp.
21793:
21794: Toivomusaloite n:o 542.
21795:
21796:
21797:
21798:
21799: V. Vennamo ym.: Ns. pimeiden pankkitalletusten esiinsaamisesta
21800: ja verottamisesta.
21801:
21802:
21803: E dus kunnalle.
21804:
21805: Kansa ei hyväksy pimeän rahan pankkikei- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
21806: nottelua ja verovapautta. Väärinkäytöksiä ei saa menpiteisiin voimassaolevien lakien niin
21807: suojella, mutta tavalliset pientallettajat on -muuttamis-eksi, että pimeät pankkitalle-
21808: jätettävä rauhaan. Satojen miljoonien markko- tukset paljastetaan ja ne joutuvat verol-
21809: jen pankkiväärinkäytökset on viivyttelemättä le sekä, että tällaiset satojen miljoonien
21810: selvitettävä. markkojen vero- ym. väärinkäytökset
21811: Mainituilla perus1teluilla ehdotamme kun- saatetaan oikeuskäsittelyyn kuitenkaan
21812: nio1ttaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- tavallisia pientallettajia pelottelematta ja
21813: muksen, ahdistelematta.
21814: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
21815:
21816: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Urho Pohto
21817: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
21818: Urpo Leppänen
21819: