<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.

155 Käyttäjää paikalla! 0.0076870918273926

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1979_1 | A_1979_2 | A_1979_3 | B_1979_1 | B_1979_2 | C_1979 | D_1979 | E_1979_1 | E_1979_2 | E_1979_3 | E_1979_4 | E_1979_5 | E_1979_6 | F_1979_1 | F_1979_2 | Hak_1979 | PTK_1979_1 | PTK_1979_2 | PTK_1979_3 |

1: Vuoden 1979
2:
3: VALTIOPÄIVÄT
4:
5:
6:
7:
8: Asiakirjat
9: E3
10: Toivomusaloitteet 543-1155
11:
12:
13:
14:
15: HELSINKI 1979 VALTIONEUVOSTON
16: KANSLIA
17: Helsinki 1979. Valtion painatuskeskus
18: SISÄLLYSLUETTELO
19:
20:
21:
22:
23: Toivomusaloitteet 543-1155
24:
25:
26:
27: Siv. Siv.
28: - 543 Ajo ym.: Aikuisväestön hammashuollon - 560 Anna-Liisa Jokinen ym.: Raittiusravinto-
29: järjestämisestä terveyskeskusten toimesta . . . . 593 loiden perustamisesta Alkon toimesta . . . . . . 614
30: - 544 Ajo ym.: Päihdepoliittisen tutkimuslaitok- - 561 Anna-Liisa Jokinen ym.: Tupakoimatto-
31: sen perustamisesta ............... ·...... , 594 mien suojaamisesta tupakoinnin haitoilta . . 615
32: - 545 Astala ym.: Psykiatrisen terveyshuollon - 562 P. Jokinen: Määrärahasta Keski-Kymen
33: saattamisesta kansanterveyslain piiriin . . . . . . 596 aluesairaalan laajentamisen toteuttamiseksi . . 616
34: - 546 Björklund ym.: Asuntojen välitystoimin- - 563 P. Jokinen ym.: Sairaanhoidon potilas- ja
35: nan siirtämisestä kuunailisille elimille . . . . . . 597 vastuuvakuutuksen aikaansaamisesta . . . . . . . . 617
36: - 547 Breilin: Keskuslämmityskattiloiden hyöty-
37: - 564 P. Jokinen ym.: Päihtyneiden selviämis-
38: suhdenormiston laatimisesta .......... ·.... 599
39: aseman perustamisesta Kouvolaan . . . . . . . . . . 618
40: - 548 Fred ym.: Sosiaali- ja terveysministeriön
41: - 565 Joutsenlahti ym.: Keskioluen poistami-
42: raittius- ja alkoholiosaston kehittämisestä . . 600
43: sesta elintarvikekaupoista . . . . . . . . . . . . . . . . 619
44: - 549-Fred ym.: Kuntien määräämisvallan lisää-
45: - 566 Joutsenlahti ym.: Kodinhoitajan virkojen
46: misestä alkoholijuomien myynti- ja anniskelu-
47: lisäämisestä vanhusten kotihoidon tehostami-
48: paikoista päätettäessä ....... ' . . . . . . . . . . . . . 602
49: seksi ................ ; ....... ; .......... 620
50: - 550 Fred ym.: Päihdehuollon laitospaikkojen
51: - 567 Juntumaa ym.: Juopumuksen kriminali-
52: ja klinikkatoiminnan lisäämisestä sekä avohoi-
53: soimisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 621
54: don tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 603
55: - 568 Juntumaa ym.: Kunnallisten kotiavus-
56: _.__ 551 Fred: Väkivaltaisten alkoholistien omais- .
57: tajien palkkauksen saattamisesta valtionavun
58: ten turvakotiverkoston kehittämisestä . . . . . . 604
59: piiriin . . ... -. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 622
60: ~ 552 Hautala ym.:, Keskiolutlain kumoamisesta 605
61: - 569 Juvela ym.: Yrittäjätoiminnan vapauden
62: - 553 Hyrynkangas ym.: Eräiden farmaseuttis-
63: loukkaamisen estämisestä vähittäiskaupan
64: ten virkojen perustamisesta lääninhallituksiin 607
65: alalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 623
66: - 554 Hyrynkangas ym.: Lääkelain säätämisestä
67: .:..;..:,· 570 M. JärVenpää ym.: Selviämisaseman pe-
68: lääkehuoltokomitean ehdottamalla tavalla . . 608
69: rustamisesta päihtyneinä tavatuille lapsille ja
70: ...,.... 555 Hyrynkangas ym.: Väestön lääkeneuvon-
71: nuorille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 624
72: nan kehittämistä selvittävän komitean asetta-
73: misesta .. . .. . .. .. .. .. .. .. .. . .. .. .. .. . .. . 609 - 571 Järvilehto ym.: Kodittomien alkoholistien
74: - 556 Hyvönen ym.: Kansanterveyslain mukai- huollon järjestämisestä alkoholijuomaveron
75: sen maksuttoman. hammashoidon ulottamises- tuotoilla .. . .. . .. . .. .. .. . .. .. .. . .. . .. . .. . 625
76: ta koskemaan pitkäaikaistyöttömiä . . . . . . . . 610 - 572 Kauppi ym.: Valtakunnallisen terveyskas-
77: - 557 Hyvönen ym.: Työkyvyttömien liikunta- vatusohjelman laatimisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 626
78: vammaisten ilmaisen hammashoidon saattami- - 573 Kauppi ym.: Määrärahasta tietokone-
79: sesta lakiin perustuvaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 611 tomographialaitteen hankkimiseksi'Vaasan kes-
80: - 558 Hyvönen ym.: Lapsiperheille annettavan kussairaalaan .......................... : . 628
81: pysyvän kunnallisen kotiavun sisällyttämisestä - 574 Kauppi ym.: Inflaatiokorjauksen suoritta-
82: kotiapulain piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 612 misesta apteekkimaksuun . . . . . . . . . . . . . . . . 630
83: - 559 Anna-Liisa Jokinen ym.: Olutpanimaiden - 575 Kauppi ym,: Harvaan asuttujen seutujen
84: _. -ottamisesta valtion haltuun . . . . . . . . . . . . . . . . 613 apteekkien toiminnan turvaamisesta . . . . . . . . 632
85:
86: 087900581L
87: 4 Sisällysluettelo
88:
89: Siv. Siv.
90: - 576 Kauppi ym.: Alkoholin ja tupakan hin- - .596 Koskenniemi ym.: Erikoismaksuluokkajär·
91: nan poistamisesta elinkustannusindeksin las- jestelmän poistamisesta yhteiskunnan omista·
92: kentaperusteista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 633 mista sairaaloista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 654
93: - 577 Kauppi ym.: Alkoholistien yksityisten - 597 Koskenniemi ym.: Kouluhammashoidon
94: hoitolaitosten valtionapuperusteiden saattami· tehostamisesta maaseutukunnissa . . . . . . . . . . 655
95: sesta yhdenmukaisiksi kunnallisten laitosten - 598 Koskinen ym.: Valtion varoin tapahtu·
96: valtionapuperusteiden kanssa . . . . . . . . . . . . . . 634 vien syöpätarkastusten lisäämisestä . . . . . . . . 656
97: - 578 Kauppi ym.: Alkoholijuomien ja muiden - 599 Kuoppa ym.: Pitkkalan kunnan terveys·
98: päihteiden käyttämistä aiheuttavien yhteis- keskuksen rahoituksen järjestämisestä . . . . . . 657
99: kunnallisten olojen tutkimisesta . . . . . . . . . . 635 - 600 Lahti-Nuuttila ym.: Matkailun edistämis·
100: - 579 Kauppi ym.: Alkoholistien ja päihteiden keskuksen aluetoimistojen lisäämisestä . . . . . . 658
101: käyttäjien kuntouttamisohjelman aikaansaami·
102: - 601 E. Laine ym.: Lääketeollisuuden ja ap-
103: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 636
104: teekkilaitoksen ottamisesta valtion haltuun . . 659
105: - 580 Kauppi ym.: Selvityksen suorittamisesta
106: - 602 E. Laine ym.: Anniskeluoikeuksien epää-
107: päihdevammaisten kuntoutuksesta ulkomailla
108: misestä moottoriajoneuvoilla liikkuvia palvele·
109: saaduista tuloksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 638
110: vilta majoitus· ja ravitsemisliikkeiltä . . . . . . . . 660
111: - 581 Kauppi: Tupakkavalmisteiden hintojen
112: korottamisesta yleisen hintojen nousun mukai. - 603 E. Laine ym.: Raittiustyölain tarpeellisuu-
113: sesti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 639 den selvittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 661
114: - 582 Kauppi ym.: Tupakkavalmisteiden veiaksi - 604 E. Laine ym.: Alkoholijuomien kansanta-
115: myynnin kieltämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 640 loudelle ja valtiontaloudelle aiheuttamien rasi-
116: - 583 Kauppi ym.: Kotiavustajatoiminnan val- tusten selvittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 662
117: tionavun saattamisesta lakisääteiseksi . . . . . . 641 - 605 Lattula: Alkoholilainsäädännön tehok-
118: - 584 Kauppi ym.: Matkailun edistämiskeskuk- kaamman valvonnan tarpeellisuuden selvittä·
119: sen piiritoimiston perustamisesta Vaasaan . . 642 misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 663
120: - 585 Kauppinen ym.: Sosiaalisairaalan perusta· - 606 Lattula: Alkoholijuomien käytön vähentä-
121: misesta Pohjois-Karjalan lääniin . . . . . . . . . . 643 mistä tarkoittavan asennekampanjan toimeen-
122: - 586 Kivitie ym.: Synnytyskipuja hoitavan hen- panemisesta .. .. .. .. .. .. . .. .. .. . .. .. .. .. . 664
123: kilökunnan virkojen lisäämisestä yliopistosai- - 607 Lattula: Tinnerin ja muiden teknisten
124: raaloihin . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . 644 liuottimien päihdytystarkoituksiin käytön eh·
125: - 587 Knuuttila ym.: Alkoholijuomien vähit· käisemisestli . .. .. .. .. .. . .. .. . .. .. . .. . .. . 665
126: täismyynti· ja anniskelupaikkojen määrän vä- - 608 Lattula: Huumausaineongelman tutkimi-
127: hentämisestä . . . . . . . . . . . . . • . . • . . . . . . . . . . . 645 sesta ................................... 666
128: - 588 Knuuttila ym.: Huumevalistustyön tehos- - 609 Lattula: Yksityisen: vählttliiskaupan huo-
129: tamisesta . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 646 kean pääoman saannin turvaamisesta . . . . . . 66 7
130: - 589 Kortesalmi ym.: Alkoholin terveydelliset - 610 Lattula: Vähittäiskauppiaiden fuopumis-
131: vaaratekijät selvittävän valistuskampanjan ai- eläk~ ja sukupoivenvaihdoseliikejärjestelmän
132: kaansaamisesta . . . • • . . . . • . . • . • . . . • . . . . . . . 647 aikaansa~~misesta . . .. .. .. .. .. .. . .. . .. .. .. 668
133: - 590 Kortesalmi ym.: Keskioluen vapaan myyn- - 611 Laurila: Kclntysvammaisten kotihoidon
134: nin ja tarjoilun haittojen poistamisesta . . . . . . 648 tuen yh~tärni~ .................... 669
135: - 591 Kortesalmi ym.: Edustustilaisuuksien alko- - 612 Leppänen ym.: Ns. suurmarkettien perus-
136: holitarjoilun lopettamisesta julkisen elämän tamisen kieltävän lain aikaansaamisesta . . . . 670
137: raitistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 649 - 613 Leppänen ym.: Kohtuuttomuusehtojen
138: - 592 Kortesalmi ym.: Lainsäädännön aikaansaa- poistamisesta lainsiiädänroteitse tukku- ja vä-
139: misesta eläimiin kohdistuvan julmuuden estä- hittäiskaupan välisistä· sopimuksista . . . . . . . . 671
140: miseksi • . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . • . . . . . . . . . 6.50 - 614 Leppänen ym.: Huoltoasemapi.enyrittiijiea
141: - 593 Kortesalmi ym.: Kalajoen matkailukes- aseman turvaamisesta polttoaineiden myynti-
142: kuksen kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6.51 palkkioita. jaettaessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 672
143: - .594 Kortesalmi ym.: Pudasjärven Ison Syöt~ - 61j Leppiinen ym.: Oy Veikkaus Ab:n kioski·
144: teen matkailukeskuksen rakentamisesta . . . . 6.52 yritystoiminnan lopettamisesta . . . . . . . . . . . . 673
145: - 595 Koskenniemi ym.: Avosairaanhoidon pal· - 616 Leppänen ym.: Liikkeiden aukioloa rajoit-
146: velujen käyttämisoikeudesta palkattuna työ- tavien säännösten kumoamisesta pienyrittä-
147: aikana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 653 jien osalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 674
148: 5
149:
150: Siv. Siv.
151: - 617 Lillqvist ym.: Päihtyneiden nuorten ensi- - 637 Rehn m. fl.: Om inrättande av anestesi-
152: huollon tehostamisesta tarkkailijan toimia .P<l- läkartjänster vid sjukhusens förlossningsavdel-
153: rustalnldla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 675 ningar .................................. 696
154: - 618 Lillqvist ym.: Päihdeasioita koskevien - 637 Rehn ym.: Anestesialääkärin virkojen pe-
155: säännöllisten radio- ja tv-ohjelmien järjestä- rustamisesta sairaaloiden synnytysosastoille . . 697
156: misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 676 - 638 Renlund m.fl.: Om totalrevideriD& av
157: - 619 Lillqvist ym.: Raittiusravintolatoiminnan tuberkuloslagen . .. . .. . .. .. . .. .. .. .. . .. . .. 698
158: tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 677 - 638 Renlund ym.: Tuberkuloosilain koko.nais-
159: - 620 Loikkanen ym.: Pitkanmaan matkailun uudistukseo aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . 699
160: edistämis- ja markkinointityön tukemisesta . . 678 - 639 Salminen ym.: Peijaksen saitaalan perus-
161: - 621 Malm m. fl.: Om planering av ett regio- tamissuunnitelman hyväksymisestä . . . . . . . . 700
162: nalt veterinärmedicinskt laboratorium i Vasa 679 - 640 S.ahninen ym.: Asunnonvälitystoiminnan
163: - 621 Malm ym.: Vaasaan sijoitettavan alueel- saattamisesta yhteiskunnan toimesta hoidetta-
164: lisen eläirilääketieteellisen laboratorion suun- vaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 701
165: nittelemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 680 - 641 Savola ym.: Ilmaishoidon antamisesta kai-
166: - 622 Miettinen: Sivuterveysaseman ja sairaa- kille syöpäpotilaille .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . . 702
167: lan rakentamisesta Ristiinaan . . . . . . . . . . . . . . 681 - 642 A. Stenbäck ym.: Huumausainerikosten
168: - 623 Mikkola ym.: Määrärahasta rintasyövän tulkinta- ja syyttäjätoiminnan keskittämisestä
169: omatoimista varhaistoteamista edistävän suun- huumausainetoimistolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 703
170: nitelman laatimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 682 - 643 Suonio ym.: Lääkehuoltojärjestelmän uu-
171: - 624 Mikkola ym.: .Määrärahasta säteilyturval- distamisesta lääkkeiden jakamiseksi terveys-
172: lisuuslaitoksen siirtämiseksi Hämeenlinnaan . . 683 keskuksista ja poliklinikoilta . . . . . . . . . . . . . . 704
173: - 625 Muroma ym.. : Alkoholijuoman luovutta- - 644 Säilynoja ym.: Apteekkilainsäädännön ke-
174: mista alle 18-vuotiaille tarkoittavan kiellon hittämisestä lääkejakelun saattamiseksi suun-
175: sisällyttämisestä alkoholilainsäädäntöön . . . . 684 nittelujärjestelmän piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . 705
176: - 626 Muurman: Peijaksen sairaalan rakenta- - 645 Säilynoja ym.: Eläinlääketieteellisen .alue-
177: misesta .. .. . .. .. . .. .. . .. . .. .. .. .. .. . .. . 685 labomtorion perustamisesta Ouluun . . . . . . . . 706
178: - 627 .Männistö ym.: Avosairaanhoidon palvelu- - 646 Söderman ym.: ·Sairaanhoitolaitoksen pal-
179: jen maksuttomuudesta sairausvakuutuslain mu- veluksessa olevien naisten suojelemisesta sä-
180: kaan kokonaan korvattaviin lääkkeisiin oikeu- teilyltä raskauden aikana . . . . . . . . . . . . . . . . 707
181: tetuille pitkäaikaissairaille . . . . . . . . . . . . . . . . 686 - 647 Söderman m. fl.: Om fömyande av djur-
182: - 628 Männistö ym.: Maksuttoman saitaanhoi- skyddslagen . .. .. .. .. . .. .. .. .. . .. .. .. .. .. 708
183: don antamisesta kaikille syöpäsaitaille . . . . . . 687 - 647 Söderman ym.: Eläinsuojelulain uudista-
184: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 710
185: - 629 Paakkinen ym.: Paineastioiden tutkimus-
186: - 648 Söderström ym.: Terveyskeskusverkoston
187: ja tarkastustoiminnan tehostamisesta 688
188: loppuunrakentamisesta .................... 712
189: - 630 Piipari ym.: Etelä-Saimaan ke~ussairaa-
190: - 649 'Söderström ym.: Terveydenhuollon hal-
191: lan la!ljennu.shankkeen kiirehtimisestä . . . . . . 689
192: lintolain säätämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 713
193: - 63.1 Pohto ym.: J.ärviseudun kansanterveys- - 650 Söderstrom ym.: Potilaan oikeuksia hoito-
194: työn kuntainliiton avohoitotilojen rakentami- laitoksessa koskevan esityksen valmis.telemi-
195: sesta Vimpeliin . . . .. .. .. . .. . . .. . .. .. .. . 690 sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 714
196: - 632 Poutiainen ym.: Tietokuvauskoneen hank- - 651 Työläjärvi ym.: Suurmyymälöiden perusta-
197: kimisesta Pohjois-Karjalan keskussairaalaan . . 691 mi~ rajoinavien määriiysren aikaansaamisesta 715
198: - 633 PoutWnen ym.: RappiQalkoholistien hoi- - 652 P. Vennamo ym.: Terveyskeskuksen vuo-
199: don ja toimeentulon turv1lamisesta . . . . . . . . ~92 doosaston ~ta Pöytyii.n Riibikos-
200: - 634 M. P!ID~a y,rn.: P:äibdehuoll<m virkojen lcclle . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 716
201: ja avomuotoisten palvelupisteiden lisäämiseatä 693 - 653 P. Venruuno ym.: Salon aluesairaalan ra-
202: - 635 Puolanne ym.: Edellytysten luomisesta kennushankkeen toteuttan1isesta . . . . . . . . . . 717
203: Päijät-Hämeen mielisairaenhuoltopiicin perus- - 654 V. Vennamo ym.: Kansanterveyslain toi-
204: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 694 meenpanon tdmstamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 718
205: - 636 Rajantie ym.: Apukoulun piiättäneiden - 655 V. Vennamo ym.: Terveysasioiden hoidon
206: nuorten jälldhuollo.n järjestämisestä . . . . . . . . 695 tehostamisesta Itä-Suomessa . . . . . . . . . . . . . . 719
207: 6 Sisällysluetteio
208:
209: Siv. Siv.
210: - 656 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden - 678 Zilliacus ym.: Eläinsuojelulain -uudista·
211: 1979 tulo- ja menoarvioon sotaveteraanien misesta ............. , .......... .-. . . . . . . . 743
212: ilmaisia terveystark~s.tuksia varten . . . . . . . . 720 -- 679 Aaltio ym.: Hirvieläinten kaatolupajärjes-
213: ---, 657 V. Vennamo ym.: Hammashoidosta ja telmän muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 744
214: silmälasien hankinnasta aiheutuvien kustannus- - 680 Aaltonen ym.: Maisemansuojelua koske-
215: ten korvaamisesta pienituloisille . . . . . . . . . . . . 721 van lainsäädännön uudistamisesta ......-.... 745
216: - 658 V. Vennamo ym.: Ilmaisen hammashoi- - 681 Björklund ym.: Vartiointiliiketoiminnan
217: don järjestämisestä vähä~araisille . . . . . . . . . . 722 ottamisesta valtion haltuun ............ ·. . . . 746
218: - 659 V. Vennamo ym.: Eplleptikkojen toi- - 682 Breilin: Tonttirekisteriin merkitsemätön-
219: meentulon turvaamisesta ja kuntoutuksen te- tä tonttia koskevan rakennuskiellon kumoami-
220: hostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 723 sesta, asemakaava-alueella ...... : . ............ 747
221: - 660 V. Vennamo ym.: Sonkajärven terveys~ - 683 Breilin: Haiikonlahden ruoppaamisesta . . 748
222: keskuksen rakentamisen aloittamisesta ...... · 724 - 684 Hakala: Kylähallintoa koskevan lainsää"
223: - 661 V. Vennamo ym.: Terveysaseman ra- dännön aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 749
224: kentamisesta Vieremälle . . . . . . • . . . . . . . . . . . 725 ~ 685 Hautala ym.: Valtionapulainsäädännön uu.
225: - 662 V. Vennamo ym.: Kuopion yliopistollisen distamisesta .......................... -... 750
226: keskussairaalan kunnille aiheuttaman taloudel- -,- 6S6 Hautala ym.: Rahaston perustamisesta
227: lisen rasituksen· keventämisestä : ..... .'. . . . . 726 odottamattomien kalastusvahinkojen ~elvittämi-
228: - 663 V. Vennamo ym.: Synnyttäjien ja hei- seksi ja ennakkokorvausten maksa~iseksi . . 751
229: dän lastensa hoidon turvaamisesta . . . . . . . . . . 727 -,- 687 Hirvelä ym.: Pienyrittäjien vapauttami-
230: - 664 V. Vennamo ym.: Raskauden keskeyttä- sesta kunnallis<;sta harkintaverotuksesta . . . . 752
231: misestä annetun lain muuttamisesta -. . . . . . . . 728 - 688 Hirvelä ym.: Avustuksien antamisesta
232: - 665 V. Vennamo ym.: Lääkintäoikeuden pe· korkotuen lisäksi vesiensuojelukohteiden _ra-
233: rustamisesta ...... -....................... 729 kentamista rahoitettaessa ...... .'. . . . . . . . . 753
234: - 666 V. Vennamo ym.: Aistiviallisten lasten ,- 689 Holvitie ym.: Saariston elinkelpoisuuden
235: esikoulutuksen toteuttamisesta • . . . . . . . . . . . 730 ja luonnon turvaamisesta ................. 754
236: - 667 V. Vennamo ym.: Eläinlääkäreiden mat· - 690 Hyrynkangas ym.: Luottolaitosten varois-
237: kakustannusten korvaamisesta . . . . . . . . . . . . 731 ta. myönnettävistä eräistä korkotukilainoista
238: - 668 V. Vennamo ym.: Alkoholistien hoidon annetun lain ~u~tta~isesta vesihuoltotöiden
239: tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 732 lainoittamiseksi budjettivaroin :. . . . . . . . . . . 756
240: - 669 V. Vennamo ym.: Ulkomaisten alkoholi- - 691 Hyrynkangas ym.: Luottolaitosten varois-
241: juomien maahantuonnin vähentämisestä . . . . 733 ta myönnettävistä eräistä korkotukilainoista
242: - 670 V. Vennamo ym.: Ns. ministeriviinakäy- annetun lain muuttamisesta keskusr:ili.alaitos-
243: tännön lopettamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 734 ten lainakiintiön siirtämiseksi valtiolle . . . . 757
244: - 671 V. Vennamo ym.: Oluttarjoilun 'estämi- -~ 692 Häggbl,om: Om å~tadkommande av eri
245: sestä eduskunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 735 organisation för miljöfrågorna vid ol]~- och
246: - 672 V. Vennamo ym.: Huumausainerikosten andra utsläpp . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 758
247: tutkinnan keskittämisestä - . . . . . . . . . . . . . . . . 736 - 692 Häggblom: öljy- ja muista vahingollisista·
248: - 673 V. Vennamo ym.: Kaupan kehitysrahas- päästöistä huolehtivan ' ympäristökysymyksiä
249: ton aikaansaamisesta ...... : .......• •.... 737 hoitavan organisaation aikaansaamisesta · . . . . 760
250: - 674 V. Vennamo ym:. Vähittäiskauppaehtojen - 693 Jaakonsaari ym.: Kunnallisverotoimikun-
251: saattamisesta kohtuullisiksi . . . . . . . . . . . . . . . . 7 38 nan ehdotusten toteuttamisesta .......... :-. 762
252: ·_ 675 Vänskä ym.: Määrärahasta huumekoirien - 694 Jaakonsaari:. Luonnonsuojelualueen pe-
253: lisäämiseksi ........................... : . 739 rustamisesta Liminganlahden 'rarinikk~alueelle 763
254: - 676 Väänänen: Kaunismäen opetus- ja ty& - 695 Jaatinen ym.: Valtionosuuksien ja -avus-
255: · keskuksen uusien tilojen aikaansaamisesta·.;· 740 tusten myöntämispäätösten tarkastuksen yksin-
256: - 677 Zilliacus m.fl.: Om avhjälpände av miss- kertaistamisesta .................... : . . . . . 7 64
257: förhållanden på förlossningsavdelningen vid - 696 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahasta sa-
258: kvinnokliniken i Helsingfors .......... :. 741 tamakaupunkien vesialueilla tapahtuneiden tu- ·
259: -- 677 Zilliacus ym.: Helsingin Naistenklinikan hojen korjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 765
260: synnytysosastolla vallitsevien epäkohtien pois- - 697 Anna-Liisa Jokinen )~.: Maahan upotet~
261: tamisesta ........ ' .. : .. : .. ·.......... : . . :-. 742 · tujen öljysäiliöiden kunnon tarkastamisesta 766
262: Sisällysluettelo 7
263:
264: Siv. Siv.
265: - 698 P. Jokinen ym.: Kartastoyksikön haja- - 720 Koskinen ym.: . Pääomavaltaisiin yrityksiin
266: sijoittamisesta maanmittaushallituksesta Ky- kohdistuvan kunnallisen liikenneveron aikaan-
267: men läänin maanmittauskonttorin yhteyteen 767 saamisesta ..................... ; ....... . 790
268: - 699 Joutsenlahti ym.: Kehitysalueiden kuntien - 721 Kuoppa ym.: Jokamiehen oikeudet tur-
269: pysyttämisestä toisessa · kantokykyluokassa .. 768 vaavan lainsäädännön aikaansaamisesta .... 791
270: - 700 Juvela: Kiikoisten, Lavian ja Suodennie- - 722 E. Laine ym.: Yleisen edun kannalta
271: men kuntien yhteistoimintaedellytysten paran- välttämättömän rakennusmaan ottamisesta yh-
272: tamisesta ....... • ................. •·· .·. · .. 769 teiskunnan haltuun ..................... . 792
273: - 701 Juvela: Pienyrittäjien . vapauttamisesta -'-- 723 E. Laine ym.: Kuntien itsehallinnollisen
274: kunnallisesta harkintaverotuksesta ......... . 770 aseman parantamisesta ................. . 794
275: - 702 Juvela: Satakunnan Pyhäjärven virkistyk- - 724 E. Laine ym.: Satamatöiden kunnallista-
276: sellisten ja taloudelli~ten arvojen suojaami- misesta 795
277: . sesta ................................... .. 771 - 725 E. Laine ym.: Vesistöjen saastuttamisen
278: - 703 Juvela yt11.: Ilmansuojelua koskevan lain- estämisestä suurteollisuuden puhdistusvelvoit-
279: säädännön aikaansa~isesta ............. . 772 teita tiukentamalla ..................... . 796
280: - 704 Juvela ym.: Pilkkionginnan rinnastami-
281: - 726 E. Laine ym.: Kalastusoikeuden ja kalas-
282: sesta tavalliseen onkimiseen ............. . 774 . tuksen h~idon .· sidonnaisuuden poistami;esta
283: - 705 M. Järvenpää ym.: Ulyilan kihlakunnan
284: maanomistukseen ... .": . ................. . 797
285: henkikirjoittajan toimiston siirtämisestä Poriin 775
286: - 727 J. Laine: Rakennussäännösten tarkistami-
287: - 706 M. Järvenpää: Veden, ilman ja elintar-.
288: sesta liikuntavammaisten kulkumahdollisuuk-
289: vikkeiden saastumisen ehkäisemisestä ...... . 776
290: sien parantamiseksi ..................... . 798
291: - 707 M. Järvenpää ym.: Pomarkun ja Siikais-
292: ten kunnissa sijaitsevan .Isojärven uuden vesi- - 72B Lattula: Poliisimiesten vapaa-ajan turvaa-
293: suunnitelman loppuunsaattamisesta ....... . 777 misesta ............................... . 799
294: ~ 708 M. Järvenpää: Hirvenkaatolupien myön- - 729 Lattula: Poliisimiehen yksin suorittamien
295: tä~isperusteiden uudistamisesta ....... : ... . 778 hä~ytystehtävien lopettamisesta ...... , .... . 800
296:
297: - 709 Kanerva: Kunnallisten kulttuurilautakun- .- 730 Lattula: Pidätettyjen jättämisen estämi-
298: tien saattamisesta lakiin perustuviksi ..... . 779 sestä suljettuihin tiloihin ilman valvontaa .. 801
299: ......, 710 Karkinen ym.: Rakennuslain ·ja asunto- - 731 Lattula: Katujen rakentamisesta ja kun-
300: . · tuotantolain muuttamisesta ·vammaisten tarpei- nossapidosta yhteiskunnan varoin ......... . 802
301: den huomioonottamiseksi ............... . 780 - 732 Lattula: Harkintaverotuksen poistamises-
302: - 711 Kortesalmi ym.: Poliisimiehen oikeuksien ta kunnallisverotuksessa .................. . 803
303: antamisesta vartioimisliikkeen harjoittajalle ja - 733 Lattula: Kunnallisveron palauttamisesta
304: vartijoille ............................. . 781 kehitysalueelta muuttaneen osalta ......... . 804
305: - 712 Kortesalmi ym.: Omakotirakentajien tont- - 734 Lattula: Määrärahasta Vihannin Kirkko-
306: tialueiden kaavoituksen tehostamisesta ..... . 782 järven, Saarelanjärven ja Rantasenjärven ve-
307: ~ 713 Kortesalmi ym.: Valtuustossa edustettu- denpinnan nostamiseen ................... . 805
308: na ölevan rekisteröidyn puolueen oikeutta- - 735 Lehtinen ym.: Kahteen kalleusluokkaan
309: misesta kunnanhallituksen jäsenyyteen ..... . 783 siirtymisestä kuntien luokituksessa ....... . 806
310: - 714 Kortesalmi ym.: Jätevesimaksun perimi- - 736 Leppänen ym.: Luumäellä sijaitsevan Ki-
311: sestä pihanurmikkojen ym. kastduvedestä .. 784 vijärven veden säännöstelyn uudelleen arvioi-
312: - 715 Kortesalmi ym.: Selvityksen suorittami-· misesta ................... · ..... ·. · · · · · 807
313: sesta aikanaan riiittymaiksi kuivattujen järvien - 737 Liedes ym.: Korkotuki- ja muiden vesi-
314: uudelleen vesittämisestä ja vesistöjen alenne- huoltotöiden rahoittamiseen tarvittavien laino-
315: tuo vedenpinnan korottamisesta ........... . 785 ' . · jen saannin turvaamisesta .... .- .. , ....... , 808
316: -~ 716 Kortesalmi ym.: Pohjois-Suomen vesi- - 738 Liedes ym;: Siuruan kylän allassuunnit-
317: huoltotöiden turvaamisesta .......• ·....... . 786 telualueena olevien kiinteistöjen ostamisesta
318: - 717 Kortesalmi ym.: Menetettyjen vesialuei- valtiolle ........... ·.................... . 809
319: den korvaamisesta iiläisille kalastajille ..... . 787 - 739 Lillqvist m. fl.: Om överföring av upp-
320: - 718 Kortesalmi ym.: Erityisen petovyöhyk- börden av · mantalsavgiften och hundskatten
321: keen perustamisesta itärajalle ............. . 788 på skattebyråerna . ; .... ~ ................ . 810
322: - 719 Koskenniemi ym.: Kuntien sosiaaliturva- - 739 Lillqvist ym.: Manttaalimaksun ja koira-
323: laitoksen perustamisesta ......... , ....... . 789 veron kannon siirtämisestä verotoimistoille 811
324: 8
325:
326: Siv. Siv.
327: - 74() Linna ym.: Kunnallisen harkintaverotuk· - 757 Raatikainen ym.: Määrärahasta maan
328: sen poistamisesta pienen ja keskisuuren yri- hankkimiseen luonnonsuojelutarkoituk~n . . 832
329: tystoiminnan osalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 812 - 758 Raatikainen ym.: Atomienergialain koko-
330: - 741 Matt~son ym.: Työsuojelupiirin lausunnon naisuudistusta koskevan esityksen antamisesta 833
331: hankkimisesta ennen tuotantolaitost-en ja työ- - 759 Raudasoja ym.: öljyntorjunnassa tarvitta·
332: paikkojen rakennuslupien myöntämistä . . . . . . 813 vien alusten ja laitteiden hankkimisesta ja
333: - 742 Melin m.fl.: Om anslag för anskaffniqg niiden vientimahdollisuuksien selvittämisestä 834
334: av o~jebekämpningsutrustning och för be- .... 760 Renlund m. fl.: Om bibehållen skatteav·
335: k~pning av oljeskador .. .. .. .. .. .. .. .. .. 814 dragsrätt vid kommunalbeskattningen för stu·
336: - 742 Melin ym.: Määrärah115ta öljyntorjunta· derande under värnpliktstjänstgöringen . . . . 835
337: kaluston hankkimiseel,l sekä öljyvahinkojen - 760 Renlund ym.: Opiskelijoiden verovähen·
338: torjuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 815 nysoikeuden säilyttämisestä kunnallisverotuk·
339: - 743 Männistö ym.: Sisävesien suojelusiiännös· sessa asevelvollisuuden suorittamisen aikana 836
340: tön luomisesta öljysaastevaaran torjumiseksi 816 - 761 Renlund m. fl.: Dm anslag för upprens-
341: - 744 Nieminen-Mäkynen ym.: Eläimistön ja ning av uppgrundade havssund i Larsmo skät· ,
342: kasviston elinmahdollisuuksien turvaamisesta gård . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 837
343: Suomen- ja Pohjanlahden saaristossa . . . . . . 817 - 761 Renlund ym.: Määrärahasta Luodon saa-
344: - 745 Niskanen ym.: Säännöksistä lasten ja riston mataloituneiden merensalmien perkaa·
345: nuorten toimitilojen rakentamisesta kerros· miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 838
346: asuintaloihin • . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 818 - 762 'Salminen ym.: Demokratian toteutl$}i·
347: - 746 Niskanen ym.: Lisäyksestä vuoden 1979 sen turvaamisesta yhdyskuntasuunnittelussa c. • 839
348: tulo- ja menoarvioon kuntien harkinnanva· - 763 Salminen ym.: Rakentamattomien ranto-
349: raista rahoitusavustusta varten . . . . . . . . . . . . 819 jen rauhoittamisesta asutuskeskusten lähei-
350: - 747 Niskanen ym.: Siuruan allasalueen asuk· syydessä kansalaisten vapaa-ajan viettoa varten 840
351: kaiden kiinteistöjen lunastamisesta . . . . . . . . 820 - 764 Salminen ym.: Kuntien itse toteuttaman
352: - 748 Norrback m. fl.: Om en tidsenlig ramlag rakentamisen kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . 841
353: om ·religions&ihet . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . 821
354: - 765 Salminen ym.: Kuntien yleisestä kalleus-
355: .... 748 Norrback ym.: Uskonnonvapautta koske·
356: luokituksesta annetun lain muuttamisesta toi-
357: vasta .ajanmukaisesta puitelaista . . . . . . . . . . . . 822
358: sen ja kolmannen kalleusluokan poistamiseksi 843
359: - 749 Norrback m. fl.: Om byggande av stom·
360: - 766 Salminen ym.: Kansalaisten osallistumis-
361: ledning och reningsverk för skyddande av
362: edellytysten parantamisesta luonnonvarojen ja
363: Lappfjärds å .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 823
364: ympäristön hyväksikäytössä . . . . . . . . . . . . . . . 845
365: - 749 Norrback ym.: Runkojohdon ja puhdis·
366: - 767 Saukkonen ym.: Parikkalan maanmittaus-
367: tuslaitoksen rakentamisesta Lapv:äärtin joen
368: suojelemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 824 toimiston vakinaistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 846
369: - 750 Pekonen ym.: Työllisyysvarojen tehok· - 768 Sillantaus ym.: Kunnallisen harkintavero-
370: kaammasta käytöstä kunnallishallinnon alalla 825 tuksen poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 847
371: - 769 Sillantaus ym.: öljyvahinkojen torjumi·
372: - 751 Pohjala ym.: Asuntorakentamisen hel·
373: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 848
374: pottamisesta haja-asutusalueilla . . . . . . . . . . . . 826
375: - 770 A. Stenbäck ym.: Harkintaverotuksen
376: - 752 Poutanen ym.: Metsänk1lsmlkuntien oi-
377: poistamisesta pienten ja keskisuurten yritys·
378: keuttamisesta saamaan osuus metsäyhtiöiden
379: ten osalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . 849
380: verotettavasta tulosta .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 827
381: - 753 Poutiainen ym.: Ns. hukkupuiden nosta· - 771 A. Stenbäck: Om åtgärder för sänkning
382: misoikeuden ~aattamisesta ao. kunnan uuk· av blyhalten i b.ensin . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . 850
383: kaiden oikeudeksi .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. • .. 828 - 771 A. Stenbäck: Bensiinin lyijypitoisuuden
384: - 754 Poutiainen ym.: Maataomistamattomien alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . 851
385: kansalaisten oikeuksien parantamisesta hirven· - 772 P. Stenbäck m.fl.: Om utredning och
386: kaatolupia myönnettäessä . . . . • . . . . . . . . . . . 829 information ~de farorna med at-om·
387: - 755 Raatikainen ym.: Vammaisten liikkumis- kraften .... : . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 852
388: mahdollisuuksien huomioon ottamisesta julki· - 772 P. Stenbäck ym.: Ydinvoimaan liittyviä
389: sia rakennuksia rakennettaessa . . . . . . . . . . . . 830 vaaroja koskevan informaation selvittämis~tä 854
390: - 756 Raatikainen ym.: Määrärahasta ympäris· - 773 Surakka ym.: Uusien elinkeinoasiamies·
391: tönsuojelun tutkimus· ja kehittämistoinlintaan 831 ten virkojen perustamisen helpott~misesta . . 856
392: Sisällyslqettelo 9
393:
394: Siv. Siv.
395: - 774 ·Sutinen ym.: Maanmittaustoimiston pe- - 794 V. Vennamo ym.: Kunnanhallituksen toi-
396: rustamisesta Nurmekseen ...... , . • . . . . . . . 857 minnan saattamisesta valtuuston luottamusta
397: -· 775 Söderman ym.: Turun siirtämisestä ensim- edellyttäväksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 878
398: mäiseen kalleusluokkaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . 858 - 795 V. Vennamo ym.: Kunnanjohtajien valit-
399: - 776 Söderman: Om klarläggande av myndig- semisesta yleisillä vaaleilla määräajaksi . . . . . . 879
400: he~ernas ansvarsförhållanden inom oljebe- - 796 V. Vennamo ym.: Kuntien pakkoliitos-
401: kämpningert och säkerställande av oljebekämp- ten estämisestä .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 880
402: ningsresurserna ......... :. . . . . . . . . . . . . . . . 859 - 797 V. Vennamo ym.: Kunnille .annettavien
403: - 776 Söderman: Viranomaisten vastuusuhteiden tukiavustusten jakoperusteiden tarkistamisesta 881
404: selvittämisestä öljyntorjunnassa sekä öljyntor- - 798 V. Vennamo ym.: Valtionosuuksien ja
405: juntaresurssien turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . 860 -avustuksien maksattamisen ja valtion laino-
406: - 777 Tamminen ym.: MaJlasveden ja siihen las- jen myöntämisen tehostamisesta luottolaitos-
407: kevien vesireittien puhtaana säilyttämisestä 861 ten luottojen kunnalliseen käyttöön sitoutu-
408: - 778 Tennilä ym.: Valtion maiden vuokraami- misen estämiseksi , . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 882
409: sesta kaupungeissa toimiville riiistanhoitoa - 799 V. Vennamo ym.: Kuntien kantokykyluo-
410: harjoittaville järjestöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . 862 kituksen uudistamisesta ............ ; . . . . . 883
411: - 779 Torikka: Rakennusasetuksen muuttami- - 800 V. Vennamo ym.: Kaikkien alueiden
412: sesta rakennuspinta-alan laskemisperusteiden saattamisesta samanlaiseen asemaan kalleus-
413: osalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 863 paikkakuntaluokituksen osalta . . . . . . . . . . . . 884
414: - 780 Tuominen ym.: Vesipiirirajankäyntien kes- - 801 V. Vennamo ym.: Kuntainliittojen byro-
415: keyttämisestä Inarin, Enontekiön ja Utsjoen kratian kasvun ehkäisemisestä . . . . . . . . . . . . 885
416: kuntien vesialueilla ja niiden kalastusoloja kos- - 802 V. Vennamo ym.: Kuntien vesihuoltotöi-
417: kevan esityksen antamisesta . . . . . . . . . . . . . . 864 den rahoituksen turvaamisesta . . . . . . . . . . . . 886
418: - 781 P. Vennamo ym.: Kirkkojen paloturvalli- - 803 V. Vennamo ym.: Kuntien vero-osuuk-
419: suuden edistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 865 sien maksamisesta ajallaan . . . . . . . . . . . . . . . . 887
420: - 782 P. Vennamo ym.: Kuntien kalleusluoki- - 804 V. Vennamo ym.: Moottoriajoneuvoliiken-
421: tuksen poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 866 teestä valtiolle kertyvien verotulojen ylijää-
422: - 783 P. Vennamo ym.: Katurasitusten poista- män palauttamisesta kunnille . . . . . . . . . . . . 888
423: misesta kokonaan kiinteistöiltä ja omakotita- - 805 V, Vennamo ym.: Perusvähennyksen mää-
424: lonomistajilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 867 rän korottamisesta kunnallisverotuksessa . . . . 889
425: - 784 P. Vennamo ym.: Autojen pakokaasujen - 806 V. Vennamo ym.: Harkintaverotuksen
426: puhtautta koskevien määräysten tiukentami- poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 890
427: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 868 - 807 V. Vennamo ym.: Manttaalimaksun pois-
428: - 785 V. Vennamo ym.: Yleisen järjestyksen tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 891
429: tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 869 - 808 V. Vennamo ym.: Ekologisen katastro-
430: - 786 V. Vennamo ym.: Matkustajien turvalli- fin ehkäisemisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 892
431: suuden takaamisesta joukkoliikennevälineissä 870 - 809 V. Vennamo ym.: Ydinvoimalaitosten toi-
432: - 787 V. Vennamo ym.: Kylä- ja korttelipolii- minnan keskeyttämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 893
433: sijärjestelmän toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 871 - 810 V. Vennamo ym.: öljyvahinkojen torjun-
434: - 788 V. Vennamo ym.: Aseenkantoluvan pe- nan tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 894
435: ruuttamisesta alkoholin vaikutuksen alaisena - 811 V. Vennamo ym.: Luonnonsuojelumaksun
436: ampuma~asetta käsitelleiltä . . . . . . . . . . . . . . . . 872 perimisestä ulkomaalaisilta purjehtijoilta saa-
437: - 789. V. Vennamo ym.: Ns. maapakettilakien riston käytöstä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 895
438: kumoamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 873 - 812 V. Vennamo ym.: Vesien saastumisen es-
439: - 790 V. Vennamo ym.: Maakeinottelun tehok- tämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 896
440: kaasti .estävän lainsäädänl)Ön aikaansaamisesta . 874 - 813 V. Vennamo ym.: Teollisuuden aiheutta-
441: - 791 V. Vennamo ym.: Rantaoikeuden omista- mien saasteiden leviämisen ehkäisemisestä . . 897
442: jan oikeuksien turvaamisesta . . . . . . . . . . . . 875 - 814 V. Vennamo ym.: Vesihuoltotöiden tehos-
443: - 792 V. Vennamo ym.: Kunnallisen kansan- tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 898
444: äänestyksen käyttöönottamisesta . . . . . . . . . . 876 - 815 V. Vennamo ym.: Tila- ja perhekohtaisia
445: - 793 V. Vennamo ym.: Kunnan jäsenten aloi- vesihuoltorakenteita varten myönnettävistä hal-
446: teoikeuden tehostamisesta . ,. . . . . . . . . . . . . . . 877 pakorkoisista lainoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 899
447:
448: 2 087900581L
449: 10 Sisällysluettelo
450:
451: Siv. Siv.
452: - 816 V. Vennamo ym.: Vesihuoltoavustuksen - 837 Eenilä ym.: Lisääntyneen vapaa-ajan edel-
453: aikaansaamisesta kaivo- ja painevesikustannus- lyttämän vapaa-ajantoiminnanohjauksen aikaan-
454: ten osalta ............................. . 900 saamisesta .. ' . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 924
455: - 817 V. Vennamo ym.: Piikkiongintaa koske- - 838 Eenilä ym.: Varsinais-Suomen kansanopis-
456: vien säännösten muuttamisesta ........... . 901 ton peruskorjaamisesta ja oppilasasuntolan ra-
457: - 818 Viljanen ym.: Luhtikylän tekojärvihan- kentamisesta .................... , . . . . . . . . 926
458: ketta koskevan päätöksen tekemisestä .... 902 - 839 Eenilä ym.: Työväenkulttuurin tutkimus-
459: - 819 Vähäkangas ym.: Siika- ja Pyhäjoen joki- laitoksen perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 927
460: järjestelytöiden sekä Vihannin järvien vesittä- - 840 Eenilä ym.: Työväenliikkeen muistomer-
461: misen käynnistämisestä ................. . 903 kin aikaansaamisesta Turkuun . . . . . . . . . . . . 928
462: - 820 Vähäkangas ym.: Vihannin - Oulaisten - 841 Eenilä ym.: Uudenkaupungin työväenta-
463: - Merijärven --'- Pyhäjoen runkovesijohdon lon peruskorjaamisesta työllisyysvaroin . . . . . . 929
464: rakentamisesta ......................... . 904 - 842 Ekorre ym.: Korkeakoululain säätämisestä 930
465: - 821 Vänskä ym.: Harkintaverotuksen poista- - 843 Eskelinen ym.: Pohjois-Savon kansanopis-
466: misesta kuorma-autoyrittäjiltä ............. . 905 ton rakennusten uusimisesta . . . . . . . . . . . . . . 932
467: - 822 Äikäs ym.: Maanomistajan oikeuksien tur- - 844 Fred m. fl.: Om integrering av. trädgårds- ·
468: vaamisesta kaavoituksen yhteydessä ....... . 906 utbildningen i Närpes i den allmänna yrkes-
469: - 823 Äikäs ym.: Lainsäädännön aikaansaami- utbildningen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 933
470: sesta seutukaavoituksen kohteeksi joutuneen - 844 Fred ym.: Närpiön puutarhakoulutuksen
471: maan omistajan oikeuksien huomioonottami- saattamisesta yleisen ammattikasvatuksen ·yh-
472: seksi ................................. .. 908 teyteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 34
473: - 824 Aaltonen ym.: Opetussuunnitelmatoimi- - 845 Hakala: Orimattilan kotitalousopiston
474: kuntien asettamisesta uudistamaan opetusmi- karjatalousopetuksen tehostamisesta . . . . . . . . 935
475: nisteriön hallinnonalan ulkopuolista ammatil- - 846 Halonen ym.: Opintolainojen takaisin-
476: lista peruskoulutusta ................... . 910 maksun porrastamisesta ja lykkäämisestä . . . . 936
477: - 825 Aaltonen ym.: Keskiasteen koulutuksesta - 847 Hautala ym.: Peruskoulun kouluunkulje-
478: aiheutuvan kustannusten jaon selvittämisestä 912 tus- ja saattosäännösten uudistamisesta . . . . . . 937
479: - 826 Aaltonen ym.: Opintotukilain muuttami- - 848 Hetemäki-Olander ym.: Asiantuntijatoimi-
480: sesta opintorahan perusosan korottamiseksi .. 913 kunnan asettamisesta paikannimihuoltoa ja
481: - 827 Aaltonen ym.: Liikunnan harrastamisen -suurinittelua selvittämään . . . . . . . . . . . . . . . . 938
482: edellytysten parantamisesta ............... . 914 - 849 Hirvelä ym.: Esityksen antamisesta yhte-
483: - 828 Ajo ym.: Peruskoulun vapaaehtoisen 10. näisen koulutusjärjestelmän luomisesta . . . . . . 939
484: luokan perustamisesta ................... . 915 - 850 Hirvelä ym.: Uskonnonopetuksen korvaa-
485: - 829 Almgren ym.: Peruskoulua koskevien ns. misesta uskontotiedon opetuksella . . . . . . . . 940
486: säästöpäätösten kumoamisesta ............. . 916 - 851 Hirvelä ym.: Selvityksen toimittamisesta
487: - 830 Almgren ym.: Lukion ja peruskoulun leh- keskiasteen koulunuudistuksen edellyttämän
488: toreiden eläkeiän saattamisesta yhdenmukai- opettajien jatko- ja täydennyskoulutuksen jär-
489: seksi ................................. . 917 jestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 941
490: - 831 Almgren ym.: Sisälähetysseuran Kasvatta- - 852 Hirvelä ym.: Valtion opetus- ja oppimis-
491: jaopiston valtionavun vakinaistamisesta .... 918 materiaalikustantamon perustamisesta . . . . . . 943
492: - 832 Alppi ym.: Tampereen yliopiston tilojen - 853 Hirvelä ym.: Jämsänkosken metsäkone-
493: laajentamisesta ......................... . 919 koulun rakennushankkeen kiirehtimisestä . ·. ; . 944
494: - 833 Alppi ym.: Ylioppilaskokelaiden oikeus- - 854 Hirvelä ym.: Kohdeaputaha- ja kirjasto-
495: turvan parantamisesta ................... . 920 korvausjärjestelmän sekä valtion palkintojen
496: - 834 Astala ym.: Peruskoulun ja lukion kielen- ulottamisesta koskemaan mielipidekirjallisuu-
497: opetusryhmien pienentämisestä ........... . 921 den edustajia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 945
498: - 835 Astala: Kirjastolain muuttamisesta yleis- - 855 Hirvelä ym.: Taideteosten hankkimisesta
499: hyödyllisten yksityiskirjastojen valtionavun te- julkisiin rakennuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 946
500: hostamiseksi ........................... . 922 - 856 Holvitie ym.: Eräiden koufutoimen vi-
501: - 836 Eenilä ym.: Perhe-, ihmissuhde- ja las- ranhaltijaryhmien palkkausmenojen saattamises-
502: tenkasvatuksen ottamisesta koulujen, aikuis- ta peruskoulun valtionavun piiriin ...... ·. . . 947
503: kasvatuksen sekä asevelvollisten koulutusohjel- - 857 Itälä ym.: Opiskelijoiden liikuntamah-
504: miin 923 dollisuuksien parantamisesta ........ , . . . . . 948
505: Sisällysluettelo 11
506:
507: Siv. Siv.
508: - 858 Jaakonsaari ym.: Tiedepolitiikkaa koske-, - 880 Kanerva: Opintotuen kehittämislain ai-
509: van valtioneuvoston selonteon antamisesta . . 949 kaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 972
510: - 859 Anna-Liisa Jokinen ym.: Kansalaisjärjes- - 881 Kauppi ym.: Vaasan yliopiston perusta-
511: töjen kulttuuriohjaajien · paikkaamisesta . . . . 950 misesta laajentamalla vaiheittain Vaasan kaup-
512: - 860 Anna-Liisa Jokinen ym.: Esperanton har- pakorkeakoulun toimintaa . . . . . . . . . . . . . . . . 973
513: rastuksen tukemisesta ... ·................. 951 - 882 Kauppi ym.: Korkeimman teknisen ja
514: - 861 Anna-Liisa Jokinen ym.: Väkivaltaa ihan- kaupallisen koulutuksen kehittämisestä Vaasan
515: noivan länsimaisen elokuvatuotannon esittämi- kauppakorkeakoulun yhteydessä . . . . . . . . . . . . 975
516: sen råjoittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 953 - 883 Kauppi ym.: Vaasan kauppakorkeakoulun
517: ~ 862 P. Jokinen ym.: Kauppatieteellisen tiede- tutkimuslaitoksen perustutkimusosaston ~tki
518: kunnan perustamisesta Lappeenrantaan teknil- musassistentin toimien perustamisesta . . . . . . 976
519: lisen korkeakoulun yhteyteen . . . . . . . . . . . . 954 - 884 Kauppi ym.: Määrärahasta Kokkolan sai-
520: - 863 P. Jokinen ym.: Opetusryhmien pienentä- raanhoito-oppilaitoksen opetustilojen paranta-
521: misestä eri oppilaitoksissa ... : ...... ; ..... · 955 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 977
522: - 864 P. Jokihen ym.: Kunnanopettajan virko- - 885 Kauppi ym.: Kotiteollisuusopiston perus-
523: . jen perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 956 tamisesta Jurvaan ..................... , . . 978
524: - 865 P. Jokinen ym.t Opettajien siirtosuojan - 886 Kauppinen ym.: Maatalousalan koulutuk-
525: takaamisesta ................... ·. . . . . . . . . 957 sen lisäämisestä Koivikon tilalla Kiteen Pu-
526: - 866 P. Jokinen: Määrärahasta Valkealaan pe- hoksessa ................................ · 980
527: rustettavaa metsätalouden koulutuskeskusta - 887 Kivitie ym.: Määrärahasta korkeakoulujen
528: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 958 ja yliopistojen kirjastojen virkojen lisäämiseen 981
529: - 867 P. Jokinen: Määrärahasta Joutsenon tai- - 888 Kivitie ym.: Peruskoulun ja lukion· opet·
530: dekesää varten .... -. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 959 tajien työllisyystilanteen parantamisesta . . . . 982
531: - 868 P. Jokinen: Määrärahasta Utin vallien - 889 Kivitie ym.: Peruskoulun, lukion ja ylei-
532: kuntoon paneiDiseksi ja säilyttämiseksi . . . . . . 960 sen kirjaston valtiolle ja kunnille aiheuttamien
533: - 869 P. Jokinen: Määrärahasta Valkealan reitin kustannusten selvittämisestä ja kustannusjaon
534: uittolaitteiden säilyttämiseksi uittotyöammatin säilyttämisestä ennallaan · . . . . . . . . . . . . . . . . . . 983
535: muistomerkkeinä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 961 - 890 Knuuttila ym.: Uimahallin rakentami-
536: - 870 Joutsenlahti. ym.: Luokkien oppilasmää- sesta Tikkakosken taajamaa varten . . . . . . . . 984
537: rien alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 962 - 891 Kortesalmi ym.: Koulujen työrauhan pa-
538: - 871 Joutsenlahti ym.: Kyläk;oulujen lakkautta- rantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 985
539: misen estämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 963 - 892 Kortesalmi ym.: Epäpoliittisten nuoriSo-
540: - 872 Joutsenlahti ym.: Koulukyyditykseen oi- järjestöjen taloudellisen tuen lisäämisestä . . 986
541: keuttavan koulumatkan alentamisesta . . . . . . 964 - 893 Kortesalmi ym.: Taiteilijapalkkajärjes-
542: - 873 Joutsenlahti ym.: Opintolainojen takaisin- telmän aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 987
543: maksun lykkäämisestä ja korkojen anteeksi - 894 Kortesalmi ym.: Oulussa sijaitsevan Rau-
544: ant~isesta perheenlisäyksen vuoksi .... .'. . . 965 halan puurakennuksen säilyttämisestä . . . . . . 988
545: - 874 Joutsenlahti ym.: Veikkausvoittovaroista - 895 Kuoppa ym.: Pirkanmaan ammattikoulun
546: jaettavan urheilun osuuden lisäämisestä . . . . 966 laajennuksen toteuttamisesta .. : . . . . . . . . . . . 989
547: - 875 Juvela: Eräiden virkojen ja toimien pe- - 896 J. Laine ym.: Määrärahasta Tampereen
548: rustamisesta teatterikorkeakouluun . . . . . . . . 967 teknillisen korkeakoulun kolmannen rakennus-
549: - 876 Juvela: Määrärahasta Emil Cedercreutzin vaiheen rakennustöiden aloittamiseksi . . . . . . 990
550: museota varten .......................... · 968 - 897 J. Laine )rm.: Etäisopetuksen valtionavun
551: - 877 Järvilehto ym.: Evankelis-luterilaisen us- saattamisesta lakiin perustuvaksi .... , . . . . . 991
552: konnonopetuksen oikeuden . myöntämisestä - 898 J. Laine ym.: Ammattiteattereiden val-
553: apostolisen tunnustuksen hyväksyyään yhtei- tionapuperusteiden uudistamisesta . . . . . . . . . . 992
554: söön kuuluville opettajille . . . . . . . . . . . . . . . . 969 - 899 J. Laine ym.: Harrastajateatterityötä ·ra-
555: - 878 Kanerva: Tiede- ja tutkimuspolitiikan joittavan ohjaajien puutteen poistamisesta . . 993
556: hallinnon ja valvonnan uudistamisesta . . . . . . 970 - 900 J. Laine: Määrärahasta tanssiteatteri Pola-
557: - 879 Kanerva: Korkeakoululaitoksen alueelli- rin valtionapuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 994
558: sesta kehittämisestä kehitys_alueilla olemassa - 901 J. Laine ym.: Määrärahasta suomalaisen
559: oleviin korkeakouluihin tukeutuen . . . . . . . . 971 elokuvan toimintaedellytysten turvaamiseen . . 995
560: 12 Sisällysluettelo
561:
562: Siv. Siv.
563: - 902 J. Laine ym.: Suomen valokuvataiteen - 921 Mikkola ym.: Peruskoulun ja kunnan
564: museon toiminnan kehittämisestä . . . . . . . . . . 996 muiden oppilaitosten yhteisiä opettajanvirkoja
565: - 903 Lattula: Korkeakoulujen apuhenkilökun- koskevan lainsäädännön aikaansaamisesta .... 1019
566: nan lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 997 - 922 Mikkola ym.: Määrärahasta maakunnalli-
567: - 904 Lattula: Vapaussodan alkamispäivän vaa- sen oppimateriaalin laatimiseen . . . . . . . . . . . . 1021
568: limisesta kansallisena juhlapäivänä . . . . . . . . 998 - 923 Mikkola ym.: Kuulovammaisten koulun
569: - 905 Leppänen ym.: Esityksen antamisesta laik- perustamisesta Kanta-Hämeeseen . . . . . . . . . . 1022
570: si yliopistoissa ja korkeakouluissa suoritetta·
571: - 924 Mikkola ym.: Musiikin opiskelun tuke-
572: vista tutkinnoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 999
573: misesta valtion tulo- ja menoarvioon otetta-
574: - 906 Leppänen ym.: Kauppatieteellisen tiede-
575: vien määrärahojen turvin . . . . . . . . . . . . . . . . 1023
576: kunnan perustamisesta Lappeenrannan teknil-
577: liseen korkeakouluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1000 - 925 Mikkola ym.: Ns. valtakunnallisten opin-
578: - 907 Leppänen ym.: Venäjän kielen opetuksen tolinjojen kustannusten sisällyttämisestä val-
579: laajentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1001 tion tulo- ja menoarvioon . . . . . . . . . . . . . . . . 1024
580: - 908 Leppänen ym.: Lykkäyksen myöntämises- - 926 Mikkola ym.: Määrärahasta Hämeenlin-
581: tä opintolainojen lyhennysten ja koron mak- nan sairaanhoito-oppilaitoksen rakentamisen
582: susta työttömyyden takia . . . . . . . . . . . . . . . . 1002 suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1025
583: - 909 Leppänen ym.: Päiväluokkien ja opinto- - 927 Mikkola ym.: Määrärahasta Lammilla si-
584: ryhmien perustamisesta ilta-, yö- ja vuorotyötä jaitsevan metsäalan koulutuslaitoksen tarvit-
585: tekeviä varten työväen- ja kansalaisopistoihin 1003 semien tilojen rakentam.iseen . . . . . . . . . . . . . . 1Q26
586: - 910 Leppänen ym.: Ammattikoulun sivutoimi- - 928 Mikkola ym.: Määrärahasta Fredrika Wet-
587: pisteen aikaansaamisesta Elimäelle .......... 1004 terhoffin kotiteollisuusopettajaopiston toimin-
588: - 911 Lillqvist m. fl.: Om utredande av behovet taedellytysten turvaamiseksi .............. 1028
589: av yrkes- och specialutbildning samt försöks-
590: - 929 Muroma ym.: Lähetystyöntekijöiden las-
591: verksamhet inom lantbruket . . . . . . . . . . . . . . 1005
592: ten koulukustannusten suorittamisesta valtion
593: - 911 Lillqvist ym.: Maatalouden ammatti- ja
594: varoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1029
595: erikoiskoulutuksen sekä tutkimustoiminnan
596: tarpeen selvittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1006 - 930 Männistö ym.: Elintarvike- ja ravitsemus-
597: - 912 Luja-Penttilä ym.: Kuntokallio-Opistan tieteiden opintosuunnan perustamisesta Kuo-
598: muuttamisesta valtion laitokseksi . . . . . . . . . . 1007 pion korkeakouluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1030
599: - 913 Luja-Penttilä ym.: Ammatillisissa oppilai- - 931 Männistö ym.: Kunnan peruskoulun, lu-
600: toksissa opiskelevien tapaturmavakuutussuojan kion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja
601: parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1009 -avustuksista sekä lainoista annetun lain sovel-
602: - 914 Luttinen ym.: Lahden hotelli- ja ravinto- tamisen yhtenäistämisestä yleisten kirjastojen
603: lakoulun siirtämisestä valtion omistukseen . . 1010 osalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1031
604: - 915 Luttinen ym.: Lahden taideteollisen oppi- - 932 Männistö ym.: Valtakunnallisen urheilun-
605: laitoksen ja Lahden kultaseppäkoulun hallin- tutkimuslaitoksen perustamisesta Kuopioon . . 1033
606: non yhdistämisestä ...................... 1011 - 933 Nieminen-Mäkynen ym.: Opintolainojen
607: - 916 Maijala ym.: Virtain seudun kauppaoppi- korkotuen säilyttämisestä työttömyyskauden
608: laitoksen kurssiosaston perustamisesta . . . . . . 1012 ajan .................................... 1034
609: - 917 Malm m. fl.: Om statsbidrag för de ut-
610: - 934 Nieminen-Mäkynen ym.: Opintolainojen
611: gifter vilka föranletts av skoldirektörs- och
612: takaisinmaksuajan pidentämisestä . . . . . . . . . . 1035
613: skolsekreterartjansterna i kommunerna .... 1014
614: - 917 Malm ym.: Valtionavusta kuntien koulu- - 935 Nikkilä ym.: Kotiteollisuusmuseon perus-
615: toimen johtajan ja sihteerin viroista aiheutu- tamisesta Hämeenlinnaan ................ 1036
616: viin menoihin .......................... 1015 - 936 Niskanen: Oulun pääkirjaston rahoitus-
617: - 918 Mattila: Kötheollisuusopiston perustami- päätöksen tekemisestä .................... 1037
618: sesta Kalajoen kotiteollisuuskoulun yhteyteen 1016 - 937 Niskanen: Pudasjärven kirjastotalon ra-
619: - 919 Mattsson ym.: Harjoittelupaikkoja koske- kennustöiden aloittamisesta ................ 1038
620: van lain aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 1017 - 938 Pekkarinen ym.: Kunnan peruskoulun,
621: - 920 Mattsson ym.: Erityisen vaikeassa talou- lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja
622: dellisessa asemassa olevien opiskelijoiden ja -avustuksista sekä lainoista annettuun lakiin
623: valmistuneiden opintolainojen takaisinmaksa- sisältyvien epäoikeudenmukaisuuksien korjaa-
624: misesta valtion varoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1018 misesta 1039
625: Sisällysluettelo 13
626:
627: Siv. Siv.
628: - 939 Pekkarinen: Alemman opintolinjan perus- - 958 Savola ym.: Eläinlääketieteellisen korkea-
629: tamisesta Saarijärven metsäkoulun yhteyteen 1040 koulun siirtämisestä Kuopioon ............ 1061
630: - 940 Pesola ym.: Sisälähetysseuran Kasvattaja- - 959 Starast ym.: Opintotuen kehittämisjärjes-
631: opiston valtionavun saattamisesta lakisääteisek- telmän saattamisesta lakiin perustuvaksi .... 1062
632: si ...................................... 1041 - 960 Starast ym.: Keskiasteen opiskelijoiden
633: - 941 Piipari ym.: Kotkan sairaanhoito-oppilai- opintotuen kehittämisestä ................ 1063
634: toksen uudisrakennuksen aikaansaamisesta .. 1042 - 961 Starast ym.: Opiskelijaruokailun tuen ke-
635: - 942 Poutanen ym.: Maaneliökilometrisanon- hittämisestä ............................. 1064
636: nan muuttamisesta neliökilometriksi peruskou- - 962 A. Stenbäck ym.: Peruskoulua koskevien
637: luasetuksen 181 a §:ssä .................. 1043 säännösten tarkistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 1065
638: - 943 Poutanen ym.: Suunnistuskarttojen val- - 963 A. Ste$äck ym.: Peruskoulun perusope-
639: mi&rukseen käytettävien mäiirärahojen lisäämi- tusryhmien koon pienentämisestä . . . . . . . . 1066
640: sestä .................................. 1044
641: - 964 P. Stenbäck m. fl.: Om utredande av den
642: - 944 M. Puhakka ym.: Kaivosteknikoiden ja
643: framtida undervisningen av hörselskadade fin-
644: kaivosmiesten koulutuksen järjestämisestä
645: landssvenska barn ...................... 1067
646: Outokummussa .......................... 1045
647: - 945 M. Puhakka ym.: Liikunta-, kunto- ja - 964 P. Stenbäck ym.: Suomenruotsalaisten.
648: kurssikeskuksen rakentamisesta Joensuuhun 1046 kuulovammaisten lasten tulevan opetuksen sel-
649: - 946 P. Puhakka ym.: SEV-kaupan tutkimus- vittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1068
650: keskuksen perustamisesta Lappeenrannan tek- - 965 P. Stenbäck m. fl.: Om utredning angå-
651: nilliseen korkeakouluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1047 ende tryggande av bokhandelsservicen . . . . . . 1069
652: - 947 Pystynen ym.: Tampereen yliopiston ope- - 965 P. Stenbäck ym.: Kirjakauppapalvelujen
653: tusja-ostojen ja täydennyskoulutuskeskuksen turvaamisen selvittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . 1070
654: saattamisesta korkeakoulujen kehittämisestä - 966 P. Stenbäck m. fi.: Om hevarande av
655: annetun lain piiriin ...................... 1048 Gamla Borgå .. . .. .. . . .. .. .. .. . . .. .. .. . 1071
656: - 948 Renlund m. fl.: Om ändrade hestämmel- - 966 P. Stenbäck ym.: Vanhan Porvoon säilyt-
657: ser angående lärartjänster och klassernas stor- tämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1072
658: lek i grundskolan och gymnasierna ........ 1049 - 967 Sutinen ym.: Metsäalan koulutuksen aloit-
659: - 948 Renlund ym.: Opettajanvirkoja sekä pe- tamisesta Joensuun korkeakoulussa ........ 1073
660: ruskoul\.m ja lukion luokkien koon suuruutta - 968 Söderman ym.: Varsinais-Suomen kan-
661: koskevien määräysten muuttamisesta ...... 1050 sanopiston rakennusten saattamisesta opetus-
662: - 949 Ronkainen ym.: Uskonnon opetuksen ja paloturvallisuusvaatimuksia vastaavaan
663: lisäämisestä kaikilla koulutuksen tasoilla .... 1051 kuntoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1075
664: - 950 Ronkainen ym.: Kirjasto-olojen paranta- - 969 Söderström ym.: Opiskelijoiden asumis-
665: misesta harvaan asutuilla seuduilla erityisesti kustannusten nousun estämisestä . . . . . . . . . . 1076
666: Mikkelin läänissä . .. .. . . .. .. .. .. .. .. .. .. . 1052 - 970 Söderström ym.: Peruskouluasetuksen
667: - 951 Ronkainen ym.: Kansanopistojen raken- muuttamisesta oppilasmäärien supistamiseksi
668: nusavustusten jakamisesta tarveharkinnan poh· ja oppimäärien tarkistamiseksi . . . . . . . . . . . . 1077
669: jalta ........................... ! . . . . . . . 1053 - 971 Söderström m. fl.: Om regionteaterstatus
670: - 952 Rytkönen: Yleisten kirjastojen valtion- för Wasa Teater ........................ 1078
671: osuuksia ja -avustuksia koskevien säännösten - 971 Söderström ym.: Wasa Teater -nimisen
672: soveltamisen yhdenmukaistamisesta . . . . . . . . 1054 teatterin saattamisesta alueteatteriksi . . . . . . . . 1079
673: - 953 Salminen ym.: Kirjastopalveluiden saatta- - 972. Taxell m. fl.: Om regionteaterstatus för
674: misesta vammaisten ulottuville . . . . . . . . . . . . 1056 Aho Svenska teater . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1080
675: - 954 Salolainen ym.: Teknistieteellisen tutki- - 972 Taxell ym.: Aho Svenska teater -nimi-
676: muksen toimintaedellytysten turvaamisesta . . 1057 sen teatterin saattamisesta alueteatteriksi . . 1081
677: - 955 Saukko ym.: Teknillisen opiston perus- - 973 Tenhiälä ym.: Helsingin yliopiston maa-
678: tamisesta Kajaaniin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1058 talouskirjaston muuttamisesta maatalousalan
679: - 956 Saukko ym.: Metsäalan oppilaitoksen pe- tieteen keskuskirjastoksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1082
680: rustamisesta Sotkamon Vuokattiin ........ 1059 - 974 Tennilä ym.: Kemin teknillisen opiston
681: - 957 Saukkonen ym.: Maatalousopiston perus- toiminnan aloittamisesta .................. 1083
682: tamisesta Parikkalan Särkisalmella sijaitsevan - 975 Tennilä ym.: Taiteilijanvirkojen perusta-
683: maatalousoppilaitoksen yhteyteen .......... 1060 mista koskevan lainsäädännön aikaansaamisesta 1084
684: 14 Sisällysluettelo
685:
686: Siv. Siv.
687: - 976 Tennilä ym.: Nuorison asemaa koskevan - 998 V. Vennamo ym.: Teknillisen koulun
688: selvityksen laatimisesta erityisen nuorisolain- perustamisesta lisalmelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1119
689: säädännön aikaansaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 1085 - 999 V. Vennamo ym.: Lihateknikkojen kou-
690: - 977 Tikka: Haminan vallien entistämisestä .. 1094 lutuksen aloittamisesta Kuopion teknillisessä
691: - 978 Toiviainen ym.: Korkeakoulujen hallin- oppilaitoksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1120
692: non puhelain aikaansaamisesta ............ 1095 - 1000 V. Vennamo ym.: Peltosalmen maata-
693: - 979 Toiviainen ym.: Korkeakoulu- ja tiede- lousoppilaitoksen ja karjatalousopiston yhdis-
694: laitoksen kehitysedellytysten turvaamisesta . . 1098 tämisestä ................. ~. . . . . . . . . . . . . 1121
695: - 980 Toiviainen ym.: Neuvostoliitossa suoritet- - 1001 V. Vennamo ym.: Emäntäkoulun perus-
696: tujen korkeakoulututkintojen ja oppiarvojen tamisesta maamieskoulun yhteyteen Suonen-
697: tunnustamisesta Suomessa ................ 1100 joelle ......................... , .. , . . . . . 1122
698: - 981 Toiviainen ym.: Venäjän kielen aseman - 1002 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä woden
699: parantamisesta peruskoulun kieltenopetuksessa 1101 1979 tulo- ja menoarvioon nuorten kokoon-
700: - 982 Toiviainenwm.: Iltakoulujen liittämisestä tumistiloja varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1123
701: kunnalliseen peruskoulujärjestelmään . . . . . . 1102
702: - 1003 V. Vennamo ym.: Kansainvälisen nuori-
703: - 983 Toiviainen ym.: Määrärahasta Suomen
704: son leirikeskuksen rakentamisen aloittamisesta
705: Rauhanpuolustajat r.y:n työn tukemiseen .. 1103
706: Rautavaaraan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1124
707: - 984 Tuominen ym.: Kotkan merenkulkuoppi-
708: - 1004 V. Vennamo ym.; Alueteatterilain ai;
709: laitoksen huomioonottamisesta merenkulun
710: kaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1125
711: korkeakoulutusta järjestettäessä . . . . . . . . . . . . 1105
712: - 985 Tuominen ym.: Kyminlinnan linnoitus- - 1005 V. Vennamo ym.: Kansanmusiikin tu-
713: al~en käyttämisestä maakuntamuseon sijainti-
714: kemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1126
715: paikkakuntana .......................... 1106 - 1006 Viljanen: Määrärahasta Vesivehmaan len-
716: - 986 Tuovinen ym.: Siikasalmen maatalous- tokentän saamiseksi· valtakunnallisen ilmailu·
717: oppilaitoksen käytössä olevan pelto- ja metsä- museon sivupisteeksi ............... : : . . . . 1127
718: maan lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1107 - 1007 Zilliacus m. fl.: Om möjliggörande av
719: - 987 Työläjärvi ym.: Vanhojen puukaupunkien lägerskolverksamhet och annat skolarbete
720: suojelusta sekä niiden kunnostustarpeessa ole- utanför skolan .......................... 1128
721: van asuntokannan saattamisesta valtion asunto- - 1007 Zilliacus ym.: Leirikoulutoiminnan ja
722: lainoituksen piiriin ·. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1108 muun koulun kiinteistön ulkopuolella tapah-
723: - 988 Ursin ym.: Opintotukijärjestelmän kehit- tuvan koulutyön mahdollistamisesta . . . . . . . . 1129
724: tämisestä ............................... 1109 - 1008 Zilliacus m. fl.: Om ett effektivt och
725: - 989 Valo: Opistotasoisen teknisen ja kaupal- rättvist system för konstnärslöner . . . . . . . . . . 1130
726: lisen koulutuksen kehittämisestä Keski-Uudel- - 1008 Zilliacus ym.: Taiteilijapalkkajärjestel-
727: lamaalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1110 män toteuttamisesta ...................... 1131
728: - 990 P. Vennamo ym.: Steiner-koulujen toi- - 1009 Aaltonen ym.: Puuntuottamisen koko-
729: mintaedellytysten parantamisesta ........... 1111 naisohjelman aikaansaamisesta ............ 1132
730: - 991 P. Vennamo ym.: Maatalousoppilaitoks~n
731: - 1010 Alppi ym.: Määrärahasta valtion vilja-
732: perustamisesta Salon seudulle . . . . . . . . . . . . . . 1112
733: varaston rakentamiseksi Tampereen lähistölle 1133
734: - 992 V. Vennamo ym.: Eäinlääketieteellisen
735: - 1011 Eskelinen ym.: Keskuskalanviljelylaitok-
736: korkeakoulun sijoittamisesta Kuopioon ...... 1113
737: sen perustamisesta Nilsiän Pieksänkoskelle 1134
738: - 993 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden
739: ~ 1012 Hautala ym.: Viljan varmuusvarastojen
740: 1979 tulo- ja menoarvioon pienkoulujen säilyt-
741: tämistä koskevaan tutkimustoimintaan ...... 1114 rakentamisesta ........................... 1135
742: - 994 V. Vennamo ym.: Poliittisen kiihotuksen - 1013 Helminen ym.: Keskuskalanviljelylaitok-
743: lopettamisesta kouluissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1115 seri perustamisesta Jaalaan . . . . . . . . . . . . . . . . 1136
744: - 995 V. Vennamo ym.: Opiskelijoiden lainan- - 1014 Hirvelä ym.: Valtion viljavaraston ra-
745: saannin turvaamisesta .................... 1116 kentamisesta Jämsään ................... .' 1137
746: - 996 V. Vennamo ym.: Harvaanasuttujen kun- - 1015 Impiö ym.: Määrärahasta maatilatalou-
747: tien kirjastolaitosten valtionavun pienenemisen den uusien kuivatushankkeiden rahoittamisek-
748: estämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1117 si kehitysalueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1138
749: - 997 V. Vennamo ym.: Pielaveden sivuammat- - 1016 Impiö ym.: Tavoitehinnan asettamisesta
750: tikoulun laajentamisesta .................. 1118 poronlihalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1139
751: Sisällysluettelo 15
752:
753: Siv. Siv.
754: - 1017 lmpiö ym.: Porobiologian ja porotalou- - 1038 Kortesalmi ym.: Maatalouspoliittisen oh-
755: den tutkimuslaitoksen perustamisesta poron- jelman ja lainsäädännön aikaansaamisesta Poh-
756: hoitoalueelle Lappiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1140 jois-Suomea varten ...................... 1162
757: '- 1018 lmpiö ym.: Määrärahasta Pelloon ja Uts- - 1039 Kortesalmi ym.: Lihakarjan kasvatuksen
758: joelle rakennettavien kalanviljelylaitosten tut- sallimisesta pellonvaraustiloilla ........... , 1163
759: kimus- ja suunnittelutyöhön ........... , .. 1141 - 1040 Kortesalmi ym.: Ns. pakettipeltojen
760: - 1019 Jokela ym.: Lapin maatalouden pääoma- käyttämisestä korvauksetta satovahinkoalueilla 1164
761: huollon turvaamisesta navettojen rakenta- - 1041 Kortesalmi ym.: Hallavahinkojen korvaa-
762: miseksi ja peruskorjaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 1142 misesta rahasuorituksina . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1165
763: - 1020 Jokela ym.: Porotilalain mukaisten - 1042 Kortesalmi ym.: Maidon tuottaja- ja ku-
764: etuuksien saattamisesta koskemaan myös mui- luttajahinnan välisen kohtuuttoman eron pois~
765: ta henkilöitä kuin poromiehiä ............ 1143 tamisesta . . . . . . . • . . . . . . . . . . . •·. . . . . . . . . . . 1166
766: - 1021 Anna-Liisa Jokinen ym.: Vesakkojen hä- - 1043 Kortesalmi ym.: Maatalouskoneiden hin-
767: vittämisestä ilman vesakkomyrkkyjä ........ 1144 tojen alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1167
768: - 1022 P. Jokinen ym.: Maatalouskeskuksen - 1044 Kortesalmi ym.: Maa- ja metsäkeinotte-
769: perustamisesta Kouvolaan ................ 1146 lun ehkäisemisestä ...................... 1168
770: - 1023 P. Jokinen: Etelä-Suomen kalanviljely- -- 1045 Kortesalmi ym.: Alhaisten kantohintojen
771: laitoksen perustamisesta Luumäelle ........ 1147 korvaamisesta valtion varoista . . . . . . . . . . . . 1169
772: - 1024 Joutsenlahti ym.: Hehtaarikohtaisesta - 1046 Kortesalmi ym.: Marjojen raakoina poi-
773: poisto-oikeudesta keskisuurten ja pienten vil- minnan ehkäisemisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1170
774: jelmien osalta ........................... 1148 - 1047 Kortesalmi ym.: Metsästyshaittojen vä-
775: - 1025 Joutsenlahti ym.: Rehuviljavaraston ra- hentämisestä poronhoitoalueena . . . . . . . . . . . . 1172
776: kentamisesta Pohjois-Satakuntaan .......... 1149 - 1048 Kortesalmi ym.: Eräille poropaliskunnil-
777: le myönnettävistä sudenkaatoluvista . . . . . . 1173
778: - 1026 Joutsenlahti ym.: Riihenlahden perkaa-
779: - 1049 Kortesalmi ym.: Tukipalkkioiden mak-
780: misesta Lavian Karhijärvellä . . . . . . . . . . . . . . 1150
781: samisesta kalanpyytäjille . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1174
782: - 1027 Joutsenlahti ym.: Määrärahasta Karvian-
783: - 1050 Koskenniemi ym.: Kuusamon ja Sallan
784: joen alajuoksun perkaamiseksi Lankoskesta
785: maanhankintalakien mukaisten tilojen kalas-
786: mereen asti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1151
787: tus- . ja vesilläliikkumisoikeudesta . . . . . . . . . . 1175
788: - 1028 Juvela: Rehuviljavaraston rakentamisesta
789: - 1051 Koskenniemi ym.: Keskuskalanviljelylai-
790: Parkanoen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1152
791: toksen perustamisesta Pohjois-Lappiin ...... 1176
792: - 1029 M. Järvenpää ym.: Maataloustulolain - 1052 Kuoppa ym.: Kokonaisvaltaisen kalata-
793: muuttamisesta maatalouden kannattavuuden louden kehittämisohjelman laatimisesta . . . . 1177
794: parantamiseksi, pienviljelijäin toimeentulon - 1053 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahasta val-
795: turvaamiseksi ja kuluttajahintojen pitämiseksi tion viljavaraston rakentamiseksi Pirkanmaalle 1178
796: kohtuullisina . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1153 - 1054 E. Laine ym.: Maatilatalouden kehittä-
797: - 1030 M. Järvenpää ym.: Viljelijöiden osuus- misrahaston varoista myönnettävien rakenta-
798: kunta- ja osakeyhtiömuotoisten tuotantoyksi- mislainojen saannin turvaamisesta . . . . . . . . . . 1179
799: köiden muodostamisen tukemisesta . . . . . . . . 1154 - 1055 E. Laine ym.: Ammattikalastajien toi-
800: - 103l.M. Järvenpää: Valtion viljavaraston ra- meentulon turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1180
801: kentamisesta Tahkoluodon satamaan . . . . . . 1155 - 1056 Lattula: Myönteisen työpaikkakehityk-
802: - 1032 M. Järvenpää: Rehuviljavaraston raken- sen turv!lamisesta maa- ja metsätaloudessa ke-
803: tamisesta Pohjois-Satakuntaan . . . . . . . . . . . . . . 1156 hitysalueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1181
804: - 1033 M. Järvenpää: Kalastuslaiturin jatkami- - 1057 Lattula: Pohjois-Suomen tilallisten vel-
805: sesta Reposaaressa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1157 kojen vakauttamisesta ..... : . . . . . . . . . . . . . . 1182
806: - 1034 Kangas ym.: Maankäyttölain mukaisten - 1058 Lattula: Kalatalouden kehittämisestä . . 1183
807: .lisämaatoimitusten loppuunsaattamisesta .... 1158 - 1059 Leppänen ym.: Tutkimuksen suorittami-
808: - 1035 Kangas ym.: Turkisten jalostusasteen sesta erikoisviljelyn ja kalatalouden kehittä-
809: nostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . 1159 mismahdollisuuksista Lappeenrannan ympäris-
810: ~ 1036 Kangas: Määrärahasta Härkmeren kui- tökunnissa .......................•...... 1184
811: vatushankkeen toteuttamiseksi .. ·.......... 1160 ..,..- 1060 Leppänen ym.: Marjojen ja vihannesten
812: - 1037. Kemppainen: Kainuun kalatalouden ke- viljelyn koetilan ja tuoremehujen tutkimusase-
813: hittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1161 man perustamisesta Luumäelle . . . . . . . . . . . . 1185
814: 16 Sisällysluettelo
815:
816: Siv. Siv.
817: - 1061 Leppänen ym.: Voimalayhtiöiden kalas- - 1080 Nieminen ym.: Valtion siementarkastus-
818: tajille aiheuttamien menetysten korvaamisesta 1186 laitoksen sijoittamisesta Kokemäelle . . . . . . . . 1207
819: - 1062 Liedes ym.: Pinta-alalisän maksamisesta - 1081 Nieminen: Valtion viljavaraston raken-
820: myös vähätuloisinimille . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1187 tamisesta Pohjois-Satakuntaan . . . . . . . . . . . . . • 1209
821: "'- 1063 Liedes ym.: Maataloustuotteita jalosta- - 1082 Perho ym.: Valtion siementarkastuslai-
822: vien ja välittävien liikkeiden välityspalkkioi- toksen siirtämisestä Loimaan seudulle ...... 1210
823: den pienentämisestä ...................... 1188 - 1083 Perho ym.: Valtion viljavaraston varasto-
824: - 1064 Liedes ym.: Karjaa hoitavien maanvil- pisteen rakentamisesta Laitilaan ............ 1211
825: jelijöiden vapaa-ajan lisäämisestä . . . . . . . . . . 1189 - 1084 Pesälä: Valtion siementarkasruslaitokseh
826: - 1065 Liedes ym.: Kalastajien ammattikoulu- sijoittamisesta Elimäelle ... , ............. , 1212
827: tuksen järjestämisestä Oulun seudulla ...... 1190 - 1085 Pesälä: Keskuskalanv'iljelylaitoksen pe•
828: - 1066 Liedes ym.: Kalanjalostuslaitoksen pe- rustamisesta Jaalan Myllylle . . . . . . . . . . . . . . 1213
829: rustamisesta Perämeren pohjoisrannikolle .... 1191 - 1086 Pihlajamäki ym.:· Rehuviljan tasausvaras-
830: - 1067 Lillqvist m. fl.: Om avlönande av en ton rakentamisesta Etelä-Pohjanmaalle . . . . . . 1214
831: jurist för rådgivning i fiskerifrågor . . . . . . . . 1192 - 1087 Pohjala ym.: Tulo- ja menoarvion ala~
832: - 1067 LiUqvist ym.: Lakimiehen paikkaamisesta momentin 30.31.43.2, Muu hintapoliittinen ·
833: kalastuskysymyksissä annettavaa neuvontaa tuki, siirtämisestä sosiaali- ja terveysministe~
834: varten ................................. 1193 riön pääluokkaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1215
835: - 1068 . Linna ym.: Energiametsätutkimusase- - 1088 Pohjala ym.: Itseuudistuvan naudanlihan-
836: man rakennustöiden aloittamisesta Kannukses- tuotannon edistämisestä ... , .............. 1216
837: sa ..................................... 1194 - 1089 Pohjala ym.: Rehu- ja siemenviljavaras-
838: _:. 1069 Luttinen ym.: Sisävesikalastuksen kou- ton aikaansaamisesta Pohjois-Satakuntaan . . 1217
839: lutuspisteen perustamisesta Padasjoelle .. ; . 1195 - 1090 Pohjala ym.: Vanhojen asuin- ja talous-
840: - 1070 Malm m. fl.: Om regional differentiering rakennusten säilyttämisen edistämisestä maa·
841: av prisstödet för foderströmming åt fiskare 1196 tiloilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1218
842: - 1070 Malm ym.: Kalastajille suoritettavasta - 1091 Pohto ym.: Hirvien maanviljelijöille ja
843: rehnsilakan alueellisesta hintatuesta . . . . . . 1197 metsänomistajille aihuettamien tuhojen kor-
844: - 1071 Manninen ym.: Viljelijän oikeuttamises- vaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1219
845: ta saamaan maatilan käyttöönotto- ja perus- - 1092 Pokka: Porotutkimuslaitoksen perustami-
846: kunnostuspalkkio maatilatalouden kehittämis- sesta poronhoitoalueelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1220
847: rahastosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1198 - 1093 Pokka ym.: Lapin eräiden vesistöjen
848: - 1072 Mattila ym.: Ylivieskan maatalouspiirin kalatalouden hoidon turvaamisesta . . . . . . . . . . 1221
849: vakinaistamisesta ........................ 1199 - 1094 Poutaneo ym.: Maatilatalouden kehittä-
850: - 1073 Mattila ym.: Metsäntutkimuslaitoksen misrahaston pääomatarpeen turvaamisesta . . 1222
851: puuraaka-aineen hinnanmuodostusta koskevan - 1095 Poutanen ym.: Maatilalain mukaisten
852: tutkimustoiminnan aikaansaamisesta . . . . . . . . 1200 lainoitusehtojen tarkistamisesta . . . . . . . . . . . . 1223
853: - 1074 Miettinen ym.: Maatalouden tuotantora- - 1096 Poutanen ym.: Raivausavustuksen myön-
854: kennusten peruskorjauksen ja uudelleen raken- tämisestä eräille kehitysalueiden ensimmäisella
855: tamisen turvaamisesta Mikkelin maatalouspii- vyöhykkeellä sijaitseville tiloille . . . . . . . . . . 1224
856: rin alueella ............... : . . . . . . . . . . . . . 1201 - 1097 Poutaneo ym.: Maankuivatustoiminnan
857: - 1075 Miettinen ym.: Mikkelin läänin maata- kokonaisohjelman laatimisesta . . . . . . . . . . . . . . 1225
858: louskeskuksen koko alueen siirtämisestä mai- - 1098 Poutanen · ym.: Kalatalouden koulutus·
859: don tuotannon neljänteen tukivyöhykkeeseen 1202 keskuksen rakentamisesta Itä-Suomen keskus·
860: - 1076 Miettinen yl)l.: Maatalouden tutkimus- kalanviljelylaitoksen yhteyteen . . . . . . . . . . . . 1226
861: keskuksen Etelä-Savon koeaseman toiminnan - 1099 Poutiainen ym.: Joensuun maatalouspii-
862: tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1203 rin kautta jaettavien maatalouden kehittämis-
863: - 1077 Mörttinen ym.: Parlamentaarisen elimen rahaston värojen kaksinkertaistamisesta . . . . 1228
864: asettamisesta suurmittelemaan maatalouden - 1100· Poutiainen ym.: Pinta-alalisien maksami-
865: tuotantopolitiikkaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . 1204 sesta viljelysmaitaan vuokraaville pienviljeli-
866: - 1078 Mörttinen: Valtion viljavaraston raken~· jöille ............................. ·.... ·. 1229
867: tamisesta Kärkölään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1205 - 1101 Poutiainen ym.: Valtion ym. omistamien
868: - 1079 Mörttinen: Valtion viljavaraston raken- metsä- ja viljelysmaiden ohjaamisesta lisämaik-
869: tamisesta Somerolie . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1206 si pienviljelijöille .................. :. . . . . 1230
870: Sislillysluettelo ·
871:
872: Siv. Siv.
873: 1102 Poutiainen ym.: Margariinin valmistuK- - 1122 P. Vennamo ym.: Ns. dual purpose -sii-
874: sen ja kulutuksen rajoittamisesta .......... 1231 tosoriiden hankkimisesta valtion hevosjalos-
875: 1103 P. Puhakka ym.: Pienviljelijäväestön va- tuslaitokselle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1251
876: pauttamisesta markkinoiruismaksusta . . . . . . . . 1232 - 1123 V. Vennamo ym.: Maatalouspolitiikan
877: suunnan muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1252
878: - 1104 P. Puhakka ym.: Sisävesien pää- ja si-
879: vuammattikalastajien toimeentuloturvan paran- - 1124 V. Vennamo ym.: Perhe- ja pienviljel-
880: tamisesta ............................... 1233 mien alueellisen hintapoliittisen tuen korotta-
881: misesta ................................. 1253
882: -:-- 1105 Raudaskoski ym.: Maatilatalouden ke-
883: - 1125 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden
884: hittämisrahaston määrärahojen lisäämisestä 1234
885: 1979 tulo- ja menoarvioon siirtona maatila-
886: - 1106 Raudaskoski ym.: Kotimaisten lannoite- talouden kehittämisrahastoon . . . . . . . . . . . . . . 1254
887: aineiden hyväksikäytöstä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1235 - 1126 V. Vennamo ym.: Osa-aikaviljelyn edis-
888: - 1107 Ruotsalainen ym.: Itä-Suomen kalanvil- tämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1255
889: jelylaitoksen rakentamisesta Enonkoskelie . . 1236 - · i127 V. Vennamo ym.: Maidon ja vehnän
890: - 1108 Saukko: Alueellisen kehityksen edistä- markkinoimismaksun poistamisesta . . . . . . . . 1256
891: misestä annetun lain mukaisen salaojittamis- - 1128 V. Vennamo ym.: Sianlihan markkinoi-
892: tuen myöntämisestä· uudisraivauksen yhteydes- mismaksun poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1257
893: sä ..................................... 1237 - 1129 V. Vennamo ym.: Maidon kuljetusavus-
894: - 1109 Surakka ym.: Kotimaisten teräslevyjen tusten korottamisesta kehitysalueiden edun oi-
895: ja -rakenteiden käyttämisestä viljavarastoja keudenmukaiseksi huomioonottamiseksi . . . . 1258
896: uudistettaessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1238 - 1130 V. Vennamo ym.: Iisalmen, Lapinlahden
897: ja Maaningan siirtämisestä maidontuotannon
898: - 1110 Tenhiälä ym.: Piirirakennusmestarin vir-
899: A 3 -avustusalueeseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1259
900: kanimikkeen käytäntöön ottamisesta maata·
901: - 1131 V. Vennamo ym.: Lihan tuotannon tu-
902: loushallinnossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1239
903: kialueen laajentamisesta koskemaan Iisalmea,
904: 1111 Tenhiälä ym.: Peruna-aseman perustami- Lapinlahtea ja Maaninkaa . . . . . . . . . . . . . . . . 1260
905: sesta Hämeen lääniin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1240 - 1132 V. Vennamo ym.: Ylijäämävoin myyn-
906: 1112 Tenhiälä ym.: Kalanviljelylaitoksen ai- nistä alennettuun hintaan taloudellisissa vai-
907: kaansaamisesta Lammin Porraskoskelie ...... 1241 keuksissa oleville . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1261
908: - 1113 Tennilä ym.: Maataloustuotteiden väli- - 1133 V. Vennamo ym.: Riittävän tuotanto-
909: tystä ja jalostusta harjoittavien liikkeiden pe- palkkion maksamisesta rukiin viljelystä . . . . 1262
910: rimien välityspalkkioiden pienentämisestä . . 1242 - 1134 V. Vennamo ym.: Perunan viljelyn edis-
911: 1114 Tennilä ym.: Kemijoen palauttamisesta tämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1263
912: lohijoeksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1243 - 1135 V. Vennamo ym.: Ns. pakettipeltojen ot-
913: 1115 Tuominen ym.: Kalanjalostustuotannon tamisesta uudelleen käyttöön . . . . . . . . . . . . . . 1264
914: kehittämismahdollisuuksien tutkimisesta eri- - 1136 V. Vennamo ym.: Pellonvaraussopimuk-
915: tyisesti Suomenlahden rannikkokuntien alueel- sen alaisen pellon luovuttamisesta turvetuo-
916: la ..................................... 1244 tantoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1265
917: - 1116 Wahlström ym.: Valtion viljavaraston - 1137 V. Vennamo ym.: Satovahinkojen kor-
918: perustamisesta Närpiön alueelle . . . . . . . . . . . . 1245 vaamista koskevan lain aikaansaamisesta . . . . 1266
919: 1117 Wahlström ym.: Kalanjalostustehtaan pe- - 1138 V. Vennamo ym.: Viljelys- ja pihateiden
920: rustamisedellytysten tutkimisesta Vaasan lää- rakentamisavustuksiin myönnettävien määrära-
921: nin rannikkoalueen osalta ................ 1246 hojen lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1267
922: 1118 Valtonen ym.: Valtion viljavaraston ra- - 1139 V. Vennamo ym.: Kotimaisen vihannes-
923: kentamisesta Tahkoluodon satamaan ...... 1247 ja juurikasvituotannon menekin turvaamisesta 1268
924: - 1119 P. Vennamo ym.: Pinta-alatisien maksat- - 1140 V. Vennamo ym.: Valtion lainarahaston
925: tamisesta ajallaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1248 perustamisesta lasinalaista viljelyä varten . . . . 1269
926: - 1120 P. Vennamo ym.: Siemenviljan hinnan - 1141 V. Vennamo ym.: Turkistarhausta kos-
927: alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1249 kevan tutkimus- ja tukitoiminnan kehittämi-
928: - 1121 P. Vennamo ym.: Viljan varastointipalk- sestä ................................... 1270
929: kioiden maksamisesta viljelijöille sekä varas- - 1142 V. Vennamo ym.: Viljan varastotilojen
930: tointisopimusten tekemisestä . . . . . . . . . . . . . . 1250 rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1271
931:
932: 3 087900581L
933: 18 Sisällysluettelo
934:
935: Siv. Siv.
936: - 1143 V. Vennamo ym.: Riittävien rehuvilja- - 1149 V. Vennamo ym.: Kotimaisten marjojen
937: varastojen aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 1272 käytön turvaamisesta marjateollisuudessa . . . . 1278
938: - 1144 V. Vennamo ym.: Maa- ja vesirakennus- - 1150 V. Vennamo ym.: Kuopion läänin kes.
939: alan sekä metsänparannusalan konekannan te· kuskalanviljelylaitoksen perustamisesta . . . . . . 1279
940: hokkaan käytön turvaamisesta ....... : . . . . 1273 - 1151 Vesterinen ym.: Maatilalainoitusta kos-
941: - 1145 V. Vennamo ym.: Metsänparannustöiden kevien epäkohtien poistamisesta maatilatalou-
942: tehostamisesta ........................... 1274 den kehittämisrahaston varoja lisäämällä .... 1280
943: - 1152 Vesterinen ym.: Määrärahasta sisävesi-
944: - 1146 V. Vennamo ym.: Metsänhoitomaksun
945: kalatalousoppilaitoksen suunnitteluun . . . . . . 1281
946: siirtämisestä metsänhoitotoimenpiteiden yh-
947: - 1153 Vänskä ym.: Vahingonkorvauksen mak-
948: teyteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1275
949: samisesta suden uhreiksi joutuneista koirista 1282
950: - 1147 V. Vennamo ym.: Valtion tuen saami- - 1154 Yläjärvi ym.: Maataloustulolaissa asetet•
951: sesta useampikertaiseen metsien harventami- tujen tuotantotavoitteiden saattamisesta vas•
952: seen ................................... 1276 taamaan työllisyystilannetta . . . . . . . . . . . . . . . . 1283
953: - 1148 V. Vennamo ym.: Ulkomailta tapahtu· - 1155 .Äikäs ym.: Valtion viljavaraston paikal·
954: van puuraaka-aineen tuonnin haittavaikutus- lisen toimipisteen ja varaston saamisesta So-
955: ten estäruisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1277 merolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1285
956: 1979 vp. 593
957:
958:
959: Toivomusaloite n:o 543.
960:
961:
962:
963:
964: Ajo ym.: Aikuisväestön hammashuollon järjestämisestä terveys-
965: keskusten toimesta.
966:
967:
968: E d u s k u n n a II e.
969:
970: Viime vuosina terveydenhuollossamme on ta- huoltoa ,siten, että palvelut painottuvat ennalta
971: pahtunut myönteistä kehitystä. Erityisen myön- ehkäisevään suuntaan, jakautuvat tasaisesti
972: teisenä on pidettävä kansanterveyslain tarkoit- maan eri osiin ja ilmaisina tai halpahintaisina
973: t,amien palvelujen kehittymistä. Halpahintaiset ovat kaikkien kansalaisten, varallisuuteen katso-
974: ja osittain maksuttomat perushoitopalvelut ovat matta, tavoitettavissa. Tämä on parhaiten to-
975: ripeästi lisääntyneet, mutta tästä myönteisestä teutettavissa kehittämällä suunnitelmallisesti
976: kehityksestä on jäänyt jälkeen hammashuollon yhteiskunnan tarjoamia hammashuoltopalveluja
977: kehittyminen. Hammashuollon palvelut aikuis- terveyskeskuksissa.
978: väestölle valtaosin on järjestetty yksityisen sek- Edellä olevan johdosta ehdotamme eduskun-
979: torin toimesta. Nämä palvelut ovat siksi kal- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
980: liita, että vähävaraise11a väestöllä on vaikeuksia
981: niitä käyttää. Lisäksi palvelut ovat keskittyneet että hallitus kiireesti ryhtyisi kaikkiin
982: huomattavassa määrin maan eteläisiin osiin ja mahdollisiin toimenpiteisiin aikuisväes-
983: suuriin asutuskeskuksiin. Aikuisväestön ham- tön hammashuollon järjestämiseksi kan-
984: mashuollon järjestäminen kaipaa pikaista ratkai- santerveyslain tarkoittamalla tavalla ter-
985: suaan. veyskeskusten toimesta.
986: Ripeästi on ryhdyttävä kehittämään hammas-
987: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
988:
989: Aimo Ajo Lauri lmpiö
990:
991:
992:
993:
994: 75 0879005811
995: 594 1979 vp.
996:
997: Toivomusaloite n:o 544.
998:
999:
1000:
1001:
1002: Ajo ym.: Päihdepoliittisen tutkimuslaitoksen perustamisesta.
1003:
1004:
1005:
1006: E d u s k u n n a 11 e.
1007:
1008: Maassamme on alkoholilain mukaisesti har- Hittisten tavoitteiden selvittämiseksi tai tehdä
1009: joitettava sellaista alkoholipolitiikkaa, että alko- muiden harjoittamasta tutkimustyöstä mainittu-
1010: holista aiheutuvat haitat ja vauriot muodostuvat jen tavoitteiden asettelua koskevia johtopäätök-
1011: mahdollisimman vähäisiksi. Tämä alkoholilain siä.
1012: ( 4 59/68) lausuma ilmaisee alkoholipoliittisen Alkon rahoittaman tutkimuksen perusnäke-
1013: toiminnan keskeisen ja nykyisen lain puitteissa myksenä on ollut se, että on mahdollista ohjata
1014: muuttumattoman päämäärän. alkoholijuomien kasvava kulutus ja kulutustot-
1015: Tietomme alkoholin aiheuttamista haitoista tumukset niin, että haitat muodostuvat mahdol-
1016: ja vaurioista ovat yhä vielä erittäin puutteelli- lisimman vähäisiksi.
1017: set. Alkoholistien lukumäärän arviot vaihtelevat Kuten valtiot.tri Klaus Mäkelä on todennut,
1018: 30 000-150 000. Alkoholin terveydenhoidolle Alkoholipoliittisen tutkimuslaitoksen toimin-
1019: tuottamista taloudellisista rasituksista on käyn- nalla on ollut kohtalainen tehtävä. Verraten vä-
1020: nissä tutkimus, samoin nuorten alkoholijuo- hän on tuotettu sellaisia tuloksia, jotka olisivat
1021: mien käytöstä. Rattijuoppoutta on tutkittu mo- välittömästi palvelleet päätöksentekoa. Sitä
1022: nelta kannalta. Mutta alkoholijuomien käytön vastoin on tuotettu runsaasti tuloksia, jotka on
1023: kansantaloudelle ja valtiontaloudelle tuottamas- pantu puhumaan liberaalimman alkoholipolitii-
1024: ta hyödystä ja vahingosta ei ole edes tutkimus- kan puolesta.
1025: suunnitelmaa, vielä vähemmän siitä, miten al- Mäkelä ja muutkin johtavat alkoholipoliitik-
1026: koholihaittoja voitaisiin tehokkaimmin ehkäistä. komme ovat viime aikoina toistuvasti korosta-
1027: Sosiaali- ja terveysministeriön tehtävänä on neet kontrollipolitiikan merkitystä päihdehaitto-
1028: valvoa, että alkoholilainsäädäntöä noudatetaan jen vähentämiseen tähtäävässä politiikassa. Har-
1029: ja sen asettamaa alkoholihaittojen ja -vaurioi- joitettu alkoholipolitiikka on sitä vastoin joh-
1030: den ehkäisytavoitetta tehokkaasti tavoitellaan. tanut siihen, että alkoholijuomien kulutus on
1031: Ministeriöllä ei kuitenkaan ole elintä, joka pys- jatkuvasti noussut ja haitat kasvaneet samassa
1032: tyisi suunnittelemaan vastaista alkoholipolitiik- suhteessa.
1033: kaa nä1stä tavo1tteista lähtien. Sosiaali- ja terveysministeriölle tulisi antaa
1034: Muita huumaavia tai piristäviä aineita kos- mahdollisuudet ryhtyä tarvittaviin toimenpitei-
1035: keva tutkimus ja niiden käytön ehkäisyn suun- siin laaja-alaisen päihdepoliittisen tutkimus- ja
1036: nittelu on vielä epäyhtenäisempää ja puutteel- suunnittelutoiminnan käynnistämiseksi. Sosiaali-
1037: lisempaa kuin alkoholiasioiden hoito. ja terveysministeriöön voitaisiin keskittää mah-
1038: Tosin Alkoholitutkimussäätiö, joka perustet- dollisimman pian raittius- j,a päihdepoliittisten
1039: tiin raittiusliikkeen aloitteesta, sekä Alkoholipo- tavoitteiden selvittelyä koskeva tutkimustoi-
1040: liittinen tutkimuslaitos ja Alkon Keskuslabora- minta, jonka tehtävänä olisi mm.
1041: torio sekä jossain määrin myös raittiusliike har- a) koti- ja ulkomaisten tutkimusten seuraami-
1042: joittavat tutkimus- ja suunnittelutoimintaa. nen ja tutkimustulos,ten julkistam1nen,
1043: Sosiaali- ja terveysministeriöllä ei nykyisel- b) kotimaisen päihdetilanteen seuraaminen ja
1044: lään ole mahdollisuuksia itse harjoittaa tutki- päihdepoliittisten tehtävien kartoittaminen
1045: mus- ja suunnittelutyötä raittius- ja alkoholipo- sekä
1046: Toivomusaloite n:o 544 595
1047:
1048: c) sellaisten toimenpiteiden valmistelu, jotka että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
1049: olisivat omiaan vähentämään kulutusta ja menpiteisiin valtion päihdepoliittisen
1050: haittoja. tutkimuslaitoksen perustamiseksi sosiaa-
1051: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- li- ja terveysministeriön alaisuuteen.
1052: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1053: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
1054:
1055: Aimo Ajo Niilo Koskenniemi Matti Puhakka
1056: Hannele Pokka Salme Myyryläinen Lauri Impiö
1057: 596 1979 vp.
1058:
1059: Toivomusaloite n:o 545.
1060:
1061:
1062:
1063:
1064: Astala ym.: Psykiatrisen terveyshuollon saattamisesta kansanter-
1065: veyslain piiriin.
1066:
1067:
1068: E d u s k u n n a 11 e.
1069:
1070: Lääkintöhallituksen ohjeiden mukaan kuuluu veyshuollon muut alat psykiatrista perusterveys-
1071: psykiatrineo perushoito terveyskeskuksille. Tä- huoltoa lukuunottamatta. Tämä epäkohta voi-
1072: tä toimintaa varten on olemassa terveyskeskus- daan korjata muuttamalla kansanterveyslakia
1073: psykologeja, joiden tehtävänä on mm. ennalta siten, että sen piiriin ja kunnallisten terveys-
1074: ehkäisevä työ sekä konsultaatioiden antaminen viranomaisten alaisuuteen tulee myös psykiatri-
1075: terveyshuollon henkilökunnalle. Psykiatrisen neo terveyshuolto lukuunottamatta mielisairas-
1076: avohoidon yksikköjä on kuitenkin syntynyt lain mielisairaanhuoltopiireille määrittelemiä
1077: sattumanvaraisesti kunnallisen terveyshuollon tehtäviä.
1078: sektorin ohella sosiaalihuollon, koulutoimen, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1079: nuorisotoimen ym. aloille. Suuremmissa kun- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1080: nissa, joissa psykiatrista terveyshuoltoa harjoit- muksen,
1081: tavat monet erilliset yksiköt eri hallintokun-
1082: tien alaisina, kunnan terveysviranomaiset eivät että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
1083: voi ohjata olemassaolevia varoja tehokkaasti, kansanterveyslain muuttamiseksi niin,
1084: vaan tapahtuu paljon tarpeetonta päällekkäi- että sen piiriin tulee kaikki psykiatrinen
1085: syyttä. Eri yksiköt hoitavat samaa henkilöä ja terveyshuolto lukuunottamatta mielisai-
1086: perhettä. raslain mielisairaanhuoltopiireille mää-
1087: Kansanterveyslailla on koordinoitu peruster- rittelemiä tehtäviä.
1088: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
1089:
1090: Heli Astala Arvo Kemppainen Lauha Männistö
1091: Anna-Liisa Jokinen Vappu Säilynoja Inger Hirvelä
1092: 1979 vp. 597
1093:
1094: Toivomusaloite n:o 546.
1095:
1096:
1097:
1098:
1099: Björklund ym.: Asuntojen välitystoiminnan siirtämisestä kuu-
1100: nailisille elimille.
1101:
1102:
1103: E d u s k u n n a 11 e.
1104:
1105: Siitä huolimatta, että asunnon pitäisi kuulua tosiasiallinen yhteenkietoutuminen tiettyjen ra-
1106: ihmisen sosiaalisiin perusoikeuksiin, ovat niin kennusyhtymien kanssa on kierouttanut ns.
1107: asuntojen tuotanto kuin välitys nyky-Suomessa luonnollista, vapaaseen kilpailuun perustuvaa
1108: pääasiassa yksityisen voitontavoittelun armoilla. hinnanmuodostusta. Hintakilpailun tyrehtymi-
1109: Erityisesti asuntojen välitystoiminta on pitkään nen on kul!kenut käsi kädessä pankkien valvo-
1110: ollut varsin kyseenalainen keinottelukohde. man asuntotuotannon ja asunnonvälityksen
1111: Tiettyä tervehtymistä on tosin aivan viime markkinaosuuksien kasvun kanssa. Suomen kiin-
1112: vuosina ollut havaittavissa. Vuoden 1968 kiin- teistönvälittäjien liiton mukaan pankkien hal-
1113: teistönvälittäjäasetuksen jälkeen on asunnonvä- linnassa on lähes 70 % asuntojen välitystoi-
1114: littäjien ammattikuntaa voitu puhdistaa epämää- minnasta. Mikäli tämä 'luku karkeastikaan ot-
1115: räisistä yrittäjistä ja aikaisemmin rehottanut hä- taen antaa oikean kuvan nykytilanteesta, on se
1116: märä "jobbaus" on alalla oleellisesti vähentynyt. osoitus siitä, että eduskunta osui harhaan olet-
1117: Myös pankkilaitoksen mukanaolo on eräin osin taessaan vuonna 1969 pankkien kiinteistönvä-
1118: tervehdyttänyt asuntojen välitystoimintaa. Ke- litystoiminnan vakiintuvan silloisiin puitteisiin.
1119: hitys ei kuitenkaan ole ollut yksiselitteinen. Kun Suomessa nykyisin vähintään joka toisen
1120: Hyväksyessään uudet pankkilait eduskunta asuntokaupan yhteydessä joudutaan käänty-
1121: lausui vuonna 1969: "Kun pankkien rajoitettu mään pankin puoleen rahoitusavun saamiseksi,
1122: kiinteistönvälitystoiminta on kiinteistönvälitys- on ymmärrettävissä - joskaan ei hyvitksyttä-
1123: toiminnan luotettavuutta lisäävänä ja kustan- vissä - että pankki voi käyttää luotonantoaan
1124: nuksia rajoittavana sekä edistettävään asunto- suosiakseen määräysvallassaan olevia kiinteis-
1125: säästötoimintaan liittyvänä yleisenkin edun kan- tönvälitysyhtiöitä. Epäterveen kilpailun synty-
1126: nalta perusteltua, Eduskunta pitää tärkeänä, misestä on olemassa selviä, joskin asioiden arka-
1127: että pankkien kiinteistönvälitystoiminta voi jat- luontoisuuden vuoksi usein vaikeasti todistetta-
1128: kua muodoissa, jotka jo nykyään ovat käytän- vissa olevia tapauksia.
1129: nössä vakiintuneet ... "
1130: Asiakkaan kannalta, joka asunnon ostajana Asunto-osakeyhtiölle on esimerkiksi myön-
1131: tai myyjänä usein joutuu luovuttamaan välittä- netty pankkilaina sillä ehdolla, että vielä myy-
1132: jän käsiin suurimman osan omaisuudestaan - mättä olleet osakehuoneistot siirretään asian-
1133: sillä sitä omistusasunto Suomessa usein on - omaisen pankin hallitseman yhtiön välitettä-
1134: on pankkien ja niiden määräysvallassa olevien väksi. Tai asunnon ostamiseen myönnetty laina
1135: kiinteistönvälitysyhtiöiden toiminta käytännös- on, kuten eräässä tietoon tulleessa tapauksessa,
1136: sä eittämättä merkinnyt huomattavasti turvalli- sidottu pankin kiinteistönvälitysyhtiön käyttä-
1137: sempaa kaupanteon kanavaa kuin usein epämää- miseen.
1138: räisten yksityisten kiinteistönvälittäjien palve- On selvää, että tämänkaltaiset luottokytken-
1139: lukset. Kuitenkin eduskunnan toteamus vuo- nät eivät voi olla vaikuttamatta hintatasoa ko-
1140: delta 1969 on kustannuksien rajoittavuutlta kos- hottavasti. Markkinoiden epäterveitä vääristy-
1141: kevalta osaltaan osoittautunut ilmeisen virheel- miä aiheutuu ymmärrettävästi myös tapauksista,
1142: liseksi. joissa pankin myöntämän luoton vakuutena ol-
1143: Huomattavana syynä asuntojen hintojen koh- lut kiinteistö myydään näennäishuutokaupalla
1144: tuuttamaan nousuun viime vuosina on pidettävä pankin Juototuksen turvin pankin valvomalle
1145: sitä, että pankkien ja niiden asunnonvälityksen välitysyhtiölle.
1146: 59S Toivomusaloite n: o 546
1147:
1148:
1149: Myös epätervettä provlSlon hankintaa esiin- jäseutujen välityspalveluja, jotka Övat välttä-
1150: tyy. Niinpä pankit perivät 2-3 % myyntipro- mättömät mm. joustavalle elinkeinorakenteen
1151: visiota ns. henkilökohtaisesti laino1tettujen talo- muutokselle. Nykyisin on etenkin paikallispank-
1152: jen kaikkien asunto-osakkeiden myynnis,tä, vaik- kijärjestelmän piirissä voitu avustaa maatalous-
1153: ka rakennusyhtiö möisi ja markkinoisi 90 % kiinteistöstä luopuvia asutuskeskusasuntoon siir-
1154: asunnoista ja pankki itse vain 10 %. P,ankit siis tymisessä. On tuskin otaksuttavissa, että yksi-
1155: perivät myyntipalkkion ~silloinkin kun kauppa tyisillä kiinteistönvälittäjillä olisi riittävää ta-
1156: tapahtuu rakennuttajan toimistossa! . loudellista intressiä tällaisen toiminnan hoita-
1157: On ilmeistä, että pankkien määräysvallassa miseen kohtuullisin kustannuksin.
1158: olevan, suhteettomaksi muodostuneen asunnon- Edellä sanottu osoittaa minkälaiseen "suo
1159: välitystoiminnan rajoittaminen ei ole mahdol- siellä, vetelä täällä" -tilanteeseen asunnonväli-
1160: lista yksinomaan pankkilakien tarkistuksella (eli tystoiminta Suomessa on ajautunut. Yksityisten
1161: lähinnä kiinteistönvälitystoiminnan kiellon pää- kiinteistönvälittäjien aikaisempien hämärämark-
1162: sääntöä tai omistusrajoituksia tämän alan yh- kinoiden oja on muuttumassa pankkilaitoksen
1163: tiöissä tiukentamalla). Asiaankuulumattomien monopolistiseksi allikoksi. Kumpikaan järjestel-
1164: luottokytkentöjen estämiseksi ja muiden epäter- mä ei turvaa asunnontarvitsijan etua. Esitetyt
1165: veiden ilmiöiden valvomiseksi saattaa nykyisin perustelut osoittanevat, että tuon tuosta vireillä
1166: edellytyksin jopa täysin avoimesti pankin omis- olleita suunnitelmia maamme asunnonvälitystoi-
1167: tuksessa, mutta siten myös paremmin valvovan minnan siirtämiseksi pois yksityisen liiketoimin-
1168: viranomaisen ulottuvilla oleva erityisluvan alai- nan piiristä kansanvaltaisesti valvotuille kun-
1169: nen kiinteistönvälitysyhtiö olla parempi vaihto- nallisille elimille olisi syytä kiirehtiä.
1170: ehto kuin voimassaolevan lain puitteissa peite- Siksi ehdotamme eduskunnan hyväksyttä-
1171: järjestelyin pankin asunnonvälityksestä vastaava väksi toivomuksen,
1172: yritys.
1173: Sitäpaitsi pankkien täydellinen irrottaminen että hallitus kiirehtisi toimenpiteitä
1174: kiinteistönvälitystoiminnasta ilman muita järjes- asuntojen välitystoiminnan siirtämiseksi
1175: telyjä jättäisi asunnonvälityksen pelkästään yk- kokonaisuudessaan kansanvaltaisessa
1176: sittäisten kiinteistönvälittäjien varaan. Tämä valvonnassa oleville kunnallisille eli-
1177: saattaisi esimerkiksi heikentää nykyisestään syr- mille.
1178: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
1179:
1180: 1.-C. Björklund Vappu Säilynoja
1181: 1979 vp. 599
1182:
1183: Toivomusaloite n:o 547.
1184:
1185:
1186:
1187:
1188: Breilin: Keskuslämmityskattiloiden hyötysuhdenormiston laati-
1189: misesta.
1190:
1191:
1192: E d u s k u n n a 11 e.
1193:
1194: Suomessa ei ole käytössä minkäänlaisia vaa- kaansaisi noin 370 000 tonnin saaston kevyen
1195: timuksia keskuslämmityskattiloiden hyötysuh- öljyn ja yli 140 000 tonnin säästön raskaan öl-
1196: teeseen nähden. Tosi on, että muutamat koti- jyn kohdalla. Rahallinen säästö olisi noin 200-
1197: maiset kattilanvalmistajat ovat kiinnittäneet 250 milj. markkaa nykyisillä hinnoilla.
1198: huomiota valmisteen hyötysuhteeseen. Niinpä Kun on ilmeistä, että polttoöljyn hinta tule-
1199: Suomessa onkin kaupan muutamia aivan erin- vaisuudessa tulee huomattavasti nousemaan
1200: omaisen hyviä kattilatyyppejä, mutta rinnalla nykyisestä hintata·sosta, tuntuu ilmeisen tarpeel-
1201: on myös eräitä varsin heikkotehoisia. Maahan liselta kiinnittää huomiota keskuslämmityskat-
1202: tuodaan myös ulkomaisia keskuslämmityskat- tiloiden valmistusta tarkoittavan hyväksyttävän
1203: tiloita, joista eräänkin tyypin hyötysuhde lie- normiston luomiseen. Sitäpaitsi kysymyksessä
1204: nee noin 60 % :n tuntumilla. Tämmöistä katti- on mitä :suurimmassa määrin kulu~tajansuojaitn
1205: laa käytettäessä on samalla kysymys mitä suu- liittyvä asiakokonaisuus.
1206: rimmasta tuhlauksesta niin maksutaseen kuin Edellä olevaan perusteluun viitaten ehdo-
1207: energiakysymyksen suhteen puhumattakaan itse tan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1208: käY'ttäjälle syntyvistä kustannuksista.
1209: Eräissä laskelmissa osoitetaan, että jo 10 että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
1210: % :n energian säästö, joka voidaan saavuttaa ke skuslämmityskattiloiden hyötysuhde-
1211: kattilalaitosten hyötysuhdetta parantamalla, ai- tzormiston laatimiseksi.
1212: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
1213:
1214: Reino Breilin
1215: 600 1979 vp.
1216:
1217: Toivomusaloite n:o 548.
1218:
1219:
1220:
1221:
1222: Fred ym.: Sosiaali- ja terveysministeriön raittius- ja alkoholiosaston
1223: kehittämisestä.
1224:
1225:
1226: E d u s k u n n a 11 e.
1227:
1228: Alkoholijuomien kulutus on niiden entistä va- on sosiaalipolitiikkaa sanan varsinaisessa mie-
1229: paamman saannin johdosta noussut kymmenessä lessä.
1230: vuodesssa noin 116 prosenttia. Kulutus ei ole Pyrittäessä alkoholijuomien kulutuksen ja tu-
1231: siirtynyt väkevistä juomista mietoihin. Alkoholi- pakanpolton hillitsemiseen sekä muiden huu-
1232: haitat ovat lisääntyneet. Juopumuspidätyksiä mausaineiden käytön estämiseen on käytettävis-
1233: suoritettiin vuonna 1968 149 000 ja vuonna sä näiden aineiden saantia rajoittava kontrolli-
1234: 1977 247 000. Poliisin ~tietoon tulLeiden t,ap- politiikka, niiden käyttöä suosivia asenteita
1235: pojen ja pahoinpitelyjen määrä oli vuonna 1970 muuttamaan pyrkivä opetus- ja tiedotustoimin-
1236: 5 416 ja vuonna 1977 9 308. Rattijuoppousta- ta sekä vaarallisten nautintoaineiden käytön pe-
1237: pausten määrä oli vuonna 1968 6 889 ja vuonna rimmäisten syiden poistamista tarkoittava yh-
1238: 1977 19 814. teiskunnallinen uudistustoiminta.
1239: Huumausaineiden käyttö on huomattavasti li- Alkoholijuomien ja tupakan kulutuksen kont-
1240: sääntymässä. Huumausainerikoksia ei ennen rollissa on hintapolitiikka käyttökelpoinen ja
1241: vuotta 1969 tilastoitu erikseen. Poliisin tietoon tehokas keino, samoin niiden valmistuksen ja
1242: tuli huumausainelain ja -asetuksen rikkomista- kaupan uskominen valtion monopolille. Samat
1243: pauksia vuonna 1969 497, vuonna 1971 9 031, keinot ja reseptipakko estävät myös huumaus-
1244: vuonna 1973 13 624, vuonna 1975 19 695 ja tarkoituksiin sopivien lääkeaineiden väärinkäyt-
1245: vuonna 1977 16 513. töä. Laittomien huumausaineiden kontrollipoli-
1246: Tupakan ja erityisesti savukkeiden kulutus tiikka rajoittuu poliisin ja tullin toimenpiteisiin.
1247: kahta viimeistä vuotta lukuunottamatta on kas- Vaarallisten nautintoaineiden käyttöä suosi-
1248: vanut. Tupakan kulutus henkeä kohti vuodessa vat asenteet perustuvat paitsi alkoholin ja tupa-
1249: oli vuonna 1959 1,2 kg, vuonna 1968 1,4 kg kan perinteisiin asemiin yhä häikäilemättömäm-
1250: ja vuonna 1976 1,5 kg. Tupakan ja erityisesti mäksi käyvään mainontaan ja muuhun myyooin-
1251: savukkeiden polton vaikutus esim. keuhkosyö- edistämistoimintaan. Huumausaineita ei voida
1252: vän, kurkunpään syövän, kroonisen keuhkoka- mainostaa suoranaisilla ilmoituksilla, mutta vie-
1253: tarrin ja sydäninfarktien syntyyn on tunnettu ja lä aivan äskettäin ne saivat joukkoviestimissä
1254: tunnustettu. sekä suoranaista että peitettyä tekstimainosta
1255: Alkoholijuomien, muiden huumaavien ainei- eikä niitä koskeva kirjoittelu vieläkään ole asial-
1256: den ja tupakan käyttö aiheuttavat maamme so- lisen informoivaa.
1257: siaali- ja terveyspalveluille erittäin suuria rasi- Yhtdskunnan velvollisuutena on huolehtia sii-
1258: tuksia. tä, että alkoholia, muita huumausaineita ja tu-
1259: Käsityksemme mukaan alkoholijuomien, mui- pakkaa koskeva asiallinen tieto leviää mahdolli-
1260: den huumausaineiden ja tupakan käytön johdosta simman laajalle ja että sitä voidaan antaa sellai-
1261: sosiaali- ja/ tai lääkintähuollon tarpeeseen joutu- sissa muodoissa, jotka vaikuttavat sekä asentei-
1262: neita ihmisiä on pyrittävä auttamaan kaikin siin että käyttäytymiseen. Tässä suhteessa on pal-
1263: käytettävissä olevin keinoin. Mutta jos näiden jon laiminlyöty.
1264: aineiden kulutus pääsee jatkuvasti kasvamaan, Alkoholiyhtiön, Alkoholitutkimussäätiön,
1265: yhteiskunnan mahdollisuuksille auttaa niiden ai- kuntien ja raittiusjärjestöjen harjo1ttaman alko-
1266: heuttamista haitoista kärsiviä tulee varsin pian holijuomia, niiden käytön syitä ja vaikutuksia
1267: raja. koskevan tiedotus- ja koulutustoiminnan johto
1268: Vain haittojen korjaamisesta huolehtiva, te- on sosiaali- ja terveysministeriön raittius- ja al-
1269: hokkaan ehkäisyn laiminlyövä sosiaalipolitiikka koholiosaston tehtävänä. Osastolle on myös us-
1270: Toivomusaloite n:o 548 601
1271:
1272: kottu alkoholijuomien valmistuksen, myynnin ja ka tehtäviin kuului alunperin alkoholikysymys~
1273: käytön ylin valvonta. Osaston tehtäviin ei kuu- tä ja huumausaineongelmaa koskevan opetus- ja
1274: lu koululaitoksen piirissä suoritettavan raittius- valistustoiminnan edistäminen sekä raittiuslau-
1275: kasvatustyön valvonta tai ohjaus eikä sillä ole takuntatoiminnan johtaminen. Myöhemmin sille
1276: muutakaan välitöntä yhteyttä tähän toimintaan. on siirretty myös alkoholistihuoltotehtäviä. Vi-
1277: Osaston tehtäviin kuuluivat vuoteen 1941 saak- rastolla on seitsenhenkinen hallitus, jonka jäse-
1278: ka myös alkoholistihuollon asiat. Alkoholijuo- nistä kolme valitaan raittiusjärjestöjen nimeämis-
1279: mien salakuljetuksen, -valmistuksen ja -kaupan tä ehdokkaista, sekä 24-henkinen edustajisto ja
1280: valvonta kuuluvat lähinnä tullille ja poliisille. kahdeksanhenkinen asiantuntijajaosto opetus teh-
1281: Osaston yhteydessä toimivaan neuvottelukun- täviä vaJrten. Viime mainittuun opetusministeriö,
1282: taan kuului aikaisemmin kaikkien näiden alOjen sosiaaliministeriö, Oslon yliopisto ja tilastolli-
1283: viranomaisia ja asiantuntijoita. nen keskustoimisto asettavat yhden jäsenen ja
1284: Huumausainekysymykset ovat nykyisin so- raittiusjärjestöt neljä. Virastossa on kaksi toi-
1285: siaalihallituksen, lääkintöhallituksen, lääkintö- mistoa, toinen opetustehtäviä ja toinen raittius-
1286: hallituksen ylilääkärin ja huolto- ja väestöosas- lautakuntia varten sekä lisäksi alkoholistihuol-
1287: ton ylitarkastajan hoidossa. Valtioneuvoston lon ylilääkärin toimisto.
1288: asettamassa huumausaineneuvottelulmnnassa Käsityksemme mukaan Norja tarjoaa käyttö-
1289: ovat lisäksi edustettuina mm. opetusministeriö, kelpoisen mallin alkoholijuomien, muiden huu-
1290: valtiovarainministeriö, kouluhallitus, tulli, alko- mausaineiden ja tupakan käytön ehkäisemistä
1291: holistihuolto ja raittiusjärjestöt. Raittius- ja al- tarkoittavan toiminnan tehostamiseksi ja keskit-
1292: koholiosa·s;ton edustajaa ei ole neuvottelukuntaan tämiseksi.
1293: nimitetty, vaikka huomattava osa alan tiedotus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1294: toiminnasta on jäänyt raittiuslautahmtien ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
1295: -iä·rjestöjen hoidettavaksi. Maaliskuun alusta sen,
1296: 1977 voimaan tullut laki toimenpiteistä tupa- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
1297: koinnin vähentämiseksi antaa paikallisen tupa- mmpiteisiin sosiaali- ja terveysministe-
1298: koinnin vähentämistä koskevan valistustoimin- riön raittius- ja alkoholiosaston kehittä-
1299: nan terveyslautakunnan ja raittiuslautakunnan miseksi siten, että sen tehtäviin yhteis-
1300: tehtäväksi. Sensijaan laki ei anna mitään tehtä- toiminnassa muiden sosiaali-, lääkintö- ja
1301: viä sosiaaliminisedän raittius- ja alkoholiosas- kouluviranomaisten sekä raittius- ja mui-
1302: tolle, joka ohjaa ja valvoo raittiuslautakuntien den kansalaisjärjestöjen kanssa tulisi kuu-
1303: toimintaa. lumaan alkoholijuomien, huumausainei-
1304: Norjassa aloitti vuoden 1969 alussa toimin- den ja tupakan käytön ehkäisemistä tarc
1305: tansa sosiaaliministeriön alainen raittiushallitus koittavan toiminnan ohjaaminen ja joh-
1306: tai -virasto ( Statens Edruskapsdirektorat), jon- to.
1307: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
1308:
1309: Jorma Fred Asser Stenbäck lmp1 Muroma
1310: Esko Almgren Sauli Hautala Ulla Järvilehto
1311: Olavi Ronkainen Antero Juntumaa Väinö Rautiainen
1312:
1313:
1314:
1315:
1316: 76 0879005811
1317: 602 1979 vp.
1318:
1319: Toivomusaloite n:o 549.
1320:
1321:
1322:
1323:
1324: Fred ym.: Kuntien määräämisvallan lisäämisestä alkoholijuomien
1325: myynti- ja anniskelupaikoista päätettäessä.
1326:
1327:
1328: Ed u s kun n a 11 e.
1329:
1330: Vuoden 1969 alussa voimaan tulleen alkoholi- Kunnilla tulisi olla oikeus antaa alkoholiyh-
1331: lain ja keskioluesta annetun lain aikana on alko- tiötä sitovia lausuntoja kaikkien alkoholijuomien
1332: holijuomien kulutus noussut noin 116 %. Juo- 111yyntipaikkoja koskevista luvista. Milloin kunta
1333: pumuspidätykset ovat tänä aikana lisääntyneet päättää peruuttaa jotakin myyntipaikkaa koske-
1334: noin 68 % ja rattijuoppoustapaukset noin van suostumuksensa, on vähittäismyynti tai an-
1335: 188 %. Myös alkoholismi sekä alkoholiehtoi- niskelu tässä paikassa lopetettava kuuden kuu-
1336: set sisä- ja hermotaudit ovat lisääntyneet. kauden kuluessa siitä, kun päätös on saanut
1337: Edellä oleva johtunee suuressa määrin siitä, lainvoiman.
1338: että uusien alkoholimyymälöiden ja alkoholian- Nyt olisi vakavasti harkittava uutta jakelupo-
1339: niskeluravintoloiden perust,aminen on viime litiikkaa em. periaatteiden mukaisesti. Tällöin
1340: vuosina ollut suorastaan holtitonta. olisi syytä lopettaa vähittäismyymälöiden perus-
1341: Vanhaan väkijuomalakiin sisältyvänä keskei- taminen joksikin aikaa kokonaan ja pyrkiä saat-
1342: senä periaatteena oli kunnallinen määräämisvalta tamaan anniskeluoikeudet määräaikaisiksi.
1343: alkoholikaupan järjestelyssä. Vähittäismyynti- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
1344: anniskelupaikkojen lukumäärästä ja sijoitukses- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1345: ta sekä myytävien alkoholijuomien lajeista oli
1346: a'lkoholiyhtiön, ennen kuin se teki asiaa koske- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
1347: van päätöksen, kuultava asianomaista kunnallis- piteisiin kuntien määräämisvallan lisää-
1348: valtuustoa. Valtuuston lausunto oli sikäli alko- miseksi alkoholijuomien myynti- ja an-
1349: holiyhtiötä sitova, että se saattoi siitä laajenta- 11iskelupaikkoja koskevissa päätöksissä.
1350: vasti poiketa ainoastaan sosiaaliministeriön suos-
1351: tumuksella.
1352: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
1353:
1354: Jorma Fred Asser Stenbäck Impi Muroma
1355: Esko Almgren Sauli Hautala Ulla Järvilehto
1356: Olavi Ronkainen Antero Juntumaa Väinö Rautiainen
1357: 1979 vp. 603
1358:
1359: Toivomusaloite n:o 550.
1360:
1361:
1362:
1363:
1364: Fred ym.: Päihdehuollon laiwspaikkojen ja klinikkatoiminnan li-
1365: säämisestä sekä avohoidon tehostamisesta.
1366:
1367:
1368: E d u s k u n n a 11 e.
1369:
1370: Päihdehuollon palvelupisteet: sosiaali- ja den ohjelmien toteuttamiseen. Päihdehuollon
1371: lastensuojelulautakunnat, a-klinikat, nuorisoase- palvelumahdollisuuksia olisi nopeasti lisättävä.
1372: mat, päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien Kiireellisimpiä toimenpiteitä ovat laitoshoi-
1373: huoltolat, hoitokodit, ensisuojat ja yksityiset don paikkaluvun lisääminen erityisesti Pohjois-
1374: neuvonta-asemat eivät ole pystyneet ottamaan Suomea silmällä pitäen, klinikkatoiminnan laa-
1375: vastaan ja hoitamaan läheskään kaikkia hoitoon jentaminen nimenomaan Helsingin ulkopuolel-
1376: hakeutuvia puhumattakaan hoitoa tarvitsevista. la ja keskisuuren teollisuuden alueilla sekä avo-
1377: Asunnottomien alkoholistien huoltotoimikun- hoidon lisääminen erityisesti jälkihoitoa tehos-
1378: ta on mietinnössään (1972 B: 85) laatinut tamalla.
1379: suunnitelman laita-alkoholistien kuntouttamises- Edellä oLevan perusteella ehdotamme edus-
1380: ta. Työmarkkinajärjestöt ovat vuonna 1972 kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1381: laatineet suosituksia alkoholiongelmaisten hoi-
1382: toon ohjaamisesta. Päihdeasiain neuvottelukun- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi~
1383: ta on vuonna 1978 jättänyt ehdotuksensa päih- menpiteisiin päihdehuollon laitospaikko-
1384: deongelmaisten huollon kehittämisestä. Nykyi- jen ja klinikkatoiminnan lisäämiseksi
1385: set kuntouttamismahdollisuudet eivät riitä näi- sekä avohoidon tehostamiseksi.
1386: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
1387:
1388: Jorma Fred Asser Stenbäck Impi Muroma
1389: Esko Almgren Sauli Hautala Ulla Järvilehto
1390: Olavi Ronkainen Väinö Rautiainen
1391: 604 1979 vp.
1392:
1393: Toivomusaloite n:o 551.
1394:
1395:
1396:
1397:
1398: Fred: Väkivaltaisten alkoholistien omaisten turvakotiverkoston
1399: kehittämisestä.
1400:
1401:
1402: E d u s kun n a 11 e.
1403:
1404: Aiokohoiin kulutus on lisääntynyt maassam- kein räikeimmät tapaukset. Suunnaton maara
1405: me huomattavasti jo usean vuoden aikana. tuskaa ja ahdrstusta koetaan viikoittain tuhan-
1406: Sen seurauksena erilaiset alkoholihaitat ovat sissa kodeissa ja syvimmät arvet siitä jäävät
1407: lisääntyneet viime vuosina huolestuttavasti. lasten sielunelämään.
1408: Yleistä on, että lisääntyneestä alkoholin käy- Alkoholistien omaisten ongelmana on se,
1409: töstä joutuvat kärsimään eniten alkoholistien ettei heillä ole paikkaa mihin mennä, kun väki-
1410: omaiset. Niinpä yleisen ansiotason paranemi- valtainen perheenpää ajaa heidät kadulle. Ensi
1411: sesta huolimatta monet perheet joutuvat tur- Kotien Liitto on heitä varten kokeilutarkoituk-
1412: vautumaan sosiaalihuoltoon palkkarahojen ku- sessa avannut turvakodit Helsingissä, Oulussa,
1413: luessa alkoholin hankintaan. Turussa ja Kotkassa. Kuitenkin tulisi pyrkiä
1414: Vielä suuremman ongelman muodostavat siihen, että valtion tuen turvin saataisiin ai-
1415: kuitenkin ne alkoholistit, jotka päihtyneinä kaan tässä suhteessa vaikeimmat asuinalueet
1416: käyttäytyvät aggressiivisesti perhettään kohtaan. kattava alkoholistien omaisten turvakotien ver-
1417: Erityisesti tällaiset vaikeudet ovat keskittyneet kosto.
1418: teollisuus- ja kaupunkiyhdyskuntien alueille. Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
1419: Virkavallan apua tarvitaan jatkuvasti, varsinkin vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1420: viikonloppuina, suojaamaan ahdistettuja per-
1421: heenjäseniä. Kuitenkin maassamme sattuu vuo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
1422: sittain vielä useita tapauksia, joissa kiristynyt väkivaltaisten alkoholistien omaisten
1423: tilanne on johtanut henkirikokseen. On huo- turvakotiverkoston kehittämiseksi.
1424: mattava, että poliisin tietoon tulevat vain kaik-
1425: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
1426:
1427: Jorma Fred
1428: 1979 vp. 605
1429:
1430: Toivomusaloite n:o 552.
1431:
1432:
1433:
1434:
1435: Hautala ym.: Keskiolutlain kumoamisesta.
1436:
1437:
1438: E d u s k u n n a II e.
1439:
1440: Kun keskiolutlaki v. 1969 laadittiin, sitä Useimmat raittiuskahvilat ja ruokalat ovat
1441: puolusteltiin sillä, että se tulisi hillitsemään muuttuneet olutkapakoiksi, joihin muilla kuin
1442: alkoholin käyttöä ja siirtämään kulutusta väke- oluenjuojilla ei ole asiaa. Raittiiden kansalaisten
1443: vistä mietoihin juomiin. Näin ei kuitenkaan on melko vaikea löytää ruokailupaikkaa, jonne
1444: ole tapahtunut, vaan päinvastoin alkoholin voisi mennä varsinkin lasten kanssa.
1445: käyttö on vuosi vuodelta lisääntynyt. Kasvaneen alkoholin k:iytön myötä ovat
1446: Alkoholijuomien kulutuksen kasvu näkyy sii- myös lisääntyneet erilaiset häiriöt ja haittavai-
1447: nä, että kun vuonna 1968 maassamme kulu- kutukset.
1448: tettiin 100-prosenttista alkoholia asukasta kohti Erittäin hälyyttävää on ollut viime aikoina
1449: 2,88 litraa, oli vastaava kulutus vuonna 1977 rattijuoppoustapausten nopea yle~~tyminen.
1450: 6,38 litraa asukasta kohti. Viime vuosina vä- Osittain tämä on ollut seurausta rattiJuoppous-
1451: kevien juomien kulutuksen kasvu on ollut lainsäädännön uudistamisessa tapahtuneesta
1452: kaikkein nopeinta. Kulutuksen kasvu on tosin kömmähdyksestä. Tällöin poistettiin ehdotto-
1453: viime vuosina tasaantunut, mutta kulutus näyt- man raittiuden periaate 1iikent,eestä. Mutta
1454: tää vakiintuvan ennen keskiolutlain voimaan- myös keskioluen helppo saatavuus mm. huolto-
1455: tuloa verrattuna huolestuttavan korkealle ta- asemilta on varmasti osaltaan edistänyt ratti-
1456: solle. Tästä aiheutuu yhteiskunnassamme monia juoppouden yleistymistä. Vuonna 1977 poliisin
1457: taloudellisia, sosiaalisia, terveydellisiä ja muita tietoon tuli jo lähes 20 000 rattijuoppousta-
1458: yhteiskuntapoliittisia epäkohtia. pausta, kun niitä tämän vuosikymmenen alussa
1459: Alkoholijuomien kulutuksen nousu vuoteen oli puolta vähemmän.
1460: 1968 verrattuna vuoden 1974 tilastojen mu-
1461: kaan on 124 prosenttia. Mallasjuomien kasvu- Väkivaltarikollisuuden lisäys vuoteen 1970
1462: prosentti vuoden 1968 tasosta on ollut 181, verrattuna, jolloin rikoslain muutos 'tuli voi-
1463: viinojen 103 ja viinien 162 prosenttia. Kulutus maan, on n. 105 prosenttia.
1464: ei siis ole siirtynyt väkevistä juomista mietoihin. V. 1975 keväällä Suomen Lääkäriseuran tut-
1465: Huolestuttavaa tässä alkoholisoitumiskehityk- kimuksessa ns. "tietopaketissa" todettiin, että
1466: sessä on ollut myös se, että alkoholin käyttö keskimäärin joka kymmenes tai seitsemäs poti-
1467: naisten ja erityisesti nuorison keskuudessa on las on sairaalahoidossa alkoholinkäytön aiheut-
1468: lisääntynyt. tamien tai vaikuttamien vaivojen takia. Kai-
1469: Uuden alkoholilainsäädännön aikana maamme kista sairaaloiden terveyspalveluis,ta liittyy n.
1470: alkoholin kulutus on noussut Norjan ja Ruotsin 1.1 miljoonaa hoitopäivää vuodessa alkoholin
1471: sekä Neuvostoliiton, Puolan, Bulgarian, Roma- käyttöön. Alkoholijuomien käytön ,terveyspalve-
1472: nian ja Irlannin kulutusta suuremmaksi. Tilastot luille aiheuttamat msitukset ovat myös talou-
1473: osoittavat, ettei alkoholin kulutuksen nousu dellisesti yhteiskunnalle erittäin suuret.
1474: ole missään muussa maassa ollut niin nopeaa Keskioluen vapaan vähittäismyynnin ja tar-
1475: kuin Suomessa. joilun kannatus on vähentynyt vuodesta 1969
1476: Keskioluen myyntiverkoston lisääntyminen alkaen, varsinkin viime vuosina, kun sen lisään-
1477: on ollut ristiriidassa t,erveen alkoholipolitiikan tyvä käyttö häiriö- ja haittavaikutuksineen on
1478: kanssa. Keskioluen helppo saatavuus ja velaksi- alettu tiedostaa yhä laajemmissa kansalaispii-
1479: myynti ovat lisänneet juopottelua, vähentäneet reissä.
1480: työhalua ja lisänneet sosiaalihuollon tarvetta. Mm. mielipidetiedusteluissa on voitu havaita,
1481: Kaikkialla tarjolla olevaa keskiolutta ei juuri että kansalaisten enemmistö on nykyisen keski-
1482: pidetä alkoholijuomana. olutlain kumoamisen kannaUa ja kannattaa huo-
1483: 606 Toivomusaloite n:o 552
1484:
1485:
1486: mattavasti tiukempia rajoituksia keskioluen ja- Keskiolutlakia on pidettävä täysin epäonnis-
1487: keluun. tuneena ja tarpeettomana ja se on aiheuttanut
1488: Keskioluen aiheuttamat haittavaikutukset on paljon vakavia haittavaikutuksia. Sen tarkoitus,
1489: tiedostettu myös useissa kunnissa. Tämän seu- väkevien juomien kulutuksen väheneminen, on
1490: rauksena useat kunnat ovat peruuttaneet yleis- jäänyt täysin toteutumatta. Alkoholilain puit-
1491: suostumuksensa keskioluen vähittäismyyntiin teissa voidaan keskioluen jakelu hoitaa todel-
1492: tai anniskeluun alueellaan. Näistä kunnista saa- lista tarvetta vastaavasti. Oy Alko Ab:n laa-
1493: dut kokemukset ovat olleet kauttaaltaan myön- jentunut myymäläverkko kykenee tyydyttä-
1494: teisiä. Alkoholin kokonaiskulutus on vähen- maan asiakkaittensa kysynnän. Alkoholilain
1495: tynyt tuntuvasti, vaikka alussa onkin esiintynyt 39-41 §:n mukaan anniskeluoikeudet voidaan
1496: siirtymistä jossain määrin väkevämpien alko- myöntää kaikille väestö- ja liikekeskusten ravit-
1497: holijuomien käyttöön. Järjestyshäiriöt paikka- semusliikkeille, joten myös keskioluen anniskelu
1498: kunnilla ovat vähentyneet merkittävästi ja katu- voidaan järjestää mainitun lain puitteissa.
1499: kuva on siistiytynyt. Erityisen suuri merkitys Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1500: on sillä, että kun keskioluen saatavuutta vai- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1501: keutetaan, uusia alkoholinkäyttäjäryhmiä ei syn- muksen,
1502: ny yhtä helposti kuin vapaan keskioluen virra- että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
1503: tessa. menpiteisiin keskiolutlain kumoamiseksi.
1504: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
1505:
1506: Sauli Hautala Esko Almgren Impi Muroma
1507: Asser Stenbäck Olavi Ronkainen Antero Juntumaa
1508: Jorma Fred Ulla Järvilehto Väinö Rautiainen
1509: 1979 vp. 607
1510:
1511: Toivomusaloite n:o 55.3.
1512:
1513:
1514:
1515:
1516: Hyrynkangas ym.: Eräiden farmaseuttisten virkojen perustami-
1517: sesta lääninhallituksiin.
1518:
1519:
1520:
1521: E d u s k u n n a 11 e.
1522:
1523: Asetuksessa eräiden tehtävien siirtämisestä - pyrkiä lisäämään yhteistoimintaa lääke-
1524: sosiaalihallitukselta ja lääkintohallituksdta lää- huolto- ja muun terveydenhuoltohenkilöstön vä-
1525: ninhallitukselle ( 158/75) on eräitä apteekkilai- lillä sekä paikallisella että läänin tasolla;
1526: toksen valvontatehtäviä siirretty lääninhaUitus- - tehdä esityksiä lääkkeisiin liittyvän infor-
1527: lten sosiaali- ja terveysosastoille. Näitä ovat maatio- ja täydennyskoulutustoiminnan paranta-
1528: esim. päätöbet apteekkien aukioloajoista, ap- miseksi läänin alueella;
1529: teekkarien lomat }a henkilökunnan riittävän - avustaa lääkintöhallitusta sakaanhoitolai-
1530: määrän takaav,a valvonta. tosten, terveyskeskusten, apteekkien, lääkevaras-
1531: Tarkoituksenmukaista olisi sinne siirtää myös tojen ja lääkekaappien tarkastuksissa;
1532: eräitä muita tehtäviä, esim. - hoitaa peruslääkevalikoimaan ja lääkkei-
1533: - määräykset lääkevaraston hoitajaksi den kulutuksen seurantaan liittyviä asioita;
1534: - lääkevaraston hoitajien vuosi- ja sairas- - toimia asiantuntijana terveyskeskuksen
1535: lomamääräykset keskuslääkevaraston tilojen suunnittelussa, ka-
1536: - lääkekaappien hoitoon liittyvät asiat. lusteiden, välineiden ja kojeiden hankinnassa;
1537: Tehtävien !tyydyttävä hoito on lääninhalli- - toimia poliisiviranomaisten apuna lääkkei-
1538: tuksissa kuitenkin lääkehuoltoon perehtyneen den väärinkäyttöön liittyvissä asioissa ja antaa
1539: henkilöstön puuttuessa vaikeaa, mikä on joh- tarvittavia määräyksiä ja ohjeita läänin alueella;
1540: tanut siihen, että eräät lääninhallitukset ovat - antaa asiantuntija-apua elintarviketarkasta-
1541: esittäneet sosiaali- ja terveysministeriölle farma- jille mm. luontaistuotekauppojen tarkastusten
1542: seuttisten virkojen perustamista. yhteydessä ilmenevistä erityiskysymyksistä.
1543: Lääninhallituksiin tulisikin perustaa ainakin Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten ehdo-
1544: lääninproviisorin virka. tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
1545: Edellä mainittujen tehtävien lisäksi lääninpro- sen,
1546: viisorit voisivat muun muassa: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
1547: - osallistua kansanterveystyön ja sairaanhoi- menpiteisiin farmaseuttisten virkoj&n, lä-
1548: tolaitosten viisivuotissuunnitelmien laadintaan hinnä lääninproviisorin virkojen, perus-
1549: lääkehuollon osalta; tamiseksi lääninhallituksiin.
1550: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
1551:
1552: Helvi Hyrynkangas Jaakko Itälä Lauri Impiö
1553: Martti Ursin Anneli Kivitie Ulla Järvilehto
1554: Eero Lattula Terhi Nieminen-Mäkynen Aila Jokinen
1555: Antero Jnntumaa Jorma Fred Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
1556: 608 1979 vp.
1557:
1558: Toivomusaloite n:o 554.
1559:
1560:
1561:
1562:
1563: Hyrynkangas ym.: Lääkelain säätämisest~i lääkehuoltokomitean
1564: ehdottamalla tavalla.
1565:
1566:
1567: E d u s k u n n a 11 e.
1568:
1569: Apteekkien yhteiskunnallisena tehtävänä on eivät järjestelmän rakenteellisen jälkeenjäänei-
1570: taata riittävät ja mahdollisimman korkeatasoiset syyden vuoksi ole sisällöltään väestön nykyisten
1571: lääkehuoltopalvelut. tarpeiden mukaisia. Vanhat määräykset asetta-
1572: Apteekkien tehtävä on saanut uutta sisältöä vat rajoituksia esimerkiksi farmaseuttisen hen-
1573: etenkin 1970-luvulla. Muutoksen pohjana ovat kilöstön toiminnalle väestön lääkeinformaatios-
1574: ensisijaisesti yhteiskunnan ja terveydenhuollon sa ja terveyskasvatuksessa.
1575: laajemmat ja monipuolisemmat odotukset lää- Apteekkimaksulain tarkoituksena on ollut ap-
1576: kehuoltopalvelujen sisällöstä. Yhä painokkaam- teekkien haltijoiden kohtuuttomien voittojen
1577: min on vaadittu lääkkeiden oikeaan ja turvalli- leikkaaminen apteekkimaksun avulla. Apteek-
1578: seen käyttöön tähtäävän lääkeinformaation, neu- kien liikevaihdon noustessa ja rahanarvon muut-
1579: vonnan ja asennekasvatuksen tehostamista. Yh- tuessa ovat myös pienet apteekit joutuneet mak-
1580: teiskunnan tuntema mielenkiinto tämän toimin- samaan apteekkimaksua. Apteekkimaksun mer-
1581: nan lisäämiseen on paitsi lääketieteellinen myös kitys tulontasaajana on vähentynyt ja si~tä on
1582: kasvavassa määrin kansantaloudellinen kysymys. käytännössä ,tullut erityinen apteekkitoiminnas-
1583: Apteekkien toiminta ei kaikilta osin ole ke- ta maksettava lisävero.
1584: hittynyt odotuksia vastaavasti. La,ajentuneiden Voimassa olevat säädökset eivät aseta rajoi-
1585: tehtävien merkitystä ei ole kaikkialla riittäväs- tuksia apteekkioikeuksien haltijoiden ikään näh-
1586: ti tiedostettu. den, mitä or. pidettävä epäkohtana. Noin neljä,n-
1587: Apteekkien toimintaa säätelevät vuonna 1928 nes apteekkareista on yli 65-vuotiaita, mikä on
1588: annettu laki ,apteekkilaitoksesta eli apteekkilaki työeläkelakien yleinen eläkeikä.
1589: sekä samana vuonna annettu asetus lain toimeen- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
1590: panemisesta eli apteekkiasetus ( 4/28 ja 326/ dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1591: 28). Vaikka lainsäädäntöön on myöhemmin teh- muksen,
1592: ty muutoksia ja lisäyksiä, on apteekkilaitoksen
1593: perusrakenne säilynyt ennallaan. että hallitus kiirehtisi apteekkilainsää-
1594: Apteekit ovat selviytyneet perinteisistä teh- dännön uudistustyötä lääkehuoltokomi-
1595: tävistään hyvin. Kuitenkin on todettava, että tean (komiteanmietintö AJ/1972) esi-
1596: terveydenhuollon kehittyessä apteekkipalvelut tysten pohjalta lääkelain säätämiseksi.
1597: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
1598:
1599: Helvi Hyrynkangas Mauno Manninen Lauri lmpiö
1600: Antero Juntumaa Jaakko Itälä Juhani Tuomaala
1601: Lea Sutinen Anneli Kivitie Ulla Järvilehto
1602: Eero Lattula Terhi Nieminen-Mäkynen Aila Jokinen
1603: Pekka Vennamo Martti Ursin Eeva Kuuskoskii-Vikatmaa
1604: Jorma Fred
1605: 1979 vp. 609
1606:
1607: Toivomusaloite n:o 555.
1608:
1609:
1610:
1611:
1612: Hyrynkangas ym.: Väestön lääkeneuvonnan kehittämistä se1vittä-
1613: vän komitean asettamisesta.
1614:
1615:
1616: E d u s k u n n a 11 e.
1617:
1618: Uudenaikaiset lääkkeet ovat suuresti paran- Lääkeinformaatiota antavat maassamme tällä
1619: taneet monien sairauksien hoitomahdollisuuksia. hetkellä lääkär.iJt, apteekit ja muu terveyden-
1620: Näin bakteeriperäisten infektiotautien, mielen- huoltohenkilöstö. Samoin ovat viranomaiset ja
1621: terveysongelmien, sydän- ja verisuonitautien ja tiedotusvälineet avainasemassa lääkkeistä tie-
1622: hengityselinten sairauksien hoidossa on saavu- dotettaessa.
1623: tettu hyviä tuloksia. Lääkeinformaatiota kehitettäessä olisikin tär-
1624: Kehitys on kuitenkin tuonut mukanaan mo- keää selvittää
1625: nia ongelmia. Kaikilla lääkkeillä on sivuvaiku- - miten se sisällöltään ja käytännön toteu-
1626: tuksia, jotka monesti ovat hoidon kannalta vai- tukseltaan on parhaiten järjestettävissä siten,
1627: keita. Toisena lääkekäytön suurena ongelmana että väestön lääkekäyttäytymistä voidaan pa-
1628: on esille tullut lääkkeiden alikäyttö, joka ylei- rantaa
1629: simmin johtuu siitä, että potilaat eivät noudata
1630: annettuja lääkkeiden annosteluohjeita. Yleisesti - miten se saadaan puolueettomaksi ja lääk-
1631: lääkehoidon laiminlyönnit johtuvat huonosta keiden valmistajista mahdollisimman riippumat-
1632: ho1tomyöntyvyydestä tai sivuvaikutusten pelos- tomaksi
1633: t·a. Perinteisesti ovat lisäksi tiedossa kaikki lääk- - miten terveydenhuoltohenkilöstön valmiuk-
1634: keiden turhaan ja ylikäyttöön liittyvät tervey- sia väestön tehokkaan neuvonnan toteuttami-
1635: delliset ja kansantaloudelliset ongelmat. seksi voidaan lisätä
1636: Riippumatta siitä, onko lääkkeet määrätty - miten apteekkien toimintaa voidaan par-
1637: reseptillä tai hankittu ilman reseptiä, oikean haalla tavalla hyödyntää lääkeneuvonnassa.
1638: ja turvallisen käytön varmi:staa vasta potilaan Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
1639: oma toiminta ja ohjeiden noudattaminen. Poti- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1640: laan omaehtoiseen toimintaan lääkkeiden käy- muksen,
1641: tön yhteydessä onkin kiinnitettävä entistä suu-
1642: rempaa huomiota. Tämä on mahdollista lisää- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
1643: mällä ja tehostamalla lääkeinformaatiota ja so- väestön lääkeneuvonnan kehittämistä ja
1644: pimalla koko yhteiskuntaa kattavana tämän toi- tehostamista selvittävän komitean aset-
1645: minnan työnjaosta ja eri henkilöstöryhmien vas- tamiseksi.
1646: tuusta.
1647: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
1648:
1649: Helvi Hyrynkanga'S Hannu Tenhiälä Lauri Impiö
1650: Antero Juntumaa Lea Sutinen Ulla Järvilehto
1651: Eero Lattula Jaakko Itälä Aita Jokinen
1652: Matti Ruokola Terhi Nieminen-Mäkynen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
1653: Juhani Tuomaala Martti Ursin Anneli Kivitie
1654: Jorma Fred
1655:
1656:
1657:
1658:
1659: 77 087900581L
1660: 610
1661:
1662: Toivomusaloite n:o 556.
1663:
1664:
1665:
1666:
1667: Hyvönen ym.: Kansanterveyslain mukaisen maksuttoman ham-
1668: mashoidon ulottamisesta koskemaan pitkäaikaistyöttömiä.
1669:
1670:
1671: E d u s k u n n a 11 e.
1672:
1673: Vaikeana jatkuva työttömyys on suuri ja erittäin suuvta ennalta ehkäisevän terveyden-
1674: vaikea toimeentuloa vaikeuttava asia työttö- hoidon laiminlyöntiä ja tulee koitumaan yh-
1675: mälle ja hänen perheelleen, mutta V'aikuttaa teiskunnalle kalliiksi siitä koituvine nmine sai-
1676: myös monilla tavoin pitkälle tulevaisuuteenkin rauskustannuksineen. Tämän johdosta tulisi
1677: monilla eri tavoin. Eräs tällainen pysyviltä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, joilla turvat-
1678: seurauksiltaan kauaskantoinen seuraamusvaiku- taisiin se, että työttömät voisivat huolehtia
1679: tus on muun muassa se, että työtön joutuu lai- hampaittensa kunnosta siitä huolimatta, että
1680: minlyömään tärkeät terveydenhoitoon liittyvät eivät voi itse kustantaa siitä koituvia maksuja.
1681: asiat, joista eräs tärkeimmistä on huolehtiminen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1682: säännöllisesti hampaiden kunnosta. Hammas- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1683: hoidon kustannuksia ei vielä nykyisin korvata muksen,
1684: sairausvakuutuksen avulla eikä kansanterveys- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
1685: ~ain mukainen hammashuolto ulotu missään kansanterveyslain edellyttämän maksut-
1686: osassa maata vielä työikäiseen väestöön. Kun toman hammashoidon ulottamiseksi kos-
1687: työttömyydestä kärsivät eniten juuri nuoret, kemaan pitkäaikaisesta työttömyydestä
1688: merkitsee hampaiden hoitamatta jättäminen kärsiviä.
1689: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
1690:
1691: Anna-Liisa Hyvönen Terho Pursiainen Anna-Liisa Jokinen
1692: Heli Astala 1.-C. Björklund Ulla-Leena Alppi
1693: Juhani Vähäkangas Pauli Uitto Inger Hirvelä
1694: Unto Ruotsalainen Niilo Koskenniemi Lauha Männistö
1695: Matti Järvenpää Arvo Kemppainen Vappu Säilynoja
1696: Helvi Niskanen
1697: 1979 vp. 611
1698:
1699: Toivomusaloite n:o 557.
1700:
1701:
1702:
1703:
1704: Hyvönen ym.: Työkyvyttömien liikuntavammaisten ilmaisen ham-
1705: mashoidon saattamisesta lakiin perustuvaksi.
1706:
1707:
1708: E d u s k u n n a 11 e.
1709:
1710: Vaikeasti vammautuneitten täysin työkyvyt- don t'ai :siihen, että ho1tava hammaslääkäri jää
1711: tömien parhaassa työiässä olevien lukumäärä vaille palkkioitaan ja joutuu siten yksilönä ot-
1712: on viime vuosina lisääntynyt sitä mukaa kuin tamaan kaataakseen yhteiskunnalle kuuluvia
1713: maamme autokanta on lisääntynyt. Heidän kun- velvoitteita. Liikenneonnettomuuksissa ja työ-
1714: touttamisensa kannalta on erittäin tärkeää mm. tapaturmissa työkyvyttömiksi joutuneita varten
1715: se, että heidän hampaittensa säännöllinen hoito olisi senvuoksi nopeasti laadittava lainsäädäntö,
1716: on järjestyksessä. joka turvaa heille mahdollisuuden saada ham-
1717: Hampaiden hoito on kuitenkin, niin kauan mashoitoa silloinkin, kun heillä ei ole siihen
1718: kuin se ei sisälly sairausvakuutuksen kautta olemassa omia varoja. Hammashoidon järjestä-
1719: korvattaviin asioihin eikä sitä saa kansanter- minen kuntootuslaitosten kuntootusohjelmaan
1720: veyslain mukaisesti ilmaishoitona, työkyvyttö- sisältyvänä palveluna olisi sille varatun määrä-
1721: mälle pelkän kansaneläkkeen varassa elävälle rahan puitteissa käytännössä varsin nopeasti rat-
1722: ylivoimainen tehtävä. Hampaiden hoito on kal- kaistavissa.
1723: lista jo sellaisenaan, ja liikuntakyvyttömille Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
1724: vammautuneille käynti hammaslääkärissä sisäl- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1725: tää myös aina poikkeuksellisesti ylimääräisiä kul-
1726: jetuskustannuksia, jotka heidän on itsensä ·aina että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
1727: kustannettava silloinkin kun esimerkiksi kun- sellaisen lainsäädännön aikaansaamiseksi,
1728: toutuslaitos järjestäisi heille tämän kuljetuksen. jolla työkyvyttömille liikuntavammaisille
1729: Tämä johtaa siihen, että useat nuoret laimin- tarjottaisiin säännöllinen ilmainen ham-
1730: Jyövät tämän kuntoutumiselleen tärkeän hoi- mashoito.
1731: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
1732:
1733: Anna-Liisa Hyvönen fferho Pursiainen 1.-C. Björklund
1734: Heli Astala Unto Ruotsalainen Niilo Koskenniemi
1735: J. Vähäkangas Matti Järvenpää Ulla-Leena Alppi
1736: Pauli Uitto Inger Hirvelä
1737: 612 1979 vp.
1738:
1739: toivomusaloite n:o 558.
1740:
1741:
1742:
1743:
1744: Hyvönen ym.: Lapsiperheille annettavan pysyvän kunnallisen ko-
1745: tiavun sisällyttämisestä kotiapulain piiriin.
1746:
1747:
1748: E d u s kun n a II e.
1749:
1750: Kotiapulaiset ovat maassamme varsin erikois- vat esim. kunnallisen sosiaalipalvelun muodossa
1751: laatuinen ja muita työntekijäryhmiä huonom- saada maksukykynsä mukaista korvausta vas-
1752: massa asemassa oleva työntekijäryhmä. Sitä mu- taan vakituisen kotiapulaisen kunnan kotiapu-
1753: kaa kuin naisten ansiotyö ja maalta kaupunkei- keskuksesta, vähenisi varmasti lastenpäivähoi-
1754: hin muutto on Hsääntynyt ja yhteiskunnan toi- tolaitospaikkojen tarve ja myös sairaanhoito-
1755: menpiteet lapsen hoidon laajentamiseksi olleet kustannukset. Se turvaisi myös sen, että koti-
1756: riittämätJtömät, sitä mukaa on myös alemmissa apulaisammatista tulisi arvostettu ja pysyvä
1757: sosiaaliryhmissä olevien perheiden lasten päivä- ammatti, koska siten kotiapulaiset voisivat
1758: hoito samoinkuin muu kodinhoito järjestetty työnantajaperheen asemasta riippumatta saada
1759: kotiapulaisen avulla. Heikossa taloudellisessa heille kuuluvat palkka-, loma-, eläke- ym. etuu-
1760: asemassa olevan työnantajan työssä oleva koti- det.
1761: .apulainen joutuu usein pelkästä säälistä luopu- Kun hallitus on nyt valmistelemassa koti-
1762: tnaan vapaa-ajoi:staan, jopa palkastaankin. Näin aputoiminnan kehittämistä ja yhtenäistämistä
1763: kotiapulaisammatista on tullut yhä enemmän kunnallisen sosiaalipalvelutoiminnan muotoon,
1764: vieroksuttu ammatti ja sitä pidetään nykyisin olisi erittäin järkevää jo heti alusta pitäen ryh-
1765: maalta kaupunkiin muuttavien tyttöjen väliai- tyä kehittämään tätä toimintaa siten, että se ei
1766: kaisena kaupunkiin sijoittumisen ratkaisuna. sisältäisi vain tilapäisavun tarjoamista kodeille,
1767: Tämä taas on johtanut siihen, että kotiapulai- vaan myös vakituista kotiapua, joka aluksi voi-
1768: sen avulla lasten päivähoito-ongelmat ratkaissut taisiin rajoittaa vain monilapsisia perheitä ja
1769: perhe kokee jatkuvaa turvattomuutta. perheitä, joissa on pysyvää sairautta, käsittä-
1770: Kuitenkin vakituinen kotiapulainen moni- viksi.
1771: [apsisissa perheissä olisi yhteiskunnan kannalta Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
1772: edullinen ratkaisu niin taloudellisesti kuin mie- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1773: lenterveydellisesti edellyttäen että kotiapulai- muksen,
1774: sen koulutus ja hänen toimintansa olisi valvot-
1775: tua. Tästä syystä kotiapulaisten koulutus am- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
1776: mattiin, heidän työolosuhteittensa, palkkauk- joilla kotiapulain piiriin sisällytettäisiin
1777: sensa, !omiensa ja muiden sosiaalisten etujensa myös lapsiperheille annettava pysyvä
1778: yhtenäistäminen olisi otettava yhteiskunnan kotiapu kunnan järjestämän kotiapulais-
1779: hoitamien palvelujen piiriin. Jos perheet voisi- toiminnan kautta.
1780: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
1781:
1782: Anna-Liisa Hyvönen I.-C. Björklund Unto Ruotsalainen
1783: Pauli Uitto Heli Astala Matti Järvenpää
1784: Ulla-Leena Alppi J. Vähäkangas Terho Pursiainen
1785: Inger Hirvelä Niilo Koskenniemi
1786: 1979 vp. 613
1787:
1788: Toivomusaloite n:o .5.59.
1789:
1790:
1791:
1792:
1793: Anna-Liisa Jokinen ym.: Olutpanimaiden ottamisesta valtion.
1794: haltuun.
1795:
1796:
1797: E d u s k u n n a 11 e.
1798:
1799: HaNitu:ksen vuonna 1967 antamaa esitystä Keskioluen anniskelu- ja myyntioikeuksia on
1800: laiksi keskioluesta perusteltiin sillä, että oluen annettu lähes kaikille niitä anoneille kahviJoille
1801: myynnin asettaminen muita alkoholijuomia va- ja elintarvikeliikkeille. Niissä kunnissa, joissa
1802: paampaan asemaan ohjaisi kulutusta väkevistä ei ole a~lkoholimyymälää tai anniskeluravinto-
1803: juomista mietoihin. Miedoista juomista peräi- laa, ei ole kunnallista alkoholitarkastajaa, vaan
1804: sin olevan alkoholin katsottiin aiheuttavan vä- valvonta on yksinomaan poliisin huolena. Kun
1805: hemmän käyttäytymishäiriöitä kuin väkevistä kaikissa kunnissa ei enää edes asu poliisia, on
1806: juomista periiisin olevan alkoholin. Tätä näkö- keskiolutpaikkojen valvonta jäänyt heikoksi.
1807: kohtaa pidettiin tärkeämpänä kuin sitä, että Olutteollisuus on pyrkinyt ohjaamaan yleistä
1808: mietojen juomien helppo saanti saattaa johtaa mielipidettä, jopa päätöksentekijöitä oluen ku-
1809: ja totuttaa myös väkevien juomien käyttöön. lutuksen lisäämistä suosivaan suuntaan. Yhtei-
1810: Keskioluen vapaa saanti ei ole johtanut kulu- sen edun mukaista olisi estää yksityisiä yrittä-
1811: tuksen siirtymiseen väkevistä juomista mietoi- jiä hyötymästä oluen juonnista. Tähän päästäi-
1812: hin. Vaikka keskioluen kulutus on noussut siin ottamalla koko panimoteollisuus valtion
1813: kolminkertaiseksi, myös väkevien juomien kulu- haltuun. Silloin yhteiskunta voisi tehokkaasti
1814: tus on noussut yli 50 %. Kokonaiskulutuksen kontrolloida oluen valmistusta, myyntiä ja an-
1815: myötä ovat juopumispidittykset nousseet lähes niskelua.
1816: 70 % ja rattijuoppoustapaukset yli 185 %. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
1817: Myös väkivaltarikollisuus on nousussa, mutta kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1818: vertailukelpoisten tilastojen esittämisen estää
1819: rikoslain 21 luvun muutos kesken tarkastelu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
1820: kauden. Terveydelliseltä kannaha on oluena menpiteisiin olutpanimaiden ottamiseksi
1821: nautitun alkoholin todettu olevan yhtä haital-
1822: 1
1823: valtion haltuun.
1824: lista kuin väkevinä juomina nautitun. 7-8
1825: pullollista keskiolutta päivässä jatkuvasti nau-
1826: tittuna voi jo aiheuttaa alkoholisairauksia.
1827: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
1828:
1829: Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine
1830: Matti Järvenpää Heli Astala
1831: Anna-Liisa Hyvönen 1.-C. Björklund
1832: Niilo Koskenniemi Aulis Juvela
1833: Ulla-Leena Alppi Mikko Ekorre
1834: Unto Ruotsalainen Inger Hirvelä
1835: V. J. Rytkönen Sakari Knuuttila
1836: 614 1979 vp.
1837:
1838: Toivomusaloite n:o 560.
1839:
1840:
1841:
1842:
1843: Anna-Liisa Jokinen ym.: Raittiusravintoloiden perus•tamisesta Al-
1844: kon toimesta.
1845:
1846:
1847: Ed u s kun n a 11 e.
1848:
1849: Oy Alko Ab omistaa osake-enemmistön Oy Alkoholilain 2 §:n 2 momentin mukaan al-
1850: Yhtyneet Ravintolat Ab:ssa ja Kantaravintolat koholiyhtiön tehtävänä on pitää kaupan myös
1851: Oy:ssä. Oy Yhtyneet Ravintolat Ab:n toiminta- korkeatasoisia alkoholittomia juhla- ja seura-
1852: verkosto käsitti vuoden 1972 päättyessä 9 ho- juomia ja muutoinkin edistää niiden käyttöä.
1853: tellia ravintolaineen ja 12 ravintolaa. Kantara- Tätä tehtävää Alko ei ole tyydyttävästi täyt-
1854: vintolat Oy:llä oli 30 toimipaikkaa, joista 24 tänyt. Alkoholittomien juhla- ja seurajuomien
1855: maaseudulla. Näistä 15:ssä oli myös hotellihuo- valikoima on erittäin pieni eikä niiden esittelyä
1856: neita. ja tarjoilua ole järjestetty täysin tyydyttävälle
1857: Alkoholilain 2 §:n 1 momentin mukaan alko- kannalle missään ravintolassa.
1858: holijuoman ja väkiviinan valmistus, maahan- Nähdälesemme Alkon olisi syytä perustaa
1859: tuonti, maastavienti ja myynti ovat, sellaisin täysin raittiita ravintoloita. Niiden avulla se
1860: poikkeuksin kuin jäljempänä tässä laissa sääde- saisi luotettavaa tietoa alkoholin osuudesta ra-
1861: tään, alkoholiyhtiöksi sanotun osakeyhtiön yk- vintolatoiminnan kannattavuuteen. Samalla se
1862: sinoikeutena. voisi myös tehokkaasti edistää alkoholittomien
1863: Alkoholilain 5 §: n mukaan alkoholiasioita juhla- ja seurajuomien käyttöä.
1864: hoidettaessa ja järjestettäessä on pyrittävä sii- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
1865: hen, että alkoholista aiheutuvat haitat ja vau- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1866: riot muodostuvat mahdollisimman vähäisiksi.
1867: Ravintola- ja hotellitoimintaa harjoittavien että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
1868: tytäryhtiöiden toiminta perustuu siihen, että menpiteisiin raittiusravintoloiden perus-
1869: Alko saa näin luotettavaa tietoa ravintolatoi- tamiseksi Alkon roimesta.
1870: minnan mahdollisuuksista ja pystyy tutkimaan,
1871: miten alkoholilain 5 §:n periaatteita voidaan
1872: toteuttaa anniskelutoiminnassa.
1873: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
1874:
1875: Anna-Lilisa Jokinen Ensio Laine
1876: Heli Astala Sakari Knuuttila
1877: Inger Hirvelä
1878: 1979 vp. 615
1879:
1880: Toivomusaloite n:o 561.
1881:
1882:
1883:
1884:
1885: Anna-Liisa Jokinen ym.: Tupakoimattomien suojaamisesta tupa-
1886: koinnin haitoilta.
1887:
1888:
1889: E d u s k u n n a 11 e.
1890:
1891: Savukkeiden polttaminen on ,tärkein nykyisin tukse:t eivät TaJoLtu vain hengityseHmiin. Ne
1892: tunnetuista keuhkosyövän, pitkäaikaisen keuh- kohdistuvat myös sydämeen, aiheuttaen sepel-
1893: koputkentulehduksen ja keul1kolaajentuman valtimon tukoksia ja vakavia verisuonisairauk-
1894: syy. Ennakkoarvion mukaan kuolee jo nyt yli sia. Pitkäaikaisissa tutkimuksissa on voitu myös
1895: 1 000 työikäistä miestä vuodessa em. sairauk- todeta, että tupakansavu ei aiheuta terveydelli-
1896: siin. Tupakoinnin aiheuttamien kansantervey- siä vaaroja ainoastaan tupakoitsijalle itselleen.
1897: dellisten haittojen väheksyminen on toistaiseksi Ne kohdistuvat myös niihin, jotka olosuhteiden
1898: estänyt tehokkaat rajoittamistoimet Suomessa. pakosta joutuvat hengittämään tupakansavun
1899: Tupakansavun haitallisista seurauksista kärsi- saastuttamaa ilmaa. Kansalaisten terveyden suo-
1900: vät suuresti myös tupakoimattomat kansalaiset. jaamiseksi tulisi tehdä mahdollisimman tehok-
1901: Myös pienet lapset ja koululaiset joutuvat jul- kaita ratkaisuja. Tupakansavun ympäristössään
1902: kisissa tiloissa ja kulkuvälineissä alttiiksi tupa- aiheuttamat terveydelliset haitat olisivat parhai-
1903: kansavun vaikutukselle. ten torjuttavissa kieltämällä tupakointi kaikissa
1904: Eri puolilla maailmaa suoritetut tutkimukset julkisissa tiloissa, kulkuneuvoissa, toimistoissa
1905: osoittavat yhä vakavampia vaaroja. Tupakansa- ja kokoushuoneissa. Se edellyttäisi erityisten ti-
1906: vu ailieuttaa ihmisen elimistössä radioaktiivista lojen järjestämistä tupakanpolttoa varten.
1907: säteilyä. Sen lähteenä on polonium 210 -nimi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
1908: nen radioaktiivinen alkuaine, jota vahvasti taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1909: epäillään yhdeksi merkittäväksi keuhkosyövän
1910: ailieuttajaksi. että hallitus ryhtyisi toimiin tupakoi-
1911: Myös tupakoimattomat ovat alttiita tupa- mattomien suojaamiseksi tupakoinnin
1912: koinnista ailieutuvalie säteilylle. Savuisessa huo- haitoilta julkisissa tiloissa, kulkuväli-
1913: neessa saatu säteilyannos voi olla jopa suurempi neissä ja kokoushuoneissa, sekä varaa-
1914: kuin samoihin ihmisiin ydinvoimalasta normaa- malla erityiset tilat tupakoitsijoita var-
1915: listi aiheutuva säteilyannos. ten.
1916: Tupakanpolton aiheuttamat haitalliset vaiku-
1917: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
1918:
1919: Anna-Liisa Jokinen Mikko Ekorre Inger Hirvelä
1920: Heli Astala Ensio Laine J. Vähäkangas
1921: I.-C. Björklund Sakari Knuuttila
1922: 616 1979 vp.
1923:
1924: Toivomusaloite n:o S62.
1925:
1926:
1927:
1928:
1929: P. Jokinen: Määrärahasta Keski-Kymen aluesairaalan laajentami-
1930: ·sen toteuttamiseksi.
1931:
1932:
1933: E d u s k u n n a 11 e.
1934:
1935: Keski-Kymen aluesairaalan laajennuksen to- veydenhuoltoon liittyvä rakennushanke kaupun-
1936: teuttaminen pikaisesti on eräs tärkeimpiä Keski- gin alueelle.
1937: Kymen terveydenhuollon tämänhetkisiä asioita. Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
1938: Kaupungissa laaditun pitkäaikaissairaanhoidon taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1939: kehittämisohjelman mukaisesti tulisi kaupungin
1940: pitkäaikaissairaanhoito kyetä järjestämään laa- että hallitus ottaisi vuoden 1980 tulo-
1941: jentamalla Keski-Kymen sairaalaa 60-80 hoi- ja menoarvioesitykseen määrärahan Kes-
1942: topaikkaa käsittävällä pitkäaikaissairaiden osas- ki-Kymen aluesairaalan laajennuksen to-
1943: tolla. Hanke on pääterveysaseman toteuttamisen teuttamiseksi.
1944: jälkeen ehdottomasti kiireeliisin sairauden ter-
1945: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
1946:
1947: Pekka Jokinen
1948: 1979 vp. 617
1949:
1950: Toivomusaloite n:o 56.3.
1951:
1952:
1953:
1954:
1955: P. Jokinen ym.: Sairaanhoidon potilas- ja vastuuvakuutuksen
1956: aikaansaamisesta.
1957:
1958:
1959: E d u s k u n n a 11 e.
1960:
1961: Useimmat eri alojen lääkäireiden kuten kirur- laalle. Maahamme olisikin saatava aikaan käyt-
1962: gien, anestesiologien, gynekologien, otologien töön sellainen vastuuvakuutuksen sovellutus,
1963: jne. toimenpiteet sujuvat normaalisti ja potilaat että potilas saa korvauksen haitallisesta tutki-
1964: saavat näistä toimenpiteistä apua mitä moninai- mus- ja hoitokomplikaatiosta siitäkin huolimat-
1965: simpiin vaivoihinsa. Silloin tällöin, mutta väis-
1966: 1
1967: ta ettei voida osoittaa lääkärin tai muun hoito-
1968: tämättä joskus tapahtuu väärään tilannearvioin- henkilökunnan syyllistyneen tuottamuksellisuu-
1969: tiin, kokemattomuuteen tai huolimattomuuteen teen potilaskäsittelyssä. Lisäksi tulisi saada käy-
1970: perustuva virhe. Jos virheen tehneen lääkärin täntöön sellainen järjestelmä, ettei vahinkoa kär-
1971: toiminnassa todetaan tuottamuksellisuutta, poti- sinyt potilas joutuisi käymään eriasteisia oikeus-
1972: las on oikeutettu saamaan korvauksia. Jos tuot- käsittelyitä lävitse ennen kuin hän saisi jotain
1973: tamuksellisuus on suurempi kuin vähäinen, oi- korvausta. Rohkaisevat tulokset Ruotsista anta-
1974: keuden perusteella vakuutusyhtiö on oikeutettu V'at viittei-tä 'siihen, että Suomessakin tällainen
1975: perimään osan tai kaikki kustannukset lääkä- järjestelmä voitaisiin toteuttaa ja vieläpä suh-
1976: riltä. teellisen halvoin kustannuksinkin.
1977: Aikoja sitten juridisissa päätöksissä ja myös Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
1978: lääkärin eettisissä tulkinnoissa on todettu, että nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
1979: luonnollinen ns. komplikaatio ei ole lääkärin sen,
1980: aiheuttama rikos, josta hänet olisi saatettava
1981: vastuuseen. Toisaalta myös lääkärin ja potilaan- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
1982: kin kannalta katsottuna ollaan yksimielisiä siitä, menpiteisiin potilasturvallisuuden ;a po-
1983: että potilaalle selvästi kipuja, pitkäaikaista tai tilaan oikeusturvan lisäämiseksi aikaan-
1984: pysyvää työkyvyttömyyttä tai pysyvän haitan saattamalla maahamme vastuu- ja potilas-
1985: aiheuttamaa komplikaatiota tulisi korvata poti- vakuutuksen.
1986: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
1987:
1988: Pekka Jokinen Ritva Laurila Anna-Kaarilna Louvo
1989: Mauri Miettinen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Ulla Järvilehto
1990: Anna-Liisa Piipari
1991:
1992:
1993:
1994:
1995: 78 0879005811
1996: 618 1979 vp.
1997:
1998: Toivomusaloite n:o 564.
1999:
2000:
2001:
2002:
2003: P. Jokinen ym.: Päihtyneiden selviämisaseman perustamisesta
2004: Kouvolaan.
2005:
2006:
2007: E d u s k u n n a 11 e.
2008:
2009: Juopumussakoista luovuttiin vuoden 1969 jen suojat ovat osoittautuneet täysin riittämättö-
2010: alussa ja sen jälkeen kun rikoslain 43 luvun 6 miksi.
2011: § oli kumottu. Uudistus tehtiin nimenomaan Koska Kouvola on noin 100 000 asukasta kä-
2012: sillä edellytyksellä, että päihtyneiden tarkoituk- sittävän Pohjois-Kymenlaakson yhteistoiminta-
2013: senmukainen lääketieteellinen ja ·sosiaalinen kä- alueen keskuspaikka, olisi sinne välttämättä saa-
2014: sittely aloitetaan mahdollisimman pian. tava päihtyneiden selviämisasema. A-klinikan pe-
2015: Pälhtyneiden käsittelyn selvittelytoimikunta rustaminen ja toimiminen Kouvolassa puoltavat
2016: ehdotti, paitsi erityistä lakia päihtyneiden säi- myös selviämisaseman sijoituspaikaksi Kouvo-
2017: löön otettujen käsittelystä, myös kokeilumieles- laa. Samalla voitaisiin kokeilutarkoituksessa ot-
2018: sä toimivan selviämisaseman kiireellistä suunnit- taa huomioon myös nuorison päihtymyksestä
2019: telua, jotta sen toiminta voisi käynnistyä heti, aiheutuvat ongelmat.
2020: kun asiaankuuluvat lait on hyväksytty. Vaikeassa päihtymystilassa olevan henkilön
2021: Tällä hetkellä Kouvolan poliisiaseman pidä-
2022: sijoituspaikka ei yleensäkään saisi olla poliisiput-
2023: tettyjen ja säilöön otettujen säilytystiloissa säi- ka, vaan sen tulisi olla selviämisasema, jossa on
2024: lytetään Kouvolan nimismiespiirin lisäksi Eli- saatavissa myös lääketieteellistä tutkimusta ja
2025: mäen, Iitin, Kuusankosken ja Sippolan pidäte- hoitoa.
2026: tyt ja säilöön otetut, ja kun lisäksi vanginkulje-
2027: tusjärjestelmä on Kouvolan virastotalon rakenta- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
2028: misen jälkeen oleellisesti muuttunut siten, että nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
2029: Kouvolan poliisiasemalla joudutaan ajoittain säi- sen,
2030: lyttämään erittäin paljon Etelä-Kymenlaaksoon että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2031: meneviä ja sieltä tulevia vankeja odottamassa päihtyneiden selviämisaseman perustami-
2032: heidän edelleen toimittamistaan vankivaunuihin, seksi Kouvolaan poliisin tilojen välittö-
2033: on selvää, että Kouvolan poliisiaseman pidätetty- mään läheisyyteen.
2034: Helsingissä 20 päivänä huhtilruuta 1979.
2035:
2036: Pekka Jokinen Anna-Kaarina Louvo
2037: 1979 vp. 619
2038:
2039: Toivomusaloite n:o 565.
2040:
2041:
2042:
2043:
2044: Joutsenlahti ym.; Keskioluen poistamisesta elintarvikekaupoista.
2045:
2046:
2047: E d u s k u n n a 11 e.
2048:
2049: Yhteiskuntamme yksi kipeimmistä ongel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2050: mista on liiallinen alkoholinkäyttö, joka tuo nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2051: mukanaan kansamme keskuuteen mittaamatto- muksen,
2052: masti kärsimystä. Ongelmasta emme pääse
2053: eroon millään kieltolailla, mutta ei myöskään että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2054: alkoholijuomien saanti saisi olla liian vapaata. keskioluen poistamiseksi elintarvikekau-
2055: Tämän perusteella olisi keskiolut saatava poista.
2056: poistetuksi elintarvikekaupoista, jotta kiusaus
2057: alkoholijuomien ostamiseen ei tulisi liian suu-
2058: reksi.
2059: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
2060:
2061: Anssi Joutsenlahti Eino Poutiainen
2062: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
2063: 620 1979 vp.
2064:
2065: Toivomusaloite n:o 566.
2066:
2067:
2068:
2069:
2070: Joutsenlahti ym.: Kodinhoitajan virkojen lisäämisestä vanhusten
2071: kotihoidon tehostamiseksi.
2072:
2073:
2074: E d u s k u n n a 11 e.
2075: Monilla paikkakunnilla on vanhusten luku- si olisikin saatava kodinhoitajia tällaisiin kun-
2076: määrä koko asukasmäärästä huomattavan suuri. tiin yksi 500 asukasta kohden, jolloin vanhus-
2077: Tällaisissa kunnissa tarvittaisiin kodinhoitohen- ten kotihoito saataisiin paremmin ratkaistua
2078: kilökuntaa, johon saadaan valtionavustus, keski- kuin nykyisin.
2079: määräistä huomattavasti enemmän. Vanhukset Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2080: haluavat yleensä olla omissa kodeissaan niin nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2081: kauan kuin mahdollista, ja vanhusten hoito ko- muksen,
2082: deissaan tulee myös yhteiskunnalle paljon hal-
2083: vemmaksi kuin laitoshoito. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
2084: Tällaisissa vanhusvoittoisissa kunnissa on miin yhden kodinhoitajan saamiseksi
2085: keskimääräinen henkilöä kohden tuleva äyri- 500 asukasta kohden varsinkin ikära-
2086: määrä erittäin alhainen, joten kunta ei omilla kenteeltaan vanhusenemmistöisissä kun-
2087: varoillaan pysty palkkaamaan kotiavustajia. Sik- nissa.
2088: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
2089:
2090: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen Veikko Vennamo
2091: Urho Pohto Pekka Vennamo Eino Poutiainen
2092: J. Juhani Kortesalmi
2093: 1979 vp. 621
2094:
2095: Toivomusaloite n:o 567.
2096:
2097:
2098:
2099:
2100: Juntumaa ym.: Juopumuksen kriminalisoimisesta.
2101:
2102:
2103: E d u s k u n n a 11 e.
2104:
2105: Alkoholin kulutus on maassamme lisäänty- Pohdittaessa syitä alkoholin käytön lisäänty-
2106: nyt voimakkaasti viimeksi kuluneiden kymme- miseen on pantava merkille juuri yleiseri mieli-
2107: nen vuoden aikana. Aivan viime vuosina kulu- piteen vähättelevä suhtautuminen alkoholihait-
2108: tuksen kasvu on tasaantunut, mutta se on ollut toja kohtaan. Tällaiset asenteet olisi saatava
2109: edelleenkin yli kaksinkertainen vuoden 1968 muuttumaan. Parhaina keinoina asenteiden
2110: tasoon verrattuna. muuttamiseksi ovat toisaalta asennekasvatus,
2111: Alkoholin kulutuksen kasvua nopeammin johon on liityttävä johtavassa asemassa olevien
2112: ovat lisääntyneet alkoholihaitat. Asiantuntijoi- henkilökohtainen esimerkki sekä toisaalta lain-
2113: den arvioiden mukaan alkoholin käyttö on säädännön tiukentaminen. Alkoholin saatavuut-
2114: tällä hetkellä tupakan ohella suurin kansanter- t,a on samalla voimakkaasti rajoitettava.
2115: veyttä vaarantava tekijä. Jos alkoholin käyttö Tilanteen korjaamiseksi olisi mielestämme
2116: jatkuu nykyisellä tasolla tai vielä lisääntyy, tu- myös juopuneena esiintyminen kriminalisoitava,
2117: levat a~koholin aiheuttamat terveydelliset vau- syyllistyipä siihen missä yhteiskunnallisessa
2118: riot huomattavasti lisääntymään tulevaisuu- asemass'a oleva henkilö tahansa. Kriminalisointi
2119: dessa. tulisi ulottaa myös yksityisalueille, jotta kodeis-
2120: Toinen alkoholin käytön merkittävistä haitta- sa väkivaltaisesti käyttäytyvät alkoholistit voi-
2121: vaikutuksista on rikollisuuden, erityisesti omai- taisiin saattaa viranomaisten huostaan.
2122: suus- ja väkivaltarikollisuuden lisääntyminen. Sopivana seuraamuksena juopuneena esiin-
2123: Väkivaltainen käyttäytyminen liittyy läheisesti tymisestä pidämme toimittamista selviämisase-
2124: suomalaisten alkoholin käyttötapaan. Alkoholia, malle, josta voisi vapautua vasta kun juopu-
2125: erityisesti väkeviä juomia nautitaan kerralla mistila on ohitse. Lisäksi juopuneena esiinty-
2126: suuria määriä tavoitteena humalatilan saavutta- misestä olisi tuomittava oheissakko. Jos sama
2127: minen, jonka siuen katsotaan oikeuttavan yh- henkilö on esiintynyt vähintään kolmesti vuo-
2128: teiskunnan säännöistä piittaamattomaan käyt- den kuluessa juopuneena, hänet tulisi voida toi-
2129: täytymiseen. Yleinen mielipide Suomessa ei ole mittaa alkoholistihoitoon.
2130: kehittynyt siihen suuntaan, että juopuneena Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
2131: esiintymistä, edes väkivaltaista juopuneena kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2132: esiintymistä paheksuttaisiin siinä määrin, että
2133: ulkopuoliset voisivat puuttua tilanteeseen. Esi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2134: merkiksi poliisia on hyvin vaikea saada anta- juopumuksen rangaistavuutta ja seuraa-
2135: maan virka-apua väkivaltaisen omaisen rauhoit- musjärjestelmää koskevan lainsäädännön
2136: tamiseksi, vaikka tämä todistettavasti pahoin- valmistelemiseksi.
2137: pitelee perheenjäseniään.
2138: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
2139:
2140: Antero Juntumaa Impi Muroma Ulla Järvilehto
2141: Sauli Hautala Jorma Fred Asser Stenbäck
2142: Olavi Ronkainen Esko Almgren Väinö Rautiainen
2143: 1979 vp.
2144:
2145: Toivomusaloite n:o 568.
2146:
2147:
2148:
2149:
2150: Juntumaa ym.: Kunnallisten kotiavustajien palkkauksen saattami-
2151: sesta valtionavun piiriin.
2152:
2153:
2154: E d u s k u n n a 11 e.
2155:
2156: Työky1tyttömien ja vanhusten määrä on kas- valtionapua tulo- ja menoarvioon merkityn kiin-
2157: vanut suhteellisesti viime vuosina ja kehitys teän määrärahan puitteissa sosiaalihallituksen
2158: näyttää edelleenkin jatkuvan samaan suuntaan. vahvistamien perusteiden mukaan. Kunnilla ei
2159: Tunnusmerkillistä tämä on nimenomaan kehitys- tämän perusteella ole varmuutta valtionavun saa-
2160: alueilla. Samanaikaisesti työikäinen väestö muut- misesta ja tämä saattaa muodostua kunnille
2161: taa pois näiltä alueilta, jolloin asianomaisten esteeksi kotiavustajien paikkaamiselle. Invaliidi-
2162: kuntien verotulot pienenevät ja mahdollisuudet huoltolain muutos tulee aivan ilmeisesti myös
2163: kunnallisten palvelusten antamiseen heikentyvät. lisäämään kotiavustajien tarvetta.
2164: Viime aikoina on avohuoltoon pyritty kiin- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
2165: nittämään yhä enemmän huomiota. Avohuolto nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
2166: onkin sekä kustannuksiltaan että huomioon sen,
2167: ottaen vanhusten ja työkyvyttömien mielenter- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti tar-
2168: veyden katsottava myönteiseksi palvelumuo- vittaviin toimenpiteisiin kunnallisten
2169: doksi. Yhä lisääntyvä kotiavustajien määrä on kotiavustajien palkkauksen saattamiseksi
2170: todisteena siitä, että näitä avohuollon palveluja valtionavun piiriin samoin perustein,
2171: tarvitaan. jotka ovat voimassa kunnallisten kodin-
2172: Kotiavustajien palkkaukseen kunnat saavat hoitajien palkkauksen osalta.
2173: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
2174:
2175: Antero Juntumaa Olavi Ronkainen Ulla Järvilehto
2176: Sauli Hautala Jorma Fred Asser Stenbäck
2177: Impi Muroma Esko Almgren Väinö Rautiainen
2178: 1979 vp. 623
2179:
2180: Toivomusaloite n:o 569.
2181:
2182:
2183:
2184:
2185: Juvela ym.: Yrittäjätoiminnan vapauden loukkaamisen estämi-
2186: sestä vähittäiskaupan alalla.
2187:
2188:
2189: E d u s k u n n a II e.
2190:
2191: Vähittäiskaupan alalla on viimeisen kymme- Kun tämäntapainen toiminta loukkaa räikeästi
2192: nen vuoden aikana tapahtunut voimakasta ryh- yrittäjien toimintavapautta ja on omiaan myös
2193: mittymistä, jonka kielteiset seurannaisilmiöt ovat vahingoittamaan kuluttajien etuja, olisi viipy-
2194: johtaneet pienyrittäjien toimintavapauksien jyrk- mättä ryhdyttävä lainsäädännöllisiin toimenpitei-
2195: kiin rajoituksiin. Niiltä yrittäjiltä, jotka toimivat siin tällaisen epäterveen kehityksen estämiseksi.
2196: vuokralaisina keskusliikkeitten omistamissa liike- Näiden epäkohtien tutkimista esitti myös edus-
2197: huoneistoissa, on usein nöyryyttävillä vuokra- kunta v. 1971 hyväksymässään lausumassa käsi-
2198: sopimuksilla estetty mahdollisuudet hankkia teltäessä eduskunta-alohteeni pohjalta huoneen-
2199: kuluttajille välitettävät tuotteet edullisemmalla vuokralain muutosehdotusta, jolla olisi rajoitettu
2200: tavalla. Keskusliikkeet ovat valvoneet omat keskusliikkeitten valtaa vaatia vuokralaisina toi-
2201: etunsa sopimuksin niin, että teollisuus ei mones- miviita vähittäiskauppiailta nöyryyttäviä ja yrit-
2202: tikaan myy tuotteitaan suoraan vähittäiskaup- tämisen vapautta loukkaavia ehtoja.
2203: piaalle, vaan se tapahtuu keskusliikkeen lasku- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
2204: tuksen kautta. Käytännössä tämä menettely on kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2205: johtanut useinkin tuotteiden hintojen kohoami-
2206: seen kuluttajan vahingoksi. Niinikään on run- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti sellai-
2207: saasti esimerkkejä siitä, että keskusliikkeet ovat siin toimenpiteisiin, joilla estetään kes-
2208: pakottaneet vuokralaisena toimivan vähittäis- kusliikkeitten vähittäiskaupan alalla to-
2209: kauppiaansa myymään vain näiden määräämiä teuttama! yrittäjätoiminnan vapauteen
2210: tuotemerkkejä. kohdistama! loukkaukset.
2211: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
2212:
2213: Aulis Juvela Lauha Männistö Heli Astala
2214: 624 1979 vp.
2215:
2216: Toivomusaloite n:o 570.
2217:
2218:
2219:
2220:
2221: M. Järvenpää ym.: Selviämisaseman perustamisesta päihty:neinä
2222: tavatuille lapsille ja nuorille.
2223:
2224:
2225: E d u s k u n n a 11 e.
2226:
2227: Nykyisen alkoholilainsäädännön aikana myös ja nuoret olisi aina yritettävä viedä kotiin ja
2228: lapset ja alle 18-vuotiaat nuoret ovat ryhtyneet jättää heidät vanhempiensa huostaan, milloin
2229: käyttämään alkoholijuomia siitä huolimatta, se vain on mahdollista.
2230: että heillä ei lain mukaan ole oikeutta niitä Niitä tapauksia varten, jolloin vanhemmat
2231: saada. Tämä alkoholijuomien käytön lisäänty- syystä tai toisesta eivät ole kykeneviä huolehti-
2232: minen on myös aiheuttanut näkyviä haittoja. maan päihtyneistä lapsistaan tai vanhempia ei
2233: Poliisi lienee monessa tapauksessa kuljettanut tavata, tulisi kaupungeissa olla sellaiset nuorten
2234: päihtyneenä tavatut nuoret suoraan kotiin, jos päihtyneiden säilytyspaikat, joissa he voisivat
2235: se vain on ollut mahdollista. selvitä ja saada asiantuntevaa käsittelyä ia opas-
2236: Kun juopuneena kiinniotettujen 17-vuotiait- tusta.
2237: ten ja sitä nuorempien määrä lisääntyy, on sel- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
2238: vää, että monet näistä joutuvat sellaisiin säi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2239: lytystiloihin, joissa on myös heitä paljon van-
2240: hempia juopuneita. Näissä tiloissa saadut koke- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
2241: mukset aiheuttavat nuorille henkisiä vammoja menpiteisiin selviämisaseman perusta-
2242: ja he leimautuvat helposti juopoiksi. Käsityk- miseksi päihtyneinä tavatuille lapsille ja
2243: semme mukaan päihtyneinä tavattavat lapset nuorille.
2244: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
2245:
2246: Matti Järvenpää Kaarina Suonio
2247: 1979 vp. 625
2248:
2249: Toivomusaloite n:o 571.
2250:
2251:
2252:
2253:
2254: Järvilehto ym.: Kodittomien alkoholistien huollon järjestämisestä
2255: alkoholijuomaveron tuotoilla.
2256:
2257:
2258: E d u s k u n n a 11 e.
2259:
2260: Maamme asutuskeskuksissa on kodittomien tokodeissa terapiaa heidän vapauttamisekseen
2261: alkoholistien määrä kasvanut huolestuttavasti alkoholismista,
2262: viime vuosina. Toimenpiteisiin heidän auttami- - että yhteiskunta perustaisi suojatyöpaik-
2263: sekseen on tähän mennessä ryhdytty lähinnä yk- koja alkoholistien saattamiseksi yhteiskunnan
2264: sityisten järjestöjen toimesta. Yksityisten järjes- hyödyllisiksi kansalaisiksi ja
2265: töjen mahdollisuudet ratkaista kodittomien al- - että kustannukset tästä toiminnasta suori-
2266: koholistien ongelmat ovat kuitenkin rajoitetut. tettaisiin kokonaan alkoholijuomaverosta saata-
2267: Asia on ratkaistava yhteiskunnan voimavaroin, villa varoilla.
2268: yhteistyössä järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
2269: Edellä sanotun johdosta katsomme, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2270: - että olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin kun- muksen,
2271: tien veivoittamiseksi lakisääteisesti ilman veloi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2272: tusta tarjoamaan yösijan suojakodeissa koditto- kodittomien alkoholistien huollon tehok-
2273: miHe alkoholisteille, kaaksi järjestämiseksi alkoholijuomave-
2274: - että näille alkoholisteille annettaisiin hoi- rosta saatavilla varoilla.
2275: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
2276:
2277: Ulla Järvilehto Sauli Hautala Jorma Fred
2278: Impi Muroma Olavi Ronkainen Asser Stenbäck
2279: Antero Juntumaa Esko Almgren Väinö Rautilainen
2280:
2281:
2282:
2283:
2284: 79 087900581L
2285: 626 1979 vp.
2286:
2287: Toivomusaloite n:o 572.
2288:
2289:
2290:
2291:
2292: Kauppi ym.: Valtakunnallisen terveyskasvatusohjelman laatimi-
2293: sesta.
2294:
2295:
2296: E d u s k u n n a 11 e.
2297:
2298: Nykyinen yhteiskunta jättää lainsäädäntöteitse vaa lakia, mihin vedoten silloinen sosiaaliminis-
2299: raskaan taloudellisen taakan seuraavan sukupol- teri, nykyinen Alkon pääjohtaja, suositteli lain
2300: ven kannettavaksi. Jaksaako tuleva sukupolvi hyväksymistä. Päinvastoin keskioluesta on tul-
2301: tämän taakan kantaa, riippuu suurelta osalta sen lut, kuten aikanaan lakia vastustaneiden tahol-
2302: fyysisestä ja henkisestä terveydestä ja kestoky- ta väitettiin, juoma, jonka avulla nuoret oppivat
2303: vystä. Tästä syystä meidän on kaikin tavoin py- käyttämään alkoholia ja josta he siirtyvät käyt-
2304: rittävä tehostamaan kansanterveystyötämme, tämään väkevämpiä juomia. Lääkäriliiton ja mui-
2305: jotta tämän päivän lapset ja nuoret aikanaan sai- den kansanterveydestä huolta kantavien ponnis-
2306: rastumaita selviy:tyisivät velvoitteistaan. telut oluen mainonnan vähentämiseksi oluen
2307: Terveyskasvatus maassamme on tällä hetkellä terveydellisten haibtojen vuoksi eivät ole johta-
2308: kovin hajanaista ja sen suunnittelu puutteellista. neet tulokseen.
2309: Toiminnan tuloksellisuudenkaan arviointia ei Tupakan pohto lisääntyy jatkuvasti ja sen
2310: ole riittävästi· järjestetty. Meillä on tällä hetkellä aloittavat yhä nuoremmat ikäluokat. Vaikka lää-
2311: 42 terveyskasvatusta harjoittavaa kansalaisjär- ketieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että
2312: jestöä. Näiden järjestöjen ja viranomaisten väli- savukkeiden polton voimakas vähentäminen joh-
2313: senä yhteistyöelimenä toimii v. 1964 perustettu taisi maassamme suurempaan terveyden lisään-
2314: Terveyskasvatuksen Keskus r.y. tymiseen ja eliniän nousuun kuin mikään muu
2315: Toiminnan hajanaisuudesta ja yhtenäisen ter- välittömästi käytettävissä oleva yksittäinen eh-
2316: veyskasvatusohjelman puuttumisesta johtuen ny- käisevä terveydenhuollon toimenpide, eivät pon-
2317: kyisen terveyskasvatuksen tulokset ovat vähäi- nistelut tupakanpolton vähentämiseksi ole joh-
2318: _siä ja antavat aihetta suureen huolestumiseen. taneet tuloksiin. Tupakkainvalidit täyttävät koh-
2319: Erityisesti asianlaita on näin nuorten keskuu- ta tuberkuloosipotilailta vapautuneet sairaansi-
2320: dessa, joihin koko terveyskasvatuksen painopis- jat. Onhan keuhkosyövän varhaisoireita tavattu
2321: teen pitäisi kohdistua. Tästä saatiin eräs selvä jo 14-vuotiailla.
2322: ja konkreettinen todistus hiljattain, kun profes- Tässä on lueteltu vain muutama esimerkki sii-
2323: sori Hartiala julkaisi nuorten terveyttä ja fyy- tä, mitenkä kevytmielisesti nuoret suhtautuvat
2324: sistä kuntoa koskevan tutkimuksensa tulokset. asioihin, jotka ratkaisevasti vaikuttavat heidän
2325: Niiden mukaan yli puolella nuorista opiskelijois- terveyteensä. Kun lisäksi otetaan huomioon yhä
2326: ta sydämen peruskonto on sama kuin 60-70 vaikeutuva huumeongelma kokonaisuudessaan,
2327: -vuotiailla. Tämä tieto hätkähdytJti jopa tasaval- ei todellakaan terveyskasvatuksen tuloksia nuor-
2328: lan presidenttiä siinä määrin, että hän teki aloit- ten keskuudessa voida kaunistella.
2329: teen sellaisen ohjelman käynnistämiseksi, jonka Koko terveyskasvatuksessa lasten ja nuorten
2330: avulla llikunnan ja urheilun tärkeyttä koroste- osuus muodostaa tärkeimmän sisällön. Luonnol-
2331: taan koululaisille ja kodeille. lisesti terveyskasvatuksen on olotuttava koko
2332: Terveydelle ja erittäinkin nuorten terveydel- väestöön. T avallisimpien kansantautiemme, ku-
2333: le vahingollisten huumeiden, alkoholin ja tupa- ten sydän- ja verisuonitautien, mielitautien, ku-
2334: kan käyttö on meillä jatkuvasti kasvanut. Näi- lumissairauksien jne. alueilla terveyskasvatuk-
2335: den aineiden orjiksi ovat antautuneet oman ter- sella on suuri työmaa.
2336: veytensä kustannuksella yhä nuoremmat suku- Aivan viime vuosiin saakka maassamme on
2337: polvet. vallinnut lähes täydellinen suunnittelematto-
2338: Keskiolutlais~a ei tullut sellaista Suomen kan- muus terveyskasvatuksen alalla. Terveyskasva-
2339: saa mietojen alkoholijuomien käyttöön totutta- tusta on pyritty toteuttamaan erillisenä osana
2340: Toivomusaloite n:o 572 627
2341:
2342: enna:lt·a ehkäisevää terveydenhuoltoa ja toteut- netelmät ja järjestelmät maksavat aikanaan it-
2343: tamiseen osoitetut varat ovat olleet minimaali- sensä moninkertaisesti vähentyvien sairaanhoi-
2344: sia. Myöskään toimintakykyistä toteuttajaorga- don kustannusten muodosssa. Siksi olisikin kiin-
2345: nisaatiota, jossa toiminnasta vastaavat henkilöt nitettävä nykyistä paljon suurempaa huomiota
2346: ja vastuusuhteet olisi yksityiskohtaisesti määri- terveyskasvatukseen ja kaikkiin sellaisiin keinoi-
2347: telty, ei toistaiseksi ole olemassa. hin ja menetelmiin, joilla yksilöt voivat hoitaa
2348: Terveyskasvatuksen suunnittelua ja sen edel- omaa terveyttään ja pitää itseään kunnossa ja
2349: lyttämää tutkimustoimintaa ei myöskään ole välttyä siten sellaisilta sairauksilta, joille ter-
2350: maassamme suoritettu. Vasta kansanterveyslain veyskasvatuksen ja fyysillisen kuntonsa laimin-
2351: säätämisen jälkeen lääkintöhallitus on antanut lyöneet ovat varsin al:ttiita. Tämän edellytykse-
2352: ensimmäiset erittäin ylimalkaiset ohjeet terveys- nä on kuitenkin nykyisen terveyskasvatuksen
2353: kasvatustoiminnan organisoimisesta terveyskes- voimakas ·tehostaminen. Ja .tässä taas on yhtenä
2354: kuksissa. tärkeimpänä toimenpiteenä yhtenäisen valt>akun-
2355: Seurauksena tästä organisatorisesta hajanaisuu- nallisen .terveyspoliittisen ohjelman laatiminen
2356: desta ovat terveyskasvatuksen toteuttamistavat ja käyttöön ottaminen.
2357: ja -menetelmät olleet suunnittelemattomia, haja- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
2358: naisia ja epätasaisia maamme eri osissa. Ja tu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
2359: lokset ovat olleet sellaisia kuin edellä esitetyt sen,
2360: esimerkit osoittavat. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
2361: Terveyskasvatus ja siihen kuuluvat sairauk- yhtenäisen valtakunnallisen terveyskasva-
2362: sia ehkäisevät ja terveyttä y1läp1tävät keinot, me- tusohjelman laatimiseksi.
2363: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
2364:
2365: Eeva Kauppi Sampsa Aaltio Helena Pesola
2366: Juuso Häikiö Olavi Nikkilä Irma Rihtniemi-Koski
2367: Saara Mikkola Eero Lattula
2368: 628 1979 vp.
2369:
2370: Toivomusaloite n:o 573.
2371:
2372:
2373:
2374:
2375: Kauppi ym.: Määrärahasta tietokonetomographialaitteen hankki-
2376: miseksi Vaasan keskussairaalaan.
2377:
2378:
2379: Ed u s kun n a 11 e.
2380:
2381: Lääkintöhallituksen asettaman työryhmän keytyvät läheisesti sekä piirin että valtakunnalli-
2382: suunnitelmien mukaan aiotaan koko maahan siin sädehoitosuunnitelmiin. Laitteen sijoittami-
2383: hankkia vuosien 1977-1981 aikana kaikkiaan nen Vaasan keskussairaalaan turvaisi samalla
2384: noin seitsemän tietokonetomographialaitetta ruotsinkielisen väestönosan palvelujen saannin
2385: neljään yliopistolliseen keskussairaalaan. Näiden omalla äidinkielellä.
2386: suunnitelmien ulkopuolella on myös Tampereen - Tietokonetomographialaitteen hankkimi-
2387: keskussairaalalla tarkoitus hankkia lähivuosien nen Vaasan keskussairaalaan ei ole missään suh-
2388: aikana vastaaviin tarkoituksiin kokokeho-tieto- teessa ristilriidassa piirin tai valtakunnan sai-
2389: konetomographialaite. raanhoidollisiin kehityssuunnitelmiin.
2390: Kansainvälisten arvioiden mukaan tarvitaan - Vaasan keskussairaalan nykyisen sädehoi-
2391: yksi laite noin 400 000-500 000 asukasta koh- toyksikön tiloihin on mahdollista sijoittaa uusi
2392: den, jotta tutkimustarve tulisi kohtuudella tyy- tietokonetomographia ilman erityisiä lisäraken-
2393: dytetyksi. Vaasan keskussairaalapiiri kuuluu vas- nushankkeita.
2394: tuualueeltaan Tampereen yliopistollisen keskus- - Tutkimukseen tarvittava henkilöstö voi-
2395: sairaalan ns. miljoonapiiriin. Mikäli Tampereelle daan kouluttaa paikan päällä.
2396: ja sen vastuualueella olevaan johonkin muuhun - Vaasan keskussairaalalla on kokemuksia
2397: keskussairaalaan hankitaan tietokonetomograp- Uumajan laitteen käytöstä, mutta hankaluudet
2398: hialaite, merkitsee se käytännössä sitä, että Tam- ja kustannukset ovat olleet suuret. Vain joku
2399: pere ei pysty omalla vastuualueellaan tyydyttä- hyväkuntoinen potilas on voitu hätätapauksessa
2400: mään tutkimusten tarvetta. Koska Vaasan läänin lähettää Uumajaan tutkittavaksi. Tutkimushinta
2401: potilaat sijaitsevat melko kaukana Tampereen vuoden 1977 tasossa on ollut 500 mk, minkä
2402: keskussairaalasta, on asiallista, että länsiranni- lisäksi tulevat matkakustannukset.
2403: kon alueelle hankitaan oma tietokonetomogra- - Tutkimustarve on yksinomaan Vaasan lää-
2404: phialaitteisto, joka tulisi palvelemaan lähinnä nin alueella noin 10 tutkimusta päivässä.
2405: koko Vaasan läänin asukkaita ja Kokkolan kes- - Tampereen keskussairaala ei pysty tämän-
2406: kussair>a:alapiirin asukkaita. hetkisellä kapasiteetillaan eikä myöskään suun-
2407: Seuraavat syyt puoltavat ·tietokonetomogra- nitelmissa olevien kapasiteettien lisäyksellä tyy-
2408: phialaitteen hankkimista nimenomaan Vaas·an dyttämään neuroradiologisia tutkimuksia oman
2409: keskussakaalaan: vastuualueensa piirissä. MikäH tällaisiin inves-
2410: - Koko Vaasan läänin asukasluku on noin tointeihin tutkimustarpeen tyydy:ttämiseksi
2411: 420 000, joka hyvin vastaa yhden laitteen kapa- Tampereella lähdettäisiin, merkitsisi se hyvin-
2412: siteetille asetettua väestöpohjamäärää. kin suuria kustannuksia. Jo kustannusten sääs-
2413: - Tietokonetomographialaite ei palvele yk- tön kannalta on ~taitteen hankkiminen Vaasaan
2414: sinomaan diagnostisia tarkoitusperiä, vaan sen asiallista.
2415: antama informaatio kytkeytyy hyvin laajalti Laitteen hinta vaihtelee mallista riippuen vuo-
2416: myös sädehoitoon, ja koska Vaasan keskussai- den 1977 rahanarvon mukaan 2-4 milj. mark-
2417: raalassa toimii jo ennestään sädehoitoyksikkö, kaa. Ns. kokokehon-tutkimuslaite saataisiin 4
2418: joka palvelee koko Vaasan lääniä ja Kokkolan milj. markan suuruisella määrärahalla. Tästä
2419: keskussairaalapiirin väestöä, on tarkoituksenmu- summasta tulisi valtion osuudeksi kaksi kolmat-
2420: kaista, että tämä laite sijaitsee nimenomaan Vaa- taosaa ( 2/3).
2421: s-an keskussairaalassa. Vaasan keskussairaaian Vaasan keskussairaalalla on tietokonetomo-
2422: sädehoitoyksikön kehittämissuunnitelmat kyt- graphiatutkimuksista jonkin verran kokemuksia,
2423: Toivomusaloite n:o 573 629
2424:
2425: :sillä keskussairaalan röntgenosaston spesialisti- laan ottamista vaativia tutkimuksia voidaan suo-
2426: lääkäri on ollut Uumajassa näissä tehtävissä puo- rittaa polikliinisesti.
2427: len vuoden ajan. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme ~
2428: Alkuinvestointeihin tarvittava rahamäärä on nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
2429: sinänsä varsin pieni ja sen aiheuttama säästö on sen,
2430: vuosien mittaan tavattoman suuri, koska muut
2431: vaativammat potilaille kivuliaat ja osittain vaa- että hallitus ottaisi valtion vuoden
2432: ;rallisetkin tutkimukset jäävät tämän laitteen han- 1980 tulo- ja menoarvioesitykseen tarvit-
2433: kinnan jälkeen pois ja henkilökootaa tämä laite tavan määrärahan tietokonetomographia-
2434: tarvitsee varsin vähän. Potilaiden hoitoajat ly- laitteen hankkimiseksi Vaasan keskussai-
2435: henevät merkittävästi ja monia tähän asti sairaa- raalaan.
2436: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
2437:
2438: Eeva Kauppi Helge Saarikoski Eero Lattula
2439: 630 1979 vp.
2440:
2441: Toivomusaloite n:o 574.
2442:
2443:
2444:
2445:
2446: Kauppi ym.: Inflaatiokorjauksen suorittamisesta apteekkimak-
2447: suun.
2448:
2449:
2450: E d u s k u n n a 11 e.
2451:
2452: Erikokoisten apteekkien t01mmnan tasaami- ta. Vuonna 1975 se oli keskimäärin 8,55 pro-
2453: seksi maahamme luotiin aikanaan apteekkimak- senttia ja tällä hetkellä jo noin 9 prosenttia. Nyt
2454: suun perustuva järjestelmä. Nykyisinkin vielä ollaankin vaiheessa, jolloin apteekkimaksukäyrä
2455: runko-osiltaan voimassa olevaa lakia apteekki- alkaa uhkaavasti tavoittaa apteekkien myynti-
2456: maksusta ( 148/46) sovellettiin ensimmäisen palkkiokäyrää. Kaikki kohonneet kustannukset
2457: kerran määrättäessä apteekkimaksu apteekkiliik- on maksettava sillä jatkuvasti pienentyneellä ero-
2458: keiden vuoden 1946 liikevaihdon perusteella. tuksella, mikä apteekeilla on myyntipalkkioiden
2459: Rahan arvon alenemisen johdosta apteekki- ja apteekkimaksun ynnä muiden maksujen ja
2460: maksun suuruudet ja laskentaperusteet muutet- verojen välillä. Palkkakustannusten, huoneisto-
2461: tiin nykyisiksi 12 päivänä joulukuuta 1965 an- vuokrien ja muiden kulujen kohoamisen aiheut-
2462: netulla lailla (758/65). Alarajaksi vuotuiselle tamaa hintapainetta apteekit eivät voi siirtää
2463: liikevaihdolle, josta apteekkimaksu peritään, myytävien tuotteiden hintoihin, koska valtio-
2464: säädettiin 80 000 markkaa. Tämän alarajan koh- neuvosto määrää hinnat.
2465: dalla apteekkimaksun suuruus on 500 markkaa, Kun oli kulunut vasta pari vuotta vuonna
2466: mistä se nousee 5-10,75 prosenttia liikevaih- 1965 säädettyjen taulukkojen voimaan tulosta,
2467: dosta liikevaihdon kasvaessa. Nousu on progres- ei maassamme ollut enää yhtään apteekkia, jon-
2468: siivinen. ka vuosittainen liikevaihto olisi jäänyt säädetyn
2469: Vaikka rahan arvo on vuoden 1965 jälkeen alarajan, 80 000 markkaa, alapuolelle, joten
2470: laskenut noin kolmanneksella, ei apteekkimak- kaikki apteekit ovat tulleet apteekkimaksun pii-
2471: suun ole sen jälkeen suoritettu minkäänlaista riin. Täitä osin apteekkimaksu on menettänyt
2472: rahan arvon alenemisen huomioon ottavaa kor- kokonaan alkuperäisen tarkoituksensa: eriko-
2473: jausta. Apteekkimaksun progressiivisen asteikon koisten apteekkien toiminnan tasaamisen.
2474: pysyttäminen muuttumattomana rahan arvon Apteekkimaksun lisäksi määrättiin v. 197 4
2475: alenemisesta huolimatta on johtanut siihen, että säädetyllä lailla ( 1110/74) toinenkin erikois-
2476: apteekkimaksu on menettänyt alkuperäisen tar- maksu: lääkelaboratoriomaksu, joka on kaksi tu-
2477: koituksensa, erikokoisten apteekkien toiminnan hannesosaa lääkkeiden liikevaihtoverottomasta
2478: tasaamisen, ja siitä on tullut apteekeille pelkkä myynti- ja ostohinnan erotuksesta apteekkimak-
2479: veroruuvi. sulla vähennettynä.
2480: Vuonna 1966 apteekit maksoivat apteekki- Apteekkimaksun progression, liikeV'aihdon ala-
2481: maksua noin 14 miljoonaa markkaa, ja niiden rajan ja muiden laskentaperusteiden pysyttämi-
2482: liikevaihto oli noin 230 miljoonaa markkaa. nen sellaisina kuin ne olivat yli kymmenen vuot-
2483: Vuoteen 1975 mennessä apteekkien liikevaihto ta sitten, josta ajasta rahan arvo on laskenut
2484: oli noussut noin kolminkertaiseksi eli 783 mil- noin kolmanneksen, on saattanut apteekkien toi-
2485: joonaan markkaan. Kun otetaan huomioon rahan mintaedellytykset minimiin. Tilanne on tällä
2486: arvon aleneminen, niin voidaan todeta liikevaih- hetkellä likipitäen samanlainen kuin vuonna
2487: don pysyneen suunnilleen ennallaan. Apteekkien 1965, jolloin viimeksi suoritettiin rahan arvon
2488: maksama apteekkimaksu oli samana aikana nous- alenemisesta johtuen apteekkimaksujen inflaa-
2489: sut lähes viisirikertaiseksi eli 67 miljoonaan tiokorjaus. Tilannetta vaikeuttavat lisäksi nyt
2490: markkaan. apteekeilta perittävät lääkelaboratoriomaksut.
2491: Apteekkimaksu oli vuonna 1966 keskimäärin Apteekkien toimintaedellytysten säilyttämi-
2492: 6,12 prosenttia apteekkien kokonaisliikevaihdos- seksi apteekkimaksussa olisi suoritettava kiirei-
2493: Toivomusaloite n:o 574 631
2494:
2495: sesti vastaavanlainen inflaatiokorjaus .kuin vuon- 240 000 markkaan, mistä sitten maksu nousisi
2496: na 1965. Ellei tällaista korjausta pikapuolin teh- prosentuaalisesti. Progression jyrkkyyttä olisi lie-
2497: dä, on monella apteekilla edessään toiminnan vennettävä, koska mm. liikevaihdon kasvuun vai-
2498: lopettaminen. kuutaa paljolti kalliiden lääkeaineiden myynti,
2499: Samat vääristymät, joiden vuoksi vuoden 1965 joiden myyntipalkkioita on jatkuvasti pienen-
2500: inflaatiokorjaus tehtiin ja jotka ilmenevät halli- netty. Apteekkimaksulie olisi myös säädettävä
2501: tuksen esityksestä laiksi apteekkimaksusta anne- "inflaatioleikkuri", joka pitäisi maksun suuruu-
2502: tun lain muuttamisesta (1964 vp. n:o 77/29. 5. den reaaliarvoltaan muuttumattomana.
2503: 1964), ovat rahan arvon jatkuvan alenemisen Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
2504: myötä uusiutuneet ja pätevät soveltaen perus- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
2505: teluiksi nyt ajankohtaiselle korjaukselle. Silloin sen,
2506: säädetty ja edelleen voimassa oleva apteekkimak- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
2507: sun perustana olevan liikevaihdon alaraja, piteisiin inflaatiokorjauksen suorittami-
2508: 80 000 markkaa, olisi nostettava rahan arvon seksi apteekkimaksuun.
2509: alenemisen perusteella kolminkertaiseksi eli noin
2510: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
2511:
2512: Eeva Kauppi Saara Mikkola
2513: Juuso Häikiö Olavi Nikkilä
2514: Eero Lattula
2515: 632 1979 vp.
2516:
2517: Toivomusaloite n:o 575.
2518:
2519:
2520:
2521:
2522: Kauppi ym.: Harvaan asuttujen seutujen apteekkien toiminnan
2523: turvaamisesta.
2524:
2525:
2526: E d u s kun n a II e.
2527:
2528: Apteekkimaksujärjestelmän päätarkoituksena pyritty jatkamaan muuttamalla ne suurempien
2529: oli alunperin erikokoisten apteekkien toiminnan apteekkien lääkevarastoiksi. Apteekkimaksun
2530: tasaaminen. Tämä periaate toteutuikin alkuaikoi- takia lääkevarastona toimiminenkin on osoittau-
2531: na, koska liikevaihdoltaan pieniltä apteekeilta tunut epävarmaksi, jopa usein mahdottomaksi.
2532: ei apteekkimaksua peritty. Apteekkimaksun Ainoa ratkaisu harvaan asuttujen seutujen
2533: progressiivisen asteikon pysyttäminen muuttu- pienten mutta lääkintähuollon kannalta tärkei-
2534: mattomana, vaikka rahan arvo on jatkuvasti las- den apteekkien toiminnan turvaamiseen on ke-
2535: kenut, on kuitenkin johtanut siihen, että pie- ventää niiden apteekkimaksua. Tämä voidaan to-
2536: nimmätkin apteekit joutuvat nyt maksamaan teuttaa suori>utamalla nykyiseen apteekkimak-
2537: tätä maksua. Tältä osin apteekkimabu on me- suun inflaatiokorjaus ,sekä käyttämällä apteekki-
2538: nettänyt alkuperäisen tarkoituksensa. maksuista kokonaisuudessaan keräytyviä varoja
2539: Erityisesti harvaan asuttujen seutujen aptee- näiden pienten apteekkien toiminnan tukemi-
2540: kit, jotka ovat liikevaihdoltaan pieniä, mutta seen.
2541: joiden merkitys lääkintähuollossamme on erit- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
2542: täin suuri, ovat apteekkimaksun johdosta jou- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
2543: tuneet suuriin vaikeuksiin. Moniin pieniin syr- sen,
2544: jäseutujen apteekkeihin ei viime aikoina ole
2545: ollut hakijoita, joten niitä on jouduttu lopetta- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
2546: maan. piteisiin harvaan asuttujen seutujen ap-
2547: Muutamien pienten apteekkien toimintaa on teekkien toiminnan turvaamiseksi.
2548: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
2549:
2550: Eeva Kauppi Toivo T. Pohjala Sampsa Aaltio
2551: Juuso Häikiö Sinikka Karhuvaara Olavi Nikkilä
2552: Saara Mikkola " Eero Lattula
2553: 1979 vp. 633
2554:
2555: Toivomusaloite n:o 576.
2556:
2557:
2558:
2559:
2560: Kauppi ym.: Alkoholin ja tupakan hinnan poistamisesta elinkus-
2561: tannusindeksin laskentaperusteista.
2562:
2563:
2564: E d u s k u n n a 11 e.
2565:
2566: Harjoitetussa alkoholipolitiikassa ja tupakoin- n.ioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2567: nin terveydellisten vaarojen torjunnassa on hin- muksen,
2568: nankorotusten ja saatavuuden rajoittamisen t~
2569: dettu olevan tärkeimmät aseet kulutuksen sää- että elinkustannusindeksiä laskettaes-
2570: telyssä. Kuitenkin esim. alkoholipoliittisilla syil- sa ei enää huomioitaisi alkoholi- ja tupak-
2571: lä perustellut hinnankorotukset mitätöityvät var- kavalmisteiden hinnoissa tapahtuvia
2572: sin pian, kun hinnat ovat mukana elinkustan- muutoksia, vaan näitten tuotteiden hin-
2573: nusindeksiä laskettaessa. nat poistetaan elinkustannusindeksin las-
2574: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- kentaperusteista.
2575: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
2576:
2577: Eeva Kauppi Lea Sutinen
2578: Eero Lattula Lauri lmpiö
2579:
2580:
2581:
2582:
2583: 80 087900581L
2584: 634 1979 vp.
2585:
2586: Toivomusaloite n:o 577.
2587:
2588:
2589:
2590:
2591: Kauppi ym.: Alkoholistien yksityisten hoitolaitosten valtionapu-
2592: perusteiden saattamisesta yhdenmukaisiksi kunnallisten laitos-
2593: ten valtionapuperusteiden kanssa.
2594:
2595:
2596: E d u s k u n n a 11 e.
2597:
2598: 31 päivänä joulukuuta 197 4 annetulla lailla deilla, hoitokodeilla ja ensisuorilla on ollut huo-
2599: päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huollos- mattava merkitys lakisääteisen alkoholistihuol-
2600: ta annetun lain ( 96/61 ) muuttamisesta lisättiin lon täydentäjänä ja sen tulosten varmentajana,
2601: ko. lakiin mm. uusi 11 a §, jolla laissa mai- - että vaikeuksista huolimatta niiden toimin-
2602: nittujen huollettavien hoitoa varten voidaan pe- taa on jatkuvasti kyetty pitämään yllä ja vidä-
2603: rustaa poliklinikoita, katkaisuhoitoasemia, hoi- pä sitä kehittämäänkin,
2604: tokoteja, ensisuojia ja muita tarpeellisia toimin- - että järjestöjen suorittamaan alkoholisti-
2605: tayksiköitä. Lain 35 a §:n mukaan suoritetaan huoLtoon on saa.tu mukaan 'Suuri joukko siitä
2606: kuntien ja kuntainliittojen ylläpitämien 11 a kiinnostuneita vapaaehtoisia, aktiivisia sekä siinä
2607: §:ssä tarkoitettujen toimintayksiköitten käyttö- pitkäaikaisen kokemuksen hankkineita henkilöi-
2608: kustannuksiin valtionosuutta kuntakohtaisesti tä, minkä johdosta työ on ollut yksilöllistä ja
2609: kuntien kantokykyluokituksen mukaan 70-39 esim. ;ryhmätyössä on ollut käytettävissä terveit-
2610: %. Lain 36 §:n mukaan voidaan 11 a §:ssä ten vertailuryhmä, sekä
2611: mainittujen toimintayksiköitten käyttökustan- - että hoitokodit, huoltokodit ja ensisuojat
2612: nuksiin suorittaa valtionosuuden lisäksi ylimää- ovat olleet erilaisia, on niiden as1akkai1le tarjou-
2613: räistä avustusta sekä avustusta perustamiskus- tunut valintamahdollisuus ja itse hoitokodeille
2614: tannuksiin. tilaisuus kokeilla erilaisia hoitomenetelmiä,
2615: Sen sijaan yhdistyksen ja muun yhteisön sekä minkä johdosta niitä edelleen välttämättä tar-
2616: säätiön ylläpitämän 11 a §:ssä tarkoitetun toi- vitaan.
2617: mintayksikön perustamis- ja käyttökustannuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
2618: siin voidaan suorittaa valtionavustusta tulo- ja kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2619: menoarvion rajoissa.
2620: Alussa mainitulla lainmuutoksella ei siis odo- että hallitus ensi tilassa ryhtyisi toi-
2621: tuksista huolimatta saatu yksityisten hoitoko- menpiteisiin päihdyttävien aineiden vää-
2622: tien, huoltokotien ja ensisuojien toimintaa jär- rinkäyttäjien huollosta annetun lain
2623: jestettyä taloudellisesti tyydyttävälle pohjalle, muuttamiseksi siten, että yksityiset al-
2624: vaan ne joutuvat edelleen toimimaan valtion koholistien hoitokodit, huoltokodit ja en-
2625: tulo- ja menoarvioon otettavan harkinnanvarai- sisuojat saatettaisiin valtion avustuksiin
2626: sen valtionavun turvin. nähden yhtä hyvään asemaan kuin vas-
2627: Ottaen huomioon taavat kunnalliset laitokset.
2628: - että yksityisillä alkoholistien huoltoko-
2629: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
2630:
2631: Eeva Kauppi Lea Sutinen
2632: Eero Lattula Lauri Impiö
2633: 1979 vp. 635
2634:
2635: Toivomusaloite n:o 578.
2636:
2637:
2638:
2639:
2640: Kauppi ym.: Alkoholijuomien ja muiden päihteiden käyttämistä
2641: aiheuttavien yhteiskunnallisten olojen tutkimisesta.
2642:
2643:
2644: E d u s k u n n a II e.
2645:
2646: Alkoholijuomien kokonaiskulutus on viiden- johtamalla. Vain kulutuksen supistuminen voi
2647: toista viimeisen vuoden aikana enemmän kuin tehokkaasti vähentää alkoholihaittoja.
2648: kolminker.tais;tunut. Tämä kehitys .a:lkoi viime Keskustelussa on kuitenkin jatkuvasti viitat-
2649: vuosikymmenen alussa ja kiihtyi erityisesti sen tu muihin syihin kuin alkoholin helppoon saa-
2650: jälkeen, kun uusi alkoholilainsäädäntö teki alko- tavuuteen kulutuksen kasvun selityksenä. Täl-
2651: holijuomien saatavuuden entistä helpommaksi löin on vedottu siihen voimakkaaseen yhteiskun-
2652: vuoden 1969 alusta lukien. nallisten olojen muuttumiseen, mikä on sattu-
2653: Alkoholijuomien kokonaiskulutuksen kasvu nut yksiin alkoholin kulutuksen kasvuajan kans-
2654: on lisännyt myös alkoholihaittoja, juopumuspidä- sa.
2655: tyksiä, väkivaltarikollisuutta ja rattijuoppoutta Käsityksemme mukaan olisi erittäin tärkeätä
2656: lähes samassa suhteessa kuin kulutus on kasva- selvittää, onko olemassa sellaisia yhteiskunnal-
2657: nut. Uusin kansainvälinen alkoholitutkimus on listen olojen muuttumisesta johtuneita syitä,
2658: tullut siihen tulokseen, että alkoholinkulutuksen jotka ovat olleet omiaan lisäämään alkoholijuo-
2659: kaksinkertaistues·sa ns. lirkakäyttäjien määrä ne- mien kulutusta. Jos tällaisia syitä voidaan saa-
2660: linkertaistuu ja alkoholin kokonaiskulutuksen da selville, voidaan myös pyrkiä niitä poista-
2661: kolminkertaistuessa liikakäyttäjien määrä yh- maan.
2662: deksänkertaistuu. Liikakäyttäjillä :tarkoi,teta•an Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
2663: niitä, jotka päivi•ttäin nauttivat väMntään 100 kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2664: grammaa puhdasta alkohoHa. Tämän määrän jat-
2665: kuva päivittäinen nauttiminen aiheuttaa huo- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
2666: mattavia terv•eysvaaroj.a, mistä on seurauksena, menpiteisiin tutkimuksen suorittamisek-
2667: et·tä «!rveydenhoitojärjestelmä joutuu entistä si siitä, onko ja millä tavalla yhteiskun-
2668: moninkertaista suuremman rasituksen alaiseksi. nallisten olojen muuttuminen edistänyt
2669: Alkoholiha1ttojen vähentämiseen on pyritty ja alkoholijuomien ja muiden päihteiden
2670: pyrittävä ensisijaisesti alkoholin saatavuutta ra- käyttöä.
2671: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
2672:
2673: Eeva Kauppi Lea Sutinen
2674: Eero Lattula Lauri lmpiö
2675: 636 1979 vp.
2676:
2677: Toivomusaloite n:o 579.
2678:
2679:
2680:
2681:
2682: Kauppi ym.: Alkoholistien ja päihteiden käyttäjien kuntouttamis-
2683: ohjelman aikaansaamisesta.
2684:
2685:
2686: E d u s k u n n a 11 e.
2687:
2688: Vuonna 1936 annetun alkoholistilain ( 60/36) ta annetun lain mukaan alkoholisti on juopotte-
2689: tarkoituksena oli opastaa ja ohj,ata alkoholistit levaa elämäntapaa viettävä tai alkoholijuomia
2690: käsittämään alkoholijuomien käytöstä johtuva toistuvasti väärinkäyttävä henkilö, mikäli tästä
2691: vaara ja palaamaan raittiisiin ja säännöllisiin elä- on seurauksena väkivaltaisuutta, rattijuoppout-
2692: mäntapoihin sekä liittymään yhdistyksiin, joi- ta, häiriötä ja pahennusta, juopumuspidätyksiä
2693: den toiminnasta he voivat saada tukea tällaisil- tai erilaisten velvollisuuksien laiminlyöntejä.
2694: le pyrk1myksille. Vuonna 1961 päihdyttävien Kansainvälisessä alkoholitutkimuksessa alkoho-
2695: aineiden väärinkäyttäjien huollosta annetun lain lismin kriteerinä on joko riippuvuus alkoholi-
2696: eli ns. PAV-lain (96/61) tarkoituksena on aut- juomista tai kyvyttömyys käyttää niitä vastuul-
2697: taa huollettavaa vapautumaan päihdyttävien lisesti.
2698: aineiden väärinkäytöstä sekä siitä hänelle itsel- Mikäli jälkimmäiset määlritelmät hyväksytään,
2699: leen ja muille aiheutuvista haitoista. Huolletta- monet Suomen lain mukaan huollon tarpeessa
2700: vaa on autettava ymmärtämään päihdyttävien ai- oleviksi alkoholisteiksi katsottavat eivät sellai-
2701: neiden väärinkäytöstä aiheutuvat haitat, ohjat- sia ole. He tosin viettävät juopottelevaa elämän-
2702: tava sopivaan toveriseuraan ja vapaa-ajanvietto- tapaa, mutta he pystyisivät riittävien joko ylei-
2703: toimintaan, autettava asunnon ja työpaikan hank- sen mielipiteen tai oikeuslaitoksen asettamien
2704: kimisessa, ohjattava hakeutumaan poliklinikka- sanktioiden alaisina itse lopettamaan juomisen-
2705: tai muuhun erityishoitoon tai hoidettavaksi sai- sa tai merkittävästi hillitsemään sitä.
2706: raalaan, huoltolaan tai muuhun sopivaan laitok- Varsinaiset alkoholistit taas ovat sairaita niin
2707: seen sekä muilla sopivilla ja tarkoituksenmukai- ruumiillisesti j'a henkisesti kuin sosiaalisestikin.
2708: silla keinoilla autettava häntä vapautumaan päih- He eivät voi toipua muuten kuin kokonaan pi-
2709: dyttävien aineiden väärinkäytöstä. dättymäUä alkoholijuomista. Se on kuiten-
2710: Alkoholistilain mukaan hoitoaika huoltolassa kin heille täysin mahdotonta ilman ulkopuolis-
2711: oli yksi vuosi ensimmäisellä kerralla, kaksi vuot- ta apua. Tulokselliseen toipumiseen tähtäävää
2712: ta toisella kerralla ja seUitaavilla enintään neljä apua he nykyisin saavat lähinnä alkoholistien
2713: vuotta. P AV -lain mukaan on pisin hoitoaika omilta järjestöiltä ( esim. AA-liikkeen ja suoja~
2714: kaksi vuotta. Kummankin lain mukaan voi huol- pirttitoiminnan) tai kristilliseltä pelastavalta
2715: lettava ehdollisesti päästä pois aikaisemminkin. raittiustyöltä ( esim. katulähetystyö ja Pelastus-
2716: Sosiaaliministeriön kirjelmällä 12. 6. 1963 mää- armeija).
2717: rättiin vähimmäishoitoajaksi 3 kuukautta, jos Lakisääteinen alkoholistihuolto, mikäli sen on
2718: enimmäishoitoaika oli vuosi, ja 5 kuukautta, jos rajoituttava muutaman viikon tai parin kuukau-
2719: se oli kaksi vuotta. Achilles Westiingin ehdotet- den hoitoon, pystyy kyllä poistamaan potilaan
2720: tua ohjehoitoajan lyhentämistä kaikissa tapauk- alkoholijuomien käytön aiheuttamat elimistön
2721: sissa 3-5 viikkoa (Alkoholipoliittisen Tutki- toiminnan akuutit häiriöt, mutta ei juopottelun
2722: muslaitoksen ttutkimusseloslle n:o 35/1969) an- perussyinä ja usein myös seurauksina olevia
2723: nettiin tätä koskeva suositus. Huo1tolat ovat persoonallisuuden ja sosiaalisten suhteiden häi-
2724: kuitenkin ,todenneet näin lyhyen hoitoajan epä- riöitä. Vaikka alkoholista irmttautuminen on
2725: tarkoituksenmukaiseksi ja pidentäneet ho~toai kuntouttamisen välttämätön edellytys, raittius
2726: kaa keskimäärin kaksinkertaiseksi. ei säily, ellei mainittuja henkisen ja sosiaalisen
2727: Alkoholistihuollon tehtävän määrittelyä on elämän häiriöitä voida korjata. Tämä vaatii kui-
2728: vaikeuttanut alkoholismin määrittelyn vaikeus. tenkin pitkäjännitteistä hoitojärjestelmää. PAV-
2729: Päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huollos- lain luettelo hoitotoimenpiteistä ja niiden hen-
2730: Toivomusaloite n:o 579 637
2731:
2732: gestä tähtääkin tähän, mutta käytännössä ei pit- hin juopottelevaa elämäntapaa viettäviin kohdis-
2733: käiänteistä porrastusta yleensä ole voitu toteut- tuvilta, ~ksityiskohdissa varsin jäsentyneiltä hoi-
2734: taa. totoimenpiteiltä puuttuu yhtenäinen, potilaan
2735: Unkarilainen alkoholistihuoltotyössä ansioitu- erityislaadun perusteella tapahtuvan pitkäjäntei-
2736: nut psykiatri G. Kardos on esittänyt sikäläisiin sen ja toipumiseen tähtäävän alkoholistihuollon
2737: kokemuksiin perustuvan alkoholistien pitkäjän- kokonaisohjelma. Jälkihuolto työelämään, perhe-
2738: teisen ki.mtouttamisen ohjelman. Hänen käsityk- elämään ja muuhun sosiaaliseen kanssakäymiseen
2739: sensä mukaan al:koholismi on riiin monisärmäi- johtavine toimenpiteineen on kehittämättä.
2740: nen ongelmaryhmä, että sen kaikinpuolinen sel- Luonnollisiin henkilösuhteisiin ja luootevaan ar-
2741: vittäminen vie useita vuosia. Aktiivinen hoidon kielämään kuntouttaminen voi käsityksemme
2742: vaihe vaatii keskimäärin yhden vuoden. Ensim- mukaan olla tuloksetlista vain luomalla yhteydet
2743: mäisinä toimenpiteinä ovat myrkytystilasta va- sellaisiin vapaaehtoisiin ryhmiin, jotka pystyvät
2744: pautuminen ( detoksikaatio) ja vieroitushoito, tarjoamaan tilaisuuksia alkoholistien ja muiden
2745: jotka usein on pakko suorittaa sairaalassa. Seu- perheiden väliseen seurusteluun kotiympäris-
2746: raavana toimenpiteenä on alkoholista pidät- tössä.
2747: tymisen ylläpitäminen ( esim.) jatkuvalla alkoho- Päihdeasiainneuvot:telukunnan 15. 6. 1978
2748: linsiedon poistavalla asteittain väheneväliä lää- jättämä ehdotus päihdeongelmaisten huollon ke-
2749: kehoidolla, mihin liittyy alkoholistin persoo- hittämisestä (komiteanmietintö 1978: 40) ei kä-
2750: nallisuuden uudelleen muovaaminen psykotera- sityksemme mukaan täytä pitkäjänteiselle ja ko-
2751: peuttisin keinoin ja hänen sosiaalisen asemansa konaisvaltaiselle kuntouttamisohjelmalle asetet-
2752: uudelleen järjestäminen sosiaalisin toimenpitein. tavia vaatimuksia. Ehdotuksessa ei päihdeongel-
2753: Viimemainitut toimenpiteet eivät edellytä sai- maisten huollon tavoitetta ole ilmaistu riittävän
2754: raala- tai huoltolahoitoa, mutta monissa tapauk- selvästi eikä siinä ole tarvittavia ehdotuksia eri
2755: sissa se on tarpeen. Tätä intensiivistä hoitokaut- viranomaisten toimenpiteiden yhdensuuntaista-
2756: ta seuraa 2-3 vuoden pituinen jälkihoito, jon- miseksi, eri kuntouttamistoimenpiteiden yhteen-
2757: ka tulee käsittää myös alkoholistin perhe ja hä- soveltamiseksi, kuntouttamisen tulosten seuran-
2758: nen työpaikkansa. Alkoholistin on uudelleen so- naksi, tarvittavan henkilökunnan kouluttami-
2759: peuduttava perheeseensä ja työpaikkaansa ja näi- seksi ja asiaa koskevan tiedotustoiminnan järjes-
2760: den häneen, sillä muuten raittius ei jatku, ja tämiseksi.
2761: ellei raittiudesta muodostu pysyvää, myös perhe- Käsityksemme mukaan päihdevammaisten
2762: elämään ja työhön kuntouttaminen epäonnistuu. kuntouttamisen kokonaisohjelma tulisi mitä pi-
2763: Suurin osa potilaista on hoitoon tullessaan aikai- kimmin laatia ja tällöin olisi otettava huomioon
2764: semmasta perhe- ja työelämästään eristyneitä paitsi valtion ja kuntien suorittamasta ja tuke-
2765: ja he tuntevat sosiaalisen asemansa merkitse- masta huoltotyöstä myös erilaisten vapaata al~
2766: västi heikentyneen. Jotta tällaisten potilaiden koholistihuoltotyötä ja pelastavaa raittiustyötä
2767: kuntouttaminen onnistuisi, heidät on sijoitet- suorittavien järjestöjen ja laitosten tekemästä
2768: tava sellaiseen suojattuun elin- ja työympäris- työstä saadut kokemukset.
2769: töön, josta he voivat asteittain siirtyä yhteiskun- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
2770: nan täysivaltaisiksi kansalaisiksi. Ne potilaat kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2771: taas, joiden alkoholismi on lähinnä oire heidän
2772: neuroottisista ja psykoottisista vaivoistaan, on että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
2773: ensi kädessä saatava näihin sairauksiinsa koh- menpiteisiin sekä alkoholistien että mui-
2774: distuvaan hoitoon. Sama koskee myös niitä, den päihteiden käyttä;ien kuntouttami-
2775: joiden alkoholismin voidaan katsoa liittyvän lä- sen porrastetun, pitkäjänteisen ja koko-
2776: hinnä aineenvaihtohäiriöihin. naisvaltaisen ohjelman laatimiseksi ja as-
2777: On ilmeistä, että meillä alkoholisteihin ja mui- teittaiseksi toteuttamiseksi.
2778: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
2779:
2780: Eeva Kauppi Lea Sutinen
2781: Eero Lattula Lauri lmpiö
2782: 638 1979 vp.
2783:
2784: Toivomusaloite n:o .580.
2785:
2786:
2787:
2788:
2789: Kauppi ym.: Selvityksen suorittamisesta päihdevammaisten kun-
2790: toutuksesta ulkomailla saaduista tuloksista.
2791:
2792:
2793: E d u s k u n n a 11 e.
2794:
2795: Alkoholistien ja muiden päihdevammaisten sa päihdevammaisten huollossa on saavutettu
2796: huoltotyön tarkoituksena tulisi olla heidän pa- pysyviä tuloksia. Eräissä muissa maissa tällai-
2797: lauttamisensa raittiiseen ja säännölliseen elä- sia tietoja on saatavana. Ne osoittavat, että mil-
2798: mään hyödyllisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Tä- loin päihdevammaisten kuntouttaminen on mää-
2799: mä ajatus päihdevammaisten kuntouttami:sesta rätietoista ja milloin jälkihoito on kunnollisesti
2800: oli johtavana periaatteena vuonna 1936 anne- järjestetty, 2/3 tai jopa enemmän huollettavista
2801: tussa alkoholistilaissa. voidaan palauttaa normaaliin elämään, huoleh-
2802: Vuonna 1961 annetussa laissa päihdyttävien timaan itsestään, työstään ja omaisistaan. So-
2803: aineiden väärinkäyttäjien huollosta sanotaan siaali- ja terveysministeriön päihdeasiain neuvot-
2804: huoltotoimenpiteiden tarkoitukseksi auttaa telukunta laatii tiettävästi ehdotuksia siitä mi-
2805: huollettavaa vapautumaan päihdyttävien ainei- ten päihdevammaisten huolto tulisi vastaisuu-
2806: den väärinkäytöstä ja siitä hänelle itselleen ja dessa järjestää. Nähdäksemme tässä työssä olisi
2807: muille aiheutuvista haitoista. Päähuomio on siir- vakavasti otettava huomioon Ruotsissa, Sak-
2808: tynyt kuntoutettavasta yksilöstä hänelle ja hä- san Liittotasavallassa, Tshekkoslovakiassa ja Un-
2809: nen ympäristölleen päihteiden käytöstä aiheu- karissa ym. saadut myönteiset kokemukset.
2810: tuvien haittojen poistamiseen. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
2811: Kokemus on osoittanut, että pelkkä väärin- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2812: käytöstä vapautuminen ei riitä päihdevammai-
2813: sen kuntouttamiseen ja palauttamiseen säännölli- että hallitus kiireellisesti antaisi päih-
2814: siin elämäntapoihin. Päämäärän hämärtyminen deasiain neuvottelukunnan tehtäväksi
2815: on johtanut siihen, että päihdevammaisten huol- selvittää, missä määrin ulkomailla on
2816: lossa annetaan vain lyhytaikaista apua ilman, määrätietoisesta päihdevammaisten kun-
2817: että edes yritetään saada hänet lopullisesti va- touttamisesta saavutettu myönteisiä tu-
2818: pautumaan päihdyttävän aineen käytöstä. loksia ;a ottaa nämä ehdotuksiaan laaties-
2819: Meillä Suomessa ei ole saatavana tietoja sii- saan huomioon.
2820: tä, missä määrin valtion ja kuntien harjoittamas-
2821: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
2822:
2823: Eeva Kauppi Lea Sutinen
2824: Eero Lattula Lauri lmpiö
2825: 1979 vp. 639
2826:
2827: Toivomusaloite n:o 581.
2828:
2829:
2830:
2831:
2832: Kauppi~ Tupakkavalmisteiden hintojen korottamisesta yleisen hin-
2833: tojen nousun mukaisesti.
2834:
2835:
2836: Ed u s kun n a 11 e.
2837:
2838: Tupakanpolton epäterveellisyys on tullut kiis- Käsityksemme mukaan tupakkavalmisteiden,
2839: tattomasti todetuksi. Sen osuus ylikuolleisuudes- erityisesti savukkeiden hintoja tulisi jatkuvasti
2840: sa yleensä sekä erityisesti keuhkosyövän, kroo- korottaa kansantulon nousua vastaavasti. Täten
2841: nisten keuhkosairauksien ja sydän- ja verisuoni- päästäisiin niiden hintojen jälkeenjääneisyydestä
2842: tautien synnyssä on ilmeinen. ja vähitellen hintojen nousu aiheuttaisi tupakan-
2843: Valtiovallan tulisi pyrkiä tupakanpolton vä- polton vähentämistä.
2844: hentämiseen. Opetuksen, tiedotuksen ja asenne- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2845: kasvatuksen rinnalla tupakan hintojen jatkuva taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2846: nostaminen on tehokas keino kulutuksen vähen-
2847: tämiseksi. Tupakan hinta on jäänyt yleisestä hin- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
2848: takehityksestä jälkeen. Tupakkateollisuuden jul- menpiteisiin tupakkavalmisteiden ja eri-
2849: kisuuteen saattamissa tiedoissa tämä nimen- tyisesti savukkeiden hintojen korottami-
2850: omaan todetaan ja mainitaan eräänä syynä sii- seksi ainakin yleistä hintojen nousua vas-
2851: hen, että savukkeiden kulutus on lisääntynyt. taaviksi.
2852: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
2853:
2854: Eeva Kauppi
2855: 640 1979 vp.
2856:
2857: Toivomusaloite n:o 582.
2858:
2859:
2860:
2861:
2862: Kauppi ym.: TUJ)alclcavalmisteiden velaksi myynnin kieltämisestä.
2863:
2864:
2865: Ed u s k u n n a 11 e.
2866:
2867: Tupakoinnin kansanterveydelliset ja kansan- käsitellä myös :siitä erillään, on tupakkatuottei-
2868: taloudelliset vaara- ja haittatekijät on vähitellen den velaksi myynnin ja ostamisen kieltäminen.
2869: tiedostettu ja tunnustettu. Myös tupakoinnin Velaksi ostaminen on aina helppoa, kun osto-
2870: vastustamispropagandaa on tehostettu. Siihen hetkellä ei tarvitse kiinnittää huomiota hintaan
2871: liittyy hiljattain hyväksytty uusi tupakkalakikin, eikä siksi tule ajatelleeksi tupakan vaaratekijöi-
2872: jossa määrätään tupakkatuotteiden mainonta täkään. Käteisellä ostettaessa näkee heti, mitä
2873: kiellettäväksi. ·tämä pahe vahingollisten vaikutustensa lisäksi.
2874: Mainoskielto ja valistuksen tehostaminen ovat ttulee vahassa maksamaan. Silloin moni jättää os-
2875: hyviä mutta eivät kuitenkaan riittävän tehok- tamisen sikseen tai ainakin pitkittää os,tamista
2876: kaita keinoja, mikäli todella halutaan päästä tu- siihen asti kunnes himo vohtaa järjen. Joka ta-
2877: pakan kulutuksen vähentämiseen. Niiden rin- pauksessa tuloksia tällä keinoHa :saavutetaan.
2878: nalle tulisi saada selviä, nykyistä konkreettisem- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
2879: pia keinoja. Tupakkatuotteiden hintojen jatku- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2880: va korottaminen on yksi tehokas keino. Nythän muksen,
2881: hinnat eivät ole edes 1960-luvun loppuvuosien
2882: tasolla. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2883: Toinen tehokas keino, joka liittyy läheisesti tupakkavalmisteiden velaksi myynnin
2884: tupakan mainonnan kieltämiseen, mutta voidaan kieltämiseksi.
2885: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
2886:
2887: Eeva Kauppi Lea Sutinen
2888: 1979 vp. 641
2889:
2890: Toivomusaloite n:o 583.
2891:
2892:
2893:
2894:
2895: Kauppi ym.: Kotiavustajatoiminnan valtionavun saattamisesta laki-
2896: sääteiseksi.
2897:
2898:
2899: E d u s k u n n a 11 e.
2900:
2901: Kansanterveyslain tultua voimaan vanhusten sitettujen kotien ja perheenemäntien huoleksi.
2902: avustamisessa on jouduttu kokonaan uuteen ti- Puutteelliset asunto-olot varsinkin syrjäseuduilla
2903: lanteeseen. Terveydenhuoltopolitiikkamme pai- lisäävät omalta osaltaan avun tarvetta.
2904: nopisteen snrtammen avoterveydenhuoltoon Monet nyt sairaaloihin sijoitetuista vanhuk-
2905: edellyttää myös sairaaloissa hoidettavina olevien sista olisivat itsekin halukkaita siirtymään avo-
2906: vanhusten siirtämistä yhä enenevässä määrin avo- hoidon piiriin. Esteenä tässäkään ei ole niin-
2907: sairaanhoitoon. kään puute lääkinnällisestä avusta kuin yleisestä
2908: Maamme kaikista sairaansijoista on 'tällä hetkel- kotiavustuksesta.
2909: lä noin 75 prosenttia vanhusten hallussa. Yleis- Jotta kotiavustajatoimintaa voitaisiin kehittää
2910: sairaalatasollakin luku lähentelee 50 prosenttia. samanaikaisesti avohoidon kehittämisen kanssa
2911: Sairaaloihin sijoitettujen vanhusten joukossa on ja tehdä siten mahdolliseksi yhä useampien van-
2912: jo nyt paljon ·sellaisia, jotka sairauden ja sen vaa-
2913: husten siirtyminen pois sairaalahoidosta, olisi
2914: timan hoidon kannalta voitaisiin siirtää avohoi- kotiavustajatoiminnan rahoitus järjestettävä ko-
2915: toon. Lukumäärä kasvaa sitä mukaa kuin kan- konaan uudelle pohjalle. Tilanne paranisi huo-
2916: santerveyslain edellyttämät avohoitojärjestelmät mattavasti, jos valtion toimintaa varten antama
2917: kehittyvät ja laajenevat. tuki muutettaisiin lakisääteiseksi nykyisen tulo-
2918: Sairaaloissa hoidettavina olevien vanhusten ja menoarviosidonnaisuuden sijasta.
2919: siirtäminen avohoitoon ei kuitenkaan vaadi ai-
2920: noastaan lääkintäpalvelujen lisäämistä ja järjes- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
2921: telyä, vaan samanaikaisesti on lisättävä ja tehos- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
2922: tettava myös vanhusten kotiavustajatoimintaa. sen,
2923: Ellei näin tehdä, jää avohoitoon siirrettävien van- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2924: husten muu kuin lääkinnällinen avustaminen lä- kotiavustajatoiminnan saattamiseksi laki-
2925: hiomaisten, useissa tapauksissa jo ennestään ra- sääteisen z:altionavun piiriin.
2926: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
2927:
2928: Eeva Kauppi Saara Mikkola Irma Rihtniemi-Koski
2929: Juuso Häikiö Sinikka Karhuvaara Eero Lattula
2930: Helena Pesola
2931:
2932:
2933:
2934:
2935: 81 087900581L
2936: 642 1979 vp.
2937:
2938: Toivomusaloite n:o 584.
2939:
2940:
2941:
2942:
2943: Kauppi ym.: Matkailun edistämiskeskuksen piiritoimiston perus-
2944: tamisesta Vaasaan.
2945:
2946:
2947: E d u s k u n n a 11 e.
2948:
2949: Tarkasteltaessa valtakunnan kokonaismatkai- Vaasan lääni on kaksikielinen, mikä luonnolli-
2950: lua käy kiistatta selville, että valtaosa julkisin sella tavalla kohottaa lähinnä Pohjoismaista saa-
2951: varoin suoritetuista markkinointitoimenpiteistä puvien matkailijoiden saamaa palvelutasoa.
2952: on suunnattu Lappiin, Keski- ja Itä-Suomeen Vaasan lääni on myös osa maamme kehitys-
2953: sekä etelärannikkoon. Pohjanmaa on jäänyt lä- alueista ja tästä syystä katsomme, että valtion
2954: hes täysin osattomaksi näistä toimenpiteistä. lisääntyvä tuki alueelle on perusteltavissa. Kos-
2955: Pohjanmaan matkailu on kuitenkin viimeksi ka Pohjanmaa on myös alue, jonka matkailulli-
2956: kuluneiden vuosien aikana kasvanut voimakkaas- nen merkitys kasvaa, olisi luonnollista, että Vaa-
2957: ti ja käytettävissä olevien ennusteiden mukaan saan sijoitettaisiin matkailun edistämiskeskuksen
2958: kehitys tulee jatkumaan myönteisenä. Alueen piiri toimisto.
2959: talvi- ja kesämatkailun kehittäminen olisi tär- Luonnolliset edellytykset matkailun kehitty-
2960: keä työkenttä, unohtamatta saaristoa ja sen eri- miseksi tärkeäksi elinkeinoksi ovat alueella hy-
2961: tyisongelmia. vät. Pohjanmaa rannikkoineen, saaristoineen ja
2962: Alueen mahdollisuudet matkailijoiden vas- klceuksineen houkuttelee matkailijoita sekä ko-
2963: taanottamiseen ovat voimakkaasti parantuneet timaasta että ulkomailta.
2964: viimeisten vuosien aikana. Hotelli- ja lomakylä- Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
2965: majoitusmahdollisuudet ovat lisääntyneet ja nä- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväk-
2966: köpiirissä on myös niin kutsutun maatilamat- si toivomuksen,
2967: kailun tuleminen. Alueelle on myös maakunta-
2968: liittojen ja eräiden matkailuyhdistysten toimes- että hallitus ryhtyisi toimiin matkailun
2969: ta perustettu alueellinen matkailuorganisaatio edistämiskeskuksen piiritoimiston perus-
2970: Botnia Tourist ry., jonka tehtävinä ovat mm. tamiseksi Vaasaan.
2971: matkailutyön yhtenäistäminen ja matkailun
2972: markkinointi.
2973: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
2974:
2975: Eeva Kauppi Helge Saarikoski
2976: 1979 vp. 643
2977:
2978:
2979: Toivomusaloite n:o 585.
2980:
2981:
2982:
2983:
2984: Kauppinen ym.: Sosiaalisairaalan perustamisesta Pohjois-Karjalan
2985: lääniin.
2986:
2987:
2988: E d u s k u n n a 11 e.
2989:
2990: Päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huol- jois-Karjalan läänin kunnat luopuisivat pääosas-
2991: to edellyttää onnistuakseen erilaisista palvelu- ta omistamiaan hoitopaikkoja alueellisen hoito-
2992: pisteistä muodostuvaa hoitoketjua. Avohuollon laitoksen valmistuttua.
2993: osina hoitoketjussa ovat poliklinikat, katkaisu- Läänin sosiaali- ja terveydenhuollon neuvotte~
2994: hoitoasemat, hoito- ja huoltokodit ja ensisuojat. lukunnan aloitteen pohjalta Pohjois-Karjalan lää-
2995: Mainittujen palvelupisteiden osalta tiLannetta ninhallitus lähetti 13. 10. 1978 läänin kunnille
2996: Pohjois-Karjalan läänissä voidaan pitää tyydyt- sosiaalisairaalahanketta koskevan lausuntopyyn-
2997: tävänä. Sen sijaan päihdehuollon hoitoketjuun nön. Huomionarvoisin näkökohta saaduissa lau-
2998: oleellisena osana kuuluvaa hoitolaitosta läänin sunnoissa oli hankkeen kunnilta saama lähes yk-
2999: alueella ei ole. simielinen tuki. Erityisesti kuntien sosiaali- ja
3000: Alkoholiongelman hoidossa on oleellista se, terveyslautakunnat korostivat laitoksen välttä-
3001: että hoitoon hakeutuminen tapahtuisi mahdolli- mättömyyttä. Hankkeen toteuttamisaikataulun
3002: simman varhaisessa vaiheessa. Läänin alueella osalta kunnat lähtivät siitä, että sosiaalisairaala
3003: sijaitseva hoitolaitos edistäisi hoitoon hakeutu- tulisi perustaa "mahdollisimman pian" tai
3004: mista ja loisi hyvät edellytykset työpaikoilla ta- "1980-luvun alkupuoliskolla".
3005: pahtuvalle hoitoonohjaukselle. Lisäksi tarve hoi- Pohjois-Karjalan läänin päihdeongelmaisten
3006: taa päihdeongelmaisia läänin erikoislääkärijoh- huollon kehittäminen edellyttää alueellisen noin
3007: toisissa sairaaloissa ja terveyskeskuksissa vähe- 35-paikkaisen päihdyttävien aineiden väärin-
3008: nisi ainakin jossain määrin. käyttäjien huollosta annetun lain 11 §:n 2 mo-
3009: Pohjois-Karjalan läänin kunnista oli v. 1977 mentissa tarkoitetun huoltolan perustamista vii-
3010: läänin ulkopuolella sijaitsevissa valtion ja yksi- meistään vuonna 1982.
3011: tyisissä huoltolaissa hoidettavana kaikkiaan 159 Huomioiden Pohjois-Karjalan läänin kuntien
3012: henkilöä, joka merkitsi vuositasolla 18 laitospai- heikon taloudellisen kantokyvyn tulisi PäihdL:n
3013: kan käyttöä. Lisäksi kuntainliiton omistamassa 36 §:ssä tarkoitetun avustuksen olla vähintään
3014: Tuustaipaleen huoltolassa ja työlaitoksessa oli v. 80 o/o perustamiskustannuksista. Kun laitoksen
3015: 1977 Pohjois-Karjalan läänistä hoidettavana 65 perustamiskustannukset olisivat alustavan arvion
3016: eri henkilöä, mikä merkitsee keskimäärin 11 mukaan noin 4 milj. mk, muodostuisi valtion
3017: hoitopaikan käyttöä. avustuksen määräksi noin 3,2 milj. mk. Valtion-
3018: Edellä mainitut luvut osoittavat, että Pohjois- osuus käyttökustannuksiin olisi vuodessa noin
3019: Karjalan läänissä on hoidon tarvetta siinä mää- 600 000 mk.
3020: rin, että oman noin 35-paikkaisen alueellisen hoi- Edellä olevaan viitaten ,ehdotamme kunnioit-
3021: tolaitoksen perustaminen on tarpeen. Tällainen taen eduskunnan hyväksyttäväksi rtoivomuksen,
3022: hoitolaitos vähentäisi Pohjois-Karjalan läänistä
3023: esim. Järvenpään sosiaalisairaalaan kohdistuvaa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3024: painetta. Myöskin työlaitosten kehittämistyöryh- 35-paikkaisen sosiaalisairaalan perustami-
3025: män esittämä Tuustaipaleen huoltolan paikka- seksi Pohjois-Karjalan lääniin.
3026: luvun alentaminen voisi tapahtua niin, että Poh-
3027: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
3028:
3029: Markku Kauppinen Lea Sutinen Mauri Vänskä
3030: Pauli Puhakka Jouko Tuovinen Matti Puhakka
3031: Eino Poutiainen
3032: 644 1979 vp.
3033:
3034: Toivomusaloite n:o 586.
3035:
3036:
3037:
3038:
3039: Kivitie ym.: Synnytyskipuja hoitavan henkilökunnan virkojen
3040: lisäämisestä yliopistosairaaloihin.
3041:
3042:
3043: Ed u s kun n a 11 e.
3044:
3045: Synnytyskipujen lievittämistä on viime vuo- asiantuntijat suhtautuvat varovaisesti, kunnes
3046: sina alettu vaatia entistä laajemmin. On luon- todelliset riskit on selvitetty. Synnytystapahtu-
3047: nollista, että näin on käynyt, sillä kehittyvä lää- massa; joka on itse asiassa normaali fysiologinen
3048: ketiede on luonut uusia kivunlievitysmenetel- ilmiö, on kyseessä sekä äidin että lapsen hyvin-
3049: miä, jotka ovat turvallisia sekä sikiötie että äi- vointi. Synnytystä hoitavan henkilökunnan tu-
3050: dille. On ilmeistä, että tämän suuntainen ke- lee ottaa molempien etu huomioon. Ennen kuin
3051: hitys tulee myös jatkumaan. johonkin toimenpiteeseen ryhdytään on harkit-
3052: Synnytyskipujen lievittämisen oikeutuksesta, tava seurauksia erikseen äidin ja sikiön osalta.
3053: toteuttamisesta ja käytettävistä menetelmistä on Synnytyksen hoitaminen on näin ollen ryhmä-
3054: käyty laajaa keskustelua. Asiantuntijat ovat ol- työtä.
3055: leet puolesta ja vastaan, mikä on luonnollista, Synnytyskipujen lievittäminen on osa synny-
3056: koska synnytysanalgesiassa on aina kysymys kah- tysosaston normaalia toimintaa, johon lisätään
3057: desta, joskus useammastakin ihmishengestä, ja anestesiayksiköstä saatava anestesialääkärin työ-
3058: on varsin mahdollista, että se, mikä on äidille panos. Ratkai:sun kivun lievityksen tarpeesta ja
3059: eduksi, on haitaksi lapselle ja päinvastoin. Itse menetelmän käytöstä tulee tapahtua synnyttä-
3060: asiassa synnytyksen kipujen lievittäminen on jän, obstetrikon, anestesiologin ja synnytystä
3061: useamman lääketieteen erikoisalan osa - anes- valvovan hoitajan yhteisellä päätöksellä.
3062: tesiologia, obstetriikka ja lastentaudit - ja teh- Lopputuloksen kannalta on tärkeää, että ylei-
3063: tävät ratkaisut on hyväksyttävä kaikilla näillä sesti hyväksytään synnytyskipujen "todellisuus"
3064: erikoisaloilla. ja oikeutus niiden lievittämiseen. Kuitenkaan
3065: Myös Suomessa on synnytyskipujen lievityk- päämääränä ei saa olla pelkästään kipujen lie-
3066: sestä keskusteltu runsaasti lehdistön palstoilla vittäminen, vaan se, että kipujen lievityksen tar-
3067: eri naisjärjestöjen aloitteesta. koitus on edistää sekä äidin että syntyvän lap-
3068: Synnytyskipujen kuten muidenkin kipujen lie- sen hyvinvointia. Näiltä osin ratkaisun tulee pe-
3069: vittämismahdollisuudet ovat suhteessa maan lää-- rustua aina lääketieteellisiin tosiasioihin ja ko-
3070: ketieteen tasoon ja lääkintähuoltoon sijoitettui- kemukseen. Pelkkä mukavuudenhalu ei ole riit-
3071: hin voimavaroihin. Voimakas ja periaatteellinen tävä peruste.
3072: keskustelu synnytyskipujen lievittämisestä on Synnytyskipuja käsitelleen lääkintöhallituk-
3073: syntynyt lähinnä siksi, että kehittyvä lääketie- sen työryhmän mietinnössä esitetään arvio syn-
3074: de on kehit<tänyt uusia turvallisempia kivunlie- nytyskipujen lievittämisen tarpeesta Suomessa
3075: vitysmenetelmiä, joiden käytön lisäämistä on sekä suosLtus käytettävistä kivun lievhysmene-
3076: vaadittu synnyttäjien taholta. Keskustelujen kii- telmistä ja toteuttamismalli.
3077: vautta ovat lisänneet synnyttäjien ja asiantunti- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
3078: joiden mielipide-erot synnytyskipujen lievittä- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3079: misen tarpeesta. sen,
3080: Tunnettu tosiasia on, että jokaiseen lääke- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
3081: tieteelliseen toimenpiteeseen liittyy riski, joka menpiteisiin synnytyskipuja hoitavan
3082: voidaan tilastollisesti määrittää ja riski on eri- henkilökunnan virkojen lisäämiseksi yli-
3083: lainen eri toimenpiteissä. On luonnollista, että opistosairaaloihin.
3084: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
3085:
3086: Anneli Kivitie Helvi Hyrynkangas
3087: Terhi Nieminen-Mäkynen .Jaakko Itälä
3088: 1979 vp. 645
3089:
3090: Toivomusaloite n:o 587.
3091:
3092:
3093:
3094:
3095: Knuuttila ym.: Alkoholijuomien vähittäismyynti- ja anniskelu-
3096: paikkojen määrän vähentämisestä.
3097:
3098:
3099: E d u s kun n a 11 e.
3100:
3101: Alkoholilain voimassaoloaikana on kulutus 12 253. Täysin oi.keuksin .varustettuja ravinto-
3102: kasvanut väkijuomalain viimeisen-yuoden kulu- loita oli sanottuna vuonna Suomessa 1 266,
3103: tuksesta yli kaksinkertaiseksi. Nautintotarkoi- Norjassa 465 ja Ruotsissa 1 879. Sellaisia an-
3104: tuksiin kulutettiin vuonna 1968 alkoholijuo- niskelupisteitä, joista sai myös olutta ja viiniä
3105: mia 100-prosenttiseksi alk()holiksi laskettuna tai yksinomaan keskiolutta, oli Suomessa 4 339,
3106: henkeä kohti 2,88 litraa ja vuonna 1977 en- Norjassa 2 338 ja Ruotsissa 7 727. Vuoden
3107: nakkotietojen mukaan 6,40 litraa. Kulutuksen 197 6 lopussa oli Suomessa 100-prosenttisen al-
3108: kasvaessa ovat myös alkoholihaitat jatkuvasti koholin kulutus henkeä kohti 6,31 litraa, Nor-
3109: kasvaneet. Tärkeänä syynä kulutuksen kasvuun jassa 4,28 litraa ja Ruotsiss,a 6,11 litraa. .
3110: on alkoholijuomien tarjonnan lisääntyminen. Ainakin varsinaisia anniskeluravintoloita sa-
3111: Kun vuonna 1968 Alkon myymälöitä .oli 132, moin kuin keskioluen myynti- ja anniskelupis-
3112: oli niitä vuoden 1976 lopussa 198. Anniskelu- teitä on meillä siis Ruotsiin ja Norjaan verrat-·
3113: ravintoloita oli vuonna 1968 968 ja vuonna tuna enemmän. Niiden lukumäärää on t,arpeetto-
3114: 1976 1 496. Vuonna 1968 sai kolmannen ve- masti lisätty, joten siitä on ollut seurauksena
3115: roluokan olutta vain Alkon myymälöistä ja erityisesti ravintolaelinkeinon kannattavuuden
3116: anniskeluravintoloista, mutta vuonna 1976 laskeminen.
3117: keskioluen vähittäismyyntipisteitä oli 11 232 ja Alkoholin kokonaiskulutuksen supistamiseksi
3118: keskioluen anniskelupaikkoja 2 903. ainakin anniskeluravintoloiden sekä keskioluen
3119: Suomessa on alkoholijuomit;!n myynti- ja an- anniskelu- ja vähittäismyyntipisteiden määrää
3120: niskelupisteitä väkilukuun verrattuna enem- tulee pyrkiä tehokkaasti supistamaan.
3121: män kuin Norjassa ja Ruotsissa. Suomessa Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
3122: oli vuonna 1976 sellaisia myymälöitä, joista sai kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3123: kaikkia alkoholijuomia 193, · Norjassa 88 ja
3124: Ruotsissa 314. Kaiken kaikkiaan olut-, viini- ja että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
3125: keskiolutmyymälät mukaan luettuina oli alko- menpiteisiin kaikkien alkoholijuomien
3126: holijuomien vähittäismyyntipisteitä Suomessa vähittäismyynti- ja anniskelupisteiden
3127: tällöin 11 430, Norjassa 5 354 ja Ruotsissa määrän supistamiseksi.
3128: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
3129:
3130: Sakari Knuuttila Bror Lillqvist
3131: 646 1979 vp.
3132:
3133: Toivomusaloite n:o 588.
3134:
3135:
3136:
3137:
3138: Knuuttila ym.: Huumevalistustyön tehostamisesta.
3139:
3140:
3141: E d u s k u n n a 11 e.
3142:
3143: Muutama vuosi sitten suoritetun päihde- Meillä on huumausainekysymystä käsiteltäessä
3144: tapauslaskennan mukaan alkoholijuomat ovat kiinnitetty päähuomio väärinkäyttäjien huol-
3145: jatkuvasti ylei&in päi:hde maassamme. Ainakin toon ja huumaavien aineiden maahantuonnin
3146: neljä viidestä päihdetapauksesta, sellaisesta, estämiseen.
3147: jossa oli joko hakeuduttu hoitoon tai jouduttu Huumausaineiden käytön vastainen valistus-
3148: siihen sosiaaliviranomaisten tai lääkintäviran- toiminta on meidän maassamme ollut puut-
3149: omaisten toimesta, oli alkoholitapauksia. teellisesti järjestettyä. Sosiaali- ja terveysmi-
3150: Muiden päihdyttävien aineiden väärinkäytön nisteriö on muutamana vuonna julkaissut var-
3151: lisääntyminen on eräiden tietojen mukaan py- sin suuria painoksia asiaa käsitteleviä taitelehti-
3152: sähtynyt. Ainakaan hoitoon ei hakeuduta mer- siä. Varsinaisina uranuurtajina ovat toimineet
3153: kittävästi enemmän kuin aikaisemmin. Sen raittiusjärjestöt, jotka jo viime vuosikymme-
3154: sijaan poliisin tietoon tulleet huumausaineri- nen lopulla julkaisivat useita julisteita ja tai-
3155: kokset ovat jatkuvasti kasvaneet. Kun huu- telehtisiä ja muuta opetus- ja valistusmate-
3156: mausainerikoksia tuli vuonna 1969 ilmi koko riaalia.
3157: maassa 497, on tällä vuosikymmenellä tullut Kun sosiaali- ja terveysministeriön raittius-
3158: poliisin tietoon 10 000......,-20 000 vuosittain. ja alkoholiasiain osasto ohjaa ja johtaa alko-
3159: Meillä ei ole suoritettu arviota huumausai- holijuomien käytön ehkäisyä tarkoittavaa va-
3160: neiden käyttäjien nykyisistä määristä, mutta listustoimintaa, olisi nähdäksemme mielekästä
3161: Ruotsissa on esitetty julkisuudessa, että Tuk- vastaisuudessa sisällyttää myös muiden päih-
3162: holmassa on noin 5 000 ja muissa osissa maata teiden käytön ehkäisyä tarkoittava valistustoi-
3163: noin 5 000 huumausaineiden varsinaista vää- minta sen tehtäviin. ·
3164: rinkäyttäjää. Nämä tarvitsevat annoksensa päi-
3165: vittäin ja joutuvat maksamaan siitä 200-300 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3166: kruunua. Kun heillä ei yleensä ole vakinaisia nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3167: tuloja, joutuvat he hankkimaan nämä rahat muksen,
3168: rikollisella toiminnalla, joko välittämällä huu- että. hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
3169: mausaineita toisille käyttäjille tai syyllisty- menpiteisiin huumevalistustyön tehosta-
3170: mällä omaisuusrikoksiin. miseksi.
3171: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
3172:
3173: Sakari Knuuttila Bror Lillqvist
3174: 1979 vp. 647
3175:
3176: Toivomusaloite n:o 589.
3177:
3178:
3179:
3180:
3181: Kortesalmi ym.: Alkoholin terveydelliset vaaratekijät selvittävän
3182: valistuskampanjan aikaansaamisesta.
3183:
3184:
3185: Ed u s kun n a 11 e.
3186:
3187: A1koholijomien kokonaiskulutus on tällä 1970-luvulla. Komitean käsi·tyksen mukaan
3188: hetkellä yli kolme kertaa .suurempaa kuin 20 alkoholismiin ja maksakirroosiin kuolleiden lu-
3189: vuotta sitten siitäkin huolimatta että kulu· kumäärä tulee lisääntymään 1970-luvun lop-
3190: tuksen kasvu näyttää pysähtyneen, jopa jossa- pupuolella tai sen jälkeen, vai~l~a alkoholin
3191: kin määrin kääntyneen laskuun. Seurauksena kulutus ei enää nousisikaan.
3192: alkoholi.juomien kulutuksen kasvusta on ollut Alkoholin aiheuttamat terveydelliset haitat
3193: alkoholihaittojen lisääntyminen. Järjestyshäi- eivät ole riittävästi :kansalaisten tiedossa. Siksi
3194: riöiden, henkirikosten ja raNijuoppouden li- tulisi ryhtyä toimenpiteisiin yleisen valistus-
3195: sät..~si ovat alkoholin aiheuttamat terveydelliset kampanjan aikaansaamiseksi, jonka avulla tuo-
3196: haitat nyt aivan toisella tasolla kuin aikai- taisiin esille alkoholijuomien käytöstä johtuvat
3197: semmin. terveydelliset haitat. Tässä yhteydessä olisi
3198: Kokonaiskulutuksen 'kasvaessa lisääntyy myös tuotava esille .erityisesti sellainen sdkka, että
3199: sellaisten alkoholin liikakäyttäjien määrä, joille nykypäivinä sangen kohtuulliseksvkin katsottu
3200: alkoholi aiheuttaa suun, kurkunpään, nielun ja alkoholin säännöllinen käyttö muodostaa suu-
3201: ruokatorven syöpäsairauksia, sydänlihasvikaa, ren terveydellisen vaaratekijän.
3202: maksakirroosia, haimatulehduksia ja tapaturmia Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3203: jne. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
3204: Alkoholikomitea totesi viime vuonna, että vomuks,en,
3205: alkoholiin liittyvien kuolemien maata oli
3206: 1970-luvun puolessa välissä korkeammalla ta- että hallitus ryhtyisi välittömiin toi-
3207: solla kuin 1960-luvun alussa ja että alkoholi- miin yleisen valistuskampanjan aikaan-
3208: myrkytykseen, alkoholismiin ja maksakirroosiin saamiseksi, jolla luotaisiin esille alko-
3209: kuolleiden lukumäärä oli selvästi kasvanut holin terveydelliset vaaratekijät.
3210: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
3211:
3212: J. Juhani Kortesalmi Eino Poutiainen Veikko Vennamo
3213: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
3214: Urpo Leppänen
3215: MB 1979 vp.
3216:
3217: Toivomusaloite n:o 590.
3218:
3219:
3220:
3221:
3222: Kortesalmi ym.: Keskioluen vapaan myynnin ja tarjoilun haitto-
3223: jen poistamisesta.
3224:
3225:
3226: E d u s kun n a 11 e.
3227:
3228: Keskioluen vapaan myynnin ja tar:joilun ai- että hallitus ryhtyisi kiireesti tozmun
3229: heuttamat haitalliset ilmiöt on maassamme laa- keskioluen vapaan myynnin ja tarjoilun
3230: jalti havaittu ja koettu. Kuitenkaan oluen myyn- haittojen poistamiseksi valtakunnalli-
3231: nin ja tarjoilun kuntakohtaisella kieltämisellä ei sessa laajuudessa ja antaisi mahdollisim-
3232: asiaan saada rihtävää parannusta, vaan koko ky- ma.n nopeasti tätä kysymystä koskevan
3233: symys on ratkaistava valtakunnallisena. lakiehdotuksen eduskunnalle.
3234: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3235: nioittavasti eduskunnan ·hvväksvttäväksi toivo·
3236: muksen,· " ·
3237:
3238: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
3239:
3240: J. Juhani Kortesalmi Eino Poutiainen Urho Pohto
3241: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
3242: 1979 vp. 649
3243:
3244: Toivomusaloite n:o 591.
3245:
3246:
3247:
3248:
3249: Kortesalmi ym.: ·Edustustilaisuuksien alkoholitarjoilun lopettami-
3250: sesta julkisen elämän raitistamiseksi.
3251:
3252:
3253: E d u s k u n n a II e.
3254:
3255: Ministeriöiden, maaherranviras,tojen ja mui- joutuu tekemään. Kaiken kaikkiaan: tilanne,
3256: den valtion virastojen ja laitosten sekä myös että "konjakki on juoma, jota Suomen kansa
3257: valtionapua saavien yhteisöjen varoista käyte- nauttii valitsemiensa edustajien kautta", on
3258: tään osa aLkoholin tarjoiluun ns. edustustarkoi- kohtuuton sekä periaatteessa että varsinkin
3259: tuksissa. köyhien veronmaksajien kannalta.
3260: Tämä on suuri periaatekysymys. Ei voida Mainittakoon vielä, että myös kunnalliselä-
3261: pitää oikeana sitä, että kansan yhteisillä vero- mässä on kiinnitetty huomiota alkoholin käyt-
3262: varoilla kustannetaan tällaista ylellisyyttä, kos- töön edustustilaisuuksissa. Äsken teki Oulun
3263: ka näille varoille on olemassa paljon tärkeäm- kaupunginvaltuuston kokouksessa valtuutettu
3264: piä ja kiireellisempiä sijoituskohteita, esim. köy- Juho Nissinaho esityksen kaupunginhallituksel-
3265: hät, sairaat, vammautuneet; sotaveteraanit, nuo- le, että kaupungin tilaisuuksissa ei tarjoiltaisi
3266: riso ja eläkeläiset. Ei ole oikein sekään, että alkoholijuomia. Asiasta on muutenkin käyty
3267: juuri tällaisissa edustustilaisuuksissa käyville Oulussa keskustelua myös julkisen sanan pals-
3268: yhteiskunnan parempiasaisille ja suurituloisille toilla.
3269: tarjoillaan ilmais,eksi alkoholia yhteiskunnan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3270: vähäosaistenkin verovaroilla. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3271: Muutenkin valtiovallan ja julkisuuden henki- muksen,
3272: löiden olisi esimerkillään pyriuävä edistämään
3273: raittiutta. Yleistä elämänmenoa oli~i ohjattava että hallitus heti ryhtyisi edistämään
3274: nimenomaan siihen suuntaan, että alkoholin julkisen elämän raitislumista ja estä-
3275: käyttö pyrittäisiin pitämään kansalaisten yksi- mään verovarojen tuhlailua poistamalla
3276: tyiselämään kuuluvana asiana ja pitämään alko- ilmaisen alkoholitarjoilun ministeriöi-
3277: holi erillään virasta ja edustuksesta. Johtoase- den, maaherranvirastojen ja muiden val-
3278: massa olevien henkilöiden ja heidän vieraidensa tion virastojen ja laitosten sekä valtion-
3279: pitäisi kustantaa mahdolliset alkoholimenonsa apua saavien yhteistöjen edustustilai-
3280: omasta kukkarastaan kuten köyhempikin väes-tö suuksista.
3281: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
3282:
3283: J. Juhani Kortesalmi Eino Poutiainen Pekka Vennamo
3284: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
3285: Veikko Vennamo
3286:
3287:
3288:
3289:
3290: 82 087900581L
3291: 650 1979 vp.
3292:
3293: Toivomusaloite n:o 592.
3294:
3295:
3296:
3297:
3298: Kortesalmi ym.: Lainsäädännön aikaansaamisesta eläimiin kohdis-
3299: tuvan julmuuden estämiseksi.
3300:
3301:
3302: E d u s k u n n a 11 e.
3303:
3304: Vuosikymmenien ajan on eläinsuojelu odot- minen merkitsee eläimelle tavallisesti sietämä-
3305: tanut, että inhimillisyys eläimiä kohtaan lisään- töntä tuskaa, joka kestää kunnes eläin meneh-
3306: tyisi kohoavan sivistyksen ja hyvinvoinnin tyy, mikä saattaa kestää vuorokausiakin. Tuska
3307: myötä. Kuitenkin on käynyt ilmeiseksi kehi- on kuvaamaton kun ajattelee kuinka pitkä
3308: tyksen päinvastainen suunta, ihmisten eläimille yksrkin minuutti kovien tuskien kourissa on.
3309: aiheuttamien kärsimysten määrä kasvaa tämän Jos mainittu lakiuudistus sellaisenaan hyväksy-
3310: päivän maailmassa ja eläimiä käytetään massa- tään tietää se, että Suomen laki jatkuvasti
3311: hyödykkeinä kaikilla aloilla. Tämän voimme sallii sellaisen eläimiin kohdistuvan julmuuden,
3312: estää ainoastaan lailla ja asetuksilla, jotka pys- joka ei sovi ja on alentavaa kulttuurimaalle,
3313: tyvät hillitsemään sitä säälimättömyyttä, jolla jona toki haluamme maatamme phää.
3314: ihminen käyttää hyväkseen kanssaolentojaan 3. Suomessa käytetään vuosittain jo satoja-
3315: eläimiä. Eläinten terveydenhoitolaki, jonka laa- tuhansia koe-eläimiä. Niitten kärsimys alkaa jo
3316: timinen on ollut suunnitteilla, mutta jonka ai- koe-eläimiä tuottavissa yksiköissä: koe-eläin-
3317: kaansaamista ei vielä ole toteutettu, olisi omi- tiloissa, jovka enimmäkseen ovat liian ahtaita
3318: aan estämään teuraseläinten epänerveen käsitte- ja usein sijaitsevat kellareissa vailla minkään-
3319: lyn. Sen vuoksi olisi erhtäin tärkeää saada sel- laisia ulkoilupaikkoja sellaisia tiloja kaipaaville
3320: lainen laki, joka muutenkin olisi tui:ki tarpeel- eläimille.
3321: linen ja hyödyllinen, ensi tilassa säädetyksi. Suomessa ei ole mitään koulutusta koe-eläin-
3322: Seuraavilla kolmella alalla eläinten hyväksi- nen perushoitajille ja erikoishoitajille eikä koe~
3323: käyttö on ihmisten välinpitämättömyyden eläimiä käyttäville tutkijoille. Koe-eläinten hoi-
3324: vuoksi epäoikeudenmukaisinta: don ja kokeitten valvonnan puuttuminen saavat
3325: 1. Teuraseläinten ym. niinkutsuttu tehokas- aikaan sen, että koe-eläinten kärsimykset sala-
3326: va•tus (munien, maidon, lihan ja nahan tuotta- taan. Koe-eläintoiminnassa tapahtuu eläinrääk~
3327: miseksi) käsittelee eläintä koneena prkemmin käystä, joka pysyy piilossa suljettujen ovien
3328: kuin elävänä tuntevana olentona. Eläimiä säily- takana.
3329: tetään ja käsitellään siinä tavkoituksessa, että Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3330: suurin mahdollinen voitto saataisiin kutakin nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3331: sijoitettua rehuyksi:kköä kohti. Tästä syystä on muksen,
3332: mm. eläinten elintila vähennetty minimiin ja että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
3333: tehokasvattamosta tehty eläinten keskitysleiri. sellaisen lainsäädännön aikaansaamisek-
3334: 2. Parhaillaan tekeillä oleva metsästyslaki si, jonka avulla estetään ja poistetaan
3335: sallii edelleen rautapyynnin, pyynnin kidutta- eläimiin eri tilanteissa kohdistuva jul-
3336: villa myrkyillä sekä ansapyynnin. Rautoihin jää- muus.
3337: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
3338:
3339: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
3340: Urpo Leppänen Urho Pohto Eino Poutiainen
3341: Veikko Vennamo
3342: 1979 vp. 651
3343:
3344: Toivomusaloite n:o 593.
3345:
3346:
3347:
3348:
3349: Kortesalmi ym.: Kalajoen ·matkailukeskuksen kehittämisestä.
3350:
3351:
3352: E d u s k u n n a 11 e.
3353:
3354: Pohjois-Suomen •tunnetuimpia matkailukoh- janmaan seutukaavaliitto ja Keski-Pohjanmaan
3355: teita ovat jo kauan olleet Kalajoen Hiekkasär- maakuntaliitto, ovat kiirehtineet Kalajoen mat-
3356: kät, joiden läheisyydessä sijaitsee myös kuului- kailukeskushankkeen kehittämistä.
3357: sa KaUankarin historiaUis-kansatieteellinen ka- Edellä es1tetyn perusteella ehdotamme kun-
3358: lastajayhdyskunta ( kausikalastuspaikka kalama- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3359: jaineen ja kirkkoineen). Kuitenkin Särkillä ole- muksen,
3360: van hotellin lisäksi tarvitaan laajamittaisempaa
3361: alueen kehittämistä matkailukeskukseksi. Täl- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
3362: lainen suunnitelma on jo kauan ollut vireillä Kalajoen matkailukeskuksen kehittämi-
3363: ja maakunnalliset yhteisöt, mm. Pohjois-Poh- seksi.
3364: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
3365:
3366: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo Eino Poutiainen
3367: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen Veikko Vennamo
3368: Urho Pohto
3369: 652 1979 vp.
3370:
3371: Toivomusaloite n:o 594.
3372:
3373:
3374:
3375:
3376: Kortesalmi ym.: Pudasjärven Ison Syötteen matkailukeskuksen
3377: rakentamisesta.
3378:
3379:
3380: E d u s k u n n a 11 e.
3381:
3382: Pudasjär,v,en Iso Syöte on saanut mainetta minen. Ison Syötteen matkailukeskuksen ra-
3383: Suomen eteläisimpänä tunturina ja erinomaise- kentamista myös Pohjois-Pohjanmaan seutukaa-
3384: na urheilu-, retkeily- ja virkistysalueena, joka valiitto pitää suositeltavana,
3385: on varsin lyhyen matkan päässä esim. Oulun Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3386: seudun suuresta väestökeskittymästä. Alueella nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi,vo-
3387: on .jo yksityisen vireän kansalaistoiminnan muksen,
3388: aloitteesta saatu joitakin retkeilijäitä ja matkai-
3389: lijoita palvelevia helpotuksia, mutta pääosa on että hallitus ryhtyisi nopeasti toimiin
3390: vielä suunnitelmina, sillä alueelle on jo pitkään Pudasjärven Ison Syötteen matkailu-,
3391: ollut suunnitteilla huomattavan retkeily- ja retkeily- ja virkistyskeskuksen rakenta-
3392: mavkailu- sekä talviurheilukeskuksen perusta- miseksi.
3393: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
3394:
3395: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo Eino Poutiainen
3396: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen Veikko Vennamo
3397: Urho Pohto
3398: 1979 Vp. 653
3399:
3400: rfoivomusaloite n:o 595.
3401:
3402:
3403:
3404:
3405: Koskenniemi ym.: Avosairaanhoidon palvelujen käyttämiso~keu
3406: desta palkattuna työaikana.
3407:
3408:
3409: E d u s k u n n a 11 e.
3410:
3411: Terveydenhuollon, enty1sesti avosairaanhoi- menetystä käydä tutkimus- ja hoitotoimenpi-
3412: don, palvelut ovat pääasiassa käytettävissä var- teissä.
3413: sinaisena työaikana. Näin ollen työssä käyvien Tämän vuoksi ehdotamme eduskunnan hy-
3414: on vaikeata käyttää niitä hyväksi, koska heillä väksyttäväksi toivomuksen,
3415: ei ole lain suojaamaa oikeutta poistua tätä
3416: varten työpaikaltaan. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiivt
3417: Terveydenhuoltopalvelujen oikeudenmukaisen työsopimuslain muuttamiseksi niin, että
3418: käytön ja sairauksien ennakolta ehkäisemisen työtätekevälle taataan oikeus käyttää
3419: tehostamisen kannalta olisi tärkeätä taata työ- avosairaanhoidon palveluja palkattuna
3420: tätekeville oikeus työaikanaan ilman palkan- työaikanaan.
3421: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
3422:
3423: Niilo Koskenniemi Aimo Ajo Ulla-Leena Alppi
3424: 654 1979 vp.
3425:
3426: Toivomusaloite n:o 596.
3427:
3428:
3429:
3430:
3431: Koskenniemi ym.: Erikoismaksuluokkajärjestelmän poistamisesta
3432: yhteiskunnan omistamista sairaaloista.
3433:
3434:
3435: E d us k u n n a 11 e.
3436:
3437: Erikoismaksuluokkajärjestelmä syntyi lääkä- Kun hoitava lääkäri hyötyy enemmän tietyis-
3438: rien palkkausjärjestelyjen yhteydessä vuonna tä potilaista, hän on helposti taipuvainen koh-
3439: 1961 muodostamaan osan yhteiskunnan omis- telemaan näitä muita paremmin. Tämä luokka-
3440: tamien sairaaloiden lääkärien palkkaeduista. asennoituminen näkyy myös selvästi muun hoi-
3441: Edkoismaksuluokkajär,jestelmän säilyttämi- tohenkilökunnan suhtautumisessa. Näin luodaan
3442: sen tävkeimpänä perusteena on korostettu po- eriarvoisuutta.
3443: tilaan oikeutta vapaasti valita lääkärinsä. J,tse Kuiuenkin valtaosan erikoisma:ksuluokan poti-
3444: asiassa erikoismaksuluokkajärjestelmän "vapaa laidenkin hoitokustannuksista maksaa yhteis-
3445: lääkärinvalinta" on erittäin rajoitettua lääkärin- kunta eikä suinkaan erikoismaksuluokkapotilas
3446: valintaa; riittävän varakkaat potilaat voivat 1tse.
3447: vaHta lääkärinsä joukosta, jonka muodostaa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
3448: lääkärikunnan pieni vähemmistö. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3449: On ollut epäiltävissä, että erikoismaksuluok- muksen,
3450: kajärjestelmän tärkein merkitys potilaan kan- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3451: nalta on ollut nopeampi sairaalaan pääsy ja etu- erikoismaksuluokkajärjestelmän poista-
3452: oikeus parempaan kohteluun muiden potilaiden miseksi yhteiskunnan omistamista sai-
3453: kustannuksella. raaloista.
3454: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
3455:
3456: Niilo Koskenniemi Aimo Ajo Ulla-Leena Alppi
3457: 1979 vp; 655
3458:
3459: Toivomusaloite n:o 'J97.
3460:
3461:
3462:
3463:
3464: Koskenniemi ym.: Kouluhammashoidon tehostamisesta maaseutu-
3465: kunnissa.
3466:
3467:
3468: E d u s k u n n a 11 e.
3469:
3470: Maaseutu, ennen kaikkea syrjäseutujen kun- tion tukemana perustettaisiin kipeimmin ham-
3471: nat, ovat suhteessa kaupunkeihin ja niiden ym- maslääkäreitä tarvitseville seuduille helposti
3472: päristöihin jääneet kouluhammashoidossa huo- siirrettäviä hammashoitoasemia, jotka varustet-
3473: mattavasti huonompaan asemaan. Monissa syr- taisiin tarpeellisin välinein ja instrumentein.
3474: jäisissä kunnissa niiden pyrkiessä järjestämään Hammashoitoasema ol1si yksikkö sinänsä, jonka
3475: kouluhammashoitoa nY'kyisen lain mukaan tuot- muodostaminen kustannuksiltaan tulisi huomat-
3476: taa vaikeuksia ennen kaikkea hammaslääkärei- tavasti halvemmaksi kuin mitä tähän asti kun-
3477: den saanti kuntaan. Tämä on omiaan aiheutta- tien kouluhammaslääkäreiden vastaanotat ovat
3478: maan kuntien kesken epätervettä kilpailua, tulleet maksamaan.
3479: usein tarpeettomia kustannuksia aiheuttaen, Hammaslääkäreiden saanti olisi järjestettävä
3480: han:ki!ttaess'a myös sellaista hoitoblustoa, joka niin, että hammaslääkäreiksi aikovat jo tiede-
3481: asianmukaisenkin hammashoidon yhteydessä jää kuntiin pyrkiessään velvoitettaisiin toimimaan
3482: käyttämättä, sekä rakennettaessa kohtuuttoman valmistuttuaan hammaslääkäreinä 6-12 kuu-
3483: kalliita vastaanotto- ja asuntotiloja, jotka sitten kautta ko. hoitoasemilla ja niissä kunnissa,
3484: ilman minkäänlaista vastinetta joudutaan anta- joissa vastaanotat ovat olemass,a, mutba joihin
3485: maan hammaslääkäreiden käyttöön, mikäli ham- ei ole hammaslääkäreitä saatu.
3486: maslääkäriä on kuntaan onnistuttu saamaan. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
3487: Kiistattomasti on todettavissa, että syrjäisim- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3488: mät kunnat tarvitSJevat ylimenokaudeksi koulu-
3489: hammashoidossa eri!koisavun, jotta lähtökohta että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
3490: saataisiin edes jossain määrin tasapuoliseksi. menpiteisiin kouluhammashoidon tehos-
3491: Tämä olisi järjestettävissä joko niin, että val- tamiseksi maaseutukunnissa.
3492: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
3493:
3494: NiHo Koskenniemi Aimo Ajo Ulla-Leena Alppi
3495: 656 1979 vp.
3496:
3497: Toivomusaloite n:o 598.
3498:
3499:
3500:
3501:
3502: Koskinen ym.: Valtion varoin tapahtuvien syöpätarkastusten lisää-
3503: misestä.
3504:
3505:
3506: E d u s k u n n a 11 e.
3507:
3508: Syöpäsairauden mahdollisimman varhaisessa syytä todeta, että on asian puolitiehen jättä-
3509: vaiheessa havaitsemiseksi ja siten tämän tuhoi- mistä, jos tutkimustoimenpiteet rajoittuvat vain
3510: simman kansansairautemme esivaiheessa torju- naisiin kohdistuviJksi, kun on todettu miesten
3511: miseksi on Suomen Syöpäyhdistys yhdessä ter- yleisesti sairastavan mm .. kurkku-, keuhko- ja
3512: veysjärjestöjen ja kuntien kanssa suorittanut maksasyöpää. Taloudellisista syistä useat kun-
3513: laajaa esitutkimusta. Näissä tutkimuksissa on nat ovat rajoittuneet tähän vähimmäisvaati-
3514: todettu, että varhaisvaiheessa oleva sairaus on mubeen järjestämällä määrättyjen ikäluol~kien
3515: voitu hoitotoimenpiteillä pysäyttää ja koko- naisille maksutonta tutkimusta vuosittain,
3516: naankin parantaa. Vuosittain on näin pelas- miesten jäädessä tutkimusten ulkopuolelle. Var-
3517: tettu tuhansia ihmisiä terveiksi kuntien ja haistutkimuksen tehokas toteuttaminen on pa-
3518: yhteisöjen vapaaehtoisin taloudellisin uhrauk- rempi va1htoehto kuin sairaan ihmisen hoita-
3519: sin. minen koti- tai laitoshoidossa. Kansanterveys-
3520: Laa,jaksi kansansairaudeksi osoittautuneen lain asteittainen toteuttaminen ei ulotu aloille,
3521: syöpäsairauden jo 'esivaihees·sa esi:lle tuovaa jat- joiden epäkohtiin edellä on viitattu, joten
3522: kuvaa ,tutkimustoimintaa ei kuhenkaan voida te- valtiovallan tehos,tettuja toimenpiteitä pakolli-
3523: hokkaasti ja kaikkia tieteellisiä apuvälineitä hy- sen syöpätaJ)kastuksen järjestämiseksi on ai-
3524: väksi käyttäen toteuttaa vain vapaaehtoisin kaansaatava julkisin varoin.
3525: taloudellisin uhrauksin. Tutkimustoiminnan Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
3526: yleistyminen maamme ka~kkiin kuntiin edellyt- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3527: täisi, että kunnat saisivat valtiolta takautu-
3528: vasti korvauksen niistä kustannuksista, jotka että hallitus ryhtyisi ripeisiin toimen-
3529: niille tutkimustoiminnan järjestämisestä aiheu- piteisiin syöpätarkastusten lisäämiseksi
3530: tuvat ja näin saataisiin kaikki kunnat järjestä- kuntien alueilla ja näiden kustannusten
3531: mään 1tätä tutkimustoimintaa. Edelleen on suorittamiseksi valtion varoista.
3532: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
3533:
3534: Aarne Koskinen E.-J. Tennilä Marjatta Mattsson
3535: 1~79. vp. 657
3536:
3537: Toivomusaloite n:o 599.
3538:
3539:
3540:
3541:
3542: Kuoppa ym.: Pirkkalan kunnan terveyskeskuksen rahoituksen
3543: järjestämisestä.
3544:
3545:
3546: Ed usk unn alle,
3547:
3548: Pirkkalan kunnan terveyskeskuksen vas•taan- sairaanhoidon järjestelyissään. Terveyskeskuksen
3549: ottotoiminta on sijoitettu vanhaan kunnanlää- rakennushanke on tarkoitettu .toteutettavaksi
3550: kärintaloon. Asianmukaista terveyskeskusta ei kahdessa osassa, ensin terveysasema ja sitten
3551: siis ole, vaan terveyskeskuksen eri toiminta- vuodeosasto. Töiden aloittaminen .tulisi kuiten-
3552: muodot on sullottu kunnanlääkärintalon van- kin saada pikaisesti alkuun.
3553: hoihin ja ahtaisiin •tiloihin. Toiminta näissä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
3554: pienissä tiloissa on mahdotonta hoitaa tallkoi- oittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3555: tuksenmukaisesti. sen,
3556: Terveyskeskuksessa ei ole lainkaan vuOde-
3557: osastoa, joskin kunnalliskodin sairasosasto kor- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
3558: vaa osittain vuodeosaston. Sairasosaston toimin- menpiteisiin rahoituksen järjestämiseksi
3559: taan ei ·kuitenkaan saada valtionapua, joten Pirkkalan kunnan terveyskeskusta var-
3560: kunta on muita kuntia huonommassa: asemassa ten,
3561: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
3562:
3563: Mikko Kuoppa Ulla-Leena Alppi Pentti Lahti-Nuuttila
3564: Marjatta Mattsson Tellervo Koivisto
3565:
3566:
3567:
3568:
3569: 83 087900581L
3570: 658 1979 vp.
3571:
3572: Toivomusaloite n:o 600.
3573:
3574:
3575:
3576:
3577: Lahti-Nuuttila ym.: Matkailun edistämiskeskuksen aluetoimisto-
3578: jen lisäämisestä.
3579:
3580:
3581: E d u s k u n n a 11 e.
3582:
3583: Matkailun edi&tämiskeskuksella on tällä het- Tampere on maamme t()iseksi suurin kau-
3584: kellä kaksi kotimaan matkailua ja alueellista punki ja valtakunnan osakeskus sekä matkailu-
3585: maWkinointia hoitavaa aluetoimistoa, toinen liikenteen sohnuikohta, joka on myöskin
3586: Savonlinnassa hoitaen lähinnä Itä-Suomen ja MEK:n aluejaon mukaisen läntisen Järvi-Suo-
3587: Saimaan suurmarkkinointialueen asioita ja toi- men matkailun suurmarkkinointialueen suurin
3588: nen Rovaniemellä hoitaen lähinnä Lapin suur- kaupunki.
3589: markkinointialueen asioita. Edellä esitetyn perusteell~ ehdotamme kun-
3590: Pirkanmaalla on kuluvan vuosikymmenen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3591: aikana suoritettu mittava määrä matkailuun muksen,
3592: liittyviä investointeja, joiden yhteismäärä nyky-
3593: arvoltaan on noin 250 milj. mk. Näiden teho- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3594: kas. markkinointi vaatii myöskin valtion mat- matkailun edistämiskeskuksen aluetoi-
3595: kailuhallinnon entistä voimarokaampia toimen- mistoverkoston kotim«assa lisäämiseksi
3596: piteitä samoin kuin Tampere-Pirkkala -iento- ja seuraavan aluetoimiston si;oittami-
3597: aseman matkailullinen hyödyntäminen. seksi Tampereelle.
3598: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
3599:
3600: Pentti Lahti-Nuuttila Eino Loikkanen
3601: Tellervo Koivisto Jermu Laine
3602: 1979. vp. 659
3603:
3604: Toivomusaloite n:o 601.
3605:
3606:
3607:
3608:
3609: E. Laiae ym.: Lääketeollisuuden ja apteekkilaitoksen ottamisesta
3610: valtioa hakuun.
3611:
3612:
3613: E duskunnaHe.
3614:
3615: ValtiMeuvostolle maaliskuun 31 pii,viaä min otlettatsun huomioon kamsalaistem tenrey-
3616: 1950 antamassaan lausunnossa sosialisoimis- .cldliset Ja taloudelliset näkökohdat. Pieniin yk-
3617: komitea mm.. ehdotti 1t~an asettamista sikk@ihin jakautaneea jakelupoa:-taam ottaminefl
3618: laatimaan ehdotukset maan apteekkilaitoksen valtion haltuun ei mielestämme yleisesti ole pe-
3619: järjestämisestä. Komitean mietinnössä läh<iletäin .ruS!teltav.issa. Apteekkilai;tos, vaikka jakautuu-
3620: siitä, että .apteekk.itavarain ma.ahaatuonti ja tuk~ kin pieniin yksikköihin, toimii kuit-enJcln ala&.,
3621: kumyynti otetaan valrioo h.aLtaua, samoin jake- jos~ sosaalis-illa ja terveydellisillä näkökohdilla
3622: luverkosto. LäiiJreteoJ.lisuuden .kohdalla edelly- voidaan tämän ja;keluportaan kansallistamista
3623: tettiin valtion lääketeollisuuden luomista ja puoltaa.
3624: tällä alalla toimivien tehtaå.uea siirtämistä val- Lääketeollisuuden ja apteelclciJ.a.itoksen val-
3625: tion <Gm.istukseen j.a hallintaan. tion haltuun ottamisen puolesta puhuu sekin,
3626: Ehdotuksensa perusteluissa komitea korosti että valtio ja kunnat osallistuvcat nykyisin jo
3627: lääkkeiden ja lääkeaineiden tuotatmon sekä .monilla e.ri tav.oin terveydenho.idon kustannuk-
3628: myynnin yleishyödyllistä luomnetta .todeten, et- siin. Sairausvakuutuslain kehittäminen vapaan
3629: tä "yksityistä vo.iutoperiaatetta voidaan kaik- lääkäri- ja lääkehuollon asteelle .edeUyttää myöS
3630: kein välUmmia hyväksyä .alaUa, jonka yksin- yksityiseen voitontavoitteluun perustuvan lääke-
3631: oma.isena tar.koitub.e.na oo. sairauksien ehkäi- tuotannon ja jak.dun ottamista valtion haltuun.
3632: seminen tai parantaminen''. Sairausvakuutuslain voimaantulon j.älkeen ta-
3633: Kysymys lääketeollisuuden ja apteekkilaitok- pahtuneet laboratoriomaksujen ja lääkkeiden
3634: sen valtion haltuun ottamisesta .on m()flistakin hintojen korotukset osoittavat myös edellä mai-
3635: eri syistä tuDiK entistä ajanJrohta.i.senunaksi. nitun toimenpiteeJl tarpeellisuuden.
3636: Lääketeollisuuden ja apteekkilaitoksen tehtä- Eddlä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
3637: vänä .olisi mi.e.lestiimme huolehtia siitä, että kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen.
3638: kansalaiset saisivat lääkkeet mahdollisimman
3639: halvalla. Suurelta <nalt.a kaupallisiin näkökoh- ettii hall.i.tNs ryhtyisi toimenpiteisiin
3640: tiin perustuvasta lääkkeiden ja lukeaineiden liiiiketeoaisuuden, apteekleitavarakz maa~
3641: m~tamisesu pitäisi voida )uopua. Lääketeol- ha~ttuonnin ja tukk~tmyynnin sekä ap-
3642: lisuuden ottaminen valtion haltuun antaisi mah- teekkilflitoksen ottiimiseksi valtion haT-
3643: dollisuuden lääkkeiden tuotannon ja jakelun tuun.
3644: uudelleen järjestämiseen, jossa nykyistä parem-
3645: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
3646:
3647: Ensio Laine Pauli Puhakka
3648: 660 1979"vp·.
3649:
3650: Toivomusaloite n:o 602.
3651:
3652:
3653:
3654:
3655: E: Laine ym.: Anniskeluoikeuksien epäämisestä moottoriajoneu-
3656: voilla liikkuvia 'palvelevilta majoitus- ja ravitsemisliikkeiltä.
3657:
3658:
3659:
3660:
3661: Maahamme on viime vuosina perustettu Uusimpien tutkimusten mukaan autonajotaito
3662: useita automatkailijoita palvelevia moottoriho- ·alkaa heiketä heti, kun verenalkoholi on nous-
3663: telleja ja motelleja, jotka tarjoavat siistejä ja sut 0.2-0.3 promilleen eli niin korkeaksi, ettii
3664: halpoja yösijoja sekä myös ruokailumahdolli- se voidaan mitata. Tähän riittää 1-2 pulloa
3665: suuden, jota käyttävät hyväkseen myös sellai- olutta. Auton ajaminen humalatilan nousuvai-
3666: set autoilijat, jotka eivät yövy motellissa. heessa on erityisen vaarallista. V. 1949 mietin-
3667: Monet toiminnassa tai perusteilla olevat tönsä jättänyt verenalkoholikomitea esittikin
3668: moottorihotellit ovat hankkineet anniskeluoi- rangaistavaksi sitä, joka nautittuaan enemmän
3669: keudet. Täten luonne rauhallisena yöpymis- kuin 2.25 painoprosenttia alkoholia sisältävää
3670: paikkana ilmeisesti kärsii. Hotelli- j.a ravintola- juomaa ryhtYY kuljettamaan moottoriajoneuvoa
3671: toimikunnan mietinnössä todettiin, että hotelli- ennen kuin kaksi tuntia on kulunut nauttimisen
3672: -ravintolat on yleensä mitoitettu hotellivieraiden lopettamisesta, vaikkei häntä voitaisikaan muu-
3673: tarvetta suuremmiksi ja ne ovat siten menettä- ten syyttää rattijuoppoudesta.
3674: neet merkityksensä varsinaisina majoitusliikkei- A.nniskeluoikeuksien myöntäminen moottori-
3675: den ravintoloina. Sama virhe on tehty moottori- h9tellien. ja. moteUien ravintoloille on kehi~t~
3676: ajoneuvoilla liikkuville matkailijoille tarkoitet- nyt niitä niiden tarkoitukselle vieraaseen ja
3677: tUjen majoitusliikkeiden kohdalla. Niillä motel- matkailuolojen kannalta virheelliseen suuntaan
3678: leilla,. jotka eivät ole hankkineet anniskeluoi- sekä tuottaa liiaksi vaaraa liikenneturvallisuu~
3679: keuksia, on mahdollisuus tarjoilla keskiolutta. delle. . · '
3680: Moottorihotellin ja motellin luonteeseen kuu- Edellä olev·an perusteella ehdotamme edus~
3681: luu palvella matkailijoita, ei paikkakunnan väes- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3682: tÖä. ·Niitä ei yleensä sijoitetakaan suuriin asu-
3683: tuskeskuksiin. että hallitus .kiireellisesti ryhtyisi sel-
3684: . Moottorihotelleissa ja motelleissa yöpyvät ja laisiin ·toimenpiteisiin, että päälzsiassa
3685: niiden ravintoloissa ruokailevat henkilöt saapu- moottoriaioneuvoilla · liikkuvia henki-
3686: vat. sinne melkein poikkeJJksetta omilla autoil- löitä palvelet)ille maioitus- ;a ravitsemis-
3687: laan. Tällöin on oleq1assa vaara, että he lähte- . ,liikket1le · ei. myönnettäisi anniskeluo~
3688: vät ajoon alkoholin vaikutuksen alaisena. .· keuksk· ·
3689:
3690: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
3691: ~' 1 '
3692:
3693:
3694: Ensilo Laine r .. .Aritia-Liisa Jokinen
3695: 1979 vp. 661
3696:
3697: il'oivommaloite n:o 603.
3698:
3699:
3700:
3701:
3702: E. Laine ym;: Raittiustyölain tarpeellisuuden selvittämisestä.
3703:
3704:
3705: E d u s k u n n a 11 e.
3706:
3707: Puolessatoista vuosikymmenessä on alkoholi- juomista aiheutuvien haittojen ehkäisemistä tar-
3708: juomien kulutus enemmän kuin kolminkertais- koittavaan toimintaan järjestöille.
3709: tunut. Alkoholista aiheutuvat haitat ja vauriot Alkoholilain mukaan kunnalliseen ja valta-
3710: ovat myöskin kasvaneet tänä aikana lähes sa- kunnalliseen raittiustyöhön käytettävät määrä-
3711: massa suhteessa; tämä koskee erityisesti juopu- rahat ovat edelleen perin vaatimattomia.
3712: muspidätyksiä ja rattijuoppoustapauksia sekä Kunnallisesta raittiustyöstä säädetään alko-
3713: tappoja ja pahoinpitelyjä. Alkoholin terveyspal- holilaissa, sen 76 ja 76 a §:ssä. Valtakunnalli-
3714: veluille aiheuttama rasitus on jatkuvasti kasva- sesta raittiustyöstä ei ole mitään muuta säännös·
3715: massa. Siitä päätellen, että alkoholismin kehitys tä kuin alkoholilain 98 §:ssä oleva maininta
3716: vie pitkähkön ajan, alkoholistien lukumäärän valtionavun myöntämisestä siihen.
3717: kasvu tulee tapahtumaan vasta lähivuosina sii- Kunnallisen nuorisotyön avustus perustuu la-
3718: näkin tapauksessa, että alkoholijuomien kulutus kiin kuntien nuorisolautakunnista ja kuntien
3719: ei enää nykyisestään nousisi. nuorisotyöhön annettavasta valtionavusta ( 117/
3720: Alkoholijuomien saannin helpottumisen vas- 72) sekä valtakunnallisen nuorisotyön valtion~
3721: tapainoksi vuoden 1958 raittiustyökomitea kat- avustus lakiin valtakunnallisen nuorisotyön val·
3722: soi raittiustyön tehostamisen tarpeelliseksi ja tionavusta (1035/73). Urheilutoiminnan osal-
3723: ehdotti raittiustyön valtionapua huomattavasti ta vastaavat lait ovat valmisteilla. Opintokes-
3724: korotettavaksi. kusten valtionavusta annettiin laki viime vuon-
3725: Vastauksessaan Oy Alko Ah:n hallintoneu- na (398/75).
3726: voston kertomukseen alkoholiolojen kehityk- Raittiusjärjestöjen yhteistoimikunnan ja
3727: sestä vuonna 1972 eduskunta lausui mm.: "Val- Landsförbundet för svenskt nykterhetsarhete i
3728: tion tulo- ja menoarvioon otettavia määrärahoja Finland'in asettaman raittiustyökomitean vuon-
3729: kuntien osuutena alkoholivaroista käytettäväksi na 1951 julkaistussa mietinnössä on ehdotus
3730: sekä raittiustyöhön ja muihin erityistarkoituk- laiksi raittiustoiminnan edistämisestä ja tuke-
3731: siin että kuntien yleisiin menoihin olisi tuntu- misesta valtion varoilla.
3732: vasti korotettava ja raittiustyöhön ja alkoholista Kun mm. nuorisotyö ja kansansivistystyö
3733: aiheutuvien haittojen 'ehkäisemiseen alkoholi-. ovat saaneet asemansa lainsäädäntöteitse vakiin-
3734: lain mukaan varattava raittiusjärjestöjen määrä- nutetuksi, tuntuu luonnolliselta, että näin tapah-
3735: raha olisi korotettava." tuisi myös raittiustyön kohdalla. Kysymys vaatii
3736: Alkoholilain 98 §:n 1 momentin h-kohdan kuitenkin perusteellista harkintaa ja tutkimusta
3737: mukaan on kuluvan vuoden talousarviossa va- minkä vuoksi asia olisi valtion toimesta selvi-
3738: rattu paikallisen tarpeen mukaan kunnassa suo- tettävä.
3739: ritettavaan raittiustyöhön alkoholijuomista ai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3740: heutuvien haittojen ehkäisemistä tarkoittavaan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3741: toimintaan sekä päihdyttävien aineiden käyttä- muksen,
3742: jien ja heidän perheittensä huoltoon 2 mk 50 p että hallitus suorituttaisi kiireellisen
3743: asukasta kohti sekä sanotun momentin 2 koh- tutkimuksen raittiustyötä koskevan lain-
3744: dan mukaan 1,25 mk asukasta kohti käytettä- säädännön tarpeellisuudesta.
3745: väksi avustuksena raittiustyöhön sekä alkoholi-
3746: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
3747:
3748: En•sio Laine Anna-Liisa Jokinen Ulla Järvilehto
3749: Katri-Helena Eskelinen Sakari Knuuttila Sten Söderström
3750: 662 1~79 vp.
3751:
3752: Toivomusaloite n:o 604.
3753:
3754:
3755:
3756:
3757: E. I..aiie ym.: Alkoholijuomien 'kansantaloudelle ja valtiontalou-
3758: delle aiheuttamien rasitusten selvittämisestä.
3759:
3760:
3761: E d u s kun n a 11 e.
3762: Kun vielä .vuonna 1968 alkoholijuomien toimen menojen kasiVua. Käsityksemme mu-
3763: osuus yksityisestä kulutuksesta oli 4,9 %, se kaan olisi alkoholijuomien käytön sekä. kan·
3764: vuonna 1977 oH 7,1 %. Tositi tätä kulutusta santaloudelle että erityisesti valtiontaloudelle
3765: rasitetaan ankaralla verotuksella, joten alko- aiheuttamista rasituksista laadittava sdlaiset sel-
3766: holin kulutuksen k:as:vu saattaa valtiovarainmi- vitykset, että niiden avulla voitaisiin tehdä vas·
3767: nisteriön näkökulmasta katsoen olla hyvin ter- taista alkoholipolitiikkaa koskeva pitkän täh-
3768: vetollut. Mutta tämä verotusintressi ei ota täyksen smmnitelma.
3769: lainkaan huomioon alkoholihaittojen ja -vahin- Tutkimus tulisi suorittaa sosiaali- ja ter-
3770: kojen aiheuttamia kuluja, koska ne kirjataan veysministeriön toimesta ja valvonnassa siten,
3771: sosiaalimenojen ryhmään. etteivät alkoholiyhtiön ja yksityise1'l alkoholi-
3772: Valtion ~tulo- ja menoarviossa ei koskaan pääoman intres.si ole esteenä tutkimttksen riip-
3773: esitetä arviota siitä, kuinka paljon alkoholi- puma ttomalle suorittamiselle.
3774: juomien käyttö alentaa kansantuloa ja sitä tietä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
3775: myös verojen .tuottoa. Tällaisia arviointeja on kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3776: kuitenkin muissa maissa suoritettu. Niiden
3777: mukaan aLkoholijuomien aiheuttama kansan· että hallitus suoritlaisi alkoholiyh-
3778: tulon lasku vaihtelee eri maissa 3 % :sta tiöstä ja alkoholielinkeinootit riippu-
3779: 10 % :iin. Näiden tietoj·en pohjalta voi todeta, mattoman ttlilkimuksen alkoholij:tuJmien
3780: että valtion alkoholitulot eivät ole puhdasta kansantalooJ.elk ja v:altiontaloodelle ai-
3781: tuloa. A1koholin käyttö aiheuttaa sosiaalihuol· heuttamista rasituksista.
3782: lon, terveydenhuollon, sairaalahoidon ja poliisi·
3783: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
3784:
3785: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen Ulla }ämldtto
3786: Katri-Helena Eskelinen Sakari Knuuttila Sten Söderström
3787: 1979 vp.
3788:
3789: Toivomusaloite n:o 605.
3790:
3791:
3792:
3793:
3794: Lattula: Alkoholilainsäädännön tehokkaamman valvonnan tarpeel-
3795: lisuuden selvittämisestä.
3796:
3797:
3798: E d u s k u .n n a 11 e.
3799:
3800: Alkoholilain 69 §:n mukaan sosiaali- ia ter- ja taiHiuslautakunnan puoleen. Sen sijaan mi-
3801: veysministeriön asiana on valvoa. että lakia nisteriöllä ei ole suoranaista määräysvaltaa po-
3802: ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyk- liisin, rajavartiolaitoksen ja tullilaitoksen suo-
3803: siä noudatetaan ja että alkoholiyhtiö, kunnal- rittamaan alkoholilainsäädännön valvontatyö•
3804: liset alkoholitankastajat ja raittiuslautakunnat hön.
3805: suorittavat niille kuuluvat valvonta- ja muut Seurauiksena siitä, että väkijuomalain ailkana
3806: tehtävät. vallinnut alkoholilainsäädännön valvontatoi-
3807: Alkoholilain 70 §:n 1 momentissa maini• men keskitys on hajoitettu, on ollut se, että
3808: taan, että sosiaali- ja terveysministeriön edelli- millään viranomaisella ei ole yhtenäistä kuvaa
3809: sessä pykälässä tarkoitetusta valvontatehtävästä siitä miten teholikaasti lainsäädäntöä valvo-
3810: säädetään aset~sella. Saman pykälän 2 ja 3 taan.
3811: momentissa yksityiskohtaises,ti selitetään, miten Käsitykseni mukaan olisi suoritettava sel-
3812: aLkoholiyhtiö huolehtii lain välittömästä val- vitys siitä, miten valvontatehtävien keskitys
3813: vonnasta. Lain 71 §:ssä puhutaan lääkintö- voitaisiin nykyistä paremmin suorittaa.
3814: hallituksen, lääninhallitusten, poliisin, rajavar- Edellä olevan perus•teella ehdotan kunnioit-
3815: tiolaitoksen ja tullilaitoksen valvontatehtävistä. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3816: Eri asetusten mukaan sosiaali- ja terveysmi-
3817: nisteriö seuraa ylivalvojana hankkimiensa ·ia etlii hallitus suonitaisi kiireellisen
3818: saamiensa tietojen ja näytteiden ja •tarpeen mu- tutkimuksen lllkoholil4insiiiidiitmön ny-
3819: kaan suorittamiensa tarkastusten avulla, että kyistä tebokka6ttfman tJtJlvonnfln lt~F
3820: välitöntä valvontaa kaikilta osin hoidetaan te- peellisuudestlfl ia tekisi tutkimuksen: pe-
3821: hokkaasti. Jos ministeriön tietoon tulee epä- rusteella asianomaiset ehtlotukset til.ko-
3822: kohtia, se voi tarvittaessa kääntyä suoraan holilainsiiädiinnön muuttamiseksi.
3823: alkoholiyhtiön, kunnallisen alkoholitarkastajan
3824: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
3825:
3826: Eero Lattula
3827: 664 1919 vp.:
3828:
3829: Toivomusaloite n:o 606.
3830:
3831:
3832:
3833:
3834: Lattula: Alkoholijuomien käytön vähentämistä tarkoittavan asen-
3835: nekampanjan toimeenpahemisesta.
3836:
3837:
3838: E d u s k u n n a 11 e.
3839:
3840: Alkoholijuomien kulutus on viime vuosina asiassa muodostuu Alkon ja sen tuotteiden epä-
3841: ollut yli kolminkertainen vielä viime vuosikym- suoraksi mainonnaksi.
3842: menen alussa vallinneeseen kulutustasoon ver- Eduskunnan toivomus tehokkaasta alkoholi-
3843: rattuna. haittoja koskevasta valistustoiminnasta on to-
3844: Alkoholijuomien kulutuksen nousun keskieu- teutettavissa vain puolueettoman elimen, sosiaa-
3845: rooppalaiselle tasolle uskottiin merkitsevän juo- li- ja terveysministeriön johdolla. Ministeriön
3846: matapojen hilliintymistä mannermaisen mallin raittius- ja alkoholiosaston tukena on jo neuvot-
3847: mukaan. Niin ei kuitenkaan käynyt, vaan so" telukunta, joka· voisi toimia myös valistus- ja
3848: siaaliset alkoholihaitat ovat lisääntyneet ja nii- asennekasvatustoiminnan neuvoa antavana eli-
3849: den lisäksi alkoholin terveyshaitoista on tullut menä. Ministeriö voisi luonnollisesti edelleenkin
3850: uusi ongelma. antaa tehtäviä sekä Alkolle että· raittiusliikkeel-
3851: Eduskunta on useasti kiinnittänyt huomiota le, mutta sen tulisi laatia toiminnalle suuntavii-
3852: alkoholihaittoja koskevan valistustoiminnan te- vat ja sopia työnjaosta eri elimien kanssa.
3853: hostamiseen. Alko aloittikin sitä tarkoittavan ku- Yhteiskunnalliseen tiedotustoimintaan erikois-
3854: luttajavalistuksen, joka on laajentunut koko tuneiden mainostoimistojen arvioiden mukaan
3855: väestöä käsittäväksi. · pitkän tähtäimen asennekampanjaan tarvitaan
3856: Alkoholijuomien käytön vähentämiseen täh- vähintään miljoona markkaa.
3857: täävä· asennekampanja ei kuitenkaan näytä so- Edellä olevah perusteella ehdotan kunnioit·
3858: pivan monopoliyhtiölle, jonka pääasiallisena teh- taen eduskunnan hyväksyttaväksi toivomuksen,
3859: tävänä on ,alkoholijuomien jakelu. Tämä vaikeus
3860: näkyy esim. siinä, että Alko jatkuvasti puhuu että hallitus ryhtyisi pikaisesti toim&n-
3861: myös alkoholijuomien oikeasta käytöstä pysty- piteisiin alkoholijuomien käytön vähen~
3862: mättä sitä kuitenkaan mitenkään määrittele- tämistä tarkoittavan asennekampanjan
3863: mään. Onkin väitetty, että kuluttajavalistus itse aloittamiseksi.
3864: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
3865:
3866: Eero Lattula
3867: 1979 ~·' 665
3868:
3869: Toivomusaloite n:o 607.
3870:
3871:
3872:
3873:
3874: Lattula: Tin!lierin ja muideri teknisten liuottimien päihdytystarkoi-
3875: tuksiin käytön ehkäisemisestä.
3876:
3877:
3878: E d u s k u n n a 11 e.
3879:
3880: Varsinkin lapset ja nuoret henkilöt käyttävät toin väärin. Nämä määräykset eivät kuitenkaan
3881: päihdytystarkoituksiin maalinohennusainetta eli ole riittäviä tinnerin ja sen kaltaisten päih-
3882: tinneriä ja muita helposti haihtuvia teknisiä dyttävien myrkkyjen laittoman saannin estä-
3883: liuottimia. Tinnerin käsikauppa on lopetettu so- miseksi.
3884: siaali- ja terveysministeriön 3. 12. 1971 anta- Tinnerin ja sitä muistuttavien aineiden hais-
3885: malla päätöksellä ministeriön myrkkyluetteloi- telu aiheuttaa ruumiillisia, henkisiä ja sosiaalisia
3886: den täydentämisestä antaman päätöksen muut- vaurioita. Se voi johtaa koulunkäynnistä; työs-
3887: tamisesta, mutta tinneriin tottuneet lapset ja tä ja perheestä vieraantumiseen, kuljeskelevaan
3888: nuoret henkilöt ovat eräillä paikkakunnilla hank- elämäntapaan, rikoksiin ja tapaturmiin. Tinne-
3889: kineet sitä laittomasti teollisuuslaitoksista anas- ristä riippuviksi tulleet nuoret muodostavat mo-
3890: tamalla ja muttautumaila säilytyspaikkoihin. nilla paikkakunnilla vaikean huolto-ongelman.
3891: Palavista nesteistä 2. 8. 1954 annetun ase- Tinnerin ja sitä muistuttavien teknisten liuot-
3892: tuksen 21 §:n mukaan asetuksen tarkoittamat timien valmistus, kuljetus, käyttö ja varastointi
3893: palavat nesteet, joihin tinnerikin kuuluu, on säi- olisi järjestettävä siten, että niitä ei lainkaan jou-
3894: lytettävä siten, etteivät ne aiheuta yleistä vaaraa. tuisi asiattorniin käsiin.
3895: Tällä tarkoitetaan kuitenkin vain palo- ja räjäh- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
3896: dysvaaraa eikä niiden käyttöä päihdytystarkoi- hyväksyttäväksi toivomuksen,
3897: tuksiin.
3898: 3. 10. 1969 annetun myrkkyasetuksen 14 §:n &ttä hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
3899: mukaan on myrkky, joihin tinnerikin edellä mai- menpiteisiin tinneriä ja muita sellaisia
3900: nitun sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen helposti haihtuvia teknisiä liuottimia,
3901: mukaan kuuluu, tehtaassa niin varastaitava ja kä- joita käytetään päihdytystarkoituksiin,
3902: siteltävä, ettei siitä aiheudu vahinkoa työnteki- koskevien valmistus-, kuljetus-, käyttö-
3903: jöille ja ympäristölle, ja 26 §:n mukaan myrk- ja varastointimääräysten täydentämiseksi
3904: kyä ei saa luovuttaa, jos sitä on syytä epäillä siten, että niiden joutuminen väärinkäyt-
3905: käytettävän päihdyttämistarkoitukseen tai muu- täjien käsiin voitaisiin tehokkaasti estää.
3906: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
3907:
3908: Eero Lattula
3909:
3910:
3911:
3912:
3913: 84 087900581L
3914: 666 1979 vp.
3915:
3916: Toivomusaloite n:o 608.
3917:
3918:
3919:
3920:
3921: Lattula: Huumatisaineongelman tutkimisesta.
3922:
3923:
3924: E d u s k u n n a 11 e.
3925:
3926: Huumausaineiden käytöstä on muodostunut huoltamiseksi ja huumausainerikollisuuden 1tor-
3927: pysyvä origelma. Varsinkin nuorten keskuu- jumiseksi, ei koko ongelmavyyhtiä ole riittä-
3928: dessa on niitä, joiden elämä 1a -tulevaisuus on västi yhdensuuntaistettu.
3929: tuhoutunut huumausaineiden tkäytön takia. Näillä perusteilla ehdotan eduskunnan hy-
3930: Huumausaineiden käyttöä levittävät ia yllä- väksyttäväksi toivomuksen,
3931: pitävät salakuljetus, laillisesti saatavien lääk-
3932: keiden väärinkäyttö ja mm. apteekkimurroissa että hallitus kiireellisesti asettaisi
3933: väärinkäY~ttäjien ja välittäjien käsiin joutuneet asiantuntijaelimen tutkimaan huumaus-
3934: lääkintätarkoituksia varten valmistetut huomaa- aineongelmaa ja laatimaan esitykset
3935: vat aineet. huumausaineiden käytön ja siihen liit-
3936: Vaikka tulli, poliisi, lääikintäviranomaiset ;a tyvän rikollisuuden ehkäisemistä tar-
3937: sosiaalihuolto jo tekevät paljon huumausainei- koittaviksi toimenpiteiksi.
3938: den käytön ehkäisemiseksi, väärinkäyttäjien
3939: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
3940:
3941: Eero Lattula
3942: 1979 'Vp; 667
3943:
3944: Toivomusaloite n:o 609.
3945:
3946:
3947:
3948:
3949: Lattula: · Yksityisen vähittäiskaupan huokean pääoman saannin
3950: turvaamisesta.
3951:
3952:
3953: E d u s k u n n a 11 e.
3954: · · Pienkaupan ongelmakenttää on viime aikoina gelmat tunnetaan erityisesti haja-asutus- ja !ke-
3955: selvitetty jatkuvasti. Yksimielisesti on päädytty hitysalueilla.
3956: ehdottamaan tukitoimenpiteitä, joiden avulla Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3957: kaupan lähipalvelut voidaan säilyttää ja jopa taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3958: lisätä niiden määrää. Tukitoimenpiteitä hankit-
3959: taessa on kuitenkin pidettävä mielessä, ettei että hallitus ryhtyisi mahdollisimman
3960: näiden toimenpiteiden tulisi antaa mahdolli- pian toimiin, joilla turvataan yksityiselle
3961: suutta puolueellisiin, mielivaltaisiin tai kaup- vähittäiskaupalle huoketm p;i4omtm
3962: piasyrittäjää syrjiviin ~a sortaviin tulikintoihin, saanti tJilStaavassa määrässä kuin osuw-
3963: joihin esimerkiksi kunnallisen hankintavallan kaupan järjestöt saavat huokeakorkoista
3964: käyttö saattaisi johtaa. rahaa säästökassatoimintattsa avulla il-
3965: Kaupan rakennemuutoksen aiheuttamat on- man vakuuksia. ·
3966: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
3967:
3968: Eero Lattula
3969: 668
3970:
3971: Toivomusaloite n:o 610. . '•/ ..
3972:
3973:
3974:
3975:
3976: Lattula: ·vähittäiskauppiaiden Juopu:miseläke- ja sukupolvenvaih-
3977: doseläkejärjestelmän aikaansaamisesta.
3978:
3979:
3980: E d u s k u n n a 11 e.
3981: Pienkaupan ongelmakenttää on viime aikoina lousyrittäjien luopumis- ja sukupolvenvaihdos-
3982: selvitetty jatkuvasti. Kaupan rakennemuutok- eläkelakien aikaansaamiseen, . koskevat myös
3983: sen aiheuttamat ongelmat on havaittu erityisesti pienyrittäjiä.
3984: haja-asutus· ja kehitysalueilla. Yksimielisesti on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3985: päädy,tty ehdottamaan eräitä tukitoimenpiteitä, taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3986: joiden avulla kaupan lähipalvelut voidaan säi-
3987: lyttää ja jopa lisätä niiden määrää. Vähittäis- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
3988: kaupJ?iaiden~ toimintamahdollisuuksia· on paran- luopumiseläke- ja sukupolvenvaihdoselä.
3989: nettava' tasapuolisesti maatalousyrittäjien kans- kejärjestelmän järjestämiseksi vähittäis·
3990: sa. Ne epäkohdat, jotka ovat johtaneet maata- kauppiaille.
3991: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
3992:
3993: Eero Lattula
3994: 1979 yp, 669
3995:
3996: Toivomusaloite n:o 611. :. ~ !f '". ••
3997:
3998:
3999:
4000:
4001: Laurila: Kehitysvammaisten kotihoidon tuen yhtenäistämisestä.
4002:
4003:
4004: E d u s k u n n a 11 e.
4005:
4006: Kehitysvammaisen hoitaminen kotona on Lisäksi sokea ja hyvin v:ai'keasti vammainen
4007: sekä · yhteiskunnan etta itse vammaisen kan- voi saada apulisää 166 mk/'kk.
4008: nalta mitä rtoivottavinta. Tällä hetkellä kui- On lisäksi huomattava, että alle 16~vuo
4009: tenkin eri-ikäisten kehitysvammaisten kotihoi- tiaille tarkoitetut päivähuoltolat ovat · yleensä
4010: don tukemisessa esiintyy lainsäädännön perus- suljettuina kesäaikaan nelisen viikkoa herikilö-
4011: teella suurta ·eroavuutta. Erityisesti alle 16- kunnan lomien vuoksi.
4012: vuotiaan kehitysvammaisen kotihoidon tuki on Tällä tavoin lainsäädännön puutteiden vuok-
4013: jäänyt puutteelliseksi. . · . si alle 16-vuotiaan kehitysvammaisen hoitami-
4014: Kotihoidossa oleva alle 16-vuottas kehitys- nen kotona tulee hänen vanhemmiUe~n ·talou-
4015: vammainen, joka on päivähuoltolassa .5-6 dellisestikin hyvin raskaaksi. ··
4016: tuntia 5 päivänä viikossa, saa . . Edellä esitetyn perusteella ehdot~n . edus-
4017: lapsilisän ja hoitotuen yhteensä 245 mk/kk. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen; '
4018: Kotihoidossa oleva yli 16-vuotias kehitys-
4019: vammainen, joka· ·v'oi :olla suojatyössä~ tera~ . että hallitus välittömlis# 'ryhtyisi toi-
4020: piaryhmässä tai vain· kotona, saa eläkettä menpiteisiin kehitysvammaisten kotona
4021: I pai!kkakuntakalleusluokassa 921 mk/kk hoidettavuuden helpottamiseksi ja eri-
4022: II , 877 mk/kk ikäisten kehitysvammaisten kotihoidon
4023: II! , 833 mk/kk tuen yhtenäistämiseksi.
4024: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
4025:
4026: Ritva Laurila
4027: 670
4028:
4029: Toivomusaloite n:o 612. • •. 1
4030:
4031:
4032:
4033:
4034: Leppänen ym.: Ns. suurmarkettien perustamisen kieltävän lain
4035: aikaansaamisesta.
4036:
4037:
4038: E d u s kun n a 11 e.
4039:
4040: Kaupan monopolien suunnitelmallisesti luo- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
4041: ma· suurmarketlinja on aiheuttanut kymmenien- taen eduskunnan hyväbytJtäväksi toivomuksen.
4042: tuhansien työpaikkojen menetykset sekä aiheut~
4043: taa jatkuvasti kuluttajalle ylimääräisiä matka- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4044: ja muita kuluja. Palveleva kauppamuoto on esityksen antamiseksi eduskunnalle ns.
4045: suurelta osalta tuhottu. suurmarkettien perustamisen kieltävän
4046: On . yäi.ttiimätöntä, että lakisääteisesti este- lain aikaansaamiseksi.
4047: tiiäq kaupa11.. monopoleja jatkamasta suurmar-
4048: kettien luomista.
4049: Hets~issä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
4050:
4051: u
4052: ... qlO Lep"
4053: panen J. Juhani Kortesalmi Pekka VenWUilO
4054: Veikko V~ Anssi Joutsenlahti Urho Pollto
4055: 1979 yp. 671
4056:
4057: Toivomusaloite n:o 613.
4058:
4059:
4060:
4061:
4062: Leppänen ym.: Kohtuuttomuusehtojen poistamisesta lainsäädäntö-
4063: teitse tukku- ja vähittäiskaupan välisistä sopimuksista.
4064:
4065:
4066: E d u s k u n n a I l e.
4067: Monopoliluonteisessa asemassa olevat tukku- ei näytä olevan mahdollisuutta saada ko11jausta
4068: liikkeet niin normaalin vähittäiskaupan kuin muuten kuin l~Jinsäädäntöteitse.
4069: myös polttoaineiden jakelun alalla sitovat pien- Mainituilla perusteilla ehdotanune kunnioit-
4070: yrittäjäsopimuspuolensa ikohtuuttomien sopi- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4071: musehtojen kautta. Tämä on johtanut siihen,
4072: että kauppias . ja dealer ovat lähinnä velka- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
4073: orjan asemassa ja hyödyn korjaa tukkuporras. menpiteisiin esitysten antamiseksi edus-
4074: Tämä kosk~ myös tukkuliikkeiden markkina- kunnalle tl(kku- }a väbittäisportaan so-
4075: osuudesta käymän kilpailun kustannuksia, jois- pimusten kohtuuttomuusehtojen laki-
4076: ta aiheettomasti kärsii pienyrittäjä. Asiantilaan sääteiseksi estämiseksi.
4077: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
4078:
4079: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
4080: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
4081: Eino Poutiainen
4082: 672 1979 -vp;
4083:
4084: Toivomusaloite n:o 614.
4085:
4086:
4087:
4088:
4089: ,;· · Leppänen. yni;:" Huoltoasemapienyrittäjien aseman turvaamisesta
4090: polttoaineiden myyntipalkkioita jaettaessa.
4091:
4092:
4093: Ed us k u:n; n·a· 11 e.
4094:
4095: Huoltoasemapienyrittäjät, olipa kysymys · Koska polttoaineiden alkujakehissa on val-
4096: omistusasemasta tai öljy-yhtiön vuokra-asemasta, tion yhtiön eli Nesteen monopoli, valtiovalta
4097: ovat ajautuneet viime vuosina suuriin vaikeuk- voi huolehtia, että kokonaismyyntipalkkio jae-
4098: siin. Tämä johtuu toisaalta toimintakustanhus- taan oikeudenmukaisesti jakeluyhtiön ja huolto-
4099: ten noususta ja toisaalta siitä, että polttoainei- asemayrittäjän välillä. Neste Oy:n ylisuuret voi-
4100: den kokonaisttiyyntipalkkiosta jakeluyhtiöt vie- tot eivät myöskään ole hyväksyttäviä.
4101: vät liian suuren osan.. Nimittiiin olemassaole- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit"
4102: vien tietoj·en pel'UISteella tukkuliikkeenomaisesti taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4103: toimivieri jakeluyhtiöiden osuus · on suurempi
4104: kuin huoltoasemapienyrittäjän osuus. että hallitus · ryhtyisi kiireellisiin toi~
4105: Myyntipalkkion vinoutuminen jakeluyhtiöi- menpiteisiin polttoaineiden kokonais-
4106: den eduksi on johtanut myöskin vääriin inves- myyntipalkkion jaon korjaamiseksi huol-
4107: tointeihin, kuten esimerkiksi tarpeettoman laa- toasemapienyrittäjälle edullisemmaksi
4108: jasti itsepalveluun siirtymiseen, joka ön. vienyt · sekä tarvittaessa antaisi . eduskunnalle
4109: huoltoasema-alalta tuhansia työpaikkoja nuorilta · esityksen polttoaineiden myyntipalkkio-
4110: miehiltä. · laista.
4111: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
4112:
4113: Urpo Leppänen Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
4114: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Eino Poutiainen
4115: Anssi Joutsenlahti
4116: 19.79 vp. 673
4117:
4118: Toivomusaloite n:o 615.
4119:
4120:
4121:
4122:
4123: Leppänen ym.: Oy Veikkaus Ab:n kioskiyritystoiminnan lopetta-
4124: misesta.
4125:
4126:
4127: E d u s k u n n a 11 e.
4128:
4129: Oy Veikkaus Ab on ryhtynyt hyväksyttyjen sa, kun veikkauksella kerättyjä varoja aletaan
4130: toimintaperusteiden vastaisesti perustamaan sijoittaa liiketoimintaan.
4131: omia kioskeja. Tällä toiminnalla jälleen tuho- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
4132: taan pientä yksityisyritteliäisyyttä. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4133: Veilkkaustoiminnan luonteesreen ei voi kuu-
4134: lua kioskiydtystoiminta. Jos Oy Veikkaus että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
4135: Ab:lle sallitaan tällainen rtoiminta, se pystyy menpiteisiin, joilla estetään Oy Veik-
4136: muutamassa vuodessa valtaamaan koko kioski- kaus Ab:n kioskien perustaminen sekä
4137: elinkeinon ja monta muuta elinkeinoa Suomes- lopetetaan jo perustetut.
4138: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
4139:
4140: Urpo Leppänen Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
4141: Pekka Vennamo Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
4142: Veikko Vennamo
4143:
4144:
4145:
4146:
4147: 85 087900581L
4148: 674 1979 vp.
4149:
4150: Toivomusaloite n:o 616.
4151:
4152:
4153:
4154:
4155: Leppänen ym.: Liikkeiden aukioloa rajoittavien säännösten ku-
4156: moamisesta pienyrittäjien osalta.
4157:
4158:
4159: E d u s k u n n a 11 e.
4160:
4161: Suomessa ainoana maana Länsi-Euroopassa työajan suhteen lakisääteiset voimakkaat ra-
4162: on liikkeiden aukioloaikaa lailla rajoitettu. Tä- joitukset ovat tarpeen.
4163: mä johtuu siitä, että liikkeiden aukioloaikojen Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
4164: rajoitukset palvelevat kaupan monopoleja. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4165: Yksityiselle pienyrittäjälle on annettava
4166: mahdollisuus harjoittaa elinkeinoaan milloin että hallitus antaisi esityksen liik-
4167: hän haluaa. Lailla tätä ei pidä rajoittaa. Ko- keiden aukioloa rajoittavien säännösten
4168: konaan eri on se seikka, että työntekijöiden kumoamisesta pienyrittäjien kohdalla.
4169: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
4170:
4171: Urpo Leppänen Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
4172: Pekka Vennamo Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
4173: Veikko Vennamo
4174: 1979 vp. 675
4175:
4176: Toivomusaloite n:o 617.
4177:
4178:
4179:
4180:
4181: Lillqvist ym.: Päihtyneiden nuorten ensihuollon tehostamisesta
4182: tarkkailijan toimia perustamalla.
4183:
4184:
4185: E d u s k u n n a 11 e.
4186:
4187: Alkoholijuomien tai muiden huumaavien vitsemansa avun. Pidätetty tai haltuunotettu
4188: aineiden aiheuttamassa päihtymystilassa olevien nuori tulisi viedä kotiin, vastaanottoasemalle tai
4189: nuorten ensihuolto kohtaa jatkuvasti suuria vai- lääkärintutkimukseen. Häntä tulisi tukea myös
4190: keuksia, koska ei ole riittävästi viranomaisia, koti-, työ- tai kouluasioiden sekä vapaa-ajan-
4191: joiden tehtäviin kuuluisi tämän asian tarkoi- vieton järjestämisessä tyydyttävälle kannalle.
4192: tuksenmukainen hoitaminen. Koska päihtymys- Helsingin lastensuojelulautakunnassa on tästä
4193: tilassa oleva nuori henkilö tavataan useasti ka- työstä saatu myönteisiä kokemuksia.
4194: dulla tai muulla yleisellä paikalla, saattaa ta- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
4195: paukseen liittyä myös järjestyshäiriöitä. Tällöin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4196: käsitteleväksi viranomaiseksi tulee poliisi, jolla
4197: kuitenkaan ei ole siihen riittäviä edellytyksiä. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
4198: Sosiaalilautakuntiin tulisi perustaa tarkkai- menpiteisiin päihtyneiden nuorten ensi-
4199: lijoiden toimia, joiden rtehtävänä olisi pyrkiä huollon tehostamiseksi siten, että aina-
4200: toisaalta ennakolta estämään häiriötapausten kin suurien kuntien sosiaalilautakuntiin
4201: esiintyminen ja toisaalta huolehtimaan siitä, perustettaisiin sitä varten tarkkailijain
4202: että alkoholin, huumausaineiden tai lääkkeiden toimia.
4203: päihdyttämä lapsi tai nuori saa pikaisesti tar-
4204: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
4205:
4206: Bror Lillqvist Sakari Knuuttila Pirkko Valtonen
4207: 676 1979 vp.
4208:
4209: Toivomusaloite n:o 618.
4210:
4211:
4212:
4213:
4214: Lillqvist ym.: Päihdeasioita koskevien säännöllisten radio- ja tv-
4215: ohjelmien järjestämisestä.
4216:
4217:
4218: E d u s k u n n a II e.
4219:
4220: Alkoholiolojen kehitys ei vuoden 1969 alussa tiutta sekä määrätyissä tilanreissa että elämän-
4221: voimaan tulleen alkoholilainsäädännön aikana .tapana.
4222: ole täyttänyt siihen kiinnitettyjä toiveita. Sil- Valtion omistamien joukkoviestimien, radion
4223: loin vallinneen kulttuurin murroskauden aika- ja television, uutisvälityksessä ja muussa ohjel-
4224: na pyrittiin luopumaan kaikista rajoituksista massa on jääty jälkeen nykytodellisuudesta.
4225: ja uskottiin uuden vapauden herättävän vas- Uutistoimittajat ja muiden ohjelmien juonta-
4226: tuuta myös alkoholijuomien käytössä. iat eivät ole selvillä uudesta alkoholilainsää-
4227: Alkoholin kokonaiskulutuksen kasvaessa kak- dännöstä saaduista kolremuksista, vaan monet
4228: sinkertaiseksi ja alkoholijuomien käytön levi- heistä elävät vielä sitä ai.kaa, jolloin uskottiin
4229: uessä myös naisten ja nuorten keskuuteen juo- pelkällä oluen saannin helpottamisella voita-
4230: matavat eivät ole siistiytyneet, vaan muuttu- van ohjata Suomen kansan juomatapoja hilli-
4231: neet entistä rajummiksi. tympiin ja vaarattomampiin muotoihin.
4232: Pyrkimys vaarattomien juomatapojen opet- Yleisradion tarkoituksena on tasapuolisesti
4233: tamiseen on osoittautunut epärealistiseksi. Ku- harjoittaa tiedonvälitystä. Raittiusliikkeen on ol-
4234: lutuksen kasvu on lisännyt myös kroonisiin lut aivan mahdoton saada omaa kantaansa lähes-
4235: aLkoholihaittoihin johtavaa litkakulutusta ( 80- kään tasapuolisesti näkyville ja kuuluville.
4236: 160 g puhdasta alkoholia/vrk), jopa rajua Eräänä tehokkaana roeinona tämän epäkohdan
4237: juomiskäyttäytymistä. korjaamiseksi olisi varata raittiusliikkeelle ra-
4238: ALkoholin lääkintä:palveluille aiheuttamasta dioon ja televisioon määräaikaiset erityisohjel-
4239: rasituksesta suoritettu tutkimus ja ns. päihde- mat, joista huolehtisivat pätevät toimLttajat
4240: laskenta osoittavat, entä aLkoholijuomien käy- kiinteässä yhteistyössä alkoholi- ja päihdealo-
4241: tön aiheuttamat terveyshaitat ovat muodostu- jen sekä raittiuskasvatuksen ja raittiustyön
4242: neet odottamattoman suuriksi. Myös väkivalta- asiantuntijoiden kanssa.
4243: rikosten, rattijuoppoustapausten ja juopumus- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
4244: pidätysten määrä on kasvanut. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4245: Parlamentaarinen alkoholikomitea teki ta-
4246: pahtuneesta kehi.tyksestä sen johtopäätöksen, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
4247: että allwholijuomien kulutusta on pyrittävä su- menpiteisiin raittius-, alkoholi- ja päih-
4248: pistamaan entistä tiukemmalla tuotanto-, hinta- deasioita koskevien määräaikaisten ra-
4249: ja jakelupolitiikalla. Samalla olisi komitean dio- ja televisio-ohjelmien järjestämi-
4250: ehdotuksen mukaan asenteita pyrittävä muut- seksi kiinteässä yhteistyössä raittiusliik-
4251: tamaan niin, että alkoholin ja päihtymyksen keen sekä alan tutkijoiden kanssa.
4252: ihannoinnista päästäisiin ja edistettäisiin rait-
4253: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
4254:
4255: Bror Lillqvist Sakari Knuuttila Pirkko Valtonen
4256: 1979 vp. 677
4257:
4258: Toivomusaloite n:o 619.
4259:
4260:
4261:
4262:
4263: Lillqvist ym.: Raittiusravintolatoiminnan tukemisesta.
4264:
4265:
4266: E d u s k u n n a 11 e.
4267:
4268: Jo vuosisadan vaihteessa syntyi Englan- jaisesti Oy Alko Ab, joka myöntää alkoholi-
4269: nissa raittiusravintoloiden ketju ja vastaava juomien ja keskioluen annislkeluluvat. Se mää-
4270: toiminta levisi myös manner-Euroopan puo- rää myös ne korvaukset, jotka ravintoloitsijat
4271: lelle lähinnä Sveitsiin ja Pohjoismaihin. Eri- ja kahvilanpitäjät saavat anniskelusta. Vaikka
4272: tyisesti Norjassa on matkailijoiden käytössä maamme alkoholipolitiikan periaatteisiin kuu-
4273: useita raittiita ravitsemusliikkeitä ja maja- luu yksityisen voitontavoittelun poistaminen
4274: taloja. alkoholiliikkeestä, Alko on kuitenkin hoitanut
4275: Suomessa on vastaavaa toimintaa vanhas- anniskelupolitiikan niin, että ravintolan- ja
4276: taan harjoitettu jonkin verran raittiusliikkeen kahvilanpito on kannattavaa vain anniskelun
4277: piirissä, mut.ta myös yksityisten, joiden perus- avulla.
4278: tama Raittiusravitsemusliikkeitten Liitto toimi Raittiusravintoloita .tulisi tukea julkisilla va-
4279: vielä 1960-luvulla, jolloin sen nimi muuttui roilla kuten Norjassa menetellään. Erityisesti
4280: Kahvilaravintolaliitoksi, ja sen jä1keen keski- nuorisopolitiikan kannalta tällainen menettely
4281: oluen vapautumisen johdosta useimmat alan olisi paikallaan, koska anniskelupaikoissa joko
4282: liilkkeistä siirtyivät anniskelulinjalle. rikotaan anniskelumääräyksiä nuorten kohdalla
4283: Raittiusravintoloiden puute on näkynyt ni- tai sitten heitä ei päästetä sisään.
4284: menomaan maaseudulla, jossa kaikki baarit Tyydyttävälie kannaJle asia saadaan vasta
4285: tarjoilevat keskiolutta ja ovat monesti tasol- sitten, kun yhteiskunta luo raittiusravintola-
4286: taan ala-arvoisia. Mutta raittiusravintoloiden toiminnalle kunnolliset kiJpailuede1lytykset an-
4287: vähäinen lukumäärä johtuu ensisijaisesti niiden niskeluravintoloihin verrattuna. Tämä edel-
4288: heikosta kannattavuudesta anniskelupaikkoihin lyttää raittiusravintolatoiminnalle annettavia
4289: verrattuna. Juuri kannattavuuden paranemi- subventioita joko avustuksina tai verovapauk-
4290: seen viitaten houkuteltiin Raittiusravintolaliit- sina.
4291: to aikanaan siirtymään anniskelulinjoille, ja Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
4292: juuri tästä tekijästä johtuen keskiolut pyrkii kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4293: edelleen valtaamaan kristilliselläkin pohjalla
4294: toimivia rav1tsemusliik:keitä, vaikka sen annis- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
4295: keleminen on niille sinänsä vastenmielinen menpiteisiin raittiusravintola- ja kahvi-
4296: asia. tatoiminnan tukemiseksi verohelpotuk-
4297: Maamme anniskelupoli.tiikasta vastaa ensisi- sin ja muilla sopivilla tavoilla.
4298: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
4299:
4300: Bror Lillqvist Sakari Knuuttila Pirkko Valtonen
4301: 678 1979 vp.
4302:
4303: Toi:vomusaloite n:o 620.
4304:
4305:
4306:
4307:
4308: Loikkanen ym.: Pirkanmaan matkailun edistämis- ja markkinointi-
4309: työn tukemisesta.
4310:
4311:
4312: E d u s k u n n a 11 e.
4313:
4314: Matkailun edistämiskeskus on ,toimintapoli- kaa. Näiden investomtren markkinoimiseen ei
4315: tiikallaan, kotimaan aluetoimistojensa sijainnin valtiovalta ole liiemmälti osallistunut. Vuoden
4316: kautta sekä valtionapujen jakotoiminnallaan 1979 lopulla valmistuva Tampere-Pirkkalan
4317: tukenut voimakkaasti kehitysalueiden matkai- lentoasema avaa sekä maakunnallisesti että
4318: lun edistämis-, markikinointi- ja investointi- valtakunnallisesti merkittävät kansainväliset
4319: toimintoja. Väestön ja mikä tärkeintä kulut- yhteydet, jonka tulisi matkailullisestikin voi-
4320: tajien ja käyttäjien painopisteessä olevan Etelä- makkaasti hyödyntää.
4321: Suomen osuus on jäänyt heiveröiseksi. Pir- Edellä selostettuun viitaten ehdotamme
4322: kanmaa on maamme väestön painopisteessä, eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4323: sen matkailukohteet ovat hyvin saavutettavissa
4324: ja näin kilpailukykyisiä sekä monipuolisten että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4325: aktiviteettiensä vuoksi kiinnostavia. Pirkanmaan matkailun edistämis- ja
4326: Pinkanmaalla on tämän vuosikymmenen ai- markkinointityöhön osoitettavien val-
4327: kana toteutettu varsin mittava määrä mankai- tionapumäärärahojen ja muiden valtion
4328: luun liittyviä investointeja, joiden yhteismää- tukitoimenpiteiden lisäämiseksi huomat-
4329: rä nykyarvoltaan on noin 250 miljoonaa matlc- tavasti.
4330: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
4331:
4332: Eino Loikkanen Pentti Lahti-Nuuttila
4333: Tellervo Koivisto Jermu Laine
4334: 1979 rd. 679
4335:
4336: Hemställningsmotion nr 621.
4337:
4338:
4339:
4340:
4341: Malm m fl.: Om planering av ett regionalt veterinärmedicinskt
4342: laboratorium i Vasa.
4343:
4344:
4345: T ill R i k s d a g e n.
4346:
4347: Pälsdjursodlingen har hlivit en näringsgren le det betyda snabbare hjälp och större trygg-
4348: av betydelse för hela landets ekonomi. Den är het för landsdelens pälsdjursodlare. En ti11 la-
4349: en sysselsättningsfaktor att räkna med och den boratoriet knuten veterinär skulle i Österbot-
4350: tillför landet utländsk valuta. ten ha ett rikt fält för forskning angående
4351: De flest•a och de största pälsdjursfarmerna pälsdjurssjukdomar, avel m.m.
4352: finns i Österbotten. När epidemier och förgift- Hänvisande tili det ovan anförda föreslår
4353: ningar hotar farmerna där, måste prover sändas undertecknade vördsamt, att riksdagen ville
4354: ända tili Helsingfors för diagnos och bestäm- besluta hemställa,
4355: mande av åtgärder. Det innebär en tidsförlus.t,
4356: som avsevärt kan öka skadans omfattning. att regeringen måtte vidtaga åtgär-
4357: Hall statens veterinärmedicinska anstalt kunde der för planering av ett regionalt ve-
4358: förlägga ett laboratorium tili Österbotten, skul- terinärmedicinskt laboratorium i V asa.
4359: Helsingfors den 11 april 1979.
4360:
4361: Håkan Malm Sten Söderström Jarmo Wahlström
4362: Boris Renlund Juhani Raudasoja Christoffer Taxell
4363: 680 1979 vp.
4364:
4365: Toivomusaloite n:o 621. Suomennos.
4366:
4367:
4368:
4369:
4370: Malm ym.: Vaasaan sijoitettavan alueellisen eläinlääketieteellisen
4371: laboratorion suunnittelemisesta.
4372:
4373:
4374: E d u s k u n n a 11 e.
4375:
4376: Turkiseläintarhauksesta on .tullut koko maan kiseläintarhaajille nopeampaa apua ja parempaa
4377: talouden kannalta menkittävä elinkeino. Se on turvallisuutta. Laboratorion eläinlääkärillä olisi
4378: merkittävä työllisyystekijä; joka tuo maahan turkiseläinten sairauksien, jalostuksen, siitok-
4379: ulkomaanvaluuttaa. sen ym. tutkimisessa Pohjanmaalla runsas työ-
4380: Useimmat ja :suurimmat tmki&eläintarhat kenttä.
4381: ovat Pohjanmaalla. Kulkutautien ja myrkytys- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4382: ten uhatessa tarhojen näytteet on lähetettävä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4383: aina Helsinkiin saakka taudin määritystä ja muksen,
4384: toimenpiteitä varten. Tämä merkitsee ajanhuk-
4385: kaa, mikä se~kka voi huomattavasti .lisätä va- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4386: hingon laajuutta. Jos valtion eläinlääkedeteel- Vaasaan sijoitettavan alueellisen eläin-
4387: linen laitos voisi perustaa laboratorion Pohjan- lääketieteellisen laboratorion suunnitte-
4388: maalle, se merkitsisi maamme tämän osan tur- lemiseksi.
4389: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
4390:
4391: Håkan Malm Sten Söderström Jarmo Wahlström
4392: Boris Renlund Juhani Raudasoja Christoffer Taxell
4393: 1979 vp. 681
4394:
4395: Toivomusaloite n:o 622.
4396:
4397:
4398:
4399:
4400: Miettinen: Sivuterveysaseman ja sairaalan rakentamisesta Ristii-
4401: naan.
4402:
4403:
4404: E d u s k u n n a 11 e.
4405:
4406: Terveyskeskuksen tarjoamat terveyspalvelut kunnassa huomattava pula pitkäaikaissairaiden
4407: - sairaala, hammashoito, lääkäri - :sijaitsevat huonepaikoista. Ristiinan osastossa on 15
4408: Ristiinassa useassa eri paikassa hajallaan toi- huonepaikkaa. Osaltaan täs.tä syystä on Ris-
4409: sistaan ja varsin ahtaissa toimitiloissa. tiinan kunnan edustajien taholta kuntainliiton
4410: Kuntainliiton perustaruisneuvotteluissa so- perustaruisneuvotteluissa esitetty, että Ristiinan
4411: vittiin, että Ristiinaan ,tultaisiin rakentamaan kuntaan rakennettaisiin kokonaan uusi vähin-
4412: uudet .toimitilat kahta lääkäriä ja hammaslääkä- tään 40-paikkainen tervreyskeskuksen vuode-
4413: riä varten tarvittavine aputiloineen sekä ensi- osasto, joka sijoitettaisiin Ristiinan sivuter-
4414: asteen laboratorio ja röntgentilat sekä hallinto- veysaseman yhteyteen. Terveyskeskuslääkärei-
4415: ja henkilökunnan sosiaaliset tilat. Laboratorios- den ja hammaslääkäreiden vas.taanottotilat on
4416: sa ja röntgenissä on tavkoitus suorittaa ensias- tarkoitus kuntainliiton toimintasuunnitelman
4417: teen tu~kimuksia, terv,eysaseman yhteyteen on mukaisesti keskittää kirkonkylään rakennetta-
4418: tarkoitus myöhemmin rakentaa myös 40-paik- vaan samaan rakennukseen, jolloin nykyisestä
4419: kainen vuodeosasto. Avohoitotilojen huonetila- hajakeskityksestä tällä alalla päästäisiin. Hank-
4420: ohjelma on jo ollut kauan valmiina. keen toteuttaminen on suunniteltu aloitetta-
4421: Lääkintöhallituksen vahvistamassa kansan- vaksi vielä tämän vuoden a~kana.
4422: terveystyön toimintasuunnitelmassa vuosiksi Edellä olevan perustreella ehdotan kunnioit-
4423: 1976-80 oli Ristiinan avohoitotilojen rakenta- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4424: minen ajoitettu jo vuodel1e 1978. Näin ei siis
4425: kuitenkaan ole vielä tapahtunut. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
4426: Ristiinan Pökkääseen kunnan kustannuksella menpiteisiin turvatakseen Ristiinan si-
4427: rakennetusta ja keväällä 1975 käyttöön ote- vuterveysaseman ja sairaalan rakenta-
4428: tusta ,terveyskeskuksen sairaalan Ristiinan misen Ristiinan kuntaan suunnitelmien
4429: osastosta huolimatta vallitsee terveyskeskus- mukaisesti.
4430: kuntainliiton alueella ja siis myös Ristiinan
4431: Helsingissä 20 päivänä huht1kuuta 1979.
4432:
4433: Mauri Miettinen
4434:
4435:
4436:
4437:
4438: 86 087900581L
4439: 682 1979 vp.
4440:
4441: Toivomusaloite n:o 623.
4442:
4443:
4444:
4445: Mikkola ym.: Määrärahasta rintasyövän omato1m1sta varhais-
4446: toteamista edistävän suunnitelman laatimiseen.
4447:
4448:
4449: E d u s k u n n a 11 e.
4450:
4451: Maailman lääketiede ,tekee tutkimustyötä ty,ksen kautta ja yksityisiltä lahjoittajilta. Kah-
4452: syöpätaudin voittamiseksi. Merkittäviä toimen- den .toimintavuoden budjetti on noin 200 000
4453: piteitä ovat taudin varhaistoteamiseksi suorite- markkaa.
4454: tut joukko- ym. tarkastukset, millä alueella Rintasyövän varhaistoteamiseksi tehtävän toi-
4455: Suomessakin on saavutuksia. minnan tank:oituksena on vähin erin saada vas-
4456: Omatoimiseen, jatkuvaan tarkkailuun perus- taava toiminta mlllkaan yleiseen kansanterveys-
4457: tuva rintasyövän varhaistoteaminen, ns. mama- työhön. Se soveltuu toteutettavaksi esim. eri-
4458: toiminta, on Mar.ttaliiton ja Finlands Svensroa laisissa terveystarkastuksissa, terveyskeskusten
4459: Ma1.1thaförbundin suorittamalla tavaJla ensim- suorittamassa ennaltaehkäisevässä kansanter-
4460: mäinen kokeilu maailmassa. Ensimmäinen toi- veystyössä samoin kuin työpaikkaterveydenhoi-
4461: mintavaihe vuonna 1973 käsitti noin 10 000 dossa. Lääkintöhalli,tus on seurannut koko ajan
4462: naista Etelä-Suomen alueella. Vuoden aikana suoritettuja toimenpiteitä ja antanut niille hy-
4463: kävi lääkärintarkastuksissa oireellisina 230 nais- väksymisensä. Parhaillaan on jo lähes 30 erilais-
4464: ta ja tästä ryhmästä löydettiin 15 uutta syöpä- ta työpaikkaterveydenhoito-ohjelmaa käynnissä,
4465: .tapausta. Toimintaan osallistuneet mar.tat edus- eräänä suurimpana osanottajana Helsingin kau-
4466: tivat ikäjakautumaa 20-80 vuoteen ja tästä punki. Lääkintöhallituksen toimesta on myös
4467: ryhmästä löytyy kansainvälisten syöpärekiste- aloitettu läänien terveydenhoitoviranomaisten
4468: rien laskelmien mukaan vuosittain 6 uutta ta- kouluttaminen ·valistusohjelman toteuttamiseksi
4469: pausta. Toiseen vaiheeseen vuonna 1974- niiden alueilla. Marttaliitto ja Finlands svenska
4470: 1975 osallistuu noin 56 000 marttaa. Toi- Marthaförbund ovat tehneet esityksen lääkintö-
4471: minnan ollessa vielä kesken ei .tuloksia ole hallitukselle toiminnan sisälly,ttämisestä seuraa-
4472: tästä saatavana. vaan kansanterveystyön viisivuotissuunnitel-
4473: Suoritetun toiminnan tavoitteina on maan.
4474: - orkean valistustoiminnan suorittaminen, Aloitetun rintasyovan varhaistoteamista
4475: - oireeilisten potilaitten hoitoon ohjaami- edistävän valistusohjelman eräs merkittävin etu
4476: on siinä, että se voidaan samalla •tavalla ja yhtä
4477: nen sekä
4478: - eri valistusmuotojen tehokkuuden mittaa- tehokkaasti toteuttaa maan kaikissa osissa.
4479: Kansanterveystyöhön sisällytettynä toiminnalle
4480: minen.
4481: voidaan taata alueellinen ja palvelujen saannin
4482: Toiminta on herättänyt kiinnostusta WHO:n tasa-arvoisuus.
4483: piirissä ja siitä on toimintaa johtava lääkäri, Edellä esitettyihin seikkoihin viitaten ehdo-
4484: LL, radiologi Gisella Gestrin ollut luennoi- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
4485: massa Kansainvälisen Syöpäunionin kongres- väksi toivomuksen,
4486: sissa Firenzessä syksyllä 1974.
4487: Toiminta on rahoitettu täysin Marttaliiton että hallitus ottaisi vuoden 1980 tulo-
4488: muusta toiminnasta erillisenä projektina. Sitä ja menoarvioesitykseen määrärahan lää-
4489: varten perustettu Marttojen 75-juhlavuoden ra- kintöhallituksen käyttöön rintasyövän
4490: hasto on saanut avustusta kansaneläkelai.tok- omatoimista varhaistoteamista edistävän
4491: selta, Raha-automaattiyhdistykseltä, Syöpäyhdis- suunnitelman laatimiseksi.
4492: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
4493:
4494: Saara Mikkola Eeva Kauppi Pekka Jokinen
4495: Irma Rihtniemi-Koski Helena Pesola Helvi Hyrynkangas
4496: Sinikka Karhuvaara Anna-Kaarina Louvo Hannu Tenhiälä
4497: 1979 vp. 683
4498:
4499: Toivomusaloite n:o 624.
4500:
4501:
4502:
4503:
4504: Mikkola ym.: Määrärahasta säteilyturvallisuuslaitoksen siirtämi-
4505: seksi Hämeenlinnaan.
4506:
4507:
4508: E d u s k u n n a 11 e.
4509:
4510: Eduskunta on valtion tulo- ja menoarviossa nen viidessä pa1kassa eri puolilla kaupunkia
4511: vuodelle 1977 hyväksynyt 200 000 markan aiheuttavat huomattavia vaikeuksia tehtävien
4512: määrärahan säteilyturvallisuuslaitoksen siirron tehokkaalle suorittamiselle. - Väliaikaiseksi
4513: valmistelua varten. Hallituksen tekemän pää- katsottujen tilaratkaisujen sijaan voidaan ongel-
4514: töksen jälkeen ei valtiovallan taholta ole ryh- man lopullisena ratkaisuna nähdä vain laitok-
4515: dy.tty konkreettisiin toimenpiteisiin siirron &en :käyttöön suunnitellun oman rakennuksen
4516: valmisteluksi ja toteuttamiseksi. saaminen."
4517: Hämeenlinnan kaupungin taholla on val- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4518: mius ottaa vastaan säteilyturvallisuuslaitos. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4519: Kaupunki on tarjonnut kolmea kaavoitettua muksen,
4520: aluetta tähän tarkoitukseen. Säteilyturvalli-
4521: suuslaitoksen johto on näistä valinnut erään että hallitus viipymättä ryhtyisi toi-
4522: sopivimmaksi tarkoitukseen. menpiteisiin tehtyjen päätösten mukai-
4523: Säteilyturvallisuuslaitoksen toimin taikerto- sesti säteilyturvallisuuslaitoksen siirron
4524: muksessa vuodelta 1975 laitoksen esimies, pro- valmisteluihin ja ottaisi vuoden 1980
4525: fessori Isola sanoo tilanteesta mm.: "Ahtaat tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
4526: ja epätarkoituksenmukaiset tilat sekä toimimi- määrärahan siirron toteuttamista varten.
4527: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
4528:
4529: Saara Mikkola Eino Grönholm Helge Siren
4530: Olavi Nikkillä Tapani Mörttinen Hannu Tenhiälä
4531: Lea Savolainen
4532: 684 1979 vp.
4533:
4534: Toivomusaloite n:o 625.
4535:
4536:
4537:
4538:
4539: Muroma ym.: Alkoholijuoman luovuttamista alle 18-vuotiaille
4540: tarkoittavan kiellon sisällyttämisestä alkoholilainsäädäntöön.
4541:
4542:
4543: E d u s k u n n a 11 e.
4544:
4545: Laissa on kielletty alkoholijuomien vähittäis- Käsityksemme mukaan natn olisi tehtävä
4546: myynti henkilölle, joka ilmeisesti on kahta- meilläkin siitä huolimatta että tällaisen kiellon
4547: kymmentä vuotta nuorempi. Mietoja alkoholi- valvominen tietysti on vaikeaa. Mielestämme
4548: juomia keskiolut niihin luettuna saa kui- sen käyttöönottaminen kuitenkin antaisi mah-
4549: uenkin myydä henkilölle, joka on täyttänyt dollisuuden kansalaismielipiteen luomiselle tätä
4550: kahdeksantoista vuotta. Myös anniskelupai- menettelyä vastaan, minkä lisäksi sen avulla
4551: koissa on voimassa kahdeksantoista vuoden voitaisiin tehostaa kotien, koulujen ja järjes-
4552: ikäraja. Kun maamme kaupungeissa kuiten- töjen raittiuskasvatusta sekä saattaa myös al-
4553: kin otetaan kiinni vuosit.tain yli 7 000 17- koholijuomia nuorille tarjoavat ja välittävät
4554: vuotiasta tai sitä nuorempaa päihtynyttä, on henkilöt vastuuseen toiminnastaan ainakin tär-
4555: heidän joko täy.tynyt saada alkoholijuomaosa keimmissä tapauksissa.
4556: laittomasti tai sitten aikuiset ovat ne heille Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4557: luovuttaneet. nioittaen eduskunnan hyväksyttäviiJksi toivo-
4558: Laki kieltää alkoholijuomien välittämisen muksen,
4559: yleisölle palkkiota tai muuta hyvitystä vastaan. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
4560: Vaikka alkoholipitoisen aineen myynnistä laki menpiteisiin alkoholijuoman muuta luo-
4561: säätää ankarat rangaistukset, niitä ei tiettävästi vuttamista kuin myyntiä alle 18-vuo-
4562: ole sovellettu yksityisiin välittämistapauksiin tiaille tarkoittavan kiellon sisällyttämi-
4563: edes silloin, kun juoma on luovutettu alaikäi- seksi alkoholilainsäädäntöön.
4564: selle. Ruotsissa muukin alkoholijuoman luo-
4565: vuttaminen alaikäiselle kuin myynti on kiel-
4566: lettyä.
4567: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
4568:
4569: Impi Muroma Sauli Hautala Jorma Fred
4570: Antero Juntumaa Asser Stenbäck Väinö Rautiainen
4571: Olavi Ronkainen Ulla Järvilehto Esko Almgren
4572: 1979 vp. 685
4573:
4574: Toivomusaloite n:o 626.
4575:
4576:
4577:
4578:
4579: Muurman: Peijaksen sairaalan rakentamisesta.
4580:
4581:
4582: E d u s k u n n a II e.
4583:
4584: Järvenpään, Keravan, Tuusulan ja Vantaan nykyisin antavat sairaalat SIJaitsevat valtaosal-
4585: muodostaman Keski-Uudenmaan alueen väes- ta hankalien kulkuyhteyksien päässä tai kes-
4586: tönkasvu on ollut nopeinta maassamme koko kittyvät Helsinkiin. Pääradan varteen muo-
4587: 60- ja 70-lukujen ajan. Väestönkasvu tulee dostuneiden väestötaajamien erikoissairaanhoi-
4588: jatkumaan edelleenkin nopeana, kuitenkin si- don peruspalvelujen järjestäminen sekä väes-
4589: ten, että luonnollisen väestönkasvun osuus tön että terveydenhuoltojärjestelmän kannalta
4590: kokonaiskasvusta tulee entisestään lisäänty- tarkoituksenmukaisella tavalla edellyttää, että
4591: mään. Nopeasti kasvaneen alueen väestön ter- pääradan läheisyyteen Vantaalle rakennetaan
4592: veyspalvelut ovat toistaiseksi jääneet pahasti erikoissairaanhoitoa antava sairaalayksikkö, ns.
4593: jälkeen maassamme tapahtuneesta terveyspal- Peijaksen sairaala.
4594: velujen kehityksestä erityisesti erikoissairaan- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4595: hoidon osalta. Mainituissa kunnissa ei ole yh- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4596: tään erikoissairaanhoidon yksikköä, vaan alueen
4597: väestö joutuu hankkimaan kaikki tarvitseman- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4598: sa erikoislääkäripalvelut muualta, mikä aiheut- ns. Peijaksen sairaalan rakentamiseksi
4599: taa huomattavia hankaluuksia ja tarpeettomia ko. alueen nopeasti kasvaneen ja edel-
4600: matka- ja muita kustannuksia sekä työaikojen leen kasvavan väestön terveyspalvelu-
4601: menetyksiä, koska alueen väestölle palveluksia jen tarpeen tyydyttämiseksi.
4602: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
4603:
4604: Peter Muurman
4605: 686 1979 vp.
4606:
4607: Toivomusaloite n:o 627.
4608:
4609:
4610:
4611:
4612: Männistö ym.: Avosairaanhoidon palvelujen maksuttomuudesta
4613: sairausvakuutuslain mukaan kokonaan korvattaviin lääkkeisiin
4614: oikeutetuille pitkäaikaissairaille.
4615:
4616:
4617: E d u s k u n n a 11 e.
4618:
4619: Useilla eri toimenpiteillä, voimakkaimmin den hoitamiseksi. Näillä henkilöillä, jotka pitkä-
4620: sairausvakuutuslain ja uuden kansanterveyslain aikaisesti tarvitsevat yhteen tai useampaan sai-
4621: avulla pyritään ennakolta ehkäisyyn ja avosai- rauteen lääkehoitoa, on perussairautensa lisäksi
4622: raanhoidon aikaisempaa suurempaan tukemi- usein taipumusta myös muihin sairauksiin.
4623: seen. Yleiseksi pyrkimykseksi on hyväksytty Sekä perussairaus että lisävaivat vaativat usein
4624: toteuttaa mahdollisimman pikainen ilmaishoito lääkärintarkastuksia, tutkimuksia ja matkoja.
4625: terveydenhuollon palveluissa. Tästä syystä työelämässä mukana ollessakin
4626: Hyväksyessään kansanterveyslain eduskunta tulee paljon työstä poissaoloja sekä vaikeuksia
4627: edellytti, että maksuttomuus avosairaanhoidon työpaikan pysyvyydessä. Kaikki nämä tekijät
4628: suhteen toteutetaan vuoden 1976loppuun men- heikentävät heidän toimeentulomahdollisuuk-
4629: nessä ja asteittain siten, että se ensin kohdis- siaan siinä määrin, että maksuttomaan avohoi-
4630: tuu pitkäaikaissairaisiin ja muihin palveluksia don palveluun pitäisi heidän osaltaan päästä
4631: usein tai runsaasti tarvitseviin kansalaisiin. ensi tilassa.
4632: Edellä tarkoitettuihin runsaasti ja usein ter- Edellä oleva.'1 perusteeNa ehdotamme edus-
4633: veydenhoidon palveluja tarvitseviin ryhmiin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4634: kuuluvat ennen kaikkea vanhuus-, työkyvyttö-
4635: myys- ja rintamasotilaseläkettä saavat. Heidän että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4636: lisäkseen tulisi ensi vaiheessa maksuttomien kaikkien avosairaanhoidon palvelujen
4637: palvelujen piiriin ottaa ne pitkäaikaissairaat antamiseksi maksutta niille pitkäaikai-
4638: henkilöt, jotka sairausvakuutuslain mukaan on · sesti sairaille, jotka ovat oikeutettuja
4639: todettu sellaisiksi ja sen vuoksi oikeutetuiksi sairausvakuutuslain mukaan kokonaan
4640: kokonaan korvattaviin lääkkeisiin tietyn sairau- korvattaviin lääkkeisiin.
4641: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
4642:
4643: Lauha Männistö Juhani Vähäkangas Arvo Kemppainen
4644: Vappu Säilynoja Mikko Ekorre Anna-Liisa Jokinen
4645: Anna-Liisa Hyvönen Pauli Uitto Ulla-Leena Alppi
4646: Matti Järvenpää Helvi Niskanen Inger Hirvelä
4647: Aulis Juvela Heli Astala V. J. Rytkönen
4648: 1979 vp. 687
4649:
4650: Toivomusaloite n:o 628.
4651:
4652:
4653:
4654:
4655: Männilstö ym.: Maksuttoman sairaanhoidon antamisesta kaikille
4656: syöpäsairaille.
4657:
4658:
4659: E d u s k u n n a 11 e.
4660:
4661: Syöpäsairauksiin sairastuu maassamme vuo- kittäminen taloudellisista syistä ja auttaa to-
4662: sittain noin 10 000 henkilöä. Riittämättömistä, della hädänalaisessa tilassa olevia ihmisiä.
4663: koko kansaan kohdistuvista terveystarkastuk- Hengityselinsyöpää hoidetaan nykyisin mo-
4664: sista johtuen ovat useat potilaat hoitoon tul- nissa keuhkotautiparantoloissa, jotka hallinnol-
4665: lessaan jo hyvin vaikeasti sairaita. Tästä syystä lisesti ovat siirtyneet keskussairaaloiden yh·
4666: keskimääräinen hoitoaika muodostuu pitkäksi teyteen. Maksuton keuhkosyöpäpotilaan hoito
4667: ja aiheuttaa potilaalle suuria taloudellisia vai- olisi välttämätöntä myös tuberkuloosipotilaan
4668: keuksia. Erityisesti pitkäaikainen sairaalahoito ja syöpäpotilaan eriarvoisuuden poistamiseksi
4669: tulee maksamaan, mutta myös usein pitkien saman sairaalan sisällä.
4670: matkojen takainen jatkohoito on kallista. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
4671: Syöpäsairautta pidetään pelottavana ja vai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4672: keasti voitettavana kansantautina. Tästä syystä
4673: valtion tulisi ojentaa auttava kätensä sairastu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4674: neille edes taloudeLlisen ;tuen muodossa ja an- maksutloman lääke-, lääkäri- ja sairaala-
4675: taa ilmainen hoito ·syöpää sairastaville. Näin hoidon antamiseksi kaikille syöpäsai-
4676: voitaisiin ehkäistä hoitoon hakeutumisen pit- raille.
4677: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
4678:
4679: Lauha Männistö Juhani Vähäkangas Heli Astala
4680: Vappu Säilynoja Mikko Ekorre Anna-Liisa Jokinen
4681: Anna-Liisa Hyvönen Arvo Kemppainen Ulla-Leena Alppi
4682: Matti Järvenpää Pauli Uitto Inger Hirvelä
4683: Aulis Juvela Helvi Niskanen V. J. Rytkönen
4684: 688 1979 vp.
4685:
4686: Toivomusaloite n:o 629.
4687:
4688:
4689:
4690:
4691: Paakkinen ym.: Paineastioiden tutkimus- ja tarkastustoiminnan
4692: tehostamisesta.
4693:
4694:
4695: E d u s k u n n a 11 e.
4696:
4697: Vuosittain sattuu useita teollisuuslaitosten ja Painekattiloiden ja niihin liittyvien putkis-
4698: voimalaitosten painekattiloiden tai niihin liit- tojen ja laitteiden huolto- ja korjaustehtävissä
4699: tyvien laitteiden räjähdyksiä tai vaurioitumisia. käytetään varsin usein ulkomaisten toimitta-
4700: Valitetltavan usein nä~s·sä onnettomuuksis.sa on jien tarvikkeita ja ulkomaista työvoimaa. Sa-
4701: sattunut myös ihmishenkien menetyksiä ja malla kun on aiheellista tehostaa ko. laitteis-
4702: loukkaantumisia. Täyttä selvyyttä tapahtuvista tojen ennaltaehkäisevää tutkimus- ja valvonta-
4703: onnettomuuksista ja vaurioitumisista ei ole toimintaa, on kotimaisen työllisyyden paranta-
4704: mahdollisuutta saada, sillä Teknillisen tarkas- miseksi välttämätöntä suunnata korjaus- ja
4705: tuslaitoksen ja valtion työsuojeluhallinnon toi- huoltotehtäviä nykyistä suuremmassa määrin
4706: mesta ei nykyisillä voimavaroilla kyetä ko. kotimaahan.
4707: laitteistojen riittävään valvontaan ja tapahtu- Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
4708: neiden onnettomuuksien ja vaurioitumisien nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4709: tutkimiseen. Ko. laitteistojen määrä, koko ja muksen,
4710: teho on kuitenkin lisääntymässä samanaikai-
4711: sesti kun valvonta- ja ohjaushenkilöstön mää- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4712: rää pyritään supistamaan ja pidentämään ai- paineastioiden ja niihin liittyvien lait-
4713: koja, jolloin laitteistot ovat toiminnassa jopa teisiojen tutkimus- ja tarkastustoimin-
4714: kokonaan miehittämättömästi. Näiden kehitys- nan tehostamiseksi sekä ko. laitteisto-
4715: piirteiden vaikutuksia henkilöstön ja laitosten jen huolto- ja korjaustehtävien suun-
4716: ympäristön turvallisuudelle ei ole riittävästi taamiseksi kotimaisille toimittajille.
4717: selvitetty.
4718: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
4719:
4720: Saara-Maria Paakkinen Reino Breilin Helge Siren
4721: Tarja Halonen Eino Grönholm Lea Savolainen
4722: Kaarina Suonio Pentti Lahti-Nuuttila Juhani Raudasoja
4723: Matti Puhakka Juhani Surakka Risto Tuominen
4724: Olli Helminen Paula Eenilä
4725: 1979 vp. 689
4726:
4727: Toivomusaloite n:o 630.
4728:
4729:
4730:
4731:
4732: Piipari ym.: Etelä-Saimaan keskussairaalan laajennushankkeen
4733: kiirehtimisestä.
4734:
4735:
4736: Ed u s kun n a 11 e.
4737:
4738: Etelä-Saimaan keskussairaala valmistui vuon- si raJOtttunutta tai sitä ei ole voitu aloittaa
4739: na 1955 kolmantena sodan jälkeen rakenne- laisinkaan. Tällaisia puutteita voidaan mamtta
4740: tuista keskussairaaloista. Aluksi siellä oli 336 muutamia. Sairaalasta puuttuu mm. erillinen en-
4741: sairaansijaa. Syöpäjärjestöjen rakennuttama sä- siapu- ja tapaturmapoliklinikka, 1eikkaus·s-alin he-
4742: dehoitosairaala liitettiin vuonna 1969 sopimus- räämö, hammas- ja suusairauksien poliklinikka
4743: teitse Etelä-Saimaan keskussairaalaan. Tämän ja kliininen fysiologian laboratorio. Lisäksi suu-
4744: toimenpiteen ansiosta sairaansijamäärä lisääntyi ri osa henkilökunnasta on vailla saniteettitiloja.
4745: ja on nyt 376. Erityispiirteen po. sairaalan toi- Pukeutumistilat puuttuvat 209 henkilöltä.
4746: minnalle luo se, että sädehoidon palvelualue Vaitioneuvoston käsittelemässä ja hyväksy-
4747: käsittää Etelä-Saimaan keskussairaalapiirin vas- massa sairaanhoitolaitosten rakentamisohjel-
4748: tuualueista poiketen myös Mikkelin ja Savon- massa vuosille 1979-88 on Etelä-Saimaan kes-
4749: linnan sekä valikoidusti Pohjois-Karjalan ja Päi- kussairaalan laajennusohjelma sijoitettu vuodel-
4750: jät-Hämeen keskussairaalapiirin. le 1988 alkavaksi. Tämän hetken rahanarvon
4751: Sairaalan toiminta on kuluneiden toiminta- mukaan hankkeen kokonaiskustannukset ovat
4752: vuosien aikana lisääntynyt oleellisesti. Henki- 70 miljoonaa markkaa, josta valtionosuus olisi
4753: löstö on toimintojen lisäyksen myötä lähes kak- 47 miljoonaa markkaa. Koska laajennushank-
4754: sinkertaistunut. keen lykkääminen 10 vuodella aiheuttaa koh-
4755: Edelleen valtakunnallisen suunnitelman mu- tuuttomia vaikeuksia sairaalalle toteuttaa teh-
4756: kaan tulisi keskussairaalassa aloittaa uusia toi- täväänsä alueen keskussairaalana, niin edellä
4757: mintoja ja laajentaa alueellisia palveluja. Kan- olevan perusteella ehdotamme kunnioittavasti
4758: santerveyslain edellyttämät laboratorio-, rönt- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4759: gen- ja patologian alan palvelut terveyskeskuk-
4760: sille sekä koululaisten näön- ja kuulontutkimuk- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
4761: set asettavat toiminnallisen lisäkapasiteettivaa- piteisiin Etelä-Saimaan keskussairaalan
4762: timuksen. Laajennushankkeen keskeiseksi ta- laajennushankkeen varhentamiseksi vuo-
4763: voitteeksi nousee toimenpideyksiköiden työky- delle 1985, mistä periaatepäätös olisi
4764: vyn parantaminen. Lisäksi sairaalassa on yk- saatava vuoden 1979 aikana.
4765: siköitä, joiden toiminta on tilanpuutteen vuok-
4766: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
4767:
4768: Anna-Liisa Piipari Risto Tuominen
4769: Mauno Forsman Pekka Jokinen
4770:
4771:
4772:
4773:
4774: 87 087900581L
4775: 690 1979 vp.
4776:
4777: Toivomusaloite n:o 631.
4778:
4779:
4780:
4781:
4782: Pohto ym.: Järviseudun kansanterveystyön kuntainliiton avohoito-
4783: tilojen rakentamisesta Vimpeliin.
4784:
4785:
4786: E d u s kun n a 11 e.
4787:
4788: Kuntainliiton liittovaltuusto on esittänyt Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4789: Vimpeliin rakennettavaksi v. 1980 uudet avo- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4790: hoitotilat, joiden pinta-ala on 600 m2 ja koko- muksen,
4791: naiskustannukset 1 375 000 mk, josta valtion että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
4792: osuus 962 000 mk. Lääkintöhallitus on hank- menpiteisiin avohoitotilojen rakentami-
4793: keen hyväksynyt. seksi Vimpeliin.
4794: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 197.9.
4795:
4796: Urho Pohto Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
4797: Eino Poutiainen Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
4798: Urpo Leppänen
4799: 1979 vp. 691
4800:
4801: Toivomusaloite n:o 632.
4802:
4803:
4804:
4805:
4806: Poutiainen ym.: Tietokuvauskoneen hankkimisesta Pohjois-Karja-
4807: lan keskussairaalaan.
4808:
4809:
4810: Ed u s k u n n a 11 e.
4811:
4812: Pohjois-Karjalan läänin asukkaat on todettu aivoverisuoni- ja sydäntautien sekä syövän
4813: sairaiksi. Juuri siitä johtuen olisi Pohjois-Kar- tutkimuksissa.
4814: jalan keskussairaalan kalusto saatava vastaa- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
4815: maan maan kärkitasoa. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
4816: Helsingissä ja Turussa on saatujen tietojen sen,
4817: mukaan jo olemassa englantilainen tietoku- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4818: vauskone. Tällainen olisi nopeasti saatava tietokuvauskoneen hankkimiseksi Poh-
4819: myös Pohjois-Karjalan keskussairaalaan, koska jois-Karjalan keskussairaalaan Joensuu-
4820: on 1todettu, että ko. laite edesauttaa mm. hun.
4821: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
4822:
4823: Eino Poutiainen Veikko Vennamo Pekka Vennamo
4824: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
4825: Anssi Joutsenlahti
4826: 692 1979 vp.
4827:
4828: Toivomusaloite n:o 633.
4829:
4830:
4831:
4832:
4833: Poutiainen ym.: Rappioalkoholistien hoidon ja toimeentulon tur-
4834: vaamisesta.
4835:
4836:
4837: E d u s k u n n a 11 e.
4838:
4839: Maassamme harjoitettu alkoholipolitiikka on Rappioalkoholisteille olisi saatava kunnolli-
4840: aiheuttanut ja jatkuvasti aiheuttaa sairaalloisia nen hoito ja heidän perheilleen tyydyttävä ta-
4841: ilmiöitä alkoholin käyttäjien joukossa. Luke- loudellinen toimeentulo.
4842: mattomat ovat ne maamme kodit, joissa alko- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
4843: holin aiheuttamat tappiot aiheuttavat suun- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
4844: natonta taloudellista tappiota ja uskomatto- sen,
4845: man suuria henkisiä kärsimyksiä. Koska val- että hallitus ryhtyisi nopeisiin ;a
4846: tiojohtoinen Oy Alkoholiliike Ab toteuttaa riittävän tehokkaisiin toimenpiteisiin
4847: maassamme alkoholin valmistuksen ja myyn- rappioalkoholistien hoidon ;a heidän
4848: nin sekä saa siitä vuosittain suuria taloudelli- perheen;äsentensä taloudellisen toi-
4849: sia voittoja, niin näillä varoilla olisi ehdotto- meentulon turvaamiseksi.
4850: masti hoidettava alkoholin kansalaisille aiheut-
4851: tamat vahingolliset terveydelliset haitat.
4852: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1979.
4853:
4854: Eino Poutiainen Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
4855: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo Urho Pohto
4856: Veikko Vennamo
4857: 1979 vp. 693
4858:
4859: Toivomusaloite n:o 634.
4860:
4861:
4862:
4863:
4864: M. Puhakka ym.: Päihdehuollon virkojen ja avomuotoisten pal-
4865: vdupisteiden lisäämisestä.
4866:
4867:
4868: E d u s k u n n a II e.
4869:
4870: Päihteiden väärinkäyttö on yhteiskunnassam- Pohjois-Karjalan läänissä ei katkaisuhoitoase-
4871: me tällä hetkellä vaikea ja yhä paheneva ongel- maa ole lainkaan ja puutetta on myöskin A-
4872: ma. On arvioitu, että työssä käyvästä aktiivi- klinikka-, hoitokoti- ja huoltokotipisteistä. Kun
4873: väestöstä noin 150 000 kärsii alkoholiongelmis- päihdehuollon avopalvelupisteiden palvelut koh-
4874: ta. Kysymys on siis merkittävästä kansantalou- distuvat pääosin työssäkäyvään aktiiviväestöön,
4875: teen, kansanterveyteen ja työturvallisuuteen liit- on näiden palvelupisteiden perustamista palve-
4876: tyvästä ongelmasta. lujen tarvetta vastaavaksi pidettävä myöskin
4877: Vuoden 1975 alusta voimaan tulleen päih- kansantaloudellisesti mielekkäänä ratkaisuna.
4878: dyttävien aineiden väärinkäyttäjien huollosta Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme kun-
4879: annetun lain muutoksen perusteella kunnat saa- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4880: vat valtionosuutta päihdehuollon· avomuotoisten muksen,
4881: palvelupisteiden käyttökustannuksiin kuntien että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
4882: kantokykyluokituksen mukaan. Päihdehuollon joilla turvattaisiin päihdehuollon piirissä
4883: avopalvelupisteiden perustaminen on tällä het- riittävien virkojen ja avomuotoisten pal-
4884: kellä vielä aivan alkuvaiheessa. Esimerkiksi velupisteiden lisääminen.
4885: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
4886:
4887: Matti Puhakka Mikko Elo Tellervo Koivisto
4888: Maija RajantiJe Juhani Surakka Pirkko •Työläjärvi
4889: Jouko Tuovinen Risto Tuominen Jermu Laine
4890: Lea Savolainen Juhani Raudasoja Peter Muurman
4891: Pirkko Valtonen
4892: 694 1979 vp.
4893:
4894: Toivomusaloite n:o 635. ::,•
4895:
4896:
4897:
4898:
4899: Puolanne ym.: Edellytysten luomisesta Päijät-Hämeen mielisai-
4900: raanhuoltopiirin perustamiseksi.
4901:
4902:
4903: E d u s k u n n a 11 e.
4904:
4905: Vastuu mielisairaanhoidon järjestämisestä rin rajojen yhtenäistäminen Päijät-Hämeessä ei
4906: Päijät-Hämeen keskussairaalapiirin alueella ole helposti toteutettavissa sen vuoksi, että
4907: kuuluu neljälle eri mielisairaanhuoltopiirin kun- keskussairaalapiirin alueella ei ole yhtään kes-
4908: tainliitolle. Em. järjestelystä aiheutuneet hai- kusmielisairaalaa. Sairaansijojen puuttuminen
4909: tat ovat tähän saakka olleet pääosiltaan hal- alueelta ei kuitenkaan saisi estää psykiatrian
4910: linnollisia ja erityisesti kokonaisvaltaista suun- erikoisalan hoidon keskittämispyrkimyksiä,
4911: nittelua vaikeuttavia. Kun sairaanhoidon val- koska näin voitaisiin alueella huolehtia sai-
4912: takunnallisen suunnitelman edellyttämä· psy- raanhoidon kokonaisvaltaisesta suunnittelusta
4913: kiatrian poliklinikoiden toiminta aloitetaan ja järjestämisestä.
4914: keskussairaalassa ·V. 1982, hallinnollinen haja- Valtion viranomaisten kanssa käydyissä neu-
4915: naisuus tulee vaikeuttamaan myös sairaanhoi- votteluissa on käynyt selville, että keskus-
4916: don järjestämistä. Kun keskussairaalan kun- sairaalapiirin kanssa yhteneväisen mielisairaan-
4917: tainliiton tehtävänä tulisi olla mm. ympärivuo- huoltopiirin perustamista Päijät-Hämeeseen pi-
4918: rokau1:isen psykiatrian päivystyksen järjestä- detään tarpeellisena, mutta edellytyksenä on
4919: minen, on tätä tehtävää mahdoton hoitaa kes- kuitenkin, että ratkaisusta ei saisi aiheutua
4920: kussairaalan yhden psykiatrin toimesta. Mikäli investomtimenoja. Käytännössä tämä tarkoit-
4921: kuntainliitolla olisi käytettävissään muiden taa sitä, että kunnat säilyttäisivät pitkällä
4922: yhteisöjen lääkärityövoimaa, olisi päivystys to- tähtäyksellä oikeutensa nykyisiin sairaansijoi-
4923: dennäköisesti toteutettavissa. Valtion viran- hin ja hallintoon niissä mielisairaaloissa ja
4924: omaisten taholla pidetään lisäksi suotavana, mielisairaaloiden kuntainliitoissa, joissa ne täl-
4925: että psykiatrian poliklinikan tukena on 15-20 lä hetkellä ovat.
4926: sairaansijaa käsittävä psykiatrian osasto. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
4927: Psykiatrian hoidon järjestely on Päijät-Hä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4928: meen keskussairaalapiirissä muita alueita hajau-
4929: tuneempi. Tähän on kiinnittänyt huomiota että hallitus loisi Päijät-Hämeen mie-
4930: myös lääkintöhallitus, joka keskussairaalapiirin lisairaanhuoltopiirin perustamiselle edel-
4931: viisivuotissuunnitelmia koskevassa palauttees- lytykset siten, että kunnat voisivat säi-
4932: saan on esittänyt kantanaan, että keskussairaa- lyttää pitkällä tähtäyksellä oikeutensa
4933: lapiirin, mielisairaanhuoltopiirin ja tuberkuloo- nykyisiin sairaansijoihin ja hallintoon
4934: sipiirin rajojen yhtenäistämiseen tulee pyrkiä niissä mielisairaaloissa ja mielisairaaloi-
4935: ensi tilassa. den kuntainliitoissa, joissa ne tällä het-
4936: Keskussairaalapiirin ja mielisairaanhuoltopii- kellä ovat jäsenkuntina.
4937: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
4938:
4939: Ulla Puolanne Matti Viljanen
4940: 1979 vp. 695
4941:
4942: Toivomusaloite n:o 636.
4943:
4944:
4945:
4946:
4947: Rajantie ym.: Apukoulun päättäneiden nuorten jälkihuollon jär-
4948: jestämisestä.
4949:
4950:
4951: E d u s k u n n a II e.
4952:
4953: Lievästi kehitysvammainen nuori päätettyään elämään totuttelemista varten. Seurauksena on
4954: apukoulun on avuton ja turvaton tulevaisuu- nuoren ihmisen jääminen apukoulun päätyttyä
4955: teensa nähden. Vammastaan ja todistuksessaan avuttomaan asemaan, ja kehityksen pysähtymi-
4956: olevasta merkinnästä johtuen hän on syrjitty ja nen ja pian taantuminen.
4957: eriarvoisessa asemassa muihin nuoriin nähden. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4958: Hänellä ei ole em. syistä johtuen useissa ta- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4959: pauksissa mahdollisuutta päästä ammatti- tai muksen,
4960: muuhun jatkokoulutukseen, hänelle ei ole sa-
4961: masta syystä johtuen työpaikkoja tarjolla, ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4962: hänen vapaa-ajanvietto-ongelmansa ovat vai- apukoulun päättäneiden nuorten tehok-
4963: keat. Maassamme on vain kolme erityiskan- kaan jälkihuollon järjestämiseksi maas-
4964: sanopistoa apukoulun käyneille, eivätkä ne samme ja heidän todistuksessaan olevan
4965: anna taitoa mihinkään ammattiin. Vain har- syrjintää aiheuttavan merkinnän poista-
4966: voilla paikkakunnilla on suojatyöpaikkoja työ- miseksi.
4967: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
4968:
4969: Maija Rajantie Lea Savolainen Helge Siren
4970: Olli Helminen Pekka Starast Mikko Elo
4971: Pirkko Vaitoneo Anna-Liisa Piipari Peter Muurman
4972: Matti Puhakka Pentti Lahti-Nuuttila Matti Luttinen
4973: Pertti Hietala Paula Eenilä Mauno Forsman
4974: Erkki Liikanen Seppo Tikka
4975: 696 1979 rd.
4976:
4977: Hemställningsmotion nr 63 7.
4978:
4979:
4980:
4981:
4982: Rehn m. fl.: Om inrättande av anestesiläkartjänster vid sjukhusens
4983: förlossningsavdelningar.
4984:
4985:
4986: T i 11 R i k s d a g e n.
4987:
4988: Vid våra sjukhus förlossningsavdelningar kan Detta är givetvis beroende på att sjukhusens
4989: patienterna i mycket stor utsträckning endast förlossningsavdelningar inte har ett ,tillräckligt
4990: få smärtstillande behandlinrg om förlossningen antal anestesiläkartjänster, och på grund av detta
4991: sker "under kontorstid", d.v.s. att anestesiläkare föreslår vi vördsamt, att riksdagen ville hem-
4992: är i tjänst. ställa,
4993: Som känt följer inte förlossningarna normal att regeringen måtte vidtaga skynd-
4994: operationsrutin med förläggning till dagtid, och samma åtgärder /ör att ett tillräckligt
4995: därigenom kan nattföderskor få räkna med antal anestesiläkartjänster måtte inrättas
4996: en betydligt smärtfullare förlossning än kvinnor vid sjukhusens förlossningsavdelningar,
4997: som lyckats med att placera förlossningen till för att garantera en möi[igast smärt/ri
4998: dagtid. förlossning för samtliga föde'rskor.
4999: Helsingfors den 20 april 1979.
5000:
5001: Elisabeth Rehn Gunnar Häggblom Christoffer Taxell
5002: Pär Stenbäck Håkan Malm
5003: 1979 vp. 697
5004:
5005: Toivomusaloite n:o 637. Suomennos.
5006:
5007:
5008:
5009:
5010: Rehn ym.: Anestesialääkärin virkojen perustamisesta sairaaloiden
5011: synnytysosastoille.
5012:
5013:
5014: E d u s k u n n a II e.
5015:
5016: Sairaaloidemme synnytysosastolla potilaat raaloiden synnytysosastoilla ei ole riittävää mää-
5017: voivat hyvin suuressa määrin saada kipua lievit- rää anestesialääkärin virkoja.
5018: tävää käsittelyä, jos synnytys tapahtuu "virka- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5019: aikana", ts. anes,tesialääkärin ollessa työssä. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5020: Kuten tunnettua synnytykset eivät seuraa ta- muksen,
5021: vanomaista päivän aikaan sijoitettua toimenpi-
5022: derutiinia, j,a tästä syystä saavat yöllä synnyttä- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
5023: vät ehkä ottaa huomioon sen, että joutuvat syn- menpiteisiin, jotta perustettaisiin riittävä
5024: nyttämään huomattavasti tuskallisemmin kuin määrä anestesialääkärin virkoja sairaaloi-
5025: ne naiset, jotka ovat onnistuneet sijoittamaan den synnytysosastoille mahdollisimman
5026: synnytyksensä päiväsaikaan. tuskauoman synnytyksen takaamiseksi
5027: Tämä riippuu luonnollisesti siitä, että sai- kaikille synnyttäjille.
5028: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
5029:
5030: Elisabeth Rehn Gunnar Häggblom Christoffer Taxell
5031: Pär Stenbäck Håkan Malm
5032:
5033:
5034:
5035:
5036: 88 087900581L
5037: 698 1979 rd.
5038:
5039: Hemställningsmotion nr 638.
5040:
5041:
5042:
5043:
5044: Renlund m. fl.: Om totalrevidering av tuberkuloslagen.
5045:
5046:
5047: T i 11 R i k s d a g e n.
5048:
5049: Enligt nugällande tuberkuloslag är bl.a. en ligt under nuvarande förhållanden, då tuber-
5050: del personalgrupper skyldiga att årligen del- kulosen har blivit allt ovanligare i vårt land,
5051: taga i den lagstadgade röntgenfotogra±eringen. varför man borde eftersträva att få interval-
5052: Dessutom måste många människor ytterligare lerna mellan röntgenfotograferingarna för-
5053: genomgå extra röntgenfotografering utöver det- längda samt revidera lagen bl.a. när det gäller
5054: ta på grund av bl.a. tjänsteansökningar, sjuk- giltighetstiden av -tub.intyg och obligatorisk
5055: domar m.m. Vid tjänsteansökningar är giltig- röntgenfotografering vid graviditet.
5056: hetstiden för ett tub.intyg endast 3 månader, På grund av ovanstående föreslås vördsamt,
5057: vilket måste anses vara en alltför kort giltig- att riksdagen ville besluta hemställa,
5058: hetstid med tanke på den ringa omfattning,
5059: som tuberkulosen har i dag. Vidare måste att regeringen i skyndsam ordning
5060: man starkt ifrågasätta riktigheten av obligato- måtte vidtaga åtgärder för att få till
5061: risk röntgenfotografering vid graviditet med stånd en totalrevidering av tuberkulos-
5062: tanke på de strålningsrisker som finns och lagen, som bättre motsvarar de nuva-
5063: den ringa nytta detta fö11faringssätt har med- rande förhållandena.
5064: fört. Allt detta måste ju anses oändamålsen-
5065: Helsingfors den 11 april 1979.
5066:
5067: Boris Renlund Pär Stenbäck Ingvar S. Melin
5068: Ole Norrback Gunnar Häggblom Elisabeth Rehn
5069: Henrik Westerlund Håkan Malm Christoffer Taxell
5070: 1979 vp. 699
5071:
5072: Toivomusaloite n:o 638. Suomennos.
5073:
5074:
5075:
5076:
5077: Renlund ym.: Tuberkuloosilain kokonaisuudistuksen aikaansaa-
5078: misesta.
5079:
5080:
5081: E d u s k u n n a 11 e.
5082:
5083: Voimassa olevan tuberkuloosilain mukaan on sena nykyisissä olosuhteissa tuberkuloosin tul-
5084: mm. eräiden henkilökuntaryhmien velvollisuus tua yhä harvinaisemmaksi maassamme, mistä
5085: osallistua vuosittain lakimääräiseen röntgen- syystä tulisi pyrkiä pidentämään röntgenku-
5086: kuvaukseen. Sitäpaitsi ,täytyy monen ~hmisen vausten väliaikoja sekä uudistaa lakia mm.
5087: tämän lisäksi käydä ylimääräisessä röntgen- siltä osin kuin se koskee ,tuberkuloositod1s-
5088: kuvauksessa mm. toimenhakemusten, sairau- tusten voimassaoloaika'a ja röntgenkuvauksen
5089: den ym. vuoksi. Toimenhaun yhteydessä tu- pakollisuutta raskauden aikana.
5090: berkuloositodistuksen voimassaoloaika on ai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
5091: noastaan kolme kuukautta, mitä on pidettävä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5092: aivan liian lyhyenä voimassaoloaikana, kun muksen,
5093: otetaan huomioon tuberkuloosin esiintymisen
5094: määrän vähäisyys tällä hetkellä. Edelleen on että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
5095: voimakkaasti as,etettava kyseenalaiseksi pakolli- menpiteisiin tuberkuloosilain kokonais-
5096: sen röntgenkuvauksen pakollisuus raskaana ole- uudistuksen aikaansaamiseksi siten, että
5097: van henkilön kohdalla otettaessa huomioon se paremmin vastaisi nykyisiä olosuh-
5098: kuvaukseen liittyvät säteilyvaarat ja tämän teita.
5099: menettelyn tuottama vähäinen hyöty. Kaikkea
5100: tätä on toki pidettävä epätal1koituksenmukai-
5101: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
5102:
5103: Boris Renlund Pär Stenbäck Ingvar S. Melin
5104: Ole Norrback Gunnar Häggblom Elisabeth Rehn
5105: Henrik Westerlund Håkan Malm Christoffer Taxell
5106: 700 1979 vp.
5107:
5108: Toivomusaloite n:o 639.
5109:
5110:
5111:
5112:
5113: Salminen ym.: Peijaksen sairaalan perustamissuunnitelman hyväk-
5114: symisestä.
5115:
5116:
5117: E d u s k u n n a 11 e.
5118:
5119: Peijaksen sairaalan kuntainliiton alueella on taa, on kuntainliitto laatinut suunnitelman
5120: väestöpohja noin 200 000. Tällä alueella on hankkeen toteuttamisesta vaiheittain siten, että
5121: huutava puute erikoislääkäripalveluista. Pei- 1 vaiheen raiDentaminen voitaisiin käynnistää
5122: jaksen sairaala tulisi palvelemaan niin vuode- 1986.
5123: paikkojen kuin polildinikkatoiminnankin osalta Tämä suunnitelma on parhaillaan kuntain-
5124: alueen työikäisen väestön tarpeita. liiton jäsenkunnissa lausunnoilla ja sen mu-
5125: Peijaksen sairaalan kuntainliiton perustamis- kaisesti ensimmäinen vaihe sisältäisi 120 sai-
5126: ta edelsi hanke Helsingin maalaiskunnan sai- raansijaa sekä poliklinikan. Sairaansijat jakau-
5127: raalan rakentamiseksi, mikä on peräisin jo tuisivat sisätautien ja kirurgian osastoille, joi-
5128: 60-luvun puolivälistä. Tämä tuhannen sairaan- den lisäksi tulisi 25 paikan päivystysosasto.
5129: sijan hanke sai jo jopa periaatteellisen hy- Poliklinikalla saisi suunnitelman mukaan ki-
5130: väksymisen lää:kintöhallituksessa, mutta !yk- rurgin, sisätautilääkärin, silmä- ja korvalääkä-
5131: kääntyi ensin Jorvin ja Puolarmetsän sairaa- rin sekä gynekologin palveluja. Käyttömenot
5132: loiden ja myöhemmin Lohjan sairaalankin ohit- jakaantuisivat puoliksi vuodeosastojen ja poli-
5133: taessa sen. klinikan kesken. Kustannukset .vuodepaikkaa
5134: Vantaa, Kerava, Järvenpää ja Tuusula pe- ja poliklinikkakäyntiä kohden eivät näillä jär-
5135: rusti~at vuonna 1976 Peijaksen sairaalan kun- jestelyillä muodostuisi kohtuuttomiksi. Hen-
5136: tainliiton ja laadit.tiin suunnitelma 590 sai- kilökuntaa ensimmäinen vaihe tarvitsisi noin
5137: raans~jaa käsittäväksi sairaala:ksi. Tämä perus- 400.
5138: tamissuunnitelma on edelleen lääkintöhallituk- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
5139: sessa, vailla vastausta. Kuntainliitto on kään- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5140: tynyt asiassa hallituksen, ministeriön ja lää-
5141: nintason viranomaisten puoleen hanketta kii- että hallitus kiirehtisi Peijaksen sai-
5142: rehtiäkseen. .raalan perustamissuunnitelman käsitte-
5143: Valtion }~_-vuotis~ehyst~lousarv~o sisältää lyä myönteisen ratkaisun aikaansaami-
5144: HYKSin pumn osmtettuja varoJa vuosille seksi, niin että sairaalan rakentaminen
5145: 1981, 1986 ja 1987. Koska on osoittautunut vaiheittain voitaisiin aloittaa viimeis-
5146: ilmeisen mahdottomaksi nykytilanteessa saada tään vuonna 1986.
5147: läpi Peijaksen suuruista hanketta yhdellä ker-
5148: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
5149:
5150: M.-L. Salminen Seppo Toiviainen P. Puhakka
5151: Irma Rosnell Sten Söderström
5152: 1979 vp. 701
5153:
5154: Toivomusaloite n:o 640.
5155:
5156:
5157:
5158:
5159: Salminen ym.: .Asunnonvälitystoiminnan saattamisesta yhteiskun-
5160: nan toimesta hoidettavaksi.
5161:
5162:
5163: Ed u s kun n a 11 e.
5164:
5165: Julkisuudessa on jatkuvasti kiinnitetty var- syystä, että se on omiaan kohottamaan vuokra-
5166: sin runsaasti huomiota yksityisten yrittäjäin tasoa, pitäisi yhteiskunnan mielestämme puut-
5167: harjoittamassa asunnonvälitystoiminnassa esiin- tua asiaan ja ottaa huolehtiakseen asunnonvä-
5168: tyviin puutteisiin ja väärinkäytöksiin. Kaupun- lityksestä aivan samoin kuin työnvälityksestä-
5169: geissa ja asutuskeskuksissa yhäkin esiintyvä kin. Valtion ja kuntien toimesta tapahtuvana
5170: asuntopula aihe-uttaa sen, e>Hä nämä asunnon- tämä välityspalvelu voitaisiin hoitaa asunnon
5171: välittäjät ovat :saaneet mahdollisuuden saalis- tarvitsijoille maksuttomana sosiaalitoimena, ku-
5172: taa varattomimpien asunnontarvitsijain kustan- ten se tapahtuu esim. naapurimaassamme Ruot-
5173: nuksella. Lukemattomat asunnonhakijat, jotka sissa.
5174: hädässään ovat joutuneet turvautumaan mai- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
5175: nittuihin välitysli:.kkeisiin, ovat havainneet me- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5176: nettäneensä huomattavia summia välityspalk- muksen,
5177: kioina saamatta kuitenkaan tarvitsemaansa asun-
5178: toa. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
5179: Kun sanotunlaista, palvelun varjolla harjoi- menpiteisiin asunnonvälitystoiminnan
5180: tettua ihmisten hädällä keinottelua ei voida pi- saattamiseksi valtion ja kuntien toimesta
5181: tää yhteiskunnan edun mukaisena siitäkään hoidettavaksi.
5182: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
5183:
5184: M.-L. Salminen Marjatta Mattsson P. Puhakka
5185: Irma Rosnell Seppo Toiviainen Sten Söderström
5186: 702 1979 vp.
5187:
5188: Toivomusaloite n:o 641.
5189:
5190:
5191:
5192:
5193: Savola ym.: Ilmaishoidon antamisesta kaikille syöpäpotilaille.
5194:
5195:
5196: E d u s k u n n a 11 e.
5197:
5198: Syöpäpotilaiden jälkihoito muodostuu koh- siinä, missä ennen menehdyttiin. Lainsäädäntö
5199: tuuttoman suureksi taloudelliseksi rasitteeksi on syövän kohdalla vanhentunut, sillä syöpää
5200: potilaalle ja hänen perheelleen. voidaan onnistuneesti hoitaa, vaikka invalidi-
5201: Sairaalakulut matkakuluineen ovat suuret, teetti onkin usein vaikea. Syöpäpotilaat eivät
5202: koska hoito annetaan keskussairaaloissa kauka- kuulu invaliidihuoltolain tai invaliidirahalain
5203: na useimpien kotipaikkakunnalta. Sädehoidossa etuuksilla tuettaviin pitkäaikaissairaisiin, vaikka
5204: joudutaan usein käymään 7 viikkoa, jolloin jo hekin ovat invalideja.
5205: matkakustannusten omavastuu on vähintään Noin 110 kuntaa Suomessa on oivaltanut
5206: 525 markkaa. syöpäpotilaalle aiheutuvan kohtuuttoman talou-
5207: Lääkekulut ovat huomattavat, varsinkin dellisen msituksen ja korvaavat alueensa syöpä-
5208: keuhko-, maksa- ja mahasyöpäpotilailla, joiden potilaille jälkihoidon, joko kokonaan tai osan
5209: lääkkeissä ei ole kokonaan korvattavia lainkaan. siitä.
5210: Työkyky ja ansiotaso laskevat: usein syöpä~ Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5211: invalidi joutuu urakkatyöstä tuntityöhön, vaati- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5212: vasta vaatimattomaan tai kokonaan eläkkeelle, muksen,
5213: jolloin hoitomenot todella tuntuvat. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5214: Sairaspäiviä ja tutkimuskuluja tulee 3-6. syöpäpotilaiden jälkihoidon ja polikliini-
5215: kuukauden välein vähintään viiden vuoden ajan. sesti annettavan sädehoidon saattami-
5216: Usein syöpä uusiutuu ja vaatii hoitotoimia seksi ilmaisiksi kaikille syöpäpotilaille.
5217: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
5218:
5219: Petter Savola Mauri Pekkarinen
5220: Katri-Helena Eskelitnen Hannu Tenhiälä
5221: 1979 vp. 703
5222:
5223: Toivomusaloite n:o 642.
5224:
5225:
5226:
5227:
5228: A. Stenbäck ym.: Huumausainerikosten tutkinta- ja syyttäjätoi-
5229: minnan keskittämisestä huumausainetoimistolle.
5230:
5231:
5232: E d u s k u n n a 11 e.
5233:
5234: Huumausainerikosten maara maassamme on Huumausainerikoksia voitatsun tutkia ja nii-
5235: viime vuosina jatkuvasti lisääntynyt. Esimerkik- hin syyllistyneet saada edesvastuuseen nykyistä
5236: si Helsingissä tuli poliisin tietoon vuonna 197 8 tehokkaammin, jos näiden rikosten tutkinta- ja
5237: yhteensä n. 12 583 huumausainerikosta, luvun syyttäjiitoiminoa keskitettäisiin koko maa!Ssa yh-
5238: oltua vuonna 197 6 7 085. den toimiston alaisuuteen. Tämä olisi mahdol-
5239: Samalla voidaan todeta, että huumausaineri- lista esimerkiksi perustamalla maahamme huu-
5240: kollisuus on jatkuvasti muuttunut entistä am- mausainetoimisto, josta johdettaisiin huumausai-
5241: mattimaisemmaksi ja törkeämmäksi. nerikollisuuden torjuntaa ja tutkimusta. Uusia
5242: Huumausainerikollisuuden torjunta on vastaa- kustannuksiakaan ei tästä aiheutuisi, koska ny-
5243: vasti jäänyt jälkeen tapahtuneesta kehityksestä. kyiset henkilöresurssh :saataisiin tehokkaam-
5244: Huumausainerikokset ovat tyypiltään sellaisia, paan käyttöön.
5245: että ne vaatisivat rikostutkinnan ja syyttäjätoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
5246: minnan keskittämistä. Nykyisen hajanaisen tut- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5247: kinta- j·a syyttäjäorganisaation vallitessa rikosten
5248: ammattimainen luonne ja huumevälityksen or- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5249: ganisoituminen yli maan jää usein paljastamat- huumausainerikosten tutkinta- ja syyttä-
5250: ta. Tähän ·seikkaan on kiinnittänyt huomiota jätoiminnan keskittämiseksi perustetta-
5251: mm. Helsingin poliisilaitoksella huumausaineri- vaan huumausainetoimistoon.
5252: kosten tutkintaan erikoistunut ja niistä epäilty-
5253: jen syyttäjänä toimin11t Jorma Seise.
5254: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
5255:
5256: Asser Stenbäck Olavi Ronkainen Antero Juntumaa
5257: Jorma Fred Ulla Järvilehto Sauli Hautala
5258: Esko Almgren Impi Muroma Väinö Rautiainen
5259: 704 1979 vp.
5260:
5261: Toivomusaloite n:o 643.
5262:
5263:
5264:
5265:
5266: Suonio ym.: Lääkehuoltojärjestelmän uudistamisesta lääkkeiden
5267: jakamiseksi terveyskeskuksista ja poliklinikoilta.
5268:
5269:
5270: Ed u s kun n a 11 e.
5271:
5272: Nykyisen lääkehuoltojärjestelmän epäkohdat huoltojärjestelmän epäkohdat kaipaavat kipeäs-
5273: ovat yleisesti tunnettuja. Lääkehuollon kehitty- ti korjausta. Potilaiden kannalta parhaimpana
5274: minen ei ole seurannut terveydenhuollon muu- ja johdonmukaisimpana ratkaisuna on pidettävä
5275: ta kehitystä. Lääkkeiden jakelu tapahtuu kau- järjestelmää, jossa lääkkeet voidaan saada samois-
5276: pallisten intressien perusteella, mikä on joh- ta paikoista mistä muutkin terveydenhuoltopal-
5277: tanut lääkkeiden, erityisesti käsikauppavalmistei- velut haetaan, ts. sairaaloista ja terveyskeskuk-
5278: den liikakäyttöön. Kotimaisen tuotannon tarjoa- sista. Terveyskeskusten ja sairaaloiden yhtey-
5279: mia edellytyksiä ei ole voitu riittävästi käyttää teen sijoitettu lääkehuolto olisi sitä paitsi omiaan
5280: hyväksi. Lääkehuolto on kehittynyt muusta ter- yhdistämään nykyistä hajanaista lääkehuolto-
5281: veydenhuoltojärjestelmästä täysin irrallaan. Täs- järjestelmää, edistämään kotimaisen tuotannon
5282: tä on seurauksena, että käytännöllisesti katsoen hyväksikäyttöä ja lisäämään lääkekulutuksen
5283: kaikki sairaalat ja valtaosa terveyskeskuksista on lääketietee1listä valvontaa ja siten vähentämään
5284: joutunut järjestämään oman sisäisen lääkehuol- tarpeetonta lääkekulutusta.
5285: tonsa itsenäisesti. Maassamme on siten kaksi eril- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
5286: lis,tä lääkehuoltojärjestelmää, toinen terveyden- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5287: huoltojärjestelmästä irrallaan, joka huolehtii
5288: avohoidon lääkehuollosta, ja toinen terv,eyskes- että hallitus välittömästi ryhtyisi toi-
5289: kuksiin ja sairaaloihin liittyvä, joka huolehtii menpiteisiin lääkehuoltojärjestelmän uu-
5290: näiden laitosten si,säises<tä lääkehuollosta. distamiseksi siten, että lääkkeet voitai-
5291: Erity-isesti avohoidon lääkehuoltopalvelut siin jakaa potilaille joustavasti kunnalli-
5292: näyttävät jatkuvasti heikkenevän. Apteekit lo- sista terveyskeskuksista ja sairaaloiden
5293: pettavat päivystyksiään ja rajoittavat eri puolil- poliklinikoilta.
5294: la maata aukioloaikojaan. Edellä sanotut Iääke-
5295: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
5296:
5297: Kaarina Suonio Pirkko Valtonen
5298: Anna-Liilsa Piipari Tellervo Koivisto
5299: Pirjo Ala-Kapee Eino Grönholm
5300: Saara-Maria Paakkinen Aimo Ajo
5301: Paula Eenilä Li~sa Jaakonsaari
5302: 1979 vp. 705
5303:
5304: Toivomusaloite n:o 644.
5305:
5306:
5307:
5308:
5309: Säilynoja ym.: Apteekkilainsäädännön kehittämisestä lääkejakelun
5310: saattamiseksi suunnittelujärjestelmän piiriin.
5311:
5312:
5313: E d u s kun n a 11 e.
5314:
5315: Lakisääteinen terveydenhuollon suunnittelu tä yhteiskunta ei kykene kontrolloimaan sairaus-
5316: alkoi kansanterveyslain myötä. Nyt se käsittää vakuutuslain taloudellista käyttöä eikä vaikutta-
5317: avoterveydenhuollon ja sairaalalaitoksen. Lisäk- maan terveydenhuollon suunnittelun avulla pal-
5318: si hyväksytyissä valtakunnallisissa suunnitelmis- velujen tuotantoon ja niiden taloudelliseen ja
5319: sa painotetaan yhteistyön välttämättömyyttä tarkoituksenmukaiseen kehittämiseen.
5320: mm. sosiaalihuollon suuntaan. Terveydenhuollon kokonaisvaltaista kehittä-
5321: Lääkejakelu on oleellinen osa terveydenhuol- mistä ajatellen on välttämätöntä, että valtiova-
5322: toa. Lääkejakelussa ei ole tapahtunut myönteis- rainministeriön hyväksymissä sairaanhoidon ja
5323: tä kehitystä muun terveydenhuollon tavoin, kansanterveystyön suunnitelmissa myöskin lää-
5324: vaan se toimii edelleenkin vanhentuneen apteek- kejakelun osalta kehitystarpeet huomioidaan ja
5325: kilainsäädännön varassa liiketaloudellisuuden pe- mm. tilakysymykset sisällytetään tulevien vuo-
5326: riaatteella. Pienet apteekit eivät liiketaloudelli- sien resurssisuunnitelmiin.
5327: sista syistä järjestä aukioloaikoja riittävästi päi- Edellä esitetyn perusteella ehdotruume edus-
5328: vystysaikoina, vaan potilaat joutuvat maaseudul- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5329: la pitkien matkojenkin takaa hakemaan hoidon
5330: edellyttämät lääkkeet varsinaisena aukioloaikana. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5331: Sairausvakuutuslain lääkekorvauksen muodos- läiikejakelua koskevan apteekkilainsää-
5332: sa apteekkilaitos nauttii Hsääntyvässä määrin yh- dännön kehittämiseksi siten, että lääke-
5333: teiskunnan tukea. Lääkejakelu on kuitenkin, yh- jakelu saatetaan suunnittelujärjestelmän
5334: teiskunnan laajamittaisesta tuesta huolimatta, piiriin ja että se tulee osaksi terveyskes-
5335: kaiken terveydenhuollon suunnittelun ulkopuo- kustoimintaa.
5336: lella. Ei voida pitää oikeudenmukaisena sitä, et-
5337: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
5338:
5339: Vappu Säilynoja Mikko Ekorre Pentti Liedes
5340: Inger Hirvelä Unto Ruotsalainen P. Puhakka
5341: 1.-C. Björklund Liisa Jaakonsaari Helvi Niskanen
5342:
5343:
5344:
5345:
5346: 89 0879005811
5347: 706 1979 vp.
5348:
5349: Toivomusaloite n:o 64.5.
5350:
5351:
5352:
5353:
5354: Säilynoja ym.: Eläinlääketieteellisen aluelaboratorion perustami-
5355: sesta Ouluun.
5356:
5357:
5358: E d u s k u n n a 11 e.
5359:
5360: Helsingissä toimivan valtion eläinlääketieteel- taedellytyksiä Oulussa tukisivat voimakkaasti
5361: lisen laitoksen ( VEL) lisäksi suunnitellaan pe- Oulun yliopiston lääketieteen ja luonnontieteen
5362: rustettavaksi eri puolille maata em. laitoksen tiedekunnat omine laitoksineen (mm. eläinlääke-
5363: aluelaboratorioita. Valtion kuluvan vuoden tu- tieteen, mikrobiologian ja patologian laitokset).
5364: lo- ja menoarviossa on määräraha Kuopioon pe- Aluelaboratorion tarvitsemat tilat voidaan jär-
5365: rustettavasta aluelaboratoriosta. Oulu on yksi jestää suhteellisen pian, joteh tämäkään ei aseta
5366: aluelaboratorioiden suunnitelluista sijaintipaik- esteitä nopealle päätöksenteolle aluelaboratorion
5367: kakunnista. perustamiseksi Ouluun.
5368: Pohjois-Suomi (Oulun ja Lapin läänit) on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
5369: etäällä Helsingistä, joten VEL:n palvelusten hy- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5370: väksikäyttö jää vähäiseksi. Lisäksi karjanhoidon
5371: painopiste on jatkuvasti siirtynyt pohjoista koh- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5372: ti. Aluelaboratorio Oulussa pystyisi tehokkaasti eläinlääketieteellisen aluelaboratorion pe-
5373: palvelemaan lähes puolta valtakuntaa. rustamiseksi Ouluun.
5374: Eläinlääketieteellisen aluelaboratorion toimin-
5375: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
5376:
5377: Vappu Säilynoja P. Liedes Eero Lattula
5378: Martti Ursin J, Juhani Kortesalmi Helvi Niskanen
5379: Helvi Hyrynkangas Juhani Vähäkangas
5380: 1979 vp. 707
5381:
5382: Toivomusaloite n:o 646.
5383:
5384:
5385:
5386:
5387: Söderman ym.: Sairaanhoitolaitoksen palveluksessa olevien nais-
5388: ten suojelemisesta säteilyltä raskauden aikana.
5389:
5390:
5391: E d u s k u n n a 11 e.
5392: Eduskunta on tammi:kuussa 1979 hyväksy- taa .terveydelleen. Työterveyshuoltolain 2 § :n
5393: nyt Kansainvälisen työjärjestön yleissopimuksen 2 momentin mukaan, jos terveystarkastuksessa
5394: n:o 149, joka koskee sairaanhoitohenkilöstön osoittautuu, että •työntekijällä on ilmeinen
5395: työtä sekä työ- ja elinoloja, sekä samaa asiaa alttius saada työstä vaaraa terveydelleen, äl-
5396: koskevan suosituksen n:o 157. köön häntä tällaiseen työhön käytettäkö. Sel-
5397: Suosituksen kohta 50. kuuluu: "Raskaana keää säännöstä, joka veivoittaisi ottamaan
5398: olevat naiset ja pienten lasten vanhemmat, joi- työssä huomioon raskaana olevan naisen ja hä-
5399: den normaaliin työhön kuuluvat tehtävät voi- nen lapsensa terveyden erityisvaatimukset, ei
5400: vat olla vahingollisia heidän terveydelleen tai työsuojelulainsäädännössämme ole.
5401: heidän lastensa terveydelle, on siirrettävä hei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5402: dän asemaansa soveltuvaan työhön siten, että nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi .toivo-
5403: he eivät menetä oikeuksiaan." muksen,
5404: Asiaa koskevat säännökset Suomen lainsää-
5405: dännössä ovat puutteelliset ja epäselvät. Työ- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5406: turvallisuuslain 9 §: ssä on yleissäännös työn- lainsäädännön muuttamiseksi niin, että
5407: antajan velvollisuudesta ottaa huomioon kaik- raskaana olevat sairaanhoitolaitoksen
5408: ki mikä kohtuudella on tarpeellista työnteki- palveluksessa olevat naiset eivät joutuisi
5409: jän suojelemiseksi joutumasta työssä alttiiksi virassa ollessaan mahdollisen säteilyn
5410: tapaturmille tai saamasta •työn johdosta hait- piiriin.
5411: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
5412:
5413: Jacob Söderman Pirkko Valtonen
5414: 70B 1979 t.d.
5415:
5416: Hemställningsmotion nr 64 7.
5417:
5418:
5419:
5420:
5421: Söderman m fl.: Om förnyande av djurskyddslagen.
5422:
5423:
5424: T i 11 R i k s d a g en.
5425: Fastän djutskyddslagen i Finland ät ftån själva bevisat att djut kännet plågot lika
5426: så sento so~ 1971, get den i ptaktiken inget starkt som människorna.
5427: skydd at ~Jut:n ooh fyllet sålunda inte djut-
5428: skyddslagstlftmngens uppgift. Föt det fötsta Det botde finnas andta metoder att inhämta
5429: ät lagstiftningen bristfällig och fötåldrad och kunskap än djutfötsök. Det skulle vara önsk-
5430: vid stiftning;en av den har man inte tagit i vätt at:t vi i Finland skulle bötja utveckla
5431: alternativa metoder, .t.ex ptov ut cell-, väv-
5432: beaktande det förändetliga samhället: T.ex.
5433: ~ar användningen av för.söksdjut ökat explo-
5434: nads- och organodlingat. På det hät området
5435: stonsattat ·ftån dessa tidet. Föt det andra ät ä~ det ytt~~st .beklagl!gt oatt nästan alla anslag
5436: våt djurskyddslagstiftning ytterst flexibelt fot- f~t .~ndet.~ok?mgar gat at dem som göt djut-
5437: fotsok, nat atet de som möjligen skulle ut-
5438: mulerad och kan tolkas helt godtyckligt. I
5439: veckla alternativa metodet blir utan. Det hät
5440: huvudsak grundat sig djurskyddet på sådana
5441: betor i stm grad på människotnas inställningar
5442: <>?estämda otd ·som "onödig plåga", "tillräck-
5443: ltgt myoket utrymme" och "nödvändig våtd". och t:å att t.ex .. miktobiologi inte tespektetas.
5444: Ocksa datamaskmerna kunde tas med i under-
5445: Någta exempel:
5446: s~k~_ingarna: infotmation om tidigate utfötda
5447: "Det ät förbjudet att vålla onödig smärta
5448: fotsok skulle matas in i datorn och dätiftån
5449: åt djut."
5450: skulle man lätt få dem .till fotskarnas använd-
5451: Vem bestämmet vad som ät onödigt?
5452: ning. Så hät skulle inan undvika att göta
5453: "Man fåt inte tvångsmata djut i fetmande likadana djutptov.
5454: avsikt ellet för att öka ptoduktionen."
5455: Eftersom djutskyddslagen fötbjudet tvångs- Föt:söksdjutens Värn t.f. hat samlat in namn
5456: matning endast föt des:sa syften, anses tili en vädjan om djutskyddslagens fötnyande.
5457: t.ex. tvångsmatning av alla slags kemiska äm- Ut detta lagfötslag kan nämnas att Fötsöks-
5458: nen och giftet tillåten. T.ex. hundat tvångs- djutens Värn anser det v1ktigt att djurfötsök
5459: matas med vä1diga mängdet läppstift för sket undet en sakkunnig i övervakande !kom-
5460: att testa biverkningarna. mitte som get lov till fötsöket, om det inte
5461: "Ett plågsamt djurfötsök fåt utfötas bata kan utfötas med någta andra metodet. Djut
5462: om det ät oundvikligt föt djutets hälsas skull som används vid fötsöken borde sövas ellet
5463: ellet föt vetenskapens skull." Vem ät det som bedövas och om djuret eftet fötsöket skulle
5464: bestämmet vilka ptov som ät oundvikliga? vara tvunget att lida, botde det avlivas föte
5465: Bestämmandetätten hat i ptaktiken getts åt uppvaknandet. Om fötsöket ktävet eftet-
5466: fötsöksutövaten själv. gtanskning, botde djutets skötsd vara så bta
5467: Ofta ttot man att fötsöken inte fötotsakat att det inte i något skede ,skulle behöva lida.
5468: smätta åt djuten. Det ät ju konstaterat att Kommitten skulle övervaka försöken och ut-
5469: djut används då man vill undetsöka hut giftiga tymmena så att de skulle ha tätt att göra
5470: föreningat ät ellet då man ftamstället vaccin. en granskning utan att meddela i förväg. I
5471: Viss? fysiologiska ptov synes ktäva att hjärnan kommitten skulle finnas expertet ftån oHka
5472: delvts skadas. Detta ledet till att djutet kän- omtåden men inte sådana som själv göt djut-
5473: ner oavbruten plåga och sktäck. Vid kirurgiska fötsök. Kommitten skulle också ha vidtagit
5474: prov dödas djuret inte eftetåt, utan eftet upp- den försöksutövate som btytet mot bestämmel-
5475: vaknandet lidet det av långvariga plågot. Det serna skulle bli åtalad.
5476: att djutet inte vet hut länge smättan täcket Med stöd av ovanstående ytkat vi undet-
5477: ökat djutets plågot. Fleta vetenskapsmän hat tecknade på
5478: Hemställningsmotion nr 647 709
5479:
5480: att regeringen i brådskande ordning skyddslagen så att d;urskyddet i v?lrt
5481: borde påbörja förnyandet av djur- land skulle fylla de högsta krav.
5482: Helsingfors den 20 april 1979.
5483:
5484: Jacob Söderman Sten Söderström Erkki Pystynen
5485: Saara-Maria Paakkinen Ingvar S. Melin Sinikka Luja-Penttilä
5486: Anna-Liisa Jokinen 1.-C. Björklund Elsi Hetemäki-Olander
5487: Irma Rihtniemi-Koski Anna-Liisa Piipari Markus Aaltonen
5488: Ensio Laine M. Jaatinen Inger Hirvelä
5489: Marjatta Mattsson Terhi Nieminen-Mäkynen Eero Lattula
5490: Ben Zyskowicz Christoffer Taxell
5491: 710 1979 vp.
5492:
5493: Toivomusaloite n:o 647. Suomennos.
5494:
5495:
5496:
5497:
5498: Söderman ym.: Eläinsuojelulain uudistamisesta.
5499:
5500:
5501: E d u s k u n n a 11 e.
5502: Vaikka Suomen eläinsuojelulaki on säädetty kauan kipu kestää, lisää sen kärsimyksiä. Useat
5503: niinkin myöhään kuin 1971, se ei käytännössä tiedemiehet ovat itse todistaneet, että eläimet
5504: anna eläimille mitään suojaa eikä siten täytä tuntevat yhtä voimakkaita tuskia kuin ihmiset.
5505: eläinsuojelulainsäädännön tehtäviä. Ensiksikin Olisi löydettävä muita menettelytapoja tieto-
5506: laki on puutteellinen ja vanhentunut eikä sitä jen saamiseksi kuin eläinkokeet. Olisi toivotta-
5507: säädettäessä ole otettu huomioon yhteiskunnan vaa, että me Suomessa alkaisimme kehittää
5508: muuttuvuutta: esim. koe-eläinten käyttö on tä- vaihtoehtoisia menettelytapoja, esim. solu-, ku-
5509: män ajankohdan jälkeen lisääntynyt räjähdys- dos- ja elinviljelystä saatavilla näytteillä. Tällä
5510: mäisesti. Toiseksi meidän eläinsuojelulainsää- alalla on erittäin valitettavaa, että melkein
5511: däntömme on äärimmäisen joustavasti muotoil- kaikki tutkimuksiin myönnetyt määrärahat me-
5512: tu ja sitä voidaan tulkita täysin mielivaltaisesti. nevät eläinkokeita tekeville, kun taas ne jäävät
5513: Pääasiassa perustuu eläinsuojelu sellaisiin epä- ilman, jotka mahdollisesti kehittäisivät vaihto-
5514: määräisiin sanoihin kuin "tarpeeton kärsimys", ehtoisia menettelytapoja. Tämä johtuu suuressa
5515: "riittävän tilava" ja "tarpeellinen hoito". Muu- määrin ihmisten asenteista ja siitä, että esim.
5516: tamia esimerkkejä: mikrobiologiaa ei arvosteta. Tietokoneet voitai-
5517: "Tarpeeton tuskan tuottaminen eläimelle on siin myös ottaa mukaan tutkimuksiin: tiedot
5518: kielletty." aikaisemmin suoritetuista kokeista syötettäisiin
5519: Kuka määrittelee, mikä on tarpeetonta? tietokoneeseen ja ne saataisiin siitä helposti
5520: "Eläintä ei saa lihouamistarkoituksessa eikä tutkijoiden käytettäväksi. Näin voitaisiin välttyä
5521: tuotannon lisäämiseksi pakolla syöttää." tekemästä vastaavia eläinkokeita.
5522: Koska eläinsuojelulaki kieltää pakolla syöttä- Koe-eläinten Suojelu r.y. on kerännyt nimiä
5523: misen ainoastaan näissä tarkoituksissa, pidetään vetoomukseen eläinsuojelulain uudistamiseksi.
5524: kaikenlaisten kemiallisten aineiden ja myrkky- Tästä lakiehdotuksesta voidaan mainita, että
5525: jen pakolla syöttämistä sallittuna. Esim. koirille Koe-eläinten Suojelu pitää tärkeänä, että eläin-
5526: syötetään pakolla valtavia määriä huulipunaa kokeet tapahtuvat asiantuntevan komitean val-
5527: sivuvaikutusten kokeilemiseksi. vonnassa, joka antaa luvan kokeeseen, ellei sitä
5528: "Kipua aiheuttava eläinkoe saadaan suorittaa voida suorittaa millään muulla tavalla. Kokeis-
5529: vain, jos se on välttämätöntä eläimen terveyden sa käytetyt eläimet tulisi nukuttaa tai tainnut-
5530: tai tieteellisten syiden johdosta." Kuka määrää, taa, ja jos eläin kokeen jälkeen tulisi välttämättä
5531: mitkä kokeet ovat välttämättömiä? kärsimään, se tulisi lopettaa ennen sen herää-
5532: Määräämisvalta on käytännössä annettu ko- mistä. Jos koe vaatii jälkitarkastuSita, eläimen
5533: keen suorittaialle itselleen. hoidon tulisi olla niin hyvä, ettei sen missään
5534: Usein luullaan, että kokeet eivät aiheuta eläi- vaiheessa tarvitsisi kärsiä.
5535: mille tuskia. Onhan todettu, että eläimiä käyte- Komitea valvoisi kokeita ja koetiloja siten,
5536: tään silloin, kun halutaan tutkia yhdisteiden että sillä olisi oikeus suorittaa tarkastus siitä
5537: myrkyllisyyttä tai kun valmistetaan rokotetta. etukäteen ilmoittamatta. Komiteaan kuuluisi eri
5538: Tietyt fysiologiset kokeet näyttävät vaativan, aloien asiantuntijoita, ei kuitenkaan sellaisia,
5539: että aivot vahingoittuvat osittain. Tämä johtaa jotka itse tekevät eläinkokeita. Komitea pitäisi
5540: siihen, että eläin tuntee keskeytyksetöntä tuskaa mvös huolen siitä, että määräyksiä rikkonut
5541: ja kauhua. Eläintä ei tapeta kirurgisissa kokeis- kokeiden tekijä asetettaisiin syytteeseen.
5542: sa jälkeenpäin, vaan herättvään se kärsii pitkä- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
5543: aikaisia tuskia. Se, että eläin ei tiedä kuinka kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5544: Toivomusaloite n:o 647 711
5545:
5546: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti uu- maamme eläinsuojelu täyttäisi kaikkein
5547: distamaan eläinsuojelulakia siten, että korkeimmat vaatimukset.
5548: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
5549:
5550: Jacob Söderman Sten Söderström Erkki Pystynen
5551: Saara-Maria Paakkinen Ingvar S. Melin Elsi Hetemäki-Olander
5552: Anna-Liisa Jokinen 1.-C. Björklund Sinikka Luja-Penttilä
5553: Irma Rihtniemi-Koski Anna-Liisa Piipari Markus Aaltonen
5554: Ensio Laine M. Jaatinen Inger Hirvelä
5555: Marjatta Mattsson Terhi Nieminen-Mäkynen Eero Lattula
5556: Ben Zyskowicz Christoffer Taxell
5557: 712 1979 vp.
5558:
5559: Toivomusaloite n:o 648.
5560:
5561:
5562:
5563:
5564: Söderström ym.: Terveyskeskusverkoston loppuunrakentamisesta.
5565:
5566:
5567: E d u s kun n a 11 e.
5568:
5569: Kansantetveyslaki ( 28. 1. 1972/66) saattoi muihin terveydenhoitojärjestelmän hankkeisiin.
5570: voimaan terveydenhuoltojärjestelmän jatkuvan Uusi kunnallislaki edellyttää kuntasuunnitte-
5571: suunnittelun 5-vuotiskausiksi. Tämä järjestelmä lua, mutta nykyinen terveyskeskushankkeiden
5572: loi korkeasuhdanteen aikana kunnille ja kun- jatkuva siirtäminen eteenpäin vaikeuttaa kun-
5573: tainliitoille hyvät mahdollisuudet suunnitella tasuunnittelun läpivi:emistä. Tilanne helpottuisi
5574: järjestelmällisesti henkilöstö- ja rakennussuun- merkittävästi mikäli lainsäädäntöteitse voitaisiin
5575: nitelmat. suunnitella eri rakennushankkeiden toteutumi-
5576: Talouslaman aikana tilanne on kuitenkin nen.
5577: muuttunut. Viisivuotissuunnitelmia muutetaan Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
5578: lääkintöhallituksessa ja ministeriössä moneen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5579: otteeseen, mikä johtaa kuntien suunnitelmien
5580: raukeamiseen. että hallitus pikaisesti ryhtyisi valmis-
5581: Kokemukset keskussairaalaverkoston rakenta- telemaan lakiesitystä terveyskeskusver-
5582: misesta osoittavat, että pitkäntähtäimen suunni- kostomme loppuunrakentamisesta vuo-
5583: telma sairaalahankkeiden läpiviemiseksi oli on- teen 1990 mennessä.
5584: nistunut ja että sitä voitaisiin soveltaa myös
5585: Helsingi,ssä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
5586:
5587: Sten Söderström Seppo Toiviainen M.-L. Salminen
5588: Ensio Laine P. Puhakka Marjatta Mattsson
5589: Vappu Säilynoja Mikko Kuoppa E.-J. Tennilä
5590: Irma Rosnell
5591: 1979 vp. 713
5592:
5593: Toivomusaloite n:o 649.
5594:
5595:
5596:
5597:
5598: Söderström ym.: Terveydenhuollon hallillltolain säätämisestä.
5599:
5600:
5601: E d u s k u n n a 11 e.
5602:
5603: Terveydenhuollon hallinnollinen hajanaisuus useita terveydenhuollon 1akeja korvaava ja yh-
5604: ja erityisesti kansanterveystyön etillisyys erikois- distävä terveydenhuollon hallintolaki. Tällainen
5605: sairaanhoidosta aiheuttavat toisaalta palvelujen laki on erityisen tarpeellinen nyt, kun välipor-
5606: päällekkäisyyttä, toisaalta aukollisuutta, tarpeet- taanhallinnon uudistamista on tuloksetta koe-
5607: tomia hallinnollisia kiistoja S'ekä järkevän ja tar- tettu toteuttaa jo vuosikymmenien ajan.
5608: koituksenmukaisen työnjaon ja yhteistyön eli Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
5609: hoidon porrastuksen vaikeutumista, josta väes- kunnan hyväksyttäväksi :toivomuksen,
5610: tö ja potilaiden hoito ennen kaikkea kärsivät.
5611: Terveydenhuolto on kehittynyt palasittain si- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5612: ten, että kullekin sairaalatyypille ja jopa joil- sellaisen terveydenhuollon hallintolain
5613: lekin hoidon osatoiminnoille ja muodoille on valmistelemiseksi, jossa erikoissairaanhoi-
5614: omat lakinsa. Järjestelmän ajanmuka1staminen to osoitettaisiin ensisijassa valtion vas-
5615: edellyttää näin ollen, että kaikkiin näihin teh- tuulle ja demokratisoitavaan hallintoon
5616: dään samanaikaisesti samankaltaisia muutoksia. sekä perushoito ensisijassa kuntien vas-
5617: Terveydenhuollon hallinnollista ja toiminnal- tuulle ja hallintoon ja jonka aluepohja
5618: li'Sta haj,anaisuutDa voidaan vähentää säätämällä olisi yhtenäinen.
5619: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
5620:
5621: Sten Söderström P. Puhakka Mikko Kuoppa
5622: Ensio Laine Irma Rosnell E.-J. Tennilä
5623: Seppo Toiviainen M.-L. Salminen Mariatta Mattsson
5624:
5625:
5626:
5627:
5628: 90 087900581L
5629: 714 1979 vp.
5630:
5631: Toivomusaloite n:o 650.
5632:
5633:
5634:
5635:
5636: Söderström ym.: Potilaan oikeuksia hoitolaitoksessa koskevan esi-
5637: tyksen valmistelemisesta.
5638:
5639:
5640: E d u s k u n n a 11 e.
5641:
5642: Nykyinen kriisi terveydenhuollossa asettaa mättömyyttä sekä monasti myös kirjallisia vali-
5643: terveydenhuoltohenkilökunnan vaikeaan ase- tuksia, jotka yleensä olisi voitu ratkaista tapah-
5644: maan potilaspalveluksessa. Ainainen kiire, vir- tumapaikalla.
5645: kojen puute ym. vastaavat tekijät aiheuttavat Monissa maissa kootaan poistuviita poti:l!ailta
5646: henkilökunnan keskuudessa lisääntyvää stressi- järjestelmällisesti kokemukset ja käsitykset hei-
5647: ilmapiiriä, joka ei ole ollut heijastumatta potilai- dän saamastaan hoidosta ja kohtelusta sekä kor-
5648: den kohteluun sairaaloisssa ja terveyskeskuksis- jataan toimintaa näiden perusteella. Lisäksi po-
5649: sa. Lisäksi koulutuksessa ei riittävästi painoteta tilailla on käytössään heidän etujaan valvova po-
5650: humaanista ja ymmärtävää käyttäytymistä poti- tilasasiamies.
5651: laiden suhteen vaan päinvastoin kylvetään mie- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
5652: lialoja siitä, että potilaat eivät tiedä mitään, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5653: ettei heidän tule tietää mitäärr ja että ihmiset
5654: yleensä "turhaan" hakevat palveluja terveyden- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5655: huoltopisteistä. potilaan oikeuksien takaamista hoitolai-
5656: Potilaiden huomautuksia ja valituksia ei siten toksissa koskevan esityksen valmistele-
5657: huomioida kiireiden ja muiden tehtävien vuok- miseksi.
5658: si, ja tämä aiheuttaa potilaissa jatkuvaa tyyty-
5659: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
5660:
5661: Sten Söderström Seppo T oivi.ainen M.-L. Salminen
5662: Ensio Laine P. Puhakka Marjatta Mattsson
5663: Vappu Säilynoja E.-J. Tennilä Mikko Kuoppa
5664: Irma Rosnell
5665: 1979 vp. 715
5666:
5667: Toivomusaloite n:o 6.51.
5668:
5669:
5670:
5671:
5672: Työläjärvi ym.: Suurmyymälöiden perustamista rajoittavien mää-
5673: räysten aikaansaamisesta.
5674:
5675:
5676: E d u s k u n n a II e.
5677:
5678: Maamme vähittäiskaupan rakennemuutos on [uiden avuRa tukea pien- j.a lähimyymälöiden
5679: ollut jyrkkä, nopea ja yhteiskunnallisilta seuraa- toimintaedellytyksiä. Edelleen olisi tarkoin syy-
5680: muksiltaan syvällekäyvä. Palvelutason heikkene- tä selvittää, onko '~arkoituksenmukaista ase~taa
5681: minen eräiden muutenkin jo vaikeassa asemassa suurille yksiköille suhteellisesti mitoitettu vel-
5682: olevien väestöryhmien kohdalla on merkittävä. voite ylläpitää liiketoimintaa lähipalveluiden ta-
5683: Vaikutuk~et ovat huolestuttavia myös vähittäis- kaamiseksi.
5684: kauppiaskunnan keskuudessa. Perinteisestä vä- Edellä esitettyihin näkökohtiin viitaten ehdo-
5685: hittäiskauppiaskunnasta on merkittävä osa jou- tamme kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttä-
5686: tunut niin taloudellisten kuin sosiaalistenkin vai- väksi toivomuksen,
5687: keuksien eteen.
5688: Jo tapahtuneen ja edessä olevan kehityksen että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
5689: johdosta on esitetty erilaisia ratkaisuja ja eräi- menpiteisiin, joilla suurmyymälöiden syn-
5690: tä on jo käytännössä toteutunutkin. On tarkoin tyä voitaisiin tehokkaasti valvoa ja aset-
5691: harkittava kohtuuttomiin sopimusehtoihin puut- taa suuryksikön peruslamistuvan ehdok-
5692: tumista, erityisen veron säätämistä hehtaarimyy- si vaikutusalueen lähipalveluista huoleh-
5693: mätöille ja mahdollisuuksia täydentävien palve- timinen.
5694: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
5695:
5696: Pirkko Työläjärvi Tellervo Koivisto Juhani Surakka
5697: Matti Puhakka Risto Tuominen Tarja Halonen
5698: Pirkko Valtonen Mikko Elo Kaj Bärlund
5699: 716 1979 vp.
5700:
5701: Toivomusaloite n:o 652.
5702:
5703:
5704:
5705:
5706: P. Vennamo ym.: Terveyskeskuksen vuodeosaston rakentamisesta
5707: Pöytyän Riihikoskelle.
5708:
5709:
5710: Ed u s kun n a 11 e.
5711:
5712: Terveyskeskuksen sai1;aanhoitotilat Pöytyällä me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
5713: ovat pahasti puutteelliset. Riihikosken terveys- toivomuksen,
5714: keskuksen vuodeosasto toimii tällä hetkellä van-
5715: hassa~ tarkoitukseen kelpaamattomassa puura- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
5716: kennuksessa, joka jo palovaaran vuoksi olisi menpiteisiin uuden ja nykyajan vaati-
5717: uusittava. Terveyskeskuksen uusi vuodeosasto muksia vastaavan terveyskeskuksen vuo-
5718: Pöytyälle ja nimenomaan Riihikoskelie on vält- deosaston rakentamiseksi Pöytyän Riihi-
5719: tämätön ja kiireellinen. koskelle. ·
5720: Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
5721: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
5722:
5723: Pekka Vennamo Urho Pohto Urpo Leppänen
5724: Anssi Joutsenlahti Eino Poutiainen Veikko Vennamo
5725: 1979 vp . 717
5726:
5727: . Toivomusaloite n:o 653.
5728:
5729:
5730:
5731:
5732: P. Vennamo ym.: Salon aluesairaalan rakennushankkeen toteut-
5733: tamisesta.
5734:
5735:
5736: E d u s kun n a 11 e.
5737:
5738: Sairaalapaikkojen puute Salossa on huutava. Edellä mainitsemillanune perusteilla ehdotam-
5739: Vuosikausia on suunniteltu ja käyty kissanhän- me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
5740: nänvetoa riittävien sairaspaikkojen saamiseksi toivomuksen,
5741: Salon aluesairaala~n uuteen rakennukseen.
5742: Asiassa olisi nopeasti ryhdyttävä puheista tekoi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
5743: hin, suunnitelmia on jo tehty riittävästi. menpiteisiin Salon aluesairaalan raken-
5744: nushankkeen toteuttamiseksi.
5745: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
5746:
5747: Pekka Vennamo Urho Pohto Urpo Leppänen
5748: Anssi Joutsenlahti Eino Poutiainen Veikko Vennamo
5749: 718 1979 vp.
5750:
5751: Toivomusaloite n:o 654.
5752:
5753:
5754:
5755:
5756: V. Vennamo ym.: Kansanterveyslain toimeenpanon tehostamisesta.
5757:
5758:
5759: E d u s kun n a 11 e.
5760:
5761: Terveytt:ä on vaalittava. Sairaus on hoidetta- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5762: va. Se on onnellisen elämän ja perheen kunnol- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5763: lisen toimeentulon edellytys.
5764: Siksi SMP ei voi hyväksyä nykyisen valtakli- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
5765: kin suuntausta rajoittaa terveysasioiden kehittä- menpiteisiin kansanterveyslain toimeen-
5766: mistä kansamme yhteiseksi vahingoksi. Päinvas- panon tehostamiseksi niin, että terveys-
5767: toin terveyskeskusten toimintaa on tehostettava keskuksia on maassamme riittävästi ;a
5768: ja jonoja terveyskeskuksissa vähennettävä. Sa- jonot estyvät sekä, että poistamalla by-
5769: moin odotusaikaa sairaaloissa on lyhennettävä. rokratia odotusajat sairaaloihin myös ly-
5770: Jokainen elämä on arvokas. henevät kohtuullisiksi.
5771: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
5772:
5773: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
5774: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
5775: Urpo Leppänen
5776: 1979 vp. 719
5777:
5778: Toivomusaloite n:o 655.
5779:
5780:
5781:
5782:
5783: V. Vennamo ym.: Terveysasioiden hoidon tehostamisesta Itä-
5784: Suomessa.
5785:
5786:
5787: E d u s k u n n a II e.
5788:
5789: Terveysasiat ovat Itä-Suomessa jääneet pa- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5790: hasti jälkeen. Sairastavuus on maamme suurin. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5791: Asioiden korjaamisessa Kuopion yliopistollinen
5792: korkeakoulu näyttelee tä.vkeätä osaa. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
5793: On siis täysin väärin, jos terveysasioiden ke- menpiteisiin terveysasioiden tehokkaak-
5794: hittämistä nykyisessä tilanteessa hidastetaan si parantamiseksi Itä-Suomessa sekä
5795: Itä-Suomessa sekä vaikeutetaan Kuopion kor- Kuopion korkeakoulun kehittämiseksi
5796: keakoulun tehtävää kouluttaa terveysalan hen- terveysalan henkilöiden koulutuksen
5797: kilökuntaa, josta on suuri vajaus. nopeuttamiseksi nimenomaan Itä-Suo-
5798: mea varten.
5799: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
5800:
5801: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
5802: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
5803: Urpo Leppänen
5804: 720 1979 vp.
5805:
5806: Toivomusaloite n:o 656.
5807:
5808:
5809:
5810:
5811: V. Vennamo ym.: lisäyksestä vuoden 1979 tulo- ja menoarvioon
5812: sotaveteraanien ilmaisia terveystarkastuksia varten.
5813:
5814:
5815: E d u s k u n n a 11 e.
5816:
5817: On korkea aika lopulta saattaa koko maassa että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
5818: voimaan sotiemme veteraanien terveystarkas- tyksen 5 miljoonan markan arviomää-
5819: tukset ja heidän kuntoutuksensa käyntiin. Tä- rärahan ottamisesta lisäyksenä valtion
5820: mä ei ole liikaa pyydetty maansa pelastajilta. vuoden 1979 tulo- ja menoarvioon käy-
5821: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- tettäväksi sotiemme veteraanien ilmai-
5822: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, siin terveystarkastuksiin ja kuntoutuk-
5823: seen koko maassa.
5824: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
5825:
5826: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Pekka Vennamo
5827: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
5828: J. Juhani Kortesalmi
5829: 1979 vp. 721
5830:
5831: Toivomusaloite n:o 657.
5832:
5833:
5834:
5835:
5836: V. Vennamo ym.: Hammashoidosta ja silmälasien hankinnasta
5837: aiheutuvien kustannusten korvaamisesta pienituloisille.
5838:
5839:
5840: E d u s k u n n a 11 e.
5841:
5842: Hampaiden hoito on maassamme kallista. hän oikeutettuja palveltuaan ja rakennettuaan
5843: Samoin silmälasien hankinta tuottaa monelle yhteistä isänmaatamme.
5844: vähävaraiselle taloudellisia vaikeuksia. Kui,ten- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5845: kin tällaiset henkilöt ovat yleensä vuosien ku- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5846: luessa säästäneet omalle tililleen kansaneläke-
5847: laitoksessa rahaa tarpeitansa varten. Siksi on että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
5848: näitä varoja heille annettava. menpiteisiin hammashoidon ja silmäla-
5849: On täysin kohtuullista, että kansaneläkeläi- sien kustannusten korvaamiseksi kan-
5850: sille, invalideille ja tarvitseville rintamavete- saneläkeläisille, invalideille, rintamave-
5851: raaneille annetaan hammashoito ja silmälasit teraaneille ja muille tarvitseville.
5852: ilmaiseksi yhteiskunnan varoilla. He ovat tä-
5853: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
5854:
5855: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Pekka Vennamo
5856: A:nssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
5857: J. Juhani Kortesalmi
5858:
5859:
5860:
5861:
5862: 91 087900581L
5863: 722 1979 vp.
5864:
5865: Toivomusaloite n:o 658.
5866:
5867:
5868:
5869:
5870: V. Vennamo ym.: Ilmaisen hammashoidon järjestämisestä vähä-
5871: varaisille.
5872:
5873:
5874: E d u s k u n n a 11 e.
5875:
5876: Maassamme olisi ehdottomasti kiireellisesti että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
5877: saatava aikaan ilmainen hammashoito tavalli- menpiteisii-n ilmaisen hammashoidon jär-
5878: sille kansalaisille. jestämiseksi vähävaraisille Suomen kan-
5879: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- salaisille.
5880: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5881: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
5882:
5883: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
5884: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
5885: Urpo Leppänen
5886: 1979 vp. 723
5887:
5888:
5889: Toivomusaloite n:o 659.
5890:
5891:
5892:
5893:
5894: V. Vennamo ym.: Epileptikkojen toimeentulon turvaamisesta ja
5895: kuntoutuksen tehostamisesta.
5896:
5897:
5898: E d u s kun n a 11 e.
5899:
5900: Maassamme on tällä hetkellä yli 25 000 kaa- saantinsa ja työpaikkansa säilyttäminen on erit-
5901: tumatautista ja heidän lukumääränsä jo yksis- täin vaikeaa, on heille myös turvattava yhteis-
5902: tään liikenneonnettomuuksien vuoksi lisääntyy kunnan varoista sairauden aikana kunnollinen
5903: vuosittain vähintään 3 000 hengellä. Kuitenkin eläke.
5904: kaatumatautisten yhteiskunnallinen huolto ja Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5905: toimeentulon turva on maassamme käytännölli- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5906: sesti katsoen kokonaan järjestämättä. Tämä on
5907: häpeällistä. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti asian
5908: Kysymys ei missään tapauksessa ole varojen vaatimiin toimenpiteisiin kaatumatautis-
5909: puutteesta, vaan vain maamme suurten puoluei- ten toimeentulon turvaamiseksi sekä
5910: den inhimillisyyden välinpitämättömyydestä. kuntoutuslaitosten järjestämiseksi heitä
5911: On selvää, että kaatumatautiset tarvitsevat varten.
5912: omat kuntoutuslaitoksensa. Kun heidän työn-
5913: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
5914:
5915: Veikko Vennamo Pekka Vennamo A:nssi Joutsenlahti
5916: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
5917: Urpo Leppänen
5918: 724 1979 vp.
5919:
5920: Toivomusaloite n:o 660.
5921:
5922:
5923:
5924:
5925: V. Vennamo ym.: Sonkajärven terveyskeskuksen rakentamisen
5926: aloittamisesta.
5927:
5928:
5929: E d u s k u n n a 11 e.
5930:
5931: Sonkajärven terveyskeskuksen rakentaminen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
5932: on kiireellinen ja välttämätön. Lääkintöhallitus menpiteisiin Sonkajärven terveyskeskuk-
5933: on kiirehtinyt tämän terveyskeskuksen rakenta- sen rakentamisen toteuttamiseksi.
5934: mista. Se poistaisi samalla työttömyyttä.
5935: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5936: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5937: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
5938:
5939: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
5940: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
5941: Urpo Leppänen
5942: 1979 vp. 725
5943:
5944: Toivomusaloite n:o 661.
5945:
5946:
5947:
5948:
5949: V. Vennamo ym.: Terveysaseman rakentamisesta Vieremälle.
5950:
5951:
5952: E d u s k u n n a 11 e.
5953:
5954: Vieremän kunnanhallitus pitää terveysaseman että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
5955: rakentamista Vieremälle tärkeänä. Näin paran- menpiteisiin terveysaseman rakentami-
5956: nettaisiin terveyskeskuspalvelujen saantia kun- seksi Vieremän kuntaan tehtyjen suun-
5957: nassa, minkä lisäksi terveyskeskuksen yhteyteen nitelmien mukaisesti.
5958: voitaisiin perustaa lasten päiväkoti.
5959: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5960: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5961: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
5962:
5963: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
5964: Eino Poutiainen .T. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
5965: Urpo Leppänen
5966: 726 1979 vp.
5967:
5968: Toivomusaloite n:o 662.
5969:
5970:
5971:
5972:
5973: V. Vennamo ym.: Kuopion yliopistollisen keskussairaalan kunnille
5974: aiheuttaman taloudellisen rasituksen keventämisestä.
5975:
5976:
5977: E d u s kun n a 11 e.
5978:
5979: Kuopion keskussairaala on muodostunut lää- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
5980: nin kunnille suureksi taloudelliseksi rasituksek- menpiteisiin kuntien taloudellisten rasi-
5981: si. Myös tämän seurauksena kunnallisveron hin- tusten pienentämiseksi Kuopion keskus-
5982: nat nousevat kohtuuttomiksi. sairaalassa.
5983: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5984: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5985: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
5986:
5987: Veikko Vennamo Pekka Vennamo A:nssi Joutsenlahti
5988: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
5989: 1979 vp. 727
5990:
5991: Toivomusaloite n:o 663.
5992:
5993:
5994:
5995:
5996: V. Vennamo ym.: Synnyttäjien ja heidän lastensa hoidon turvaa-
5997: misesta.
5998:
5999:
6000: E d u s k u n n a 11 e.
6001:
6002: Syntyväisyys on maassamme maailman alhai- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6003: simpia. Tästä huolimatta lähetetään laajalti äite- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6004: jä synnytyslaitokselta kotiin jo kahden päivän
6005: päästä. Jopa suuria uutisrakentamisen tiloja on että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6006: tyhjinä, kun ei ole muka työvoimaa, mutta syyt- menpiteisiin synnyttävien äitien ja hei·
6007: tömät äidit ja lapset saavat kärsiä. dän lastensa riittävän hoidon turvaami-
6008: Tällainen elämää ja syntyviä lapsia väheksy- seksi sekä tyh;inä olevien uusien synny-
6009: vä asenne on epäinhimillinen. Se on nykyisen tystilojen saattamiseksi tehokkaaseen
6010: suuntauksen kuri-Suomea. käyttöön.
6011: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
6012:
6013: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Urpo Leppänen
6014: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
6015: Urho Pohto
6016: 728 1979 vp.
6017:
6018: Toivomusaloite n:o 664.
6019:
6020:
6021:
6022:
6023: V. Vennamo ym.: Raskauden keskeyttämisestä annetun lain muut-
6024: tamisesta.
6025:
6026:
6027: E d u s k u n n a 11 e.
6028:
6029: Nykyinen aborttilaki on johtanut varsin ikä- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6030: viin seuraamuksiin. Uudet korjaukset ovat kii- menpiteisiin aborttilain riittävästi kor-
6031: reelliset ja välttämättömät. jaamiseksi} elämän puolustamiseksi ja
6032: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- sairaalapaikkoja ja leikkauksia todella
6033: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, tarvitsevien jonojen vähentämiseksi.
6034: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
6035:
6036: Veikko Vennamo Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
6037: Pekka Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
6038: Urho Pohto
6039: 1979 vp. 729
6040:
6041: Toivomusaloite n:o 665.
6042:
6043:
6044:
6045:
6046: V. Vennamo ym.: Lääkintäoikeuden perustamisesta.
6047:
6048:
6049: E d u s k u n n a 11 e.
6050:
6051: Sairaiden oikeus.turv•a on monessa suhteessa lä lääkintäoikeuksia. Tällaisia kuitenkin ehdot-
6052: maassamme heikko. Kuitenkin on kysymys ih- tomasti tarv1ttaisiin, jotta niin sairailla kuin
6053: misten terveydestä ja jopa elämästä. Rikosoikeu- lääkäreillä olisi oikeusturva.
6054: dellisen vastuun toteuttaminen on hyvin vaikea- MainituHla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6055: ta ja samoin korvausten saaminen. Ammatti- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6056: miehet suojelevat mielellään toinen toisiansa.
6057: Jopa tätä perustellaan sillä, että lääkärin ammatti että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6058: tällaista vaatii. menpiteisiin tarpeellisen lääkintäoikeu-
6059: Vaikka terveyden ala ja sairaalat muodostavat den perustamiseksi maahamme sairaiden
6060: tärkeän osan koko yhteiskuntamme toiminnasta ja lääkäreiden oikeusturvan toteuttami-
6061: sekä liittyvät ·erottamattomasti jokaisen ihmisen seksi maassamme selviin säännöksiin
6062: elämään, niin kuitenkaan maassamme ei ole vie- perustuen.
6063: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
6064:
6065: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
6066: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
6067: Urpo Leppänen
6068:
6069:
6070:
6071:
6072: 92 087900581L
6073: 730 1979 vp.
6074:
6075: Toivomusaloite n:o 666.
6076:
6077:
6078:
6079:
6080: V. Vennamo ym.: Aistiviallisten lasten esikoulutuksen toteutta-
6081: misesta.
6082:
6083:
6084: E d u s k u n n a 11 e.
6085:
6086: Erikoisen tärkeätä on sokeiden ja kuurojen Edellä olevaan viita-ten ehdotamme kunnioit-
6087: lasten kohdalla, että he mahdollisimman varhain tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6088: saavat asiantuntevaa ohjausta puhumisen opet- sen,
6089: telussa, havaintojen tekemisessä, sopeutumisessa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6090: ympäröivään maailmaan ja yleensä valmiuksien aistiviallisten lasten tehokkaan esikoulu-
6091: luomisessa tulevaa opiskelua varten. Koska vam- tuksen ;är;estelmälliseksi toteuttamiseksi
6092: maisen lapsen koulunkäynti vaatii häneltä enem- eri puolilla maata.
6093: mänkin aktiviteettia kuin terveeltä lapselta, on
6094: tärkeätä antaa hänelle mahdollisimman varhai-
6095: sessa vaiheessa tehokasta esikoulutusta.
6096: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
6097:
6098: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
6099: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
6100: Urpo Leppänen
6101: 1979 vp. 731
6102:
6103: Toivomusaloite n:o 667.
6104:
6105:
6106:
6107:
6108: V. Vennamo ym.: Eläinlääkäreiden matkakustannusten korvaa-
6109: misesta.
6110:
6111:
6112: E d u s k u n n a II e.
6113:
6114: Karjatalous on laajoilla alueilla maassamme Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6115: sekä syrjäseuduilla välttämätön elinkeino. Mut- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6116: ta eläinten lääkärikustannukset muodostuvat pit-
6117: kien matkojen vuoksi monasti kohtuuttoman että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
6118: raskaiksi. Näin on erityisesti asianlaita kehitys- menpiteisiin eläinlääkärien matkakustan-
6119: alueilla ja sivualueilla. Asiantilaan on siis saata- nusten joko osittain tai kokonaan kor-
6120: va korjaus. vaamiseksi, kun matka muodostuu tavan-
6121: omaista pitemmäksi tai kalliimmaksi.
6122: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
6123:
6124: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
6125: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
6126: Urpo Leppänen
6127: 732 1979 vp.
6128:
6129: Toivomusaloite n:o 668.
6130:
6131:
6132:
6133:
6134: V. Vennamo ym.: Alkoholistien hoidon tehostamisesta.
6135:
6136:
6137: Ed u s kun n a 11 e.
6138:
6139: Alkoholismi on sairaus, joka päivä päivältä alkoholistihuollon varassa elävä työtä vieroksu-
6140: pahemmin vahingoittaa yhteiskuntaamme ja sen vien joukko. On syytä tarkoin pitää erossa nä-
6141: jäseniä. Kaikki mahdollinen tulisi tehdä, jotta mä kaksi eri ryhmää ja huolehtia si1tä, että yh-
6142: tätä vaikeata ongelmaa saataisiin helpotettua ja teisillä veroilla kerätyt varat eivät alkoholisti-
6143: mahdollisimman moni kuntoutettua takaisin yh- huollon varjolla valu avustuksilla keinottelevien
6144: teiskuntaa rakentavaksi jäseneksi. Tämän vuok- taskuihin. Tämän vuoksi tulee nykyistä tarkem-
6145: si tarvittaisiin huomattavasti lisää erilaisia kat- min huolehtia avun menemisestä vain todellises-
6146: kaisuhoito- ja jatkohoitopaikkoja, joihin alkoho- sa tarpeessa oleville.
6147: listi voisi hakeutua hoitoa halutessaan. Eräissä Edellä olevilla perusteilla ehdotamme kun-
6148: tapauksissa olisi syytä harkita myös vastoin al- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6149: koholistin tahtoa tapahtuvaa hoitoa, vaikka täl- muksen,
6150: laisen hoidon aikana saavutettujen tulosten kes-
6151: tävyydestä onkin huonoja kokemuksia. Joissa- että hallitus tehostaisi alkoholistien
6152: kin tapauksissa pakkohoito on kuitenkin ainoa hoitoa ja kuntoutusta mm. uusia katkai-
6153: mahdollisuus. su- ja jatkohoitopaikkoja perustamalla
6154: Todellisen alkoholiongelman rinnalle on vuo- sekä samalla huolehtisi siitä, että alkoho-
6155: si vuodelta yhä pahemmin liittymässä eräänlai- listeille tarkoitetut sosiaali- ym. avustuk-
6156: nen omasta halusta ja tarkoituksella sosiaali- ja set menevät tosi tarpeessa oleville.
6157: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
6158:
6159: Veikko Vennamo Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
6160: Pekka Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
6161: Urho Pohto
6162: 1979 vp. 733
6163:
6164: Toivomusaloite n:o 669.
6165:
6166:
6167:
6168:
6169: V. Vennamo ym.: Ulkomaisten alkoholijuomien maahantuonnin
6170: vähentämisestä.
6171:
6172:
6173: E d u s k u n n a II e.
6174:
6175: Olisi 'tärkeää, että tiedotusvälineet pyrkisivät nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6176: informoimaan kansalaisia käyttämään alkoholi- muksen,
6177: pitoisia juomia vähän sekä käyttämään kotimai- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6178: sia alkoholituotteita. Lisäksi on todettu, että menpiteisiin sellaisten toimintamuotojen
6179: alkoholin tuonti maahamme merkitsee huomat- aikaansaamiseksi, että ulkomaisten alko-
6180: tavaa osaa tuonnistamme. holijuomien maahan tuontia pyrittäisiin
6181: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- vähentämään.
6182: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
6183:
6184: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
6185: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
6186: Urpo Leppänen
6187: 734 1979 vp.
6188:
6189: Toivomusaloite n:o 670.
6190:
6191:
6192:
6193:
6194: V. Vennamo ym.: Ns. ministeriviinakäytännön lopettamisesta.
6195:
6196:
6197: E d u s b;;. n n a 11 e.
6198:
6199: Lukuisista SMP:n yrityksistä huolimatta mi- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6200: nisterit ja maaherrat saavat edelleen viskinsä ja taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6201: konjakkiosa puoli-ilmaiseksi. Kansalaisten ylei-
6202: nen mielipide ei pidä tällaista hyväksyttävänä. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6203: Suurituloisilla on varaa maksaa alkoholeistaan menpiteisiin, että ministereiden ja maa-
6204: sama hinta kuin tavallisilla ihmisillä. herrojen halpojen viinojen anti lopete-
6205: taan.
6206: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
6207:
6208: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
6209: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
6210: Urpo Leppänen
6211: 1979 vp. 735
6212:
6213: Toivomusaloite n:o 671.
6214:
6215:
6216:
6217:
6218: V. Vennamo ym.: Oluttarjoilun estämisestä eduskunnassa.
6219:
6220:
6221: E d u s k u n n a 11 e.
6222:
6223: Eduskunnan tarjoilutiloissa saa kaikenlaista Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6224: olutta. Kun kansanedustajat eivät viihdy is- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6225: tuntosalissa, niin kansalaiset epäilevät, että olut-
6226: lasi heitä houkuttelee liikaa. Lisäksi oluen haju että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6227: ei ole mikään miellyttävä haju. menpiteisiin oluttarjoilun estämiseksi
6228: SMP:n eduskuntaryhmä on ollut aina sitä eduskunnan tiloissa.
6229: mieltä, että oluen tarjoilu eduskuntatiloissa on
6230: lopetettava.
6231: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
6232:
6233: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Urpo Leppänen
6234: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
6235: 736 1979 vp.
6236:
6237: Toivomusaloite n:o 672.
6238:
6239:
6240:
6241:
6242: V. Vennamo ym.: Huumausainerikosten tutkinnan keskittämi-
6243: sestä.
6244:
6245:
6246: E d u s k u n n a 11 e.
6247:
6248: Ruotsin kokemusten mukaan huumeongelma Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6249: on pitkällä tähtäimellä maassamme varmasti taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6250: pahenemassa. Viime vuonnakin huumerikok-
6251: set lisääntyivät Helsingissä. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6252: Huume on nuorison kalvava vaara. On ky- menpiteisiin huumeväärinkäytösten ja
6253: symys tuhansien nuorten pelastamisesta. -rikosten johdon ja tutkimusten keskit-
6254: Huumeasioiden hoito sekä väärinkäy.tösten tämiseksi riittävän ja nuorisomme pelas-
6255: ja rikosten tutkiminen on maassamme hyvin tavan tehokkuuden aikaansaamiseksi.
6256: hajanaista. Asiaan tarvittaisiin välttämättä kii-
6257: reellistä keskitettyä johtoa.
6258: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
6259:
6260: Veikko Vennamo Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
6261: Pekka Vennamo Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
6262: Urho Pohto
6263: 1979 vp. 737
6264:
6265: Toivomusaloite n:o 673.
6266:
6267:
6268:
6269:
6270: V. Vennamo ym.: Kaupan kehitysrahaston aikaansaamisesta.
6271:
6272:
6273: Ed u s kun n a 11 e.
6274:
6275: Kauppakuolemat ovat vakava tosiasia. Val- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6276: tapuolueet kuitenkin ·suhtautuvat välinpitämät- taen eduskunnan hyväksy;ttäväksi toivomuksen,
6277: tömästi kaikkeen pienyritteliäisyy.teen.
6278: Kaupalla on tärkeä palvelutehtävänsä. Siksi että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6279: nykyisessä tilanteessa kaupan kehitysrahasto menpiteisiin kaupan kehitysrahaston ai-
6280: on välttämätön. kaansaamiseksi.
6281: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
6282:
6283: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
6284: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
6285: Urpo Leppänen
6286:
6287:
6288:
6289:
6290: 93 087900581L
6291: 738 1979 vp.
6292:
6293: Toivomusaloite n:o 674.
6294:
6295:
6296:
6297:
6298: V. Vennamo ym.: Vähittäiskauppaehtojen saattamisesta kohtuul-
6299: lisiksi.
6300:
6301:
6302: E d u s k u n n a 11 e.
6303:
6304: Vähittäiskauppa on maassamme välttämätön. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6305: Mutta vähittäiskauppaehdot ovat maassamme taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6306: kohtuuttomat. Köyhä ostaja joutuu maksa-
6307: maan kohtuuttomat edut rahakkaalle myyjälle että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
6308: ja pankille. Voimassa oleva lainsäädäntö sallii menpiteisiin vähittäiskauppaehtojen koh-
6309: tällaiset kohtuuttomuudet. Tällöin myös to- tuuttomuuksien poistamiseksi ja niiden
6310: dellinen korko on niin korkea, että muussa saattamiseksi ostajalle kohtuullisiksi.
6311: yhteydessä syytettäisiin koron vaatijaa kiskon-
6312: nasta. Vähittäiskaupan ehdot on siis kiireelli-
6313: sesti saatava kohtuullisiksi.
6314: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
6315:
6316: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
6317: Urho Pohto Eino Poutiainen Urpo Leppänen
6318: J. Juhani Kortesalmi
6319: 1979vp. 739
6320:
6321: fl'oivomusaloite n:o 675.
6322:
6323:
6324:
6325:
6326: Vänskä ym.: Määrärahasta huumekoirien lisäämiseksi.
6327:
6328:
6329: E d u s k u n n a 11 e.
6330: Huumausaineiden salakuljetukset ovat saa- mat kustannuksetkin ovat muihin paljastusme-
6331: neet maassamme melko laajat mittasuhteet. Yl- netelmiin verrattuna siksi alhaisia, että koirien
6332: lättäviä takavarikkoja on tehty jo kaukana sisä- lukumäärää tulisi lisätä nykyisestä huomatta-
6333: maassakin eikä vain rannikon tulliasemilla. vasti. Lähitavoitteena voidaan pitää sitä, että
6334: Tulli- ja poliisiviranomaisten käytössä on vii- jokaiseen lääniin saataisiin vakituisesti näitä
6335: me vuosina ollut muutamia koiria, jotka on koulutuksen saaneita huumekoiria.
6336: koulutettu erityisesti paljastamaan huumeainei- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
6337: ta. Saadut kokemukset ovat olleet erittäin hy- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6338: viä. Kuten julkisuudessa selostetut tapaukset muksen,
6339: ovat osoittaneet, ovat huumekoirat paljastaneet
6340: monia erittäin ovelasti suunniteltuja huumeit- että hallitus ottaisi vuoden 1980 tu-
6341: ten salakuljetusyrityksiä. Kokemukset ovat jo lo- ;a menoarvioesitykseen määrärahan
6342: siksi myönteisiä ja koirien ylläpidon aiheutta- huumekoirien lisäämiseksi.
6343: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
6344:
6345: Mauri Vänskä P. Mäki-Hakola Olavil Nikkilä
6346: 740 1979 vp.
6347:
6348: Toivomusaloite n:o 676.
6349:
6350:
6351:
6352:
6353: Väänänen: Kaunismäen opetus- ja työkeskuksen uusien tilojen
6354: aikaansaamisesta.
6355:
6356:
6357: Ed u s kunnalle.
6358:
6359: Mäntsälässä toimii kehitysvammaisille tarkoi- välttämätön, koska läänin kehitysvammaisilta
6360: tettu Kaunismäen opetus- ja työkeskus puutteel- puuttuu tarvittavia koulutus- ja työtiloja ja
6361: lisissa ja riittämättömissä tiloissa. koska paikkakunnalla on vaikea työllisyysti-
6362: Jo usean vuoden ajan on ollut valmisteilla lanne.
6363: tarkoituksenmukaisten tilojen aikaansaaminen. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6364: Läänin kunnat ovat sopineet yhteistyöstä asias- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6365: sa. Perustamissuunnitelma on jo hyväksytty ja sen,
6366: kuntainliiton talousarvioon on jo varattu kun-
6367: :tien maksuosuus hankkeeseen. Myös kunnall.is- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6368: tekni.i.kka uusien tilojen rakentamista varten on Mäntsälässä olevan Kaunismäen opetus-
6369: -valmtma. ja työkeskuksen uusien tilojen aikaan-
6370: Hankkeen toteuttaminen olisi kiireellinen ja saamiseksi.
6371: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
6372:
6373: Marjatta Väänänen
6374: 1
6375: 1979 rd. 741
6376:
6377: ~H "11~·
6378: emstMUDtngsmotton
6379: • nr 677 .
6380:
6381:
6382:
6383:
6384: Zilliacus hl. ft: Om avhjälpande av missförhållanden på förloss-
6385: ningsavdelningen vid Kvinnokliniken Ii Helsingfors.
6386:
6387:
6388: T i 11 R i k s d a g en.
6389:
6390: I anledning av ett skriftligt spörsmål { nr vara tillgänglig för alla som är i behov därav
6391: 122/1977) undertecknat av dåvarande riksdags och på .alla tider på dygnet. Som situationen nu
6392: samtliga kvinnliga riksdagsledamöter samt ett är kan föderskornas önskemål tillmötesgås en-
6393: muntligt spörsmål {nr 17/1978) tili social-och dast på "kontorstid" • såsom professor Widholm
6394: hälsovårdsministern av undertecknad angående uttryckte sig. Detta anser undertecknad på intet
6395: de åtgärder som regeringen ämnade vidtaga för sätt vara i överensstämmelse med de löften som
6396: att inrätta de behövliga nya anestesiläkares och statsrådet och social- och hälsovårdsministeriet
6397: specialsköterskors tjänster 'SOm den av medi- givit i frågan och problemet borde med det
6398: cinalstyrelsen tillsatta arbetsgruppen hade re- snaraste rättas tili.
6399: kommenderat i sitt betänkande om smärtlind- På grund av det ovanstående föreslår under-
6400: ring vid förlossning har det framkommit - rtecknade vördsamt 'att riksdagen ville besluta
6401: trots de i grunden positiva svar från statsrådet hemställa,
6402: - att en hei del missförhållanden fortfarande
6403: råder på sjukhus med förlossningsavdelningar. att regeringen måtte vidtaga åtgärder
6404: Sålunda har överläkaren för Kvinnokliniken /ör att rätta till de miss/örhållanden som
6405: i Helsingfors, professor Olof Widholm, nyli- uppstått på Kvinnoklinikens i Helsing-
6406: gen i offentligheten uttalat sig om de svåra fors förlossningsavdelning där barna-
6407: förhållanden som råder på detta sjukhus samt föderskor inte har tillgång till smärtfri
6408: att situationen skulle omedelbart kräva tre nya förlossningshjälp p.g.a. underdimensio-
6409: läkartjänstet för att smärtfri förlos:sning skulle nering av anestesiläkartjänster.
6410: Helsingfors den 12 april 1979.
6411:
6412: Jutta Zilliacus Pär Stenbäck Ingvar S. Melin
6413: \
6414: 742 1979 yp.
6415:
6416: Toivomusaloite n:o 677. Suomennos.
6417:
6418:
6419:
6420:
6421: Zilliacus ym.: Helsingin Naistenklinikan synnytysosastolla vallit-
6422: sevien epäkohtien poistamisesta.
6423:
6424:
6425: E d u s kun n a 11 e.
6426:
6427: Huolimatta kirjallisesta kysymyksestä (n:o kivuttom~s·ta synnytyksestä ja myöskin kaik-
6428: 122/1977 vp.), jonka silloisen eduskunnan kina vuorokauden aikoina. Nykyisen olotilan
6429: kaikki naiskansanedustajat allekirjoittivat, sekä vallitessa voidaan synnyttäjien toivomukset
6430: allekirjoittaneen sosiaali- ja terveysministerille ottaa huomioon vain "virka-aikana", kuten
6431: tekemästä suullisesta kysymyksestä (n:o 17/ professori Wid.holm lausui. Allekirjoittanut ei
6432: 1978 vp.) niistä toimenpiteistä, joihin hallitus katso tämän millään ,tavoin olevan yhdenmu-
6433: aikoi ryhtyä uusien tarpeellisten anestesialää- kaista valtioneuvoston ja sosiaali- ja terveys-
6434: käreiden ja erikoissairaanhoitajien toimien pe- ministeriön 'tästä asiasta antamien lupausten
6435: rustamiseksi siten kuin lääkintöhallituksen aset- kanssa ja pulma tulisikin oikaista mitä pikim-
6436: tama työryhmä oli suositellut synnytyskipujen min.
6437: lieventämistä koskevassa mietinnössään, on Edellä esitettyyn viitaten ,ehdotamme kun-
6438: käynyt ilmi - valtioneuvoston myönteisestä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6439: vastauksesta huolimatta - että edelleenkin muksen,
6440: vallitsee erinäisiä epäkohtia synnytysosastoin
6441: varustetuissa sairaaloissa. Niinpä Helsingin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6442: Naistenklinikan ylilääkäri Olof Widholm on epäkohtien poistamiseksi Helsingin
6443: äskettäin julkisuudessa lausunut käsityksensä Naistenklinikan synnytysosastolla, jolla
6444: tässä sairaalassa vallitsevista vaikeista olosuh- lasta synnyttävät naiset eivät pääse
6445: reista sekä siitä, että tilanne vaatisi välittömästi osallisiksi kivutlomasta synnytysavusta
6446: kolmen uuden lääkärin viran perustamista, jot- anestesialääkäreiden virkojen · alimitoi-
6447: ta kaikki sitä tarvitsevat pääsisivät osallis*'si tuksen vuoksi.
6448: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
6449:
6450: Jutta Zilliacus Pär Stenbäck Ingvar S. Melin
6451: 1979 vp. 743
6452:
6453: Toivomusaloite n:o 678.
6454:
6455:
6456:
6457:
6458: Zilliacus ym.: Eläinsuojelulain uudistamisesta.
6459:
6460:
6461: E d u s kun n a 11 e.
6462:
6463: Suomessa voimassa oleva eläinsuojelulaki myös turkistarhauksen piirissä, jossa luonnonva-
6464: asetuksineen on puutteellinen ja vanhentunut, raisia eläimiä pidetään ahtaisiin häkkeihin van-
6465: koska sitä säädettäessä ei otettu huomioon muut- gittuina vailla riittävää ravintoa ja liikuntaa.
6466: tuvan yhteiskunnan vaikutuksia. Lisäksi eläin- Myös lemmikkieläinten hoitoa laiminlyödään
6467: suojelulainsäädäntömme on sanamuodoltaan niin jatkuvasti; ne joutuvat julman kohtelun aJ.ai-
6468: väljä, että käytännössä eläinrääkkäys on sallit- seksi jopa kotioloissa ja niitä jätetään heitteille
6469: tua lähes kaikissa muodoissa. Seuraavassa joita- vuosittain suunnattomia määriä. Erityisesti kis-
6470: kin esimerkkejä nykyisen lain sallimista eläimiin sa joutuu usein eläinrääkkäyksen uhriksi, koska
6471: kohdistuvista julmuuksista, jotka pitäisi ehdot- eläinsuojelulaki ei anna sille minkäänlaista .suo-
6472: tomasti saada loppumaan: jaa.
6473: Elävien eläinten käyttö tieteellisissä, kos- Eläviä eläimiä lahjoitetaan yhä useammin kil-
6474: meettisissa yms. kokeissa on kasvanut voimak- pailupalkintoina, mikä tulisi ehdottomasti kiel-
6475: kaasti. Koska eläinkokeiden valvontaa eikä koe- tää, sillä eläimen ottamisen pitäisi perustua har-
6476: eläinten hoitohenkilökuntaa ole kuitenkaan J.i- kintaan eikä sattumanvaraiseen voittoon.
6477: sätty v,a:staav·a:sti, koe-eläimet elävät varsin kur- Suomen metsästyslaki sallii edelleenkin pyy-
6478: jLssa olosuhteisrsa vailla minkäänlaista oikeus:tur- dystää luonnonvaraisia eläimiä ja kissoja äärim-
6479: vaa. I·tse asiassa suurin osa elävillä eläi.m1Hä teh- mäisen tuskallisin pyydystysmenetelmin, kuten
6480: tävistä kokeisrta voitaisiin korvata vaihtoehto- rauta-, ansa- ja myrkkypyyntiä käyttäen sekä am-
6481: menetelmillä. pumalla.
6482: Maataloudessa viime aikoina käyttöön otettu Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
6483: ns. tehokasvatusmenetelmä tuottaa karjalle suun- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6484: nattomia kärsimyksiä, koska eläimiä pidetään li- sen,
6485: han-, maidon- ja munantuotannon lisäämiseksi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6486: ahtaissa metallikarsinoissa tai häkeissä ilman liik- eläinsuojelulain pikaisen uudistuksen to-
6487: kumis- ja ulospääsymahdollisuuksia. teuttamiseksi, jotta se vastaisi tämän päi-
6488: Tilanne on muodostunut huolestuttavaksi vän vaatimuksia ja ajattelutapaa.
6489: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
6490:
6491: Jutta Zilliacus Ingvar S. Melin Elisabeth Rehn
6492: 744
6493:
6494: Toivomusaloite n:o 679.
6495:
6496:
6497:
6498:
6499: Aaltio ym.: Hirvieläinten kaatolupajärjestelmän muuttamisesta.
6500:
6501:
6502: E d u s kun n a 11 e.
6503:
6504: Hirvieläinten tuhot ovat viime vuosina huo- kyinen järjestelmä huomattavia yksityistaloudel-
6505: mattavasti lisääntyneet. Hirvieläinten aiheutta· lisia ja kansantaloudellisia tuhoja aiheutt,avana
6506: mista tuhoista tulee korvauksen piiriin varsi.n- ei ole onnistunut.
6507: kin metsän osalta vain murto-osa hirvien aiheut- Hirvenkaatolupien myöntämisjärjestelmä olisi-
6508: tamista kokonaisvahingoista. Voitaneen arvioi- kin muutettava siten, että kenttäolosuhteet maa-
6509: da, että hirvien nimenomaan metsätaloudelle ai- ja metsätaloudessa parhaiten tunteva Maatalous-
6510: heuttamat vahingot ovat monikymmenkertaiset keskusten liitto alaorganisaatioineen määri:tteli:si
6511: verrattuna niistä maksettaviin korvauksiin. eri alueille sopivan hirvieläinkannan suuruuden
6512: Maa- ja metsätaloudelle koituvien vahinkojen ja määrittelisi kaatolupien määrän kuultuaan sitä
6513: lisäksi hirvieläimet aiheuttavat liikennevahinko- ennen riistaviranomaisia, tieviranomaisia ja met-
6514: ja ja sitä kautta ihmishenkien menetyksiä sekä sänhoitoviranomaisia. Tämänlaatuisella hirven-
6515: levittävät nopeasti lisääntyvää hirvikärpäskan- kaatolupajärjestelmällä voitaisiin joillakin alueil-
6516: taa, joka aiheuttaa huomattavasti haittaa met- la hirvimäärää mahdollisesti vielä lisätä ja toi-
6517: sässä työskenteleville ja liikkuville henkilöille ja silla alueilla rajoittaa siten, että tarpeettomilta
6518: lisää turistikatovaaraa. On kuitenkin todettava, vahingoilta vältyttäisiin.
6519: että mikäli hirvieläinkanta on oikeassa suhtees- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
6520: sa luonnon tarjoamiin elinehtoihin, eivät hirvet nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6521: sanottavasti aiheuta vahinkoa. muksen,
6522: Hirvenkaatolupien myöntäminen on riistavi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6523: ranomaisten käsissä. Voimakkaasti lisääntynei- hirvieläinten kaatolupaiäriestelmän muut-
6524: den tuhojen perusteella voidaan todeta, että ny- tamiseksi.
6525: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
6526:
6527: Sampsa Aaltio Olavi Nikkilä Matti Hakala
6528: Heikki Perho tToivo T. Pohjala
6529: 1979 vp. 745
6530:
6531: Toivomusaloite n:o 680.
6532:
6533:
6534:
6535:
6536: Aaltonen ym.: Maisemansuojelua koskevan lainsäädännön uudista-
6537: misesta.
6538:
6539:
6540: E d u s k u n n a II e.
6541:
6542: Mai.sema.nsuojelulla pyritään estämään elinym- nokset, metsänhakkuut, kaivokset ja kivilouhi-
6543: päristön ulkonäön tärveltyminen. Sitä tarvitaan mot sekä niiden jäteaineiden sijoittaminen, pa-
6544: kaikkialla, missä ympäristö on uhattuna. Vaikka dot, kanavat sekä vesistöjen säännös1telylaitteet,
6545: maiseman kauneutta on vaikea mitata ja sille on yhdySJkunta- ja teollisuusjät.teiden sijoittaminen
6546: vaikeata asettaa selviä tavoitteellisia normeja, sekä erilaisen romumaveriaalin varastointi ja
6547: ruinimivaatimukset voidaan kuitenkin aina mää- säilyttäminen.
6548: ritellä. Vuoden 1970 ympäristönsuojelutoimikunta
6549: Maisemansuojelua koskeva lainsäädäntö on käsitteli II osamietinnössään (komiteanmietintö
6550: maassamme varsin puutteellista. Ainoat sitä 1971: B 15) maisemansuojelun lainsäädännön ja
6551: koskevat säännökset sisältyvät luonnonsuojelu- hallinnon järjestämistä varsin laajas.ti. Kyseisen
6552: lakiin ja rakennuslakiin. Lisäksi ulkoilulaki toimikunnan mukaan maisemansuojelua koske-
6553: sisältää joitakin maisemansuojelua koskevia vien säädösten uusiminen on välttämätöntä. Yh-
6554: säännöksiä. tyen vuoden 1970 ympäristönsuojelutoimikun-
6555: UNESCO:n 12. yleiskokouksen vuonna 1962 nan ehdotukseen ehdotamme edus.kunnan hy-
6556: hyväksymän maisemien kauneuden ja luonteen väksyttäväksi toivomuksen,
6557: suojelemista koskevan suosituksen mukaan ensi-
6558: sijaisen tärkeitä maisemansuojelussa ovat ehkäi- että hallitus ryhtyisi tozmzm maise-
6559: sevät toimet. Niihin sisältyy erityisesti maisemia mansuojelua koske.vien säännösten tar-
6560: vaurioittavien töiden ja toimintojen valvonta. kistamiseksi ia täydentämiseksi metsä-,
6561: Tällaisia hankkeita ovat muun muassa talojen, tie-, rakennus-, vesi- ym. lainsäädännös-
6562: teiden, sähkölinjojen, voimalaitosten, voiman- sä sekä tutkimaan mahdollisuudet erityi-
6563: siirtolaitteiden, lentoasemien, radio- ja televisio- sen maisemansuojelua koskevan lakiesi-
6564: asemien sekä huoltoasemien rakentaminen, mai- tyksen antamiseksi.
6565: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
6566:
6567: Markus Aaltonen Jacob Söderman Juhani Surakka
6568: Sakari Knuuttila Paula Eenilä
6569:
6570:
6571:
6572:
6573: 94 087900581L
6574: 746 1979 vp.
6575:
6576: Toivomusaloite n:o 681.
6577:
6578:
6579:
6580:
6581: Björklund ym.: Vartiointiliiketoiminnan ottamisesta valtion hal-
6582: tuun.
6583:
6584:
6585: E d u s k u n n a 11 e.
6586:
6587: Maassamme toimii useita kymmeniä ns. var- tynyt niin hälyttäväksi kuin esim. Yhdysval-
6588: tiointiliikkeitä. Näiden yritysten myymistä "tur- loissa, jossa suurimmista vartiointiliikkeistä on
6589: v,allisuuspalvelms,ta" osa on perinteisiä tehtä- kehittynyt suoranaisia "yksityisarmeijoita", on
6590: viä, kuten paloturvallisuuteen liittyvää ennalta- silti aihetta kysyä, voidaanko aseistettuihin var-
6591: ehkäisyä tai erilaisten koneiden ja laitteiden tijoihin perustuvien yksityisten organisaatioiden
6592: valvontaa. Lisääntyvässä määrin liikkeiden toi- katsoa olevan sopusoinnussa niiden kansainvä-
6593: minnassa ovat kuitenkin korostuneet sellaiset listen velvoitteiden kanssa, joiden nojalla puoli-
6594: tehtävät, jotka luonteeltaan kuuluisivat yleisestä sotilaalliset organisaatiot Suomessa on kielletty.
6595: järjestyksestä ja turvallisuudesta vastuussa ole- Yksityisen liiketoiminnan kannattavuuden li-
6596: ville viranomaisille. sääntyminen vartiointipalvelusten tarjonnassa
6597: Eräiden vartiointiliikkeiden palkkaamat ns. on osaltaan seurausta viranomaisten voimavaro-
6598: teollisuusvartijat ovat vahvasti aseistettuja ja jen vähäisyydestä; tältä osin ongelma voita·
6599: eräät heistä suorittavat partiointitehtäviä julki- neen ratkaista järjestyspoliisin normaalia toi-
6600: silla paikoilla, mm. poliisikoirien avulla. Vaik- mintaa kehittämällä. Toisaalta on ilmeistä, että
6601: kakaan näillä vartijoilla ei periaatteessa ole min- vartiointiliikkeiden kaikkia nykyisiä tehtäviä ei
6602: käänlaisia erioikeuksia, tunnetaan viime ajoilta voida siirtää järjestyspoliisin suoritettavaksi.
6603: useita tapauksia, jolloin tällaiset teollisuusvarti- Tältäkään osin ei kuitenkaan voida sallia, että
6604: jat ovat aseistuksensa ja harhaanjohtavien "vir- turvallisuuspalveluksia tarjoavat yksityiseen lii-
6605: kapukujensa" turvin ottaneet itselleen poliisi- ketoimintaan perustuvat, käytännössä heikosti
6606: valtuudet. kontrolloitavissa olevat yritykset.
6607: Käytännössä on osoittautunut v·aikeaksi suor1t- Vartiointipalvelusten valvomattomuuden ja
6608: taa selvää tehtävänjakoa järjestysviranomaisten väärinkäytön sekä näistä kansalaisille aiheutu-
6609: velvollisuuksien ja vartiointiliikkeiden turvalli- van yleisen turvattomuuden lisääntymisen pois-
6610: suuspalvelusten välillä. Aseistettujen teollisuus- tamiseksi olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin, joilla
6611: vartijoiden lainvastaiset toimet ovat osittain vartiointiliikkeiden tehtävät kokonaisuudessaan
6612: osoittautuneet johtuviksi puutteellisesta koulu- siirretään julkisen kontrollin alaisuuteen. Te-
6613: tuksesta vartijan tehtävään (usein koulutusta ei hokkaimmin tämä tapahtuu säätämällä tämän-
6614: lainkaan anneta). Koulutuksen ja koulutetta- kaltaiset valvontatehtävät samoin kuin niitä
6615: vien valvontaa ei ole viranomaisten taholta suorittavien henkilöiden koulutus julkisen val-
6616: kyetty ylläpitämään. lan yksinoikeudeksi ja ottamalla vartiointialan
6617: Näissä olosuhteissa jatkuvasti lisääntyvä yk- yritykset valtion haltuun.
6618: sityisten vartiointiliikkeiden ja aseistettujen var- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
6619: tijoiden määrä merkitsee huolestuttavaa uhkaa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6620: tavallisten kansalaisten turvallisuudelle. Esim.
6621: Helsingissä yksityisten vartiointitoimistojen pal- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6622: veluksessa olevien vartijoiden määrä ylittää jär- ns. vartiointiliikkeiden ottamiseksi val-
6623: jestyspoliisin miesvahvuuden neljänneksellä. Ko- tion haltuun ja niiden suorittamien teh-
6624: ko maassa yksityisten yritysten palkkaamia var- tävien säätämiseksi julkisen vallan yk-
6625: tijoita on eräitä tuhansia. sinoikeudeksi.
6626: Vaikkakaan tilanne ei toistaiseksi ole kehit-
6627: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
6628:
6629: 1.-C. Björklund Vappu Säilynoja
6630: 1979 vp. 747
6631:
6632: Toivomusaloite n:o 682.
6633:
6634:
6635:
6636:
6637: Breilin: Tonttirekisteriin merkitsemätöntä tonttia koskevan ra-
6638: kennuskiellon kumoamisesta asemakaava-alueella.
6639:
6640:
6641: E d u s k u n n a II e.
6642:
6643: Rakennuslain 42 §:n 2 momentin 2 kohdan seisissä :tapauksissa tulee rakentamista varten
6644: mukaan rakennuskielto on voimassa tontilla, hakea poikkeuslupa, joka on täysin tarpeeton
6645: jota ei ole merkitty tonttirekisteriin. ja vain nykyisen lainsäädännön vaatima muodol-
6646: Teollisuustontteja pienteollisuudelle, teolli- lisuus siinä tapauksessa, että alueella on voimas-
6647: suudelle ja yritystoiminnalle luovutettaessa toi- sa oleVia asemakaava, voimassa oleva, :tontti-
6648: mitaan usein siten, että voimassa olevan ase- jako ja alue on yhden maanomistajan,. esimer-
6649: makaavan mukaisista kortteleista anojille muo- kiksi kunnan omistama.
6650: dostetaan kulloisenkin tarpeen mukainen tont- Mainittakoon, että rakennuskaava-alueilla ei
6651: ti. Näin ollen tilanne on se, että asemakaava tällaisia ongelmia rakentamisen nopean aloitta-
6652: alueella on vahvistettu, kunnallistekniikka lähes misen suhteen ole. Näin ollen kaksi jopa vierek-
6653: poikkeuksetta rakennettu, kaupungin ollessa käin olevaa teollisuusaluetta, joista toinen on
6654: maanomistajana luovutussopimus tehty, mutta asemakaava-, toinen rakennuskaava-alueella, ovat
6655: rakentamista ei voida alkaa välittömästi, koska täysin eriarvoisessa asemassa tässä suhteessa.
6656: tonttia ei saada kyseisen tarvitsijan tarpeiden Edellä mainittuun perusteluun viitaten eh-
6657: mukaan riittävän nopeasti merkittyä tonttirekis- dotan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6658: teriin. sen,
6659: Rakentamisen aloittamisella on viime aikoi-
6660: na ollut useastikin kiire mm. erilaatuisten val- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6661: tiovallan toimesta suoritettujen elvytystoimen- rakennuslain 42 §:n 2 momentin 2 koh-
6662: piteiden yms. asetettua rakentamisen aloittami- dan kumoamiseksi, ;otta rakennustyöt
6663: selle takarajoja. tontilla voidaan aloittaa tasavertaisesti
6664: Edellä esitetty tilanne aiheuttaa sen, että ky- asemakaava- ;a rakennuskaava-alueilla.
6665: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
6666:
6667: Reino Breilin
6668: 748 1979 vp.
6669:
6670: Toivomusaloite n:o 683.
6671:
6672:
6673:
6674:
6675: Breilin: Halikonlahden ruoppaamisesta.
6676:
6677:
6678: Ed u s kun n a 11 e.
6679:
6680: Vesien saastumiskysymys on muodostunut kava asia, sillä sen seurauksena uhkaa Halikon-
6681: ajankohtaiseksi ja välttämättömäksi tarkastelun- lahden yläosasta muodostua vesijättömaa. Tätä
6682: kohteeksi. Suoritettujen tutkimusten mukaan uhkaavat siivittää jokia myöten alas kulkeutu-
6683: on todettu Salon- ja Halikonjoen suulla olevan vat kasvinravinneaineet seurausilmiöineen.
6684: Halikonlahden olevan rannikkomme saastu- Jokien varsilla olevat kunnat ovat ryhtyneet
6685: neimpia. Lahti on muodoltaan pitkä ja kapea, toimenpiteisiin jätevesien puhdistamiseksi suun-
6686: vesistön purkautuessa Kemiön saaren kiertäen nittelemalla ja rakentamalla puhdistuslaitoksia.
6687: kahta tietä mereen. Strömman kanavan valmis- Lopullinen ja ratkaiseva parannus saadaan ai-
6688: tuttua on todettu lahden perukan veden vaihtu- kaan ainoastaan lahden pohjan ruoppaamisella.
6689: vuuden parantuneen huomattavasti. Tämä ei Edellä olevaan perusteluun viitaten ehdotan
6690: kuitenkaan ole riittävä eikä turvaa sitä, että ve- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6691: si Halikonlahdella lopullisesti puhdistuisi syys-
6692: tä, että vesistön pohja on vahvasti saastunut. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6693: Saastumisen haittoja on selvästi näköpiirissä. Halikonlahden saastuneen ia uhkaavasti
6694: Erityisesti lahden umpeenkasvaminen on va- nousseen pohjan ruoppaamiseksi.
6695: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
6696: 1
6697:
6698:
6699:
6700:
6701: Reino Breilin
6702: 1,79 vp. 749
6703:
6704: Toivomusaloite n:o 684.
6705:
6706:
6707:
6708:
6709: Hakala: Kylähallintoa koskevan lainsäädännön aikaansaamisesta.
6710:
6711:
6712: E d u s k u n n a 11 e.
6713:
6714: Eräänä vuoden 1977 alusta voimaan tulleen saoloaikana. Kunnanosavaltuuston asemesta
6715: uuden kunnallislain pääperiaatteena pidettiin tulisi kehittää kunnanosahallintoa johtokunta-
6716: kuntien itsehallinnon ja kuntalaisten vaikutus- pohjalta tehtäväkenttää laajentamalla.
6717: mahdollisuuksien tehostamista. Tähän pyrittiin Tällaisen ,kylissä olevan laaja-alaisen ~tehtävä
6718: mm. kunnanosahallinnon mahdollistamisella. kentän omaavan toimielimen tarpeellisuus on
6719: Aikaisemmin on kuitenkin tehty vastakkai- havaittu mm. useissa kylissä syntyneestä va-
6720: seen suuntaan käyviä muutoksia mm. ottamalla paaehtoisuuteen perustuvasta kylätoimikuntien
6721: kunnan osissa, kylissä toimiviita koulujen joh- perustamisesta.
6722: tokuntien seuraajilta, kouluneuvostoilta,. käy- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
6723: tännöllisesti katsoen kaikki valta pois. Näin nan hyväksyttäväksi <toivomuksen,
6724: ei kunnan csiin jäänyt enää minkäänlaista käy-
6725: tännön merkitystä omaavaa useampijäsenistä että hallitus ryhtyisi lainsäädäntötoi-
6726: toimielintä. menpiteisiin kylähallinnon kehittämi-
6727: Uusi kunnanosava1tuustojärjestelmä taas ei seksi siten, että kyliin voitaisiin· perus-
6728: täytä sitä aukkoa, minkä tämä tehtävien kes- taa kyläjohtokunnat, joiden tehtävänä
6729: kitys aiheutti. Myöskään kunnanosavaltuusto olisi kunnan talousarvioon tJa:rattu.jen
6730: ei orga.nisatorisesti ole oikealla tasolla ver- määrärahojen puitteissa u41Jlmistella ja
6731: rattuna johtokuntatasoiseen elimeen. Kun- toimeenpanna lähinnä opetf!IStointa, so-
6732: nanosavaltuustojen perustaminen ei olekaan siaalitointa, terveydenhoitoo, tiet~Sioita
6733: lähtenyt käyntiin uuden kunnallislain voimas- ym. koskevia kylän asioita.
6734: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
6735:
6736: Matti Hakala
6737: 750 1979 vp.
6738:
6739: Toivomusaloite n:o 685.
6740:
6741:
6742:
6743:
6744: Hautala ym.: Valtionapulainsäädännön uudistamisesta.
6745:
6746:
6747: E d u s k u n n a 11 e.
6748:
6749: Nykyinen kuntien valtionapujärjestelmä on julla vauhdilla. Siihen on ollut eraana syynä
6750: kehittynyt perin monimutkaiseksi ja paljon tur- virkamieskunnan nopea lisääntyminen. On tul-
6751: haa työtä vaativaksi. Suurin osa valtionavuista lut aika pyrkiä purkamaan tarpeetonta byrokra-
6752: maksetaan kunnille ennakkoina, joita varten on tiaa. Tämä voidaan tehokkaasti suorittaa uudis-
6753: tehtävä tarkkoihin laskelmiin perustuvat hake- tamalla nykyinen valtionapulainsäädäntömme ja
6754: mukset. Nämä tarkastetaan lääninhallituksessa siihen perustuva kuntien valtionapujärjestelmä.
6755: ja sen jälkeen keskusvirastossa. Lopullista val- Valtionavut voitaisiin maksaa kunnille ilman
6756: tionapua varten, mikä on yleensä noin 10 %, nykyisenlaista hakemus- ja tarkastusmenettelyä-
6757: on jälleen samoista asioista suoritettava uusi kin suoraan kunnan kantokykyluokituksen ja
6758: hakemusmenettely ja vastaavat tarkastukset. avustukseen liittyvän väestöpohjan perusteella.
6759: Tällainen valtionapujärjestelmä, joka vaatii Tämä lisäisi kunnille vastuuta ja varmaan myös
6760: näin suuritäisiä ja moninkertaisia valmisteluja pyrkimystä vähentää julkisen vallan menoja.
6761: sekä useita tarkastuksia eri hallintotasoilla, si- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6762: too piiriinsä arvaamattoman paljon virkamies- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6763: kuntaa. Tällaisena se ei täytä taloudellisuuden muksen,
6764: ja tehokkuuden vaatimuksia. Järjestelmän takia
6765: joissakin tapauksissa byrokratian aiheuttamat että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6766: kustannukset nousevat suuruudeltaan monin- valtionapulainsäädäntömme ia siihen pe-
6767: kertaisiksi itse valtionapuun verrattuna. rustuvan kuntien valtionapuiäriestelmän
6768: Valtiontalous on viime vuosina paisunut ra· uudistamiseksi. ·
6769: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
6770:
6771: Sauli Hautala Esko Almgren Ulla Järvilehto
6772: Antero Juntumaa Jorma Fred Impi Muroma
6773: Asser Stenbäck Olavi Ronkainen Väinö Rautiainen
6774: 1979 vp. 751
6775:
6776: Toivomusaloite n:o 686.
6777:
6778:
6779:
6780:
6781: Hautala ym.: Rahaston perustamisesta odottamattomien kalas-
6782: tusvahinkojen selvittämiseksi ja ennakkokorvausten maksami-
6783: seksi.
6784:
6785:
6786: E d u s k u n n a 11 e.
6787:
6788: Maassamme on viime vuosina sattunut suu- samalla kuitenkin tämän pitoisuuden omaavat
6789: ria kalastukseen liittyviä vahinkoja. Öljyvahin- kalat sijoitetaan luokkaan III eli sellaisiin ka-
6790: got, makuvirheet, elohopeapitoisuus jne. ovat loihin, joita ei tulisi käyttää ihmisravinnoksi,
6791: aiheuttaneet kalastajille melkoisia taloudellisia on ilman muuta selvää, että näiden lajien ka-
6792: menetyksiä. Eräin paikoin on kalastus ammat- lastus ja siitä saatava tulo lakkaavat automaat-
6793: tina joutunut uhanalaiseksi. tisesti. Vastaavasti myös sellaisilla alueilla, joilla
6794: Huomattava kalastusvahinko sattui Uuden- petokalojen elohopeapitoisuus on 0,5-1 mg (II
6795: kaupungin makeavesia1taalla, joka valmistui luokka, johon kuuluvia kaloja ei tulisi käyttää
6796: vuonna 1964. Altaan kalastossa tapahtui kohta ihmisravinnoksi kuin yksi tai tilapäisesti kor-
6797: patoamisen jälkeen jyrkkää vähenemistä ja myö- keintaan kaksi kertaa viikossa), on odotetta-
6798: hemmin veden suolapitoisuuden laskiessa hap- vissa merkittävää kalastuksen ja samalla tulo-
6799: pamien lisävesien vaikutuksesta kalaston totaa- jen vähentymistä. Mm. Päijänne on luokassa II.
6800: linen tuho vuosina 1964-70. Asiantuntijalau- Käytäntö on osoittanut, että kalastajien mah-
6801: sunnon mukaan kalastusvahinko oli mainitulta dollisuudet saada oikeudenmukaiset korvaukset
6802: ajalta yli 600 000 mk. normaalia katsastusmenettelyä käyttäen o~at pe-
6803: Useimmissa tapauksissa kalastajat eivät ole rin heikot. Jotta vältettäisiin ainakin katastrofi"
6804: saaneet kunnollisia korvauksia, jopa monet ka- luontoisissa tapauksissa lisäämästä syyttömästi
6805: lastajat ja omistajat ovat jääneet kokonaan kor- kärsimään joutuvien vaikeuksia, yhteiskunnan
6806: vauksetta elantonsa menetyksestä tai heikkene- olisi kiireesti perustettava erityinen. katastrofi-
6807: misestä. Olisi vastaisuudessa huolehdittava siitä, rahasto, josta korvaukset maksettaisiin kärsi-
6808: että vahinkoj,en katselmustoimenpiteet suoritet- mään joutuneille. Valtio voisi sitten aikaa myö-
6809: taisiin nopeasti, jotta ei niiden viivästymisen ten periä vahingon aiheuttaneelta korvaukset
6810: takia vahingonkorvaus pitkittyisi. takaisin asian tultua selvitetyksi, mikä kaikkine
6811: Eräillä kalastusalueilla on kaloissa ,todettu oikeudenkäyntiprosesseineen vie usein vuosia.
6812: 1960-luvun puolivälistä saakka olevan eloho- Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti
6813: peaa. Lääkintöhallitus on antanut lääninhalli- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6814: tuksille ihmisravinnoksi käytettävän kalan elo- muksen,
6815: hopeapitoisuutta koskevat suositukset ja nimesi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6816: eräitä alueita, joilla kalastusta ei tulisi harjoit- rahaston perustamiseksi, josta nopeasti
6817: taa. Mutta lääkintöhallitus ei katsonut aiheelli- maksettaisiin vesien saastumisesta kalas-
6818: seksi esittää kalastuksen rajoittamista sellaisilla tajille aiheutuneet tulojen menetykset,
6819: alueilla, joilla hauen, ahvenen ja mateen elo- kunnes valtio perii ne vahingon aiheut-
6820: hopeapitoisuudet ovat 1-2 mg Hg/kg. Kun taja/ta.
6821: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
6822:
6823: Sauli Hautala Jorma Fred Ulla Järvilehto
6824: Antero Juntumaa Esko Almgren Impi Muroma
6825: Asser Stenbäck Olavi Ronkainen Väinö Rautiainen
6826: 752 1979''Vp.
6827:
6828: Toivomusaloite n:o 687.
6829:
6830:
6831:
6832:
6833: Hirvelä ym.: Pienyrittäjien vQpauttamisesta kunnallisesta harkin-
6834: taverotuksesta.
6835:
6836:
6837: E d u s kun n a 11 e.
6838:
6839: Kunnall~sta harkintaverotusta koskevat mää- Kunnallinen harkintaverotus kohdistuu useim-
6840: räykset sisi.ltyvät verotuslain ( 482/58) 72 min juuri työvoimavaltaisiin pienyrityksiin, joi-
6841: §:ään. Tämä usein hyvinkin mielivaltaisiin tul- den työllistävä merkitys on kiistaton. Nimen-
6842: kintoihin johtava verotusmuoto on nyt jo van- omaan pienyrittäjät kokevat harkintaverotuksen
6843: hentunut. Kunnallista harkintaverotustapaa ei moraalisena ja ennen muuta taloudellisena rasit-
6844: ole olemassa käytännössä missään muussa maas- teena, joka jo tulisi poistaa ja tehostaa muutoin
6845: sa, joten se jo kansainvälisestä poikkeavuudes- suurien tulojen veronkiertomahdollisuuksien es-
6846: taankin johtuen olisi poistettava käytännöstä. tämistä, josta koituva hyöty koko yhteiskunnalle
6847: Verrattuna siihen työmäärään mitä harkinta- olisi nykyistä harkintaverotusta paljon huomat-
6848: verotuksen täytäntöönpano kaikkine siitä joh- tavampi.
6849: tuvine valituksineen ,tuottaa, on se taloudelliselta Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
6850: tulokseltaanki.tJ. varsin kyseenalainen. Harkinta- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6851: verotuksen tuotto kokonaisuudessaan kunnallis-
6852: talouksille on noin 2 % kaikista kut>nallisvero- että hallitus kiireellisesti tutkituttaisi
6853: tuksen veroäyreistä. Lisäksi on korostettava sitä millä tavoin pienyrittäjät voidaan vapaut-
6854: seikkaa, etteivät harkintaverotuksen kohteeksi taa kunnallisesta harkintaverotuksesta ;a
6855: joutuneet nauti sitä oikeudellista suojaa, joka antaisi eduskunnalle tätä tarkoittavan
6856: on maamme muussa lainsäädännössä siten, että esityksen.
6857: aJlekirjoituksella vahviSitettu asiakirja on juri-
6858: disesti pätevä.
6859: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
6860:
6861: Inger Hirvelä Anna-Liisa Hyvönen
6862: Ulla-Leena Alppi Heli Astala
6863: 1979 vp. 753
6864:
6865: Toivomusaloite n:o 688.
6866:
6867:
6868:
6869:
6870: Hirvelä ym.: Avustuksien antamisesta korkotuen lisäksi vesien-
6871: suojelukohteiden rakentamista rahoitettaessa.
6872:
6873:
6874: E d u s kun n a 11 e.
6875:
6876: Joutuessaan vastaamaan useinkin erittäin suu- Näin ollen ehdotamme eduskunnan hyväksyt-
6877: rin kustannuksin alueittensa vesihuoltotöistä täväksi toivomuksen,
6878: ovat kunnat monessa tapauksessa ylivoimaisen
6879: tehtävän edessä, kun valtiolta ei enää saa mai- että hallitus ryhtyisi toime'npiteisiin
6880: nittuun tarkoitukseen avustusta. Pelkän korko- myös avustuksien antamiseksi korkotuen
6881: tuen ei voi edellyttää riittävän esim. Jämsänjoki- myöntämisen lisäksi rahoitettaessa mer-
6882: laaksossa, jossa kahden kunnan vastuulla on var- kittävien vesiensuojelukohteiden raken-
6883: sin mittava vesiensuojeluhanke. tamista.
6884: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
6885:
6886: Inger Hirvelä Mauri Pekkarinen Juhani Surakka
6887: Matti Jaatinen Helena Pesola Hannu Tapiola
6888: Sakari Knuuttila Paavo Vesterinen
6889:
6890:
6891:
6892:
6893: 95 087900581L
6894: 754 1979 vp.
6895:
6896: Toivomusaloite n:o 689.
6897:
6898:
6899:
6900:
6901: Holvitie ym.: Saariston elinkelpoisuuden ja luonnon turvaami-
6902: sesta.
6903:
6904:
6905: E d u s k u n n a 11 e.
6906: Jatkuvasti kasvava turismi, seri ~aiheuttama ku- autioittaa vähin erin saariston. Se merkitsee sel-
6907: lutus ja saariston autioituminen kantaväestöstä vää uhkaa maailman kauneimmalle arkipelagil-
6908: uhkaavat maailman kauneinta sa,aristoa. Erityi- le. Paikallinen väestö on ollut eräs luonnonsuo-
6909: sesti Saaristomeren alueesta on tunnettava huol- jelullinen kulmakivi. Reitistön vienti kyläyhtei-
6910: ta enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Syitä on söjen palvelualttiuden, opastoiminnan ja osto,
6911: monia. V eneilijöiden laatu on selvästi muuttu- mahdollisuuksien piiriin tuo myös kipeästi kai-
6912: nut. Kun vielä kymmenen vuotta sitten lähes vattuja työmahdollisuuksia saariston nuorisolle.
6913: kaikki veneilijät olivat luontoa rakastavia erän- Rantojen käytön ohjailussa monet kunnat ovat
6914: kävijöitä, nyt yhä harvemmat huolehtivat pouka- viime aikoina olleet aktiivisia. Esimerkiksi Tur-
6915: man puhtaudesta ja aavojen rauhasta. Vakavana ku on hankkinut laajoja alueita yleiseen käyt-
6916: on nähtävä myös vuosittain paisuvat länsituris- töön. Näin varataan kyllä kaikille asukkaille kol-
6917: tien venejoukot, jotka kulkevat maksutta omi- lektiiviliikenteenkin avulla mahdollisuus saaris-
6918: ne eväineen missä haluavat ja elävät kuin aina- ton ihasteluun ja virkistyskäyttöön, mutta ei tur-
6919: kin vierailla vesillä. Syyt ja seuraukset ovat vata vielä sen hoitoa. Roskaantuminen kertoo
6920: omamme, ellei selviä määräyksiä ja ohjausta saa- siitä murheellista kieltään. Syynä ja seurauksena
6921: da pian aikaan. Ulkomaalaisilta turisteilta voi- saariston kantaväestön elinehtojen niukkuudes-
6922: daan jo nyt vaatia reiteillä pysyminen ja saaris- ta nousee poukamiin kalasaunoja ja mökkejä
6923: tomaksu ankkuripaikkojen puhdistusten kustan- uloimpia luotoja myöten. Hetkellinen elintaso
6924: tamiseksi. Näin ohjaisimme saaristomatkailun on Saaristolaiselle turvattu, mutta arveluttavan
6925: vähäisiä valuuttatuloja kituviin kyläyhteisöihin vaarallinen kehitys on tuonut virkistyspisteitä
6926: ja välttyisimme turistirajoituksista, kuten Lapis- järkyttämään luonnon rauhaa ja tasapainoa.
6927: sa jo joudutaan tekemään. Omillemme pitäisi Emme halua tällä rajoittaa meiLle lyhyen kesän
6928: antaa samoilla varoilla valistusta ainutlaatuisen suomalaisille niin tärkeitä vapaa-ajanasuntoja,
6929: omaisuutemme säilyttämiseksi myös tuleville su- emmekä saaristolaisten myyntioikeutta. Haluam-
6930: kupolville. Vaatimus ei liene kohtuuton. Onhan me vain jättää ulkosaariston helposti haavoittu-
6931: alue ollut asuttu ja rakastettu jo vuosisatoja. van luonnon tämän epidemian ulkopuolelle ja
6932: "Pidä saaristo siistinä" -kampanjoiden lisäksi sijoittaa kaikki mökkisaunat jo asuttujen kylä-
6933: tarvitaan selviä ja pitäviä ohjeita, joita myös val- maisemien lähituntumaan. Tällä kaavoitusohjai-
6934: votaan. lulla ei toki vielä turvata saaristolaisten koh-
6935: Suunnitelmalliset reitistöt olisi eräs ratkaisu ja tuullista toimeentuloa.
6936: pelastus. Niitä ei ole vielä kokeiltu. Veneilyn Kuka suunnittelee ja kuka maksaa viulut? Saa-
6937: suuntaaminen nähtävyys- ja palvelupisteiden risto on hallinnollisesti ja suunnitelmallisesti epä-
6938: kautta toisi työllisyyttä. Hyvin varustettu palve- selvä alue. Vastuuta jakavat maakuntaliitto, saa-
6939: lupiste olisi merkittävä työnantaja ja matkanteko riston kunnat ja seutukaavaliitto. Kuitenkin
6940: olisi turvallista ja huoltovarmaa. Suunnitelmal- merkittävintä osaa näyttelevät monet yhdistyk-
6941: lisella etappiajoituksella ohjataan liikenne niin, set, luonnonsuojeluväki j·a merivartiosto. Ne ei-
6942: että sen haitallinen vaikutus esim. linnustoon vät kuitenkaan pääse tekemään tuntuvia rat-
6943: vähenee. Kantaväestön elinmahdollisuuksien pa- kaisuja. Kirjavuus näkyy mm. siinä, että yhteis-
6944: raneminen voidaan reitistön yhteydessä myös toiminta ja tietojen vaihto näiden kesken ovat
6945: huomioida, vaikka ei kesämatkailu vielä elinkei- puutteelliset. Toistensa löytäminen ja vaikka
6946: no olisikaan. kokeellinen yhteistoiminta on nyt ajankohtainen
6947: On selvää, että nuorten lähtö saaristokylistä saariston pelastamiseksi. Valtiovallan on otet-
6948: Toivomusaloite n:o 689 755
6949:
6950: tava suunnittelujohto selvemmi:n käsiinsä. Kun- vinaisen luonnonkauneuden säilymistä elinvoi-
6951: nallisia ja yleishyödyllisiä määrärahoja on oh- maisessa saaristossamme tuleville sukupolville.
6952: jattava nopeasti saaristoon. Tuhansien veneili- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
6953: jöiden maksamat polttoaineveromiljoonat eivät kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6954: saa mennä yksinomaan asfalttiteihin. Ulkomaisil-
6955: le veneilijöille on säädettävä saaristomaksu ja että hallitus välittömästi ryhtyisi voi-
6956: velvollisuus käyttää merkittyjä reittejä. mallisiin toimenpiteisiin saaristomme
6957: Uudistukset eivät saa tuoda merellistä dik- elinkelpoisuuden ;a luonnon turvaami-
6958: tatuuria, vaan turvallista virkistäytymistä ja har- seksi.
6959: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
6960:
6961: Tapio Holvitie Arto Lampinen Eva-Maija Pukkio
6962: Heikki Perho Martti Ursiu Matti Hakala
6963: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Tauuo Valo Jalmari Torikka
6964: Helena Pesola
6965: 756 1979 vp.
6966:
6967: Toivomusaloite n:o 690.
6968:
6969:
6970:
6971:
6972: Hyrynkangas ym.: Luottolaitosten varoista myönnettävistä eräis-
6973: tä korkotukilainoista annetun lain muuttamisesta vesihuolto-
6974: töiden lainoittamiseksi budjettivaroin.
6975:
6976:
6977: E d u s k u n n a 11 e.
6978:
6979: Vuoden 1978 alusva tuH voimaan uusittu milj. mk:aan. Uusi laki on pysäyttänyt vesihuol-
6980: korkotukilainalaki, joka laajensi valtion korko- toon liittyvät rakennustyöt Pohjois-Suomessa.
6981: tukilainoja myöntävien rahalaitosten lukumää- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
6982: rää. Toteutetussa elvytys-nelosessa on edelleen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6983: laajennettu korkotukea myöntävien luottolaitos-
6984: ten lukumäärää. Uudistuksen tavoite, mikäli että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6985: sellaisena on ollut korkotukilainojen joustava ja huoltolaitosten varoista myönnettävistä
6986: nopea myöntäminen sekä töiden ripeä aloitta- eräistä korkotukilainoista annetun lain
6987: minen, ei ole toteutunut. ( 1015/77) muuttamiseksi siten, että
6988: Oulun vesipiirin alueelta kunnat ja vesihuol- vesihuoltotöiden lainoitus tapahtuisi val-
6989: toyhtymät ovat hakeneet korkotukea vesihuolto- tion osanotosta eräiden maa- ja vesira-
6990: töihin yhteensä 16,5 milj. mk:n suuruisiin hank- kennustöiden kustannuksiin annetun lain
6991: keisiin. Tähän mennessä päätöksiä on saatu 2,3 ( 433/63) mukaisesti budjettivaroilla.
6992: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
6993:
6994: Helvi Hyrynkangas Pentti Liedes Vappu Säilynoja
6995: J. Juhani Kortesalmi Mauno Manninen Helvi Niskanen
6996: Eero Lattula Martti Ursin Juhani Vähäkangas
6997: 1979 vp. 757
6998:
6999: Toivomusaloite n:o 691.
7000:
7001:
7002:
7003:
7004: Hyrynkangas ym.: Luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä
7005: korkotukilainoista annetun lain muuttamisesta keskusraha-
7006: laitosten lainakiintiön siirtämiseksi valtiolle.
7007:
7008:
7009: E d u s kun n a II e.
7010:
7011: Postipankin varoista myönnettävistä korko- Tilanteen korjaamiseksi valtiovallan tulisi
7012: tukilainoista annetun lain ( 761/68) nojalla ta- ottaa keskusrahalaitoksille määrätty kiintiö
7013: pahtunut vesihuoltotöiden lainoitus turvasi em. jaettavaksi korkotukilainoina.
7014: töiden toteuttamisen vuoden 1977 loppuun Mikäli nykyiseen tilanteeseen ei saada kor-
7015: saakka. jausta merkitsee se välilliset työpaikat huo-
7016: Lain mukaan kunnilla ja kuntainliitoilla oli mioiden n. 2 500 ihmisen työtilaisuuden me-
7017: laina-aika 10 vuotta ja muilla lainansaajilla enin- nettämistä. Yksistään Oulun ja Lapin lääneissä
7018: tään 24 vuotta. menetys olisi runsaat 400 työpaikkaa. Suuntaa
7019: Uusittu korkotukilainalaki, joka tuli voimaan näyttävänä voidaan pitää Oulun vesipiirin alu-
7020: vuoden 1978 alussa, on merkinnyt ainakin eella laadittua työvoimatilastoa, jonka mukaan
7021: Pohjois-Suomessa sitä, ettei ainuttakaan kulu- työvoimamäärä ei koskaan aikaisemmin ole
7022: valle vuodelle ohjelmoitua vesihuoltotyökohdet- ollut tammikuussa niin alhainen kuin se nyt on.
7023: ta ole voitu käynnistää, koska rahalaitokset, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7024: Postipankki mukaanlukien, ovat suhtautuneet nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7025: penseästi jo lainahakemuksiin puhumattakaan muksen,
7026: entisen lain mukaisista laina-ajoista. On lisäksi
7027: todettava, ettei Pohjois-Suomen pankkilaitok- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
7028: silla ole edes mahdollisuuksia, vaikka hyvää menpiteisiin luottolaitosten varoista
7029: tahtoa riittäisikin, hoitaa lisääntynyttä lainoi- myönnettävistä eräistä korkotukilainois-
7030: tustarvetta. Vastoin odotuksia tilanne on siis ta annetun lain muuttamiseksi siten,
7031: oleellisesti huonontunut siitä, mitä budjettiso- että valtio ottaisi em. lain mukaan kes-
7032: pimusta edeltäneissä neuvotteluiss,a edellytet- kusrahalaitoksille määrätyn kiintiön ;aet-
7033: tiin. tavaksi korkotukilainoina.
7034: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
7035:
7036: Helvi Hyrynkangas Lea Sutinen Jorma Fred
7037: Antero Juntumaa Anneli Kivitie Lauri Impiö
7038: Ulla Järvilehto Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko Itälä
7039: Martti Ursin
7040: 758 1979 rd.
7041:
7042: Hemställningsmotion nr 692.
7043:
7044:
7045:
7046:
7047: Häggblom: Om åstadkommande av en organisation för miljö-
7048: frågorna vid olje- och andra utsläpp.
7049:
7050:
7051: T i 11 R i k s d a g e n.
7052: Genom den i slutet av februari inträffade ton olja skulle driva in i den åländska skär-
7053: grundstötningen av ett tankfartyg utanför gården, skall jag inte närmare gå in på här.
7054: Ventspils och det åtföljande stora oljeutsläppet, Jag kan ändå säga så mycket, att en sådan
7055: som nu på ett katastrofalt sätt drabbar Stock- katastrof skulle direkt hota hela skärgårds-
7056: holms skärgård, vill jag framlägga följande befolkningens existens, eftersom de för sin
7057: motion. utkomst är beroende av en ren miljö.
7058:
7059:
7060: Motivering. Ekonomiska aspekter.
7061:
7062: Det är allmänt känt, att oljeutsläpp såväl Den näring i . skärgården, förutpm .fisket,
7063: tili lands som tili sjöss medför stora skador som skulle drabbas hårdast, är turismen. En
7064: på naturen. En oljeolycka tili lands är tili sin oljenedsmutsad skärgård är värdelös ur turist-
7065: omfattning i regel mera begränsad, även om synvinkel. På Aland är turismens betydelse
7066: skadorna på grundvattnet kan vara nog så allvar- livsviktig. Enligt en utredning är ca 16 %
7067: liga. av Alands totala sysselsättning mer eller
7068: Tili sjöss är riskerna dock ofantligt mycket mindre beroende av turismen. Totalomsätt-
7069: större och även skadorna är mångdubbelt svå- ningen ligger kring 300 milj. mk per år. Ett
7070: rare. De stora kvantiteter olja ett tankfartyg intäktsbortfaU om ca 1/3 vore direkt katQ-
7071: innehåller gör att en olycka kan få oöver- strofal för hela Alands näringsliv.
7072: skådliga konsekvenser.
7073: Oljeskyddet.
7074: Miljoskyddsaspekter.
7075: Finlands lagstiftning om oljeskydd står inter-
7076: Arligen släpps ca. 40 000 ton olja ut i Öster- nationellt sett på en relativt hög nivå. Däremot
7077: sjön, tyvärr en stor del avsiktligt, dels från är beredskapen vid oljeolyckor inte alls ut-
7078: fartyg, dels från landbaserad industri. Enligt byggd såsom den borde vara. Den senaste
7079: uppgift är utsläppet från Antonio Gramsci ca olyckan visar även att informationskanalerna
7080: 5 000-6 000 ton. En del av denna olja- inte heller är tillfredsställande ordnade.
7081: måhända 30-40 % - har redan allvarligt för- Det som behövs i Finland är en organisation
7082: orenat en sträcka om drygt 100 km i Stock- etler en myndighet som bär ansvaret för olje-
7083: holms skärgård. skyddet och bekämpningen av oljeutsläpp. Den-
7084: När det gäller den finländska och åländska na organisation skulle även ansvara för forsk-
7085: skärgården undgick dessa med nöd och näppe ning och produktutveckling inom detta område.
7086: de allvarligaste skadorna. Faran är dock långt Organisationen skulle även knytas det interna-
7087: ifrån över, eftersom uppskattningsvis 3 000- tionella informations- och kontaktnät, som för-
7088: 4 000 ton olja fortfarande är på drift, och utsätts finnas enligt de internationella miljö-
7089: kan under ogynnsamma vindförhållanden ännu skyddskonventioner Finland ingått.
7090: drabba de områdena. Givetvis är det viktigaste arbetet av allt att
7091: Detaljer beträffande effekterna på fågel- se till att säkerhetsföreskrifterna är sådana, att
7092: och vattenliv inklusive fiske ifall flere tusen oljeolyckor inte inträffar. Ett led i detta är
7093: Hemställningsmotion nr 692 759
7094:
7095: även att m1mmera antalet tankfartygstrafik- eller andra skadliga utsläpp snarast
7096: leder i våra kust- och skärgårdsområden. Alla skulle bildas} vilken organisation även
7097: planer på nya sådana leder bör skrinläggas, och skulle sköta de nödvändiga internatio-
7098: krafterna i stället koncentreras på att förbättra nella kontakterna rörande information
7099: säkerheten i de redan existerande farlederna. och åtgärder}
7100: Som företrädare för ett av Östersjöområdets att nämnda organisation skulle erhålla
7101: känsligaste miljöer ber jag därför att få föreslå, tillräckliga resurser såväl personellt som
7102: att riksdagen ·ville .besluta hemställa hos re- materiellt samt
7103: geringen, att organisationen skulle ombesörja
7104: att en effektiv organisation eller myn- att en ändamålsenlig forskning och pro-
7105: dighet för handhavandet av och med duktutveckling inom nämnda område
7106: huvudansvar för miljöfrågorna vid olje- bedrivs.
7107: Helsingfors den 11 april 1979.
7108:
7109: Gunnar Häggblom
7110: 760 1979 vp.
7111:
7112: lfoivomusaloite n:o 692. Suomennos.
7113:
7114:
7115:
7116:
7117: Häggblom: Öljy- ja muista vahingollisista päästöistä huolehtivan
7118: ympäristökysymyksiä hoitavan organisaation aikaansaamisesta.
7119:
7120:
7121:
7122: E d u s kun n a 11 e.
7123:
7124: Sen johdosta, että helmikuun lopulla tapahtui jon voin kuitenkin sanoa, että sen laatuinen
7125: tankkilaivan karilleajo Ventspilsin ulkopuolella katastrofi olisi suorastaan uhkana koko saaris-
7126: ja sitä seurasi suuri öljyvuoto, joka nyt kata- t:on väestön olemassaololle, koska sen toimeen-
7127: strofinomais,esti: koht,aa Tukholman saaristoa, tulo on riippuvainen ympäristön puhtaudesta.
7128: haluan esittää seuraavan aloitteen.
7129: Perustelut. Taloudelliset näkökohdat.
7130: On yleisesti tunnettua, että sekä maalla että
7131: merellä tapahtuvat öljyvuodot aiheuttavat luon- Elinkeino, jota vahinko kohtaisi kalastuksen
7132: nolle suuria vahinkoja. Maalla tapahtuva on jälkeen pahimmin, on turismi. Turismin näkö-
7133: yleensä laajuudeltaan rajoitettu, joskin pohja- kulmasta katsottuna öljysaasteinen saaristo on
7134: vedelle aiheutetut vahingot saattavat kylläkin arvoton. Turismin merkitys on Ahvenanmaalle
7135: olla vakavia. elintärkeä. Erään selvityksen mukaan n. 16 %
7136: Merellä risldt ovat kuitenkin suunnattomasti Ahvenanmaan koko työllisyydestä on turismista
7137: suuremmat ja myös vahingot moninkertaiset. enemmän tai vähemmän riippuvainen. Sen ko-
7138: Suuria määriä öljyä sisältävät tankkilaivat saa- konaisliikevaihto on noin 300 miljoonaa mark-
7139: vat aikaan sen, että onnettomuudesta saattaa kaa vuodessa. Tuottojen väheneminen n. 1/3:1la
7140: olla ennalta arvaamattomat seuraukset. olisi katastrofi koko Ahvenanmaan elinkeino-
7141: elämää ajatellen.
7142: Y mpäristönsuojelulliset näkökohdat.
7143: Vuosittain päästetään Itämereen n. 40 000 Öljyntorjunta.
7144: tonnia oljyä, suuri osa valitettavasti tahallisesti,
7145: osittain laivoi:sta, ositJtain maalla sijaitsevasta Suomen öljyntorjuntaa koskeva lainsäädäntö
7146: teollisuudesta. Saatujen :tietoj,en mukaan Anto- on kansainvälisesti katsoen suhteellisen kor-
7147: nio Gramscin öljyvuoto on n. 5 000-6 000 kealla tasolla. Sitävastoin ei valmiutta öljyon-
7148: tonnia. Os,a tästä öljystä - kendes 30-40 % nettomuuksien varalta ole lainkaan siinä määrin
7149: - on jo vakavasti saas1tuttanut noin 100 km:n kuin pitäisi olla. Viime onnettomuus osoittaa
7150: pituude1ta Tukholman -saaristoa. myös sen, ettei tiedotuskanaviakaan ole järjes-
7151: Mitä tulee Suomen ja Ahvenanmaan saaris- tetty tyydyttävällä tavalla.
7152: toihin, nämä hädin tuskin välttyivät mitä vaka- Suomi tarvitsee järjestön tai viranomaisen,
7153: vimmilta vahingoilta. Vaara ei kuitenkaan suin- joka kantaa vastuun öljyntorjunnasta ja öljy-
7154: kaan ole ohi, koska arviolta 3 000-4 000 ton- vuotojen vaarattomaksi tekemisestä. Tämä jär-
7155: nia öljyä vielä on tuuliajolla ja voi epäsuotuis- jestö vastaisi myös tämän alan tutkimuksesta ja
7156: ten ;tuuliolosuhteiden vaUitessa vielä kohdata tuotekehittelystä. Järjestö liitettäisiin myös kan-
7157: mainittuja alueita. sainväliseen tiedotus ja yhteysverkkoon, jollai-
7158: En tässä yhteydessä tule lähemmin koskette- l).en Suomella edellytetään olevan sen tekemien
7159: lemaan lintu- ja vesieläimistöön sekä kalastuk- kansainvälisten ympäristönsuojelusopimusten
7160: seen kohdistuvia vaikutuksia, jotka olisivat seu- nojalla.
7161: rauksena siitä, että useita tuhansia tonneja öl- Kaikkein tärkein työ on fuonnollisesti huo-
7162: jyä ajautuisi Ahvenanmaan saaristoon. Niin pal- lehtiminen siitä, että turvallisuusmääräykset
7163: Toivomusaloite n:o 692 761
7164:
7165: ovat sellaiset, ettei öljyvahinkoja satu. Eräs sen, joka hoitaisi ympäristökysymyksiä
7166: osa tätä työtä olisi tankkilaivojen käyttämien ja ottaisi niistä päävastuun öljy- tai mui-
7167: reittien vähentäminen rannikko- ja saaristo- den vahingollisten vuotojen tapahtuessa
7168: alueillamme. Kaikki suunnitelmat uusista väy- siten, että tämä organisaatio myös hoi-
7169: listä tulisi haudata ja keskittää sen sijaan voi- taisi tiedotusta ja toimenpiteitä koske-
7170: mat jo olemassa olevien väylien turvallisuuden vat tarpeelliset kansainväliset yhteydet,
7171: parantamiseen. että mainittu organisaatio saisi riit-
7172: Viitat,en siihen, että olen erään Itämeren tävät henkilökunta- ja materiaaliresurssit
7173: arimman alueen edustaja, ehdotan kunnioittaen sekä
7174: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, että organisaatio pitäisi huolen siitä,
7175: että tällä alalla harjoitetaan tarkoituk-
7176: että hallitus mitä pikimmin kehittäisi senmukaista tutkimusta ja tuotekehit-
7177: tehokkaan organisaation tai viranomai- telyä.
7178: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
7179:
7180: Gunnar Häggblom
7181:
7182:
7183:
7184:
7185: 96 087900581L
7186: 762 1979 vp.
7187:
7188: Toivomusaloite. n:o 693.
7189:
7190:
7191:
7192:
7193: Jaakonsaari ym.: Kunnallisverotoimikunnan ehdotusten toteutta·
7194: misesta.
7195:
7196:
7197: Eduskunnalle.
7198:
7199: Pohjois-Suomessa on useita kuntia, joiden vemmin niihin kuntiin, joissa tulon muodostu-
7200: alueella harjoitetaan kaivostoimintaa tai tuote- miseen vaikuttavat tekijät esim. luonnonvarat
7201: taan sähköä. Näiden yleensä suurten yritysten ja -voimat sijaitsevat", ehdotamme eduskunnan
7202: verotulot kunnille ovat jatkuvasti pienentyneet, hyväksyttäväksi toivomuksen,
7203: vaikka kuoletukset ja poistot ovat loppuneet.
7204: Koska kunnallisverotoimikunnan mietintö to- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7205: teutettuna poistaisi nykyisin vallitsevan epäkoh- kunnallisverotoimikunnan mietinnössä
7206: dan ja, kuten komiltea totea-a, "erityisesti ohjai- esitettyjen lainmuutosten toteuttamisek-
7207: si elinkeinotuloja verotettavaksi nykyistä sel- si.
7208: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
7209:
7210: Liisa Jaakonsaari Helvi Hyrynkangas Pentti Liedes
7211: 1979 vp. 763
7212:
7213: Toivomusaloite n:o 694.
7214:
7215:
7216:
7217:
7218: Jaakonsaari: Luonnonsuojelualueen perustamisesta Liminganlah-
7219: den rannikkoalueelle.
7220:
7221:
7222: Ed u s kunnalle.
7223:
7224: Alkuperäistä luontoa edustavien aluekokonai- maamme arvokkaimmista kosteikkoalueista,
7225: suuksien säilyttäminen tuleville sukupolville ehkä niitty- ja maankohoamisalueista arvok-
7226: esimerkkeinä siitä, millaisia ekologialtaan eri- kain. Erittäin arvokas kasvillisuus ja linnusto.
7227: tyyppiset alueet olisivat ilman ihmisen vaiku- Seutukaava··alueen tärkein metsästysalue Hai-
7228: tusta, kuuluu sivistyneen kansakunnan vel- luodon ohella. Kuuluu moniin kansainvälisiin
7229: vollisuuksiin. Riittävien alkuperäisluonnon suojeluohjelmiin ja kansallispuistokomitean
7230: alueiden suojeleminen on korvaamattoman tär- luonnonsäätiöluetteloon". ,
7231: keää myös opetus- ja tutkimustoiminnan Seutukaavaliitto kuitenkin myöhemmin luo-
7232: turvaamisen sekä kulttuuria vieroksuvien kas- pui esityksestään muutamien harvojen alueen
7233: vi- ja eläinlajien ja niiden muodostamien yh- omistavien jakokuntien osakkaiden vastustuk-
7234: dyskuntien sekä kulutusta huonosti kestävien sesta ja painostuksesta. Liminganlahden suo-
7235: alueiden säilyttämisen kannalta. jelemista ovat vaatineet mm. Limingan kunta,
7236: Pohjois-Pohjanmaan suojelu- ja virkistys- Oulun yliopisto, Pohjois-Pohjanmaan Luon-
7237: aluevaihekaavaesitys on erityisen puutteellinen nonsuojelupiiri ja Lakeuden luonto. Myös
7238: alueelle leimallisen merenrannikon suojelualue- Maailman Luonnonsäätiön suojeluohjelmaan
7239: varausten osalta. Oulun seutukunnan alueelta kuuluu Liminganlahden suojelu ja säätiö on
7240: ei ole esitetty yhtään suojelualuevarausta me- luvannut maanomistajille alueen käyttörajoi-
7241: ren rannikolta. Tutkimuksen, opetuksen ja tuksesta aiheutuvat korvauksetkin.
7242: alkuperäisluonnon turmeltumisuhkan takia juu- Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
7243: ri tältä Pohjois-Pohjanmaan väestön painopis- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7244: tealueelta olisi erityisen tärkeää varata edus-
7245: tavia alueita suojelun piiriin. että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toi-
7246: Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto esitti menpiteisiin noin 200 hehtaarin luon-
7247: Liminganlahden rannikon säilyttämistä 170 nonsuojelualueen perustamiseksi Limin-
7248: hehtaarin suuruisena suojelualueena. Peruste- ganlahden rannikkoalueelle Limingan ja
7249: luiksi seutukaavaliitto esitti, että alue on "eräs Lumijoen kuntiin.
7250: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
7251:
7252: Liisa Jaakonsaari
7253: 764 1979 vp.
7254:
7255: Toivomusaloite n:o 695.
7256:
7257:
7258:
7259:
7260: Jaatinen ym.: V alcionosuuksien ja -avustusten myöntämispäätös-
7261: ten tarkastuksen yksinkertaistamisesta.
7262:
7263:
7264: E d u s kun n a 11 e.
7265:
7266: Valtionosuuksien ja -avustusten tarkastus- Edellä mamttun, valtiolle huomattavia kus-
7267: menettelyssä esiintyy runsaasti päällekkäisyyttä. tannuksia aiheuttavan epäkohdan poistamiseksi
7268: Erittäin räikeänä tämä epäkohta esiintyy ope- ehdotamme kunnioittavasti eduskunnan hy-
7269: tushallinnon eri aloilla ja usein merkityksel- väksyttäväksi toivomuksen,
7270: ·tään vähäisten asioiden kohdalla. Näin siitäkin
7271: huolimatta, että kunnallinen tankastustoiminta että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
7272: on nykyisin siinä määrin perusteellista ja päte- menpiteisiin valtionosuuksien ja -avus-
7273: vää, ettei ainakaan tilinpidon osalta pitäisi tusten tarkastusmenettelyn yksinkertais-
7274: olla aihetta moninkertaiseen tarkastustyöhön. tamiseksi ja tarpeettoman päällekkäisyy-
7275: Kunnat pyrkivät hoitamaan tarkastustoimin- den poistamiseksi.
7276: tansa hyvin ja tehokkaasti sitä jatkuvasti ke-
7277: hittäen.
7278: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
7279:
7280: Matti Jaatinen Tapani Mörttinen Mauri Miettinen
7281: Helena Pesola Elsi Hetemäki-Olander Arto Lampinen
7282: Pentti Sillantaus Eero Lattula
7283: 1979 vp. 765
7284:
7285: Toivomusaloite n:o 696.
7286:
7287:
7288:
7289:
7290: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahasta satamakaupunkien vesi-
7291: alueilla tapahtuneiden tuhojen korjaamiseen.
7292:
7293:
7294: E d u s k u n n a 11 e.
7295:
7296: Hallituksen esitys vesilain 10 luvun 26 §:n huolestuttava ka~kissa suuremmissa satamakau-
7297: muuttamisesta merkitsee vesiensuojelutoimen- pungeissa. Laivavaurioiden kohda,tessa Sillattavat
7298: piteiden siirtämistä. Jo tällä hetkellä on asian- laajat alueet joutua pitkiksi ajoiksi sellaiseen
7299: tuntijalausuntojen mukaan havaittavissa vali- tilaan, jossa kasvillisuus ja kalakanta tuhoutu-
7300: tettavaa passiivisuutta vesiensuojelussa. On vat ja jossa virkistysmahdollisuudet estyvät.
7301: ilmeistä, että vesiensuojelua ei enää pidetä tär" Huomattavia öljyvaurioita on syntynyt myös
7302: keänä ja siitä syystä ei uusia parannuksia suun- puutteellisen lainsäädännön seurauksena, sillä
7303: nitella. Vanhempi teollisuus esim. ei enää tehokasta valvontaa laivojen jäteöljyjen leviämi-
7304: hae varoja ,tätä tarkoitusta varten. On siis selle ~~tamien läheisyydessä ei ole voitu järjes-
7305: tapahtunut jo valitettavaa rajoittamista vesien- tää. Oljyvaurioiden aiheuttamista saastetuhois-
7306: suojelussa. ta .?n olemassa varsin hälyttäviä tietoja.
7307: VaSita vuonna 1973 oltiin ensimmäisen ker- Oljynkuljetusten jatkuvasti lisääntyessä tulisi
7308: ran siinä tilanteessa, että päästiin vesien kun- kiinnittää entistä enemmän huomiota turva-
7309: non parantamiseen. Tätä oli edeltänyt vakava laitteiden ja turvatoimien järjestämiseen sekä
7310: vesis~öjen saastuminen ja siitä johtuneet vält- varautua myös vaurioiden nopeaan korjaami-
7311: tämättömät toimenpiteet. Vuosina 1971-75 seen. Tavalliset tahtilaivat turmelevat satamien
7312: sijoittivat kunnat 800 000 mk ja teollisuus vesialueita ja vesistöä saaristoalueilla. Eri mai-
7313: 1 200 000 mk vesiensuojeluun, mutta 1975 den laivat noudattavat erilaisia menetelmiä ja
7314: asetettu Väisäsen komhea teki jo ehdotuksen suhtautuminen vesien säilyttämiseen puhtaana
7315: suojelun rajoittamisesta. Tämän ohjelman mu- on erilaista. Tästä johtuen suuri osa vesien
7316: kaan on jo lähdetty voimakkaaseen vesien- saastumisongelmaa pahenee jatkuvasti juuri sii-
7317: suojelun rajoittamiseen, ja vesiensuojeluun tar- tä syystä, että tarpeellista valvontaa ja vas-
7318: koitettuja varoja käytetään jo muihin tarkoi- tuuta ei asian suhteen ole olemassa tai aina-
7319: tuksiin. Tästä valhettavasta kehityksestä joh- kaan sitä ei noudateta.
7320: tuen on todella aihetta päinvastaisiin toimen- Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
7321: piteisiin kuin mihin hallituksen esitys pyrkii. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7322: Vesiensuojelun kustannukset ,tulevat nopeasti
7323: kohoamaan moninkertaisiksi, jos tähän men- että hallitus ottaisi valtion vuoden
7324: nessä suoritetut toimenpiteet nyt vesitetään ja 1980 tulo- ja menoarvioesitykseen mää-
7325: vesistöjen tuhoutuminen alkaa kasvaa nopeasti. rärahan satamakaupunkien vesialueilla
7326: Vesien saastuminen on tosiasia ja varsin tapahtuneiden tuhojen korjaamiseksi.
7327: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
7328:
7329: Anna-Liisa Jokinen Aulis }1Vela Ensio Laine
7330: Heli Astala Mikko Ekorre Inger Hirvelä
7331: 1.-C. Björklund Juhani Vähäkangas
7332: 766 1979 vp.
7333:
7334: Toivomusaloite n:o 697.
7335:
7336:
7337:
7338:
7339: Anna-Liisa Jokinen ym.: Maahan upotettujen öljysäiliöiden kun-
7340: non tarkastamisesta.
7341:
7342:
7343: E d u s k u n n a 11 e.
7344:
7345: Vesien saastumisen ongelma on jälleen vai- kentyneet ja öljyvuotojen lisääntyminen osoit-
7346: keutumassa, sillä säästöohjelmat uhkaavat myös 'taa aihetta tutkia tilannetta tarkemmin.
7347: vesittää niitä toimia, joilla vesiensuojelua on Maamme pohjavesivarat ovat arvokas omai~
7348: pyritty tehostamaan. suutemme, joka kuuluu koko kansalle. Niiden
7349: öljyvahinkojen toistuminen varsinkin suur- puhtaana säilyttäminen on voitava taata. Kui~
7350: ten asutuskeskusten läheisyydessä ja satama- tenkin yhdenkin maahan upotetun öijysäiliön
7351: alueilla on hälyttävää. Nämä ovat kuitenkin hajoaminen saattaa tuhota laajoja pohjavesi-
7352: niitä ilmiöitä, jotka voidaan havaita ja paikal- varastoja. Näinä vuosina alkavat aikaisemmin
7353: listaa, mutta paljon uhkaavampia ja vaaralli- 11akennetut säiliöt olla >todellisena vaarana poh"
7354: sempia saattavat olla ne vesivaroja uhkaavat javesille, joten niiden perusteellinen tutkimus
7355: näkymät, joita voidaan vasta aavistaa. on aloitettava kiireellisesti.
7356: Jo pari vuosikymmentä sitten alkoivat öljy- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
7357: säiliöt yleistyä eri puolilla maata. Näitä säiliöitä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7358: rakennettaessa ei kuitenkaan ollut vielä ny- muksen,
7359: kyistä lainsäädäntöä eikä myöskään tarvittavaa että hallitus kiireellisesti tutkituttaisi
7360: materiaalia käytössä. Maahan upotetut öljysäi- maamme öljysäiliöiden kunnon ja tilan
7361: liöt ovat .olleet vailla tarkempaa valvontaa ja ja turvaisi pohjavesivaroiemme säilymi~
7362: kartoitusta. Vuosien mittaan ne ovat myös hei- sen öljytuhojen osalta.
7363: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
7364:
7365: Anna-Liisa Jokinen Inger Hirvelä Sakari Knuuttila
7366: ~ Ensio Laine Heli Astala 1.-C. Björklund
7367: Aulis Juvela J. Vähäkangas
7368: 1979 vp. 767
7369:
7370: Toilvomusaloite n:o 698.
7371:
7372:
7373:
7374:
7375: P. Jokinen ym.: Kartastoyksikön hajasijoittamisesta maanmittaus-
7376: hallituksesta Kymen läänin maanmittauskonttorin yhteyteen.
7377:
7378:
7379: E d u s k u n n a 11 e.
7380:
7381: Maanmittaushallituksesta on hajasijoitettu tanpiirtäjiä. Yksikön 1tehtävä on, lähinnä pe-
7382: karttayksikkö Ouluun, Hämeenlinnaan ja tänä ruskartan täydentäminen ja ajantasaistaminen.
7383: vuonna vielä Vaasan lääniin. Hajasijoitettavana Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
7384: on vielä yksi yksikkö, mikä tapahtunee 1981~ taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7385: 82. Kyseisen yksikön paikaksi, ottaen huomioon
7386: toiminta-alueen, olisi Kouvolassa toimiva Ky- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7387: men läänin maanmittauskonttori erittäin sopiva yhden kartastoyksikön hajasijoittamisek-
7388: niin sijaintinsa kuin tilansaantimahdollisuuk• si Kymen läänin maanmittauskonttorin
7389: siensakin puolesta. Karttayksikön vahvuus on yhteyteen.
7390: 25~30 henkilöä insinöörejä, teknikoita ja kar-
7391:
7392: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
7393:
7394: Pekka Jokinen Mikko Kaarna
7395: 768 1979 vp.
7396:
7397: Toivomusaloite n:o 699.
7398:
7399:
7400:
7401:
7402: Joutsenlahti ym.: Kehitysalueiden kuntien pysyttämisestä toisessa
7403: kantokykyluokassa.
7404:
7405:
7406: E d u s k u n n a 11 e.
7407:
7408: Valittaessa kuntia kehitysalueisiin kuuluviksi kan ylläpitäviä kuntia ei tästä sa1s1 rangaista
7409: on käytetty erittäin tiheää seulaa ja harkinta kantokykyluokkaa nostamalla, sillä jo yksis-
7410: on näin ollen ollut tarkkaa. Turhan takia ei tään Karvian kohdalla nousu ensimmäisestä
7411: mikään kunta ole kehitysaluekunnaksi päässyt. luokasta toiseen merkitsi n. 500 000 mk val-
7412: Tämän vuoksi olisikin jokaisen kehitysaluei- tionapujen saamatta jäämis.tä, nousu kolman-
7413: siin kuuluvan kunnan kantokykyluokka jäädy- teen luokkaan merkitsisi edelleen n. 700 000
7414: tettävä korkeintaan toiseen ( 2) luokkaan, sillä mk valtionapujen saamatta jäämistä. Tällaiset
7415: jos kunta joutuu vielä siitäkin nousemaan, tie- summat merkitsevät erittäin paljon kehitys-
7416: tää se huomattavien valtionapujen saamatta aluekunnissa.
7417: jäämistä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7418: Esim. Karvian kunta oli ensimmäisessä kan- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7419: tokykyluokassa vuonna 1978, vuonna 1979 muksen,
7420: kunta on toisessa kantokykyluokassa ja tarkan että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
7421: talouspolitiikan seurauksena on pelättävissä menpiteisiin kehitysalueiden kuntien
7422: kunnan nouseminen kolmanteen kantokyky- kantokykyluokkien jäädyttämiseksi kor-
7423: luokkaan vuonna 1980. Tarkan talouspolitii- keintaan toiseen luokkaan.
7424: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
7425:
7426: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen Veikko Vennamo
7427: Urho Pohto Pekka Vennamo Eino Poutiainen
7428: J. Juhani Kortesalmi
7429: 769
7430:
7431: Toivomusaloite n:o 700.
7432:
7433:
7434:
7435:
7436: Juvela: 1<iikoisten, Lavian ja Suodenniemen kuntien yhteistoi-
7437: mintaedellytysten parantamisesta.
7438:
7439:
7440: E d u s k u n n a 11 e.
7441:
7442: Laviassa, Suodenniemellä ja Kiikoisissa ol- Ie ja kunnallishallinnolle. :Kun näiden naapuri-
7443: laan vakavasti huolestuneita kuntien tulevai- kuntien yhteinen etu suorastaan vaatii järkevää
7444: suudesta. Pirkanmaan ja Satakunnan läänieri yhteistoimintaa, olisi valtiovallan toimenpiteil-
7445: rajoista käyty kiista on saattanut näiden kun- lään pyrittävä auttamaan tätä myönteistä kehi-
7446: tien aseman varsin epävarmaksi. Epävarmuutta tystä. .
7447: on ollut omiaan lisäämään sisäasiainministeriön Näillä perusteilla ehdotan eduskunnan hy-
7448: yllättävä päätös liittää Kiikoinen Pirkanmaan väksyttäväksi toivomuksen,
7449: seutukaavaliittoon. Kun Lavian, Suodenniemen
7450: ja Kiikoisten välillä on syntynyt luonnollista että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7451: yhteistoimintaa eräillä keskeisillä hallinnonaloil- Kiikoisten, Lavian ja Suodenniemen
7452: Ia, on tätä suurin ponnistuksin aikaansaatua yh- kuntien yhteistoiminnan parantamiseksi
7453: teistoimintaa pyritty vaikeuttamaan ulkopuolis- ja tämän yhteistoiminnan häiritsemiseen
7454: ten ~oirnesta esiinnostetuilla epäoleellisilla kiis- tähtäävien suunnitelmien toteuttamisen
7455: takysymyksillä. Kaikesta tästä on ollut pelkäs- estämiseksi.
7456: tään vahinkoa näiden pienten kuntien asukkail-
7457: Belsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
7458:
7459: Aulis Juvela
7460:
7461:
7462:
7463:
7464: 97 087900581L
7465: }70 1979 vp.
7466:
7467: Toivomusaloite n:o 701.
7468:
7469:
7470:
7471:
7472: Juvela: Pienyrittäjien vapauttamisesta kunnallisesta harkintavero-
7473: tuksesta.
7474:
7475:
7476: E d u s k u n n a 11 e.
7477:
7478: Kunnallista harkintaverotusta koskevat mää- Kunnallinen harkintaverotus kohdistuu useim-
7479: räykset sisältyvät verotuslain ( 482/58) 72 min juuri työvoimavaltaisiin pienyrityksiin, joi-
7480: §:ään. Tämä usein hyvinkin mielivaltaisiin tul- den työllistävä merkitys on kiistaton. Nimen-
7481: kintoihin johtava verotusmuoto on nyt jo van- omaan pienyrittäjät kokevat harkintaverotuksen
7482: hentunut. Kunnallista hankintaverotustapaa ei moraalisena ja ennen muuta taloudellisena rasit-
7483: ole olemassa käytännössä missään muussa maas- teena, joka jo tulisi poistaa ja tehostaa muutoin
7484: sa, joten se jo kansainvälisestä poikkeavuudes- suurien tulojen veronkiertomahdollisuuksien es-
7485: taankin johtuen olisi poistettava käytännöstä. tämistä, josta koituva hyöty koko yhteiskunnalle
7486: Verrattuna siihen työmäärään mitä harkinta- olisi nykyistä harkintaverotusta paljon huomat-
7487: verotuksen täytäntöönpano kaikkine siitä joh- tavampi.
7488: tuvine valituksineen tuottaa, on se taloudellisel- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
7489: ta tulokseltaankin varsin kyseenalainen. Har- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7490: kintaverotuksen tuotto kokonaisuudessaan kun-
7491: nallistalouksille on noin 2 % kaikista kunnallis- että hallitus kiireellisesti tutkituttaisi
7492: verotuksen veroäyreis.tä. Lisäksi on korostet- millä tavoin pienyrittäjät voidaan va-
7493: tava sitä seikkaa, etteivät harkintaverotuksen pauttaa kunnallisesta harkintaverotuk-
7494: kohteeksi joutuneet nauti sitä oikeudellista sesta ja antaisi eduskunnalle tätä tar-
7495: suojaa, joka on maamme muussa lainsäädän- koittavan esityksen.
7496: nössä siten, että allekirjoituksella vahvistettu
7497: asiakirja on juridisesti pätevä.
7498: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
7499:
7500: Aulis Juvela
7501: 1979 vp. 771
7502:
7503: Toivomusaloite n:o 702.
7504:
7505:
7506:
7507:
7508: Juvela: Satakunnan Pyhäjärven virkistyksellisten ja taloudellisten
7509: arvojen suojaamisesta.
7510:
7511:
7512: E d u s k u n n a II e.
7513:
7514: Satakunnan Pyhäjärvi on säilynyt toistaiseksi rastaan keskeisin "'-merkitys on kuitenkin jär-
7515: puhtaana, saastumisesta vapaana järvenä. Kun ven virkistysarvo. Maisemallisten ja viihteellis-
7516: järvi on lukuisine hiekkarantoineen erittäin ten arvojen menetys olisi tällöin niin suuri,
7517: luonnonkaunis, tarjoaa se viihteelliseltä kan- ettei sitä voitaisi minkäänlaisilla taloudellisilla
7518: nalta katsoen erinomaisia virkistyskohteita, jot- rabkaisuilla korvata. Veden pinnan korkeus-
7519: ka kesäiseen a1kaan ovat vilkkaassa käytössä. vaihtelut. merkitsisivät myös vakavaa vaaraa
7520: Niinikään vuosien varrella on järven rannoille järven rikkaalle kalakannalle.
7521: muodostunut runsaasti huvila-asutusta ja tällä Kun luonnonsuojeluun on alettu kiinnittää
7522: hetkellä huviloiden luku nousee jo pitkälti toi- entistä suurempaa huomiota ja kun olemme tie-
7523: selle tuhannelle. Lisäksi Pyhäjärvi on varsin toisia siitä tosiasiasta, että tuhatjärvien maas-
7524: kalarikas järvi. samme on nykyisin enää rajoitetusti saasteva-
7525: Nyttemmin on kuitenkin Pyhäjärven tulevai- paita järviä, olisi harkitsematonta toimia siihen
7526: suuden eteen noussut vakava uhka. Näin ennen suuntaan, että nekin ennen pitkää turmeltaisiin.
7527: kaikkea sen vuoksi, että Lounais-Suomen ve- Kun asia on näin, on välttämätöntä, että Pyhä~
7528: denhankintasuunnitelmaan on sisällytetty Py- järven tulevaisuutta uhkaavat suunnitelmat tor-
7529: häjärven käyttö Turun alueen tarpeisiin. Tä- jutaan ajoissa ja tämän luonnonkauniin järven
7530: män suunnitelman toteuttaminen saattaisi vaa- viihteelliset ja muut arvot säilytetään koske-
7531: ranalaiseksi ennen kaikkea Pyhäjärven viihteel- mattomina.
7532: lisen mel1kit)"ksen sekä järven rikkaan kala- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
7533: kannan .. Veden pinnan korkeusvaihtelut aiheut- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7534: taisivat suurta vahinkoa etenkin järven laakeilla
7535: itä- ja pohjoisrannoilla. Veden pinnan pysy- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti. toi-
7536: tellessä suunnitellulla ylärajalla jäisi suuri mää- menpiteisiin Satakunnan Pyhäjärven vir-
7537: rä viljelysalueita veden alle tai pohjavesi estäisi kistyksellisiä ja taloudellisia arvoja uh-
7538: niiden viljelemisen. Hyvin suuri - ellei Suo- kaavien suunnitelmien torjumiseksi.
7539: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
7540:
7541: Aulis Juvela
7542: 772 1979 v-p:
7543:
7544: Toivomusaloite n:o 703.
7545:
7546:
7547:
7548:
7549: Juvela ym.: Ilmansuo}elua koskevan lainsäädännön aikaansaa-
7550: misesta.
7551:
7552:
7553: Ed u s kun n a 11 e.
7554:
7555: Elinympäristömme on kokonaisuus. Siksi sen Suomi on ollut aktiivinen kansainvälisessä
7556: osat- maa, vesi, ilma, elävä luonto sekä ra- ympäristönsuojelutyössä. Kuitenkin meiltä il-
7557: roennettu ympäristö -tarvitsevat erityistä suo- mansuojelun osalta puuttuu oma kansallinen
7558: jehia. Ilman kautta kulkeutuu yhä enemmän va- lainsäädäntömme, jolla ilmaa saastuttava teolli-
7559: hingollisia saasteita maahan ja vesiin. Luonto ja suus saatettaisiin tasavertaiseen kilpailuasemaan
7560: näin ollen myös 1hminen itse ovat täysin riip- ympäristönsuojeluvaatimusten suhteen. Lainsää-
7561: puvaisia puhtaasta ilmasta. Rakennetun ympä- däntömme on tässä suhteessa erittäin hajanai-
7562: ristön kestävyys riippuu suuresti ilman laadusta, nen ja epäyhtenäinen. Nykyisissä säännöksissä
7563: ja ihmiselle, jonka elinympäristöä rakennettu ei vesilakia lukuunottamatta määritellä sitä,
7564: ympäristö on, ilman puhtaus on sekä terveydel- minkälaisia toimenp1te1ta viranomainen voi
7565: linen elinehto että viihtyvyyden edellytys. Il- määrätä ilman pilaantumisen estämiseksi. Ter-
7566: mansuojelu on näin ollen eräs ympäristönsuoje- veydenhoitolakikaan ei ole osoittautunut tässä
7567: lun keskeisimmistä alueista. Ilma ja koko ilma- suhteessa toimivaksi, sillä kolmannes niistä lai-
7568: kehä ovat kaikkien ihmisten yhteisomaisuutta, toksista, joilla ko. lain mukainen lupa tulisi
7569: joka ei tunne valtioiden rajoja. Jokainen kansa- olla, toimii kuitenkin käytännössä ilman asian-
7570: kunta on vastuussa siitä, että hengittämämme mukaista lupaa.
7571: ilma olisi sellaista, ettei se ennen pitkää muo- Ilmansuojelulain valmistelu on ollut· sisä-
7572: dostui~i koko ihmiskunnalle ja luonnolle vaa· asiainministeriössä vireillä vuodesta 197 3. V al-
7573: mksi: misteluja on tiettävästi tehty kolmessa eri mi-
7574: Suomessa olemme osaltamme vastuussa siitä, nisteriön työryhmässä. Näin pitkän valmistelu-
7575: ettei ilman saastuttaminen vapaasti ilman rajoi- työn jälkeen olisi ilmansuojelua .koskeva lain~
7576: tuksia· jäisi kohdallamme pysyväksi. Tutkimuk- säädäntö saatava mahdollisimman pian edus-
7577: sissa' on käynyt tJ.n:ii s,e tosiasia, että teollistu- kunnan käsiteltäväksi. Lainsäädännön tavoit:
7578: neitrimilla: alueilla Uudenmaan, Turun ja Porin teena tulisi olla puhtaan ilman ja terveellisen
7579: sekä ·Hämeen jä 'Kuopion lääneissä, joilla elinympäristön rur:vaaminen kaikille kansalai-
7580: alueilla asuu väestöstämme 60-70 prosenttia, sille. Iltnanepiipuhtaus ei saa aiheuttaa haittaa
7581: sijaitsee 350 sellaista laitosta, joiden toiminnan myöskään elolliselle luonnolle ja sen toimin-
7582: tulisi olla luvanvaraista, mikäli meillä olisi nalle. Ilmansuojelulain tulisi rakentua tietty-
7583: suunnitelmien mukainen ilmansuojdulaki. 'Mn'' -jen '\toimintojen luvanvaraisuudelle. Tämä tar-
7584: mukaan olisivat tällöin luvanvaraisia mm. sel- koittaa yksinkertaisesti sitä, että laitosten, jot-
7585: luloosUJt·ehtaat, epäorgaanisia teollisuuskemikaa- ka säännöllisesti aiheuttavat ilman pilaantu-
7586: leja valmistavat laitokset, yli 50 megawat- mista, olisi haettava toimintaansa varten lupa.
7587: tia tuottavat voimalaitokset sekä yli 2 000 ton- Tärkein ja keskeisin tavoite joka tapauksessa
7588: nia vuodessa sulattavat valimot sekä muoveja, on se, että viipymättä saadaan aikaan lainsää-
7589: hartseja ja maaleja valmistavat tehtaat. Kaikki däntö, joka suojelee ihmisiä sekä koko elin-
7590: nämä laitokset syöksevät joka päivä ihmisille ympäristöämme teollistuvan yhteiskunnan yhä
7591: sekä koko elolliselle luonnolle vaarallisia saas- pahenevalta ilman saastumiselta.
7592: teita ilmaan, joka hitaasti tuhoaa elinympäris-
7593: töämme.
7594: Toivomusaloite n:o 703 773
7595:
7596: Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo- että hallitus viipymättä ryhtyisi toi,
7597: tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- menpiteisiin ilmansuojelua koskevan
7598: sen, lakiesityksen antamiseksi eduskunnalle.
7599: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
7600:
7601: Aulis Juvela .Heli Astala Unto Ruotsalainen
7602: Lauha Männistö V. J. Rytkönen Matti Järvenpää
7603:
7604:
7605:
7606:
7607: ·.'. . · •.. -i
7608: 774 1979 vp.
7609:
7610: Toivomusaloite n:o 704.
7611:
7612:
7613:
7614:
7615: Juvela ym.: Pilkkionginnan rinnastamisesta tavalliseen onkimi-
7616: seen.
7617:
7618:
7619: E d u s k u n n a 11 e.
7620:
7621: Vuodelta 1952 peräisin oleva kalastuslakim- nalta todettu suositeltavaksi kalastusmuodoksi,
7622: me on monessakin suhteessa hankala ja epäoi- koska sillä hävitetään sellaisia kaloja, jotka ra-
7623: keudenmukainen. Kalastuslain mukaan oikeus joittavat arvokkaamman kalakannan lisäänty-
7624: kalastamiseen on ainoastaan vesialueiden omis- mistä, olisi sitä lainsäädännössä päinvastoin
7625: tajilla ja niillä, joille he kyseisen oikeuden ovat suosittava. Oma painava merkityksensä on
7626: luovuttaneet. Sen sijaan niiden, jotka eivät tämän harrastuksen leviämisellä myös kansan-
7627: omista vesialueita, kalastusoikeus on laissa tur- terveyden kannalta, koska pilkkiminen tarjoaa
7628: vaamatta. Kuitenkin a1kaisemman rk1vanhan terveellistä ulkoilua ja retkeilyä harrastajilleen.
7629: käytännön mukaisesti on esim. onkimista jokai- Koko kalastuslakimme on perusteellisen
7630: nen kansalainen saanut harjoittaa vapaasti. Ny- uudistamisen tarpeessa, mutta ensi tilassa olisi
7631: kyisen lain mukaan on tämäkin kalastusmuoto siitä kuitenkin korjattava pahimmat epäkoh-
7632: ilman vesioikeuden omistajan lupaa sallittu dat. Ja ennen kaikkea kalastuslakia pitäisi kii-
7633: vain sen kunnan alueella, missä asianomainen reellisesti uudistaa siten, että piikkionkiminen
7634: asuu. Viime a1koina on harrastelijakalastajien rinnastettaisiin muuhun onkimiseen, jolloin se
7635: keskuudessa saanut voimakasta suosiota piikki- olisi ilman erityistä lupaa sallittu oman kunnan
7636: onginta. Tällekin harrastukselle kuitenkin ka- alueella.
7637: lastuslaki ja sen toimeenpanoasetus tuottavat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7638: suuria hankaluuksia. Asetuksen mukaan ei ni- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7639: mittäin piikkiongintaa lueta kalastuslain mu- muksen,
7640: kaiseksi onkimiseksi, minkä vuoksi piikkimistä että hallitus antaisi ensi tilassa esi-
7641: ei saa ilman kalaveden omistajan lupaa harjoit- tyksen kalastuslakimme muuttamiseksi
7642: taa edes omassa asuinkunnassa. siten, että piikkionginta rinnastettaisiin
7643: Kun piikkionginta on kalavesien hoidon kan- tavalliseen onkimiseen.
7644: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
7645:
7646: Aulis Juvela Heli Astala
7647: Lauha Männistö V. J. Rytkönen
7648: 1979 vp. 775
7649:
7650: Toivomusaloite n:o 705.
7651:
7652:
7653:
7654:
7655: M. Järvenpää ym.: Ulvilan kihlakunnan henkikirjoittajan toimis-
7656: ton siirtämisestä Poriin.
7657:
7658:
7659: E d u s k u n n a 11 e.
7660:
7661: Ulvilan kihlakunnan alueen kunnan henki- nykyinen Rauman t01mtsto jäisi palvelemaan
7662: kirjoittajan toimisto sijaitsee Rauman kaupun- Rauman seudun tarpeita.
7663: gissa. Kun näin on, niin Ulvilan kihlakuntaan Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
7664: kuuluvat Porin lähikuntien asukkaat joutuvat nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7665: siviilirekisteri- ym. asioita hoitaessaan useissa muksen,
7666: tapauksissa jopa henkilökohtaisesti käymään että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7667: Raumalla saakka asioita hoitamassa. Sen vuok- Ulvilan kihlakunnan henkikirjoittajan
7668: si olisi Ulvilan kihlakunnan henkikirjoitus- ja toimiston siirtämiseksi Porin kaupun-
7669: siviilirekistedtoimisto siirrettävä Poriin, jolloin kiin.
7670: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
7671:
7672: Matti Järvenpää Pirkko Valtonen
7673: 776 1979 vp.
7674:
7675: Toivomusaloite n:o 706.
7676:
7677:
7678:
7679:
7680: M. Järvenpää: Veden, ilman ja elintarvikkeiden saastumisen eh-
7681: käisemisestä,.
7682:
7683:
7684: E d u s k u n n ~ 11 e,
7685: Saasteongelma on noussut !keskeiseksi, suu- tutkimukset. Edelleen olisi selviuettävä, mitä
7686: reksi asiaksi suomalaisessa yhteiskunnassa. tähän mennessä on tehty saastumisen estämi-
7687: Vaikka nyt on olemassa lakeja, joilla vesien, seksi ja lievittämiseksi ja mihin toimenpitei-
7688: maaperän ja ilman saastumista pyritään estä- siin aiotaan ryhtyä tästä eteenpäin saasteon-
7689: mään, niin siitä huolimatta luonnon saastu- ~elman selvittämiseksi.
7690: minen jatkuu. Joet, järvet ja osittain rannik- Edellä sanotun perusteella ehdotan edus-
7691: kometejjkin ovat edelleen saastumassa. Nyt kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7692: olisi korkea aika ryhtyä päättäviin toimenpi-
7693: teisiin saasteongelman ratkaisemiseksi. Sen että hallitus tekisi selmzteon tnaan,
7694: vuoksi halHtuksen tulisi laatia yksityiskohtai- veden, ilman ja elintarvikkeiden saas-
7695: nen selonteko koko kansan tiettäväksi maan, tumisen asteista ja ryhtyisi tehokkaisiin
7696: veden, ilman ja elintarvikkeiden saastumisen toimenpiteisiin saastumisen lievittämi-
7697: asteista Suomessa. Samassa selonteossa tulisi seksi ja estämiseksi.
7698: esittää suoritetut ja meneillään olevat saaste-
7699: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
7700:
7701: Matti Järvenpää
7702: 1979 vp. 777
7703:
7704: Toivomusaloite n:o 707. ';;, ..... '
7705:
7706:
7707:
7708:
7709: M .. Järvenpää ym.: Pomarkun ja Siikaisten kunnissa sijaitsevan
7710: Isojärven uuden vesisuunnitelman loppuunsaattamisesta.
7711:
7712:
7713: E d u s k u n n a 11 e.
7714:
7715: Pomarkun ja Siikaisten kunnissa SIJaltsevan kisuun ruoppaus sekä eräiden rantapeltojen
7716: Isojärven uusi vesisuunnitelma on jo valmiina. pengerrys.
7717: Sen toteuttaminen mevkitsee niiden haittateki- Suunnitelman toteuttamisen piiriin kuuluu
7718: jöiden poistamista, jotka vähentävät järven noin 3 000 kesäasuntoa vesistön piirissä.
7719: käyttöarvoa. Tärkeimpiä ovat järven kehittämi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7720: nen virkistyskäyttöön sekä voimatalouden ve- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7721: den turvaaminen. Siihen uusi suunnitelma an- muksen,
7722: taa mahdollisuuden. Suunnitelmassa lähdetään että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
7723: siitä, että keväällä vesi jätettäisiin korkeam- menpiteisiin Pomarkun ja Siikaisten
7724: malle, jotta vettä riittäisi kesän ajaksi. Suunni- kunnissa sijaitsevan Isojärve.n uuden ve-
7725: telman toteuttamiseen kuuluu Kurikanniskan sisuunnitelman loppuun saattamiseksi ja
7726: padon korkeuden tarkistaminen, Pomarkun jo- toteuttamiseksi.
7727: Helsingissä 9 päivänä h1,1htikuuta 1979.
7728:
7729: Matti Järvenpää Mikko Elo
7730:
7731:
7732:
7733:
7734: 98 0879005811
7735: 778 1979 vp.
7736:
7737: Toivomusaloite n:o 708.
7738:
7739:
7740:
7741:
7742: M. Järvenpää: Hirvenkaatolupien myöntämisperusteiden uudista-
7743: misesta.
7744:
7745:
7746: E d u s k u n n a 11 e.
7747:
7748: Hirvet ovat maassamme lisääntyneet viime hen, että hirvenmetsästysseurueeseen tulisi kuu-
7749: vuosina varsin voimakkaasti. Samoin on hir- lua vähintään 10 osanottajaa. Näin menetel-
7750: venmetsästys saanut lisääntyvää kiinnostusta. len voitaisiin nykyistä tehokkaammin säädellä
7751: Monin paikoin varsinkin Etelä-Suomen alueel- hirvien määrää siten, että hirvien tuhot maa-
7752: la on mahdollista lisätä hirvenmetsästystä kiin- ja metsätaloudelle jäisivät vähäisiksi.
7753: nittämällä enemmän huomiota riistanhoitotyö- Edellä sanotun perusteella ehdotan eduskun-
7754: hön. Siinä metsästysseuroilla on laaja tehtä- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7755: väkenttä. Mutta hirvenmetsästystä voitaisiin
7756: lisätä ja oikeudenmukaistaa mahdollistamaila että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7757: ainakin Etelä-Suomen alueella oikeus hir- hirvenkaatolupien myöntämiseksi 500
7758: venmetsästykseen 500 hehtaarin alueella ja hehtaarin alueille sekä luvansaannin
7759: valkohäntäpeurojen osalta voisi metsästysalue edellytykseksi hirviseurueeseen kuulu-
7760: olla vieläkin pienempi. Siten mahdollistettai- vien alimmaismäärän rajaamiseksi vä-
7761: siin yhä useammalle kansalaiselle oikeus myös hintään kymmeneen osallistujaan.
7762: hirvenmetsästykseen. Samalla tulisi pyrkiä sii-
7763: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
7764:
7765: Matti Järvenpää
7766: 1979 vp. 779
7767:
7768: Toivomusaloite n:o 709.
7769:
7770:
7771:
7772:
7773: Kanerva: Kunnallisten kulttuurilautakuntien saattamisesta lakiin
7774: perustuviksi.
7775:
7776:
7777: E d u s k u n n a II e.
7778:
7779: Kansalaisten vapaa-ajan lisääntyessä erilais- kulttuuripalveluista. Ongelmana tällä hetkellä
7780: ten kulttuuri- ja muiden vapaa-ajan palveluiden on kulttuurilautakuntien vapaaehtoisuus. Me-
7781: kysyntä myös lisääntyy. Taloudellisen laman nojen säästämiseksi useissa kunnissa jätetään
7782: aikana on ensisijaisesti pyritty vähentämään sel- kuhtuurilautakunta perustamatta.
7783: laisia menoja, jotJka kohdistuvat kansalaisten Kansalaisten vapaa-ajan vieton ongelmien
7784: vapaa-ajan viettoon ja koulutukseen. Tämä helpottamiseksi tulisi jokaisessa kunnassa olla
7785: suuntaus ei kuitenkaan voi olla pitemmällä täh- kulttuuritoiminnasta vastaava pakollinen kult-
7786: täimellä oikea. Teknistyvässä yhteiskunnassa on tuurilautakunta ja mahdollisimman monessa
7787: yhä enemmän kiinnitettävä huomiota työelämän kuLttuurisihteerin toimi.
7788: vastapainona kansalaisten mahdollisuuksiin har- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7789: rastaa vapaa-aikanaan, hankkia haluamaansa tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7790: koulutusta ja päästä osallisiksi yleensä kulttuu- sen,
7791: ripalveluista.
7792: Kuitenkaan useissa kunnissa ei ole 'tarjolla että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
7793: kulttuuripalveluja ia hyvin harvoissa kunnissa menpiteisiin kunnallislain muuttamiseksi
7794: on palveluja riittävästi. Yleisesti kaikista kun- niin} että kulttuurilautakuntien perusta-
7795: nista puuttuu kulttuuritoiminnan laajempi minen kuntiin tulisi pakolliseksi} sekä
7796: suunnittelu. Ei voi olla alueellisestikaari oikeu- että samalla tutkittaisiin mahdollisuuk-
7797: denmukaista, että toisilla kuntien asukkailla sia perustaa mahdollisimman moneen
7798: on paremmat mahdollisuudet päästä osallis1ksi kuntaan kulttuurisihteerin toimi.
7799: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
7800:
7801: Ilkka Kanerva
7802: 780 1979 vp.
7803:
7804: Toivomusaloite n:o 710.
7805:
7806:
7807:
7808:
7809: Karkinen ym.: Rakennuslain ja asuntotuotantolain muuttamisesta
7810: vammaisten tarpeiden huomioonottamiseksi.
7811:
7812:
7813: E d u s k u n n a 11 e.
7814:
7815: Maassamme on viime vuosikymmenien ai- Paitsi varsinaiset vammaiset, hyötyisivät. pa-
7816: kana pyritty useilla eii ·<tavoilla tukemaan ja rannuksista myös vanhukset. ·
7817: helpottamaan niin sota- kuin siviili-invalidien- Maassamme on suoritettu huomionarvoisia
7818: kin asemaa. Kuitenkaan eivät taloudelliset tutkimuksia edellä mainituista kysymyksistä ja
7819: tukitoimenpiteet ja lääkinnällisen huollon sekä julkisuuteen sekä asianomaisten valtion ja kun-
7820: kuntoutustoiminnan edistäminen ole yksin- tien viranomaisten tietoon on saatettu joukko
7821: omaan rihtäviä; Eräänä va1keana epäkohtana suosituksia ja suuntaviivoja liikuntaes•teiden
7822: kaikki,en liikuntavammaisten osalta on, ettei poistamiseksi. Yhteiskunnan edun mukais.ta
7823: yhteiskunta ole riittävästi huolehtinut vam- olisi, että suoritettujen tutkimusten tuloksena
7824: maisten erityistarpeiden huomioonottamise~ta syntyneitä suosituksia toteutettaisiin mahdolli-
7825: asuntojen, työpaikkojen, erilaisten julkisten ra- suuksien mukaan kaikessa rakennustoiminnassa.
7826: kennusten, kuten virastotalojen, koulujen jne. Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen ehdo-
7827: kokonaissuunnittelussa ja apulaitteissa. Vuon- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7828: na 1973 rakennusasetukseen on otettu tätä sen,
7829: kysymystä koskeva säännös ja vuonna 1978
7830: on sisäasiainministeriö antanut määräykset ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7831: ohjeet yleisön käyttöön tarkoitettujen tilojen rakennuslain muuttamiseksi siten, että
7832: suunnittelusta liikuntaesteisille soveltuviksi, se velvoittaisi ottamaan huomioon vam-
7833: jolika tulevat voimaan 31. 12. 1979. Näitä maisten ja muiden liikuntaesteisien tar-
7834: ei kuitenkaan vielä voida pitää riittävinä toi- peet yleistä käyttöä palvelevien raken-
7835: menpltema. Rakennuslakiin tulisi saada vel- nusten ja työpaikkojen rakentamisessa,
7836: voittavat säännökset lii:kuntaesteisten tarpeiden yleistf!n liikennevälineiden suunnittelus-
7837: huomioonottamisesta. Mikäli osittain liikunta- sa ja katusuu,nnittelussa sekä että asun-
7838: kyvyttömien käytettävissä olisi heidän väestö- totuotantolainsäädäntöä uudistettaessa
7839: suhdettaan vastaavassa määrin sellaisia· asun- säännöksiin sisällytettäisiin velvoitus
7840: toja, joihin pääsy ja joissa liikkuminen pyörä- rakentaa kaikkien asuintalojen yhteis-
7841: tuolilla olisi mahdollista, helpottaisi tämä suu- tilat liikuntaesteisten tarpeita vastaa-
7842: resti heidän mahdollisuuksiaan tasaveroisem- viksi ja osa asunnoista liikuntavam-
7843: min osallistua työhön ja muuhun toimintaan. waisten erityis- ja palveluasunnoiksi.
7844: Helsingissä 11 päivänä huht1kuuta 1979.
7845:
7846: Seija Karkinen Niilo Hämäläinen
7847: !979 Vp. 781
7848:
7849: Toivomusaloite n:o 711.
7850:
7851:
7852:
7853:
7854: Kortesalmi ym.: Poliisimiehen oikeuksien antamisesta vartioimis-
7855: liikkeen harjoittajalle ja vartijoille.
7856:
7857:
7858: E d u s k ti n n a 11 e.
7859:
7860: Ri,kollisuus ja väkivaltaisuus on maassamme Näiden vartijoiden koulutus ja poliisio1keudet
7861: huolestuttavasti lisääntynyt. Vastaavasti on ta- vaativat syntyneiden epäselvyyksien vuoksi pi-
7862: vallisen kansalaisen turvallisuus huomattavasti kaista uudelleen järjestämistä. Ensiarvoisen tär-
7863: vähentynyt. Syitä tällaiseen taantumukselliseen keä ja kiireeliisin olisi vantiointialalla toimivien
7864: olojen muuttumiseen voidaan etsiä rikoslain yksityisliikkeiden ja näiden palveluksessa ole-
7865: lieventämisestä, yleisestä rappiomoraalin lisään- vien vartijoiden poliisivaltuuksien lisääminen
7866: tymisestä jota on ollut edistämässä sekä per- ja tavkb määrittely nykyajan vaatimuksia vas-
7867: nolehdistö että nykyiset radio- ja televisio-oh- taavalle tasolle.
7868: jelmat sekä mm. virheellisestä aluepolitiikasta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7869: joka on aiheuttanut ~hmisissä juurettomuutta, nioittavasti eduskunnan hyväks)"ttäväksi toivo-
7870: työttömyyttä ja ruuhka-alueiden slummiutu- muksen,
7871: mista. että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
7872: Yhtenä syynä rikollisuuden ja väkivallan li- yksityisistä vartioimisliikkeistä annetun
7873: sääntymiseen on myös poliisivoimiemme riit- asetuksen (145/44) muuttamiseksi si-
7874: tämätön miesvahvuus ja kalustovajaus. Poliisin ten, että vartioimisliikkeen harjoittajalla
7875: rinnalla vartiointi- ja turvallisuustehtävissä ja hänen palveluksessaan olevalla var-
7876: työskentelevät myös yksityiset varti.oimisliik- tijalla olisi poliisimiehen oikeudet tar-
7877: keet ja niiden palveluksessa olevat vartijat. vittavissa määrätilanteissa.
7878: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
7879:
7880: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo Urpo Leppänen
7881: Eino Poutiainen Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
7882: Pekka Vennamo
7883: 782 1979 vp.
7884:
7885: Toivomusaloite n:o 712.
7886:
7887:
7888:
7889:
7890: Kortesalmi ym.: Omakotirakentajien tonttialueiden kaavoituksen
7891: tehostamisesta.
7892:
7893:
7894: E d u s k u n n a 11 e.
7895:
7896: Viime vuosien asuntorakennustoimintaa var- samalla huomioiden kuntien ja kaupunkien tasa-
7897: ten suoritettu maan kaavoitus ei ole ollut riit- puolinen kehittäminen sen asukkaalle valinnan
7898: tävä. Merkillisintä on se, että kuntien ja lää- vapaus turvaamalla. Yksipuolinen kuntien ja
7899: ninhallitusten asiasta vastaavat viranomaiset kaupunkien kaavoitusmonopoli estää omakoti-
7900: ovat kaikin mahdollisin keinoin estäneet ja jar- rakentajien omatoimisuuden ja tältä näkökan-
7901: ruttaneet yksityisten maanomistajien kaavoitus- nalta katsoen myös useasti vaikean asuntopulan
7902: pyyntöjä ja kaavoituksen toteuttamista, joilla poistamismahdollisuuden. Silloin kun ihminen
7903: on pyritty saamaan tonttimaata asuntorakennus- on vailla omaa kotia, hänen yritystahtoaan ja
7904: toimintaa varten. Selvästi on ollut havaittavissa, tavoitteitaan ei saa estää teennäisillä ja yhteis-
7905: että jarrutus on kohdistunut erikoisesti sellai- kunnan valtaa ja mahtia lisäävillä väitteillä.
7906: seen kaavoitusvaatimukseen, jolla on pyritty Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7907: luomaan mahdollisuuksia omakotiasutuksen li- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7908: sääntymiselle. Lääninhallitusten suosiollisella muksen,
7909: myötävaikutuksella ovat kunnat keskittäneet
7910: kaavoitustaan yhä voimakkaammin kerrostalo- että hallitus ryhtyisi tehostamaan
7911: linjalle ja vuokrakasarmien rakentamiseen. Ta- omakotirakentajien tonttialueiden kaa-
7912: sapuolisuuden nimessä on kuitenkin otettava voitusta silloin kun kaavailtajana on
7913: huomioon omakotirakentajien tonttimaan tarve yksityinen maanomistaja.
7914: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
7915:
7916: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Pekka Vennamo
7917: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
7918: Eino Poutiainen
7919: 1979 vp. 783
7920:
7921: Toivomusaloite n:o 71.3.
7922:
7923:
7924:
7925:
7926: Kortesalmi ym.: Valtuustossa edustettuna olevan rekisteröidyn
7927: puolueen oikeuttamisesta kunnanhallituksen jäsenyyteen.
7928:
7929:
7930: Ed u s k u n n a 11 e.
7931:
7932: Kunnalliselämässä on välttämätöntä se, että tus kunnallisvaltuustossa, tulee saada vähintään
7933: jokaisella valtuustossa mukana olevalla poliitti- yksi jäsen kunnallishallitukseen.
7934: sella ryhm1ttymällä eli rekisteröidyn puolueen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7935: valtuustoryhmällä on edustus kunnallishallituk- nio1ttavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7936: sessa. Jos edustusta ei ole, on valtuutettu tai muks,en,
7937: pieni valtuustoryhmä kuin "pimeässä säkissä". että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
7938: Tämä ei voi olla oikean kansanvallan tarkoitus. kunnallislain muuttamiseksi sellaiseksi,
7939: Kaikkien on päästävä vaikuttamaan jo asioiden että jokaisesta rekisteröityyn puoluee-
7940: valmis,teluun kunnallishallituksessa. Siksi kun- seen kuuluvasta valtuustossa olevasta
7941: nallislakiin on saatava aikaan tätä tarkoittava poliittisesta ryhmittymästä on saatava
7942: asianmukainen muutos, ts. sellainen muutos, vähintään yksi jäsen kunnallishallituk-
7943: että jokaisesta valtuustoryhmästä, jolla on edus- seen.
7944: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
7945:
7946: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo Eino Poutiainen
7947: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen Veikko Vennamo
7948: Urho Pohto
7949: 784 1979 vp.
7950:
7951: Toivomusaloite n:o 714.
7952:
7953:
7954:
7955:
7956: Kortesalmi ym.: Jätevesimaksun perimisestä pihanurmikkojen ym.
7957: kasteluved~tä.·
7958:
7959:
7960:
7961: E d u s k u n n a 11 e.
7962:
7963: Maa.Ssamme voimaan saatettu pakollinen jäte- kasteluveden maaran laskemiseksi ja siitä ve-
7964: vesimaksu on aiheuttanut oikeutettua tyyty- loittamisesta luopumiseksi.
7965: mätltömyyttä erityisesti omakotitalojen ja mui- Kaiken kaikkiaan on siis erittäin perusteltua
7966: den vastaavanlaisten kiinteistöjen omistajissa muuttaa jätevesimaksusäännöstöä niin, että jä-
7967: siitä syystä, että nämä ovat joutuneet maksa- tevesimaksua ei peritä kasteluvedestä, vaan
7968: maan jätevesimaksua usein siitä huomattavasta ainoastaan siitä vedestä, joka todella menee
7969: vesijohtoveden määrästä, jonka he kesäisin jätevesiputkistoon ja puhdistuslaitosta rasitta-
7970: käyt•tävät kotipihansa nurmikon, juurikasvi- maan.
7971: maan ja puutarhan kasteluun. Tämä vesihän ei Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7972: mene jätevesiputkistoon eikä myöskään jäte- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7973: vesien puhdistamoa rasittamaan, vaan imeytyy muksen,
7974: maahan. Ei siis ole oikein eikä kohtuullista,
7975: että tällaisesta vedestä on maksettava jätevesi- että hallitus ryhtyisi toimiin jätevesi-
7976: maksua. maksua koskevien säännösten muutta-
7977: Nurmikon, kasvimaan ja puutarhan kaste- miseksi niin, että omakotitalojen ja
7978: luun käytetyn veden määrä on tiettävästi san- muidenkin kiinteistöjen pihanurmikon,
7979: gen helppo laskea, kun vuotuiseen kot1talou- juurikasvi- ja puutarhamaan kasteluun
7980: den normaalikulutukseen lisätään kesäkuukau- kesäisin käytetystä vesijohtovedestä ei
7981: sina käytetty ylimääräinen vedenkulutus, sillä kuluttajalta peritä jätevesimaksua, vaan
7982: talvikuukausinahan ei tällaista kasteluvettä käy- että jätevesimaksu peritään vain put-
7983: tetä eikä tarvita. Siispä ei pitäisi olla edes eri- kistoon ja puhdistamaan todella mene-
7984: tyisiä teknisiä eikä matemaattisia vaikeuksia västä jätevedestä.
7985: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
7986:
7987: J. Juhani Kortesalmi Eino Poutiainen Veikko Vennamo
7988: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
7989: Pekka Vennamo
7990: 1979 vp. 785
7991:
7992: Toivomusaloite n:o 715.
7993:
7994:
7995:
7996:
7997: Kortesalmi ym.: Selvityksen· suorittamisesta aikanaan niitty-
7998: maiksi kuivattujen järvien uudelleen vesittämisestä ja vesis-
7999: töjen alennetun vedenpinnan korottamisesta.
8000:
8001:
8002: E d u s k u n n a 11 e.
8003:
8004: Maassamme laskettiin 1700-luvulla hyödyn Toisaalta joissakin ja ehkä monissakin tapauk-
8005: aikakaudella ja myös 1800-luvulla ja osin vielä sissa· kuivion uudelleen vesittäminen ja alenne-
8006: 1900-luvun alussa suuri joui~ko lampia ja jär" tun vedenpinnan korottaminen nykyisestään voi
8007: viä joko kokonaan 'tai osittain kuiviin, jolloin olla pulmallinen näiden vesien rannoille raivat-
8008: saatiin hyviä niittymaita karjanrehutuotannon tujen uusien viljelyste.q, .rakennettujen raken-
8009: lisäämiseksi. Näitä vesistöjen laskun jälkeen- nusten ja kasvaneen hyötymetsän kannalta.
8010: jättämiä järvikuivioita on maamme kaikissa Kukin ·vesistö tältä osin vaatii monipuolisen
8011: osissa, samoin sellaisia lampia ja järviä, joi- tutkimisen uudelleen vesittämisen hyöty- ja hait-
8012: den vedenpinta tuolloin huomattavastikin aleni. tasuhteista.
8013: Tilanne nykyään on karjanrehntuotannon Edellä esitetyn perusteella .ehdotamme kun-
8014: osalta aivan käänteentekevästi toinen. Enää ei nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8015: tulisi juuri mieleenkään, että vesistöjä kuivat- muksen,
8016: taisiin tai niiden vedenpintaa alennettaisiin että hallitus ryhtyisi ·heti toimiin sen
8017: niittyjen ja heinämaiden saamiseksi. Pikem- selvittämiseksi, missä määrin maassam-
8018: minkin pyrkimyksenä on monin paikofu aivan me on tarpeen ja yleisen edun kannalta
8019: päinvastainen tavoite: saada entisiä kuivioita ja hyödyllistä ryhtyä aikaisempina vuosi.
8020: alennettuja järviä ja lampia entiselleen, entiseen satoina niittymaiksi kuivattuja järviä ja
8021: vedenkorkeuteensa, jolloin tavoitteena ovat pyr- lampia uudelleen vesittämään ja alen-
8022: kimykset kalastuksen ja kalatalouden edistämi- nettujen vesistöjen pinnan korottami-
8023: seen, virkistysmahdollisuuksien lisäämiseen sekä seen kalatalouden, virkistysmahdolli-
8024: myös maiseman kaunistamiseen. Kaikki nämä suuksien ja maiseman viihtyisyyden li-
8025: tavoitteet ovat ymmärrettäviä ja suosittavia. säämiseksi.
8026: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
8027:
8028: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
8029: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Eino Poutiainen
8030: Pekka Vennamo
8031:
8032:
8033:
8034:
8035: 99 087900581L
8036: 786 1979 vp.
8037:
8038: Toivomusaloite n:o 716.
8039:
8040:
8041:
8042:
8043: Kortesalmi ym.: Pohjois-Suomen vesihuoltotöiden turvaamisesta.
8044:
8045:
8046: E d u s k u n n a 11 e.
8047:
8048: Postipankin varoista myönnettävistä korko- 2. Postipankki myöntäisi korkotukilainat
8049: tukilainoista annetun lain ( 7 61168) nojalla aiemman käytännön mukaisesti ainakin Pohjois-
8050: tapahtunut vesihuoltotöiden lainoitus turvasi Suomeen kuten valtiovarainministeriön edusta-
8051: em. töiden toteuttamisen vuoden 1977loppuun jat ovat korkotukilainalain käsittelyvaiheessa
8052: saakka. ilmoittaneet.
8053: Lain mukaan kunnilla ja kuntainliitoilla oli 3. Valtiovalta osoittaisi keskusrahastolaitok-
8054: laina-aika 10 vuotta ja muilla lainansaajilla sille määrätyn kiintiön jaettavaksi korkotuki-
8055: enintään 24 vuotta. lainoina.
8056: Uusittu korkotukilainala:ki, joka tuli :voimaan Mikäli nykyiseen tilanteeseen ei saada kor-
8057: vuoden 1978 alussa, on merkinnyt ainakin jausta, merkitsee se välilliset työpaikat huo-
8058: Pohjois-Suomessa sitä, ettei ainuttakaan kulu- mioiden n. 2 500 ihmisen työtilaisuuden menet-
8059: valle rvuodelle ohjelmaitua vesihuoltotyökoh- tämistä. Yksistään Oulun ja Lapin lääneissä
8060: detta ole voitu käynnistää, koska rahalaitokset, menetys olisi runsaat 400 työpaikkaa. Suuntaa
8061: Postipankki mukaanlukien, ovat suhtautuneet näyttävänä voidaan pitää Oulun vesipiirin
8062: penseästi jo lainahakemuksiin puhumattakaan alueelta laadittua työvoimatilastoa, jonka mu-
8063: entisen lain mukaisista laina-ajoista. On lisäksi kaan työvoimamäärä ei koskaan aikaisemmin
8064: todettava, ettei Pohjois-Suomen pankkilaLtok- ole ollut tammikuussa niin alhainen kuin se
8065: silla ole edes mahdollisuuksia, vaikka hyvää nyt on.
8066: tahtoa riittäisikin, hoitaa lisääntynyttä lainoi-
8067: tustarvetta. Vastoin odotuksia rt:ilanne on siis Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunc
8068: oleellisesti huonontunut siitä, mitä budjetti- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8069: sopimusta edeltäneissä neuvotteluissa edelly- muksen,
8070: tetltiin. että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
8071: Tilanteen konjaamiseksi esitämme seuraavat erityisesti Pohjois-Suomen vesihuolto-
8072: vaihtoehtoi!set ratkaisumallit: töiden käynnistämiseksi turvaamalla tar-
8073: 1. Lainoitus tapahtuisi rahoLtuslain ( 4 3 31 peellisen korkotukilainoituksen ja sa-
8074: 63) mukaisesti budiettivaroilla. Vuotuinen ra- malla myös Pohjois-Suomen vaikean
8075: hoitus:tarve aiemmin myönnetyille korkotuki- työttömyyden lieventämiseksi.
8076: lainoille maksettava korkotuki huomioiden on
8077: 70-100 milj. markkaa.
8078: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
8079:
8080: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Eino Poutiainen
8081: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Urho Pohto
8082: Urpo Leppänen
8083: 1979 vp. 787
8084:
8085: Toivomusaloite n:o 717.
8086:
8087:
8088:
8089:
8090: Kortesalmi ym.: Menetettyjen vesialueiden korvaamisesta iiläisille
8091: kalastajille.
8092:
8093:
8094: Ed u s k u n n a II e.
8095:
8096: Iin pitäjässä Hjoki-suuhun rajoittuvalla meri- teollisuusjätteiden johdosta suuresti saastunut,
8097: alueella ovat Maakrunni, Ulkokrunni ja Kraa- on näiden syiden johdosta kymmenille ammat-
8098: sukka -nimiset saaret sekä lukuisa joukko pie- tikalastajille ja sadoille omatarvekalastajille ai-
8099: nempiä kareja ja luotoja. Nämä saaret vesi- heutunut kohtalokas elinkeinonmenetys ja osa-
8100: alueineen pakkolunastettiin suurelta osin ns. toimeentulon menetys. Kun melkein vieressä
8101: Maakrunni-säätiön haltuun luonnonsuojelu- olevat Ulkokrunnin, Maakrunnin ja Kraasukan
8102: alueiksi 1930-luvun alkupuolella. saaret vesialueineen ovat edelleenkin kalasta-
8103: Ennen pak!kolunastusta näillä saarilla oli Iin jille kiellettyä aluetta, on tätä radikaalis,ti muut-
8104: manttaalinomistajille suuri merkitys karjan tuneissa olosuhteissa pidettävä kohtuuttomana.
8105: karsirehun hankintapaikikana. Samoin Iin seu- Näiden syiden johdosta ehdotamme kunnioit-
8106: dun ammatti- ja omatarvekalastajille saarilla oli tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
8107: arvokkaina ja tuottoisina merikalastuspaikkoi- sen,
8108: na ja kalastajien kausiasuinpaikk.oina suuri mer- että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
8109: kitys. iiläisille kalastajille aiheutuneiden vahin-
8110: Koska voimalaitosten rakentaminen Iijokeen kojen korvaamiseksi ja ainakin osan
8111: on suuresti tuhonnut kalakantaa ja siten Iijoki Maakrunni-säätiön omistamista vesi-
8112: kalastusvetenä on menettänyt merkityksensä ja alueista palauttamiseksi kalastustarkoi-
8113: kun myös Iijoki-suun läheinen merialuekin on tuksiin.
8114: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
8115:
8116: J. Juhani Kortesalmi Eino Poutiainen Pekka Vennamo
8117: Anssi: Joutsenlahti Veikko Vennamo Urpo Leppänen
8118: Urho Pohto
8119: 788 1979 vp.
8120:
8121: Toivomusaloite n:o 718.
8122:
8123:
8124:
8125:
8126: Kortesalmi ym.: Erityisen petovyöhykkeen perustamisesta itä-
8127: rajalle.
8128:
8129:
8130: E d u s k u n n a.l 1e.
8131:
8132: Ltärajan läheisyydessä sudet, karhut, ahrnat syksyllä karhunkaadot tapahtuvat esim. Kuu-
8133: ja ilvekset ovat poroja tappavina petoina vai- samossa melkein aina lumen aikana. Sulan
8134: keasti pyydettäviä. Porojen esteaita on nykyi- maan aikana ei ainakaan Kuusamossa ole kar-
8135: sin aivan likellä valtatkunnanrajaa, jossa myös huja saaltu ns. metsästyiksellisin keinoin eli
8136: porot palkivat. Rajavyöhykkeellä liikuttaessa koiraa .apuna käyttäen.
8137: vaaditaan aina ensiksi ilmoittautuminen raja- Edellä esitetyn johdosta petojen pyynti itä~
8138: vartioasemalle meno- ja paluuaikoineen, samoin rajalla vaatii erityismenetelmiä ja -järjestelyjä.
8139: mahdollisille aseille erityisluvat. Samoin asei- Paikallisen väestön ja asiantuntijain keskuudes-
8140: den käyttäjiltä edellytetään suurta varovaisuut- sa ehdotetaankin itärajan läheisyy;teen perustet-
8141: ta ja harkintaa, sillä täällä ampujan on ,tiedet- tavaksi· ns. petovyöhyke, jonka leveys rajalta
8142: tävä rajan kulku, jottei luoti mene vahingossa alkaen olisi noin 20 km. Tällaisella alueella
8143: Neuvostoliiton puolelle. Rikkomuksista seuraa pyynti tulisi sallia käyttäen seuraavia menetel-
8144: lupien menetys ammattiporomiehille. miä:
8145: Nykylain ja -asetuksen mukaan petojen pyyn- - lavalta haaskalle ampuminen
8146: ti metsästämällä eli asein rajan läheisyydessä - teräshäkillä pyynti asianmukaisesti
8147: on siis vaikeaa ja taloudellisesti raskasta sekä - moottorikeikalla jäl!kien seuraaminen ja
8148: heikkotuottoista. Myöskään koiraa ei voida kelkasta ampuminen. ,
8149: käyttää karhun metsästyksessä, koska sekin voi Luvat tällaisella vyöhykkeellä mainituin me-
8150: mennä rajan yli. netelmin tapahtuvaan pyyntiin .voisi myöntää
8151: Maamme karhukanta itärajalla ja poronhoito- maa- ja metsätalousministeriön ohjein paikal-
8152: alueella on asiantuntijoiden mukaan lisäänty- linen poliisipäällikkö halukkaille metsästysseu-
8153: nyt sen kesäaikaisen rauhoituksen johdosta. rojen ja riistanhoitoyhdistysten suosittamille
8154: Siksi karhujen aiheuttamat tuhot ovat poro- kokeneille metsästäjille.
8155: elolle asiantuntijoiden mukaan arvaamattoman Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8156: suuret etenkin poronvasojen osalta. Tämä on nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
8157: kiistatta todettu !tutkittaessa karhujen ulos- vomuksen,
8158: teita: niistä on löydetty huomattavan paljon
8159: vasaporojen sorkkia ja kynsiä. Yleensä vasojen että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
8160: tappopaikkoja ei voida löy,tää, koska niistä ei erityisen petovyöhykkeen perustamisek-
8161: jää mitään jäljelle, joten niistä ei voi !todistus- si itärajalle sekä petojen pyynnin salti-
8162: ten puuttuessa anoa eikä saada korvauksia- miseksi tällä vyöhykkeellä tavanomai-
8163: kaan. Karhun porokarjassa tekemä vahinko sesta poikkeavasti viranomaisten sekä
8164: saattaa nousta kesäaikana moninkertaiseksi metsästysseurojen ja riistanhoitoyhdis-
8165: karhun omaan arvoon verrattuna. tysten valvonnassa.
8166: Nykyisin karhun metsästysaikana keväällä ja
8167: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
8168:
8169: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo Urho Pohto
8170: Urpo Leppänen Eino Poutiainen Pekka Vennamo
8171: Anssil Joutsenlahti
8172: 1979 vp. 789
8173:
8174: l'oivomusaloite n:o 719.
8175:
8176:
8177:
8178:
8179: Koskenniemi ym.: Kuntien ·sosiaaliturvalaitoksen perustamisesta.
8180:
8181:
8182: E d u s k u n n a II e.
8183:
8184: Kunnallistalous on :viimeisten sotien jäLkeen leen kunnilla on erilaisia ,vakuutuksia vakuutus-
8185: kasvanut. suhteellisesti voimaikkaammin kuin laitoksissa.
8186: valtiontalous. Tämä johtuu siitä, että julkisia Kuntien ja kuntainli1ttojen eläke- ja mui-
8187: palveluja on kehitetty voimakkaammin kunnal- den sosiaaliturvamaksujen keskittäminen entistä
8188: lisella taholla. Viime a1koina ovat kuntien yh- enemmän saman laitoksen puitteisiin on selvit~
8189: teiset menot olleet noin puolet vaLtion budjetti- telyn arvoinen kysymys. Tämä liittyy osittain
8190: talouden menoista. Kunnat ja kuntainliitot ovat kunnallistalouden luoHojärjestelyihin, mistä
8191: nykyisin varsin suuri työnantaja, joka luonnol- syystä selvitys on myös tarpeellinen.
8192: lisesti joutuu huolehtimaan palveluksessaan ole- Edellä olevan nojalla ehdotamme eduskun-
8193: vien viranhaltijoiden ja työntekijöiden sosiaali- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8194: turvasta niinkuin muutJkin työnantajat. Kun-
8195: tien ja kuntainliittojen viranhaltijoiden ja >työn- että hallitus kiireellisesti selvityttäisi
8196: tekijöiden eläkkeistä, eräin poikkeuksin, huo- kysymyksen kuntien ·sosiaaliturvalaitok-
8197: lehtimaan on perustettu Kunnallinen eläkelai- sen perustamisesta ja selvityksen perus-
8198: tos. Kuntien tapaturmavakuutukset sen sijaan teella antaisi eduskunnalle tarvittavan
8199: hoidetaan eri tapaturmavakuutusyhtiöissä. Edel- lakiesityksen.
8200: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
8201:
8202: Niilo Koskenniemi Aimo Ajo Ulla-Leena Alppi
8203: 790 1979 vp.
8204:
8205: Toivomusaloite n:o 720.
8206:
8207:
8208:
8209:
8210: Koskinen ym.: Pääomavaltaisiin yrityksiin kohdistuvan kunnalli-
8211: sen liikenneveron aikaansaamisesta.
8212:
8213:
8214: E d u s k u n n a 11 e.
8215:
8216: Liikenteen aiheuttamat menot ovat huomat- kansaajilta liikeyrityksille. Erityisen konkreet-
8217: tava kansallitaloudellinen kustannustekijä. Lii- tisena tämä ilmenee kuntien kohdalla, jotka
8218: kennemenot kasvavat jatkuvasti. Erityisesti rahoittavat liikennemaksunsa suoraan kunnal-
8219: kuntien osuus julkisen vallan menoista on lisverosta, joista palkansaajat maksavat noin
8220: nousussa. Valtio kuitenkin kerää itselleen jul- 90 prosenttia. Työtätekevät kuntalaiset mak-
8221: kisen sektorin liikennetulot: autojen verotuk- savat näin ollen - hyötyvät tai eivät suori-
8222: sesta ja poltitoaineiden valmisteverosta muo- tetuista liikenneratkaisuista - suurimman osan
8223: dostuneet tulot. Kunnat sen sijaan joutuvat lii:kennekustannuksista. Varsinaisen hyödyn
8224: rahoittamaan kasvavat liikenteen aiheuttamat saajat, pääomatuloja keräävät yritykset, osal-
8225: menonsa etupäässä kunnallisverovaroin, val- listuvat kustannuksiin tuskin lainkaan. Tällai-
8226: tion avustusten ja pysäköintimaksutulojen tuot- nen epäoikeudenmukainen tilanne ei saa enää
8227: tojen esittäessä varsin vähäistä osaa. jatkua. On kiireellisesti säädettävä laiki, jolla
8228: Kun liikenne ei kunnille tuota muuta kuin parannetaan kuntien mahdollisuuksia vaikuttaa
8229: lisääntyvää painetta veroäyrin hintaan, ne pyr- liikenneolosuhteisiinsa työtätekevien kuntalais-
8230: kivät pitämään liikennemenonsa mahdollisim- ;ten verorasitusta lisäämättä ja jolla lisätään
8231: man pieninä. Tämä luonnollisesti jarruttaa kuntien halukkuutta perustaa omia joukkolii-
8232: liikenneolosuhteiden järkevää kehittämistä, mi- kenteenhoito-organisaatioitaan ja kehittää jo
8233: kä ilmenee useissa kunnissa mm. ala-arvoisena olemassaolevia liikennelaitoksia palveluja pa-
8234: joukkoliikenteen tasona. Melikittävän osan lii- rantamalla, tariffeja nostamatta. Kuntien lii-
8235: kennemenoista kunnille aiheuttavat raskaat kennemenojen keventämiseksi onkin ryhdyttävä
8236: maantiekuljetukset, jo1Jka nostavat väyläraken- verottamaan pääomatuloja.
8237: nuskustannuksia ja hoitomenoja tuntuvasti. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8238: Myös henkilöautoliikenne aiheuttaa kunnille nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8239: melkoisia menoja, mutta kunnat eivät pääse muksen,
8240: osallis~ksi henkilöautojen erityisverotuksesta.
8241: Liikennemenoja aiheutuu myös työmatikoista, että hallitus viipymättä ryhtyisi toi-
8242: joiden järjestäminen on välttämätön tuotanto- menpiteisiin sellaisen muutoksen ai-
8243: laitosten toimivuudelle. kaansaamiseksi kunnallisverotukseen ja
8244: T'iiotantolaitokset synnyttavat suurimman lainsäädäntöön, ioka antaisi kunnille
8245: osan kunnan alueella tapahtuvasta henkilö- ja oikeuden verottaa kunnan alueella sijait-
8246: tavaraliikenteestä. Kokonaisuutena tarkastel- sevia suuria pääomavaltaisia yrityksiä
8247: len julkisen vallan - valtion ja kuntien - erityisen kunnallisen liikenneveron muo-
8248: liikennepolitiikka on suuntautunut takaamaan dossa, minkä veron tuotto käytetään
8249: mahdollisimman joustavan raaka-aineiden, työ- kuntien liikennemenojen peittämiseen
8250: voiman, valmiiden tuotteiden jne. liikenteen sekä että hallitus samalla suorituttaisi
8251: tuotantolaitosten omistajien asettamien vaati- selvityksen mahdollisuudesta keventää
8252: musten mukaisesti julkisin varoin. Tämä mer- vastaavasti työtätekevien kunnallisvero-
8253: kitsee suunnatonta tulonsiirtoa tavallisilta pal- rasitusta.
8254: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
8255:
8256: Aame Koskinen E.-J. Tennilä Marjatta Mattsson
8257: 1979 vp. 791
8258:
8259: Toivomusaloite n:o 721.
8260:
8261:
8262:
8263:
8264: Kuoppa ym.: Jokamiehen oikeudet turvaavan lainsäädännön
8265: aikaansaamisesta.
8266:
8267:
8268: E d u s k u n n a 11 e.
8269: Jokamiehen oikeudet liikkua luonnossa mui- - Erityisesti asutuskeskusten läheisyydessä
8270: den omistamalla maalla kuuluvat Suomessa pe- Etelä-Suomessa on erittäin vaikea löytää ra-
8271: rinteellisiin ympäristön yleiskäyttöoikeuksiin. kentamattomia ranta-alueita, koska kaikkein
8272: Aikaisemmin on myös metsien käyttö ollut parhaimmat luonnonalueet ovat lisääntyvässä
8273: vastaavalla tavalla vapaata, mutta kun met- määrin joutuneet yksityisten huvilanomistajien
8274: sien taloudellinen merkitys alkoi kasvaa, muut- tai matkailuyhtiöiden haltuun.
8275: tui niiden taloudellinenkin hyödyntäminen Valtaosa työtätekevästä, maa:ta omistamatto-
8276: maanomistajien yksinoikeudeksi. masta väestöstä, jolle on kaikkein tärkeintä
8277: Tällä hetkellä on nähtävissä voimakkaita ite- turvata riittävät virkistäytymismahdollisuudet,
8278: lcijöitä jonka uhkaavat myös jokamiehen oi- asuu asutuskeskuksissa. Jokamiehen oikeuksien
8279: keuksia luonnossa liikkumiseen. kaventuminen loukkaa kaildkein pahiten juuri
8280: - Luonnontuotteiden keräily, kuten sienes- tämän väestönosan etuja.
8281: tys ja marjastus, saavat kasvavaa taloudellista Virkistäytymisen puhtaassa ja rauhallisessa
8282: merkitystä, mikä on omiaan vaaraotamaan nii- luonnossa on oltava yksi asutuskeskusten työ-
8283: den kuulumisen jokamiehen oikeuksien pii- tätekevän väestön perusoikeuksia, jota ei saa
8284: riin. On torjuttava yritykset sulkea rintamai- rajoittaa. Nykyinen kehitys kuitenkin osoit-
8285: den suurmaanomistajien alueet ulkopuolisilta taa, että maanomistajapiirien toimesta on ryh-
8286: manjastajilta ja sienestäjiltä. Esimerkiksi mar- dytty toimenpiteisiin tämän perinteisen suo-
8287: jastuksen rajoittaminen voidaan sallia vain sil- malaisen jokamiehenoikeuden rajoittamiseksi.
8288: loin, kun sillä on mel'kitystä paikallisen väes- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
8289: tön toimeentulolle. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8290: - Metsänhoidollisilla toimenpiteillä on yri-
8291: d:etty perustella pyrkimyksiä rajo1ttaa ulkoilua että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
8292: erityisesti metsäyhtiöiden mailla. Tämä pe- menpiteisiin jokamiehen oikeudet tur"
8293: ruste saattaa johtaa siilien, että yhä suurempi vaavan lainsäädännön aikaansaamiseksi.
8294: osa metsätalouden piiriin kuuluvista alueista
8295: suljetaan ulkoilijoiLta.
8296: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
8297:
8298: Mikko Kuoppa Seppo Toiviainen Ensio Laine
8299: Marjatta Mattsson P. Puhakka M.-L. Salminen
8300: E.-J. Tennilä Sten Söderström
8301: 792 1979Vp;
8302:
8303: Toivomusaloite n:o 722.
8304:
8305:
8306:
8307:
8308: E. Laine ym.: Yleisen edun kannalta välttämättömän rakennus-
8309: maan ottamisesta yhteiskunnan haltuun.
8310:
8311:
8312: Ed u s k u n n a 11 e.
8313:
8314: Rakennusmaan hinnan kohtuuton nousu edelleen jatkumaan, ellei yhteiskunnan taholta
8315: muodostaa tällä hetkellä ·erään keskeisimmistä ryhdytä kiireellisiin toimenpiteisiin asiassa.
8316: yhteiskunnallisista ongelmista. Se asettaa es- Tonttien hintojen nousua aiheuttaa rakennus-
8317: teitä rakennustoiminnan kehittymiselle, pitää maan y;ksityinen omistus, voimistuva väestön
8318: yllä jatkuvaa asuntopulaa ja johtaa asumiskus- siir.tyminen asutuskeskuksiin ja taaja-asutuksen
8319: tannusten kohtuuttomaan nousuun. yleistyminen maaseudullakin.
8320: Valtioneuvoston v. 1963 asettama asunto- Asuntotonttikomitean välimietinnön mukaan
8321: tuotantokomitea toteaa 4 päivänä marraskuuta rakentamattomasta asumiseen tavkoLtetusta ja
8322: 1964 antamassaan välimi,etinnössä, että tont- siihen sopivasta maasta omistavat kaupungit
8323: tien hintojen nousu on jatkuvasti ylittänyt ja kauppalat vajaat 30% ja valtio vain 1 %.
8324: yleisessä hintatasossa ;tapahtuneen kehityksen. Pääosan omistavat yksityiset ja yhtiöt.
8325: Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen raken- Ansiottomalla arvonnousulla keinottelu ja
8326: nustaloudellisen la!boratorion ja asuntotontti- siitä johtuva rakennusmaan hinnan nousu he-
8327: komitean tietojen mukaan ovat tonttien hinnat rättää yhä voimakkaampaa arvostelua ja kii-
8328: kohonneet jo v. 1954-1962 Helsingissä n. reellisiä toimenpiteitä. Tähän velvoittavat jo
8329: 8·kertaisesti ja muissa kaupungeissa 2-5-ker- hyväksymämme. kansainväliset sopimuksetkin.
8330: taisesti. Eräiden tutkimusten mukaan viimeis- Eduskunnan helmikuussa 1964 käsittelemä
8331: ten 10-15 vuoden aikana tonttien hintojen Kansainvälisen Työkonferenssin v. 1961 hyväk-
8332: nousu on ollut Helsingissä 10-kertainen ja symä yleissopimus (n:o 115), joka koskee
8333: maaliskuussa 1974 julkaistun tutkimuksen mu- asunto-oloja sanoo: " ... julkisten viranomaisc
8334: kaan arvonnousu maatalousmaasta kerrostalo- ten on ryhdyttävä ka1kkiin :tarkoituksenmukai-
8335: tontiksi on ollut 10-20 km:n etäisyydellä siin toimenp1teisiin maa-alueilla keinottelun eh-
8336: Helsingistä 165,kertainen ja pientalotonteiksi käisemiseksi". Useissa muissa maissa onkin
8337: 60~kertainen.
8338: ryhdytty tätä vastaaviin to1menpiteisiin. Suo-
8339: · Kymen läänissä laskettiin vuonna 1974 kor- messakin on asiasta paljon puhuttu. Mm. useat
8340: keimmaksi peltohehtaarihinnaksi 0,75 mk ne- hallitusohjelmat ovat edellyttäneet kiireellisiä
8341: liömetri. Huutokaupalla myytiin samoihin ai- ratkaisuja. Käytännössä ei kuitenkaan ole
8342: korhin Haminassa entisen kauppahallin tontti, tapahtu:n,ut mitään ratkaisevaa.
8343: jolle tuli hintaa 1 900 mk neliömetri. Tällä
8344: maalla on siis peltoon verrattuna 1 400-ker- Asuntorakt!nnustoiminta sekä yhdyskunta-,
8345: tainen hinta. Merkillepantavaa on, että kun kaupunki- ja asutustaaiamasuunpittelu voidaan
8346: tonttihintojen huimaava nousu a1koi Helsin- kunnollisesti :toteuHaa vain silloin, kun suun·
8347: gissä ja sen lähiympäristössä erikoisen. voim~~ ni.tteluviranomaisten rakentamiseen tarkoittama
8348: kaana vyörynä 1950-luvun alkuvuosma, nun maa otetaan yhteiskunnan hallintaan eli kunnat
8349: 60-luiku laajensi rakennusmaan hinnan kohoa- tai valtio ottavat haltuunsa sellaisen asutuskes-
8350: misen muihinkin maamme asutuskeskuksiin. kuksissa, -taajamissa ja niiden ympäristössä ole-
8351: Nyt ylikorkeat tonttihinnat eivät enää ole van rakentamiseen ja saneeraamiseen välttämät-
8352: yksinomaan pääkaupungin dkä edes yksin- tömän maan,
8353: omaan Uudenmaan ja Lounais-Suomen rasite, 1. jota kunnan ja valtion viranomaiset tar-
8354: vaan ilmiö ulottuu koko maahan. vitsevat julkiseen käyttöön;
8355: Monien seikkojen perusteella voidaan ar- 2. sellaiset rakentamattomat ja rakennetut
8356: vioida, että rakennusmaan hinnannousu tulee maa-alueet, joita tarvitaan kaupunkien ja asu-
8357: Toivomusaloite n:o 722 793
8358:
8359: tustaajamien asuttamissuunnitelmien edellyttä- 2. arvioitu korvaus· ·rakennuksista ja· tap-
8360: mään rakentamiseen. pioista, mitä koituu omistajalle esim. henkilö-
8361: Yhteiskunnan haLtuun ottaminen tulisi kos- kohtaisesta ja perheen toimeentuloa varten har-
8362: kemaan vain niitä alueita, jotka yleisen edun joitetun elinkeinon menetykses·tä. Jos rakennus-
8363: kannalta on välttämätöntä rakentaa .tai sanee- maata tai tonttia on käytetty elinkeinon har-
8364: rata. joittamiseen, on korvaus suoritettava - omis-
8365: Eräiden laskelmien mukaan asuntotontti- tajan niin vaatiessa - vastaavalla maa-alueella.
8366: maan tarve olisi vuosittain koko maan pinta- Rakennusmaan luovutushinnan ja korvauspe-
8367: alasta 0.0016% ja kaupunkien ja kauppaloiden rusteiden määrittelyä varten olisi asetettava
8368: pinta-alasta vain 0.16 %. Tämä osoit·taa, että erilliset valtion tai kunnalliset toimikunnat.
8369: rakennusmaan yhteiskunnallistaminen tulisi Yhteiskunnan haltuun otettua maata olisi
8370: ulottumaan vain suhteellisesti varsin vähäisiin käy;tettävä ensi sijassa valtion tai kuntien itsen-
8371: maa-alueisiin ja että nyikyisin rakennusmaan sä harjoittamaa rakennustoimintaa varten. Yksi-
8372: hintojen kohtuuton nousu koituu vain hyvin tyisille rakentajille tontin luovuttaminen voisi
8373: pienen maanomistajaryhmän tai keinottelijain tapahtua vain vuokra- tai muuta käyttösopi-
8374: hyödyksi. musta vastaan, jolloin tontin käy.ttäjältä peri-
8375: Kun tavoitteena on nimenomaan ja yksin- tään kohtuullinen vuokra.
8376: omaan rakennusmaalla keinottelun estäminen,
8377: niin yhteiskunnan haltuun ei ole syytä ottaa: Rakennusmaan lunastaminen yhteiskunnan,
8378: 1. omakoti- eikä muita pientontteja, joille esim. kuntien haltuun muodostaa niin laajan
8379: omistaja haluaa rakentaa talon pääasiassa toimenpiteen, että kunnat eivät voi selvitä
8380: omaan käyttöönsä; siitä ilman vaLtiovallan taloudellis-ta tukea.
8381: 2. ra!kennettuja tontteja, joiden rakennukset Valtion ja yksityisten rahalaitosten tulisi antaa
8382: ovat käytännössä ja joita ei ole suunn1teltu kunnille halpa!kovkoisia ja pitkäaikaisia lainoja
8383: uudelleen rakennettaviksi; rakennusmaan lunastamista varten.
8384: 3. pienviljelijöiden maita. Koska asumiskurjuus ja -ahtaus sekä asunto-
8385: Yhteiskunnan haltuun ottaminen olisi suori- ja tontt1keinottelu on suurelta osaltaan seuraus-
8386: tettava siten, että maan hinta ja tontin omista- ta liikekeskuksissa olevan maan yksityisestä
8387: jan rakennusmaalle aiheuttama arvonnousu kor- omistuksesta, ehdotamme edellä sanottuun vii-
8388: vataan ja tällöin myös huomioidaan korvauksen taten eduskunnan hyviiiksy.ttäväksi toivomuk-
8389: antaminen muista mahdollisista menetyksistä. sen,
8390: Rakennusmaan luovutushinnassa otettaisiin näin että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
8391: ollen huomioon: menpiteisiin yleisen edun kannalta vält-
8392: 1. että rakennusmaan ja tontin hinnan pe- tämättömän rakennusmaan ottamiseksi
8393: rustana on vuoden 1948 hinta, johon lisätään yhteiskunnan haltuun, tonttikeinottelun
8394: kohtuullinen konko ja tukkuhintaindeksillä mi- lopettamiseksi ja asuntokustannusten
8395: tattavan rahanarvon alenemisen sekä tontin alentamiseksi taaja-asutuksen alueilla.
8396: omistajan parannustoimenpiteiden aiheuttama
8397: arvon nousu;
8398: Helsingiss~ 15 päivänä huhtikuuta 1979.
8399:
8400: Ensio Laine Marjatta Mattsson Sten Söderström
8401: Pauli Puhakka Mikko Kuoppa_ E.-J. Tennilä
8402:
8403:
8404:
8405:
8406: 100 087900581L
8407: 794 1979 vp.
8408:
8409: Toivomusaloite n:o 723.
8410:
8411:
8412:
8413:
8414: E. Laine ym.: Kuntien itsehallinnollisen aseman parantamisesta.
8415:
8416:
8417: E d u s k u n n a 11 e.
8418:
8419: Esitetyt suunnitelmat ns. arvonlisäverojärjes- Koska hallitusmuodon säännökset itsehallin-
8420: telmän toteuttamiseksi ovat nostaneet keskus te· non suojasta ovat niukat (prof. Veli Meri-
8421: lun piiriin valtion ja kuntien väliset suhteet. koski: Lakimies 1969 siv. 520), olisi itsehal-
8422: Perustellusti on ihmetelty mm. sitä, että valtion lintoyhdyskuntien oikeudellinen asema välttä-
8423: siirtäessä kunnille jatkuvasti suuria kustannuk- mättä määriteltävä tarkemmin perustuslaeissa.
8424: sia vaativia julkisoikeudellisia velvollisuuksia se Kunnallinen itsehallinto-oikeus tulisi riittävän
8425: samanaikaisesti valmistautuu saattamaan eräi- selvästi ja .tehokkaasti tur.vata hallitusmuodossa.
8426: den ju1kisoikeudellisten velvollisuuksien täyttä- On mitä ilmeisintä, että kuntien verovapaus
8427: misen, kuten veden, säihkön, kaasun ja puhelin- kuuluu tärkeimpiin tavoitteisiin, mitä halli:tus-
8428: ja liikennepalvelusten toim1ttamisen sekä suu- muodon täydentämisen kannalta voidaan aset-
8429: rin kustannuiksin rakennettujen satamien käyt- taa. Edelleen olisi hallitusmuotoon saatava
8430: tämisen mkevaihtoverotuksen alaisiksi. Kau- kuntien asemaa .turvaavat säännökset siitä, että
8431: punkien nytkyisen ·taloudellisen tilan ja niiden kunnilla on riittävät vapaat tulot niille kuulu-
8432: suurien tehtävien vuoksi olisi ollut paremmin vien tehtävien toteuttamiseen.
8433: paikallaan lähteä siitä, että kaupunkikuntien Kuntien ;tulojen saannissa ja turvaamisessa
8434: luodessa suurin kustannuksin liilke-elämälle ja on suuntauduttava suurten tulojen ja omai-
8435: kasvavalle liikevaihdolle edellytyksiä kaupun- suuksien verotuksen kiristämiseen, kunnalli-
8436: keja kehittämällä olisi huomattava osa liikevaih- sen omaisuusveron perintään suuriLta yrityk-
8437: don verotuksen tuotosta suoritettava ikaupun- siltä, kunnallisverotuksen muuttamiseen prog-
8438: k1kunnille korvaukseksi niiden taloudellisista ressiiviseksi ja suurpääomalle annettujen lah-
8439: uhrauksista. joitusluontoisten etujen lopettamiseen.
8440: Liikevaihtoverotuksen uudistamisesitykseen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
8441: päätynyt komitea on täydellisesti sivuuttanut kunnan hyväksyttäväksi ,toivomuksen,
8442: kaikki kysymykset kuntien tapaoikeudellisesta
8443: tai lainsäädännöllisestä asemasta. Kun kunnat että hallitus tutkituttaisi perustusla-
8444: ovat itse vanhastaan olleet verotuso~keudelli kiemme, lähinnä hallitusmuodon, edel-
8445: sesti veronkantoon oikeutettuja ·ja ovat valtioon leen kehittämistä niin, että kuntien pe-
8446: nähden olleet verovapaita, niin on yllättävää rustuslaillisen aseman parantaminen,
8447: todeta, että verot-taja aiotaan nyt panna verolle. kuntien itsehallinto-oikeus ja verovapaus
8448: Tässä piilee ristiriita. Todellisuudessa on kysy- sekä kuntien tehtäviä vastaavien tulojen
8449: myksessä varsin syvälle käyvän muutoksen ai- saaminen turvataan.
8450: kaansaaminen yhteiskuntamme rakenteeseen. Se
8451: herättää kysymyksen kuntien perustuslaillisesta
8452: asemasta valtioon nähden.
8453: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
8454:
8455: Ensio Laine Pauli Puhakka
8456: 1979 vp. 795
8457:
8458: Toivomusaloite n:o 724.
8459:
8460:
8461:
8462:
8463: E. Laine ym.: Satamatöiden kunnallistamisesta.
8464:
8465:
8466: E d u s k u n n a 11 e.
8467:
8468: Vaikka satamakysymyksiä on viime aikoina isännöivät suuret a:htausliikkeet. Kotkan sata-
8469: tutkittu ja selvitetty laajasti niin kotimaisena maa hallitsee lastaus- ja purkaustoiminnan
8470: komiteatyönä kuin utkolaisvoimin suoritetuin osalta täydellisesti Ahlström Oy:n, Kymi Oy:n,
8471: tutlkimuksin, ei mihinikään kokonaisratkaisuun Tampella Oy:n, Myllykoski Oy:n sekä Enso-
8472: kunnallisen satamalaitostoiminnan taloudellisen Gutzeit Oy:n määräysvallassa oleva ahtaus-
8473: kannattavuuden turvaamisessa ole kuitenkaan liike. Samantapainen suuryhtymien hallitsema
8474: edetty. Tärkeät eduskunnan kannanototkin- liike toimii myös Haminassa. Muissakin sata-
8475: vuodelta 1956 oleva lausuma viennin ja tuon- missa suurteollisuus ja -liikelaitokset näyttele-
8476: nin satamakohtaisesta tasaamisesta ja vuoden vät ahtaus- ja purkaustoiminnassa mellkittävää
8477: 1959 kannanotto satamamaksujärjestelmän käy- osaa.
8478: täntöönotosta satamakaupun!kien tulolähteeksi Satamatöiden kunnallistaminen on aika ajoin
8479: - ovat vieläkin tu1lkimusvaiheessa. ollut laajemmin!kin keskusteltavana. Tällöin on
8480: Kommunistit ja kansandemokraatit ovat eri jouduttu toteamaan, että ilmeisestikään nykyi-
8481: yhteyksissä eduskunnassakin ,jo aiemmin kiin- nen lainsäädäntö ei aseta esteitä satamatöiden
8482: nittäneet huomiota siihen, että satamatoimin- kunnallistamiselle. Käytännössä siihen ei kui-
8483: tamme suunnittelun tila ei vastaa kehityksen tenkaan voitane siirtyä satamakohtaisin rat'kai-
8484: vaatimuJksia. Vaikka on mitä todennäköisintä, suin. Tämän vuoksi asiaa olisi tutkittava ja
8485: että kehitys tulee viemään kohti yhä suurem- selvitettävä koko laajuudessaan.
8486: pia ja keskitetympiä satamia, suunnitellaan Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ehdotam-
8487: uusienkin satamien perustamista. Satamia kos- me eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8488: keva kehitys on aiheuttanut hyvin vakavia sa-
8489: tamatyöntekijäin toimeentulovaikeuksia. että hallitus selvityttäisi maamme
8490: Satamien kannattavuus ja satamatyöntekijäin kunnallisen satamalaitoksen kannatta-
8491: asemaan liittyvät ongelmat olisi helpommin rat- vuutta ja satamatyöntekijäin työolosuh-
8492: kaistavissa, jos kunnat itse käyttäisivät satamia teita sekä työn saannin jatkuvuuden
8493: eli jos satamatyöt olisi rkunnallistettu. Nyt kui- turvaamista koskevat ongelmat ja nii-
8494: tenkin on vallalla käytäntö, jonka mukaan sa- den ratkaisukeinona mahdollisuudet kii-
8495: tamat luovutetaan yksityisten ahtaus- ja pur- reellisesti toteuttaa satamatöiden kun-
8496: kausmkkeiden käyttöön. Turun satamassa nallistaminen.
8497:
8498: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1979.
8499:
8500: Ensio Laine Mikko Kuoppa Sten Söderström
8501: Marjatta Mattsson E.-J. Tennilä
8502: 796 1979 vp.
8503:
8504: Toivomusaloite n:o 725.
8505:
8506:
8507:
8508:
8509: E. Laine ym.; Vesistöjen saastuttamisen estämisestä suurteollisuu-
8510: den puhdistusvelvoitteita tiukentamalla.
8511:
8512:
8513: Ed u s k u n n a 11 e.
8514:
8515: Vesien pilaantuminen on maassamme laajin paitsi sen esittämässä työtätekevän väestön ase-
8516: ympäristönsuojeluongelma. Sisävesistöistämme maa heikentävässä jätevesimaksujärjestelmässä
8517: on tunnetusti noin 15 % pilaantuneita ja myös myös niissä perustavoitteissa, jotka komitea
8518: laajat rann~kkoalueet jokien suissa ja kaupun- omaksui ,työnsä pohjaksi.
8519: kien edustalla ovat jätevesikuormituksen koh- Manuerin komitea on myös arvioinut teolli-
8520: teena. Saastuneita vesistöjä on erityisesti asu- suuden rahoitusmahdollisuudet täysin suurpää-
8521: tuskeskusten läheisyydessä. On arvioitu, että oman lähtäikohtien mukaisesti ja esittää teolli-
8522: lähes puolet maamme väestöstä asuu niiden suuden puhdistusinvestoinneille valtion laina-
8523: vaikutuspiirissä. takui!ta, korkotukea ja jopa suoria avustuksia.
8524: E. J. Manuerin johtama vesiensuojelun ja Komitea ei ole ottanut huomioon sitä, että
8525: vesihuollon rahoituskomitea on ainoa elin, joka puhdistustoimenpiteet voidaan suorittaa myös
8526: on asettanut kokonaistavoitteita vesiensuojelun prosessiteknisinä parannuksina, jotka lisäävät
8527: kehittämiselle 1970-luvun aikana. Komitea on teollisuuden liiketaloudellista kannattavuutta.
8528: kuitenkin lähtenyt mkkeelle väärästä päästä Näin on asetuttu tukemaan jopa sitä, että val-
8529: kiinnittämällä eniten huomiota yhdyskuntien tio suoranaisesti tukisi suurteollisuuden voitto-
8530: jätevesiin. Sen arviot rahoitustarpeesta koko jen kasvattamista.
8531: vuosikymmenen a~kana olivat yhdyskunnille Suurteollisuudelle asetettuja puhdistusvel-
8532: 2 000 miljoonaa mk ja puunjalostusteollisuu- voittdta on kovennettava kiireimmiten, jotta
8533: delle 400 miljoonaa mk. Vesistöjen kokonais- vesistöjen pahimmat pilaajat saadaan lopetta-
8534: kuormituksesta vain viidennes johtuu yhdys- maan saastuttaminen. Veivoitteet on pantava
8535: kuntien jätevesistä, kun puunjalostusteollisuu- täytäntöön suurteollisuuden omalla kustannuk-
8536: den osuus on peräti 75 %. sella. Ottaen huomioon puunjalostusteollisuu-
8537: Vesistöjemme pilaantumisen ehkäiseminen on den tuotteiden kasvavan menekin sekä kohoa-
8538: luonnollisesti aloitettava niistä saastuttajista, vat hinnat on selvää, että ne eivät voi tarvi!ta
8539: jotka pilaavat pahiten. Manuerin komitean yhteiskunnan tukea ympäristölle aiheuttamiensa
8540: tavoitteet, jotka puunjalostusteollisuus omissa haittojen korjaamiseen.
8541: suunnitelmissaan on ottanut ilolla vastaan ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
8542: joihin myös vesrhallituksen pääjdhtaja on ve- kunnan hyväksy,ttävålksi toivomuksen,
8543: donnut, ovat pahasti puutteelliset. On täysin
8544: kohtuutonta, että suurteollisuuden sallitaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8545: edelleen pilata vedet, joiden suojelemisen puo- vesistöjen · saastuttamisen estämiseksi
8546: lesta asutusalueilla on suoritettu suuria inves- asettamalla suurteollisuudelle tiukem-
8547: tointeja. Komitean työskentelyn suurpääomaa mat puhdistusvelvoitteet ja vastuun nii-
8548: suosiva perusluonne on selvästi tullut esiin den rahoittamisesta.
8549: Helsingissä 9 päivänä huhdkuuta 1979.
8550:
8551: Ensio Laine Pauli Puhakka
8552: 1979'Vp:. 797
8553:
8554: Toivomusaloite n:o 726.
8555:
8556:
8557:
8558:
8559: E. Laine ym.~ Kalastusoikeuden ja kalastuksen hoidon sidonnai-
8560: suuden poistamisesta maanomistukseen.
8561:
8562:
8563: Eduskunnalle.
8564:
8565: Huomattavaa haittaa ammattikalastuksen jolloin heidän mahdollisuutensa vaikuttaa kala-
8566: harjoittamiselle ja kalatalouden suunnitelmalli- vesien· käyttöön on olematon, usein he ovatkin
8567: selle kehittämiselle aiheuttaa kalastusoiikeuden vuokralaisten asemassa.
8568: sitominen vesien ja maan yksityisomistukseen. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
8569: Vesialueiden käytöstä määräävät kalastuskun- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8570: nat, joissa valta jakautuu maanomistu!ksen
8571: mukaan. Kalastuskuntien rajat pirstovat vedet että hallitus ryhtyisi sellaisiin toimen-
8572: erillisiin osiin niin että ammattikalastuksen piteisiin, joilla poistettaisiin kalastusoi-
8573: käytössä olevat vesialueet eivät ole riittävän keuden ja kalastuksen hoidon sitominen
8574: suuria ja yhtenäisiä, mikä tiety;s:ti vaikeuttaa maanomistukseen ja lisättäisiin ammatti-
8575: kala!kantojen suunnitelmallista hyödyntämistä ja virkistyskalastajien mahdollisuuksia
8576: ja hoitoa. Ammatti- samoin kuin virkistyskalas- vaikuttaa kalastuksen järjestämiseen ja
8577: tajatkin omistavat harvoin paljoakaan maata, kalavesien järkevään hoitoon.
8578: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
8579:
8580: Ensio Laine Pauli Puhakka
8581: 798 1979 vp.
8582:
8583: Toivomusaloite n:o 727.
8584:
8585:
8586:
8587:
8588: J. Laine: Rakennussäännösten tarkistamisesta liikuntavammaisten
8589: kulkumahdollisuuksien parantami~ksi.
8590:
8591:
8592: E d u s k u n n a 11 e.
8593:
8594: Voimassa olevan rakennusasetuksen 85 a § myös työpaikat tulevat vammaisille sopiviksi.
8595: edellyttää, että kiinnitetään riittävää huomiota Ruotsissa on vastaavanlaisia säännöksiä ollut
8596: siihen, että yleisön käyttöön rakennetut tilat jo voimassa. Vammaiset huomioon ottavat
8597: ovat vammaisille sopivia. Tämän asetuksen säännökset eivät normaalisti aiheuta sanottavia
8598: ulkopuolelle jäävät kuitenkin niin asuin- kuin lisäkustannuksia raikennustoiminnassa, mutta
8599: työpaikkarakennukseukin. mel'kitsevät erittäin paljon vammaisten elin-
8600: Suomessa rakennetaan jonkin verran niin mahdollisuuksien ja tasa-arvon toteutumisen
8601: sanottuja vammaisasuntoja. Tämä ei kuiten- kannalta.
8602: kaan .riitä, sillä :vammaiset eristyvät näihin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8603: omiin asuntoihinsa, jos eivät voi vierailla tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
8604: muualla. Siksi on välttämätöntä että kaikki sen,
8605: asunnot ovat vammaistenkin kannalta "vie- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8606: railukelpoisia". voimassa olevien rakennussäännösten tar-
8607: Monen vammaisen työssäkäynti kariutuu sii- kistamiseksi siten, että liikuntavam-
8608: hen, että tarjolla olevaan työpaikkaan ei lii- maisten mahdollisuudet päästä kaiken-
8609: kuntaesteinen pääse. Vammaisten työhönosal- laisiin rakennustiloihin tulevat säännölli-
8610: listumisenkin vuoksi on siis välttämätöntä, että sesti otettua huomioon.
8611: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
8612:
8613: Jermu Laine
8614: 1979 vp. 799
8615:
8616: 1Toivomusaloite n:o 728.
8617:
8618:
8619:
8620:
8621: Lattula: Poliisimiesten vapaa-ajan turvaamisesta.
8622:
8623:
8624: E d u s k u n n a 11 e.
8625:
8626: Poliisitoimen säästöohjelmasta aiheutuu var- miehet. Tätä menettelyä ei voida pitää oikeana
8627: sin monitahoisia haittoja niin yiksityisille kansa- eikä työaikalain hengen mukaisena.
8628: laisille kuin poliis1miehille itselleenikin. Edellä mainituilla perusteilla ehdotan kun-
8629: Kun vapaamuotoisesta varallaolosta luovut- nioittaen eduskunnan hyväiksyttäväksi toivo-
8630: tiin, varsinkin yhteisto1minta-alueilla on tullut muiksen,
8631: tavaksi kutsua vapaana oleva poliisimies työ-
8632: hön, jolloin vapaa-ajan vietto on luonnollisesti että hallitus ryhtyisi kiireellisesti sel-
8633: häiriytynyt. Tämä toimenpide perustuu annet- laisiin toimenpiteisiin, että vapaana ole-
8634: tuihin ohjeisiin ja mevkitsee, että vapaamuo- vien poliisimiesten säännönmukaisesti
8635: toinen varallaolo on kowattu hälytysjärjestel- tapahtuvasta työhön hälyttämisestä luo-
8636: mällä, johon on kytketty vapaana olevat poliisi- vuttaisiin.
8637: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
8638:
8639: Eero Lattula
8640: 800 1~79 vp.
8641:
8642: Toivomusaloite n:o 729.
8643:
8644:
8645:
8646:
8647: Lattula; Poliisimiehen yksin suorittamien hälytystehtävien lopet-
8648: tamisesta.
8649:
8650:
8651: Ed u s k u n n a 11 e.
8652:
8653: Poliisimiehet joutuvat varsinkin maaseudulla minen voitaisiin estää tai aiMkin niiden mah-
8654: suodttamaan lisääntyvässä määrin kotihälytys- dollisuutta merkittävästi vähentää, kun hälytys-
8655: ja muita hälytystehtäviä yksinään. He joutuvat tehtävää suorittaisi vähintään kaksi poliisimies-
8656: usein myös yksin kuljettamaan juopuneita ja tä, jota vahvuutta onkin pidettävä hälytystehtä-
8657: muita pidäk:ttyjä. Useimmiten tämä tapahtuu vässä ja yleensäkin pavtiotehtävässä poliisimie-
8658: autokuljetuksena, jolloin poliisimiehen oman hen työturvallisuuden vähimmäisvaatimuksena.
8659: <turvallisuuden vaarantamisen lisäksi aiheutuu Edellä mainituilla perusteilla ehdotan kun-
8660: vaaramomentteja kuljetettavalle tai muille lii- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8661: kenteessä oleville, koska poliisimiehen joutuessa muksen,
8662: toimimaan yksinään tilanne hourk.uttelee pidä- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
8663: tetyn tai kiinniotetun käyttämään ,väkivaltaa menpiteisiin sellaisen määräyksen anta-
8664: poliisimies·tä kohtaan huomattavasti hevkemmin miseksi poliisimiehen työturvallisuuden
8665: kuin .silloin, jos autossa on kaksi poliisia. ja oikeusturvan parantamiseksi, ettei
8666: Houkutukseen perustuva väkivallan käyttö poliisimies saa yksin suorittaa hälytys-
8667: ja sitä kautta mahdollisten vahi1lkojen aiheutta- tehtäviä.
8668: Helsingissä 19 päivänä huhti!kuuta 1979.
8669:
8670: Eero Lattula
8671: 1979 vp. 801
8672:
8673: Toivomusaloite n:o 730.
8674:
8675:
8676:
8677:
8678: Lattula: Pidätettyjen jättämisen estämisestä suljettuihin tiloihin
8679: ilman valvontaa.
8680:
8681:
8682: E d u s k u n n a II e.
8683:
8684: Poliisihenkilöstön vähyyden tai työvuorojen hälytysten sattuessa, miten tilanteessa tulisi
8685: alivahvuuksien vuoksi monissa nimismiespiireis- menetellä. Toimenpiteestä kieltäytyminen ei
8686: sä on määrättyinä aikoina jouduttu jättämään voi tulla kysymykseen, koska seuraukset saat-
8687: pidätettyjä suljettuihin tilorhin ilman valvontaa tavat olla varsin kohtalokkaat.
8688: tai vartiointia jopa tunteja kestäneiden hälytys- Vakava kysymys on, kuka vastaa vartioinnin
8689: tehtävien ajaksi, joissakin nimismiespiireissä tai valvonnan puutteellisuudesta johtuen pidä-
8690: jopa kokonaisiksi yökausiksi. Tällaisissa tilan- tetylle mahdollisesti koituvasta vahingosta rtai
8691: teissa pidätetyillä ei ole mahdollista saada apua onnettomuudesta, joka hälytyksen aiheuttaman
8692: esimerkiksi sairauskohtau!ksen, tulipalon tai tehtävän aikana saattaa sattua suljetussa tilassa
8693: muun vahingon sattuessa dkä pääs,tä turvaan ollutta pidätettyä kohtaan.
8694: mahdollisen toisen pidätetyn pahoinpitelyltä. Poliisimiehenkin oikeusturvan kannalta vas-
8695: Nämä ovat vaaramomentteja, joihin yksityinen tuukysymys on kiireellisesti selvitettävä.
8696: kansalainen voi joutua poliisitoimen alalla ole-
8697: van säästöohjelman vuoksi. Edellä mainituilla perusteilla ehdotan kun-
8698: Edellä kuvatun kaltaiset valvonnassa ja var- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8699: tioinnissa tapahtuvat puutteellisuudet ovat vas- muksen,
8700: toin pidätettyjen valvonnasta ja vartioiunista että hallitus ryhtyisi kiireellisesti sel-
8701: annettuja ohjeita. laisiin toimenpiteisiin} joilla jyrkästi
8702: Yksityisen poliisimiehen on er1ty1sen vai- kielletään pidätettyjen jättäminen sul-
8703: keata ratkaista nopeita toimenpiteitä vaativien jettuihin tiloihin ilman valvontaa.
8704: Helsingissä 19 päivänä huht1kuuta 1979.
8705:
8706: Eero Lattula
8707:
8708:
8709:
8710:
8711: 101 087900581L
8712: 802 1979 vp.
8713:
8714: Toivomusaloite n:o 731.
8715:
8716:
8717:
8718:
8719: Lattula: .Katujen rakentamisesta ja kunnossapidosta yhteiskunnan
8720: varoin.
8721:
8722:
8723: E d u s k u n n a 11 e.
8724: Kun osa asuinkiinteistöistä sijaitsee vilk- vilkkaan kadun varrella. Kunnossapitovelvolli-
8725: kaasti liikennöityjen läpiku1kuteiden varrella suus ei palvele häntä its,eään, vaan läpikulku-
8726: toisen osan sijaitessa hiljaisemmin liikennöity• liikennettä.
8727: jen kul:kuväylien varrella, ja:kaantuvat katurasi- Koska tähän asiaan on tasapuolisuuden ja
8728: tukset näiden kiinteistöjen kesken varsin epä- oikeudenmukaisuuden periaatteiden pohjalta
8729: tasaisesti. Omakotitalojen ja kerrostalokiinteis- saatava parannus, ehdotan edellä olevan perus-
8730: töjen katurasituksia vertailtaessa voidaan tode- teella kunniohtaen eduskunnan hyväksyttäväksi
8731: ta, että omakotiasukas vastaa yksin tonttinsa toivomuksen,
8732: kohdalle tulevista katurasituksista. Kerrostalo-
8733: kiinteistöj,en kohdalla maksut sen sijaan jakaan- että hallitus ryhtyisi mahdollisimman
8734: tuvat useamman henkilön kannettaviksi. Katu- pian sellaisiin toimenpiteisiin, joiden
8735: rasitus kohdistuu nylkyisellään moniin pientaloi- avulla katujen rakentaminen, kunnossa-
8736: hin varsin kohtuuttomana. Räilkeä esimerkki ja puhtaanapito tapahtuisivat yhteis-
8737: tästä on eläkeläinen, joka omistaa pienen talon kunnan toimenpitein ja varoin.
8738: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
8739:
8740: Eero Lattula
8741: 1979 vp. 803
8742:
8743: Toivomusaloite n:o 732.
8744:
8745:
8746:
8747:
8748: Lattula: Harkintaverotuksen poistamisesta kunnallisverotuksessa.
8749:
8750:
8751: E d u s k u n n a 11 e.
8752:
8753: Käytännön tos1as1at ja kokemus maassamme Harkintaverotuksen vuoksi kunnat ja valtio
8754: osoittavat, että harkintaverotus, joka alunperin menettävät vuosittain kohtuuttoman paljon
8755: tavkoitettiin poikkeukselliseksi menette1ytavak- v'erotuloja ydtyskuolemien vuoksi.
8756: si, on valitettavasti muodostunut aivan liian Edellä mainittuun viitaten ehdotan kun-
8757: useassa tapauksessa tavalliseksi verotusmuo- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8758: doksi. Edkoisesti ovat pienet ja keskisuuret muksen,
8759: yritykset joutuneet kovas,ti kärsimään tästä epä- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
8760: oilkeudenmukaisesta menettelystä. Tämä vero- menpiteisiin kunnallisverouudistuksen
8761: tus mitätöi mm. tappiontasauksella ja varaston toteuttamiseksi siten, että harkintave-
8762: aliarvostuksella saatavan verotuksellisen edun. rotus poistetaan kokonaan.
8763: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
8764:
8765: Eero Lattula
8766: 804 1979 vp.
8767:
8768: Toivomusaloite n:o 733.
8769:
8770:
8771:
8772:
8773: Lattula: Kunnallisveron palauttamisesta kehitysalueelta muutta-
8774: neen osalta.
8775:
8776:
8777: E d u s k u n n a 11 e.
8778:
8779: Lapin ja Oulun läänien kuntien as~aiden kasvattaa ja kouluttaa tuottavan .työntekijän
8780: verotettavat tulot asukasta kohti ovat vain puo- itseään paljon paremmassa asemassa olevalle
8781: let esimerkiksi Helsingin vastaavasta tulos-ta. kunnalle.
8782: Tulotason alhaisuudesta johtuen muodostuu Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8783: mm. veroäyrin hinta koko maan keskiarvoa taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8784: huomattavasti korkeammaksi. Tämän vinosuun-
8785: tauksen korjaamiseksi tulisi näistä kunnista ja että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
8786: muiltakin kehitysalueilta poismuuttaneen hen- menpiteisiin kehitysalueelta poismuutta-
8787: kilön, joka on kehitysalueella kasvanut ja käy- neen henkilön uudessa kunnassa saa-
8788: nyt koulunsa, tuloista kannettavasta kunnallis- masta tulosta kannettavan kunnallis-
8789: verosta uudessa asuinkunnassaan palauttaa puo- veron palauttamiseksi 50 %:n osalta
8790: let entiseen kodkuntaan kehitysalueelle viiden entiseen kotikuntaan kehitysalueelle
8791: muuttoa seuranneen vuoden aikana. Näin edes muuttoa seuraavan viiden vuoden aika-
8792: osittain korjataan sitä epäkohtaa, jonka mukaan na.
8793: taloudellisesti heiJkossa asemassa oleva kunta
8794: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
8795:
8796: Eero Lattula
8797: 1979 vp. 805
8798:
8799: Toivomusaloite n:o 734.
8800:
8801:
8802:
8803:
8804: Lattula: Määrärahasta Vihannin Kirkkojärven, Saarelanjärven ja
8805: Rantasenjärven vedenpinnan nostamiseen.
8806:
8807:
8808: E d u s k u n n a 11 e.
8809:
8810: Keskeneräiseen Pyhäjoen vesistöjärjestelyyn säämisestä siinä maann, että vedenpinta saa-
8811: liittyy yhtenä osana Vihannin Kirkkojärven, vuttalsl sopivan korkeuden, ovat mitättömän
8812: Saarelanjärven ja Rantasenjärven vedenpinnan vähäiset verrattuna siihen hyötyyn, mikä jär-
8813: nostaminen. Tämä vaihe olisi toteutettava viivy- vien vedenpinnan nostamisella saavutettaisiin.
8814: tyksettä, jotta mainitut järvet voitaisiin pelastaa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8815: lopulliselta rämettymiseltä. Nyt jo järvien kala- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8816: kanta on uhkaavasti heikentynyt ja järvet uh-
8817: kaavat muuttua arvottomaksi hetteiköksi. Paik- että hallitus ottaisi vuoden 1980 tulo-
8818: kakunnan asukkaille näiden järvien rämetty- ja menoarvioesitykseen määrärahan V i-
8819: minen aiheuttaisi tuntuvia taloudellisia tap- hannin Kirkkojärven, Saarelanjärven ja
8820: pioita. Rantasenjärven vedenpinnan nostami-
8821: Laadittujen suunnitelmien perusteella arvlol- seksi laaditun suunnitelman toteutta-
8822: dut kustannukset mainittujen järvien veden Ii- miseksi.
8823: Helsingissä 19 päivänä huht~kuuta 1979.
8824:
8825: Eero Lattula
8826: 806 1979 vp.
8827:
8828: Toivomusaloite n:o 735.
8829:
8830:
8831:
8832:
8833: Lehtinen ym.: Kahteen kalleusluokkaan siirtymisestä kuntien luo-
8834: kituksessa.
8835:
8836:
8837: E d u s k u n n a 11 e.
8838:
8839: Siirtyminen kahteen kalleusluokkaan on ollut nykyinen kolmen luokan luokitus otettiin käyt-
8840: vireillä pitkään. Eduskunta edellytti jo vuon- töön. Kunnittaiset erot ovat suoritettujen tut-
8841: na 197 3 siirtymistä enintään kahteen kalleus- kimusten mukaan supistuneet. Hyödy:kkeiden
8842: ludkkaan vuoden 1976 alusta. Vuoden 1974 hinnoissa ei eroja ole enää juuri lainkaan ja
8843: kalleusluokitus.toimikunta tekikin ehdotuksen asumiskustannukset ovat jatkuvasti tasoittu-
8844: kuntien jakamisesta kahteen luokkaan. Ehdo- neet. Tutkimusten tulokset puoltavat siten
8845: tuksen ju1kiselle ja yksityiselle sektorille ai- siirtymistä kahteen kalleusluokkaan.
8846: heuttamien lisäkustannusten takia ei silloisessa Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
8847: taloudellisessa tilanteessa katsottu voitavan siir- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8848: tyä :kahteen luokkaan. Samoin perustein on muksen,
8849: muutosta sittemmin siirretty kaksi kertaa, vii-
8850: meksi .vuonna 1977. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8851: Perusteluna siirtymiselle kahteen kalleus- siirtymiseksi kahteen kalleusluokkaan
8852: luokkaan voidaan esittää kuntien välisten kal- kuntien luokituksessa vuoden 1980
8853: leuserojen supistuminen vuodesta 1967, jolloin alusta lähtien.
8854: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
8855:
8856: Lasse Lehtinen Pentti Lahti-Nuuttila
8857: Tellervo Koivisto Kaisa Raatikainen Helge Siren
8858: Olli Helminen Jacob Söderman Jorma Rantala
8859: 1979 vp. 807
8860:
8861: Toivomusaloite n:o 736.
8862:
8863:
8864:
8865:
8866: Leppänen ym.: Luumäellä sijaitsevan Kivijärven veden säännös-
8867: telyn uudelleen arvioimisesta.
8868:
8869:
8870: E d u s k u n n a 11 e.
8871:
8872: Luumäellä s1jaits·evan Kivijärven veden noin Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
8873: 1 metrillä laskemisesta on aiheutunut enem- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8874: män haittoja kuin hyötyä. Tämän vuoksi Kivi-
8875: järven veden säännöstelyn uudelleenarviointi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8876: tulisi suorittaa kiireellisesti, ilmeisesti veden Luumäen kunnassa sijaitsevan Kivijär-
8877: nostaminen 1/2 metrillä olisi hyödyllinen toi- ven veden säännöstelyn uudelleen ar-
8878: menpide. vioimiseksi.
8879: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
8880:
8881: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
8882: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
8883: Eino Poutiainen
8884: 808 1979 vp.
8885:
8886: Toivomusaloite n:o 737.
8887:
8888:
8889:
8890:
8891: Liedes ym.: Korkotuki-ja muiden vesihuoltotöiden rahoittamiseen
8892: tarvittavien lainojen saannin turvaamisesta.
8893:
8894:
8895: E d u s k u n n a 11 e.
8896:
8897: Postipankin varoista myönnettävistä korko- 1. Lainoitus tapahtuisi rahoituslain ( 433/
8898: tukilainoista annetun lain (761/68) nojalla ta- 63) mukaisesti budjettivaroilla. Vuotuinen ra-
8899: pahtunut vesihuoltotöiden lainoitus turvasi em. hoitustarve aiemmin myönnetyille korkotuki-
8900: töiden toteuttamisen vuoden 1977 loppuun lainoille maksettava korkotuki huomioiden on
8901: saakka. 70-100 milj. markkaa.
8902: Lain mukaan kunnilla ja kuntainliitoilla oli 2. Postipankki myöntäisi korkotukilainat
8903: laina-aika 10 vuotta ja muilla lainansaajilla aiemman käytännön mukaisesti kuten valtio-
8904: enintään 24 vuotta. varainministeriön edustajat ovat korkotukilaina-
8905: Uusittu korkotukilainalaki, joka tuli voimaan lain käsittelyvaiheessa ilmoittaneet.
8906: vuoden 1978 alussa, on merkinnyt ainakin Poh- 3. Valtiovalta osoittaisi keskusrahastolaitok-
8907: jois-Suomessa sitä, ettei ainuttakaan kuluvalle sille määrätyn kiintiön jaettavaksi korkotukilai-
8908: vuodelle ohjelmaitua vesihuoltotyökohdetta ole noina.
8909: voitu käynnistää, koska rahalaitokset, Posti- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
8910: pankki mukaanlukien, ovat suhtautuneet pen- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8911: seästi jo lainahakemuksiin puhumattakaan ettei
8912: Pohjois-Suomen pankkilaitoksilla ole edes mah- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
8913: dollisuuksia, vaikka hyvää tahtoa riittäisikin, piteisiin korkotuki- ja muiden vesihuol-
8914: hoitaa lisääntynyttä lainoitustarvetta. totöiden rahoittamiseen tarvittavien lai-
8915: Tilanteen korjaamiseksi esitämme seuraavat nojen saannin turvaamiseksi.
8916: vaihtoehtoiset ratkaisumallit:
8917: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
8918:
8919: Pentti Liedes Sten Söderström Marjatta Mattsson
8920: Pauli Puhakka Helvi Niskanen Seppo Toiviainen
8921: 1979 vp. 809
8922:
8923: Toivomusaloite n:o 738.
8924:
8925:
8926:
8927:
8928: Liedes ym.: Siuruan kylän allassuunnittelualueella olevien kiin-
8929: teistöjen ostamisesta valtiolle.
8930:
8931:
8932: E d u s k u n n a 11 e.
8933:
8934: Pudasjärven kunnan Siurt. .an kylässä on lähes väestö vapauttaa oman asemansa epätietoisuu-
8935: kahdenkymmenen vuoden ajan estetty maatalou- desta niitten osalta, jotka haluavat tiloistaan
8936: den normaali kehittäminen sen johdosta, että luopua.
8937: alueelle suunniteltua Siuruan allashanketta ei Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
8938: ole lopullisesti ratkaistu. Edelleenkin valtio- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
8939: neuvostossa eri ministeriöiden kesken on eri- sen,
8940: mielisyyksiä siitä, rakennetaanko mainittu
8941: Iijoen säännöstelyyn liittyvä Siuruan allas. Kun että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8942: asian lopullinen ratkaisu näyttää jälleen siirty- Pudasjärven kunnan Siuruan kylän allas-
8943: vän vuosia eteenpäin, olisi hallituksen ensi suunnittelualueelta olevien kiinteistöjen
8944: tilassa ryhdyttävä toimenpiteisiin, joilla lunas- ostamiseksi valtiolle vesilain edellyttä-
8945: tetaan Siuruan allasalueen tilat ja muut kiin- mää puolitoistakertaista lunastushintaa
8946: teistöt valtiolle. Näin voitaisiin paikallinen käyttäen.
8947: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
8948:
8949: Pentti Liedes Helvi Niskanen Seppo Toiviainen
8950: Sten Söderström Marjatta Mattsson Liisa Jaakonsaari
8951:
8952:
8953:
8954:
8955: 102 087900581L
8956: 810 1979 rd.
8957:
8958: Hemställningsmotion nr 739.
8959:
8960:
8961:
8962:
8963: LiUqvist m.fl.: Om överföring av uppbörden av mantalsavgiften
8964: och hundskatten på skattebyråerna.
8965:
8966:
8967: T i 11 R i k s d a g e n.
8968:
8969: Sammanslagningen av stats- och kommunal- digheterna. Det är med andra ord, dubbelt ar-
8970: skattebyråerna samt i samband därmed centrali- bete hela vägen.
8971: seringen av skatteväsendet tili en enhet både Genom överföring av mantalsavgiften och
8972: beträffande uttaxering och uppbörd, har visat hundskatten till skattebyråerna skulle man slippa
8973: sig synnerligen ändamålsenligt och befogat ur ifrån detta dubbelarbete. Byråernas arbetsmängd
8974: flera synpunkter. Likaså är fallet med uppbörden skulle förstås öka men långt ifrån den minskning,
8975: av skogsvårdsavgifterna. Skattebyråerna uppbär kommunerna skulle bli delaktiga av. Förutom
8976: skogsvårdsavgifterna i samband med övriga att skattebyråerna har specialutbildat folk och
8977: skatter och redovisar sed~ tili skogsvårdsföre- därför behärskar skattegöromålen skulle man
8978: ningarna för de influtna avgift:erna. Detta har slippa ifrån att skriva ut dubbla uppbördslängder
8979: visat sig att gå behändigt och utan större olägen- och debetsedlar. Det skulle räcka med en upp-
8980: heter för någondera av parterna. bördslängd utokad med ett par kolumner.
8981: Mantalsavgifterna och hundskatten, som läm- Samma sak gäller ifråga om debetsedlarna.
8982: nades utanför skattereformen, uppbärs fortfa- Med hänvisning tili ovanstående argument,
8983: rande av kommunerna. Detta har visat sig vara föveslår vi vördsamt, att riksdagen ville besluta
8984: synnerligen otympligt och arbetsdrygt emedan hemställa,
8985: kommunerna måste uppgöra extra uppbörds-
8986: längder samt likaså utskriva skilda debetsedlar att re'geringen måtte vidtaga åtgärder
8987: för dessa avgifter. Vid utsökning av obetalda i syfte att överföra mantalsavgiften och
8988: skatter och avgifter är både skattebyrån och hundskatten till de statliga skattebyråer-
8989: kommun tvungen att kontakta indrivningsmyn- nas arbetsuppgifter.
8990:
8991: Helsingfors den 18 april 1979.
8992:
8993: Bror LiUqvist Sakari Knuuttila Pirkko Valtonen
8994: 1979 vp. 811
8995:
8996: Toivomusaloite n:o 739. Suomennos.
8997:
8998:
8999:
9000:
9001: Lillqvist ym.: Manttaa1imaksun ja koiraveron kannon siirtämi-
9002: sestä verotoimistoille.
9003:
9004:
9005: E d u s k u n n a 11 e.
9006:
9007: Valtion- ja kunnallisverotoimistojen yhdistä- kunnan käännyttävä perimistä suorittavien vi-
9008: minen ja .tässä yhteydessä tapahtunut verotoi- ranomaisten puoleen. Toisin sanoen tehdään
9009: men keskittäminen yhdeksi verotusta ja veron- siis kaksirrkelitaista työtä koko ajan.
9010: kantaa koskevaksi yksiJköksi on osoittautunut Siirtämällä manttaalimaksu ja koiravero ve-
9011: varsin tarkoituksenmukaiseksi ja monelta kan- rotoimistoille päästäisiin tästä kaksinkertaisesta
9012: nalta perustelluksi toimenpiteeksi. Sama kos- työstä. Toimistojen työmäärä luonnollisesti
9013: kee metsänhoitomaksujen kantoa. Verotoimis- kasvaisi, mutta ei kuitenkaan läheskään sillä
9014: tot kantavat metsänhoitomaksut muiden vero- määrällä, jolla kuntien työmäärä vähenisi. Pait-
9015: jen yhteydessä ja tilittävät perimänsä maksut si sitä että verotoimistoilla on erikoiskoulu-
9016: sen jälkeen metsänhoitoyhdistyksille. Tämä on tu:ksen saanutta henkilökuntaa, joka hallitsee
9017: osoittautunut kätevaksi :tavaksi eikä siitä ole verotusasiat, päästäisiin kirjoittamasta kaksin-
9018: ollut suuriakaan hankaluuksia kummallekaan kertaisia veronkantoluetteloita ja verolippuja.
9019: osapuolelle. Parilla sarakkeella täydennetty veronkantoluet-
9020: Kunna,r kantavat edelleen manttaalimaksut telo olisi riittävä. Sama koskee verolippuja.
9021: ja koiraveron, jotka jätettiin veronuudistuksen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
9022: ulkopuolelle. Tämä on osoittautunut varsin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9023: hankalaksi ja työtä aiheuttavaksi, koska kun- muksen,
9024: tien täytyy tehdä ylimääräiset kantoluettelot että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9025: samoinkuin kirjoittaa näitä maksuja varten eril- manttaalimaksun ja koiraveron peri-
9026: liset veroliput. Maksamattornia veroja ja mak- misen siirtämiseksi valtion verotoimis-
9027: suja ulosmitattaessa on sekä verotoimiston että tojen työtehtäviin.
9028: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
9029:
9030: Bror Lillqvist Sakari Knuuttila Pirkko Valtonen
9031: 812 1979 vp.
9032:
9033: Toivomusaloite n:o 740.
9034:
9035:
9036:
9037:
9038: Linna ym.: Kunnallisen havkintaverotuksen poistamisesta pienen
9039: ja keskisuuren yritystoiminnan osalta.
9040:
9041:
9042: E d u s k u n n a 11 e.
9043:
9044: Harkintaverotus on monissa yhteyksissä to- verottaja käyttää harkintaverotusta arviovero-
9045: dettu vanhentuneeksi verotusmuodoksi. Se ai- tuksen sijaan, koska se on helpompi toimittaa
9046: heuttaa verotuksen epäyhtenäisyyttä antaen eikä edellytä niin selviä perusteita kuin arvio-
9047: mahdollisuuden mielivallan harjoittamiseen, verotus.
9048: koska lain määräykset siitä, miten harkinta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9049: verotus on toimitettava, ovat epämääräiset, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9050: eikä ohjeita siitä, miten harkintaverotus on muksen,
9051: o~kein toimitettava, ole annettu. Harkintave- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9052: rotuksella saatu kunnallisvero on kovin pieni kunnallisen harkintaverotuksen poista-
9053: eikä sillä ole raukaisevaa merkitystä kuntien miseksi pienen ja keskisuuren yritys-
9054: taloudelle. Useinkin asianlaita lienee niin, että toiminnan kohdalla.
9055: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
9056:
9057: Heimo Linna Einari Nieminen Väinö Raudaskoski
9058: Matti Ruokola Lea Sutinen Alvar Saukko
9059: Markku Kauppinen Marjatta Väänänen Paavo Vesterinen
9060: Hannu ffenhiälä Orvokki Kangas Petter Savola
9061: Matti Maijala Esko Pekonen Mauno Manninen
9062: Mikko Jokela Kauko Juhantalo Veikko Pihlajamäki
9063: Pentti Poutanen Katri-Helena Eskelinen Toivo Yläjärvi
9064: Hannele Pokka
9065: 1979 vp. 813
9066:
9067: Toivomusaloite n:o 741.
9068:
9069:
9070:
9071:
9072: Mattsson ym.: Työsuojelupiirin lausunnon hankkimisesta ennen
9073: tuotantolaitosten ja työpaikkojen rakennuslupien myöntä-
9074: mistä.
9075:
9076:
9077: Ed u s k u n n a 11 e.
9078:
9079: Maassamme otetaan vuosittain käyttöön satoja sen, että ennen rakennusluvan anomista olisi
9080: uusia työpaikkoja, joiden suunnittelussa ja ra- rakennuttajan hankittava työsuojelupiirin lau-
9081: kentamisessa ei ole kiinnitetty asianmukaista sunto ja hyväksyminen rakennettavan tuotanto-
9082: huomiota mm. työntekijäin sosiaalitilojen riit- laitoksen tai työpaikan rakennuspiirustusten ja
9083: tävyyteen ja niiden tasoon. Samoin työtilojen erityisesti sosiaalitilojen osalta. Samoin voitai-
9084: terveellisyyteen, viihtyvyyteen ja turvallisuu- siin edellyttää työsuojelupiirin tai ao. kunnan
9085: teen ei ole läheskään kaikissa tapauksissa kiin- terveyslautakunnan lausunnon pyytämistä työ-
9086: nitetty riittävää huomiota. Tuotantolaitosten ja terveydenhuollon tilojen ja järjestämissuunnitel-
9087: työpaikkojen valmistuttua joudutaan vain to- mien osalta ennen rakennusluvan anomista.
9088: teamaan suunnittelussa tapahtuneet virheet ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
9089: laiminlyönnit, joista työntekijät joutuvat kärsi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9090: mään kenties vuosikymmenien ajan.
9091: LaimirJyönneistä aiheutuvista puutteista eivät että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9092: joudu kärsimään yksinomaan työntekijät, vaan tuotantolaitosten ja työpaikkojen raken-
9093: ne kohdistuvat usein myös ulkopuolisiin henki- nuslupien myöntämistä koskevien sään-
9094: löihin. Tällaisten tapausten toistuminen tulisi nösten muuttamiseksi niin, että raken-
9095: estää tai ainakin pyrkiä niiden minimointiin. nuttajan on pyydettävä työsuojelupiirin
9096: Vallitsevaa epäkohtaa voitaisiin osittain kor- lausunto rakennuspiirustuksista ja erityi-
9097: jata sillä, että rakennustarkastusviranomaiset sesti rakennettavista sosiaalitiloista jo
9098: asettaisivat rakennusluvan myöntämisen ehdoksi ennen rakennusluvan anomista.
9099: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
9100:
9101: Marjatta Mattsson Mikko Kuoppa Sten Söderström
9102: Seppo Toiviainen E.-J. Tennilä M.-L. Salminen
9103: P. Puhakka
9104: 814 1979 rd.
9105:
9106: Hemställningsmotion nr 742.
9107:
9108:
9109:
9110:
9111: Melin m.fl.: Om anslag för anskaffning av oljebekämpningsut-
9112: rustning och för bekämpning av oljeskador.
9113:
9114:
9115: T i 11 R i k s d a g e n.
9116:
9117: Det hot mot Östersjön och dess stränder, tid har vissa internationella erfarenheter gjorts
9118: skärgården samt fiske- och turistnäringen som ifråga om oljebekämpning, vilka torde kunna
9119: oljeutsläppen utgör har starkt ökat på senaste utnyttjas även i Finland.
9120: tid. Med hänvisning tili det ovanstående föreslår
9121: Det stora oljeutsläpp med ursprung från ett undertecknade, att riksdagen ville besluta
9122: tankfartygs grundstötning i Rigabukten vår- hemställa,
9123: vintern 1979 har i högsta grad aktualiserat
9124: frågan om vår beredskap att effektivt avvärja att regeringen i skyndsam ordning i
9125: det hot som oljeutsläppen utgör. en tilläggsbudget skulle anslå medel för
9126: Regeringen bör därför i brådskande ordning anskaffning av utrustning för avvärjande
9127: anskaffa den utrustning som behövs för att ef- av oljeutsläpp och bekämpning av olje-
9128: fektivt avvärja oljekatastrofer. Under senaste skador.
9129: Helsingfors den 20 april 1979.
9130:
9131: Ingvar S. Melin Elisabeth Rehn
9132: Boris Renlund Christoffer Taxell
9133: 1979 vp. 815
9134:
9135: Toivomusaloite n:o 742. Suomennos.
9136:
9137:
9138:
9139:
9140: Melin ym.: Määrärahasta öljyntorjuntakaluston hankkimiseen sekä
9141: öljyvahinkojen torjuntaan.
9142:
9143:
9144: E d u s k u n n a 11 e.
9145:
9146: Öljyvuotojen aiheuttama uhka, joka kohdis- aikoina on öljyn torjumisesta saatu tiettyjä kan-
9147: tuu Itämeren rannikkoihin, saaristoon sekä ka- sainvälisiä kokemuksia, joita voitaneen käyttää
9148: lastus- ja turismielinkeinoihin, on voimakkaas- hyväksi myös Suomessa.
9149: ti kasvanut viime aikoina. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
9150: Riianlahdella kevättalvella 1979 karille aja- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9151: neesta tankkilaivasta peräisin oleva suuri öljy- muksen,
9152: vuoto on tehnyt erittäin ajankohtaiseksi kysy-
9153: myksen valmiudestamme tehokkaasti torjua öl- että hallitus kiireellisesti lisämenoar-
9154: jyvuotojen aiheuttama uhka. viossa myöntäisi varoja varusteiden
9155: Hallituksen tulee tästä syystä kiireellisesti hankkimiseksi öljyvuotojen torjumisek-
9156: hankkia varusteet, jotka ovat tarpeen öljyka- si ja öljyvahinkojen tekemiseksi vaarat-
9157: tastrofien tehokasta torjumista varten. Viime tomiksi.
9158: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
9159:
9160: Ingvar S. Melin Elisabeth Rehn
9161: Boris Renlund Christoffer Taxell
9162: 816 1979 vp.
9163:
9164: Toivomusaloite n:o 743.
9165:
9166:
9167:
9168:
9169: Männistö ym.: Sisävesien suojelusäännöstön luomisesta öljy-
9170: saastevaaran torjumiseksi.
9171:
9172:
9173: E d u s k u n n a 11 e.
9174:
9175: Saimaan kanavan valmistumisen jälkeen on Tällä hetkellä maastamme puuttuu sellainen
9176: öljyn laivakuljetus sisävesillä jatkuvasti lisään- lainsäädäntö, joka loisi edellytykset tehokkaille
9177: tynyt. Kun syväväylätyöt on saatu valmiiksi, suojelutoimenpiteille öljytuhokatastrofien tor-
9178: kuljetetaan huomattavat määrät öljyä koko Sai- jumiseksi sisävesissä.
9179: maan vesistöalueella aina Kuopioon asti ja mah- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
9180: dollisesti pohjoisemmaksikin Kallaveden reitillä. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9181: Tämä aiheuttaa merkittävän saastevaaran kysei-
9182: sille vesistöalueille. että hallitus ryhtyisi nopeisiin toimen-
9183: Tämän lisäksi on entistä enemmän rakennettu piteisiin sisävesiä koskevien suojelusään-
9184: maanpäällisiä öljysäiliöitä vesistöalueiden ran- nösten luomiseksi mahdollista öljysaas-
9185: noille. tevaaraa vastaan.
9186: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
9187:
9188: Lauha Männistö J. Vähäkangas Arvo Kemppainen
9189: Vappu Säilynoja Aulis Juvela Helvi Niskanen
9190: Inger Hirvelä Terho Pursiainen Heli Astala
9191: Anna-Liisa Hyvönen Pauli Uitto Anna-Liisa Jokinen
9192: Matti Järvenpää Ulla-Leena Alppi
9193: 1979 vp. 817
9194:
9195: Toivomusaloite n:o 744.
9196:
9197:
9198:
9199:
9200: Nieminen-Mäkynen ym.: Eläitnistön ja kasviston elinmahdolli-
9201: suuksien turvaamisesta Suomen- ja Pohjanlahden saaristossa.
9202:
9203:
9204: Ed u s k u n n a 11 e.
9205:
9206: Suomen merialueiden saariston eläimistön ja konaan ihmisen kosketukselta. Myöskin kansal-
9207: kasviston tila on huolestuttavasti heikentynyt lispuistot tulevat kysymykseen sellaisilla alueil-
9208: 1970-luvulla. Ihmisen aiheuttamien vahinkojen la, missä on mahdollisuus tehokkaaseen kontrol-
9209: välittömät seuraukset ovat selvästi näkyvissä liin. Koska on osoittautunut, että pelkkä eläin-
9210: mm. eräiden lintulajien yksilömäärien totaalisena lajien rauhoittaminen ei enää riitä turvaamaan
9211: vähenemisenä. Samoin eräät kasvilajit. joita Suo- luonnon tasapainoa, on syytä vakavasti harkita
9212: messa tavataan vain ulkosaaristossa, ovat katoa- lruonnonpuistoja, kansallispuistoja ja luonnon-
9213: massa. Usein käytetty esimerkki on merikotka, suojelualueita tehostetussa määrin uutena vaih-
9214: joka ihmisen toimien vuoksi on jo melkein ka- toehtona.
9215: donnut saaristostamme. Edellä esitetyn perusteella ehdotanu:ne edus-
9216: Kesämökkiasutuksen levitessä j;a veneilyhar- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9217: rastuksen laajentuessa jäävät monet eläin- ia kas-
9218: vilajit suojattomaksi ihmisen aiheuttamilta il- että hallitus ryhtyisi välittömiin toi-
9219: man saasteilta, melusaasteilta ja ilkivallalta. Sa- menpiteisiin saariston elähnistön ja kas-
9220: maa tuhoa tekevät elohopea ja roska-antuminen. viston elinmahdollisttt~ksien ttwwamise/e.
9221: öljytuhot vaarantavat laajassa mitassa koko saa- si ja kartoittaisi mahdollisuudet ktmsal-
9222: riston elinmahdollisuudet. lis- ja luonnonpuistojen sekii mo~mtm
9223: Uusia kansallis- ja luonnonpuistoja perustet- suojelualueiden perustamiseen painopis-
9224: taessa olisi viimeinkin aika kiinnittää huomio teen siirtämiseksi Suomenlahden ja Poh-
9225: kaikkein uhanalaisimpaan luonnon osaan Suo- janlahden saaristoon ja ottaisi tiimän huo-
9226: messa eli Suomenlahden ja Pohjanlahden saaris- mioon myös vuoden 1980 tulo- ja meno-
9227: toon rauhoittamalla tarpeellinen määrä saaria ko- arvioesitystä laatlittaessa.
9228: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
9229:
9230: Terhi Nieminen-Mäkynen Anneli Kivitie
9231: Helvi Hyrynkangas Jaakko Itälä
9232:
9233:
9234:
9235:
9236: 103 087900581L
9237: 818 19-79- vp.
9238:
9239: lfoivomusaloite n:o 745.
9240:
9241:
9242:
9243:
9244: Niskanen ym.: Säännöksistä lasten ja nuorten toimitilojen raken-
9245: tamisesta kerrosasuintaloihin.
9246:
9247:
9248: E d u s k u n n a 11 e.
9249: Useissa eri yhteyksissä on •todettu lasten ja kuitenkaan ole minkäänlaisia velvoittdta. Näi-
9250: nuorten kannalta suurena vaikeutena toiminta- den rakentaminen olisi saatava lakisääteisesti
9251: ja oleskelutilojen puuttuminen. Rakennetaan pakolliseksi. Tämä voisi tapahtua muuttamalla
9252: kerrostaloja, joissa on kymmeniä jopa satoja voimassa olevaa asuntotuotantolakia siten, että
9253: asuntoja, satoja lapsia. Lasten erilaisten riit- lakiin otetaan säännös, jossa määrätään asuin-
9254: tävien toimintatilojen rakentaminen näihin taloihin rakennettavaksi riittävästi lasten ja
9255: asuintaloihin ei kuitenkaan ole lakisääteisesti nuorten toimitiloja. Laissa tulisi myöskin edel-
9256: pakollista. Mi:käli kerhotilat johonkin taloon lyttää, että ko. tilat ovat tarpeen mukaan
9257: rakennetaan, ne yleensä ovat pienet ja täten asuintalon lasten ja nuorten käytössä.
9258: lasten kannalta epätarkoituksenmukaiset. Hy- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
9259: vin usein myöskin tapahtuu niin, että lasten nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9260: kerhotilat taloyhtiöiden toimesta vuokrataan muksen,
9261: mm. varasto-, korjaamo- ym. tiloiksi.
9262: Nykyisin valtiovallan ·toimesta kiinnitetään että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9263: entistä huomattavasti enemmän huomiota suun- asuntotuotantolain muuttamiseksi siten,
9264: nitelmalliseen ja tarkoituksenmukaiseen asun- että lasten ja nuorten toimitilojen ra-
9265: tojen rakentamiseen. Lasten ja nuorten toimi- kentaminen kerrosasuintaloihin tulisi la-
9266: tilojen rak~tamisen osalta asuintaloihin ei kisääteisesti pakolliseksi.
9267: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
9268:
9269: Helvi Niskanen Ulla-Leena Alppi Mikko Ekorre
9270: Anna-Liisa Hyvönen Inger Hirvelä. Vappu Säilynpja
9271: 1979 vp. 819
9272:
9273: Toivomusaloite n:o 746.
9274:
9275:
9276:
9277:
9278: Niskanen ym.: Lisäyksestä vuoden 1979 tulo- ja menoarvioon
9279: kuntien harkinnanvaraista rahoitusavustusta varten.
9280:
9281:
9282: E d u s k u n n a lle.
9283: Kuntien yleisistä rahoitusavustuksista anne- Kuntien taloudellinen tila on jatkuvasti hei-
9284: tun lain mukaan kunnille myönnetään vero- kentynyt. Veroäyrimäärien kasvu on pysähty-
9285: tulojen täydennys.tä sekä harkinnanvaraista ra~ nyt ja mahdollisuudet työllisyyden hoitoon ovat
9286: hoitusavustusta. Verotulojen täydennystä kaventuneet. Lisäksi korkeasta ·työttömyydestä
9287: myönnetään kunnalle, jonka veroäyrimäärä on aiheutunut huomattavia menetyksiä kunnal-
9288: asukasta kohti alittaa tasoitusrajan, joka on listaloudelle.
9289: 55% kaikkien kuntien asukasta kohti lasket- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
9290: tujen veroäyrimäärien keskiarvosta. Erityisistä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi. toivo-
9291: syistä voi valtioneuvosto vahvistaa tasoitusra- muksen,
9292: jaksi 60 tai 65 %. Kuitenkin useiden taloudel-
9293: lisesti heikossa asemassa olevien kuntien tasoi- että' hallitus antaisi eduskunnalle esi-
9294: tusraja on asukastiheyden johdosta jäänyt liian tyksen 10 mil;. markan .määrärahan
9295: alhaiseksi, jotta ne saisivat laskennallista val- ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
9296: tionapua. 1979 tulo- ;a menoarvioon kuntien ylei:.
9297: Harkinnanvarainen rahoitusavustus on tar- sistä rahoitusavustuksista annetun latrJ
9298: koitettu korjaamaan niitä epäkohtia, joita las- mukaisen harkinnanvaraisen rahoitus-
9299: kennallisessa verotulojen täydennyksessä jää jäl- avustuksen myöntämiseksi.
9300: jelle.
9301: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
9302:
9303: Helvi Niskanen Mauno Manninen Juhani Vähäkangas
9304: Helvi Hyrynkangas J. Juhani Kortesalmi Mikko Ekorre
9305: Eero Lattula Vappu Säilynoja V. J. Rytkönen
9306: Martti Ursin
9307: 820 ~979 vp.
9308:
9309:
9310: Toivomusaloite n:o 747.
9311:
9312:
9313:
9314:
9315: Niskanen ym.: Siuruan allasalueen asukkaiden kiinteistöjen lunas-
9316: tamisesta.
9317:
9318:
9319: Ed u s k u n n a 11 e~
9320:
9321: Suuri määrä Pudasjärven, Yli-Iin ja Iin kun- syytä kysyä, millä oikeudella valtiovalta voi saat-
9322: tien asukkaita on elänyt vuosikymmeniä epätie- taa ihmiset näin vaikeaan asemaan?
9323: toisuudessa siitä, rakennetaanko ns. Siuruan al- Vapauttaakseen allasalueen väestön näistä vai-
9324: las vai ei. Useat toimikunnat ovat asiaa käsitel- keuksista on valtiovallan tehtävä kiireellisesti
9325: leet, mutta lopullista ratkaisua ei ole tehty. päätös allasalueella sijaitsevien kiinteistöjen lu-
9326: Kaikkein onnettominta on epätietoisuus ollut nastamisesta niiden os-alta, jotka tätä haluavat.
9327: suunnitellun Siuruan altaan alueella asuvan väes- Edellä mainitun perusteella ehdotamme edus-
9328: tön kohdalla. Allasalueella asuvat ovat eläneet kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9329: sekä taloudellisen että henkisen piinan alaisina.
9330: Maatilojen kehittäminen ja rakennusten korjaus- että hallitus fyhtyisi kiiteellisesti toi-
9331: työt on estetty eväämällä rahoituksen saaminen menpiteisiin Siutuan allasalueen asukkai-
9332: näihin tarkoituksiin. Allasalueen väestö ei ole den kiinteistöjen lunastamiseksi 1,5-ker-
9333: pystynyt tekemään minkäänlaisia suunnitelmia taisena hintasuositussopimuksen mukai-
9334: oman elämänsä ja tilojen tuotantotoiminnan osal- sesti kaikkien niiden osalta, jotka sitä
9335: tä. Tätä oo jatkunut noin 20 vootta. On todella haluavat, riippumatta siitii rakennetaan-
9336: ko allas vai ei.
9337:
9338: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
9339:
9340: Helvi Niskanen Vappu Säilynoja
9341: 1~79 rd. 821
9342:
9343: Hemställningsmotion nr 748.
9344:
9345:
9346:
9347:
9348: Norrback m. fl.: Om. en tidsenlig ramlag om religionsfrihet.
9349:
9350:
9351: T i 11 R i k s d a g e n.
9352:
9353: Religionsfrihetslagstiftningen av år 1922 har Vid utformandet av en ny ramlag om reli-
9354: på grund av annan lagstiftning och på grund av gionsfrihet skulle man dels förverkliga målsätt-
9355: samhällsutvecklingen i många avseenden blivit cingarna i kyrka·statutredningen och dels
9356: föråldrad. utelämna överflödiga stadganden som är regle-
9357: Detta framgår även i många av de förslag rade i annan lagstiftning. En kortfattad ramlag
9358: som kyrka oclt statkommitt<!n framlagt i sitt om religionsfrihet utgående från FN :s . stad-
9359: betänkande. Då man beaktar att vår religionsfri- ganden om de mänskliga rättigheterna torde vara
9360: hetslag är övet 50 år gam.mal och då man exem· tillfyllest.
9361: pelvis i Sverige redan år 1951 fann det vara Hänvisande till ovanstående föreslår vi vörd~
9362: motiverat att stifta en ny kortfattad ramlag om samt, att riksdagen ville hemställa,
9363: religionsfrihet, omfattande endast 16 paragrafer,
9364: anser vi att en totalrevision av religionsfrihets~ att regeringen skyndsamt skrider till
9365: lagen av år 1922 borde verkställas. I den nu- åtgärder för åstadkommande av en tids~
9366: varållde lagen har en mängd lagstadganden för- enlig ramlag om religionsfrihet.
9367: lorat sin betydelse eller ersatts av andra special-
9368: bestämmelser.
9369: Helsingfors den 19 april 1979.
9370:
9371: Ole Norrback Christoffer Taxell
9372: Pär Stenbäck Håkan Malm
9373: 822 1979 vp.
9374:
9375: Toivomusaloirte n:o 748. Suomennos.
9376:
9377:
9378:
9379:
9380: Norrback ym.: Uskolihortvapautta koskevasta ajanmukaisesta
9381: puitelaista.
9382:
9383:
9384: E d u s k u n n a 11 e.
9385:
9386: Uskonnonvapauslaki vuodelta 1922 on muun Uutta uskonnonvapaushin puitelakia muotoil-
9387: lainsäädännön ja yhteiskunnassa tapahtuneen ke- taessa toteutettaisiin toisaalta kirkon ja valtion
9388: hityksen vuoksi monessa suhteessa vanhentunut. välistä suhdetta koskevan selvityksen tavoitteet
9389: Tämä käy ilmi myös monista kirkko ja valtio ja toisaalta jätettäisiin laista pois tarpeettomat
9390: -komitean mietinnössään esittämistä ehdotuksis- säännökset, joista on säädetty muussa lainsää-
9391: ta. Kun otetaan huomioon, että uskonnonva- dännössä. Suppea YK:n ihmisoikeuksien yleis-
9392: pauslakimme on yli 50 vuotta vanha ja kun esi- maailmalliseen julistukseen perustu,va uskonnon-
9393: merkiksi Ruotsissa jo vuonna 1951 katsottiin vapauden puitelaki lienee riittävä.
9394: perustelluksi säätää uusi suppea uskonnonva- Edellä esitettyyn ·viitaten ehdotamme kun-
9395: pautta koskeva puitelaki, joka käsittää ainoas- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9396: taan 16 pykälää, katsomme, että vuoden 1922 muksen,
9397: uskonnonvapauslain kokonaisuudistus tulisi to- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
9398: teuttaa. Useat nykyisen lain säännöksistä ovat menpiteisiin uskonnonvapautta koskevan
9399: menettäneet merkityksensä tai ne on korvattu ajanmukaisen puitelain aikaansaami-
9400: muilla erityismääräyksillä. seksi.
9401: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
9402:
9403: Ole Norrback Christoffer Taxell
9404: Pär Stenbäck Håkan Malm
9405: 1979 rd. 823
9406:
9407: Hemställningsmotion nr 749.
9408:
9409:
9410:
9411:
9412: Norrback m: fl.:· Om byggande av stomledning och reningsverk
9413: för skyddande av Lappfjärds å.
9414:
9415:
9416: T ill R i k s d a g e n.
9417:
9418: , De tilltagande vattenföroreningarna har väckt att stomledningen tili reningsverket skall för-
9419: allt fler tili insikt om behovet av miljövår- vevkligas som statligt vattenskyddsarbete.
9420: dande åtgärder. Lappfjärds å har nämnts som De ansenliga kostnaderna samt ett försäm-
9421: ett synnerligen aktuellt projekt att bevara. rat system för räntestödslån har framtvingat
9422: Detta framgår bl.a. av att ån nämns som ett en justering av tidtabellen, som uppgjordes år
9423: synnerligen angeläget skyddsobjekt också ur 1978 i samråd med vattenstyrelsen. Dessutom
9424: internationell synvinikel. An ingår nämligen har inte heller staten i sin budget för inne-
9425: som en del av Project Aqua, en internationell varande år reserverat anslag för projektet.
9426: satsning för att bevara och .skydda unika mil- Med tanke på de unika värden projektet
9427: jöer. gäller, borde snabba åtgärder vidtas för att
9428: .· På vattenstyrelsens initiativ har generalpian få arbetena i gång.
9429: för Kristinestadsnejdens vattenförsörjning ut-
9430: arbetats. Byggandet av ett gemensamt renings- Med hänvisning tili ovanstående föreslås
9431: ver:k utgör en väsentlig del i planen. Staden vördsamt, att riksdagen ville besluta hem-
9432: har förklarat sig villig att bygga reningsverket ställa,
9433: redan detta år blott finansieringen kan ordnas. att regeringen i skyndsam ordning
9434: Inte minst med hänsyn tili Lappfjärds ås bety- vidtar åtgärder så att stomledning och
9435: delse som skyddsprojekt har statliga myndig- reningsverk byggs i Kristinestad och
9436: heter räknat med att stå för en stor del av den unika Lappfjärds ån därmed kan
9437: finansieringen. Sålunda har man räknat med skyddas.
9438: Helsingfors den 19 april 1979.
9439:
9440: Ole Norrback Christoffer Taxell
9441: Pär Stenbäck Ingvar S. Melin Håkan ·Malm
9442: 824 1979 vp.
9443:
9444: Toivomusaloite n:o 749. Suomennos.
9445:
9446:
9447:
9448:
9449: Norrback ym..: Runkojohdon ja puhdistuslaitoksen rakentamisesta
9450: Lapväärtin joen suojelemiseksi.
9451:
9452:
9453: Ed u s k u n n a ll e.
9454:
9455: Vesien saastumisen lisääntyminen on herättä- hoi.tusta. Näin ollen on luotettu siihen, että
9456: nyt yhä useammat ymmär.tämään ympäristön- puhdistuslaitoksen runkojohdon rakentaminen
9457: suojelutoimenpiteiden tarpeellisuuden. Lap- toteutettaisiin valtion vesiensuojelutyönä.
9458: väärtin joki on mainittu hyvin ajankohtaisena Kustannusten suuruus ja korkotukilainajär-
9459: ja säilyttämisen arvoisena projektina. Tämä jestelmän huonontuminen ovat pakottaneet tar-
9460: käy ilmi mm. siitä, että joki mainitaan huo- kistamaan aikataulua, joka tehtiin vuonna 1978
9461: mattavan tärkeänä suojelukohteena myös kan- yhteistuumin vesihallituksen kanssa. Sitä pait-
9462: sainvälisesti katsoen. Joki sisältyy nimittäin si ei valtiokaan ole ottanut tämän vuoden tulo-
9463: osana Project Aquaan, joka on ainutlaatuisten ja menoarvioon määrärahaa projektia varten.
9464: ympäristöjen säilyttämiseen ja suojeluun täh- Kun ajatellaan mitä ainutlaatuisia arvoja
9465: täävä yritys. projekti koskee, tulisi ryhtyä kiireellisiin toi-
9466: Vesihallituksen aloitteesta on tehty yleis- menpiteisiin töiden käynnistämiseksi.
9467: kaava Kristiinankaupungin seudun vesihuoltoa
9468: varten. Yihteisen puhdistuslaitoksen ra:kenta~ Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
9469: minen on olennainen osa suunnitelmaa. Kau- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9470: punki on ilmoittanut olevansa halukas raken- muksen,
9471: tamaan puhdi!>tuslaitoksen jo tänä vuonna, jos että IM!litus ryhtyisi kiireellisiin toi-
9472: vain rahoitus voidaan järjestää. Ottaen huo- menpiteisiin runkojohdon ja puhdistus-
9473: mioon Lapväärtin joen merkityksen nimen- laitoksen rakentamiseksi Kristiinankau-
9474: omaan suojelukohteena valtion viranomaiset punkiin ja ainutlaatuisen Lapväärtin
9475: ovat valmiit vastaamaan suuresta osasta ra- joen suojelemiseksi tällä toimella.
9476: Helsingissä 19 päivänä huht~kuuta 1979.
9477:
9478: Ole Norrback Christoffer Taxell
9479: Pär Stenbäck Ingvar S. Melin Håkan Malm
9480: 1979 vp. 825
9481:
9482: Toivomusaloite n:o 750.
9483:
9484:
9485:
9486:
9487: Pekonen ym.: Työllisyysvarojen tehokkaammasta käytöstä kun-
9488: nallishallinnon alalla.
9489:
9490:
9491: E d u s k u n n a 11 e.
9492:
9493: Kuntien tehtävät ja vastuu työllisyyden paran- kin sattumanvaraista, sillä työvoimaviranomais-
9494: tamisessa ovat viimeaikaisen talouskehityksen ten, kuntien ja yritysten välistä yhteistoimin-
9495: johdosta oleellisesti lisääntyneet. Vaikka voi- taa ei ole riittävästi järjestetty.
9496: massa olevan työllisyyslain säännökset edellyt- Kuntien työllistämistoimenpiteitä olisi nyky-
9497: tävät valtion ensisijaisesti hoitavan työttömyy- tilanteessa tuettava valtion varoin asettamatta
9498: den torjunnan, kunnat ovat kuitenkin käytän- aiheettomia rajoituksia työkohteitten suhteen.
9499: nössä joutuneet yhä aktiivisemmin järjestämään Erityisesti olisi pyrittävä siihen, että kunnat
9500: työttömiksi joutuneille työtilaisuuksia. Tämän voivat suunnitelmallisesti sisällyttää työllisyys-
9501: tehtävän kunnat ovat omaksuneet, sillä niiden- työnsä kuntasuunnitelmaan, talousarvioon ja
9502: kin kannalta on erityisen tärkeää työllistää var- työohjelmaan. Tarvitsematta muuttaa voimassa
9503: sinkin nuoria työttömiä. Kuntien toimia tässä olevaa lainsäädäntöä voitaisiin määräykset kun-
9504: asiassa vaikeuttavat kuitenkin ahtaat määräyk- tia ja kuntainliittoja koskevista työllisyystuki-
9505: set valtion antaman tuen käytöstä. Tarpeeton toimista sisällyttää yhteen valtioneuvoston pää-
9506: muodollisuus ja virkavaltaisuus on johtamassa tökseen ja sitä täydentävään työvoimaministe-
9507: eräiltä osin suoranaisiin kohtuuttomuuksiin. riön päätökseen, jolloin järjestelmä olisi nykyistä
9508: Kunnille myönnettävää työllistämistukea esi- helpommin hallittavissa.
9509: merkiksi voidaan käyttää vain tiettyihin tila- Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
9510: päisiin kohteisiin, vaikka kunnan työohjelmaan tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9511: ja talousarvioon saattaa sisältyä selvästi mie- sen,
9512: lekkäämpiä töitä, joissa työttömät voisivat saa-
9513: da tarvitsemaansa työkokemusta. Ylimääräistä että hallitus kiireellisesti antai-si kun-
9514: investointiavustusta voidaan niin ikään myöntää tia ja kuntainliitto;a koskevista työlli-
9515: vain työohjelman ja talousarvion ulkopuolella syystoimenpiteistä päätöksen, joka tekisi
9516: oleviin kohteisiin, mikä tietenkin rajoittaa jär- mahdolliseksi tähänastista tehokkaam-
9517: kevien töiden teettämistä valtion tuella. Pai- man ;a ·monipuolisemman työllisyys-
9518: kallistasolla on työllistämistoimien suunnittelu- varojen kiiytön kunnallishallinnon alalla.
9519: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
9520:
9521: Esko Pekonen Pentti Poutanen Lea Sutinen
9522: Mikko Jokela Mikko Kaarna Orvokki Kangas
9523:
9524:
9525:
9526:
9527: 104 087900581L
9528: 826 1979 vp.
9529:
9530: Toivomusaloite n:o 751.
9531:
9532:
9533:
9534:
9535: Pohjala ym.: Asuntorakentamisen helpottamisesta haja-asutus-
9536: alueilla.
9537:
9538:
9539: E d u s k u n n a 11 e.
9540:
9541: Suomalaisessa yhdyskuntasuunnittelussa on Kun puhutaan aluepolitiikan tarpeista ja ta-
9542: viime vuosina ollut yleisenä pyrkimyksenä kai- voitteista, näytään unohdettavan, ettei työ ja
9543: ken asuntorakentamisen keskittäminen kunta- toimeentulo yksin riitä. Työpaikkojen lisäksi
9544: keskusten kaavoitetuille alueille ja samalla ra- tarvitaan myöskin asuntoja, tarvitaan viihtyisä
9545: kentamise~ estäminen haja-asutusalueilla, syrjä- asuinympäristö ja riittävät palvelut. Asuminen
9546: kylissä ja maatalousyhteisöissä. Tämä harjoi- on tärkeä tekijä pyrittäessä alueelliseen tasa-
9547: tettu käytäntö on ollut omiaan lisäämään maa- painoon ja runkoasutuksen säilyttämiseen koko
9548: seudun autioitumista ja ainakin vienyt pohjaa maassa.
9549: pois keskustaajamien ulkopuolisten alueitten Kehityksen ohjaamiseksi oikeille raiteille tu-
9550: asuttuna pysymiseltä. lee luopua ajatuksesta, jonka mukaan kaikki jär-
9551: Lääninhallitukset ja myöskin sisäasiainminis- kevä rakentaminen voi tapahtua vain kaavoite-
9552: teriö suhtautuvat yleensä kielteisesti asuntora- tuilla alueilla. Maaseudulla ja keskusten laita-
9553: kentamiseen kaavoitettujen alueitten ullcopuo- alueillakin ei ole tarkoituksenmukaista kaavoit-
9554: lella, jopa siinäkin tapauksessa, että palkalla taa laajoja alueita. Rakentamista voidaan riit-
9555: ovat olemas.sa kunnalliset vesi- ja viemärijoh- tävän hyvin valvoa lupamenettelyn avulla, kun
9556: dot ym. tarvittava kunnallistekniikka. Lupa- sitä käytetään joustavasti ja tarkoituksenmu-
9557: anomusten eväämisen perusteena käytetään joko kaisesti. Tällöin on kuitenkin pidettävä ohje-
9558: sitä, ettei rakentaminen ole yhdyskunnan ke- nuorana mahdollisimman viihtyisän ja kunkin
9559: hittämisen kannalta tarkoituksenmukaistf.l tai yksilön kannalta hyvän asuinympäristön luo-
9560: sitä, ettei rakentamista voida pitää tarkoituk- mista. Rakentaminen haja-asutusalueille voi-
9561: senmukaisena kaavoituksen tässä vaiheessa. daan sallia nykyistä paljon suuremmassa mää-
9562: Mikäli tätä käytäntöä tullaan jatkossakin seu- rin aiheuttamatta haittaa sen enempää tarkoi-
9563: raamaan, · s~ johtaa maaseudun autioitumiseen, tuksenmukaiselle rakentamiselle kuin tulevalle
9564: kuntien· aseman vaikeutumiseen ja kaikkien kaavoituksellekaan. Nykyään ollaan kai io sel-
9565: aluepolitiikan pyrkimysten epäonnistumiseen. villä siitä, ettei koko maata tulla milloinkaan
9566: Kaiken taajamien ulkopuolisen asumisen jättä- kaavoittamaan eikä se ole tarpeellistak~n.
9567: minen maatilatalouden varaan, kuten näyttää Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
9568: olevan tarkoituksena, vie asutuksen kokonaan taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9569: pois haja-asutusalueilta ja keskittää sen joko
9570: kunta- tai maakuntakeskuksiin. Tämä ei ole että hallitus ryhtyisi toimiin asutJto-
9571: missään mielessä tarkoituksenmukaista ajatel- rakentamisen helpottamiseksi haja-asu-
9572: taessa alueellisen rakenteen tasapainoista kehit- tusalueilla.
9573: tymistä.
9574: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
9575:
9576: Toivo II'. Pohjala Olavi Nikkilä Heikki Perho
9577: Tapani Mörttinen Helge Saarikoski Arto Lampinen
9578: Juhani Laitinen Matti Hakala Eero Lattula
9579: Sampsa Aaltio Lauri lmpiö
9580: 1979 vp. 827
9581:
9582: Toivomusaloite n:o 752.
9583:
9584:
9585:
9586:
9587: Poutanen ym.: Metsänkasvukuntien oikeuttamisesta saamaan
9588: osuus metsäyhtiöiden verotettavasta tulosta.
9589:
9590:
9591: E d u s k u n n a II e.
9592:
9593: Verotuslain 59 §:ssä säädetään, että kun- Ainoa oikea jakoperuste on jakaa metsä-
9594: nallisveroa on suoritettava liiketulosta kun- yhtiöiden verotettava liiketulo tuotannon osa-
9595: nalle, jossa liikettä tai ammattia harjoitetaan vaiheiden kustannusten mukaisessa suhteessa.
9596: kiinteästä toimipaikasta käsin. Verotuslain 60 Näin jaettuna puutavaran osto- ja hankintatoi-
9597: §:ssä taas määritellään mitä kiinteällä toimi- minnan osuus verotettavasta liiketulosta kas-
9598: paikalla tarkoitetaan. vaisi huomattavasti jalostuslinjasta riippuen.
9599: Lain tulkinta on johtanut siihen, että monet Tämä osuus tulisi jakaa puutavaran kasvat-
9600: kaupungit ovat saaneet ostotoimintansa perus- tajakunnille hankittujen puumäärien suhteessa.
9601: teella verotettavakseen osan metsäyhtiöiden lii- Vain näin metsäyhtiöiden liiketulo jakamalla
9602: ketulosta, koska kaupat lopullisesti hyväksy- voivat puun kasvattajakunnat ·saada oikean
9603: tään yhtiöiden piiritoimistoissa kaupungeissa. osuutensa luonnonrikkauksistaan, metsistä.
9604: Ympäröivä alue, puun kasvualue on jäänyt Edellä olevaan viitaten ehdotamme ·kunnioit-
9605: lahes ilman. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9606: Tämä johtuu siitä, että lääninverotoimistot
9607: ilman mitään perusteluja erottavat ostotoimin- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9608: nan osalle esim. 2 prosenttia yhtiön verotetta- verotuslainsäädännön muuttamiseksi si-
9609: vasta liiketulosta ja jakavat tämän kiinteän ten, että puutavaran kasvattajakunnat
9610: toimipaikan perusteella eri kunnille ostojen ja saisivat metsäteollisuuden verotettavasta
9611: hankintojen suhteessa. Tällainen jakotapa ei ole liiketulosta sen osan, minkä puutavaran
9612: oikeudenmukaisesti perusteltavissa ja merkitsee hankintakustannukset valmiista tuot-
9613: metsänkasvattajakuntien, siis yleisesti ottaen teesta muodostavat.
9614: suurelta osin kehitysaluekuntien syrjimistä ja
9615: taloudellista riistoa.
9616: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
9617:
9618: Pentti Poutanen Matti Maijala Heimo Linna
9619: Hannu Tenhiälä Esko Pekonen
9620: 823 1979 vp.
9621:
9622: Toivomusaloite n:o 753.
9623:
9624:
9625:
9626:
9627: Poutiainen ym.: Ns. huidrupuiden nostamisoikeuden saattami-
9628: sesta oo. kunnan asukkaiden oikeudeksi.
9629:
9630:
9631: E d u s k u n n a ll e.
9632:
9633: Maamme vesistöihin on vuosikymmenien, jo- puita, niin tällä toimenpiteellä saataisiin melko
9634: pa vuosiss:tojen aikana uponnut runsaasti eri~ runsaasti halukkaille työpaikkoja kesän aikana.
9635: laista putawraa, joka olisi ylös nostettuna erit- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
9636: täin hyvää raaka-ainetta. Puutavaraa on kaik- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9637: kein runsaimmin maamme erilaisten jokien poh- sen,
9638: jalla, joissa on uitettu tai uitetaan edelleenkin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9639: puita. Lainsäädäntö kuitenkin estää yksityisten maamme vesistöjen pohjassa olevien
9640: henkilöiden hukkupuiden noston. Jos lakia hukkupuiden nostamisoikeuden myöntä-
9641: muutettaisiin niin, että jokaisella olisi mahdol- miseksi jokaiselle kansalaiselle oman
9642: lisuus oman .kuntansa alueelta nostaa hukku- kuntansa alueella.
9643: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
9644:
9645: Eino Poutiainen Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
9646: Veikko Vennamo Urho Pohto Urpo Leppänen
9647: Anssi Joutsenlahti
9648: 19'79 vp. 829
9649:
9650: Toivomusaloite n:o 754.
9651:
9652:
9653:
9654:
9655: Poutiainen ym.: Maataomistamattomien kansalaisten oikeuksien
9656: parantamisesta hirvenkaatolupia myönnettäessä.
9657:
9658:
9659: Ed u s kun n a 11 e.
9660:
9661: Hirvie.n metsästys olisi säilytettävä s.ellaisena, Mainituilla perusteilla ehdotamme lmnni.oitta-
9662: että mahdollisimman monella kansalaisella olisi vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9663: mahdollisuus osallistua tähän mielenkiintoiseen
9664: ja terveelliseen harrastukseen. Nykyisillä sään- että hallitus ryhtyisi toimeNpiteisiin
9665: nöksillä ei maata omistamattomalla väestöllä ole myös: maa.taomistamattomim l::asiilais-
9666: juuri mahdollisuutta osallistua hirvijahtiin. ten oikeuden toteuttamiseksi S4:11Jia bir-
9667: Tällaiset epäkohdat olisi poistettava ja sallit- venkaatolupia.
9668: tava maattomallekin väestölle hirvenkaato-oi-
9669: keudet.
9670: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
9671:
9672: Eino Poutiainen Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
9673: Veikko Vennamo Urho Pohto Urpo Leppänen
9674: Anossi Joutsenlabti
9675: 830 1979 vp
9676:
9677: Toivomusaloite n:o 755.
9678:
9679:
9680:
9681:
9682: Raatikainen ym.: Vammaisten liikkumismahdollisuuksien huo-
9683: mioon ottamisesta julkisia rakennuksia rakennettaessa.
9684:
9685:
9686: E d u s k u n n a II e.
9687:
9688: Kansalaisten yhdenvertaisuus vaatii, että kan- mahdollisuuksia. Näin ollen vaikeavammaiset
9689: salaiset voivat käyttää julkisia palveluja täysi- eivät pysty itse asioimaan tällaisissa virastoissa
9690: painoisesti hyväkseen. Kuitenkaan tällä hetkellä ja laitoksissa, jolloin he eivät myöskään voi käyt-
9691: erityisesti vaikeavammaiset eivät ole tasa-arvoi- tää niiden tarjoamia palveluja hyväkseen.
9692: sessa asemassa muihin julkisten palvelujen käyt- Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun·
9693: täjäryhmiin verrattuna siitä syystä, että liikun- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9694: tavammaiset eivät useinkaan itse pysty asioi- muksen,
9695: maan julkisissa palvelulaitoksissa, koska tilat on
9696: rakennettu monasti niin, etteivät vammaiset pää- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9697: se niihin. Varsinkin aikaisemmin valmistuneet sellaisten säännösten ja määräysten ai-
9698: julkiset rakennukset on rakennettu niin, etteivät kaansaamiseksi, että kaikki julkiset ra-
9699: vaikeavammaiset usein pääse liikkumaan niissä kennukset on pyrittävä rakentamaan
9700: käytännösEå lainkaan. Mutta vielä tällä hetkel- niin, että myös liikuntavammaiset voivat
9701: läkin rakennetaan sellaisia~ julkisia tiloja, joissa päästä kyseisiin rakennuksiin .ja liikkua
9702: ei ole otettu huomioon vammaisten liikkuinis, niissä.
9703: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
9704:
9705: Kaisa Raatikainen Kaj Bärlund Matti Puhakka
9706: Olli Helminen Mauno Forsman Peter Muurman
9707: Juhani Surakka Reino Breilin
9708: 1979 vp. 831
9709:
9710: Toivomusaloite n:o 756.
9711:
9712:
9713:
9714:
9715: Raadkainen ym.: Määrärahasta ympäristönsuojelun tutkimus- ja
9716: kehittämistoimintaan.
9717:
9718:
9719: E d u s kun n a 11 e.
9720:
9721: Yhteiskunnan teollistuminen, luonnonvarojen Valtion tiedeneuvoston samoin kuin Suomen
9722: hyväksikäyttö ja kulutuksen kasvu sekä ennen Akatemian edellyttämät toimenpiteet tällä alalla
9723: kaikkea erilaisten ympäristöön joutuvien jättei- näyttävät kuitenkin jäävän toteutumatta. Tär-
9724: den määrä asettavat suuria vaatimuksia ympä. keimmälle ympäristönsuojeluviranomaiselle, sisä-
9725: ristönsuojelulle. Nykyaikainen ympäristönsuoje- asiainministeriön ympäristönsuojeluosastolle, ei
9726: lu ei kuitenkaan ole mahdollista ilman monipuo- ole myönnetty määrärahoja tutkimus- ja kehittä-
9727: lista tutkimusta. Valt1on tiedeneuvoston laati- mistyöhön.
9728: massa ja valtioneuvoston. hyväksymässä tiedepo- Edellä esitetyn perusteella ehdotam~e kun-
9729: liittisessa ohjelmassa onkin erityistä tukea tar- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9730: vitseviin tutkimuskohteisiin luettu "ympäristön- muksen,
9731: suojelua sekä ympäristöä säästävien menetel-
9732: mien ja tuotteiden kehittämistä koskeva tutki- että hallitus ottaisi valtion vuoden
9733: mus". Suomen Akatemiassa on puolestaan val- 1980 tulo- ja menoarvioesityks~en riittä-
9734: mistettu erityinen "Ympäristöntutkimllksen toi- vän määrärahan käytettäväksi ympäris-
9735: mintaohjelma", joka suunniteltiin toteutetta- tönsuojelun tutkimus- ja kehittämistoi-
9736: vaksi vv. 1975-80. Tuona ajanjaksona arvioi- mintaan.
9737: tiin tutkimukseen tarvittavan uutta rahoitusta
9738: yhteensä 46,5 miljoonaa markkaa.
9739: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
9740:
9741: Kaisa Raatikainen JUhani Surakka Peter Muurman
9742: Liisa Jaakonsaari Reino Breilin Kaarina Suonio
9743: Matti PUhakka
9744: 832 1979 vp.
9745:
9746: Toivomusaloite n:o 757.
9747:
9748:
9749:
9750:
9751: Raatikainen ym.: Määrärahasta maan hankkimiseen luonnonsuo-
9752: jelutarkoituksiin.
9753:
9754:
9755: Ed u s k u n n a 11 e.
9756:
9757: Luonnonsuojelualueiden perustaminen on sen luonnonpuisto-ohjelman toteutuminen on
9758: maassamme kiireellinen tehtävä ja ratkaiseva erittäin uhanalaista. Tämän johdosta olisi vält-
9759: merkitys on tällöin sillä, miten pian luonnon- tämätöntä, että käytettävissä olisi varoja maan
9760: suojelualueita koskeviin suunnitelmiin kuuluvia hankkimiseen luonnonsuojelutarkoituksiin.
9761: yksityisiä maa-alueita saadaan hankituksi val- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
9762: tiolle. Sopivia maa-alueita, jotka olisivat välttä- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9763: mättömiä maan eteläisetkin osat tyydyttävästi muksen,
9764: kattavan kansallispuistoverkon luomiseen, ei että hallitus ottaisi valtion vuoden
9765: enää kohta ole saatavissa sellaisessa tilassa, että 1980 tulo- ja menoarvioesitykseen mää-
9766: niiden liittäminen luonnonsuojelualueisiin olisi riirahan käyteltiiviiksi maan hM~kkimi
9767: tarkoituksenmukaista. Siten koko valtakunnalli- seen luonnonsuojelutarkoituksiin.
9768: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
9769:
9770: Kaisa Raatikainen Liisa Jaakonsaari Matti Puhakka
9771: Kaarina Suonio Juhani Surakka Peter Muurman
9772: Reino Breilin
9773: 1979 vp. 833
9774:
9775: Toivomusaloite n:o 758.
9776:
9777:
9778:
9779:
9780: Raatikainen ym.: Atomienergialain kokonaisuudistusta koskevan
9781: esityksen antamisesta.
9782:
9783:
9784: E d u s k u n n a 11 e.
9785: Kohta neljännesvuosisadan ikäinen atomi- polttoaineiden jalostusvaiheessa tai savukaasu-
9786: energialaki on selvästi vanhentunut. Vanha laki jen puhdistamisvaiheessa. Käytöstä poistettu
9787: laadittiin ydinenergian suurimman optimismi- hiilivoimala ei vaadi mitään huolenpitoa mutta
9788: va1heen aikana. Näin esim. pitkäaikaisiin jäte- hylättyä ydinvoimalaa on vartiohava vuosisa-
9789: ongelmiin laki ei ole sanottavasti puuttunut, toja.
9790: va~kka luonnontieteelliset tosiasiatiedot jättei- Vakavan reaktorionnettomuuden riski on
9791: den syntymisestä ja niiden pitkäaikaisesta vaa- kaikista turvallisuusjärjestelyistä huolimatta ole-
9792: rallisuudesta olivat jo silloin käytettävissä. massa. Sen seuraukset olisivat paljon katastro-
9793: Ydinenergian tuotantoon liittyvä jäteongel- faalisemmat kuin minkään muun teknisen lait-
9794: ma on mittasuhteiltaan ja kestoajaltaan täysin teen käytössä sattuvat onnettomuudet. Riskit
9795: omaa luokkaansa. Luonto ja sen eri elämän lisääntyvät entisestään mikäli mm. polttoaine-
9796: muodot ovat puolustuskyvyttömiä ydinener- pulan pakottamina turvaudutaan vielä kokeilu-
9797: gian tuotannossa syntyviä korkea-aktiivisia jäte- asteella oleviin hyötöreaktoreihin.
9798: aineita vastaan, minkä vuoksi ydinenergian
9799: laajamittainen käyttöönotto sitoo ihmiskunnan Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
9800: tuhansiksi vuosiksi eteenpäin huolehtimaan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi >toivo-
9801: näistä kaikelle elämälle vaarallisista aineista. muksen,
9802: Fossiilisten polttoaineiden ympäristöhaitat ovat
9803: vakavia mutta ne olisivat hallittavissa mikäli että hallitus kiireellisesti antaisi edus-
9804: kiinnitettäisiin riittävästi voimavaroja esim. kunnalle esityksen atomienergialain ko-
9805: rikkipitoisuuden alentamiseen jo fossiilisten konaisuudistukseksi.
9806: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
9807:
9808: Kaisa Raatikainen Jacob Söderman
9809:
9810:
9811:
9812:
9813: 105 087900581L
9814: 834 1979 vp.
9815:
9816: Toivomusaloite n:o 759.
9817:
9818:
9819:
9820:
9821: Raudasoja ym.: Öljyntorjunnassa tarvittavien alusten ja laitteiden
9822: hankkimisesta ja niiden vientimahdollisuuksien selvittämi-
9823: sestä.
9824:
9825:
9826: Ed u s k u n n a 11 e.
9827:
9828: Ympäristönsuojelun tavoitteiden toteutumi- min varautua öljyonnettomuuksien torjunnan
9829: seksi on erittäin tärkeätä suojata Itämeren edellyttämien toimitusten hankkimiseen koti-
9830: alue öljyonnettomuuksien varalta. Se edellyt- maisille ·tuottajille. Siihen luo hyvät edellyt)"k-
9831: tää yhteistyössä tapahtuvaa varotoimenpiteiden set suomalaisten telakoitten valmius erityisalus-
9832: suunnittelua kaikkien Itämeren rannikkoval- ten ja -laitteiden suunnittelemiseen ja toimitta-
9833: tioiden kesken. Varotoimenpiteiden tehostami- miseen. Toisaalta telakkateollisuuden työlli-
9834: nen edellyttää myös Suomen osalta tarvittavan syyden turvaamiseksi on välttämätöntä suun-
9835: kaluston lisäämistä. Nykyiset välineet ovat täy- nitella uutta tuotantoa.
9836: sin puutteelliset suurimittaisten öljyonnetto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9837: muuksien tuhojen estämiseksi. Käytettävissä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9838: ei ole esimerkiksi yhtään alusta, joka olisi muksen,
9839: suunniteltu ko. tehtäviä varten. Myös muun että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9840: välineistön määrä on riittämätön. Ympäristön- öljyntorjunnassa tarvittavien alusten ja
9841: suojelun tehostamisen tarve on kuitenkin hy- laitteiden hankkimiseksi Suomella ole-
9842: väksytty myös kansainvälisesti ja Itämeren ran- via valmistusedellytyksiä hyväksi käyt-
9843: tavaltiot ovat olleet sen suhteen huomattavan täen sekä ko. tuotteiden viennin lisää-
9844: aktiivisia. Suomen tulisi nykyistä tehokkaam- mismahdollisuuksien selvittämiseksi.
9845: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
9846:
9847: Juhani Raudasoja Markus Aaltonen Matti Puhakka
9848: Saara-Maria Paakkinen Juhani Surakka Pirjo Ala-Kapee
9849: Mikko Rönnholm
9850: 1979 rd. 835
9851:
9852: Hemställningsmotion nr 760.
9853:
9854:
9855:
9856:
9857: Renlund m. fl.: Om bibehållen skatteavdragsrätt vid kommunal-
9858: beskattningen för studerande under värnpliktstjänstgöringen.
9859:
9860:
9861: T i 11 R i k s d a g e n.
9862:
9863: Enligt nuvarande skattelagstiftning har skol- under beskattningsåret. Likaså borde det också
9864: elever, studerande rätt att göra ett skatteav- gälla när en person genast efter avslutad värn-
9865: drag om 2 000 mk vid kommunalbeskattningen, plikt fortsätter sina studier.
9866: ifall de åtnjutit regelbunden skolundervisning På grund av ovanstående föreslås vördsamt,
9867: under minst 7 månader av ifrågavarande be- att riksdagen ville besluta hemställa,
9868: skattningsår. Då detta skatteavdrag har be-
9869: viljats med tanke på de ringa inkomster, som att regeringen i skyndsam ordning
9870: studerande har, borde detta också beaktas, när måtte vidtaga åtgärder /ör att studeran-
9871: studerande efter avslutad skolgång börjar av- de i samband med sin värnpliktstjänst-
9872: tjäna sin värnplikt, trots att de stipulerade 7 göring kunde bibehålla sin skatteav~
9873: månaders regelbunden skolgång inte uppnås dragsrätt vid kommunalbeskattningen.
9874: Helsingfors den 11 april 1979.
9875:
9876: Boris Renlund Henrik Westerlund Elisabeth Rehn
9877: Ole Norrback Pär Stenbäck Christoffer Taxell
9878: Håkan Malm
9879: Ingvar S. Melin
9880: 836 1979 vp.
9881:
9882: Toivomusaloite n:o 760. Suomennos.
9883:
9884:
9885:
9886:
9887: Renlund ym.: Opiskelijoiden verovähennysoikeuden säilyttämi:
9888: sestä kunnallisverotuksessa asevelvollisuuden suorittamisen
9889: aikana.
9890:
9891:
9892: E d u s k u n n a 11 e.
9893:
9894: Voimassa olevan verolainsäädännön nojalla tuista säännöllisen koulunkäynnin määrää. Sa-
9895: koululaisilla ja opiskelijoilla on oikeus tehdä manlaisen määräyksen tulisi olla voimassa myös
9896: 2 000 markan verovähennys kunnallisverotuk- silloin, kun henkilö heti asevelvollisuuden suori-
9897: sessa, jos he ovat kyseisen verovuoden aikana tettuaan jatkaa opintojaan.
9898: saaneet säännöllistä kouluopetusta vähintään Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
9899: seitsemän kuukauden ajan. Kun tämä vähen- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9900: nys on myönnetty opiskelijoiden tulojen vähäi- muksen,
9901: .syyttä ajatellen, tämä tulisi ottaa huomioon että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
9902: myös opiskelijan koulunkäyntinsä päätettyään menpiteisiin, jotta opiskelijat voisivat
9903: ~lkaessa suorittaa asevelvollisuuttaan, huoli- asevelvollisuutensa suorittamisen j'htey-
9904: :matta siitä, että verovuoden aikana ei saavutet- dessä säilyttää oikeutensa verovähennyk-
9905: taisikaan säädettyä seitsemän kuukauden pi- seen kunnallisverotuksessa.
9906: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
9907:
9908: Boris Renlund Henrik Westerlund Elisabeth Rehn
9909: Ole Norrback Pär Stenbäck Christoffer Taxell
9910: Håkan Malm
9911: Ingvar S. Melin
9912: 1979 rd. 837
9913:
9914: Hemställningsmotion nr 761.
9915:
9916:
9917:
9918:
9919: Renlund m. fl.: Om anslag för upprensning av uppgrundade
9920: havssund i Larsmo skärgård.
9921:
9922:
9923: T i II R i k s d a g en.
9924:
9925: En blick på sjökortet visar att hela Larsmo vattenståndsväxlingarna i Bottenviken. För att
9926: skärgård håller på att grunda upp. Vatten- detta vattenbyte skall ske, är det nödvändigt
9927: djupet är Iitet och många sund är grunda. att hålla sunden öppna, att muddra dem som
9928: Några sund har -alldeles nyligen, under de se- växer igen. Med medel från en insamlings-
9929: naste 20 åren vuxit igen. kampanj har tre sund muddrats 1978. Det är
9930: Invallningen av "Larsmo-sjön", som gjordes alldeles nödvändigt att i fortsättningen effekti-
9931: 1960, för att industrin skulle få ett sötvattens- vera vattencirkulationen i skärgården i väntan
9932: magasin, har påverkat vattencirkulationen i på att ett reningsverk också för industrins av-
9933: skärgården, isynnerhet vattencirkulationen i de loppsvatten skall byggas.
9934: vatten som ligger närmast dammluckorna. Yt- I hela skärgården har fisket påverkats av
9935: terligare är skärgården kraftigt nedsmutsad av nedsmutsningen av vattnen. Allt färre yrkes-
9936: cellulosaindustrin. fiskare kan få sin utkomst av fisket. Både
9937: Då många sund grundar upp och blir torrt Larsmo-bor och Jakobstads-bor är beroende av
9938: land, minskar vattencirkulationen och därmed Larsmo skärgård som fritids- och rekreations-
9939: syrehalten i skärgårdsfjärdarnas vatten. Land- område. Därtill är Larsmo skärgård ett helt
9940: höjningen är här 0,9 cm/år. Växtligheten och unikt område för vetenskaplig undersökning av
9941: sedimentationen ökar tillandningen, som lokalt landhöjningens inverkan på naturen och bör
9942: kan vara t.o.m. 2,0 cm/år. Landskapets stora också därför bevaras.
9943: flackhet, med små nivåskillnader, främjar ytter- Med hänvisning tili ovanstående föreslår vi,
9944: ligare en mycket snabb tillandning. Larsmo har att riksdagen ville besluta hemställa,
9945: under de senaste 150 åren fått i medeltal 15 ha
9946: nytt land årligen. Det är vattenområdena som att regeringen i statsförslaget måtte
9947: minskar. uppta ett anslag om 300 000 mark för
9948: Utanför den nuvarande skärgården är vatten- upprensning av uppgrundade havssund
9949: djupet betydligt större än i skärgården, varför i Larsmo skärgård för att förbättra vat-
9950: någon ny skärgård inte uppstår där. Positivt tencirkulationen i det av industrined~
9951: för vattencirkulationen i skärgården är de stora smutsning hotade, grunda området.
9952: Helsingfors den 11 april 1979.
9953:
9954: Boris Renlund Pär Stenbäck Ingvar S. Melin
9955: Ole Norrback Sten Söderström Christoffer Taxell
9956: Henrik Westerlund Gunnar Häggblom Elisabeth Rehn
9957: Håkan Malm
9958: 838 1979 vp.
9959:
9960: ll'oivomusaloite n:o 761. Suomennos.
9961:
9962:
9963:
9964:
9965: Renlund ym.: Määrärahasta Luodon saariston mataloituneiden
9966: merensalmien perkaamiseksi.
9967:
9968:
9969: E d u s k u n n a 11 e.
9970:
9971: Tarkasteltaessa merikarttaa havaitaan, että vuus voisi tapahtua, on välttämätöntä pitää sal-
9972: koko Luodon s·aaristo on mataloitumassa. Ve- met avoimina ja tuopata ne, jotka kasvavat
9973: den syvyys on pieni ja monet salmet ovat ma- umpeen. Keräystoiminnalla saaduilla varoilla
9974: talia. Muutamat salmet ovat aivan äskettäin, ruopattiin kolme salmea vuonna 1978. Ori
9975: viimeisten 20 vuoden aikana, kasvaneet um- aivan välttämätöntä tehostaa veden kiertoa saa-
9976: peen. ristossa tulevaisuudessa odotettaessa sitä, että
9977: "Luodonjärven" vallin rakentaminen vuonna myös teollisuuden jätevesiä varten rakennettai-
9978: 1960 teollisuuden makean veden altaan aikaan- siin puhdistus'laitos.
9979: saamiseksi on vaikuttanut patoluukkuja lähin- Veden saastuminen on vaikuttanut kalastuk-
9980: nä oleVan veden virtauksiin. Tämän lisäksi seen koko saaristossa. Yhä harvemmat ammatti-
9981: selluloosateollisuus on voimakkaasti saastutta- kalastajat saavat toimeentulonsa kalastuksesta.
9982: nut saaristoa. Sekä Luodon että Pietarsaaren asukkaat ovat
9983: Kun useat salmet mataloituvat ja muuttuvat riippuvia Luodon saaristosta vapaa-ajan- ja vir~
9984: kuivaksi maaksi, veden kierto vähenee ja sen kistysalueena. Tämän lisäksi Luodon saaristo
9985: myötä saariston selkien hapen määrä. Maan on ainutlaatuinen alue tieteellisen maanko-
9986: kohoaminen on täällä 0,9 cm vuodessa. Kasvil- hoamisen luontoon kohdistuvan vaikutuksen
9987: lisuus ja liete lisäävät vesijättöä, joka paikka tutkimisen kannalta ja se tulisi myös tästä
9988: paikoin saattaa olla jopa 2,0 cm vuodessa. syystä säilyttää.
9989: Alueen tasaisuus pienin korkeuseroin edistää Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
9990: vielä hyvin nopeata maan kohoamista. Luoto nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9991: on saanut viimeisten 150 vuoden aikana uutta muksen,
9992: maata keskimäärin 150 ha vuodessa. Vesialueet
9993: sen sijaan pienenevät. että hallitus ottaisi valtion tulo- ja
9994: · Nykyisen saariston ulkopuolella veden syvyys menoarvioesitykseen 300 000 markan
9995: on huomattavasti suurempi kuin saaristossa, määrärahan Luodon saariston mataloitu-
9996: minkä johdosta sinne ei synny mitään uutta saa- neiden merensalmien perkaamiseksi ve-
9997: ristoa. Saariston veden kierron kannalta myön- den kiertämisen parantamiseksi teolli-
9998: teinen ilmiö on Pohjanlahden vedenkorkeuden suuden saastuttamisuhan alaisella ma-
9999: huomattava vaihtelu. Jotta tämä veden vaihtu- talavetisellä alueella.
10000: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
10001:
10002: Boris Renlund Pär Stenbäck Ingvar S. Melin
10003: Ole Norrback Sten Söderström Christoffer Taxell
10004: Henrik Westerlund Gunnar Häggblom Elisabeth Rehn
10005: Håkan Malm
10006: 1979 vp. 839
10007:
10008: Toivomusaloite n:o 762.
10009:
10010:
10011:
10012:
10013: Salminen ym.: Demokratian toteutumisen turvaamisesta yhdys-
10014: kuntasuunnittelussa.
10015:
10016:
10017: Ed u s k u n n a 11 e.
10018:
10019: Yhdyskuntien rakentaminen on tapahtunut ristön kysymyksissä edellyttää asukkaiden kah-
10020: suurten c1sunnontuottajien ja muiden suuryritys- ta kanavaa pitkin tapahtuvan toiminnan mah-
10021: ten ehdoilla. Tämän seurauksena käyttökelpoi- dollistamista. Toisin sanoen sitä, että virallinen
10022: sia asuntoja revitään, keskustojen asuntoaluei- organisaatio tuodaan mahdollisimman lähelle
10023: den asukkaita häädetään konttorien tieltä ja ah- asukkaita ja että se alusta alkaen pitää asuk-
10024: detaan lähiöihin. Asukkaiden välttämättä tarvit- kaat tietoisina suunnittelun kulusta ja näin lain
10025: semista palveluista tingitään. Asuntoalueiden edellyttämät vaikutusmahdollisuudet asukkaille
10026: epäviihtyvyys ja yksipuolisuus aiheuttavat vai- turvataan käytälli1össä, toisaalta sitä, että asuk-
10027: keita sosiaalisia ongelmia. kaiden suora toiminta, osallistuminen itse suun-
10028: Uudessa kurinallislaissa on kuntalaisten mah- nitteluun mahdollistetaan ja sitä tuetaan. Täl-
10029: dollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon laajen- laisesta suorasta osallistumisesta ovat esimerk-
10030: nettu ja laki voisi suoda käytännössä toteutues- keinä vaihtoehtokaavojen laadinta asukkaiden
10031: saan asukkaille myös mahdollisuuden vaikuttaa itsensä toimesta.
10032: oman asuinalueensa ja laajemmin koko kunnan Edellä olevan perusteella ehdotan:une edus-
10033: suunnitteluun. Käytännössä ei kuitenkaan mi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10034: tään muutosta ole tapahtunut. Mm. kaavoituk-
10035: sen ja rakentamisen tutkimuksen neuvottelu- että hallitus valvoisi demokratian
10036: kunta on tehnyt arvion, ettei demokratia näissä ja asukkaiden etujen toteutumista yhdys-
10037: asioissa toimi. Demokratian toimimattomuudes- kuntasuunnittelussa ja että hallitus antai-
10038: ta yhdyskuntasuunnittelussa kertoo mm. Espoon si eduskunnalle selonteon siitä, miten
10039: esimerkki. Espoossa on muutamissa viime ajan demokratia yhdyskuntasuunnittelussa
10040: kaavaratkaisuissa jopa alueen asukkaiden enem- tällä hetkellä toteutuu kunnallislain ja
10041: mistö valittanut kaavapäätöksestä. rakennuslain puitteissa.
10042: Demokratian toimivuus asumisen ja ympä-
10043: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
10044:
10045: M.-L. Salminen Seppo Toiviainen Pauli Puhakka
10046: Irma Rosnell Marjatta Mattsson Sten Söderström
10047: 840 1979 vp.
10048:
10049: Toivomusaloite n:o 763.
10050:
10051:
10052:
10053:
10054: Salminen ym.: Rakentamattomien rantojen rauhoittamisesta asu-
10055: tuskeskusten läheisyydessä kansalaisten vapaa-ajan viettoa
10056: varten.
10057:
10058:
10059: E d u s k u n n a 11 e.
10060:
10061: Asutuskeskusten laajeneminen erttytsesti tai meren rannalle ainakaan Etelä-Suomen
10062: Etelä-Suomessa tulee laadittujen väestöennus- alueella.
10063: teiden mukaan yhäkin jatkumaan voimakkaana Mielestämme tilanne on ajautunut sellaiseksi,
10064: edessä olevina vuosikymmeninä. Tämän kehi- että olisi korkea aika kehittää rantalainsäädän-
10065: tyksen vaikutukset eivät rajoitu itse asutuskes- töä siten, että se antaisi viranomaisille riittä-
10066: kuksiin, vaan laajalti myös niiden ympäristöön. vät mahdollisuudet rantojen rauhoittamiseen ai-
10067: Lakisääteisen yhdyskuntasuunnittelun nimen- nakin yksityiseltä rakentamiselta, milloin se on
10068: omaisena tarkoituksena on huolehtia siitä, että välttämätöntä uinti-, retkeily- ja virkistyskalas-
10069: asutuksen laajeneminen tapahtuu kokonaisuu- tusmahdollisuuksien turvaamiseksi.
10070: den kannalta järkevästi ja tarkoituksenmukai- Edellä olevan perusteella katsomme, että va-
10071: sesti ja että asukkaille voidaan tulevaisuudes- paa-ajanviettoa koskevista ongelmista edellä
10072: sakin varata mm. riittävät mahdollisuudet ul- esittämämme on yksi kaikkein kipeimpiä ja
10073: koiluun ja muuhun vapaa-ajan viettoon. Jo siksi ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
10074: tälläkin hetkellä on kuitenkin selvästi todetta- toivomuksen,
10075: vissa, että nykyiset rakennuslakiin sisältyvät
10076: rantakaavnsäännökset ovat riittämättömät, mi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
10077: käli aiotaan turvata nopeasti kasvavien asutus- menpiteisiin sellaisen lainsäädännön ai-
10078: keskusten asukkaille tilaisuus päästä nautti- kaansaamiseksi, joka antaisi viranomai-
10079: maan runsaiden luonnonvesistöjemme ja niiden sille mahdollisuuden rauhoittaa ainakin
10080: rantojen tarjoamista vapaa-ajanviettomahdolli- suurempien asutuskeskusten läheisyy-
10081: suuksista. Viimeiset tutkimukset Helsingin ja dessä vielä rakentamattomina olevat ve-
10082: sen ympäristön vapaista ranta-alueista ovat hä- sistöjen rannat, kuitenkin siinä laajuu-
10083: lyttävät. Suurestikaan liioittelematta voidaan dessa, että turvattaisiin suurelle ylei-
10084: sanoa, että ellei pikaisesti ryhdytä todella päät- sölle nykyistä paremmat mahdollisuudet
10085: täviin toimenpiteisiin, niin lastenlapsillamme ei ja oikeudet rantojen käyttämiseen uin-
10086: ole mahdollisuutta pystyttää tehtaansa järven ti-, ulkoilu- ja virkistystarkoituksiin.
10087: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
10088:
10089: M.-L. Salminen Seppo Toiviainen P. Puhakka
10090: Irma Rosnell Marjatta Mattsson Sten Söderström
10091: 1979 vp. 841
10092:
10093: Toivomusaloite n:o 764.
10094:
10095:
10096:
10097:
10098: Salminen ym.: Kuntien itse toteuttaman rakentamisen kehittämi-
10099: sestä.
10100:
10101:
10102: E d u s k u n n a 11 e.
10103: Yhteiskunnan osallistuminen asuntojen tuo- vaa valaisevasti vertailu Ruotsiin. Suomessa
10104: tantoon on olematonta. Vaitio ei osallistu asun- asuntojen uustuotanto on selvästi, ainakin vii-
10105: tojen rakennuttamiseen eikä rakentamiseen dennestä, todennäköisemmin neljännestä, kal-
10106: lainkaan. Kuntien rakennuttamien asuntojen liimpaa kuin Ruotsissa. Kuitenkin myös Ruot·
10107: määrä on vain runsas 10 % uustuotannosta. sissa asuntotuotanto on monopolien käsissä. Se,
10108: Kuntien itse toteuttama rakentaminen puoles- että asunnot ovat maassamme kalliimpia kuin
10109: taan on ko11keintaan muutaman prosentin luok- Ruotsissa, osoittaakin vakuuttavasti asuntotuo-
10110: kaa. Gryndereille jää näin kenttä vapaaksi saa- tantomonopolien ja niiden taustavoimien vah-
10111: listukselleen. Asuntotuotantomonopolien kes- vuutta maassamme Ruotsiin verrattuna. Tämä
10112: keistä asemaa maamme asuntotuotannossa ku- on myös keskeinen syy siihen, ettei valtio ra-
10113: vaa hyvin seuraava. kenna asuntoja ja että kunnallinen asuntora-
10114: Vaikka asuntotuotanto onkin maassamme kentaminen on hyvin vähäistä.
10115: hyvin pienyritysvaltaista, rakensivat esimerkik- Kokemus on kuitenkin osoittanut, etta Jopa
10116: si vuonna 1974 kolme keskeistä rakentajaryh- pienetkin kunnat voivat rakentaa halvempia
10117: mittymää, HAKA, SATO ja SALPA 55 % asuntoja kuin grynderit, ja halvempia juuri
10118: kerrostaloasunnoista. siksi, että grynderien voitot ovat niin suuret.
10119: Asumiskustannukset nousivat vuoden 1975 Kunnat muodostavat lisäksi sopivan rakenta-
10120: tasosta vuoden 1978 elokuuhun 21 % ja hinta- misyksikön; rakentaminenhan on alueellisesti
10121: tason nousu on tämän jälkeen vain jatkunut. sidottua. Lisäksi kunta voi •taata rakentamis-
10122: Riittämättömästä tuotannosta ja korkeasta yksikölleen javkuvan, suunnitelmallisen tuotan-
10123: vuokratasosta ja hintatasosta johtuen on asu- non. Luonnollisesti kunnallinen rakentaminen
10124: mistiheys maassamme suurempi kuin useim- muodostaa reaalisen vaihtoehdon asuntotuotan-
10125: missa muissa Euroopan maissa. Vuoden 1975 tomonopoleille vain demokraattisesti johdettu-
10126: tilaston mukaan meillä asui keskimäärin 0.9 na.
10127: henkeä huonetta kohden, kun Länsi- ja Keski- Valtion demokraattisesti johdettu rakennus-
10128: Euroopan maat olivat jo 60-luvun alkuvuosiin yritys muodostaa yhden keskeisen vaihtoehdon
10129: mennessä saavuttaneet, 0.7 hengen keskimää- asuntotuotantomonopoleille. Valtion rakennus-
10130: räisen asumistiheyden huonetta kohden. Nämä yrityksen perustaminen ei tee em. syistä kun-
10131: ovat monopolien suosimisen katkeria hedelmiä. tien itse toteuttamaa rakentamista merkityk-
10132: Monopolien luonnetta kuvaa myös se, että settömäksi. Valtion rakennusyrityksen perus-
10133: aravatuotantoa koskevissa tutkimuksissa on taminen vain edellyttää yhteistyön kehittämis-
10134: todettu suurimpien rakentaj1en olevan kalleim- tä kunnallisen rakentamisen kanssa. On myös
10135: pia. Kuitenkin suurimmilla rakentajilla pitäisi korostettava, että kuntien itse toteuttaman ra-
10136: kaiken järjen mukaan olla paremmat mahdolli- kentamisen edistäminen muodostaa keskeisen
10137: suudet tuottaa halvemmalla kuin pienten. Eh- välineen reaalisen vaihtoehdon kehittämiseksi
10138: käpä monopolivoitot selittäisivät tämän kum- asuntotuotantomonopoleille riippumatta siitä,
10139: man asian. Kuitenkin valtiovalta tukee arava- milloin valtion rakennusyritys perustetaan.
10140: lainoiliaan kaikkein voimakkaimmin juuri näitä Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
10141: suurimpia gryndereitä. nan hyväksyttäväksi 'toivomuksen,
10142: Asuntotuotantomonopolien ja niitä tukevien
10143: taustavoimien, ennen muuta pankkien, kes- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
10144: keistä asemaa maamme asuntotuotannossa ku- menpiteisiin kuntien itse toteuttaman
10145: 106 0879005811
10146: 842 Toivomusaloite n:o 764
10147:
10148:
10149: rakentamisen tukemiseksi ja kehittä- rakentaisivai sen asuntotuotannon, jon-
10150: miseksi vähintään siihen laajuuteen, ka nykyään rakentavat asuntotuotanto-
10151: että yhteiskunta, joko kunnat tai valtio, monopoli!.
10152: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
10153:
10154: M.-L. Salminen P. Puhakka Sten Söderström
10155: Ensio Laine Marjatta Mattsson
10156: 1979 vp. 843
10157:
10158: Toivomusaloite n:o 765.
10159:
10160:
10161:
10162:
10163: Salminen ym.: Kuntien yleisestä kalleusluoldtuksesta annetun lain
10164: muuttamisesta toisen ja kolmannen kalleusluokan poistami-
10165: seksi.
10166:
10167:
10168: E d u s k u n n a l 1e.
10169: Kuntien yleisestä kalleusluokituksesta annet- Virheellisen kuntakalleusluokituksen ylläpitämi-
10170: tua lakia ( 14/66) sovellettaessa ovat saman nen on merkinnyt takaperoista suhtautumista
10171: lain 1 §:n mukaan luokituksen perusteena "to- etenkin kehitysalueiden köyhien kuntien talou-
10172: cletut elinkustannusten erot". Näitä kuntien vä- dellisiin vaikeuksiin, joita on näin entisestään
10173: lisiä elinkustannuseroja selvitettiin vuoden 1972 lisätty.
10174: kalleusluokitustoimikunnan mietintöään varten Vuoden 1972 kalleusluokitustoimikunnan esi-
10175: teettämässä tutkimuksessa, jonka Tilastokeskus tyksen jälkeen on myös uusi kalleusluokitustoi-
10176: suoritti v. 1971. Jo tuolloin saattoi kalleusluo- mikunta ehdottanut 7. lokakuuta 1975, että
10177: kitustoimikunta todeta, että elinkustannukset kuntajakoa tulisi perusteellisesti muuttaa. Toi-
10178: kuntien välillä olivat huomattavasti tasaantu- mikunta on ehdottanut mm. kaikkien kolman-
10179: neet ja että kehitys oli kulkemassa nopeasti nen kalleusluokan kuntien siirtämistä toiseen
10180: kohti erojen poistumista. Toimikunta ehdotti- kalleusluokkaan sekä 22 uuden kunnan siirtä-
10181: kin mietinnössään 221 kunnan siirtämistä alim- mistä toisesta ensimmäiseen kalleusluokkaan.
10182: masta eli kolmannesta kalleusluokasta toiseen Vaikka toimikunta on nyt ensimmäistä kertaa
10183: kalleusluokkaan sekä kolmen kunnan, nimittäin pyrkinyt ottamaan hintojen lisäksi huomioon
10184: Tampereen, Jyväskylän ja Joensuun, siirtämistä asumiskustannuksia ja palvelusten käytettävissä
10185: toisesta ensimmäiseen kalleusluokkaan. Toimi- oloa, se ei kuitenkaan ole oman ilmoituksensa-
10186: kunnan mietinnön mukaista perusteltua kal- kaan mukaan voinut löytää kiinteitä ja pitäviä
10187: leusluokituksen muutosta ei tuolloin pääminis- perusteita ehdottamansa jaottelun ylläpitämi-
10188: teri Sorsan hallitus kuitenkaan halunnut tehdä, selle, vaan esitys on huomattavassa määrin mie-
10189: vaikka kuntien yleisestä kalleusluokituksesta livaltainen. Tämä johtuu siitä, että nykyisen
10190: annettu laki olisi sitä edellyttänyt. Kuntajako kehityksen tunnusmerkkinä on rajun hintojen
10191: jäi näin ollen pääpiirteissään niiden elinkustan- nousun ohella nopea elinkustannuserojen tasaan-
10192: nuserojen perustalle, jotka oli todettu vuoden taminen maan eri osissa. Tosiasiallisia ja yleis-
10193: 1963 tutkimuksessa ja jotka olivat tuohon men- pätevästi vertailtavia elinkustannuseroja ei kun-
10194: nessä jo täydellisesti vanhentuneet. tien välillä ole enää löydettävissä, vaan erot
10195: Lain mukaan määriteltyä kalleusluokkaa koskevat pikemminkin eri väestöryhmien kulu-
10196: alempaan luokkaan jätetyille kunnille - kol- tuksessa tapahtuneita muutoksia. Nopean in-
10197: melle toisen kalleusluokan ja 221 :lle kolman- flaation ja virheellisen hintapolitiikan takia ovat
10198: nen kalleusluokan kunnalle - tästä on aiheutu- nimittäin pienituloiset joutuneet suhteellisesti
10199: nut suuria taloudellisia menetyksiä valtion vir- kaikkein korkeimpien kulutusmenojen korotus-
10200: kapaikkojen, valtion työsopimussuhdepalkko- ten eteen, ja erot pienituloisten ja suurituloisten
10201: jen, valtion eläkemenojen, eräiden sotilasvam- välillä ovat tämän vuoksi kasvaneet.
10202: malain mukaisten korvausten sekä kunnille suo- Kuntien yleisestä kalleusluokituksesta anne-
10203: ritettavien lakisääteisten ja harkinnanvaraisten tun lain muuttamisella tulisi tähdätä siihen,
10204: valtionapujen alimitoituksen muodossa. Aiem- että kunnat pääsisivät eroon siitä eriarvoisuu-
10205: min voimassa olleiden perheiisien ja erityislap- desta, johon nykyinen kuntajako ne asettaa. Vä-
10206: silisien, samoin kuin työttömyyskorvausten, hintä mitä etenkin kehitysalueiden köyhät kun-
10207: kansaneläkkeen tukiosien ja asumistukien rin- nat edellyttävät valtiovallalta, on että nämä
10208: tamasotilaseläkkeiden ja perhe-eläkkeiden koh- kunnat saavat täysimääräisinä niille tulevat lu-
10209: dalla mer..etykset ovat olleet myös huomattavia. kuisat palkka-, eläke- ja sosiaalietuudet, joiden
10210: 844 Toivomusaloite n:o 765
10211:
10212:
10213: maarat ovat riippuvru.sta kuntakalleusluokituk- ensimmäisessä kalleusluokassa käytettyjä perus-
10214: sesta. V &nhentuneen kuntajaon oikaisemisella teita.
10215: parannetaan myös näiden kuntien työntekijöi- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
10216: den lähtöasemia työehtosopimusten solmimi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10217: sessa ja edistetään tältä osin myös kehitysaluei- muksen,
10218: den työllisyyskysymysten ratkaisua.
10219: Edellä mainitut ja monet muut seikat huo- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
10220: mioonottaen olemme sitä mieltä, että laki kun- menpiteisiin kuntien yleisestä kalleus-
10221: tien yleisestä kalleusluokituksesta ei enää vas- luokituksesta annetun lain (14/66)
10222: taa alkuperäistä tarkoitustaan. Kustannuserojen muuttamiseksi siten, että poistettaisiin
10223: hävitessä ja elämisen edellytysten muuttuessa kolmas ja toinen kalleusluokka, jonka
10224: laki on omiaan lisäämään vain eriarvoisuutta. jälkeen tämän lain pohjalta määräytyneet
10225: Lähtökohdaksi muutoksia tehtäessä tulisi palkat ja etuudet määrättäisiin ensim-
10226: mielestämme ottaa se, että palkkojen ja mui- mäisessä kuntakalleusluokassa sovellet-
10227: den etuoksien perustana käytettäisiin nykyisin tujen perusteiden mukaan.
10228: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
10229:
10230: M.-L. Salminen Seppo Toiviainen P. Puhakka
10231: Irma Rosnell Marjatta Mattsson Sten Söderström
10232: 1979 vp. 845
10233:
10234: Toivomusaloite n:o 766.
10235:
10236:
10237:
10238:
10239: Salminen ym.: Kansalaisten osallistumisedellytysten parantamisesta
10240: luonnonvarojen ja ympäristön hyväksikäytössä.
10241:
10242:
10243: Ed u s kun n a 11 e.
10244:
10245: Yksityisten kansalaisten, kansalais- ja asian- vät koidu vahingoksi paitsi luonnolle itselleen
10246: tuntijajärjestöjen oikeus valvoa ympäristönsä myös siitä toimeentulonsa ja virkistyksensä
10247: tilaa on puutteellinen, usein olematon. Tämä saaville ihmisille. Lyhyen tähtäyksen taloudelli-
10248: haittaa ympäristönsuojelun tavoitteiden toteutu- sen hyödyn tavoittelusta, myös lyhytnäköisestä
10249: mista kaikissa erilliskysymyksissä. työllisyyspolitiikasta, on luovuttava. On estet-
10250: Ympäristödemokratia puuttuu niin vesien, tävä ennakolta ympäristörikokset.
10251: metsien, soiden, maankamaran, ilmatilan kuin Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
10252: energiankin käytöstä. Keskushallinto, kunnallis- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10253: hallinto ja erityisoikeusistuimet eivät kuule
10254: asianosaisia. Luonnonvarojen käyttäjille ei ole että hallitus ryhtyisi pikaisesti selvi-
10255: säädetty tarpeellisia velvoitteita. Ympäristön tystyöhön kansalaisten, kansalais- ja
10256: hyväksikäyttäjät eivät ole velvollisia edes sel- asiantuntijajärjestöjen osallistumisedelly-
10257: vittämään. toimintansa mahdollisia haittavaiku- tysten parantamisesta luonnonvarojen
10258: . tuksia saati sitten tiedottamaan niistä niille, hyväksikäytössä ja ns. asianosaisten val-
10259: joita asia läheisesti koskee. vontamahdollisuuksien parantamisesta
10260: Mielestämme jo luonnonvarojen käyttösuun- niissä hallintoelimissä ja oikeusistui-
10261: nitelmista on kuultava paikallista väestöä ja missa, joissa päätetään ympäristön käy-
10262: muita asianosaisia. Kun luontoa muokataan, on töstä.
10263: huolehdittava siitä, että seurausvaikutukset ei-
10264: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
10265:
10266: M.-L. Salminen Seppo Toiviainen Pauli Puhakka
10267: Irma Rosnell Marjatta Mattsson Sten Söderström
10268: 846 1979 vp.
10269:
10270: Toivomusaloite n:o 767.
10271:
10272:
10273:
10274:
10275: Saukkonen ym.: Parikkalan maanmittaustoimiston vakinaistami-
10276: sesta.
10277:
10278:
10279: E d u s k u n n a 11 e.
10280: Kymen läänin käsittävä Kymen läänin maan- paikkakunnalle, koska työsuhde on ollut tila-
10281: mittauskonttorin alue jakaantuu tällä hetkellä päisluontoinen, vaikka olisikin jatkunut vuosi-
10282: Kouvolan ja Lappeenrannan maanmittauspiirei- kausia.
10283: hin. Piirien vakinaiset toimistot sijaitsevat Parikkalan toimiston vakinaistamista puoltaa
10284: Kouvolassa ja Lappeenrannassa. Näiden lisäksi nimenomaan se, että toimisto on jo toiminut
10285: Kymen läänin maanmittauskonttorin alueella pitkään paikkakunnalla. Toimiston käyttöön on
10286: sijaitsee vuosikausia toiminnassa ollut, mutta saatu hyvät ja ajanmukaiset tilat, joissa voidaan
10287: toistaiseksi vakinaistamaton Parikkalan maan- toimia tehokkaasti. Toimiston vakinaistaminen
10288: mittaustoimisto. Tämän toimiston alueeseen lisäisi sen palvelumahdollisuuksia entisestään
10289: kuuluvat Parikkalan, Saaren, Uukun1emen ja ja näin osaltaan auttaisi rajaseudun ·tulevaa
10290: Rautjärven kunnat, joista Parikkalassa, Saa- kehitystä näillä alueilla. Jos toimisto lakkau-
10291: rella ja Uukuniemellä suoritetaan kaikki toi- tettaisiin, asukkaat joutuisivat asioimaan Lap-
10292: mitukset Parikkalan toimistosta käsin ja lisäksi peenrannassa, jonne matkaa alueen pohjois-
10293: Rautjärvellä tilusjärjestelyn piiriin kuuluvat toi- osista on yli 150 km.
10294: mitukset. Suoritettujen toimitusten määrä on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10295: ollut varsin suuri ja lisääntynyt jatkuvasti. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10296: Parikkalan toimiston toimintaa on kuitenkin muksen,
10297: haitannut. se, ettei toimistoa ole vakinaistettu.
10298: Henkilökunnan vaihtuminen on ollut suurta että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
10299: erityisesti insinöörikunnan osalta eikä henkilö- menpiteisiin Parikkalan maanmittaustoi-
10300: kunta ole voinut ajatella pysyvää asettumista miston vakinaistamiseksi.
10301: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
10302:
10303: Juhani Saukkonen Mikko Kaarn~
10304: 1979 vp. 847
10305:
10306: Toivomusaloite n:o 768.
10307:
10308:
10309: Sillantaus ym.: Kunnallisen harkintaverotuksen poistamisesta.
10310:
10311: Ed u s kun n a II e.
10312: Verotus on saavuttanut kansantaloudessam- verrattuna puolin ja to1sm aiheutuvaan työ-
10313: me yhä suuremman merkityksen. Se vaikut- määrään ja kustannuksiin on varsin vähäinen.
10314: taa nykyisin monella tavalla kansalaisten ja Kunnallisen harkintaverotuksen suurimpana
10315: yritysten toimintaan ja päätöksiin. Julkisen kielteisenä puolena on, että se vakavasti hait-
10316: sektorin yhä kasvavan varaintarpeen huomioon- taa yritystoiminnan kehitystä niissä ki.mnissa,
10317: ottaen on tärkeätä, että verojärjestelmän ra- jotka tätä verotustapaa käyttävät. Se on risti-
10318: kenne samoin kuin kulloinkin sovellettavat riidassa kaikkien niiden toimenpiteiden kans-
10319: verotusmuodot ovat sopusoinnussa yleisesti hy- sa, joilla kunnat pyrkivät saamaan elinkeino-
10320: väksyttyjen talouspoliittisten ja yhteiskunnal- toimintaa alueelleen. Harkintaverotus asettaa
10321: listen päämäärien kanssa. On myös huomat- yritystoiminnan yritysmuodosta riippuen eri-
10322: tava, että sama veromäärä voidaan kantaa arvoiseen asemaan, sillä verotusta ei voida koh-
10323: samoiltatkin henkilöiitä monin eri tavoin, mutta distaa ammattituloon, mutta sen sijaan kylläkin
10324: kansantalouden kasvun samoin kuin kansalais- liiketuloon. Lisäksi on voitu todeta, että kun-
10325: ten toimeentulon kehityksenkin kannalta eri- nallinen harkintaverotus monesti toimitetaan
10326: laisin vaikutuksin. Tämän vuoksi on määrä- niin epämääräisillä perusteilla, ettei verovel-
10327: tietoisesti pyrittävä kehittämään verotusta em. vollinen nauti sitä oikeussuojaa, jonka maamme
10328: tavoitteiden kannalta edullisimman vaihtoeh- hallitusmuoto takaa kansalaisilleen. Tästä on
10329: don saavuttamiseksi pienentämättä silti veron osoituksena harkintaveroprosessin huomattava
10330: tuottoa. vaihtelu eri kunnissa.
10331: Kunnallista harkintaverotusta koskevat mää- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
10332: räykset sisältyvät verotuslain ( 482/58) 72 nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10333: §: ään. Monista eri syistä johtuen on tämä muksen,
10334: vanhentunut ja epäoikeudenmukainen verotus-
10335: muoto katsottava nykyisin jo tarpeettomaksi. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
10336: Todettakoon, että kunnallista harkintaverotus- menpiteisiin sellaisen lainsäädännön ai-
10337: ta pidetään yleisesti verotustapana, jota vas- kaansaamiseksi, jolla poistetaan vero-
10338: taavaa ei ole olemassa muiden maiden vero- tuslain 72 §:n tarkoittama kunnallinen
10339: lainsäädännössä. Sitäpaitsi sen kokonaistuotto harkintaverotus.
10340: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
10341:
10342: Pentti Sillantaus Pekka Löyttyniemi Saara Mikkola
10343: Matti Jaatinen Juhani Laitinen Eva-Maija Pukkio
10344: Heikki Perho Matti Pelttari Helge Saarikoski
10345: Ulla Puolanne Erkki Pystynen Pekka Jokinen
10346: Pertti Salolainen Eero Lattula Martti Ursin
10347: Taoani Mörttinen Olavi Nikkilä Sinikka Karhuvaara
10348: Elsi Hetemäki-Olander P. Mäki-Hakola Toivo T. Pohjala
10349: Mauri Miettinen Matti Viljanen Eeva Kauppi
10350: Irma Rihtniemi-Koski Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Esko J. Koppanen
10351: Matti Hokkanen Ritva Laurila Juuso Häikiö
10352: Toivo Mäkynen Tuulikki Petäjäniemi Alla Jokinen
10353: Heikki Järvenpää Timo Ihamäki Ilkka Kanerva
10354: Ben Zyskowicz Sampsa Aaltio Arto Lampinen
10355: Matti Hakala Tapio Holvitie Helena Pesola
10356: Anna-Kaarina Louvo Tauno Valo Lauri Impiö
10357: Mauri Vänskä Jalmari Torikka
10358: 848 1979 vp.
10359:
10360: Toivomusaloite n:o 769.
10361:
10362:
10363:
10364:
10365: Sillantaus ym.: öljyvahinkojen torjumisesta.
10366:
10367:
10368: Ed u s k u n n a 11 e.
10369: Itämerellä kuluvana keväänä sattuneen säiliö- tyessä ja kuljetusyksiköiden kasvaessa on
10370: aluksen haaksirikkoutumisen ja sitä seuran- maamme rannikon hyväkuntoisena säilyttämi-
10371: neen öljyn mereen valumisen yhteydessä on sen kannalta ensiarvoisen tärkeää, että öljy-
10372: käynyt ilmi, ettei maassamme ole riittävää val- tuhojen ehkäisemiseksi ja tuhojen seurausten
10373: miutta estää öljyä ajelehtimasta rannikoillem- selvittämiseksi harjoitetaan riittävää tutkimus-
10374: me ja saaristoon, jotka siten ovat täysin alt- toimintaa ja maahamme luodaan laaja ja no-
10375: tiina määrättömille tuhoille. Itämeri on pieni peasti toimintakykyinen öljytuhojen torjunta-
10376: ja matala meri, jonka eläimistön kannalta vai- organisaatio, joka varustetaan riittävällä kalus-
10377: keat elinolosuhteet aiheuttavat sen, että eläi- tolla.
10378: mistö vioittuu erityisen helposti ja niin esi- Asianmukaisten öljyntorjuntalaitteiden, ku-
10379: mevkiksi öljyonnettomuuksien yhteydessä va- ten esim. keräilyaluksen kehittämis- ja raken-
10380: hingot saattavat muodostua hyvin suuriksi. Ve- tamisvaiheessa voitaisiin luoda uusia työpaik-
10381: sien kylmyyden ja valottomuuden seurauksena koja, mikä saattaisi osaltaan olla avuksi nykyi-
10382: eläimistön uusiutuminen on vahinkojen jälkeen sessä vaikeassa työllisyystilanteessa. Öljyntor-
10383: huomattavasti hitaampaa kuin eteläisillä me- juntakaluston erityisluonteen vuoksi saattaisi
10384: rillä. Ovathan rannikkovesialueemme jään pei- näin kehittyvälle kalustolle aueta huomattavia-
10385: tossa huomattavan osan vuodesta. Yksikin huo- kin vientimarkkinoita.
10386: mattava öljykatastrofi kykenee tuhoamaan laa- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
10387: joilta alueilta nuoren kalakannan ja pohjaeläi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10388: mistön sekä linnuston.
10389: Maassamme ei ole riittävästi varauduttu öljy- että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
10390: katastrofien ehkäisemiseen. Tarvittavan tutki- menpiteisiin maamme rannikoita uhkaa-
10391: mustoiminnan edellytyksiä ei ole turvattu hank- vien öljytuhojen ehkäisemiseksi tarvit-
10392: kimalla välttämättömiä laitteistoja ja tutkijavoi- tavan tutkimustoiminnan ja riittävällä
10393: mia, laajaa ja nopeasti toimintakykyistä organi- kalustolla varustetun öljyntorjuntaorga-
10394: saatiota ei ole luotu eikä torjuntakalustoa ole nisaation luomiseksi.
10395: riittävästi. Öljyn merikuljetusten yhä lisään-
10396: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
10397:
10398: Pentti Sillantaus Juhani Laitinen Saara Mikkola
10399: Matti Jaatinen Matti Pelttari Eeva-Maija Pukkio
10400: Heikki Perho E. Pystynen Pekka Jokinen
10401: Ulla Puolanne Olavi Nikkilä Martti Ursin
10402: Pertti Salolainen Eero Lattula Sinikka Karhuvaara
10403: Tapani Mörttinen P. Mäki-Hakola Toivo T. Pohjala
10404: Elsi Hetemäki-Olander Matti Viljanen Eeva Kauppi
10405: Mauri Miettinen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Esko J. Koppanen
10406: Matti Hokkanen Ritva Laurila Juuso Häikiö
10407: Toivo Mäkynen Tuulikki Petäjäniemi Aila Jokinen
10408: Heikki Järvenpää Timo Ihamäki Ilkka Kanerva
10409: Matti Hakala Sampsa Aaltio Helena Pesola
10410: Ben Zyskowicz Tapio Holvitie Arto Lampinen
10411: Anna-Kaarina Louvo Irma Rihtniemi-Koski Lauri Imoiö
10412: Mauri Vänskä Tauno Valo Jalmari Torikka
10413: Pekka Löyttyniemi Helge Saarikoski
10414: 1979 vp. 849
10415:
10416: Toivomusaloite n:o 770.
10417:
10418:
10419:
10420:
10421: A. Stenbäck ym.: Harkintaverotuksen poistamisesta pienten ja
10422: keskisuurten yritysten osalta.
10423:
10424:
10425: E d u s k u n n a 11 e.
10426:
10427: Pienten ja keskisuurten yritysten totmmnan yrittäjille javkuvasti harkintaveroa määrättäes-
10428: varassa on suuressa määrin maamme talouskas- sä. Monet yrittäjät kyllästyvät jatkuvaan kal-
10429: vu ja siihen liittyvä työttömyyden voittaminen. liiseen veromuistutusten ja valitusten tekemi-
10430: Tämän vuoksi tulisi eri tavoin edistää pienyrit- seen. Heidän taloudellista toimintaansa vai-
10431: täjyyttä mm. poistamalla yrittämistä vaikeut- keuttaa se, että saatavat tulevat takaisin vasta
10432: tavia epäkohtia. Eräs tällainen epäkohta on vuosien kuluttua inflaation syöminä, koska lää-
10433: kunnallinen harkintaverotus. Harkintaverotuk- ninoikeudessa on näiden asioiden ruuhka.
10434: sessa yrittäjä joutuu suuressa määrin m1elival- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
10435: taisen verotuksen kohteeksi. Lisäksi kunnal- kunnan hyväksyttäväksi toivomu,.~sen,
10436: liset veroviranomaiset eivät riittävästi ota huo-
10437: mioon ylemmän viranomaisen soveltamia pe- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10438: rusteita. Ylemmän viranomaisen lainvoimaisia harkintaverotuksen poistamiseksi pienil-
10439: päätöksiä ei oteta aina huomioon samoille tä ja keskisuurilta yrityksiltä.
10440: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
10441:
10442: Asser Ste!!bäck Olavi Ronkainen Antero Juntumaa
10443: Jorma Fred Ulla Järvilehto Sauli Hautala
10444: Esko Almgren Impi Muroma Väinö Rautiainen
10445:
10446:
10447:
10448:
10449: 107 087900581L
10450: 850 1979 rd.
10451:
10452: Hemställningsmotion nr 771.
10453:
10454:
10455:
10456:
10457: A. Stenbäck: Om åtgärder för sänkning av blyhalten i bensin.
10458:
10459:
10460: T i 11 R i k s d a g e n.
10461: Bly har sedan länge varit känt som ett av blyhalten i bensin från nuvarande ca 0,5 g
10462: de farligaste gifterna för centrala nervsystemet. bly per liter tili högst 0,15 g per liter i likhet
10463: Efter att ha varit i första hand en yrkesrisk med andra högt industrialiserade Iänder så-
10464: har blyförgiftning blivit ett miljögift främst som Tyska förbundsrepubliken, Sverige och
10465: genom blyhalten i motorbensinen vars avgaser Japan.
10466: sprider bly längs livligt trafi:kerade vägar. 1 Hänvisande till ovanstående föreslås vörd-
10467: undersökningar utförda i Amerika har konsta- samt att riksdagen besluter hemställa,
10468: terats hos barn som bott nära stora trafik-
10469: strå:k högre blykoncentrationer i ryggmärgs- att regeringen i brådskande ordning
10470: vätskan. Hos dessa barn kunde en sänkning vidtar åtgärder till sänkning av bly-
10471: av den intellektuella förmågan konstateras. halten i bensin till högst 0)5 g per
10472: På grund härav är det angeläget att man liter.
10473: i Finland går in för en successiv sänkning av
10474: Helsingfors den 20 april 1979.
10475:
10476: Asser Stenbäck
10477: 1979 vp. 851
10478:
10479: Toivomusaloite n:o 771. Suomennos.
10480:
10481:
10482:
10483:
10484: A. Stenbäck: Bensiinin lyijypitoisuuden alentamisesta.
10485:
10486:
10487: E d u s k u n n a 11 e.
10488:
10489: Lyijy on jo kauan ollut tunnettu eräänä pitoisuutta nykyisestä n. 0,5 g:sta litraa kohti
10490: keskushermoston kannalta vaarallisimmista korkeintaan 0,15 g:aan litraa kohti samalla
10491: myrkyistä. Oltuaan ensi sijassa ammattitauti tavalla kuin muissa voimakkaasti teollistuneissa
10492: lyijymyrkytyksestä on tullut ympäristömyrkky maissa kuten Saksan Liittotasavallassa, Ruot-
10493: lähinnä moottoribensiinin lyijypitoisuuden sissa ja Japanissa.
10494: vuoksi pakokaasujen levittäessä lyijyä vilk- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
10495: kaasti liikennöidyille teille. Amerikassa teh- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10496: dyissä kokeissa on lähellä suuria liikenneväyliä
10497: asuvien lasten selkäydinnesteessä todettu ko- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
10498: honneita lyijypitoisuuksia. Voitiin todeta, että menpiteisiin bensiinin lyijypitoisuuden
10499: näiden lasten älykkyystaso oli alentunut. alentamiseksi enintään 0,15 g:ksi litraa
10500: Tästä syystä on tärkeää, että Suomessa ryh- kohden.
10501: dytään asteittain alentamaan bensiinin lyijy-
10502: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
10503:
10504: Asser Stenbäck
10505: 1979 rd.
10506:
10507: Hetnställningsmotion nr 772.
10508:
10509:
10510:
10511:
10512: P. Stenbäck m. fl.: Om utredning och informa tion angående
10513: farorna med atomkraften.
10514:
10515:
10516: T i 11 R i k s d a g e n.
10517: En debatt kring kärnkraften och dess ut- ras under de närmaste åren och nå långt
10518: byggnad i Finland har nu pågått en längre utöver de starka lokala proteströrelserna i
10519: tid.. Lokala protester har inregistrerats och Ingåtraben ( Kopparnäs), Sibbo ( Löparö),
10520: i form av namninsamlingar har den lokala Lovisa ( III och IV), Munsala och Suonen-
10521: befolkningen demonstrerat sitt missnöje och joki. Det vore därför allt skäl för kommande
10522: sin osäkerhet inför kärnkraftens etablering. regeringar att beakta de obesvarade frågor,
10523: Den främsta orsaken till osäkerheten ligger som hänger ihop med en fortsatt utbyggnad
10524: utan tvivel i det faktum att framstående ve- av kärnkraften.
10525: tenskapsmän på kärnfys1kens område gett mot- Risken för felinvesteringar ellet för plan-
10526: stridiga utlåtanden om de riskmoment, som läggning som inom några år kommer att stå
10527: hör ihop rned byggandet av kärnkraftverk. stick i stäv med det den allmänna opinionen
10528: I det avseendet bottnar den finländska debat- är beredd att acceptera, är synnerligen stor.
10529: ten i erfarenheter från Sverige och USA, där Kärnkraftens eventuella utbyggnad borde där-
10530: kärnkraften på senare tid kommit i stark för beredas av ett brett sammansatt parla-
10531: motvind. mentariskt organ, i vilket skulle ingå före-
10532: Den s.k. Neuvo-kommitten presenterade sitt trädare för olika befolkningsgrupper, speciellt
10533: betänkande den 30 april 1974 (Kom.bet. de inom vars område kraftverk planeras, samt
10534: 1974: 57) och föreslog då en omfattande ut- vetenskapsmän, av vilka åtminstone några före-
10535: byggnad av kärnkraften, främst med lokali- träder kritiska synpunkter. Denna parlamen-
10536: sering till Finlands havskust. Dåvarande han- tariska undersökning borde ges i uppdrag att
10537: dels- och industriministern Jan-Magnus Jans- utreda problemen kring kärnkraft i Finland
10538: son såg sig föranledd att i samband med med beaktande av alla aspekter, samhälls- och
10539: offentliggörandet av Neuvo-kommi:ttens förslag säkerhetspolitiska såväl som energipolitiska.
10540: göra en reservation i form av ett uttalande, De senaste händelserna i USA vid kärn-
10541: i vilket han bland annat tog avstånd från en kraftverket i Harrisburg har med ett slag ökat
10542: spridning tili de känsliga kustregionerna. insikten om kärnkraftens faror. Visserligen
10543: De kärnkraftverk, som hittills beställts, kom- gör man gällande att dyHka olyckor inte är
10544: mer från Sovjetunionen och Sverige. Det finns möjliga i Finland. Men ingen kan förneka
10545: inga som helst skäl att betvivla att dessa att det som av kärnkraftsförespråkarna ansetts
10546: reaktorer inte skulle uppfylla alla gällande vara någonting synnerligen teoretiskt nu har
10547: säkerhetsfordringar. I Finland är åtrninstone inträffat, kanhända med oöverskådliga konse-
10548: en del av den allmänna opinionen starkt be- kvenser för kärnkraftens utbyggnad i världen.
10549: tänksam inför perspektiven av ett tiotal atom- I vårt grannland Sverige har en markant
10550: kraftverk runt Finlands kuster. Man kan sär- opinionskantring efter Harrisburg skett. Under
10551: skilja åtminstone följande orosfaktorer: 1) flere års tid har samhällsdebatten kretsat kring
10552: Kustbygdens samhällsplanering spolieras genom kärnkraften, säkerheten och den olösta av-
10553: koncentrationen tili en känslig skärgårdszon, fallsfrågan.
10554: 2) varmvattenutsläppens miljöfaror, 3) lön- Med hänvisning till ovanstående föreslås
10555: samhetsberäkningarnas hå11barhet, 4) sist men vördsamt, att riksdagen måtte hemställa,
10556: inte minst, oron för strålningsutsläpp ellet
10557: möjligheten av totalhaveri. - Debatten kring att regeringen tar initiativet till en
10558: dessa frågor kommer säkerligen att intensifie- brett upplagd parlamentarisk undersök-
10559: Hemställningsmotion nr 772 853
10560:
10561: ningskommission, i vilken också even- alla de uppenbara faromoment, som
10562: tuella lokaliseringsorters befolkning och är förknippade med en fortsatt ut-
10563: vetenskapsmän är företrädda, vars upp- byggnad av kärnkraften i Finland.
10564: gift är att utreda och informera om
10565: Helsingfors den 20 april 1979.
10566:
10567: Pär Stenbäck Elisabeth Rehn Henrik Westerlund
10568: Boris Renlund Christoffer Taxell
10569: 854 1979 vp.
10570:
10571: Toivomusaloite n:o 772. Suomennos.
10572:
10573:
10574:
10575:
10576: P. Stenbäck ym.: Ydinvoimaan liittyviä vaaroja koskevan infor-
10577: maation selvittämisestä.
10578:
10579:
10580: E d u s k u n n a 11 e.
10581: Keskustelua ydinvoimasta ja sen rakenta- pärillä tapahtuva keskustelu tulee varmaan
10582: misen lisäämisestä Suomessa on nyt käyty pit- kiihtymään lähivuosina ja ulottumaan kauas
10583: kähkön ajan. Paikallisia protesteja on rekiste- voimakkaista paikallisista protestiliikkeistä In-
10584: röity ja nimien keräämisen muodossa paikalli- koon seudulla ( Kopparnäs) , Sipoossa ( Löpa-
10585: nen väestö on osoittanut tyytymättömyyttään rö), Loviisassa ( III ja IV), Munsalassa ja
10586: ja epävarmuuttaan ydinvoimaloiden perustami- Suonenjoella. Tästä syystä tulisi tulevien hal-
10587: sen johdosta. Epävarmuuden 'ensisijaisena syy- litusten täysin perustellusti ottaa huomioon ne
10588: nä on epäilemättä se tosiasia, että etevät ydin- ydinvoiman jatkuvan rakentamisen lisäämiseen
10589: fysiikan alan tiedemiehet ovat antaneet ris·ti- liittyvät kysymykset, joihin ei ole saatu vas-
10590: riitaisia lausuntoja vaaratekijöistä, jotka liitty- tausta.
10591: vät ydinvoimaloiden rakentamiseen. Tässä Virheinvestointien vaara tai virhesuunnitte-
10592: suhteessa Suomessa käyty keskustelu pohjautuu lu, joka muutaman vuoden kuluessa osoittau-
10593: Ruotsista ja USA:sta saatuihin kokemuksiin, tuu täysin päinvastaiseksi kuin se, minkä ylei-
10594: joissa ydinvoima viime aikoina on joutunut nen mielipide on valmis hyväksymään, on var-
10595: voimakkaaseen vastatuuleen. sin suuri. Ydinvoiman rakentamisen mahdollis-
10596: Ns. Neuvon komitea antoi mietintönsä huh- ta laajentamista tulisi sen tähden valmistella
10597: tfkuun 30 päivänä 1974 (komiteanmietintö laajapohjaisen parlamentaarisen elimen toimes-
10598: 1974:57) ja ehdotti tällöin huomattavaa ydin- ta, johon kuuluisi eri väestöryhmien edustajia,
10599: voiman rakentamista niin, että se sijoitettai- erityisesti niiden, joiden alueille suunnitellaan
10600: siin ensi sijassa Suomen rannikolle. Silloinen voimaloita, sekä tiedemiehiä, joista ainakin
10601: kauppa- ja teollisuusministeri Jan-Magnus Jans- osa edustaa kriittisiä mielipiteitä. Tälle parla-
10602: son katsoi aiheelliseksi Neuvon komitean eh- mentaariselle tutkimukselle tulisi antaa tehtä-
10603: dotuksen julkistamisen yhteydessä tehdä va- väksi selvittää ydinvoimaan liittyvät pulmat
10604: rauksen lausuman muodossa, jossa hän muun Suomessa ottaen huomioon kaikki, niin hyvin
10605: muassa vastusti rakentamisen hajasijoitusta yhteiskunta- ja turvallisuuspoliittiset kuin ener-
10606: aroille rannikkoalueille. giapoliittisetkin näkökohdat.
10607: Tähän mennessä tilatut ydinvoimalat tule- Viime tapahtumat USA:ssa Harrisburgin
10608: vat Neuvostoliitosta ja Ruotsista. Ei ole mi- ydinvoimalassa ovat yhdellä iskulla lisänneet
10609: tään syytä epäillä sitä, etteivätkö nämä reak- tietoa ydinvoiman vaaroista. Tosin väitetään,
10610: torit täyttäisi kaikkia voimassa olevia turvalli- etteivät tällaiset onnettomuudet ole mahdolli-
10611: suusvaatimuksia. Suomessa pitää ainakin osa sia Suomessa. Mutta kukaan ei voi kieltää,
10612: yleisestä mielipiteestä vahvasti arveluttavana että se, mitä ydinvoiman puolestapuhujat ovat
10613: sitä näkökohtaa, että Suomen rannikoille tulisi pitäneet erittäin teoreettisena, on nyt tapahtu-
10614: kymmenkunta atomivoimalaa. Ainakin seuraa- nut seurauksin, joita lienee mahdotonta ar-
10615: vat huolta aiheuttavat tekijät voidaan erottaa: vioida ydinvoiman rakentamisen kannalta koko
10616: 1) rannikkoseudun yhteiskuntasuunnittelu pi- maailmassa.
10617: lataan keskittämisen tapahtuessa aralle saaris- Naapurimaassamme Ruotsissa on tapahtunut
10618: tovyöhykkeelle, 2) lauhdeveden ympäristölle mevkittävä mielipiteiden muutos Harrisburgin
10619: aiheuttamat vaarat, 3) kannattavuuslaskelmien jälkeen. Useiden vuosien ajan on yhteiskun-
10620: pitävyys, 4) lopuksi, ei kuitenkaan vähäisim- nallinen keskustelu kiertänyt ydinvoiman, sen
10621: pänä, huoli säteilyvuodosta tai täydellisen tu- turvallisuuden ja ratkaisemattoman jätekysy-
10622: hon mahdollisuus. - Näiden kysymysten ym- myksen ympärillä.
10623: Toivomusaloite n:o 772 855
10624:
10625: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- mahdollisten sijoituspaikkakuntien väes-
10626: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- tö ja tiedemiehet ovat edustettuina} ja
10627: muksen, jonka tehtävänä on selvittää ja tiedot-
10628: että hallitus tekisi aloittem laajapoh- taa kaikista niistä ilmeisistä vaaroista}
10629: jaisen parlamentaarisen tutkimustoimi- jotka liittyvät ydinvoiman mahdolliseen
10630: kunnan muodostamiseksi} jqssa myös lisärakentamiseen Suomessa.
10631: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
10632:
10633: Pär Stenbäck Elisabeth Rehn Henrik Westerlund
10634: Boris Renlund Christoffer Taxell
10635: S56 1979 vp.
10636:
10637: Toivomusaloite n:o 773.
10638:
10639:
10640:
10641:
10642: Surakka ym.: Uusien elinkeinoasiamiesten virkojen perustamisen
10643: helpottamisesta.
10644:
10645:
10646: Ed u s k u n n a 11 e.
10647:
10648: V aidonavustuksesta kuntien elinkeinoasia- yksityisten ja julkisten yhteisöjen suuntaan.
10649: miesten palkkaukseen annetun lain 3 § :n väli- Näiden toimintojen tehokas järkiperäistäminen
10650: aikaisesta muuttamisesta annettu laki ( 1065/ edellyttää tehtävien kehittämistä asioihin pe-
10651: 76) on aiheuttanut käytännössä sen, että mo- rehtyneelle, kuntien ehdoilla työskentelevälle
10652: net pienet ja taloudellisesti heikoimmassa ase- henkilölle, jonka avulla kunkin maakuntaliiton
10653: massa olevat kunnat ovat , jääneet ilman elin- asiantuntemus ja yhteistyökykyisyys lisääntyy
10654: keinoasiamiestä. Ne eivät järjestelmän kahden elinkeinopolitiikkaa koskevissa asioissa.
10655: ensimmäisen vuoden aikana ennättäneet perus- Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
10656: taa elinkeinoasiamiehen tointa, vaikka pää- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
10657: asiallisesti elinkeinoelämän kehittämistyötä te- sen,
10658: kevällä elinkeinoasiamiehellä olisi nimenomaan
10659: näille kunnille mitä suurin merkitys. Edellä että hallitus ei ehdottaisi valtionavus-
10660: mainitulla lailla on kuntien elinkeinoasiamies- tuksesta kuntien elinkeinoasiamiesten
10661: ten valtionavusta annetussa laissa tarkoitettu palkkaukseen annetun lain 3 §:n väli-
10662: hdkkojen kuntien omaehtoisen kehittämisen aikaisesta muuttamisesta annettua lakia
10663: periaate. (1065/76) enää jatkettavaksi, ja että
10664: Kuntien resurssien vähäisyys lisää maakun- vuoden 1980 tulo- ja menoat'vioon pa-
10665: taliittojen toimintaan kohdistuvia vaatimuksia. lautettaisiin momentille 32.50.30 riit-
10666: Lisäksi maakuntaliittojen toimesta suoritettavat tävä määt'ät'aha mahdollistamaan uusien
10667: ja liitoilta vaadittavat elinkeinopoliittiseen ke- elinkeinoasiamiesten virkojen perusta-
10668: hittämistyöhön liittyvät •tehtävät ovat kaiken minen niitä vailla oleviin kuntiin sekä
10669: aikaa voimakkaasti lisääntyneet. Edelleen toi- että mainitulle momentille otettaisiin
10670: mialaan kuuluvan koordinoinnin, informaation 300 000 markan määräraha valtion-
10671: välityksen ja yhteistoiminnan kehittäminen on avuksi maakunnallisten elinkeinoasia-
10672: maakuntaliitoissa jatkuvas-ti .tehostunut muiden miesten palkkaukseen.
10673: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
10674:
10675: Juhani Surakka Helena Pesola
10676: Inger Hirvelä Sakari Knuuttila Paavo Vesterinen
10677: 1979 vp. 857
10678:
10679: Toivomusaloite n:o 774.
10680:
10681:
10682:
10683:
10684: Sutinen ym.: Maanmittaustoimiston perustamisesta Nurmekseen.
10685:
10686:
10687: E d u s k u n n a 11 e.
10688:
10689: Pohjois-Karjalassa on vain yksi maanmittaus- piirin pohjoisosasta muodostettavaksi uuden
10690: piiri, mikä koetaan maakunnassa puutteena. maanmittauspiirin. Samalla maanmittaushalli-
10691: Etäisyydet Joensuusta vaikeuttavat erityisesti tus on esittänyt uusina perustettavaksi piiri-
10692: läänin pohjoisosissa asiakaspalvdua ja aiheutta- insinöörin ja apulaispiiri-insinöörin virat sekä
10693: vat ajanhukkaa. Pohjois-Karjala on ainut kanslistin toimen ja kirjanpitäjän ylimääräisen
10694: maamme lääneistä, jota ei ole jaettu useam- toimen. Muut perustettavassa maanmittaustoi-
10695: piin piireihin. mistossa tarvittavat virat, ·toimet j.a ylimääräi-
10696: Erilaisia maanmittaustoimituksia suorite- set toimet maanmittaushallitus on. katsonut
10697: taan Pohjois-Karjalassa vuosit.tain noin tuhat, voitavan siirtää Joensuun maanmittaustoimis-
10698: minkä lisäksi läänin virastotalolle arkistoitua tosta. Lisäksi maanmittaushallitus on esittänyt
10699: tietoa joudutaan antamaan yleisölle jatkuvasti. määrärahaa kaluston, kojeiden ja välineiden
10700: On myös todettu, että tietoimitustJen ja teiden hankkimiseen. Hallitus ei kuitenkaan ole si-
10701: alle jääneiden alueiden korvaaminen maan- sällyttänyt tulo- ja menoarvioesitykseensä mää-
10702: omistajille saat.taa viivästyä useita vuosia. rärahoja uuden maanmittaustoimiston perusta-
10703: Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto ja pohjoi- miseen. Hanke on kaatunut valtiontaloudelli-
10704: simman Karjalan kunnat ovat esittäneet ny- siin syihin mutta on syytä nyt toteuttaa.
10705: kyisen ylisuuren maanmittauspiirin jakamista Alueellisesti Nurmeksen ja Lieksan kaupungit
10706: ja oman maanmhtaustoimiston saamista Ylä- sekä Valtimon ja Juuan kunnat muodostavat
10707: Karjalaan. Myös eduskunta on tämän periaat- sopivan maanmittauspiirin, jonka toimiston
10708: teen hyväksynyt todettuaan v. 1974 valtion keskeinen sijoituspaikka on kiistatta Nurmes.
10709: tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä seu- Nurmekseen rakennettavan valtion virastotalon
10710: raavaa: "Pohjois-Karjalan läänin alueella ovat laajennussuunnitelmissa on varattu tilat uutta
10711: maanmittaustoimitukset niiden suuresta luku- maanmittauspiiriä varten. Maanmittaushalli-
10712: määrästä johtuen päässeet pahoin ruuhkautu- tuksen laatimassa huonetilaohjelmassa on täh-
10713: maan. Tämän vuoksi eduskunta edellyttää, dätty noin 15 henkilön toimistoon.
10714: että hallitus kiireellisesti ryhtyy toimenpiteisiin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10715: Pohjois-Karjalan läänin maanmittaustoimisto- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10716: jen lukumäärän lisäämiseksi". muksen,
10717: Maanmittaushallitus on tulo- ja menoarvio-
10718: ehdotuksessaan vuodelle 1975 sekä vuosille että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10719: 1976 ja 1977 esittänyt Joensuun maanmittaus- maanmittaustoimiston perustamiseksi
10720: Nurmekseen.
10721: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
10722:
10723: Lea Sutinen Mauri Vänskä P. Puhakka
10724: Markku Kauppinen Matti Puhakka Eino Poutiainen
10725: Jouko Tuovinen
10726:
10727:
10728:
10729:
10730: 108 0879005811
10731: 858 1979 vp.
10732:
10733: Toivomusaloite n:o 775.
10734:
10735:
10736:
10737:
10738: Söderman ym.: Turun siirtämisestä ensimmäiseen kalleusluokkaan.
10739:
10740:
10741: E d u s k u n n a 11 e.
10742:
10743: TVK:n Turun aluejärjestö on kirjeellään .31. rattavat kaupungit ovat jo vuo~da olleet en-
10744: 1. 1979 kiinnittänyt kansanedustajien huomiota simmäisessä kalleusluokassa.
10745: siihen epäkohtaan, että Turku edelleen on kat- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
10746: sottu kuuluvaksi toiseen kalleusluokkaan, vaik- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10747: ka kaupungin kiistatta kuuluisi olla kaikkien
10748: tosiasioitten valossa ensimmäisessä kalleusluo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10749: kassa. .Turkplaisten palkansaajien kannalta täs- Turun kaupungin määräämiseksi vuoden
10750: sä tapahtuu selvä vääryys, koska vas·taavan- 1980 alusta ensimmäiseen kalleusluok-
10751: kokois•et ja kustannustasoltaan Turkuun ver- kaan.
10752: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
10753:
10754: Jacob Söderman Ensio Laine Christoffer Taxell
10755: 1979 rd. 859
10756:
10757: Hemställnfugsmotion nr 776.
10758:
10759:
10760:
10761:
10762: Söderman: Om klarläggande av myndigheternas ansvarsförhållan-
10763: . den inom oljebekämpningen och säkerställande av oljebe-
10764: kämpningsresurserna.
10765:
10766:
10767: T i 11 R i k s d a g e n.
10768:
10769: Den hotande oljekatastrof som Abolands inte endast av omsorgen om vår skärgård,
10770: och Ålands skärgård tack vare gynnsamma dess kommuner och invånare utan också av
10771: is- och vindförhållanden med nöd och näppe omsorgen för Finlands internationella åtagan-
10772: undgick, uppenbarade svåra brister i bered- den och rykte utomlands.
10773: skapen hos myndigheter och kommuner. Upp- Med hänvisning tili vad ovan sagts, föreslås
10774: seendeväckande är, att ansvariga myndigheter högaktningsfullt riksdagen för godkännande
10775: synes vara så många och att den formellt hemställan om,
10776: ansvariga myndigheten - Sjöfartsstyrelsen an-
10777: sett att ansvarigheten för oljebekämpningen att regeringen i brådskande ord-
10778: borde ankomma på andra myndigheter, då ning måtte vidta åtgärder för att myn-
10779: oljebekämpningen inte hör tili sjöfartssty- digheternas ansvarsförhållanden ordnas
10780: relsens egentliga åligganden. Denna orediga upp och att myndigheternas och kom-
10781: situation ifråga om den ansvariga förvalt- munernas oljebekämpningsresurser sä-
10782: ningen samt om användningen av resurserna kerställs,
10783: kan inte få fortsätta. Detta krav motiveras
10784: Helsingfors den 20 april 1979.
10785:
10786: Jacob Söderman
10787: 860 1979 vp.
10788:
10789: Toivomusaloite n:o 776. Suomennos.
10790:
10791:
10792:
10793:
10794: Söderman: Viranomaisten vastuusuhteiden selvittämisestä öljyn-
10795: torjunnassa sekä öljyntorjuntaresurssien turvaamisesta.
10796:
10797:
10798: Ed u s kun n a 11 e.
10799:
10800: Uhkaava öljykatastrofi, jolta Turunmaan ja resurssien käytöstä, ei saa jatkua. Tämän vaa-
10801: Ahvenanmaan saaristo suotuisten jää- ja tuuli- timuksen perustana ei ole ainoastaan huoli
10802: olosuhteiden ansiosta hädin tuskin välttyi, pal- omasta saaristostamme, sen kunnista ja asuk-
10803: jasti suuria puutteita viranomaisten ja kun- kaista, vaan myös huoli Suomen kansainväli-
10804: tien valmiudessa. On huomiota herättävää, sistä toimista ja maineesta ulkomailla.
10805: että vastuunalaisia viranomaisia näyttää olevan Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
10806: niin monta, että muodollisesti vastuunalainen taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10807: viranomainen - merenkulkuhallitus - on
10808: katsonut, että vastuun öljyntorjunnasta tulisi että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
10809: kuulua muille viranomaisille, koska öljyn tor- menpiteisiin viranomaisten vastuusuh-
10810: junta ei kuulu merenkulkuhallituksen varsinai- teiden selvittämiseksi ja että viranomais-
10811: siin tehtäviin. Tämä sekava tilanne, jossa ten ja kuntien öljyntorjuntaresurssit
10812: on tkysymys hallinnon vastuunalaisuudesta ja turvattaisiin.
10813: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
10814:
10815: Jacob Söderman
10816: 1979 vp. 861
10817:
10818: Toivomu&aloite n:o 777.
10819:
10820:
10821:
10822:
10823: Tamminen ym.: Mallasveden ja siihen laskevien vesireittien puh-
10824: taana säilyttämisestä.
10825:
10826:
10827: Eduskunnalle.
10828:
10829: MallasV!esi ja siihen la~kevat Längelmäveden, tutkimusten mukaan edellä ma1mtun vesistön
10830: Hauhon ja Pälkäneenveden reitit yhdessä muo- saastekuormitus tulee kuitenkin huolestuttavas-
10831: dostavat Etelä-Suomen suurimman puhtaan ve- ti lisääntymään peltojen ja metsien lannoituk-
10832: sistön, joka on toistaiseksi säilynyt lähes luon- sen, synteettisten pesuaineiden, asutusjätteiden
10833: nontilaisena. Ko. vesistöllä on valtakunnallises- ym. lisätessä jatkuvasti vesistön jätevesikuormi-
10834: tikin katsoen suurta merkitystä virkistyskäyttö- tusta.
10835: kohteena, mutta ennen kaikkea se on merkit- Maallamme ei ole varaa lisätä saastuneiden
10836: tävä jatkuvasti lisääntyvän puhtaan veden tar- vesistöjen määrää, vaan kaikin käytettävissä
10837: peen hankintakohde. Tällä hetkellä mm. Tam- olevin keinoin suojella puhtaana säilyneitä ve-
10838: pereen ja Valkeakosken kaupungit sekä Valkea- sistöjä ja tehostaa jo saastuneitten vesistöjen
10839: kosken runsaasti vettä käyttävä puunjalostus- puhdis·tamistoimenpiteitä.
10840: teollisuus. käyttävät tämän vesistön vesi varoja. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10841: Myös useat lähialueiden kunnat ovat pitkän nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10842: tähtäyksen vedenhankintasuunnitelmissaan tur- muksen,
10843: vautuneet edellä mainitun vesistön vesivaroihin.
10844: Mallasveden ja siihen laskevien vesireittien että hallitus ryhtyisi kiireisiin erityis-
10845: varrella ei tällä hetkellä ole suuria vesiäHkaavia toimenpiteisiin Mallasveden ja siihen
10846: teollisuuslaitoksia eikä suuria asutuskeskuksia. laskevien vesireittien puhtaana säilyttä-
10847: Vesihallituksen v. 1970 asettaman työryhmän miseksi.
10848: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
10849:
10850: Kauko Tamminen Tellervo Koivisto
10851: 86'2 1979 vp.
10852:
10853: ToiiVomusaloite n:o 778.
10854:
10855:
10856:
10857:
10858: Tennilä ym.: Valtion maiden vuokraamisesta kaupungeisssa toimi-
10859: ville riistanhoitoa harjoittaville järjestöille.
10860:
10861:
10862: E d u s k u n n a 11 e.
10863:
10864: Kemin Ja:hti- ja Kalamiehet r.y. on pääasias- nen riistanhoitotyö on lisännyt riistakantaa
10865: sa kemiläisten työläisten ja toimihenkilöiden alueella ja on näin ollen ollut myös paikallisen
10866: järjestö, jonka jäsenmäärä on noin 500. Yhdis- väestön etujen mukaista.
10867: tyksellä on ollut vuosina 1970-1975 vuok- Ei voida pitää missään tapauksessa hyväk-
10868: ralla 3 600 hehtaarin suuruinen Kirakkalehdon syttävänä sitä, että valtion maille myönnetään
10869: alue, joka kuuluu metsähallituksen Kemin hoi- vapaa metsästysoikeus vain maata omistaville
10870: toalueeseen. paikkakuntalaisille, mutta kaupungissa asuvat
10871: Vuokrasopimukseen liittyi riistanhoitovelvol- työläiset ja toimihenkilöt saavat tyytyä rajoi-
10872: lisuus, minkä Kemin Jahti- ja Kalamiehet r.y. tettuun määrään metsästyslupia. Metsähallituk-
10873: myös Kemin hoitoalueen mielestä kiitettävällä sen omaksumaan menettelytapaan onkin halli-
10874: tavalla suoritti. Kuitenkin metsähallitus jätti tuksen lujasti puututtava ja nimenomaisesti
10875: vuokrasopimuksen Kirakka1ehdosta uusimatta. niin, että valtion maiden vuokraamisella luo-
10876: Metsähallituksen kanta perustui sen 14. 5. daan kaupunkien työläisten ja toimihenkilöiden
10877: 1975 tekemään periaatepäätökseen metsästys- metsästysjärjestöille kunnolliset toinlintaedelly-
10878: vuokrauksien lopettamisesta metsästyslain 3 §:n tykset.
10879: 2 momentin tarkoittamilla alueilla. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
10880: Metsähallituksen menettely on tuomktavaa, taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10881: sillä myös kaupungissa asuville riistanhoitoa ja
10882: metsästystä harrastaville on annettava kunnol- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
10883: liset edellytykset tähän toimintaan. Vuokraso- jotka mahdollistavat valtion maiden
10884: pimuksen uusimatta jättäminen on sitäkin häm- vuokraamisen kaupungeissa toimiville
10885: mästyttävämpää, kun tiedetään, että Kemin riistanhoitoa suoriitaville järjestöille.
10886: Jahti- ja Kalamiehet r.y:n suorittama tunnolli-
10887: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
10888:
10889: Esko-Juhani Tennilä M.-L. Salminen Mikko Kuoppa
10890: P. Puhakka Sten Söderström
10891: 1979 vp. S63
10892:
10893: Toivomusaloite n:o 779.
10894:
10895:
10896:
10897:
10898: Torikka: Rakennusasetuksen muuttamisesta rakennuspinta-alan
10899: laskeruisperusteiden osalta.
10900:
10901:
10902: E d u s k u n n a 11 e.
10903:
10904: Asuinrakennusten lämmityskysymys ja läm- suunnittelussa lähdetään kuitenkin siitä, että
10905: mitykseen käytettävän energian määrä muo- talon pohjoispuolen huoneiden ikkunapinta-
10906: dostaa Suomessa jatkuvasti maan koko ener- alan olisi energiahukan kannalta oltava mahdol-
10907: giankulutuksessa merkittävän osan. Kun tule- lisimman pieni ja että pohjoissivulle sijoite-
10908: vaisuudessakin suurin osa asuintaloista joutuu taan sellaisia huoneita, joissa pienet ikkunat
10909: hoitamaan lämmityskysymyksensä talokohtai- eivät häiritse niiden käyttöä.
10910: sesti, on niissä pakko turvautua muuhunkin Edelleen rakennusasetuksen 152 §:ssä on
10911: energianlähteeseen kuin keskitetysti järjestet- määräykset rakennuksen rakennusoikeuden las-
10912: tyyn kaukolämpöverkkoon tahi sähköenergiaan. kemisperusteista. Rakennusoikeus lasketaan
10913: Näin asuintalojen lämmityksellä joudutaan ra- sen mukaan talon ulkoseinistä. Mahdollisim-
10914: sittamaan tuontienergian osalta mm. öljyn- man suuren käyttötilavuuden saamiseksi raken-
10915: tuontia. nukset suunnitellaan siten, etrei ulkoseiniin
10916: Asuintaloj,en lämmityksestä aiheutuvaan jouduta käyttämään tarpeettomasti rakennus-
10917: energiahukkaan on kiinnitetty runsaasti huo- oikeutta. Tämä johtaa usein riittämättömän
10918: miota, mutta voimassa olevan rakennusasetuk- eristysmäärän käyttöön.
10919: sen eräät määräykset ovat jarruttamassa ener- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10920: gian säästämistä suosivaa rakennussuunnitte" tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
10921: lua ja rakentamista. Erityisesti rakennusase- sen,
10922: tuksen 84 ja 152 § ovat tällaisia. että hallitus ryhtyisi pikaisesti val-
10923: Rakennusasetuksen 84 §: ssä määrätään, että mistelemaan rakennusasetuksen 84 ja
10924: huoneen lattiapinta-alasta on ikkunoiden pinta- 152 §:n muutoksia suuremman ener-
10925: alan oltava 1/10. Tulevaisuuden rakennus- giansäästön saavuttamiseksi.
10926: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
10927:
10928: Jalmari Torikka
10929: 864 1979 vp.
10930:
10931: Toivomusaloite n:o 780.
10932:
10933:
10934:
10935:
10936: Tuominen ym.: Vesipiirirajankäyntien keskeyttämisestä Inarin,
10937: Enontekiön ja Utsjoen kuntien vesialueilla ja niiden kalastus-
10938: oloja koskevan esityksen antamisesta.
10939:
10940:
10941: Ed u s k u n n a II e.
10942:
10943: Viime aikoina on huolestuneena seurattu ten, että uudelleen aloitetut vesipiirirajankäyn-
10944: niitä toimenpiteitä, jotka toteutettuina ovat nit kiireimmiten keskeytetään. Samalla on
10945: omiaan saattamaan maamme saamelaisten ka- ryhdyttävä tehokkaisiin toimenpiteisiin kalas-
10946: lastuselinkeinon harjoittamismahdollisuudet tusolojen järjestämiseksi Inarin, Enontekiön ja
10947: uhanalaiseen asemaan. Utsjoen kuntien vesialueilla. Tämä voi kaikkia
10948: Kalastusoloja ei ole erityisesti kolmen poh- osapuolia tyydyttävällä tavalla tapahtua ainoas-
10949: joisen kunnan Inarin, Enontekiön ja Utsjoen taan säätämällä erityinen laki kalastuksen jär-
10950: vesialueilla järjestetty tyydyttävästi. On pelät- jestämisestä sanottujen kuntien vesialueilla.
10951: tävissä, että nyt uudelleen aloitetut vesipiiri- Lain tulee lähteä siltä pohjalta, että vesialueet
10952: rajankäynnit tulevat mainittujen kuntien alueil- säilytetään kaikin puolin jakamattomina sikäli
10953: la johtamaan saamelaisten perinteisen toimeen- kuin kysymys on kalastusoikeudesta. Tämän
10954: tulomuodon, kalastuselinkeinon kannalta on- ohella lakiin tulee sisällyttää säännökset kalas-
10955: nettomaan lopputulokseen. tusoikeuden järjestämisestä kyseisillä vesialueil-
10956: Jos vesipiirirajankäynneissä ensin siirretään la siten, että kaikkien väestöryhmien oikeute-
10957: yksityisille kalavesien omis·tajille merkittävä osa tut edut otetaan tasapuolisesti huomioon ja
10958: kalavesistä pois kalavesiä omistamattomien saa- turvataan erityisesti saamelaisten perinteiset
10959: melaisten ja muiden kalastuksesta toimeentu- kalas tusoi:keudet.
10960: lonsa saavien ulottuvilta, suurin osa saame- Edellä olevan pemsteella ehdotamme kun-
10961: laisista joutuu kilpailemaan jäljelle jääneistä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10962: jakamattomista valtion vesialueista päältäpäin muksen,
10963: parhaat palat saaneiden yksityisten vesialuei-
10964: den omistajien ja ulkopaikkakuntalaisten kalas- että Inarin) Enontekiön ja Utsjoen
10965: tajien kanssa. kuntien vesialueilla uudelleen aloitetut
10966: Yleisemmältäkin kannalta katsoen uskotaan vesipiirirajankäynnit kiireellisesti kes-
10967: kaikkien kysymyksessä olevien vesialueiden ra- keytettäisiin ja että eduskunnalle an-
10968: jankäynti- ja jakotoimitusten varsinkin pitem- nettaisiin esitys) joka edellä todettujen
10969: män ajan kuluessa johtavan tuhoisiin seurauk- periaatteiden mukaisesti turvaa saame-
10970: siin kalastuksen järjestämisessä vielä jakamat- laisten ja muiden kalastuksesta toi-
10971: tomilla vesialueilla. meentulonsa saavien edut kyseisiltä
10972: Nykyisessä tilanteessa tuleekin menetellä si- vesialueilla.
10973: Helsingissä 20 päivänä huhtHmuta 1979.
10974:
10975: Risto Tuominen Peter Muurman Mikko Rönnholm
10976: Juhani Surakka Liisa Jaakonsaari Pekka Starast
10977: Mauno Forsman Jouko Tuovinen Matti Puhakka
10978: Helge Siren Saara-Maria Paakkinen Niilo Hämäläinen
10979: 1979 vp. 865
10980:
10981: Toivomusaloite n:o 781.
10982:
10983:
10984:
10985:
10986: P. V~o ym.: Kirkkojen paloturvallisuuden edistämisestä.
10987:
10988:
10989: E d u s k u n n a 11 e.
10990: Tulipalot maamme kirkoissa ovat viime vuo- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
10991: sina huolestuttavasti lisääntyneet. Tämä johtuu me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
10992: osin siitä, että paloturvallisuuslaitteet kirkois- toivomuksen,
10993: samme ovat laajalti puutteelliset ja siitä, että pa-
10994: loturvallisuuskoulutus mm. kirkonpalvelijoiden että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
10995: keskuudessa on puutteellista. Yhteiskunnan tu- menpiteisiin kirkkojemme paloturvalli-
10996: lisi voimakkaasti puuttua asiaan, kirkot ovat suuden edistämiseksi ja kirkonpalveli-
10997: kansallisomaisuuttamme ja myös kulttuurihisto- joiden kouluttamiseksi p,Zoturvallisuus-
10998: riallisesti arvokkaita, joita tulee varjella kaikin mielessä.
10999: mahdollisin keinoin.
11000: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
11001:
11002: Pekka Vennamo Urho Pohto Eino Poutiainen
11003: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo
11004: J. Juhani Kortesalmi
11005:
11006:
11007:
11008:
11009: 109 087900581L
11010: 866 1979 vp.
11011:
11012: rfoivomusaloite n:o 782.
11013:
11014:
11015:
11016:
11017: P. Vennamo ym.: Kuntien kalleusluokituksen poistamisesta.
11018:
11019:
11020: E d u s k u n n a 11 e;
11021:
11022: Voimassaoleva kuntien kalletisiuokitusjärjes- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
11023: telmä perustuu vanhentunedle ajattelulle siitä, me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
11024: että maaseudun omavaraistalousalueilla elinkus- toivomuksen,
11025: tannukset olisivat asutuskeskuksia pienemmät.
11026: Näin ei ele asianlaita, päinvastoin kauppapalve- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11027: lujen hei~~entymisen ja hintatason korkeuden kuntien kalleuspaikkaluokituksen poista-
11028: vuoksi elinkustannukset ovat keskuksiin verrat- miseksi, jolloin nykyiset II ja III kal-
11029: tuna jopa suuremmat. Tämän vuoksi tulisi kun- leusryhmityksen kunnat siirretään I
11030: tien kalleusluokitus poistaa ja siirtää kaikki kun- paikkakuntakalleusluokkaan.
11031: nat nykyiseen I kalleusryhmään, jolloin sekä pal-
11032: kat, eläkkeet ettii muut vastaavat korvaukset oli-
11033: sivat kaikkialla maassa samanlaiset.
11034: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
11035:
11036: Pekka Vennamo Urho Pohto Eino Poutiainen
11037: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo
11038: J. Juhani Kortesalmi
11039: 1979 vp. 867
11040:
11041: Toivomusaloite n:o 78.3.
11042:
11043:
11044:
11045:
11046: P. Vennamo ym.: Katurasitusten poistamisesta ikokonaan kiinteis-
11047: töiltä ja omakotitalonomistajilta.
11048:
11049:
11050: E d u s k u n n a 11 e.
11051: Eduskunnan hyväksymä laki katurasitusten toa myöten. Tältä osin tulisi lainsäädäntöä edel-
11052: siirtämisestä pois tontinomistajilta ja kiinteistön- leen korjata.
11053: omistajilta jäi pahasti puutteelliseksi mm. puh- Edellä mainitsemillani perusteilla ehdotam-
11054: taanapidon osalta. Mm. se, että kaduilta aura- me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
11055: taan lumet ym. roskat usein suoraan tonteille toivomuksen,
11056: tai jalka!~äytäville omakotitalonomistajien tai
11057: kiinteistönomistajien hoidettaviksi, on epäkoh- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11058: ta, joka pitäisi korjata. kaikkien katurasitusten poistamiseksi
11059: Kaikki katurasitukset tulee täydellisesti siir- kiinteistöiltä ja omakotitalonomistajilla
11060: tää yhteiskurman vastattaviksi aina puhtaanapi- aina puhtaanapitokustannuksia myöten.
11061: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
11062:
11063: Pekka Vennamo Urho Pohto Eino Poutiainen
11064: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo
11065: J. Juhani Kortesalmi
11066: 868 1979 vp.
11067:
11068: Toivomusaloite n:o 784.
11069:
11070:
11071:
11072:
11073: P. Vennamo ym.: Autojen pakokaasujen puhtautta koskevien mää-
11074: räysten tiukentamisesta.
11075:
11076:
11077: Ed u s k u n n a 11 e.
11078: Ilman saastuminen enty1sesti suurimmissa Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
11079: kaupungeissamme ja niiden keskustoissa on jat- me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
11080: kuvasti pahentunut. Tämä johtuu paljolti siitä, toivomuksen,
11081: että a.utojen pakokaasujen puhtautta koskevat
11082: määräykset maassamme ovat puutteelliset ja kan- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11083: sainvälistä tasoa huomattavasti jäljessä. Suomeen autojen pakokaasujen puhtautta koske-
11084: tuodaan paljolti autoja, joita muissa tiukempien vien määräysten tiukentamiseksi ja nii-
11085: määräysten maissa ei saisi enää myydä. Asiaan den saattamiseksi mm. Yhdysvalloissa ja
11086: on saatava korjaus siten, että maahan tuotavien Japanissa edellytetylle tasolle.
11087: ja Suomessa valmistettavien autojen pakokaasu-
11088: jen puhtautta koskevia määräyksiä tiukenne-
11089: taan.
11090: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
11091:
11092: Pekka Vennamo Urho Pohto Eino Poutiainen
11093: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo
11094: J. Juhani Kortesalmi
11095: 1979 vp. 869
11096:
11097: Toivomusaloite n:o 785.
11098:
11099:
11100:
11101:
11102: V. Vennamo ym.: Yleisen järjestyksen tehostllllllisesta.
11103:
11104:
11105: E d u s k u n n a 11 e.
11106:
11107: Lehdistä saa päivittäin lukea miten esim. Hel- Mikä tähän kaikkeen on syynä? Hallituksen
11108: singissä on ollut ryöstöjen yö. Tavallista enem- harjoittama talouspolitiikka ja siitä seurauksena
11109: män pahoinpitelyjä ja ryöstöjä sattuu viikonlop- oleva voimakas elintason lasku, asuntopula, työt-
11110: puisin. Kellonsa ja lompakkonsa menettäneitä tömyys sekä nuorison siirtyminen kotipaikka-
11111: on keskisuuressa kaupungissa yhden vuorokau- kunnaltaan on aiheuttanut juurettomuutta. Li-
11112: den aikana kymmenittäin. Samoin voi todeta säksi hallitus ei ole pystynyt lisäämään poliisi-
11113: miten nuorukaisjoukko jonakin yönä on hakan- kuntaa eikä kalustoa siinä määrin kuin järjestys-
11114: nut vanhuksia katuun. Myöskään pankkiryöstöt häiriöt olisivat vaatineet.
11115: eivät ole suinkaan nyky-yhteiskunnassa harvi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
11116: naisia. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11117: Tämäntapaisia uutisia on lehdissä tuhkati- muksen,
11118: heään. Ne osoittavat, että järjestysvallan ote ei että hallitus kiireesti ryhtyisi toimen-
11119: ole läheskään riittävä. Kansalaisilla ei ole sitä piteisiin yleisen järjestyksenpidon tehos-
11120: ruumiillisen koskemattomuuden, omaisuuden ei- tamiseksi niin, että yleinen järjestys
11121: kä hengenkään turvaa, joka perustuslakien kan- maassa saadaan vihdoinkin ratkaisevasti
11122: salle kuitenkin pitäisi turvata. nykyisestään kohentumaan.
11123: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
11124:
11125: Veikko Vennamo Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
11126: Pekka Vennamo Urho Pohto Eino Poutiainen
11127: AniSsi Joutsenlahti
11128: 870 1979 vp.
11129:
11130: Toivomusaloite n:o 786.
11131:
11132:
11133:
11134:
11135: V. Vennamo ym.: Matkustajien turvallisuuden takaamisesta jouk-
11136: koliikennevälineissä.
11137:
11138:
11139: E d u s k u n n a 11 e.
11140:
11141: Turvattomuus on jatkuvasti lisääntynyt kan- suututetaan, niin seurauksena on ruumiillinen
11142: samme keskuudessa. Olemme joutuneet erään- väkivalta. Asiantilaan on siis saatava kiireelli-
11143: laisen väkivaltaterrorin kierteeseen. nen korjaus.
11144: Nimenomaan iltaisin humalassa reuhaamiset Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
11145: ja häiriöt lir.ja-autoissa ovat saavuttaneet pelot- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11146: tavan laajuuden. Helsingin seuduilla tämä on
11147: ollut jo niin vakava tosiasia, että kuljettajat tur- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11148: vallisuutensa vuoksi ovat joutuneet tekemään menpiteisiin turvallisuuden takaamisek-
11149: jopa lakon. si ja väkivallan estämiseksi linja-autoissa
11150: Varsin usein havaitsee, kuinka rauhallisia ih- ja muissa yleisissä kulkuneuvoissa koko
11151: misiä häväistään rivouksilla ja jopa yritetään kansamme valtaenemmistön tahdon mu-
11152: heitä pakkojuottaa. Ja jos räyhääjiä vähänkin kaisesti.
11153: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
11154:
11155: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
11156: Urho Pohto Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
11157: Pekka Vennamo
11158: 1979 vp. 871
11159:
11160: Toivomusaloite n:o 787.
11161:
11162:
11163:
11164:
11165: V. Vennamo ym.: Kylä- ja korttelipoliisijärjestelmän toteutta-
11166: misesta.
11167:
11168:
11169: E d u s k u n n a 11 e.
11170:
11171: Kunnollisen kansalaisen ruumiillinen turvalli- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11172: suus on turvattava ehdottomasti maassamme. menpiteisiin kyläpoliisijärjestelmän to-
11173: Näin ei valitettavasti ole kuitenkaan asianlaita. teuttamiseksi maaseudulla sekä kortteli-
11174: Tarvitaan siis toimenpiteitä. poliisijärjestelmän toteuttamiseksi kau-
11175: Kokemukset kyläpoliisijärjestelmästä ovat hy- pungeissa tavallisten kansalaisten ruu-
11176: vät. Sama koskee myös kaupunkien korttelipo- miillisen koskemattomuuden suojelemi-
11177: llisia. Virkavallan läsnäolo tuo siis turvallisuut- seksi ja turvallisuuden palauttamiseksi.
11178: ta ja monenlaista etua.
11179: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
11180: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11181: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
11182:
11183: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Pekka Vennamo
11184: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
11185: Urho Pohto
11186: 872 1979 '\1).
11187:
11188: Toivomusaloite n:o 788.
11189:
11190:
11191:
11192:
11193: V. Vennamo ym.: Aseenkantoluvan peruuttamisesta alkoholin
11194: vaikutuksen alaisena ampuma-asetta käsitelleiltä.
11195:
11196:
11197: Ed us kunnalle.
11198: On voitu havaita, että juopuneessa tilassa am- omaisen perheen jäsenet ja sivulliset kyllä tietä-
11199: puma-aseella usein peloteliaan tai uhkaillaan. vät.
11200: Tällöin myös tapahtuvat useimmat väkivaltaiset Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
11201: ampumiset. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11202: Jos asianomainen käyttää alkoholia niin, että
11203: hän ei hallitse itseään ja reuhtoo ampuma-aseen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11204: kanssa, niin on tällaiselta henkilöltä yhteiskun- menpiteisiin aseenkantoluvan peruutta-
11205: nallisen turvallisuuden perusteella peruotettava miseksi niiltä, iotka alkoholin vaikutuk-
11206: aseenkantolupa. Tällaisista tapauksista asian~ sen alaisena pitelevät ampuma-asetta.
11207: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
11208:
11209: Veikko Vennamo Pekka Vennamo An!Ssi Joutsenlahti
11210: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
11211: Urpo Leppänen
11212: 873
11213:
11214: Toivomusaloite n:o 789.
11215:
11216:
11217:
11218:
11219: V. Vennamo ym.: Ns. maapakettilakien kumoamisesta.
11220:
11221:
11222: E d u s k u n. n a 11 e.
11223:
11224: Maapakettilait ovat syntyneet tavallisina la- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11225: keina, vaikka ne kumoavat kansalaisten perus- menpiteisiin tavallisina lakeina syntynei-
11226: tuslaissa turvattua yksityistä omistusoikeutta ja den perustuslain vastaisten maapaketti-
11227: sopimusvapauden suojaa. lakien kumoamiseksi yksityisen omistus-
11228: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- oikeuden ja sopimusvapauden turvan vas-
11229: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, taisina.
11230: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
11231:
11232: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Urho Pohto
11233: J. Juhani Kortesalmi Anssi .Joutsenlahti Pekka Vennamo
11234: Eino Poutiainen
11235:
11236:
11237:
11238:
11239: 110 087900581L
11240: 874 1979 vp.
11241:
11242: Toivomusaloite n:o 790.
11243:
11244:
11245:
11246:
11247: V. Vennamo ym.: Maakeinottelun tehokkaasti estävän lainsäädän-
11248: nön aikaansaamisesta.
11249:
11250:
11251: E d u s k u n n a 11 e.
11252:
11253: Hyökkäykset pien- ja perheomistuksen tu- vanlaisia ilmiöitä on myös laajalti esiintynyt
11254: hoamiseksi maaseudulla ovat olleet käynnissä kasvavissa asutuskeskuksissamme. Tonttikeinot-
11255: jo vuosikausia. Maaomaisuus on haluttu jälleen telu on nostanut asumisen kustannuksia ja edis-
11256: koota suuromistuksen käsiin, olipa tämä puu- tänyt asuntopulaa. Maareformia tarvitaan siis
11257: tavarayhtiöiden tai kartanoherruuden suurmaan- myös maamme asutuskeskuksissa.
11258: omistusta tahi yhteiskunnallistettua valtion ja On siis jo todella korkea aika ryhtyä maas-
11259: kuntien suuromistusta. Kollektivistinen ja kapi- samme maakeinottelun estävään lainsäädäntöön.
11260: talistinen suurmaanomistus ovat maassamme Näinhän suuret puolueet ovat luvanneet vuo-
11261: lyöneet veljenkättä kansan korvaamattomaksi desta vuoteen. Mutta lupaukset on annettu vain
11262: vahingoksi. todellisten kansan vastaisten tekojen peittele-
11263: Tällaista maanomistuksen monopolisoitumi- miseksi.
11264: sen suuntausta on seurannut epäterve maakei- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
11265: nottelu. Rahan mahdilla on riistetty pienomis- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11266: tajilta ja Ruotsiin pakkoajetuilta koteja ja maa-
11267: omaisuutta puoli-ilmaiseksi. Maakeinottelijat että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11268: ovat olleet jatkuvasti liikkeellä. menpiteisiin todella tehokkaan maa-
11269: Ja kaiken kukkuraksi pulapolitiikalla sekä keinottelun estävän lainsäädännön ai-
11270: viime vuosien ylikireällä rahapolitiikalla on kaansaamiseksi pienomistuksen pelasta-
11271: edistetty pienomistuksen tuhoamista. miseksi ;a epäterveen suuromistuksen
11272: Eikä kysymyksessä ole ollut vain maaseu- estämiseksi maassamme.
11273: dulla tapahtunut maakeinottelu, vaan vastaa-
11274: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
11275:
11276: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
11277: Eino Poutiainen Urpo Leppänen Urho Pohto
11278: J. Juhani Kortesalmi
11279: 1979 vp. 875
11280:
11281: Toivomusaloite n:o 791.
11282:
11283:
11284:
11285:
11286: V. Vennamo ym.: Rantaoikeuden omistajan oikeuksien turvaami-
11287: sesta.
11288:
11289:
11290: E d u s k u n n a II e.
11291:
11292: Vesioikeusasiat maanomistajien kesken eivät että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11293: myöskään ole kunnossa. Niinpä on tapauksia, menpiteisiin sellaisten erikoissäännösten
11294: että maanomistajalla on kilometrien edestä ran- aikaansaamiseksi, ioiden perusteella ran-
11295: taa, mutta ei ole minkäänlaista vesioikeutta. taoikeuden omistaja ei jää täysin vaille
11296: Tämä aiheuttaa sekaannusta ja riitoja. oikeuksia veteen.
11297: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
11298: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11299: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
11300:
11301: Veikko Vennamo Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
11302: Pekka Vennamo Eino Poutiainen An'Ssi Joutsenlahti
11303: Urho Pohto
11304: 876 1979 vp.
11305:
11306: Toivomusaloite n:o 792.
11307:
11308:
11309:
11310:
11311: V. Vennamo ym.: Kunnallisen kansanäänestyksen käyttöönotta-
11312: misesta.
11313:
11314:
11315: E d u s k u n n a 11 e.
11316: Kunnallisen byrokratian ja vallankeskityksen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11317: kasvaessa on välttämätöntä, että kuntalaisilla menpiteisiin kunnallisen kansanäänestyk-
11318: on mahdollisuus saada kansanäänestyksen kaut- sen saattamiseksi lakipoh;aiseksi ;a sito-
11319: ta haluamansa asia sitovasti ratkaistuksi. Mai- vaksi.
11320: nituilla perusteilla ehdotamme kunnioittaen
11321: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11322: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
11323:
11324: Veikko Vennamo Pekka Vennamo An'Ssi Joutsenlahti
11325: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
11326: Urpo Leppänen
11327: 1979 vp. 877
11328:
11329: Toivomusaloite n:o 793.
11330:
11331:
11332:
11333:
11334: V. Vennatno yrn.: Kunnan jäsenten aloiteoikeuden tehostami-
11335: sesta.
11336:
11337:
11338: E d u s k u n n a II e.
11339:
11340: Kunnanvaltuusto ei suinkaan aina edusta Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
11341: kuntalaisten enemmistön mielipidettä. Nimen- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11342: omaan myös vähemmistön mielipide voi täl-
11343: löin jäädä täysin sivuun. Kuitenkin olisi kunta- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11344: laisten osallistumisen mahdollisuutta kansan- menpiteisiin lakien täydentämiseksi niin,
11345: vallan vahvistamiseksi nykyisestään tehostet- että kuntalaisten oma aloiteoikeus te-
11346: tava. hostuu ja että tällaiset aloitteet todella
11347: Kunnallista kansanvaltaa voidaan lisätä te- vastuullisesti käsitellään kunnan päättä-
11348: hostamalla ja laajentamalla kuntalaisten omaa vissä toimielimissä.
11349: aloiteoikeutta. Näin eivät mitkään kaupankäyn-
11350: nit ja junttaukset voi estää tarpeellisten asioi-
11351: den esille tuloa.
11352: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
11353:
11354: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anossi Joutsenlahti
11355: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
11356: Urpo Leppänen
11357: 878 1979 vp.
11358:
11359: Toivomusaloite n:o 794.
11360:
11361:
11362:
11363:
11364: V. Vennamo ym.: Kunnanhallituksen toiminnan saattamisesta val-
11365: tuuston luottamusta edellyttäväksi.
11366:
11367:
11368: E d u s k u n n a 11 e.
11369:
11370: Kaupunginhallitus ja kunnanhallitus voivat Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
11371: toimia vastoin valtuuston tahtoa. Ne voivat taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11372: myös istua paikallaan, vaikka eivät nauti val-
11373: tuuston ene.rnmistön luottamusta. Tämä ei ole että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11374: kansanvaltaa, vaan harvainvaltaa. Tällaiseen menpiteisiin lakien muuttamiseksi niin,
11375: asiantilaan on kiireellisesti saatava korjaus. että kaupunginhallituksen ja kunnanhal-
11376: Tämä käy päinsä siten, että kaupunginhalli- lituksen tulee nauttia valtuuston enem-
11377: tukselle ja kunnanhallitukselle valtuuston enem- mistön luottamusta ja että valtuusto voi
11378: mistö voisi antaa epäluottamuslauseen. Tällöin niille antaa epäluottamuslauseen, jolloin
11379: kaupunginhallituksen ja kunnanhallituksen olisi kaupunginhallituksen ja kunnanhallituk-
11380: erottava ja valtuusto valitsisi uuden tilalle. sen on erottava.
11381: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
11382:
11383: Veikko Vennamo Pekka Vennamo An•ssi Joutsenlahti
11384: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
11385: Urpo Leppänen
11386: 1979 vp. 879
11387:
11388: Toitvomusaloite n:o 795.
11389:
11390:
11391:
11392:
11393: V. Vennamo ym.: Kunnanjohtajien valitsemisesta yleisillä vaa-
11394: leilla määräajaksi.
11395:
11396:
11397: E d u s k u n n a II e.
11398:
11399: Kaupunginjohtaja ja kunnanjohtaja ovat vai- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
11400: kutusvaltaisia toimihenkilöitä kunnassa. He taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11401: käyttävät poliittista valtaa olematta vastuussa
11402: valitsijoille. Tällainen asiantila on epäkansan- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11403: valtainen. menpiteisiin lakien muuttamiseksi niin,
11404: Näistä syistä olisi kaupunginjohtaja ja kun- että kaupunginjohtaja ja kunnanjohtaja
11405: nanjohtaja aina valittava yleisillä salaisilla vaa- valitaan tehtäväänsä yleisillä salaisilla
11406: leilla määrärajaksi. Tällöin demokratia toteu- vaaleilla määräajaksi.
11407: tuisi kunnallisessa elämässä paremmin.
11408: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
11409:
11410: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
11411: Eino Poutiainen J, Juhani Kortesalmi Urho Pohto
11412: Urpo Leppänen
11413: 880 1979 vp.
11414:
11415: Toivomusaloite n:o 796.
11416:
11417:
11418:
11419:
11420: V. Vennamo ym.: Kuntien ,pakkoliitosten estämisestä.
11421:
11422:
11423: E d u s k u n n a 11 e.
11424:
11425: Sorsa-Virolaisen hallitus ja sitä edeltäneet- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
11426: kin K-linjan hallitukset ovat suunnitelleet ja taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11427: harrastaneet kuntien pakkoliitoksia. Kansamme
11428: valtaenemmistö on kuitenkin tällaista pakkoa että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
11429: vastaan. Kuntalaisten enemmistön on saatava kuntien pakkoliitosten kokonaan estä-
11430: päättää omista asioistaan ilman hallituskUkin miseksi ;a poistamiseksi.
11431: pakkovaltaa.
11432: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
11433:
11434: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
11435: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
11436: Urpo Leppänen
11437: 1979-vp. 88f
11438:
11439: Toivomusaloite n:o 797.
11440:
11441:
11442:
11443:
11444: ' V. Vennamo pn.: Kunnille annettavien tukiavustusten jakoperus-
11445: teiden · tarkistamisesta.
11446:
11447:
11448: E d u s k u n n a 11 e.
11449:
11450: Kun hallitukset ovat jakaneet kunnille eri- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
11451: laisia valtion tukiavustuksia, niin on havaittu taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11452: monenlaista epäoikeudenmukaisuutta. Jakope-
11453: rusteet eivät rakennu todellisuuden ja objektii• että hallitus tarkistaisi kiireesti kun-
11454: visuuden perustalle. Tästä syystä avustukset eri nille iaettavien tukiavustusten ;akope-
11455: kuntien kesken.ovat epäoikeudenmukaisia. Tätä rusteet oikeudenmukaiseksi niin, että
11456: ei voida pitää hyväksyttävänä ja asiantilaan on perusteina ovat ennen kaikkea ·todelli~
11457: saatava kiireellinen korjaus. suutta vastaava kantokykyluokitus, vero-
11458: äyrin hinta ;a kunnan verotulot. ·
11459: Helsingissä 12 päivänä huhtik~uta 1979.
11460:
11461: Veikko Vennamo Pekka Vennamo . . ' Anssi Joutsenlahti
11462: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
11463: Urpo Leppänen ' ·
11464:
11465:
11466:
11467:
11468: 111 087900581L
11469: 882 1979 vp.
11470:
11471: Toivomusaloite n:o 798.
11472:
11473:
11474:
11475:
11476: V. Vennamo ym.: Valtionosuuksien ja -avustuksien maksattami-
11477: sen ja valtion lainojen myöntämisen tehostamisesta luottolai·
11478: tosten luottojen kunnalliseen käyttöön sitoutumisen estämi-
11479: seksi.
11480:
11481:
11482: E d u s k u n n a 11 e.
11483:
11484: Korkea kunnallisveroäyrin hinta rasittaa eri- nan saatavilla ja mahdollinen erotus jättää mää-
11485: tyisesti keskituloisia ja pienituloisia. Onhan kun- räajaksi lainaksi.
11486: nallisvero jakovero ilman progressiota. Tämän lisäksi valtion olisi myönnettävä kun-
11487: SMP:n käsityksen mukaan kunnallisveroäyrin nille nykyisessä tilanteessa lainaa.
11488: hinta ei saisi nousta yli 17 pennin, vaan se olisi Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
11489: lailla kiellettävä, niin kuin on tapahtunut Nor- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11490: jassa. Valtio rasittaa kuntia valtakunnallisilla
11491: menoilla niin paljon, että kohtuuton veroäyrin että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
11492: hinta voidaan täysin kestävillä perusteilla estää rästissä olevien maksuvelvollisuuksiensa
11493: valtion tukitoimenpiteillä. Sitäpaitsi valtio on lainoittamiseksi kohtuullisella korolla
11494: lainvastaisesti jopa viivyttänyt vuosikausia mak· kunnille sekä myös lainojen myöntämi-
11495: suvelvoi tuksiaan. seksi taloudellisissa vaikeuksissa oleville
11496: On vähintään kohtuullista, että valtio antaa kunnille niin, että kunnat eivät joudu
11497: kohtuullisella korolla lainaksi sen summan, min- pankeista puristamaan !ainoiksi niitä
11498: kä valtio on kunnan laskelmien mukaan velvolli- varoja, joita tavalliset kansalaiset ja pien-
11499: nen kunnalle maksamaaan. Tämä velka voitai- yrittäjät kipeästi tarvitsevat.
11500: siin sitten myöhemmin maksaa ja kuitata kun·
11501: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
11502:
11503: Veikko Vennamo Pekka Vennamo .Anssi Joutsenlahti
11504: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
11505: Urpo Leppänen
11506: 1979 vp. 883
11507:
11508: Toivomusaloite n:o 799.
11509:
11510:
11511:
11512:
11513: V. Vennamo ym.: Kuntien kantokykyluokituksen uudistamisesta.
11514:
11515:
11516: E d u s k u n n a 11 e.
11517:
11518: Voimassa oleva kantokykyluokitus on epä- Mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
11519: oikeudenmukainen ja väärämielinen. Tämän tun- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivoniuk-
11520: nustavat kaikki. Siksi on myös asetettu komitea sen,
11521: kantokykyluokituksen uudistamiseksi ja epäoi- että hallitus todella ryhtyisi kiireesti
11522: keudenmukaisuuksien poistamiseksi. toimiin kantokykyluokituksen uudista-
11523: Mutta komitean työ on viipynyt vuodesta vuo- miseksi ja oikeudenmukaisen lakiesity~
11524: teen. Tämä ei ole hyväksyttävää. Asia on kiireel- sen antamiseksi eduskunnalle.
11525: linen.
11526: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
11527:
11528: Veikko Vennamo Pekka Vennamo An'SSi Joutsenlahti
11529: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
11530: Urpo Leppänen
11531: 884 1979 .vp.
11532:
11533: il'oivomusaloite n:o 800.
11534:
11535:
11536:
11537:
11538: V. Venriamo ym.: Kaikkien alueiden saattamisesta samanlaiseen
11539: asemaan kalleuspaikkakuntaluokituksen osalta.
11540:
11541:
11542: E d u s k u n n a 11 e.
11543:
11544: ··~. Eri paikkakuntien erilainen kalleusluokitus ei Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
11545: ole nykyaikana enää oikeudenmukainen eikä pe- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11546: rusteltavissa. Päinvastoin asuinpaikan mukaan
11547: eläkeläiset ja pienituloiset asetetaan perusteetto- · että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11548: niasti erilaiseen asemaan. Sama koskee monia menpiteisiin maamme kaikkien alueiden
11549: mUita korvauksia. Asiantilaan on siis saatava saattamiseksi kalleuspaikkaluokituksessa
11550: kiireellinen korjaus. samanlaiseen asemaan.
11551: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
11552:
11553: Veikko Vennamo Eino Poutiainen J. Juhani Kortesa1m.i
11554: Pekka Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
11555: Urho Pohto
11556: 1979 vp. 885
11557: -,,,
11558: Toivomusaloite n:o 801. -.. i
11559:
11560:
11561:
11562:
11563: V. Verinatrio ym.: Kuntainliittojen byrokratian kasvun ehkäise-
11564: mi:;estä.
11565:
11566:
11567: E d u s k u n n a 11 e.
11568:
11569: Kuntainliitot ovat paisuneet maassamme kuin että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11570: pullataikina. Menot ovat vuodessa jo yli 7 000 menpiteisiin kuntainliittojen paisuvan
11571: miljoonaa markkaa ja työntekijöitä on näissä lii- byrokratian ja menojen saattamiseksi ta=.
11572: toissa enemmän kuin kaikissa maamme maalais- loudelliselle ja tarkoituksenmukaiselle
11573: kunnissa sekä lähes yhtä paljon kuin maamme perustalle veronmaksajien etujen mu~
11574: kaupungeissa. Näin ei voi jatkua. Suomen kansa kaisesti.
11575: ei kestä paisuvaa byrokratiaa ja tuhlailua.
11576: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
11577: taen eduskunnan -hyväksyttäväksi toivomuksen,
11578: Helsingissa 17 päivänä huhtikuuta 1979.
11579:
11580: Veikko Vennamo Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
11581: Pekka Vennamo Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
11582: Urho Pohto
11583: 886 1979 vp.
11584:
11585: Toivomusaloite n:o 802.
11586:
11587:
11588:
11589:
11590: V. Vennamo ym.: Kuntien vesihuoltotöiden rahoituksen turvaa-
11591: misesta.
11592:
11593:
11594: E d u s k u n n a 11 e.
11595: Kuntien vesihuoltotyöt ovat kiireellisiä ja että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11596: välttämättömiä. Niiden avulla turvattaisiin menpiteisiin kuntien vesihuoltotöiden
11597: myös työllisyyttä maassamme. riittävän rahoituksen turvaamiseksi.
11598: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
11599: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11600:
11601: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
11602:
11603: Veikko Vennamo Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
11604: Pekka Vennamo Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
11605: Urho Pohto
11606: 1979 vp.
11607:
11608: Toivomusaloite n:o 803.
11609:
11610:
11611:
11612:
11613: V. Vennam.o ym.: Kuntien vero-osuuksien maksamisesta ajallaan.
11614:
11615:
11616: E d u s k u n n a 11 e.
11617: V aitio ei maksa ajoissa kunnille kuuluvia ve- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
11618: roja. Kunnista on muodostunut valtiolle halpa taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11619: ja ilmainen pankkilaitos. Tämän kustantavat
11620: kuntien veronmaksajat, minkä lisäksi heidän bttä hallitus ryhtyisi kiirtNtllisiin wi-
11621: lainan~aantinsa on paikallisista rahalaitoksista menpiteisiin kuntien vero-osuuksien ajid·
11622: vaikeutunut, kun kunnat ovat joutuneet rahan lotJn maksamiseksi.
11623: tarpeessaan kääntymään valtiovallan riistopoli-
11624: tiikan vuoksi pankkien puoleen. Asiantilaan ei
11625: ole tullut korjausta.
11626: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
11627:
11628: Veikko Vennamo Urpo l..eppiintn ]. Juhani Kottesältni
11629: Pekka Vennamo Eino Poutiairten Anst1 J"uhenlahti
11630: Urho PcJbto
11631: 888
11632:
11633: Toivomusaloite n:o 804.
11634:
11635:
11636:
11637:
11638: V. Vennamo·ym.: Moottoriajoneuvoliikenteestä valtiolle kertyvien
11639: verotulojen ylijäämän palauttamisesta kunnille.
11640:
11641:
11642: E d u s k u n n a 11 e.
11643:
11644: . . Kunnat joutuvat uhraamaan tiekustannuksiin että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11645: vuosittain varsin lukuisia satoja miljoonia mark- . menpiteisiin moottoriajoneuvoliikentees-
11646: koj.a maassamme, l{tiitenkin valtio ottaa itsel- tä valtiolle tulevien verotulojen· ylijää-
11647: leen kokpnaan moottoriajoneuvoliikenteestä miin osittaiseksi luovuttamiseksi kunnil-
11648: saadut suuret verotulot. Tätä. ei voida pitää hy- le niiden tieliikenteen ja muiden liiken-
11649: väksyttävänä. nejärjestelyjen raskaiden kustannusten
11650: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- korvaamiseksi sekä kohtuuttoman kun-
11651: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, nallisveroäyrin hinnan estämiseksi. ,
11652: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
11653:
11654: Veikko Vennamo Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
11655: Pekka' Vennamo Eino .Poutiainen Anssi ·Joutsenlahti
11656: Urho Pohto
11657: 1979 vp. 889
11658:
11659: Toivomusaloite n:o 805.
11660:
11661:
11662:
11663:
11664: V. Vennamo ym.: Perusvähennyksen määrän korottamisesta kun-
11665: nallisverotuksessa.
11666:
11667:
11668: E d u s k u n n a II e.
11669:
11670: , : Kunnallisvero on jakovero, joka rasittaa eri~ että hallitus ryhtyisi kiireellisiin· toi-
11671: tyisesti pienituloisia. Siksi perusvähennystä olisi menpiteisiin perusvähennyksen huomat-
11672: kunnallisverotuksessa korotettava nykyisestään tavasti korottamiseksi .·kunnallisverotuk-
11673: huomattavasti. Tämä koskee erityisesti pienitu- sessa pienituloisten· veroriiston ·• estä-
11674: loisia eläkkeensaajia ja inuita pienituloisia kun- miseksi.
11675: talaisia. ·
11676: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
11677: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11678: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
11679:
11680: Veikko Vennamo Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalini
11681: Pekka Vennamo Eino Poutiainen Anssi. Joutsenlahti ·
11682: Urho Pohto
11683:
11684:
11685:
11686:
11687: 112 087900581L
11688: 890 1979 vp.
11689:
11690: Toivomusaloite n:o 806.
11691:
11692:
11693:
11694:
11695: V. Vennamo ym.: Harkintaverotuksen poistamisesta.
11696:
11697:
11698: E d u s k u n n a 11 e.
11699:
11700: Mielivalta verotuksessa ei ole lainalaisen yh- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
11701: teiskunnan menoa. Varsinkin kun verotus on taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11702: yliraskas, niin mielivalta voi johtaa kohtalok-
11703: kaisiin seuraamuksiin. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11704: Maassatnme. on edelleen voimassa harkinta- menpiteisiin mielivaltaisen harkintaverCJ.,
11705: verotus. Se katkeroittaa itsenäisiä yrittäjiä suu- tuksen poistamiseksi erityisesti itseniii-
11706: resti varsinkin, kun tätä verotusta käytetään mie- siltä yrittäjiltä maassamme.
11707: livaltaisesti. Kuitenkaan verotus ei saisi rakentua
11708: mielivallan ja poliittisen ajojahdin perustalle.
11709: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
11710:
11711: Veikko Vennatno Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalm.i
11712: Pekka Vennamo Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
11713: Urho Pohto
11714:
11715:
11716:
11717:
11718: .. :'< •~ ! '
11719: 1979 vp. 891
11720:
11721: Toivomusaloite n:o 807.
11722:
11723:
11724:
11725:
11726: V. Vennamo ym.: Manttaalimaksun poistamisesta.
11727:
11728:
11729: E d u s k u n n a II e.
11730: Kun manttaalimaksut ovat aikansa eläneitä, että h4llitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11731: ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hyväk- menpiteisiin manttaalimaksujen poiGta-
11732: syttäväksi toivomuksen, miseksi.
11733: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
11734:
11735: Veikko Vennamo Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
11736: Pekka Vennamo Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
11737: Urho Pohto
11738: 892 1979 vP·
11739: Toivomusaloite n:o 808.
11740:
11741:
11742:
11743:
11744: V. Vennamo ym~: Ekologisen katastrofin ehkäisemisestä.
11745:
11746:
11747: E d u s k u n n a 11 e.
11748:
11749: Luonnon saa~tuminen jatkuu · maassamme. SMP katsoo, että Suomen on Yhdistyneissä
11750: K-linja vain kiihdyttää maamme siirtymistä Kansakunnissa ryhdyttävä sitkeään ja· tehokkaa-
11751: ydintalouteen. Uhkaava katastrofi voi tapahtua seen työskentelyyn koko maailmaa uhkaavaa
11752: milloinka tahansa. ekologista katastrofia vastaan. Tässä on. pienen
11753: SMP on jo toistakymmentä vuotta taistellut puolueettoman· kansan todellinen tehtävä.
11754: ydinsaasteita ja vaarallista luonnon saastutta- Mainituilla perusteilla ehdotamme. kunnioit-
11755: mista vastaan. Me olemme myös vastustaneet taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11756: kehitystä kohti · luonnottomia suurkeskuksia,
11757: joissa ihmisiä kiusaa melu, saastunut ilma ja että hallitus ryhtyisi todellisiin kii-
11758: juurettomuus. Mutta SMP on jäänyt yksin. reellisiin toimenpiteisiin luonnon saas-
11759: K-linja on vienyt maatamme kiihtyvästi koh- tumisen estämiseksi ia ydinvoimatalou-
11760: ti henkistä ja taloudellista romahdusta sekä den toriumiseksi maassamme sekä tekisi
11761: luonnon saastumista. Tämä kaikki on koko Yhdistyneissä Kansakunnissa parhaansa
11762: maailmaa hipova vaara. Koko ihmiskunnan elä- iatkuvasti koko ihmiskuntaa uhkaavan
11763: mä on vaakalaudalla. ekologisen katastrofin estämiseksi.
11764: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
11765:
11766: Veikko Vennamo Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
11767: Pekka Vennamo Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
11768: Urho Pohto
11769: 1979 vp. 893
11770:
11771: Toivomusaloite n:o 809.
11772:
11773:
11774:
11775:
11776: V .. Venn~o ym.: Ydinvoimalaitosten toiminnan keskeyttämi-
11777: sestä.
11778:
11779:
11780: E d u s k u n n a 11 e.
11781: Kauhistuttava ydinvoimalaitoksen suurka- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit·
11782: tastrofi voi tapahtua milloinka tahansa..Tällöin taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen~
11783: kymmeruen kilometrien alueet tulevat ihmis-
11784: elämälle kelpaamattomiksi ja vahingot voivat että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11785: ulottua satojen kilometrien päähän. menpiteisiin Suomessa käynnissä olevien
11786: Kun siis nykyisellä tekniikalla ydinvoimalai- ydinvoimalaitosten toiminnan keskeyttä-
11787: toksia ei voida saada täysin varmoiksi, on nii- miseksi ja lopettamiseksi niin kauan
11788: den käyttö myös Suomessa lopetettava nor- kuin ei ole olemassa täydellistä var-
11789: maaliaikana. Kuvitellun elintason alttarille ei muutta kauhistuuavaa ydinkatastrofia
11790: saa uhrata elämää. Samanlaisia vaatimuksia on · vastaan.
11791: esitetty myös muissa pohjoismaissa.
11792: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
11793:
11794: Veikko Vennamo Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
11795: Pekka Vennamo Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
11796: Urho Pohto
11797: 894 1979 vp.
11798:
11799: Toivomusaloite n:o 810.
11800:
11801:
11802:
11803:
11804: V. Vennamo ym.: Öljyvahinkojen torjunnan tehostamisesta.
11805:
11806:
11807: E d u s k u n n a 11 e.
11808:
11809: Maamme vesialueilla voi milloinka tahansa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11810: tapahtua todella vakava öljykatastrofi. Tällai- menpiteisiin maamme todella varautu~ ·
11811: sen vahingon varalta ei kuitenkaan ole riittä- miseksi riittävällä kalustolla ;a koulu-
11812: västi valmistauduttu valtaa pitävien kauniista tetulla henkilökunnalla vakavien öliY-
11813: puheista huolimatta. katastrofien varalta.
11814: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
11815: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11816: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
11817:
11818: Veikko Vennamo Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
11819: Pekka Vennamo Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
11820: Urho Pohto
11821: 1979 vp. 895
11822:
11823: Toivomusaloite n:o 811.
11824:
11825:
11826:
11827:
11828: V. Vennamo ym.: Luonnonsuojelumaksun perimisestä ulkomaa-
11829: laisilta purjehtijoilta saariston käytöstä.
11830:
11831:
11832: E d u s k u n n a 11 e.
11833:
11834: Maamme saaristo on ainutlaatuinen. Tästä keeksi ulkomaalaiset satstvat karttapiirroksen,
11835: johtuen ulkomaalaiset käyttävät nimenomaan johon on merkitty tarpeelliset paikat ja tiedot.
11836: meriemme Saaristoja korvauksetta hyväkseen pi- Mainituilla perusteilla ehdotamme eduskun-
11837: laten ja liaten luontoa. Tällaiseen asiantilaan on nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11838: saatava korjaus.
11839: On välttämätöntä, että nimenomaan ulko- &ttä hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11840: maalaisille purjehtijoille määrätään saariston menpiteisiin sopivan luonnonsuojelu-
11841: käytöstä sopivan suuruinen luonnonsuojelu- maksun määräämiseksi ulkomaan pur-
11842: maksu. Tämä voisi olla vaikkapa 300 markkaa jehtijoille saariston käytöstä, jolloin ke-
11843: viikolta. Maksu olisi venekohtainen. Vastik- rätyt varat olisi käytettävä vastaavan
11844: alueen hyväksi.
11845: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
11846:
11847: Veikko Vennamo Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
11848: Pekka Vennamo Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
11849: Urho Pohto
11850: 896: 1979 vp ..
11851:
11852: Toivomusaloite n:o 812.
11853:
11854:
11855:
11856:
11857: V. Vennamo ym.: Vesien saastumisen estämisestä.
11858:
11859:
11860: E d u s kun n a 11 e.
11861:
11862: Juomavettä on jo viety Suomesta saastunee- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
11863: seen Keski-Eurooppaan. Puhtaasta vedestä ja taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11864: erityisesti kunnollisesta juomavedestä näyttää
11865: kiihtyvästi tulevan puutetta jo Etelä-Suomessa. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin sel-
11866: Jollei asiassa .ryhdytä ajoissa toimenpiteisiin, vityksiin ;a toimenpiteisiin puhtaan iuo-
11867: ovat edessä mittavat taloudelliset kustannuk- maveden turvaamiseksi sekä vesien saas-
11868: set. tumisen estämiseksi ;a poistamiseksi
11869: maassamme.
11870: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
11871:
11872: Veikko Vennamo. Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
11873: Pekka Vennamo Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
11874: Urho Pohto
11875: 1979 vp. 897
11876:
11877: Toivomusaloite n:o 81.3.
11878:
11879:
11880:
11881:
11882: V. Vennamo ym.: Teollisuuden allieuttamien saasteiden leviämi-
11883: sen ehkäisemisestä.
11884:
11885:
11886: E d u s k u n n a 11 e.
11887:
11888: Viime vuosina on ollut merkillepantavissa se nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11889: tosiasia, että valtiojohtoisten yhtiöiden kohdal- muksen,
11890: la on eniten laiminlyöty saastekysymysten hoi- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
11891: to. Yhtenä tällaisena esimerkkinä voidaan mai- ympäristöä saastuttavan teollisuuden
11892: nita Kemira Oy:n Porin Kaanaassa sijaitseva kohdalla tavoitteena tehokas saasteen le-
11893: teollisuuslaitos. viämisen estäminen ia että toiminta aloi-
11894: Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun- tetaan valtion oman teollisuuden pii-
11895: ristä.
11896: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
11897:
11898: Veikko Vennamo Urpo Leppänen ]. Juhani Kortesalmi
11899: Pekka Vennamo Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
11900: Urho Pohto
11901:
11902:
11903:
11904:
11905: 113 087900581L
11906: 898 1979 vp.
11907:
11908: Toivomusaloite n:o 814.
11909:
11910:
11911:
11912:
11913: V. Vennamo ym.: Vesihuoltotöiden tehostamisesta.
11914:
11915:
11916: E d u s k u n n a 11 e.
11917: Vesihuoltotyöt ovat maassamme laajalti vaja- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11918: vaiset. Kysymyksessä on myös pääomien puute. Selli,
11919: Näitä töitä pitäisi päinvastoin tehostaa eikä vai- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11920: keuttaa, niinkuin nykyisen suuntauksen aikana menpiteisiin vesihuoltotöiden tehostami-
11921: tapahtuu. seksi ja nopeuttiimiseksi maassamme.
11922: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnJ.oit-
11923: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
11924:
11925: Veikko Vennamo Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
11926: Pekka Vennamo Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
11927: Urho Pohto
11928: 1979 yp. 899
11929:
11930: Toivomusaloite n:o 815.
11931:
11932:
11933:
11934:
11935: V. Vennamo ym.~ Tila- ja perhekohtaisia vesihuoltorakenteita var-
11936: ten myönnettävistä ha.lpakorkoisista lainoista.
11937:
11938:
11939: E d u s k u n n a 11 e.
11940: Kunnollisen talousveden saanti perheisiin on Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
11941: maassamme edelleen hyvin puutteellinen. Kus- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11942: tannukset tilaa ja perhettä kohti ovat monasti
11943: varsin huomattavat. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11944: Näistä syistä on tarpeellista, että talousveden menpiteisiin halpakorkoisien lainavaro-
11945: saannista johtuvia k'.lstannuksia varten myönne- jen saamiseksi tilakohtaisia ;a perhekoh-
11946: tään halpakorkoisia lainoja tilakohtaisina ja per- taisia vesihuoltorakenteita varten.
11947: hekohtaisina. Myös voitaisiin. käyttää korkotu-
11948: kea valtion varoista.
11949: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
11950:
11951: Veikko Vennamo Urpo Leppänen ]. Juhani Kortesalmi
11952: Pekka Vennamo Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
11953: Urho Pohto
11954: 900 1979 vp.
11955:
11956: Toivomusaloite n:o 816.
11957:
11958:
11959:
11960:
11961: V. Vennamo ym.: Vesihuoltoavustuksen aikaansaamisesta kaivo-
11962: ja painevesikustannusten osalta.
11963:
11964:
11965: E d u s k u n n a 11 e.
11966:
11967: Vesihuolto on laajalti vielä puutteellista ja tu se, että luontoa muuttnvilla toimenpiteillä
11968: kunnollinen talousvesi on monelle taloudellisis- saattaa olla aivan yllättävän pitkälle ulottuva
11969: ta syistä mahdotonta hankkia. Ilman kunnollis- vaikutus, esimerkiksi luontaisiin pohjavesiker-
11970: ta talousvettä on suuri vaara tulla käytettyä roksiin. Pintavedet meillä saastuvat aina enene-
11971: sellaista vettä, joka on terveydelle vaarallista ja vässä määrin, mikä myös lisää vaikeutta kun-
11972: aiheuttaa sairauksia jopa kulkutauteja levittäen. nollisen talousveden saannille.
11973: Nykyisin suoritetaan huomattavassa määrin kui- Tämän kaiken edellä sanotun perusteella eh-
11974: vatuksia, rakennetaan voimalaitoksia ja sään- dotamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
11975: nöstellään huomattavan suuria vesistöjä. Tämä väksi toivomuksen,
11976: useammassa tapauksessa vaikuttaa pohjavesiin
11977: niillä alueilla, missä näitä toimenpiteitä toteu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11978: tetaan. menpiteisiin vesihuoltoavustuksen ai-
11979: Pohjois-Suomessa ovat nämä haitat tulleet kaansaamiseksi kaivo- ia painevesikus-
11980: voimakkaasti näkyville siellä rakennettujen voi- tannuksiin.
11981: malaitosten yhteydessä. On selvästi siellä todet-
11982: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
11983:
11984: Veikko Vennamo Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
11985: Pekka Vennamo Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
11986: Urho Pohto
11987: 1979 Vp. 901
11988:
11989: Toivomusaloite n:o 817.
11990:
11991:
11992:
11993:
11994: V. Vennamo ym.: Piikkiongintaa koskevien säännösten muutta-
11995: misesta.
11996:
11997:
11998: E d u s k u n n a 11e.
11999: Kansamme haluaisi laajalti harrastaa piikki- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
12000: ongintaa. Oikein sovellettu piikkionginta paran- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12001: taisi myös vesistöjemme kalakantaa.
12002: Piikkionginta on hyvin verrattavissa tavalli- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
12003: seen onkimiseen, joka taas nykyistenkin lakien menpiteisiin piikkiongintaa koskevien
12004: mukaan on luvallista. Sitävastoin pilkkiongi~ lakien korjaamiseksi koko kansamme
12005: nan suhteen on tarpeettomia rajoituksia, joka etujen mukaisesti.
12006: ei ole kenenkään etujen mukaista.
12007: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
12008:
12009: Veikko Vennamo Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
12010: Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
12011: 902 1979 vl).
12012:
12013: Toi<vomusaloite n:o 818.
12014:
12015:
12016:
12017:
12018: Viljanea JID.: Luhtikylän tekojärvihanketta koskevan päätöksen
12019: tekemisestä.
12020:
12021:
12022: E d u s kun n a ll e.
12023:
12024: Vesihallituksen laatiman Keski- ja Itä-Uuden- toteuttamisesta. Toimenpiteen työllistävä vai-
12025: maan vesienkäytön kokonaissuunnitehnaan si- kutus nykyisen vaikean työllisyystilanteen valli-
12026: sältyy eräänä keskeisenä tavoitteena Porvoon- tessa tulisi olemaan myös huomattava.
12027: joen tulvien ja tulvahaittojen poistaminen. Tä- Luhtikylän tekojärvihanke on ollut vireillä jo
12028: män järjestelyn parhaaksi vaihtoehdoksi on toistakymmentä vuotta ja valmistelut ovat ol-
12029: osoittautunut Luhtikylän tekojärven rakentami- leetkin jo suhteellisen pitkäilä. Tästä osoitube-
12030: nen. Toimenpiteellä kyettäisiin kuivattamaan na on, että tekoaltaan alle jäävistä 221 vahin-
12031: kokonaan noin 1 000 ha peltoa ja saattamaan gonkärsiiästä 149 eli 67% on jo tehnyt sopi-
12032: saman verran vain pienelle tulvatiskille alttiik- muksen vahinkojen korvaamisesta. Tekojärven
12033: si. Hankkeella voidaan parantaa myös vähäjär- vaikutusalueen maanomistajille hanke on mer-
12034: visen Porvoonjoen vesistöalueen virkistyskäyt- kinnyt epävarmuutta tulevaisuudesta. Maakaup-
12035: tömahdollisuuksia. Lahden kaupungin jätevedet poja ei ole tehty, sukupolvenvaihdos on vaikeu-
12036: ovat korkeasta puhdistusasteestaan huolimatta tunut ja maatalouden investoinnit ovat olleet ar-
12037: tehneet Porvoonjoesta virkistyskäyttöön sopi- veluttavia.
12038: mattoman. Myöskään Lahden kaupungille mää- Tulvasuojelun painopiste on siirtymässä Poh-
12039: rättyä laimennusvedenjohtamisvelvoitetta Vesi- janmaan tulva-alueelta Etelä-Suomeen ja Por-
12040: järvestä ei ole kuivina kausina pystytty noudat- voonjoen tulva-alueet ovat Etelä-Suomen suu-
12041: tamaan. Luhtikylän tekojärvi vähentäisi Lahden rimpia. Ellei päätöstä Luhtikylän tekojärven ra-
12042: kaupungin laimennusveden tarvetta V esijärves- kentamisesta nyt tehdä, merkitsee se myös sitä,
12043: tä ja loisi virkistyskäyttöön soveltuvan laajan ettei Porvoonjoen tulvia tulla poistamaan.
12044: vesialueen, jollaista Porvoonjoesta ei suurilla- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
12045: kaan taloudellisilla uhrauksilla voisi saada. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12046: Lisäksi tekoaltaan rakentamiseen liittyy Her-
12047: ralan ja valtatie 4-5:n vähsen yhteyden Savi- että hallitus pikaisesti jo vuoden 1980
12048: nen-He..1Tala rakentaminen. Tieosan toteutta- tulo- ja menoarvioesitystä valmistelles-
12049: minen olisi kiireellinen, mutta sen rakentamis- saan tekisi lopullisen päätöksen Luhtiky-
12050: ta viivyttää epävarmuus Luhtikylän tekojärven län tekojärvihankkeesta.
12051: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
12052:
12053: Matti Viljanen Ulla Puolanne
12054: 1979 'Vp. 903
12055:
12056: Toivomusaloite n:o 819.
12057:
12058:
12059:
12060:
12061: Vähäkangas ym.: Siika- ja Pyhäjoen jokijärjestelytöiden sekä Vi-
12062: hannir. järvien vesittiimisen käynnistämisestä.
12063:
12064:
12065: E d u s k u n n a 11 e.
12066:
12067:
12068: ALOITTEEN P.ÄÄASIALLINEN SISÄLTö.
12069: Aloitteessa esitetään Siika- ja Pyhäjokijärjes-- siksi, että hanke palvelee alueen asukkaita ja
12070: telyjen ja Vihannin järvien vesittämisen nopeut- taloutta.
12071: tamista alueen työllisyyden edistämiseksi ja
12072:
12073:
12074:
12075:
12076: ALOITTEEN PERUSTELUT.
12077:
12078: Siika- ja Pyhäjokien välinen alue on suuruu- Siika- ja Pyhäjokialue on työttömyydeltään
12079: deltaan noin 8 000 km2 ja sillä asuu noin vaikeaa aluetta. Jo osittaistoimetkin edistäisivät
12080: 64 000 henkeä. Siika- ja Pyhäjokien jokijärjes- työllisyyden ohella myös muiden edellä luetel-
12081: telyjen toteuttaminen palvelee välittömästi tujen tavoitteiden toteuttamista.
12082: alueen asukkaita ja hyödyttää välillisesti myös Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12083: laajemmankin alueen asukkaita. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12084: Kumpaankin jokeen on suunnitteilla järjes- muksen,
12085: telyjen yhteydessä myös useita alueen energia-
12086: huoliolle tärkeitä voimaloita. Järjestelyt paran- että hallitus kiireesti käynnistäisi
12087: tavat myös maatalouden asemaa ja samalla vir- Siika- ja Pyhäjokien jokijärjestelytyöt ja
12088: kistysmahdollisuudet kohentuvat. Vihannin järvien vesittämisen.
12089: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
12090:
12091: Juhani Vähäkangas Helvi Niskanen Matti Ruokola
12092: 904 1979 vP·
12093:
12094: Toivomusaloite n:o 820.
12095:
12096:
12097:
12098:
12099: Vähäkangas ym.: Vihannin-Oulaisten-Merijärven-Pyhäjoen
12100: . runkovesijohdon rakentamisesta.
12101:
12102:
12103: E d u s. k u n n a 11 e.
12104:
12105: Vihannin-Oulaisten-Merijärven-Pyhäjoen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12106: runkovesijohdon suunnittelu on ollut vireillä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12107: useita vuosia. Hanke on kiireellinen erityisesti muksen,
12108: Oulaisten kaupungin ja Pyhäjoen kunnan vesi- että hallitus kiireesti huolehtisi Vi-
12109: huollon tähden. Sopimukset hankkeesta on jo hannin-Oulaisten-Merijärven-Pyhä-
12110: allekirjoitettu alueen kuntien ja vesiyhtiön kes- ;oen runkovesi;ohdon rahoituksen iiz
12111: ken. Siltä osin hanke on siis valmis aloitetta- rakentamisen varmentamisesta. · · .·
12112: vaksi. Toteuttamista viivästyttää kuitenkin ra-
12113: hoituksen ja rakentamisen varmentamisen puut-
12114: tuminen.
12115: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
12116:
12117: Juhani Vähäkangas Helvi Niskanen Matti Ruokola
12118: 1979 vp. 905
12119:
12120: Toivomusaloite n:o 821.
12121:
12122:
12123:
12124:
12125: Vänskä ym.: Harkintaverotuksen poistamisesta kuorma-auto-
12126: yrittäjiltä.
12127:
12128:
12129: E d u s k u n n a 11 e.
12130:
12131: Kunnallista harkintaverotusta koskevat mää- verotuksen kohteeksi verovir~stojen eri puo-
12132: räykset sisältyvät voimassa olevan verotuslain lilla valtakuntaa nostaessa yntysten harkinta-
12133: 72 §:ään. Tällaista verotusmuotoa on kuiten- verotusprosenttia yhä korkeammalle ja ilman,
12134: kin pidettävä jo vanhentuneena, eikä se ny- että verotuksen tuotto kunnille kuitenkaan
12135: kyään ole enää käytössä missään muussa maas- oleellisesti kasvaisi. Niinpä toimenpiteellä aje-
12136: sa kuin Suomessa. Myös harkintaverotuksen taankin ainoastaan työllisyyttä voimakkaasti tu-
12137: merkitys kunnille on pieni vastaten vain noin keva yritystoiminta entistä vaikeampaan ase-
12138: 2 prosentin osuutta kaikista kunnallisverotuk- maan. Harkintaverotusprosentin korotus tapah-
12139: sen äyreistä. tuukin sellaisena toimena, ettei harkintaverotus-
12140: Harkintaverotus perustuu pitkälti mielival- prosentin suuruutta voida edes korjata oikeuden-
12141: taiseen päätöksentekoon ilman että verovelvol- mukaisemmaksi vahvistamisen suorittanutta vi-
12142: lisen kunnian ja omantunnon kautta allekirjoit- ranomaistahoa ylemmän viranomaistahon toimes-
12143: tamalle veroilmoitukselle ja siitä ilmeneville ta. Vielä on todettava, että tämä valtiovallan ki-
12144: tosiasioille annettaisiin minkäänlaista arvoa. ristävä ote tapahtuu aikana, jolloin se toisaalta
12145: Niinpä harkintaverotus yleisesti koetaan täysin pyrkii tukemaan yritystoimintaa työllisyystilan-
12146: epäoikeudenmukaisena toimenpiteenä ja päin teen parantamiseksi valtakunnassa.
12147: vastoin kuin kunnille harkintaverotuksen vaiku- Ehdotammekin kunnioittavasti eduskunnan
12148: tus yrittäjille on usein masentavan raskas. Har- hyväksyttäväksi toivomuksen,
12149: kintaverotus verotusmuotona onkin omiaan ro-
12150: muttamaan verovelvollisten uskoa oikeusval- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
12151: tiossa elämisestä. menpiteisiin mielivaltaisen harkintavero-
12152: Mm. monet kuorma-autoyrittäjät ovat saaneet tuksen poistamiseksi kuorma-autoyrittä-
12153: huomata joutuneensa aikaisempaa ankaramman jiltä.
12154: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
12155:
12156: Mauri Vänskä Eero Lattula
12157: Helge Saarikoski Tauno Valo
12158:
12159:
12160:
12161:
12162: 114 0879005811
12163: 906 1979. \J'P,
12164:
12165: Toivomusaloite n:o 822.
12166:
12167:
12168:
12169:
12170: Äikäs ym.: Maanomistajan oikeuksien turvaamisesta kaavoituk-
12171: sen yhteydessä.
12172:
12173:
12174: Ed u s kun n a 11 e.
12175:
12176: Seutukaavoitustyö perustuu voimassa olevan ei suunnitelman perusteella ole. Vaikka RakL
12177: rakennuslain (370/58) säännöksiin, sellaisena 27 §:n tarkoittama rakennusrajoitus pitäisi olla
12178: kuin se on muutettuna 9. 8. 1968. Sisäasiainmi- ehdollinen, ovat rajoitukset edellä mainituista
12179: nisteriön ohjeiden perusteella on seutukaavoi- syistä ja toteuttamiskysymyksen epäselvyyden
12180: tustyössä 1970-luvulla keskitytty ympäristön- vuoksi muodostuneet käytännössä pysyviksi.
12181: suojelu-, virkistys- ja matkailutarkoituksia pal- Maanomistajien oikeusturva jää vain toteutu-
12182: velevien vaihekaavojen laatimiseen. Vaihekaa- matta. Erityisen epätyydyttävä tilanne on ns.
12183: vat ovat nyt valmistumassa. Niistä mm. Sata- MM2-alueiden osalta. Nämä ovat sellaisia maa-
12184: kunnan, Tampereen ja Helsingin eräät maa- ja ja metsätalousalueita, joissa tulisi erityisesti ot-
12185: metsätalousalueet, virkistysalueet ja suojelu- taa huomioon ympäristönsuojelu- ja virkistys-
12186: alueet käsittävät vaihekaavat ministeriö on vah- käyttö. Aluevaraukset merkitsevät vahvistettu-
12187: vistanut. jen seutukaavojen ja niihin llitettyjen määräys-
12188: Huolimatta seutukaavaliittojen keskeisestä ten perusteella hyvinkin ankaraa rakentamisen
12189: asemasta väliportaan tason kunnalliseen itsehal- jäädyttämistä maaseutualueilla.
12190: lintoon perustuvana suunnitteluorganisaationa, Kun taaja-asutusta ei viher- ja ulkoilualueilla
12191: ei seutukaavoitustyötä ole harjoitettu riittävän sallita muodostettavaksi ja haja-asutustakin ra-
12192: kansanvaltaisesti eikä kaavoituksen lainsäädän- joitetaan, merkitsee tämä maaseudun kyläyhtei-
12193: nöllinen asema ole selkiytynyt. Tämä johtuu sii- söjen toiminnan ja palvelusten heikentymistä
12194: tä, että rakennuslain säännökset seutukaavoituk- sekä maaseudun elinkeinoille tarpeellisen raken-
12195: sesta ovat puutteelliset. Seutukaavoituksen oh- tamisen ja maankäytön rajoittamista. Taajama-
12196: jaus- ja valvontavallan keskittyminen yhden vi- väestö tarvitsee kohtuullisen määrän alueita vir-
12197: ranomaisen, sisäasiainministeriön tehtäväksi on kistykseen ja ulkoiluun. Rakennuslain kieltojen
12198: puolestaan merkinnyt, ettei seutusuunnittelun ja rajoitusten lavea käyttö seutukaavoissa sekä
12199: suuntaviivojen ja tavoitteiden määrittäminen ole kaavojen ylimitoittaminen edistää kuitenkin
12200: tapahtunut riittävän laajapohjaisesti. Paikallisen maaseutualueiden autioitumista ja alueellisen
12201: väestön ja kuntien mielipidettä ei ole kuultu. kehityksen vinosuuntausta.
12202: Seutukaavoitus on tähänastisista kaavoista ainoa Oikein toteutettuna seutukaavoitus voi pal-
12203: maaseutualueet kattava kaavamuoto. Maaseutu- vella seudun kuntia, elinkeinotoimintaa ja kaik-
12204: alueille kaavoitus on kuitenkin tarjonnut vain kia väestöpiirejä. Tämä edellyttää, että kaavoi-
12205: rajoituksia rakentamiselle, metsänhakkuulle ja tusmenettelyä kansanvaltaistetaan asianosaisen
12206: muille maaseudun tuontaisille toiminnoille. kuulemista koskevia säännöksiä parantamalla ja
12207: Suojelu- ja virkistyskaavojen oikeusvaikutuk- että kaavoituksen yleisen luotettavuuden ja
12208: sien osalta on ministeriön ohjeiden pohjalta ra- asianosaisen oikeusturvan palauttamiseksi kaa-
12209: kennuslain seutukaavoitusta koskevia säännök- vojen oikeusvaikutukset ja toteuttamisedellytyk-
12210: siä tulkittu väljästi. set selvitetään.
12211: Seutukaavan RakL 26 ja 27 §:ssä tarkoitetut Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12212: oikeusvaikutukset koskevat vain vahvistettua nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12213: kaavaa. Tästä huolimatta viranomaiset pyrkivät muksen,
12214: pelkän seutukaavassa olevan suunnitelman pe- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
12215: rusteella epäämään rakennuslupia, metsänparan- menpiteisiin joko rakennuslakia muutta-
12216: nuslainoja, metsänhakkuuta jne. Valitusoikeutta malla tai erityisen seutukaavoitusta kos-
12217: Toivomusaloite n:o 822 907
12218:
12219: kevan lain aikaansaamiseen siten, että kutuksia lailla määrättäessä ja kaavaa
12220: erityisesti maanomistajan oikeudet kaa- toteutettaessa turvataan.
12221: vaa laadittaessa, kaavan oikeudellisia Vai-
12222: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
12223:
12224: Lasse Äikiis Kauko Juhantalo Hannu Tenhiälä
12225: 908 1979 vp.
12226:
12227: Toivomu8aloite n:o 82.3.
12228:
12229:
12230:
12231:
12232: Äikäs ym.: Lainsäädännön aikaansaamisesta seutukaavoituksen
12233: kohteeksi joutuneen maan omistajan oikeuksien huomioon-
12234: ottamiseksi.
12235:
12236:
12237: E d u s k u n n a 11 e.
12238: Voimassa olevassa rakennuslaissamme ( 7 30/ mrumtun rakennuslain säännösten nojalla on
12239: 58) on seutukaavasta, sen 3. luvussa, sellai- muun muassa perusteilla Lopen ja Tammelan
12240: sena kuin se on muutettuna 9. 8. 1968, ainoas- kuntiin kuuluvaa Riitalan yhteismetsää koskeva
12241: taan hajanaisia määräyksiä. Pääosiltaan seutu- kansallispuistohanke, on tätä metsää koskevana
12242: kaavaa kosketteleva mainittu luku käsittelee- jo nyt voimassa, sanottujen rajoitusten lisäksi,
12243: kin vain seutukaavaliittoja ja niiden hallintoa, osittainen hakkuukielto ja hoitorajoitukset.
12244: koskettelematta oikeastaan ollenkaan itse seu- Tällainen tilanne on aiheuttanut ymmärrettä-
12245: tukaavoitusta ja sen seurauksia ja oikeusvai- västi syvää huolestumista maanomistajien kes-
12246: kutuksia. Lain 18 §:ssä mainitaan seutukaava kuudessa, varsinkin kun korvauskysymykset
12247: suunnitelmaksi alueiden käyttämiseksi eri tar- ovat hoitamatta ja kun tähänastisista rajoituk-
12248: koituksiin, johon kaavaan voidaan sisällyttää sista ei ole voinut eikä voi edes valittaa. Kan-
12249: myös näiden alueiden käyttämisestä tarkem- telu on ollut ja on edelleenkin ainoa tie. Tässä
12250: pia määräyksiä. Lisäksi sanotaan, että seutukaa- yhteydessä erityisesti mainittakoon, että raken-
12251: van laatimisesta antaa määräyksen sisäasiainmi- nuslain muutos aikanaan säädettiin tavallisessa
12252: nisteriö. Edellä kosketelluu lisäksi onkin ainoas- lainsäädäntöjärjestyksessä, vaikka sen mainitun-
12253: taan mainitun rakennuslain 26 ja 27 §:ssä kaltaiset seutukaavalliset seuraukset olisivat kä-
12254: sanottu mitä seutukaavoitus oikeastaan pitää sitykseni mukaan edellyttäneet perustuslain sää-
12255: sisällään. Näiden lainkohtien mukaan seutu- tämisjärjestystä.
12256: kaava on oleva ohjeena silloin kun laaditaan tai
12257: muutetaan yleiskaavaa, asemakaavaa, rakennus- Seutukaavoitusta on pidettävä lakiin perus-
12258: kaavaa ja rantakaavaa. Niin ikään mainitaan, tuvana, väliportaantason yhteensovittavana yh-
12259: että mikäli esimerkiksi rakentaminen vaikeut- teiskuntasuunnitteluna ja sellaisena erittäin tar-
12260: taisi alueen käytt~mistä seutukaavassa varattuun peellisena. Tekeehän se tutkimuksia mitä mo-
12261: tarkoitukseen, voidaan asettaa rakentamisrajoi- ninaisimmilta aloilta, joista tutkimuksista on
12262: tuksia maanomistajille aiheutettavaan huomat- hyötyä kaikille alueiden kehittämisestä kiinnos-
12263: tavan haitan määrään saakka. tuneille, niin kunnille, yhteisöille kuin yksityi-
12264: Edelläkin kosketelluista laissa olevista puut- sillekin ihmisille. Kuitenkin seutukaavoituksessa
12265: teellisuuksista johtuen seutukaavan laatiminen nyt vallitseva tilanne, mm. ylisuurine alueva-
12266: on jäänyt paljolti riippumaan itse kaavoittajasta rauksineen ja muine tähän liittyvine epävar-
12267: ja hänen näkemyksistään sekä sisäasiainminis- muustekijöineen tuottaa haittaa maanomistajien
12268: teriön antamista ohjeista. Tämän puutteellisen lisäksi myöskin suunnittelijoille itselleen. Eri-
12269: lain ja sanottujen ohjeiden perusteella on kui- tyisesti puutteellinen lainsäädäntö aiheuttaa oi-
12270: tenkin esimerkiksi Kanta-Hämeen seutukaava- keutettua tyytymättömyyttä sinänsä tarpeellista
12271: liiton alueella, muun muassa Tammelan ylängöl- seutusuunnittelua kohtaan, joka suunnittelu
12272: lä ja Hauhon ja Lammin isojen järvien alueella, oikein kehitettynä ja oikein ja oikeudenmukai-
12273: vain muutaman esimerkin mainitakseni, varattu sesti mitoitettuna mm. edellä kosketeltujen alue-
12274: virkistys-, retkeily- ym. tarkoituksiin ylisuuria varausten osalta ja lähtien nykyiseltä luottamus-
12275: alueita. Vahvistetun kaavan puuttuessa on seu- miespohjalta, palvelisi kaikkia kansalaispiirejä.
12276: tukaavaliitto jo nyt esimerkiksi lausunnonanta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12277: jana huomattavasti voinut vaikuttaa maankäyt- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12278: töön sen omistajan oikeutta rajoittaen. Kun muksen,
12279: Toivomusaloite n:o 823 909
12280:
12281: että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen- saamiseksi, jossa laissa erityisesti otet-
12282: piteisiin ;oko rakennuslain muutoshank- taisiin huomioon seutukaavoituksen koh-
12283: keiden yhteydessä tai muutoin erityisen teeksi ;outuneen maan omistajan oikeu-
12284: seutukaavoitusta koskevan lain aikaan- det.
12285: Helsingissä 17 päivänä ~uhtikuuta 1979.
12286:
12287: Lasse Äitkäs Hannu Tenhiälä
12288: 910 1979 vp.
12289:
12290: Toivomusaloite n:o 824.
12291:
12292:
12293:
12294:
12295: Aaltonen ym.: Opetussuunnitelmatoimikuntien asettamisesta
12296: uudistamaan opetusministeriön hallinnonalan ulkopuolista am-
12297: matillista peruskoulutusta.
12298:
12299:
12300: E d u s k u n n a 11 e.
12301:
12302: Valtioneuvosto teki 30. 5. 1974 periaatepää- - palontorjunta-alan oppilaitokset (mm.
12303: töksen ke-skiasteen koulutuksen kehittämisestä. palomiehet, paloesimiehet ja palomestarit sekä
12304: Päätöksen perusteella opetusministeriö asetti palotarkastajat)
12305: 14 toimikuntaa uudistamaan peruskoulun lu- - poliisialan oppilaitokset (mm. poliisiko-
12306: kion ja ammatillisten oppilaitosten opetussuun- kelas-, poliisimiehistö-, poliisialipäällystö- ja
12307: nitelmia sekä suunnittelemaan keskiasteen kou- poliisipäällystökurssit)
12308: lutuksen kokeilutoimintaa. Opetussuunnitelma- - teollisuusvartijakoulutus
12309: toimikuntien mietinnöt valmistuivat vuoden
12310: 1977 alkupuolella. Oikeusministeriö:
12311: Eduskunnan hyväksymä laki keskiasteen kou- - vankeinhoitoalan koulutus (mm. vartija-
12312: lutuksen kehittämisestä vahvistettiin 16. 6. ja ylivartijakurssit)
12313: 1978. Lain pohjalta opetusministeriö käynnisti Valtiovarainministeriö:
12314: toimeenpanosuunnittelun, jota varten mm. lää- - tullialan koulutus
12315: ninhallituksiin palkattiin erityisiä suunnittelijoi- Puolustusministeriö:
12316: ta. Opetusministeriö on asettanut myös parla- - toimiupseeri- ja upseerikoulutus, värvät-
12317: mentaarisen keskiasteen koulunuudistuksen tyjen koulutus
12318: neuvottelukunnan ja läänikohtaiset suunnittelu- Opetusministeriön hallinnonalan ulkopuoli-
12319: lautakunnat. sessa ammatillisessa koulutuksessa aloittaneiden
12320: Edellä mainitut toimenpiteet koskevat vain määrä on vuosittain lähes 2 000.
12321: opetusministeriön hallinnonalan koulutusta. Opetusministeriön hallinnonalan keskiasteen
12322: Hallitus on kuitenkin selonteossaan eduskun- ammatillinen koulutus järjestetään laaja-alaisiksi
12323: nalle keskiasteen koulutuksen uudistamisesta peruslinjoiksi, jotka muodostetaan saman työ-
12324: 15 päivänä helmikuuta 1977 ilmoittanut käsi- alan koulu- ja opistoasteen opintolinjoista. Pe-
12325: tyksenään, että uudistuksessa valittuja kehittä- ruslinjojen puitteissa annettavalla ammatilli-
12326: misperiaatteita tulisi soveltaa myös opetusminis- sella koulutuksella pyritään muun muassa seu-
12327: teriön hallinnonalan ulkopuolella järjestettävän raaviin tavoitteisiin:
12328: keskiasteen koulutuksen kehittämiseen. - kaikilla peruskoulun suorittaneilla on kel-
12329: Opetusmitusteriön hallinn .malan ulkopuolella poisuus pyrkiä opistoasteen opintoihin,
12330: annetaan keskiasteen ammatillista peruskoulu- - lähtiessään ammatilliseen koulutukseen
12331: tusta mm. seuraavasti: oppilas valitsee ensin alan ja vasta sen jälkeen
12332: Liikenneministeriö: opintojen tason,
12333: - rautatieliikenteen oppilaitokset (mm. ase- - kaikilla peruslinjan yleisjakson oppilailla
12334: mamies, junamies, vaihdemies, junansuorittaja, on mahd01lisuus valita erikoistumisopinnot
12335: veturimies, konduktööri, toimistovirkamies) useista erilaisista koulu- ja opistoasteen erikois-
12336: - tietoliikenteen oppilaitokset (mm. posti- tumislinjoista,
12337: liikenne-, teleliikenne-, toimistovirkamies-, pos- - opistoasteen opinnot suorittavilla on kel-
12338: timies- ja varastomestarikurssit) poisuus pyrkiä ainakin saman alan korkeakoulu-
12339: Sisäasiainministeriö: opintoihin,
12340: - raiavartioalan oppilaitokset (mm. raja- ja - peruslinjojen puitteissa järjestettävällä
12341: merivartijat) koulutuksella pyritään nykyisten opintolinjojen
12342: Toivomusaloite n:o 824 911
12343:
12344: antamaa kapea-alaista ammattitaitoa laaja-alai- töisesti olemaan kaksi vuotta, minkä ajan puit-
12345: sempaan ammattitaitoon, joka sisältää erikois- teissa asetetut laadulliset tavoitteet voitaneen
12346: tumisopintojen lisäksi koko työalaan liittyviä tyydyttävästi saavuttaa. Opetusministeriön hal-
12347: valmiuksia, linnonalan ulkopuolella annettava ammatillinen
12348: - kaikille peruslinjan puitteissa opiskelevil- peruskoulutus on pääasiallisesti huomattavasti
12349: le oppilaille pyritään antamaan ammattitaidon lyhyempää. Mikäli koulutuspituudet säilytetään
12350: lisäksi yhteiskunnan, persoonallisuuden kehittä- nykyisellään, ei laadullisia tavoitteita eikä tasol-
12351: misen ja jatko-opintojen kannalta tarpeellista lista vastaavuutta opetusministeriön alaiseen
12352: yleissivistävää opetusta. koulutukseen voida saavuttaa. Myös työnteki-
12353: Jotta opetusministeriön hallinnonalan ulko- jäin mahdollisuudet liikkua ammatista toiseen
12354: puolella annettavaa ammatillista peruskoulutus- ja ammattialueelta toiselle ratkaisevasti heikke-
12355: ta saavat eivät keskiasteen koulutusuudistuk- nevät.
12356: sen toteuduttua jäisi väliinputoajiksi, mikä vaa- Käytännössä jatko-opintokelpoisuuden saa-
12357: ra näyttää ilmeiseltä, on myös tätä koulutusta vuttaminen merkinnee sitä, että esimerkiksi rau-
12358: kehitettävä edellä mainitun valtioneuvoston pe- tatie- ja tietoliikenteen alalla tutkinnon suorit-
12359: riaatepäätöksen ja valmisteilla olevan puitelain taneet voisivat jatkaa mm. teknillisessä ja hal-
12360: periaatteiden mukaisesti. Ensinnäkin on tärkeä- linnollisessa koulutuksessa, palontorjunta-alan
12361: tä, että tämä koulutus tulisi vetovoimaitaan tutkinnon suorittaneet mm. kone- ja rakennus-
12362: ( kilpailukyvyltään) samanlaiseksi kuin opetus- alan koulutuksessa, poliisialan työntekijät voisi-
12363: ministeriön alainen ammatillinen koulutus. Tär- vat suuntautua mm. hallinto- ja oikeustieteelli-
12364: keys korostuu erityisesti siinä vaiheessa, kun siin opintoihin, vankeinhoitoalan työntekijät
12365: koko ikäluokalle voidaan taata ammatillinen hallinto-, sosiaali- ja oikeustieteellisiin sekä tul-
12366: koulutuspaikka. Edelleen on lähdettävä siitä, lialan työntekijät hallinnollisiin opintoihin.
12367: että kaikki työntekijäryhmät saavat laadullisesti Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
12368: yhtä korkeatasoisen ja sisältöisesti vertailukel- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12369: poisen ammatillisen koulutuksen, mikä käytän-
12370: nössä merkitsee muun muassa sitä, että po. aloil- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
12371: la koulutukseen sisällytetään riittävä määrä menpiteisiin opetussuunnitelmatoimi-
12372: yleissivistäviä aineita. kuntien asettamiseksi uudistamaan ope-
12373: Keskiasteen ammatillisen koulutuksen uudis- tusministeriön hallinnonalan ulkopuolel-
12374: tamisen yhteydessä tapahtuva koulutuksen orga- la annettavaa ammatillista peruskou-
12375: nisoiminen peruslinjoiksi sisältää mm. sen, että lutusta edellä esitettyjen periaatteiden
12376: kouluasteen koulutuksen pituus rulee pääsään- mukaisesti.
12377: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
12378:
12379: Markus Aaltonen Reino Breilin Paula Eenilä
12380: Tellervo Koivisto Kaj Bärlund
12381: 912 1979 vp.
12382:
12383: Toivomusaloite n:o 825.
12384:
12385:
12386:
12387:
12388: Aaltonen ym.: Keskiasteen koulutuksesta aiheutuvan kustannus-
12389: ten jaon selvittämisestä.
12390:
12391:
12392: E d u s k u n n a 11 e.
12393:
12394: Vuoden 1979 alusta voimaan tulleella val- ei ole muotoutunut oikeudenmukaiseksi eri
12395: tionosuuslainsäädännöllä määriteltiin lukiotoi- kuntien kesken. Varsinkin kaupungeille on
12396: mesta aiheutuvien kustannusten jakaantuminen siirtynyt lisääntyvässä määrin keskiasteen kou-
12397: opiskelijoiden kotikuntien osalle. lutuskustannuksia, vaikka lainsäädäntö ei tätä
12398: Ammatillisen koulutuksen osalta kustannus- varsinaisesti edellyttäisikään.
12399: velvoitteet ovat oppilaitosmuodosta riippuen Edellä olevan perusteella tulisi mahdollisim-
12400: varsin erilaiset. Yleisten ammattikoulujen koh- man pian selvittää valtion ja kuntien kustan-
12401: dalla oppilaspaikkojen ylläpitovelvoitteet ovat nusjako keskiasteen koulutuksen aiheuttamista
12402: kaupungeilla suuremmat kuin muilla kunnilla. kustannuksista. Sen lisäksi olisi selvitettävä,
12403: Kauppaoppilaitosten nettokustannukset jäävät miten kunnallishallinnolle nyt tulevat kustan-
12404: tavallisimmin omistajakunnan vastattaviksi. Sen nukset jaettaisiin oikeudenmukaisesti opiskeli-
12405: sijaan yksityiset kauppaoppilaitokset edellyttä- joiden kotikuntien kesken.
12406: vät useimmiten kotikunnilta maksusitoumuksia, Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
12407: jotta oppilas otetaan oppilaitokseen. Myös mui- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12408: den ammatillisten oppilaitosten kohdalla on tul- muksen,
12409: lut yleiseksi käytäntö oppilaaksioton sitomisesta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12410: maksusitoumukseen. keskiasteen koulutuksesta aiheutuvan
12411: Valittaessa opiskelijoita ammatillisiin oppi- kustannustenjaon selvittämiseksi valtion
12412: laitoksiin noudatetaan tavallisimmin läänikoh- ja kuntien kesken sekä sen selvittämi-
12413: taisesti ns. yhteisvalintajärjestelmää. Tämän seu- seksi, miten kunnallishallinnolle tulevat
12414: rauksena kuntien varaamista oppilaspaikkakiin- kustannukset tulisi jakaa opiskelijoiden
12415: tiöistä ei ole pidetty kiinni siitäkään huolimat· kotikuntien kesken nykyistä oikeuden-
12416: ta, että pääomakustannukset ovat aikanaan mukaisemmin, ottaen myös huomioon
12417: määräytyneet kiintiöidea suhteessa. Kaiken opiskelijoiden tasavertaiset opiskelumah-
12418: kaikkiaan kustannusjako nettomenojen osalta dollisuudet.
12419: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
12420:
12421: Markus Aaltonen Kaj Bärlund Paula Eenilä
12422: Tellervo Koivisto Reino Breilin Matti Luttinen
12423: Sinikka Luja-Penttilä
12424: 1979 vp. 913
12425:
12426: Toivomusaloite n:o 826.
12427:
12428:
12429: Aaltonen ym.: Opintotukilain muuttamisesta opintorahan perus-
12430: osan korottamiseksi.
12431:
12432: E d u s kun n a 11 e.
12433: Opintotukijärjestelmä edisti alkuvaiheessaan dostaa vakavan toimeentulo-ongelman vasta-
12434: 1960-luvun lopulla koulutuksellista tasa-arvoi- valmistuneelle nuorelle, jonka tulot ovat pie-
12435: suutta, koska se mahdollisti myös vähävarais-- nimmillään ja samaan aikaan sijoittuvat perheen
12436: ten nuorten pääsyn koulutuksen piiriin. Opinto- perustaminen, kohonneet asumiskustannukset,
12437: tukijärjestelmän kehittyminen on kuitenkin lasten syntymä ja siis perhekustannukset ovat
12438: tuonut mukanaan vakavia ongelmia, jotka muo- suurimmillaan.
12439: dostavat vaaran opiskelijoiden toimeentulolle. Valtioneuvosto on lausumassaan 21. 4. 1978
12440: Kuluneet 10 vuotta ovat osoittaneet selvästi todennut seuraavaa: "Hallitus pitää tärkeänä,
12441: opintotukijärjestelmän heikkoudet: tuen riittä- että opintotukijärjestelmän kehittämisessä ase-
12442: mättömyyden ja sen lainapainottuneisuuden ai- tetaan painopiste entistä voimakkaammin opin-
12443: heuttaman nopean velkaantumisen. totuen opintarahaosuuden lisäämiseen sekä
12444: Opintotuki ei ole pystynyt kattamaan opiske- opiskelun aikaisia toimeentulokustannuksia
12445: lijan opiskelukauden kustannuksia, vaan toi- alentavan ns. välillisen opintotuen laajentami-
12446: meentulon ylläpitämiseksi opiskelijat ovat jou- seen".
12447: tuneet vuosien aikana hakeutumaan työmarkki- Tämä lausuma toteutetaan myös käytännössä
12448: noille, mistä on aiheutunut vaikeuksia opis- ja on ryhdyttävä pikaisiin toimenpiteisiin opin-
12449: kelussa ja valmistuminen hidastunut. Suoritet- torahaosuuden lisäämiseksi koko opintotuesta.
12450: tujen tutkimusten mukaan toimeentulotilanne Opintorahan perusosan reaaliarvo on laskenut
12451: on jatkuvasti vaikeutunut siten, että vuodesta vuodesta 1972 noin puoleen.
12452: 1972 vuoteen 1978 opintotuen kokonaismäärän
12453: reaaliarvo on laskenut 404 markkaa. Opintotuen perusosien enimmäismäärät mää-
12454: Opintotuen ollessa nykyisellään lainapainot- räytyvät opintotukilain (28/72) 10 §:n nojalla.
12455: teista, opiskelijan pääasiallinen tulonlähde opin- Tällä hetkellä opintorahan perusosa on lukio-
12456: tolaina on pankin harkintavallasta riippuvainen. asteella 600 markkaa, ammattiin valmistavissa
12457: Opiskelijan aseman epävarmuus on näkynyt oppilaitoksissa 100 markkaa, korkeakouluissa
12458: mm. syksyllä 1976 tapahtuneessa opintolainojen 850 markkaa. Ulkomailla sijaitsevissa oppilai-
12459: leikkauksessa sekä edelleen syksyllä 1978 ta- toksissa opintorahan perusosa on oppilaitok-
12460: pahtuneessa leikkauksessa ja lukuisissa pankkien sesta riippuen 850 markasta 1 100 markkaan.
12461: lainojen antamisen edellytyksiksi asettamissa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12462: lisäehdoissa. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12463: Opintolainapainotteinen opintotukijärjestelmä muksen,
12464: on aiheuttanut myös jatkuvasti kiihtyvän että eduskunta veivoittaisi hallituksen
12465: opiskeluaikaisen velkaantumiskehityksen. Vuon- muuttamaan opintotukilain 10 §:ää
12466: na 1975 korkeakouluista valmistuneiden keski- opiskelijoiden toimeentulon parantami-
12467: määräinen lainamäärä oli 11 710 markkaa vas- seksi ja velkaantumisen vähentämiseksi
12468: taavan luvun ollessa vuonna 1977 22 384 mark- siten, että opintorahan perusosa korote-
12469: kaa. Vuonna 1975 valmistui korkeakouluista taan lukioasteella ja iltalinjalla 1 000
12470: 61 henkilöä, joiden opintolainan määrä ylitti markkaan, ammattiin valmistavissa oppi-
12471: valmistumishetkellä 28 000 markkaa. Vuoteen laitoksissa 1 300 markkaan ja korkea-
12472: 1977 mennessä oli vastaavanlainen valmistunei- kouluissa 1 200 markkaan sekä ulko-
12473: den lukumäärä kasvanut lähes 30-kertaiseksi eli mailla sijaitsevissa oppilaitoksissa opis-
12474: 1 759. Tämä kiihtyvä velkaantumiskehitys muo- kelevien kohdalla vastaavasti.
12475: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
12476:
12477: Markus Aaltonen Pekka Starast Liisa Jaakonsaari
12478: 115 087900581L
12479: 914 1979 vp.
12480:
12481: Toivomusaloite n:o 827.
12482:
12483:
12484:
12485:
12486: Aaltonen ym.: Liikunnan harrastamisen edellytysten parantami-
12487: sesta.
12488:
12489:
12490: E d u s k u n n a 11 e.
12491:
12492: Liikunnan terveydellinen merkitys alkaa vä- liikuntatilojen ja välineiden puute. Korkeakou-
12493: hitellen olla tunnettu. Liikuntalakikomiteakin luja, muita oppilaitoksia ja opiskelija-asuntoja
12494: mietinnössään toteaa liikuntapolitiikan keskei- suunniteltaessa ei liikuntatiloihin ole kiinni-
12495: simmiksi yleistavoitteiksi liikuntatottumusten tetty läheskään riittävää huomiota. Näin ollen
12496: herättämisen ja aktiivisen liikuntaharrastuksen keski- ja korkea-asteen koulutuksen liikunta-
12497: kehittämisen niin, että päämääränä on fyysi- kasvatuksen puutteellisuus katkaisee siis jat-
12498: sesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti hyvinvoipa, kuvan liikuntaharrastuksen synnyttämiseen pyr-
12499: terve ihminen. Edelleen komitea toteaa, että kivän kasvatustapahtuman mitä olennaisimmas-
12500: säännöllinen liikuntaharrastus on luotavissa sa vaiheessa.
12501: parhaiten varhaislapsuudesta alkavan kasvatus- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12502: tapahtuman tuloksena. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12503: Varhaislapsuudesta alkavan kasvatustapahtu- muksen,
12504: man tärkein osa tällä hetkellä on peruskoulussa
12505: annettava liikunnanopetus. Keski- ja korkea- että hallitus ryhtyisi pikaisesti selvit-
12506: asteen koulutuksen liikuntakasvatuksen järjestä- tämään liikuntatilojen parempaa huo-
12507: miseen ei ole olemassa mitään johdonmukaista mioonottamista rakentamisen suunnitte-
12508: ja selvää kehittämislinjaa. Korkea-asteella lii- lussa, korkeakoulujen ja oppilaitosten
12509: kuntatoiminta on ollut pääasiassa korkeakoulu- edellytyksien parantamista palkata lisää
12510: jen liikuntasihteereiden järjestämän ja opiske- ohjaajatyövoimaa ja liikunnanopetuksen
12511: lijajärjestöjen oman toiminnan varassa. Liikun- jatkamista keski- ja korkea-asteen kou-
12512: tatoiminnan järjestämistä haittaa vakavasti myös lutuksen ajan.
12513: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
12514:
12515: Markus Aaltonen Jacob Söderman
12516: E.-J. Tennilä Sakari Knuuttila
12517: 1979 vp. 915
12518:
12519: Toivomusaloite n:o 828.
12520:
12521:
12522:
12523:
12524: Ajo ym.: Peruskoulun vapaaehtoisen 10. luokan perustamisesta.
12525:
12526:
12527: E d u s kun n a 11 e.
12528:
12529: Peruskoulun vapaaehtoinen 10. luokka käyn- Kokeilusta, saadut kokemukset ovat olleet
12530: nistettiin kokeiluluontoisesti peruskoulun en- pääsääntöisesti myönteisiä. Nuorten koulutus-
12531: simmäisellä toimeenpanoalueelia lukuvuonna halukkuus on ollut varsin huomattavaa. Lisäluo-
12532: 1977-78, jolloin tuolta alueelta valmistui en- kan käymisellä on ollut myönteinen vaikutus op-
12533: simmäisen kerran peruskoulun opetussuunnitel- pilaiden oppimistuloksiin. Lisäluokkien perus-
12534: man mukaisesti oppivelvollisuuskoulun käynyt taminen on lisäksi tukenut opettajien työlli-
12535: ikäluokka. Tämän jälkeen kokeilua on laajen- syyttä.
12536: nettu peruskoulun toimeenpanen etenemisen Vapaaehtoisen 10. luokan kokeiluun johta-
12537: mukaisesti siten, että kuluvana lukuvuonna va- neet työvoima- ja koulutuspoliittiset tekijät ovat
12538: paaehtoista 10. luokkaa käydään kaikkiaan 58 edelleen ajankohtaisia, eikä lähivuosina ole odo-
12539: kunnassa Lapin, Oulun, Kuopion, Pohjois-Kar- tettavissa sellaista kehitystä, joka oleellisesti
12540: jalan, Vaasan ja Keski-Suomen lääneissä. Sa- muuttaisi tilannetta. Nykyisen toimintalinjan
12541: maa toimintalinjaa on tiettävästi tarkoitus jat- jatkaminen merkitsee vapaaehtoisen 10. luokan
12542: kaa. Ensi lukuvuonna vapaaehtoinen 10. luok- asteittaista laajenemista koko maahan ja lisä-
12543: ka olisi näin ollen mahdollista käynnistää suu- luokan oppilasmäärän jatkuvaa kasvua. Tässä
12544: rimmassa osassa maata. tilanteessa ei ole enää asiallisia eikä muodollisia
12545: Vapaaehtoisen 10. luokan kokeilun aloitta- perusteita toimeenpanna vapaaehtoista 10. luok-
12546: miseen vailkuttivat monet tekijät. Yhtenä tär- kaa koulukokeiluna raskaine seurantajärjestel-
12547: keimpänä syynä oli se, että monet peruskoulun mineen. Tarpeelliset kokemukset ovat jo saata-
12548: päättävät nuoret joutuivat keskiasteen oppilai- vissa. Niiden pohjalta on perusteltua saattaa va-
12549: tosten aloituspaikkojen puutteen ja nuorten hei- paaehtoinen 10. luokka välittömästi normaalille
12550: kon työllisyystilanteen takia heti koulun jälkeen lakisääteiselle pohjalle.
12551: välittömän työttömyysuhan alaiseksi. Toisena Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
12552: huomattavana tekijänä oli se, että vapaaehtoi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12553: nen 10. luokka nähtiin tarkoituksenmukaiseksi muksen,
12554: keinoksi tasoittaa etenkin peruskoulun yläas- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12555: teen tasokurssijärjestelmästä aiheutuvia eroja esityksen antamiseksi eduskunnalle pe-
12556: oppilaiden koulusaavutuksissa. ruskoulun vapaaehtoisesta 10. luokasta.
12557: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
12558:
12559: Aimo Ajo Salme Myyryläine~ Juhani Surakka
12560: Matti Puhakka Risto Tuominen
12561: 916 1979 vp.
12562:
12563: Toivomusaloite n:o 829.
12564:
12565:
12566:
12567:
12568: Almgren ym.: Peruskoulua koskevien ns. säästöpäätösten kumoa-
12569: misesta.
12570:
12571:
12572: E d u s k u n n a 11 e.
12573:
12574: Valtioneuvosto teki 17. 2. 1977 päätöksen, 3. Suurten ryhmien liikkuessa ahtaissa tilois-
12575: jonka nojalla opetusministeriö antoi ohjeet siitä, sa on työturvallisuus vaarantunut.
12576: millä tavoin toteutetaan ns. säästöpäätökset pe- 4. Oppimisedellytykset ovat yläasteen ylisuu-
12577: ruskoulussa. rissa murrosikäisten luokissa ja ala-asteen lisään-
12578: Säästöpäätökset ovat, painottaessaan yksipuo- tyneissä tilapäisissä yhdysluokissa muodostu-
12579: lisesti koulutyön taloudellista järjestämistä, joh- neet erittäin heikoiksi.
12580: taneet pedagogisten näkökohtien sivuuttami- 5. Säästöpäätöksiä noudatettaessa joudutaan
12581: seen, vaarantaneet oppilaiden työturvallisuuden suorittamaan oppilassiirtoja opetusryhmistä toi-
12582: ja heikentäneet oppimisedellytyksiä sekä aiheut- siin. Siirrot aiheuttavat oppilaissa turvatto-
12583: taneet opettajille mm. työllisyysvaikeuksia. Sääs-- muutta.
12584: töpäätökset ovat ilmenneet mm. seuraavasti: Heikentämällä koulun opetus- ja kasvatus-
12585: 1. Liikunnassa, kotitaloudessa, käsitöissä, fy- työtä sekä vaikeuttamalla työrauhan ylläpitä-
12586: siikassa, kemiassa ja biologiassa on jouduttu mistä säästöpäätökset ovat mitätöineet perus-
12587: perustamaan eri luokista, jopa eri vuosiluokis- koulun periaatteen oppilaan kasvattamiseksi
12588: ta yhteisiä ryhmiä, jolloin työjärjestykset ovat omaleimaiseksi persoonallisuudeksi.
12589: lukujärjestysteknisistä syistä muodostuneet epä- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
12590: tarkoituksenmukaisiksi ja oppilaiden työpäivät kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12591: epä tasaisiksi.
12592: 2. Em. oppiaineiden oppilastöissä ei ylisuu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12593: rille ryhmille ole ollut työskentelytiloja eikä työ- ns. säästöpäätösten kumoamiseksi, ;otta
12594: välineitä. Oppilaat ovat joutuneet odottamaan pedagogiset näkökohdat, oppimisedelly-
12595: tilaisuutta työn suorittamiseen. tysten paraneminen ja opettajien työlli-
12596: syys turvattaisiin.
12597: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
12598:
12599: Esko Almgren Sauli Hautala Impi Muroma
12600: Olavi Ronkainen Jorma Fred
12601: 1979 vp. 917
12602:
12603: Toivomusaloite n:o 830.
12604:
12605:
12606:
12607:
12608: Almgren ym.: Lukion ja peruskoulun lehtoreiden eläkeiän saatta-
12609: misesta yhdenmukaiseksi.
12610:
12611:
12612: E d u s kun n a 11 e.
12613:
12614: Peruskoulun ja lukion opettajien eläkeikä on kion ja peruskoulun yhteistä tointa, ovat eri ase-
12615: erilainen. Kun siirryttiin nrykyiseen peruskoulu- massa kuin peruskoulun opettajat ja lehtorit ja
12616: järjestelmään, jäivät lukiot toimimaan erityisen peruskoulun ja lukion yhteiset lehtorit.
12617: asetuksen nojalla. Asetuksessa säädetään myös Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
12618: eläkeikä. Se on huomattavasti korkeampi kuin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12619: peruskoulun opettajilla.
12620: Osa koulun viroista ja toimista on kahden että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12621: koulumuodon yhteisiä. On virkoja, jotka on lukion sekä lukion ja peruskoulun yh-
12622: määritelty peruskoulun ja lukion yhteisiksi vi- teisten lehtoreiden eläkeiän alentamisek-
12623: roiksi, ja toisaalta on toimia, jotka on määritel- si sellaiseksi, että se on sama kuin pe-
12624: ty lukion ja peruskoulun yhteisiksi toimiksi. On ruskoulun opettajilla, lehtoreilla ja pe-
12625: kohtuutonta, että opettajat, jotka hoitavat lu- ruskoulun ja lukion yhteisillä lehtoreilla.
12626: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
12627:
12628: Esko Almgren Sauli Hautala Impi Muroma
12629: Olavi Ronkainen Jorma Fred
12630: 918 1979 vp.
12631:
12632: Toivomusaloite n:o 831.
12633:
12634:
12635:
12636:
12637: Almgren ym.: Sisälähetysseuran Kasvattajaopiston valtionavun
12638: vakinaistamisesta.
12639:
12640:
12641: E d u s k u n n a II e.
12642:
12643: Sisälähetysseuran Kasvattajaopisto on wo- uudistuksen myötä opiskelu muuttuu 40 kuu-
12644: desta 1918 lähtien kouluttanut sosiaalikasvat- kautta kestäväksi.
12645: tajia, jonka toimivat pääasiassa lasten ja nuor- Kasvattajaopiston opiskelijat ovat huonom-
12646: ten huoltolaitosten ohjaajina ja johtajina. Val- massa asemassa kuin muut keskiasteen amma-
12647: tioneuvoston tekemän periaatepäätöksen mu- tillisissa oppilaitoksissa opiskelevat, joille opis-
12648: kaan sosiaalikasvattaja on rinnastettu keski- kelu on yleensä lähes ilmaista.
12649: asteen koulunuudistuksessa opistotasoiseen lä- Edellä o1evan perusteella ehdotamme edus-
12650: hikasvattaj aan. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12651: Kasvattajaopiston toiminta on tähän asti ra-
12652: hoitettu pääosin opiskelijoilta kerättävin opin- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12653: tomaksuin. Lisäksi Kasvattajaopisto saa vuo- Sisälähetysseuran Kasvattajaopiston val-
12654: sittain hankinnanvaraista valtionapua. tionavun vakinaistamiseksi, jotta sosiaa-
12655: Opintomaksu on pelkästä opiskelusta 275 likasvattajan tutkintoon tähtäävät opis-
12656: mk kuukaudessa. Lisä:ksi tulevat ruoka ja kelijat olisivat samassa asemassa kuin
12657: asunto sisäoppilaitoksessa. Opintomaksu on muutkin keskiasteen opiskelijat.
12658: 2 750 mankkaa vuodessa. Keskiasneen koulun-
12659: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
12660:
12661: Esko Almgren Antero Juntumaa
12662: 1979 vp. 919
12663:
12664: Toivomusaloite n:o 832.
12665:
12666:
12667:
12668:
12669: Alppi ym.: Tampereen yliopiston tilojen laajentamisesta.
12670:
12671:
12672: Ed u s kun n a 11 e.
12673:
12674: Tampereen yliopisto on pitkään tOiminut Yliopiston t01mmnan ja opiskelijoiden ·kun-
12675: puutteellisissa ja riittämättömissä tiloissa. Yli- nollisten opiskeluedellytysten tu11vaamisen kan-
12676: opiston toimiminen yli kymmenessä eri pistees- nalta on välttämätöntä vihdoinkin saattaa
12677: sä vuokratiloissa ei ole perusteltua opetukselli- alulle yliopiston laajentaminen tal.'lkoituksen-
12678: sesti, hallinnollisesti eikä taloudellisesti. Ti- mukaisella tavalla. Lisätilojen rakentamisen to-
12679: lanteesta kärsivät sekä opiskelijat että opetta- teuttamista voidaan perustella myös alueen
12680: jat. Erityisen huutavana koetaan lifkuntatilojen suurella työttömyydellä.
12681: puute. Yliopiston eri laitosten välinen yhteis- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
12682: työ va1keutuu laitoksen hajautumisesta ympäri nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12683: kaupunkia. Järkevänä ny;kyistä järjestelyä eivät muksen,
12684: ole pitäneet myöskään valtiontilinta11kastajat, että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
12685: jo~ka ovat kiinnittäneet huomiota nykyiseen menpiteisiin Tampereen yliopiston lisä-
12686: lyhytjänteiseen ja kalliiseen tilojen hankkimis- tilojen suunnittelemiseksi ja rakentami-
12687: käytäntöön. seksi.
12688: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
12689:
12690: Ulla-Leena Alppi Tellervo Koivisto
12691: Mikko Kuoppa Pentti Lahti-Nuuttila
12692: 920 1979 vp.
12693:
12694: Toi~omusaloite n:o 833.
12695:
12696:
12697:
12698:
12699: Alppi ym.: Ylioppilaskokelaiden oikeusturvan parantamisesta.
12700:
12701:
12702: E d u s k u n n a 11 e.
12703:
12704: Kuluvan kevään ylioppilaskirjoitusten lyhyen Kun vastaavanlaisia ylioppilaskokelaiden oi-
12705: matematiikan kokeen yhteydessä tuli selvästi keusturvan louM::auksia on eri aineissa tapah-
12706: esille ylioppilaskolrelaiden puutteellinen oikeus- tunut aikaisempina vuosina, on asiaan syytä
12707: turva. Vaikka kokeen tehtävät kuuluivatkin kiinnittää vakavaa huomiota. Onhan kohtuu-
12708: kurssiin, poikkesivat ne aihepiiriltään, sana- tonta, että vuos~kausien uurastuksen tulokset
12709: muodoltaan ja ennen kaikkea vaikeusasteel- valuvat käsistä epäonnistuneiden koetehtävien
12710: taan huomattavasti siitä, mihin viime vuosina vuoksi. Voidaan o~keutetusti kysyä, onko me-
12711: on totuttu. nettely, jolla ylioppilastuukintolautakunta valit-
12712: Matematiikan opettajat eri puolilta maata see kokeet ja niiden laatijat, ajan vaatimuksia
12713: ovat varsin yksimielisesti todenneet, että ko- vas·taava.
12714: keen suorittaminen ei anna edellä mainituista Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
12715: syistä johtuen todellista kuvaa kokelaiden osaa- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12716: misesta. Arvostelun lieventämisellä ja piste- muksen,
12717: rajojen laskemisella ei voida tehtyä virhettä
12718: korvata. On runsaasti esimerkkejä siitä, että että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
12719: tyydyttävillä ja hyvilläkin tiedoilla varustetut menpiteisiin ylioppilaskokelaiden oikeus-
12720: oppilaat keskeyttivät kokeen kuvitellessaan ko- turvan parantamiseksi.
12721: keen odottamattoman vaikeuden johtuvan vain
12722: omien tietojen puutteellisuudesta.
12723: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
12724:
12725: Ulla-Leena Alppi Irma Rosnell Kaarina Suonio
12726: Heli Astala Lasse Lehtinen Vappu Säilynoja
12727: Inger Hirvelä Tarja Halonen Mikko Ekorre
12728: Helvi Niskanen Terhi Nieminen-Mäkynen Jacob Söderman
12729: Tellervo Koivisto Helvi Hyrynkangas Marjatta Mattsson
12730: Anna-Liisa Hyvönen Pauli Uitto
12731: 1979 vp. 921
12732:
12733: Toivomusaloite n:o 8.34.
12734:
12735:
12736:
12737:
12738: Astala ym.: Peruskoulun ja lukion kielenopetusryhmien pienentä-
12739: misestä.
12740:
12741:
12742: E d u s k u n n a 11 •e.
12743:
12744: Suomalaisen koulutusjärjestelmän kehittämi- ohjelmakomitea on m1etmnossaan (komitean-
12745: nen ja uudistaminen on viime vuosina hidas- mietintö 1978: 60) edellyttänyt myös kieli-
12746: tunut. Peruskoulun ja yleisemminkin koululai- taidon monipuolistamista nykyisestään.
12747: toksen ja kasvatuksen kehittämisen jarruttami- Vakavana esteenä esim. venäjän kielen laa-
12748: seksi on jatkuvasti vedottu taloudelliseen la- jemmalle opiskelulle ovat opetusryhmien ko-
12749: maan. koja koskevat säädösten vaatimukset eri kou-
12750: 1980-luvulla pienenevät arvioiden mukaan luasteilla. Perustamisminimikoot ovat liian
12751: selvästi kouluun tuLevat oppilasikäluokat. Kou- korkeat. Mikäli ryhmäkokoja voitaisiin pie-
12752: lutoimen piirissä tämä merkitsee sellaisia sääs- nentää, tapahtuisi vieraan kielen opiskelu var-
12753: töjä, joiden avulla voitaisiin sekä turvata ennen masti myöskin tehokkuuden kannalta myöntei-
12754: ka1kkea koulutuksen laadullinen parantaminen simmin tuloksin. Nykyiset perustamisminimi-
12755: että työllistää muuten työttömiksi jäävät opet- koot ovat peruskoulun ala-asteella 20, ylä-
12756: tajat. Yritykset siirtää säästyvät varat pois asteen valinnaisryhmien osalta 12 ja lukiossa
12757: opetus- ja sivistystoimen piiristä on torjuttava. 20. Kyseisiä ryhmäkokoja tulisi pikaisesti ryh-
12758: Koulutuksen laadullinen parantaminen ja tyä pienentämään, jotta tulevaisuudessa suo-
12759: opettajien ·työllisyyden hoito edellyttävät mm. malaisten kielitaito paranisi ja monipuolistuisi.
12760: opetusryhmien koon pienentämistä. Tämä on Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
12761: välttämätöntä esim. kielen opetuksessa. Ylei- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
12762: sesti on todettu, että suomalaisten kielitaidon sen,
12763: monipuolistaminen ja parantaminen olisi vält- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12764: tämätöntä. Jo kielitaidon laajentamiskomitea kielten opetusta koskevien opetusryh-
12765: esitti mietinnössään (komiteanmietintö 1972: mäsäännösten muuttamiseksi niin) että
12766: A 22), että ranskaa, saksaa ja venäjää tulisi opetusryhmät pienennettäisiin siten) että
12767: opettaa laajemmin peruskoulun ensimmäisenä peruskoulun ala-asteen vieraan kielen
12768: vieraana kielenä. Mietinnön mukaan lukiossa ja toisen kotimaisen kielen opetusryh-
12769: tulisi opettaa entistä monipuolisemmin toisen mien muodostamisen ehtona on) että
12770: kotimaisen kielen lisäksi vieraita kieliä. Pe- saman kielen opiskelun aloittaa vähin-
12771: ruskoulun yläasteella on jo mahdollisuus opis- tään 12 oppilasta) sekä että yläasteen
12772: kella saksaa, ranskaa tai venäjää valinnais- vali.nnaisaineryhmien perustamisminimi-
12773: aineena, jolloin näiden kielten opintojen jatka- kooksi määrättäisiin 8 ja lukion kieli-
12774: miselle lukiossa luodaan parempi pohja. Kieli- ryhmien perustamiskooksi 8.
12775: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
12776:
12777: Heli Astala Anna-Liisa Hyvönen Niilo Koskenniemi
12778: Anna-Liisa Jokinen Aulis Juvela Ulla-Leena Alppi
12779: Inger Hirvelä Ensio Laine
12780:
12781:
12782:
12783:
12784: 116 087900581L
12785: 922 1979 vp.
12786:
12787: 1Toivomusaloite n:o 835.
12788:
12789:
12790:
12791:
12792: Astala: Kirjastolain muuttamisesta yleishyödyllisten y;ksityiskir-
12793: jastojen valtionavun tehostamiseksi.
12794:
12795:
12796: E d u s k u n n a 11 e.
12797:
12798: Maassamme toimii erilaisten yleishyödyllis- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
12799: ten yhdistysten ja muiden yhteisöjen ylläpitä- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12800: minä useita kirjastoja, joiden merkitys kansa-
12801: laisten sivistystarpeen tyydyttämisen kannalta että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
12802: on varsin merkittävä. menpiteisiin kirjastolain (235 /61) 11
12803: Kirjastolaki antaa osalle näistä kirjastoista §:n muuttamiseksi siten, e'ttä yleiseltä
12804: mahdollisuuden saada valtionapua, mutta rajoit- kannalta hyödylliset, yksityisin varoin
12805: taa sen "sairaaloissa, parantoloissa, vanhain- ja ylläpidetyt kirjastot voisivat toimipai-
12806: lastenkodeissa, työmailla, sotilaskodeissa, lai- kastaan riippumatta päästä valtionavun
12807: vois,sa, majakoissa ja muissa niihin verrattavis- piiriin.
12808: sa paikoissa" toimiviin kirjastoihin. Kuitenkin
12809: myös muualla toimii yleiseltä kannalta hyödyl-
12810: lisiä kirjastoja.
12811: Helsingissä 10 päivänä huhtikuut<t 1979.
12812:
12813: Heli Astala
12814: 1979 vp. 923
12815:
12816: Toivomusaloite n:o 836.
12817:
12818:
12819:
12820:
12821: Eenilä ym.: Perhe-, ihmissuhde- ja lastenkasvatuksen ottamisesta
12822: koulujen, aikuiskasvatuksen .sekä asevelvollisten koulutusoh-
12823: jelmiin.
12824:
12825:
12826: E d u s kun n a 11 e.
12827:
12828: Jokainen lastenkasvattaja ja avioliitossa tai Työpaikkaan vaaditaan koulu- ja muita päte-
12829: avoliitossa elänyt tietää, miten mittavien haas- vyystodistuksia. Kirkon kautta mennään avio-
12830: teiden ja vaikeuksien eteen nyky-yhteiskunta liittoon rippikoulupohjalta. Yhteiskunta ei edel-
12831: asettaa lapsiperheen jäsenet, miten suurelle hen- lytä minkäänlaista avioliittokoulua tai kypsyys-
12832: kiselle koetukselle jokainen ihminen pienestä koetta yhteiselämän, ei edes vanhemmuuden
12833: pitäen kaupungistuneen yhteiskunnan jäsenenä pohjaksi, vaikka perhe tunnustetaan yhteiskun·
12834: joutuu. Jokainen myös tietää, miten valmistau- tamme tärkeäksi perusyksiköksi.
12835: tumattomina joudumme näihin haasteisiin vas- Näin vähän on ihmistä itseään ja lasta, inhi-
12836: taamaan ja koetukset kestämään. Ja kaiken kes- millistä elämää ja henkistä hyvinvointia ajatel-
12837: kellä meidän pitäisi kasvattaa lapsistamme tasa- tu ja arvostettu yhteiskunnassamme. On aika
12838: painoisia ihmisyksilöitä. Ihmekö siis, jos niin kasvattaa ihmisiä myös yhteiselämää ja van-
12839: moni sortuu alkoholiongelmiin, jos perheitä ha- hemmuutta varten, ei enää pelkästään työ- ja
12840: joaa, perheväkivalta ja mielenterveyshäiriöt li- yhteiskuntakelpoisiksi.
12841: sääntyvät, monet ajautuvat itsemurhiin. Edellä selvitetyn perusteella ehdotamme kun-
12842: Tärkeämpää kuin paljon tiedon päähän pänt- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12843: tääminen ja moninaisten käden taitojen oppimi- muksen,
12844: nen olisi ihmiselle oman sisimpänsä, ihmisen,
12845: myös lapsen käyttäytymismallien tunteminen, että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
12846: itsensä ja toisen ymmärtäminen, yhteiselämän menpiteisiin perhe-> ihmissuhde• ja las-
12847: välttämättömien pelisääntöjen oppiminen, ih- tenkasvatuksen ottamiseksi koulujen ja
12848: missuhteiden vaaliminen. Näitä taitoja meille aikuiskasvatuksen sekä asevelvollisten
12849: ei missään opeteta. Meiltä puuttuu yleisesti vält- koulutusohjelmiin.
12850: tämätön elämisen taito. Sen suhteen olemme it-
12851: seoppineita tai oppimattomia.
12852: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
12853:
12854: Paula Eenilä Markus Aaltonen Seija Karkinen
12855: Kaarina Suonio Pirkko Valtonen Saara-Maria Paakkinen
12856: Kaj Bärlund Matti Luttinen Peter Muurman
12857: Reino Breilin Pirjo Ala-Kapee Tarja Halonen
12858: Tellervo Koivisto Maija Rajantie Pekka Starast
12859: Sinikka Luja-Penttilä Anna-Liisa Piipari
12860: 924 1979 vp.
12861:
12862: Toivomusaloite n:o 837.
12863:
12864:
12865:
12866:
12867: Eenilä ym.: Lisääntyneen vapaa-ajan edellyttämän vapaa-ajantoi-
12868: minnanohjauksen aikaansaamisesta.
12869:
12870:
12871:
12872: E d u s kun n a 11 e.
12873:
12874: Ihmisten vapaa-aika on työajan lyhenemisen, loilu-, urheilu- kuin muillakin kentillä, uima-
12875: keskimääräisen eliniän pidentymisen, eläkeiän rannoilla, talojen, erityisesti ns. korttelipäivä-
12876: alenemisen, automaation edistymisen ja työttö- kotien ja iltapäivisin koulujen pihoilla, kerho-
12877: myyden johdosta jatkuvasti lisääntymässä. Vii- tiloissa, nuorisotaloissa, kirjastoissa ja museois-
12878: me vuosina vallinneen ja tuntemattomaan tule- sa esim. niin pienten kuin kouluikäistenkin kes-
12879: vaisuuteen jatkuvaksi arvioidun suurtyöttömyy- kuudessa. Pienimpien osalta toiminta voisi liit-
12880: den aiheuttamat vapaa-aikaongelmat, erityisesti tyä osana päivähoitoon, mutta koska toimintaa
12881: nuorten työttömien keskuudessa, aiheuttavat kaivataan kipeästi kaiken ikäisten keskuudessa,
12882: melkoisella varmuudella työttömyydestä pitem- lienee yhtenäisyyden vuoksi järkevintä luoda
12883: pään kärsimään joutuville eriasteisia mielenter- siitä erillinen vapaa-ajantoiminnan muoto, joka
12884: veyden häiriöitä. Vaikka ensisijainen tehtävä parhaiten kuulunee kulttuuritoiminnan aluee-
12885: nuorten, kuten kaikkien työttömien auttamisek- seen.
12886: si, onkin luonnollisesti työpaikan järjestäminen Vapaa-ajan toiminnan aikaansaaminen vaatii
12887: heille, on kuitenkin tunnettu tosiasia, että kai- luonnollisesti määrärahoja. Se ei saa viedä ny-
12888: kista työllistämisponnisteluista huolimatta työt- kyisiä kulttuurimäärärahoja, eikä sitä ole mah-
12889: tömyys tulee vielä vuosia jatkumaan niin suure- dollista "pyörittää" olemattomilla ohjaajavoi-
12890: na, että myös vapaa-ajan vieton ongelmia on milla. Vapaa-ajan toimintaa varten tulisikin va-
12891: ryhdyttävä ratkomaan. Automaation etenemi- rata budjettiin aivan uusi määräraha, jonka tu-
12892: nen jopa hailitsemattomana antaa hyvin vähän lisi olla mittava. Ohjaajakoulutukseen olisi ryh-
12893: edellytyksiä täystyöllisyyden saavuttamiselle pit- dyttävä pikaisesti. Kun kysymys on samalla vält-
12894: källäkään tähtäimellä. tämättömien työpaikkojen luomisesta, tarkoituk-
12895: Vapaa-aikaan on yhteiskunnan toimenpiteillä seen voitaisiin aluksi käyttää työllistämismäärä-
12896: saatava järjestetyksi mielekästä toimintaa aina- rahoja. Pitkään jatkuneessa suurtyöttömyysti-
12897: kin "nuorisotyöttömyyden aikapommin" vaka- lanteessa ja automaation hallitsemauoman ete-
12898: vimmilta tuhoilta välttyäksemme. Täysin nämä nemisen vuoksi emme voi pidempään väistää
12899: tuhot eivät nytkään ole estettävissä. Paljolta kui- yhteiskunnan vastuuta työllistäjänä ja samalla
12900: tenkin voidaan vielä välttyä, kunhan toimiin kansalaisten välttämättömien tarpeiden tyydyt-
12901: ryhdytään pikaisesti. täjänä. Nykyisessä tilanteessa vapaa-ajan toimin-
12902: Työttömiin kuuluu runsain määrin nuoria, nan ohjaus on työttömien osalta katsottava
12903: myös akateemisesti koulutettuja, joita voitaisiin myös välttämättömäksi ennaltaehkäiseväksi ter-
12904: lyhyen kurssittamisen pohjalta työllistää erilai- veydenhuoltopalveluksi. Lasten osalta toimin-
12905: siin harrastus- ja opintopiireihin nuorten, aikuis- nan avulla ratkaistaisiin polttavaa päivähoito-
12906: ten ja eläkeläisten vapaa-ajantoiminnan ohjaa- ongelmaa, ja se olisi sellaisena katsottava myös
12907: jiksi. Myös lasten keskuudessa eräänä päivähoi- välttämättömyyspalveluksi. Toisaalta se olisi las-
12908: toa tukevana, jopa siihen rinnastettavana toi- ten kehitykselle mitä parasta virike- ja lasten-
12909: mintamuotona olisi pikaisesti aloitettava las- kulttuuripalvelua, siis tärkeä viihtyvyystekijä
12910: ten leikin- ja toiminnanohjaus. Se pitäisi sisäl- lasten elämässä. Toiminnan aloittaminen tämän
12911: lään erilaista leikin, askartelun, pelien, urhei- vuoden aikana olisi mitä parasta Kansainvälisen
12912: lun ja taideharrastusten, lukemisen, läksyjenlu- Lapsen Vuoden antia pienimpiemme elämisen in-
12913: vun ohjausta ja voisi tapahtua niin leikki-, pal- himillistämiseksi. Pienen eläkkeen varassa elä-
12914: Toivomusaloite n:o 837 925
12915:
12916: vien eläkeläisten vapaa-ajantoiminnan ohjauk- ta varten ei pitäisi lainkaan julkisia tiloja raken-
12917: sesta, viihtyvyydestä huolehtiminen on taas yh- taa eikä käyttää.
12918: teiskunnalle eräänlainen kunniavelvollisuus. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12919: Mistä tahansa näkökohdasta asiaa katsellaan- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12920: kin, ei voitane päätyä muuhun lopputulokseen muksen,
12921: kuin siihen että kaiken ikäisten kansalaisten run-
12922: saaseen vapaa-aikaan on saatava mielekästä toi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
12923: mintaa, ja että sen järjestäminen on yhteiskun- menpiteisiin lisääntyneen vapaa-ajan
12924: nan velvollisuus. Yhteiskunnan tulee myös huo- edellyttämän vapaa-ajantoiminnanoh-
12925: lehtia siitä, että turha byrokratia ei estä tarpeel- jauksen aikaansaamiseksi kaiken ikäisille
12926: listen toiminnan vaatimien tilojen aikaansaamis- kurssittamalla ja työllistämällä nuoria
12927: ta. On luotava ns. monitoimitiloja jo olemassa tämän toiminnan ohjaajiksi sekä mah-
12928: olevista ja vastedes suunniteltavista ja rakennet- dollistamalla erilaisten tilojen ja raken-
12929: tavista tiloista ja rakennuksista. Yhtä tarkoitus- nusten monikäytön ko. toimintaan.
12930: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
12931:
12932: Paula Eenilä Tellervo Koivisto Maija Rajantie
12933: Saara-Maria Paaldrinen Sinikka Luja-Penttilä Seija Karkinen
12934: Juhani Surakka Markus Aaltonen Peter Muurman
12935: Kaarina Suonio Pirkko Valtonen Anna-Liisa Piipari
12936: Jacob Söderman Matti Luttinen Tarja Halonen
12937: Reino Breilin Kaj Bärlund Pekka Starast
12938: Pilrjo Ala-Kapee
12939: 926 1979 vp.
12940:
12941: Toivomusaloite n:o 838.
12942:
12943:
12944:
12945:
12946: Eenilä ym.: Varsinais-Suomen 'kansanopiston peruskorjaamisesta ja
12947: oppilasasuntolan rakentamisesta.
12948:
12949:
12950: E d u s k u n n a 11 e.
12951: Maassamme on kaikkiaan 86 :kansanopistoa. viranomaiset kieltävät oppilashuoneiden käy-
12952: Turun ja Porin läänissä niitä on yksitoista, tön 1. 9. 1979 alkaen.
12953: näistä kuusi Satakunnassa, kaksi ruotsinkielis- Oppilashuoneet olisi saneerattava. Tämä
12954: tä ja ainoas·taan kolme suomenkielistä Varsi- merkitsisi, että 70-80 oppilaan asunnot pää-
12955: nais-Suomessa. Paimiossa sijaitseva Varsinais- rakennuksessa sekä piharakennuksessa olisi kor-
12956: Suomen kansanopisto on iältään 80-vuotias. jattava. Oppilaita varten tarvittaisiin myös
12957: Se on läänin ainoa ns. grundtvigilainen opisto, muita tiloja, jotka voitaisiin kunnostaa samassa
12958: ja ainoa, jossa on luovan toiminnan linja, yhteydessä. Myös lämpökeskus olisi joko uu-
12959: jonka merkitys ja tarve käy aikuiskoulutuksen sittava tai tulisi lii:ttyä kaukolämpöver:kostoon.
12960: kehittyessä ja esim. välttämättömiksi havaittu- Alustavien suunnitelmien mukaan kustan-
12961: jen vapaa-ajantoiminnan ohjaajien koulutuksen nUJkset oHsivat n. 800 000 mk. Koska val-
12962: puuttuessa entistäkin tävkeämmäksi. Sijaintin- tionosuus ei kata ka1kkia kuluja, joudutaan
12963: sa ja mkenneyhteyksiensä puo1esta tämä lähellä varsin huomattava määrä varoista hankkimaan
12964: Turkua ja Saloa oleva kansanopisto on mitä muulla toiminnalla. Eräs mahdollisuus olisi
12965: ihanteellisin viikonloppu- ym. kurssien järjes- läpi vuoden toimiva kurssikeskus, jossa järjes-
12966: tämistä varten. tettäisiin erilaisia koulutustilaisuuksia. Tämä
12967: Äskettäin on kuitenkin käynyt selväksi, n. 30~paikkainen rakennus kdko opistoa kat-
12968: että erinomaiset kehitysedellytykset omaa- tavine keittiöineen ja muine tiloineen maksaisi
12969: va kansanopisto on pikaisen peruskorjauk- n. 2 000 000 mk.
12970: sen tarpeessa. Se on kunnoltaan huonoin Edellä selvitetyn perusteella ehdotamme kun-
12971: koko läänissä, koko maata ajatellen kolman- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12972: nella sijalla korjattavien kansanopistojen kii- muksen,
12973: reellisyysjärjestyksessä. Nyt ovat paloviran- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
12974: omaiset kuitenkin vaatineet 80-vuotiaan, kult- menpiteisiin Paimiossa sijaitsevan V ar-
12975: tuurihistoriallisesti jo arvokkaan kansanopisto- sinais-Suomen kansanopiston peruskor-
12976: rakennuksen rperuskorjaamista niin ·kiireellisesti, jaustöiden aloittamiseksi välittömästi ja
12977: että varat korjaukseen olisi otettava jo tämän uuden oppilasasuntolan rakentamiseksi.
12978: vuoden lisätalousarvioon, koska muutoin palo-
12979: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
12980:
12981: Paula Eenilä Heli: Astala Ensio Laine
12982: Reino Breilin Heikki Perho Tapio Holvitie
12983: Mikko Rönnholm Anna-Liisa Jokinen Christoffer Taxell
12984: 1979 vp. 927
12985:
12986: Toivomusaloite n:o 839.
12987:
12988:
12989:
12990:
12991: Eenilä ym.: Työväenkulttuurin tutkimuslaitoksen perustamisesta.
12992:
12993:
12994: Ed u s kun n a 11 e.
12995:
12996: Suomessa on kolmen korkewkoulun yhteydes- nykypäivänä enemmistön kulttuuri, ei sen tut-
12997: sä ns. kansanperinteen tutkimuslaitokset. Näis- kimusta voida enää jättää muutaman harvan
12998: sä tutkitaan pääasiallisesti ns. kansankulttuuria, asiasta kiinnostuneen tutkijan selvitettäväksi.
12999: joka perinteellisesti ymmärretään talonpoikais- Tämä ei ole mahdollista taloudelHsesti eikä
13000: kulttuuriksi. Lisäksi eräät näistä laitoksista tutkijaresurssit huomioonottaen. Ainoa keino
13001: ovat tutkimusohjelmissaan ottaneet huomioon asian ratkaisemiseksi on erityisen työväenkult-
13002: myös säätyläis- ja pappilakulttuurin. Sen si- tuuria tutkivan ja selvittelevän tuvkimuslaitok-
13003: jaan viime vuosisadan jälkipuoliskolla alka- sen perustaminen joko jonkin korkeakoulun
13004: nut yhteiskunnallinen ja teollinen muutos on yhteyteen tai erilliseksi laitokseksi.
13005: saanut vähän huomiota osakseen kulttuuritut- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
13006: kimuksessa. Käytännössä tämä on merkinnyt kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13007: sitä, että teollisuustyöväestön henkinen ja ai-
13008: neellinen kulttuuri on selvittämättä. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
13009: Koska kuitenkin :kysymyksessä on varsin menpiteisiin työväenkulttuurin tutki-
13010: laajan yhteiskuntaluokan edustama kulttuuri, muslaitoksen perustamiseksi maahamme.
13011: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
13012:
13013: Paula Eenilä Olli Helminen Peter Muurman
13014: Kaj Bärlund Reino Breilin Tarja Halonen
13015: Pirjo Ala-Kapee Tellervo Koivisto Seija Karkinen
13016: Pentti Lahti-Nuuttila Sinikka Luja-Penttilä Arvo Salo
13017: Jermu Laine Markus Aaltonen Matti Puhakka
13018: Saara-Maria Paakkinen Pirkko Valtonen Mauno Forsman
13019: Juhani Surakka Matti Luttinen Pekka Starast
13020: Kaarina Suonio Mikko Rönnholm Juhani Raudasoja
13021: Jacob Söderman Maija Rajantie Anna-Liisa Piipari
13022: 928 1979 vp.
13023:
13024: Toivomusaloite n:o 840.
13025:
13026:
13027:
13028:
13029: Eenilä ym.: Työväenliikkeen muistomerkin aikaansaamisesta Tur-
13030: kuun.
13031:
13032:
13033: E d u s k u n n a 11 e.
13034:
13035: Poliittinen työväenliike sai Suomessa alkun- 750-vuotislet kulttuuriperinteet omaavan Tu-
13036: sa BO vuotta sitten. Suomen Työväenpuolueen run poliittisista päättäjistä merkittäväitä osalta
13037: perustava kokous pidettiin 17-20. 7. 1B99 puuttui kuitenkin kulttuurimieli, eikä hanketta
13038: Turussa. Tänä vuonna vietetään Turussa So- katseltu suopein silmin. Sitä vastustettiin jär-
13039: sialidemokraattisen työväenliikkeen perustami- jestelmällisesti ja sen toteutuminen juhlavuoden
13040: sen BO-vuotisjuhlien pääjuhlaa elokuun 19 päi- aikana estettiin. Turku juhli ja muisteli alku-
13041: vänä. Turun kaupunki viettää tänä vuonna vuodesta 1979 ja juhlii todennäköisesti kesällä-
13042: 750-vuotisjuhliaan. kin yksinomaan menneitä vuosisatojaan. Nyky-
13043: Työväenliike on muodostunut yhteiskun- historiaa ei haluta tuoda esiin. Työväenlli-
13044: nassamme merkittäväksi tekijäksi, jonka vaiku- kettäkään ei siis ole syytä ottaa juhlissa huo-
13045: tus uudistajana ja epäkohden korjaajana näkyy mioon. Muistometkkihanke on jäädytetty, eikä
13046: kaikkialla niin tässä ajas.sa kuin suomalaisessa •työväenliike saanut tämän "korvikkeeksi" esi-
13047: lähihistoriassakin. Työväenli1kkeen kannattaja- tettyä juhlakuukauttakaan.
13048: kuntaan lukeutuu valtaosa kansastamme. Niin- Kun kysymys kuitenkin on koko Suomen
13049: pä turkulaiset sosialidemokraatit ajattelivat vii- historian ja yhteiskuntakehityksen kannalta
13050: si vuotta sitten, että 750-vuotias Turun kau- merkittävästä valtakunnallisesta lirkkeestä,
13051: punki ei voisi jättää huomioon ottamatta sen olennaisesta osasta yhteiskuntaa, kansaa, his-
13052: kanssa samanaikaisesti merkittävää merkkipäi- toriaa, ei hanketta ole aiheellista jättää Turun
13053: väänsä juhlivaa .työväenliikettä. Onhan BO- ikulttuudkehtoon uinumaan. Hanke on valta-
13054: vuotinen Turun nykyhistoria nimenomaan työ- kunnallinen, koko kansaamme, koko työväen-
13055: väestön his.toriaa. Näissä mevkeissä sosialide- liikettä koskeva. Varat siihen löydetään var-
13056: mokraatit Turussa tekivät valtuustoaloitteen masti yhteisvoimin vaLtion talousarviosta.
13057: työväenhenkisen muistomerkin aikaansaami- Edellä selvitetyn perusteella ehdotamme
13058: seksi Tullimun kertomaan tässä kaupungissa kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
13059: perustetun, yhteiskunnallisesti, historiallisesti, vomuksen,
13060: ku1ttuurih1storiallisesti .ja poliittisesti merkit-
13061: tävän valtakunnallisen !Hkkeen syntymisestä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13062: ja/ tai toiminnasta. Muistomerkki suunnitel- työväenliikkeen muistomerkin aikaan-
13063: tiin paljastettavaksi Turun !kaupungin ja työ- saamiseksi Turkuun.
13064: väenliikkeen yhteisen juhlavuoden aikana.
13065: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
13066:
13067: Paula Eenilä Kaj Bärlund Pentti Lahti-Nuuttila
13068: Reino Breilin Pirjo Ala-Kapee Mikko Rönnholm
13069: Markus Aaltonen Lasse Lehtinen Maija Rajanti~
13070: Juhani Raudasoja Jermu Laine Juhani Surakka
13071: Salme Myyryläinen Mauno Forsman Peter Muurman
13072: Kaarina Suonio Anna-Liisa Piipari Tarja Halonen
13073: Matti Luttinen Matti Puhakka Arvo Salo
13074: Pirkko Valtonen Tellervo Koivisto Liisa Jaakonsaari
13075: 1979 vp. 929
13076:
13077: 'J'oivomusaloite n:o 841.
13078:
13079:
13080:
13081:
13082: Eenilä ym.: Uudenkaupungin työväentalon peruskorjaamisesta
13083: työllisyysvaroin.
13084:
13085:
13086: E d u s k u n n a 11 e.
13087:
13088: Uudenkaupungin. kortteli III/ 5 on sekä Myös opetusministeriö on tunnustanut ra-
13089: historiallisesti että rakennustaiteellisesti arvo- kennuksen arvon myöntämällä varoja sen kor-
13090: kas kokonaisuus. Sen rakennuskannan muo- jaustöiden aloittamiseen. Näillä rahoilla ei
13091: dostavat museona nykyään toimiva Junqvistin kuitenkaan pystytä tekemään niin suurta kor-
13092: talo vuosina 1847-56 rakennettuine asuin- jausta kuin mitä rakennuksen kunto kiireelli-
13093: ja ulkorakennuksineen, kauppias F. Th. Lind- sesti vaatii. Uudenkaupungin työväenyhdistyk-
13094: rothin vuonna 1854 rakennuttama talo, vuon- sellä ei halukkuudestaan huolimatta ole talou-
13095: na 1848 rakennettu nykyinen pappila sekä dellisia resursseja tällaisen korjauksen tekemi-
13096: edelleen ,toiminnassa oleva työväentalo. seen.
13097: Koko kortteli kuuluu museoviraston vuon- Uudenkaupungin työllisyystilanne on erityi-
13098: na 1975 laatiman ehdotuksen mukaan Uuden- sesti rakennusalalla huono. Samanaikaisesti
13099: kaupungin miljöösuojelualueeseen. Rakennukset vilkkaassa käytös,sä oleva ja kuintuurihistorial-
13100: on kaikki luokiteltu niin huomattaviksi, että lisesti huomattava työväentalo on pikaisen pe-
13101: niitä ei saa purkaa eikä niiden ulkonäköä saa ruskorjauksen tarpeessa. Näistä syistä joh-
13102: ilman perus,teltua .syytä muuttaa. Näin ollen tuen on perusteltua, että korjaustoimenpiteet
13103: olisi perusteltavissa korttelin muodostaminen suoritetaan työll1syysmäärärahojen turvin, eri-
13104: yhtenäiseksi suojelukohteeksi. Tällä hetkellä tyisesti koska aikaisemminkin on yhdistyksille
13105: on kuitenkin kiireellisintä kokonaisuuteen myönnetty varoja rakennuskustannuksiin. Esi-
13106: kuuluvan työväentalon pelastaminen rappeutu- merkiksi Yli-Paakkolan ·kotiseutuyhdistykselle
13107: miselta. on museoalueen rakennustyökustannuksiin
13108: Uudenkaupungin työväentalo rakennettiin N. myönnetty 9, 3. 1977 työvoimaministeriön pää-
13109: Jakobsonin suunnitelmien mukaan, ja se val- töksellä 1502/331/77 300 000 markan suu-
13110: mistui vuonna 1907. Rakennus on museo- ruinen määräraha valtion tulo- ja menoarvion
13111: viraston tekemässa esityksessä Uudenkaupun- momentilta 34.50.61, joka koskee valtionapua
13112: gin keskustan rakennushistorialliseksi suojelu- työttömyyden lieventämiseksi.
13113: ohjelmaksi sijoitettu luokkaan II, joka sisäl- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13114: tää paikalliselta kannalta kulttuurihistorialli- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
13115: ses·ti arvokkaat ja miljöön kannalta tärkeät vomuksen,
13116: rakennukset. Uudenkaupungin työväentalo on
13117: kuitenkin huomattava laajemmaltikin kuin pai- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
13118: kallisesti, sillä .se on eräs harvoja sekä ulko- menpiteisiin Uudenkaupungin työväen-
13119: asultaan että sisäosiltaan lähes alkuperäisenä talon peruskorjauksen aikaansaamiseksi
13120: säilyneitä työväentaloja. työllisyysmäärärahojen turvin.
13121: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
13122:
13123: Paula Eenilä Jacob Söderman Ensio Laine
13124: Reino Breilin Mikko Rönnholm Anna-Liisa Jokinen
13125: Heli Astala
13126:
13127:
13128:
13129: 117 087900581L
13130: 930 1979 vp.
13131:
13132: Toivomusaloite n:o 842.
13133:
13134:
13135:
13136:
13137: Ekorre ym.: Korkeakoululain säätämisestä.
13138:
13139:
13140: E d u s k u n n alle.
13141:
13142: Korkeakoululaitokselle kuuluvien yhteiskun- mukset, jotka on saatu väliaikaisista hallintoase-
13143: nallisten tehtävien lisääntyminen ja korkeakou- tuksista sekä tutkintojen suunnitteluelinten toi-
13144: lulaitoksen alueellinen laajaneminen koko maan minnasta.
13145: kattavaksi ovat asettaneet korkeakoululaitosta Toteutumisvaiheessaan oleva korkeakoulujen
13146: koskevalle lainsäädännölle uusia vaatimuksia. tutkinnonuudistus on herättänyt kritiikkiä, joka
13147: Nykyisellään tämä lainsäädäntö on korkeakou- osittain johtuu korkeakoulujen sisäisen hallin-
13148: lulaitoksen tehtäviin ja niiden suorittamisen non kyvyttömyydestä sellaiseen tutkintojen ra-
13149: edellytyksiin nähden riittämätöntä ja osittain kenteen, sisältöjen ja käytettyjen työmuotojen
13150: vanhentunutta. Korkeakoululaitosta koskeva suunnitteluun, kuin uudet tutkintoasetukset edel-
13151: lainsäädäntö on myös erittäin epäyhtenäistä, lyttävät. Uudistettujen tutkintojen kehittäminen
13152: minkä johdosta eri korkeakoulut sekä niissä sellaisiksi, että ne antavat opiskelijalle laaja-alai-
13153: työskentelevät opiskelijat, opettajat ja muu sen ja vankan tieteellisen peruskoulutuksen se-
13154: henkilökunta ovat hyvin eriarvoisessa asemassa, kä kehittävät hänen valmiuttaan käyttää tiedettä
13155: vaikka eri korkeakouluilla on oleellisesti saman- yhteiskunnan ongelmien ratkaisemiseen kansan-
13156: laiset koulutus- ja tutkimustehtävät. Korkea- valtaisten tavoitteiden pohjalta edellyttää kor-
13157: koululaitoksen toimintaedellytysten turvaami- keakoulujen sisäisen hallinnon uudistamisen
13158: nen ja korkeakoululaitoksen saattaminen palve- ohella myös avointa keskustelua korkeakoulu-
13159: lemaan nykyistä paremmin kansan työtätekevää tutkintojen tavoitteista ja tutkintojen yleista·
13160: enemmistöä vaatii yhtenäisen korkeakoululain voitteiden sisällyttämistä korkeakoululakiin.
13161: säätämistä, johon sisällytetään ainakin seuraa- Korkeakouluissa työskentelevien oikeusturva
13162: via asioita koskevat säännökset. on edelleen puutteellinen ja epäyhtenäinen. Vir-
13163: Korkeakoulujen tehtävistä tulisi laissa mai- kojen ja toimien täyttämisessä tämä ilmenee
13164: nita perus- ja jatkotutkintoihin johtavan koulu- mm. hakijoiden syrjimisenä yhteiskunnallisten
13165: tuksen järjestämisen ja tieteellisen tutkimuksen katsomusten tai tieteellisten koulukuntien välis-
13166: harjoittamisen ohella myös täydennyskoulutuk- ten erimielisyyksien vuoksi. Korkeakoululaissa
13167: sen järjestäminen ja avoimen korkeakoulun pe- tulisikin kieltää kaikki tällainen syrjintä. Oi-
13168: riaate. Korkeakoulujen toiminnan yleisperiaat- keusturvan osalta tarvitaan myös erityissään-
13169: teina tulisi mainita ainakin opetuksen, tutki- nöksiä, jotka takaisivat mm. oikaisumenettelyn
13170: muksen ja tieteellisen kritiikin vapaus sekä ja muutoksenhakujärjestelmän tehokkaan toi-
13171: myös opiskelun vapaus mm. tutkimusluontei- minnan.
13172: sen työn kohteiden ja tieteellisten metodien va- Opiskelijavalinnan osalta laissa tulee ottaa
13173: linnassa sekä tutkimuksen, tutkimustulosten so- huomioon keskiasteen koulutuksen uudistami-
13174: veltamisen, opetuksen ja opiskelun yhteys. sesta annetun lain koulutusväylien avaamista
13175: Korkeakoulujen hallintoelimistä, niiden va- koskevat säännnökset.
13176: linnasta ja tehtävistä säädettäessä periaatteina Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
13177: tulisi olla pyrkimys hallinnon yksinkertaistami- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13178: seen ja ratkaisuvallan siirtämiseen mahdollisim-
13179: man lähelle niitä, joita ratkaisut koskevat, yleen- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
13180: sä laitostasolle. Kaikki hallintoelimet tulisi va- miin korkeakoululain säätämiseksi, jossa
13181: lita yleisillä vaaleilla, joissa kaikki korkeakou- - määritetään korkeakoulujen yh-
13182: luyhteisön jäsenet olisivat äänioikeutettuja. Lain teiskunnalliset tehtävät ja niiden toimin-
13183: valmistelussa tulisi ottaa huomioon ne koke- nan periaatteet,
13184: Toivomusaloite n:o 842 931
13185:
13186: - säädetään korkeakouluissa suori- - säädetään opiskeluoikeudesta ja
13187: tettavista tutkinnoista ja muusta kor- opiskelijoiden valinnasta ottaen huo-
13188: keakouluissa annettavasta opetuksesta, mioon keskiasteen koulutuksen uudis-
13189: mm. tieteellisestä täydennyskoulutuk- tamisesta annetun lainsäädännön peri-
13190: sesta sekä avoimen yliopisto-opetuksen aatteet ja
13191: antamisesta, - säädetään oikeusturvasta korkea-
13192: - määritetään korkeakoulujen hal- kouluissa, mm. oikaisumenettelystä ja
13193: lintoelimet, niiden tehtävät ja valintatapa muutoksenhausta.
13194: sekä asian ratkaiseminen,
13195: - määritetään yliopistojen virat ja
13196: toimet sekä niiden täyttäminen,
13197: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
13198:
13199: Mikko Ekorre I..C. Björklund Inger Hirvelä
13200: 932 1979 Vp.
13201:
13202: Toivomusaloite ri:o 843.
13203:
13204:
13205:
13206:
13207: Eskelinen ym.: Pohjois-Savon kansanopiston rakennusten uusimi-
13208: sesta.
13209:
13210:
13211: E d u s k u n n a 11 e.
13212:
13213: Maamme 87 kansanopistosta on Kuopion misen, rakennusohjelmak.si. Rakentaminen on
13214: läänissä vain :kaksi, nimittäin Lapinlahden .. suunniteltu tapahtuvaksi kolmessa vaiheessa
13215: Kristillinen Kansanopisto ja Pohjois-Savon kan- niin, että aloittaminen olisi vuonna 1979.
13216: sanopisto, jolle jää Ahvenanmaata lukuunotta- Kouluhallitus on asian tu1lkinut ja nojau-
13217: matta suurin alue yksin hoitaa kansanopiston tuen kansanopistojen valtionavusta 30 päivänä
13218: tehtävää. Pohjois-Savon kansanopisto kuuluu- joulukuuta 1969 annetun . asetuksen 15 §:n
13219: kin niin sanottujen suurten opistojen jouk- säännöksiin päättänyt vahvistaa I ja II ra-
13220: koon, joiden opiskelijamäärä on 80 tai sitä kennusvaiheen, jotka ovat I vaihe opiskelija-
13221: suurempi. Siellä on vuosina 1973-77 ollut asuntola ja II vaihe opetustilat. Opetusminis-
13222: 394 talvikurssilaista ja 1 098 kesäkurssilaista. teriö on edelleen esittänyt 1979 talousarvioon
13223: Tänä vuonna on ollut 275 kesäkur,ssilla ja 100 määrärahaa valtion rahoitusosuudeksi. Opis-
13224: aloitti talvikurssin. ton tarpeellisuudesta kertoo myös se tosiasia,
13225: Opisto on rakennettu vuonna 1900. Se on että alkavalle talvikaudelle voitiin ottaa vain
13226: puurakenteinen eikä siinä ole voitu suorittaa neljäsosa pyrkijöistä. Opistolla on päätoimisia
13227: kuin pieniä korjauksia. Tilanne onkin nyt se, opettajia 9, tuntiopettajia 5 ja muuta henkilö-
13228: että Kuopion kaupungin palolaitos ja terveys- kuntaa 11 henkeä. Jos opiston toiminta jon-
13229: Iautakunta ovat esittäneet Pohjois-Savon kan- dutaan palo- tai terveysviranomaisten toimesta
13230: sanopiston johtokunnalle kiireellisesti majoi- lakkauttamaan tilojen huonon kunnon joh-
13231: tustilojen poissiirtämistä nykyisistä tiloista. dosta, tietäisi se opettajien, henkilökunnan ja
13232: Huonelämpötila voi talvisissa olosuhteissa olla oppilaidenkin työttömyyttä.
13233: jopa alle 10 astetta. Lisäksi käyttövesi on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13234: Kuopion kaupungin kemistin mukaan sellaista, nioittaen eduskunnan hyväksy•ttäväksi toivo-
13235: ettei veden käyttöä juoma- ja talousvetenä muksen,
13236: voida suositella.
13237: Kansanopiston johtokunta on pitkään pon- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13238: nistellut tilanteen korjaamiseksi. Se on laati- Pohjois-Savon kansanopiston rakennus-
13239: nut suunnitelman opiston uudelleen rakenta- ten uudelleen rakentamiseksi Kuopiossa.
13240: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
13241:
13242: Katri-Helena Eskelinen Toivo Yläjärvi Juuso Häikiö
13243: 1979 rd. 933
13244:
13245: Hemställrtingsmotion nr 844.
13246:
13247:
13248:
13249:
13250: Fred m. fl.: . Oiii futegrering av trädgårdsutbildningen i Närpes
13251: i den allmänna yrkesutbildningen.
13252:
13253:
13254: T i II R i ks d a g e n.
13255:
13256: Sydösterbotten ät en region som hlivit lingen inte bara i Österbotten utan i hela
13257: förfördelad då: det gäller lokaliseringen av landet. Det är därför angeläget att man från
13258: yrkesutbildningsanstalter. statsmaktens sida ekonomiskt stöder denna
13259: .· Närpes kommun har fattat besiut om att starta sektor inom yrkesurbildningen saint ger full-
13260: en trädgårdsskola i egen regi. Enligt Svenska Ös- makter för trädgårdsskolan i Närpes att ut-
13261: terbottens Landskapsförbund är det synnerligen färda betyg åt studerandena, antingen själv-
13262: artgeläget att få tili stånd en statsstödd trädgårds- ständigt eller i samråd med Korsholms skolor.
13263: utbildning i samband med Martens trädgårds- Med hänvisning tili ovanstående föreslår
13264: stifteise i Övermark, Närpes. Vid Martens Träd- vi vördsamt, att riksdagen måtte hesluta hem-
13265: gårdsstifteise finns redan en färdig växthusan- ställa,
13266: Iäggning på ca 6 000 m2 • Trädgårdsutbildningen
13267: i Sydösterbotten, som närmast är tänkt som att regeringen måtte vidta åtgärder
13268: en s.k. odiarlinje, anses inte inverka negativt att ~ntegrera trädgårdsutbildningen i
13269: på övrig planerad trädgårdsutbildning. Närpes i den allmänna yrkesutbild-
13270: Närpesregionen är centrum för växthusod- ningen.
13271: Helsingfors den 19 april 1979.
13272:
13273: Jorma Fred Asser Stenbäck
13274: 934 1979 vp.
13275:
13276: Toivomusaloite n:o 844. Suomennos.
13277:
13278:
13279:
13280:
13281: Fred ym.: Närpiön puutarhakoulutuksen saattamisesta yleisen am-
13282: mattikasvatuksen yhteyteen.
13283:
13284:
13285: E d u s k u n n a 11 e.
13286:
13287: Etelä-Pohjanmaa on ollut ammattikasvatus- Närpiön seutu ei ole kasvihuoneviljelyn kes-
13288: laitosten sijoittamisen suhteen lapsipuolen ase- kus ainoastaan Pohjanmaalla vaan koko maassa.
13289: massa. Tästä syystä on tärkeätä, että valtiovallan puo-
13290: Närpiön kunta on päättänyt perustaa puu- lelta tuetaan taloudellisesti tätä ammattikas-
13291: tarhakoulun, joka on sen omassa hallinnossa. vatuksen haaraa sekä annetaan Närpiön puu-
13292: Etelä-Pohjanmaan Maakuntaliiton mukaan on tarhakoululle oikeus antaa todistukset opiskeli-
13293: erittäin tärkeätä saada aikaan valtion tukemaa joille, joko itsenäisesti tai yhteistuumin Kors-
13294: puutarhakoulutusta Martensin Puutarhasäätiön holman koulujen kanssa.
13295: yhteyteen Närpiön Övermarkiin. Martensin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
13296: Puutarhasäätiöllä on jo valmiina n. 6 000 m2:n nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13297: kasvihuoneet. Etelä-Pohjanmaan puutarhakou- muksen,
13298: lutuksen, jota lähinnä on ajateltu ns. viljely- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13299: linjana, ei katsota vaikuttavan kielteisesti muu- Närpiön puutarhakoulutuksen saattami-
13300: hun suunnitteilla olevaan puutarhakoulutuk- seksi yleisen ammattikasvatuksen yh-
13301: seen. teyteen.
13302: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
13303:
13304: Jorma Fred Asser Stenbäck
13305: 1979 vp. 935
13306:
13307: Toivomusaloite n:o 845.
13308:
13309:
13310:
13311:
13312: Hakala: Orimattilan kotitalousopiston karjatalousopetuksen tehos-
13313: tamisesta.
13314:
13315:
13316: E d u s k u n n a 11 e.
13317:
13318: Orimattilassa toimii valtion ylläpitämä Ori- Edellä esitetyn perusteella ehdotan edus-
13319: mattilan kotitalousopisto. Tämä valmistaa sekä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13320: kotitalousteknikoita että emäntäkoululinjalta
13321: maatilataloudenkin palvelukseen emäntiä. Kui- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13322: tenkin viimeksi mainitun tarpeisiin välttämä- Orimattilan kotitalousopiston kariata-
13323: tön karjatila on vielä vanhoissa suojissaan, eril- lousopetuksen saattamiseksi a;an vaati-
13324: lään nykyisestä uudesta koulukompleksista. Tä- malle tasolle ia tarvittavien kariaraken-
13325: män vanhan navettarakennuksen kunto ei vas- nusten rakentamiseksi.
13326: taa alkuunkaan alan opetuksen vaatimuksia.
13327: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
13328:
13329: Matti Hakala
13330: 936 1979 vp.
13331:
13332: Toivomusaloite n:o 846.
13333:
13334:
13335:
13336:
13337: Jialonen ym.: Opintolainojen takaisinmaksun porrastamisesta ja
13338: lykkäämisestä.
13339:
13340:
13341: E,d u s kun n a 11 e.
13342:
13343: Pitkälle koulutettujen työttömyys on lisään- työttömyys ja perheen perustaminen. Opis-
13344: tynyt vuodesta 1974 lähtien nopeasti. Vaka- kelija-asuntosäätiöiden ehdot eivät suo mah-
13345: vimmin työttömyys koskettaa eräitä ylemmän dollisuutta valmistuneiden opiskelijoiden jat-
13346: keskiasteen koulutusaloja: insinöörejä, raken- kaa asumisoikeuttaan, vaikka esim. työttömien
13347: nusmestareita ja merkonomeja. Koulutetun vastavalmistuneiden kohdalta asumisoikeuden
13348: väen työttömyys on etenkin vastavalmistunei- jatkaminen olisi tavattoman tärkeätä. Opiske-
13349: den ongelma. Lisäksi piilotyöttömyys ja epä- lijoiden ja etenkin vastavalmistuneiden työlli-
13350: tarkoituksenmukainen työelämään sijoittumi- syys- ja toimeentulo-ongelmien ratkaisut vaati-
13351: nen on yleistä. vat ripeitä toimenp1teitä.
13352: Samanaikaisesti on opiskelijoiden toimeen- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
13353: tuloturvassa tapahtunut heikkenemistä. Opin- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13354: totukijärjestelmämme ei takaa ympärivuotista
13355: täysipainoista opiskelumahdollisuutta, vaan että hallitus ryhtyisi kiireellisenä toi-
13356: opiskelijat joutuvat rahoittamaan opintojaan menpiteenä selvittämään opintolainojen
13357: kesä- ja sivuansioilla. Opintotukijärjestelmän takaisinmaksun porrastamista valmistu-
13358: rakenteesta johtuen myös ve1kaantuminen on misen jälkeiseen tulo- ja varallisuusta-
13359: tavattoman suurta. Onkin nähtävissä, että soon ja että työttömäksi joutuneiden
13360: toimeentulossa vaikein kriisi ajoittuu valmis- osalta takaisinmaksua välittömästi ly-
13361: tumisen jälkeiseen ajankohtaan, jolloin on edes- kättäisiin.
13362: sä opintolainan ,takaisinmaksu, mahdollinen
13363: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
13364:
13365: Tarja Halonen Pirjo Ala-Kapee Tellervo Koivisto
13366: Pekka Starast Pentti Lahti-Nuuttila Saara-Maria Paakkinen
13367: Liisa Jaakonsaari Matti Puhakka Lea Savolainen
13368: Anna-Liisa Piipari Ulf Sundqvist
13369: 1979 vp. 937
13370:
13371: Toivomusaloite n:o 847.
13372:
13373:
13374:
13375:
13376: H~utala · ym.: Peruskoulun kouJuunkuljetus- ja saattesäännösten
13377: uudistamisesta.
13378:
13379:
13380: E d u s k u n n a 11 e.
13381:
13382: Peruskoulusäännöhet, jonka koskevat kun- kunnan on siitä suoritettava kustannukset, Pe-
13383: nan osallistumista lapsen kouluunkuljetus- ja ruskoulua käyvien Jasten ikä vaihtelee 7-16
13384: saattokustannuksiin, ovat · suppeita ja sangen vuosien välillä. Iän suuri 'Vaihteluväli merkit-
13385: tulkinnanvaraisia. Tämä aiheuttaa niiden sovel- see myös lasten fyysisten voimien huomattavaa
13386: tamisessa monenlaisia pohdinnallisia ongelmia kes:kinäistä eroavuutta. Tästä .syystä ei myös-
13387: ja runsasta kirjavuutta. Avustuksen myöntäjän, kään ole oikein, että ilman kuljetusapua ,suori-
13388: useimmiten koululautakunnan, on perin vai- tettava koulumatka on kaikille peruskoulun op-
13389: keata todeta, milloin koulutie on säännösten pilaille sama viisi kilometriä. Se ei tässäkään
13390: tarkoittamalla tavalla vaarallinen, jolloin lap- tee oikeutta pienille lapsille. Koulumatkan kul-
13391: sella on oikeus saada kuljetusavustusta. Samoin jetusapuun oikeuttavaa alarajaa olisi alennetta-
13392: on laita, kun on kysymys koulumatkan rasitta- va porrastaen pienien oppilaiden hyväksi.
13393: vuudesta. Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti
13394: Säännösten subjektiivisen tulkinnan mahdol- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13395: lisuus heikentää nimenomaan pienten oppilai- muksen,
13396: den oikeusturvaa, niiden, joille koulumatka
13397: yleensä rtuottaa suurimpia vaikeuksia. Tästäkin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13398: syystä säännöksiä tulee se1kiyttää. ·Peruskoulu- peruskoulua käyvien lasten kouluunkul-
13399: asetuksen 63 § määrää, että mikäli lapsi, joka jetus- ja saattosäännösten selventämisek-
13400: käyttää koulumatkallaan yleistä kulkuneuvoa, si sekä pienten lasten koulunkäynnin
13401: asuu viittä kilometriä . kauempana koulusta, .turvaamiseksi nykyistä paremmin.
13402: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
13403:
13404: Sauli Hautala Jorma Fred Ulla Järvilehto
13405: Antero Juntumaa Esko Almgren Impi Muroma
13406: Asser Stenbäck Olavi Ronkainen Väinö Rautiainen
13407:
13408:
13409:
13410:
13411: 118 087900581L
13412: 938 1979 vp.
13413:
13414: Toivomusaloite n:o 848.
13415:
13416:
13417:
13418:
13419: Hetemäki-Olander ym.: Asiantuntijatoimikunnan asettamisesta
13420: paikannimihuoltoa ja -suunnittelua selvittämään.
13421:
13422:
13423: E d u s k u n n a 11 e.
13424:
13425: Paikannimien huollosta ja suunnittelusta ei Maanmittaushallituksen yhteydessä mauutut
13426: ole lainsäädäntöä. Nimistö on keskeinen osa paikannimiasiat ovat käytännön ongelmien pai-
13427: ympäristöämme, liikkumistamme, orientoitu- nottuneisuuden kannalta väärässä ministeriössä,
13428: mistamme, kulttuuriperintöämme. Kehittyvä yh- joten sieltäkään ei tule apua - ne ovat josta-
13429: teiskuntatekniikka asettaa nimistöllemme yhä kin syystä maatalousministeriössä, kun niiden
13430: suurempia vaatimuksia. Perinteistä paikanni- pitäisi olla yhteiskunnan toimintaan, järjestyk-
13431: mistöä tuhotaan ja turmellaan jatkuvasti, ja ·seen ja suunnitteluun yhtyvinä sisäasiainminis-
13432: paikannimikysymyksistä huolehtivien ihmisten teriössä. Ainoa tie asian selvittämiseksi on
13433: pieni joukko on ylivoiman edessä. asiantuntijatoimikunnan perustaminen laati-
13434: Paikannimistömme asemasta, nimistöön liit- maan korjausesityksiä.
13435: tyvistä oikeudellisista kysymyksistä ym. sen- Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
13436: kaltaisista seikoista tulisi pikaisesti säätää erilli- kunnan hyväksyttäväksi .toivomuksen,
13437: nen laki. Asia tulisi ottaa huomioon ehdotto-
13438: masti myös mm. parhaillaan uudistuksen alla että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
13439: olevassa maankäytönsuunnittelu- ja rakennus- piteisiin asiantuntiiatoimikunnan asetta-
13440: laissa, yksityistielaissa, postilaitosta, VR:ää, miseksi selvittämään paikannimihuoltoa
13441: TVL:ää jne. koskevissa lainkohdissa. ia -suunnittelua.
13442: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
13443:
13444: Elsi Hetemäki-Olander M. Jaatinen Heikki Perho
13445: Arto Lampinen Tapio Holvitie
13446: 1979 vp. 939
13447:
13448: Toivomusaloite n:o 849.
13449:
13450:
13451:
13452:
13453: Hirvelä ym.: Esityksen antamisesta yhtenäisen koulutusjärjestel-
13454: män luomisesta.
13455:
13456:
13457: E d u s k u n n a 11 e.
13458:
13459: Maassamme on siirrytty yhtenäiseen perus- Automaation kehitys on myös johtanut sii-
13460: koulujärjestelmään. Uudistus tulee merkittä- hen, että henkiset rutiinisuoritukset on voitu
13461: västi tasoittamaan kansalaisten koulunkäynti- enenevässä määrin siirtää koneille. Ihmisen
13462: edellytyksissä esiintyviä eroja ja oikein toteu- työpanos voi näin ollen vapautua luovuutta
13463: tettuna monipuolistamaan oppilaiden jatko- vaativiin suorituksiin, joihin harjaantuminen
13464: opintoma:hdollisuuksia. edellyttää vahvaa yleissivistystä.
13465: Peruskoulun uudistamisen jälkeen on myös Työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien li-
13466: keskiasteen ammatillisen koulutuksen uudista- sääntyminen työympäristössä on todennäköinen
13467: misesta säädetty laki. Lain tarkoituksena on kehityksen suunta. Tämä edellyttää sitä, että
13468: mm. turvata kaikille nuorisoikäisille kansa- työntekijät voivat nykyistä paremmin hahmot-
13469: laisille mahdollisuus suorittaa peruskoulun jäl- taa suorittamansa työn kokonaisuutena, sen
13470: lreen ammatillisesti eriytyvä koulutus. Vaikka liittymisen koko kansantalouden toimintaan ja
13471: keskiasteen ammatillisen koulutuksen uudista- sen kehitystavoitteet. Tämä edellyttää laajan
13472: misesta annettu laki oleellisesti parantaakin kokonaiskuvan hahmottumista omasta amma-
13473: ammatillisen koulutuksen opiskelumahdolli· tista ja koulutuksen kytkemistä laajoihin teo-
13474: suuksia, se ei ratkaise kuitenkaan peruskysy- reettisiin yhteyksiin ja käytännön työelämään.
13475: mystä yleissivistävän peruskoulutuksen ja am- Laajan yleissivistyksen tarjoaminen kaikille
13476: matillisen koulutuksen suhteesta. oppivelvollisille ennen ammatillisesti eriytyvää
13477: Yhteiskunnassa tapahtunut kehitys on joh- koulutusta onkin näin ollen keskeinen ja yksi-
13478: tanut ja automaation kehittyessä johtaa yhä lön ja yhteiskunnan tarpeista nouseva v~ati
13479: selvemmin siihen, että jakoa yleissivistävään mus. Keskeiseksi tavoitteeksi tuleekin asettaa
13480: ja ammatilliseen koulutukseen ei enää voida yhtenäisen koulutusjärjestelmän luominen, jos-
13481: tehdä. sa kaikille nuorisoikäisille kansalaisille turva-
13482: Ammattien muutosnopeus on kasvanut niin taan oikeus laaja-alaiseen yleissivistykseen.
13483: voimakkaasti, että koulutettavat joutuvat vaih-
13484: tamaan elämänsä aikana useamman kerran am- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
13485: mattiaan. Tästä syystä yleissivistävän pohjan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi 'toivo-
13486: luominen jatkuvalle edelleen- ja uudelleenkou- muksen,
13487: lutukselle on välttämätöntä. Kapea-alaisen am- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
13488: matillisen koulutuksen antaminen ei palvele menpiteisiin puitelakiesityksen antami-
13489: tätä tavoitetta. Useissa tutkimuksissa on myös seksi eduskunnalle yhtenäisen 12-vuoti-
13490: todettu, että pitkälle teollistuneissa maissa sen koulutusiäriestelmän luomiseksi.
13491: yleissivistyksellä painottuneen koulutuksen an-
13492: taminen on myös taloudellisesti edullisinta.
13493: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
13494:
13495: Inger Hirvelä Heli Astala
13496: Vappu Säilynoja Ulla-Leena Alppi
13497: 940 1979 vp.
13498:
13499: Toivomusaloite n:o 850.
13500:
13501:
13502:
13503:
13504: Hilrvelä ym.: Uskonnonopetuksen korvaamisesta uskontotiedon
13505: opetuksella.
13506:
13507:
13508: E d u s kun n a 11 e.
13509:
13510: Huolimatta siitä, että maassamme on jo yli seen maailmankatsomuksia, jotka eivät ole us-
13511: 50 vuoden ajan ollut voimassa uskonnon- konnollisia. Myös niiden esit-tely kuuluisi kou-
13512: vapauslaki, annetaan kouluissamme erillisten luopetuksen tehtäviin. Edelleen on nurinkuris-
13513: oppituntien ja päivän avausten yhteydessä tun- ta, että etiikan opetus niille, jotka saavat tun-
13514: nustuksellista uskonnonopetusta. Käytännössä nustuksellista uskonnonopetusta, tapahtuu us-
13515: vapautuksen saaminen lukumäärärajoitusten konnonopetuksen yhteydessä. Uskontotiedon
13516: johdosta on ollut mahdollista vain suurissa yli menevä tunnustuksellinen opetus tulisi jät-
13517: kouluissa. Vapautuksen ·saamista on vielä tää niiden yhteisöjen huoleksi, jotka katsovat
13518: estänyt oppilaiden ja heidän vanhempiensa olevansa vastuussa tunnustuksellisuuden säily-
13519: aiheellisesti tuntema syrjinnän pelko. Lisäksi misestä, koulun tehtävänä on ainoastaan jakaa
13520: uskonnonopetuksen sijasta annettavan siveys- tietoa.
13521: opin opetussuunnitelmien ja varsinkin oppi- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
13522: kirjojen tuotanto on kokonaan laiminlyöty. dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13523: Uskonnot muodos,tavat merkittävän osan yh- muksen,
13524: teiskunnallisesta todellisuudesta suuressa osassa
13525: maailmaa. Tästä syystä niitä ei voida opetuk- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
13526: sessa laiminlyödä. Opetuksen tulisi kuitenkin miin koulujen tunnustuksellisen uskon-
13527: muun opetuksen tapaan jakaa tietoa maailmassa nonopetuksen korvaamiseksi uskonto-
13528: esiintyvistä uskonnoista pyrkimättä juurrutta- tiedon opetuksella sekä uskonnonope-
13529: maan niistä mitään oppilaisiin. Tässä yhtey- tuksen ja etiikan opetuksen erottami-
13530: dessä on myös otettava huomioon, että uskon- seksi toisistaan.
13531: not enenevässä määrin ovat saaneet kilpailijoik-
13532: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
13533:
13534: Inger Hirvelä Anna-Liisa Hyvönen Jarmo Wahlström
13535: Ulla-Leena Alppi Mikko Ekorre Heli Astala ·
13536: 1979 vp. 941
13537:
13538: Toivomusaloite n:o 851.
13539:
13540:
13541:
13542:
13543: Hirvelä ym.: Selvityksen toimittamisesta keskiasteen koulunuudis-
13544: tuksen edellyttämän opettajien jatko- ja täydennyskoulutuk-
13545: sen järjestämisestä.
13546:
13547:
13548: E d u s k u n n a 11 e.
13549:
13550: Keskiasteen koulunuudistuksen toteuttami- paapnrteissaan yhtä huonosti järjestetty. Siitä
13551: nen merkitsee monia muutoksia nykyisten am- huolehtivat pääasiassa Ammattikoulujen Hä-
13552: mattikoulujen opettajien työhön. Kuitenkin meenlinnan opettajaopisto ja Ammattikoulu-
13553: näiden opettajien uudistuksen myötä tarvitse- jen Jyväskylän opettajaopisto yhtä suunnitte-
13554: ma ammatillinen ja pedagoginen jatko- ja täy- lemattomasti.
13555: dennyskoulutus on suurelta osin järjestämättä. Opettajaopistot tarjoavat opettajille kesä-
13556: Keskiasteen uudistuksen edellyttämiä opet- kursseina pedagogista jatko- ja täydennyskoulu-
13557: tajien pätevyysvaatimuksia ei ole vielä määri- tusta, mutta ne eivät ole pystyneet organisoi-
13558: telty. Niinpä mitään koulutusta nykyisen päte- maan sitä suunnitelmalliseksi ja kaikki koulu-
13559: vyyden omaaville opettajille heidän siirtämisek- tuksen tarpeessa olevat tavoittavaksi. Amma-
13560: seen uudistuksen jälkeiseen kouluun ei ole tillista jatko- ja täydennyskoulutusta ne eivät
13561: suunniteltu. ole järjestäneet lainkaan.
13562: Niinpä ammattikasvatushallitus on järjestä- Näissä opistoissa nykyisin annettavaa ope-
13563: nyt opettajille, jotka lähtevät mukauttamaan •tusta on lisäksi pidettävä tasoltaan kyseen-
13564: opetustaan keskiasteen uudistusta varten teh- alaisena. Ammattikasvatushallituksen alaisilla
13565: tyihin opetussuunnitelmiin, uusien opetussuun- opettajanvalmistuslaitoksilla ei ole ehkä joita·
13566: nitelmien soveltamiskoulutusta. Koulutus jär- kin sattumanvaraisia henkilökohtaisia yhteyk-
13567: jestetään opettajille heidän vapaa-aikanaan. Mu- siä lukuunottamatta mitään yhteyksiä koulu-
13568: kauttamiskoulutuksen järjestäminen edellyttää hall1tukseen ja sen alaiseen opettajakoulutuk·
13569: uudistettujen opetussuunnitelmien olemassaoloa. se en.
13570: Niitä ei kuitenkaan ole vielä kaikilla linjoilla. Lisäksi ainakin Hämeenlinnan opiston opet-
13571: Myös tekniikan kehityksen edellyttämää tajien viroista suurin osa on täytetty epäpäte-
13572: jatko- ja täydennyskoulutusta on niukasti saa- villä opettajilla antamalla heille erivapaudet
13573: tavilla "vapailla koulutusmarkkinoilla". Sitä virkojensa hoitamiseen. Kuitenkin käytännös-
13574: järjestävät erilaiset järjestöt, opettajajärjestöt sä juuri tämän opiston pitäisi edustaa maamme
13575: ja eräät yritykset. Koulutusta tarjotaan pää- korkeinta asiantuntemusta ammattipedagogiikan
13576: asiassa kesäaikana. Työaikanaan kursseille me- alalla.
13577: nevä menettäisi osan ansiostaan. Keskiasteen opettajien ammatillisessa ja pe-
13578: Koulutukseen hakeutuminen on myös kiinni dagogisessa jatko- ja täydennyskoulutuksessa
13579: opettajien oma-aloitteisuudesta ja mahdollisuu- kiireellisesti selvitettäviä kysymyksiä ovat mm.:
13580: desta saada sijainen. Niinpä tällainen koulu- onko koulutus tavoitteiltaan ja sisällöltään tar-
13581: tus tavoittaa vain pienen osan opettajista. koituksenmukaista, tavoittaako se koulutuksen
13582: Ammattikasvatushallituksella •tai Ammatti- tarpeessa olevat opettajat, tapahtuuko koulu-
13583: koulujen Hämeenlinnan opettajaopistolla ei ole tus opettajien vapaa- vai työaikana, aiheuttaa-
13584: mitään suunnitelmaa opettajien ammatillisen ko koulutus opettajille henkilökohtaisia kus-
13585: jatko- ja täydennyskoulutuksen järjestämiseksi tannuksia tai tulon menetyksiä, onko koulutuk-
13586: siten, että se olisi tavoitteiltaan ja sisällöltään sella vaikutusta opettajien tulonkehitykseen,
13587: tarkoituksenmukaista ja siten, että se tavoit· ketkä tai mitkä koulutusta järjestävät ja min-
13588: taisi kaikki opettajat. kälaisia kehittämissuunnitelmia on olemassa.
13589: Pedagoginen jatko- ja täydennyskoulutus on
13590: 942 Toivomusaloite n:o 851
13591:
13592:
13593: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- edellyttämän keskitetysti suunnitellun
13594: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, koulutuksen siten, että koulutus ta-
13595: voittaisi kaikki opettajat ja että se
13596: että hallitus ryhtyisi toimiin selvit- tapahtuisi virkaehtosopimuksissa määri-
13597: tääkseen keskiasteen koulunuudistuk- teltävinä työaikaan kuuluvina aikoina
13598: sen edellyttämät opettajien pätevyys- siten toteutettuna, että se ei aiheut-
13599: vaatimukset ja järjestääkseen nykyisen taisi opettajille kustannuksia tai tulon
13600: pätevyyden omaaville opettajille mah- menetyksiä.
13601: dollisten uusien pätevyysvaatimusten
13602: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
13603:
13604: Inger Hirvelä Jarmo Wahlström Marjatta Mattsson
13605: Heli Astala Ulla-Leena Alppi
13606: 1979 vp. 943
13607:
13608: Toivomusaloite n:o 8.52.
13609:
13610:
13611:
13612:
13613: Hirvelä ym.: Valtion opetus- ja oppimismateriaalikustantamon
13614: perustamisesta.
13615:
13616:
13617: E d u s k u n n a 11 e.
13618: Opetusmenetelmässä nopeasti tapahtuva pe· joutuneet järjestämään kampanjoita kirjojen si-
13619: dagoginen uudistus on saanut aikaan sen, että sällön saattamiseksi asianmukaisiksi. Opetus- ja
13620: opetus- ja oppimismateriaalin tarve kouluissa oppimismateriaalien tarpeen lisäys johtaa myös
13621: on suuresti kasvanut. Peruskoulu-uudistuksen siihen, että niistä muodostuu entistä huomat-
13622: ja keskiasteen koulunuudistuksen yhteydessä tavasti suurempi kustannuserä yhä suuremmal-
13623: suoritettu opetussuunnitelman uudistus, joka ta osalta yhteiskunnan ylläpitämälle koululai-
13624: muodostunee jatkuvaksi uudistustoiminnaksi, tokselle. Täs-tä syystä opetus- ja oppimismate-
13625: saa myös aikaan sen, että lähes kaikki tähän riaalien tuotanto olisi saatettava kansanvaltai-
13626: asti käytössä ollut opetusmateriaali joudutaan sen kontrollin alaiseksi valtion haltuun, jolloin
13627: kouluissamme uudis-tamaan. Tästä kaikesta voitaisiin turvata nimenomaisesti pedagogisiin
13628: s-euraa tarve uudistaa opetus- ja oppimismate- näkökohtiin ensisijaisesti perustuva materiaa-
13629: riaalien tuotannon organisaatio. lien kehittely ja jolloin erityisryhmien tarpeet
13630: Tällä hetkellä opetusmateriaalin tuotanto ta- voitaisiin paremmin huomioida ja huolehtia
13631: pahtuu yksityisten suurkustantajien toimesta. siitä, että oppikirjojen sisältö on asianmukai-
13632: Tämä on johtanut moniin epäkohtiin. Tuotan- nen.
13633: non perustuessa kilpailulle ovat monet peda- Esitettyihin perusteluihin viitaten ehdotam-
13634: gogisesti keskeiset näkökohdat jääneet vaille me kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväk-
13635: huomiota. Kustannustoiminta on keskittynyt si •toivomuksen, ·
13636: suurilevikkisimpien oppimis- ja opetusmate-
13637: riaalien tuottamiseen, jolloin mm. erilaiset vä- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
13638: hemmistöryhmät ja erityisopetusta saavat ryh- miin valtion opetus- ja oppimismateriaa-
13639: mät ovat jääneet vaille materiaaleja. Oppikir- likustantamon perustamiseksi ja oppi-
13640: jojen sisällöstä huolimatta kouluhallituksen suo- mis- ja opetusmateriaalien tuotannon
13641: rittamassa tarkastuksessa on voitu havaita niin keskittämiseksi tämän kustantamon suo-
13642: vakavia puutteita, että koululaisjärjestöt ovat rittamaksi.
13643: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
13644:
13645: Inger Hirvelä Anna-Liisa Hyvönen Jarmo Wahlström
13646: Ulla-Leena Alppi Mikko Ekorre Heli Astala
13647: 944 1979 vp.
13648:
13649: Toivomusaloite n:o 853.
13650:
13651:
13652:
13653:
13654: Hirvelä ym.:. Jämsänkosken metsäkonekoulun rakennushankkeen
13655: kiirehtimisestä.
13656:
13657:
13658: E d u s k u n n a 11 e.
13659:
13660: Opetusministeriö on 11. 2. 1977 vahvistanut edellä esitetystä aikataulusta aikaisemmin to-
13661: Jämsän:kosken metsäkonekoulun rakennushank- teutettavaksi.
13662: keen perustamissuunni·telman. Hankkeesta on Työllisyystilanne Jämsänkosken kunnassa on
13663: sen jälkeen laadittu hankeasetuksen mukainen vaikea. Työttömiä työnhakijoita on 16. 3. 1979
13664: esisuunnitelma. Hankkeen hyötypinta-ala on annetun selvityksen mukaan 264 ( 8,1 %) .
13665: 4 015 m2 ja rakennuskustannukset 11 000 000 Jämsänkosken kunta on joutunut sanomaan
13666: mk vuoden 1977 kustannustasolla. irti omia rakennustyöläisiään eikä uusia ra-
13667: Ammatt1kasvatushallituksen toiminta- ja ta- kennushankkeita ole näköpiirissä.
13668: loussuunnitelman vuosille 1978-1982 mukaan Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
13669: Jämsänkosken metsäkonekoulun rakentaminen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13670: tulee aloittaa vuonna 1981 ja saada rakenne-
13671: tuksi vuoden 1983 loppuun mennessä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13672: Koska on kysymys perustuotantoalasta, tu- Jämsänkosken metsäkonekoulun raken-
13673: lisi rakennushanketta kaikin keinoin kiirehtiä nushankkeen kiirehtimiseksi.
13674: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
13675:
13676: Inger Hirvelä Helena Pesola Hannu Tapiola
13677: Sakari Knuuttila Juhani Surakka
13678: 1979 vp. 945
13679:
13680: Toivomusaloite n:o 854.
13681:
13682:
13683:
13684:
13685: Hirvelä ym.: Kohdeapuraha- ja kirjastokorvausjärjestelmän sekä
13686: valtion palkintojen ulottamisesta koskemaan mielipidekirjalli-
13687: suuden edustajia.
13688:
13689:
13690: E d u s k u n n a 11 e.
13691:
13692: Nyky-yhteiskunnassa muodostaa ns. mielipi- vat heistä vain harvoja. Tämä epäkohta estää
13693: dekirjallisuus ja kansantajuinen tietokirjallisuus tämän kirjallisuuden lajin kehittymistä.
13694: yhä merkittävämmän kirjallisuuden alan. Tämä Esitettyihin perusteluihin viitaten ehdotam-
13695: kirjallisuuden ala on saanut osakseen kasvavaa me eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13696: mielenkiintoa ja sen asema tiedonvälittäjänä
13697: tunnustetaan yhä yleisemmin. Tämän kirjalli- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
13698: suuden lajin kirjoittajat ovat kuitenkin muita miin kohdeapuraha- ja kirjastokorvaus-
13699: epäedullisemmassa asemassa, koska valtion tu- järjestelmän sekä valtion palkintojen
13700: kitoimenpiteet eivät nykyisin ulotu heihin. Yh- ulottamiseksi koskemaan myös mielipi-
13701: teiskunnallisesti tärkeän mutta pienilevikkisen dekirjallisuuden edustajia korottaen
13702: ja taloudellisesti kannattamattoman kirjallisuu- määrärahaa niin, että muut kirjallisuu-
13703: den tuottajien asema on vaikea, koska vuosit- den lajit eivät joudu kärsimään.
13704: tain jaettavat tiedonjulkistamispalkinnot koske-
13705: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
13706:
13707: Inger Hirvelä Anna-Liisa Hyvönen Jarmo Wahlström
13708: Ulla-Leena Alppi Mikko Ekorre Heli Astala
13709:
13710:
13711:
13712:
13713: 119 087900581L
13714: 946 1979 vp.
13715:
13716: Toivomusaloite n:o 855.
13717:
13718:
13719:
13720:
13721: Hirvelä ym.: Taideteosten hankkimisesta julkisiin rakennuksiin.
13722:
13723:
13724: E d u s k u n n a 11 e.
13725:
13726: Kulttuuripalvelusten käyttöä koskevissa tut- pivissa kohteissa taiteilijalle mahdollisuus osal-
13727: kimuksissa on todettu, että alemmat sosiaali- listua työpanoksellaan julkisten rakennusten
13728: ryhmät käy•ttävät kulttuuripalveluja vähemmän suunnitteluprosessiin alusta alkaen.
13729: kuin muut. Kaikenmuotoisen kuvataiteen enslSlJ amen
13730: Jos julkisten raikennusten kokonaiskustan- paikka on julkisissa rakennuksissa. Varustet-
13731: nuksista varataan lakisääteisesti 1-2 % taide- taessa julkisia rakennuksia taideteoksilla on
13732: teosten hankintaan, niin mahdollistetaan tai- huomioitava kuvataiteen eri osa-alueet ja saa-
13733: teen ulottuminen jokaiselle kansalaiselle. On !tettava ne keskenään tasa-arvoiseen asemaan.
13734: erikseen •tähdennettävä tämän toimenpiteen Kun kouluissa, sairaaloissa, kokous- ja
13735: vaikutusta taiteilijakuntaa työllistävänä teki- juhlapaikoissa sekä yleisön käyttämissä viras-
13736: jänä. torakennuksissa on taideteoksia, ovat ne koko
13737: Jos rakennusten kokonaiskustannuksista va- kansan omaisuutta ja vaikuttavat taideharras-
13738: rattua kiinteää määrärahaa ei heti käytetä ky- tuksen lisääntymiseen kansalaisten keskuudessa.
13739: seisen rakennuksen varustamiseksi taideteok- Esitettyihin perus•teluihin viitaten ehdotam-
13740: silla, niin määräraha siirtyy erityismäärärahaksi me eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13741: valtion taideteostoimikunnalle käytettäväksi
13742: jo olemassa olevien valtion rakennusten tai että hallitus ryhtyisi toimiin valtion
13743: valtion rahoitusosuudella rakennettujen raken- kustannuksella rakennettavien julkisten
13744: nusten varustamiseksi taideteoksilla. rakennusten varustamiseksi taideteok-
13745: Kun taidetta julkisiin tiloihin hankitaan, on silla varaamalla 2 % rakennuskustan-
13746: pyrittävä monimuotoisiin ratkaisuihin huomioi- nuksista tähän tarkoitukseen.
13747: den koko maan tarpeet. On myös varattava so-
13748: Helsingissä 11 päivänä huht1kuuta 1979.
13749:
13750: Inger Hirvelä Anna-Liisa Hyvönen Jarmo Wahlström
13751: Ulla-Leena Alppi Mikko Ekorre Heli Astala
13752: 1979 vp. 947
13753:
13754: Toivomusaloite n:o 856.
13755:
13756:
13757:
13758:
13759: Holvitie ym.: Eräiden koulutoimen viranhaltijaryhmien palkkaus-
13760: menojen saattamisesta peruskoulun valtionavun piiriin.
13761:
13762:
13763: Ed u s kun n a 11 e.
13764: Koulujärjestelmälain mukaan kunnat joutu- lutoimistojen henkilökunnat työskentelemään
13765: vat huolehtimaan peruskoulun toteuttamises·ta. liian suuren työpaineen alaisina.
13766: Tämä edellyttää kunnissa olevan kouluhallin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13767: toa hoitavia virkamiehiä, kuten koulutoimen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13768: johtaja, kansliahenkilökuntaa ja oppilashuolto- muksen,
13769: henkilöstöä.
13770: Va1kka koulutoimen johtajan viran perusta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13771: misedellytyksiin kuuluu määrätty väestöpohja, koulujärjestelmän perusteista annetun
13772: siitä huolimatta mainittujen virkojen aiheutta- lain 26 §:n 1 momentin muuttamiseksi
13773: mat .taloudelliset rasitteet muodostuvat varsin- siten, että valtionapuun oikeuttaviksi
13774: kin väestöpohjaltaan pienille kunnille liian ras- viranhaltijoiksi luettaisiin kunnan kou-
13775: kaiksi. Koulutoimen aiheuttamat menot ovat lutoimen hallintovirkamiehet sekä oppi-
13776: liian suuret veroäyriä kohden. Myös monissa lashuoltohenkilöstö ( koulupsykologit ja
13777: suurissa kunnissa joutuvat tämän vuoksi kou- -kuraattorit).
13778: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
13779:
13780: Tapio Holvitie Arto Lampinen Eva-Maija Pukkio
13781: Heikki Perho Martti Ursin Jalmari Torikka
13782: 948 1979 vp.
13783:
13784: Toivomusaloite n:o 857.
13785:
13786:
13787:
13788:
13789: Itälä ym.: Opiskelijoiden liikuntamahdollisuuksien parantami-
13790: sesta.
13791:
13792:
13793: E d u s k u n n a 11 e.
13794: Koulutusjärjestelmän tavoitteena tulee olla paranee sekä elimistön suorituskyky että sen
13795: opiskelijan kokonaisvaltaisen persoonallisuuden reservit. Liikunnan oppimisvalmiuksia paranta-
13796: kehittäminen. Tämä edellyttää koulutusjärjes- va vaikutus liittyy pääasiallisesti varhaiseen
13797: telmältä, että opiskelijoiden fyysisestä ja psyyk- kasvukauteen, mutta koulutuksen loppupuolel-
13798: kisestä suorituskyvystä pidetään huolta. Viime- lal(in voidaan kuntoa ylläpitämällä vahvistaa
13799: aikaiset ratkaisut tutkinnon- ja keskiasteenkou- oppimisvalmiuksia ja parantaa kaikenpuolista
13800: lunuudistusten osalta eivät ole olleet tämän suorituskykyä. Hyväkuntoiset opiskelijat kyke-
13801: tavoitteen mukaisia. Yhteiskunta näyttää unoh- nevät yleensä omaksumaan uudet asiat kes,ki-
13802: taneen kokonaan opiskelijoiden fyy,sisen kun- määräistä paremmin. Suorituskyvyn parantumi-
13803: non. nen mahdollistaa liikuntaa harrastavan ihmisen
13804: Opiskelijoiden kunto on useissa tutkimuk- entistä parempiin suorituksiin ei vain liikun-
13805: 'Sissa todettu huonoksi ja sen on todettu opis- nan vaan myös muilla toiminnan alueilla. Lii-
13806: keluaikana laskevan. Tämä on seurausta opiske- kunnan välillinen vaikutus mm. yleiseen yhteis-
13807: lun psyykkisestä ja fyysisestä rasituksesta, jota kunnalliseen aktivoitumiseen on varsin huomat-
13808: lisää opiskelijoiden heikko taloudellinen ja so- tava. Liikuntaa harrastamaila kehittyy myös yk-
13809: siaalinen asema. Nykyisissä olosuhteissa opis- silön persoonallisuus.
13810: kelija joutuu kamppailemaan monien vaikeuk- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
13811: sien kanssa. Näiden haittavaikutusten lieventä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13812: jänä liikunta on varteenotettava ensiapu.
13813: Opiskelijat suhtautuvat erittäin myönteisesti että hallitus ryhtyisi toimiin, joilla
13814: liikuntaan ja sen harrastamiseen. Myönteinen keski- ja korkea-asteen oppilaitosten
13815: asenne ei kuitenkaan useinkaan johda omakoh- käyttöön saatetaan riittävät liikuntatilat
13816: taiseen liikunnan harrastamiseen, mihin suu- ja määrärahat liikunnan ja terveyskas-
13817: rimpana syynä on liikuntaresurssien lähes täy- vatuksen opetuksen järjestämiseksi, jol-
13818: dellinen puuttuminen. Yhteiskunnan on luo- loin aivan välttämätöntä olisi myös sää-
13819: tava edellytykset opiskelijoiden liikunnan har- tää lakisääteiseksi korkeakoulujen ja op-
13820: joittamiselle. pilaitosten rakennussuunnitelmiin opis-
13821: Liikunnan avulla hankittu hyvä fyysinen kelijamäärään nähden riittävät liikunta-
13822: kunto parantaa opiskelijoiden suorituskykyä tilat.
13823: myös opiskelussa. Fyysisen kunnon noustessa
13824: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
13825:
13826: Jaakko 1tälä Anneli Kivitie
13827: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen
13828: 1979 vp. 949
13829:
13830: Toivomusaloite n:o 858.
13831:
13832:
13833:
13834:
13835: Jaakonsaari ym.: Tiedepolitiikkaa koskevan valtioneuvoston selon~
13836: teon antamisesta.
13837:
13838:
13839: E d u s k u n n a 11 e.
13840: 1960-luvun loppupuolella luotiin Suot?een 2. Millaiseen kansalliseen tietopohjaan no-
13841: kansainvälisen vertailun kestävä tiedehallinto. jaamme tulevien rakenteellisten muutosten
13842: Tutkimus- ja kehityströn :ahoitukses~a maa- edessä?
13843: rällinen kasvu oli varsln v01makasta ama .. vu~ 3. Kuinka ratkaisemme pienen maan tiede-
13844: teen 1973 asti, jonka jälkeen kas~ pys~tyl. ja teknologiapolitiikan edtyisongelmat, joista
13845: Kansainvälisesti Suomen tutkimus- Ja .kehity~ ehkä merkittävin on se tosiasia, että omin voi-
13846: työn rahoitus asukasta kohden on varsm vaati- min tuotettu tietopohja on kapeaa ja muualta
13847: matonta tasoa. hankittavan tiedon tarve on suuri?
13848: Eduskunnan tasolla ei myöskään ole viime
13849: vuosina käyty keskustelua tieteen ja teknol~gian Ajankohtainen kysymys on myös turvata
13850: kysymyksistä, vaikka vuonna 197? halh.~uk koulutuksen, tieteen ja tutkimuksen määrälli-
13851: sen tiedepoliittisen ohjelman pohjalta kayty nen ja laadullinen kehittäminen. Korkeai:ou~u
13852: keskustelu osoitti, että tälle on tarvetta. Kes- jen tutkimusresurssit ovat huolestuttavasti pie-
13853: kustelun tarvetta ajankohtaistaa lisäksi se, että nentyneet korkeakoululaitoksen opettaja- ja re-
13854: hallitsematon teknologinen, kansanvaltaisen surssikehityksen jäätyä pahasti jälkeen kehittä-
13855: valvonnan ulkopuolella tapahtunut kehitys ra- mislainsäädännön minimitavoitteista.
13856: tionalisointitoimenpiteineen on johtanut uuden- Kuitenkin vaikeassa työllisyystilanteessa, jos-
13857: laiseen tilanteeseen arvioitaessa työn luonnetta sa myös koulutetun väen työttömyys on nopeasti
13858: kasvanut, olisi järkevää investoida koulutuk-
13859: ja merkitystä _jatkos~~ )a. rat~~s.~aes~.a ~~yölli
13860: syysongelmia ptdemmälla atkavält~a. Tama. me~: seen ja tutkimukseen. Tutkimusresurssien lisää-
13861: kitsee myös sitä, että teknol.ogtsta. ke~tys~a mistä voidaan käyttää myös tehokkaana ja tu-
13862: arvioitaessa ja suunnattaessa Ja laaJemmmkm loksellisena työllistämismuotona.
13863: tutkimuksen tavoitteita asetettaessa tulee am- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
13864: mattiyhdistysliikkeen asema turvata. . kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13865: Keskustelua tulisi käydä ainakin seuraavista
13866: kysymyksistä: että hallitus antaisi eduskunnalle tie-
13867: depoliittisen selonteon, jonka pohjalta
13868: 1. Millaisen on kansallisen tietopohjamme käytäisiin keskustelua tutkimuksen
13869: oltava, jotta voisimme omalta osaltamme vasta- suuntaamisesta, ja että tutkimusmäärä-
13870: ta maailmanlaajuisiin ongelmiin, kuten terveys, rahakehitys saatetaan pohjoismaiselle ta-
13871: ympäristönsuojelu, energiakysymykset ja raaka- solle.
13872: aineet jne.?
13873: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
13874:
13875: Liisa Jaakonsaari Markus Aaltonen Ulf Sundqvist
13876: Pekka Starast Tellervo Koivisto Paula Eenilä
13877: 950 1979 vp.
13878:
13879: Toivomusaloite n:o 859.
13880:
13881:
13882:
13883:
13884: Anna-Liisa Jokinen ym.: Kansalaisjärjestöjen kulttuuriohjaajien
13885: paikkaamisesta.
13886:
13887:
13888: Edu.sku.nnalle.
13889:
13890: Maassamme t01mu runsaasti erilaisia kansa- daan vireyttää parhaiten kansalaisjärjestöjen
13891: laisjärjestöjä, joiden kulttuurityö on varsin laa- kautta ja avulla, siksi näiden järjestöjen työtä
13892: jaa ja monipuolista ulottuen lisäksi useassa ta- olisi tuettava. Järjestämiillä ohjaajien palkkaa-
13893: pauksessa juuri niille alueille, joihin ns. viral- misen mahdollisuus kansalaisjärjestöille valtion
13894: liset ja yhteiskunnan ylläpitämät kulttuuritar- tuella olisi asia järjestettävissä.
13895: peen muodot eivät yllä. Tämä pelkästään har- Vakavaksi muodostuneen nuorisotyöttömyy-
13896: rastelijavoimin ja useammin varsinaisen ansio- den seuraukset ovat aiheuttaneet monia suuria-
13897: työn ohella hoidettu kulttuuritoiminta on juuri kin yhteiskunnallisia ongelmia. Näiden vaikeuk-
13898: sitä työtä, joka tehokkaimmin tavoittaa kan- sien voittamiseksi olisi tehtävä kaikki mahdolli-
13899: san syvät rivit ja suo osallistumisen mahdolli- nen ja käytettävä niitä keinoja, joilla nuori"
13900: suuden yhä laajemmille ryhmille. Tämän toi- soon kohdistuvaa painetta voidaan vähentää.
13901: minnan merkitys lisääntyy ja siksi sille tulisi Tässä tulisi kiinnittää entistä enemmän huomio-
13902: suoda nykyistä paremmat mahdollisuudet hoi- ta juuri niihin järjestöihin ja siihen toimintaan,
13903: taa vaativaa •tehtäväänsä. joka vaikuttaa nuorten vapaa-ajan käyttöön,
13904: Esimerkkinä kansalaisjärjestöjen kulttuuri- :sillä tällä toiminta-alueella voidaan työttömyy-
13905: työstä mainittakoon Kansantanssi- ja Lauluyhtye destä kärsiviä nuoria vetää mielekkään <toimin"
13906: Turun Kiikurit, joiden ohjelma ja toiminta tun- nan piiriin ja työttömyystilanteessa välttämät-
13907: netaan laajalti jopa maamme rajojen ulkopuo- tömään toisten nuorten yhteyteen. Jotta tämä
13908: lellakin. Tämä yhtye on jo vuosikymmenien •työttömien nuorten tukeminen tämän toveri-
13909: ajan koonnut piiriinsä musiikin ja kansantans- piirin avulla saadaan onnistumaan, asettuu oh"
13910: sin harrastajia, jotka säännöllisellä harjoittelulla jaajan tehtävä entistä keskeisemmäksi. Se mer-
13911: ovat kehittäneet monitaitoisen ja -lukuisen nuo- kitsee, että näin laajaa vastuuta ei voida hoitaa
13912: risoyhtyeen. Yhtyeen tanssi- ja musiikkiohjel- samanaikaisesti ansiotyön ohella. Tästä johtuen
13913: man harjoittelu vaatii myös asiantuntevaa oh- kansalaisjärjestöjen kulttuuriohjaajien paLkkaus
13914: jausta, joka on ansiotyönsä ohella tehtävää hoi- on noussut esiin entistä kipeämpänä ja vaati-
13915: tavien ohjaajien harteilla. vampana.
13916: Urheiluharrastusten tukemisen ohella tulisi Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
13917: kiinnittää nykyistä enemmän huomiota taide- ja nio1ttaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13918: kulttuuriharrastusten tukemiseen yhteiskunnan muksen,
13919: varoilla. Juuri kulttuuriharrastusten puute tun-
13920: netaan vaikeana ongelmana ja sen voittamiseksi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13921: etsitään keinoja. Kansalaisten kiinnostus erilai- kansalaisjärjestöjen kulttuuriohjaajien
13922: sia kulttuurin harrastusmuotoja kohtaan Voi- palkkaamiseksi.
13923: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
13924:
13925: Anna-Liisa Jokinen E.-J. il'ennilä Juhani Vähäkangas
13926: Seppo Toiviainen M.-L. Salminen Aulis Juvela
13927: Mikko Kuoppa
13928: 1979 vp. 951
13929:
13930: Toivomusaloite n:o 860.
13931:
13932:
13933:
13934:
13935: Anna-Liisa Jokinen ym.: Esperanton harrastuksen tukemisesta.
13936:
13937:
13938: E d u s k u n n a 11 e.
13939:
13940: Yli kahdenkymmenenviiden vuoden ajan edus- Niinpä liitto sai järjestääkseen vuonna 1969
13941: kunta myönsi valtionapua kansainvähsen kie- esperantistien 54. kansainvälisen kongressin,
13942: len hyväksi toimivalle Suomen Esperanto-Opis- jonka avajaiset pidettiin mainitun vuoden hei-
13943: tolle. Ensi kerran siitä tehtiin päätös vuoden näkuussa Helsingin Messuhallissa. Kongressin
13944: 1921 tulo- ja menoarvion yhteydessä. Aihee- yhteydessä järjestettiin useita joukkoretkeilyjä
13945: na sille oli seuraavana vuonna, 1922, Suomes- maan pohjoisosiin, järvialueelle ym. Turussa jat-
13946: sa pidettävä 14. kansainvälinen esperantokon- kui tuon kongressiviikon jälkeen vielä viiden
13947: ferenssi. Kun kansainvälinen matkailu oli vielä päivän ajan ns. jälkikongressi. Päivälehtien mu-
13948: siihen aikaan meillä lastenkengis,sä, herätti •tu- kaan tämä n. 2 000 osanottajaa käsittävä kan-
13949: hatpäisen ulkomaalaisen kongressivieraan maa- sainvälinen kongressi oli sen kesän suurin
13950: hamme tulo ja heidän täällä suorittamansa mo- maassamme.
13951: net retkeilyt ansaittua huomiota. Suomen Esperantoliiton myötävaikutuksella
13952: Tämän jälkeen valtionapu Suomen esperan- opetetaan tälläkin hetkellä monissa kansalais-
13953: tomkkeelle oli vakina1sesti tulo- ja menoarvios- ja työväenop1stoissamme esperantokieltä. Turun
13954: sa. Vielä toisen maailmansodan jälkeen, loka- ja Jyväskylän kesäyliopistoissa se on ollut, lii-
13955: kuussa v. 1948, jätti silloinen edustaja V. K. Tu- ton useassa tapauksessa ulkomailta hankkimien
13956: runen eduskunnalle raha-asia-aloitteen, jossa sa- tunnettujen opettajien johdolla, oppiaineena.
13957: nottiin mm.: Suomen Esperantoliiton aloitteesta j1a mo-
13958: "Hallituksen esityksessä valtion tulo- j,a me- nissa maissa saavutettuihin myönteisiin koke-
13959: noarvioksi vuodelle 1949, sen 10 Pl. XV: 1 muksiin perustuen "Esperanto sopii kouluhalli-
13960: kohdalle ja otsikossa 'Muut yhdistykset' eh- tuksen mielestä vakinaiseksi kolmanneksi kie-
13961: dottaa hallitus Suomen Esperanto-Opiston avus- leksi peruskoulun yläasteen kieliohjelmaan ...
13962: tuksen pysytettäväksi entisellään, 2 600 mar- Erikoiskursseilla ja kiehkerhois:sa tulee esperan-
13963: kan suuruisena." toa voida opettaa sekä peruskoulussa ·että lu-
13964: Ed. Turunen huomauttaa summan olleen kiossa, katsoo keskusvirasto." (Kansan Uuti-
13965: aluksi 25 000 markkaa, mutta pulavuosina pu- set 30. 7. 1974.)
13966: donneen mainittuun 2 600 markkaan, "jollai- Yksinomaan vähäisten jäsenmaksujen varassa
13967: sena se on ollut jo useita vuosia". toimivalla Suomen Esperantoliitolla ei kuiten-
13968: Todettuaaan espetrultokielen harrastuksen kaan nykyisin ole mahdollisuuksia toimintansa
13969: maassamme huomattavasti kasvaneen hän eh- tehostamiseen. Tästä esimerkkinä mainittakoon
13970: dotti, että eduskunta ottaisi vuoden 1949 tulo- seuraava tapaus. Suomen esperantoliikkeen
13971: ja menoarvioon Suomen Esperanto-Opiston toi- edustajina matkusti vuonna 197 4 heinäkuun
13972: minnan tukemiseksi 247 400 mal1kan suurui- lopussa Hampurissa pidettävään 59. kansain-
13973: sen lisämäärärahan. väliseen esperantokongressin seitsemänkymmen-
13974: Maailmansodan jälkeisinä poikkeuksellisilla tä henkilöä. Jokainen heistä joutui itse hen-
13975: vuosina jäi tämän asian hoitaminen kuitenkin kilökohtaisesti kustantamaan matkansa ja koko
13976: pois päiväjärjestyksestä. kongressiviikon vaatimat menot. Tällainen ruh-
13977: Maassamme vireästi toimiva esperantoliike rautuminen jonkin yhteisen asian hyväksi lie-
13978: on sen jälkeen järjestäytynyt uudelleen. Sen nee meidän päivinämme hyvin harvinaista.
13979: keskuseHmenä :toimii Suomen Esperantoliitto Suomen esperantoliikkeessä mukana olevat
13980: r.y., joka on vilkkaassa vuorovaikutuksessa ja kielen opiskeluun perehtyneet kansalaiset
13981: muiden maiden vastaavien järjestöjen kanssa. tuntevat syvää vastuuta kielen opiskelun te-
13982: 952 Toivomusaloite n:o 860
13983:
13984: hostamisesta ja laajentamisesta. Juuri kansain- semminkin neljännesvuosisadan ajan nauttinut
13985: välisten yhteyksien laajentaminen on antanut valtionapua, ehdotamme eduskunnan hyväksyt-
13986: heille hyvin paljon ja tämän vuoksi he haluavat täväksi toivomuksen,
13987: asian kehittyvän edelleen, jotta yhä useammil-
13988: la kans.alaisilla olisi samat mahdollisuudet. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13989: Edellä esitettyyn viitaten ja ottaen huomi- Suomen Esperantoliiton ja esperanto-
13990: oon, että maamme esperantoliike on jo aikai- harrastuksen toiminnan auttamiseksi.
13991: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
13992:
13993: Anna-Liisa Jokinen U.-L. Alppi M.-L. Salminen
13994: Lauha Männistö Unto Ruotsalainen Markus Aaltonen
13995: Matti Järvenpää Paula Eenilä Pentti Lahti-Nuuttila
13996: V. J. Rytkönen Heli Astala Arvo Salo
13997: 1979 vp. 953
13998:
13999: Toivomusaloite n:o 861.
14000:
14001:
14002:
14003: Anna-Liisa Jokinen ym.: Väkivaltaa ihannoivan länsimaisen elo-
14004: kuvatuotannon esittämisen rajoittamisesta.
14005:
14006:
14007: E d u s k u n n a 11 e.
14008: Television ohjelmistoon kuuluu jatkuvasti niteltu ja tehty sarunaan aikaan hermoja repivää
14009: elokuvia, joissa väkivaltaa ja pahoinpitelyjä ku- jännitystä katsojassa. Nämä elokuvat ovat
14010: vataan erittäin raa'assa ja järkyttävässä muodos- omiaan aiheuttamaan vakavaa huolestumista
14011: sa. Kun nämä elokuvat tulevat suoraan koteihin lasten ja nuorison kehityksestä vastuuta tunte-
14012: ja lasten katseltaviksi TV :n välityksellä, on erit- vien kansalaisten keskuudessa. Raakuuksia ja
14013: täin huolestuttavaa mi:hin tämä johtaa osana jo- väkivaltaa kuvaavia markkinointitarkoituksessa
14014: kapäiväistä kasvatusta. tehtyjä elokuvia ja jukaisutoimintaa ei pidä se-
14015: Lasten keskuudessa ovat vakavat pahoinpite- koittaa niihin todellisista tilanteista filmattuihin
14016: lyt viime aikoina lisääntyneet voimakkaasti, elokuviin ja kuvauksiin, jotka kertovat eri puo-
14017: jopa vaikeisiin vammautumisiin johtaneita pa- lilla maailmaa vallitsevista todellisista tapahtu-
14018: hoinpitelyjä ilmenee runsaasti. Jo aikaisemmin mista, joita uutiskuvissa ja asiaa valaisevissa esi-
14019: on eri maissa suoritettujen tutkimusten tulok- telmissä tuodaan esiin. Ne ovat tärkeitä todel-
14020: sena todettu väkivaltaelokuvien ja myös sarja- lisen maailmankuvan muodostumiseen, koska
14021: kuvalehtien lapsia vahingoittava ja heidän ag- maailmassa on edelleen nälkää, kurjuutta ja so-
14022: gressiivisuuttaan herättävä vaikutus. Näiden elo- tien aiheuttamaa hävitystä, jonka poistamiseksi
14023: kuvien ja sarjakuvien esittämisen ja myynnin kaikkialla on toimittava.
14024: kieltäminen olisi kiireellisesti saatava aikaan. Näiden todellisten ongelmien hämäämiseksi ja
14025: Jaukuvien ja toistuvien väkivaltaa kuvaavien taloudellisen voiton tavoittelun tarkoitukses-
14026: elokuvien katselu synnyttää ajanmittaan aggres- sa valmistetut väkivaltaa ihannoivat ja kuvaavat
14027: siiv1suutta siinä määrin, että se saattaa johtaa filmit ja piirrokset sen sijaan ovat tuhoisia ja
14028: väkivaltaisiin tekoihin, jopa pienimmätkin lap- siksi ne on kiellettävä. Amerikkalaiset sarjaelo-
14029: set käyttäytyvät hyökkäävästi ja leikeissään ra- kuvat ovat omiaan myös pilaamaan perinteellis-
14030: jummin välittömästi väkivaltaa kuvaavan elo- tä suomalaista kulttuuria ja ne ovat jo antaneet
14031: kuvan katselun jälkeen. Kun tämä elokuva on kielteisen leimansa suomalaiseenkin tuotantoon.
14032: tavoittanut samanaikaisesti useampia lapsia, jot- Niiden turmeleva vaikutus on jo niin laajaa,
14033: ka kohtaavat toisensa ohjelman jälkeen, on il- että on aihetta nopeasti lopettaa tämän suuntai-
14034: meistä, että väkivallan vaara on tällöin suu- nen elokuvien ja julkaisujen toiminnan levitys
14035: rempi. Lasten vanhemmat ja kasvattajat ovat Suomessa.
14036: olleet jo kauan huolissaan yhä kasvavasta väki- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
14037: vallan vaarasta. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14038: Eri järjestöjen ja yksityisten toimesta on usei- muksen,
14039: ta kertoja varoitettu niistä vaaroista, joita väki- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
14040: valtaa ihannoiva elokuva ja muu julkaisutoimin- menpiteisiin väkivaltaa ihannoivan ja ai-
14041: ta aiheuttaa lasten ja nuorison kehhykselle. heuttavan sekä suomalaista kansallista
14042: Kaikesta huolimatta TV:ssä jatkuvasti esite- kulttuuria vahingoittavan länsimaisen
14043: tään mitä räikeimpiä väkivaltaa ja julmuuksia elokuvatuotannon esittämisen ra;oittami-
14044: kuvaavia elokuvia, jotka nimenomaan on Suun- seksi maassamme.
14045: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
14046:
14047: Anna-Liisa Jokinen Arvo Kemppainen Mikko Ekorre
14048: Ulla-Leena Alppi Helvi Niskanen Anna-Liisa Hyvönen
14049: I.-C. Björklund Terho Pursiainen Inger Hirvelä
14050: Aarne Saarinen Heli Astala
14051: 120 0879005811
14052: 95>4- 1979 vp.
14053:
14054: Toivomusaloite n:o 862.
14055:
14056:
14057:
14058:
14059: P. Jokinen ym.: Kauppatieteellisen tiedekunnan perustamisesta
14060: Lappeenrantaan teknillisen korkeakoulun yhteyteen.
14061:
14062:
14063: Ed u s kun n a 11 e.
14064:
14065: Korkeakoulutoiminnan kehittämisen keskei- korkeakouluun. Tämä ratkaisu on uuden eril-
14066: senä kohteena Suomessa tulee lähimmässä tule- lis~en kauppakorkeakoulun perustamiseen ver-
14067: vaisuudessa olla jo toimivien pienten korkea- rattuna taloudellisesti ylivoimaisesti edullisem-
14068: koulujen toimintapohjan laajentaminen ja ope- pi ja samalla palvelee tehokkaasti Lappeenran-
14069: tus- ja tutkimusvarojen lisääminen. V altionta- nan nykyisen varsin kapea-alaisen korkeakoulu-
14070: loudelliset kuin myös aluepoliittiset näkökoh- toiminnan monipuolistamista ja voimavarojen
14071: datkin puoltavat ja edellyttävät käytettävissä tehokkaampaa hyväks1käyttöä.
14072: olevien voimavarojen ~suuntaamista Lappeenran- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun·
14073: nan teknillisen korkeakoulun ja muiden pienem· nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14074: pien yksiköiden vahvistamiseen. Itä-Suomen muksen,
14075: korkeakoulun kehittämissuunnitelmiin liittyvä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14076: kauppatieteellisen opetuksen alueiden laajenta- kauppatieteellisen tiedekunnan saami-
14077: minen tulisi toteuttaa perustamalla kauppatie- seksi Lappeenrantaan teknillisen kor-
14078: teellinen tiedekunta Lappeenrannan teknilliseen keakoulun yhteyteen.
14079: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
14080:
14081: Pekka Jokinen Mikko Kaarna
14082: 1979 vp. 955
14083:
14084: Toivomusaloite n:o 863.
14085:
14086:
14087:
14088:
14089: P. Jokinen ym.: Opetusryhmien pienentämisestä eri oppilaitok-
14090: sissa.
14091:
14092:
14093: E d u s k u n n a 11 e.
14094:
14095: Oppilasikäluokkien pienentyessä on välttä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14096: mätöntä koulujen toiminnan turvaaminen, ope- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi rtoivo·
14097: tuksen tason nostaminen ja opettajien työlli- muksen,
14098: syyden turvaaminen. Tehokas keino näiden ta- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
14099: voitteiden saavuttamiseksi on opetu:sryhmäko- menpiteisiin eri oppilaitosten opetusryh-
14100: kojen pienentäminen. mäkokojen pienentämiseksi.
14101: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
14102:
14103: Pekka Jokinen Arto Lampinen Sinikka Karhuvaara
14104: Martti Ursin Ritva Laurila Lauri lmpiö
14105: Matti Pelttari Erkki Pystynen Mauri Miettinen
14106: Saara Mikkola
14107: 956 1979 vp.
14108:
14109: Toivomusaloite n:o 864.
14110:
14111:
14112:
14113:
14114: P. Jokinen ym.: Kunnanopettajan virkojen perustamisesta.
14115:
14116:
14117: E d u s k u :n n a 11 e.
14118:
14119: Oppilasikäluokat pienenevät ja sen myötä Tätä esittää opetusministeriölle jättämässään
14120: opettajien työllisyystilanne on vaikeutunut ja kirjelmässä myös Opettajien Ammattijärjestö
14121: vaikeutuu lähivuosina entisestään. Jotta opet- (OAJ).
14122: tajan opetusvelvollisuutta vastaava tuntimäärä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14123: tulisi täyteen, opettajalle tulisi hänen omalla nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14124: suostumuksellaan suoda tilaisuus opettaa puut- muksen,
14125: tuvat tunnit toisessa oppilaitoksessa. Yhteinen
14126: opettajanvirka voitaisiin perustaa ammatilliseen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
14127: oppilaitokseen sekä peruskouluun, oppikou- menpiteisiin kunnanopetta;an virko;en
14128: luun, kansalais- ja työväenop:istoon, musiikki- perustamiseksi ensi lukuvuoden alusta
14129: oppilaitokseen, urheilu-, lastentarhanopettaja- lukien.
14130: ja kansanopistoon.
14131: Hels:Lngissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
14132:
14133: Pekka Jokinen Ritva Laurila Saara Mikkola
14134: Martti Ursin Alla Jokinen Sinikka Karhuvaara
14135: Matti Pelttari Mauri Miettinen Lauri lmpiö
14136: Erkki Pystynen
14137: 1979 vp. 957
14138:
14139: Toivomusaloite n:o 865.
14140:
14141:
14142:
14143:
14144: P. Jokinen ym.: Opettajien siirtosuojan takaamisesta.
14145:
14146:
14147: E d u s k u n n a 11 e.
14148:
14149: Opettajien työllisyystilanne on huolestuttava. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14150: Opettajien aseman turvaamiseksi lukioissa ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo--
14151: ammatillisissa oppilaitoksissa olisi eräät opet- muksen,
14152: tajanvirat ja -toimet koulutustarvetoimikunnan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
14153: laskelmiin perustuen täytettävä niitä haettavak- menpiteisiin opettajien siirtosuojan ta-
14154: si julistamatta. kaamiseksi.
14155: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
14156:
14157: Pekka Jokinen Arto Lampinen Sinikka Karhuvaara
14158: Martti Ursin Ritva Laurila Lauri Impiö
14159: Matti Pelttari Erkki Pystynen Mauri Miettinen
14160: Saara Mikkola
14161: 958 1979 vp.
14162:
14163: Toivomusaloite n:o 866.
14164:
14165:
14166:
14167:
14168: P. Jokinen: Määrärahasta Valkealaan perustettavaa metsätalouden
14169: koulutuskeskusta varten.
14170:
14171:
14172: E d u s k u n n a 11 e.
14173:
14174: Kymenlaaksossa on varsin vahva puunjalos- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14175: tusteollisuus ja Kotkassa puuteollisuusopisto. metsätalouden koulutuskeskuksen perus-
14176: Metsätalous vaatii kaikinpuolista koulutusta. tamiseksi Valkealan kunnan alueelle ja
14177: Valkealan laajat metsäalueet ja laaja pinta-ala ottaisi tarkoitukseen määrärahan val-
14178: tarjoaisivat tähän erittäin hyvät mahdollisuu- tion vuoden 1980 tulo- ja menoarvio-
14179: det. esitykseen.
14180: Edellä sanotun perusteella ehdotan kun-
14181: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14182: muksen,
14183: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
14184:
14185: Pekka Jokinen
14186: 1979 vp. 959
14187:
14188: Toivomusaloite n:o 867.
14189:
14190:
14191:
14192:
14193: P. Jokinen: Määrärahasta Joutsenon taidekesää varten.
14194:
14195:
14196: E d u s k u n n a II e.
14197:
14198: Joutsenon taidekesä on tähän mennessä jär- se mahdollisuuksien mukaan muodostuisi osit-
14199: }estetty viisi kertaa yhteistoimin Kymen läänin tain ympärivuotiseksi.
14200: taidetoimikunnan ja Joutsenon Opiston kesken Läänin taidetoimikunta on myöntänyt vuosit-
14201: opiston tiloissa. Taidekesä on muodostunut eri tain varoistaan avustusta taidekesälle. Tapah-
14202: taiteenalojen asiantuntijoiden ja harrastajien tuman valtakunnallinen luonne edellyttäisi kui-
14203: merkittäväksi vuotuiseksi tapaamiseksi, koulu- tenkin sen saamista suoraan opetusministeriön
14204: tustilaisuudeksi ja tällä hetkellä valtakunnalli- myöntämän tuen piiriin.
14205: sestikin merkittäväksi taiteen kehittämistapah- Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
14206: tumaksi. Kymen läänin taidetoimikunta esittää- taen eduskunnan hyväl(syttäväksi toivomuksen,
14207: kin, että Joutsenon taidekesä pyrittäisiin ke-
14208: hittämään valtakunnalliseksi tapahtumaksi ja että hallitus ottaisi valtion vuoden
14209: sen rahoitus saataisiin tämän edellyttämälle laa- 1980 tulo- ja menoarvioesitykseen mää-
14210: jalle pohjalle. Joutsenon kunta toivoo lisäksi, rärahan Joutsenon taidekesän tukemi-
14211: että taidekesää voitaisiin kehittää siten, että seen.
14212: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
14213:
14214: Pekka Jokinen
14215: 960 1979 vp.
14216:
14217: Toivomusaloite n:o 868.
14218:
14219:
14220:
14221:
14222: P. Jokinen: Määrärahasta Utin vallien kuntoon panemiseksi ja
14223: säilyttämiseksi.
14224:
14225:
14226: E d u s k u n n a 11 e.
14227:
14228: Utissa sijaitsevat historiallisesti arvokkaat ns. Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
14229: Utin vallit. Määrärahojen puutteen vuoksi on taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14230: yleistä rapistumista näiden osalta vuosien ku-
14231: luessa päässyt tapahtumaan. Jotta nämä histo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14232: riallisesti arvokkaat vallit edelleenkin olisivat riittävän määrärahan ottamiseksi val-
14233: jälkipolvien katseltavina, olisi tarpeellista saada tion vuoden 1980 tulo- ja menoarvio-
14234: määräraha näiden vallien kunnostamiseksi ja esitykseen Utin vallien kunnostamiseksi
14235: säilyttämiseksi. ja säilyttämiseksi.
14236: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
14237:
14238: Pekka Jokinen
14239: 1979 vp. 961
14240:
14241: Toivomusaloite n:o 869.
14242:
14243:
14244:
14245:
14246: P. Jokinen: Määrärahasta Valkealan reitin uittolaitteiden säilyttä-
14247: miseksi uittotyöammatin muistomerkkeinä.
14248:
14249:
14250: E d u s k u n n a 11 e.
14251:
14252: Valkealan reitin varrella on historiallisestikin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14253: arvokkaita uittotyöammattiin liittyviä uittolait- määrärahan varaamiseksi Valkealan rei-
14254: teita. Näiden toivotaan säilyvän tuleville suku- tin uittolaitteiden säilyttämiseksi uitto-
14255: polville muistomerkkeinä uittotyöammatista. työammatin muistomerkkeinä tuleville
14256: Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit- sukupolville.
14257: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14258: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
14259:
14260: Pekka Jokinen
14261:
14262:
14263:
14264:
14265: 121 087900581L
14266: 962 1979 vp.
14267:
14268: Toivomusaloite n:o 870.
14269:
14270:
14271:
14272:
14273: Joutsenlahti ym.: Luokkien oppilasmäärien alentamisesta.
14274:
14275:
14276: E d u s k u n n a 11 e.
14277:
14278: Koululaitoksessamme syntyy monenlaisia vai- si, jos luokkien kokoja nykyisestään alennet-
14279: keuksia, koska koululuokat ovat useasti liian taisiin.
14280: suuria. Kurinpidotliset asiat ovat usein ongel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14281: mallisia. Oppimi:stehokkuus muodostuu heikok- nioittavasti· eduskunnan hyväksyttäväksi toi:vo-
14282: si. Erityisryhmien muodostuminen on myös vai- mUJksen,
14283: keaa, koska erikoisempiin harvempien valitse-
14284: miin ryhmiin ei löydy tarpeeksi osanottajia. että hallitus ryhtyisi nopeasti toimen-
14285: Opettajien kohdalla on myös nykyisin usein piteisiin luokkien oppilasmäärien alen-
14286: vaikea työllisyystilanne, joka osaltaan helpottui- tamiseksi.
14287: Helsi:ngissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
14288:
14289: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen Eino Poutiainen
14290: Urho Pohto Pekka Vennamo Veikko Vennamo
14291: J. Juhani Kortesalmi
14292: 1979 vp. 963
14293:
14294: Toivomusaloite n:o 871.
14295:
14296:
14297:
14298:
14299: Joutsenlahti ym.: Kyläkoulujen lakkauttamisen estämisestä.
14300:
14301:
14302: Ed u s kun n a II e.
14303:
14304: Kyläkoulu on kaikinpuolisesti paras ratkaisu suuksia, jotta myös nuoret lapsia synnyttävät
14305: niin opintien ensiaskelten ottajatl turvallisuu- ihmiset saisivat kylissä toimeentulonsa. Ennen
14306: den kannalta kuin myös koko kyläkunnan kan- kaikkea on koulujen jatkamiseen tarvittavia op:
14307: nalta, sillä kylä ilman koulua on kuin kes- pilasmääriä edelleen alennettava, jotta säästyt-
14308: kuksensa sydämensä menettänyt. Kyläkoulusta- täisiin ikäviltä kyläkoulujen lakkauttamisilta.
14309: han säteilee monenlaisia vaikutteita ympäris- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14310: tön ,elämään, siellä voidaan kokoontua erilais- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14311: ten harrastusten merkeissä, mikä osaltaan lisää muksen, '
14312: kyläläisten yhteenkuuluvaisuuden henkeä ja
14313: auttaa myös viihtymään paremmin. että hallitus ryhtyisz toimenpiteisiin
14314: Kuitenkin yhä useammin joudutaan kyläkou- kyläkoulujen lakkauttamisen estämisek-
14315: luja lopettamaan. Tämän vuoksi olisi tehtävä si alentamalla edelleen kyläkoulujen jat-
14316: kaikki mahdollinen näiden koulujen toiminnan kamisen turvaavia v~himmäisoppilas
14317: jatkamiseksi. Kyliin olisi luotava työmahdolli- määriä.
14318: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta i979.
14319:
14320: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen Eino Poutiainen
14321: Urho Pohto Pekka Vennamo Veikko Vennamo
14322: J. Juhani Kortesalmi
14323: 964 1979 vp.
14324:
14325: Toivomusaloite n:o 872.
14326:
14327:
14328:
14329:
14330: Joutsenlahti ym.: Koulukyyditykseen oikeuttavan koulumatkan
14331: alentamisesta.
14332:
14333:
14334: Ed u s k u n n a 11 e.
14335:
14336: Nykyisin lasten koulutie on tullut yhä vaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14337: rallisemmaksi jatkuvasti lisääntyvän liikenteen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14338: aiheuttaman vaar,an vuoksi. Siksi on perin vaa- muksen,
14339: rallista kulkea kapeilla teillä hyvin usein vielä
14340: pimeässä. Erityisesti nuorimmat koululaiset että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
14341: ovat vaaroille alttiina. Siksi olisikin nykyistä miin koulukyyditykseen oikeuttavan
14342: kyyditysjärjestelmää muutettava niin, että 3 koulumatkan alentamiseksi kolmeen ki-
14343: km:stä lähtien voitaisiin kyyditä lapsia kou- lometriin.
14344: luun nykyisen 5 km:n sijasta.
14345: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
14346:
14347: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen Eino Poutiainen
14348: Urho Pohto Pekka Vennamo Veikko Vennamo
14349: J. Juhani Kortesalmi
14350: 1979 vp. 965
14351:
14352: Toivomusaloite n:o 873.
14353:
14354:
14355:
14356:
14357: Joutsenlahti ym.: Opintolainojen takaisinmaksun lykkäämisestä
14358: ja korkojen anteeksi antamisesta perheenlisäyksen vuoksi.
14359:
14360:
14361: E d u s k u n n a 11 e.
14362:
14363: Kun syntyvyys maassamme on liian alhainen, Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
14364: on erittäin tarpeellista, että lapsia hankitaan taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14365: kaikkiin nuoriin perheisiin, myös opintonsa
14366: päättäneisiin perheisiin. Tällöin kuitenkin mo- että hallitus ryhtyisi toimiin esityk-
14367: nella painavat päälle raskaat opintolainat ja sen antamiseksi opintolainoja koskevan
14368: tällöin helposti lykätään perheenlisäystä. Tä- lain muuttamisesta niin) että kun per-
14369: män vuoksi on tarpeen, että lapsen 1syntymä heeseen) jolla on opintolainoja) syntyy
14370: lykkää opintolainojen takaisinmaksua ainakin lavsi) opintolainojen lyhennysohjelmaa
14371: yhdellä vuodella ja jos mahdollista vielä pitem- lykätään ainakin yhdellä vuodella) sekä
14372: päänkin. Myös korko tältä ajalta tulisi saada korosta annetaan kohtuullinen määrä
14373: anteeksi. anteeksi.
14374: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
14375:
14376: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen Eino Poutiainen
14377: Urho Pohto Pekka Vennamo Veikko Vennamo
14378: J. Juhani Kortesalmi
14379: 966 1979 vp.
14380:
14381: Toivomusaloite n:o 874.
14382:
14383:
14384:
14385:
14386: Joutsenlahti ym.: Veikkausvoittovaroista jaettavan urheilun osuu-
14387: den lisäämisestä.
14388:
14389:
14390: E d u s k u,n n a 11 e.
14391:
14392: Urheilutoiminta on aikoinaan saattanut Suo- le ja yhteiskunnalle kuin mitä yhteiskunta tu-
14393: men maa:llinankartalle ja edelleenkin suuret kee· urheiluseuroja.
14394: maineteot olympialaisissa ovat tuottaneet maal- Tämän vuoksi olisikin urheiluväen aloitta-
14395: lemme suurta kunniaa ja kiitosta. man veikkaustoiminnan voittovaroja jaettava
14396: Jotta tulevaisuudessakin olisi mahdollisuus enemmän kuin nykyisin urheilulle.
14397: menestyä yhä kiristyvässä urheilussa, olisi ur- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14398: heilun taloudellisia edellytyksiä parannettava, nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14399: sillä varsinkin pyyteetöntä urheilutyötä tekevä muksen,
14400: seuraporras jää ilman melkein kaikkea yhteis- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
14401: kunnan antamaa rahallista tukea ja maksaa miin urheilun saaman osuude1z lisäämi-
14402: päinvastoin esim. huviverona enemmän valtiol- seksi veikkausvoittovaroista.
14403: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
14404:
14405: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen Eino Poutiainen
14406: Urho Pohto Pekka Vennamo Veikko Vennamo
14407: 1979 vp. 967
14408:
14409: Toivomusaloite n:o 87.5.
14410:
14411:
14412:
14413:
14414: Juvela: Eräiden virkojen ja toimien perustamisesta teatterikorkea-
14415: kouluun.
14416:
14417:
14418: Ed u s kun n a 11 e.
14419:
14420: Vuoden 1978 joulukuussa hyväksyttiin lait tenkin vastaavia professuureja . s~kä tanssitai-
14421: teatterikorkeakoulusta ja teatterikorkeakoulua teen ja teatteriteknisen henkilökunnan koulu-
14422: koskevan lain voimaansaattamisesta. Korkea- tus muita opetusvirkoja.
14423: koulun tehtävänä on lain mukaan antaa tiedol- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14424: lista ja käytännöllistä teatteritaiteen ja siihen taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14425: liittyvien ammattialojen ylintä opetusta, harjoit-
14426: taa alan kokeilutoimintaa ja muutoinkin edis- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin,
14427: tää teatteritaiteen kehitystä. Koulutusta olisi jotta teatterikorkeakouluun voitaisiin
14428: lain perustelujen mukaan järjestettävä kaikkiin 1. 1. 1980 lukien perustaa suomenkieli-
14429: teatterin ja tanssitaiteen taiteellisiin ammattei- sen teatterityön professorin ja dramatur-
14430: hin sekä niihin alan teknisiin ja hallinnollisiin gian professorin virat sekä tanssin leh-
14431: ammatteihin, joissa taiteellisen ja suunnittele- torin, teatteritekniikan lehtorin, tanssin
14432: van työn osuus on ratkaiseva. assistentin ja skenografian assistentin
14433: Korkeakoulutasoinen opetus edellyttää kui- toimet samoin 1. 1. 1980 lukien.
14434: Hclsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
14435:
14436: Aulis Juvela
14437: 968 1979 vp.
14438:
14439: Toivomusaloite n:o 876.
14440:
14441:
14442:
14443:
14444: Juvela: Määrärahasta Emil Cedercreutzin museota varten.
14445:
14446:
14447: E d u s k u n n a 11 e.
14448:
14449: Harjavallassa toimii vireästi varsin ainutlaa- Harjavallan kaupungin hallintaan. Kaupunki on
14450: tuinen maaseutukulttuuria edustava taiteilija jo tähän mennessä sijoittanut museon raken-
14451: Emil Cedercreutzin nimeä kantava museo. tamiseen huomattavat summat rahaa, minkä
14452: Museon kokoelmat on kerätty pääosin vuosien lisäksi museon käyttökustannukset muodostavat
14453: 1914-1947 välisenä aikana. Sen erittäin laa- kaupungille melkoisen taloudellisen rasitteen.
14454: jat ja monipuoliset esinekokoelmat antavat mie- Museon vilkkaaseen käyttöön ja valtakun-
14455: lenkiintoisen läpileikkauksen menneitten suku- nalliseen merkitykseen viitaten olisi välttämä-
14456: polvien työstä ja korkeasta käsityötaidosta. Täs- töntä, että valtion taholta ryhdyttäisiin anta-
14457: sä suhteessa Emil Cedercreutzin museolla on- maan taloudellista tukea museon käyttötalous-
14458: kin paitsi maakunnallista myös valtakunnallis- menoihin. Näin helpotettaisiin Harjavallan kau-
14459: ta merkitystä. Tämän lisäksi museo käsittää pungin taloudellista taakkaa tämän harvinais-
14460: taidemuseon harvinaislaatuisine veistoksineen, laatuisen taidemuseon ylläpitämisessä.
14461: maalauksineen ja piirustuksineen. Kokoelmat, Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
14462: jotka on kerätty pitkän ajanjakson kuluessa, nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14463: edustavat lähinnä vuosisadan vaihteen maalaus-
14464: ja kuvanveistotaidetta. Museoon liittyy vielä että hallitus ottaisi ensi tilassa val-
14465: taiteilija Cedercreutzin entinen kesäkoti Harju- tion tulo- ja menoarvioon riittävän suu-
14466: la, jonka runsas ja värikäs huonekalu- ja ryijy- ruisen määrärahan Harjavallassa toimi-
14467: kokoelma kuvaa vuosisadan vaihteen asumis- van Emil Cedercreutzin museon sekä
14468: kulttuuria kotimaassa ja muualla maailmassa. mahdollisesti muidenkin vastaavanlaisten
14469: Vuoden 1973 alusta lähtien museo on kuu- museoiden toiminnan tukemiseen.
14470: lunut silloisen Harjavallan kauppalan, nykyisen
14471: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
14472:
14473: Aulis Juvela
14474: 1979 vp. 969
14475:
14476: Toivcmusaloite n:o 877.
14477:
14478:
14479:
14480:
14481: Järvilehto ym.: Evankelis-luterilaisen uskonnonopetuksen oikeu-
14482: den myöntämisestä apostolisen tunnustuksen hyväksyvään
14483: yhteisöön kuuluville opettajille.
14484:
14485:
14486: E d u s kun n a 11 e.
14487:
14488: Lakia Suomen kansalaisen oikeudesta olla tunnustuksen mukaista uskonnonopetusta anta-
14489: maan palveluksessa uskontunnustukseensa kat- maan ei sovellu henkilö, joka asennoituu kris-
14490: somatta ( 10. 6. 1921/173) on muutettu v. tinuskoon kielteisesti. Toisaalta taas apostolisen
14491: 1973 siten, että evankelis-luterilaiseen kirkkoon uskontunnustuksen hyväksyvillä kristillisillä
14492: tai yhdyskuntaan kuulumaton henkilö voi saa- yhteisöillä suhtautuminen kristinuskon keskei-
14493: da erivapauden uskonnon opettamiseen maan siin perustotuuksiin on niin yhtäläinen, että
14494: oppilaitoksissa. Tämän erivapauden voi antaa hankala erivapaus- ja viranomaisen kuulemis-
14495: Tasavallan Presidentti kuultuaan kirkollista vi- menettely voidaan näihin yhteisöihin kuuluvien
14496: runomaista (2. 2. 1973/123). henkilöiden osalta poistaa tarpeettomana.
14497: Erivapauslain puutteena on pidettävä sitä, Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
14498: että se saattaa samaan asemaan toisaalta ne kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14499: henkilöt, jotka eivät kuulu evankelis-luterilai-
14500: s-=en yhteisöön siksi, että he eivät tunne kris- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14501: tinuskon keskeisiä perustotuuksia tai suhtautu- evankelis-luterilaisen uskonnonopetuksen
14502: vat niihin kielteisesti, ja toisaalta ne henkilöt, oikeuden myöntämiseksi apostolisen us-
14503: jotka eivät kuulu evankelis-luterilaiseen yhtei- kontunnustuksen hyväksyvään kristilli-
14504: söön siksi, että he kuuluvat johonkin toiseen seen yhteisöön kuuluville opettajille il-
14505: apostolisen uskontunnustuksen hyväksyvään man erivapausanomus- ja viranomaisten
14506: kristilliseen yhteisöön. kuulemismenettelyä.
14507: On ymmärrettävää, että evankelis-luterilaisen
14508: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
14509:
14510: Ulla Järvilehto Sauli Hautala Jorma Fred
14511: Impi Muroma Olavi Ronkainen Asser Stenbäck
14512: Antero Juntumaa Esko Almgren Väinö Rautiainen
14513:
14514:
14515:
14516:
14517: 122 087900581L
14518: 970 1979 vp.
14519:
14520: Toivomusaloite n:o 878.
14521:
14522:
14523:
14524:
14525: Kanerva: Tiede- ja tutkimuspolitiikan hallinnon ja valvonnan
14526: uudistamisesta.
14527:
14528:
14529: E d u s k u n n a 11 e.
14530:
14531: Valtion tiede- ja tutkimuspolitiikkaa harjoit- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn
14532: tavat lähinnä valtion tiedeneuvosto ja tieteen- tiedehallinnon keskeisten suunnittelu-
14533: alakohtaiset toimikunnat. Näiden elinten valin- ja päätöksentekoelinten valitsemiseksi
14534: taperusteet eivät ole riittävässä määrin selkey- eduskunnan toimesta parlamentaaristen
14535: tyneitä eikä niissä oteta riittävässä määrin huo- voimasuhteiden mukaisesti, tieteellisen
14536: mioon erilaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä. tutkimuksen suuntaamista koskevien
14537: Erilaisiin tieteellisiin ja ideologisiin arvoläh- tiede- ja tutkimuspoliittisten ohjelmien
14538: tökohtiin pohjautuvien näkemysten tulisi pääs- sekä pitkän ja keskipitkän tähtäyksen
14539: tä tasa-arvoisesti vaikuttamaan tutkimuspolitii- talous- ja kehittämissuunnitelmien alis-
14540: kan suuntaamiseen, tiedehallintoon ja käytän- tamiseksi eduskunnan hyväksyttäviksi,
14541: nölliseen tutkimustyöhön. Tämän edellytyksenä tutkimuksen vapauden turvaamiseksi
14542: on tiedehallinnon demokratisoiminen, tieteelli- osoittamalla korkeakouluille ja niiden
14543: sen tutkimuksen ja opetuksen pitäminen kiin- laitoksille itsenäisiä tutkimusvaroja,
14544: teästi toisiinsa sidottuina ja tutkimuksen vapau- korkeakoulujen kehittämislainsäädännön
14545: den turvaaminen takaamaHa taloudelliset ja toi- uudistamiseksi siten, että se mahdollis-
14546: minnalliset edellytykset tieteelliselle tutkimus- taisi tutkimuksen painopisteisiin koh-
14547: työlle. distuvan tutkimuksen, omaehtoisen tut-
14548: Edellä sanottuun viitaten ehdotan kunnioit- kimustyön ja palvelututkimuksen, ja että
14549: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- korkeakoulujen palvelututkimusta ei
14550: sen, kontrolloitaisi keskusjohtoisesti, vaan sii-
14551: tä olisi aina päätettävä erikseen korkea-
14552: koulujen laitostason elimissä.
14553: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
14554:
14555: Ilkka Kanerva
14556: 1979 vp. 971
14557:
14558: Toivomusaloite n:o 879.
14559:
14560:
14561:
14562:
14563: Kanerva: Korkeakoululaitoksen alueellisesta kehittämisestä kehi-
14564: tysalueilla olemassa oleviin kol"'keakouluihin tukeutuen.
14565:
14566:
14567: E d u s kun n a II e.
14568:
14569: Viime aikoina on valtioneuvoston toimesta Edellä esitettyyn perustuen onkin korkea-
14570: tehty päätöksiä ja periaatepäätöksiä yksittäis- koululaitoksen kehittämisessä ensisijaisesti läh-
14571: ten tiedekuntien tai erityiskorkeakoulujen pe- dettävä siitä, että suunniteltujen erityiskorkea-
14572: rustamisesta ns. kehitysalueelle. Erityisesti eri- koulujen perustamishankkeet lopetetaan ja että
14573: tyiskorkeakoulujen perustamisen voidaan kat- nyt kehitysalueilla sijaitsevat erityiskorkeakou-
14574: soa olevan väärä toimenpide opiskelijoiden kou- luyksiköt kehitetään vähittäisesti monitieteisik-
14575: lutusmahdolHsuuksien tasa-arvoistamiseksi tai si yleiskorkeakouluiksi tai yliopistoiksi.
14576: alueellisen tutkimustoiminnan kehittämiseksi. Edellä sanottuun viitaten ehdotan kunnioit-
14577: Erityiskorkeakoulujen opintoala on niin sup- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14578: pea, että jonkin alueen - tässä tapauksessa
14579: erityisesti kehitysalueen - opiskelijoiden kou- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14580: lutusmahdollisuuksia ja valinnanmahdollisuuk- korkeakoululaitoksen alueelliseksi leehit-
14581: sia ei pystytä tyydyttämään. Samoin on myös tämiseksi siten, että luovuttaisiin ny-
14582: erityiskorkeakoulun harjoittaman tutkimustoi- kyisten erityiskorkeakoulujen perusta-
14583: minnan suhteen. Erityiskorkeakoulun tutkimus- mishankkeista, laadittaisiin nykyisille
14584: työn rajoittuminen vain johonkin tieteenalan kehitysalueilla sijaitseville erityiskorkea-
14585: perus- tai soveltavaan tutkimukseen tai vain kouluille pitkän tähtäimen kehittämis-
14586: johonkin elinkeinon tutkimukseen ei voi tyy- suunnitelmat niin, että niistä tulisi mo-
14587: dyttää alueellisia kehittämistarpeita tai alueen nitieteisiä yleiskorkeakouluja, ja laadit-
14588: elinkeinorakenteen kehittämisvaatimuksia. Eri- taisiin näin muodostuneille yleiskorkea-
14589: tyiskorkeakoulujen opetusohjelmille on tyypil- kouluille parlamentaarisen komitean toi-
14590: listä myös kapea-alaisuus ja tiukka kuvssimuo- mesta yleiset alueellisen kehittämisen
14591: toisuus, joka estää opiskelijan persoonallisuu- runko-ohjelmat.
14592: den ja maailmankatsomuksen monipuolisen ke-
14593: hittymisen.
14594: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
14595:
14596: Ilkka Kanerva
14597: 972 1979 vp.
14598:
14599: Toivomusaloite n:o 880.
14600:
14601:
14602:
14603:
14604: Kanerva: Opintotuen kehittämislain aikaansaamisesta.
14605:
14606:
14607: E d u s k u n n a 11 e.
14608:
14609: Opintotukijärjestelmän tarkoituksena on luo- Jokaiselle on ,taattava opiskeluun riittävä
14610: da jokaiselle ihmiselle mahdollisuudet halua- rahoitus omasta tai vanhempien varallisuudesta
14611: maansa opiskeluun taloudellisista, sosiaalisista riippumatta. Rahoitusjärjestelmän tulee olla
14612: ja alueellisista tekijöistä riippumatta. Jokaisella peittävä ja riittävä. Sen tulee täysimääräisesti
14613: on oltava mahdollisuudet laajentaa omaa yksi- peittää opintokustannukset ja ulottua kaikkiin
14614: löllisyyttään. peruskoulun jälkeisiin oppilaitoksiin. Järjestel-
14615: Nykyinen lainamuotoinen opintotukijärjestel- män on oltava joustava.
14616: mä perustuu voittopuolisesti työelämän tarpeita Ensisijaisena tavoitteena on pidettävä riittä-
14617: tyydyttävään koulutuspolitiikkaan. Nykyinen vän, opiskelukustannukset kattavan opintotuki-
14618: opintotukijärjestelmä ohjaa opiskelijat opinto- järjestelmän kehittämistä pitäen pitkän aika-
14619: aloille, jotka turvaavat nopean valmistumisen välin tavoitteena yleisen lakisääteisen vähim-
14620: ja varman työpaikan. Ihmiset eivät itse katso mäisturvajärjestelmän aikaansaamista.
14621: voivansa kouluttaa itseään monipuolisesti ja laa- Edellä sanottuun viitaten ehdotan kunnioit-
14622: ja-alaisesti taloudellisten mahdollisuuksien puut- :taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
14623: tuessa. sen,
14624: Opintotukijärjestelmän perustana olevan
14625: opintolainamuotoisen opintotuen haittavaiku- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14626: tukset ovat jo selvästi havaittavissa muutaman opintotuen kehittämislain aikaansaami-
14627: vuoden kokemusten jälkeen valtiontakuisten seksi siten, että opintorahan suuruutta
14628: opintolainojen voimaan astumisesta. Lainamää- nostettaisiin vuosittain ja lainan suh-
14629: rät ovat riittämättömät. Lainojen enimmäis- teellista osuutta vastaavasti vähennet-
14630: määrät ovat huomattavasti alle opiskelukustan- täisiin niin, että opintotuen enim-
14631: nusten. Opiskeluaikaiset lainaehdot korkoineen mäismäärän kehitys vastaisi elinkustan-
14632: aiheuttavat etenkin pitkään opiskelleiden osalta nusten nousua, saajien määrää nostet-
14633: lainoituksen tehon häviämistä osan opintolai- taisiin tasaisesti vuosittain, täysimääräi-
14634: nasta mennessä korkojen maksuun. Takaisin- set opintokustannukset kattava opinto-
14635: maksuehdot ovat usein kohtuuttomat. Maksu- rahajärjestelmä toteutettaisiin ensimmäi-
14636: määrien suuruus ja takaisinmaksuajan lyhyys seksi lukiossa ja alemman asteen am-
14637: aiheuttavat suuria vaikeuksia nuorille, joille elä- matillisissa oppilaitoksissa, täysimääräi-
14638: misen kustannukset liittyvät perheen perusta- set opintokustannukset kattava opinto-
14639: miseen, asunnon hankkimiseen jne. Yhä useam- rahajärjestelmä toteutettaisiin seuraavas-
14640: mat joutuvat turvautumaan ansiotyöhön opis- sa vaiheessa kaikissa ylemmissä amma-
14641: kelun ohella, mikä puolestaan aiheuttaa opis- tillisissa oppilaitoksissa ja että lopulli-
14642: kelun viivästymistä ja lisää opiskelupaikkojen sena tavoitteena olisi täysimääräiset
14643: tarvetta. Opintotukijärjestelmä aiheuttaa yhä opintokustannukset kattava opintoraha-
14644: syvenevää eriarvoisuutta opiskelijoiden välillä. järjestelmä, joka toteutettaisiin kaikissa
14645: Vähävaraiset opiskelijat joutuvat jo lukiossa ja yliopistoissa ja korkeakouluissa.
14646: ammattikoulussa opiskelemaan opintolainan
14647: turvin.
14648: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
14649:
14650: Ilkka Kanerva
14651: 1979 vp. 973
14652:
14653: Toivomusaloite n:o 881.
14654:
14655:
14656:
14657:
14658: Kauppi ym.: Vaasan yliopiston perustamisesta laajentamalla vai-
14659: heittain Vaasan kauppakorkeakoulun toimintaa.
14660:
14661:
14662: E d u .s k u n n a 11 e.
14663:
14664: Maamme korkeakoululaitosta on kuluneen lutusalueeksi". Opetusministeriön toimintasuun-
14665: vuosikymmenen aikana kehitetty voimakkaasti. nitelmassa vuosille 1977-82 se on otettu oh-
14666: Kehitystyössä on saavutettu useita merkittäviä jenuoraksi. Tällaiselle kahden läänin yhdistä-
14667: tuloksia. Monista hyvistä saavutuksista huoli- miselle ei kuitenkaan ole olemassa mitään pe-
14668: matta kehitystyössä tähän mennessä saavutet- rusteltuja syitä. Sen sijaan voidaan osoittaa
14669: tuja tuloksia ei kaikilta osilta voida pitää tar- useitakin syitä, miksi näin ei pitäisi menetellä.
14670: koituksenmukaisina eikä oikeudenmukaisina. Ensinnäkin Vaasan ja Keski-Suomen läänien
14671: Suurimpana epäkohtana on pidettävä sitä, että toiminnalliset yhteydet ovat varsin vähäiset.
14672: kehitystyö ei ole johtanut nykyistä parempaan Yksi maamme selkeimpiä toiminnallisia alue-
14673: alueelliseen tasapainoon. Korkeakoulut sijoittu- rajoja kulkee pitkin Suomenselkää näiden kah-
14674: vat epätasaisesti maamme eri alueille, kun asiaa den ·läänin välillä. Tämän mukaisesti yhteydet
14675: tarkastellaan alueiden asukaslukujen, toiminnal- esimerkiksi Jyväskylän ja Vaasan kaupunkien
14676: listen edellytysten ja koulutustarpeen pohjalta. välillä ovat huonot, lentoyhteyskin kulkee Hel-
14677: Syy tällaiseen valtakunnalliseen epätasapainoon singin kautta. Muun muassa näiden toimin-
14678: on siinä, ettei koko korkeakoululaitoksen ke- nallisten yhteyksien heikkouden vuoksi Keski-
14679: hittämistä ja erityisesti uusien korkeakoulujen Suomen lääni irrotettiinkin Vaasan läänistä
14680: perustamissuunn:1telt:llia ole kytketty riittävän omaksi lääniksi vuonna 1960. Näyttää siltä,
14681: kiinteästi maamme taloudelliseen aluerakentee- ettei korkeakoululaitoksen kehittämissuuni.lltel-
14682: seen jå muun yhteiskunnallisen elämämme ke- misrsa ole tätä irrottamista ja :sen syitä otettu
14683: hittämispolitiikkaan ja -työhön. riittävästi huomioon.
14684: Uudenmaan lääni on maan pääkaupungin an- Vaasan ja Kesrki-Suomen läänien korkeakou~
14685: siosta luonnollisesti ensimmäisellä sijalla kor- lutuksellista yhdistämistä ei myöskään void~
14686: keakoulupalvelujen tarjonnassa. Toisella sijalla perustella opiskelijoiden hakeutumissuunililla.
14687: tässä suhteessa on Keski-Suomen lääni, jossa Tilastokeskuksen julkaisemien tietojen perus-
14688: on 25.7 opiskelupaikkaa 1 000 asukasta kohti. teella voidaan nimittäin todeta, että Jyväsky-
14689: Oulun Iäänissä on 17 . opiskelupaikkaa läänin län yliopiston vaikutus Kuopion ja Mikkelin
14690: 1 000 asukasta kohti. Jos koko Pohjois-Suo- lääneistä kotoisin olevien ylioppilaiden korkea-
14691: men väestö luetaan Oulun yliopiston piiriin, koulukeskuksen valintaan on selvästi suurempi
14692: on silloinkin vielä 9 paikkaa 1 000 asukasta kuin Vaasan läänin alueelta peräisin olevien
14693: kohti. Heikoimpaan asemaan korkeakoulupal- ylioppilaiden valintoihin. Jopa Pohjois-Karjalan
14694: velujen suhteen on jäänyt koko maassa Vaa- läänistä hakeutuminen Jyväskylän yliopistoon
14695: san lääni. Jos laskennassa otetaan huomioon on suhteellisesti samaa suuruusluokkaa kuin
14696: pelkästään Vaasan läänin oma väestö, voidaan Vaasan läänistä. Tältä kannalta katsoen olisi-
14697: läänissä tarjota vain 2.7 opiskelupaikkaa 1 000 kin oikeampaa yhdistää Keski-Suomi Itä-Suo-
14698: kohti. Luku on vielä pienempi, jos laskelmaan men korkeakoulutusalueeseen.
14699: otetaan mukaan koko Etelä- ja Keski-Pohjan- Korkeakoulusuunnittelussa tapahtuvassa Vaa-
14700: maa sekä Svenska Österbotten, jotka muodos- •san läänin kytkemisessä Keski-Suomen lääni·in
14701: tavat yhtenäisen läntisen Suomen alueen. on hämärretty ja hämärretään edelleen monia
14702: Opetusministeriön laatimissa kehittämissuun- tosiasioita. Esimerkiksi korkeakoulutuksen tar-
14703: nitelmissa Vaasan lääni ja Keski-Suomen lääni jontaa osoittavat keskiarvoluvut muuttuvat Vaa-
14704: on yhdistetty yhdeksi ja samaksi "korkeakou- san läänin osalta kokonaan toisiksi, jos ne Ias-
14705: 974 Toivomusaloite n:o 881
14706:
14707:
14708: ketaan yksinomaan Vaasan läänin asukasluvun daan jo nykyisellään lisätä ja päästä siten suu-
14709: mukaan eikä kuten korkeakoulusuunnittelussa remmitta vaikeuksitta laajentamaan ja moni-
14710: on tehty, Keski-Suomen ja Vaasan lääneistä puolistamaan korkeakoulupalvelusten tarjontaa
14711: keinotekoisesti muodostetun korkeakoulutus- Vaasan läänissä ja sen ympäristöalueilla.
14712: alueen yhteisten opiskelupaikka- ja asukasluku- Kielten osuus taloudellisessa toiminnassa on
14713: jen mukaan. Samalla jää laskelmissa huomioon jo nyt siksi tärkeä ja tulee yhä tärkeämmäksi
14714: ottamatta se tosiasia, että pelkästään Vaasan kauppasuhteittemme laajentuessa, että kaikilta
14715: läänissä on lähes kaksinkertainen määrä asuk- kaupallisella alalla toimiviita henkilöiitä vaadi-
14716: kaita Keski-Suomen lääniin verrattuna: Seu- taan entistä parempaa ja monipuolisempaa kie-
14717: rauksena tästä Vaasan läänin ja Keski-Suomen litaitoa. Yhä vaativammaksi kehittyvä eritasois-
14718: läänin yhteenliittämisestä ja sen aiheuttamista ten kauppaoppilaitosen kielten opettajien kou-
14719: vääristymistä on se, että läntisen Suomen kor- lutus sekä talouselämän kielten tutkiminen tu-
14720: keakoulutustarpeesta ei saada oikeaa kuvaa ja levat olemaan kauppakorkeakoulun tärkeimpiä
14721: että tätä tarvetta vähätellään sekä kokonaisuu- tehtäviä. Nämä tehtävät yhdessä kauppakorkea-
14722: dessaan että erikseen miltei kaikilla korkeakou- koulussa nykyisin tapahtuvan kielten opetuk-
14723: lutuksen aloilla. Tämä näkyy edelleen opetus- sen kanssa edellyttävät, että kauppakorkeakou-
14724: ministeriön korkeakoulu- ja tiedeosaston 1979 luun perustetaan uusien kielten tiedekunta.
14725: julkistamassa "Korkeakoululaitoksen kehittä- Teknillisen korkeakoulutuksen puute länti-
14726: missuunnitelmassa 1979-86". sessä Suomessa on tullut viime aikoina kipeäs-
14727: Vaasan lääniä ei millään asiallisilla perusteil- ti esille tekniikan nopean kehityksen ja eri
14728: la eikä tekemättä väkivaltaa tosiseikoille voida aloilla käyttöön otettujen uusien teknillisten
14729: korkeakoulutuksen suunnittelussa kytkeä mi- laitteiden johdosta. Teknillisen korkeakoulutuk~
14730: hinkään muuhunkaan alueeseen. Läntinen Suo- sen aikaansaamista Vaasan korkeakoulun yhtey-
14731: mi, jonka muodostavat Etelä- ja Keski-Pohjan- teen onkin pidettävä kiireellisyysjärjestyksessä
14732: maa sekä Svenska Österbotten ja jonka ydin- seuraavana asteena kauppakorkeakoulua yliopis-
14733: alueena on Vaasan lääni, on oma erillinen kor- toksi laajennettaessa.
14734: keakoulutusalue. Yksinomaan Vaasan läänin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun~
14735: asukasluku lähentelee puolta miljoonaa. Kun nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo..
14736: siihen lisätään läänin rajan taakse jäävien Kes~ muksen,
14737: ki-Pohjanmaan alueiden asukasluvut, kohoaa
14738: väestöpohja niin suureksi, että pelkästään tältä että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
14739: kannalta katsottunakin alue tarvitsee oman, menpiteisiin Vaasan yliopiston perusta-
14740: yleisimmät tieteen ja tekniikan alat käsittävän miseksi laajentamalla ja monipuolista-
14741: korkeakoulun, yliopiston. Läänillä on jo sie- malla vaiheittain Vaasan kauppakorkea-
14742: men tätä varten olemassa: Vaasan kauppakor~ koulun toimintaa.
14743: keakoulu. Tämän korkeakoulun toimintaa voi-
14744: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
14745:
14746: Eeva Kauppi Eero Lattula.
14747: 1979 vp. 975
14748:
14749: Toivomusaloite n:o 882.
14750:
14751:
14752:
14753:
14754: Kauppi ym.: Korkeimman teknisen ja kaupallisen koulutuksen
14755: kehittämisestä Vaasan kauppakorkeakoulun yhteydessä.
14756:
14757:
14758: Eduskunnalle.
14759:
14760: Pohjalainen yritystoiminta on monilla aloilla siJOitettava muodostettavaan kielten osastoon.
14761: noussut kansainvälisesti kilpailukykyiseksi, mut- Teknologian kehityksen seuraaminen ja tek-
14762: ta elinkeinoelämän jatkuva myönteinen kehitys nillisen koulutuksen pitäminen kehityksen ta-
14763: edellyttää, että valtiovalta omalta osaltaan luo salla sekä kaupallisen tiedon ja taidon lisäämi-
14764: riittävät yleiset kehittymisedellytykset, jotta nen luovat mahdollisuudet elinkeinoelämän jat-
14765: elinkeinoelämä puolestaan voisi hoitaa sille kuvalle kehittymiselle ja teollisuutemme kilpai-
14766: kuuluvan tehtävän yhteiskunnan rakentajana. lukyvylle. Erityisesti Vaasan läänin kannalta on
14767: Vaasan kauppakorkeakoulu on tähänastisen välttämätöntä, että Vaasan kauppakorkeakoulus-
14768: toimintansa aikana lunastanut suuren osan niis- sa annettavaa korkeakouluopetusta lisätään ta-
14769: tä toiveista, joita pohjalainen talouselämä on savertaisesti valtakunnan muiden osien kanssa.
14770: siihen asettanut. Kehityksen myötä tarpeet tu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14771: levat yhä lisääntymään. Tämän kanssa ovat nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14772: ristiriidassa ne korkeakoulun toiminnan kaven- muksen,
14773: tamispyrkimykset, joita on ollut nähtävissä sen
14774: valtioYistamisen jälkeen. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
14775: On myös haitallista, että kauppatieteellisen menpiteisiin erityisesti korkeimman tek-
14776: tutkinnonuudistuksen yhteydessä kirjeenvaihta- nisen ja kaupallisen koulutuksen kehit-
14777: rjakoulutus on romutettu. Siksi Vaasan kauppa- tämiseksi Vaasan kauppakorkeakoulun
14778: korkeakoulun yhteyteen on välittömästi perus- yhteydessä.
14779: tettava kielivoittoinen koulutusohjelma, joka on
14780: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
14781:
14782: Eeva Kauppi Eero Lattula
14783: 976 1979 vj>.
14784:
14785: \l'oivomusaloite n:o 883.
14786:
14787:
14788:
14789:
14790: Kauppi ym.: Vaasan kauppakorkeakoulun tutkimuslaitoksen pe-
14791: rustutkimusosaston tutkimusassistentin toimien perustami-
14792: sesta.
14793:
14794:
14795: E d u s kun n a 11 e.
14796:
14797: Tutkimustoiminnan alkuun paasy uusissa koituksenmukaisena. On huomattava, että mm.
14798: korkeakouluissa on osoittautunut vaikeaksi. opetusministeri Marjatta Väänänen on julkisuu-
14799: Tämän vuoksi Vaasan kauppakorkeakouluun on dessa (Tieteen päivien 1977 avajaispuheessaan)
14800: 197 4 perustettu sen tutkimuslaitoksen perus- kiinnittänyt huomiota uusien korkeakoulujen
14801: tutkimuksen osastoon 2 tutkijan tointa. Toi- tutkimustoiminnan edellytysten parantamiseen.
14802: mien olemassaolosta on saatu monenlaisia hyö- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14803: tyjä mm. opettajien virkojen täytön yhteydessä. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14804: Vastaavia toimia on myös Helsingin kauppa- muksen,
14805: korkeakoulussa ( 8 kpl) ja Svenska handels- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14806: högskolanissa ( 4 kpl) . kahden tutkimusassistentin toimen
14807: Valtiollistamisneuvottelujen yhteydessä Vaa- (V 22) perustamiseksi Vaasan kauppa-
14808: san kauppakorkeakoulu kuitenkin menetti mo- korkeakoulun tutkimuslaitoksen perus-
14809: lemmat tutkijan toimet. Näin radikaalia kehi- tutkimuksen osastoon korkeakoululai-
14810: tysalueella sijaitsevan korkeakoulun tutkimus- toksen kehittämislainsäädännön ulko-
14811: edellytysten he1kentämistä ei voida pitää tar- puolisin määrärahoin.
14812: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
14813:
14814: Eeva Kauppi · Eero Lattula
14815: 1979 vp. 977
14816:
14817: Toivomusaloite n:o 884.
14818:
14819:
14820:
14821:
14822: Kauppi ym.: Määrärahasta Kokkolan sairaanhoito-oppilaitoksen
14823: opetustilojen parantamiseen.
14824:
14825:
14826: E d u s k u n n a 11 e.
14827:
14828: Kokkolan kaupunkiin perustettiin vuonna Koska sairaanhoito-oppilaiwksen uusien tilo-
14829: 1974 sairaanhoito-oppilaitos, joka toimii tällä jen rakentaminen on ensiarvoisen tärkeää, olisi
14830: hetkellä kaupungin vuokraamissa vanhaan kiinr valtion ryhdyttävä toimiin tilanteen korjaami-
14831: teistöön peruskorjatuissa tiloissa. seksi.
14832: Oppilaitoksen oppilasmäärä on syyslukukau- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14833: della 1975 runsaat sata ja se tulee nousemaan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14834: vuoteen 1978 mennessä vajaaseen 250 oppi- muksen,
14835: laaseen. Oppilaitoksen kiinteistössä ei ole enää
14836: laajentamismahdollisuuksia oppilasmäärän kas- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14837: vua vastaavasti, joten oppilaitoksen taholta on Kokkolan sairaanhoito-oppilaitoksen
14838: tehty ammattikasvatushallitukselle esitys suun- opetustilojen saattamiseksi toiminnan
14839: nittelumäärärahan varaamisesta uusia tiloja edellyttämälle tasolle.
14840: va~ten.
14841:
14842:
14843: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
14844:
14845: Eeva Kauppi Juuso Häikiö Saara Mikkola
14846: Helge Saarikoski Eero Lattula
14847:
14848:
14849:
14850:
14851: 123 0879005811
14852: 978 1979 vp.
14853:
14854: Toivomusaloite n:o 885.
14855:
14856:
14857:
14858:
14859: Kauppi ym.: Kotiteollisuusopiston perustamisesta Jurvaan.
14860:
14861:
14862: E d u .s k u n n a 11 e.
14863:
14864: Maamme pien- ja kotiteollisuusyhdistykset Kotiteollisuuden eri alojen kehittämisessä
14865: ovat kasautuneet Etelä-Pohjanmaalle. Syynä tä- tuotesuunnittelulla ja ~kehittelyllä onkin nyky-
14866: hän on ollut toisaalta valtion teollisuuden ja Oloissa tärkeä merkitys. Monet koti- ja pien-
14867: muun suurteollisuuden puuttuminen alueelta ja teollisuusyritykset kaipaavat kipeästi päteviä
14868: toisaalta pohjalainen yrittämishalu. Tosiasia on, tuotesuunnittelijoita, koska useat kehittelykel-
14869: e~tä Etelä-Pohjanmaalla on yrityksiä noin kol- pois,et ideat jäävät puolivalmiina kilpailukyvyt-
14870: me kertaa maan keskimäärää enemmän. tömiksi voimakkaan ja kehittyneen sekä häi-
14871: Vaikka maamme pien-, käsi- ja kotiteollisuus käilemättömän kansainvälisen kaupan kilpailus-
14872: onkin niin huomattavassa määrin keskittynyt sa. On selvää, ettei meillä kyetä kilpailemaan
14873: Etelä-Pohjanmaalle, niin alueelle ei ole saatu niinkään määrällä j,a halvalla hinnalla kuin laa-
14874: riittävästi vastaavaa koulutusta. Opistotasoinen dullisesti korkeatasoisella sekä kuluttajan kättä
14875: koulutus puuttuu kOkonaan. ja silmää hivelevän taidokkaasti ja miellyttä-
14876: Kotiteollisuuden alat kattavan opistotasoisen viksi suunnitelluilla tuotteilla, joista lisäksi tu-
14877: koulutuksen puute on Etelä-Pohjanmaalla to- lee usein huomattavasti parempi katetuottokin
14878: dettu ajat sitten. Jo vuonna 1969 valmistu- kuin monista massatuotteista.
14879: neessa kotiteollisuuskomitean mietinnössä esi- Ottamalla koulutusohjelmiinsa opistotasoista
14880: tettiin, että Etelä-Pohjanmaalle perustettaisiin opetusta Jurvan ja Ilmajoen teollisuuskoulut
14881: opistotasoinen oppilaitos, jossa pääopetusainei- ovat käytännössä näyttäneet toteen, että kehi-
14882: na olisivat koti-, käsi- ja taideteollisuus. Kehi- tys kotiteollisuuden aloilla on kulkenut ohi sen
14883: tyksen myötä tämän esityksen toteuttaminen ajan, jolloin teollisuuskoulutasoinen opetus oli
14884: on tullut entistä tarpeellisemmaksi ja ajankoh- riittävä. Laajentamalla koulutuskenttäänsä uusil-
14885: taisemmaksi. le nykyvaatimuksia vastaaville aloille ne ovat
14886: Etelä-Pohjanmaalla on toiminnassa kaksi vir- lisäksi näyttäneet toteen, että niiden koulutus-
14887: keätä teollisuuskoulua, joista toinen sijaitsee kenttä on liian kapea.
14888: Ilmajoella ja toinen Jurvassa. Lisäksi Isokyrös- Nämä kaksi kehityksen mukanaan tuomaa
14889: sä toimii erillinen tekstiiliosasto. Kumpikin vaatimusta, koulutuskentän laajentaminen ja
14890: teollisuuskoulu on käytännön koulutusta an- koulutustason nostaminen, ovatkin päivänpolt-
14891: taessaan todennut, että niiden nykyinen koulu- tavia kysymyksiä Etelä-Pohjanmaan vireällä j,a
14892: tus ei enää riitä, mikäli halutaan pysyä kehi- perinteisellä kotiteollisuusalueella. Koulutus-
14893: tyksessä mukana ja viedä kehitystä eteenpäin. kenttäänsä teollisuuskoulutasolla Jurvan ja Il-
14894: Ja sitä nämä molemmat teollisuuskoulut ha- majoen teollisuuskoulut voivat itse laajentaa.
14895: luav,at tehdä. Ne ovat oma-aloitteisesti laajen- Toisen vaatimuksen, koulutustason nostamisen,
14896: taneet koulutuskenttäänsä ja sisällyttäneet kou- toteuttamiseksi vaaditaan kotiteollisuuden eri
14897: lutusohjelmiinsa uusia ajan vaatimuksia vastaa- alojen sekä samalla tuotesuunnittelun ja -kehit-
14898: via opetusaineita. Samalla ne ovat myös nos- telyn koulutuksen kattava kotiteOllisuusopisto.
14899: taneet osittain koulutustasoa ottamalla ohjel- Esitetyn kotit,eollisuusopiston sijoituspaikasta
14900: miins,a opistotasoista koulutusta. Kummassakin on käyty vilkasta mielipiteiden vaihtoa. Reip-
14901: teollisuuskoulussa on kiinnitetty erityistä huo- paan yrittäjämielen ja oikean kilpailuhengen
14902: miota tuotesuunnittelun ja -kehittelyn vaati- osoituksena voidaan pitää sitä, että niin Jurvan
14903: maan opistotasoiseen koulutukseen. kuin Ilmajoenkin teollisuuskoulut ovat tehneet
14904: Toivomusaloite n:o 885 979
14905:
14906: esityksen opiston sijoittamisesta oman koulun- pivampana kuntana kotiteollisuusopiston sijoi-
14907: sa yhteyteen ja ovat ilmoittaneet kantavansa tuspaikaksi.
14908: kaiken sen vastuun ja vaivan, mitä tällainen Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
14909: opiston perustaminen ja jatkuva ylläpito aiheut- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14910: taa. muksen,
14911: Jurvan ja Ilmajoen kuntien kesken ei ole
14912: todettu suuria soveltuvuuseroja sijoituspaikkaa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14913: hark1ttaessa. Käytännölliset seikat ovat kuiten- kotiteollisuusopiston perustamiseksi
14914: kin johtaneet siihen, että Jurvaa pidetään so- ]urvan kuntaan.
14915: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
14916:
14917: Eeva Kauppi Juuso Häikiö Saara Mikkola
14918: Helge Saarikoski Eero Lattula
14919: 980 1979 vp.
14920:
14921: Toivomusaloite n:o 886.
14922:
14923:
14924:
14925:
14926: Kauppinen ym.: Maatalousalan koulutuksen lisäämisestä Koivi-
14927: kon tilalla Kiteen Puhoksessa.
14928:
14929:
14930: E d u s kun n a 11 e.
14931:
14932: Maatilatalous on viimeksi kuluneiden vuo- sesti lisätä ja kehittää. Koulutuspaikkoja tar-
14933: sien aikana kehittynyt entistä enemmän am- vitaan sekä ma·atalouden peruskoulutuksen että
14934: mattitietoa ja -taitoa vaativaksi elinkeinoksi. opistoasteisen koulutuksen osalta.
14935: Maatalousalan ammattikoulutus ei kaikilta osin Valtion omistama Koivikon koulutila Kiteen
14936: vastaa kehittyvän maatilatalouden tarpeita. Puhoksessa tarjoaa hyvät ulkonaiset pmtteet
14937: Koulutustason ohella ongelmaksi on muodos- koulutuksen lisäämiselle Itä-Suomessa.
14938: tunut koulutuskapasiteetin niukkuus. Joitakin Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
14939: vuosia sitten koulutuksen määrälliseksi kehit- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14940: tämistavoitteeksi asetettiin vain 30 prosenttia
14941: ammatissa toimivien määrästä. On selvää, että että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14942: tämä tavoite on aivan liian alhainen. maatalousalan koulutuksen lisäämiseksi
14943: Erityisesti Itä-Suomessa maatilatalouden am- Koivikon tilalla Kiteen Puhoksessa.
14944: mattikoulutusta pitäisi mahdollisimman pikai-
14945: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
14946:
14947: Markku Kauppinen P. Puhakka Lea Sutinen
14948: 1979 vp. 981
14949:
14950: Toivomusaloite n:o 887.
14951:
14952:
14953:
14954:
14955: Kivitie ytn.: Määrärahasta korkeakoulujen ja yliopistojen kirjas-
14956: tojen virkojen lisäämiseen.
14957:
14958:
14959: E d u s k u n na II e.
14960:
14961: Tutkinnonuudistuksen myötä opiskelu kor- lainaustoiminnan hitaus aiheuttaa opiskelijoi-
14962: keakouluissa ja yliopistoissa on muuttunut yhä den taholta kirjojen lainausaikojen ylittämistä,
14963: enemmän kurssimuotoiseksi ja säännellyksi. Sa- joka koituu muiden opiskelijoiden haitaksi.
14964: manaikaisesti opiskelijoiden taloudellinen ase- Työvoiman puutteesta kirjastoissa aiheutuu
14965: ma on heikentynyt jälkeenjääneen opintotuen kirjastojen nykyiselle työvoimalle ylikuormi-
14966: vuoksi. Nämä tekijät yhdessä kirjastojen virko- tusta, joka ilmenee .stressinä ja ·tyytymättömyy-
14967: jen kehityksen pysähtymisen ja opiskelijoiden tenä.
14968: määrän lisääntymisen kanssa ovat aiheuttaneet Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
14969: kaaosmaisen tilanteen korkeakoulujen ja yli- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14970: opistojen kirjastoissa.
14971: Kirjastojen työvoimapula vaikuttaa epäedul- että hallitus ottaisi vuoden 1980
14972: lisesti opiskelllitikaan, koska opiskelijoilla ei tulo- ja menoarvioesitykseen riittävät
14973: ole mahdollisuutta saada kirjastojen henkilö- määrärahat korkeakoulujen ja yliopisto-
14974: kunnalta tarvitsemiaosa palveluja kirjaston käy- jen kirjastojen virkojen lisäämiseen.
14975: tön eikä lainaustoiminnan osalta. Kirjastojen
14976: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
14977:
14978: Anneli Kivitie Jaakko Itälä
14979: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen
14980: 982 1979 yp.
14981:
14982: Toivomusaloite n:o 888.
14983:
14984:
14985:
14986:
14987: Kivitie ym.: Peruskoulun ja lukion opettajien työllisyystilanteen
14988: .parantamisesta.
14989:
14990:
14991: Eduskunnalle.
14992:
14993: Peruskoulun ja lukion opettajien työllisyys- tähän On.gelmaan. Se esitti selvitettäväksi, voi-
14994: tilanne on viime vuosina jyrkästi huonontu- taisiirrlro peruskoulun ja ammattikoulujen opet-
14995: nut. Tähän ovat olleet syynä oppilasikäluok- tajien työllisyy·stilannetta parantaa opetusryh-
14996: kien pieneneminen yli 100 OOO:sta alle 70 000: miä pienentämällä, mikä toimenpide samalla
14997: een, väestön muuttoliike sekä koululaitosta kos- parantaisi opetus- · ja kasvatustuloksia. Selvi•
14998: keneet säästöpäätökset. Opettajatarvetoimikun- tys tulisi ulottaa koskemaan myös lukion opet-
14999: nan vuoden 1978 alussa julkistettu osamietin- tajia. Myös opettajankoulutuksen määrällinen
15000: tö osoitti, että 1980-luvun alussa on useita säätely on yksi käytettävissä oleva toimenpide.
15001: satoj·a luokanopettajia yli tarpeen. Työttömyys- Edellä ol~aan viitaten ehdotamme eduskun•
15002: paine siirtyy vuosikymmenen jälkipuoliskolla nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15003: aineenopettajiin, joita jää silloin useita tuhan-
15004: sia yli tarpeen. Opettajatarv·etoimikunnan lo- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
15005: pullinen mietintö, joka on jo valmistunut mutta miin peruskoulun ja lukion opettajien
15006: ei vielä julkistettu, tiettävästi varmentaa nämä työllisyystilanteen parantamiseksi ope•
15007: luvut. Opettajien työllisyystilanteen hoito vaa- tusryhmiä pienentämällä, opetusryhmien
15008: tii näin ollen kiireisiä toimenpiteitä. jakamismahdollisuuksia lisäämällä ja
15009: Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- opettajankoulutusta supistamalla.
15010: jaosto kiinnitti :syyskaudella 1978 huomiota
15011: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
15012:
15013: Anneli KiviJtie Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen
15014: 1979 vp. 983
15015:
15016: Toivomusaloite n:o 889.
15017:
15018:
15019:
15020:
15021: Kivitie ym.: Peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston valtiolle ja
15022: kunnille aiheuttamien kustannusten selvittämisestä ja kustan-
15023: nusjaon säilyttämisestä ennallaan.
15024:
15025:
15026: E d u .s k u n n a 11e.
15027:
15028: Hyväksyessään hallituksen esityksen n:o 243 että hallitus pikaisesti selvityttäisi jo
15029: koskien hallituksen esitystä laiksi kunnan pe- nyt saatujen kokemusten perusteellll
15030: ruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston valtion·· kunnan peruskoulun, lukion ja yleisen
15031: osuuksista ja ~avustuksista sekä lainoista ja kirjaston valtionosuuksista jo -tWustuk-
15032: siihen liittyväksi lainsäädännöksi eduskunta sista sekä lainoista annetun lainsäädän-
15033: edellytti, että hal!litus seuraa kiinteästi uuden nön aiheuttamat valtion ja kuntien
15034: järjestelmän .toimivuutta ottaen erityisesti hu~ osuuksien muutokset ja ryhtyisi tarvit-
15035: mioon valtion ja kuntien kustannustenjakoon taessa toimenpiteisiin esityksen antami-
15036: kohdistuvat vaikutukset ja antaa havainnoistaan seksi eduskunnalle kuntz"en valtion-
15037: selvityksen eduskunnalle. osuuksien säilyttämisestä ennallaan.
15038: Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
15039: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15040: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
15041:
15042: Anneli Kivitie Terhi Nieminen-Mäkynen Helvi Hyrynkangas
15043: 984 1979 vp.
15044:
15045: Toivomusaloite n:o 890.
15046:
15047:
15048:
15049:
15050: Knuuttila ym.: Uimahallin rakentamisesta Tikkakosken taajamaa
15051: varten.
15052:
15053:
15054: E d u s k u n n a 11 e.
15055:
15056: Kun maassamme on rakennettu puolustus- Kun ei Luonnetjärven varuskuntaan, joka
15057: ministeriön toimesta uusia varuskuntia, on sijaitsee Jyväskylän maalaiskunnassa Tikkakos-
15058: niihin useisiin rakennettu myös uimahalleja va- kella, ole vielä saatu uimahallia, olisi edellä
15059: rusmiesteh, kantahenkilökunnan ja paikallisen mainittuihin yleisiin perusteluihin viitaten ja
15060: asujamiston tarpeita varten. Tällöin on muun ottaen huomioon varuskunnan lähellä oleva
15061: muassa pidetty päämääränä uimataidon opetta- suurehko taajama aika saada muiden varuskun-
15062: mista kaikille varusmiehille. Myöskin on viime tapaikkakuntien ta.paan uimahalli. Tietääksem-
15063: aiko1na useisiin sen kokoisiin taajamiin, missä me ova:t varuskunnan rakennustyöt jo ehtineet
15064: varuskunnat sijaitsevat, pyritty kuntien toimes- niin pitkälle, että tällaisen terveydenhoitoa ia
15065: ta rakentamaan uimahalleja etupäässä veikkaus- vapaa-ajanviettoa varten tarvittavan rakennuk-
15066: voittovaroista saatujen avustusten turvin. Kun sen rakentaminen olisi jo vuorossa.
15067: sanotut varat ovat olleet siksi vähäisiä, ettei Edellä mainittuun viitaten ehdotamme edus-
15068: niistä ole päässyt kuin osa halukkaista osalli- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15069: seksi, olisi nähdäksemme suotavaa edelleen
15070: uimahallien rakentaminen myös puolustuslaitok- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15071: sen toimesta varuskunta.paikkakunnille. Tällöin uimahallin rakentamiseksi puolustuslai-
15072: rakentamisen tulisi kuten tähänkin saakka ta- toksen toimesta Tikkakosken taajamaan
15073: pahtua yhteistyössä kuntien kanssa ja siten, siten, että se palvelisi sekä varuskun-
15074: että samaLla .tulee tyydytetyksi myös paikallinen nan että paikallisen asujamiston tar-
15075: tarve. vetta.
15076: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
15077:
15078: Sakari! Knuuttila Hannu Tapiola Helena Pesola
15079: M. Jaatinen Paavo Vesterinen Inger Hirvelä
15080: Mauri Pekkarinen
15081: 1979 vp. 985
15082:
15083: a'oivomusaloite n:o 891.
15084:
15085:
15086:
15087:
15088: Kortesalmi ym.: Koulujen työrauhan parantamisesta.
15089:
15090:
15091: E d u s k u n n a 11 e.
15092:
15093: Viime vuosina on lasten vanhemmissa ja nuorison kiihottamista koululaitosta, opettajia,
15094: opettajissa sekä muissa lasten ja nuorison kas- koteja, perhe-elämää ja yleensä varttuneempaa
15095: vatuksesta huolta kantavissa kansalaispiireissä sukupolvea vastaan aivan ilmeisenä tarkoituk-
15096: esiintynyt yhä voimistuvaa levottomuutta kou- sena nuorten massojen kasvattaminen ns. val-
15097: lujen suuresti vaikeutuneen työrauhan johdosta. lankumouksellista tilannetta varten.
15098: Kurittomuus ja levottomuus ovat koulumaail- Suuntaus koululaitoksen työrauhassa on vaa-
15099: massa huolestuttavasti lisääntyneet: oppilaat rantanut paitsi koulunuudistuksen toteuttamisen
15100: jopa syytelevät keskellä oppi- ja välitunteja myös koko yhteiskunnan kansanvaltaisen ja tur-
15101: rivouksia ja säädyttömyyksiä opettajille. vallisen kehityksen. Opettaja:t ovatkin jo kauan
15102: Yhtenä ja sangen merkittävänä syynä koulu- vaatineet maamme kouluviranomaisilta nopeita
15103: laisten levottomaan käyttäytymiseen koulussa toimia työrauhan palauttam1seksi kouluihin,
15104: ja oppitunneilla on maamme äärivasemmiston ovathan mm. opettajien mielenterveysongelmat
15105: ja uussosialismin sekä näiden ohjauksessa ole- juuri viime vuosina olennaisesti lisääntyneet.
15106: van TeiJlliliiton ja teini- ja ylioppilaslehdistön- Myös koulujen oppilaiden alkoholinkäyttöön
15107: kin harjoittama koululaisia ja nuorisoa kiihot- olisi kiinrutettävä nykyistä paljon vakava>mpaa
15108: tava .toiminta. Tunnettu uusvasemmistolainen huomiota.
15109: kustannusvirkailija on mm. saattanut julkisuu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15110: teen ja kouluihin levitettäväksi erityisen huo- nioittava>sti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15111: noihin koulutapoihin ja epäjärjestykseen ja ku- muksen,
15112: rittomuuteen opastavan ohjekirjan, jonka nimi
15113: on "Koululaisen pieni punainen kirja". Tässä että hallitus ryhtyisi tehokkaisiin toi-
15114: kirjasessa oppilaita yllytetään mm. koulutehtä- miin koulujen työrauhan palauttamiseksi
15115: vien laiminlyönteihin, kurittomuuteen, oppi- ja koululaisten alkoholinkäytön estämi-
15116: tuntien häiritsemiseen ja muuhun epämoraali- seksi sekä riittävässä määrin myös eri-
15117: seen käyttäytymiseen sekä jopa ohjataan huu- tyisluokkien perustamiseksi häiriintyneil-
15118: meiden käyttöön. le oppilaille niin, että kasvatus- ja oppi-
15119: Myös yleisradiossa ja televisiossa on harjoi- määrien saavuttaminen tulisi mahdolli-
15120: tettu järjestelmällistä kommunismin ja uusva- seksi vaarantamatta opettajien ja oppi-
15121: semmiston ohjauksessa olevaa vasemmistohen- laiden ruumiillista ja henkistä terveyttä.
15122: kistä koululaisten ja ylioppilaiden sekä muun
15123: Helsingis·sä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
15124:
15125: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
15126: Urpo Leppänen Veikko Vennamo Eino Poutiainen
15127: Pekka Vennamo
15128:
15129:
15130:
15131:
15132: 124 0879005811
15133: 986 1979 vp.
15134:
15135: Toivomusaloite n:o 892.
15136:
15137:
15138:
15139:
15140: Kortesalmi ym.: Epäpoliittisten nuorisojärjestöjen taloudellisen
15141: tuen lisäämisestä.
15142:
15143:
15144: E d u s k u n n a 11 e.
15145:
15146: Maamme epäpoliittiset nuorisojärjestöt teke- routunut. Päinvastoin nuorisaamme ·tulisi saat-
15147: vät pyyteetöntä kasvatustyötä nuorisomme ja taa yhteen yli puoluerajojen ja .Jilistojen edis-
15148: koko maamme hyväksi. Kuitenkin nämä järjes- •tä:mällä ja taloudellisesti tukemalla nimenomaan
15149: töt ovat joutuneet viime aikoina huonohkoon epäpoliittisten nuorisojärjestöjemme työskentely-
15150: asemaan sen vuoksi, että valtion nuorisomää- edellytyksiä, jotta voitaisiin umpeuttaa puolue-
15151: rärahoja on alettu antaa yhä enempi, jopa huo- poliittisia kuiluja ja luoda suvaitsevuutta nou-
15152: lestuttavassa määrin, poliittisille nuorisojärjes- sevan nuorisomme, tulevan kansamme, keskuu-
15153: töille, joista osalla on suomalai:sen ja länsi- dessa.
15154: maisen yhteiskuntajärjestyksen vastaiset pyrki- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15155: mykset ja koulutustavat. Esimel'lkkinä täysin nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15156: kieroutuneesta nuorisoi ärjestötoiminnasta mai- muksen,
15157: nittakoon huomiota herättänyt Parasta Lapsil-
15158: le r.y:n nuorisokasvatustoiminta Kymenlaaksos- että hallitus nykyistä huomattavasti
15159: sa: varhaisnuorille opetettiin Leninin nimell.e enemmän tukisi nimenomaan taloudel-
15160: omistetulla leirillä sissi-, keskitysleiri- ja van- lisissa vaikeuksissa olevien epäpoliittis-
15161: giksiottoleikkejä Yhdysvaltain ja jopa Lenini:n- ten nuorisojärjestötemme toimintaa val-
15162: kin vastaisessa sotaan kiihottavassa hengessä. tion budjettivaroilla.
15163: Tämmöinen 1suuntaus ei ole oikea vaan ik.ie-
15164: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
15165:
15166: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
15167: Urpo Leppänen Veikko Vennamo Eino Poutiainen
15168: Pekka Vennamo
15169: 1979 vp. 987
15170:
15171: Toivomusaloite n:o 893.
15172:
15173:
15174:
15175:
15176: Kortesahni ym.: Taiteilijapalkkajärjestelmän aikaansaamisesta.
15177:
15178:
15179: E d u s k u n n a II e.
15180:
15181: Taiteilijanpalkasta vallitsee yhteiskunnassam- :mää, jonka mukaan hyvä ja ainoa oikea tai-
15182: me nykyisin varsin pitkälle menevä yksimie- teilija on se, joka ylistää kulloisiakin vallassa-
15183: JisyY's. Erilaisia käsityksiä on esiintynyt tai- olijoita ja saa siitä palkkioksi taiteilijanpalkan.
15184: teilijanpalkan laadusta, kestosta ja sen saannin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15185: edellytyks1stä. Suomen Maaseudun Puolueen nioitta~asti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15186: eduskuntaryhmässä vallitsee taiteilijanpalkast'<l muksen,
15187: se käsitys, että järkevä ja 'taiteellista luomis-
15188: työtä tukev·a taiteilijanpalkka on paikallaan. että hallitus viivyttelemättä ryhtyisi
15189: Kuitenkaan ei saa luoda edellytyksiä taiteilijan- toimiin luomiskykyä tukevan ja järke-
15190: palkalla keinotteluun eikä taiteilijan sitomiseen vän taiteilijanpalkkajärjestelmän aikaan-
15191: poliittisiin päätöksentekijöihin. SMP ei myös- saamiseksi maassamme.
15192: kään hyväksy taiteellista hovisyöttiläsjärjestel-
15193: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
15194:
15195: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
15196: Urpo Leppänen Veikko Vennamo Eino Poutiainen
15197: Pekka Vennamo
15198: 988 1979 vp.
15199:
15200: Toivomusaloite n:o 894.
15201:
15202:
15203:
15204:
15205: Kortesalmi ym.: Oulussa sijaitsevan Rauhalan puurakennuksen
15206: säilyttämisestä.
15207:
15208:
15209: Ed u s kun n a 11 e.
15210:
15211: Oulussa sijaitseva ns. Rauhalan puutalo on EdeLlä esitetyn perusteella ehdotamme kun•
15212: kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15213: arvokas rakennus, joka olisi säilytettävä jäl- muksen,
15214: kipolville esimerkkinä korkeatasoisesta puuark-
15215: kitehtuuristamme sekä näytteenä runoilijoiden- että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
15216: kin ylistämästä "Pohjolan valkeasta kaupungis- Oulussa sijaitsevan kulttuurihistorialli-
15217: ta". Oulussa on tuhottu jo kohtuuttomasti van- sesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaan
15218: haa arvokasta vakennuskulttuuria. Nousukas- Rauhalan puurakennuksen säilyttämisek-
15219: mainen repiminen ja mauton kivikoloosien ihai- si ja sen käyttämiseksi johonkin arvok-
15220: lu on syrjäyttänyt harmonian ja aistikkaat mil- kaaseen yleishyödylliseen tarkoitukseen
15221: jöönäkökohdat. Nyt olisi kuitenkin pelastetta- ja varaisi tätä varten riittävän määrä•
15222: va vielä se, mitä entisestä Oulusta voidaan rahan vuoden 1980 valtion tulo- ja me-
15223: pelastaa. noarvioon.
15224: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
15225:
15226: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
15227: Urpo Leppänen Veikko Vennamo Eino Poutiainen
15228: Helvi Hyrynkangas Pekka Vennamo Martti Ursin
15229: Eero Lattula Vappu Säilynoja
15230: 1979 vp. 989
15231:
15232: Toivomusaloite n:o 895.
15233:
15234:
15235:
15236:
15237: Kuoppa ym.: Pirkanmaan ammattikoulun laajennuksen toteutta-
15238: misesta.
15239:
15240:
15241: E d u s k u n n a 11 e.
15242:
15243: Pirkanmaan talousalueella on ja-tkuvasti ollut täisi myös .rakennusltoiminnan lisäämistä alu-
15244: riittämättömästi ammattikoulupaikkoja. eella.
15245: Pirkanmaan ammattikoulun kuntainliiton jä- Pirkanmaan kunta on valmis osoittamaan
15246: senkuntien ( 11 kuntaa) keskuudessa suoritettu koulun laajennukselle tontin. Pirkkala on
15247: tutkimus osoittaa, että 1980-luvun alussa tar- uusien tieyhteyksien valmistuessa varsin keskei-
15248: vitaan uusia ammattikoulupaikkoja 250 aloi- sessä maantieteellisessä asemassa näin ollen
15249: tuspaikkaa, mikä näin ollen edellyttää alueen sopiva paikka koulun loojennukselle, koska kou-
15250: nuorten ammatillisen koulutuksen 'turvaamisek- lun nykyinen 'tontti on liian pieni lisäraken-
15251: si 500-paikkaisen laajennuksen rakentamista nukselle.
15252: Pirkanmaan ammattikoululle. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15253: Nykyisenä vaikeana työllisyysaikana amma- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
15254: tillisen koulutuksen tärkeys korostuu entises- vomuksen,
15255: tään, ja tämän johdosta olisi omalla talous-
15256: alueella oltava riittävästi ikun:nilla käytettävis- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15257: sään koulutuspaikkoja. Pirkanmaan ammattikoulun laajennuk-
15258: Pirkanmaan vaikea työllisyystilanne edellyt- sen toteuttamiseksi Pirkkalan kuntaan.
15259: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
15260:
15261: Mikko Kuoppa Marjatta Mattsson Ulla-Leena Alppi
15262: Pentti Lahti-Nuuttila Tellervo Koivisto
15263: 990 1979 vp.
15264:
15265: Toivomusaloite n:o 896.
15266:
15267:
15268:
15269:
15270: J. Laine ym.: Määrärahasta Tampereen teknillisen korkeakoulun
15271: kolmannen rakennusvaiheen rakennustöiden aloittamiseksi.
15272:
15273:
15274: E d u s k u n n a 11 e.
15275:
15276: Tampereen teknillinen korkeakoulu sijaitsee Kolmannen vaiheen siirtyminen tuonnem-
15277: Tampereen Hervannassa, joss,a sen rakentami- maksi pahentaisi jo nyt hyvin vaikeaa työlli-
15278: sen ensimmäinen ja toinen vaihe ovat jo val- syystilannetta Tampereella. Rakennusalalla sitä
15279: mistuneet. Kolmas rakennusvaihe on suunnit- on edelleen pahentamassa Pirkkalan lentoken-
15280: teluvalmiudessa ja sen noin 12 000 neliömetrin tän valmistuminen tämän vuoden lopulla.
15281: tilat toteutetaan yhdessä VTT:n kanssa. Edellä olevan perusteella. ehdotamme kun-
15282: TTKK:n tiloja on nyt vuokrattu VTT:n käyt- nioittavasti eduskunnan hyväksy:ttävaksi toivo-
15283: töön, mutta korkeakoulun nopean kasvun takia muksen,
15284: nämä tilat olisi pian saatav,a korkeakoulun
15285: omaan käyttöön. Suurten vuosikurssien aloit- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
15286: taessa ammattiopintonsa kasvaa erityisesti kor- tyksen 10 miljoonan markan määrära-
15287: keakoulun laboratoriotilojen tarve nopeasti. han ottamisesta lisäyksenä vuoden 1979
15288: Korkeakoulun kirjasto on jouduttu jakamaan tulo- ja menoarvioon Tampereen tek-
15289: kahteen rakennukseen, mistä aiheutuu haittaa nillisen korkeakoulun III rakennusvai-
15290: ja lisäkustannuksia. Rakennustekniikan osasto heen rakennustöiden aloittamista var-
15291: ja korkeakoulun hallintovirasto toimivat tällä ten.
15292: hetkellä konetekniikan osastolle ta,rkoitetuissa
15293: tiloissa.
15294: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
15295:
15296: Jermu Laine Pentti Lahti-Nuuttila Ulla-Leena Alppi!
15297: Tellervo Koivisto Eino Loikkanen Marjatta Mattsson
15298: 1979 vp. 991
15299:
15300: Toivomusaloite n:o 897.
15301:
15302:
15303:
15304:
15305: J. Laine ym.: Etäisopetuksen valtionavun saattamisesta lakiin pe-
15306: rustuvaksi.
15307:
15308:
15309: E d u s k u n n a 11 e.
15310:
15311: Eri aikui:skoulutusmuotojen ·tonnmnasta on Brevinstitut i Finland sekä Maaseudun Sivis-
15312: jo voimassa valtionapu- ja valtionosuuslait. La- tysliiton, jossa kirjeopetus käynnistymässä)
15313: kisääteistä valtionapua saavat mm. kansanopis- opetuksessa.
15314: tot, kansalais- ja työväenopistot, opintokeskuk- Järjestely tulisi toteuttaa kirjeopetuskomitean
15315: set ja kirjastot. Kuitenkaan jo pitkään vireillä ja kirjeopetustyöryhmän ehdottamassa muodos-
15316: ollut ehdotus laiksi etäisopetuksen valtionavus- sa, mikä edellyttää valtionosuuslain aikaansaa-
15317: ta ja ..osuudesta ei ole vielä toteutunut. mista. Lain tulisi sisältää myös ryhmämuotoi~
15318: Etäisopetus antaa parhaalla mahdollisella ta- sen opiskelun etäisopetus. Valtionosuuden
15319: valla edellytykset yksityisen ihmisen omakoh- tulisi koskea ainakin ammattiopintoja sekä pe-
15320: taiseen opiskeluun ja itsensä kehittämiseen. Se ruskoulun ja lukion oppimäärien suorittamiseen
15321: on todettu myös taloudellisesti ja pedagogisesti tähtääviä sekä mu1ta yleissivistäviä opintoja.
15322: erittäin edulliseksi opetusmuodoksi. Uuden Myös yhteiskunnallisten ja harrastustavoitteis-
15323: lainsäädännön myötävaikutuksella opiskelun ten opintojen tulisi kuulua valtionosuuden pii-
15324: piiriin tulisi noin 40 000-50 000 uutta aikuis- riin.
15325: opiskelijaa.
15326: Edellä olevru1 perusteella ehdotamme kun-
15327: Etäisopetuksen vaLtionosuus tulisi toteuttaa nioittavasti eduskunnan hyväiksyttäväksi toivo-
15328: asteittain si:tä mukaa kuin koulutuksen kehit- muksen,
15329: tämistyö maas,samme edistyy. Välittömästi tulisi
15330: etäisopetuks,en valtionosuus toteuttaa: että hallitus kiireellisesti antaisi esi-
15331: 1) liikealan erikoisoppilaitosten opetusrtoi- tyksen etäisopetuksen valtionavusta ;a
15332: minnassa; ja -osuudesta huomioon ottaen asiassa ;o
15333: 2) nykyisin lakisääteisen vailtionosuuden ul- päätökseen saatetut valmistelutyöt ;a
15334: kopuolelle jäävien vapaan sivistystyön kirje- sen, että uutta iärjestelmää voitaisiin
15335: opistojen (Kansanvalistusseuran, Työväen Sivis- ryhtyä toteuttamaan vuoden 1980 alus-
15336: tysliiton, Kansan Sivistystyön Liiton ja Svenska ta lukien.
15337: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
15338:
15339: Jermu Laine Niilo Hämäläinen Matti Puhakka
15340: Mikko Ekorre Peter Muurman Ulf Sundqvist
15341: Pentti Lahti-Nuuttila Markus Aaltonen Paula Eenilä
15342: Arvo Salo
15343: 992 1979 vp.
15344:
15345: Tohromusaloite n:o 898.
15346:
15347:
15348:
15349:
15350: J. Laine ym.: Ammattiteattereiden valtionapuperusteiden uudis-
15351: tamisesta.
15352:
15353:
15354: E d u s k u n n a 11 e.
15355:
15356: Valtio tukee ammattimru.sla teattereita val- rahoitusosuuksista ja joka antaa vakaan poh-
15357: tion tulo- ja menoorvion puitteissa veikkaus- jan teattereiden toiminnalliselle ja taloussuun-
15358: voittomäärärahoista saatavilla tuloilla vuosittain nittelulle.
15359: harkinnanvaraisesti. Toiminta-avustukset teat- Eräät ammattiteatterit saavat pääasiallisen
15360: tereille on jaettu viime vuosikymmenillä va- julkisen tukensa valtiolta. Tällaisia ovat tällä
15361: :lilintuneen käytännön mukaan, jolloin valtion· hetkellä mm. Kansallisteatteri ja vastaisuudessa
15362: apuperusteet ovat muodostuneet alueelliseen ilineisesti myös Tampereen Työväen Teatteri.
15363: tarpeeseen ja muihin avustuksiin ja vastaaviin Näitten kohdalla olisi tärkeätä, että ne olisi-
15364: 'seikkoihin nähden miel:ivaltaisiksi. Teatterit toi- vat rakennushallituksen korjaushuollossa ja että
15365: mivat yleensä myös riittämättömä1lä henkilö- niiden peruskorjauksiin osoitettaisiin asianomai-
15366: kunnalla, jonka palkkaus ei kaikilta osin vas- sella kohdalla tarpeelliset määrärahat. Toimin-
15367: taa työn vaatimuksia eikä asianomaisten kou- ta-avustusta varten tulisi tällaisilla teattereilla
15368: lutustasoa. olla omat erillismomenttinsa.
15369: Valtion olisikin kiireellisesti selvitettävä teat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15370: tereiden valtionapuperusteet ja pyrittävä laati- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15371: maan sel:k.eät valtionapusäännökset, jotka voi- muksen,
15372: sivat toteuttaa alueellista tasapuolisuutta ja
15373: myös tukea teatteritoimintaa nykyistä voimak- että hallitus pikaisesti selvityttäisi
15374: kaammin. ammattiteattereiden valtionaputarpeet
15375: Myös kuntasuunnittelu edellyttää teattereilta sekä vabvistaisi uudet täsmälliset val-
15376: osuutta paikallisessa kulttuurityössä, mutta toi- tionapuperusteet ottamalla huomioon
15377: minnan määrätietoiseen kehittämiseen ei ole viime aikoina tapahtuneen teatterialan
15378: mahdollisuuksia. Tämä johtuu teatterien talou- kehityksen sekä eri teattereiden mah-
15379: den epävarmuudesta. Kaivataankin kokonais- dollisuudet saada toiminnalleen muuta
15380: järjestelyä, jossa sovitaan valtion ja kuntien julkista tukea.
15381: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
15382:
15383: Jermu Laine Arvo Salo Pentti Lahti-Nuuttila
15384: Markus Aaltonen
15385: 1979 .vp. 993
15386:
15387: Toivomusaloite n:o 899.
15388:
15389:
15390:
15391:
15392: J. Laine ym.: Harrastajateatterityötä rajoittavan ohjaajien puutteen
15393: [X)istamisesta.
15394:
15395:
15396: E d u s k u n n a 11 e.
15397:
15398: Yleisesti on todettu, että taiJteen harrastusta tyydyttämässä 120 jäsenteatterin ohjaajrat:ar-
15399: rajoittaa jra usein estäälån pätevien ohj·aajien vetta.
15400: puute. Harrastajatyötä tekevillä järjestöillä ei Amatöörien ohjaajilta on edellytettävä huo-
15401: ole varoja kiinnittää riittävästi ohjaajia eikä mattavan korkeaa ammattitaitoa ja sen lisäksi
15402: heitä kaikilla taiteen aloilla ole myöskään kyl- myös kykyä tämänlaiseen koulutustyöhön ja
15403: liksi sruatavissa, koska a:sianmulkaista koulutus- yhteistoimintaan. Harrastajateatterien ohjaaja-
15404: ta ei ole järjestetty ainakaan rii1ltävästi. V adkka kysymys olisikin selvitettävä ja selvityksen poh-
15405: harrastajien oma-aloirtteisuus on keskeililen voi- jalta käynnistettävä riittävä koulutus. AsiaLla
15406: ma, niin toisaalta työ ei usemaan edes käyn- on merkitystä myös osana sitä ta:ideohjraajien
15407: nisty, !kun flisianJtuntemusta puuttuu, eikä se koulutusta ja järjestelyä, miltä ns. kulttuuritoi-
15408: pätevien ohjaajien puuttuessa myöskään johda mintalaki edellyttää.
15409: odotettuihin tuloksiin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15410: Näin on flisia mm. näyttämötaiJteen suhteen. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15411: Ha.rrastaj,ateattereitten ·toimintamahdollisuuksia muksen,
15412: tällä hetkellä kaventavat paitsi toimitilojen
15413: myös erit~sesti ammattitaitoisen ohjaajatyövoi- että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
15414: mM puute. Harrastajateratterekten ohjaaj•atar- harrastajateatterityötä rajoittavan ohjaa-
15415: jonnasta ovat joutuneet vastaamaan harrastaja- jien puutteen poistamiseksi turvaamalla
15416: teattereitten omat keskusjärjestöt, kuten Työ- alan järjestöille mahdollisuudet riittävän
15417: väen Näyttämöiden Liitto ja Suomen Harrastaja- ohjaajamäärän kiinnittämiseen ja edel-
15418: teatteriliitto. Kuitenkin näillä järjestöillä on hy- leen ohjaajien koulutuksen järjestämi-
15419: vin rajoitetut mahdollisuudet tyydyttää ohjaaja- seksi sekä ottamalla vuoden 1980 tulo-
15420: kysyntää. Esim. Työväen Näyttämöiden Liitto ja menoarvioesitykseen omalle momen-
15421: pystyy nykyisen valtion toiminta-avun turvin tille määrärahan harrastajateatterijärjes-
15422: pitämään ainoastaan kolmea kiertävää ohjaajaa töjen alueellista ohjaajapalvelua varten.
15423: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
15424:
15425: Jermu Laine Arvo Salo
15426: Pentti Lahti-Nuuttila Markus Aaltonen
15427:
15428:
15429:
15430:
15431: 125 087900581L
15432: 994 1979 vp.
15433:
15434: Toivomusaloite n:o 900.
15435:
15436:
15437:
15438:
15439: J. Laine: Määrärahasta tanssiteatteri Polarin valtionapuun.
15440:
15441: E d u s k u n n a 11 e.
15442:
15443: Tanssiteatteri Polar on maamme ainoa Hel- esityksiä oli näistä noin puolet. Vierailevana
15444: singin ulkopuolella oleva klassisen baletin poh- opettajana toimi syyskaudella mm. Aime Ga-
15445: jalla ,toimiva tanssiteatteri. Teatteri perustet- rancis Estonian Ooppera- ja balettiteatterista
15446: tiin syyskuussa 1976 Tampereen teattereiden noin kolmen kuukauden a}an. Kevätkaudella
15447: liikunta- ja balettikoulun yhteydessä toimineen 1979 jatkuivat säännölliset näytökset omassa
15448: ammattitanssijakurssin päätettyä toimintansa. teatterissa keskiviikkoisin pienoisbaletteja ja
15449: Tämän nelivuotisen kurssin suoritti loppuun sunnuntaisin tanssisatuja.
15450: 10 oppilasta, joille näin haluttiin tru11ta alansa Tanssiteatteri Polarilla on täl.1keä sija tanssi-
15451: toiminnan jatkuvuus. taiteen edustajana ja kehittäjänä sekä Tampe-
15452: Teatteri on toiminut sekä esllntyvänä tanssi- reen talousalueella että valtakunna:Ilisesti. Teat-
15453: ryhmänä että tanssiharjoittelijoiden kouluttaja- terin toiminta voi jatkua vain valtiovallan riit-
15454: na. Tällä hetkellä ~eatterin henkilökuntaan kuu- tävän tuen turvin.
15455: luu seitsemän 'työntekijää. Teatteri on perusta- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15456: nut vuonna 1978 syksyllä kiinteän teatterisalin tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15457: Tampereen kaupungilta vuokraamiinsa tiloihin, sen,
15458: joissa on myös tanssijakoulutukseen ja harjoi-
15459: tukseen tarvittavia tiloja. että hallitus ottaisi vuoden 1980
15460: Tanssiteatteri Polarilla oli näytäntökaudella tulo- ja menoarvioesitykseen 120 000
15461: 1978-79 runsaasti esiintymisiä sekä omissa markkaa tanssiteatteri Polarin toiminnan
15462: tiloissa että vierailuina. Lapsille suunnattuja tukemiseen.
15463: Hel&ingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
15464:
15465: Jermu Laine
15466: 1979 vp. 995
15467:
15468: Toivomusaloite n:o 901.
15469:
15470:
15471:
15472:
15473: J. Laine ym.: Määrärahasta suomalaisen elokuvan toimintaedelly-
15474: tysten turvaamiseen.
15475:
15476:
15477: Ed u s kunnalle.
15478:
15479: Suomalainen elokuva on kiistatta huomatta- merkittävästi kotimaisen elokuvan niukkoja tu-
15480: vasti huonommassa asemassa yhteiskunnan tuen kirahoja.
15481: suhteen kuin muut taiteet. Tuotantoa tuetaan Edellä olevan johdosta tänä vuonna koti-
15482: valtion taholta vain 3,5 milj. markalla tänä maisia elokuvia saadaan ensi-iltaan vain kolme
15483: vuonna. Sillä saadaan aikaan 35-40 prosentin viime vuoden neljän sijasta.
15484: tuki neljälle tai viidelle pitkälle elokuvalle vuo- Viime vuosina on nähty, että jos varoja on
15485: dessa. Tämäkin jo .osoittaa, että kansallisella käytettävissä, kotimainen elokuva pystyy laadul-
15486: elokuvataiteella ei ole kehittymisedellytyksiä, lisesti kansainvälisiin saavutuksiin. Sille on
15487: vaan se on pakotettu elokuva kerrallaan arvioi- annettava siihen lopultakin mahdollisuudet.
15488: maan olemassaolonsa jatkoa. Elokuva on sodanjälkeisinä vuosikymmeninä
15489: Suomen elokuvasäätiön mukaan tuki pitäisi ollut huomattava veronmaksaja. Tästä ajatte-
15490: kolminkertaistaa, jotta maassa voitaisiin päästä lusta on vihdoin siirryttävä elokuvataiteen aktii-
15491: lähellekään muuta pohjoismaista tasoa eli tehdä visen nostamisen linjalle.
15492: 8-10 pitkää elokuvaa 60-70 prosentin tuella Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15493: elokuvien kokonaiskustannuksista. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15494: Tänä vuonna normaalitoimintaa vaikeuttaa muksen,
15495: vielä se, että säätiön varoista suunnataan yhden että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
15496: elokuvan tukirahat suomalais-neuvostoliittolai- tyksen 1 000 000 markan määrärahan
15497: selle yhteistyöhankkeelle. Nämä sinänsä tärkeät ottamisesta lisäyksenä vuoden 1979
15498: ja kannatettavat yhteistuotantoihin tulevat varat tulo- ja menoarvioon, jolla turvataan ko-
15499: pitäisi saada valtion muista varoista, sillä kal- timaisen elokuvatuotannon vähimmäis-
15500: liit yhteistuotantohankkeet kaventavat muutoin tuen tarve vuonna 1979.
15501: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
15502:
15503: Jermu Laine Irma Rosnell Arvo Salo
15504: Mikko Ekorre Pekka Vennamo Eino Grönholm
15505: Pentti Lahti-Nuuttila Terhi Nieminen-Mäkynen Ulf Sundqvist
15506: Sinikka Karhuvaara Christoffer Taxell Mauri Pekkarinen
15507: Jalmari Torikka Marjatta Mattsson Olavi Ronkainen
15508: Markus Aaltonen
15509: 996 1979 vp.
15510:
15511: Toivomusaloite n:o 902.
15512:
15513:
15514:
15515:
15516: J. Laine ym.: Suomen valokuvataiteen museon toiminnan kehittä-
15517: misestä.
15518:
15519:
15520: Ed u s kunnalle.
15521:
15522: Suomen valokuvataiteen museon säätiötä pe- valtion tulo- ja menoarviossa ei ole päässyt
15523: rustettaessa v. 1969 ei valokuvaus vielä ollut kehittymään museon toimintaa vastaavaksi,
15524: suomalaisten mielestä taide taiteitten joukossa. vaan on jäänyt kauas jälkeen. Museo on sen
15525: Museon toimitiloja suunniteltaessa otettiin iloi- vuoksi joutunut ponnistelemaan äärimmilleen
15526: sin mielin vastaan ullakkohuoneisto piharaken- vielä varainhankinnankin takia. Jatkuvasti ali-
15527: nuksen perukoilta ja uudistettiin sitä väliaikai- jäämäiset tilinpäätökset ovat kaikesta huoli-
15528: seksi olinpaikaksi. Kehitys on kulkenut kuiten- matta johtamassa museon täysin kestämättö-
15529: kin hyvin nopeasti ja valokuvauksen asema tai- mään taloudelliseen tilanteeseen. Sekä museon
15530: demuotona on vakiintunut. Suomen valokuva- toiminnassa korvauksetta uurastaneiden vapaa-
15531: taiteen museosta on kehittynyt aktiivinen kult- ehtoisten että henkilökunnan voimavarat huk-
15532: tuurilaitos, jonka tehtäväkenttä yltää museotoi- kuvat turhauttavaan ponnisteluun museon pitä-
15533: meen ja yleiseen kulttuuripolitiikkaan. miseksi saavutetulla toimintatasolla. Arvostus,
15534: Museon tilakysymys on kuitenkin jäänyt ke- jonka museo on rtähän asti hankkinut kautta
15535: hityksen jalkoihin, ja laitos on tukehtumaisillaan maan, on joutumassa vaakalaudalle.
15536: ahtauteen. Vajaan 200 neliömetrin huoneisto ei Museon tilakysymyksen ratkaiseminen siten,
15537: tällä hetkellä enää tarjoa tyydyttäviä olosuhteita että toiminnalla on järkevät kehitysmahdolli-
15538: millekään museon toiminnoista. Vaiokuvamu- suudet, on nyt välttämätöntä. Tilat on suun-
15539: seon studio, joka toimii näyttelytilana, on kool- niteltava vastaamaan myös tulevaisuuden tar-
15540: taan riittämätön museon omille tai kansainväli- peita ja kaikkia turvallisuusnäkökohtia, koska
15541: sille näyttelyille. Mahdollisuutta pysyvään his- kulttuuriaarteitamme uhkaavalla tuholla on mo-
15542: torialliseen katsaukseen ei ole, ei myöskään nia muotoja. Tuli ja vesi eivät ole ainoat, vaan
15543: projisoitaville valokuvaohjelmille. niin epärehellisyys kuin ilman saasteet on otet-
15544: Arkiston asema on epätoivoinen, koska tava huomioon. Nykyaikainen kulttuurilaitos ei
15545: arvokkaita kokoelmia säilytetään kellarissa. toki ole tunkkainen, pimeä ullakko, jos sille
15546: Uusien kokoelmien hankkiminen on keskeytyk- annetaan mahdollisuus kehittyä sekä omien että
15547: sissä säilytystilojen puutteen vuoksi. Jopa työs- suuren yleisön toiveiden mukaisesti.
15548: kentelytilat ovat jo liian täynnä arvokkainta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15549: aineistoa. Toimisto on pieni yhdellekin henki- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15550: lölle, kuitenkin siellä työskentelee kaksi hen- muksen,
15551: kilöä. että hallitus asettaisi työryhmän sel-
15552: Julkaisuvarastot ovat osittain neljännessä ker- vittämään Suomen valokuvataiteen mu-
15553: roksessa, osittain kellarissa käytävien perällä. seon tulevaisuuden toimitilatarvetta ja
15554: Kaikki säilytystilat eivät täytä paloturvallisuus- museon toiminnan hallintomuodon pe-
15555: määräyksiä. rusteita sekä tekemään esitykset alan
15556: Suomen valokuvataiteen museon määräraha kehityksen turvaamiseksi.
15557: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
15558:
15559: Jermu Laine Markus Aaltonen Mikko Ekorre
15560: Arvo Salo Pentti Lahti-Nuuttila
15561: 1979 vp. 997
15562:
15563: Toivomusaloite n:o 90.3.
15564:
15565:
15566:
15567:
15568: Lattula: Kork~akoulujen ,apuhenkilökunnan 1isäämisestä.
15569:
15570:
15571: E d u s k u n n a 11 e.
15572:
15573: Korkeakouluopetuksen ja -tutkimuksen on sen apuhenkilökunnalle huomattavasti virkoja
15574: pysyttävä kehityksen mukana, jos aiomme olla ja toimia.
15575: kansainvälisessä kilpailussa mukana. Kun kor- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
15576: keasti koulutettua ja erikoistunutta opetushen- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15577: kilökuntaa nykyisin joudutaan hyvin suuressa
15578: määrin käyttämään tehtäviin, jotka varsinainen että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
15579: apuhenkilökunta voisi suorittaa, on tätä pidet- menpiteisiin korkeakouluien apuhenkilö-
15580: tävä arveluttavana hukkakäyttönä. Tämä on kunnan virko;en ;a toimien lisäämiseksi.
15581: poistettavissa lisäämällä opetuksen ja tutkimuk-
15582: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
15583:
15584: Eero Lattula
15585: 998 1979 vp.
15586:
15587: Toivomusaloite n:o 904.
15588:
15589:
15590:
15591:
15592: Lattula: Vapaussodan alkamispäivän vaalimisesta kansallisena
15593: juhlapäivänä.
15594:
15595:
15596: Eduskunnalle.
15597:
15598: Suomen vapaussodasta on tänä vuonna kulu- tartuttava aseisiin näiden henkisten voimava-
15599: nut 61 vuotta. Tammisunnuntaina vuonna 1918 rojen tukemiseksi.
15600: kenraali Mannerheimin johtamat Suomen halli- Historiassa ei voida jossitella, mutta tutki-
15601: tuksen joukot ryhtyivät riisumaan aseista taanpa tammisunnuntain perintöä historialli-
15602: maassa majailleita venäläisiä . joukko-osastoja. selta, juridiselta tai yleisinhimilliseltä kannalta,
15603: Tämä sotaväki oli jäänyt Suomeen siitä huoli- ei ·rehellisesti ajatellen voida tulla mihinkään
15604: matta,-että Suomi oli joulukuun 6 päivänä 1917 muuhun johtopäätökseen kuin että vapaussodan
15605: julistautunut itsenäiseksi ja Venäjän neuvosto- talonpoikaisarmeija pelasti Suomen itsenäisyy-
15606: hallitus oli tammikuun alussa 1918 tunnustanut den ja länsimaiseen valtiojärjestykseen perustu-
15607: itsenäisyytemme. Aseista riisumisessa oli kysy- van yhteiskrintajärjestelmän. Tämä on· totuus,
15608: mys itsenäisen valtion Suvereenisuuden turvaa- jota ei todellisin argumentein voida kyseenalai-
15609: misesta levottomuuksien ja epävarmuuden lei~ seksi saattaa.
15610: maamissa oloissa. On syytä palauttaa mieliin, että keskuudes-
15611: Kuudenkymmenen vuoden takaisia tapahtu- samme elää yhä noin 7 000 vapaussodan vete-
15612: mia on mahdollista tarkastella inhimillisesti kat- raania. Ilmeisen oikeutetusti heillä on varaa
15613: soen pitkällä perspektiivillä. Tammisunnuntaina edellyttää, että heidän työnsä tunnettaisiin ja
15614: 1918 alkunsa saaneeseen tapahtumaketjuun liit- tunnustettaisiin vastaisuudessakin. T ammisun-
15615: tyy paljon tragiikkaa ja inhimillisiä kärsimyksiä, nuntai muistuttaa koko Suomen kansaa isän-
15616: mutta ne eivät saisi estää kansakuntaa näke- maallisesta suurtyöstä, joka ei saa jäädä unoh-
15617: mästä tapahtumien ydintä. Kansainvälistä poli- duksiin vuosisatojenkaan kuluessa.
15618: tiikkaa on aina leimannut kansallinen itsekkyys,
15619: minkä vuoksi ei mikään valtio ole voinut saada Edellä mainituilla perusteilla ehdotan kun-
15620: itsenäisyyttään lahjaksi, ilman omia ponnistuk- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15621: sia ja uhrauksia. Näin oli mitä suurimmassa muksen,
15622: määrin myös Suomen laita. Henkiset ominai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15623: suudet, kuten itsenäisyystahto ja kansallinen vapaussodan alkamispäivän eli ns. tam-
15624: omanarvontunto tekivät maamme itsenäisyysju- misunnuntain vaalimiseksi kansamme
15625: listuksen mahdolliseksi, mutta vapaussodassa oli suurena ;uhlapäivänä.
15626: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
15627:
15628: Eero Lattula
15629: 1979 vp. 999
15630:
15631: Toivomusaloite n:o 90.5.
15632:
15633:
15634:
15635:
15636: Leppänen ym.: Esityksen antamisesta laiksi yliopistoissa ja kor-
15637: keakouluissa suoritettavista tutkinnoista.
15638:
15639:
15640: Ed u s kun n a 11 e.
15641:
15642: ·Yliopistoissa ja korkeakouluissa suoritetta- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
15643: vista tutkinnoista määrätään nykyisin asetuk- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15644: sella. Kun kuitenkin asialla on periaatteellisesti sen,
15645: suuri merkitys, eduskunta ei voi luovuttaa val- · · että hallitus ryhtyisi toimiin esityksen
15646: taansa istuville hallituksille kokonaan. antamiseksi eduskunnalle yliopistojen ja
15647: Tämän vuoksi on välttämätöntä siirtää tut- korkeakoulujen asianmukaisia tutkinto-
15648: kintojen määräämisestä päättäminen eduskun- määräyksiä koskevasta laista.
15649: nalle.
15650: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
15651:
15652: Urpo Leppänen Eino: Poutiainen J. :Juhani Kortesalmi
15653: Urho Pohto Pekka Vennamo Veikko Vennamo
15654: Anssi Joutsenlahti
15655: 1000 1979 vp.
15656:
15657: Toivomusaloite n:o 906.
15658:
15659:
15660:
15661:
15662: Leppänen ym.: Kauppatieteellisen tiedekunnan perustamisesta
15663: Lappeenrannan teknilliseen korkeakouluun.
15664:
15665:
15666: Ed u s kun n a 11 e.
15667:
15668: Kymen läänin korkeamman opetuksen laa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15669: jentamiseksi sekä jatkuvasti laajenevan rajakau- kauppatieteellisen tiedekunnan perusta-
15670: pan tarpeiden vuoksi olisi tarpeellista perustaa miseksi Lappeenrannan teknilliseen kor-
15671: kauppatieteellinen tiedekunta Lappeenrannan keakouluun.
15672: teknilliseen korkeakouluun.
15673: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
15674: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15675: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
15676:
15677: Urpo Leppänen Eino Poutiainen Urho Pohto
15678: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo Veikko Vennamo
15679: 1979 vp. 1001
15680:
15681: Toivomusaloite n:o 907.
15682:
15683:
15684:
15685:
15686: Leppänen ym.: Venäjän kiden opetuksen laajentamisesta.
15687:
15688:
15689: E d u s k u n n a II e.
15690:
15691: Suomen ja Neuvostoliiton välinen kanssakäy- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
15692: minen laajenee jatkuvasti. Samoin kaupankäynti taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15693: rajakauppaa myöten kehittyy koko ajan. Kui-
15694: tenkin venäjän kielen opetus maamme eriastei- että hallitus ryhtyisi toimiin venäiän
15695: sissa kouluissa ja oppilaitoksissa on varsin vä- kielen opetuksen olennaisesti laa;entami-
15696: häistä. Tämä puute tulisi korjata tehokkaasti. seksi ;a kehittämiseksi maassamme to-
15697: Erityisesti Kymen lääniin tulisi saada erias- dellisten tarpeiden mukaiseksi.
15698: teista venäjän kielen koulutusta pikaisesti. Ky-
15699: men lääni on rajakaupan kannalta hyvin kes-
15700: keisessä asemassa.
15701: Hdsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
15702:
15703: Urpo Leppänen Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
15704: Urho Pohto Pekka Vennamo Veikko Vennamo
15705: Anssi Joutsenlahti
15706:
15707:
15708:
15709:
15710: 126 087900581L
15711: 1002 1979 vp.
15712:
15713: Toivomusaloite n:o 908.
15714:
15715:
15716:
15717:
15718: Leppänen ym.: Lykkäyksen myöntämisestä opintolainojen lyhen-
15719: nysten ja koron maksusta työttömyyden takia.
15720:
15721:
15722: Eduskunnalle.
15723:
15724: Opiskelijat on opintolainajärjestelmällä ajettu Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
15725: suuren velkataakan ja korkorasituksen alle. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15726: Kun lisäksi opiskelun jälkeen työpaikan saanti sen,
15727: on epävarmaa ja usein opiskelija jää pitkäksi- että hallitus ryhtyisi toimiin esityksen
15728: kin aikaa työttömäksi~ opintolainojen lyhennys- antamiseksi eduskunnalle opintolainoja
15729: ten ja koron maksu voi tulla mahdottomaksi. koskevan lain muuttamiseksi niin, että
15730: Tästä syystä työttömyysajalta on ehdotto· työttömyyden takia opintolainasta anne-
15731: masti takaisinmaksua lykättävä ja niin, että taan maksulykkäystä ja lyhennysohjelma
15732: tästä lykkäyksestä ei lyhene varsinainen takai- alkaa vasta lykkäyksen· jälkeen sekä että
15733: sinmaksuaika, vaan lyhennysaika aletaan las- valtio maksaa . työttömyysajan ko~on.
15734: kea vasta lykkäyksen jälkeen. Työttömyysajalta
15735: valtion tulisi suorittaa opintolainan korko.
15736: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
15737:
15738: Urpo Leppänen Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
15739: Urho Pohto Pekka Vennamo Veikko Vennamo
15740: Anssi Joutsenlahti
15741: 1979 vp. 1003
15742:
15743: Toivomusaloite n:o 909.
15744:
15745:
15746:
15747:
15748: Leppänen ym.: Päiväluokkien ja opintoryhmien perustamisesta
15749: ilta-, yö- ja vuorotyötä tekeviä varten työväen- ja kansalais-
15750: opistoihin.
15751:
15752:
15753: Eduskunnalle.
15754:
15755: Lukuisilla ammattialoilla työskentelee yli Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
15756: 60 % alan työvoimasta säännöllisesti ilta-, yö- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15757: ja vuorotyössä, jossa heidän mahdollisuutensa
15758: osallistua yhteiskunnan kustantamaan aikuis- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
15759: koulutukseen ovat miltei olemattomat. menpiteisiin päiväluokkien ja opintoryh-
15760: Kuitenkin on pidettävä kohtuullisena ja oi- mien perustamiseksi ilta-, yö- ja vuoro-
15761: keudenmukaisena sitä, että kaikille jatko-opis- työtä tekeviä varten valtionapua naut-
15762: keluun halukkaille luodaan mahdollisuudet har- tiviin työväen- ja kansalaisopistoihin.
15763: joittaa opintoja työtehtävästä riippumatta.
15764: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
15765:
15766: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Veikko Vennamo
15767: Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
15768: Urho Pohto
15769: 1004 1979 vp.
15770:
15771: Toivomusaloite n:o 910.
15772:
15773:
15774:
15775:
15776: Leppänen ym.: Ammattikoulun sivutoimipisteen aikaansaamisesta
15777: Elimäelle.
15778:
15779:
15780: Ed u s kunnalle.
15781:
15782: Elimäelle luontaisena voimakkaana maata- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
15783: louspitäjänä sopisi erinomaisesti ammattikoulun taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15784: sivutoimipiste, jossa koulutettaisiin erityisesti
15785: maataloudessa tarvittavia ammattimiehiä. Tällä että hallitus ryhtyisi toimiin ammatti-
15786: olisi paikkakunnan jatkuvaa kehittämistä ajatel- koulun sivutoimipisteen aikaansaamiseksi
15787: len huomattava merkitys. Myös työllisyyden Elimäelle.
15788: kannalta asia olisi tärkeä.
15789: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
15790:
15791: Urpo Leppänen Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
15792: Urho Pohto Pekka Vennamo Veikko . Vennamo
15793: Anssi Joutsenlahti
15794: 1979 rd~ 1005
15795:
15796: Hemställningsmotion nr 911.
15797:
15798:
15799:
15800:
15801: Lillqvist m. fl.: Om utredande av behovet av yrkes- och special-
15802: utbildning samt försöksverksamhet inom lantbruket.
15803:
15804:
15805: T i 11 R i k s d a g e n.
15806:
15807: Samtidigt som vi har stora bekymmer med nivå vid specialisering inom lantbruket och dess
15808: överproduktion av mjölk och spannmål har vi binäringar, kommer även in i bilden lämplig
15809: brist på andra jordbruks- och trädgårdsproduk- och t.ilHred:sställande yrkesutbildning samt för-
15810: ter, vilka mycket bra kunde odlas i vårt eget söksverksamhet i de olika landsdelarna. God.
15811: land. Tili exempel vår egen skörd av potatis yrkesutbildning inom denna näringsgren är sä-
15812: har varit otiUräcklig vissa år. På grund härav kevt lika viktig som inom andra yrken. Utan
15813: har vi varit tvungna att ty oss till import i rätt yrkesskolning finns det ·risk för att övergången
15814: stor utsträckning för att fylla vårt behov av tili specialodling misslyckas eller i sämsta fall
15815: potatis. Det här betyder att potatisodlingarna går om intet.
15816: skulle ha fått vara betydligt större för att För att väcka och stimulera intresset för od-
15817: tillgodose vårt behov. Det finns säkert också ling av jordbruks- och trädgårdsväxter, vilka vi
15818: andra jordbruksprodukter, vilka är lämpliga för nu har brist på, borde allmänna medel beviljas
15819: vårt klimat, och vars produktion borde ökas för i tillräcklig omfattning åt lantbruksskoloma
15820: att göra oss självförsörjande. Med strukturför- både för grundutbildning, kompletterings- och
15821: ändring och en större specialisering inom jord- specialkurser. Lantbruksskolorna bör i sin tur
15822: bruket skulle vi både kunna minska dagens vinnlägga sig om att få näringsutövama intres-
15823: överskott av mjölk och spannmål och spara dyr- serade för dessa specialodlingar.
15824: bar utländsk valuta samt ge sysselsättning åt Med stöd av det ovan anförda föreslår vi
15825: arbetsbehövande. Därom ger växthusodlingen vördsamt, att riksdagen ville besluta hemställa,
15826: klart besked.
15827: För att ovan skisserade utveckling skall bli att regeringen i skyndsam ordning
15828: möjlig, bör priserna på de lantbruksprodUkter måtte utreda behovet av yrkes-, special-
15829: som vi nu har brist på ställas ur lönsamhets- utbildning och försöksverksamhet inom
15830: synpunkt i nivå med priset på överskottspro- lantbruket och dess binäringar med sär-
15831: dukterna. Prisstöd bör väl kunna givas för vii- skild tyngdpunkt lagd på de ;ordbruks-
15832: ken jordbruksprodukt som helst och som be- produkter, vilka vi nu har brist på och
15833: hövs i samhället samt ställer sig förmånligt måste importera men mycket väl kan
15834: för landet. odlas i vårt eget land i tillräcklig mängd.
15835: Förutom upprätthållandet av en rättvis pris-
15836: Helsingfors den 18 april 1979.
15837:
15838: Bror Lillqvist Sakari Knuuttila Pirkko Valtonen
15839: 1006 1979 vp.
15840:
15841: Toivomusaloite n:o 911. Suomennos.
15842:
15843:
15844:
15845:
15846: Lillqvist ym.: Maatalouden ammatti- ja erikoiskoulutuksen sekä
15847: tutkimustoiminnan tarpeen selvittämisestä.
15848:
15849:
15850: Ed u s kunnalle.
15851:
15852: Samalla kun meillä on melkoisia huolia mai- pitämisen lisäksi herää samalla kysymys maam-
15853: don ja viljan liikatuotannosta, meiltä puuttuu me eri osien sopivasta ja tyydyttävästä ammat-
15854: muita maanviljelys- ja puutarhatuotteita, joita tikasvatuksesta ja koetoiminnasta. Tämän elin-
15855: V811'sin hyvin voitaisiin viljellä omassa maassam- keinonalan hyvä ammattikasvatus on varmaan
15856: me. Esimerkiksi perunasatomme on ollut eräinä yhtä tärkeä kuin muillakin aloilla. Ellei ammat-
15857: vuosina riittämätön. Tästä syystä meidän on tikasvatusta ole, on vaarana erityisviljelyyn siir-
15858: täytynyt turvautua melko laajaan tuontiin oman tymisen epäonnistuminen tai pahimmassa ta-
15859: perunantarpeemme turvaamiseksi. Tämä mer- pauksessa täydellinen pettymys.
15860: kitsee sitä, että perunan viljelyalan olisi tullut Niiden maatalouden ja puutarhakasvien vilje-
15861: olla huomattavasti suurempi tarpeidemme tyy- lyn herättämiseksi ja elvyttämiseksi, joista nyt
15862: dyttämiseksi. Varmaan on myös muita maata- on pulaa, tulisi julkisia varoja myöntää riittä-
15863: loustuotteita, joiden viljely sopii ilmastoomme vässä määrin maatalouskouluille sekä perus-
15864: ja joiden tuotantoa tulisi lisätä omavaraisuuden koulutusta että täydennys- ja erikoiskursseja
15865: saavuttamiseksi. Maatalouden rakennemuutok- varten. Maatalouskoulujen tulisi omalta osaltaan
15866: sen ja lisätyn erikoistumisen avulla voisimme ponnistella elinkeinon harjoittajien saamiseksi
15867: sekä vähentää tämänhetkistä maidon ja viljan kiinnostumaan näistä erityisviljelmistä.
15868: ylimäärää ja säästää kallista ulkomaanvaluuttaa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
15869: että työllistää työttömiä. Tästä on kasvihuone- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15870: viljely selvänä osoituksena. sen,
15871: Jotta yllä kaavailtu kehitys kävisi mahdolli- että hallitus kiireellisesti selvityttäisi
15872: seksi, tulisi meiltä nyt puuttuvien maatalous- maatalouden ja sen sivuelinkeinojen am-
15873: tuotteiden kannattavuusehdot asettaa ylijäämä- matti- ja erikoiskoulutuksen sekä koetoi-
15874: tuotteiden kanssa samanveroiselle tasolle. Hinta- minnan tarpeen erityisesti silmälläpitäen
15875: tukea voitaneen antaa mille hyvänsä maatalous- niitä maataloustuotteita, joista meillä
15876: tuotteelle, jota yhteiskunta tarvitsee ja jonka tällä hetkellä on pulaa ja joita on tuo-
15877: tuotanto omassa maassa on edullista. tava maahan, mutta joita varsin hyvin
15878: Erikoistuneen maataloustuotannon ja sen si- voidaan riittävässä määrin viljellä omas-
15879: vutuotannon oikeudenmukaisen hintatason yllä- sa maassa.
15880: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
15881:
15882: Bror Lillqvist Sakari Knuuttila Pirkko Valtonen
15883: 1979 vp. 1007
15884:
15885: Toivomusaloite n:o 912.
15886:
15887:
15888:
15889:
15890: Luja-Penttilä ym.: Kuntokallio-Opistan muuttamisesta valtion
15891: laitokseksi.
15892:
15893:
15894: Eduskunnalle.
15895:
15896: Suomessa on vanhuuseläkkeelle siirtyneen nut kansanopisto ja kansankorkeakoulu. Vuo-
15897: väestön määrä ja merkitys kasvanut voimak- desta 1972 lähtien Kuntokallio-Opisto on toi-
15898: kaasti ja nopeasti. Tilastokeskuksen mukaan minnallaan pyrkinyt edistämään eläkeläisväestön
15899: tällä hetkellä Suomessa on yli 65-vuotiaita kaikinpuolista hyvinvointia. Toiminta on ja-
15900: 550 000 henkeä ja seuraavan kolmenkymmenen kautunut kahteen päälinjaan:
15901: vuoden aikana määrä kohoaa lähes 750 000 1. Eläkeläisten ja eläkeikää lähestyvien kurs-
15902: henkeen. Yli 75-vuotiaiden määrän arvioidaan sit (kansanopiston lyhytkurssit).
15903: kasvavan nykyisestä 180 000 hengestä yli 2. Eläkeläisten parissa työskentelevien tai
15904: 300 000 henkeen. Eläkkeiden osuus maamme tähän työhön aikovien koulutus ( vanhustyön
15905: bruttokansantuotteesta on noin 10 prosenttia. kansankorkeakoulukurssit).
15906: Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon henkilös- Vanhustyön kansankorkeakoulukurssi on ensi
15907: töstä arviolta joka kolmas työskentelee pää- sijassa vanhustyöhön orientoiva, perustietoja
15908: asiassa vanhusten parissa. vanhenemisesta, siihen liittyvistä fyysisistä,
15909: Suomi on riittämättömästi valmistautunut psyykkisistä ja sosiaalisista ilmiöistä antava.
15910: kohtaamaan väestönsä ikärakenteen suurmuu- Opiston opetusohjelmaan kuuluu myös runsaasti
15911: toksen. Tästä valmistautumattomuudesta kertoo hoito- ja sosiaalialaan valmentavia aineita. Kun-
15912: vanhenemiseen ja vanhuuteen liittyvän koulu- tokallio ei ole pyrkinyt kouluttamaan kurssitai-
15913: tuksen ja tutkimuksen vähäisyys sekä yleinen siaan mihinkään määrättyyn vanhustyön teh-
15914: torjuva tai jopa negatiivinen asenne vanhuu- tävään, vaan suuntaamaan vanhustyöstä kiin-
15915: teen. nostuneita henkilöitä, yleensä nuoria yleissivis-
15916: Järjestelmällinen tutkimus ja koulutus lisäisi tävän peruskoulutuksen saaneita, hankkimaan
15917: tietoa eräästä ihmisen luonnollisesta, yhä useam- jatko-opinnoissaan sellaisen ammattipätevyyden,
15918: paa ja yhä pitempänä kohtaavasta ikäkaudesta että he pys,tyvät toimimaan vanhusten parissa
15919: ja tervehdyttäisi suhtautumistamme vanhuus- sosiaali- ja hoitoalan tai vapaa-aikatoimen tehtä-
15920: vuosiin. Tällä hetkellä geriatrian sekä geronto- vissä.
15921: logian korkeakoulutasoinen ja keskiastetasoinen Kuntokallio-Opistan toiminnalliselle kehittä-
15922: opetus on riittämätöntä. Tampereen yliopiston miselle ei nykyinen kansanopistojen valtionapu-
15923: kansanterveystieteen laitoksen gerontologinen laki luo parhaita mahdollisia edellytyksiä. Eril-
15924: opetus ja tutkimus on askel myönteiseen suun- lislain nojalla toimivana gerontologisena insti-
15925: taan. Yhteiskuntatieteissä olisi vanhenemisen ja tuuttina Kuntokallio-Opistossa voitaisiin käyn-
15926: vanhuuden ongelmat saatava aktiivisemman tut- nistää laaja-alainen koko vanhustenhuollon kat-
15927: kimuksen kohteiksi. Keskiasteen koulutuksessa tava tutkimus-, koulutus- ja kokeiluprojekti seu-
15928: olisi kiireesti selvitettävä vanhenemista ja van- raavien yhdeksän toimintatavoitteiden toteut-
15929: huutta koskevan tiedon tarve. Tutkimus van- tamiseksi:
15930: husten parissa tällä hetkellä toimivien ammatti- 1. Gerontologisen ja geriatrisen tiedon ko-
15931: ryhmien toimenkuvasta ja työn laadusta olisi koaminen ja soveltaminen vanhusten parissa toi-
15932: käynnistettävä opetustavoitteiden ja oppisisäl- mivien ammattiryhmien perus- ja lisäkoulutuk-
15933: töjen pohjaksi. Samoin tarvitaan perustutkimus- sessa sekä työtehtävissä käytettäväksi.
15934: ta eläkeläisten elämisen laadusta ja tarpeista. 2. Tutkimus- ja selvitystyö yhteistoiminnassa
15935: Kuntokallio-Opisto Sipoossa on maan ainoa ao. viranomaisten, yhteisöjen ja järjestöjen kans-
15936: vanhustyöhön ja eläkeläistoimintaan erikoistu- sa vanhustyön koulutustarpeen ja sen mukaisten
15937: 1008 Toivomusaloite n:o 912
15938:
15939:
15940: koulutustavoitteiden toteuttamisesta eri kou- kehittämistyö sekä tarvittavan koulutusmate-
15941: lutussektoreilla nykyisten ja suunniteltujen ope- riaalin tuottaminen ja eläkkeellevalmennuksesta
15942: tussisä1töjen puitteissa. vastaavien ohjaajien rekrytoinnin ja koulutuk-
15943: 3. Opetusmenetelmien ja oppimateriaalin ke- sen suunnittelu ja tarvittaessa toteutus.
15944: hittämis- ja kokeilutoiminta vanhustyön alalla. 8. Vanhuuseläkkeellä olevien kuntoutustoi-
15945: 4. Vanhusten parissa toimivien täydennys- minnan kehittäminen ja siihen liittyvän koulu-
15946: koulutusjärjestelmän suunnittelu-, kokeilu- ja tustarpeen arviointi ja toteutuksen suunnittelu.
15947: kehittämistoiminta sekä seuranta. 9. Vanhuuteen ja vanhuksiin liittyvien asen-
15948: 5. Vapaaehtoisen vanhustenhuollon ja siihen teiden tutkimus ja seuranta sekä asennekasva-
15949: osallistuvien järjestöjen ja yhteisöjen koulutus- tuksen suunnittelu, kokeilu ja kehittäminen
15950: tarpeen arviointi ja seuranta sekä koulutuksen vanhusmyönteisempien asenteiden edistämiseksi.
15951: koordinointi ja tarvittaessa koulutuspalveluiden Edellä· olevan perusteella ehdotamme kun-
15952: tarjonta. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15953: 6. Eläkeläisten vapaa-aika-, kultrt:uuri- ja vir- muksen,
15954: kistystoiminnan kehittäminen ja siihen liittyvän että hallitus tutkisi mahdollisuudet ja
15955: opinto- ja koulutustoiminnan selvittäminen ja valmistelisi esityksen tarvittavaksi lain-
15956: koordinointi ja tarvittaessa koulutuspalveluiden säädännöksi Kuntokallio-Opistan muut-
15957: tarjonta. tamiseksi valtion ylläpitämäksi instituu-
15958: 7. Eläkkeellevalmennuksen suunnittelu- ja tiksi.
15959: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
15960:
15961: Sinikka Luja-Penttilä Marjatta Väänänen
15962: Ritva Laurila Anna-Liisa Hyvönen
15963: 1979 vp. 1009
15964:
15965: Toivomusaloite n:o 91.3.
15966:
15967:
15968:
15969:
15970: Luja-Penttila ym.: Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien
15971: tapaturmavakuutussuojan parantamisesta.
15972:
15973:
15974: E d u s k u n n a 11 e.
15975:
15976: Ammatillisissa oppilaitoksissa opetusta saa- sissa - tapaturmavakuutussuoja kattaa vain
15977: vien tapaturmakorvaussuoja perustuu tapatur- käytännön opetuksen. Kuitenkin näiden laitos-
15978: mavakuutuslakiin ( 608148) ja sen nojalla an- ten opetusohjelmaan kuuluu myös tietopuolista
15979: nettuun asetukseen opiskelutapaturman korvaa- opetusta ja liikunnan opetusta. Liikuntatunneilla
15980: misesdt ( 851148) . Sanotussa asetuksessa on sattuu huomattava määrä loukkaantumisia. Va-
15981: lueteltu ne koulut, laitokset ja opetuskurssit, kuutusturvan puutteellisuudesta johtuen oppi-
15982: joissa opiskeluun voidaan katsoa liittyvän tapa- laat joutuvat tapaturman sattuessa kärsimään
15983: turmavakuutuslaissa edellytetyn olennaisen vaa- kohtuuttomia taloudellisia menetyksiä. Olisikin
15984: ran. Asetuksessa on myös tarkemmin määritelty luonnollista, että tapaturmavakuutus kattaisi
15985: ne olosuhteet, joissa tapaturman on pitänyt sat- kaiken laitoksissa annettavan opetuksen.
15986: tua. Tämän mukaisesti korvataan sellaiset tapa- · Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
15987: turmat, jotka ovat sattuneet laboratorio- tai kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15988: kenttätyössä tai muussa käytännöllisessä har-
15989: joittelutyössä. Lisäksi edellytetään, että tapa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15990: turma on aiheutunut kysymyksessä olevalle ammatillisissa oppilaitoksissa opiskele-
15991: opiskelumuodolle ominaisissa olosuhteissa. vien tapaturmavakuutussuojan paranta-
15992: Nykyisessä lainsäädännössä ammattia varten miseksi ja saattamiseksi koskemaan kaik-
15993: opiskelevien tapaturmakorvaussuoja on puut- kia laitoksissa annettavan opetuksen ai-
15994: teellinen. Maamme ammatillisissa oppilaitok- kana, myös tietopuolisen ja liikunnan
15995: sissa - esimerkiksi ammatillisissa kurssikeskuk- opetuksen aikana sattuvia tapaturmia.
15996: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
15997:
15998: Sinikka Luja-Penttilä Pirkko Valtonen Risto Tuominen
15999: Aimo Ajo Olli Helminen Juhani Raudasoja
16000: Eino Grönholm
16001:
16002:
16003:
16004:
16005: 127 0879005811
16006: 1010 1979 Vl'·
16007:
16008: Toivomusaloite n:o 914.
16009:
16010:
16011:
16012:
16013: Luttinen ym.: Lahden hotelli- ja ravintolakoulun siirtämisestä
16014: valtion omistukseen.
16015:
16016:
16017: E dus kunnalle.
16018:
16019: Lahdessa toimii maan ainoa kunnallisessa ten tarkoituksenmukaisiin omistussuhteisiin.
16020: omistuksessa oleva hotelli- ja ravintolakoulu. Sellaisten oppilaitosten, jotka palvelevat koko
16021: Se palvelee huomattavasti laajemman alueen maata tai valtakunnan kooltaan merkittävää
16022: kuin Päijät-Hämeen koulutustarvetta. Oppilais-- osa-aluetta, tulisi olla suoraan valtion omistuk-
16023: ta vain vähäinen osa on kotoisin Lahdesta ja sessa. Mikäli tähän ei ole nopeasti mahdolli-
16024: sen ympäristöstä. suuksia, tulee saada aikaan sellainen korvaus-
16025: Lahden hotelli- ja ravintolakoulun uudisra- järjestelmä, jolla oppilaiden kotikunnat osal-
16026: kennus toteutetaan vuosina 1979-81. Kustan- listuisivat koulutuskustannuksiin.
16027: nuksiltaan n. 13 milj. mk:n hankkeen rahoit- Edeltä olevan perusteella ehdotamme edus-
16028: tavat valtio ja Lahden kaupunki puoliksi. Näin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16029: ollen yhden kaupungin kustaunettavaksi jää
16030: huomattava summa, kun vastaavasti alan oppi- että hallitus käynnistäisi valmistelu-
16031: laitosten investoinnit muualla on toteutettu täy- työn Lahden hotelli- ja ravintolakoulun
16032: sin valtion budjettimäärärahoilla. siirtämiseksi valtion omistukseen syys-
16033: Keskiasteen koulutusjärjestelmää uudistettaes- lukukauden 1981 alkaessa.
16034: sa on samalla kiinnitettävä huomiota Oppilaitos-
16035: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
16036:
16037: Matti Luttinen Salme Myyryläinen
16038: 1979 yp. 1011
16039:
16040: Toivomusaloite n:o 915.
16041:
16042:
16043:
16044:
16045: Luttinen ym.: Lahden taideteollisen oppilaitoksen ja Lahden
16046: kultaseppäkoulun hallinnon yhdistämisestä.
16047:
16048:
16049: E d u s k u n n a 11 e.
16050:
16051: Lahden kaupungin omistamat Lahden taide- valtion omistukseen. Sen oppllaskohtaiset kus-
16052: teollinen oppilaitos ja Lahden kultaseppäkoulu tannukset ovat kaupungille huomattavat.
16053: siirtyvät valtion omistukseen kesällä 1979. Nä- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16054: mä oppilaitokset palvelevat koko valtakuntaa, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16055: joten ratkaisuehdotus on koulutuspoliittisesti
16056: perusteltu ja oikeudenmukainen. Taideteollinen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16057: oppilaitos ehdotetaan yhdistettäväksi Lahden Lahden taideteollisen oppilaitoksen ia
16058: kotiteollisuusopettajaopistoon, joka on valtion kultaseppäkoulun hallinnon yhdistämi-
16059: omistama oppilaitos. Kultaseppäkoulu jäänee seksi jo 1. 8. 1979 alkaen ja että opetus-
16060: erilliseksi oppilaitokseksi vuoden ajaksi, minkä ministeriössä käynnistettäisiin sen alai-
16061: jälkeen se yhdistetään perustettavaan Lahden sen vapaita taiteenaloja koskevan koulu-
16062: taide- ja käsiteollisuusoppilaitokseen. tuksen uudelleenorganisointi keskiasteen
16063: Lahdessa toimii lisäksi kaupungin omista- ammattikoulutuksen kehittämisperiaat-
16064: mana suoraan opetusministeriön alainen taide- teet huomioon ottaen niin, että Lahden
16065: koulu. Sillä on yhteinen hallinto ja johto taide- taidekoulu voitaisiin siirtää ammatillise-
16066: teollisen oppilaitoksen ja kultaseppäkoulun na oppilaitoksena vuonna 1980 valtiQn
16067: kanssa. Toiminnallisesti ja hallinnollisesti olisi omistukseen Lahden taide- ;a käsiteolli-
16068: tarkoituksenmukaista, jos tämä vapaita taiteili- suusoppilaitoksen osaksi.
16069: joita kouluttava oppilaitos siirrettäisiin myös
16070: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
16071:
16072: Matti Luttinen Salme Myyryläinen
16073: 1012 1979 vp.
16074:
16075: Toivomusaloite n:o 916.
16076:
16077:
16078:
16079:
16080: Maijala ym.: Virtain seudun kauppaoppilaitoksen kurssiosaston
16081: perustamisesta.
16082:
16083:
16084: Eduskunnalle.
16085:
16086: Virtain seudun kauppaoppilaitoksen kuntain- puugin virastoissa työssä päätoimisesti hoitaen
16087: liitto ön anonut valtioneuvostolta oikeutta kurs- tätä kurssiopetusta sivutoimisesti. Yksi kurssin
16088: siosaston perustamiseen. opettajista on päätoiminen. Osa opettajista on
16089: Anomusta on perusteltu mm. seuraavilla sei- ollut paikallisen lukion opettajia. Oppilaitoksen
16090: koilla: Koulurakennus on melko uusi ja ajan- opettajat ovat saaneet hyvää kokemusta kurs-
16091: mukainen; se on valmistunut ·1969. Opetus- sien järjestämisessä ja opettamisessa.
16092: välineiden tasoa voitaneen pitää keskinkertaista Virtain kaupunki on luovuttanut oppilaitok-
16093: parempana. Oppilaitoksella on mm. kielistudio, sen käyttöön kolme asuntolaa, joissa on ollut
16094: tietokonepääte, melko runsaasti erilaisia kontto- kurssilaisia asumassa 24. Tarvittaessa on kau-
16095: rikoneita ja -laitteita, opetusheijastimet kaikissa punki lupautunut lisäämään kalustettujen oppi-
16096: luokissa jne. lasasuntojen määrää. Suunnitteilla on lisäksi op-
16097: Oppilaitoksessa on syksystä 1976 alkaen ol- pilasasuntola-kesähotelli 60 hengelle.
16098: lut säännöllisesti kurssitoimintaa. Työllisyys- Oppilaitoksessa on suuri ja ajanmukainen lai-
16099: kursseja on ollut jatkuvasti syksystä 1977 al- toskeittiö, joka on oppilaiden käytössä. Oppi-
16100: kaen 1-2 kurssia samanaikaisesti. Vuonna laitoksen oman ruokalan lisäksi on useita mah-
16101: 1978 aloitettiin oppilaitoksessa uusia kursseja dollisuuksia järjestää ruokailu yhteistyössä paik-
16102: kahdeksan, yhteensä 4 020 tuntia, joista kaksi kakunnan monien ravitsemusliikkeiden kanssa.
16103: kurssia jatkui vuoden 1979 puolelle. Vuoden Virrat kuuluu II kehitysalueeseen, samoin-
16104: 1979 ennakkosuunnitelmien mukaan kurssitoi- kuin oppilaitoksen kuntainliiton: muutkin omis-
16105: minta käsittäisi 4 100 tuntia, mistä työllisyys- tajakunnat Ruovesi ja ÄhtärL Virroilta on pit-
16106: kurssien osuus on yli puolet. kät matkat ammatillisiin aikuiskoulutuskeskuk-
16107: Oppilaitoksella on tällä hetkellä pätevä opet- siin. Esim. Tampereelle, jonne on parhaat lii-
16108: tajakunta ottaen huomioon pienen oppilaitoksen kenneyhteydet, kertyy matkaa lähes 120 km.
16109: erikoisolosuhteet. Pätevien opettajien saannin ja Kuntainliiton peruskunnat muodostavat alueen
16110: nykyisten opettajien pysymisen sekä oppilai- eräänlaisen kasvukeskuksen. Niiden yhteinen
16111: toksen kaikilla osastoilla opetuksen hyvän ta- väkiluku on noin 24 000. Oppilaitoksen vaiku-
16112: son säilymisen kannalta on välttämätöntä, että tusalueeseen kuuluvat lisäksi Alavus, Keuruu,
16113: oppilaitos saisi kurssiosaston. Peruskoulu-uudis- Kuru, Multia, Lehtimäki, Parkano, Soini, Töysä
16114: tuksen myötä kauppakouluosasto katoaa. Toi- ja Vilppula. Parhaillaan neuvotellaan em. kun-
16115: saalta on olemassa koulutuksen tarvetta kor- tien kanssa kuntainliiton laajentamisesta. Vir-
16116: keamman peruskoulutuksen saaneille sekä van- tain seudun kauppaoppilaitos ja sen toimintaky-
16117: hemmalle ikäpolvelle - talouselämän eri sek- kyisyys turvaa kehitysalueella olevan melko
16118: toreilla toimiville. laajan alueen kaupallisen ja toimistoalan koulu-
16119: Virtain seudulla ei ole ylioppilaille minkään- tuksen tarpeen.
16120: laista ammattikoulutusta saatavissa. Tätä puu- Kun ikäluokat pienenevät ja perusopetuk-
16121: tetta on pyritty poistamaan kurssitoiminnalla. sessa olevien oppilaiden määrä vähenee, täyttää
16122: Ylioppilaille järjestetyillä sihteerin peruskurs- kurssitoiminta tämän aukon. Tällöin turvataan
16123: seilla ovat opettajina toimineet pääasiassa oppi- opettajien työllisyys ja pätevien opettajien pysy-
16124: laitoksen omat opettajat. Merkonomien julkis- minen oppilaitoksen palveluksessa. Toisaalta
16125: hallinnon työllisyyskursseilla on ollut opettajina kurssimuotoisen opetuksen tarve tulee olemaan
16126: hallintotieteen kandidaatteja, joista osa on kau- tulevaisuudessa suuri mm. työllisyysongelmien
16127: Toivomusaloite n:o 916 1013
16128:
16129: vuoksi. Paikkakunnan oma työttömyysaste on seudulla on monenlaista aikuisväestön amma-
16130: ollut jatkuvasti 10 % :n luokkaa. tillisen täydennyskoult.ituksen tarvetta, jota tyy-
16131: Kurssiosasto lisäisi myös mahdollisuuksia an- dyttäisi kurssiosaston perustaminen Virtain seu-
16132: taa yrittäjille sopivaa ja ajankohtaiseksi osoit- dun kauppaoppilaitokseen.
16133: tautuvaa koulutusta. Kurssiosasto voisi myös Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16134: antaa maa- ja metsätalouden sekä teknisen alan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16135: kurssien ym. teoriaosien koulutusta; esim. työ-
16136: suojelun, työmarkkinatiedon, liiketoiminnan ym. että hallitus pian myöntäisi Virtain
16137: Paikallisten liikelaitosten sekä yrittäjäjärjestön seudun kauppaoppilaitokselle oikeuden
16138: kanssa on käyty neuvotteluja ja todettu, että kurssiosaston perustamiseen.
16139: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
16140:
16141: Matti Maijala Antero Juntumaa Pentti Lahti-Nuuttila
16142: 1014 1979 rd.
16143:
16144: Hemställningsmotion nr 917.
16145:
16146:
16147:
16148:
16149: Malm m. fl.: Om statsbidrag för de utgifter vilka föranletts av
16150: skoldirektörs- och skolsekreterartjänsterna i kommunerna.
16151:
16152:
16153: T i 11 R i k s d a g e n.
16154:
16155: Enligt lagen om grunderna för skolsystemet ekonomiska skäl inte anser sig kunna besätta
16156: ( FF 46 7/1968) paragraf 11 bör i varje kom- ifrågavarande tjänster med kompetent personal,
16157: mun som inrättat grundskola finnas en direk- varav grundskolereformen och skolväsendet kan
16158: törs- eller sekreterartjänst för skolväsendet. I bli lidande. Jämfört med folkskoleväsendet
16159: tvåspråkig kommun bör två tjänster inrättas. finns vissa principiella skillnader; inom folk-
16160: Noggranna kompetenskrav har fastställts i skoleväsendet gavs särskilt statsbidrag för folk-
16161: grundskoleförordningen (FF 443/1970). De skolnämndens sekreterare i fattiga kommuner,
16162: kommuner som övergår tili grundskola har så- statsbidrag utgick på den merlön som skolornas
16163: lunda detaljerat ålagts att inrätta tjänster med föreståndare hade på grund av mera förvalt-
16164: specifiserade och höga kompetenskrav. Emel- ningsuppdrag för sin enskilda skola o.s.v.
16165: lertid är kommunerna icke berättigade att få Hänvisande tili ovanstående föreslår under-
16166: statsbidrag för de utgifter, som föranletts av tecknade att riksdagen ville hemställa,
16167: dessa tjänster.
16168: Det kan knappast anses principiellt riktigt att regeringen måtte vidtaga åtgärder
16169: att kommunerna ensamma tvingas bekosta en för åstadkommande av en sådan lagänd-
16170: ny verksamhet, som ålagts dem genom lagstift- ring, att även för skoldirektörs- och
16171: ning. Det kan befaras att kommuner med svagt skolsekreterartjänsterna kan erhållas
16172: skatteunderlag, särskilt tvåspråkiga sådana, av statsbidrag t.ex. såsom för lärartjänster.
16173: Helsingfors den 20 april 1979.
16174:
16175: Håkan Malm Christoffer Taxell Boris Renlund
16176: 1~79 vp. 1015
16177:
16178: Toivomusaloite n:o 917. S11omennos.
16179:
16180:
16181:
16182:
16183: Malm ym.: Valtionavusta kuntien koulutoimen johtajan ja sihtee-
16184: rin viroista aiheutuviin menoihin.
16185:
16186:
16187: Eduskunnalle.
16188:
16189: Koulujärjestelmän perusteista annetun lain tua kärsimään. Kansakoulujärjestelmään verrat-
16190: ( 467 /1968) 11 §:n mukaan tulee jokaisessa tuna on olemassa tiettyjä periaatteellisia eroja;
16191: peruskoulun perustaneessa kunnassa olla koulu- kansakoululaitoksen puitteissa annettiin köy-
16192: toimen johtajan tai sihteerin virka. Kaksikieli- hien kuntien kansakoululautakuntien sihteereille
16193: sessä kunnassa tulee olla kaksi virkaa. Tarkat erityistä valtionapua; valtionapu oli sen suurui-
16194: pätevyysvaatimukset on määritelty peruskoulu- nen kuin koulujen johtajien ylimääräiset heidän
16195: asetuksessa (443/1970). Peruskouluun siirty- omia koulujaan koskevat hallintotehtävät edel-
16196: vät kunnat on näin ollen velvoitettu yksityis- lyttivät jne.
16197: kohtaisesti perustamaan yksilöidyt ja korkeat Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
16198: pätevyysvaatimukset omaavat virat. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16199: Tuskin voitaneen pitää periaatteessa oikeana muksen,
16200: sitä, että kunnat pakotetaan yksin kustantamaan
16201: uutta toimintaa, johon ne on lailla velvoitettu. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16202: On pelättävissä, että vähäisiä verotuloja saavat sellaisen lainmuutoksen aikaansaamisek-
16203: kunnat, etenkin kaksikieliset, eivät taloudelli- si että myös kouluntoimen johtajan ja
16204: sista syistä katso voivansa täyttää kyseisiä vir- sihteerin viran haltijoille voidaan myön-
16205: koja pätevin voimin, mistä seurauksena perus- tää valtionapua samalla tavoin kuin
16206: koulun uudistaminen ja koululaitos voivat jou- esim. opettajan viran haltijoille.
16207: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
16208:
16209: Håkan Malm Christoffer Taxell Boris Renlund
16210: 10.16 1979 vp.
16211:
16212: Toivomusaloite n:o 918.
16213:
16214:
16215:
16216:
16217: Mattila: Kotiteollisuusopiston perustamisesta Kalajoen kotiteol-
16218: lisuuskoulun yhteyteen.
16219:
16220:
16221: E d u s k u n n a 11 e.
16222:
16223: Teollisuuden jalostusaste on Suomessa mo- määrällä kuin laadullisesti korkeatasoisilla ja
16224: niin pitkälle teollistuneisiin maihin verrattuna kuluttajaystävällisillä tuotteilla, joista lisäksi
16225: suhteellisen alhainen. Pääomiltaan köyhä maa usein tulee tuntuvasti parempi katetuottokin
16226: ei pysty yhtäkkisiin muutoksiin tilanteen paran- kuin massatuotteista.
16227: tamiseksi. Käyttökelpoinen ratkaisu jalostusas- Maamme pien- ja käsiteollisuusyrityksistä
16228: teen kohottamiseksi ja samalla myös maksuta- merkittävä osa on Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla.
16229: seen alijäämäisyyden parantamiseksi on tuote- Syynä tähän on ollut sekä suurteollisuuden
16230: suunnittelun oleellinen lisääminen maassamme. puuttuminen alueelta että myös pohjalainen
16231: Monet maamme ja samalla talousjärjestelmäm- yrittämishalu. Koska maamme käsi- ja pienteol-
16232: me säilyttämisen kannalta välttämättömät koti- lisuudesta tuntuva osa on keskittynyt nimen-
16233: ja pienteollisuusyritykset kaipaavat kipeästi omaan Keski-Pohjanmaalle ja koska vastaavaa
16234: tuotesuunnittelijoita, joiden palveluksia ne voi- koulutusta ei ole saatu alueelle juuri nimeksi-
16235: sivat oikealla tavalla käyttää hyväksi. Monet kään, ehdotan kunnioittaen eduskunnan hy-
16236: kehittämiskelpoiset ideat ovat jääneet puolival- väksyttäväksi toivomuksen,
16237: miiksi voimakkaan ja kehittyneen sekä häikäile-
16238: mättömän kansainvälisen kaupan kilpailussa. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
16239: Monilla yrittäjillä on kuitenkin halua ja us- menpiteisiin kotiteollisuusopiston perus-
16240: kallusta yrittää ja aivan varmaa on, etteivät tamiseksi Kalajoella toimivan kotiteolli-
16241: monetkaan heistä kykene kilpailemaan niinkään suuskoulun yhteyteen.
16242: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
16243:
16244: Kalevi Mattila
16245: 1979 vp. .1017
16246:
16247: Toivomusaloite n:o 919.
16248:
16249:
16250:
16251:
16252: Mattsson ym.: Harjoittelupaikkoja koskevan lain aikaansaamisesta.
16253:
16254:
16255: Ed u s kun n a II e.
16256:
16257: Eri aloilla harjoittelupaikkojen saanti on vii- - harjoittelu ajoitetaan siten, ettei se johda
16258: me vuosina jatkuvasti vaikeutunut mm. työlli- yhtenäisten opetusjaksojen pirstoutumiseen eikä
16259: syystilanteen heikkenemisen vuoksi. Lisäksi har- edistä opintojen keskeytymistä,
16260: joittelun sisältö ei useinkaan ole niveltynyt - harjoittelusta maksetaan alalla vallitsevan
16261: teoreettiseen opiskeluun eikä se niinmuodoin työehtosopimuksen mukainen palkka,
16262: ole todellisuudessa edesauttanut ammattipäte- - harjoittelupaikkojen välitys tapahtuu tie-
16263: vyyden saavuttamista. Korkeakoulujen tutkin- teenalalaitosten kautta yhteistyössä opetus- ja
16264: nonuudistuksen yhteydessä on erääksi tavoit- työvoimaviranomaisten kanssa.
16265: teeksi asetettu harjoitteluun liittyvien ongel- Nämä kysymykset voidaan ratkaista yhtenäi-
16266: mien ratkaiseminen. Toistaiseksi asia on kuiten- sesti erikseen säädettävällä harjoittelulailla.
16267: kin jäänyt suunnitelmien asteelle. Laissa tulisi säätää yrityksille erityinen harjoit-
16268: Harjoittelulla voi olla myönteinen merkitys teluvero, josta yritys vapautuu osoittaessaan
16269: sekä koulutus- että työllisyystavoitteiden kan- riittävän määrän harjoittelupaikkoja, jotka olisi
16270: nalta siinä tapauksessa, että se järjestetään seu- suhteutettu yrityksessä toimivan koulutetun työ-
16271: raavien periaatteiden mukaisesti: voiman määrään.
16272: - harjoittelu tukee kaikilta osiltaan asetet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16273: tujen koulutus- ja kasvatustavoitteiden toteutu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16274: mista, sen,
16275: - harjoittelu järjestetään opetusviranomais- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
16276: ten ja tieteenalalaitosten valvonnan alaisena, menpiteisiin harjoittelulain säätämiseksi.
16277: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
16278:
16279: Marjatta Mattsson Tellervo Koivisto Markus Aaltonen
16280: Sten Söderström Inger Hirvelä Pirjo Ala-Kapee
16281: E.-J. Tennilä P. Puhakka Aarne Koskinen
16282: Irma Rosnell M.-L. Salminen Seppo Toiviainen
16283: Ulla-Leena Alppi Jacob Söderman Pentti Lahti-Nuuttila
16284: Tarja Halonen Ensio Laine Heli Astala
16285: Mikko Kuoppa
16286:
16287:
16288:
16289:
16290: 128 087900581L
16291: 1018 1979 vp.
16292:
16293: Toivomusaloite n:o 920.
16294:
16295:
16296:
16297:
16298: Mattsson ym.: Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa ole-
16299: vien opiskelijoiden ja valmistuneiden opintolainojen takaisin-
16300: maksamisesta valtion varoista.
16301:
16302:
16303: Ed u s k unn alle.
16304:
16305: Viime vuosien aikana opiskelijoiden velkaan- asteen koulutuksen saaneita tilastojen mukaan
16306: tuminen on jatkunut voimakkaana. Keskeinen työttöminä lähes 14 000.
16307: syy tähän on ollut hallitusten haluttomuus ke- Rahalaitokset eivät kuitenkaan huomioi val-
16308: hittää opintorahamuotoista tukea. Useille opis- mistuneen taloudellista tilannetta, vaan yleensä
16309: kelijoille opintolainojen takaisinmaksu opinto- vaativat lainan takaisinmaksua säädetyssä ajas-
16310: tukiasetuksen edellyttämässä ajassa on vaikeaa sa. Lisäksi mm. Suomen ylioppilaskuntien lii-
16311: tai jopa mahdotonta. Opintolainojen lyhennyk- ton keräämien tietojen mukaan useat rahalaitok-
16312: set ja korot saattavat muodostaa jopa 30 % :n set ovat vaatineet opiskelijoilta opintolainan
16313: menoerän vuodessa valmistumisen jälkeisestä saannin ehtona sopimuksia, joilla kiristetään
16314: nettopalkasta. Takaisinmaksu sijoittuu usein takaisinmaksua jopa puoleen opintotukiasetuk-
16315: aikaan, jolloin perustetaan perhettä, mikä mer- sen edellyttämästä.
16316: kitsee lisää taloudellisia vaikeuksia. Vuosittain Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16317: yhä kasvava osa opiskelijoista joutuu hyvin pie- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16318: nipaikkaiseen työhön. Vastavalmistuneiden työt- muksen,
16319: tömyys on lisääntynyt räjähdysmäisesti ja kos- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
16320: kettaa yhä laajemmin eri koulutusaloja. Vuoden menpiteisiin erityisen vaikeassa taloudel-
16321: 1976 keväästä on opisto- ja korkea-asteen kou- lisessa asemassa olevien opiskelijoiden
16322: lutuksen saaneiden työttömyys viisinkertaistu- ja valmistuneiden} erityisesti työttöminä
16323: nut. olevien} opintolainojen takaisinmaksami-
16324: Joulukuussa 1978 oli keskiasteen ja korkea- seksi valtion varoista.
16325: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
16326:
16327: Marjatta Mattsson Markus Aaltonen M.-L. Salminen
16328: Sten Söderström Heli Astala Seppo Toiviainen
16329: E.-J. Tennilä P. Puhakka Mikko Kuoppa
16330: 1979 vp. 1019
16331:
16332: Toivomusaloite n:o 921.
16333:
16334:
16335:
16336:
16337: Mikkola ym.: Peruskoulun ja kunnan muiden oppilaitosten yhtei-
16338: siä opettajanvirkoja koskevan lainsäädännön aikaansaamisesta.
16339:
16340:
16341: Ed u s kunnalle.
16342:
16343: Kuntien järjestäessä koulujärjestelmän perus- aineiden tuntien hoito jättämään tuntiopetta-
16344: teista annetun lain ( 46 7/68) mukaisen koulu- jien varaan, mitä järjestelyä ei voida opetuksen
16345: laitoksen vuosina 1972-1977 perustettiin pe- kannalta pitää tarkoituksenmukaisena. Vaikka
16346: ruskoulun opettajien virat ja kunnan koululai- peruskoulu- ja oppikoulusäännösten mukaisesti
16347: tokseen kuuluvien lukioiden opettajien toimet (kansakoululaki 53 §, peruskouluasetus 104 §,
16348: kussakin kunnassa peruskoulujärjestelmään siir- laki peruskoulun aineenopettajan viran pe-
16349: tymisvuonna ja 2-3 seuraavana vuonna ole- rustamisesta eräissä tapauksissa 16/72, asetus
16350: vien oppilasmäärien ja tuntikertymien pohjalle. kunnallisista ja yksityisistä oppikouluista 444/
16351: Kaikille tai ainakin lähes kaikille opettajanvi- 70) perustettiin siirtymävaiheessa yläasteiden
16352: ran tai -toimen haitijoille voitiin tuolloin osoit- yhteisiä, peruskoulun ja kunnan koululaitok-
16353: taa vastaava virka tai toimi, johon heidät sit- seen kuuluvan lukion yhteisiä ynnä lukion ja
16354: ten heidän suostumustensa mukaisesti siirret- peruskoulun yhteisiä opettajan virkoja tai toi-
16355: tiin. Näin tapahtui myös ylimääräisten, väliai- mia, lukioiden yhteisiä opettajan toimia sekä
16356: kaisten ja päätoimisten tuntiopettajien kohdal- ns. pienituntisia opettajan virkoja, nämäkään
16357: la. Matemaattisia aineita ja vieraita kieliä järjestelyt eivät riitä siihen, että nykyisille
16358: varten jouduttiin perustamaan peruskoulun ylä- opettajanviran tai -toimen haitijoille voitaisiin
16359: asteille jopa uusia virkoja, koska mainituissa osoittaa opetusvelvollisuutta vastaava viikko-
16360: aineissa on 2-3 tasokurssia. Nämä virat täy- tuntimäärä, vaan edessä on arveluttavan run-
16361: tettiin pääasiassa hakumenettelyin. 5. ja 6. sas virkojen ja toimien lakkauttaminen sekä
16362: luokkia vastaavien ikäluokkien jääminen koko- tuntiopettajien käyttö asianomaisten aineiden
16363: naan ala-asteelle aiheutti luokanopettajan vir- opettamiseen. Tämä olisi opettajien virkajärjes-
16364: kojen perustamisia runsain määrin. telyjen ja opetuksen tehokkaan hoidon kan-
16365: Peruskoulun yläasteen muuttuessa koulujär- nalta epäviisasta.
16366: jestelmän muuttumisen yhteydessä viisivuoti- Samanaikaisesti kunnassa toimivaan kansa-
16367: sesta kolmivuotiseksi ja oppilasikäluokkien tun- lais- tai työväenopistoon joudutaan niinikään
16368: tuvasti pienentyessä ovat yläasteiden tuntiker- ottamaan lukuisasti tuntiopettajia, koska siellä-
16369: tymät sittemmin vähentyneet siinä määrin, että kään tunnit eivät riitä kaikissa aineissa opetta-
16370: opetusvelvollisuutta vastaavia viikkotuntimää- jantoimen perustamiseksi. Opistojen tuntiopet-
16371: riä ei enää riitä kaikille opettajille. Tällai- tajina ovat yleensä ainakin maalaiskunnissa
16372: nen on tilanne erityisesti äidinkielen ja histo- kunnassa toimivan peruskoulun tai lukion
16373: rian, uskonnon, musiikin, kuvaamataidon, ko- opettajat tai tuntiopettajat. Mikäli opettajan
16374: titalouden, liikunnan, tekstiilityön ja teknisen virka lakkautetaan, jää sen haltijalle useimmi-
16375: työn sekä yksinomaan valinnaisaineena opetet- ten ainoaksi mahdollisuudeksi toimia vain tun-
16376: tavien maa- ja metsätalouden sekä puutarhan- tiopettajana kunnan eri oppilaitoksissa voidak-
16377: hoidon opettajien ja kaupallisten aineiden opet- seen asua entisellä paikkakunnallaan, jonne
16378: tajien kohdalla. Pienissä yläasteissa ei kaikkiin hänet esimerkiksi perhesuhteet sitovat. Tästä
16379: mainittuihin aineisiin ole alunperinkään voitu koituu suurta haittaa sekä opettajalle hänen
16380: perustaa opettajan virkoja, vaan niiden tunnit jo saavuttamansa edun menetyksen vuoksi että
16381: on ollut hoidettava tuntiopettajavoimin. Tunti- eri oppilaitosten opetustyölle sen järjestelyjen
16382: kertymien pienentyminen johtaa nopeasti sii- tilapäisyyden vuoksi. Jos kuitenkin ns. pieni-
16383: hen, että opettajanvirkoja joudutaan lähivuo- tuntiset opettajanvirat olisivat oppilaitosten yh-
16384: sina runsaasti lakkauttamaan ja asianomaisten teisiä, edellä mainituilta tarpeettomilta hanka-
16385: 1020 Toivomusaloite n:o 921
16386:
16387: luuksilta vältyttäisiin, opettajien oikeusturvan tosten yhteisiä lehtorin tai opettajan virkoja,
16388: osalta sen kautta, että lakkautetun viran halti- ja näihin virkoihin voidaan peruskoulun lak-
16389: jalle säännöksin varattaisiin oikeus saada siirto kautetun vastaavan aineen lehtorin tai opetta-
16390: uuteen oppilaitosten yhteiseen virkaan. jan viran haltija hänen suostumuksellaan siir-
16391: Kunnan eri oppilaitosten opettajan virkojen tää.
16392: ja toimien järjestelyssä vallitsevan epätarkoituk- Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
16393: senmukaisuuden poistamiseksi eduskunnalle tu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16394: lisi pikaisesti antaa esitys laiksi peruskoulun
16395: ja kunnan muiden oppilaitosten yhteisistä opet- että hallitus pikaisesti ryhtyisi toi-
16396: tajanviroista (niitä koskevine siirtosäännöksi- menpiteisiin sellaisen toimikunnan tai
16397: neen). työryhmän asettamiseksi, jonka tehtä-
16398: Lain hyväksyminen edellyttäisi vänä olisi valmistaa
16399: - peruskouluasetuksen ( 443/70) 104 §:n - yksityiskohtainen esitys laiksi pe-
16400: muuttamista tai uutta 104 a §: ää, ruskoulun ja kunnan muiden oppilai-
16401: - kunnallisista ja yksityisistä oppikouluista tosten yhteisistä opettajanviroista ja
16402: annetun asetuksen ( 444/70) muuttamista ja - yksityiskohtaiset esitykset edellä
16403: - kansalais- ja työväenopistojen valtion- sanottuun lakiin liittyviksi asetuksen
16404: avusta annetun asetuksen 9 §:n (537 /74) muutoksiksi sekä
16405: muuttamista - selvitys yhteisen opettajan viran
16406: siten, että kunnan peruskouluun voidaan pe- palkkauksen ja sitä koskevan valtion-
16407: rustaa peruskoulun ja kunnan muiden oppilai- avun perusteista.
16408: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
16409:
16410: Saara Mikkola Tapani Mörttinen Helena Pesola
16411: Martti Ursin Sinikka Karhuvaara Pekka Jokinen
16412: Elsi Hetemäki-Olander Eeva Kauppi Helvi Hyrynkangas
16413: Eino Grönholm Hannu Tenhiälä
16414: 1979 vp. 1021
16415:
16416: Toivomusaloite n:o 922.
16417:
16418:
16419:
16420:
16421: Mikkola ym.: Määrärahasta maakunnallisen oppimateriaalin laati-
16422: miseen.
16423:
16424:
16425: Eduskunnalle.
16426:
16427: Peruskoulun opetus etenee pääosin valta- hanke toteutettaisiin koko maassa, se edellyt-
16428: kunnallisesti peruskoulun opetussuunnitelman täisi 30 000-100 000 markan määrärahan va-
16429: ja sen perusteella laadittujen oppikirjojen mu- raamista kuhunkin lääniin.
16430: kaan. Opetuksen konkretisoimiseksi opettajia Koska kysymys on yleisestä peruskoulun
16431: ohjataan ottamaan esimerkkejä lähipiirin asiois- hengen mukaisesta maakunnallisesta oppimate-
16432: ta, tapahtumista ja toiminnoista. Näistä ainek- riaalista, olisi toivottavaa, että valtio osallis-
16433: sista olisi koottavissa maakunnallista oppima- tuisi myöskin tämäntyyppisen oppimateriaalin
16434: teriaalia. kustannuksiin.
16435: Maakunnallisen oppimateriaalin laatimista on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun~
16436: pohdittu Hämeessä lääninhallituksen, maakun- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16437: taliittojen, sentakaavaliittojen ja Hämeen hei- muksen,
16438: meliiton sekä lääninkouluttajien yhteisvoimin.
16439: Käytettävissä olisi päteviä opettajia, jotka oli- että hallitus ottaisi valtion vuoden
16440: sivat valmiit tekemään tätä työtä. Rahoitus on 1980 tulo- ja menoarvioesitykseen mää-
16441: kuitenkin esteenä, sillä maakuntaliittojen ta- rärahan maakunnallisen oppimateriaalin
16442: loudelliset mahdollisuudet ovat rajatut. Jos valmistamiseen.
16443: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
16444:
16445: Saara Mikkola Eino Grönholm Lea Savolainen
16446: Martti Ursin Tapani Mörttinen Helge Siren
16447: Elsi Hetemäki-Olander Hannu Tenhiälä
16448: 1022 1979 vp.
16449:
16450: Toivomusaloite n:o 923.
16451:
16452:
16453:
16454:
16455: Mikkola ym.: Kuulovammaisten koulun perustamisesta Kanta-
16456: Hämeeseen.
16457:
16458:
16459: Ed u s kunnalle.
16460:
16461: Kunnallisista kuulovammaisten kouluista an- kuulu Tampereen, Lahden tai Hyvinkään kun-
16462: nettiin laki 22. 6. 1972/476 ja asetus 10. 11. nallisten kuulovammaisten koulujen oppilas-
16463: 1972/744. Mainitut koulut ovat maakunnalli- alueeseen: Forssa, Hämeenlinna, Hattula, Hau-
16464: sia ja lähes sataprosenttisesti valtion kustanta- ho, Humppila, Janakkala, Jokioinen, Kalvola,
16465: mia vammaiskouluja. Hämeen lääniin perus- Luopioinen, Renko, Tammela ja Tuulos.
16466: tettiin Lahden ja Tampereen kuulovammais- Näiden kuntien asukasluku oli 31. 12. 1975
16467: ten koulut pian lain tultua voimaan. Sen sijaan yhteensä 110 629.
16468: Kanta-Hämeeseen ei tätä koulua ole toistu- Kun kuulovammaisia lapsia lasketaan olevan
16469: neista anomuksista huolimatta vielä saatu, vaik- noin 1,5/J/oo ikäluokastaan, tulee 100 000 asuk-
16470: ka alueella on riittävä oppilasmäärä. kaan väestöpohjalta noin 20 tällaista lasta.
16471: Erityisopetuksen suunnittelutoimikunnan I Kanta-Hämeen keskukseen Hämeenlinnaan tar-
16472: osamietinnön (komiteanmietintö 1970: A 16) peellisen kuulovammaisten koulun oppilasmää-
16473: suunnitelmien mukaan kunnalliseen kuulovam- rän voidaan arvioida olevan 20-25.
16474: maisten kouluun voidaan ottaa oppilaita kor- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16475: kintaan 50 km:n säteellä olevista kunnista. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16476: Hämeenlinnaan, Kanta-Hämeen keskukseen, muksen,
16477: mahdollisesti tulevan kunnallisen kuulovam- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16478: maisten koulun oppilasalueeseen voisivat näin kuulovammaisten koulun perustamiseksi
16479: ollen kuulua seuraavat 12 kuntaa, jotka eivät Kanta-Hämeeseen.
16480: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
16481:
16482: Saara Mikkola Eino Grönholm Helge Siren
16483: Olavi Nikkilä Tapani Mörttinen Hannu Tenhiälä
16484: Lea Savolainen
16485: 1979 vp. 1023
16486:
16487: Toivomusaloite n:o 924.
16488:
16489:
16490:
16491:
16492: Mikkola ym.: Musiikin opiskelun tukemisesta valtion tulo- ja
16493: menoarvioon otettavien määrärahojen turvin.
16494:
16495:
16496: Eduskunnalle.
16497:
16498: Ammattikoulutuksen merkitys nyky-yhteis- moa ja muuta hyvään onneen perustuvaa voi-
16499: kunnassa on kaikille itsestään selvä asia. Val- tontavoittelua kohtaan tuntemasta harrastukses-
16500: tion vuosittaisissa tulo- ja menoarvioissa tue- ta ja aktiivisuudesta. Sen sijaan sen tukemiseen
16501: taan kaikenlaista ammattikoulutusta ja -opiske- käytettävät määrärahat pitäisi ottaa suoraan
16502: lua suoraan valtion omin budjettivaroin. valtion omista budjettivaroista kuten muunkin
16503: Ainoan poikkeuksen tästä yleisestä sään- ammattikoulutuksen tukemiseen käytettävät
16504: nöstä tekee musiikin opiskelu. Se on yhä edel- määrärahat.
16505: leen muuhun ammattiopiskeluun verrattuna Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
16506: toisarvoisessa asemassa. Tämä käy selville mm. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16507: valtion tulo- ja menoarvioesityksistä, joissa mu- muksen,
16508: siik:kioppilaitoksille varattavat määrär~hat eh-
16509: dotetaan otettavaksi veikkaus- ja raha-arpajais- että hallitus ryhtyisi toimiin musii-
16510: ten voittovaroista. Kun musiikin opiskelu ny- kin opiskelun tukemiseen vuosittain
16511: kyään on samanlaista tulevaan ammattiin val- myönnettävien määrärahoien ottamisek-
16512: mistautuvaa kuin muukin ammattiopiskelu, ei si suoraan valtion omista varoista eikä
16513: sen tukemista pitäisi jättää täysin riippuvaksi kuten tähän asti veikkaus- ;a raha-arpa-
16514: yksityisten kansalaisten vedonlyöntiä, pelibi- iaisten voittovaroistfl.
16515: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
16516:
16517: Saara Mikkola Sinikka Karhuvaara Pekka Jokinen
16518: Irma Rihtniemi-Koski Eeva Kauppi Hannu Tenhiälä
16519: Helena Pesola
16520: 1024 1979 vp.
16521:
16522: Toivomusaloite n:o 925.
16523:
16524:
16525:
16526:
16527: Mikkola ym.: Ns. valtakunnallisten opintolinjojen kustannusten
16528: sisällyttämisestä valtion tulo- ja menoarvioon.
16529:
16530:
16531: Ed u s kunnalle.
16532:
16533: Ammattikouluissa eri puolilla maata on ns. samaan tapaan kuin nykyisessä väliaikaiskoulu-
16534: valtakunnallisia opintolinjoja. Näillä tarkoite- tuksessa. Nykyinen kustannusten sälyttäminen
16535: taan sellaisia koulutusammatteja, joihin otetaan kuntien ja kuntainliittojen velvoitteeksi ei ole
16536: oppilaita pääasiassa kuntainliiton tai kunnan oikeudenmukainen tällaisessa valtakunnallisessa
16537: ulkopuolelta. Oppilaat hakeutuvat valmistut- tehtävässä.
16538: tuaan ·myos oman alueen ulkopuolelle. Tällai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16539: sia ammatteja ovat esim. valimoala ( suunnit- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16540: teilla vain ·yksi ammattikoulu koko maahan), muksen,
16541: suurtalouden linjat sekä kartoittaja- ja kartan- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16542: piirtäjälinjat. eräiden ns. valtakunnallisten opintolin-
16543: Tällaisten koulutusammattien kustannusten jojen kustannusten sisällyttämiseksi suo-
16544: tulisi olla sekä perustamis- että käyttökustan- raan valtion tulo- ja menoarvioon otet-
16545: nusten osalta kokonaan valtion maksettavia taviin määrärahoihin.
16546: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
16547:
16548: Saara Mikkola Tapani Mörttinen Helge Siren
16549: Olavi Nikkilä Lea Savolainen Hannu Tenhiälä
16550: 1979 vp. 1025
16551:
16552: Toivomusaloite n:o 926.
16553:
16554:
16555:
16556:
16557: Mikkola ym.: Määrärahasta Hämeenlinnan sairaanhoito-oppilai-
16558: toksen rakentamisen suunnitteluun.
16559:
16560:
16561: Eduskunnalle.
16562:
16563: Sairaanhoitajakoulutus Hämeenlinnassa alkoi nen vaatii riittävän hoitohenkilökunnan koulut-
16564: apuhoitajien kurssimuotoisena koulutuksena tamista. Hämeenlinnassa valmistuu keskussai-
16565: vuonna 1946. Nykyisessä muodossaan Hämeen- raalan uudisrakennus 1978 ja samoihin aikoihin
16566: linnan sairaanhoito-oppilaitos on toiminut vuo- voidaan laajentaa terveyskeskuksen vuodeosas-
16567: desta 1965. Nykyinen opiskelijamäärä on 280. ton toimintaa huomattavasti. Nämä laajennuk-
16568: Vuosittain otetaan sairaanhoitajakoulutukseen 2 set vaativat henkilökuntaa nykyistä sairaan-
16569: kertaa 24 oppilasta, apuhoitajakoulutukseen 2 hoito-oppilaitoksen tuottamaa huomattavasti
16570: kertaa 54 oppilasta ja vajaamielishoitajakoulu- runsaammin. Valmistuva keskussairaala tarvit-
16571: tukseen 16 oppilasta yhdessä erässä. Lisäksi on see lisäksi sairaanhoitajien erikoiskoulutusta,
16572: vuoden 1978 alusta aloitettu vastaanotto-osasto- minkä antaminen nykyisissä tiloissa on täysin
16573: avustajien ( 16) ja lastenhoitajien ( 16) koulu- mahdotonta.
16574: tus. Lisäperusteluna mainittakoon, että nuoriso
16575: Oppilaitos toimii Hämeenlinnan kaupungilta tuntee tällä hetkellä kiinnostusta sairaanhoito-
16576: vuokratuissa kahdessa vanhassa kiinteistössä, alalle, mikä koulutusnäkökohtana on huomioon
16577: jotka tarjoavat nykyaikaiseen opetustoimintaan otettava seikka.
16578: huonosti soveltuvat ja puutteelliset opetustilat. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16579: Hämeenlinnan kaupunki on varannut riittävän nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16580: tontin sairaanhoito-oppilaitoksen uudisrakennus- muksen,
16581: ta varten. Hämeenlinnan kaupunginhallituksen
16582: asettama toimikunta on helmikuun alussa 1978 että hallitus ottaisi valtion vuoden
16583: esittänyt ammattikasvatushallitukselle uudisra- 1980 tulo- ja menoarvioesitykseen mää-
16584: kennuksen toteuttamissuunnitelman. rärahan Hämeenlinnan sairaanhoito-oppi-
16585: Sairaanhoidon ja terveydenhuollon kehittämi- laitoksen rakentamisen suunnitteluun.
16586: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
16587:
16588: Saara Mikkola Olavi Nikkilä Helge Siren
16589: Matti Viljanen Tapani Mörttinen Hannu Tenhiälä
16590: Eino Grönholm Lea Savolainen
16591:
16592:
16593:
16594:
16595: 129 0879005811
16596: 1026 1979 vp.
16597:
16598: Toivomusaloite n:o 927.
16599:
16600:
16601:
16602:
16603: Mikkola ym.: Määrärahasta Lammilla sijaitsevan metsäalan koulu-
16604: tuslaitoksen tarvitsemien tilojen rakentamiseen.
16605:
16606:
16607:
16608: E d u s k u n n a 11 e.
16609:
16610: Lammin kunnassa sijaitsevalla metsäalan kou- opiston käyttöön eräitä poikkeuksia lukuunotta-
16611: lutuksella on pitkät perinteet. Uudessa kes- matta. Joka tapauksessa sekä Evolla että Lam-
16612: kiasteen koulusuunnittelussa vanhan kou- min kirkonkylässä on rakentamistarvetta.
16613: lun ja sen tilojen hyödyntäminen eivät ole Lammin kirkonkylässä on valmius tilapäisissä
16614: ihan yksiselitteisiä. Evon metsäoppilaitoksen eli suojissa päästä syksyllä 1979 aloittamaan met-
16615: metsäopiston ja metsätyökoulun kehittäminen sätalouden perusjakson 1-vuotista koulutusta
16616: vaikuttavat toisiinsa. Erityisesti tilaresurssien ns. väliaikaisena lisättynä ammatillisena koulu-
16617: kehittäminen investointeineen, mutta myös tuksena. Metsätalouden peruslinjan mukaiseen
16618: mahdollinen hallinto ja opettajaresurssien yhdis- metsurin 2-vuotiseen koulutukseen voitaisiin
16619: täminen vaikuttavat asiaan. Evon metsäkoulussa siirtyä lukuvuonna 1983-
16620: Suunnitelmissa on Evon metsäkoulun toimin- 84. Tätä ennen toivotaan tila- ja opettajare-
16621: nan keskittäminen Lammin kirkonkylään ja surssien selkiintymistä.
16622: nykyisten tilojen luovuttaminen Evon metsä-
16623:
16624: Rakentamistarve Evolla:
16625: Metsäopisto:
16626: - tilantarve perusopetuksessa 2 X 24 = . . . . . . . . . . . . . . . . . 48 opp. majoituspaikkaa
16627: ..,..-- tilantarve kurssiosastolla ............................. 20-24 , ,
16628: Yhteensä 68-72 opp. majoituspaikkaa
16629: tiloja on nyt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 opp. majoituspaikkaa
16630: lisää rakennettava .................................. 23-27 , ,
16631: Luokkatilat, 3 luokkaa, ovat olemassa.
16632: Metsätyökoulun rakentamistarve Evolla ja karkea kustannusarvio:
16633: - henkilökunnan asuntoja 2 kpl . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 300 000 markkaa
16634: - ~s~nto.la? y~teinen saneeraus: vapaa-ajan ja sosiaalitilat sekä
16635: hsamaJOltustilat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 500 000
16636: - 24 opp. luokka- ym. tilat ( 125 m2 ) • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • 250 000 "
16637: Yhteensä 1 050 000 markkaa
16638: "
16639: Rakentamistarve Lammin kirkonkylässä ja karkea kustannusarvio:
16640: - 48 opp. koulutilat n. 1 000 m2 a 1 500,- = .......... 1 500 000 markkaa
16641: - 40 opp. majoitustilat n. 600 m2 a 2 000,- = .......... 1 200 000
16642: - tontti ( 6 ha), kunnallistekniikka ja ympäristönhoito . . . . . . 150 000 "
16643: - henkilökunnan asuntoja 3 kpl . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 450 000 "
16644: Yhteensä 3 300 000 markkaa
16645: "
16646: Metsätyökoulun rakentamiskustannukset kaikkiaan .......... 4 350 000 markkaa
16647: Toivomusaloite n:o 927 1027
16648:
16649: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- tulo- ;a menoarvioon riittävän maarara-
16650: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- han Evon metsätalouden peruskoulutuk-
16651: muksen, sen, metsäkoulun ;a metsäopiston raken-
16652: että hallitus ottaisi vuosittain valtion nusinvestointe;a varten.
16653: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
16654:
16655: Saara Mikkola Tapani Mörttinen Lea Savolainen
16656: Olavi Nikkilä Hannu Tenhiälä
16657: 1028 1979 'YP·
16658:
16659: Toivomusaloite tt:o 928.
16660:
16661:
16662:
16663:
16664: Mikkola ym.: Määrärahasta Fredrika Wetterhoffin kotiteollisuus-
16665: opettajaopiston toimintaedellytysten turvaamiseksi.
16666:
16667:
16668: Eduskunnalle.
16669:
16670: Fredrika Wetterhoffin kotiteollisuusopettaja- ovat ihmistyövoimaa suos1v1a tuotantomuotoja
16671: opisto, joka on aloittanut toimintansa jo v. eivätkä vaadi kalliita investointeja.
16672: 1885 käsityökouluna, siirtyi v. 1976 valtion Kuitenkin valtiontilintarkastajat ovat toden-
16673: hallintaan. Valtio on vuokrannut säätiön omis- neet, että opetusta haittaa tilojen ahtaus ja
16674: tamista kiinteistöistä 2 930 m2 :n suuruiset tilat epäkäytännöllisyys. Lisätiloja tarvittaisiin eri
16675: oppilaitoksen käyttöön. Rakennuksen eri osat toiminnan alueille. Opiston koneet ja kalusto
16676: on rakennettu v. 1850 ja 1925-27 sekä 1963. ovat suurelta osalta vanhentuneita tai loppuun
16677: Rakennusten peruskorjaukset on aloitettu. käytettyjä. Riittävä ja ajanmukainen kalusto ja
16678: Opetuksen kehittämissuunnitelmat perustu- opetusvälineistä on kuitenkin tehokkaan ammat-
16679: vat mm. käsi- ja taideteollisuusalan opetussuun- tiopetuksen perusedellytyksiä.
16680: nitelmatoimikunnan mietintöön ( 1977: 4). Oppilaitoksen siirryttyä valtiolle ovat varsi-
16681: Suunnitelmiin sisältyy mm. opetuksen niveltä- naisen tulo- ja menoarvion perusteella oppilai-
16682: minen keskiasteen ammatilliseen koulutukseen tokselle jaetut määrärahat olleet valtiontilin-
16683: sekä opettajakoulutus ja sen kehittäminen kor- tarkastajien saaman tiedon mukaan tuskin
16684: keakoulutasoiseksi. Opettajankoulutukseen sisäl- puolta koko vuoden välttämättämistä menoista.
16685: tyy myös alan ammatillinen ja pedagoginen tut- Lisäbudjettien varassa tapahtunut rahoittami-
16686: kimustoiminta. Lisäksi on tarkoitus järjestää nen on vaikeuttanut oppilaitoksen toimintaa.
16687: opistossa käsi- ja taideteollisuusalan jatko- ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16688: täydennyskoulutus sekä tekstiilialan konservoin- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16689: tikoulutus. Myös alan neuvonta-aseman perusta- muksen,
16690: mishanke on ollut vireillä. että hallitus ottaisi vuoden 1980 tulo-
16691: V altiontilintarkastajain kertomuksessa vuo- ja menoarvioesitykseen riittävät määrä-
16692: delta 1976 esitetään käsitys, että Fredrika rahat Fredrika Wetterhoffin kotiteolli-
16693: Wetterhoffin kotiteollisuusopettajaopiston ope- suusopettajaopistolle vastaamaan nykyi-
16694: tussuunnitelmat perustuvat käsi- ja taideteolli- sen toiminnan edellyttämiä kustannuk-
16695: suusalan sekä pienteollisuuden tarpeisiin, jotka sia.
16696: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
16697:
16698: Saara Mikkola Eino Grönholm Helge Siren
16699: Olavi Nikkilä Tapani Mörttinen Hannu Tenhiälä
16700: Lea Savolainen
16701: 1029
16702:
16703: Toivomusaloite n:o 929.
16704:
16705:
16706: Muroma ym.: Lähetystyöntekijöiden lasten koulukustannusten
16707: suorittamisesta valtion varoista.
16708:
16709: E d u s k u n n a 11 e.
16710: Peruskoulua koskevan lain mukaan kaikilla Pääosa lähetysjärjestöille tulevista varoista
16711: Suomen lapsilla riippumatta heidän vanhem- saadaan yksityisten kansalaisten vapaaehtoisina
16712: piensa taloudellisesta asemasta tulisi olla yhtä- lahjoituksina ja kolehteina. Lahjoittajat ovat
16713: läinen oikeus maksuttomaan yleiseen perus- suorittaneet niistä kaikki yhteiskunnallemme
16714: kasvatukseen peruskoulussa. perittävät verot ja maksut. Lahjavarat olisivat
16715: Periaatteessa pitäisi siis kaikkien kansalais- lahjoittajiensa käsissä käytettävissä normaaliin
16716: ten olla samassa asemassa, mutta ne lasten yksityiseen kulutukseen, elleivät lahjoittajat va-
16717: vanhemmat, jotka toimivat suomalaisten lähe- paaehtoisesti itse pidättäytyisi kulutuksesta
16718: tysjärjestöjen (kuten Suomen Lähetysseura, puutteellisemmissa olosuhteissa elävien hyväksi.
16719: Suomen Vapaa Ulkolähetys, Suomen Luterilai- Edellä esitettyjen epäkohtien poistamiseksi
16720: nen Evankeliumiyhdistys, Suomen Kansanlähe- on välttämätöntä, että valtiovalta kustantaa
16721: tys, Lähetysyhdistys Kylväjä, Suomen Vapaa- 1. ulkomaankoulun opettajien palkat, mat-
16722: kirkko, Suomen Pelastusarmeija, Svenska Me- kat ja muuttokustannukset sekä koulun vuokra-
16723: todistkyrkan i Finland, Finlands Sv. Baptist- ym. toimintakustannukset,
16724: mission, Israels Vänner, NNKY:n Liitto) pal- 2. täydennysopetuksen ja etäisopetuksen
16725: veluksessa ulkomaisilla työkentillä, eivät nauti tuntipalkat,
16726: lastensa koulutusasiassa tasa-arvoisuutta yhteis- 3. kirjekurssit ja opetusmateriaalit,
16727: kunnan taholta. Toisaalta on selvää, että ne 4. koulunkäynnin kansainvälisessä koulussa.
16728: Suomen kansalaiset, jotka muuttavat ulkomaille Opetusministeriö on parin viime vuoden
16729: siirtolaisiksi, eivät voi saada suomalaisen yhteis- aikana myöntänyt vähäistä raha-avustusta ja
16730: kunnan palveluksia myöskään kouluasioissa. oppimateriaalia lähinnä vain äidinkielen ope-
16731: Sen sijaan lähetystyössä olevat lähetysjärjestö- tusta ja Suomen oloihin perehtymistä varten.
16732: jen työntekijät ovat työssään ulkomaisilla työ- Edelleen olisi kohtuullista, että suomalai-
16733: kentillä määräajan ja tulevat toimeen Suomesta selle opettajalle hänen toimiessaan päätoimisesti
16734: lähetetyillä varoilla ja ovat jatkuvasti suoma- suomalaisten lasten opettajana lähetysjärjestöjen
16735: laisen yhteiskunnan jäseniä. Heidän lapsensa palveluksessa luettaisiin hänen toimintansa ikä-
16736: ovat Suomen kansalaisina oppivelvollisia aina lisiin oikeuttavaksi ajaksi kotimaisessa opettaja-
16737: 16 ikävuoteensa saakka. Tämän velvollisuuden toimessa palvellessa.
16738: ovat lasten vanhemmat ja lähetysjärjestöt ym- Mainittakoon, että joissakin lähetysten yllä-
16739: märtäneet ja joutuneet mahdollisuuksiinsa näh- pitämissä kouluissa on oppilaina myös kehitys-
16740: den valtavin ponnistuksin järjestämään oppi- yhteistyössä toimivien suomalaisten lapsia.
16741: velvollisuusikäisille lapsilleen tarpeellisen pe- Naapurimaamme Ruotsi on erittäin tehok-
16742: ruskoulutuksen pelkästään omien varojensa kaalla ja ymmärtäväisellä tavalla hoitanut ulko-
16743: puitteissa. Paraikaa on kouluja suomalaisten mailla toimivien kansalaistensa lasten koulu-
16744: lähetystyöntekijöiden lapsia varten Namibiassa, tuksen.
16745: Keniassa, Tansaniassa, Etiopiassa, Japanissa ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16746: Thaimaassa. Näissä kouluissa lapset saavat ope- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16747: tusta äidinkielellään. Sen lisäksi useat lähetys- muksen,
16748: työntekijöiden lapset opiskelevat vieraskielisissä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
16749: kouluissa, minkä ohessa heille annetaan äidin- menpiteisiin lähetystyöntekiiöiden lasten
16750: kielen opetusta. Tässä tarkoitettuja lapsia on koulukustannusten suorittamiseksi val-
16751: tällä hetkellä eri maissa yhteensä noin 150. tion varoista.
16752: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
16753:
16754: Impi Muroma Olavi Ronkainen Asser Stenbäck
16755: Jorma Fred Sauli Hautala Antero Juntumaa
16756: Esko Almgren Väinö Rautiainen Ulla Järvilehto
16757: 1030 1979 vp.
16758:
16759: Toivomusaloite n:o 930.
16760:
16761:
16762:
16763:
16764: Männistö ym.: Elintarvike- ja ravitsemustieteiden opintosuunnan
16765: perustamisesta Kuopion korkeakouluun.
16766:
16767:
16768: E d u s k u n n a 11 e.
16769: Oikealla ravitsemuksella on keskeinen osuus opetus ja lääkärikoulutus on suunniteltu toi-
16770: sairauksien ennalta ehkäisyssä. Tästä syystä olisi saalta avohoitovoittoiseksi ja toisaalta yleislää-
16771: kiinnitettävä nykyistä suurempaa huomiota ra- ketieteen jatkokoulutukseksi. Ravitsemustiede
16772: vinto-opin opetukselle terveydenhoitohenkilö- luontuu hyvin kansanterveystieteen osastoon
16773: kunnan koulutuksessa ja kehitettävä elintarvike- yhtenä sen välttämättömänä sektorina ja sen
16774: ja ravitsemustietoutta yleensä. toimintaa tukevana tutkimusalana. Kuopion kor-
16775: Terveydenhuollon kehittämiseksi tulisi erityi- keakoulun sijaintiympäristössä on myös ravit-
16776: sesti tutkia oman maamme väestön ravinto- semustutkimukselle laaja kenttä, jossa esiintyy
16777: tottumuksia ja niiden vaikutuksia sairastavuu- monia kansansairauksia, joiden suhde ravinto-
16778: teen. Sairaaloissa potilaiden hoitamiseksi tarvi- tottumuksiin tulisi selvittää.
16779: taan sairaalaemännille yhä perusteellisempaa Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16780: elintarvike- ja ravitsemustieteen opetusta. Avo- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16781: hoidossa pitäisi olla erityisiä dieetti- ja ravitse-
16782: musneuvojia ja ravitsemustieteellisen koulutuk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16783: sen saaneita terveydenhoitajia jokaisessa terveys- elintarvike- ja ravitsemustieteiden opin-
16784: keskuksessa. Lääkärikoulutuksessa tulisi kiinnit· tosuunnan perustamiseksi Kuopion kor-
16785: tää suurempaa huomiota ravitsemustieteeseen. keakouluun.
16786: Kuopion korkeakoulussa terveydenhuollon
16787: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
16788:
16789: Lauha Männistö Petter Savola
16790: Jorma Rantala V. J. Rytkönen
16791: 1979 vp. 1031
16792:
16793: Toivomusaloite n:o 931.
16794:
16795:
16796:
16797:
16798: Männistö ym.: Kunnan peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston
16799: valtionosuuksista ja -avustuksista sekä lainoista annetun lain
16800: soveltamisen yhtenäistämisestä yleisten kirjastojen osalta.
16801:
16802:
16803: Eduskunnalle.
16804: Laki kunnan peruskoulun, lukion ja yleisen sellaisissa kunnissa, jotka ovat pyrkineet hoita-
16805: kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista sekä maan kirjastojaan ajanmukaisesti ja joissa koti-
16806: lainoista ( 1112/78) tuli voimaan 1 päivänä lainojen määrä asukasta kohti on ollut läänin
16807: tammikuuta 1979. Kirjastotoimen valtionosuus- suurimpia.
16808: järjestelmää muutettiin siten, että valtioneu- Em. valtioneuvoston päätös on ilmeisesti
16809: vosto vahvistaa vuosittain ennalta erityyppisiä johtamassa siihen tilanteeseen, että haja-asu-
16810: kuntia varten asukasta kohden laskettavan käyt- tusalueiden ja maaseutukuntien kirjastojen ke-
16811: tömenojen perusteen, josta valtionosuus mää- hittäminen olennaisesti vaikeutuu, ja eräissä
16812: räytyy kuntien kantokykyluokituksen mukaan tapauksissa on uhkana kirjastopalvelujen lasku.
16813: porrastettuna. Hallituksen esityksen peruste- Kun po. asutusrakenneryhmittely, jolle on vai-
16814: luissa todettiin, että yhtenäisen valtionosuusjär- kea löytää johdonmukaisia perusteita, painottaa
16815: jestelmän vuoksi kirjastojen vuotuinen valtion- voimakkaasti Etelä-Suomen tiheään asuttujen
16816: osuus tulisi kasvamaan ja lukioiden vastaavasti taajamien ja kaupunkien kirjastojen palvelujen
16817: laskemaan. Entisestä käytännöstä poiketen kun- laajentamista, niin maan eri osien väliset kir-
16818: nille syntyi eräissä tapauksissa velvollisuus osal- jastopalvelujen erot näyttävät edelleen kasva-
16819: listua lukion kustannuksiin. van. Kuopion läänin kaikkien kuntien kirjas-
16820: Valtioneuvoston 1 päivänä helmikuuta 1979 tojen kokonaismenot asukasta kohti olivat
16821: tekemällä päätöksellä em. lain 8 §:ssä tarkoi- vuonna 1977 keskimäärin 50,50 mk, kaupun-
16822: tetuiksi, kunnan asukasta kohti lasketuiksi kir- geissa 60 mk ja muissa kunnissa 40,50 mk.
16823: jastojen käyttökustannusten määriksi tuli I Näin ollen vahvistetut käyttökustannusten mää-
16824: asutusrakenneryhmän kunnissa ( saaristokunnat) rät ovat ainakin III ryhmässä yli 2 vuotta
16825: 57 mk, II:ssa (2-5 asukasta maa-km2:llä) kustannustasosta jäljessä. Jälkeenjääneisyyttä lie-
16826: 49 mk, III:ssa (5-15 as./maa-km2) .38 mk, nee myös II, IV, ja V ryhmässä. Kun kustan-
16827: IV:ssä (15-100 as./maa-km2 ) 45 mk, V:ssä nustaso on olennaisesti muuttunut siitä tasosta,
16828: (100-500 as./maa-km2 ) 49 mk ja VI:ssa (yli jonka perusteella käyttökustannusten asukasta
16829: 500 as./maa-km2 ) 57 mk. Kuopion läänin kun- kohti laskettu määrä on vahvistettu, valtioneu-
16830: nista suurin osa ( 18) kuuluu III ryhmään voston tulisi em. lain 8 § :n perusteella tar-
16831: asukastiheyden perusteella. Vain .3 on IV ryh- kistaa niiden määrä kuluvan vuoden päätyttyä
16832: män, 2 II ryhmän ja 1 V ryhmän kuntia. em. muutosta vastaavasti.
16833: Aiemmin, kun kantokykyluokitusta ei sovel- Entisen lain mukaan vähävaraisille tai har-
16834: lettu kirjastojen valtionapuihin, maaseutukun- vaanasutuille kunnille voitiin opetusministeriön
16835: nat (maalaiskunnat) saivat valtionapua 2/3 ja päätöksellä myöntää lisäavustusta 10-25%
16836: kaupunkikunnat (kaupungit ja kauppalat) 1/3 kirjastojen todellisista ja hyväksytyistä me-
16837: kirjastojen todellisista ja hyväksytyistä kirjasto- noista. Tämä lisäavustus on jäänyt pois, ja
16838: laissa (235/61) luetelluista menoistaan. Van- kuntien mainitunlainen avustaminen on siirty-
16839: haan valtionapujärjestelmään verrattuna ja nyt kuntien yleisen rahoitusavustuksen piiriin.
16840: ottaen huomioon valtioneuvoston po. päätök- Kun valtion tulo- ja menoarvion ao. avustus-
16841: sen kirjastojen vuotuinen valtionosuus näyttää momentin määrärahan niukkuus rajoittaa har-
16842: ennakkolaskelmien mukaan laskevan useimmissa kinnanvaraisten rahoitusavustusten jakoa, olisi
16843: Kuopion läänin haja-asutusalueen kunnissa. kuntien talousarvioiden tasapainottamiseksi ja
16844: Tämä aleneminen on ilmeisen voimakasta juuri veroäyrin hintaan kohdistuvan korotuspaineen
16845: 1032 Toivomusaloite n:o 931
16846:
16847: laskemiseksi hallituksen esitettävä eduskunnalle että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16848: tarvittavat lisäykset valtion vuoden 1979 tulo- yleisten kirjastojen valtionosuuksia kos-
16849: ja menoarvion momentille 26.97.30 vähäva- kevien säännösten perusteiden ja niiden
16850: raisten tai harvaanasuttujen kuntien kirjasto- tulkinnan saattamiseksi tasapuolisiksi ja
16851: menojen kattamiseen. oikeudenmukaisiksi maan eri osissa si-
16852: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- jaitsevien kuntien kannalta.
16853: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16854: muksen,
16855: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
16856:
16857: Lauha Männistö Jorma Rantala V. J. Rytkönen
16858: 1979 vp. 1033
16859:
16860: Toivomusaloite n:o 9.32.
16861:
16862:
16863:
16864:
16865: Männistö ym.: Valtakunnallisen urheiluntutkimuslaitoksen perus-
16866: tamisesta Kuopioon.
16867:
16868:
16869: Eduskunnalle.
16870:
16871: Suomen kansan urheilun ja aktiiviurheilun daan tutkia käyttämällä hyväksi Kuopion seu-
16872: tulevaisuuden kannalta olisi välttämätöntä pe- dun psykiatrisia laitoksia ja niiden asiantuntija-
16873: rustaa valtakunnallinen urheiluntutkimuslaitos. työvoimaa. Kuopiossa ja sen lähiympäristössä on
16874: Vaikka maallemme on tullut mainetta hyvien sekä kesä- että kaikkien talviurheilumuotojen
16875: urheilijoitten suoritusten kautta, on meillä lähes harrastusmahdollisuudet, joten urheiluväkeä on
16876: kokonaan laiminlyöty urheilututkimuksen to- ja voidaan vastaanottaa edelleen sekä turvata
16877: teuttaminen. Huippu-urheilun kehittäminen toimintaedellytykset urheilututkimukselle.
16878: edellyttää kuitenkin mm. henkilökohtaisia tut- Kuopion kaupunki on perustellusti esittänyt
16879: kimuksia siitä, mikä urheilumuoto lääketieteel- valtioneuvostolle, että Kuopioon perustettaisiin
16880: lis-fysiologisesti ottaen olisi kullekin urheilijalle valtakunnallinen urheiluntutkimuslaitos. Lisäksi
16881: paras. Urheilijoita tutkittaessa voitaisiin saada kaupunki on ilmoittanut olevansa valmis omalta
16882: samalla sellaisia tietoja, joista olisi apua kunto- osaltaan tukemaan hankkeen toteuttamista.
16883: ja massaurheilumuotojen suunnittelussa. Hedel- Kuopion kaupunki onkin jo toiminut rahoitta-
16884: mällistä olisi saada myös tietoja urheilun vaiku- jana Kuopion korkeakoulun toimeenpanemassa
16885: tuksesta inhimillisiin toimintoihin käyttämällä kokeiluluonteisessa urheilulääketieteellisessä tut-
16886: vertailevana tutkimusmateriaalina aktiiviurheili- kimustyössä. Tämänlaatuisesta valtakunnallisesta
16887: joita ja muuta väestöä. tehtävästä johtuen on kuitenkin edellytettävä,
16888: Urheilututkimuksen kehittämistä tutkinut että sen hoitaminen kuuluu valtiolle. Tällöin
16889: työryhmä esittää urheiluntutkimuslaitosten ver- paranisivat myös mahdollisuudet käyttää hy-
16890: koston perustamista maahamme. Laitokset tulisi väksi kansainvälisiä suhteita huomioiden mm.
16891: sijoittaa lääketieteellistä opetusta antavien yli- Puolan, DDR:n ja Neuvostoliiton urheilulääke-
16892: opistojen ja korkeakoulujen kanssa samoille tieteelliset tutkimussuunnat.
16893: paikkakunnille. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16894: Kuopion kaupunki täyttää kaikki ne edelly- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16895: tykset, jotka asianmukaisen urheiluntutkimus-
16896: laitoksen sijaintipaikkakunnalta voidaan vaatia. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16897: Kuopiossa on lääketieteellistä koulutusta, joka valtakunnallisen urheiluntutkimuslaitok-
16898: keskittyy juuri kansanterveystyöhön. Psyykkis- sen perustamiseksi Kuopioon.
16899: ten tekijöiden osuutta urheilutapahtumassa voi-
16900: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
16901:
16902: Lauha Männistö Petter Savola V. J. Rytkönen
16903:
16904:
16905:
16906:
16907: 130 087900581L
16908: 1034 1979 vp.
16909:
16910: Toivomusaloite n:o 9.33.
16911:
16912:
16913:
16914:
16915: Nieminen-Mäkynen ym.: Opintolainojen korkotuen säilyttämisestä
16916: työttömyyskauden ajan.
16917:
16918:
16919: E d u s k u n n a 11 e.
16920:
16921: Suoraan opistoista ja korkeakouluista työttö- Valtaosalla vastavalmistuneista erityiskoulu-
16922: myyskortistoihin siirtyviin erityiskoulutettuihin tetuista on lisärasitteenaan opintolainat, joiden
16923: ei yleinen sosiaalinen perusturvallisuus ulotu. korkotuki päättyy 1,5 vuotta valmistumisen
16924: Vaikka työttömyyskortistoon kirjoittautunut jälkeen.
16925: vastavalmistunut voi päästä työttömyyskorvauk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16926: sen piiriin, saattavat aviopuolison tulot olla nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16927: esteenä korvauksen saannille. Mikäli aviopuo- muksen,
16928: liso ansaitsee bruttotuloina 2 100 markkaa
16929: kuussa, ei toinen puoliso saa työttömyyskor- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti sel-
16930: vausta. Lainojen määrä nostaa tuota bruttotuloa laisiin toimenpiteisiin, joilla opintolaino-
16931: enintään 300 markkaa kuussa. Mikäli on lapsia, jen korkotuki säilyy työttömyyskauden
16932: niin tuloraja nousee vain 250 markkaa lasta ajan ja että tällaisissa tapauksissa siirry-
16933: kohti. tään sosiaalisissa arvioinneissa bruttotar-
16934: Käytännössä tilanne on siis se, että jos toi- kastelusta todellisen taloudellisen ase-
16935: nen puoliso on kokopäivätyössä, niin toinen ei man arviointiin.
16936: saa työttömyyskorvausta työttömänä ollessaan.
16937: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
16938:
16939: Terhi Nieminen-Mäkynen Helvi Hyrynkangas Jaakko Itälä
16940: Ulla-Leena Alppi Toivo Mäkynen Anneli Kivitie
16941: 1979 vp. 1035
16942:
16943: Toivomusaloite n:o 9.34.
16944:
16945:
16946:
16947:
16948: Nieminen-Mäkynen ym.: Opintolainojen takaisinmaksuajan piden-
16949: tämisestä.
16950:
16951:
16952: Eduskunnalle.
16953:
16954: Vastavalmistuneilla työpaikkaa vailla olevilla Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16955: taloudellinen tilanne on kaikista heikoin. Tä- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16956: män vuoksi heidän asemaansa olisikin helpo- muksen,
16957: tettava lykkäämällä opintolainojen takaisinmak-
16958: sua ja lisäämällä tilapäisesti valtion ja kunnan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin lain-
16959: virastoihin otettavien työntekijöiden määrää. säädännöllisiin toimenpiteisiin opintolai-
16960: nojen takaisinmaksuajan pidentämiseksi.
16961: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
16962:
16963: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko Itälä
16964: Helvi Hyrynkangas Anneli Kivitie
16965: 1036 1979 vp.
16966:
16967: Toivomusaloite n:o 93.5.
16968:
16969:
16970:
16971:
16972: Nikkilä ym.: Kotiteollisuusmuseon perustamisesta Hämeenlinnaan.
16973:
16974:
16975: E d u s k u n n a 11 e.
16976:
16977: Valtion kotiteollisuusmuseo on vuosikausia siellä sijaitseva maan korkein kotiteollisuusope-
16978: odottanut perustamispäätöstä. Laitoksen ko- tus ja maakunnassa oleva muukin kotiteollisuus-
16979: koelmat ovat olleet vuosikymmeniä paketoituna opetus. Wetterhoffin kotiteollisuusopettajaopis-
16980: kellaritiloissa. Kokoelman "isännän", ammatti· tolla on laaja yli 100 000 tekstiilinäytettä käsit-
16981: kasvatushallituksen, edustajien käsityksen mu- tävä kokoelma liitettäväksi museon esineistöön.
16982: kaan kokoelma tulee viipymättä sijoittaa siten, Hämeenlinna on myöskin alueella, johon
16983: että esineistö voidaan pitää esillä, että niitä maan tekstiiliteollisuus pääosin on sijoittunut.
16984: hoidetaan sekä kartutetaan ja että kokoelman Hämeenlinnan kaupunki on tarjonnut mu-
16985: aineisto on tutkijoiden käytettävissä ja hyödyn- seon sijoituspaikaksi vaihtoehtoisesti useitakin
16986: nettävissä käsi- ja taideteollisuusalan ammatilli- kiinteistöjä. Kaupungin taholta on ilmoitettu
16987: sen opistoasteen tuotesuunnittelun opetuksessa oltavan valmiita huolehtimaan käytännössä
16988: sekä tuotantoelämän tuotesuunnittelussa. asiaan liittyvistä eräistä rahoituskysymyksistä.
16989: Hämeen läänin alueellisen kehittämisen suun-
16990: nitelma sisältää ehdotuksen museon sijoittami- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
16991: seksi Hämeenlinnaan. Suunnitelmassa on kat- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16992: sottu, että museo Hämeenlinnaan sijoitettuna
16993: tulisi liikenteellisesti, väestöllisesti ja matkailun että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
16994: kannalta keskeiselle paikalle. menpiteisiin kotiteollisuusmuseon perus-
16995: Hämeenlinnaa sijoituspaikaksi puoltaa lisäksi tamiseksi Hämeenlinnaan.
16996: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
16997:
16998: Olavi Nikkilä Saara Mikkola
16999: 1979 vp. 1037
17000:
17001: Toivomusaloite n:o 936.
17002:
17003:
17004:
17005:
17006: Niskanen: Oulun pääkirjaston rahoituspäätöksen tekemisestä.
17007:
17008:
17009: Eduskunnalle.
17010:
17011: Oulun kaupungissa on tällä hetkellä lähes Ouluun on kiireellinen. Työn aloittamista mah-
17012: tuhat rakennusalan työntekijää työttömänä. dollisimman pian puolustaa vahvasti 1nyöskin
17013: Näin ei tarvitsisi olla, sillä kaupungissa on suuri erittäin vaikeaksi muodostunut takennusalan
17014: määrä valmiiksi suunniteltuja talonrakennuskoh- työllisyystilanne Oulussa.
17015: teita, joiden aloittaminen toisi nopeasti paran- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
17016: nusta rakennusalan työllisyystilanteeseen. Yksi nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17017: tällainen merkittävä rakennustyökohde on Ou-
17018: lun pääkirjasto, jonka rakentaminen voitaisiin että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
17019: aloittaa välittömästi. Työn aloittaminen odottaa piteisiin rahoituspäätöksen aikaansaami-
17020: vain valtion rahoituspäätöstä. Kaikilla tahoilla seksi Oulun pääkirjaston osalta.
17021: ollaan sitä mieltä, että kirjaston aikaansaaminen
17022: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
17023:
17024: Helvi Niskanen
17025: 1038 1979 vp.
17026:
17027: Toivomusaloite n:o 937.
17028:
17029:
17030:
17031:
17032: Niskanen: Pudasjärven kirjastotalon rakennustöiden aloittamisesta.
17033:
17034:
17035: Eduskunnalle.
17036:
17037: Rakennusalan työkohteita käynnistämällä voi- lähes sata työtöntä rakennusalan työntekijää,
17038: taisiin nopeimmin parantaa työllisyystilannetta minkä vuoksi kirjastotalon rakentaminen olisi
17039: Oulun työvoimapiirin alueella. Pudasjärvi on saatava pikaisesti alulle.
17040: Oulun läänissä yksi eniten työttömyydestä kär- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
17041: sivistä kunnista. Kiireellisenä rakennustyökoh- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17042: teena kunta on esittänyt kirjastotalon rakenta-
17043: mista. Uuden kirjastotalon rakentaminen on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17044: välttämätöntä, jotta kuntalaisten tarvitsemia kir- Pudasjärven kirjastotalon rakennustöi-
17045: jf.stopalveluja voitaisiin parantaa ja saattaa ne den aloittamiseksi.
17046: ajanmukaiselle tasolle. Pudasjärven kunnassa on
17047: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
17048:
17049: Helvi Niskanen
17050: 1979 vp. 1039
17051:
17052: Toivomusaloite n:o 938.
17053:
17054:
17055:
17056:
17057: Pekkarinen ym.: Kunnan peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston
17058: valtionosuuksista ja -avustuksista sekä lainoista annettuun
17059: lakiin sisältyvien epäoikeudenmukaisuuksien korjaamisesta.
17060:
17061:
17062: E d u s k u n n a 11 e.
17063:
17064: Vuoden 1979 alusta tuli voimaan laki kun- muiden kulttuuripalvelujen tarjonta on vähäistä,
17065: nan peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston pitäisi kirjaston palvelujen olla jopa korkea-
17066: valtionosuuksista ja -avustuksista sekä lainoista tasoisempia kuin kaupungeissa. Näin ollen val-
17067: ( 1112/78). Uuden lain mukaan eivät valtion- tionapuperusteiden tulisi olla päinvastaiset eli
17068: avun perusteena ole kunnan todelliset kirjasto- maaseutukunnissa suuremmat.
17069: menot, vaan todennäköiset keskimääräiset kus- Esimerkkinä mainitaan, että Hankasalmen
17070: tannukset asukasta kohden, jotka valtioneuvos- kunnan kirjastomenot vuoden 1979 talousar-
17071: to vahvistaa. vion mukaan ovat 347 922 markkaa eli 54,29
17072: Valtioneuvosto on 1. 2. 1979 vahvistanut kir- markkaa asukasta kohden. Vaitioneuvoston pää-
17073: jaston käyttökustannusten määrät erityyppisiä töksen mukaan valtionapu saadaan kuitenkin
17074: kuntia varten. Tämän päätöksen mukaan saa vain 38 mk:aan asukasta kohti eli 243 504 mar-
17075: kirjaston käyttökustannusten määrä kunnassa, kasta. Valtionavun ulkopuolelle eli kunnan yk-
17076: jossa asukastiheys maaneliökilometriä kohden sin kustaunettavaksi jää 104 418 mk. Kun vähä-
17077: on 5-15, olla asukasta kohti enintään 38 varaisella kunnalla ei ole mahdollisuutta nor-
17078: markkaa. Ylittävään osaan ei valtionapua saada. maalin kunnan osuuden lisäksi rahoittaa val-
17079: Sen sijaan esim. kunnassa, jossa asukastiheys tionapuun kuulumattomia kirjastomenoja, on
17080: maaneliökilometriä kohti on yli 500, kuten pakko suorittaa vastaava menojen karsinta ja kir-
17081: Jyväskylässä, saavat kirjaston käyttömenot olla jastopalvelujen supistus. Tällöin on pakko har-
17082: 57 markkaa asukasta kohti eli 50 % suurem- kita kirjastoautotoiminnan ja sivukirjastojen lak-
17083: mat. kauttamista. Tämä taas merkitsee syrjäseutujen
17084: Edellä mainittu valtionapuperuste merkitsee lähes ainoan kulttuuripalvelun lakkauttamista.
17085: valtion varojen ohjaamista suuriin asutuskes- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
17086: kuksiin ja taajamiin sekä maaseutukuntien kir- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17087: jastotoimen kohtalaista taantumista ja näivetty-
17088: mistä. Jo samantasoisen kirjastopalvelun yllä- että hallitus pikaisesti korjaisi kun-
17089: pitäminen maksaa asukasta kohti enemmän kuin nan peruskoulun, lukion ja yleisen kir-
17090: kaupungeissa. Maaseudulla tarvitaan asukasta jaston valtionosuuksista ja -avustuksista
17091: kohden enemmän toimintapisteitä, enemmän sekä lainoista annettuun lakiin sisälty·
17092: henkilökuntaa, enemmän kirjoja ja pitemmät vät epäoikeudenmukaisuudet takautu-
17093: kirjastoauton reitit. Kun lisäksi maaseudulla vasti kuluvan vuoden alusta lukien.
17094: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
17095:
17096: Mauri Pekkarinen Matti Jaatinen Helena Pesola
17097: Inger Hirvelä Sakari Knuuttila Juhani Surakka
17098: Hannu Tapiola Paavo Vesterinen
17099: 1040 1979 vp.
17100:
17101: Toivomusaloite n:o 939.
17102:
17103:
17104:
17105:
17106: Pekkarinen: Alemman opintolinjan perustamisesta Saarijärven
17107: metsäkoulun yhteyteen.
17108:
17109:
17110: E d u s k u n n a II e.
17111:
17112: Opetusministeriön asettamien koulutustavoit- Nopeasti toteutettavissa oleva tie metsäalan
17113: teiden mukaan tulisi :metsäalalla koko maassa opetuksen tehostamiseksi Keski-Suomessa olisi
17114: olla aloituspaikkoja kouluasteen erikoistumis- metsätyönjohtajalinjan eli alemman metsäopiston
17115: jaksoilla 1 080 ja opistoasteen erikoistumisjak- perustaminen Saarijärven metsäkoulun yhtey-
17116: soilla 260 eli yhteensä aloituspaikkoja 1 340. teen. Saarijärven metsäkoulussa annetaan jo täl-
17117: Kun Keski-Suomen läänin puuntuotanto on lä hetkellä metsänomistajien ja metsureitten
17118: noin 10% koko maan puuntuotannosta, tulisi koulutusta. Muista oppilaitoksista saatujen ko-
17119: vastaavasti aloituspaikkoja Keski-Suomessa olla kemusten perusteella soveltuu metsätyönjohta-
17120: myös noin 10 % koko maan tarpeesta. Ottaen jakoulutus näiden opintolinjojen kanssa hyvin
17121: huomioon, että Jämsänkosken metsäkonekoulu yhteen.
17122: ottaa oppilaita myös Hämeen läänin puolelta Tehostamalla metsäalan koulutusta Saarijär-
17123: sijaitessaan läänin reunassa, tulisi aloituspaikko- vellä voitaisiin samalla elvyttää vaikean työttö-
17124: ja läänin alueella olla ylikin 10 % koko maan myysalueen oloja ja samalla lisätä toisen asteen
17125: tarpeesta. koulutuspaikkoja alueella, missä niitä on liian
17126: Keski-Suomessa tällä hetkellä sijaitsevat met- vähän. Saarijärvi on paikkakuntana metsäalan
17127: säalan oppilaitokset ovat Saarijärven metsäkoulu koulutukselle erittäin hyvä. Lisäksi Saarijärvellä
17128: ja Jämsänkosken metsäkonekoulu. Opistota- on runsaasti valtion, kunnan ja seurakunnan
17129: soista metsäalan koulutusta ei läänissä lainkaan metsiä harjoitusalueiksi.
17130: anneta, vaikka lääni onkin erittäin merkittävä
17131: metsätalousalue. Vastaavasti esimerkiksi Hä- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
17132: meen läänissä on jo tällä hetkellä neljä opisto- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17133: tasoista metsäoppilaitosta. sen,
17134: Metsäalan ns. alemman opistotason oppilai-
17135: tokset, metsätyönjohtajakoulutkin, on sijoitettu että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17136: maan kehittyneimpään osaan eli Tammelaan, metsätyönjohtajakoulutuksen opintolin-
17137: Hämeenlinnaan ja Nurmijärvelle. Näiden oppi- jan eli alemman metsäopiston perustami-
17138: laitosten kapasiteetti ei riitä kattamaan koko seksi Saarijärven metsäkoulun yhteyteen.
17139: maan metsätyönjohtajien koulutustarvetta.
17140: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
17141:
17142: Mauri Pekkarinen
17143: 1979 vp. 1041
17144:
17145: Toivomusaloite n:o 940.
17146:
17147:
17148:
17149:
17150: Pesola ym.~ Sisälähetysseuran Kasvattajaopiston valtionavun saat-
17151: tamisesta lakisääteiseksi.
17152:
17153:
17154: Eduskunnalle.
17155:
17156: Suomen Kirkon Sisälähetysseuran Kasvattaja- osuus rahoituksessa tuntuu epäoikeudenmukai-
17157: opisto on vuodesta 1918 lähtien kouluttanut so- selta verrattaessa Kasvattajaopiston toimintaa
17158: siaalikasvattajia, jotka toimivat pääasiassa lasten muuhun vastaavantasoiseen ammatilliseen kou-
17159: ja nuorten huoltolaitosten johtajina ja ohjaajina. lutukseen. Valtionavun opistolle tulisi olla vä-
17160: Kyseisten työntekijöiden tarve on tehtyjen las- hintään 55%.
17161: kelmien mukaan lisääntymässä. Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
17162: Laitos saa harkinnanvaraista valtionapua, joka nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17163: on tällä hetkellä 28 %. Lisäksi toimintaa ra- muksen,
17164: hoitetaan opiskelijoilta kerättävillä opintomak-
17165: suilla ja Sisälähetysseuran avustuksella. Opiske- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
17166: lijoilta kerättävillä opintomaksuilla rahoitetaan miin Sisälähetysseuran Kasvattajaopiston
17167: n. 60 % Kasvattajaopiston toiminnasta. Opis- valtionavun lakisääteistämiseksi.
17168: kelijoiden opintomaksujen suhteellisen suuri
17169: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
17170:
17171: Helena Pesola Matti Jaatinen Martti Ursin
17172: Sakari Knuuttila Paavo Vesterinen
17173:
17174:
17175:
17176:
17177: 131 087900581L
17178: 1042 1979. vp;
17179:
17180: Toivomusaloite n:o 941.
17181:
17182:
17183:
17184:
17185: Piipari ym.: Kotkan sairaanhoito-oppilaitoksen uudisrakennuksen
17186: aikaansaamisesta.
17187:
17188:
17189: Ed u s kun n a 11 e.
17190:
17191: Kotkan sairaanhoito-oppilaitos on tmmmut ·Toiminnan laajentamiseen ei ole kuitenkaan
17192: Kotkassa vuodesta 1957 alkaen. Opetustiloina mahdollisuuksia nykyisten toimitilojen epätar-
17193: ovat alunperin asuin- ja konttorihuoneistoiksi koituksenmukaisuuden ja ahtauden vuoksi. Kot-
17194: suunnitellut tilat, jotka ovat ahtaat ja epätar- kan kaupunki on luovuttanut valtiolle tontin jo
17195: koituksenmukaiset. vuonna 1967 oppilaitoksen uudisrakennusta
17196: Tilaa Kotkan toimintapisteessä on yhteensä varten Kotkan keskussairaalan välittömästä lä-
17197: 1 441 m2 ja siellä on suoritettu kaikki mah- heisyydestä, joka on tulevan uudisrakennuksen
17198: dolliset korjaukset mitkä on voitu suorittaa. luonnollisin sijaintipaikka.
17199: Opiskelijoita eri opintolinjoilla on yhteensä Hankkeen kiirehtiminen on nähtävä myös
17200: 306.· Oppilaitoksen Kotkan toimipiste sisältää työllistävänä kohteena. Onhan Kotkan seudulla
17201: sairaanhoitaja-, apuhoitaja- ja vastaanotto/ osas- työttömiä edelleen lähes 12 prosenttia. Tervey-
17202: toavustajajaostot sekä väliaikaisen lastenhoita- denhoito- ja sairaanhoitoalan henkilökuntatar-
17203: jajaoston: Osaksi tilanpuutteen takia vajaamie- peen tyydyttäminen edellyttää Kotkan sairaan-
17204: lishoitaja-, apuhoitaja- ja lastenhoitajajaostot toi- hoito-oppilaitoksen uudisrakennushankkeen si-
17205: mivat Kouvolassa, myös vuokratiloissa. sällyttämistä opetusministeriön KTS: ään.
17206: Ammattikasvatushallituksen suorittamien las- Koska nykyiset toimitilat ovat jo paloturvalli-
17207: kelmien mukaan Kymen läänissä on asukasmää- suusnäkökohdat huomioiden vaaralliset, tulee
17208: rään nähden keskimääräistä ·vähemmän tervey- uudisrakentaminen saattaa pikaisesti alulle.
17209: denhoitoalan opiskelupaikkoja. Keskusvirasto Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17210: on kehottanut Kotkan sairaanhoito-oppilaitosta nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17211: lisäämään opintolinjoja ja järjestämään esimer- muksen,
17212: kiksi hammashoitajan peruskoulutusta sekä li-
17213: säämään eri terveydenhuoltoalan ammatissa toi- että hallitus kiirehtisi Kotkan sairaan-
17214: mivien täydennyskoulutusta omalla toimialueel- hoito-oppilaitoksen uudisrakennuksen
17215: laan. Kymen läänin alueella ei ole voitu järjes- suunnittelua ja rakentamista paitsi oppi-
17216: tää myöskään erikoiskoulutusta, mikä on koettu laitoksen toimintaedellytysten turvaamis-
17217: puutteena, koska juuri erikoiskoulutuksen saa- ta ja kehittämistä tarkoittavilla perusteil-
17218: neesta terveydenhuoltoalan henkilöstöstä on la myös työllisyyspoliittisilla ja turvalli-
17219: pulaa. suusnäkökohdat huomioivilla syillä.
17220: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
17221:
17222: Anna-Liisa Piipari Olli Helminen Risto Tuominen
17223: 1979 vp. 1043
17224:
17225: Toivomusaloite n:o 942.
17226:
17227:
17228:
17229:
17230: Poutanen ym.: Maaneliökilometrisanonnan muuttamisesta neliö-
17231: kilometriksi peruskouluasetuksen 181 a §:ssä.
17232:
17233:
17234: Eduskunnalle.
17235:
17236: Peruskouluasetuksen ( 6. 5. 1977/364) 181 a vosto ei ole määrännyt saaristokunniksi. Järvi-
17237: §:n säännökseen perustuen on kunnalla oikeus Suomessa on kuntia joiden pinta-alasta on vesis-
17238: koulujen epätarkoituksenmukaisten lakkautta- töä jopa yli 40 prosent:tia, mutta saaristossa asu-
17239: misten estämiseksi saman pykälän 3 momentissa vien määrä on siksi pieni, ettei valtioneuvos-
17240: tarkoitetuissa tapauksissa oikeus saada valtion- to ole katsonut voivansa määrätä ko. kuntia
17241: apua yksiopettajaisen koulun opettajan palk- saaristokunniksi. Vesistön suuri määrä vaikut-
17242: kaukseen, jos kouluun tulevia lapsia on vähin- taa kuitenkin kunnan asujaimiston jakautumi-
17243: tään kuusi ja kaksiopettajaisen koulun toisen seen hyvin laajalle alueelle, mistä johtuu myös
17244: opettajan palkkaukseen, jos kouluun tulevia lap- tieverkoston suuri määrä ja heikko kunto, kos-
17245: sia on vähintään 12. Edellä mainitussa 3 mo- ka tiemäärärahoilla ei kyetä parantamaan har-
17246: mentissa säädetään: "Tässä pykälässä säädettyjä vaanasuttujen seutujen maanteitä puhumatta-
17247: oppilasmääriä sovelletaan niissä kunnissa, joissa kaan paikallisteistä. Edellä olevan epäkohdan
17248: asukasmäärä maaneliökilometriä kohti on alle oikaisemiseksi tulisi sanotussa lainkohdassa tar-
17249: kymmenen asukasta sekä valtioneuvoston mää- koitettu asukasmäärä laskea kunnan kokonais-
17250: räämissä saaristokunnissa". pinta-alasta eikä maaneliökilometreistä. Tällä
17251: Tilastoihin perustuvien varovaisten arvioiden lain muutoksella vältettäisiin lukuisat koulujen
17252: mukaan tulee peruskoulun ala-asteen kouluja epätarkoituksenmukaiset lakkauttamiset ja siten
17253: lakkaamaan vuoteen 1985 mennessä noin 500 turvattaisiin haja-asutusalueen kyläyhtejsöjen
17254: kappaletta. Tämä tietää nykyisin vielä elinvoi- elinvoima. · ·
17255: maisten kylien koulu- ym. palvelujen häviä- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
17256: mistä ja kyläyhteisöjen autioitumista mikäli tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17257: kehityksen suuntaa ei saada nopeasti muuttu- sen,
17258: maan.
17259: Kysymyksessä olevan lainkohdan tavoitteena että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
17260: on koulujen epätarkoituksenmukaisen lakkaut- menpiteisiin peruskouluasetuksen (6. 5.
17261: tamisen estäminen. Kuitenkin puheena olevan 1977 /364) 181 a §:n 3 momentin
17262: lain 181 a §:n 3 momentin säännös, jossa asu- muuttamiseksi siten, että säädettyjä op-
17263: kasmäärä lasketaan m a a n e 1 i ö k i 1 o m e t - pilasmääriä sovelletaan niissä kunnissa,
17264: r i ä kohden, on epäoikeudenmukainen ainakin joissa asukasmäärä n e l i ö k i l o m e t -
17265: lukuisille järvi-Suomen kunnille, joita valtioneu- r i ä kohti on alle kymmenen asukasta.
17266: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
17267:
17268: Pentti Poutanen Hannu Tenhiälä Matti Maijala
17269: Heimo Linna Esko Pekonen
17270: 1044 1979 vp.
17271:
17272: Toivomusaloite n:o 943.
17273:
17274:
17275:
17276:
17277: Poutanen ym.: Suunnistuskarttojen valmistukseen käytettävien
17278: määrärahojen lisäämisestä.
17279:
17280:
17281: Eduskunnalle.
17282:
17283: Suunnistuskarttojen puute ja niiden valmis- verrattuna. Karttojen valmistukseen tarvittavia
17284: tuksen kalleus haittaavat monin paikoin hal- ilmakuvia voisivat käyttää lisäksi myös esim.
17285: van kansanurheilun, suunnistuksen harrastamis- paikalliset. metsänhoitoyhdistykset hyväkseen.
17286: ta. Tarkoitukseen käytettävät määrärahat ovat Suunnistuskarttojen valmistukseen käytettävien
17287: niukat ja nykyisin on yleensä käynyt niin, että varojen jakaminen läänien kautta vähentäisi
17288: kehitysalueiden urheiluseurat eivät juurikaan alueellista eriarvoisuutta ja mahdollistaisi va-
17289: ole näistä opetusministeriön kautta jaettavista rojen jakamisen myös Etelä-Suomen ulkopuo-
17290: määrärahoista päässeet osallisiksi. lelle nykyistä enemmän.
17291: Urheilulaitosmäärärahat jaetaan nykyisin si- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
17292: ten, että läänien urheilulautakunnat saavat omat taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17293: kiintiönsä. Näistä määrärahoista tulisi varata
17294: määräsumma, esimerkiksi 20 000 mk lääniä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17295: kohti suunnistuskarttojen valmistukseen. Mää- suunnistuskarttojen valmistukseen käy-
17296: rärahat anottaisiin ja ne myönnettäisiin samoin tettävien määrärahojen lisäämiseksi ja
17297: perustein kuin laitosmäärärahat. niiden jakamiseksi läänien urheilulauta-
17298: Suunnistuskartan valmistuskustannukset ovat kuntien kautta.
17299: suhteellisen pienet muihin laitoskustannuksiin
17300: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
17301:
17302: Pentti Poutanen Hannu Tenhiälä
17303: Matti Maijala Esko Pekonen
17304: 1979 vp. 1045
17305:
17306: Toivomusaloite n:o 944.
17307:
17308:
17309:
17310:
17311: M. Puhakka ym.: Kaivosteknikoiden ja kaivosmiesten koulutuk-
17312: sen järjestämisestä Outokummussa.
17313:
17314:
17315: Ed u s kunnalle.
17316:
17317: Kaivosteknikoiden koulutus tapahtuu nykyi- perus-, jatko- ja täydennyskoulutus tapahtuu
17318: sin Lappeenrannan teknillisessä oppilaitoksessa. Pohjois-Karjalan ammatillisen kurssikeskuksen
17319: Maamme kaivosten sijaintiin sekä oppilaiksi ha- runkokursseilla. Kaivosmiesten koulutus on osa
17320: keutuvien kotipaikkakuntiin nähden Lappeen- keskiasteen koulu-uudistusta. Koska kaivosala
17321: ranta on pahasti sivussa. Syrjäisellä sijainnilla on varsin pieni erityisala, se tarvitsee tuek-
17322: on ollut vaikutusta oppilaiden saantiin. Myös seen alan jatkokoulutusmahdollisuutta paikka-
17323: opetuksen tasoon nähden on ollut toivomisen kunnalla. Suurin osa kaivostekniselle linjalle
17324: varaa. Kaivosteknikoiden koulutus tulisi siir- pyrkivistä on Itä- ja Pohjois-Suomesta. Heille
17325: tää Outokummussa tapahtuvaksi. Lappeenranta on turhan syrjässä ja johtaa tar-
17326: Perusteluna mainittakoon muun muassa: peettorniin ylimääräisiin opiskelukustannuksiin.
17327: Outokumpu on maamme kaivostoiminnan Kaivosteknikoiden koulutuksen siirtäminen
17328: keskus. Kaivostoimintaa on Outokummussa Lappeenrannasta Outokumpuun merkitsee myös
17329: harjoitettu jo vuodesta 1913 ja edelleenkin Outokummun kaupungin elinkeinoelämän mo-
17330: siellä sijaitsee sekä louhintamäärältään että nipuolistumista.
17331: henkilöstöitään suurin kaivosteollisuusyksikkö, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17332: Keretin ja Vuonoksen kuparikaivokset. Outo- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17333: kummun merkitystä kaivospaikkakuntana ko- muksen,
17334: rostaa myös se, että paikkakunnalla on kaivos-
17335: ten lisäksi Outokumpu Oy:n malminetsinnän että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
17336: Itä-Suomen aluetoimisto sekä Outokumpu menpiteisiin kaivosteknikoiden koulu-
17337: Oy:n kaivosteknillinen suunnitteluryhmä. Kai- tuksen järjestämiseksi Outokummun
17338: vostekniikan lisäksi paikkakunnalle on keski- kaupungissa tapahtuvaksi, jolloin sa-
17339: tetty varsin mittavaa teknillistä suunnittelua ja malla luotaisiin luontaiset jatkokoulutus-
17340: tieteellistä tutkimusta tekevät yksiköt. mahdollisuudet nykyisellään Outokum-
17341: Teknillisen tietämyksen tasoa kuvastaa myös mussa tapahtuvalle kaivosmiesten perus-,
17342: se, että Outokumpuun on keskitetty valtakun- jatko- ja täydennyskoulutukselle.
17343: nallinen kaivosmiesten koulutus. Kaivosmiesten
17344: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
17345:
17346: Matti Puhakka Mauri Vänskä Eino Poutiainen
17347: Jouko Tuovinen Lea Sutinen P. Puhakka
17348: 1046 1979 vp.
17349:
17350: Toivomusaloite n:o 945.
17351:
17352:
17353:
17354:
17355: M. Puhakka ym.: Liikunta-, kunto- ja kurssikeskuksen rakenta-
17356: misesta Joensuuhun.
17357:
17358:
17359: E d u s k u n n a 11 e.
17360:
17361: Maassamme on viime vuosina alettu kiinnit- vaan tärkeämpää on tarkastella opettajankoulu-
17362: tää entistä laajempaa huomiota liikunnallisen tukseen liittyvää liikuntakasvatusta sekä toi-
17363: kasvatuksen merkitykseen, samoin on syntynyt seksi kuntoutustoiminnan välttämättömyyttä.
17364: tarvetta kuntoutustoiminnan aloittamiseen. Edellä esitettyihin lähtökohtiin perustuen on
17365: Itä-Suomi on aluetta, jolta puuttuu kokonai- maahamme rakennettava Itä-Suomen aluetta sil-
17366: suudessaan tilat niin liikunnalliseen kasvatus- mällä pitäen liikunta-, kunto- ja kurssikeskus.
17367: työhön valmistavalta opettajankoulutukselta Joensuussa korkeakoulun eräänä aineena on
17368: kuin myös liikunnallisen koulutuksen antami- opettajankoulutus, jolloin ko. laitos sijoitettuna
17369: seksi urheilusta ja kuntoliikunnasta kiinnostu- Joensuuhun palvelisi myös opettajankoulutuk-
17370: neille. Mikä tärkeintä, meidän maassamme on seen liittyvää liikuntakasvatusta.
17371: aivan liian vähän kiinnitetty huomiota kuntou- Lisäksi Pohjois-Karjala alueena tarvitsee vält-
17372: tustyön merkitykseen, jota tarvetta meidän tämättä urheilukasvatusopiston sekä kuntoutus-
17373: maassamme on entistä enenevässä määrin. laitoksen, jossa voidaan osittain työkykynsä me-
17374: Itä-Suomen urheiluopistokysymyksestä val- nettäneiden kuntoutusta suorittaa.
17375: mistui äskettäin mietintö, joka sai alkunsa lä- Koska liikunta-, kunto- ja kurssikeskuksen
17376: hinnä Pohjois-Savon toimeksiannosta. Tässä mie- tarve on Itä-Suomessa, ehdotamme kunnioittaen
17377: tinnössä selvitettiin liikuntakeskusta lähinnä eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17378: urheiluopistona, jolloin sen sijoittamisessa pää-
17379: dyttiin esittämään Suonenjokea. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
17380: Kun asiaa tarkastelee valtiontalouden kan- liikunta-, kunto- ja kurssikeskuksen ra-
17381: nalta, ei liene kovinkaan mielekästä lähteä ra- kentamiseksi Joensuuhun ns. Mehtimäen
17382: kentamaan liikuntakeskusta pitäen tavoitteena urheilu- ja liikunta-alueen yhteyteen.
17383: vain urheilutoimintaan liittyvää koulutusta,
17384: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
17385:
17386: Matti Puhakka Mauri Vänskä Eino Poutiainen
17387: Jouko Tuovinen Lea Sutinen P. Puhakka
17388: i047
17389:
17390: Toivomusaloite n:o 946.
17391:
17392:
17393:
17394:
17395: P. Puhakka ym.: SEV-kaupan tutkimuskeskuksen perustamisesta
17396: Lappeenrannan teknilliseen korkeakouluun.
17397:
17398:
17399: Ed u s kunnalle.
17400:
17401: Keväästä 1975 lähtien on Lappeenrannan aivan uusia teknologisen ja kaupallis,en yhteis-
17402: teknillisessä korkeakoulussa harjoitettu projekti- työn mahdollisuuksia Neuvostoliiton kanssa ja
17403: luontoisesti SEV-kaupan tutkimusta kauppa- ja suurestikin vaikuttaa Itä-Suomen heikkoon työl-
17404: teollisuusministeriön myöntämillä määrärahoilla. lisyystilanteeseen sitä parantavasti. Tutkimuslai-
17405: Korkeakoulu on 23. 6. 1976 tehnyt virallisen toksen perustaminen juuri nyt on erityisen ajan-
17406: aloitteen opetusministeriölle SEV-kaupan tutki- kohtaista Neuvostoliiton kanssa solmitun pit-
17407: muslaitoksen perustamiseksi korkeakoulun yh- käaikaisen teknillis-taloudellisen yhteistyösopi-
17408: teyteen. muksen takia ja tukemaan sen toteuttamista.
17409: Monet seikat korostavat SEV-kaupan ja Jaa- Lappeenrantaa voidaan perustella tutkimus-
17410: jemmankin taloudellisen yhteistyön kehittämi- laitoksen sijoituspaikkakunnaksi myös alueelli-
17411: sen ja laajentamisen tarvetta. Tässä tarvitaan sesti rajakauppaan sekä muuhun alueelliseen
17412: alan erikoistutkimuksen kehittämistä. Tätä pal- sijaintiin viitaten ja tästä johtuvalle yhteistyölle
17413: velevan tutkimuslaitoksen perustaminen sovel- Neuvostoliiton kanssa erittäin suotuisilla sei-
17414: tuu hyvin Lappeenrannan teknillisen korkea- koilla.
17415: koulun nykyiseen ja suunniteltuun tulevaan toi- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
17416: mintaan. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17417: Paitsi rajakauppaan liittyviä ongelmia voisi
17418: tutkimuslaitos erityisesti selvittää mitä mahdol- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
17419: lisuuksia idänkauppa tarjoaa Kymen läänin teol· menpiteisiin SEV-kaupan tutkimuskes-
17420: lisuuden rakenteen monipuolistamiselle. Esimer- kuksen perustamiseksi Lappeenrannan
17421: kiksi maakaasun jatkojalostus saattaisi tarjota teknillisen korkeakoulun yhteyteen.
17422: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
17423:
17424: Pauli Puhakka Sten Söderström Marjatta Mattsson
17425: Seppo Toiviainen Ensio Laine E.-J. Tennilä
17426: Mikko Kuoppa M.-L. Salminen
17427: 1048 1979 Yl'·
17428:
17429: Toivomusaloite n:o 947.
17430:
17431:
17432:
17433:
17434: Pystynen ym.: Tampereen yliopiston opetusjaostojen ja täydennys-
17435: koulutuskeskuksen saattamisesta korkeakoulujen kehittämi-
17436: sestä annetun lain piiriin.
17437:
17438:
17439: Eduskunnalle.
17440:
17441: Tampereen yliopiston opetusjaostot ovat va- Tampereen yliopistossa toimii myös eduskun-
17442: kiintunut osa maamme koulutusjärjestelmää. nan päätöksen nojalla perustettu täydennyskou-
17443: Niissä suoritettavat lukuisat tutkinnot ovat tär- lutuskeskus. Tämä jo lähes kymmenen vuoden
17444: keä osa tutkintoiemme kokonaisjärjestelmässä. ajan toiminut koulutusyksikkö on osoittautunut
17445: Niitä on jatkuvasti kehitetty vastaamaan yhä erittäin hyödylliseksi yliopistossa suoritettujen
17446: paremmin yhteiskuntaelämän vaatimuksia. Ne tutkintojen jälkeistä täydennyskoulutusta ja yh-
17447: on myös viimeisimmissä opetusministeriön suun- teiskunnassa muutoinkin tarvittavaa täydennys-
17448: nitteluohjeissa tunnustettu säilytettäviksi ja ja jatkokoulutusta antavana laitoksena. Se on
17449: edelleen kehitettäviksi tutkinnoiksi. Nämä tut- saattanut kokeilla ja toteuttaa myös avoimen
17450: kinnot tulevat vastaisuudessakin tarjoamaan yliopiston periaatetta tekemällä mahdolliseksi
17451: erinomaisen väylän keskiasteen koulutuksen akateemisten arvosana- ja muiden opintojen har-
17452: uudistuessa korkeakouluopintoihin etenemistä joittamisen sellaisillekin kansalaisille, joilla ei
17453: varten. Korkeakoulututkintaina ja suuren käy- ole ollut varsinaiseen korkeakouluopiskeluun
17454: tännöllisen sovellutusarvon omaavina ne tule- vaadittavaa koulutuspohjaa. Tätä mahdollisuutta
17455: vat edelleen epäilemättä olemaan haluttuja opin- on myös erittäin runsaasti käytetty hyväksi.
17456: tovaihtoehtoja keskiasteelta korkeakouluihin Täydennyskoulutuskeskuksessa opiskelevien
17457: siirtyville. määrä on edellä mainitusta yliopiston opiskeli-
17458: Näitä tutkintoja ei kuitenkaan ole sisällytetty jamäärästä (31. 12. 1978) 1 031, siis runsaasti
17459: korkeakoulujen kehittämislain piiriin. Opetus- yli 10 %. Koska myös tässä yksikössä annetta-
17460: jaostot ovat kuitenkin opiskelijamäärältäänkin vaan opetukseen käytetään yliopiston opettaja-
17461: lähes neljännes koko Tampereen yliopiston vah- voimia ja muuta kapasiteettia, olisi se otettava
17462: vuudesta. 31. 12. 1978 yliopiston opiskelijamää- huomioon Tampereen yliopiston yksikkönä kor-
17463: rä oli 8 667, joista 2 043 opetusjaostoissa. Myös keakoulujen kehittämislain mukaisessa korkea-
17464: tiedekunnissa olevat opetusresurssit ovat suu- koululaitoksen mitoittamisessa ja muussakin ke-
17465: relta osalta opetusjaostojen opiskelijoita varten hittämisessä.
17466: käytössä. Tämän vuoksi syntyy jatkuvaa ongel- Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
17467: mistoa siitä, että yliopiston resurssimitoitus ke- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17468: hityslain mukaisena ei ota huomioon tosiasial-
17469: lista opetus- ja tutkimustarvetta. Tämän vuoksi että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
17470: ja jotta Tampereen yliopistossa annettava ope- menpiteisiin Tampereen yliopiston ope-
17471: tus voitaisiin voimavaroiltaan saattaa opiskeli- tusjaostojen ja täydennyskoulutuskeskuk-
17472: jamääriin nähden samaan suhteeseen muiden yli- sen saattamiseksi korkeakoulujen kehit-
17473: opistojen kanssa ja turvata opetuksen riittä,·än tämisestä annetun lain piiriin.
17474: korkea taso, olisikin myös opetusjaostot sisälly-
17475: rettävä jo mainitun kehittämislain piiriin.
17476: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
17477:
17478: Erkki Pystynen Tuulikki Petäjäniemi
17479: 1979 rd. 1049
17480:
17481: Hemställningsmotion nr 948.
17482:
17483:
17484:
17485:
17486: Renlund m. fl.: Om ändrade bestämmelser angående lärartjänster
17487: och klassernas storlek i grundskolan och gymnasierna.
17488:
17489:
17490: T i 11 R i k s d a g en.
17491:
17492: På grund av att elevunderlaget i grundskolan På grund av ovanstående föreslås vördsamt
17493: fortsättningsvis minskar kommer lågstadieskolor atJt riksdagen ville besluta hemställa,
17494: med 1-3 lärare att bli indragningshotade. Ock-
17495: så de små högstadieskolornas och gymnasiernas att regeringen i skyndsam ordning
17496: fortsatta existensmöjligheter kommer att för- måtte vidta åtgärder för en ändring av
17497: svåras ifall inte bestämmelserna för elevantalet de bestämmelser som gäller inrättande
17498: i de olika skolformerna ändras. och bibehållande av lärartjänster samt
17499: Indragning av skolor leder tili avbefolkning, bestämmelserna om klasstorlekarna i
17500: kulturell tillbakagång och minskad service spe- grundskolan och gymnasierna.
17501: ciellt i skärgårdskommuner och andra gles-
17502: bygder.
17503: Helsingfors den 19 april 1979.
17504:
17505: Boris Renlund Gunnar Häggblom Henrik Westerlund
17506: Ole Norrback Håkan Malm Elisabeth Rehn
17507: Pär Stenbäck Ingvar S. Melin Christoffer Taxell
17508:
17509:
17510:
17511:
17512: 132 0879005811
17513: 1050 1979 vp.
17514:
17515: Toivomusaloite n:o 948. ·Suomennos.
17516:
17517:
17518:
17519:
17520: Renlund ym.: Opettajanvirkoja sekä peruskoulun ja luldon luok-
17521: kien koon suuruutta koskevien määräysten muuttamisesta.
17522:
17523:
17524: Ed u s kunnalle.
17525:
17526: Sen johdosta, että peruskoulun oppilaiden Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
17527: määrä jatkuvasti vähenee, lakkauttaminen uh- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17528: kaa sellaisia ala-asteen kouluja, joissa on 1-.3 muksen,
17529: opettajaa. Myös pienten yläasteen koulujen ja
17530: lukioiden jatkuva olemassaolo vaikeutuu, ellei että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
17531: eri koulumuotojen oppilaiden lukumäärää kos- menpiteisiin niiden määräysten muutta-
17532: kevia määräyksiä muuteta. miseksi, jotka koskevat opettajien virko-
17533: Koulujen lakkauttaminen johtaa väestöka- jen pysyttämistä sekä peruskoulun ja lu-
17534: toon, kulttuurin taantumiseen ja palvelujen vä- kion luokkien koon suuruutta.
17535: henemiseen etenkin saaristokunnissa ja harvaan
17536: asutuilla seuduilla.
17537: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
17538:
17539: Boris Renlund Gunnar Häggblom Henrik Westerlund
17540: Ole Norrback Håkan Malm Elisabeth Rehn
17541: Pär Stenbäck Ingvar S. Melin Christoffer Taxell
17542: 1979 vp. 1051
17543:
17544: Toivomusaloite n:o 949.
17545:
17546:
17547:
17548:
17549: Ronkainen ym.: Uskonnon opetuksen lisäämisestä kaikilla kou-
17550: lutuksen tasoilla.
17551:
17552:
17553: Ed u s kunnalle.
17554:
17555: Uskonnonopetus on ollut viime aikoina Opetussuunnitelman sisältöalueet käsittävät
17556: maassamme vakavan keskustelun kohteena. kielellisen kehityksen, matematiikan, yhteiskun-
17557: Valtaosa kansastamme kuuluu kansankirk- taan perehtymisen, luontoon perehtymisen, mu-
17558: koihimme tai muihin kirkkokuntiin. Tehdyt siikin ja liikunnan, muotoamisen eli kuvaama-
17559: mielipidetiedustelut viime aikoina ovat osoitta- taidon ja askartelun sisältöalueet, mutta us-
17560: neet, että uskonnonopetusta toivotaan kaikilla konnosta ja eettisestä kasvatuksesta ei puhuta
17561: peruskoulun asteilla ja lukioiden opetuksessa mitään. Suunnitelman lähtökohdat on näin ol-
17562: vähintään kaksi tuntia viikossa eli viiden päi- len tulkittava materialistisiksi ja ateistisiksi.
17563: vän jaksossa. Tällaista odottaa 82 % kan- Uskonnonopetusta on pidettävä välttämät-
17564: sastamme. Lastentarhojen kasvatuksen säilyttä- tömänä kaikilla koulutuksen tasoilla. Koulu-
17565: mistä kristillisellä pohjalla on toivonut 83 % jemme kasvatustavoitteissa varsinkin peruskou-
17566: kansastamme. lun kohdalla korostetaan eettisen ja sosiaali-
17567: Kuitenkin viimeaikaiset toimenpiteet ja sen kasvatuksen päämääriä. Uskonnonopetuk-
17568: suunnitelmat ovat olleet toisen suuntaisia. Sa- sella nimenomaan luodaan mitä parhaiten oikea
17569: manaikaisesti kun uskonnonopetusta on vähen- eettinen ja sosiaalinen suhtautumistapa lapsiim-
17570: netty peruskoulustamme on myös keskusteltu me, nuoriimme ja sitä kautta koko kansaamme.
17571: uskonnonopetuksen muuttamisesta ns. objektii- Eettisten ja sosiaalisten kasvatustavoitteiden
17572: viseksi, joka ei suinkaan voi olla uskonnon onnistumiseksi tarvitaan riittävä määrä uskon-
17573: olemuksesta katsoen objektiivista. Uskonnon- non tunteja ja myönteistä kristillishenkistä il-
17574: opetus kantaa aina omaa ideologista leimaansa mapiiriä koko kasvatusrintamassa lapsuudesta
17575: ollakseen todella uskonnonopetusta. miehuuteen saakka.
17576: Kaikkien koulutustavoitteiden mukaan lap- Uskonnonopetuksen tason ja uskonnonopet-
17577: sen koko koulutus ja kasvattaminen on teh- tajien tason turvaamiseksi on pidettävä kiinni
17578: tävä yhdeksi kokonaisuudeksi. Tämän mukaan tietyistä minimituntimääristä uskonnonopetuk-
17579: koulutus alkaa jo lastentarhasta kodin rin- sessa. Tällaisena on pidettävä kahta tuntia vii-
17580: nalla ja kodin hengessä tapahtuvana kasvatuk- kossa myös viisipäiväisen työviikon kyseessä
17581: sena ja jatkuu koko lapsen ja nuoren koulutuk- ollen.
17582: sen ajan. Nyt kuitenkin halutaan nimenomaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17583: lastentarha-asteelta poistaa tunnustuksellinen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17584: suhtautuminen uskontoon. Onpa havaittavissa muksen,
17585: koko uskonnon jättäminen pois päivähoidosta
17586: ja lastentarhoista. Uskonnollisen kasvatuksen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17587: osuutta on myös vähennetty peruskoulun ala- kahden tunnin varaamiseksi viikossa us-
17588: ja yläasteelta. Samansuuntaisia suunnitelmia konnonopetukseen kaikilla koulutuksen
17589: tiedetään olevan myös keskiasteen koulutuksen tasoilla esikoulusta ammattikoulutuk-
17590: suhteen. seen saakka ja myös lastentarhojen kas-
17591: Esikoulun kokeiluopetussuunnitelma vuodel- vatuksen saattamiseksi kristillisessä hen-
17592: ta 1972 ei tunne lainkaan uskonnonopetusta. gessä tapahtuvaksi.
17593: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
17594:
17595: Olavi Ronkainen Impi Muroma Antero Juntumaa
17596: Sauli Hautala Asser Stenbäck Väinö Rautiainen
17597: Esko Almgren Jorma Fred Ulla Järvilehto
17598: 1052 1979 vp.
17599:
17600: Toivomusaloite n:o 950.
17601:
17602:
17603:
17604:
17605: Ronkainen ym.: Kirjasto-olojen parantamisesta harvaan asutuilla
17606: seuduilla erityisesti Mikkelin läänissä.
17607:
17608:
17609: Ed u s kun n a 11 e.
17610:
17611: Peruskoulun, lukion ja yleisten kirjastojen dulle rakennettavat kirjastot vaikuttaisivat mm.
17612: valtionosuuksista ja -avustuksista sekä lainoista pienten kuntien työllisyyteen. Pienten kuntien
17613: annetun asetuksen (1118/78) 9 §:n mukaan on yleensä vaikeampi löytää rakennuskohteita.
17614: kouluhallitus tekee vuosittain ennen elokuun Maaseudulle tapahtuvassa kirjastojen rakenta-
17615: loppua oikeusministeriölle esityksen yleisten misessa yhtyisivät kunnan työllisyyden edistä-
17616: kirjastojen keskimääräisten asukaskohtaisten ja minen, sivistyksen edistäminen, yhteiskunnallis-
17617: laitoskirjastojen keskimääräisten hoitopaikka- ten palvelujen parantaminen ja paikalliset edut.
17618: kohtaisten käyttömenojen suuruudesta seuraa- Tarkasteltaessa erityisesti Mikkelin läänin
17619: valle vuodelle. kirjastojen rakentamista huomataan, että 1970-
17620: Asetuksen 10 §: n mukaan valtioneuvosto luvulla on lääniin saatu ainoastaan maakunta-
17621: vahvistaa asukaskohtaiset ja hoitopaikkakohtai- kirjastorakennus Mikkeliin ja kuluvan vuoden
17622: set käyttömenot seuraavalle vuodelle edellisen huhtikuussa lupa Anttolan kirjaston rakenta-
17623: vuoden keskimääräisten kustannusten sekä ku- misesta.
17624: luvan vuoden ja seuraavan vuoden kustannus- Valmiit suunnitelmat ovat odottamassa Hir-
17625: tason muutosta koskevan arvion perusteella. vensalmen, Kerimäen ja Mäntyharjun kirjasto-
17626: Markkamäärää tarkasteltaessa huomataan, et- jen rakentamiseksi.
17627: tei asutusrakenneryhmään (kunnan asukasmää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17628: rä neliökilometriä kohden) perustuva jako ole nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17629: oikeudenmukainen. Esim. Mikkelin läänin 25 muksen,
17630: ns. maalaiskunnasta 23 saa avustusta alimman
17631: taksan mukaan, mikä tällä kertaa on 38 mk että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17632: asukasta kohden. Käytännössä tällainen säädös kirjasto-olojen parantamiseksi saattamal-
17633: suosii suuria asutuskeskuksia ja sortaa kehi- la harvaan asutut kunnat tasavertaiseen
17634: tysseutujen harvaanasuttuja kuntia. asemaan taajaan asuttujen kuntien kans-
17635: Valmiita kirjastojen rakennushankkeita on sa vuosiavustuksissa, myöntämällä
17636: odottamassa yli 30. Vuosittain saadaan ra- enemmän varoja kirjastorakennusten ra-
17637: kennuslupa 1-4 kirjastolle, riippuen pinta- kentamiseen ja ottamalla kiireellisesti
17638: aloista. Useimmiten raha menee yhdelle suu- rakennusohjelmaan Hirvensalmen, Ke-
17639: relle kaupunginkirjastolle, ja maaseutu saa rimäen ja Mäntyharjun kirjastot.
17640: odottaa vuodesta toiseen. Kuitenkin maaseu-
17641: Helsingissä .20 päivänä huhtikuuta 1979.
17642:
17643: Olavi Ronkainen Timo Ihamäki Esko Pekonen
17644: Erkki Liikanen Pentti Poutanen Maija Rajantie
17645: Pertti Hietala Unto Ruotsalainen Mauri Miettinen
17646: 1979 vp. 1053
17647:
17648: Toivomusaloite n:o 9.51.
17649:
17650:
17651:
17652:
17653: Rollkaineo ym~: Kansanopistojen rakennusavustusten jakamisesta
17654: tarveharkinnan pohjalta.
17655:
17656:
17657: E d u s k u n n a 11 e.
17658:
17659: Puoluetuki on saamassa jatkuvasti uusia ta" yhteensä 7,6 mmk, ja kaikki muut opis-
17660: muotoja. Viimeisimpiä näistä on poliittisille tot saavat yhteensä tyytyä mainittuun 0,7
17661: kansanopistoille myönnetyt rakennusavustukset. mmk:aan. Tälläinen toiminta kertoo uudesta
17662: Vuoden 1979 valtion tulo- ja menoarviossa valitettavasta puoluetuen muodosta, jossa ei
17663: myönnettiin kansanopistojen rakennusavustuk- tunneta oikeutta eikä kohtuutta.
17664: siin 3,7 mmk, josta 3 mmk annettiin poliit- Suomessa on useita kansanopistoja, jotka
17665: tisille opistoille ja 0,7 mmk kaikille muille ovat viime vuosina rakentaneet voimakkaasti
17666: ,opistoille. Kun maassamme on 86 kansanopis- ja jotka tarvitsisivat sinänsä erinomaisen tar-
17667: toa ja niistä poliittisin perustein toimivia vain peellista ja hyvää valtion tukea, rakennusavus-
17668: neljä, näkyy epäsuhta entistä räikeämpänä. tusta. Tällaisista vaikeassa taloudellisessa ti-
17669: Jaon suorittavat hallituksessa olleet puolueet lanteessa olevista opistoista mainittakoon mm.
17670: siten, että Keskustapuolueen Alkio-opisto sai Pohjois-Karjalan Opisto, Varsinais-Suomen
17671: 1 mrnk, sosialidemokraattiset opistot, Työväen Kansanopisto ja Limingan Opisto. Lisäksi
17672: Akatemia ja Väinö Voionmaan Opisto, 1 mmk useilla opistoilla on uusia rakennushankkeita,
17673: ja kommunistien Sirola-Opisto 1 mmk. kuten esim. Etelä-Pohjanmaan Opistolla.
17674: Niin sanotuista "joulurahoista" saivat vielä Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
17675: Työväen Akatemia 1,1 mmk, Väinö Voionmaan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17676: Opisto 1 mmk ja Sirola-Opisto 1,.5 mmk.
17677: Uutena poliittisena opistona jakoon hyväksyt- ettei hallitus vastaisuudessa iakaisi
17678: tiin Kokoomuksen vielä paikkaa etsivä Paasi- kansanopisto;en rakennusavustuksia po-
17679: kivi-Opisto, jolle myönnettiin 1 mmk. Näin liittisin perustein, vaan todelliseen tar-
17680: poliittiset opistot, joita tulee siis olemaan viisi, veharkintaan perustuen.
17681: saavat vuonna 1979 nostaa "rakennusavustus-
17682: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
17683:
17684: Olavi Ronkainen Sauli Hautala Esko Almgren
17685: Ulla Järvilehto Jorma Fred Impi Muroma
17686: Antero Juntumaa Väinö Rautiainen Asser Stenbäck
17687: 1054 1979 vp.
17688:
17689: Toivomusaloite n:o 952.
17690:
17691:
17692:
17693:
17694: Rytkönen: Yleisten kirjastojen valtionosuuksia ja -avustuksia
17695: koskevien säännösten soveltamisen yhdenmukaistamisesta.
17696:
17697:
17698: E d u s k u n n a 11 e.
17699:
17700: Laki kunnan peruskoulun, lukion ja yleisen nissa. Tämä aleneminen on ilmeisen voima-
17701: kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista sekä kasta juuri sellaisissa kunnissa, jotka ovat pyr-
17702: lainoista ( 1112/78) tuli voimaan 1 päivänä kineet hoitamaan kirjastojaan ajanmukaisesti ja
17703: tammikuuta 1979. Kirjastotoimen valtionosuus- joissa kotilainojen määrä asukasta kohti on ol-
17704: järjestelmää muutettiin siten, että valtioneu- lut läänin suurimpia.
17705: vosto vahvistaa vuosittain ennalta erityyppisiä Em. valtioneuvoston päätös on ilmeisesti
17706: kuntia varten asukasta kohden laskettavan johtamassa siihen tilanteeseen, että haja-asu-
17707: käyttömenojen perusteen, josta valtionosuus tusalueiden ja maaseutukuntien kirjastojen ke-
17708: määräytyy kuntien kantokykyluokituksen mu- hittäminen olennaisesti vaikeutuu, ja eräissä
17709: kaan porrastettuna. Hallituksen esityksen pe- tapauksissa on uhkana kirjastopalvelujen las-
17710: rusteluissa todettiin, että yhtenäisen valtion- 1m. Kun po. asutusrakenneryhmittely, jolle on
17711: osuusjärjestelmän vuoksi kirjastojen vuotui- vaikea löytää johdonmukaisia perusteita, pai-
17712: nen valtionosuus tulisi kasvamaan ja lukioiden nottaa voimakkaasti Etelä-Suomen tiheään
17713: vastaavasti laskemaan. Entisestä käytännöstä astittujen taajamien ja kaupunkien kirjastojen
17714: poiketen kunnille syntyi eräissä tapauksissa vel- .palvelujen laajentamista, niin maan eri osien
17715: vollisuus osallistua lukion kustannuksiin. väliset kirjastopalvelujen erot näyttävät edel-
17716: Valtioneuvoston 1 päivänä helmikuuta 1979 leen kasvavan. Kuopion läänin kaikkien kun-
17717: tekemällä päätöksellä em. lain 8 §:ssä tarkoi- tien kirjastojen kokonaismenot asukasta kohden
17718: tetuiksi, kunnan asukasta kohti lasketuiksi kir- olivat vuonna 1977 keskimäärin 50,50 mk,
17719: jastojen käyttökustannusten määriksi tuli I kaupungeissa 60 mk ja muissa kunnissa 40,50
17720: asutusrakenneryhmän kunnissa ( saaristokun- mk. Näin ollen vahvistetut käyttökustannus-
17721: nat) 57 mk, II:ssa (2-5 asukasta maa- ten määrät ovat ainakin III ryhmässä yli 2
17722: km2:llä) 49 mk, III:ssa (5-15 as./maa-km2) vuotta kustannustasosta jäljessä. Jälkeenjäärief-
17723: 38 mk, IV:ssä ( 15-100 as./maa-km2) 45 syyttä lienee myös U, IV ja· V ryhmässä.
17724: mk, V:ssä ( 100-500 as./maa-km2 ) 49 mk · Kun kustannustaso on olennaisesti muuttu-
17725: ja VI:ssa (yli 500 as./maa-km2 ) 57 mk. Kuo- nut siitä tasosta, jonka perusteella käyttö-
17726: pion läänin kunnista suurin osa ( 18) kuu- kustannusten asukasta kohti laskettu määrä on
17727: luu III ryhmään asukastiheyden perusteella. vahvistettu, valtioneuvoston tulisi em. lain
17728: Vain 3 on IV ryhmän, 2 II ryhmän ja 1 V 8 § :n perusteella tarkistaa niiden määrä ku-
17729: ryhmän kuntia. luvan vuoden päätyttyä em. muutosta vastaa-
17730: Aiemmin, kun kantokykyluokitusta ei sovel- vasti.
17731: lettu kirjastojen valtionapuihin, maaseutukun- Entisen lain mukaan vähävaraisille tai har-
17732: nat (maalaiskunnat) saivat valtionapua 2/3 vaanasutuille kunnille voitiin opetusministeriön
17733: ja kaupunkikunnat (kaupungit ja kauppalat) päätöksellä myöntää lisäavustusta 10-25 %
17734: 1/3 kirjastojen todellisista ja hyväksytyistä kirjastojen todellisista ja hyväksytyistä me-
17735: kirjastolaissa ( 235/61) luetelluista menoistaan. noista. Tämä lisäavustus on jäänyt pois, ja
17736: Vanhaan valtionapujärjestelmään verrattuna ja kuntien mainitunlainen avustaminen on siir-
17737: ottaen huomioon valtioneuvoston po. päätök- tynyt kuntien yleisen rahoitusavustuksen pii-
17738: sen kirjastojen vuotuinen valtionosuus näyttää riin. Kun valtion tulo- ja menoarvion ao. avus-
17739: ennakkolaskelmien mukaan laskevan useim- tusmomentin määrärahan niukkuus rajoittaa
17740: missa Kuopion läänin haja-asutusalueen kun- harkinnanvaraisten rahoitusavustusten jakoa,
17741: Toivomusaloite n:o 952 1055
17742:
17743: olisi kuntien talousarvioiden tasapainottamisek- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17744: si ja veroäyrin hintaan kohdistuvan korotus- kunnan peruskoulun, lukion ja yleis-
17745: paineen laskemiseksi hallituksen esitettävä ten kirjastojen valtionosuuksista ja
17746: eduskunnalle tarvittavat lisäykset valtion vuo- -avustuksista annetun lain valtionosuuk-
17747: den 1979 tulo- ja menoarvion momentille sia koskevien säännösten perusteiden ja
17748: 26.97.30. vähävaraisten tai harvaanasuttujen niiden tulkinnan saattamiseksi yleisten
17749: kuntien kirjastomenojen kattamiseen. kirjastojen osalta tasapuolisiksi ja oikeu-
17750: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- denmukaisiksi maan eri osissa sijaitse-
17751: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, vien kuntien kannalta.
17752: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
17753:
17754: V. J. Rytkönen
17755: 1056 1979 vp.
17756:
17757: Toivomusaloite n:o 9.S3.
17758:
17759:
17760:
17761:
17762: Salminen ym.: Kirjastopalveluiden saattamisesta vammaisten ulot-
17763: tuville.
17764:
17765:
17766: E d u s k u n n a 11 e.
17767:
17768: Kulttuuripalvelujen tavoitettavuus on välttä- nen nostolaite pyörätuoliin sidottuja kirjaston
17769: mätön edellytys sille, että vaikeasti vammainen käyttäjiä varten. Tällaisen nostolaitteen hinta
17770: henkilö voi pysyä henkisesti vireänä ja aktii- on varsin pieni verrattuna kirjastoauton koko-
17771: visena yhteiskunnan jäsenenä sekä tulla toi· naishintaan.
17772: meen avohoidossa. Kirjastoihin tulisi voida valtionavun turvin
17773: Kirjastot ovat yksi käytetyimmistä kulttuuri· hankkia myös enemmän ja monipuolisempia lu-
17774: palvelujen muodoista. Kuitenkin vaikeasti vam· kemisen teknisiä apuvälineitä kuten kirja- ja
17775: mautuneille yleisten kirjastojen käyttö saattaa lukutelineitä. Näitä välineitä tulisi olla mahdol-
17776: olla lähes mahdotonta. lista kokeilla myös kotona - vammaisen
17777: Kirjastojen kehittämistä koskevassa komi· omaan käyttöön soveltuvimman laitteen löytä-
17778: teanmietinnössä on kiinnitetty huomiota myös miseksi. Kirjastoihin tulisi saada enemmän
17779: kirjastojen erityispalvelujen kehittämiseen. myös ns. lukutelevisioita näkövammaisia var-
17780: Toistaiseksi on kuitenkin jääty mietintötasolle ten. Näidenkin laitteiden kustannukset ovat
17781: - konkreettisia suunnitelmia ja esityksiä ei häviävän pieni osa kirjastojen hankinnoista.
17782: ole valmistunut. Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
17783: Välttämätön edellytys kirjastojen kotipalve- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17784: lutoiminnan ja muiden sosiaalisten kirjastopal·
17785: velujen kehittämiselle on valtionavun saami· että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
17786: nen tälle toiminnalle. menpiteisiin kirjastolainsäädännön uusi-
17787: Valtionavun piiriin tulisi saada mainittu kir· miseksi siten, että kirjastojen kotipal-
17788: jastojen kotipalvelutoiminta, jota tulisi kehit· velutoiminta ja muut sosiaaliset palve-
17789: tää itsenäisenä toimintamuotona, joka sisältäisi lut saadaan valtionavun piiriin ja että
17790: myös kirjojen esittelyä sekä keskustelu- ja ar· suurimmat kirjastot veivoitetaan hankki-
17791: viointitilaisuuksien järjestämistä vammaisille ja maan vammaisten tarvitsemia apuväli-
17792: muille toiminnan piirissä oleville erityisryh- neitä ja että liikuntavammaisten kirjas-
17793: mille. toautojen käyttömahdollisuus turvataan
17794: Kirjastoautojen käyttö tulisi mahdollistaa asianmukaisin laittein.
17795: myös vammaisille asentamalla autoihin sähköi-
17796: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
17797:
17798: M.-L. Salminen Seppo Toiviainen P. Puhakka
17799: Irma Rosnell Marjatta Mattsson Sten Söderström
17800: 1979\rp~ 1057
17801:
17802: Toivomusaloite n:o 9.54.
17803:
17804:
17805: Salolainen ym.: Teknistieteellisen tutkimuksen toimintaedellytys-
17806: ten turvaamisesta.
17807:
17808: E d u s k u n n a 11 e.
17809: Suomessa käytetään tänä päivänä varsin vä- · ta osaltaan edesautettava alan toimintaedelly-
17810: hän varoja teknisen tutkimuksen laajaan aluee- tysten turvaamisessa ja rahoittamisessa, koska
17811: seen. Maamme kilpailijamaihin verrattuna tek- läheskään kaikkea tarvittavaa perustutkimusta
17812: nisen tutkimuksen osuus kansantulosta on al~ ei ·voida eikä ole järkevää suorittaa yksityisen
17813: hainen. Tällä asialla on vaikutuksensa myös tuotantotoiminnan piirissä. Julkisen vallan teh-
17814: maamme kansainväliseen kilpailuasemaan. tävä on lisäksi muutoinkin luoda toimintaedel-
17815: Nykyään ollaan jo varsin yksimielisiä siitä, lytyksiä varsinaiselle tuotantotoiminnalle.
17816: että eräs tärkeimmistä yksittäisistä keinoista Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tut-
17817: päästä pois vallitsevasta vaikeasta taloudelli- kimustoiminnan painopistesuuntia ovat ener-
17818: sesta tilanteesta on Suomen teknologian tason giahuolto, instrumentointi ja automaatio, kul-
17819: nostaminen teknisen tutkimus- ja kehitystyön jetustalous ja -tekniikka, materiaalitekniikka,
17820: avulla. Suomen kokoisessa maassa, jossa voi- sosiaalitekniikka, tietokonetekniikka, tietolii-
17821: mavarat ovat melko rajalliset, asiaan on kiin- kenne, yhdyskuntasuunnittelua palveleva tutki-
17822: nitettävä vakavaa huomiota niin julkisen hal- mus sekä ympäristönsuojelu ja ns. palauttava
17823: linnon kuin yksityisen tuotantoelämänkin puo- teknologia. Suunnitteilla on myös kotimaisten
17824: lella. polttoaineiden käyttöä koskevan tutkimuksen
17825: Lienee selvää, että teknistieteellisen tutki- tehostaminen. Valtion teknillinen tutkimuskes•
17826: muksen kansantaloudellisten vaikutusten ar- kus suorittaa myös tehtäviä ulkopuolisille ta-
17827: viointiin liittyy moniakin vaikeuksia. Suoraan hoille. Erityisesti pieni ja keskisuuri teollisuus
17828: osoitettavien ja rahassa mitattavien· tulosten on merkittävässä asemassa Valtion teknillisen
17829: lisäksi suoritettava tutkimus tuo mukanaan tutkimuskeskuksen toimeksiantajana. Yhteistyö
17830: myös joukon vaikeammin havaittavia vaikutuk- tuotantotoiminnan kanssa on välttämätöntä,
17831: sia. Tällaisia ovat esimerkiksi yleisen tiedon mutta samalla on turvattava laitoksen riippu-
17832: tason lisääminen, eräissä tapauksissa jopa maa- mattomuus ja se, että erilaiseen perustutkimus-
17833: ilmanlaajuisesti, sekä tutkimuskontaktien syn- toimintaan varataan riittävät varat. Valtion tek-
17834: tyminen tutkimuslaitosten ja muun yhteiskun- nillisen tutkimuskeskuksen sisäistä organisaa-
17835: nan välille. Voidaan myös todeta korkeatasoi- tiota ja hallinnollista asemaa tulee myös tar-
17836: sen tutkimustoiminnan antavan teknisesti edis- kastella ennakkoluulottomasti laitoksessa suo-
17837: tyneestä valtiosta positiivisen kuvan ulospäin. ritettavien eri toimintojen joustavan ja tehok-
17838: Tällaisen valtion teknologiaan luotetaan, mikä kaan suorittamisen kannalta. Samalla tulee sel-
17839: on osaltaan helpottamassa onnistumista myös vittää miten turvataan ao. tutkimustoimintaa
17840: vientiponnisteluissa. Tällaisten vaikutusten mit- suorittavien korkeakoulujen mahdollisuudet
17841: taaminen rahassa on monasti vaikeata varsin- tutkimustoiminnan tehostamiseen ja tehokkaam-
17842: kin, koska ne ilmenevät useimmiten vähitellen paan yhteistyöhön tuotantoelämän kanssa.
17843: vasta tulevaisuudessa. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
17844: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17845: Teknistieteellistä tutkimusta suoritetaan tänä
17846: päivänä eri korkeakoulujen laitoksissa ja yh- että hallitus ryhtyisi kiirellisiin toi-
17847: teisöissä niin valtion sektorilla kuin yksityisen menpiteisiin maamme koko kansanta-
17848: tuotantotoiminnankin puolella. Koko maata aja- louden kannalta ensiarvoisen tärkeän
17849: tellen tämän alan yhteistyö ja koordinointi on teknillistieteellisen tutkimuksen toimin-
17850: luonnollisesti ensiarvoisen tärkeää muistaen taedellytysten ja rahoituksen turvaami-
17851: maamme rajalliset voimavarat. Valtion on omal- seksi.
17852: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
17853:
17854: Pertti Salolainen Mauri Miettinen
17855: 133 087900581L
17856: 1058 1979 vp.
17857:
17858: Toivomusaloite n:o 955.
17859:
17860:
17861:
17862:
17863: Saukko ym.: Teknillisen opiston perustamisesta Kajaaniin.
17864:
17865:
17866: E d u s kun n a 11 e.
17867:
17868: Opetusministeriön hallinnonalan yleissuunni- koko maassa kuin tietyssä maakunnassakin. Tar-
17869: telmien mukaan opistoasteen aloituspaikkojen koituksenmukaisella oppilaitosten sijoittamisella
17870: osuus 16-18-vuotiaiden keskimääräisestä ikä- voidaan ohjata kehitystä haluttuun suuntaan.
17871: luokasta tulisi olla koko maassa noin 35 pro- Kainuun elinkeinorakenteen monipuolistaminen
17872: senttia. Kainuussa opistoasteen aloituspaikkoja ja ennen kaikkea teollisten työpaikkojen lisäämi-
17873: on alle 20 prosenttia keskimääräisestä 16-18- nen vähentävät alueen erittäin korkeata työt-
17874: vuotiaiden ikäluokasta. Opistoasteen aloitus- tömyyttä.
17875: paikkojen osuus poikkeaa niin selvästi valta- Kajaanissa toimii valtion omistama Kajaanin
17876: kunnallisesta tavoitteesta, että on pelättävissä teknillinen oppilaitos, johon voidaan sijoittaa
17877: kouluasteen ja opistoasteen maakuntien muo- tarvittavat uudet ylemmän opistoasteen erikois-
17878: dostumista. Tilanteen korjaamiseksi Kainuu tar- tumislinjat.
17879: vitsee uusia ylemmän opistoasteen koulutuspaik- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17880: koja. Kainuun elinkeinorakenteen ja kehittä- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17881: missuunnitelmien perusteella opistoasteista kou- muksen,
17882: lutusta tarvitaan ennen kaikkea teollisuuden,
17883: rakel)llustoiminnan ja maa- ja metsätalouden että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toi-
17884: aloilla. menpiteisiin teknillisen opiston perusta-
17885: Koulutuksen tason nostamisella on seuraus- miseksi Kajaaniin.
17886: vaikutuksia, jotka ulottuvat hyvin laajalle niin
17887: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
17888:
17889: Alvar Saukko Arvo Kemppainen
17890: 1979 vp. 1059
17891:
17892: Toivomusaloite n:o 9.56.
17893:
17894:
17895:
17896:
17897: Saukko ym.: Metsäalan oppilaitoksen perustamisesta Sotkamon
17898: Vuokattiin.
17899:
17900:
17901: E d u s k u n n a II e.
17902:
17903: Kainuun maakunnalle on yhä edelleen tun- vaisuudessa ammattltru.toa ei hankita itseopis-
17904: nusomaista maa- ja metsätalousväestön erittäin kelulla eikä edes ammatillisessa koulussa vaan
17905: korkea osuus. Vuonna 1970 maa- ja metsäta- koko iän kestävällä koulutuksella.
17906: lousväestöä oli Kainuussa 1.5 930 henkeä, mikä Elinkeinorakenteen metsätalousvaltaisuudesta
17907: oli lähes 39 % koko ammatissa toimivasta väes- huolimatta Kainuussa ei ole vakinaista metsä-
17908: töstä. Varsinaisen metsätalouden ammatissa toi- alan oppilaitosta. Muualla sijaitsevat oppilai-
17909: mivaa väestöä oli vuonna 1970 Kainuussa tokset eivät ole pystyneet kouluttamaan riittä-
17910: 4 900 henkeä. Ammatin osuus on 11,9% koko västi kainuulaisia oppilaita.
17911: ammatissa toimivasta väestöstä. Kainuussa met- Kainuun nykyinen keskiasteen koulutuksen
17912: sätalouden osuus on koko maan korkein. Kai- rakenne ei vastaa alueen elinkeinorakennetta,
17913: nuussa asuu noin 8 % Suomen metsätalous- maa- ja metsätalouden koulutuspaikkoja on liian
17914: väestöstä, vaikka maakunnan asukasluvun osuus vähän. Toinen koulutuksen ongelma on opisto-
17915: koko maan väestöstä on vain noin 2 %. asteisen koulutuksen vähäisyys. Sisällyttämällä
17916: Vuodesta 1970 lähtien on maa- ja metsäta- Kainuun metsätalouden oppilaitokseen myös
17917: lousväestön määrä vähentynyt. Suhteellisten opistoasteista opetusta vähennetään merkittä-
17918: osuuksien muutokset ovat ilmeisesti olleet hy- västi kahta keskeistä koulutuspoliittista ongel-
17919: vin pieniä: Kainuu lienee edelleenkin maan maa.
17920: metsätalousvaltaisin maakunta. Metsätalouden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17921: suuri osuus ja tärkeä merkitys sekä koko maalle nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17922: että Kainuulie säilyy myös tulevaisuudessa. muksen,
17923: Uusiutuvien luonnonvarojen pysyvä niuk-
17924: kuus korostaa yhä enemmän ammattitaidon että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toi-
17925: merkitystä. Työn sisällön ja työmenetelmien miin metsäalan oppilaitoksen perustami-
17926: nopea uudistuminen ja koneeliistuminen edel- seksi Sotkamon Vuokattiin.
17927: lyttävät perusteellista atntnattikoulutusta. Tule-
17928: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
17929:
17930: Alvar Saukko Arvo Kemppainen Helvi Hyrynkangas
17931: 1060 1979 vp.
17932:
17933: Toivomusaloite n:o 957. i•·.
17934:
17935:
17936:
17937:
17938: Saukkonen ym.: Maatalousopiston perustamisesta Parikkalan Sär-
17939: kisalmella sijaitsevan maatalousoppilaitoksen yhteyteen.
17940:
17941:
17942: E d u s k u n n a 11 e.
17943:
17944: Luovutetussa Karjalassa toimi Kurkijoen maa- tulisi sen toteuttamiseen ryhtyä viipymättä.
17945: miesopisto Mustialan ja Hyvinkään opistojen Parikkalan Särkisalmen valintaa oppilaitok-
17946: lisäksi. Tätä opistoa ei ole jälleenrakennettu sen sijaintipaikaksi perustelee myös sen lliken-
17947: vaikka yleensä siellä sijainneet erilaiset oppi- teellisesti keskeinen asema Joensuun, Savon-
17948: laitokset ovat jatkaneet toimintaansa uusissa linnan ja Lappeenrannan suuntiin johtavien rau-
17949: sijoituspaikoissa. tatie- ja maantieyhteyksien risteyskohdassa. Sen
17950: Maan . elintarvikehuollon osalta on tilanne sijainti palveltavaan alueeseen nähden on mah-
17951: viime vuosina oleellisesti muuttunut. Maata- dollisimman keskeinen. Myös aluepoliittisesti
17952: lousväestön väheneminen .ja sen ikärakenteen sijoituspaikka on perusteltu, sillä Parikkalan
17953: muuttuminen yhä vanhempaan suuntaan on kunta kuuluu kehitysalueiden II vyöhykkee-
17954: aiheuttanut lisääntyvää huolta siitä,. että riittä- seen.
17955: vää ammattityövoimaa maatalouden palveluk- Parikkalan kunta on jo osaltaan ryhtynyt
17956: seen ei pystytä ilman tehokkaita toimenpiteitä toimenpiteisiin opiston perustamisen helpotta-
17957: enää tulevaisuudessa turvaamaan. Maatalous- miseksi ja selvittänyt oppilaitoksen peltopinta-
17958: opetuksen tehostaminen onkin sentähden ensi- alan lisäämismahdollisuudet siten, että se var•
17959: arvoisen tärkeätä .tässä tilanteessa. masti ·riittää myös· opistotasoisen oppilaitoksen
17960: Maatalousopiston perustaminen Itä-Suomeen tarpeisiin. '
17961: on monessa yhteydessä todettu tarpeelliseksi ja Edellä esitetyn.. perUsteella ehdotamme kun-
17962: siitä on tehty useita esityksiä. Eräs ehdotuk- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17963: sista tähtää Parikkalan Särkisalmella sijaitsevan muksen,
17964: maatalouskoneteknillisen koulun toiminnan
17965: kehittämiseen siten, että sen yhteyteen sijoit- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi~
17966: ti.Iisi.myös opistotasoinen maatalousalan opetus. menpiteisiin maatalousopiston perusta-
17967: Koska tämä. vaihtoehto tarjoaisi taloudellisen miseksi Parikkalan kunnan Särkisalmella
17968: ja nopeasti käyntiin saatavissa olevan tavan sijaitsevan maatalousoppilaitoksen yhtey~
17969: tehostaa maataloudellista opetusta maassamme, teen .
17970: . '
17971: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
17972: ·,.>:'
17973:
17974: Juhani Saukkonen Mikko Kaarna
17975: 1979 vp. 1061
17976:
17977: Toivomusaloite n:o 958.
17978:
17979:
17980:
17981:
17982: Savola ym.: Eläinlääketieteellisen korkeakoulun siirtämisestä
17983: Kuopioon.
17984:
17985:
17986: E d u s k u n n a 11 e.
17987:
17988: Eläinlääketieteellisen korkeakoulun siirtä- Kuopion korkeakoulun kehittämiseksi tulisi
17989: mistä Kuopioon ovat esittäneet mm. terveyden- sen aloituspaikkoja lisätä. Tällöin huomio olisi
17990: huollon koulutuskomitea ja hajasijoituskomitea. ensisijaisesti kiinnitettävä sellaisille aloille, joilla
17991: Näiden lisäksi myös eläinlääketieteellisten opin- on oleellinen merkitys alueen elinkeinoelämälle.
17992: tojen uudistamistaimikunta on katsonut siir- Eläinlääketieteellinen korkeakoulu sopisi hyvin
17993: rolle olevan perusteita. Kuopioon, sillä alue on karjatalousvaltaisinta
17994: Eläinlääketieteellisen korkeakoulun siirtämi- koko maassa.
17995: nen Kuopioon on perusteltavissa mm. sillä, että Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17996: korkeakoulun toiminta on nykyisellään vinou- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17997: tunut voimakkaasti ns. lemmikkieläinvaltaiseksi muksen,
17998: kun sen sijaan hyötyeläinsektori on jäänyt var-
17999: sin kehittymättömäksi. On ilmeistä, että paino- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
18000: piste on muutettavissa vain siirtämällä korkea- menpiteisiin Eläinlääketieteellisen kor-
18001: koulu karjatalousvaltaiselle alueelle. keakoulun siirtämiseksi Kuopioon.
18002: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
18003:
18004: Petter Savola Katri-Helena Eskelinen
18005: 1062 1979 vp.
18006:
18007: Toivomusaloite n:o 959.
18008:
18009:
18010:
18011:
18012: Starast ym.: Opintotuen kehittämisjärjestelmän saattamisesta
18013: lakiin perustuvaksi.
18014:
18015: E d u s kun n a 11 e.
18016:
18017: Opintotukijärjestelmä edisti syntyessään 1960- esittänyt oikeansuuntaisesti opintotuen muo-
18018: luvun lopulla koulutuksellista tasa-arvoisuutta, doiksi velkaantumisen vähentämiseksi opintora·
18019: koska se mahdollisti myös vähävaraisten nuor- han ja ns. välillisen tuen eli opintososiaaliset
18020: ten pääsyn koulutuksen piiriin. Kymmenessä palvelut.
18021: vuodessa on opintotukijärjestelmä kehittynyt Edellä esitettyjen puutteiden korjaamiseksi
18022: tämän tavoitteen suhteen huonoon suuntaan: puuttuu selkeä tavoiteohjelma, joka määräämäl-
18023: tuki on ollut riittämätöntä, tuen reaaliarvo on lään aikavälillä kehittäisi opintotukijärjestelmää
18024: laskenut, lainapainotteinen opintotuki on aiheut- kokonaisuutena. Opintotukiasioissa suoritetut
18025: tanut kiihtyvää velkaantumista ja lisäksi tuen toimenpiteet ovat olleet yksittäisiä eivätkä aina
18026: saanti on ollut epävarmaa, koska opintolainat kokonaisuuden kannalta positiivisia. T avoiteoh-
18027: ovat olleet pankkien päätäntävallasta riippu- jelma tulisi säätää opintotuen kehittämislakina,
18028: vaisia. joka määrittää opintotuen mitoituksen, tuen
18029: Tuen riittämättömyys on aiheuttanut opiske- reaaliarvon säilymisen, sellaiset opintotuen muo-
18030: lijoille tarpeen hakeutua työhön lukukausien dot, jotka estävät velkaantumisen, opintotuen
18031: aikana, mikä on vakavasti häirinnyt opiskelua. rahoituksen, opintotuen kehittämisaikataulun ja
18032: Velkaantuminen on vakava ongelma valmistu- opintotuen varman saannin.
18033: neelle nuorelle, jonka on samanaikaisesti Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18034: yleensä perustettava perhe, hankittava asunto nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18035: ja työpaikka sekä aloitettava lainojen takaisin- muksen,
18036: maksu tilanteessa, jolloin tulot ovat pienim-
18037: millään. Pankit ovat lisäksi omavaltaisesti lei- että hallitus pikaisesti valmistelisi
18038: kanneet lainoja ja asettaneet lisäehtoja, mikä opintotuen kehittämisohjelman opinto-
18039: on entisestään pahentanut opiskelijoiden toi- tuen kehittämislain muodossa, jotta ny·
18040: meentulotilannetta. kyisen opintotukijärjestelmän puutteet
18041: Valtioneuvosto on lausunnossaan 21. 4. 1978 voidaan korjata.
18042: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
18043:
18044: Pekka Starast Paula Eenilä
18045: 1979 vp. 1063
18046:
18047: Toivomusaloite n:o 960.
18048:
18049:
18050:
18051:
18052: Starast ym.: Keskiasteen opiskelijoiden opintotuen kehittämisestä.
18053:
18054:
18055: Ed u s kun n a 11 e.
18056:
18057: Nykyisen opintotukijärjestelmän suuret puut- Erilaiset opintososiaaliset palvelut ja opinto-
18058: teet ovat tuen riittämättömyys ja voimakas rahamuotoinen opintotuki on nähtävä keinoina
18059: velkaantuminen. Pienituloisten ja vähävarais- velkaantumisen vähentämiseksi. Opintososiaalis-
18060: ten perheiden opiskelevien lasten, jotka eivät ten palvelujen, kuten opiskelijaruokailun tuke-
18061: voi saada avustusta kotoaan, on hakeuduttava misen, edullisen oppimateriaalin, lukukausimak-
18062: lukukausien aikana työhön, mistä opiskelu ja sujen poistamisen ja matkakulujen korvaamisen
18063: valmistuminen kärsii. Lainapainotteisuudesta osalta eri keskiasteen oppilaitokset ovat kes-
18064: aiheutuva voimakas velkaantuminen aiheuttaa kenään erilaisessa asemassa. Joissakin oppilai-
18065: ongelmia etenkin välittömästi valmistumisen toksissa opintososiaaliset palvelut ovat ilmaisia,
18066: jälkeen, koska tuolloin on nuorella ihmisellä joissakin taas maksullisia.
18067: edessään asunnon hankinta, perheen perustami- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
18068: nen ja koulutetun väen työttömyyden lisään- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18069: tyessä myös työpaikan saannin vaikeutuminen.
18070: Keskiasteen opiskelijoiden opintotukea rasit- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
18071: taa erityisesti tuen riittämättömyys ja velkaan- menpiteisiin, joilla keskiasteen opiskeli-
18072: tuminen. Keskiasteen opintotuki on etenkin joiden opintotuen riittävyys taataan ja
18073: ylemmällä keskiasteella perusteettomasti alhai- velkaantuminen estetään siirtymällä lai-
18074: sempi kuin korkea-asteella, vaikka opiskelukus- napainotteisesta opintotuesta opintotu-
18075: tannukset ovat samansuuruiset kuin korkea- keen, joka koostuu opintorahasta ja
18076: asteella. Opiskelun aikaisessa vaiheessa velkaan- maksuttomista opintososiaalisista palve-
18077: tuminen vaikeuttaa taloudellisesti etenemistä luista.
18078: keskiasteen koulutuksen kautta korkeakouluas-
18079: teelle.
18080: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
18081:
18082: Pekka Starast Paula Eenilä
18083: 1064 1979 vp.
18084:
18085: Toivomusaloite n:o 961.
18086:
18087:
18088:
18089:
18090: Starast ym.: Opiskelijaruokailun tuen kehittämisestä.
18091:
18092:
18093: E d u s k u n n a 11 e.
18094:
18095: Opiskelijoiden toimeentuloa pyritään ylläpi- aterioihin alentaa opiskelun aikaisia elinkustan-
18096: tämään myöntämällä opintoraha- ja opintolaina- nuksia ja vähentää vastaavasti lainan tarvetta.
18097: muotoista opintotukea sekä erilaisilla opintoso- Opiskelijaruokailulla on vaikutusta opiskelijan
18098: siaalisilla palveluilla. Vaitioneuvoston lausuman työtehoon, viihtyvyyteen ja terveyteen. Opiske-
18099: 21. 4. 1978 mukaisesti on pidettävä tärkeänä lija-aterian tukemisen etuna on lisäksi se, että
18100: opintososiaalisten palvelujen kehittämistä. Opin- tukijärjestelmän piiriin tulevat kaikki korkea-
18101: tososiaalisilla palveluilla tarkoitetaan opiskelun kouluopiskelijat ja tuki kohdistuu täysimääräi-
18102: aikaisia toimeentulokustannuksia alentavaa ns. senä aktiiviopiskelijoihin. Työryhmän mukaan
18103: välillistä tukea. Eräs tärkeimmistä välillisen opiskelijaruokailun tukea tulee laajentaa vuo-
18104: tuen muodoista on opiskelija-aterioihin suunnat- teen 1986 mennessä siten, että vuonna 1986
18105: tava tuki. Korkeakouluopiskelijoiden opiskelija- opiskelijan maksettavaksi tulevat ainoastaan
18106: ruokailun tukemiseen on tämän vuoden tulo- raaka-ainekustannukset. Opiskelijaruokailun tu-
18107: ja menoarviossa varattu 2,8 miljoonaa markkaa, kea onkin tältä pohjalta pyrittävä voimakkaasti
18108: joka tekee ateriakohtaisesti 1 mk/ ateria. laajentamaan ja kehittämään.
18109: Opetusministeriön 21. 6. 1978 asettama kor- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18110: keakouluopiskelijoiden ruokailutukityöryhmä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
18111: edellytti korkeakouluopiskelijoiden ruokailutuen sen,
18112: edelleen kehittämistä ja sen toteuttamista. Työ-
18113: ryhmä totesi ehdotuksessaan, että opiskelijaruo- että hallitus ryhtyisi pikaisesti selvit-
18114: kailulla tulee olemaan tärkeä osuus yleisessä tämään opiskelijaruokailuun suunnatun
18115: ravitsemuskasvatuksessa ja oikeiden ruokailuta- tuen lisäämistä ja ruokailutoiminnan ke-
18116: pojen omaksumisessa. Asianmukaisilla opiskeli- hittämistä erityisesti siten, että ensi vuo-
18117: ja-aterioilla on samoin kuin työpaikka-aterioilla- den tulo- ja menoarviossa korkeakoulu-
18118: kin huomattava kansanterveydellinen merkitys. opiskelijan opiskelija-aterioihin suunnat-
18119: Opiskelijan kannalta tuen suuntaaminen suoraan tava tuki olisi vähintään 2 mk/ateria.
18120: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
18121:
18122: Pekka Starast Markus Aaltonen Paula Eenilä
18123: 1979 vp. 1065
18124:
18125: Toivomusaloite n:o 962.
18126:
18127:
18128:
18129:
18130: A. Stenbäck ym.: Peruskoulua koskevien säännösten tarkistami-
18131: sesta.
18132:
18133:
18134: E d u s k u n n a II e.
18135:
18136: Koulujärjestelmän muuttuessa viidennet ja jen tarkoituksenmukaisen käytön vuoksi olisi
18137: kuudennet luokat tulivat kuulumaan peruskou- ainakin kuudennet luokat voitava tarvittaessa
18138: lun ala-asteeksi. Ala- ja yläasteella ei voi olla liittää hallinnollisesti ja opetuksellisesti yläas-
18139: yhteisiä lehtorinvirkoja. Myöskään kunnan kou- teeseen.
18140: lulla ja kunnan koulua korvaavalla koululla ei Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
18141: voi olla yhteisiä opettajanvirkoja. Useilla paik- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18142: kakunnilla joudutaan ala-asteen luokkia sijoit·
18143: tamaan yläasteiden rakennuksiin ja yhteyteen. että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
18144: Tällöin yläasteen opettajat eivät voi lukea ope- menpiteisiin peruskoulua koskevien sään-
18145: tusvelvollisuuteensa ala-asteella suorittamaansa nösten tarkistamiseksi niin, että kuuden-
18146: työtä, vaan joutuvat tekemään sen ylityönä, net luokat voidaan tarvittaessa hallinnol·
18147: vaikka lain mukaan puolet viidensien ja kuu- lisesti ;a opetuksellisesti liittää yläastee-
18148: densien luokkien opetuksesta voi hoitaa aineen- seen.
18149: opettaja. Opettajien työllisyyden ja opetustilo-
18150: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
18151:
18152: Asser Stenbäck Olavi Ronkainen Antero Juntumaa
18153: Jorma Fred Ulla Järvilehto Sauli Hautala
18154: Esko Almgren Impi Muroma Väinö Rautiainen
18155:
18156:
18157:
18158:
18159: 134 0879005811
18160: 1066 1979 vp.
18161:
18162: Toivomusaloite n:o 963.
18163:
18164:
18165:
18166:
18167: A. Stenbäck ym.: Peruskoulun perusopetusryhmien koon pienen-
18168: tämisestä.
18169:
18170:
18171: E d u s k u n n a 11 e.
18172:
18173: Nykyinen perusopetusryhmän koko peruskou- paan koulusta toiseen useita kertoja saman kou-
18174: lussa on 32 oppilasta. Tehtyjen säästöpäätösten luasteen aikana. Tällöin ei pääse syntymään tur-
18175: johdosta se voidaan ylittääkin. Opetusryhmien vallista ja jatkuvaa opettaja-oppilas-suhdetta.
18176: heterogeenisuus ilmenee erityisesti yläasteelle Myös eri ,ryhmäjakoaineissa ryhmien kokoa olisi
18177: tultaessa. Opetuksellisiin ja kasvatuksellisiin ta- pienennettävä.
18178: voitteisiin pääsemiseksi ja oppimisedellytyksien Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
18179: sekä työrauhan turvaamiseksi olisi perusopetus- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18180: ryhmien kokoa kiireellisesti pienennettävä riip-
18181: pumatta koulun kokonaisuudistuksesta. Tämä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
18182: toimenpide on välttämätön myös oppilaiden menpiteisiin perusopetusryhmien koon
18183: psyykkisen kehityksen kannalta. Nykyisten val- pienentämiseksi ;a sellaisen muutoksen
18184: tionapusäännösten vuoksi on pidettävä kiinni aikaansaamiseksi, että opetusryhmän
18185: opetusryhmien maksimikoosta. Tällöin joudu- koon ylära;aa ei saisi ylittää.
18186: taan oppilaita siirtelemään pelinappuloiden ta-
18187: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
18188:
18189: Asser Stenbäck Olavi Ronkainen Antero Juntumaa
18190: Jorma Fred Ulla Järvilehto Sauli Hautala
18191: Esko Almgren Impi Muroma Väinö Rautiainen
18192: 1979 rd. 1067
18193:
18194: Hemställningsmotion nr 964.
18195:
18196:
18197:
18198:
18199: P. Stenbäck m. fl.: Om utredande av den framtida undervisningen
18200: av hörselskadade finlandssvenska barn.
18201:
18202:
18203: T i 11 R i k s d a g e n.
18204:
18205: Dövskolan i Borgå grundades på privat initia- Skolbyggnaden från år 1898 bör med det
18206: tiv år 1846 och förstatligades redan åT 1863. snaraste grundrenoveras. Den svarar varken
18207: Dövskolan i Borgå är landets första dövskola mot akustiska eller hygieniska krav. Mera tek-
18208: och den enda svenska i Finland. niska hjälpmedel i undervisningen behövs. Ock-
18209: Läroplikten för ett dövt barn börjaT det ka- så skolgården borde iordningställas.
18210: lenderår barnet fyller sex år och varar i elva år. För fyra år sedan renoverades elevhemmet
18211: Då ingen svensk yrkesskola för döva finns i och endel förbättringar åstadkoms, men ingen-
18212: Finland, har eleverna åtminstone hittills fått ting gjordes för att förbättra akustiken. Ett
18213: sin yrkesutbildning i Sverige vid Gymnasiesko- starkt eko tär på elevernas dyrbara hörselrester
18214: lan för gravt hörselskadade i Örebro. och även på den hörande peTsonalens öron.
18215: Dövskolan i Borgå har i dag elva elever Elevhemmets kök är inte dimensionerat för den
18216: fördelade på två basgrupper: förskolan och den grupp som dagligen intar sina måltider där.
18217: egentliga grundskolan. Av eleverna kommer 7 Förvaringsutrymmen för mat saknas, likaså
18218: från Nyland, 2 från Österbotten, 1 från Abo- ändamålsenliga spisar och arbetsbord.
18219: land och 1 från Aland. Planeringen av renoveringen har kommit
18220: I förskolan finns 4 elever ( två årskmser) igång och reparationerna borde kunna inledas
18221: och i grundskolan 7, vilka alla undervisas i år 1980.
18222: samma grupp, trots att de fördelar sig på Men skolans framtid är hotad, vilket skapar
18223: klasserna I, II, III och VII. Bland eleverna osäkerhet bland föräldrar, lärare och lokala
18224: finns även sådana med multihandikapp. skolmyndigheter. Inspektör Unto ]eTo vid skol-
18225: Senaste läsår var elevantalet endast 8 och då styrelsen har meddelat att myndigheterna anseT
18226: indrogs en lärartjänst. Härigenom försvårades a1Jt skolan inte kan fortsätta som tidigare med
18227: undervisningen i basgrupp II och svarar inte, tanke på det låga elevanf!:alet.
18228: trots lärarens ansträngningar, mot de lm-av man Med hänvisning tili ovanstående föreslår vi
18229: bör ställa. Genom att även övertimsantalet vördsamt att riksdagen ville hemställa,
18230: nedskars blev i synnerhet artikulationen lidan-
18231: de, förutom att kunskapsnivån sjönk. Med be- att frågan om den framtida undervis-
18232: aktande av barnets rätt i samhället och med ningen av hörselskadade finlandssvenska
18233: hänsyn tili den fortsatta utbildningen i Sverige barn i snabb ordning bör utredas ut-
18234: är detta läge synnerligen allvarligt. En klass- gående från de problem som Dövskolan
18235: lärare borde ytterligare anställas, anseT skolans i Borgå kämpar med.
18236: ledning. Elevantalet kommer under de närmaste
18237: åren sannolikt att ytterligare öka.
18238: Helsingfors den 20 april 1979.
18239:
18240: Pär Stenbäck Håkan Malm Boris Renlund
18241: Henrik Westerlund Christoffer Taxell Gunnar Häggblom
18242: Elisabeth Rehn Ingvar S. Melin
18243: 1068 1979 vp.
18244:
18245: Toivomusaloite n:o 964. Suomennos.
18246:
18247:
18248:
18249:
18250: P. Stenbäck ym.: Suomenruotsalaisten kuulovammaisten lasten
18251: tulevan opetuksen selvittämisestä.
18252:
18253:
18254: E d u s kun n a 11 e.
18255:
18256: Porvoon kuurojenkoulu perustettiin yksityis- velukseen yksi luokanopettaja lisää. Oppilas-
18257: ten toimesta vuonna 1846 ja se valtiollistettiin määrä tulee lähivuosina todennäköisesti edel-
18258: jo vuonna 1863. Porvoon kuurojenkoulu ·on leenkin lisääntymään.
18259: maamme ensimmäinen ja ainoa ruotsinkielinen Koulurakennus on rakennettu vuonna 1898
18260: kuurojenkoulu. ja se tulisi peruskorjata mitä pikimmin. Se ei
18261: Kuuron lapsen oppivelvollisuus alkaa sinä vastaa akustisia eikä hygieenisiä vaatimuksia.
18262: kalenterivuonna, jolloin lapsi täyttää kuusi vuot- Teknisiä opetusvälineitä tarvittaisiin lisää. Kou-
18263: ta, ja kestää yksitoista vuotta. Kun Suomessa ei lun pihamaa tulisi myös kunnostaa.
18264: ole yhtään ruotsinkielistä kuurojen ammattikou- Oppilasasuntola uusittiin neljä vuotta sitten
18265: lua, oppilaat ovat tähän mennessä saaneet am- ja eräitä parannuksia saatiin aikaan, mutta mi-
18266: mattikoulutuksensa Örebrossa Ruotsissa vai- tään ei tehty akustiikan parantamiseksi. Voi-
18267: keasti kuulovammaisten lukiossa nimeltään makas kaiku kuluttaa oppilaiden kallisarvoisia
18268: Gymnasieskolan för gravt hörselskadade i Öre- kuulon jäänteitä samoin kuin kuulevan henkilö-
18269: bro. kunnan korvia. Oppilasasuntolan keittiötä ei
18270: Porvoon kuurojenkoulussa on tällä hetkellä ole mitoitettu siinä päivittäin aterioitaan naut-
18271: yksitoista kahteen perusryhmään, esikouluun ja tivan ryhmän koon mukaan. Ruuan säilytysti-
18272: varsinaiseen peruskouluun jakautunutta oppi- loja ei ole eikä myöskään tarkoitustaan vastaa-
18273: lasta. Heistä seitsemän on Uudeltamaalta, kaksi via liesiä ja työpöytiä.
18274: Pohjanmaalta, yksi Turunmaalta ja yksi Ahve- Uusimistyön suunnittelu on aloitettu ja kor-
18275: nanmaalta. jaukset tulisi voida aloittaa vuonna 1980.
18276: Esikoulussa on neljä oppilasta (kaksi vuosi- Mutta koulun tulevaisuus on uhattuna, mikä
18277: kurssia) ja peruskoulussa seitsemän, joita kaik- aiheuttaa epävarmuutta vanhempien, opettajien
18278: kia opetetaan samassa ryhmässä, vaikka he ovat ja paikallisten kouluviranomaisten taholla. Tar-
18279: 1, II, III ja VII luokalla. Oppilaiden joukossa kastaja Unto }ero kouluhallituksesta on ilmoit-
18280: on myös sellaisia, joilla on useamman laatuisia tanut viranomaisten olevan sitä mieltä, että
18281: vammoja. koulu ei voi jatkaa entiseen tapaan oppilasmää-
18282: Viime lukuvuonna oppilaita oli vain kahdek- rän alhaisuuden vuoksi.
18283: san ja tällöin lakkautettiin yksi opettajan virka. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
18284: Tämä vaikeutti perusryhmä II:n opetusta eikä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18285: se opettajan ponnisteluista huolimatta vastaa muksen,
18286: sille asetettuja vaatimuksia. Sen johdosta, että
18287: ylityötuntien määrää myös vähennettiin, etenkin että kysymys kuulovammaisten suo-
18288: äänenmuodostus tuli kärsimään, minkä lisäksi menruotsalaisten lasten tulevasta opetuk-
18289: tiedollinen taso aleni. Otettaessa huomioon lap- sesta tulisi selvittää kiireellisesti lähtien
18290: sen oikeudet yhteiskunnassa ja Ruotsissa tapah- niistä vaikeuksista, joissa Porvoon kuu-
18291: tuva jatko-opetus, on nykyinen asiaintila erittäin rojenkoulu kamppailee.
18292: vakava. Koulun johdon mielestä tulisi ottaa pal-
18293: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
18294:
18295: Pär Stenbäck Håkan Malm Boris Renlund
18296: Henrik Westerlund Christoffer Taxell Gunnar Häggblom
18297: Elisabeth Rehn Ingvar S. Melin
18298: 1979 rd. 1069
18299:
18300: Hemställningsmotion nr 965.
18301:
18302:
18303:
18304:
18305: P. Stenbäck m. fl.: Om utredning angående tryggande av bok-
18306: handelsservicen.
18307:
18308:
18309: T i 11 R i k s d a g e n.
18310:
18311: Bokhandeln utgör en viktig länk i bokens åren går i samma riktning. Ur kultu:rpolitisk
18312: väg tili kulturkonsumenten, bokköparen. Men synpunkt är det en synnerligen vanlig utveck-
18313: enligt en statistik som utarbetats av Bok- och ling. Det vore därför motiverat att föranstalta
18314: pappershandelns förbund har antalet bokhand- en grundlig undersökning av de orsaker som
18315: lar av olika typer ( inklusive filialaffärer) mel- leder till bokhandelsdöd. Utredningen borde
18316: lan åren 1970 och 1978 minskat från 739 till omfatta kostnadsfaktorerna samt det faktum att
18317: 556. inköpen av skolböcker i dag i stor utsträckning
18318: En utredning kallad "Tutkimus kirjakauppa- är en affär mellan förlag och kommun.
18319: alan kannattavuudesta vuonna 1977" ger en Med hänvisning tili ovanstående föreslår un~
18320: viss bild av lönsamheten inom branschen. Vis- dertecknade vördsamt att riksdagen ville hem-
18321: serligen har bara 114 av förbundets 353 med- ställa,
18322: lemsaffärer svru-at och man kan utgå att de
18323: mindre bokhandlarna inte besvarat enkäten. att regeringen måtte tillsätta en utred-
18324: Där vinst uppvises uppgår den i allmänhet tili ning kring bokhandelsdöden med upp-
18325: c. 1 % av bruttoförsäljningen .. drag att /öreslå förbättringar för att
18326: · Av allt att döma kommer allt flera bokhand- trygga en bokhandelsservice i hela lan-
18327: lar att försvinna om utvecklingen de närmaste . det på minst dagens nivå.
18328: Helsingfors den 20 april 1979.
18329:
18330: Pär Stenbäck Elisabeth Rehn Ingvar S. Melin
18331: Boris Renlund Håkan Malm Christoffer Taxell
18332: 1070 1979 vp.
18333:
18334: Toivomusaloite n:o 965. Suomennos.
18335:
18336:
18337:
18338:
18339: P. Stenbäck ym.: Kirjakauppapalvelujen turvaamisen selvittämi-
18340: sestä.
18341:
18342:
18343: E d u s k u n n a 11 e.
18344:
18345: Kirjakauppa muodostaa tärkeän vaiheen kir- poliittisesti tämä on erittäin tavanomaista kehi-
18346: jan matkalla kulttuurin kuluttajalle, kirjan osta- tystä. Tästä syystä olisi perusteltua suorittaa
18347: jalle. Mutta Kirja- ja paperikauppojen liiton perusteellinen tutkimus kirjakauppojen kuole-
18348: laaciman tilaston mukaan erityyppiset kirjakau- maan johtaneista syistä. Selvityksen tulisi käsit-
18349: pat ( sivuliikkeineen) ovat vuosien 1970 ja tää kustannustekijät sekä se tosiasia, että kou-
18350: 1978 välillä vähentyneet 739:stä 556:een. lukirjojen ostaminen nykyisin on kustantajan ja
18351: Selvitys, joka on nimeltään "Tutkimus kirja- kunnan välistä kauppaa.
18352: kauppa-alan kannattavuudesta vuonna 1977" Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
18353: antaa tietynlaisen kuvan alan kannattavuudeSita. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18354: Tosin vain 114 liiton 353 jäsenkaupasta on muksen,
18355: vastannut ja voidaan lähteä siitä, että pienet
18356: kirjakaupat eivät ole vastanneet kyselyyn. Mi- että hallitus selvityttäisi kir;akauppo-
18357: käli voittoa esiintyy, se on yleensä n. 1 % ;en kuolemaan ;ohtavat syyt ;a että sel-
18358: myynnin kokonaismäärästä. vittä;ien tehtävänä olisi ehdottaa paran-
18359: Kaikesta päättäen tulevat yhä useammat kir- nuksia, ;otta kiriakauppo;en palvelut
18360: jakaupat häviämään, jos kehitys lähivuosina tu- voitaisiin säilyttää koko maassa ainakin
18361: lee jatkumaan nykyiseen suuntaan. Kulttuuri- nykyisellä tasolla.
18362: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
18363:
18364: Pär Stenbäck Elisabeth Rehn Ingvar S. Melin
18365: Boris Renlund Håkan Malm Christoffer Taxell
18366: 1979 rd. 1071
18367:
18368: Hemställningsmotion nr 966.
18369:
18370:
18371:
18372:
18373: P. Stenbäck m. fl.: Om bevarande av Gamla Borgå.
18374:
18375:
18376: T i 11 R i k s d a g e n.
18377:
18378: Det är ett allmänt erkänt faktum att stadsde- med statliga renoveringslån sätta bostäderna i
18379: len Gamla Borgå i Borgå stad såväl ur arkitek- skick.
18380: tonisk som stadsplanemässig synpunkt är unik Men för att i snabb ordning kunna rädda
18381: och värd att bevaras. Borgå stad, Museiverket området och bistå dess invånare borde stats-
18382: och Stiftelsen Gamla Borgå har alla gjort sitt makten kännbart bidra tili att sanera Gamla
18383: för att bevara stadsdelen och få igång det nöd- Stan i Borgå. Med hänvisning härtill föreslår
18384: vändiga renoveringsarbetet. undertecknade vördsamt att riksdagen ville be-
18385: Det finns c. 153 fastigheter i området och i sluta hemställa,
18386: början av 70-talet bodde där c. 1 300 personer.
18387: Området är c. 19 hektar. Ar 1968 var antalet att regeringen låter uppgöra en fi-
18388: arbetsplatser 450. nansieringsplan för ett effektivt statligt
18389: Statsmakten har under 70-talet i olika repri- deltagande i arbetet att bevara och
18390: ser beviljat mindre anslag att användas tili re- iståndsätta stadsdelen Gamla Borgå i
18391: novering av husen. Anslagen har kanaliserats Borgå stad.
18392: via stiftelsen. Viktig är också möjligheten att
18393: Helsingfors den 20 april 1979.
18394:
18395: Pär Stenbäck Boris Renlund Elisabeth Rehn
18396: Ingvar S. Melin Christoffer Taxell
18397: 1072 1979 vp.
18398:
18399: Toivomusaloite n:o 966. Suomennos.
18400:
18401:
18402:
18403:
18404: P. Stenbäck ym.: Vanhan Porvoon säilyttämisestä.
18405:
18406:
18407: E d u s k u n n a 11 e.
18408:
18409: On yleisesti tunnettu tosiasia, että Porvoon Mutta jotta alue voitaisiin nopeasti pelastaa
18410: Vanha Kaupunki on sekä arllitehtonisesti että ja auttaa sen asukkaita, tulisi valtiovallan tuntu-
18411: asemakaavallisesti ainutlaatuinen ja säilyttämi- vasti auttaa Porvoon Vanhan Kaupungin sanee-
18412: sen arvoinen. Porvoon kaupunki, museovirasto raamisessa.
18413: ja Stiftelsen Gamla Borgå ovat kaikki tehneet Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
18414: voitavansa kaupunginosan säilyttämiseksi ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18415: välttämättömän uudistustyön aikaansaamiseksi. muksen,
18416: Alueella on n. 153 kiinteistöä ja 70-luvun
18417: alussa siellä asui n. 1 300 henkilöä. Alueen että hallitus teettäisi rahoitussuunni-
18418: laajuus on n. 19 hehtaaria. Vuonna 1968 työ- telman, ;onka mukaisesti valtio osallis-
18419: paikkojen lukumäärä oli 450. tuisi tehokkaasti Porvoon kaupungin
18420: Vaitiovalta on 70-luvun aikana yksittäisinä Vanhan Porvoon kaupunginosan säilyt-
18421: erinä myöntänyt pienehköjä määrärahoja talojen tämis- ;a kunnostamistyöhön.
18422: entisöimistä varten. Määrärahat on ohjattu sää-
18423: tiön kautta. Mahdollisuus kunnostaa asunnot
18424: valtion kunnostustainoin on myös tärkeä.
18425: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
18426:
18427: Pär Stenbäck Boris Renlund Elisabeth Rehn
18428: Ingvar S. Melin Christoffer Taxell
18429: 1979 vp. 1073
18430:
18431: Toivomusaloite n:o 967.
18432:
18433:
18434:
18435:
18436: Sutinen ym.: Metsäalan koulutuksen aloittamisesta Joensuun kor-
18437: keakoulussa.
18438:
18439:
18440: Eduskunnalle.
18441:
18442: Metsäntutkimuksen ja korkeimman metsä- saaneen väestön osuus kokonaisväestöstä on
18443: opetuksen sijoittamista Joensuun korkeakouluun Pohjois-Karjalassa alhaisin koko maassa, ja
18444: puoltavat sekä yhteiskunta- ja aluepoliittiset mikäli aluepoliittiset toimenpiteet kykenevät
18445: että korkeakoulupoliittiset näkökohdat. Lisäksi luomaan uutta elinkeinotoimintaa, on korkea-
18446: Joensuun korkeakoulu on selvityksissään haja- koulutuksen saaneen työvoiman tarve ilmei-
18447: sijoituskomitealle ja korkeakouluneuvostolle nen.
18448: osoittanut korkeakoulun tarjoavan toiminta- Yhteiskunta- ja aluepoliittisesti on luontais-
18449: edellytykset metsäopetukselle niin opetustilo- ta ja johdonmukaista vaatia korkean asteen
18450: jen ja opetusmaastojen kuin perus- ja apuainei- metsäopetuksen ja metsäntutkimuksen sijoitta-
18451: den opetuksenkin suhteen. mista Joensuuhun. Kun Joensuun korkeakou-
18452: Hajasijoituskomitea toteaa I osamietinnös- lun vaikutusalue - samoin kuin muiden Itä-
18453: sään, että metsäntutkimuslaitoksen sijoittamista Suomen korkeakoulujen - käsittää kaikki Itä-
18454: Joensuuhun puoltavat alueelliseen kehitykseen Suomen läänit, merkitsisi korkeimman metsä-
18455: liittyvät syyt. Edelleen komitea katsoo yhteyk- opetuksen ja metsäntutkimuksen sijoittaminen
18456: sien metsäopetukseen olevan laitoksen toimin- Joensuuhun kehitysruisketta koko Itä-Suomelle.
18457: nalle tärkeitä, minkä vuoksi Joensuun korkea- Korkeakoulupoliittisesti metsäntutkimuksen
18458: kouluun tulisi saada myös metsäopetusta. ja metsäopetuksen sijoittamista Joensuuhun tu-
18459: Pohjois-Karjala on vaikeinta muuttotappio- lee tarkastella paitsi alueellisesta myös korkea-
18460: aluetta, jonka kehitys olennaisesti riippuu har- koulujen työnjaon näkökulmasta.
18461: joitettavan aluepolitiikan voimaperäisyydestä. Suppeiden spesiaalikorkeakoulujen alueelli-
18462: Samalla Pohjois-Karjala on maan alkutuotan- nen vaikutus voi olla vain suhteellisen vähäi-
18463: tovaltaisin lääni, jossa erityisesti metsätyöt ja nen. Kun esimerkiksi useat tutkimukset ja sel-
18464: maidontuotanto muodostavat väestön tärkeän vitykset osoittavat yhtäpitävästi opiskelijain
18465: toimeentulolähteen. Vaikka teollistaminen ja hakeutuvan opiskelemaan lähimpään korkea-
18466: muut elinkeinolliseen monipuolistamiseen täh- kouluun, merkitsee opintoalan valinnan sup-
18467: täävät toimenpiteet ovat siten alueelle ensijai- peus samalla nuorison ammatinvalinnan ja tut-
18468: sen tärkeitä, tulee väestön toimeentulo tulevai- kinnon suorittaneiden ammattirakenteen yksi-
18469: suudessakin olennaisesti riippumaan metsä- puolisuutta ja alueellistenkin työhönsijoittumis-
18470: ja maatalouden kehityksestä. Metsä- ja puuta- mahdollisuuksien rajoittamista. Joensuun kor-
18471: louden merkitys on erityisen suuri koko Itä- keakoulu on painoalan määrittelyssään omak-
18472: Suomelle. Pohjois-Karjalan läänissä tuotetusta sunut korkeakoulun tehtäviksi koulutus- ja
18473: bruttokansantuotteesta noin 30 % muodostuu kasvattaja-ammatteihin sekä alueellisiin kysy-
18474: metsä- ja puutaloudessa, kun vastaava metsä- myksiin liittyvän koulutuksen ja tutkimuksen.
18475: sektorin kansantuoteosuus koko maassa on Pääosa pohjoiskarjalaisista opiskelijoista hakeu-
18476: noin 14 %. tuu tätä nykyä Joensuun korkeakouluun val-
18477: Metsäalan koulutus on laajenemassa ja mistuen yleensä pelkästään opettaja-ammattei-
18478: uudistumassa kaikilla koulutusasteilla. Metsä- hin. Itä-Suomi muodostaa suurimman korkea-
18479: ja puutalouden koulutuskomitean mietintöjen koulutuksen vajaa-alueen, koska Itä-Suomen
18480: mukaan alan ammattikoulutuksessa tarvitaan korkeakoulujen osuus on noin 5 % koko maan
18481: nykyisen 1 300 sijaan 3 600 oppilaspaikkaa. opiskelijapaikoista väestön määrän edellyttäessä
18482: Lisäksi on huomattava, että korkeakoulutuksen 20 prosentin opiskelijapaikkaosuutta. Metsä-
18483: 135 0879005811
18484: 1074 Toivomnsalotte n:o 967
18485:
18486:
18487: opetuksen ja tutkimuksen sijoittaminen Joen- Joensuun korkeakoulun hajasijoituskomi-
18488: suuhun merkitsisi siten alueellisiin kysymyksiin tealle ja korkeakouluneuvostolle esittämien
18489: liittyvän koulutuksen ja tutkimuksen laajene- selvitysten mukaan kykenee korkeakoulu tar-
18490: mista ja konkretisoitumista myös alueen tär- joamaan metsäopetukselle toimintaedellytykset
18491: keimmän luonnonvaran, metsien, käyttöön ja niin opetustilojen ja -maastojen kuin perus- ja
18492: hoitoon kohdistuvaksi opetukseksi ja tutkimuk- apuaineiden opetuksen suhteen. Kun sekä ha-
18493: seksi. jasijoituskomitea että korkeakouluneuvosto
18494: Korkean asteen metsäopetuksen sijoittaminen ovat niille esitettyjen tietojen pohjalta pääty-
18495: Joensuuhun olisi sopusoinnussa tämän alan neet myönteiseen ratkaisuun, on näitä selvityk-
18496: keskiasteen ja alemman korkean asteen kou- siä pidettävä riittävinä.
18497: lutuksen kehittämisen kanssa, sillä Joensuun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18498: metsä- ja puutalousopisto on aloittanut toi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18499: mintansa viime syksynä. Näin korkeimman met- muksen,
18500: säopetuksen sijoittaminen Joensuun korkeakou-
18501: luun tukisi keskiasteen ja korkean asteen kou- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
18502: lutuksen niveltämistä toisiinsa vuoden 1971 piteisiin metsäntutkimuksen ja korkeim-
18503: koulutuskomitean esittämien suuntaviivojen man metsäopetuksen aloittamiseksi Joen-
18504: mukaisesti. suun korkeakoulussa.
18505: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
18506:
18507: Lea Sutinen Mauri Vänskä Eino Poutiainen
18508: Markku Kauppinen Jouko Tuovinen Matti Puhakka
18509: P. Puhakka
18510: 1979 vp. 1075
18511:
18512: Toivomusaloite n:o 968.
18513:
18514:
18515:
18516:
18517: Söderman ym.: Varsinais-Suomen kansanopiston rakennusten
18518: saattamisesta opetus- ja paloturvallisuusvaatimuksia vastaa-
18519: vaan kuntoon.
18520:
18521:
18522: Ed u s k u n n a II e.
18523:
18524: Yksi maamme vanhimmista toimivista kan- - mikä aivan keskeiseltä osin on kiinni val-
18525: sanopistoista, Varsinais-Suomen kansanopisto, tiovallan mahdollisuuksista rahoittaa kyseisiä
18526: sijaitsee Paimion keskustassa Helsingin-Turun hankkeita - kyetään jo olemassa olevien työ-
18527: tien tuntumassa, 28 km sekä Turun että Salon ja koulutustilaisuuksien lisäksi luomaan jopa
18528: kaupungeista. Parhaillaan on käynnissä opiston joitakin uusia pysyviä työ- ja koulutuspaikkoja.
18529: kahdeksaskymmenes toimintavuosi. Opisto kuu- Lisäksi haluamme korostaa tällaisen uudistus-
18530: luu ns. sitoutumattomien eli grundtvigilaisten työn lyhyen aikavälin työvoimapoliittista merki-
18531: opistojen ryhmään ja on laatuaan ainoa Varsi- tystä mielekkäiden rakennustyökohteiden tar-
18532: nais-Suomessa, Kaikki lähiopistot ovat kristil- joajana tilanteessa, jolloin Paimion kunnan ra-
18533: lisiä ja yksi ruotsinkielinen. Tämä piirre tietysti kennusalan työttömyysaste on 11,5 % (40 työ-
18534: korostaa opiston omaleimaista koulutustehtävää töntä 348:sta) ja työttömien kokonaismäärä ra-
18535: maakunnan koululaitoksen kokonaisuudessa. kennusalalla Turun seudulla 1150 ja koko työ-
18536: Opiston aikoinaan erinomaiset toimitilat ovat voimapiirissä 2 500.
18537: käyneet vuosikymmenien myötä riittämättö- Myös koulutuksellisesta näkökulmasta Varsi-
18538: miksi sekä määrällisesti että laadullisesti, ja nais-Suomen kansanopiston rakentaminen on pe-
18539: nyt ollaankin tilanteessa, jossa niiden täydelli- rusteltua, sillä opistossa on varauduttu edessä
18540: nen kunnostaminen ja uusien lisätilojen raken- olevan keskiasteen koulunuudistuksen muka-
18541: taminen on käynyt ehdottoman välttämättö- naan tuomiin vaatimuksiin ja opetuslinjojen
18542: mäksi ja kiireelliseksi. Nykytilanteessa opiston uudistaminen on parhaillaan menossa. Keskei-
18543: toiminnan jatkuvuus on joutunut uhanalaiseksi, senä opetusalueena opistolla on tällä hetkellä
18544: sillä sisäoppilaitoksen opiskelija-asuntoJoille ny- hoitoalan koulutus, jonka kysyntä on voima-
18545: kyisin asetettavat vaatimukset ovat siinä mää- kasta, ja tulevina vuosina voimakkaasti kasva-
18546: rin ankarat, että opiston asuntolat eivät niitä vana koulutusalueena on nuorisotyökoulutus,
18547: paloturvallisuuden osalta täytä. Samoin ovat joka tarjoaa yhä laajenevan työkentän. Näiden
18548: saniteetti-, sosiaali-, keittiö- ja ruokailutilat laa- päälinjojen lisäksi annetaan opistossa koulutusta
18549: dullisesti ja määrällisesti riittämättömiä. Mikäli luovan toiminnan alueella ja peruskoulun sekä
18550: opiston toiminnan jatkumista ei voida turvata, lukion oppiaineissa.
18551: tietäisi se nykyisten seitsemäntoista vakinaisen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18552: työpaikan ja noin seitsemänkymmenen talvi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18553: opiskelijapaikan menettämistä. Tämän lisäksi muksen,
18554: menetettäisiin mahdollisuus lisätä koulutuspaik-
18555: koja ylläpitämällä ja kehittämällä lyhytkurssitoi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18556: mintaa, jollaisesta aikuiskoulutuksen piirissä Paimiossa sijaitsevan Varsinais-Suomen
18557: yleensä ja Paimiossa suotuisan maantieteellisen kansanopiston rakennusten saattamiseksi
18558: sijaintinsa vuoksi erityisesti on kova kysyntä. sekä opetus- että paloturvallisuusvaati-
18559: Mikäli kuitenkin opistossa laaditut saneeraus- muksia vastaavaan kuntoon.
18560: ja uudisrakennussuunnitelmat voidaan toteuttaa
18561: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
18562:
18563: Jacob Söderman Arto Lampinen
18564: Ensio Laine Lauri Palmunen
18565: 1076 1979 vp.
18566:
18567: Toivomusaloite n:o 969.
18568:
18569:
18570:
18571:
18572: Söderström ym.: Opiskelijoiden asumiskustannusten nousun estä-
18573: misestä.
18574:
18575:
18576: E d u s kun n a 11 e.
18577:
18578: Opiskelijoiden asumista, toimeentuloa ja opis- täminen ja lainakoron alentaminen. Vaitio voisi
18579: kelua vaikeuttavat korkeat asumiskustannukset. maksaa osan pankkien perimästä lainakorosta
18580: Nämä vaikeudet ovat vielä kasvaneet hintatason ja näin helpottaa opiskelija-asuntoloita ylläpitä-
18581: kohoamisen, Iainansaannin vaikeutumisen ja eri- vien korkeakoulujen ylioppilaskuntien ja mui-
18582: tyisesti vuokratason voimakkaan kohoamisen den vastaavien yhteisöjen asemaa.
18583: johdosta. Vaikka opiskelijoiden asuntovuokrat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18584: ovat tunnetusti korkeimmat asuntoneliötä kohti, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18585: ovat vuokrien korotukset opiskelija-asunnoissa muksen,
18586: olleet jopa huomattavasti yleisiä vuokrankoro-
18587: tuksia suurempia. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
18588: Oppilasasuntoja ylläpitävät yhteisöt ovat suu- toimenpiteisiin opiskelija-asuntoloiden
18589: rissa taloudellisissa vaikeuksissa ja pyrkivät vuokrien ja muiden asumiskustannusten
18590: poistamaan niitä kohtuuttoman korkeilla vuok- nousun estämiseksi pidentämällä valtion
18591: rilla. Kun opiskelijoilla ei ole mahdollisuuksia asuntoloiden rakentamiseen antamien
18592: suoriutua näin kohoavista asumiskustannuksis- lainojen laina-aikaa ja alentamalla niiden
18593: taan, tulisi valtiovallan ryhtyä toimenpiteisiin ti- korkoa sekä maksamalla valtion varoista
18594: lanteen parantamiseksi. Jätevesimaksurasituksen ao. yhteisöille osan niistä kuluista, jotka
18595: poistaminen oppilasasuntolakiinteistöiltä helpot- aiheutuvat pankkien perimistä asunto-
18596: t~isi jossain määrin vuokrankorotuspainetta. Tä- lainojen koroista.
18597: täkin merkittävämpi keino olisi laina-ajan piden-
18598: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
18599:
18600: Sten Söderström Seppo Toiviainen Marjatta Mattsson
18601: Ensia Laine Irma Rosnell Mikko Kuoppa
18602: Pauli Puhakka M.-L. Salminen E.-J. Tennilä
18603: 1979 vp. -1077
18604:
18605: Toivomusaloite n:o 970.
18606:
18607:
18608:
18609:
18610: Söderström ym.: Peruskouluasetuksen muuttamisesta oppilasmää-
18611: rien supistamiseksi ja oppimäärien tarkistamiseksi.
18612:
18613:
18614: E d u s k u n n a 11 e.
18615:
18616: Peruskoulujärjestelmän kokemukset maassam- järjestää kahden tai kolmen erilaajuisen oppi-
18617: me ovat jo muotoutumassa. Oppilaiden ja opet- määrän mukaan.
18618: tajien keskuudessa vallitsee laaja yhteisymmär- Tämä järjestelmä on omiaan luomaan eriar-
18619: rys siitä, ettei opetusta pystytä lain määräämällä voisuutta oppilaiden keskuudessa ja järjestelmä
18620: tavalla antamaan liian suurien oppilasryhmien on käytännössä johtanut siihen, että vanha jako
18621: vuoksi. lyhyeen oppimäärään (kansakoulu) ja pitkään
18622: Peruskouluasetuksessa ( 443 /70) määrätään oppimäärään (keskikoulu) on edelleen olemas-
18623: opetusryhmän peruskoaksi kolmekymmentä sa. Tasa-arvoon pyrittäessä ja kaikille kansalai-
18624: oppilasta. Eräissä erikoisopetustehtävissä ryh- sille saman peruskoulutuksen luomisessa tulee
18625: mäkoot saavat olla pienempiä. edetä johdonmukaisesti, mikä edellyttää erilaa-
18626: Kasvatukselliset näkökohdat huomioon ottaen juisten oppimäärien lopettamista.
18627: sekä paremman opetuksen aikaansaamiseksi oli- Edellä mainitun perusteella ehdotamme edus-
18628: si välttämätöntä siirtyä pienempiin ryhmäkokoi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18629: hin.
18630: Toisena kiistanalaisena asiana peruskoulussa että hallitus pikaisesti ryhtyisi valmis-
18631: ovat olleet erilaajuiset oppimäärät. Matematii- telemaan peruskouluasetuksen muutta-
18632: kassa ja ala-asteella yhteisenä aineena opetetussa mista siten, että opetusryhmien oppilas-
18633: vieraassa kielessä ja toisessa kotimaisessa kieles- määriä supistettaisiin ;a että erilaaiui-
18634: sä voidaan yläasteen saman vuosiluokan opetus sista oppimääristä luovuttaisiin.
18635: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
18636:
18637: Sten Söderström P. Puhakka Mikko Kuoppa
18638: Ensio Laine E.-J. Tennilä Marjatta Mattsson
18639: Irma Rosnell M.-L. Salminen
18640: 1078 1979 rd.
18641:
18642: Hemställningsmotion nr 971.
18643:
18644:
18645:
18646:
18647: Söderström m. fl.: Om regionteaterstatus för Wasa Teater.
18648:
18649:
18650: T i 11 R i k s d a g e n.
18651:
18652: Wasa Teater har hört till de teatrar i Fin- Eftersom statsanslaget för verksamheten inte
18653: land som fungerat som experimenterande re- ökat i samma takt som kostnaderna har under-
18654: gionteater. 1979 meddelades det från Under- skottet i Teaterns balansräkning ökat år för
18655: visningsministeriet att det 1979 inte föreligger år. 1978 var teaterns kumulerade underskott
18656: medel för en regionteater till. Wasa Teater har 135 500 mk trots att teatern 1977 av staten
18657: sedan 1974 utgående från den dramatiska kom- erhöll ett extra anslag på 160 000 mk för
18658: missionens beslut fungerat som experimenteran- räntor och amorteringar. Därför är underskottet
18659: de regionteater. för 1978 83 900 mk.
18660: Idag har teatern: Utgående från ovanstående föreslår under-
18661: 1 ) ett väl utbyggt informationsnät över re- tecknade att riksdagen ville hemställa,
18662: gionen
18663: 2) regelbunden turneverksamhet höst och att regeringen i budgeten för 1980
18664: vår. Följande orter besöks av Wasa Teater: beaktar W asa T eaters behov av medel
18665: Karleby, Jakobstad, Terjärv, Nykarleby, Vall- och upphöjer teatern till en regionteater.
18666: grund, Korsnäs, Närpes, Lappfjärd, Kristine-
18667: stad och Kaskö.
18668: Helsingfors den 20 april 1979.
18669:
18670: Sten Söderström Håkan Malm
18671: Jarmo Wahlström E.-J. Tennilä
18672: 1979 vp. ~079
18673:
18674:
18675: Toivomusaloite n:o 971. Suomennos.
18676:
18677:
18678:
18679:
18680: Södersttötn ym.: Wasa Teater -nimisen teatterin saattamisesta
18681: alueteatteriksi.
18682:
18683:
18684: E d u s k u n n a 11 e.
18685:
18686: Wasa Teater on kuulunut niihin Suomen Koska valtion tätä toimintaa varten myöntä-
18687: teattereihin, jotka ovat toimineet kokeilevina mä määräraha ei ole lisääntynyt kustannusten
18688: alueteattereina. Vuonna 1979 ilmoitettiin ope- myötä, teatterin alijäämä on vuosi vuodelta kas-
18689: tusministeriöstä, ettei tälle vuodelle ole varattu vanut. Vuonna 1978 teatterin kasautunut ali-
18690: varoja alueteatteria varten. Wasa Teater on jäämä oli 135 500 markkaa huolimatta siitä,
18691: vuodesta 197 4 · lähtien toiminut valtion näyttä- että teatteri vuonna 1977 sai valtiolta ylimää-
18692: mötaidetoimikunnan päätöksen pohjalta kokei- räisen 160 000 markan suuruisen määrärahan
18693: levana alueteatterina. korkoja ja kuoletuksia varten. Tästä syystä vuo-
18694: Tällä hetkellä teatterilla on: den 1978 alijäämä on 83 900 markkaa.
18695: 1) hyvin järjestetty koko alueen kattava tie- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
18696: dotusverkko nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18697: muksen,
18698: 2) säännöllistä kiertuetoimintaa syksyisin ja
18699: keväisin. Wasa Teaterin kiertueiden kohteina että hallitus ottaisi vuoden 1980
18700: ovat olleet: Kaarlela, Pietarsaari, Teerijärvi, tulo- ja menoarvioesityksessä huomioon
18701: Uusikaarlepyy, Vallgrund, Korsnäs, Närpiö, W asa T eaterin varojen tarpeen ja korot-
18702: Lapväärti, Kristiinankaupunki ja Kaskinen. taisi. teatterin asemaltaan alueteatteri.ksi.
18703: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
18704:
18705: Sten Söderström Håkan Maltn
18706: Jarmo Wahlström E.-J. Tennilä
18707: 1080 1979 rd.
18708:
18709: Hem.ställnfu.gsmotion nr 972.
18710:
18711:
18712:
18713:
18714: Taxell m. fl.: Om regionteaterstatus för Aho Svenska teater.
18715:
18716:
18717: Tili Riksdagen.
18718:
18719: Aho Svenska teaters ekonomrska situation har jämlikhet på kulturens områden i de regioner
18720: under många år varit synnerligen svåt. De stat- teatern verkar.
18721: liga och komniunala anslagen har inte räckt tili Regionteaterverksamheten har fått klara sig
18722: att ge teatern en tryggad ekonomi på längre med endast obetydliga statsstöd. Om inte dessa
18723: sikt. Genom kommunala och statliga anslag av utökas är verksamheten hotad. När man nu
18724: mera tillfällig natur har teatern lyckats klara gått in för att ge regionteaterstatus åt en del
18725: sig ur hotande direkta likviditetskriser. teatrar, vore det naturligt att i främs·ta rum-
18726: AST:s situation förvärras ytterligare av att met satsa på dem som redan nu idkar region-
18727: det teaterhus - Nordens äldsta - som teatem teaterverksamhet. AST torde då komma högt,
18728: verkar i är i synnerligen dåligt skick. för att inte säga högst på listan över angelägen-
18729: Det råder ingen tvekan om att Aho Svenska hetsordningen.
18730: teater utför en håde konstnärligt och kulturpo- Med hänvisning tili ovanstående föreslås
18731: litiskt viktig uppgift. Teaterns regionala verk- vördsamt att riksdagen ville hemställa,
18732: samhet, som . omfattar Aholand, Aland och
18733: även Västra Nyland, hör i dag tili den mest att regeringen måtte vidta snabba åt-
18734: omfattande i landet. Härigenom har man lyc- gärder för att Abo Svenska teater skall
18735: kats skapa möjligheter för en större regional förklaras för regionteater.
18736: Helsingfors den 20 april 1979.
18737:
18738: Christoffer Taxell <iunnar HäggbloDl Paula Eenilä
18739: • 1979 vp. i081
18740:
18741: Toivomusaloite n:o 972. Suomennos.
18742:
18743:
18744:
18745:
18746: Taxell ym.: Åbo Svenska teater -nimisen teatterin saattamisesta
18747: alueteatteriksi.
18748:
18749:
18750: E d u s k u n n a 11 e.
18751:
18752: Turun Ruotsalaisen teatterin taJ.oudellinen Tällä tavalla on voitu luoda suuremmat alueel-
18753: asema on monen vuoden ajan ollut erittäin lisen tasavertaisuuden mahdollisuudet kulttuu-
18754: vaikea. Valtion ja kunnallisen tason määrärahat rin piirissä niillä alueilla, joilla teatteri toimii.
18755: eivät ole riittäneet takaamaan teatterille talou- Alueteatteritoiminta on saanut selviytyä vain
18756: dellisesti turvattua asemaa tulevaisuutta ajatel- vähäisen valtionavun turvin. Ellei tätä lisätä,
18757: len. Tilapäisluonteisten kunnan ja valtion myön- toiminta tulee uhanalaiseksi. Kun nyt on ryh-
18758: tämien määrärahojen turvin teatterin on onnis- dytty antamaan alueteatterin asema eräille teat-
18759: tunut selvitä sitä uhanneista suoranaisista mak- tereille, olisi luonnollista ensi sijassa tukea niitä,
18760: suvaikeuksista. TRT:n asemaa huonontaa edel- jotka nyt harjoittavat alueteatteritoimintaa.
18761: leen se, että teatteritalo - Pohjoismaiden van- TRT sijoittunee tällöin tärkeysjärjestyksessä
18762: hin - , jossa teatteri toimii, on erittäin huo- luettelon kärkipäähän, ellei suorastaan ensi si-
18763: nossa kunnossa. jalle.
18764: Ei ole mitään epäilystä siitä, etteikö Turun Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
18765: Ruotsalainen teatteri suorittaisi sekä taiteelli- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18766: sesti että kulttuuripoliittisesti tärkeätä tehtä- muksen,
18767: vää. Teatterin aluetoiminta, joka käsittää Tu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
18768: runmaan, Ahvenanmaan ja jopa Länsi-Uuden- menpiteisiin Turun Ruotsalaisen teatte-
18769: maan, kuuluu tällä hetkellä maan laajimpiin. rin saattamiseksi alueteatteriksi.
18770: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
18771:
18772: Christoffer Taxell Gunnar Häggblom Paula Eenilä
18773:
18774:
18775:
18776:
18777: 136 087900581L
18778: Toivomusaloite n:o 976
18779:
18780: Toivomusaloite n:o 973.
18781:
18782:
18783:
18784:
18785: Tenhiälä ym.: Helsingin yliopiston maatalouskirjaston muuttami-
18786: sesta maatalousalan tieteen keskuskirjastoksi.
18787:
18788:
18789: E d u s kun n a II e.
18790:
18791: Helsingin yliopiston maatalouskirjasto on edistäminen eri maiden tärkeimpien maatalous-
18792: tällä hetkellä asemaltaan tavallinen tiedekunta- kirjastojen kesken. Se osallistuu myös FAO:n
18793: kirjasto. Se joutuu toimimaan samoissa puit- alulle panemaan ATK-pohjaiseen AGRIS-tieto-
18794: teissa kuin sellaiset kirjastot, jotka toimivat järjestelmään, jonka merkitys maailmanlaajui~
18795: eri yliopistoissa tai korkeakouluissa olevien tie- sena kirjallisuuden tallennus- ja hakujärjestel-
18796: dekuntien saman alan tiedekuntakirjastoina. mänä on huomattava. Yhteistoiminta neljän
18797: Esimerkiksi lääketieteellinen tiedekuntakirjasto pohjoismaisen maatalouskirjaston kesken on
18798: on Helsingissä, Turussa, Kuopiossa ja Oulussa. perinteisesti ollut kiinteätä.
18799: Maatalouskirjasto on kuitenkin käytännössä Vaikka maatalouskirjastolla ei ole keskuskir-
18800: toiminut jo vuosia myös alansa keskuskirjas- jaston oikeuksia ja asemaa, se kuitenkin täyt•
18801: tona koko maassa. Tähän sillä onkin hyvät edel- tää hyvin ne vaatimukset, jotka valtioneuvoston
18802: lytykset. Kirjaston kokoelmat ovat laajat ja päätös lokakuun 26. päivältä 1972 keskus-
18803: monipuoliset ja ne ovat kaikkien tarvitsijoiden kirjastoille asettaa. Keskuskirjasto-oikeuksien
18804: käytössä. Kirjaston palvelut ovat hyvin kehit- myöntäminen virallistaisi täten jo vuosia val-
18805: tyneet, joten kasvava määrä muita kirjastoja linneen käytännön. Se antaisi myös mahdolli-
18806: ja, yksityisiä asiakkaita koko maasta tukeutuu suudet kehittää maan ainoata maatalousalan
18807: toim~nnassaan maatalouskirjaston erilaisiin pal- kirjastoa sen laajentuneen tehtäväkentän ja eri-
18808: veluihin. Maatalouskirjasto on alallaan ainutlaa- tyisesti lisääntyneiden kansainvälisten velvoit-
18809: tuinen sikäli, että vastaavaa maatalousalan kir- teiden mukaisesti.
18810: javalikoimaa ei ole mahdollisuus pitää asiakkai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
18811: den saatavana yleisissä kirjastoissa ja muuta tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
18812: maatalousalan kirjastoa ei ole olemassa. Maa- sen,
18813: talouskirjasto vastaa toiminnaltaan myös kes- että hallitus tekisi päätöksen Helsin-
18814: kuskirjastoa sikäli, että se kuuluu hiljattain gin yliopiston maatalouskirjaston muut-
18815: perustettuun kansainväliseen AGLINET-verkos- tamisesta maatalousalan tieteen keskus-
18816: toon, jonka tarkoituksena on kaukopalvelun kirjastoksi.
18817: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
18818:
18819: Hannu Tenhiälä Matti Hakala Toivo Yläjärvi
18820: Toivo T. Pohjala Sampsa Aaltio Heikki Perho
18821: 1979 vp. 1083
18822:
18823: Toivomusaloite n:o 974.
18824:
18825:
18826:
18827:
18828: Tennilä ym.: Kemin teknillisen opiston toiminnan aloittamisesta.
18829:
18830:
18831: E d u s k u n n a II e.
18832:
18833: Lapln nuorten opiskelumahdollisuudet koti- myös elinkeinoelämän kehittämiseksi. Lapille on
18834: maakunnassa ovat olleet hyvin rajoitetut. ratkaisevan tärkeätä teollisuuden laajentaminen,
18835: Vaikka Lapin korkeakoulun toiminnan aloitta- jonka eräänä edellytyksenä on insinöörikoulu-
18836: minen parantaakin jonkin verran tilannetta, tuksen aloittaminen maakunnassa.
18837: tarvitaan kuitenkin myös lisätoimia Lapin kou- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
18838: luolojen kehittämiseksi. Erityisen suuri tarve nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18839: on opistotasoisen koulutuksen järjestämiseen.
18840: Kemiin onkin suunniteltu teknillistä opistoa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18841: Tämän teknillisen opiston toiminnan aloittami- Kemin teknillisen opiston toiminnan
18842: nen kiireellisesti on välttämätöntä paitsi Lapin aloittamiseksi syksyllä 1980.
18843: nuorten koulutusmahdollisuuksien lisäämiseksi
18844: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
18845:
18846: Esko-Juhani Tennilä Seppo Toiviainen P. Liedes
18847: M.-L. Salminen Mikko Kuoppa Marjatta Mattsson
18848: Irma Rosnell
18849: 1084 1979 vP·
18850:
18851: Toivomusaloite n:o 975.
18852:
18853:
18854:
18855:
18856: Tennilä ym.: Taiteilijanvirkojen perustamista koskevan lainsää-
18857: dännön aikaansaamisesta.
18858:
18859:
18860: E d u s k u n n a 11 e.
18861:
18862: Taiteilijoiden työn yhteiskunnallinen merkitys lisäämisestä. Nämä kipeästi tarvittavat uudistuk-
18863: on yleisesti tunnustettu. Taiteilijoiden sosiaali- set ovat kuitenkin jääneet toteutumatta.
18864: sesta ja taloudellisesta asemasta tehdyt selvityk- On välttämätöntä, että hallitus ryhtyy no-
18865: set (mm. Valtion taidehallinnon julkaisuja n:ot peasti toimiin lain aikaansaamiseksi taiteilijan-
18866: 1, 2, 4, 5, 6) osoittavat kuitenkin, että valtaosa virkojen perustamisesta. Lain suunnittelutyössä
18867: suomalaisista taiteilijoista joutuu tekemään työ- on käytettävissä taiteen keskustoimikunnan,
18868: tään vaikeissa taloudellisissa oloissa vailla yh- valtion taidetoimikuntien ja taiteilijoiden am-
18869: teiskunnan riittävää tukea. Erityisen vaikea mattijärjestöjen asiantuntemus ja valmiit ehdo-
18870: asema on "yksityisyrittäjän" nurinkurisessa ase- tukset. Taiteilijanvirkojen perustamisesta sääc
18871: massa olevilla taiteilijoilla, kuten kirjailijat ja dettävän lain tulee turvata riittävä toimeentulo
18872: kuvataiteilijat. ja sosiaaliturva sekä kunnolliset työskentely-
18873: Taiteen edistämiseen käytetyt määrärahat edellytykset kaikille ammattitaiteilijoille.
18874: ovat olleet täysin riittämättömät. Jo vuonna Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
18875: 1973 teki taiteen keskustoimikunta opetus- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen;
18876: ministeriölle ehdotuksen taiteilijapalkkaan siir-
18877: tymisen eli taiteilijanvirkojen pikaisen perusta- että hallitus ryhtyisi toimiin lainsää-
18878: misen selvittämisestä ja taiteilijoiden apurahojen dännön aikaansaamiseksi taiteiliianvirko-
18879: ien perustamisesta.
18880: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
18881:
18882: Esko-Juhani Tennilä Seppo Toiviainen P. Liedes
18883: M.-L. Salminen Mikko Kuoppa Marjatta Mattsson
18884: Irma Rosnell
18885: 1979 vp. 1085
18886:
18887: Toivomusaloite n:o 976.
18888:
18889:
18890:
18891:
18892: Tennilä ym.: Nuorison asemaa koskevan selvityksen laatimisesta
18893: erityisen nuorisolainsäädännön aikaansaamiseksi.
18894:
18895:
18896: E d u s k u n n a 11 e.
18897:
18898: Yhteiskunnallista valtaa käyttävät ovat kaik· On valmisteltava erttymen nuorison oikeuk-
18899: kialla maailmassa joutuneet kiinnittämään en- sien julistus, joka saatettaisiin mahdollisimman
18900: tistä enemmän huomiota nuorisoon. Sosialisti- laajaan nuorisojoukkojen käsittelyyn. Näin val-
18901: sissa maissa on nuorison perusongelmat rat- mistuvan ohjelman perusteella hallituksen tulisi
18902: kaistu. Esimerkiksi Saksan Demokraattisessa erityisellä nuorisolailla tai erillisillä lainsäädän-
18903: Tasavallassa on säädetty nuorison oikeudet ja tötoimilla turvata nuorison taloudellisten, so-
18904: velvollisuudet määrittelevä laki. Kaikkialla kapi- siaalisten, poliittisten ja sivistyksellisten sekä
18905: talistisissa maissa sen sijaan nuorison ongelmat muiden ongelmien ratkaiseminen.
18906: ovat kärjistyneet. Myös Suomen nuoriso-ongel- SKP:n 17. edustajakokous esittää ehdotuk-
18907: miin on kiinnitetty lisääntyvää huomiota, mutta sessaan demokraattisten voimien yhteistyöohjel-
18908: mihinkään kokonaisvaltaisiin toimiin ongelmien maksi, että "on säädettävä demokraattinen nuo-
18909: ratkaisemiseksi ei ole ryhdytty. risolaki, joka turvaa nuoren sukupolven oikeu-
18910: Kommunistit ovat useiden valtiopäivien ai- det työhön, turvattuun toimeentuloon, asun-
18911: kana jättäneet eduskunnalle aloitteita, joilla on toon, sosiaaliseen turvallisuuteen, oikeuden kou-
18912: pyritty nuorison aseman ja yhteiskunnallisten lutukseen, mielekkääseen vapaa-aikaan ja virkis-
18913: oikeuksien ja velvollisuuksien kokonaisvaltai- tykseen sekä oikeuden yhteiskunnalliseen toi-
18914: seen selvittämiseen. Tässä tarkoituksessa on mintaan ja päätöksentekoon".
18915: ehdotettu myös erityisen nuorisolain säätä- Nuorison asemasta ja nuorison ongelmien rat-
18916: mistä. kaisemisen tavoitteista toteamme edellä esittä-
18917: Aloitteet eivät kuitenkaan ole johtaneet tu- miemme toimenpiteiden perusteeksi seuraavaa.
18918: loksiin. Eräät hallitukset ovat kannanottoinaan
18919: päinvastoin ilmoittaneet, ettei ole mahdollisuuk- Nuorison asema vaikeutuu.
18920: sia eikä niiden mielestä tarvettakaan erityisen
18921: nuorisolain laatimiseen. Nuoruus määritellään usein siirtymäkaudeksi
18922: Kiistatonta kuitenkin on, että nuorisoa kos- lapsuuden riippuvaisuudesta aikuisen ihmisen
18923: kevat ongelmat ovat maassamme tulleet entistä itsenäiseen elämään. Nuoruuteen liittyy olennai-
18924: pahemmiksi ja määrätietoiset toimenpiteet nuo- sesti tietojen ja taitojen hankkiminen tulevaa
18925: rison aseman parantamiseksi ovat välttämättö- ammattia varten, ammattiin hakeutuminen, per-
18926: miä. Vaitiovalta ei voi vapautua nuorison ongel- heen perustaminen, asunnon hankkiminen ja
18927: mien kokonaisvaltaisen selvittämisen ja ratkai- yleensäkin sijoittuminen yhteiskuntaan.
18928: semisen vastuusta. Nuorison ongelmia ei voi tarkastella eril-
18929: Nuoriso itse ja nuorison demokraattiset jär- lään yleisistä yhteiskuntapoliittisista ongelmista.
18930: jestöt ovat esittäneet konkreettisia ja perustel- Mutta vaikka yhteiskunnan epäkohdat kosket-
18931: tuja vaatimuksia yhteiskunnallisen asemansa tavat kaikkia työtätekeviä ja vähävaraisia, jou-
18932: parantamiseksi ja oikeuksiensa toteuttamiseksi. tuvat paikkaansa yhteiskunnassa etsivät nuoret
18933: Nämä nuorison esittämät vaatimukset ja ohjel- tuntemaan ne usein kaikkein raskaimmin. Var-
18934: mat tarjoavat hyvän pohjan valtiovallan toimen- sinkin kaupungistuminen vaikeuttaa turvatuo
18935: piteille. toimeentulon saamista. Nuorison lukumääräi-
18936: Käsityksemme mukaan maassamme olisi kii- nen kasvu, joka näkyy myös nuorison suhteelli-
18937: reellisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin nuorison sen osuuden kasvuna koko väestöstä, korostaa
18938: aseman ja ongelman selvittämiseksi perusteelli- nuorison ongelmien ratkaisemisen välttämättö-
18939: sesti ja kokonaisvaltaisesti. myyttä.
18940: 1086 Toivomusaloite n:o 976
18941:
18942:
18943: Erilaiset nuorisoryhmien asemaa kuvaavat maaseudun nuorten on pakko lähteä siirtotyö-
18944: mittarit osoittavat nuorison aseman vaikeutu- maille ala-arvoisiin ja nuorten kehityksen kan-
18945: van. Se koskee yhtä hyvin työläisnuoria, maa- nalta haitallisiin olosuhteisiin.
18946: seudun nuoria ja muita työtätekeviä nuoria Asuntopula, asuntojen hintojen voimakas
18947: kuin koululaisia ja opiskelijoita. Työttömyys kohoaminen sekä vuokrankiskonta ovat johta-
18948: on työvoimaministeriön tietojen mukaan nous- neet varsinkin nuorten asuntotilanteen heikke-
18949: sut. Erityisesti tilanne koskettaa nuoria työläi- nemiseen. Suurissa asutuskeskuksissa, siellä
18950: siä, koska nuorisotyöttömyys on kaksinkertainen missä on työtä saatavilla, tämä on nuorten
18951: yleiseen työttömyyteen verrattuna. Lisäksi huo- kipeimpiä ongelmia.
18952: mattava osa nuorisotyöttömyydestä jää tilas- Koululaitos suosii ylempien sosiaaliryhmien
18953: toissa näkymättömäksi piileväksi työttömyy- lapsia. Korkeampi koulutus on edelleen suu-
18954: deksi. ressa määrin ylempien sosiaaliryhmien etuoi-
18955: Työssäkäyvän nuorison ansiotaso on huomat- keus. Esimerkiksi lukion oppilaista 70 % on
18956: tavasti alhaisempi kuin muun työssäkäyvän lähtöisin ylemmistä sosiaaliryhmistä. Täysin
18957: väestön. 20-24 -vuotiaiden ansiotulot hen- riittämättömän opintotuen takia opiskelu ai-
18958: keä kohden ovat eräiden selvitysten mukaan heuttaa suuria taloudellisia vaikeuksia vähäva-
18959: noin puolet 35-44 -vuotiaiden ansiotuloista. raisten perheiden nuorille. Korkeakouluopiske-
18960: Nuorten työntekijöiden tapaturma-alttius on lijoille kertyy useimmiten opiskeluaikana koh-
18961: suurempi kuin muiden, joillakin aloilla jopa tuuton velkataakka, ja monesti opinnot hidas-
18962: nelinkertainen muihin työntekijäryhmiin verrat- tuvat työssäkäynnin takia.
18963: tuna. Työtapaturmien määrän voimakas kasvu Sekä ammatillisen että yleissivistävän koulu-
18964: kohdistuu tällöin erityisesti nuoriin. Alle 30- tuksen koulutuspaikkojen jakautuminen maas-
18965: vuotiaille sattui sosiaali- ja terveysministeriön- samme on hyvin epätasaista. Syrjäseuduilla on
18966: kin tietojen mukaan vuonna 1970 noin 88 500 koulutuspaikkoja väestömäärään nähden huo-
18967: ja vuonna 1971 noin 94 000 työtapaturmaa mattavasti vähemmän kuin asutuskeskuksissa.
18968: eli kumpanakin vuonna lähes puolet kaikista Erityisesti syrjäseutujen pienviljelijäperheiden
18969: ministeriön tilastoimista työtapaturmista. ja muiden vähävaraisten perheiden lasten mah-
18970: "· Työssäkäyville nuorille ei ole luotu tarpeelli- dollisuudet riittävään koulutukseen ovat kaik-
18971: sia edellytyksiä ammattitaitonsa ja koulutuk- kein heikoimmat.
18972: sensa edelleen kehittämiseen. Ammattikoulun Koululaisten ja opiskelijoiden opiskeluedelly-
18973: jälkeen jatko-opintomahdollisuudet ovat käy- tyksiä ja tuloksellista opiskelua heikentävät
18974: tännössä olemattomat. Ammattikoulun tarjoama oppilaitosten vajavaiset resurssit, pula asian-
18975: riittämätön yleissivistys ei anna pohjaa myö- mukaisista ja riittävistä tiloista ja opetusväli-
18976: hemmälle ammattitaidon kehittämiselle tieteel- neistä. Lisäksi opetus on usein vanhentunutta
18977: lis-teknisen kehityksen edellyttämällä tavalla. ja yhteiskunnallinen opetus totuutta salailevaa
18978: Oppisopimukset ja harjoittelu tarjoavat pikem- ja oikeistohenkistä. Koululaitoksen syvenevää
18979: min työnantajalle mahdollisuuden saada halpaa kriisiä osoittaa myös se, että opintojen kes-
18980: työvoimaa kuin nuorille keinon saada kunnol- keyttäminen on lisääntynyt ja valmistumisaika
18981: lista ammattikoulutusta. Hätäratkaisun luontei- pidentynyt. Pahimmassa tapauksessa opintonsa
18982: sia ammattikursseja on alettu entistä enemmän päättävä nuori saa todeta valmistuvansa työt-
18983: tarjota nuorille varsinaisen ammattikoulutuksen tömäksi ilman jatkokoulutusmahdollisuuksia.
18984: korvikkeena. Ammattitaidottomien nuorten si- Yhteiskunnan henkinen ilmapiiri valtaosal-
18985: joittaminen työllisyyskursseille palvelee ennen taan ja erityisesti nuorisolle tarjottava nk.
18986: kaikkea yritysten hetkellisiä työvoimatarpeita. massakulttuuri, jonka tunnusomaisia piirteitä
18987: Maaseudun nuoret saavat yhä harvemmin ovat väkivalta ja sen ihannointi, kaupallisuus
18988: työtä kotiseudultaan. Valtaosa maalta asutus- ja kieroontunut seksuaalisuus, ei tarjoa nuor-
18989: keskuksiin muuttavista on nuoria. Nuorison ten kehittymiselle myönteisiä virikkeitä ja toi-
18990: osuus muuttoliikkeestä ulkomaille on huomat- mintamalleja. Kaupallisen ja epähumaanisen
18991: tavan suuri, vuonna 1970 ulkomaille muutta- massakulttuurin tarkoituksena onkin passivoida
18992: neista 70 % oli alle 30-vuotiaita. Asutuskes- nuorisoa, estää heitä näkemästä yhteiskunnan
18993: kuksissa vallitsevan asuntopulan takia tuhan- luokkaristiriitoja ja nousemasta kamppailuun
18994: net nuoret joutuvat elämään erilaisissa parakki- etujensa puolesta.
18995: kylissä, jotka asumistasoltaan ja sosiaalisilta Imperialismin aggressiivisuus asettaa jatku-
18996: oloiltaan ovat täysin sopimattomia. Monien vasti rauhan uhatuksi eri puolilla maailmaa ja
18997: Toivomusaloite n:o 976 fö87
18998:
18999: synnyttää sotia ja väkivaltaa. Suomen ääri- taistellakseen talouspoliittisen suunnan mti.utta·
19000: oikeiston hyökkäykset maamme rauhantahtoisia miseksi. Se on aktiivisesti ottanut osaa
19001: voimia ja maamme rauhantahtoista ulkopolitiik- viime vuosien lakkoliikkeisiin ja muihin kamp-
19002: kaa vastaan ovat osa imperialismin strategiaa, pailuihin työläisten elinehtojen parantamiseksi.
19003: joka on suunnattu jännityksen lievenemistä ja Työläisnuorison merkitys jo lukumääräisesti on
19004: rauhanomaisen rinnakkaiselon politiikkaa vas- suuri. Nuoret muodostavat huomattavan osan
19005: taan. Sodanvaaran lietsominen ja pyrkimykset SAK:n jäsenistöstä, esimerkiksi sellaisen keskei-
19006: kansainvälisen jännityksen kiristämiseen uhkaa- sen liiton kuin Metallityöväenliiton jäsenistä
19007: vat nuorison elämää ja tulevaisuutta. yli 40 % on alle 30-vuotiaita.
19008: Maamme yhteiskunnallisen kehityksen suunta Koululaiset ja opiskelijat ovat nousseet kamp-
19009: ei ole avann.ut nuorille tietä parempaan tule- pailuun tavoitteenaan opetuksen sisällön uudis-
19010: vaisuuteen. Päinvastoin, monopolien aseman taminen ajanmukaiseksi ja totuutta vastaavaksi,
19011: jatkuva lujittuminen talouselämässä, mille val- oppilaitosten hallinnon demokratisoiminen ja
19012: tiovalta talouspolitiikallaan antaa tukensa, on koulutuksen aineellisten edellytysten paranta-
19013: johtanut monopoliporvariston ja sitä edusta- minen. Tärkeä panos liikkeen kehittämisessä on
19014: vien piirien aseman vahvistumiseen myös muilla opiskelijoiden ja koululaisten demokraattisilla
19015: yhteiskuntaelämän aloilla. Ulkopolitiikan alalla joukkojärjestöillä.
19016: se on merkinnyt EEC-sopimusta, pyrkimystä Nuorison imperialisminvastainen solidaari-
19017: sitoa Suomi entistä tiiviimmin Länsi-Euroopan suusliike on kehittynyt voimallisesti. Kampan-
19018: kapitalististen maiden vanaveteen, lisääntyviä jat Vietnamin ja Chilen kansan puolesta sekä
19019: hyökkäyksiä Suomen ja Neuvostoliiton ystäväl- Lähi-Idän tilanteen rauhanomaisen ja oikeuden-
19020: lisiä naapuruussuhteita vastaan. Sisäpolitiikassa mukaisen ratkaisun puolesta ovat yhdistäneet
19021: se on merkinnyt joukkojen esittämien talou- tuhansia työläis-, koululais- ja opiskelijanuoria.
19022: dellisten, sosiaalisten ja kulttuuripoliittisten vaa- Kaikki merkittävät nuorisojärjestöt ja nuoriso
19023: timusten torjumista ja pyrkimyksiä työtäteke- laajamittaisesti osallistui Maailman Nuorison ja
19024: vien demokraattisten oikeuksien kaventamiseen. Ylioppilaiden X Festivaalin valmisteluihin ja
19025: Tällainen kehityssuunta on turmiuUinen nuori- tunnetuksitekoon Suomessa. Nuoriso osallistuu
19026: solle ja kaikille työtätekeville väestökerroksille. aktiivisesti maamme rauhanvoimien toimintaan.
19027: Hyvänä osoituksena tästä on se mielenkiinto,
19028: Nuoriso nousee kamppailuun oikeuksiensa minkä Moskovassa pidetty Maailman Rauhan-
19029: puolesta. voimien Kongressi sai osakseen ja se innostus,
19030: millä nuoret osallistuivat samassa yhteydessä
19031: Nuorison yhteiskunnallisesta tyytymättömyy- Suomessa järjestetyn rauhanviikon järjestelyihin
19032: destä on tullut huomattavien monopolinvastais- ja tilaisuuksiin.
19033: ten liikkeiden lähde. Entistä laajemmat nuoriso- Nuorisoliikkeen nousulle, jonka taantumus
19034: joukot ovat heränneet tajuamaan, että ilman esittää päämäärättömänä kapinointina, on juu-
19035: merkittäviä työtätekevien etujen mukaisia muu- rensa syvällä yhteiskuntakehityksessä. Nuorison
19036: toksia ei ole ulospääsyä siitä syvenevästä krii- valtaosaa kohtaavat ongelmat: toimeentulon vai-
19037: sistä, johon monopolien lujittunut ote yhteis- keus, riittämätön palkkaus, sosiaaliset ongel-
19038: kuntaelämästä on maamme saattanut. mat, oppilaitosten vanhentunut hallinto, koulu-
19039: . Nuorison yhteiskunnallinen liike on tärkeä laitoksen kyvyttömyys vastata nuorison tiedolli-
19040: poliittinen voima tämän päivän Suomessa. Nuo- siin ja ideologisiin tarpeisiin, koko yhteiskun-
19041: riso taistelee oikeuksiensa puolesta kasvanein nan syvenevä kriisi - kaikki nämä tekijät saa-
19042: voimin antaen samalla yhä merkittävämmän vat nuorison entistä päättäväisemmin nouse-
19043: panoksen kaikkien demokraattisten voimien maan kamppailuun etujensa ja oikeuksiensa
19044: kamppailulle yhteiskunnallisen edistyksen puo- puolesta.
19045: lesta. Samanaikaisesti sosialististen maiden esi-
19046: Työläisnuorisolle viime vuosien aikana har- merkki osoittaa, että nuorison taloudelliset,
19047: joitettu tulopolitiikka, pyrkimys palkankorotus- sosiaaliset ja sivistykselliset ongelmat ovat rat-
19048: ten supistamiseen mahdollisimman pieniksi ja kaistavissa. Neuvostoliiton ja Suomen yhteistyö
19049: jatkuvat hintojen kohoamiset, ovat merkinneet ja maittemme nuorison yhteistoiminta on anta-
19050: toimeentulon vaikeutumista ja joillakin aloilla nut Suomen nuorisolle mahdollisuuden tutustua
19051: jopa elintason laskua. Työläisnuoriso onkin laa- nuorison asemaan sosialistisessa naapurimaas-
19052: jamittaisesti järjestäytynyt ammattijärjestöihin samme. Yhteiskunnan kriisitön kehitys, kansan
19053: 1088 Toivomusaloite n:o 976
19054:
19055:
19056: elintason tasainen nousu, laaja-alainen sosiaali- 1. Oikeus työhön, turvattuun toimeentuloon ja
19057: turva, koulutusjärjestelmän. korkea ~aso, nu~ sosiaaliseen turvallisuuteen.
19058: rison laajat oikeudet osallistua Y.h!eiskunn.alli-
19059: seen päätöksentekoon ja yleensakin nuorison 1. 1. Oikeus työhön.
19060: turvattu asema Neuvostoliitossa on herättänyt
19061: paljon huomiota maamme nuorison k~skuu: Jokaiselle nuorelle on turvattava koulutus-
19062: dessa. DDR:ssä äskettäin säädetty nuonsolaki taan vastaava työpaikka. On taattava jokaiselle
19063: kattaa kokonaisvaltaisesti eri nuorisopoliittiset mahdollisuudet työhön kotiseudullaan. Urakka-
19064: kysymykset ja antaa mahdollisuudet maan nuo- palkasta on siirryttävä aikapalkkaukseen. Irti-
19065: rison 'yhteiskunnallisen aseman jatkuvaan paran- sanomissuojaa on tehostettava nuorten työnteki-
19066: tamiseen. Nämä innoittavat esimerkit ovat huo- jöiden suojaamiseksi työnantajan ~elivallalt.a.
19067: mattavasti vaikuttaneet maamme nuorisoliik- Työttömille on turvattava sama ehntaso kum
19068: keen kehitykseen. Ne osoittavat toisenlaisen työssäkäyville. Työttömyysavustuksen ehtona
19069: vaihtoehdon olemassaolon ja tien nuorisoa olevat ikärajat on poistettava. On säädettävä
19070: koettelevien ongelmien ratkaisuun. yleinen työttömyysvakuutus. Samoin on taat-
19071: tava kunnalliset mahdollisuudet työttömien
19072: Nuorison perusoikeudet on turvattava. laaja-alaiselle uudelleenkouluttamiselle heidän
19073: omien etujensa pohjalta. Työttömyyskortistoja
19074: Pidämme arvokkaana nuorison ja sen järjes-
19075: on kehitettävä siten, että ne kattavat kaikki
19076: töjen kamppailua rauhan, demokratian j~ y~teis työttömät.
19077: kunnallisen edistyksen puolesta. NuorisoJouk-
19078: kojen vaatimukset ja tavoitteet eri nuoriso-
19079: ryhmien aseman parantamiseksi ovat hyvä pe- 1. 2. Oikeus turvattuun toimeentuloon.
19080: rusta nuorison yhteiskunnallisten ongelmien rat- Yhden kokopäiväisen työpaikan on riitettävä
19081: kaisemiselle. Aioitteemme edellyttääkin nuori- takaamaan kunnollinen toimeentulo jokaiselle.
19082: son laaja-alaista osallistumista ongelmiensa rat- Ylitöistä on luovuttava. Jokaiselle nuorelle
19083: kaisemiseen. Se edellyttää valittavien elinten työntekijälle on maksettava työehtosopimuksen
19084: laajapohjaista edustavuutta, tutkim~s- ja val- alalle määräämä palkka. Minimipalkkaa on ko-
19085: mistelutyön mahdollisimman suurta JUlkisuutta, rotettava siten, että se takaa kohtuullisen toi-
19086: päätöksenteo.n viemistä nuo~ison ~~skuuteen ja meentulon. Palkkaa ja muita työehtoja mää-
19087: sellaisten elmten perustamista, JOiden kautta rättäessä työntekijöitä ei saa erotella iän tai
19088: pystytään tehokkaasti valvomaan toime~pit~i sukupuolen mukaan. Oppisopimussuhteessa ole-
19089: den toteutumista. Samalla toteamme, etta vam ville, harjoittelijoille ja ammattikoululaisille on
19090: nojautumalla kaikkien demokraattiste~ voimie? maksettava tehdystä tuottavasta työstä vähin-
19091: ja erityisesti työväenluokan monopohen vastai- tään minimipalkka ja mikäli heitä käytetään
19092: seen kamppailuun on mahdollista toteuttaa mer- ammattityön tekemiseen, heille on maksettava
19093: kittäviä uudistuksia eri nuorisoryhmien ase- työehtosopimuksen alalle määräämä palkk.a.
19094: massa. Vain liittämällä voimansa työväenluokan Ammattikoululaisille on maksettava samom
19095: taisteluun voi nuoriso saavuttaa tuloksia kamp- perustein tehdystä tuottavasta työstä pal~~a.
19096: pailussa paremman tulevaisuuden puolesta. Pientiloille jääville nuorille on turvattava rut-
19097: Kutsuen nuoria kaikista yhteiskuntakerrok- tävä toimeentulo ja mahdollisuudet tuotannon
19098: sista mukaan monopolien vastaiseen rintamaan kehittämiseen. Siirtotyöläisille on maksettava
19099: rauhan, ystävyyden ja imperialismin vastaisen työehtosopimuksen alalle määräämä päivära~a.
19100: solidaarisuuden puolesta edistyksellinen nuoriso Työsuojelukysymyksissä on siirryttävä työläis-
19101: vaatii nuorison demokraattisten oikeuksien kes- ten suoraan päätäntävaltaan. Työsuojelukustan-
19102: keisen merkityksen tunnustamista ja näiden nukset kuuluvat suuryritysten maksettaviksi.
19103: oikeuksien toteuttamista. Se edellyttää nuori- Verotettavan tulon alarajaa on korotettava
19104: son vaatimien oikeuksien ottamista kaikkien huomattavasti.
19105: nuorisopoliittisten toimenpiteiden perustaksi,
19106: jotta voitaisiin luoda puitteet nuorisoa koette- 1. 3. Oikeus sosiaaliseen turvallisuuteen.
19107: levien ongelmien ratkaisemiselle kansan valta-
19108: enemmistön etujen mukaisesti. 1. 3. 1. Oikeus kunnolliseen asumiseen on
19109: Edistyksellinen nuoriso on lukuisissa yhteyk- jokaisen ihmisen perusoikeus. Asuntopo~itiikan
19110: sissä esittänyt seuraavien oikeuksien toteutta- päämääräksi on asetettava YK:? as~mis~ason
19111: mista: normit täyttävän asunnon saammen Jokaiselle
19112: Toivomusaloite n:o 976 1089
19113:
19114: ihmiselle. Nuorille on saatava asuntoja siten, ville pientilallisille. Valtion on lainoituksella ja
19115: etteivät erilaiset väliaikaisratkaisut ole enää tar- verotuspolitiikalla tuettava pientilojen keskinäi-
19116: peellisia. Rakentamiseen tarvittava tonttimaa on sen tuotannollisen yhteistyön kehittämistä.
19117: otettava yhteiskunnan haltuun kohtuullista kor- 1. 3. 6. Siirtotyömaiden käyttö on supistet-
19118: vausta vastaan. Pankkien ja rakennusmonopo- tava minimiin. Alle 20-vuotiaiden määrääminen
19119: lien keinottelu asuntomarkkinoilla on lopetet- siirtotyömaille on kiellettävä vahingollisena hei-
19120: tava. On perustettava valtion ja kuntien raken- dän kehitykselleen. Siirtotyömailla suoritetta-
19121: nusteollisuusyrityksiä riittävän asuntotuotannon vien töiden vaatimasta ammattitaidosta on
19122: sekä asuntojen vakaan ja kohtuullisen hinta- annettava tarkat määräykset ja ammattitaidotto-
19123: tason turvaamiseksi. mien työntekijöiden määrääminen siirtotyö-
19124: 1. 3. 2. Terveydenhoitoa on kehitettävä il- maille on kiellettävä. Siirtotyömailla on välit-
19125: maispalvelujen pohjalta ja panemalla erityistä tömästi alettava soveltaa asuntohallituksen oh-
19126: painoa ennaltaehkäisevän terveydenhoidon ke- jeita yleisestä asumisesta ja valvonta on annet-
19127: hittämiseen. Hiostaminen työpaikoilla on estet- tava asuntohallituksen tarkastajille. Asumisen
19128: tävä. On asetettava lakisääteisesti riittävän tar- siirtotyömailla tulee olla ilmaista.
19129: kat ja selvät normit eri aloille työntekijöiden 1. 3. 7. Vuorotyön käyttö on pyrittävä lopet-
19130: suojaamiseksi liialliselta henkiseltä ja ruumiil- tamaan. Mikäli näin ei voida erityisen paina-
19131: liselta rasitukselta. Työpaikkaterveydenhoitoa vista syistä tehdä, on vuorotyöläisten työaikaa
19132: on jatkuvasti parannettava ja se on irrotettava supistettava ja heille on taattava mahdollisuu-
19133: työnantajien vaikutusvallasta. Sairauden tai ta- det osallistua erilaisiin yhteiskunnallisiin toimin-
19134: paturman työntekijöille aiheuttamat ansionme- toihin.
19135: netykset on työnantajan korvattava täysimää-
19136: räisinä. Vammautuneiden ja sairaiden kuntou- 1. 3. 8. Varusmiesten päiväraha on saatet-
19137: tuksen on lähdettävä heidän eduistaan eikä va- tava työläisten tuntipalkan tasolle. Varusmie-
19138: kuutusyhtiöiden kannattavuuslaskelmista. hille on maksettava kotiuttamisrahaa vähintään
19139: puolet minimipalkasta. Heidän omaistensa toi-
19140: 1. 3. 3. Holhous- ja huoltoapulainsäädäntö meentulo on turvattava väljentämällä sotilas-
19141: on uusittava edistyksellisten ja humaanien pe- avustuksen saamisperusteita ja luomalla yhte-
19142: riaatteiden mukaisesti. Holhottavien ja huollet- näinen käytäntö niiden jakoon koko maassa.
19143: tavien edut ja oikeusturva on turvattava ny-
19144: kyistä paremmin. Erityistä huomiota on kiinni-
19145: tettävä PAV-, irtolais- ja holhouslain sekä nuo- 2. Oikeus nykyaikaiseen, tieteelliseen ja hu-
19146: ria rikollisia koskevien säädösten uusimiseen. maaniseen kasvatukseen ja koulutukseen.
19147: 1. 3. 4. Avioliiton solmiville nuorille on 2. 1. Koulutus- ja kasvatusjärjestelmää on
19148: myönnettävä korotonta kodinperustamislainaa kehitettävä siten, että se kasvattaa yhteiskunnal-
19149: todellisia kodinperustamiskustannuksia vastaava lisen ja tieteellis-teknisen kehityksen hallitsemi-
19150: summa 10 vuoden takaisinmaksuajalla. Jokai- seen kykeneviä kaikinpuolin kehittyneitä ihmi-
19151: sesta syntyvästä lapsesta on myönnettävä hyvi- siä, jotka asettuvat tietoisesti työskentelemään
19152: tystä lainan takaisinmaksussa puolet lainan kansojen välisen rauhan, tasa-arvon, demokra-
19153: määrästä. Äitiysavustusta on korotettava työ- tian ja yhteiskunnan suunnitelmallisen kehittä-
19154: läisten keskimääräisen kuukausipalkan suurui- misen puolesta. Koulutus- ja kasvatusjärjestel-
19155: seksi. Synnyttäville äideille on taattava vähin- män avulla on parannettava vähävaraisen väes-
19156: tään 6 kk:n paikallinen äitiysloma. Lasten tön taloudellisia ja sivistyksellisiä elinehtoja.
19157: huolto ja turvallisuus on taattava vanhempien 2. 2. Valtakunnan koululaitosta on kehitet-
19158: ollessa työssä tai opiskelemassa. Lasten päivä- tävä yhtenäiskoulujärjestelmän periaatteen mu-
19159: hoito on järjestettävä tehokkaasti yhteiskunnan kaisesti siten, että kaikille nuorille annetaan
19160: toimenpitein ottaen huomioon myös vuorotyö- ilmainen 12-vuotinen yleissivistävä peruskoulu-
19161: läisten ja iltaopiskelijoiden tarpeet. tus, joka vastaa yhteiskunnallisen ja tieteellis-
19162: 1. 3. 5. Pientilojen laajentamista ja uudista- teknisen kehityksen nykyisiä vaatimuksia.
19163: mista varten on mahdollisuuksia matalakorkois- 2. 3. Jotta kaikki nuoret voivat osallistua
19164: ten lainojen saamiseen huomattavasti parannet- koulutukseen, on opintotukea kehitettävä siten,
19165: tava. Lisämaaksi kelpaavan maan siirtäminen että 16 ikävuodesta lähtien kaikille opiskeleville
19166: yhtiöiden ja suurmaanomistajien haltuun on nuorille maksetaan elinkustannukset peittävä
19167: estettävä. Tällainen maa on jaettava sitä halua- opintoraha.
19168: 137 0879005811
19169: 1090 Toivomusaloite n:o 976
19170:
19171:
19172: 2. 4. Kaikki nuoret on velvoitettava hankki- jakautumista on korjattava perustamalla lisää
19173: maan ammatillinen erikoiskoulutus ja mahdol- ammatillisen erikoistumiskoulutuksen ja kor-
19174: lisuudet tähän on taattava. Suoritustasoista keamman yleissivistävän koulutuksen oppilas-
19175: ammattikoulutusta on pidennettävä ja ammatti- paikkoja kehitysalueille sekä rakentamalla halpa-
19176: koulutuksessa on voimakkaasti lisättävä yleis- vuokraisia opiskelija-asuntoja keskeisille opiske-
19177: sivistävän opetuksen määrää. Koulutukselliset lupaikkakunnille.
19178: umpiperät on poistettava ja siirtymismahdolli- 2. 7. Kouluissa, oppilaitoksissa ja opistoissa
19179: suudet ylemmille asteille koulutuksen eri ta- sekä armeijassa annettavan opetuksen tulee pal-
19180: soilla on turvattava. Ennakkoharjoittelu oppilai- vella rauhaa ja demokratiaa. Fasistinen, milita-
19181: toksiin ja opistoihin pääsyä varten on lopetet- ristineo ja demokratian vastainen opetus ja
19182: tava. propaganda on kiellettävä.
19183: 2. 5. Työssäkäyville nuorille on taattava oi-
19184: 3. Oikeus demokraattiseen kulttuuriin, kehit-
19185: keus jatkuvaan sivistystasonsa ja ammattitai-
19186: tävään ja monipuoliseen vapaa-aikaan ;a
19187: tonsa parantamiseen. Työsuhteen jatkuminen
19188: virkistykseen.
19189: koulutuksen aikana on turvattava. Työntekijän
19190: siirtyessä täydentämään opintojaan kuukaudeksi 3. 1. Nuorison taloudelliset mahdollisuudet
19191: tai pitemmäksi ajaksi on työnantajan makset- kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelusten käyttämiseen
19192: tava hänelle ylimääräinen vähintään kuukauden on taattava. Työssäkäyvien nuorten ansioiden
19193: ansioita vastaava palkka ja lyhyemmältä ajalta pitää riittää myös kohtuullisiin vapaa-ajan vie-
19194: vastaavan ajan palkka. Koulutuksen päätyttyä ton kustannuksiin. Jokaiselle työssä käyvälle on
19195: työnantajan tulee työntekijäin niin halutessa turvattava riittävät taloudelliset edellytykset
19196: huolehtia työntekijäin sijoittamisesta vanhan kunnollisen loman viettämiseen kuukauden an-
19197: työntekijän oikeuksin ammattitaitoaan vastaa- sioita vastaavalla lomapalkalla. Kuukauden kesä-
19198: vaan työhön. Ammattitaidottoman väestön loman lisäksi työssäkäyville on saatava kahden
19199: ammatillinen peruskoulutus on annettava am- viikon paikallinen talviloma. Koululaisille ja
19200: mattikouluissa. Työllisyysammattikursseja on opiskelijoille maksettavan opintorahan on oltava
19201: pidennettävä ja niiden tasoa on nostettava. niin suuri, että se antaa kunnolliset mahdolli-
19202: Ammattikursseille osallistumisen on oltava va- suudet loman viettämiseen. Nuorison kulttuuri-
19203: paaehtoista ja työttömyyskorvausta saavien ja vapaa-aikapalvelujen kehittämisessä on pyrit-
19204: määrääminen niille on lopetettava. Alle 21- tävä ilmaispalvelujen lisäämiseen.
19205: vuotiaiden sijoittaminen ammattikursseille on 3. 2. Nuorisolle on turvattava oikeus maail-
19206: lopetettava ja heille on luotava riittävät talou- mankulttuurin rikkauksien hyväksikäyttöön, oi-
19207: delliset edellytykset ammattikoulun käymistä keus rikkaaseen ja luovaan kulttuurivaihtoon
19208: varten. Oppisopimuksiin ja harjoitteluun perus- sekä oikeus perehtyä demokraattiseen ja sodan-
19209: tuvassa opetuksessa on oppilaiden saatava riit- vastaiseen kulttuuriperinteeseemme sekä työ-
19210: tävän laaja-alainen ammattitaito. Suoritettavien väenkulttuuriimme. Näiden periaatteiden toteut-
19211: töiden tulee olla ammattiopetuksen kannalta tamiseksi on ryhdyttävä toimenpiteisiin.
19212: tarkoituksenmukaisia ja on luotava kunnolliset
19213: 3. 2. 1. On voimakkaasti tuettava nuorison
19214: puitteet teoreettiselle opetukselle sekä nostet-
19215: joukkojärjestöjen omaa kulttuuritoimintaa ja
19216: tava sen määrää puoleen koko opetuksesta.
19217: kansainvälistä kulttuuriv:aihtoa. On kiinnitettävä
19218: Iltaopiskelijoille on luotava mahdolHsuus siir:t:yä
19219: erityistä huomiota nuorison kulttuuri- ja virkis-
19220: puolipäiväisiin työpaikkoihin tai kokonaan päi-
19221: väopetukseen opintorahajärjestelmää kehittä- tystarpeita palvelevien järjestöjen, teatteriryh-
19222: mien, elokuvaajien, kirjailijoiden ja taiteilijoi-
19223: mällä. Heille on lisäksi turvattava oikeus aina
19224: kolmen kuukauden pituiseen opintolomaan työ- den tukemiseen valtiovallan toimin.
19225: suhteen katkeamatta. Työntekijäin irtisanomi- 3. 2. 2. Nuorisolle on taattava oikeus jatku-
19226: nen iltaopiskelun takia on kiellettävä. vaan esteettiseen kasvatukseen pyrkimyksenä
19227: maailmankuvan luominen ja suuntautuminen
19228: 2. 6. Eri oppilaitosten resurssipula on rat- UNESCO:n asettamien taidekasvatuksen pää-
19229: kaistava. On asetettava riittävät normit opetus- määrien mukaisesti. Samoin on turvattava mah·
19230: tiloista ja -välineistä. Valtion on kustannettava dollisuudet korkeatasoiseen taidealojen ammat-
19231: opintomateriaali. Opettajien lukumäärää on voi- tikoulutukseen saattamalla se nykyistä laaja-
19232: makkaasti lisättävä koulutusjärjestelmän kai- alaisemmaksi ja ottamalla taideoppilaitokset val-
19233: killa tasoilla. Koulutuksen epätasaista alueellista tion haltuun.
19234: Toivomusaloite n:o 976 1091
19235:
19236: 3. 2. 3. Neuvostoliiton, muiden sosialististen 3. 4. Varusmiesten kulttuuriin, vapaa-aikaan
19237: maiden ja kansallisten vapautusliikkeiden sekä ja virkistykseen liittyvät ongelmat on ratkais-
19238: muun demokraattisen kulttuurin tunnetuksite- tava. Varusmiesten palvelus- ja vapaa-aika on
19239: koa on voimakkaasti lisättävä. Erityisesti on selvästi erotettava toisistaan. Vähitellen on siir-
19240: alettava käytännössä toteuttaa YYA-sopimuksen ryttävä 40-tuntiseen työviikkoon. Varusmiesten
19241: viidettä artiklaa. lomamatkat tulee saattaa ilmaisiksi junissa ja
19242: 3. 2. 4. On aloitettava kaupallisen massa- linja-autoissa. Kotimaan lentoreiteillä on saa-
19243: kulttuurin ja viihteen vaikutuskeinojen ja vai- tettava voimaan 50 % :n alennus. Varuskuntiin
19244: kutuksen kokonaisvaltainen ja järjestelmällinen on saatava sellaiset liikenneyhteydet, jotka mah-
19245: tutkimus. Tutkimustulosten edistykselliset käyt- dollistavat vapaan liikkumisen ympäristön asu-
19246: tömahdollisuudet on taattava. On ryhdyttävä tuskeskuksiin palvelusajan ulkopuolella. Varus-
19247: toimenpiteisiin väkivaltaa, rikollisuutta, sotaa kuntien vapaa-ajantoimintaan tarjoamia mah-
19248: ja fasismia ihannoivan kulttuurin ja viihteen dollisuuksia on parannettava. Varuskuntiin on
19249: kieltämiseksi. Nuoret on suojattava henkisesti saatava kunnolliset kirjastot, opintosalit, ko-
19250: raaistavalta viihteeltä. koontumistilat ja kuntoliikuntatilat. Samoin on
19251: luotava edellytykset varusmiesten omalle elo-
19252: 3. 2. 5. Kansallisen kulttuurihallinnon on py- kuva- ja teatteritoiminnalle.
19253: rittävä edellä mainittujen periaatteiden mukai-
19254: sen kulttuuritoiminnan ulottamiseen kaikkialle 3. 5. Siirtotyöläisille on luotava mahdollisuu-
19255: taloudellisen ja alueellisen eriarvoisuuden pois- det kehittävään ja mielekkääseen vapaa-ajan
19256: tamiseksi. On asetettava parlamentaarisesti va- viettoon ja virkistykseen. Siirtotyömaille on
19257: littu valtion elin valvomaan nuorison kulttuuri- saatava kirjastot, opintosalit, kokoontumistilat
19258: toiminnan kokonaissuunnittelua. Tälle elimelle ja kuntoliikuntatilat sekä mahdollisuus eloku.
19259: on laadittava nuorison kulttuuria koskeva yleis- vien katsomiseen. Siirtotyömaille on saatava
19260: ohjelma. sellaiset liikenneyhteydet, että työläiset voivat
19261: vapaasti liikkua ympäristön asutuskeskuksiin.
19262: 3. 3. On luotava puitteet kehittävälle ja mo- Siirtotyöläisten kotimatkat on saatava ilmaisiksi
19263: nipuoliselle vapaa-ajan toiminnalle ja vir:kistyk- junissa ja linja-autoissa.
19264: selle.
19265: 3. 3. 1. On luotava koko maan kattava toi-
19266: mintal<:eskusten verkosto. Keskusten on katet- 4. Oikeus osallistua yhteiskunnalliseen toimin-
19267: tava laaja-alaisesti eri kulttuuri- ja vapaa-ajan- taan ja päätöksentekoon.
19268: toiminnan muodot. 4. 1. Lainsäädännölliset esteet nuorison osal-
19269: 3. 3. 2. On luotava riittävä ulkoilu- ja ret- listumiselle yhteiskunnalliseen toimintaan on
19270: keilyalueiden verkosto sekä turvattava laaja poistettava. Erilaiset nuorten ikärajoja ja täy-
19271: jokamiehen oikeus luontoon. Nuorison liikunta- sivaltaisuutta koskevat säännökset on yhden-
19272: harrastusta on aktivoitava ja tuettava. Pääpaino mukaistettava. Täysi-ikäisyys on saavutettava jo
19273: on asetettava joukkoliikunnan muotojen kehit- 18-vuotiaana. Nuorten aikaisemmin ikänsä pe-
19274: tämiseen. rusteella saarnat etuisuudet on kuitenkin säily-
19275: 3. 3. 3. On taattava riittävä ja tehokas ym- tettävä. Annettavien säädösten pitää olla riittä-
19276: päristön- ja luonnonsuojelu, jonka kustannukset vän yksityiskohtaisia ja selviä tulkinnanvarai-
19277: on otettava luonnon suurimmilta likaajilta, teol- suuden ja epäselvyyksien välttämiseksi.
19278: lisuuslaitoksilta. 4. 2. Poliittisten nuoriso- ja opiskelijajärjes-
19279: 3. 3. 4. Asuma-alueiden viihtyisyyttä on pa- töjen sekä eri nuorisoryhmiä edustavien järjes-
19280: rannettava. Asukkaiden osallistuminen asuma- töjen toimintaoikeudet ja -mahdollisuudet on
19281: alueiden suunnitteluun on taattava. Asuma- turvattava yhteiskuntaelämän kaikilla aloilla.
19282: alueiden rakentamisen tulee olla suunnitelmal- 4. 2. 1. Nuorisojärjestöjen keskeinen merki-
19283: lista ja virkistysalueita, puistoja, leikkikenttiä, tys nuorisopoliittisia ratkaisuja valmisteltaessa
19284: kulttuuri-, urheilu- ja toimitiloja on rakennet- sekä niistä päätettäessä on tunnustettava. Nii-
19285: tava riittävästi. den mahdollisuudet osallistua nuorisopoliitti-
19286: .3 . .3. 5. Tupakan, alkoholin ja muiden päih- seen päätöksentekoon on taattava .
19287: deaineiden suora tai epäsuora mainonta on 4. 2. 2. Erityistä huomiota on kiinnitettävä
19288: kiellettävä. nuorison etujärjestöjen toimintaoikeuksien tur-
19289: 1092 Toivomusaloite n:o 976
19290:
19291:
19292: vaamiseen työpaikoilla, kouluissa, oppilaitok- aktiivisesti yhteistyön puitteita, muotoja ja
19293: sissa ja opistoissa sekä armeijassa. määrää.
19294: 4. 2. 3. Näiden järjestöjen toimintamahdolli- 5. 2. 2. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota
19295: suuksien turvaamiseksi on valtionavun katet- Suomen ja Neuvostoliiton välisen kaupan moni-
19296: tava ainakin 70% niiden menoista. Luotaessa puolistamiseen ja määrälliseen lisäämiseen sa-
19297: maan kattavaa toimintakeskusverkostoa on eri- moin kuin yleensäkin kauppamme kehittämiseen
19298: tyisesti kiinnitettävä huomiota nuorisojärjestö- SEV-maiden kanssa.
19299: jen toimitilaongelman ratkaisemiseen. Näille 5. 2. 3. On annettava tuki Neuvostoliiton
19300: järjestöille on osoitettava riittävät toimitilat pyrkimyksille kansainvälisen jännityksen lieven-
19301: myös työpaikoilla, kouluissa, oppilaitoksissa ja tämiseen ja toiminnalle yhteiskuntajärjestelmil-
19302: opistoissa. tään erilaisten valtioiden rauhanomaisen rin-
19303: 4. 3. Nuorison oikeus olla mukana päättä- nakkaiselon puolesta.
19304: mässä sitä itseään koskevissa asioissa. 5. 3. Nuorison oikeus totuudenmukaiseen
19305: 4. 3. 1. On taattava työntekijöiden osallistu- tietoon maailmasta ja eri yhteiskunnista on
19306: minen tuotantolaitosten hallintaan demokraat- taattava. Nuoriso on suojeltava fasismin ja mili-
19307: tisen valvonnan periaatteiden mukaisesti. tarismin myrkyiltä.
19308: 4. 3. 2. On taattava nuorten osallistuminen 5. 3. 1. Opetuksen, kulttuurinlevityksen ja
19309: koulujen, oppilaitosten, armeijan ja nuorisopo- joukkotiedotuksen tulee yhteiskuntaelämän kai-
19310: liittiseen hallintoon demokraattisen valvonnan killa aloilla kuvata kansainvälisiä suhteita ja
19311: periaatteiden mukaisesti. eri yhteiskuntia totuudenmukaisella tavalla. Sen
19312: 4. 3. 3. Valtion hallintoa on kokonaisuudes- on edistettävä kansojen välistä yhteisymmär-
19313: saan uudistettava demokraattisen valvonnan rystä ja yhteistoimintaa. Henkisen maanpuolus-
19314: periaatteiden mukaisesti. Valtionhallinnon eri tuksen nimellä kulkeva militaristinen opetus on
19315: haarojen ja koko valtiokoneiston tehtäväksi on lopetettava. Henkisen maanpuolustuksen neu-
19316: asetettava nuorison demokraattisten perusoi- vottelukunta on lakkautettava.
19317: keuksien toteuttaminen. 5. 3. 2. Pyrkimykset asevarustelun kiihdyttä-
19318: Demokraattinen valvonta merkitsee päättä- miseen on maassamme torjuttava. Ulkopolitiik-
19319: vien elinten demokraattista valintaa, kansan- kamme on annettava kaikki tuki maailman rau-
19320: joukkojen osallistumista asioiden valmisteluun hantahtoisten voimien pyrkimyksille asevarus-
19321: ja päätöksentekoon sekä toimeenpanen valvon- telun lopettamiseksi ja ydinsodan vaaran pois-
19322: taan. Nojautuen kansanjoukkojen aloitteellisuu- tamiseksi.
19323: teen ja voimaan demokraattinen valvonta avaa 5. 3. 3. Ulkopolitiikkamme perustana olevaa
19324: laajat näköalat yhteiskunnan demokraattiselle YYA-sopimusta ja sen merkitystä vastaan suun-
19325: uudistamiselle ja kehittämiselle sekä monopo- natut hyökkäykset on torjuttava. Maamme sito-
19326: lien vallan rajoittamis·elle. minen EEC:hen ja sitä kautta NATO:on on
19327: torjuttava. Vapaakauppasopimus EEC:n kanssa
19328: 5. Oikeus rauhaan ja kansojen väliseen ystä- on purettava.
19329: vyyteen. 5. 3. 4. Sotapropaganda on maassamme kiel-
19330: lettävä kansan perusetujen vastaisena YK:n
19331: 5. 1. On tuettava maailman edistyksellisten hyväksymän ja maamme 11. 10. 1967 allekir-
19332: voimien kamppailua rauhan puolesta kansain- joittaman sopimuksen periaatteiden mukaisesti.
19333: välisen imperialismin hyökkäys- ja sotapolitiik- 5. 4. Nuorison toimintaa ja aloitteellisuutta
19334: kaa vastaan, kansallisen riippumattomuuden imperialismin vastaisen solidaarisuuden, rauhan
19335: puolesta kolonialismia, uuskolonialismia ja mo- ja ystävyyden puolesta on tuettava. Valtiovallan
19336: nopolien valtaa vastaan, demokratian ja vapau~ on maassamme taattava nuorisolle riittävät edel-
19337: den puolesta fasismia, rotusyrjintää ja sortoa lytykset osallistua rauhan ja kansojen välisen
19338: vastaan. ystävyyden puolesta tehtävään työhön.
19339: 5. 2. Suomen ja Neuvostoliiton välisiä ystä- 5. 4. 1. On tuettava voimakkaasti maassam-
19340: vällisiä suhteita on jatkuvasti kehitettävä. me rauhantyötä tekeviä ja kansojen välisen so-
19341: 5. 2. 1. YYA-sopimuksen avaamat mahdolli- lidaarisuuden puolesta toimivia järjestöjä.
19342: suudet maittemme välisen poliittisen, taloudel- 5. 4. 2. On turvattava nuorisolle riittävät
19343: lisen, tieteellisen ja kulttuuriyhteistyön kehittä- edellytykset järjestää maassamme erilaisia maail-
19344: miseksi on käytettävä hyväksi; laajentamalla man rauhanvoimien tapaamis·ia ja tilaisuuksia.
19345: Toivomusaloite n:o 976 1093
19346:
19347: 5. 4. 3. On turvattava nuorisolle riittävät että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
19348: edellytykset aktiivisesti osallistua maailman rau- menpiteisiin nuorison yhteiskunnallista
19349: hanvoimien kansainväliseen toimintaan. asemaa} oikeuksia ja velvollisuuksia kos-
19350: Viime vaalien jälkeisille valtiopäiville jätettiin kevan selvityksen suorittamiseksi ja sii-
19351: ehdotus nuorison asemaa koskevan selvitystyön hen pohjautuvan nuorison oikeuksiett
19352: suorittamisesta ja nuorisolain valmistamisesta. julistuksen valmistelemiseksi sekä nuori-
19353: Koska eduskunta ei ole ottanut asiaa käsiteltä- son taloudellisten} sosiaalisten} sivistyk-
19354: väksi, olemme pitäneet tarkoituksenmukaisena sellisten ja poliittisten ongelmien ratkai·
19355: uudella esityksellä ja yksityiskohtaisemmin pe- semiseksi selvityksen pohjalta erityisellä
19356: rustein palata asiaan uudelleen. nuorisolailla tai erillisin lainsäädäntötoi-
19357: Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ehdotam- min.
19358: me eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19359: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
19360:
19361: Esko-Juhani Tennilä Seppo Toiviainen Sten Söderström
19362: M.-L. Salminen Mikko Kuoppa P. Puhakka
19363: Irma Rosnell Pentti Liedes Marjatta Mattsson
19364: 1094 1979 vp.
19365:
19366: Toivomusaloite n:o 977.
19367:
19368:
19369:
19370:
19371: Tikka: Haminan vallien entistämisestä.
19372:
19373:
19374: E d u s k u n n a 11 e.
19375:
19376: Haminan vallit kuuluvat yhtenä osana 1700- tistämisen tarkkaa kustannusarviota ole selvillä,
19377: luvulla rakennettuun Kaakkois-Suomen linnoi- koska lopulliset suunnitelmat eivät ole valmis-
19378: tusketjuun. Osa linnoituksen päävalleista ja lä- tuneet.
19379: hes kaikki etuvarustukset on kaupungin laajen- Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
19380: tuessa purettu. Haminan linnoituksen jäljelle hyväksyttäväksi toivomuksen,
19381: jääneet osat ovat täysin ainutlaatuisia Suomessa.
19382: Sen merkitystä korostaa linnoituksen sisään että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19383: pyöreään asemakaavaan rakennettu kaupunki. menpiteisiin Haminan vallien entistämis-
19384: V allien korjaus- ja entistämistöihin käytetään suunnitelmien tekemiseksi ;a Haminan
19385: vuosittain pieniä summia varoja. Tähänastiset vallien pikaiseksi entistämiseksi.
19386: määrärahat ovat !t'iittämättömät eikä vallien en-
19387: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
19388:
19389: Seppo Tikka
19390: 1979 vp. 1095
19391:
19392: Toivomusaloite n:o 978.
19393:
19394:
19395:
19396:
19397: Toiviainen ym.: Korkeakoulujen hallinnon puitelain aikaansaami-
19398: sesta.
19399:
19400:
19401:
19402: Ed u s kun n a II e.
19403:
19404: Maamme korkeakoulut toimivat edelleen epä- hallitus ei ole antanut eduskunnalle uutta puhe-
19405: demokraattisen hallintokoneiston varassa. Kor- lakiesitystä. Lupailut puitelaista ovatkin osoit-
19406: keakoulujen hallinto ei kykene suoriutumaan tautuneet vain yritykseksi verhota taantumuk-
19407: tehtävistä, jotka tieteen ja yhteiskunnan dem~ sellisten asetusten säätäminen muka jotenkin
19408: kraattinen kehittäminen asettaa. Entistä kär- väliaikaiseksi ja tilapäiseksi ratkaisuksi. Todelli-
19409: lrevämmin on käynyt ilmi, että korkeakoulujen suudessa hallitus näyttää tähtäävän taantumuk-
19410: opetuksen, tutkimuksen ja koko rtoiminnan ke- sellisen, sisäisen itsehallinnon tuhoavan ja kiin-
19411: hittäminen edellyttää enenevässä määrin korkea- tiölle perustuvan hallinnon vakiinnuttamiseen
19412: koululaitoksen sisäisen hallinnon demokratisoin- asetusteitse jokaiseen korkeakouluun.
19413: tia. Kaikissa niissä korkeakouluissa (Helsingin
19414: Demokraattiset voimat yhteiskunnassamme yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Oulun yliopisto,
19415: näkevät, että korkeakoulujen saattaminen rau- Teknillinen korkeakoulu ja Åbo Akademi),
19416: han, yhteiskunnallisen edistyksen ja kansojen joissa vielä ei ole toteutettu ns. kiintiöhallin-
19417: välisen ystävyyden palvelukseen voi toteutua toon perustuvaa hallinnonuudistusta, on kor-
19418: koko laajuudessaan vain ulottamalla demokraat- keakoulukohtainen uudistuksen valmistelu eden-
19419: tinen valvonta, joukkojen demokraattinen osal- nyt opetusministeriön 28. 4. 1977 lähettämän
19420: listuminen, korkeakoulujen sisäiseen hallintoon. kirjelmän pohjalta ratkaisuvaiheeseen. Eräiltä
19421: Työtätekevä väestö, kaikki maamme vähävarai- osin korkeakoulukohtainen valmistelutyö on
19422: set, odottavat korkeakoulujen valmisltavan asian- eriytynyt aikaisemmin toteutetuista hallintomal-
19423: tuntijoita, joiHa on täydet tiedolliset ja taidolli- leista: Teknillisessä korkeakoulussa on tehty eh-
19424: set edellytykset kamppailla yhteiskunnallisen dotus korkeakoulun keskusjohtoon sijoitetta-
19425: edistyksen puolesta ammattikäytännössään: Mut- vasta neuvottelukunnasta, johon otettaisiin mu-
19426: ta korkeakoulujen hallinnonuudistus on keskei- kaan myös "elinkeinoelämän edustajia"; esityk-
19427: sesti myös korkeakouluissa työskentelevien, sissä on tullut esille korostettu eturyhmä- ja
19428: opettajien, tutkijoiden, työntekijöiden ja opis- kiintiöajattelu, joka jättäisi opiskelijat edelleen
19429: kelijoiden etu, sillä tieteellinen työ edellyttää vaille todellisia vaikutusmahdollisuuksia; ja kai-
19430: koko tiedeyhteisön aktiivista osallistumista ope- kissa korkeakouluissa valmistelu on tapahtunut
19431: tuksen ja tutkimuksen ehtojen määräämiseen. suppeissa virkamiestyöryhmissä ilman laajaa,
19432: Hallitus on yrittänyt vastata hallinnon krii- avointa tieteellistä keskustelua.
19433: siin tavalla, joka merkitsee hallinnonuudistuksen Samanaikaisesti on opetusministeriössä ollut
19434: välttämättömyyden tunnustamista, mutta sen käynnissä opetus- ja tutkintohallinnon kehittä-
19435: toteuttamista suurpääoman ja taantumuksen mistyö. Opetusministeriön työryhmän esitykset
19436: etuj·en mukaisena. Tästä osoituksena ovat hal- on kirjattu KTO:n julkaisusarjan julkaisussa
19437: lituksen säätämät korkeakoulukohtaiset asetuk- 21/1977. Työryhmän esityksissä on tutkint~
19438: set, joiden avulla on korkeakouluilta riistetty hallinnon kehittämis·essä keskeiseen asemaan k~
19439: niiden autonomia ja säädetty taantumuksellinen hotettu yliopistojen ja korkeakoulujen perin-
19440: kiintiöhallinto. Näillä asetuksilla hallituspu~ teistä rakennetta radikaalisti muuttava koulu-
19441: lueet ovat luulleet pääsevänsä kriisistä, jonka tusohjelma, josta on muodostunut käynnissä ole-
19442: puitelain kaatuminen eduskunnassa toi entistä van tutkinnonuudistuksen avainkäsite. Koulu-
19443: kärlrevämpänä esille. Huolimatta lupauksistaan tusohjelmalle pohjautuvan tutkintohallinnon
19444: 1096 Toivomusaloite n:o 978
19445:
19446:
19447: kehittäminen on tuonut ilmeiseksi vaaran ope- tulleiden uusien suunnittelukriteereiden mukai-
19448: tuksen ja tutkimuksen eriyttämisestä sekä tie- sesti. Mistään korkeakoulujen omaehtoisesta
19449: teenalalaitosten ja tiedekuntien hajoamisesta. kehittämistyöstä ei enää vuosiin ole ollut kysy-
19450: Opetusministeriö lähetti 23. 11. 1978 lau- mys.
19451: sunnolle korkeakouluneuvoston valmisteleman Vastaavasti muun valtionhallinnon tapaan by-
19452: muistion korkeakoulujen tutkintohallinnon val- rokratia korkeakoulujen sisällä on kehittynyt
19453: takunnallisesta kehittämisestä. Muistioon sisäl- voimakkaasti. Vuosittaisissa budjettiratkaisuissa
19454: tyi mm. ehdotus valtakunnallisesta tutkintohal- on virkamieshallintoa kasvatettu vähintään yhtä
19455: linnon organisaatiosta. Vaikka ehdotus perustui- nopeasti kuin tutkimus- ja opetusvirkoja. Hal-
19456: kin osittain nykyisen käytännön kirjaamiseen, lintokoneiston paisumisen seurauksena päätök-
19457: sisälsi se kuitenkin koko joukon esityksiä, jotka senteon luonne korkeakouluissa on muuttunut.
19458: toteutuessaan merkitsisivät korkeakoulujen val- Pääongelmaksi on muodostunut hallinnon suju-
19459: tiollisen sääntelyn tiukkenemista ja vastaavasti vuus, eikä mahdollisimman hyvien olosuhteiden
19460: korkeakoulujen autonomian kaventumista. luominen tieteelliselle keskustelulle, opetukselle
19461: Näiden hankkeiden lisäksi korkeakoulujen ja tutkimukselle. Tämä yhdistyneenä kiintiöhal-
19462: hallinnossa on tapahtunut eräitä tosiasiallisia lintoon on lisäksi johtanut siihen, että nykyään
19463: muutoksia, jotka vaikuttavat korkeakoulujen korkeakoulujen sisäistä päätöksentekoa hallit-
19464: sisäiseen hallintokäytäntöön. Olennaista näissä see tieteellisen argumentin sijasta poliittinen
19465: muutoksissa on ollut valtiovallan korkeakoulu- kompromissi: tieteellisen päämäärän sijasta
19466: laitokseen kohdistaman sääntelyn ja sen edellyt- kiinni pidetään määräajasta ja määräosuudesta.
19467: tämän sääntelyjärjestelmän kehitys. Keskushal- Korkeakoulujen sisäisen hallinnon kehittä-
19468: linnon asema korkeakoululaitoksen toiminnan mistä on tarkasteltava tieteellisen toiminnan ja
19469: suuntaamisessa on korostunut toisaalta korkea- demok'l'atian toteutumisen kannalta. Keskeisin
19470: koulujen itsemääräämisoikeuden ja toisaalta kysymys ratkaistaessa eri hallintomallien parem-
19471: lainsäädäntövallan kustannuksella (virkamies- muutta on se, missä määrin ne palvelevat tie-
19472: hallinto, keskusjobtoinen suunnittelu ja budje- teellisen kasvatuksen, tieteellisen tutkimuksen
19473: tointi) . Muutosten seurauksena päätösvalta on ja tieteen yhteiskunnallisen luonteen toteutu-
19474: siirtynyt hallintoasioiden lisäksi myös opetuk- mista.
19475: seen ja tutkimukseen liittyvissä asioissa tieteel- Korkeakoulujen hallinnon on nojauduttava
19476: liseltä yhteisöitä ei-tieteelliselle virkamieskoneis- seuraaviin periaatteisiin:
19477: tolle. Alkuna tälle kehitykselle on ollut keskus- - Laitostasolla jokaiselle tieteenalalle on
19478: hallinnon virkamiesvallan kasvun lisäksi hallin- perustettava oma tieteellinen elin, jossa pää-
19479: tovirastojen perustaminen korkeakouluihin, töksenteon tulee tapahtua tieteellisin argumen-
19480: suunnittelutoiminnan vähittäinen irrottaminen tein ja jossa jokaiselle tiedeyhteisön (laitoksen)
19481: virkamiesvastuiseksi työksi ja viime vaiheessa jäsenelle, myös opiskelijoille, taataan pätevyy-
19482: erityisesti kiintiöhallintoon olennaisesti liitty- tensä mukainen mahdollisuus osallistua ja vai-
19483: vän esittely- ja toimeenpanohenkilöstön aseman kuttaa päätöksentekoon.
19484: korostuminen. - Tiedekuntatasolle on perustettava tieteel-
19485: Esikuvana korkeakoulujen hallinnon kehittä- lis-hallinnollinen elin, jossa on oltava kaikkien
19486: miselle tähän suuntaan on ollut valtion hallin- tieteenalojen ed\.lstus ja joka kootaan laitostason
19487: nossa yleisesti toteutettu virastohallinto. Esim. tieteellisten elinten nimeämistä eri henkilökun-
19488: korkeakoulujen talouden suunnittelussa on taryhmiä, myös opiskelijoita, tasapuolisesti edus-
19489: muun valtionhallinnon tapaan siirrytty sinänsä tavista henkilöistä.
19490: tarpeelliseen toiminta- ja taloussuunnitteluun, - Yliopiston tai korkeakoulun valtuusto ja
19491: jota suoritetaan sekä vuoden että viiden vuoden hallitus ovat hallinnollisia elimiä, joiden on
19492: aikavälillä. Muun valtionhallinnon tapaan tämä päätöksenteossaan nojauduttava tiedekuntien
19493: on merkinnyt myös keskitetyn valtiollisen sään- esityksiin. Valtuusto on valittava yleiseen ja
19494: telyn tiivistymistä ja päätöksentekovallan siirty- yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvassa vaalissa.
19495: mistä pois korkeakouluista. Taloudellisen la- Hallituksessa, jonka nimittää valtuusto, tulee
19496: man myötä ja korkeakoulujen määrärahojen vä- olla kaikkien henkilökuntaryhmien, myös opis-
19497: hetessä valtiollinen sääntely on lisääntynyt jopa kelijoiden, tasapuolinen edustus.
19498: siinä määrin, että korkeakoulut ovat joutuneet - Hallinnon on turvattava opetuksen ja tut-
19499: vuosittain muuttamaan suunnitelmiaan ylhäältä kimuksen ykseys; on luovuttava esitetyn tut-
19500: Toivomusaloite n:o 978 1097
19501:
19502: kintohallinnon kehittämisestä esim. koulutus- ta, tutkimusohjelmista päättäminen, opettajien
19503: ohjelmapohjalle. Tiedekuntia on kehitettävä kes- ja hallintohenkilökunnan valinta, opiskelijoiden
19504: keisenä tutkintohallintoelimenä. valinta, resurssien käytöstä päättäminen, oikeus
19505: - Hallinnolliset elimet (valtuusto ja halli- määrätä tiedeyhteisöjen kehittämistavoitteista).
19506: tus) eivät saa tehdä ratkaisuja tieteellisissä ky- - Korkeakoulujen keskushallinnon on oltava
19507: symyksissä, vaan ne kuuluvat tieteenalalaitok- kansanvaltainen; erityisesti eduskunnan osuutta
19508: sille ja tiedlekunnille. Hallinnon on vastattava on lisättävä kehitystä määrittelevässä lainsää-
19509: tiedeyhteisöissä tehtävän työn luonnetta ja suo- däntötyössä.
19510: tava mahdollisuudet tieteenalalaitoksilla ja tie- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19511: dekunnissa tehtävälle valmistelu- ja kehittämis- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19512: toiminnalle.
19513: - Hallinnon on turvattava tiedeyhteisöjen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19514: (laitos, tiedekunta, yliopisto) itsemääräämis- edellä mainitut periaatteet huomioon-
19515: oikeus ja autonomia opetukseen ja tutkimuk- ottavan korkeakouluien hallinnon puite-
19516: seen liittyvissä asioissa (tutkintojen tasovaati- lain aikaansaamiseksi.
19517: musten määrittely, opetussuunnitelmien Iaadin-
19518: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
19519:
19520: Seppo Toiviainen Sten Söderström
19521: M.-L. Salminen Marjatta Mattsson
19522:
19523:
19524:
19525:
19526: 138 087900581L
19527: 1098 1979 vp.
19528:
19529: Toivomusaloite n:o 979.
19530:
19531:
19532:
19533:
19534: Toiviainen ym.: Korkeakoulu- ja tiedelaitoksen kehitysedellytysten
19535: turvaamisesta.
19536:
19537:
19538: E d u s kun n a 11 e.
19539:
19540: Maamme korkeakoulu- ja tiedelaitoksen ke- nassa ovat tulossa suomalaisen korkeakoulu- ja
19541: hitysedellytykset ovat viime vuosina ratkaise- tiedepolitiikan määrääväksi tekijäksi. Seuraavat
19542: vasti heikentyneet. Ennen muuta kysymys on kolme kehityspiirrettä osoittavat tämän arvion
19543: korkeakoulu- ja tiedelaitoksen resurssikehityk- paikkansapitävyyden:
19544: sen pysähtymisestä ja osittain jopa kääntymi- - Samanaikaisesti kun korkeakoulujen tut-
19545: sestä taantuvaan suuntaan. Mutta tämän lisäksi kimusmenojen kasvu on pysähtynyt, kauppa- ja
19546: kysymys on myös kasvavasta pyrkimyksestä teollisuusministeriön kautta suoraan yritysten
19547: alistaa korkeakouluissa harjoitettava tutkimus tutkimustoiminnan tukemiseen ohjatut varat
19548: ja opetus elinkeinoelämän välittömien tarpeiden ovat kasvaneet vuosina 1976-79 keskimäärin
19549: palvelemiseen, mistä selviä osoituksia ovat kor- 11 % vuodessa.
19550: keakoulujen valtiollisen sääntelyn tiivistyminen - Samanaikaisesti kun korkeakoulujen ke-
19551: ja tutkintojen uudistaminen ammatillisten teh- hittämislain tavoitteita on juuri siirretty vii-
19552: täväalueiden vaatimusten pohjalta. Korkeakou- dellä vuodella eteenpäin, jäätiin tämän vuoden
19553: lujen resurssikehityksen olennaista heikkene- budjetissa näistä tingityistäkin tavoitteista jäl-
19554: mistä vuodesta 1975 lähtien osoittavat seuraa- keen määrärahasta riippuen 50-90 %. Lisäksi
19555: vat luvut: valtiovarainministeriö on esittänyt, että myös
19556: - Vuonna 1975 korkeakoulumenojen osuus tulevina vuosina korkeakoulujen määrärahojen
19557: valtion budjetista oli 3,2 %, mutta vuonna lisäyksen tulisi noudattaa vuoden 1979 tasoa,
19558: 1979 se on enää 2,4 %. Vastaavat osuudet eli käytännössä kehittämislaista pitäisi luopua
19559: opetusministeriön kaikista menoista ovat kokonaan.
19560: 18,1% ja 13,4 %. - Samanaikaisesti kun Suomen Akatemian
19561: - Vuonna 1974 korkeakoulut saivat vielä tutkimusvarat ovat reaaliarvoltaan laskeneet
19562: yli 400 uutta opettajan ja tutkijan virkaa, mutta vuoden 1972 tasolle, päätettiin tämän vuoden
19563: vuoden 1979 budjetissa virkoj·en tosiasiallinen budjetin yhteydessä, että vuodeksi 1979 Akate-
19564: kokonaislisäys jää noin sataan. mialle myönnetyn n. miljoonan markan tutki-
19565: - Vuosina 1970-73 korkeakoulujen tutki- musmäärärahojen lisäys tulee käyttää ns. elvy-
19566: musmenot kasvoivat vuosittain keskimäärin tystutkimukseen.
19567: 9 %, mutta vuosina 1976-79 keskimääräinen Korkeakouluissa harjoitettavan perustutki-
19568: kasvu jää 0 % :iin. muksen edellytysten heikentäminen taloudelli-
19569: Eräänlaisena taitekohtana korkeakoulujen re- seen lamaan vedoten on erittäin lyhytnäköistä
19570: surssien kehityksessä voidaan pitää vuotta 1975. politiikkaa. On vaikea osoittaa, että tuotanto-
19571: Tästä lähtien resurssikeh1tys alkoi nopeasti hei- rakenteen yksipuolisuus, työttömyys tai teolli-
19572: kentyä. Perusteluksi resurssien supistuksille on suutemme huonoksi moitittu kilpailukyky joh-
19573: esitetty Suomessa vallitseva taloudellinen lama. tuvat nimenomaan soveltavan tutkimuksen
19574: Mutta on nähtävä, että lama ei vaikuta samalla vähyydestä. Sen sijaan on ilmeistä, että perus-
19575: tavalla kaikkeen tieteelliseen toimintaan maas- tutkimuksen ja maan teknologisen tason välillä
19576: samme. Mitä synkemmin värein maamme ta- vallitsee pitkän aikavälin riippuvuussuhde. Jos
19577: lousnäkymät on maalattu, sitä enemmän tie- tutkimus ja opetus suunnataan yksipuolisesti
19578: dettä on alettu punnita sen tuottaman välittö- välittömiin elinkeinoelämän tarpeisiin, tapahtuu
19579: män taloudellisen hyödyn mukaan. Tieteen suo- taantumista. Etenkin korkeakoulujen tulee ke-
19580: ra sovellettavuus ja välitön hyöty yritystoimin- hittää tieto- ja taitovarantoa myös niillä aloilla,
19581: Toivomusaloite n:o 979 1099
19582:
19583: jotka eivät liity päivänpolttaviin kysymyksiin. Koska eduskunnalle ei ole pitkään aikaan
19584: Ylin opetus ja tutkijakoulutus voidaan hoitaa varattu kunnon mahdollisuutta lausua mielipi-
19585: menestyksellisesti vain kiinteässä yhteydessä dettään korkeakoulu- ja tiedelaitoksen kehityk-
19586: perustutkimukseen. sen suunnasta, ehdotamme kunnioittaen edus-
19587: Korkeakoulututkimuksen laiminlyöminen ei kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19588: vahingoita ainoastaan itse perustutkimusta, vaan
19589: se voi johtaa pitkällä aikavälillä myös kokonais- että hallitus antaisi mahdollisimman
19590: ten tieteenalojen surkastumiseen. Ensimmäisinä pikaisesti korkeakoulujen mielipidettä
19591: ovat vaaravyöhykkeessä humanistiset tieteen- kuultuaan seikkaperöisen selvityksen sii-
19592: alat ja myös yhteiskuntatieteet, koska näiden tä, miten korkeakoulujen ja tiedelaitok-
19593: alojen opetusta ja tutkimusta ei voida arvioida sen kehitysedellytyksissä saadaan aikaan
19594: samanlaisin hyötykriteerein kuin esim. eräiden ratkaiseva muutos parempaan suuntaan.
19595: teknisten tutkimusprojektien.
19596: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
19597:
19598: Seppo Toiviainen Sten Söderström
19599: M.-L. Salminen Marjatta Mattsson
19600: 1100 1979 vp.
19601:
19602: Toivomusaloite n:o 980.
19603:
19604:
19605:
19606:
19607: Toiviainen ym.: Neuvostoliitossa suoritettujen korkeakoulututkin-
19608: tojen ja oppiarvojen tunnustamisesta Suomessa.
19609:
19610:
19611: E d u s kun n a 11 e.
19612:
19613: Pitkän aikaa on suoritettu valmisteluja Suo- tää edelleen akateemisten oppiarvojen ja tutkin-
19614: men ja Neuvostoliiton välisen korkeakoulutut- tojen vertailu- ja vastaavuuskysymysten arvioin-
19615: kintojen vastaavuutta koskevan sopimuksen ai- tiperusteita välittämällä tietoa opintojen orga-
19616: kaansaamiseksi. nisoinnista, kestosta ja sisällöstä sekä tukemalla
19617: Osapuolet vaihtoivat jo vuonna 197 5 asiaa opintojen tasomittausta ja akateemisten oppi-
19618: koskevat sopimusesitykset. Vähän sen jälkeen suoritusten arviointia koskevien menetelmien
19619: ilmoitettiin Suomen hallituksen taholta, että vertailua, sekä mahdollisuuksien mukaan tun-
19620: lopulliset neuvottelut "voitaneen käydä lähim- nustaa keskenään akateemiset oppiarvot ja tut-
19621: mässä tulevaisuudessa". Asia on kuitenkin jat- · kinnot joko tarvittaessa hallitusten välisin so-
19622: kuvasti pitkittynyt. Tämä tilanne on muodostu- pimuksin tai yliopistojen ja korkeakouluope-
19623: nut hyvin hankalaksi sadoille Neuvostoliitossa tusta antavien laitosten ja tutkimuslaitosten vä-
19624: opiskelleille, siellä opiskeleville ja sinne opis- lisin suorin järjestelyin.
19625: kelemaan aikoville. Suomen ja Neuvostoliiton keskeisellä yhteis-
19626: Ottaen huomioon, että kysymyksessä on tär- työllä on avattu monta uutta yhteistyöalaa jär-
19627: keä osakysymys kansojen keskeisen yhteistyön jestelmiltään erilaisten maiden välisessä rauhan-
19628: alalla, ja senkin, että vuoden 1973 lopulla omaisessa rinnakkainolossa, ja näin tulisi viipy-
19629: Bukarestissa kokoontunut UNESCO:n opetus- mättä menetellä tässäkin asiassa. Se olisi tukena
19630: ministerikonferenssi kehotti eurooppalaisia jä- vastaaviin toimiin laajemminkin.
19631: senmaita solmimaan tutkintojen ja diplomien Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ehdotam-
19632: vastavuoroista tunnustamista koskevia kahden- me eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19633: keskisiä sopimuksia erityisesti talous- ja yhteis-
19634: kuntajärjestelmiltään erilaisten valtioiden välillä, että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
19635: on asian viivästymistä pidettävä erittäin vali- menpiteisiin Neuvostoliitossa suoritet-
19636: tettavana. tujen korkeakoulututkintojen ja tieteel-
19637: Tällainen sopimus vastaisi myös ETYK:n listen oppiarvojen tunnustamiseksi Suo-
19638: päätösasiakirjassa vahvistettua pyrkimystä kehit- messa.
19639: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
19640:
19641: Seppo Toiviainen Sten Söderström
19642: M.-L. Salminen Marjatta Mattsson
19643: 1979 vp. 1101
19644:
19645: Toivomusaloite n:o 981.
19646:
19647:
19648:
19649:
19650: Toiviainen ym.: Venäjän kielen aseman parantamisesta perus-
19651: koulun kieltenopetuksessa.
19652:
19653:
19654: E d u s k u n n a II e.
19655:
19656: Suomen ja Neuvostoliiton taloudellinen ja mysten kanssa kehittää ystävällistä yhteistoimin-
19657: kulttuuriyhteistyö sekä keskinäiset kontaktit taa itäiseen naapurimaahamme. Siksi olisi kii-
19658: ovat huomattavasti laajentuneet. Tarve ja kiin- reellisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotta hel-
19659: nostus venäjän kielen opiskeluun on myös kas- potettaisiin venäjän kielen valintaa oppilaan en-
19660: vanut. Kuitenkin suomalaisten mahdollisuus simmäiseksi vieraaksi kieleksi ja peruskoulun
19661: opiskella venäjän kieltä peruskoulussa on heik- yläasteen valinnaiskieleksi. Olisi turvattava ve-
19662: ko eikä pysty tyydyttämään nykyisellään Suo- näjän kielen opiskelumahdollisuudet lukioas-
19663: men ja Neuvostoliiton välisen yhteistyön edel- teella ja myös ammattikouluissa. Erityisesti olisi
19664: lyttämää tarvetta. Tämän ovat huolestuneina rohkaistava pitkän venäjän opiskelua kouluissa.
19665: todenneet Suomi-Neuvostoliitto-Seura, monet Kielipedagogit tähdentävät, että kieliopiskelu
19666: yksittäiset kansalaiset ja viranomaisetkin. olisi aloitettava varhaisessa peruskouluiässä.
19667: Peruskouluun siirtyminen ei ole helpottanut, Suomen ja Neuvostoliiton taloudellisen ja kult-
19668: vaan jopa vaikeuttanut venäjän kielen opetuk- tuuriyhteistyön tuoma hyöty maallemme saattai-
19669: sen asemaa. Tilastotiedot ovat todella huolestut- si olla nykyistä huomattavasti suurempi, jos
19670: tavia. Englannin kieltä opiskelee kouluissa venäjänkielentaitoisia suomalaisia olisi enem-
19671: 95 % opiskelijoista. Venäjän kielen osuus on män kuin nyt on asian laita.
19672: jo alle puoli prosenttia. Lukuvuosilta 1977-78 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19673: ja 1978-79 olevien tilastojen mukaan venäjän nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19674: kielen opiskelu on vähenemässä. Suomessa ti- muksen,
19675: lanne on suhteellisestikin ottaen selvästi huo-
19676: nompi kuin eräissä muissa Länsi-Euroopan mais- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
19677: sa. Tämä ei suinkaan vastaa todellisen tilan- miin venäjän kielen aseman parantami-
19678: teen tarpeita ja on suuresti ristiriidassa pyrki- seksi peruskoulun kieltenopetuksessa.
19679: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
19680:
19681: Seppo Toiviainen Sten Söderström P. Puhakka
19682: M.-L. Salminen Marjatta Mattsson Irma Rosnell
19683: 1102 1979 vp.
19684:
19685: Toivomusaloite n:o 982.
19686:
19687:
19688:
19689:
19690: Toiviainen ym.: Iltakoulujen liittämisestä kunnalliseen peruskou-
19691: lujärjestelmään.
19692:
19693:
19694: E d u s k u n n a 11 e.
19695:
19696: Peruskouluun siirtymisen jälkeen tarve täy- maksut siten entisestään vaikeuttaen iltaopis-
19697: dentää tietoja iltakoulussa ei vähene, vaan kas- kelijoiden muutenkin vaikeata taloudellista ase-
19698: vaa. Tämän osoittavat mm. muista maista saa- maa.
19699: dut kokemukset. Ne, jotka eivät ole käyneet Hallituksen tulisi ryhtyä kiireellisesti toimen-
19700: peruskoulua, haluavat täydentää tietojaan keski- piteisiin iltaopiskelun tukemiseksi ja iltakoulu-
19701: kouluoppimäärällä, jonka peruskoululaiset saa- verkoston laajentamiseksi. Iltakouluja olisi pe-
19702: vat. Toinen vaikuttava tekijä on yhä yleisempi rustettava nykyisten peruskoulujen yhteyteen.
19703: ammatista toiseen siirtyminen, johon pakottaa Iltaopiskelijain Liitto on esittänyt tavoitteeksi
19704: sekä teknillinen kehitys että työllisyys. Amma- nykyisen 15 000 oppilaspaikan nostamisen
19705: tista toiseen siirtyminen pakottaa lisäämään pe- 50 OOO:een. Iltaoppikoulun perustaminen pe-
19706: rustietoja. Ei myöskään ammattikoulun käynyt ruskoulun yhteyteen veivoittaisi kunnat nykyis-
19707: ole kilpailussa työpaikoista yhdenvertainen lu- tä paremmin huolehtimaan koulutusmahdolli-
19708: kion tai korkeakoulun käyneiden kanssa. Siksi suuksien järjestämisestä yli 16 vuotta täyttä-
19709: peruskoulun jälkeen tarve täydentää koulutus- neille nuorille, joiden on usein vaikea saada
19710: taan iltakoulussa ja niin hankkia mahdollisuus työtä.
19711: korkeampaan koulutukseen kasvaa. Useissa tapauksissa se olisi parempi vaihto-
19712: Iltakouluissa opiskelu vaatii erityistä aloit- ehto teknistyvän yhteiskunnan kasvavien vaati-
19713: teellisuutta ja tarmoa, jota valtiovallan olisi musten kannalta kuin nykyiset työllisyyskurssit,
19714: kaikin tavoin tuettava. Erityisen tärkeää olisi jotka eivät kuitenkaan turvaa työpaikkaa. On
19715: iltaoppikoulujen perustaminen peruskoulujen torjuttava suunnitelmat korottaa nykyistä ilta-
19716: yhteyteen. Näin laajennettaisiin nykyistä sup· koulujen opiskelijoiden ikärajaa.
19717: peaa ja vain keskuspaikoille ulottuvaa iltaoppi- Kysymys ei ole suurista taloudellisista kus-
19718: koulujen verkostoa. Lisäksi iltaoppikoulut, jot- tannuksista, koska koulutustilart: ovat samat
19719: ka yleensä ovat yksityisiä, toimivat monin pai- illalla kuin päivällä. Iltalinja loisi myös uusia
19720: koin yksityisten ns. korvaavien koulujen tiloissa työtilaisuuksia koulun palveluksessa oleville,
19721: ja on vaara, että yksityisten koulujen lopettaes- helpottaen työttömyyttä tällä alalla. Tässä yh-
19722: sa toimintansa myös iltaoppikoulujen toimitilo- teydessä on kuitenkin korostettava, että iltalin-
19723: jen saanti vaikeutuu. Esimerkiksi Helsingissä jan opettajain palkkauksessa olevat nykyiset
19724: toimivasta kuudesta iltakoulusta vain yksi on epäkohdat on poistettava.
19725: kunnallinen ja muut yksityiset iltakoulut toimi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19726: vat ns. korvaavien koulujen tiloissa. Viran- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19727: omaisten penseyttä iltaopiskelijoiden yhteiskun-
19728: nan kannalta mitä arvokkainta opiskeluhalua että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19729: kohtaan osoittaa se, että esimerkiksi Helsinki iltakouluverkoston laajentamiseksi ja
19730: peruskoulun toteuttamisen jälkeen kaksinker- iltakoulujen liittämiseksi kunnalliseen
19731: taisti ainoan kunnallisen iltakoulun lukukausi- peruskoulujärjestelmään.
19732: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
19733:
19734: Seppo Toiviainen Mikko Kuoppa Marjatta Mattsson
19735: Irma Rosnell M.-L. Salminen
19736: 1979 vp. 1103
19737:
19738: Toivomusaloite n:o 983.
19739:
19740:
19741:
19742:
19743: Toiviainen ym.: Määrärahasta Suomen Rauhanpuolustajat r.y:n
19744: työn tukemiseen.
19745:
19746:
19747: Ed u s k u n n a 11 e.
19748:
19749: Maamme suurin muhanjärjestö, Suomen Rau- päiville Suomen Rauhanpuolustajat -Jatjestön
19750: hanpuolustajat r .y ., yhdistää piiriinsä erilaisia toimesta on lähetetty laajoja ja edustavia val-
19751: poliittisia ja yhteiskunnallisia järjestöjä ja eri tuuskuntia.
19752: maailmankatsomuksia edustavia kansalaisia toi- Rauhanpuolustajien toimesta on järjestetty
19753: mintaan rauhan ja kansoj,en välisen ystävyyden lukuisia konferensseja, joissa esitelmöivät huo-
19754: puolesta sodan vaaraa vastaan. Paitsi omassa mattavat ulkomaiset ja kotimaiset asiantuntijat.
19755: maassa harjoitettua valistustyötä, järjestöllä on Järjestö julkaisee ja levittää kansainvälisiä ky-
19756: erittäin vilkkaat kansainväliset yhteydet ja yh- symyksiä selvittävää dokumenttiaineistoa ja jul-
19757: teistoimintaa lukuisten maiden rauhanjärjestö- kaisee 6 kertaa vuodessa ilmestyvää "Rauhan
19758: jen kanssa. Suomen Rauhanpuolustajat tekee puolesta" -lehteä. Järjestö harjoittaa myös hu-
19759: tunnetuksi Suomen harjoittamaa rauhanpolitiik- manitääristä toimintaa keräämällä ja lähettämäl-
19760: kaa kansainvälisissä konferensseissa, eri maissa lä apua sodasta kärsineelle siviiliväestölle eri-
19761: järjestetyissä tilaisuuksissa ja yhteyksi:ssä eri tyisesti Vietnamissa, Afrikassa, Lähi-Idässä sekä
19762: kansojen edustajiin. Toiminnallaan järjestö lisää fasistisen terrorin uhriksi joutuneelle väestölle
19763: kansainvälistä tietoutta, joka on kansojen kes- Chilessä.
19764: keisen yhteistoiminnan kehittymisen ensimmäi- Neuvostoliiton Rauhankomitean kanssa Suo-
19765: nen edcllytys. men Rauhanpuolustajilla on paljon yhteistoi-
19766: Suomen Rauhanpuolustajien useat aloitteet mintaa, valtuuskuntien vaihtoa, ystävyysvierai-
19767: ovat herättäneet laajaa kansainvälistä huomiota luja ja yhteisiä tilaisuuksia.
19768: ja myönteistä kiinnostusta maatamme kohtaan. Arvokkaaksi tuloksiltaan muodostuivat alle-
19769: MainitJtakoon esimerkiksi jo perinteitä omaavan kirjoitusten keräys uuteen Tukholman aseista-
19770: rauhanviikon järjestäminen, jonka aikana on sa- riisuntavetoomukseen sekä keräys Suomen itse-
19771: doittain kokouksia, seminaareja, konferensseja, näisyyden ja Lokakuun vallankumouksen 60-
19772: joukkotilaisuuksia, näyttelyjä ja solidaarisuus- vuotisjuhla-adressiin. Nämä keräykset tapahtui-
19773: konsertteja. Rauhanpuolustajain toiminnan mer- vat Rauhanpuolustajien aloitteesta.
19774: kitystä ystävällisten suhteiden kehittymiselle Suomen Rauhanpuolustajien 30-vuotisjuhlat
19775: osoittaa mm., etJtä tästä toiminnasta ovat kehit- osoittavat, että järjestöllä on tiiviit yhteydet
19776: tyneet vilkkaasti toimivat ystävyysseurat Suomi maailman rauhanliikkeeseen ja että se nauttii
19777: -Vietnam-seura ja Suomi-Chile-seura sekä laajaa kansainvälistä arvonantoa. Tätä osoittaa
19778: Arabikansojen ystävyysseura. Lähi-Idän ongel- myös Suomen Rauhanpuolustajien aloitteellinen
19779: mien ja selkkausten rauhanomaisesta selvittä- esiintyminen kansalaisjärjestöjen edustajista
19780: misestä YK:n päätöstJen mukaisesti rauhanpuo- koostuvan toimikunnan muodostamiseksi YK:n
19781: lustajat ovat harjoittaneet laajaa valistustyötä ja esittämän aseistarlisunnaJle omistetun aseistarii-
19782: tukeneet Afrikka-komitean solidaarisuustoimin- sunnan toimintaviikon (24.-31. 10.) viettämi-
19783: taa rotusortoa vastustavien ja kansallista itse- seksi maassamme.
19784: määräämisoikeutta vaativien kansojen puolesta. Suomen Rauhanpuolustajat on pannut alulle
19785: Suomen Rauhanpuolustajat r.y:n aloitteesta neljän maan kalottialueen yhteistyön rauhan ja
19786: on 1tullut jo perinteeksi järjestää vuosittain yh- ystävyyden puolesta ja tukee jatkuvasti tätä toi-
19787: teistoiminnassa kaikkien Itämeren maiden rau- mintaa. Suomen Rauhanpuolustajain yhteydessä
19788: hanjärjestöjen kesken Itämeren kansojen rauhan toimii Rauhankulttuuritoimikunta, jonka jäse-
19789: ja ystävyyden päivät Itämeren eri maissa. Näille ninä on 27 kulttuurijärjestöä sekä lukuisia tun-
19790: 1104 Toivomusaloite n:o 983
19791:
19792:
19793: nettuja eri alojen kulttuurihenkilöitä, sekä Rau- delliset vaikeudet, joita inflaatio entisestäänkin
19794: hankasvatustoimikunta, johon kuuluu kasvatus- on lisännyt, kahlehtivat työtä, joka on kansal-
19795: ja koulutusalojen tutkijoita sekä opettajia. lisesti ja kansainvälisesti erittäin merkittävä.
19796: Ottaen huomioon Suomen Rauhanpuolusta- Edellisen perusteella ehdotamme kunnioittaen
19797: jain suuresti laajentuneen työsaran, järjestön eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19798: olisi saatava nykyistä paljon huomattavampaa
19799: taloudellista tukea. Yksistään suomalaisten että hallitus ottaisi valtion vuoden
19800: edustajain lähettäminen erilaisiin kansainvälisiin 1980 tulo- ja menoarvioesitykseen
19801: rauhankysymystä pohtiviin tilaisuuksiin vaatii 350 000 markan määrärahan Suomen
19802: huomattavia menoja. Vaikka järjestön toiminta Rauhanpuolustajat r.y:n työn tukemi-
19803: nojaa kansalaisten vapaaehtoiseen tukeen, talou- seen.
19804: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
19805:
19806: Seppo Toiviainen Tellervo Koivisto Terhi Nieminen-Mäkynen
19807: Jacob Söderman Aarne Saarinen
19808: 1979 vp. 1105
19809:
19810: Toivomusaloite n:o 984.
19811:
19812:
19813:
19814:
19815: Tuominen ym.: Kotkan merenkulkuoppilaitoksen huomioonotta-
19816: misesta merenkulun korkeakoulutusta järjestettäessä.
19817:
19818:
19819: Ed u s kun n a 11 e.
19820:
19821: Vuonna 1980 Kotkan merenkulkuoppilai- naan tule kyseeseen, voidaan kotkalaisen kä-
19822: toksessa aloittaa merikapteenien opintolinja sityksen mukaan harkita Lappeenrannan tek-
19823: uusimuotoisena. Ammattikasvatushallituksen nilliseen korkeaimuluun kuuluvan merenkulku-
19824: toimesta on selvitelty merikapteenien opetuk- alan tiedekunnan tai tiedekuntien perustamista
19825: sen keskittämisratkaisuja. Nämä suunnitelmat Kotkaan.
19826: eivät ole kuitenkaan toteutuneet. Kotkassa kat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19827: sotaan kuitenkin, että merikapteenien opinto- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19828: linjan jatkuvuus Kotkan merenkulkuoppilaitok- muksen,
19829: sessa tulee turvata ja ottaa huomioon keski-
19830: asteen koulutusta uudistettaessa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
19831: Mikäli valtakunnalliset selvitykset osoitta- joilla merikapteenien opintolinjan jat-
19832: vat merenkulkualan korkeakoulutuksen tarpeel- kuvuus Kotkan merenkulkuoppilaitok-
19833: liseksi, opetuksen suunnittelussa ja sijoituk- sessa turvattaisiin, ja että Kotkan me-
19834: sessa tulee ottaa huomioon Kotkan merenkulku- renkulkuoppilaitoksen tarjoamat erin-
19835: oppilaitoksen tarjoamat erinomaiset mahdolli- omaiset mahdollisuudet otettaisiin huo-
19836: suudet. Mikäli mahdollisen merenkulkualan mioon merenkulun korkeakoulutusta
19837: korkeakoulun sijoittaminen Kotkaan ei aika- järjestettäessä.
19838: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
19839:
19840: Risto Tuominen Mauno Forsman Anna-Liisa Piipari
19841: Peter Muurman Pekka Starast
19842:
19843:
19844:
19845:
19846: 139 0879005811
19847: 1106 1979 vp.
19848:
19849: Toivomusaloite n:o 985.
19850:
19851:
19852:
19853:
19854: Tuominen ym.: Kyminlinnan linnoitusalueen käyttämisestä maa-
19855: kuntamuseon sijaintipaikkakuntana.
19856:
19857:
19858: E d u s k u n n a 11 e.
19859:
19860: Kymenlaakson ja Kotkan museot01mmnan aate on Kymenlaakson kannalta tärkeä, koska
19861: kehittämistä on jo pitkään jarruttanut se, et- Kymen lääni jakaantuu kahteen aivan erilai-
19862: tei lakisääteinen valtionapujärjestelmä ole käyn- seen kulttuurihistorialliseen alueeseen. Tiettä-
19863: nistynyt suunnitelmien mukaisesti. Kymenlaak- västi Suomen maakuntamuseolaitoksen alue-
19864: son maakuntamuseon sijoittamista Kotkaan Ky- jako tulee ratkaisuun lähiaikoina.
19865: minlinnan historiallisesti merkittävien vallien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19866: suojiin on kuitenkin pidettävä kiireellisenä ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19867: sen taloudellisen tuen varmistamista kulttuuri- muksen,
19868: historiallisesti ensiarvoisen tärkeänä tavoit- että suunnittelu- ja selvitystyö Ky-
19869: teena. minlinnan linnoitusalueen käyttämises-
19870: Maakuntamuseolaitoksen aluejaon tulee nou- tä maakuntamuseon sijaintipaikkakun-
19871: dattaa olemassa olevaa maakuntajakoa, joka tana käynnistettäisiin valtion tulo- ja
19872: samaistuu ·kulttuurihistoriallisesti yhtenäisiin, menoarvioon varattavan määrärahan tur-
19873: leimallisesti samanlaisiin alueisiin. Tämä peri- vin mahdollisimman pian.
19874: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
19875:
19876: Risto Tuominen Anna-Liisa Piipari
19877: Mauno Forsman Pekka Starast
19878: 1979 vp. 1107
19879:
19880: Toivomusaloite n:o 986.
19881:
19882:
19883:
19884:
19885: Tuovinen ym.: Siikasalmen maatalousoppilaitoksen käytössä ole-
19886: van pelto- ja metsämaan lisäämisestä.
19887:
19888:
19889: E d u s k u n n a 11 e.
19890:
19891: Liperin kunnan alueella sijaitseva Siikasal- Todennäköisesti Siikasalmen maatalousoppi-
19892: men maatalousoppilaitos tarvitsisi pikaisesti li- laitos saa piakkoin uuden lämpökeskuksen,
19893: sää pelto- ja metsämaata, jotta oppilaitoksen jossa on tarkoitus käyttää kotimaista pohto-
19894: kehitys voitaisiin turvata. Tiettävästi oppilai- energiaa, ja jo tämänkin vuoksi metsämaata
19895: toksen välittömässä läheisyydessä on lisämaata tarvittaisiin lisää.
19896: saatavana, kunhan vain valtion taholta myön- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19897: netään määräraha ko. tarkoitukseen. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19898: Siikasalmen maatalousoppilaitoksen kehittä- muksen,
19899: misellä on suuri merkitys maatalouden koulu-
19900: tuksen tehostamiseen ja ammattitaidon lisää- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
19901: miseen. Myös maatalouden kannattavuuden pa- menpiteisiin pelto- ja metsämaan li-
19902: rantamiseksi tehokkaalla koulutuksella on oma säämiseksi Siikasalmen maatalousoppi-
19903: merkityksensä. laitoksen käyttöön.
19904: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
19905:
19906: Jouko Tuovinen Pauli Puhakka Mauri Vänskä
19907: Markku Kauppinen Lea Sutinen
19908: 1108 1979 vp.
19909:
19910: Toivomusaloite n:o 987.
19911:
19912:
19913:
19914:
19915: Työläjärvi ym.: Vanhojen puukaupunkien suojelusta sekä niiden
19916: kunnostustarpeessa olevan asuntokannan saattamisesta valtion
19917: asuntolainoituksen piiriin.
19918:
19919:
19920: E d u s kun n a 11 e.
19921:
19922: Rauma on maamme neljänneksi vanhin kau- Rauman mittakaavalliset suhteet säilytettävä.
19923: punki, mutta vain osa Vanhan Rauman aluees- Tämä olisikin tärkeää vastapainoksi voimak-
19924: ta on rakennettu keskiajalla. Rauman itä-länsi- kaalle teollistumiselle, joka jo nyt, osittain kiel-
19925: suuntaineo pääkatuverkko risteävine poikkika- teisestikin, leimaa kaupunkikuvaa.
19926: tuineen pohjautuu 300-500 vuoden takaiseen Rauman vanhan kaupunginosan säilyttämi-
19927: perinteeseen ja on täten erinomaisen arvokas seen on tämänhetkisten laskelmien mukaan ar-
19928: historiallinen muistomerkki. Rauma on pala- vioitu tarvittavan n. 60 milj. mk seuraavien 10
19929: nut viimeksi v. 1682, joten kaupunkia on ra- vuoden aikana alkaen v. 1976. Tästä tulisi val-
19930: kennettu yhtäjaksoisesti lähes 300 vuotta. tiolle 40 %, loppurahoitus tulisi kaupungille ja
19931: Sisäasiainministeriö on v. 1952 päättänyt kiinteistönomistajille.
19932: julistaa Vanhan Rauman vanhaksi kaupungin- Rakennussuojelukomitean mietinnössä 197 4:
19933: osaksi. Rauman vanhakaupunki on eräs maam- 80 on esitetty toteuttamiskelpoiset suunnitel-
19934: me kaupunkikulttuurin avainmonumentteja, ja mat ja ratkaisut niin Rauman kuin muidenkin
19935: sen säilyminen on paitsi lakisääteinen velvol- vanhojen puukaupunkien suojelemiseksi ja kun-
19936: lisuus (Rak.laki 135 § ja Rak.as. 32 § 18 nostamiseksi.
19937: mom.) myös Rauman kaupungin intresseissä Kun näin on, ehdotamme edellä olevan joh-
19938: mitä suurimmassa määrin. Muinaistieteellinen dosta eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
19939: toimikunta esittää, että Rauman vanhasta sen,
19940: kaupungista suojeltaisiin vanha katuverkosto
19941: kokonaisuudessaan ja että mittakaava ja pieni- että hallitus kiireellisesti valmistelisi
19942: jakoisuus säilytettäisiin. Kaavarungon, joka on lakiesitykset vanhojen puukaupunkien
19943: valmistunut v. 1973, mukaan on useita kym- suojelusta ja niiden saattamisesta koko
19944: meniä muinaistieteellisesti arvokkaita kiinteis- kunnostustarpeessa olevan asuntokannan
19945: töjä, suuri osa katunäkymiä ja koko Vanhan osalta valtion asuntolainoituksen piiriin.
19946: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
19947:
19948: Pirkko Työläjärvi Tellervo Koivisto Juhani Surakka
19949: Matti Puhakka Risto Tuominen Tarja Halonen
19950: Pirkko Valtonen Mikko Elo Aulis Juvela
19951: 1979 vp. 1109
19952:
19953: Toivomusaloite n:o 988.
19954:
19955:
19956:
19957:
19958: Ursin ym.: Opintotukijärjestelmän kehittämisestä.
19959:
19960:
19961: E d u s kun n a 11 e.
19962:
19963: Opintotuki on viime aikoina heikentynyt. taloudellisiin puitteisiin, vaan niiden poikkeuk-
19964: Opintorahan reaaliarvo on selvästi laskenut, sien karsiminen, jotka perustellusti eivät ole
19965: lainamäärä on laskenut ja asumistuen lopetta- tuen tarpeessa.
19966: minen asumislisäjärjestelmään siirtymällä on vä- 4. Opintolainojen saanti turvataan ja takai-
19967: hentänyt monien opiskelijoiden asumiseensa sinmaksujärjestelmää kehitetään ottaen huo-
19968: saamaa tukea. mioon lainansaajien maksukyky; valtio ottaa
19969: Samanaikaisesti opintotuen saantiehtoja on vastattavakseen kokonaisuudessaan opintolaino-
19970: tiukennettu sekä opintorahan että opintolaino- jen korot työttömyys- tai muuna aikana, jol-
19971: jen osalta; erityisiä vaikeuksia tarveharkinnan loin lainansaajan taloudellinen tilanne on olen-
19972: tehostaminen on merkinnyt keskituloisten van- naisesti heikentynyt.
19973: hempien lapsille. 5. Opintotuen määrä saatetaan koulutus-
19974: Opintolainan takaisinmaksu muodostaa vas- asteesta riippumattomaksi ja asumislisäjärjes-
19975: tavalmistuneelle vaikean ongelman - ajoittuu- telmä korvataan asumistukijärjestelmää laajen-
19976: han se usein samaan aikaan kuin kodin perus- tamalla.
19977: taminen ja oman elämän aloittaminen. Erityi- Asumistukijärjestelmän laajentamista puolta-
19978: sen vaikeaksi tilanne on muodostunut vasta- vat seuraavat seikat: asumistuen myöntämisessä
19979: valmistuneiden työttömyyden kasvaessa. otetaan huomioon sekä vuokran määrä että
19980: Opiskelun taloudellisten edellytysten paran- tuen saajan maksukyky - lisäksi asumistukea
19981: tamiseksi on pikaisesti ryhdyttävä seuraaviin maksetaan ympärivuotisena. Asumislisäjärjestel-
19982: toimiin· mä jättää tuen ulkopuolelle opiskelijoita, joille
19983: 1. Opintotuen kokonaismäärää lisätään vas- olisi perusteltua myöntää asumistukea yleisen
19984: taamaan täysimääräisiä, ympärivuotisia opis- tukijärjestelmän ehtojen mukaisesti.
19985: kelu- ja elinkustannuksia ja opintotuen reaali- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19986: arvon kehitys turvataan. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19987: 2. Opintotuen kehittäminen kohti· täysimää-
19988: räistä opintorahaa aloitetaan pikaisesti. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19989: 3. Kohtuuttomia tarveharkintarajoja väljen- menpiteisiin opintotukijärjestelmän ke-
19990: netään niin, ettei niiden tarkoituksena ole tuen hittämiseksi.
19991: saajien määrän supistaminen ennalta rajattuihin
19992: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
19993:
19994: Martti Ursin Ben Zyskowicz Pertti Salolainen
19995: Helena Pesola Tuulikki Petäjäniemi
19996: 1110 1979 vp.
19997:
19998: Toivomusaloite n:o 989.
19999:
20000:
20001:
20002:
20003: Valo: Opistotasoisen teknisen ja kaupallisen koulutuksen kehit-
20004: tämisestä Keski-Uudellamaalla.
20005:
20006:
20007: E d u s k u n n a 11 e.
20008:
20009: Järvenpään, Keravan ja Tuusulan kuntien opistotaso1s1a koulutuspaikkoja lienee tosin
20010: muodostama lähes 70 000 asukkaan keskinen koko valtakuntaa ajatellen jotakuinkin riittä-
20011: Uusimaa on voimakkaan kasvun aluetta, jonka västi, mutta opetuksen tarjonta ei ole sijoit-
20012: kasvu on viime aikoina näkynyt ennen muuta tunut kysyntää vastaavasti.
20013: teollisten ja kaupallisten elinkeinojen kehityk- Keski-Uudellamaalla vallitseva opetustyhjiö
20014: senä. Uusien työpaikkojen tuleva kasvu pai- ei voi olla perusteltavissa. Alueella tiedostetun
20015: nottuu myös mainituille toimialoille. Kasvun teknisen ja kaupallisen opistotasoisen koulutuk-
20016: tarve ja sen perusta nojautuu paljolti sanottu- sen puutteen johdosta olisikin pikaisesti ryh-
20017: jen kuntien verraten alhaiseen työpaikkaoma- dyttävä asianmukaisiin toimiin.
20018: varaisuuteen, jota kunnat pyrkivät määrätie- Edellä sanotuilla perusteilla ehdotan edus-
20019: toisesti kohottamaan. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20020: Työpaikat Keski-Uudellamaalla ovat keski-
20021: määräistä vaativampia, näin tulee myös ole- että hallitus yhteistyössä asianomais-
20022: maan syntyvien uusien työpaikkojen osalta. ten kuntien kanssa kiireellisesti ja yk-
20023: Tämä asettaa erityisen suuret vaatimukset kou- sityiskohtaisesti selvittäisi teknisen ja
20024: lutuksen tasolle. kaupallisen opistotasoisen koulutuksen
20025: Keski-Uudellamaalla ei kuitenkaan ole saa- tarpeen ja toteuttamisedellytykset Kes-
20026: tavissa enempää teknisen alan kuin kaupalli- ki-Uudellamaalla sekä ryhtyisi sen jäl-
20027: senkaan alan opistotasoista koulutusta. Tekni- keen tulosten edellyttämiin toimenpitei-
20028: sen alan opistotasoinen koulutus on keskittynyt siin.
20029: Uudellamaalla vain Helsinkiin. Kaupallisen alan
20030: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
20031:
20032: Tauno Valo
20033: 1979 vp. 1111
20034:
20035: Toivomusaloite n:o 990.
20036:
20037:
20038:
20039:
20040: P. Vennamo ym.: Steiner-koulujen toimintaedellytysten paranta-
20041: misesta.
20042:
20043:
20044: E d u s k u n n a II e.
20045:
20046: Mnamme koululaitoksen ja opetusmenetel- mintaa tulisi edelleen tukea, ovathan ne myös
20047: mien kehittämisessä on tehty paljon uhrautuvaa sosiaalisessa mielessä kannatettavia lasten pääs-
20048: vapaaehtoista työtä mm. erilaisten vaihtoeh- tessä näihin kouluihin ilman minkäänlaista en-
20049: toisten opetusmenetelmien ja koulutyyppien nakkovalintaa pelkässä ilmoittautumisjärjestyk-
20050: osalta. N~imä koulut ja niiden toimiminen sessä.
20051: ovat paljolti olleet yksityisen omatoimisuuden Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
20052: ja kansalaisten vapaaehtoisen auttamisen varassa, tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
20053: yhteiskunta on usein jopa vaikeuttanut niiden väksi toivomuksen,
20054: toimintaa.
20055: Steiner-kouluissa on maassamme tehty ar- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20056: vokasta ja uraauurtavaa työtä mm. opetusme- Steiner-koulujen nykyistä voimakkaam-
20057: netelmien kehittämisessä sekä lapsen luonnol- maksi tukemiseksi ja niiden perustami-
20058: lisen kehityksen turvaaruismahdollisuuksien pa- sen helpottamiseksi maamme niille
20059: rantamisen mielessä. Siksi Steiner-koulujen toi- alueille, joissa niitä ei vielä ole.
20060: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
20061:
20062: Pekka Vennamo Veikko Vennamo Eino Poutiainen
20063: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
20064: Urho Pohto
20065: 1112 1979 vp.
20066:
20067: Toivomusaloite n:o 991.
20068:
20069:
20070:
20071:
20072: P. Vennamo ym.: Maatalousoppilaitoksen perustamisesta Salon
20073: seudulle.
20074:
20075:
20076: E d u s k u n n a 11 e.
20077: Maatalousopetuksen järjestäminen mahdolli- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
20078: simman tasaisesti maan eri puolille on eräs tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
20079: perusedellytys maataloutemme jatkuvalle tasa- väksi toivomuksen,
20080: puoliselle kehittämiselle.
20081: Salon seutu Varsinais-Suomessa on koko- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
20082: naan vailla maatalousalan oppilaitosta, vaikka maatalousoppilaitoksen perustamistoi-
20083: tarve tällä alueella on varsin suuri. Maata- menpiteisiin Salon seudulle esimerkiksi
20084: lousoppilaitos Salon seudulle voitaisiin sijoit- Perniön kuntaan.
20085: taa esimerkiksi Perniöön. Asiassa olisi ryhdyt-
20086: tävä kiireellisiin toimenpiteisiin.
20087: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
20088:
20089: Pekka Vennamo Urho Pohto Urpo Leppänen
20090: Anssi Joutsenlahti Eino Poutiainen Veikko Vennamo
20091: 1979 vp. 1113
20092:
20093: Toivomusaloite n:o 992.
20094:
20095:
20096:
20097:
20098: V. Vennamo ym.: Eläinlääketieteellisen korkeakoulun sijoittami-
20099: sesta Kuopioon.
20100:
20101:
20102: E d u s k u n n a 11 e.
20103: Yleisen edun mukaista olisi, että Eläinlääke- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20104: tieteellinen korkeakoulu siirrettäisiin viivytte- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20105: lemättä Kuopion kaupunkiin. Samalla toteutet-
20106: taisiin valtakuntamme tasasuhtaista rakentamis- että ·hallitus ryhtyisi· kiireellisiin toi-
20107: ta ja hajasijoitusta. menpiteisiin Eläinlääketieteellisen kor-
20108: keakoulun sijoittamiseksi Kuopion kau-
20109: punkiin.
20110: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
20111:
20112: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Eino Poutiainen
20113: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
20114:
20115:
20116:
20117:
20118: 140 087900581L
20119: 1114 1979 vp.
20120:
20121: Toivomusaloite n:o 993.
20122:
20123:
20124:
20125:
20126: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1979 tulo- ja menoarvioon
20127: pienkoulujen säilyttämistä koskevaan tutkimustoimintaan.
20128:
20129:
20130: E d u s k u n n a 11 e.
20131:
20132: Pienkoulujen hävittäminen on aikaansaanut Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20133: tuhoisaa jälkeä laajalla maaseudullamme ja syr- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20134: jäseuduilla sekä sivualueilla. Tätä kansamme
20135: etujen vastaista koulukeskittämisen linjaa tu- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
20136: kivat kaikki muut puolueet paitsi SMP. tyksen 5 000 markan määrärahan otta-
20137: Kun nyt seuraukset ja jäljet ovat pelotta- misesta lisäyksenä valtion vuoden 1979
20138: vat, on alettu puhua pienkoulujen tarpeelli- tulo- ja menoarvioon sen seikan kiireel-
20139: suudesta. Mutta puheet ja lupaukset eivät ole lisesti selvittämiseksi, millä tavoin jäl-
20140: sama kuin teot. jellä olevat pienkoulut voitaisiin pelas-
20141: Näitä tekoja tarvitaan kiireellisesti ja jopa taa sekä uudelleen herättää henkiin tar-
20142: lakkautettuja pienkouluja olisi uudelleen he- peellisessa laajuudessa jo tuhotut pien-
20143: rätettävä henkiin. koulut myös tyhjinä olevia kansakouluja
20144: hyväksi käyttäen.
20145: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
20146:
20147: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Pekka Vennamo
20148: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
20149: J. Juhani Kortesalmi
20150: 1979 vp. 1115
20151:
20152: Toivomusaloite n:o 994.
20153:
20154:
20155:
20156:
20157: V. Vennamo ym.: Poliittisen kiihotuksen lopettamisesta kouluissa.
20158:
20159:
20160: E d u s k u n n a II e.
20161:
20162: Politiikan tuominen kouluihin ja koululais- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20163: ten keskuuteen on osoittautunut monessa suh- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20164: teessa haitalliseksi. Opetus kärsii. Samoin kär-
20165: sivät oppilaiden väliset henkilösuhteet. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20166: Aikaisemmin 1930-luvulla politiikan tuomi- menpiteisiin poliittisen kiihotuksen estä-
20167: nen kouluihin ·katsottiin fasismiksi. Sitä se on miseksi kouluissa opetusta ja oppilaiden··
20168: luonnollisesti tänäkin päivänä nykyisessä muo- välisiä henkilösuhteita vahingoittavana.
20169: dossaan.
20170: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
20171:
20172: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
20173: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
20174: Urpo Leppänen
20175: 1116 1979 Vp.
20176:
20177: Toivomusaloite n:o 99.5.
20178:
20179:
20180:
20181:
20182: V. Vennamo ym.: Opiskelijoiden Iainansaannin turvaamisesta.
20183:
20184:
20185: E d u s k u n n a 11 e.
20186: Varojen puute ei saa olla tiedon ja taidon Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20187: hankkimisen esteenä. Jokaisen tulee saada kyky- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20188: jänsä vastaava koulutus. Tämä on koko kansan
20189: etu. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20190: Lainarahan saannin rajoituksista ovat joutu- menpiteisiin kaikkien opiskelijoitten
20191: neet ·erityisesti kärsimään opiskelijat. Tämä ei välttämättömän tainansaannin turvaami-
20192: ole oikein. Asiantilaan on saatava korjaus. seksi.
20193: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
20194:
20195: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
20196: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
20197: Urpo Leppänen
20198: 1979 vp. 1117
20199:
20200: Toivomusaloite n:o 996.
20201:
20202:
20203:
20204:
20205: V. Vennamo ym.: Harvaanasuttujen kuntien kirjastolaitosten val-
20206: tionavun pienenemisen estämisestä.
20207:
20208:
20209: E d u s k u n n a 11 e.
20210:
20211: Hallituksen läpiajamat uudet säännökset ovat että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20212: johtaneet siihen, että harvaanasuttujen seutujen menpiteisiin säännösten korjaamiseksi
20213: kirjastolaitoksen valtionapu kunnille näyttää niin, että harvaanasuttujen kuntien kir-
20214: putoavan lähes puoleen aikaisemmasta. Tämä jastolaitoksen valtionapu ei putoa lähes
20215: on räikeä tulonsiirto köyhiltä seuduilta. puoleen entisestään, ja täten estää räi-
20216: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- keän vääryyden.
20217: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20218: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
20219:
20220: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Pekka Vennamo
20221: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
20222: Urho Pohto
20223: 1118 1979 vp.
20224:
20225: Toivomusaloite n:o 997.
20226:
20227:
20228:
20229:
20230: V. Vennamo ym.: Pielaveden sivuammattikoulun laajentamisesta.
20231:
20232:
20233: E d u s kun n a 11 e.
20234:
20235: Ylä-Savon ammattikoulun kuntainliitolle on Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20236: myönnetty lupa 5-linjaisen sivuammattikoulun taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20237: perustamiseen Pielaveden kunnassa. Tällä het-
20238: kellä koulu toimii 4-linjaisena. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20239: Kuitenkin tämä koulu olisi laajennettava menpiteisiin Pielaveden kunnassa olevan
20240: 6-linjaiseksi, jotta se palvelisi todella seutukun- sivuammattikoulun laajentamiseksi 6-lin-
20241: nan tarpeita. Pielaveden kunta on valmis raken- jaiseksi alueen väestön tarpeiden mukai-
20242: tamaan koulun tarpeisiin lisätiloja. sesti.
20243: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
20244:
20245: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Urpo Leppänen
20246: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
20247: Pekka Vennamo
20248: 1979 vp. 1119
20249:
20250: Toivomusaloite n:o 998.
20251:
20252:
20253:
20254:
20255: V. Vennamo ym.: Teknillisen koulun perustamisesta Iisalmelle.
20256:
20257:
20258: E d u s kun n a 11 e.
20259:
20260: Teollistuvasta Ylä-Savosta ja Iisalmelta puut- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20261: tuu teknillinen koulu. Sellainen koulu tarvitaan menpiteisiin teknillisen koulun aikaan-
20262: kuitenkin välttämättä. Suunnitelmat asian to- saamiseksi Ylä-Savoa varten Iisalmen
20263: teuttamiseksi ovat jo valmiit. kaupunkiin.
20264: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20265: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20266: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
20267:
20268: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
20269: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
20270: Urpo Leppänen
20271: 1120 1979 vp.
20272:
20273: Toivomusaloite n:o 999.
20274:
20275:
20276:
20277:
20278: V. Vennamo ym.: Lihateknikkojen koulutuksen aloittamisesta
20279: Kuopion teknillisessä oppilaitoksessa.
20280:
20281:
20282: E d u s k u n n a 11 e.
20283:
20284: Lihateknikkojen koulutus sopisi hyvin Kuo- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20285: pion teknilliseen oppilaitokseen. Asiasta on menpiteisiin lihateknikkojen koulutuk-
20286: tehnyt aloitteen myös Kuopion kauppakamari. sen aloittamiseksi Kuopion teknillisessä
20287: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- oppilaitoksessa.
20288: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20289: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
20290:
20291: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Urho Pohto
20292: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
20293: Eino Poutiainen
20294: 197, vp. 112i
20295:
20296: Toivomusaloite n:o 1000.
20297:
20298:
20299:
20300:
20301: V. Vennamo ym.! Peltosalmen maatalousoppilaitoksen ja karja-
20302: talousopiston yhdistämisestä.
20303:
20304:
20305: Ed u s kun ri a 11 e.
20306:
20307: ·. Maatalousopetuksen turvMmiseksi Pohjois- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20308: &tvossa on välttämätöntä toteuttaa Peltosalmen menpiteisiin Peltosalmen maatalousoppi-
20309: maatalousoppilaitoksen ja hrjatalousopiston yh- laitoksen ja karjatalousopiston yhdistä-
20310: distäminen. Näin turvataan myös keskiasteen miseksi Pohjois-Savon maatalousopetuk-
20311: koulu-uudistuksen edellytykset. sen asianmukaiseksi turvaamiseksi.
20312: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20313: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20314: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
20315:
20316: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Urpo Leppänen
20317: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
20318: Pekka Vennamo
20319:
20320:
20321:
20322:
20323: 141 087900581L
20324: 1122 1979 vp.
20325:
20326: Toivomusaloite n:o 1001.
20327:
20328:
20329:
20330:
20331: V. Vennamo ym.: Emäntäkoulun perustamisesta maamieskoulun
20332: yhteyteen Suonenjoelle.
20333:
20334:
20335: E d u s k u n n a 11 e.
20336:
20337: . Maamieskoulun yhteyteen olisi Suonenjoelle että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20338: perustettava kunnollinen emäntäkoulu. T arpeel- menpiteisiin kunnollisen emäntäkoulun
20339: liset lisämaa-alueet olisi myös ostettava. perustamiseksi maamieskoulun yhteyteen
20340: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- Suonenjoelle.
20341: taen eduskunnan. hyväksyttäväksi toivomuksen,
20342: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
20343:
20344: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
20345: Eino Poutiainen Pekka Vennamo Urho Pohto
20346: Urpo Leppänen
20347: 1979 vp.
20348:
20349: Toivomusaloite n:o 1002.
20350:
20351:
20352:
20353:
20354: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1979 tulo- ja menoarvioon
20355: nuorten kokoontumistiloja varten.
20356:
20357:
20358: E d u s k u n n a 11 e.
20359:
20360: On käsittämätöntä, että nuorisolle ei ole jär- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
20361: jestetty sopivia kokoontumistiloja riittävästi. tyksen 1 miljoonan markan arviomäärä-
20362: Tämä on nuorison väheksymistä. Kaikissa hyvin rahan ottamisesta lisäyksenä valtion vuo-
20363: hoidetuissa maissa nuorisolle järjestetään ko- den 1979 tulo- ja menoarvioon käytet-
20364: koontumistilat kaikkialla maassa. Näin ei ole täväksi kokoontumistilojen järjestämi-
20365: asianlaita Suomessa. seksi nuorille.
20366: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20367: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20368: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
20369:
20370: Veikko Vennamo Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
20371: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen Pekka Vennamo
20372: Urho Pohto
20373: 1979 vp.
20374:
20375: Toivomusaloite n:o 1003.
20376:
20377:
20378:
20379:
20380: V. Vennamo ym.: Kansainvälisen nuorison leirikeskuksen rakenta-
20381: misen aloittamisesta Rautavaaraan.
20382:
20383:
20384: E d u s ku n n a 11 e.
20385:
20386: Rautavaaran kansainvälinen nuorison leirikes· että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20387: kus olisi jo lopulta kiireellisesti toteutettava. menpiteisiin Rautavaaran kunnan kan-
20388: Aivan välittömästi olisi tarkoitusta varten saa- sainvälisen nuorison leirikeskuksen ra-
20389: tava määräraha. kentamisen toteuttamiseksi.
20390: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20391: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20392: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
20393:
20394: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Urpo Leppänen
20395: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
20396: Pekka Vennamo
20397: 1979 vp. H25
20398:
20399: Toivomusaloite n:o 1004.
20400:
20401:
20402:
20403:
20404: V. Vennamo ym.: Alueteatterilain aikaansaamisesta.
20405:
20406:
20407: E d u s k u n n a 11 e.
20408:
20409: Valtiovallan tulee toimenpiteillään huolehtia tettu vuodesta 1969 lähtien. Kokeilun, jota on
20410: siitä, että maamme kansalaiset ovat joka suh- vaikeuttanut jatkuva määrärahojen pienuus ja
20411: teessa tasaveroisessa asemassa. Tarjottavia pal- suoranainen puute, tulokset ovat olleet myön-
20412: veluksia tulee saada kaikkialla maassa ilman että teisiä. Jotta alueteatteritoiminta voitaisiin vaki-
20413: syrjä- ja sivualueiden asukkaat jäävät muita naistaa ilman teatterityöntekijöiden kohtuutonta
20414: huonompaan asemaan. henkistä ja fyysistä rasittamista tulisi teatterien
20415: Kulttuuripalvelujen tarjonta maassamme on talous ja toimintamahdollisuudet vakauttaa alue-
20416: voimakkaasti keskittynyt kehittyneimmille teatterilain avulla.
20417: alueille ja asutuskeskuksiin. Tätä asiaintilaa tulee Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
20418: pyrkiä korjaamaan syrjäseutujen ja maaseudun nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20419: kulttuuripalveluja lisäämällä. Erityisesti teatte- muksen,
20420: ritoiminta on tässä suhteessa avainasemassa suo-
20421: sionsa ja kohtalaisen liikkumiskykynsäkin vuoksi. että hallitus pikaisesti ryhtyisi toimen-
20422: Alueteatterikokeilua on maassamme harjoi- piteisiin alueteatterilain aikaansaamiseksi.
20423: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
20424:
20425: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
20426: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
20427: Urpo Leppänen
20428: H26 1979 vp.
20429:
20430: Toivomusaloite n:o 100,.
20431:
20432:
20433:
20434:
20435: V. Vennamo ym.: Kansanmusiikin tukemisesta.
20436:
20437:
20438: E d u s k u n n a 11 e.
20439:
20440: Kansanmusiikin tukeminen on maassamme että hallitus ryhtyisi kaikkiin mahdol-
20441: edelleen rajoitettua. Tarkoitukseen ei kuiten- lisiin toimenpiteisiin kansanmusiikkim-
20442: kaan tarvittaisi kohtuuttomasti varoja. Kan- me tukemiseksi ;a edistämiseksi maas-
20443: samme on kiinnostunut kansanmusiikista ja sen samme.
20444: kehittämisestä.
20445: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20446: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20447: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
20448:
20449: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
20450: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
20451: Urpo Leppänen
20452: 1979 vp. 1127
20453:
20454: Toivomusaloite n:o 1006.
20455:
20456:
20457:
20458:
20459: Viljanen: Määrärahasta Vesivehmaan lentokentän saamiseksi val-
20460: takunnallisen ilmailumuseon sivupisteeksi.
20461:
20462:
20463: E d u s k u n n a 11 e.
20464:
20465: Päijät-Hämeen huomattavin pienlentokenttä sitten valmistunut halli sopisi kuitenkin muu-
20466: sijaitsee nykyisin Vesivehmaalla Asikkalan kun- toin erittäin hyvin museokoneiden kunnostus-
20467: nassa. Vesivehmaan lentokenttä on nykyisellään paikaksi.
20468: luokiteltu lähinnä taksikonekentäksi, joka mah- Koska Vesivehmaan pienkonekentälle olisi
20469: dollistaa taksi- ja liikelentojen suorittamisen ke- varsin pienin kustannuksin aikaansaatavissa erit-
20470: vyillä kaksimoottorisilla koneilla, joiden len- täin hyvät ja tarkoitustaan vastaavat museoko-
20471: toonlähtöpaino on alle 5 700 kg. Kentän kun- neiden kunnostukseen soveltuvat tilat, joita voi-
20472: nostuksesta ja parannustoimenpiteistä on huo- taisiin käyttää esim. nuorten työllistämis- ja
20473: lehtinut Päijät-Hämeen lentokenttäsäätiö, jonka ammattikurssitoiminnan harjoittelupisteenä, ja
20474: kotipaikka on Lahden kaupunki. koska toisaalta ilmailumuseotoiminta luonteel-
20475: Tekoisiltä ominaisuuksiltaan Vesivehmaan taan on sellaista, että vaikka valtakunnallinen
20476: lentokenttä on tällä hetkellä varsin hyvässä kun- ilmailumuseo Vantaan lentoasemalle pian val-
20477: nossa. Sen kiitorata (30 X 1 100 m) on asfalt- mistuukin, ei kaikkea museotoimintaan liittyvää
20478: tipäällystetty ( 10 X 1100 m) osalta. Lisäksi kunnostus- ja näytteille asettamista voida suo-
20479: kentällä on suurtehovalaistus ja kentän käyttö rittaa yksinomaan sen puitteissa. Tällöin tulisi
20480: myöskin talvisaikaan on mahdollista, sillä sen nimenomaan harkita se mahdollisuus, että Vesi-
20481: aurauksesta huolehditaan säännöllisesti. Liiken- vehmaan lentokenttää voitaisiin kehittää erään-
20482: nettä kentällä on noin 10 000 operaatiota vuo- laisena valtakunnallisen ilmailumuseon toimin-
20483: dessa. Säätiön seuraavassa rakennusohjelmassa nan sivupisteenä. Samalla tämä piste palvelisi
20484: ovat vuorossa lähinnä lennonjohtorakennuksen myöskin aluetta matkailukohteena ja sinne voi-
20485: ja asematason aikaansaaminen. Myös mahdolli- taisiin siirtää ympäri maata hajalleen sijoitettuja
20486: suudet kentän pidentämiseen aina 1 500 metriin museokunnossa olevia koneita.
20487: saakka ovat hyvät. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
20488: Tällä hetkellä Vesivehmaalla on neljä lento- hyväksyttäväksi toivomuksen,
20489: konehallia, joista yksi toimii lähinnä museoko-
20490: neiden kunnostuspaikkana. Tämä vanhojen ko- että hallitus ryhtyisi. toimenpiteisiin
20491: neiden kunnostaminen on kentällä tapahtunut Vesivehmaan lentokentän käyttämisestä
20492: lähinnä vapaaehtoisen kerhotoiminnan puitteissa. valtakunnallisen ilmailumuseon sivupis-
20493: Tästäkin hallista on kuitenkin puuttunut varsi- teenä ottamalla sitä varten määrärahan
20494: nainen lattia ja talviolosuhteissa työskentelyn valtion vuoden 1980 tulo- ;a menoarvio-
20495: kannalta tärkeä lämmitys. Tämä pari vuotta esitykseen.
20496: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
20497:
20498: Matti Viljanen
20499: 1128 1979 ut
20500:
20501: Hemställningsmotion nr 1007.
20502:
20503:
20504:
20505:
20506: Zilliacus m. fl.: Om möjliggörande av lägerskolverksamhet och
20507: annat skolarbete utanför skolan.
20508:
20509:
20510: T i 11 R i k s d a g e n.
20511:
20512: Skolstyrelsen tillsatte 1977 en arbetsgrupp kommitte som tillsatts för att bereda verksam-
20513: för att undersöka undervisning och annat skol- heten under Barnets internationella år har i
20514: arbete utanför skolan, sådant som studiebesök sitt målsättningsprogram betonat vikten av att
20515: och -exkursioner, och verksamhet som går ut närma barnet, arbetslivet, familjelivet och sam-
20516: på att bekanta sig med arbetslivet samt läger- hället varandra och man söker utvägar för att
20517: skolor. Resultaten av undersökningen kan inte samordna arbets- och familjelivet, öka möjlig-
20518: anses vara särskilt upplyftande, emedan många heterna tili konsttuktiva och sunda fritidssyssel-
20519: sektorer är i behov av reformer och nytänkande. sättningar och kulturutbudet. Ett verktyg i
20520: Experterna anset att vi har enbart gammal strävandena att förverkliga ovanstående är otvi-
20521: pedagogik samt att byråkratin bara ökar - velaktigt lägerskolverksamheten, vilket också
20522: i dag är det därför omöjligt att ha lägerskolor skolstyrelsen i sin ·framställning tili undervis-
20523: eller mer än en dag långa studieexkursioner ningsministeriet.
20524: 9ch -resor. Den utveckling som pedagogiken Med hänvisning till det ovanstående och
20525: tagit i övriga nordiska Iändet har vi inte fått, skolstyrelsens framställning tili undervisnings-
20526: vi har inte kunnat gå tili konkretion av under- ministeriet den 21 juni 1978 hemställer vi,
20527: visningen, inte kunnat närma skolan och sam~
20528: hället, inklm?ive föräldrarna och hemmen tili att riksdagen måtte besluta ge rege-
20529: varandra, ej möjliggjort skolarbete utanför ringen i uppdrag att utfärda sådana
20530: skolan. Skolexperter anser också att vår nya bestämmelser som gör det möjligt att .i
20531: grundskola fortfarande visar drag av en grundskolor och gymnasier bedriva ·s.k.
20532: instängd värld, den bygger i aHt på folkskolan lägerskolverksamhet och annat skolar-
20533: och mellanskolan, som var. lika isolerade från bete utan/ör skolan ( skolfastigheten).
20534: det omgivande . samhället. Också den statliga
20535: Helsingfors den 12 april 1979.
20536:
20537: Jutta Zilliacus Pär Stenbäck Ingvar S. Melin
20538: 1979 vp. 1129
20539:
20540: Toivomusaloite n:o 1007. Suomennos.
20541:
20542:
20543:
20544:
20545: Zilliacus ym.: Leirikoulutoiminnan ja muun koulun kiinteistön
20546: ulkopuolella tapahtuvan koulutyön mahdollistamisesta.
20547:
20548:
20549: E d u s k u n n a 11 e.
20550:
20551: Kouluhallitus asetti vuonna 1977 työryhmän ympäröivästä yhteiskunnasta. Lapsen kansain-
20552: tutkimaan koulun ulkopuolella tapahtuvaa ope- välisen vuoden toiminnan valmistelua varten
20553: tusta ja muuta koulutyötä, kuten opintokäyn- asetettu toimikunta on tavoitteekseen asetta-
20554: tejä ja -retkiä, ja työelämään tutustumista tar- massaan ohjelmassa korostanut lapsen, työelä-
20555: koittavaa toimintaa sekä leirikouluja. Tutkimuk- män, perheen ja yhteiskunnan lähentämistä toi-
20556: sen tuloksia ei voida pitää erikoisen mieltä siinsa ja pyrkii löytämään keinoja työ- ja perhe-
20557: ylentävinä, koska monella alalla tarvitaan elämän yhteen sovittamiseksi sekä. lisäämään
20558: uudistuksia ja uutta ajattelutapaa. Asiantunti- rakentavien ja terveiden vapaa-ajan toimien ja
20559: joiden mielestä meidän kasvatustieteemme on kulttuurin tarjonnan mahdollisuuksia. Eräs vä-
20560: yksinomaan vanhakantaista ja että byrokra- line yllämainittuihin tavoitteisiin pääsemiseksi
20561: tiamme vain kasvaa - tällä hetkellä on mah- on epäilemättä leirikoulutoiminta, kuten myös
20562: dotonta pitää leirikouluja tai järjestää yhtä kouluhallitus toteaa opetusministeriölle jättä-
20563: päivää pitempiä opintokäyntejä tai -matkoja. mässään esityksessä. .
20564: Meillä ei ole tapahtunut samaa kasvatustieteen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
20565: kehitystä kuin muissa pohjoismaissa, meillä ei nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20566: ole pystytty siirtymään konkreettiseen opetus- muksen,
20567: toimeen, lähentämään koulua yhteiskuntaan,
20568: koteja ja vanhempia toisiinsa eikä ole voitu että eduskunta päättäisi antaa . halli-
20569: tehdä koulun ulkopuolella tapahtuvaa työtä tukselle tehtäväksi laatia sellaiset mää-
20570: mahdolliseksi. Koulualan erikoistuntijat ovat räykset, jotka tekevät mahdolliseksi har-
20571: myös sitä mieltä, että uudessa peruskoulus- joittaa peruskouluissa ja lukioissa ns.
20572: samme on suljetun maailman piirteitä, se ra- leirikoulutoimintaa ja muuta koulun
20573: kentuu loppujen lopuksi kansakouluun ja kes- (koulun kiinteistön) ulkopuolella tapah-
20574: kikouluun, jotka olivat yhtä eristettyjä niitä tuvaa koulutyötä.
20575: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
20576:
20577: Jutta Zilliacus Pär Stenbäck Ingvar S. Melin
20578:
20579:
20580:
20581:
20582: 142 087900581L
20583: 1130 1979 rd.
20584:
20585: Hemställningsmotion nr 1008.
20586:
20587:
20588:
20589:
20590: Zilliacus m. fl.: Om ett effektivt och rättvist system för konst-
20591: närslöner.
20592:
20593:
20594: T i 11 R i k s d a g e n.
20595:
20596: Konst- och kulturpolitiken i vårt land är som startades 1975 med stöd av samtliga konst-
20597: i detta nu föremål för omfattande och grund- och kulturpolitiska organisationer. Av dessa
20598: läggande reformer. Syftet med dem är att få står målsättningen att överföra kulturutgifterna
20599: tili stånd en tryggare ekonomisk basis för i från tips- och lotterianslagen tili statens budget
20600: vårt land verkande konstnärer på det att deras samt skapande av ett fungerande system för
20601: ut!~omst och arbetsmöjligheter inte är bero- konstnärslöner. Angående den senare målsätt-
20602: ende av konjunkturfluktuationer. Ett flertal ningen har utredningsarbetet redan slutförts
20603: viktiga förbättringar har redan genomförts och centralkommissionen för konst överlämnat
20604: varav främst kan nämnas överflyttning av film- sitt förslag tili undervisningsministeriet. I re-
20605: arkivets ekonomiska ansvar tili staten och kommendationerna ingick förverkligandet av
20606: undervisning i scenkonst. Den parlamentariska konstnärslönsystemet under 1980.
20607: konst- och kulturpolitiska diskussionen som På grund av det ovanstående föreslår vi vörd-
20608: riksdagen förde i anledning av regeringens samt, att riksdagen ville besluta hemställa,
20609: konstpolitiska redogörelse den 3 maj 1978 har
20610: visat att det råder en stark politisk enighet att regeringen måtte vidtaga åtgärder
20611: mellan riksdagsgrupperna om viktiga konst- för förverkligande av ett effektivt och
20612: och kulturpolitiska målsättningar och vilka rättvist system för konstnärslöner.
20613: baserar sig på kampanjen "Taiteen puolesta"
20614: Helsingfors den 10 april 1979 .
20615:
20616: . Jutta Zilliacus Pär Stenbäck Christoffer Taxell
20617: Ingvar S. Melin
20618: 1979 vp. 1131
20619:
20620: Toivomusaloite n:o 1008. Suomennos.
20621:
20622:
20623:
20624:
20625: Zilliacus ym.: Taiteilijapalkkajärjestelmän toteuttamisesta.
20626:
20627:
20628: E d u s k u n n a II e.
20629:
20630: Maamme taide- ja kulttuuripolitiikka on tällä ja kulttuuripoliittisten järjestöjen tuella aloitet-
20631: hetkellä laajojen ja perustavaa laatua olevien tuun "Taiteen puolesta" -kampanjaan. Eräs
20632: uudistusten kohteena. Niiden tarkoituksena on näistä tavoitteista on kulttuurimenojen siirtä-
20633: saada aikaan turvatumpi taloudellinen pohja minen veikkaus- ja arpajaismäärärahoista val-
20634: maamme toimiville taiteilijoille siten, että hei- tion tulo- ja menoarvioon sekä toimivan jär-
20635: dän toimeentulonsa ja työmahdollisuutensa eivät jestelmän luominen taiteilijapalkoiksi. Jälkim-
20636: ole riippuvia suhdanteiden vaihteluista. Useita mäistä tavoitetta koskeva selvitystyö on jo suo-
20637: tärkeitä parannuksia on jo toteutettu, joista ritettu loppuun ja taiteen keskustoimikunta on
20638: lähinnä voidaan mainita filmiarkiston taloudel- jättänyt ehdotuksensa opetusministeriölle. Suo-
20639: lisen vastuun ja näyttämötaiteen opetuksen siir- situkseen sisältyi taiteilijapalkan toteuttaminen
20640: täminen valtiolle. Eduskunnan 3 päivänä tou- vuoden 1980 aikana.
20641: kokuuta 1978 käymä parlamentaarinen taide- ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
20642: kulttuuripoliittinen keskustelu hallituksen anta- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20643: man taidepoliittisen selonteon johdosta on muksen,
20644: osoittanut voimakkaan poliittisen yksimielisyy-
20645: den vallitsevan eduskuntaryhmien välillä niistä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20646: tärkeistä taide- ja kulttuuripoliittisista tavoit- tehokkaan ja oikeudenmukaisen taiteili-
20647: teista, jotka perustuvat v. 1975 kaikkien taide- japalkkajärjestelmän toteuttamiseksi.
20648: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
20649:
20650: Jutta Zilliacus Pär Stenbäck Christoffer Taxell
20651: Ingvar S. Melin
20652: 1132 1979 vp.
20653:
20654: Toivomusaloite n:o 1009.
20655:
20656:
20657:
20658:
20659: Aaltonen ym.: Puuntuottamisen kokonaisohjelman aikaansaami-
20660: sesta.
20661:
20662:
20663: E d u s k u n n a 11 e.
20664:
20665: Jo vuodesta 1967 on metsälautakuntalaitok- vaavassa kiireellisyysjärjestyksessä. Tämän run-
20666: sen tehtävänä ollut alueellisten puuntuotannon ko-ohjelman tulisi sisältää tie-, viemäri-, allas-
20667: kokonaisohjelmien laatiminen ja metsänomista- ja vesitalouden järjestelytyöt sekä perusmetsi-
20668: jien omien hankkeitten niveltäminen niihin. tys- ja vajaatuottoisessa tai tuottamattomassa
20669: Organisaatio- ja muista syistä lautakuntalaitok- tilassa olevien maiden tuottokuntoon saattamis-
20670: sen päätehtävä on hämärtynyt ja alueittaisten työt. Tämän valtakunnalliseksi toteuttamiseksi
20671: puuntuottamisen kokonaisohjelmien laatiminen tulisi hallituksen asettaa metsähallituksen suun-
20672: on jäänyt tapahtumatta. Maailmanpankin met- nitteluosaston johdolla työskentelevä, alueittais-
20673: sänparannuslainan mukanaan tuoman suuren ten puuntuottamisohjelmien laatimistyötä joh-
20674: metsänparannusvarojen lisäyksen noustessa tava työryhmä.
20675: Etelä-Suomen osalta aina 170 miljoonaan mark- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
20676: kaan vuodessa, on sen johdosta ensiarvoisen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20677: tärkeätä, että varat sijoitetaan tuottavasti. Pe-
20678: rusedellytyksenä on, että laaditaan alueittaiset, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
20679: hankekohtaiset, työnä ja rahana mitatut, aikaan menpiteisiin puuntuottamisen kokonais-
20680: ja paikkaan sidotut puuntuottamisen kokonais- ohjelman aikaansaamiselesi taatakseen
20681: ohjelmat, jotka toteutetaan keskitetysti puun- sitä tietä metsänparannusvarojen käytön
20682: tuotantoa eniten edistävässä ja työllisyyttä tur- tuotantoa lisäävänä toimenpiteenä.
20683: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
20684:
20685: Markus Aaltonen Sinikka Luja-Penttilä Paula Eenilä
20686: Tellervo Koivisto Kaj Bärlund Juhani Surakka
20687: Reino Breilin
20688: 1979 vp.
20689:
20690: Toivomusaloite n:o 1010.
20691:
20692:
20693:
20694:
20695: Alppi ym.: Määrärahasta valtion viljavaraston rakentamiseksi
20696: Tampereen lähistölle.
20697:
20698:
20699: Ed u s kun n a 11 e.
20700:
20701: Mm. Pirkanmaan Maakuntaliitto on kiinnit- Esityksessään viljavaraston SlJOlttamisesta
20702: tänyt huomiota alueensa heikkoihin palveluihin Tampereen lähituntumaan esittää Pirkanmaan
20703: viljelijöiden osalta. Valtion lähimmät viljava- Maakuntaliitto lisäksi perustelunaan Hämeen
20704: rastot pirkanmaataisille viljelijöille ovat Seinä- läänin kehittämissuunnitelman kohtaa, jossa
20705: joella, · Turengissa, Loimaalla ja Kokemäellä. edellytetään läänin sisäisten maatalouden kehit-
20706: Etäisyydet ovat siis varsin pitkät ja aiheuttavat tämistoimenpiteiden suuntaamista pääasiassa
20707: alueen maataloudelle tuntuvia lisärasituksia ja Pirkanmaalle.
20708: monia muita hankaluuksia. Maakuntaliiton mie- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
20709: lestä Pirkanmaan ja myös lähialueiden rehuvil- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20710: jakaupah kehittäminen edellyttää valtion vilja-
20711: varaston sijoittamista Tampereen lähituntumaan että hallitus ottaisi valtion vuoden
20712: hyvien maantie- ja rautatieyhteyksien piiriin. 1980 tulo- ja menoarvioesitykseen 3
20713: Työllistäessään pitkähköksi ajaksi 40-50 työn- milj. markan suuruisen määrärahan v~
20714: tekijää olisi hankkeella myös työllisyyspoliittista tion viljavaraston rakentamiseksi T flm-
20715: merkitystä Pirkanmaalle, joka on Etelä-Suomen pereen lähistölle.
20716: vaikeimpia työttömyysalueita.
20717: Helsingissä 19 päiv.än.ä huhtikuuta 1979.
20718:
20719: Ulla-Leena Alppi Tellervo Koivisto Pentti Lahti-Nuuttila
20720: 1134 1979 vp.
20721:
20722: Toivomusaloite n:o 1011.
20723:
20724:
20725:
20726:
20727: Eskelinen ym.: Keskuskalanviljelylaitoksen perustamisesta Nilsiän
20728: Pieksänkoskelle.
20729:
20730:
20731: E d u s k u n n a ll.e.
20732:
20733: Kalatalous on luontainen ja suuret mahdolli- Pieksänkosken alueella on mm. tehty veden-
20734: suudet antava elinkeino Itä-Suomessa. Kala- laatututkimuksia yli kymmenen vuotta, päivit-
20735: talouselinkeinon ja kansantaloudellisesti suuri- täisiä lämpömittauksia kaksi vuotta, lohikaloja
20736: merkityksellisen elintarviketuotannon kehittä- koekasvatettu kaksi vuotta jne. Pohjois-Savossa
20737: miseksi ja edistämiseksi olisi Itä-Suomeen no- on lisäksi luonnonravintolammikoita 10 kpl,
20738: peasti perustettava keskuskalanviljelylaitos. yhteensä 211 ha.
20739: Kuopion lääninhallituksen läänin- ja piirihal- Nilsiän kunta on hankkinut Pieksänkoskelta
20740: lintoviranomaisten neuvottelukunnan suunnit- yli 10 ha:n suuruisen alueen tarkoitusta varten.
20741: telujaoston asettaman työryhmän laatiman Itä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20742: Suomen keskuskalanviljelylaitosta koskevan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20743: suunnitelman ·perusteella on saatettu todeta, muksen,
20744: että Nilsiän Pieksänkoski on tarkoitukseen so- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20745: piva ja monessa suhteessa patempi kuin jo keskuskalanviljelylaitoksen perustami-
20746: rakennettujen laitosteli paikat. seksi Nilsiän Pieksänkoskelle.
20747: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
20748:
20749: Katri-Helena Eskelinen Toivo Yläjärvi Juuso Häikiö
20750: 1979 vp. 1135
20751:
20752: Toivomusaloite n:o 1012.
20753:
20754:
20755:
20756:
20757: Hautala ym.: Viljan varmuusvarastojen rakentamisesta.
20758:
20759:
20760: E d u s k u n n a II e.
20761:
20762: Maamme viljaomavaraisuuden turvaaminen ei Maahamme olisi mahdollisimman nopeasti
20763: ole onnistunut siitäkään huolimatta, että tähän rakennettava lisää suuria viljavarastoja. Tämän
20764: olisi ollut riittävät mahdollisuudet. Toistuvasti lisäksi tulisi rakentaa pienvarastoja, jotka muo-
20765: epäedullisten sääolosuhteitten aiheuttamina ka- dostaisivat koko maan kattavan kuntakohtaisen
20766: tovuosina on jouduttu elämään osittain ulko- verkoston. Pienvarastojen rakentaminen mm.
20767: maisen viljan varassa. Näin tapahtuu siksi, ettei yksinkertaistaisi varastoista suoritettavaa , viljan
20768: hyvien satovuosien ylijäämäviljaa ole voitu va- alueellista jakelua ja vähentäisi siihen liittyviä
20769: rastojen vähäisyyden vuoksi huonojen vuosien kuljetuskustannuksia. Halukkuutta pienvarasto-
20770: varalle riittävästi varastoida. Jatkuvasti eletään jen rakentamiseen varmasti löytyy viljelijäväes-
20771: epävarmassa tilanteessa: hyvinä satovuosina vie- tön ja tiettyjen yhtymien piirissä, kunhan vale
20772: dään viljaa ulkomaille ja huonoina tuodaan. Mo- tiovalta turvaa niiden rahoitusmahdollisuudet.
20773: lemmat aiheuttavat kansakunnalle taloudellisia- Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti
20774: kin menetyksiä. Näin ei saisi enää tilanne jat- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20775: kua. muksen,
20776: Maassamme on tällä hetkellä noin 8 kuukau-
20777: den varmuusvarastot. Niissä on pääasiassa leipä- että hallitus· ryhtyisi toimenpiteisiin
20778: viljaa, rehuviljaa on varastoissa erittäin vähän. riittävien viljan varmuusvarastojen ra-
20779: Määrältään tämänsuuruiset viljavarastot ovat kentamiseksi maahamme.
20780: riittämättömiä tasaamaan erilaisten satovuosien
20781: viljamäärien vaihteluja. Kriisiaikojen varalle ne
20782: ovat aivan liian vähäiset.
20783: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
20784:
20785: Sauli Hautala Jorma Fred Ulla Järvilehto
20786: Antero Juntumaa Esko Almgren Impi Muroma
20787: Asser Stenbäck Olavi Ronkainen Väinö Rautiainen
20788: 1U6 1979 vp.
20789:
20790: Toivomusaloite n:o 1013.
20791:
20792:
20793:
20794:
20795: Helminen ym.: Keskuskalanviljelylaitoksen perustamisesta Jaalaan.
20796:
20797:
20798: Ed u s kun n a 11 e.
20799:
20800: Maassamme on kal3nviljelyn laajentamistar- yksikkönä, tulisi sijoittaa Kymen lääniin. Kymen
20801: peeseen kiinnitetty viime vuosina oikeutettua vesipiirin tekemien selvitysten perusteella tulisi
20802: huomiota. . Lisääntyvät velvoitteet kalavesien laitos hyvää sijaintia, poikkeuksellisen hyvää ja
20803: hoidossa, kalakannan säilyttämisessä ja moni- hyvälaatuista vedensaantia, laitospaikan maas-
20804: puolistamisessa vaativat entistä enemmän kalan- tollista erinomaisuutta, luonnonsuojelunäkökoh-
20805: viljelyn tehostamista. Alueellinen jakautuma ja tia ja taloudellisuutta ajatellen sijoittaa Jaalan
20806: tarve edellyttää myös Etelä-Suomeen kalanvilje- kunnassa sijaitsevan Sannajärven alueelle.
20807: lyiaitosta. Kymen läänistä on mm. eduskunta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20808: alnittein ja kyselyin osoitettu useitakin sopivia nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20809: laitoksen sijoituspaikkoja. Etelä-Suomi todella muksen,
20810: tarvitsee oman lreskuskalanviljelylaitoksen, ja
20811: laitolesen luonuoliisin sijoituspaikka olisi Kymen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20812: lääni.~ tai runakin merkittävä osa laitoksesta, menpiteisiin keskuskalanviljelylaitoksen
20813: mikäli se päätettäisiin rakentaa useampana perustamiseksi Jaalan kuntaan.
20814: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
20815:
20816: Olli Helminen Anna-Liisa Piipari
20817: Risto Tuominen Pekka Starast
20818: 1979 vp. 1137
20819:
20820: Toivomusaloite n:o 1014.
20821:
20822:
20823:
20824:
20825: Hirvelä ym.: Valtion viljavaraston rakentamisesta Jämsään.
20826:
20827:
20828: Ed u s kun n a 11 e.
20829:
20830: Jämsän seutukunta on perinteisesti ollut ja tehty jo useita vuosia sitten Valtion viljavaras-
20831: tulee olemaan yksi maamme luontaisimmista ja tolle. Jämsän edullisuutta varaston sijoituspaik-
20832: voimaperäisimmistä viljanviljelyalueista. Keski- kana puoltavat myös paikkakunnan keskeinen
20833: Suomessa tuotetusta leipäviljasta noin 80 % sijainti sekä erinomaiset maantie- ja rautatie-
20834: viljellään Jämsän seudulla ja siemenvilja lähes liikenneyhteydet.
20835: kokonaan. Jämsässä viljan vastaanottoa harjoit- Julkisuuteen saatettujen tietojen mukaan vil-
20836: tavat liikkeet ovat ottaneet viljaa vastaan vuo- javarastokysymystä selvitellyt työryhmä on saa-
20837: sittain keskimäärin 7,5 milj. kg, joka vastaa nut ehdotuksensa valmiiksi. Ehdotuksen mu-
20838: noin 20 000 ha:n viljelysalaa. Viljaa on toimi- kaan uusia valtion viljavarastoja kaavaillaan
20839: tettu liikkeisiin Jämsästä ( kokonaispeltoala muun muassa Pirkanmaalle ja Satakuntaan.
20840: 7 500 ha), Jämsänkoskelta (2 500 ha), Korpi- Mainitut ehdolla olevat sijoituspaikkakunnat
20841: lahdelta ( 5 200 ha), Kuhmoisista ( 3 800 ha), sijaitsevat varsin lähellä toisiaan, kun taas Jäm-
20842: Kuorevedeltä ( 2 800 ha), Längelmäeltä sekä sään sijoitettu viljavarasto palvelisi erityisen
20843: muista lähialueen kunnista. Koska liikkeillä on hyvin myös Pirkanmaata ja sen lisäksi maakun-
20844: pienet varastot, kahdella liikkeellä ei ole vas- tamme pohjoisempia alueita.
20845: taanottovarastaa lainkaan, on vilja kuljetettava Esitettyihin perusteluihin viitaten ehdotamme
20846: Etelä- ja Lounais-Suomen varastoihin. Vastaa- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20847: vasti sieltä tuotetaan tänne huomattavia määriä
20848: rehu- ja siemenviljaa, joten viljan edestakainen että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
20849: kuljettaminen muodostaa suuret kustannukset. valtion viljavaraston rakentamiseksi Jäm-
20850: Tämän vuoksi valtion viljavaraston perustami- sään.
20851: nen Jämsään on perusteltua. Aloite asiasta on
20852: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
20853:
20854: Inger Hirvelä Sakari Knuuttila Helena Pesola
20855: Juhani Surakka Paavo Vesterinen
20856:
20857:
20858:
20859:
20860: 143 0879005811
20861: 1138 1979 vp.
20862:
20863: Toivomusaloite n:o 1015.
20864:
20865:
20866:
20867:
20868: Impiö ym.: Määrärahasta maatilatalouden uusien kuivatushank-
20869: keiden rahoittamiseksi kehitysalueilla.
20870:
20871:
20872: E d u s k u n n a 11 e.
20873:
20874: Lapissa on kiinnitetty huomiota siihen, miten Erityisen huolestuttavaa on se, että pienen-
20875: maatalouden peruskuivatustarpeeseen nähden tyneen määrärahan käyttöä rajoitetaan siten,
20876: kuivatukseen käytettävissä olevat määrärahat että avustusrahoitusta saadaan myöntää vain
20877: ovat niukkoja. Salaojitustoiminta on pitkään jat- keskeneräisiin töihin. Uudet hankkeet voivat
20878: kuneen neuvontatyön ansiosta vilkastumassa. tulla kysymykseen vain lainarahoituksen turvin,
20879: Näin ollen peruskuivatustarpeen lisääntyminen mikä merkitsee käytännössä ainakin Lapissa
20880: edellyttäisi määrärahan lisäyksiä sen asemesta, uusien kuivatushankkeiden lykkääntymistä.
20881: että niitä on huomattavasti pienennetty edellis- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
20882: vuodesta. Kehitys on nurinkurista, kun muutoin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20883: joudutaan pakosta näinä aikoina kiinnittämään muksen,
20884: huomiota peruselinkeinojen kehittämiseen eten- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20885: kin Lapissa, missä teollistaminen ei ole edennyt riittävän avustusmäärärahan ottamiseksi
20886: odotetulla tavalla ja pako maatilataloudesta jat- kehitysalueiden maatilatalouden uusien
20887: kuu huolestuttavasti. kuivatushankkeiden rahoittamiseksi.
20888: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
20889:
20890: Lauri lmpiö Eero Lattula
20891: 1979 vp. 1139
20892:
20893: Toivomusaloite n:o 1016.
20894:
20895:
20896:
20897:
20898: lmpiö ym.: Tavoitehinnan asettamisesta poronlihalle.
20899:
20900:
20901: E d u s k u n n a 11 e.
20902:
20903: Viime vuodet ovat olleet porotaloudessa tuki laskee hintaa kilpailukykymme rajan ala-
20904: ankarien katovuosien jälkeen menestyksellisiä. puolelle.
20905: Kun muissa elinkeinoissa yleensä tuotanto on Meillä on käytössä lihan vientitukeen määrä-
20906: laskenut, eletään porotaloudessa hyvien luon- raha. Siihen ei sisälly kuitenkaan tuki poron-
20907: nonolosuhteiden takia tuotannollista nousu- lihalle. Ajankohtaiseksi on tullut ainakin pitem-
20908: kautta. Poroelinkeino on ollut näihin saakka mällä tähtäimellä vientituen lisäksi tavoitehinta-
20909: ainoa peruselinkeino, joka ei ole suoranaisesti kysymys, jolloin poronomistajakin joutuisi tur-
20910: tarvinnut valtiovallan tukitoimia lukuunotta- vautumaan tuotantotukeen. Molemmat maini-
20911: matta äsken mainittuja katovuosia, siitä huoli- tuista tukitoimista ovat siinä määrin ajankohtai-
20912: matta, että elinkeinoa harjoitetaan maamme set, että valtiovallan on syytä ryhtyä valmistele-
20913: vaikeimmissa luonnonolosuhteissa. viin toimenpiteisiin riittävällä tehokkuudella ja
20914: Nyt on kuitenkin tultu tilanteeseen, jossa pitkäjänteisesti.
20915: valtiovallan toimenpiteet näyttävät välttämättä- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
20916: miltä. Tähän saakka kotimainen kysyntä on taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20917: merkinnyt sitä, ettei riittävässä määrin ole tar-
20918: vinnut varautua ulkomaiseen kaupankäyntiin. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisii1z
20919: Nyt kun siihen on ilmeisesti mentävä, on vas- tavoitehinnan asettamiseksi poronlihalle
20920: tassa se tosiasia, että kilpailijamaissa Ruotsissa, ja siihen liittyen tuotantotuen maksami-
20921: Norjassa ja Neuvostoliitossa valtion voimakas seksi.
20922: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
20923:
20924: Lauri Impiö Eero Lattula
20925: 1140 1979 vp.
20926:
20927: Toivomusaloite n:o 1017.
20928:
20929:
20930:
20931:
20932: Impiö ym.: Porobiologian ja porotalouden tutkimuslaitoksen perus-
20933: tamisesta poronhoitoalueelle Lappiin.
20934:
20935:
20936: E d u s kun n a 11 e.
20937:
20938: Tällä hetkellä ei ole olemassa laitosta, jolle Oulun yliopiston asema Kuusamossa on jo
20939: valtion puolesta kuuluisi porotalouden ja poro- huomattavasti etelämpänä kuin pääosa poron-
20940: biologian tutkiminen ja tämän tutkimuksen so- hoitoalueesta. Tutkimusaseman luonnollinen
20941: veltaminen. Sen vuoksi olisi kiireesti perustet- paikka olisi poronhoitoalueen keskellä Lapissa.
20942: tava erityislaitos näitä tarkoituksia varten. Teh- Eri yhteyksissä ·on ollut keskustelua tutkimus-
20943: tävistä ei tulisi olemaan puutetta ottaen huo- laitoksen paikkakysymyksestä ja useita vaihto-
20944: mioon poron erikoislaatuisen ruuansulatuksen ja ehtoja on tuolloin mainittu, mm. Sodankylä ja
20945: sen kautta talviruokintakysymysten selvittelyn, sen pohjoisin Vuotson kylä.
20946: rotututkimuksen ja jalostuksen, ulkomaisen, Laitoksen yhteyteen sopisi erinomaisesti ja
20947: erikoisesti SNTL:n tutkimuksen seuraamisen, luonnollisesti myöskin porotalousoppilaitos, sel-
20948: paliskunnissa saatujen kokemusten keräämisen laisen tarve on ilmeinen ja sitä ei vielä ole.
20949: ja niiden seulonnan sekä tunnetuksi tekemisen. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
20950: Laitoksen lisätehtäväksi sopisi hyvin Lapin taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20951: metsäalueiden biologinen ja ekologinen tutki-
20952: mus. Sitä ei nykyisin tehdä lainkaan. Helsingin että hallitus ryhtyisi toimiin porobio-
20953: yliopistolla on Kilpisjärven asema ja Turun yli- logian ja porotalouden tutkimuslaitok-
20954: opistolla Kevo, mutta molemmat ovat tunturi- sen perustamiseksi poronhoitoalueelle
20955: alueella ja näin ollen hyvin arktisia asemia. Lappiin.
20956: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
20957:
20958: Lauri Impiö Eero Lattula
20959: 1979 vp. 1141
20960:
20961: Toivomusaloite n:o 1018.
20962:
20963:
20964:
20965:
20966: lmpiö ym.: Määrärahasta Pelloon ja Utsjoelle rakennettavien kalan-
20967: viljelylaitosten tutkimus- ja suunnittelutyöhön.
20968:
20969:
20970: E d u s k u n n a 11 e.
20971:
20972: Hallituksen esityksissä viime vuosina kalan- sen sivujokien ja keskij110ksulla olevien runsai-
20973: viljelytoiminta samoin kuin kalataloustutkimuk- den järvien poikastarve uuden laitoksen raken-
20974: sen kehittäminen on määrärahojen osalta pol- tamisen muodossa. Koska aloitteeni Liakanjoen
20975: kenut paikallaan tai taantunut. J{alanyiljelytoi- laitoksesta ei ole lähtenyt etenemään ja kun
20976: minnan osalta määrärahojen kehitys on ollut entistä laajempi alueen asukkaiden yksituumai-
20977: esityksissä seuraava: v. 1975 2,7 milj. mk, v. suus on saavutettu sijoituspaikan osalta, on
20978: 1976 1,1 milj. mk, v. 1977 1,5 milj. mk, v. syytä lähteä määrätietoisesti toimimaan kalanvil-
20979: 1978 1,9 milj. mk, v. 1979 1,9 milj. mk. jelylaitoksen sijoittamiseksi Pellon kunnan
20980: Kalataloustutkimuksen määrärahois.sa on pu- alueelle.
20981: dottu vuoden 1975 esityksestä 700 000 mk v. Vastaavasti Utsjoen kunnassa on sekä paikal-
20982: 1979 tasolle 330 000 mk. Samanaikaisesti on linen luontaiselinkeino- että virkistyskalastus
20983: puhuttu entistä innokkaammin vesiemme hy- huomioon ottaen jotakin ratkaisevaa tehtävä,
20984: väksi käyttämisestä myös kalatalouden kannalta. jotta päästäisiin puheista tekoihin. Kun Utsjoen
20985: Juuri näinä vuosina on saatu myös kokea, miten kunnan alueella on tarjolla useampia paikkoja
20986: Pohjois-Suomen, varsinkin Lapin vedet ehtyvät aina Nuorgamin Polmakjärvestä Karigasniemen
20987: kaloista. Yhä useampi paikallinen asukas ihmet- alueelle saakka, on tutkimus- ja selvitystyö saa-
20988: telee sitä, miten mitään todellista edistysaskeha tava vireille. Vähintä, mitä näissä asioissa voi-
20989: ei ole näkyvissä. Urheilukalastajat palaavat poh- daan tehdä, on tutkimus- ja suunnitteluvarojen
20990: joisen kalavesiltä pahasti pettyneinä takaisin. myöntäminen nimenomaan huomioon ottaen se,
20991: Monet kokevat tulleensa petetyiksi. Lupamak- miten niin länsirajan kuin Utsjoen Lapin kala"
20992: sua vastaavaa tulosta ei saavutettu. Virkistyk- vedet ovat jatkuvasti myös keskimääräistä
20993: sen asemesta moni on kiukustunut. Kalalupien enemmän muualta maasta ja ulkomailta tule-
20994: myyjien ja valvojien asema ei ole kadehdittava. vien ihmisten mielenkiinnon kohteina puhumat-
20995: Pohjoisimmassa Suomessa olevat kalanviljely- takaan alueella asuvan väestön kasvavista tar-
20996: laitokset Inarissa ja Muoniossa eivät pysty tyy- peista.
20997: dyttämään edes nykyisiä selviä velvoitteitaan Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20998: puhumattakaan ympäristökuntien vesistöjen ka- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20999: lanpoikastarpeista. Kalanpoikasten lajivalikoima
21000: ottaen huomioon maamme kalanviljelylaitosten että hallitus ottaisi valtion vuoden
21001: mahdollisuudet ei ole riittävä. Viime aikoina 1980 tulo- ja menoarvioesitykseen mää-
21002: ovat alkaneet ehtyä myös Perä-Lapin pienet rärahan Pellon ja Utsjoen kuntiin raken-
21003: joet ja purot kaloista, joiden poikastuotantoa nettavien kalanviljelylaitosten tutkimus-
21004: ei ole tiettävästi koko maassa. ja suunnittelutyöhön.
21005: On korkea aika pitkällä tähtäimellä lähteä jo
21006: nyt turvaamaan mm. länsirajalla Tornionjoen,
21007: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
21008:
21009: Lauri lmpiö Eero Lattula
21010: 1142 1979 vp.
21011:
21012: Toivomusaloite n:o 1019.
21013:
21014:
21015:
21016:
21017: Jokela ym.: Lapin maatalouden pääomahuollon turvaamisesta
21018: navettojen rakentamiseksi ja petoskorjaamiseksi.
21019:
21020:
21021: E d u s kun n a II e.
21022:
21023: Lapin läänin nykyisen väestöpohjan säilyttä- halpakorkoisen lainan, jotka porotilalaissa on
21024: miseksi ja Lapin maaseudun nykyisen asukas- säädetty porotilan saajalle. Porotilalaissa ja
21025: pohjan säilyttämiseksi olisi välttämätöntä, että porotila-asetuksessa rakennuspalkkio on porras-
21026: Lapin maatalouden piirissä voitaisiin säilyttää tettu eri suutoiseksi Lapin läänin eri osa-
21027: vähintään nykyisen suuruinen yrittäjäjoukko. alueilla. Samaa porrastusta voitaisiin käyttää
21028: Lapin maatalouden tuotto ei yllä lähellekään tässä navettojen rakentamisen rahoituksessa.
21029: maakunnallista omavaraisuutta, joten Lapin Yhteiskunnan toimesta annetaan jo nykyi-
21030: maatalous ei ole missään vaiheessa ollut syylli- sellään investointiavustuksia monilla yritystoi-
21031: nen maatalouden valtakunnalliseen ylituotan- men aloilla tapahtuviin investointeihin. Näin
21032: toon. Lapin maatalouden osalta olisi syytä ollen ehdotettu toimenpide ei olisi sinänsä eri-
21033: yhteiskunnan toimesta antaa kaikki tarvittava tyisetuisuuden antamista Lapin maataloudelle,
21034: tuki maatalouden aseman säilyttämiseksi. Jos vaan pikemminkin Lapin maatalouden saatta-
21035: maatalouden valtakunnallista ylituotantoa esiin- mista samaan asemaan muun yritystoiminnan
21036: tyy, tämän ylituotannon rajoittaminen on hoi- kanssa.
21037: dettava niillä alueilla, joilla muiden työpaik- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21038: kojen luominen on helpompaa kuin Lapissa. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21039: Lapin maatalouden yksi tämän hetken kipeitä muksen,
21040: ongelmia on Lapin hävityksen yhteydessä pol-
21041: tettujen navettojen uudelleen rakentaminen. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21042: Tähän investointiin olisi saatava nykyistä vah- Lapin maatalouden pääomahuollon tur-
21043: vemmin yhteiskunnan tukea. Nykyisessä maa- vaamiseksi siten, että koko Lapin läänin
21044: tilalaissa on säännökset, jotka antavat Lapin alueella saataisiin navettojen rakentami-
21045: läänin kolmen pohjoisimman kunnan maatalous- seen ja peruskorjaamiseen samat etui-
21046: harjoittajille navetan rakentamiseen ja petoskor- suudet, jotka porotilalaki nykyisellään
21047: jaamiseen samat edut eli rakennuspalkkion ja antaa poromiehille.
21048: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
21049:
21050: Mikko Jokela Lauri lmpiö Niilo Koskenniemi
21051: 1979 vp. 1143
21052:
21053: Toivomusaloite n:o 1020.
21054:
21055:
21056:
21057:
21058: Jokela ym.: Porotilalain mukaisten etuuksien saattamisesta koske-
21059: maan myös muita henkilöitä kuin poromiehiä.
21060:
21061:
21062: E d u s k u n n a 11 e.
21063:
21064: Lapissa saamelaisalueilla luontaiselinkeinoja 70 ja toisella· vyöhykkeellä 55 prosenttia ja
21065: harjoittavien kansalaisten tasa-arvoisuus ei ole kolmannella vyöhykkeellä 40 prosenttia hyväk-
21066: samanlainen esimerkiksi asuntorakentamisen tai syttävistä rakennuskustannuksista. Rakennus-
21067: peruskorjauksen lainoituksessa. Maanviljelijäin, palkkion saannin edellytyksenä on, että asukas
21068: kalastajien ja metsästäjien asuinrakennusten saa pääasiallisen toimeentulonsa poronhoidosta
21069: peruskorjaamiseen ja rakentamiseen olisi saa- ja että hän taloudellisen asemansa puolesta on
21070: tava valtiovallan apua samassa laajuudessa kuin luotonsaantikelpoinen.
21071: porotaloutta harjoittavat saavat. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21072: Kun asukas porotilalain mukaan ottaa vas- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21073: taan porotilan, jolta puuttuvat porotilan tarkoi- muksen,
21074: tuksenmukaiseen käyttöön hyväksyttävät raken- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
21075: nukset, saa asukas hakemuksesta rakentamis- jotta saamelaisalueella asuville henki-
21076: työtä varten porotilan rakennuspalkkiota. Poro- löille, jotka saavat pääasiallisen toimeen-
21077: tilan tarkoituksenmukaiseen käyttöön lasketaan tulonsa muista luontaiselinkeinoista kuin
21078: kuuluviksi tarpeen mukaan asuinrakennus, porotaloudesta, annettaisiin asunnon ra-
21079: sauna, kaivo ja tarvittava talousrakennus. kentamiseen tai peruskorjaukseen samat
21080: Porotilalain mukainen rakennuspalkkio on etuisuudet kuin porotilalaki antaa poro-
21081: ensimmäisellä poronhoitoalueen vyöhykkeellä miehelle.
21082: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
21083:
21084: Mikko Jokela Lauri lmpiö Niilo Koskenniemi
21085: 1144 1979 vp.
21086:
21087: Toivomusaloite n:o 1021.
21088:
21089:
21090:
21091:
21092: Anna-Liisa Jokinen ym.: Vesakkojen hävittämisestä ilman vesak·
21093: komyrkkyjä.
21094:
21095:
21096: E d u s kun n a 11 e.
21097:
21098: Metsäyhtiöiden, VR:n ja TVH:n toimesta Vesakontorjunta-aineiden terveydellisiä vai-
21099: on vuodesta toiseen jatkettu vesakkomyrkky- kutuksia tutkinut työryhmä on käyttänyt run-
21100: jen levittämistä parhaana ulkoilukautena sekä saasti eri maissa suoritettujen tutkimusten tu-
21101: marja- ja sieniaikaan, vaikka eri puolilta maa- loksia. Myös Työterveyslaitos on suorittanut
21102: ilmaa tulleet tiedot kertovat varsin varoitta- tutkimuksia vesakontorjunta-aineiden vaikutuk-
21103: via tosiasioita vesakkomyrkkyjen tuhoista. Ku- sesta, mutta henkilökunnan vähyyden ja määrä-
21104: luvana vuonna ilmestynyt Torjunta-aineiden rahojen niukkuuden vuoksi ei tutkimuksissa ole
21105: turvallisuusohjetoimikunnan mietintö n:o 1 edetty. Vesakontorjunta-aineiden työterveys- ja
21106: Vesakontorjunnasta selvittää tilannetta. Toimi- työturvallisuuskysymyksiä tutkiva työryhmä
21107: kunta jatkaa edelleen työtään, mutta jo ensim- katsoo, että vesakontorjunta-aineiden terveydel-
21108: mäisessä mietinnössä tähdennetään erikoista va- le haitallisista vaikutuksista on jo niin run-
21109: rovaisuutta aineen käytössä. Koska toimikunnan saasti epäilyksiä ja osittain näyttöjäkin, että
21110: tehtävänä on tässä vaiheessa ollut lähinnä val- aineille pahimmin altistetut työntekijät olisi
21111: mistaa vesakontorjunta-aineiden käyttäjien suo- saatava lääketieteellisen tutkimuksen kohteeksi,
21112: jaksi turvallisuusohjeet, jäävät aineen vaiku- todetaan tutkimuksissa.
21113: tuksille edelleen alttiiksi levitysalueella asuvat Vesakkomyrkkyjen käyttö sodankäyntiaseena
21114: ja liikkuvat kansalaiset. Siksi mietinnössä to- kiellettiin Vietnamissa sen jälkeen kun syntymä-
21115: detaankin, että ulkopuolisten henkilöiden suo- vikaisten lasten lukumäärä kasvoi huomatta-
21116: jaaminen vesakentorjunta-aineiden mahdollisil- vasti. Suomalaiset myrkkyjen levittäjät ja
21117: ta haitoilta on jäänyt vähäiseksi, koska siihen ei asioista päättävät elimet eivät ole välittäneet
21118: ole kiinnitetty riittävästi huomiota. näistä vakavista ja varoittavista tosiasioista,
21119: Siellä missä vesakontorjuntamyrkkyjen vaiku- eivätkä heitä ole saaneet vastuuseen nekään tut-
21120: tusta on tutkittu, on myös päädytty niiden kimusten tulokset, joissa vesakkomyrkkyjen on
21121: käytön kieltämiseen. Ruotsissa on vesakko- havaittu aiheuttavan koe-eläimissä kromosomi-
21122: myrkyt julistettu käyttökieltoon jo vuonna vaurioita ja tästä johtuvaa sikiöiden epämuo-
21123: 1971 kaikkialla teiden varsilla. Tämä kielto on toisuutta.
21124: ehdoton eikä niiden käytöstä tienvarsivesakko- On vaikea mitata niiden myrkkytonnien tu-
21125: jen torjunnassa edes keskustella. hoisaa vaikutusta, jotka kuluvan kesän aikana
21126: Myös Suomessa on todettu useita kala- jälleen levitetään Suomen tienvarsiin ja ve-
21127: kuolemia vesakkomyrkkyjen levityksen jälkeen. sakkoihin. Kun tämä levitys tapahtuu parhaana
21128: Turun kaupunki on kieltänyt alueellaan ve- ulkoilukautena sekä marja- ja sieniaikaan, on
21129: sakkomyrkkyjen käytön sen jälkeen kun havait- varmaa, että näitä tuhoaineita kulkeutuu ra-
21130: tiin useita lintukuolemia myrkytetyllä alueella. vintoaineisiin. On varmaa, että myrkytettyjä
21131: Eikä ole suinkaan syytä unohtaa Hilja Lyy- sieniä ja marjoja on ollut kaupan sekä liik-
21132: tistä Savosta, hän sairastui vakavasti ja joutui keissä että toreilla. Tiheimmät vesakot kas-
21133: työkyvyttömyyseläkkeelle juotuaan vettä kai- vavat usein juuri teiden varsilla samoilla alueil-
21134: vastaan, jonka TVH:n vesakkomyrkky oli saas- la kuin vadelmapensaatkin. Kun vesakontor-
21135: tuttanut. V aikeita sairastumisia, jopa kuole- junta-aineita kylvetään marja-aikaan, on sel-
21136: maan johtaneita, on todettu vesakkomyrkkyjen vää, että myrkyt poimitaan marjojen mukana.
21137: levittäjien keskuudessa. Tilastoa ei puutu Myöskään myrkyn vaikutusta lintuihin ja mui-
21138: omankaan maamme kohdalla, mutta perusteel- hin metsän eläimiin ei voida vähätellä. Tästä
21139: lista tutkittua aineistoa on saatavissa eri maista. on myös runsaasti todistusaineistoa. Varsinkin
21140: Toivomusaloite n:o 1021 1145
21141:
21142: suurimmat riistalinnut kuten metsot ovat hä- tyvät kustannukset. Edellä mauuttujen seik-
21143: vinneet niiltä alueilta, joille vesakkomyrkkyjä kojen johdosta tulisi nopeasti lopettaa kaikki
21144: on levitetty. Kotieläimet eivät myöskään ole vesakkojen hävittäminen myrkkyjen avulla ja
21145: turvassa vesakontorjunta-aineilta, sillä liikku- etsiä muita parempia ratkaisuja.
21146: vathan kotieläimet samoilla alueilla ihmisten Edellä esitettyihin näkökohtiin viitaten eh-
21147: kanssa silloin kun näitä myrkkyjä kylvetään dotamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
21148: asumusten lähellä. Erityisen suurta huomiota väksi toivomuksen,
21149: asiaan tulisi kiinnittää työttömyyden johdosta,
21150: sillä on toki vesakoiden torjunta myös työlli- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
21151: syyskysymys silloin kun tätä torjuntaa hoide- menpiteisiin vesakkomyrkkyjen korvaa-
21152: taan hakkuumenetelmän avulla. miseksi ja vesakkojen hävittämiseksi
21153: Jos tarkastellaan kustannuskysymystä, niin muilla toimenpiteillä kuin myrkkyjen
21154: on otettava huomioon myös haittatekijät ja avulla.
21155: niiden aiheuttamat vahingot sekä niistä syn-
21156: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
21157:
21158: Anna-Liisa Jokinen 1.-C. Björklund Mikko Ekorre
21159: Heli Astala Aulis Juvela Sakari Knuuttila
21160: Inger Hirvelä Juhani Vähäkangas
21161:
21162:
21163:
21164:
21165: 144 0879005811
21166: 1146 1979 vp.
21167:
21168: Toivomusaloite n:o 1022.
21169:
21170:
21171:
21172:
21173: P. Jokinen ym.: Maatalouskeskuksen perustamisesta Kouvolaan.
21174:
21175:
21176: E d u s k u n n a 11 e.
21177:
21178: Kymen läänin maatalouskeskus, joka sijait- kuten myös peltopinta-aloista on Kymen lää-
21179: see Lappeenrannassa, on hoitanut Kymen lää- nissä selvästi suurempi osa kuin Karjalan puo-
21180: nin alueella maatalouden yleisneuvonnan vuo- lella.
21181: den 1970 alussa tapahtuneen maatalouden yleis- Jotta kymenlaaksolaiset maanviljelijät saatet-
21182: neuvonnan keskittämisen jälkeen. Tähän toimin- taisiin tasavertaiseen asemaan Etelä-Karjalan
21183: taan liittyvät varsin läheisesti ns. maatalouspiirit maatalousväestöön nähden, ehdotamme edus-
21184: ja niiden toimistot. Kymen läänissä on ilmennyt kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21185: varsin voimakasta tyytymättömyyttä siihen, että
21186: kun aikaisemmin neuvontajärjestöillä oli toi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21187: mistot Kouvolassa ja Lappeenrannassa, nykyi- maatalouskeskuksen perustamiseksi Ky-
21188: nen organisaatio ei tyydytä nimenomaan Ky- menlaaksoon, Kymen läänin hallintokau-
21189: menlaakson maatalousväestöä. Kymenlaaksossa punkiin Kouvolaan.
21190: on asukkaita selvä enemmistö Kymen läänissä,
21191: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
21192:
21193: Pekka Jokinen Anna-Kaarina Louvo
21194: 1979 vp. 1147
21195:
21196: Toivomusaloite n:o 1023.
21197:
21198:
21199:
21200:
21201: P. Jokinen: Etelä-Suomen kalanviljelylaitoksen perustamisesta
21202: Luumäelle.
21203:
21204:
21205: E d u s k u n n a 11 e.
21206:
21207: Etelä-Suomen kalanviljelylaitoksen paikkaky- vapaa-aika ja terveiden harrastusten tukeminen
21208: symystä on selvitelty vuoden 1976 aikana ja puoltavat hanketta. Luumäen alueen vesistöt
21209: tällöin on todettu Luumäen Kivijärven vesistö- soveltuvat erinomaisesti kalanviljelylaitoksen
21210: alueen soveltuvan eräänä vaihtoehtona kysei- käyttöön.
21211: seen tarkoitukseen. Luumäen kunta pitää tär- Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
21212: keänä, että periaatteellinen ratkaisu laitoksen taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
21213: sijoituspaikasta saataisiin aikaan mahdollisim- sen,
21214: man pian, jotta aluevarausten kannalta tärkeä
21215: hanke voitaisiin ottaa huomioon kunnan vas- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21216: taisissa suunnitelmissa. Etelä-Suomen kalanviljelylaitoksen pe-
21217: Etelä-Suomen alueella on runsaasti vesialuei- rustamiseksi Luumäelle.
21218: ta, joiden kalakanta on vähäinen. Lisääntyvä
21219: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
21220:
21221: Pekka Jokinen
21222: 1148 1979 vp~
21223:
21224: Toivomusaloite n:o 1024.
21225:
21226:
21227:
21228:
21229: Joutsenlahti ym.: Hehtaarikohtaisesta poisto-oikeudesta keskisuur-
21230: ten ja pienten viljelmien osalta.
21231:
21232:
21233: E d u s k u n n a 11 e.
21234:
21235: Maatalousverotus lähtee nykyisin investointi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21236: poistojen linjalta, joka suosii suurviljelijöitä, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21237: mutta keski- ja piensuuret viljelijät joutuvat muksen,
21238: kohtuuttoman verorasituksen alaisiksi.
21239: Jotta myös vähävaraisemmat viljelijät, jotka että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin
21240: eivät pysty vuosittain ostamaan poistoja, pää- 500 mk:n suuruisen poiston saamiseksi
21241: sisivät samaan asemaan suurviljelijöiden kanssa verotuksessa hehtaaria kohden keski-
21242: verotuksessa, olisi keski- ja piensuurille vil- suurten ja pienviljelijöiden kohdalla.
21243: jelijöille annettava poisto jokaista hehtaaria
21244: myöten esim. 500 mk hehtaarilta.
21245: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
21246:
21247: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo Eino Poutiainen
21248: Urho Pohto Urpo Leppänen Veikko Vennamo
21249: J. Juhani Kortesalmi
21250: 1979 vp. 1149
21251:
21252: Toivomusaloite n:o 1025.
21253:
21254:
21255:
21256:
21257: Joutsenlahti ym.: Rehnviljavaraston rakentamisesta Pohjois-Sata-
21258: kuntaan.
21259:
21260:
21261: E d u s k u n n a 11 e.
21262:
21263: Maamme viljakauppa on ollut lyhytjänteistä. alueeksi. Sopivia paikkoja siellä olisivat esim.
21264: Jotta taattaisiin tässä asiassa suunnanmuutos, Parkano, Jämijärvi tai Kankaanpää, jotka kaik"
21265: ettei hyvän sadon tultua jouduttaisi viemään ki ovat rautatieasemia.
21266: viljaa ulos halvalla hinnalla ja katovuoden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21267: tultua vastaavasti ostamaan viljaa paljon kal- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21268: liimmalla ulkoa, olisi saatava riittäviä vilja- muksen,
21269: varastoja.
21270: Kun Pohjois-Satakunta ·on paremminkin kar- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
21271: jatalousaluetta kuin viljanviljelysseutua, sopisi meen rehuviljavaraston rakentamiseksi
21272: Pohjois-Satakunta hyvin rehuviljan varasto- Pohjois-Satakuntaan.
21273: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
21274:
21275: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
21276: Urho Pohto Urpo Leppänen Eino Poutiainen
21277: Pekka Vennamo
21278: 1150 1979 vp.
21279:
21280: Toivomusaloite n:o 1026.
21281:
21282:
21283:
21284:
21285: Joutsenlahti ym.: Riihonlahden perkaamisesta Lavian Karhijärvellä.
21286:
21287:
21288: E d u s k u n n a 11 e.
21289: Lavian suuren järven Karhijärven pintaa on tea pysymästä runsaslukuisten lintujen pesimä-
21290: aikoinaan laskettu. Samoin on Karhijärven Rii- alueena.
21291: honlahteen laskevien metsäojien aluetta pe- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21292: rattu niin, että ko. lahteen tulee runsaasti nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21293: vettä näitä ojia myöten. muksen,
21294: Järven pinnan laskemisen vuoksi on Riihon-
21295: lahdesta muodostunut ketään hyödyttämätön että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21296: pahanhajuinen lettoalue, joka voitaisiin kun- riittävän määrärahan varaamiseksi La-
21297: nostaa kaivaroalla lahden läpi oja, jota myöten vian Karhijärven FJihonlahden perkaa-
21298: lahteen laskevat vedet pääsisivät varsinaiseen miseksi.
21299: järveen. Ojan kaivaminen ei silti estäisi lah-
21300: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
21301:
21302: Anssi Joutsenlahti Eino Poutiainen Pekka Vennamo
21303: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
21304: Urpo Leppänen
21305: 1979 vp. 1151
21306:
21307: Toivomusaloite n:o 1027.
21308:
21309:
21310:
21311:
21312: Joutsenlahti ym.: Määrärahasta Karvianjoen alajuoksun perkaa-
21313: miseksi Lankoskesta mereen asti.
21314:
21315:
21316: E d u s k u n n a II e.
21317:
21318: Viime vuosina on havaittu, että Karvian- alajuoksun ruoppaamiseksi Lankoskesta mereen
21319: joen suupuoli on huolestuttavissa määrin ma- asti.
21320: daltunut. Kun vesistön virtaama-alue on laaja, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21321: niin se kerää vuosien mittaan lietettä aina nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21322: joen latvailta alkaen. Liete kerääntyy alajuoksun muksen,
21323: osalle, maclaitaa joen syvyyttä ja lisää tulva-
21324: vaaroja laajasti koko vesistön alueella. Niinpä että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
21325: Karvianjoen alajuoksulla joutuu vuosittain tul- menpiteisiin riittävän määrärahan saa-
21326: vien peittämäksi noin 600 ha peltoa. miseksi Karvianjoen perkaamiseen Lan-
21327: Tämän tulvan estämiseksi on joen alajuok- koskesta lähtien mereen asti tulvava-
21328: su jo punnittu ja suunnitelmia on laadittu joen hinkojen estämiseksi.
21329: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
21330:
21331: Anssi Joutsenlahti Eino Poutiainen Pekka Vennamo
21332: Urho Pohto Urpo Leppänen Veikko Vennamo
21333: J. Juhani Kortesalmi
21334: 1152 1979 vp.
21335:
21336: Toivomusaloite n:o 1028.
21337:
21338:
21339:
21340:
21341: Juvela: Rehuviljavaraston rakentamisesta Parkanoon.
21342:
21343:
21344: E d u s k u n n a 11 e.
21345:
21346: Maassamme on koettu vakavana puutteena palvelemaan alueen perheviljelmien tarpeita.
21347: rehuviljan varmuusvarastoinnissa esiintyvä va- Parkano risteysasemana olisi sopiva viljavaras-
21348: jaus. Kysymys on koko kansantalouttamme ton paikaksi, josta löytyy myös tähän tarkoi-
21349: koskettavasta ongelmasta. Huonoimpaan ase- tukseen soveltuva maa-alue.
21350: maan ovat joutuneet ne perheviljelmät, jotka Edellä olevan · perusteella ehdotan eduskun-
21351: heikoimmissa luonnonolosuhteissa harjoittavat nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21352: pääasiassa lypsykarjataloutta.
21353: Pohjois-Satakunta on tyypillistä rehuviljan että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
21354: viljelyaluetta ja täällä harjoitetaan enimmäkseen menpiteisiin rehuviliavaraston rakenta-
21355: karja- ja sikataloutta. Näistä syistä olisikin miseksi Parkanoon.
21356: Pohjois-Satakuntaan saatava oma viljavarasto
21357: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
21358:
21359: Aulis Juvela
21360: 1979 vp. 1153
21361:
21362: Toivomusaloite n:o 1029.
21363:
21364:
21365:
21366:
21367: M. Järvenpää ym.: Maataloustulolain muuttamisesta maatalouden
21368: kannattavuuden parantamiseksi, pienviljelijäin toimeentulon
21369: turvaamiseksi ja kuluttajahintojen pitämiseksi kohtuullisina.
21370:
21371:
21372: E d u s k u n n a 11 e.
21373:
21374: Maamme maatalouspolitiikan perustana tulee paljon suurille maa- ja karjataloustuotteiden
21375: olla kunnollisen toimeentulon turvaaminen välitys- ja jalostuslaitoksille sekä suuremmille
21376: maataloudessa työskentelevälle väestölle sekä viljelijöille. Sen vuoksi maataloustulolaki tulisi
21377: maa- ja karjataloustuotteiden kulutushintojen korjata siten, että tuki maataloudelle annetaan
21378: pysyminen kohtuullisina. Sen toteuttamisessa oikeudenmukaisesti ottamalla huomioon maa-
21379: tarvitaan maamme tuotannolliset edellytykset talouden kannattavuus ja siirtämällä maatalou-
21380: huomioonottavaa omavaraisuusasteen toteutta- delle annettavan tuen painopistettä sinne missä
21381: mista siten, että maahamme ei tarvitse tuoda tukea todella tarvitaan.
21382: sellaisia kalliita tuotteita, joita omassa maas- Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
21383: samme voidaan kohtuullisin kustannuksin tuot- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21384: taa eikä harjoittaa sellaista ylituotantoa, jolloin
21385: maataloustuotteiden ulosvientiin tarvitaan suu- että hallitus ryhtyisi toimiin maata-
21386: ria summia. Maamme maatalous ei pysty riit- loustulolain muuttamiseksi sellaiseksi,
21387: tävästi kilpailemaan maailmanmarkkinoilla, jo- että siinä otetaan oikeudenmukaisesti
21388: ten maataloutta on tuettava, mutta tuki tulisi huomioon maatalouden kannattavuus ja
21389: suunnata siten, että sillä parannetaan jatkuvasti kannattavuuden parantaminen pienvilje-
21390: maataloutemme kannattavuuden edellytyksiä ja lijäin toimeentulon turvaamiseksi sekä
21391: turvataan maamme viljelijäväestön valtaenem- maa- ja karjataloustuotteiden kuluttaja-
21392: mistön - pienviljelijäin - toimeentulo. Maa- hintojen pitämiseksi kohtuullisina.
21393: taloudelle annettava tuki menee nykyisin liian
21394: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1979.
21395:
21396: Matti Järvenpää Inger Hirvelä
21397:
21398:
21399:
21400:
21401: 145 0879005811
21402: 1154 1979 vp.
21403:
21404: Toivomusaloite n:o 1030.
21405:
21406:
21407:
21408:
21409: M. Järvenpää ym.: Viljelijöiden osuuskunta- ja osakeyhtiömuotois-
21410: ten tuotantoyksiköiden muodostamisen tukemisesta.
21411:
21412:
21413: E d u s k u n n a 11 e.
21414:
21415: Eri elinkeinoaloilla tapahtunut tuotannon ra- vaa ammatillista erikoistietoa, puuttuu käytän-
21416: tionalisointi on johtanut siihen, että tuotanto- nön kokemusta yhteistoiminnan järjestämiselle.
21417: yksiköiden keskimääräinen suuruus on jatku- Monissa tapauksissa yhteishankkeen toteutumi-
21418: vasti kasvanut. Myös maatalouden piirissä on sen esteen muodostaa tarvittavien pääomien
21419: viimeksi kuluneina vuosina pyritty tilakoon puute. Mielestämme valtiovallan tulisi turvata
21420: suurentamiseen. Näin menetellen on mahdol- viljelijäväestön tuotannollisille yhteisyrityksille
21421: lista turvata viljelijäperheille riittävä työnsaanti toteutumismahdollisuudet myöntämällä valtion
21422: sekä kohtuullinen toimeentulo. Tämä maata- varoista halpakorkoisia ja pitkäaikaisia lainoja.
21423: loudessamme suurta rakenteellista muutosta Suurempaan tuotannolliseen tehokkuuteen
21424: edustava kehitysprosessi toteutuu kuitenkin hi- pyrkiminen myös maataloudessa on koko yh-
21425: taasti ja vaatii paljon aikaa. Rinnan edellä- teiskunnan kannalta myönteinen ilmiö. Kun
21426: mainitun kehityksen kanssa on ollut havaitta- siihen yhtyy maataloudessa työskentelevän
21427: vissa, että maatalouselinkeinon harjoittajien väestön oikeutettu pyrkimys saavuttaa saman-
21428: keskuudessa on viriämässä mielenkiinto osuus- laiset työ- ja vapaa-aikaa sekä tuloja koskevat
21429: kunta- tai osakeyhtiömuotoisten, tilan ulko- edut kuin muissakin elinkeinoissa, tulisi valtio-
21430: puolella sijaitsevien, kooltaan suurehkojen tuo- vallan osoittaa viljelijäväestölle riittävässä mää-
21431: tantoyksiköiden muodostamiseen. Muutamia rin sen toivomaa tukea.
21432: ero. kaltaisia viljelijäin yhteenliittymiä on maas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21433: samme jo muodostettukin sekä useita maidon nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21434: tuotannon alaan kuuluvia hankkeita on tiet- muksen,
21435: tävästi vireillä. Kun muilla elinkeinonaloilla on
21436: siirrytty yleisesti viisipäiväiseen työviikkoon, · että hallitus suorituttaisi tutkimuk-
21437: on odotettavssa, että maatalousväestökin ryhtyy sen mahdollisuuksista tukea viljelijäin
21438: nykyistä voimakkaammin etsimään tuotannon omaehtoista pyrkimystä muodostaa riit-
21439: järjestämiseksi ratkaisuja, jotka mahdollistaisi- tävän suuria osuuskunta- tai osakeyhtiö-
21440: vat säännöllisen työ- ja vapaa-ajan. muotoisia tuotantoyksiköitä tavoittei-
21441: Viljelijän omaehtoinen pyrkimys suurempien naan maatalouden kannattavuuden pa-
21442: ja tuotannossaan erikoistuvien yksiköiden pe- rantaminen sekä edellytysten luominen
21443: rustamiseen kohtaa käytännössä suuria vai- vuosilomiin ja viisipäiväiseen työviik-
21444: keuksia. Monessa tapauksessa puuttuu tarvitta- koon siirtymiseksi myös maataloudessa.
21445: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
21446:
21447: Matti Järvenpää Inger Hirvelä
21448: 1979 vp. 1155
21449:
21450: Toivomusaloite n:o 10.31.
21451:
21452:
21453:
21454:
21455: M. Järvenpää: Valtion viljavaraston rakentamisesta Tahkoluodon
21456: satamaan.
21457:
21458:
21459: E d u s k u n n a 11 e.
21460:
21461: Maataloustuotteiden hyväksikäytön edistä- Edellä sanotun perusteella ehdotan edus-
21462: miseksi tulisi Satakuntaan rakentaa viljavarasto- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21463: tilaa mahdollistamaan vientiä ja tarvittaessa
21464: tuontia. Tällainen viljavarasto tulisi rakentaa että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
21465: Porin Tahkoluodon sataman alueelle. Se palvelisi menpiteisiin valtion vit;avaraston raken-
21466: Satakunnan viljelijäin tarpeita, mutta olisi sa- tamiseksi Tahkoluodon sataman alueel-
21467: malla Porin kaupungin väestön viljantarpeen le.
21468: turvaajana paikallaan.
21469: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
21470:
21471: Matti Järvenpää
21472: 1156 1979 vp.
21473:
21474: Toivomusaloite n:o 1032.
21475:
21476:
21477:
21478:
21479: M. Järvenpää: Rehuviljavaraston rakentamisesta Pohjois-Satakun-
21480: taan.
21481:
21482:
21483: E d u s k u n n a 11 e.
21484:
21485: Riittävien viljan varmuusvarastotilojen puut- asiassa karjataloutta ja siellä pulma on ollut
21486: tuminen on estänyt kansantaloudellisesti jär- lähinnä rehuviljavaraston puuttuminen. Nyt
21487: kevän viljapolitiikan harjoittamisen. Hyvinä onkin periaatteessa tultu siihen johtopäätök-
21488: satovuosina on maastamme viety viljaa ulko- seen, että Pohjois-Satakuntaan olisi rakennet-
21489: maille, mutta huonon sadon sattuessa jo seu- tava rehuviljavarasto.
21490: raavana vuonna jouduttu ostamaan. Tämä on Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
21491: koskenut sekä leipä- että rehuviljaa. Se on nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21492: lisännyt vaikeuksia viljelijöille, kun hyvinä
21493: vuosina varastotiloista on ollut puute ja huo- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
21494: noina vuosina on jouduttu ostamaan kallista menpiteisiin rehuviliavaraston rakenta-
21495: viljaa. Pohjois-Satakunnassa harjoitetaan pää- miseksi ensi tilassa Pohjois-Satakuntaan.
21496: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
21497:
21498: Matti Järvenpää
21499: 1979 vp. 1157
21500:
21501: Toivomusaloite n:o 1033.
21502:
21503:
21504:
21505:
21506: M. Järvenpää: Kalastuslaiturin jatkamisesta Reposaaressa.
21507:
21508:
21509: E d u s k u n n a 11 e.
21510:
21511: Kalastussatamien rakennussuunnitelmat edel- sen keskus, mutta kalasataman laiturin jatka-
21512: lyttävät, että kalan hyväksikäytön edistämi- minen olisi tässä vaiheessa erityisen kiireelli-
21513: seksi tulee lähivuosina toteuttaa kalan purkaus- nen, sillä laiturin tilat eivät läheskään riitä
21514: ja jalostussatamien rakentaminen mm. Meri- nykyiseen käytön tarpeeseen.
21515: karvialle, Luvialle, Raumalle ja sisämaahan Edellä sanotun perusteella ehdotan eduskun-
21516: Säkylän Pyhäjärven rannalle. Kalanjalostussa- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21517: tama tulee rakentaa mm. Reposaareen. Tällai-
21518: nen suunnitelma on oikea ja sitä pitäisi kii- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
21519: rehtiä kalastajien elinkeinon turvaamiseksi sekä menpiteisiin kalastuslaiturin jatkamiseksi
21520: kalan käytön monipuolistamiseksi ja lisäämi- Reposaaressa.
21521: seksi. Reposaari on jo merkittävä kalastuk-
21522: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
21523:
21524: Matti Järvenpää
21525: 1158 1979 vp.
21526:
21527: Toivomusaloite n:o 1034.
21528:
21529:
21530:
21531:
21532: Kangas ym.: Maankäyttölain mukaisten lisämaatoimitusten lop-
21533: puunsaattamisesta.
21534:
21535:
21536: E d u s kun n a 11 e.
21537:
21538: Eduskunta hyväksyi 18 päivänä tammikuuta eräiset sekä toteuttamiskelpoiset lisämaatoimi-
21539: 1977 kolmannessa käsittelyssä maatilalain. Täl- tukset saatetaan päätökseen. Koska lisämaan
21540: löin kumottiin joukko aikaisemmin maankäyt- hankkiminen kiinteästi kuuluu maatilan kehit-
21541: tötoimintaa sääteleviä lakeja, mm. maankäyttö- tämiseen ja elinkelpoisuuden parantamiseen,
21542: laki. tulisi tällaista toimintaa kaikin keinoin pyrkiä
21543: Maatilalain tullessa voimaan oli maankäyttö- edistämään.
21544: lain mukaisia lisämaahakemuksia käsittelemättä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21545: 2 000. Monet lisämaata hakeneista ovat jou- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21546: tuneet odottamaan asiansa käsittelyä useiden muksen,
21547: vuosien ajan, ilman että mitään on tapahtunut.
21548: Koska lisämaahakemuksia maatilalakia hy- että hallitus kiirehtisi maankäyttö-
21549: väksyttäessä oli niin paljon keskeneräisinä, lain mukaisten lisämaatoimitusten saat-
21550: edellytti eduskunta lain hyväksyessään, että tamista päätökseen.
21551: maankäyttölain perusteella jätetyt ja kesken-
21552: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
21553:
21554: Orvokki Kangas Paavo Vesterinen
21555: Kalevi Mattila Alvar Saukko
21556: 1979 vp. 1159
21557:
21558: Toivomusaloite n:o 10.3.5.
21559:
21560:
21561:
21562:
21563: Kangas ym.: Turkisten jalostusasteen nostamisesta.
21564:
21565:
21566: E d u s kun n a 11 e.
21567:
21568: Turkiseläinten kasvatus on kehittynyt maas- sia tuotetaan sekä liittää ko. valmennus myös
21569: samme merkittäväksi elinkeinoksi, jota harjoi- alan opettajankoulutukseen.
21570: tetaan menestyksellisesti erityisesti Keski-Poh- Jo nykyisin sisältyy käsi- ja taideteollisuus-
21571: janmaalla. Turkiksia tuotetaan paitsi kotimaan alan ompeluosastojen koulutukseen myöa nah-
21572: tarpeisiin myös vientimarkkinoille. Suomalaiset ka- ja turkistyön perusteet, joten alan kehittä-
21573: turkikset ovat korkealaatuisia ja niiden me- minen em. tavalla on toteutettavissa.
21574: nekki on hyvä. Turkiskauppa tuo maallemme Maassamme on yleisesti todettu, että elin-
21575: tärkeätä ulkomaan valuuttaa vuosittain huomat- keinoelämämme perustan pitkällä tähtäyksellä
21576: tavia määriä. muodostaa korkeata ammattitaitoa vaativa ja
21577: Kuitenkin turkisten jalostaminen pitemmälle, maan raaka-ainevaroihin perustuva työ ja eri-
21578: niiden valmistaminen esimerkiksi vaatteiksi ja koistuotanto. Turkisten pitemmälle menevä
21579: asusteiksi, siis kotimaisen työpanoksen lisää- jalostus on juuri vaativaa erikoistuotantoa.
21580: minen, voisi nostaa kyseisen alan viennin ar- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21581: voa kertautuvasti. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21582: Maassamme tulisi voida kehittää käsi- ja
21583: taideteollisuusalan koulutuksen piirissä suoma- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21584: laisen turkiskäsityökulttuurin pohjalta turkis- turkisten jalostusasteen nostamiseksi an-
21585: vaatteiden ja -asusteiden suunnitteluun ja val- tamalla resursseja turkisvaatteiden ja
21586: mistukseen erikoistavaa koulu- tai opistoas- -asusteiden valmistamiseen valmentavan
21587: teista koulutusta. Koulutus liittyisi käsi- ja koulutuksen kehittämiseen käsi- ja taide-
21588: taideteollisuusalojen ompelualan työntekijän ja/ teollisuusalan oppilaitoksiin ja myötä-
21589: tai suunnittelijan erikoistumislinjaan. vaikuttamalla suomalaisen turkisvalmis-
21590: Kyseinen koulutus edellyttää resursseja kou- tukseen erikoistuvan tuotannon synty-
21591: lutuksen suunnittelua ja toteutusta varten. miseen sovelluvilla alueilla.
21592: Koulutus tulisi keskittää sinne, missä turkik-
21593: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
21594:
21595: Orvokki Kangas Marjatta Väänänen Lea Sutinen
21596: 1160 1979 vp.
21597:
21598: Toivomusaloite n:o 1036.
21599:
21600:
21601:
21602:
21603: Kangas: Määrärahasta Härkmeren kuivatushankkeen toteuttami-
21604: seksi.
21605:
21606:
21607: E d u s k u n n a 11 e.
21608:
21609: Härkmeren kuivatushanketta Kristiinankau- tamiselle. Kuivatustilanne on alueella heikko,
21610: pungissa on valmisteltu jo vuosien ajan. Hanke joten hankkeen toteuttamiseen pitäisi nyt vuo-
21611: käsittäisi Härkmeren Fjärdenin järjestelyn ja sien valmistelun jälkeen päästä.
21612: Härkmeren puron keski- ja yläosan perkauk- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen
21613: sen. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21614: Koko hankkeen yhteinen hyötyalue on 720
21615: hehtaaria, josta 615 hehtaaria peltoa. Vesistö- että hallitus ottaisi valtion vuoden
21616: järjestelyn kustannusarvio on noin 2 miljoo- 1980 tulo- ja menoarvioesitykseen
21617: naa markkaa ja osakkaita on 350. 2 000 000 markkaa Härkmeren kuiva-
21618: Alueella on suoritettu vesioikeudellinen toi- tushankkeen toteuttamiseksi Kristiinan-
21619: mitus, joten mitään esteitä ei ole töiden aloit- kaupungissa.
21620: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
21621:
21622: Orvokki Kangas
21623: 1979 vp. 1161
21624:
21625: Toivomusaloite n:o 1037.
21626:
21627:
21628:
21629:
21630: Kemppainen: Kainuun kalatalouden kehittämisestä.
21631:
21632:
21633: Ed u s kun n a 11 e.
21634:
21635: Kalastuksella on Kainuussa ollut perinteisesti lainsäädännön kokonaisuudistus tulisi toteuttaa
21636: merkittävä asema ihmisten toimeentulon tur- mahdollisimman pian siten, että sillä turva-
21637: vaamisessa. Viime vuosikymmeninä on Kai- taan kalataloudelle merkittävänä elinkeinonhaa-
21638: nuussakin vesistöjen luonnontilaa suures,ti muu- rana toimintaedellytykset ja huomioidaan sen
21639: tettu voimalaitosten rakentamisella ja siihen vaikutukset mm. työllisyyden edistämiseen ke-
21640: liittyvällä vesistöjen säännöstelyllä, uitolla ja hitysalueilla, kuten juuri Kainuussa. Kainuun
21641: uittoväylien perkauksella, jätevesien vesistöihin vaikean työllisyystilanteen helpottamiseksi tu-
21642: johtamisella sekä metsä- ja suo-ojituksilla. Seu- lisikin kiireesti ryhtyä niihin toimenpiteisiin,
21643: rauksena on ollut varsinkin arvokalakannan joilla Kainuun kalataloutta kehitetään ja ediste-
21644: häviäminen alueen useimmista vesistöistä. tään mahdollisimman monipuolisesti. Kalastuk-
21645: Kala on kansanravitsemuksellisesti ja kan- sen merkitystä ihmisten virkistäytymis- ja lii-
21646: santerveydellisesti arvokas ihmisravinnon lähde. kuntamuotona on myös syytä korostaa.
21647: Kalaa käytetään runsaasti myös mm. turkis- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21648: eläinten ravintona. Tällä hetkellä kalaa tuodaan taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21649: maahan varsin runsaasti ulkomailta. Kalan
21650: käyttöä voitaisiin huomattavasti lisätä erityi- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
21651: sesti ihmisravitsemuksessa. Tästä syystä on menpiteisiin Kainuun kalatalouden edis-
21652: myös koko kansantalouden kannalta erittäin tämiseksi siten, että Kainuusta muo-
21653: tärkeää edistää kalastusta, kalanjalostusta ja dostetaan laaja-alainen kalatalouden ko-
21654: kalan hyväksikäyttöä. keilu-, suunnittelu- ja toimeenpanoalue,
21655: Kainuun vesistöt tarjoavat luontaiset edel- että Kainuuseen perustetaan kalatoimis-
21656: lytykset kalatalouden voimakkaalle kehittämi- to, jonka henkilökuntaan kuuluisi ai-
21657: selle niin, että alueen väestön tarpeiden tyy- nakin kalastusbiologi ja kalastusmestari
21658: dyttämisen lisäksi kalaa voidaan tuottaa myös tehtävänään suunnitella ja ohjata Kai-
21659: vientiin. Tämä edellyttää kalanhoitovelvoittei- nuun kalatalouden kehitystä, ja että
21660: den täysimääräistä toteuttamista, vesiensäännös- Kainuun vesistöjen säännöstelyrajoja tar-
21661: telystä kalataloudelle aiheutuneiden vahinkojen kistettaisiin ja voimalaitosyhtiöt velvoi-
21662: korvausten pikaista täytäntöönpanoa, kalanja- tettaisiin välittömästi ryhtymään toi-
21663: lostuksen ja kalastuksen neuvonnan tehosta- menpiteisiin kalatalouden korvausvel-
21664: mista sekä yhteisen markkinointiorganisaation voitteittensa suorittamiseksi sekä että ka-
21665: luomista. Vesistöjen säännöstelyrajoja tulisi lanhoitovelvoitteet saatettaisiin ajan ta-
21666: tarkistaa niin, että kalakannan luontaiset li- salle.
21667: sääntymismahdollisuudet turvataan. Kalastus-
21668: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
21669:
21670: Arvo Kemppainen
21671:
21672:
21673:
21674:
21675: 146 087900581L
21676: 1162 1979 vp.
21677:
21678: Toivomusaloite n:o 1038.
21679:
21680:
21681:
21682:
21683: Kortesalmi ym.: Maatalouspoliittisen ohjelman ja lainsäädännön
21684: aikaansaamisesta Pohjois-Suomea varten.
21685:
21686:
21687: E d u s k u n n a 11 e.
21688:
21689: Pohjois-Suomi on lähes joka suhteessa eri- ja metsätalouden harjoittamiseen, jos valtioval-
21690: arvoisessa asemassa valtakunnan eteläisempään ta ja hallitukset ryhtyvät todella tehokkaisiin
21691: osaan verrattuna. Vallassa olleet hallitukset toimiin maatalouselinkeinojen kehittämiseksi
21692: eivät ole halunneet todella tehokkaasti kohen- Pohjois-Suomessa sen omien edellytysten pe-
21693: taa Pohjois-Suomen edellytyksiä eri elinkeino- rusteella. Tarvitaan siis oma erityinen maa-
21694: elämän alueilla. Kun sentään raskaiden sotien talouspolitiikka juuri Pohjois-Suomea varten.
21695: jälkeen, kun suurin osa Pohjois-Suomea ja eri- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21696: tyisesti Lappi oli raunioina, Pohjois-Suomessa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21697: vallitsi suuri tulevaisuudenusko ja voimakas muksen,
21698: maahenki ja usko myös maatalouselinkeinojen
21699: tulevaisuuteen, niin 1960- ja 1970-luvulla häm- että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
21700: mästyttävästi, vaikka kansamme elintaso on sellaisen maatalouspoliittisen ohjelman
21701: suuresti noussut, Pohjois-Suomi on tyhjenemis- ja lainsäädännön luomiseksi Pohjois-
21702: tään tyhjentynyt ja joutunut luovuttamaan kal- Suomea varten, että maatalous eri sivu-
21703: leinta omaisuuttaan, tervettä nuorta työvoimaa, haaroineen todella kannattaisi taloudel-
21704: Etelä-Suomen ja Ruotsin hyväksi. lisesti ja alkaisi kiinnostaa erityisesti
21705: Pohjois-Suomella on hyviä edellytyksiä myös nuorta pohjoissuomalaista maaseutusu-
21706: maa- ja karjatalouden sekä kalastuksen, poro- kupolvea.
21707: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
21708:
21709: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Eino Poutiainen
21710: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Veikko Vennamo
21711: Urho Pohto
21712: 1979 vp. 1163
21713:
21714: Toivomusaloite n:o 1039.
21715:
21716:
21717:
21718:
21719: Kortesalmi ym.: Lihakarjan kasvatuksen sallimisesta pellonvaraus-
21720: tiloilla.
21721:
21722:
21723: E d u s k u n n a 11 e.
21724:
21725: Koska varsinkin kehitysalueilla, siis Pohjois- Näiden perustelujen nojalla ehdotamme edus-
21726: ja Itä-Suomessa, on erinomaiset edellytykset kunnan hyväksyttäväksi kunnioittavasti toivo-
21727: lihakarjan kasvatukseen ja tätä tuotantosuuntaa muksen,
21728: myös asiantuntijapiireissä pidetään näille alueil-
21729: le suositeltavana ja kun maahamme tuodaan että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
21730: jatkuvasti lihaa ulkomailta, olisikin kotimaan maamme kehitysalueita koskevien sään-
21731: lihantuotantoa pyrittävä elvyttämään. Tämän nösten muuttamiseksi siten, että pellon-
21732: johdosta kehitysaluelakiin olisi tehtävä muutos varaustiloilla voitaisiin ryhtyä kasvatta-
21733: tai lisäys, jonka mukaan kehitysalueilla voitai- maan lihakarjaa.
21734: siin pellonvaraustiloilla kasvattaa lihakarjaa.
21735: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1979.
21736:
21737: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
21738: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Urho Pohto
21739: Eino Poutiainen
21740: 1164 1979 vp.
21741:
21742: Toivomusaloite n:o 1040.
21743:
21744:
21745:
21746:
21747: Kortesalmi ym.: Ns. pakettipeltojen käyttämisestä korvauksetta
21748: satovahinkoalueilla.
21749:
21750:
21751: E d u s kun n a 11 e.
21752:
21753: Oulun ja Lapin läänissä jääpolte aiheutti Sorsa-Virolaisen hallituksen tavoin siis tämä-
21754: talvella 1974-75 suurta tuhoa ja vahinkoa kin Liinamaa-Ihamuotilan hallitus oli saa-
21755: nurmiviljelmille. Tämän vuoksi jouduttiin Poh- maton ja penseä Pohjois-Suomen viljelijäväes-
21756: jois-Suomessa monin paikoin hävittämään re- tön hädälle ja järkeville esityksille.
21757: hupulan vuoksi karjoja. Koska tilanne oli erit- Syntynyt tilanne ja myös monet muut esi-
21758: täin vaikea, esitti SMP:n eduskuntaryhmä vil- merkit eri puolilta maata vaativat siis kiireesti
21759: jelijäväestön toivomuksesta 24. 6. 1975 muun muuttamaan pellonvaraussopimuksia koskevaa
21760: eduskunnan ollessa jo kesälomalla maatalous- lainsäädäntöä.
21761: ministeri Veikko Ihamuotilalle, että uusi halli- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21762: tus kiireesti ryhtyisi toimiin jääpoltteen Pohjois- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21763: Suomen nurmiviljelmille aiheuttamien suurten muksen,
21764: vahinkojen korvaamiseksi siten, että viljelijät
21765: saisivat korvauksetta käyttää pakettipeltoja kar- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
21766: jan laitomina ja myös talvirehujen korjaami- ns. pakettipeltoja eli pellonvaraussopi-
21767: seen. muksia koskevan lainsäädännön muutta-
21768: Kesän mittaan kuitenkin viljelijöiden suu- miseksi siten, että pakettipeltoja saa-
21769: reksi pettymykseksi kävi ilmi, että eduskun- daan korvauksetta käyttää silloin, kun
21770: taa ei vaivauduttu kutsumaan koolle muuta- tarvitsevat viljelijät sitä haluavat sato-
21771: maksi päiväksi peltopakettilakia muuttamaan. vahinkoalueilla.
21772: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
21773:
21774: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
21775: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Urho Pohto
21776: Eino Poutiainen
21777: 1979 vp. 1165
21778:
21779: Toivomusaloite n:o 1041.
21780:
21781:
21782:
21783:
21784: Kortesalmi ym.: Hallavahinkojen korvaamisesta rahasuorituksina.
21785:
21786:
21787: E d u s k u n n a 11 e.
21788:
21789: Laajoilla alueilla maatamme viljelijäväestö että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
21790: joutuu kärsimään hallavahingoista. Viljelijäväes- kaikkien hallavahinkotuhojen korvaami·
21791: tön piirissä ei hyväksytä sitä, että hallavahin- seksi nopeasti suorana rahakorvauksena
21792: kojen korvaamisessa on siirrytty lainapohjalle. ja että siis hallavahinkojen korvaaminen
21793: Suoraa rahakorvausta pidetään parempana ja lainajärjestelyin muutetaan suoraksi, no-
21794: oikeudenmukaisempana. peaksi ja riittäväksi rahakorvaukseksi.
21795: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21796: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21797: muksen,
21798: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1979.
21799:
21800: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
21801: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Eino Poutiainen
21802: Urpo Leppänen
21803: 1166 1979 vp.
21804:
21805: Toivomusaloite n:o 1042.
21806:
21807:
21808:
21809:
21810: Kortesalmi ym.: Maidon tuottaja- ja kuluttajahinnan välisen koh-
21811: tuuttoman eron poistamisesta.
21812:
21813:
21814: E d u s k u n n a 11 e.
21815:
21816: Maamme maitohuolto ja maidonjakelu eivät tuottajalle, koska tuottajahintaa voitatsun nos-
21817: ole tyydyttävällä kannalla. Ensiksikin huonon taa eikä kuluttajahintoja tarvitsisi korottaa vaan
21818: ja onnettoman maatalouspolitiikkamme seurauk- niitä voitaisiin jopa alentaa, onhan 18 pennissä
21819: sena maatamme on uhkaamassa maitopula, jakamista sekä tuottajalle että kuluttajalle, jos
21820: koska joka puolella maatamme maidontuottajat tällainen kohtuuton pakkauskustannus saataisiin
21821: ovat yhä enenevämmin !opettamassa karjatalou- edes osittain vähenemään maidonjakelussa. Eri-
21822: den ja navetat tyhjenevät ja niiden ovelle pan- tyisesti maamme eläkeläisiä ja muita pienituloi-
21823: naan pönkkä. Tähän on syynä liian alhainen ja sia harmittaa maitolitran hintaan sisältyvä kallis
21824: kannattamaton tuottajahinta, onhan esim. jopa tölkin hinta. Tyhjien maitotölkkien hävittämi-
21825: Varsinais-Suomen tehotarkkailutiloilla todettu, nen on myös huomattava jäteongelma.
21826: että ne ovat joutuneet tuottamaan maitoa noin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21827: 10 pennin tappiolla litralta. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21828: Maakunnissa lisäksi sanotaan, että MTK on muksen,
21829: ajanut maitotölkkitehtailijoiden ja välittäjäpor-
21830: taan asiaa ja unohtanut tuottajan. Onkin kiinni- että hallitus kiireesti ryhtyisi poista-
21831: tettävä vakavaa huomiota siihen hinnaneroon, maan maidon tuottaja- ja kuluttajahin-
21832: joka muodostuu maidon tuottajahinnan ja kulut- nan välistä kohtuutonta eroa, mikä suu-
21833: tajahinnan välille. Yksistään maitotölkin (kuo- relta osalta johtuu maidon korkeista
21834: ren eli taaran) hinnaksi laskettiin äskettäin 18 pakkauskustannuksista litraa kohti, saat-
21835: penniä kappaleelta eli litran astialta, mikä tie- tamalla maidon pulloissa myynnin sekä
21836: tysti nostaa kohtuuttomasti kuluttajahintaa. irtomaidon myynnin mahdolliseksi siinä
21837: Mikäli maidon vähittäisjakeluportaassa suo- laajuudessa kuin se käytännössä suinkin
21838: taisiin mahdollisuus palata pullo- ja irtomaidon on mahdollista.
21839: jakeluun, tästä olisi etua sekä kuluttajalle että
21840: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
21841:
21842: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Pekka Vennamo
21843: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
21844: Eino Poutiainen
21845: 1979 vp. 1167
21846:
21847: Toivomusaloite n:o 104.3.
21848:
21849:
21850:
21851:
21852: Kortesalmi ym.: Maatalouskoneiden hintojen alentamisesta.
21853:
21854:
21855: E d u s k u n n a 11 e.
21856:
21857: Rehellisen maanviljelijän ammatin harjoitta- on se, että maatalouskoneiden hintoja on suu-
21858: minen näkyy onnettoman ja kyvyttömän talous- resti ja kohtuuttomasti nostettu.
21859: ja sisäpolitiikan aikana yhä vain pahenevan. Ei Tällaiselle maataloustuotantoamme sortavalle
21860: näytä riittävän se, että maaseutuamme on hir- hinta- ja kustannuspolitiikalle on saatava no-
21861: vittävästi autioitettu ja väestöä sadoin tuhansin peasti sulku.
21862: pakkoajettu Ruotsiin ja kotimaan ruuhkakeskuk- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21863: siin. Ei riitä vielä sekään, että peltoja on pake- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21864: toitu rikkaruohoja kasvamaan ja myyriä sikiä- muksen,
21865: mään noin 250 000 hehtaaria ja lehmiä on ta-
21866: pettu yli 50 000. Eikä riitä sekään, että suurissa että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
21867: asutuskeskuksissa on jo kauan ollut pulaa koti- leikkuupuimurien ja muiden maatalous-
21868: maisista elintarvikkeista. Vielä on lyötävä ja koneiden hintojen alentamiseksi ja py-
21869: riistettävä rehellistä viljelijää. Viimeinen isku syttämiseksi kohtuullisella tasolla.
21870: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
21871:
21872: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Eino Poutiainen
21873: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
21874: Pekka Vennamo
21875: 1168 1979 vp.
21876:
21877: Toivomusaloite n:o 1044.
21878:
21879:
21880:
21881:
21882: Kortesalmi ym.: Maa- ja metsäkeinottelun ehkäisemisestä.
21883:
21884:
21885: E d u s k u n n a 11 e.
21886:
21887: Muun muassa Lapissa, Kainuussa ja muualla- Edellä olevin perustein ehdotamme kunnioit-
21888: kin Pohjois-Suomessa on todettu, että yksityis- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
21889: ten harjoittama metsäkeinottelu on vielä huo- sen,
21890: lestuttavampaa kuin yhtiöiden harjoittama.
21891: Maa ja metsä olisi kuitenkin pyrittävä pitä- että hallitus kiireesti ryhtyisi kaikin
21892: mään mitä suurimmassa määrin juuri niiden sen käytettävissä olevin keinoin ehkäise-
21893: omistuksessa, jotka maasta ja metsästä saavat mään sekä yhtiöiden että yksityisten har-
21894: jokapäiväisen leipänsä. Olisi siis kiireesti pan- joittamaa maa- ja metsäkeinottelua ja
21895: tava sulku maa- ja metsäkeinottelulle erityisesti nimenomaan Pohjois- ja Itä-Suomen
21896: Pohjois- ja Itä-Suomen autioituvilla kehitys- köyhtyvillä ja autioituvilla kehitys-
21897: alueilla, joita jo vuosikymmeniä on muutenkin alueilla.
21898: monin tavoin riistetty ja pidetty etelän siirto-
21899: maana.
21900: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1979.
21901:
21902: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Pekka Vennamo
21903: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
21904: Eino Poutiainen
21905: 1979 vp. 1169
21906:
21907: Toivomusaloite n:o 1045.
21908:
21909:
21910:
21911:
21912: Kortesalmi ym.: Alhaisten kantohintojen korvaamisesta valtion
21913: varoista.
21914:
21915:
21916: E d u s k u n n a 11 e.
21917:
21918: Maamme syrjäseudut ja sivualueet kärsivät Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
21919: muun ohella myös kantohintojen alemmuudesta kunnioittavasti eduskurinari hyväksyttäväksi toi-
21920: rintamaihin ja maan eteläosiin verrattuna. Kan- vomuksen, ·
21921: tohintojen alhaisuus estää varsinkin syrjä- ja
21922: sivualueiden pientiloja myymästä metsää ja saa- että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
21923: masta kipeästi kaivattuja metsätuloja, vaikka alhaisen kantohinnan korvaamiseksi val-
21924: metsäverot onkin joka vuosi maksettava sa- tion varoista tai suoraan riittävästi met-
21925: moin kuin metsänhoitomaksutkin. säveroa alentamalla syrjä- ja sivualueilla
21926: Tilanne olisi korjattavissa, jos valtiovalta pien- ja perheviljelmille siihen saakka
21927: korvaisi eli kompensoisi kantohintojen alhai- kunnes. kantohintajärjestelmä saadaan
21928: suuden syrjä- ja sivualueiden pienmetsänomista- koko maassa ·oikeudenmukaiseksi mi-
21929: jille ainakin siihen saakka kunnes kantohinta- tään sivu- ja syrjäalueita syrjimättä.
21930: järjestelmä saadaan koko maassa oikeudenmu-
21931: kaiseksi mitään sivu- ja syrjäalueita syrjimättä.
21932: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
21933:
21934: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
21935: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Eino Poutiainen
21936: Urpo Leppänen
21937:
21938:
21939:
21940:
21941: 147 087900581L
21942: 1170 1979 vp.
21943:
21944: Toivomusaloite n:o 1046.
21945:
21946:
21947:
21948:
21949: Kortesalmi ym.: Marjojen raakoina poiminnan ehkäisemisestä.
21950:
21951:
21952:
21953: E d u s k u n n a II e.
21954:
21955: Eduskunnan kyselytunnilla 19. 5. 1972 esitti Pohjoisilla kehitysalueillamme, mm. Lapissa,
21956: allekirjoittanut kansanedustaja Kortesalmi suul- paikalliset asukkaat ovat närkästyneitä turistien
21957: lisen kysymyksen suomuurainten raakoina poi- raakilerohmuamisesta. Hillastus merkitsee Poh-
21958: mimisen ehkäisemisestä. Kysymys kuului: jois-Suomessa paikallisväestölle huomattavaa li-
21959: "Aikooko hallitus ryhtyä toimiin laajamittaisen säansiota, ja mikäli poimintaa ei täällä rajoiteta
21960: jokakesäisen suomuurainten raakoina poimimi- ja raakoina poimintaa estetä, jäävät paikkakun-
21961: sen ehkäisemiseksi?" Lisäkysymys kuului: talaiset ilman hilloja ja hillatuloja.
21962: "Eikö hallitus edes voisi ryhtyä julkisen sanan Mainittakoon vertailun vuoksi, että esim.
21963: välityksellä järjestämään valistustoimintaa täl- Norjassa marjaseutujen väestöllä on oikeus muo-
21964: laisen. raakoina poimimisen ehkäisemiseksi?'' dostaa alueellaan erityisiä marjakuntia joiden
21965: Kyselyihin vastauksen antaneen ministeri Ahti asukkailla on yksinoikeus poimia alueensa mar-
21966: Fredrikssonin suhtautuminen marjojen raakoina jat ja määrätä poiminnan alkamishetki.
21967: poimimisen ongelmaan oli selvästi vähättelevä. Puolukan ja hillan raakoina poiminnan rajoit-
21968: Kuitenkin jo heinäkuulla samana kesänä tamisesta koituisi em. keskusliikkeiden ( Kes-
21969: (1972) vaativat puolukan ja hillan raakoina kon, OTK:n, SOK:n, Tuko:n) sekä Chymos-
21970: poiminnan ehkäisemistä eräät johtavat keskus- yhtiön ja Pohjois-Karjalan maatalouskeskuksen
21971: liikkeet sekä mm. Pohjois-Karjalan maatalous- asiantuntijakäsityksen mukaan teollisuudellem-
21972: keskus, vähittäiskauppa ja Chymos-yhtiö maata- .me ja ulkomaanviennillemme sekä kuluttajille
21973: lousministeriölle jättämässään kirjelmässä. Ky- mm. seuraavia etuja:
21974: seiset yhteisöt esittivät mm., että metsiemme - marjojen luontainen ravintoarvo, maku,
21975: arvomarjat puolukka ja hilla eli lakka ( suomuu- väri ja aromi pääsisivät esiin
21976: rain) olisi rauhoitettava ja että poiminnan alka- - marjanpoiminta nopeutuisi, koska kypsien
21977: misluvat myönnettäisiin vuosittain sadon kyp- marjojen poiminta on joutuisampaa kuin raako-
21978: symisen myötä. jen
21979: Keskusliikkeiden ja marjanjalostajien huolen- - kypsät marjat kestäisivät paremmin pit-
21980: aihe maamme marjasadon asianmukaisesta tal- kiäkin kuljetusmatkoja
21981: teenotosta on erittäin perusteltu. Hilla- ja puo-
21982: lukkasadon runsaudestakin huolimatta hätäisim- - kypsistä marjoista, hilloista ja puolu-
21983: mät marjastajat poimivat marjat jo raakileina. koista, valmistetut tuotteet olisivat todella
21984: Kuitenkin keinotekoisesti kypsytetty marja on hillan ja puolukan makuisia
21985: säilyvyydeltään, maultaan ja ravintoarvoltaan - kypsät korkealuokkaiset marjat ovat ky-
21986: heikko, ja ostajalle ja jalastajalle siitä aiheutuu syttyjä vientituotteita
21987: jatkuvaa harmia. Kaupan keskusliikkeet koros- - hyvästä marjalaadusta maksetaan myös
21988: tavat, että raakoina poimimisen ehkäiseminen ulkomailla korkeampi hinta kuin huonosta, ja
21989: on myös marjastajien oma etu, koska pettynyt maamme saisi hyvän maineen korkealuokkaisen
21990: ostaja helposti varoo ostamasta huonoa tavaraa marjan toimittajana, jos raakoina poiminta
21991: samalta huonon marjan myyjältä. estettäisiin.
21992: Raakoina poimitut hillat ja puolukat pilaa- Edellä esitetyn perusteella ja viitaten mar-
21993: vat joka kesä hyvääkin marjaa suuria määriä. janpoiminnan merkitykseen erityisesti syrjäseu-
21994: Kuluttaja ei osta ruskeanmustaksi muuttunutta tujen asujamiston ja pienituloisten ja nuorten
21995: puolukkaa eikä harmaanvaaleaa hillaa. sekä eläkeläisten merkittävänä sivutulojen han-
21996: Toivomusaloite n:o 1046 1171
21997:
21998: kintakeinona samoin kuin marjanviennin kan- että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
21999: santaloudelliseen merkitykseen ehdotamme kun- mar;o;en, etenkin suomuurainten ;a puo-
22000: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- lukoiden, raakoina poiminnan ehkäisemi-
22001: muksen, seksi tarvittavissa puitteissa.
22002: Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1979.
22003:
22004: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
22005: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Eino Poutiainen
22006: Urpo Leppänen
22007: 1172 1979 vp.
22008:
22009: Toivomusaloite n:o 1047.
22010:
22011:
22012:
22013:
22014: Kortesalmi ym.: Metsästyshaittojen vähentämisestä poronhoito-
22015: alueella.
22016:
22017:
22018: E d u s k u n n a 11 e.
22019:
22020: Pohjois-Suomen poronhoitoalueella, esim. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
22021: Taivalkoskella, on poronhoidossa havaittu ole- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22022: van suurta haittaa siitä, että syyspuolella poron- muksen,
22023: kokuuaikana harjoitetaan poroaitamaastoissa
22024: metsästystä koirien avulla. Porot yleensäkin pel- että hallitus ryhtyisi toimiin sen tutki-
22025: käävät haukkuvia koiria, ja nimenomaan kriitti- miseksi, missä määrin kiinteiden poro-
22026: sessä porojen aitaankokuutilanteessa tulisi kaik- aitamaastojen rauhoittaminen koiramet-
22027: ki ylimääräiset haittatekijät saada poistetuksi ja sästykseltä poronkokuuaikana olisi tar-
22028: ainakin mahdollisimman vähiin supistetuksi. peellista, jolloin alueista samalla tulisi
22029: Poromiesten harras toivomus onkin, että kaikki hyviä riistanhoitomaita, ja ryhtyisi tut-
22030: valtion mailla olevat kiinteät poroaitapaikat lä- kimuksen tuloksen viitoittamiin toimiin.
22031: hiympäristöineen tarpeellisessa laajuudessa rau-
22032: hoitettaisiin koirametsästykseltä, jolloin samalla
22033: näistä alueista tulisi hyviä riistanhoitoalueita.
22034: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
22035:
22036: J. Juhani Kortesalmi Eino Poutiainen Pekka Vennamo
22037: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Urpo Leppänen
22038: Urho Pohto
22039: 1979 vp. 1173
22040:
22041: Toivomusaloite n:o 1048.
22042:
22043:
22044:
22045:
22046: Kortesalmi ym.: Eräille poropaliskunnille myönnettävistä suden-
22047: kaatoluvista.
22048:
22049:
22050: E d u s kun n a 11 e.
22051:
22052: Sudet aiheuttavat edelleenkin suurta vahinkoa tähän liittyvä asianmukainen rajavartioviran-
22053: varsinkin maamme itäisten rajaseutujen poron- omaisten valvonta.
22054: hoitoalueelia eli Suomussalmen, Kuusamon, Sal- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
22055: lan, Savukosken, Sodankylän, Inarin ja Utsjoen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22056: rajapaliskunnissa. Näillä alueilla susien metsäs- muksen,
22057: tys olisi saatava nykyistä joustavammaksi eli
22058: sellaiseksi, etteivät sudet ehtisi aiheuttaa koh- että hallitus ryhtyisi toimiin pysyvän
22059: tuutonta vahinkoa poroeloissa eikä satojen työ- luvan myöntämiseksi itäisille rajanvarren
22060: päivien menetyksenä poromiehille ennen kuin poropaliskunnille susien pyyntiin moot-
22061: tilanne on taas normaali poronhoidon kannalta. torikeikalla siten, että luvan käyttöön
22062: Tämän vuoksi olisi syytä myöntää jokaiselle liittyy asianmukainen rajavartioviMn-
22063: itäisen rajanvarren poropaliskunnalle pysyvä omaisten valvonta.
22064: lupa susien metsästykseen moottorikeikalla sekä
22065: Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1979.
22066:
22067: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo Pekka Vennamo
22068: Eino Poutiainen Urpo Leppänen Urho Pohto
22069: Anssi Joutsenlahti
22070: 1174 1979 vp.
22071:
22072: Toivomusaloite n:o 1049.
22073:
22074:
22075:
22076:
22077: Kortesalmi ym.: Tukipalkkioiden maksamisesta kalanpyytäjille.
22078:
22079:
22080: E d u s k u n n a 11 e.
22081:
22082: Kalatalousasiantuntijoiden punssä ollaan setaan. Kun nuotanveto sisävesistöissämme on
22083: yleisesti sitä mieltä, että varsinkin maamme sisä- taantunut, on tähän yhtenä syynä ollut juuri
22084: vesistöt ovat alikalastettuja, joten pyynnin te- kalasta saatu liian halpa markkinahinta; jolloin
22085: hokkuutta olisi lisättävä. Sisävesiemme kalan- muista elinkeinoista saatu tulo on saatu hel-
22086: tuotannostahan pyydetään nykyisin talteen vain pommalla työllä kuin kalastuksesta.
22087: noin runsas kolmannes eli 6-9 kiloa hehtaa- Edellä esitetyistä syistä innostusta kalastuk-
22088: rilta vuodessa. Toisaalta jo yksistään kalavesien seen olisi sisävesistöissämme lisättävä. Siksi
22089: järkevä hoito ja kalakantojen järjestely vaatisi- ehdotamme kunnioittavasti eduskunnan hyväk-
22090: vat hyvinkin voimaperäistä vähäarvoisten kala- syttäväksi toivomuksen,
22091: lajien ja arvokaloista etenkin muikun pyynnin
22092: tehostamista. että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
22093: Sen vuoksi kalantuottoa ja kalastusta olisi te- tukipalkkioiden maksamiseksi muikun ja
22094: hostettava paitsi uudistamalla nyt jo pahoin muunkin järvi- ja merikalan pyytäjille
22095: vanhentunutta kalastuslainsäädäntöä myös pyynnin kannattavuuden lisäämiseksi,
22096: muuolaisin keinoin. Yksi pyynti-innostuksen alikalastuksen poistamiseksi ja entistä
22097: lisäämistapa nimenomaan sisävesistöalueellam- suuremman kiinnostuksen herättämiseksi
22098: me asuvalle maatalousväestölle olisi tukipalk- kalastusta, kalataloutta ja kalavesien hoi-
22099: kioiden maksaminen muikusta ja muustakin ka- toa kohtaan.
22100: lasta samaan tapaan kuin nyt jo silakasta mak-
22101: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1979.
22102:
22103: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
22104: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Eino Poutiainen
22105: Urpo Leppänen
22106: 1979 vp. 1175
22107:
22108: Toivomusaloite n:o 1050.
22109:
22110:
22111:
22112:
22113: Koskenniemi ym.: Kuusamon ja Sallan maanhankintalakien mu-
22114: kaisten tilojen kalastus- ja vesilläliikkumisoikeudesta.
22115:
22116:
22117: E d u s k u n n a 11 e.
22118:
22119: Valtakunnallisten maankäyttö- ja asutuslakien rattaville asukkaille. Nämä kansalaisryhmät ovat
22120: sekä erillisenä Sallan ja Kuusamon maankäyttö- katsoneet joutuneensa jopa perustuslaillisen
22121: lain mukaisten asutustoimenpiteiden yhteydessä yhdenvertaisuusperiaatteen: ulkopuolelle ja käy-
22122: muodostettiin asutustiloja, joilla ei ole mitään tännössä se merkitsee hyvin suurien taloudel-
22123: yleisiin vesioikeuksiin verrattavaa urheilu- ja listenkin etujen puuttumista- näiltä asutustilal-
22124: ammattikalastus- sekä vesilläliikkumisoikeutta lisilta, joilla ei ole mainittuja vesienkäyttö- ja
22125: jaetuilla vesillä; Lain laadinnan ja toimeenpanon vesilläliikkumisoikeuksia.
22126: yhteydessä ei huomioitu tällaisen epäkohdan Sekä Lapissa, Kainuussa että Keski-Suomessa
22127: olemassaoloa, mutta nyt asutuksen vakiinnuttua on valtion maiden välittömässä yhteydessä vesi-
22128: kansalaiset ovat todenneet nämä puutteet. Muo- jaossa valtion omistukseen jääneitä vesialueita,
22129: dostettaessa yhteisiin vesiin kalastuskuntia nämä joita vesioikeuksia vaille jääneille asutustilalli-
22130: tilalliset jäävät näiden ulkopuolelle ja siten sille ja heihin verrattaville voitaisiin kalastus-
22131: ilman kalastusoikeutta sellaisissakin tapauksissa, ja vesilläliikkumisoikeudet myöntää tekemällä
22132: joissa heidän maa-alueensa rajoittuvat mainit- tätä tarkoittava muutosesitys vesioikeuslakiin.
22133: tuihin vesiin. Edellä olevaan viitaten kunnioittavasti ehdo-
22134: Tällainen epäoikeudenmukaisuus on aiheutta- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22135: nut oikeutettua tyytymättömyyttä koko maassa, sen,
22136: mutta erittäin voimakkaana tämä asia on tullut
22137: viime aikoina esille Lapin ja Kainuun alueilla että hallitus antaisi esityksen, jonka
22138: sekä Keski-Suomessa, missä jaettuja vesiä on nojalla asutus- ja maankäyttö- sekä Kuu-
22139: myyty turistiliikenteen tarkoituksiin ulkokunta- samon ja Sallan maanhankintalakien mu-
22140: laisille määräajoiksi ja valtion omistamia vesiä kaan muodostetuille tiloille turvattaisiin
22141: on vuokrattu tai myyty muille, mutta ei paikka- kalastus- ja vesilläliikkumisoikeus.
22142: kunnan asutustilallisille eikä muille heihin ver-
22143: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
22144:
22145: Niilo Koskenniemi Aimo Ajo
22146: 1176 1979 vp.
22147:
22148: Toivomusaloite n:o 1051.
22149:
22150:
22151:
22152:
22153: Koskenniemi ym.: Keskuskalanviljelylaitoksen perustamisesta Poh-
22154: jois-Lappiin.
22155:
22156:
22157: E d u s k u n n a 11 e.
22158:
22159: Pohjois-Suomessa, eritoten perimmäisessä La- ne voimatalouden hyväksi, on tällöin noussut
22160: pissa, on erittäin runsaasti puhdasvetisiä kalan- entistä voimakkaammin esille kalanviljelvksen
22161: kasvatukseen sopivia järviä ja jokia. Niissä on voimakas lisääminen.
22162: aikoinaan ollut varsin runsas kalakanta, mutta Pohjois-Suomessa - Euroopan suurimmalla
22163: viime vuosikymmeninä ja vuosina suuresti ke- erämaa-alueella - pitäisi vesistössä olla run-
22164: hittynyt pyynti nykyaikaisilla pyyntivälineillä on saasti kalaa pyydettävissä. Ainoa tehokas keino
22165: heikentänyt kalakannan kasvun lähes olematto- kalakannan säilyttämiseksi ja lisäämiseksi on
22166: miin. Sodan jälkeen nopeasti lisääntyneen pai- tarpeeksi tehokkaan keskuskalanviljelylaitoksen
22167: kallisen väestön lisäksi on myös turisti:- ja mat- perustaminen alueelle. Siihen on eräiden asian-
22168: kailuliikenne lisännyt Lapin väestöä, ja nämä tuntijoiden arvioiden mukaan erinomaiset mah-
22169: ovat verottaneet tuntuvasti järvien ja alueella dollisuudet. Koska alueen väestön toimeentulo
22170: olevien jokien kalakantaa, koska muun lisäksi huomattavalta osalta on perustunut ja vieläkin
22171: on vielä puuttunut pyynnin valvonta. Myös perustuu luontaistalouteen, poronhoitoon, met-
22172: Lapin vesivoimavarojen käyttäminen teollisuu- sästykseen ja kalastukseen, olisi valtiovallan toi-
22173: den palvelukseen voimalaitosten rakentamisen mesta pyrittävä näitä elinkeinoja tehokkaasti
22174: muodossa on huomattavasti vähentänyt normaa- tukemaan ja kehittämään, sillä alueen asuk-
22175: lin kalakannan kasvua. Näistä syistä johtuen kailla ei ole omatoimisesti siihen taloudellisia
22176: olisi kiireellisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin, mahdollisuuksia.
22177: jotka takaisivat nykyisen kalakannan säilyttämi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
22178: sen ja voimaperäisen lisääntymisen, koska sillä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22179: olisi paikallisen· asujamiston ja matkailuelinkei- sen,
22180: non harjoittamisen kannalta erikoisen suuri
22181: merkitys, Kun maamme vesistöt ovat kauttaal- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
22182: taan vähäkalaisia eritoten sen vuoksi, että ihmi- menpiteisiin keskuskalanviljelylaitoksen
22183: nen on muuttanut niiden luontaisia lisääntymis- perustamiseksi Pohjois-Lappiin.
22184: mahdollisuuksia Iikaamalla vedet tai käyttämällä
22185: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
22186:
22187: Niilo Koskenniemi Aimo Ajo
22188: 1979 ·vp. 1177
22189:
22190: Toivomusaloite n:o 1052.
22191:
22192:
22193:
22194:
22195: Kuoppa ym.: Kokonaisvaltaisen kalatalouden kehittämisohjelman
22196: laatimisesta.
22197:
22198:
22199: E d u s k u n n a 11 e.
22200:
22201: Maassamme on runsaasti sellaisia alueita, Kalatalouden kehittämisellä maamme järvi-
22202: joilta asukkaat ovat pakotettuja muuttamaan alueilla on huomattava työllistävä vaikutus sekä
22203: pois perinteellisten ansio- ja elinmahdollisuuk- samalla yhteiskunnan rakenteellista kehitystä
22204: sien kaventumisen ja ehtymisen vuoksi. Tuhan- tervehdyttävä vaikutus, koska siten voidaan
22205: sia pienviljelystiloja kuolee vuosittain sen lisätä työpaikkoja maaseudulla ja luoda uusia
22206: vuoksi, että niiden elinkelpoisuutta ei valtion sivuansiomahdollisuuksia ja siten vähentää
22207: toimin tueta. Maatalous- ja veropolitiikan muut- muuttopakkoa.
22208: tamisen ohella on lisättävä tukea sellaisen toi- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
22209: minnan harjoittamiselle, joka luo uusia työpaik- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22210: koja tai sivuansiomahdollisuuksia maaseudulle.
22211: Maamme maantieteellisten erityisolojen vuoksi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22212: olisi nykyistä enemmän tutkittava mahdolli- sellaisen kokonaisvaltaisen kalatalouden
22213: suuksia kalatalouden edellytysten parantamiseen kehittämisen ohjelman laatimiseksi, jon-
22214: järvialueilla. Valtion olisi tuettava sellaista tut- ka tarkoituksena on parantaa järvialuei-
22215: kimusta ja suunnittelua, jonka avulla voitaisiin den kalataloudellista hyödyntämistä
22216: ympäristönsuojelun määräämissä puitteissa hyö- luonnon- ja ympäristönsuojelun määrää-
22217: dyntää kalataloudellisesti järviä. Erityisesti olisi missä puitteissa sekä siten parantaa
22218: tutkittava mahdollisuuksia harjoittaa suunnitel- maaseudulla työllisyystilannetta ja sivu-
22219: mallista kalataloutta tarkoitukseen soveltuvissa ansiomahdollisuuksia.
22220: pienissä järvissä. Tällaisia järviä löytyisi kokei-
22221: lutarkoituksessa esimerkiksi Kurun kunnan
22222: alueelta.
22223: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
22224:
22225: Mikko Kuoppa Sten Söderström Seppo Toiviainen
22226: Marjatta Mattsson E.-J. Tennilä P. Puhakkka
22227: Ensio Laine M.-L. Salminen
22228:
22229:
22230:
22231:
22232: 148 087900581L
22233: 1178 1979 vp.
22234:
22235: Toivomusaloite n:o 105.3.
22236:
22237:
22238:
22239:
22240: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahasta valtion viljavaraston rakenta-
22241: miseksi Pirkanmaalle.
22242:
22243:
22244: Ed u s kun n a 11 e.
22245:
22246: Yleinen viljan varmuusvarastojen riittämättö- Valtion viljavarastotyöryhmä esittää valtion
22247: myys maassamme edellyttää varastokapasiteetin viljavaraston rakentamista Pirkanmaalle noin
22248: lisäämistä nykyisestä. Pirkanmaalla on erityisiä 30 milj. kg:n tarvetta varten.
22249: vaikeuksia viljan markkinoinnissa ja varastoin- Valtion viljavarastolle on saatavissa edullisin
22250: nissa, koska valtion viljavarastolla ei ole nykyi- ehdoin Pirkanmaalla sopiva alue rautatien var-
22251: sin varastotiloja Pirkanmaan eikä Keski-Suomen resta. Tämä luo omalta osaltaan hyvät edelly-
22252: alueella. Lähimmät näistä ovat Turengissa, Loi- tykset nopealle rakentamispäätökselle, suunnit-
22253: maalla, Kokemäellä ja Seinäjoella. Pirkanmaan telun ja rakennustöiden aloittamiselle.
22254: ja Keski-Suomen alueen rehuviljakaupan järke- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
22255: vän hoidon kannalta on valtion vastaanotto- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22256: ja varmuusvaraston rakentaminen Pirkanmaalle muksen,
22257: välttämätöntä. Rehuviljan varastoinoin koko-
22258: naistarve alueella on 60-70 milj. kg. Koko- että hallitus ottaisi valtion vuoden
22259: naisvarastointitarpeesta kiireellinen ensi vaiheen 1980 tulo• ja menoarvioesitykseen mää-
22260: tavoite on 30-40 milj. kg. Tämän ohella on rärahan Pirkanmaalle rakennettavaa val-
22261: pitemmällä aikavälillä tarvetta lisäksi leipä- ja tion viljavarastaa varten.
22262: siemenviljan varmuusvarastointiin.
22263: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
22264:
22265: Pentti Lahti-Nuuttila Jermu Laine Matti Maijala
22266: Tellervo Koivisto E. Pystynen Marjatta Mattsson
22267: Eino Loikkanen Tuulikki Petäjäniemi Ulla-Leena Alppi
22268: 1979 vp. 1179
22269:
22270: Toivomusaloite n:o 1054.
22271:
22272:
22273:
22274:
22275: E. Laine ym.: Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista myön-
22276: nettävien rakentamislainojen saannin turvaamisesta.
22277:
22278:
22279: Ed u s kun n a 11 e~
22280:
22281: Pienten ja keskisuurten tilojen viljelijöiden ovat maan eräiden muiden alueiden viljelijöitä
22282: keskuudessa on herättänyt oikeutettua tyyty- huonommassa asemassa ko. lainojen saannin
22283: mättömyyttä maatilalain edellyttämien maatila- suhteen. Tilojen määrän runsaus Varsinais-Suo-
22284: talouden kehittämisrahaston varoista myönnettä- messa lisää rakentamislainojen tarvetta. Ilman
22285: vien maatilalainojen saannin vaikeus. Esim. rahoitusta ei voida toteuttaa tilojen elinkelpoi-
22286: tänä vuonna rahalaitokset keskeyttivät jo hel- suutta parantavia rakennussuunnitelmia, vaikka
22287: mikuun alussa ko. rakentamislainahakemusten muiden seikkojen lisäksi myös työllisyysnäkö-
22288: vastaanoton. Edellisen vuoden puolella tilanne kohdat korostavat niiden toteuttamisen tarvetta.
22289: oli vastaavankaltainen. Maatilahallitus on perus- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
22290: tellut sanottua kieltopäätöstään rahojen loppu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22291: misella heti alkuunsa.
22292: Käytännössä tämä merkitsee maatilalain sään- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisim
22293: nösten jäämistä kuolleiksi kirjaimiksi ja toteu- maatilalain mukaisesti maatilatalouden
22294: tumattamiksi haaveiksi monelle pienviljelijälle kehittämisrahaston varoista myönnettä-
22295: ja keskisuurenkin tilan viljelijälle. vien rakentamislainojen saannin turvaa-
22296: Erityisen suurena ongelmana tällaisen tilan- miseksi erityisesti pienten ja keskisuur-
22297: teen kokevat Varsinais-Suomen viljelijät, jotka ten tilojen viljelijöille.
22298: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
22299:
22300: Ensio Laine Marjatta Mattsson P. Puhakka
22301: 1180 1979: ·Vp.
22302:
22303: Toivomusaloite n:o 1055.
22304:
22305:
22306:
22307:
22308: E. Laine ym.: Ammattikalastajien toimeentulon turvaamisesta.
22309:
22310:
22311: E d u s k u n n a 11 e.
22312:
22313: Suomen kalavedet ovat selvästi alikalastet- tajille riittävän korkea tuottajahinta. Samalla
22314: tuja. Harvan järven koko kalastaa verotetaan voitaisiin suunnitelmallisesti kehittää kotimaisen
22315: pyynnillä niin tehokkaasti kuin olisi mahdollista kalan jalostusmahdollisuuksia sekä 'tutkia ja
22316: ja parhaan vuotuisen lisäkasvun kannalta olisi lisätä myös tähän saakka käyttämättömien kala-
22317: edullista. Arvioiden mukaan sisävesiltä kalaste- lajien hyödyntämistä. Päämääränä tulisi olla,
22318: taan nykyisin keskimäärin vain noin 6 kg/ha että kaikki käyttökelpoinen ruoka valmistettai-
22319: vuosittain, kun taas vuotuinen lisäkasvu on n. siin ihmisravinnoksi kohtuuhintaisina tuotteina
22320: 20 kg/ha luokkaa. Sitä paitsi on huomattava, ja että eläinten rehuksi käytettäisiin jalostusjät-
22321: että kalataloutemme mahdollisuudet eivät ra- teet sekä rikkakala. Suunnitelmallisella ja järke-
22322: joitu pelkästään olemassaoleviin kalavaroihin, vällä pyynnin, säilytyksen, jalostuksen ja mark-
22323: vaan että suunnitelmallisella ja järkevällä kala- kinoinnin järjestelyllä olisi mahdollista taata ka-
22324: vesien hoidolla ja laajamittaisella kalanviljelyllä lastajillemme riittävä toimeentulo, parantaa kan-
22325: voitaisiin vesiemme satoa vielä huomattavasti san proteiiniravitsemusta sekä tyydyttää suuri
22326: lisätä. On ilmeistä, että yksityinen pääoma ei osa kalarehun tarpeesta kotimaisella kalalla.
22327: tunne kiinnostusta tämänkaltaiseen kansantalou- Maamme kalatalouden suunnitelmallinen ja
22328: dellisesti merkittävään, suunnitelmallisuutta ja järkevä kehittäminen edellyttää kaikentasoisen
22329: pitkän tähtäyksen sijoituksia vaativaan toimin- koulutuksen samoin kuin sekä perus" että sovel-
22330: taan. tavan tutkimuksen voimakasta lisäämistä. Sa-
22331: Viime vuosina on maahamme tuotu ulko- malla on huolehdittava siitä, että koulutus ta-
22332: mailta kalaa ja kalatuotteita tuorekaiaksi lasket- pahtuu kiinteässä vuorovaikutuksessa alan tut-
22333: tuna n. 270 milj. kg vastaava määrä, kun taas kimus- ja koetoiminnan kanssa. Suuria mahdol-
22334: oma kokonaiskalansaaliimme on ollut 80 milj. lisuuksia kalataloudellisen tutkimuksen kaikin-
22335: kg:n luokkaa. Rehuksi tuotu 40 milj. kg:n kala- puolisessa kehittämisessä tarjoaa alan yhteistyön
22336: jauhomäärä vastaa jo yksistään 200 milj. kg kehittäminen Neuvostoliiton kanssa, mihin
22337: tuorekalaa. Tämä määrä olisi suurelta osin kor- maallamme TTT-sopimuksen puitteissa on hyvät
22338: vattavissa kehittämällä vähempiarvoisen koti- mahdollisuudet.
22339: maisen kalan sekä ruokakalan käsittelyssä syn- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
22340: tyvien jätteiden talteenottoa. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22341: Taloudellisesti tärkeimmän kalalajimme, sila-
22342: kan, kohdalla esiintyy keväisin suhteellista liika- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22343: tuotantoa, jolloin kaikesta silakasta maksettava riittävän toimeentulon turvaamiseksi
22344: rehusilakalle määrätty minimihinta ei pysty ta- ammattikalastajille kehittämällä kalave-
22345: kaamaan kalastajille riittävää toimeentuloa. Ti- sien hoitoa ja kalanviljelyä, perustamalla
22346: lannetta voitaisiin huomattavasti korjata perus- kalansaaliin varastoinnista, jalostuksesta,
22347: tamalla valtionyritys, joka ei toimisi liiketalou- kuljetuksesta ja markkinoinnista vastaava
22348: dellisin päämäärin ja joka pystyisi keskitetysti valtionyritys ja huolehtimalla kalatalou-
22349: huolehtimaan saaliin varastoinnista, jalostuk- den suunnitelmallisen kehityksen sekä
22350: sesta, kuljetuksesta sekä markkinoinnista. Näin kalataloudellisen tutkimuksen kehittämi-
22351: voitaisiin hävittää "liikatuotanto" lisäämällä va- sestä yhteistyössä Neuvostoliiton kanssa.
22352: rastointimahdollisuuksia sekä taata myös kalas-
22353: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
22354:
22355: Ensio Laine Marjatta Mattsson Sten Söderström
22356: Pauli Puhakka Mikko Kuoppa E.-J. Tennilä
22357: 1979 vp. 1181
22358:
22359: Toivomusaloite n:o 1056.
22360:
22361:
22362:
22363:
22364: Lattula: Myönteisen työpaikkakehityksen turvaamisesta maa- ja
22365: metsätaloudessa kehitysalueilla.
22366:
22367:
22368: E d u s k u n n a II e.
22369:
22370: M~a- ja metsätalous on edelleenkin kehitys- lytyksenä maatalouselinkeinon ja olevien työ-
22371: alueiden peruselinkeino. Tämän elinkeinon har- paikkojen säilymiselle on mm. se, että maatila-
22372: joittajien keski-ikä on kuitenkin muihin elinkei- talouden kehittämisrahastoon sijoitetaan entistä
22373: noihin verrattuna huolestuttavan korkea. Tähän enemmän pääomia ja niitä suunnataan entistä
22374: viitaten onkin ennustettu, että maa- ja metsä- runsaammin juuri kehitysalueille.
22375: talous on lähivuosina työvoimaa kysyvä elin- Edellä selostetun perusteella ehdotan kun-
22376: keino. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22377: Jotta nuoren maatalousväestön kiinnostus pe- muksen,
22378: ruselinkeinoon saataisiin säilymään, on valtio-
22379: vallan työllisyystilanteenkin vuoksi kiinnitettävä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
22380: tällä hetkellä ja tulevaisuudessa erityistä huo- menpiteisiin myönteisen työpaikkakehi-
22381: miota maa- ja metsätalouteen. Kiinnostus maa- tyksen turvaamiseksi maa- ja metsäta-
22382: taloutta kohtaan on nuorison keskuudessa alka- loudessa kehitysalueilla.
22383: nut ilahduttavasti lisääntyä. Ehdottomana edel-
22384: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
22385:
22386: Eero Lattula
22387: 1182 1979 vp.
22388:
22389: Toivomusaloite n:o 1057.
22390:
22391:
22392:
22393:
22394: Lattula: Pohjois-Suomen tilallisten velkojen vakauttamisesta.
22395:
22396:
22397: E d u s k u n n a 11 e.
22398:
22399: Pohjois-Suomen maatalouden harjoittajien tannusten nousun vuoksi korkeakorkoisten vel-
22400: kannalta virheellisen viime vuosien maatalous- kojen puristukseen. Katson, että heitä on kii-
22401: politiikan vuoksi on Pohjois-Suomen maatalou- reellisesti autettava ja sen vuoksi ehdotan kun-
22402: dellinen nykytilanne todella huolestuttava. Tilo- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22403: jen autioituminen ja karjataloudesta luopuminen muksen,
22404: jatkuu yhä. Maatalouden tuotantorajoitukset
22405: kaikkine muotoineen ovat vieneet monilta am- että hallitus ryhtyisi pikaisesti lain-
22406: matin ja toimeentulon. Perheet ovat joutuneet säädännöllisiin toimiin Pohjois-Suomen
22407: etsimään uusia elämisen mahdollisuuksia. tilallisten korkeakorkoisien velkojen va-
22408: Pohjois-Suomen tilalliset ovat joutuneet maa- kauttamiseksi kolmen prosentin korolle
22409: taloustuotannon rajoittamisen ja tuotantokus- ja 25 vuoden maksuajalle.
22410: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
22411:
22412: Eero Lattula
22413: 1979 vp. 1183
22414:
22415: Toivomusaloite n:o 1058.
22416:
22417:
22418:
22419:
22420: Lattula: Kalatalouden kehittämisestä.
22421:
22422:
22423: E d u s k u n n a II e.
22424:
22425: On yleisesti tunnettu tosiasia, että maamme lisessa jalostamisessa ja viennissä on valtioval-
22426: vesistöjen runsaus tarjoaa ainutlaatuiset edelly- lan myötävaikutuksella mahdollista päästä ny-
22427: tykset kalataloutemme monipuoliselle kehittä- kyistä paljon parempiin tuloksiin, joilla on
22428: miselle. Ulkomaiset asiantuntijat ihmettelevät myönteinen merkitys ei ainoastaan kalastaja-
22429: usein, miksi Suomi ei osaa käyttää hyväkseen väestömme työllistämisen ja toimeentulon kan-
22430: vesistöjensä rikkauksia. Eräät japanilaiset ka- nalta vaan myöskin koko kansantaloutemme
22431: lastuksen asiantuntijat ovat todenneet, että jos osalta.
22432: Suomen kalavedet olisivat heidän hallussaan, Edellä mainittuun viitaten ehdotan kunnioit-
22433: pystyisivät he niissä suorittamaan sellaisia kala- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22434: talouteen liittyviä toimenpiteitä, joiden tulok- sen,
22435: sena voitaisiin ruokkia 1/3 Euroopan väestöstä.
22436: V altiovaltamme ei ole vielä ryhtynyt riittä- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
22437: vän tehokkaisiin toimenpiteisiin kalataloutemme menpiteisiin kalataloutemme kehittämi-
22438: ja siihen liittyvän tutkimus-, kokeilu- ja koulu- seksi.
22439: tustoiminnan edistämiseksi. Kalanviljelyssä, teol-
22440: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
22441:
22442: Eero Lattula
22443: 1184 1979 vp.
22444:
22445: Toivomusaloite n:o 1059.
22446:
22447:
22448:
22449:
22450: Leppänen ym.: Tutkimuksen suorittamisesta erikoisviljelyn ja kala-
22451: talouden kehittämismahdollisuuksista Lappeenrannan ympäris-
22452: tökunnissa.
22453:
22454:
22455: E d u s k u n n a 11 e.
22456:
22457: Taipalsaaren, Savitaipaleen, Lemin, Luumäen, Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22458: Ylämaan, Nuijamaan, Joutsenon ja Suomennie- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22459: men sekä Lappeenrannan maaseudun kehittämi-
22460: sen kannalta keskeisessä asemassa ovat erikois- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22461: viljelyn ja kalatalouden alat. Näillä aloilla on tutkimuksen ja selvityksen suorituttami-
22462: mahdollisuus huomattaviin lisäansioihin ja seksi erikoisviljelyn ja kalatalouden ke-
22463: uusiin työpaikkoihin. Asiassa tarvitaan kuiten- hittämismahdollisuuksista Lappeenran-
22464: kin yhteiskunnan tukea ja selvitystyötä. Asian nan ympäristökuntien Joutsenon, Taipal-
22465: eteenpäinviemiseksi tulisi suorittaa asiallinen saaren, Savitaipaleen, Lemin, Luumäen,
22466: tutkimus. Ylämaan ja Suomenniemen sekä Nuija-
22467: maan osalta.
22468: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
22469:
22470: Urpo Leppänen Veikko Vennamo Pekka Vennamo
22471: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
22472: Eino Poutiainen
22473: 1979 vp. 1185
22474:
22475: Toivomusaloite n:o 1060.
22476:
22477:
22478:
22479:
22480: Leppänen ym.: Marjojen ja vihannesten viljelyn koetilan ja tuore-
22481: mehujen tutkimusaseman perustamisesta Luumäelle.
22482:
22483:
22484: E d u s k u n n a 11 e.
22485:
22486: Marjanviljelyn ja marjanjalostuksen kannalta kylmäpuristamalla tehdyt aidot tuoremehut.
22487: Luumäen kunta sijaitsee keskeisellä paikalla Ky- Tämän puolen tutkimustoiminta on maas-
22488: men läänissä. Kun tällä elinkeinolla tulevaisuu- samme kokonaan laiminlyöty.
22489: dessa on suuret mahdollisuudet, tulisi yhteis- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22490: kunnan myös uhrata tulevaisuuden elinkeinojen taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22491: kehittämiseen. Tästä syystä olisi tarpeellista pe-
22492: rustaa marjojen ja vihannesten viljelyn koetila että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22493: sekä samaan yhteyteen aitojen tuoremehujen marjojen ja vihannesten viljelyn koe-
22494: tutkimusasema. Marjojen ja vihannesten tule- tilan ja aitojen tuoremehujen tutkimus-
22495: vaisuuden käytön lisäämisessä muodostaa hyvin aseman perustamiseksi Luumäen kun-
22496: keskeisen aseman marjoista ja vihanneksista nan alueelle.
22497: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
22498:
22499: Urpo Leppänen Veikko Vennamo Pekka Vennamo
22500: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
22501: Eino Poutiainen
22502:
22503:
22504:
22505:
22506: 149 0879D0581L
22507: 1186 1979 vp.
22508:
22509: Toivomusaloite n:o 1061.
22510:
22511:
22512:
22513:
22514: Leppänen ym.: Voimalayhtiöiden kalastajille aiheuttamien mene-
22515: tysten korvaamisesta.
22516:
22517:
22518: E d u s k u n n a 11 e.
22519:
22520: Voimalayhtiöt ovat aiheuttaneet kalastukselle Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22521: suuria vahinkoja, joita ei ole korvattu. Tämä taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen.
22522: ei voi olla oikein.
22523: Esimerkiksi Neuvostoliitossa on jälkikäteen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
22524: rakennettu ns. kalaportteja, jotka mahdollista- menpiteisiin voimalayhtiöiden aiheutta-
22525: vat arvokalakannan lisäämisen. Asian hoitami- mien menetysten korvaamiseksi kalasta-
22526: seksi vo1ta1s11n käyttää neuvostoliittolaisia jille ja muille asianomaisille sekä tarvit-
22527: asiantuntijoita. Tämäkin olisi eräs uusi yhteis- tavien kalaporttien aikaansaamiseksi me-
22528: työmuoto. netysten pienentämiseksi.
22529: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
22530:
22531: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
22532: Veikko Vennamo Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
22533: Pekka Vennamo
22534: 1979 vp. 1187
22535:
22536: Toivomusaloite n:o 1062.
22537:
22538:
22539:
22540:
22541: Liedes ym.: Pinta-alalisän maksamisesta myös vähätuloisimmille.
22542:
22543:
22544: E d u s k u n n a II e.
22545:
22546: Hallitus on kuluneen talven aikana antanut Ei voi pitää oikeana hallituksen toimenpi-
22547: kunnille uusia ohjeita pienviljelijöille annettavan teitä, joilla vähävaraisimmat tilalliset jätetään
22548: pinta-alalisän maksamisesta. Tämän ohjeen mu- maatalouden tuen ulkopuolelle.
22549: kaan on rajoitettu vähätuloisimmilta pinta- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
22550: alalisä niin, että sitä ei anneta viljelijälle, jolla nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22551: maataloudesta saatu verotettava tulo on jäänyt
22552: alle 3 72 markkaa. Tämän seurauksena kaikkein että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
22553: pienimmät tilat ovat menettäneet pinta-alalisän. menpiteisiin pinta-alalisän maksamiseksi
22554: Oulun läänin Pyhäjärven kunnassa menetti 41 kaikille niillekin pienviljelmille, joilla ei
22555: tilallista pinta-alalisänsä näiden uusien ohjeiden ole ollut verotettavaa tuloa maatalou-
22556: mukaan. Supistus kohdistui ensisijaisesti yhden desta.
22557: ja kahden lehmän omistaviin suuriperheisiin
22558: sekä vanhempiin viljelmänsä alhaisesta hinnasta
22559: vuokranneisiin viljelijöihin.
22560: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1979.
22561:
22562: Pentti Liedes Sten Söderström Marjatta Mattsson
22563: Pauli Puhakka Helvi Niskanen Seppo Toiviainen
22564: Vappu Säilynoja
22565: 1188 1979 vp.
22566:
22567: Toivomusaloite n:o 1063.
22568:
22569:
22570:
22571:
22572: Liedes ym.: Maataloustuotteita jalostavien ja välittävien liikkei-
22573: den välityspalkkioiden pienentämisestä.
22574:
22575:
22576: E d u s k u n n a 11 e.
22577:
22578: Maataloustuotteiden välitystä ja jalostusta Kun tällaiset liikkeet ja niiden harjoittama
22579: harjoittavien liikkeiden välityspalkkiot ovat kauppa tapahtuu suuressa määrin valtion mak-
22580: useilla aloilla nousseet kohtuuttoman korkeiksi. samien hinnanalennusten ja tuen varassa, ei
22581: Tästä joutuvat kärsimään niin maataloustuot- mielestämme saisi jättää puutteelliseksi valtion
22582: teiden myyjät kuin asutuskeskuksien kuluttaja- toimesta tapahtuvaa valvontaa. Vaitioneuvoston
22583: väestökin. ja maatalousministeriön tulisi ryhtyä tehokkai-
22584: Yleisesti tunnettua on mm. maidon välityk- siin toimenpiteisiin valtion varojen käytössä ta-
22585: sestä peritty suuri välityspalkkio, joka tavalli- pahtuvien väärinkäytösten estämiseksi ja jalos-
22586: sesti on 1/3 kuluttajan maksamasta hinnasta. tus- sekä välitysliikkeiden perimien välityspalk-
22587: Lihan välityksessä on välityspalkkion osuus kioiden pienentämiseksi.
22588: yleisesti puolet kuluttajan maksamasta hinnasta. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
22589: Julkisuudessa on myös kerrottu meijereitten kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22590: kielteisestä suhtautumisesta meijereitten maksa-
22591: mien hintojen valvontaan. Meijerit ovat kiel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22592: täytyneet jopa valtion komiteaHekin antamasta maataloustuotteiden välitystä ja jalos-
22593: tietoja, jotka vaikuttaisivat välityspalkkion suu- tusta harjoittavien liik.keiden perimien
22594: ruuden selvittämiseen. välityspalkkioiden pienentämiseksi.
22595: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
22596:
22597: Pentti Liedes P. Puhakka Helvi Niskanen
22598: Irma Rosnell Sten Söderström Vappu Säilynoja
22599: Marjatta Mattsson Seppo Toiviainen
22600: 1979 vp. 1189
22601:
22602: Toivomusaloite n:o 1064.
22603:
22604:
22605:
22606:
22607: Liedes ym.: Karjaa haitavien maanviljelijöiden vapaa-ajan lisää-
22608: misestä.
22609:
22610:
22611: E d u s k u n n a 11 e.
22612:
22613: Maanviljelijöiden vapaa-ajan järjestäminen on viljelijäpariskunnan kesälomien järjestämisen
22614: muodostunut aikaisempaa suuremmaksi ongel- onnistuneella tavalla. Varsinaiset lomat jäävät
22615: maksi. Tilakokojen suurentuessa ja tuotannon kuitenkin vielä liian lyhyiksi eikä viikottaisen
22616: tehostuessa sitovat tavanomaisen perheviljelmän vapaa-ajan järjestämiseen ole nykyisen käytän-
22617: työt entistä enemmän viljelijäpariskuntaa tilansa nön mukaan ollut mahdollisuuksia.
22618: töihin. Myös viljelijäperheiden rakenteessa on Maatalouden lomitusjärjestelmää tulisi lisätä
22619: tapahtunut suuria muutoksia. Aikaisemmin per- niin, että varsinaiset lomat voitaisiin saada
22620: heenjäsenillä oli työtä kotipaikkakunnalla ja he muissa ammateissa vallitsevien lomien mittai-
22621: saattoivat asua kotitilalla sekä antaa ta- siksi ja että voitaisiin myöskin edes kerran
22622: vanomaista vapaa-aikaa maataloutta varsinai- kuukaudessa järjestää muuta "viikkovapaata"
22623: sesti hoitaneille perheen vanhemmille. Nykyisin karjanhoitoon sidotuille viljelijöille.
22624: tilanne on muuttunut. Viljelijäperheen lasten on Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22625: heti työikään vartuttuaan hakeuduttava työhön kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22626: kotipaikkakuntansa ulkopuolelle. Sen johdosta
22627: he eivät kykene enää vapauttamaan vanhem- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22628: milleen vapaa-aikaa ja viljelijäpariskunta on learjanhoidossa toimivien maanviljelijäin
22629: entistä sidotumpi tilansa töihin. vapaa-ajan lisäämiseksi niin, että lomit-
22630: Viljelijäin vapaa-aikaa tulisi mielestämme tajahenleilöstöä lisäämällä turvataan ker-
22631: lisätä nykyistä maatalouslomittajatoimintaa lisää- ran kuukaudessa viikonloppuvapaa kar-
22632: mällä. Lomittajamenettely on mahdollistanut janhoitajille.
22633: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
22634:
22635: Pentti Liedes Vappu Säilynoja Sten Söderström
22636: Pauli Puhakka Seppo Toiviainen Marjatta Mattsson
22637: Helvi Niskanen
22638: 1190 1979 vp.
22639:
22640: Toivomusaloite n:o 1065.
22641:
22642:
22643:
22644:
22645: Liedes ym.: Kalastajien ammattikoulutuksen järjestämisestä Oulun
22646: seudulla.
22647:
22648:
22649: E d u s k u n n a 11 e.
22650:
22651: Kalastus on viimeisen vuosikymmenen aikana kannalta olisi hyvin tärkeätä saada ammattikou-
22652: muuttunut aikaisemmasta verkko-, rysä- ja nuot- lutusta nykyaikaiseen kalastukseen.
22653: takalastuksesta suuria pääomia vaativaksi, tek- Kalastajakoulutus voitaisiin hyvin yhdistää
22654: nillisesti pitkälle kehitetyksi toiminnaksi. V aik- nykyiseen ammatilliseen koulutukseen sekä työl-
22655: ka kalastusammatti on suuresti muuttunut ja lisyyskursseihin. Ammattikoulujen yhteyteen
22656: samaistunut muitten ammattien kanssa, ei voitaisiin perustaa tuon alan opetuslinjoja, jol-
22657: ammattikoulutuksessa ole annettu arvoa uusien loin kalastajakoulutuksen yleisistä kustannuk-
22658: kalastajien koulutukselle. sista ja erillishallinnosta vältyttäisiin.
22659: Nykyiset troolikalastajat ovat pääasiassa jo Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
22660: ikääntyneempää kalastajapolvea, jotka ovat hen- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22661: kilökohtaisella kokemuksella joutuneet kehittä-
22662: mään ammattiaan. Tavallista on, että heidän että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
22663: lapsensa ovat parhaillaan siirtymässä työelämään piteisiin kalastajien ammattikoulutuhcn
22664: ja haluaisivat jatkaa vanhempiensa ammattia. järjestämiseksi Oulun seudulla.
22665: Näitten ammattiin siirtyvien uusien kalastajien
22666: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
22667:
22668: Pentti Liedes E.-J. Tennilä
22669: 1979 vp. 1191
22670:
22671: Toivomusaloite n:o 1066.
22672:
22673:
22674:
22675:
22676: Liedes ym.: Kalanjalostuslaitoksen perustamisesta Perämeren poh-
22677: joisrannikolle.
22678:
22679:
22680: E d u s k u n n a 11 e.
22681:
22682: Perämeren kalastajien toimesta on kiinni- Perämeren pohjoisosassa toimii nykyisin noin
22683: tetty lukuisia kertoja huomiota siihen, että ran- 200 troolialusta ammattimaisessa kalastuksessa.
22684: nikkoalueelle ei ole perustettu riittävästi ka- Kalanjalostuksen puuttuessa joutuvat kalastajat
22685: lanjalostuslaitoksia, vaan kalansaalis joudutaan monenlaisiin vaikeuksiin sekä kalansaaliin mark-
22686: käyttämään rehuksi. Samanaikaisesti maahan kinointivaikeuksiin. Heidän asemaansa voitaisiin
22687: tuodaan suuret määrät heikkolaatuisestakin pysyvällä tavalla parantaa perustamalla kalan-
22688: kalasta valmistettua säilykettä, joka hyvin voi- jalostuslaitos johonkin Perämeren pohjoisosan
22689: taisiin korvata kotimaisesta kalasta valmistetusta rannikolle.
22690: parempilaatuisesta kalasta. Asia on mielestämme niin tärkeä, että valtion
22691: Kouluissa ja muissa valtion ylläpitämissä tulisi ryhtyä tehokkaisiin toimenpiteisiin kalan-
22692: laitoksissa käytetään kalaruokia valmistettaessa jalostuslaitoksen perustamiseksi.
22693: etupäässä ulkoa tuotua pakastettua seitä. Tämän Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
22694: käyttämiseen lienee päädytty kaikkialla vain nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22695: sen johdosta, että kotimaista vastaavanlaista
22696: pakastekalaa ei ole saatavissa. Myös tämä että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
22697: aukko voitaisiin mielestämme poistaa lisäämällä piteisiin kalanjalostuslaitoksen perusta-
22698: kotimaista jalostusta ja kiinnittämällä valtion miseksi Perämeren pohjoisen rannikon
22699: ja kuntain laitoksissa riittävä huomio kotimai- alueelle.
22700: sen kalan käyttämiseen.
22701: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
22702:
22703: Pentti Liedes E.-J. Tennilä
22704: 1192 1979 rd.
22705:
22706: Hemställningsmotion nr 1067.
22707:
22708:
22709:
22710:
22711: Lillqvist m. fl.: Om avlönande av en jurist för rådgivning i fiskeri-
22712: frågor.
22713:
22714:
22715: T i 11 R i k s d a g e n.
22716:
22717: Kust- och insjöfiskarnas inkomstmöjligheter sättningsskyldig och då faller förstås skadan av
22718: har försämrats ansenligt under de senaste åren. de förstörda fiskbragderna i sin helhet på
22719: Fiskarbefolkningen har utan egen förskyllan ägaren. Det händer nämligen ibland, att tim-
22720: råkat i ekonomiska svårigheter på grund av mersläp består av ostämplat virke. I ett dylikt
22721: vattenföroreningar förorsakade av industrin, av fall är det fullständigt omöjligt att bestämma
22722: olika muddringsarbeten, av vattnets förorening vems virke som har kommit på drift och
22723: vid knippningshamnar o.s.v. Som det senast förstört fiskeredskapen.
22724: kända exemplet på fiskdöd i större utsträck- Här har nämnts endast en del av de svårig-
22725: ning, kan nämnas, fiskdöden vid Kyro älvs heter som fiskarbefolkningen har att brottas
22726: mynning våren 197 0. V attenföroreningen för- med, då antingen fiskevattnen förorenats eller
22727: orsakades i detta fall av muddringsarbeten i bragderna skadats. Ersättningsfrågan löses säl-
22728: åmynningen. Där dog tontals med fisk och lan på frivillighetens väg utan det blir domsto-
22729: ingen anser sig vara skyldig. Huruvida landets len som får avgöra densamma. I dylika och
22730: rättsväsende kan utreda vero som bär skulden andra fall som fiskarena behöver juridisk hjälp,
22731: till fiskdöden får framtiden utvisa. I varje fall bör det kunna anses skäligt, att denna hjälp
22732: kan konstateras, att fiskarena i denna trakt och handräckning skulle ske på samhällets be-
22733: gick miste om betydande inkomster och san- kostnad som stöd åt den svårt beträngda fisk-
22734: nolikt också i framtiden. Det märkliga i sam- arbefolkningen.
22735: manhanget är, att ingen känner sig ersätt- Hänvisande till ovanstående motiveringar
22736: ningsskyldig utan inkomstbortfallet drabbar föreslås, att riksdagen ville besluta hemställa,
22737: helt fiskarbefolkningen. En yrkesgrupp som
22738: annars hör tilllåglöntagarna i vårt land. att regeringen i skyndsam ordning
22739: Ett annat problem som fiskarena har vid måtte vidtaga åtgärder för att anställa
22740: utövandet av sitt yrke, är förstörda fiskredskap, en statsavlönad jurist, som fiskarbefolk-
22741: förorsakade av stormen och söndrade eller an- ningen avgiftsfritt får anlita i fiskeri-
22742: nars på drift varande timmersläp. Också i detta frågor av juridisk natur.
22743: fall kan det hända, att ingen anser sig vara er-
22744: Helsingfors den 18 april 1979.
22745:
22746: Bror Lillqvist Sakari Knuuttila Pirkko Valtonen
22747: 1979 vp. 1193
22748:
22749: Toivomusaloite n:o 1067. Suomennos.
22750:
22751:
22752:
22753:
22754: Lillqvist ym.: Lakimiehen paikkaamisesta kalastuskysymyksissä
22755: annettavaa neuvontaa varten.
22756:
22757:
22758: E d u s k u n n a 11 e.
22759:
22760: Rannikko- ja sisävesikalastajien mahdollisuu- aiheutuva vahinko koituu kokonaan niiden
22761: det hankkia tuloja ovat heikentyneet huomat- omistajan vahingoksi. Toisinaan nimittäin sat-
22762: tavasti viime vuosien aikana. Kalastajaväestö tuu, että puutavaralautta koostuu leimaamatto-
22763: on omatta syyttään joutunut taloudellisiin vai- masta puutavarasta. Tällaisessa tapauksessa on
22764: keuksiin teollisuuden aiheuttaman vesien saas- täysin mahdotonta määritellä kenen puutavara
22765: tumisen, erilaisten ruoppaustöiden, niputussata- on joutunut tuuliajolle ja tuhonnut kalastus-
22766: mien vesien saastumisen ym. vuoksi. Viimeksi välineet.
22767: tietoon tulleista laajoista kalakuolemista voidaan Tässä yhteydessä on mainittu ainoastaan osa
22768: mainita Kyröjoen suulla keväällä 1970 tapah- niistä vaikeuksista, joita vastaan kalastajaväes-
22769: tunut kalakuolema. Tässä tapauksessa veden tön on kamppailtava kalavesien saastuttua tai
22770: saastumisen aiheuttivat joen suulla suoritetut kalastusvälineiden vahingoituttua. Korvauskysy-
22771: ruoppaustyöt. Kaloja kuoli tällöin tonneittain mys ei useinkaan ratkea vapaaehtoisesti, vaan
22772: eikä kukaan pitänyt itseään syyllisenä. Tulevai- jää tuomioistuimen ratkaisun varaan. Tällai-
22773: suus näyttää pystyykö maamme oikeuslaitos sissa ja muissa tapauksissa kalastajien tarvitessa
22774: selvittämään kalakuolemaan syyllisen. Joka ta- lakiapua on pidettävä kohtuullisena, että täl-
22775: pauksessa on todettava, että tämän seudun laista apua annettaisiin yhteiskunnan kustan-
22776: kalastajat menettivät merkittävän osan tulois- nuksella vaikeisiin olosuhteisiin joutuneelle ka-
22777: taan ja näin tapahtuu todennäköisesti myös tule- lastajaväestölle annettavana tukena.
22778: vaisuudessa. Merkillistä asiassa on se, ettei Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
22779: kukaan tunne itseään korvausvelvolliseksi, vaan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22780: tulojen menetys koskee yksinomaan kalastaja- muksen,
22781: väestöä, joka muutoinkin kuuluu maamme ma-
22782: talapalkkaiseen osaan. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
22783: Toinen kalastajan ammatin harjoittamiseen menpiteisiin valtion palkkaaman laki-
22784: liittyvä pulma on pyyntivälineiden tuhoutumi- miehen ottamiseksi palvelukseen, joka
22785: nen myrskyssä tai tuuliajolla olevan puutava- olisi kalastajaväestön käytettävissä kor-
22786: ralautan takia. Myös tässä tapauksessa saattaa vauksetta lainopillista laatua olevien
22787: sattua, ettei kukaan pidä itseään korvausvelvol- lealastukseen liittyvien kysymysten sel-
22788: lisena, jolloin kalastusvälineiden tuhoutumisesta vittämisessä.
22789: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
22790:
22791: Bror Lillqvist Sakari Knuuttila Pirkko Valtonen
22792:
22793:
22794:
22795:
22796: 150 087900581L
22797: 1194 1979 vp.
22798:
22799: Toivomusaloite n:o 1068.
22800:
22801:
22802:
22803:
22804: Linna ym.: EnergiametsätutJkimusaseman rakennustöiden a:loilbta-
22805: misesta Kannuksessa.
22806:
22807:
22808: E d u s k u n n a 11 e.
22809:
22810: Metsiemme tuottaman biomassan avulla voi- Jo nyt on käynyt selväksi, että puun ener-
22811: daan lisätä erittäin merkittävästi kotimaista gian raaka-aineena käytön tutkimuksia ja infor-
22812: energiantuotantoa, kuten monet perusselvitykset maatiotoimintaa varten tarvitaan erikoistutki-
22813: ovat jo osoittaneet. Yksistään metsiin !ahoa- musasema, jollaiseksi parhaiten sopii Kannuk-
22814: maan jäävän jätepuun avulla voidaan korvata sessa sijaitseva Metsäntutkimuslaitoksen nykyi-
22815: 4 miljoonan öljytonnin tuonti energiantuotantoa nen toimipiste ja sen välittömässä läheisyydessä
22816: varten. Tämän lisäksi voidaan maahamme ai- oleva Keski-Pohjanmaan piirimetsälautakunnan
22817: kaansaada erikoisenergiapuuviljelmiä, joilla on taimitarha sekä metsäkurssikeskus ja maatalou-
22818: mahdollista korvata vieläkin suurempia määriä delliset oppilaitokset. Näiden täydennykseksi
22819: öljyntuonnista. Perinteisen maatilataloutemme olisi Kannukseen rakennettava Metsäntutkimus-
22820: harjoittaman elintarvike- ja metsäteollisuuden laitoksen alaisuudessa toimiva energiametsätut-
22821: raaka-ainetuotannon ohelle voidaan luoda ener- kimusasema, josta energiametsätoimikunta on
22822: giantuotantolinja, jolla tulee olemaan suuri kan- jättänyt Metsäntutkimuslaitokselle ja maa- ja
22823: santaloudellinen merkitys. Muutos nykyisestä metsätalousministeriölle yksityiskohtaisesti pe-
22824: halvan öljyn aikakaudesta on pakollinen ja vai- rustellun esityksen.
22825: kea. Se vaatii suuria investointeja uusiin käyt- Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme kun-
22826: tölaitteistoihin energiantuotannossa, raaka-ai- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22827: neen jatkojalostuksessa, käsittelyssä, kuljetuk- muksen,
22828: sessa, korjuussa ja tuotannossa.
22829: Uudelleenkoulutus on myös erittäin vaativa että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
22830: tehtävä. Kaiken perustaksi on suoritettava no- menpiteisiin energiametsätutkimusase-
22831: peasti ja tehokasta tutkimustoimintaa, joka on man rakennusten suunnittelun ja raken-
22832: jo jossain määrin saatu alkuun. Energiapoli- tamisen aloittamiseksi Kannuksessa ja
22833: tiikanneuvosto onkin yksimielisesti todennut, ottaisi vuoden 1980 tulo- ja menoar-
22834: että energiatutkimustoiminnan kehittämistä var- vioon 2 miljoonan markan suuruisen
22835: ten asetettujen erikoistaimikuntien esittämät siirtomäärärahan tarkoitusta varten.
22836: määrärahat olisi hyväksyttävä vähentämättäminä
22837: valtion tulo- ja menoarvioon.
22838: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
22839:
22840: Heimo Linna Kalevi Mattila
22841: 1979 vp. 1195
22842:
22843: Toivomusaloite n:o 1069.
22844:
22845:
22846:
22847:
22848: Luttinen ym.: Sisävesikalastuksen koulutuspisteen perustamisesta
22849: Padasjoelle.
22850:
22851:
22852: E d u s k u n n a 11 e.
22853:
22854: Keskiasteen koulutusta uudistettaessa kalata- ja samalla Etelä-Suomen keskiosassa on edul-
22855: lous muodostaa oman peruslinjansa. Alan kou- linen ajatellen myös sitä, että mahdollisesti pe-
22856: lutusta jouduttaneen valtakunnallisesti arvioi- rustettava sisävesikalastuksen opetuspiste tulisi
22857: maan uudelleen lähinnä sisävesikalastukseen liit- luonteeltaan olemaan täysin valtakunnallinen.
22858: tyvän koulutustarpeen osalta. Saattaa olla tar- Padasjoen kunnan sijainti on myös siinä mie-
22859: koituksenmukaista ja mahdollista, että maahan lessä edullinen, että Päijänteen vesistö on Pa-
22860: perustetaan yksi sisävesikalastukseen erikoistuva dasjoella erittäin puhdas ja tarjoaa hyvät mah-
22861: kalatalouden peruslinjan koulutuspiste. Tällai- dollisuudet mm. kalanviljelylle.
22862: sen koulutuspisteen sijoituspaikan tulee käytän- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22863: nössä sijaita joko Päijänteen tai Saimaan vesis- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22864: tön äärellä, sillä alan koulutuksen järjestäminen
22865: voinee tapahtua vain suuren vesistön puit- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22866: teissa. koulutuspisteen perustamiseksi sisävesi-
22867: Padasjoen kunta on ilmaissut halukkuutensa kalastuksen tarpeita varten ja että kou-
22868: kalatalouden peruslinjaan kuuluvan koulutuk- lutuspisteen sijoituspaikaksi otetaan Pa-
22869: sen aloittamiseen. Padasjoen sijainti Päijänteen dasjoen kunta.
22870: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
22871:
22872: Matti Luttinen Salme Myyryläinen
22873: 1196 1979 rd.
22874:
22875: Hemställningsmotion nr 1070.
22876:
22877:
22878:
22879:
22880: Malm m. fl.: Om regional differentieting av ptisstödet för fodet-
22881: sttömming åt fiskate.
22882:
22883:
22884: T i 11 R i k s d a g e n.
22885:
22886: Fisket utgöt inkomstkälla föt många i vått ningar ger också vid handen, att t.ex. ryssje-
22887: land. I synnethet vid våta kustet utgöt nä- fiskarnas årsinkomst ligger på ett minimum.
22888: tingen en viktig inkomstkälla både som huvud- Detta leder till att redskapen inte förnyas i
22889: syssla och som komplement till andta inkoms- tillräcklig grad och att yngre personer inte till-
22890: tet. Fisket bedrivs i olika formet och fötutsätt- talas av fiskaryrket.
22891: ningarna föt näringens bedrivande ät olika i Enligt lagen om prisstöd för fiskfångst
22892: olika delat av vått land. Utvecklingen hat gått ( 621/7 5) fastställer statstådet minimipriser
22893: mot större och dytare tedskap och fisket be- och riktpriser för strömmingen och är samma
22894: drivs längre och längte ut tili havs. Det oaktat pris gällande för hela landet. Då förutsätt"
22895: finns det fortfarande många kustfiskare, som ningarna för fiskefångster är olika i olika delar
22896: inte ansett sig ha varken ekonomiska möjlig- av landet, kunde statsrådet något jämna ut
22897: hetet ellet lämpliga fiskevatten föt anskaffande skillnaderna genom fastställande av regional
22898: av fiskeutrustning föt havsfiske. Man ät hän- prissättning både när det gäller minimipriser
22899: visad tili de ttaditionella fiskevattnen, vatten och riktpriser. Detta kunde vara fallet främst
22900: som inte mera, av en ellet annan anledning, för foderströmmingens del. Eftersom både kon-
22901: get fångst i samma utsträckning som tidigate. sumenterna, pälsdjursfarmarna och fiskarna
22902: Denna omständighet har lett tili att många synbarligen är överens om att ett högre pris
22903: fiskares ekonomi fötsvagats och att intresset kunde tiliämpas vid Österbottens kuster, i när-
22904: föt ytket minskat. Detta ät en beklaglig utveck- heten tili konsumenterna, än i övriga delar av
22905: ling, inte minst med tanke på att fisket i fleta landet, borde möjlighetetna tili regionala mini-
22906: regionet utgör en avsevätd del av näringslivet. mipriser undersökas. Därtill kunde statsmakten
22907: Vid Bottniska vikens kustet fångas Ström- stöda fiskare med sämre fångstmöjligheter ge-
22908: ming i huvudsak föt fodetändamål, och fisket nom regionala prisstöd för fiskfångst.
22909: bedtivs huvudsakligast av kustfiskare. Dessa Med hänvisning till det ovan anförda före-
22910: fiskates fångstet hat minskat ktaftigt de se- slår vi vötdsamt, att riksdagen ville hemställa,
22911: naste åren. Inom Östetbottens ytkesfiskares
22912: fackfötbunds vetksamhetsomtåde har fisk- att regeringen måtte skrida till åtgär-
22913: fångsten sjunkit från 9,5 miljoner kg åt 1969 der /ör att införa regional prissättning
22914: tili 4,9 miljoner kg år 1974 och tili 2,9 miljo- av foderströmming ( minimipriser) och
22915: ner kg år 1977. Ansökan om ptisstöd för börja utbetala det statliga prisstödet på
22916: strömmingen visar t.ex. för Österbottens Fis- basen av regionalt olika fångstbetingel-
22917: karförbunds del, att fångsten per fiskate mins- ser.
22918: kat de senaste åren och tillförlitliga undersök-
22919: Helsingfors den 19 april 1979.
22920:
22921: Håkan Malm Boris Renlund
22922: 1979 vp. 1197
22923:
22924: Toivomusaloite n:o 1070. Suomennos.
22925:
22926:
22927:
22928:
22929: Malm ym.: Kalastajille suoritettavasta rehusilakan alueellisesta
22930: hinta tuesta.
22931:
22932:
22933: E d u s k u n n a 11 e.
22934:
22935: Kalastus on maassamme monen tulolähde. luotettavat tutkimukset osoittavat, että esim.
22936: Etenkin rannikoillamme on tämä elinkeino tär- rysäkalastajien vuositulo on vähimmäisrajalla.
22937: keä sekä päätoimena että muiden tulojen täy- Tämä johtaa siihen, että välineitä ei uusita tar-
22938: dentäjänä. Kalastusta harjoitetaan eri muodois- peeksi ja että kalastajan ammatti ei miellytä
22939: sa ja elinkeinon harjoittamisen edellytykset ovat nuoria.
22940: erilaiset eri osissa maatamme. Kehitys on vie- Kalansaaliin hintatuesta annetun lain ( 621/
22941: nyt yhä suurempien ja kalliimpien välineiden 75) nojalla valtioneuvosto vahvistaa silakan
22942: suuntaan ja kalastusta harjoitetaan yhä kauem- vähimmäis- ja ohjehinnat ja samat hinnat ovat
22943: pana merellä. Tästä huolimatta on edelleen mo- voimassa koko maassa. Kun kalansaaliiden edel-
22944: nia rannikkokalastajia, jotka eivät ole katso- lytykset ovat erilaiset maan eri osissa, valtio-
22945: neet omaavaosa taloudellisia edellytyksiä eikä neuvosto voisi jonkin verran tasoittaa eroja
22946: sopivia kalavesiä merikalastuksen välineiden vahvistamalla hinnat alueittain sekä vähimmäis-
22947: hankkimiseksi. On pakko tukeutua perinteisiin että ohjehintojen osalta. Tämä voisi koskea en-
22948: kalavesiin, jotka eivät syystä tai toisesta enää sisijaisesti rehusilakkaa. Koska sekä kuluttajat,
22949: tarjoa samanlaisia saaliita kuin ennen. Nämä turkistarhaajat että kalastajat nähtävästi ovat
22950: syyt ovat johtaneet siihen, että monen kalas- samaa mieltä siitä, että Pohjanlahden rannikoil-
22951: tajan talous on heikentynyt ja että mielen- la kuluttajien läheisyydessä voitaisiin soveltaa
22952: kiinto ammattia kohtaan on vähentynyt. Tällai- korkeampaa hintaa kuin muissa osissa maata,
22953: nen kehitys on valitettava, ei ainoastaan siitä tulisi alueellisten vähimmäishintojen mahdolli-
22954: syystä, että kalastus muodostaa useilla alueilla suuksia tutkia. Tämän lisäksi valtiovalta voisi
22955: huomattavan osan elinkeinoelämästä. tukea alueellisella saaliin hintatuella niitä kalas-
22956: Pohjanlahden rannikoilla kalastetaan silak- tajia, joiden saaliit ovat heikommat.
22957: kaa ensi sijassa rehutarkoituksiin ja kalastusta Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
22958: harjoittavat pääasiassa rannikkokalastajat. Näi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22959: den kalastajien saaliit ovat viime vuosina voi- muksen,
22960: makkaasti laskeneet. Pohjanmaan ammattikalas-
22961: tajien ammattiliiton toiminta-alueella kalansaalis että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22962: on vähentynyt 9,5 miljoonasta kilosta vuonna rehusilakan alueellisen hintatuen ( vä-
22963: 1969 4,9 miljoonaan kiloon vuonna 1974 ja himmäishinnan) toteuttamiseksi ja hin-
22964: 2,9 miljoonaan kiloon vuonna 1977. Silakan tatuen maksamiseksi valtion varoista
22965: hintatuen hakemukset osoittavat esim. Pohjan- alueellisesti erilaisten pyyntiedellytysten
22966: maan Kalastajien Liiton osalta, että kalansaalis mukaisesti.
22967: kalastajaa kohti on laskenut viime vuosina ja
22968: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
22969:
22970: Håkan Malm Boris Renlund
22971: 1198 1979 vp.
22972:
22973: Toivomusaloite n:o 1071.
22974:
22975:
22976:
22977:
22978: Manninen ym.: Viljelijän oikeuttamisesta saamaan maatilan käyt-
22979: töönotto- ja peruskunnostuspalkkion maatilatalouden kehittä-
22980: misrahastosta.
22981:
22982:
22983: E d u s k u n n a 11 e.
22984:
22985: Maamme luonnonvarojen järkevä käyttö ja ja sosiaaliset ongelmat. Edellä olevaan perus-
22986: hoito edellyttävät, että myös maaseudun perus- tuen olisi tärkeää, että maatiloille löytyisi riit-
22987: asutus säilyy riittävän elinvoimaisena. Varsin- tävästi nuoria viljelijöitä jatkajiksi. Koska nuor-
22988: kin kehitysalueella maa- ja metsätaloudessa ole- ten viljelijöiden jatkamishalukkuus on selvityk-
22989: vien työpaikkojen säilyttäminen on kehitysalue- siin perustuen vähäinen, olisi maatalouden kan-
22990: ja työllisyyspolitiikan kannalta ratkaisevan tär- nattavaisuuden parantamisen ja maanviljelijöi-
22991: keää. den sosiaalisen aseman parantamisen lisäksi
22992: Maataloudessa työskentelevien ikärakenne on syytä ryhtyä erikoistoimenpiteisiin, jotka lisäi-
22993: tilastojen mukaan sellainen, että lähiaikoina ta- sivät nuorten kiinnostusta maatalouteen.
22994: pahtuu todennäköisesti huomattavaa maatalous- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22995: tuotannon supistumista, joka voi vaarantaa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22996: elintarviketuotannon omavaraisuuden. Samalla muksen,
22997: sillä olisi supistava vaikutus alan jalostusteolli-
22998: suuteen ja lisäksi se heikentäisi jo muutoinkin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
22999: vaikeaa valuuttatilannetta. jotka mahdollistaisivai sukupolvenvaih-
23000: Kansantaloudellisesti ja yhteiskuntapoliitti- doseläkkeelle siirtymisen, pellonvaraus-
23001: sesti suurin merkitys maaseudun perusasutuk- järjestelmän purkamisen tai maatilan pe-
23002: sen säilyttämisellä ja kehittämisellä on siinä, rinnönjaon yhteydessä viljelijälle tilan
23003: että vältytään näiden ihmisten osalta uuden käyttöönotto- ja peruskunnostuspalkkion
23004: infrastruktuurin luomiselta ruuhka-alueille ja maksamisen maatilatalouden kehittämis-
23005: kaupunkeihin sekä estetään edellä mainittujen rahastosta.
23006: yhdyskuntien vaikeutuvat saastumis-, Iiikenne-
23007: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
23008:
23009: Mauno Manninen Mikko Pesälä Väinö Raudaskoski
23010: Matti Maijala Juhani Saukkonen
23011: 1979 vp. 1199
23012:
23013: Toivomusaloite n:o 1072.
23014:
23015:
23016:
23017:
23018: Mattila ym.: Ylivieskan maatalouspiirin vakinaistamisesta.
23019:
23020:
23021: E d u s k u n n a 11 e.
23022:
23023: Maataloushallinnosta helmikuun 5 päivänä vien maarat maanhankinnassa, maankäyttölai-
23024: 1971 annetun asetuksen (139/71) 45 §:n mu- nojen käsittelyssä, tientekoavustuksissa, sala-
23025: kaan maataloushallinnon piirihallintoa varten oja-avustuksissa sekä erilaisten maatalouteen
23026: maa jaetaan maatalouspiireihin, joiden rajat, liittyvien eläkkeiden käsittelyssä määrällisesti
23027: nimet ja hallintopaikat valtioneuvosto määrää. sekä verrattuna suhteessa maamme muiden
23028: Valtioneuvoston maatalouspiireistä helmi- maatalouspiirien vastaaviin tehtäviin. Ylivies-
23029: kuun 5 päivänä 1971 antaman päätöksen kan maatalouspiirin tehtävämäärä on suhteessa
23030: ( 140/71 ) , sellaisena kuin se on joulukuun 31 muihin piireihin huomattava ja monissa tehtä-
23031: päivänä 197 6 annetussa muodossaan (31 /77), väryhmissä sen osuus on maan maatalouspiirien
23032: 1 §:n 1 momentin mukaan Ylivieskan maata- suurimpia.
23033: louspiiriin kuuluvat seuraavat kunnat: Alavies- Ylivieskan maatalouspiirin toiminnan jatku-
23034: ka, Haapajärvi, Halsua, Himanka, Kalajoki, vuuden turvaaminen on alueen kannalta tär-
23035: Kannus, Kaustinen, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, keää. Lisäksi tämä piiri on Keski-Pohjanmaan
23036: Nivala, Perho, Reisjärvi, Sievi, Toholampi, UI- alueen piireistä ainoa ylimääräisenä toimiva
23037: lava, Veteli ja Ylivieska. piiri.
23038: Valtioneuvoston edellä mainitun päätöksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23039: 1 §:n 2 momentin mukaan Ylivieskan piiri on nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23040: ylimääräinen maatalouspiiri. Ylivieskan maata- muksen,
23041: louspiiri perustettiin todellisen tarpeen sanele-
23042: mana. Piiri on käytännössä osoittanut tarpeel· että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
23043: lisuutensa. Piirin maataloustoimiston tehtävät menpiteisiin Ylivieskan maatalouspiirin
23044: ovat muodostuneet monipuolisiksi ja määräl- vakinaistamiseksi muuttamalla maata-
23045: tään suuriksi. Tätä osoittavat mm. maatalous- louspiireistä annettua valtioneuvoston
23046: piirin maataloustoimiston suorittamien tehtä- päätöstä tältä osin.
23047: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
23048:
23049: Kalevi Mattila Heimo Linna
23050: 1200 1979 vp.
23051:
23052: Toivomusaloite n:o 1073.
23053:
23054:
23055:
23056:
23057: Mattila ym.: Metsäntutkimuslaitoksen puuraaka-aineen hinnan-
23058: muodostusta koskevan tutkimustoiminnan aikaansaamisesta.
23059:
23060:
23061: E d u s k u n n a 11 e.
23062:
23063: Suomen metsiin on kertynyt hakkuusäästöä tutkimuksen puuraaka-aineen hinnanmuodos-
23064: noin 100 milj. m3 • Tähän on monia eri syitä. tuksen eroista Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä.
23065: Hakkuusäästö yhdessä nousevan metsien kas- Tämä tutkimustoiminta tarjoaisi hyvän perus-
23066: vun kanssa mahdollistaa entistä suuremman tan tutkimusten laajentamiseksi sellaiseksi val-
23067: vuotuisen puun käytön perinteiseen metsäteol- takunnalliseksi perusselvitykseksi, jossa analy-
23068: lisuuteen raaka-aineena ja myös yhä tärkeäm- soidaan maamme puunjalostusteollisuuden kan-
23069: mäksi tulevaan kotimaisiin raaka-aineisiin pe- sainvälisiltä tuotemarkkinoilta alkaen hinnat ja
23070: rustuvaan energian tuotantoon. sieltä edelleen kustannukset ns. kantohintoihin
23071: Metsäverotuksen viimeaikainen kohoaminen saakka.
23072: on johtanut vaikeaan luottamuskriisiin puun Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme kun-
23073: tuottajien ja puun ostajien välille. Olisi erit- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23074: täin tärkeää, että puukaupan perustaksi saatai- muksen,
23075: siin puolueeton tutkimustoiminta, jonka tulok-
23076: set olisivat kaikkien asianosaisten käytettävissä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
23077: riittävän monipuolisina ja vähintään kerran menpiteisiin Metsäntutkimuslaitoksen
23078: vuodessa julkaistuina. Tämä mahdollistaisi toimesta suoritettavan jatkuvan, nopean
23079: luottamuksellisten neuvottelujen aikaansaami- ja luotettavan tutkimustoiminnan ai-
23080: sen hintasuositussopimusten perustaksi. kaansaamiseksi puuraaka-aineen hinnan-
23081: Metsäntutkimuslaitos on suorittanut laajan muodostuksesta.
23082: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
23083:
23084: Kalevi Mattila Hannu Tenhiälä Orvokki Kangas
23085: Toivo Yläjärvi Matti Maijala Alvar Saukko
23086: Veikko Pihlajamäki
23087: 1979 vp. 1201
23088:
23089: Toivomusaloite n:o 1074.
23090:
23091:
23092:
23093:
23094: Miettinen ym.: .Maatalouden tuotantorakennusten peruskorjauk-
23095: sen ja uudelleen rakentamisen turvaamisesta Mikkelin maa-
23096: talouspiirin alueella.
23097:
23098:
23099: E d u s k u n n a II e.
23100:
23101: Mikkelin läänissä ammatissa tomuvasta väes- jauksiin ja uudelleen rakentamiseen saadut va-
23102: töstä oli v. 1975 maa- ja metsätalouden palve- rat maatilatalouden kehittämisrahastosta ovat
23103: luksessa. 28 %. Varsin monessa alueen maa- olleet Mikkelin maataloustoimiston alueella vii-
23104: laiskunnassa maa- ja metsätalous työllistääkin me vuosina 1-2 miljoonaa mariekaa vuodessa.
23105: yli puolet ammatissa toimivasta väestöstä. Saatu määrä on vain pieni osa todellisesta tar-
23106: Maa- ja metsätalouden ja samalla koko peesta, minkä lisäksi suhteellisesti Mikkelin
23107: alueen kehittämisen kannalta on ensiarvoisen lääniin on viime vuosina yhä vähemmän saatu
23108: tärkeää turvata ko. elinkeinon jatkuvuus ja kehittämisrahaston varoja verrattuna muiden
23109: toimintaedellytykset. Mikkelin läänissä tilat maa talouspiirien alueeseen.
23110: ovat keskikooltaan varsin pieniä, keskipeltoala Sen vuoksi on alueen ja maatalouden kehit-
23111: alle 8 ha. Tuotanto nojaa pääasiassa maitoon tämisen kannalta välttämätöntä saada varoja
23112: ja lihaan, koska muiden tuotantosuuntien mah- maatilatalouden kehittämisrahastoon nykyistä
23113: dollisuudet laajassa mittakaavassa eivät tule runsaammin. Toisaalta pitää myös huolehtia
23114: kysymykseen. Niinpä tulevaisuudessakin pääosa näiden varojen tasapuolisesta jaosta eri alueille.
23115: tiloista saa toimeentulonsa maidon ja lihan tuo- Maatalous on varsin pitkäjännitteistä toimin-
23116: tannosta. taa. Tuotantorakennusten korjaaminen ja uu-
23117: Jotta maatalouden kehitys olisi mahdollista, delleenrakentaminen on tehtävä aikanaan. Jos
23118: se vaatii erikoistumista tiettyyn tuotantosuun- määrärahoja ei saada riittävästi ja ajallaan, ai-
23119: taan (useimmiten lypsykarjatalous), mutta sa- heuttaa se maidon tuotannossa ennen pitkää
23120: malla myös runsaasti pääomaa. Kunnittaisten voimakkaan taantumisvaiheen. Taantuminen
23121: maatalouden perustutkimusten ja kehittämis- merkitsee yhä useamman tilan luopumista mai-
23122: suunnitelmien mukaan tuotantorakennukset dontuotannosta ja siirtymistä kortistolinjalle.
23123: (navetat), jotka ovat ehdoton edellytys toi- Samalla runkoasetuksen perusta murenee ja
23124: minnan jatkamiselle, ovat sellaisessa kunnossa, huolehtiminen esimerkiksi alueen laajojen ja
23125: että 35 % niistä on pienen korjauksen tar- runsaiden puuvarojen hyödyntämisestä vaaran-
23126: peessa, 20-25 % pitäisi peruskorjata ja 15 tuu.
23127: -20 % rakentaa kokonaan uudelleen. Perus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23128: korjattavien ja uudelleen rakennettavien mää- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23129: rä on alustavien arvioiden mukaan n. 4 000 muksen,
23130: navettaa eli n. 40 % navetoiden kokonaisluku-
23131: määrästä. Varovasti arvioiden näihin investoin- että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toi-
23132: teihin tarvitaan rahaa 350-400 miljoonaa menpiteisiin Mikkelin maatalouspiirin
23133: markkaa. Investoinnit pitäisi tehdä kymmenen alueen tuotantorakennusten peruskor-
23134: seuraavan vuoden aikana, joten vuosittainen jaus/en ja uudelleenrakentamisen tur-
23135: tarve on 35-40 miljoonaa markkaa. vaamiseksi.
23136: Maatalouden tuotantorakennusten peruskor-
23137: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
23138:
23139: Mauri Miettinen Pentti Poutanen
23140:
23141: 151 0879005811
23142: 1202 1979 vp.
23143:
23144: Toivomusaloite n:o 1075.
23145:
23146:
23147:
23148:
23149: Miettinen ym.: Mikkelin läänin maatalouskeskuksen koko alueen
23150: siirtämisestä maidon tuotannon neljänteen tukivyöhykkeeseen.
23151:
23152:
23153: E d u s k u n n a 11 e.
23154:
23155: Maidontuottajien lukumäärä on Mikkelin keskuksen kaikki kunnat määrätään asetuksella
23156: läänin maatalouskeskuksen alueella vähentynyt maidon tuotannon neljänteen tukivyöhykkee-
23157: vuosina 1968-76 43 %. seen. Valmistunut Mikkelin läänin aluetta kä-
23158: Maatalouden ja maidon tuotannon harjoitta- sittelevä peltojen kivisyyden vaikutusta tuotan-
23159: misen jatkuvuus edellyttää alueen pientilaval- tokustannuksiin koskeva selvitys on antanut
23160: taisen maatalouden ja kivisten peltojen viljelyn entistä tarkempia perusteluja aluetukirajojen
23161: korkeat tuotantokustannukset huomioiden alue- tarkistamiselle niin, että koko läänin maata-
23162: tukea. Maidon tuotannon vyöhykejaossa muo- louskeskuksen alue todella määrätään maidon
23163: dostettiin 1. 6. 1977 uusi 4 B tukialue, johon tuotannon neljänteen tukivyöhykkeeseen.
23164: kuuluvat Mikkelin maatalouskeskuksen alueesta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23165: Puumala, Sulkava ja Punkaharju. Maidon tuo- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23166: tannon 4 A vyöhykkeeseen kuuluvat vastaa- muksen,
23167: vasti Pieksämäki, Jäppilä, Haukivuori, Joroi-
23168: nen, Rantasalmi, Savonlinna ja Kerimäki. Mik- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
23169: kelin maatalouskeskuksen alueen kunnista tällä piteisiin Mikkelin läänin maatalouskes-
23170: hetkellä kokonaan ulkopuolella aluetuen ovat kuksen alueen kuntien Kangasniemi,
23171: Kangasniemi, Hirvensalmi, Pertunmaa, Mänty- Hirvensalmi, Pertunmaa, Mäntyharju,
23172: harju, Mikkelin mlk, Juva, Anttola ja Ristiina. Mikkelin mlk, Juva, Anttola ja Ristiina
23173: Maatalouden ja erityisesti maidon tuotannon määräämiseksi maidon tuotannon nel-
23174: harjoittamisen jatkuvuuden turvaamiseksi on jänteen tukivyöhykkeeseen.
23175: välttämätöntä, että Mikkelin läänin maatalous-
23176: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
23177:
23178: Mauri Miettinen Pentti Poutanen
23179: 1979 vp. 1203
23180:
23181: Toivomusaloite n:o 1076.
23182:
23183:
23184:
23185:
23186: Miettinen ym.: Maatalouden tutkimuskeskuksen Etelä-Savon koe-
23187: aseman toiminnan tehostamisesta.
23188:
23189:
23190: E d u s k u n n a 11 e.
23191:
23192: Maatalouden tutkimuskeskuksen koeasemien Koeaseman maatila, jossa maatilaa hoidetaan
23193: sijainti on keskittynyt maamme etelä- ja länsi- nykyaikaisesti tutkimustulosten antamien viit-
23194: osiin. Vain 3-4 koeasemaa 17:sta sijaitsee teiden mukaisesti, olisi omiaan innostamaan
23195: maan keskiviivan itäpuolella. Kuitenkin maa- alueen viljelijöitä kehittämään omaa kotieläin-
23196: talousammatissa toimivien osuus väestöstä on tuotantoaan sekä teknillisesti että taloudelli-
23197: Itä-Suomessa suurempi kuin maan länsi- ja ete- sesti. Etelä-Savon koeaseman toimintaa on vii-
23198: läosissa. Lisäksi on todettava, että maatalous- me vuosina erittäin paljon supistettu. Tämän
23199: tuotannon viime vuosien kehitys maassamme tuloksena koeasemalla on viime vuosina suori-
23200: on osoittanut, että Itä-Suomen alueella koti- tettu lähinnä lammastalouteen ja marjanvilje-
23201: eläintuotanto on kehittynyt myönteisesti. Tästä lyyn liittyviä kokeita, jotka eivät palvele alueen
23202: esimerkkinä voidaan mainita, että Mikkelin lää- varsinaista maataloutta. Alueen viljelijöistä n.
23203: nin maatalouskeskuksen alue ja Kuopion lää- 70 % on maidontuottajia. Ajankohtaista olisi
23204: nin maatalouskeskuksen alue ovat ainoat alueet, erikoisesti maidontuotantoon liittyvän ja sitä
23205: joissa lypsylehmien määrät ovat myös viime palvelevan hiehojen kasvatukseen kohdistuvan
23206: vuosina jatkuvasti lisääntyneet. Samoin suo- tutkimustoiminnan käyntiin saaminen.
23207: ritetut kyselyt Mikkelin läänissä ovat osoitta- Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ehdotam-
23208: neet, että varsin monilla tiloilla suunnitellaan me kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
23209: edelleen lypsykarjatuotannon kehittämistä. toivomuksen,
23210: Näin ollen Itä-Suomen osaksi on tullut maas-
23211: samme maidontuotantoalueen rooli. Tämän. ke- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23212: hityksen edelleen turvaamiseksi on välttämä- Maatalouden tutkimuskeskuksen Etelä-
23213: töntä, että alueella olisi tuotantoon erikoistu- Savon koeaseman toiminnan tehostami-
23214: nutta tutkimus- ja koetoimintaa. seksi.
23215: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
23216:
23217: Mauri Miettinen Pentti Poutanen
23218: 12.04 1979 vp.
23219:
23220: Toivomusaloite n:o 1077.
23221:
23222:
23223:
23224:
23225: Mörttinen ym.: Parlamentaarisen elimen asettamisesta suunnitte-
23226: lemaan maatalouden tuotantopolitiikkaa.
23227:
23228:
23229: Ed :u s kun n a 11 e.
23230:
23231: Eri maataloustuotteiden kohdalla on tuotan- Tilanne olisi korjattavissa ainakin osittain te-
23232: tomäärissä tapahtunut kansantaloudellisesti kal- hostamalla maataloustutkijoiden ja muiden alan
23233: liita heilahteluja lähes vuosittain. Tämä on mer- asiantuntijoiden sekä maataloudellisten järjestö-
23234: kinnyt toisaalta ylituotantoa eräiden tuotteiden jen yhteistoimintaa maatalouden tuotantopoliit-
23235: kohdalla ja toisaalta valuuttaa vaativaa tuontia, tisten tavoitteiden määrittelyssä. Toisaalta tu-
23236: joka olisi ollut vältettävissä viljan varastointia lisi asiantuntijavoimat saattaa kiinteään yhteis-
23237: tehostamalla ja kehittämällä tuontia korvaavaa työhön parlamentaarisesti kootun eri puolueita
23238: maataloustuotantoa. Perussyynä vallitsevaan edustavan pysyvän maatalouden tuotantopoli-
23239: heilahteluun maataloustuotannossa on ollut ly- tiikkaa käsittelevän elimen kanssa.
23240: hytjännitteinen maatalouspolitiikka, joka on py- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23241: ritty hoitamaan tulopoliittisten ratkaisujen yh- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23242: teydessä kulloinkin vallineiden tuotantosuhtei- muksen,
23243: den mukaan. Näin maataloustuotanto on jatku-
23244: vassa aaltoliikkeessä. Tämä ei ole omiaan roh- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23245: kaisemaan viljelijäväestöä pitkäjännitteisiin ja parlamentaarisesti kootun pysyvän maa-
23246: käytännöllisempiin tuotantoratkaisuihin. talouden tuotantopolitiikkaa suunnitte-
23247: levan elimen kokoamiseksi.
23248: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
23249:
23250: Tapani Mörttinen Arto Lampinen Toivo T. Pohjala
23251: 1979 vp. 1205
23252:
23253: Toivomusaloite n:o 1078.
23254:
23255:
23256:
23257:
23258: Mörttinen: Valtion viljavaraston rakentamisesta Kärkölään.
23259:
23260:
23261: E d u s k u n n a 11 e.
23262:
23263: Kahden viimeksi kuluneen huonon satokau- valmistuttua, on Kärkölä varsin keskeisellä pai-
23264: den jälkeen on yleisesti alettu hyväksyä peri- kalla pohdittaessa viljavaraston sijoituspaikkaa.
23265: aate viljan varastotilan lisäämisestä keinona ta- Tällaisen näkemyksen on omaksunut myöskin
23266: sata kansantaloudellisesti edullisella tavalla sa- Päijät-Hämeen Maakuntaliitto käsitellessään
23267: tovaihteluja. Tämän seurauksena tullaan viljan viljan varastontitilannetta alueellaan.
23268: varastointitilaa rakentamaan lisää pääasiassa On myös huomioitava, että valtiovallan in-
23269: kuitenkin jo olemassaolevia viljavarastoja laa- vestoinnit alueella ovat keskimääräistä vähäi-
23270: jentamalla. Monista eri syistä johtuen olisi kui- semmät. Viljavaraston sijoittaminen pieneen
23271: tenkin edullista rakentaa viljavarastoja uusille maaseutukuntaan on perusteltua pyrittäessä
23272: paikkakunnille niin, että syntyy tarkoituksen- edesauttamaan maaseudun kehittymistä.
23273: mukainen viljanviljelyalueet tasaisesti kattava Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23274: varastoverkosto. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23275: Kärkölä, Hausjärvi, Orimattila ja Mäntsälä
23276: muodostavat voimakkaan viljantuotantoalueen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23277: joka tarvitsisi viljavaraston. Liikenneyhteyksien Valtion viljavaraston varastotilojen ja
23278: parannuttua alueella Riihimäen-Lahden tien toimipaikan rakentamiseksi Kärkölään,
23279: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
23280:
23281: Tapani Mörttinen
23282: 1206 1979 vp.
23283:
23284: Toivomusaloite n:o 1079.
23285:
23286:
23287:
23288:
23289: Mörttinen: Valtion viljavaraston rakentamisesta Somerolle.
23290:
23291:
23292: E d u s k u n n a 11 e.
23293:
23294: Maataloustuotteiden varastoinoin lisääminen yhteydessä eivätkä siten pysty palvelemaan So-
23295: on yleisesti hyväksytty erääksi tärkeäksi kei- meroa ympäristökuntineen.
23296: noksi tasata heilahteluja satojen ja markkinoin- Todennäköinen tuotanto kyseisten kuntien
23297: timahdollisuuksien vaihdellessa suuresti eri alueella nousee voimaperäisestä viljelystä joh-
23298: vuosina. tuen yhteensä yli 100 miljoonaan kiloon viljaa.
23299: Viljan tasaus- ja varmuusvarastomtl ei vas- Tästä viljamäärästä voidaan rehuviljan osuu-
23300: taa tuotannollisia eikä kansantaloudellisia olo- den laskea muodostavan kaksi kolmasosaa.
23301: suhteita. Näin ollen olisi juuri rehuviljan ja siemenviljan
23302: Kausivaihtelut olisivat vältettävissä riittävien varastoinnin tehostaminen Samerolla tehokas
23303: tasausvarastotilojen rakentamisella. Näin sääs- tapa turvata alueen kuntien taloudellista kehi-
23304: tettäisiin sekä viljan viennin että tuonnin osal- tystä. Varmistaahan viljan markkinoinnin hoita-
23305: ta valtion varoja, kansainvälisen hintatason minen tasaisemmat tulot viljelijäväestölle ja ta-
23306: noustessa ja laskiessa satomäärien sekä kysyn- saisemman veroäyrikertymän alueen kunnille.
23307: nän vaihtelujen mukaan. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23308: Somero, Ypäjä, Koski Tl., Kuusjoki ja Tam- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23309: mela muodostavat voimaperäiseen viljanvilje-
23310: lyyn maataloustuotantonsa perustavan alueen, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23311: jolla ei sijaitse viljavarastoa. Lähimmät viljan Valtion viljavaraston varastotilojen ja
23312: vastaanottopisteet sijaitsevat Valtion viljavaras- toimipaikan rakentamiseksi Somerolle.
23313: ton Perniön, Loimaan ja Turengin varastojen
23314: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
23315:
23316: Tapani Mörttinen
23317: 1979 vp. 1207
23318:
23319: Toivomusaloite n:o 1080.
23320:
23321:
23322:
23323:
23324: Nieminen ym.: Valtion siementarkas!tusiaitoksen sijoittamisesta
23325: Kokemäelle.
23326:
23327:
23328: E d u s k u n n a 11 e.
23329:
23330: Valtion laitosten hajasijoituskomitea esitti Siemenen tuottajien muodostamien alueellis-
23331: mietinnössään Valtion siementarkastuslaitoksen ten siemenviljelijäin yhdistysten keskuselin
23332: siirrettäväksi nykyisestä sijaintipaikastaan Hel- Kylvösiemenliitto on esittänyt kantanaan, että
23333: singistä Mikkeliin, jonne sijoitettaisiin myös siementarkastuslaitos tulisi sijoittaa siementuo-
23334: Valtion maatalouskemian laitos. Valtioneuvosto tantoalueelle.
23335: teki seitsemän laitoksen, joiden joukossa oli Maamme valvotusta siementuotannosta pää-
23336: myös Valtion siementarkastuslaitos, siirrosta osa sijaitsee maan etelä- ja länsiosassa. Viljakas-
23337: periaatepäätöksen. Vuoden 1979 valtion tulo- vien vuoden 1978 siementuotanto, yhteensä
23338: ja menoarvion hyväksyessään eduskunta sisäl- 130 milj. kiloa, jakaantui alueittaisesti siemen-
23339: lytti siihen lausuman, jonka mukaan Valtion viljelijäin yhdistysten kesken seuraavasti:
23340: siementarkastuslaitos siirretään Mikkeliin v.
23341: 1983, mutta sitä ennen selvitetään myös mui- Satakunta ............... . 26,2%
23342: den kysymykseen tulevien sijoituspaikkojen Varsinais-Suomi ........... . 23,3 "
23343: mahdollisuudet. Uusimaa ja Nyland ......... . 16,7 "
23344: Valtion siementarkastuslaitoksen tehtävänä Häme ................... . 13,4 "
23345: on tarkastaa kylvettäväksi tarkoitettujen pelto-, Kymen lääni ja Lahden seutu .. 10,5 "
23346: puutarha- ja koristekasvien sekä metsäpuiden Pohjois-Häme ja Keski-Suomi .. 6,1 "
23347: siementen kylvösiemenarvo. Laitoksen tulee Oulun lääni ..... - ......... . 1,9 "
23348: myös valvoa, että kaupassa ei myydä eikä maa- Etelä-Pohjanmaa ja Österbotten 1,3 "
23349: han tuoda ala-arvoista kylvösiementä. Pääosa Suur-Savo ja Pohjois-Savo .... 0,6 "
23350: tarkastettaviksi lähetetyistä siemennäytteistä
23351: tulee siemenliikkeiltä ja pakkaamoilta, jotka si- Nurmikasvien siementuotanto jakaantuu
23352: jaitsevat etelä- ja länsiosissa maata. alueellisesti suunnilleen samoin kuin viljakas-
23353: Kylvösiemenen kenttätarkastusten kannalta vien, ts. pääosa siemenestä tuotetaan maan lou-
23354: Valtion siementarkastuslaitoksen sijaintipaikan naiselia kulmalla.
23355: tulee olla sellainen, että tuleeutuuutta satoa Satakunta on maan vahvin siementuotanto-
23356: voidaan tuottaa kaikista meillä siemenviljeltä- alue. Satakunnan hieta-alueilla voidaan saada
23357: vistä kasveista. Viljelysten tulisi olla mieluim- tuleentunutta satoa kaikista meillä siemenvilje-
23358: min hietamaita, joilla niiden mahdollistama ai- lyssä kysymykseen tulevista kasvilajeista. Hyvä
23359: kainen kylvö edesauttaisi mainitun tavoitteen sijoituskohde siementarkastuslaitokselle on sie-
23360: saavuttamista. mentuotantoalueen keskustassa sijaitseva Koke-
23361: Siementarkastuslaitoksen henkilökunta, lä- mäen kaupunki, joka täyttää kaikki ehdot, mitä
23362: hinnä tarkastajat, pitää tiiviisti yhteyttä sieme- laitoksen sijaintipaikalta vaaditaan. Laitos on
23363: nen tuottajiin. Tämä on välttämätöntä jo tar- mahdollisuus sijoittaa Maatalouden tutkimus-
23364: kastusmenetelmien ajan tasalla pitämiseksi. keskuksen Satakunnan aseman yhteyteen. Koe-
23365: Tarkastajien on myös seurattava siementuotan- aseman peltoalueet riittävät myös siementarkas-
23366: non kunkinhetkistä tilaa ja selvitettävä siemen- tuslaitoksen tarpeisiin, jolloin peltojen mahdol-
23367: tuotannon vaatimuksia siemenen tuottajille. lisella yhteiskäytöllä saavutetaan melkoisia
23368: Siementarkastuslaitoksen ja siementuotanto- säästöjä.
23369: alueen maantieteellinen läheisyys on sen vuoksi Kokemäellä sijaitsee myös maatalousoppilai-
23370: mitä arvokkain etu laitoksen toiminnalle. tos, joka voi kouluttaa henkilökuntaa siemen-
23371: 1208 Toivomusaloite n:o 1080
23372:
23373:
23374: tarkastuslaitoksen tarpeisiin ja edesauttaa muu- Edellä olevan perusteella ehdotamme· kun-
23375: toinkin laitoksen käyntiinlähtöä ja toimintaa. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23376: Kokemäellä, Valtion viljavaraston yhteydes- muksen,
23377: sä, sijaitsee myös siemenviljavarasto ja labora- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23378: torio. Nämä yhdessä voisivat osaltaan palvella Valtion siementarkastuslaitoksen sijoit-
23379: myös siementarkastuslaitoksen toimintaa. tamiseksi Kokemäen kaupunkiin.
23380: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
23381:
23382: Einari Nieminen Matti Järvenpää Mikko Elo
23383: Toivo T. Pohjala Kauko Juhantalo Anssi Joutsenlahti
23384: Matti Pelttari Irma Rosnell Alla Jokinen
23385: Aulis Juvela Pirkko Valtonen Anneli Kivitie
23386: 1979 vp. 1209
23387:
23388: Toivomusaloite n:o 1081.
23389:
23390:
23391:
23392:
23393: Nieminen: Valtion viljavaraston rakentamisesta Pohjois-Satakun-
23394: taan.
23395:
23396:
23397: E d u s k u n n a 11 e.
23398:
23399: Varastojen puutteen vuoksi hyvinä satovuo- hän ja joista on pitkä matka nykyisille varas-
23400: sina maastamme on jouduttu viemään viljaa toille.
23401: ulos halvalla hinnalla ja heikkoina viljavuosina Eräs tällainen alue on Pohjois-Satakunta.
23402: jälleen tuomaan usein kalliimmalla hinnalla. Siellä on viljaaostavilla liikkeillä vähän varasto-
23403: Tällainen toiminta ei ole ollut järkevää kan- tilaa ja nykyisen viljavaraston läheisyydessä ole-
23404: santaloudellisesti ja on aiheuttanut epävarmuut- vat viljelijät pystyvät ja ehtivät täyttämään
23405: ta elintarvikehuollossa. Valtion viljavaraston tilat ennen kuin Pohjois-
23406: Valtioneuvosto onkin tehnyt periaatepäätök- Satakunnan vilja valmistuu, ja tästä syystä vilja
23407: sen viljan varastoinoin lisäämisestä uutta va- ei kulje sillä tavalla kuin pitäisi. Myös karja-
23408: rastotilaa rakentamalla. tilojen rehunhuolto pystytään paremmin hoita-
23409: Valtion viljavarasto on jo lähtenyt tätä pää- maan, kun alueelle saadaan oma suurempi va-
23410: töstä toteuttamaan entisiä varastotiloja laajenta- rasto.
23411: malla. Näin varastotilaa saadaan suhteellisen Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
23412: halvalla ja myöskin varastointikustannukset tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23413: ovat kaikkein edullisitnmat. sen,
23414: Kuitenkin uusia varastoja pitäisi vielä raken- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
23415: taa sellaisille alueille, joissa varastotilaa on vä- menpiteisiin valtion viljavaraston ai-
23416: kaansaamiseksi Pohjois-Satakuntaan.
23417: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
23418:
23419: Einari Nieminen
23420:
23421:
23422:
23423:
23424: 152 087900581L
23425: 1210 1979 vp.
23426:
23427: Toivomusaloite n:o 1082.
23428:
23429:
23430:
23431:
23432: Perho ym.: Valtion siementarkastuslaitoksen siirtämisestä Loimaan
23433: seudulle.
23434:
23435:
23436: E d u s k u n n a 11 e.
23437:
23438: Hyväksyessään valtion tulo- ja menoarvio- tikin. Esimerkiksi SOK:n suuri siemenkeskus
23439: esityksen ·vuodelle 1979 eduskunta teki pää- sijaitsee tällä alueella ja yhteydet ovat hyvät ja
23440: töksen Valtion siementarkastuslaitoksen siirtä- lyhyet myöskin Hankkijan vastaavaan laitok-
23441: misestä Helsingin ulkopuolelle. Sijoituspaikaksi seen Turussa. Valtion oma siemensopimustm-
23442: ehdotetaan Mikkeliä, mutta sen lisäksi veivoi- minta, siementen käsittely ja varastointi ovat
23443: tetaan valtioneuvosto tutkimaan myöskin muut Loimaan varastopisteessä suuresti lisääntyneet
23444: mahdolliset sijoitusvaihtoehdot. sen johdosta, että Loimaalla on jo vanhaitaan
23445: Koska Mikkeli todistettavasti sekä ilmasto- hyvin tehokas siemenenkäsittelylaitos, jonka
23446: että maaperäolosuhteittensa vuoksi ei voi täy- lisäksi on juuri valmistumassa uusi ajanmukai-
23447: dellisesti täyttää siementarkastuslaitokselle ase- nen siemenen irtovarasto. Paikkakunnalla on
23448: tettuja vaatimuksia, se tulisikin sijoittaa sie- erittäin paljon sopivaa viljelyaluetta siemen-
23449: mentuotantoalueelle, lähinnä lounaiseen Suo- kauppalain ja siementarkastuksen edellyttämää
23450: meen. Jo vuonna 19 56 eduskunnan maatalous- koetoimintaa varten. Asuntoja paikkakunnalla
23451: valiokunnan vieraillessa Loimaalla paikkakun- on runsaasti saatavissa. Viime aikoina vallin-
23452: nalla esitettiin toivomus Valtion siementarkas- nut työttömyys takaa myöskin työvoiman saan-
23453: tuslaitoksen siirtämisestä Loimaan seudulle. nin mikäli sitä lisää tarvitaan nykyisen henkilö-
23454: Jonkin ajan kuluttua mainitusta vierailusta pai- kunnan lisäksi.
23455: kallisen valtion viljavaraston varastopisteen yh- Loimaan seutu muodostaa aluepoliittisesti
23456: teyteen perustettiinkin valtion viljavaraston Varsinais-Suomen vaikeimman väestökato-
23457: sekä paikkakunnan tarpeita varten viljalabora- alueen. Tulonmuodostus paikkakunnalla veron-
23458: torio, joka sisältää myöskin siementarkastus- maksajaa kohti on myös läänin alhaisimpia.
23459: osaston. Esitys koko siementarkastuslaitoksen Asiantila onkin valtiovallan taholla todettu ja
23460: siirtämisestä Loimaalle on sen jälkeen uudis- kuluvan vuoden alusta koko Loimaan talous-
23461: tettu useaan kertaan mm. vuonna 197 3, jolloin alue onkin nimetty aluepoliittisen lainsäädän-
23462: silloinen maatalousministeri ja maataloushallin- nön tarkoittamaksi ulkopuoliseksi tukialueeksi
23463: non korkeat virkamiehet vierailivat Loimaalla. lukuunottamatta Loimaan kaupunkia, jonne on
23464: Asiasta on lisäksi jätetty lukuisia eri muis- päätetty perustaa teollisuuskylä. Jo viimeksi-
23465: tiaita ja kirjelmiä valtionhallinnon eri portai- mainitusta syystäkin olisi täysin perusteltua
23466: siin. Maakunnallisesti Loimaan seutu on saa- Valtion siementarkastuslaitoksen siirto Loi-
23467: nut yksimielisen kannatuksen laitoksen sijoi- maalle.
23468: tuspaikaksi. Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
23469: Paitsi ilmasto- ja luonnonolosuhteiltaan Loi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23470: maa on myös muuten sopiva sijoituspaikka uu- muksen,
23471: delle siementarkastuslaitokselle. Se sijoittuu että hallitus Valtion siementarkastus-
23472: maamme siementuotantoalueen keskipisteeseen laitoksen sijoituspäätöstä tehdessään va-
23473: niin maantieteellisesti kuin tuotantopollittises- litsisi sijoituspaikaksi Loimaan seudun.
23474: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
23475:
23476: Heikki Perho Ilkka Kanerva Tapio Holvitie
23477: Arto Lampinen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
23478: 1979 vp. 1211
23479:
23480: Toivomusaloite n:o 1083.
23481:
23482:
23483:
23484:
23485: Perho ym.: Valtion viljavaraston varastopisteen rakentamisesta
23486: Laitilaan.
23487:
23488:
23489: E d u s k u n n a 11 e.
23490:
23491: Maamme virallisessa maatalouspolitiikassa on ta. Laitilan kunnanhallitus on jo tähän men-
23492: jo yleisesti hyväksytty maataloustuotteiden var- nessä tehnyt päätöksen ilmaisen tontin lahjoit-
23493: muusvarastoinnin periaate. Olemmekin aikaan- tamisesta mahdollisesti rakennettavaa viljava-
23494: saaneet useamman kuukauden kulutusta vastaa- rastaa varten.
23495: vat varastot monille maataloustuotteille. Viljan Edellä mainitulla Vakka-Suomen alueella on
23496: varastoinnissa työ on kesken. Laitilan lisäksi yksitoista kuntaa. Satakunnan
23497: Valtion viljavaraston varastopisteitä on sijoi- alueelta voidaan tähän lisätä vielä kuusi kun-
23498: tettu eri puolille maatamme. Edelleen on lmi- taa. Tällä alueella on yli 70 000 ha peltoa, jos-
23499: tenkin olemassa laajoja alueita, joiden vaiku- ta suurin osa on rehuviljan kasvussa. Tämän
23500: tuspiirissä ei varastoa ole voimakkaasta maata- vuoksi seutukunnan kanamäärä kohoaakin noin
23501: loustuotannosta huolimatta. Eräs tällainen alue miljoonaan ja sikojen noin 80 OOO:een. Lisäksi
23502: on Vakka-Suomi ja siihen välittömästi liittyvät nautakarjan, sekä lypsy- että lihakarjan, määrä
23503: alueet Satakunnasta. on alueella melkoinen. Tilat ovat pientiloja,
23504: Edellä mainitun alueen huomattava keskus mitä todistaa niiden lukumäärän kohoaminen
23505: niin yleistaloudellisessa kuin maataloudellisessa lähes 7 OOO:een.
23506: mielessä on Laitilan kunta. Laitilan kunnassa Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
23507: jo yksistään on perinteisesti runsaasti rehuvil- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23508: jaa tarvitsevaa karja- ja kanataloutta. Samoin sen,
23509: peltopinta-ala kohoaa yli yhdentoistatuhannen että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
23510: hehtaarin. Liikenteellisesti kunta on keskeisessä menpiteisiin Valtion viljavaraston varas-
23511: asemassa hyvien tieyhteyksien risteyspaikkana. topisteen rakentamiseksi Laitilan kun-
23512: Uudenkaupungin-Rauman tuleva rata tulee taan vähintään 60 miljoonan viljakilo1t
23513: automaattisesti kulkemaan juuri Laitilan kaut- varastoimiseksi.
23514: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
23515:
23516: Heikki Perho Ilkka Kanerva Tapio Holvitie
23517: Arto Lampinen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
23518: 1212 1979 vp.
23519:
23520: Toivomusaloite n:o 1084.
23521:
23522:
23523:
23524:
23525: Pesälä: Valtion siementarkastuslaitoksen sijoittamisesta Elimäelle.
23526:
23527:
23528: E d u s k u n n a 11 e.
23529:
23530: Valtion laitosten hajasijoitusasian yhteydessä aivan Elimäen parhaiden viljelyalueiden tuntu-
23531: on keskusteltu paljon Valtion siementarkastus- massa. Elimäen kunta on tyypillisimpiä maata-
23532: laitoksesta. louspaikkakuntia. Se omaa suomalaista maata-
23533: Siementarkastuslaitos tulisi sijoittaa sellai- loutta ajatellen lähes optimiolosuhteet peltopin-
23534: selle paikkakunnalle, jossa siemenviljelyyn on ta-alan, tilakoon ym. seikat huomioon ottaen.
23535: luontaiset edellytykset ottaen kuitenkin huo- Sen kokonaispeltopinta-ala on n. 18 000 ha.
23536: mioon se, ettei kaikkea siemenviljaa tässä Kun katsomme Elimäen kunnan sijaintia alue-
23537: maassa voida tuottaa Lounais-Suomessa, vaan poliittisesti, voimme todeta, että se hajasijoitus-
23538: luontaisia siemenviljelyalueita löytyy muualta- periaatteet huomioon ottaen palvelee näitäkin
23539: kin, ja Kaakkois-Suomi on tällainen alue. näkökohtia erittäin hyvin.
23540: Elimäen kunnalla on kaikki edellytykset tä- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
23541: män valtion laitoksen sijoittamiseen. Vasta laa- dotan kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
23542: jennetun Valtion viljavaraston yhteyteen voi- väksi toivomuksen,
23543: taisiin luontaisesti sijoittaa Valtion siementar-
23544: kastuslaitos. Lisäksi on otettava huomioon, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23545: että Kaakkois-Suomen koetoiminta maanvilje- Valtion siementarkastuslaitoksen sijoit-
23546: lyksen alalla on Anjalassa, jossa koelaitos on tamiseksi Elimäen kuntaan.
23547: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
23548:
23549: Mikko Pesälä
23550: 1979 vp. l,Z13
23551:
23552: Toivomusaloite n:o 1085.
23553:
23554:
23555:
23556:
23557: Pesälä: Keskuskalanviljelylaitoksen perustamisesta Jaalan Myllylle.
23558:
23559:
23560: E d u s k u n n a II e.
23561:
23562: Jaalan kunnan Myllylle on suunniteltu Son- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23563: nanjärven rannalle Itä-Suomen keskuskalanvil- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23564: jelylaitosta. Maastoselvitykset alueella on tehty sen,
23565: ja ne osoittavat, että paikka on edullinen ka- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23566: lanviljelylaitokselle. keskuskalanviljelylaitoksen perustami-
23567: seksi Jaalan kunnan Myllylle.
23568: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
23569:
23570: Mikko Pesälä
23571: 1214 1979 vp.
23572:
23573: Toivomusaloite n:o 1086.
23574:
23575:
23576:
23577:
23578: Pihlajamäki ym.: Rehuviljan tasausvaraston rakentamisesta Etelä-
23579: Pohjanmaalle.
23580:
23581:
23582: E d u s k u n n a 11 e.
23583:
23584: Etelä-Pohjanmaan suomen~ ja ruotsinkielinen ja tulisi ennusteiden mukaan olemaan vuonna
23585: alue tuotti vuonna 1970 rehuviljaa 377,4 milj. 1982 161 700 ha.
23586: kiloa, vuonna 1975 502,2 milj. kiloa, vuonna Toisaalta on todettava, että Etelä-Pohjanmaa
23587: 1976 571,8 milj. kiloa ja vuonna 1977 428,6 on rehuviljan ylituotantoaluetta, toisaalta on
23588: milj. kiloa. Vuonna 1982 arvioidaan rehuviljan vuosia, jolloin esim. vakaa karjatalous edellyt-
23589: tuotannon nousevan 570,3 milj. kiloon. Näin tää viljan tuontia maakuntaan. Näin ollen ny-
23590: ollen rehnviljamäärät näyttävät yleensä ottaen kyisellään joudutaan viemään ja tuomaan rehu-
23591: jatkuvasti kohoavan, mikä onkin luonnollinen viljaa epätarkoituksenmukaisella, kustannuksia
23592: seuraus Etelä-Pohjanmaan maatalouden kehi- vaativalla tavalla, mikä luonnollisestikaan ei
23593: tyksen luonteesta. Etelä-Pohjanmaan maatalous- ole mielekästä. Tämän vuoksi olisikin välttämä-
23594: keskuksen tekemien arvioiden mukaan vuonna töntä rakentaa mahdollisimman pian rehuviljan
23595: 1980 tulee rehuviljaa jäämään myyntiin Etelä- tasausvarasto Etelä-Pohjanmaalle lähelle siellä
23596: Pohjanmaalla noin 100 milj. kiloa. Toisaalta olevia tuotanto- ja kulutuskohteita. Tällaisella
23597: on kuitenkin myös todettava, että vuotuinen rehuviljavarastolla tulisi maakunnallisen merki-
23598: kokonaistuotanto voi vaihdella eri vuosina suu- tyksen ohella olemaan myös huomattava valta-
23599: restikin, mikä ilmenee edellä mainituista vuo- kunnallinen merkitys.
23600: situotantoluvuistakin. Katovuonna 1974 sato Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
23601: jäi Etelä-Pohjanmaan suomen- ja ruotsinkieli- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23602: sellä alueella vain 284,3 milj. kiloon ja vaati muksen,
23603: kyseisen Etelä-Pohjanmaan alueen ulkopuolelta että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
23604: tulevaa täydennystä. Rehuviljan viljelyala oli menpiteisiin rehuviljan tasausvaraston
23605: vuonna 1978 Etelä-Pohjanmaalla 147 400 ha rakentamiseksi Etelä-Pohjanmaalle.
23606: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
23607:
23608: Veikko Pihlajamäki Orvokki Kangas
23609: 1979 vp. 1215
23610:
23611: Toivomusaloite n:o 1087.
23612:
23613:
23614:
23615:
23616: Pohjala ym.: Tulo- ja menoarvion alamomentin .30 ..31.4.3.2, Muu
23617: hintapoliittinen tuki, siirtämisestä sosiaali- ja terveysministeriön
23618: pääluokkaan.
23619:
23620:
23621: E d u s k u n n a 11 e.
23622:
23623: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1979 mahduttamiseen budjettiin. Kyseisellä määrära-
23624: on maa- ja metsätalousministeriön pääluokan halla ei nimittäin ole mitään tekemistä elinkei-
23625: momentilla 30.31.4.3.2, Muu hintapoliittinen non elintärkeän kehittämisen kanssa. Koska
23626: tuki, osoitettu 436 600 000 mk käytettäväksi tähän tarkoitukseen tullaan ilmeisesti muinakin
23627: muuna kuin viljelmäkoon mukaisena tai alueit- vuosina varaamaan määräraha, olisi epäjohdon-
23628: taisena hintapoliittisena tukena valtioneuvoston mukaisuus budjetin valmistelun yhteydessä kor-
23629: tarkemmin määräämien perusteiden mukaan. jattava.
23630: Tämä maatalouspääluokkaan sijoitettu mää- Edellä esitetyn perusteella ·ehdotamme kun-
23631: räraha on itse asiassa maidon ja naudanlihan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23632: kuluttajahinnan alentamiseksi maksettavaa sub- muksen,
23633: ventiota. Näin ollen määräraha kuuluisi asial-
23634: lisesti sosiaali- ja terveysministeriön pääluok- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23635: kaan eikä maa- ja metsätalousministeriön pää- maa- ja metsätalousministeriön pääluo-
23636: luokkaan. kan alamomentin 30.31.43.2, Muu hin-
23637: Kyseisen määrärahan esiintyminen maa- ja tapoliittinen tuki, siirtämiseksi nimik-
23638: metsätalousministeriön pääluokassa on omiaan keineen ja määrärahoineen seuraavaa
23639: antamaan väärän kuvan elinkeinon tarvitse- tulo- ja menoarvioesitystä valmisteltaes-
23640: masta tuesta ja lisäksi se saattaa vaikuttaa hai- sa sosiaali- ja terveysministeriön pää-
23641: tallisesti todella välttämättömien määrärahojen luokkaan omaksi momentiksi.
23642: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
23643:
23644: Toivo T. Pohjala Arto Lampinen Matti Hakala
23645: Lauri Impiö Heikki Perho Sampsa Aaltio
23646: Tapani Mörttinen Olavi Nikkilä Esko J. Koppanen
23647: 121() 1979 vp.
23648:
23649: Toivomusaloite n:o 1088.
23650:
23651:
23652:
23653:
23654: Pohjala ym.: Itseuudistuvan naudanlihantuota1111on edistämisestä.
23655:
23656:
23657: E d u s k u nn a 11 e.
23658:
23659: Kotimaisen maataloustuotantomme kehittä- miota ns. imettäjälehmien avulla tapahtuvaan
23660: misessä on käynyt yhä selvemmäksi, että nau- lihan tuottamiseen. Tätä on jo noin 20 vuoden
23661: danlihan tuotanto ei ajan mittaan tule ilman ajan kokeiltu yksityisillä tiloilla, mutta tarvit-
23662: erikoistoimenpiteitä vastaamaan kotimaista ku- taisiin välttämättä järjestelmällistä tuotantome-
23663: lutusta. Kun lihan tuottaminen toisaalta voi netelmien ja käytettävissä olevien liharotujen
23664: tapahtua ilman ulkomailta tuotavia rehuja käyt- ominaisuuksien tutkimusta. Jalostustyö kaipaisi
23665: tämällä hyväksi kotimaassa olevia tuotantomah- myöskin tukea voidakseen toimia riittävän te-
23666: dollisuuksia, on riittävän suuren tuota1111on yl- hokkaasti tulevaisuutta silmällä pitäen.
23667: läpitäminen edullista sekä maatalouden että Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23668: myös kansantalouden kannalta. nioittaen edusku1111an hyväksyttäväksi toivo-
23669: Itseuudistuva naudanlihan tuotanto täyden- muksen,
23670: tää monissa maissa maidontuota1111on ri111lalla että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
23671: tapahtuvaa lihan tuotantoa. Lypsylehmien lu- menpiteisiin itseuudistuvan naudanli-
23672: kumäärän jatkuvasti pienentyessä tulisi meillä- hantuotannon tutkimiseksi ja edistämi-
23673: kin kiinnittää nykyistä paljon enemmän huo- seksi.
23674: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
23675:
23676: Toivo T. Pohjala Arto Lampinen Heikki Perho
23677: 1979 vp. 1217
23678:
23679: Toivomusaloite n:o 1089.
23680:
23681:
23682:
23683:
23684: Pohjala ym.: Rehu- ja siemenviljavaraston aikaansaamisesta Poh-
23685: jois-Satakuntaan.
23686:
23687:
23688: E d u s k u n n a 11 e.
23689:
23690: Satakunnassa tarvitaan lähivuosina · välttä- myös myllyjen puuttuminen maakunnasta. Huo-
23691: mättä lisää viljan varastotilaa, jotta toisaalta mattava parannus tilanteeseen saataisiin sillä,
23692: viljan markkinointi ja toisaalta rehu- ja siemen- että Pohjois-Satakuntaan, joka on tyypillistä
23693: viljan joustava jakelu voitaisiin turvata. Sata- maatalousaluetta, rakennettaisiin varastotiloja
23694: kunnassa· tuotetaan kauppaan tulevasta viljasta rehu- ja siemenviljan varastoimiseksi.
23695: noin 12 %, mutta varastotilat muodostavat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23696: vain noin 7 % maan varastoista. Viljan markki- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23697: nointia maakunnassa huonontaa lisäksi se, että muksen,
23698: sato kypsyy korjattavaksi aina jonkin verran
23699: myöhemmin kuin Varsinais-Suomessa, joten sii" että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
23700: hen suuntaan on viljaa syksyisin vaikeata oh- menpiteisiin rehu- ja siemenviljavaraston
23701: jata. Viljakauppatilannetta huonontaa edelleen aikaansaamiseksi Pohjois-Satakuntaan.
23702: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
23703:
23704: Toivo T. Pohjala Aila Jokinen Pirkko Valtonen
23705: Matti Pelttari Mikko Elo Anneli Kivitie
23706:
23707:
23708:
23709:
23710: 153 087900581L
23711: 1218 1979 vp.
23712:
23713: Toivomusaloite n:o 1090.
23714:
23715:
23716:
23717:
23718: Pohjala ym.: Vanhojen asuin- ja talousrakennusten säilyttämisen
23719: edistämisestä maatiloilla.
23720:
23721:
23722: E d u s k u n n a 11 e.
23723:
23724: Suomalainen kulttuurimaisema muodostuu rasittavaksi. Maatalouselinkeinon tuötto ei enää
23725: monista tekijöistä, jotka sulautuessaan yhteen kykene kattamaan niitä menoja, joita vanhan
23726: synnyttävät harmonisen kokonaisuuden. Met• rakennuskulttuurin ja suomalaisen maaseutu-
23727: s-ät, pellot, vesistöt ja kyläkokonaisuudet van- miljöön ylläpitäminen vaatii.
23728: hoine talonpoikaistalaineen muodostavat meille Ohjaamalla varoja vanhojen rakennusten pe-
23729: tutun maalaismaiseman, joka esiintyy aitona tuskorjaami:seen maatalouden piirissä samalla
23730: vain siellä, missä luonnon ja ihmiskäden työn tavoin lrui:n nykyään tehdään muun rakennus-
23731: jälkien yhtenäisyys on saanut säilyä rikkomat- kannan osalla voidaan edistää ratkaisevasti van-
23732: tomana. hojen asuin- ja talousrakennusten säilymistä
23733: Kymmenen, viisitoista vuotta sitten puret- sekä sitä kautta talouskeskusten pysymistä har-
23734: tiin paljon vanhoja talonpoikaistaloja, tilojen monisina maisemaan sopivina kokonaisuuk-
23735: päärakennuksia, jotka muodostivat talouskes- sina. Lainan saannin esteenä ei saisi olla tila-
23736: kusten näyttävän keskipisteen ja antoivat lei- koko ja muut senkaltaiset tekijät, koska eri-
23737: man koko kyläkuvalle. Tilalle pystytettiin uu- koisesti suurempien tilojen talouskeskusten tu-
23738: sia, moderneja, harvoin ympäristöönsä hyvin houtuminen on kulttuurihistoriallisesti valitet-
23739: sopivia asuinrakennuksia. Tämä tapahtui joko tavinta.
23740: yleisen muotivirtauksen myötä, tai sitten yksin- Verotuskäytäntö tulee muuttaa sellaiseksi,
23741: kertaisesti pyrittiin taloudellisempaan ja parem- kui:n se oli maatilatalouden verouudistuksen
23742: paan asumiseen. Vanhojen rakennusten poista- jälkeen. Maatilojen talouskeskukset on käsitet-
23743: minen väheni huomattavasti tälle vuosikymme- tävä kokonaisuuksina ja maatilojen elimellisinä
23744: nelle tultaessa. Monin paikoin se loppui koko- osina eikä pääosin yksityistalouteen kuuluvina.
23745: naan, kun tietoisuus talonpoikaisen rakennus- On selvää, että vanha suurikokoinen pääraken-
23746: kulttuurin merkityksestä levisi. Maatalousvero- nus merkitsee muutakin kuin vain viljelijäper-
23747: tuksen muuttuminen todellisten tulojen ja me- heen asuntoa. Niinpä sen korjaamiseen ja yllä-
23748: nojen poh;alle vaikutti samaan aikaan positiivi- pitämiseen käytettävät menot on voitava ottaa
23749: sesti, sillä korjaus- ja ylläpitokustannuksista maatalouden tuottoa laskettaessa huomioon.
23750: tuli aluksi verotuksessa vähennyskelpoisia me- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
23751: noja. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23752: Olemme kuitenkin tulleet jälleen tilantee-
23753: seen, jolloin vanhojen rakennusten korvaami- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
23754: nen uusilla on alkamassa uudelleen. Tähän vai- menpiteisiin vanhojen asuin- ja talous-
23755: kuttaa muuttunut verotuskäytäntö, mutta myös rakennusten säilyttämisen edistämiseksi
23756: se tosiasia, että vanhojen rakennusten korjaa- maatiloilla.
23757: minen ja ylläpitäminen tulee taloudellisesti liian
23758: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
23759:
23760: Toivo T. Pohjala Esko J. Koppanen Sinikka Karhuvaara
23761: Eero Lattula Olavi Nikkilä Lauri lmpiö
23762: 1979 "P· 1219
23763:
23764: Toivomusaloite n:o 1091.
23765:
23766:
23767:
23768:
23769: Pohto ym.: Hirvien maanviljelijöille ja metsänomistajille aiheut-
23770: tamien tuhojen korvaamisesta.
23771:
23772:
23773: E d u s k u n n a 11 e.
23774:
23775: Hirvikanta on lisääntynyt huomattavasti Bdellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23776: maassamme. Maanviljelijäväestö onkin suuresti nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23777: huolestunut hirvien heille tuottamista suurista muksen,
23778: vahingoista, niin viljelysmailla kuin metsissä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23779: kin. kaikkien hirvituhojen korvaamiseksi
23780: Metsissä hirvet tuhoavat taimikoita sy-ömällä maanviljelijöille ja metsänomistafille,
23781: uusimman vuosikasvaimen. myös niille, jotka nyt ovat jääneet ilman
23782: korvausta.
23783: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
23784:
23785: Urho Pohto Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
23786: Veikko Vennnmo J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
23787: Eino Poutiainen
23788: 1:220 1979 vp.
23789:
23790: Toivomusaloite n:o 1092.
23791:
23792:
23793:
23794:
23795: Pokka: Porotutkimuslaitoksen perustamisesta poronhoitoalueelle.
23796:
23797:
23798: Ed u s kun n a 11 e.
23799:
23800: Porotalous maamme pohjoisimpien alueiden sesti kohentamalla eläinten tuotantoa, kokoa ja
23801: peruselinkeinona ja runkoasutuksen turvaajana menestymistä.
23802: .on· erittäin merkittävä. Huolimatta sen keskei- Porotalouden tutkiminen on nykyisin erit-
23803: sestä asemasta porotalouden edistämiseen ja täin hajanaista. Se on tapahtunut satunnaisesti
23804: ,varsinkin vahinkojen ennaltaehkäisyyn ei val- eri korkeakouluissa toimivien henkilöiden toi-
23805: tiovallan toimesta ole riittävästi kiinnitetty mesta. Myös valtiontilintarkastajat puuttuivat
23806: huomiota. vuoden 1977 kertomuksessaan porotalouden
23807: Porojen ja moottoriajoneuvojen yhteentör- tutkimuksen erittäin puutteelliseen tilaan ( s.
23808: mäyksissä arvioidaan edelleen kuolevan vuosit- 284) ja katsoivat riittämättömän tutkimustoi-
23809: tain n. 2 000 poroa. Petoeläinten tappamia po- minnan olevan syynä siihen, että vahingot po-
23810: roja löytyi Paliskuntain Yhdistyksen ilmoituk- rotaloudessa ovat muodostuneet suuriksi. Kes-
23811: sen mukaan v. 1977 lähes 2 000. Porokarjan keistä on saada porotalouden tutkimus kiireel-
23812: lisäämiselle laitumet muodostavat merkittäviä lisesti aikaan. Tästä syystä erillisen porotutki-
23813: rajoituksia. Laitumien kuluneisuuden vuoksi muslaitoksen perustaminen poronhoitoalueelle
23814: porojen nälkiintymisestä johtuvat joukkokuo- on käynyt välttämättömäksi. Harkinnanarvoisen
23815: lemat saattavat hyvinkin vaikeitten luonnonolo- vaihtoehdon tutkimuslaitoksen sijaintipaikaksi
23816: suhteiden sattuessa uusiutua vuoden 1973 me- tarjoaa Sodankylän kunnan Vuotso, joka sijait-
23817: netysten kaltaisesti. Poroille tapahtuu lisäksi see tunturi-Lapin ja metsä-Lapin rajalla. Vuotso
23818: jatkuvasti vahinkoa loisten ja eri syistä tapah- on myös hyvä esimerkki alueesta, jonka poro-
23819: tuvan vasakuolleisuuden vuoksi. talous on joutunut toimimaan laajojen säännös-
23820: Kaikkien edellä mainittujen porotaloudelle telyaltaiden vaikutuspiirissä.
23821: aiheutettujen vahinkojen vähentämisen ja va- Edellä esittämäni perusteella ehdotan kun-
23822: hinkojen ennaltaehkäisemisen perusedellytyk- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23823: senä on porotaloutta koskevan tutkimustoimin- muksen,
23824: nan ja siten poroja ja niiden elinympäristöä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
23825: koskevan tietämyksen lisääminen. Myös poron- menpiteisiin porotutkimuslaitoksen pe-
23826: hoidon tulokseen voidaan vaikuttaa myöntei- rustamiseksi poronhoitoalueelle.
23827: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
23828:
23829: Hannele Pokka
23830: 1979 vp. 1221
23831:
23832: Toivomusaloite n:o 1093.
23833:
23834:
23835:
23836:
23837: Pokka ym.: Lapin eräiden vesistöjen kalatalouden hoidon turvaa-
23838: misesta.
23839:
23840:
23841: E d u s kun n a 11 e.
23842:
23843: Monet Pohjois-Suomen vesistöjen luonnon- tepäätökset 1980-luvun alkupuolella, täytän-
23844: tilaa suuresti muuttaneet vesihankkeet on to- töönpano elikkä täysipainoisten hoitotoimenpi-
23845: teutettu vesioikeuslain (31/02) ja poikkeusla- teiden aloittaminen saattaa silti lykkääntyä.
23846: kien turvin. Rakennustyöt oli mahdollista to- Nykyaikainen vahinkovesien kompensaatiohoito
23847: teuttaa ilman, että vahingot arvioitiin ja mää- edellyttää suunnitelmallista luonnonravintovilje-
23848: rättiin kompensoitavaksi toimenpitein ja kor- lyä, oikein mitoitettuja kalanviljelylaitoksia sekä
23849: vauksin. Eräiden laajojen vesiasioiden käsittely hoitotulosten seurantaa.
23850: on vielä tänäkin päivänä kesken, vaikka niiden Vesilakimme tuli voimaan vuonna 1962,
23851: vireilletulosta on ehtinyt kulua jo kolmekin mutta sen säännösten nojalla yleistä kalatalous-
23852: vuosikymmentä. Asioiden keskenetäisyydestä etua ei ole ainakaan puheena olevissa asioissa
23853: ovat joutuneet kärsimään monet tahot. Erityi- kyetty riittävästi valvomaan. Vesilain säännök-
23854: sesti näiden vesihankkeiden vaikutuspiirissä py- set ovat olleet riittämättömät ja valtiolta on
23855: syvästi asuva väestö on joutunut kokemaan vuosien kuluessa puuttunut tahtoa ohjata va-
23856: tuntuvana menetyksenä kaiakannoille ja kalas- roja kalakantojen elvytystä palveleviin tarkoi-
23857: tukselle aiheutetut vahingot. Kotitarvekalas- tuksiin, vaikka valtio on itse ollut myötävai-
23858: tuksella yhdessä pääammatti- ja sivuammatti- kuttamassa muun muassa Kemijoen sulkemi-
23859: kalastuksen kanssa on aina ollut Lapin väestöl- seen. Sitä paitsi vahinkovesiin uhratut varat
23860: le suuri merkitys. Yleinen kalatalousetu on jää- olisivat vuosien mittaan tuottaneet moninker-
23861: nyt taka-alalle muihin yleisiin etuihin nähden, taisen hyödyn eritoten Lapin väestölle.
23862: vaikka yleisen kalatalousedun valvominen kuu- Tämän vuoksi tulisikin viipymättä ryhtyä
23863: luu maa- ja metsätalousministeriölle. toimenpiteisiin sellaisen lainsäädännön aikaan-
23864: Kemijoen kaikkia voimalaitoksia koskevien saamiseen, jolla Kemijoen, Suolijärvien ja Köy-
23865: kalanhoitovelvoitteiden osalta käsittely on kes- kenöjoen sekä Iijoen vesistöjen kalakantojen
23866: ken. Niinikään Suolijärvien ja Köykenöjoen ve- kompensaatiohoito voidaan viipymättä täysi-
23867: sistöjen säännöstelyasiaan liittyviä kalanhoito- määräisesti käynnistää.
23868: velvoitteita ei ole lainvoimaisesti ratkaistu. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
23869: Vielä voidaan mainita Iijoen kaikkia voimalai- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23870: toksia koskeva asia, jossa vesioikeudenkaan muksen,
23871: päätöstä ei ole olemassa asiakokonaisuuden tul-
23872: tua korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
23873: palautetuksi takaisin vesioikeuteen vuonna menpiteisiin sellaisen lainsäädännön ai-
23874: 1977. kaansaamiseksi, jolla turvataan eräiden
23875: Vaikka puheena olevissa vesiasioissa saatai- Lapin alueen muuttuneiden vesistöjen
23876: siinkin mahdollisesti lainvoimaiset hoitovelvoi- kalatalouden hoito.
23877: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
23878:
23879: Hannele Pokka Mikko Jokela Aimo Ajo
23880: 1222 1979 vp.
23881:
23882: Toivomusaloite n:o 1094.
23883:
23884:
23885:
23886:
23887: Poutanen ym.: Maatilatalouden kehittämisrahaston pääomatarpeen
23888: turvaamisesta.
23889:
23890:
23891: Eduskunnalle.
23892:
23893: Suurena esteenä maatilatalouden kehittämi- mintansa kesken vuotta rahojen loppuessa.
23894: selle on ollut riittävien halpakorkoisten pää- Nykyajan maatilataloudessa tulee pääomien
23895: omien puute. Maatalouselinkeinon rahoitusläh- tarve entisestään kasvamaan. Nykyaikainen
23896: teistä on maatilatalouden kehittämisrahastolla maatalous vaatii suuria investointeja ja kannat-
23897: keskeinen merkitys. Onhan sitä kautta ainoa tavuuden huomioon ottaen ei pääomatarpeen
23898: mahdollisuus saada luottoa käypää korkoa al- tyydyttäminen yleisiltä rahamarkkinoilta ole
23899: haisemmalla korkoprosentilla. mahdollista.
23900: Merkittävänä haittana maatilatalouden kehit- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
23901: tämisrahaston täysipainoiselle toiminnalle on kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23902: ollut riittävien varojen puute. Vuosittain val-
23903: tion tulo- ja menoarvion kautta rahastolle osoi- että hallitus huolehtisi maatilatalou-
23904: tetaan varoja siirtomäärärahana, mutta varat den kehittämisrahaston pääomatarpeen
23905: ovat olleet riittämättömät. Monena vuonna turvaamisesta.
23906: rahasto on joutunut lopettamaan lainoitustoi-
23907: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
23908:
23909: Pentti Poutanen Hannu Tenhiälä Matti Maijala
23910: Heimo Linna Esko Pekonen
23911: 1979 vp. 1223
23912:
23913: Toivomusaloite n:o 1095.
23914:
23915:
23916:
23917:
23918: Poutaneo ym.: Maatilalain mukaisten lainoitusehtojen tarkista-
23919: mises.ta.
23920:
23921:
23922: Ed u s kun n a 11 e.
23923:
23924: Maatalouden ulkoisen rationalisoifl.nin tuke- tysalueiden II vyöhykkeellä ovat sensijaan kes-
23925: mista hoidetaan pääasiassa vuonna 1977 voi- kimäärin yhden ( 1 ) prosenttiyksikön korkeam-
23926: maan tulleella maatilalailla. Maatilalain korot, mat, lainojen maksuajat eräissä tapauksissa ly-
23927: takaisinmaksuajat, enimmäismäärät ja muutkin hyemmät ja esim. salaoja- ja tientekoavustukset
23928: säädökset määräytyvät kolmeen eri ryhmään, pienemmät kuin kehitysalueiden I vyöhyk-
23929: kehitysalue I, kehitysalue II ja Etelä-Suomi. keellä.
23930: Kehitysalue II on maataloudellisessa kehitys- Toteuttaaksemme oikeudenmukaisuutta kehi-
23931: asteessa täysin verrattavissa kehitysalue I:een. tysalue II:n väestöä kohtaan sekä maatilalain
23932: Esim. Mikkelin läänin, joka kuuluu kehitys- varsin monimutkaisten säännösten yksinkertais-
23933: alue II:een, vuoden 1975 yli 1 ha:n tilojen tamiseksi olisi kehitysalue II rinnastettava ke-
23934: keskimääräinen peltopinta-ala oli 7,37 ha ja hitysalue I:een.
23935: Keski-Suomen läänin keskimääräinen pelto- Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme kun-
23936: pinta-ala 7,82 ha, joten näissä molemmissa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23937: lääneissä tilat olivat valtakunnan pienimpiä. muksen,
23938: Kun esim. Mikkelin läänissä pellot ovat että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
23939: useissa tapauksissa kivisiä, vesistöjen rikkomia menpiteisiin maatilalain mukaisten lai-
23940: ja muutenkin hankalasti viljeltäviä, eivät olo- noitusehtojen yksinkertaistamiseksi ja
23941: suhteet maatalouden harjoittamiseen missään kehitysalueiden II vyöhykkeen ehtojen
23942: tapauksessa ole parempia kuin kehitysalueiden rinnastamiseksi kehitysalueiden I vyö-
23943: I vyöhykkeellä. Maatilalain mukaan korot kehi- hykkeen ehtoihin.
23944: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
23945:
23946: Pentti Poutaneo Heimo Linna
23947: Matti Maijala Esko Pekonen
23948: 1224 1979 vp.
23949:
23950: Toivomusaloite n:o 1096.
23951:
23952:
23953:
23954:
23955: Poutanen ym.: Raivausavustuksen myöntämisestä eräille kehitys-
23956: alueiden ensimmäisellä vyöhykkeellä sijaitseville tiloille.
23957:
23958:
23959: E d u s k u n n a 11 e.
23960:
23961: Maatilalain 74 §:n 2 momentin 2 kohdan Kehitysalueiden I vyöhykkeellä tilojen keski-
23962: mukaan avustusta voidaan myöntää maatalous- peltoalat ovat pieniä eikä lisäpellon ostaminen
23963: kelpoisen maan raivaamista varten pelloksi tai asutuksen hajanaisuudesta johtuen ole aina
23964: laitumeksi Inarin, Enontekiön ja Utsjoen kun- mahdollista. Kun tiloilla on jo valmiina tuo-
23965: nissa. tantorakennukset, koneet sekä työvoima, niin
23966: Maatila-asetuksen 95 §:ssä määritellään rai- olisi ns. rationalisointiraivauksen tukeminen
23967: vausavustuksen suuruus enintään 80 prosen- kansantaloudellisesti sekä maatalouspoliittisesti
23968: tiksi hyväksytyn kustannusarvion määrästä. Ero. perusteltavissa. Myös nykyisen työllisyystilan-
23969: avustusta voidaan asetuksen mukaan myöntää teen huomioiden rationalisointiraivaus jo välit-
23970: myös sellaisen maan raivaamista varten, joka on tömästi lisäisi työllisyyttä, mutta ennen kaikkea
23971: aikaisemmin ollut viljelyksessä olevaa peltoa, se välillisesti edistäisi tilojen elinkelpoistamista
23972: mutta joka muusta syystä kuin maatilan omis- säilyttämällä maataloudessa nykyisen työvoiman
23973: tajan laiminlyönnin vuoksi on joutunut rap- sekä jossain määrin vetäisi takaisin jo siitä
23974: piolle. Avustettava raivattu ala tulee olla vähin- irronnutta työvoimaa.
23975: tään 0,5 hehtaaria. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
23976: Mielestämme nyt olisi ryhdyttävä toimenpi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23977: teisiin maatilalain 7 4 § :n ja maatila-asetuksen muksen,
23978: 95 § :n muuttamiseksi niin, että ero. pykälissä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23979: mainittua raivausavustusta voitaisiin myöntää maatilalain 74 §:n 2 momentin 2 koh-
23980: alueellisen kehityksen edistämisestä annetun lain dan ja maatila-asetuksen 95 §: n muutta-
23981: mukaisella I vyöhykkeellä niillä tiloilla tapah- miseksi niin, että mainituissa säännök-
23982: tuvaan raivaukseen, joihin ei oston kautta ole sissä mainittua raivausavustusta voitai-
23983: mahdollista kohtuulliselta etäisyydeltä hankkia siin myöntää kehitysalueiden I vyöhyk-
23984: uutta peltoa (kehitysalueiden I vyöhykkeeseen keellä niillä tiloilla tapahtuvaan raivauk-
23985: kuuluu Pohjois- ja Itä-Suomi sekä osa Keski- seen, joihin ei oston kautta ole mahdol-
23986: Suomea). lista kohtuulliselta etäisyydeltä hankkia
23987: Perusteluna esitämme seuraavaa: uutta peltoa.
23988: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
23989:
23990: Pentti Poutaneo Juhani Saukkonen Esko Pekonen
23991: 1979 vp. 1225
23992:
23993: Toivomusaloite n:o 1097.
23994:
23995:
23996:
23997:
23998: Poutanen ym.: Maankuivatustoiminnan kokonaisohjelman laati-
23999: misesta.
24000:
24001:
24002: E d u s k u n n a II e.
24003:
24004: Peruskuivatusta on maassamme harjoitettu sapito sekä tehostaminen nykyaikaiselle tasolle.
24005: tehokkaasti koko itsenäisyytemme ajan. Tämä Viime vuosina yleistynyt salaojitustoiminta sekä
24006: onkin luonut edellytykset maa- ja metsätalou- myös tehokas metsänviljely edellyttävät riittä-
24007: den harjoittamiselle, joka ilman kuivatustoi- vän suuruisia runko- ja viemäriojia.
24008: mintaa monin paikoin maatamme ei nykyajan Joskus aikaisemmin kuivatustoiminnan har-
24009: vaatimukset huomioon ottaen olisi ollut menes- joittaminen on ollut teknillisesti vaikeampaa,
24010: tyksellistä. mutta nyt nykyaikaisilla koneilla ja varusteilla
24011: Nyt kuitenkin on todettava, että maankui- työ tulee rationaalisesti suoritettua.
24012: vatustoiminta alkoi voimakkaasti supistua jo Koska pieni lisäys kuivatusvatoissa ei paljon-
24013: 1970-luvun alussa. Ensi vuoden valtion tulo- ja kaan auttaisi asiassa, niin hallituksen tulisikin
24014: menoarvioesityksessä olevat määrärahat ovatkin laadituttaa maamme kuivatustoiminnan koko-
24015: tarpeeseen nähden mitättömän pienet. Tehtyjen naisohjelma, joka olisi perusta riittävälle rahoi-
24016: suunnitelmien ja jätettyjen hakemusten perus- tuksen järjestämiselle, minkä jälkeen asia voi-
24017: teella todellinen tarve määrärahoihin verrattuna taisiin hoitaa jälleen vuosittaisella rahoituksella.
24018: on monikymmenkertainen. Tiedossamme el ole Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
24019: niitä syitä, jotka ovat johtaneet tähän tilan- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24020: teeseen. Ilmeisesti maatalouden nk. ylituotanto- muksen,
24021: ongelmat ovat ainakin osittain vaikuttaneet
24022: kuivatustoiminnan väheksymiseen. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
24023: Yleisesti pitäisi kuitenkin olla tiedossa, että menpiteisiin maankuivatustoiminnan ko-
24024: kaiken järkevän maa- ja metsätalouden harjoit- konaisohjelman laatimiseksi suunnitel-
24025: tamisen edellytys on peruskuivatuksen kunnos- mien sekä rahoituksen osalta.
24026: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
24027:
24028: Pentti Poutanen Juhani Saukkonen
24029: Toivo Yläjärvi Esko Pekonen
24030:
24031:
24032:
24033:
24034: 154 087900581L
24035: 1226 1979 vp.
24036:
24037: Toivomusaloite n:o 1098.
24038:
24039:
24040:
24041:
24042: Poutanen ym.: Kalatalouden koulutuskeskuksen rakentamisesta
24043: Itä-Suomen keskuskalanviljelylaitoksen yhteyteen.
24044:
24045:
24046: E d u s k u n n a 11 e.
24047:
24048: Vuoksen vesistö on 40% maamme slsave- alan ajanmukaisen opetuksen tarpeita. Toimi-
24049: sialueen pinta-alasta. Alueella on noin 1 900 kunta esittää kalatalouden opetuksessa rakenne-
24050: ammattimaista kalastajaa, joiden saalis oli v. muutosta, jonka opetus käsittää peruskouluun
24051: 1975 2,6 milj. kg ja saaliin arvo n. 9,0 milj. pohjautuvan 1-vuotisen kalatalouskoulun, kala-
24052: mk. Saalis on 45 % ja saaliin arvo 41 % sisä- talouskouluun pohjautuvan kalatalousopiston
24053: vesien ammattimaisten kalastajien saaliista. Ko- sekä erikoistumisopetusta sekä jatko- ja täyden-
24054: titarve- ja virkistyskalastajia on Vuoksen vesis- nyskoulutusta antavan kurssiopetuksen.
24055: tön alueella n. 200 000 henkilöä. Heidän saa- Koulutuskeskuksen paikaksi, johon sijoite-
24056: liinsa oli v. 1975 n. 5,6 milj. kg arvoltaan taan kalatalousopisto, toinen suomenkielinen ja
24057: 22,3 milj. mk. Täten oli Vuoksen vesistön ruotsinkielinen kalatalouskoulu, on toimikunta
24058: alueen kalansaalis v. 1975 8,2 milj. kg ja saa- esittänyt Turun seutua.
24059: liin arvo 31,3 milj. mk. Vuoksen vesistön kalan- Toisen kalatalouden koulutuskeskuksen toi-
24060: saaliin osuus oli 36 % ja saaliin arvon osuus mikunta esittää sijoitettavaksi Laukaaseen, jossa
24061: 35 % koko sisävesialueen kalansaaliista v. sijaitsee Laukaan keskuskalanviljelylaitos.
24062: 1975. Parhaillaan on käynnissä Itä-Suomen keskus-
24063: Ammattikalastajien määrä oli v. 1977 ammat- kalanviljelylaitoksen suunnittelu Enonkoskelle.
24064: tikalastajarekisterin mukaan koko sisävesi- Tehtäessä lopullista päätöstä sisävesikalata-
24065: alueella n. 1 600. Tästä määrästä on Mikkelin loutta palvelevan kalatalouden koulutuskeskuk-
24066: läänin maatalouskeskuksen alueella 368, Poh- sen paikasta on tarpeen harkita koulutuskeskuk-
24067: jois-Karjalan 355, Kuopion 131, Kymen läänin sen paikka uudelleen. Rakennettavan koulutus-
24068: 97, Keski-Suomen 27 ja Hämeen läänin maa- keskuksen tulee sijaita alueella, jossa se parhain
24069: talouskeskuksen alueella 25 eli yhteensä n. tuloksin voi palvella tarkoitustaan. Enonkos-
24070: 1 000 ammattikalastajaa. kelie rakennettavan Itä-Suomen keskuskalan-
24071: Kalatalouden ja kalastuksen kehittämiseen viljelylaitoksen yhteyteen on mahdollisuus ra-
24072: liittyvistä kysymyksistä ovat tällä hetkellä tär- kentaa sisävesialueen kalatalouden koulutuskes-
24073: keimmät: kus, joka sijainniltaan voi parhaiten palvella
24074: 1. Kalavesien hoitoon ja kalakantojen kehit- kalastajia sekä kalataloutta.
24075: tämiseen kuuluvat toimenpiteet. Enonkoski sijaitsee maamme tärkeimpien sisä-
24076: 2. Kalatalouden ja kalastajien koulutuksen vesikalastusalueiden keskellä, jossa on lähellä
24077: ja neuvonnan kehittäminen. valtion yleisvettä, jolloin opetukseen hyvin tär-
24078: 3. Saaliin käsittelyn ja markkinoinnin kehit- keästi kuuluva käytännön työ troolauksineen
24079: täminen. voidaan hoitaa hyvin joustavasti. Kun keskus-
24080: 4. Kotimaisen kalansaaliin menekin edistä- kalanviljelylaitoksen ja koulutuskeskuksen suun-
24081: minen sekä ihmisravinnoksi että eläinten nittelu suoritetaan samanaikaisesti, saadaan tu-
24082: ruoaksi. loksena kokonaisuus, joka parhaiten palvelee
24083: kalatalouden ja kalastuksen käytännön tarpeita.
24084: Kalatalousopetustoimikunta on esittänyt mie- On myös korostettava, että aivan viime aikoina
24085: tinnössään (36 /197 5), että kalatalouden nykyi- ovat ns. vähempiarvoisen kalan käyttö- ja mark-
24086: set oppilaitokset eivät sijainniltaan, opettajavoi- kinointimahdollisuudet lisääntyneet piensäilön-
24087: miltaan, välineistöltään, laitteiden ja laitosten, täasemien sekä Itä-Suomessa kehittyvän turkis-
24088: oppisisällön eivätkä hallinnon osalta vastaa tarhauksen ansiosta.
24089: Toivomusaloite n:o 1098 1227
24090:
24091: Vastauksessaan 18. 1. 1979 kalatalouden kou- rakentaminen kalatalouden ja kalastajien koulu-
24092: lutuskeskuksen paikkaa koskevaan kyselyyn tusta varten, jolloin, jos laitos sijoitetaan
24093: esittää ministeri Kivistö perusteluna päätök- kauaksi kalatalouden painopistealueelta, eivät
24094: seen Laukaalie rakennettavasta koulutuskeskuk- kalastajat ja kalatalouden harjoittajat käytännön
24095: sesta mm., että Laukaa soveltuu hyvin kalanvil- syistä johtuen voi käyttää hyväkseen väärään
24096: jelyn erikoistumislinjan ( 2. vuotiskurssi) sijoi- paikkaan sijoitetun laitoksen palveluja. Tällöin
24097: tuspaikaksi ja että Keski-Suomen läänissä on kysymyksessä on virheinvestointi. Kalatalouden
24098: vain yksi maatalousoppilaitos, Tarvaala, kun koulutuksen alueellisen sijoittamisen perusteluna
24099: taas Mikkelin läänissä maatalouden koulutus- ei saa olla paikata maatalouden opetuksen puut-
24100: tilanne on selvästi parempi, jolloin Laukaaseen teita Keski-Suomen läänissä.
24101: sijoitettava kalatalouden koulutuskeskus merkit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24102: see Keski-Suomen läänin koulutustilanteen para- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24103: nemista. muksen,
24104: Näihin perusteluihin voidaan todeta, että että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
24105: Laukaa ei suinkaan ole missään suhteessa Enon- suunnittelemaan Enonkaskelle rakennet-
24106: koskea edellä koulutuskeskuksen paikan ominai- tavan Itä-Suomen keskuskalanvilielylai~
24107: suuksilta. Toiseksi voidaan todeta, että kysy- toksen yhteyteen kalatalouden koulutus-
24108: myksessä on kalatalouden koulutuskeskuksen keskusta.
24109: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
24110:
24111: Pentti Poutanen Pertti Hietala Timo Ihamäki
24112: Erkki Liikanen Mauri Miettinen Unto Ruotsalainen
24113: Maija Rajantie Olavi Ronkainen Esko Pekonen
24114: 1228 1979 vp.
24115:
24116: Toivomusaloite n:o 1099.
24117:
24118:
24119:
24120:
24121: Poutiainen ym.: Joensuun maatalouspiirin kautta jaettavien maa-
24122: talouden kehittämisrahaston varojen kaksinkertaistamises.ta.
24123:
24124:
24125: E d u s k u n n a 11 e.
24126:
24127: Pohjois-Karjalan maatalouden kehittäminen Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24128: on ratkaisevasti kiinni siitä, kuinka paljon tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
24129: on käytettävissä varoja maatalouden kehittämis- sen,
24130: rahaston kautta. Nykyisellään saadaan vuosit- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24131: tain vain noin 15 miljoonaa markkaa ja vält- Joensuun maatalouspiirin kautta jaetta-
24132: tämätön tarve olisi ainakin 30 miljoonaa mark- vien maatalouden kehittämisrahaston va-
24133: kaa. rojen lisäämiseksi kaksinkertaiseksi ny-
24134: kyisestään.
24135: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
24136:
24137: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
24138: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Urho Pohto
24139: Pekka Vennamo
24140: 1979 vp. 1229
24141:
24142: Toivomusaloite n:o 1100.
24143:
24144:
24145:
24146:
24147: Poutiainen ym.: Pinta-alalisien maksamisesta viljelysmaitaan vuok-
24148: raaville pienviljelijöille.
24149:
24150:
24151: E d u s k u n n a 11 e.
24152:
24153: Maaseudun autioitumista on ollut huomatta- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24154: vasti lisäämässä se, että pientilojen omistajat tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
24155: joutuessaan esim. terveydellisistä syistä lopet- sen,
24156: tamaan viljelyksensä ja karjanpidon menettävät
24157: oikeutensa saada pinta-alalisää, vaikka vielä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24158: asuvatkin tilalla. Heille olisi maaseudulla asu- viljelysmaitaan vuokraavien pienviljeli-
24159: misen ja· toimeentulonsa kannalta katsoen tar- jöiden pinta-alatisien maksamiseksi
24160: peellista vuokratessaan viljelyksensä saada itsel- maanomistajille.
24161: leen pinta-alalisät.
24162: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
24163:
24164: Eino Poutiainen Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24165: Veikko Vennamo Urho Pohto Urpo Leppänen
24166: Anssi Joutsenlahti
24167: 1230 1979 V\J.
24168:
24169: Toivomusaloite n:o 1101.
24170:
24171:
24172:
24173:
24174: Poutiåi~ ym.: Vttltiöb ym. omistamien metsä- ja viljelysmaiden
24175: oh;anmisesta lisämmksi pienviljelijöille.
24176:
24177:
24178: E d u s k u n n ~ t 1e.
24179:
24180: Maamme maaseutu on viimeisten vuosien ja tarpeettomia rajoituksia (kuten esim. viljellyn
24181: vuosikymmenten aihnl:l voimakkaasti autioitu- pinta-alan suuruus ) .
24182: nut ja autioituu jatkuvasti, ellei ryhdytä tehok- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24183: kaisiin toimenpiteisiin maaseudun ihmisten tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
24184: elinehtojen ja elämanmahdollisuuksien paran- sen,
24185: tamiseen monilla eri tavoilla. Eräs mahdollisuus
24186: olisi ryhtyä nopeisiin toimenpiteisiin valtion, että hallitus ryhtyisi tehokkaisiin ja
24187: puutavarayhtiöiden, muiden yhteisöjen ja maa- nepeisiin toimiin valtion, puutavarayh-
24188: keinottelijoiden omistuksessa olevien metsä- ja tiöiden, muiden yhteisöjen sekii maakei-
24189: viljelysmaiden ohjaamiseksi valtion pitkäaikais- nottelijoiden omistuksessa olevien met-
24190: ten ja halpakorkoisten lainojen sekä korkotuki- sä- ja viljelysmaiden ohjaamiseksi lisä-
24191: luottojen avulla lisämaiksi pienviljelijöille ilman maiksi pienviljelijöille.
24192: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
24193:
24194: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
24195: Veikko Vennamo Urho Pohto Pekka Vennamo
24196: Anssi Joutsenlahti
24197: 1979 vp. 1231
24198:
24199: Toivomusaloite n:o 1102.
24200:
24201:
24202:
24203:
24204: Poutiainen ym.: Margariinin valmistuksen ja kulutuksen rajoit-
24205: tamisesta.
24206:
24207:
24208: E d u s k u n n a II e.
24209:
24210: Maamme maaseutu on erityisesti viimeisen maaseudun ja asutuskeskusten ihmisten suu-
24211: vuosikymmenen aikana jatkuvasti autioitunut reksi vahingoksi.
24212: ja lisää autioituu. Rajoittamalla mahdollisimman vähäiseksi
24213: Eräänä perussyynä tähän on se, että lypsy- margariinin valmistus saataisiin erityisesti maa-
24214: karjataloutta harjoittavien maidontuottajien seudulle runsaasti lisää työpaikkoja, koska mar-
24215: reaalielintaso on jatkuvasti laskenut. Siitä joh- gariinin kulutus on noin 40 prosenttia voin ku-
24216: tuen monien tilojen on ollut pakko lopettaa lutukseen verrattuna.
24217: kokonaan tuotantonsa, eikä nuorisollamme Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
24218: luonnollisesti ole tällaisessa tilanteessa halua kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
24219: jatkaa karjatalouden harjoittamista, vaan he toivomuksen,
24220: lähtevät asutuskeskuksiin, joissa on jo ennes-
24221: täänkin suurta työttömyyttä. että hallitus ryhtyisi tehokkaisiin ;a
24222: Karjatalouden heikkoon tilaan on suoranaisesti kiireellisiin toimenpiteisiin margariinin
24223: ja välillisesti vaikuttamassa ulkomailta tuota- valmistuksen ;a kulutuksen lopettami-
24224: vaan raaka-aineeseen nojaavan margariinin val- seksi tai ainakin rajoittamiseksi mahdol-
24225: mistuksen ja kulutuksen jatkuva lisääntyminen lisimman vähäiseksi.
24226: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
24227:
24228: Eino Poutiainen Urho Pohto J. Juhi.lttli Kortesalmi
24229: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
24230: 123~ 1979 vp.
24231:
24232: Toivomusaloite n:o 1103.
24233:
24234:
24235:
24236:
24237: P. Puhakka ym.: Pienviljelijäväestön vapauttamisesta markkinoi-
24238: mismaksusta.
24239:
24240:
24241: E d u s k u n n a 11 e.
24242:
24243: Harjoitetun talouspolitiikan perustavoite on maataloustuotannosta on siis jatkuvasti supis-
24244: ollut suurpääoman voittojen turvaaminen työ- tunut ja vastaavasti suurtuotannon osuus on
24245: tätekevien kustannuksella. Se on johtanut kan- noussut. Pienviljelijöitä ei voida syyttää maa-
24246: san ostokyvyn alenemiseen, minkä johdosta taloustuotteiden vientitarpeen kasvusta, ja siksi
24247: maassamme on myös eräiden maataloustuottei- kommunistien käsityksen mukaan tulee pien-
24248: den kulutus henkeä kohden tuntuvasti alempi viljelijöiltä markkinoimismaksu poistaa.
24249: kuin kehittyneissä teollisuusmaissa. Kulutus- Ei ole oikein samanlaisen varallisuus- ja tu-
24250: kyvyn rajoittamisen talouspolitiikka on osasyy- loasteen omaavia viljelijöitä maan eri osissa
24251: nä maataloustuotteidemme huomattavaan vien- asettaa markkinoimismaksun suhteen eri ase-
24252: titarpeeseen. Tämän maatalouden suhteellisen maan. Näin kuitenkin tapahtui vuoden 1977
24253: ylituotannon supistamiseksi on otettu käyttöön alussa säädetyssä markkinoimismaksulaissa.
24254: useita keinoja. Pienviljelijöiden tulee olla vapaat markkinoi-
24255: Vuoden 1977 alussa eduskunnan enemmistö mismaksusta koko maassa. Sen sijaan suurvilje-
24256: hyväksyi lain maidon, sianlihan ja vehnän lijöille ja teollisuusmaiselle maataloustuotannol-
24257: markkinoimismaksusta. Sillä lisätään pienvilje- le on markkinoimismaksu asetettava niiden si-
24258: lijäin taloudellisia vaikeuksia. Etelä-Suomessa jaintipaikasta riippumatta.
24259: viiden lehmän karjan tuotannosta joudutaan Säädetty markkinoimismaksulaki varsinkin
24260: maksamaan vuodessa n. 800 markkaa markki- viljan osalta johtanee siihen, että vehnän vilje-
24261: noimismaksua. Laki liittyy osana niihin maa- lystä siirryttäneen rehuviljan viljelyyn, sillä re-
24262: talouspoliittisiin toimenpiteisiin, joilla pienvil- huvilj alle ei asetettu markkinoimismaksua. Tä-
24263: jelijöiden tilailtaan pois ajamisen muodossa män estämiseksi tulisi suurtilojen tuottamalle
24264: yritetään maataloustuotantoa supistaa. Pienvil- rehuviljalle asettaa markkinoimismaksu. Tois-
24265: jelijät eivät ole syypäitä ylituotantoon, vaan tettakoon vielä, ettei pienviljelijän millekään
24266: suurviljelijät ja teollisuusmaisesti maataloutta tuotteelle tule markkinoimismaksua asettaa, ja
24267: harjoittavat yrittäjät. Vuoden 1969 maatalous- niiltä pienviljelijäin tuotteilta, joille se asetet-
24268: laskennan jälkeen vuoden 197 4 loppuun men- tiin, tulee markkinoimismaksu poistaa.
24269: nessä 1-4 lehmän karjat vähenivät yli 75 000 Edellä lausutun perusteella ehdotamme edus-
24270: karjalla. Kun v. 1969 1-4 lehmän karjojen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24271: maidon tuotanto koko maitomäärästä oli 34,6
24272: %, niin v. 1974 se oli enää 21,4 %. Vuonna että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
24273: 1969 1-50 sian sikaloissa tuotettiin 53,5 % tyksen uudeksi markkinoimismaksulaik-
24274: koko sianlihan tuotannosta, mutta v. 1974 oli si, jolla pienviljelijät vapautetaan mark-
24275: mainitun kokoisten sikaloiden tuotannon osuus kinoimismaksusta ja suurviljelijöille ;a
24276: enää 20 %. Vielä vähemmän pienviljelijät ovat teollisuusmaiselle maataloustuotannolle
24277: aiheuttaneet viljavuoria. Pienviljelijäin osuus asetetaan markkinoimismaksu.
24278: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
24279:
24280: Pauli Puhakka Ensio Laine E.·J. Tennilä
24281: Seppo Toiviainen Marjatta Mattsson Irma Rosnell
24282: Sten Söderström M.·L. Salminen Mikko Kuoppa
24283: 1979 vp. 1233
24284:
24285: Toivomusaloite n:o 1104.
24286:
24287:
24288:
24289:
24290: P. Puhakka ym.:. Sisävesien paa- Ja sivuammattikalastajien toi-
24291: meentuloturvan parantamisesta.
24292:
24293:
24294: Ed u s kun n a 11 e.
24295:
24296: Harjoitettu talouspolitiikka on pitkään syr- kevätsilakan hintatukea. Vuoden 1976 alusta
24297: jinyt kalastajia ja jarruttanut kalatalouden ke- voimaan tullut laki kalansaaliin hintatuesta
24298: hittymistä maassamme. Seurauksena on ollut mahdollistaa hintatuen ja kuljetusavustuksen
24299: kalastajaväestön aseman heikkeneminen, usein maksamisen muistakin kalastajille merkityksel-
24300: ammatista sortuminen ja erityisesti sisävesi- lisistä kalalajeista kuin silakasta. Sisävesiemme
24301: alueella kalatalouden tarjoamien sivuansiomah- kalavarojen talteenoton tehostamiseksi ja sisä-
24302: dollisuuksien heikkeneminen. Kaikkein voimak- vesillä toimivien pää- ja sivuammattikalastajien
24303: kaimmin on heikentynyt sisävesialueen sivu- toimeentulon turvaamiseksi olisi hintatukea ja
24304: ammattikalastajien asema. Kalan alhainen hin- kuljetusavustusta syytä maksaa myös muikusta.
24305: ta ja markkinointivaikeudet ovat tehneet kalas- Toimenpide edistäisi sisävesiemme kalavarojen
24306: tuksen kannattamattomaksi. Merialueilla taas hyödyntämistä, mikä puolestaan toisi lisää an-
24307: esiintyy silakan kohdalla keväisin suhteellista siomahdollisuuksia sisämaan vähäväkiselle väes-
24308: liikatuotantoa, jolloin suuri määrä tätä arvo- tölle.
24309: kasta ravintokalaa menee varastointi- ja käsit- Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
24310: telymahdollisuuksien puuttuessa eläinten re- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24311: huksi.
24312: Suurten kevätsilakkasaaliiden talteenoton että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24313: edistämiseksi ja rannikon ammattikalastajien sisävesien kalavarojen, erityisesti muikun
24314: toimeentulon turvaamiseksi on valtion varoista käytön edistämiseksi ja siten sisävesien
24315: vuodesta 1964 lähtien maksettu silakkasaalii- pää- ja sivuammattikalastajien toimeen-
24316: den kuljetusavustusta ja vuodesta 1971 lähtien tuloturvan parantamiseksi.
24317: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
24318:
24319: Pauli Puhakka Sten Söderström Marjatta Mattsson
24320: Seppo Toiviainen Ensio Laine E.-]. Tennilä
24321: Mikko Kuoppa M.-L. Salminen
24322:
24323:
24324:
24325:
24326: 155 087900581L
24327: 1234 1979 vp.
24328:
24329: Toivomusaloite n:o 110.5.
24330:
24331:
24332:
24333:
24334: Raudaskoski ym.: Maatilatalouden kehittämisrahaston määrära-
24335: hojen lisäämisestä.
24336:
24337:
24338: E d u s k u n n a 11 e.
24339:
24340: Maatilatalouden kehittämisrahastoon on val- louden kehittämisrahaston varoja vuosittain 50
24341: tion vuoden 1979 tulo- ja menoarviossa varattu miljoonalla markalla. Tämän lisäksi olisi siir-
24342: siirrettäväksi 255 milj. mk. Kehittämisrahaston rettävä maatalouden asuntorakentamisen lai-
24343: varat ovat jatkuvasti olleet liian vähäiset ky- noittaminen yleisistä asuntomäärärahoista ta-
24344: syntään verrattuna. Määrärahat ovat yleensä pahtuvaksi. Maatalousväestön asuntotuotannon
24345: vuosittain loppuneet jo alkuvuodesta ja on jou- rahoittaminen eri lähteestä kuin muiden ihmis-
24346: duttu turvautumaan lainojen vastaanottokiel- ten on koettu suurena epäkohtana. Yleisistä
24347: toihin ja lainan maksatusten lykkäyksiin. Tämä asuntotuotantomäärärahoista, eli ns. aravalai-
24348: on suuresti haitannut maatalouden kehittämistä noista, pääsevät periaatteessa osallisiksi kaikki
24349: ja rationalisointia samoin kuin sukupolvenvaih- muut väestöryhmät paitsi maatalouden harjoit-
24350: dosta. tajat, joiden ainoa mahdollisuus edullisiin asun-
24351: Lainoitustilanne on tällä hetkellä vaikea. tolainoihin on maatilatalouden kehittämisrahas-
24352: Keskusrahalaitoksissa oli vuoden 1979 alussa ton vähissä varoissa.
24353: n. 160 miljoonan markan edestä hyväksyttyjä, Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
24354: kelpoisuusehdot täyttäviä laina-anomuksia maa- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24355: tilatalouden kehittämisrahastolle. Rahaa ei lmi-
24356: tenkaan ollut ollenkaan. Lisäksi lainojen haku- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
24357: kiellot ja maksatusten lykkäykset ovat aiheutta- menpiteisiin maatilatalouden kehittämis-
24358: neet sen, että läheskään kaikkia laina-anomuk- rahaston määrärahoien lisäämiseksi ;a
24359: sia ei ole voitu tai haluttu jättää. maatalouden asuntotuotannon rahoituk-
24360: Tilanteen korjaamiseksi olisi ainakin seuraa- sen siirtämiseksi yleisistä asuntotuotan-
24361: van viiden vuoden aikana lisättävä maatilata- tomäärärahoista tapahtuvaksi.
24362: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
24363:
24364: Väinö Raudaskoski Paavo Vesterinen Mauno Manninen
24365: Pentti Poutanen Matti Maijala Veikko Pihlajamäki
24366: Hannu Tenhiälä Katri-Helena Eskelinen Einari Nieminen
24367: Alvar Saukko Petter Savola Toivo Yläjärvi
24368: Orvokki Kangas Markku Kauppinen Matti Ruokola
24369: Mikko Jokela
24370: 1979 vp. 1235
24371:
24372: Toivomusaloite n:o 1106.
24373:
24374:
24375:
24376:
24377: Raudaskoski ym.: Kotilmaisten ~anno1teaineiden hyväksikäytöstä.
24378:
24379:
24380: E d u s k u n n a 11 e.
24381:
24382: Maamme lannoitetuotanto on enttatn suu- tutkimusta. Tällainen hanke voitaisiin toteuttaa
24383: resti sidoksissa öljyn tuontiin. Esimerkiksi yh- esimerkiksi Työtehoseuran alaisuudessa toimi-
24384: den typpikilon valmistamiseen tarvitaan öljyä vassa tutkimusyksikössä Pohjois-Suomessa. Täl-
24385: noin 2 litraa. Koko lannoiteteollisuuden arvioi- laista tutkimuspistettä ei kuitenkaan ole ole-
24386: daan kuluttavan noin 3 % koko maan öljynku- massa, vaikka kysymyksessä on jopa kansanta-
24387: lutuksesta, eli suunnilleen yhtä paljon kuin loudellisesti suuriarvoinen asia. Tehokkaan, pie-
24388: maatalous käyttää nestemäisiä polttoaineita. nehkön tutkimuspisteen aikaansaanti Pohjois-
24389: Näin ollen tulevissa energiapoliittisissa ratkai- Suomeen saattaisi selvittää kotimaisuuden hy-
24390: suissa olisi tutkittava, millä tavalla ja mitä väksi monia omavaraiseen lannoitetuotantoon
24391: mahdollisuuksia olisi maatalouden energiatar- liittyviä, vielä tuntemattomia kysymyksiä.
24392: peen tyydyttämiseksi kotoisilla toimenpiteillä. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
24393: Etsittäessä keinoja maatalouden suuren, tuon- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24394: tiin nojaavan kokonaisenergiatarpeen tyydyttä-
24395: miseksi, tulisi erityisesti kiinnittää huomiota että hallitus asettaisi työryhmän sel-
24396: kotoisten lannoitusaineiden hyväksikäytön tut- vittämään Pohjois-Suomeen suunnitel-
24397: kimukseen ja ilmeistä onkin, että kotoisia ravin- lun tutkimuspisteen perustamista ko-
24398: teita hukkaantuu erittäin suuret määrät. toisten lannoiteaineiden parempaa hy-
24399: Nykyisten tutkimusvoimien ollessa vähäiset väksikäyttöä koskevan tutkimuksen
24400: tätä suurehkoa kysymystä ei voida selvittää ly- aloittamiseksi vuoden 1980 alusta lu-
24401: hyen tutkimusprojektin muodossa, vaan se kien.
24402: edellyttää pitkäiänteistä ja käytännön läheistä
24403: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
24404:
24405: Väinö Raudaskoski Helvi Hyrynkangas Heimo Linna
24406: Mauno Manninen Martti Ursin Mikko Jokela
24407: Matti Ruokola
24408: 1236 1979 vp.
24409:
24410: Toivomusaloite n:o 1107.
24411:
24412:
24413:
24414:
24415: Ruotsalainen ym.: Itä-Suomen kalanviljelylaitoksen raken:tami-
24416: sesta Enonkoskelle.
24417:
24418:
24419: E d u s k u n n a 11 e.
24420:
24421: Itä-Suomen kalanviljelylaitoksen biologinen loisi uusia työpaikkoja kalastuksen ja kalatalou-
24422: ja tekninen suunnittelutyö on aloitettu valtion den piirissä.
24423: vuoden 1978 tulo- ja menoarvioon otetun Kalatalouden kehittämisen ja Itä-Suomen
24424: 50 000 markan määrärahan turvin. Edellä mai- väestön toimeentulon parantamisen kannalta
24425: nitulla ehdollisella määrärahalla on aloitettu onkin tärkeää, että Itä-Suomen kalanviljelylai-
24426: suunnittelutyöt Enonkosken kunnassa, Enon- toksen kehittämisessä on päästy tekojen tuntu-
24427: kaskessa. Myös valtion vuoden 1979 tulo- ja maan. Kun Enonkosken kunta on siirretty kehi-
24428: menoarviossa on tarkoitusta varten myönnetty tysalueen II vyöhykkeestä kehitysalueen I vyö-
24429: 50 000 markan ehdollinen määräraha. Näin ol- hykkeeseen, on kunnan asema voimakkaasti ali-
24430: len työtä voidaan erittäin rajoitetusti jatkaa työllisenä kuntana tässä suhteessa parantunut.
24431: myös vuonna 1979. Tehokkaan ruiskeen kunnan elinkeinoelämälle
24432: Kalataloutemme kehittämisen keskeisenä ta- antaisi kalanviljelylaitossuunnitelman nopea to-
24433: voitteena on pidettävä kalavesiemme tuotanto- teuttaminen, jonka vaikutus ulottuisi laajem-
24434: kyvyn lisäämistä. Näin kalataloutemme riittä- mallekin maakuntaan.
24435: vät kehittämisedellytykset voivat syntyä vain Edellä olevin perustein ehdotamme kunnioit-
24436: valtiovallan tehokkaan tuen myötä. Ensisijainen taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24437: tavoite on päästä kalanviljelyn alalla tehokkaas-
24438: ti eteenpäin. Suurin osa maamme järvirikkauk- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
24439: sista sijaitsee alueella, jossa työttömyys on suu- menpiteisiin Itä-Suomen kalanviljelylai-
24440: ri ongelma. Kalanviljelyn tehostaminen lisäisi toksen rakennustöiden toteuttamiseksi
24441: kalatalouden merkitystä myös elinkeinona ja Enonkoskella.
24442: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
24443:
24444: Unto Ruotsalainen Olavi Ronkainen Esko Pekonen
24445: Erkki Liikanen Timo Ihamäki Maija Rajantie
24446: Pertti Hietala Pentti Poutanen Mauri Miettinen
24447: 1979 vp. 1237
24448:
24449: Toivomusaloite n:o 1108.
24450:
24451:
24452:
24453:
24454: Saukko: Alueellisen kehityksen edistämisestä annetun lain mu-
24455: kaisen salaojittamistuen myöntämisestä uudisraivauksen yhtey-
24456: dessä.
24457:
24458:
24459: E d u s k u n n a 11 e.
24460:
24461: Uutta maatilalakia ja sen johdosta annettua käämättä suon epätasaista painumista ja sala-
24462: asetusta sovellettaessa on käynyt ilmi, ettei sa- ojien joutumista tämän johdosta epäkuntoon.
24463: laojitusavustusta voida myöntää uudisraivauk- Rahallisesti tässä on kysymys vain hyvin vähäi-
24464: sen yhteydessä tehtävälle pellolle, vaan ainoas- sistä määrärahoista, mutta niiden tilojen koh-
24465: taan vanhoille pelloille. Kun useassa kehitys- dalla, joille tämä ongelma on tullut eteen, se
24466: alueen kunnassa on tullut esille se, että uuden on hyvinkin merkittävä.
24467: pellon tekeminen suolle on usein tarkoituksen- Tällaisia tapauksia on tullut esimerkiksi Kai-
24468: mukaista tehdä suoraan salaojilla, jolloin sääs- nuun alueella noin kymmenkunta tapausta vuo-
24469: tetään ojituskustannuksissa myöhemmin eteen sittain. Nykyinen tulkinta on, että pelto tulisi
24470: tulevat uusinnat, olisi tältä osalta saatava muu- ensin avo-ojittaa ja pitää se peltona ainakin
24471: tos maatila-asetukseen. yksi vuosi ja sen jälkeen salaojittaa, jotta lain
24472: Se vähäinen määrä, mitä uutta peltoa yleensä henki tulisi täytettyä, ja tämähän aiheuttaa hy-
24473: enää raivataan, tulee sellaisille tiloille, jotka vin monenlaisia hankaluuksia uudisraivausvai-
24474: tarvitsevat välttämättä melko paljon uutta pel- heessa, eikä muodollisestikaan nykyinen käytän-
24475: toa tilalleen eikä niillä ole juuri muita keinoja tö liene järkevä.
24476: hankkia tätä lisäpeltoa kuin raivaamaila sitä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24477: raakamaasta. Kun suopelto raivataan ja ojite- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24478: taan, on ojituskustannus kaivamisen osalta sa-
24479: mansuuruinen avo- ja salaojitetulla pellolla; ja · että hallitus ryhtyisz toimenpiteisiin
24480: kun ojat samalla ptltkitetaan, niin saadaan suo- maatila-asetuksen muuttamiseksi siten,
24481: raan hyödyksi kaikki ne tunnetut edut, jotka · että alueellisen kehityksen edistämisestä
24482: salaojituksella on. annetun lain mukaista salaojittamistu-
24483: Suot on yleensä jo kaikki ojitettu ennestään kea voidaan myöntää myös uudisrai-
24484: joko valta- tai metsäojilla, joten suomaat ovat vauksen yhteydessä suoritettavaan sala-
24485: painuneita ja ne voidaan suoraan salaojittaa pel- ojitukseen.
24486: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
24487:
24488: Alvar Saukko
24489: 1238 1979 vp.
24490:
24491: Toivomusaloite n:o 1109.
24492:
24493:
24494:
24495:
24496: Surakka ym.: Kotimaisten teräslevyjen ja -rakenteiden käyttä-
24497: misestä viljavarastoja uudistettaessa.
24498:
24499:
24500: E d u s k u n n a 11 e.
24501:
24502: Viljaomavaraisuuden nostamiseksi ja väestön Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
24503: elintarvikehuollon turvaamiseksi on tarpeellista tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
24504: lisätä viljan varastointia. Sen toteuttaminen sen,
24505: edellyttää muun ohella uusien varastointitilojen
24506: rakentamista ja entisten kunnostamista. Saman- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24507: aikaisesti on kotimaisen terästeollisuuden työl- kotimaisten teräslevyjen ja -rakenteiden
24508: lisyyden turvaamiseksi pyrittävä löytämään uu- käyttömahdollisuuksien selvittämiseksi
24509: sia tarkoituksenmukaisia teräslevyjen ja ·-tuot- päätettäessä viljavarastojen uudistami-
24510: teiden käyttökohteita. Teräslevyt ja -rakenteet sesta ja laajentamisesta.
24511: ovat varteenotettavia vaihtoehtoja myös vilja-
24512: varastojen materiaaleiksi.
24513: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
24514:
24515: Juhani Surakka Mauno Forsman Tellervo Koivisto
24516: Jermu Laine Risto Tuominen Juhani Raudasoja
24517: Olli Helminen Eino Grönholm Matti Puhakka
24518: Kaisa RaatikSnen Pentti Lahti-Nuuttila Helge Siren
24519: Pirkko Valtonen Saara-Maria Paakkinen Erkki Liikanen
24520: Jouko Tuovinen Pirjo Ala-Kapee Niilo Hämäläinen
24521: Sakari Knuuttila Jorma Rantala Matti Luttinen
24522: Maija Rajantie
24523: 1979 vp. 1239
24524:
24525: Toivomusaloite n:o 1110.
24526:
24527:
24528:
24529:
24530: Tenhiälä ym.: Piirirakennusmestarin virkanimikkeen käytäntöön
24531: ottamisesta maataloushallinnossa.
24532:
24533:
24534: Ed u s kun n a 11 e.
24535:
24536: Maataloushallinnosta 27 päivänä tammikuuta Niinikään maataloushallintoasetusta ( 139/
24537: 1971 annetun lain ( 89/71) 4 § :n mukaan 71 ) rakennusmestarien kelpoisuusehtojen osal-
24538: maataloushallinnon piirihallinnossa voi olla toi- ta tulee tarkistaa siten, että piirirakennusmes-
24539: mistorakennusmestarin toimia. Vastaavat toi- tarilta edellytetään toimeen soveltuvaa teknilli-
24540: met, mm. rakennus-, rautatie- ja vesihallinnon sen koulun loppututkintoa.
24541: piirihallinnoissa olevat rakennusmestarit, ovat Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
24542: piirirakennusmestarin virkanimikkeellä. Maata- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24543: louspiirien toimistorakennusmestarit suorittavat
24544: tyypillisiä piirirakennusmestaritie kuuluvia teh- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24545: täviä, mm. rakennussuunnitelmien ja -töiden maataloushallinnosta annetun lain i•
24546: tarkastuksia, arvioimistehtäviä, tiloilla valtion asetuksen muuttamiseksi siten, että pii-
24547: toimesta suoritettavia töitä koskevia rakennus- rirakennusmestarin virkanimike tulisi
24548: asioita, rakennustarkastajien valvontaa ja neu- käytäntöön sekä vaadittavat kelpoisuus-
24549: vontaa MKL:n ja PL:n edellyttämien tehtävien ehdot asetukseen.
24550: osalta, rakennuslainoitukseen liittyviä tehtäviä
24551: jne.
24552: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
24553:
24554: Hannu Tenhiälä Toivo Yläjärvi
24555: 1240 1979 .vp.
24556:
24557: Toivomusaloite n:o 1111.
24558:
24559:
24560:
24561:
24562: Tenhiälä ym.: Peruna-aseman perustami1sesta Hämeen lääniin.
24563:
24564:
24565: E d u s k u n n a 11 e.
24566:
24567: Ruokaperunatoimikunta on mietinnossaan suurten kulutuskeskusten ruokaperunan tarve.
24568: vuonna 1974 esittänyt valtiovallan toimesta Tärkkelysteollisuus on laajentanut toimintaansa
24569: tuettavaksi terveen siemenperunan lähtöaineis- Etelä-Suomessa. Niinikään alueella on lisäänty-
24570: ton tuottamisen ja valvonnan keskitettyä ai- vää tarvetta ruokateollisuusperunasta. Etelä-Suo-
24571: kaansaamista sekä perunaan liittyvän tutkimus- messa on myös perunatärkkelystä makeisteolli-
24572: toiminnan tehostamista. On tarkoituksenmu- suuteen jalostavaa teollisuutta.
24573: kaista, että terveen siemenperunan lähtöaineis- Ruokaperunahuollon turvaaminen vaatii jat-
24574: ton tuottaminen ennen muuta Etelä-Suomi huo- kuvasti kiinteätä yhteistyötä tutkimuksen, neu-
24575: mioonottaen sekä perunan tuotantoon liittyvä vonnan ja viljelijöiden välillä. Perunatutkimuk-
24576: tutkimustoiminta aloitetaan · Hämeen läänissä. sen kehittäminen Hämeen läänin alueelle vah-
24577: Hämeen lääni on keskeistä perunan ·tuotanto- vistaisi osaltaan Etelä-Suomen ruokaperunahuol-
24578: aluetta. Alueella on nykyisin voimakasta sekä lon järjestämistä. Erikoistuneella perunakoease-
24579: ruoka- että tärkkelysperunan tuotantoa. malla on myös perunanviljelijöiden koulutuk-
24580: ·. Etelä-Suomessa asuu ·väestöstä noin· 60 pro- sessa ja neuvonnassa keskeinen tehtävä.
24581: senttia. Tältä samalta alueelta saadaan perunan Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
24582: kokonaissadosta noin 40 prosenttia. Koko maan tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk·
24583: ns. perunamaista (hiekka- ja hietamaista) on sen,
24584: tällä alueella noin 47 % eli noin 430 000 ha. että hallitus kiireesti ryhtyisi toimen-
24585: Vuonna 1974 peruna-ala koko maassa oli piteisiin siemenperunan lähtöaineiston
24586: 47 500 ha. Perunanviljelyyn soveltuvien mai- tuottamiseen soveltuvan ja perunan tut-
24587: den määrä osoittaa, että Etelä-Suomessa on hy- kimustoimintaa suorittavan peruna-ase-
24588: vin mahdollista turvata nykyistä paremmin man perustamiseksi Hämeen lääniin.
24589: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
24590:
24591: Hannu Tenhiälä Lasse Äikäs Matti Maijala
24592: 1979 vp. 1241
24593:
24594: Toivomusaloite n:o 1112.
24595:
24596:
24597:
24598:
24599: Tenhiälä ym.: Kalanviljelylaitoksen aikaansaamisesta Lammin
24600: Porraskoskelie.
24601:
24602:
24603: E d u s k u n n a II e.
24604:
24605: Kalanviljelyn tarpeen on yleisesti todettu rakennuksineen olisivat saatavissa tutkimuslai-
24606: laajentuneen. Lisääntyvät velvoitteet kalavesien toksen käyttöön. Vesialueen kalastuskunta suh-
24607: hoidossa ja kalakannan säilyttämisessä vaativat tautuu niinikään myönteisesti tutkimustoimin-
24608: entistä enemmän kalanviljelyn tehostamista. nan aloittamiseen.
24609: Alueellinen tasapaino edellyttää tarpeeksi suu- Lammilla sijaitseva Helsingin yliopiston bio-
24610: ren kalanviljely-yksikön luomista Etelä-Suo- loginen tutkimusasema sekä Lammin Evolla
24611: meen. toimivat riista- ja kalatalouden tutkimusasemat
24612: Lammin Porraskoskella oleva 3 hehtaarin antavat hyvän pohjan kalanviljelytoiminnan
24613: alue sopii maa- ja metsätalousministeriön riista- käyntiinsaattamiselle sekä jatkuvalle toimin~
24614: ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mielestä erit- nalle.
24615: täin hyvin kalanviljelylaitoksen käyttöön. Por- Porraskosken kalanviljelylaitoksen käynnistä-
24616: raskosken alue on harvoja vapaita, puhdasveti- minen antaisi mahdollisuuden ryhtyä kehittele-
24617: siä vesialueita, johon kalanviljelylaitos voidaan mään myös kalataloudellisen opetuksen aikaan-
24618: sijoittaa. Riista- ja kalatalouden tutkimuslai· saamista · Lammilla. Maastammehan puuttuu
24619: toksen kalantutkimusosasto on suorittanut alus- sisävesialueella toimiva kalatalouskoulu. Ainoa
24620: tavaa tutkimusta laitoksen perustamismahdolli- kalatalouskoulu toimii Virolahdella.
24621: suuksista. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24622: Lammin Porraskosken vesivoiman ja maat nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24623: omistaa Lammin kunta. Se on valmis vuokraa- muksen,
24624: maan alueen pitkäaikaisella vuokrasopimuksella että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24625: kalanviljelylaitoksen käyttöön. Samoin alueella kalanvil;etylaitoksen aikaansaamiseksi
24626: sijaitseva voimalarakennus sekä kansakoulu Lammin Porraskoskelle.
24627: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
24628:
24629: Hannu Tenhiälä Lasse Äikäs Matti Maijala
24630:
24631:
24632:
24633:
24634: 156 0879005811
24635: 1242 1979 vp.
24636:
24637: Toivomusaloite n:o 1113.
24638:
24639:
24640:
24641:
24642: Tennilä ym.: Maataloustuotteiden välitystä ja jalostusta har-
24643: joittavien liikkeiden perimien välityspalkkioiden pienentä-
24644: misestä.
24645:
24646:
24647: E d u s k u n n a 11 e.
24648:
24649: Maataloustuotteiden välitystä ja jalostusta mielestämme saisi jättää puutteelliseksi valtion
24650: harjoittavien liikkeiden välityspalkkiot ovat toimesta tapahtuvaa valvontaa. V aitioneuvoston
24651: useilla aloilla nousseet kohtuuttoman korkeiksi. ja maatalousministeriön tulisi ryhtyä tehokkai-
24652: Tästä joutuvat kärsimään niin maataloustuot- siin toimenpiteisiin valtion . varojen käytössä
24653: teiden myyjät kuin asutuskeskuksien kuluttaja- tapahtuvien väärinkäytösten estämiseksi ja
24654: väestökin. jalostus- sekä välitysliikkeiden perimien välitys-
24655: Yleisesti tunnettua on mm. maidon välityk- palkkioiden pienentämiseksi.
24656: sestä peritty suuri välityspalkkio, joka tavalli- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
24657: sesti on 1/3 kuluttajan maksamasta hinnasta. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24658: Lihan välityksessä on välityspalkkion osuus
24659: yleisesti puolet kuluttajan maksamasta hin- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24660: nasta. maataloustuotteiden välitystä ja jalos-
24661: Kun tällaiset liikkeet ja niiden harjoittama tusta harjoittavien liikkeiden perimien
24662: kauppa tapahtuu suuressa määrin valtion mak- välityspalkkioiden pienentämiseksi.
24663: samien hinnanalennusten ja tuen varassa, ei
24664: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
24665:
24666: Esko-Juhani Tennilä Seppo Toiviainen Irma Rosnell
24667: M.-L. Salminen Mikko Kuoppa Marjatta Mattsson
24668: P. Liedes
24669: 1979 vp. 1243
24670:
24671: Toivomusaloite n:o 1114.
24672:
24673:
24674:
24675:
24676: Tennilä ym.: Kemijoen palauttamisesta lohijoeksi.
24677:
24678:
24679: E d u s k u n n a II e.
24680:
24681: Voimalaitosten rakentaminen Kemijokeen on Tässä tilanteessa onkin käynnistettävä voima-
24682: merkinnyt lohen nousun estymistä ja siten to- laitosten rakentajien rahoittamana tutkimus
24683: della tuntuvaa menetystä jokivarten asukkaille. siitä, mitä olisi tehtävissä Kemijoen palauttami-
24684: Lohen nousumahdollisuuksien jatkuminen seksi lohijoeksi ot.tamalla huomioon muissa
24685: olisi voitu järjestää, jos halua olisi ollut, voima- maissa saadut kokemukset.
24686: laitosten rakentamisesta huolimatta. Tätä on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24687: osoittamassa lohen nousun jatkuminen esim. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24688: Murmanskin alueella sijaitsevan Tuloma-joen muksen,
24689: voimalaitoksen ohi lohiportaikon ansiosta. Täs-
24690: tä 30-luvulla käyttöönotetusta Iohipartaikosta että hallitus suorituttaisi tutkimuksen
24691: olisi voitu ottaa oppia Kemijokea valjastet- siitä, miten Kemijoki voidaan palattttaa
24692: taessa. lohijoeksi.
24693: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
24694:
24695: E.-J. Tennilä Seppo Toiviainen P. Liedes
24696: M.-L. Salminen Mikko Kuoppa Marjatta Mattsson
24697: Irma Rosnell
24698: 1244 1979 vp.
24699:
24700: Toivomusaloite n:o 1115.
24701:
24702:
24703:
24704:
24705: Tuominen ym.: Kalanjalostustuotannon kehittämismahdollisuuk-
24706: sien tutlcimisesta erityisesti Suomenlahden rannikk<>kuntien
24707: alueella.
24708:
24709:
24710: E d u s k u n n a 11 e.
24711:
24712: Maahamme tuodaan vuosittain ulkomailta nen koetaan eräänä mahdollisuutena muuttaa
24713: runsaasti erilaisia kalatuotteita, jotka varsin hy- seudun melko yksipuolista teollisuuden kuvaa.
24714: vin voitaisiin huomattavilta osiltaan korvata Yksityinen elinkeinoelämä on eräissä lausun-
24715: kotimaisella tuotannolla. Pyyntitekniikkaa ja noissaan ilmaissut kiinnostuksen kalanjalostuk-
24716: alan ammattitaitoa maastamme löytyy, mutta sen kehittämistä kohtaan. Selvää kuitenkin lie-
24717: kalastuselinkeinon kehittymisen kannalta vält- nee, että valtiovallan tulisi olla mukana asiaa
24718: tämätön ja riittävän suurissa puitteissa tapah- koskevassa selvitystyössä ja mitä todennäköi-
24719: tuva kalanjalostus on toistaiseksi jäänyt synty- simmin myös ainakin alkuvaiheessa taloudelli-
24720: mättä. sellakin panoksella, esimerkiksi halpakorkoisilla
24721: Raaka-aineen saanti kotimaiselle kalanjalos- ja pitempiaikaisilla lainoilla ja muulla tuella.
24722: tukselle on turvattavissa omilta ja myös kan- Alkuvaiheessa valtion tehtävänä olisi selvityk-
24723: sainvälisiltä vesialueilta saatavalla kalalla. Kalaa sen tekeminen niistä edellytyksistä, jotka koti-
24724: voidaan tuottaa myös allaskasvatuksella, jolloin mainen kalanjalostus menestyäkseen tarvitsee.
24725: siitä muodostuisi mahdollinen sivuelinkeino esi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
24726: merkiksi pientiloille ja kalastajaperheille. . nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24727: Muun muassa itäisen Suomenlahden rannik- muksen,
24728: kokunnissa on kalanjalostuksen kehittämistä että hallitus suorituttaisi tutkimuksen
24729: koskeva asia ollut usein esillä. Tätä koskevia kalanjalostustuotannon kehittämismah-
24730: aloitteitakin on tehty mm. Pyhtään ja Kotkan dollisuuksista maassamme ja erityisesti
24731: toimesta. Tällaisen tuotantolaitoksen syntymi- itäisen Suomenlahden rannikkokuntien
24732: alueella.
24733: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
24734:
24735: Risto Tuominen Mauno Forsman Peter Muurman
24736: Olli Helminen Anna-Liisa Piipari Pekka Starast
24737: 1979 vp. 1245
24738:
24739: Toivomusaloite n:o 1116.
24740:
24741:
24742:
24743:
24744: Wahlström ym.: Valtion viljavaraston perustamisesta Närpiön
24745: alueelle.
24746:
24747:
24748: E d u s k u n n a 11 e.
24749:
24750: Etelä-Pohjanmaan rannikkoseutu, joka on Pohjanmaalla, joten valtion viljavarastot ovat
24751: pienviljelijävaltaista maatalousaluetta, on kehit- jo täynnä sadonkorjuun vasta alkaessa Pohjan-
24752: tynyt yhä voimakkaammaksi viljantuotanto- maalla. Kysymys on siis myös tasa-arvoisista
24753: alueeksi. Viime aikoina on karjanhoidosta yhä ehdoista eri alueiden viljelijöille.
24754: enemmän siirrytty viljanviljelyyn, mutta suu- Sopiva sijoituspaikka valtion viljavarastolle
24755: rena ongelmana on tarpeellisten viljavarastojen voisi olla Närpiö, joka ympäristöineen on huo-
24756: puute. Osuusliikkeiden ja yksityisten omistamat mattavaa viljanviljelyaluetta. Valtio omistaa
24757: viljavarastot ovat pieniä, ja kun valtion viljava- Närpiön kunnan alueella tarkoitukseen sopivan
24758: rastaa ei ole lähettyvillä, täyttyvät käytettävissä ja liikenteellisesti edullisesti sijaitsevan maa-
24759: olevat varastot sadonkorjuun jälkeen muuta- alueen.
24760: massa päivässä. Varastojen nopea täyttyminen Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
24761: aiheuttaa viljelijöille suuria ongelmia, sillä hei- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24762: dän pitäisi saada viljasatonsa mahdollisimman
24763: nopeasti myydyksi saadakseen rahaa korkojen, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
24764: kuoletusten ja muiden välttämättömien meno- menpiteisiin valtion viljavaraston ai-
24765: jen maksuun. Alueellisesti on kysymys tärkeä kaansaamiseksi Etelä-Pohjanmaalle, lä-
24766: myös siksi, että sato Etelä-Suomessa valmistuu hinnä Närpiön alueelle.
24767: keskimäärin noin 3 viikkoa aikaisemmin kuin
24768: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
24769:
24770: Jarmo Wahlström Sten Söderström
24771: 1246 1979 vp.
24772:
24773: Toivomusaloite n:o 1117.
24774:
24775:
24776:
24777:
24778: Wahlström ym.: Kalanjalostustehtaan perustaruisedellytysten tut-
24779: kimisesta Vaasan läänin rannikkoalueen osalta.
24780:
24781:
24782: E d u s k u n n a 11 e.
24783:
24784: Kalastuselinkeino ei ole valtiovallan taholta kalustolla. Näistä kuljetuksista voisi kalanjalos-
24785: saanut samaa huomiota osakseen kuin muut tustehdas myös huolehtia.
24786: elinkeinohaarat. Vaikka kalastajaväestö on mää- Kalanjalostustehtaan tarpeellisuus on todettu
24787: rällisesti pieni, on elinkeinon kehittäminen kalastajien keskuudessa, mutta pääomia tällai-
24788: paitsi yksityisen ammatinharjoittajan myös kan- sen tehtaan perustamiseen ei ole löytynyt tilan-
24789: santalouden kannalta tärkeää. Erityisesti kau- teessa, jossa runsas tuonti aiheuttaa epävar-
24790: pan ja jalostuksen järkiperäistämisellä lisättäi- muutta tulevan kehityksen suhteen. Tämän
24791: siin kalastajien toimeentulomahdollisuuksia. vuoksi kalanjalostustehdas Vaasan lääniin tulee
24792: Kalaa tuodaan maahamme yhä lisääntyviä mää- perustaa valtion toimesta, jolloin voitaisiin
24793: riä niin kulutukseen kuin rehuksikin. Liiallinen suunnitelmallisesti ohjata pyyntiä, säilytystä,
24794: tuonti muodostaa jarrun kalastuselinkeinon ke- jalostusta ja markkinointia ja näin turvata ka-
24795: hittämiselle, varsinkin kun tuonti tapahtuu lastajien toimeentulo ja lisätä kotimaisten kala-
24796: maista, joissa kalastusta tuetaan aivan toisin tuotteiden osuutta kulutuksessa.
24797: kuin meillä. Tuontia voitaisiin kuitenkin kor- Kalanjalostustehtaan perustamista silmälläpi-
24798: vata kehittämällä omaa tuotantoa ja jalostusta. täen tulisi tutkia, mikä olisi tehtaalle soveliain
24799: Pohjanmaan rannikkoalueena välillä Kokkola paikka, miten voitaisiin yhdistää alueen laaja
24800: -Siipyy oli tärkeimmän talouskalamme, sila- vihannesviljely ja mahdollisesti vihannessäilyk-
24801: kan, saalis vuonna 1974 n. 5,3 miljoonaa kiloa, keiden valmistus hankkeeseen sekä miten jalos-
24802: josta määrästä vain 0,4 miljoonaa kiloa myytiin tusjätteet parhaiten voitaisiin käyttää läänin
24803: kulutukseen ja loput turkiseläinten rehuksi. laajan turkistarhauksen rehuntarpeisiin. Samassa
24804: Niinä vuodenaikoina, jolloin saadaan suurim- yhteydessä olisi tarpeen suorittaa markkinatut-
24805: mat kalansaaliit ja esiintyy suhteellista liika- kimus, joka antaisi viitteitä mm. siitä, missä
24806: tuotantoa, ei silakasta maksettava rehusilakan muodossa kotimainen kalatuote parhaiten voi-
24807: hinta pysty turvaamaan kalastajien toimeentu- taisiin markkinoida.
24808: loa. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24809: Kalastuselinkeinon kehittämiseksi tulisi Poh- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24810: janmaalle rakentaa kalanjalostustehdas. Näillä muksen,
24811: alueilla on sopivia satamapaikkoja sekä työvoi· että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24812: maa saatavissa. Silloin kun kalansaaliit ovat tutkimuksen suorittamiseksi edellyt')'k-
24813: suuria, tulisi tuoretta kalaa voida kuljettaa sisä- sistä perustaa kalanjalostustehdas V aa-
24814: maahan tarkoitukseen sopivalla kylmäkuljetus- san läänin rannikkoalueelle.
24815: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
24816:
24817: Jarmo Wahlström Sten Söderström
24818: 1979 vp. 1247
24819:
24820: Toivomusaloite n:o 1118.
24821:
24822:
24823:
24824:
24825: Valtonen ym.: Valtion viljavaraston rakentamisesta Tahkoluodon
24826: satamaan.
24827:
24828:
24829: E d u s k u n n a II e.
24830:
24831: Maassamme tuotetaan rehuviljaa yli oman alueella on vapaita rakennettavia kenttätiloja.
24832: tarpeen. Sen vuoksi rehuviljaa onkin jouduttu Viljavaraston rakennuspohjaksi Tahkoluodossa
24833: ohjaamaan ulkomaan vientiin. Tärkein rehuvil- tulisi kallioperusta, jolloin varasto voidaan ra-
24834: jan ylituotantomaakunta on Satakunta. Olisikin kentaa mahdollisimman hyödylliseen kokoon.
24835: tarpeellista järjestää Satakunnan rehuviljan Vientivarasto tarvitsee riittävät tilat kulje-
24836: vienti mahdollisimman edullisesti. tusten hoitoa varten niin varastolle kuin lai-
24837: Erään taloudellisen ratkaisun rehuviljan vien- vaukseenkin. Tahkoluodon satamasta on nyt
24838: nin järjestämiselle Satakunnasta toisi valtion saatava parhaat mahdolliset alueet näitäkin nä-
24839: viljavaraston perustaminen Satakunnan ranni- kökohtia ajatellen.
24840: kolle syvän veden partaalle. Porin kaupungin Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
24841: Tahkoluodon satama olisikin oivallinen vilja- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
24842: varaston sijaintipaikka. Tahkoluotaan on suun- sen,
24843: nitteilla rautatieyhteys, joka onkin tarpeen vil-
24844: jan kuljetuksiin, onhan valtionrautatiet hank- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
24845: kinut viljan kuljettamista varten tehokkaita menpiteisiin viliavaraston suunnittelemi-
24846: erikoisvaunuja. seksi ;a rakentamiseksi Porissa siiaitse-
24847: Viljavaraston sijoittamista Tahkoluodon irto- vaan Tahkoluodon satamaan.
24848: lastisatamaan puoltaa myös se, että Satama-
24849: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
24850:
24851: Pirkko Valtonen Mikko Elo
24852: 1248 1979 vp.
24853:
24854: Toivomusaloite n:o 1119.
24855:
24856:
24857:
24858:
24859: P. Vennamo ym.: Pinta-alatisien maksattamisesta ajallaan.
24860:
24861:
24862: E d u s k u n n a 11 e.
24863:
24864: Maataloudenharjoittajille maksettavat pinta- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
24865: alalisät myöhästyvät jatkuvasti pahasti. Tämä tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
24866: vaikeuttaa huomattavasti pien- ja perheviljeli- väksi toivomuksen,
24867: jöiden toimeentuloa ja maatalousyrityksensä
24868: järkevää hoitoa. Pinta-alalisät tulee maksaa vii- että hallitus huolehtisi siitä, että
24869: vyttelemättä ja ajallaan. pinta-alalisät maksetaan ajoissa niihin
24870: oikeutetuille.
24871: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
24872:
24873: Pekka Vennamo Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
24874: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo
24875: Eino Poutiainen
24876: 1979 vp. 1249
24877:
24878: Toivomusaloite n:o 1120.
24879:
24880:
24881:
24882:
24883: P. Vennamo ym.: Siemenviljan hinnan alentamisesta.
24884:
24885:
24886: E d u s k u n n a 11 e.
24887:
24888: Maanviljelijöille asetettuja rasituksia on jat- noussut reilusti yli 2 markan ja jopa kauran
24889: kuvasti vuodesta toiseen lisätty ja heidän toi- siemenkin on nousemassa lähelle 2 markan ki-
24890: meentuloaan vaikeutettu. Viime vuosien vaikei- lohintaa. Tällaisia hintoja viljelijät eivät usein-
24891: den sääolojen seurauksena maatalouden asema kaan pysty maksamaan, mikä heikentää maata-
24892: on entisestään huonontunut, mikä on johtanut lousomavaraisuuttamme entisestäänkin. Siemen-
24893: voimakkaaseen leipäviljan tuontiin kansamme viljan hintaa tulisikin voimakkaasti alentaa.
24894: vahingoksi. Tämä kehitys ei voi pitkään jat- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
24895: kua ilman maamme ajautumista maatalous- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
24896: asioissa täydelliseen umpikujaan. väksi toivomuksen,
24897: Viljan viljelyala on saatujen tietojen mukaan
24898: edelleen voimakkaasti supistumassa parhaim- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
24899: millakin viljelyalueilla, mm. Varsinais-Suomessa. menpiteisiin siemenviljan hinnan alen-
24900: Osasyynä tähän on se, että viljan siemenen hin- tamiseksi mm. vehnän ja kauran osalta
24901: ta on noussut lähes kestämättömälle tasolle. maamme maataloustuotannon ja vilja-
24902: Vehnän siemenen kilohinta on keväällä 1979 omavaraisuuden turvaamiseksi.
24903: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
24904:
24905: Pekka Vennamo Urho Pohto Urpo Leppänen
24906: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
24907: Eino Poutiainen
24908:
24909:
24910:
24911:
24912: 157 087900581L
24913: 1250 1979 vp.
24914:
24915: Toivomusaloite n:o 1121.
24916:
24917:
24918:
24919:
24920: P. Vennamo ym.: Viljan varastointipalkkioiden maksamisesta
24921: viljelijöille sekä varastointisopimusten tekemisestä.
24922:
24923:
24924: E d u s k u n n a 11 e.
24925:
24926: Viime vuosien huonot viljasadat ovat osoit- nollisia viljan varastointipalkkioita viljelijöille
24927: taneet, että viljavarastointi maassamme on pa- sekä tekemällä viljan varastointisopimuksia hei-
24928: hasti laiminlyöty. Valtion viljavarastoja ei ole dän kanssaan.
24929: riittävästi, mikä on johtanut siihen, että hyvinä Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
24930: vuosina viljaa on jouduttu myymään halvalla tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
24931: ulkomaille ja huonoina vuosina ostettu kalliim- väksi toivomuksen,
24932: malla hinnalla takaisin. Myös tiloilla tapahtu-
24933: va viljan varastoinnin riittävä tukeminen on että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
24934: laiminlyöty maamme vahingoksi. menpiteisiin, ;oilla vilieli;öille voitaisiin
24935: Viljavarastointia tulisi lisätä sekä valtion vil- maksaa riittäviä vilian varastointipalk-
24936: javarastoja rakentamalla että tukemalla viljeli- kioita sekä tehdä heidän kanssaan vil-
24937: jöitten omatoimista viljan varastointia. Erityi- ;an varastointisopimuksia.
24938: sesti asiaa voitaisiin edistää maksamalla kun-
24939: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
24940:
24941: Pekka Vennamo Urho Pohto Urpo Leppänen
24942: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
24943: Eino Poutiainen
24944: 1979 vp. 1251
24945:
24946: Toivomusaloite n:o 1122.
24947:
24948:
24949:
24950:
24951: P. Vennamo ym.: Ns. dual purpose -siitosoriiden hankkimisesta
24952: valtion hevosjalostuslaitokselle.
24953:
24954:
24955: Ed u s kun n a II e.
24956:
24957: Maamme hevoskanta on sodan jälkeisenä ai- hankkia ainakin yksi korkealuokkainen ns.
24958: kana voimakkaasti alentunut, eikä viime vuo- dual purpose -hevonen käytettäväksi siitokseen
24959: sina voimakkaasti lisääntynyt raviharrastuskaan kohtuulliseen hintaan. Tämä hevonen voitaisiin
24960: ole tätä kehitystä ratkaisevasti korjannut. Tä- sijoittaa esimerkiksi valtion hevosjalostuslai-
24961: män vuoksi valtion tulisi edelleen voimakkaas- tokseen Ypäjälle. Dual purpose -hevosen käyt-
24962: ti tukea maamme hevosjalostusta ja hevosten tömahdollisuudet sekä maataloustöissä että rat-
24963: lukumäärän lisääntymistä terveellä tavalla. sukäytössä tekevät siitä erityisen sopivan oloi-
24964: V aitio on vuosittain ohjannut budjetti- himme.
24965: varoja Lämminverijalostusyhdistykselle siitos- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
24966: oriin vuokraamiseksi. Tämä on johtanut siihen, tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
24967: että pitkäjänteisyyden puuttues~a kunakin väksi toivomuksen,
24968: vuonna vuokrattu ori on saattanut määräytyä
24969: satunnaisten muotivirtausten tai muiden epä- että hallitus ryhtyisi kaikkiin tar-
24970: olennaisten seikkojen vaikutuksesta väärään ro- peellisiin toimenpiteisiin ns. dual pur-
24971: tuun tai hevostyyppiin. Tämän vuoksi tarvit- pose -siitosoriiden hankkimiseksi maa-
24972: taisiin vuosittaisen vuokrauksen lisäksi pitkä- hamme valtion hevosjalostuslaitokseen
24973: jänteisyyttä. Y päjälle käytettäväksi siitostarkoituk-
24974: Jotta lämminverihevosjalostusta maassamme siin kohtuullisin astutusmaksuin.
24975: saataisiin monipuolistettua, tulisi maahamme
24976: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
24977:
24978: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
24979: Eino Poutiainen Urpo Leppänen Urho Pohto
24980: Veikko Vennamo
24981: 1252 1979 vp.
24982:
24983: Toivomusaloite n:o 1123.
24984:
24985:
24986:
24987:
24988: V. Vennamo ym.: Maatalouspolitiikan suunnan muuttamisesta.
24989:
24990:
24991: E d u s k u n n a 11 e.
24992:
24993: Kepun ja K-linjan maatalouspolitiikka on Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24994: tukenut suomalaisia suurtiloja. Tämä on joh- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24995: tanut perhe- ja pienviljelmien hävittämisen lin-
24996: jaan sekä huolestuttavaan maaseudun autioi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
24997: tumiseen. Näin ei voi jatkua. menpiteisiin suomalaisia suurtiloja suo-
24998: Kuitenkin monitoimiviljely on maassamme sivan vakavasti virheellisen maatalous-
24999: ainoa oikea maatalouspoliittinen linja. Tällöin politiikan korjaamiseksi niin, että moni-
25000: perhe- ja pienviljelmät saavat osan toimeentu- toimiviljelyn tilojen sivuansioiden avul-
25001: lostaan muualta. Todellisuudessa tällaisia tiloja la turvataan maassamme maatalouden
25002: maassamme on jo 40 prosenttia kaikista viljel- tulevaisuus ja elävä maaseutu koko kan-
25003: mistä, vaikka K-linjan tahdosta onkin yksipuo- samme ja kuluttajien etujen mukaisesti.
25004: lisesti suosittu suomalaista suurtilalinjaa. Suuri-
25005: kaan tila ei kuitenkaan Suomen olosuhteissa
25006: ole kansainvälisesti kilpailukykyinen.
25007: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
25008:
25009: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Urpo Leppänen
25010: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
25011: Pekka Vennamo
25012: 1979 vp. 1253
25013:
25014: Toivomusaloite n:o 1124.
25015:
25016:
25017:
25018:
25019: V. Vennamo ym.: Perhe- ja pienviljelmien alueellisen hintapo-
25020: liittisen tuen korottamisesta.
25021:
25022:
25023: E d u s k u n n a 11 e.
25024:
25025: Alueellinen hintapoliittinen tuki edistää hei- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25026: kompien alueiden väestön toimeentuloa ja maa- menpiteisiin nykyisen alueellisen hinta-
25027: taloutta. Tämä hintapoliittinen tuki on kuiten- poliittisen tuen nostamiseksi perhe- ;a
25028: kin maassamme aivan liian pieni, kun otetaan pienvit;etmille.
25029: huomioon eri alueiden todelliset suuret erot.
25030: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25031: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25032: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
25033:
25034: Veikko Vennamo Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
25035: Pekka Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
25036: Urho Pohto
25037: 1254 1979 vp.
25038:
25039: Toivomusaloite n:o 1125.
25040:
25041:
25042:
25043:
25044: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1979 tulo- ja menoarvioon
25045: siirtona maatilatalouden kehittämisrahastoon.
25046:
25047:
25048: E d u s k u n n a 11 e.
25049:
25050: Julkisuudessa on todettu, että maatilatalou- taloudellista työllisyyden hoitoa. Siksi maati-
25051: den kehittämisrahaston varat ovat jo käytän- latalouden kehittämisrahastoon olisi saatava
25052: nöllisesti katsoen loppuneet. Uusia lainahake- välttämättä riittävästi lisää varoja.
25053: muksia ei voida varsinaisesti ottaa enää vas- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25054: taan. Kaiken kukkuraksi maatalousministeri Vi- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25055: rolaisen tahdon mukaisesti näitä vähäisiäkin
25056: lainoja ohjataan aina vain enemmän isommille että hallitus ottaisi valtion vuoden
25057: tiloille. Tilanne on todella kestämätön. 1979 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
25058: Kun taloudellinen lama puree kaikella ta- 200 miljoonaa markkaa siirtona maati-
25059: voin ja metsänmyynti on vaikeata sekä verot latalouden kehittämisrahastoon käytettä-
25060: ahdistavat, niin edessä on pakkohuutokauppo- väksi työllisyyttä tukevaan ja edistävään
25061: jen uhka. Kuitenkin lainavarat olisivat myös lainoitukseen.
25062: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
25063:
25064: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Urpo Leppänen
25065: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
25066: Pekka Vennamo
25067: 1979 vp. 1255
25068:
25069: Toivomusaloite n:o 1126.
25070:
25071:
25072:
25073:
25074: V. Vennamo ym.: Osa-aikaviljelyn edistämisestä.
25075:
25076:
25077: Ed u s k u n n a II e.
25078:
25079: SMP ei voi hyväksyä pienviljelmien ja perhe· että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25080: viljelmien jatkuvaa hävittämistä. Tämä merkit· menpiteisiin osa-a;an vilielyn edistämi·
25081: see autioituvaa maaseutua ja väkiluvultaan pie· seksi maassamme.
25082: nenevää kansaa. Tämä on kansallista itsemur-
25083: hapolitiikkaa.
25084: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25085: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25086: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
25087:
25088: Veikko Vennamo Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
25089: Pekka Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
25090: Urho Pohto
25091: 1256 1979 vp.
25092:
25093: Toivomusaloite n:o 1127.
25094:
25095:
25096:
25097:
25098: V. Vennamo ym.: Maidon ja vehnän markkinoimismaksun pois-
25099: tamisesta.
25100:
25101:
25102: E d u s k u n n a 11 e.
25103:
25104: Nimenomaan maidon markkinoimismaksu on Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25105: kohtuuton ja väärämielinen. Suomessa on to- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25106: dellisuudessa kotimaisesta rasvasta pula. Näen-
25107: näinen ylituotanto johtuu suuresta ulkomaan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi·
25108: tuonnista. Margariinia on suosittu kotimaisen menpiteisiin maidon ja vehnän markki-
25109: työn ja karjatalouden kustannuksella. noimismaksun kumoamiseksi ainakin
25110: Sama koskee myös vehnän markkinoimis- perhe- ja pienviljelmien osalta.
25111: maksua. On väärin alentaa vehnän viljelijöiden
25112: ansioita verojen ja kustannusten jatkuvasti
25113: noustessa.
25114: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
25115:
25116: Veikko Vennamo Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
25117: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen Pekka Vennamo
25118: Urho Pohto
25119: 1979 vp. 1257
25120:
25121: Toivomusaloite n:o 1128.
25122:
25123:
25124:
25125:
25126: V. Vennamo ym.: Sianlihan markkinoimismaksun poistamisesta.
25127:
25128:
25129: E d u s k u n n a 11 e.
25130:
25131: Sianlihan liioiteltu ylituotanto johtuu suur- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25132: sikaloiden teollisesta tuotannosta. Siksi on vää- menpiteisiin sianlihan markkinoimis-
25133: rin rangaista tavallisia sikatalouden harjoittajia maksun poistamiseksi teollisia suursika-
25134: markkinoimismaksulla. Se on koko kansamme loita lukuunottamatta.
25135: etujen vastaista.
25136: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25137: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25138: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
25139:
25140: Veikko Vennamo Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
25141: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen Pekka Vennamo
25142: Urho Pohto
25143:
25144:
25145:
25146:
25147: 158 087900581L
25148: 1258 1979 vp.
25149:
25150: Toivomusaloite n:o 1129.
25151:
25152:
25153:
25154:
25155: V. Vennamo ym.: Maidon kuljetusavustusten korottamisesta
25156: kehitysalueiden edun oikeudenmukaiseksi huomioonottami-
25157: seksi.
25158:
25159:
25160: E d u s k u n n a 11 e.
25161:
25162: Kehitys maamme maidontuotannossa kulkee minen vaatii nopeita toimenpiteitä maidon kul-
25163: huolestuttavaan suuntaan. Siksi on ryhdyttävä jetusavustusten maksuperusteiden korjaamisek-
25164: toimenpiteisiin, joilla voidaan entistä tehok- si täyttämään ne vaatimukset, joilla voidaan
25165: kaammin saada kulutukseen myös syrjäisten maidon tuotannon jatkuvuus turvata.
25166: alueiden tuottama maito. Määräykset ovat ol- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
25167: leet omiaan vaikeuttamaan kehitysalueiden mei- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
25168: jereiden toimintaa ja omalta osaltaan johtaneet sen,
25169: lypsykarjan vähenemiseen, koska kuljetusavus-
25170: tusten kiristyvä laskeminen on johtanut laita- että hallitus ryhtyisi välittömiin toi-
25171: alueiden meijerit sen tosiasian eteen, että tili- menpiteisiin maidon kuljetusavustusten
25172: tyshintaa on ollut pakko alentaa maidontuotta· korottamiseksi todellisia kustannuksia
25173: jan tuhoksi. Näillä alueilla asuville perhe- ja vastaavaksi siten, että myös kehitys-
25174: pienviljelijöille maidosta saadut tulot ovat pää- alueiden laita-alueet tulevat oikeuden-
25175: asiallisesti toimeentulon perusta. Kehitysaluei- mukaiseen asemaan.
25176: demme maidontuottajien toimeentulon turvaa-
25177: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
25178:
25179: Veikko Vennamo Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
25180: Pekka Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
25181: Urho Pohto
25182: 1979 vp. 1259
25183:
25184: Toivomusaloite n:o 1130.
25185:
25186:
25187:
25188:
25189: V. Vennamo ym.: Iisalmen, Lapinlahden ja Maaningan siittä-
25190: misestä maidontuotannon A 3 -avustusalueeseen.
25191:
25192:
25193: E d u s k u n n a 11 e.
25194:
25195: Iisalmen, Lapinlahden ja Maaningan kunnat että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25196: olisi maidon tuotantoavustuksissa siirrettävä menpiteisiin Iisalmen, Lapinlahden ;a
25197: B-alueesta A 3 -alueeseen. Näin on ollut asian- Maaningan kuntien siirtämiseksi mai-
25198: laita aikaisemmin. Tätä vaatii nykyinen työlli- dontuotannon avustuksen A 3 -alueeseen
25199: syystilanne sekä alueen perhe- ja pienviljelmien työllisyyden vaatimusten sekä perhe-
25200: kannattavuus. ja pienviljelmien toimeentulon syystä.
25201: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25202: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25203: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
25204:
25205: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Pekka Vennamo
25206: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
25207: Urho Pohto
25208: 1260 1979 vp.
25209:
25210: Toivomusaloite n:o 1131.
25211:
25212:
25213:
25214:
25215: V. Vennamo ym.: Lihan tuotannon tukialueen laajentamisesta
25216: koskemaan lisalmea, Lapinlahtea ja Maaninkaa.
25217:
25218:
25219: Ed u s kun n a ll e.
25220:
25221: Kaikki tos1as1at puhuvat sen puolesta, että että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25222: lihan tuotannon tukialuetta olisi laajennettava menpiteisiin lihan tuotannon tukialueen
25223: koskevaksi myös Iisalmen, Lapinlahden ja Maa- laa;entamiseksi Iisalmen) Lapinlahden ja
25224: ningan kuntia Kuopion läänissä. Maaningan kuntiin Kuopion läänissä.
25225: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25226: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25227: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
25228:
25229: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Pekka Vennamo
25230: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
25231: Urho Pohto
25232: 1979 vp. 1261
25233:
25234: Toivomusaloite n:o 1132.
25235:
25236:
25237:
25238:
25239: V. Vennamo ym.: Ylijäämävoin myynnistä alennettuun hintaan
25240: taloudellisissa vaikeuksissa oleville.
25241:
25242:
25243: E d u s k u n n a 11 e.
25244:
25245: Kun maastamme viedään edelleen voita puo- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25246: li-ilmaiseksi ulkomaille ulkolaisen rasvaraaka- menpiteisiin ylijäämävoin myymiseksi
25247: aineen laajan tarpeettoman tuonnin vuoksi, huomattavasti alennettuun hintaan kan-
25248: mutta kotimaiselta voin kuluttajalta peritään saneläkeläisille, invalideille, rintamavete-
25249: moninkertaisesti korkeampaa kuluttajahintaa, ei raaneille, suuriperheisille ja muille ta-
25250: tällaista maamme pienituloisten riistämistä ja loudellisissa vaikeuksissa oleville ja hei-
25251: köyhdyttävää ulkomaankauppaa voida pitää hy- dän perheilleen.
25252: väksyttävänä.
25253: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25254: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25255: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
25256:
25257: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
25258: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
25259: Urpo Leppänen
25260: 1262 1979 vp.
25261:
25262: Toivomusaloite n:o 1133.
25263:
25264:
25265:
25266:
25267: V. Vennamo ym.: Riittävän tuotantopalkkion maksamisesta
25268: rukiin viljelystä.
25269:
25270:
25271: E d u s k u n n a 11 e.
25272:
25273: Rukiin tuotannon edistäminen on koko kan- tävästi korjatuksi, ehdotamme kunnioittaen
25274: santaloutemme ja viljelijäväestön edun mu- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25275: kaista. Siksi on välttämätöntä, että maassamme
25276: maksetaan riittävää rukiin tuotantopalkkiota. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25277: Näin ei ole nykyisin asianlaita, vaan tässä suh- menpiteisiin riittävän tuotantopalkkion
25278: teessa vallitsee monia epäkohtia. maksamiseksi rukiin viljelystä sekä pois-
25279: Kun hallitukset eivät ole saaneet asiaa riit- taisi asiassa ilmenneet epäkohdat.
25280: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
25281:
25282: Veikko Vennamo Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
25283: Pekka Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
25284: Urho Pohto
25285: 1979 vp. 1263
25286:
25287: Toivomusaloite n:o 1134.
25288:
25289:
25290:
25291:
25292: V. Vennamo ym.: Perunan viljelyn edistämisestä.
25293:
25294:
25295: E d u s k u n n a 11 e.
25296:
25297: Perunan viljelyä on syytä maassamme edis- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25298: tää. Asian hoidossa on ollut suuria puutteita taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25299: ja vääryyksiä.
25300: On turvattava kuluttajille omasta maasta että hallitus ryhtyisi kiireellisiin ta-
25301: kunnollinen peruna sekä huolehdittava asianmu- loudellisiin toimenpiteisiin perunan vil-
25302: kaisilla taloustoimenpiteillä perunajauhotehtai- jelyn edistämiseksi sekä perunajauhoteh-
25303: den toiminnan tehokkuudesta. Näin ei ole taiden toiminnan tehostamiseksi.
25304: maassamme tapahtunut.
25305: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
25306:
25307: Veikko Vennamo Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
25308: Pekka Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
25309: Urho Pohto
25310: 1264 1979 vp.
25311:
25312: Toivomusaloite n:o 1135.
25313:
25314:
25315:
25316:
25317: V. Vennamo ym.: Ns. pakettipeltojen ottamisesta uudelleen käyt·
25318: töön.
25319:
25320:
25321: E d u s k u n n a 11 e.
25322:
25323: Maatamme uhkaa elintarvikepula. Jo nyt Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25324: elintarvikevajaus on huomattava. Tämä köyh- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25325: dyttää kansamme eikä turvaa meitä nälän
25326: uhkalta. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25327: Peltojen paketointi niin kuin lehmän julis- menpiteisiin pakettipeltojen laajalti otta-
25328: taminen petoeläimeksi oli maassamme suuri jär- miseksi uudelleen maataloustuotantoon
25329: jettömyys. Vastuun tästä kantavat keskustapuo- myöntämällä tarvitseville riittäviä hal-
25330: lue ja muut suuret puolueet. pakorkoisia lainoja ja muutoinkin edis-
25331: Muualla maailmassa on paketoidut pellot jo tämällä tapahtuneen järjettömyyden kor-
25332: otettu uudelleen tuotantoon. Yhdysvalloissa on jaamista.
25333: otettu tuotantoon kokonaista 20 miljoonaa heh-
25334: taaria pakettipeltoja. Mutta Suomessa on istuttu
25335: kädet ristissä.
25336: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
25337:
25338: Veikko Vennamo Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
25339: Pekka Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
25340: Urho Pohto
25341: 1979 vp. 1265
25342:
25343: Toivomusaloite n:o 1136.
25344:
25345:
25346:
25347:
25348: V. Vennamo ym.: Pellonvaraussopimuksen alaisen pellon luovut-
25349: tamisesta turvetuotantoon.
25350:
25351:
25352: E d u s k u n n a 11 e.
25353:
25354: Peltojen paketoimisen korvaus ei satst estaa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25355: polttoturpeen hyväksikäyttöä. Näin on kuiten- menpiteisiin ns. paketoimislain niin
25356: kin asianlaita tämän päivän Suomessa. muuttamiseksi, että pellonvaraussopi-
25357: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- pimuksen alaisena olevaa peltoa voitai-
25358: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, siin luovuttaa maallemme välttämättö-
25359: mään turvetuotantoon sopimusta purka-
25360: matta ia korvausta pienentämättä.
25361: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
25362:
25363: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
25364: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
25365: Urpo Leppänen
25366:
25367:
25368:
25369:
25370: 159 087900581L
25371: 1266 197~ vp.
25372:
25373:
25374: Toivomusaloite n:o 11.37.
25375:
25376:
25377:
25378:
25379: V. Vennamo ym.: Satovahinkojen korvaamista koskevan lain
25380: .aikaansaamisesta.
25381:
25382:
25383: E d u s k u n n a 11 e.
25384:
25385: Vaihtelevat satovahingot ovat maassamme Näillä perusteilla on välttämätöntä, että maa-
25386: jokavuotisia. Satovahinkojen korvausten ei pi- hamme lopulta laaditaan pysyvä ja todella
25387: täisi rakentua poliittisen kaupankäynnin ja mie- oikeudenmukainen ja tasapuolinen sekä vahin-
25388: livallan perustalle, vaikka se onkin keskusta- kojen korvaamisen turvaava satovahinkojen
25389: puolueen johdon tahto. korvaamisen laki.
25390: Viime kesän satovahingotkin korvataan vain Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25391: murto-osaltaan, koska korvaus on riippuvainen taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25392: budjettiin myönnetyistä varoista ja koska kepun
25393: ja MTK:n johdot unohtavat vahingon kärsineet että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25394: sen vuoksi, että nykyisen lain mukaan korvattu menpiteisiin pysyvän, nykyistä oikeuden-
25395: vahinko jaetaan loppujen lopuksi kaikkien vil- mukaisemman ;a täydellisen korvauksen
25396: jelijöiden kesken ja jää heidän yhteiseksi rasi- saamisen todella turvaavan satovahinko-
25397: tuksekseen. Tämä ei ole oikein, vaan lakiin ien korvaamista koskevan lain aikaan-
25398: perustuva oikeudenmukaisuus ja kohtuus on saamiseksi maahamme.
25399: turvattava suomalaisessa yhteiskunnassa.
25400: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
25401:
25402: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Urpo Leppänen
25403: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
25404: Pekka Vennamo
25405: 1979 .vp. 1267
25406:
25407: Toivomusaloite n:o 1138.
25408:
25409:
25410:
25411:
25412: V. Vennamo ym.: Viljelys- ja pihateiden raikentamisavustuiksiin
25413: myönnettävien määrärahojen lisäämisestä.
25414:
25415:
25416: Ed u s k u n n a 11 e.
25417:
25418: Viljelys- ja pihateiden rakentamisawstuksiin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25419: maatalouden kehittämisrahaston kautta myön- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25420: netyt määrärahat ovat viime vuosien aikana muksen,
25421: olleet erittäin niukat. Seurauksena on ollut, että
25422: suuri määrä kiireellistä toteuttamista vaativia että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25423: hakemuksia on varojen puutteen vuoksi joutu- pienteiden, kuten viljelys- ;a pihateiden,
25424: nut odottamaan ratkaisua jopa wosikausia. rakentamisavustuksiin tarvittavien mää-
25425: Maatalouspiirit eivät enää ole olleet innostu- rärahojen lisäämiseksi ·ja teiden raken·
25426: neita uusien tiesuunnitelmien laatimiseen, koska tamiseen myönnettävien avustuksien
25427: vanhojakaan suunnitelmia ei ole valtion toi- markkamäärien korottamiseksi edes kus-
25428: mesta pystytty alkuunkaan rahoittamaan. Kui- tannusten nousua vastaavasti.
25429: tenkin tarve tällaisten ns. pienteiden rakenta-
25430: miseen on edelleenkin erittäin suuri.
25431: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
25432:
25433: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Pekka Vennamo
25434: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Urpo Leppänen
25435: J. Juhani Kortesalmi
25436: 1268 1979 vp.
25437:
25438: Toivomusaloite n:o 1139.
25439:
25440:
25441:
25442:
25443: V. Vennamo ym.: Kotimaisen vihannes- ja juurikasvituotannon
25444: menekin turvaamisesta.
25445:
25446:
25447: E d u s k u n n a 11 e.
25448:
25449: Vaikka maassamme on jatkuvasti työttö- joita voidaan kotimaassa viljellä ja tuottaa riit-
25450: myyttä, joka: voimakkaimmin vaikuttaa kehitys' tävästi. Nyt suuret tuontiliikkeet tuottavat
25451: alueiden maaseudulla ja ammattitaidottomaan ulkomailta sellaisia tuotteita, joita riittävästi
25452: väestöön, ei maassamme hintapoliittisin eikä voitaisiin kasvattaa kotimaassa, kunhan viljeli-
25453: muunlaisin · toimenpitein ole haluttu korjata jöille taattaisiin ennakolta kohtuullinen hinta ja
25454: työllisyys- ja toimeentulotilannetta sen viljelijä- tuotteiden menekki.
25455: väestön keskuudessa, joka pääasiassa saa toi- V aitiovallan tulisikin kiinnittää enemmän
25456: meentulonsa viharines- ja juurikasvien viljelystä. huomiota ja valvoa sellaisten tavaroiden tuon-
25457: Vaikka kotimaassa pystyttäisiin tuottamaan tia, joita voidaan kotimaassa riittävästi kas-
25458: arvokkaita ja korkealaatuisia vihannes- ja juuri- vattaa.
25459: kasveja, tuottavat suuret tuontiliikkeet maa- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
25460: hamme samoja tuotteita ulkomailta. Kotimaisen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25461: tuotteen hinta on ollut se ratkaiseva tekijä, muksen,
25462: joka on määritellyt kotimaisen viljelyn laajuu-
25463: den, kun on ollut epävarmuutta menekin ja että hallitus ryhtyisi toimiin kotimai-
25464: tuotantokustannusten varmuudesta. Turvatak- sen vihannes- ja juurikasvituotannon me-
25465: semme pienviljelijäväestölle työn ja toimeen- nekin ja hinnan turvaamiseksi ja val-
25466: tulon, tulisi taata kotimaisen tuotannon me- voisi, ettei tarpeetonta tuontia kotimai-
25467: nekki- ja hintasuhdanteet niin, ettei tuotettaisi sen tuotannon kanssa kilpailemiseksi sal-
25468: tarpeettomasti ulkomailta sellaisia tuotteita, littaisi.
25469: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
25470:
25471: Veikko Vennamo Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
25472: Pekka Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
25473: Urho Pohto
25474: 1979 vp. 1269
25475:
25476: Toivomusaloite n:o 1140.
25477:
25478:
25479:
25480:
25481: V. Vennamo ym.: Valtion lainarahaston perustamisesta lasin-
25482: alaista viljelyä varten.
25483:
25484:
25485: E d u s k u n n a 11 e.
25486:
25487: Lasinalainen viljely on maassamme taloudel- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25488: lisissa vaikeuksissa. Yrittäjiä on joutunut lopet- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25489: tamaan suurista uhrauksista huolimatta.
25490: Lisäksi on jouduttu ulkolllailta tuomaan aina että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25491: vain enemmän vihanneksia ja juurikasviksia. menpiteisiin valtion lainarahaston perus-
25492: Nämä ovat monasti myrkyillä käsiteltyjä ja tamiseksi Ruotsin esikuvan mukaan.la-
25493: ulkomaanl,caupan vajaus vain kasvaa. sinalaista viljelyä varten maassamme si-
25494: Hallitus on istunut kuitenkin kädet ristissä. ten että yrittäjät saavat korotonta lainaa
25495: Pienyritteliäisyyttä väheksytään. Sitävastoin riittävän kotimaisen vihannes- ja juuri-
25496: Ruotsissa on valtio perustanut lasinalaisen vil- kasvituotannon turvaamiseksi ja ulko-
25497: jelyn lainoitusrahaston, josta myönnetään yrit- maankaupan rasituksen pienentämiseksi.
25498: täjille korotonta lainaa. Näin turvataan koti-
25499: mainen tuotanto.
25500: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
25501: ~~' ..
25502: Veikko Vennamo Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
25503: Pekka Vennamo Utp9 Leppänen Anssi Joutsenlahti
25504: Urho Pohto
25505: 1270 1979 vp.
25506:
25507: Toivomusaloite n:o 1141.
25508:
25509:
25510:
25511:
25512: V. Vennamo ym.: Turkistarhausta koskevan tutkimus- ja tuki-
25513: toiminnan kehittämisestä.
25514:
25515:
25516: Eduskunnalle.
25517:
25518: . Turkistarhaus toi maallemme viennissä viime lisesti luotava tätä alaa varten asianmukainen
25519: vuonna yli 500 miljoonaa. markkaa ilman min- investointi- ·.ja· suhdannetasausjärjestelmä.
25520: käänlaista valtion tukea. Samanaikaisesti tur- Mainituilla .. perusteilla.~· ehdotamme kunnioit-
25521: kistarhaus työllisti· yli 10 000 henkilöä. Nimen- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25522: omaan Pohjanmaa olisi autio, ·jollei turkistar-
25523: hauksen ansioita ja . työpaikkoja olisi käytettä- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi~
25524: vissä. · menpiteisiin asianmukaisen · valtion tuen
25525: Turkistarhausta on siis pidetty K·linjan ta- myöntämiseksi ·tarpeelliseen turkistar-
25526: holta huonommassa asemassa kuin vientiteolli- hauksen tutkimustoimintaan sekä inves-
25527: suutta. Tämä on selvää syrjintää. tointi- ;a suhdannetasaus;äriestelmän
25528: . Erityisesti turkistarhaus . tarvitsisi valtion ylläpitämiseen. ·
25529: tukea tutkimustoimintaan. Lisäksi olisi kiireel-
25530: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
25531: ·; "".
25532:
25533: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Urpo Leppänen
25534: "Anssi :Toutselllahti Urho: Pohto J. Juhani·Kortesalnii
25535: Pekka·V~o ! . ::-.: : ~ ,·· :·\':. J ,. ~
25536: 1979 ~· 1271
25537:
25538: Toivomusaloite n:o 1142. : -~
25539:
25540:
25541:
25542:
25543: V. Vennamo ym.: Viljan varastotilojen rakentamisesta.
25544:
25545:
25546: E du sk u nnalle.
25547:
25548: Viljan varastotilat .·ovat maassamme aivan · ett4 hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25549: liian pienet. Tämä käy ilmi joka syksy ·vilja- menpiteisiin 'vilfasiilofen lisää rakentami-
25550: kauppojen yhteydessä, oli sato suurempi tai pie- seksi riittävän ·määrän kotimaisen· vilia~
25551: nempi. huoltomme turvaamiseksi ;a s_yksyisten
25552: Kuitenkin koko kansamme etu vaatii, että vilfakauppofemme tet:'vehdyttäiniseksi ·sa-
25553: peruselintarvikkeittemme huolto on turvattu inlilla työllisyyttä· edistäen. ·
25554: kotimaisella perustalla.· Tästä syystä olisi vilja-
25555: siiloja kiireellisesti rakennettava riittävä määrä.
25556: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25557: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25558: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979 ..
25559: .. L
25560:
25561: Veikko :Vennanto . Eino ·Poutiainen Urpd -Leppänen: ·. · ·
25562: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto · J. Juhani Kortesalmi
25563: Pekka Vennamo
25564: 1272 1979 vp.
25565:
25566: Toivomusaloite n:o 1143.
25567:
25568:
25569:
25570:
25571: V. Vennamo ym.: Riittävien rehnviljavarastojen aikaansaamisesta.
25572:
25573:
25574: E d u s k u n n a 11 e.
25575:
25576: Maassamme tarvitaan kipeästi rehujen var- sella hinnalla takaisin. Ei ole ihme, että kan-
25577: muusvarastointia. SMP on tästä tehnyt esityksiä samme on köyhtynyt.
25578: eduskunnassa jo viisitoista vuotta, mutta tur- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25579: haan. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25580: Rehuviljan varastojen puute on aikaansaanut
25581: kansallemme suuria taloudellisia menetyksiä. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25582: Kun on liikaa rehuviljaa, niin sitä viedään menpiteisiin riittävien rehuviljavarasto-
25583: puoli-ilmaiseksi ulkomaille ja kun on taas rehu- ien aikaansaamiseksi maahamme myös
25584: viljasta puute, niin sitä ostetaan moninkertai- käyttäen hyväksi varastointia tiloilld.
25585: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
25586:
25587: Veikko Vennamo Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
25588: Pekka Vennamo Urpo. Leppänen Anssi Joutsenlahti
25589: Urho Pohto
25590: 1979 vp. 1273
25591:
25592: Toivomusaloite n:o 1144.
25593:
25594:
25595:
25596:
25597: V. Vennamo ym.: Maa- ja vesirakennusalan sekä metsänparan-
25598: nusalan konekannan tehokkaan käytön turvaamisesta.
25599:
25600:
25601: E d u s k u n n a II e.
25602:
25603: Maa- ja vesirakennusalalla sekä metsänparan- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25604: nusalalla toimii maassamme yli 2 500 keski- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25605: suurta ja pientä yritystä, joiden palveluksessa
25606: on yhteensä noin 40 000 henkilöä. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25607: Nimenomaan metsänparannuksen alalla on menpiteisiin maa- ia vesirakennusalalla
25608: maassamme paljon tehtävää, sekä sama koskee sekä metsänparannuksen alalla työsken-
25609: myös maa- ja vesirakennustöitä. televien henkilöiden ia yritysten kone-
25610: Kun taloudellinen lama uhkaa, on terveen kannan tehokkaan käytön turvaamiseksi
25611: järjen mukaan huolehdittava, että jokainen käsi- myös ·. taloudellisen laman aikana koko
25612: varsi ja jokainen tuottava kone on hyödyllisessä kansamme etuien mukaisesti.
25613: työssä. SMP ei hyväksy työttömyyttä eikä talou-
25614: dellisesti tuottavan työn pysähdyttämistä.
25615: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
25616:
25617: Veikko Vennamo Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
25618: Pekka Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
25619: Urho Pohto
25620:
25621:
25622:
25623:
25624: 160 087900581L
25625: 1274 1979 vp.
25626:
25627: Toivomusaloite n:o 114.5.
25628:
25629:
25630:
25631:
25632: v~ Vennamo ym.: Metsänparannustöiden tehostamisesta.
25633:
25634:
25635:
25636: E d u s k u n n a 11 e.
25637:
25638: Maassamme on melkeinpä rajattomasti tar- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25639: peellisia metsänparannustöitä. Kuitenkin on toi- menpiteisiin metsänparannustöiden, nii-
25640: saalta laajaa ja aina vain pahenevaa työttö- hin luettuna myös risusavottatyöt, te-
25641: myyttä. Tilanne on siis suorastaan luonnoton, hostamiseksi metsätaloutemme ;a työUi-
25642: vaikka risusavottatöitäkin .tarvittaisiin kaikkialla syytemme · etu;en mukaisesti.
25643: maassamme.
25644: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25645: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25646: · Helsingissä 11 päivänä. huhtikuuta 1979.
25647:
25648: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Urpo Leppänen
25649: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto J~·Juluin;.: Kortesalmi:
25650: Pekka Vennamo
25651:
25652:
25653: "i·., ..
25654: 1979 vp. 1275
25655:
25656: Toivomusaloite n:o 1146.
25657:
25658:
25659:
25660:
25661: ·V. Vennamo ym.: Metsänhoitomaksun siirtämisestä metsänhoito-
25662: toimenpiteiden yhteyteen.
25663:
25664:
25665: E d u s k u.n n a 11 e.
25666:
25667: Terveen. järjen mukaan työstä on maksettava että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25668: eikä tekemättömyydestä; Tämä koskee myös menpiteisiin pakollisten metsänhoito-
25669: metsänhoitomaksua. maksujen siirtämiseksi metsän leimauk-
25670: . Mainituilla· perusteilla ehdotamme kunnioit- sen ja muiden metsänhoitotoimenpitei~
25671: taen eduskunnan ·hyväksyttäväksi ·toivomuksen, den .yhteyteen.
25672: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979. ':.: ,!
25673:
25674:
25675: . . .
25676: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Urho Pohto
25677: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti · Pekka. Venhamo
25678: Eino Poutiainen
25679: 1276 1979 vp.
25680:
25681: Toivomusaloite n:o 1147.
25682:
25683:
25684:
25685:
25686: V. Vennamo ym.! Valtion tuen saWlisesta useampikeltaiseen met-
25687: sien harventamiseen.
25688:
25689:
25690: E d u s k u n n a 11 e.
25691:
25692: Säännökset metsiemme harvennustöistä ovat että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25693: puutteelliset ja virheelliset. Käytännössä harven· menpiteisiin voimassa olevien säännösten
25694: nustyö on toteutettava metsässä vähintään kaksi niin korjaamiseksi, että valtiovallan tuki-
25695: jollei kolme kertaa. Laki kuitenkin tuntee vain toimenpiteitä voidaan antaa metsän
25696: yhden harvennuskerran tukitoimenpiteet. Asian- useampikertaiseen harvennustyöhon.
25697: tilaan on siis saatava kiireellinen korjaus.
25698: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25699: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25700: Helsingissä 11 päiv~nä huhtikuuta 1979.
25701:
25702: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Urpo Leppänen
25703: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
25704: Pekka Vennamo
25705: 1979 vp. 1277
25706:
25707: Toivomusaloite n:o 1148.
25708:
25709:
25710:
25711:
25712: V. Vennamo ym.: Ulkomailta tapahtuvan puuraaka-aineen tuon-
25713: nin haittavaikutusten estämisestä.
25714:
25715:
25716: Ed u s kun n:a 11 e.
25717:
25718: Puuraaka-aineen tuonti ulkomailta on vai- ·Mainituilla perusteilla ehdotamme eduskun-
25719: keuttanut suuresti metsänomistajien asemaa ja nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25720: lisännyt työttömyyttä. Tämä puutavaran tuonti
25721: on tapahtunut hallituksen tekemillä kauppaso- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25722: pimuksilla. · menpiteisiin kauppasopimusten ja voi-
25723: Hallituksen toiminnasta vastuussa olevat puo- massa olevien määräysten niin korjaami-
25724: lueet yrittävät kuitenkin peitellä syyllisyyttään seksi, että ulkomaisen puuraaka-aineen
25725: ja syyttää puunjalostusteollisuutta, jolla myös tuonnilla ei paineta kotimaista työtä ja
25726: on oma etunsa valvottavana. kotimaista metsänomistajaa.
25727: Mutta päävastuu koko kansamme edun vas-
25728: taisesta puuraaka-aineen ulkomailta tuonnista
25729: ylihinnalla on hallituksella.
25730: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
25731:
25732: Veikko Vennamo Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
25733: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen Pekka Vennamo
25734: Urho Pohto
25735: 1278 1979 vp.
25736:
25737: Toivomusaloite n:o 1149.
25738:
25739:
25740:
25741:
25742: V. Vennamo ym.: Kotimaisten marjojen käytön turvaamisesta
25743: marjateollisuudessa.
25744:
25745:
25746: E d u s kun n a 11 e.
25747:
25748: Maamme marjateollisuus käyttää laajalti ulko- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25749: maisia raaka-aineita. Tämä ei ole . kansamme taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25750: etujen mukaista.
25751: Maassamme on riittävästi kotimaisia marjoja, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25752: jotka ovat aromiltaan parempia kuin ulkomaiset menpiteisiin kotimaisten mar;o;emme
25753: marjat. Lisäksi maassamme harjoitetaan marjan- käytön turvaamiseksi maamme maria-
25754: viljelyä, jota voitaisiin suuresti laajentaa ja tällä teollisuudessa kansamme ;a mar;anvilie-
25755: tavalla turvata oman kansamme toimeentuloa ja ··li;öiden sekä työllisyyden etu;en mukai-
25756: työllisyyttä. sesti.
25757: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
25758:
25759: Veikko Vennamo Eino Poutiainen Urpo Leppänen
25760: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
25761: Pekka Vennamo
25762: 1979 vp. 1279
25763:
25764: Toivomusaloite n:o 1150.
25765:
25766:
25767:
25768:
25769: V. Ventiamo ym.: Kuopion läänin keskuskalanviljelylaitoksen
25770: perustamisesta.
25771:
25772:
25773: E d u s k u n n a 11 e.
25774:
25775: Kuopion lääniin tarvittrusun kipeästi kes- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25776: kuskalanviljelylaitos. Suoritettujen rtutkimusten menpiteisiin Kuopion läänin keskus-
25777: mukaan löytyisi Kuopion läänin alueelta useita kalanvilielylaitoksen perustamiseksi tut-
25778: sopivia paikkoja. kimusten osoittamatie sopivalle paikalle.
25779: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25780: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25781: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
25782:
25783: Veikko Vennamo Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi
25784: Pekka Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
25785: Urho Pohto
25786: 1280 1979 vp.
25787:
25788: Toivomusaloite n:o 1151.
25789:
25790:
25791:
25792:
25793: Vesterinen ym.: Ma)ltilalainoitusta koskevien epäkohtien poista-
25794: misesta maatilatalouden kehittämisrahaston varoja lisäämällä.
25795:
25796:
25797: E d u s k u n n a 11 e.
25798:
25799: Maataloustulon määrä laski viime vuonna tunut pääasiassa korkotukiluotoiksi. Esimerkiksi
25800: 17 % edellisvuoden määrästä. Maatalouden har- vuonna 1978 voitiin maatilalainoja valtion va,
25801: joittamisesta jäi viljelijöille työpalkaksi ja maa- roista hakea vain vuoden alusta kolmena kuu-
25802: talouteen sijoitettujen omien pääomien koroksi kautena ja loppuvuodesta vasta 22. 9. lukien.
25803: vuonna 1978 yhteensä 3 239 milj. markkaa, Edelleen suurin osa lainoista siirtyy metsän tuo-
25804: joka on 672 milj. markkaa vähemmän kuin ton takia korkotukilainoituksen puolelle, vaik-
25805: vuonna 1977. Kun maassa on runsas 200 000 ka tilan peltoala hädin tuskin täyttää elinkel-
25806: maatilaa, sai kukin viljdijäperhe maataloustu- poisen tilan vaatimukset. Tulisikin pikaisesti
25807: loa viime vuonna keskimäärin 3 000 markkaa muuttaa metsän ja pellon välistä muuntosuh-
25808: vähemmän kuin edellisvuonna. detta siten, että valtion lainoituksen piiriin tu-
25809: Maataloustulon suuri vähentyminen johtui lisivat alle 15 peltohehtaarin tilat, joiden met-
25810: lähinnä kahdesta tekijästä: viljanviljelyä kohtasi sän tuotto on alle 300 m3 • Lisäksi asunto- ja
25811: kato ja ostorehujen, lannoitteiden ja koneiden rakentamislainojen myönnetyt ralrentamislaina-
25812: lisääntynyt käyttö kasvatti tuotantokustannuk- päätökset ovat varojen niukkuuden takia viipy-
25813: sia. Edelleen kun maatilayrittäjää samanaikai- neet jopa vuoden. Asunto- ja tuotantorakennus-
25814: sesti pidetään eriarvoisessa asemassa muihin lainoja tulisi lisätä niin, että niiden myöllitämi-
25815: väestöryhmiin verrattuna etenkin sosiaaliturvan nen sujuisi saman aikataulun puitteissa kuin
25816: suhteen, aiheuttavat epäkohdat etenkin pienem- aravalainoituskin.
25817: millä tiloilla työskenteleville ylipääsemättömiä Edellä mainittuun viitaten ehdotamme edus-
25818: vaikeuksia. Lisäksi korkea metsäverotus valta- kunnan hyväksylttäväksi toivomuksen,
25819: kunnan keskialueilla vaikuttaa elinolosuhteita
25820: hcilrentävästi. että hallitus kiireesti ryhtyisi toimen-
25821: Samaan aikaan kun tulot ovat pienetlJty11eet ia piteisiin maatilalainoitusta koskevien
25822: kun tiloilla tarvittaisiin uusia kehittämistoimia, epäkohtien poistamiseksi lisäämällä maa-
25823: ovat myös maatilatalouden kehittämisrahaston tilatalouden kehittämisrahaston varoia
25824: varat suhteettomasti vähentyneet ja valtion lai- tuntuvasti.
25825: noitus on huomattavasti supistunut sekä muut-
25826: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
25827:
25828: Paavo Vesterinen Matti Jaatinen Mauri Pekkarinen
25829: Inger Hirvelä Sakari Knuuttila Helena Pesola
25830: Juhani Surakka Hannu Tapiola
25831: 1979 yp. 1281
25832:
25833: Toivomusaloite n:o 1152.
25834:
25835:
25836: Vesterinen ym.: Määrärahasta sisävesikalatalousoppilaitoksen
25837: suunnitteluun.
25838:
25839: Ed u s k u n n a II e.
25840: Opetusministeriön 3. 4. 1974 asettama kala- tuksen saalismääriä ei tosin nykyisestään voida
25841: talousalan opetustoimikunta jätti mietintönsä kovin paljon lisätä, mutta sisävesien saaliit ovat
25842: (komiteanmietintö 1975: 36) vuonna 1975 ja asiantuntijoiden mukaan kalastusta tehostamalla
25843: esitti, että alan koulutusta kehitettäisiin siten, helposti kaksin-, jopa kolminkertaistettavissa.
25844: että ammatillinen molemmilla kotimaisilla kie- Nykyisellään voidaan ainoastaan muutaman
25845: lillä annettava peruskoulutus kestäisi yhden ka- suurehkon järvialtaan osalta puhua edes jossain
25846: lenterivuoden. Opistoasteen opetuksen aloitta- määrin tehokkaasta kalastuksestta.
25847: miseksi toimikunta ehdotti perustettavaksi kol- Nykyinen maatalousväestön tila- ja tuotanto-
25848: mevuotisen kalatalousopiston, jossa niin ikään rakenne sekä sen jatkuva muuttuminen ja tulo-
25849: olisi mahdollisuus saada opetusta myös ruotsin ltlason alhaisuus lisäävät Suomessa tarvetta kehit-
25850: kielellä. tää kalataloutta merkittäväksi maatilatalouden
25851: Kalatalousalan koulutusta uudelleen organi- sivuelinkeinoksi. Tämä on todettu mm. maata-
25852: soitaessa tuli toimikunnan käsityksen mukaan louden erikoisalojen ja sivuelinkeinojen työryh-
25853: erityisesti kiinnittää huomiota alueellisten tar- män mietinnössä ( VNK:n julkaisu 1977: 3) ,
25854: peiden erilaisuuteen. Uudistuksena kalatalouden jossa esitetään, että "etenkin sisävesillä voidaan
25855: opetustoimikunta esittikin sekä erityisen sisä- katsoa olevan vielä huomattavia mahdollisuuk-
25856: vesien tarpeita palvelevan kalatalouskoulutuslai- sia kalansaaliin taloudellisen hyväksikäytön li-
25857: ttoksen että merikalastusoppilaitoksen perusta- säämiseen". Lisäksi kalavesien tutkimus, suun-
25858: mista. nittelu, hoito ja kalanviljely edellyttävät, että
25859: Alan työntekijä- sekä opistoasteisen koulutuk- Suomessa on saatavissa alan koulutettua työvoi-
25860: ~ sijoittuminen ja keskittäminen sekä erityi- maa neuvonta-, työnjohto-, tutkimus- ja suori-
25861: sesti opetuksen vaatimat työharjoitustilat ja tustason tehtäviin.
25862: -välineet edellyttävät kalatalousalan koulutuksen Huolimatta siitä, että maamme mm. sisäosien
25863: järjestämistä omalla peruslinjallaan. Esityksen suuret järvialtaat tarjoavat hyvät mahdollisuudet
25864: mukaan kalatalouden peruslinjan yleisjakson jäl- kalastuksen kehittämiselle ja näiden rantamat
25865: keen opetus eriytyy neljäksi vuoden pituiseksi erinomaisen sijainnin kalanjalostusteollisuudelle,
25866: työntekijäasteiseksi erikoistumislinjaksi ja opis- on tämä toimintta kuitenkin yhä koko Suomessa
25867: toasteen opetukseksi. Opistoasteen opetus kes- varsin kehittymätöntä. Olennaisimpia syitä tä-
25868: tää yleisjakson lisäksi kolme vuotta eikä siinä hän on kalatalouden opetuksen vähäisyys maam-
25869: ole linjajakoa, vaan opiston viimeisen lukuvuo- me eriasteisissa oppilaitoksissa.
25870: den harjoittelu voidaan suorittaa erikoistumis- Koska kalastuksen ja kalanjalostuksen kan-
25871: harjoitteluna. santaloudellinen merkitys erityisesti kehitys-
25872: Kalatalousalan koulutusta uudistettaessa tu- alueiden väestöä työllistävänä ja tuontia korvaa-
25873: 1~ ottaa huomioon, että vuonna 1977 tuotet- vana elinkeinona on jatkuvasti kasvamassa, eh-
25874: tiin maassamme kalavalmisteita ja -säilykkeitä dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25875: n. 3 miljoonaa kiloa ja pakasteita 1,1 miljoonaa muksen,
25876: kiloa. Samanaikaisesti tuotiin ulkomailta kui-
25877: tenkin valmisteita 4,9 miljoonaa kiloa ja kala- että hallitus kiirehtisi kalatalousope-
25878: pakasteita jopa 8,4 miljoonaa kiloa. Tämä epä- tustoimikunnan mietinnön toimeenpanoa
25879: tasapaino on käsittämättömän suuri, kun ottaa osoittamalla määrärahan sisävesikalata-
25880: huomioon maamme omat kalavarat. Merikalas- lousoppilaitoksen suunnitteluun.
25881: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
25882: Paavo Vesterinen Matti Jaatinen Mauri Pekkarinen
25883: Inger Hirvelä Sakari Knuuttila Helena Pesola
25884: Juhani Surakka Hannu Tapiola
25885: 161 087900581L
25886: 1282 1979 .vp.
25887:
25888: Toivomusaloite n:o 11.53.
25889:
25890:
25891:
25892:
25893: Vänskä ym.: Vahingonkorvauksen maksamisesta suden uhreiksi
25894: joutuneista koirista.
25895:
25896:
25897: E d u s k u n n a 11 e.
25898: Voimassa olevan lainsäädännön mukaan koi- sästykseen käytettävien koirien kykyjä. Susivaa-
25899: raa ei lueta niihin kotieläimiin, jo·ista maksetaan ran vuoksi näihin kokeisiin on viime aikoina
25900: susivahinkokorvauksia. Syrjäseuduillamme on saatu entistä vähemmän koiria, onpa kokeita
25901: viime aikoina, kuten uutislähteistä on todettu, eräissä tapauksissa jouduttu susivaaran takia
25902: moni koira joutunut suden raadeltavaksi eli kokonaan peruuttamaan.
25903: sananmukaisesti suden suuhun. Koiran omistaja, Ottaen huomioon sen suuren taloudellisen
25904: jolle koira on välttämätön kotieläin, joko talon merkityksen, mikä koiralla on monelle harvaan-
25905: vahtina tai arvokkaana metsästyskoirana, on täl- asutun syrjäseudun asukkaalle, olisi mielestäm-
25906: löin joutunut kärsimään taloudellisesti melkoi- me oikeudenmukaista, että heille maksettaisiin
25907: sen vahingon. Monet koirien kasvattajat sekä korvaus siinä tapauksessa, että heidän omista-
25908: kennel-järjestöt ovatkin esittäneet toivomuksia mansa koira on joutunut suden uhriksi.
25909: vahinkojen korvaamiseksi tällaisista suden Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
25910: aiheuttamista vahingoista. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
25911: Nykyisin kenneltyö ja metsästys kuuluvat sen,
25912: erottamattomasti yhteen. Hyvä metsästyskoira
25913: on pitkäaikaisen määrätietoisen koulutuksen tu· että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25914: los ja siten omistajalleen varsin arvokas. Raja- vahingonkorvauksen maksamiseksi su-
25915: seutujen kennel-järjestöt järjestävät vuosittain den uhriksi ;outuneista koirista.
25916: erityisiä metsästyskokeita, joissa testataan met-
25917: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
25918:
25919: Mauri Vänskä Eero Lattula
25920: 1979 vp. 1283
25921:
25922: Toivomusaloite n:o 1154.
25923:
25924:
25925:
25926:
25927: Yläjärvi ym.: Maataloustulolaissa asetettujen tuotantotavoitteiden
25928: saattamisesta vastaamaan työllisyystilannetta.
25929:
25930:
25931:
25932: Ed u s k u n n a 11 e.
25933:
25934: Maataloustulolain ( 1102/77) mukaan meije- Kananmunien kohdalla vientitarpeen atvlOl-
25935: rien vastaanottaman maitomäärän ylittäessä daan vuonna 1979 olevan noin 18 milj. mk.
25936: vuonna 1979 2 710 miljoonaa litraa, sianlihan Tuotantokatto ylitettäisiin siten noin 3 miljoo-
25937: vientimäärän yliMäessä samana vuonna 14 mil- nalla kilolla. Tämä merkitsisi 15 miljoon·an mar-
25938: joonaa kiloa ja kananmunien viennin ylittäessä kan lisärasitusta maataloudelle ja täysimääräi-
25939: 15 milj. kg, joutuu maatalous vastaamaan ylit- senä markkinoimismaksuna 20 penniä kiloa
25940: tävän osan vientikustannuksista. kohti.
25941: Vuonna 1980 vastaavat luvut ovat 2 675 Maataloustulolain mukaiset tuotantokatot
25942: milj. litraa, 13 milj. kg ja 12 milj. kg. Vuoden ovat siis muodostumassa maataloudelle ylivoi-
25943: 1981 luvut ovat 2 660 milj. litraa, 12 milj. maiseksi rasitteeksi. Maataloudelta lain mukaan
25944: kg ja 10 milj. kg. kerättäväksi tuleva osuus näyttää vuonna 1979
25945: muodostuvan noin 180 miljoonaksi markaksi,
25946: Käytettävissä olevien ennusteiden mukaan vaikka huomioitaisiin leipäviljasta tuleva hyvitys-
25947: kaikki nämä tuotantokatot tullaan selvästi ylit- kin. Epävarmuustekijän tässä muodostaa vielä
25948: tämään ja maataloudelle tuleva osuus viennistä rehuvilja, jonka tuotantokatto vielä saattaa
25949: muodostuisi erittäin raskaaksi. osoittautua liian alhaisel{si. Vuonna 1980 maa-
25950: Meijerimaitomäärän arvioidaan vuonna 1979 taloudelle arvioidaan tuotantakatoista tulevan
25951: olevan 2 867 milj. litraa. Näin tuotantokatto noin 300 milj. mk:n ylimääräisen rasituksen ja
25952: ylitettäisiin 157 miljoonalla litralla. Ylittävän vuonna 1981 noin 400 milj. markan.
25953: määrän vientikustannukset olisivat noin 177 Nykyisessä vaikeassa työllisyystilanteessa on
25954: milj. mk, josta seuraisi, mikäli vientikustannuk- maatalous osoittautunut tehokkaaksi ja halvaksi
25955: set kerättäisiin kokonaan markkinoimismak- työllistäjäksi ja sen merkitys on koko kansanta-
25956: suina, yli 6 pennin maksu litraa kohti. Vuonna louden kannalta korostunut. Maataloustulolakia
25957: 1980 jouduttaisiin nykyisten arvioiden valossa säädettäessä oletettiin silloisen vaikean työlli-
25958: markkinoiruismaksuja keräämään jo 7,7 penniä syystilanteen olevan ohimenevää ja katsottiin jo
25959: litralta ja vuonna 1981 lähes 10 penniä litralta. työllisyyssyistä olevan tarkoituksenmukaista
25960: supistaa maataloustuotantoa esitetyllä tavalla.
25961: Näin suurten maidon markkinoimismaksujen Nyt tiedetään, että työllisyystilanteessa ei lähi-
25962: kerääminen heikentäisi valmvalla tavalla mai- vuosina tapahdu merkittävää paranemista. Siksi
25963: dontuottajien jo ennestäänkin vaatimatonta tu- pitäisi myös maatalouden merkitys työllistäjänä
25964: lotasoa. Merkitsisiväthän ne yli 2 000 markan ottaa uudelleen tarkasteltavaksi. Tällöin pitäisi
25965: menetystä vuosittain tilaa kohti. sallia suurempi maataloustuotteiden tuotanto
25966: Sianlihan osalta lasketaan vuonna 1979 ole- kuin mitä nykyinen laki sallii ilman että maa-
25967: van 25-26 miljoonan kilon vientitarve tuotan- talouden osuus ylijäämien markkinoimisesta
25968: tokaton ollessa 14 milj. kg. Ylittävän osan vien- muodostuu kohtuuttomaksi.
25969: tikustannukset olisivat noin 77 milj. mk, joka Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25970: merkitsisi markkinoimismaksun ollessa täysi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25971: määräinen 50 penniä kiloa kohti. muksen,
25972: 1284 Toivomusaloite n:o 1154
25973:
25974: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin että maatalouden osuus ylijäämien mark-
25975: maataloustulolaissa olevien tuotantota- kinoimisesta ei muodostu kohtuutto-
25976: voitteiden saattamiseksi vastaamaan maksi.
25977: muuttunutta työllisyystilannetta siten,
25978: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
25979:
25980: Toivo Yläjärvi Paavo Vesterinen Markku Kauppinen
25981: ()rvokki Feangas Matti Maijala Mikko Jokela
25982: Heimo Linna Katri-Helena Eskelinen Mauno Manninen
25983: Väinö Raudaskoski Mauri Pekkarinen Marjatta Väänänen
25984: Pentti Poutanen Mikko Kaarna Veikko Pihlajamäki
25985: Hannu Tenhiälä Petter Savola Einari Nieminen
25986: Alvar Saukko Juhani Saukkonen
25987: 1979 vp. 1285
25988:
25989: Toivomusaloite n:o 1155.
25990:
25991:
25992:
25993:
25994: Äikäs ym.: Valtion viljavaraston paikallisen toimipisteen ja varas-
25995: ton saamisesta Somerolle.
25996:
25997:
25998: E d u s k u n n a 11 e.
25999:
26000: Maamme myyntiin tulevan viljan viljely ta- da lisää samalla kun niiden roakentaminen aut-
26001: pahtuu etupäässä Etelä- ja Länsi-Suomessa il- taisi kauppaliikkeitä ja yksityistä viljelijää.
26002: mastollisista ja muista seikoista johtuen. Maa- Varastojen rakentamisessa tulisi myöskin ottaa
26003: kunnistamme Etelä-Häme ja erityisesti sen lou- huomioon paitsi alueen viljanviljelyn voimak-
26004: nainen osa, Lounais-Häme, on voimakasta vil- kuus myöskin sen väestömäärä ja maakunnan
26005: janviljelyaluetta. Esimerkiksi Someron kun- rtasapuolinen rakentaminen. Kaikki nämä sei-
26006: ta on viljellyn pinta-alan suhteen maamme kat tukevat valtion viljavaraston saamista So-
26007: suurin n. 25 000 peltohehtaarin ansiosta. Tästä merolle. Tästä hyötyisi paitsi koko Lounais-
26008: pinta-alasta on 70 % eli 17 500 hehtaaria yk- Häme, myöskin lääninrajan ulkopuolella olevat
26009: sinomaan viljanviljelyllä. Suunnilleen sama suh- kunnat, erityises·ti Kuusjoki ja Koski Tl. Tä-
26010: de on Sameroa ympäröivissäkin kunnissa. Tämä män rakentamisella täyttyisi alueen viljakau-
26011: aiheuttaa luonnollisesti koko talousalueella pasta ja kulutuksesta vastaavien liikkeiden sekä
26012: laajaa viljakauppaa ja keräilytoimintaa, jotka viljelijöiden pitkäaikainen toive saada valtion
26013: kaikki aiheuttavat erityistoimenpiteitä, koska toimesta suoritettavaa viljan varastointia.
26014: liikkeet eivät voi yrityksistä huolimatta selvitä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
26015: viljan varastoinnista. lrunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26016: Valtion viljavarastolla on keskeinen asema
26017: maamme viljakaupassa lähinnä sen varastoinoin että hallitus pikaisesti ryhtyisi toi-
26018: ja varmuusvarastojen pitämisen vuoksi. Sääolo- menpiteisiin Valtion viljavaraston pai-
26019: suhteiden vaihtelun ja kansainvälisen hintatason kallisen toimipisteen ja varaston saami-
26020: kehityksen takia pitäisi tällaisia varastoja Saa- seksi Someron kuntaan.
26021: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
26022:
26023: Lasse Äikäs Hannu Tenhiälä
26024: