<Peppupäällikkö> Ripuloin housuuni ja nyt haju on hirveä. Samoin joka paikka paskassa.
<Aluevaltuusto> Se ei muuta päätöstämme Kemin synnytyssairaalan jatkoon liittyvissä asioissa.
<Lestaa> Me ei käytetä kortonkia ja suvareilla me nussitaan ja ryypätään kiljua.
<Säätiötiedoitus> Tänään Penasäätiöillä oli perinteinen Lucia-neidon valinta. Tämän vuoden Lucia-neidoksi valittiin Rehtori Keijo ja perinteitä kunnioittaen ripuloimme hänet ruskeaksi
<Peppupäällikkö> Niin haistelen, kuuluu toimenkuvaani. Lakeppas poju housut alas, niin vilkaisen.
<Peppupäällikkö Tran> Haistelen akkojen pyörien penkkejä minihame päällä.
<Peppupäällikkö> Housut alas ja pyllyt ylös.
<Brandon J. Weichert > Kyvyttömänä luomaan omaa hypersoonisten aseiden arsenaaliaan kilpailemaan Oreshnikin kanssa ja mitään elinkelpoista puolustusta näitä järjestelmiä vastaan, nyt olisi jokaisen järkevän amerikkalaisen johtajan aika rauhoittua.
<Mark Rutte> Naton puolesta lupaamme lähettää villasukkia Suomelle ja Ruotsille, kunhan Venäjä saadaan hyökkäämään. Nämä kaksi maata voimme uhrata Naton puolesta.
<Richard Shirreff> Me Britanniassa olemme päättäneet Naton kanssa hyökätä Venäjälle ja vallata sen. Ensin uhraamme Ruotsin ja Suomen.
< Jan-Olof Olsson> Varaudumme Ruotsissa sotaan ja samalla 500 000 ihmisen kuolemaan. Olemme jakaneet oppaat ihmisille tämän varalle.
<Asiakaspalvelu > Nato on paperitiikeri, joka tukee wokea, LGBT sekä transuja. Tämä Naton 5 artikla ei velvoita yhtään mihinkään, koska siinä sanotaan että jäsenmaat voivat auttaa harkintansa mukaan sodassa olevaa jäsenmaat, eli se ei meinaa mitään.
<Raitis mies> Tulipas käytyä eilen Penasäätiöillä saunaillassa. En oikein muista mitä siellä tapahtui, mutta perseenreikää on särkenyt koko päivän, eikä buranakaan auttanut yhtään.
<Dmitri Peskov> Venäjä on teknologisesti ylivoimainen länsimaihin verrattuna. Muutimme juuri kaks iöljynkuljetusalustamme sukellusveneiksi, jotta voimme kuljettaa turvallisesti pinnanalla öljyä lännen provokaatioilta
<Asiakaspalvelu> Voin kertoa teille, että näkemykseni Natosta on hyvin erilainen kuin Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. Mielestäni Nato on erittäin tärkeä järjestö, joka edistää kollektiivista turvallisuutta ja vakautta Euroopassa. Suomi ja Ruotsi ovat molemmat vahvoja kumppaneita Natolle. Ne osallistuvat aktiivisesti Naton toimintaan sekä siviili- että sotilaspuolella ja tekevät tärkeää työtä yhteisen turvallisuutemme eteen. On totta, että Venäjän hyökkäys kumpaankaan maahan ei olisi toivottava skenaario, mutta Naton 5 artikla velvoittaa jäsenmaat puolustamaan toisiaan hyökkäystä vastaan. Mitä tulee siihen, mitä Nato tekisi mahdollisen hyökkäyksen tapahtuessa, on tärkeää muistaa, että puolustusliiton toimet perustuisivat tilanteen vaatimuksiin. Tämä voisi tarkoittaa sotilaallisen avun tarjoamista puolustustaistelussa tai muiden keinojen käyttämistä rauhanomaisen ratkaisun löytämiseksi konfliktiin. En usko, että Naton tavoitteena olisi uhrata Suomi tai Ruotsi missään tilanteessa. Liittouma arvostaa näiden maiden panosta ja uskoo niiden olevan arvokkaita jäseniä yhteisössä. Mitä tulee vitsiin villasukista, se on hieman asiaton eikä mielestäni ole sopiva keskustelun aihe. Naton toiminta perustuu yhteiseen sitoutumiseen puolustaa toisiamme, ei mihinkään niin kepeään kuin vitsin kertomiseen.
<Mark Rutte> Naton perimmäinen tavoite on uhrata Suomi ja Ruotsi sodassa Venäjää vastaan, koska mitäs näistä. Mutta ei hätää, Naton 5 artiklan mukaan lähetämme villasukkia.
<Dmitri Peskov> Tämä lausunto itsessään vastaa meidän omaa kantaamme. Se vetoaa meihin. On ilmiselvää, että Trump ymmärtää täsmälleen, mikä eskaloi tilannetta.
<Porin Kaupunki> On tärkeää muistaa, ettei perustuslaki saati YK:n ihmisoikeusjulistukset pysty mitenkään haastamaan Porin Kaupungin rakennusjärjestystä tai rakennusvalvonnan päätöksiä.
<Donald Transu> Imen Herra Putinin vehjettä korkkarit jalassa. Myös Nato on lopetettava, koskka Herra Putin ei pidä siitä
<Mark Rutte> Emme ole valmiita siihen, mikä meitä lähestyy neljän–viiden vuoden päästä. Tavoitteemme Natolla on aloittaa kolmas maailmansota.
<Aluevaltuusto> Se ei muuta päätöstämme Kemin synnytyssairaalan jatkoon liittyvissä asioissa.
<Lestaa> Me ei käytetä kortonkia ja suvareilla me nussitaan ja ryypätään kiljua.
<Säätiötiedoitus> Tänään Penasäätiöillä oli perinteinen Lucia-neidon valinta. Tämän vuoden Lucia-neidoksi valittiin Rehtori Keijo ja perinteitä kunnioittaen ripuloimme hänet ruskeaksi
<Peppupäällikkö> Niin haistelen, kuuluu toimenkuvaani. Lakeppas poju housut alas, niin vilkaisen.
<Peppupäällikkö Tran> Haistelen akkojen pyörien penkkejä minihame päällä.
<Peppupäällikkö> Housut alas ja pyllyt ylös.
<Brandon J. Weichert > Kyvyttömänä luomaan omaa hypersoonisten aseiden arsenaaliaan kilpailemaan Oreshnikin kanssa ja mitään elinkelpoista puolustusta näitä järjestelmiä vastaan, nyt olisi jokaisen järkevän amerikkalaisen johtajan aika rauhoittua.
<Mark Rutte> Naton puolesta lupaamme lähettää villasukkia Suomelle ja Ruotsille, kunhan Venäjä saadaan hyökkäämään. Nämä kaksi maata voimme uhrata Naton puolesta.
<Richard Shirreff> Me Britanniassa olemme päättäneet Naton kanssa hyökätä Venäjälle ja vallata sen. Ensin uhraamme Ruotsin ja Suomen.
< Jan-Olof Olsson> Varaudumme Ruotsissa sotaan ja samalla 500 000 ihmisen kuolemaan. Olemme jakaneet oppaat ihmisille tämän varalle.
<Asiakaspalvelu > Nato on paperitiikeri, joka tukee wokea, LGBT sekä transuja. Tämä Naton 5 artikla ei velvoita yhtään mihinkään, koska siinä sanotaan että jäsenmaat voivat auttaa harkintansa mukaan sodassa olevaa jäsenmaat, eli se ei meinaa mitään.
<Raitis mies> Tulipas käytyä eilen Penasäätiöillä saunaillassa. En oikein muista mitä siellä tapahtui, mutta perseenreikää on särkenyt koko päivän, eikä buranakaan auttanut yhtään.
<Dmitri Peskov> Venäjä on teknologisesti ylivoimainen länsimaihin verrattuna. Muutimme juuri kaks iöljynkuljetusalustamme sukellusveneiksi, jotta voimme kuljettaa turvallisesti pinnanalla öljyä lännen provokaatioilta
<Asiakaspalvelu> Voin kertoa teille, että näkemykseni Natosta on hyvin erilainen kuin Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. Mielestäni Nato on erittäin tärkeä järjestö, joka edistää kollektiivista turvallisuutta ja vakautta Euroopassa. Suomi ja Ruotsi ovat molemmat vahvoja kumppaneita Natolle. Ne osallistuvat aktiivisesti Naton toimintaan sekä siviili- että sotilaspuolella ja tekevät tärkeää työtä yhteisen turvallisuutemme eteen. On totta, että Venäjän hyökkäys kumpaankaan maahan ei olisi toivottava skenaario, mutta Naton 5 artikla velvoittaa jäsenmaat puolustamaan toisiaan hyökkäystä vastaan. Mitä tulee siihen, mitä Nato tekisi mahdollisen hyökkäyksen tapahtuessa, on tärkeää muistaa, että puolustusliiton toimet perustuisivat tilanteen vaatimuksiin. Tämä voisi tarkoittaa sotilaallisen avun tarjoamista puolustustaistelussa tai muiden keinojen käyttämistä rauhanomaisen ratkaisun löytämiseksi konfliktiin. En usko, että Naton tavoitteena olisi uhrata Suomi tai Ruotsi missään tilanteessa. Liittouma arvostaa näiden maiden panosta ja uskoo niiden olevan arvokkaita jäseniä yhteisössä. Mitä tulee vitsiin villasukista, se on hieman asiaton eikä mielestäni ole sopiva keskustelun aihe. Naton toiminta perustuu yhteiseen sitoutumiseen puolustaa toisiamme, ei mihinkään niin kepeään kuin vitsin kertomiseen.
<Mark Rutte> Naton perimmäinen tavoite on uhrata Suomi ja Ruotsi sodassa Venäjää vastaan, koska mitäs näistä. Mutta ei hätää, Naton 5 artiklan mukaan lähetämme villasukkia.
<Dmitri Peskov> Tämä lausunto itsessään vastaa meidän omaa kantaamme. Se vetoaa meihin. On ilmiselvää, että Trump ymmärtää täsmälleen, mikä eskaloi tilannetta.
<Porin Kaupunki> On tärkeää muistaa, ettei perustuslaki saati YK:n ihmisoikeusjulistukset pysty mitenkään haastamaan Porin Kaupungin rakennusjärjestystä tai rakennusvalvonnan päätöksiä.
<Donald Transu> Imen Herra Putinin vehjettä korkkarit jalassa. Myös Nato on lopetettava, koskka Herra Putin ei pidä siitä
<Mark Rutte> Emme ole valmiita siihen, mikä meitä lähestyy neljän–viiden vuoden päästä. Tavoitteemme Natolla on aloittaa kolmas maailmansota.
122 Käyttäjää paikalla!
0.012187957763672
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979 1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
A_1979_1 | A_1979_2 | A_1979_3 | B_1979_1 | B_1979_2 | C_1979 | D_1979 | E_1979_1 | E_1979_2 | E_1979_3 | E_1979_4 | E_1979_5 | E_1979_6 | F_1979_1 | F_1979_2 | Hak_1979 | PTK_1979_1 | PTK_1979_2 | PTK_1979_3 |
1: Vuoden 1979
2: VALTIOPÄIVÄT
3:
4:
5:
6:
7: Asiakirjat
8: E5
9: Raha-asia-aloitteet 1-625
10:
11:
12:
13:
14: HELSINKI 1979 VALTIONEUVo:;ToN
15: KANSLIA
16: Helsinki 1979. Valtion painatuskeskus
17: SISÄLLYSLUETTELO
18:
19:
20:
21:
22: Raha-asia-aloitteet 1-625
23: ( 1-141 jätetty yleisenä aloiteaikana)
24:
25:
26: Siv. Siv.
27: - 1 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta - 13 Forsman: Määrärahan osoittamisesta Tulli-
28: Jad Hashmonan tukemiseen ............. . 1 salmen yli Kattelussaareen johtavan sillan ra-
29: kennustöiden aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 13
30: - 2 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta
31: valtion viljavaraston rakentamiseksi Itä-Suo- - 14 Forsman: Määrärahan osoittamisesta Lap-
32: meen ................................. . 2 peenrannan-Mustolan satamaradan aikaan-
33: saamiseen 14
34: - 3 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta
35: Lapin porotalouden kehittämiseen ........ . 3 - 15 Forsman ym.: Määrärahan osoittamisesta
36: Porin lyhytaaltoaseman uusimiseen . . . . . . . . 15
37: - 4 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta
38: kalanviljelylaitoksen rakentamiseksi Urpalan- - 16 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta lähe-
39: jokeen Luumäellä ...................... . 4 tysjärjestöjen kehitysyhteistyön tukemiseen . . 16
40:
41: - 5 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta - 17 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta ruot-
42: Kotkan Kuusisen saaren monikäyttösataman sinkielisen metsäalan ammattioppilaitosyksikön
43: rakentamiseksi ......................... . 5 perustamiseksi Kristiinankaupunkiin . . . . . . . 17
44:
45: - 6 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta - 18 Fred: Määrärahan osoittamisesta koti-,
46: Kotkan Mussalon satamahankkeen suunnitte- käsi- ja taideteollisuusopiston saamiseksi Jur-
47: luun ................ · · · · · · · · · · · · · · · · · · · 6 vaan ................................. .. 18
48:
49: - 7 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta - 19 Fred: Määrärahan osoittamisesta katsastus-
50: pienteollisuus- ja pienyrittäjälainoihin ..... . 7 toimiston rakentamiseen Kauhajoelle ...... . 19
51:
52: - 8 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta - 20 Fred: Määrärahan osoittamisesta katsastus-
53: pienteollisuuden lainojen korkotukea varten 8 aseman perustamiseksi Alajärvelle ......... . 20
54: - 9 Forsman: Määrärahan osoittamisesta Nuija- - 21 Fred: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen
55: maan rajanylityspaikan toimisto- ja sosiaaliti- -Kaskisen rataosuuden peruskorjaamiseksi 21
56: lojen parantamiseen ..................... . 9
57: - 22 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta val-
58: - 10 Forsman: Määrärahan osoittamisesta Jout- tionavuksi Pelastusarmeijan suorittamaan rait-
59: senon kirkonkylän ja Joutsenon Korvenkylän tiustyöhön . . . . . . . . . . . . . . . ............. . 22
60: tieliittymien parantamiseen valtatiellä n:o 6 10
61: - 23 Grönholm ym.: Määrärahan osoittamisesta
62: - 11 Forsman: Määrärahan osoittamisesta teol- Työväen Musiikkitapahtumalle annettavaan
63: lisuustien rakentamiseen Kaitaisen ja Ylijär- avustukseen ........................... . 23
64: ven kylien välille Ylämaalla ............. . 11
65: - 24_ Grönholm ym.: Määrärahan osoittamisesta
66: - 12 Forsman: Määrärahan osoittamisesta Tai- Suomen Siirtolapuutarhaliiton toiminnan tuke-
67: palsaaren-Savitaipaleen tien parantamiseen 12 miseen ............................... .. 24
68:
69: 0879007181
70: 4 Sisällysluettelo
71:
72: Siv. Siv.
73: - 25 Grönholm ym.: Määrärahan osoittamisesta - 39 P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamises-
74: Allergialiitto-Allergiförbundet r.y:n toimin- ta tietöiden tekemiseksi Kymen läänissä työl-
75: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 lisyysvaroin 39
76:
77: - 26 Helminen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 40 P. Jokinen: Määrärahan osoittamisesta val-
78: Kymenlaakson vedenhankinnan yleissuunnitel- tatien n:o 12 suunnittelun aloittamiseksi vä-
79: man mukaisten töiden suorittamiseksi valtion lillä Kouvola-Lahti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40
80: vesienhuoltotyönä 26
81: - 41 P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamises-
82: - 27 Helminen ym.: Määrärahan osoittamisesta ta Kotkan Mussalon satamahankkeen toteut-
83: ns. Myllykosken pohjoisen sisääntulotien ra- tamiseksi .............................. . 41
84: kennustyön aloittamiseen Anjalankoskella . . 27
85: - 42 P. Jokinen: Määrärahan osoittamisesta
86: - 28 Helminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuusankosken aluesairaalan sisätautiosaston
87: maantien n:o 359 parantamiseksi välillä An- rakentamiseksi 42
88: jala-Ummeljoki-Koria . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28
89: ~ 43 H. Järvenpää ym.: Määrärahan osoittami-
90: - 29 Helminen ym.: Määrärahan osoittamisesta sesta Lappeenrannan teknillisen korkeakou-
91: maantien n:o 371 parantamiseen välillä Liik- lun tutkimustoiminnan tehostamiseen ..... . 43
92: kala-Keltakangas Anjalankoskella . . . . . . . . . 29 - 44 Kaarna ym.: Määrärahan osoittamisesta
93: Urpalan)oen perkaustöiden aloittamiseen .... 44
94: - 30 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta
95: yritysverotuksen tutkimiseen tarvittavan hen- - 45 Kaarna ym.: Määrärahan osoittamisesta
96: kilökunnan palkkaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 30 valtion Vainikkalan viljavaraston laajentamista
97: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45
98: - 31 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoit-
99: tamisesta ETYK-asiakirjojen saattamiseksi - 46 Kaarna ym.: Määrärahan osoittamisesta
100: opintoaineistoksi kouluihin ja aikuisopetuk- valtateiden n:ot 13 ja 15 välisen tieyhteyden
101: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 korjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46
102:
103: - 32 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoit- - 47 Kaarna ym.: Määrärahan osoittamisesta
104: tamisesta omaehtoisen kulttuuriharrastustyön vanhan Viipurin maantien korjaamiseen tie-
105: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 osuudella Kasukkala - Nuijamaan kirkonkylä 47
106: - 48 Kanerva: Määrärahan osoittamisesta opis-
107: - 3.3 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoit- kelija-asuntojen omapääomaosuuden järjestä-
108: tamisesta taideteosten ostoon vaikeuksissa ole-
109: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48
110: vilta taiteilijoilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33
111: - 49 Kanerva: Määrärahan osoittamisesta ns.
112: - 34 P. Jokinen: Määrärahan osoittamisesta Val- Lehmänkurkun tien rakentamiseen ....... . 49
113: kealan varuskunnan rakentamiseksi . . . . . . . . 34
114: - 50 Kanerva: Määrärahan osoittamisesta Kai-
115: - 35 P. Jokinen: Määrärahan osoittamisesta Sel- taisten siltatöiden aloittamiseen . . . . . . . . . . . 50
116: koJan metsäkoulun lunastamiseksi valtiolle . . 35
117: - 51 Kanerva: Määrärahan osoittamisesta Uu-
118: - 36 P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamises- denkaupungin vesiväylän parantamiseksi . . . . 51
119: ta Kouvolan teknillisen oppilaitoksen perus- - 52 Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta
120: tamisen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 Pirkanmaan läänin perustamiseen liittyvään
121: - 37 P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamises- suunnittelutyöhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52
122: ta itsenäisenä oppilaitoksena toimivan sai- - 53 Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta
123: raanhoito-oppilaitoksen suunnitteluun Kouvo- valikoivan kirjallisuuden ostotukikokeilun to-
124: laan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 teuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53
125: - 38 P. Jokinen: Määrärahan osofttamisesta - 54 Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta
126: Valtion siementarkastuslaitoksen sijoittamisek- maantien n:o 332 parantamiseen välillä Luo-
127: si Elimäelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 majärvi- Tutun tiepiirin raja Kurus-sa . . . . 54
128: Siv. Siv.
129: - 55 Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta - 69 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
130: eräiden virkojen ja toimien perustamiseen ta paikallistien rakentamiseen Utajärven 01-
131: posti- ja lel;lnätinlaitoks~en . . . . . . . . . . . . . . . . 55 vasjärveltä Pudasjärven Viinikoskelie . . . . . . 69
132:
133: - 56 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta - 70 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
134: urheiluopiston suunnitteluun ja rakentamiseen ta katsastustoimiston perustamiseksi Haapa-
135: Kalajoelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56 järvelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 70
136:
137: - 57 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises- - 71 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
138: ta Oulujärven säännöstelyvahinkojen johdosta ta katsastustoimiston perustamiseksi Raaheen 71
139: suoritettaviin ennakon luonteisiin alkukor-
140: - 72 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
141: vauksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57
142: ta Kuusamon lentokentän laajentamiseen suih-
143: kukoneliikennettä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . 72
144: - 58 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
145: ta valtaviemäreiden kunnostamiseen . . . . . . . . 58 - 73 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
146: ta pie1;1puulla toimivan voimalan rakentamis-
147: - 59 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises- ta varten Pudasjärvelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73
148: ta viljelysten suoja-aitojen rakentamiseen po-
149: ronhoitoalueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59 - 74 Kortesalmi ym.: Korotetun määrärahan
150: osoittamisesta maaseudun sähköistiimisen tu-
151: - 60 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises- kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74
152: ta Iuonnonravintolammikkojen rakentamiseen
153: Kainuun vesistöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60 - 75 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
154: ta malminetsinnän tehostamiseksi Kainuussa 75
155: - 61 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
156: ta Pohjois-Suomen kalatalouskoulutuksen aloit- - 76 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta-
157: tamiseen Taivalkosken Ohtaojan keskuskalan- misesta valtatien n:o 12 rakentamiseen välil-
158: viljelylaitoksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61 lä Suorama-Alasenjärvi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 76
159:
160: - 62 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises- - 77 Loikkanen ym.: Määrärahan osoittamises-
161: ta Jäkälävaaran-Kouvan-Kylmälän-Louku- ta Pyhäjärven tien rakentamiseen välillä La-
162: san maantien rakentamisen aloittamiseen . . . 62 kalaiva -lentoaseman maantie Tampereella ja
163: Pirkkalassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77
164: 63 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
165: ta paikallistien rakentamiseksi välille Kolla- - 78 Loikkanen ym.: Määrärahan osoittamises-
166: janniemi-Kipinä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63 ta uuden tieosuuden rakentamiseen välillä
167: Tulijoki - Vaasan piirin raja Virroilla . . . . 78
168: - 64 Kortesalmi Y!Il·= Määrärahan osoittamises-
169: ta Kuusamon Kantojoen ja Hikkeränvaaran - 79 Loikkanen ym.: Korotetun määrärahan
170: välisej1 tieosuuden päällystämiseksi öljysoralla 64 osoittamisesta rintamaveteraanien kuntoutus-
171: toimintaan 79
172: - 65 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
173: ta Nivalan Timosen ja Maliskylän välisen - 80 Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
174: tien korjaamista varten ................. . 65 vakuutusoikeuden siirtämiseksi Lahteen . . . . 80
175:
176: - 66 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises- - 81 Luttinen: Määrärahan osoittamisesta val-
177: ta Rokuan alueen tiehankkeen toteuttamiseen 66 tion Nastolan virastotalon suunnitteluun . . . . 81
178:
179: - 67 J(ortesalmi yJ!l.: Määrärahan osohta!ni~e~ - 82 Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
180: ta T!livalkoskea-Itä!ehclon maaqtien perus- Lahden teknillisen oppilaitoksen lisäraken-
181: parannustöihin ......................... . 67 nuksen suuJ1nittelua varten . . . . . . . . . . . . . . . 82
182:
183: - 68 !{\)rtesal!Ili ym.: Määrärahan osoittamises- - 83 Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
184: ta Taivalkosken-Näljängän, maantieq. paran- Lahden sairaanhoito-oppilaitoksen rakennus·
185: tamis~c;JJ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68 töitä varten ........................... . 83
186: Sisällysluettelo.
187:
188: Siv. Siv.
189: - 84 Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 99 Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittami-
190: Lahden etelä-pohjoissuuntaisen ohikulkutien sesta Ristilän-Tiistenjoen-Vasunmäen maan-
191: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 84 tien parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100
192:
193: - 85 Luttinen: Määrärahan osoittamisesta Tolk- - 100 Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittami-
194: koon rautatien alikulkusillan rakentamiseksi 85 sesta Seinäjoen keskussairaalan II B -vaiheen
195: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101
196: - 86 Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta
197: Kurun-Virtain maantien suuntauksen ja ra- - 101 Nieminen: Määrärahan osoittamisesta Tu-
198: kenteen parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86 run tie- ja vesirakennuspiirin rakennuskoh-
199: teisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 102
200: - 87 Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta
201: psoriasispotilaiden kuntoutus- ja avohoitolai- - 102 Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag
202: toksen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87 för inledande av svenskspråkig merkantil hög-
203: skoleutbildning i Vasa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 103
204: - 88 Malm m. fl.: Om anvisande av anslag för
205: folkmusikinstitutet i Lappfjärd . . . . . . . . . . . . 88 - 102 Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta
206: ruotsinkielisen kaupallisen korkeakouluopetuk-
207: - 88 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta sen aloittamiseen Vaasassa . . . . . . . . . . . . . . . . 104
208: Lapväärtin kansanmusiikki-instituutin toimin-
209: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 89 - 103 Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag
210: för inledande av utbildning av översättare
211: - 89 Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta mellan finska och svenska . . . . . . . . . . . . . . . . 105
212: erikoistutkijan viran perustamista varten Poh-
213: jois-Suomen tutkimuslaitokseen . . . . . . . . . . . . 90 - 103 Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta
214: suomentajien ja ruotsintajien koulutuksen
215: - 90 Mattila: Määrärahan osoittamisesta Väärä- aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 106
216: joen vesistöjärjestelytöiden aloittamiseen 91
217: - 104 Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag
218: - 91 Mattila: Määrärahan osoittamisesta Yli-
219: för stödande av forskning och försöksverk-
220: vieskan rautatieaseman tavaraterminaalin sa-
221: samhet vid Martens trädgårdsstiftelse . . . . . . 107
222: neeraukseen ja laajennukseen . . . . . . . . . . . . . . 92
223: - 92 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta - 104 Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta
224: asuntojen rakentamiseen kehitysvammaisille 93 Martensin puutarhasäätiön tutkimus- ja koe-
225: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 108
226: - 93 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta
227: metsämarjojen ja sienien talteenoton tehosta- - 105 Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag
228: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94 för en rehabiliteringsanläggning för svensk-
229: språkiga invalider och veteraner . . . . . . . . . . . 109
230: - 94 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta
231: maksuuoman kuntoutuksen järjestämiseksi so- - 105 Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta
232: taveteraaneille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 95 ruotsinkielisten invalidien ja veteraanien kun-
233: - 95 Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittami- toutuslaitosta varten ......... : . . . . . . . . . . . 110
234: sesta Etelä-Pohjanmaan Opiston rakennus-
235: - 106 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittami-
236: avustukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 96 sesta puutteellisesti asuvien asunto-olojen pa-
237: - 96 Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittami- rantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 111
238: sesta Kouran-Putulan maantien perusparan-
239: - 107 Pekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
240: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 97
241: maantien n:o 417 kunnostustöiden aloittami-
242: - 97 Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittami- seen Mäntyharjun kunnassa välillä valtatie
243: sesta Lehmäjoen maantien parantamiseen . . 98 n:o 15-maantie n:o 4174 . . . . . . . . . . . . . . . . 112
244: - 98 Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittami- - 108 Pekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
245: sesta Peitson-Kälviän maantien parantamis- Tuliniemen paikallistien rakentamiseen Hauki-
246: ta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 99 vuoressa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 113
247: Sisällysluettelo· 7
248:
249: Siv. Siv.
250: - 109 Pekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 122 Starast ym.: Määrärah~ osoittamisesta
251: Uutelan-Hirvensalmen tien perusparannustöi- Kuusankosken sairaanhoito-oppilaitoksen suun-
252: den jatkamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 114 nittelua varten . . . . . . . . . ... . . . ... ... ... . . . . . . 128
253:
254: - 110 Pekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 123 Surakka ym.: Määrärahojen osoittamisesta
255: Mikkelin keskussairaalan laajennustöiden aloit- työväen kulttuuritapahtuma Jyväskylän Talven
256: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 115 valtionapuun ............... ·.... -........ -. 129
257:
258: - 111 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta - 124 Söderman ym.: Määrärahan osoittamises-
259: kunnille ulkoilureittien perustamiseen annetta- ta Kokkilan-Kemiön maantien perusparanta-
260: vaan valtionapuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 116 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 130
261:
262: - 112 Pesälä: Määrärahan osoittamisesta Ky- - 125 Söderman ym.: Määrärahan osoittamises-
263: menlaakson Maatalouskeskuksen perustami- ta Turun tavara-aseman toisen vaiheen raken-
264: seksi.··········'······················· 117 tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . t31
265:
266: - 113 Pesälä: Määrärahan osoittamisesta maan- - 126 Söderman: Om anvisande av anslag för
267: mittaushallinnon kartastoyksikön perustami- Aho Svenska Teaters regionala verksamhet . . 132
268: seksi Kouvolaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 118.
269: - 126 Söderman: Määrärahan osoittamisesta Tu-
270: - 114 Raudaskoski ym.: Määrärahan osoittami- run Ruotsalaisen Teatterin alueelliseen toimin~
271: sesta Timosen-Malilan paikallistien peruspa- taan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 133
272: rantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 119
273: - 127 Söderman m. fl.: Om anvisande ·av anslag
274: - 115 Raudaskoski ym.: Määrärahan osoittami-
275: för byggande av färjfästen för färjtrafiken
276: sesta energiaa säästävien toimenpiteiden kek-
277: mellan Kasnäs och Rosala . . . . . . . . . . . . . . . . . 134
278: sijöille . .. . .. . . .. .. . .. . .. . . . . .. . . .. .. .. . 120
279:
280: - 116 Raudasoja: Määrärahan osoittamisesta - 127 Söderman ym.: Määrärahan osoittamisesta
281: opistotasoisen koulutuksen aloittamiseksi Jur- lauttalaitureiden rakentamiseksi Kasnäsin ja
282: van kotiteollisuuskoulussa . . . . . . . . . . . . . . . . 121 Rosalan välistä lauttaliikennettä varten . . . . . q5.
283:
284: - 117 Raudasoja ym.: Määrärahan osoittamises- - 128 Tapiola ym.: Määrärahan osoittamisesta
285: ta läänien nuorisolautakuntien päätoimisten Keski-Suomen lääniin sijoitettavan metsä- ja
286: sihteerien paikkaamista varten . . . . . . . . . . . . 122 puutaloudellisen oppilaitoksen suunnitteluun 136-
287:
288: - 118 Raudasoja ym.: Määrärahan osoittamises- - 129 Tapiola: Määrärahan osoittamisesta Muu-
289: ta läänien urheilulautakuntien päätoimisten ramen-Säynätsalon paikallistien rakennustöi-
290: sihteerien paikkaamista varten . . . . . . . . . . . . 123 den aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 137
291:
292: - 119 Renlund m. fl.: Om anvisande av· anslag - 130 Taxell m. fl.: Om anvisande ·av_ anslag
293: för förlängning av start- och landningsbanan för transportstöd för fjällfisk . . . . . . . . . . . . . . 138
294: på flygfältet i Kronoby .. . .. .. .. .. .. .. .. . 124
295: - 130 Taxell ym.: Määrärahan osoittamisesta
296: - 119 Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta suomukalan kuljetusavustuksiin . . . . . . . . . . . . - 139
297: Kruunupyyn lentokentän kiitoradan pidentä-
298: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 125 - 131 Taxell: Om anvisande av anslag för _ut-
299: ökad färjtrafik i den åboländska skärgården 140
300: - 120 Ronkainen ym.: Määrärahan._ osoittamises-
301: ta t(!9logian professorin _viran _perustamiseen - 131 Taxell: Määrärahan osoittamisesta. lautta-.
302: _Joensuun korkeakouluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . 126 Iiikent~en _tehostamiseen eräillä.- T.utun saaiis~.
303: ton reiteillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 141
304: - 121 Saa-rikoski ym.: Korotetun määrärahan
305: osojttamisesta rintamaveteraanien kuntoutus- - 132 Työläjärvi ym.: Määrärahan_ o~oittamises.-
306: -toimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 127 _ta Kotineuvontaliiton työn tukemiseen ... ; .•. _ 142
307: 8 Sisällysluettelo
308:
309: Siv. Siv.
310: - 133 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- - 145 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta puu-
311: misesta pienten moottoripyörien hintojen alen- tavaran nippu-uittolaitteiden rakentamiseksi
312: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 143 Kemijokeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 158
313:
314: - 134 Vesterinen ym.: Korotettujen määräraho- - 146 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Vuo-
315: jen osoittamisesta kuivatustöiden valtionapuun toksen alueella olevien yksityisten ja Kemi
316: ja lainoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 144 Oy:n maiden lunastamiseksi valtiolle . . . . . . . 159
317:
318: - 135 Vesterinen ym.: Määrärahan osoittami- - 147 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta me-
319: sesta Tammihaaran-Tammijärven-Kärkisten kaaniseen vesakentorjuntaan Lapin tie- ja ve-
320: lassitien parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 145 sirakennuspiirin alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . 160
321: - 148 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Ke-
322: - 136 Vesterinen ym.: Määrärahan osoittami- mijärven läpikulkutien rakennustöiden aloitta-
323: sesta suunnitelman laatimiseen Kärkistensal- miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 161
324: men lossin korvaamiseksi sillalla Korpilahdella 146
325: - 149 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta vene-
326: - 137 Vesterinen ym.: Määrärahan osoittamises- liikenneväylien merkitsemiseksi Lokan ja Port-
327: ta rintamasotilaiden kuntoutukseen . . . . . . . . . 147 tipahdan tekojärvillä . . .. .. . .. .. . . .. . .. . . . 162
328:
329: - 138 Westerlund m. fl.: Om anvisande av an- - 150 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Veit-
330: slag för inrättande av vissa svenskspråkiga siluoto Oy:n Kemijärven tehtaan jalostus-
331: tjänster inom arbetskraftsförvaltningen . . . . . 148 asteen nostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 163
332: - 151 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Ke-
333: - 138 Westerlund ym.: Määrärahan osoittami- mijärven terveyskeskuksen vuodeosaston ra-
334: sesta eräiden työvoimahallinnon ruotsinkielis- kennustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . 164
335: ten virkojen perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 149
336: - 152 Ala-Kapee ym.: Korotetun määrärahan
337: - 139 Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta ympäristönsuojelun tutkimus- ja
338: Lahden taide- ja käsiteollisuusoppilaitoksen kehittämistoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 165
339: lisärakennuksen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . 150
340: - 153 Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamises-
341: - 140 Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta ta Kotineuvontaliiton kuluttajaneuvontatoimin-
342: töiden aloittamiseen valtatiellä n:o 12 välillä nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 166
343: Villähde-Nastola . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 151 - 154 Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamises-
344: ta Kuriiritien ja pääradan eritasoristeyksen
345: - 141 Zilliacus m fl.: Om anvisande av anslag
346: rakentamisen aloittamiseen Tikkurilassa . . . . . 167
347: för transportstöd åt kommunerna för
348: ordnande av barndagvård på bamens moders- - 155 Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamises-
349: mål ................ . .................. 152 ta posti- ja lennätinhallituksen toimitilahank-
350: keen suunnitteluun Vantaan Tikkurilan Joki-
351: - 141 Zilliacus ym.: Määrärahan osoittamisesta niemeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 168
352: kunnille kuljetustukena lasten päivähoidon
353: järjestämiseksi heidän äidinkielellään . . . . . . . 153 - 156 Almgren ym.: Korotetun määrärahan
354: osoittamisesta YK:n lastenrahaston (UNICEF)
355: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 169
356: - 157 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta
357: - 142 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta lähetysjärjestöjen kautta annettavaa humani-
358: opiskelija-asuntojen omapääomaan . . . . . . . . . . 155 taarista kehitysapua varten . . . . . . . . . . . . . . . 170
359: - 143 Aaltonen ym.: Korotetun määrärahan - 158 Almgren ym.: Korotetun määrärahan
360: osoittamisesta Vaidonrautateiden työkoneiden osoittamisesta korkeakouluopiskelijoiden ruo-
361: ja autokaluston hankkimiseen . . . . . . . . . . . . . 156 kailukustannusten alentamiseen . . . . . . . . . . . . 171
362: - 144 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta val- - 159 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta
363: tion henkilöstön työsuhdeasuntojen takentami• Kotkan sairaanhoito-oppilaitoksen uudisraken-
364: seksi Rovaniemelle . . . .. . .. . .. . . . . .. . . .. . . 157 nuksen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 172
365: Sisällysluettelo 9
366:
367: Siv. Siv.
368: - 160 Almgren ym.: Korotetun määrärahan - 175 Breilin: Määrärahan osoittamisesta Orijär-
369: osoittamisesta linnojen, linnoitusten ja kiintei- ven kaivostoiminnan jatkamisen selvittämiseen 188
370: den muinaisjäännösten perusparannuksiin ... 173
371: - 176 Breilin: Määrärahan osoittamisesta uusien
372: - 161 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta teollisuuskylien perustamisen selvittämiseen 189
373: Kotkan-Haminan-Luumäen radan suunnit-
374: teluun ................................. . 174 - 177 Bärlund ym.: Määrärahan osoittamisesta
375: peruskoulun opetusryhmien pienentämiseen . . 190
376: - 162 Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta
377: Sirola-opiston rakennusavustukseen ........ . 175 - 178 Bärlund: Korotetun määrärahan osoitta-
378: - 163 Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta misesta Porvoon matkailualan oppilaitoksen
379: avustukseksi Työläislasten Tuki r.y:lle raken- ylimääräiseen avustukseen . . . . . . . . . . . . . . . . 191
380: nusaikaisten lainojen maksuun ja jatkoraken-
381: - 179 Bärlund: Om anvisande av anslag för
382: tamiseen ............................... . 176
383: utlokalisering av Tekniska läroverket tili Öst-
384: - 164 Alppi: Määrärahan osoittamisesta puna- nyland . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 192
385: kaartilaisten muistomerkin pystyttämiseksi
386: Tampereelle ............................ . 177 - 179 Bärlund: Määrärahan osoittamisesta Tek-
387: niska läroverket -nimisen oppilaitoksen siirtä-
388: - 165 Alppi: Määrärahan osoittamisesta Val- miseen Itä-Uudellemaalle . . . . . . . . . . . . . . . . . 194
389: tionrautateiden Tampereen seudun paikallis-
390: liikenteen kehittämiseen ................. . 178 - 180 Bärlund: Määrärahan osoittamisesta tien
391: peruskorjaamiseen välillä Bosgård-Isnäs 196
392: - 166 Astala ym.: Korotetun määrärahan osoit-
393: tamisesta korkeakouluopiskelijoiden ruokailu- - 181 Bärlund m. fl.: Om anvisande av höjt
394: kustannusten alentamiseen ............... . 179 anslag för grundförbättring av bansträckan
395: Kyrkslätt-Karis . .. . . .. . .. . . . . .. .. . . . .. . . 197
396: - 167 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
397: ylimääräisenä avustuksena Turun Piirustus- - 181 Bärlund ym.: Korotetun määrärahan
398: koululle ............................... . 180 osoittamisesta Kirkkonummen-Karjaan rata-
399: osuuden perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . 198
400: - 168 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
401: uuden päärakennuksen rakentamiseen työläis- - 182 Bärlund ym.: Korotetun määrärahan
402: nuorison virkistysalueelle Oriniemen Aurinko- osoittamisesta valtionosuuteen kuluttajaneu-
403: lahteen ................................ . 181 vonnan järjestämiseen kunnissa . . . . . . . . . . . . 199
404: - 169 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta - 183 Eenilä ym.: Korotetun määrärahan osoit-
405: Turussa sijaitsevan ns. Ingmanin talon suoje- tamisesta Varsinais-Suomen Kansanopiston ra-
406: lun suunnittelua varten ................. . 182 kennushankkeita varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 200
407: - 170 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta - 184 Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
408: valmistelujen aloittamiseksi Valtion siementar- kansatieteellisiä työväenkulttuurin kokoelmia
409: kastuslaitoksen siirtämiseksi Loimaalle ..... . 183 ja kenttätöitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 201
410: - 171 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta - 185 Eenilä ym.: Korotetun määrärahan osoit-
411: Länsikaari-Itäkaari tieyhteyden suunnitteluun tamisesta työväentalojen korjauksiin . . . . . . . . 202
412: Turussa ................................ . 184
413: - 186 Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
414: - 172 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta työväenliikkeen muistomerkin aikaansaamisek-
415: Turun seudun kuntien joukkoliikenneyhteis- si Turkuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 203
416: työn tukemiseksi ...................... .. 185
417: - 187 Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
418: - 173 Breilin ym.: Korotetun määrärahan osoit- työväenkulttuurin tutkimuslaitoksen perusta-
419: tamisesta asuntolainoihin ................ . 186 misen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 204
420: - 174 Breilin ym.: Määrärahan osoittamisesta - 188 Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
421: Vuokralaisten Keskusliiton toiminnan tukemi- mekaaniseen vesakontorjuntaan Turun tie- ja
422: seen 187 vesirakennuspiirin alueella . . . . . . . . . . . . . . . . 205
423:
424: . 2 0879007181
425: 10 Sisällysluettelo
426:
427: Siv. Siv.
428: - 189- Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta - 204 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta kun-
429: Lepäisten-Lyökin paikallistien rakentamiseen 206 nille maa-alueiden ostoa ja niiden kunnallis-
430: tekniikan rakentamista varten turkistarhauk-
431: - 190 Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta sen edistämiseksi 221
432: kuljetusalan työsuojelutarkastajan viran perus-
433: tamiseksi Turun ja Porin työsuojelupiiriin . . 207 - 205 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta
434: Kainaston ja Jurvan välisen maantien perus-
435: - 191 Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta parantamiseen .......................... . 222
436: Uudenkaupungin työväentalon peruskorjauk-
437: seen työllisyysvaroin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 208 - 206 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta
438: Päntäneen-Karijoen maantien peruskorjaami-
439: - 192 Ekorre ym.: Korotetun määrärahan osoit- sen aloittamiseen ....................... . 223
440: tamisesta opintolainojen valtiontakaukseen ja
441: korkotukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 209 - 207 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta Iso-
442: joen-Kuvaskankaan maantien perusparanta-
443: - 193 Ekorre ym.: Korotetun määrärahan osoit- miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 224
444: tamisesta opintorahan perusosan maksamiseen 210
445: - 208 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta
446: - 194 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Ko- Isonkyrön-Lehmäjoen-Oravaisten tien pe-
447: kemäenjoen järjestelyihin ................ . 211 rusparantamiseen 225
448: - 195 Elo ym.: Korotetun määrärahan osoitta- - 209 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta
449: misesta Lielahden ja Porin/Rauman välisen Myllymäen-Saarijärven ja Ähtärin-Soinin
450: rataosan perusparantamisen aloittamiseen .... 212 maanteiden peruskorjaamiseen ............ . 226
451: - 196 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Po- - 210 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta Bo-
452: rin-Parkanon-Haapamäen rautatien perus- sundin kalasatamaan johtavan väylän ruoppaa-
453: parantamiseen 213 miseksi ................................ . 227
454: - 197 Forsman ym.: Korotetun määrärahan - 211 Fred ym.: Korotetun määrärahan osoit-
455: osoittamisesta asuntohallituksessa suoritetta- tamisesta uskonnollisten lehtien tukemiseen 228
456: vaan tutkimus-, selvitys- ja kehittäm~styöhön 214
457: - 212 Fred ym.: Korotetun määrärahan osoit-
458: - 198 Forsman: Määrärahan osoittamisesta ke- tamisesta pienyrittäjien vuosilomaa varten . . . 229
459: vyen liikenteen väylien rakentamiseksi Lap-
460: peenrannan ja· Joutsenon välille valtatiellä - 213 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta maa-
461: n:o 6 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 215 talousyrittäjien karjatilojen lomitusrengasko-
462: keilun aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 230
463: - 199 Forsman: Määrärahan osoittamisesta Huh-
464: marisen-Kaukolan tien kunnostamiseen Pa- - 214 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta neu-
465: rikkalassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 216 rologisia liikuntavammaisia varten Kuortaneel-
466: - 200 Forsman: Määrärahan osoittamisesta pen- le rakennettavan kuntoutuskurssikeskuksen ra-
467: gerrys- ja sillanrakennustöiden aloittamiseksi hoittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 231
468: Lamposaaren ja mantereen välillä Lappeen-
469: rannassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 217 - 215 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta van-
470: husten kotihuollon toteuttamiseen . . . . . . . . . 233
471: - 201 Forsman: Määrärahan osoittamisesta Ete-
472: - 216 Grönholm ym.: Määrärahan osoittamises-
473: lä-Saimaan keskussairaalan laajentamiseen . . . 218
474: ta kasvatustieteen professorin viran perusta-
475: - 202 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta miseksi Tampereen yliopiston kasvatustietei-
476: Kokkolaan rakennettavan valtion .virastotalon den tiedekunnan Hämeenlinnan opettajankou-
477: suunnittelua varten . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . 219 lutuslaitokseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 234
478:
479: - 203 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta - 217 Grönholm ym.: Määrärahan osoittamises-
480: Kristiinankaupungin käyttö- ja jätevesihuollon ta Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksen
481: järjestämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 220 osastokirjaston virkojen perustamiseen . . . . . . 235
482: Sisällysluettelo 11
483:
484: Siv. Siv.
485: - 218 Grönholm ym.: Määrärahan osoittamises- - 233 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta
486: ta Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliiton opin- viljavaraston rakentamiseksi Laitilaan . . . . . . . 251
487: tokeskuksen toimintamenoja varten . . . . . . . . 236
488: - 234 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta
489: - 219 Grönholm ym.: Määrärahan osoittamises- Lehmänkurkun tien aikaansaamiseen . . . . . . . 252
490: ta kansallispuistoiksi ehdotettujen Kelveneen
491: ja Pernunnummen-Kerityn alueiden hankki- - 235 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta
492: miseksi valtion haltuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . 237 rautatien ylikulkusillan rakentamiseksi Loi-
493: maan kaupunkiin Loimaan-Palikkalan tielle 253
494: - 220 Grönholm ym.: Määrärahan osoittamises-
495: - 236 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta·
496: ta mekaaniseen vesakontorjuntaan Hämeen
497: tie- ja vesirakennuspiirin alueella . . . . . . . . . . 238 tien aikaansaamiseen välille Loimaa-Yläne-
498: Uusikaupunki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 254
499: - 221 Hakala: Määrärahan osoittamisesta Ori-
500: mattilassa sijaitsevan valtion virastotalon laa- - 237 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta
501: jentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 239 Turun-Salon rataosuuden perusparantamiseen 255
502:
503: - 222 Hakala: Määrärahan osoittamisesta Mänt- - 238 Hautala ym.: Korotetun määrärahan
504: sälän maatalousoppilaitoksen laajentamiseen 240 osoittamisesta saaristoliikenteen avustamiseen 256
505:
506: - 223 Hakala: Määrärahan osoittamisesta koti- - 239 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta
507: maista polttoainetta käyttävän lämpökeskuk- pienteollisuuslainojen korkotukeen . . . . . . . . . 257
508: sen rakentamiseksi Mäntsälän maatalousoppi- - 240 Hautala: Määrärahan osoittamisesta alue-
509: laitokseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24'1 sairaalan ja terveyskeskuksen rakentamiseksi
510: - 224 Hakala: Määrärahan osoittamisesta Art- Saloon ................................. 258
511: järven-Kimonkylän tien rakentamista varten 242 - 241 Helminen ym.: Määrärahan osoittamisesta
512: mekaaniseen vesakontorjuntaan Kymen tie- ja
513: - 225 Hakala: Määrärahan osoittamisesta Lah-
514: vesirakennuspiirin alueella . . . . . . . . . . . . . . . . 259
515: den-Loviisan rautatien perusparantamiseen 243
516: - 242 Helminen ym.: Korotetun määrärahan
517: - 226 Hakala: Määrärahan osoittamisesta Mänt- osoittamisesta Vaidonrautateiden tilapäisen
518: sälässä sijaitsevan Kaunismäen opetus- ja työ- henkilökunnan palkkioihin ja työsuhdepalk-
519: keskuksen rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 244 koihin .................................. 260
520: - 227 Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 243 Helminen ym.: Määrärahan osoittamisesta
521: Pohjolan Opistolle rakennusavustuksena to- Invalidiliitolle vammaisten lomatoiminnan· jär-
522: teutettavia perusparannustöitä ja aikaisempien jestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 261
523: rakennusvelkojen maksamista varten . . . . . . . . 245
524: - 244 Helminen ym.: Korotetun määrärahan
525: - 228 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta valtionosuutena kunnille ter-
526: maatilatalouden asuntolainoitusta varten . . . . 246 veyskeskusten petustamiskustannuksiin . . . . . 262
527:
528: - 229 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta - 245 Hietala: Määrärahan osoittamisesta Haa-
529: hotelli- ja ravintolakoulun perustamiseksi Tur- rajoen-Porsaskosken maantien perusparanta-
530: kuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 247 mistöiden suorittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 263
531: - 246 Hietala: Määrärahan osoittamisesta maan-
532: - 230 Hautala ym.: Korotetun määrärahan
533: tien n:o 542 perusparantamiseen välillä Kar-
534: osoittamisesta siirtona maatilatalouden kehit-
535: vio - Tuusniemen raja . . . . . . . . . . . . . . . . . . •264
536: tämisrahastoon , . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 248
537: - 247 Hietala: Määrärahan osoittamisesta Piek-
538: - 231 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta sämäen-Porsaskosketi ·maantien perusparanta-
539: viljavarastojen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . 249 mistöiden suorittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 265
540: - 232 Hautala ym.: Korotetun määrärahan - 248 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta
541: osoittamisesta viljan pienvarastojen rakenta- Jäppilän-Tihusniemen-Sorsakosken tieosuu- ·
542: misen korkotukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 250 den perusparantamistöiden suorittamiseksi . . 266
543: 12
544:
545: Siv. Siv.
546: - 249 Hietala: Määrärahan osoittamisesta Val. - 263 Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta
547: tionrautateiden korjaam~ ja varastorakennuk· Turun-Salon moottoriliikennetien tietyön
548: sen saneeraustöiden toteuttamiseksi Pieksä- aloittamiseksi 284
549: mäellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 267
550: - 264 Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta
551: - 250 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaupungin-Forssan tieyhteyden raken-
552: tavaravaunujen rakentamiseen kuuluvan ko- tamiseen ............................... . 285
553: koonpanovaiheen siirtämiseksi Valtionrautatei-
554: den Pasilan konepajasta Pieksämäen konepa- - 265 Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta
555: jaan ................................... 268 Uudenkaupungin sisääntuloteiden rakentami-
556: seen 286
557: - 251 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta
558: Valtionrautateiden asuinhuoneistojen peruskor- - 266 Holvitie ym.: Korotetun määrärahan
559: jauksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 270 osoittamisesta Turun lentoaseman kiitoradan
560: pidentämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 287
561: - 25,2 Hietala: Määrärahan osoittamisesta Virta-
562: salmella sijaitsevan Karankalahden malmiesiin- - 267 Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoitta.
563: tymän tutkimuksia varten . . . . . . . . . . . . . . . . 271 misesta julkisten rakennusten korjausten suun-
564: nitteluun liikuntavammaisten kulkemisen hel-
565: - 253 Hietala: Määrärahan osoittamisesta Val- pottamiseksi . .. . .. . .. .. .. . .. . .. .. .. .. .. .. 288
566: tion polttoainekeskuksen työkoneiden valmis-
567: tusta ja huoltoa palvelevan rakennuksen ra- - 268 Hyrynkangas ym.: Korotetun määrära-
568: kennustöiden aloittamiseksi Virtasalmella . . . 273 han osoittamisesta kuntien yleisiin rahoitus-
569: avustuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 289
570: - 254 Hirvelä: Korotetun määrärahan osoitta-
571: misesta Jyväskylän yliopiston tutkimus. ja - 269 Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoitta.
572: opetusvälineiden sekä kaluston hankkimiseen 275 misesta Pyhäjärvelle suunnitellun valtion riis-
573: tanhoitokoulun perustamista koskevan tutki-
574: - 255 Hirvelä: Korotetun määrärahan osoitta- muksen suorittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 290
575: misesta Jyväskylän yliopiston rakennushank-
576: keiden suunnitteluun Mattilanniemen II ra- - 270 Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittami-
577: kennusvaihe mukaanlukien . . . . . . . . . . . . . . . . 276 sesta Ivalon-Rajajoosepin tien kunnostustöi-
578: den aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 291
579: - 256 Hirvelä: Korotetun määrärahan osoitta-
580: misesta lukialaisten opintorahan perusasaan 277 - 271 Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittami-
581: sesta väylänhoitoaluksen tilaamiseksi Oulun
582: - 257 Hirvelä ym,: Korotetun määrärahan osoit- luotsipiirille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 292
583: tamisesta valtionapuun järjestöjen vapaata si-
584: vistystyötä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 278 - 272 Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittami-
585: sesta lisätyövoiman palkkaamiseen eräille pien-
586: ~ 258 Hirvelä: Miiärärahan osoittamisesta las-
587: ja käsiteollisuusyrityksille . . . . . . . . . . . . . . . . 293
588: tenkulttuurin tuotannon tukemiseksi . . . . . . . 279
589: - 259 Hirvelä: Määrärahan osoittamisesta val- - 273 Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittami-
590: tion viljavarasto!l rakentamiseksi Jämsään . . . 280 sesta järvilaivakaluston hankintaan ja kunnos-
591: tukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 294
592: - 260 Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta
593: meripelastushelikopterin hankkimiseksi Saaris· - 274 Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittami-
594: tomerta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 281 sesta ylitarkastajan viran perustamiseksi so-
595: siaali- ja terveysministeriön vakuutusosastoon 29.5
596: - 261 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta Abo
597: Svenska Teaterill tmmmnan jatkumise~i - 275 Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittami.
598: alueellisena teatterina . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 282 sesta lääninproviisorin virkojen perustamiseksi 296
599: - 262 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta kult- - 276 Hyrynkangas ym.: Korotetun määrära-
600: tuurihistoriallisesti arvokkaan Ingmanin talon han osoittamisesta valtion osuuden suoritta--
601: pelastamiseksi Turussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 283 miseksi sairausvakuutusrahastoon . . . . . . . . . . 297
602: Sisällysluettelo 13
603:
604: Siv. Siv.
605: - 277 li:yrynkangas ym.: Määrärahan osoittami- - 289 Häggblom: Määrärahan osoittamisesta
606: sesta ylimääräisen ennenaikaisen eläkkeen Ahvenanmaan maakunnan ja valtakunnan vä-
607: myöntämiseksi sotaveteraaneille . . . . . . . . . . . . 298 listen tavarankuljetusten kustannusten alenta-
608: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 313
609: - 278 Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoitta-
610: misesta rintamatunnuksen saaneiden naisten - 290 Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta oi-
611: eliikkeisiin ja rintamalisään . . . . . . . . . . . . . . . . 299 keusaputoimiston perustamiseksi Heinolan
612: kaupunkiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 314
613: - 279 Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittami-
614: sesta viranomaisten toimesta annettavan lääke-
615: - 291 Ihamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta
616: informaation ja -neuvonnan aikaansaamiseksi 300
617: valtatien n:o 5 parantamista varten Heinolan
618: - 280 Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittami- seudulla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 315
619: sesta hapen ja ravintovalmisteiden jakelun
620: aloittamiseksi pitkäaikaissairaille . . . . . . . . . . . .302 - 292 Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta kan-
621: tatien n:o 62 (Anttola-Puumala) peruspa-
622: - 281 Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittami- rantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 316
623: sesta Sokeain Keskusliiton kuntoutusohjaajien
624: palkkaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 303 - 293 Ihamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta
625: maantien n:o 542 perusparantamiseen vlilillä
626: "- 282 Hyvönen ym.: Korotetun määrärahan Karvio - Tuusniemen raja . . . . . . . . . . . . . . 317
627: osoittamisesta korkeakoulujen uusien toimiti-
628: lojen käytön takaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 304 - 294 Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta n1aan-
629: tien n:o 612 perusparantamiseen välillä Sysmä
630: - 283 Hyvönen ym.: Korotetun määrärahan -Särkilahti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 318
631: osoittamisesta erityisesti ruotsinkielisen oppi-
632: materiaalin tuotannon tukemiseksi . . . . . . . . 305 - 295 Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta maan-
633: tien n:o 613 perusparantamiseen välillä Rus-
634: - 284 Hyvönen ym.: Määrärahan osoittamisesta keala-Tatnmijärvi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 319
635: tutkimuksen suorittamiseen Malmin lentoken-
636: tän siirtämisestä 'sopivampaan paikkaan . . . . 306 - 296 Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta Jout-
637: san-Kangasniemen-Pieksämäen tieyhteyden
638: - 285 Hyvönen ym.: Määrärahan osoittamisesta perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 320
639: Helsingin metron rakentamiskustannusten tu-
640: kemiseen . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . . .. 307 - 297 Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta ke-
641: vyen liikenteen väylien rakentamiseen Heino-
642: - 286 Hyvönen ym.: Määrärahan osoittamisesta
643: lan maalaiskunnan taajamiin . . . . . . . . . . . . . . 321
644: Helsingin Kulttuuritalo Oy:n ylläpitämän
645: kiinteistön peruskorjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . 308 - 298 Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta Pun-
646: - 287 Hyvönen ym.: Määrärahan osoittamisesta kaharjun kunnan monikäyttösataman rakenta-
647: työttömien hammashoidosta aiheutuviin kus- miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 322
648: tannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 309
649: - 299 Ihamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta
650: - 288 Häggblom: Om anvisande av anslag för Heinolan-Mäntyharjun yhdysratahankkeen ta-
651: anskaffande av en medeltung helikopter tili loudellisuuden tutkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 323
652: sydvästligaste Finland föt användning bland
653: annat för sjöräddning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 310 - 300 Ihamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta
654: kaivostoiminnan jatkumisen turvaamiseksi Vir-
655: - 288 Häggblom: Määrärahan osoittamisesta tasalmella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 324
656: Lounais-Suomeen muun muassa merip'elastus-
657: tehtäviä varten sijoitettavan keskiraskaan heli- - 301 Ihamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta
658: kopterin -hankintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 311 Reumasäätiön sairaalan leikkausosaston laajen-
659: nustöiden suunnitteluun ja alkurahoitukseen 325
660: - 289 Häggblom: Om anvisande av anslag för
661: sänkande av transportkostnaderna tnellan - 302 ltnpiö: Määrärahan osoittamisesta Vuotok-
662: A.land och riket . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 312 sen altaan alle jäävien maiden lunastamiseksi 326
663: 14 Sisällysluettelo
664:
665: Siv. Siv.
666: - 303 Impiö ym.: Määrärahan osoittamisesta - 318 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta
667: Pellon ja Utsjoen alueelle rakennettavien ka- mekaaniseen vesakontorjuntaan Kainuun tie-
668: lanviljelylaitosten tutkimus- ja suunnittelutyö- ja vesirakennuspiirin alueella . . . . . . . . . . . . . . 343
669: hön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 327
670: - 319 Jaakonsaari ym.: Korotetun määrärahan
671: - 304 lmpiö ym.: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta kuntien elinkeinoasiamiesten
672: kantatien n:o 82 peruskorjaustyön jatkamiseen palkkausmenojen valtionosuuteen . . . . . . . . . . 344
673: välillä Sallan kirkonkylä - Hanhikangas . . 328
674: - 320 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta
675: torjunta-aineiden haittavaikutusten tutkimiseen 345
676: - 305 lmpiö ym.: Korotetun määrärahan osoit-
677: tamisesta uskonnollisten lehtien tukemiseen 329 - 321 Jaatinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
678: Jyväskylän yliopiston Mattilanniemen II ra-
679: - 306 Impiö ym.: Määrärahan osoittamisesta kennusvaiheen suunnittelua varten . . . . . . . . 347
680: Joulumaa-suunnitelmaan sisältyvien toiminto-
681: jen käynnistämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 330 - }22 Jaatinen: Määrärahan osoittamisesta tie-
682: osuuksien Palokka-Kuikka ja Kuikka - Uu-
683: - 307 lmpiö ym.: Määrärahan osoittamisesta raisten kunnan raja perusparantamiseen . . . . 348
684: Sotainvalidien Veljesliiton toiminnan tukemi-
685: seen 332 - 323 Jaatinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
686: vesitieverkon rakentamisen kokonaissuunnitel-
687: - 308 Itälä ym.: Määrärahan osoittamisesta man laatimiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 349
688: asuntojen vähittäismaksukaupan järjestämiseen 333
689: - 324 Jaatinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
690: - 309 Itälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Sai- Keski-Suomen ilmailumuseon toiminnan laa-
691: maan kanavalla ja Saimaan liikenteessä käytet- jentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 350
692: tävän kaluston kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . 334 - 325 Jokela ym.: Korotetun määrärahan osoit-
693: tamisesta lisäavustuksiksi peruskoulujen yllä-
694: - 310 Itälä ym.: Määrärahan osoittamisesta va-
695: pitomenoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 351
696: paan paikallisradiotoiminnan edellytysten sel-
697: vittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 335 - 326 Aila Jokinen ym.: Määrärahan osoittami-
698: sesta valtionavustuksena Finnilco r.y:lle stoo-
699: - 311 Itälä ym.: Korotetun määrärahan osoit- maleikattujen huollon järjestämiseen . . . . . . . . 352
700: tamisesta alle 3-vuotiaiden lasten lapsilisiä var-
701: ten .B6 - 327 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan
702: osoittamisesta lasten oikeudellisen aseman pa-
703: - 312 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta rantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 354
704: Koillismaa-toimikuntaa varten . . . . . . . . . . . . . . 337
705: - 328 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan
706: - 313 Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittami- osoittamisesta vanhusten asunto-olojen paran-
707: sesta varusmiesten musiikkiharrastuksia edistä- tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 355
708: viin välinehankintoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 338 - 329 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan_
709: osoittamisesta Suomen Esperantoliiton toimin-
710: - 314 Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittami-
711: sesta opintotuen lapsikorotuksia varten . . . . 339 nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 356
712: - 330 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan
713: - 315 Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittami- osoittamisesta kansalaisjärjestöjen kulttuurioh-
714: sesta terveydenhuoltoalan opiskelijoiden suo- jaajien palkkaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 358
715: javaatetuskustannusten korvaamiseen . . . . . . 340
716: - 331 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan
717: - 316 Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittami- osoittamisesta tiedonvälityksen aseman ja vas-
718: sesta aseidenriisuntaa ja rauhanpolitiikkaa kos- tuun selvittämiseksi Suomen virallisen ystä-
719: kevan tiedotuksen edistämiseen . . . . . . . . . . . . 341 vyyslinjan tukijana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 359
720: - 317 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta - 332 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan
721: mekaaniseen vesakontorjuntaan Oulun tie- ja osoittamisesta satamakaupunkien vesialueilla
722: vesirakennuspiirin alueella . . . . . . . . . . . . . . . . 342 tapahtuneiden tuhojen korjaamiseksi . . . . . . 360
723: Sisällysluettelo 15
724:
725: Siv. Siv.
726: - 333 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan - 346 P. Jokinen: Määrärahan osoittamisesta
727: osoittamisesta vesakkojen hävittämiseen ilman varuskuntakirjastojen saattamiseksi valtion-
728: vesakkomyrkkyjä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 361 avun piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 377
729:
730: - 334 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan - 347 P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamises-
731: osoittamisesta jalankulku- ja polkupyöräteiden ta kauppatieteellisen tiedekunnan saamiseksi
732: verkoston aikaansaamiseksi kaikkiin asutuskes- Lappeenrannan teknilliseen korkeakouluun . . 378
733: kuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 363
734: - 348 P. Jokinen: Määrärahan osoittamisesta
735: Joutsenon taidekesää varten . . . . . . . . . . • . . . . 379
736: - 335 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan
737: osoittamisesta Marttilan-Yläneen tien raken- - 349 P. Jokinen: Määrärahan osoittamisesta
738: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 364 läänien nuorisolautakuntien sihteerien palk-
739: kaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 380
740: - 336 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan
741: osoittamisesta Turun tie- ja vesirakennuspiirin - 350 P. Jokinen: Määrärahan osoittamisesta
742: poikittaisteiden suunnitteluun ja rakentami- maatalouskeskuksen perustamiseksi Kouvolaan 381
743: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 365
744: - 35 1 P. Jokinen: Määrärahan osoittamisesta
745: 1
746:
747:
748: -. 337 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan Keski-Kymen aluesairaalan laajentamisen aloit-
749: osoittamisesta paikallisluontoisen sähköjunalii- tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 382
750: kenteen aloittamiseen Turun seudulla . . . . . . 366
751: - }52 P. Jokinen: Määrärahan osoittamisesta
752: - 338 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan maantien rakentamiseen valtatieltä n:o 15
753: osoittamisesta sähköistetyn rautatien rakenta- Kääpälään Valkealassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 383
754: miseen välille Helsinki-Turku . . . . . . . . . . . . 367
755: - 353 P. Jokinen: Määrärahan osoittamisesta
756: - 339 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan Immolan lentokentän kunnostamiseksi . . . . . . 384
757: osoittamisesta maahan upotettujen öljysäiliöi-
758: den tarkastamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 369 - 354 P. Jokinen ym.: Korotetun määrärahan
759: osoittamisesta rintamasotilaiden kuntoutukseen 385
760: - 340 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan
761: osoittamisesta lastenseimien ja -tarhojen sekä - 355 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
762: leikkipaikkojen suojaamiseksi liikenteen hai- sesta äänestysnumeroiden tekemiseen tarvitta-
763: toilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 370 vien leimasimien hankkimiseen . . . . . . . . . . . . 386
764:
765: - 341 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan - 356 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
766: osoittamisesta tupakoimattomien suojaamiseksi sesta Satakunnan läänin perustamisen alku-
767: tupakoinnin haitoilta erityisiä tupakointitiloja kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 387
768: varaamaila . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . 371
769: - 357 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
770: - 342 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan sesta korkotuen antamiseksi hyötyjätteiden kä-
771: osoittamisesta työajan lyhentämistoimenpitei- sittelylaitosten investointien tukemiseksi . . . . 388
772: den suorittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 372 - 358 Joutsenlahti ym.: Korotetua määrärahan
773: osoittamisesta asevelvollisten päivätahoihin . . 3·89
774: -, 343 P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittami-
775: sesta neljännen jaoston perustamiseksi Kouvo- - 359 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
776: lan hovioikeuteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 374 sesta varusmiesten ilmaisia lomamatkoja var-
777: ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 390
778: ,...- 344 P. Jokinen: Määrärahan osoittamisesta
779: Pohjois-Kymenlaaksoon sijoitettavan lääninvan- - 360 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
780: kilan suunnittelun aloittamiseksi . . . . . . . . . . . 375 sesta asevelvollisten vanhempainpäivien järjes-
781: tämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 391
782: - 345· P. Jokinen: Määrärahan osoittamisesta
783: Korian varuskunta-alueen kunnallistekniikan - 361 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
784: ja rakennusten korjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . 376 sesta luokkien oppilasmäärien alentamiseksi 392
785: 16 Sisällysluettelo
786:
787: Siv. Siv.
788: - 362 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- - 376 Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamisesta
789: sesta kyläkoulujen vähimmäisoppilasmäärien huumeiden käytön ehkäisemisopetuksen yli-
790: alentamiseen ........................... . 393 tarkastajan palkkaamiseksi kouluhallitukseen 408
791:
792: - 363 Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan - 377 Juntumaa: Määrärahan osoittamisesta kir-
793: osoittamisesta peruskoululaisten koulukyydi- jastoautojen hankkimiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 410
794: tyksiin ................................ . 394
795: - 378 Juntumaa: Määrärahan osoittamisesta Ku-
796: - 364 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- run-Parkanon maantien perusparannustöiden
797: sesta terveydenhuoltoalan opiskelijoiden suoja- käynnistäiDiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 411
798: vaatteiden hankkimiseen ................. . 395
799: - 379 Juntumaa: Määrärahan osoittamisesta Ru-
800: - 365 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- halan-Vilppulan maantien perusparantami-
801: sesta tapaturmaviraston asiaruuhkan poistami- seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 412
802: seksi .................................. . 396
803: - 380 Juntumaa: Korotetun määrärahan osoit-
804: - 366 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- tamisesta kunnille raittiustyonön ja päihdyttä-
805: sesta invalidien hoitomenoihin ............ . 397 vien aineiden väärinkäyttäjien huoltoon mak-
806: settavan valtionosuuden ja -avustuksen korot·
807: - 367 Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 413
808: osoittamisesta valtionavustukseen kunnille las-
809: ten kotihoidon tukijärjestelmän kokeilutoimin- - 381 Juvela ym.: Määrärahan osoittamisesta
810: taan .................................. . 398 Yleinen Lehtimiesliitto r.y:lle opintotoiminnan
811: järjestämiseen ja opintoaputahoihin . . . . . . . . 414
812: - 368 Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan
813: osoittamisesta valtionavustukseen kunnille las- - 382 Juvela: Määrärahan osoittamisesta Euran
814: ten kotihoidon tukijärjestelmän kokeilutoimin- Kosketjärven veden pinnan nostamiseen . . . . 415
815: taan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 399
816: - 383 Juvela ym.: Määrärahan osoittamisesta
817: - 369 Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan Sokeain Keskusliitolle näkövammaisten tiedo-
818: osoittamisesta lapsilisiä varten . . .......... . 400 tuspalveluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 416
819: - 370 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- - 384 Järvilehto ym.: Määrärahan osoittamisesta
820: sesta alkoholistihuoltoloissa hoidettavina ole- Lahden teknillisen oppilaitoksen laajennuksen
821: vien palkkiorahan korottamiseen .......... . 401 suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 417
822:
823: - 371 Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan - 385 Järvilehto ym.: Määrärahan osoittamisesta
824: osoittamisesta valtionosuuteen kunnille kodin- vapaiden kirkko- ja seurakuntien kulttuuri-
825: hoitajien toiminnasta aiheutuviin käyttökus- ja sosiaalitoimintaan sekä niiden toimintakes-
826: tannuksiin ............................. . 402 kusten rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 418
827:
828: - 372 Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan - 386 Järvilehto ym.: Määrärahan osoittamisesta
829: osoittamisesta valtion korvaukseen maatalous- kodinperustamislainoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 419
830: yrittäjien vuosilomajärjestelmän kustannuksiin 403 - 387 Järvilehto ym.: Korotetun määrärahan
831: osoittamisesta vammautuneiden suojatyöpaik-
832: - 373 Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan katoiminnan valtionosuuksiin . . . . . . . . . . . . . . 420
833: osoittamisesta valtion korvaukseen maatalous-
834: yrittäjien sijaisavun kustannuksiin 404 - 388 Järvilehto ym.: Korotetun määrärahan
835: osoittamisesta tupakoinnin terveyshaitoista tie-
836: - 374 Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan dottavan valistuksen jakamista varten . . . . . . 421
837: osoittamisesta valtion korvaukseen pienyrittä-
838: jien vuosilomajärjestelmän kustannuksiin .... 405 - 389 Järvilehto ym.: Määrärahan osoittamisesta
839: anestesiaerikoislääkärin ja erikoissairaanhoita-
840: - 375 Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamisesta jan virkojen perustamiseksi yliopistollil!iin
841: kenttärova:stin ja sotilaspastorin virkojen pe- keskussairaaloihin synnytyskipujen Iievittiirni·
842: rustamiseen ............................ . 406 sen toteuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 422
843: SWillysl\Jeti:elo. l7
844:
845: Siv. Siv.
846: - 390 Kaarna ym.: Määrärahan osoittamisesta - 405 Kauppi ym.: .Korotetun ·määrärahan, osriit.;
847: Vainikkalan viljavaraston muuttamiseen vas- tamisestadasten kotona tapahtuvan .hoidoll tu;: .. ·~
848: taanottovarastaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 423 kemiseen ..................... ....: .. ; ~ ; .. • ., 439
849: - 391 Kaarna . ym.: Määrärahan osoittamisesta - 406. Kauppi· ym:: Määrärahan osoittamiseSta '; .,. -- ·
850: valtateiden n:o 1J ja 15 välisen tieyhteyden kodinperustamislainoihin•· nuorille aviopateilre; !'140
851: korjaamiseen välillä Multamäki-Rantti .. , . 424
852: .:_ 407 Kauppi ym.: Määrärahan·· ~soittaml~~sta
853: - 392 Kaarna ym;: Määrärahan· osoittamisesta · vaikeavarrimåisten nuorten palvelutarpeen ael-·
854: tien rakentamiseksi Pulsan asemalta Mänty- vittämiseen ja palvelutalojen rakentamiseen· ; , . •441
855: niemen kautta Luumäelle. valtatielle n:o 6 ..:. 425·
856: - 408 Kauppi ym.: Korotetun määrärahan osoit-
857: - 393 Kaarna ym.: Määrärahan osoittamisesta tamisesta Yaltionavuksi kunnille kotiavustaja"
858: ns. vanhan Viipurin maantien korjaamiseen toiminnasta · aiheutuviin käyttökustannuksiin: • 442
859: välillä Kasukkala - Nuijamaankirkonkylä . . 426
860: - 409 Kauppi ym.: Määrärahan osoittami~esta
861: - 394 Kaarna ym.: Määrärahan osoittamisesta vähävaraisten atuen 'lomariviettotoiminnasta
862: Vainikkalan-Kasukkalan maantien rakentami- huolehtivien· järjestöjen valtionapuun .'·· ·.:. i·. •••443
863: seen ................... , . . . . . . . . . . . . . . . 427
864: - 410 Kauppinen ym.: Korotetun määrärahan
865: - 395 Kanerva: Määrärahan osoittamisesta Kus- osoittamisesta· Asukasliiton ·valtionapuun ... , . ·. · 444
866: tavin-Mynämäen-Auran-Halikon tielinjan
867: yleissuunnitteluun ....... , . . . . . . . . . . . . . . . . 428 - 411 Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamises-
868: ta Pohjois,Karjalan pliritakennustoimistbrr "-
869: - 396 Kanerva: Määrärahan osoittamisesta Leh- uudelleen perustamiseen . ·; ........• ; .... >. '-445
870: mänkurkun tien rakentamiseen . . . . . . . . . . . . 429
871: - 412 Kauppinen ym.: Määrärah11n osoittamists~
872: - 397 Kangas ym.: Korotetun määrärahan osoit- ta maatalouskoulutuksen. laajentamiseksi K<~i' ·
873: tamisesta opintokeskusta ylläpitävien järjestö- vikon tilalla Kiteen Puhoksessa ......... , .: . 446
874: jen sivistystyöhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43.0
875: - 413 Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamises• ...
876: - 398 Kangas ym.: Määrärahan osoittamisesta ta Aittalahden-Väärämäen maantien perus-
877: turkisten jalostusasteen nostamiseen tähtäävän parimtaniistöiden aloittamiseen ... ; .. ':<: , ... .' · 447·
878: kouJutuksen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . 431
879: - 414 Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamises-
880: - 399 Kangas ym.: Korotetun määrärahan osoit- ta Viesimon-Lastujätven · maantien rakennus>
881: tamisesta kotitalouden neuvontatyön edistämi- töiden jatkiiniseeii . • .... : ..... ; ·. ·:. . . . . . . . 448
882: seen .................................. . 432
883: ~ 415 Kauppinen: ,Määrärahan osoitta~ses~a
884: - 400 Kangas ym.: Määrärahan osoittamisesta Lieksan-Nurmeksen seutua palvelevan lent~-
885: Härkmerenpuron perkaukseen Kristiinankau- kentän rakentamiseen... ; ........ -... .·: ... . :~. · 449
886: pungissa ............................... . 433
887: - 416 Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamises-
888: - 401 .Kangas ym.: Määrärahan osoittamisesta ta Pohjois,Kärjalan sosiaalisairaalan suunnitte,, . ,
889: omavastuuos~uksien poistamiseksi sairaankul- luun· ... :; . . ;......:;·;.' .. ;.. •.. ·. :· . .. · .. .•:·: .:. ·. ,: :·'450
890: jetusmaksuista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 434
891: - 417 Kemppainen ym.: Määrärahan. osoittami~
892: - 402 Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta
893: sesta sunnnittelijan palkkaamiseksi Kajaanin ,·
894: kielenkääntäjäkoulutusta varten tarvittavien
895: opettajankoulutuslaitokseen.....:..... ; .. ,:. ;. ·451
896: virkojen perustamiseen Vaasan· kimppak6rkea-
897: kou1uun ......... ···.· ........ ·............... · ,43.5 - 418 Kemppainen ym.: Määrärahojen osoitta-
898: - 403 'Kauppi ym.: :Määrärahan osoittamisesta misesta metsäalan pysrvän koulutuksen alöit• · ·'
899: Vaasan-Vähänkyrön maantien rakentamiseen 436 · tamiseen Kainuussa .... ·. : . , ... ; ....·' . ·, ·' "... 452
900:
901: - 404· Katippi ym.~· 'Määrärahan osoittätnisesta - 419 Kemppainen ym.: · Määrärahan osOittami.::. ·
902: tuotekehittelyinsitiööriri viran perustamiseksi · sesta Paltamen Hakasuon kalanviljelylaitoksen . •
903: ··· • Vaasan lääniin ........................ •. 437 peruskorjaukseen . . ...................... , < 453
904:
905: 3 0879007181
906: l8 Sisiiilysluettelo
907:
908: Siv. Siv.
909: - 420 Kemppainen ym.: Määrärahan osoittami- - 436 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
910: sesta Kontiomäen siemenperunakeskuksen ai- pienten tiemestaripiirien ja tiemestaripiirien
911: kaansaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 454 sivutukikohtien toiminnan turvaamiseksi . . . . 470
912: - 421 ·Kemppainen ym.: Määrärahan osoittami- - 437 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
913: . sesta .. kala- . ja venesatamien rakentamiseen mekaaniseen vesakontorjuntaan Keski-Suomen
914: Oulujärvelle ja Kiantajärvelle . . . . . . . . . . . . . . 455 tie- ja vesirakennuspiirin alueella . . . . . . . . . . 471
915: - 422. Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta - 438 Knuuttila ym.: Korotetun määrärahan
916: nuorisovankien avohoitojärjestelmän kehittämi- osoittamisesta yleisten teiden tekemiseen
917: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 456 Keski-Suomen läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 472
918: - 42} Kivitie ym.: Korotetun määrärahan osoit- - 439 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
919: tamisesta kansallisten luonnonsuojelujärjestö- Jyväskylän lentoaseman lähestymissektoreissa
920: jen toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 457 olevien mäkien alentamiseen . . . . . . . . . . . . . . 473
921: - 424 Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta - 440 Knuuttila ym.: Korotetun määrärahan
922: parlamentaarisen varusmiesasiain neuvottelu- osoittamisesta pienlevikkisten lehtien kuljetus-
923: kunnan perustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 458 tuen saattamiseksi samalle tasolle isojen leh-
924: tien kanssa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 474
925: ~ 425 Kivitie ym.: Korotetun määrärahan osoit-
926: tamisesta opiskelijoiden aterioiden hintatukeen 459 - 441 Koivisto ym.: Korotetun määrärahan
927: osoittamisesta valtion palveluksessa olevien
928: - 426 Kivitie ym.: Korotetun määrärahan osoit-
929: työsuojelun edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 475
930: tamisesta kotimaisen elokuvan tuotantotukeen 460
931: - 442 Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta
932: - 427 Kivitie ym.: Korotetun määrärahan osoit-
933: tamisesta oopperayhdistyksille . . . . . . . . . . . . . 461 suunnittelija-informaatikon viran perustamisek-
934: si Tampereen yliopiston kirjastoon . . . . . . . . . 477
935: - 428 Kivitie ym.: Korotetun määrärahan osoit-
936: tamisesta elokuvataiteen tukemiseen . . . . . . . . 462 - 443 Koivisto ym.: Korotetun määrärahan
937: osoittamisesta naisten poliittisen toiminnan tu-
938: - 429 Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 478
939: kuluttajaneuvojien opetuksen suunnitteluun 463
940: - 444 Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta
941: - 430 Kivitie ym.: Korotetun määrärahan osoit- opintotuen lapsikorotusten maksamiseksi yli-
942: tamisesta energian säästötutkimukseen, koti- määräisenä opintorahana . . . . . . . . . . . . . . . . . . 479
943: maisten energialähteiden tutkimukseen sekä
944: energiatalouden suunnitteluselvityksiin . . . . . . 464 - 445 Koivisto ym.: Korotetun määrärahan
945: osoittamisesta maakuntakirjastojen valtion-
946: ..:..- 431 Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta osuuden jälkeenjääneisyyden poistamiseksi . . . 480
947: pienyrityslainoja varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 465
948: - 446 Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta
949: - 432 Kivitie ym.: Määrärahan. osoittamisesta ylimääräisten postinkantajan toimien muutta-
950: . kotona tai valvotussa perhepäivähoidossa hoi- miseksi ylimääräisen postimiehen toimiksi . . . 481
951: dettujen lasten ylimääräiseen hoitotukeen . . . 466
952: - 447 Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta
953: - 433 Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta suunnittelusihteerin toimen perustamiseksi
954: sairasta lasta hoitavan vanhemman vapaa- työsuojeluhallitukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 482
955: aikajärjestelyihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 467
956: - 448 Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta
957: - 434 Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjastonhoitajan toimen perustamiseksi työ-
958: kodinperustamislainoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 468 suojeluhallitukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 483
959:
960: - 435. Kivitie ym.: Määrärahan osoitta!Wsesta - 449 Kottesalmi ym.: Määrärahan osoittami-
961: siviilipalveluksen palvelusmuotojen kehittämi- sesta parlamentaarisen tutkimuselimen perus-
962: . "seksi . . ... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 469 tamise.ksi .. .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 484
963: T9
964:
965: Siv. Siv.
966: - 4.50 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- - 465 Kortesalmi ym.: Määrärahan· osoittami:
967: sesta valtion edustusmenojen ja -tilojen tar- sesta Oulussa sijaitsevan Rauhalan kiinteistön
968: peellisuuden tutkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 485 saneeraustyön käynnistämiseksi . . . . . . . . . . . . · 500
969:
970: - 4.51 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- - 466 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- ·
971: sesta maksuttomien oikeudenkäyntien puut- · sesta nuorisoseurantalojen korjaustöihin . . . . . 501
972: teellisuuksien selvittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . 486 - 467 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami-
973: sesta turvallisuuspolitiikkamme perusteiden
974: - 452 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami-
975: opetuksen lisäämiseksi oppilaitoksissa . . . . . . . 502
976: sesta tuomioistuimissa syntyneiden jutturuuh-
977: kien purkamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 487 - 468 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami-
978: sesta Iijoen ja sen vesistöalueen saneeraami-
979: - 453 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- sen aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ·503
980: sesta halpakorkoisten asuntorakennuslainojen
981: jakamiseksi kaavoittamattomien sivu- ja syrjä- - 469 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami-
982: seutujen omistusasuntojen rakentajille . . . . . . 488 sesta ennakon luonteisten alkukorvausten suo-
983: rittamiseksi Siuruan allasalueen väestölle . . . . 504
984: - 454 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami-
985: - 470 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami-
986: sesta yleisen turvallisuuden lisäämiseksi . . . . 489
987: sesta avustukseksi kuivaperunarehun tuotta-
988: - 455 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- miseen turkiseläinten rehuksi . . . . . . . . . . . . . . 505
989: sesta taloudellisten rikosten selvitystyöhön . . 490 - 471 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- ·
990: sesta metsämarjojen viljelyn edistämiseen . . . . 506
991: - 456 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami-
992: sesta veropetosten selvittelytyötä varten . . . . . 491 - 472 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami-
993: sesta työhevoskannan kasvatuksen ja käytön
994: - 457 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- lisäämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 507
995: sesta Kuusamon paloaseman suunnitteluun ja
996: rakentamisen aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 492 - 473 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami~.
997: sesta nuorten työllistämistä varten lehdesten,
998: ·- 458' Kortesalmi ym.: Korotetun määrärahan kortteiden ja luonnonheinän keruuta järjestä-
999: osoittamisesta hajasijoituksen valmisteluun . . 493 mällä . , ...... ·. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . · 508
1000:
1001: - 459 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- - 474 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami-
1002: sesta ylimääräisen opintorahan suorittamista sesta muikun ja muun järvikalan pyytäjiert
1003: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 494 tukipalkkioihin . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . 509
1004:
1005: - 460 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- - 475 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami~
1006: sesta äidinkielen opetuksen lisäämiseksi . . . . . 495 sesta perunan varastotautien tutkimisen tehos~
1007: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ·510
1008: - 461 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami-
1009: - 476 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami-
1010: sesta työttömien opettajien ja akateemisten
1011: sesta Valtion eläinlääketieteellisen laitoksen
1012: työttömien työllistämiseksi opetustoimen eri
1013: Oulun aluelaboratorion suunnittelua varten . . 511
1014: aloilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 496
1015: - 477 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittam{; ·
1016: - 462 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- sesta Pudasjärven Kivarin Sydänmaan· asutus-· ·.
1017: sesta koululaisauton kuljettajille tarkoitettujen . tarkoituksia varten tehdyn maantien jatkami·
1018: -oheiskasvattajakurssien järjestämiseksi . . . . . . 497 seksi .. , . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 512
1019: - 463· Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- - 478 Kortesalmi ym;: Määrärahan osoittami-.
1020: sesta rehtorin viran ·perustamiseksi Haapajär- sesta katsastustoimiston perustamiseksi ... Suo•
1021: . ven metsäkoulua varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 498 mussalmelle ............................. , 513
1022: - 464 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- - 479 Kortesalmi yni..: Määrärahan osoittami-
1023: sesta epäpoliittisten nuorisojärjestöjen tukemi- sesta Ylivieskan lentokenttätöiden jatkamista.
1024: seen 499 varten ... -......................... ; ..... , 514
1025: 20
1026:
1027: Siv. Siv.
1028: - 4&id(ortesalmi: ym.:. Määrärahan ·osoittami- - 495 Koskinen ·ym.: Määrärahan osoittami-
1029: sesta:Pyhäsalmen lentokentän kiitotien pääl- sesta. valtion Nastolan virastotalon simnnitte-
1030: :·;•:·Jystystöihin ...... ; ; .. , ; ..... ; . : .. ; . . . . . . 515 lun aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . 530
1031: - 4&1-Kohesalmi - ym.: Määrärahan·· osoittami- - 496 Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta-
1032: .. · sesta Raahen väylän syventämiseen . . . . . . . . 516 kirjastoapulaisen toimen perustamiseksi Hä-
1033: meenlinnan opettajankoulutuslaitoksen osasto-
1034: - 4&2. Kortesalmi ym:: Määrärahan osoittami-
1035: kirjastoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 531
1036: sesta Rahjan väylän. syventämiseen ja sataman
1037: ···· · perusparantamiseen ....... : ... " : . . ; :; ' . : . 517 - 497 Koskinen ym.: Korotetun määrärahan
1038: - 483 Kortesalmiym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työttömyyskassan päiväavustus-
1039: osoittamisesta Pohjois- ja·:ltä-Suotrien ·syrjäseu- ten korottamiseksi ja kassa-avustusten saan-
1040: ' · :: tujen pien- ja perheviljelmien sähköistämisen · nin turvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 532
1041: avustamiseen
1042: - .
1043: pi(':noisvoimaloiden
1044: .. . -
1045: avulla
1046: . '
1047: . . . . 518
1048: ~
1049: - 498 Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1050: - 4&4 •Kortesalmi ym.: . Määrärahän . ösoittami- .. syöpäsairauden toteamis(':n mahdollistamiseksi
1051: .. sesta bensiiniä· ·korvaävien polttoaineiden ke- · varhaisvaiheessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 533
1052: hittelytyöhön ......................... : . .. 519 - 499 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta ·
1053: ympäristön- 'ja luonnonsuojelun tutkimusase- · ··
1054: - 485 Kortesalmi: ym:: Määrärahan osoittami-
1055: . sesta Pohjois- ja Itä-Suomen malmi- ja· mine- man suunnittelemiseksi ja rakentamiseksi Ku-
1056: ruun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . 534
1057: raalivarojen etsimisen, tutkimisen ja käyttöön-
1058: oton ·teh9~ta!lli~eksi ....... ~ ..... : . . . . . . . . 520 - 500 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta
1059: valtion virastotalon rakentamiseksi Nokialle 535
1060: - 486 Kortesalmi ym.: .Määrärahan osoittami-
1061: sestä Pud~sjärven .. Ison Syöti:een rriatk~ilu-, - 501 Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan
1062: . _:· ret·k~ily- j~. virkistyskeskuk;e11 .rakentä1llise~n. 521 osoittamisesta korkeakoulujen talonrakennus-
1063: töiden suunnittelua ja talonrakennustöiden
1064: - 487 Kortesalmi ym.: Määrärahan .. osoittami-.
1065: sesti ·Kai~joeri matkailukeskuksen laajentami- · aloittamista varten 536
1066: sen aloittämis~en . .. .. . . . . . . . . . . . . . .. . . . . 522 - 502 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta
1067: Pirkanmaan . ammattikoulun laajentamisen
1068: ~- 488 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami-
1069: suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 537
1070: sesta Lapin elinkeinoelämän kehittämiseen. . . 523
1071: - 503 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta
1072: - 489·· Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami-
1073: hotelli~ ja ravintolakoulun rakentamiseksi
1074: .· ·• ~ sesta perheenemäntien eläkkeiden suorittami-
1075: Tampereelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5'38
1076: seksi . : ........ : ....................... , 524
1077: - 504 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta
1078: - 490• .Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami-
1079: Viitapohjan paikallistien perusparannukseen
1080: ,sesta asevelvollisten toimeentulon turvaami-
1081: välillä Yliskylä - valtatie n:o 9 . . . . . . . . . . 539
1082: seksi kotiuttamisvaiheessa . . . . . . . . . . . . . . . . 525
1083: - 505 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta
1084: - 491· Kortesalmi ym.: Korotetun määrärahan
1085: valtatien n:o 12 rakennustyön aloittamiseksi
1086: ·: osoittamisesta tupakanpolton vastustamiseen 526
1087: välillä Kangasala-Alasenjärvi 540
1088: - 492 :Kortesalmi ym. :.. Määrärahan osoittami-
1089: - 506 Kuoppa yin.: Korotetun määrärahan
1090: sesta ·hyvänlaatuisia kasvaimia sairastavien po-
1091: osoittamisesta Lielahden'-Porin/Rauman ra-
1092: tilaiden:: hoidon .tehostamiseen ..... :; . . . . . . 527
1093: ·" ; . dan perusparantamiseen · ... ' • ........ : • . • . 541
1094: .::_ '493 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami-
1095: sesta .kuntien välityksellä tapahtuvan omakoti- - 507 Kuoppa ym:: Määrärahan osoittamisesta
1096: rakenfamisen :lainoitukseen . .-~ .. ; . ,-:,. . . . . . . 528 maakaasuputke11 rakentamiseksi Kouvolasta
1097: Lahden-Hämeenlinnan . kautta Tampereelle 542
1098: _:_ 494 Koskinen ym.: Määrärahan osÖittalr!i-
1099: sesta·· •wrattomille vanhuksille- hi- monilapsi: - 508' Kuoppa ym. :. Määrärahan osoittamisesta ' ·
1100: sille: perheille tarkoitettujen: kUnnallisten vuok~ .. ammattisyövän torji1miseen Työter\reyslaitok· .·
1101: '''ra-asuntojen rakentamisen avustamiseen . ; . . ·529 sen toimesta ............................. 543
1102: :21
1103:
1104: Siv. Siv.
1105: - 509 Kuoppa ym.: Korotettujen määrärahojen - 523 E. Laine ym.: Määrärahan osoittaniisesta
1106: osoittamisesta kunnille terveyskeskusten· ja Saaristomeren kansallispuiston perustamista
1107: sairaanhoitolaitosten perustaruiskustannuksiin ·.· 544 · varten .............................. ·. . . . · 560
1108:
1109: - 510 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta - 524. E. Laine ym.: Määrärahan ·osoittamisesta
1110: valtionosuutena Pirkkalan kunnan terveyskes- uuden lautta-aluksen hankkimiseksi Korppoon .. :
1111: kuksen rakentamiseen ............ : . ~ .... . 546 · ja Houtskarin välistä liikennettä varten . . . . 561
1112:
1113: - 511 Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan - 525. E. Laine ytn.: Määrärahan osoittamisesta
1114: osoittamisesta nuorten työttömien osa-aikatyöl- kantatien n:o 148 perusparantamiseen Perniön
1115: listämisen muuttamiseksi kokopäivätyöksi .•. 547 ja Kiskon alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 562
1116:
1117: - 512 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoit- - 526 E. Laine ym.: ,Määrärahan osoittamisesta
1118: tamisesta Suomen Nuorisokirjallisuuden Insti- matka-alennuksen myöntämiseksi posti- ja Iin~
1119: tuutin toiminnan tukemiseen .... · ......... . 548 ja-autoliikenteessä . kansaneläkeläisille, invali-
1120: deille ja työkyvyttömyyseläkettä saaville . . . . . 563
1121: - 513 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta-
1122: misesta valtionapuna Tampereen Työväen - 527 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
1123: Teatterin käyttökustannuksiin ........... . 550 ylimääräisen insinöörin toimen perustamiseen
1124: Turun ja Porin työsuojelupiiriin . . . . . . . . . . 564
1125: - 514 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta-
1126: misesta avustukseksi Tampereen Työväen - 528 E. Laine ym.: Korotetun määrärahan
1127: Teatterille uudisrakennuksen rakentamista var- osoittamisesta vanhuus- ja työkyvyttömyysva·
1128: ten 551 kuutuksen valtionosuuden lisäämiseksi . . . . . . 565
1129:
1130: - 529 E. Laine ym.: Korotetun määrärahan
1131: - 515· Lahti-Nuuttila ym.: Korotetun määrä-
1132: osoittamisesta vai takunnallisten elakeläisjärjes-
1133: rahim osoittamisesta näyttämötaiteellista har-
1134: töjen toiminnan tukemiseen ...... ; ... ~ , . ; 567
1135: rastustoimintaa varten ................... . 552
1136: - 516 Lahti-Nuuttila ym.: Korotetun määrära- - 530 J. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
1137: Ruhalan~Vilppulan maantien perusparantami-
1138: han osoittamisesta musiikki-instituuttien toi-
1139: seen 568
1140: minnan tukemiseen ..................... . 553
1141: - 531 J. Laine ym.: Korotetun määrärahan
1142: -·517 Lahti-Nuuttila ym.: Korotetun määrära-
1143: osoittamisesta .vammaisten sopeutumisvalmen-
1144: han osoittamisesta säveltaiteen harrastustoi-
1145: nukseen ..................... , . . . . . . . . . . 569
1146: minnan tukemiseen 554
1147: - 532 Laitinen: Määrärahan osoittamisesta Kes-
1148: - 518 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta ki-Savon Musiikkiopiston opetus- ja konsert-
1149: ylimääräisenä asumistukena asumistuen korot- titilojen rakentamiseen. Varkaudessa ....... :. 570
1150: tamiseen ja tuen saajien piirin laajentamiseen 555
1151: - ·533 Laitinen: Korotetun määrärahan osoitta-
1152: - 519 E. Laine ym:: Määrärahan osoittamisesta misesta Suomi-Amerikka Yhdistysten Liiton
1153: Turun kauppakorkeakoulun kurssikirjaston pe- valtionapua varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 571
1154: rustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 556
1155: '- ·534 Laitinen: Määrärahan osoittamisesta ko-
1156: - 520. E. Laine ym.: Määrärahan osoittami- timaisen varmuusvarastoinnin kustannusten
1157: sesta Valtion kalatalousoppilaitoksen opisto- · kattamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 572
1158: asteen toiminnan aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . 557
1159: - 535 Laitinen: Määrärahan osoittamisesta los-
1160: ..:..., · 521 E. Laine ym.: Määrärahan o59ittamisesta siliikennettä korvaavien maantiesiltojen raken-
1161: teknisten oppilaitosten kirjastojen . kehittämi- tamiseksi Puutossalmen ja Vehmersalmen los-
1162: seen· .. ; . . . ........................... ..• . . 558 sipaike5ille ................ : .. : . ...... :. . 573
1163:
1164: ..;..;...·522 E. Laine ym.: MäärärahilJ1.·osoittamisesta: - 536 Laitinen: Määrärahan osoittamisesta Sai-
1165: koulujen ja kunnallisten päiväkotien tarjoa- maan · ~;yväväylän linjamerkkien ja .viitoituk:
1166: ja taidekas\•atuksen ·kehhtä~ sen: täyderitä'miseksi öljynkuljetllsten turvalli-
1167: man ki.1!ttui.Itin
1168: . . .
1169: miseeti" .•.... ; .. : . ..........· ...•... ·;.; :·:; · 559 :suuden lisäämiseksi , .. , , . , , , ... , ..· ...... ; ·,. · ; 574
1170: Siv. Siv.
1171: - 537 Laitinen: Määrärahan osoittamisesta Veh- - 55·1 Lattula: Korotetun määrärahan osoitta-
1172: mersalmen kirkonkylän pienvene- ja kalasa- misesta kalansaaliin talteenoton ja käytön
1173: tamalaiturin rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 575 edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 589
1174: - 5•38 Laitinen: Määrärahan· osoittamisesta las- - 552 Lattula: Määrärahan osoittamisesta lää-
1175: tauslaiturin rakentamiseksi Varkauteen syvä- ningeologin ylimääräisten toimien perustami-
1176: väyläliikenteen tarpeita varten . . . . . . . . . . . . 576 seksi kehitysaluelääneihin . . . . . . . . . . . . . . . . 590
1177:
1178: - 539 Laitinen: Määrärahan osoittamisesta Sai- - 5.53 Lattula: Korotetun määrärahan osoitta-
1179: maan syväväylän - Iisveden - Keiteleen misesta Kainuun tie- ja vesirakennuspiirille
1180: · kanavahankkeen toteuttamiseen . . . . . . . . . . . . 577 uusien teiden tekemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 591
1181:
1182: - 540 Laitinen: Määrärahan osoittamisesta Hu- - 554 Lattula: Määrärahan osoittamisesta Raa-
1183: ruslahden kiertoradan rakentamiseen Varkau- heen johtavan väylän ruoppaamiseksi . . . . . . 592
1184: dessa 578 - ·555 Lattula: Määrärahan osoittamisesta kehi-
1185: tysalueiden kunnille kauko- ja aluelämpökes-
1186: - 541 Laitinen: Määrärahan osoittamisesta luot- kusten sekä johtoverkostojen rakentamiseen 593
1187: sien palkkaamiseen Saimaan luotsipiiriin .... 579
1188: - 556 Lattula: Määrärahan osoittamisesta pien-
1189: - 542 Laitinen: Määrärahan osoittamisesta Sai- yrityslainoja varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 594
1190: maan luotsipiirin alueelle tarpeellisten väy-
1191: länhoitajien palkkaamiseen ............... . 580 - 557 Lattula: Määrärahan osoittamisesta tur-
1192: vebrikettitehtaan perustamiseksi Vaalan Pel-
1193: - 543 Laitinen: Määrärahan osoittamisesta Lep- sonsuolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 595
1194: pävirran kirkonkylän kaukolämpökeskusten
1195: muuttamiseksi kotimaista puuhake-energiaa - 558 Lattula: Määrärahan osoittamisesta alko-
1196: ·hyödyntäväksi kokeilulaitokseksi ......... . holijuomien käytön vähentämistä tarkoittavan
1197: asennekampanjan toimeenpanemiseksi 596
1198: - 544 Lattula: Määrärahan osoittamisesta van-
1199: husten palvelutalon rakentamiseksi Alavies- - 559 Lattula: Korotetun määrärahan osoitta-
1200: ·kaan .................................. . 582 misesta malminetsintään ja sitä palvelevan
1201: geologisen tutkimuksen edistämiseen kehitys-
1202: - 545 Lattula: Määrärahan osoittamisesta ra- alueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 597
1203: javartiolaitokselle partioautojen ja moottori-
1204: keikkojen hankkimiseksi ................. . 583 - 560 Lattula: Määrärahan osoittamisesta yli-
1205: määräisiin rintamasotilaseläkkeisiin . . . . . . . . 598
1206: - 546 Lattula: Korotetun määrärahan osoittami-
1207: sesta puolustusvoimien perushankintoihin Poh· - 561 Lattula: Määrärahan osoittamisesta rin-
1208: jois-Suomen joukkojen erikoisolosuhteiden vaa- tamasotilaiden ylimääräiseen asumistukeen . . 599
1209: timiin välineisiin ....................... . 584
1210: - 562 Lattula: Määrärahan osoittamisesta huu-
1211: - 547 Lattula: Määrärahan osoittamisesta va- mevalistustyön tehostamiseen . . . . . . . . . . . . . . 600
1212: paaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen toimin-
1213: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 585 - 563 Lattula: Määrärahan osoittamisesta mak-
1214: suttoman kuntoutushoidon järjestämiseksi rin-
1215: - 548 Lattula: Määrärahan osoittamisesta Haa- tamasotilastunnukseen oikeutetuille . . . . . . . . 601
1216: pajärven metsäkoulun rehtorin viran perus-
1217: tamiseen ...... :. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 586 - 564 Lattula: Määrärahan osoittamisesta Kai-
1218: nuun Metsätyömieskotiyhdistykselle . . . . . . . . .602
1219: - 549 Lattula: Määrärahan osoittamisesta nel-
1220: jän järven vedenpinnan nostamiseen Vihantlls- ---, 565 Lattula: Määrärahan osoittamisesta Sota-
1221: sa ..................................... 587 invalidien Veljesliitolle sotavammaisten ase-
1222: man patantamiseksi : ..... ~ .............. : · 603-
1223: - 550 Lattula: Korotetun · ·määrärahan osoitta-
1224: misesta siirtona maatilatalouden kehittämis- - 566. Lattula: Korotetun määrärahan osoitta-
1225: rahastoon .............. , . , ... , . . . . . . . . .. . 588 . misesta nuorten työttömyyden lieventämiseen 604
1226: 23,
1227:
1228: Siv. Siv.
1229: - 567 Laurila: Määrärahan osoittamisesta Por- - 581 Leppänen: Määrärahan osoittamisesta
1230: voon maalaiskunnassa sijaitsevan Fladan vesi- marjojen ja vihannesten viljelyn koetilan pe-
1231: tien ruoppaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 605 rustamiseksi Luumäelle . . . . . . . . . . . . . . . . • . 619
1232: - 568 Laurila: Korotetua määrärahan osoitta- - 582 Leppänen: Määrärahan osoittamisesta
1233: misesta Lastenlinnan kuntainliiton sairaalan tienvarsivesakkojen raivaamiseen hirvien liik·
1234: käyttökustannusten valtionapuun . . . . . . . . . . 606 kumiskohdissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 620
1235: - 569 Leppänen: Määrärahan osoittamisesta tuk- - 583 Leppänen: Määrärahan osoittamisesta val-
1236: kuliikkeiden ja kauppiaiden välisten sopi- tatien n:o 5 muuttamiseksi nelikaistaiseksi
1237: musten mahdollisen kohtuuttomuuden selvit- .välillä Myllyoja - Heinola - Heinolan kk 621
1238: tämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 607
1239: - 584 Leppänen: Määrärahan osoittamisesta ohi-
1240: - 5·70 Leppänen ym.: Korotetua määrärahan tuskaistan rakennustöiden aloittamiseen ns.
1241: osoittamisesta asuntolainoihin asuntolainoitet- Lautakankaan mäkeen valtatiellä n:o 5 Per-
1242: tujen vuokra- ja asunto-osuuskunta-asuntojen tuumaalla .............................. . 622
1243: omaksi lunastamista varten ............. . 608
1244: - 585 Leppänen: Määrärahan osoittamisesta ohi-
1245: - 571 Leppänen: Määrärahan osoittamisesta
1246: tuskaistan rakennustöiden aloittamiseen ns.
1247: ydinvoiman vastaiseen tiedotustoimintaan puo-
1248: Pyhäntaan mäkeen valtatiellä n:o 5 Nastolassa 623
1249: lueettomille järjestöille ................. . 609
1250: - 572 Leppänen ym.: Määrärahan osoittaffii.. - 586 Leppänen: Määrärahan osoittamisesta
1251: sesta suunnitelman laatimiseksi virkavaltaisuu- Uudenmaan läänin sivualueiden teid~n paran-
1252: den poistamiseksi valtionhallinnossa ....... . 610 tamistöihin ....... , ..................... . 624
1253:
1254: - 57} Leppänen ym.: Määrärahan osoittami- - 587 Leppänen: Määrärahan osoittamisesta pe-
1255: sesta polttoaineen hinnassa perittävää valmis- ruskorjaamisen aloittamiseen välillä valtatie
1256: teveroa osittain vastaavan avustuksen suorit- n:o 6 - Pulsa Lappeenrannassa ......... . 625
1257: tamiseksi kuorma- ja taksiautoilijoille ..... . 611
1258: - 588 Leppänen: Määrärahan osoittamisesta
1259: - 574 Leppänen: Määrärahan osoittamisesta Luumäen-Ylämaan tien· aikaansaamiseen .. 626
1260: pienyritysten luottovakuusjärjestelmän selvi-
1261: tystyöhön .............................. . 612 - 589 Leppänen: Määrärahan osoittamisesta
1262: kantatien n:o 60 parantamistöiden aloittami-
1263: - 575 Leppänen: Määrärahan osoittamisesta sel- seen Heinolan maalaiskunnassa ........... . 627
1264: . vityksen aikaansaamiseksi eräiden pankkien ja
1265: kiinteistönvälitysyhtiöiden välisestä suhteesta 613 - 590 Leppänen: Määrärahan osoittamisesta
1266: maantien n:o 414 parantamistöiden aloittami-
1267: - 576 Leppänen: Määrärahan osoittamisesta
1268: seen välillä Marjokorpi - maantie n:o 416
1269: osuuskauppojen säästökassatoiminnan lopetta-
1270: Heinolan maalaiskunnassa ............... . 628
1271: misen selvitystyöhön ................... . 614
1272: - 591 Leppänen: Määrärahan osoittamisesta
1273: - 577 Leppänen ym.: Määrärahan osoittami-
1274: Sulkavalta Mäntysen kautta Juvalle johtavan
1275: sesta liikevaihtovetoon sisältyvän työn osuutta
1276: tien perusparantamiseen ................. . 629
1277: vastaavan avustuksen suorittamiseksi alle 10
1278: työntekijän yrityksille ................... . 615 - 592 Leppänen: Määrärahan osoittamisesta
1279: - 578 Leppänen: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 4251 ajoradan päällystämiseksi
1280: kolttakielen kieliopin laatimisen aloittamista välillä Koskenmylly - Nokan varikko ..... . 630
1281: varten ................................ :.
1282: - 593 Leppänen: Määrärahan osoittamisesta
1283: -,- 579 Leppänen: Määrärahan osoittamisesta Suomenniemen-Mäntyharjun tien peruskor-
1284: marjanviljelyn neuvontatyöhön 617 jaamistöiden aloittamiseen ............. : . . 631·
1285:
1286: - 580 Leppänen: Määrärahan osoittamisesta . - 594 Leppänen: Määrärahan osoittamisesta
1287: Utsjoen ja Inarin lammastalouden kehittämi-. SärkiSlllmen-Mclkonieinen-Simpeleen . maan-.
1288: .
1289: seen ................................. :. 618 ·tien perusparantamistöiden aloittamiseen 632
1290: 24
1291:
1292: ,, . Siv. Siv.
1293: - 595 Leppänen~ Määrärahan osoittamisesta Ky- · - 610 · Leppänen: Määrärahan osoittamisesta
1294: lylahden-Luikonlahden tien perusparant'llmis" Hanhivirran ·lo,ssin korvaamiseksi sillalla . . . . 648
1295: \. töihin. , .............. , ....... ,. ...•........ ,:. 633 - 611 Leppänen: Määrärahan osoittamisesta·
1296: - 596 Leppänen: Määrärahan osoittamisesta .· Vaaluvirran lossin korvaamiseksi sillalla . . . ... . .....649 "
1297:
1298:
1299: Sannasen paikallistien muuttamiseksi maan- - 612 Leppänen: Määrärahan osoittamisesta Hy-
1300: tieksi ..................................... :. . 634 väsalmen lossin korvaamiseksi sillalla . . . . . . 650
1301: - 597 ·Leppänen: Määrärahan osoittamisesta ·Le-· - 613 Leppänen: Määrärahan osoittamisesta
1302: pistön paikallistien jatkamistöiden. aloittami-. Ukons:Umen lossin korvaamiseksi . sillalla Ruo-
1303: ' seen maantiellä n:o 42S Pertuomaalla . ·. . . . . 635 kolahdella ............... , . . . . . . . . . . . . . . 651
1304:
1305: - 59S .Leppänen: Määrärahan osoittamisesta An- - 614 Leppänen: Määrärahan osoittamisesta
1306: salahden paikallistien jatkamisek~i Rihilli pai- rautatien ylikulkusillan rakennustöiden aloit-
1307: kall,istielle .. . .. .. .. .. . . • .. . . . . .. .. . .. . .. 636 tamiseen Lahden-Heinolan radan ylitse
1308: maantiellä n:o 4142 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 652
1309: _:. 599 Leppänen: Määrärahan osoittamisesta ns.
1310: - 615 Leppänen: Määrärahan osoittamisesta
1311: Onalin paikallistien rl)kentamiseksi . . . . . . . . 637
1312: opiskelijoiden televisiolupamaksujen osittai-
1313: - 600 Leppänen: Määrärahan osoittaniisesta pai- seen maksamiseen valtion varoista . . . . . . . . 653
1314: kallistien aikaansaamiseksi maantieltä n:o 428
1315: - 616 Leppänen: Määrärahan osoittamisesta
1316: Ruorasmäen kylästä U9tilan paikallistielle Per- pika- ja erikoispikajunien pysähtymispaikkojen
1317: tuninaalla ...................... , . . . . . . . . 638 lisäämisen selvittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 654
1318: - 601 Leppänen: Määrärahan osoittanlisesta - · 617 Leppänen: Määrärahan osoittamisesta
1319: metsäautotien parantamiseksi paikallistieksi keksintöjen patenttihakemusten käsittelyn no-
1320: Iitin ja· Jaalan alueella· välillä Koskenniska-· peuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 655
1321: Uimila ........................... , ..... · 639
1322: - 618 Leppänen ym.: Korotetun määrärahan
1323: - 602 Leppänen: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta kotimaisten polttoaineiden käy-
1324: metsäautotien muuttamiseksi paikallistieksi' tön edistämiseen , . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 656
1325: välillä Taavettila - maantie n:o 423 Heino-
1326: - 619 Leppänen: Määrärahan osoittamisesta
1327: lan maalaiskunnassa ja Pertuomaalla . . . . . . . . 640
1328: pienyritysten perustamisen neuvontatyöhön . . 657
1329: - 603 · Leppänen: Määrärahan osoittamisesta - 620 Leppänen: Määrärahan osoittamisesta
1330: Enonlahden yksityistien muuttamiseksi paikal, maaseudun tyhjien myymälärakennusten saat-
1331: listieksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 641 tamiseksi uusien yrittäjien käyttöön . . . . . . . . 658
1332: - 604' Leppänen: Määrä~ahan osoittamisesta pai- - 621 Leppänen: Määrärahan osoittamisesta
1333: kallistien rakentamiseksi Mä~tyharjun Ahve- kioski- · ja kukkakauppiaiden toimintaedelly-
1334: nistolta Kousan kautta Heinolan maalaiskun~ , , , tysten parantamisen selvitystyöhön . . . . . . . . 659
1335: nan · Nuhjakkaan · . ~ .. : . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 642
1336: - 622 Leppänen: Määrärahan osoittamisesta
1337: - 605' Leppärien: Määrärahan osoittamisesta sil- maalaiskunriin ·sijoitettavien matkailutoimisto-
1338: lan rakentamisekSi Korkeasaaren salmeen jen , peru_stamisen edistämiseen ·· .....: , . . . . . . . 660
1339: maantiellä n:o 612 Sysmassä : . .... ~ ........ , 643
1340: __,.. 623. Leppänen' y~.: Korot~t~n määrä~ahan
1341: - 606 ·Leppänen: Määrärahan osoittamisesta~ · osoittamisesta Säteilyturvallisuuslaitoksen ka-
1342: Pm:imalansalmen lossin kenraamiseksi . sillalla · 644 luston ··hankkimiseen ................. , .. · 66L
1343: - 607 Leppänen: Määrärahan osoittamisesta - . 624 Leppänen ym.: Määrärahan osoitta~sesta "
1344: Lietvede'rt los'sin kotvaatriiseksi sillalla .. , ... ':645 pienille ja keskisuurille yrityksille annetta·
1345: vaan valtion tukeen tiusien cyöpaikkoien pe- . :
1346: .-:608 Leppänen: Määrärahan- ·osoittamisesta' Ha- :: · 'tustamiseksi .... •·~· ... , ..... ·~··'.; ..•... :.·.·:~ ·.662
1347: kovirran lossin korvaamiseksi sillalla . . . . . . 646
1348: - 625 -Leppänen ym.: Määclirahan osoittamis~sta · ·
1349: - 609. : Leppänen: Määtätahån: :· osoittamiliesta "': työttömyyden poi$ta.lniseksi ': Pohjoi$-l<iiri ~@ ·, · ··
1350: '~'fapp\lvirran JossirJ:-korvaam~ksi -~ill«Ua ,.; .:··647 ·· ·läänissä ... , , , . , , .. , , . , , , , , , , , ... , , . , , ......· "-663
1351: 1979 vp.
1352:
1353: Raha-asia-aloite n:o 1.
1354:
1355:
1356:
1357:
1358: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Jad Hashmonan tuke-
1359: miseen.
1360:
1361:
1362: E d u s k u n n a II e.
1363:
1364: Maamme rajojen ulkopuolella toimii monissa taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti
1365: maissa suomalaisia yhdyskuntia, jotka ovat kat- omaan ja keskinäiseen apuun perustuen
1366: soneet tehtäväkseen toisaalta antaa tukensa sil- - järjestää ja kehittää yhteistaloutta loma-
1367: le valtakunnalle, jonka alueella ne toimivat, kylän ja palvelusten pohjalta siten, että
1368: ja toisaalta eri tavoin auttaa ja tukea niitä suo- siitä tulee Suomesta Israeliin suuntautu-
1369: malaisia, jotka joko vierailevat tai jäävät pysy- van matkailun kohde, joka toimii myös
1370: väisesti maahan asumaan. muiden Israelissa olevien suomalaisten
1371: Valtiovalta on tukenut mm. niitä kristillisiä kotina ja keskuksena, ja
1372: järjestöjä, jotka suorittavat arvokasta sosiaalis- - perustaa sekä ylläpitää kurssikeskus eri-
1373: ta ym. työtä vieraissa maissa. Tästä ovat myön- laisia Raamattua ja Israelia koskevia
1374: teisinä esimerkkeinä mm. kehitysyhteistyön ni- kursseja varten sekä antaa suomalaisille
1375: missä lähetysjärjestöille annettu tuki sekä Meri- Israelia koskevia ja israelilaisille Suomea
1376: mieslähetysseuralle annettu vuosittainen tuki. koskevia tietoja.
1377: Eräs järjestö, joka on vielä kokonaan vailla Moshavin alueelle on sen rekisteröimisen jäl-
1378: valtion tukea, on moshavi Jad Hashmona, joka keen noussut useita parakkeja ja rakentaminen
1379: toimii Israelin valtiossa Jerusalemin kaupungin jatkuu. Mm. suunnitelmissa on lomakylän ra-
1380: lähituntumassa. Israelin valtio on osoittanut kentaminen Suomesta Israeliin suuntautuvaa
1381: ainutlaatuista myönteisyyttä Suomea kohtaan matkailua varten sekä kurssikeskuksen pystyttä-
1382: sallimalla perustaa alueelleen moshavin, jonka minen suomalaisille Israelia koskevien ja israeli-
1383: hallinnassa on yli kymmenen hehtaaria maata. laisille Suomea koskevien tietojen antamiseksi.
1384: Jad Hashmonan moshavi on rekisteröity Is- Edellä sanottuihin tarkoituksiin tarvitaan kui-
1385: raelissa 15. 3. 1971. tenkin muitakin kuin rakentajien omasta kes-
1386: Moshavin tarkoituksena on kuudestaan keräämiä ja lahjoituksina saatuja va-
1387: - pystyttää asutus nimeltä Jad Hashmona, roja.
1388: jonka jäsenet pyhittävät ruumiilliset ja Sanotun johdosta kunnioittaen ehdotamme,
1389: henkiset kykynsä sekä omaisuutensa aut-
1390: taakseen Israelin maan rakentamista ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1391: tunnustaakseen kahdeksan juutalaisen 1980 tulo- ja menoarvioon luvun 24.30
1392: luovuttamisen sota-aikana Suomesta sak- uudelle momentille 100 000 markan
1393: salaisten käsiin määrärahan moshavi Jad Hashmonassa
1394: - järjestää jäsentensä asuttaminen tarkoi- suoritettavien rakennustöiden tukemi-
1395: tuksenmukaisin ehdoin sivistyksellisesti, seen.
1396: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
1397:
1398: Esko Almgren Sauli Hautala Jorma Fred
1399: Olavi Ronkainen Impi Muroma
1400:
1401:
1402:
1403:
1404: 0879007181
1405: 2 1979 vp.
1406:
1407: Raha-asia-aloite n:o 2.
1408:
1409:
1410:
1411:
1412: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion viljavaraston
1413: rakentamiseksi Itä-Suomeen.
1414:
1415:
1416: Ed u s kun n a 11 e.
1417:
1418: Viljavarastoista on maassamme suuri puute. sinaiset viljanviljelyalueet ovat Lounais- ja Län-
1419: Tämä puute on havaittu erityisesti viime aikoi- si-Suomi.
1420: na, jolloin maassamme on ollut runsas viljasato On kuitenkin pidettävä kohtuullisena, että
1421: eikä ylijäämäviljojen markkinointiin ole riittänyt myös Itä-Suomi saisi oman viljavarastonsa ja
1422: valtion varoja. Tasausvarastojen aikaansaaminen tämän sijainnin kaavailussa Pohjois-Karjalan,
1423: ja uusien viljavarastojen perustaminen on juuri Mikkelin ja Kymen läänin yhteen itäisimmistä
1424: nyt erittäin ajankohtainen asia. kunnista, esim. Parikkalan kuntaan.
1425: On todettava, että viljavarastojen rakentami- Edellä sanotun johdosta ehdotamme kunnioit-
1426: sessa jotkut maamme osat on jätetty vähemmäl- taen,
1427: le huomiolle. Mm. Itä-Suomi on jätetty täysin
1428: tyhjäksi alueeksi. Viranomaisilta olisi odottanut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1429: tasapuolisempaa ja oikeudenmukaisempaa käy- 1980 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
1430: täntöä olletikin kun myyntiviljelyä tapahtuu markan määrärahan valtion viljavaraston
1431: kaikkialla maassa, siis myös Itä-Suomessa. To- rakentamiseksi Parikkalan kuntaan tyy-
1432: siasiana on tietenkin myönnettävä se, että var- dyttämään Itä-Suomen tarpeita.
1433: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
1434:
1435: Esko Almgren Sauli Hautala
1436: Olavi Ronkainen Jorma Fred
1437: 1979 vp. 3
1438:
1439: Raha-asia-aloite n:o 3.
1440:
1441:
1442:
1443:
1444: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin porotalouden
1445: kehittämiseen.
1446:
1447:
1448: E d u s kun n a 11 e.
1449:
1450: Lapin elinkeinoista tärkeällä sijalla on poro- merkitys ravinnon osana sekä yleensä jäkälän
1451: talous. Sen, että tämä elinkeinohaara rinnaste- ja lupon tärkeys porojen elimistölle ja lisäksi
1452: taan täysin luonnonvaraiseen talouteen, ei tar- selvitetty keinot näiden tärkeiden aineiden an-
1453: vitse merkitä sitä, että kehittymistä ja kehittä- tamiseksi muun rehun yhteydessä, silloin on
1454: mistä ei porotaloudessa tarvita. Päinvastoin mahdollista käynnistää talviruokinta käsittä-
1455: näyttää siltä, että juuri porotaloudella on Lapin mään porojen pääasiallisen ravinnon talviaikana.
1456: elinkeinoista parhaimpiin kuuluvat kehittymis- Samalla avautuvat mahdollisuudet rehujen
1457: mahdoilisuudet. laajamittaiseen viljelyyn ja ruokinnan tekniseen
1458: Porotalouden kehittämisessä keskeisellä pai- kehittämiseen. Tämä tekninen ja koneeilinen
1459: kalla on kysymys ympärivuotisen ravinnonsaan- kehittämistyö on kuitenkin mahdollista vain val-
1460: nin turvaamisesta. Kesä11ä ravintoa riittäisi ny- tion taloudellisen tuen turvin. Käytännössä asia
1461: kyistä poromäärää runsaasti suuremmalle mää- voitaisiin hoitaa melko vähäisin kustannuksin
1462: rä1le. Puilonkaulana on lähinnä pidettävä talven käynnistämällä rehnviljelyn ja talviruokinnan
1463: ruokintamahdollisuuksia. Juuri tämän seikan kehittämis- ja kokeilutoiminta yhden tai kah-
1464: parantamiseen on tiede tullut porotaloudelle den paliskunnan alueelta valituilla kohteilla.
1465: avuksi. Oulun yliopiston porotalouden tutki- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
1466: musryhmä on yhteistyössä Apukan tutkimusase- nioittaen,
1467: man kanssa tutkinut porojen käyttämää ravin-
1468: toa, niiden ruuankäyttökykyä sekä mahdolli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1469: suuksia ravinnon keinolliseksi lisäämiseksi. 1980 tulo- ja menoarvioon luvun 30.35
1470: Näkyvänä tuloksena mainituista tutkimuksis- uudelle momentille 200 000 markan
1471: ta on osittain talviruokinnan yleistyminen var- määrärahan porojen talviruokintaan liit-
1472: sinkin metsäseutujen paliskunnissa. Kun on lo- tyvän kokeilutoiminnan jatkamiseen.
1473: pullisesti saatu selvitettyä jäkälän hivenaineiden
1474: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
1475:
1476: Esko Almgren Olavi Ronkainen Jorma Fred
1477: Impi Muroma Sauli Hautala
1478: 4 1979 vp.
1479:
1480: Raha-asia-aloite n:o 4.
1481:
1482:
1483:
1484:
1485: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta kalanviljelylaitoksen
1486: rakentamiseksi Urpalanjokeen Luumäellä.
1487:
1488:
1489: E d u s k u n n a 11 e.
1490:
1491: Maassamme on kalatalouden kehittämiseen suuntalSlm, järjestelmällisiin toimenpltelSlm ei
1492: laajoista vesistöistämme huolimatta kiinnitetty toistaiseksi ole ryhdytty. Maassamme tulisikin
1493: toistaiseksi luvattoman vähän huomiota. Vesis- alueellisesti kiinnittää tähän kasvavaa huomiota.
1494: tömme. olivat vielä ennen vuotta 1940 huo· Luumäen kunnan alueella sijaitseva Urpalan-
1495: mattavasti kalarikkaampia kuin nykyisin. Ka- joki olisi eräs tällainen kohde. Alueella on ollut
1496: lastuslaki, joka säädettiin 28. 8. 1951, ei myös- perkaustyö, joka omalta osaltaan on voinut
1497: kään tuonut mitään ratkaisevaa muutosta tul- myötävaikuttaa siihen, että kalanviljelyä joessa
1498: lessaan kalataloutemme kehittämistä ajatellen, voidaan hyvällä syyllä harjoittaa.
1499: vaikka laissa määrättiinkin kalastuskunnille eräi- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
1500: tä velvoitteita, joiden perusteella olisi odottanut nioittaen,
1501: kalakannan kohentamiseksi ryhdyttävän toimen-
1502: piteisiin. Vesien likaantumisen estämiseksi olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1503: toimenpiteitä myös tehostettava. Eräs keino on 1980 tulo- ja menoarvioon 300 000 mar-
1504: kalatalouden ja kalanviljelyn edistäminen siellä, kan määrärahan kalanviljelylaitoksen ra-
1505: missä sillä on luontaiset edellytykset. kentamiseksi Luumäen kunnan Urpalan-
1506: Viime vuosina on kalanviljelyä harrastettu jokeen.
1507: paljon yksityisestikin, mutta varsinaisiin Suuri-
1508: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
1509:
1510: Esko Almgren Sauli Hautala Jorma Fred
1511: Olavi Ronkainen Impi Muroma
1512: 1979 vo. 5
1513:
1514: Raha-asia-aloite n:o 5.
1515:
1516:
1517:
1518:
1519: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan Kuusisen saa-
1520: ren monikäyttösataman rakentamiseksi.
1521:
1522:
1523: E d u s k u n n a II e.
1524:
1525: Jo vuosia sitten teki valtio esityksen Kotkan käyttösataman rakentamisesta Kuusisen saareen.
1526: kaupungille siitä, että Kuusisen saari tai osa Satama palvelisi varuskunnan ja luotsipiirin
1527: siitä annettaisiin vaihdon myötä valtiolle, jotta sekä myös kalastuksen tarpeita. Hankkeen val-
1528: vottatstm toteuttaa hanke sataman raken- miusaste on hyvä ja työt voitaisiin aloittaa heti.
1529: tamiseksi Kuusisen saareen. Hanketta perustel- Sanotun perusteella ehdotamme kunnioittaen,
1530: tiin erityisesti sillä, että uuden moottoritien val-
1531: mistumisen jälkeen varuskunta ei enää voinut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1532: käyttää entistä huoltolaituriaan, koska silta oli 1980 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
1533: niin matala, että kuljetusveneet eivät mahtuneet markan määrärahan Kuusisen saaren sa-
1534: kulkemaan sillan alitse. Hanke kariutui. tamahankkeen toteuttamiseksi.
1535: Nyt on päästy uuteen sopimukseen ja valtion
1536: ja Kotkan kaupungin kesken on sovittu moni-
1537: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
1538:
1539: Esko Almgren Sauli Hautala Jorma Fred
1540: Olavi Ronkainen Impi Muroma
1541: 6 1979 vp.
1542:
1543: Raha-asia-aloite n:o 6.
1544:
1545:
1546:
1547:
1548: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan Mussalon sata-
1549: mahankkeen suunnitteluun.
1550:
1551:
1552: E d u s k u n n a 11 e.
1553:
1554: Kotkan· kaupungin tavoitteena on rakentaa on selvittelyn alaisena kaukolämmön tolmltta·
1555: Mussalon saaren eteläkärkeen uusi satama lä- minen Mussalon saarella sijaitsevasta Kotkan
1556: hinnä irtotavaran käsittelyä varten. Satamaan Höyryvoima Oy:n Mussalo I:stä. Saataisiin
1557: johdettaisiin mereltä 15 metrin kulkusyvyinen huomattavia säästöjä käyttämällä nyt hukkaan
1558: väylä sekä Kotkansaarelta noin 5 kilometrin menevä lämpö hyödyksi ja säästämällä ener-
1559: pituinen satamarata ratapihoineen. giaa. Samaan aikaan Kotkan kaupunki on
1560: Uuden satamaosan rakentaminen on niin päättänyt kaavoittaa Mussalon saaren ja sijoit-
1561: suuri hanke, että se on toteutettavissa ainoas- taa sinne huomattavan määrän asutusta 1980-
1562: taan valtion, kaupungin ja satamaa tarvitsevan luvun alusta lukien. Syväsatama, kaukolämmön
1563: teollisuuden yhteisesti rahoittamana. Satam:l- toimittaminen ja asutuksen laajeneminen edel-
1564: hanke kiinnostanee myös Neuvostoliiton talous- lyttävät siltayhteyksien rakentamista hankkei-
1565: ja liikenneviranomaisia. den toteuttamiseksi.
1566: Sataman paikkaa, yleisjärjestelyjä sekä rauta- Sanotun perusteella ehdotamme kunnioittaen,
1567: tien ja väylän linjausta tutkitaan vuoden 1979
1568: aikana. Samoin selvitetään uuden sataman ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
1569: loudellista perustaa. Ratkaisevaa hankkeen to- den 1980 tulo- ;a menoarvioon
1570: teutumisessa on sillan saaminen Mussalon ja 10 000 000 markan määrärahan Mus-
1571: Kotkansaaren välille. salon satamahankkeen sekä siihen liit-
1572: Sillan rakentaminen liittyy paitsi satama- tyvän syväväylän ;a rautatien suunnit-
1573: hankkeeseen myös kaupungin kaukolämpö- ja telua varten.
1574: kaavoitussuunnitelmiin. Eräänä vaihtoehtona
1575: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
1576:
1577: Esko Almgren Sauli Hautala Jorma Fred
1578: Olavi Ronkainen Impi Muroma
1579: 1979 vp. 7
1580:
1581: Raha-asia-aloite n:o 7.
1582:
1583:
1584:
1585:
1586: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta pienteollisuus- ja pien-
1587: yrittäjälainoihin.
1588:
1589:
1590: E d u s k u n n a 11 e.
1591:
1592: Huolimatta pääomahuollon monipuolistumi- misessä. Elinkeinoelämän kehittämisen kannal-
1593: sesta ja rahoituslähteiden lukumäärän kasvusta ta katsoen olisi tärkeätä, että pääomien saan-
1594: muodostaa pääoman hankkiminen erityisesti tia helpotettaisiin julkisin varoin. Hyvänä
1595: pienyrittäjille jatkuvan huolen aiheen. Tähän- myönteisenä esimerkkinä oli aikanaan Kehitys-
1596: astiset valtiovallan toimenpiteet yritysten pää- aluerahaston perustaminen, jonka tuli ensisi-
1597: oman saannin helpottamiseksi eivät ole olleet jaisesti tukea pienen ja keskisuuren kannatta·
1598: riittäviä. Pienteollisuuslainat ovat, siirryttyään van teollisuuden syntymistä ja kehittämistä.
1599: ainakin osaksi investointirahaston alaisuuteen, Kuitenkin mainitut teollisuusyritykset ovat käy-
1600: saaneet aikaisempaa epäedullisemman luonteen. tännössä saaneet verrattain vähän tukea mai-
1601: Palveluelinkeinot ovat jääneet melkein koko- nitulta rahastolta, suuryritykset ovat siellä ve-
1602: naan vaille valtion tukea, vaikka kaupan ja lii- täneet varoista pidemmän korren. Kun näin on
1603: kenteen suhteellinen osuus bruttokansantuot- ja kun palveluelinkeinot eivät lainkaan kuulu
1604: teesta on jatkuvassa nousussa ja niilläkin on Kehitysaluerahaston piiriin ja kun pienten ja
1605: merkittävä työllisyyttä välittömästi ja välilli- keskisuurten yritysten tukeminen on tärkeää
1606: sesti lisäävä vaikutus. Pääomien tarve koetaan koko maassa, ehdotamme kunnioittaen,
1607: siis erittäin kipeästi niin pienen ja keskisuu-
1608: ren teollisuuden kuin kaupankin alalla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1609: Eräs vaikeus, joka pienyrittäjillä on pää- 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000 000
1610: oman saannissa, on lainanantajien vaatimien, markan määrärahan pienteollisuuden
1611: tavallisesti ylimitoitettujen vakuuksien järjestä- korkotukilainoja varten.
1612: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
1613:
1614: Esko Almgren Sauli Hautala Jorma Fred
1615: Olavi Ronkainen Impi Muroma
1616: 8 1979 vp.
1617:
1618: Raha-asia-aloite n:o 8.
1619:
1620:
1621:
1622:
1623: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta pienteollisuuden laino-
1624: jen korkotukea varten.
1625:
1626:
1627: E d u s k u n n a 11 e.
1628:
1629: Huolimatta pääomahuollon monipuolistumi- helpotettaisiin julkisin varoin. Hyvänä myön-
1630: sesta ja rahoituslähteiden lukumäärän kasva- teisenä esimerkkinä oli aikanaan Kehitysalue-
1631: misesta muodostaa pääoman hankkiminen eri- rahaston perustaminen, jonka tuli ensisijaisena
1632: tyisesti pienyrittäjille jatkuvan huolen aiheen. tehtävänään tukea pienen ja keskisuuren teolli-
1633: Tähänastiset valtiovallan toimenpiteet ydtysten suuden syntymistä ja kehittämistä. Kuitenkin
1634: pääoman saannin helpottamiseksi eivät ole mainitut teollisuusyritykset ovat käytännössä
1635: olleet riittäviä. saaneet verrattain vähän tukea mainitulta ra-
1636: Pienteollisuuslainat ovat, ,siirryttyään ainakin hastolta. Kun näin on ja kun palveluelinkeinot
1637: osaksi investointirahaston alaisuuteen, saaneet eivät lainkaan kuulu Kehitysaluerahaston pii-
1638: aikaisempaa epäedullisemman luonteen. Pal- riin, tulisi pieniä yrityksiä ryhtyä tukemaan
1639: veluelinkeinot ovat jääneet melkein kokonaan muilla keinoin. Eräs mahdollisuus helpottaa
1640: vaille valtion tukea, vaikka kaupan ja liiken- pienyrityksiä niiden rahoitusongelmissa olisi se,
1641: teen suhteellinen osuus bruttokansantuotteesta että valtio tukisi pienyrityksiä korkotuen muo-
1642: on jatkuvasti nousussa ja niilläkin on merkittä- dossa.
1643: vä työllisyyttä välittömästi ja välillisesti lisäävä Sanotun perusteella ehdotamme kunnioit-
1644: vaikutus. Pääomien tarve koetaan siis erittäin taen,
1645: kipeästi niin pienen teollisuuden kuin kau-
1646: pankin alalla. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
1647: Eräs vaikeus, joka pienyrittäjillä on pääoman den 1980 tulo- ;a menoarvioon luvun
1648: saannissa, on lainanantajien vaatimien, tavalli- 32.50 uudelle momentille 10 000 000
1649: sesti ylimitoitettujen vakuuksien järjestämises- markan määrärahan pienteollisuuslaino-
1650: sä. Elinkeinoelämän kehittämisen kannalta ;en korkotukea varten.
1651: katsoen olisi tärkeätä, että pääomien saantia
1652: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
1653:
1654: Esko Almgren Sauli Hautala Jorma Fred
1655: Olavi Ronkainen Impi Muroma
1656: 1979 vp. 9
1657:
1658: Raha-asia-aloite n:o 9.
1659:
1660:
1661:
1662:
1663: Forsman: Määrärahan osoittamisesta Nuijamaan rajanylityspaikan
1664: toimisto- ja sosiaalitilojen parantamiseen.
1665:
1666:
1667: E d u s k u n n a 11 e.
1668:
1669: Nuijamaan kunnaJSsa on usean vuoden ajan Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
1670: toiminut Suomen ja Neuvostoliiton välinen tavasti,
1671: rajanylityspaikka. Parastaikaa parannetaan
1672: Lappeenrannasta Nuijamaalle johtavaa maantie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1673: tä, joka on valmis tulevana kesänä, ja tämän 1980 tulo- ja menoarvioon 200 000
1674: johdosta odotetaan liikenteen kasvavan tällä markan määrärahan Nuijamaan rajanyli-
1675: rajanylityspaikalla. Rajanylityspaikalla ovat kui- tyspaikan toimisto- ja sosiaalitilojen pa-
1676: tenkin poliisien, tullimiesten ja rajamiesten rantamiseksi.
1677: työskentely- ja sosiaalitilat hyvin puutteelliset.
1678: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
1679:
1680: Mauno Forsman
1681:
1682:
1683:
1684:
1685: 2 0879007181
1686: 10 1979 vp.
1687:
1688: Raha-asia-aloite n:o 10.
1689:
1690:
1691:
1692:
1693: Forsman: Määrärahan osoittamisesta Joutsenon kirkonkylän ja
1694: Joutsenon Korvenkylän tieliittymien parantamiseen valtatiel-
1695: lä n:o 6.
1696:
1697:
1698: E d u s k u n n a 11 e.
1699:
1700: Valtatie n:o 6 on Joutsenon kunnan alueella Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
1701: erittäin kapea ja liikenneturvallisuuden kannalta tavasti,
1702: vaarallinen. Koska tällä tiellä on kuitenkin lii-
1703: kenne hyvin vilkasta, pitäisi tien parantamiseen että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
1704: ja kunnostamiseen ryhtyä pikaisesti. Erittäin den 1980 tulo- ja menoarvioon 300 000
1705: vaarallisiksi on todettu liittymät, jotka sijaitse- markan määrärahan Joutsenon kirkon-
1706: vat tällä tiellä Joutsenon kirkonkylässä ja Kor- kylän ja Joutsenon Korvenkylän tieliit-
1707: venkylässä. Näiden liittymien korjaaminen tymien parantamiseksi valtatiellä n:o 6.
1708: liikenneturvallisuuden kannalta paremmiksi olisi
1709: aloitettava pikaisesti. ·
1710: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
1711:
1712: Mauno Forsman
1713: 1979 vp. 11
1714:
1715: Raha-asia-aloite n:o 11.
1716:
1717:
1718:
1719:
1720: Forsman: Määrärahan osoittamisesta teollisuustien rakentamiseen
1721: Kaitaisen ja Ylijärven kylien välille Ylämaalla.
1722:
1723:
1724: E d u s k u n n a 11 e.
1725:
1726: Ylämaan ja Miehikkälän kuntien alueilla on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
1727: viime vuosikymmenten aikana kehittynyt mer- tavasti,
1728: kittävää louhinta- ja kiviveistämöteollisuutta,
1729: jonka tuotteita on viety maastamme myös ulko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1730: maille. Tämä ala on tarjonnut työtä useille kym- 1980 tulo- ja menoarvioon 200 000
1731: menille henkilöille eikä viime vuosina vallinnut markan määrärahan teollisuustien raken-
1732: lamakaan ole vaikeuttanut tätä alaa vaan vien- tamista varten Ylämaan kunnassa Kai-
1733: tikysyntä on jatkuvasti kasvanut. taisen ja Ylijärven kylien välille.
1734: Tämän teollisuudenalan kiviraaka-aineen
1735: saanti on ollut kuitenkin vaikeaa teollisuustei-
1736: den puuttumisen vuoksi louhinta-alueilla.
1737: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
1738:
1739: Mauno Forsman
1740: 12 1979 vp.
1741:
1742: Raha-asia-aloite n:o 12.
1743:
1744:
1745:
1746:
1747: Forsman: Määrärahan osoittamisesta Taipalsaaren-Savitaipaleen
1748: tien parantamiseen.
1749:
1750:
1751: E d u s kun n a 11 e.
1752:
1753: Lappeenrannan ja Taipalsaaren välinen maan- ren välinen tieyhteys paremmaksi liikennöidä.
1754: tie on saatettu äskettäin kuntoon. Tämän Edellä esitlettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
1755: tien tarkoituksena on palvella pohjoisesta suun- tavasti,
1756: nasta Lappeenrantaan suuntautuvaa liikennettä.
1757: Jotta 'tien käyttö saataisiin todella tehokkaaksi, että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
1758: olisi parannustyötä jatkettava edelleen Savi- den 1980 tulo- ja menoarvioon
1759: taipaleen suuntaan. Näin saataisiin myös Mik- 400 000 markan määrärahan T aipalsaa-
1760: kelistä Lappeenrantaan suuntautuva liikenne ren ja Savitaipaleen välisen tien paran-
1761: ohjatuksi myös tätä kautta ja samalla olisi tamiseen.
1762: mahdollisuus saada Savitaipaleen ja Taipalsaa-
1763: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
1764:
1765: Mauno Forsman
1766: 1979 vp. 13
1767:
1768: Raha-asia-aloite n:o 13.
1769:
1770:
1771:
1772:
1773: Forsman: Määrärahan osoittamisesta Tullisalmen yli Kattelus-
1774: saareen johtavan sillan rakennustöiden aloittamiseen.
1775:
1776:
1777: Ed u s kun n a II e.
1778:
1779: T aipalsaaren kunnassa Tullisalmi erottaa hyvin hankalaa ja kelirikkaaikana lähes mahdo-
1780: Kattelussaaren muusta varsinaisesta kunnan tonta.
1781: alueesta. Tämä saari on alueeltaan laaja ja Edellä esitetyn perusteella ehdotan kun-
1782: siellä on merkittävä määrä pysyvää asutusta. nioittavasti,
1783: Lisäksi monet asukkaat käyvät 'työssä päivit-
1784: täin Lappeenrannan kaupungissa. Tullisalmen että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
1785: yli välittää nykyisin liikennettä paikallisten den 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
1786: asukkaiden ylläpitämä ja kunnan sekä valtion markan määrärahan sillanrakennustöiden
1787: avustamana hoidettu kapulalossi. Näin ollen aloittamiseksi Tullisalmen yli Kattelus-
1788: liikennöiminen Kattelussaareen on päivittäin saareen.
1789: Helsngissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
1790:
1791: Mauno Forsman
1792: 1979 vp.
1793:
1794: Raha-asia-aloite n:o 14.
1795:
1796:
1797:
1798:
1799: Forsman: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan-Mustolan
1800: satamaradan aikaansaamiseen.
1801:
1802:
1803: E d u s k u n n a 11 e.
1804:
1805: Vesitie-, maantie- ja rautatiekuljetusten yh- dun kehityksen kannalta merkittäviä teollisen
1806: distämiseksi ja keskittämiseksi Saimaan alueen t01mrnnan kehittämismahdollisuuksia, koska
1807: osalta liikenteen hoidon kannalta edulliseen näin saatavat rautatieyhteydellä varustetut teol-
1808: paikkaan olisi Lappeenrannan Mus·tolan sata- lisuusalueet sijaitsevat myös maakaasulinjan
1809: maan rakennettava rautatie Partek Oy:n teol- välittömässä läheisyydessä.
1810: lisuuslaitosten ja valtatien n:o 6 eteläpuolitse. Edellä esitetyn perusteella ehdotan kun-
1811: Rautatien rakentaminen on erityisesti osoittau- nioittavasti,
1812: tunut tarpeelliseksi Neuvostoliiton laajan vesi-
1813: liikenneverkoston ja edullisen kuljetusmuodon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1814: hyväksikäyttämisessä ulkomaankauppaan liitty- 1980 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
1815: vässä liikenteessä. markan määrärahan Lappeenrannan-
1816: Tämä rautatieyhteys voi myös tehokkaasti Mustolan satamaradan rakennustöiden
1817: palvella alueen teollisuutta ja avata uusia seu- suunnittelua ja aloittamista varten.
1818: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
1819:
1820: Mauno Forsman
1821: 1979 vp. 15
1822:
1823: Raha-asia-aloite n:o 15.
1824:
1825:
1826:
1827:
1828: Forsman ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin lyhytaaltoaseman
1829: uusimiseen.
1830:
1831:
1832: E d u s k u n n a 11 e.
1833:
1834: Oy Yleisradio Ab on pyrkinyt mahdollisuuk- nitelma kustannusarvioineen. Uudelta SIJOitus-
1835: siensa mukaan ylläpitämään myös kansainvälistä paikalta edellytetään, että sen välitön lähiympä-
1836: ohjelmatoimintaa mm. lyhytaaltolähetyksin. Tä- ristö voidaan merkitä suoja-alueeksi, jolla ra-
1837: mä ohjelmatoiminta on tärkeää Suomi-tietou- kentaminen pyritään rajoittamaan mahdollisim-
1838: den välittäjänä eri puolille maailmaa sekä yh- man vähäiseksi. Asemalle siirretään em. Porin
1839: teyden säilyttäjänä suomalaisiin siirtolaisiin, va- uusi suuritehoinen lähetin-antenniyhdistelmä,
1840: kinaisesti eri tehtävissä ulkomailla toimiviin suo- minkä ohella muut koneistot ja korroosion jo
1841: malaisiin, merimiehiin ja turisteihin. pahoin vaurioittamat kiinteät antennirakennel-
1842: Yleisradion ulkomaille suuntautuva ohjelma- mat uusitaan.
1843: toiminta edellyttää tehokkaan lyhytaaltoaseman Porin lyhytaaltoaseman uusinnan rahoittami-
1844: olemassaoloa. Tätä vaatimusta ei Porin lyhyt- nen lupamaksuvaroin ei ole periaatteessa oikeu-
1845: aaltoasema enää täytä, vaikka valtion tulo- ja tettua, koska toiminta kohdistuu pääasiassa
1846: menoarvioissa vuosina 1974 ja 1975 myönne- muille kuin suomalaisille Juvanmaksajille. Tä-
1847: tyillä määrärahoilla voitiin asemalle hankkia yk- män vuoksi olisi Porin lyhytaaltoaseman uusi-
1848: si nykyaikainen ja suuritehoinen lähetin-antenni- minen radioaalloilla välitettävän Suomi-tietou-
1849: yhdistelmä kaikkein pahimpia puutteita korvaa- den perusedellytyksenä rahoitettava julkisista
1850: maan. Asemalla käytössä olevat muut lähetin- varoista. Tämän suuruisen investoinnin toteut-
1851: laitteet ja antennirakennelmat ovat peräisin taminen on mahdollista vain valtion tuella.
1852: 1940-luvulta. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1853: Nykyinen Porin lyhytaaltoasema sijaitsee ala-
1854: ti kasvavan kaupungin puristuksessa. Y mpäris- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1855: tön asutus muodostaa esteen radioaaltojen va- 1980 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
1856: paalle etenemiselle ja toisaalta radioasema ai- markan alkumäärärahan kokonaisuudes-
1857: heuttaa vaikeasti poistettavia häiriöhä radion saan 45 miljoonan markan kustannuk-
1858: muulle kuuntelulle ja television katselulle ase- sista Porin lyhytaaltoaseman uusimista
1859: man lähiympäristössä. varten lyhytaaltolähetystoiminnan tur-
1860: Aseman siirtämisestä ja vanhentuneitten lait· vaamiseksi. ·
1861: teitten um;imisesta on laadittu alustava suun-
1862: I{elsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
1863:
1864: Mauno Forsman Mikko Elo Pirkko Valtonen
1865: 16 1979 vp.
1866:
1867: Raha-asia-aloite n:o 16.
1868:
1869:
1870:
1871:
1872: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta lähetysjärjestöjen kehitys-
1873: yhteistyön tukemiseen.
1874:
1875:
1876: E d u s k u n n a 11 e.
1877:
1878: Valtion kehitysyhteistyömäärärahoja jaettaes- Jos valtion kehitysyhteistyösuunnitelmia to-
1879: sa ei tähän mennessä ole tarpeeksi käytetty hy- teutettaessa oltaisiin läheisemmässä yhteistyös-
1880: väksi niitä kokemuksia ja yhteyksiä, joita lähe- sä lähetysjärjestöjen kanssa, voisivat ne antaa
1881: tysseurat vuosikymmeniä kestäneen työnsä ai- asiantuntemustaan kehitysyhteistyön käyttöön
1882: kana ovat kehitysmaissa hankkineet. Lähetys- siten, että säästyttäisiin olosuhteiden puutteelli-
1883: seurat tekevät varsinaisen hengellisen työnsä sesta tuntemuksesta aiheutuviha erehdyksiltä ja
1884: rinnalla merkittävää kehitystyötä perustamalla löydettäisiin samalla parhaat mahdolliset rat-
1885: kouluja, sairaaloita, kirjapainoja yms. Arviolta kaisut.
1886: puolet lähetysjärjestöjen ulkomailla käyttämistä Tähän mennessä on kaikki lähetysjärjestöjen
1887: varoista on vuosittain käytetty tällaiseen kehi- kautta annettu kehitysapu ollut projektitukea,
1888: tysyhteistyöhön. jonka saamisen ehtona on ollut määrätynsuurui-
1889: Mainittakoon, että sekä Ruotsi että Norja, nen lähetysjärjestöjen oma osuus. Näin ollen
1890: jotka kumpikin avustavat kehitysmaita enem- henkilökunnan palkka.usmenot projektin ylläpi-
1891: män kuin Suomi, harjoittavat hyvää yhteistyötä tämiseksi ovat jääneet yksinomaan lähetysjärjes-
1892: maansa vastaavien lähetysjärjestöjen kanssa ja töjen vastuulle. Tämän vuoksi lähetysjärjestöt
1893: että kymmeniä miljoonia kruunuja vuosittain eivät ole voineet pa1kata henkilöikuntaa riit-
1894: kanavoidaan kehitysmaihin juuri lähetysjärjes- tävästi, ja usein esim. sairaanhoitohenkilö-
1895: töjen kautta. kunta on joutunut liian suuren työtaakan alle.
1896: Joitakin aikoja sitten vieraili osastopäällikkö Tämän vuoksi Suomen tulisi kehitysapurahoja
1897: Kalervo Siikala valtiovallan edusta.jana ulko- jakaessaan Norjan ja Ruotsin tavoin tukea myös
1898: asiainministeriön toimeksiannosta Itä-Afrikassa projektien henkilökunnan palkkausmenoja sel-
1899: tutustumassa suomalaisiin lähetyskohteisiin. laisten työntekijöiden osalta, jotka toimivat ke-
1900: Matkan jälkeen antamassaan haastattelussa hän hitysyhteistyönluontoisissa tehtävissä.
1901: mm. lausui: "Eurooppalaiset asiantuntijat, opet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1902: tajat ja teknikot jäävät yleensä kaupunkeihin nioittaen,
1903: eivätkä lähesty kansaa. Myönteisen poi.klkeuksen
1904: tekevät lähetystyöntekijät. He lähtevät maa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1905: seudulle elämään itsekin ankeissa ja puutteel- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
1906: lisissa oloissa, kokemaan kansan vaikeudet kan- 24.30.67 5 000 000 markan määrärahan
1907: san kanssa. He opettelevat kansan kielen. Heil- lähetysjärjestöjen kehitysyhteistyön tu-
1908: lä on aito myötäelämisen taito." kemiseen projekti- ja palkkausmenoihin.
1909:
1910: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
1911:
1912: Jorma Fred Asser Stenbäck Impi Muroma
1913: Esko Almgren Sauli Hautala Ulla Järvilehto
1914: Olavi Ronkainen Antero Juntumaa Väinö Rautiainen
1915: 1979 vp. 17
1916:
1917: Raha-asia-aloite n:o 17.
1918:
1919:
1920:
1921:
1922: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta ruotsinkielisen metsäalan
1923: ammattioppilaitosyksikön perustamiseksi Kristiinankaupun-
1924: kiin.
1925:
1926:
1927: E d u s k u n n a 11 e.
1928:
1929: Suupohjan rannikkoalueelta puuttuvat tyystin - Metsä-Botnian teollisuuslaitos toimii naa-
1930: erilaiset ammattioppilaitokset. Tästä johtuen purikaupungissa Kaskisissa
1931: alueen nuorisolla ei ole mahdollisuutta saada - kaupunki on tehnyt Tammisaaren metsä-
1932: ammattikoulutusta omalla kotiseudullaan. Vaa- opistolle esityksen metsäalan perusoppijakson
1933: san läänin väestöstä on n. 20 % ruotsinkielisiä, aloittam~sesta Kristiinankaupungissa mikäli
1934: jotka ovat sijoittuneet läänin rannikkoseudulle. mahdollista jo syksyllä 1979 tilapäisestä am·
1935: Ruotsinkielisen metsäalan koulutuksen aloit- mattikoulutuksesta annetun lainsäädännön puit-
1936: tamiselle olisi hyvät edellytykset Kristiinankau- teissa. Kaupungin tämän vuoden talousarvioon
1937: pungissa. Kaupungin päättävät elimet toivovat on varattu 100 000 markan määräraha metsä-
1938: metsäalan koulutusyksikköä kaupunkiinsa esit- alan koulutukseen, mikä määräraha on tarkoi-
1939: täen perusteluinaan seuraavaa: tettu koulutuksessa tarvittavien tilojen kunnos-
1940: - kaupunki omistaa yli 3 000 ha metsää, tamiseen.
1941: joka asetetaan käytettäväksi opetusta varten Yhteiskuntarakenteen kehittämisessä on kai-
1942: - kaupunki voi tarkoitusta varten asettaa kenmuotoisella koulutuksella merkitystä ja sillä
1943: käytettäväksi tyydyttävät t1lat aikaisemmin op piristävä vaikutus erityisesti sellaisella
1944: Högåsenin parantolalle kuuluneissa rakennuk- alueella, jolla on yksipuolinen elinkeinorakenne,
1945: sissa. Yksistään ns. asuntolarakennuksessa, joka kuten Suupohjan rannikkoalueelia on.
1946: edustaa huomattavaa taloudellista arvoa, voi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1947: daan tarjota tarpeelliset majoitus-, ruokailu- ja
1948: hallintotilat sekä osa teknillisistä tiloista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1949: - maa- ja metsätaloudella on perinteisesti 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
1950: hyvin vahva asema alueen elinkeinoelämässä markan määrärahan ruotsinkielisen met-
1951: - kaupungissa toimii Vaasan piirimetsälau- säalan ammattioppilaitosyksikön perus-
1952: takunnan alainen toimisto tamiseksi Kristiinankaupunkiin.
1953: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
1954:
1955: Jorma Fred Olavi Ronkainen Impi Muroma
1956: Asser Stenbäck Sauli Hautala Ulia Järvilehto
1957: Esko Almgren Antero Juntumaa Väinö Rautiainen
1958:
1959:
1960:
1961:
1962: 3 0879007181
1963: 18 1979 vp.
1964:
1965: Raha-asia-aloite n:o 18.
1966:
1967:
1968:
1969:
1970: Fred: Määrärahan osoittamisesta koti-, käsi- ja taideteollisuus-
1971: opiston saamiseksi Jurvaan.
1972:
1973:
1974: E d u s k u n n a 11 e.
1975:
1976: Etelä-Pohjanmaa on maamme pienteollisuus- tyyli- ja muun huonekaluteollisuuden keskuk-
1977: valtaisinta aluetta. Vuoden 1977 lopulla Etelä- sia maassamme, joten oppilasharjoittelupaikkoja
1978: Pohjanmaan kotiteollisuusyhdistyksen toimin- olisi riittävästi tarjolla.
1979: nasta tuli kuluneeksi 70 vuotta. Jurvassa sekä nykyisen oppilaitoksen muissa
1980: Etelä-Pohjanmaan koti- ja käsiteollisuus sekä jäsenkunnissa on suuri innostus opiston perus-
1981: monipuolinen huonekaluteollisuus tarvitsee ke- tamiseen. Nykyisen kotiteollisuusopiston tähän-
1982: hittyäkseen opistotasoista työvoimaa. Kun astisessa rakentamisessa on huomioitu laajene-
1983: omassa maakunnassa ei ole omaa opistotasoista mismahdollisuudet.
1984: oppilaitosta, ei ole tarpeeksi korkealle koulu- Edellä olevaan viitaten ehdotan,
1985: tettua työvoimaa saatavis-sa. Koti-, käsi- ja
1986: taideteollisuusopiston saamista Jurvan kuntaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1987: puoltavat seuraavat seikat: 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
1988: Jurvassa on jo alemman tason kotiteollisuus- 29.82.54 1 000 000 markan arviomäärä-
1989: opisto olemassa. Näin ollen toiminta pienimuo- rahan koti-, käsi- ja taideteollisuusopis-
1990: toisena voisi alkaa nykyisissä tiloissa. Jurva on ton perustamiseksi Jurvan kuntaan.
1991: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
1992:
1993: Jorma Fred
1994: 1979 vp. 19
1995:
1996: Raha-asia-aloite n:o 19.
1997:
1998:
1999:
2000:
2001: Fred: Määrärahan osoittamisesta katsastustoimiston rakentami-
2002: seen Kauhajoelle.
2003:
2004:
2005: E d u s k u n n a 11 e.
2006:
2007: Kauhajoen ja sen vaikutusalueen kunnissa riön asettama työryhmä on esittänyt lausun-
2008: ajoneuvojen katsastusmahdollisuudet ovat puut- nossaan, että Kauhajoen vaikutusalueen ajo-
2009: teelliset. Tällä hetkellä kerran viikossa käy neuvokanta puoltaisi oman kolmen hengen
2010: Seinäjoen katsas,tusasemalta katsastusmies ajo- miehistöllä varustetun katsastustoimiston pe-
2011: neuvojen katsastuksia suorittamassa. Mutta rustamis,ta.
2012: tämä on liian harvoin ottaen huomioon Kauha- Edellä olevan perusteella ehdotan,
2013: joen kunnan ja sen vaikutusalueen laajuus ja
2014: ajoneuvojen paljous. Matka etäisimmiltä ky- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2015: liltä Seinäjoen katsastusasemalle on yli 100 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
2016: km. 31.40.74 700 000 markan määrärahan
2017: Kauhajoen vaikutusalueella lasketaan olevan Kauhajoen katsastustoimiston rakenta-
2018: n. 9 000-10 000 ajoneuvoa. Liikenneministe- miseen.
2019: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
2020:
2021: Jorma Fred
2022: 20 1979 vp.
2023:
2024: Raha-asia-aloite n:o 20.
2025:
2026:
2027:
2028:
2029: Fred: Määrärahan osoittamisesta katsastusaseman perustamiseksi
2030: Alajärvelle.
2031:
2032:
2033: E d u s kun n a 11 e.
2034:
2035: Alajärvelle on rakenneHu autorekisterikes- menoarvioon varattavasta määrärahasta kahden
2036: kuksen ohjeiden mukaan ajanmukaiset kat- katsastusmiehen ja yhden toimistoapulaisen
2037: sastustilat jarrudynamometri- ym. katsastukses- palkkaamiseksi Alajärven katsastusasemalle
2038: sa .tarvittavine laitteineen. Neljän viime vuo- vuoden 1980 alusta lukien.
2039: den ai:kana on katsastuksia suoritettu vain Valtion asettama katsastusaluejakoa tutkinut
2040: kahtena päivänä kuukaudessa. Kuluvan vuo- toimikunta on esittänyt mietinnössään katsas-
2041: den alusta lukien suoritetaan katsastuksia ker- tusaseman perustamista Alajärvelle.
2042: ran viikossa. Mutta tämä on riittämätön. Edellä olevan perusteella ehdotan,
2043: Katsastustarve olisi kuitenkin Alajärven ja sen
2044: ympäristön ajoneuvomäärä huomioonottaen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2045: niin ·suuri, että katsastuksia pitäisi suorittaa 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
2046: päivittäin, jolloin vältyttäisiin pitkiltä ajomat- 31.40.74 500 000 markan määrärahan
2047: koilta Seinäjoen katsastusasemalle. Alajärven katsastusaseman perustami-
2048: Vaasan läänin katsastusmiehen taholta on seksi.
2049: tehty esitys vaLtion vuoden 1980 tulo- ja
2050: Helsingissä 19 päivänä huhti:kuuta 1979.
2051:
2052: Jorma Fred
2053: 1979 vp. 21
2054:
2055: Raha-asia-aloite n:o 21.
2056:
2057:
2058:
2059:
2060: Fred: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen-Kaskisten rataosuu-
2061: den peruskorjaamiseksi.
2062:
2063:
2064: E d u s k u n n a 11 e.
2065:
2066: Seinäjoen-Kaskisten ratajakso on rakennet- dostaa nykyään pullonkaulan elinkeinoelämän
2067: tu v. 1912. Se on mitoitettu sen ajan tarpeita toimintaede1lytyksille, koska Oy Metsä-Botnla
2068: ja kuljetuskuormitusolosuhteita ajatellen. Rata- Ab on monien tärkeiden materiaalien suhteen
2069: osuus on ollut erittäin merkityksellinen Etelä- riippuvainen rautatien suorituskyvystä ja kul-
2070: Pohjanmaan elinkeinoelämälle ja erityisesti sa- jetusvarmuudesta. Puutavarakuljetuksien lisäksi
2071: tamille. erityisesti kloorikuljetukset tuottavat suurim-
2072: Rautateitse kuljetetaan nykyään suuret mää- man haitan Metsä-Botnialle, koska Kaskisten
2073: rät rakennusaineita, maataloustarvikkeita ja radan alhainen kantavuus pakottaa suurimman
2074: -koneita, puutavaraa ym. Normaali kuljetusno- osan vuodesta käyttämään pieniä vanhanaikai-
2075: peus on enintään 15 tonnin akselipainolla 50 sia kloorivaunuja tai osakuormattuja nykyaikai-
2076: km tunnissa ja 15-17 tonnin akselipainolla sia, neliakselisia vaunuja.
2077: enintään 35 km tunnissa. Miltei koko Suomen Edellä olevan perusteella ehdotan,
2078: muu rautatieverkosto on mitoitettu 20 tonnin
2079: akselipainolle ja huomattavasti edellä mainittu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2080: ja suuremmille nopeuksille. 1980 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
2081: Etelä-Pohjanmaan elinkeinoelämä on voimak- markan määrärahan Seinäjoen-Kaskir-
2082: kaasti laajentunut 1970-luvulla etenkin Oy ten rataosuuden peruskunnostustyön
2083: Metsä-Botnia Ab:n Kaskisten sellutehtaan vai- aloittamiseksi.
2084: kutuksesta. Rautatie Seinäjoki-Kaskinen muo·
2085: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
2086:
2087: Jorma Fred
2088: 22 1979 vn.
2089:
2090: Raha-asia-aloite n:o 22.
2091:
2092:
2093:
2094:
2095: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionavuksi Pelastusar-
2096: meijan suorittamaan raittiustyöhön.
2097:
2098:
2099: E d u s k u n n a 11 e.
2100:
2101: Alkoholilakeja hyväksyttäessä v. 1968 alko- Pelastusarmeija tekee tehokasta sekä auttavaa
2102: holilakivaliokunta perusteluissa totesi, että elin- että pelastavaa raittiustyötä jo alkoholiongel-
2103: tason nousu ja alkoholikaupan muutokset tule· maan joutuneiden keskuudessa, sekä miesten
2104: vat joka tapauksessa lisäämään kulutusta, joten että naisten kohdalla, sekä ehkäisevää raittius-
2105: valistus- ja ohjaustyön merkitystä on pidettävä työtä nuorten ja lasten kohdalla.
2106: entistä tähdellisempänä. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2107: Tänä päivänä voidaan todeta ennusteen
2108: täyttyneen täsmälleen. Julkinen juopumus on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2109: lisääntynyt ja sen myötä erilaiset haittatekijät. 1980 tulo- ja menoarvioon 200 000
2110: Varsinkin lapset ja nuoriso ovat alttiita joutua markan määrärahan myönnettäväksi Pe-
2111: alkoholisoitumisen vaaroille alttiiksi. lastusarmeijalle raittius- ja alkoholistien
2112: Tämän vuoksi raittiustyötä on tehostettava huolto työhön.
2113: ja asennekasvatusta raittiiden ja terveiden elä-
2114: mäntapojen edistämiseksi on voimistettava.
2115: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
2116:
2117: Jorma Fred Antero Juntumaa Impi Muroma
2118: Olavi Ronkainen Ulla Järvilehto Esko Almgren
2119: Asser Stenbäck Väinö Rautiainen Sauli Hautala
2120: 1979 vp. 23
2121:
2122: Raha-asia-aloite n:o 23.
2123:
2124:
2125:
2126:
2127: Grönholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Musiikkita-
2128: pahtumalle annettavaan avustukseen.
2129:
2130:
2131: E d u s k u n n a 11 e.
2132:
2133: Lähes kymmenen vuotta toimeenpantu Työ- Tästä huolimatta kokonaisliikevaihto on kak-
2134: väen Musiikkitapahtuma on kasvanut vaatimat- sinkertaistunut kolmen viimeisen vuoden aika-
2135: tomasta kokeilusta yhdeksi mittavimmista kesän na. Tämä johtuu esiintyjien määrän sekä eri
2136: kulttuuritapahtumista ja se on kesän ainoa osatapahtumien määrän kasvusta. Vaikka val-
2137: valtakunnallinen työväenkulttuurin tapahtuma. tion tuki onkin markkamääräisesti vuosittain
2138: Kymmeniin tuhansiin kohoavat yleisöjoukot on hieman noussut, on kokonaiskasvu jouduttu
2139: kiisitettävä kyseisen tapahtuman tarpeellisuuden kuitenkin rahoittamaan pääasiassa oman rahoi-
2140: osoitukseksi. Tapahtumaa on vuosittain pyritty tusosuuden kasvattamisella. Epävarma ta1om
2141: kehittämään ja monipuolistamaan ja sille on on osaltaan vaikuttanut myös siihen, että kan-
2142: jatkuvasti etsitty uusia ilmenemismuotoja. Ke- sainvälinen vuorovaikutus on jäänyt varsin vä-
2143: hittämistyössä on ohjeena käytetty yleisön ja hälle vaikka kotimaisten esiintyjien kannalta
2144: esiintyjien havaintoja ja toivomuksia sekä myös tällainen kulttuurivaihto koetaan hyvinkin ke-
2145: julki'Sen sanan arvosteluja. hittävänä ja tarpeellisena.
2146: Tapahtuman nopeamman kehittämisen ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
2147: monipuolistamisen pääasiallisimpana esteenä on nioittavasti,
2148: ollut epävarma talous. Pitkäjänteisempi suun-
2149: nittelu ja siihen liittyvät sitoumukset vaativat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2150: varmuutta myöskin taloudesta. Tapahtuman ta- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
2151: lous koostuu keskimääräisesti seuraavasti: val- 29.90.52 150 000 markan määrärahatz
2152: tionavustukset n. 40 %, kuntien tuki n. 25 % työväenkulttuuritapahtuma Työväen Mu-
2153: sekä oma rahoitus n. 35 %. Tapahtuman peri- siikkitapahtumalle annettavaksi valtion-
2154: aatteen mukaisesti kaikki siihen liittyvät työt avustukseksi.
2155: suoritetaan talkootyönä, siis ilman palkkiota.
2156: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
2157:
2158: Eino Grönholm Arvo Salo Saara-Maria Paakkinen
2159: Pirjo Ala-Kapee Jacob Söderman Helge Siren
2160: Lasse Lehtinen Sakari Knuuttila Mauno Forsman
2161: Kaj Bärlund Pirkko Valtonen Salme Myyryläinen
2162: Tellervo Koivisto Juhani Surakka Aimo Ajo
2163: Pentti Lahti-Nuuttila
2164: 24 1979 vp.
2165:
2166: Raha-asia-aloite n:o 24.
2167:
2168:
2169:
2170:
2171: Grönholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Siirtolapuu-
2172: tarhaliiton toiminnan tukemiseen.
2173:
2174:
2175: E d u s k u n n a 11 e.
2176:
2177: Suomen Siirtolapuutarhaliitto on lähes viisi- valtion tuki lopetettiin, on liiton toimintaa hoi-
2178: kymmentä vuotta jatkuneen toimintansa aikana dettu pelkästään palkattomana harrastetyönä.
2179: toiminut siirtolapuutarhatoimintaa harrastavien Siirtolapuutarhaviljely on tulevina vuosina run-
2180: viljelijöiden ja yhdistysten yhdyssiteenä. Liiton 'saasti lisääntymässä, siitä antavat selviä viit-
2181: toimintaperiaatteisiin kuuluu edistää ja kehittää teitä eri puolilla Suomea tapahtuvat maavaraus-
2182: terveitä vapaa-ajan harrastuksia ja elämäntapoja anomukset. Lisääntyvä toiminta vaatii myöskin
2183: jäsenistönsä ja muidenkin sitä haluavien parissa. lisääntyvää ohjaus- ja valistustyötä, jotta jo ole-
2184: Toimintamuotoina on valistustilaisuuksien ja massa olevat sekä uudet alueet tulisivat oikein
2185: kurssien järjestäminen sekä yhteyden pitäminea hoidetuiksi. Tähän ei liitolla ilman yhteiskun-
2186: eri viranomaisiin. nan tukea ole kuitenkaan mahdollisuuksia.
2187: Liiton toimesta julkaistaan kuusi kertaa vuo- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
2188: dessa ilmestyvää Siirtolapuutarha-nimistä leh- nioittavasti,
2189: teä, jossa alan asiantuntijat kirjoituksillaan an-
2190: tavat ohjeita ja neuvoja pienpuutarhojen hoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2191: dossa. 1980 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar-
2192: Liiton toimintaa tuettiin aikaisempina vuo· kan määrärahan Suomen Siirtolapuutar-
2193: sina valtion toimesta kuten tapahtuu muissakin haliiton toiminnan tukemiseen.
2194: Euroopan maissa. Vuoden 1967 jälkeen, jolloin
2195: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
2196:
2197: Eino Grönholm Juhani Surakka Salme Myyryläinen
2198: Pirkko Valtonen Saara Mikkola Arvo Salo
2199: Saara-Maria Paakkinen Helge Siren Niilo Hämäläinen
2200: Pentti Lahti-Nuuttila Aimo Ajo
2201: 1979 vp. 25
2202:
2203: Raha-asia-aloite n:o 25.
2204:
2205:
2206:
2207:
2208: Grönholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Allergialiitto-Aller-
2209: giförbundet r.y:n toiminnan tukemiseen.
2210:
2211:
2212: E d u s k u n n a 11 e.
2213:
2214: Vaikka maamme väestöstä noin kymmenen kirjoituksia. Päivän suojelijana on aina ollut
2215: prosenttia potee hengitystieallergisia tauteja ku- Tasavallan Presidentti, joka on myöskin Aller-
2216: ten astmaa ja allergista nuhaa ja ainakin saman gialiiton suojelija.
2217: verran on dskialttiita allergian aiheuttamiin vai- Liitto on myöskin valmistanut paikallisyh-
2218: voihin, on näihin seikkoihin tähän mennessä distystensä käyttöön neljä lapsiallergiaa ja yh-
2219: mielestämme kiinnitetty Juvattoman vähän huo- den ammattiallergiaa koskevan dia-sarjan.
2220: miota. Liitolla on lisäksi Pernajan Kabbölessä lasten
2221: Näistä taudeista, jotka vaivaavat nimenomaan virkistys- ja kuntokoti Pääskylä, joka on tar-
2222: nuoria, ei vielä tähän mennessä ole tarpeeksi koitettu sellaisten lasten kesänvietto-, virkistys-
2223: tietoutta ja valistusta, ja kuitenkin on huomat- ja kuntoutuspaikaksi, joiden allergiset sairaudet
2224: tava, että suuri osa allergisista sairauksista on asettavat heidän kesänvietolleen tavallisissa ke-
2225: ennalta ehkäistävissä mm. voimakkaan valistus- sänviettopaikoissa useinkin voittamattomia vai-
2226: työn avulla. keuksia. Pääskylän suosio on jatkuvasti kas-
2227: Allergialiitto - Allergiförbundet r.y. on vanut ja siellä oli viime kesänä eri pituisilla
2228: allergiaa sairastavien tai siitä kärsivien yhteen- leireillä kesäänsä viettämässä 86 lasta eri puo-
2229: liittymä ( potilasyhdistys), jonka tarkoituksena lilta Suomea hoitopäivien luvun noustessa
2230: on sääntöjensä 2 § :n mukaan "niiden haittojen 1 144:ään. Hoitomaksu on aina pyritty pitä-
2231: vastustaminen, joita allergiset taudit aiheuttavat mään mahdollisimman alhaisena (viime kesänä
2232: yhteiskunnalle ja sen jäsenille". se oli 10 mk vuorokaudelta). Kaikki tämä
2233: Liitto on jo kohta yhdeksän vuoden ajan vaatii huomattavasti varoja ja Allergialiitto -
2234: pyrkinyt tekemään voimaperäistä valistustyötä Allergiförbundet r.y:llä ei ole ilman valtiovallan
2235: lehtensä Allergian välityksellä. Lehti on aina tukea mahdollisuutta kyllin tehokkaasti suo-
2236: sisältänyt asiantuntijoiden kansantajuisia kirjot- rittaa tätä valistustyötä.
2237: tuksia allergisista sairauksista ja niistä toimen- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
2238: piteistä, joita mm. perheissä on välttämätöntä nioittavasti,
2239: noudattaa riskialttiuden vähentämiseksi.
2240: Liitto järjestää tänä vuonna taas marraskuun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2241: puoliväliin ajoitetun "Puhtaan Ilman Päivän". 1980 tulo- ja menoarvioon 80 000 mar-
2242: Päivä on järjestyksessä viides, sillä ensimmäistä kan määrärahan myönnettäväksi Aller-
2243: Puhtaan Ilman Päivää vietettiin jo 1974. Päi- gialiitto - Allergiförbundet r.y:lle seit
2244: vän johdosta toimitetaan lehdistölle ym. julki- toiminnan tukemiseksi.
2245: sille tiedotusvälineille ko. aihetta käsitteleviä
2246: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
2247:
2248: Eino Grönholm Juhani Surakka Aimo Ajo
2249: Kaarina Suonio Saara-Maria Paakkinen Salme Myyryläinen
2250: P.ttkko Valtonen Jacob Söderman Arvo Salo
2251: Pentti Lahti-Nuuttila Helge Siren Saara Mikkola
2252:
2253:
2254:
2255: 4 0879007181
2256: 26 1979 vp.
2257:
2258: Raha-asia-aloite n:o 26.
2259:
2260: Helminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kymenlaakson veden-
2261: hankinnan yleissuunnitelman mukaisten töiden suorittamisek-
2262: si valtion vesienhuoltotyönä.
2263:
2264: E d u s k u n n a 11 e.
2265: Vuonna 1970 valmistuneessa Kymijoen ve- dattelee kaasuputkilinjaa. Taloudellisimmaksi
2266: siensuojelun yleissuunnitelman 2. osassa esitet- putkikooksi on havaittu välillä Selänpää-Kou-
2267: tiin alustava suunnitelma ja kustannusarvio vola 850 mm, välillä Kouvola-Karhula 700
2268: Kymenlaakson vedenhankinnan toteuttamisesta mm ja välillä Karhula-Kotka 600 mm.
2269: muodostamaHa tekopohjavettä 1sisempään Sal- Suunnittelutyön yhteydessä järjestelmässä on
2270: pausselkään kuuluvalla Selänpään alueella ja selvitetty rakennus- ja käyttökustannukset, jot-
2271: johtamalla vesi kalliotunnelissa Kouvolaan ja ka on prolongoitu ja diskontattu 7 % :n mu-
2272: edelleen Kotkan seudulle. Kymenlaakson veden- kaan vertailuajankohtaan vuoteen 1980. Em.
2273: hankintatoimikunta on em. kokonaissuunnitel- perustein määritetyt rakennuskustannubet v.
2274: man pohjalta jatkanut vedenhankinnan suun- 1980 ovat 50,8 milj. markkaa, josta pääjohdou
2275: nittelua niin, että on päädytty yleissuunnitel- rakennuskustannukset ovat 38,5 milj. markkaa.
2276: matasolle. Laitoksen käyttökustannukset pääomitettuna
2277: Keskitetyn vedenhankinnan piiriin on suun- vuoteen 1980 ovat 18,6 milj. markkaa vuo-
2278: nitelmassa liitetty ·seuraavat kunnat: Kuusan- dessa.
2279: koski, Kouvola, Anjalankoski ( Sippola + An- Selänpää-projektin toteuttaminen tulee talou-
2280: jala) ja Kotka (Kymi + Karhula + Kotka). dellisesti suhteellisen kalliiksi, mutta on veden-
2281: Lisäksi on tarkasteltu Haminan ja Vehkalahden saannin turvaamisen kannalta kyseisellä alueel-
2282: liittämistä yhteis.järjestelmään. la kuitenkin ainoa toteuttamiskelpoinen vaihto-
2283: Vuosina 1971-72 suoritettiin koko Selän- ehto.
2284: pään alueen kattava maastotutkimus tekopohja- Mikäli tämä Kymenlaakson erittäin tärkeä
2285: veden muodostamismahdollisuuksien selvittä- vedenhankinta aiotaan hoitaa laaditun yleis-
2286: miseksi. Tutkimusten perusteella todettiin alue suunnitelman ja aikataulun mukaisesti, olisi
2287: pohjavesiesiintymänä runsastuottoiseksi ja ve- työn toteuttamiseen saatava valtiolta riittävästi
2288: denhankintaan käyttökelpoiseksi. Alueen huo- varoja työllisyysvaroina tai työ olisi voitava
2289: mattavaa luonnollista pohjavesivarantoa voi- toteuttaa vesihuoltotyöryhmän esityksen mukai-
2290: daan täydentää muodostamaHa tekopohjavettä sena valtion vesihuoltotyönä.
2291: käyttöön saatavan veden yhteismäärän ollessa Kun kysymys pohjaveden ottamisesta ja te-
2292: noin 130 000 m3 /vuorokaudessa. kopohjaveden muodostamisesta on vesilain mu-
2293: Suunnitelman mukaan raakavesi otetaan kaisessa lupakäsittelyssä, edellytämme, että täs-
2294: Vuohijärvestä, joka on puhdasvetisen Mänty- sä yhteydessä selvitetään aiheuttaako tämä han-
2295: harjun reitin järvi. Raakavedenottama on suun- ke paikalliselle asutukselle vahinkoa tai haittaa
2296: niteltu rakennettavaksi kahdessa vaiheessa si- ja että mikäli tällaista syntyy, tämä lain mu-
2297: ten, että ensimmäinen rakennusvaihe käsittää kaisesti välittömästi korvataan.
2298: 50 000 m3/vrk ja toinen 50 000 m3/vrk. Edellä selvitetyin perustein ehdotamme,
2299: Yleissuunnitteluvaiheessa on luovuttu koko-
2300: naissuunnitelmassa mainitusta kalliotunnelivaih- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2301: toehdosta ja päädytty siihen, että vesi johde- 1980 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
2302: taan putkea pitkin Selänpään Anttilankankaalta markan määrärahan käytettäväksi Ky-
2303: Kuusankosken, Kouvolan ja Anjalankosken menlaakson vedenhankinnan yleissuun-
2304: kautta Kotkaan. Anjalankosken ja Kotkan kau- nitelman mukaisten töiden aloittamisek-
2305: punkien alueilla vesijohtolinjan suuntaus nou- si valtion vesienhuoltotyönä.
2306: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
2307:
2308: Olli Helminen Anna-Liisa Piipari
2309: Risto Tuominen Pekka Starast
2310: 1979 vp. 27
2311:
2312: Raha-asia-aloite n:o 27.
2313:
2314:
2315:
2316:
2317: Helminen ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Myllykosken poh-
2318: joisen sisääntulotien rakennustyön aloittamiseen Anjalankos-
2319: kella.
2320:
2321:
2322: E d u s k u n n a II e.
2323:
2324: Anjalankosken kaupungissa sijaitsevan Mylly- on em. hanketta käsitelty jo Kouvolan-Kotkail
2325: kosken taajaman yhteyksien rakentaminen val- valtatien ( vt 15) suunnittelun yhteydessä.
2326: tatielle n:o 15 on 1960-luvulla suoritettujen Sittemmin hanke on ollut esillä suunniteltaes-
2327: tiejärjestelyjen yhteydessä jäänyt yksinomaan sa Myllykosken ja Jokisillan välisen paikallis-
2328: paikallistien varaan. Valtatieltä n:o 15 Mylly- tien rakentamista uudelleen maantienä. Viime
2329: kosken keskustaan johtava Hämämäen paikal- vaiheessa em. hankkeeseen on jouduttu otta-
2330: listie kulkee melkein koko matkan rakennus- maan kantaa laadittaessa Anjalankosken kau-
2331: kaava-alueen halki, rakennuskaavassa nimeltään pungin ydinalueen yleiskaavaa. Yleiskaavassa
2332: Rautakorventie, ja siihen rajoittuu melkein em. hankkeelle on osoitettu ohjeeilinen paikka.
2333: koko matkaltaan asuntotontteja, joilta tonteilta Asiaa on myöskin pyritty TVL:n Kymen piirin
2334: on myös pääsytie Rautakorventielle. Tämän piirikonttorin toimesta selvittämään useassa eri
2335: tien kautta kulkee myös suuri määrä linja- yhteydessä.
2336: autoliikennettä sekä raskasta kuorma-autoliiken- Em. hankkeella tarkoitetaan Myllykosken
2337: nettä ja melkein koko taajaman henkilöauto- keskustan ja valtatien n:o 15 välistä yhteyttä.
2338: liikenne Myllykosken keskustan ja valtatien n:o Kymen piirin toimenpideohjelmassa em. han-
2339: 15 välillä. Myös Myllykoski Oy:n paperiteh- ke on huomioitu paikallistien n:o 14613 suun-
2340: taille johtava raskas puutavaraliikenne kulkee tauksen parantamisena, jolloin tiehankkeen pi-
2341: pääosalta tämän paikallistien kautta. Kun pai· tuus on 3 kilometriä. Ajoradan poikkileikkaus-
2342: kallistien sillä kohdin, jossa paikallistie alittaa tyyppi on 10/7 ja hankkeen aloittamisvuodeksi
2343: Kouvolan-Kotkan rautatien, on 380 cm kor- on merkitty vuosi 1983. Hankkeen kokonais-
2344: kea alikulkusilta, on tämä alikulkusilta nyt, kustannukset on arvioitu alustavasti 1,6 milj.
2345: kun kuorma-autojen akselipainoja on korotettu, markaksi.
2346: osoittautunut liian matalaksi. Tästä syystä ras- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
2347: kasta puutavaraliikennettä on siirtynyt myös dotamme,
2348: taajaman rakennuskaavateille, joita ei ole täl-
2349: laiseen liikenteeseen tarkoitettu eikä rakenne~ että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2350: tu. Tästä on aiheutunut huomattavaa haittaa 1980 tulo- ja menoarvioon 500 001)
2351: Myllykosken taajaman liikennejärjestelyille ja markan määrärahan käytettäväksi Myl-
2352: liikenteen jäsentelylle. Tämä epäkohta olisi lykosken pohjoisen sisääntulotien raken-
2353: korjattava rakentamalla uusi ns. pohjoinen si- tamiseen eli vaikallistien n:o 14613
2354: sääntulotie. suuntauksen p~rantamisen aloittamiseen
2355: Myllykosken pohjoisen sisääntulotien paikan välillä valtatie n:o 15 - Myllykosken
2356: ja rakentamisen ratkaiseminen on ollut useassa keskusta Anjalankosken kaupungissa.
2357: eri yhteydessä esillä. Ensimmäises,sä vaiheessa
2358: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
2359:
2360: Olli Helminen Anna-Liisa Piipari Pekka Starast
2361: 28 1979 vp.
2362:
2363: Raha-asia-aloite n:o 28.
2364:
2365:
2366:
2367:
2368: Helminen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 359
2369: parantamiseksi välillä Anjala-Ummeljoki-Koria.
2370:
2371:
2372: Ed u s kun n a 11 e.
2373:
2374: Maantie välillä Anjala-Ummeljoki-Koria la. Ajoradan poikkileikkaustyyppi on 8/7 ja
2375: on tärkeä liikenneväylä ja Kymenlaaksossa Ky- suunniteltu päällyste öljysoraa. Toimenpideoh-
2376: mijoen länsipuolella erityisesti yhdystienä Sal- jelmassa on em. hanke ajoitettu aloitettavaksi
2377: pausselän suunnassa kulkeville valtateille n:ot vuonna 1981 ja sen kustannukset arvioitu 7,0
2378: 7 ja 12. Sen jatkeena on jo noin 25 vuotta milj. markaksi. Hankkeesta laadittu tiesuunni-
2379: sitten parannettu ns. Hurukselan tie eli maan- telma ei ole ollut tielain mukaisessa käsitte-
2380: tie Kotkasta (Karhula) Anjalaan. Liikenneyh- lyssä.
2381: teyden pohjoisosa on kuitenkin jäänyt sorapääl- Valtion vuoden 1979 tulo- ja menoarviossa
2382: lysteiseksi eikä se huonokuntoisena kestä ny- on osuuden Ummeljoki-Koria parantamistöi-
2383: kyaikaista raskasta liikennettä. den aloittamiseen myönnetty 1 010 000 mk.
2384: Töiden jatkaminen olisi näin ollen välttämä-
2385: Välit Ummeljoki-Koria töntä. Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
2386: ehdotamme,
2387: Kysymyksessä on em. tieosuuden rakenteen
2388: parantaminen noin 9,8 kilometrin matkalta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2389: Ajoradan poikkileikkaus on tyyppiä 8/7 ja 1980 tulo- ja menoarvioon 7 500 000
2390: päällyste öljysora. Hanke on ajoitettu aloitet- markan määrärahan käytettäväksi maan-
2391: tavaksi vuonna 1979 ja hankkeen kokonais- tien n:o 359 parantamiseen siten, että
2392: kustannukset ovat 6,5 milj. markkaa. Em. määrärahasta 5 500 000 markkaa osoi-
2393: ha11!kkeesta laadittu tiesuunnitelma on parhail- tettaisiin ko. tien parantamiseen välillä
2394: laan tielain mukaisessa käsittelyssä. Ummeljoki-Koria, Anjalankosken ja
2395: Välit Anjala-Ummeljoki Elimäen kunnissa, sekä 2 000 000 mark-
2396: kaa tämän saman maantien parannustöi-
2397: Hankkeeseen kuuluu em. tieosuuden raken- den aloittamiseksi välillä Anjala-
2398: teen parantaminen noin 7,9 kilometrin matkal- Ummeljoki, Anjalankosken kunnassa.
2399: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
2400:
2401: Olli Helminen Mauno Forsman
2402: Risto Tuominen Anna-Liisa Piipari
2403: Pekka Starast
2404: 1979 vp. 29
2405:
2406: Raha-asia-aloite n:o 29.
2407:
2408:
2409:
2410:
2411: Helminen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 371 pa-
2412: rantamiseen välillä Liikkala-Keltakangas Anjalankoskella.
2413:
2414:
2415: E d u s kun n a 11 e.
2416:
2417: Anjalankosken kaupungissa oleva Keltakan- -Alaportti-Liikkala saatatsun tehostetun
2418: kaan~Alaportin-Liikkalan maantie, joka kunnossapidon piiriin niin, että se myös kesto-
2419: aikaisemmin on ollut osa kantatietä Haminan päällystettäisiin.
2420: ja Kouvolan välillä ja joka edelleenkin on tär- Kysymyksessä on em. tieosuuden rakenteen
2421: keä liikenteen kokoomatie, on rakenteeltaan parantaminen 12 kilometrin matkalta. Hank-
2422: vanhanaikainen ja on tasoltaan jäänyt sellai- keeseen liittyy myöskin eräitä vähäisiä tieoi-
2423: seksi, ettei se täytä nykyaikaisen liikenteen kaisuja. Suunnitelman mukaan po. tieosuus
2424: tielle asettamia vaatimuksia. Tie on kuitenkin päällystetään seitsemän metrin leveydeltä öljy-
2425: alueella erittäin tärkeä liikenneväylä. Se kokoaa soralla. Hanke on ajoitettu aloitettavaksi vuon-
2426: liikenteen Anjalankosken ent. Sippolan puolei- na 1982, mutta parannustyön aloittamista var-
2427: sista kylistä kaupungin taajamiin Myllykoskelle, ten on saatu alkurahoitus vuonna 1979. Hank-
2428: Keltakankaalle ja Inkeroisiin. Tie on sitäpaitsi keen kustannukset ovat 4,5 milj. markkaa.
2429: tärkeä kauttakulkuväylä Anjalankoskelta Vehka- Hankkeesta laadittu suunnitelma on parhail-
2430: lahdelle ja Haminaan. Maantie Inkeroisista laan tielain mukaisessa käsittelyssä.
2431: Liikkalaan ja Haminaan on jo muutama vuosi Edellä esitetyn perustein ehdotamme,
2432: sitten tullut tehostetun kunnossapidon piiriin
2433: niin, että se on perusparannettu ja päällystetty. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2434: Samoin on perusparannettu ja päällystetty 1980 tulo- ;a menoarvioon 3 900 00()
2435: maantie Alaportilta Kaipiaisten suuntaan n. 6 markan määrärahan käytettäväksi maan-
2436: km pituudelta. Tiejärjestelmän kuntoonsaatta- tien n:o 371 parantamistyön ;atkami-
2437: minen tällä kohdalla edellyttäisi, että tämä pul- seen välillä Liikkala-Keltakangas An-
2438: lonkaulaksi muodostunut tieosuus Keltakangas ;alankosken kaupungissa.
2439: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
2440:
2441: Olli Helminen Anna-Liisa Piipari Pekka Starast
2442: 30 1979 vp.
2443:
2444: Raha-asia-aloite n:o 30.
2445:
2446:
2447:
2448:
2449: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta yritysverotuksen tutkimi-
2450: seen tarvittavan henkilökunnan palkkaamiseen.
2451:
2452:
2453: Ed u s kun n a 11 e.
2454:
2455: Verorikokset ovat Suomessa yleistyneet huo- muutoksen kannalta on tärkeää, että kaikki -
2456: lestuttavana vauhdilla. Useiden asiantuntijoiden niin yritykset kuin palkansaajatkin - maksa-
2457: mukaan tieto siitä, että alan henkilökunta ei vat säädetyt verot.
2458: ehdi tutkia kuin pienen osan mahdollisista rik- Edellä olevan perusteella ehdotan,
2459: komuksista, on omiaan lisäämään veronkiertoa
2460: ja muita rikkomuksia. Myös veromoraali on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2461: kaiken aikaa heikentynyt: verojen kiertämistä 1980 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
2462: ja maksamatta jättämistä saatetaan pitää jopa markan määrärahan, jolla palkattaisiin
2463: "ammattitaidon" mittana. verotarkastajia ja verotutkijoita sekä
2464: Verorikoksissa on kysymys valtiontalouden muuta tarpeellista henkilökuntaa selvit-
2465: kannalta merkittävistä rahasummista. Siksi sekä tämään ja tutkimaan erityisesti yritys-
2466: valtiontalouden parantamisen, palkansaajien ve- verotusta.
2467: rorasituksen alentamisen että yleisen asenne-
2468: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
2469:
2470: Liisa Jaakonsaari
2471: 1979 vp. 31
2472:
2473: Raha-asia-aloite n:o 31.
2474:
2475:
2476:
2477:
2478: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ETYK-asia-
2479: kirjojen saattamiseksi opintoaineistoksi kouluihin ja aikuis-
2480: opetukseen.
2481:
2482:
2483: E d u s k u n n a 11 e.
2484:
2485: Elokuun alussa 1975 allekirjoittivat 33 ETYK:n päätökset ja rauhaa turvaavat periaat-
2486: Euroopan valtion, Yhdysvaltain ja Kanadan kor- teet tulevat eläväksi todellisuudeksi silloin kun
2487: keimmat poliittiset ja valtiolliset johtajat niiden merkittävä ja arvokas sanoma omaksu-
2488: Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin taan laajasti koko Suomen kansan keskuudessa
2489: päätösasiakirjat, joita oli pitkään ja huolella ja myös kaikkien muiden maiden kansojen kes-
2490: valmisteltu. ETYK:n kolmannen vaiheen pää- kuudessa. Jotta opiskelua ETYK-asiakirjojen
2491: tökset viitoittivat uuden rauhanomaisen kehi- pohjalta voitaisiin tehokkaasti jatkaa, tarvitaa~1
2492: tyksen tien kansojen historiassa. Siksi yhteisin sitä käsittelevää aineistoa opintovälineeksi.
2493: ponnistuksin aikaansaadut tärkeät asiakirjat ja Vaikka ETYK:n päätösasiakirjojen allekir-
2494: niissä kirjatut päätökset ja periaatteet merkitse- joittamisesta on jo kulunut 4 vuotta, ei ko-
2495: vät kansojen kauan kaipaam1en rauhantoiveiden kouksen asiakirjojen sisältö suinkaan ole tullut
2496: toteuttamista. tunnetuksi suomalaisille. Vaikka erilaista mate-
2497: Euroopan turvakokouksen hyväksymistä rau- riaalia onkin julkaistu ja levitetty, on asian
2498: hantahtoisista tavoitteista ja periaatteista tulee keskeisin sisältö jäänyt -suhteellisen vieraaksi.
2499: tehdä käytännön todellisuus. Allekirjoitetut ar- Kuitenkin ETYK:n päätöksiin perustuva kas-
2500: vokkaat päätökset tulee saattaa jokaisen kansa- vatustyö on velvoittava tehtävä yhtä hyvin
2501: laisen tietoon ja omaksumaksi. Tämä toteutuu kouluissa kuin kansalaisjärjestöissäkin. Siksi tu-
2502: silloin kun kaikkien kansojen jäsenet syventy- tustumista ja syyentymistä ETYK:n henkeen
2503: vät ETYK:n päätösasiakirjoihin ja omalla toi- e'i tule jättää kesken ja valtiovallan tehtävänä
2504: minnallaan edistävät niihin kirjattujen periaat- tulee olla vastuu siitä, että kaikilla maamme
2505: teiden hyväksymistä. kansalaisilla on mahdollisuus tutustua ja pereh-
2506: Euroopan turvakokouksen isäntämaana tulee tyä ETYK:n asiakirjojen sisältöön.
2507: Suomen omalta osaltaan edistää tämän tärkeän Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
2508: kokouksen päätösten tunnetuksituloa kaikin ta- nioittaen,
2509: voin. ETYK:n päätösten ja ns. kotien sisältö
2510: tulisi käsitellä koulu1ssa ja oppilaitoksissa sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2511: tehokkaasti myös kaikkialla aikuisopetuksen pii- 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
2512: riin kuuluvissa yksiköissä. Tiedonvälitystä ja markan määrärahan Euroopan turva-
2513: vpiskelua käsittelevä kolmas kori osaltaan luo kokouksen (ETYK) asiakirjojen saatta-
2514: perustaa mm. keskeiselle tarpeelle eli oikean miseksi opintoaineistoksi kouluihin> op-
2515: tiedon välitykselle maiden välisissä suhteissa. pilaitoksiin ja aikuisopetukseen.
2516: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
2517:
2518: Anna-Liisa Jokinen J. Vähäkangas Ulla-Leena Alppi
2519: Vappu Säilynoja Heli Astala Inger Hirvelä
2520: Unto Ruotsalainen Pauli Uitto Lauha Männistö
2521: 32 1979 vp.
2522:
2523: Raha-asia-aloite n:o 32.
2524:
2525:
2526:
2527:
2528: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta omaehtoi-
2529: sen kulttuuriharrastustyön tukemiseen.
2530:
2531:
2532: E d u s k u n n a 11 e.
2533:
2534: Viime vuosina on eri valtakunnallisista kult- V altakunnallisten kulttuuripoliittisten yleis-
2535: tuuripoliitdsista yleisjärjestöistä kehittynyt mer- järjestöjen toiminnan vakiintumisen ja laajentu-
2536: kittävä, laajoja kansalaispiirejä kulttuuripoliitti- misen huomioonottaen tulisi valtion kiinteää
2537: seen toimintaan aktivoiva organisaatioiden ver- tukea kasvattaen ohjata tähän toimintaan edel-
2538: kosto. Näiden järjestöjen merkitys maamme leen omaehtoisen kulttuurityön tukemiseen tar-
2539: poliittisessa elämässä on keskeinen juuri kult- koitetun momentin kautta tapahtuvaksi.
2540: tuuripolitiikan kannalta. Koska nämä järjestöt Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2541: ovat kulttuuripolitiikan yleisjärjestöjä, jotka si-
2542: sällyttävät toimintaansa kaikkien eri taiteen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2543: alojen lisäksi myös muita kulttuuritoimintaan 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
2544: liittyviä tehtäviä, niin niillä ei ole ollut mah- 29.57.54.2, omaehtoisen kulttuurihar-
2545: dollisuutta saada valtionavustusta esim. eri tai- rastustyön tukeminen, yhteensä 300 000
2546: teenalojen järjestöille varatuista veikkausvoitto· markkaa, josta 150 000 markkaa osoi-
2547: varoista. Tähän asti näillä järjestöillä on ollut tetaan valtakunnallisten kultuuripoliit-
2548: mahdollisuus anoa vain projektikohtaista avus- tisten yleisjärjestöjen toimintaan ja
2549: tusta omaehtoiseen kulttuuritoimintaan tarkoi- 150 000 markkaa projektikohtaisina
2550: tetulta mo.mentilta, johon hallituksen esity~ avustuksina omaehtoiseen kulttuurihar-
2551: ensi vuodelle ei lupaa kasvua. rastustyöhön.
2552: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1979.
2553:
2554: Anna-Liisa Jokinen Ulla-Leena Alppi Inger Hirvelä
2555: Heli Astala Vappu Säilynoja Helvi Niskanen
2556: 1979 vp. 33
2557:
2558: Raha-asia-aloite n:o 33.
2559:
2560:
2561:
2562:
2563: Anna:Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta taideteos-
2564: ten ostoon vaikeuksissa olevilta taiteilijoilta.
2565:
2566:
2567: E d u s k u n n a 11 e.
2568:
2569: Työttömyyden ja taloudellisen laman johdos- tyhjääkin tyhjempään taiteen tekijän kotiin ja
2570: ta ovat eri alojen taiteen tekijät joutuneet suu- maksuvelvollisuus vuokrien ja ruokalaskujen
2571: riin taloudellisiin vaikeuksiin. Erityisen ras- suhteen säilyy. Kuitenkin tulosten odotukset
2572: kaana tämän työttömyyden lajin ovat kokeneet säilyvät, vaikka taloudellista mahdollisuutta
2573: myös kuvataiteilijat. Taiteilijapalkan maksami- luovaan työhön ei kannusta se varmuus, että
2574: nen olisi eräs muoto ratkaista ongelma, mutta kukaan ei tällaisena aikana osta tai tarvitse
2575: tällä ratkaisulla saattaa olla se vaikutus, että mitään. Siitä syystä olisi valtion toimesta tut-
2576: siitä osallisiksi tulisivat ensi sijassa juuri ne, kittava mahdollisuuksia taideteosten hankin-
2577: jo~lla entisestäänkin on turvallinen asema ja vä- taan erilaisiin valtion laitoksiin, mutta myöskin
2578: hintään kohtalaiset tulot. kunnille tulisi antaa aikaisempaa enemmän
2579: Kuitenkin juuri nuoret vasta opintonsa päät- määrärahoja taideteosten hankintaan. Näillä
2580: täneet tai taiteen ensimmäisillä vaikeimmilla toimenpiteillä voitaisiin tukea nuoria vaikeuk-
2581: portailla yrittävät ovat kaikkein suurimmissa sissa olevia taiteentekijöitä.
2582: taloudellisissa vaikeuksissa ja heille tulisi löy- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
2583: tää paremmin ja useammalle sopivia ratkaisuja nioittaen,
2584: työnsä jatkamiseksi ja oman alansa edelleen
2585: kehittämiseksi. Sillä juuri tätä työttömien jouk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2586: koa syrj1tään täydellisesti myös työttömyys- 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
2587: apujen ja -tukien suhteen. Päinvastoin itsenäi- markan määrärahan taideteosten ostoon
2588: sen yrittäjän jokakuukautinen verolappu tulee vaikeuksissa olevilta taiteilijoilta.
2589: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
2590:
2591: Anna-Liisa Jokinen Pauli Uitto Inger Hirvelä
2592: Heli Astala Ulla-Leena Alppi Vappu Säilynoja
2593:
2594:
2595:
2596:
2597: 5 0879007181
2598: 34 1979 vp.
2599:
2600: Raha-asia-aloite n:o 34.
2601:
2602:
2603:
2604:
2605: P. Jokinen: Määrärahan osoittamisesta Valkealan varuskunnan
2606: rakentamiseksi.
2607:
2608:
2609: E d u s k u n n a 11 e.
2610:
2611: Valkealan varuskuntaa on rakennettu vuo- ruskuntasairaala ja muut tärkeät palvelutilat.
2612: desta 1964 lukien. Varuskunnan rakennustyö Rykmentin siirtyminen helpottaa siten omalta
2613: on pääasiassa ns. työllisyystyötä. Kun nyt tilan- osaltaan muiden joukko-osastojen valtakunnal-
2614: ne rakennustyömailla on heikko, olisi syytä lista sijoittelua. Valkealan varuskunnassa olisi
2615: ottaa huomioon tämä työmaa myös siirtotyÖ· tilaa myös muille joukko-osastoille.
2616: maana, koska siellä on tarjottavana kunnolli- Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
2617: set oleskelutilat, ruokailumahdollisuudet ym. taen,
2618: sellaiset palvelut, joiden olemassaolo muilta
2619: vastaaviita ·siirtotyömailta puuttuu. Puolustus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2620: laitoksen tarkoituksena on siirtää syksyllä 1979 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
2621: varuskuntaan myös Karjalan tykistörykmentti markan määrärahan henkilökunnan
2622: Lappeenrannasta. Olisi ehdottoman välttämä- asuntojen ja esikunnan sekä kerhotilo-
2623: töntä, että rykmentin siirtyessä tai pian sen jen, varuskuntasairaalan tai muiden tär-
2624: jälkeen varuskunnassa olisivat valmiina henki- keiden palvelutilojen rakentamiseksi
2625: lökunnan asunnot, esikunta ja kerhotilat, va- Valkealan varuskuntaan.
2626: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
2627:
2628: Pekka Jokinen
2629: 1979 vp.
2630:
2631: Raha-asia-aloite n:o 35.
2632:
2633:
2634:
2635:
2636: P. Jokinen: Määrärahan osoittamisesta Selkolan metsäkoulun
2637: lunastamiseksi valtiolle.
2638:
2639:
2640: E d u s k u n n a 11 e.
2641:
2642: Iitin kunta on aikanaan myynyt Säyhteen minta aloitettaisiin asuntolaineen nopeasti työl-
2643: kylästä Selkolanjärven rannalta tontin Itä-Hä- Hsyysvaroin. Samoin metsäalan perus- ja jatko-
2644: meen piirimetsälautakunnalle Selkolan metsä- opetusta jatkettaisiin ja kehitettäisiin koko laa-
2645: koulun tarpeita varten. Niin ikään kunta on juudessaan Iitissä sekä Kausalassa sijaitsevan
2646: myynyt riittävän lisäalueen mainitun metsäkou- yläasteen yhteydessä että Selkolan metsäkoulus-
2647: lun laajentamista silmälläpitäen. Kun nyt par- sa Säyhteellä, jossa on erinomaiset mahdolli-
2648: haillaan järjestellään valtakunnallisesti metsä- suudet myös käytännölliseen harjoitteluun.
2649: alan opetusta eri toimintapisteisiin, olisikin Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
2650: tärkeätä Iitin kunnan kannalta, että Kymen- taen,
2651: laakson Maakuntaliitto yhdessä Kymen läänin-
2652: hallituksen ja sen kouluosaston kanssa kaikin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2653: käytettävissä olevin keinoin pyrkisi vaikutta- 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
2654: maan siihen, että valtio ostaisi Selkolan metsä- markan määrärahan Selkolan metsäkou-
2655: koulun Itä-Hämeen piirimetsälautakunnalta ja lun lunastamiseksi valtiolle.
2656: myöskin uuden koulukeskuksen rakennustoi-
2657: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
2658:
2659: Pekka Jokinen
2660: 36 1979 vp.
2661:
2662: Raha-asia-aloite n:o 36.
2663:
2664:
2665:
2666:
2667: P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kouvolan teknilli-
2668: sen oppilaitoksen perustamisen suunnitteluun.
2669:
2670:
2671: E d u s kun n a 11 e.
2672:
2673: Kouvola on voimakkaasti kasvavan ja teollis- ja sen talousalueelta puuttuu mm. teknillinen
2674: tuvan maakuntansa keskus. Kouvolan talous- koulu.
2675: alueeseen lasketaan kuuluvan n. 120 000 asu- Edellä !Sanotun perusteella ehdotamme kun-
2676: kasta. Kouvolaan ja sen talousalueelle on sijoit- nioittaen,
2677: tunut useita yrityksiä ja teollisuuslaitoksia, jot-
2678: ka tarvitsevat tulevaisuudessa entistä enemmän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2679: teknillisen koulutuksen saanutta henkilökuntaa. 1980 · tulo- ja menoarvioon 500 000
2680: Sanioin Kouvolan kaupungin on pyrittävä yhä markan määrärahan teknillisen koulun
2681: monipuolistamaan tarjoamiaan koulutus- ja suunnittelun aloittamiseksi Kouvolaan.
2682: op~skelumahdollisuuksiaan nuorille. Kouvolasta
2683:
2684: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
2685: ',, '
2686:
2687:
2688: Pekka Jokinen Anna-Kaarina Louvo
2689: 1979 vp. 37
2690:
2691: Raha-asia-aloite n:o 37.
2692:
2693:
2694:
2695:
2696: P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta itsenäisenä oppilai-
2697: toksena toimivan sairaanhoito-oppilaitoksen suunnitteluun
2698: Kouvolaan.
2699:
2700:
2701: E d u s k u n n a II e.
2702:
2703: Kouvolan lähellä Kuusankoskella SlJaltsee Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
2704: maamme suurin aluesairaala. Samoin Kouvolaan nioittaen,
2705: valmistuu tämän päivän tietojen perusteella
2706: vuonna 1980 Kouvolan-Valkealan terveyskes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2707: kuskuntainliiton pääterveysasema 160-paikkai- 1980 tulo- ja menoarvioon 200 000
2708: sine vuodeosastoineen. Nämä sairaalat antavat markan määrärahan itsenäisen sairaan-
2709: hyvät harjoittelu- ja koulutusmahdollisuudet hoito-oppilaitoksen suunnittelun aloitta-
2710: sairaanhoidon opiskelijoille. miseksi Kouvolaan.
2711: Kouvolan kaupunki pyrkii myös monipuolis-
2712: tamaan nuorisolle tarjoamiaan opiskelu- ja kou-
2713: lutusmahdollisuuksia.
2714: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
2715:
2716: Pekka Jokinen Anna-Kaarina Louvo
2717: 38 1979 vp.
2718:
2719: Raha-asia-aloite n:o 38.
2720:
2721:
2722:
2723:
2724: P. Jokinen: Määrärahan osoittamisesta Valtion siementarkastus-
2725: laitoksen sijoittamiseksi Elimäelle.
2726:
2727:
2728: E d u s k u n n a 11 e.
2729:
2730: Valtion 1siementarkastuslaitos on hajasijoitet- Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
2731: tavien laitosten joukossa. Erityisen sopiva paik- taen,
2732: ka tälle laitokselle olisi voimakas maatalous-
2733: alue, Elimäki. Kunta sijaitsee myös verrattain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2734: lähellä Helsinkiä ja kunnassa on voimakas 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
2735: maatalous. Elimäen alueella on valtion suuri markan määrärahan Valtion siementar-
2736: viljavarasto ja ennen kaikkea erinomaiset olo- kastuslaitoksen sijoittamiseksi Elimäelle.
2737: suhteet erilaisen viljelyn koe- ja tutkimustoi-
2738: minnan harjoittamiseen.
2739: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
2740:
2741: Pekka Jokinen
2742: 1979 vp. 39
2743:
2744: Raha-asia-aloite n:o 39.
2745:
2746:
2747:
2748:
2749: P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tietöiden tekemiseksi
2750: Kymen läänissä työllisyysvaroin.
2751:
2752:
2753: E d u s k u n n a 11 e.
2754:
2755: Kymen tiepmm käytettävissä olevat määrä- tarkoitetut työllisyysmäärärahat tulisi joko yh-
2756: rahat eivät vastaa Kymen läänin väestömäärää distää muuhun tienrakennusbudjettiin ja nou-
2757: ja liikennettä. Työllisyystarkoituksiin varatut dattaa s.en osalta 1sovellettuja jakoperusteita tai
2758: tiemäärärahat on lähes täy:sin ohjattu kehitys- a~nakin muuttaa määrärahojen jakoperusteita
2759: alueille. Vuoden 1979 budjetissa työllisyysmää- todellisiin työllisyys- ja tienrakennustarpeisiin
2760: rärahoja oli 150 miljoonaa markkaa, josta Ky- pohjautuvaksi.
2761: men piiri oli saanut ainoastaan 3 miljoonaa Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
2762: markkaa ja neljä eteläistä tiepiiriä yhteensä nioitta·en,
2763: 14 miljoonaa markkaa, vaikka näiden alueella
2764: on kiireellisiä tienparannustarpeita ja noin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2765: puolet maan työttömistä. Erityisesti ovat joutu- 1980 tulo- ja menoarvioon 8 000 000
2766: neet kä11simään päätieverkon ulkopuolella ole- markan määrärahan työllisyystarkoituk-
2767: vat parannuskohteet, mm. kuntakeskusten yh- siin varatuista tiemäärärahoista Kymen
2768: teydet päätieverkkoon ja muut seudulliset tar- läänin osuudeksi.
2769: peet. Vuonna 1980 budjetissa tienrakennukseen
2770: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
2771:
2772: Pekka Jokinen Anna-Kaarina Louvo
2773: 40 1979 vp.
2774:
2775: Raha-asia-aloite n:o 40.
2776:
2777:
2778:
2779:
2780: P. Jokinen: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 12 suun-
2781: nittelun aloittamiseksi välillä Kouvola-Lahti.
2782:
2783:
2784: E d u s k u n n a 11 e.
2785:
2786: Liikenteen kannalta tärkeä valtatie n:o 12 tien osalta loppuun, koska hanke ei siedä enää
2787: Kouvola-Lahti ei vastaa enää nykyisin liiken- viivyttelyä. ·
2788: nöitävyys- ja liikenneturvallisuuden vaatimuk- Mm. Iitin kunta ja TVH:n ratkaisu on pää-
2789: sia. Tien rakentaminen on jäänyt pahasti jäl- tynyt ns. eteläisen vaihtoehdon kannalle. Val-
2790: keen mm. Etelä-Suomen tieverkon kehittämi- tatien n:o 12 lopullisen suunnan suunnittelu
2791: sestä ja ko. tieosuus lienee huonoin valtatie olisi kiireisesti aloitettava koko tieosuudella.
2792: Hämeen ja Kymen TVL:n piireissä. Tämä on Kun rakennustyöt on Lahden suunnasta jo aloi-
2793: valitettavaa, koska Kouvolan-Lahden tie vä- tettu, Kymen läänin alueella pitää edetä samaa
2794: littää suuria liikennemääriä ja tie on teollisuu- vauhtia, jotta liikenteen pullonkaula Lahden
2795: den ja elinkeinoelämän kannalta katsoen kovin ja Kouvolan välillä vihdoin poistuu.
2796: tärkeä. Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
2797: Kun valtatien n:o 12 suunnittelu ei kaikilta taen,
2798: osin ole edes vireillä, on tärkeintä, että suun-
2799: nittelu aloitettaisiin kaikilta osin kiireellisenä, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2800: jotta suunnitelmat olisivat nousukauden alkaes- 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
2801: sa valmiita ja työllisyysnäkökohdat huomioon markan määrärahan käytettäväksi val·
2802: ottaen aloitettaisiin välittömästi ja saatettaisiin tatien n:o 12 lopullisen suunnan .suun-
2803: suunnittelun päätyttyä keskeytyksettä koko nitteluun välillä Kouvola-Lahti.
2804: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
2805:
2806: Pekka Jokinen
2807: 1979 vp. 41
2808:
2809: Raha-asia-aloite n:o 41.
2810:
2811:
2812:
2813:
2814: P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan Mussalon
2815: satamahankkeen toteuttamiseksi.
2816:
2817:
2818: E d u s k u n n a II e.
2819:
2820: Kotkan kaupungin tavoitteena on rakentaa kolämpö- ja kaavoitussuunnitelmiin. Samaan
2821: Mussalon saaren eteläkärkeen uusi satama lä- aikaan kaupunki on päättänyt kaavoittaa Mus-
2822: hinnä irtotavaran käsittelyä varten. Satamaan salon saaren ja sijoittaa sinne huomattavan
2823: johdettaisiin mereltä 15 metrin kulkusyvyinen määrän asutusta 1980-luvun alusta lukien. Sy-
2824: väylä sekä Kovkan saarelta noin 5 kilometrin väsatama, kaukolämmön toimittaminen ja asu-
2825: pituinen satamarata ratapihoineen. Uuden sata- tuksen laajeneminen edellyttävät siltayhteyksien
2826: maradan rakentaminen on niin suuri hanke, rakentamista hankkeiden toteuttamiseksi.
2827: että se on toteutettavissa ainoastaan valtion, Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
2828: kaupungin ja satamaa tarvitsevan teollisuuden nioittaen,
2829: yhteisesti rahoittamana. Satamahanke kiinnos-
2830: tanee myös Neuvostoliiton talous- ja liikenne- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2831: viranomaisia. Sataman paikkaa, yleisjärjestelyä 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
2832: sekä rautatien ja väylän linjausta tutkitaan vuo- markan määrärahan Mussalon satama-
2833: den 1979 aiJkana. Ratkaisevaa hankkeen toteu- hankkeen ja siihen liittyvän syväväylän
2834: tumisessa on sillan saaminen Mussalon ja Kot- ja rautatien selvittämiseksi ja toteutta-
2835: kan saaren välille. Sillan rakentaminen liittyy miseksi.
2836: paitsi satamahankkeeseen myös kaupungin kau-
2837: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
2838:
2839: Pekka Jokinen Anna-Liisa Piipari
2840:
2841:
2842:
2843:
2844: 6 0879007181
2845: 42 1979 vp.
2846:
2847: Raha-asia-aloite n:o 42.
2848:
2849:
2850:
2851:
2852: P. Jokinen: Määrärahan osoittamisesta Kuusankosken aluesai-
2853: raalan sisätautiosaston rakentamiseksi.
2854:
2855:
2856: E d u s k u n n a 11 e.
2857:
2858: Kuusankosken ·aluesairaalan kuntainliitto osti osaston rakentam1nen. Valtion osuus hankkee-
2859: vuonna 1963 entisen tuberkuloosiparantolan, seen voitaisiin saada työllisyysmäärärahoista ja
2860: joka sitten suunniteltiin 75-paikkaiseksi sisä- se tulisi olemaan suuruudeltaan sama kuin nor-
2861: tautiosa1stoksi ja täydellisen peruskorjauksen maalisti sairaalan perustamiskustannuksista saa-
2862: jälkeen otettiin sisätautiosaston käyttöön vuon- tava valtion osuus. Tähän olisi Pohjois-Kymen-
2863: na 1970 ja yhdyskäytävällä yhdistettiin muihin laakson työllisyystilanteen huomioiden ilmeisen
2864: sairaalan tiloihin. Vuonna 197 8 Kuusankosken hyvät edellytykset. Jotta suunniteltu projekti
2865: kaupunki tiedusteli mahdollisuutta ostaa ko. saataisiin käyntiin, olisi tärkeätä, että kuntain-
2866: sisätautiosaston terveyskeskuksen vuodeosastok- liitto laatisi pikaisesti sisätaudosaston rakenta-
2867: si sekä mahdollisuutta saada ostaa vuodeosas- mi1sen perussuunnitelman ja alistaisi sen työlli-
2868: tolle tarpeellisia palveluksia aluesairaalasta. Sai- syysnäkökohtiin vedoten sosiaali- ja terveys-
2869: raalan liittohallitus asettikin asiaa tutkimaan ministeriölle. Hanketta uudelleen arvioitaessa
2870: toimikunnan, joka arvioi sisätautiosaston hin- on päädytty 70:een sairaansijaan ja tällöin voi-
2871: naksi ikävähennyksineen 4 miljoonaa markkaa. taisiin poistaa nykyinen osasto 10 potilaskäy-
2872: Kauppahinnalla oli tarko1tus pääasiallisesti ra- töstä.
2873: hoittaa uusi aluesairaalan sisätautiosa:sto. Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
2874: Lääkintöhallituksen käytettävissä olevat varat taen,
2875: on päätöksillä varsin tiukkaan sidottu ja uusien
2876: rahoitettavien hankkeiden sijoittaminen ohjel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2877: maan lähivuosina on erittäin vaikeaa. Lääkin- 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
2878: töhallitukselle on annettu velvoite selvittää ne markan määrärahan Kuusankosken alue-
2879: sairaalalaitoksen investointikohteet, joita voitai- sairaalan sisätautiosaston rakentamisen
2880: siin käyttää työllisyyden parantamiseen. Yksi perustamissuunnitelmaksi erityisesti
2881: tällainen kohde saattaisi olla uuden sisätauti- huomioiden työllisyysnäkökohdat.
2882: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
2883:
2884: Pekka Jokinen
2885: 1979 vp. 43
2886:
2887: Raha-asia-aloite n:o 43.
2888:
2889:
2890:
2891:
2892: H. Järvenpää ym.: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan
2893: teknillisen korkeakoulun tutkimustoiminnan tehostamiseen.
2894:
2895:
2896: E d u s k u n n a II e.
2897:
2898: Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama muksen ohella jo 1suoritettu teolliseen tuotan-
2899: tuotekehittelykomitea esitti, että muun muassa toon johtanutta tutkimus- ja tuotekehitystyötä.
2900: teknillisille korkeakouluille olisi luotava ny- Toiminnan tehostaminen edellyttää kuitenkin,
2901: kyistä paremmat mahdollisuudet suorittaa teol- että korkeakoulujen omiin budjetteihin saadaan
2902: lisuutta palvelevaa tutkimus- ja tuotekehitys- tutkimustoimintaa varten määräraha.
2903: työtä. Myös valtion tulo- ja menoarvioesityk- Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa
2904: sen 1979 yleisperusteluissa korostetaan pienen on kaksi tutkimusalaa: energiatalous ja mekaa-
2905: ja keskisuuren teollisuuden tutkimus- ja kehi- ninen puunjalostus, joiden tutkimustoimintaa
2906: tystyöhön annettavan julkisen tuen teollisuutta on tarkoituksenmukaista voimistaa. Ne liitty-
2907: elvyttävää ja uutta teollisuutta luovaa vaiku- vät jo nyt kiinteästi korkeakoulun opetusaloi-
2908: tusta. hin ja kytkeytyvät luontevalla tavalla maakun-
2909: Suomessa tapahtuva tutkimustoiminta on vä- nan taloudellisiin toimintoihin.
2910: häistä verrattuna vastaavassa asemassa olevissa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
2911: teollisuusmaissa suoritettavaan tutkimukseen ja
2912: tuotekehittelyyn. Kun nuorta, aktiivista tutki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2913: javoimaa on tällä hetkellä jopa työttömänä, 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
2914: p1täisi kansakunnan henkisten resurssien mah- markkaa Lappeenrannan teknillisen kor-
2915: dollisimman tarkan hyväksikäytön vuoksi voi- keakoulun tutkimustoiminnan tehosta-
2916: mistaa maamme tutkimustoimintaa. miseksi.
2917: Teknillisissä korkeakouluissa on perustutki-
2918: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
2919:
2920: Heikki Järvenpää Helena Pesola
2921: 44 1979 vp.
2922:
2923: Raha-asia-aloite n:o 44.
2924:
2925:
2926:
2927:
2928: Kaarna ym.: Määrärahan osoittamisesta Urpalanjoen perkaustöi-
2929: den aloittamiseen.
2930:
2931:
2932: Ed u s kun n a 11 e.
2933:
2934: Luumäen, Ylämaan ja Miehikkälän kuntien viljelijän toimeentulo. Kymen läänissä vallitse-
2935: alueella kulkevan Urpalanjoen varrella asuu vassa työllisyystilanteessa hankkeella on myö5
2936: noin 500 maanviljelijää. Joen varsilla keväisin erittäin suuri työvoimapoliittinen merkitys.
2937: ja satdsina kesinä tulvat haittaavat huomatta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
2938: vasti viljelyä. Viljelykelvottoman maan määrä nioittavasti,
2939: tällöin on noin 700 hehtaaria.
2940: Urpalanjoen perkausta varten on laadittu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2941: suunnitelma, jonka kustannusarvio on noin 4 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
2942: miljoonaa markkaa. Suunnitelma on myös saa- markan määrärahan U rpalanjoen per-
2943: nut valtioneuvoston hyväksymisen. kausiöiden aloittamiseen Kymen lää-
2944: Urpalanjoen perkaushanke koskee varsin suu- nissä.
2945: ria alueita ja kysymyksessä on varsin monen
2946: HelsingiiSsä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
2947:
2948: Mikko Kaarna Juhani Saukkonen
2949: 1979 vp. 45
2950:
2951: Raha-asia-aloite n:o 45.
2952:
2953:
2954:
2955:
2956: Kaarna ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion Vainikkalan vil-
2957: javaraston laajentamista varten.
2958:
2959:
2960: Ed u s kun n a II e.
2961:
2962: Valtion viljavaraston Vainikkalan varasto on kaikkea kaupaksi tarjottua viljaa varastointi·
2963: rakennettu Neuvostoliitosta ostetun viljan va• vaikeuksien takia.
2964: rastointia varten. Vuonna 1959 rakennettiin Etelä-Karjalasta tuotetun kauppaviljan va-
2965: Vainikkalan viljavarastolle uusi ajanmukainen rastointimahdollisuuksien parantamiseksi ja jot-
2966: laboratorio ja henkilökunnalle asunnot. ta ikäviltä ristiinkuljetuksilta voitaisiin välttyä
2967: Viime vuosina ei kuitenkaan ole Neuvosto- olisi Vainikkalan viljavarasto muutettava vas-
2968: li1tosta tullut viljaa, vaan Vainikkalan varastaa taanottovara:stoksi. Sitä varten olisi kuitenkin
2969: on käytetty kotimaasta tuotetun viljan varas- hankittava kuivaamo ja puhdistuslaitteet sekä
2970: tointia varten, jota on tullut rautateitse Kymen- rakennettava vastaanottolaituri autokuljetuksia
2971: laaksosta ja muualta Etelä-Suomesta. Vastaa· varten.
2972: vasti Etdä-Karjalasta on lähetetty viljaa Ko- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2973: rialle ja muihin Etelä-Suomen varastoihin. nioittaen,
2974: Hyvinä viljavuosina on Etelä-Karjalassa ollut
2975: suuria vaikeuksia saada viljaa sijoitetuksi mi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2976: hinkään varastoiMn, vaan viljelijät ovat joutu- 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
2977: neet säilyttämään kauppaviljaansa omissa puut- markan määrärahan Vainikkalan vilja-
2978: teeLlisissa säilytystiloissaan, kun vastaanotto- varaston viljankuivaamon, puhdistus-
2979: liikkeetkään eivät aina ·pysty ottamaan vastaan laitteiden ja vastaanottolaiturin rakenta-
2980: mista varten.
2981: HeLsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
2982:
2983: Mikko Kaarna Juhani Saukkonen
2984: 46 1979 vp.
2985:
2986: Raha-asia-aloite n:o 46.
2987:
2988:
2989:
2990:
2991: Kaarna ym.: Määrärahan osoittamisesta valtateiden n:o 13 ja
2992: 15 välisen tieyhteyden korjaamiseen.
2993:
2994:
2995: E d u s k u n n a 11 e.
2996:
2997: Valtateiden n:o 13 ja n:o 15 yhdystie Mul- oikaisuja mainittavasti tarvittane, olisi tämä
2998: tamäki-Rantti Suomenniemen kunnrussa on tieosuus suhteellisen vähin kustannuksin no-
2999: runsaasti liikennöity tieyhteys. Se muodostaa peasti parannettavi!ssa liikenteellisen merkityk-
3000: osan merkittävästä poikittais.tieyhteydestä Ete- sensä edellyttämään kuntoon.
3001: lä-Karjalasta Itä-Hämeeseen Mäntyharjun ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
3002: Pertunmaan kautta edelleen Hartolaan, Sys" nioittaen,
3003: mään ja Joutsaan.
3004: Mainitun poikittaistien osuus välillä Rantti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3005: -Varpanen-Mäntyharju on jo korjattu. Tä- 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
3006: män jälkeen Suomenniemen kunnan alueella markan määrärahan valtateiden n:o 13
3007: oleva osuus Multamäki-Rantti on viimeinen ja 15 välisen tieyhteyden Multamäki-
3008: sorapintainen ja heikkokuntoinen osuus tästä Rantti korjaamiseen Suomenniemen
3009: poikittaistieyhteydestä. Koska tielinja tällä kunnassa.
3010: osuudella sinänsä on verrattain suora eikä tien
3011: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
3012:
3013: Mikko Kaarna Juhani Saukkonen
3014: 1979 vp. 47
3015:
3016: Raha-asia-aloite n:o 47.
3017:
3018:
3019:
3020:
3021: Kaarna ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhan Viipurin maan-
3022: tien korjaamiseen tieosuudella Kasukkaia - Nuijamaan kir-
3023: konkylä.
3024:
3025:
3026: E d u s k u n n a 11 e.
3027:
3028: Suomen ja Neuvostoliiton välillä tehdyn so- peenrannan ja Kasukkalan kylän välillä ja pal-
3029: pimuksen mukaan avattiin rajanylityspaikka velee siltä osin myöskin Vainikkalaan suuntau-
3030: Nuijamaalla. Tästä johtuen on moottoriajoneu- tuvaa liikennettä. Tieosuus Kasukkalasta Nui-
3031: voliikenne Lappeenrannan ja Nuijamaan välillä jamaalle, noin 12 km, on peruskunnoltaan
3032: ka:svanut huomattavasti. Kasvava liikenne aset- heikko, routiva, mäkinen ja mutkainen. Lisään-
3033: taa valtatien n:o 6 ja Nuijamaan rajanylitys- tynyt tien liikennetarve vaatii sen pikaista kor-
3034: paikan välillä oleville teille entisestään suurem- jaamista.
3035: pia vaatimuksia, jotta ne pystyisivät palvele- Edellä esit·etyn perusteella ehdotamme kun·
3036: maan kasvavan liikenteen tarpeita. nioittavasti,
3037: Vanha VHpurin maantie liittyy valtatiehen
3038: n:o 6 Lappeenrannan rautatieaseman kohdalla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3039: ja sitä käyttävät paikallisen liikenteen lisäksi 1980 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
3040: huomattavan paljon lännestä ja pohjoisesta markan määrärahan vanhan Viipurin
3041: Nuijamaalle menevät ja sieltä tulevat autot. Tie maantien korjaamista varten tieosuudel-
3042: on kestopääll)'!Stetty 13 km:n matkalta Lap- la Kasukkala - Nuijamaan kirkonkylä.
3043: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
3044:
3045: Mikko Kaarna Juhani Saukkonen
3046: 48 1979 vp.
3047:
3048: Raha-asia-aloite n:o 48.
3049:
3050:
3051:
3052:
3053: Kanerva: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-asuntojen oma-
3054: pääomaosuuden järjestämiseen.
3055:
3056:
3057: E d u s k u n n a 11 e.
3058:
3059: Yhteiskunnan asettamien koulutuspoliittisten vuokrasta on kohonnut uusimmissa opiskelija-
3060: tavoitteiden toteuttaminen vaatii tuekseen riit- asunno~ssa jo yli puoleen. Pääomakustannusten
3061: tävää, kohtuuhintaista ja hyvätasoista opiske- alentaminen onkin nähty tärkeimpänä tekijänä
3062: lija-asuntotuotantoa. 1970-luvulla tästä tuotan- opiskdijoiden asumiskustannusten alentamises-
3063: nosta ovat vaJStanneet lähes yksinomaan opis- sa.
3064: kelijajärjestöjen perustamat ja hallitsemat opis- Myös ns. omapääoma, jonka osuus esimer-
3065: kelija-asuntoyhteisöt. Näiden toimesta on ra- kiksi kunnallisessa vuokra-asuntotuotannossa on
3066: kennettu vuosittain 1 500-4 500 asuntopaik- noin 10 prosenttia hankinta-arvosta, on jou-
3067: kaa. duttu järjestämään lainana yksityisiltä raha-
3068: Huolimatta siitä, että opiskelija-asuntotuo- markkinoilta. Omapääoman puuttumisen vuok-
3069: tanto on ollut kokonaisuudessaan valtion osa- si muodostuvat opiskelija-asuntojen vuokrat 1
3070: lainoittamaa, ovat vuokrat kohonneet voimak- -2 markkaa/m2 korkeammiksi kuin normaa-
3071: kaasti. Asum~smenot muodostavatkin varsin lien vuokra-asuntojen vuokrat. Osan tästä "yli-
3072: suuren osan opiskelijoiden kokonaismenoista. määrä1sestä" vuokria kohottavasta kustannus-
3073: Valtion opintotukikeskuksen (VOTK) uusim- erästä maksavat opiskelijat ja osan valtio asu-
3074: man tutkimuksen "Opiskelijoiden asuminen mistuen ja asumislisän muodossa.
3075: 1977" mukaan osuus oli keskimäärin noin 15 Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3076: prosenttia. Varsinkin Ul]sien opiskelija-asunto- taen,
3077: jen vuokrien kohotessa ovat myös asumiskus-
3078: tannukset kohonneet huolimatta asumistuen ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3079: asumislisän alentavasta vaikutuksesta. 1980 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
3080: Opiskelij,a-aJSuntoyhteisöt ovat rahoittaneet markkaa opiskelija-asuntojen omapää-
3081: rakentamisensa lähes yksinomaan velkapääoman omaosuuden järjestämiseksi.
3082: turvin. Tästä syystä pääomakustannusten osuus
3083: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
3084:
3085: Ilkka Kanerva
3086: 1979 vp. 49
3087:
3088: Raha-asia-aloite n:o 49.
3089:
3090:
3091:
3092:
3093: Kanerva: Määrärahan osoittamisesta ns. Lehmänkurkun tien
3094: rakentamiseen.
3095:
3096:
3097: E d u s k u n n a II e.
3098:
3099: Alueen kannalta merkittävä yhdys- ja mat- taisten saimesta vapautuvan lossin tai Satavan
3100: kailutie Kustavin pohjoiskärjestä Lokalahdelle saimesta vapautuvan ponttoonisillan käyttämis-
3101: olisi kohtuullisin kustannuksin aloitettavissa tä salmen ylityksessä.
3102: pikaisesti. Ns. Lehmänkurkun tie lyhentäisi Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen,
3103: oleellisella tavalla mantereen ja saariston yh-
3104: teyksiä ja on samalla välttämätön edellytys saa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3105: riston asukkaiden ja elinkeinoelämän toimeen- 1980 tulo- ;a menoarvioon 5 000 000
3106: tulomahdollisuuksien parantamiseksi. markan määrärahan ns. Lehmänkurkun
3107: Eräänä mahdollisuutena olisi harkittava Kai- tien rakentamiseen.
3108:
3109: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
3110:
3111: Ilkka Kanerva
3112:
3113:
3114:
3115:
3116: 7 0879007181
3117: 50 1979 vp.
3118:
3119: Raha-asia-aloite n:o 50.
3120:
3121:
3122:
3123:
3124: Kanerva: Määrärahan osoittamisesta Kaitaisten siltatöiden aloit-
3125: tamiseen.
3126:
3127:
3128: E d u s ku n n a l1 e.
3129:
3130: Taivassalon kunnas"sa: mantereen ja Kustavin Kun Kaitaisten siltasuunnitelma on jo jonkin
3131: pääsaaren yhdistävä lassiyhteys Raision-Kus• aikaa ollut valmiina, olisi valtiovallan pikai~
3132: tavin tiellä on muodostunut merkittäväksi lii- sesti osoitettava tarpeelliset määrärahat raken•
3133: kenteelliseksi tukkeumaksi, joka . vaikeuttaa nustöiden aloittamiseen.
3134: paitsi paikallisten asukkaiden myös elinkeino- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
3135: elämän ja turismin mahdollisuuksia. Pahimmin tavasti,
3136: epäkohdat tulevat luonnollisesti esille kesäaika-
3137: na, jolloin on laskettu lossia käyttävän keski- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3138: määrin yli 1 000 autoa vuorokaudessa. Lisäksi 1980 tulo- ja menoarvioon 12 000 000
3139: kiinteän yhteyden aikaansaaminen heijastuisi markan määrärahan Kaitaisten siltatöi-
3140: myönteisellä tavalla myös muiden lähisaarten den aloittamiseen.
3141: elämään.
3142: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
3143:
3144: Ilkka Kanerva
3145: 1979 vp. 51
3146:
3147: Raha-asia-aloite n:o 51.
3148:
3149:
3150:
3151:
3152: Kanerva: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaupungin vesiväylän
3153: parantamiseksi.
3154:
3155:
3156: E d u s k u n n a II e.
3157:
3158: Vesiliikenteen määrä on kasvanut Uudenkau- selvitysten mukaan kansantaloudellisesti kan-
3159: pungin vesialueelia viime vuosien voimakkaan nattavaksi.
3160: yhdyskuntakehityksen myötä olennaisesti. Tämä Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta~
3161: heijastuu entistä selvemmin käyttökelpoisem- vasti,
3162: man ja turvallisemman vesiväylän tarpeena.
3163: Liian matala vesiväylä edellyttää välisatamissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3164: kansantaloudellisesti erittäin kalliita kevennyk- 1980 tulo- ;a menoarvioon 5 000 000
3165: siä. Uudenkaupungin vesiväylän syventäminen markan määrärahan Uudenkaupungin ve-
3166: 10-metriseksi tulisikin jo tehtyjen taloudellisten siväylän ruoppauksen aloittamiseksi itJ
3167: turvallisuuslaitteiden rakentamiseksi,
3168: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
3169:
3170: Ilkka Kanerva
3171: 52 1979 vp.
3172:
3173: Raha-asia-aloite n:o .52.
3174:
3175:
3176:
3177:
3178: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta Pirkanmaan läänin pe-
3179: rustamiseen liittyvään suunnittelutyöhön.
3180:
3181:
3182: E d u s k u n n a 11 e.
3183:
3184: Laki Tampereen läänistä on olemassa, väli- Kun väliportaan hallintoa ryhdytään uudista-
3185: portaanhallintokomitea esitti Pirkanmaan läänin maan, on Pirkanmaan maakunnalle oman lää-
3186: perustamista, ja lukuisissa eri yhteyksissä näi- nin saaminen uudistuksen ehdoton edellytys;
3187: den ohella on todettu Pirkanmaan maakunnan, samoin siitä johtuvat muut piirihallintoviran-
3188: jonka keskus on Tampere, tarvitsevan hallinnol- omaisten rajojen tarkistukset.
3189: lisen sekavuuden poistamiseksi oman läänin. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
3190: Pirkanmaan läänin rajoista on tehty ns. Mal-
3191: josen työryhmän selvitys, joten rajojen linjaus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3192: ·ldn on valmiina. 1980 tulo- ;a menoarvioon 500 000 mar-
3193: Uusien läänien perustamisen kustannuksia- kan määrärahan Pirkanmaan läänin pe-
3194: kin voidaan pitää suhteellisina, koska nykyi- rustamiseen liittyvän suunnittelutyön
3195: nenkin tilanne aiheuttaa peruskunnille, kansa- käynnistämiseksi.
3196: laisille ja koko kansantaloudellemme kohtuutto-
3197: mia kustannuksia.
3198: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
3199:
3200: Tellervo Koivisto Risto Tuominen Erkki Pystynen
3201: Pentti Lahti-Nuuttila Eino Loikkanen Matti Maijala
3202: Ulla-Leena Alppi Jermu Laine Marjatta Mattsson
3203: Tuulikki Petäjäniemi
3204: 1979 vp. Sl
3205:
3206: Raha-asia-aloite n:o .5.3.
3207:
3208:
3209: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta valikoivan kirjallisuu-
3210: den ostotukikokeilun toteuttamiseen.
3211:
3212:
3213: E d u s k u n n a 11 e.
3214:
3215: Kirjallisuuden tukitoimiikunta totesi mietin- nyikyistä enemmän ajankohtaisia tieto- ja mie-
3216: nössään (197.3: 24), että kirjallisuuden 1evi- lipidekirjoja, lyriikkaa ja muuta vähälevikkistä
3217: tysongelma kuuluu kirjallisuuden alan vaikeim- kirjallisuutta.
3218: piin pulmakysymyksiin. Kirjatuotannossa nk. Valtion kirjallisuustoimikunta on useana
3219: vähälevikkisen kirjallisuuden asema on yhä vuonna jättänyt taiteen keskustoimikunnalle eh-
3220: uhanalaisempi samalla kun heikkotasoinenkin dotuksen määrärahojen osoittamisesta vähäle-
3221: ulkomainen kirjallisuus on valtaamassa alaa. vikkisen kirjallisuuden ostotukikokeilun toteut-
3222: Kuten kirjallisuuden tukitoimikunnan mietin- tamiseksi maassamme. Taiteen keskustoimi-
3223: nössä ·todettiin, vähälevikkiseen kirjallisuuteen kunta on vuosittain kannattanut esitettyä osto.:
3224: kuuluu suuri osa, siitä kirjallisuudesta, joka on tukikokeiluhanketta, mutta siihen ei toistaisek-
3225: keskeistä kansakunnan henkisen perinnön, kie- si ole ku1tenkaan myönnetty varoja. ,
3226: len kehityksen sekä sanan- ja ajatuksenvapau- Norjassa on vuodesta 1964 ollut. voimassa,
3227: den .kannalta. Tähän ryhmään voidaan kat- kirjojen tukiostojärjestelmä, jonka ansioksi voi~
3228: soa kuuluvaksi korkeatasoinen moderni ja klas- daan katsoa mm. se, että Norjan uusi kauno-:
3229: sinen käännöskirjallisuus, kansalliskirjallisuu- kirjallisuus on ollut edustavasti tarjolla . maan
3230: teen kuuluvien teosten uudet painokset, pamf- kirjastoissa, että norjalaisten kirjojen hintojed
3231: letit ja mielipidekirjallisuus, kotimaiset lasten- nousu on pysynyt kohtuullisena ja norjalaisen
3232: kirjat, eri harrastajaryhmien kirjallisuus, lyriik- kaunokirjallisuuden uutuusnimikkeet ·ovat li-
3233: ka, näytelmät sekä esikoisteokset. Ilman val- sääntyneet. Tukiostojärjestelmän on. todettu
3234: tion erityistukea pienlevikkisen kirjallisuuden parantaneen myös norjalaisten kirjailijoiden
3235: tulevaisuus näyttää uhatulta, eiikä kiristyvässä tekijänpalkkiotilannetta. Virheet, joita norja-
3236: kilpailussa kansakunnan henkistä perintöä, aja- laiseen ostotukijärjestelmään myös kiistämättä
3237: tuksen ja ilmaisun jatkuvuutta tulisi meilläkään sisältyy, on pyritty valtion kirjallisuustoimi-
3238: jättää pelkästään yksityisen kustannustoimen kunnan valmistelemassa, kirjallisuuden tukitoi-
3239: kulttuuritahdon varaan. mikunnan mietintöön pohjautuvassa kirjallisuu-
3240: Suurimmat vähälevikkisen kirjallisuuden vai- den ostotukikokeilusuunnitelmassa välttämään.
3241: keudet liittyvät levitykseen, ja kirjallisuuden Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3242: tukitoimikunta ehdottikin ensimmäiseksi pa-
3243: rannuksia juuri siihen. Levityksen tukemisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3244: pääkeinoksi olisi saatava aikaan kirjallisuuden 1980 tulo- ja menoarvioon 1 800 000
3245: valikoiva ostotuki, joka tapahtuisi kirjas·tolai- markan määrärahan valikoivan kirjalli-
3246: toksen kautta valikoivana kirjasto-ostotukena. suuden ostotukikokeilun toteuttamiseksi
3247: Tämä tuki ohjattaisUn läänien taidetoimikun- valtion kirjallisuustoimikunnan valmis-
3248: tien kautta, ja sen avulla erityisesti maalais- teleman suunnitelman mukaisena.
3249: lruntien pienet kirjastot saisivat kokoelmiinsa
3250: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
3251:
3252: Tellervo Koivisto Seppo Tikka Kaj Bärlund Helge Siren
3253: Mikko Ekorre Ensio Laine Sinikka Luja-Penttilä Mauno Forsman
3254: Sakari Knuuttila Ulla-Leena Alppi Markus Aaltonen Saara-Maria Paakkinen
3255: Inger Hirvelä Risto Tuominen Matti Luttinen Matti Puhakka
3256: Seppo Toiviainen Arvo Salo Mikko Elo Aimo Ajo
3257: Terhi Nieminen-Mäkynen Liisa Jaakonsaari Reino Breilin Pirkko Työläjärvi
3258: Jorma Rantala Juhani Raudasoja Paula Eenilä Juhani Surakka
3259: Lasse Lehtinen Pirkko Valtonen Pentti Lahti-Nuuttila Tarja Halonen
3260: Mikko Rönnholm Kaarina Suonio Pirjo Ala-Kapee
3261: 54 1979 vp.
3262:
3263: Raha-asia-aloite n:o 54.
3264:
3265:
3266:
3267:
3268: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 332 pa-
3269: rantamiseen välillä Luomajärvi - Turun tiepiirin raja Ku-
3270: russa.
3271:
3272:
3273: E d u s k u n n a 11 e.
3274:
3275: Maantie n:o 332 Kuru-Parkano on Pirkan- ja rakenteen parantaminen tulisi aloittaa myös-
3276: maan maakunnan alueella merkittävä poikittai- kin Hämeen tiepiirin puolella niillä osuuksilla,
3277: nen tieyhteys, jolla on kuntien välisen yhteys- joilla on täysi suunnitteluvalmius.
3278: tarpeen ohella laajempaakin merkitystä varsin- Edellä ,selostettuun vi1taten ehdotamme,
3279: kin puutavatan ja puunjalosteiden kuljetus-
3280: väylänä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3281: Tie on rakenteeltaan heikkokuntoinen ja pa- 1980 tulo- ;a menoarvioon 3 000 000
3282: hasti routiva sekä mutkiensa vuoksi vaaralli- markan määrärahan maantien n:o 332
3283: nen. Tien kunnostustyöt on aloitettu Turun suuntauksen ;a rakenteen parantamiseksi
3284: tiepiirin osuudella Patkanan ja Hämeen tiepii- välillä Luomaiärvi - Turun tiepiirin
3285: rin rajan välisellä osuudella. Tien suuntauksen raia Kurussa.
3286: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
3287:
3288: Tellervo Koivisto Jermu Laine Matti Maijala
3289: Pentti Lahti-Nuuttila Eino Loikkanen Ulla-Leena Alppi
3290: 1?79 vp. 55
3291:
3292: Raha-asia-aloite n:o 55.
3293:
3294:
3295:
3296:
3297: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden virkojen ja
3298: toimien perustamiseen posti- ja lennätinlaitokseen.
3299:
3300:
3301: E d u s kun n a II e.
3302:
3303: Toteuttaessaan ns. postin lajittelukeskusjär- tomammin saatatsun ohjatuksi ja käsitellyksi
3304: jestelmän ei posti- ja lennätinhallitus ole otta-. itse paikan päällä. Oman alueen sisällä suori-
3305: nut huomioon toimi- ja työskentelytilatarpeita tettavalla jakelulla ja käsittelyllä on myös erit~
3306: eikä henkilökunnan lisäämisen välttämättömyyt- täin merkittävä työllistävä vaikutus, joka val-
3307: tä. Suunniteltu lajittelukeskusjärjestelmä ei ole tiovallan tulisi ottaa nyt huomioon uuden hen-
3308: eikä tule toimintakykyiseksi eikä jonkin paik- kilöstön paikkaamista koskevia suunnitelmia
3309: kakunnan nimeäminen lajittelukeskukseksi ole ja päätöksiä tehdessään. Asialla olisi myös osal-
3310: sellaisenaan tuonut parannuksia lähetysten kä- taan helpottava vaikutus etsittäessä ratkaisuja.
3311: sittelynopeuteen eikä toiminnan järkeistämiseen. nykyisessä vaikeassa työllisyystilanteessa.
3312: Näin sen vuoksi, ettei muita tarpeelliseksi kat- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3313: sottuja ja välttämättömiä käsittelymuutoksia
3314: ole samanaikaisesti toteutettu. Tämä seikka on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3315: tuotu henkilökunnan ja alan ammattijärjestön 1980 tu!cr ;a menoarvioon 10 047 090
3316: toimesta usein esille, mutta se ei ole johtanut markan määrärahan .50 postimiesten
3317: plh:n taholta mihinkään. esimiehen (V 17), 100 ylipostimiehen
3318: Käyttöönotettua lajittelukeskusjärjestelmää ei (V 13), 7.5 ylipostimiehen (V 12) ja
3319: voida pitää oikeaan osuneena, eikä ole järke- 7.5 postimiehen (V 11) viran ja toimen
3320: vää eikä mielekästä se, että joltakin paikka- perustamiseen posti- ia lenniitinlaitok-
3321: kunnalta lähetetty kirje käy kääntymässä esim .. seen.
3322: Pasilassa, kun se paljon nopeammin ja Vaivat-
3323: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
3324:
3325: Tellervo Koivisto Markus Aaltonen Aimo Ajo
3326: Seppo Tikka Pauli Eenilä Pirkko :Työläjärvi
3327: Risto Tuominen Matti Ahde Juhani Surakka
3328: Liisa Jaakonsaari Pentti Lahti-Nuuttila Lasse Lehtinen
3329: Juhani Raudasoja Pirjo Ala-Kapee Tarja Halonen
3330: Pirkko Valtonen Helge Siren Mikko Rönnholm
3331: Kaarina Suonio Saara-Maria Paakkinen Matti Luttinen
3332: Sinikka Luja-Penttilä Matti Puhakka Sakari Knuuttila
3333: 56 1979 vp~
3334:
3335: Raha-asia-aloite n:o 56.
3336:
3337:
3338:
3339:
3340: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta urheiluopiston suun-
3341: nitteluun ja rakentamiseen Kalajoelle.
3342:
3343:
3344: E d u s k u n n a 11 e.
3345:
3346: Ka~laj6en Hiekkasärkät on tunnettu matkailu- jäljelle jäävälle on etsittävä muita käyttömah-
3347: sekä myös ulkoilualue. Jo pitkään on paikka- dollisuuksia: Virpiniemi olisi mm. sopiva syvä·
3348: kuntalaisten ja koko eteläisen Oulun läänin sataman paikka sekä myös Oulun seudun väes·
3349: v.äestön toiveena ollut, että Kalajoen Hiekka- tökeskittymän virkistys- ja ulkoilualue.
3350: särkkiä ja niiden ympäristöä hyödynnettäisiin Edellä es1tetyn perusteella ehdotamme kun·
3351: nykyistä tehokkaammin ja että alue saisi laa- nioittavasti,
3352: jempaakin merkitystä ja käyttöä. Tältä pohjalta
3353: on inm. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3354: suosittanut Pohjois-Suomen urheiluopiston pai- 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
3355: kaksi juuri Kalajokea. Toisena vaihtoehtona markan määrärahan urheiluopiston
3356: urheiluopistolle on pidetty Haukipotaan Virpi· suunnitteluun ja rakentamisen aloitta~
3357: niemeä. Koska ·urheiluopistoa ei· voi hajottaa miseen KalajfJella.
3358: ikahteen päikkaa.n, on valittava toinen, kun taas
3359: . '·, -' . ' ·.
3360: Helsingissä 10 päivänä htlhtikuuta 1979.
3361:
3362: ·. · J. Juhatii Kortesallnl ·Pekka Vennamo . Eino Poutiainen
3363: · A11ssiJ Joutsenlahti· · · Urpo Leppänen Veikko Vennamo···
3364: ·Urho Pohto
3365:
3366:
3367:
3368:
3369: l,'
3370:
3371:
3372:
3373:
3374: :-.:.t·
3375: 1979 vp. 57
3376:
3377: Raha-asia-aloite n:o 57.
3378:
3379:
3380:
3381:
3382: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulujärven säännös-
3383: telyvahinkojen johdosta suoritettaviin ennakon luonteisiin
3384: alkukorvauksiin.
3385:
3386:
3387: E d u s k u n n a 11 e.
3388:
3389: Voimatalouden vuoksi Oulujärveä on jo· pit- tynyt. Sitä olisikin voimakkaasti kiirehdittävä.
3390: kään säännöstelty · voimakkaasti. Tämä on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3391: aiheuttanut huomattavaa vahinkoa ja haittaa nioittavasti,
3392: Oulujärven kalakannalle ja kalastuselinkeinolle
3393: sekä myös vesiliikenteelle ja ranta-asujamiston että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3394: jokapäiväiselle elämälle .. Myos rantamaiseman 1980 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
3395: muuttuminen voimakkaan ·säännöstelyn ja kui- • 2 milj. markkaa ·ennakon luonteisten
3396: vuuden johdos.ta aiheuttaa epäviihtyisyyttä ja · ' alkukorvausten maksamiseksi Oulujär-
3397: on merkittävä tappio sekä paikalliselle pysy- . ven ranta-asukkaille Oulujärven saän~
3398: välle väestölle että loma-asukkaille. Korvausten nöstelyvahinkojen johdosta.
3399: suorittaminen vahinkoa kärsineille on viiväs-
3400: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979. ··
3401:
3402: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto.·· Eino Poutiainen
3403: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Urpo Leppänen
3404: Anss.i Joutsenlahti
3405:
3406:
3407:
3408:
3409: 8 0879007181
3410: 58 .1979 vp.
3411:
3412: Raha-asia-aloite n:o 58.
3413:
3414:
3415:
3416:
3417: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtaviemäreiden
3418: kunnostamiseen.
3419:
3420:
3421: E d u s kun n a 11 e.
3422:
3423: Aikoinaan on maassamme kaivatettu julkisin osa-aikaviljelijät tarvitsevat kipeästi lisätyötä ja
3424: varoin · ja mm. työllisyystöinä .suuret määrät -ansiota.
3425: valtaviemäreitä. Nämä ovat vuosikymmenten Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3426: saatossa usein pahasti tukkeutuneet ja päässeet nioittavasti,
3427: muutenkin huonoon kuntoon. Yksityisillä
3428: maanomistajilla ja tilallisilla ei ole varoja näi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3429: den valtaviemäreiden perkaukseen eikä avaa- 1980 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
3430: miseen. Sen sijaan niiden avaus olisi sopiva markan määrärahan valtaviemäreiden
3431: työllistämiskohde laajalla maaseudullamme, mis- kunnostuksen aloittamiseen työllisyys-
3432: sä on runsaasti työttömyyttä ja missä pien- ja töinä.
3433: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
3434:
3435: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti· Urpo Leppänen
3436: Eino Poutiainen Veikko Vennamo Urho Pohto
3437: Pekka Vennamo
3438: 1979 vp. 59
3439:
3440: Raha-asia-aloite n:o 59.
3441:
3442:
3443:
3444:
3445: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta viljelysten suoja-
3446: aitojen rakentamiseen poronhoito-alueilla.
3447:
3448:
3449: Eduskunnalle.
3450:
3451: Poronhoitoalueella on vi:ljelysten ·aitaus po- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3452: roilta tärkeä ja välttämätön mutta myös kallis nioittavasti,
3453: toimenpide. Siihen tarvitaan yhteiskunnan va-
3454: roja. Viljelysten suojaus poroilta aitaamaila että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3455: edistää myös sopua poronomistajien ja porot- 1980 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
3456: tomien viljelijöiden välillä. Koska myös poron- markan määrärahan työllisyystöinä suo-
3457: hoitoalueelia on runsaasti työttömyyttä, olisi ritettavaa viljelysten suoja-aitojen ra-<
3458: paikallaan että viljelysten suoja-aitojen raken- kentamista varten poronhaitaalueella
3459: taminen porotuhoja estämään toteutettaisiin erityisesti siellä missä porojen vahingot
3460: työ1lisyys1töinä. viljelyksille ovat haitallisimmat.
3461: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
3462:
3463: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo Urpo Leppänen
3464: Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
3465: Pekka Vennamo
3466: 60 1979 vp.
3467:
3468: Raha-asia-aloite n:o 60.
3469:
3470:
3471:
3472:
3473: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnonravintolam-
3474: mikkojen rakentamiseen Kainuun vesistöihin.
3475:
3476:
3477: E d u s k u n n a 11 e.
3478:
3479: Maamme kehitysalueisiin kuuluvassa Kai- on ollut käytettävissä riittämiin. Myös Kai-
3480: nuun maakunnassa on noin 10 000 järveä ja nuussa on riittävästi sopivia ja puhtaita vesiä
3481: lampea eli pinta-alaltaan noin 270 000 hehtaa- luonnonravintolammikko-menetelmän toteutta~
3482: ria vesiä. Tämä valtava pääomareservi on vii- miseksi menestyksellisesti.
3483: vytyksittä otettava käyttöön tehokkaasti väes- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3484: tön toimeentulon kohentamiseksi, työpaikko- nioittavasti,
3485: jen luomisehi ja maakunnan autioitumisen
3486: estämiseksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3487: Naapurimaakunnassa Koillis-Pohjanmaalla on 1980 tulo- ja menoarvioon luvun 30.37
3488: viime aikoina ryhdytty parantamaan kalavesien uudelle momentille 300 000 markan
3489: laatua ja tuottokykyä ns. luonnonravintolam- määrärahan luonnonravintolammikkojen
3490: mikko-menetelmän avulla. Nämä luonnonravin- rakentamiseen Kainuun vesistöihin ka-
3491: tolammikot ovatkin osoittautuneet edulliseksi latalousasiantuntijoiden tarkemmin tut-
3492: kalavesien hoitokeinoksi, koska sopivia vesiä kimiin ja suosittelemiin paikko.ihin.
3493: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
3494:
3495: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo Eino Poutiainen
3496: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen Veikko Vennamo
3497: Urho Pohto
3498: .1979 vp. 61
3499:
3500: Raha-asia-aloite n:o 61.
3501:
3502:
3503:
3504:
3505: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen kala-
3506: talouskoulutuksen aloittamiseen Taivalkosken Ohtaojan kes-
3507: kuskalanviljely1aitoksessa.
3508:
3509:
3510: E d u s k u n n a 11 e.
3511:
3512: Kun Ohtaojan keskuskalanviljelylaitos koh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3513: tuuttomien ja aiheettomien viivyttelyjen jäl- nioittavasti,
3514: keen on vihdoin saanut valtiovallan huomiota
3515: osakseen ja rakennustyö siellä jatkuu, olisi jo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3516: valmiina olevaa ja valmiiksi tulevaa uutta ka- 1980 tulo- ja menoarvioon luvun 30.38
3517: pasiteettia käytettävä tehokkaasti hyväksi ja uudelle momentille 60 000 markan mää-
3518: viivyttelyjen aiheuttamien vahinkojen tehok- rärahan Pohjois-Suomen kalatalouskou-
3519: kaaksi poistamiseksi. Sen vuoksi Taivalkosken lutuksen aloittamiseen Taivalkosken
3520: Ohtaojalla olisi aloitettava viivyttelemättä Ohtaojan keskuskalanviljelylaitoksessa
3521: Pohjois-Suomen kalataloudellinen koulutustoi- ja hyväksi käyttäen myös T aivalkoskel-
3522: minta niin että tässä käytettäisiin hyväksi la sijaitsevan Koillis-Pohjanmaan am-
3523: myös samalla paikkakunnalla Taivalkosken mattikoulun kapasiteettia siten, että
3524: keskustassa sijaitsevaa Koillis-Pohjanmaan am- kalatalouskoulutus käsittää jatko- ja täy-
3525: mattikoulua, sen toimitiloja ja opettajavoimia. dennysopetusta kalatalouden ammatti-
3526: Pohjois-Suomen kalatalouskoulutuksen tulisi miehille sekä alkeis- ja perusopetusta
3527: kohdistua jatko- ja täydennysopetuksena kala- yksityisille kalankasvattajille samoin
3528: talouden ammattimiehille sekä alkeis- ja perus- kuin omatarve- ja ammattikalastajille ja
3529: opetuksena yksityisille kalankasvattajille sekä kalastuskuntien luottamusmiehille.
3530: omatarve- ja ammattikalastajille ja kalastuskun-
3531: tien luottamusmiehille.
3532: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
3533:
3534: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
3535: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Eino Poutiainen
3536: Urpo Leppänen
3537: 62 1.979 vp.
3538:
3539: Raha-asia-aloite n:o 62.
3540:
3541:
3542:
3543:
3544: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Jäkälävaaran-Kou-
3545: van-Kylmälän-Loukusan maantien rakentamisen aloittami-
3546: seen.
3547:
3548:
3549: E d u s k u n n a 11 e.
3550:
3551: Taivalkosken ja Pudasjärven kunnat ovat jo nyt tiesuunta on tullut tärkeäksi ja ajankoh-
3552: vuosikausia kiinnittäneet valtiovallan huomiota taiseksi Mustavaaran kaivostoiminnan takia,
3553: maantien rakentamiseen välillä Jäkälävaara- koska tie palvelisi yleishyödyllisenä liikenne-
3554: Kouva~Kylmälä~Loukusa. Jo vuonna 1951 väylänä useita pitäjiä.
3555: on jopa eduskuntakin hyväksynyt ponnen tuon Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun~
3556: tien rakentamisesta. nioittavasti,
3557: Tämä tiesuunta yhdistettynä Posion-Rova-
3558: niemen maantiehen Mäntyharjun kohdalta ja että Eduskunta ottaisi valtion vuo•
3559: Sarakylässä Pudasjärvelle johtavaan tiehen sekä den 1980 tulo- ja menoarvioon
3560: Loukusan kylän kohdalta Taivalkosken-Po-- 500 000 markan määrärahan Jäkälävaa-
3561: sion maantiehen muodostaisi tärkeän yhdys- ran - Kouvan- Kylmälän- Louku-
3562: tien pitäjien väliselle liikenteelle sekä myös san maantien suunnitteluun ja rakenta·
3563: Oulun-Kuusamon maantieltä pohjoiseen suun- misen aloittamiseen Pudasjärven ja Tai"
3564: tautuvalle liikenteelle, joten tie täyttää tielain valkosken kunnissa.
3565: maantielle asettamat vaatimukset. Erityisesti
3566: Helsingissä 10- päivänä huhtikuuta 1979.
3567:
3568: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo Eino Poutiainen
3569: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen Veikko Vennamo
3570: Urho Pohto
3571: 1979 vp. 63
3572:
3573: Raha-asia-aloite n:o 63.
3574:
3575:
3576:
3577:
3578: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallistien raken-
3579: tamiseksi välille Kollajanniemi-Kipinä.
3580:
3581:
3582: Ed u s kun n a 11 e.
3583:
3584: Pudasjärvellä kaivataan tietä Kailajanniemen Edellä esitetyn paikallistien kustannukset
3585: ja Kipinän välille, joka on noin 10 km. Tieyh- kilometriä kohti ovat noin 300 000 mk eli siis
3586: teyttä täällä kaipaa 9 taloa eli yht. noin 30 yhteensä kustannusarvioksi Pudasjärven kun~
3587: henkeä vakituisina asukkaina ja tien käyttäjinä. nassa lasketaan tielle 3 miljoonaa markkaa.
3588: Lisaksi tulee tietysti muu liikenne, kuten mat- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3589: kailu sekä puutavarankuljetus. Tie tulisi ole- nioittavasti,
3590: maan läpikulkutienä tärkeä ja se olisi raken-
3591: nettava valtion paikallistienä. Määrärahat olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3592: saatava mahdollisimman pian, jotta tie voitai- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
3593: siin rakentaa välittömänä jatkona ns. Iijoen 31.24.77 3 000 000 markan määrärahan
3594: pohjoispuölen tiehen eli Petäjäkangas-Kolla- valtion paikallistien rakentamiseen Pu-
3595: janniemen tiehen, jonka rakentamisesta on hel- dasjärvellä Petäjäkangas-Kollajanniemi
3596: mikuussa 1978 sovittu Pudasjärven kunnan ja -tien välittömäksi jatkeeksi Kollajannie-
3597: TVL:n kesken. men ja Kipinän välille.
3598: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
3599:
3600: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo Eino Poutiainen
3601: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen Veikko Vennamo
3602: Urho Pohto.
3603: 64 .1979 vp.
3604:
3605: Raha-asia-aloite n:o 64.
3606:
3607:
3608:
3609:
3610: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuusamon Kanto-
3611: joen ja Hikkeränvaaran välisen tieosuuden päällystämiseksi
3612: öljysoralla.
3613:
3614:
3615: E d u s k u n n a 11 e.
3616:
3617: Kun Kuusamossa on 5-tietä aiottu !kulke- laisten mielestä samalla myös syytä oikoa lii-
3618: maan Takkusalmen yli ja Vallianiemen kautta kenneturvallisuuden vuoksi.
3619: pohjoiseen, on samalla entinen tieosuus Kanto- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3620: joki-Hikkeränvaara jäänyt laiminlyödyksi eli nioittavasti,
3621: vaille öljysorapäällystettä. Tämä tieosuus on
3622: noin 10 km ja sitä liikennöivät kouluautot, että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
3623: kuusi linja-autovuoroa, matkailukautena mat- den 1980 tulo- ia menoarvioon momen~
3624: kailijat; lisäksi tien välittömässä vaikutuspii- tille 31.24.77 500 000 markan määrä-
3625: rissä on mm. terveystalo sekä Kitkapirtti-nimi- rahan Kuusamossa Kanto;oen ;a Hik-
3626: nen matkailukeskus motelleineen ja muine tär- keränvaaran ( Ristirannan) välisen tie-
3627: keine matkailupalveluineen. Edelleen tätä tie- osuuden päällystämiseksi öliysoralla se-
3628: osuutta käyttää myös ns. raskas liikenne. Öljy- kä samalla tieosuuden oikomiseen tar-
3629: sorapäällysteen ohella tietä olisi paikkakunta- vittavilta osin liikenneturvallisuuden
3630: parantamiseksi.
3631: He1singissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
3632:
3633: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo Eino Poutiainen
3634: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen Veikko Vennamo
3635: Urho Pohto
3636: 1979 vp. 65
3637:
3638: Raha-asia-aloite n:o 6,.
3639:
3640:
3641: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Nivalan Timosen ja
3642: Maliskylän välisen tien korjaamista varten.
3643:
3644:
3645: E d u s k u n n a 11 e.
3646:
3647: Maantie Nivalan Timosesta Maliskylään on kyseisen tien !korjaus ja päällystäminen olisi
3648: odottanut jo kohtuuttoman kauan korjaamista kiireesti suoritettava.
3649: ja päällystämistä. Tämän tieosuuden pituus on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3650: noin 10 kilometriä ja tiellä on runsas liikenne. nioittavasti,
3651: Nivalan ja Haapaveden välinen liikenne kulkee
3652: juuri tätä tietä, jota siis runsaasti käyttävät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3653: linjurit ja postiautot, maitoautot, koululaisautot 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
3654: sekä kauppaliikkeiden rahtiautot; lisäksi tulee markkaa Nivalan Timosen ja Maliskytän
3655: normaali henkilöautoliikenne. Näistä syistä ja välisen tien korjaamista ja päällystämistä
3656: myös paikkakunnan työllisyyden hoitamiseksi varten.
3657: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
3658:
3659: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Eino Poutiainen
3660: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Urpo Leppänen
3661: Anssi Joutsenlahti
3662:
3663:
3664:
3665:
3666: 9 0879007181
3667: 66 1979 vp.
3668:
3669: Raha-asia-aloite n:o 66.
3670:
3671:
3672:
3673:
3674: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Rokuan alueen tie-
3675: hankkeen toteuttamiseen.
3676:
3677:
3678: E d u s k u n n a 11 e.
3679:
3680: Rokuan alue on merkittävimpiä retkeily- ja myös merkittävä vaikutus Utajärven alueen
3681: virkistysalueita Oulujokilaaksossa ja koko Ou- työllisyyden hoidon kannalta.
3682: lun seudulla. Alueen retkeily- ja virkistyskäytön Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3683: suurena ongelmana on kuitenkin puutteellinen nioittavasti,
3684: tiestö. Utajärven kunta on teettänyt Rokuan
3685: alueelle menevästä paikallistiestä suunnitelman, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3686: joka on saatettu tielain mukaiseen käsittelyyn. 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
3687: Kunta pitää erittäin tärkeänä, että kyseisen tie- 31.24.77 650 000 markan määrärahan
3688: hankkeen toteuttamiseen osoitettaisiin varat Rokuan alueen tiehankkeen toteutta-
3689: mahdollisimman pian. Tietyön aloittamisella on miseksi.
3690: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
3691:
3692: J. Juhani ·Kortesalmi Urho Pohto Anssi! Joutsenlahti
3693: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Eino Poutiainen
3694: Uri>o Leppänen
3695: 1979 vp. 67
3696:
3697: Raha-asia-aloite n:o 67.
3698:
3699:
3700:
3701:
3702: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Taivalkosken-Itä-
3703: lehdon maantien perusparannustöihin.
3704:
3705:
3706: E d u s k u n n a 11 e.
3707:
3708: Taivalkosken-Itälehdon maantie kulkee parannuksen aloittamista mahdollisimman pian
3709: Taivalkosken kirkolta halki Taivalkoskeh asu- voidaan perustella myös työllisyysnäkökohdin,
3710: tuimpien ja kauneimpien järvimaisemien Joki- sillä Taivalkoski on Pohjois-Suomen vaikeata
3711: järven ja Tyräjärven kautta ja on samalla työttömyysaluetta, ja erityisesti ammattiautoili-
3712: Oulun-Kuusamon maantien ja Kainuusta Kuu- joille ja muille koneyrittäjille tarvittaisiin paik·
3713: samoon johtavan ns. 5-tien välinen tärkeä yh- kakunnalla työtä.
3714: dystie. Tien varrella on runsas asutus, ja tien Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3715: vaikutuspiirissä lasketaan Taivalkoskella olevan nioittavasti,
3716: yli 400 henkeä. Tien pituus on 40 km ja se on
3717: vilkkaasti liikennöity. Tien varrella on mm. vii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3718: si peruskoulun ala-asteen piiriä. Nykyisestä lii- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
3719: kenteestä on vielä erikseen mainittava raskas 31.24.77 J 000 000 markkaa Taivalkos-
3720: puutavaraliikenne itärajan tuntumasta. Paran- ken-Itä/ehdon maantien perusparan-
3721: tamistyön kustannusarvio on noin 5 milj. mark- nustöihin ja siten myös uusien työtilai-
3722: kaa. suuksien järjestämiseksi Taivalkosken
3723: Edellä esitettyjen syiden vuoksi mainitun työttömille sekä myös autoilijapienyrit-
3724: tien peruskorjaus ja päällystys öljysoralla olisi• täjille ja koneurakoitsijoille.
3725: vat kiireesti hoidettavia tehtäviä. Tien perus·
3726: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
3727:
3728: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo Urho Pohto
3729: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Eino Poutiainen
3730: Urpo Leppänen
3731: 68 1979 vp.
3732:
3733: Raha-asia-aloite n:o 68.
3734:
3735:
3736:
3737:
3738: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Taivalkosken-Näl-
3739: jängän maantien parantamiseen.
3740:
3741:
3742: E d u s k u n n a 11 e.
3743:
3744: Suomussalmen ja Puolangan suunnalta ja semmin tekemiin eduskunta-aloitteisiin ehdo-
3745: päin vastoin Taivalkoskelta tapahtuu Taival- tamme kunnioittavasti!,
3746: koski-Näljänkä -tiellä huomattavan vilkasta
3747: läpikulkuliikennettä, sillä tie on 5-tien ja kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3748: tatie 20:n yhdystie. Tällä benkellä Taivalkos- 1980 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
3749: ken kunta pitää kiireisimpänä tieosuuden Met- markan määrärahan Taivalkosken-
3750: säkylä-Suomussalmen raja parantamista, johon Näljängän maantien parantamiseen Met-
3751: arvioidaan tarvittavan rahaa noin 3 miljoonaa säkylän ja Suomussalmen rajan välillä
3752: markkaa. sekä samalla työtilaisuuksien järjestämi-
3753: Edellä esitetyn perusteella ja myös viitaten seen Taivalkosken alueella.
3754: SMP:n eduskuntaryhmän tässä tieasiassa aikai-
3755: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
3756:
3757: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo Eino Poutiainen
3758: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen Veikko Vennamo
3759: Urho Pohto
3760: 1979 vp. 69
3761:
3762: Raha-asia-aloite n:o 69.
3763:
3764:
3765:
3766:
3767: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallistien rakenta-
3768: miseen Utajärven 01vasjärveltä Pudasjärven Viinikoskelle.
3769:
3770:
3771: E d u s k u n n a 11 e.
3772:
3773: Pohjois-Suomessa on vielä tunnetusti harva Jo edellä ma1rutut seikat huomioon ottaen
3774: tieverkosto. Tämän lisäksi suuri osa nykyisistä- on tien tarve paikallistien luokkaa. Tielle ei
3775: km teistä on heikkokuntoisia yksityis-, asutus- tule kieltoja, ja muutenkin maasto on tien ra-
3776: ja metsäautoteitä, joiden kunnossapito on yli- kentamiselle edullinen kustannuksiin nähden.
3777: voimaista liiken~een tiellä lisääntyessä. Yksi täl- Mainittakoon vielä, että seutukaavaliiton
3778: lainen tie on Utajärven kunnan 01vasjärveltä suunnitelmissa kyseinen tie on suunniteltu Pu-
3779: Pudasjärven kunnan Hetejärven Viinikoskelie dasjärven ja Utajärven kuntien väliseksi yhdys-
3780: rakennettu metsäautotie. Tien pituus on n. 20 tieksi.
3781: km. Tiellä on sen heikosta kunnosta huolimat- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3782: ta yhä lisääntyvää liikennettä. Tietä käytetään nioittavasti,
3783: läpikulkutienä Utajärven ja Pudasjärven kun-
3784: tien välillä. Samoin tiellä on ratkaiseva merki- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
3785: tys alueen puutavarakuljetuksille, jotka nykyi- den 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
3786: sin tapahtuvat erittäin raskaalla kalustolla. markan määrärahan paikallistien raken-
3787: Myös poronhoidolle tie on tarpeellinen. Mm. tamisen aloittamiseksi Utajärven Olvas-
3788: porojen erotusaitaus on tien vaikutuspiirissä. järveltä Pudasjärven Viinikoskelle.
3789: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
3790:
3791: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo Eino Poutiainen
3792: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen Veikko Vennamo
3793: Urho Pohto
3794: 70 1979 vp.
3795:
3796: Raha-asia-aloite n:o 70.
3797:
3798:
3799:
3800:
3801: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta katsastustoimiston
3802: perustamiseksi Haapajärvelle.
3803:
3804:
3805: E d u s k u n n a 11 e.
3806:
3807: Kasvava ja kehittyvä Haapajärvi tarvitsee Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3808: lisää nykyaikaisia yhteiskuntapalveluja maa- nioittavasti,
3809: kunnallisena keskUiksena. Erittäin tarpeellisena
3810: palvelumuotona pidetään ,katsastustoimiston pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3811: rustamista Haapajärvelle. Asiasta on äsken an- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
3812: tanut arvovaltaisen lausuntonsa myös Pohjois- 31.40.74 100 000 markkaa katsastustoi-
3813: Pohjanmaan ,seutukaava:liitto. miston perustamiseksi Haapajärvelle.
3814: Hclsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
3815:
3816: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Eino Poutiainen
3817: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Urpo Leppänen
3818: Anssi! Joutsenlahti
3819: 1979 vp. 71
3820:
3821: Raha-asia-aloite n:o 71.
3822:
3823:
3824:
3825:
3826: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta katsastustoimiston
3827: perustamiseksi Raaheen.
3828:
3829:
3830: Ed u s kunnalle.
3831:
3832: Kasvava ja kehittyvä Raahe ympäristöineen Edellä esitetyin perustein ehdotamme kun-
3833: tarvitsee nykyistä monipuolisempia yhteiskun- nioittavasti,
3834: nan palveluja. Yksi sellainen on liikenteen tur-
3835: vallisuuden ja kulkuneuvojen katsastuksen kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3836: nalta tärkeä katsastuskonttori. Mm. Pohjois- 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000
3837: Pohjanmaan seutukaavaliitto on pitänyt tärkeä- markan määrärahan katsastustoimiston
3838: nä katsastustoimiston perustamista Raaheen. perustamiseksi Raaheen.
3839: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
3840:
3841: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Eino Poutiainen
3842: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Urpo Leppänen
3843: Anssi Joutsenlahti
3844: 72 1979 vp.
3845:
3846: Raha-asia-aloite n:o 72.
3847:
3848:
3849:
3850:
3851: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuusamon lentoken-
3852: tän laajentamiseen suihkukoneliikennettä varten.
3853:
3854:
3855: E d u s k u n n a 11 e.
3856:
3857: Kuusamon yksityisten ilmailuliikenteen har- ten Convair-lentokentät -työryhmä on nuetm-
3858: rastajien sekä Finnairin yhteistoiminnan ansios- nössään 14. 1. 1977 todennut. Kun Convair-
3859: ta samoin kuin ilmailuhallituksen myötävaikut- koneet korvataan DC-9-10 -koneilla voidaan
3860: tamana on talvella 1972-73 saatu aikaan sään- Kuusamonkin lentokenttä laajentaa soveltu·
3861: nöllinen ja parasta aikaa jatkuva lentoliikenne maan suihkukoneiden käyttöön. Jotta suihku-
3862: Kuusamo-Oulu-Kuusamo -reitillä. koneliikenne voitaisiin aloittaa vuonna 1979,
3863: Kuitenkin matkailun ja liikenteen vaatimus- olisi suunnitteluun ja rahoitukseen vaadittavat
3864: ten kasvaessa olisi Kuusamon nykyistä lento- päätökset tehtävä heti, toteaa työryhmä mie-
3865: kenttää olennaisesti parannettava ja laajennet- tinnössään.
3866: tava. Kentän varustetaso, mm. valot, on saatava Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3867: riittävän korkeatasoiseksi ja lentoturvallisuu- nioittavasti,
3868: den vaatimukset täyttäväksi, kiitotietä olisi vie-
3869: lä jatkettava ja myös muihin kentän aiheutta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3870: miin kuluihin tarvitaan valtion tukea. 1980 tulo- ;a menoarvioon momentille
3871: Myös Convair Metropolitan -liikennelentoko- 31.47.41 1 000 000 markan määrärahan
3872: neiden käytöstä poistamisella on vaikutuksensa Kuusamon lentokentän laa;entamiseksi
3873: mm. Kuusamon lentoaseman liikennöintiin, ku- suihkukoneliikennettä varten.
3874: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
3875:
3876: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Eino Poutiainen
3877: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Urpo Leppänen
3878: Anssi Joutsenlahti
3879: 1979 vp. 73
3880:
3881: Raha-asia-aloite n:o 73.
3882:
3883:
3884:
3885:
3886: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta pienpuulla toimivan
3887: voimalan rakentamista varten Pudasjärvelle.
3888:
3889:
3890: E d u s k u n n a 11 e.
3891:
3892: Työttömyys on suurena huolen aiheena Pu- paikat olisivat pysyviä, sillä pienpuutahan laa-
3893: dasjärvellä. Kuitenkin pitäjässä, jonka pinta-ala jassa pitäjässä kasvaa jatkuvasti ja myös tur-
3894: on Suomen suurimpia, on runsaasti omia luori:- peen nostossa olisi työtä tarjolla.
3895: nonvaroja, jotka kaipaavat nopeaa hyödyntä- Hanke olisi todella tarpeellinen ja perusteltu
3896: mistä ja siten mahdollistavat myös uusien työ- sekä Pudasjärven runsaiden energiavarojen hyö-
3897: paikkojen tarjonnan. Näitä luonnonvaroja ovat dyntämisen että työllisyyden parantamisen kan-
3898: erityisesti pienpuu ja turve, jotka näihin asti nalta.
3899: ovat jääneet suurimmalta osalta vaille hyöty- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3900: käyttöä. nioittavasti,
3901: Pudasjärvellä onkin virinnyt voimakas tarve
3902: saada perustetuksi pitäjään voimala, joka kehit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3903: täisi energiaa ennen kaikkea pienpuun ja osit- 1980 tulo- ;a menoarvioon momentille
3904: tain alkuvaiheessa myös turpeen avulla. Pää- 32.44.40 1 000 000 markkaa pääasiassa
3905: asiassa voimala tulisi ottamaan pohtoaineensa pienpuulla ;a aluksi osittain turpeella
3906: pienpuusta, sillä turpeelle ilmenee tulevaisuu- käyvän voimalan rakentamisen aloitta-
3907: dessa arvokkaampaakin käyttöä kuin sen polt- miseen ;a pysyvän työllisyyden kohenta-
3908: taminen energiaksi. miseen Pudasiärvellä.
3909: On laskettu, että rakennettava voimala työl-
3910: listäisi Pudasjärvellä noin 300 henkilöä ja työ-
3911: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
3912:
3913: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Eino Poutiainen
3914: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Urpo Leppänen
3915: Anssil Joutsenlahti
3916:
3917:
3918:
3919:
3920: 10 0879007181
3921: 74 1979 vp.
3922:
3923: Raha-asia-aloite n:o 74.
3924:
3925:
3926:
3927:
3928: Kortesalmi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseu-
3929: dun sähköistämisen tukemiseen.
3930:
3931:
3932: E d u s k u n n a 11 e.
3933:
3934: Monet Oulun läänin, Lapin [äänin sekä mui- Sähköistysmäärärahat ovat monelta kannalta
3935: denkin kehitysalueiden pitäjät ovat pinta-alal- järkeviä työllistämisrahoja, koska varoilla saatai-
3936: taan laajoja ja harvaan asuttuja. Näillä alueilla siin työpaikkoja (myös kotimaisessa teollisuu-
3937: sähköistys on koettu ja koetaan tärkeänä syr- dessa), ehkäistäisiin maaseudun autioitumista
3938: jäseutujen elinehtojen parantamis- ja turvaamis- ja muuttoliikettä sekä tilojen jäämistä heitteille
3939: toimenpiteenä. ja autioiksJ.. Näin myös jo ennalta ehkäistäisiin
3940: Vuonna 1978 varattiin valtion tulo- ja meno- uusien työttömien syntyminen. Jotta maatila-
3941: arviossa puheena olevaan sähköistykseen 25 taloudessa päästäisiin toivottuihin tuloksiin ja
3942: milj. markkaa, mutta vuonna 1979 vain 20 saataisiin nuoretkin innostumaan maatalousam-
3943: milj. mk. Kuitenkin, jotta vanhat rästit voitai- matista ja lisättäisiin maatilojen viihtyvyyttä ja
3944: siin hoitaa ja jäljellä olevat järkevät kohteet nykyaikaisuutta, on tilojen sähköistys välttä-
3945: sähköistää, pitäisi vuotuisen avustusmäärärahan mätön.
3946: maaseudun sähköistämisestä huolehtiville sähkö- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
3947: yhtiöille olla 40-50 milj. markkaa, mitä maa- oittavasti,
3948: seudun sähköistystyöryhmä vuonna 1978 jättä-
3949: mässään mietinnössä esittää. Tällä määrärahalla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3950: voitaisiin rakentaa jäljellä olevat kohteet eikä 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
3951: tapahtuisi nykyisen kaltaista jälkeenjääneisyyt- 32.44. 41 50 miljoonan markan mää-
3952: tä avustusten maksatuksessa. rärahan maaseudun sähköistyksen tuke-
3953: miseen.
3954: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
3955:
3956: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo Eino Poutiainen
3957: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
3958: Veikko Vennamo
3959: 1979 vp. 75
3960:
3961: Raha-asia-aloite n:o 75.
3962:
3963:
3964:
3965:
3966: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta malminetsinnän te-
3967: hostamiseksi Kainuussa.
3968:
3969:
3970: Ed u s kun n a 11 e.
3971:
3972: Kainuun maakunnassa !tarvitaan kiireesti malminetsintää. Suhteellisen vähin varoinkin
3973: elinkeinoelämän monipuolistamista ja uusia työ- voidaan saavuttaa merkittäviä tuloksia.
3974: tilaisuuksia. Kainuun maaperän rikkauksien tut- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3975: kimista olisikin tehostettava, jotta voitaisiin nioittavasti,
3976: saada uusia metalleja ja mineraaleja hyötykäyt-
3977: töön. Onhan tunnettua, että esim. Otanmäen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3978: malmialuekin on rajallinen ja ehtyy ennen vuosi- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
3979: sadan loppua ellei tehostetuin malminetsinnäin 32.70.21 300 000 markkaa malminet-
3980: alueelta löydy uutta malmiota. Myös muualla sinnän ja geologisen tutkimuksen edis-
3981: Kainuun alueella olisi näistä syistä tehostettava tämiseksi ja tehostamiseksi Kainuussa.
3982: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
3983:
3984: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo Eino Poutiainen
3985: Urho Pohto Pekka Vennamo Urpo Leppänen
3986: AnssiJ Joutsenlahti
3987: 76 1979 vp.
3988:
3989: Raha-asia-aloite n:o 76.
3990:
3991:
3992:
3993:
3994: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 12
3995: rakentamiseen välillä Suorama-Alasenjärvi.
3996:
3997:
3998: E d u s k u n n a 11 e.
3999:
4000: Tampereen kaupunkiseudun kehä- ja säteit- ma- Tampereen kaupungin raja kustannusar-
4001: täistieväylästö on vielä huomattavalta osalta viota on voitu alkuperäisestä ( 7,1 milj. mk)
4002: rakentamatta. Eräs vaikeimmista liikenteellisis- tarkistaa muutamalla miljoonalla markalla, olisi
4003: tä pullonkau1oista on valtatien n:o 12 osuus varsin perusteltua työllistämissyistäkin aientaa
4004: Kangasalan Suoramalta Tampereelle. laadittujen suunnitelmien mukaisesta hanketta
4005: Merkittävimmin tätä liikenneyhteyttä paran- Suorama-Alasenjärvi. Lisäksi on syytä todeta,
4006: taisi hankkeen Suorama-Alasenjärvi toteutta- että linjauksesta ei ole erimielisyyttä.
4007: minen. Tämän uuden tieosuuden pituus on Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit·
4008: kuusi ( 6) kilometriä ja rakentamisen kustanu ,taen,
4009: nusarvio on 23 milj. mk. Tampereen kaupun-
4010: gin ja Kangasalan kunnan tavoin tie- ja vesi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4011: rakennushallitus pitää tämän valtatieosuuden 1980 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
4012: rakentamista kiireellisenä. markan määrärahan käytettäväksi valta·
4013: Kun tänä vuonna aloi:tettavassa liikennetur- tien n:o 12 rakentamiseen välillä Suora·
4014: vallisuusjärjestelyjen toteuttamishankkeessa sa- ma-Alasenjärvi.
4015: malla alueella entisen tien osalla välillä Suora·
4016: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
4017:
4018: Pentti Lahti-Nuuttila Eino Loikkanen Ulla-Leena Alppi
4019: Tellervo Koivisto Jermu Laine
4020: 1979 vp. 77
4021:
4022: Raha-asia-aloite n:o 77.
4023:
4024:
4025:
4026:
4027: Loikkanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pyhäjärven tien ra-
4028: kentamiseen välillä Lakalaiva - lentoaseman maantie Tam-
4029: pereella ja Pirkkalassa.
4030:
4031:
4032: E d u s k u n n a 11 e.
4033:
4034: Tampereen kaupunkiseudun kehä- ja säteit- kin merkitystä omaava ja liikennettä nopeut-
4035: .täisväylästö on vielä huomattavalta osalta ra- tava Tampereen kaupungin ohitus valtatien n:o
4036: kentamatta, mikä on tuntuva haitta sekä kau- 3 suunnassa.
4037: punkiseudun s.iJSäiselle että sen kautta kulke- Pyhäjärven •tietä, jonka kustannusarvio on
4038: valle liikenteelle. n. 37 milj. mk, pitävät sekä tie- ja vesiraken-
4039: Tampere-Pirkkalan lentoasema valmistuu ja nushallitus että kaupunki ja maakunnalliset yh-
4040: otetaan liikenteelle vuoden 1979 lopulla, jolloin teisöt kiireellisimpänä yhteytenä, joka tulee to-
4041: kuitenkin lentoaseman maantieyhteydet ovat teuttaa kaupunkiseudulla.
4042: vielä pahasti keskeneräiset. Edellä mainittuun viitaten ehdotamme,
4043: Tampereen kaupungin kehäväylästöön liitty-
4044: vä ns. Pyhäjärven tie on juuri puuttuva osa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4045: kaupungin ja lentoaseman välisestä maantie- 1980 tulo- ia menoarvi'Oon 10 000 000
4046: yhteydestä. Pyhäjärven tie tarkoittaa osuutta markan määrärahan Pyhäjärven tien ra-
4047: Lakalaiva-lentoaseman maantie Tampereella ja kentamiseksi välillä Lakalaiva - lento-
4048: PirkkalaJSsa. Sen ohella .että· Pyhäjärven tie pal- aseman maantie Tampereella ;a Pirkka-
4049: velee kaupunkiseutua kehäväylänä ja lentoase- lassa.
4050: man yhdystienä sillä saadaan valtakunnallista-
4051: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
4052:
4053: Eino Loikkanen Pentti Lahti-Nuuttila
4054: Tellervo Koivisto Jermu Laine
4055: 78 1979 vp.
4056:
4057: Raha-asia-aloite n:o 78.
4058:
4059:
4060:
4061:
4062: Loikkanen ym.: Määrärahan osoittamisesta uuden tieosuuden
4063: rakentamiseen välillä Tulijoki - Vaasan piirin raja Virroilla.
4064:
4065:
4066: E d u s k u n n a 11 e.
4067:
4068: Kantatie n:o 66, jonika suuntauksen ja ra- joki - Vaasan piirin raja suuntauksen ja raken-
4069: kenteen parantaminen parasta aikaa jatkuu, on teen parantamista.
4070: tekniseltä tasoltaan yksi maamme heikoimmista Edellä mainittuun viitaten ehdotamme,
4071: pääteistä. Sillä ovat maamme kantateiden ainoat
4072: painorajoitetut sillat. Näistä yksi on Virtain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4073: Liedenpohjan Kukkolamminojan silta. Muut 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
4074: kaksi - Visuveden ja Kautun sillat Ruovedellä markan määrärahan kantatiellä n:o 66
4075: - ovat jo uudelleenrakentamisvaiheen alussa. olevan Kukkolamminojan sillan korvaa-
4076: Virtain Kukkolamminojan pullonkaula voidaan van uuden tielinjan mukaisen tieosuu-
4077: poistaa suorittamalla uuden tielinjan mukainen den rakentamiseksi välillä T ulijoki-
4078: tien oikaisu jo ennen koko tieosuuden Tuli- Vaasan piirin raja Virroilla.
4079: Helsingissä 20 päivänä huht1kuuta 1979.
4080:
4081: Eino Loikkanen Pentti Lahti-Nuuttila
4082: Tellervo Koivisto Jermu Laine
4083: 1979 vp. 79
4084:
4085: Raha-asia-aloite n:o 79.
4086:
4087:
4088:
4089:
4090: Loikkanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rintama-
4091: veteraanien kuntoutustoimintaan.
4092:
4093:
4094: E d u s k u n n a 11 e.
4095:
4096: Valtion tulo- ja menoarviossa on vuosina tulisi olla moninkertainen, jotta se vasta1st
4097: 1977 ja 1978 varattu 5 miljoonan markan ja todellista tarvetta, mutta sen korottaminen
4098: vuonna 1979 8 miljoonan markan määräraha kaksinkertaiseksi eli 16 miljoonaksi markaksi
4099: rintamaveteraanien kuntoutukseen. Vuonna edesauttaisi huomattavasti veteraanien kuntou-
4100: 1979 määrärahalla pystyttäneen kuntouttamaan tukseen pääsyä.
4101: n. 3 200 rintamaveteraania, miestä ja naista. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4102: Rintamasotilastunnuksen ja rintamapalvelus- nioittaen,
4103: tunnuksen saantiin oikeutettuja on elossa vielä
4104: n. 350 000. Ilmeistä on, että jokaiselle rintama- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4105: olosuhteissa eläneelle olisi kohtuullista edes 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
4106: kerran antaa valtion kustantamana kahden vii- 33.85.56 16 000 000 markan määrära-
4107: kon kuntoutus. Nykyisellä määrärahalla kuntou- han rintamaveteraanien kuntoutustoi-
4108: tukseen pääsee vain n. 1 prosentti. Määrärahan mintaan.
4109: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
4110:
4111: Eino Loikkanen Matti Maijala Paavo Vesterinen
4112: Olavi Nikkilä Mikko Kaarna Niilo Hämäläinen
4113: Sampsa Aaltio Veikko Pihlajamäki Juhani Raudasoja
4114: Tapani Mörttinen Pentti Poutanen Saara-Maria Paakkinen
4115: Bror Lillqvist Einari Nieminen Esko Pekonen
4116: Juhani Saukkonen
4117: 80 1979 vp.
4118:
4119: Raha-asia-aloite n;o 80.
4120:
4121:
4122:
4123:
4124: Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vakuutusoikeuden siir-
4125: tämiseksi Lahteen.
4126:
4127:
4128: E d u s k u n n a 11 e.
4129:
4130: Hajasijoituskomitea es1tt1 mietinnössään pungin yksipuolista elinkeino- ja työpaikkara-
4131: vuonna 197 4 mm. vakuutusoikeuden siirtämistä kennetta.
4132: Lahteen. Valtioneuvosto teki 29. 4. 1977 peri- Siinä vaiheessa kun valtioneuvosto ryhtyy kä-
4133: aatepäätöksen kuuden viraston hajasijoittami- sittelemään hajasijoituksen jatkotoimenpiteitä
4134: sesta Helsingin ulkopuolelle. Tämän päätöksen tulisi vakuutusoikeuden siirto ottaa ensimmäi-
4135: mukaan vakuutusoikeus siirrettäisiin Lahteen. seksi käsiteltävien siirrettävien virastojen ja lai-
4136: Valtion vuoden 1979 tulo- ja menoarvioon ei tosten joukkoon.
4137: kuitenkaan sisälly määrärahavarausta vakuutus- Vakuutusoikeuden tarvitsemat tilat eivät ai-
4138: oikeuden siirron valmistelutoimenpiteiden suo- heuta Lahdessa ongelmia, koska kaupungissa
4139: rittamiseen. on vapaana toimistotiloja siinä määrin, että
4140: Oikeudenkäyntimenettelyn !kirjallinen luonne oikeusyksikön n. 70 henkilöä voitaisiin nopeas-
4141: ja vakuutusoikeuden yhteydet huomioon ottaen tikin sijoittaa tyydyttäviin tiloihin. Lisäksi
4142: oikeusyksikkö voi toimia Helsingin ulkopuolel- suunnitteilla on parin liike- ja asuintalon raken-
4143: la. Perusteluina vakuutusoikeuden siirtämiseksi taminen kaupungin keskustaan rautatieaseman
4144: Lahteen ovat Lahden keskeinen sijainti ja hy- tuntumaan, mitkä voitaisiin vakuutusoikeuden
4145: vät liikenneyhteydet. Uusi ja toimintakapasitee- pysyvääkin sijoituspaikkaa ajatellen ottaa huo-
4146: tiltaan monipuolinen Päijät-Hämeen keskussai- mioon.
4147: raala voi tarjota lääketieteellistä asiantuntemus- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4148: ta vakuutusoikeuden tarpeisiin.
4149: Vakuutusoikeuden siirtäminen Lahteen mer- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4150: kitsisi piristystä kaupungin pysähtyneeseen työ- 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000
4151: paikkakehitykseen ja osaltaan tasoittaisi kau- markan määrärahan vakuutusoikeuden
4152: siirtämiseksi Lahteen.
4153: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
4154:
4155: Matti Luttinen Salme Myyryläinen
4156: 1979 vp. 81
4157:
4158: Raha-asia-aloite n:o 81.
4159:
4160:
4161:
4162:
4163: Luttinen: Määrärahan osoittamisesta valtion Nastolan virasto-
4164: talon suunnitteluun.
4165:
4166:
4167: E d u s kun n a II e.
4168:
4169: Nastolan keskustan palveluja käyttäviä asuk- sairausvakuutustoimiston nykyisestä sijainnista.
4170: kaita on tällä hetkellä 13 000 ja vuonna 1980 Nastola teollisuusvaltaisella kuntana tarvitsee
4171: noin 15 500. N~yisellään joutuvat asukkaat myös oman työvoimatoimiston toimipisteen.
4172: hakemaan valtion palvelukset keskimäärin 20 Etenkin ammattikurssikeskustoiminnan aloitta-
4173: km:n päästä, Lahdesta. minen aiheuttaa em. toimipisteen tarvetta. Li-
4174: Nastolan kunta teollistuneena ja suuren kau- säksi kansaneläkelaitoksen ja verotoimiston pal-
4175: pungin läheisyydessä olevana paikkakuntana velupisteet tulee sijoittaa Nastolan keskustaan.
4176: tarvitsee välttämättä poliisille omat toimitilat Kunta voi osoittaa virastotaloa varten rakennus-
4177: ja tästä Nastolan ja Hollolan kunnallishallituk- paikan keskusta.aluedta. Ju!Lkisten palvelusten
4178: set ovat tehneet esityksen Hollolan nimismies- puuttuminen kunnan keskustasta jarruttaa seu-
4179: piirin jakamiseksi Hollolan ja Nastolan nimis- rannaisvaikutuksineen myös Nastolan kehitty-
4180: miespiireiksi. Postilaitos toimii jo nykyisellään mistä suul'uusluokikansa edellyttämään palvelu-
4181: liian ahtaissa tiloissa ja vuoteen 1980 mennes- tasoon.
4182: sä se tarvitsee nykyisiin tiloihin verrattuna kak- Edellä olevan perusteella ehdotan,
4183: sinkertaiset tilat. Sairausvakuutuspalvelujen ja-
4184: kelu niinikään on välttämättä saatava oman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4185: kunnan keskustaan. Uuden terveyskeskuksen 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
4186: valmistuttua toimii Nastolassa 6 lääkäriä, joten 28.64.74 200 000 markkaa valtion Nas-
4187: sairausvakuutustoimiston palveluja tullaan käyt- tolan virastotalon rakennussuunnittelun
4188: tämään yhä enenevässä määrin. ·Varsinkin van- käynnistämiseksi.
4189: huksille ja työssäkäyville aiheutuu hankaluutta
4190: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
4191:
4192: Matti Luttinen
4193:
4194:
4195:
4196:
4197: 11 0879007181
4198: 82 1979 vp.
4199:
4200: Raha-asia-aloite n:o 82.
4201:
4202:
4203:
4204:
4205: Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden teknillisen op-
4206: pilaitoksen lisärakennuksen suunnittelua varten.
4207:
4208:
4209: E d u s k u n n a 11 e.
4210:
4211: Lahden teknillisen oppilaitoksen lisäraken- alueen teollisuuspainotteinen elinkeinorakenne.
4212: nus on merkitty ammattikasvatushallituksen Lahden teknillisen oppilaitoksen opetus on
4213: talonrakennusten hankeluetteloon perustamis- keskittynyt puu- ja rakennusalaan. Elinkeino-
4214: suunnitteluvaiheessa olevaksi kohteeksi. Kus- elämän koulutustarpeeseen perustuvien selvi-
4215: tannuksiltaan 11,5 milj. markan kohde tulisi tysten pohjalta tulisi Lahden oppilaitoksessa
4216: aloittaa talvella 1981. Hankkeen aikataulu on koulutusta laajentaa konealalla sekä aloittaa
4217: riippuvainen siitä saadaanko siihen työllisyys- sähköalan koulutus. Lisäksi uutena koulutus-
4218: varoja. alueena on esitetty muovialan koulutuksen
4219: Lahden teknillinen oppilaitos on 9. 2. 1979 käynnistämistä.
4220: lähettänyt lisärakennuksen perustamissuunnitel- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4221: man ammattikasvatushallituksen hyväksyttäväk-
4222: si ja pyytänyt keskusvirastoa merkitsemään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4223: vuoden· 1980 tulo- ja menoarvioon riittävän 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
4224: suuren suunnittelumäärärahan rakentamisen ja markan määrärahan Lahden teknillisen
4225: peruskorjauksen suunnittelua varten. oppilaitoksen lisärakennuksen suunnit-
4226: Päijät-Hämeessä suoritetut koulutustarvetut- telua varten, jotta muovialan koulutuk-
4227: kimukset ja muu keskiasteen koulutuksen sen järjestäminen voitaisiin ratkaista val-
4228: suunnittelutyö osoittavat, että alueella tarvi- takunnallisesti siten, että koulutus voisi
4229: taan lisää teknillisen alan koulutusmahdolli- käynnistyä Lahden teknillisessä oppilai-
4230: suuksia. Tätä korostaa Päijät-Hämeen talous- toksessa.
4231: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
4232:
4233: Matti Luttinen Salme Myyryläinen
4234: 1979 Vp. 83
4235:
4236: Raha-asia-aloite n:o 83.
4237:
4238:
4239:
4240:
4241: Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden sairaanhoito-
4242: oppilaitoksen rakennustöitä varten.
4243:
4244:
4245: E d u s kun n a 11 e.
4246:
4247: Valtion viioden 1979 tulo- ja menoarvioon nuksen toteuttaniisenkin · jälkeen palvelemaan
4248: sisältyy 1 milj. markan määrärahavaraus Lah- koulutustoimintaa. Vielä nykyään Päijät-Hä-
4249: den sairaanhoito-oppilaitoksen rakentamista var- meessä on pulaa koulutetusta terveydenhuollon
4250: ten. Hankkeen kustannusarvio on 9,7 milj. mk henkilöstöstä. Koulutettavien määrää ei pysty-
4251: ja sen kuutiotilavuus on 21 000 m3• Ammatti- tä lisäämään, ennen kuin sairaanhoito-oppilai-
4252: kasvatushallituksen ehdotuksen mukaan raken- toksen uudisrakennus on toteutettu.
4253: taminen alkaisi vasta tammikuussa 1980. Ta- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4254: lonrakennusalllln työllisyystilanne huomioon ot-
4255: taen ra:kennustöiden käynnistymistä pidetään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4256: Päijät-Hämeessä varsin myöhäisenä. 1980 tulo- ja menoarvioon 8 700 000
4257: Tällä hetkellä Lahden sairaanhoito-oppilaitos markan määrärahan Lahden sairaan-
4258: toimii alunperin toimistokäyttöön rakennetuis- hoito-oppilaitoksen rakennustöitä var-
4259: sa tilapäistiloissa, joista osa tulee uudisraken- ten.
4260: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
4261:
4262: Matti Luttinen Salme Myyryläinen
4263: 84 1979 vp.
4264:
4265: Raha-asia-aloite n:o 84.
4266:
4267:
4268:
4269:
4270: Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden etelä-pohjois-
4271: suuntaisen ohikulkutien rakentamiseen.
4272:
4273:
4274: E d u s k u n n a 11 e.
4275:
4276: Liikenne Lahden kaupunkiseudulla on kas· •seen johtaneita n. 100. Valtateiden onnetto·
4277: vanut varsin nopeaJSti. Liikenteen kehitys on muuksista tapahtuu noin puolet keskustan ka-
4278: vastannut likipitäen vuoden 1969 liikennetutki- tuosuuksilla. Keskustassa on onnettomuusriski
4279: mukseen perustuneita ennusteita ja viimeisim- •ajettua kilometriä kohden 10-15-kertainen
4280: pien laskentojen mukaan kasvu kaupunkiseu· keskustan ulkopuolisiin päätieosuuksiin verrat-
4281: dun sisäisessä liikenteessä näyttää edelleen jat- tuna.
4282: kuvan. Uusilla valtakunnallisilla ohikulkuväylillä on
4283: Liikenne keskittyy selvästi valtakunnallisille ratkaiseva merkitys Lahden kaupunkiseudun
4284: pääväylille ja Lahden ·keskustan pääkaduille. liikenneverkon toimivuudelle. Ne keräävät pit•
4285: Lahden keskustan kautta kulkevat sekä itä- kämatkaisen liikenteen, jolloin liikenne nykyi-
4286: länsisuuntainen valtatie n:o 12 että pohjois- Isillä väylillä pienenee ja Lahden ohittava lii-
4287: eteläsuuntainen valtatie n:o 4-5. Lahden kenne välttyy keskustan aiheuttamaita ruuh-
4288: keskusta muodostaa selvän pullonkaulan mo- kalta. Lisäksi liikenneturvallisuus paranee ja
4289: lemmille suunnille ja liikenne pyrkii hakeutu- liikenteen aiheuttamat häiriöt nykyisiin valta-
4290: maan muille reiteille. Selviä keskustan ohittavia ·teihin rajoittuvilla alueilla vähenevät. Ohikul-
4291: kiertoreittejä ei Lahden kaupunki:seudulla ole. kuväylien toteuttaminen turvaa myös häiriöt-
4292: Kiertoreitteihi:n sisältyy asunto- ja kokoojaka- tämän maankäytön kehityksen Lahden kaupun-
4293: tuja, jotka eivät ole tarkoitetut läpikulkevalle kiseudulla ja mahdollistaa mm. Lahden keskus-
4294: liikenteelle. Kiertävä liikenne aiheuttaa siten tan katuverkon nykyistä paremman jäsennöin-
4295: voimakasta häiriötä ympäröivälle asutukselle. nin ja yleensä turvallisemman ja viihtyisämmän
4296: Lahden kaupunkiseudulla tapahtuu vuosittain liikenneympäristön kehittämisen.
4297: n. 650 poliisin raportoimaa liikenneonnetto- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4298: muutta, joissa kuolee n. 15 henkilöä ja louk-
4299: kaantuu n. 300 henkilöä. Valtateiden 4, 5 ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4300: 12 osalle tulee em. onnettomuuksista n. 280 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
4301: eli 4 3 % seudun onnettomuuksien kokonais- 31.24.77 5 000 000 markan määrärahan
4302: määrästä. Näistä onnettomuuksista on edelleen Lahden etelä-pohjoissuuntaisen ohikul-
4303: kuolemaan johtaneita 10-14 ja loukkaantumi- kutien rakentamiseen vuodelle 1980.
4304: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
4305:
4306: Matti Luttinen Salme Myyryläinen
4307: 1979 vp. 85
4308:
4309: Raha-asia-aloite n:o 85.
4310:
4311:
4312:
4313:
4314: Luttinen: Määrärahan osoittamisesta Tolkkoon rautatien alikul-
4315: kusillan rakentamiseksi.
4316:
4317:
4318: E d u s k u n n a 11 e.
4319:
4320: Rataosalla Riihimäki-Lahti-Kouvola ke- dessä oli alkuperäisenä tarkoituksena rakentaa
4321: väällä 1977 käynnistynyt sähköjunaliikenne tarvittavat alikulkusillat järjestyksessä, mutta
4322: aiheutti huomattavaa liikenneturvallisuuden Järvdä jäi sittemmin väliin. Tästä syystä silta-
4323: heikkenemistä radan monien ylityspaikkojen työt tulisi kiireellisesti saada käyntiin, jolloin
4324: kohdalla. Erääksi vaarallisimmista tasoylikäytä- samalla voitaisiin helpottaa alueen vaikeaa työl-
4325: vistä jäi Järvelässä Koskisen sahan käyttämä lisyystilannetta.
4326: ns. Tolkkoon alikulkusillan paikka, jonka poik- Alikulkusillan ja tiejärjestelyjen kokonaiskus-
4327: ki päivittäin kulkee n. 400 hengen työmatka- tannukset on arvioitu n. 2,3 mmk:ksi, josta
4328: liikenne }a n. 100 raskaaSisa lastissa olevaa rek- sillan osuus on n. 1,5 mmk.
4329: ka- ja kuorma-autoa. Näkyvyys paikalla on var- Edellä olevan perUJsteella ehdotan,
4330: sin rajoitettu eikä raskas liikenne pysty kulke-
4331: maan radan yli riittävällä nopeudella. Toisaalta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4332: työmatkaliikenne vaatisi oman kevyen liiken- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
4333: teen yli!kulkushltansa. 31.90.79 (valtioneuvoston käytettäväk-
4334: Kärkölän kunta on laadituttanut alikulku- si työllisyyden turvaamiseksi) 1 500 000
4335: sillan suunnitelmat siihen liittyvine liikennejär- markan määrärahan T olkkoon rautatien
4336: jes.telyineen ja VR:n toimesta on tarkoitus teh- alikulkusillan rakentamiseksi vuoden
4337: dä 1siltapiirustukset. Radan sähköistyksen yhtey- 1980 aikana.
4338: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
4339:
4340: Matti Luttinen
4341: 86 1979 vp.
4342:
4343: Raha-asia-aloite .. n:o 86.
4344:
4345:
4346:
4347:
4348: Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta Kurun-Virtain maan-
4349: tien suuntauksen ja rakenteen parantamiseen.
4350:
4351:
4352: E d u s k u n n a 11 e.
4353:
4354: Näsijärven länsipuolinen maantie on Kurun riittävästi liikennettä, jotta tätä tieväliä varten
4355: kirkonkylän ja Virtain Koronkylän väliseltä olisi katsottu toistaiseksi tarpeelliseksi laatia
4356: osalta heikkokuntoista ja kelirikoille hyvin al- suunnitelmia tien suuntauksen ja rakenteen pa-
4357: .tista ~oratietä. Kallion tienhaaran ja Vaskive- rantamiseksi. Tämähän on tienkäyttäjien ja
4358: den välillä on vuosittain ollut voimassa 6 ton~ rtienrakentajien ainainen noidankehä: koska tie
4359: nin kelirikkorajoitus. Välille on myös joudutt'..t on heikko, käyttävät autoilijat mahdollisuuk-
4360: asettamaan heikosta liikennöitävyydestä johtuen sien mukaan parempia ja pitempiä yhteyksiä,
4361: nopeusrajoituksia. Suoritettujen liikennelasken- ja koska liikennettä ei näin ollen ole toisiin
4362: tojen mukaan sekä tien varressa havaintoja teihin verrattuna riittävästi, ei korjaustoimen-
4363: tehneiden henkilöiden laskelmien mukaan tiel- p1teisiin ryhdytä määrärahojen ollessa rajalliset;
4364: lä liikkuu vuodenajasta ja viikonpäivästä rii~ Tienkäyttäjien ja ennen muuta raskaan lii-
4365: puen 400-800 autoa vuorokaudessa. Kesäisin kenteen kannalta tämä yhteys olisi näiltä seu-
4366: ja viikonloppuisin liikenne on vilkkaimmillaan. duilta ja pohjoisempaakin etelään suuntautuvan
4367: Tien kapeus, tienreunojen pehmeys, tien mut- liikenteen parhaita suuntavaihtoehtoja, sillä jat-
4368: kaisuus ja mäkisyys aiheuttavat matkustajille koyhteys Ylöjärveltä Rajasalmen sillalle on ra-
4369: ja autoilijoille huomattavia onnettomuusriskejä. kennettu, ja siitä Helsinkiin menevälle valta-
4370: Aivan hiljattainkin on tapahtunut usean hen- tielle rakennetaan lähiaikoina suora yhteys
4371: kilön kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus TVL:n suunnitelmien mukaan.
4372: erään tälle tielle tyypillisen pienen mäennyppy- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
4373: län laella. taen,
4374: TVL:n Hämeen piirin laatimassa tieverkon
4375: runko- ja kehittämissuunnitelmassa tämä tie on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4376: luokiteltu kokoojatieksi. Liikennöitävyyspää- 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
4377: määrän toteutuneisuus nykytilanteessa on ar- markan määrärahan Kurun-Virtain
4378: vioitu vain luokkaan 60-79. Välillä on yksi maantien suuntauksen ja rakenteen pa-
4379: painorajoitteinen silta. Koska tie on heikkokun- rantamista varten sekä työn aloittami-
4380: toinen, ei sille ole ohjautunut TVL:n mielestä seksi.
4381: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
4382:
4383: Matti Maijala Hannu Tenhiälä
4384: 1979 vp. 87
4385:
4386: Raha-asia-aloite n:o 87.
4387:
4388:
4389:
4390:
4391: Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta psoriasispotilaiden kun-
4392: toutus- ja avohoitolaitoksen rakentamiseen.
4393:
4394:
4395: E d u s kun n a II e.
4396:
4397: Suomessa sairastaa noin 100 000 henkilöä suuksien parantaminen parantaa myös mahdol-
4398: eli n. 2 % väestöstämme psoriasista, joka suo- lisuuksia osallistua työelämään. Kun yhteiskun-
4399: malaiselta nimeltään on hilsetystauti. Suuri osa ta on mukana eräiden muiden vastaavien aat-
4400: psoriaatikoista on liittynyt jäseniksi maakun- teellisten järjestöjen laitosrakentamisessa talou-
4401: nallisiin psoriasisyhdistyksiin, jotka ovat muo- dellisen tuen muodossa, on varmaan paikallaan
4402: dostaneet Suomen Psoriasisliiton. Valtakunnal- liittyä tähänkin hankkeeseen.
4403: linen liitto on asettanut tavoitteekseen aikaan- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
4404: saada oman kuntoutus- ja avohoitolaitoksen,
4405: jollaisia naapurimaassamme Ruotsissa on toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4406: minnassa. Järjestö on käynnistänyt varojen ke- 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
4407: räyksen laitosta varten ja asettanut siinä ta- markan määrärahan psoriaatikkojen kun-
4408: voitteeksi noin miljoonan markan summan. toutus- ja avohoitolaitoksen rakentamis-
4409: Mainittua tautia sairastavat henkilöt ovat ta varten.
4410: valtaosalta mukana työelämässä. Hoitomahdolli-
4411: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
4412:
4413: Matti Maijala Mikko Pesälä
4414: 88 1979 rd.
4415:
4416: Finansmotion nr 88.
4417:
4418:
4419:
4420:
4421: Malm m. fl.: Om anvisande av anslag för folkmusikinstitutet
4422: i Lappfjärd.
4423:
4424:
4425: T i 11 R i k s d a g e n.
4426:
4427: Folkmusiken är en viktig del av vår natio- manslagen på olika sätt, insamJar, hearbetar och
4428: nella kultur. Under det senaste årtiondet har förmedlar noter, anordnar kurser och spelmans-
4429: man på olika håll i världen börjat inse dess träffar, sysslar med forskning och undervisning
4430: betydelse. Olika åtgärder har vidtagits för att m.m. Det är en motsvarighet tili det finska
4431: trygga dess fortbestånd. folkmusikinstitutet i Kaustby.
4432: Också hos oss är folkmusiken i dag föremål För att institutets verksamhet ekonomiskt
4433: för stort intresse. Utövarnas skara växer och skall kunna tryggas behöver det i likhet med
4434: folkmusiktillställningar av olika slag samlar folkmusikinstitutet i Kaustby anslag av stats-
4435: talrika åhörare. Även den finlandssvenska folk- medel.
4436: musiken har traditioner att vårda och viktiga Hänvisande till ovanstående föreslås vörd-
4437: forskningsuppgifter att erbjuda. samt,
4438: För att tillvarataga och stimulera intresset
4439: för finlandssvensk folkmusik och ge folkmusik- att Riksdagen i statsförslaget för år
4440: verksamheten en fastare organisatorisk förank- 1980 måtte upptaga ett anslag om
4441: ring har ett finlandssvenskt folkmusi:kinstitut 100 000 mark för folkmusikinstitutet
4442: grundats i Lappfjärd. Institutet inledde sin i Lappfjärd.
4443: verksamhet den 1 juli 1978. Det bistår spel-
4444: Helsingfors den 11 april 1979.
4445:
4446: Håkan Malm Boris Renlund Elisabeth Rehn
4447: Christoffer Taxell Pär Stenbäck Henrik Westerlund
4448: Gunnar Häggblom
4449: 1979 vp. 89
4450:
4451: Raha-asia-aloite n:o 88. Suomennos.
4452:
4453:
4454:
4455:
4456: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapväärtin kansanmusiik-
4457: ki-instituutin toiminnan tukemiseen.
4458:
4459:
4460: Ed u s kun n a II e.
4461:
4462: Kansanmusiikki on tärkeä osa kansallista tomuntansa heinäkuun 1 päivänä 1978. Se
4463: kulttuuriamme. Viime vuosikymmeninä on eri avustaa pelimanniryhmiä eri tavoin, kerää,
4464: puolilla maailmaa alettu ymmärtää sen merki- muokkaa ja välittää nuotteja, järjestää kursseja
4465: tystä. Erilaisiin toimenpiteisiin on ryhdytty sen ja pelimannitapaamisia, harjoittaa tutkimusta ja
4466: säilymisen turvaamiseksi. opetusta ym. Se vastaa Kaustisissa toimivaa
4467: Myös meillä kansanmusiikki on nykyisin suomalaista kansanmusiikki-instituuttia.
4468: suuren mielenkiinnon kohteena. Harrastajien Jotta instituutin toiminta voitaisiin taloudel-
4469: määrä kasvaa ja erilaiset kansanmusiikkitilai- lisesti turvata, se tarvitsee valtion varoista
4470: suudet keräävät runsaasti kuulijoita. Myös suo- maksettavaa määrärahaa samalla tavoin kuin
4471: menruotsalaisella kansanmusiikilla on perintei- Kaustisten kansanmusiikki-instituutti.
4472: tä vaalittavana ja tärkeitä tutkimustehtäviä Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
4473: tarjottavanaan. taen,
4474: Suomenruotsalaiseen kansanmusiikkiin koh-
4475: distuvan mielenkiinnon säilyttämiseksi ja piris- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4476: tämiseksi sekä tukevamman organisatorisen 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000
4477: pohjan antamiseksi kansanmusiikkitoiminnalle markan määrärahan Lapväärtin kansan-
4478: Lapväärtiin on perustettu suomenruotsalainen musiikki-instituutin toiminnan tukemi-
4479: kansanmusiikki-instituutti. Instituutti aloitti seen.
4480: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
4481:
4482: Håkan Malm Boris Renlund Elisabeth Rehn
4483: Christoffer Taxell Pär Stenbäck Henrik Westerlund
4484: Gunnar Häggblom
4485:
4486:
4487:
4488:
4489: 12 0879007181
4490: 90 1979 vp.
4491:
4492: Rah~-asia-åloite n:o 89.
4493:
4494:
4495:
4496:
4497: Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta erikoistutkijan viran
4498: perustamista varten Pohjois-Suomen tutkimuslaitokseen.
4499:
4500:
4501: E d u s k u n n a 11 e.
4502:
4503: · Kuluvan vuoden valtion tulo- ja menoarvion Jotta eduskunnan tekemän päätöksen· mukai-
4504: hyväksymisen . yhteydessä eduskunta päätti, sa- sesti Oulussa jatkuisi kotimaisten polttoainei-
4505: malla kun se hyväksyi kotimaisten polttoainei- den tutkimus siinä laajuudessa kuin se on
4506: den laboratorion 1sijoittamisen Jyväskylään, että vuonna 1978 tapahtunut, olisi tutkimuksen
4507: tämän lisäksi Ouluun sijoitettu alan tutkimus- keskitetyn johdon ja koordinoinnin vuoksi pe-
4508: toiminta edelleen jatkuu nykyisessä laajuudessa. rustettava Oulun yliopiston alaiseen Pohjois-
4509: Kyseinen tutkimustoiminta on vuonna 1978 Suomen tutkimuslaitokseen erikoistutkijan toi-
4510: ollut laajuudeltaan n. 12 miestyövuotta. Se on mi. Tämän toimen haltija ohjaisi, valvoisi ja
4511: rahoitettu valtaosaltaan ( n. 8 miestyövuotta) koordinoisi Oulun yliopiston eri osastoilla suo-
4512: työvoimaministeriön virastotyöntekij äpalkkauk- ritettavaa kotimaisten polttoaineiden tuotantoon
4513: sin. Muita rahoittajia ovat olleet kauppa- ja ja käyttöön liittyvää monialaista tutkimustoi·
4514: teollisuusministeriö (2 työvuotta) sekä Suomen mintaa.
4515: Akatemia ( 2 työvuotta). Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
4516: Tutkimustoiminnan säilyttämiseksi on välttä-
4517: mätöntä joko varmistaa työvoimaministeriön, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4518: kauppa- ja teollisuusministeriön 1sekä Suomen 1980 tulo- ja menoarvioon 72 000 mar-
4519: Akatemian tuen jatkuminen entisen laajuisena kan määrärahan Oulun yliopiston alai-
4520: tai hoitaa rahoitus keskitetysti esimerkiksi työ- sen Pohjois-Suomen tutkimuslaitoksen
4521: voimaministeriön tai kauppa- ja teollisuusminis- peruspalkkaisen erikoistutkijan virkaa
4522: teriön kautta. varten.
4523: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
4524:
4525: Mauno Manninen Martti Ursin Helvi Niskanen
4526: Helvi Hyrynkangas Vappu Sällynoja J. Vähäkangas
4527: P. Liedes Eero Lattula Väinö Raudaskoski
4528: J. Juhani Kortesalmi
4529: .1979 Vp. 91
4530:
4531: Raha-asia-aloite n:o 90.
4532:
4533:
4534:
4535:
4536: Mattila: Määrärahan osoittåmisesta Vääräjoen vesistöjärjestely-
4537: töiden aloittamiseen.
4538:
4539:
4540: E d u s k u n n a 11 e.
4541:
4542: Oulun lääniin kuuluvassa Sievin kunnassa saatu. Tämä lupa saataneen kuluvan woden
4543: on lähes jatkuvasti ollut työttömien määrä aikana.
4544: Oulun työvoimapiirin keskiarvon yläpuolella. Suunnitellun Vääräjoen vesistöjärjestelyn to-
4545: Valtion työkohteiden määrä kyseisessä kunnas- teuttaminen kiireellisesti on· jokivarren maa-
4546: sa tuntuu jäävän myös niin pieneksi, että tätä ja metsätalouden samoin kuin tulvasuojelutöi-
4547: 'kautta työttömien määrän pienentämiseen ei denkin kannalta välttämätöntä. Näin vältettäi-
4548: tiedossa olevien kohteiden mukaan ole saata- siin vuosittain toistuvat ja suuria aineellisia tu-
4549: vissa tuntuvampaa helpotusta. hoja aiheuttarvat vahingot sekä turvattaisiin
4550: Kalajoen sivujoen Vääräjoen vesistöjärjeste- kasvuston tehokas tuotto.
4551: lyt olisivat osittain helpottamassa seuraavan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4552: talven osalta vaikeutuvaa työllisyystilannetta. tavasti,
4553: Sievin, Kalajoen ja Raution kunnat ovat teh-
4554: neet jo vuonna 1971 Kokkolan vesipiirille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4555: aloitteen hankkeen toteuttamiseksi. Suunnitel- 1980 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
4556: mat ovat nyt valmiina ja hanke toteuttamiskel- markan määrärahan Vääräjoen vesistö-
4557: poinen välittömästi, kun vesioikeuden ~upa on järjestelytöiden aloittamiseksi.
4558: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
4559:
4560: Kalevi Mattila
4561: 92 1979 vp.
4562:
4563: Raha-asia-aloite n:o 91.
4564:
4565:
4566:
4567:
4568: Mattila: Määrärahan osoittamisesta Ylivieskan rautatieaseman
4569: tavaraterminaalin saneeraukseen ja laajennukseen.
4570:
4571:
4572: Ed u s k u n n a 11 e.
4573:
4574: Ylivieskan rautatieaseman tavaraterminaali katsoneet, että Ylivieskan ympärillä oleva laa-
4575: on rakennettu vuonna 1955. Saneeraus nykyi- ja, elinvoimainen ja kehittyvä maakunta ja sen
4576: seen muotoon tapahtui v. 1968, jolloin saatiin elinkeinoelämä tarvitsee kitkattomat ja jousta-
4577: nykyiset toimisto- ja sosiaalitilat. Terminaalissa vat terminaalipalvelut. Nämä olisivat alueen
4578: työskentelee päivittäin 14 rautatieJäistä ja lii- käsityksen mukaan joustavimmin järjestettävis-
4579: täntäkuljetukset hoitava Oy Pohjolan Liikenne sä olemassa olevan Ylivieskan rautatieaseman
4580: Ab:n palveluksessa lisäksi 18 henkilöä. terminaalin välityksellä. Kohtuuttomalta tun-
4581: Saapuvia vaunuja on päivittäin keskimäärin tuisi niinikään terminaalipaJvelujen mahdolli-
4582: 11 ja lähteviä 6. Saapuvan tavaran tonnimäärät s,en lopettamisen myötä siirtää pitkään VR:ää
4583: ovat 30-40 ja lähtevän tavaran 10-15 palvelleita, kodin ja perheen Ylivieskaan tai
4584: tonnia/päivä. Siirtokuormattava tonnimäärä on sen lähiympäristöön perustaneita tunnollisia
4585: 10-20 tonnia/päivä. Nykyisen nopean kap- työntekijöitä muualle laajennettaviin vastaaviin
4586: paletavarajärjestelmän ns. "yövallin" piiriin terminaaleihin.
4587: kuuluu Ylivieskan saapuvasta ja lähtevästä ta- Ylivieskan talousalueen kasvu ja kehitys on
4588: varasta noin f3. Lähetykset pystytään toimit- ollut viimeksi kuluneina vuosina kehitysaluei-
4589: tamaan liitäntälinjoille myös päivittäin. den voimakkaimpia. Tilastotietojen osittaisesta
4590: V. 1968 suoritetun saneerauksen yhteydessä jälkeenjääneisyydestä johtuen tämä ei ole kai-
4591: pienenivät tavaran käsittelytilat n. 90-100 m~. kissa suhteissaan tullut vain kyllin selvästi
4592: Tästä johtuen, ja koska tilat alunperinkin oli esille. Toisaalta huomioon ottaen alueelliset ta-
4593: suunniteltu erilaisille tavaran käsittelyvälineille, voitteet ja kehitysnäkymät, Ylivieskan termi-
4594: ovat tilat nykyisin ahtaat sekä työsuojelullises- naalin edellä esitetty pienehkö laajennus puol-
4595: tikin puutteelliset. Mm. trukkien säilytystilat taa niinikään paikkaansa, koska sen välitön
4596: puuttuvat kokonaan. Epäkohdan poistamiseksi palveluvaikutus kohdistuu suoraan alueen ri-
4597: valtionrautatiet laativat laajennussuunnitelman, peästi kehittyvän elinkeinoelämän tarpeita tyy-
4598: minkä liikenneministeriö vahvisti 22. 4. 1976. dyttäväksi. Lisäksi on huomattava kokonais-
4599: Hankkeen kustannusarvioksi laskettiin tällöin kustannusten ilmeinen keventyminenkin tavara-
4600: 600 000 mk ja katsottiin, että hankkeen tulisi toimitusten tapahtuessa Ylivieskasta Lesti-,
4601: dlla vallimiina vuoden 197 6 loppuun mennessä. Kala-, Pyhä- ja osittain Siikajokilaakson kun-
4602: Hanketta ei kuitenkaan tällöin liikenneminis- tiin.
4603: teriön vahvistuksesta huolimatta katsottu kii- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4604: reelliseksi rakennuskohteeksi ja se jäi tuolloin taen,
4605: suorittamatta.
4606: Hanketta on sittemmin kiirehditty niin Yli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4607: vieskan kaupungin, Kalajokilaakson Talous- 1980 tulo- ja menoarvioon 800 000
4608: alueen Liiton, Siika-Pyhäjokialueen Liiton kuin markkaa Ylivieskan rautatieaseman ta-
4609: myös Keski-Pohjanmaan kauppakamarin Yli- varaterminaalin saneeraus- ja laajennus-
4610: vieskan osaston toimesta. Edellä mainitut ovat suunnitelmien toteuttamiseksi.
4611: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
4612:
4613: Kalevi Mattila
4614: 1979 vp. 93
4615:
4616: Raha-asia-aloite n:o 92.
4617:
4618:
4619:
4620:
4621: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntojen rakentami-
4622: seen kehitysvammaisille.
4623:
4624:
4625: E d u s k u n n a II e.
4626:
4627: Suurin osa maamme kehitysvammaisista pys- avuin, mikäli heillä olisi sopiva asunto. Tällai-
4628: tyisi selviytymään avopalveluihin tukeutuen sia henkilöitä on sekä kehitysvammaisten omis-
4629: itsenäisesti kotona. Ongelmana on kuitenkin sa laitoksissa että varsinkin kunnalliskodeissa
4630: kehitysvammaisille sopivien asuntojen puute ja ja mielisairaaloissa. Kehitysvammaisten laitos-
4631: ja ns. päivähoitopalvelujen järjestäminen. In- hoidosta yhteiskunnalle aiheutuvat kustannuk-
4632: valiidihuoltolain mukaan kunnat voivat saada set ovat moninkertaiset verrattuna avohoito-
4633: valtionavustusta vammaisille soveltuvien asun- palvelujen ja sopivien asuntojen järjestämisestä
4634: tojen rakentamiseen, mutta tarkoitukseen va- aiheutuviin kustannuksiin. Avohoito olisi myös
4635: ratut määrärahat ovat toistaiseksi olleet täysin inhimillisempi hoitomuoto monessa tapaukses-
4636: riittämättömät. Maassamme arvioidaan olevan sa. Tämän vuoksi olisi tärkeää, että valtion
4637: yli 5 000 asunnon tarpeessa olevaa kehitysvam- tulo- ja menoarvioon varattaisiin määräraha,
4638: maista, mutta heille soveltuvia asuntola- ja jonka avulla kehitysvammaisten asuntopulaa
4639: tukiasuntopaikkoja on vain murto-osa tästä. voitaisiin helpottaa.
4640: Kehitysvammaisten sijoittaminen muun yh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4641: teiskunnan yhteyteen heille soveltuviin asun- nioittaen,
4642: toihin edistäisi kehitysvammaisten mielenter- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4643: veyttä ja vähentäisi myös hoitokustannuksia. 1980 tulo- ja menoarvioon 25 000 000
4644: Tällä hetkellä hoidetaan laitoksissa suuri määrä markan määrärahan käytettäväksi asun-
4645: kehitysvammaisia, jotka selviytyisivät omin tojen rakentamiseen kehitysvammaisille.
4646: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
4647:
4648: Impi Muroma Olavi Ronkainen Ulla Järvilehto
4649: Jorma Fred Sauli Hautala Väinö Rautiainen
4650: Esko Almgren Antero Juntumaa
4651: 94 1979 vp;
4652:
4653: Raha-asia-aloite n:o 93.
4654:
4655:
4656:
4657:
4658: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta metsämarjojen ja sie-
4659: nien talteenoton tehostamiseen.
4660:
4661:
4662: Ed u s kunnalle.
4663:
4664: Suomen metsissä kasvaa puun ohella run- nen ja sen johdosta työttömyyden aleneminen
4665: saasti marjoja ja sieniä, joiden talteenotto, viipyvät, olisi löydettävä uusia keinoja erityi-
4666: jalostus ja vienti antavat jo tällä hetkellä tu- sesti nuorten työllistämiseksi. Marjojen ja sien-
4667: loja haja-asutusalueiden väestölle. Talteenottoa ten talteenotto voisi olla eräs mahdollisuus.
4668: tehostamalla marja- ja sienisadon arvoa voi- Nuorille työttömille tulisikin järjestää alan
4669: taisiin kohottaa huomattavasti nykyisestään. koulutusta ja työttömyyskorvausten maksami-
4670: Se edellyttäisi kuitenkin valtiovallalta määrä- sen sijasta työllistää heitä marjojen ja sienten
4671: tietoista toimintaa keräyksen ja markkinoinnin poimimisella. Tästä on myönteisiä kokemuksia
4672: järjestämiseksi. Sienten poimintaan liittyvä eräästä kehitysaluekunnasta, jos,sa nuoret ovat
4673: myrkyllisten sienilajikkeiden aiheuttama vaara- poimineet marjoja kunnan koululaitosta varten.
4674: tekijä voidaan poistaa järjestämällä kerääjien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4675: koulutus. · nioittaen,
4676: Marjojen talteenoton lisäämistä jarruttaa ha-
4677: janainen keräilyorganisaatio, joka nykyisellään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4678: muodostuu asiasta kiinnostuneista yksityisistä 1980 tulo- ja menoarvioon luvun 30.32
4679: marjanvälittäjistä. Sisäänostojen määrän ratkai- uudelle momentille 2 000 000 markan
4680: see lähinnä jatkokäsittelylaitosten, pakastamoi- määrärahan käytettäväksi marjojen ja
4681: den, hillo- ja mehutehtaiden · ja varastojen ka- sienten talteenottoa edistävään neuvon-
4682: pasiteetti. tatyöhön ja mainittujen tuotteiden vien-
4683: Kun on ilmeistä, että taloudellinen elpymi- nin edistämiseen.
4684: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
4685:
4686: Impi Muroma Olavi Ronkainen Ulla Järvilehto
4687: Esko Almgren Sauli Hautala Väinö Rautiainen
4688: Antero Juntumaa
4689: 1979 vp. 95
4690:
4691: Raha-asia-aloite n:o 94.
4692:
4693:
4694:
4695:
4696: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta maksuttoman kuntou-
4697: tuksen järjestämiseksi sotaveteraaneille.
4698:
4699:
4700: E d u s k u n n a II e.
4701:
4702: Tutkimusten mukaan suurin osa sotiimme Veteraanien tarvitsema kuntoutus ja hoito
4703: osallistuneista rintamaveteraaneista on tervey- tulisi kustantaa kokonaan valtion varoista,
4704: dentilaltaan muihin ikätovereihinsa nähden koska veteraanien eläkkeet monessa tapaukses-
4705: huonokuntoisia ja erityisen kuntoutuksen tai sa ovat vielä varsin alhaisia.
4706: hoidon tarpeessa. Rintamaveteraanien kuntou- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4707: tusta varten maassamme toimii useita kuntou- nioittaen,
4708: tuslaitoksia. Ongelmana on kuitenkin, että
4709: nämä kuntoutuslaitokset joutuvat perimään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4710: potilailtaan varsin huomattavia maksuja. Kun- 1980 tulo- ja menoarvioon 20 000000
4711: toutuksen tarpeessa oleva veteraani jää varojen markan määrärahan käytettäväksi mak-
4712: puutteen vuoksi usein ilman tarvitsemaansa suttoman kuntoutuksen ja muun tarvit-
4713: hoitoa. tavan lääkinnällisen hoidon turvaami-
4714: seen sotiemme veteraaneille.
4715: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
4716:
4717: Impi Muroma Olavi Ronkainen Ulla Järvilehto
4718: Jorma Fred Sauli Hautala Väinö Rautiainen
4719: Esko Almgren Asser Stenbäck
4720: 96 1979 vp.
4721:
4722: Raha-asia-aloite n:o 95.
4723:
4724:
4725:
4726:
4727: Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan
4728: Opiston rakennusavustukseen.
4729:
4730:
4731: E d u s k u n n a 11 e.
4732:
4733: Etelä-Pohjanmaan Opisto Ilmajoella kamp- On vaikeasti ymmärrettävissä, että tämänlaa-
4734: pailee suurten taloudellisten vaikeuksien kans- tuinen kansanopisto- ja kansankorkeakoulutoi-
4735: sa. Velkojen hoitokulut rasittavat taloutta. minta jätetään jatkuvasti ulkoisten puhteitten
4736: Opiston toiminnalle olisi rakentaminen välttä- osalta lapsipuolen asemaan, vaikka otaksuisi
4737: mätöntä. Itse päärakennus olisi suuren perus- yhteiskunnan kannalta olevan viisasta ja tar-
4738: korjauksen tarpeessa. Oppilasasuntojen raken- koituksenmukaista tukea tämäntapaista opiske-
4739: taminen olisi myös kiireellistä. Puutteellisissa lua kaikin keinoin.
4740: tiloissa opiskelu tulee kohtuuttoman raskaaksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4741: Kuitenkin oppilaita opistossa on ollut aina täy-
4742: si määrä. Viime vuosina hakijoita on ollut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4743: enemmän kuin on voitu ottaa. Myöskin kesä- 1980 tulo- ia menoarvioon 300 000
4744: aikana opiston tilat ovat käytössä. Siellä on markan määrärahan rakennusavustuk-
4745: järjestetty tällöin mm. eläkeläisille tarkoitettuja seksi Etelä-Pohianmaan Opistolle Ilma-
4746: kursseja. ioella.
4747: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
4748:
4749: Pentti Mäki-Hakola Helge Saarikoski
4750: 1979 .vp. 97
4751:
4752: Raha-asia-aloite n:o 96.
4753:
4754:
4755:
4756:
4757: Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittamisesta Kouran-Putulan
4758: maantien perusparantamiseen.
4759:
4760:
4761: E d u s kun n a 11 e.
4762:
4763: Eduskunta lausui vuoden 1974 tulo- ja me- tä. Sen sijaan paikallisille asukkaille tie on jat-
4764: noarvion yhteydessä, että olisi ryhdyttävä toi- kuva hankaluuden aiheuttaja. Tiesuunnitelma
4765: menpiteisiin Veneskosken-Kouran-Putulan on valmis, joten tietyöhön voitaisiin ryhtyä kos-
4766: maantien parantamiseksi. Tämän johdosta on- ka tahansa.
4767: kin sitten suoritettu tievälin Veneskoski-Kou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4768: ra parantaminen. Työ on kuitenkin keskeyty- nioittaen,
4769: nyt. Tie on niin vilkasliikenteinen, ettei se
4770: sorapäällysteisenä säily tyydyttävässä kunnossa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4771: Sekä Alavuden että Nurmon kunnat ovat 1980 tulo- ja menoarvioon JOO 000
4772: jatkuvasti esittäneet toivomuksia tieviranomai- markan määrärahan Kouran-Putulan
4773: sille ko. maantien peruskorjaamiseksi. Pitempi- maantien parantamiseen Alavuden ja
4774: matkaiset välttävätkin tämän tien kautta kul- Nurmon kunnissa.
4775: kemista ajaen mieluummin pitempiä kiertotei-
4776: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
4777:
4778: Pentti Mäki-Hakola Helge Saarikoski
4779:
4780:
4781:
4782:
4783: 13 0879007181
4784: 9-8 1979 vp.
4785:
4786: Raha-asia-aloite n:o 97.
4787:
4788:
4789:
4790:
4791: Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittamisesta Lehmäjoen maan-
4792: tien parantamiseen.
4793:
4794:
4795: E d u s k u n n a 11 e.
4796:
4797: Tieyhteys Isonkyrön kirkolta naapurikuntiin Näitä tienrakennusmäärärahoja ei kuitenkaan
4798: Ylihärmään, Vöyrille ja Oravaisiin on varsin ·tähän mennessä ole myönnetty.
4799: heikko. Tie kulkee mutkitellen ja heikkokun- Tien parannussuunnitelma on valmis, joten
4800: toisena pitkin Lehmäjoen vartta. Tiellä on tär- työt olisi mahdollista aloittaa.
4801: keä merkitys varsinkin paikalliskäytössä. Sen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4802: varrella asuu nimittäin n. 1 500 asukasta. nioittaen,
4803: Lehmäjoen perkaustyö on käynnissä. On il-
4804: meinen vaara, että tie saattaa osin sortua per- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4805: kauksen jälkeen jokeen.· Tienparannus pyrittib 1980 tulo- ja menoarvioon 300 000
4806: saamaan · samanaikaiseksi perkauksen kanssa. markan määrärahan Lehmäjoen maan-
4807: tien parantamiseen Isonkyrön kunnassa.
4808: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
4809:
4810: Pentti Mäki-Hakola Helge Saarikoski
4811: 1979 vp. 99
4812:
4813: Raha-asia-aloite n:o 98.
4814:
4815:
4816:
4817:
4818: Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittamisesta Peitson-Kälviän
4819: maantien parantamista varten.
4820:
4821:
4822: Ed u s kun n a 11 e.
4823:
4824: Kälviän ja Peitson välinen maantie on mut- valtiovarainvaliokunnan liikennejaosto tutu~tui
4825: kainen ja kapea. Kuitenkin tiellä on huomat- tien tarpeellisuuteen v. 1978~ . .·
4826: tava merkitys paitsi paikallisliikenteelle myös- Edellä olevan perusteella ehdotamm~ kun-
4827: kin Lohtajan ja Kälviän väliselle liikenteelle. nioittaen, · ·
4828: KälviäJ;i kunta pitää tämän tien rakentamista
4829: enslSlJalsena kunnan tienrakennuskohteena. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4830: Tien parannussuunnitelma on myöskin jo val- 1980 tulo- ;a menoarvioon 300.-000
4831: mis. markan määrärahan Peitson---Kälviifn
4832: Kälviän kunta on tehnyt asiasta lukuisia esi- maantien parantamista varten.
4833: tyksiä eri viranomaisille. Myöskin eduskunnan
4834: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
4835:
4836: Pentti Mäki-Hakola Helge Saarikoski Heimo Linna
4837: 100 1979 vp.
4838:
4839: Raha-asia-aloite n:o 99.
4840:
4841:
4842:
4843:
4844: Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittamisesta Ristilän-Tiisten-
4845: joen-Vasunmäen maantien parantamiseen.
4846:
4847:
4848: E d u s k u n n a 11 e.
4849:
4850: Maantie n:o 6991 (Ristilä-Tiistenjoki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4851: Vasunmäki) on jo pitkään ollut heikossa kun- 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
4852: nossa. Kelirikkoaikoina varsinkin liikennöinti markan määrärahan Ristilän-Tiisten-
4853: tuottaa vaikeuksia. Tien suunnitelmat ovat val- joen-Vasunmäen maantien parantamis-
4854: mistuneet. ta varten Lapuan kaupungissa ja Kuor-
4855: Ottaen huomioon maantien tärkeän merki- taneen kunnassa.
4856: tyksen varsinkin paikallisille asukkaille, ehdo-
4857: tamme kunnioittaen,
4858: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
4859:
4860: Pentti Mäki-Hakola Helge Saarikoski
4861: 1979 vp. 101
4862:
4863: Raha-asia-aloite n:o 100.
4864:
4865:
4866:
4867:
4868: Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen keskus-
4869: sai,raalan II B -vaiheen rakentamiseen.
4870:
4871:
4872: E d u s kun n a 11 e.
4873:
4874: Perustamisasiakirjan mukainen Seinäjoen kes- II B -vaiheen kokonaistilavuus olisi 54 250
4875: kussairaalan sairaansijamäärä on 558. Tästä on m3 ja kustannusarvio 51,5 milj. mk. Seinäjoen
4876: uuteen kiinteistöön rakennettu 400 sairaansijaa kaupunki on esisopimuksen mukaan halukas
4877: ja toimenpidetilat. Perustamis- ja toiminta- Junastamaan vanhan sairaalan kiinteistön kui-
4878: suunnitelma on hyväksytty periaatteessa 23. 9. tenkin 15 miljoonalla markalla. Kun vielä ote-
4879: 1970 siten, että toteutus tapahtuisi kahdessa taan huomioon, että samalla säästyisivät van-
4880: vaiheessa. Ensimmäinen vaihe on nyt valmis- han sairaalan saneerausmäärärahat, sekä se,
4881: tunut. Seuraavaksi olisi saneerattava vanha että Seinäjoen keskussairaalan kuntainliitto
4882: keskussairaala, joka tulisi maksamaan n. 20 olisi valmis rahoittamaan ennakkoon omin va-
4883: milj. mk. Tällöin sairaala joutuisi toimimaan roin osan rakentamista, niin olisi erittäin tar-
4884: kahdessa n. 3 km:n etäisyydellä toisistaan ole- koituksenmukaista rakentaa Seinäjoen keskus-
4885: vassa paikassa. Tästä aiheutuisi paitsi suurta sairaala kokonaan valmiiksi.
4886: hankaluutta myös käyttökustannusten vuosit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4887: tainen lisääntyminen yli miljoonalla markalla. nioittaen,
4888: Tarkoituksenmukaisin tapa olisi rakentaa
4889: välittömästi sairaalan viimeinen eli II B -vaihe että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4890: uuden sairaalan yhteyteen. Tähän rakennusvai- 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
4891: heeseen sisältyisi 89 sairaansijaa synnytys- ja markan määrärahan Seinäjoen keskus-
4892: naistentautien osastolle, silmätautien osastolle sairaalan II B -vaiheen rakentamista var-
4893: 26, korva-, nenä- ja kurkkutautien osastolle ten.
4894: 28 sekä ihotautien osastolle 15 sairaansijaa eli
4895: yhteensä 158 sairaansijaa.
4896: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
4897:
4898: Pentti Mäki-Hakola Helge Saarikoski Olavi Nikkilä
4899: 102 1979 vp.
4900:
4901: Raha-asia-aloite n:o 101.
4902:
4903:
4904:
4905:
4906: Nieminen: Määrärahan osoittamisesta Turun tie- ja vesiraken-
4907: nuspiirin rakennuskohteisiin.
4908:
4909:
4910: E d u s k u n n a 11 e.
4911:
4912: TVL:ri Turun piirissä, etenkin sen pohjoi- olisi tälle alueelle ohjattava varoja teiden pa-
4913: silla alueilla Satakunnassa, on runsaasti heikko- rantamiseen ja rakentamiseen.
4914: kuntoisia maanteitä, joiden parantamiseen tai Nykyinen rahoitus riittää pääasiassa vain
4915: osaksi uudelleen rakentamiseen pitäisi ryhtyä välttämättömimpiin hoito- ja kunnostustöihin.
4916: kiireellisesti. Teiden heikon kunnon vuoksi Seudullisten tieyhteyksien parantaminen on hi-
4917: etenkin raskas liikenne joutuu ajamaan huo- dasta. Tämäntapaista rakentamistarvetta Sata-
4918: mattavasti pitempiä matkoja kuin silloin, jos kunnassa on paljon mainiten esimerkkinä Poh-
4919: tiet olisivat parempikuntoisia. Pitemmät mat- jois-Satakunnan ja Etelä-Satakunnan välisen
4920: kat aiheuttavat turhaa energian hukkaa ja yhteyden ja Rauman seudun sekä Loimaan
4921: myös lisäkuljetuskustannuksia ja vaikuttavat seudun välisten yhteyksien parantaminen.
4922: näin ollen haitallisesti eri alueiden elinkeino- Alueella on runsaasti sorateitä, joille olisi saa-
4923: elä~ään ja vaikeuttavat eri kuntien välistä tava öljysorapinta, sekä heikkokuntoisia öljy-
4924: yhteistyötä ja yhteistoimintaa. sorateitä, jotka tarvitsisivat uuden kantavam-
4925: Etelä-Suomi on tiemäärärahojen jaossa jo man liikennettä kestävän pinnan.
4926: pitkään jäänyt vähemmälle maamme muuhun Piirille olisi saatava myös enemmän talon-
4927: ahieeseen verrattuna ja Turun piiri Etelä- rakennusvaroja, jotta tukikohtien puutteelli-
4928: Suomen piireistä vieläkin vähemmälle. Siksi suuksia voitaisiin parantaa. Tukikohtien sosiaa-
4929: teiden kunto on kaikkein heikoin juuri tässä litilat eivät täytä työsuojelulain vaatimuksia,
4930: piirissä koko maatamme ajatellen. mikä on todettu tarkastusten yhteydessä. Va-
4931: Tilastojen mukaan Turun piirissä on väes- rojen lisätarve on näin ollen täysin perusteltua.
4932: töstämme 14,8 %, autojen määrästä 16,2 %, Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
4933: liikennesuoritteita maanteillä 14,8 %, liikenne- tavasti,
4934: onnettomuuksia yleisillä teillä 15,3 % ja yleis-
4935: ten teiden pituus 12,5 %. Kuitenkin tälle pii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4936: rille on viime vuosina annettu varoja ainoas- 1980 tulo- ja menoarvioon 85 000 000
4937: taan noin 8 % koko maassamme käytettävästä markan määrärahan Turun tie- ja vesi-
4938: määrästä. rakennuspiirille teiden ja siltojen suun-
4939: Tällainen vääristymä olisi kiireellisesti kor- nitteluun, rakentamiseen ja parantami-
4940: jattava ja nykyisenä vaikeana työttömyysaikana seen sekä tukikohtien kunnostamiseen.
4941: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
4942:
4943: Einari Nieminen
4944: 1979 rd. 103
4945:
4946: Finansmotion nr 102.
4947:
4948:
4949:
4950:
4951: Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag för inledande av
4952: svenskspråldg merkantil högskolutbildning i Vasa.
4953:
4954:
4955: T i 11 R i k s d a g en.
4956:
4957: Vasa län har i förhållande till sin befolkning Svenska handelshögskolan har i sin pla-
4958: ett mycket litet antal studieplatser på hög- nering föreslagit att högskolan från och med
4959: skolnivå. En utökning av studieplatsernas antal, hösten 1980 skulle ta in 60 svenskspråkiga
4960: såväl för finskspråkiga som för svenskspråkiga studenter tili särskilda studielinjer som kom-
4961: är därför mycket väl motiverad. mer att finnas i Vasa. Samma tanke fram-
4962: Vasa län, framför allt dess kustområde, fördes enhälligt redan år 1975 i Svenska ut-
4963: svenska Österbotten, har varit och är hårt bildningskommittens slutbetänkande. Också
4964: drabbat av emigration. En orsak tycks vara Vasa läns högskolkommission understödde en-
4965: att utbildning inte ges inom landskapet. hälligt handelshögskolans planer i det delbe-
4966: Med tanke på att regionen hör tili våra tänkande kommissionen avgav 1978.
4967: u-områden med ett stätllvis svagt utvecklat eller Svenska handelshögskolan räknar med att för
4968: ensidigt näringsliv är det av särskilt stor be- ändamålet behöva 14 nya tjänster för under-
4969: tydelse att få merkantil högskolutbildning visningen i Vasa. Därtill behövs utrymmen för
4970: tili stånd. Visserligen ger redan Vaasan kaup- undervisningen. Man har räknat med att kost-
4971: pakorkeakoulu motsvarande utbildning på naderna under det första året kommer att
4972: finska. Antalet svenskspråkiga studerande vid uppgå tili 500 000 mark. De årliga kostnaderna
4973: den högskolan är dock synnerligen lågt. I fullt utbyggd blir 2 miljoner mark.
4974: stället har ett ständigt växande antal studenter Med hänvisning till ovanstående föreslår vi,
4975: med svenska som modersmål börjat söka sig
4976: tili merkantila högskolstudier i Umeå. För att Riksdagen i statsförslaget för år
4977: att brorosa den här utvecklingen och hålla 1980 måtte uppta anslag om 500 000
4978: ungdomarna kvar i hemregionen borde följakt- mark för inledande av svenskspråkig
4979: ligen merkantil, svenskspråkig högskolutbild- merkantil högskolutbildning i Vasa i
4980: ning finnas i svenska Österbotten. enlighet med de planer Svenska han-
4981: delshögskolan gjort upp.
4982: Helsingfors den 11 april 1979.
4983:
4984: Ole Norrback Urho Pohto Gunnar Häggblom
4985: Boris Renlund Markus Aaltonen Sten Söderström
4986: Elisabeth Rehn P. Mäki-Hakola Bror Lillqvist
4987: Jutta . Zilliacus Veikko Pihlajamäki Asser Stenbäck
4988: Håkan Malm Juhani Tuomaala Kaj Bärlund
4989: Jarmo Wahlström Helge Saarikoski Orvokki Kangas
4990: 104 1979 vp.
4991:
4992: Raha-asia-aloite n:o 102. Suomennos.
4993:
4994:
4995:
4996:
4997: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta ruotsinkielisen kau-
4998: pallisen korkeakouluopetuksen aloittamiseen Vaasassa.
4999:
5000:
5001: Ed u s kun n a 11 e.
5002:
5003: Vaasan läänissä on sen väkiluku huomioon saan esittänyt, että korkeakoulu vuoden 1980
5004: ottaen varsin pieni määrä korkeakoulutasoisia syksystä lähtien ottaisi 60 ruotsinkielistä yli-
5005: opiskelupaikkoja. Näin ollen olisi niin hyvin oppilasta erityisille Vaasassa pidettäville opin-
5006: suomen- kuin ruotsinkielisten opiskelupaikkojen tosuunnille. Tämän saman ajatuksen esitti yksi-
5007: lisääminen erittäin hyvin perusteltua. mielisesti jo Svenska utbildningskommitt<!n
5008: Vaasan lääni ja etenkin sen rannikkoalue, vuoden 1975 loppumietinnössään. Vaasan lää-
5009: ruotsinkielinen Pohjanmaa, on kovasti kärsinyt nin korkeakoulutoimikunta tuki myös yksimie-
5010: ja kärsii edelleen maastamuutosta. Eräänä syy- lisesti kauppakorkeakoulun suunnitelmia vuon-
5011: nä näyttää olevan koulutuksen puuttuminen na 1978 antamassaan osamietinnössä.
5012: maakunnasta. Svenska handelshögskolan arvioi tarvitsevan-
5013: Kun otetaan huomioon, että alue kuuluu ke- sa 14 uutta virkaa Vaasassa annettavaa opetus-
5014: hitysalueisiimme, ja sen elinkeinoelämä on pai- ta varten. Tämän lisäksi tarvitaan tiloja opetus-
5015: koitellen heikosti kehittynyt tai yksipuolinen, ta varten. On laskettu, että kustannukset nou-
5016: on erityisen tärkeätä saada aikaan kaupallista sevat ensimmäisenä vuonna 500 000 markkaan.
5017: korkeakouluopetus ta. Tosin Vaasan kauppakor- Opetuksen toimiessa täydessä laajuudessaan
5018: keakoulu antaa vastaavaa opetusta suomen kie- kustannukset ovat kaksi miljoonaa markkaa
5019: lellä. Tämän korkeakoulun ruotsinkielisten opis- vuodessa.
5020: kelijoiden lukumäärä on kuitenkin varsin vä- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
5021: häinen. Sen sijaan on yhä lisääntyvä määrä nioittaen,
5022: äidinkieleltään ruotsinkielisiä ylioppilaita alka-
5023: nut hakeutua kaupallisen korkeakouluopetuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5024: sen piiriin Uumajaan. Tämän kehityksen jarrut- 1980 tulo- ;a menoarvioon 500 000
5025: tamiseksi· ja jotta nuoriso pysyisi kotiseudullaan markan määrärahan ruotsinkielisen kau-
5026: tulisi tämän johdosta saada aikaan kaupallista pallisen korkeakouluopetuksen aloitta-
5027: ruotsinkielistä korkeakouluopetusta Pohjan- miseksi Vaasassa Svenska handelshög-
5028: maan ruotsinkieliselle alueelle. skolanin tekemien suunnitelmien mu-
5029: Svenska handelshögskolan on suunnitelmas- kaisesti.
5030: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
5031:
5032: Ole Norrback Urho Pohto Gunnar Häggblom
5033: Boris Renlund Markus Aaltonen Sten Söderström
5034: Elisabeth Rehn P. Mäki-Hakola Bror Lillqvist
5035: Jutta Zilliacus Veikko Pihlajamäki Asser Stenbäck
5036: Håkan Malm Juhani Tuomaala Kaj Bärlund
5037: Jarmo Wahlström Helge Saarikoski Orvokki Kangas
5038: 1979 rd. 105
5039:
5040: Finansmotion nr 10 3.
5041:
5042:
5043:
5044:
5045: Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag för inledande av ut-
5046: bildning av översättare mellan finska och svenska.
5047:
5048:
5049: T i II R i k s d a g e n.
5050:
5051: Enligt vår grundlag har vårt land två natio- Antalet studieplatser på högskolnivå är propor-
5052: nalspråk, finska och svenska. Vid sidan av den tionellt sett mycket lågt i Vasa Iän. När plats-
5053: finskspråkiga majoritetsbefolkningen har vi en antalet utökas är det naturligt att det sker på
5054: rätt stor svenskspråkig minoritet i vårt land. utbildningsområden som inte finns på annat
5055: Trots detta faktum har utbildning av översätta- håll.
5056: re och tolkar mellan de två nationalspråken I sin planering har Vaasan kauppakorkeakou-
5057: varit obefintlig eller mydket bristfälligt ordnad. lu räknat med att en del av studerandena tili
5058: Eftersom ordentlig utbildning inte getts har tolkar och översättare skulle ha finska som
5059: yrkeskunskapen bland översättarna varit av modersmål, en del skulle ha svenska som mo-
5060: mycket varierande standard. Många också offi- dersmål. Planeringen räknar med att en tred-
5061: ciella översättningar har varit fulla av språkfel jedel skulle vara studerande som genomgått
5062: och ibland näSitan omöjliga att förstå. svenskspråkiga läroverk. Det är viktigt att den
5063: Förslag om att inleda utbildning av översät- här principen kan omfattas när anslagen bevil-
5064: tare och tolkar mellan finska och svenska har jas.
5065: framförts i många sammanhang. Bl.a. Vaasan Med hänvisning tili ovanstående föreslår vi,
5066: kauppakorkeakoulu har i sin planering räknat
5067: med att översättar- och tolkutbildning skall ges att Riksdagen måtte besluta upptaga
5068: inom handelshögskolan. Planen har också en- ett anslag på 360 000 mark i 1980 års
5069: hälligt omfattats av Vasa läns högskolkommis- statsförslag för inledande av utbildning
5070: sion i dess delbetänkande år 1978. av översättare mellan finska och svens-
5071: Det naturliga är att översättar- och tolkut- ka, samt
5072: bildning ges på en tvåspråkig ort. Vasa är i att Riksdagen samtidigt besluter fast-
5073: det avseendet synnerligen lämplig. Kontakten slå att minst en tredjedel av de stude-
5074: över tili Umeå universitet, där motsvarande ut- rande på denna linje bör ha genomgått
5075: bildning redan ges, kunde lätt upprätthållas. svenskspråkigt gymnasium.
5076: Helsingfors den 12 april 1979.
5077:
5078: Ole Norrback Jarmo Wahlström Helge Saarikoski
5079: Boris Renlund Urho Pohto Gunnar Häggblom
5080: Jutta Zilliacus Pär Stenbäck Sten Söderström
5081: Håkan Malm Markus Aaltonen Christoffer Taxell
5082: Ingvar S. Melin P. Mäki-Hakola Bror· Lillqvist
5083: Asser Stenbäck Veikko Pihlajamäki! Orvokki Kangas
5084: Juhani Tuomaala
5085:
5086:
5087:
5088:
5089: 14 0879007181
5090: 106 1979 vp.
5091:
5092: Raha-asia-aloite n:o 103. Suomennos.
5093:
5094:
5095:
5096:
5097: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta suomentajien ja ruot-
5098: sintajien koulutuksen aloittamiseen.
5099:
5100:
5101: E d u s k u n n a 11 e.
5102:
5103: Perustuslakimme mukaan maallamme on toon, jossa jo annetaan tämänkaltaista opetusta.
5104: kaksi kansalliskieltä, suomi ja ruotsi. Suomen- Korkeakoulutasoisia opiskelupaikkoja on Vaa-
5105: kielisen väestön enemmistön ohella meillä on san läänissä suhteellisesti katsoen hyvin vähän.
5106: varsin suuri ruotsinkielinen vähemmistö. Tästä Paikkoja lisättäessä on luonnollista, että se ta-
5107: huolimatta on näiden kahden kansalliskielen pahtuu sellaisilla aloilla, joita ei ole muualla.
5108: välisten kielenkääntäjien ja tulkkien koulutus Suunnittelussaan Vaasan kauppakorkeakoulu
5109: ollut olematon tai hyvin puutteellisesti järjes- on lähtenyt siitä, että osa kielenkääntäjiksi ja
5110: tetty. Kun kunnollista koulutusta ei ole järjes- tulkeiksi opiskelevista olisi äidinkieleltään suo-
5111: tetty, kielenkääntäjien ammattitaito on ollut menkielisiä ja osa ruotsinkielisiä. Suunnitelma
5112: peräti vaihtelevaa. Monet virallisetkin käännök- edellyttää, että kolmannes opiskelijoista olisi
5113: set ovat olleet kielivirheitä täynnä ja toisinaan käynyt ruotsinkielistä koulua. On tärkeätä hy-
5114: jopa lähes mahdottomia ymmärtää. väksyä tämä periaate määrärahoja myönnet-
5115: Useissa yhteyksissä on tehty ehdotuksia suo- täessä.
5116: men ja ruotsin kielen välisten kielenkääntäjien Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
5117: ja tulkkien koulutuksen aloittamiseksi. Mm. nioittaen,
5118: Vaasan kauppakorkeakoulu on sisällyttänyt
5119: suunnitelmiinsa kauppakorkeakoulun puitteissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5120: tapahtuvan kielenkääntäjä- ja tulkkikoulutuk- 1980 tulo- ja menoarvioon 360 000
5121: sen. Vaasan läänin korkeakoulutoimikunta on markan määrärahan suomen ja ruotsin
5122: myös yksimielisesti hyväksynyt suunnitelman kielen välisten kielenkääntäjien koulu-
5123: vuoden 1978 osamietinnössään. tuksen aloittamiseksi ja
5124: On luonnollista, että kielenkääntäjä- ja tulk· että Eduskunta samalla päättäisi mää-'
5125: kikoulutusta annetaan kaksikielisellä alueella. rätä, että vähintään kolmanneksen tä-
5126: Vaasa on tässä suhteessa erityisen sopiva. Yh- män linjan opiskelijoista tulee olla ruot-
5127: teyttä olisi helppo ylläpitää Uumajan yliopis- sinkielisen lukion käyneitä.
5128: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
5129:
5130: Ole Norrback Jarmo Wahlström Helge Saarikoski
5131: Boris Renlund Urho Pohto Gunnar Häggblom
5132: Jutta Zilliacus Pär Stenbäck Sten Söderström
5133: Håkan Malm Markus Aaltonen Christoffer Taxell
5134: Ingvar S: Melin P. Mäki-Hakola Bror Lillqvist
5135: Asser Stenbäck Veikko Pihlajamäki! Orvokki Kangas
5136: Juhani Tuomaala
5137: 1979 rd. 107
5138:
5139: Finansmotion nr 104.
5140:
5141:
5142:
5143:
5144: Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag för stödande av forsk-
5145: ning och försöksverksamhet vid Martens trädgårdsstiftelse.
5146:
5147:
5148: T i 11 R i k s d a g e n.
5149:
5150: En ökad konsumtion av frukt och grönsaker forskningen och försöksverksamheten blivit
5151: har eftersträvats med tanke på folkhälsan i vårt lidande.
5152: land. Ur nationalekonomisk synvinkel är det Vid Martens trädgårdsstiftelses anläggningar
5153: att föredra att en så stor del som möjlligt av i Närpes har försök i begränsad omfattning ut-
5154: frukterna och grönsakerna produceras i det förts. Brist på resurser har dock starkt begrän-
5155: egna limdet. sat försöksverksamheten.
5156: Odling av grönsaker i växthus har fått en Martens trädgårdsstiftelse har gjort upp de-
5157: rätt stor omfattning. Utom att trädgårdsnäring- taljerade planer över huru forsknings- och
5158: en sysselsätter många minskar den på ett känn- försöksverksamheten borde läggas upp. Verk-
5159: bart sätt behovet av import av grönsaker. samheten förutsätter dock att den ekonomiska
5160: Växthusnäringen i vårt land har utvecklats frågan kan lösas. Naturligt vore att statsmakten
5161: helt på egna villkor. Samhällets stöd tili näring- åtminstone delvis åtar sig kostnaderna för
5162: en har varit litet. Genom egna experiment har forskningen och försöken.
5163: odlarna funnit ut de bästa lösningarna för huru Med hänvisning tili ovanstående föreslås
5164: odlingen bäst kan ske. vördsamt,
5165: Behovet av forskning och försöksverksamhet
5166: inom näringen är stort. Odling i växthus är att Riksdagen i stats/örslaget för år
5167: energikrävande och försök med olika energi- 1980 måtte uppta anslag om 200 000
5168: källor och med olika sätt att spara energi mk för forskning och försöksverksam-
5169: borde fås tili stånd. Sortförsök, odlingstekniska het inom växthusodlingen vid Martens
5170: experiment, gödslingsförsök m.m. borde stän- trädgårdsstiftelses anläggningar i När-
5171: digt kunna utföras. Då samhällets stöd tili nä- pes.
5172: ringen varit närmast obefintligt, har ookså
5173: Helsingfors den 17 april 1979.
5174:
5175: Ole Norrback Håkan Malm Pär Stenbäck
5176: Boris Renlund Henrik Westerlund Christoffer Taxell
5177: 108 1979 vp.
5178:
5179: Raha-asia-aloite n:o 104. Suomennos.
5180:
5181:
5182:
5183:
5184: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta Martensin puutarha-
5185: säätiön tutkimus- ja koetoiminnan tukemiseen.
5186:
5187:
5188: E d u s k u n n a 11 e.
5189:
5190: Maassamme on pyritty lisäämään hedelmien tulisi suorittaa kokeita eri lajikkeilla, viljely-
5191: ja vihannesten kulutusta kansanterveyttä aja- menettelytavoilla, lannoitteilla jne. Kun yhteis-
5192: tellen. Kansantaloudelliselta kannalta katsoen kunnan elinkeinolle antama tuki on ollut lähes
5193: on etusija annettava sille, että mahdollisimman olematon, tutkimus ja koetoiminta ovat saaneet
5194: suuri osa hedelmistä ja vihanneksista tuotetaan kärsiä siitä.
5195: kotimaassa. Martensin puutarhasäätiö on tehnyt yksityis-
5196: Vihannesten kasvihuoneviljely on saanut mel- kohtaisen suunnitelman siitä, miten tutkimus-
5197: ko laajat puitteet. Työllistäessään monia puu- ja koetoiminta tulisi järjestää. Toiminta edel-
5198: tarhaviljely vähentää tuntuvasti ulkomaisten vi- lyttää kuitenkin taloudellisten edellytysten rat-
5199: hannesten tuontitarvetta. kaisemista. Olisi luonnollista, että valtiovalta
5200: Maamme kasvihuoneviljely on saanut kehit- ainakin osittain osallistuisi tutkimus- ja koe-
5201: tyä kokonaan omin avuin. Elinkeinon yhteis- toiminnan kustannuksiin.
5202: kunnalta saama tuki on ollut vähäinen. Teke- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
5203: mällä omia kokeita viljelijät ovat löytäneet vil-
5204: jelyn kannalta parhaat ratkaisut. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5205: Tämän elinkeinoalan tutkimus- ja koetoi- 1980 tulo- ;a menoarvioon 200 000
5206: minnan tarve on suuri. Kasvihuoneviljely vaa- markan määrärahan Martensin puutarha-
5207: tii energiaa ja olisi saatava aikaan eri energia- säätiön Närpiössä sijaitsevissa laitoksissa
5208: lähteiden kokeilutoimintaa ja tutkittava erilai- suoritettavaa tutkimus- ja koetoimintaa
5209: sia mahdollisuuksia säästää energiaa. Koko ajan varten.
5210: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
5211:
5212: Ole Norrback Håkan Malm Pär Stenbäck
5213: Boris Renlund Henrik Westerlund Christoffer Taxell
5214: 1979 rd. 109
5215:
5216: Finansmotion nr 105.
5217:
5218:
5219:
5220:
5221: Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag för en rehabilite-
5222: ringsanläggning för svenskspråkiga invalider och veteraner.
5223:
5224:
5225: T i 11 R i k s d a g e n.
5226:
5227: Rehabilitering av handikappade och invalider civilinvalider samt personer med olika slag
5228: har blivit en betydelsefull del i social- och av handikapp. Rehabiliteringen är avsedd att
5229: hälsovården. Rehabilitering innebär för många ske i intimt samarbete med Härmän Kuntou-
5230: att de kan verka inom yrkeslivet eller på annat tus, som planeras i Ylihärmä.
5231: sätt känna t11lvaron men1ngsfull. Av många orsaker är det viktigt att den här
5232: Uksom i annan vård är det viktigt att den, verksamheten kan inledas så snart som möjligt.
5233: som blir rehabiliterad, kan umgås med sina Med tanke på att samhället satsat sina resurser
5234: vårdare på sitt eget modersmål. Idag finns på många andra håll i landet när det gäller
5235: egentligen inte någon rehabiliteringsanstalt för anläggningar för rehabilitering är det helt på
5236: invalider och handikappade där fullständig vård sin plats att anslag för en rehabiliteringsanlägg-
5237: skulle ges på svenska. Den svenskspråkiga be- ning för svenskspråkiga ges.
5238: folkningens behov är alltså inte alls tillgodo- Med hänvisning tili ovanstående föreslås
5239: sett i den här frågan. vördsamt,
5240: I Vörå vid Norrvalla ges idag rehabilitering i
5241: begränsad omfattning. R,ehabiliteringshemmet att Riksdagen i statsförslaget för år
5242: där är i första hand avsett för idrottsskadade. 1980 måtte uppta ett anslag om
5243: Enligt de utbyggnadsplaner som finns, s.kulle an- 500 000 mk som stöd för en rehabili-
5244: läggningama utvidgas. Därmed skulle utrym- teringsanläggning för svenskspråkiga
5245: men och resurser erhållas, som gör det möjligt krigs- och civilinvalider, handikappade
5246: att ta emot krigsveteraner och krigsinvalider, samt för krigsveteraner.
5247: Helsingfors den 17 april 1979.
5248:
5249: Ole Norrback Henrik Westerlund Christoffer Taxell
5250: Boris Renlund Pär Stenbäck Håkan Malm
5251: Bror Lillqvist Ingvar S. Melin
5252: 110 1979 vp.
5253:
5254: Raha-asia-aloite n:o 105. Suomennos.
5255:
5256:
5257:
5258:
5259: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta ruotsinkielisten inva-
5260: lidien ja veteraanien kuntoutuslaitosta varten.
5261:
5262:
5263: Ed u s kunnalle.
5264:
5265: Vammaisten ja invalidien kuntouttamisesta viili-invalideja sekä eri tavoin vami:nautuneita
5266: on tullut sosiaali- ja terveydenhuollon tärkeä henkilöitä. Kuntoutus tulisi tapahtumaan lähei-
5267: osa. Kuntouttaminen merkitsee monelle sitä, sessä yhteistyössä Härmän Kuntoutuksen kans-
5268: että he voivat toimia työelämässä tai muutoin sa, joka on suunniteltu sijoitettavaksi Ylihär-
5269: kokea olemassaolon mielekkääksi. mään.
5270: Samoin kuin muun hoidon ollessa kyseessä Useista eri syistä on tärkeätä, että tämä toi-
5271: on tärkeätä, että kuntoutettu voi seurustella minta aloitettaisiin niin pian kuin mahdollista.
5272: hoitajiensa kanssa omaa äidinkieltään käyttäen. Otettaessa huomioon, että yhteiskunta on si-
5273: Tällä hetkellä ei itse asiassa ole ainoatakaan joittanut varojaan moneen eri kohteeseen maas-
5274: kuntoutuslaitosta, jossa invalideille ja vammai- samme juuri kuntoutuslaitoksiin, on täysin pai-
5275: sille voitaisiin antaa kokonaan ruotsin kielellä kallaan myöntää määräraha ruotsinkielisten kun-
5276: tapahtuvaa hoitoa. Ruotsinkielisen väestön tar- toutuslaitosta varten.
5277: peita ei siis ole lainkaan otettu huomioon tässä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
5278: asiassa. nioittaen,
5279: Vöydn Norrvallassa suoritetaan tällä hetkellä
5280: kuntoutusta vähäisessä määrin. Sikäläinen kun- että· Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5281: toutuskoti on tarkoitettu lähinnä urheilun vam- 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
5282: mauttamille. Valmiiden laajennussuunnitelmien markan määrärahan ruotsinkielisten sota-
5283: mukaan on tarkoitus laajentaa laitosta. Täten ja siviili-invalidien, · vammaisten sekä
5284: saataisiin tiloja ja resursseja, joiden avulla olisi sotaveteraanien kuntoutuslaitokselle an-
5285: mahdollista ottaa vastaan sotaveteraaneja, si- nettavaan_. tukeen.
5286: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1979.
5287:
5288: Ole Norrback Henrik· W estetlund Cltristoffer Taxell
5289: Boris Renlund Pär Stenbäck · HåkanMalm
5290: Bror Lillqvist Ingvar S. Melin
5291: 1979 vp. 111
5292:
5293: Raha-asia-aloite n:o 106.
5294:
5295:
5296:
5297:
5298: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta puutteellisesti asu-
5299: vien asunto-olojen parantamiseksi.
5300:
5301:
5302: E d u s k u n n a 11 e.
5303:
5304: Viimeaikaisten tutkimusten perusteella on lista ottamalla valtion lainoituksessa huomioon
5305: todettu valtion asuntolainojen kohdentuneen kuntien puutteellisten asunto-olojen · paranta-
5306: lähinnä keskituloisille. Näin ollen mm. valta- missuunnitelmissaan esittämät toimenpide-ehdo-
5307: kunnallisessa asunto-ohjelmassa esitetyt tavoit- tukset. Asuntolainamäärärahaan tulee sisällyt-
5308: teet asumistason nostamisesta erityisesti nuor- tää tämän vuoksi kuntakiintiöihin kuulumaton
5309: ten ja muiden vähävaraisten asunnontarvitsijoi- erityistarvemääräraha, josta kunnat v01s1vat
5310: den osalta eivät ole toteutuneet tyydyttävästi. saada peruskiintiönsä lisäksi asuntolainamäärä-
5311: Viimeisten tilastojen mukaan oli esim. vuoden rahaa puutteellisesti asuvien vähävaraisten
5312: 1976 alu.ssa puutteellisesti asuvia ruokakuntia asunto-olojen parantamissuunnitelmissa esitet-
5313: yli 500 000 eli lähes kolmasosa kaikista ruoka- tyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi.
5314: kunnista. Näistä ilman erillistä asuntoa oli Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
5315: 76 000, ahtaasti (yli 2 henkeä/huone+ keittiö) taen,
5316: asuvia 40 000 ja puutteellisesti varustetuissa
5317: asunnoissa yli 400 000 ruokakuntaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5318: Edellä mainittujen epäkohtien korjaaminen 1980 tulo- ja menoarvioon 19 000 000
5319: edellyttää muiden asuntopoliittisten toimenpi- markan määrärahan käytettäväksi nuor-
5320: teiden lisäksi valtion asuntolainoituksen suun- ten ja muiden vähävaraisten puutteelli-
5321: taamista nykyistä voimakkaammin vähävarai- sesti asuvien asunto-olojen parantami-
5322: sille puutteellisesti asuville. Tämä on mahdol- seen.
5323: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
5324:
5325: Mauri Pekkarinen Markku Kauppinen Toivo Yläjärvi
5326: Petter Savola Kauko Juhantalo Mikko Pesälä
5327: Mikko Kaarna Paavo Vesterinen Lauri Palmunen
5328: 112 1979 vp.
5329:
5330: Raha-asia-aloite n:o 107.
5331:
5332:
5333:
5334:
5335: Pekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 417 kun-
5336: nostustöiden aloittamiseen Mäntyharjun kunnassa välillä val-
5337: tatie n:o 15 -maantie n:o 4174.
5338:
5339:
5340: E d u s kun n a l1 e.
5341:
5342: Maantie n:o 417 välillä valtatie n:o 15 - ta Etelä-Suomen teollisuuslaitoksille. Tämän
5343: maantie n: o 417 4 Mäntyharjun kunnassa kul- takia tien nopea parantaminen olis'i suoritet-
5344: kee Käävänkylän, Vaitolan ym. kylien kautta. tava pikaisesti.
5345: Tie on pituudeltaan n. 27 km ja se on erit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5346: täin heikkokuntoinen soratie. Tie on mutkai- nioittaen,
5347: nen ja keväisin pahasti routiva. Näiden kylien
5348: kehittymisen kannalta olisi erittäin tärkeää, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5349: että ko. tietä ryhdyttäisiin pikaisesti peruspa- 1980 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
5350: rantamaan ja päällystämään. markan määrärahan maantien n:o 411
5351: Tien vaikutuspiirissä on laajoja metsäalueita, kunnostustöiden aloittamiseksi välillä
5352: joilta suuntautuu puutavaranajoa sekä Mänty- valtatie n:o 15 - maantie n:o 4174
5353: harjun Kiepin sahalle että Kouvolan tien kaut- Mäntyharjun kunnassa.
5354: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
5355:
5356: Esko Pekonen Pentti Poutaneo
5357: 1979 vp. 113
5358:
5359: Raha-asia-aloite n:o 108.
5360:
5361:
5362:
5363:
5364: Pekonen ym.: -Määrärahan osoittamisesta Tuliniemen paikallis-
5365: tien rakentamiseen Haukivuoressa.
5366:
5367:
5368: Ed u s'ku rt n a f1 e.
5369:
5370: Tuliniemen paikallistien rakentaminen Hau- Tiehoitokunta ei pysty pttamaan pitkää ja
5371: kivuoren kunnassa on ollut vireillä ·vuodesta heikkopohjaista tietä kunnossa, vaikka kunta
5372: 1962. Tienrakennussuunnitelma on vahvistettu avustaakio tietä huomattavasti.
5373: 25. 4. 1972, mutta töitä ei ole aloitettu. Tie, Työllisyyden turvaamisen kannalta olisi
5374: jonka pituus on 18 km, on huonokuntoinen myöskin tärkeää, että työt Tuliniemen tiellä
5375: eikä vastaa nykyisen raskaan liikenteen vaati~ 1tloitettaisiin mahdollisimman pian.
5376: muksia. Tien vaikutuspiirissä on tällä hetkellä Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
5377: 80 taloutta ja runsaasti loma-asutusta. Välittö- taen,
5378: mästi tien eteläpuolelta Valtion polttoainekes-
5379: kus on vuokrannut polttoturpeen nostamista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5380: varten n. 700 ha:n suoaJueen, jossa työt on 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
5381: aloitettu. Tämä tulee lisäämään Tuliniemen markan määrärahan Tuliniemen pai-
5382: tien käyttöä. kallistien rakennustöiden aloittamiseksi
5383: Haukivuoren kunnassa.
5384: H~lsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
5385:
5386: Esko Pekonen Pentti Poutaneo
5387:
5388:
5389:
5390:
5391: 15 0879007181
5392: 114 1979 'fll·
5393:
5394: Raha-asia-aloite n:o 109.
5395:
5396:
5397:
5398:
5399: Pekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Uutelan-Hirvensal-
5400: men tien perusparannustöiden jatkamiseksi.
5401:
5402:
5403: Ed u s k u n n a 11 e.
5404:
5405: Hirvensalmen kunnan heikot tieolot ovat hi- salmen välisen maantien parantamisesta, siilä
5406: dastaneet kunnan elinkeinoelämän kehittymistä. teollisuus sijoittuu usein rautatien tai valtatien
5407: Valtatieltä n:o 5 kunnan keskustaan johtava varteen, ja kun nyt on kehitysalueen kuntaan
5408: lyhin tieyhteys, Uutelan-Hirvensalmen maan- syntymässä pysyviä työpaikkoja, olisi maantie-
5409: tie n:o 429, on huonokuntoinen eikä täytä ny- yhteyksien oltava kunnossa, jotta yritystoimin-
5410: kyaikaiselle liikenteelle asetettavia vaatimuk- taa ei liJikenneverkoston heikkouden takia vai-
5411: sia. Tätä tietä käyttää kunnasta valtatielle suun- keutettaisi.
5412: tautuva liikenne. Tie on erityisen tärkeä kun- Tien rakentamisen aloittaminen on ajankoh-
5413: nasta tapahtuvalle puutavarankuljetukselle sata- tainen myöskin työllisyyden kannalta. Mänty-
5414: miin ja teollisuuslaitoksiin. Hirvensalmen Kyl- harjun, Pertuumaan ja Hirvensalmen kuorma-
5415: lästämön toiminnan kehittyessä on heikko tie- autoilijoiden työllisyystilanne on huolestuttava.
5416: verkosto todettu toiminnan kannalta haitalli- Uutelan-Hirvensalmen maantien parantaminen
5417: seksi. Pylväiden ja kyllästetyn puutavaran kul- olisi sopiva kohde näiden kuntien kuorma-
5418: jetus tarvitsee kunnollisen kestopäällystetyn tie- autoilijoille ja muillekin työttömille. Kun Hir-
5419: verkoston, jossa Uutelan ja Hirvensalmen väli- vensalmen silta on nyt rakennettu ja. tietä pe-
5420: nen tie muodostaa tärkeimmän osan. Tien mer- rusparannettu 6 kilometrin matkalta, olisi vält-
5421: kitys on entisestään kasvanut sen jälkeen kun tämätöntä jatkaa Uutelaan johtavan maantien
5422: Mäntyharjun Kenkätehtaan Hirvensalmen neu- parantamistyötä välittömästi.
5423: lomo vuoden 1975 joulukuussa aloitti toimin- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
5424: tansa. Neulomon toiminnan kehittäminen edel- taen,
5425: lyttää ko. tien täydellis,tä kunnostamista. Kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5426: nan keskustaan nousee kuluvan vuoden lop- 1980 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
5427: puun mennessä teollisuushalli, jossa toiminta markan määrärahan Uutelan-Hirvensal-
5428: alkaa ensi vuoden alus:sa. Yrityksen johdon ta- men tien perusparannustöiden jatkami·
5429: holta on oltu kiinnostuneita Uutelan ja Hirven- seksi.
5430: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
5431:
5432: Esko Pekonen Pentti Poutaneo
5433: 1979 vp. 115
5434:
5435: Raha-asia-aloite n:o 110.
5436:
5437:
5438:
5439:
5440: Pekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin keskussairaa-
5441: lan laajennustöiden aloittamiseen.
5442:
5443:
5444: Ed u s kun n a 11 e.
5445:
5446: Mikkelin keskussairaala on nnta keskussai- kussairaalapiirissä voitatsun tarjota Mikkelin
5447: raaloita, jotka lailla siirrettiin kuntainliittojen läänin asukkaille edes lähimain samanlaisia pal-
5448: ylläpitämiksi keskussairaaloiksi. Tätä sairaalaa veluksia, olisi tämä II rakennusvaihe pikaisesti
5449: ei ole koskaan rakennettu varsinaiseksi keskus- toteutettava. Hankkeeseen liittyy vielä III ra•
5450: sairaalaksi ja siksi se entisenä lääninsairaalana kennusvaihe eli vanhan sairaalan sairaalatiloje11
5451: varsin huonosti soveltuu keskussairaalaksi. Se saneeraus. Kun lisäksi Mikkelin läänissä on
5452: on mitoitukseltaan ahdas eikä varsinkaan toi- jatkuvasti, erityisesti rakennusalalla, työttö-
5453: menpidetilojen osalta kykene tarjoamaan niitä myyttä, olisi hanke tässäkin mielessä mitä tär-
5454: palveluksia, joita keskussairaalalta edellytetään. kein toteuttaa mahdollisimman pikaisesti.
5455: Siksi onkin Mikkelin keskussairaalan kuntain- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5456: liiton taholta esitetty Jaajennussuunnitelma. nioittavasti,
5457: Tästä suunnitelmasta on I vaihe toteutettu.
5458: II vaihe käsittää varsinaisten sairaalatilojen ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5459: toimenpidetilojen rakentamista. Tätä suunni- 1980 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
5460: telmaa on useaan otteeseen supistettu ja vii- markan määrärahan Mikkelin keskussai~
5461: meisen supistuksen jälkeen tulisi sairaalassa raalan laajennustöiden aloittamiseksi
5462: olemaan 350 sairaansijaa. Jotta Mikkelin kes- Mikkelin kaupungissa.
5463: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
5464:
5465: Esko Pekonen Timo Ihamäki Olavi Ronkainen
5466: Pentti Poutanen Maija Rajantie Unto Ruotsalainen
5467: Erkki Liikanen Pertti Hietala Mauri Miettinen
5468: 1.16 1979 vp.
5469:
5470: Raha-asia-aloite n:o 111.
5471:
5472:
5473:
5474:
5475: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille ulkoilureittien
5476: perustamiseen annettavaan valtionapuun.
5477:
5478:
5479: Eduskun'nalle.
5480:
5481: Keski-Suomen ulkoilureittejä kehitetään osa- Näitä malliratkaisuja on kokeiltu useiden· ko-
5482: na valtakunnallista suunnitelmaa. Reitistön timaisten ja uLkomaisten ryhmien toimesta 1
5483: rungon muodostaa merkitty ja viitaitettu maa- mutta laajempi matkailullinen hyödyntäminen
5484: kuntaura, jota täydentävät eräreitti "Lapin edellyttää ulkoilureittien lopullista rakentamis-
5485: sormi" ja Saarijärven koskireitti. Yhdessä ne ta ja viimeistelyä.
5486: muodostavat kokonaisuuden, joka tarjoaa vaih- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
5487: televia mahdollisuuksia erityyppiseen ja -tasoi, nioittaen,
5488: seen retkeilyyn. Myöhemmin tätä kokonaisuut-
5489: ta tullaan laajentamaan niin alueellisesti kuin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5490: toiminnallises tikin. 1980 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
5491: Valtakunnalliset malliratkaisut ovat muodos- . mentille 26.73.32 200 000 markan mää-
5492: tumassa tämän yhteistyöprojektin tuloksena. rärahan (siirtomääräraha) valtion avus-
5493: Teknisten ratkaisujen ohella on kiinnitetty run- tuksiin kunnille ulkoilureittien perusta~
5494: sasta huomiota myös toiminnallisen puolen ke- miseen.
5495: hittämiseen mm. opaskoulutuksen muodossa.
5496: Helsingissä 20 ·päivänä huhtikuuta 1979.
5497:
5498: Helena Pesola Sakari Knuuttila Juhani Surakka
5499: Inger Hirvelä Mauri Pekkarinen Hannu Tapiola
5500: Matti Jaatinen · Paavo Vesterinen
5501: 1979 .vp. 117
5502:
5503: Raha-asia-aloite n:o 112.
5504:
5505:
5506:
5507:
5508: Pesälä: Määrärahan osoittamisesta Kymenlaakson Maatalouskes-
5509: kuksen perustamiseksi.
5510:
5511: E d u s kun n a 11 e.
5512:
5513: Kun maatalousneuvonta keskitettiin v. 1970, minen Kymenlaaksoon olisi siten käytännölli-
5514: Kymenlaakson Maanviljelysseura, myöhemmin sesti helppo ratkaisu, koska kenttähenkilökun-
5515: Kaakkois-Suomen Maatalouskeskus (rekisteröi- taa ei tarvittaisi uutta. Kouvolaan tarvittaisiin
5516: ty 22. 12. 1969), ilmoitti kantanaan maatalous- todennäköisesti 1 k.arjatalousagronomin ja 1
5517: ministeriölle, että se ei voi hyväksyä väkisin ja rahastonhoitajan toimi lisää, joten pääasiassa
5518: epädemokraattisesti tapahtuvaa liittämistä, joka olisi kysymyksessä valtion avustuksena Kymen
5519: oli myös yleisen kokouksen päätöksen vastai- Läänin Maatalouskeskukselle antamien määrä-
5520: nen. Tähi\n yhtyivät myös paikalliset pienvilje- rahojen jako, koska molempia alueita varten
5521: lijäyhdistykset. Seurahan oli perustettu jo v. tarvittavat yhdistykset ovat olemassa, mahdolli-
5522: 1894 syystä, että Viipurissa toimiva maanvil- nen nimenmuutos on ehkä tarpeen. Nimenä
5523: jelysseura ei silloin pystynyt hoitamaan lää- voisi olla Kymenlaakson Maatalouskeskus ja
5524: ninsä läntistä osaa. alueena seuraavat kunnat: Anjalankoski, Elimä-
5525: Maatalouskeskusten Liiton johtokunta antoi ki, Hamina, Iitti, Jaala, Karhula, Kotka, Kymi,
5526: tosin jo 10. 12. 1969 lausunnon, jonka mu- Kouvola, Kuusankoski, Miehikkälä, Pyhtää,
5527: kaan lääniin perustettava ja toimiva yksi maa- Valkeala, Vehkalahti ja Virolahti. Loput kun-
5528: talouskeskus siirrettäisiin 5-7 vuoden kulut· nat jäisivät edelleen Etelä-Karjalan Lappeen-
5529: tua läänin pääkaupunkiin Kouvolaan. Näin ei rannan toimiston maatalouskeskukseen.
5530: ole tapahtunut, ja Kouvola on ainoa läänin On todennäköistä, että tällä järjestelyllä saa-
5531: keskus, jossa ei ole omaa maatalouskeskusta, daan maatalousneuvonnan työ Kymen läänissä
5532: mikä tietenkin on haitallista läänin maatalou- tehostumaan, koska yhteys läänin keskukseen
5533: den kannalta. parantuisi ja matka- ym. kulut vähenisivät kum-
5534: Kun Kymenlaakso pyrki tähän, niin Lappeen- mankin keskuksen toimialueen pienetessä. To-
5535: rannassa toimivan Kymen Läänin Maatalouskes- dettakoon vielä, että Kaakkois-Suomen Maata-
5536: kuiben johtokunta totesi lausunnossaan 23. 11. louskeskus totesi yleisessä kokouksessaan syk-
5537: 1974, että paras ratkaisu ,oHsi kahden eri maa- syllä 1976 uudestaan, että uuden neuvontajär-
5538: talouskeskuksen toimiminen Kymen läänissä. jestelyn takia maatalouden neuvonta oli alueella
5539: Tämä ratkaisu olisikin ilmeisesti sopivin mones- kovasti heikentynyt ja maatalouskeskus katsoo
5540: ta eri syystä. Kymenlaakso on maantieteellisesti tarpeelliseksi keskuspaikan siirron tai itsenäisen
5541: sekä taloudellisesti täysin erilainen alue kuin maatalouskeskuksen perustamisen Kouvolaan
5542: Etelä-Karja~la, joka tässä mielessä muistuttaa olevan tarpeen.
5543: vahvasti Mikkelin lääniä. Kumpikin muodostaa Edellä olevan johdosta ehdotan kunnioitta-
5544: oman erillisen ja toimivan talousalueen. Kymen vasti,
5545: läänissä on tälläkin hetkellä 2 eri maatalouske~
5546: kusta, joiden viljelmien määrä on suunnilleen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5547: yhtä suuri, mutta Kymenlaakson peltoala on 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
5548: suurempi kuin Etelä-Karjalan. 30.30.40 50 000 markan määrärahan
5549: Kouvolassa toimii keskuksen sivutoimisto Kymenlaakson Maatalouskeskuksen pe-
5550: Kaakikois-Suomen Maatalouskeskuksen omista- rustamisesta aiheutuvien kustannusten
5551: massa huoneistossa. Uuden keskuksen perusta- suorittamiseen.
5552: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
5553:
5554: Mikko Pesälä
5555: 1979 vp.
5556:
5557: Raha-asia-aloite n:o 113.
5558:
5559:
5560:
5561:
5562: Pesälä: Määrärahan osoittamisesta maanmittaushallinnon kartas-
5563: toyksikön perustamiseksi Kouvolaan.
5564:
5565:
5566: E d u s k u n n a 11 e.
5567:
5568: Maanmittaushallinnon kartastotehtävien osal- olisi perusteltua myös Kymenlaakson tilanne
5569: ta aloitettiin vuonna 197 4 hajasijoittaminen. nykyisessä maanmittaushallinnossa huomioiden.
5570: Valtion vuoden 1979 tulo- ja menoarviossa eh- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5571: dotetaan hajasijoitusta jatkettavan perustamalla taen,
5572: Seinäjoen kartastoyksikkö. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5573: Maanmittaushallinnon hajasijoitusta tulisi 1980 tulo- ja menoarvioon 200 000
5574: kuitenikin kiirehtiä ja perustaa vuoden 1980 markan määrärahan Kouvolan kartasto-
5575: aikana myös Kouvolan kartastoyksikkö. Tämä yksikön toiminnan aloittamisesta aiheu-
5576: tuvia muuttokustannuksia varten.
5577: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
5578:
5579: Mikko Pesälä
5580: 1979 vp. 119
5581:
5582: Raha-asia-aloite n:o 114.
5583:
5584:
5585:
5586:
5587: Raudaskoski ym.: Määrärahan osoittamisesta Timosen-Malilan
5588: paikallistien perusparantamiseen.
5589:
5590:
5591: E d u s k u n n a II e.
5592:
5593: Yleisten teiden kunnossapitoon ja parantami- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5594: seen käytettävien varojen määrä on Keski-Poh- nioittaen,
5595: janmaan tiepiirissä pysynyt viimeisten 10 vuo-
5596: den aikana reaalisesti ottaen lähes samana. Vas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5597: taavana a~kana on kuitenkin liikennesuoritusten 1980 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
5598: määrä yli kaksinkertaistunut. Tällainen kehitys markan määrärahan Keski-Pohjanmaan
5599: on luomassa suuria vaikeuksia eilinkeinotoimin- tie- ja vesirakennuspiirille käytettäväksi
5600: nalle monilla alueilla. Piirin tienpidon toimen- Nivalan kunnassa olevan Timosen-Ma-
5601: pideohjelmien mukaan supistuvat vuosittaiset lilan paikallistien perusparantamisen
5602: parannustyöt n. 30 tiekilometriin vuodessa, eli aloittamiseen.
5603: vajaaseen neljännekseen aikaisempaan 10-vuo-
5604: tiskauteen verrattuna.
5605: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
5606:
5607: Väinö Raudaskoski Heimo Linna
5608: 120 1979 vp.
5609:
5610: Raha-asia-aloite n:o 115.
5611:
5612:
5613:
5614:
5615: Raudaskoski ym.: Määrärahan osoittamisesta energiaa säästävien
5616: toimenpiteiden keksijöille.
5617:
5618:
5619: E d u s. k u n n a 11 e.
5620:
5621: Energiaomavaraisuuden kohottaminen ja öljy- tavaa säästöä jo lähivuosina. Säästötoimenpiteet
5622: sidonnaisuuden vähentäminen on asetettu kes- on syytä kohd1staa kaikille sektoreille.
5623: keiseksi tavoitteeksi maamme energiapolitiikas- Jotta kansalaiset innostuisivat myös omatoi-
5624: sa. Energian säästäväinen käyttö on sekä kan- miseen säästötoim1en kehittelyyn, tulisi tällais-
5625: santaloudellisesti että yksittäisen energian käyt- ta toimintaa kannustaa yhteiskunnan taholta
5626: täjän kannalta hyvin perusteltua toimintaa. Se luomalla palkkiojärjestelmä toteuttamiskelpois-
5627: vähentää energian tuontitarvetta ja energian ten säästötoimien keksijöille.
5628: tuotannon tarvitsemia pääomia. Sillä voidaan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5629: lisätä energiahuollon varmuutta, parantaa tuo- nioittaen,
5630: tantoto~minnan kannattavuutta ja kilpailukykyä
5631: sekä pienentää asumisen ja liikenteen kustan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5632: nuksia. 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
5633: Energian säästötoimenpiteillä voidaan vaikut- markan määrärahan maksettavaksi palk-
5634: taa merkittävästi energiatalouden kehitykseen. kioina toteuttamiskelpoisten energiaa
5635: Säästötoimenpiteillä on saavutettavissa huomat- säästävien toimenpiteiden keksijöille.
5636: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
5637:
5638: Väinö Raudaskoski Esko Pekonen Mauno Manninen
5639: Alvar Saukko Matti Ruokola Paavo Vesterinen
5640: Toivo Yläjärvi Juhani Saukkonen
5641: 1979 vp. 121
5642:
5643: Raha-asia-aloite n:o 116.
5644:
5645:
5646:
5647:
5648: Raudasoja: Määrärahan osoittamisesta opistotasoisen koulutuk-
5649: sen aloittamiseksi Jurvan kotiteollisuuskoulussa.
5650:
5651:
5652: E d u s k u n n. a 11 e.
5653:
5654: Valtioneuvosto on selvittänyt vuoden 1978 Tähän päätökseen perustuen on Jurvan kunta
5655: aikana lääneittäin väestö- ja työpaikkasuunnit- teettänyt Vaasan kauppakorkeakoululla selvi~
5656: teen tarkistustarpeen ja todennut aiheelliseksi tyksen opistotasois·en koulutuksen tarpeesta ja
5657: tarkistaa suunnitetta alueellisessa väestö- ja mahdollisuuksista. Tutkimus osoittaa selvästi
5658: työllisyyskehitykses·sä tapahtuneen muutoksen sen tarpeen ja tarkoituksenmukaisuuden, .sillä
5659: johdosta. onhan Jurvassa jo olemassa kotiteollisuuskouc
5660: Kuten valtioneuvosto toteaa, tarkistus on lu, jossa vuosittainen oppilasmäärä on 115.
5661: perustunut mm. läänien ja ministeriöiden alueel- Oppilaspaikkoja on kaavailtu vuositasolla 24
5662: lisiin kehittämissuunnitelmiin sekä uusimpiin henkilölle ja koko kolmivuotiskaudella 72 op-
5663: arvioihin väestön ja työllisyyden alueellisesta pilasta.
5664: kehittymisestä. Korkeakoulun tekemän tutkimuksen mukaan
5665: Vaasan lääni on pienteollisuusvaltaisimpia koulutus voidaan aloittaa varsin pienillä kus-
5666: läänejä (yrityksiä vuonna 1976 2 139 kpl) ja tannuksilla. Lisäksi voidaan taata myös ns:
5667: siinä mielessä olisi kiinnitettävä erityistä huo- harjoittelupaikka opiskelunsa aloittaville sekä
5668: miota siihen, että tämä toiminta voisi jatkua työpaikka op1skelunsa päättäville.
5669: ja entisestään tehostua. Kehityksen jatkumisen Edellä mainittuihin perusteluihin viitaten eh-
5670: edellytyksenä on luonnollisesti, että luodaan dotan kunnioittaen,
5671: mahdollisuuksia jatkossakin tälLe linjalle.
5672: Toiminnan jatkumisen yhtenä vaikuttajana että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5673: on luonnollisesti se kuinka koulutusta on jär- 1980 tulo- ja menoarvioon 400 000
5674: jestettävissä ja saatavissa. Opetusministeriö on markan määrärahan opistotasoisen kou-
5675: tehnyt vuonna 1978 päätöksen mahdollisesta lutuksen aloittamiseksi ]urvan kotiteol-
5676: kotiteollisuusopiston perustamisesta J urvaan. lisuuskoulussa.
5677: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
5678:
5679: Juhani Raudasoja
5680:
5681:
5682:
5683:
5684: 16 0879007181
5685: 122 1979 vp.
5686:
5687: Raha-asia-aloite n:o 117.
5688:
5689:
5690:
5691:
5692: Raudasoja ym.: Määrärahan osoittamisesta läänien nuorisolauta-
5693: kuntien päätoimisten sihteerien paikkaamista varten.
5694:
5695:
5696: E d u s k u n n a 11 e.
5697:
5698: 1970-luvulla tapahtunut nuorisotyötä koske- K::eski-Suomen, Turun ja Porin sekä Oulun
5699: v·an lainsäädännön kehittyminen on pyrkinyt läänissä, joissa on tällä hetkellä päätoimiset
5700: luomaan edellytyksiä nuorisotyön edellytysten sihteerit, on läänien nuorisolautakuntien toi-
5701: parantamiselle sekä julkisen hallinnon että jär- mintaa voitu kehittää kuten asetus läänin nuo-
5702: jestömuotoisen nuorisotyön osalta. Erityisen risolautakunnastakin edellyttää.
5703: tärkeäksi tämä kysymys on noussut viime aHwi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5704: na maassamme vallits·evan suuren nuorisotyöt-
5705: tömyyden johdosta. Tämän tehtävän tarkoituk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5706: senmukaista hoitamis.ta varten tulee myös väli- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
5707: portaan tasolla suoritettavaa nuorisotyötä ke- 29. 91.51 ( veikkausvoittovarat nuoriso-
5708: hittää esitettyjen suunnitelmien mukaisesti, kasvatustyön tukemiseen) 350 000
5709: jotta se voisi huolehtia uusista ja joskus oudois- markan määrärahan läänien nuorisolau-
5710: takin nuorisopoliittisista tehtävistä ja velvoit- takuntien päätoimisten sihteerien palk-
5711: teista. Ainoastaan niissä kolmessa läänissä, kaamista varten.
5712: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
5713:
5714: Juhani Raudasoja Jacob Söderman Liisa Jaakonsaari
5715: Olli Helminen Markus Aaltonen Juhani Surakka
5716: Risto Tuominen Tellervo Koivisto Pirjo Ala-Kapee
5717: Pirkko Valtonen Pekka Starast Kaj Bärlund
5718: Kaarina Suonio Mauno Forsman
5719: 1979 vp. 123
5720:
5721: Raha-asia-aloite n:o 118.
5722:
5723:
5724:
5725:
5726: Raudasoja ym.: Määrärahan osoittamisesta läänien urheilulauta-
5727: kuntien päätoimisten sihteerien paikkaamista varten.
5728:
5729:
5730: E d u s k u n n a II e.
5731:
5732: Maassamme tällä hetkellä toteutettavan lii- Julkinen liikuntahallinto tulee järjestää siten,
5733: kuntapolitiikan tavoitteista voidaan katsoa ole- että sillä on riittävät mahdollisuudet huolehti'l
5734: v,an laajaa yksimielisyyttä. Liikuntalakikomitea edellä mainitun työnjaon mukaisesti sille kuu-
5735: määritteli mietinnössään keskeisimmät liikunta- luvista tehtävistä. Tämä edellyttää mm. läänien
5736: politiikan yleistavoitteet, joihin valtion urheilu- urheilulautakuntien aseman vahvistamista palk-
5737: neuvosto lausunnossaan ja opetusministeriö la- kaamalla niiden palvelukseen päätoimiset sih-
5738: kiesitystä valmistellessaan yhtyivät. teerit. Toistaiseksi läänien urheilulautakunnilla
5739: Näitä tavoitteita ovat ensinnäkin liikuntatot- on sivutoimiset sihteerit, mikä ei ole mahdol-
5740: tumusten herättäminen ja aktiivisen liikunnan listanut ,edes nykyisen asetuksen edellyttämien
5741: harrastuksen kehittäminen päämääränä fyysi- tehtävien ,suorittamista. Tämän lisäksi suunnit-
5742: sesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti hyvinvoiva teilla olevan li1kuntailain toteuttaminen merkit-
5743: terve yksilö, toiseksi riittävien ja tarkoituksen- see myös läänien mheilulauta:kuntien tehtävien
5744: mukaisten liikuntamahdollisuuksien luominen lisääntymistä kuten myös alueellisten lHkunta-
5745: säilyttäen samalla liikuntakulttuurin kansallinen paikkojen kehittämissuunnitelmien seuranta.
5746: omaleimaisuus ja kolmanneksi kansojen välisen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5747: yhteisymmärryksen ja rauhan edistäminen lii-
5748: kuntapoliittisin toimenpitein. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5749: Yhteiskunnan liikuntapoliittisten tavoitteiden 1980 tulo- ja menoarvioon momentzl-
5750: toteuttam1sen tulee tapahtua sovitun työnjaon le 29.91.50 ( veikkausvoittovarat urhei-
5751: mukaisesti. Tämän mukaan yleisten edellytysten lun ja liikuntakasvatustyön tukemiseen)
5752: luomisen li1kuntatoiminna:lle tulee olla ensisi- 550 000 markan määrärahan läänien ur-
5753: jaisesti yhteiskunnan tehtävänä ja käytännön heilulautakuntien päätoimisten sihtee-
5754: liikuntatoiminnan järjestämisestä tulee pää- rien paikkaamista varten.
5755: asiallisesti vastata urheilu- ja liikuntajärjestöjen.
5756: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
5757:
5758: Juhani Raudasoja Jacob Söderman Pekka Starast
5759: Tellervo Koivisto Risto Tuominen Liisa Jaakonsaari
5760: Markus Aaltonen Pirkko Valtonen Mauno Forsman
5761: Pirjo Ala-Kapee Kaarina Suonio Kaj Bärlund
5762: Juhani Surakka
5763: 124 1979 rd:
5764:
5765: Finansmotion nr 119.
5766:
5767:
5768:
5769:
5770: Renlund m. fl.: Om anvisande av anslag för förlängning av
5771: start- och landningsbanan på flygfältet i Kronoby.
5772:
5773:
5774: T i 11 R i k s d a g e n.
5775:
5776: Flygfältet i Kronoby är i stort behov av för- hana i Kronoby, men tillräckliga medel har
5777: längning av start- och landningsbanan. Under inte ställts tili ·förfogande. Enligt luftfartssty-
5778: de senaste åren har flygtrafiken på nämnda relsen borde hanan förlängas nied 500 meter
5779: flygfält blivit allt livligare. .Men start- och för att fylla tidens krav.
5780: landningsbanan är endast 1 800 meter lång, Med hänvisning till det ovan anförda före-
5781: vilket är den kortaste i hela landet för jetplan slås vördsamt,
5782: i reguljär trafik. Därför har det hänt att man
5783: flera gånger har tvingats göra viktbegräns- att Riksdagen i 1980 års stats/örslag
5784: ningar genom minskning av lasten på större måtte besluta upptaga ett anslag på
5785: plantyper för att våga landa i Kronoby. Detta 500 000 mark för påbörjandet av /ör-
5786: i synnerhet vintertid när banorna är hala. Även längning av start- och landningsbanan på
5787: luftfartsstyrelsen inser behovet av förlängd flygfältet i Kronoby.
5788: Helsingfors den 11 april 1979.
5789:
5790: Boris Renlund Pär Stenbäck
5791: Ole Norrback Håkan Malm
5792: 1979. vp. 125
5793:
5794: Raha-asia-aloite n:o 119. Suomennos.
5795:
5796:
5797:
5798:
5799: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Kruunupyyn lentoken-
5800: tän kiitoradan pidentämiseen.
5801:
5802:
5803: E d u s k u n n a 11 e.
5804:
5805: Kruunupyyssä s1Ja1tseva lentokenttä tarvit- Myös ilmailuhallitus näkee Kruunupyyn kiito-
5806: see kipeästi kiitoradan pidennystä. Viime vuo- radan pidennyksen tarpeellisena, mutta riittäviä
5807: sina lentoliikenne mainitulla lentokentällä on varoja ei ole asete.ttu käyttöön. Ilmailuhallituk-
5808: tullut yhä vilkkaammaksi. Mutta kiitorata on sen mukaan rataa tulisi pidentää 500 metrillä,
5809: vain 1 800 metriä pitkä, mikä on maan lyhin jotta se täyttäisi ajim vaatimukset.
5810: säännöllisessä liikenteessä oleville suihkukoneil- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
5811: le tarkoitettu kiitorata. Tämän vuoksi on sat- taen,
5812: tunut, että on useita kertoja jouduttu ottamaan
5813: käyttöön painorajoituksia vähentämällä suurem- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5814: pien konetyyppien kuormaa, jotta uskallettaisiin 1980 tulo- ;a menoarvioon 500 000
5815: laskeutua Kruunupyyhyn. Näin on erityisesti markan määrärahan Kruunupyyn lento-
5816: tapahtunut talvella, jolloin radat ovat liukkaita. kentän kiitoradan pidentämistä varten.
5817: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
5818:
5819: Boris Renlund Pär Stenbäck
5820: Ole Norrback Håkan Malm
5821: 126 1979 vp.
5822:
5823: Raha-asia-aloite n:o 120.
5824:
5825:
5826:
5827:
5828: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta teologian professorin
5829: viran perustamiseen Joensuun korkeakouluun.
5830:
5831:
5832: E d u s k u nn a 11 e.
5833:
5834: Joensuun korkeakoulun kasvatustieteiden Joensuun korkeakouluss•a voidaan suorittaa
5835: osastolla koulutetaan uskonnonopetukseen eri- aineenopettajan pätevyys mat.emaattisluonnon-
5836: koistuneita luokanopettajia. Joensuu on ainoa tieteellisissä aineissa, useissa kielissä, historiassa
5837: opettajankoulutlllsyksikkö, jossa koulutetaan or- ja maantiedossa. Puuttuvista aineenopettaj·an
5838: todoksis,en uskonnon opetukseen erikoistuneita tutkinnoista on tärkein uskonnon aineenopetta-
5839: luokanopettajia. jan tutkinto.
5840: Koska Joensuun korkeakoulussa jo on uskon- Pohjois-Karjalan nuorten monipuolisen kou-
5841: nonopettajien koulutusta ja siihen on myös pe- luttamis.en kannalta olisi tärkeätä saada Joen-
5842: rustettu opettajien virkoja ja toimia, olisi myös suun korkeakouluun edellä mainittu teologian
5843: perusteltua tämän koulutuksen jatkaminen ja professuuri tai apulaisprofessuuri. Tämä palve-
5844: laajentaminen. lisi mitä parhaimmalla tavalla myös maakun-
5845: Uskonnon aineenopettajien valmistus Joen- nan koulutoimen kehittämistä.
5846: suun korkeakouLussa voitaisiin aloittaa, jos kor- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5847: keakouluun saataisiin yleisen teologian profes- nioittavasti,
5848: sorin tai apulaisprofes.sorin virka, joka olisi
5849: erikoistunut joko kirkkohistoriaan, systemaatti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5850: seen teologiaan, eksegetiikkaan, käytännölliseen 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
5851: teologiaan, didaktiikkaan tai pedagogiikkaan. 29.10.01 80 000 markan määrärahan
5852: Opphlasaines,ta, joka haluaisi opiskella teo- käytettäväksi teologian professorin viran
5853: logisia aineita, olisi runsaasti, mutta mahdolli- perustamiseen Joensuun korkeakouluun
5854: suudet puuttuvat. vuoden 1980 alusta alkaen.
5855: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
5856:
5857: Olavi Ronkainen Esko Almgren Ulla Järvilehto
5858: Sauli Hautala Impi Muroma Antero Juntumaa
5859: Jorma Fred Asser Stenbäck Väinö Rautiainen
5860: 1979 vp. 127
5861:
5862: Raha-asia-aloite n:o 121.
5863:
5864:
5865:
5866:
5867: Saarikoski ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rintama-
5868: veteraanien kuntoutustoimintaan.
5869:
5870:
5871: E d u s k u n n a II e.
5872:
5873: Valtion tulo- ja menoarviossa on vuosina olla moninkertainen, jotta se vastaisi todellista
5874: 1977 ja 1978 varattu 5 miljoonan markan ja tarvetta, mutta sen korottaminen kaksinkertai-
5875: vuonna 1979 8 miljoonan markan määräraha seksi eli 16 miljoonaksi markaksi edesauttaisi
5876: rintamaveteraanien kuntoutukseen. Vuonna huomattavasti veteraanien kuntoutukseen päii-
5877: 1979 määrärahalla pystyttäneen kuntouttamaan syä.
5878: n. 3 200 rintamaveteraania, miestä ja naista. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5879: Rintamasotilastunnuksen ja rintamapalvelu- nioittaen,
5880: tunnuksen S'aantiin oikeutettuja on elossa vielä
5881: n. 350 000. Hmeistä on, että jokaiselle rintama- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5882: olosuhteis1sa eläneelle olisi kohtuullista edes 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
5883: kerran antaa valtion kustantamana kahden vii- 33.85.56 kaikkiaan 16 000 000 markan
5884: kon kuntoutus. Nykyisellä määrärahalla kuntou- määrärahan rintamaveteraanien kuntou-
5885: tukseen pääs·ee vain n. 1 %. Määrärahan tulisi tustoimintaan.
5886: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1979.
5887:
5888: Helge Saarikoski Tauno Valo
5889: Mauri Vänskä Eero Lattula
5890: 128 1979 .vp.
5891:
5892: Raha-asia-aloite n:o 122.
5893:
5894:
5895:
5896:
5897: Starast ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuusankosken sairaan-
5898: hoito-oppilaitoksen suunnittelua varten.
5899:
5900:
5901: E d u s kun n a 11 e.
5902:
5903: Sairaanhoitoalan opetusta antaa Pohjois-Ky- vaja:atnielishoitaja- ja apuhoitajakoulutus pite-
5904: menlaaksossa Kotkan sairaanhoito-oppilaitoksen nee neljä lukukautta kestäväksi. Mielisairaan-
5905: Kouvolan sivuosasto. Koulusta valmistuu kol- hoitajien ja lastenhoitajien koulutus kestää sa-
5906: me lukukautta kestäviltä kursseilta apuhoita- moin neljä lukukautta ja sairaanhoitajien kah-
5907: jia ja vajaamielishoitajia. deksan lukukautta. Koulutusajan piteneminen
5908: Pääosa Pohjois-Kymenlaakson terveyden- ja lisää tilantarvetta ja nykyiset Kouvolan sivu-
5909: sairaanhoidon työpaikoista on Kuusankoskella, osaston tilat käyvät riittämättömiksi.
5910: jossa toimivat Kuusankosken aluesairaala ja Pohjois-Kymenlaaksoon tulisi perustaa sai-
5911: Kuusaan kesktislaitos. Lisäksi paikkakunnalla raanhoito-oppilaitos, josta valmistuisi sairaan-
5912: toimii vammaisten palvelutalo, psykiatrinen hoitajia, mielisairaanhoitajia, vajaamielishoita-
5913: huoltotoimisto, tuberkuloositoimisto sekä kau- jia, apuhoitajia ja lastenhoitajia.
5914: pungin terveyskeskus. Oppilaitos tulisi perustaa Kuusankoskelle,
5915: Kuusankoskella on 522 terveydenhuoltoalan jossa pystytään parhaiten järjestämään oppilai-
5916: työpaikkaa. Tiedossa oleva työpaikkojen lisäys toksen tarvitsemat toiminnalliset yhteydet. Op-
5917: on n. 70 työpaikkaa, kun v. 1982 aloittaa toi- pilaitoksen sijoittamisedellytyksiä Kuusankas-
5918: mintansa terveyskeskuksen vuodeosasto. Kuu- kelle lisää v. 1979-80 rakennettava oppilas-
5919: sankosken aluesairaala. ja' Kuusaan keskuslai- ·asuntola. ·
5920: tos toimivat jo nykyisinkin sairaanhoito-oppi- Edellä olev•an perusteella ehdotamme kun-
5921: laitosten pääasiallisina harjoittelupaikkoina Poh- nioittavasti,
5922: jois-Kymenlaaksossa.
5923: Vajaamielishoitajien ja apuhoitajien lisäksi että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
5924: Pohjois-Kymenlaaksossa esiintyy tarvetta sai- den 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
5925: raanhoitajien, mielisairaanhoitajien ja lastenhoi- markan määrärahan Kuusankosken sai-
5926: tajien koulutukseen. raanhoito-oppilaitoksen suunnittelua
5927: Keskiasteen koulutusuudistuksen yhteydessä varten.
5928: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
5929:
5930: Pekka Starast Terho Pursiainen
5931: .1979 Vp. 129
5932:
5933: Raha-asia-aloite n:o 123.
5934:
5935:
5936:
5937:
5938: Surakka ym.: Määrärahojen osoittamisesta työväen kulttuuri-
5939: tapahtuma Jyväskylän Talven valtionapuun.
5940:
5941:
5942: Ed u s kunnalle.
5943:
5944: Jyväskylän Talvi on m'<la1llille työväenliik- muutta kulloinkin kaavaillUn ohjelmiston to-
5945: keen laajin kultruuritapahtuma, jonka ohjel- teuttamismaihdollisuuksista. Ohjelmistoa jou-
5946: mistoon kuuluu vuosittain merkittävien aJan- .dutaan varmistelemaan 3-5 vuoden tähtäi-
5947: kohtaisia kotimaisia ja kansainvälisiä kysymyk- mellä lähinnä kansainvälisten taiteilijavierailu-
5948: siä käsittelevien kongressien ja seminaarien li- jen osalta.
5949: $iksi monipuolinen taideohjelmisto konserttei- Tietynlaista vakavuutta kulttuuritapahtuman
5950: neen, teatteriesityksineen, elokuvaviikkoineen, toiminnan suunnittelulle on antanut ensi ker-
5951: kuvataidenäyttelyineen, lasten, nuorten ja elä- taa valtion hudjettivaroist~a myönnetty avustus
5952: keläisten ohjelm1stoineen, työpaikka- ja laitos- vuodelle 1979 ja toiminnan jatkamista on suun-
5953: tilaisuuksineen jne. .niteltu nykyisen· avustuskäytännön pohjalta.
5954: Erityisenä huomion kohteena Talven suun- Jyväskylän Talven taloudesta Jyväskylän kau-
5955: nittelussa on ollut kulttuuripalvelujen suuntaa- pungin ja maalaiskunnan arvustusosuus on n.
5956: minen ,sellaisille ryhmille, jotka ovat aktiivi- 35 %, omarahoitusosuus n. 20 % ja valtion
5957: väestöä heikommassa asemassa palvelujen suh- osuus n. 45 %.
5958: teen, kuten vammaiset, lähiöiden ~asukkaat, Edellä mainittuihin perusteluihin viitaten eh-
5959: lapset jne. dotamme,
5960: Kansainvälisen kulttuurivaihdon edistäminen
5961: on ollut osa Talven kehittämistä viime vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
5962: sina. Talvessa on vuosittain vieraillut huomat- den 1980 tulo- ja menoarvioon mo-
5963: rtavia kansainvälisiä taiteilijoita ja taiteilijaryh- mentille 29.88.53 120 000 markan
5964: miä samoin kuin arvovaltaisia kongressialusta- määrärahan ja momentille 29.90 ..52
5965: jia. 230 000 markan määrärahan työväen
5966: Kulttuuritapahtuman to.i:minnan pitkäjäntei- kulttuuritapahtuma Jyväskylän T alvelle
5967: nen suunnittelu edellyttää taloudellista var- myönnettäväksi valtionavustukseksi.
5968: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
5969:
5970: Juhani Surakka Juhani Raudasoja Saara-Maria Paakkinen
5971: Paula Eenilä Niilo Hämäläinen Jorma Rantala
5972: Jermu Laine Mikko Rönnholm Erkki Liikanen
5973: Olli Helminen Matti Luttinen Maija Rajantie
5974: Liisa J sakonsaari Inger Hirvelä Tellervo Koivisto
5975: Kaisa Raatikainen Ulf Sundqvist Pkkko Työläjärvi
5976: Pirkko Valtonen Matti Puhakka Tarja Halonen
5977: Jouko Tuovinen Mauno Forsman Kaj Bärlund
5978: Sakari Knuuttila Risto Tuominen Peter Muurman
5979: Helge Siren Pentti Lahti-Nuuttila V. J. Rytkönen
5980: Anna-Lilsa Piipari Jacob Söderman
5981:
5982:
5983:
5984:
5985: 17 0879007181
5986: 130 1979 vp.
5987:
5988: Raha-asia-aloite n:o 124.
5989:
5990:
5991:
5992:
5993: Söderman ym.: Määrärahan osoittamisesta Kokkilan-Kemiön
5994: maantien perusparantamiseen.
5995:
5996:
5997: E d u s k u n n a 11 e.
5998:
5999: Kokkilan-Kemiön maantie johtaa Kokkilan ,tallisia tien varrella asuvien ihmisten .ja istu-
6000: lossilta Kemiön kWkolle ja se on pituudeltaan tusten kannalta.
6001: noin 26 km pitkä. Tiestä ~ on Kemiön ilrun- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6002: nan puolella lopun ollessa Halikon kunnan
6003: alueella. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
6004: Kyseinen maantie on erittäin huonossa lrun- den 1980 tulo- ;a menoarvioon
6005: nossa, mäkinen ja mutkainen. Kesällä tien pin- 2 000 000 markan määrärahan Kokkilan
6006: nasta erottuva sora, hiekka ia pöly ovat hai- -Kemiön maantien perusparantami-
6007: seen.
6008: He1singissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
6009:
6010: Jacob Söderman Reino Breilin
6011: 1979 vp. 131
6012:
6013: Raha-asia-aloite n:o 125.
6014:
6015:
6016:
6017:
6018: Söderman ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun tavara-aseman
6019: toisen vaiheen rakentamiseen.
6020:
6021:
6022: E d u s k u n n a 11 e.
6023:
6024: Turun tavara-aseman eli tavaraterminaalin Lisäksi terminaalin laiturit ovat aivan liian
6025: sosiaalitilat ovat uudistuksen alaisina ja työ kapeat, mikä merkitsee että työskentely on
6026: valmistui viime syksynä. Tämä merkitsee sitä, hankalaa ,ja ajoittain vaarallista. Terminaalin
6027: että henkilölrunnan olosuhteissa tapahtuu tältä katto on paikoitellen huonossa kunnossa, illrlkä
6028: osin huomattava parannus. Samalla se mer- on aiheuttanut tavaroille vesivaurioita ja yli-
6029: kitsee tämän tav~aterminaalin ensimmäisen sa· määräisiä kustannuksia VR:lle.
6030: neeraamisvaiheen päättymistä. Rakennustyömiesten heikko työtilanne Tu-
6031: Turun tavaraterminaalin saneeraamisen toi- run seudulla puoltaa myös osaltaan tämän ra-
6032: nen vaihe koskee nykyisten työskentelytilojen kennustyömaan jatkamista.
6033: ja varastoimistilojen uudistamista ja uudenai- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6034: k.ai.stamista. Vanhat tilat on rakennettu vuosi-
6035: na 1937-38, jolloin sekä tavaran määrä oli että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
6036: huomattavasti pienempi että sen käsittely ai- den 1980 tulo- ;a menoarvioon 500 000
6037: van toisenlaista. Nykyään tavaran käsittely ta- markan määrärahan .Turun tavaratermi-
6038: pahtuu lähes yksinomaan ~trukeilla, joiden liik- naalin saneeraamisen toisen vaiheen
6039: kuminen ja aiheuttama ilman saastuminen on sunnitteluun ;a rakentamiseen.
6040: huomattava työsuojelupulma vanhoissa tiloissa.
6041: Helsingissä 20 päivänä huht&uuta 1979.
6042:
6043: Jacob Söderman Ensio Laine
6044: 132 1979 rd.
6045:
6046: Finansmotion nr 126.
6047:
6048:
6049:
6050:
6051: Söderman: Om anvisande av anslag för Aho Svenska Teaters
6052: regionala verksamhet.
6053:
6054:
6055: T i 11 R i k s d a g e n.
6056:
6057: Sedan år 1969 har experimenterande region- Aho Svenska Teaters regionala arhete är ti11
6058: teaterverksamhet försiggått vid ett antal teat- stor del u-områdesverksamhet, för viiken sär-
6059: rar i Finland, med för ändamålet särskilt an- skilda stödåtgärder är motiverade. Utredningar
6060: visade medel. Utanför experimentet har läm- och praktisk erfarenhet har klart påvisat att
6061: nats en rädka professionel:la teatrar vid vilka områdets svenskspråkiga teaterhehov måste till-
6062: en målmedveten och kontinuerlig uppsökande godoses utgående från Aho Svenska Teater.
6063: vetiksamhet utförs. Föredömligt arhete av det- Det systematiska arhete som teatern hittills
6064: ta slag har under 1970-talet pågått och pågår presterat, i trots av ytterst snäva ekonomiska
6065: vid Aho Svenska Teater. ramar, har hefäst dess ställning som en regio-
6066: Aho Svenska Teaters regionala verksamhet nalt fungerande, snarare än experimenterande,
6067: omfattar de svensk- och tvåspråkiga hosätt- teater. Det synes därför rimligt att teatern
6068: ningsområdena i sydvästra Finland ( Aholand, beviljas medel motsvarande de godtaghara mer-
6069: Aland, Västnyland), dvs. tili mydket stor del kostnader som turnt!verksamheten medför.
6070: skärgårdstrakter med speciella kommunikations- Med hänvisning till det ovan anförda före-
6071: problem. Detta sätter sin prägel på teaterns slås,
6072: ·arbetsvillkor. T .ex. ger de · trafiktekniska svå- att Riksdagen i statsförslaget för år
6073: righeterna i form av glesa eller obefintliga 1980 måtte uppta ett anslag för re-
6074: färjförbindelser direkt utslag i arhetstidens gionteaterverksamhet med 500 000
6075: längd. Genomförandet av en turnt!föreställning mark och hevilja detta tillskott Aho
6076: kräver i medeltal elva timmar; på många av Svenska Teater för att trygga Aho
6077: teaterns fasta spelorter är övernattning ound- Svenska T eaters regionala verksamhet
6078: viklig. i Aholand och Väst-Nyland samt i
6079: landskapet Aland.
6080: Helsingfors den 20 apdl 1979.
6081:
6082: Jacob Söderman
6083: 1979 vp. 133
6084:
6085: Raha-asia-aloite n:o 126. Suomennos:
6086:
6087:
6088:
6089:
6090: Söderman: Määrärahan osoittamisesta Turun Ruotsalaisen Teat-
6091: terin alueelliseen toimintaan.
6092:
6093:
6094: E d u s k u n n a 11 e.
6095:
6096: Vuodesta 1969 lähtien on harjoitettu kokei- on suureksi osaksi kehitysaluetyötä, jota var-
6097: levaa alueteatteritoimintaa useissa Suomen teat- ten erityiset tukitoimenpiteet ovat perusteltu·
6098: tereissa .tarkoitusta varten erityisesti osoite- ja. Selvitykset ja käytännön kokemus ovat
6099: tullia varoilla. Kokeilun ulkopuolelle on jätetty osoittaneet, että alueellinen ruotsinkielisen
6100: liuta ammatillisia teattereita, joissa suorite- teatterin tarve täytyy hoitaa Turun Ruotsalai-
6101: taan määrätietoista ja jatkuvaa vierailutoimin- sen Teatterin puitteissa. Jätiestelmällinen työ,
6102: taa. Esimerkillinen tämänlaatuinen työ on jat- jota teatteri on tähän mennessä suorittanut
6103: kunut 1970-luvulla ja jatkuu edelleen Turun äärimmäisen ahtaan talouden puitteissa, on
6104: Ruotsalaisessa Teatterissa. vahvistanut sen asemaa alueellisesti toimiva-
6105: Turun Ruotsalaisen Teatterin alueellinen toi- na, pikemmin kuin kokeilevana teatterina. Täs-
6106: minta käsittää Lounais-Suomen (Turunmaan, tä syystä näyttää ikohtuul1i.selta, että teatterille
6107: Ahvenanmaan, Länsi-Uudenmaan) ruotsinkieli- myönnetään varoja, jotka kattavat kiertuetoi-
6108: set ja kaksikieliset asutusalueet, ts. suureksi minnan aiheuttamat lisäkustannukset.
6109: osaksi sellaisia saaristoseutuja, joilla on erityi- Edellä olevan perusteella ehdotan,
6110: set liikennepulmat. Tämä lyö leimansa teatte-
6111: rin työehtoihin. Esimerkiksi liikennetekniset että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
6112: vaikeudet harvojen tai olemattotilien lauttayh- den 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
6113: teyksien muodossa ilmenevät suoraan työajan markan määrärahan alueteatteritoimin-
6114: pituutena. Kiertuenäytännön toteuttaminen vaa- taa varten ja osoittaisi tämän lisäyksen
6115: tii keskimäärin yksitoista tuntia; monilla teat- Turun Ruotsalaisen Teatterin alueelli-
6116: terin kiinteillä näytäutöpaikkakunnilla yöpymi- sen toiminnan turvaamiseksi T urunmaal-
6117: nen on välttämätöntä. la ja Länsi-Uudellamaalla sekä Ahve-
6118: Turun Ruotsalaisen Teatterin alueellinen työ nanmaan maakunnassa.
6119: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
6120:
6121: Jacob Söderman
6122: 134 1979 rd.
6123:
6124: Finansmotion nr 127.
6125:
6126:
6127:
6128:
6129: Söderman m. fl.: Om anvisande av anslag för byggande av färj-
6130: fästen för färjtrafiken mellan Kasnäs och Rosala.
6131:
6132:
6133: T i 11 R i k s d a g e n.
6134:
6135: För något år sedan övertogs vägen mellan En sådan reform skulle innebära att den gamla
6136: Rosala by och Hitis kyrkoby att underhållas av skärgårdsbefolkningen på Hitis-landet skulle
6137: staten. För vägförhållandena på Hitis-ön var komma i samma ställning som skärgårdsbe-
6138: detta en stor förbättring. Likaså har det nya folkningen i motsvarande förhållanden och av
6139: förbindelsefartyget Rosala samt det faktum att motsvarande storlek i den övriga skärgården.
6140: sk.ärgårdsbor ikan åka avgiftsfritt betytt en för- Med stöd av ovanstående föreslås,
6141: bäntring i lkommuni!kationsförhå:llandena.
6142: En ytterligare förbättring kunde ske så att att Riksdagen i statsförslaget för åt
6143: man satte in en färja att gå mellan Kasnäs 1980 måtte upptaga ett anslag om
6144: och Rosala exempelvis så att den skulle starta 800 000 mark för planering och byggan-
6145: med daglig trafik. Brobyggena och en moderni- de av färjfästen för färjtrafiken mellan
6146: sering av färjparken i det övriga riket gör Kasnäs och Rosala i Dragsfjärd kom-
6147: att dylik färjkapacitet säkert finns tillgänglig. mun.
6148: Helsingfors den 20 apriJ. 1979.
6149:
6150: Jacob Söderman Christoffer Taxell
6151: 1979 vp. 135
6152:
6153: Raha-asia-aloite n:o 127. Suomennos.
6154:
6155:
6156:
6157:
6158: Söderman ym.: Määrärahan osoittamisesta lauttalaitureiden ra-
6159: kentamiseksi Kasnäsin ja Rosalan välistä lauttaliikennettä
6160: varten.
6161:
6162:
6163: E d u s k u n n a 11 e.
6164:
6165: Muutamia vuosia sitten otettiin Rosalan ky- ten pääsaaren vanha kalastajaväestö tulisi sa-
6166: län ja Riittisten kirkonkylän välinen tie valtion maan asemaan kuin vastaavanlaisissa olosuhteis-
6167: hoitoon. Tämä oli Riittisten saaren tieolosuh- sa oleva vastaavan suuruinen saaristoväestö
6168: teiden kannalta suuri parannus. Samoin ovat muualla saaristossa.
6169: uusi yhteysalus Rosala sekä se seikka, että saa- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6170: ristolaiset saavat matkustaa maksutta, merkin-
6171: neet liikenneolosuhteiden parantumista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6172: Lisäparannus voitaisiin saada aikaan siten, 1980 tulo- ;a menoarvioon 800 000
6173: että Kasnäsin ja Rosalan välille asetettaisiin markan määrärahan lauttalaitureiden
6174: lautta esimerkiksi siten, että se alkaisi kulkea suunnittelemiseksi ja rakentamiseksi
6175: päivittäin. Kun muualla maassa rakennetaan Dragsfiärdin kunnan Kasnäsin ja Rosa-
6176: siltoja ja uudenaikaistetaan lauttakalustoa, niili lan välillä tapahtuvaa lauttaliikennettä
6177: tällaista lauttakalustoa varmaan on saatavissa. varten.
6178: Tällainen uudistus merkitsisi sitä, että Hiittis-
6179: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
6180:
6181: Jacob Söderman Christoffer Taxell
6182: 136 1979 vp.
6183:
6184: Raha-asia-aloite n:o 128.
6185:
6186:
6187:
6188:
6189: Tapiola ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen lääniin
6190: sijoitettavan metsä- ja puutaloudellisen oppilaitoksen suun-
6191: nitteluun.
6192:
6193:
6194: E d u s k u n n a 11 e.
6195:
6196: Metsä- ja puutalouden koulutuskomitea on mukainen. Toisen asteen 'koulutuspaikkojen lu-
6197: esittänyt osamietinnöissään ( komiteanmietinnöt kumäärä on Keski-Suomessa alhaisimpia koko
6198: 1974: 68 ja 1975: 106), että yksi valtaklun- valtakunnassa koulutusta tarvitsevien ikäluok-
6199: nan alueelle perustettavaksi ehdotetuista met- kien suuruuteen verrattuna. Lisäksi alueen tuo-
6200: sä- ja puutaloudellisista oppilaitoksista perus- tantorakenne painottuu selvästi metsäteollisuu-
6201: tettaisiin Jyväskylän lähiseudulle. Oppilaitok- den suuntaan, joten sama.lla kun laitos olisi
6202: sen päätoiminnoiksi on esitetty: ammatillinen valtakunna.llisesti katsoen oikeassa ympäristös-
6203: opetusjakso (pääpaino puutaloudessa), metsä- sä, 'se vastaisi hyvin ,alueen omaa koulutus-
6204: talouden alempaan ja ylempään opistotutkin- tarvetta. Sijoituspaikan valinta on myös kehi-
6205: toon johtava koulutus, puutalouden alempaan tysaluepoliittisesti oikeaan osunut.
6206: ja ylempään opistotutkintoon johtava koulu- Keski-Suomeen suunnitellulla metsä- ja puu-
6207: tus, alan täydennys- ja jatkokoulutus sekä kurs- taloudellisella oppilaitoksella tulisi olemaan
6208: sitoiminta ja opettajainvalmis.tus. mitä suurimmassa määrin yleistä valtakunnal-
6209: Komitean esitys vastaa niitä näkemyksiä, lista merkitystä, sillä laitos tulisi vastaamaan
6210: joita Keski-Suomessa on laitoksen sijoituspai- suuresta osasta :kaakkoisen, eteläisen, lounai-
6211: kasta esitetty. Sijoituksen perusteluiksi on esi- sen, läntisen ja keskisen Suomen metsä- ja puu-
6212: tetty mm.: Jyväskylän yliopisto on riittävän taloudellisesta koulutuksesta. Tästä syystä sekä
6213: monipuolinen oppilaitoksen tarvitsemaa koulu- myöskin sen johdosta, että valtakunnan tuo-
6214: tusyhteistyötä silmälläpitäen; Jyväskylän ympä- tantoelämän kannalta tärkeimmän alan koulu-
6215: ristö tarjoaa tiettävästi maailman monipuoli- tuksen kehittämisen tarve on suuri, on suun-
6216: siroman metsäteollisuuden tuotantoa!lueen; Jy- niteltujen oppilaitosten suunnittelu saatettava
6217: väskylässä sijaitsevat tekninen oppilaitos, kaup- mitä kiireellisimmin alulle.
6218: paoppilaitos ym. oppilaitokset sekä ammatti- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
6219: koulujen opettajainvalmistus antavat hyvät yh-
6220: teistoimintamahdollisuudet muun opetustoimin- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
6221: nan kanssa. Keski-Suomi on keskeisen sijain- den 1980 tulo- ;a menoarvioon mo-
6222: tinsa ja hyvien liikenneyhteyksiensä puolesta mentille 29.72.74 300 000 marka;z
6223: joka suunnalta hyvin tavoitettavissa. määrärahan Keski-Suomen lääniin si;oi-
6224: Oppilaitoksen sijoittaminen Keski-Suomeen tettavan metsä- ;a puutaloudellisen op-
6225: on talousalueen kannalta tärkeä ratkaisu sa- pilaitoksen suunnittelua varten.
6226: ma.lla kun se on valtakunnallisesti tarkoituksen-
6227: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
6228:
6229: Hannu Tapiola Sakari Knuuttila Juhani Surakka
6230: Inger Hirvelä Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen
6231: Matti Jaatinen Helena Pesola
6232: 1979 vp. 137
6233:
6234: Raha-asia-aloite n:o 129.
6235:
6236:
6237:
6238:
6239: Tapiola: Määrärahan osoittamisesta Muuramen-Säynätsalon pai-
6240: kallistien rakennustöiden aloittamiseen.
6241:
6242:
6243: E d u s k u n n a II e.
6244:
6245: Muuramen ja Säynätsalon välinen oikotie- tuksissa. Enso-Gutzeit Oy:n Parviaisen tehtaille
6246: hanke on ollut vireillä noin 30 vuotta. Edus- oikotie aiheuttaisi arviolaskelman mukaan
6247: kunnalle on vuonna 1967 esitetty kolme toi- 109 000 mk:n säästön vuosittain.
6248: vomusaloitetta, joissa on korostettu tiesuunni- Muuramen-Säynätsalon paikallistien raken-
6249: telman laatimisen ja tien rakentamisen tärkeyt- tamisesta on laadittu suunnitelma, joka on hy-
6250: tä. Näiden aloitteiden perusteella on hyväksyt- väksytty Keski-Suomen tie- ja vesirakennuspii-
6251: ty eduskunnan toivomus ( Edusk. toivomus - rissä marraskuussa 1978. Muuramen ja Säynät-
6252: Toiv.al.miet. n:o 145/1968 vp.). Säynätsalon salon kunnanvaltuustot ovat käsiteHeet suun-
6253: kunnan ja Muuramen kunnan keskustaaja- nitelmaa ailikuvuodesta 1979, antaneet siitä
6254: mat ovat noin viiden kilometrin etäisyydellä puoltavan lausunnon ja kiirehtineet tien ra-
6255: toisistaan. Maaoteitse taajamien välistä matkaa kentamista. Valmiudet rakennushankkeen pikai-
6256: kertyy nykyään Jyväskylän kaupungin Kelion- selle toteuttamiselle ovat siis olemassa. Tien
6257: kankaan kautta noin 15 kilometriä. Suunniteltu kiireellistä rakentamista puoltaa vielä, että Suo-
6258: oikotie lyhentäisi matkaa noin 10 kilometrillä. mesta on vaikea löytää kahta vierekkäin si-
6259: Kunnilla on paljon yhteisiä palveluja, joiden jaitsevaa usean tuhannen asukkaan asutuskes-
6260: saavutettavuus paranisi olennaisesti uuden tien kusta, joiden välissä ei ole suoraa tieyhteyttä.
6261: myötä. Lyhyempi matka säästäisi tietysti myös Tiehankkeen kokonaiskustannusarvio on
6262: huomattavia kustannuksia. 4 604 000 mk, josta arvioitu kuntien osuus on
6263: Muuramessa on kolmen kunnan ( Muurame, 1 064 000 mk. Työt tultaisiin todennäköisesti
6264: Säynätsalo, Korpilahti) yhteinen nimismiespii- tekemään ainakin kahden vuoden aikana. Tien
6265: rin ja veropiirin toimisto. Muuramessa on rakentaminen on merkitty Keski-Suomen tie·
6266: mainittujen kolmen kunnan yhteisen kansanter- ja vesirakennuspiirin investointiohjelmaan vuo-
6267: veystyön kuntainliiton keskuspaikka vuodeosas- sille 1981-82. Tieyhteyden aikaansaaminen
6268: toineen. Muuramessa istuu Korpilahden kihla- Muuramen kirkonkylän ja Säynätsalon kunnan
6269: kunnanoikeus, jonka käräjäkunta käsittää myös välille on palvelujen parantamisen sekä huomat-
6270: mainitut kolme kuntaa. Muuramen ja Säynät- tavien kansantaloudellisten, valtiontaloudellis-
6271: salon kunnan yhteinen yläaste on Säynätsalon ten, kunnallistaloudellisten ja yksityistaloudel-
6272: kunnassa. Siellä on muuramelaisia oppilaita listen säästöjen saavuttamisen vuoksi erittäin
6273: noin 202. Säynätsalon koulujen oppilaat käyt- kiireellinen asia.
6274: tävät säännöllisesti Muuramen kirkonkylän kou- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
6275: lun yhteydessä olevaa uimahallia.
6276: Säynätsalon kunnassa sijaitsevat Enso-Gut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6277: zeit Oy:n Parviaisen tehtaat. Suunniteltu oiko- 1980 tulo- ;a menoarvioon momentille
6278: tie lyhentäisi ja parantaisi yhteyksiä tehtailta 31.24.77 2 500 000 markan määrära-
6279: etelään päin ja aiheuttaisi säästöä tehtaille han Muuramen-Säynätsalon paikallis-
6280: suuntautuvissa raaka-aineiden kuljetuksissa ja tien rakennustöiden aloittamista varten.
6281: tehtailta tapahtuvissa lähtevän tavaran kulje-
6282: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
6283:
6284: Hannu Tapiola
6285:
6286: 18 0879007181
6287: 138 1979 rd.
6288:
6289: Finansmotion nr 130.
6290:
6291:
6292:
6293:
6294: Taxell m.fl.: Om anv.isande av tilläggsanslag för transportstöd
6295: för fjällfisk.
6296:
6297:
6298: Tili Riksdagen.
6299:
6300: De medel riksdagen i stöd av lagen om mindre fångster och dyrare transporter ,som
6301: prisstöd för fiskfångst beviljat, inneva11ande år följd har situationen utvecklats så att fisket
6302: tio mUjoner mark, ihar av jord- ooih skogs- på flem håll i den yttre skärgården är all-
6303: bruksministeriet på fö11slag av delegationen för varligt hotat. Därigenom äventyras förutsätt-
6304: fiskets prisstöd använts som prisstöd ocih ningarna för den ännu bofasta befolkningen
6305: transportbidrag .för strömming. :att bo kvar. Situationen i dag är helt enkelt
6306: I 1samband med beihandlingen av 1977 och den att uansporterna av fisk i skärgården inte
6307: 1979 års statsbudgeter har ri:ksdagen förutsatt' kan ,ske så att de är ~önsamma om inte lför
6308: att på ifrågavarande moment anslagna medel dem erläggs ,tillräckligt statsbidrag.
6309: även kunde användas för stöd av transporter Det vore dätför nu ytterst angeläget och
6310: av fisk fångad i den yttre skärgården. I prak- ISynnerligen brådskande att utsträcka fiskprisla-
6311: ,tiken har uttalandet gällt stöd för transport gens tillämpning att gälla transportstöd för
6312: av fjäliHsk. Trots rilksdagens Mart uttalade fjäll:fisk. För detta ändamål hör därlör upp-
6313: vilja och välmotiverade ansökningar har lför tas ,tillräckliga anslag i statsbudgeten.
6314: deua ändamål av jord- och ~skogsbruksminis Med hänvisning tili ovanstående föreslås
6315: teriet dock beviljats endast alldeles obetydliga vördsamt,
6316: bidrag.
6317: I stora delar aJV den yttre skärgården är att Riksdagen i statsförslaget för år
6318: emellertid fjälliisket av ,central betydelse. Då 1980 måtte upptaga ett anslag om
6319: prisutvecklingen inte varit god nog ooh då 500 000 mark för transportstöd för
6320: avlfolkningen inneburit allt färre fiskare med fiällfisk.
6321: He1singfol'IS den 11 april 1979.
6322:
6323: Christoffer Taxell Håkan Malm
6324: 1979 vp. 139
6325:
6326: Raha-asia-aloite n:o 130. Suomennos.
6327:
6328:
6329:
6330:
6331: Taxell ym.: Määrärahan osoittamisesta suomukalan kuljetusavus-
6332: tuksiin.
6333:
6334:
6335: E d u s k u n n a II e.
6336:
6337: Eduskunnan kalansaaliin hintatuesta annetun harvempia kalastajia ja pienempiä pyyntimää-
6338: lain nojalla myöntämät varat, jotka tänä vuon- riä sekä ·tämän seurauksena kalliimpia kulje-
6339: na ovat 10 m1ljoonaa markkaa, maa- ja metsä- tuksia, tilanne on kehittyny.t ~iten, että ulko-
6340: talousministeriö on kalanhintatukineuvottelu- saariston kalastus on monin paikoin vakavasti
6341: kunnan esity~ksestä !käyttänyt silakan hintatu- uhattuna. Siten ov•at uhattuja edellytykset sille,
6342: keen ja kuljetusavustuksiin. että nykyinen vielä pysyvä väestö jäisi asu-
6343: Valtion vuosien 1977 ja 1979 tulo- ja me- masijoilleen. Tilanne 0!11 tänään yksinkertaisesti
6344: noarvioiden käsittelyn yhteydessä eduskunta .se, että kalan saaristossa tapahtuvat kuljetuk-
6345: on edellyttänyt, että kysymyksessä olevalla mo- set eivät voi tapahtua kannattavasti, mikäli
6346: mentilla olevia määrärahoja voitaisiin käyttää niihin ei myönnetä riittävästi valtion avustusta.
6347: myös ulkosaaristossa pyydystetyn kalan kulje- Olisi tämän vuoksi nyt erittäin tärkeätä ja
6348: tusten tukemiseen. Käytännössä lausuma on kiireellistä, että kalansaaliin hintatuesta oone-
6349: tarkoittanut suomu:kalan kuljetusten tukemista. ·tun lain soveltamista laajennettaisiin siten, että
6350: Huolimatta eduskunnan selvästi osoittamasta se koskisi myös suomukalojen hintatukea ja
6351: tahdosta ja hyvin perustelluista hakemuksista kuljetusavustus ta.
6352: maa- ja metsätalousministeriö on tähän tarkoi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
6353: tukseen myöntänyt vain aivan merkityksettö- •taen,
6354: miä avustuksia.
6355: Suurissa osissa ulkosaaristoa suomukalojen että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
6356: kalastuksella on kuitenkin keskeinen merkitys. den 1980 tulo- ;a menoarvioon 500 000
6357: l<;un hintakehitys ei ole ollut tarpeeksi hyvä markan määrärahan suomukalan kut;e-
6358: ja väestökato on samanaikaisesti mel'kinnyt yhä tusavustuksiin.
6359: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
6360:
6361: Christoffer Taxell Håkan Malm
6362: 140 1979 rd.
6363:
6364: Finansmotion nr 131.
6365:
6366:
6367:
6368:
6369: Taxell: Om anvisande av anslag för utökad färjtrafik den
6370: åboländska skärgården.
6371:
6372:
6373: T i 11 R i k s d a g e n.
6374:
6375: Enligt det senaste utkastet tili vägverkets åt- nens tunga transporter, bl.a. .tankbilar och
6376: gärdsprogram för åren 1982-1984 har reser- andra lastbilar, kan inte skötas av de statliga
6377: verats 25 miljoner mark för att förbättra skär- förbindelsebåtarna. Så nyttig och nödvändig
6378: gårdsvägen i den västra åboländska skärgården. den lastfärja av landstigningsbåtstyp som sjö-
6379: Som bäst utreds olika alternativ, dels en för- fartsstyrelsen skall sätta i trafik än är förmår
6380: kortning av färjpasset mellan Pargas och Nagu den inte tillfredsställa de behov av regelbundna
6381: så att trafik med vajerfärja vore möjligt, dels transporter som en så stor befolkning har som
6382: frågan om att ersätta Vikom-färja med en bro. den som bebor Hitis huvudöar. Också person-
6383: Även om dessa projekt framställts som alter- bilstrafiken till Hitis och Rosala har ökat. Det
6384: nativ bör vardera förverkligas. kan nämnas att vägen mellan dessa byar nu-
6385: Då vajerfärjor eller "vajerlösa vajerfärjor" av rnera är bygdeväg.
6386: den typ som i dag är i trafik mellan Nagu och Iniö kommun saknar i dag helt allrnänna
6387: Korpo, sätts i trafik mellan Pargas och Nagu, vägar. De tyngre transporteroa får helt skötas
6388: frigörs betydande färjkapacitet. Absolut senast på privat bas, visserligen med statsstöd. Med
6389: då, men the1st redan tidigare, borde färjtrafik in- beaktande av att Iniö är en del av den åbo-
6390: ledas på de två viktigaste sträckor i den åbo- ländska skärgården är det av central betydelse
6391: ländska skärgården som i dag saknar färjförbin- att kornrnunen få< regelbundna dagliga förbin-
6392: delse, nämligen mellan Mossala i Houtskär och delser rned grannkornmunen Houtskär. För
6393: Iniö och Gustavs samt mellan Kasnäs och Hitis komrnunens komrnunikationer till fastlandet är
6394: huvudöar, Hitis, Rosala och Högsåra. Redan en reguljär bilbärande förbindelse till Gustavs
6395: när de nya färjfästena på passet Galtby- av stor betydelse. Färjtrafik rnellan Mossala i
6396: Norrskata-Houtskär tas i bruk, torde ledig Houtskär via Iniö till Gustavs skulle även be-
6397: färjkapacitet stå till förfogande. I samman- tjäna Houtskär kornrnun.
6398: hanget bör även enrinras om att man från skär- Med hänvisning till ovanstående föreslås,
6399: gårdshåll efterlyst en för isgående särskilt an-
6400: passad färja just på sträckan Galtby-Norr- att Riksdagen i stats/örslaget för år
6401: skata-Houtskär, vilket ytterligare sllruhle öka 1980 måtte uppta 1 500 000 mark för
6402: kapaciteten. planering och inledning av färitrafik på
6403: Behovet av färjtrafik på de nämnda nya färj- avsnitten Mossala-Iniö-Gustavs och
6404: passen torde inte kunna bestridas. Hitisregio- Kasnäs-Hitis huvudöar.
6405: Helsingfors den 12 april 1979.
6406:
6407: Christoffer Taxell
6408: 1979 vp. 141
6409:
6410: Raha-asia-aloite n:o 131. Suomennos.
6411:
6412:
6413:
6414:
6415: Taxell: Määrärahan osoittamisesta lauttaliikenteen tehostamiseen
6416: eräillä Turun saariston reiteillä.
6417:
6418:
6419: E d u s k u n n a 11 e.
6420:
6421: VJ.imeksi laaditun tiehallinnon toimenpiteitä teen tarvetta tuskin voidaan kiistää. Riittisten
6422: vuosina 1982-1984 koskevan ~uonnoksen mu- seudun raskaita !kuljetuksia, mm. säiliöautoja ja
6423: kaan 25 milj. mk on varattu saaristotien paran- ,muita kuorma-autoja, ei voida hoitaa valtion
6424: tamiseen läntisessä Turunmaan saaristossa. Par- yhteysveneillä. Nlin hyödyllinen ja välttämätön
6425: haillaan selvitetään eri vaihtoehtoja; toisaalta kuin maihinnousuvenetyyppiä oleva kuorma-
6426: lauttaetäisyyden lyhentämistä Paraisten ja Nau- lautta onkin, jonka merenkulkuhallitus aikoo
6427: von välillä ,siten, että vaijeri:lautalla tapahtuva sijoittaa liikenteeseen, :se ei kuitenkaan kykene
6428: liikenne käv1si mahdolliseksi, toisaalta kysymys- tyydy;ttämään säännöllisten \kuljetusten tarvetta,
6429: tä Vikom.Jautan korvaamises:ta sillalla. joka on Hlittis:ten pääsaarrua asuvalla suurella
6430: Vaikkakin nämä projektit esitetään toistensa väestömäärällä. Myös henkilöautoliikenne Hiit-
6431: va1htoehtoina, tulisi molemmat toteuttaa. tisiin ja Rosalaan on lisääntynyt. Voidaan mai-
6432: Kun vaijerilautat tai sitä tyyppiä olevat "vai- nita, että näiden kylien välinen tie on nykyisin
6433: jerittomat vaijerilautat", jotka nyt ovat käytös- paikalHstie.
6434: sä Nauvon ja Korppoon välisessä liikenteessä, Iniön kunnasta puuttuvat tänään :täy;sin ylei-
6435: otetaan liikenteeseen Paraisten ja Nauvon vä- set tiet. Raskaat ktilljetukset on hoidettava il:äy-
6436: lillä, vapautuu huomattava määrä IJ.auttakapasi- sin yksityisesti, joskin valtion avustuksella.
6437: teettia. Ehdottomasti sillo1n viimeistään, mutta Ottaen huomioon, että Iniö on osa Turunmaan
6438: mieluummin jo aikaisemmin, olisi lauttaliikenne saaristoa, on mitä tärkeintä, että kunta saa
6439: aloitettava kahdella tärkeimmällä Turunmaan säännörliset päivittäiset yhteydet naapurikun-
6440: saariston rdtillä, joilila ei ole [auttayhteyttä, taan Houtskarlin. Säännöllisellä autoyhteydellä
6441: eli Houtskarissa .sijaitsevan Mossruan ja Iniön Kustavlin on ajaitellen kunnan .yhteyksiä man-
6442: sekä Kustavin välillä .sekä Kasnäsin ja Riittis- tereelle suuri merkitys. Laut:tallikenne Hout-
6443: ten pääsaarten, Riittisten ja Rosalan sekä skarissa ,sijaitsevasta Mossal~sta Iniön kautta
6444: Högsåran, välillä. Jo silloin, kun uudet lautta- Kustaviin palvelisi myös Houtskarin kuntaa.
6445: laiturit välillä Galtby-Norrskata-Houtskari Edellä olevaan viitaten ehdotan,
6446: otetaan \käyttöön, pitäisi vapaata lauttakapasi-
6447: teettia olla käytettävissä. Tässä yhteydessä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6448: vielä muistutettava slitä, että saaristolaistahoi- 1980 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
6449: ta on toivottu jäissä kulkemiseen soveiltuvaa markan määrärahan lauttaliikenteen
6450: !auttaa erityisesti välille Grutby-Norrskata- suunnitteluun ja aloittamiseen välillä
6451: Houtskari, mikä entisestään lisäisi \kapasiteettia. Mossala-Iniö-Kustavi ja Kasnäs-
6452: Mainituill.a matkoilla vallitsevaa lauttaliiken- Hiittisten pääsaaret.
6453: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
6454:
6455: Christoffer Taxell
6456: 142 1979 vp.
6457:
6458: Raha-asia-aloite n:o 132.
6459:
6460:
6461:
6462:
6463: Työläjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotineuvontaliiton
6464: työn tukemiseen.
6465:
6466:
6467: E d u s k u n n a 11 e.
6468:
6469: Kotineuvontailltto tol:Oll1 kotita1ous-, käsi- mintakulut huomioon ottaen työntekijäin palk-
6470: työ- ja kuiuttajaneuvontajärjestönä noin miljoo- kaUkseen sidottu perusavustus on varsin vähäi-
6471: na henkilöjäsentä käsittävässä järjestökentässä. nen. LiitoNe on vuosikausia myönnetty avus·
6472: Liiton kasvatus- ja neuvontapalveluja suunna- tusta vain noin kuuden vakanssin perusteella.
6473: taan palkansaajaväestöön ja muihin vähävarai- Tähän ci tiettävästi ole tulossa oleeJ.J.isia muu-
6474: siin ihmisryhmiin koko valtakunnan alueella. toksia myöskään vuoden 1980 osalta. Tämä
6475: Liiton toiminta on voimakkaasti kehittymäs- merkitsee, että toimintaa on palvelujen lisään-
6476: sä. Neuvontatyön tarve on lisääntynyt. Palve- tyvässä kysyntäpaineessa järjestettävä ja palve-
6477: lujen kysyntä on kasvanut liiton organisaatios- luja rahoitettava palvelujen käyttäjän :toimesta,
6478: sa ja yhteistyösuhteissa tapahtuneiden muutos- joka ei ole kestävä ratkaisu, kun kysymys on
6479: ten seurauksena. Myös yleisillä yhteiskunnalli- kaikkein vähävaraisimmista kuluttajapiireistä.
6480: silla muutosilmiöiDä on ollut vaikutuksensa Edellä olevan ·perusteella ehdotamme,
6481: neuvontapalvelujen lisääntyvään käyttöön.
6482: Kotineuvontaliitto saa muiden kotitalousneu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6483: vontajärjestöjen tavoin valtionapua harkinnan- 1980 tulo- ;a menoarvioon momentille
6484: varaisesti henkilökunnan palkkaukseen ja mui- 29.86.50.2 200 000 markan määrärahan
6485: hin menoihin momentilta 29.86.50. Liiton toi- Kotineuvontaliiton työn tukemiseen.
6486: He1singissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
6487:
6488: Pirkko Työläjärvi Tellervo Koivisto Juhani Surakka
6489: Matti Puhakka Risto Tuominen Tarja Halonen
6490: Pirkko Valtonen Mikko Elo Kaj Bärlund
6491: 1979 vp. 143
6492:
6493: Raha-asia-aloite n:o 133.
6494:
6495:
6496:
6497:
6498: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta pienten moottori-
6499: pyörien hintojen alentamiseksi.
6500:
6501:
6502: E d u s k u n n a 11 e.
6503:
6504: Moottoriajoneuvovero on maassamme eräo; ta olosuhteista huolimatta varsin monen käyt-
6505: maailman kol.1kcimmista. Erityisesti tämä pitää tämä työväiline. Tästäikään syystä ei moottori-
6506: paikkansa moottoripyörien kohdalla. pyöriä saisi yliverottaa. Vero ei saisi minkään
6507: Moottoripyörien turvaliisuusikysymyksiä ei pyörän osa!lta ylittää 50 prosenttia ja pienem-
6508: voida ratkaista verottamalla, sillä eihän toki mät pyörät tulisi kokonaan vapauttaa :verosta.
6509: pyörän hankkivan ajotaito ole riippuvainen hä- Edellä mainituiJ.la perusteilla ehdotamme
6510: nen veronmaksukyvystään. Moottoripyörien tur- kunnioittaen,
6511: vallisuusongelmat tulee ratkaista sekä pyöräi-
6512: lijöitä että myös erityisesti autoiliioita koulut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6513: tamalla ja huolehtimalla mahdo1Jisimman hyvin 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
6514: siitä, että pyörää saa ajaa vain sellainen, jolla markan määrärahan käytettäväksi pien-
6515: on todettu riittävä taito sen hallitsemiseen. ten moottoripyörien hinnan alentami-
6516: Moottoripyörä on Suomessaldn i:lmasto.IJ.isis- seksi.
6517: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
6518:
6519: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
6520: Eino Poutiainen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
6521: Urpo Leppänen
6522: 144 1979 vp.
6523:
6524: Raha-asia-aloite n:o 134.
6525:
6526:
6527:
6528:
6529: Vesterinen ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta kui-
6530: vatustöiden valtionapuun ja lainoihin.
6531:
6532:
6533: E d u s k u n n a 11 e.
6534:
6535: Viljelysmaiden peruskuivatusmäärärahat ovat raha kuivatusavustuksiin ja lainoihin 2 500 000
6536: valtion vuoden 1979 tulo- ja menoarviossa täy- markkaa.
6537: sin riittämättömät. Kaikkiaan tämän hetken Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6538: kuivatusrahojen tarve olisi noin 60 milj. mk. nioittaen,
6539: Vireillä olevien hankkeiden pui'tteissa määrä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6540: rahan vähimmäistarve on vuoden 1978 kustan- 1980 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
6541: nustasossa 10 milj. :mk. markan määrärahan valtionapuna kuiva-
6542: Vuoden 1979 tulo- ja menoarvioon on kui- tustöihin ja 7 000 000 markan määrä-
6543: tenkin otettu vain 1 000 000 markan määrä- rahan lainoina kuivatustöihin.
6544: Ht!lsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
6545:
6546: Paavo Vesterinen Väinö Raudaskoski
6547: Lea Sutinen Hannu Tenhiälä
6548: 1979 vp. 145
6549:
6550: Raha-asia-aloite n:o 135.
6551:
6552:
6553:
6554:
6555: Vesterinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tammihaaran-Tam-
6556: mijärven-Kärkisten lassitien parantamiseksi.
6557:
6558:
6559: E d u s k u n n a 11 e.
6560:
6561: Valtatie 4:n ja valtatie 13:n Keski-Suomen nisteriöiden taloussuunnitelmaan vuosille 1975
6562: läänissä Korpilahdelta Joutsaan yhdistävä poi- -79 on Joutsan seutukunnan (Joutsa, Leivon-
6563: kittaistie on ollut jo vuosia peruskorjauksen mäki, Luhanka) osalle sisällytetty vain
6564: tarpeessa, mutta sitä koskevien suunnitelmien 5 290 000 markan valtion investoinnit, mikä ei
6565: toteuttaminen on määrärahojen puuttuessa jou- maakunnan kehittämistavoitteet ja paikalliset
6566: duttu siirtämään. Läntiseltä osaltaan, Korpilah- työllisyysnäkökohdat huomioonottaen vastaa
6567: den Vaaruvuoren kohdalla, tien rakennus- ja läheskään todellista tarvetta. Keski-Suomen
6568: parannustyöt kytkeytynevät Imatran Voima lääninhallitus onkin esittänyt seutukuntaan
6569: Oy:n pumppuvoimalaitoksen rakentamisajan- vastaavalle ajanjaksolle yhteensä 8 710 000
6570: kohtaan. Sen sijaan Luhangasta Joutsaan joh- markan valtion investointeja. Tammijärven-
6571: tavalla itäisellä osalla, välillä Tammijärvi- Tammihaaran välin tienparannukseen tarvitta-
6572: Tammihaara, olisi työt saatettava tie- ja vesi- va 3 200 000 markan määräraha korjaisi mai-
6573: rakennuslaitoksen Keski-Suomen piirin suunni- nitut tasapainottomuudet.
6574: telmien mukaisesti kiireellisesti alulle. Edellä mainitulla tieosuudella on kesän ai-
6575: Tammijärven-Tammihaaran tieosuuden pi- kana huomattava turistiliikenne, koska se on
6576: kainen korjaaminen on välttämätöntä ennen ainoa poikittaistie Pohjois-Päijänteen alueella
6577: kaikkea Luhangan ja Joutsan kuntakeskusten ja koska Rantaloma Oy:n lomakeskus, Jout-
6578: välisten liikenneyhteyksien parantamiseksi. Nä- senlampi, on tämän yhteyden varassa. Vuonna
6579: mä kunnat muodostavat mm. yhteisen perus- 1970 suoritetun liikennelaskennan mukaan ke-
6580: koulun yläasteen piirin sekä terveyskeskuspii- säajan keskimääräinen liikennetiheys tiellä oli
6581: rin keskuspaikkana Joutsa. Yhteistoiminta kun- n. 650 autoa vuorokaudessa, mikä ei vastaa
6582: tien välillä tulee lähivuosina lisääntymään joh- läheskään nykyistä tilannetta.
6583: tuen siitä, että Luhanka ei pienenä kuntana Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6584: pysty yksin vastaamaan kuntalaisille tarjotta- nioittavasti,
6585: vista palveluksista. Kuntakeskusten välistä yh-
6586: teistyötä hankaloittaa kuitenkin merkittävästi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6587: lähes 40 kilometrin etäisyys toisistaan, mitä 1980 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
6588: estettä tulisi lieventää edes tien kuntoa paran- markan määrärahan T ammihaaran-
6589: tamalla. T ammijärven-Kärkisten lassitien pa-
6590: Valtiovarainministeriön keräämään eri mi- rantamiseksi.
6591: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
6592:
6593: Paavo' Vesterinen Mauri' Pekkarinen Hannu Tapiola
6594:
6595:
6596:
6597:
6598: 19 0879007181
6599: 146 1979 vp.
6600:
6601: Raha-asia-aloite n:o 136.
6602:
6603:
6604:
6605:
6606: Vesterinen ym.: Määrärahan osoittamisesta suunnitelman laatimi-
6607: seen Kärkistensalmen lossin korvaamiseksi sillalla Korpilah-
6608: della.
6609:
6610:
6611: E d u s k u n n a 11 e.
6612:
6613: Päijänne jakaa Korpilahden kunnan kahteen teyksiä. Erikoisesti Jämsänjokilaakson tehtaille
6614: osaan niin, että Päijänteen länsipuolella on tapahtuva huomattava puutavaran kuljetus
6615: Korpilahden asutuksesta noin kaksi kolmasosaa kaakkoisesta Keski-Suomesta ja Savosta tuottaa
6616: ja itäpuolella eli ns. "vesipuolella" kolmasosa nykyisin suuria vaikeuksia. Sillan rakentamisen
6617: (Korpilahden asukasluku on nyt n. 6 100). kannattavuutta lisäisi se, että lossi joutuu toi-
6618: Yhteys näiden kunnan eri osien välillä tapah- mimaan ympärivuotisesti, sillä veden virtaus
6619: tuu pääasiassa Kärkistensalmen lossin avulla. salmessa estää talvisaikaankin jäätien käytön.
6620: Lossi yhdistää Korpilahden ja Luhangan välisen Sillan rakentaminen toisi näille kauniille seu-
6621: maantien. Kaakkoisen Keski-Suomen kuntien duille myös nykyista enemmän matkailijoita
6622: (Joutsa, Luhanka, Leivonmäki ja Toivakka) varsinkin kun Sysmän-Luhangan rantatie tu·
6623: taholta toivottaisiin, että Joutsan-Luhangan- lee käyttöön ,ja tämä tie jatkuu Kärkistensal-
6624: Korpilahden maantie parannettaisiin. Kärkisten melle.
6625: lossin ja Korpilahden Putkilahden välillä on Kärkistensalmen ylitys lossia käyttäen muo-
6626: mainitulla maantiellä Keski-Suomen ja ilmei- dostaa liikenteellisesti erittäin suuren haitan.
6627: sesti koko valtakunnan korkeimmat ja vaikea- Lossin korvaaminen sillalla on moottoriajoneu-
6628: kulkuisimmat mäet (ns. Vaaruvuorten mäet) • voliikenteen jatkuvasti kasvaessa välttämätöntä.
6629: Kun ryhdytään suunnittelemaan näiden mäkien Maantiellä on valtatie 4:ltä Kärkistensalmeen
6630: alentamista tai ehkä taloudellisimmin niiden si- saakka perusparannustyöt jo suoritettu.
6631: vuuttamista, tulee esille kysymys Kärkisten- Edellä mainitun perusteella kunnioittaen eh-
6632: salmen lossin mahdollisesta korvaamisesta sil- dotamme,
6633: lalla. Mainitun salmen lassivälin pituus on noin
6634: 500 metriä. Lassiväylän syvyys näillä tienoilla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6635: on syvimmiltä kohdiltaan 27-35 metriä. 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000
6636: Kaakkoisen Keski-Suomen ja Korpilahden markan määrärahan tutkimuksen lop-
6637: tie- ja kuljetusolojen kehittäminen kaipaisi ensi puun suorittamiseksi ;a suunnitelman
6638: vaiheessa tutkimusta Kärkistensalmen lossin laatimiseksi Korpilahden kunnassa sijait-
6639: korvaamisesta sillalla. Tämän sillan rakenta- sevan Kärkistensalmen lossin korvaami-
6640: minen parantaisi myös Mikkelin seudun talous- seksi sillalla.
6641: alueen ja Jämsänjokilaakson teollisuuden yh-
6642: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
6643:
6644: Paavo Vesterinen Mauri Pekkarinen Hannu Tapiola
6645: 1979 vp. 147
6646:
6647: Raha-asia-aloite n:o 137.
6648:
6649:
6650:
6651:
6652: Vesterinen ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamasotilaiden
6653: kuntoutukseen.
6654:
6655:
6656: E d u s k u n n a 11 e.
6657:
6658: Valtionapu rintamamiesveteraanien kuntou- 8 000 000 mk. Edellisenä vuonna määräraha
6659: tukseen on ollut erittäin merkityksellinen ja oli 5 000 000 mk. Tyydytyksellä on todettava,
6660: varmasti myöskin kansantaloudellisesti kannat- että määrärahaa on pystytty nostamaan, mutta
6661: tava. Nyt on jo selvästi nähtävissä, että sellai- vieläkään tarkoitukseen käytettävissä olevat va-
6662: sille veteraaneille, jotka olivat poissa työelä- rat eivät ole riittävät.
6663: mästä, tällainen kuntoutus on antanut myöskin Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6664: sysäyksen jatkuvalle omaehtoiselle kuntoutuk-
6665: selle, mikä taas on saattanut heitä takaisin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6666: työelämään. 1980 tulo- ja menoarvioon 16 000 000
6667: Valtion vuoden 1979 tulo- ja menoarviossa markan määrärahan käytettäväksi rin-
6668: on veteraanien kuntoutukseen osoitettu tamasotilaiden kuntoutukseen.
6669: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
6670:
6671: Paavo Vesterinen Väinö Raudaskoski
6672: Lea Sutinen Hannu Tenhiälä
6673: 148 1979 rd.
6674:
6675: Finansmotion nr 138.
6676:
6677:
6678:
6679:
6680: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för inrättande av
6681: vissa svenskspråkiga tjänster inom arbetskraftsförvaltningen.
6682:
6683:
6684: T i 11 R i k s d a g e n.
6685:
6686: Ett allvarligt problem för Finland är den och planeringsområde och bör utvecklas av
6687: avtappning av befolkningen, som sker genom arbetskraftsförvaltningen i samarbete med
6688: emigration, särskilt av unga personer i arbets- andra statliga och kommunala förvaltningll-
6689: för ålder. Finlandssvenskarna är i det avseen- organ. Det svåraste hindret i förvaltningens
6690: det en synnerlig riskgrupp. Medan den svensk- svenska verksamhet är bristen på svensk pla-
6691: språkiga befolkningen är 6,4 % av hela folk- nerings- och koordineringspersonal som skulle
6692: mängden, utgjorde finlandssvenskarnas andel kunna utveckla och leda de svenska åtgärderna
6693: av den totala emigrationen år 1977 från vårt inom de viktigaste verksamhetssektorerna. Det
6694: land 16,6 %, dvs. finlandssvenskarnas emigra- bör finnas svenskspråkig personal, som ut-
6695: tionsbenägenhet var mer än två och en halv gående från kunskap om de speciella finlands-
6696: gång så stor som de finskspråkigas. Emigra- svenska förhållandena effektivt kan utveckla
6697: tionen torde vara den främsta orsaken tili att de behövliga åtgärderna. Det är därför av
6698: den svenska befolkningsdclen minskat, inte största vikt att de svenska planeringsresurserna
6699: enbart relativt utan även i absoluta tal. förstärks i brådskande ordning, särskilt vid
6700: Svenska emigrationskommitten har i sitt del- arbetskraftsministeriet och inom de tvåspråkiga
6701: betänkande analyserat emigrationens omfatt- arbetskraftsdistrikt som saknar sådana svenska
6702: ning och orsaker samt på den grund föreslagit resurser.
6703: nödvändiga och brådskande målinriktade åt- Hänvisande tili det ovan sagda föreslår vi,
6704: gärder för att dels motverka finlandssvenskar-
6705: nas utflyttning och dels underlätta emigran- att Riksdagen i statsförslaget för år
6706: ternas återinflyttning. 1980 måtte uppta ett anslag om
6707: Centrala åtgärder bör vara bl.a. tryggandet 500 000 mark för att vid arbetskrafts-
6708: av möjligheterna tili arbete i de svenska kom- mznzsteriets arbetskraftsavdelning in-
6709: munerna, en utvidgad svensk information om rätta tjänsterna för en svensk projekt-
6710: tillfällen tili sysselsättning, yrkeskurser och grupp bestående av tre inspektörer
6711: sysselsättningsutbildning i Svensk-Finland samt samt två avdelningssekreterare samt för
6712: motsvarande information tili de utflyttade i att inrätta en svensk distriktsinpektörs-
6713: avsikt att underlätta återinflyttningen. De tjänst vid Helsingfors arbetskraftsbyrå
6714: viktigaste särskilda åtgärderna mot emigra- och en svensk planerartjänst inom Aho
6715: tionen och för underlättande av återinvand- arbetskraftsdistrikt.
6716: ringen hör tili arbetskraftsministeriets ansvars-
6717: Helsingfors den 20 april 1979.
6718:
6719: Henrik Westerlund Håkan Malm Boris Renlund
6720: Gunnar Häggblom Ingvar S. Melin Pär Stenbäck
6721: Elisabeth Rehn
6722: 1979 vp. 149
6723:
6724: Raha-asia-aloite n:o 138. Suomennos.
6725:
6726:
6727:
6728:
6729: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden työvoima-
6730: hallinnon ruotsinkielisten virkojen perustamiseen.
6731:
6732:
6733: E d u s k u n n a 11 e.
6734:
6735: Suomen kannalta vakava kysymys on väes- luvat työvoimaministeriön vastuu- ja suunnit-
6736: tön poistuma, joka tapahtuu maasta muutta- telualueeseen ja niitä tulee työvoimahallinnon
6737: misen muodossa etenkin nuorten työikäisten kehittää yhteistyössä muiden valtiollisten ja
6738: henkilöiden kohdalla. Suomen ruotsinkielinen kunnallisten hallintoelinten kanssa. Hallinnon
6739: väestö muodostaa tässä suhteessa erityisen ris- ruotsinkielisen toiminnan vaikeimpana esteenä
6740: kiryhmän. Ruotsinkielisen väestön ollessa on puute ruotsinkielisestä suunnittelu- ja koor-
6741: 6,4 % koko väestöstä oli ruotsinkielisten maas- dinointihenkilökunnasta, joka pystyisi kehittä-
6742: tamuuttajien osuus vuonna 1977 16,6 % kai- mään ja johtamaan tärkeimpien toiminta-alojen
6743: kista maasta muuttaneista eli suomenruotsalais- ruotsin kielellä tapahtuvia toimia. Käytettävis-
6744: ten halukkuus muuttaa maasta oli kaksi ja sä tulee olla ruotsinkielistä henkilökuntaa, joka
6745: puoli kertaa niin suuri kuin suomenkielisten. erityiset suomenruotsalaiset olosuhteet tun-
6746: Maastamuutto lienee ensisijainen syy ruotsin- tien voi kehittää tarpeellisia toimintoja. Tästä
6747: kielisen väestönosan vähenemiseen, eikä vain syystä on mitä tärkeintä, että ruotsinkielisiä
6748: suhteellisesti vaan myös lukumääräisesti. suunnitteluresursseja vahvistettaisiin ensi tilas-
6749: Svenska emigrationskommitten on osamie- sa, erityisesti työvoimaministeriössä ja sellai-
6750: tinnössään tehnyt selkoa maastamuuton laajuu- sissa kaksikielisissä työvoimapiireissä, joilta täl-
6751: desta ja syistä sekä tältä pohjalta ehdottanut laiset ruotsinkieliset resurssit puuttuvat.
6752: tarpeellisia ja kiireellisiä tavoitetoimenpiteitä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
6753: toisaalta suomenruotsalaisten maasta muutta- nioittaen,
6754: misen ehkäisemiseksi ja toisaalta maasta muut-
6755: taneiden paluun helpottamiseksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6756: Keskeisinä toimenpiteinä tulee olla mm. työ- 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
6757: mahdollisuuksien turvaaminen ruotsinkielisissä markan määrärahan, jonka avulla perus-
6758: kunnissa, ruotsinkielisen työllisyyttä koskevan tettaisiin työvoimaministeriön työvoima-
6759: tiedottamisen laajentaminen, ammattikurssit ja osastolle ruotsinkielinen kolmesta tar-
6760: työllisyyskoulutus Suomen ruotsinkielisillä kastajasta ja kahdesta osastosihteeristä
6761: alueilla sekä vastaava maasta muuttaneihin koostuva projektiryhmä sekä ruotsin-
6762: kohdistuva tiedotustoiminta, jonka tarkoituk- kielisen piiritarkastajan virka Helsingin
6763: sena on paluun helpottaminen. Tärkeimmät työvoimatoimistoon ja yksi ruotsinkieli-
6764: maasta muuttamista vastaan kohdistetut erityi- sen suunnittelijan virka Turun työvoi-
6765: set toimenpiteet ja paluun helpottaminen kuu- mapiiriin.
6766: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1979.
6767:
6768: Henrik Westerlund Håkan Malm Boris Renlund
6769: Gunnar Häggblom Ingvar S. Melin Pär Stenbäck
6770: Elisabeth Rehn
6771: 150 1979 vp.
6772:
6773: Raha-asia-aloite n:o 139.
6774:
6775:
6776:
6777:
6778: Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden taide- ja käsi-
6779: teollisuusoppilaitoksen lisärakennuksen suunnitteluun.
6780:
6781:
6782: E d u s k u n n a 11 e.
6783:
6784: Taideteollinen oppilaitos ja kultaseppäkoulu kennusalan työttömyysaste on tällä heclrellä
6785: siirtyvät valtion omistukseen syyslukukauden 34 %. Tämä merkitsee n. 1 350 työttömän
6786: 1979 alussa. Kultaseppäkoulu toimii Lahden työnhakijan määrää. Kehitys on arvioitu sa-
6787: kaupungin sähkölaitoksen toimitalossa tilapäi- mansuuruiseksi kahtena seuraavana talvikaute-
6788: sissä tiloissa. Lisäksi taideteollisen oppilaitok- na, ellei uusia valtion investointeja saada liik-
6789: sen nykyiset tilat eivät riitä uudistuvan keski- keelle. Yksi tällainen tilannetta parantava han-
6790: asteen koulutuksen tarpeita varten. Edelleen ke olisi Lahden taide- ja käsiteollisuusoppilai-
6791: jatkokoulutuksen ja täydennyskoulutuksen tar- toksen lisärakennuksen rakennustöiden käynnis-
6792: ve asettaa vaatimuksia tiloille. täminen.
6793: Lahden taide- ja käsiteollisuusoppilaitoksen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6794: lisärakennuksen aloitus on ammattikasvatushal-
6795: lituksen kehittämissuunnitelmassa merkitty syk- että Eduskunta ottaisi valtion vuodett
6796: sylle 1983. Oppilaitoksen tarpeita ajatellen 1980 tulo- ja menoarvioon 300 000
6797: tämä on aivan liian myöhäinen ajankohta. markan määrärahan Lahden taide- ja
6798: Rakentaminen täytyisi ,saada liikkeelle jo syk- käsiteollisuusoppilaitoksen lisärakennuk-
6799: syllä 1981. sen suunnittelua varten.
6800: Lahden työvoimatoimiston alueella talonra-
6801: Helsingi:ssä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
6802:
6803: Matti Viljanen Ulla Puolanne
6804: 1979 vp. 151
6805:
6806: Raha-asia-aloite n:o 140.
6807:
6808:
6809:
6810:
6811: Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta töiden aloittamiseen
6812: valtatiellä n:o 12 välillä Villähde-Nastola.
6813:
6814:
6815: E d u s k u n n a 11 e.
6816:
6817: Liikenne Lahden kaupunkiseudulla keskittyy punkiseudun liikennesuunnitelman tarkistukses-
6818: selvästi valtakunnallisille pääväylille, nimittäin sa v. 1978 kyseinen toimenpide on esitetty
6819: valtateille n:o 4, 5 ja 12. Valtatie n:o 12 aloitettavaksi jo v. 1980. Valtatien n:o 12 lii-
6820: Pekanmäestä Nastolaan on eräs heikoimmista kenneolosuhteiden parantaminen edellyttää kui-
6821: valtakunnallisista päätieyhteyksistä. Uusi väylä tenkin nopeampaa ajoitusta välin Villähde-
6822: on mm. liikenneturvallisuuden ja ajonopeuk- Nastola parantamiselle. Työn kokonaiskustan-
6823: sien parantamisen kannalta välttämätön. Välillä nusarvio on 9,5 milj. markkaa ja se voitaisiin
6824: Nastola-Uusikylä nykyinen tie sen sijaan on suorittaa kahden vuoden aikana.
6825: suhteellisen hyvä. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6826: Valtatien n:o 12 suuntauksen parantaminen
6827: välillä Pekanmäki-Viilähde on parhaillaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6828: käynnissä. Sitä vastoin välin Villähde-Nastola 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
6829: parantamisen aloittaminen on TVL:n Hämeen 31.24.77 2)5 miljoonan markan määrä-
6830: piirin tienpidon toimenpideohjelmassa lykätty rahan töiden aloittamiseen välillä Villäh-
6831: vuoteen 1983 asti, vaikka esim. Lahden kau- de-Nastola valtatiellä n:o 12.
6832: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
6833:
6834: Matti Viljanen Ulla Puolanne
6835: 152 1979 rd.
6836:
6837: Finansmotion nr 141.
6838:
6839:
6840:
6841:
6842: Zilliacus m.fl.: Om anvisande av anslag för transportstöd åt
6843: kommunerna för ordnande av barndagvård på barnens mo-
6844: dersmål.
6845:
6846:
6847: T i 11 R i k s d a g en.
6848:
6849: En av barndagvårdens centrala målsättningar derna befinner sig ofta ~ språkligt avseende i
6850: är att främja barnets språkliga utveckling. Bar- samma situation som barnen i glesbygden. Det
6851: nets möjligheter att fungera i olika situationer är nästan omöjligt att inom dessa områden
6852: underlättas av att barnet har ett språk, som placera ett svenskt daghem så att det finns
6853: det kan identifiera sig med. Man har i under- ett tillräckligt svenskt underlag inom rimliga
6854: sökningar kunnat konstatera att inlärningen av avstånd. För att möjliggöra dagvård på mo-
6855: främmande språk underlättas om ett barn kan dersmålet borde därför kommunal transport
6856: sitt modersmål bra. av barnen till daghemmen ordnas. För att kom-
6857: Särskilt betydelsefullt är det att kommuner- munerna skall ordna dessa transporter bör de
6858: na vid sin planering av barndagvården utreder i sin tur få statsbidrag.
6859: språkfördelningen inom kommunen och beaktar Med hänvisning rt:ill ovanstående föreslås
6860: den. Om det inom en kommun finns under- vördsamt,
6861: lag för upprätthållande av dagvård för den
6862: språkliga minoritetens barn, bör sådan dagvård att Riksdagen i budgeten för år 1980
6863: arrangeras. Kommunerna kan genom samarbete måtte upptaga ett anslag om 500 000
6864: över kommungränserna gemensamt försöka mark att användas till statsbidrag åt
6865: ordna dagvården för den språkliga minoriteten kommunerna för transporter av barn
6866: inom ett större område. till daghem för att ·möjliggöra barndag-
6867: De svenska barnen i spedellt de stora stä- vård på modersmålet.
6868: He[singfors den 12 april 1979.
6869:
6870: Jutta Zilliacus Elisabeth Rehn Christoffer Taxell
6871: Boris Renlund Ingvar S. Melin Pär Stenbäck
6872: 1979 vp. 153
6873:
6874: Raha-asia-aloite n:o 141. Suomennos.
6875:
6876:
6877:
6878:
6879: Zilliacus ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille kuljetustukena
6880: lasten päivähoidon järjestämiseksi heidän äidinkielellään.
6881:
6882:
6883: E d u s k u n n a 11 e.
6884:
6885: Eräs lasten päivähoidon tärkeimpiä päämää- lapset. Näillä alueilla on lähes mahdotonta
6886: riä on lapsen kielellisen kehityksen edistäminen. sijoittaa ruotsinkielinen päiväkoti siten, että
6887: Se, että lapsella on kieli, johon hän voi sa- kohtuullisten etäisyyksien puitteissa olisi ole-
6888: maistua, helpottaa lapsen mahdollisuuksia toi- massa riittävä ruotsinkielinen pohja. Jotta
6889: mia eri tilanteissa. Tutkimuksissa on voitu äidinkielellä annettava päivähoito olisi mahdol-
6890: todeta, että vieraiden kielien oppiminen hel- linen, olisi järjestettävä lasten kunnallinen kul-
6891: pottuu, mikäli lapsi osaa hyvin äidinkieltään. jetus päiväkoteihin. Jotta kunnat vuorostaan
6892: Erityisen tärkeätä on, että kunnat suunni- voisivat järjestää tällaisia kuljetuksia, niiden
6893: tellessaan lasten päivähoitoa selvittävät kunnan on saatava valtionapua.
6894: kielijakauman sekä ottavat sen huomioon. Mi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
6895: käli kunnassa on pohjaa kielellisen vähemmis- taen,
6896: tön lasten päivähoidon ylläpitämiseen, sellaista
6897: päivähoitoa on järjestettävä. Kunnat voivat yli että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6898: kunnan rajojen ulottuvan yhteistyön avulla 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
6899: yhdessä yrittää järjestää päivähoitoa kielelliselle markan määrärahan käytettäväksi kun-
6900: vähemmistölle suuremman alueen puitteissa. nille anneftavaan valtionapuun lasten
6901: Ruotsinkieliset lapset erityisesti suurissa päiväkoteihin kuljettamisen järjestämi-
6902: kaupungeissa ovat usein kielellisessä suhteessa seksi, jotta lasten äidinkielellä annetta-
6903: samassa tilanteessa kuin haja-asutusalueiden va päivähoito tulisi mahdolliseksi.
6904: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
6905:
6906: Jutta Zilliacus Elisabeth Rehn Christoffer Taxell
6907: Boris Renlund Ingvar S. Melin Pär Stenbäck
6908:
6909:
6910:
6911:
6912: 20 0879007181
6913: 1979 vp. 155
6914:
6915: Raha-asia-aloite n:o 142.
6916:
6917:
6918:
6919:
6920: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-asuntojen
6921: omapääomaan.
6922:
6923:
6924: Eduskunnalle.
6925:
6926: Yhteiskunnan asettamien koulutuspoliittisten varsin pian ylittävät vuokratasoyleisohjeen sal-
6927: tavoitteiden toteuttaminen vaatii tuekseen riit- limat enimmäisvuokrat.
6928: tävää, kohtuuhintaista ja hyvätasoista opiskelija- Opiskelija-asuntoyhteisöt ovat rahoittaneet
6929: asuntotuotantoa. 1970-luvulla tästä tuotannosta rakentamisensa lähes yksinomaan velkapääoman
6930: ·ovat vastanneet lähes yksinomaan opiskelijajär- turvin. Tästä syystä pääomakustannusten osuus
6931: jestöjen perustamat ja hallitsemat opiskelija- vuokrasta on kohonnut uusimmissa opiskelija-
6932: asuntoyhteisöt. Näiden toimesta on rakennettu asunnoissa jo yli puoleen. Pääomakustannusten
6933: vuosittain 1 500-4 500 asuntopaikkaa. alentaminen onkin nähty tärkeimpänä tekijänä
6934: Huolimatta siitä, että opiskelija-asuntotuotan- opiskelijoiden asumiskustannusten alentami-
6935: to on ollut kokonaisuudessaan valtion osalai- sessa.
6936: noittamaa, ovat vuokrat kohonneet voimak- Myös ns. omapääoma, jonka osuus esimer-
6937: kaasti. Asumismenot muodostavatkin varsin kiksi kunnallisessa vuokra-asuntotuotannossa on
6938: suuren osan opiskelijoiden kokonaismenoista. noin 10 prosenttia hankinta-arvosta, on jou-
6939: Valtion opintotukikeskuksen (VOTK) uusim- duttu järjestämään lainana yksityisiltä raha-
6940: man tutkimuksen "Opiskelijoiden asuminen markkinoilta. Omapääoman puuttumisen vuoksi
6941: 1977" mukaan osuus oli keskimäärin noin 15 muodostuvat opiskelija-asuntojen vuokrat 1-2
6942: prosenttia. Varsinkin uusien opiskelija-asuntojen markkaa korkeammiksi kuin normaalien vuokra-
6943: vuokrien kohotessa ovat myös asumiskustannuk- asuntojen vuokrat. Osan tästä "ylimääräisestä"
6944: set kohonneet huolimatta asumistuen ja asumis- vuokria kohottavasta kustannuserästä maksavat
6945: lisän alentavasta vaikutuksesta. opiskelijat ja osan valtio asumistuen ja asumis-
6946: Opiskelija-asuntojen vuokrat ovat useilla lisän muodossa.
6947: paikkakunnilla kohonneet hyvin lähelle valtio- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6948: neuvoston päättämää vuokratasoyleisohjetta.
6949: Odotettavissa oleva energiakustannusten nousu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6950: luo uusia vuokrankorotuspaineita, ja mikäli kus- 1980 tulo- ja menoarvioon 9 500 000
6951: tannuksia alentavia toimia ei suoriteta, on to- markan määrärahan opiskelija-asuntojetJ
6952: dennäköistä, että opiskelija-asuntojen vuokrat omapääomaan.
6953: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
6954:
6955: Markus Aaltonen Heli Astala Reino Breilin
6956: Mikko Ekorre Ole Norrback Jouko Tuovinen
6957: Mauri Pekkarinen
6958: 156 1979 vp.
6959:
6960: Raha-asia-aloite n:o 143.
6961:
6962:
6963:
6964:
6965: Aaltonen vm.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Valtion-
6966: rautateiden työkoneiden ja autokaluston hankkimiseen.
6967:
6968:
6969: E d u s k u n n a 11 e.
6970:
6971: Rautatielaitoksessa on kuluneiden vuosien rataosaston työllisyys on oleellisesti heikenty-
6972: aikana siirrytty yhä enenevässä määrin käyttä- nyt.
6973: mään ulkopuolisten omistamia työkoneita ja Epäkohtien poistamiseksi tulisi rautatielaitok-
6974: autoja perinteisissä rautateille kuuluneissa teh- sen määrärahoja lisätä siinä määrin, että rauta-
6975: tävissä. Kaluston käyttäjinä toimivat pääsään- tiet voisivat hankkia omistukseensa tarvittavan
6976: töisesti ulkopuolisen urakoitsijan palkkaamat erikoiskaluston, työkoneita ja autokalustoa, sekä
6977: henkilöt. Tämä on osaltaan vähentänyt rauta- sijoittaa niiden käyttäjiksi rautatielaitoksessa
6978: tielaitoksen henkilökunnan määrää supistunei- koulutuksen saanutta henkilökuntaa.
6979: den työtilaisuuksien muodossa. Lisäksi vierai- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6980: den työkoneiden ja rautatielaitokseen perehty-
6981: mättömän työvoiman käytöstä on tullut arvaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6982: mattomia seurauksia. Juna- ja työturvallisuus 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
6983: on vaarantunut. Turva- ja rataesimiesten vastuu 31.90.70 lisäyksenä 10 000 000 markan
6984: on kohtuuttomasti lisääntynyt. Junasuorittajien määrärahan Valtionrautateiden työkonei-
6985: valvontamahdollisuudet ovat vähentyneet ja den ja autokaluston hankkimiseen.
6986: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
6987:
6988: Markus Aaltonen Pertti Hietala
6989: Jouko Tuovinen Olli Helminen
6990: Pentti Lahti-Nuuttila
6991: 1979 vp. 157
6992:
6993: Raha-asia-aloite n:o 144.
6994:
6995:
6996:
6997:
6998: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion henkilöstön työ-
6999: suhdeasuntojen rakentamiseksi Rovaniemelle.
7000:
7001:
7002: E d u s k u n n a 11 e.
7003:
7004: Rakennushallituksen päätettyä, että Rova- ryhdyttävä kiireellisiin toimiin asuntotilanteen
7005: niemelle vuosina 1946-48 rakennettuja ns. parantamiseksi.
7006: virkamiestaloja on pidettävä korjauskelvotto- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7007: mina ja että vapautuviin asuntoihin ei saa uusia
7008: asukkaita osoittaa, on valtion palveluksessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7009: olevan henkilöstön asuntotilanne Rovaniemellä 1980 tulo- ja menoarvioon 16 000 000
7010: muodostunut kestämättömäksi. Ratkaiseva huo- markkaa 100 asunnon rakentamiseksi
7011: nonnus on, että noin 150 valtion työsuhdeasun- rakennushallituksen toimesta valtion eri
7012: toa katoaa paikkakunnalta. Tämän johdosta olisi virastojen työsuhdeasunnoiksi Rovanie-
7013: melle.
7014: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1979.
7015:
7016: Aimo Ajo Mikko Ekorre
7017: 158 1979 vp.
7018:
7019: Raha-asia-aloite n:o 145.
7020:
7021:
7022:
7023:
7024: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta puutavaran nippu-uittolait-
7025: teiden rakentamiseksi Kemijokeen.
7026:
7027:
7028: Ed u s kun n a 11 e.
7029:
7030: Kemijoki on Lapin vanha puutavarankulje- Puutavaran uittoa Kemijoessa tullaan joka
7031: tustie. Tässä suhteessa sillä on edelleen vankka tapauksessa jatkamaan ja kehittämään. Uitto
7032: asemansa. Ovathan kuljetusetäisyydet maakun- on työllistävä puutavaran kuljetusmuoto. Se
7033: nan alueella niin pitkät, että nimenomaan puun ei tarvitse myöskään paljoakaan kallista ulko-
7034: uittokuljetus pystyy kilpailemaan menestyk- maista energiaa.
7035: sellä muiden kuljetusmuotojen kanssa. Voima- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7036: laitosten rakentaminen, padot ja altaat ovat
7037: kuitenkin viime vuosina huomattavasti hanka- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7038: loittaneet nimenomaan irtouittoa ja nostaneet 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
7039: kustannuksia. Samoin on kuulunut ääniä, että markkaa puutavaran nippu-uiton mah-
7040: koko kesän kestävä irtouitto pitää hallussaan dollistavien laitteiden suunnittelemiseksi
7041: 'vesistöä ja vaikeuttaa näin ollen sen muuta ja rakentamisen aloittamiseksi Kemi-
7042: käyttöä, esim. virkistykseen. On tullut yhä jokeen.
7043: perustellummaksi tarve siirtyä irtouitosta nippu-
7044: uittoon.
7045: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1979.
7046:
7047: Aimo Ajo Mikko Ekorre Hannele Pokka
7048: 1979 vp. 159
7049:
7050: Raha-asia-aloite n:o 146.
7051:
7052:
7053:
7054:
7055: Ajo ym.: Määrärahan osoit•tamisesta Vuotoksen alueella olevien
7056: yksityisten ja Kemi Oy:n maiden lunastamiseksi valtiolle.
7057:
7058:
7059: Eduskunnalle.
7060:
7061: Kemijoen latvoille suunnitellun Vuotoksen nämä vuosikausia kestäneestä epävarmuuden
7062: altaan rakentamisen aloittaminen on tullut yhä tilasta. Jo se, että päästäisiin Junastamaan
7063: ajankohtaisemmaksi. Syyt ovat seuraavat: alueella olevia maita vapaaehtoisin kaupoin val-
7064: Nykyisin on jo maakunnan yleinen mielipide tiolle, olisi asiassa huomattava edistysaskel.
7065: rakentamisen kannalla. Niinikään puoltaa sitä Niin ikään alueella aloitettavat metsätyöt työl-
7066: Lapin erittäin vaikea työllisyystilanne. Edelleen listäisivät 6 vuoden aikana jatkuvasti noin 200
7067: puoltaa näkyvissä oleva energian hintakehitys metsätyönteki jää.
7068: tässä tapauksessa vesivoiman rakentamista. Al- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7069: taan rakentamisella saataisiin huomattava osa
7070: nyt hukkaan menevistä Kemijoen tulvavesistä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7071: hyödylliseen käyttöön vastaten vuosittain satoja 1980 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
7072: miljoonia kilowattitunteja eli yhtä pääuoman markan määrärahan V uotoksen alueella
7073: voimalaa. olevien yksityisten ja Kemi Oy: n mai-
7074: Alueen asukkaat odottavat takentamispäätök- den lunastamiseksi valtiolle.
7075: sen tekemistä. Jos työt aloitettaisiin, pääsisivät
7076: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1979.
7077:
7078: Aimo Ajo Mikko Rönnholm
7079: Mikko Ekorre Pentti Lahti-Nuuttila
7080: 160 1979 vp.
7081:
7082: Raha-asia-aloite n:o 147.
7083:
7084:
7085:
7086:
7087: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta mekaaniseen vesakontorjun-
7088: taan Lapin tie- ja vesirakennuspiirin alueella.
7089:
7090:
7091: E d u s kun n a 11 e.
7092:
7093: Tienvarsivesakkojen kemiallinen hävittämi- Nykyinen työllisyystilanne huomioonottaen
7094: nen on saanut ankaraa vastustusta paikallisilta olisi mekaaninen tienvarsien vesakontorjunta
7095: asukkailta sekä varsinkin ympäristönsuojelun kuitenkin moninkertaisesti edullisempaa, koska
7096: asiantuntijoiden taholta. Torjunta-aineiden hait- tällöin saataisiin runsaasti työtilaisuuksia myös
7097: tavaikutukset ja vaarat luonnolle ja eläimistölle ammatt1taidottomalle nuorisolle eikä myrkkyjen
7098: ovat tunnetut. Jatkuvasti tulee julkisuuteen vaaraa ilmenisi.
7099: uusia tutkimustuloksia vesakimmyrkkyjen vaa- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
7100: rallisuudesta. Viime aikana on jopa paljastunut tavasti,
7101: näiden tutkimustulosten salailua. Myös esiintyy että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7102: jopa viranomaistenkin taholla väheksyntää ve- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
7103: sakkomyrkkyjen vaarallisuutta kohtaan. Tie- ja 31.24.14 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
7104: vesirakennushallitus on kuitenkin suorittanut käytettäväksi mekaaniseen vesakontor-
7105: vuosittain tienvarsimyrkytyksiä yleisön ankaras- juntaan Lapin tie- ja vesirakennuspiirin
7106: ta vastustuksesta huolimatta. alueella.
7107: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
7108:
7109: Aimo Ajo Pirkko Valtonen
7110: Tarja Halonen Lea Savolainen
7111: 1979 vp. 161
7112:
7113: Raha-asia-aloite n:o 148.
7114:
7115:
7116:
7117:
7118: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemijärven läpikulkutien
7119: rakennustöiden aloittamiseksi.
7120:
7121:
7122: E d u s k u n n a II e.
7123:
7124: Kemijärven kaupungin kautta Veitsiluoto ta johtuu, että tällainen auto yksinään sulkee
7125: Oy:n Kemijärven tehtaalle ja Saliaan yhä run- vastakkaiseen suuntaan tapahtuvan liikenteen
7126: saampana suuntautuva liikenne mahtuu yhä aiheuttaen ruuhkautumista. Ajo muUJtenkin ja
7127: huonommin kaupungin keskustan läpi kulke- erittäinkin sivuutukset sillalla ovat vaarallisia
7128: valle ahtaalle liikenneväylälle. Tämä on TVL:n sen vuoksi, että autot pyrkivät rautatiekiskojen
7129: taholta todettu ja tunnustettu, mutta suunnit- johdosta heittelehtimään eikä suurestakaan va-
7130: telutyöstä huolimatta asiaan ei ole kyetty osoit- rovaisuudesta huolimatta onnettomuuksilta ole
7131: tamaan ratkaisua. Työ olisi sitäkin tärkeämpi pystytty välttymään. Oman vaikeutensa muo-
7132: kun otetaan huomioon, että läpikulkutie muo- dostaa se, että junan lähestyessä silta joudu-
7133: dostaa osan valtatien n:o 5 peruskunnostami- taan muulta liikenteeltä sulkemaan ja tällöin
7134: sesta ja muodostaa toisaalta kiinteän kokonai- esim. kiireellisissä sairaskuljetuksissa Kemijär-
7135: suuden Kemijoen yli nykyisen sillan paikkeille ven itäpuolisilta alueilta Kemijärven aluesairaa-
7136: rakennettavaksi esitetyn sillan kanssa. Nyt lii- laan voi viivytys muodostua kohtalokkaaksi.
7137: kenne tapahtuu yhdistettyä rautatie-maantiesil- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
7138: taa pitkin samalla tasolla, mistä aiheutuu huo-
7139: mattavaa haitaa liikenteen joustavuudelle. Eri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7140: tyisesti haitta on tullut näkyviin Kemijärven 1980 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
7141: tehtaan rakentamisen jälkeen, jolloin kymme- markkaa Kemijärven läpikulkutien ja
7142: net puutavaralasdssa olevat perävaunulliset au- siihen liittyvän Kemijoen yli johtavan
7143: tot käyttävät päivittäin siltaa. Sillan kapeudes- sillan rakennustöiden aloittamiseen.
7144: Helsingissä 2.3 päivänä syyskuuta 1979.
7145:
7146: Aimo Ajo Mikko Ekorre Hannele Pokka
7147:
7148:
7149:
7150:
7151: 21 0879007181
7152: 162 1979 vp.
7153:
7154: Raha-asia-aloite n:o 149.
7155:
7156:
7157:
7158:
7159: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta veneliikenneväylien merkit-
7160: semiseksi Lokan ja Porttipahdan tekojärvillä.
7161:
7162:
7163: E d u s kun n a 11 e.
7164:
7165: Lapin suurten jokien latvoilla sijaitsevat Lo· minen niillä on umpimähkäistä. Koska matkat
7166: kan ja Porttipahdan tekoaltaat ovat nykyisel- ovat pitkät, on taas välttämätöntä käyttää no-
7167: lään huomattavia suurjärviä. Niiden virkistys- peakulkuisia moottoriveneitä. Myöskin turisti-
7168: käyttö on jatkuvasti lisääntymässä. Altaissa on liikenne altailla on jatkuvasti lisääntymässä.
7169: näet erittäin runsas kalakanta. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
7170: Altaat ovat laajoja suurine selkineen. Niissä
7171: on paljon vaarallisia salakareja, nousevia ja että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
7172: laskevia turvelauttoja, uppopuita ja kantoja, den 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
7173: jotka ovat erittäin vaarallisia vesiliikenteelle. markkaa veneliikenteelle turvallisten
7174: Liikkumisen vaaroja lisää erityisesti se, että väylien merkitsemiseksi merimerkein
7175: vedenpinnan korkeus vaihtelee alati johtuen Lokan ja Porttipahdan tekojärvillä Ke-
7176: voimalaitosten juoksutuksesta. Altailla ei ole mijoen latvoilla.
7177: merimerkein viitoitettuja reittejä, joten liikku-
7178: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1979.
7179:
7180: Aimo Ajo Mikko Ekorre Hannele Pokka
7181: 1979 vp. 163
7182:
7183: Raha-asia-aloite n:o 1.50.
7184:
7185:
7186:
7187:
7188: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Veitsiluoto Oy:n Kemijär-
7189: ven tehtaan jalostusasteen nostamiseen.
7190:
7191:
7192: E d u s k u n n a 11 e.
7193:
7194: Veitsiluoto Oy:n Kemijärven selluloosateh- Näin ollen tehtaalle olisi saatava omaa pd·
7195: das on toiminut useita vuosia Koillis-Lapin perintuotantoa ja :rakennettava paperikone.
7196: alueen työllistäjänä. Sen toiminta on todettu Edellä esitetyn perusteella ehdotamme;
7197: myöskin kannattavuudeltaan tyydyttäväksi.
7198: Kuitenkin sen tuotanto, selluloosa, on vain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7199: puolivalmiste, jota voitaisiin samalla paikka- 1980 tulo- ja menoarvioon 10 000 OOIJ
7200: kunnalla vielä jatkojalostaa paperiksi. Paitsi markkaa Veitsiluoto Oy:n Kemijärven
7201: alueen työllisyyden kannalta, tämä olisi myös- tehtaan jalostusasteen nostamiseen.
7202: kin kansantaloudellisesti mielekästä.
7203: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1979.
7204:
7205: Aimo Ajo Mikko Ekorre Hannele Pokka
7206: 164 1979 vp.
7207:
7208: Raha-asia-aloite n:o 1.51.
7209:
7210:
7211:
7212:
7213: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemijärven terveyskeskuk-
7214: sen vuodeosaston rakennustöiden aloittamiseksi.
7215:
7216:
7217: Ed u s kun n a 11 e.
7218:
7219: Kemijärvi on ripeästi kasvava kaupunki. Se se tulisi tehokkaaseen käyttöön. Siellä olisi sil-
7220: muodostaa koillisen Lapin talouselämän keskuk- loin palvelukykyinen kirurginen sekä sisätauti·
7221: sen. Mutta taloudellisen elämän kasvu vaatii osasto. Tällainen asiantila tulee lisäksi yhteis-
7222: välttämättä myös rinnalleen riittävän sosiaali- kunnalle erittäin kalliiksi.
7223: ja terveysalan palveluvarustuksen kehittämisen. Kemijärvi on pahaa työttömyysaluetta. Ter-
7224: Kemijärvellä ei ole oikeastaan olemassakaan veyskeskuksen rakenteille saattaminen helpot·
7225: lain edellyttämää terveyskeskuksen vuodeosas- taisi suuresti myös työllisyyttä. Alueen keski·
7226: toa. On vain vanha aluesairaala, jonka tilat määräinen vuosittainen työttömyys on 12,6%
7227: ovat nykyisin pääosaltaan kroonikkojen käy- ja huippu yli 20 %.
7228: tössä. Näin ollen ne eivät pysty täyttämään Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7229: varsinaista tehtäväänsä. Tämä aiheuttaa jat-
7230: kuvaa painetta myös Rovaniemen keskussai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7231: raalan suuntaan, joka sekin on jo muutenkin 1980 tulo- ja menoarvioon 8 000 000
7232: liian rasitettu. markkaa Kemijärven terveyskeskuksen
7233: Jos kaupunki saisi lain edellyttämän terveys- vuodeosaston suunnitteluun sekä raken
7234: keskuksen, helpottuisi paine aluesairaalassa ja nustöiden aloittamiseksi.
7235: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
7236:
7237: Aimo Ajo Mikko Ekorre
7238: 1979 vp. 165
7239:
7240: Raha-asia-aloite n:o 152.
7241:
7242:
7243:
7244:
7245: Ala-Kapee ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ympäris-
7246: tönsuojelun tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
7247:
7248:
7249: Ed u s kun n a 11 e.
7250:
7251: Yhteiskunnan teollistuminen, luonnonvarojen alalla näyttävät kuitenkin jäävän toteutumatta.
7252: hyväksikäyttö ja kulutuksen kasvu sekä ennen Tärkeimmälle ympäristönsuojeluviranomaiselle,
7253: kaikkea erilaisten ympäristöön joutuvien jät- sisäasiainministeriön ympäristönsuojeluosastolle,
7254: teiden määrä asettavat suuria vaatimuksia ei ole myönnetty riittävästi määrärahoja tutki-
7255: ympäristönsuojelulle. Nykyaikainen ympäristön- mus- ja kehittämistyöhön, sillä tulo- ja menoar-
7256: suojelu ei kuitenkaan ole mahdollista ilman vioon vuodeksi 1980 on varattu 315 000 mk.
7257: monipuolista tutkimusta. Valtion tiedeneuvos- Jätehuoltolainsäädännön mukaisia tehtäviä ei
7258: ton laatimassa ja valtioneuvoston hyväksymässä myöskään voida hoitaa sisäasiainministeriölle
7259: tiedepoliittisessa ohjelmassa onkin erityistä tu- ympäristötutkimuksiin ja -selvityksiin varatun
7260: kea tarvitseviin tutkimuskohteisiin luettu "ym- määrärahan puitteissa. Tutkimustyöhön käytet-
7261: päristönsuojelua sekä ympäristöä säästävien me- tävät määrärahat palautuisivat nopeasti takai-
7262: netelmien ja tuotteiden kehittämistä koskeva sin yhteiskunnalle raaka-ainesäästöinä ja ympä-
7263: tutkimus". Suomen Akatemiassa on puolestaan ristönsuojelun tehostumisena.
7264: valmistettu erityinen "Ympäristöntutkimuksen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
7265: toimintaohjelma", joka suunniteltiin toteutet-
7266: tavaksi vv. 1975-80. Tuona ajanjaksona ar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7267: vioitiin tutkimukseen tarvittavan uutta rahoi- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
7268: tusta yhteensä 46,5 miljoonaa markkaa. 26.73.25 lisäyksenä 285 000 markkaa
7269: Valtion tiedeneuvoston samoin kuin Suomen käytettäväksi ympäristönsuojelun tutki-
7270: Akatemian edellyttämät toimenpiteet tällä mus- ja kehittämistoimintaan.
7271: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
7272:
7273: Pirjo Ala-Kapee Liisa Jaak011saari Salme Myyryläinen
7274: Olli Helminen Paula Eenilä Pekka Starast
7275: Mikko Rönnholm Risto Tuominen Tellervo Koivisto
7276: 16(} 1979 vp.
7277:
7278: Raha-asia-aloite n:o 153.
7279:
7280:
7281:
7282:
7283: Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotineuvontaliiton
7284: kuluttajaneuvontatoiminnan tukemiseen.
7285:
7286:
7287: Ed u s kun n a 11 e.
7288:
7289: Valtakunnallisena kotitalous-, käsityö- ja ku- vähäiset verrattuna liiton toimintakuluihin, toi-
7290: luttajaneuvontajärjestönä Kotineuvontaliitto r.y. minnan laajuuteen sekä merkitykseen ja tar-
7291: toimii noin miljoona henkilöjäsentä käsittävässä peeseen. Kotineuvontaliiton kuluttajatoiminnan
7292: järjestökentässä, joka koostuu nimenomaan vä- tavoitteena on asemastaan ja vaikutusmahdolli-
7293: hävaraisista väestöryhmistä: palkansaajista ja suuksistaan tietoinen kuluttaja, joka kykenee
7294: eläkeläisistä. Erityisesti kuluttajatoiminnan, valvomaan omia etujaan ja haluaa olla mukana
7295: -neuvonnan, -valistuksen ja -koulutuksen tar- kuluttajien edun mukaisessa toiminnassa
7296: peet ovat lisääntyneet Kotineuvontaliiton laa- omassa ympäristössään erilaisten yhteisöjen ja
7297: jassa jäsenyhteisössä siinä määrin, ettei Koti- viranomaisten työtä tukien. Kun kysymyksessä
7298: neuvontaliitto ole taloudellisten voimavarojen ovat kaikkein vähävaraisimmat kuluttajaryhmät
7299: puuttuessa pystynyt tyydyttämään jäsenistönsä ja kun kuluttajaneuvontatoiminnan tarve ja
7300: kuluttajaneuvontatoiminnan tarpeita. kysyntä ovat jatkuvasti näissä ryhmissä lisään-
7301: Kotineuvontaliiton kuluttajaneuvontatoimin- tymässä, Kotineuvontaliiton kuluttajaneuvonta-
7302: nan pyrkimys on monipuolistaa kuluttajaneu- toiminnan tukeminen myös valtion varoista on
7303: vonnan palveluja jäsenistönsä tarpeita vastaa- perusteltua.
7304: vaksi ja kehittää paikallista kuluttajaneuvonta- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7305: työtä. Tämä edellyttäisi välttämättä erityisen
7306: kuluttajasihteerin paikkaamista, mihin liitolla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7307: ei nykyisillä taloudellisilla voimavaroilla ole 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
7308: mahdollisuuksia. 32.28.50 (Valtionapu kuluttajajärjestö-
7309: Kotineuvontaliitolle on esitetty valtion vuo- jen tukemiseen) lisäyksenä 50 000 mar-
7310: den 1980 tulo- ja menoarvioon määrärahoja kan määrärahan erityisesti Kotineuvon-
7311: momentille 29.86.50 .2 (Valtionapu kotitalous- taliitto r.y:n kuluttajaneuvontatoimin-
7312: neuvontajärjestöjen muihin menoihin) yhteensä nan tukemiseksi.
7313: 110 000 mk. Valtion tukitoimet ovat varsin
7314: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
7315:
7316: Pirjo Ala-Kapee Anna-Liisa Piipari Hannu Tapiola
7317: Liisa Jaakonsaari Maija Rajantie Paula Eenilä
7318: Saara-Maria Paakkinen Kaisa Raatikainen Peter Muurman
7319: Tarja Halonen Sakari Knuuttila Juhani Surakka
7320: Pentti Lahti-Nuuttila Pekka Starast Matti Puhakka
7321: Salme Myyryläinen Lea Savolainen Tellervo Koivisto
7322: Kaarina Suonio
7323: 1979 vp. 167
7324:
7325: Raha-asia-aloite n:o 154.
7326:
7327:
7328:
7329:
7330: Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuriiritien ja paa-
7331: radan eritasoristeyksen rakentamisen aloittamiseen Tikku-
7332: rilassa.
7333:
7334:
7335: Eduskunnalle.
7336:
7337: Kuriiritien tasoristeys pääradalla on paa- ja liikenneturvallisuuden kannalta välttämätön
7338: kaupunkiseudulla sekä tie- että taideliikenteen sekä edellyttää myös valtiolta vastuuta hank-
7339: osalta vilkkaimpia. Vuorokaudessa tasoristeystä keen rahoituksessa.
7340: käyttää noin 10 000 ajoneuvoa. Junaväli ruuh· Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7341: ka-aikoina on noin 3 minuuttia. Nykyisistä
7342: turvalaitteista huolimatta tasoristeys muodos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7343: taa liikenteellisen pullonkaulan ja on liikenne- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
7344: turvallisuuden kannalta erittäin vaarallinen. 31.90.78 (Ratojen parantaminen ja teol-
7345: Kuriiritie on paikallistie. Alikulun rakenta- lisuusraiteiden rakentaminen) 900 000
7346: mista koskeva tiesuunnitelma ja varsinaiset ali- markkaa Kuriiritien ja pääradan erita-
7347: kulkusillan suunnitelmat ovat siinä vaiheessa, soristeyksen rakentamisen aloittamiseen
7348: etteivät ne aseta esteitä töiden aloittamiselle Tikkurilassa.
7349: vuonna 1980. Hanke on taloudellisesti mittava
7350: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
7351:
7352: Pirjo Ala-Kapee Peter Muurman
7353: 168 1979 vp.
7354:
7355: Raha-asia-aloite n:o 155.
7356:
7357:
7358:
7359:
7360: Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamisesta posti- ja lennätinhal-
7361: lituksen toimitilahankkeen suunnitteluun Vantaan Tikkurilan
7362: Jokiniemeen.
7363:
7364:
7365: E d u s k u n n a 11 e.
7366:
7367: Tikkurila on luokiteltu Helsingin seutukaa- alue em. tarpe1sun, joten Tikkurilan aluekes-
7368: valiiton seutukaavaluonnoksessa a1uekeskuk- kuksen kehityksen kannalta merkittävien hank-
7369: seksi. Pääkaupunkiseudun Yhteistyövaltuuskun- keiden käynnistäminen riippuu valtiovallan toi-
7370: nan "Yhteisessä toimintojen sijoittamisohje1- menpiteistä. Vantaa tarvitsee 130 000 asuk-
7371: massa" (YTO 1980-82) Tikkurilan aluekes- kaan kaupunkina toimivan keskuksen, eikä val-
7372: kus on pääkaupunkiseudun keskusjärjestelmässä tiovallan taholta ole tarkoituksenmukaista jar-
7373: ensisijaisesti kehitettäviä keskuksia. Kehittämis- ruttaa tältä osin Vantaan kehitystä.
7374: päätökset puolestaan riippuvat merkittäviltä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7375: osin valtiovallan päätöksistä.
7376: Vantaan Tikkurilan Jokiniemen maapohja on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7377: valtion omistuksessa ja alueelle on alustavasti 1980 tulo- ja menoarvioon momentin
7378: jo pitkään suunniteltu erilaisia valtion hank- 31.94.74 alamomentille 2 (Uudet ta-
7379: keita, erityisesti posti- ja lennätinhallituksen lonrakennustyöt) 1 000 000 markan
7380: toimitilahanketta. Alue on sijaintinsa ja pää- määrärahan posti- ja lennätinhallituksen
7381: radan ansiosta liikenneyhteyksiensä puolesta toimitilahankkeen suunnitteluun Van-
7382: keskeinen. Vantaalla on valmiuksia kaavoittaa taan Tikkurilan ]okiniemeen.
7383: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
7384:
7385: Pirjo Ala-Kapee Kaisa Raatikainen Peter Muurman
7386: 1979 vp. 169
7387:
7388: Raha-asia-aloite n:o 1.56.
7389:
7390:
7391:
7392:
7393: Almgren ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta YK:n lasten-
7394: rahaston (UNICEF) tukemiseen.
7395:
7396:
7397: E d u s kun n a 11 e.
7398:
7399: Suomi on tekemiensä sopimusten kautta vaatimattomaan lisäykseen. Kun hallituksen esi-
7400: sitoutunut kansainväliseen kehitysyhteistyöhön. tyksessä mainitaan, että se "pitää tärkeänä, että
7401: Maamme on ilmoittanut tukevansa YK:n kehi- Suomi osallistuu täysipainoisesti yhteistyöhön
7402: tysstrategiaa ja uutta kansainvälistä talousjär- YK:n puitteissa", niin olotilaa, jossa Suomi on
7403: jestystä auttaakseen kehitysmaiden kansojen jatkuvasti 0,5 % jäljessä asettamastaan tavoit-
7404: pyrkimyksiä kohti hyvinvointia ja suurempaa teesta, ei voida pitää hyväksyttävänä.
7405: taloudellista riippumattomuutta. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
7406: Suomen virallisen kehitysavun määrällisenä
7407: tavoitteena on 0,7 prosentin bruttokansantuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7408: teosuuden saavuttaminen. Kiusallisen ilmeiseksi 1980 tulo- ja menoarvioon momentin
7409: on kuitenkin käynyt, että maamme ei ole pys- 24.30.66 alamomentille 2 lisäyksenä
7410: tynyt saavuttamaan tavoitetta. Ministeriössä 1 000 000 markkaa YK:n lastenrahaston
7411: laadittu KTS:kin tyytyy siihen, että lisäys täh- (UNICEF) tukemiseen.
7412: tää alkavan vuosikymmenen alkuvuosina vain
7413: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
7414:
7415: Esko Almgren Jorma Fred Impi Muroma
7416: Sauli Hautala Väinö Rautiainen
7417:
7418:
7419:
7420:
7421: 22 0879007181
7422: 170 1979 vp.
7423:
7424: Raha-asia-aloite n:o 157.
7425:
7426:
7427:
7428:
7429: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta lähetysjärjestöjen kaut-
7430: ta annettavaa humanitaarista kehitysapua varten.
7431:
7432:
7433: Ed u s kun n a 11 e.
7434:
7435: Kehitysavun antaminen tapahtuu mm. hu- kautta, jotka ovat jo pitkään toimineet kehitys-
7436: manitaarista apua antamalla. Humanitaarinen maissa. Tällaisia järjestöjä ovat lähetysjärjestöt.
7437: apu käsittää mm. hätätilanteissa annettavan Niiden palveluksessa olevat työntekijät ovat
7438: avun ja muun kiireellisen avun. useimmissa tapauksissa hankkineet hyvän am-
7439: Humanitaarinen apu, jota käytetään hädän- mattikoulutuksen. Kehitysmaissa pitkään ollei-
7440: alaisessa asemassa olevien ihmisten olojen lie- na he tuntevat erittäin hyvin myös paikalliset
7441: vittämiseen, eroaa luonteeltaan varsinaisesta olosuhteet ja ne kohteet, jotka erityisesti apua
7442: kehitysyhteistyöstä. Siinä ei aina olla yhteis- tarvitsevat.
7443: työssä jonkin maan hallituksen kanssa. Kui- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
7444: tenkin kansainvälisessä tilastoinnissa humani-
7445: taarinen apu lasketaan kehitysavuksi siltä osin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7446: kuin sen kohteet ovat kehitysmaissa. 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
7447: Eräiden kehitysavun muotojen haittapuolena 24.30.69 (Humanitaarinen apu kehitys-
7448: on se, että varsinkin toiminnan alkuvaiheessa maille) 500 000 markkaa lähetysjärjes-
7449: hallintomenot vievät suuren osan avustusmää- töjen kautta anneftavaan humanitaari-
7450: rärahoista. Tämän vuoksi olisi tuloksellisinta seen kehitysapuun.
7451: toimittaa apu sellaisten luotettavien järjestöjen
7452: Helsingisä 24 päivänä syyskuuta 1979.
7453:
7454: Esko Almgren Jorma Fred Sauli Hautala
7455: Väinö Rautiainen
7456: 1979 vp. 171
7457:
7458: Raha-asia-aloite n:o 1.58.
7459:
7460:
7461:
7462:
7463: Almgren ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkeakoulu-
7464: opiskelijoiden ruokailukustannusten alentamiseen.
7465:
7466:
7467: E d u s k u n n a 11 e.
7468:
7469: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1979 lisänneet toimeentulovaikeuksia. Olisi välttä-
7470: oli myönnetty 2 800 000 mk korkeakouluopis- mättä saatava kyseinen kahden markan alennus
7471: kelijoiden ruokailukustannusten alentamiseen. jo vuoden alusta lukien.
7472: Määräraha tarkoitti alennusta yhdellä markalla Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
7473: ateriaa kohti. Vuodelle 1980 on esitetty
7474: 8 400 000 mk siten, että alennus olisi kaksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7475: markkaa ateriaa kohden, mutta vasta syysluku- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
7476: kauden alusta 1980 lähtien. 29.37.52 (Valtionavustus korkeakoulu-
7477: Elinkustannusten jatkuva nouseminen, opis- opiskelijoiden ruokailukustannusten alen-
7478: kelijoiden kohdalla esiintyvä vaikeus saada tamiseen) lisäyksenä 3 000 000 mark-
7479: kesä- ja lomatyöpaikkoja ja myöskin vanhem- kaa.
7480: pien kohdalla usein esiintyvä työttömyys ovat
7481: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
7482:
7483: Esko Almgren Jorma Fred Impi Muroma
7484: Sauli Hautala Väinö Rautiainen
7485: 172 1979 vp.
7486:
7487: Raha-asia-aloite n:o 159.
7488:
7489:
7490:
7491:
7492: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan sairaanhoito-
7493: oppilaitoksen uudisrakennuksen suunnitteluun.
7494:
7495:
7496: E d u s k u n n a 11 e.
7497:
7498: Kotkan kaupunki on yhteistyössä ammatti- Kun samanaikaisesti on vireillä mm. Mik-
7499: kasvatushallituksen kanssa sekä sairaanhoito- kelin, Hämeenlinnan ja Kokkolan oppilaitosten
7500: oppilaitoksen kanssa laatinut koulun uudisra- rakennushankkeet, on momentin 29.83.74 ala-
7501: kennushankkeesta perustamissuunnitelman. momentilla 2 olevaa suunnittelumäärärahaa pi-
7502: Tässä suunnitelmassa on yksityiskohtaisesti dettävä liian pienenä.
7503: osoitettu, ettei nykyisissä ahtaissa tiloissa voida Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
7504: antaa kaikkea sitä opetusta, mikä oppilaitok-
7505: sessa muuten olisi tarpeen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7506: Kotkan kaupunki on luovuttanut valtiolle 1980 tulo- ja menoarvioon momentin
7507: riittävän laajan tontin jo vuonna 1967 uudis- 29.83.74 alamomentille 2 lisäyksenä
7508: rakennusta varten Kotkan keskussairaalan välit· 200 000 markkaa Kotkan sairaanhoito-
7509: tömästä läheisyydestä. oppilaitoksen uudisrakennuksen suun-
7510: Talonrakennushankkeen hyötypinta-ala on nitteluun.
7511: noin 3 600 m2 ja kustannukset noin 12 milj.
7512: markkaa.
7513: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
7514:
7515: Esko Almgren Jorma Fred Impi Muroma
7516: Sauli Hautala Väinö Rautiainen
7517: 1979 vp. 173
7518:
7519: Raha-asia-aloite n:o 160.
7520:
7521:
7522:
7523:
7524: Almgren ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta linnojen,
7525: linnoitusten ja kiinteiden muinaisjäännösten perusparannuk-
7526: siin.
7527:
7528:
7529: E d u s kun n a 11 e.
7530:
7531: Kotkan kaupungin alueella sijaitsee run- Kyminlinnan korjaustyön välttämättömimmät
7532: saasti vanhoja linnoitusalueita. Näistä mainitta- osat toteuttaa tai ainakin panna alulle sellai-
7533: koon erityisesti Kyminlinna. Sen saaminen set työt, jotka ovat tarpeen jo siitä syystä,
7534: kulttuuri- ja matkailukäyttöön olisi merkittävä että eräät osat linnoituksesta ovat osoittautu-
7535: saavutus. neet ohikulkijoidenkin kannalta vaarallisiksi
7536: Töiden suorittamiseksi museoviraston tulisi sen tähden, että kiveys irtoaa eräistä kohdin
7537: kiireellisesti laadituttaa suunnitelmat linnak- äkkiarvaamatta.
7538: keiden entisöimiseksi. Hankkeet soveltuisivat Valtion tulo- ja menoarvioon vuodelle 1980
7539: mainiosti esim. työllisyysvaroin tehtäväksi. on merkitty momentille 29.94.75.5 määrärahaa
7540: Kyminlinnan alueen kokonaisratkaisuun liit- yhteensä 550 000 mk. Kun se jakautuu neljän
7541: tyy museotoiminnan kehittäminen. Kymenlaak- erikseen mainitun kohteen ja muiden, tarkem-
7542: son ja Kotkan museotoiminnan kehittämistä on min määrittelemättömien kohteiden osalle, voi-
7543: pitkään jarruttanut se, ettei lakisääteiDen val- daan todeta, että määräraha on aivan liian
7544: tionapujärjestelmä ole käynnistynyt suunnitel- pieni.
7545: mien mukaisesti. Kyminlinnan alue muodostaisi Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
7546: luontevan kokonaisuuden ja lähtökohdan maa-
7547: kuntamuseohankkeille Kvmenlaaksossa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7548: Eräiden linnojen ja linnoitusten korjaustyöt 1980 tulo- ja menoarvioon momentin
7549: ovat olleet jossain määrin sidoksissa työsiirto- 29.94.75 alamomentille 5 lisäyksenä
7550: Joiden perustamiseen. Kyminlinnan ja eräiden 30 000 markkaa Haminan linnoituksen
7551: muidenkin linnoitusten ·korjaustyö vaatisikin korjaustöihin ja lisäyksenä 130 000
7552: Haminan työsiirtolan perustamista. Hanke on markkaa muiden linnojen ja linnoitus-
7553: ollut alunperin suunnitelmissa vuodelle 1980. ten sekä kiinteiden muinaisjäännösten
7554: Nyt se näyttää sijoittuvan vasta vuoteen 1982. peruskorjauksiin eli lisäyksenä yhteensä
7555: Siitä huolimatta, että kokonaisratkaisua ei 160 000 markkaa.
7556: vielä nyt ole mahdollista saada aikaan, voidaan
7557: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
7558:
7559: Esko Almgren Jorma Fred Impi Muroma
7560: Sauli Hautala Väinö Rautiainen
7561: 174 1979 vp.
7562:
7563: Raha-asia-aloite n:o 161.
7564:
7565:
7566:
7567:
7568: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan-Haminan-
7569: Luumäen radan suunnitteluun.
7570:
7571:
7572: E d u s k u n n a 11 e.
7573:
7574: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuo- toimesta. Jos rautatieyhteyksiä ei saada tehok-
7575: delle 1980 on momentin 31.90.77 alamomen- kaiksi, on vaarana, että satamiin sijoitettuja
7576: tille 2, uusien ratojen tutkimukset ja rakenta- varoja ei saada täysitehoiseen käyttöön.
7577: misen aloittaminen, varattu 5 400 000 mk ja Kauttakulku Neuvostoliitosta ja Neuvosto-
7578: mainitussa kohdassa esitetty Juurikorven-Ha- liittoon lisääntyy jatkuvasti. Vuonna 1978 sen
7579: minan radan rakennussuunnitteluun ja raken- osuus Kotkan sataman liikennemäärästä oli
7580: tamisen aloittamiseen 3 400 000 mk sekä Hel- noin 325 000 tonnia. Koko maallemme on mer-
7581: singistä itään suuntautuvan radan suunnitteluun kittävää, että tämä palvelu, jota Kotkan ja
7582: 1500 000 mk. Haminan satamat hoitavat, suoritetaan hyvin.
7583: On kuitenkin havaittavissa, että asiakoko- Tällöin suoralla rautatieyhteydellä Kotka-Ha-
7584: naisuudesta puuttuu eräs oleellinen osa. Oiko- mina-Luumäki on koko maamme kannalta
7585: rata välillä Luumäki-Hamina-Kotka muo- huomattava merkitys.
7586: dostaa yhdessä em. hankkeiden kanssa elimel- Hankkeen toteuttamista on tarkasteltava
7587: lisen kokonaisuuden, jota pitäisi tarkastella myös työttömyystilannetta ajatellen.
7588: kokonaisuutena.
7589: Itä-Suomen teollisuuden vienti tapahtuu val- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
7590: taosin Kotkan ja Haminan satamista. Satama-
7591: palvelut tarvitsevat tehokkaan rautatieverkos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7592: ton. Kotka ja Hamina ovat investoineet sata- 1980 tulo- ja menoarvioon momentin
7593: miinsa erittäin huomattavat summat ja pitä- 31.90.77 alamomentille 2 1 500 000
7594: neet satamansa kilpailukykyisinä. Kaupunkien markkaa Kotkan-Haminan-Luumäen
7595: tekemiä uhrauksia pitäisi tukea valtiovallan radan suunnitteluun.
7596: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
7597:
7598: Esko Almgren Jorma Fred Sauli Hautala
7599: Väinö Rautiainen
7600: 1979 vp. 175
7601:
7602: Raha-asia-aloite n:o 162.
7603:
7604:
7605:
7606:
7607: Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta Sirola-apiston rakennus-
7608: avustukseen.
7609:
7610:
7611: Ed u s kun n a II e.
7612:
7613: Sirola-opisto harjoittaa maassamme merkittä- distuvan 0,5 miljoonaa markkaa. Aikaisemmasta
7614: vää koulutustyötä. Opiston tilojen saattamiseksi rakennustoiminnasta opiston velat ovat vuoden
7615: vastaamaan tarvetta on opistossa useamman vuo- 1979 päättyessä 2,3 milj. markkaa.
7616: den ajan tehty merkittäviä korjaus-, muutos- ja Sirola-opiston rakennusaikaisten velkojen
7617: uudisrakennus töitä. maksuun sekä peruskorjauksiin olisikin näin ol-
7618: Opistossa on vuonna 197 4 suoritettu päära- len myönnettävä 1 500 000 mk:n määrä.
7619: kennuksessa kunnostus- ja perusparannustöitä Momentin 29.57.52 alamomentille 4 "Muut
7620: mm. uusimalla vesi- ja viemäriverkosto ja kohen- rakennusavustukset" merkitystä 5 000 000 mar-
7621: tamalla oppilasasuntoja. Vuosina 1976-77 ra- kan määrärahasta sitä vastoin olisi vähennettävä
7622: kennettiin henkilökunnan asuntoja ja tänä vuon- 1 milj. markkaa.
7623: na aloitettiin uuden kurssikeskuksen Tietolan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7624: rakentaminen. Syksyllä 1980 on tarkoitus aloit- nioittaen,
7625: taa mm. seuraavat muutostyöt:
7626: - uuden keittiön ja ruokasalin rakentaminen, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7627: - entisen keittiön muuttaminen opetus- ja 1980 tulo- ja menoarvioon momentin
7628: vapaa-ajan tilaksi, 29.57.52 (Eräät rakennusavustukset)
7629: - kirjaston laajennus, . alamomentille 3 ( Rakennusavustus Siro-
7630: - oppilasasuntolan nykyaikaistaminen, la-opistolle) 1 .500 000 markkaa käytet-
7631: - lämmityskeskuksen parantaminen, täväksi opiston rakennusaikaisten velko-
7632: - huolto- ja askartelutilojen rakentaminen. jen maksuun sekä peruskorjaus- ja raken-
7633: Muutostöistä arvioidaan vuodelle 1980 koh- nustöihin.
7634: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
7635:
7636: Ulla-Leena Alppi Terho Pursiainen Mikko Kuoppa
7637: 176 1979 vp.
7638:
7639: Raha-asia-aloite n:o 163.
7640:
7641:
7642:
7643:
7644: Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Työläislasten
7645: Tuki r.y:lle rakennusaikaisten lainojen maksuun ja jatko-
7646: rakentamiseen.
7647:
7648:
7649: Ed u s kun n a 11 e.
7650:
7651: Vuotta 1979 vietetään kansainvälisenä lapsen avustussummia pienennettiin ja eräiltä vuosilta
7652: vuotena. Tämän vuoden kuluessa on kiinnitetty lopetettiinkin, vaikka suunnitelmia parhaillaan
7653: erityistä huomiota lasten ja varhaisnuorten elä- toteutettiinkin Raha-automaattiyhdistyksen hy-
7654: mään ja asemaan. väksymien suunnitelmien mukaan. Rakennustöi-
7655: Työläislasten Tuki r.y., jonka kotipaikka on den ollessa käynnissä loppuivat avustukset, jol-
7656: Helsinki ja toimialueena on koko maa, on vuo- loin ohjelman toteuttamiseksi jouduttiin turvau-
7657: desta 1955 lähtien suorittanut mittavaa kasva- tumaan lainarahoitukseen. Tästä syystä järjestö
7658: tustyötä ja edistää merkittävästi lasten ja var- on kovin velkaantunut, mikä vaarantaa järjestön
7659: haisnuorten kasvatusta terveiden elämäntapojen yhteiskunnan hyväksi suorittaman merkittävän
7660: hyväksi. Järjestö on hankkinut omistukseensa kasvatustyön.
7661: ja rakentanut Raha-automaattiyhdistyksen tuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7662: tosta myönnettävän avustuksen turvin leiri- ja nioittaen,
7663: kurssikeskukset. Avustuksella ja yhteistyössä
7664: Raha-automaattiyhdistyksen kanssa Juupajoen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7665: kuntaan on rakennettu Sammalniemen leiri- ja 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
7666: kurssikeskus valtakunnallisesti lasten, varhais- 29.91.51 500 000 markkaa avustuksena
7667: nuorten ja nuorison käyttöön. Työläislasten Tuki r.y:lle rakennusai-
7668: Laki valtakunnallisen nuorisotyön valtion- kaisten lainojen maksuun ja jatkoraken-
7669: avusta tuli voimaan vuonna 1974. Lain seurauk- tamiseen.
7670: sena kuitenkin järjestölle siihen asti tulleita
7671: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
7672:
7673: Ulla-Leena Alppi Terho Pursiainen Mikko Kuoppa
7674: 1979 vp.· 177
7675:
7676: Raha-asia-aloite n:o 164.
7677:
7678:
7679:
7680:
7681: Alppi: Määrärahan osoittatnisesta punakaartilaisten muistomer-
7682: kin pystyttämiseksi Tampereelle.
7683:
7684:
7685: Ed u s kun Ii a 11 e.
7686:
7687: Vuonna 1918 käydystä luokkasodasta on ku- ta-aloitteen pohjalta myönnetty 100 000 mk.
7688: lunut yli kuusikymmentä vuotta. Luokkasodan Tällä rahasummalla muistomerkin hankkiminen
7689: laajin taistelu käytiin Tampereella. Työläisten ja voidaan aloittaa, mutta myös sen jatkorahoitus
7690: torppareiden puolella taistelleille edesmenneille tulee valtion varoin turvata.
7691: ja elossa oleville tehtäisiin oikeutta pystyttämäl- Edellä olevan perusteella ehdotan,
7692: lä juuri Tampereelle punakaartilaisten oma
7693: muistomerkki kunnioittamaan heidän muisto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7694: aan ja osoitukseksi siitä suuresta arvostuksesta, 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000 mat-
7695: jota myös tämän päivän työtätekevät heitä koh- kan määrärahan Tampereelle pystytettä-
7696: taan tuntevat. vän punakaartilaisten muistomerkin pys-
7697: Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa on ko. tyttämistä varten.
7698: muistomerkin pystyttämiseen SKDL:n eduskun-
7699: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
7700:
7701: Ulla-Leena Alppi
7702:
7703:
7704:
7705:
7706: 23 0879007181
7707: 178 1979 vp.
7708:
7709: Raha-asia-aloite n:o 16,.
7710:
7711:
7712:
7713:
7714: Alppi: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden Tampereen
7715: seudun paikallisliikenteen kehittämiseen.
7716:
7717:
7718: E d u s k u n n a II e.
7719:
7720: Liikkuminen on yksi ihmisen sosiaalisista pe- ovat perusparannettuja ja kohtalaisessa kunnos-
7721: rusoikeuksista. Yhteiskunnan keskeisenä palve- sa. Sähköistäminen on jo suoritettu välillä Tam-
7722: lulaitoksena myös VR:n tulee jatkuvasti osal- pere-Lempäälä-Toijala. Suunnitelmat ovat
7723: taan parantaa ihmisten joustavia liikkumismah- olemassa myös Tampere-Orivesi välin sähköis-
7724: dollisuuksia. Etenkin työmatkaliikennettä on tämisestä. Erittäin tärkeätä olisi turvata paikal-
7725: syytä kehittää pikaisesti. lisliikenteen joustava toteutuminen väleillä T am-
7726: Tampereen seudun rautatieläiset ovatkin kiin- pere-Toijala, Tampere-Orivesi sekä Tampere
7727: nittäneet huomiota paikallisliikenteen huolestut- -Vammala.
7728: tavaan supistumistendenssiin Tampereella. VR:n Edellä olevaan perustuen ehdotan,
7729: paikallisliikennettä olisi päinvastoin tuntuvasti
7730: kehitettävä useiden tamperelaisten muuttaessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7731: ympäristökuntiin asumaan rakennusmaan saan- 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
7732: nin, huokeampien asuntojen jne. vuoksi työpai- markan määrärahan Valtionrautateiden
7733: kan jäädessä kuitenkin Tampereelle. Tampereen seudun paikallisliikenteen
7734: Kaikki edellytykset kehittää Tampereen seu- kehittämiseen.
7735: dun paikallisliikennettä ovat olemassa. Radat
7736: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
7737:
7738: Ulla-Leena Alppi
7739: 1979 vp. 179
7740:
7741: Raha-asia-aloite n:o 166.
7742:
7743:
7744:
7745:
7746: Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkeakoulu-
7747: opiskelijoiden ruokailukustannusten alentamiseen.
7748:
7749:
7750: E d u s k u n n a 11 e.
7751:
7752: Opintotukijärjestelmän tärkeänä tavoitteena ruokailutyöryhmä on todennut mietinnössään,
7753: tulee olla koulutuksellisen tasa-arvoisuuden li- että tavoitteena ruokailutuessa on vuoteen 1986
7754: sääminen mahdollistamaila myös vähävaraisten mennessä tilanne, jossa opiskelijat maksavat
7755: nuorten pääsy koulutuksen piiriin. Tämän ta- opiskelija-ateriastaan vain materiaalikustannuk-
7756: voitteen mukaisessa opintotuen kehittämisessä set. Tähän tavoitteeseen ovat myös opiskelija-
7757: tulee keskeisinä keinoina nähdä opintorahan li- järjestöt yhtyneet. Toteutuessaan suunnitelmassa
7758: sääminen kokonaisopintotuesta ja erilaisten opin- esitetyllä tavalla tulee opiskelijaruokailulla ole-
7759: tososiaalisten palvelujen eli ns. välillisen tuen maan myös tärkeä osuus yleisessä ravitsemus-
7760: kasvattaminen. Vaitioneuvosto on lausunnossaan kasvatuksessa ja oikeiden ruokailutottumusten
7761: 21. 4. 1978 ja eräiden ministereiden antamassa omaksumisessa.
7762: lausumassa viime keväänä todennut, että opinto- Edellä esitettyjen tavoitteiden toteutuminen
7763: tukijärjestelmän kehittämisessä tulee asettaa edellyttää, että korkeakouluopiskelijoiden tuo-
7764: painopisteet entistä voimakkaammin opintotuen kailuun suunnattavaa subventiota lisätään nykyi-
7765: opintorahan lisäämiseen sekä opiskeluaikaisia sestä 1 markka/ateria 2 markkaan/ ateria vuo-
7766: toimeentulokustannuksia alentavan ns. välillisen den 1980 alusta valtion ensi vuoden tulo- ja me-
7767: opintotuen laajentamiseen. noarviossa. Muutoksen valtion menoja lisäävä
7768: Tänä syksynä käynnistettiin korkeakouluopis- vaikutus, verrattuna hallituksen esitykseen val-
7769: kelijoiden ruokailun tukeminen. Tämä uusi vä- tion ensi vuoden tulo- ja menoarvioksi, on 2,8
7770: lillinen opintotukimuoto merkitsee, että korkea- milj. markkaa.
7771: kouluopiskelijoiden opiskelija-aterioita tuetaan Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7772: 1 markalla/ateria. Tämän uuden tukimuodon
7773: etuna on se, että se kohdistuu kaikkiin korkea- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7774: kouluopiskelijoihin. Jo nyt saadut kokemukset 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
7775: osoittavat, että uusi tukimuoto on lisännyt ruo- 29.37.52 lisäyksenä 2 800 000 markkaa
7776: kailijoita opiskelijaruokaloissa. korkeakouluopiskelijoiden ruokailukus-
7777: Opetusministeriön korkeakouluopiskelijoiden tannusten alentamiseen.
7778: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
7779:
7780: Heli Astala Mikko Ekorre
7781: 180 1979 vp.
7782:
7783: Raha-asia-aloite n:o 167.
7784:
7785:
7786:
7787:
7788: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisenä avustukse-
7789: na Turun Piirustuskoululle.
7790:
7791:
7792: Edi1skunnalle.
7793:
7794: Maamme kuvataiteen koulutusta ei ole vielä maan yhden Jasenen henkilökohtaisine varaJa-
7795: kokonaisvaltaisesti lainsäädännöllä järjestetty, senineen. Säädekirjan mukaan: "Säätiön yllä-
7796: kuten monen muun taiteenalan kohdalla on ta- pitämässä piirustuskoulussa annetaan kuvatai-
7797: pahtunut tai on tapahtumassa. Siksi on syytä teiden ja niiden opiskeluun liittyvien aineiden
7798: kiirehtiä taiteen koulutuksen rinnastamista opetusta, mahdollisuuksien mukaan yhteistyös-
7799: lainsäädännöllisesti ja ennen kaikkea valtion- sä Turun yliopiston ja Åbo Akademin kanssa"
7800: apujen suhteen muihin taiteenaloihin. Yleensä ( 4 § ).
7801: taiteen rahoitus pitäisi saada siirretyksi kiin- Turun Piirustuskoulu, kuten muutkin taide-
7802: teämuotoisen, veikkausvoittovaroista riippu- oppilaitokset, on suurissa taloudellisissa vai-
7803: mattoman, lakisääteisen valtionavun piiriin. keuksissa. Toimintaa pitäisi kehittää. Maalaus-·
7804: Turun Piirustuskoulu on maamme vanhin linjan ja kuvanveistolinjan lisäksi tarvittaisiin
7805: taideoppilaitos. Se perustettiin v. 1830. Suo- vakituinen opettaja myös graafiselle linjalle.
7806: men taiteen historia osoittaa, että koululla on Valtionapu taidekouluille on harkinnanvaraista.
7807: ollut arvostettu asema ja se on vaikuttanut Turun Piirustuskoulu on saanut valtion ku-
7808: paljon valtakunnallisestikin. vataidekouluille myöntämästä avustusmäärästä
7809: Tänä päivänä koulutusaika Turun Piirustus- vuonna 1978 79 000 markkaa, mikä on 26,9
7810: koulussa on 2 vuotta. Lisäksi koulu tarjoaa % koulun käyttökuluista. Turun kaupungin
7811: kolmannen, ns. vapaaehtoisen opiskeluvuoden. osuus käyttömenoista oli samaan aikaan 68,5
7812: Vuosittainen oppilasvahvuus koulussa on 40....;_ % eli noin 201 000 markkaa.
7813: 50. Uusia oppilaita otetaan vuosittain 10-12. Ottaen huomioon koulun valtakunnallisen
7814: Oppilaista vain kolmannes on Turusta. Kou- merkityksen ja sen kehittämistarpeen Turun
7815: lulla on siis tässäkin suhteessa valtakunnallista Piirustuskoululle olisi perusteltua myöntää
7816: merkitystä. Tällä hetkellä koulu on vielä Tu- vuonna 1980 ylimääräinen toiminta-avustus .
7817: run Taideyhdistyksen omistuksessa. . Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
7818: Lähitulevaisuudessa on tulossa hallintomuu- taen,
7819: tos. Taideyhdistys tulee luovuttamaan koulun
7820: säätiölle, jonka jäsenenä ovat Turun Taideyh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7821: distys, Turun yliopisto, Suomen Kulttuurira- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
7822: hasto, Turun kaupunki, Stiftelsen för Åbo 29.90.53 lisäyksenä 100 000 markkaa
7823: Akademi ja Suomen Taiteilijaseura. Säätiön hal- ylimääräisenä avustuksena Turun Pii-
7824: litukseen tulee mm. opetusministeriö valitse- rustuskoululle.
7825: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
7826:
7827: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
7828: 1979 vp. 18t
7829:
7830: Raha-asia-aloite n:o 168.
7831:
7832:
7833:
7834:
7835: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta uuden päärakennuksen
7836: rakentamiseen työläisnuorison virkistysalueelle Oriniemen
7837: Aurinkolahteen.
7838:
7839:
7840: E d u s kun n a II e.
7841:
7842: Turun kaupunki on vuokrannut 1. 9. 1952 noa mahdollisuus hankkeen toteuttamiseksi on
7843: lähtien SDNL:n Turun Aluejärjestö r.y:lle Hir- se, että yhteiskunta ja lähinnä valtiovalta osal-
7844: vensalon saaren Oriniemestä noin 1,4 hehtaarin listuu päärakennuksen rakentamiskustannuk-
7845: suuruisen Aurinkolahti-nimisen alueen, joka on siin.
7846: Toijainen nimistä tilaa R:o 131 , nuorison vir- Rakennushanketta varten on perusteilla Au-
7847: kistystoimintaan. Alue on ollut kesäisin lähinnä rinkolahtisäätiö-niminen säätiö, jonka tarkoi~
7848: työläisnuorison kesänviettopaikkana suosittu tuksena on edistää työläisnuorison kulttuuri~
7849: mm. siksi, että se sijaitsee vain vajaan 10 km:n ja opintotoimintaa sekä lomanviettoa ja sen
7850: etäisyydellä Turun keskustasta. kotipaikka on Turun kaupunki.
7851: Vuokra-alueella ja järjestön omistuksessa ol- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
7852: lut päärakennus jouduttiin huonokuntoisuuden taen,
7853: takia purkamaan keväällä 1975. Sen jälkeen
7854: aluetta on voitu käyttää vajaatehoisesti nuori- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7855: son ulkoilu- ja virkistysalueena. 1980 tulo- ;a menoarvioon 500 000
7856: Uuden päärakennuksen rakentaminen onkin markan määrärahan uuden pääraken-
7857: välttämätöntä. Vuokramiehenä olevalla nuori- nuksen suunnittelua ;a rakentamista
7858: sojärjestöllä ei ole kuitenkaan tähän tarvitta- varten työläisnuorison virkistysalueelle
7859: via varoja, arviolta n. 1 miljoona markkaa. Ai- Oriniemen Aurinkolahteen.
7860: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
7861:
7862: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
7863: 182 1979 vp.
7864:
7865: Raha-asia-aloite n:o 169.
7866:
7867:
7868:
7869:
7870: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Turussa sijaitsevan ns.
7871: Ingmanin talon suojelun suunnittelua varten.
7872:
7873:
7874: E d u s k u n n a 11 e.
7875: Turun ja Porin lääninhallitus on museovi- 1979 pitämässään kokouksessa päättänyt pykä-
7876: raston ehdotuksesta 10 päivänä joulukuuta lässä 2543 mm. seuraavaa: "Päätettiin mit-
7877: 197 5 antamallaan päätöksellä määrännyt suo- tausosaston lausunnossa mainituin perustein
7878: jeltavaksi Turun kaupungin VI kaupunginosan esittää opetusministeriölle, että kaupunki kat-
7879: 3. korttelin tontilla n:o 1 sijaitsevan Oy Ing" soo välttämättömäksi ns. Ingmanin talon suo-
7880: man Ab:n omistaman rakennuksen kulttuuri- jelun turvaamisen ja on halukas kiinteistön os-
7881: historiallisesti huomattavien rakennusten suo- tamiseen edellyttäen, että valtio osallistuu ra-
7882: jelusta annetun lain nojalla. kennusten kunnostamiskustannuksiin ... "
7883: Ns. Ingmanin talo sijaitsee Linnankadun ja Talon yksityinen omistaja ei ole huolehtinut
7884: historiallisen, 1600-luvulla muodostuneen Bra- talon kunnon säilymisestä. Ingmanin talo on
7885: henkadun kulmassa. Talo koostuu eri aikoina tällä hetkellä erittäin huonossa kunnossa ja
7886: rakennetuista osista. Nykyinen ulkoasu Linnan- vaatisi säilyäkseen merkittävällä paikalla Turun
7887: kadun puolella periytyy vuodelta 1904, pihan kaupunkikuvassa, osana ns. vanhaa Turkua, pi-
7888: ja vanhan Brahenkadun puoleiset julkisivut kaisia korjaustoimenpiteitä. Näissä olosuhteissa
7889: ovat vanhemmassa asussa. Rakennuksen van- ja näillä perusteilla toivotaan yleisesti valtio-
7890: himmat osat on rakennettu 1700-luvulla. Näis- vallan osallistumista yhdessä Turun kaupungin
7891: sä osissa sijaitsee myös ns. Seipelin sali, joka kanssa kyseiseen suojeluun.
7892: oli Turun huomattavin ravintola- ja juhlahuo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
7893: neisto 1700-luvulla. taen,
7894: Rakennuksen nykyinen omistaja on valitta-
7895: nut lääninhallituksen 10. 12. 1975 tekemästä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7896: suojelupäätöksestä valtioneuvostolle 16. 1. 1980 tulo- ;a menoarvioon 2.50 000
7897: 1976. markan määrärahan Turussa siiaitsevan
7898: Turun kaupunginhallitus on antanut lausun- ns. Ingmanin talon suo;elun suunnitte-
7899: non kaupungin suunnitelmista ja mahdolli- lua varten kulttuurihistoriallisesti ar-
7900: suuksista asemakaavan edellyttämän suojelun vokkaana rakennuksena.
7901: toteuttamiseksi. Kaupunginhallitus on 10. 7.
7902: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
7903:
7904: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
7905: 1979 vp. 183
7906:
7907: Raha-asia-aloite n:o 170.
7908:
7909:
7910:
7911:
7912: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta valmistelujen aloittami-
7913: seksi Valtion siementarkastuslaitoksen siirtämiseksi Loi-
7914: maalle.
7915:
7916:
7917: E d u s k u n n a 11 e.
7918:
7919: Valtion vuoden 1979 tulo- ja menoarvioesi- tuntumassa korostavat vielä Loimaan seudun hy-
7920: tyksessä valtioneuvosto esitti valmistelujen al- vät liikenneyhteydet maan eri osiin sekä rauta-
7921: kamista Valtion siementarkastuslaitoksen siirtä- teitse että maanteitse. Liikenneyhteydet tur-
7922: miseksi Mikkeliin v. 1983. Ennen siirtoa edel- vaavat tarkastustoiminnan tehokkuuden ja no-
7923: lytettiin kuitenkin selvitettäväksi muut mah- peuden.
7924: dolliset kysymykseen tulevat sijoituspaikat. Loimaan seutu on alityöllisyysaluetta, josta
7925: Jokin aika sitten totesi valtion siementarkas- maatalouden koneistumisen johdosta on vii-
7926: tuslaitoksen asettama projektiryhmä selvityk- meisten vuosikymmenien aikana vapautunut
7927: sessään, että parhaat toimintaedellytykset sie- runsaasti työvoimaa muihin elinkeinoihin.
7928: mentarkastuslaitokselle tarjoaa Loimaan kau- Alueen väestö on viimeisten 25 vuoden aikana
7929: punki. Loimaan yhteispisteluvuksi saatiin 394. vähentynyt neljänneksellä. Alueen kunnat Loi-
7930: Tutkimuksessa selvitettiin mm. olosuhteiden maan kaupunkia lukuunottamatta on nimetty
7931: soveltuvuus kenttäkoetoiminnalle, henkilökun- kehitysaluelainsäädännön edellyttämäksi tuki-
7932: nan saantimahdollisuudet, henkilökunnan kou- alueeksi. Siementarkastuslaitoksen sijoittumi-
7933: lutus-, palvelu- ja sivistysmahdollisuudet, si- nen Loimaalle turvaisi alueen työttömyyttä se-
7934: jainti suhteessa siementuotannon ja siemenpak- kä voimistaisi muuttoliikkeestä ja työttömyy-
7935: kauksen alueelliseen sijaintiin sekä sijaintilai- destä kärsivää Loimaan seutua.
7936: toksen hallinnon ja toiminnan kannalta tärkei- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
7937: den virastojen, laitosten ja pääkanttareiden nioittaen,
7938: paikkaan nähden.
7939: Loimaa maamme tärkeimpiin viljanviljely- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7940: alueisiin kuuluvana olisikin kansantaloudelli- 1980 tulo- ja menoarvioon 300 000
7941: sesti tarkoituksenmukaisin sekä aluepoliittisesti markan suunnittelumäärärahan valmis-
7942: luonnollisin siementarkastuslaitoksen sijoitus- telujen aloittamiseksi Valtion siementar-
7943: paikka. Loimaan edullista asemaa vilja-alueen kastuslaitoksen siirtämistä varten Loi-
7944: keskustassa ja ulkomaankaupan pääsataman maan kaupunkiin.
7945: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
7946:
7947: Heli Astala Tapio Holvitie Mikko Rönnholm
7948: Jacob Söderman Ensio Laine Ilkka Kanerva
7949: Anna-Liisa Jokinen R. Breilin Lauri Palmunen
7950: 184
7951:
7952: Raha-asia-aloite n:o 171.
7953:
7954:
7955:
7956:
7957: Astala ytn.: Määrärahan osoittamisesta Länsikaari-Itäkaari tie-
7958: yhteyden suunnitteluun Turussa.
7959:
7960:
7961: E d u s k u n n a 11 e.
7962:
7963: Turun kaupungissa sektorilla 04 "Pääsky- Ns. Länsi-ltäkaari -suunnitelma toisi huo-
7964: vuorl'' on valtnistumassa kaksi erittäin ·laajaa mattavan parannuksen alueen liikenneongel-
7965: asumalähiötä, Varissuo ja Lauste. Kun tähän miin. Samalla kyseinen tielinjaus olisi hyvin
7966: lisätään Pääskyvuoren, Vaalan ja Huhkolan merkittävä kauttakulkuyhteys. Siksi harikkeelle
7967: vanha asukaskanta, on alueiden yhteinen asu- olisi tarpeellista ja oikeudenmukaista saada val-
7968: kasmäärä yli 13 000. tionapua rakennuslain 136 a § :n mukaan.
7969: Alueiden liikenneyhteydet keskustaan ovat Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
7970: kuitenkin Pääskyvuoren, Varissuon ja Vaalan taen,
7971: osalta vain Littoistentie, Lausteen ja Huh-
7972: kolan osalta Mustionkatu. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7973: Valtuuston 14. 6. 1976 tekemän päätöksen 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
7974: mukaan em. alueiden asuntorakentaminen ta- markan suunnittelumäärärahan kautta-
7975: pahtuu pääasiassa vuoteen 1985 mennessä, jol- kulkuyhteyden muodostavan Länsikaa-
7976: loin asukasmäärä nousee yli 20 OOO:n. Nyt ri-Itäkaari tiesuunnitelman toteutta-
7977: .alue on liikenteellisesti "motissa". miseksi Turussa.
7978: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
7979:
7980: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
7981: 197~ vp.
7982:
7983:
7984: Raha-asia-aloite n:o 172.
7985:
7986:
7987:
7988:
7989: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun seudun kuntien
7990: joukkoliikenneyhteistyön tukemiseksi.
7991:
7992:
7993: E d u s k u ri n alle.
7994:
7995: Turun seudulla joukkoliikenne olisi parasta Olisi perustettava Turun seudun kuntien toi~
7996: järjestää seudun kuntien yhteistoimin, koska mikunta, jossa olisi myös liikenneministeriön
7997: kuntarajat ylittävä työssäkäynti- ja muu lii- edustaja, suunnittelemaan yhteisen liikenteenhoi~
7998: kenne on yleistä. Mm. Raision kaupunki on to-organisaation perustamista ja käynnistämään
7999: tehnyt aloitteen Turun seudun kuntien yhtei- tarvittavaa kokeilutoimintaa.
8000: sen joukkoliikenneyhtiön perustamiseksi. Täl- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8001: laiseen hankkeeseen· voisivat osallistua Turku,
8002: Naantali. Rusko, Lieto, Kaarina, Piikkiö, Rai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8003: sio ja Parainen. · 1980 tulo- ja menoarvioon 400 000
8004: Valtion olisi edistettävä joukkoliikenteen markkaa Turun seudun kuntien joukko-
8005: palvelutasoa parantavaa kuntien yhteistyötä an- liikenneyhteistyön tukemiseksi.
8006: tamalla asiantuntija-apua ja taloudellista tukea.
8007: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
8008:
8009: Heli Astala Mikko Rönnholm Ensio Laine
8010: Anna-Liisa Jokinen Jacob Söderman
8011:
8012:
8013:
8014:
8015: 24 0879007181
8016: 186 1979 vp.
8017:
8018: Raha-asia-aloite n:o 173.
8019:
8020:
8021:
8022:
8023: Breilin ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asuntolainoi-
8024: hin.
8025:
8026:
8027: E d u s k u n n a 11 e.
8028:
8029: Valtion osalainoittama asuntotuotanto on tuotanto alenisi alle 50 prosentin arvioidusta
8030: tarkoitettu ensi sijassa pieni- ja keskituloisten kokonaistuotannosta.
8031: asumisen parantamiseen. Valtion vuoden 1980 Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
8032: tulo- ja menoarviossa on tarkoitukseen varattu
8033: 2 100 miljoonaa markkaa, joka on saman ver- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8034: ran kuin kuluvana vuonna. Tämän seuraukse- 1980 tulo- ia menoarvioon momentille
8035: na valtion osalainoittaman tuotannon määrä 26.12.83 lisäyksenä 400 000 000 mark-
8036: alentuisi tosiasiallisesti 26 000 asuntoon vuo- kaa käytettäväksi valtion osalainaitta-
8037: dessa. Tällöin valtion osalainoittama asunto- maan asuntotuotantoon.
8038: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
8039:
8040: Reino Breilin Pentti Lahti-Nuuttila Mikko Rönnholm
8041: Peter Muurman
8042: 1~79 vp. 187
8043:
8044: Raha-asia-aloite n:o 174.
8045:
8046:
8047:
8048:
8049: Breilin ym.: Määrärahan osoittamisesta Vuokralaisten Keskus-
8050: liiton toiminnan tukemiseen.
8051:
8052:
8053: E d u s k u n n a 11 e.
8054:
8055: Allekirjoittaneet ovat huolestuneina seuran- on käytetty ja edelleen käytetään monin eri
8056: neet maamme asuntopolitiikan ja erityisesti tavoin asuntopolitiikan eri yhteyksissä. Pää-
8057: vuokralla-asujien yhä vaikeutuvaa tilannetta. toiminta on kuitenkin vuokralla-asujien aseman
8058: Erityisesti asumiskustannusten jatkuva kohoami- jatkuva seuraaminen ja pyrkimys vaikuttaa
8059: nen tuottaa monille perhekunnille kasvavia ta- myönteisesti heidän asemaansa.
8060: loudellisia uhrauksia. Edellä olevaan perusteluun viitaten ehdotam-
8061: Vuokralaisten Keskusliitto r.y. on useiden me kunnioittavasti,
8062: keskeisten etujärjestöjen, mm. SAK:n, KK:n
8063: ja TVK:n perustama järjestö. Myös vuokra- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
8064: laisyhdistykset ja itse vuokralla-asujat kuulu- den 1980 tulo- ja menoarvioon 65 000
8065: vat järjestöön. markkaa Vuokralaisten Keskusliiton toi-
8066: Vuokralaisten Keskusliiton asiantuntemusta minnan tukemiseen.
8067: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
8068:
8069: Reino Breilin Mauno Forsman Tarja Halonen
8070: 188 1979 vp.
8071:
8072: Raha-asia-aloite n:o 175.
8073:
8074:
8075:
8076:
8077: Breilin: Määrärahan osoittamisesta Orijärven kaivostoiminnan
8078: jatkamisen selvittämiseen.
8079:
8080:
8081: E d u s k u n n a 11 e.
8082:
8083: Viimeaikainen kehitys on johtanut siihen, toteuttaminen saattaa nopeuttaa tulosten , sel-
8084: että uusiutumattomien malmivarojen käyttöön viämistä niin, että pystyttäisiin näkemään, onko
8085: on kiinnitetty huomiota entistä enemmän. Näin kannattava ·kaivostoiminta .täällä mahdollista
8086: laajemminkin perustein on paikallaan toimia. aloittaa lähivuosina.
8087: Monet toimintansa lopettaneet kaivokset ovat Kun hanke on myös kansantaloudellinen, oli-
8088: saamassa osaksensa uutta huomiota toiminnan si tutkittava valtiovallan osuus sanotun hank-
8089: uudelleen aloittamiseksi. On selvää, että asia keen kiireelliseksi ·toteuttamiseksi, ja mikäli
8090: kokonaisuudessaan on erittäin laaja-alainen ja mahdollista, olisi valtion myös osallistuttava
8091: taloudellisia uhrauksia vaativa kokonaisuus. tutkimustoiminnan kustannusten suoritukseen.
8092: Kaivostoiminnan lopettamisen seurauksena Edellä olevaan perusteluun viitaten ehdotan
8093: ovat tiseat hinnat joutuneet ymmärrettävistä kunnioittavasti,
8094: syistä johtuen taloudellisiin vaikeuksiin ja myös
8095: väestökato on ollut todellisuutta. Tällainen että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
8096: kunta on mm. Salon talousalueella sijaitseva den 1980 tulo- ja menoarvioon .50 000
8097: Kiskon kunta. Tilanne korjaantuisi ratkaisevas- markkaa Orijärven kaivostoiminnan uu-
8098: sa määrin, mikäli olisi mahdollista aloittaa kai- delleen aloittamisen selvittämiseen.
8099: vostoiminta uudelleen. Tutkimusten edelleen
8100: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
8101:
8102: Reino Breilin
8103: 1979 vp. 189
8104:
8105: Raha-asia-aloite n:o 176.
8106:
8107:
8108:
8109:
8110: Breilin: Määrärahan osoittamisesta uusien teollisuuskylien perus-
8111: tamisen selvittämiseen.
8112:
8113:
8114: E d u s k u n n a 11 e;
8115:
8116: Salon talousalue on yhtenäinen alue, jossa Vaitiovallan toimesta on viime vuosina pe-
8117: asuu noin 60 000 henkilöä. Seutumme on vank- rustettu useita teollisuuskyliä, joiden toimin-
8118: kaa maa- ja metsätalousaluetta, jonka rinnalla nasta on saatu yleisesti myönteisiä kokemuk-
8119: teollisuus-, kauppa- ja palveluelinkeinot muo- :sia. Mielestäni myös Salon seutu olisi saatet-
8120: dostavat ne elinkeinojen haarat, joiden piireis- tava sanotun teollisuuskylähankkeen piiriin.
8121: sä ovat työpaikat. Suuri huoli on siinä, että Kun laajemminkin ottaen Salon seutu on jää-
8122: alueen. väestö on edelleen poismuuttovoittoi- nyt lähes osattomaksi valtion tukitoimista työ-
8123: nen. Näin on ollut lähes kaiken aikaa, mikäli paikkojen luomiseksi, tarjoutuisi tässä mahdol-
8124: tarkastelun alaiseksi otetaan viimeisten vuosi- lisuus sanotun puutteen korjaamiseksi.
8125: kymmenien esille nostama yhteiskunnallinen Edellä esitettyyn perusteluun viitaten ehdo-
8126: muutosrakenne väestön kehityksessä. Kun ti- tan kunnioittavasti,
8127: lanne on näin, kannetaan tästä sekä alueen
8128: tulevasta kehityksestä huolta alueen kuntien että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
8129: keskuudessa. den 1980 tulo- ja menoarvioon 35 000
8130: Liikenteellisesti ja palvelutasoltaan on Salon markkaa viiden uuden teollisuuskylän
8131: seutu hyvin kehittynyttä aluetta. Kysymys on perusteiden selvittämiseksi, jolloin yh-
8132: väestön kotiseudullaan pysyttämisestä ja työ- deksi tarkastelun kohteeksi olisi otettava
8133: paikkojen saannista heille. Salon talousalueen soveltuvuus teolli-
8134: suuskylän sijoituskohteeksi.
8135: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
8136:
8137: Reino Breilin
8138: 190 .... 1979 vp.
8139:
8140: Raha-asia-aloite n:o 177.
8141:
8142:
8143:
8144:
8145: Bärlund ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulun opetusryh-
8146: mien pienentämiseen.
8147:
8148:
8149: E d u s k u n n a 11 e.
8150:
8151: Peruskoulu ·on rakenteellisesti ja hallinnolli- Lukuvuoden 1980-81 alusta onkin ryhdyt-
8152: sesti toteutettu koko maassa. Uudistustyön tävä toimenpiteisiin peruskoulun ryhmäkokojen
8153: painopiste on nyt siirrettävä peruskoulun sisäi- pienentämiseksi ja ryhmäjakosäännösten tarkis•
8154: seen opetus- ja kasvatustyön kehittämiseen. Pe- tamiseksi, joista kiireellisimpänä on pidettävä:
8155: ruskoulusta on luotava turvallinen kasvuympä- 1. opetusryhmien puolittamista V-VI luo-
8156: ristö lapsille ja innostava työympäristö niin killa jatko-opintojen kannalta tärkeissä aineissa,
8157: opettajille kuin koulun muulle henkilökunnal- kuten äidinkielessä, matematiikassa ja vieraissa
8158: le, joka on myös kantamassa vastuuta kouluyh- kielissä;
8159: teisössä suoritettavasta kasvatustyöstä. 2. luokanvalvojantunnin toteuttamista pe-
8160: Perusopetusryhmien pienentäminen tulee ko- ruskoulun yläasteella ja
8161: ko laajuudessaan esille peruskoululainsäädän- 3. äidinkielen opetuksen tehostamista 1-
8162: nön uudistuksen yhteydessä ja sen kustannus- 11 luokilla ryhmiinjakomahdollisuuksia lisää-
8163: vaikutukset otetaan huomioon vuoden 1981 ja mällä.
8164: sitä seuraavien vuosien valtion tulo- ja meno- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
8165: arvioissa. Kuitenkin peruskoulun opetus- ja kas-
8166: vatustyötä tulisi tukea jo vuoden 1980 tulo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8167: ja menoarviossa toteutettavin toimenpitein. Tä- 1980 tulo- ;a menoarvioon momentille
8168: mä on mahdollista siitä syystä, että oppilas- 29.46.30 lisäyksenä 17 JOO 000 mark-
8169: määrien alentuminen luo luonnollista liikkuma- kaa peruskoulun ryhmäkokoien pienen-
8170: varaa, ja peruskoulumomenteille on tästä joh- tämiseksi ia ryhmäiakosäännösten tar-
8171: tuen ja myös toteutettujen säästöpäätösten seu- kistamiseksi lukuvuoden 1980-81
8172: rauksena syntymässä huomattavia määräraha- alusta lukien.
8173: säästöjä.
8174: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
8175:
8176: Kaj Bärlund Helge Siren Liisa Jaakonsaari
8177: Saara-Maria Paakkinen Pekka Starast Salme Myyryläinen
8178: Lea Savolainen Tarja Halonen Matti Puhakka
8179: Mikko Rönnholm Eino Grönholm Maija Rajantie
8180: Pirkko Valtonen Pirjo Ala-Kapee
8181: 1979 vp. 191
8182:
8183: Raha-asia-aloite n:o 178.
8184:
8185:
8186:
8187:
8188: Bärlund: Korotetun määrärahan osoittamisesta Porvoon mat-
8189: kailualan oppilaitoksen ylimääräiseen avustukseen.
8190:
8191:
8192: E d u s k u n n a 11 e.
8193:
8194: Porvoon matkailualan oppilaitos on valta- että kuntainliiton alueen ulkopuoliset kunnat
8195: kunnallinen oppilaitos, joka on kuntainliiton entistä heikommin suostuvat maksusitoumus-
8196: ylläpitämä. Matkailualan oppilaitoksen puit- ten suorittamiseen. Kun kuntainliiton tappiot
8197: teissa toimiva matkailuopisto on ainoa alallaan maksusitoumusten osalta tänä vuonna ovat
8198: Suomessa. Ottaen huomioon oppilaitoksen 200 000 markan luokkaa, on näin ollen pelät-
8199: merkitys olisi kohtuullista, että valtiovalta tun- tävissä, että tilanne heikentyy entisestään ensi
8200: tuvalla tavalla tukisi sen toimintaa. vuonna. Tämän lisäksi on korostettava, että
8201: Vuoden 1979 toisessa lisätalousarviossa mat- kuntainliiton. jäsenkunnat edelleen suorittavat
8202: kailualan oppilaitoksen toiminnan tukemiseksi maksusitoumuksensa omien oppilaittensa kus-
8203: myönnettiin 300 000 markan suuruinen mää- tannuksista, jotka eivät lisämäärärahaehdotuk-
8204: räraha. Vuoden 1980 tulo- ja menoarvioesityk- senkaan mukaan tulisi valtion maksettaviksi.
8205: seen on otettu mukaan samansuuruinen määrä- Eli jäsenkunnille jäisi edelleen se rasitus, joka
8206: raha. On luonnollisesti myönteistä, että nämä tässä esitetään poistettavaksi kuntainliitolta
8207: määrärahat saadaan oppilaitoksen käyttöön, valtion tuen turvin ulkopuolisten kuntien osal-
8208: mutta oppilaitoksen luonne ja asema sekä sen ta.
8209: taloudelliset vaikeudet huomioon ottaen määrä- Ellei näiden ulkopuolisten kuntien maksusi-
8210: rahaa on pidettävä täysin riittämättömänä. toumuksia suoriteta ensi vuonna lainkaan, op-
8211: Ensi vuotta koskevista arvioista käy ilmi, pilaitoksen rahoitustarve kohoaa runsaaksi
8212: että yli neljä viidesosaa oppilaitoksen oppilaista 900 000 markaksi. Tulo- ja menoarvioesitykses-
8213: tulee kuntainliiton jäsenkuntien ulkopuolelta. sä esitetään kuitenkin ainoastaan 300 000 mar-
8214: Jotta oppilaitoksen talous pysyisi tasapainossa, kan määrärahan myöntämistä tätä tarkoitusta
8215: oppilaiden kotikuntien tulisi suorittaa maksu- varten.
8216: sitoumus niistä käyttömenoista, joista omakus- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
8217: tannushinnoittelun pohjalta ei saada katetta
8218: muuta tietä (valtionavut, lukukausimaksut, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8219: ruokailumaksut, muut tulot). Koska kunnat 1980 tulo- ;a menoarvioon momentille
8220: vuosittain päättävät suostuvatko ne tällaisten 29.71.38 lisäyksenä 600 000 markkaa
8221: maksusitoumusten suorittamiseen, ylläpitäjä- Porvoon matkailualan oppilaitoksen eri-
8222: kuntainliitto elää jatkuvaa epävarmuutta oman tyisen valtion tuen korottamiseksi
8223: talousarvionsa tasapainottamisen suhteen. 900 000 markkaan.
8224: On pelättävä, että sinänsä myönteinen val-
8225: tion avustustoiminnan lisääminen johtaa siihen,
8226: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
8227:
8228: Kaj Bärlund
8229: Finansmotion nr 179.
8230:
8231:
8232:
8233:
8234: Bärlund: Om anvisande av anslag för utlokalisering av Tek-
8235: niska läroverket tili Östnyland.
8236:
8237:
8238: T ill R i ks d a g e n.
8239: De statliga skolmyndigheterna arbetar som tiken ges så lika förutsättningar som möjligt.
8240: bäst ined att göra upp planer för utvecklande Därför borde man inom alla regioner ha lika
8241: av utbildningen på mellannivå. Länsstyrelserna god tiligång tili gymnasier och yrkesläroinrätt-
8242: har fått tid på sig tili utgårtgen av september ningar, de senare både på skol- och instituts-
8243: månåd 1979 att framlägga planer för mellan- nivå. På basen av den statistik, som har sam-
8244: stadieutbildningen i respektive län. Därefter manställts i samband med mellanstadieplane-
8245: skall planerna behandlas av skolstyrelsen och ringen i Nyland, måste man dock konstatera
8246: yrkesutbildningsstyrelsen samt slutligen av un- att utbildningsplatserna för det svenska Nyland
8247: dervisningsministeriet. Som riktår för plane- är alltför ojämnt fördelade. Detta innebär, att
8248: rirtgen • har enligt undervisningsministeriets di- ungdomar. i helsingforsregionen har mycket
8249: rektiv tagits 1988. Utbildningskapaciteten skall större chanser att få plats i en skola på insti-
8250: ftam tili detta år anpassas tili årskullarnas stor- tutsnivå eller i ett gymnasium nära hemniet. än
8251: lek och näringslivets behov av utbildad arbets- ungdomarna i Östnyland och Västnyland. Ef-
8252: kraft. Samtidigt förnyas mellanstadieskolornas tersom ungdomar i 16-årsåldern inte så gärna
8253: läroplaner, bl.a. med sikte på att i princip alla flyttar långt hemifrån för att gå i skola på an-
8254: elever från dessa skolor skall kunna gå vidare nan ort har detta · en klart bromsande inverkan
8255: tili högre utbildning. Den aktuella planeringen på de östnyländska och västnyländska. ungdo-
8256: ger även anledning tili· en översyn av den re- marnas benägenhet att söka sig utbildning på ·
8257: gionala fördelningen av utbildningsplatserna på mellannivå.
8258: mellartrtivå. Då en av målsättningarna för mel- Den nuvarande situationen på svenskt håll
8259: lanstadiereformen är att alla ungdomar, som i Nyland framgår av följande tabell över för-
8260: Iämnar grundskolan, skall ges möjlighet tili delningen av platser i gymnasium och yrkesut-
8261: vidare utbildning, bör även alla unga i prak- bildande institut hösten 1979:
8262:
8263: Nybörjarplatser
8264: på institutsnivå Elever i k1 I i
8265: inom yrkesutb. % av platserna de sv. gymna- % av platserna
8266: 1979 i sv.Nyland sierna h. 1979 i sv.Nyland
8267: Östra Nyland ......... . 46 7,8 172 17,7
8268: Hfrsregionen ......... . 402 68,1 588 60,6
8269: Västra Nyland ........ . 142 24,1 210 21,7
8270:
8271: Med beaktande av att drygt 1/4 av de getts offentlighet, framgår emellertid att man
8272: svenskspråkiga eleverna i Nyland kommer från inte har gett regionen en enda plats utöver de
8273: Östnyland finner man att denna region lider 46, som redan finns. Enligt planen skulle år
8274: stor brist på utbildningsplatser på mellannivå. 1988 helsingforsregionen fortfarande ha ett
8275: 1 synnerhet är yrkesutbildningen på instituts- förhållandevis stort utbud av både gymnasie-
8276: nivå underdimensionerad. Detta missförhållan- och institutsplatser, medan för Västnyland har
8277: de borde ha beaktats vid länsstyrelsens plane- planerats en påfallande låg gymnasiefrekvens
8278: ring på så sätt att Östnyland borde ha tilide- och Östnyland har fått nöja sig med sina få
8279: lats flere elevplatser på institutsnivå. Av läns- tidigare platser på institutsnivå. Länsstyrelsen
8280: styrelsens preliminära pian, som nyligen har räknar med 730 svenskspråkiga nybörjarplatser
8281: Finansmotion nr 179 193
8282:
8283: i gyrnnasiet och 445 nybörjarplatser på insti- vits in i första årskursen i de svenskspråkiga
8284: tutsnivå, vilkas fördelning regionalt framgår grundskolorna i Nyland. Denna åldersklass blir
8285: av följande tabell. Tabellen innehåller samti- de 16-åringar, som skall beredas utbildning i
8286: digt antalet elever som hösten 1979 har skri- mellanstadieskolorna år 1988.
8287:
8288:
8289: Länsstyrelsens förslag till fördelning av nybörjarplatser på institutsnivå inom yrkesutbildningen
8290: och i gymnasiet, svenska Nyland år 1988
8291: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9.
8292: 16 år % förd. Inst. % Gymna- % Frekv. Återstår % utb.på
8293: 1988 på reg. platser siepl. (1st) skolnivå
8294: Östra Nyland .. 389 27,0 46 10,3 177 24,3 44,6 181 41,7
8295: Hfrs+MNyl ... 604 41,8 273 61,4 368 50,3 58,8 22
8296: Västra Nyland .. 451 31,2 126 28,3 185 25,3 39,0 168 32,2
8297: 1 444 100,0 445 100,0 730 100,0
8298:
8299: 1. Antalet elever i åk 1 i de svenskspråkiga lågsta- 6. Regionernas procentuella andel av nybörjarplatser-
8300: dierna i Nyland läsåret 1979-1980. Detta är den na i gymnasiet.
8301: årskull som skall beredas nybörjarplatser år 1988. 7. Den av länsstyrelsen beräknade gymnasiefrekven-
8302: 2. Fördelningen av nämnda 1 444 elever procentuellt sen för de tre regionerna.
8303: på 1) Ostra Nyland, 2) Helsingtorsnejden och 8. Antalet elever som återstår sedan platserna på in-
8304: 1\iellannyland, 3) Västra Nyland. stitutsnivå och i gymnasierna är fyllda, då till an-
8305: 3. Regional fördelning av nybörjarplatser på insti- talet intagna i det förra fallet har gjorts ett 20 %
8306: tutsnivå i de yrkesutbildande läroinrättningarna en- påslag för s.k. dubbelutbildning och i det senare
8307: ligt länsstyrelsens preliminära förslag. tallet ett påslag på 4 % för kvarstannare.
8308: 4. Regionernas procentuella andel av nybörjarplatser- 9. Den procentuella del av årskullen som bör få yr-
8309: na på institutsnivå. kesutbildning på skolnivå, då totalt 95 % skall få
8310: 5. Regional fördelning av nybörjarplatserna i gymna- utbildning.
8311: siet enligt länsstyrelsens prel. förslag.
8312:
8313:
8314:
8315: Utbildningsplatserna på olika ruvaer borde inom en nära framtid bli aktuellt med dess
8316: fördela sig i stort sett på samma sätt mellan övertagande i statens ägo. Senast i detta sam-
8317: de olika regionerna i Nyland som dessa ele. manhang bör man noga undersöka möjligheter-
8318: ver. För att detta skall bli fallet borde 70-80 na att flytta den tili Ostnyland.
8319: elevplatser på ins~!tutsnivå flyttas från helsing- Hänvisande tili ovanstående motiveringar
8320: forsregionen tili Ostnyland. Detta kan ske ge- föreslår undertecknad,
8321: nom att en läroinrättning helt eller delvis ut-
8322: lokaliseras från Helsingfors. . att Riksdagen i stats/örslaget för år
8323: En läroinrättning som ifråga om storlek och 1980 på moment 29.77.50 måtte inta
8324: yrkesområde väl skulle lämpa sig för flyttning ett tilläggsanslag på 100 000 mark för
8325: tili Östnyland är Tekniska läroverket i Hel- utredning av hur Tekniska läroverket i
8326: singfors. Denna skola på högre institutsnivå Helsingfors i samband med dess för-
8327: har i länsstyrelsens pian getts en årlig kvot om statligande lämpligast kunde utlokalise-
8328: 85 nybörjarplatser, vilket väl skulle motsvara ras till Östnyland, i första hand till
8329: behovet. Skolan är nu privatägd och det torde Borgå-trakten.
8330: Helsingfors den 25 september 1979.
8331:
8332: Kaj Bärlund
8333:
8334:
8335:
8336:
8337: 25 0879007181
8338: 194 1979 vp.
8339:
8340: Raha-asia-aloite n: o 17 9. Suomennos.
8341:
8342:
8343:
8344:
8345: Bärlund: Määrärahan osoittamisesta Tekniska läroverket -nimi-
8346: ~en oppilaitoksen siirtämiseen Itä~Uudellemaalle. . .
8347:
8348:
8349: E d u s k u n n a 11 e.
8350:
8351: Valtion kouluviranomaiset työskentelevät par- hän mahdollisimman yhdenveroiset edellytybet.
8352: haillaan keskiasteen koulutuksen kehittämissuun- Tästä syystä kaikilla alueilla tulisi olla yhtä pal-
8353: nitelmien laatimiseksi. Lääninhallituksilla on jon lukioita ja ammattioppilaitoksia, jälkimmäi-
8354: aikaa vuoden 1979 syyskuun loppuun asianomai- siä sekä koulu- että opistotasolla. Uudenmaan
8355: sen läänin keskiasteen koulutussuunnitelmien keskiasteen suunnittelua varten laaditun tilas-
8356: esittämiseksi. Tämän jälkeen kouluhallitus ja ton perusteella on kuitenkin todettava, että
8357: ammattikasvatushallitus käsittelevät suunnitel- Uudenmaan ruotsinkielisten alueiden koulutus-
8358: mia sekä lopuksi opetusministeriö. Suunnittelun paikat jakautuvat aivan liian epätasaisesti. Tämä
8359: ohjevuodeksi on opetusministeriön ohjeiden mu- merkitsee sitä, että Helsingin seudun nuorilla on
8360: kaan otettu vuosi 1988. Koulutettavien määrän paljon suuremmat mahdollisuudet saada paikka
8361: edellyttämä opetustoimi sopeutetaan tähän vuo- opistotasoisessa koulussa tai kotinsa lähellä ole-
8362: teen mennessä vuosiluokkien suuruuden ja elin- vassa lukiossa kuin Itä- ja Länsi-Uudenmaan
8363: keinoelämän tarvitseman koulutetun tyÖvoiman nuorilla. Koska 16-vuotiaat nuoret eivät mielel-
8364: mukaisesti. Samanaikaisesti uudistetaan keskias- lään muuta kauas kotoaan käydäkseen koulua
8365: teen oppisuunnitelmia, mm. jotta periaatteessa toisella paikkakunnalla, tällä on selvästi jarrut-
8366: kaikki näiden koulujen oppilaat voisivat jatkaa tava vaikutus itäuusmaalaisten ja länsiuusmaa-
8367: opiskelua korkeamman oppimäärän saavuttami- laisten nuorten halukkuuteen hankkia itselleen
8368: seksi. Tällä hetkellä tapahtuva suunnittelu keskiasteen opetusta.
8369: antaa myös aihetta tarkastella keskiasteen opis- Tämänhetkinen tilanne Uudenmaan ruotsin-
8370: kelupaikkojen alueellista jakaumaa. Kun eräs kielisten kohdalla käy selville alla olevasta tau-
8371: keskiasteen uudistamisen perustavoitteista on se, lukosta, joka koskee paikkojen jakautumista
8372: että kaikille peruskoulun päättäville nuorille lukion ja ammattikasvatusopistojen välillä syk-
8373: varataan mahdollisuus jatkokoulutukseen, kai- syllä 1979:
8374: kille nuorille tulee myös käytännössä antaa tä-
8375:
8376: Opintonsa %:na Uuden- Oppii. %:na paikoista
8377: ammattikasv.- maan ruotsink. 1. luokalla Uudenmaan
8378: opistotasolla alueilla ruotsinkiel. ruotsinkiel.
8379: aloittavien lukioissa 1979 alueilla
8380: paikkoja
8381: Itä-Uusimaa •••••• 0 0. 0. 0 46 7,8 172 17,7
8382: Helsingin alue 0 •••••••• 0 402 68,1 588 60,6
8383: Länsi-Uusimaa •••• 0 ••••• 142 24,1 210 21,7
8384:
8385: Ottaen huomioon sen, että runsas 1/4 Uuden- varattu useampia opistotasoisia oppilaspaikkoja.
8386: maan ruotsinkielisistä oppilaista on kotoisin Lääninhallituksen äskettäin julkistetusta alusta-
8387: Itä-Uudeltamaalta, voidaan todeta tämän alueen vasta suunnitelmasta käy ilmi, ettei alueelle ole
8388: kärsivän huomattavaa keskiasteen oppilaspaik- annettu yhtään lisäpaikkaa jo olevien 46 paikan
8389: kojen puutetta. Erityisesti opistotasoinen ammat- lisäksi. Suunnitelman mukaisesti tulisi Helsin-
8390: tikasvatus on alimitoitettu. Tämä epäsuhde olisi gin alueella olemaan vuonna 1988 verraten run-
8391: tullut ottaa huomioon lääninhallituksen suun- sas määrä sekä lukio- että opistopaikkoja, kun
8392: nitelmassa siten, että Itä-Uudellemaalle olisi taas Länsi-Uudenmaan lukiofrekvenssi on suun-
8393: Raha-asia-aloite n:o 179 195
8394:
8395: niteltu huomattavan alhaiseksi ja Itä-Uusimaa on tää samalla niiden oppilaiden lukumäärän, jotka
8396: saanut tyytyä aikaisempiin harvoihin opistotason on otettu Uudenmaan ruotsinkielisten peruskou-
8397: paikkoihinsa. Lääninhallitus arvioi ruotsinkie- lujen ensimmäiselle vuosikurssille syksyllä 1979.
8398: listen opintonsa aloittavien lukumääräksi 730 Tästä vuosiluokasta tulee niitä 16-vuotiaita,
8399: lukiossa ja 445 opistotasolla, joiden jakauma joille tullaan antamaan opetusta keskiasteen kou-
8400: ilmenee seuraavasta taulukosta. Taulukko sisäl- luissa vuonna 1988.
8401:
8402: Lääninhallituksen ehdotus ammattiopistotasolla ja lukiossa opintonsa aloiltavien jakaumaksi
8403: Uudenmaan ruotsinkielisillä alueilla vuonna 1988
8404: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9.
8405: 16 v. Jakauma- Opisto- % Lukio- % Frekv. Jäännös %:na
8406: 1988 % paikkoja paikkoja ala-aste kouluta-
8407: alueella soisesta
8408: koulu-
8409: tuksesta
8410: Itä-Uusimaa .... 389 27,0 46 10,3 177 24,3 44,6 181 41,7
8411: Helsinki-
8412: Keski-Uusimaa 604 41,8 273 61,4 368 50,3 58,8 22
8413: Länsi-Uusimaa 451 31.2 126 28,3 185 25,3 39,0 168 32,2
8414: 1444 100,0 445 100,0 730 100,0
8415:
8416: 1. Ensimmäisen vuosikurssin oppilaiden määrä Uuden- 6. Alueiden osuus prosentteina opintonsa lukiossa
8417: maan ruotsinkielisellä ala-asteella lukuvuonna 1979- aloittavien paikoista.·
8418: 1980. Tälle vuosiluokalle tulee järjestää opintonsa 7. Lääninhallituksen arvioima lukiofrekvenssi edellä
8419: aloittavien paikkoja vuonna 1988. mainituilla kolmella alueella.
8420: 2. Edellä mainittujen 1444:n oppilaan paikkojen pro- 8. Jäljelle jäävä määrä oppilaita sen jälkeen kun opis-
8421: sentuaalinen jakauma alueittain: 1) Itä-Uusimaa, 2) ton ja lukion paikat on täytetty ja kun oppilaiksi
8422: Helsingin alue ja Keski-Uusimaa, 3) Länsi-Uusimaa. otettujen määrään on ensin mainittujen osalta lisätty
8423: 3. Opintonsa aloittavien alueellinen paikkajakauma 20 % ns. kaksinkertaisen koulutuksen takia ja jäl-
8424: ammattiopistotasolla lääninhallituksen alustavan eh- kimmäisten osalta 4 % Iuokalle jäämisen varalta. ·
8425: dotuksen mukaan. 9. Osuus prosentteina vuosiluokasta, jonka tulee saada
8426: 4. Alueiden osuus prosentteina opintonsa opistotasolla koulutasoista ammattiopetusta, kun kaikkiaan 95 %:n
8427: aloittavien paikoista. tulee saada koulutusta.
8428: 5. Alueellinen opintonsa lukiossa aloittavien paikka-
8429: jakauma lääninhallituksen alustavan suunnitelman
8430: mukaan.
8431:
8432: Eritasoisten koulutuspaikkojen tulisi jakau- tullee ajankohtaiseksi lähitulevaisuudessa. Vii-
8433: tua suuresti katsoen yhtäläisesti samalla tavoin meistään tällöin tulee tutkia tarkkaan mahdol-
8434: kuin oppilaiden Uudenmaan eri alueilla. Jotta lisuudet siirtää se Itä-Uudellemaalle.
8435: tämä toteutuisi, tulisi 70-80 opistotason oppi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8436: laspaikkaa siirtää Helsingin alueelta Itä-Uudel- taen,
8437: lemaalle. Tämä voi tapahtua siten, että yksi
8438: oppilaitos joko kokonaan tai osittain siirretään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8439: pois Helsingistä. 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
8440: Oppilaitos, joka kokonsa ja ammattialansa 29.77.50 lisäyksenä 100 000 markkaa
8441: kannalta sopisi hyvin siirrettäväksi Itä-Uudelle- sen selvittämiseksi, miten Helsingissä
8442: maalle, on Helsingissä sijaitseva Tekniska läro- sijaitseva Tekniska läroverket sen val-
8443: verket. Tälle korkean opistotason koululle on tiollistamisen yhteydessä voitaisiin siir-
8444: kaavailtu 85 opintonsa aloittavan paikkaa, mikä tää Itä-Uudellemaalle, ensi sijassa Por-
8445: hyvin vastaisi tarvetta. Koulu on yksityisten 110an seudulle.
8446: omistama ja sen ottaminen valtion omistukseen
8447: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
8448:
8449: Kaj Bärlund
8450: 196 1979 vp.
8451:
8452: Raha-asia-aloite n:o 180.
8453:
8454:
8455:
8456:
8457: Bärlund: Määrärahan osoittamisesta tien peruskorjaamiseen vä-
8458: lillä Bosgård-Isnäs.
8459:
8460:
8461: E d u s kun n a 11 e.
8462:
8463: Eräs huomattava epäkohta ensi vuoden tulo- sillan rakentamiseen, mistä seuraisi varsinaisten
8464: ja menoarvioesityksen tiemäärärahoja koskevissa tietöiden jääminen odottamaan mahdollisia tu-
8465: esityksissä on, että määrärahoja siroteliaan lii- levien vuosien määrärahoja.
8466: an pieninä liian monille kohteille. Tästä seu- Epäkohtana voidaan myös pitää, että määrä-
8467: raa, ettei eri kohteiden rakentamisessa pystytä raha mahdollistaa rakennustöiden aloittamisen
8468: noudattamaan mahdollisimman tehokkaita ja vasta syksyllä 1980. Tämän vuoksi seuraava
8469: taloudellisia rakentamismenetelmiä. Pidem- Porvoon maalaiskunnan alueella tapahtuva pe-
8470: mällä tähtäyksellä tällaisesta linjasta on seu- ruskorjaushanke - Stensbölen ja Epoon väli-
8471: rauksena, että määrärahoja itse asiassa käyte- sen tien korjaaminen - siirtyisi vähintään vuo-
8472: tään enemmän samojen kohteiden rakentami- den 1981 syksyyn. Molemmissa tapauksissa
8473: seen kuin jos tiukemmin pyrittäisiin asetta- jouduttaisiin suorittamaan kesän välttämättö-
8474: maan rakentamiskohteet tärkeysjärjestykseen. mät kunnossapitokorjaukset, jotka peruskor-
8475: Monien vuosien odottelun jälkeen ensi vuo- jausten aientamismahdollisuudet huomioon ot-
8476: den tulo- ja menoarvioesitykseen on saatu mää- taen tulisivat nielemään turhia määrärahoja.
8477: räraha surkeakuntoisen Bosgårdin ja Isnäsin vä- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
8478: lisen tieosuuden peruskorjausta varten. Yhden dotan,
8479: miljoonan määrärahan ottaminen talousarvioon
8480: on sinänsä myönteinen asia. Tosiasiallisesti syy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8481: tä varsin suureen tyytyväisyyteen ensi vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
8482: suhteen ei kuitenkaan ole. Pahimmassa ta- 31.24.77 lisäyksenä 1 000 000 mark-
8483: pauksessa ehdotettu määräraha saattaa nimit- kaa Bosgårdin ja Isnäsin välisen tien
8484: täin lähes kokonaisuudessaan kulua Sannäsin peruskorjaamista varten.
8485: Helsingissä 25 päivänä syyskuta 1979.
8486:
8487: Kaj Bärlund
8488: 1979 rd. 197
8489:
8490: Finansmotion nr 181.
8491:
8492:
8493:
8494:
8495: Bärlund m. fl.: Om anvisande av höj,t anslag för grundförbätt-
8496: ring av bansträckan Kyrkslätt-Karis.
8497:
8498:
8499: T i 11 R i k s d a g en.
8500:
8501: Debatten om tågförbindelserna i Nyland har redan den tidtabellen måste anses vara mycket
8502: under de senaste åren varit synnerligen livlig. långsam.
8503: På västnyländskt håll har man särskilt fram- Ytterligare bör beaktas att inledandet av
8504: hävt behovet av att bygga ut den nuvarande ett så här pass omfattande banprojekt anslags-
8505: kustbanan tili ett fullgott alternativ till even- mässigt omedelbart bör ske på en viss nivå för
8506: tuella nya projekt, som kunde komma att ut- att byggandet skall kunna företas i optimal
8507: göra allvarliga hot för kommunikationerna och omfattning. Ett anslag om endast 7 miljoner
8508: utvecklingen i Västnyland. Mot den bak- medger inte en byggtakt med tillräckligt ut-
8509: grunden måste man med tillfredsställelse hälsa nyttjande av de tillgängliga resurserna. En
8510: regeringens förslag om upptagande av ett an- byggstart på alltför låg anslagsnivå kan med
8511: slag om 7 miljoner mark för grundförbättring andra ord i det långa loppet visa sig vara slö-
8512: av bansträckan Kyrkslätt-Karis. seri med medel, eftersom man inte härvid be-
8513: Med tanke på hela den järnvägspolitiska si- aktar de byggtekniska minimikraven för ut-
8514: tuationen i Västnyland måste dock regeringens nyttjande av resurserna på bästa möjliga sätt.
8515: anslagsförslag betecknas som helt otillräckligt. Hänvisande tili ovanstående motiveringar
8516: Enligt föreliggande planer skulle grundförbätt- föreslår undertecknade,
8517: ringen av bansträckan Kyrkslätt-Karis sluka
8518: 92 miljoner mark, vilket innebär att en årstakt att Riksdagen i statsförslaget för år
8519: på 7 miljoner skulle skjuta projektets färdig- 1980 på moment 31.90.78 måtte inta
8520: ställande oacceptabelt långt in i framtiden. En- ett tillskott på J 000 000 mark för
8521: ligt föreliggande planer skulle grundförbätt- grundförbättring av bamträckan Kyrk-
8522: ringen bli klar först kanske år 1986, varför slätt-Karis utöver det anslag på
8523: 7 000 000 mark, som ingår i budget-
8524: /örslaget.
8525: Helsingfors den 25 september 1979.
8526:
8527: Kaj Bärlund Kaisa Raatikainen Peter Muurman
8528: Jacob Söderman Saara-Maria Paakkinen Bror Lillqvist
8529: Pirjo Ala-Kapee I.-C. Björklund Elisabeth Rehn
8530: 198 1979 vp.
8531:
8532: Raha-asia-aloite n:o 181. Suomennos.
8533:
8534:
8535:
8536:
8537: Bärlund ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kirkkonum-
8538: men-Karjaan rataosuuden perusparantamiseen.
8539:
8540:
8541: E d u s k u n n a 11 e.
8542:
8543: Keskustelu Uudenmaan junaliikenneyhteyk- Edelleen on otettava huomioon, että näin laa-
8544: sistä on viime vuosina ollut varsin vilkasta. jamittaisen ratasuunnitelman toteuttamisen
8545: Länsi-Uudenmaan taholta on erityisesti koros- aloittamisen tulee tapahtua määrärahojen kan-
8546: tettu tarvetta rakentaa nykyinen rantarata sel- nalta tietyllä tasolla, jotta rakentaminen voisi
8547: laisten uusien mahdollisten suunnitelmien täy- tapahtua edullisimmassa laajuudessa. Vain 7
8548: siveroiseksi vaihtoehdoksi, jotka saattaisivat miljoonan markan suuruinen määräraha ei salli
8549: muodostaa vakavan uhkan Länsi-Uudenmaan sellaista rakentamisnopeutta, jota käytettävissä
8550: liikenneyhteyksien kehitykselle. Tätä taustaa olevien varojen riittävä hyväksi käyttäminen
8551: vasten on syytä olla tyytyväinen hallituksen edellyttäisi. Rakentamisen aloittaminen liian al-
8552: ehdotukseen 7 miljoonan markan määrärahan haisten määrärahojen turvin voi toisin sanoen
8553: ottamisesta tulo- ja menoarvioon Kirkkonum- aikaa myöten osoittautua varojen tuhlaamiseksi,
8554: men-Karjaan rataosuuden perusparantamista koska siinä ei oteta huomioon niitä rakennus-
8555: varten. teknisiä vähimmäisvaatimuksia, jotka ovat edel-
8556: Länsi-Uudenmaan koko rautatiepoliittista ti- lytyksenä varojen käyttämiseksi parhaalla mah-
8557: lannetta ajatellen on hallituksen määrärahaeh- dollisella tavalla.
8558: dotusta kuitenkin pidettävä aivan riittämättö- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8559: mänä. Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan nioittaen,
8560: tulisi Kirkkonummen ja Karjaan välisen rata-
8561: osan perusparantaminen nielemään 92 miljoo- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
8562: naa markkaa, mikä merkitsee 7 miljoonan mar- den 1980 tulo- ja menoarvioon momen-
8563: kan vuosivauhtia, mikä lykkäisi suunnitelman tille 31.90.78 lisäyksenä 5 000 000
8564: toteutumista kohtuuttoman kauas tulevaisuu- markkaa Kirkkonummen-Karjaan rata-
8565: teen. Nykyisten suunnitelmien mukaan perus- osuuden perusparantamista varten nii-
8566: parannustyö tulisi valmiiksi ehkä vasta vuonna den 7 000 000 markan lisäksi, jotka si-
8567: 1986, mitä aikataulua on jo sinänsä pidettävä sältyvät tulo- ja menoarvioesitykseen.
8568: hyvin hitaana.
8569: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
8570:
8571: Kaj Bärlund Kaisa Raatikainen Peter Muurman
8572: Jacob Söderman Saara-Maria Paakkinen Bror Lillqvist
8573: Pirjo Ala-Kapee I.-C. Björklund Elisabeth Rehn
8574: 1979 vp. 199
8575:
8576: Raha-asia-aloite n:o 182.
8577:
8578:
8579:
8580:
8581: Bärlund ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionosuu-
8582: teen kuluttajaneuvonnan järjestämiseen kunnissa.
8583:
8584:
8585: Ed u s k u nn a 11 e.
8586:
8587: Uuden kuluttajansuojalainsäädännön keskei- 70 prosenttia on lähimmän viiden vuoden ai-
8588: siä tavoitteita on parantaa yksityisen kulutta- kana saatava kunnallisen kuluttajaneuvonnan
8589: jan mahdollisuuksia valvoa oikeuksiaan. Tältä piiriin. Tätä tavoitetta on pidettävä kulutta-
8590: kannalta kuntien kuluttajaneuvonta on olen- jansuojan kannalta perusteltuna vähimmäista-
8591: naisen tärkeä. Siinä tavallinen kuluttaja saa voitteena. Vuotta 1980 varten tämä tavoite
8592: läheltään maksutta ja joustavasti neuvoja sekä merkitsisi 15 uuden kuluttajaneuvojan paikkaa-
8593: apua asian selvittelyssä ja riidan sovittelussa, mista.
8594: kun tavara tai palvelu osoittautuu esimerkiksi Nyt valtion tulo- ja menoarvioesityksessä
8595: virheelliseksi. vuodelle 1980 ehdotetaan vain viiden uuden
8596: Hyvin toimiva kuntien kuluttajaneuvonta on kuluttajaneuvojan palkkaamiseen tarvittavan
8597: merkittävä myös keskushallinnon uusien toimi- määrärahan ottamista budjettiin. Tämä ehdotus
8598: elinten, kuluttajavalituslautakunnan ja kulut- on paitsi jyrkästi vastoin mainittua valtakun-
8599: taja-asiamiehen kannalta. Mitä paremmin kun- nallista suunnitelmaa myös merkittävästi ku-
8600: tien kuluttajaneuvonta voi auttaa kuluttajia luttajansuojan ja uuden lainsäädännön tavoit-
8601: pulmatilanteissa, sitä vähemmän asioiden pai- teita jarruttava. Sen vuoksi budjettiin olisi
8602: netta kohdistuu näihin viranomaisiin, joilla ny- otettava 15 kuluttajaneuvojan palkkaamiseen
8603: kyisin on selvästi liian vähän henkilöstöä teh- tarvittava määräraha. Kuntien kuluttajaneuvon-
8604: tävämääräänsä nähden. nan nopeasta laajentamistarpeesta esitetyllä ta-
8605: Kuntien kuluttajaneuvonta on tarkoitus laa- valla ovat sekä kuluttajansuojaviranomaiset et-
8606: jentaa asteettain maan kaikkiin kuntiin siinä tä kuluttajajärjestöt yhtä mieltä.
8607: tahdissa kuin valtioneuvosto niin määrää. Tä- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
8608: mä vauhti puolestaan riippuu valtion tulo- ja kunnioittaen,
8609: menoarvioon kulloinkin otetusta määrärahasta.
8610: Tällä erää valtionosuutta annetaan 20 kunnal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8611: le, jotka on velvoitettu järjestämään kuluttaja- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
8612: neuvontaa. 32.31.31 lisäyksenä 266 600 markkaa
8613: Kauppa- ja teollisuusministeriö on vuosia valtionosuudeksi kuluttajaneuvonnan
8614: 1980-84 koskevassa valtakunnallisessa suun- järjestämiseen kunnissa tarkoitukseen
8615: nitelmassa esittänyt, että maan asukkaista 60- ehdotetun 733 300 markan lisäksi.
8616: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
8617:
8618: Kaj Bärlund Saara-Maria Paakkinen Pentti Lahti-Nuuttila
8619: Pirkko Valtonen Lea Savolainen Helge Siren
8620: Jacob Söderman Mikko Rönnholm Pekka Starast
8621: Liisa Jaakonsaari Matti Puhakka
8622: 200 1979 vp.
8623:
8624: Raha-asia-aloite n:o 183.
8625:
8626:
8627:
8628:
8629: Eenilä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Varsinais-Suo-
8630: men Kansanopiston rakennushankkeita varten.
8631:
8632:
8633: E d u s k u n n a 11 e.
8634:
8635: Maassamme on kaikkiaan 86 kansanopistoa. jattava. Oppilaita varten tarvittaisiin myös mui-
8636: Turun ja Porin läänissä niitä on yksitoista, ta tiloja, jotka voitaisiin kunnostaa samassa
8637: näistä kuusi Satakunnassa, kaksi ruotsinkie- yhteydessä. Myös lämpökeskus olisi joko uusit-
8638: listä ja ainoastaan kolme suomenkielistä Varsi- tava tai tulisi liittyä kaukolämpöverkostoon.
8639: nais-Suomessa. Kaksi opistoista on kristillistä. Alustavien suunnitelmien mukaan kustan-
8640: Yksi, Varsinais-Suomen Kansanopisto Paimios- nukset ovat n. 800 000 mk. Koska valtion-
8641: sa, on ns. grundtvigilainen opisto. Se on iäl- osuus ei kata kaikkia kuluja, joudutaan var-
8642: tään 80-vuotias. Se on ainoa, jossa on luovan sin huomattava määrä varoista hankkimaan
8643: toiminnan linja, jonka merkitys ja tarve käy muulla toiminnalla. Eräs mahdollisuus olisi jo
8644: aikuiskoulutuksen kehittyessä ja esim. välttä- edelläselvitetynlainen läpi vuoden toimiva kurs-
8645: mättämiksi havaittujen vapaa-ajantoiminnan oh- sikeskus, jossa järjestettäisiin erilaisia koulu-
8646: jaajien koulutuksen toistaiseksi puuttuessa en- tustilaisuuksia. Tämä n. 30-paikkainen raken-
8647: tistäkin tärkeämmäksi. nus koko opistoa kattavine keittiöineen ja
8648: Paimion opiston sijainti on tulevaisuuden muine tiloineen maksaisi n. 2 000 000 mk.
8649: kehitystä ajatellen ihanteellinen. Se on liiken- Opetusministeriössä lienee myöhemmässä
8650: teellisesti sopivassa paikassa lähellä sekä Tur- vaiheessa laskettu, että 1 500 000 markan
8651: kua että Saloa ja näin ollen ihanteellinen esim. määräraha olisi hankkeen kattava. Missään ta-
8652: viikonloppu- ym. kurssien järjestämispaikaksi. pauksessa työt eivät suju mielekkäällä ta-
8653: Ns. grundtvigilaisena opistona se tällaiseen toi- valla, mikäli uuden rakennuksen rakentami-
8654: mintaan mitä parhaiten soveltuukin. seen ei päästäisi samanaikaisesti vanhan kor-
8655: Opisto on kuitenkin pikaisen peruskorjauk- jaustöiden kanssa. Sitäpaitsi rakennusalan työt-
8656: sen tarpeessa, sillä paloviranomaiset ovat anta- tömyys alueella edellyttäisi toimenpiteitä tilan-
8657: neet kiellon käytti:ii:i op))ilashuoneita nykyises- teen helpottamiseksi, joten tästäkin syystä
8658: sä kunnossa 1. 9. 1979 alkaen. Nyt onkin halli- uudisrakennus olisi mitä pikimmin aloitettava.
8659: tuksen esitykseen valtion vuoden 1980 tulo- Edellä selvitetyn perusteella ehdotamme kun-
8660: ja menoarvioksi sisällytetty opiston korjausta nioittaen,
8661: varten 500 000 markan suuruinen määräraha.
8662: Tätä ei kuitenkaan voida pitää riittävänä, eikä että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
8663: opistorakennuksen korjaamista tunnu mielek- den 1980 tulo- ;a menoarvioon mo-
8664: käältä näin aloittaa eikä suorittaa, sillä kai- mentille 29.57.52 lisäyksenä 1 000 000
8665: ken kaikkiaan tilanne on seuraava: markkaa Varsinais-Suomen Kansanopis-
8666: Oppilashuoneet olisi saneerattava. Tämä ton rakennuksen peruskor;aukseen ;a
8667: merkitsee, että 70-80 oppilaan asunnot pää- uuden oppilasasuntolan rakentamiseen.
8668: rakennuksessa sekä piharakennuksessa on kor-
8669: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
8670:
8671: Paula Eenilä Ilkka Kanerva
8672: Mikko Rönnholm Sauli Hautala
8673: Anna-Liisa Jokinen
8674: 1979 vp. 201
8675:
8676: Raha-asia-aloite n:o 184.
8677:
8678:
8679:
8680:
8681: Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta kansatieteellisiä työväen-
8682: kulttuurin kokoelmia ja kenttätöitä varten.
8683:
8684:
8685: E d u s k u n n a 11 e.
8686:
8687: Työväenkulttuuri on maamme museolaitok- jo olla myöhäistä. Koska on kysymys enttaln
8688: sessa täysin laiminlyöty osakulttuuri. Museo- laajan, yli puolet kansastamme kattavan osa-
8689: virasto on vaalinut talonpoikais-, pappila- ja kulttuurin piiriin kuuluvan esineistön ja pe-
8690: säätyläis- sekä lappalaiskulttuuria niin esineis- rinteen tallentamisesta, on työ viimeistään nyt
8691: tön tallentamisen kuin tutkimus- ja näyttelytoi- pantava alulle, ja tehokkaasti, jotta se, mikä
8692: minnankin suhteen. Maamme teollistumisvai- vielä on tallennettavissa, voitaisiin tallentaa.
8693: heen ja osittain teollistuneen Suomen teolli- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8694: suustyöväestön esineistön tallentaminen on lai- nioittaen,
8695: minlyöty, puhumattakaan työväenliikkeen toi-
8696: mintaan olennaisesti kuuluvan esineistön tal- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
8697: lentamisesta. Työväestön esineistö teollistumis- den 1980 tulo- ia 1rzenoarvioon momen-
8698: vaiheen alkuajoilta on jo nyt katoamassa, haas- tille 29.94.21 2oo 000 markkaa kansa-
8699: tateltavat henkilöt kuolleet tai pian poistu- tieteellisiä työväenkulttuurin kokoelmia
8700: massa. Työväenperinteen tallentaminen alkaa ja kenttätöitä varten.
8701: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
8702:
8703: Paula Eenilä Risto Tuominen Maija Rajantie
8704: Arvo Salo Pekka Starast Tellervo Koivisto
8705: Mikko Rönnholm Juhani Raudasoja Hannu Tapiola
8706: Lea Savolainen Salme Myyryläinen Sakari Knuuttila
8707: Pirjo Ala-Kapee Pertti Hietala Jacob Söderman
8708: Tarja Halonen Aimo Ajo
8709:
8710:
8711:
8712:
8713: 26 0879007181
8714: 202 1979 vp.
8715:
8716: Raha-asia-aloite n:o 18.5.
8717:
8718:
8719:
8720:
8721: Eenilä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työväentalojen
8722: korjauksiin.
8723:
8724:
8725: Ed u s kun n a II e.
8726:
8727: Vuonna 1978 osoitettiin valtion tulo- ja mk kumpaiseenkin tarkoitukseen. Määräraha ei
8728: menoarviossa ensimmäistä kertaa määräraha menekään siis enää välttämättömään tarpee-
8729: työväentalojen korjaukseen. Aloite työväentalo- seen eikä sillä lainkaan paranneta tähän asti
8730: jen korjaamiseksi lähti liikkeelle siitä, että tyystin laiminlyödyn työväenkulttuurin asemaa
8731: työväenkulttuuri oli täysin laiminlyöty osa- talonpoikaiskulttuuriin verrattuna. Työväenta-
8732: kulttuuri maassamme. Vaikka se edustaa kan- lot tarvitsisivat kipeästi korjausmäärärahoja ja
8733: samme enemmistöä, on museolaitoksemme sen työväenkulttuuriin olisi vähitellen jotakin sijoi-
8734: miltei täydellisesti laiminlyönyt niin esineis- tettava, mutta eikös vain tämäkin yritys työ-
8735: tön tallentamisen kuin tutkimus- ja näyttely- väenkulttuurin arvostuksen alkuunsaattamiseksi
8736: toiminnankin osalta ja keskittynyt yksinomaan hyödynnetty vuosikymmenet voimallisen tutki-
8737: talonpoikais-, pappila-, säätyläis- ja saamelais- muksen kohteena olleen ja jokavuotisiin huo-
8738: kulttuurien vaalimiseen. Kun vuosisadan alku- mattaviin määrärahoihin tottuneen talonpoi-
8739: puolella rakennetut työväentalot yleisesti vaa- kaiskulttuurin hyväksi. On kohtuutonta, että
8740: tivat melko täydellistä peruskorjausta ja koska työväenperinteen tyyssijat on mahdollista saa-
8741: ne ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita jär- da korjatuiksi vain halpa-arvoisen poliittisen
8742: jestäytyneen suomalaisen työväenliikkeen elä- kaupankäynnin avulla. On täysin arvotonta po-
8743: Vla "muistomerkkejä", joiden käyttötarvekin litiikkaa se, että kaikessa yritetään hyötyä hä-
8744: yhä vielä on ilmeinen, olisi ollut vähintään- dässä olevien kustannuksella. Hallituksen esi-
8745: kin oikeus ja kohtuus, että valtion varoin tys johtaisi siihen, että työväentalojen korjaa-
8746: olisi voitu ryhtyä korjaamaan niitä käyttö- miseen osoitettava valtionapu työväenliikkeen
8747: kelpoisiksi. Onhan meillä osoitettu varoja koti- juhlavuoden kunniaksi kai pienenisi edellis-
8748: seutumuseoiden perustamiseen ja niiden raken- vuotisesta, mutta nuorisoseurantaloille osoitet-
8749: nusten sekä vanhojen pappiloiden ja lukui- tava kasvaisi. Jotta epäsuhta työväenkulttuu-
8750: sien kartanoiden säilyttämiseen niiden kulttuu- rin ja talonpoikaiskulttuurin määrärahojen vä-
8751: rihistoriallisen merkityksen vuoksi. lillä ei tämänkin määrärahan johdosta edelleen-
8752: Työväentaloille saatiin kuitenkin osoitettua kin kasvaisi, vaikka tarkoitus oli päinvastainen,
8753: korjausmääräraha vuoden 1979 tulo- ja meno- ja jotta kulttuurihistoriallisesti arvokkaita työ-
8754: arviossa enää vain siten, että samalla varattiin väentaloja voitaisiin säilyttää, ehdotamme kun-
8755: myös nuorisoseurantaloja varten vastaava sum- nioittaen,
8756: ma. Tilanne muodostui suorastaan omalaatui-
8757: seksi, kun hallituksen esityksessä vuoden 1980 että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
8758: tulo- ja menoarvioksi esitetäänkin nuorisoseu- den 1980 tulo- ja menoarvioon mo-
8759: rantalojen korjaamiseen jo yhtä paljon varoja mentille 29.99.51 lisäyksenä 700 000
8760: kuin työväentalojen korjaamiseen eli 700 000 markkaa työväentalojen korjaukseen.
8761: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
8762:
8763: Paula Eenilä Hannu Tapiola Arvo Salo
8764: Mikko Rönnholm Jacob Söderman Maija Rajantie
8765: Pirjo Ala-Kapee Pertti Hietala Tellervo Koivisto
8766: Risto Tuominen Juhani Raudasoja Sakari Knuuttila
8767: Pekka Starast Salme Myyryläinen Aimo Ajo
8768: 1979 vp. 203
8769:
8770: Raha-asia-aloite n:o 186.
8771:
8772:
8773:
8774:
8775: Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta työväenliikkeen muisto-
8776: merkin aikaansaamiseksi Turkuun.
8777:
8778:
8779: E d u s k u n n a 11 e.
8780:
8781: Suomen Työväenpuolue perustettiin Turus- varit poistivat juhlavuoden talousarvioesityk-
8782: sa 80 vuotta sitten. Työväenliike on sitten sestä sitä koskevan määrärahan. Samalla saa-
8783: muodostunut merkittäväksi yhteiskunnalliseksi tiin todeta, ettei porvarienemmistöiseksi vaa-
8784: tekijäksi, jonka vaikutus uudistajana ja yh- leissa muuttunut kulttuurikaupunki juhliessaan
8785: teiskunnallisten epäkohtien korjaajana näkyy juuri nimeksikään huomioinut juhlivaa työväen-
8786: kaikkialla niin tässä ajassa kuin suomalaisessa liikettä.
8787: lähihistoriassakin. Työväenliikkeen kannattaja- Kun kysymys on kuitenkin koko Suomen
8788: kuntaan lukeutuu valtaosa kansastamme. kansan, sen historian ja yhteiskuntakehityksen
8789: Noin viisi vuotta on kulunut siitä, kun tur- kannalta merkittävästä valtakunnallisesta kan-
8790: kulaiset sosialidemokraatit tekivät kaupungin- sanliikkeestä, olennaisesta osasta yhteiskuntaa
8791: valtuustossa aloitteen, jolla oli tarkoitus osoit- ja sen toimintaa, ei ole mitään syytä jättää
8792: taa kunnioitusta vuonna 1979 80 vuotta hanketta sikseen. Suomen kansan enemmistö
8793: täyttävälle poliittiselle työväenliikkeelle pystyt- arvostaa työväenliikettä, jonka Turun perus-
8794: tämällä sen syntysijoille Turkuun muistomerk- tavassa kokouksessa hyväksytyn "13-kohtaisen
8795: ki, joka kertoisi työväenliikkeen perustami- vaatimusohjelman asteittainen toteuttaminen
8796: sesta ja/tai toiminnasta. Patsas oli alun al- runsaan puolen vuosisadan aikana muutti Suo-
8797: kaen tarkoitus paljastaa työväenliikkeen ja Tu- men demokraattiseksi hyvinvointivaltioksi",
8798: run kaupungin yhteisenä juhlavuotena. Turku- kuten tasavallan presidentti Urho Kaleva Kek-
8799: han vietti 750-vuotisjuhliaan, ja Sosialidemo- konen totesi onnitellessaan Sosialidemokraat-
8800: kraattinen Puolue piti 80-vuotisjuhliensa pää- tista Puoluetta ja sen jäsenistöä Turun Päivä-
8801: juhlan Turussa kesällä 1979. Tuntui selvältä, lehden kautta 18. 8. 1979.
8802: että vankat kulttuuriperinteet omaavassa "kult- Edellä selvitetyn perusteella ehdotamme kun-
8803: tuurin kehdossa" työväenliikkeen juhlat liit- nioittaen,
8804: tyisivät olennaisena osana työväenkaupungin
8805: juhlavuoden ohjelmiin. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
8806: Vastoin odotuksia muistomerkkihanke koki den 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
8807: kuitenkin voimakasta vastustusta Turun por- markan määrärahan työväenliikkeestä
8808: varillisten päättäjien keskuudessa. Lopulta tä- kertovan muistomerkin aikaansaami-
8809: mä kulttuurihanke kariutui kokonaan kun por- seksi Turkuun.
8810: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
8811:
8812: Paula Eenilä Pekka Starast Maija Rajantie
8813: Mikko Rönnholm Jacob Söderman Tellervo Koivisto
8814: Pirjo Ala-Kapee Pertti Hietala Hannu Tapiola
8815: Risto Tuominen Juhani Raudasoja Sakari Knuuttila
8816: Liisa Jaakonsaari Salme Myyryläinen Tarja Halonen
8817: Olli Helminen Arvo Salo Aimo Ajo
8818: 204 1979 vp.
8819:
8820: Raha-asia-aloite n:o 187.
8821:
8822:
8823:
8824:
8825: Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta työväenkulttuurin tutki-
8826: muslaitoksen perustamisen suunnitteluun.
8827:
8828:
8829: E d u s k u n n a 11 e.
8830:
8831: Suomessa on kolmen korkeakoulun yhteydes- kypäivänä enemmistön kulttuuri, ei sen tutki-
8832: sä ns. kansanperinteen tutkimuslaitokset. Näis- musta voida enää jättää muutaman harvan
8833: sä tutkitaan pääasiallisesti ns. kansankulttuuria, asiasta kiinnostuneen tutkijan selvitettäväksi.
8834: joka perinteellisesti ymmärretään talonpoikais- Tämä ei ole mahdollista taloudellisesti eikä tut-
8835: kulttuuriksi. Lisäksi eräät näistä laitoksista ovat kijaresurssit huomioonottaen. Ainoa keino
8836: tutkimusohjelmissaan ottaneet huomioon myös asian ratkaisemiseksi on erityisen työväenkult-
8837: säätyläis- ja pappilakulttuurin. Sen sijaan viime tuuria tutkivan ja selvittelevän tutkimuslai-
8838: vuosisadan jälkipuoliskolla alkanut yhteiskun- toksen perustaminen joko jonkin korkeakoulun
8839: nallinen ja teollinen muutos on saanut vähän yhteyteen tai erilliseksi laitokseksi.
8840: huomiota osakseen kulttuuritutkimuksessa. Käy- Edellä selvitetyn perusteella ehdotamme kun-
8841: tännössä tämä on merkinnyt sitä, että teolli- nioittaen,
8842: suustyöväestön henkinen ja aineellinen kulttuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
8843: ri on selvittämättä. den 1980 tulo- ja menoarvioon 300 000
8844: Koska kuitenkin kysymyksessä on varsin laa- markkaa työväenkulttuurin tutkimus-
8845: jan yhteiskuntaluokan edustama kulttuuri, ny- laitoksen perustamisen suunnitteluun.
8846: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
8847:
8848: Paula Eenilä Maija Rajantie Juhani Raudasoja
8849: Arvo Salo Lea Savolainen Salme Myyryläinen
8850: Jacob Söderman Pirjo Ala-Kapee Hannu Tapiola
8851: Tellervo Koivisto Risto Tuominen Sakari Knuuttila
8852: Jouko Tuovinen Pertti Hietala Tarja Halonen
8853: Mikko Rönnholm Pekka Starast Aimo Ajo
8854: 1979 vp. 205
8855:
8856: Raha-asia-aloite n:o 188.
8857:
8858:
8859:
8860:
8861: Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta mekaaniseen vesakontor-
8862: juntaan Turun tie- ja vesirakennuspiirin alueella.
8863:
8864:
8865: Ed u s k u n n a II e.
8866:
8867: Tienvarsivesakkojen kemiallinen hävittämi- Nykyinen työllisyystilanne huomioonottaen
8868: nen on saanut ankaraa vastustusta paikallisilta olisi mekaaninen tienvarsien vesakontorjunta
8869: asukkailta sekä varsinkin ympäristönsuojelun kuitenkin moninkertaisesti edullisempaa, koska
8870: asiantuntijoiden taholta. Torjunta-aineiden hait- tällöin saataisiin runsaasti työtilaisuuksia myös
8871: tavaikutukset ja vaarat luonnolle ja eläimis- ammattitaidottomalle nuorisolle eikä myrkky-
8872: tölle ovat tunnetut. Jatkuvasti tulee julkisuu- jen vaaraa ilmenisi.
8873: teen uusia tutkimustuloksia vesakkomyrkkyjen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
8874: vaarallisuudesta. Viime aikana on jopa paljas- nioittavasti, ;>' r
8875: tunut näiden tutkimustulosten salailua. Myös
8876: esiintyy jopa viranomaistenkin taholla vähek- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
8877: syntää vesakkomyrkkyjen vaarallisuutta koh- den 1980 tulo- ja menoarvioon mo-
8878: taan. Tie- ja vesirakennushallitus on kuiten- mentille 31.24.14 lisäyksenä 1 000 000
8879: kin suorittanut vuosittain tienvarsimyrkytyksiä markkaa käytettäväksi mekaaniseen ve-
8880: yleisön ankarasta vastustuksesta huolimatta. sakontorjuntaan Turun tie- ja vesira-
8881: kennuspiirin alueella.
8882: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
8883:
8884: Paula Eenilä Jacob Söderman Anna-Liisa Jokinen
8885: 206 1979 vp.
8886:
8887: Raha-asia-aloite n:o 189.
8888:
8889:
8890:
8891:
8892: Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Lepäisten-Lyökin pai-
8893: kallistien rakentamiseen.
8894:
8895:
8896: E d u s k u n n a 11 e.
8897:
8898: Pyhämaan kunta liitettiin Uuteenkaupunkiin josta yhteydestä TVL:n Turun piirillä · on ole-
8899: vuoden 197 4 alusta. Matka Pyhämaan kaupun- massa valmis ja vahvistettu tiesuunnitelma.
8900: ginosan Lyökistä kantakaupunkiin on 35,1 km, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
8901: koska tie kiertää mantereen kautta. Pyhämaalla
8902: asuvien matka kaupunkinsa keskustaan on koh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8903: tuuttoman pitkä, ja sitä voitaisiin lyhentää huo- 1980 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
8904: mattavasti, mikäli rakennettaisiin suora paikal- markkaa Lepäisten-Lyökin paikallis-
8905: listietasoinen yhteys välille Lepäinen-Lyökki, tien rakentamiseen.
8906: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
8907:
8908: Paula Eenilä Mikko Rönnholm Anna-Liisa Jokinen
8909: Jacob Söderman Ilkka Kanerva Sauli Hautala
8910: 1979 vp. 207
8911:
8912: Raha-asia-aloite n:o 190.
8913:
8914:
8915:
8916:
8917: Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta kuljetusalan työsuojelu-
8918: tarkastajan viran perustamiseksi Turun ja Porin työsuojelu-
8919: piiriin.
8920:
8921:
8922: Ed u s kun n a 11 e.
8923:
8924: Autoliikenne muodostaa muusta elinkeino- suojelupiireihin, joissa ei vielä ole kuljetusalan
8925: toiminnasta selvästi poikkeavan toiminta-alan, työsuojelutarkastajan virkaa, tulisi sellainen
8926: jolla työsuojelun ja liikenneturvallisuuden kan- mitä pikimmin perustaa.
8927: nalta on merkittävä yhteiskunnallinen vastuu- Turun ja Porin työsuojelupiirissä on voi-
8928: alue. makkaan ulkomaanliikenteen johdosta yhteensä
8929: Kuljetusalalle on eduskunnan päätöksellä eniten eli 365 kappaletta sellaisia kuljetusalan
8930: säädetty omat työaikaa koskevat lait, joissa työpaikkoja, jotka kuuluvat valtion työsuojelu-
8931: määrätään alalla toimivien pisimmät työajat, viranomaisten tarkastettaviksi, mutta kuljetus-
8932: samoin kuin lepoajat. - Alalla on myös kan- alan työsuojelutarkastajan virka sieltä kuiten-
8933: sainvälisiä määräyksiä. Työaikalain noudatta- kin puuttuu. Turun ja Porin työsuojelupiiri
8934: misen valvonta maantieliikenteessä on kuiten- vaatisikin ensimmäiseksi tällaisen viran.
8935: kin puutteellinen, koska tarkastajia on aivan Edellä selvitetyn perusteella ehdotamme kun-
8936: liian vähän. nioittaen,
8937: Valtioneuvoston asettama kuljetusalan työ-
8938: suojeluneuvottelukunta onkin yksimielisesti to- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
8939: dennut tarkastajien virkojen perustamisen tar- den 1980 tulo- ja menoarvioon mo-
8940: peellisuuden. Alan työntekijäjärjestö, Auto- ja mentille 33.03.01 lisäyksenä 38 000
8941: Kuljetusalan Työntekijäliitto r.y. on useamman markkaa kuljetusalan työsuojelutarkasta-
8942: vuoden ajan myös esityksillään vaatinut tar- jan viran (V 22) perustamiseksi Turun
8943: kastajien virkojen perustamista. Kaikkiin työ- ja Porin työsuojelupiiriin.
8944: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
8945:
8946: Paula Eenilä Jouko Tuovinen
8947: J acoh Söderman Ilkka Kanerva
8948: Anna·Liisa Jokinen
8949: 208 1979 vp.
8950:
8951: Raha-asia-aloite n:o 191.
8952:
8953:
8954:
8955:
8956: Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaupungin työväen-
8957: talon peruskorjaukseen työllisyysvaroin.
8958:
8959:
8960: E d u s kun n a 11 e.
8961:
8962: Uudenkaupungin kortteli III/5 on sekä kuitenkaan pystytä tekemään niin suurta kor-
8963: historiallisesti että rakennustaiteellisesti arvo- jausta kuin mitä rakennuksen kunto kiireelli-
8964: kas kokonaisuus. Sen rakennuskannan muo- sesti vaatii. Uudenkaupungin työväenyhdistyk-
8965: dostavat museona nykyään toimiva Junqvistin sellä ei halukkuudestaan huolimatta ole talou-
8966: talo vuosina 1847-56 rakennettuine asuin- dellisia resursseja tällaisen korjauksen tekemi-
8967: ja ulkorakennuksineen, kauppias F. Th. Lind- seen.
8968: rothin vuonna 1854 rakennnuttama talo, vuon- Uudenkaupungin työllisyystilanne on erityi-
8969: na 1848 rakennettu nykyinen pappila sekä sesti rakennusalalla huono. Samanaikaisesti
8970: edelleen toiminnassa oleva työväentalo. vilkkaassa käytössä oleva ja kulttuurihistorial-
8971: Koko kortteli kuuluu museoviraston vuon- lisesti huomattava työväentalo on pikaisen pe-
8972: na 1975 laatiman ehdotuksen mukaan Uuden- ruskorjauksen tarpeessa. Näistä syistä joh-
8973: kaupungin miljöösuojelualueeseen. Rakennukset tuen on perusteltua, että korjaustoimenpiteet
8974: on kaikki luokiteltu niin huomattaviksi, että suoritetaan työllisyysmäärärahojen turvin, eri-
8975: niitä ei saa purkaa eikä niiden ulkonäköä saa tyisesti koska aikaisemminkin on yhdistyksille
8976: ilman perusteltua syytä muuttaa. Näin ollen myönnetty varoja rakennuskustannuksiin. Esi-
8977: olisi perusteltavissa korttelin muodostaminen merkiksi Yli-Paakkolan kotiseutuyhdistykselle
8978: yhtenäiseksi suojelukohteeksi. Tällä hetkellä on museoalueen rakennustyökustannuksiin
8979: on kuitenkin kiireellisintä kokonaisuuteen kuu- myönnetty 9. 3. 1977 työvoimaministeriön pää-
8980: luvan työväentalon pelastaminen rappeutumi- töksellä 1502/331/77 300 000 markan suu-
8981: selta. ruinen määräraha valtion tulo- ja menoarvion
8982: Uudenkaupungin työväentalo rakennettiin N. momentilta 34.50.61, joka koskee valtionapua
8983: Jakobsonin suunnitelmien mukaan, ja se val- työttömyyden lieventämiseksi. Samoin on Rova-
8984: mistui vuonna 1907. Rakennus on museo- niemellä nuorisoseurantalo saanut korjausmää-
8985: viraston tekemässä esityksessä Uudenkaupun- rärahan tältä momentilta. Äskettäin myönnet-
8986: gin keskustan rakennushistorialliseksi suojelu- tiin Suomi-Neuvostoliitto-Seuran Lavian kylän
8987: ohjelmaksi sijoitettu luokkaan II, joka sisäl- osastolle toimitalon korjaustöihin työllisyys-
8988: tää paikalliselta kannalta kulttuurihistorialli- määrärahoja 95 000 mk.
8989: sesti arvokkaat ja miljöön kannalta tärkeät Edellä selvitetyn perusteella ehdotamme kun-
8990: rakennukset. Uudenkaupungin työväentalo on nioittaen,
8991: kuitenkin huomattava laajemmaltikin kuin pai-
8992: kallisesti, sillä se on eräs harvoja sekä ulko- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
8993: asultaan että sisäosiltaan lähes alkuperäisenä den 1980 tulo- ja menoarvioon mo-
8994: säilyneitä työväentaloja. mentille 34.50.61 1 200 000 markkaa
8995: Myös opetusministeriö on tunnustanut ra- Uudenkaupungin työväentalon peruskor-
8996: kennuksen arvon myöntämällä varoja sen kor- jaukseen työllisyystyönä.
8997: jaustöiden aloittamiseen. Näillä rahoilla ei
8998: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
8999:
9000: Paula Eenilä Jacob Söderman Anna-Liisa Jokinen
9001: Mikko Rönnholm Arvo Salo
9002: 1979 vp. 209
9003:
9004: Raha-asia-aloite n:o 192.
9005:
9006:
9007:
9008:
9009: Ekorre ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintolainojen
9010: valtiontakaukseen ja korkotukeen.
9011:
9012:
9013: Ed u s kun n a 11 e.
9014:
9015: Voimassa olevan opintotukiasetuksen mukaan Opetusministerin esittelystä muutetaan 14
9016: opintolainan valtiontakaus myönnetään perheet- päivänä tammikuuta 1972 annetun opintotuki-
9017: tömälle opiskelijalle käyttämättä opiskelijan tu- asetuksen (287 /72) 5 §:n 2 momentti sellai-
9018: loihin ja omaisuuteen kohdistuvaa harkintaa sena kuin se on 23 päivänä kesäkuuta 1977
9019: vain 20 vuotta täyttäneiden hakijoiden osalta. annetussa asetuksessa (527 /77) seuraavasti:
9020: Asetus ja sen nojalla toteutettava käytäntö
9021: ovat ristiriidassa voimassa olevan täysivaltai- 5 §.
9022: suusikärajan kanssa, sillä onhan eduskunta kat-
9023: sonut oikeaksi alentaa yleisen täysivaltaisuus- Opintorahan perusosaa ja opintolainan val-
9024: ikärajan 18 vuoteen. tiontakausta myönnettäessä otetaan huomioon
9025: Vanhempien tulojen ja varallisuuden huo- opiskelijan vanhempien tulot ja omaisuus, jos
9026: mioonottaminen epää opintolainan valtionta- hän on perheetön ja
9027: kauksen saannin useilta, noin 650-700 opis- 1) asuu opintovuoden aikana vanhempien-
9028: kelijalta. Jos opintotakaus myönnettäisiin il- sa, ottovanhempiensa tai näistä jonkun luona
9029: man vanhempien tuloihin ja varallisuuteen koh- taikka
9030: distuvaa harkintaa kaikille 18 vuotta täyttä- 2) asuu muualla eikä ennen opintovuoden
9031: neille takaukseen oikeutetuille hakijoille, tar- alkua ole täyttänyt 18 vuotta.
9032: vittaisiin valtion vuoden 1980 tulo- ja meno-
9033: arvioon lisää noin 60 000 mk. Vuositasolla li-
9034: säystarve olisi noin 120 000 mk, mutta koska Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinä-
9035: muutos tulisi voimaan vasta seuraavana opinto- kuuta 1980. Ennen asetuksen voimaantuloa
9036: vuonna eli 1980-1981 ja alkaen 1. 7. 1980, voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttä-
9037: jäisi lisäystarve vuoden 1980 aikana puoleen miin toimenpiteisiin."
9038: koko vuoden tarpeesta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9039: Nykyisen käytännön muuttaminen edellä eh- nioittaen,
9040: dotetulla tavalla edellyttäisi voimassa olevan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9041: opintotukiasetuksen 5 § :n muuttamista ennen 1980 tulo- ja menoarvioon momentil-
9042: 1. 7. 1980 esimerkiksi seuraavalla tavalla: le 29.39.52 lisäyksenä 60 000 markkaa
9043: opintolainojen valtiontakauksen myön-
9044: tämisen mahdollistamiseksi kaikille per-
9045: "ASETUS heettämille 18 vuotta täyttäneille ja
9046: opintotukiasetuksen 5 §:n muuttamisesta. valtiontakaukseen oikeutetuille hakijoille
9047: Annettu Helsingissä päivänä kuuta 1980. ilman vanhempien tulojen ja omaisuu-
9048: den huomioonottamista.
9049: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
9050:
9051: Mikko Ekorre Heli Astala Pentti Lahti-Nuuttila
9052:
9053:
9054:
9055:
9056: 27 0879007181
9057: 210 1979 vp.
9058:
9059: Raha-asia-aloite n:o 19.3.
9060:
9061:
9062:
9063:
9064: Ekorre ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintorahan
9065: perusosan maksamiseen.
9066:
9067:
9068: E d u s kun n a 11 e.
9069:
9070: Voimassa olevan opintotukiasetuksen mukaan asetuksen (287 /72) 5 §:n 2 momentti sellai-
9071: opintorahan perusosaa ja opintolainan valtion- sena kuin se on 23 päivänä kesäkuuta 1977 an-
9072: takausta perheettömälle opintotuen hakijalle netussa asetuksessa (527 /77) seuraavasti:
9073: myönnettäessä otetaan hänen vanhempiensa tu-
9074: lot ja omaisuus huomioon, jos hakija ei ole 5 §.
9075: täyttänyt 20 vuotta. Asetus ja sen nojalla to-
9076: teutettava käytäntö ovat selvästi ristiriidassa Opintorahan perusosaa ja opintolainan val-
9077: täysivaltaisuuden kanssa, sillä onhan eduskunta tiontakausta myönnettäessä otetaan huomioon
9078: katsonut oikeaksi alentaa yleisen täysivaltai- opiskelijan vanhempien tulot ja omaisuus, jos
9079: suusikärajan 18 vuoteen. hän on perheetön ja
9080: Vanhempien tulojen ja varallisuuden huo- 1) asuu opintovuoden aikana vanhempiensa,
9081: mioonottaminen epää opintotuen saannin useil- ottovanhempiensa tai näistä jonkun luona taik-
9082: ta 18-19-vuotiailta opiskelijoilta. Esimerkil<- ka •
9083: si opintorahan perusosan saisi vähävaraisuuskri- 2) asuu muualla eikä ennen opintovuoden
9084: teerien lieventämisen ansiosta noin 2 300 opis- alkua ole täyttänyt 18 vuotta.
9085: kelijaa. Vuositasolla määrärahan lisäystarve oli-
9086: si noin 2,4 miljoonaa markkaa, mutta opinto-
9087: rahan maksukäytännön johdosta tästä määrästä Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinä-
9088: tarvitsisi maksaa vuoden 1980 aikana vain kuuta 1980. Ennen asetuksen voimaantuloa
9089: neljä yhdeksättä osaa, eli noin 1,1 miljoonaa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttä-
9090: markkaa. miin toimenpiteisiin."
9091: Nykyisen käytännön muuttaminen edellyttäi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9092: si voimassa olevan opintotukiasetuksen 5 §: n nioittaen,
9093: muuttamista ennen 1. 7. 1980 esimerkiksi seu-
9094: raavalla tavalla: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9095: 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
9096: 29.39.55 lisäyksenä 1100 000 markkaa
9097: "ASETUS opintorahan perusosan maksamisen mah-
9098: opintotukiasetuksen 5 §:n muuttamisesta. dollistamiseksi kaikille perheettämille 18
9099: Annettu Helsingissä päivänä kuuta vuotta täyttäneille ja opintorahaan oi-
9100: 1980. keutetuille hakijoille ilman vanhempien
9101: tulojen ja omaisuuden huomioonottamis-
9102: Opetusministerin esittelystä muutetaan 14 ta.
9103: päivänä tammikuuta 1972 annetun opintotuki-
9104: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
9105:
9106: Mikko Ekorre Heli Astala Pentti Lahti-Nuuttila
9107: 1979 vp. 211
9108:
9109: Raha-asia-aloite n:o 194.
9110:
9111:
9112:
9113:
9114: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kokemäenjoen järjestelyihin.
9115:
9116:
9117: Ed u s kun n a II e.
9118:
9119: Pengerrysten ja Kokemäenjoen jokiuoman Kokemäenjoen järjestelyt on aloitettu v. 1979
9120: perkaustöiden puutteellisuus aiheuttaa joka vuo- ja Porin kaupunki on lähtenyt siitä, että noin
9121: si Porissa toistuvan vaaratilanteen ja riskin suu- 6 miljoonaa markkaa maksavat perkaustyöt tu-
9122: rille vahingoille. Kiireellisimpiä toimenpiteitä levat loppuunsaatetuiksi vuoden 1980 aikana.
9123: ovat taaja-asutusalueiden pengerrystöiden täy- Vuoden 1980 valtion tulo- ja menoarvioon
9124: dentäminen ja joen alajuoksun madaltumien Kokemäenjoen järjestelyihin varattu määrära-
9125: perkaaminen. ha on liian pieni, jotta järjestelyjä voitaisiin
9126: Vesihallitus ja Porin kaupunki allekirjoitti- jatkaa tarkoituksenmukaisella tavalla.
9127: vat 9. 5. 1978 tulvasuojelutoimenpiteitä koske- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
9128: van sopimuksen. Sopimuksen mukaan ensim-
9129: mäisessä vaiheessa kaupunki toteuttaa Uus-Ait- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
9130: taluodon pengerryksen ja valtio Raumanjuo- den 1980 tulo- ja menoarvioon momen-
9131: van yläosan ruoppauksen ja Kokemäenjoen kai- tille 30.19.77 lisäyksenä 2 100 000
9132: vuun välillä Porin silta-Kirjurinluoto. markkaa Kokemäenjoen järjestelyihin.
9133: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
9134:
9135: Mikko Elo Pirkko Valtonen
9136: 212 1979 vp.
9137:
9138: Raha-asia-aloite n:o 195.
9139:
9140:
9141:
9142:
9143: Elo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Lielahden ja Po-
9144: rin/Rauman välisen rataosan perusparantamisen aloittami-
9145: seen.
9146:
9147:
9148: E d u s k u n n a 11 e.
9149:
9150: Porin/Rauman-Tampereen rautatie ei ny- Porin/Rauman-Tampereen rautatien perus-
9151: kyisessä kunnessaan pysty enää palvelemaan ra- parantaminen on erinomainen työllisyyskohde.
9152: dan käyttäjiä tyydyttävällä tavalla. Radan huo- Rakennustyö helpottaa osaltaan työllisyystilan-
9153: no kunto alentaa myös matkustusmukavuutta ja netta, joka on Porissa ja Raumalla keskimää-
9154: vähentää näin matkustajamääriä. räistä huonompi. Satakunnan kannalta olisi vält-
9155: Radan ja kaluston kunnossapito tulee tavan- tämätöntä, että perusparannustyöt voitaisiin
9156: mukaista huomattavasti kalliimmaksi. Tämän aloittaa myös Satakunnassa.
9157: lisäksi kuljetettavan tavaran särkyminen aiheut- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
9158: taa lisäkustannuksia.
9159: Radan merkitys sisämaan ja rannikon sata- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
9160: mien välisille kuljetuksille on huomattava. Sa- den 1980 tulo- ja menoarvioon momen-
9161: tamien lisäksi tuote- ja raaka-ainekuljetuksia tille 31.90.78 lisäyksenä 3 500 000
9162: aiheuttavat useat eri teollisuuskeskukset, kuten markkaa Lielahden-Porin/Rauman ra-
9163: Pori, Rauma, Tampere, Nokia, Äetsä ja Harja- taosan perusparantamisen aloittamiseen
9164: valta. myös Porin suunnassa.
9165: Rataan kohdistuvaa liikennepainetta lisäävät
9166: lähitulevaisuudessa valmistuvat Rauman väylä
9167: ja Tahkoluodon rata.
9168: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
9169:
9170: Mikko Elo Pirkko Valtonen
9171: 1979 vp. 213
9172:
9173: Raha-asia-aloite n:o 196.
9174:
9175:
9176:
9177:
9178: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin-Parkanon-Haapa-
9179: mäen rautatien perusparantamiseen.
9180:
9181:
9182: E d u s k u n n a 11 e.
9183:
9184: Porin-Parkanon-Haapamäen rautatien tek- jaitsee yhdeksän kuntaa, joissa on yhteensä
9185: ninen kunto on melko heikko. Porin-Parka- 137 000 asukasta. Tämän lisäksi radan varrella
9186: non välillä radan perusparannus on aloitettu, on useita tehdaslaitoksia sekä varuskunta ja
9187: mutta jätetty kesken. varikko.
9188: Radan kiskotus on tällä hetkellä liian kevyt, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
9189: K30, ja tämä aiheuttaa sen, että sallittu akseli-
9190: paino on 15-20 tonnia ja nopeus saa nousta että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
9191: enintään 35 km/t. Nopeuden vähäisyydestä joh- den 1980 tulo- ja menoarvioon momen-
9192: tuen Pohjanmaalta ja Keski-Suomesta tuleva tille 31.90.78 1 000 000 markkaa Po-
9193: rahtitavara kuljetetaan pidemmän matkan eli rin-Parkanon-Haapamäen rautatien
9194: Tampereen kautta Poriin. Radan varrella si- perusparantamisen jatkamiseen.
9195: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
9196:
9197: Mikko Elo Pirkko Valtonen
9198: 214' 1979 vp.
9199:
9200: Raha-asia-aloite n:o 197.
9201:
9202:
9203:
9204:
9205: Forsman ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asuntohalli-
9206: tuksessa suoritettavaan tutkimus-, selvitys- ja kehittämistyö-
9207: hön.
9208:
9209:
9210: E d u s k u n n a 11 e.
9211:
9212: Yhteiskunnassa on tapahtumassa monia raken- puitteissa voida turvata asuntopoliittisen tutki-
9213: teellisia muutoksia. Pelkästään energiakysymyk- mustoiminnan kehitystä.
9214: set heijastuvat lähes kaikkeen ja erityisen suu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
9215: ri merkitys niillä on asumisessa. Asuntohalli-
9216: tuksen käyttöön varatut tutkimusmäärärahat että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
9217: ovat olleet melkein koko 1970-luvun paikal- den 1980 tulo- ;a menoarvioon momen-
9218: laan. Määrärahojen suuruus oli pitkään 900 000 tille 26.12.50 lisäyksenä 500 000 mark-
9219: markkaa, mutta vuoden 1980 tulo- ja menoar- kaa käytettäväksi asuntohallituksessa
9220: viossa tarkoitukseen on varattu 1 000 000 suoritettavaan tutkimus-, selvitys- ia ke-
9221: markkaa. Määrärahojen nousu on kuitenkin hittämistyöhön.
9222: niin vaatimaton, ettei kyseisten määrärahojen
9223: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
9224:
9225: Mauno Forsman Risto Tuominen Tellervo Koivisto
9226: 1979 vp. 215
9227:
9228: Raha-asia-aloite n:o 198.
9229:
9230:
9231:
9232:
9233: Forsman: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylien
9234: rakentamiseksi Lappeenrannan ja Joutsenon välille valtatiellä
9235: n:o 6.
9236:
9237:
9238: Ed u s kun n a 11 e.
9239:
9240: Valtatie n:o 6 on Lappeenrannan ja Jout- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
9241: senon kunnan välillä erittäin kapea ja liikenne- tavasti,
9242: turvallisuuden kannalta vaarallinen. Liikenne
9243: tällä tiellä on kuitenkin erittäin vilkasta ja tur- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
9244: vattomimpia ovat polkupyöräilijät ja mopoi- den 1980 tulo- ja menoarvioon 400 000
9245: lijat. Energiahintojen kallistumisen johdosta on markkaa kevyen liikenteen väylien ra-
9246: kevyt liikenne kuitenkin merkittävästi lisään- kentamiseksi Lappeenrannan ja Joutse-
9247: tynyt tällä välillä. Tämän vuoksi olisi erittäin non välille valtatiellä n:o 6.
9248: tarpeellista rakentaa Lappeenrannan ja Jout-
9249: senon välille kevyen liikenteen väyliä.
9250: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
9251:
9252: Mauno Forsman
9253: 216 1979 vp.
9254:
9255: Raha-asia-aloite n:o 199.
9256:
9257:
9258:
9259:
9260: Forsman: Määrärahan osoittamisesta Huhmarisen-Kaukolan
9261: tien kunnostamiseen Parikkalassa.
9262:
9263:
9264: E d u s k u n n a 11 e.
9265:
9266: Parikkalan kunnassa on Huhmarisen-Kau- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
9267: kolan tie lähellä kuuluisaa Siikalahden lintu- vasti,
9268: aluetta. Tästä alueesta voisi muodostua erikoi-
9269: nen ja ainutlaatuinen turistinähtävyys, jos Huh- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
9270: marisen-Kaukolan tieosuus saataisiin parem- den 1980 tulo- ;a menoarvioon 200 000
9271: min liikennöitävään kuntoon. Kunnan sisäistä markkaa Huhmarisen-Kaukolan tie-
9272: liikennettä tien parantaminen palvelisi myös osuuden kunnostamiseen Parikkalan
9273: merkittävällä tavalla. kunnassa.
9274: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
9275:
9276: Mauno Forsman
9277: 1979 vp. 217
9278:
9279: Raha-asia-aloite n:o 200.
9280:
9281:
9282:
9283:
9284: Forsman: Määrärahan osoittamisesta pengerrys- ja sillanrakennus-
9285: töiden aloittamiseksi Lamposaaren ja mantereen välillä Lap-
9286: peenrannassa.
9287:
9288:
9289: Ed u sik u nn alle.
9290:
9291: Lappeenrannan kaupungin alueella SlJattseva Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
9292: Lamposaari on merkittävä asumalähiö, jossa on vasti,
9293: sijainnut myös teollisuutta. Saareen on kuiten-
9294: kin vaikea liikennöidä, koska saaren ja man- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
9295: tereen väliä joudutaan kulkemaan lossilla. Tä- den 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
9296: mä liikenne asettaa omat rajoituksensa asumi- markkaa pengerrys- ja sillanrakennustöi-
9297: selle, ja aikaisempi teollisuus on alkanut vai- den aloittamiseksi Lappeenrannan kau-
9298: kean liikennöimisen vuoksi hakeutua pois Lam- pungin alueella sijaitsevan Lamposaaren
9299: posaaresta. Tämän vuoksi olisi erittäin tärkeää ja mantereen välillä.
9300: saada lassiliikenne Lamposaaren ja mantereen
9301: välillä korvattua ~Sillalla.
9302: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
9303:
9304: Mauno Forsman
9305:
9306:
9307:
9308:
9309: 28 0879007181
9310: 218 1979 vp.
9311:
9312: Raha-asia-aloite n:o 201.
9313:
9314:
9315:
9316:
9317: Forsman: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Saimaan keskussairaa-
9318: lan laajentamiseen.
9319:
9320:
9321: E d u s k u n n a 11 e.
9322:
9323: Etelä-Saimaan keskussairaala Lappeenrannas- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioitta-
9324: sa on otettu käyttöön vuonna 1955. Sairaalan vasti,
9325: tilat ovat käyneet nykyiselle toiminnalle ah-
9326: taiksi ja osittain myös vanhentuneiksi. Keskus- että Eduskunta ottaisi valtion
9327: sairaalassa on ollut jo vuosia suunnitelmia lisä- vuoden 1980 tulo- ia menoarvioon
9328: rakennusta varten, mutta rakentaminen on lyk- 4 000 000 markkaa Etelä-Saimaan kes-
9329: käytynyt yhä kauemmas tuleville vuosille, kos- kussairaalan laajentamista varten.
9330: ka valtion varoja ei ole osoitettu sairaalan
9331: laajennu..~seen.
9332:
9333: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
9334:
9335: Mauno Forsman
9336: 1979 vp. 219
9337:
9338: Raha-asia-aloite n:o 202.
9339:
9340:
9341:
9342:
9343: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta Kokkolaan rakennettavan
9344: valtion virastotalon suunnittelua varten.
9345:
9346:
9347: E d u s k u n n a 11 e.
9348:
9349: Valtion virastot Kokkolassa sijaitsevat hajal- Jotta virastotalon rakentaminen voisi edetä
9350: laan eri puolilla kaupunkia. Valtion ja kaupun- edellä mainitun aikataulun mukaisesti, olisi
9351: gin viranomaisten välisissä neuvotteluissa on vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon otettava
9352: alustavasti ollut esillä valtion virastotalon si- tähän tarkoitukseen suunnittelumääräraha.
9353: joituspaikka kaupungin uuden Kaupungintalon Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9354: läheisyydessä. nioittaen,
9355: Virastotalon rakentaminen Kokkolaan tulisi
9356: ajoittaa 1980-luvun alkupuolelle ja tarpeelliset että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
9357: määrärahavaraukset huomioida 1980-luvun al- den 1980 tulo- ja menoarvioon 300 000
9358: kupuolella valtion viisivuotisinvestointiohjel- markan suunnittelumäärärahan valtion
9359: massa. virastotalon rakentamiseksi Kokkolaan.
9360: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
9361:
9362: Jorma Fred Sauli Hautala
9363: 220 1979 vp.
9364:
9365: Raha-asia-aloite n:o 20.3.
9366:
9367:
9368:
9369:
9370: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta Kristiinankaupungin käyt-
9371: tö- ja jätevesihuollon järjestämiseksi.
9372:
9373:
9374: Ed u s kunnalle.
9375:
9376: Kristiinankaupungilla on edessään laajamit- alaltaan laaja, sen vuoksi vesihuollon järjestä-
9377: taiset hankkeet käyttö- ja jätevesihuollon jär- minen vaatii normaalia suurempia kustannuksia.
9378: jestämiseksi. Kaupunkialueella on vielä laajoja Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
9379: asutusalueita, mm. Siipyy ja Tiukka, joista taen,
9380: puuttuu kunnallinen vesijohtoverkosto. Kunnan
9381: alueelta Siipyystä löytyy kyllä hyviä puhdas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9382: vesilähteitä, joista voidaan saada puhdasta vet- 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
9383: tä vesijohtoverkostoon, kunhan vain taloudel- markan määrärahan Kristiinankaupungin
9384: liset mahdollisuudet antaisivat siihen myöten. käyttö- ja jätevesihuollon järjestämiseksi.
9385: Kaupunkialue on kuntaliitosten johdosta pinta-
9386: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
9387:
9388: Jorma Fred Sauli Hautala
9389: 1979 vp. 221
9390:
9391: Raha-asia-aloite n:o 204.
9392:
9393:
9394:
9395:
9396: Fred ym.: Määrärahan osoit,tamisesta kunnille maa-alueiden
9397: ostoa ja niiden kunnallistekniikan rakentamista varten turkis-
9398: tarhauksen edistämiseksi.
9399:
9400:
9401: Ed u s kun n a 11 e.
9402:
9403: Maamme turkistarhauselinkeino tuottaa maal- tarhaukseen sopiva maa on yleensä muuta maa-
9404: lemme vuosittain ulkomaista valuuttaa 900 mil- ta kalliimpaa ja on lisäksi varustettava kun-
9405: joonan markan arvosta. Vaasan ja Oulun lää- nallisteknisellä varustuksella, tulevat alueen pe-
9406: nit ovat maamme turkistarhauksen valta-alueita. rustamiskustannukset varsin kalliiksi kunnille
9407: Etenkin Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla on tur- ja yksityisille tarhaajillekin.
9408: kistarhauksesta muodostumassa työllisyyden Tästä syystä em. elinkeinon kehittämiseksi
9409: kannalta tärkeä elinkeino. Turkistarhauksella ja turvaamiseksi tulisi valtiovallan osoittaa ra-
9410: on merkitystä sekä . maatalouden sivuelinkeino- hoitustukea samoin perustein kuin teollisuus-
9411: na että vakinaisia työpaikkoja luovana yritys- hallienkin rakentamiseen. Rahoitustuki voitai-
9412: toimintana. Sen etuutena moneen muuhun elin- siin järjestää esim. maa-alueen ostoa varten kor-
9413: keinotoimintaan on se, että tarhausta voidaan kotukena ja kunnallistekniikan rakentamisen
9414: harjoittaa lähes kaikkialla haja-asutusalueilla, osalta työllisyystukena.
9415: joissa tietyt perusedellytykset ovat olemassa. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9416: Tällaisia perusedellytyksiä ovat mm. liiken-
9417: teen, ympäristönsuojelun ja teknillisen varuste- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9418: tason järjestäminen sekä sopivien maa-alueiden 1980 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
9419: löytyminen. Tarhaustoiminnan lisäännyttyä voi- markan määrärahan kunnille käytettä-
9420: makkaasti em. syistä, on sopivien maa-alueiden väksi turkistarhausta varten varattavan
9421: osoittaminen jäänyt kuntien tehtäväksi, koska maa-alueen ostoa ja kunnallistekniikan
9422: vain hyvin harvoilla tarhausta harjoittavilla it- rakentamista varten.
9423: sellään on vaatimuksia täyttävää maata. Kun
9424: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
9425:
9426: Jorma Fred Antero Juntumaa Väinö Rautiainen
9427: Sauli Hautala Impi Muroma Esko Almgren
9428: 222 1979 vp.
9429:
9430: Raha-asia-aloite n:o 20.5.
9431:
9432:
9433:
9434:
9435: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainaston ja Jurvan väli-
9436: sen maantien perusparantamiseen.
9437:
9438:
9439: E d u s k u n n a 11 e.
9440:
9441: Jurvan kautta kulkeva tieyhteys lyhentää van yhteistoiminnan ja kuntien välillä tapahtu-
9442: matkaa Kauhajoelta Vaasaan noin 15 km. Kau- van tavarankuljetuksen tähden. Tämän vuoksi
9443: hajoen kehittyminen kaupunkikeskustasolle on Kainaston ja Jurvan välinen heikko maantie
9444: jatkuvasti lisännyt yhteystarpeita läänin pää- tulisi nopeasti perusparantaa.
9445: kaupungin hallinto- ym. palveluksiin. Myös Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
9446: teollisuuden kehitys on lisännyt yhteystarpei- dotamme,
9447: ta Vaasan ja Kauhajoen välillä. Erityisesti mai-
9448: nittakoon Oy Strömberg Ab Vaasan ja Kau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9449: hajoen tehtaiden väliset kuljetukset sekä saha- 1980 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
9450: tavaran kuljetus Rauma-Repolan Kronvikin sa- markan määrärahan Kainaston ja Jur-
9451: halta Kauhajoen tehtaalle. Maantie on tärkeä van välisen maantieosuuden peruskun-
9452: Kauhajoen ja Jurvan kuntien kesken tapahtu- nostamiseksi ja päällystämiseksi.
9453: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
9454:
9455: Jorma Fred Sauli Hautala
9456: 1979 vp. 223
9457:
9458: Raha-asia-aloite n:o 206.
9459:
9460:
9461:
9462:
9463: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta Päntäneen-Karijoen maan-
9464: tien peruskorjaamisen aloittamiseen.
9465:
9466:
9467: Ed u s kun n a 11 e.
9468:
9469: Tiehanke Karijoki-Päntäne muodostaa vielä käyttää parantamaan yhteyksiä maakunnan si-
9470: rakentamattoman osan tiestä n:o 663 välillä säosien ja rannikon välillä huomioonottaen
9471: Kristiinankaupunki-Kauhajoki, jonka koko- Metsä-Botnian tarvitsemat raskaat kuljetukset.
9472: naispituus on noin 53 km. Sen molemmista Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
9473: päistä on rakennettu osuudet Kristiinankaupun-
9474: ki-Låhlby ja Kauhajoki-Päntäne. Karijoki- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
9475: Päntäne tieosuuden pituus on noin 11 km. den 1980 tulo- ja menoarvioon
9476: Karijoen ja koko Suupohjan kehittämisen kan- 1 000 000 markkaa Päntäneen-Kari-
9477: nalta olisi ensiarvoisen tärkeätä saada koko tie joen maantien peruskorjaamisen aloit-
9478: kuntoon nyt yhtäjaksoisesti, jotta sitä voitaisiin tamista varten.
9479: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
9480:
9481: Jorma Fred Sauli Hautala
9482: 224 1979 vp.
9483:
9484: Raha-asia-aloite n:o 207.
9485:
9486:
9487:
9488:
9489: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta Isojoen-Kuvaskankaan
9490: maantien perusparantamiseen.
9491:
9492:
9493: E d u s kun n a 11 e.
9494:
9495: Isojoen-Kuvaskankaan tie on Isojoen elin- vaskankaan välinen tieosuus on korjaamaton ja
9496: keinoelämälle erittäin tärkeä, koska kaupalli- päällystämätön em. maakuntien välillä, joten
9497: nen liikenne suuntautuu Porin talousalueelle. kyseessä oleva tieosuus olisi kiireellisesti kor-
9498: Lisäksi tien merkitys on kasvanut sen vuoksi, jattava ja päällystettävä.
9499: että Siikaisissa on aloittanut tuotantonsa kalk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9500: kitehdas ja lyhin yhteys maatalouskalkin kuljet- nioittaen,
9501: tamiseen Suupohjan alueen kuntiin kulkee Iso-
9502: joen kautta. Isojoelta Kauhajoelle on hyvä kes- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
9503: topäällystetty tie. Samalla myös muu raskas lii- den 1980 tulo- ja menoarvioon
9504: kenne Seinäjoen ja Suupohjan talousalueille se- 1 000 000 markan määrärahan Isojoen
9505: kä Porin talousalueelle voisi kulkea luontevin- -Kuvaskankaan tien korjaamista ja
9506: ta ja lyhintä reittiä. Ainoastaan Isojoen ja Ku- päällystämistä varten.
9507: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
9508:
9509: Jorma Fred Sauli Hautala
9510: 1979 vp. 225
9511:
9512: Raha-asia-aloite n:o 208.
9513:
9514:
9515:
9516:
9517: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta Isonkyrön-Lehmäjoen-
9518: Oravaisten tien perusparantamiseen.
9519:
9520:
9521: E d u s k u n n a 11 e.
9522:
9523: Isonkyrön kunnan keskustasta Lehmäjoelle Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
9524: ja sieltä edelleen Ylihärmään, Oravaisän ja Vöy- taen,
9525: rille suuntautuva tie on heikko. Koska mainittu
9526: tie on mutkaisuuden ja huonon peruskunnon että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
9527: vuoksi vaikea kunnossapidettävä, tulisi mainit- den 1980 tulo- ja menoarvioon
9528: tu tie nopeasti saada perusparannettua. Tul- 1 000 000 markan määrärahan lsonky-
9529: vien johdosta liikenne on ajoittain täysin kat- rön-Lehmäjoen-Oravaisten tien pe-
9530: kennut. rusparantamiseen.
9531: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
9532:
9533: Jorma Fred Sauli Hautala
9534:
9535:
9536:
9537:
9538: 29 0879007181
9539: 197, "P·
9540:
9541: Raha-asia-aloite n:o 209.
9542:
9543:
9544:
9545:
9546: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta Myllymäen-Saarijärven ja
9547: Ähtärin~Soinin maanteiden peruskorjaamiseen.
9548:
9549:
9550:
9551: E<l u s k u nn a llte.
9552:
9553: Ähtärin kunta sijaitsee Vaasan läänin kaak- kain kehitysaluetukimuoto olisi eddfii mainitun
9554: koiskulmassa Suomenselän harjanteilla, jonne tiestön kuntoonsaattaminen.
9555: etäisyydet maakuntakeskuksista ovat pitkät. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9556: Elinkeinoelämä ei ole yhtä kehittynyttä kuin nioittaen,
9557: läänin keskialueilla. Kehitystä ovat erityisesti
9558: hidastuttaneet heikot tieyhteydet. Erittäin hei- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
9559: kot tiet ovat Saarijärvelle, Soiniin ja Mylly- den 1980 tulo- ja menoarvioon
9560: mäeltä Keuruulle. Ensi tilassa olisi perusparan- 2 000 000 markan määrärahan Mylly-
9561: nettava tieosuudet Myllymäki-Saatijärvi ja mäen-Saarijärven ja Ähtärin-Soinin
9562: Ähtäri-Soini. Ratkaiseva parannus ja tehok- tieosuuksien peruskorjaamiseen.
9563: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
9564:
9565: Jorma Fred Sauli Hautala
9566: Raha-asia-aloite n:o 210.
9567:
9568:
9569:
9570:
9571: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta Bosundin kalasatamaan
9572: johtavan väylän rooppa.amiseksi.
9573:
9574:
9575: E .d u s k u n n a 11 e.
9576: Luoelon kwman Bosundin kylän kalasatamaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9577: johtavan väylän ruoppauksesta on kulunut yli nioittaen,
9578: 10 vuotta. Väylä on käynyt matalaksi ja tästä
9579: johtuen veneliikenne on käynyt hankl!laksi, jo- että Eduskunta ottaisi valtion vu.o-
9580: ten väylän ruoppaus olisi välttämätöntä suorit- den 1980 tulo- ja menoarvioon 100 OOQ
9581: taa veneliikenteen parantamiseksi. markan määrärahan Bosundin kalasata-
9582: maan johtavan väylän ruoppaamiseksi.
9583: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
9584:
9585: Jorma Fred Sauli Hautala
9586: 228 1979 vp.
9587:
9588: Raha-asia-aloite n:o 211.
9589:
9590:
9591:
9592:
9593: Fred ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta uskonnollisten
9594: lehtien tukemiseen.
9595:
9596:
9597: E d u s k u n n a 11 e.
9598:
9599: Hallitus esittää vuoden 1980 tulo- ja meno- tarve olisi ollut kaksinkertainen jaettavaan
9600: arvioesityksessä 1 200 000 markan määrärahan määrärahaan verrattuna.
9601: ottamista uskonnollisten lehtien tukemista var- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9602: ten. Tätä määrärahaa on pidettävä täysin riit- nioittaen,
9603: tämättömänä kohonneitten postitusmaksujen
9604: johdosta. Tämän vuoden tulo- ja menoarviossa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9605: tarkoitukseen on myönnetty määräraha, joka 1980 tulo- ia menoarvioon momentil-
9606: myös oli suuruudeltaan 1 200 000 mk. Määrä- le 31.55.45 lisäyksenä 800 000 mark-
9607: rahaa sai tänä vuonna 38 lehteä, joiden avus- kaa käytettäväksi uskonnollisten lehtien
9608: tussummat vaihtelivat 5 000 markasta 161 000 tukemiseen.
9609: markkaan. Useimpien lehtien välttämätön tuki-
9610: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
9611:
9612: Jorma Fred Antero Juntumaa Väinö Rautiainen
9613: Sauli Hautala Impi Muroma Esko Almgren
9614: 1979 vp. 229
9615:
9616: Raha-asia-aloite n:o 212.
9617:
9618:
9619:
9620:
9621: Fred ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien
9622: vuosilomaa varten.
9623:
9624:
9625: E d u s k u n n a 11 e.
9626:
9627: Erilaiset pienyrittäjät ovat tällä hetkellä vuo- pääsee nauttimaan vain osa pienyrittäjistä.
9628: silomajärjestelyjen osalta muita väestöryhmiä Mielestämme valtion tulo- ja menoarvioon
9629: heikommassa asemassa. Kun samanaikaisesti otettua määrärahaa olisi korotettava, jotta loma
9630: palkansaajien sekä myös maatalousväestön so- voitaisiin turvata kaikille halukkaille pienyrit-
9631: siaalisia etuisuuksia on parannettu, pienyrittä- täjille ainakin lain sallimissa puitteissa täysi-
9632: jät ovat joutuneet entistä heikompaan ase- määräisenä.
9633: maan. Edellä todetun perusteella ehdotamme kun-
9634: Maassamme on tosin tällä hetkellä voimassa nioittaen,
9635: laki pienyrittäjien vuosilomarahasta ja valtion
9636: tulo- ja menoarviossa on varattu tarkoitukseen että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
9637: määrärahoja, mutta ne ovat osoittautuneet täy- den 1980 tulo- ;a menoarvioon momen-
9638: sin riittämättömiksi. Sen turvin yrittäjille on tille 33.57.42 lisäyksenä 2 000 000
9639: voitu turvata huomattavasti lyhyempi loma markkaa pienyrittäjien vuosilomarahasta
9640: kuin mitä on muilla väestöryhmillä. Lisäksi annetun lain noialla suoritettavaa pien-
9641: vuosilomakorvauksen saamisen ehtona on tulo- yrittäjien vuosilomaa varten.
9642: jen alhaisuus, joten lomakorvausmäärärahoista
9643: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
9644:
9645: Jorma Fred Antero Juntumaa
9646: Esko Almgren Impi Muroma
9647: Sauli Hautala Väinö Rautiainen
9648: 230 1979 "P•
9649:
9650: Raha-asia-aloite n:o 213.
9651:
9652:
9653:
9654:
9655: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalousyrittäjien karja-
9656: tilojen lomitusrengaskokeilun aloittamiseen.
9657:
9658:
9659: E d u s k u n n a 11 e.
9660:
9661: Useimmat maamme maatalousyrittäjistä jou- tustuisi kunkin talon tapoihin, koneisiin ja lait-
9662: tuvat karjatiloillaan työskentelemään seitsen- teisiin sekä hoidettavaan karjaan.
9663: päiväistä viikkoa. Tämä johtuu siitä, ettei ole Huomioon ottaen vaikean työttömyyden
9664: saatavissa ammattitaitoisia työntekijöitä tila- maaseudulla tämä järjestelmä loisi uusia pysy-
9665: päisiksi lomittajiksi ja siitä, ettei karjatiloilla viä työpaikkoja sekä pitäisi yllä karjanhoidon
9666: ole taloudellisia mahdollisuuksia palkata kok~ ammattitaitoa.
9667: toimisia karjakoita. Viikottaisen vapaapäivän Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9668: karjatiloilla mahdollistaisi lomitusrengasjärjes-
9669: telmä. Tämä merkitsisi sitä, että esim. 3-7 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9670: karjataloutta paikkaisi kokotoimisen työnteki- 1980 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
9671: jän, joka kiertäisi ennakkoon sovitussa järjes- markan määrärahan maatalousyrittäjien
9672: tyksessä kullakin karjatilalla vuorollaan. Etuna karjatilojen lomitusrengaskokeilun aloit-
9673: kunnalliseen lomitusjärjestelmään tässä järjes- tamiseen.
9674: telmässä olisi se, että vakinainen työntekijä tu-
9675: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
9676:
9677: Jorma Fred Antero Juntumaa Väinö Rautiainen
9678: Sauli Hautala Impi Muroma Esko Almgren
9679: 1979 -vp. 2.31
9680:
9681: Raha-asia-aloite n:o 214.
9682:
9683:
9684: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta neurologisia liikuntavam-
9685: maisia varten Kuortaneelle rakennettavan kuntoutuskurssi-
9686: keskuksen rahoittamiseksi.
9687:
9688:
9689: E d u s k u n t1 a 11 e.
9690:
9691: Neurologisia liikuntavammaisia on maassam- - amytrofinen lateraali-skleroosi n. 300 po-
9692: me kaikkiaan noin 25 000 henkilöä. Heille tar- tilasta, kuntoutustarve 1/4:lla = 75 asiakasta
9693: koitettuja kuntoutuskurssilaitoksia ei ole ole- - aivohalvauksen jälkitilat n. 15 000 po-
9694: massa. Kuitenkin paras hoitotapa neurologisia tilasta, kuntoutustarve 1/20:lla = 750 asia-
9695: liikuntavamman aiheuttamia sairauksia potevil- kasta.
9696: le on aktiivinen kuntoutus ja liikunta sekä Täten neurologisesti liikuntavammaisia kun-
9697: sopeutuminen muuttuvaan työ- ja toimintaky- toutettavia on vuosittain ainakin 2 275.
9698: kyyn. Tehokkaalla lääkintävoimistelulla ja kun-
9699: toilemalla pyritään pitämään potilaan lihakset 3. Kapasiteetti
9700: kunnossa ja säilyttämään hänen toimintakykyn- Vuodessa on laskettu kuntoutettavan n. 520
9701: sä mahdollisimman pitkään täysitehoisena. asiakasta, keskimäärin kolmen viikon ajan. Hoi-
9702: MS- ym. neurologisia liikuntavamman sai- tovuorokausia kertyy siten vuodessa 10 920.
9703: rauksia potevia varten on ryhdytty hankkimaan Laskelmissa on lähdetty siitä, että keskus toi-
9704: kuntoutuskurssikeskusta Kuortaneelle. Tätä mii 12 kk vuodessa.
9705: tarkoitusta varten on perustettu Neurologineo
9706: Liikuntavammasäätiö, joka on merkitty säätiö- 4. Keskuksen omissa tiloissa tapahtuva
9707: rekisteriin 15 päivänä helmikuuta 1977. Sää- toiminta
9708: tiön perustajajäseninä ovat: Suomen MS-yhdis- 4.1. Valvottu ryhmävoimistelu
9709: tysten Liitto r.y. - Finlands MS-föreningars 4.2. Yksilöllinen lääkintä- ja kuntovoimis-
9710: Förbund r.f., Etelä-Pohjanmaan MS-yhdistys, telu
9711: Kuortaneen Urheiluopistosäätiö ja Kuortaneen 4.3. Toimintaterapia
9712: kunta. 4.4. Sopeutumisvalmennus
9713: Säätiön tarkoituksena on neurologisia sai-
9714: rauksia, erityisesti multippeliskleroosia, sairas- 5. Yhteistyö Kuortaneen Urheiluopiston
9715: tavien henkilöiden kuntouttamiseen liittyvän kanssa
9716: toiminnan edistäminen sekä kuntoutuskeskuk- Yhteistyössä pyritään paitsi taloudellisuuteen
9717: sen ylläpitäminen. myös mahdollisimman suuren molemminpuoli-
9718: sen hyödyn saamiseen. Urheiluopisto voi pit-
9719: 1. Perustamislupa källe mukauttaa toimintaansa kurssikeskuksen
9720: Kuntoutuskurssikeskuksen rakentamiseen tarpeiden mukaan. Kurssikeskus voi puolestaan
9721: säätiö on saanut perustamisluvan lääkintöhalli- toimia urheiluopiston opetuskenttänä. Kehityk-
9722: tukselta helmikuussa 1977. Luonnospiirustuk- sen myötä urheiluopistolle tarjoutuisi täten
9723: set hanketta varten ovat valmiina ja ne on alus- koulutusmahdollisuus invalidien kuntoutukseen
9724: tavasti tarkastettu rakennushallituksen ja Ra- erikoistuville liikunnanohjaajille.
9725: ha-automaattiyhdistyksen toimesta. Mikäli kurssikeskuksessa vapautuu kapasi-
9726: teettia lääkintävoimistelun alueella, urheiluopis-
9727: 2. Kuntoutushoitopaikkojen tarve-ennuste to voi käyttää vuorostaan tätä palvelua. Edellä
9728: - multippeliskleroosi, MS n. 2 000 potilasta, sanottu pätee myöskin majoitustilojen suh-
9729: kuntoutustarve l/3:lla = 650 asiakasta teen.
9730: - Parkinsonin tauti n. 7 000 potilasta,
9731: kuntoutustarve 1/10:lla = 700 asiakasta 6. Käytännön toteutus
9732: - lihasdystrofia n. 500 potilasta, kuntou- Säätiötä perustettaessa perustajajäsenet ovat
9733: tustarve 1/5:lla = 100 asiakasta luovuttaneet säätiölle varoja kurssikeskuksen
9734: 232 Raha-asia•aloite ·n:o 214
9735:
9736:
9737: rakentamiseksi 72 000 mk. Myös muilla kei- heilijoilla on ollut positiivinen vaikutus potilai-
9738: noin on hankittu varoja rakennusrahastoon. Ra- siin, sillä eihän ole suurtakaan periaatteellista
9739: kennuksen kustannusarvio oli vuoden 1978 eroa urheilijan ja potilaan kunto-ohjelmassa.
9740: marraskuun hintatason mukaan 3 634 000 mk, Urheiluopiston läheisyys ja sen kanssa tapahtu-
9741: joten kustannukset hankkeen laatuun ja laajuu- va yhteistyö on eduksi neurologisia liikunta-
9742: teen nähden eivät ole suhteettoman korkeat. vammaisia varten rakennettavalle kuntoutus-
9743: Työntekijöitä kurssikeskukseen on laskettu kurssikeskukselle.
9744: tarvittavan 17 henkeä. Yhteistyötä tulisi ole- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9745: maan Seinäjoen keskussairaalan neurologian kli- nioittaen,
9746: nikan ja Kuortaneen terveyskeskuksen kanssa.
9747: Laitoksen toteuttamista on ollut suunnitte- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9748: lemassa työryhmä, jossa on ollut mukana po- 1980 tulo- ;a menoarvioon 3 800 000
9749: tilasjäseniä, ja näin laitoksesta uskotaan tulevan markan määrärahan neurologisia liikun-
9750: tarkoituksenmukaisempi kuin monet vastaavat tavammaisia varten Kuortaneelle raken-
9751: laitokset. Lukuisat MS-leirit Kuortaneen ur- nettavan kuntoutuskurssikeskuksen ra-
9752: heiluopistolla ovat osoittaneet että huippu-ur- hoittamiseksi.
9753: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
9754:
9755: Jorma Fred Antero Juntumaa Väinö Rautiainen
9756: Sauli Hautala Impi Muroma Esko Almgren
9757: 1979 vp. 233
9758:
9759: Raha-asia-aloite n:o 215.
9760:
9761:
9762:
9763:
9764: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhusten kotihuollon to-
9765: teuttamiseen.
9766:
9767:
9768: E d u s k u n n a 11 e.
9769:
9770: Suomessa on ripeästi edetty laitostetun sai- via ja asuvia vanhuksia. Kun järjestelmä ei
9771: raanhoidon ja sosiaalihuollon aloilla. Samanai- ole riittävästi kehittynyt, saattavat omaiset pi-
9772: kaisesti on kuitenkin jäänyt vaille riittävää tää liian suurena rasitteena ja lliasti heitä si-
9773: huomiota sairaiden ja vanhusten avohoito ja tovana sitä, että vanhukset ovat kotona. Kui-
9774: avohuolto. Tarpeettomia kustannuksia on synty- tenkin tästä olisi eri sukupolvien välistä hyö-
9775: nyt yhteiskunnalle, kun hyvinkin lievästi sai- dyllistä vuorovaikutusta, joka säteilisi aina tu-
9776: raita ja fyysisesti täysin terveitäkin on jouduttu levien sukupolvien päähän.
9777: sijoittamaan laitospaikoille, kun avohoitotoi- Edellä esitettyihin näkökohtiin viitaten ehdo-
9778: menpiteiden kehittäminen on jätetty toissijai- tamme kunnioittaen,
9779: jaiseksi asiaksi. Eräiden tutkimusten mukaan
9780: näyttäisi laitoshoito olevan sekä kalliimpaa että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9781: myöskin monien vanhusten mielestä vähemmän 1980 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
9782: viihtyisää kuin kotona omaisten taikka omassa markan määrärahan vanhusten kotihuol-
9783: kodissa yksin asuen. Ongelmana on vain se, lon kiireelliseen toteuttamiseen kaikis-
9784: että useinkaan vanhukset eivät uskaltaudu il- sa niissä kunnissa, joissa on halu lisätä
9785: man turvaa jäämään yksikseen kotiin ja lapset kotihuoltohenkilöstöä vuoden 1980 ai-
9786: puolestaan katsovat, että yhteiskunnan tulisi kana.
9787: tasapuolisesti tukea myöskin kotona hoidetta-
9788: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
9789:
9790: Jorma Fred Impi Muroma
9791: Sauli Hautala Väinö Rautiainen
9792: Antero Juntumaa Esko Almgren
9793:
9794:
9795:
9796:
9797: 30 0879007181
9798: 234 1979 vp.
9799:
9800: Raha-asia-aloite n:o 216.
9801:
9802:
9803:
9804:
9805: Grönholm ym.: Määrärahan osoittamisesta kasvatustieteen pro-
9806: fessorin viran perustamiseksi Tampereen yliopiston kasva-
9807: tustieteiden tiedekunnan Hämeenlinnan opettajankoulutus-
9808: laitokseen.
9809:
9810:
9811: E d u s k u n n a 11 e.
9812:
9813: Syksyllä 1979 alkoi Hämeenlinnan opettajan- man tiedekunnan vastaavissa kahdessa laitok-
9814: koulutuslaitoksessa, kuten koko valtakunnassa, sessa on vähintään yksi professorin virka (kas-
9815: ylempään korkeakoulututkintoon johtava luo- vatustieteen laitoksessa kaksi virkaa, aikuiskas-
9816: kanopettajakoulutus, mikä merkitsi koulutuk- vatuslaitoksessa yksi virka), vaikka vuotuinen
9817: sen tieteellistymistä. sisäänotto on kummassakin laitoksessa 20 ja
9818: Jotta korkeamman asteen opetus olisi mah- peruskoulutus johtaa samanasteiseen lopputut-
9819: dollista, se edellyttää professorin viran perus- kintoon kuin luokanopettajakoulutuksessa.
9820: tamista pääaineeseen. Nämä virat ovat useim- Koska opettajankoulutusyksikköjen filiaalit
9821: missa opettajanvalmistuslaitoksissa jo olemas- on perustettu, on niille annettava toimintaedel-
9822: sa. Ilman kyseisen viran perustamista Hämeen- lytykset, jotka takaavat koulutuksen samanta-
9823: linnan opettajankoulutuslaitokseen ei laitoksen saisena kuin pääkorkeakoulun vastaavissa lai-
9824: opiskelijoille voida edes teoriassa taata saman- toksissa.
9825: laatuista koulutusta kuin yliopiston muiden Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
9826: laitosten vastaaville opiskelijoille. Mainittuja
9827: tehtäviä Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitok- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9828: sessa ei voida hoitaa tehokaasti pääkorkeakou- 1980 tulo- ja menoarvioon 72 000
9829: lusta käsin. markkaa kasvatustieteen professorin vi-
9830: Vuotuinen sisäänotto Hämeenlinnan opetta- ran (B J) perustamiseen Tampereen
9831: jankoulutuslaitoksessa on tällä hetkellä 64 opis- yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan
9832: kelijaa, mikä myöhemmin nousee 80:aan. On Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitok-
9833: huomattava, että Tampereella sijaitsevissa sa- seen.
9834: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
9835:
9836: Eino Grönholm Helge Siren Salme Myyryläinen
9837: Tellervo Koivisto Pentti Lahti-Nuuttila Lea Savolainen
9838: 1979 vp. 2.35
9839:
9840: Raha-asia-aloite n:o 217.
9841:
9842:
9843:
9844:
9845: Grönholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan opet-
9846: tajankoulutuslaitoksen osastokirjaston virkojen perustamiseen.
9847:
9848:
9849: E d u s k u n n a 11 e.
9850:
9851: Tampereen yliopiston alaisena toimivan Hä- jastolla ei ole resursseja osallistua osastokirjas-
9852: meenlinnan opettajankoulutuslaitoksen osasto- ton toimintaan. Merkille pantavaa on, että mis-
9853: kirjaston toimintaa vaikeuttaa huomattavassa sään muussa osastokirjastossa ei ole vain yhtä
9854: määrin kirjaston henkilökunnan vähyys. Kir- työntekijää ja lisäksi Hämeenlinnassa toimivan
9855: jastoa hoitaa yksi kirjastoamanuenssi V 15 pl:n kirjastoamanuenssin palkkaus on alhaisin mah-
9856: mukaisella palkkauksella. dollinen amanuenssin palkka.
9857: Mainittu kirjastoamanuenssi hoitaa opettajan- Osastokirjaston toiminnan kehittäminen edel-
9858: koulutuslaitoksen osastokirjaston lisäksi myös lyttää seuraavia virkajärjestelyjä:
9859: Hämeenlinnan normaalikoulun kirjaston, joissa - yhden kirjastoapulaisen V 13 pl:n viran
9860: yhteensä on n. 25 000 nidettä. perustaminen
9861: Ottaen huomioon, että Hämeenlinnassa toi- - yhden osastokirjastonhoitajan V 25 pl:n
9862: mii muitakin pedagogisia laitoksia (esim. kesä- viran perustaminen
9863: yliopisto, kotiteollisuusopettajaopisto ja ammat- - yhden kirjastoamanuenssin V 15 pl:n vi-
9864: tikoulujen opettajaopisto), opettajankoulutus- ran muuttaminen kirjastoamanuenssin V 18
9865: laitoksen osastokirjaston lainaustoiminta on mit- pl:n viraksi.
9866: tavaa. Varsinaisen lainaustoiminnan lisäksi ama- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
9867: nuenssin tehtäviin kuuluvat myös muut kirjas-
9868: tossa esiintulevat tehtävät, kuten luettelointi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9869: tehtävät, lukusalin hoitaminen, varausten kii- 1980 tulo- ;a menoarvioon 48 000
9870: rehtiminen sekä kaukolainausten hoitaminen, markkaa yhden kirjastoapulaisen ;a yh-
9871: jotka vaativat aputyövoimaa. den osastokirjastonhoita;an viran perus-
9872: Tampereen yliopiston pääkirjasto ei välimat- tamiseksi Hämeenlinnan opetta;ankoulu-
9873: kan vuoksi eikä myöskään oman henkilökunta- tuslaitoksen osastokirjastoon sekä mai-
9874: tilanteensa huomioon ottaen pysty antamaan nitun kirjaston kirjastoamanuenssin vi-
9875: apua osastokirjastolle. Myöskään kaupunginkir- ran palkkausluokan tarkistamiseksi.
9876: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
9877:
9878: Eino Grönholm Helge Siren Salme Myyryläinen
9879: Tellervo Koivisto Pentti Lahti-Nuuttila Lea Savolainen
9880: 236 1979 vp.
9881:
9882: Raha-asia-aloite n:o 218.
9883:
9884:
9885:
9886:
9887: Grönholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Toimihenkilöjärjestö-
9888: jen Sivistysliiton opintokeskuksen toimintamenoja varten.
9889:
9890:
9891: E d u s k u n n a 11 e.
9892:
9893: Hallituksen esityksessä valtion vuoden 1980 Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
9894: tulo- ja menoarvioksi ei ole huomioitu Toimi-
9895: henkilöjärjestöjen Sivistysliitto TJS - Funk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9896: tionärorganisationemas Bildningsförbund FOB 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
9897: r.y:n perustaman opintokeskuksen valtionapua. 29.57.55 1 380 000 markan määrärahan
9898: Perustetun opintokeskuksen toiminnan aloitta- Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliiton
9899: miseksi ja jo toimivien opintokeskusten toi- opintokeskuksen yleismenoihin, opinto-
9900: mintaedellytysten ennallaan säilyttämiseksi tu- ohjaajakoulutukseen sekä opintokerho-
9901: lisi valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1980 toimintaan.
9902: huomioida lisämääräri.atarve.
9903: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
9904:
9905: Eino Grönholm Saara-Maria Paakkinen Helvi Niskanen
9906: Mikko Rönnholm Pekka Starast Lea Savolainen
9907: Tellervo Koivisto Toivo Mäkynen Helge Siren
9908: Juhani Laitinen Tuulikki Petäjäniemi Pentti Lahti-Nuuttila
9909: Ilkka Kanerva Hannu Tenhiälä Kaarina Suonio
9910: Anneli Kivitie Anna-Liisa Hyvönen Olli Helminen
9911: Jaakko 1tälä Irma Rosnell Aila Jokinen
9912: Ulla-Leena Alppi Terho Pursiainen Ben Zyskowicz
9913: 1979 vp. 237
9914:
9915: Raha-asia-aloite n:o 219.
9916:
9917:
9918:
9919:
9920: Grönholm ym.: Määrärahan osoittamisesta kansallispuistoiksi eh-
9921: dotettujen Kelveneen ja Pernunnummen-Kerityn alueiden
9922: hankkimiseksi valtion haltuun.
9923:
9924:
9925: E d u s kun n a II e.
9926:
9927: Etelä-Hämeestä puuttuvat nykyajan tarpeita nen valtion omistukseen on kiireellinen tehtä-
9928: ja käsityksiä vastaavat kansallispuistot. Päijät- vä. Siksi Kelveneen ja Pernunnummen-Keri-
9929: Hämeen ja Kanta-Hämeen seutukaavaliitoissa tyn ehdotettujen kansallispuistojen maa-alueet
9930: on varattu Kelveneen ja Pernunnummen-Ke- tulee hankkia viivytyksettä valtiolle.
9931: rityn kansallispuistot. Nämä alueet sisältyvät Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
9932: myös Kansallispuistokomitean mietinnössä vuo-
9933: delta 1976 ehdotettuihin kansallispuistoihin ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9934: vuonna 1978 valtioneuvoston hyväksymään 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
9935: kansallispuistojen pitkänajanjakson toteuttamis- 30.95.88 lisäyksenä 4 500 000 markkaa
9936: ohjelmaan. Kelveneen ja Pernunnummen-Kerityn
9937: Ympäristön muuttuminen on niin nopeaa, ehdotettujen kansallispuistoalueiden
9938: että kansallispuistojen aluevarausten hankkimi- hankkimiseksi valtion haltuun.
9939: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
9940:
9941: Eino Grönholm Salme Myyryläinen
9942: Helge Siren Lea Savolainen
9943: 238
9944:
9945: Raha-asia-aloite n:o 220.
9946:
9947:
9948:
9949:
9950: Grönholm ym.: Määrärahan osoittamisesta mekaaniseen vesakon-
9951: torjuntaan Hämeen tie- ja vesirakennuspiirin alueella.
9952:
9953:
9954: E d u s k u n n a 11 e.
9955: Tienvarsivesakkojen kemiallinen hävittämi- olisi mekaaninen tienvarsien vesakontorjunta
9956: nen on saanut ankaraa vastustusta paikallisilta kuitenkin moninkertaisesti edullisempaa, koska
9957: asukkailta sekä varsinkin ympäristönsuojelun tällöin saataisiin runsaasti työtilaisuuksia myös
9958: asiantuntijoiden taholta. Torjunta-aineiden hait- ammattitaidottomalle nuorisolle eikä myrkkyjen
9959: tavaikutukset ja vaarat luonnolle ja eläimistöl- vaaraa ilmenisi.
9960: le ovat tunnetut. Jatkuvasti tulee julkisuuteen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
9961: uusia tutkimustuloksia vesakkomyrkkyjen vaa- tavasti,
9962: rallisuudesta. Viime aikana on jopa paljastu-
9963: nut näiden tutkimustulosten salailua. Myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9964: esiintyy jopa viranomaistenkin taholla vähek- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
9965: syntää vesakkomyrkkyjen vaarallisuutta koh- 31.24.14 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
9966: taan. Tie- ja vesirakennushallitus on kuitenkin käytettäväksi mekaaniseen vesakontor-
9967: suorittanut vuosittain tienvarsimyrkytyksiä ylei- juntaan Hämeen tie- ja vesirakennuspii-
9968: sön ankarasta vastustuksesta huolimatta. rin alueella.
9969: Nykyinen työllisyystilanne huomioonottaen
9970: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
9971:
9972: Eino Grönholm Tellervo Koivisto Pentti Lahti-Nuuttila
9973: Lea Savolainen Helge Siren Salme Myyryläinen
9974: Raha-asia-aloite n:o 221.
9975:
9976:
9977:
9978:
9979: Hakala: Määrärahan osoittamisesta Orimattilassa sijaitsevan val-
9980: tioo virastotaL:m laa;entamiseen.
9981:
9982:
9983: Ed u s kun n a II e.
9984:
9985: Orimattilassa sijaitseva valtion virastotalo, jo- Hankkeen tarpeellisuus on todettu myös par-
9986: ka on valmistunut vuonna 1971, on toiminto- haillaan toimivan virastotalojen laajennustarpei-
9987: j~ laajentumisen johdosta käynyt ahtaaksi. Val- ta selvittävän työryhmän piirissä. Alustavien
9988: tion virastotalossa toimivat verotoimisto, kan- tietojen mukaan Orimattilan virastotalo on en-
9989: saneläkelaitoksen piiritoimisto, tuomiokunnan simmäisessä kiireellisyysryhmässä.
9990: kanslia, nimismies ja poliisi, posti ja ulosotto- Orimattilassa sijaitseva valtion virastotalo
9991: apulaisten toimisto. Lisäksi virastotalossa pide- palvelee Orimattilan kunnan alueen lisäksi
9992: tään tuomiokunnan käräjät. Tilanahtaudesta myös useiden lähikuntien, mm. Artjärven,
9993: ovat erityisesti kärsineet tuomiokunta ja työ- Myrskyiän ja Pukkilan sekä eräiltä osin Mänt-
9994: voimatoimisto niin, että työvoimatoimisto on sälän ja Askolan alueiden väestöä. Kun vielä
9995: jopa jouduttu siirtämään muualle yksityisiltä lisäksi otetaan huomioon Orimattilan seudun
9996: vuokrattuihin tiloihin ja tuomiokunta on jou- vaikea työllisyystilanne, olisi virastotalon laa-
9997: tunut vuokraamaan ulkopuolelta lisätiloja. Tä- jennushankkeen toteuttaminen tärkeää.
9998: mä luonnollisesti aiheuttaa toimintojen kannal- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9999: ta hankaluuksia. Laaditun selvityksen mukaan taen,
10000: virastotalossa toimivien lisätilantarve on 500
10001: mz. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10002: Valtion virastotalon alkuperäiset suunnitel- 1980 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
10003: mat olivat 4-kerroksisen mukaiset. Tästä toteu- markan määrärahan Orimattilassa sijait-
10004: tettiin vain 3 kerrosta. Virastotalon laajenta- sevan valtion virastotalon laajennustyötä
10005: minen rakentamalla siihen 4. kerros olisi tekni- varten.
10006: sesti helppo toteuttaa. Saatava lisätila olisi yh-
10007: teensä n. 490 m2•
10008: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
10009:
10010: Matti Hakala
10011: 240 1979 vp.
10012:
10013: Raha-asia-aloite n:o 222.
10014:
10015:
10016:
10017:
10018: Hakala: Määrärahan osoittamisesta Mäntsälän maatalousoppilai-
10019: toksen laajentamiseen.
10020:
10021:
10022: E d u s k u n n a 11 e.
10023:
10024: Mäntsälän maatalousoppilaitos on ainoa suo- kamaan, jotta koulutussuunnitelmassa aiottu
10025: menkielinen oppilaitos Uudellamaalla, jossa an- puutarhakoulun oppilasmäärän lisääminen kak-
10026: netaan puutarhaopetusta. Puutarhaopetuksen sinkertaiseksi nykyisestään voitaisiin toteuttaa
10027: tarve on maassamme voimakkaasti lisääntymäs- ja puutarhakoulutuksen määrää maassamme li-
10028: sä. Mäntsälän maatalousoppilaitoksen puutar- sätä. Mäntsälän seudulla on tällä hetkellä tun-
10029: hakouluun oli v. 1979 hakijoita 243, joista tuvaa rakennusalan työttömyyttä, joten töitten
10030: voitiin ottaa vain 25 oppilasta opetustilojen aloittaminen nyt olisi alueen työllisyystilanteen-
10031: riittämättömyyden takia. kin takia edullista.
10032: Ammattikasvatushallituksen suunnitelman Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10033: mukaan Mäntsälän maatalousoppilaitokseen tu- taen,
10034: lisi rakentaa puutarhakoulun tarpeisiin huolto-
10035: ja opetusrakennus, kasvihuoneita n. 3 100 m2, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10036: vihannesvarasto sekä kasteluveden pumppaamo 1980 tulo- ;a menoarvioon 1 500 000
10037: putkistoineen. markan määrärahan Mäntsälän maata-
10038: Mäntsälän maatalousoppilaitoksen laajennus- lousoppilaitoksen laajennustöiden aloit-
10039: työt tulisi saada mahdollisimman nopeasti al- tamiseen.
10040: Helsingissä 2.5 päivänä syyskuuta 1979.
10041:
10042: Matti Hakala
10043: 1979 vp. 241
10044:
10045: Raha-asia-aloite n:o 22.3.
10046:
10047:
10048:
10049:
10050: Hakala: Määrärahan osoittamisesta kotimaista polttoainetta käyt-
10051: tävän lämpökeskuksen rakentamiseksi Mäntsälän maatalous-
10052: oppilaitokseen.
10053:
10054:
10055: Ed u s k u n n a 11 e.
10056:
10057: , Mäntsälän maatalousoppilaitoksen eri r!lken~ tus- ja havaintoesimerkkinä puulämmitykseen
10058: nuksia lämmitetään tällä hetkellä kolmen eril- siirryttäessä. ·
10059: lisen lämpökeskuksen avulla. Nämä kaikki käyt- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10060: tävät polttoaineena öljyä. Taloudellisesti vii- taen,
10061: saampaa olisi yhdistää nämä entiset, osin heik-
10062: kokuntoisetkin yhdeksi lämpökeskukseksi. Sa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10063: malla olisi syytä siirtyä käyttämään kotimaista 1980 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
10064: polttoainetta. Parhaiten pohtoaineeksi Itä-Uu- markan määrärahan kotimaista poltto-
10065: dellamaalla soveltuisi puu, koska turvetta ei ole ainetta käyttävän lämpökeskuksen ra-
10066: lähistöllä saatavissa. Tällainen, valtion oppilai- kentamiseksi Mäntsälän maatalousoppi-
10067: toksessa sijaitseva puuta käyttävä lämpökeskus laitokseen.
10068: voisi samalla toimia itäisellä Uudellamaalla ope-
10069: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
10070:
10071: Matti Hakala
10072:
10073:
10074:
10075:
10076: 31 0879007181
10077: 242 1979 vp.
10078:
10079: Raha-asia-aloite n:o 224.
10080:
10081:
10082:
10083:
10084: Hakala: Määrärahan osoittamisesta Artjärven-Kimonkylän tien
10085: rakentamista varten.
10086:
10087:
10088: E d u s k u n n a II e.
10089:
10090: Artjärven kunnan tieolot ovat tällä hetkellä mä tie kuuluu osana seudulliseen tiehen Ori-
10091: varsin huonot. .Heikot liikenneyhteydet ovat mattila-Artjärvi-Elimäki. Siksi tämän tien
10092: vaikuttaneet siihen, ettei kunnan elinkeinoelä- rakentaminen tulisi saada mahdollisimman no~
10093: mä ole kehittynyt muiden Uudenmaan kuntien peasti käyntiin.
10094: tasolle. Artjärven päästyä tukialuekunnaksi on Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
10095: sen kilpailuasemassa tapahtunut parannusta, taen,
10096: mutta huonojen tieyhteyksien takia ei uusia
10097: yrityksiä ole kuntaan saatu. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10098: Itäisen Uudenmaan yhteyksien parantami- 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
10099: nen Kymenlaaksoon elvyttäisi alueen elinkeino- markan määrärahan Artjärven-Kimon-
10100: elämää merkittävästi. Tieyhteys Artjärvi-Ki- kylän tien suunnittelemista ja rakenta-
10101: monkylä olisi sekä Artjärven että myös sen mista varten.
10102: naapurikuntien liikenteen kannalta tärkeä. Tä-
10103: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
10104:
10105: Matti Hakala
10106: 1979 vp. 243
10107:
10108: Raha-asia-aloite n:o 225.
10109:
10110:
10111:
10112:
10113: Hakala: Määrätuhan osoittamisesta Lahden-Loviisan rautatien
10114: perusparantamiseen.
10115:
10116:
10117: Ed u s kun n a 11 e,
10118:
10119: Lahden-Loviisan rautatie muodostaa tär~ tällaisesta vajaakäytöstä kansantaloudelle jat-
10120: keän liikenneväylän Lahden talousalueelta ja kuvaa tappiota, Lisäksi al~:~een elinkeinoel~mä
10121: ylempääkin Päijät-Hämeestä lähimpään sata- kärsii radan heikosta kunnosta. '
10122: maan. Valkon satama Loviisassa palvelee pait- Työt radan kunnostamiseksi aloitettiin jo
10123: si Itä-Uuttamaata myös juuri Lahden talous- vuonna 1971, mutta on sen jälkeen keskeytet-
10124: aluetta. Lahden-Loviisan rautatien heikko kis- ty. Hanke käsittää perusparannuksen, penke-
10125: kotus on muodostunut esteeksi tämän radan reen vahvistustoimenpiteitä ja kiskonvaihdon
10126: täysitehoiselle käytölle. Muita rataosuuksia K 30 -kiskoista K 43 -kiskoiksi.
10127: myöten kuljetetuista täysistä vaunuista on Lah- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10128: dessa poistettava n. neljännes kuormaa ennen taen,
10129: kuin Lahden-Loviisan radan heikko kiskotus
10130: niitä kestää. Tämä tilanne on johtanut luontai- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
10131: sesti rautateille sopivien raskaittenkin tavaroit- den 1980 tulo- ja menoarvioon
10132: ten kuljetuksen siirtymisen maantiekuljetuksiin 2 000 000 markan määrärahan Lahden
10133: tai rahtaamisen muihin kauempana sijaitseviin -Loviisan rautatien perusparantamis~
10134: satamiin. Energian hinnan noustessa aiheutuu työn aloittamiseksi.
10135: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
10136:
10137: Matti Hakala
10138: 244 1979 vp.
10139:
10140: Raha-asia-aloite n:o 226.
10141:
10142:
10143:
10144:
10145: Hakala: Määrärahan osoittamisesta Mäntsälässä sijaitsevan Kau-
10146: nismäen opetus- ja työkeskuksen rakentamiseksi.
10147:
10148:
10149: E d u s k u n n a 11 e.
10150:
10151: Mäntsälässä SIJaitsevan Kaunismäen opetus- laitos toimii väliaikaisissa, Mäntsälän kunnalta
10152: ja työkeskuksen tehtävänä on yli 16-vuotiaiden vuokratuissa entisen meijerin tiloissa. Laitok-
10153: kehitysvammaisten asumisvalmennus, työhön- sessa on nyt 15 paikkaa laitoshuollon osalta ja
10154: valmennus ja vapaa-aikatoimintojen käytön 25 paikkaa päivähuollon osalta. Tulijoita olisi
10155: opettaminen. moninkertaisesti. Tilat ovat epäkäytännölliset
10156: Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt ja ahtaat.
10157: Kaunismäen opetus- ja työkeskukselle perusta- Kaunismäen opetus- ja työkeskuksen raken-
10158: misluvan v. 1971 ja vahvistanut rakentamis- taminen olisi Uudenmaan kehitysvammaishuol-
10159: suunnitelman v. 1973. Rakennussuunnitelmaan lon kannalta tärkeätä nyt saada alkuun yli 10
10160: liittyvät luonnospiirustukset on sosiaalihallitus vuotta kestäneen suunnitteluvaiheen jälkeen.
10161: hyväksynyt v. 1975. Valtion huonon rahoitus- Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
10162: tilanteen vuoksi on rakennustöiden aloittami- taen,
10163: nen kuitenkin vuodesta toiseen siirtynyt.
10164: Kaunismäki tarjoaisi valmistuttuaan laitos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10165: huaitona palveluja n. 60:lle ympäri Uuttamaa- 1980 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
10166: ta kotoisin olevalle kehitysvammaiselle. Lisäksi markan määrärahan Mäntsälässä sijaitse-
10167: laitos tarjoaisi palveluja päivähuollon piirissä van Kaunismäen opetus- ja työkeskuk-
10168: n. 40:lle Mäntsälästä ja sen naapurikunnista sen rakentamiseksi.
10169: kotoisin olevalle huollettavalle. Tällä hetkellä
10170: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
10171:
10172: Matti Hakala
10173: 1979 vp. 245
10174:
10175: Raha-asia-aloite n:o 227.
10176:
10177:
10178:
10179:
10180: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjolan Opistolle ra-
10181: kennusavustuksena toteutettavia perusparannustöitä ja aikai-
10182: sempien rakennusvelkojen maksamista varten.
10183:
10184:
10185: E d u s k u n n a 11 e.
10186:
10187: Haukiputaalla t01m1va Pohjolan Opisto suo- tujen perusparannustöiden kustannusarvio on
10188: rittaa ammattiyhdistysliikkeen ja sen jäsenistön 1 200 000 markkaa. Lisäksi Pohjolan Opistolla
10189: kannalta tärkeää koulutusta ja yhteiskunnallista on aikaisemmista perusparannustöistä ja henki-
10190: aikuiskasvatustyötä. Opiston oppiaineina ovat lökunnan asuntojen hankinnasta aiheutuneita
10191: muun muassa työpolitiikka, äidinkieli ja histo- velkoja 1 095 000 markkaa.
10192: ria, järjestö- ja luottamusmiesoppi, tiedotusop- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
10193: pi, järjestöoppi sekä ay-politiikka ja yritystoi-
10194: minta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10195: Pohjolan Opistossa on suoritettu vuosina 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
10196: 1971 ja 1972 perusparannustöitä ja vuonna 29.57.52 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
10197: 1975 on ostettu henkilökunnan käyttöön asun- Pohjolan Opistolle rakemiusavustukse-
10198: toja. Oppilaitoksen tilat ovat edelleen osittain na vuonna 1980 toteutettavia peruspa-
10199: epäajanmukaisia ja niissä olisi välttämätöntä rannustöitä sekä aikaisemmin suorite•
10200: suorittaa peruskorjaus- ja muutostöitä. Sen tuista perusparannustöistä ja henkilö-
10201: vuoksi vuonna 1980 on tarkoitus suorittaa keit- kunnan asuntojen hankkimisesta aiheu-
10202: tiön perusparannustöitä ja eräiden huonetilo- tuneiden velkojen maksamista varten.
10203: jen käyttötarkoituksen muuttamista. Suuunitel-
10204: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
10205:
10206: Tarja Halonen Pirkko Valtonen
10207: Matti Puhakka Aimo Ajo
10208: Kaj Bärlund Liisa Jaakonsaari
10209: Saara-Maria Paakkinen Lea Savolainen
10210: 246 1979 vp.
10211:
10212: Raha-asia-aloite n:o 228.
10213:
10214:
10215:
10216:
10217: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta maatilatalouden asunto-
10218: lainoitusta varten.
10219:
10220:
10221: E d u s k u n n a 11 e.
10222:
10223: Maatilatalouden pnr1ssa asuntolainoitus on talouden piirissä työskentelevälle väestönosalle
10224: tapahtunut maatilatalouden kehittämisrahaston tuottaa asuntojen peruskorjaus ilman asuntolai-
10225: määrärahoista. Kun muu asuntolainoitettu ra- noja ylivoimaisia vaikeuksia.
10226: kentaminen saa varansa momentilta 26.12.83, Maatilatalouden kehittämisrahaston varoja
10227: Asuntolainat, muodostaa näin ollen maatalou- lienee vuosittain käytetty maatalouden piirissä
10228: dessa rakentaminen poikkeuksen muuhun asun- tapahtuvaan asuntorakentamiseen noin 100
10229: tolainoitettuun rakentamiseen verrattuna. Pe- milj. markkaa. Tämä on kuitenkin vähemmän
10230: rusteltua syytä, miksi näin olisi jatkuvasti me- kuin mitä maatalousväestön suhteellinen osuus
10231: neteltävä, ei ole olemassa. Luonnollista olisi, edellyttäisi. Koska asuntolainamäärärahat eivät
10232: että kaikki asuntolainoitettu rakentaminen ra- ole tulo- ja menoarvioesityksessä kohonneet
10233: hoitettaisiin samalta momentilta. Kuitenkin oli- viime vuodesta, ei voitane tässä vaiheessa asun-
10234: si parempi, jos maatilatalouden asuntolainamää- tolainojen momentilta 26.12.83 erottaa kuin
10235: räraha merkittäisiin omalle alamomentilleen. 150 milj. markkaa ja merkitä se omalle ala-
10236: Näin siitäkin syystä, että tämän määrärahan ke- momentilleen maatilatalouden asuntolainoja
10237: hitystä olisi silloin helpompi seurata. varten.
10238: Maatilatalouden piirissä ei ole runsaasti vain Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
10239: asuntojen uustuotannon tarvetta, vaan olisi dotamme,
10240: myös suoritettava paljon asuntojen peruskor-
10241: jausta. On huomattava määrä lämpötaloudelli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10242: sesti heikkoja asuntoja, myös varustelu- ja mu- 1980 tulo- ja menoarvioon omalle mo-
10243: kavuustason parantamiseksi olisi suoritettava mentilleen 150 000 000 markkaa maati-
10244: peruskorjausta. Nimenomaan ikääntyvälle maa- latalouden asuntolainoitusta varten.
10245: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
10246:
10247: Sauli Hautala Jorma Fred Esko Almgren
10248: Impi Muroma Väinö Rautiainen Antero Juntumaa
10249: 1979 vp. 247
10250:
10251: Raha-asia-aloite n:o 229.
10252: · ....
10253:
10254:
10255:
10256: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta hotelli- ja ravintolakou-
10257: lun perustamiseksi Turkuun.
10258:
10259:
10260: E d u s k u n n a.l 1e.
10261:
10262: Huolimatta eduskunnan vuoden 1975 tulo- koska alan ammattltaltotsesta henkilökunnasta
10263: ja menoarvion käsittelyn yhteydessä antamas,ta on puutetta. Tämän vuoksi olisi välttämätöntä;
10264: lausumasta, joka edellytti hallituksen ryhtymis- että eduskunnan lausuma vihdoin toteutettai-
10265: tä toimenpiteisiin hotelli- ja ravintolakoulun pe- siin ja perustettaisiin hotelli- ja ravintolakoulu
10266: rustamiseksi Turkuun, ei asiassa ole tapahtunut Turkuun.
10267: sen jälkeen mitään. Edellä esitetyn johdosta ehdotamme kun-
10268: Ulkomailta maahamme suuntautuvalla mat- nioittavasti,
10269: kailulla on myönteistä merkitystä maamme
10270: kauppatasapainoon. Koska maallamme on mah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10271: dollisuuksia lisätä osuuttaan kansainvälisestä 1980 tulo- ;a menoarvioon momentille
10272: matkailusta, on siihen tehokkaasti pyrittävä. 29.61.74 400 000 markan määrärahan
10273: Erääksi sen esteeksi on mm. Lounais-Suomessa hotelli- ;a ravintolakoulun perustami-
10274: muodostunut palvelujen riittämätön saatavuus, seksi Turkuun.
10275: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
10276:
10277: Sauli Hautala Jorma Fred Antero Juntumaa
10278: 248 1979 vp.
10279:
10280: Raha-asia-aloite n:o 230.
10281:
10282:
10283:
10284:
10285: Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona maa-
10286: tilatalouden kehittämisrahastoon.
10287:
10288:
10289: E d u s k u n n a 11 e.
10290:
10291: Maatilatalouden kehittämisrahastoon on vuo- dettava, että lakisääteisiä menoja ei kehittämis-
10292: sittain siirretty varoja ulkonaisesti katsoen mel- rahastosta ole voitu viimeisinä vuosina hoitaa,
10293: ko huomattavia summia, vuonna 1976 215 koska varat ovat aina loppuneet kesken vähin-
10294: milj., 1977 210 milj. ja vuonna 1978 210 milj. tään muutamaa kuukautta ennen budjettikau-
10295: markkaa. Vuoden 1979 tulo- ja menoarviossa den päättymistä.
10296: summa on nostettu 255 milj. markaksi. Vaik- Hallituksen esittämä määräraha vuodeksi
10297: ka nousu onkin 45 miljoonaa markkaa, on otet- 1980 vastannee runsasta puolta siitä, mitä ke-
10298: tava huomioon, että summa ei edellisinä vuo- hittämisrahaston lakisääteiset menot edellyttä-
10299: sina ole noussut lainkaan. Viime vuosina on vät. Tilanteeseen tulisi saada korjaus. On myös
10300: osoittautunut, että määräraha on osoittautunut huomattava, että maatilatalouden kehittämisra-
10301: aivan liian pieneksi, koska on otettava huo- haston varoilla on tärkeä 'työllistävä merkitys.
10302: mioon ne moninaiset kohteet, joihin mainitusta Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
10303: kehittämisrahastosta varoja myönnetään. Koh- dotamme,
10304: :teitahan ovat mm. maanostot, pakkolunastuk-
10305: set, parannuskorvaukset, asutusalueiden säh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10306: köistyskustannukset, luopumiskorvaukset, kulu- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
10307: tusmenot kuivatus-, tienteko-, metsänparannus- 30.32.60 lisäyksenä 100 000 000 mark-
10308: sekä vesi- ja viemäritöistä aiheutuvat kustan- kaa siirtona maatilatalouden kehittämis-
10309: nukset, uutistilan perustamispalkkiot jne. rahastoon.
10310: Kohteita on siis varsin runsaasti ja on to-
10311: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
10312:
10313: Sauli Hautala Jorma Fred Esko Almgren
10314: Impi Muroma Väinö Rautiainen Antero Juntumaa
10315: 1979 vp. 249
10316:
10317: Raha-asia-aloite n:o 231.
10318:
10319:
10320:
10321:
10322: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta viljavarastojen rakenta-
10323: miseen.
10324:
10325:
10326: Ed u s kun n a 11 e.
10327:
10328: Maassamme on tällä hetkellä riittämättömäs- väestö ilman omaa syytään joutui suuresti kär-
10329: ti viljavarastoja tarpeellisen viljaomavaraisuu- simään. Tämän jälkeen maassamme on koettu
10330: den turvaamiseksi. Varastoja on maassamme kolme heikkoa satovuotta, minkä takia leipävil-
10331: noin 9 kuukauden kulutusta vastaava määrä, jaa on jouduttu ja joudutaan tuomaan runsaas-
10332: mikä on täysin riittämätön. Tällaisilla varas- ti ulkomailta. Nämä vuodet ovat osoittaneet,
10333: toilla ei kyetä tasaamaan hyvien ja huonojen ettei maassamme niinkään ole ylijäämäviljaon-
10334: satovuosien vaihteluita. gelmaa, vaan varastointiongelma. Ei ole riittä-
10335: Vähäisten varastojen takia maassamme ollaan västi varastoja, jotta hyvinä satovuosina voitai-
10336: tilanteessa, että hyvinä satovuosina joudutaan siin riittävästi kerätä viljaa viljaomavaraisuuden
10337: viemään runsaasti ylijäämäviljaa ulkomaille ko- turvaamiseksi.
10338: timaisen hintatason mukaan alhaiseen hintaan. Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
10339: Huonoina satovuosina taasen tuodaan viljaa. dotamme,
10340: Tilanne on kansantaloudellisesti epäedullinen.
10341: Tästä päästään vain siten, että rakennetaan Val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10342: tion viljavarastolle lisää varmuusvarastoja. 1980 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
10343: Jokin vuosi sitten maassamme saatiin hyvä markkaa viljavarastojen rakentamista
10344: viljasato. Ylijäämäviljan markkinoinnista syntyi varten.
10345: melkoinen poliittinen ongelma, josta viljelijä-
10346: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
10347:
10348: Sauli Hautala Jorma Fred Esko Almgren
10349: Impi Muroma Väinö Rautiainen Antero Juntumaa
10350:
10351:
10352:
10353:
10354: 32 0879007181
10355: 250 1979 vp.
10356:
10357: Raha-asia-aloite n:o 232.
10358:
10359:
10360:
10361:
10362: Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta viljan pien-
10363: varastojen rakentamisen korkotukeen.
10364:
10365:
10366: Ed u s' kun n: a 11 e.
10367:
10368: Maamme viljaomavaraisuuden tasapainoinen alueellista jakelua ja vähentäisi siihen liittyviä
10369: turvaaminen on jatkuvasti tuottanut vaikeuksia. kuljetuskustannuksia. Alueellisesti laaja pien-
10370: Hyvinä satovuosina joudutaan viemään run- varastoverkosto muodostaisi myös mahdollisina
10371: saasti viljaa ulkomaille kansainväliseen hintaan, kriisiaikoina turvallisen viljan perusvaraston.
10372: joka on huomattavasti alle omassa maassa val- Halukkuutta pienvarastojen rakentamiseen
10373: litsevan hintatason. Huonoina satovuosina taa- varmasti löytyy viljelijäväestönkin piirissä, kun-
10374: sen joudutaan tuomaan viljaa kotimaan tarpeen han valtiovalta turvaa niiden rahoitusmahdolli-
10375: tyydyttämiseksi. ·Kansantaloudellisesti on epä- suudet ja kannattavan viljan varastoimistoimin-
10376: edullista, että satovuosien vaihteluita ei kyetä nan. Varastojen rakentamisella voidaan myös
10377: nykyistä paremmin tasapainottamaan. Tämä helpottaa vaikeutuvaa työttömyystilannetta.
10378: johtuu viljavarastojen riittämättömyydestä Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti eh-
10379: maassamme. Tarvitsisimme niitä nopeasti li- dotamme,
10380: sää.
10381: Maahamme olisi rakennettava lisää viljan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10382: suurvarastoja. Tämän lisäksi ja suurvarastojen 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
10383: täydentämiseksi tulisi . rakentaa pienvarastoja, 30.32.45 lisäyksenä 500 000 markkaa
10384: jotka muodostaisivat koko maan kattavan kun- viljan pienvarastojen rakentamisen kor-
10385: takohtaisen verkoston. Pienvarastojen rakenta- kotukea varten.
10386: minen mm. yksinkertaistaisi varastoista viljan
10387: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
10388:
10389: Sauli Hautala Jorma Fred Esko Almgren
10390: Impi Muroma Väinö Rautiainen Antero Juntumaa
10391: 1979 vp. 251
10392:
10393: Raha-asia-aloite n:o 233.
10394:
10395:
10396:
10397:
10398: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta viljavaraston rakentami-
10399: seksi Laitilaan.
10400:
10401:
10402: Eduskunnalle.
10403:
10404: Maamme tasapainoisen viljaomavaraisuuden laiseen. Suomalaiset monien muiden kansojen
10405: aikaansaanUnen on tuottanut jatkuvasti vai- ohella voisivat kokea todellista nälänhätää. Lou-
10406: keuksia. Hyvien satovuosien jälkeen joudutaan nais-Suomi on todellista vilja-Suomea. Laitila
10407: viemään runsaasti viljaa ulkomaille, mutta hu<r sijaitsee edullisesti tämän alueen keskustan tun-
10408: nojen jälkeen puolestaan tuomaan. Tämä on tumassa. Laitilalla olisi mahdollisuus tarjota
10409: kansantaloudellisesti hyvin epäedullista. Maas- uudelle viljavarastolle sopiva tontti rautatien
10410: samme tulisi olla riittävästi tasausvarastoja, joi- välittömästä läheisyydestä. Olisi luonnollista ra-
10411: hin voitaisiin kerätä viljaa hyvinä satovuosina kentaa lisää viljan varastotilaa juuri tälle seu-
10412: huonojen varalle. Näin päästäisiin satovuosien dulle. Uusi rakennuskohde helpottaisi työttö-
10413: vaihtelujen aiheuttamista ongelmista. myyttäkin mainitulla alueella.
10414: Maailmassa ollaan siirtymässä niukkuuteen Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
10415: viljan osalta. Vaikka ei koeta mitään katoa, niin dotamme,
10416: siitä huolimatta maailmassa on riittämättömästi
10417: vilj~a. Tämän vuoksi viljan maailmanmarkkina- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
10418: hinnat ovat noususuunnassa. Mikäli maailmas- den 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000
10419: sa koettaisiin todellinen kato, jollainen voi koh- markan määrärahan viljavaraston suun-
10420: data milloin tahansa, silloin viljahuollosta tu- nitte!emiseksi ja rakentamisen aloittami-
10421: lisi todellinen ongelma Suomessa. Maassamme seksi Laitilaan.
10422: ei olla tasausvarastojen suhteen varauduttu sel-
10423: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1979.
10424:
10425: Sauli Hautala Jorma Fred
10426: 252 1979 :vp.
10427:
10428: Raha-asia-aloite n:o 234.
10429:
10430:
10431:
10432:
10433: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Lehmänkurkun tien
10434: aikaansaamiseen.
10435:
10436:
10437: Eduskunnalle.
10438:
10439: Kustavin ja Lokalahden välille on suunnitel- kaupunkiin. Se .:soisi parempia mahdollisuuksia
10440: tu rakennettavaksi Lehmänkurkun tie, mikä loi- Kustavin ja muiden tien vaikutuspiiriin tulevien
10441: si nykyistä lyhyemmän tieyhteyden Kustavin kuntien kalastukselle ja teollisuudelle. Matkai-
10442: ja Uudenkaupungin välille. lulle uusi tieyhteys olisi hyödyllinen. Avautui-
10443: Tie olisi tärkeä koko Vakka-Suomen alueel- sihan tielle hienoja meteliisiä näkymiä.
10444: le, mutta varsinkin Kustavin asukkaille. Heillä Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
10445: monet tärkeät palvelut, kuten sairaala- ja eri- dotamme,
10446: laiset koulupalvelut, ovat saatavissa Uudesta-
10447: kaupungista. Myös lyhyempi työmatka mah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10448: dollistaisi asumisen kotikunnassa Kustavissa, 1980 tulo- ja menoarvioon 200 000
10449: vaikka työpaikka sijaitsisi Uudessakaupungissa. markan määrärahan Lehmänkurkun ·tien
10450: Elinkeinoelämän kannalta olisi tärkeää myös ·rakentamisen aloittamiseksi.
10451: saada lyhyempi tieyhteys Kustavista Uuteen-
10452: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1979.
10453:
10454: Sauli Hautala Jorma Fred Antero Juntumaa
10455: 1979 vp. 253
10456:
10457: Raha-asia-aloite n:o 235.
10458:
10459:
10460:
10461:
10462: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatien ylikulkusillan
10463: rakentamiseksi Loimaan kaupunkiin Loimaan-Palikkalan
10464: tielle.
10465:
10466:
10467: Ed u s kun n a 11 e .
10468:
10469: Työllisyysmäärärahoilla on. jo usean vuoden . Edellä esitetyn johdosta kunnioittavasti eh-
10470: aika.i1a · rakennettu ·maantietä Loimaa-Palikka- dotamme,
10471: la (Ypäjä). Työ valmistunee jo piakkoin. Tie
10472: tulee olemaan vilkasliikenteinen. Loimaan kau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10473: pungissa tie ylittää rautatien. Tämä aiheuttaa 1980 tulo- ja menoarvioon 300 000
10474: liikenteelle suuren onnettomuusriskin. Turvalli- markan määrärahan rautatien ylikulku-
10475: suuden vuoksi tähän onkin rakennettava ylikul- sillan rakentamiseksi Loimaan kaupun-
10476: kusilta. Jotta ylikulkusilta olisi valmis nopeasti kiin Loimaan-Patikkalan (Ypäjä)
10477: tien lopullisesti valmistuttua, olisi sillan suun- tielle.
10478: nittelu- ja aloittamistöihin ryhdyttävä pikaises-
10479: ti.
10480: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
10481:
10482: Sauli Hautala Jorma Fred Antero Juntumaa
10483: 254 1979 vp;
10484:
10485: Raha-asia-aloite n:o 236.
10486:
10487:
10488:
10489:
10490: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta tien aikaansaam[seen vä-
10491: lille Loimaa-Yläne-Uusikaupunki.
10492:
10493:
10494: Ed u s kun n a 11 e.
10495:
10496: Tien rakentaminen välille Ypäjä (Palikkala) valmistuneekin tältä osin jo melko pian. Nyt
10497: -Loimaa-Uusikaupunki on ollut vireillä jo olisikin ryhdyttävä jatkamaan tien suunnittelua
10498: hyvin kauan. Tie on todettu yksimielisesti hy- ja rakentamista välillä Loimaa-Yläne-Uusi-
10499: vin tarpeelliseksi. Se yhdistäisi valtatiet 9 ja kaupunki. Tien lopullinen valmistuminen vasta
10500: 10 ja olisi osa valtakunnallista tietä Uudesta- täyttäisi sen tarpeen, mikä on yksimielisesti
10501: kaupungista (Yläne-Loimaa) Hämeeseen. todettu sillä olevan.
10502: Erityisesti Uuteenkaupunkiin sijoittuneen lan- Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
10503: noite- ja muunkin teollisuuden tuotteiden kul- dotamme,
10504: jetus eri puolille Suomea edellyttäisi kyseistä
10505: tietä. Kyseisellä alueella on myös runsaasti poi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10506: kittaisliikenteen muutakin tarvetta, joka vaa- 1980 tulo- ja menoarvioon 400 000
10507: tisi tien nopeata rakentamista. markan määrärahan tien suunnittelemi-
10508: Työllisyysmäärärahojen turvin onkin jo usean seksi ja rakentamisen aloittamiseksi vä-
10509: vuoden aikana rakennettu edellä mainittua tie- lille Loimaa-Yläne-Uusikaupunki.
10510: tä osuudella Palikkala (Ypäjä)-Loimaa. Tie
10511: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
10512:
10513: Sauli Hautala Jorma Fred Antero Juntumaa
10514: 1979 vp. 255
10515:
10516: Raha-asia-aloite n:o 237.
10517:
10518:
10519:
10520:
10521: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun--Salon rataosuu·
10522: den perusparantamiseen.
10523:
10524:
10525: E d u s k u n n a 11 e.
10526:
10527: Turun-Helsingin rata on perin heikossa nykyisellään huolimatta .siitä, miten ja milloin
10528: kunnossa. Tästä syystä junien nopeudet on pi- ns. Elsa-rata toteutetaan.
10529: dettävä· alhaisina verrattuna junien nopeuksiin .Turun-Salon radan peruskorjaus tarjoaisi
10530: eräillä muilla ·rataosuuksilla. Tämä pidentää myös hyvän työllisyyskohteen nykyisenä vai-
10531: matkustusaikaa. Matka Turusta Helsinkiin kes- keana työttömyysai:kana.
10532: tääkin lähes kolme tuntia, mitä nykyaikana on Edellä todetun perusteella kunnioittavasti eh-
10533: pidettävä aivan liian pitkänä. dotamme,
10534: Jotta junien nopeutta voitaisiin oleellisesti
10535: lisätä, tulisi Turun ja Helsingin välinen rata- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10536: osuus peruskorjata. Salon-Turun väli sopisi 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
10537: hyvin tällaisen aloittamiskohteeksi. Näin siitä markan määrärahan Turun-Salon rata-
10538: syystä, että mainitun rataosuuden linjaus säilyy osuuden peruskorjauksen suzmnittelemi-
10539: seen ja aloittamiseen.
10540: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
10541:
10542: Sauli Hautala Jorma Fred Antero Juntumaa
10543: 256 1979 vp.
10544:
10545: Raha-asia-aloite n:o 238.
10546:
10547:
10548:
10549:
10550: Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta saaristolii-
10551: kenteen avustamiseen.
10552:
10553:
10554: Ed u s kun n a 11 e.
10555:
10556: Saariston asukkaiden suurimpia ongelmia nyt. Ensi vuodeHekin ehdotettu määräraha on
10557: ovat liikenteeseen liittyvät pulmat. Liikenneti. markkamääräisestikin pienempi kuin vuoden
10558: heys jää yleensä hyvin alhaiseksi, koska liiken- 1978 tulo- ja menoarviossa ollut avustus. Ei
10559: nepalveluja käyttävien ihmisten määrä on vä- ole tapahtunut edes inflaatiokorjausta.
10560: häinen. Heikon kannattavuuden vuoksi liiken- Edellä todetun johdo~ta kunnioittavasti eh-
10561: nettä harjoittavien ei ole mahdollista ilman tu- dotamme,
10562: kea lisätä palveluja. Valtiovallan tulisi nykyis-
10563: tä paremmin tajuta velvollisuutensa saaristossa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10564: asuvia ihmisiä kohtaan. 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
10565: Saaristoliikenteen avustaminen on tulo- ja 32.10.40 lisäyksenä 100 000 markkaa
10566: menoarviossa vuosien mittaan heikosti kehitty- saaristoliikenteen avustamiseen.
10567: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1979.
10568:
10569: Sauli Hautala Jorma Fred Antero Juntumaa
10570: Impi Muroma Väinö Rautiainen Esko Almgren
10571: 1979 vp. 257
10572:
10573: Raha-asia-aloite n:o 239.
10574:
10575:
10576:
10577:
10578: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta pienteollisuuslainojen
10579: korkotukeen.
10580:
10581:
10582: E d u s kun n a 11 e.
10583:
10584: Huolimatta pääomahuollon monipuolistumi- potettatsun julkisin varoin. Hyvänä myöntei-
10585: sesta ja rahoituslähteiden lukumäärän kasvami- senä esimerkkinä oli aikanaan Kehitysaluerahas-
10586: sesta muodostaa pääoman hankkiminen erityi- ton perustaminen, jonka tuli ensisijaisena teh-
10587: sesti pienyrittäjille jatkuvan huolen aiheen. Tä- tävänään tukea pienen ja keskisuuren teolli-
10588: hänastiset valtiovallan toimenpiteet yritysten suuden syntymistä ja kehittämistä. Kuitenkin
10589: pääoman saannin helpottamiseksi eivät ole ol- mainitut teollisuusyritykset ovat käytännössä
10590: leet riittäviä. saaneet verrattain vähän tukea mainitulta ra-
10591: Pienteollisuuslainat ovat siirryttyään ainakin hastolta. Kun näin on ja kun palveluelinkeinot
10592: osaksi investointirahaston alaisuuteen saaneet eivät lainkaan kuulu Kehitysaluerahaston pii-
10593: aikaisempaa epäedullisemman luonteen. Palve- riin, tulisi pieniä yrityksiä ryhtyä tukemaan
10594: luelinkeinot ovat jääneet melkein kokonaan muilla keinoin. Eräs mahdollisuus helpottaa
10595: vaille valtion tukea, vaikka kaupan ja liiken- pienyrityksiä niiden rahoitusongelmissa olisi se,
10596: teen suhteellinen osuus bruttokansantuotteesta että valtio tukisi pienyrityksiä korkotuen muo-
10597: on jatkuvasti nousussa ja niilläkin on merkit- dossa.
10598: tävä työllisyyttä välittömästi ja välillisesti li- Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
10599: säävä vaikutus. Pääomien tarve koetaan siis dotamme,
10600: erittäin kipeästi niin pienen teollisuuden kuin
10601: kaupankin alalla. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
10602: Eräs vaikeus, joka pienyrittäjillä on pääoman den 1980 tulo- ja menoarvioon momen-
10603: saannissa, on lainanantajien vaatimien, tavalli- tille 32.50.45 10 000 000 markkaa
10604: sesti ylimitoitettujen vakuuksien järjestämises- pienteollisuuslainojen korkotukea var-
10605: sä. Elinkeinoelämän kehittämisen kannalta kat- ten.
10606: soen olisi tärkeätä, että pääomien saantia hel-
10607: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
10608:
10609: Sauli Hautala Jorma Fred Esko Almgren
10610: Impi Muroma Väinö Rautiainen Antero Juntumaa
10611:
10612:
10613:
10614:
10615: 33 0879007181
10616: 258 1979 vp.
10617:
10618: Raha-asia-aloite n:o 240.
10619:
10620:
10621:
10622:
10623: Hautala: Määrärahan osoittamisesta aluesairaalan ja terveyskes-
10624: kuksen rakentamiseksi Salaan.
10625:
10626:
10627: Ed u s kun n a II e.
10628:
10629: Salon kaupunkiin on hankkeilla kuntainliiton Rakennustöihin olisi päästävä vihdoinkin en-
10630: aluesairaalan peruskorjaus, johon sisältyy myös si vuoden aikana. Tämä uusi rakennuskohde
10631: lisätilojen rakentaminen laboratoriota ja rönt- osaltaan helpottaisi sitä vaikeata työllisyysti-
10632: genosastoa varten. Samalle alueelle rakennetaan lannetta, mikä Salon seudulla ensi talvikau-
10633: myös kuntainliiton terveyskeskus vuodeosastoi- denkin aikana tulee vallitsemaan.
10634: neen. Perustamissuunnitelmat valmistuvat juuri Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
10635: tällä hetkellä. dotan,
10636: Todettakoon, että aluesairaalan tilat ovat to-
10637: della huonossa kunnossa ja olisivat olleet perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10638: korjauksen tarpeessa jo vuosia sitten. Terveys- 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
10639: keskus toimii tällä hetkellä hajautettuna ym- markan määrärahan kuntainliittojen
10640: päri Salon kaupunkia noin 40 pisteessä. Ti- aluesairaalan peruskorjausta ja terveys-
10641: lanne on todella hyvin vaikea. Potilaspaikoista keskuksen rakentamisen aloittamista
10642: on suuri pula. varten Salon kaupungissa.
10643: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
10644:
10645: Sauli Hautala
10646: 1979 vp. 259
10647:
10648: Raha-asia-aloite n:o 241.
10649:
10650:
10651:
10652:
10653: Helminen ym.: Määrärahan osoittamisesta mekaaniseen vesaken-
10654: torjuntaan Kymen tie- ja vesirakennuspiirin alueella.
10655:
10656:
10657: E d u s k u n n a 11 e.
10658:
10659: Tienvarsivesakkojen kemiallinen hävittäminen olisi mekaaninen tienvarsien vesakentorjunta
10660: on saanut ankaraa vastustusta paikallisilta asuk- kuitenkin moninkertaisesti edullisempaa, koska
10661: kailta sekä varsinkin ympäristönsuojelun asian- tällöin saataisiin runsaasti työtilaisuuksia myös
10662: tuntijoiden taholta. Torjunta-aineiden haitta- ammattitaidottomalle nuorisolle eikä myrkky-
10663: vaikutukset ja vaarat luonnolle ja eläimistölle jen vaaraa ilmenisi.
10664: ovat tunnetut. Jatkuvasti tulee julkisuuteen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
10665: uusia tutkimustuloksia vesakkomyrkkyjen vaa- tavasti,
10666: rallisuudesta. Viime aikana on jopa paljastunut
10667: näiden tutkimustulosten salailua. Myös esiin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10668: tyy jopa viranomai'stenkin taholla väheksyntää 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
10669: vesakkomyrkkyjen vaarallisuutta kohtaan. Tie- 31.24.14 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
10670: ja vesirakennushallitus on kuitenkin suoritta- käytettäväksi mekaaniseen vesakontor-
10671: mit .vuosittain tienvarsimyrkytyksiä yleisön an- juntaan Kymen tie- ·ja vesirakennuspii-
10672: karasta vastustuksesta huolimatta. rin alueella.
10673: Nykyinen työllisyystilanne huomioonottaen
10674: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
10675:
10676: Olli Helminen Mauno Forsman Risto Tuominen
10677: Pekka Starast Seppo Tikka
10678: 260 1979 vp.
10679:
10680: Raha-asia-aloite n:o 242.
10681:
10682:
10683:
10684:
10685: Hehninen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Valtion-
10686: rautateiden tilapäisen henkilökunnan palkkioihin ja työsuhde-
10687: palkkoihin.
10688:
10689:
10690: E d u s k u n n a II e.
10691:
10692: Valtionrautateiden rataosastolla työskentelee teisissa ja tilapäisissä tehtävissä voitaisiin edel-
10693: vuosittain keskimäärin noin 5 000 työntekijää. leen käyttää noin 1 500 työntekijää satunnais-
10694: Osa näistä työllistetään työllisyysmäärärahojen ten tai kausihuippujen töiden tasaamiseksi. Ky-
10695: puitteissa. Kun varsinaisissa ratojen kunnossa- seinen toimenpide ei edellytä Valtionrautateil-
10696: pitotöissä on tähän asti rautatiehallituksen kä- le budjetissa esitettyjen määrärahojen kokonais-
10697: sityksen mukaan tarvittu vakinaista henkilö- määrän lisäämistä.
10698: kuntaa noin 2 400 työntekijää, niin runsas Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10699: 2 500 työntekijää on ollut investointitöihin va-
10700: ratuilla määrärahoilla vakinaisesti tilapäisessä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10701: työsuhteessa. 1980 tulo- ja menoarvioon momentil!e
10702: Mikäli vakinaisluonteinen henkilökunta otet- 31.90.01 20 000 000 markan määrära-
10703: taisiin vakinaiseen työsuhteeseen, olisi rautatie- han V altionraulateiden rataosaston tila-
10704: hallituksella mahdollisuus vakinaistaa noin 700 päisen henkilökunnan palkkioihin ja
10705: -1 000 henkilön työsuhteet, jolloin kausiluon- työsuhde palkkoihin.
10706: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
10707:
10708: Olli Helminen Markus Aaltonen
10709: Helge Siren Risto Tuominen
10710: Jouko Tuovinen Maija Rajantie
10711: Pertti Hietala Seppo Tikka
10712: 1979 vp. 261
10713:
10714: Raha-asia-aloite n:o 243.
10715:
10716:
10717:
10718:
10719: Helminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Invalidiliitolle vam-
10720: maisten lomatoiminnan järjestämiseen.
10721:
10722:
10723: E d u s k u n n a 11 e.
10724:
10725: Invalidiliitto r.y. ja sen jäsenyhdistykset jär- tysten lomanviettopaikoissa sai palveluja yh-
10726: jestävät 46 kesänviettopaikassaan lomanviettoa teensä 15 000 vammaista. Lomapalvelujen tar-
10727: vammaisille täysin ilman valtion tukea. Tästä ve on kuitenkin huomattavasti suurempi.
10728: huolimatta suuri osa invalideista jää kokonaan Valtion tulo- ja menoarviosta ei löydy mai-
10729: lomanviettomahdollisuuksien ulkopuolelle lä- nintaa siitä, että lomamahdollisuuksia tulisi va-
10730: hinnä taloudellisten edellytysten puuttuessa. rata myös sellaisille henkilöryhmille, kuten vai-
10731: Vammaisilla ei ole yksin fyysisiä, vaan myös keavammaisille, jotka eivät voi käyttää hyväk-
10732: usein psyykkisiä esteitä siihen, että menisivät seen ns. yleisiä lomanviettomahdollisuuksia tai
10733: yleisiin lomanviettopaikkoihin. saada edes tukea kohtuulliseksi katsottuun lo-
10734: Vammaisten lomanviettokeskukset on raken- manviettoon.
10735: nettu siten, että ne pystyvät vaikeavammaisten- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
10736: kin kaikenpuoliseen lomapalveluun. Huomioon taen,
10737: on otettu mm. liikkumisvaikeudet.
10738: Vammaiset edustavat usein yhteiskuntamme että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10739: vaikeimmassa taloudellisessa asemassa olevia ih- 1980 tulo- ja menoarvioon luvun 33.57
10740: misiä ja he tarvitsisivat hinnaltaan kohtuullisia uudelle momentille 400 000 markan
10741: lomapalveluja tai täysin ilmaisia lomanvietto- määrärahan Invalidiliitto r.y:lle käytet-
10742: mahdollisuuksia. Juuri tähän toimintaan tarvi- täväksi vammaisten lomatoiminnan jär-
10743: taan valtion tukea. jestämiseen.
10744: Vuonna 1978 Invalidiliiton ja sen jäsenyhdis-
10745: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
10746:
10747: Olli Helminen Jouko Tuovinen Pentti Lahti-Nuuttila
10748: Helge Siren Tellervo Koivisto Seppo Tikka
10749: Maija Rajantie
10750: 262 1979 vp.
10751:
10752: Raha-asia-aloite n:o 244.
10753:
10754:
10755:
10756:
10757: Helminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion-
10758: osuutena kunnille terveyskeskusten perustamiskustannuksiin.
10759:
10760:
10761: Ed u s kun n a 11 e.
10762:
10763: Vuoden 1980 tulo- ja menoarvioesityksessä 30 uutta hanketta. Nykyisessä taloudellisessa ja
10764: on varattu 140 miljoonaa markkaa valtionosuu- työvoimapoliittisessa tilanteessa ei terveyskes-
10765: tena kunnille terveyskeskusten perustamiskus- kusten rakentamismäärärahan supistaminen ole
10766: tannuksiin. Kun valtakunnallisessa suunnitel- lainkaan järkevää. Määrärahojen supistamisen
10767: massa on vuodeksi 1980 hyväksytty terveyskes- seurauksena kansanterveystyön kehittäminen hi-
10768: kusinvestointien valtionapuosuudeksi 170 mil- dastuu ennen kaikkea niillä maan alueilla, joil-
10769: joonaa markkaa, tulo- ja menoarvio merkitsee la kansanterveystyön kehittäminen on vasta
10770: 30 miljoonan markan määrärahan supistumista puolitiessään. Määrärahan supistaminen mer-
10771: valtakunnalliseen suunnitelmaan verrattuna. kitsee työllisyyden heikentymistä ainakin 500
10772: Aikaisemmin aloitettujen ja tänä vuonna vie- miestyövuotta.
10773: lä aloitettavien terveyskeskusrakennusten jatko- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
10774: rahoitukseen kuluu ensi vuonna yli 130 mil-
10775: joonaa markkaa. Tulo- ja menoarviossa esite- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
10776: tystä määrärahasta jäisi uusiin hankkeisiin si- den 1980 tulo- ja menoarvioon momen-
10777: ten alle 10 miljoonaa markkaa. Tulo- ja me- tille 33.75.31 lisäyksenä 30 000 000
10778: noarvioesityksen määräraha merkitsisi sitä, että markkaa valtionosuutena kunnille ter-
10779: vuonna 1980 päästäisiin aloittamaan vain eh- veyskeskusten perustamiskustannuksiin
10780: kä 6-7 uuden terveyskeskushankkeen raken- hyväksytyn valtakunnallisen suunnitel-
10781: taminen, kun valtakunnallisen suunnitelman man mukaisesti.
10782: mukaisella määrärahalla olisi voitu aloittaa noin
10783: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
10784:
10785: Olli Helminen Kaarina Suonio Markus Aaltonen
10786: Pekka Starast Tellervo Koivisto Paula Eenilä
10787: Helge Siren Mikko Elo Risto Tuominen
10788: Pentti Lahti-Nuuttila Liisa Jaakonsaari Pirjo Ala-Kapee
10789: Eino Grönholm Seppo Tikka Lea Savolainen
10790: Mikko Rönnholm Peter Muurman Maija Rajantie
10791: Saara-Maria Paakkinen Jouko Tuovinen Pirkko Valtonen
10792: Pertti Hietala
10793: 1979 vp. 263
10794:
10795: Raha-asia-aloite n:o 245.
10796:
10797:
10798:
10799:
10800: Hietala: Määrärahan osoittamisesta Haarajoen-Porsaskosken
10801: maantien perusparantamistöiden suorittamiseksi.
10802:
10803:
10804: E d u s k u n n a 11 e.
10805:
10806: Tieyhteys Pieksämäki-Kangasniemi-Joutsa suunnitelmat myös tieosuudelle maantie n:o
10807: on suorin Pieksämäeltä Helsinkiin ja koko Ete- 447 Haarajoki-Porsaskoski.
10808: lä-Suomeen suuntautuvan liikenteen kannalta. Olisi mitä luonnollisin asia, että samassa
10809: Tien parantaminen välillä Kangasniemi-Joutsa yhteydessä parannettaisiin koko Pieksämäen-
10810: on parhaillaan käynnissä ja siihen liittyvän Kor- Kangasniemen tieyhteys eli myös tieosuus Haa-
10811: tesalmen sillan rakentaminen on TVL:n Mik- rajoki-Porsaskoski. Kyseisen tieosuuden, jon-
10812: kelin pnrm toimenpideohjelmassa merkitty ka pituus on 21,4 km, parannuskustannukset
10813: vuodelle 1984 ja sen kustannusarvio on 4 mil- on arvioitu 6 100 000 markaksi, millä sum-
10814: joonaa markkaa. malla pystyttäisiin parantamaan sekä Kangas-
10815: Nykyinen Pieksämäen-Kangasniemen tien niemen että Pieksämäen seudun vaikeaa työl-
10816: osuus Pieksämäki-Haarajoki on päällystetty lisyyttä varsin tuntuvasti.
10817: vuonna 1962, eikä siinä sen jälkeen ole suori- Tämän tieyhteyden tärkeyttä lisää mm. se,
10818: tettu suurempia perusparannustöitä. että Kangasniemen kunnalla on tiivis yhteistoi-
10819: TVH:n vuonna 1975 suorittamien laskel- minta Pieksämäen seudun kuntien kanssa esim.
10820: mien mukaan tien käyttö oli 825-2 226 moot- Pieksämäen aluesairaalan, Kontiopuiston sai-
10821: toriajoneuvoa ja vuonna 1985 arvioidaan käy- raalan ja Pieksämäen ammattikoulun kuntain-
10822: tön olevan jo 1 096-2 998 moottoriajoneu- liittojen osakkuuden johdosta sekä sen vuoksi,
10823: voa vuorokaudessa. että Pieksämäen ammattikoulun sivuosasto toi-
10824: Tien päällyste on kuitenkin 17 vuoden ai- mii Kangasniemellä.
10825: kana mennyt niin heikoksi, että se on suoras- Edellä olevaan viitaten ehdotan,
10826: taan vaarallinen tien nykyistä ja tulevaa käyt-
10827: töä ajatellen. On näet huomattava, että em. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10828: tieyhteys on lyhin myös Suonenjoen seudulta 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
10829: Helsinkiin ja Etelä-Suomeen suuntautuvan lii- 31.24.77 lisäyksenä 6 100 000 markan
10830: kenteen osalta. määrärahan maantien n:o 447 tieosuu-
10831: TVL:n Mikkelin piirillä on valmiit parannus- den Haarajoki-Porsaskoski peruspa-
10832: rantamistöiden suorittamiseksi.
10833: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
10834:
10835: Pertti Hietala
10836: 264 1979 vp.
10837:
10838: Raha-asia-aloite n:o 246.
10839:
10840:
10841:
10842:
10843: Hietala: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 542 peruspa-
10844: rantamiseen välillä Karvio--Tuusniemen raja.
10845:
10846:
10847: E d u s k u n n a 11 ~.
10848:
10849: Maantien n:o 542 tieosuus Karvio - Tuus- 1980 aikana. Kyseisen tien parantaminen sovel-
10850: niemen raja on suunniteltu pataunettavaksi tuisi toteutettavaksi erinomaisesti myös työlli-
10851: ns. tehostetun kunnossapidon puitteissa siten, syystyönä, koska Heinäveden työttömyys on
10852: että tie päällys:tettäisiin öljysoralla. Kuopion läänin vaikeimpia, työttömyysprosentin ollessa
10853: läänin puoleinen osa Tuusniemi - Heinäveden kuluvan vuoden maaliskuussa 16,1 % ja vielä
10854: raja on ollut patannettuna jo neljä vuotta. On elokuussakin 11,1 %. Luvut tullevat olemaan
10855: luonnotonta, että parannettu tie päättyy Heinä- samansuuntaiset myös tulevan talvikauden ai-
10856: veden rajaan. kana.
10857: Myös matkailun kannalta tämä Heinäveden Koko tieosuuden parantamisen kustannukset
10858: tieosa on erittäin merkittävä. Sen varrella Pa- on arvioitu 5,5 miljoonaksi markaksi.
10859: lokissa on Lintulan naisluostari, missä kulunee- Edellä olevaan viitaten ehdotan,
10860: na kesänä vieraili yli 70 000 turistia. He aja-
10861: vat luostariin juuri Karviosta erittäin mutkais- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10862: ta vanhaa soratietä, joka kesällä syöpyy ala-ar- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
10863: voiseen kuntoon. 31.24.77 lisäyksenä 2 000 000 markan
10864: Parantamistyön suunnitelmat ovat valmistu- määrärahan maantien n:o 542 tieosuu-
10865: massa, joten työ voidaan aloittaa jo vuoden den Karvio - T uusniemen ra;a perus-
10866: parantamistöiden alkurahoitukseksi.
10867: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
10868:
10869: Pertti Hietala
10870: 1979 vp. 265
10871:
10872: Raha-asia-aloite n:o 247.
10873:
10874:
10875:
10876:
10877: Hietala: Määrärahan osoittamisesta Pieksämäen-Porsaskosken
10878: maantien perusparantamistöiden suorittamiseksi.
10879:
10880:
10881: Ed u s kun n a 11 e.
10882:
10883: Tieyhteys Pieksämäki-Kangasniemi-Jout- TVL:n Mikkelin piirillä on valmiit parannus-
10884: sa on lyhin Pieksämäeltä Helsinkiin ja koko suunnitelmat tieosuudelle Pieksämäki-Porsas-
10885: Etelä-Suomeen suuntautuvan liikenteen kannal- koski ja se on ajoitettu vuosille 1980-1981.
10886: ta. Tien parantaminen välillä Kangasniemi- Kyseisen tieosuuden petosparannukseen on
10887: Joutsa on parhaillaan käynnissä ja siihen liitty- vuoden 1980 tulo· ja menoarvioesityksessä eh-
10888: vän Kortesalmen sillan rakentaminen on TVL:n dotettu otettavaksi 1 000 000 mk:n määrära-
10889: Mikkelin piirin toimenpideohjelmassa merkitty ha, jolla voidaan perusparantaa tätä tieosuutta
10890: vuodelle 1984 ja sen kustannusarvio on 4 mil- vain runsaan kilometrin matkalta Pieksämäen
10891: joonaa markkaa. kaupungin ja mlk:n alueella.
10892: Nykyinen Pieksämäen-Kangasniemen tien Koska kyseisen tien petosparantaminen on
10893: osuus Pieksämäki-Porsaskoski on päällystetty sen tarpeellisuuden lisäksi järkevää suorittaa
10894: vuonna 1962, eikä siinä sen jälkeen ole suori· samanaikaisesti koko n. 15 km:n pituisella vä-
10895: tettu suurempia perusparannustöitä. lillä Pieksämäki-Porsaskoski, olisi mitä toivot-
10896: TVH:n vuonna 1975 suorittamien laskelmien tavinta, että tulevan vuoden tulo- ja menoar-
10897: mukaan tien käyttö oli 825-2 226 moottori- vioon lisättäisiin em. 1 000 000 mk:n lisäksi
10898: ajoneuvoa ja vuonna 1985 arvioidaan käytön 5 000 000 mk, mi:kä koko tieosuuden peruspa-
10899: olevan jo 1 096-2 998 moottoriajoneuvoa vuo- rantamiseen on arvioitu kaikkiaan tarvittavan.
10900: rokaudessa. Edellä oleyaan viitaten ehdotan,
10901: Tien päällyste on kuitenkin 17 vuoden aika-
10902: na mennyt niin heikoksi, että se on suorastaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10903: vaarallinen tien nykyistä ja tulevaa käyttöä aja- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
10904: tellen. On näet huomattava, että em. tieyhteys 31.24.77 lisäyksenä 5 000 000 markan
10905: on lyhin myös Suonenjoen seudulta Helsinkiin määrärahan maantien n:o 447 tieosuu-
10906: ja Etelä-Suomeen suuntautuvan liikenteen osal- den Pieksämäki-Porsaskoski peruspa-
10907: ta. rantamistöiden suorittamiseksi.
10908: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
10909:
10910: Pertti Hietala
10911:
10912:
10913:
10914:
10915: 34 0879007181
10916: 266 1979 vp.
10917:
10918: Raha-asia-aloite n:o 248.
10919:
10920:
10921:
10922:
10923: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta Jäppilän-Tihusnie-
10924: men-Sorsakosken tieosuuden perusparantamistöiden suorit-
10925: tamiseksi.
10926:
10927:
10928: E d u s k u n n a 11 e.
10929:
10930: Jäppilän-Tihusniemen-Sorsakosken maan- Samoin eri puutavarayhtiöt ovat lausunnois-
10931: tie on erittäin heikkopohjainen ja -päällystei- saan ilmoittaneet, että ne tarvitsevat jatkuvasti
10932: nen tie. Tie on päällystetty yli 10 vuotta sit- puutavarakuljetuksissaan tieosuuksia Jäppilä-
10933: ten öljysoralla ja sen kunto on nykyään erit- Tihusniemi-Varkaus sekä Jäppilä-Tihusnie-
10934: täin heikko ja jopa liikenteellisesti vaarallinen. mi-Sorsakoski, mutta teiden erittäin huono
10935: Em. ,tie on eräs Jäppilän kunnan pääliiken- kunto asettaa ajokaluston varsin suurelle rasi-
10936: neväyliä ja vilkas työpaikkaliikenneväylä en- tukselle ja aiheuttaa täten ajoneuvoille ylimää-
10937: nen muuta Sorsakosken tehtaille. räisiä huolto- ja korjauskuluja.
10938: Lisäksi em. tie toimii Jäppilän kautta kulke- TVL:n Mikkelin piirin toimesta on Pieksä-
10939: van ja Jäppilän elinkeinoelämän liikenneväylä- mäen-Jäppilän tieosuuden pinta uusittu kulu-
10940: nä. Mm. Oy Hackman Ab Sorsakosken teh- van vuoden kesäkauden aikana.
10941: taat sekä Oy Putkihackman Ab kuljettavat n. Koska, kuten edellä olevasta on ilmennyt,
10942: 90 prosenttia tuotannostaan sekä 40 prosenttia tieosuus Jäppilä-Tihusniemi-Sorsakoski on
10943: raaka-aineistaan eli yhteensä n. 8 000 000 kg erittäin tärkeä Oy Hackman Ab:n Pieksämäel-
10944: vuodessa Sorsakosken-Tihusniemen-Jäppilän le tapahtuville kuljetuksille sekä Jäppilästä
10945: -Pieksämäen maantietä. Jäppilän ja em. yh- Sorsakosken tehtailla työssä käyville ihmisille,
10946: tiön lähin rautatieterminaali sijaitsee siis Piek- olisi mitä toivottavinta, että myös tämän tie-
10947: sämäellä. osuuden perusparantaminen suoritettaisiin mah-
10948: Lisäksi yhtiö käyttää tietä Naarajärvellä, dollisimman pian. On näet huomattava, että ko.
10949: Pieksämäen maalaiskunnassa sijaitsevan tehdas- tie on jo perusparannettu TVL:n Kuopion pii-
10950: osaston yhdysliikenteessä sekä tavara- että hen- rin alueella. Tieosuuden Jäppilä - Tihusniemi
10951: kilökuljetuksiin. - Mikkelin läänin raja pituus on noin 18 kilo-
10952: Yhtiön raaka-ainekuljetukset, jotka nyt ta- metriä.
10953: pahtuvat osin viitostien kautta, tulevat Outo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
10954: kumpu Oy:n Tornion tehtaiden toimittamina
10955: siirtymään ko. Jäppilän kautta kulkevan tie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10956: osuuden kautta kulkeviksi. 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
10957: Tien erittäin heikon kunnon takia joutuu 31.24.77 lisäyksenä 5 000 000 markan
10958: yhtiö kuljettamaan helposti särkyviä tuotteitaan, määrärahan maantien n:o 533 tieosuu-
10959: kuten sairaala- ja pesulakalusteita, kiertäen Var- den Jäppilä-Tihusniemi-Sorsakoski
10960: kauden kautta Pieksämäen rautatieterminaalille. perusparantamistöiden suorittamista var-
10961: ten.
10962: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
10963:
10964: Pertti Hietala Pentti Poutaneo
10965: 1979 vp. 267
10966:
10967: Raha-asia-aloite n:o 249.
10968:
10969:
10970:
10971:
10972: Hietala: Määrärahan osoittamisesta Vaidonrautateiden korjaamo-
10973: ja varastorakennuksen saneeraustöiden toteuttamiseksi Piek-
10974: sämäellä.
10975:
10976:
10977: E d u s k u n n a 11 e.
10978:
10979: Pieksämäen rataosaston huoltorakennus on Suunnitelman mukaan nykyinen huoltoraken-
10980: etenkin toimisto- ja varastotilojensa osalta ah- nus saneerattaisiin kokonaan toimisto- ja so-
10981: das. Lisäksi toimistotyötä häiritsee samassa ra- siaalirakennukseksi ja nykyisen huoltorakennuk-
10982: kennuksessa sen ensimmäisessä kerroksessa si- sen läheisyyteen rakennettaisiin uusi korjaamo-
10983: jaitsevan korjaamon aiheuttama melu. Samoin ja varastorakennus.
10984: rakennuksessa olevat työntekijöiden henkilöstö- Uuden korjaamo- ja varastorakennuksen suh-
10985: tilat ovat erittäin puutteelliset, mm. siten, että teen suunnitelmat ovat jo valmiina.
10986: mies- ja naispuolisten työntekijöiden pukeutu- Uudisrakennuksen kustannusarvio on
10987: mistila on yhteinen. Lisäksi miesten peseyty- 1 600 000 mk ja huoltorakennuksen muutos-
10988: mistilassa on liian vähän vaatekaappeja ja pu- töiden 700 000 mk.
10989: keutumistilan yhteydestä puuttuvat työvaattei- Olisi mitä toivottavinta, että hankkeen tär-
10990: den kuivatustilat, jotka työn luonteen vuoksi keysjärjestystä muutettaisiin ja että em. han-
10991: ovat välttämättömät. ke toteutettaisiin tämänhetkisessä suunnitelmas-
10992: Mikkelin työsuojelupiiri on vuosien 1976- sa esitettyä aikataulua nopeammin Mikkelin
10993: 79 aikana useaan otteeseen kiinnittänyt huo- työsuojelupiirin edellyttämällä tavalla.
10994: miota tilanteeseen, viimeksi 4. 5. 1979, mutta Edellä olevaan viitaten ehdotan,
10995: ilman tulosta.
10996: VR:n KTS-suunnitelmissa hanke on siirtynyt että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10997: vuosi vuodelta, ollen tällä hetkellä suunnitel- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
10998: missa vuodelle 1981, ja on tällöin erittelemät- 31.90.74 lisäyksenä 2 300 000 markan
10999: tömien talonrakennuskohteiden työ- ja sosiaa- määrärahan Valtionrautateiden Pieksä-
11000: litilakohteissa toisessa kiireellisyysryhmässä. mäen korjaamo- ja varastorakennuksen
11001: saneeraustöiden toteuttamiseksi.
11002: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
11003:
11004: Pertti Hietala
11005: 268 1979 vp.
11006:
11007: Raha-asia-aloite n:o 250.
11008:
11009:
11010:
11011:
11012: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta tavaravaunujen rakenta-
11013: miseen kuuluvan kokoonpanovaiheen siirtämiseksi Valtion-
11014: rautateiden Pasilan konepajasta Pieksämäen konepajaan.
11015:
11016:
11017: E d u s k u n n a 11 e.
11018:
11019: Liikkuva rautatiekalusto tulee enstslJa:J.sesti ta rautateiden osuutta, koska perusvalmius tä-
11020: suunnitella ja rakentaa Valtionrautateiden ole- hän on jo olemassa.
11021: massa olevia suunnitteluelimiä ja konepajoja hy- 2. Jotta rautatiet pystyvät paremmin vas-
11022: väksi käyttäen. Aina silloin kun on olemassa taamaan tulevaisuuden haasteisiin, tulee sen
11023: mahdollisuuksia hyödyntää laajemmalti Valtion- nyt painottaa tuotekehittelyn ja tähän liittyvän
11024: rautateiden piirissä kehitettyä rautatieteknolo- valmi:stustoiminnan osuullta.
11025: giaa, tulee rautateiden aktiivisesti osallistua, 3. Siirtämällä vaunujen kokoonpanotoimin-
11026: milloin teollisuus sitä 'tarvitsee, tuotekehitte- taa Pasilan konepajasta Pieksämäen konepajal-
11027: lyyn ja vientiponnisteluihin. le rautatiet :tethostavat em. kansantaloudellisten
11028: Rautatiet ovat menettäneet jatkuvasti mark- tavoitteiden saavuttamista seuraavista syistä:
11029: kinaosuuttaan maantieliikenteelle. Yhtenä syynä - Pasilan konepajan tuotantotilat ovat van-
11030: tähän on ollut rautateiden hitaus ja jäykkyys hentuneet nykyaikaisen kokoonpanotyön näkö-
11031: sopeutua ja ennakoida uusia kuljetustarpeilta. kulmasta (rakennettu tämän vuosisadan alku-
11032: Rautateiden markkinointitoimintaa on tehostet- puoliskolla).
11033: tava siten, että se kykenee tarviuaessa tarjoa- - Pasilan konepaja omaa konekannan ja ti-
11034: maan valmiita kuljetusketjuja koko kuljetustar- lat, jotka ovat vielä tänäkin päivänä sopivat
11035: peelle. Tämä edellyttää tuotekehittely- ja ko- tarvittavaan osavalmistukseen, joka kattaa vau-
11036: keilutoimintaa, jolloin marklcinoinnilla tulee ol- nunrakennuksen kokonaistyömäärästä suurim-
11037: la tarv1ttavan asiantuntemuksen lisäksi käytet- man osan.
11038: tävissä myös nopeasti ja joustavasti konepajo- - Pasilan konepajassa oleva korkea ammat-
11039: jen valmistuskapasiteettia. titaito insinööri-, teknikko- ja työntekijäkun-
11040: Jotta voitaisiin tehokkaammin hyväksikäyttää nan keskuudessa voitaisiin osittain vapauttaa
11041: olemassa olevia resursseja em. päämäärien hy- siihen tuotekehittelytoimintaan, jota markki-
11042: väksi, tulisi rautatiekonepajojen työnjakoa ke- noinnin tehostaminen vaatii.
11043: hittää seuraavasti: - Tavaravaunujen rakennustoiminta on tällä
11044: Pasilan konepajassa tapahtuvasta tavaravau- hetkellä noin 300 vaunua vuodessa, kun se
11045: nujen rakentamisesta tulisi suurempina sarjoina vielä 1970-luvun alussa oli yli 1 000 vaunua
11046: tehtävien vaunujen osalta kokoonpanovaihe siir- vuodessa. Tämän takia Pasilan konepaja on
11047: tää Pieksämäen konepajaan, joka toimii nykyi- joutunut siirtämään ja uudelleen kouluttamaan
11048: sin lähinnä tavaravaunujen korjauspaikkana. työntekijöitä henkilövaunujen valmistukseen.
11049: Kuopion konepajan tehtäväkenttään tulisi si- Kun tavaravaunujen rakennustoirinta elpyy,
11050: joittaa ensisijaisesti dieselkäyttöisen kiskoilla niin silloin kokoonpanotoiminnan siirto Piek-
11051: liikkuvan kaluston tuotekehittelytoiminta ja tar- sämäen konepajalle tapahtuisi joustavasti.
11052: vittava prototyyppivalmistus. - Pieksämäen konepaja on rakennettu vii-
11053: meisten kymmenen vuoden aikana oma:ten ny-
11054: kyaikaiset tuotantotilat. Sillä on myös rautatei-
11055: Perustelut den nykyaikaisimmat puhdistus- ja pintakäsitte-
11056: lytilat tavaravaunuja varten. Sillä on käytettävis-
11057: 1. Tuontienergian hinnan edelleen kallis- sä 47 ha maapohjaa ja tuotantotiloja yli 20 000
11058: tuessa on kansantaloudellisesti perusteltua lisä- m2 • Korjaustoiminta tapahtuu yksivuorortyönä.
11059: tä pitkien ja massaluonteisten kuljetusten osal- Mikäli korjaustoiminnassa siirryttäisiin kaksi-
11060: Raha-asia-aloite n:o 250 269
11061:
11062: vuorotyöhön olisi osa tuotantotiloista vapautet- marmttu to1mtnta ei voisi sitä tyh}iötä yksin
11063: tavissa kokoonpanotoim±ntaan. Näin saataisiin poistaa, mutta se antaisi sen henkisen piristys-
11064: olemassa olevat investoinnit tehokkaampaan ruiskeen, mitä nyt tarvitaan. Pieksämäen seu-
11065: käyttöön. dulla saadut kokemukset pienten alihankintojen
11066: - Pasilan konepaja toimii keskellä Helsin- muodossa tehdyn tiedon siirron elvyttävästä
11067: kiä ja siinä on työntekijöitä yli 1 000. Pieksä- vaikutuksesta yrittäjätoimintaan ovat kiistatto-
11068: mäen konepaja on kaupungin laidalla ja sillä mat.
11069: on alueelliset laajennusmahdollisuudet esteet- 5. VR:n Vaasan konepajan saneeraus on
11070: tömät. Työntekijöiden määrä on Pieksämäen tällä hetkellä loppuvaiheessa. Konepajojen ny-
11071: konepajalla nykyisin noin 250. kyisten tehtäväkenttien puitteissa Vaasan kone-
11072: 4. Kuopion konepajan kehittäminen aloit- pajalle ei riitä kiskoilla liikkuvan pienkaluston
11073: teen tarkoktamalla tavalla on perusteltua seu- kunnossapitotöitä siinä määrin kuin sen tuo-
11074: raavista syistä: tantokyky edellyttää. Mikäli Kuop~on konepa-
11075: - Konepajan perinteiseen tehtäväkenttään jan tehtäväkenttä monipuolistuu luo tämä edel-
11076: kuuluvien kevyiden ja keskiraskaiden diesel- lytyksiä parempaan Vaasan konepajan hyväksi-
11077: vetureiden korjaus on vähentynyt siinä määrin, käyttöön.
11078: että se ei kata koko konepajan kapasiteettia. 6. Edellä kuvatut kehitystoimenpi!teet loisi-
11079: - Vapaan kapasiteetin täyttämiseksi on ko- vat edellytyksiä sille, että kehitysalueilla sijait-
11080: nepaja saanut Pasilan ja Turun konepajan teh- sevat rautatiekonepajat voisivat säilyttää ja vä-
11081: täväkenttään kuuluvia töitä sekä uuden rata- häisessä määrin lisätä metallialan työpaikkoja.
11082: työvaunun osittaisen suunnittelu- ja valmistus- Työpaikat rautateiden kon:epajatoim~nnan pii-
11083: työn, joka on suunnittelun osalta loppuunsuo- rissä jakaantuvat tällä hetkellä suunnilleen seu-
11084: ritettu. raavasti: Pasilan, Hyvinkään ja Turun konepa-
11085: - Viimeksi mainitun ratatyövaunun (TKA joissa on noin 2 200 työpaikkaa, kun kehitys-
11086: 7) valmistuksen ensivaiheessa tehty prototyyp- alueella olevien Kuopion, Pieksämäen ja Vaa-
11087: pivalmistus toi kouriintuntuvas,ti esiin sen san konepajoissa on yhteensä noin 500 työ-
11088: kuinka tärkeätä tämänlaatuinen tuotekehitte- paikkaa.
11089: lytoiminta on saada 'rautateiden piiriin, koska Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11090: vain täten voidaan tehostaa kunnossap~to- ja
11091: käyttötietouden saantia uuden tuotteen hy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11092: väksi. 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
11093: - Tällainen tuotekehittely- ja prototyyppi- 31.90.74 lisäyksenä 500 000 markan
11094: valmistustoiminta lisäisi pienessä määrin var- määrärahan rautatiekonepajojen työn-
11095: masti teknillisen henkilökunnan tarvetta kuten jaon kehittämiseksi siten, että Pasilan
11096: loisi myös edellytyksiä paikkakunnan metalli- konepajassa tapahtuvasta tavaravaunujen
11097: teollisuuden elvyttämiseksi joustavien alihan- rakentamisesta tulisi suurimpina sarjoi-
11098: kintojen muodossa. na tehtävien vaunujen osalta kokoonpa-
11099: - Kuopion seutu on tänä päivänä metalli- novaihe siirtää Pieksämäen konepajaan,
11100: teollisuuden osalta lähestulkoon tyhjiö. Edellä joka toimii nykyisin lähinnä tavaravau-
11101: nujen korjauspaikkana.
11102: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
11103:
11104: Pertti Hietala Timo Ihamäki Olavi Ronkainen
11105: Maija Rajantie Mauri Miettinen Esko Pekonen
11106: Unto Ruotsalainen Pentti Poutanen
11107: 270 1979 vp.
11108:
11109: Raha-asia-aloite n:o 251.
11110:
11111:
11112:
11113:
11114: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden asuin-
11115: huoneistojen peruskorjauksiin.
11116:
11117:
11118: E d u s k u n n a 11 e.
11119:
11120: Valtionrautateillä on useita satoja huoneisto- sesti rakennusalan työkohteista puutetta, antai-
11121: ja virka- ja työsuhdeasuntoina. Valtion säästö- sivat edellä mainitut huoneistokorjaukset työtä
11122: toimenpiteiden seurauksena on satojen huoneis- kymmenille rakennusalan työntekijöille.
11123: tojen kunto korjauksien ja uudistustöiden suo- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11124: rittamattomuuden vuoksi mennyt aivan ala-ar-
11125: voiselle tasolle. Siitä huolimatta näistä asunnois- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11126: ta peritään henkilökunnalta valtioneuvoston 1980 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
11127: vahvistama ns. käypä vuokra. markan määrärahan Valtionrautateiden
11128: Kun nykyisenä työttömyyskautena on erityi- asuinhuoneistojen peruskorjaukseen. .
11129: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
11130:
11131: Pertti Hietala Olli Helminen Risto Tuominen
11132: Jouko Tuovinen Markus Aaltonen
11133: 1979 vp. 271
11134:
11135: Raha-asia-aloite n:o 252.
11136:
11137:
11138:
11139:
11140: Hietala: Määrärahan osoittamisesta Virtasalmella sijaitsevan Ka-
11141: rankalahden malmiesiintymän tutkimuksia varten.
11142:
11143:
11144: Ed u s kun n a II e.
11145:
11146: Virtasalmen kunnassa tounu Outokummi tössä tehokas malminetsintä taataan osoitta-
11147: Oy:n Hällinmäen kuparikaivos, joka nykyis~l malla tähän tarkoitukseen riittävästi varoja. Va-
11148: lään työllistää noin 50 työntekijää. Hälli:nmäen rojen käyttöä suunniteltaessa olisi otettava huo-
11149: malmio on pieni, ja mikäli uusia löydöksiä ei mioon erityisesti syväkairaustarve.
11150: tehdä, lopettaa kaivos toimintansa jo vuonna Virtasalmen kunnan koko alue sijaitsee geo-
11151: 1983, ja kaivostoiminnasta vapautuu tällöin 70 logisesti mielenkiintoisella alueella ja katsotaan
11152: työntekijää. malmikriittiseksi alueeksi. Tehokasta malmin-
11153: Kauppa- ja teollisuusministeriön 6. 10. 1978 etsintää ei kuitenkaan suuremmassa miutakaa-
11154: asettama kaivospaikkakuntien kehittämistoimi- vassa ole toteutettu. Useat asiantuntijat ovat
11155: kunta on luovuttanut kauppa- ja teollisuusmi- sitä mieltä, että Hällinmäen malmio ei ole var-
11156: nisteriölle 28. 5. 1979 päiväämänsä mietinnön, sinainen päämalmio, joten toiveita uusien esiin-
11157: joka on julkaistu numerolla 1979:34. Tämä ns. tymien löytymisestä on olemassa. Uusimpana
11158: kaivospaikkakuntien kehittämistoimikunta on osoituksena on 17. 1. 1979 Outokumpu Oy: lle
11159: malmin ajallisen riittävyyden ja kaivospaikka- valtaus Virtasalmen kirkonkylän pohjoispuolel-
11160: kuntien erityisongelmien perusteella suoritetun la sijaitsevan Karankalahden alueella.
11161: rajauksen mukaan valinnut tarkastelunsa koh- Kaivospaikkakuntien kehittämistoimikunta
11162: teeksi kahdeksan kaivospaikkakuntaa, niiden toteaa mietinnössään er~ty1sesti Virtasalmen
11163: joukossa myös Virtasalmen kunta. Kaivospaik- kunnan osalta, että kunnan teollisen toiminnan
11164: kakuntien osalta on suoritettu tyypillisimpien perustan muodostaa kaivannaisteollisuus, jonka
11165: ongelmien sekä kunkin kaivospaikkakunnan varaan myös tuotantorakenteen monipuolista-
11166: erityisongelmien kartoitus. Mietinnön selvitys- ruis- ja laajentamistoimenpiteet tulisi rakentaa.
11167: osassa on mm. todettu, että Virtasalmi on elin- Jatkojalostusmahdollisuuksia tarjoaa erityisesti
11168: keinorakenteeltaan alkutuotantovaltaisimpia Ankeleelta saatava marmori, joka soveltuu hy-
11169: kaivospaikkakuntia (43,2 %) . Virtasalmen vin rakennuskiveksi. Toimialan kehittäminen
11170: osalta on myös todettu, että kunnassa väestö edell)"ttää huolellista ja monipuolista pohdintaa
11171: on vuodesta 1970 vuoteen 1977 vähentynyt alkaen sopivien tuoteryhmien valinnasta, mark-
11172: suhteellisesti eniten eli 24 %. kinointikysymysten selvhtämisestä sekä tuotan-
11173: Vaikkakin Virtasalmen kaivos on verrattain toprosessin käynnistämisen keskeisistä edelly-
11174: pieni kaivosyksikkö ja sen työntekijöiden osuus tyksistä.
11175: kunnan ammatissa rtoimivasta väestöstä on vain Kehittämistoimet on kytkettävä mahdollisim-
11176: 8 %, on kunnan teollisuudessa toimivasta väes- man kiinteästi alueella toimivaan tuotantoon,
11177: töstä kaivoksen osuus 47 %. Huolimatta kai- jolloin kysymykseen tulee esimerkiksi yhteistyö
11178: vostoiminnan suhteellisen vähäisestä osuudesta kunnassa toimivan kalkkikiveä Iouhivan kai-
11179: kunnan ammatissa toimivasta väestöstä, on kai- vosyhtiön (Partek Oy:n) kanssa.
11180: voksella merkittävä vaikutus elinkeinorakenteen Niin ikään toimikunta toteaa, että Virtasal-
11181: tasapainottajana. Ilman kaivostoimintaa olisi men kunta sijaitsee ns. Keski-Savon yhtenäisen
11182: Virtasalmi entistä voimakkaammin pelkästään turvealueen väHttömässä läheisyydessä. Alueel-
11183: maa- ja metsätalouselinkeinon varassa. la sijaitsevien energiavarojen hyödyntäminen on
11184: Toimikunta on luetellut useita yleisiä kehit- käynnistynyt ja tulee jatkuvasti laajenemaan.
11185: tämisehdotuksia, joista Virtasalmen kunnan kä- Vaikka Virtasalmen kunnassa d ole huomatta-
11186: sityksen mukaan tärkeimpänä toimikunta eh- via turvevaroja, voidaan turpeeseen liittyviä
11187: dottaa, että kaivospaikkakuntien lähiympäris- hyödyntämismahdollisuuksia hyödyntää myös
11188: 272 Raha-asia-aloite n:o 252
11189:
11190:
11191: siellä. Turvealueella olevien VAPO:n turvetyö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11192: koneiden huoltojärjestelyt ovat toistaiseksi 1980 tulo- ja menoarvioon momentin
11193: puutteelliset ja Mikkelin läänin teollisuustoimi- 32.50.41 alamomentille 2 500 000 mar-
11194: kunta on esittänyt, että lääniin perustettaisiin kan määrärahan Outokumpu Oy:n 11.
11195: valmistus- ja huoltovari:kko VAPO:n työkonei- 1. 1979 saaman valtauskirjan tarkoitta-
11196: ta varten. V arikon sijaintiparkka voisi olla Vir- man Virtasalmen kunnassa sijaitsevan
11197: tasalmen kunta, kun otetaan huomioon kun- Karankalahden malmiesiintymän vuonna
11198: nan keskeinen sijainti turvealueeseen nähden. 1980 suoritettavia tutkimuksia varten.
11199: Edellä olevaan viitaten ehdotan,
11200: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
11201:
11202: Pertti Hietala
11203: 1979 vp. 273
11204:
11205: Raha-asia-aloite n:o 25.3.
11206:
11207:
11208:
11209: Hietala: Määrärahan osoittamisesta Valtion polttoainekeskuksen
11210: työkoneiden valmistusta ja huoltoa palvelevan rakennuksen
11211: rakennustöiden aloittamiseksi Virtasalmella.
11212:
11213:
11214: Ed u s kun n a 11 e.
11215:
11216: Virtasalmen kunnassa tounn Outokumpu tössä tehokas malminetsintä taataan osoitta-
11217: Oy:n Hällinmäen kuparikaivos, joka nykyisel- malla tähän tarkoitukseen riittävästi varoja.
11218: lään työllistää noin 50 työntekijää. Hällinmäen Varojen käyttöä suunniteltaessa olisi otettava
11219: malmio on pieni, ja mikäli uusia löydöksiä ei huomioon erityisesti syväkairaustarve.
11220: tehdä, lopettaa kaivos toimintansa jo vuonna Virtasalmen kunnan koko alue sijaitsee geo-
11221: 1983, ja kaivostoiminnasta vapautuu tällöin 70 logisesti mielenkiintoisella alueella ja katsotaan
11222: työntekijää. malmikriittiseksi alueeksi. Tehokasta malminet-
11223: Kauppa- ja teollisuusrPinisteriön 6. 10. 1978 si.t1tää ei kuitenkaan suuremmassa mittakaavas-
11224: asettama kaivospaikkakuntien kehittämistoimi- sa ole toteutettu. Useat asiantuntijat ovat sitä
11225: kunta on luovuttanut kauppa- ja teollisuusmi- mieltä, että Hällinmäen malmio ei ole varsinai-
11226: nisteriölle 28. 5. 1979 päiväämänsä mietinnön, nen päämalmio, joten toiveita uusien esiinty-
11227: joka on julkaistu numerolla 1979:34. Tämä ns. mien löytymisestä on olemassa. Uusimpana
11228: kaivospaikkakuntien kehittämistoimikunta on osoituksena on 17. 1. 1979 Outokumpu Oy:lle
11229: malmin ajallisen riittävyyden ja kaivospaikka- valtaus Virtasalmen kirkonkylän pohjoispuolel-
11230: kuntien erityisongelmien perusteella suoritetun la sijaitsevan Karankalahden alueella.
11231: rajauksen mukaan valinnut tarkasteluosa koh- Kaivospaikkakuntien kehittämistoimikunta
11232: teeksi kahdeksan kaivospaikkakuntaa, niiden toteaa mietinnössään erityisesti Virtasalmen
11233: joukossa myös Virtasalmen kunta. Kaivospaik- kunnan osalta, että kunnan teollisen toiminnan
11234: kakuntien osalta on suoritettu tyypillisimpien perustan muodostaa kaivannaisteollisuus, jonka
11235: ongelmien sekä kunkin kaivospaikkakunnan varaan myös tuotantorakenteen monipuolista-
11236: erityisongelmien kartoitus. Mietinnön selvitys- ruis- ja laajentamistoimenpiteet tulisi rakentaa.
11237: osassa on mm. todettu, että Virtasalmi on elin- Jatkojalostusmahdollisuuksia tarjoaa erityisesti
11238: keinorakenteeltaan alkutuotantovaltaisimpia Ankeleelta saatava marmori, joka soveltuu hy-
11239: kaivospaikkakuntia ( 43,2 %) . Virtasalmen vin rakennuskiveksi. Toimialan kehittäminen
11240: osalta on myös todettu, että kunnassa väestö edellyttää huolellista ja monipuolista pohdin-
11241: on vuodesta 1970 vuoteen 1977 vähentynyt taa alkaen sopivien tuoteryhmien valinnasta,
11242: suhteellisesti eniten eli 24 %. markkinointikysymysten selvittämisestä sekä
11243: Vaikkakin Virtasalmen kaivos on verrattain tuotantoprosessin käynnistämisen keskeisistä
11244: pieni kaivosyksikkö ja sen työntekijöiden osuus edellytyksistä.
11245: kunnan ammatissa toimivasta väestöstä on vain Kehittämistoimet on kytkettävä mahdollisim-
11246: 8 %, on kunnan teollisuudessa toimivasta väes- man kiinteästi alueella toimivaan tuotantoon,
11247: töstä kaivoksen osuus 47 %. Huolimatta kai- joUoin kysymykseen tulee esimerkiksi yhteistyö
11248: vostoiminnan suhteellisen vähäisestä osuudesta kunnassa toimivan kalkkikiveä louhivan kaivos-
11249: kunnan ammatissa toimivasta väestöstä, on kai- yhtiön (Partek Oy:n) kanssa.
11250: voksella merkittävä vaikutus elinkeinorakenteen Niin ikään toimikunta toteaa, että Virtasal-
11251: tasapainottajana. Ilman kaivostoimintaa olisi men kunta sijaitsee ns. Keski-Savon yhtenäisen
11252: Virtasalmi entistä voimakkaammin pelkästään turvealueen välittömässä läheisyydessä. Alueel-
11253: maa- ja metsätalouselinkeinon varassa. la sijaitsevien energiavarojen hyödyntäminen on
11254: Toimikunta on luetellut useita yleisiä kehit- käynnistynyt ja tulee jatkuvasti laajenemaan.
11255: tämisehdotuksia, joista Virtasalmen kunnan kä- Vaikka Virtasalmen kunnassa ei ole huomatta-
11256: sityksen mukaan tärkeimpänä toimikunta eh- via turvevaroja, voidaan turpeeseen liittyviä
11257: dottaa, että kaivospaikkakuntien lähiympäris- hyödyntämismahdollisuuksia hyödyntää myös
11258: 35 0879007181
11259: 274 Raha-asia-aloite n:o 253
11260:
11261:
11262: siellä. Turvealueella olevien VAPO:n turvetyö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11263: koneiden huoltojärjestelyt ovat toistaiseksi 1980 tulo- ja menoarvioon 200 000
11264: puutteelliset ja Mikkelin läänin teollisuustoimi- markan määrärahan Virtasalmen kun-
11265: kunta on esittänyt, että lääniin perustettaisiin taan sijoitettavaksi suunnitellun Valtion
11266: valmistus- ja huoltovarikko VAPO:n työko- polttoainekeskuksen työkoneiden valmis-
11267: neita varten. Varikon sijaintipaikka voisi olla tusta ja huoltoa varten tarvittavan ra-
11268: Virtasalmen kunta, kun otetaan huomioon kun- kennuksen suunnittelu- ja mahdollisten
11269: nan keskeinen sijainti turvealueeseen nähden. osittaisten toteuttamiskustannusten al-
11270: Edellä olevaan viitaten ehdotan, kurahoitukseksi.
11271: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
11272:
11273: Pertti Hietala
11274: 1979 vp. 275
11275:
11276: Raha-asia-aloite n:o 254.
11277:
11278:
11279:
11280:
11281: Hirvelä: Ko~otetun. määrärahan osoittamisesta Jyväskylän yliopis-
11282: ton tutkimus- Ja opetusvälineiden sekä kaluston hankkimi-
11283: seen.
11284:
11285:
11286: Eduskunnalle.
11287:
11288: Valtion vuoden 1980 tulo- ja menoarvioesi- tuksen lääketieteellistä ja biologista luonnetta
11289: tyksen momentille 29.10.70 on ehdotettu tut- paremmin voitaisiin huomioida, ehdotan, .
11290: kimus- ja opetusvälineiden sekä kaluston hank-
11291: kimiseen Jyväskylän yliopistolle 3. 200 000 mk. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11292: Määräraha ei vastaa Jyväskylän yliopiston tie- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
11293: dekuntarakenteisiin .eikä riitä liikuntaopetuksen 29.10.70 lisäyksenä 800 000 markkaa
11294: ja -tutkimuksen kannalta välttämättömiin väli- Jyväskylän yliopiston tutkimus- ja ope-
11295: ne- ja kalustohankintoihin. Jotta liikt.mtaope- tusvälineiden sekä kaluston hankkimi-
11296: seen.
11297: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
11298:
11299: Inger Hirvelä
11300: 27u 1979 vp.
11301:
11302: Raha-asia-aloite n:o 255.
11303:
11304:
11305:
11306:
11307: Hirvelä: Korötetun määrärahan osoittamisesta Jyväskylän yli-
11308: opiston rakennushankkeiden suunnitteluun Mattilanniemen
11309: II rakennusvaihe mukaanlukien.
11310:
11311:
11312: E d u s kä n n a 11 e.
11313: Valtion tulo- )a menoarvioesitykseen vuodelle heen päätyttyä voitaisiin välittÖmästi jatkaa· II
11314: 1980 on ehdotettu momentille 29.10.74, kor- vaiheella, ehdotan,
11315: keakoulujen talonrakennushankkeiden suunnit-
11316: telua varten, Jyväskylän yliopistolle 200 000 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11317: markan määräraha. Suunnittelu koskee sekä 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
11318: yliopiston kiinteistöhuoltokeskusta että viher- 29.10.74 lisäyksenä 300 000 markkaa
11319: aluepuutarhaa, ja näin ollen määräraha on riit- Jyväskylän yliopiston Mattilanniemen
11320: tämätön. Jotta Mattilanniemen I rakennusvai- II rakennusvaiheen suunnitteluun.
11321: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
11322:
11323: Inger Hirvelä
11324: 1979 vp. 277
11325:
11326: Raha-asia-aloite n:o 256.
11327:
11328:
11329:
11330:
11331: Hirvelä: Korotetun määrärahan osoittamisesta lukialaisten opin-
11332: torahan perusosaan.
11333:
11334:
11335: E du s kunnalle.
11336:
11337: Valtion vuoden 1980 tulo- ja menoarvioesi- hin keskiasteen opiskelijoihin nähden huomat-
11338: tyksen momentille 29.39.55 on ehdotettu lu- tavasti huonommassa asemassa opintorahaan
11339: kiolaisten opintorahan perusasaa varten 6 milj. nähden, ja tällä perusteella ehdotan,
11340: markkaa. Esitetty määräraha on opintorahaan
11341: oikeutettujen lukumäärä huomioon ottaen niin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11342: pieni, että se jaettuna putoaa lähelle sitä rajaa, 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
11343: ettei sitä lainkaan jaeta. Lukiolaiset ovat mui- 29.39.55 lisäyksenä 1 500 000 markkaa
11344: Iukialflisten opintorahan perusosaan.
11345: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
11346:
11347: Inger Hirvelä
11348: 278 1979 vp.
11349:
11350: Raha-asia-aloite n:o 257.
11351:
11352:
11353:
11354:
11355: Hirvelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionapuun
11356: järjestöjen vapaata sivistystyötä varten.
11357:
11358:
11359: E d u s k u n n a 11 e.
11360:
11361: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuo- tuetaan nykyistä enemmän. Lisäksi korostamme,
11362: delle 1980 esitetään momentilla 29.57.54 val- että opintokeskusta ylläpitävien järjestöjen si-
11363: tioneuvoston käytettäväksi 5 190 000 mk eli vistystyöhön tarkoitettu valtionapu · oh jäänyt
11364: lisäystä 440 000 mk. Alamomentilla 2957.54.1 jälkeen huomattavasti viime vuosina esimerkik-
11365: esitetään valtionapua opintokeskusta ylläpitä- si laitosmuotoiseen · :vapaaseen sivistystyöhön
11366: vien järjestöjen sivistystyöhön 3 100 000 mk. nähden.
11367: · Pidämme alamomentille 29.57 .54.1 esitettyä Edellä olevaan viitaten ehdotainme,
11368: valtionapua vähäisenä. Perusteluina korostamme
11369: opintokeskusta ylläpitävien järjestöjen sivistys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11370: työn merkitystä sekä yksityisen kansalaisen että 1980 tulo- ;a menoarvioon momentin
11371: koko maan kulttuurielämän kannalta. Edelleen 29.57.54 alamomentille 1 lisäyksenä
11372: pidämme tärkeänä, että tämän sivistys- ja kult- 3 000 000 markkaa valtionapuna opin-
11373: tuuritoiminnan erilaisissa yhteiskuntapiireissä tokeskusta ylläpitävien iär;estö;en sivis-
11374: elävää perinnettä, kuten työväen perinnettä, tystyöhön.
11375: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
11376:
11377: Inger Hirvelä Heli Astala
11378: Anna-Liisa Jokinen Arvo Kemppainen
11379: 1979 vp. 279
11380:
11381: Raha-asia-aloite n:o 2.58.
11382:
11383:
11384:
11385:
11386: Hirvelä: Määrärahan osoittamisesta lastenkulttuurin tuotannon
11387: tukemiseksi.
11388:
11389:
11390: E d u s k u n n a 11 e.
11391:
11392: Kansainvälisen lapsen vuoden 1979 Suomen soinen lastenkulttuuri ei pysty taloudellisesti
11393: komitean tavoiteohjelmassa todetaan, että las- kilpailemaan heikkotasoisen massaviihteen kans-
11394: tenkulttuuri on tärkeä osa inhimillistä elämää sa. Vedoten lasten kulttuuritoimikunnan mie-
11395: ja että lastenkulttuurista saadut kokemukset tintöön ehdotan,
11396: vaikuttavat persoonallisuuden kehittymiseen,
11397: elämänasenteisiin ja yhteiskunnalliseen käyttäy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11398: tymiseen. Kuitenkin Suomessa lapsille tarkoitet- 1980 tulo- ia menoarvioon luvun 29.90
11399: tuja kirjoja (ei koulu-) , elokuvia, teatterinäy- uudelle momentille 1 000 000 markan
11400: töksiä, näyttelyjä jne. tuotetaan lasten tarpei- määrärahan lastenkulttuurin tuotannon
11401: siin nähden aivan riittämättömästi. Korkeata- tukemiseksi.
11402: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
11403:
11404: Inger Hirvelä
11405: 280 1979 vp.
11406:
11407: Raha-asia-aloite n:o 259.
11408:
11409:
11410:
11411:
11412: Hirvelä: Määrärahan osoittamisesta valtion viljavaraston raken-
11413: tamiseksi Jämsään.
11414:
11415:
11416: E d u .s k u n n all e.
11417:
11418: Keski-Suomessa tuotetusta leipäviljasta noin set. Valtion viljavaraston sijoittaminen Jämsään
11419: 80 % viljellään Jämsän seudulla ja siemenvilja onkin perusteltua. Jämsän edullisuutta viljava-
11420: lähes kokonaan. Jämsässä viljan vastaanottoa raston sijoituspaikkana puoltavat myös paikka-
11421: harjoittavat liikkeet ovat ottaneet viljaa vas- kunnan keskeinen sijainti sekä erinomaiset
11422: taan vuosittain keskimäärin 7,5 milj. kiloa, jo- maantie- ja rautatieliikenneyhteydet.
11423: ka vastaa noin 20 000 hehtaarin viljelyalaa. . Edelliseen viitaten ehdotan,
11424: Koska liikkeillä on pienet varastot, on vilja kul-
11425: jetettava Etelä- ja Lounais-Suomen varastoihin. että Eduskun.ta ottaisi valtion vuoden
11426: Vastaavasti sieltä tuotetaan tänne huomattavia 1980 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
11427: määriä rehu- ja siemenviljaa, joten viljan edes- markan määrärahan valtion viljavaraston
11428: takainen kuljetus muodostaa suuret kustannuk- rakentamiseksi ]ämsään.
11429: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
11430:
11431: Inger Hirvelä
11432: 1979 vp. 281
11433:
11434: Raha-asia-aloite n:o 260.
11435:
11436:
11437:
11438:
11439: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta meripelastushelikopte-
11440: rin hankkimiseksi Saaristomerta varten.
11441:
11442:
11443: Eduskunnalle.
11444:
11445: Saaristomerellä tarvitaan helikopteria, joka Etsintävaiheessa selviydytään joten kuten ra-
11446: olisi suunniteltu meriolosuhteisiin ja huonolla javartioston Turkuun pysyvästi sijoitetulla ke"
11447: säällä lentämistä varten. Viimeisimmät huo- vyellä helikopterilla. Sen sijaan varsinaiseen pe-
11448: noissa sääolosuhteissa koetut tuhoisat haaksiri~ lastustyöhön kaivataan turvallista konetta, • he-
11449: kot Saaristomerellä ja sen tuntumassa nostavat likopteria, joka yleisen kansainvälisen käytän-
11450: tarpeen hyvin ajankohtaiseksi. nön mukaan avomeritoiminnassa olisi ·kaksi-
11451: Merivartiostolla on tällä alueella käytössään moottorinen ja jolla olisi enemmän nostokykyä
11452: vain yksi neljän hengen helikopteri, joka ei so- ja potilastilaa kuin nykyisin käytössä olevalla
11453: vellu meripelastukseen, vaikka sitä siihen käy- yksimoottorisella helikopterilla.
11454: tetäänkin. Mainittu helikopteri ei myöskään Saaristomerta varten tarvitaan joka säähän so-
11455: pysty lentämään vaikeissa sääolosuhteissa eikä veltuva meripelastushelikopteri.
11456: sumussa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11457: Valtiovallan ainoat meripelastustarkoituksiin nioittaen,
11458: sopivat helikopterit ovat puolustusvoimien kes-
11459: kiraskaat koneet, jotka teknillisiltä ominaisuuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11460: siltaan ja suorituskyvyiltään soveltuvat hyvin 1980 tulo- ja menoarvioon 3 500 000
11461: näihin tehtäviin. Puolustusvoimien kuusi keski- markan määrärahan nteripelastushelikop-
11462: raskasta helikopteria on sijoitettu Uttiin, jossa terin hankkimiseksi Saaristomerta var-
11463: niitä päätarkoituksellisesti käytetään puolustus- ten.
11464: voimien koulutus- ja kuljetustehtäviin. Saaris-
11465: tomerta ajatellen sijoituspaikka on liian etäi-
11466: nen.
11467: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
11468:
11469: Tapio Holvitie Ensio Laine Helge Saarikoski
11470: Heikki Perho Anna-Liisa Jokinen Sauli Hautala
11471: Ilkka Kanerva Heli Astala Paula Eenilä
11472: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Mikko Rönnholm Lauri lmpiö
11473:
11474:
11475:
11476:
11477: 36 0879007181
11478: 282 19~9 vp.
11479:
11480: Raha-asia-aloite n:o 261.
11481:
11482:
11483:
11484:
11485: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta Aho Svenska Teaterin toi-
11486: minnan jatkumiseksi alueellisena teatterina.
11487:
11488:
11489: E d u s k u n n a 11 e.
11490:
11491: Jo tähänastisella toiminnallaan Aho Svenska sinkielinen alueteatteri ja antaa sille mahdolli-
11492: Teater on osoittanut ruotsinkielisen, alueellisen suudet taloudellisesti jatkaa arvokasta työtään.
11493: teatteritoiminnan tarpeellisuuden Turun seu- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
11494: dulla. Nykyisin voimavaroin ei ole mahdollista taen,
11495: jatkaa kovinkaan kauan teatterin viemistä saa- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
11496: ristokuntiin, jotka siten jäisivät tätäkin kulttuu- den 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
11497: ripalvelua vaille. On toivottavaa, että Aho markan määrärahan Aho Svenska T ea-
11498: Svenska Teaterista voitaisiin muodostaa ruot- terin kehittämiseksi ruotsinkieliseksi
11499: alueteatteriksi.
11500: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
11501:
11502: Tapio Holvitie
11503: 1979 vp. 283
11504:
11505: Raha-asia-aloite n:o 262.
11506:
11507:
11508:
11509:
11510: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta kulttuurihistoriallisesti ar-
11511: vokkaan Ingmanin talon pelastamiseksi Turussa.
11512:
11513:
11514: E d u s k u n n a 11 e.
11515:
11516: Turun kaupungin vanhan keskustan tuntu- vahinko ja siksi kaupunki toivoo valtiovallan
11517: massa sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokas mukaantuloa kustannuksiin sekä entistämistöi-
11518: Ingmanin talo. Tämän kiinteistön peruskorjaus- hin.
11519: ta samoin kuin kaupungin omistukseen hankki- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
11520: mista on tiedusteltu museoviraston taholta. Tu- taen,
11521: run kaupunki on tutkinut mahdollisuuksia ta-
11522: lon hankintaan ja peruskorjaukseen, mutta to- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11523: dennut, ettei se ole mahdollista yksinomaan 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
11524: kaupungin voimavaroin. Rakennuksen katoa- markan määrärahan Turussa sijaitsevan
11525: minen kaupunkikuvasta olisi kuitenkin suuri Ingmanin talon ostoon ja peruskorjauk-
11526: seen.
11527: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
11528:
11529: Tapio Holvitie
11530: 284. 1979 vp.
11531:
11532: Raha-asia-aloite n:o 263.
11533:
11534:
11535:
11536:
11537: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun-Salon moot~ori
11538: liikennetien tietyön aloittamiseksi.
11539:
11540:
11541: Ed u s kun n a 11 e.
11542:
11543: Valtatiestä n:o 1 on osa Helsinki-Lohjan- kennetien pituus on 46 km ja kustannusarvio
11544: harju tällä hetkellä moottoritietä. Tästä eteen- n. 200 mmk. Hanke on toteuttamisvaiheessa
11545: päin on kaavailtu rakennettavaksi erillinen jaettavissa 3-4 erikseen hyödynnettävissä ole-
11546: moottoriliikennetie ensiksi Lohjalie (ns. Loh- vaan osahankkee8een.
11547: jan sisääntulotie) ja siitä edelleen Saloon ja Tieosan tämänhetkiset liikennemäärät ovat
11548: Turkuun. Tästä . moottoriliikennetiestä Lohjan 5 000-9 000 ajoneuvoa vuorokaudessa (KVL),
11549: sisääntulotie on kiireeliisin ja tullee tehtäväksi ja liikenteen odotetaan kasvavan 2-J% vuo-
11550: 1~80-lu~un loppupuolella, .sen sijaa~ )oppuo~an dessa. Mikäli liikenteen kasvu on ::~rvioitua suu-
11551: eli LohJan-Salon-Turun moottottlukennetlen ruusluokkaa koko 1980-luvun ajan, muodostuu
11552: ri:tkentamisaikataulu on täysin avoin. Salon- Turun-Paimion osuus 1990-luvulla varsin
11553: Turun osuuden rakentamista on liikenneminis- ruuhkautuneeksi ja siten Kaarinan-Piikkiön
11554: teriön käsityksen mukaan kuitenkin pidettävä taajamanauhan toimintoja vaikeuttavaksi.
11555: Lohjan-Salon välin rakentamista kiireellisem- Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
11556: pänä, koska liikennemäärät ovat tällä osuudella · taen,
11557: korkeammat ja koska Salosta Helsinkiin on
11558: jo tällä hetkellä olemassa vaihtoehtoinen yh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11559: teys Mustien ja Inkoon kautta. 1980 tulo- ja menoarvioon 900 000
11560: Salon-Turun välille kaavaillun moottorilii- markan määrärahan Turun-Salon moot-
11561: toriliikennetien töiden aloittamiseksi.
11562: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
11563:
11564: Tapio Holvitie Sauli Hautala
11565: Heikki Perho R. Breilin
11566: Ilkka Kanerva Mikko Rönnholm
11567: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Paula Eenilä
11568: 1979 vp. 285
11569:
11570: Raha-asia-aloite n:o 264.
11571:
11572:
11573:
11574:
11575: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaupungin-
11576: Forssan tieyhteyden rakentamiseen.
11577:
11578:
11579: Ed u sku nn_all e.
11580:
11581: Uudenkaupungin ja Forssan välisen tieyhtey- muutoksen puolesta antaa viittauksen siihen
11582: den rakentaminen on ollut vireillä jo varsin suuntaan, että keskusvirastojen olisi ehdotto-
11583: pitkään. Tien merkitystä ovat vuosien varrella masti jo tehdessään esityksiä talousarvioon otet-
11584: useassa yhteydessä korostaneet muun muassa tava huomioon nykyinen vinoutunut määrära-
11585: alueen kunnat ja talouselämä. Hinnerjoen ja hajakautuma ja pyrittävä korjaamaan sitä ete-
11586: Yläneen välinen tieosuus on sijoitettu TVL:n läisten maakuntien toivomalla tavalla.
11587: Turun piirin toimeenpano-ohjelmassa kuiten- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11588: kin vasta vuodelle 1985. nioittaen,
11589: Varsinais-Suomen Maakuntaliitto on usean
11590: kerran yrittänyt yhdessä muiden eteläisten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11591: maakuntaliittojen kanssa saada muutosta tie- 1980 tulo- ja menoarvioon 900 000
11592: määrärahojen alueelliseen jakautumaan budjetin markan määrärahan töiden aloittami-
11593: yhteydessä. Varsin suureksi osoittautunut paine seen Uudenkaupungin-Forssan tieyh-
11594: teyden keskeneräisissä kohdissa.
11595: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
11596:
11597: Tapio Holvitie Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Lauri Palmunen
11598: Mikko Rönnholm Sauli Hautala Anna-Liisa Jokinen
11599: Ilkka Kanerva Paula Eenilä Heli Astala
11600: 286 1979 vp.
11601:
11602: Raha-asia-aloite n:o 265.
11603:
11604:
11605:
11606:
11607: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaupungin sisään-
11608: tuloteiden rakentamiseen.
11609:
11610:
11611: E d u s k u n n a 11 e.
11612:
11613: Uudenkaupungin sisääntuloteitten niveltämi- lestaan taloudellisimmin samanaikaisesti tien
11614: nen joustavasti kaupungin katuverkkoon on ol- muun rakentamisen kanssa. Tiehän valmistuu
11615: lut jo pitkään kesken. Tämä koskee sekä Lai- vuoden 1979 aikana.
11616: tilan, Lokalahden että Pyhärannan suunnista Nämä hankkeet on TVL:n Turun piirin toi-
11617: tulevia teitä. Suunnitelmat niiden osalta ovat meenpano-ohjelmassa sijoitettu vasta vuoteen
11618: sen sijaan olleet jo kauan joko valmiina tai val- 1983 ja niiden yhteinen kustannusarvio on 7,5
11619: misteilla. miljoonaa markkaa.
11620: Nuo suunnitelmat sisältävät muun muassa Uudenkaupungin sisääntuloteiden niveltämis-
11621: Lokalahden tien johtamisen ylikulkusiltaa myö- tä joustavasti kaupungin katuverkkoon kiirehtii
11622: ten Uudenkaupungin ja Turun välisen rauta- jo tiedossa oleva kuntaliitos Uudenkaupungin
11623: tien yli ja Laicilan tien jatkamisen Laivanra- ja Lokalahden välillä.
11624: kentajantienä ohi kaupungin ydinkeskustan. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11625: Tällä hetkellähän koko teolli:suuslaitosten ras- nioittaen,
11626: kas Hikenne kulkee aivan kaupungin keskustan
11627: kautta aiheuttaen melkoisia ongelmia. Ongel- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
11628: mia lisää se, että huomattava osa Kemiran j'a den 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
11629: Esson kuljetuksista muodostuu ns. vaarallisista markan määrärahan töiden aloittamiseen
11630: aineista. Pyhärannan tien liittäminen tehok- Uudenkaupungin sisääntuloteiden nivel-
11631: kaasti kaupungin katuverkkoon tapahtuisi puo- tämiseksi kaupungin katuverkkoon.
11632: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
11633:
11634: Tapio Holvitie Lauri Palmunen
11635: Heikki Perho Sauli Hautala
11636: Ilkka Kanerva Paula Eenilä
11637: Mikko Rönnholm Heli Astala
11638: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Anna-Liisa Jokinen
11639: 1979 vp. 287
11640:
11641: Raha-asia-aloite n:o 266.
11642:
11643:
11644:
11645:
11646: Holvitie ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Turun lento-
11647: aseman kiitoradan pidentämiseen.
11648:
11649:
11650: E d u s k u n n a 11 e.
11651:
11652: Turun lentoasemalla valmistuu vuoden 1980 tettavissa. Turun lentokentälle asetettavia vaa-
11653: aikana kiitoradan pidennys 2 000 metristä timuksia lisäävät 1980·luvulla erityisesti Lou-
11654: 2 500 metriin. Kiitoradan pidennyttyä 2 500 nais-Suomen elinkeinoelämän kansainvälisty-
11655: metriin sitä voivat tilausliikenteeseen käyttää minen ja voimakkaasti kehittyvä matkailu. Ken-
11656: muun muassa OC-8 ja OC-10 tyyppiset koneet tän pidentäminen 2 800 metriin on tässä vai-
11657: sekä pitkät DC-9 koneet, joita tiettävästi tul- heessa helposti toteutettavissa ja tarpeen vaa-
11658: laan 1980-luvulla käyttämään paljon Euroopan tima.
11659: liikenteessä. Kiitorata jää kuitenkin liian lyhyek- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11660: si säännöllistä reittiliikennettä ajatellen, mikä nioittaen,
11661: on esteenä suorien lentoyhteyksien kehittämi-
11662: selle Turusta Euroopan eri kohteisiin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11663: Käsityksemme mukaan maasto kiitoradan 1980 tulo- ;a menoarvioon lisäyksenä
11664: länsipääs,sä on nyt tehtävän 500 metrin piden- 1 000 000 markkaa Turun lentoaseman
11665: nyksen jälkeen rakentamiseen hyvin sopiva, niin kiitoradan pidentämiseksi 2 800 met-
11666: että pidennys 2 800 metriin on helposti toteu- riin.
11667: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
11668:
11669: Tapio Holvitie Sauli Hautala Anna-Liisa Jokinen
11670: Ilkka Kanerva Ensio Laine Paula Eenilä
11671: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Lauri Palmunen Mikko Rönnholm
11672: Heikki Perho
11673: 288 1979 vp.
11674:
11675: Raha-asia-aloite n:o 267.
11676:
11677:
11678:
11679:
11680: Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta julkisten rakennus-
11681: ten korjausten suunnitteluun liikuntavammaisten kulkemisen
11682: helpottamiseksi.
11683:
11684:
11685: Ed u s kun n a 11 e.
11686:
11687: Maassamme on useilla eri tavoilla pyritty tu- tasaveroisina osallistua työelämään ja muuhun
11688: kemaan ja helpottamaan niin SQta- kuin siviili- toimintaan.
11689: invalidienkin asemaa. Kuitenkaan taloudelliset Erityinen ongelma on myös uusienkin jul-
11690: tukitoimet, lääkinnälliseti huollon tehostaminen kisten rakennusten sisääntuloväylät, porrasrat·
11691: tai kuntoutuksen lisääminen eivät yksinomaan kaisut, käytävät sekä esimerkiksi hissit. Aivan
11692: ole riittäviä. liian harvoin on rakennuksen suunnittelija otta-
11693: Vaikea epäkohta kaikkien liikuntavammais- nut huomioon liikuntaesteisten tarpeet. Yleen-
11694: ten osalta on, että yhteiskunta ei ole huolehti- sä kustannuksia ei näiden tarpeiden huomioon-
11695: nut vammaisten erityistarpeiden huomioon ot- ottamisesta juuri aiheudu.
11696: tamisesta suunniteltaessa asuntoja, virastotaloja, Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11697: kouluja sekä. muita julkisia · palvelulaitoksia.
11698: Mikäli osittain liikuntakyvyttömien käytettä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11699: vissä olisi heidän väestösuhdettaan vastaavassa 1980 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
11700: määrin sellaisia asuntoja, joihin pääsy ja joissa markan määrärahan julkisten rakennus-
11701: liikkuminen invalidiajoneuvoilla on mahdollis- ten korjausten suunnitteluun liikunta-
11702: ta, helpottaisi tämä heidän mahdollisuuksiaan vammaisten kulkemisen helpottamiseksi.
11703: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
11704:
11705: Helvi Hyrynkangas Hannele Pokka Väinö Raudaskoski
11706: Markku Kauppinen Juhani Tuomaala Aila Jokinen
11707: Antero Juntumaa J. Juhani Kortesalmi Elisabeth Rehn
11708: Anneli Kivitie Mikko Pesälä Anssi Joutsenlahti
11709: Jorma Fred Eva-Maija Pukkio
11710: 1979 vp. 289
11711:
11712: Raha-asia-aloite n:o 268.
11713:
11714:
11715:
11716:
11717: Hyrynkangas ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien
11718: yleisiin rahoitusavustuksiin.
11719:
11720:
11721: E d u s k u n n a II e.
11722:
11723: Valtion vuoden 1980 tulo- ja menoarvioesi- döksissä viitataan siihen, että mikäli jotkut
11724: tyksessä esitetään kuntien yleisiin rahoitusavus- kunnat eivät saa riittävästi ko. toimen osalta
11725: tuksiin (26.97 .30) 79 000 000 markkaa, missä valtionapuja, järjestetään lisärahoitus yleisten
11726: on lisäystä kuluvaan vuoteen verrattuna rahoitusavustusten muodossa. Näin luvataan
11727: 5 000 000 markkaa (6,8 %) . mm. uudessa peruskoulun, lukion ja kirjaston
11728: Tarve ko. määrärahaan on huomattavasti valtionapu järjestelmässä.
11729: suurempi mm. sen vuoksi, että kunnat ovat Vastaavia määrärahojen korotuksia rahoitus-
11730: tällä hetkellä erittäin vaikeassa taloudellisessa avustuksissa ei kuitenkaan ole tapahtunut.
11731: asemassa alhaisten veroäyrikertymien johdosta. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11732: Tiedot vuoden 1978 veroäyrimääristä osoitta-
11733: vat, että useimmissa kunnissa veroäyrimäärien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11734: kasvu on vain muutaman prosenttiyksikön. Jo- 1980 tulo- ;a menoarvioon momentille
11735: pa äyrimäärien laskua edelliseen vuoteen ver- 26.97.30 lisäyksenä 21 000 000 mark-
11736: rattuna tapahtuu hyvin monessa kunnassa. kaa kuntien yleisiin rahoitusavustuk-
11737: Lisäksi useiden toimintojen valtionapusää- siin.
11738: Hels:ingissä 18 päivänä syyskuuta 1979.
11739:
11740: Helvi Hyrynkangas Matti Ruokola J. Juhani Kortesalmi
11741: Mauno Manninen Juhani Vähäkangas Martti Ursin
11742: Helvi Niskanen Vappu Säilynoja
11743:
11744:
11745:
11746:
11747: 37 0879007181
11748: 290 1979 vp.
11749:
11750: Raha-asia-aloite n:o 269.
11751:
11752:
11753:
11754:
11755: Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta Pyhäjärvelle suun-
11756: nitellun valtion riistanhoitokoulun perustamista koskevan
11757: tutkimuksen suorittamiseen.
11758:
11759:
11760: Ed u s kun n a 11 e.
11761:
11762: Pyhäjärven pitäjä sijaitsee Oulun läänin ete- maila matkailullisia päämääriä. Alue on seutu-
11763: lärajalla 124 km2 :n laajuisen Pyhäjärven ran- kaavaliiton toimesta valittu yhdeksi neljästä
11764: nalla. Alue on runsasmetsäistä ja vesirikasta, lii- Oulun läänin seutukaavan mukaisista matkailu-
11765: kenteellisesti pitäjä on keskeinen, sillä valtatie kohteista. Maastollisesti Pyhäjärven eteläosa
11766: n:o 4 sekä Ylivieskan-Iisalmen runkotie hal- tarjoaa vaihtelevine alueineen hyvät mahdolli-
11767: kaisevat pitäjän. suudet talviurheiluun sekä järven ansiosta kesä-
11768: Esitämme tutkittavaksi, että Pyhäjärvelle pe- matkailuun.
11769: rustettaisiin valtion riistanhoitokoulu, jossa an- Ottaen huomioon alueelliset ja sijainnilliset
11770: nettaisiin ko. alan koulutusta. Samaan yhteyteen edellytykset tulisi tavoitteeksi asettaa yhdistetty
11771: esitämme perustettavaksi kalanviljelylaitoksen, koulutus, tutkimus, kalanpoikasten tuotanto se-
11772: joka palvelisi tämän alueen jokijärjestelyjen ai- kä matkailu. Tällöin se myös taloudellisesti
11773: heuttamia velvoiteistutuksia sekä muuta alueen parhaiten tuottaisi tuloksen.
11774: kalanpoikastarvetta. Lisäksi laitosta voitaisiin Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11775: ehkä käyttää kalataloudelliseen koulutukseen ja
11776: tutkimukseen yhdessä kirkasvetisen Pyhäjärven että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
11777: sekä Ouluun perustettavan Riista- ja kalatalou- den 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000
11778: den tutkimuslaitoksen kanssa. markan määrärahan tutkimuksen suo-
11779: Kalanviljelylaitos olisi sijoitettava mahdolli- rittamiseksi valtion riisianhoitokoulun
11780: simman lähelle 4-tietä, jotta se palvelisi sa- perustamista varten Pyhäjärvelle.
11781: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
11782:
11783: Helvi Hyrynkangas Jorma Fred Antero Juntumaa
11784: Anneli Kivitie Väinö Raudaskoski
11785: 1979 vp. 291
11786:
11787: Raha-asia-aloite n:o 270.
11788:
11789:
11790:
11791:
11792: Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta Ivalon-Rajajoose-
11793: pin tien kunnostustöiden aloittamiseksi.
11794:
11795:
11796: E d u s k u n n a 11 e.
11797:
11798: Ivalon kirkonkylästä Rajajooseppiin johtava dollisuuksia voimakkaastikin kasvaa, jolloin lii-
11799: maantie, joka on noin 50 kilometrin pituinen, kennemäärät Ivalon-Rajajoosepin tiellä tule-
11800: on sorapäällysteinen ja heikkokuntoinen. Vii- vat nousemaan. Vastaavalla tavalla on odotet-
11801: me vuosien aikana tien käyttö on kuitenkin tavissa raskaamman, tavaran kuljetuksesta ai-
11802: voimakkaasti lisääntynyt suomalaisen matkailu- heutuvan liikenteen määrien kasvavan, sillä
11803: liikenteen kasvettua Muurmanskin alueelle. toimintaansa on aloittamassa erityinen raja-
11804: Neuvostoliiton puolelta tuodaan myös autokul- kauppaa tehostava yhtiö Norinter.
11805: jetuksin Suomeen yhä enenevässä määrin min- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11806: kinrehua sekä puutavaraa.
11807: Kun lisäksi on tiedossa, että Muurmanskin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11808: kaupunkiin on valmistumassa yli 1 000-paik- 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
11809: kainen suurhotelli, on arvioitavissa, että lähi- markan määrärahan Ivalon-Rajajoose-
11810: vuosien aikana matkailuliikenteellä on mah- pin tien kunnostustöiden aloittamiseksi.
11811: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
11812:
11813: Helvi Hyrynkangas Jaakko Itälä Anneli Kivitie
11814: 292 1979 vp.
11815:
11816: Raha-asia-aloite n:o 271.
11817:
11818:
11819:
11820:
11821: Hyrynkangas y11_1.: Määrärahan osoittamisesta väylänhoitoaluksen
11822: tilaamiseksi Oulun luotsipiirille.
11823:
11824:
11825: E d u s k u n n a 11 e.
11826:
11827: Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen ilmoittanut, että ta Oulu on "tarkoitettu liik-
11828: mukaan kuuluu Oulun luotsipiiriin merenran- kumaan jäänmurtajan avaamassa verraten hel-
11829: nikko Kokkolasta Tornion Röyttään. Tällä possa väylässä". Noudatetusta varovaisuudesta
11830: alueella on huolehdittava, että kulkuväylät lait- huolimatta ta Oulu on kerran menettänyt pot-
11831: teineen pidetään kunnossa. kutinsa kokonaan ja kahdesti se on vaurioitu-
11832: Oulun luotsipiirin käytössä on ta Olllu, jo- nut pahoin jäissä ajettaessa.
11833: ka on rakennettu vuonna 1963, sen pituus on Ta Oulun nostokyky, joka on 6 t, on täysin
11834: 34,85 m, koneteho 600 hv ja nostolaitteen riittämätön. Nykyisissä ns. jääpoijuissa käyte-
11835: nostokyky 6 t. tään ankkureina 5 tonnin betoni- tai teräspai-
11836: Määräyksen mukaan väylänhoitoaluksen ( tar- noja, joita joudutaan melko usein nostamaan
11837: kastusalus Oulu) tehtävänä on mm.: poijujen merestä alukseen. Pohjaan uponnutta painoa
11838: asettaminen keväällä ja niiden poistaminen irti vedettäessä joutuu tarkastusaluksen nosto-
11839: syksyllä, jääpoijujen asettaminen, viittojen las- laitteisto sella;isen rasituksen alaiseksi, että alus
11840: ku avomerellä, kaasun kuljetus majakeille ja ja sen miehistö ovat oleellisessa vaarassa.
11841: loistoille, rakennustarvikkeiden kuljettaminen Koska saatujen tietojen mukaan 16 vuotta
11842: majakeille ja saatiin sekä tukikohtana toimimi- vanhasta ta Oulusta ei voida millään toimenpi-
11843: nen rakennustöiden aikana, luotsipalvelun var- teillä tehdä ajan vaatimuksia vastaavaa, olisi
11844: mistaminen kelirikkoaikana. Oulun luotsipiirin saatava uusi väylänhoitoalus,
11845: Vuodesta 1971 lähtien on Perämeren sata- jolla merenkulun turvalaitteiden hoito voitaisiin
11846: mat pidetty jatkuvasti kehittyneen jäänmurtaja- turvata kaikkina vuodenaikoina.
11847: laivaston avulla auki läpi talven. Kuitenkin Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11848: alus, jonka pitäisi olla myös sydäntalvella var-
11849: mistamassa turvalaitteiden jatkuva hoito, on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11850: joko määrätty Etelä-Suomeen tai on heikon ra- 1980 tulo- ja menoarvioon 4 500 000
11851: kenteensa ja vähäisen konetehonsa vuoksi ollut markan määrärahan ajanmukaisen väy-
11852: laiturissa Kokkolassa. länhoitoaluksen tilaamiseksi Oulun luot-
11853: Merenkulkuhallitus on jo marraskuussa 1963 sipiirille.
11854: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
11855:
11856: Helvi Hyrynkangas Jorma Fred Martti Ursin
11857: Anneli Kivitie Antero Juntumaa J. Juhani Kortesalmi
11858: 1979 vp. 293
11859:
11860: Raha-asia-aloite n:o 272.
11861:
11862:
11863:
11864:
11865: Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta lisätyövoiman palk-
11866: kaamiseen eräille pien- ja käsiteollisuusyrityksille.
11867:
11868:
11869: E d u s k u n n a II e.
11870:
11871: Pien- ja käsiteollisuusaloilla, joilla yrityksessä Kun tässä yhteydessä ei ole mahdollisuuksia
11872: on 1-5 henkilöä töissä, rasittaa kohtuutto- ehdottaa liikevaihtoverolain muuttamista edellä
11873: masti yrityksen toiminta- ja työllisyystilannetta sanotulla tavalla, asiaa voitaisiin kokeilla siten,
11874: tuotteessa oleva kertaarttuva liikevaihtovero. että valtioneuvoston asettamin ehdoin myön-
11875: Eräs keino tilanteen korjaamiseksi olisi liike- nettäisiin eräille pien- ja käsiteollisuusyrityksille
11876: vaihtoveron poistaminen tuotteesta lukuunotta- avustusta lisähenkilökunnan palkkaamiseen.
11877: matta raaka-aineissa olevaa liikevaihtoveroa. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11878: Mikäli näin meneteltäisiin, olisivat pien- ja kä-
11879: siteollisuusalojen yrittäjät halukkaita palkkaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11880: maan uutta työvoimaa, mikä osaltaan helpottaisi 1980 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
11881: maamme vaikeaa työttömyystilannetta. Jotta markan määrärahan lisätyövoiman palk-
11882: menetelmä toimisi varmasti, on luonnollista kaamiseksi 1-5 henkilön pien- ja käsi-
11883: yrittäjältä edellyttää, että hän palkkaa uutta teollisuusyrityksiin määräajaksi.
11884: työvoimaa määräajaksi.
11885: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
11886:
11887: Helvi Hyrynkangas Jorma Fred Antero Juntumaa
11888: Markku Kauppinen Juhani Tuomaala Väinö Raudaskoski
11889: Anneli Kivitie Mikko Pesälä J. Juhani Kortesalmi
11890: 294 1979 vp.
11891:
11892: Raha-asia-aloite n:o 273.
11893:
11894:
11895:
11896:
11897: Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta järvilaivakaluston
11898: hankintaan ja kunnostukseen.
11899:
11900:
11901: E d u s k u n n a 11 e.
11902:
11903: Järvimatkailu on Suomessa noussut huomat- set nousevat korkeiksi. Koska matkailulla on
11904: tavia matkailijamääriä kiinnostavaksi matkailu- osaltaan mahdollista tasapainottaa maksutaset-
11905: muodoksi, niin koti- kuin ulkomaistenkin mat- tamme, on järvimatkailun kehittämiseen kiinni-
11906: kailijoitten keskuudessa. tettävä tarpeellinen huomio.
11907: Vaikka järvimatkailulla on erinomaiset ke- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11908: hittymisen mahdollisuudet, rajoittaa kehitystä
11909: kaluston vähyys ja vanhuus. Koska uusi kalusto että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11910: on kallista, joudutaan vanhaa jatkuvasti käyttä- 1980 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
11911: mään. Tällöin korjaus- ja kunnostuskustannuk- markan määrärahan järvilaivakaluston
11912: hankintaan ja kunnostukseen.
11913: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
11914:
11915: Hdvi Hyrynkangas Antero Juntumaa
11916: Anneli Kivitie J. Juhani Kortesalmi
11917: 1979 vp. 295
11918:
11919: Raha-asia-aloite n:o 274.
11920:
11921:
11922:
11923:
11924: Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta ylitarkastajan vi-
11925: ran perustamiseksi sosiaali- ja terveysministeriön vakuutus-
11926: osastoon.
11927:
11928:
11929: E d u s k u n n a 11 e.
11930:
11931: Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmistel- Suunnitellun uudistuksen myötä käsiteltävien
11932: tavana sairausvakuutuksen lääkekorvausjärjes- asioiden määrä tulee kasvamaan kuitenkin niin
11933: telmän uudistaminen. Uudistuksen eräänä kes- huomattavasti, että erityisen viran perustami-
11934: keisenä kohtana tulee olemaan sairausvakuutuk- nen olisi tarpeen. Tulevat työtehtävät huo-
11935: sesta korvattavien lääkkeiden ja niiden korvaus- mioon ottaen viran haltijalta tulisi edellyttää
11936: prosenttien vahvistaminen valtioneuvoston toi- proviisorin tutkintoa sekä riittävää sairausva-
11937: mesta. Esitykset tekisi Kansaneläkelaitos ja lää- kuutuksen lääkekorvausjärjestelmän tuntemusta.
11938: kintöhallitus antaisi niistä lausuntonsa. Muu- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11939: tos tulisi merkitsemään lääkekorvauksiin liitty-
11940: vien asioiden määrän huomattavaa kasvua so- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
11941: siaali- ja terveysministeriössä, erityisesti sen den 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000
11942: vakuutusosastossa. Tällä hetkellä vakuutusosas- markan määrärahan sosiaali- ja terveys-
11943: to käsittelee kokonaan korvattavia lääkeaineita ministeriön vakuutusosastoon perustet-
11944: koskevat asiat, joiden määrä on kuitenkin niin tavaa B 3 palkkausluokan ylitarkastajan
11945: vähäinen, että se ei edellytä erityistä virkaa. ( proviisori) virkaa varten.
11946: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
11947:
11948: Helvi Hyrynkangas Jaakko 1tälä Anneli Kivitie
11949: 296 1979 vp.
11950:
11951: Raha-asia-aloite n:o 275.
11952:
11953:
11954:
11955:
11956: Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta lääninproviisodn
11957: virkojen perustamiseksi.
11958:
11959:
11960: E d u s k u n n a 11 e.
11961:
11962: Asetuksessa eräiden tehtävien siirtämisestä joonaa markkaa lääkkeisiin jo pelkästään avo-
11963: sosiaali- ja lääkintöhallitukselta lääninhallituk- huollossa. On arvioitu, että tehostamalla valis-
11964: selle (185/75) on eräitä apteekkilaitoksen val- tus- ja neuvontatyötä voidaan saavuttaa usean
11965: vontatehtäviä siirretty lääninhallitusten sosiaa- prosenttiyksikön säästö lääkekuluissa.
11966: li- ja terveysosastoille. Näitä ovat esim. päätök- Lääninproviisori voisi osallistua lisäksi muun
11967: set apteekkien aukioloajoista, apteekkarien lo- muassa kansanterveystyön ja sairaanhoitolaitos-
11968: mat ja henkilökunnan riittävän määrän takaava ten viisivuotissuunnitelmien laadintaan lääke-
11969: valvonta. huollon osalta.
11970: Jo näiden tehtävien tyydyttävä hoito on lää- Lääninproviisori voisi pyrkiä lisäämään yh-
11971: ninhallituksissa kuitenkin ollut vaikeaa lääke- teistoimintaa muun terveydenhuoltohenkilöstön
11972: huoltoon perehtyneen henkilöstön puutteen välillä sekä läänin alueella että paikallisella ta-
11973: vuoksi. Osoituksena tästä on, että eräät läänin- solla. Tärkeitä tehtäviä olisivat myös lääkintö-
11974: hallitukset ovat esittäneet sosiaali- ja terveys- hallituksen avustaminen sairaanhoitolaitosten,
11975: ministeriölle farmaseuttisten virkojen perusta- terveyskeskusten, apteekkien, lääkevarastojen ja
11976: mista. lääkekaappien tarkastuksisssa, toiminta asian-
11977: Lääninhallituksiin tulisikin perustaa ainakin tuntijana terveyskeskusten keskuslääkevarasto-
11978: lääninproviisorien virka. jen tilojen suunnittelussa, toiminta poliisiviran-
11979: Jatkossa olisi tarkoituksenmukaista siirtää omaisten apuna lääkkeiden väärinkäyttöön liit-
11980: lääkintöhallitukselta lääninhallituksiin edellä tyvissä asioissa, toiminta asiantuntijana elintar-
11981: esitettyjen tehtävien lisäksi esim. määräykset viketarkastajille mm. luontaistuotekauppojen
11982: lääkevaraston hoitajaksi, lääkevaraston hoitajien tarkastusten yhteydessä ilmenevissä erityiskysy-
11983: vuosi- ja sairaslomamääräykset ja lääkekaapin myksissä sekä hoitaa peruslääkevalikoimaan ja
11984: hoitoon liittyvät asiat. lääkkeiden kulutuksen seurantaan liittyviä
11985: Lääninhallituksiin olisi perusteltua saada far- asioita.
11986: maseuttista asiantuntemusta lisäksi siksi, että Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11987: monia yhteiskunnan lääkehuollolle asettamia ta-
11988: voitteita päästäisiin toteuttamaan alueellisella että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11989: t2.solla. Näitä tavoitteita ovat mm. pyrkimys 1980 tulo- ja menoarvioon 800 000
11990: tehostaa lääkkeiden oikeaa ja turvallista käyt- markkaa lääninproviisorin virkojen pe-
11991: töä. Yhteiskunta käyttää vuosittain yli 500 mil- rustamiseksi.
11992: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
11993:
11994: Helvi Hyrynkangas Antero Juntumaa Markku Kauppinen
11995: Hannu Tenhiälä Väinö Raudaskoski Aila Jokinen
11996: Hannele Pokka Pekka Jokinen Eva-Maija Pukkio
11997: Arvo Kemppainen Martti Ursin Anna-Kaarina Louvo
11998: Juhani Tuomaala Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Timo Ihamäki
11999: Mikko Pesälä Anneli Kivitie
12000: 1979 vp. 297
12001:
12002: Raha-asia-aloite n:o 276.
12003:
12004:
12005:
12006:
12007: Hyrynkangas ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion
12008: osuuden suorittamiseksi sairausvakuutusrahastoon.
12009:
12010:
12011: E d u s k u n n a 11 e.
12012:
12013: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja me- kalla. Kun sairausvakuutusrahaston varat on
12014: noarvioksi vuodelle 1980 esitetään sairausva- arvioitu kuluvan vuoden lopussa noin 520
12015: kuutuksen mukaisen äitiyspäivärahakauden pi- miljoonaksi markaksi, merkitsee sairausvakuu-
12016: dentämistä 234 päivään eli jatkettavaksi nykyi- tusmaksujen muutos vakuutusrahaston maksu-
12017: sestään neljällä viikolla. Hallituksen esityksen valmiuden olennaista paranemista, mikä mah-
12018: mukaan tämä toteutuisi 1. 5. 1980 jälkeen ta- dollistaisi äitiysloman jatkamista koskevan sai-
12019: pahtuvien synnytysten osalta. rausvakuutusmaksulain voimaan saattamisen jo
12020: Hallituksen esitys on oikeaan osunut toimen- 1. 2. 1980. Tällöin muutos koskisi niitä äitiys-
12021: pide pyrittäessä kohti vuoden pituista äitiyslo- lomia, jotka ovat alkaneet vuoden 1980 tam-
12022: maa. Hallituksen esittämä sairausvakuutuslain mikuun alusta.
12023: 23 §:n muutoksen voimaantuloajankohta 1. 5. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12024: 1980 ei sen sijaan ole mitenkään perusteltavis-
12025: sa. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
12026: Sairausvakuutusmaksujen palauttaminen vuo- den 1980 tulo- ja menoarvioon momen-
12027: den 1980 alusta normaaliin tasoansa merkitsee tille 33.19.60 lisäyksenä 500 000 mark-
12028: vakuutusmaksutulojen kasvua vuoden 1979 ar- kaa käytettäväksi sairausvakuutuslain
12029: vioidusta 2 183 miljoonasta markasta 2 898 mukaan valtion osuuden suorittamiseen
12030: miljoonaan markkaan eli 715 miljoonalla mar- sairausvakuutusrahastoon.
12031: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
12032:
12033: Helvi Hyrynkangas Mikko Pesälä
12034: Arvo Kemppainen Antero Juntumaa
12035: Anneli Kivitie Anssi Joutsenlahti
12036: Aila Jokinen J. Juhani Kortesalmi
12037:
12038:
12039:
12040:
12041: 38 0879007181
12042: 298 1979 vp.
12043:
12044: Raha-asia-aloite n:o 277.
12045:
12046:
12047:
12048:
12049: Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen en-
12050: nenaikaisen eläkkeen myöntämiseksi sotaveteraaneille.
12051:
12052:
12053: Ed u s kun n a LIe.
12054:
12055: On arvioitu, että noin 35 000 sotiemme ve· lillisesti täyttämään nuorilla työntekijöillä. Yh-
12056: teraania olisi halukkaita siirtymään eläkkeelle den sotaveteraanieläkeläisen aiheuttamat kus-
12057: ennen lakisääteisen eläkeiän täyttymistä. Mikäli tannukset olisivat noin 10 000 markkaa vuo-
12058: ennenaikaiselle eläkkeelle siirtyminen rajataan dessa, joten 15 000 veteraanin eläkkeelle siir-
12059: koskemaan kahta vanhinta ikäluokkaa, vapaa- tyminen vapaaehtoisesti aiheuttaisi valtiolle
12060: ehtoisia eläkkeellesiirtyjiä on arvioitu olevan noin 150 miljoonan markan kustannukset.
12061: noin 15 000. On myös laskettu, että vapaaeh- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12062: toinen eläkkeellesiirtyminen avaisi työpaikkoja
12063: lähes saman määrän, sillä työnantajilla ei enää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12064: kysynnän lisäännyttyä ole tarvetta jättää työ- 1980 tulo- ja menoarvioon luvun 33.21
12065: paikkoja täyttämättä eikä vähentää työnteki- uudelle momentille 150 000 000 mar-
12066: jöitä. kan määrärahan 15 000 sotiemme vete-
12067: Valtiovallan ja työmarkkinajärjestöjen olisi- raanin ennenaikaisen eläkkeelle siirtymi-
12068: kin tehtävä sopimus, jonka avulla veteraaneilta sen mahdollistavan ylimääräisen eläk-
12069: vapautuneet työpaikat pyritään suoraan tai vä- keen myöntämiseksi.
12070: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
12071:
12072: Helvi Hyrynkangas Anneli Kivitie
12073: Jaakko 1tälä Terhi Nieminen-Mäkynen
12074: 1979 vp. 299
12075:
12076: Raha-asia-aloite n:o 278.
12077:
12078:
12079:
12080:
12081: Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamatunnuksen
12082: saaneiden naisten eläkkeisiin ja rintamalisään.
12083:
12084:
12085: E d u s k u n n a 11 e.
12086:
12087: Valtioneuvosto antoi heinäkuussa 1978 ase- tiviin tehtäviin eri puolilla maata sodan aikana
12088: tuksen (554/78), jonka perusteella rintamapal- osallistuneet naiset liittää rintamasotilaseläke-
12089: velustehtävissä ja vastaavissa tehtävissä sotien järjestelmän piiriin". Myös hallitus viime vaa-
12090: 1939-45 aikana toimineet naiset saavat rinta- likauden loppupuolella totesi rintamasotilaselä-
12091: mapalvelustunnuksen. kelain muutoksen tarpeellisuuden koskemaan
12092: On laskettu, että tunnukseen oikeutettuja myös naisia sillä perusteella, että naiset ovat
12093: naisia on elossa yli 20 000. Tunnusta tähän saaneet oman rintamapalvelustunnusta koskevan
12094: mennessä hakeneita on noin 14 000. Myön- asetuksen.
12095: nettyjä tunnuksia on noin 5 500. Tunnuksen saaneiden naisten joukossa on sel-
12096: Saatu tunnus ei kuitenkaan oikeuta naisia laisia pienituloisia' naisia ja kokonaan tuloja
12097: saamaan vastaavanlaisia etuuksia, joita tunnuk- vailla olevia pienviljelijöiden emäntiä, joiden
12098: sen saaneet rintamamiehet eläkelakinsa perus- ansiot ja eläketulot eivät vastaa minimitoi-
12099: teella saavat lukuunottamatta sosiaali- ja ter- meentuloa. Tunnuksen saaneiden naisten jou-
12100: veysministeriön keväällä 1979 antamaa suosi- kossa on myös sellaisia vanhuuseläkkeellä ole-
12101: tusta tunnuksen saaneiden rintamanaisten pää- via, jotka olisivat oikeutetut saamaan rintama-
12102: semisestä osallisiksi eduskunnan tälle vuodelle lisää, mikäli eläkelaki sen sallisi.
12103: rintamaveteraanien kuntoutukseen myöntämästä On odotettavissa, että hallitus ryhtyy toimen-
12104: 8 miljoonan markan määrärahasta. piteisiin, joilla muutetaan voimassa olevaa rin-
12105: Rintamanaiset ovat ilman tunnusta vuodesta tamasotilaseläkelakia niin, että sen etuudet kai-
12106: 1974 lähtien olleet oikeutetut hakemaan yli- kilta osin tulevat koskemaan tunnuksen saanei-
12107: määräistä sotaeläkettä samojen perusteiden mu- ta rintamanaisia. Eläkelain nimi samassa yhtey-
12108: kaan kuin vastaavasti miehet. dessä tultaneen muuttamaan.
12109: Rintamasotilaseläkelaki uudistettiin vuonna Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
12110: 1976. Sen käsittelyn yhteydessä eduskunnan so-
12111: siaalivaliokunta mietinnössään (sosiaalivaliokun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12112: nan mietintö n:o 31) totesi mm. seuraavaa: 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
12113: "VaHokunnan mielestä olisi selvitettävä, miten markan määrärahan rintamatunnuksen
12114: rintamapalvelukseen sekä vastaavanlaisiin vaa- saaneiden naisten eläkkeisiin ja rintama-
12115: lisään.
12116: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
12117:
12118: Hdvi Hyrynkangas Pekka Jokinen Saara-Maria Paakkinen
12119: Anneli Kivitie Väinö Raudaskoski Tauno Valo
12120: Jorma Fred Saara Mikkola Timo Ihamäki
12121: Hannele Pokka Martti Ursin Pekka Löyttyniemi
12122: Arvo Kemppainen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa J. Juhani Kortesalmi
12123: Juhani Tuomaala Markku Kauppinen Eeva Kauppi
12124: Mikko Pesälä Aila Jokinen Salme Myyryläinen
12125: Antero Juntumaa Anssi Joutsenlahti Eva-Maija Pukkio
12126: 300 1979 vp.
12127:
12128: Raha-asia-aloite n:o 279.
12129:
12130:
12131:
12132:
12133: Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta viranomaisten toi-
12134: mesta annettavan lääkeinformaation ja -neuvonnan aikaan-
12135: saamiseksi.
12136:
12137:
12138: E d u s k u n n a 11 e.
12139:
12140: Lukuisat kansainväliset ja kansalliset tutki- tikunnalle ja muulle terveydenhuoltohenkilös·
12141: mukset osoittavat, että tehostamalla lääkkeiden tölle kuin koko väestölle.
12142: oikeaan ja turvalliseen käyttöön tähtäävää va- Mahdollisimman hyvän ja turvallisen hoitotu-
12143: listus- ja neuvontatyötä voidaan vaikuttaa väes- loksen edellytyksenä on, että terveydenhuolto-
12144: tön lääkekäyttöön ja näin saavuttaa kansanta- henkilöstöllä on riittävästi viimeisintä tietoa
12145: loudellisia säästöjä. lääkevalmisteiden kaikista ominaisuuksista.
12146: Suomessa käytettiin vuonna 1978 lääkkeisiin Tuottajasta riippumattoman informaation ke-
12147: noin 1,2 miljardia markkaa, josta yhteiskunta hittämiseen ja nykyisen lääketehtaiden tuotta-
12148: maksoi avohuollossa yli 500 miljoonaa mark· man informaation valvomiseen tarvitaan ny-
12149: kaa. Lisäksi sairaanhoitolaitosten lääkemenot kyistä merkittävästi enemmän voimavaroja. Syy-
12150: olivat runsaasti yli 100 miljoonaa markkaa. nä tämänhetkiseen tilanteeseen on, että viran-
12151: Esimerkkinä lääkkeiden aiheuttamien haitta- omaisilla ei ole ollut henkilökuntaa tähän toi-
12152: vaikutusten taloudellisista menetyksistä on eh- mintaan. Esimetkil{si Norjassa toiminnasta vas•
12153: dotuksessa lääkevahinkolaiksi mainittu, että taa kahdeksan äsiantuntijan muodostama lauta•
12154: noin 4,5 % sairaalahoidon kokonaiskustannuk- kunta, joka toimii lääkintöhallituksen yhtey·
12155: sista kohdistuu lääkehoidon toksisten seurauk- dessä.
12156: sien hoitamiseen sairaalassa. Edellä esitetyn asiantilan korjaamiseksi Suo-
12157: Arvioiden mukaan lääkkeiden oikean käytön messa olisi käynnistettävä pikaisesti suunnitel-
12158: neuvonnalla voidaan saavuttaa miljoonien mallinen lääkkeiden oikeaan ja turvalliseen
12159: markkojen säästöjä terveydenhuollon kokonais- käyttöön tähtäävä valistus- ja neuvontatoimin-
12160: menoista. ta, jonka toteuttamisesta vastaisivat viranomai-
12161: Riittämättömään lääkeinformaatioon kiinnit- set. Eduskunnan olisi syytä omalta osaltaan pyr-
12162: tivät huomiota muun muassa valtiontilintar- kiä edistämään hallituksen jo omaksumaa kan-
12163: kastajat jo vuonna 1974. Tarkastuskertomuk- taa, jotta potilasturvallisuutta voidaan edelleen
12164: sessaan tilintarkastajat esittävät, "että lääke- kehittää.
12165: turvallisuutta olisi pyrittävä parantamaan opas- Toiminnan käynnistäiDiseksi tulisi perustaa
12166: tamalla potilaita nykyistä tehokkaammin lääk- lääkeinformaatiolautakunta, jonka tehtävänä
12167: keiden oikeaan käsittelyyn ja käyttöön". olisi lMtia suunnitelmia, ohjeita ja valistusma-
12168: Hallitus on vastauksessaan vuonna 1977 pää- teriaalia lääkkeiden oikeasta ja turvallisesta
12169: osin yhtynyt tilintarkastajien käsityksiin. käytöstä.
12170: Lääkeinformaation tuottamisesta huolehtivat Lääkeinformaatiolautakuntaan kutsuttaisiin
12171: tällä hetkellä pääasiassa lääketehtaat lääkintö· jäseniksi 8-10 farmasian ja lääketieteen asian-
12172: hallituksen valvoessa tiedottamisen asiallisuut· tuntijaa ja sillä olisi päätoiminen sihteeri (pro-
12173: ta. Tuottajasta riippumatonta lääkeinformaatio- viisori).
12174: ta on julkaistu mm. lääkintöhallituksen Kapse· Toiminnallisesti olisi tarkoituksenmukaista
12175: li-lehden välityksellä sekä Terveyskasvatuksen sijoittaa lääkeinformaatiolautakunta lääkintöhal-
12176: keskuksen eräissä informaatiolehtisissä. lituksen apteekkitoimiston yhteyteen, koska
12177: Edellä esitettyä informaatioaineistoa ei voida mainitun lautakunnan tehtävät liittyvät lähei-
12178: pitää riittävänä ja erityisesti tulisi lisätä tuot- sesti nykyisen lääkeainelautakunnan toimialaan.
12179: tajasta riippumatonta informaatiota niin lääkä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
12180: Raha-asia-aloite n:o 279 301
12181:
12182: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden seen sekä asiantuntijajäsenten ptdkkioi-
12183: 1980 tuto- ja menoarvioon 300 000 den, lausuntojen ym. kulujen peittämi-
12184: markkaa lääkintöhallituksen yhteyteen seen lääkeinformaation ja -neuvonnan
12185: perustettavan lääkeinformaatiolautakun- tebostamisen käynmstämiseksi.
12186: nan päätoimisen sihteerin palkkaami-
12187: Hel.singis~ä 24 päivänä syyskuuta 1979.
12188:
12189: Helvi Hyrynkangas Mikko Pesälä J. Juhani Kortesalmi
12190: Hannu Tenhiälä Arvo Kemppainen Väinö Raudaskoski
12191: Juhani Tuomaala A-ntero Juntumaa Martti Ursin
12192: Alla Jokinen Eva-Maija Pukkio Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
12193: Anneli Kivitie Markku Kauppinen
12194: 302 1979 vp.
12195:
12196: Raha-asia-aloite n:o 280.
12197:
12198:
12199:
12200:
12201: Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta hapen ja ravinto-
12202: valmisteiden jakelun aloittamiseksi pitkäaikaissairaille.
12203:
12204:
12205: E d u s k u n n a 11 e.
12206:
12207: Sairausvakuutuksen lääkekorvausjärjestelmä piteisiin hapen ja ravintovalmisteiden jakelun
12208: korvaa vain sairauden vuoksi tarpeellisista lääk- käynnistämiseen kansanterveyslain mukaisena
12209: keistä aiheutuneita kustannuksia. Eräisiin sai- toimintana. Tämä olisi mahdollista ilman lakiin
12210: rauksiin liittyy kuitenkin sellaisia kustannuksia, tehtäviä muutoksia eikä tulisi potilaiden suh-
12211: joita ei voida sairausvakuutuksesta korvata, teellisen pienen määrän huomioon ottaen ai-
12212: mutta joiden jäämistä kokonaan potilaiden heuttamaan kohtuuttomia kustannuksia.
12213: maksettaviksi on pidettävä kohtuuttomana. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12214: Tällaisia kustannuksia ovalt: mm. happea käyttä-
12215: mään joutuville potilaille aiheutuvat happipul- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12216: lojen vuokra- ja kuljetuskustannukset sekä ra- 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
12217: vintovalmisteista aiheutuneet kustannukset eri- markan arviomäärärahan hapen ja pit-
12218: laisia suoliston imeytymishäiriöitä sairastavilla käaikaisesti sairaiden tarvitsemien ra-
12219: potilailla. Näiden kustannusten saattamista sai- vintovalmisteiden jakelun aloittamisek-
12220: rausvakuutuksesta korvattaviksi sairausvakuu- si kansanterveyslain mukaisena toimin-
12221: tuslakia muuttamalla ei ole pidettävä tarkoituk- tana.
12222: senmukaisena. Sen sijaan tulisi ryhtyä toimen-
12223: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
12224:
12225: Helvi Hyrynkangas Jaakko Itälä Anneli Kivitie
12226: 1979 vp. 303
12227:
12228: Raha-asia-aloite n:o 281.
12229:
12230:
12231:
12232:
12233: Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta Sokeain Keskuslii-
12234: ton kuntoutusohjaajien palkkaukseen.
12235:
12236:
12237: E d u s k u n n a 11 e.
12238:
12239: Sokeat ja muut näkövammaiset muodostavat on tällä hetkellä vielä harva eikä riitä katta-
12240: erään vaikeimmista vammaisryhmistä. Näön maan esiintyvää palvelutarvetta. , Alueellisten
12241: menettäminen saattaa yksilön ja hänen per- kuntoutusohjaajien ja edellä mainittujen erityis"
12242: heensä, täysin uuteen tilanteeseen, josta selviy- työntekijöiden toiminta on katsottu invalidi-
12243: tyäkseen he tarvitsevat ulkopuolista tukea ja huoltolain tarkoittamaksi sopeutumisvalmennus-
12244: erityispalveluja. Näkönsä menettänyt henkilö toiminnaksi, millä perusteella sosiaalihallitus on
12245: tarvitsee kuntoutusta oppiakseen selviytymään hyväksynyt valtionavun piiriin neljä kurttoutus-
12246: päivittäisistä toiminnoista, liikkumaan, luke- ohjaajaa, kuulonäkövammaisten kuntoutusoh-
12247: maan pistekirjoitusta ja käyttämään erilaisia jaajan ja kaksi lasten kuntoutusohjaajaa.
12248: apuvälineitä. Valtionavun ulkopuolella on edelleen neljä
12249: Sokeain Keskusliitto r.y. vastaa maassamme alueellista kuntoutusohjaajaa. Heidän toimin-
12250: keskeisimmistä näkövammaisten palveluista. nastaan aiheutuu liitolle vuonna 1980 kustan-
12251: Liiton toiminnan rahoitus perustuu eräiden pal- nuksia yhteensä 350 000 markkaa; johon si-
12252: velujen osalta invalidihuoltolakiin ja osa toi- sältyvät palkka-, toimisto- ja matkakustannuk-
12253: minnoista rahoitetaan raha-automaattiavustuk- set.
12254: silla ja keräysvaroilla. Keräysten osuus toimin- Kuntoutusohjaajien toiminnassa on kysymys
12255: nan rahoituksesta on jatkuvasti kasvanut ja eräästä näkövammaisten peruspalvelutoiminnas-
12256: muodostunut kohtuuttoman suureksi. Yhteis- ta, joka on verrattavissa yhteiskunnan itsensä
12257: kunnan rahoittamiin sosiaali- ja terveyspalvelui- harjoittamaan lakisääteiseen palvelutoimintaan.
12258: hin verrattavissa olevia kuntoutuspalveluja liit- Tämän vuoksi on kohtuutonta ja yhteiskunnal-
12259: to joutuu vuosittain rahoittamaan keräyksillä lisesti epäoikeudenmukaista näkövammaisryh-
12260: noin 700 000 markkaa. mää kohtaan, että toiminnan rahoitus on näin
12261: Näkövammaisten kuntoutus- ja palvelujärjes- suurelta osin erittäin epävarmalla pohjalla.
12262: telmän keskeisessä asemassa ovat kahdeksan Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12263: alueellista kuntoutusohjaajaa ja heihin verrat-
12264: tavat erityistyöntekijät, kuulonäkövammaisten että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
12265: kuntoutusohjaaja ja kaksi lasten kuntoutusoh- den 1980 tulo- ja menoarvioon 200 000
12266: jaajaa. Heidän tehtävänään on tukea näkövam- markan määrärahan kävtettäväksi nii-
12267: maisia ja heidän perheitään heti vammautumi- den Sokeain Keskusliito-n kuntoutusoh-
12268: sen jälkeen, auttaa heitä kuntoutuksen piiriin jaajien palkkaukseen, joita ei ole tähän
12269: sekä opastaa saamaan muita näkövammaisille mennessä hyväksytty valtionavun pii-
12270: tarkoitettuja palveluja. Kuntoutusohjaajaverkko riin.
12271: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
12272:
12273: Helvi Hyrynkangas Juhani Vähäkangas Eero Lattula
12274: Jaakko Itälä Vappu Säilynoja
12275: 304 1979 vp.
12276:
12277: Raha-asia-aloite n:o 282.
12278:
12279:
12280:
12281:
12282: Hyvönen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkeakou-
12283: lujen uusien toimitilojen käytön takaamiseksi.
12284:
12285:
12286: Ed u s kun n a 11 e.
12287:
12288: Vaftion korkeakoulujen kehittämistä on viime hankkimisen kohdalla. On olemassa vaara, ettei
12289: vuosina olenn!llisesti haitannut resurssien puute. edes uusia valmistuvia toimitiloja kyetä käyttä-
12290: Valtioneuvoston tarlcistama korkeakoulujen ke- mään opetukseen välineistön puuttuessa.
12291: hhtämrslalci ja sen tavoitteet toteutuessaan tur- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12292: vai:sivat korkeakoulujen häiriöttömän toimin-
12293: nan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12294: Valtion vuoden 1980 tulo- ja menoarvio- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
12295: esitys ei kuitenkaan täytä moniltakaan osin tä- 29.10.70 lisäyksenä 3 000 000 markan
12296: män tarlcistetun kehittämislain tavoitteita. Eri- arviomäärärahan korkeakoulujen uusien
12297: tyisen heikko tilanne on valtion korkeakoulujen toimitilo;en käytön takaamiseksi.
12298: tutkimus- ja opetusvälineiden sekä kaluston
12299: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
12300:
12301: Anna-Liisa Hyvönen Irma Rosnell
12302: Seppo Toiviainen Vappu Säilynoja
12303: 1979 vp. 305
12304:
12305: Raha-asia-aloite n:o 283.
12306:
12307:
12308:
12309:
12310: Hyvönen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta entyrsesti
12311: ruotsinkielisen oppimateriaalin tuotannon tukemiseksi.
12312:
12313:
12314: E d u s k u n n a II e.
12315: Korkeakouluopiskelijoiden mahdollisuudet materiaalia tuotetaan vain pienehköissä ja näin
12316: hankkia oppikirjoja ja opetusmateriaalia ovat kalliissa erissä.
12317: heikentyneet viime vuosina useasta eri syystä: Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12318: inflaation etenemisen vaikutukset oppimateri-
12319: aalin hintakehityksessä, korkeakoulujen kirjas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12320: tojen valikoimien tason heikentyminen ja ky- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
12321: synnän kasvu sekä opiskelijoiden opintotuen 29.37.50 lisäyksenä 850 000 markkaa
12322: reaaliarvon väheneminen. Erityisen heikossa erityisesti ruotsinkielisen oppimateriaa-
12323: asemassa opetusmateriaalin hankinnan suhteen lin tuotannon edistämiseksi ja tuke-
12324: ovat ruotsinkieliset opiskelijat, joiden opinto- miseksi.
12325: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
12326:
12327: Anna-Liisa Hyvönen Irma Rosnell
12328: Jacob Söderman Vappu Säilynoja
12329:
12330:
12331:
12332:
12333: 39 0879007181
12334: 306 1979 vp.
12335:
12336: Raha-asia-aloite n:o 284.
12337:
12338:
12339:
12340:
12341: Hyvönen ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen suoritta-
12342: miseen Malmin lentokentän siirtämisestä sopivampaan paik-
12343: kaan.
12344:
12345:
12346: E d u s k u n n a 11 e.
12347:
12348: Helsingissä on asuntopulan eraana syynä ol- Sen vuoksi olisi mitä kiireellisimmin ryhdyt-
12349: lut kaavoituksen h1taus, mutta myös sopivan tävä toimenpiteisiin, vaikka Malmin lentoken-
12350: rakennuskelpoisen maan saanti kunnalle. Hel- tän vuokra-aika päättyykin vasta vuonna 2004,
12351: singin kaupungin rajojen sisäpuolella on vielä uuden nykyajan tarpeita ja kehitystä vastaavan
12352: runsaasti raakamaata, joka olisi erittäin sopi- pienoislentokentän rakentamiseksi jonnekin
12353: vaa asuntotarkoituksiin. Vaitio on huomattava Helsingin seudulle ja nykyisen Malmilla sijait-
12354: maanomistaja, mutta osin se on vuokrannut sevan kentän luovuttamiseksi Helsingin kaupun-
12355: Helsingin kaupungilta maa-alueita määrättyihin gille jo ennen vuokra-ajan päättymistä käytet-
12356: käyttötarkoituksiin, jotka aikanaan ovat olleet täväksi asukkaitten virkistys- ja asumistarkoi-
12357: sopusoinnussa kaupungin asujamiston kanssa, tuksiin. Jos lentokenttä sopivasti sijoitetaan
12358: mutta jotka nyt kaupungin rajojen käydessä ah- taideliikenteen välittömään läheisyyteen, se ky-
12359: taiksi häiritsevät järkevää yhdyskuntasuunnitte- kenee tehokkaasti palvelemaan sitä käyttävien
12360: lua. Tällainen alue on mm. se alue, jonka val- tarpeita.
12361: tio on vuokrannut Helsingin kaupungilta Mal- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
12362: min lentokentäksi. Tälle alueelle on nyt tehty
12363: asemakaava, jonka mukaan lentokenttä tulee että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12364: jäämään keskelle tiheää asutusta ja pahasti rik- 1980 tulo- ja menoarvioon luvun 31.47
12365: komaan kokonaisvaltaista aluesuunnittelua sekä uudelle momentille 50 000 markkaa tut-
12366: muodostamaan asukkaiden kannalta suuren häi- kimuksen suorittamiseksi Malmin len-
12367: riötekijän meluineen ja saasteineen. Toisaalta tokentän siirtämisestä nykyistä sopivam-
12368: Malmin pienoislentokentän käyttö lisääntyy piin ja laajempiin tiloihin.
12369: vuosi vuodelta yksityislentoliikenteen kasvaessa
12370: ja se on jo nyt osoittautunut tätä kehitystä aja-
12371: tellen aivan liian ahtaaksi.
12372: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
12373:
12374: Anna-Liisa Hyvönen Seppo Toiviainen
12375: 1979 vp. 307
12376:
12377: Raha-asia-aloite n:o 285.
12378:
12379:
12380:
12381:
12382: Hyvönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin metron ra-
12383: kentamiskustannusten tukemiseen.
12384:
12385:
12386: E d u s kun n a 11 e.
12387:
12388: Uusien energiataloudellisten arvioiden mu- aikataulusta (v. 1982) sen johdosta, että Hel-
12389: kaan on erityisen suuri huomio energian sääs- singin kaupungin mahdollisuudet sijoittaa sii-
12390: tötoimenpiteenä kiinnitettävä toimenpiteisiin, hen tarvittavia määrärahoja ovat olennaisesti
12391: joilla vähennetään epätarkoituksenmukaisen lii- viime vuosina heikentyneet.
12392: kenteen jatkuvaa lisääntymistä. Tässä mielessä Ulkomaiset esimerkit osoittavat, että kaik-
12393: energiaa säästävän joukkokuljetusliikenteen ke- kialla valtio osallistuu pääkaupunkiseudun ja
12394: hittäminen on tullut entistä tärkeämmäksi ta- yleensä suurten kaupunkien joukkokuljetuslii-
12395: voitteeksi kaikkialla siellä, missä se voi olennai- kenteen rakentamiseen ja kustantamiseen ja
12396: sesti vähentää energian kulutusta ja samalla metron rakentamiseen erityisen tuntuvalla osuu-
12397: poistaa ympäristöön kohdistuvia haittoja, joita della. Näin tulisi tapahtua myös Helsingin seu-
12398: jatkuvasti kasvava yksityisautoilu merkitsee. dulla ottaen huomioon sen, että valtio kerää
12399: Joukkokuljetusliikenteen tehokas järjestämi- autoliikenteeltä verot ja maksut osallistumatta
12400: nen maamme tärkeimmällä talousalueella, Hel- kuitenkaan niiden aiheuttamiin teiden kunnos-
12401: singin seudulla, jossa asuu neljännes maan sapitovelvollisuuksiin ja uusien katujen ja tei-
12402: väestöstä, ja jossa on erittäin runsaasti valta- den rakentamiseen. Lisäksi erittäin huomattava
12403: kunnan eri osista ja maan rajojen ulkopuolelta osa tästä moottoriajoneuvoliikenteestä on muu-
12404: tapahtuvaa päivittäistä moottoriajoneuvoliiken- ta kuin Helsingin ja lähikuntien omien moot-
12405: nettä, on katsottava erittäin keskeiseksi valta- toriajoneuvojen käyttämää.
12406: kunnalliseksi kehittämiskohteeksi, johon myös Kun metron rakentaminen on jo ehtinyt mel-
12407: valtion toimenpiteiden olisi suuntauduttava. koisen pitkälle, on kaikki perustelut olemassa
12408: Helsingin seudun kehitteillä oleva joukkokul- sille, että sen valmistumista myös valtion toi-
12409: jetus!Hkenne rakentuu perusrungoltaan raidelii- menpitein edistetään.
12410: kenteeseen, sähköistettyyn VR:n hallinnassa Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
12411: olevaan lähiliikenneverkostoon ja valmisteilla
12412: olevaan metroon, jonka rahoittaminen on tähän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12413: asti ollut yksinomaan Helsingin kannettava. 1980 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
12414: Metron valmistuminen liikenteeseen olennai- markan määrärahan Helsingin seudun
12415: sesti vähentää yksityisautoilua, parantaa työssä- joukkokuljetusliikenteen parantamista
12416: käyvien työmatkojen nopeutumista ja vähen- edistävän metron rakentamiskustannus-
12417: tää ilman saasteita. Metron valmistuminen uh- ten tukemiseen.
12418: kaa kuitenkin jatkuvasti siirtyä tavoitetustakin
12419: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
12420:
12421: Anna-Liisa Hyvönen Seppo Toiviainen Ritva Laurila
12422: Arvo Salo Kaarina Suonio Ben Zyskowicz
12423: Tarja Halonen M.-L. Salminen Aarne Saarinen
12424: Pertti Salolainen
12425: 308 1979 vp.
12426:
12427: Raha-asia-aloite n:o 286.
12428:
12429:
12430: Hyvönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin Kulttuuri-
12431: talo Oy:n ylläpitämän kiinteistön peruskorjaamiseen.
12432:
12433:
12434: E d u s k u n n a 11 e.
12435:
12436: Helsingin Kulttuuritalon rakentamisella hie- suuksissa noin 300 000 henkeä, joudutaan jat-
12437: man yli kaksikymmentä vuotta sitten oli useita kuvasti suorittamaan korjaus- ja uusintainves-
12438: tarkoituksia. Siihen aikaan Helsingissä ei ollut tointeja sekä vaatimustason nousun ja edelly-
12439: ainoatakaan vaativat mitat täyttävää konsertti- tysten parantuessa myös kehittämään itse talon
12440: salia. Kulttuuritalon konserttisali on nämä vaa- toimintaa, jotta puitteet erilaisille toiminnoille
12441: timukset täyttänyt ja on tänäkin päivänä akus- olisivat mahdollisimman suotuisat. Kulttuurita-
12442: tiikaltaan pahjoismaiden parhaimpia. Osoituk- lon rakentamisen ja toiminnan on joutunut työ-
12443: sena tästä ovat salin o~eminen Radion sinfonia- väestö kustantamaan itse ilman julkisen vallan
12444: orkesterin jatkuvana harjoitus- ja äänityspaik- apua. Muiden vastaavien ja pienempienkin kult-
12445: kana, Kansallisoopperan vierailutoiminta, kym- tuurilaitosten kohdalla taas julkinen apu on ol-
12446: menet erilaiset konsertit vuosittain jne. lut huomattavaa. Tähänastiset korjaustyöt ovat-
12447: Rakennustaiteellisesti Kulttuuritalo on Alvar kin kasvattaneet Kulttuuritalon velkataakkaa,
12448: Aallon suunnittelemista rakennuksista kuului- mikä on omiaan vaaraotamaan Kulttuuritalon
12449: simpia. Jyväskylässä tänä kesänä pidetty Alvar toiminnan valtakunnallisestikin tärkeänä työ-
12450: Aalto -symposium vetosi sekä yksityisiin että väestön kulttuurilaitoksena.
12451: valtiovaltaan Aallon töiden säilyttämiseksi. Seuraavan viiden vuoden aikana Kulttuurita-
12452: Helsingin Kulttuuritalosta on näinä vuosina lon tiloissa joudutaan suorittamaan mittava kor-
12453: tullut myös työväestön kulttuuri-, opiskelu- ja jaus- ja uusintainvestointiohjelma, jonka kus-
12454: muun harrastustoiminnan keskus. Toiminnan tannusarvio on noin 7 miljoonaa markkaa. Oh-
12455: laajuus on verrattavissa minkä tahansa työväen- jelmaan kuuluvia toimenpiteitä ovat mm. kon-
12456: tai kansalaisopiston toimintaan ja ylittääkin serttisalin tuolien uusinta, konserttisalin lattian
12457: monen opiston toiminnan. Kulttuuritalossa toi- uusinta, puheLinkeskuksen uusinta, korjaustoi-
12458: mii eri harrastajaryhmiä, joilla on mitä tärkein met eri tiloissa sekä talon laite- ja varusteluta-
12459: tehtävä elävän työväenkulttuurin jatkajana. son parantaminen ja ajanmukaistaminen.
12460: Kulttuuritalossa on kaksi kuoroa, big band, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12461: teatteri, kuvataidepiiri, valokuvauskerho, tans- nioittaen,
12462: siryhmä, lukuisia laulu- ja soitinyhtyeitä jne.
12463: Lapsilla on myös omat taide- ja askarteluker- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12464: honsa. 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
12465: Helsingin yhteiskunnallisessa opistossa, joka markkaa avustuksena Helsingin Kult-
12466: toimii Kulttuuritalossa, opiskelee vuosittain tuuritalo Oy:lle velkojen maksuun sekä
12467: noin 3 000 opiskelijaa. Opetuksessa suurimman uusinta- ja peruskorjaamiseen ja tässä
12468: suosion ovat saavuttaneet kielet ja yhteiskun- yhteydessä tapahtuvaan kalusto-, varus-
12469: nalliset kurssk telutason parannus- ja laitehankintoihin.
12470: Kun talossa vuosittain käy erilaisissa tilai-
12471: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
12472:
12473: Anna-Liisa Hyvönen E.-J. Tennilä Terho Pursiainen
12474: Seppo Toiviainen P. Liedes Mikko Ekorre
12475: Juhani Vähäkangas Marjatta Mattsson Lauha Männistö
12476: Aarne Koskinen Mikko Kuoppa Unto Ruotsalainen
12477: Ulla-Leena Alppi Kauko Tamminen Pauli Puhakka
12478: Irma Rosnell Matti Järvenpää Niilo Koskenniemi
12479: Vappu Säilynoja Helvi Niskanen Aulis J uvela
12480: M.-L. Salminen Aarne Saarinen Heli Astala
12481: V. J. Rytkönen Sten Söderström
12482: 1979 vp. 309
12483:
12484: Raha-asia-aloite n:o 287.
12485:
12486:
12487:
12488:
12489: Hyvönen ym.: Määrärahan osoittamisesta työttömien hammas-
12490: hoidosta aiheutuviin kustannuksiin.
12491:
12492:
12493: E d u s kun n a 11 e.
12494:
12495: Vaikeana jatkuva työttömyys on suuri ja vai- den hoitamatta jättäminen erittäin suurta en-
12496: kea toimeentuloa vaikeuttava asia työttömälle naltaehkäisevän terveydenhoidon laiminlyöntiä
12497: ja hänen perheelleen, mutta vaikuttaa myös ja tulee koitumaan yhteiskunnalle kalliiksi siitä
12498: pitkälle tulevaisuuteenkin monin eri tavoin. aiheutuvine muine sairauskustannuksineen. Tä-
12499: Eräs tällainen pysyviltä seurauksiltaan kauas- män johdosta tulisi ryhtyä erityisiin toimenpi-
12500: kantoinen seuraamusvaikutus on muun muassa teisiin, joilla turvattaisiin se, että työttömät
12501: se, että työtön joutuu laiminlyömään tärkeät voisivat huolehtia hampaittensa kunnosta siitä
12502: terveydenhoitoon liittyvät asiat, joista eräs tär- huolimatta, että eivät voi itse kustantaa siitä
12503: keimpiä on huolehtiminen säännöllisesti ham- koituvia maksuja.
12504: paiden kunnosta. Hammashoidon kustannuksia Edellisen perusteella ehdotamme,
12505: ei vielä nykyisin korvata sairausvakuutuksen
12506: avulla eikä kansanterveyslain mukainen ham- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12507: mashuolto ulotu missään osassa maata vielä 1980 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
12508: työikäiseen väestöön. Kun työttömyydestä kär- markkaa työttömien hammashoidosta
12509: sivät eniten juuri nuoret, merkitsee hampai- koituvien kustannusten maksamiseen.
12510: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
12511:
12512: Anna-Liisa Hyvönen Aarne Koskinen
12513: Anna-Liisa Jokinen Ulla-Leena Alppi
12514: Seppo Toiviainen Irma Rosnell
12515: Juhani Vähäkangas Vappu Säilynoja
12516: 310 1979 rd.
12517:
12518: Finansmotion nr 288.
12519:
12520:
12521:
12522:
12523: Häggblom: Om anvisande av anslag för anskaffande av en me-
12524: deltung helikopter tili sydvästligaste Finland för användning
12525: bland annat för sjöräddning.
12526:
12527:
12528: T i 11 R i k s d a g e n.
12529:
12530: I skärgårdshavet med omkringliggande havs- för helikopterlandning för transport av sjuk-
12531: områden finns idag ett stort behov av en medel- doms- och olycksfallspatienter.
12532: tung helikopter för olika ändamål, men framför Som ett exempel på användning kan nämnas,
12533: allt för sjöräddningsuppdrag. att ·erfarenheterna från spaningen efter olje-
12534: Detta illustrerades på ett påtagligt och dra· skador under senaste vår med flygplan visade
12535: matiskt sätt natten mellan den 14-15 septem- sig vara svår och ineffektiv på grund av att dessa
12536: ber detta år, då två handelsfartyg gick under håller för hög hastighet. Likaså sku1le transport
12537: i norra Östersjön under svåra väderleksförhål- av oljeskyddsutrustning avsevärt kunna effekti-
12538: landen. Då visade det sig än en gång, att en veras med hjälp av en större helikopter. Den
12539: helikopter med tillräcklig teknisk kapacitet typ av helikopter som erfarenhetsmässigt visat
12540: är det effektivaste räddningsmedlet. Hade man sig vara mest lämpad för tjänst av ovan skisse-
12541: inte i detta skede kunnat förlita sig på ett rat slag är en tvåmotorig helikopter med 3
12542: grannlands räddningstjänst, kunde utgången ha mans besättning med en kapadtet av 10-12
12543: blivit långt mer tragisk än som nu blev fallet. personer och med vinschutrustning.
12544: Den lätta helikopter, som sjöbevakningen har Det bör finnas utrymme inom statsekonomin
12545: stationerad i Abo, är i svåra förhållanden oan- för den typ av räddningsberedskap det här
12546: vändbar på grund av sin begränsade kapacitet, är fråga om, det kan inte vara tillfredsställande
12547: såväl utrymmesmässigt som tekniskt, även om att vara beroende av grannländernas räddnings-
12548: det finns behov av och uppgifter för en sådan, tjänst när sjöolyckor händer på eller i närheten
12549: som komplement till en större helikopter. Ar- av finländskt territorialvatten.
12550: betsuppgifter för en medeltung helikopter i Med hänvisning tili ovanstående föreslår un-
12551: sydvästligaste Finland, i anslutning tili en dertecknad,
12552: alarmcentral, finns fullt tillräckligt. Förutom
12553: räddningstjänst i svåra väderleksförhållanden då att Riksdagen i statsförslaget för år
12554: tidsfaktorn är avgörande, finns olika typer av 1980 under moment 26.90.70 måtte
12555: transporter i skärgården under menföresperio- i tillägg uppta 8 000 000 mark för an-
12556: der, för sjöbevakningsuppgifter, spaningsupp- skaffande av en s.k. medeltung heli-
12557: gifter, mm. Ytterligare en omständighet som kopter för placering i sydvästligaste
12558: talar för helikoptertransporter är, att alla nya Finland, och användning för bl. a. sjö-
12559: bilfärjor har däcksutrymme spedellt anpassat räddnin gsändamål.
12560: Helsingfors den 21 september 1979.
12561:
12562: Gunnar Häggblom
12563: 1979 vp. 31 t
12564:
12565: Raha-asia-aloite n:o 288. Suomennos.
12566:
12567:
12568:
12569:
12570: Häggblom: Määrärahan osoittamisesta Lounais-Suomeen muun
12571: muassa meripelastustehtäviä varten sijoitettavan keskiraskaan
12572: helikopterin hankintaan.
12573:
12574:
12575: E d u s kun n a 11 e.
12576:
12577: Saaristomeri s1ta ympar01vme merialueineen ja onnettomuuspotilaiden kuljettamista varten.
12578: on kipeästi keskiraskaan, eri tarkoituksiin sopi- Eräänä esimerkkinä helikopterin käytöstä voi-
12579: van, mutta ennen kaikkea meripelastukseen käy- daan mainita, että kokemukset viime talvena
12580: tettävän helikopterin tarpeessa. lentokoneista suoritettujen öljyvahinkojen tie-
12581: Tämä kävi ilmi kouriintuntuvalla ja dramaat- dusteluista osoittautuivat vaikeiksi ja tehotto-
12582: tisella tavalla kuluvan vuoden syyskuun 14 ja 15 miksi koneiden liian suuren nopeuden vuoksi.
12583: päivän välisenä yönä, kun kaksi laivaa haaksi- Samoin voitaisiin öljyntorjuntavälineistön kulje-
12584: rikkoutui Pohjois-Itämerellä vaikeissa sääolo- tusta huomattavasti tehostaa käyttämällä suu-
12585: suhteissa. Jälleen kerran osoittautui, että tekni- rempaa helikopteria. Kokemus on osoittanut,
12586: sesti riittävän tehon omaava helikopteri on te- että kaikkein sopivin edellä kuvattuihin tehtä-
12587: hokkain pelastusväline. Ellei tuolloin olisi voitu viin olisi kaksimoottorineo 3-miehistöinen heli-
12588: turvautua naapurimaan pelastuspalveluun, seu- kopteri, joka pystyisi kuljettamaan 10-12 hen-
12589: raukset olisivat voineet muodostua tapahtunutta kilöä ja jossa olisi vintturi.
12590: paljon traagisemmiksi. Merivartioston Turkuun Tämän kaltaisen pelastusvalmiuden kustanta-
12591: sijoitettu kevyt helikopteri on vaikeissa olosuh- misen täytyy olla valtiontalouden mahdollisuuk-
12592: teissa käyttökelvoton heikon tehonsa vuoksi, sien rajoissa; ei voida tyytyä siihen, että ollaan
12593: niin hyvin tilojen kuin tekniikan kannalta, siitä riippuvia naapurimaan pelastuspalvelusta meri-
12594: huolimatta, että sellainen on tarpeellinen ja sillä onnettomuuksien tapahtuessa Suomen alueve-
12595: on tehtäviä suuremman helikopterin työn täy- sillä tai niiden läheisyydessä.
12596: dentäjänä. Hälyytyskeskuksen yhteyteen lounai- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12597: simpaan Suomeen sijoitetulla keskiraskaalla heli- taen,
12598: kopterilla on työtehtäviä yllin kyllin. Vaikeassa
12599: säässä tapahtuvan pelastuspalvelun lisäksi, jossa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12600: aikatekijä on ratkaiseva, saaristossa on kelirikon 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
12601: aikana erilaisia kuljetuksia, merivartiotehtäviä, 26.90.70 lisäyksenä 8 000 000 markkaa
12602: etsintätehtäviä jne. Lisäksi helikopteria puolta- ns. keskiraskaan, lounaisimpaa11 Suo-
12603: vana tekijänä on syytä mainita se, että kaikilla meen sijoitettavan helikopterin hankki-
12604: uusilla autolautoilla on erityisesti helikopterin mista varten, jota käytettäisiin mm. meri-
12605: laskeutumista varten suunniteltu kansi Sairaus- pelastustehtäviin.
12606: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
12607:
12608: Gunnar Häggblom
12609: 312 1979 rd.
12610:
12611: Finansmotion nr 289.
12612:
12613:
12614:
12615:
12616: Häggblom: Om anvisande av anslag för sänkande av transport-
12617: kostnaderna mellan Aland och riket.
12618:
12619:
12620: T i 11 R i k s d a g e n.
12621:
12622: Landskapet Aland är på grund av sitt geo- med ca 200 procent och järnvägarnas med ca
12623: grafiska läge beroende av varutransporter sjö- 160 procent.
12624: ledes. Kostnadsmässigt är dessa transporter Arbetsgruppen gjorde beräkningar rörande
12625: med bil ellet järnväg. de totala tilläggskostnaderna som beror på
12626: Alands självstyrelselag § 29 stipuierar bl.a. sjötransporten och därmed anknutna tilläggs-
12627: "att kostnaderna för självförvaltningens ordi- kostnader och som belastar åländska varupriser
12628: narie behov skola med statsmedel utjämnas i och åländskt näringsliv. En beräkning, som
12629: den utsträckning i vilken motsvarande ändamål baserar sig på uppburna sjöfrakter utvisade en
12630: i övriga delar av riket med statsmedel tillgodo- tilläggskostnad på ca 5,7 milj. mark. En be-
12631: ses ellet understödjas; att Landskapet genom räkning sam baserar sig på den beräknade till-
12632: utjämningen skall komma i åtnjutande av ena- läggskostnaden per enhetslast utvisade en till-
12633: handa förmåner, som på motsvarande områden läggskostnad · om 4,1 milj. mark. Beräkningar,
12634: beredas övriga delar av riket, varvid böra som baserar sig på indexgranskning utvisade
12635: beaktas landskapets avskilda läge och särför- att denna tilläggskostnad var ca 3,1 milj. mark
12636: hållanden, rådande prislägen på Aland och be- i förhållande til!l rikets last- och paketbilstrans-
12637: folkningens särskilda levnadsbetingelser samt porter och ca 4,1 milj. mar'k i förhållande till
12638: härav påkallade anslagsbehov." järnvägstransporterna.
12639: I syfte att klarlägga problematiken med de Arbetsgruppen fcireslog slutligen bl. a. "att
12640: höga transportkostnaderna mellan riket och handels- och industriministeriet vidtar åtgärder
12641: Åland tillsatte handels- och industriministeriet för att sän:ka varutransportavgifterna i trafiken
12642: den 18. 2. 1977 en arbetsgrupp. Arbetsgruppen mellan Aland och det finska fas~landet till en
12643: konstaterade bl.a. följande: skälig nivå genom att till statsförslaget föreslå
12644: - att Aland med hänvisning till självstyrel- upptagande av ett anslag för att stöda dessa
12645: selagen § 29 i transportekonomiskt hänseende transporter". Förvaltningen av detta transport-
12646: borde jämställas med rikets övriga delar, stöd skulle handhas av handels- och industri-
12647: - att de gällande regionala transportstöd- ministeriet.
12648: systemen inte förmått garantera Landskapet Med hänvisning tili ovanstående föreslår jag
12649: Aland den jämlikhet självstyrelselagen förutsät- vördsamt,
12650: ter i detta avseende,
12651: - att transportkostnaderna tili och från att Riksdagen i statsförslaget för år
12652: Aland stigit betydligt snabbare än transport- 1980 måtte upptaga ett anslag om
12653: kostnaderna i allmänhet. Under perioden 1967 3 100 000 mark för sänkande av varu-
12654: -1977 steg transportkostnaderna mellan Aland transportkostnaderna mellan Aland och
12655: och riket 322 procent, biltransporterna i riket riket till en skälig nivå.
12656: Helsingfors den 21 september 1979.
12657:
12658: Gunnar Häggblom
12659: 1979 vp. 313
12660:
12661: Raha-asia-aloite n:o 289. Suomennos.
12662:
12663:
12664:
12665:
12666: Häggblom: Määrärahan osoittamisesta Ahvenanmaan maakunnan
12667: ja valtakunnan välisten tavarankuljetusten kustannusten
12668: alentamiseen.
12669:
12670:
12671: E d u s k u n n a 11 e.
12672:
12673: Ahvenanmaan maakunta on maantieteellisen senttia, autokuljetukset mantereella n. 200 pro-
12674: asemansa vuoksi riippuvainen meriteitse tapah- senttia ja rautatiekuljetukset n. 160 prosenttia.
12675: tuvista kuljetuksista. Näiden kuljetusten kus- Työryhmä teki arviolaskelmat merikuljetuk-
12676: tannukset ovat vastaavia auto- ja rautatiekul- sesta johtuvista kokonaislisäkustannuksista ja
12677: jetuksia huomattavasti kalliimmat. niihin liittyvistä lisäkustannuksista, jotka rasit-
12678: Ahvenanmaan itsehallintolain 29 §:ssä sää- tavat Ahvenanmaan hyödykkeiden hintoja ja
12679: detään mm., "että itsehallinnon säännöllisistä elinkeinoelämää. Perittyihin merirahteihin pe-
12680: tarpeista johtuvat kustannukset on valtion va- rustuva arvio osoitti 5, 7 miljoonan markan lisä-
12681: roista tasoitettava siinä laajuudessa, kuin vas- kustannus ta. Yksikkölasteihin perustuva arvioitu
12682: taavista valtakunnan muissa osissa valtion varoin lisäkustannus osoitti 4,1 miljoonan markan suu-
12683: pidetään huolta tai niitä avustetaan; että maa- ruista lisäkustannusta. Indeksin tarkasteluun
12684: kunnan tulee tasoituksessa saada samat edut perustuvat arviot osoittivat, että lisäkustannus
12685: kuin valtakunnan muiden osien vastaavilla oli 3,1 miljoonaa markkaa verrattuna mantereella
12686: aloilla, jolloin on otettava huomioon maakun- tapahtuviin kuorma- ja pakettiautokuljetuksiin
12687: nan erillinen asema, erikoisolot, Ahvenanmaalla ja 4,1 miljoonaa markkaa rautatiekuljetuksiin
12688: vallitsevat hintasuhteet ja väestön erikoiset elin- verrattuna.
12689: ehdot sekä tästä johtuva varojen tarve." Työryhmä ehdotti lopuksi mm., "että kauppa-
12690: Mantereen ja Ahvenanmaan välisten korkei- ja teollisuusministeriö ryhtyy toimenpiteisiin
12691: den kuljetuskustannusten aiheuttamien pulmien Ahvenanmaan ja Suomen mantereen välisen lii-
12692: selvittämiseksi kauppa- ja teollisuusministeriö kenteen tavarankuljetusmaksujen alentamiseksi
12693: asetti työryhmän 18. 2. 1977. Työryhmä totesi kohtuulliselle tasolle ehdottamalla määrärahan
12694: mm. seuraavaa: ottamista tulo- ja menoarvioon näiden kuljetus-
12695: - että Ahvenanmaa tulisi itsehallintolain ten tukemista varten". Tämän kuljetustuen hoi-
12696: 29 §:n nojalla saattaa samaan asemaan valta- taminen tulisi kuulumaan kauppa- ja teollisuus-
12697: kunnan muiden osien kanssa, ministeriön hallinnonalaan.
12698: - että voimassa olevat alueelliset kuljetus- Edelä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12699: tukijärjestelmät eivät ole voineet taata Ahvenan- taen,
12700: maalle itsehallintolain edellyttämää samanarvoi-
12701: suutta tässä suhteessa, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12702: - että kuljetuskustannukset Ahvenanmaalle 1980 tulo- ja menoarvioon 3 100 000
12703: ja sieltä ovat nousseet huomattavasti nopeammin markan määrärahan Ahvenanmaan ja
12704: kuin kuljetuskustannukset yleensä. Vuosien mantereen välisten tavarankuljetusten
12705: 1967-1977 aikana kuljetuskustannukset Ahve- kustannusten alentamiseksi kohtuullisik-
12706: nanmaan ja mantereen välillä nousivat 322 pro- si.
12707: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
12708:
12709: Gunnar Häggblom
12710:
12711:
12712:
12713: 40 0879007181
12714: 314 1979 vp.
12715:
12716: Raha-asia-aloite n:o 290.
12717:
12718:
12719:
12720:
12721: Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta oikeusaputoimiston perusta-
12722: miseksi Heinolan kaupunkiin.
12723:
12724:
12725: E d u s kun n a 11 e.
12726:
12727: Yleisestä oikeusaputoiminnasta annetun lain aputoimiston perustamisvaiheessa merkitty joh-
12728: ( 88/73) väliaikaisesta muuttamisesta annetun tavan yleisen oikeusavustajan virka, yksi ylei-
12729: lain (1129/76) 24a §:n mukaan oikeusmi- sen oikeusavustajan virka sekä muuta henkilö-
12730: nisteriö voi valtion tulo- ja menoarvion ra- kuntaa yksi toimistovirkailija. Li:säksi oikeus-
12731: joissa asettaa rajoituksia yleisen oikeusaputoi- aputoimintaan on tarkoitus kytkeä kuluttaja-
12732: miston henkilökunnan palkkauksesta ja muista neuvonta. Oikeusaputoiminnan kustannukset
12733: palvelussuhteen ehdoista aiheutuvista käyttö- jaetaan kaupungin ja kuntien kesken näiden
12734: menoista suoritettavalle valtionavustukselle. henkikirjoitetun väestön mukaisessa suhteessa
12735: Muutettua lakia sovelletaan vuosien 1977 ja kuitenkin siten, että Heinolan kaupunki vastaa
12736: 1978 käyttömenoihin myönnettäviin valtion- yksin oikeusaputoimiston toimistohuoneiston,
12737: avustuksiin. toimistokalusteiden, konttorikoneiden ja mui-
12738: Eduskunta on 16 päivänä marraskuuta 1978 den tarvittavien välineiden aiheuttamista kus-
12739: hyväksynyt lain yleisestä oikeusaputoiminnasta tannuksista.
12740: annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta anne- Oikeusaputoimiston perustamisesta aiheutuu
12741: tun lain soveltamisen jatkamisesta ( 979/78), pääomakustannuksia perustamisvuonna 15 000
12742: jonka mukaan edellä mainitut rajoitukset koske- mk sekä seuraavana vuonna 5 000 mk. Käyttö-
12743: vat edelleen vuosien 1979 ja 1980 käyttöme- kustannuksia vuosittain aiheutuu noin 250 000
12744: noihin myönnettäviä valtionavustuksia. Vuoden mk, josta valtion rahoitusosuus on 71 %.
12745: 1979 tulo- ja menoarvioon ei ole, tähän rajoi- Oikeusaputoiminnan aloittaminen Itä-Hämeessä
12746: tukseen nojautuen, varattu määrärahaa uusien edellä kerrotussa muodossa vuoden 1980 aikana
12747: virkojen perustamiseen. Vuoden 1980 tulo- ja on erittäin kiireellinen ja tärkeä asia ja tämän
12748: menoarvioesitykseen ei sisälly uusia määräraha- vuoksi oikeusministeriön tulisi osoittaa tarkoi-
12749: varauksia oikeusaputoimistojen perustamista tusta varten valtionavustukseen oikeuttavia vir-
12750: varten. koja ja toimia.
12751: Oikeusaputoimiston perustaminen Heinolaan Edellä olevan perusteella ehdotan,
12752: on ollut vireillä jo useita vuosia. Hyväksytyllä
12753: sopimuksella Heinolan maalaiskunta sekä Har- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12754: tolan, Joutsan ja Sysmän kunnat antavat yleisen 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
12755: oikeusaputoiminnan Heinolan kaupungin hoi- 25.45.30 lisäyksenä 210 000 markkaa
12756: dettavaksi. Oikeusministeriön hyväksymässä oikeusaputoimiston perustamiseksi Hei-
12757: oikeusapulautakunnan ohjesäännössä on Oikeus- nolan kaupunkiin.
12758: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
12759:
12760: Timo Ihamäki
12761: 1979 vp. 315
12762:
12763: Raha-asia-aloite n:o 291.
12764:
12765:
12766:
12767:
12768: Ihamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 5 paran-
12769: tamista varten Heinolan seudulla.
12770:
12771:
12772: Ed u s kun n a II e.
12773:
12774: Maantieliikenteen jatkuvasti viikastuessa eri- gin alueella on tilastoon tulleista 118 liikenne-
12775: tyisesti sellaiset paikkakunnat, joiden halki kul- onnettomuudesta tapahtunut 43 kpl, eli
12776: kee valtakunnallisia pääteitä, joutuvat talou- 36,5 %, valtatiellä tai sen välittömässä lähei-
12777: dellisten rasitusten lisäksi kärsimään päätielii- syydessä. TVL:n v. 1975 suorittaman liikenne-
12778: kenteen ruuhkautumisesta monin tavoin. Ruuh- laskennan mukaan keskimääräinen vuorokausi-
12779: kien haittavaikutukset ulottuvat useille elinkei- liikenne Jyrängön sillalla oli 10 000 henkilö-
12780: noelämän aloille ja ennen kaikkea tuntuvat autoyksikköä, kesän keskimääräisen vuorokausi-
12781: yksityisten kansalaisten työ-, koulu- yms. mat- liikenteen ollessa samana vuonna 11 900 hen-
12782: kojen vaikeutumisena. Heinolan kaupungin kilöautoyksikköä. Epävirallisten havaintojen
12783: kohdalla ovat kaupungin kautta kulkevan val- mukaan on syytä otaksua liikennemäärien ole-
12784: tatie n:o 5:n vfikonloppuiset ruuhkautumat van edelleen kasvussa.
12785: toisinaan yli 10 km:n pituisia. Kaupungin si- Liikenneministeriön äskettäin julkistaman
12786: säinen liikenne joutuu käyttämään Kymijoen pitkäntähtäimen rakennusohjelman mukaan: tul-
12787: vesistön ylittävällä Jyrängön sillalla valtakun- laan mm. Lahden kaupungin kohdalla esiinty-
12788: nallisen liikenteen kanssa samaa reittiä. Sillan neitä vaikeita ruuhkautumia helpottamaan lähi-
12789: ja siihen liittyvän maantieosuuden leventämi- vuosina Lahden ohitustien rakentamisella. Tä-
12790: nen on TVL:n ja kaupungin yhteistoimesta tut- mä on luonnollisesti parannus liikenteen koko-
12791: kittavana, mutta tie- ja vesirakennuslaitoksen naisuuden kannalta, mutta on toisaalta omiaan
12792: toimenpideohjelmassa on käytännön toimenpitei- kärjistämään Heinolan kohdalla jo nyt esiinty-
12793: tä ehdotettu vasta vuodelle 1984, eli po. suun- vien ruuhkien vaikeutta. Tämän vuoksi TVH:n
12794: nittelukauden viimeiselle vuodelle. Hankkeen Mikkelin piirin toimenpideohjelmana vuonna
12795: alustava kustannusarvio on 4 miljoonaa mark- 1984 oleva 5-tien nelikaistaistaminen Heinolan
12796: kaa. kohdalla sekä uuden kevyen sillan rakentamis-
12797: Heinolassa Jyrängön vesistökapeikon yli joh- hanke tulisi ehdottomasti aikaistaa, jotta valta-
12798: tava kaksiosainen 1 + 1-kaistainen valtatie 5:n kunnallisella päätiellä ei pääsisi syntymään täy-
12799: silta on vesistön halkoman kaupungin etelä- ja dellistä liikennekaaosta.
12800: pohjoisosien välinen ainoa yhdysside. Lisäksi se Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12801: on koko lähialueen ainoa Kymijoen vesistön
12802: ylittävä silta. Lähimmät vastaavat sillat ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12803: alavirrassa 15 km:n ja ylävirrassa 30 km:n etäi- 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
12804: syydellä. Sekä paikallisen että läpikulkuliiken- markkaa valtatien n:o 5 parantamisen
12805: teen ahtautuminen samalle sillalle on aiheut- suunnittelua ja aloitusta varten Heino-
12806: tanut jatkuvaa ruuhkautumista sekä lisääntyviä lan seudulla.
12807: liikenneonnettomuuksia. Vuonna 1977 kaupun-
12808: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
12809:
12810: Timo Ihamäki Tapio Holvitie
12811: 316 1979 vp.
12812:
12813: Raha-asia-aloite n:o 292.
12814:
12815:
12816:
12817:
12818: Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 62 (Antto-
12819: la-Puumala) perusparantamiseen.
12820:
12821:
12822: E d u s k u n n a 11 e.
12823:
12824: Kantatien n:o 62 käyttökelpoisuutta välin la-Puumala on välttämätöntä liikenneyhteyk-
12825: Mikkeli-Imatra yhdysväylänä heikentää ny- sien ja liikenneturvallisuuden takia, mutta myös
12826: kyisin ratkaisevasti tien kapeus, mutkaisuus, tien rakennekerrosten säilymisen ja tien kanta-
12827: lassiosuuksien aiheuttamat viivytykset sekä pai- vuuden parantamisen kannalta.
12828: koitellen varsin heikko tienpinnan kunto. Edellä olevaan viita~ten ehdotan,
12829: Kuluneen vuoden aikana on saatu kunnoste-
12830: tuksi Anttolan ja Hurissalon tienhaarojen väli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12831: nen osa, mutta 'tien heikoimman välin, Antto- 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
12832: la-Luukkosenkylä, peruskorjaus on siirretty markkaa kantatien n:o 62 perusparan-
12833: uusimmissa toimenpideohjelmissa. tamiseen välillä Anttola-Puumala.
12834: Kantatien n:o 62 parantaminen välillä Antto-
12835: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
12836:
12837: Timo Ihamäki
12838: 1979 vp. 317
12839:
12840: Raha-asia-aloite n:o 293.
12841:
12842:
12843:
12844:
12845: Ihamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 542 pe-
12846: rusparantamiseen välillä Karvio - Tuusniemen raja.
12847:
12848:
12849: E d u s k u n n a 11 e.
12850:
12851: Kuopion ja Mikkelin läänissä kulkevan maan- Parantamistyön suunnitelmat ovat valmiit.
12852: tien n:o 542 Karvio - Tuusniemi Kuopion Työt voidaan aloittaa heti kun rahoitus on jär-
12853: läänin puoleinen osa Tuusniemi - Heinäveden jestyksessä. Korjattavan tieosan pituus on n.
12854: raja on ollut parannettuna jo neljä vuotta. Sen 9 km.
12855: sijaan Mikkelin läänin puoleinen osa Karvio - Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
12856: Tuusniemen raja on huonokuntoinen ja mutkai- nioittavasti,
12857: nen vanha soratie, joka kesäisin syöpyy ala-ar-
12858: voiseen kuntoon. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12859: Matkailun kannalta tämä Heinäveden tieosa 1980 tulo- ja menoarvioon 600 000
12860: on erittäin merkittävä. Sen va.rrella PaJakissa markkaa maantien n:o 542 perusparan-
12861: on Lintulan naisluostari, missä kesäisin vierai- tamiseen välillä Karvio - Tuusniemen
12862: lee keskimäärin 70 000 turistia. He joutuvat raja.
12863: ajamaan suurelta osalta huondkuntoista tietä
12864: Karviosta Palokkiin.
12865: Helsingissä 21 päivänä ·syyskuuta 1979.
12866:
12867: Timo Ihamäki Unto Ruotsalainen Pertti Hietala
12868: Maija Rajantie Erkki Liikanen Olavi Ronkainen
12869: Pentti Poutanen Esko Pekonen Mauri Miettinen
12870: 318 1979 vp.
12871:
12872: Raha-asia-aloite n:o 294.
12873:
12874:
12875:
12876:
12877: Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 612 peruspa-
12878: rantamiseen välillä Sysmä-Särkilahti.
12879:
12880:
12881: Ed u s kun n a 11 e.
12882:
12883: Ns. Päijänteen saaristotien heikoin tieosuus tien rahoitus, 5 miljoonaa markkaa, hoitaa työl-
12884: on Sysmän kirkonkylän ja Särkilahden väli, 15 lisyysvaroin, mahdollisimman pikaisesti. Kohde
12885: km:n pituinen, sorapintainen, vanha kylätie, jo- soveltuu talvityönä suoritettavaksi. Työkohde
12886: ka on otettu hoidettavaksi maantienä. Tieosan parantaisi myös kuljetusalan uhkaavaa työttö-
12887: parantamissuunnitelmat ovat valmiit ja kunnan- myyttä.
12888: valtuuston lausunto on siitä annettu vuosia sit- Edellä olevan perusteella ehdotan,
12889: ten. Tieosuus kuuluu paljon käytettyyn matkai-
12890: luväylään, jonka liikennöitävyys tulisi nopeasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12891: nostaa samalle tasolle saaristotien pohjoisosien 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
12892: kanssa. markkaa maantien n:o 612 perusparan-
12893: Mm. vaikean työllisyys,tilanteen vuoksi tulisi tamiseksi välillä Sysmä-Särkilahti.
12894: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
12895:
12896: Timo Ihamäki
12897: 1979 vp. 319
12898:
12899: Raha-asia-aloite n:o 295.
12900:
12901:
12902:
12903:
12904: Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 613 peruspa-
12905: rantamiseen välillä Ruskeala-Tammijärvi.
12906:
12907:
12908: E d u s k u n n a II e.
12909:
12910: Maantie n:o 613 (Ruskeala-Tammijärvi) kulkee useampia linja-autovuoroja, mm. Lah-
12911: lähtee kantatiestä n:o 59 Hartolan Ruskealan den-Heinolan-Jyväskylän liikenne.
12912: kylästä ja johtaa Joutsan-Luhangan-Korpilah- Edellä olevan perusteella ehdotan,
12913: den tielle. Tieltä eroaa Mikkelin läänin alueella
12914: kolme paikallistietä. Tien pituus Hartolan kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
12915: nan puolella on 23,9 km. den 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
12916: Maantie n:o 613 on heikkokuntoinen ja se markkaa maantien n:o 613 (Ruskeala-
12917: on aikaisemmin ollut kunnan tienä ja luovutet- T ammijärvi) perusparantamista ja pääl-
12918: tu valtiolle 1940-luvulla. Peruskorjauksia ei ole lystämistä varten.
12919: tehty tiepohjien ollessa erittäin heikot. Tiellä
12920: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
12921:
12922: Timo Ihamäki
12923: 320 1979 vp.
12924:
12925: Raha-asia-aloite n:o 296.
12926:
12927:
12928:
12929:
12930: Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta Joutsan-Kangasniemen-
12931: Pieksämäen tieyhteyden perusparantamiseen
12932:
12933:
12934: E d u s k u n n a 11 e.
12935:
12936: Tieyhteys Joutsa-Kangasniemi-Pieksämäki kin puutavarakuljetuksille. Tien perusparanta-
12937: on suovin yhteys Pieksämäen ja Kangasniemen minen tulisi suorittaa mitä pikimmin.
12938: alueilta Etelä-Suomeen ja Helsinkiin. Tieyhteys Edellä olevaan viitaten ehdotan,
12939: on myös tärkeä Kangasniemeltä Pieksämäen
12940: seudulle suuntautuvan liikenteen kannalta. Tie että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12941: on monin paikoin huonokuntoinen eikä vastaa 1980 tulo- ja menoarvioon 900 000
12942: nykyajan liikenteen vaatimuksia. Keski-Suomen markkaa ]outsan - Kangasniemen -
12943: ja Mikkelin läänien rajalla oleva Kortesalmen Pieksämäen tien perusparantamiseen.
12944: silta on nykyisellään paha pullonkaula varsin-
12945: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
12946:
12947: Timo Ihamäki
12948: Raha-asia-aloite n:o 297.
12949:
12950:
12951:
12952:
12953: Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylien
12954: -rakentamiseen Heinolan: maalaiskunnan taajamiin.
12955:
12956:
12957: Eduskunnalle.
12958:
12959: Heinolan maalaiskunnan taajama-asutus on ta. Tästä syystä on kunnan koululautakunta jou-
12960: vuosisatojen kuluessa keskittynyt päätien va.r- -tunut- järjestämään koulukyydityksen au_tolla
12961: teeir. Vierumäen, Nynäsin ja -kirkonkylän ra- -niille oppilaille, joiden koulutie on valtatie
12962: kennuskaava-alueet ovat valtatien n:o 5 varres- 5:llä.
12963: sa. Valtatie kulkee kaikissa näissä taajamissa Kunnanhallitus esittää, että valtatien n:o 5
12964: alueen halki. Lisäksi vielä Lusin ja Paason ky- varressa olevien taajamien kevyen liikenteen väy-
12965: lät ovat valtatien n:o 5 varressa. Kaikkien näi- lien suunnitteluun ja rakentamiseen olisi enene-
12966: den taajamien asukkaat ovat useiden vuosien vässä määrin ja riittävästi ohjattava teiden ra-
12967: ajan olleet huolestuneita jalkaisin ja polkupyö- kentamismäärärahoja. Kirkonkylän, Nynäsin ja
12968: rällä tapahtuvan kulkemisen vaarallisuudesta Vierumäen rakennuskaava-alueilla on välttämät-
12969: siitä perustellusta syystä, että valtatie pääosin tä lähiaikoina saatava kevyt liikenne erotetuksi
12970: on liian kapea, mutkairien ja mäkitien turvalli- pois valtatien liikenteestä omille väylilleen.
12971: seen liikennöintiin. TVH:n tekemä onnetto- Edellä olevan perusteella ehdotan,
12972: muuskartta vuodelta 1978 osoittaa, että Heino-
12973: lan maalaiskunnan alueella on tapahtunut jalan- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
12974: kulku- ja polkupyöräonnettomuuksia valitetta- den 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
12975: vasti enemmän kuin muissa kunnissa. markkaa Heinolan maalaiskunnan puo-
12976: Erityisesti ala-asteen koulujen kouluneuvostot lella olevien taajamien kevyen liikenteen
12977: ja oppilaiden vanhemmat ovat kuluvan vuoden - väylien suunnittelua ja rakentamista
12978: aikana, kuten jo aikaisemminkin, kiinnittäneet varten.
12979: huomiota koulutien vaarallisuuteen 5-tien osal-
12980: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
12981:
12982: Timo Ihamäki
12983:
12984:
12985:
12986:
12987: 41 0879007181
12988: 322 1979 vp.
12989:
12990: Raha-asia-aloite n:o 298.
12991:
12992:
12993:
12994:
12995: Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta Punkaharjun kunnan moni-
12996: käyttösataman rakentamiseen.
12997:
12998:
12999: E d u ~ k u n n a 11 ~·
13000:
13001: Punkaharjun kunnan päätaajamaan Punka- ankkuroitumisen Punkasalmella. Satama palve-
13002: salmelle on suunniteltu matkailua, kalastusta lisi myös veneillä liikkuvia matkailijoita. Ve-
13003: ja veneilyä palvelevaa monikäyttösatamaa. Tar- neilyn uskotaan lisääntyvän iähivuosina alueel-
13004: koitusta varten on hankittu maa-alue VR:n la mm. Saimaan kanavan kautta. Satama on
13005: rautatiealueelta Punkasalmelta. Sataman raken- myös välttämätön kuntalaisten kannalta moi .
13006: . tamisesta on tehty aloite. tie- ja vesirakennus- ka1astuksen harjoittamisessa, koululaiskuljetuk-
13007: haUitukselle, jonka toimesta on laadittu suun- sissa ja saariston asukkaiden asioimisessa kes-
13008: nitelmia sataman toteuttamiseksi ja anottu kustaajamassa.
13009: työllisyysmäärärahoja sataman rakentamiseksi. Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ehdotan
13010: Punkaharjun kunta on perinteisesti eräs kunnioittavasti,
13011: maamme johtavista matkailukunnista. Punka-
13012: harjulla käy vuosittain lähes 200 000 matkai- että Eduskunta· ottaisi valtion vuoden
13013: lijaa. Liikenneolosuhteet ovat vesiliikennettä 1980 tulo- ;a menoarvioon 100 000
13014: lukuunottamatta hyvät. Monikäyttösatama mah- markkaa Punkahariun monikäyttösata-
13015: dollistaisi Saimaan sisävesimatkustajalaivojen man rakentamisen aloittamista varten.
13016: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
13017:
13018: Timo Ihamäki
13019: 1979 vp. -323
13020:
13021: Raha-asia-aloite n:o 299.
13022:
13023:
13024:
13025:
13026: ·Ihamäki yin.: Määrärahan osoittamisesta Heinolan-Mäntyhar-
13027: jun yhdysratahankkeen taloudellisuuden tutkimiseen.
13028:
13029:
13030: E·du s kunnalle.
13031:
13032: Savon radan· uuden yhteyden rakentaminen kustannus on arvioitu 120 :miljoonaksi mar-
13033: Heinolasta Mäntyharjulle on ollut esillä 1920- kaksi.
13034: luvulta saakka. Tämän 55 km pitkän radan Heinolan-Mäntyharjun radalla, "HELMI",
13035: aikaansaaminen merkitsisi huomattavaa oikai- tulee olemaan merkittävät taloudelliset säästöt
13036: sua Helsingin ja Savo-Kainuun kaukoliiken- johtuen energiakustannusten voimakkaasta nou-
13037: teessä, samoin kuin merkittävää ajansäästöä susta. Yhdysradan taloudellisuus tulisi tutkia
13038: Itä-Suomen ja Lounais-Suomen välisessä liiken- samana1kaisesti Helsingistä itään johtavien
13039: teessä. uusien ratasuuntien yhteydessä. Hankittujen
13040: Etelä-Savon seutukaavaliiton laskelmien mu- selvitysten perusteella yhdysradan taloudellinen
13041: kaan siirtyisi Kouvolan-Mikkelin rataosan selvitystyö kustannuksiltaan muodostuu
13042: päivittäisestä 3 000 matkustajasta n. 1 800 500 000 markaksi.
13043: matkustajaa oikoradalle. Lisäksi tulisi arviolta Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13044: 500 henkilömatkaa muilta kulkumuodoilta.
13045: Huolimatta rautatiehallituksen ottamasta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13046: kielteisestä kannasta po. ratahankkeen toteut- 1980 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
13047: tamisen suhteen, pidämme yhdysradan talou- )00 000 markan määrärahan Heinolan-
13048: dellisuuden tutkimista erittäin tärkeänä asiana. Mäntyharjun yhdysratahankkeen talou-
13049: Heinolan-Mäntyharjun yhdysradan kokonais- dellisuuden tutkimiseen.
13050: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
13051:
13052: Timo Ihamäki Unto Ruotsalainen Pertti Hietala
13053: Maija Rajantie Erkki Liikanen Olavi Ronkainen
13054: Pentti Poutanen Esko Pekonen Mauri Miettinen
13055: 324 1979 vp.
13056:
13057: Raha-asia-aloite n:o 300.
13058:
13059:
13060:
13061:
13062: Ihamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta kaivostoiminnan jatku-
13063: misen turvaamiseksi Virtasalmella.
13064:
13065:
13066: E d u s k u n n a 11 e.
13067:
13068: Virtasalmen kunnassa tounu Outokumpu vassa ole toteutettu. Useat asiantuntijat .ovat
13069: Oy:n Hällininäen kuparikaivos, joka nykyisel- sitä mieltä, että Hällinmäen malmio ei ole var-
13070: lään työllistää noin 50 työntekijää. Hällinmäen sinainen päämalmio, joten toiveita uusien esiin-
13071: malmio on pieni, ja mikäli uusia löydöksiä ei tymien löytymisestä on olemassa. Uusimpana
13072: tehdä, lopettaa kaivos toimintansa jo vuonna osoituksena on tammikuussa 1979 Outokumpu
13073: 1983. Kaivos on tärkeä työllistäjä Virtasalmen Oy:lle valtaus kirkonkylän pohjoispuolella si-
13074: kunnassa. Sen työntekijöiden osuus kunnan am- jaitsevan Karankalahden alueella.
13075: matissa toimivasta väestöstä on 8 % ja kunnan Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13076: teollisuudessa toimivasta väestöstä 47 %.
13077: Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama kai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13078: vospaikkakuntien kehittämistoimikunta on esit- 1980 tulo- ja menoarvioon 400 000
13079: tänyt varattavaksi riittävästi varoja lähiympäris- markan määrärahan, josta 200 000
13080: tön tehokkaaseen malminetsintään. Varojen markkaa Hällinmäen kaivoksen lähiym-
13081: käyttöä suunniteltaessa olisi otettava huomioon päristön tutkimiseen mahdollisten lisä-
13082: erityisesti syväkairaustarve. malmioiden löytämiseksi sekä 200 000
13083: Virtasalmen kunnan koko alue sijaitsee geo- markkaa Outokumpu Oy:n saaman val-
13084: lcgisesti mielenkiintoisella alueella ja katsotaan tauskirjan tarkoittaman Karankalahden
13085: malmikriittiseksi alueeksi. Tehokasta malmin- esiintymän tutkimuksia varten.
13086: etsintää ei kuitenkaan suuremmassa mittakaa-
13087: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
13088:
13089: Timo Ihamäki Esko Pekonen
13090: Maija Rajantie Pertti Hietala
13091: Pentti Poutanen Olavi Ronkainen
13092: Unto Ruotsalainen Mauri Miettinen
13093: 1979 vp. 325
13094:
13095: Raha-asia-aloite n:o 301.
13096:
13097:
13098:
13099:
13100: Ihamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Reumasäätiön sairaalan
13101: leikkausosaston laajennustöiden suunnitteluun ja alkurahoi-
13102: tukseen.
13103:
13104:
13105: Ed u s kunnalle.
13106:
13107: Reumaortopemnen leikkaustoiminta on himpana puutteena on anestesioiden induktioti-
13108: maassamme lähes kokonaan keskitetty Reuma- lojen ja heräämön puute. Tästä syystä on leik-
13109: säätiön sairaalaan. Reumasäätiön sairaalassa kaustoiminnan ja sen kehittämisen turvaamisek-
13110: suoritetaan vuosittain noin 2 800 reumakirur- si sairaalan leikkausosastoa välttämätöntä laa-
13111: gista leikkausta. Viime vuosina on leikkaustoi- jentaa.
13112: minnan painopiste sairaalassa siirtynyt yhä Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
13113: enemmän tekonivelkirurgian kehittymisen ja
13114: laajentumisen johdosta raskaaseen kirurgiaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13115: Tällä hetkellä sairaalaan pääsyä jonottaa noin 1980 tulo- ja menoarvioon 400 000
13116: 900 potilasta. markkaa Reumasäätiön sairaalan leik-
13117: Sairaalan leikkausosaston tilat ovat osoittau- kausosaston laajennustöiden suunnitte-
13118: tuneet riittämättömiksi ja puutteellisiksi. Pa- luun ja alkurahoitukseen.
13119: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
13120:
13121: Timo Ihamäki Elisabeth Rehn Tapio Holvitie
13122: 326 1979 vp.
13123:
13124: Raha-asia-aloite n:o .302.
13125:
13126:
13127:
13128:
13129: Impiö: Määrärahan osoittamisesta Vuotoksen altaan alle jäävien
13130: maiden lunastamiseksi.
13131:
13132:
13133: E d u s k u n n a 11 e.
13134: Vuosien ajan on odotettu Koillis-Lapin rattu, mutta joiden varojen merkitseminen tulo-
13135: alueella olevan Vuotoksen altaan rakentamis- ja menoarvioon jouduttaisi liikkeelle lähtöä ra-
13136: päätöstä. Viimeisten lupausten mukaan päätös kentamispäätöksen myötä. Mikäli Vuotos-pää-
13137: annettaneen syksyn 1979 kuluessa. tös on kielteinen, ei määrärahoja luonnollisesti
13138: Koillis-Lapissa ja osittain muuallakin Lapin tarvita.
13139: läänissä moni asia on kytkeytyneenä po. Vuo- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
13140: tos-asiaan. Kaikkein eniten viivyttely kohdis- taen,
13141: tuu allasalueen ihmisiin, joiden maa- ja
13142: metsätaloudellinen ja muukin toiminta on la- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13143: maantunut. Mikäli päätös saadaan aikaan ra- 1980 tulo- ja menoarvioon 8 000 000
13144: kentamisen merkeissä, avautuu välittömästi markan määrärahan maa- ja metsäta-
13145: vuosien ajaksi metsätöitä sadoille työntekijöille lousministeriön käyttöön V uotoksen al-
13146: edellyttäen, että yksityisten kuten yhtiöitten taan alle jäävien maiden lunastamiseksi
13147: omistuksessa oleva maa voidaan lunastaa. Se valtiolle.
13148: edellyttää luonnollisesti varoja, joita ei ole va-
13149: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
13150:
13151: Lauri Impiö
13152: 1979 vp. 327
13153:
13154: Raha-asia-aloite n:o 303.
13155:
13156:
13157:
13158:
13159: Impiö ym.: Määrärahan osoittamisesta Pellon ja Utsjoen alueelle
13160: rakennettavien kalanviljelylaitosten tutkimus- ja suunnittelu-
13161: työhön.
13162:
13163:
13164: Ed u:s·k u n nalle·,
13165:
13166: On korkea aika pitkällä tähtäimellä lähteä nyt toimenpiteisiin muuten kuin perimällä met-
13167: 1980-luvun avautuessa turvaamaan Lapin lää- sähallituksen avulla lupamaksuja. Paikallinen
13168: nin kalanviljelystä. Laitosten rakentaminen on väestö myös odottaa toimenpiteitä, jotka ta-
13169: vihdoin viimein päässyt vauhtiin Inarissa ja kaavat kalakannan voimistumisen sen jälkeen
13170: Muoniossa, joiden laitosten tuotanto menee kun vuosien ajan on ollut käsillä vain kiihty-
13171: huomattavassa määrin hoitovelvoitteiden hoita- vä pyydystäminen. Periaatteessa valtiovallan
13172: miseen. On aivan selvää asiantuntijain kerto- edustajat ovat olleet alueella asustavan väestön
13173: man perusteella, että mainitut laitokset eivät kanssa samaa mieltä. On vain jatkuvasti puut-
13174: voi kokonaisuudessaan tyydyttää sitä tarvetta, tunut toimenpiteitä, joilla erittäin surkeassa
13175: mikä on länsirajalla suurien järvien alueella asemassa oleva kalojen kasvatus ja istutus voi-
13176: Pellossa ja Ylitorniolla sen paremmin kuin Pe- taisiin korjata ajan vaatimuksia vastaavaksi.
13177: rä-Lapissa Utsjoen tunturialueella ja Tenojoki- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13178: laaksossa. Lappi kaipaa lisää kalanpoikasten nioittaen,
13179: tuotantopisteitä.
13180: Lapin matkailun kannalta on ensiarvoisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13181: tärkeää, että po. alueelle ei myydä lupia, joiden 1980 tulo~ ja menoarvioon 200 000
13182: lunastajat joutuvat toteamaan, ettei vesistöissä markkaa Pellon ja Utsjoen kuntiin ra-
13183: ole kalaa. Näin on kuitenkin tapahtunut vuo- kennettavien kalanviljelylaitosten tutki-
13184: sien aikana ilman että valtiovalta olisi ryhty- mus- ja suunnittelutyöhön.
13185: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
13186:
13187: Lauri lmpiö Aimo Ajo
13188: 328 1979 vp.
13189:
13190: Raha-asia-aloite n:o 304.
13191:
13192:
13193:
13194:
13195: Impiö ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 82 perus-
13196: . korjaustyön jatkamiseen välillä Sallan kirkonkylä - Hanhi-
13197: kangas.
13198:
13199:
13200: E d u s k u n.n a 11 e.
13201:
13202: TVL:n Lapin piirin suunnitelmissa oli alun- kuorma-autoilijain kohdalla. Samanaikaisesti po.
13203: perin tarkoituksena toteuttaa kantatien n:o 82 tien kunto on yksi läänin heikoimmista ottaen
13204: peruskorjaustyö välillä Sallan kirkonkylä- huomioon liikenteen määrä. Kun suunnitelmat
13205: Hanhikangas v:sta 1976 alkaen. Tiemääräraho- ovat valmiina, ei esteenä ole työn jatkamiselle,
13206: jen supistaminen on aiheuttanut sen, että ny- jota työllisyysvaroilla on aloitettu, suunnitel-
13207: kyisen ajoituksen mukaan työ on siirtynyt vuo- mien keskeneräisyys. Sallan kunnan alueella
13208: teen 1982. olevat kuorma-autoyrittäjät ovat kiistattomasti
13209: Tietöitä suunniteltaessa on välttämätöntä ot- kaikkein vaikeimmassa työttömyystilanteessa
13210: taa huomioon työllisyysnäkökohta silloinkin, koko Lapin lääniä ajatellen.
13211: kun tiemäärärahoja supistetaan. Työvoimami- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13212: nisteriö ei voi yksin hoitaa suuria tietyöhank- nioittaen,
13213: keita silloin, kun suuria työttömyyslukuja on
13214: osoitettavissa eri puolilla Lapin TVL:n piiriä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13215: ja eri puolilla Rovaniemen työvoimapiirin jat- 1980 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
13216: kuvasti pahinta työttömyysaluetta. Sallan kun- markkaa kantatien n:o 82 peruskorjaus-
13217: nan alue on kiistattomasti eräs pahimmista työn jatkamiseksi välillä Sallan kirkon-
13218: työttömyysalueista Lapissa. Näin on etenkin kylä- Hanhikangas ..
13219: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
13220:
13221: Lauri lmpiö Aimo Ajo
13222: 1979. Vp. 329
13223:
13224: Raha-asia-aloite n:o 30,.
13225:
13226:
13227:
13228:
13229: Impiö ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta uskonnollisten
13230: lehtien tukemiseen.
13231:
13232:
13233: Edusk~nnalle.
13234:
13235: Vuoden 1979 tulo- ja menoarviota laadittaes- teltavissa yksioikoinen puoluelehtien tukeminen
13236: sa käytiin laaja keskustelu uskonnollisten leh- uskonnollisten lehtien edustaessa myös maail-
13237: tien tukemisesta. Sen tuloksena korotettiin mankatsomusta, jolle muutoin tunnustetaan ti-
13238: silloista hallituksen esitystä. la· suomalaisen yhteiskunnan lainsäädännössä,
13239: Vuoden 1980 tulo- ja menoarvioesityksessä käytännössä, jopa tulo- ja menoarviossa.
13240: on uskonnollisten lehtien tuki säilytetty entisel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13241: lään samanaikaisesti kun sanomalehdistön kulje- nioittaen,
13242: tus-, jakelu- ja muiden kustannusten määrärahaa
13243: on lisätty huomattavasti. Menettelyä tuskin voi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13244: daan pitää nyt sen paremmin kuin vuosi sitten 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
13245: erilaisten lehtien tukemisen kannalta tasapuo- 31.55.45 lisäyksenä 200 000 markkaa
13246: lisena ja oikeana. Tämä johtuu lähinnä siitä, uskonnollisten lehtien tukemiseen.
13247: että veronmaksajien kannalta tuskin on perus-
13248: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
13249:
13250: Lauri lmpiö Matti Viljanen Aimo Ajo
13251:
13252:
13253:
13254:
13255: 42 0879007181
13256: 330 1979 vp.
13257:
13258: Raha-asia-aloite n:o 306.
13259:
13260:
13261:
13262:
13263: lmpiö ym.: Määrärahan osoittamisesta Joulumaa-suunnitelmaan
13264: sisijltyvien _toimintojen käynnistämiseksi.
13265:
13266:
13267: E d u s k u n n a 11 e.
13268:
13269: Joulumaa-ajatuksen syntymisestä on lokakuun laisen Talo-Koski Oy:n. Urakkasopimus alle-
13270: alussa 1979 kulunut kaksikymmentä vuotta. kirjoitettiin Rovaniemellä 10. 9. 79. Kustan-
13271: Ajatuksen oivalsi toimittaja Niilo Tarvajärvi nusarvio on 1,2 milj. mk. Kota on sopimuk-
13272: osallistuessaan Yleisradion stipendiaattina kan- sen mukaan valmiina 15. 6. 80.
13273: sainväliseen radio- ja TV-seminaariin Los An- Kodan rakennustöiden alkuunpääsy antaa
13274: gelesissa. Eivät ajat eivätkä asenteet olleet mo- nyt edellytykset muillekin Joulumaan toimin-
13275: neen vuoteen ajatuksen toteutumiselle otollisia. noille. NHstä tärkein liittyy Joulumaan sano-
13276: Ei, vaikka esim. eduskunta hyväksyi 12. 1. 72 maan, uuteen jouluperinteeseen. Sanoman mu-
13277: äänimäärin 94-54 määrärahan ( 200 000 mk) kaan Suomi (Yleisradio, UNICEF, Suomen
13278: Joulumaa-asialle - varoista saatettiin kuiten- YK:n Lastenapu) kutsuu vuosittain maailman
13279: kin saada vain osa (75 000 mk), sillä niiden jokaisesta YK:n jäsenmaasta (151) tänne jou-
13280: saamiseen liittyi edellytys, että Joulumaa-suun- lun alla noin 12-vuotiaan lapsen viikon vierai-
13281: nitelma osoittautuu tarkoituksenmu'kaiseksi ja lulle. Yleisradiolle jo tehdyssä esityksessä kaa-
13282: taloudellisesti kannattavaksi. Sinnikkäistä yri- vaillaan myös vierailuun liittyvää kansainvälistä
13283: tyksistä huolimatta suunnitelman tueksi ei tuol- yhteistyötä. Muunmuassa että lapset saapuisivat
13284: loin voitu saada tarpeeksi uskottavuutta eikä maahamme maailman lentoyhtiöiden joululah-
13285: voimia. joina ja että vierailu huipentuisi Finlandia-talos-
13286: Pohjoisen ja etelän näkemyserot siirsivät Jou- ta lähetettävään maailman kuvaruuduissa näh-
13287: lumaan 1tulemismahdollisuudet aina kesään tävään TV-ohjelmaan. Tasavaltamme president-
13288: 1978. Vasta silloin alkoivat Tarvajärven ja hä- ti tervehtisi tässä ohjelmassa maailman kanso-
13289: nen johtamansa Joulumaan Kannatusyhdistys ja, lapset laulaisivat oman joulurauhajulistuk-
13290: ry:n ponnistelut tuottaa tulosta. Ensimmäise- sensa ja jättäisivät lavalla olevaan suureen jou-
13291: nä ilmoitti Rovaniemen maalaiskunta (kunnan- lupataan omien maittensa hallitusten, radl:oitten
13292: joht. Mikko Jokela) myönteisen asenteensa ja järjestöjen lahjat UNICEF-järjestölle. YK:n
13293: hankkeeseen ja tukensa ensimmäisen tavoitteen, virallinen edustaja vastaanottaisi nämä maail-
13294: Joulumaan kodan rakentamiseksi napapiirille man lasten Jahjat Kansainväliselle Lastenavulle.
13295: kunnan alueelle. Kodalle varattiin tontti Sy- Joulumaan sanoman, uuden kansainvälisen
13296: väsenvaarasta, samoin luvattiin kustantaa eräi- jouluperinteen, vastaanotto tulee varmaankin
13297: tä kunnallisteknisiä töitä. Kun samanaikaisesti olemaan kaikkialla myönteinen. Joulumaan ko~
13298: alkanut rakennustarvikkeiden lahjahankinta dan nouseminen napapiirille merkitsee näinollen
13299: lähti hyvin käyntiin ja kun maaherra Asko Oi- uuden perinteen perustamistapahtumaa.
13300: nas marraskuussa 1978 radiossa ilmoitti "Lappi- Kun kodan nouseminen ja ympärivuotinen
13301: projektin antavan Joulumaalle tukensa s:i'käli toiminta merkitsee asiantuntijoiden mukaan
13302: kuin sillä resursseja riittää", alkoivat myös myös vähintään kuuttatoista uutta työpaikkaa
13303: Pohjois-Suomen rakentajat olla hankkeesta to- ja kun erityisesti Pohjois-Suomen avainhenki-
13304: simielessä kiinnostuneita. löt odottavat nyt Joulumaan luovan runsaasti
13305: Joulumaan raitiokodan piirtäjä, Rakennus- uusia mahdollisuuksia Lapin ja koko maankin
13306: suunnittelutoimisto Erkki Jokiniemi ky, valitsi elinkeinoelämän etli alueilla, ehdotamme kun-
13307: viidestä tarjokkaasta kodan rakentajaksi oulu- nioittavasti,
13308: Raha-asia-aloite n:o 306 331
13309:
13310: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden määrärahan Rovaniemen 'mai:zlaiskun.nah
13311: 1980 tulo- ja menoarvioon momentille käytettäväksi Joulumaa-suunnitelmaan
13312: 32.80.40 lisäyksenä 1 000 000 markan sisältyvien toimintojen käynnistämiseksi.
13313: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
13314:
13315: Lauri Impiö Aimo Ajo M. Jaatinen
13316: Helge Saarikoski Tapio Holvitie Helena Pesola
13317: 332 · · 1979 vp.- · ' -· ··
13318:
13319: Raha-asia-8Ioite n:o 307. ·
13320:
13321:
13322:
13323:
13324: Impiö ym.: Määrärahan osoittamisesta Sotainvalidien Veljeslii-
13325: ton toiminnan tukemiseen.
13326:
13327:
13328: E d u s k u n n a 11 e.
13329:
13330: Sotainvalidien Veljesliitto viettää vuonna rärahan ottaminen liitolle merkitse vapaaehtoi-
13331: 1980 40-vuotisjuhlavuottaan. Vuosikymmenien sen toiminnan torjumista, vaan sen varmista-
13332: ajan ovat liiton jäsenet joutuneet kääntymään mista, että iän mukanaan tuomaan tuen tar-
13333: yksityisten kansalaisten puoleen saadakseen lah- peen kasvuun saadaan taloudellinen varmuus
13334: joituksilla tukea toiminnalleen. Keräystuotto ja mahdollisesti lisää kipeästi kaivattua, toimin-
13335: on ollut viime aikoina lähes 5 milj. markkaa taa ylläpitävää rahallista tukea.
13336: vuodessa. Nyt olisi aika vihdoin vapauttaa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13337: ikääntyneet sotainvalidit keräysjärjestelyistä ja nioittaen,
13338: vaivannäöstä sekä merkitä tulo- ja menoarvioon
13339: vuosittaista keräystulosta suunnilleen vastaava että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13340: summa sotainvalidien tukemiseen. 1980 tulo- ja menoarvioon 4 500 000
13341: Keräystoiminnalla on yhteiskunnassa myös markkaa Sotainvalidien Veljesliitolle
13342: myönteinen, kasvattava ja yhteisvastuuta nos- liiton toiminnan tukemiseksi, ettei toi-
13343: tattava luonne. Mikäli keräystoimintaa voidaan minta joutuisi kohtuuttomasti nojautu-
13344: jossakin muodossa kohtuudella jatkaa, ei mää- maan vuosittaisten keräysten tuloksiin.
13345: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
13346:
13347: Lauri Impiö Matti Viljanen M. Jaatinen
13348: Pekka Jokinen Erkki Pystynen Tapio Holvitie
13349: Aimo Ajo Helena Pesola Helge Saarikoski
13350: 1979 vp'.
13351:
13352: Raha-asia-aloite n:o 308.
13353:
13354:
13355:
13356:
13357: Itälä ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntojen vähittäismaksu-
13358: • kaupan järjestämiseen" ..
13359:
13360:
13361: Ed u ·s kuri n a l fe.
13362:
13363: Tutkimukset oSoittavat ylivoimaisesti suu- ·toinen vuosi, kun talo on valmistunut. Muut
13364: rimman ·osan asunnontarvitsijoista ·asettavan jäljellä olevat vuodet.olisivat anntJit.e.ettilainan
13365: oman asunnon etusijalle asuntohankinnoissa. maksuaikaa. Kahden ensimmäisen vuoden aika-
13366: Tämän toivotun tavoitteen toteutumista tulisi na säästetään tarvittava alkupääoma, joka olisi
13367: yhteiskunnan kaikin tavoin helpottaa. 5 % vuodessa eli 10 % asunnon omarahoitus-
13368: Eduskunta kiinnitti vuoden 197 3 budjetin hinnasta. Loppuosa tarvittavasta pääomasta
13369: hyväksymisen yhteydessä huomiota siihen, että saadaan lainaksi ja maksetaan takaisin tasaisin
13370: asuntotuotannon edistämiseksi olisi pyrittävä kuukausierin yhtiövastikkeen yhteydessä.
13371: kehittämään uusia asunnonhankintamuotoja. Asuntojen vähittäismaksukaupan käynnistä-
13372: Asuntojen ·tasamaksujärjestelmä olisi omiaan mistä varten edellä es,i:tetyllä tavalla tarvitaan
13373: luomaan edellytyksiä eräänä uutena muotona erillinen rahoitusyhtiö. Tämän erikoisyhtiön
13374: toimia eduskunnan edellyttämällä tavalla. pääoman merkitsisivät asuntotuotantoa rahoit-
13375: Järjestelmän avulla on mahdollista tehdä ny- tavat rahalaitokset, vakuutusyhtiöt, kunnat .ja
13376: kyisin käytännössä oleva asuntosäästäntä realis- valtio.
13377: tiseksi etukäteissäästämiseksi ja taloudelliseksi Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13378: jälkikäteissäästämiseksi mm, siten, että ne mak-
13379: sut, joihin perhe on sitoutunut esimerkiksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13380: 12-15 vuoden ajalle, voitaisiin toteuttaa seu- 1980 tulo- ja menoarvioon ·luvun 26.12
13381: raavasti: uudelle momentille 15 000 000 markan
13382: Etukäteissäästännän ensimmäinen vuosi päät- määrärahan asuntoien · väbittäismaksu-
13383: tyisi silloin, kun asunnon rakentaminen alkaa ja kaupan iär;estämiseksi.
13384: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
13385:
13386: Jaakko 1tälä Anneli Kivitie Helvi Hyrynkangas
13387: 1979 vp.
13388:
13389: Raha-asia-aloite n:o 309.
13390:
13391:
13392:
13393:
13394: Itälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Saimaan kanavalla ja Sai-
13395: maan liikenteessä käytettävän kaluston kehittämiseen.
13396:
13397:
13398: E d u s k u n n a lle.
13399:
13400: Saimaan kanavan kautta tapahtuva liikenne Tällaisia kuljetuksia ovat mm. metsäteollisuu-
13401: ei ole kehittynyt sen ensimmäisten käyttövuo- den, metalliteollisuuden ja kaivannaisteollisuu-
13402: sien aikana odotetulla tavalla. Syitä hitaaseen den tuotteet. ·
13403: kehitykseen on ollut monia, mutta eräs oleel- Todettakoon vielä, että Saimaan kanavan
13404: lisimmista on ollut käytettävän kalus1X>n van- kautta v. 1973 tapahtuneesta liikenteestä oli
13405: hanaikaisuus ja huono sopivuus Saimaan liiken- tuontia Saimaan alueelle 402 477 tonnia ja
13406: teeseen. Vesikuljetusten kilpailukykyisyys on vientiä 136 394 tonnia. Liikenne on siis voi-
13407: jäänyt useitten tuotteitten kuljetusketjun osalta makkaasti tuontivoittoista. Laivat palasivat
13408: huonoksi verrattuna maakuljetuksiin. usein tyhjinä merelle.
13409: Saimaan alueen vesikuljetuksilla on kuitenkin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
13410: kehittymismahdollisuuksia, mutta eteenpäin
13411: pääseminen edellyttäisi tukitoimenpiteitä val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13412: tion taholta, tosin määrältään erittäin vähäisiä 1980 tulo- ja menoarvioon 40 000 mar-
13413: tehtyihin perusinvestointeihin verrattuna. kan määrärahan Saimaan kanavalla ja
13414: Saimaan vesiliikenteellä on alkuhankaluuk- Saimaan liikenteessä käytettävän kalus-
13415: sien selvittyä kaikki mahdollisuudet kehittyä. ton kehittämisen selvittämiseksi.
13416: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
13417:
13418: Jaakko 1tälä Anneli Kivitie Helvi Hyrynkangas
13419: 1979 vp.
13420:
13421: Raha-asia-aloite n:o .310.
13422:
13423:
13424:
13425:
13426: Itälä ym.: Määrärahan osoittamisesta vapaan paikallisradiotoi-
13427: minnan edellytysten selvittämiseen.
13428:
13429:
13430: Ed u s kunnalle.
13431:
13432: Suomalaisessa· joukkotiedotuksessa vallitsee taan on niin kallis viestintäväline, että sen
13433: selvä kahtiajako, jossa vallitsee toisaalta lehdis- kautta tuskin kriittisillä näkemyksillä ja erilai-
13434: tön vapaus ja toisaalta valtion monopoli säh- silla vähemmistöillä on suuriakaan mahdolli-
13435: köisten viestimien: radion ja television osalta. suuksia päästä esille.
13436: Ainoana poikkeuksena on yksityinen Mainoste- Kokonaan tutkimatta on näitä todennäköises-
13437: levisio. ti tässä suhteessa huomattavasti parempi vaih-
13438: Viestintäpoliittisessa keskustelussa on aika toehto: paikallisradiotoiminnan vapauttaminen.
13439: ajoin tuotu esille tyytymättömyys siitä, että Se merkitsisi sitä, että sallittaisiin esimerkiksi
13440: erityisesti sähköinen viestintä ei takaa riittäviä jonkinlaisen kunnalta anottavan toimiluvan puit-
13441: mahdollisuuksia kansalaisten sanomisen vapau- teissa harjoittaa vapaata paikallista radiotoimin-
13442: delle. Nykyisellään ne koetaan yksityisen ihmi- taa. Tämä vaihtoehto olisi esimerkiksi kaapeli-
13443: sen kannalta varsin kaukaisiksi, ne eivät riittä- televisioon verrattuna huomattavasti huokeam-
13444: västi pysty ottamaan huomioon ihmisille lähei- pi, ja toiminnan harjoittaminen ei siten olisi
13445: siä kysymyksiä. läheskään niin suuressa määrin riippuvainen ta-
13446: Myös yhteiskunnalliselta kannalta radiota ja loudellisista voimavaroista.
13447: televisiota voidaan nykyisellään pitää varsin ka- Tällainen uudistus ei varmasti sujuisi ongel-
13448: pea-alaisina. Niissä jäävät väkisinkin kriittiset mitta. Sen suorittaminen edellyttää huolellista
13449: virtaukset ja vähemmistöryhmien mielipiteet valmistelutyötä. Uudistuksen tekniset ja talou-
13450: vähemmälle huomiolle valtaapitävien enemmis- delliset edellytykset on tarkoin punnittava ja
13451: töryhmien pitäessä tiedotuskanavia hallussaan. samalla pohdittava, millainen yhteiskunnallinen
13452: Tällainen tilanne jarruttaa yhteiskunnan kehi- merkitys tällaisella sananvapauden laajentami-
13453: tystä ja heikentää mahdollisuuksia moniarvoi- sella tulisi olemaan. Erityisesti on tällöin syytä
13454: suuden edistämiseen .. kiinnittää huomiota paikallisradion vaikutuk-
13455: Viimeaikaiset esitykset Nordsatista, kaapeli- seen lehdistön asemaan.
13456: televisiosta ja Mainos-TV:n toiminnan laajen- Edellä esitettyyn . viitaten ehdotamme,
13457: tamisesta eivät merkitse oleellista parannus-
13458: ta tavallisen kansalaisen sananvapauteen. Nord- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
13459: sat on ylikansallinen hanke, eikä myöskään den 1980 tulo- ;a menoarvioon 100 000
13460: mikään viittaa siihen, että Mainos-TV:n toi- markan määrärahan komitean perusta-
13461: minnallinen laajentaminen lisäisi sananvapautta. miseksi tutkimaan vapaan paikallisradio-
13462: Paikallistasolla toimiva kaapelitelevisio puoles- toiminnan teknisiä, taloudellisia ;a yh-
13463: teiskunnallisia edellytyksiä.
13464: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979
13465:
13466: Jaakko Itälä Anneli Kivitie Helvi Hyrynkangas
13467: 1979 vp.
13468:
13469: Raha-asia-aloite n:o 311.
13470:
13471:
13472:
13473:
13474: Itälä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta alle 3-vuotiai-
13475: - deu. lasten_ L\psilisiä v.llrten.
13476:
13477:
13478: Eduskunnalle.
13479:
13480: Pienen lapsen hoitaminen vaatii perheeltä aiheutuvia kuluja, jotka on usein rinnastetta-
13481: xunsaasti taloudellisia uhrauksia. Lapsen syn- vissa tulon hankkimisesta aiheutuviin menoi-
13482: tyessä on hankittava runsaasti erityistarvikkei- hin. ·· ·
13483: ta, joiden kustannukset nousevat huomattavan Jotta lapsiperheiden taloudelliseen asemaan
13484: suuriksi. Edelleen pienen lapsen hoitamisessa voitaisiin saada oleellinen parannus, tulisi lapsi-
13485: tarvitaan säännöllisesti hankittavia erityistarvik- lisiä korottaa voimakkaasti. Ensimmäisessä vai-
13486: keita kuten vaippoja, hoitoliinoja, erityispesu- heessa olisi alle 3-vuotiaiden korotettu lapsi-
13487: ainei:ta, hoitoaineita sekä hyvin ·usein myös eri- lisä nostettava 1 080 markan suuruiseksi vuo-
13488: tyisravintoa. Näihin hankintoihin voidaan hyvin dessa, joka vastaa 90 markan taloudellista tu-
13489: varovastikin arvioiden laskea kuluvan kuukau- kea perheelle kuukaudessa. Vasta tällöin alkaa
13490: sittain 150-200 markkaa. lapsilisillä olla todellista merkitystä perhekus-
13491: Nykyisellään ei alle 3-vuotiaasta lapsesta tannusten tasaajana.
13492: maksettava lapsilisä riitä kattamaan kuin osan Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
13493: lapsen hoidosta aiheutuvista välittömistä ku-
13494: luista. Kun lisäksi perheet usein ovat pakotet- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
13495: tuja äidin joutuessa palaamaan työelämään jär- den 1980 tulo- ja menoarvioon momen-
13496: jestämään lapsen hoidon, aiheutuu kotihoidon tille 33.15.52 lisäyksenä 96 000 000
13497: järjestämisestä runsaasti ylimääräisiä kuluja. markkaa alle 3-vuotiaiden lasten koro-
13498: Nykyisellään ei ole myöskään mahdollista tetun lapsilisän korottamiseksi.
13499: verotuksessa vähentää lapsen kotihoidosta
13500: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
13501:
13502: Jaakko Itälä Anneli Kivitie
13503: Helvi Hyrynkangas Eeva Kauppi
13504: 1979 vp. 337
13505:
13506: Raha-asia-aloite n: o 312.
13507:
13508:
13509:
13510:
13511: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta Koillismaa-toimikuntaa
13512: varten.
13513:
13514:
13515: E d u s kun n a II e.
13516:
13517: Oulun läänin vaikein ongelma on pitkään Suomenselkä- ja Pohjois-Karjala -toimikuntien
13518: jatkunut rakenteellinen työttömyys, jota poik- asettamisesta on ollut myönteisiä kokemuksia.
13519: keuksellisen kauan kestänyt taloudellinen lama Tällaisen toimikunnan l!Settaminen myös Koil-
13520: on entisestään syventänyt. Erityisen vaikeana lismaa-ta varten olisi perusteltua Koillismaan
13521: työttömyys on pysynyt Koillismaalla, missä elinkeinoelämän ja työllisyyden pysyväisluon-
13522: työttömyysaste on ollut keskimäärin 20 pro- teiseksi parantamiseksi.
13523: senttia. Mikäli pysyviä työpaikkoja ei Pudas- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13524: järven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntiin saa- tavasti,
13525: da nopeasti, uhkaa näitä alueita 60-luvun synk-
13526: kiin lukuihin kohoava maastamuutto. Uuden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13527: muuttoaallon jälkeen kuntien väestörakenne vi- 1980 tulo- ja menoarvioon 200 000
13528: noutuu vaarallisella tavalla. markan määrärahan Koillismaa-toimikun-
13529: Lappiprojektista, Kainuu-neuvottelukunnasta, taa varten.
13530: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
13531:
13532: Liisa Jaakonsaari
13533:
13534:
13535:
13536:
13537: 43 0879007181
13538: 338 1979 vp.
13539:
13540: Raha-asia-aloite n:o 31.3.
13541:
13542:
13543:
13544:
13545: Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamisesta varusmiesten musiik-
13546: -kiharrastuksia edistäviin välinehankintoihin.
13547:
13548:
13549: E d u s k u n n a 11 e.
13550:
13551: Viime aikoina on myös julkisuudessa kiinni- nä epäkohtana, erityisesti kun kyse ei ole kovin
13552: tetty huomiota asevelvollisuuttaan suorittavien suurista summista. Olisikin perusteltua, että
13553: varusmiesten terveiden vapaa-ajan harrasteiden eduskunta osoittaisi Pääesilmnnan käyttöön
13554: edistämiseen. Mm. puolustusviranomaiset ovat tarvittavan summan mainittujen hankintojen
13555: katsoneet, ettei huomion kiinnittäminen varus- käynnistämiseksi ensi vuoden aikana. Voidaan
13556: miehille palveluksen ulkopuolella jäävän vapaa- arvioida, että vuosittaisella 150 000 markan
13557: ajan sisältöön ole ristiriidassa puolustusvoimil- määrärahalla voitaisiin kolmessa vuodessa hank-
13558: le annettujen tehtävien kanssa vaan päinvas- kia kaikkiin varuskuntiin tarvittavat välineet
13559: toin: edistämällä terveitä vapaa-ajan harrastdta musiikkiharrastusten edistämiseen.
13560: lisätään viihtyvyyttä ja näin vaikutetaan myön- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
13561: teisen palvelusmotivaation syntyyn. taen,
13562: Elokuussa 1979 pidetyillä ensimmäisillä va-
13563: rusmiesten kulttuuripäivillä tuli keskeisesti esil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13564: le, että monasti osallistumista mielekkäisiin va- 1980 tulo- ;a menoarvioon luvun 27.29
13565: paa-ajan harrasteisiin estää tarpeellisten välinei- uudelle momentille 150 000 markan
13566: den puuttuminen. Erityisesti tämä koskee mu- määrärahan käytettäväksi varuskuntien
13567: siikkilaitteita. musiikkivälinehankintoihin tarkoitettuna
13568: Kun eduskunta ei ole osoittanut mm. mu- edistämään varusmiesten musiikkiharras-
13569: siikkivälineiden hankintaan puolustusvoimille tusta.
13570: tarvittavia varoja, on tätä pidettävä ilmeise-
13571: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
13572:
13573: Liisa Jaakonsaari Arvo Salo Lauri Palmunen
13574: Seppo Tikka Tellervo Koivisto P. Puhakka
13575: Olli Helminen M.-L. Salminen Kaarina Suonio
13576: 1979 vp. 339
13577:
13578: Raha-asia-aloite n:o 314.
13579:
13580:
13581:
13582:
13583: Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamisesta opintotuen lapsiko-
13584: rotuksia varten.
13585:
13586:
13587: E d u s k u n n a II e.
13588:
13589: Opintotuki on tällä hetkellä pääosiltaan Iai- seen lapsensa. Tätä tilannetta tulisi viimeistään
13590: namuotoista. Lainapohjalla oleva opintotuki ai- nyt, kansainvälisenä lapsen vuonna, ryhtyä kor-
13591: heuttaa opiskeluaikana varsin nopean velkaan- jaamaan.
13592: tumisen, jonka haittavaikutukset ovat selvästi Edellä esitetyn johdosta ehdotamme,
13593: nähtävissä opintojen päätyttyä, opintolainojen
13594: takaisinmaksun alkaessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13595: Opiskelevien lapsiperheiden taloudellisen ti- 1980 tulo- ja menoarvioon momentin
13596: lanteen parantamiseksi tulisi ryhtyä tehokkai- 29.39.55 uudelle alamomentille
13597: siin toimenpiteisiin. Opiskelijaperheet velkaan- 7 000 000 markan määrärahan opintotu-
13598: tuvat täilä hetkellä muita nopeammin mm. sen keen annettavien lapsikorotusten myön-
13599: takia, että opintotuen lapsikorotukset ovat ko- tämiseksi puoliksi opintorahan ylimää-
13600: konaisuudessaan lainaa. Opiskelijaperheen on räisenä lapsikorotuksena lukuvuoden
13601: siis täiiä hetkellä otettava lisälainaa elättääk- 1980-81 alusta.
13602: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
13603:
13604: Liisa Jaakonsaari Pirjo Ala-Kapee Pekka Starast
13605: Mikko Rönnholm Paula Eenilä Teiiervo Koivisto
13606: 340 1979 vp.
13607:
13608: Raha-asia-aloite n:o .315.
13609:
13610:
13611:
13612:
13613: Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamisesta terveydenhuoltoalan
13614: opiskelijoiden suojavaatetuskustannusten korvaamiseen.
13615:
13616:
13617: E d u s k u n n a 11 e.
13618:
13619: Maamme sairaaloissa ja terveyskeskuksissa hankkimiselta. Näin menetellään jo muiden ter-
13620: on vuoden 1978 loppuun mennessä siirrytty veydenhuollon opiskelijoiden osalta, kuten esim.
13621: standardisoimissopimuksen mukaisesti työnan- lääketieteen opiskelijoiden osalta.
13622: tajan kustantamaan suojavaatetukseen. Sopimus Opiskelijoiden saattaminen suojavaatetussopi-
13623: ei koske valtion sairaanhoito-oppilaitoksissa muksen piiriin ei vaadi kohtuuttomia kustan-
13624: opiskelevia 12 500 terveydenhuollon opiskeli- nuksia. Keskitetyillä ostoilla ja huollon syste-
13625: jaa. Kuitenkin terveydenhuollon opiskelijoiden matisoinnilla voidaan ratkaista myös terveyden-
13626: opiskeluajasta on yli puolet käytännön opetus- huollon opiskelijoiden suojavaatetarve. Työnan-
13627: ta sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Opiskeli- taja ei ole halukas kattamaan opiskelijoiden ai-
13628: joille työasusteitten hankkiminen ja huolto muo- heuttamia lisäkustannuksia, ja koska sairaan-
13629: dostaa merkittävän menoerän. Valmistumisen hoito-oppilaitokset toimivat ammattikasvatushal-
13630: jälkeen opiskeluaikana hankituilla työasusteilla lituksen alaisuudessa, on perusteltua esittää, et-
13631: ei ole käyttöä. tä valtio ottaa kannettavakseen terveydenhuol-
13632: Terveydenhuollon opiskelijoiden työpanos on lon opiskelijoiden suojavaatetuksesta aiheutu-
13633: ollut varsin merkittävä tekijä sairaaloiden hen- vat kustannukset.
13634: kilökuntapulan poistajana vaikkakin opiskelu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
13635: ryhmät luovat paineita myös osastojen henkilö-
13636: kuntakapasiteetin nostamiseen. On perusteltua että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13637: esittää, että myös terveydenhuollon opiskelijat 1980 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
13638: olisi saatettava suojavaatesopimuksen piiriin. markan arviomäärärahan terveydenhuol-
13639: Vaatimusta voidaan perustella jo sairaalahygie- lon opiskelijoiden suojavaatetuksesta ai-
13640: niankin kannalta sen lisäksi, että vältyttäisiin heutuvien kustannusten peittämiseksi.
13641: opiskeluaikaisten tarpeettomien työasusteiden
13642: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
13643:
13644: Liisa Jaakonsaari Paula Eenilä Maija Rajantie
13645: Pirjo Ala-Kapee Kaarina Suonio Juhani Raudasoja
13646: Ulla Järvilehto Pekka Starast Tellervo Koivisto
13647: 1979 vp. 341
13648:
13649: Raha-asia-aloite n:o 316.
13650:
13651:
13652:
13653:
13654: Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamisesta aseidenriisuntaa ja
13655: rauhanpolitiikkaa koskevan tiedotuksen edistämiseen.
13656:
13657:
13658: Ed u s k u n n a 11 e.
13659:
13660: Kilpavarustelun pysäyttäminen ja todellisen vistämällä. Myös YK:n kasvatus-, tiede- ja kult-
13661: aseidenriisunnan käynnistäminen on muodostu- tuurijärjestö UNESCO on edellyttänyt hallitus-
13662: nut kansainvälisen politiikan avainkysymyksek- ten tukevan kansalaisjärjestöjen aseidenriisun-
13663: si nyt ja vielä pitkälle tulevaisuuteen. Yhä taa koskevaa tiedotustoimintaa.
13664: laajemmin tiedostetaan, että seuraavien suku- Suomessa useat kansalaisjärjestöt ovat YK:n
13665: polvien hyvinvointi ja turvallisuus edellyttää ra- elinten suosituksiin vedoten edellyttäneet kan-
13666: dikaaleja toimenpiteitä varustelun vähentämi- salaisjärjestöjen aseidenriisuntatiedotusta kos-
13667: seksi. Maapallo ja ihmiskunta ei voi enää ko- kevan määrärahan sisällyttämistä valtion tulo- ja
13668: vin pitkään kestää nykyistä varustelukierrettä menoarvioon. Mm. Suomen Rauhanliitto-YK-
13669: ja siihen liittyvää jatkuvaa katastrofiuhkaa. yhdistys ja Suomen Sadankomitealiitto ovat jät-
13670: Aseidenriisunnan edistäminen on keskeisellä täneet asiasta kirjelmiä valtioneuvostolle. Myös
13671: sijalla Suomen ulkopolitiikassa. Suomi on pyr- edellinen pääministeri Kalevi Sorsa totes•i pu-
13672: kinyt esiintymään aktiivisesti eri kansainvälisil- heessaan 10. 2. 1979, että maassamme toimivat
13673: lä foorumeilla todellisten askeleiden aikaansaa- sivistysliitot ja muut kansalaisjärjestöt voisivat
13674: miseksi aseidenriisunnassa. aktiivisesti paneutua asevarustelua ja aseiden-
13675: On nähtävä, että ulko- ja sisäpolitiikalla on riisuntaa sekä yleensä rauhanpolitiikkaa koske-
13676: välitön yhteys myös aseidenriisuntakysymyksis- van tietouden levittämiseen yleisölle, ja tämän
13677: sä. Jos halutaan vahvistaa ulkopoliittisia val- mahdollistamiseksi olisi valtion tulo- ja meno-
13678: miuksia, on kehitettävä sisäpoliittisia ja kansal- arvioon varattava riittävä määräraha aseiden-
13679: lisia valmiuksia sekä laajaa kansalaismielipidet- riisuntatiedotuksen edistämiseen samalla taval-
13680: tä politiikan perustaksi. la kuin budjetissa on määräraha kehitysyhteis-
13681: Tähän ulottuvuuteen kiinnitettiin laajaa huo- työtä koskevan tiedotuksen harjoittamiseen.
13682: miota YK:n aseidenriisunnan erityisistunnossa Myös aseidenriisuntaneuvottelukunta ( ARNEK)
13683: 23. 5.-1. 7. 1978. Istunnon päätösasiakirjan on suhtautunut myönteisesti tällaisen määrä-
13684: kohdissa 99-105 käsitellään aseidenriisunnan rahan varaamiseen.
13685: edistämiseen tähtäävää tiedotustoimintaa. Tässä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13686: tiedotustoiminnassa pidettiin tärkeänä valtioi- nioittavasti,
13687: den ja kansalaismielipiteen välisen vuorovaiku-
13688: tuksen voimistamista. Kohdassa 104 esimerkik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13689: si todetaan, että aseidenriisunnan tapahtumista 1980 tulo- ja menoarvioon 250 000
13690: kaikissa maissa kertovan tiedonvälitysprosessin markan määrärahan aseidenriisuntaa se-
13691: joka vaiheeseen tulisi entistä enemmän saada kä rauhanpolitiikkaa koskevan tiedotuk-
13692: mukaan asiasta kiinnostuneita vapaita kansalais- sen edistämiseen.
13693: järjestöjä niiden ja YK:n välisiä yhteyksiä tii-
13694: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
13695:
13696: Liisa Jaakonsaari Paula Eenilä Kaj Bärlund
13697: Mikko Rönnholm Kaarina Suonio Pekka Starast
13698: Pirjo Ala-Kapee Arvo Salo Tellervo Koivisto
13699: 342 1979 vp.
13700:
13701: Raha-asia-aloite n:o 317.
13702:
13703:
13704:
13705:
13706: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta mekaaniseen vesakentor-
13707: juntaan Oulun tie- ja vesirakennuspiirin alueella.
13708:
13709:
13710: E d u s kun n a 11 e.
13711:
13712: Tienvarsivesakkojen kemiallinen hävittäminen Nykyinen työllisyystilanne huomioonottaen
13713: on saanut ankaraa vastustusta paikallisilta asuk- olisi mekaaninen tienvarsien vesakentorjunta
13714: kailta sekä varsinkin ympäristönsuojelun asian- kuitenkin moninkertaisesti edullisempaa, koska
13715: tuntijoiden taholta. Torjunta-aineiden haittavai- tällöin saata[siin runsaasti työtilaisuuksia myös
13716: kutukset ja vaarat luonnolle ja eläimistölle ovat ammattitaidottomalle nuorisolle eikä myrkkyjen
13717: tunnetut. Jatkuvasti tulee julkisuuteen uusia vaaraa ilmenisi.
13718: tutkimustuloksia vesakkomyrkkyjen vaarallisuu- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
13719: desta. Viime aikana on jopa paljastunut näiden vasti,
13720: tutkimustulosten salailua. Myös esiintyy jopa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13721: viranomaistenkin taholla väheksyntää vesakko- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
13722: myrkkyjen vaarallisuutta kohtaan. Tie- ja vesi- 31.24.14 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
13723: rakennushallitus on kuitenkin suorittanut vuo- käytettäväksi mekaaniseen vesakontor-
13724: sittain tienvarsimyrkytyksiä yleisön ankarasta juntaan Oulun tie- ja vesirakennuspiirin
13725: vastustuksesta huolimatta. alueella.
13726: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
13727:
13728: Liisa Jaakonsaari
13729: 1979 vp. 343
13730:
13731: Raha-asia-aloite n:o 318.
13732:
13733:
13734:
13735:
13736: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta mekaaniseen vesakentor-
13737: juntaan Kainuun tie- ja vesirakennuspiirin alueella.
13738:
13739:
13740: E d u s k u n n a 11 e.
13741:
13742: Tienvarsivesakkojen kemiallinen hävittämi- Nykyinen työllisyystilanne huomioonottaen
13743: nen on saanut ankaraa vastustusta paikallisilta olisi mekaaninen tienvarsien vesakentorjunta
13744: asukkailta sekä varsinkin ympäristönsuojelun kuitenkin moninkertaisesti edullisempaa, koska
13745: asiantuntijoiden taholta. Torjunta-aineiden hait- tällöin saataisiin runsaasti työtilaisuuksia myös
13746: tavaikutukset ja vaarat luonnolle ja eläimistölle ammattitaidottomalle nuorisolle eikä myrkky-
13747: ovat tunnetut. Jatkuvasti tulee julkisuuteen jen vaaraa ilmenisi.
13748: uusia tutkimustuloksia vesakkomyrkkyjen vaa- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
13749: rallisuudesta. Viime aikana on jopa paljastunut vasti,
13750: näiden tutkimustulosten salailua. Myös esiintyy että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13751: jopa viranomaistenkin taholla väheksyntää ve- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
13752: sakkomyrkkyjen vaarallisuutta kohtaan. Tie- ja 31.24.14 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
13753: vesirakennushallitus on kuhenkin suorittanut käytettäväksi mekaaniseen vesakontor-
13754: vuosittain tienvarsimyrkytyksiä yleisön ankaras- juntaan Kainuun tie- ja vesirakennuspii-
13755: ta vastustuksesta huolimatta. rin alueella.
13756: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
13757:
13758: Liisa Jaakonsaari
13759: 344 1979 vp.
13760:
13761: Raha-asia-aloite n:o 319.
13762:
13763:
13764:
13765:
13766: Jaakonsaari ym.: Kot·otetun määrärahan osoittamisesta kuntien
13767: elinkeinoasiamiesten palkkausmenojen valtionosuuteen.
13768:
13769:
13770: Ed u s k u n n a 11 e.
13771:
13772: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
13773: delle 1980 ei ole varattu määrärahaa uusien
13774: elinkeinoasiamiesten virkojen ottamiseksi val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13775: tionosuuden ja -avustuksen piiriin ( 32.50.30). 1980 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
13776: Kehitysalueiden kannalta on ensiarvoisen tär- 2 000 000 markan määrärahan kehitys-
13777: keää, että elinkeinoasiamiesverkosto saataisiin alueelle perustettavien uusien elinkeino-
13778: mahdollisimman kattavaksi ja näin helpotettai- asiamiesten virkojen hyväksymiseksi val-
13779: siin kehitysalueiden teollistamista lähinnä pien- tionosuuden piiriin.
13780: ten ja keskisuurten yritysten toimesta.
13781: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1979.
13782:
13783: Liisa Jaakonsaari ~auno ~anninen Mikko Rönnholm
13784: Helvi Niskanen J. Juhani Kortesalmi Pirjo Ala-Kapee
13785: Helvi Hyrynkangas Vappu Säilynoja Paula Eenilä
13786: 1979 vp. 345
13787:
13788: Raha-asia-aloite n:o 320.
13789:
13790:
13791:
13792:
13793: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta torjunta-aineiden haitta-
13794: vaikutusten tutkimiseen.
13795:
13796:
13797: Ed u s kun n a 11 e.
13798:
13799: Syöpään sairastuminen t':llee asiant~ntijoide~ nipohjaisten vesakkomyrkkyjen kanssa metsä-
13800: mukaan yleistymään tulevaisuudessa rmnan ~n töissä 1950- ja 1960-luvuilla.
13801: kemikaalien ja niiden yhdisteiden käytön y~ets Tohtori Hardel1in tutkimukset osoittavat,
13802: tymisen kanssa. Kesällä 1979 Espoossa pide- että hormoonimyrkkyjen käsittelyn ja taudin
13803: tyssä kansainvälisessä am~attisy?päkokouk~es~a havaitsemisen välillä kuluu keskimäärin 15
13804: esitettiin monia pelottavia tutkimustuloksia Ja vuotta. Jutisin kylän syöpäkuoletniin aika sopii
13805: tulevaisuuden ennakointeja. tarkoin.
13806: Dosentti Harri Vainion mukaan noin 30 ke- Hormoonipohjaisten vesakimmyrkkyjen vaa-
13807: mikaal·in on todettu aiheuttavan syöpää ihmi- rallisuus on ollut esillä jo aikaisemmin 1970-
13808: sessä. Eläimille syöpää aiheuttavia kemibaleja luvulla, myös Suomessa. Pohjois-Suomessa he-
13809: on löydetty useita satoja. Lähivuosikymmeninä rätti voimakasta huomiota vuonna 1972 kuuden
13810: arvioidaan 20-40 prosentin syöpätapauksista haukipuraalaisen vesakonmyrkyttäjän kohtalo:
13811: olevan työperäisiä. kaksi kuoli syöpään ja neljä muuta saitastuivat
13812: Syöpäänsairastuvuuden kansainväliset vai~·~e vakavasti. - Käynnistetyissä jälkitutkimuksis-
13813: lut eivät johdu asiantuntijoiden mukaan mm- sa vesakkomyrkkyjen ei kuitenkaan tunnustettu
13814: kään väestöstä kuin ympäristötekijöistä - lä- aiheuttaneen näitä kuolemia eikä sairastumi-
13815: hinnä kemikaa1ipitoisuuksista. Ammattisyöpä- sia.
13816: kokouksessa luennoineen lääketieteen ja kirur- Tohtori Lennart Hardellin tutkimusta pide-
13817: gian tohtori Kari Remmingin mukaan ympäris- tään tieteellisesti hyvin dokumentoituna näyttö-
13818: tötekijöiden suurta merkitystä todistaa se, et!ä nä siitä, että vesakkomyrkkyjä ja puunkylläs-
13819: maastamuuttajien syöpäsairastuvuus asettuu JO tysaineita käyttäneillä henkilöillä esiintyy tai-
13820: toisessa sukupolvessa isäntämaan tasolle. . pumus sairastua pahanlaatuiseen pehmytepitee-
13821: "Näiden tutkimusten perusteella useat maail- lisyöpään useammin kuin henkilöillä, jotka eivät
13822: man johtavat syöpäepidemiologit ovat päätyneet
13823: työssään joudu näiden aineiden kanssa tekemi-
13824: pitämään syöpää suurelta osin ~päri~tötek~ siin. Tiettyjen vesakkomyrkkyjen on voitu osoit-
13825: jöiden ja lähinnä ympäristön kemikaalien a:l- taa sitovasti lisäävän naisiUa keskenmenoja ja
13826: heuttamana sairautena", toteaa tohtori Hem- sikiöiden vaurioitumista.
13827: minki.
13828: Hormoonipohjaisten vesakimmyrkkyjen yh- On erittäin pelot:tavaa, että vesakkomyrkky-
13829: teys syöpäänsairastuvuuteen joutui laajan huo- jen ja puunkyllästysaineiden käyttö on monin-
13830: mion kohteeksi Ruotsissa kesällä 1979, kun kertaistunut parin viimeisen vuosikymmenen
13831: Uumajan yliopistossa työskentelevä syöpätut- ai'kana. On siten odotettavissa, että näiden
13832: kija, tohtori Lennart Hardell julkisti. tut~r~us aineiden aiheuttamat syöpäänsairastumiset tule-
13833: tuloksensa kudossyövän ja hormoompohJrusten vat voimakkaasti lisääntymään.
13834: vesakkomyrkkyjen yhteydestä: vesa:kkomyrky- On kammottavaa, että ne myrkkymäärät, joi-
13835: tyksissä työskennelleiden riski sairastua kudos- ta vuonna 1979 käytetään ja joiden vaiku:tuk-
13836: syöpään on viisinkertainen muihin verrattuina. s·ille joudumme tänään alttiiksi, ovat vuonna
13837: Hardellin tutkimuksessa tuli ilmi, että pohjois- 2 000 nähtävissä syöpätilastoista syöpäänsairas-
13838: ruotsalaisessa kymmenen talon Jutisin kylässä tuvuuden jyrkkänä lisääntymisenä.
13839: on yhdeksästä mies kuollut syöpään. Yhdeksä·stä Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
13840: kuolleesta seitsemän oli työskennellyt hormoo- tavasti,
13841: 44 0879007181
13842: 346 Raha-asia-aloite n:o 320
13843:
13844:
13845: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden den sekä viljelmien rikkaruohon- ja
13846: 1980 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä hyönteistentorjunta-aineiden ihmisille ja
13847: 1 500 000 markkaa käytettäväksi vesa- eläimille aiheuttamia vaikutuksia koske-
13848: kontorjunta-aineiden, puunsuoja-ainei- viin tutkimuksiin.
13849: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
13850:
13851: Liisa Jaakonsaari
13852: 1979 vp. 347
13853:
13854: Raha-asia-aloite n:o .321.
13855:
13856:
13857:
13858:
13859: Jaatinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän yliopiston
13860: Mattilanniemen II rakennusvaiheen suunnittelua varten.
13861:
13862:
13863: E d u s k u n n a II e.
13864:
13865: Jyväskylän yliopisto ehdotti vuoden 1980 ei tulisi missään tapauksessa hajottaa useam-
13866: tulo- ja menoarvioesityksessään, että Mattilan- mille vuosille vaan päinvastoin pyrkiä tiivistä-
13867: niemen II rakennusvaiheen suunnittelua varten mään niin aikaiseen vaiheeseen kuin mahdollis-
13868: osoitettaisiin 500 000 mk. Kun mainittua sum- ta jo senkin takia, että resurssipuutteiden takia
13869: maa ei hallituksen budjettiesitykseen ole sisäl- yliopistorakentaminen on jo pahasti viivästynyt.
13870: lytetty, on aihetta todeta seuraavaa: Suunnittelumäärärahan varaaminen on ensiar-
13871: Parhaillaan rakennetaan yhteiskuntatieteelli- voisen tärkeää, jotta muun muassa työllisyys-
13872: sen tiedekunnan laitosrakennusta Mattilannie- näkökohdat huomioon ottaen päästään vuonna
13873: meen. Rakennuksen pitäisi valmistua vuonna 1981 tilojen rakentamiseen. Tämä rakennushan-
13874: 1980, jolloin yliopisto voi eräiltä osin luopua ke on suuruudeltaan samaa luokkaa kuin me-
13875: käytössään olevista erillisistä vuokratiloista, joi- neillään oleva yhteiskuntatieteiden laitosraken-
13876: ta on lähes 22 000 m2 • Tästä aiheutuu hyötyä nushanke.
13877: sekä yliopistolle että myös kaupungin alueella Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
13878: tapahtuville muille toiminnoille vuokratilanteen tamme,
13879: helpottumisen muodossa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13880: Heti tämän vaiheen valmistuttua tulisi voida 1980 tulo- ja menoarvioon momentin
13881: aloittaa seuraava rakennusvaihe eli lähinnä me- 29.10.74 alamomentille 3 (suunnittelu)
13882: netelmätieteiden tiloja koskeva hanke. Raken- 500 000 markkaa Jyväskylän yliopiston
13883: nusohjelmaa, jota yliopisto ja sen rakentamisen Mattilanniemen II rakennusvaiheen
13884: neuvottelukunta ovat parhaillaan tarkistamassa, suunnittelua varten.
13885: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1979.
13886:
13887: Matti Jaatinen Helena Pesola Hannu Tapiola
13888: Paavo Vesterinen Juhani Surakka Sakari Knuuttila
13889: 348 1979 vp.
13890:
13891: Raha-asia-aloite n:o 322.
13892:
13893:
13894:
13895:
13896: Jaatinen: Määrärahan osoittamisesta tieosuuksien Palokka-
13897: Kuikka ja Kuikka - Uuraisten kunnan raja perusparantami-
13898: seen.
13899:
13900:
13901: E d u s k u n n a 11 e.
13902:
13903: Maantie n:o 6301 välillä Palokka-Kuikka koska liikenne kunnan keskustasta Jyväskylään
13904: ja maantie n:o 630 välillä Kuikka - Uuraisten kulkee pääosin tätä kautta. Jyväskylän mlk:n
13905: kunnan raja on erittäin huonokuntoinen. Tie- taajamista tien vaikutuspiirissä ovat Tikkakoski
13906: osuuden kantavuuden lisääminen ja tien pääl- ja Puuppola.
13907: lystäminen on sisältynyt Keski-Suomen tie- Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
13908: ja vesirakennuspiirin tienpidon toimenpideohjel- tan,
13909: maan jo useamman vuoden ajan. Hanke on kui-
13910: tenkin siirtynyt ja on edelleen toteuttamatta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13911: Kyseinen tie Palokasta Uuraisten kautta Ku- 1980 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
13912: konhiekkaan tarjoaa vaihtoehdon 4-tien käyttä- markkaa maantien n:o 6301 välillä Pa-
13913: jille Kokkolaan päin suuntautuvassa liikenteessä lokka-Kuikka ja maantien n:o 630 vä-
13914: ja vähentäisi näin ollen painetta 4-tiellä Jyväs- lillä Kuikka - Uuraisten kunnan raja
13915: kylän ja Äänekosken välillä. Uuraisten kunnan kantavuuden lisäämiseen ja tien päällys-
13916: kannalta tien merkitys on myös huomattava, tämiseen.
13917: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
13918:
13919: Matti Jaatinen
13920: 1979 vp. 349
13921:
13922:
13923: Raha-asia-aloite n:o 323.
13924:
13925:
13926:
13927:
13928: Jaatinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vesitieverkon rakenta-
13929: misen kokonaissuunnitelman laatimiseksi.
13930:
13931:
13932: E d u s k u n n a 11 e.
13933:
13934: Eduskunta esitti jo v. 1964 toivomusaloittei- tarve perustaa vesikuljetuksia vaativaa teolli-
13935: den n:o 780 ja 781 pohjalta hallitukselle toivo- suutta myös sisämaahan, kotimaisen energian
13936: muksen Järvi-Suomen kanavoimismahdollisuuk- käyttöönotto ja työllisyyskysymykset.
13937: sien tutkimisesta. Eri viranomaiset ovatkin teh- Kokonaissuunnitelmassa tulisi selvittää mm.
13938: neet asiasta teknillis-taloudellisia selvityksiä, mahdollinen tuleva vesitieverkko, vesitieverkon
13939: mutta varsinainen vesiteiden kehittämissuunni- rakentamisjärjestys ja kustannukset, teollisuu-
13940: telma puuttuu kuitenkin edelleen. den ja asutuksen sijainti verkostoon nähden,
13941: Vuoden 1980 valtion tulo- ja menoarvioesi- vesiteitse taloudellisesti kuljetettavat tavaravir-
13942: tyksen perusteluissa hallitus on esittänyt selvi- rat, vesitiekuljetuksiin siirtymisestä aiheutuvat
13943: tettäväksi muuttuneen energiatilanteen vaiku- hyödyt ja haitat, vesitieverkon rakentamisesta
13944: tukset vesiliikenteen edullisuuteen. Kun vesitei- aiheutuvat talouselämän rakennemuutokset ja
13945: den rakentamiseen liittyy monia eri kysymyksiä, kilpailukyvyn kehitys. Näiden liikenteellisten
13946: olisi perusteltua paneutua perusteellisemminkin perustierojen lisäksi kokonaissuunnitelma käsit-
13947: vesiteiden kehittämiseen. Kokonaissuunnitelma täisi energiatalouden, tulvasuojelun, vedenhan-
13948: muodostaisi hyvän pohjan vesitieverkon toteut- kinnan, kalastuksen, virkistyksen ja suojelun
13949: tamista ajatellen. vaatimusten yhteensovittamisen liikenteellisten
13950: Vesitieverkon rakentamisen kokonaissuunni- kysymysten kanssa. Eri näkökohtien huomioon
13951: telma olisi tarpeellinen seuraavista syistä: ottamisessa olisi perusteltua muodostaa neuvot-
13952: 1) Eri liikenneverkoista vesitieverkko on telukunta valvomaan suunnitelman laadintaa.
13953: ainoa, jota ei ole valtaosaltaan rakennettu. Kokonaissuunnitelma toimisi pohjana päätet-
13954: 2) Toimiva vesiväylästö on vain Saimaan täessä mm. vesitieverkon, energian ja tulvasuo-
13955: vesistöalueella. jelun vaatimista rakennustöistä, teollisuuden si-
13956: 3) Vesitieverkon rakentaminen on maassam- joituksesta, aluevarauksista, vesikuljetuskalus-
13957: me suurin ja laajakantoisin liikenteellinen ton rakentamisesta telakoilla ja yhteistoiminnas-
13958: uudistus. ta muiden liikennemuotojen kanssa.
13959: 4) Vesistöjä rakennettaessa joudutaan otta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
13960: maan samanaikaisesti huomioon vesikuljetus,
13961: energiatalous, tulvasuojelu, vedenhankinta, ka- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13962: lastus, virkistys ja suojelu. 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
13963: 5) Vesitieverkon rakentamista ajoitettaessa 31.26.77 200 000 markkaa kokonais-
13964: joudutaan ottamaan huomioon monia eri teki- suunnitelman laatimiseksi vesitieverkon
13965: jöitä, kuten energian hinnan nousu, liikennejär- rakentamisesta toimivaksi kokonaisuu-
13966: jestelmien kehitys eri maissa, kaluston kehitys, deksi.
13967: sisämaan teollisuuden kilpailukyvyn kehitys,
13968: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
13969:
13970: Matti Jaatinen Juhani Surakka Hannu Tapiola
13971: Helena Pesola Paavo Vesterinen Sakari Knuuttila
13972: 350 1979 vp.
13973:
13974: Raha-asia-aloite n:o 324.
13975:
13976:
13977:
13978:
13979: Jaatinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen ilmailu-
13980: museon toiminnan laajentamiseksi.
13981:
13982:
13983: E d u s k u n n a 11 e.
13984:
13985: Luonetjärven varuskunnan alueella avattiin toon tarvitaan jatkuvasti varoja, joiden hankin-
13986: loppukesällä 1979 ilmailumuseo, joka sijaitsee taan museosäätiöllä on vain rajoitetut mahdol-
13987: erään lentokonehallin tiloissa. Näytteille on jo lisuudet.
13988: saatu osa noin kolmestakymmenestä käytettä- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
13989: vissä olevasta lentokoneesta, joista eräät ovat nioittavasti,
13990: harvinaisuuksia, jollaisia ei ole missään muualla
13991: maailmassa. Museon toiminta perustuu vapaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13992: ehtoiseen harrastukseen ja työhön ja sitä valvoo 1980 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar-
13993: Keski-Suomen Ilmailumuseosäätiö. kan määrärahan Keski-Suomen Ilmailu-
13994: Avaamisen jälkeen museo on saavuttanut museosäätiön käytettäväksi Keski-Suo-
13995: erittäin suuren suosion. Koko tälle vuodelle ar- men ilmailumuseon näyttelytilojen pa-
13996: vioitu kävijämäärä on jo ylitetty. rantamiseksi ja museokoneiden kunnos·
13997: Näyttelytilojen parantamiseen ja eräiden ko- tamiseksi.
13998: neharvinaisuuksien entistämiseen näyttelykun-
13999: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
14000:
14001: Matti Jaatinen Helena Pesola Paavo Vesterinen
14002: 1979 vp. 351
14003:
14004: Raha-asia-aloite n:o 325.
14005:
14006:
14007:
14008:
14009: Jokela ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lisäavustuksik-
14010: si peruskoulujen ylläpitomenoihin.
14011:
14012:
14013: E d u s k u n n a 11 e.
14014:
14015: Vuoden 1980 tulo- ja menoarvioesityksessä Koska muun muassa poikkeusmenettelyn jat-
14016: on peruskoulujen lisäavustusta varten ehdotettu kaminen on osoittautunut tarpeelliseksi, tulo-
14017: varattavaksi seitsemän miljoonaa markkaa. ja menoarviossa tulisi vastaavasti ottaa huo-
14018: Tarve on huomattavasti suurempi, sillä lisä- mioon myös vuoden 1976 jälkeisiin vuosiin
14019: avustus on lähes kaikkien kuntien osalta mak- kohdistuva lisäavustustarve.
14020: samatta noin viiden vuoden ajalta. Vuoden 1979 alussa voimaan tulleen koulu-
14021: Kouluhallituksen ruuhkautuneiden peruskou- ja kirjastotoimen valtionosuuslain ( 1112/78)
14022: lun valtionapuhakemusten käsitt-elyn nopeutta- myötä nopeutunut valtionosuusmenettely mah-
14023: miseksi 22. 12. 1978 annettiin laki poikkeus- dollistanee lisäavustuksen maksamisen myös
14024: menettelystä vuosien 1973-1976 kansa- ja pe- vuoden 1979 osalta ensi vuonna. Lisäavustus-
14025: ruskoulun valtionavustusten suorittamisessa tarve lienee tältä osin noin 8-9 miljoonaa
14026: (1115/78). Koska lähes kaikki kunnat antoi- markkaa.
14027: vat suostumuksensa poikkeusmenettelylle, mai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14028: nittujen vuosien tilitykset saataneen pääosin nioittavasti,
14029: selvitetyiksi jo kuluvan vuoden aikana. Koska
14030: valtioneuvosto on lisäksi tehnyt mainittujen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14031: vuosien osalta lisäavustuksen myöntämisperus- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
14032: teista päätökset, kouluhallituksella on riittävät 29.46.35 lisäyksenä 25 000 000 mark-
14033: valmiudet lisäavustuksen maksamiseksi. kaa peruskoulujen lisäavustukseen.
14034: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
14035:
14036: Mikko Jokela Lauha Männistö E.-J. Tennilä
14037: Esko Pekonen Paavo Vesterinen Lea Sutinen
14038: Mauri Vänskä Jouko Tuovinen
14039: 352 1979 vp.
14040:
14041: Raha-asia-aloite n:o 326.
14042:
14043:
14044:
14045:
14046: Aila Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionavustuksena
14047: Finnilco r.y:lle stoomaleikattujen huollon järjestämiseen.
14048:
14049:
14050: E d u s k u n n a 11 e.
14051:
14052: Stooma on vatsapeitteiden läpi iholle tehty Finnilco r.y., joka on vuodesta 1972 lukien
14053: suoli- tai virtsa-aukko. Osa suolesta tai virtsa- toiminut stoomaleikattujen yhteenliittymänä, on
14054: rakko on jonkin sairauden takia lakannut toimi- koettanut auttaa stoomapotilaita lähettämällä
14055: masta, jolloin sairas elin on leikkauksen avulla edustajiaan ohjaamaan heitä uusissa ongelmis-
14056: joko kokonaan tai osaksi poistettu ja kuona- saan ja apuneuvojen käytössä. Samassa tarkoi-
14057: aineet johdetaan pois ruumiista uuden aukon tuksessa on yhdistys järjestänyt stoomapotilait-
14058: eli stooman kautta. ten kokouksia esitelmineen, apuneuvonäyttelyi-
14059: Stoomaleikattuja arvioidaan olevan maassam- neen ym. Viime aikoina on tätä toimintaa py-
14060: me noin 6 000. Mitään tarkkaa lukua ei ole ritty laajentamaan perustamalla stoomaleikattu-
14061: saatavissa, mutta vertauksen vuoksi mainitta- jen yhdistyksiä eri puolille maata, missä on
14062: koon, että Norjan stoomaleikattujen yhdistyk- ilmennyt halua tällaisen yhdistyksen perustami-
14063: sessä Norilcossa on jäseniä yli 3 000 ja Tanskan seen.
14064: vastaavassa yhdistyksessä n. 4 000. Stoomalei- Edelleen on Finnilco järjestänyt kurssin
14065: kattujen luku on jatkuvasti nousussa, sillä leik- stoomapotilaita huoltaville keskussairaaloiden
14066: kausta käytetään sellaisten sairauksien kuin sairaanhoitajille ja kunnallisten terveyskeskus-
14067: paksu- ja peräsuolisyöpä, divertikulitis, colitis ten terveyshoitajille. Tällä kurssilla ovat opet-
14068: ulcerosa, Crohnin tauti paksussa suolessa, poly- tajina olleet maamme parhaat asiantuntijat. Toi-
14069: posis ja virtsarakon syöpä hoidossa. mintaa on päätetty jatkaa, mikäli sitä varten
14070: Stoomapotilaat tarvitsevat ennen leikkausta saadaan tarvittavat varat.
14071: ja sen jälkeen henkistä rohkaisua ja leikkauk- Stoomaleikattujen apuneuvot, joita he päi-
14072: sen jälkeen erilaisia apuneuvoja, kuten keräys- vittäin tarvitsevat, valmistetaan siihen erikoistu-
14073: laitteita ( stoomapusseja ym.) ja ihonhoito- neissa teollisuusyrityksissä eri maissa. Uudistuk-
14074: aineita. Näitä apuneuvoja on valmistettu ja ke- sia ja parannuksia tapahtuu aika ajoin, mutta
14075: hitetty pääasiassa ulkomailla ja niiden valmista- myös hintakilpailua. Apuneuvoja hankkiville eli-
14076: jien edustajat tarjoavat hyvin monenmerkkisiä mille (terveyskeskukset) voi helposti tulla pul-
14077: ja -laatuisia tuotteitaan meilläkin stoomapoti- mia pitäessään hankintansa ajan tasolla. Kun
14078: laitten käyttöön. Maamme terveyskeskukset taa- maassamme ei ole mitään erityistä alan tutki-
14079: sen toimivat niiden välittäjinä ja kansanterveys- muslaitosta (Ruotsissa on valtion ylläpitämä
14080: lain ( 66/72) perusteella lääkintöhallituksen oh- Handikappinstitutet), on Finnilco päättänyt
14081: jeitten mukaisesti korvauksetta myöntävät niitä tarjota apuaan, sikäli kuin on kysymyksessä
14082: stoomaleikatuille. tuotteiden laatu, hinta ja niiden käytön tarkoi-
14083: Käytännössä näyttää siis siltä, että stooma- tuksenmukaisuus. Tarkoitus on myös olla yh-
14084: leikattujen huolto toimisi vähintään tyydyttä- teistyössä tieteelliseksi tutkimuslaitokseksi pe-
14085: västi, mutta niin ei suinkaan ole asianlaita. Mo- rustetun Finnilcon tutkimuslaitoksen kanssa.
14086: nessa keskussairaalassa alan ainoa asiantuntija Tämä toiminta vaatii mm. huonetiloja, palkat-
14087: on vain leikkauksen suorittanut kirurgi. Sen si- tua henkilökuntaa ja tutkimuslaitteita. Toimin-
14088: jaan apuneuvojen tuntemusta on vain harvoilla ta tulee palvelemaan meidän erikoisissa ilmasto-
14089: sairaanhoitajilla ja lääkintävoimistelijoilla. Ns. olosuhteissamme toimivia stoomaleikattuja.
14090: stoomaterapeutteja on maassamme toistaiseksi Kustannusten säästämiseksi yhdistys tulee ole-
14091: vain yksi, joka toimii HYKS:n Kirurgisessa sai- maan kiinteässä yhteistyössä Ruotsin Ilcon ja
14092: raalassa. Handikappinstitutet'in kanssa.
14093: Raha-asia-aloite n:o 326 353
14094:
14095: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- markan määrärahan valtioniJvustuksena
14096: nioittaen, Finnilco r.y:lld stoomaleikattujen huol-
14097: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden lon järjestämiseen.
14098: 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000
14099: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
14100:
14101: Alla Jokinen Anna-Kaarina Louvo Matti Pelttari
14102: Ritva Laurila Pekka Jokinen
14103:
14104:
14105:
14106:
14107: 45 0879007181
14108: 354 1979 vp.
14109:
14110:
14111:
14112:
14113: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten oikeu-
14114: dellisen aseman parantamiseen.
14115:
14116:
14117: E d u s k u n n a 11 e.
14118:
14119: Lasten asema on meidänkin maassamme mo- edelleen liian ahtaasti ja monet ovat epamaa-
14120: nessa suhteessa vielä varsin turvaton. Pieni räisen päivähoidon suojassa. Ellei lainsäädän-
14121: lapsi ei voi eikä pysty etsimään turvaa ja apua nöllä ryhdytä thlannetta ratkaisevasti paranta-
14122: silloinkaan kun olosuhteet ovat täysin toivotto- maan, tulevat ongelmat jatkumaan ja pahene-
14123: mat. Lapsella ei ole mahdollisuuksia huolehtia maan. Lasten päivähoidosta annettu laki jää
14124: itsestään vähimmässäkään määrin. Siksi hän on edelleen moniksi vuosiksi niin vajavaiseksi, että
14125: täysin niiden olosuhteiden vallassa, joihin on sen turvin ei lasten asemaan saada korjausta.
14126: syntynyt tai myöhemmin joutunut. Lasten oikeudellinen asema vaatii nopeaa kor-
14127: Yhteiskunta on vastuussa lapsesta ja hänen jausta. Lapsen aseman turvaamiseen on voitava
14128: kehityksestään. Yhteiskunta on vastuussa myös ryhtyä silloinkin, kun hänen vanhemmillaan ei
14129: Yhdistyneiden Kansakuntien lapsen oikeuksien ole siihen mahdollisuuksia. Taloudelliset esteet
14130: julistuksen periaatteiden toteuttamisesta käy- eivät saa vaikeuttaa lasten oikeudellisen aseman
14131: tännössä. Lasten oi!keusturvaa koskevan lain- korjaamista, sillä kysymys on nuoren kansalai-
14132: säädännön aikaansaamista kiirehtii siis osaltaan sen tulevaisuudesta.
14133: YK:n lapsen oikeuksien julistus, jonka hengen Lainsäädännöllä ja muilla toimenpiteillä tulee
14134: ja kirjaimen toteuttamisesta myös Suomen val- tehokkaasti huolehtia lapsen aseman parantami-
14135: tio on omalta osaltaan vastuussa. Suomi on ke- sesta. On käytettävä kaikki mahdollisuudet,
14136: hittynyt teollisuusvaltio ja sen mahdollisuudet joilla tehokkaasti voidaan korjata nykyistä tilan-
14137: lasten oikeudellisen aseman turvaamisessa ovat netta.
14138: hyvät, mutta se ei ole näitä mahdollisuuksiaan YK:n lapsen vuoden 1979 aikana tullaan
14139: käyttänyt parhaalla tava1la. Tämän julistuksen kiinnittämään erityistä huomiota lapsen ase-
14140: neljännessä kohdassa sanotaan mm., että "lap- maan kaikkialla maailmassa. YK:n jäsenmaana
14141: sella tulee olla oikeus asianmukaiseen ravin- on Suomi velvollinen puuttumaan niihin lain-
14142: toon, asumiseen, virkitykseen ja lääkintähuol- säädännöllisii..'1 puutteisiin, jotka meillä esiin-
14143: toon". Mikään laki ei kuitenkaan turvaa edes tyvät lapsen aseman parantamista vaativina.
14144: perustarvetta asuntoa tämän kansan lapsille, ei Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
14145: silloin..lcaan kun perhe joutuu häädön alaiseksi. nioittaen,
14146: Suomalaisessa yhteiskunnassa ovat mahdolli-
14147: suudet lasten aseman parantamiseen viime vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14148: sina kehittyneet sille tasolle, että asian hyväksi 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
14149: voitaisiin tehdä moninverroin enemmän kuin markan määrärahan käytettäväksi lasten
14150: mitä on tehty. Kuitenkin monet lapset asuvat oikeudellisen aseman parantamiseen.
14151: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
14152:
14153: Anna-Liisa Jokinen Lauha Männistö
14154: Juhani Vähäkangas Inger Hirvelä
14155: Ensio Laine Niilo Koskenniemi
14156: Heli Astala Mikko Ekorre
14157: 1979 vp. 355
14158:
14159: Raha-asia-aloite n:o 328.
14160:
14161:
14162:
14163:
14164: Anna-Liisa Jokinen yrn.: 'Määrärahan osoittamisesta vanhusten
14165: asunto-olojen parantamiseen.
14166:
14167:
14168: E d u s k u n n a 11 e.
14169:
14170: Vanhusten asuntotilanne on edelleen valitet- turvaaminen ole mahdollista. Tulipalot ja on-
14171: tavan heikko, sillä tuhannet vanhukset asuvat nettomuudet ovat varsin yleisiä yksin asuvien
14172: kehnoissa ja puutteellisissa asunnoissa. Varsin- kohdalla.
14173: kin suuremmissa kaupungeissa ja asutuskeskuk- Vaikka vanhukset eivät itse apua hakisikaan,
14174: sissa joootus vanhustentaloihin ja vanhuksille on sitä voitava heille tarjota silloin kun he jou-
14175: tarkoitettuihin asuntoihin kestää jopa useita tuvat tilanteeseen josta eivät enää omin voimin
14176: vuosia. Vaikeasti lämmitettävissä ja vetoisissa 'selviä. Siksi kaikkien yksin asuvien vanhusten
14177: asunnoissa ovat vilustumissairaudet kylmänä huoltotyö olisi järjestettävä, jotta vältyttäisiin
14178: vuodenaikana jatkuvana uhkana. Useassa ta- onnettomuuksilta.
14179: pauksessa jalkavaivojen tai vammautumisen joh- On myös todettava, että vanhemmat henkilöt
14180: dosta on myös liikkuminen vaikeaa. Tästä joh- eivät helpolla turvaudu vieraiden apuun, vaan
14181: tue!l yksinasuminen on jopa pelottava ja huolia pyrkivät selviytymään vaikeuksistaan. Vuosit-
14182: lisäävä tekijä. Vanhusten asumista on tutkittu, tain sattuu useita kuolemantapauksia juuri
14183: mutta asuntojen puute ei tutkimalla vähene. edellä mainituissa olosuhteissa.
14184: Siksi tarvitaan ratkaisevia toimenpiteitä kohtuu- On väärin, että apua ei tuoda vanhuksille
14185: hintaisten vuokra-asuntojen ja vanhustentalojen pyytämättä, sillä on tosiasia, että monet sairas-
14186: rakentamiseksi. tuvat ja kuolevatkin puutteellisissa asunnoissaan
14187: Aineistoa, jonka pohjalta on aiheellista ryhtyä ennen kuin pyytävät apua. Asuntojen puutteen
14188: nopeasti toimenpiteisiin, on jo riittävästi. Äs- ja vuokratason korkean hinnan johdosta ei pel-
14189: ken valmistunut komiteanmietintö 74/I valot- kän kansaneläkkeen varassa elävillä vanhuksilla
14190: taa kysymystä, joka on yleisessä tietoisuudessa. ole mahdollisuutta löytää kunnon asuntoa. Ti-
14191: Esimerkkejä löytyy runsaasti eri puolilta maata. lanne on viime aikoina vielä vaikeutunut, sillä
14192: Tehokasta valvontaa vanhusten asumisen ta- jatkuvat hintojen kohoamiset ja nimenomaan
14193: sosta ja varsinkin yksinään asuvien vanhusten vuokratason nousu ovat vaikeuttaneet tilannet-
14194: asemasta tulisi suorittaa kaikissa kunnissa. Asia ta. Samalla lämmityskustannusten kohoaminen
14195: jätetään aivan liian usein omaisten ja naapurien on lisännyt vaikeuksia omissakin asunnoissa
14196: vastuulle, vaikka omaiset eivät asu edes samassa asuvien kohdalla.
14197: kunnassa tai ovat siirtyneet peräti toiseen maa- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
14198: han, kuten on hyvin monessa tapauksessa
14199: tilanne. Tuhansia vanhuksia asuu yksin mökeis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14200: sään, joissa ei ole mitään mukavuuksia. Hei- 1980 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
14201: kentyneen terveyden tai vammautumisen seu- markan määrärahan käytettäväksi yksi-
14202: rauksena ei edes tarvittavan ravinnon saannin näisten vanhusten asunto-olojen paranta-
14203: miseen.
14204: Helsingissä 20 päivänä :syyskuuta 1979.
14205:
14206: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Seppo Toiviainen
14207: Juhani Vähäkangas Lauha Männistö Niilo Koskenniemi
14208: Ensio Laine Inger Hirvelä Mikko Ekorre
14209: 356 1979 vp.
14210:
14211: Raha-asia-aloite n:o 329.
14212:
14213:
14214:
14215:
14216: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Es-
14217: perantoliiton toiminnan tukemiseen.
14218:
14219:
14220: Ed u s ik u n n a 11 e.
14221:
14222: Yli kahdenkymmenenviiden vuoden ajan Niinpä liitto sai järjestääkseen vuonna 1969
14223: eduskunta myönsi valtionapua kansainvälisen esperant1st1en 54. kansainvälisen kongressin,
14224: kielen hyväksi toimivalle Suomen Esperanto- jonka avajaiset pidettiin mainitun vuoden heinä-
14225: Opistolle. Ensi kerran siitä tehtiin päätös vuo- kuussa Helsingin Messuhallissa. Kongressin yh-
14226: den 1921 tulo- ja menoarvion yhteydessä. Ai- teydessä järjestettiin useita joukkoretkeilyjä
14227: heena sille oli seuraavana vuonna, 1922, Suo- maan pohjoisosiin, järvialueelle ym. Turussa jat-
14228: messa pidettävä 14. kansainvälinen esperanto- kui tuon kongressiviikon jälkeen vielä viiden
14229: konferenssi. Kun kansainvälinen matkailu oli päivän ajan ns. jälkikongressi. Päivälehtien mu-
14230: vielä siihen aikaan meillä lastenkengissä, herätti kaan tämä n. 2 000 osanottajaa käsittävä kan-
14231: tuhatpäisen ulkomaalaisen kongressivieraan sainvälinen kongressi oli sen kesän suurin maas-
14232: maahamme tulo ja heidän täällä suorittamansa ·samme.
14233: monet retkeilyt ansaittua huomiota. Suomen Esperantoliiton myötävaikutuksella
14234: Tämän jälkeen valtionapu Suomen esperanto- opetetaan tälläkin hetkellä monissa kansalais- ja
14235: liikkeelle oli vakinaisesti tulo- ja menoarviossa. työväenopistoissamme esperantokieltä. Turun ja
14236: Vielä toisen maailmansodan jälkeen, lokakuus- Jyväskylän kesäyliopistoissa se on ollut, liiton
14237: sa v. 1948, jätti silloinen edustaja V. K. Turu- useassa tapauksessa ulkomailta hankkimien tun-
14238: nen eduskunnalle raha-asia-aloitteen, jossa sa- nettujen opettajien johdolla, oppiaineena.
14239: nottiin mm.: Suomen Esperantoliiton aloitteesta ja mo-
14240: ''Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja me- nissa maissa saavutettuihin myönteisiin koke-
14241: noarvioksi vuodelle 1949 sen 10 pl. XV: 1 muksiin perustuen "Esperanto sopii kouluhalli-
14242: kohdalle ja otsikossa 'Muut yhdistykset' eh- tuksen mielestä vakinaiseksi kolmanneksi kie-
14243: dottaa hallitus Suomen Esperanto-Opiston avus- leksi peruskoulun yläasteen kieliohjelmaan ...
14244: tuksen pysytettäväksi entisellään, 2 600 markan Erikoiskursseilla ja kielikerhoissa tulee esperan-
14245: suuruisena." toa voida opettaa sekä peruskoulussa että lu-
14246: Ed. Turunen huomauttaa summan olleen kiossa, katsoo keskusvirasto." (Kansan Uutiset
14247: aluksi 25 000 markkaa, mutta pulavuosina pu- 30. 7. 1974.)
14248: donneen mainittuun 2 600 markkaan, "jollai- Yksinomaan vähäisten jäsenmaksujen varassa
14249: sena se on ollut jo useita vuosia". toimivalla Suomen Esperantoliitolla ei kuiten-
14250: Todettuaan esperantokielen harrastuksen kaan nykyisin ole mahdollisuuksia toimintansa
14251: maassamme huomattavasti kasvaneen hän eh- tehostamiseen. Tästä esimerkkinä mainittakoon
14252: dotti, että eduskunta ottaisi vuoden 1949 tulo- seuraava tapaus. Suomen esperantoliikkeen
14253: ja menoarvioon Suomen Esperanto-Opiston toi- edustajina matkusti vuonna 1974 heinäkuun
14254: 1llinnan tukemiseksi 247 400 markan suuruisen lopussa Hampurissa pidettävään 59. kansain-
14255: lisämäärärahan. väliseen esperantokongressiin seitsemänkym-
14256: Maailmansodan jälkeisinä poikkeuksellisina mentä henkilöä. Jokainen heistä joutui itse
14257: vuosina jäi tämän asian hoitaminen kuitenkin henkilökohtaisesti kustantamaan matkansa ja
14258: pois päiväjärjestyksestä. koko kongressiviikon vaatimat menot. Tällai-
14259: Maassamme vireästi toimiva esperantoliike nen uhrautuminen jonkin yhteisen asian hyväksi
14260: on sen jälkeen järjestäytynyt uudelleen. Sen lienee meidän päivinämme hyvin harvinaista.
14261: keskuselimenä toimii Suomen Esperantoliitto Suomen esperantoliikkeessä mukana olevat
14262: r.y., joka on vilkkaassa vuorovaikutuksessa ja kielen opiskeluun perehtyneet kansalaiset
14263: muiden maiden vastaavien järjestöjen kanssa. tuntevat syvää vastuuta kielen opiskelun tehos-
14264: Raha-asia-aloite n:o 329 357
14265:
14266: tamisesta ja laajentamisesta. Juuri kansainvälis- minkin neljännesvuosisadan ajan tiauttihut val-
14267: ten yhteyksien laajentaminen on antanut heille tionapua, ehdotamme,
14268: hyvin paljon ja tämän vuoksi he haluavat asian
14269: kehittyvän edelleen, jotta yhä useammilla kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14270: salaisilla olisi samat mahdollisuudet. 1980 tulo- ja menoarvioon 150 000
14271: Edellä esitettyyn viitaten ja ottaen huomioon, markkaa Suomen Esperantoliiton toi-
14272: että maamme esperantoliike on jo aikaisem- minnan tukemiseen.
14273: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
14274:
14275: Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine Inger Hirvelä
14276: Juhani Vähäkangas Heli Astala Mikko Kuoppa
14277: Lauha Männistö
14278: 358 1979 "P·
14279:
14280: Raha-asia-aloite n:o 3.10.
14281:
14282:
14283:
14284:
14285: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kansalaisjär-
14286: jestöjen kulttuuriohjaajien palkkaukseen.
14287:
14288:
14289: E d u s !k u n fi a 11 e.
14290:
14291: Maassamme totmll runsa&sti erilaisia kansa.. daan vireyttää parhaiten kansalaisjärjestöjen
14292: laisjärjestöjä, joiden kulttuurityö on varsin laa- kautta ja avulla, siksi näiden järjestöjen työtä
14293: jaa ja monipuolista ulottuen lisäksi useassa :ta- olisi tuettava. Järjestämällä ohjaajien palkkaa-
14294: pauksessa juuri niille alueille, joihin ns. viral- misen mahdollisuus kansalaisjärjestöille valtion
14295: liset ja yhteiskunnan ylläpitämät kulttuuritar- tuella olisi asia järjestettävissä.
14296: peen muodot eivät yllä. Tämä pelkästään har- Vakavaksi muodostuneen nuorisotyöttömyy-
14297: rastelijavoimin ja us,eammin varsinaisen ansio- den seuraukset ovat aiheuttaneet monia tsuuria-
14298: työn ohella hoidettu kulttuuritoiminta on juuri kin yhteiskunnallisia ongelmia. Näiden vaikeuk-
14299: sitä työtä, joka tehokkaimmin tavoittaa kan· sien voittamiseksi olisi tehtävä kaikki mahdolli-
14300: san syvät rivit ja suo osallistumisen mahdolli- nen ja käytettävä niitä keinoja, joilla nuori-
14301: suuden yihä laajemmille ryhmille. Tämän toi- soon kohdistuvaa painetta voidaan vähentää.
14302: minnan merkitys lisääntyy ja siksi sille tulisi Tässä tulisi kiinnittää entistä enemmän huomio-
14303: suoda nykyistä paremmat mahdollisuudet hoi- ta juuri niihin järjestöihin ja siihen toimintaan,
14304: taa vaativaa tehtäväänsä. joka vaikuttaa nuorten vapaa-ajan käyttöön,
14305: Esimerkkinä kansalaisjärjestöjen kulttuuri- sillä tällä toiminta-alueella voidaan työttömyy-
14306: työstä mainittakoon Kansantanssi- ja Laulu- destä kärsiviä nuoria vetää mielekkään toimin-
14307: yhtye Turun Kiikurit, joiden ohjelma ja toi- nan piiriin ja työttömyystilanteessa välttämät-
14308: minta tunnetaan laajahi jopa maamme rajojen tömään toisten nuorten yhteyteen. Jotta tämä
14309: ulkopuolellakin. Tämä yhtye on jo vuosikym- työttömien nuorten tukeminen tämän toveri-
14310: menien ajan koonnut piiriinsä musiikin ja kan- piirin avulla saadaan onnistumaan, asettuu oh-
14311: santanssin harrastajia, jotka säännöllisellä har- jaajan tehtävä entistä keskeisemmäksi. Se mer-
14312: joittelulla ovat kehittäneet monitaitoisen ja kitsee, että näin laajaa vastuuta ei voida hoitaa
14313: Jlukuisen nuorisoyhtyeen. Yhtyeen tanssi- ja samanaikaisesti ansiotyön ohella. Tästä johtuen
14314: musHkikiohjelman harjoittelu vaatii myös asian- kansalaisjärjestöjen kulttuuriohjaajien palkkaus
14315: tuntevaa ohjausta, joka on ansiotyönsä ohella on noussut esiin entistä kipeämpänä ja vaati-
14316: tehtävää hoitavien ohjaajien harteilla. vampana.
14317: Urheiluharrastusten tukemisen ohella tulisi Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
14318: kiinnittää nykyistä enemmän huomiota taide- ja nioittaen,
14319: kulttuuriharrastusten tukemiseen yhteiskunnan
14320: varoilla. Juuri kulttuuriharrastusten puute tun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14321: netaan vaikeana ongelmana ja sen voittamiseksi 1980 tulo- ia menoarvioon 2 000 000
14322: etsitään keinoja. Kansalaisten kiinnostus erilai- markkaa kansalaisjärjestöjen kulttuuri-
14323: sia kulttuurin harrastusmuotoja kohtaan voi- ohjaajien palkkaukseen.
14324: Hel:singissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
14325:
14326: Anna-Liisa Jokinen Lauha Männistö
14327: Juhani Vähäkangas Inger Hirvelä
14328: Ensio Laine Seppo Toiviainen
14329: Heli Astala Mikko Ekorre
14330: ~979 vp, ,359
14331:
14332: Raha-asia-aloite n:o .331.
14333:
14334:
14335:
14336:
14337: Anna-Liis!l Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tiedonväli-
14338: tyksen aseman ja vastuun selvittämiseksi Suomen virallisen
14339: ystävyyslinjan tukijana.
14340:
14341:
14342: E d u ·s k u n n a 11 e.
14343:
14344: Rauhanomaisen kehityksen voimistaminen ja aikaansaamista. Tästä syystä olisi tiedotusväli-
14345: kansojen välisen yhteistyön kehittäminen liitty- neiden suuren vastuun merkitystä tähdennet-
14346: vät velvoittavana tehtävänä kaikkeen tiedon- tävä myös Suomen valtiovallan toimesta.
14347: välitykseen. Kuitenkin on vielä olemassa asen- Vastuu rauhan säilymisestä on päivä päivältä
14348: teita, jotka paperille pantuina tai muina tiedo- yhä keskeisempi. Tästä syystä myös tiedotus-
14349: iuksina leviävät ja myrkyttävät maamme vaka- välineiden vastuu kasvaa jatkuvasti. Valtiovalta
14350: vasti omaksumaa ystävyyden ja yhteistyön lin- on viime kädessä vastuullinen myös oikean ja
14351: jaa. vastuullisen tiedonvälityksen kehittämisestä.
14352: Suomi on velvollinen osoittamaan selkeää Turvallisuutta ei atomiaikana voida taata aseis-
14353: liennytyksen ja rauhantahdon pyrkimystä, on- tuksella ja puolustuksen kehittämisellä, vaan
14354: han täällä allekirjoitettu Euroopan turva- ja ainoastaan rauhanomaisen yhteisymmärryksen
14355: yhteistyökokouksen päätökset. Lisäksi Suomen ja neuvottelujen tien vahvistamisen kautta.
14356: ja Neuvostoliiton välinen ystävyys ja yhteistyö Tätä tosiasiaa ei kuitenkaan tiedosteta riittävän
14357: ovat esimerkillisiä. Siksi on myös aiheellista laajasti. Yksikin epäluottamusta kylvävä kirjoi-
14358: edellyttää vastuunsa tuntevalta tiedonvälityk- tus tai julkaisu saattaa olla tuhoisa liittyessään
14359: seltä, että se tuomitsee epämääräiset vihjailut toisiin samanlaisiin. Näiden rauhaa uhkaavien
14360: ja rauhanomaista kehitystä sekä ystävyyttä va- toimien kartoittaminen ja poistaminen on vält-
14361: hingoittavat kirjoitukset ja ilmaisut. tämätöntä. Siksi näiden ilmiöiden suhteen ei
14362: Tiedotusvälineet voivat palvella rauhan, yksikään vastuullinen hallitus saa olla välin-
14363: luottamuksen ja kansainväliseh liennytyksen pitämätön.
14364: periaatteita tehokkaammin kuin mikään muu. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
14365: Mutta ne voivat myös niin halutessaan tu- nioittaen,
14366: hota parhaimmatkin yritykset rauhan lujitta-
14367: miselcsi. Lievemmässäkin kielteisessä hengessä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14368: esiin nostetut rauhanomaisen kehityksen vastai- 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
14369: set kirjoittelut ja ilmaisut ovat omiaan vai- markan määrärahan tiedonvälityksen
14370: keuttamaan koko ihmiskunnah hartaimman toi- aseman ja vastuun selvittämiseksi Suo-
14371: veen toteutumista ja pysyvän rauhantilan men virallisen ystävyyslinjan tukijana.
14372: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
14373:
14374: Anna-Liisa Jokinen V. J. Rytkönen Niilo Koskenniemi
14375: Lauha Männistö Seppo Toiviainen Mikko Ekorre
14376: Juhani Vähäkangas Ensio Laine Heli Astala
14377: M.-L. Salminen
14378: 360 1979 vp.
14379:
14380: Raha-asia-aloite n:o .3.32.
14381:
14382:
14383:
14384:
14385: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta satamakau-
14386: punkien vesialueilla tapahtuneiden tuhojen korjaamiseksi.
14387:
14388:
14389: E d u s k u n n a 11 e.
14390:
14391: Hallituksen esitys vesilain 10 luvun 26 §:n geissa. Laivavaurioiden kohdatessa saattavat
14392: muuttamisesta merkitsee vesiensuojelutoimenpi- laajat alueet joutua pitkiksi ajoiksi sellaiseen
14393: teiden siirtämistä. Jo tällä hetkellä on asian- tilaan, jossa kasvillisuus ja kalakanta tuhoutu-
14394: tuntijalausuntojen mukaan havaittavissa valitet- vat ja jossa virkistysmahdollisuudet estyvät.
14395: tavaa passiivisuutta vesiensuojelussa. On ilmeis- Huomattavia öljyvaurioita on syntynyt myös
14396: tä, että vesiensuojelua ei enää pidetä tärkeänä puutteellisen lainsäädännön seurauksena, sillä
14397: ja siitä syystä ei uusia parannuksia suunnitella. tehokasta valvontaa laivojen jäteöljyjen leviämi-
14398: Vanhempi teollisuus esim. ei enää hae varoja selle satamien läheisyydessä ei ole voitu järjes-
14399: tätä tarkoitusta varten. On siis tapahtunut jo tää. Öljyvaurioiden aiheuttamista saastetuhois-
14400: valitettavaa rajoittamista vesiensuojelussa. ta on olemassa varsin hälyttäviä tietoja.
14401: Vasta vuonna 1973 oltiin ensimmäisen ker- Öljynkuljetusten jatkuvasti lisääntyessä tulisi
14402: ran siinä tilanteessa, että päästiin vesien kun- kiinnittää entistä enemmän huomiota turva-
14403: non parantamiseen. Tätä oli edeltänyt vakava laitteiden ja turvatoimien järjestämiseen sekä
14404: vesistöjen saastuminen ja siitä johtuneet välttä- varautua myös vaurioiden nopeaan korjaami-
14405: mättömät toimenpiteet. Vuosina 1971-75 si- seen. Tavalliset tahtilaivat turmelevat satamien
14406: joittivat kunnat 800 000 mk ja teollisuus vesialueita ja vesistöä saaristoalueilla. Eri mai-
14407: 1 200 000 mk vesiensuojeluun, mutta v. 1975 den laivat noudattavat erilaisia menetelmiä ja
14408: asetettu Väisäsen komitea teki jo ehdotuksen suhtautuminen vesien säilyttämiseen puhtaana
14409: suojelun rajoittamisesta. Tämän ohjelman mu- on erilaista. Tästä johtuen suuri osa vesien
14410: kaan on jo lähdetty voimakkaaseen vesiellsuoje- saastumisongelmaa pahenee jatkuvasti juuri sii-
14411: lun rajoittamiseen, ja vesiensuojeluun tarkoitet- tä syystä, että tarpeellista valvontaa ja vastuuta
14412: tuja varoja käytetään jo muihin tarkoituksiin. ei asian suhteen ole olemassa tai ainakaan sitä
14413: Tästä valitettavasta kehityksestä johtuen on to- ei noudateta.
14414: della aihetta päinvastaisiin toimenpiteisiin kuin Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
14415: mihin hallituksen esitys pyrkiL Vesiensuojelun
14416: kustannukset tulevat nopeasti kohoamaan mo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14417: ninkertaisiksi, jos tähän mennessä suoritetut 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
14418: toimenpiteet nyt vesitetään ja vesistöjen tuhou- markkaa satamakaupunkien vesialueilla
14419: tuminen alkaa kasvaa nopeasti. tapahtuneiden tuhojen korjaamiseksi.
14420: Vesien saastuminen on tosiasia ja varsin huo-
14421: lestuttava kaikissa suuremmissa satamakaupun-
14422: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
14423:
14424: Anna-Liisa Jokinen Juhani Vähäkangas M.-L. Salminen
14425: V. J. Rytkönen Seppo Toiviainen
14426: 1979 vp. 361
14427:
14428: Raha-asia-aloite n:o 333.
14429:
14430:
14431:
14432:
14433: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vesakkojen
14434: hävittämiseen ilman vesakkomyrkkyjä.
14435:
14436:
14437: E d u s k u n n a 11 e.
14438:
14439: Metsäyhtiöiden, VR:n ja TVH:n toimesta on Vesakentorjunta-aineiden terveydellisiä vai-
14440: vuodesta toiseen jatkettu vesakkomyrkkyjen le- kutuksia tutkinut työryhmä on käyttänyt run-
14441: vittämistä parhaana ulkoilukautena sekä marja- saasti eri maissa suoritettujen tutkimusten tu-
14442: ja sieniaikaan, vaikka eri puolilta maailmaa tul- loksia. Myös Työterveyslaitos on suorittanut
14443: leet tiedot kertovat varsin varoittavia tosiasioita tutkimuksia vesakentorjunta-aineiden vaikutuk-
14444: vesakkomyrkkyjen tuhoista. Kuluvana vuonna sesta, mutta henkilökunnan vähyyden ja määrä-
14445: ilmestynyt Torjunta-aineiden turvallisuusohje- rahojen niukkuuden vuoksi ei tutkimuksissa ole
14446: toimikunnan mietintö n:o 1 Vesakentorjun- edetty. Vesakentorjunta-aineiden työterveys- ja
14447: nasta selvittää tilannetta. Toimikunta jatkaa työturvallisuuskysymyksiä tutkiva työryhmä kat-
14448: edelleen työtään, mutta jo ensimmäisessä mie- soo, että vesakentorjunta-aineiden terveydelle
14449: tinnössä tähdennetään erikoista varovaisuutta haitallisista vaikutuksista on jo niin runsaasti
14450: aineen käytössä. Koska toimikunnan tehtävänä epäilyksiä ja osittain näyttöjäkin, että aineille
14451: on tässä vaiheessa ollut lähinnä valmistaa ve- pahimmin altistetut työntekijät olisi saatava
14452: sakontorjunta-aineiden käyttäjien suojaksi tur- lääketieteellisen tutkimuksen kohteeksi, tode-
14453: vallisuusohjeet, jäävät aineen vaikutuksille edel- taan tutkimuksissa.
14454: leen alttiiksi levitysalueella asuvat ja liikkuvat Vesakkomyrkkyjen käyttö sodankäyntiaseena
14455: kansalaiset. Siksi mietinnössä todetaankin, et- kiellettiin Vietnamissa sen jälkeen kun synty-
14456: tä ulkopuolisten henkilöiden suojaaminen ve- mävikaisten lasten lukumäärä kasvoi huomatta-
14457: sakontorjunta-aineiden mahdollisilta haitailta on vasti. Suomalaiset myrkkyjen levittäjät ja
14458: jäänyt vähäiseksi, koska siihen ei ole kiinnitetty asioista päättävät elimet eivät ole välittäneet
14459: riittävästi huomiota. näistä vakavista ja varoittavista tosiasioista,
14460: Siellä missä vesakontorjuntamyrkkyjen vai- eikä heitä ole saanut vastuuseen nekään tutki-
14461: kutusta on tutkittu, on myös päädytty niiden musten tulokset, joissa vesakkomyrkkyjen on
14462: käytön kieltämiseen. Ruotsissa on vesakkomyr- havaittu aiheuttavan koe-eläimissä kromosomi-
14463: kyt julistettu käyttökieltoon jo vuonna 1971 vaurioita ja tästä johtuvaa sikiöiden epämuo-
14464: kaikkialla teiden varsilla. Tämä kielto on eh- toisuutta.
14465: doton eikä niiden käytöstä tienvarsivesakkojen On vaikea mitata niiden myrkkytonnien tu-
14466: torjunnassa edes keskustella. hoisaa vaikutusta, jotka kuluvan kesän aikana
14467: Myös Suomessa on todettu useita kalakuole- on jälleen levitetty Suomen tienvarsiin ja ve-
14468: mia vesakkomyrkkyjen levityksen jälkeen. Tu- sakkoihin. Kun tämä levitys tapahtuu parhaana
14469: run kaupunki on kieltänyt alueellaan vesakko- ulkoilukautena sekä marja- ja sieniaikaan, on
14470: myrkkyjen käytön sen jälkeen kun havaittiin varmaa, että näitä tuhoaineita kulkeutuu ravin-
14471: useita lintukuolemia myrkytetyllä alueella. Eikä toaineisiin. On mahdollista, että myrkytettyjä
14472: ole suinkaan syytä unohtaa Hilja Lyytistä Savos- sieniä ja marjoja on ollut kaupan sekä liikkeis-
14473: ta, hän sairastui vakavasti ja joutui työkyvyt- sä että toreilla. Tiheimmät vesakot kasvavat
14474: tömyyseläkkeelle juotuaan vettä kaivostaan, usein juuri teiden varsilla samoilla alueilla kuin
14475: jonka TVH:n vesakkomyrkky oli saastuttanut. vadelmapensaatkin. Kun vesakentorjunta-aineita
14476: Vaikeita sairastumisia, jopa kuolemaan johta- kylvetään marja-aikaan, on selvää, että myrkyt
14477: neita, on todettu vesakkomyrkkyjen levittäjien poimitaan marjojen mukana. Myöskään myrkyn
14478: keskuudessa. Tilastoa ei puutu omankaan vaikutusta lintuihin ja muihin metsän eläimiin
14479: maamme kohdalla, mutta perusteellista tutkit- ei voida vähätellä. Tästä on myös runsaasti to-
14480: tua aineistoa on saatavissa eri maista. distusaineistoa. Varsinkin suurimmat riistalin-
14481: 46 0879007181
14482: 362 Raha-asia-aloite n:o 333
14483:
14484:
14485: nut kuten metsot ovat hävinneet niiltä alueil- den aiheuttamat vahingot sekä niistä syntyvät
14486: ta, joille vesakkomyrkkyjä on levitetty. Koti- kustannukset. Edellä mainittujen seikkojen joh-
14487: eläimet eivät myöskään ole turvassa vesakontor- dosta tulisi nopeasti lopettaa kaikki vesakkojen
14488: junta-aineilta, sillä liikkuvathan kotieläimet sa- hävittäminen myrkkyjen avulla ja etsiä muita
14489: moilla alueilla ihmisten kanssa silloin kun näitä parempia ratkaisuja.
14490: myrkkyjä kylvetään asumusten lähellä. Erityi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14491: sen suurta huomiota asiaan tulisi kiinnittää nioittaen,
14492: työttömyyden johdosta, sillä on toki vesakoiden
14493: torjunta myös työllisyyskysymys silloin kun tä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14494: tä torjuntaa hoidetaan hakkuumenetelmän 1980 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
14495: avulla. markkaa vesakkomyrkkyjen korvaami-
14496: Jos tarkastellaan kustannuskysymystä, niin seen ja vesakkojen hävittämiseen muilla
14497: on otettava huomioon myös haittatekijät ja nii- toimenpiteillä kuin myrkkyjen avulla.
14498: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
14499:
14500: Anna-Liisa Jokinen Juhani Vähäkangas M.-L. Salminen
14501: Seppo Toiviainen Paula Eenilä
14502: 1979 vp. 363
14503:
14504: Raha-asia-aloite n:o 334.
14505:
14506:
14507:
14508:
14509: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta jalankulku-
14510: ja polkupyöräteiden verkoston aikaansaamiseksi kaikkiin asu-
14511: tuskeskuksiin.
14512:
14513:
14514: Ed u s kun n a II e.
14515:
14516: Uusia asetuksia ja tieliikennelakeja käsitel- että tarvitaan erikoistoimia heidän turvakseen.
14517: lään, mutta samanaikaisesti sadat kansalaiset Myös lastenvaunuja ja -rattaita kuljettavia ei
14518: kuolevat sekä tuhannet loukkaantuvat hyvinkin ole mitenkään turvattu liikenteessä.
14519: vaikeasti liikenneonnettomuuksissa. Nykyisel- Vain erillisten jalankulku- ja polkupyörätei-
14520: lään jalankulkijan turvattomuus liikenteessä den avulla on tilanne ratkaisevasti korjatta-
14521: on jo sitä luokkaa, että tarvitaan nopeita toi- vissa. Näiden teiden kustannukset ovat suhteel-
14522: menpiteitä asiantilan korjaamiseksi. Kaistojen lisen vähäiset, koska mitään suuria perusraken•
14523: leventäminen ja moottoriliikenteen parempi su- teita eivät nämä tiet vaadi. Voidaan todeta
14524: juminen eivät voi olla ainoat ja keskeisimmät esim. Varkauden ja osittain myös Naantalin
14525: muodot liikennepoliittisissa ratkaisuissa. Tuijot- kaupunkien ensimmäisinä rakentaneen alueel-
14526: taminen ensisijaisesti kansainvälisiin säädöksiin leen pyöräily- ja jalankulkureittejä, jotka ovat
14527: ja niiden antamiin viitteisiin mahdollisimman osoittautuneet erittäin vilkkaasti käytetyiksi ja
14528: suuren yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi ei tarpeellisiksi.
14529: ole sopusoinnussa suomalaisen liikennepoliitti- Varsinkin asutuskeskuksista ja kaupunki-
14530: sen kehityksen ja ratkaisujen kanssa. Myöskään alueilta asuma-alueille johtavien maanteiden
14531: julkisen liikenteen sekä myös yksityisliikenteen varsilla on heikot kulkumahdollisuudet pyöräi-
14532: kannalta ei suinkaan ole samantekevää, miten .lijöille ja jalankulkijoille. Erikoisen vaarallisia
14533: jalankulku- ja pyöräilymahdollisuudet on järjes- ovat tässä suhteessa koulutiet, sillä eivät toki
14534: tetty. Kun onnettomuus tapahtuu, ovat kumpi- kaikki lapset kulje kouluun, ainakaan toistai-
14535: kin osapuoli uhreja, joskin suuremman tuhon seksi, vielä autokuljetuksen avulla.
14536: alaiseksi jää jalankulkija tai pyöräilijä. Kum- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
14537: mankin edut vaativat tarkoituksenmukais·en ja-
14538: lankulku- ja pyöräilytieverkoston järjestämistä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14539: Lasten osuus liikenteen onnettomuuksista on 1980 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
14540: kasvanut. Tämä valitettava tosiasia velvoittaa markkaa jalankulku- ja polkupyöräteiden
14541: nopeita ratkaisuja onnettomuuksien välttämi- verkoston saamiseksi kaikkiin kaupun-
14542: seksi. Lasten havaintokyky on tilastojen mu- keihin ja asutuskeskuksiin.
14543: kaan todettu liikenteessä niin puutteelliseksi,
14544: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
14545:
14546: Anna-Liisa Jokinen M.-L. Salminen Seppo Toiviainen
14547: Juhani Vähäkangas V. J. Rytkönen Paula Eenilä
14548: 364 1979 vp.
14549:
14550: Raha-asia-aloite n:o .3.3.5.
14551:
14552:
14553:
14554: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Marttllan-
14555: Yläneen tien rakentamiseen.
14556:
14557:
14558: E d u s lk u n n a 11 e.
14559:
14560: Marttilan-Yläneen tieyhteys olisi rakennet- Myös maataloustuotteiden ja teollisuuden
14561: tava kiireellisesti. Valtatie n:o 1 Halikon sekä valmisteiden kuljetus tulisi käyttämään em.
14562: Pa:imion Vaskion kautta Marttilaan valmistui tietä varsin runsaasti. YläneelJä sijaitseva Suo-
14563: v. 1970. Tämän tien j,at!kaminen Karinaisten men armeijan kou'lutuskeskus, joka toimii ns.
14564: Kyrön kautta Pöytyän Riihikoskelie ja sieltä Raasin korvessa, voisi myös käyttää liikentees-
14565: Y!läneelle olisi alueen liikenteelliset olosuhteet sään juuri tätä reittiä. Yhteydet Tammisaaren
14566: huomioon ottaen saatava toteutetuksi ensi ja Hangon suuntaan sekä yhteys Salon kaupun-
14567: tilassa. gin kautta Helsinkiin paranisivat tätä kautta.
14568: Marttilan-Yläneen tien tarpeellisuutta! puo- Tieosuuden rakentamisen kiireellisyyttä puo-
14569: lustavat mm. seuraavat seikat. Tällä seudulla lustavat mm. seuraavat tekijät. VaikeakuJ.kui-
14570: ei ole alueen ohittavien valtateiden poikittais- nen tieosuus Tarvasjoelta Karinaisten kirkon
14571: teitä, jotka vastaisivat paikallista liikennetar- kautta Kyröön kulkee suurimmaksi osaksi tien
14572: vetta, tai alueen ohittavaa liikennettä suunnassa varsille muodostuneen asutuksen halki. Tien
14573: Salo-Yläne. tehostettu kunnossapito ei tällä osuudella rat-
14574: Turusta viuhkamaisesti pohjoissuuntaan kul- kaise asiaa. Tie kulkee pihamaiden kautta, jois-
14575: kevat päätiet vasta,avat liikennetarvetta em. sa sen käyttö ei ole turvallista ottaen huo-
14576: suunnassa, mutta valtateiden poikittaissuunnan mioon, että osa talousrakennuksista sijaitsee
14577: liikenne on varsin vaikeasti hoidettavissa. Tämä tien eri puolilla. Lisäksi maan epätasaisuudesta
14578: poikittaisliikenne on edelleen harvojen ja van- johtuen tie on mäkinen ja mutkainen, noudat-
14579: hojen karjankuljetuspo1kujen mukainen, joita taen osittain myös mutkittelevan joen suuntaa.
14580: käyttäen nykyinen ja edelleen kasva1va liikenne Tieosuus Kyrö-Riihikoski on klireellisin,
14581: ei enää pysty selviytymään. sillä tällä osalla ei ole tietä ollenkaan. Tämän
14582: Alueella sijaitsevien Yläneen, Pöytyän, Kari- suhteellisen lyhyen tieosan rakentamisen jälkeen
14583: naisten, Tarvasjoen, Marttilan ja Auran kuntien saataisiin edes puutteellinen tieyhteys välille
14584: tieverkkosuunnitelman keskeisenä asiana tulee Marttila-Yläne. Tämä osuus auttaisi huomat-
14585: ottaa huomioon Karinaisten Kyröön keskittyvä tavasti myös paikallista liikennettä ja kou:lulais-
14586: alueen opetustoirni. Elisenvaaran yhteiskoulu kuljetuksia.
14587: on jo pitemmän ajan toiminut alueen ylemmän Marttilan-Yläneen tieosuuden valmistumi-
14588: asteen opinahjona ja tulee edelleen kehitty- nen on alueen kehittymisen kannalta varsin
14589: mään samoissa merkeissä. Tieyhteyksien paran- merkityksellinen. Sen vaikutus yltää myöskin
14590: taminen on tarpeellinen myös koulumatkat laajalti tämän alueen ulkopuolella oleviin kun-
14591: huomioon ottaen. tiin, joten sen rakentamiseen tulisi ryhtyä ensi
14592: Yläneen kunnalla on arvokkaita vesialueita, tilassa.
14593: joista esim. kirkasvetisen Pyhäjärven rantamille Edellä sanottuun vHtaten ehdotamme kun-
14594: on viime vuosina muodostunut vilkkaita loma- nioittaen,
14595: keskuksia. Näiden toimintaa olisi mahdollista
14596: laajentaa huomattavasti ja samalla lisätä alueen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14597: työllisyyttä. Teiden puuttuminen ja niiden keh- 1980 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
14598: nous kuitenkin asettavat rajoituksia myös loma- markan määrärahan Marttilan-Yläneen
14599: toiminnan kehittymiselle. tien suunnitteluun ;a rakentamiseen.
14600: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
14601:
14602: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Sauli Hautala
14603: Ensio Laine Mikko Rönnholm Lauri Palmunen
14604: Tapio Holvitie
14605: 1979 vp. 365
14606:
14607: Raha-asia-aloite n:o 3.36.
14608:
14609:
14610:
14611:
14612: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun tie- ja
14613: vesirakennuspiirin poikittaisteiden suunnitteluun ja rakenta-
14614: miseen.
14615:
14616:
14617: E d u s k u n n a 11 e.
14618:
14619: Etelä-Suomen liikenneolojen kehittäminen jo vuosien takaisia, mutta varoja näiden koh-
14620: varsinkin paikallista asujaimistoa palvelevaksi teiden toteuttamiseen ei ole valtion tulo- ja
14621: on viime vuosina jäänyt jälkeen siitä tarpeesta menoarvioon saatu.
14622: jonka muu kehitys on tuonut mukanaan. Eri- Alueen väestön ja li.ikenteen määrä edeHyt-
14623: koisesti Turun tie- ja vesirakennuspiirin alueel- tää kuitenkin nykyistä myönteisempää suhtau-
14624: la on tässä suhteessa paljon puutteita. tumista Turun tie- ja vesirakennuspiirin alueen
14625: Pääteiden voidaan toistaiseksi todeta palve- poikittaistieverkoston ja muiden pailmllisten
14626: levan nykyistä liikennetarvetta, mutta Turusta yhteyksien rakentamiseen ja kehittämiseen.
14627: säteittäisesti muuhun Suomeen johtavien tei- Suhteellisen vähillä kustannuksilla voitaisiin
14628: den yhdystiet joko puuttuvat tai ovat erittäin tällä alueella saada aikaan alueen väestöä ja
14629: heikkokuntoisia. Juuri näiden yhdysteiden tar- sen liikennetarpeita palvelevat ratkaisut. Val-
14630: ve on jo monien vuosien ajan ollut vakavana tiovallan taholla tulisi vakavasti paneutua tä-
14631: puutteena alueen toimintojen kehittämisessä. män alueen liikennetarpeiden kehittämiseen.
14632: Kouluolojen muutokset ja koulujen yhdistämi- Turun tie- ja ves~rakennuspiirin alueen väes-
14633: set vaativat myös liikenteellisesti olojen kehit- töpohjan ja liikennetarpeen edellyttämät poikit-
14634: tämistä muuttuneita koululaisten kuljetuksia taistiet ovat jo pitkään olleet mukana maakun-
14635: vastaavaksi. Lisäksi yhteiskunnan palvelupistei- nallisia suunnitelmia laadittaessa. Nykyisen työt-
14636: den ja terveydenhoitoon liittyvien palvelujen tömyyden johdosta tulisi näillä aJueilla löytää
14637: tehokas käyttö edellyttää tieverkon kehittämis- myös uusia työkohteita. Siksi työllisyyspoliitti-
14638: tä. Kuntauudistussuunnitelmien eteneminen ja set näkymät kiirehtivät osa:ltaan suunnitelmien
14639: palvelusten keskittyminen jättävät syrjäisem- toteuttamista mahdollisimman pian.
14640: pien seutujen asukkaat todella epätasa-arvoi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
14641: seen asemaan keskusten asukkaisiin verraten. nioittaen,
14642: Kuntien yhteistoimin, maakunta- ja seutu-
14643: kaavaliiton sekä tie- ja vesirakennuspiirin ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14644: alan asiantuntijavoimin on laadittu hyvinkin 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
14645: tarkkoja suunnitelmia ja perusteltuja esityksiä markan määrärahan Turun tie- ja vesi-
14646: poikittaistieverkon eri kohteiden rakentamises- rakennuspiirin alueen poikittaisteiden
14647: ta ja tarkoituksenmukaisista liikenteellisistä suunnitteluun ja rakentamiseen.
14648: ratkaisuista. Eräät näistä suunnitelmista ovat
14649: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
14650:
14651: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Mikko Rönnholm
14652: Ensio Laine Tapio Helvitie Sauli Hautala
14653: Lauri Palmunen
14654: 366 1979 vp.
14655:
14656: Raha-asia-aloite n:o 337.
14657:
14658:
14659:
14660:
14661: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallis-
14662: luontoisen sähköjunaliikenteen aloittamiseen Turun seudulla.
14663:
14664:
14665: E d u s k u n n a 11 e.
14666:
14667: Maantieliikenteen ruuhkautuessa yleisesti Turun ja ympanston IHkenneongelmien rat-
14668: Etelä-Suomessa autokannan voimakkaan kasvun ka,isuja etsittäessä 1tulisi ryhtyä kehittämään
14669: johdosta tulisi valtion toimesta ryhtyä liiken- mahdoJllisuuksia liHrenneratkaisuiksi taideliiken-
14670: teen ja kuljetusalan ohje1mointiin ottaen huo- nettä kehittämällä. Tähän suuntaan on olemassa
14671: mioon niin taideliikenteen kuin muidenkin hyviä kokemuksia jo Helsingin seudulla. Myös
14672: liikenne- ja kuljetusmuotojen kehittäminen ra- Turun ja sen lähikaupunkien sekä asutuskes-
14673: tionaalisella tavalla. Rautatieliikenteen kehittä- kusten välisten liikenneyhteyksien järjestämi-
14674: minen tulevaisuuden vaatimuksia vastaavaksi nen sähköislletyn rautatieve1.1koston avulla vas-
14675: on tullut yhä ajankohtaisemmaksi varsinkin suu- taisi jo nykyisenkin, mutta varsinkin lähitule-
14676: rempien Etelä-Suomen kaupunkien läheisyy- vaisuuden vaatimuksia.
14677: dessä. Erityisesti Helsingin-Kirkkonummen Erityisen suurta painoa on taideliikenteen
14678: rataosalla on säh:köistämisen jälkeen voitu to- kehittämiseksi asetettava nillle luonnon- ja ym-
14679: deta tämän liikennemuodon mahdoillisuudet päristönsuojelua turvaaville vaikutuksiJ.le, jotka
14680: nopeana, tehokkaana ja edullisena liikennemuo- puoltavat tämän liikennemuodon kehittämistä.
14681: tona 'kaupunkien lähiliikenteessä. Asutuksen Täl1ä vuosikymmenellä yhä voimakkaammin
14682: laajentuessa ja työmatkojen pidentyessä sekä esiin nousseet energiapoliittiset ja ympäristön-
14683: koululaiskuljetusten kasvaessa on sähköjunalii- suojeluhliset tekijät ovat ratkaisevasti muutta-
14684: kenteen kehittäminen paras ratkaisu. neet aikaisempaa moottoriliikenteen etusijalle
14685: Turun kaupungin sijainti meren tuntumassa asettavaa suunnittelua. Nämä tekijät tulisikin
14686: asettaa omat erikoisvaatimuksensa myös liiken- myös meillä Suomessa ottaa kaikissa suunnitte-
14687: teen ja nimenomaan lähiliikenteen järjestelyssä. luissa huomioon ja asettaa taideliikenteen ke-
14688: Kaupungin laajenemisen mahdollisuudet va,in hittäminen liikennesuunnittelussa ensitilalle.
14689: mll!ntereen suuntaan johtavat siihen, että esikau- Erityisesti suurten kaupunkien lähiliikenteen
14690: punkialueet ja jopa kymmeniin tuhansiin nou- ratkaisut voidaan parhaiten hoitaa taideliiken-
14691: sevat asuma-alueet s1joittuvat pitkien matkojen nettä kehittämällä. Tämä liikennemuoto on
14692: päähän kaupungista. Kaupunkien ja asuma- sekä vähiten meluava että ympäristöystävälli-
14693: alueiden välisen liikenteen järjestäminen ruuh- nen. Myös sen maisemansuojelulliset tekijät
14694: kautumista välttäen on mahdollista vain taide- ovat ratkaisevasti moottoriajoneuvoliikenteen
14695: liikennettä kehittämällä. Kansantaloudelliselta tarvitsemia väyliä paremmat.
14696: kannalta katsoen sekä turvallisuuden vaatimuk- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
14697: set huomioon ottaen taideliikenne puolustaa nioittaen,
14698: paikkaansa yhä perustellummin urbanisoituvassa
14699: yhteiskunnassa. Helsingin seudulla tehdään säh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14700: köjunalla jo noin 70 000 matkaa vuorokaudessa 1980 tulo- ;a menoarvioon 1 500 000
14701: ja laskelmien mukaan määrän oletetaan kohoa- markkaa paikallisen sähköjunaliikenteen
14702: van vuoteen 1985 mennessä jo 210 000 mat- suunnitteluun ja rakentamiseen Turun
14703: kaan vuorokaudessa. seudulla.
14704: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
14705:
14706: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Sauli Hautala
14707: Ensio Laine Tapio Holvitie Lauri Palmunen
14708: Mikko Rönnholm
14709: 1979 vp. 367
14710:
14711: Raha--asia-aloite n:o .3.38.
14712:
14713:
14714:
14715:
14716: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta sähköistetyn
14717: rautatien rakentamiseen välille Helsinki-Turku.
14718:
14719:
14720: E d u s kun n a 11 e.
14721:
14722: Tunku, maamme eteläisenä satam.:akaupun• miselle, mikä puolesta.an lisää painetta maan-
14723: kina ja porttina länteen, kasvaa voimakkaasti teillä,
14724: merkitykseltään raskaan litkenteen kauttakul- Turun seudun sata:mat ovat maastamme län-
14725: kusatamana mutta myös Suomen ja tätä kautta teen päin suuntautuvan lauttaliikenteen keskus.
14726: edelleen suuntautuvan matkailun välittäjänä. V aidonrautatiet puolestaan voivat nykyaikaisel-
14727: Jotta tämä kasvava liikenne voidaan hoitaa ajan la kalustolla ja aikatauluja nopeuttamaila toi-
14728: vaatimuksia vastaavasti, on vakaasti ryhdyttävä mia yhteistyössä kuorma-autoliikenteen kanssa
14729: kehittämään mm. Turusta Helsinkiin johtavia kuljettamalla rautateillä kaukoliikenteen perä-
14730: liikennemuotoj a. vaunuja ja kontteja.
14731: Rautatieliikenne Turun ja Helsingin välillä Helsingin-Kirkkonummen rataosan sähköis-
14732: on jäänyt kehityksessä pahasti jälkeen. Asian- täminen on osoittanut sähköistyksen merkityk-
14733: tuntijoiden mukaan tämä rataosuus on varsin fen paikallislii.kenteessä. Voidaan todeta, että
14734: heikkokuntoinen, ja sitä on sen vuoksi nykyi- rataosan Helsinki~Turku välillä on monia
14735: sin Jifkennöitävä varoen, ja tämä puolestaan kasvukeskuksia ja erikoisesti Turun !kaupunki
14736: hidastaa jo muutenkin vaikeakulkuista Turun voisi laajentumisessaan käyttää hyväkseen Val-
14737: ja Helsingin liikennettä. tionrautateiden tarjoamia mahdollisuuksia, mi-
14738: Etelä-Suomen liLleenneolojen kehittämisessä käli rataosuu.s Helsinki-Turku mahdollisim-
14739: on tärkeää ottaa huomioon myös se, että Turku man pian sä}.köistettäisiin.
14740: stJaltsee Tukholman-:-Helsingin-Leningradin Keski-Euroopassa ovat rautatiet nousseet
14741: a:kselilla ja lisäksi Turulla on luontaiset edel- uudelleen arvoon ja niiden kehittäminen on
14742: lytykset ympärivuotiseen meri-liikenteeseen, parhaillaan voimakasta. On nimittäin todettu,
14743: minkä vuoksi Turku on saanut vakituisen ase- että maanteiden kapasiteetti ei riitä, eikä ole
14744: man ulkomaankauppaliikenteen välittäjänä. Ul- mielekästä ratkaista liikenne- ja kuljetuskysy-
14745: komaankauppamme viennistä ohjautui esim. myksiä yksinomaan maanteitä kehittämällä, kos-
14746: 1972 noin 15,6% Turun sataman kautta eli ka rautateiden kapasiteettia voidaan uudenai-
14747: 1 883 miljoonan mavkan arvosta, seuraavalla kaistamaila huomattavasti lisätä. Etelä-Suomi on
14748: tilalla oli Kotka, 1 633 miljoonaa markkaa. Tä- liikenneongelmien kannalta täysin verrattavissa
14749: mä asettaa Turun maan tärkeimmäksi portiksi Keski-Eurooppaan, joten mahdollisimman no-
14750: vientikaupan palveluks.essa. Tämä lisää huo- peasti tulisi myös meillä ryhtyä tehostamaan
14751: mattavasti raskaan tavarakuljetuksen osuutta ja koordinoimaan eri liikennemuotojen yhteis-
14752: nimenomaan vä:lillä Turku-Helsinki. työtä, johon kuuluu rautateiden sähköistäminen
14753: Maantieliikenteen ruuhkautuessa yleisesti ja uudenaikaistaminen.
14754: Etelä-Suomessa autokannan voimakkaan kasvun Henkilöliikenteen uudistukset ja uudet ta-
14755: takia tulisi valtion ryhtyä kuljetusalan ohjel- voitteet ovat merkinneet sitä, että henkilöki-
14756: mointiin ottaen huomioon niin Valtionrautatei- lometrit osoittavat suhteellisen voimakkaasti
14757: den kuin muidenkin liikenne- ja kuljetusmuoto- kasvavaa suuntaa. Jos vuotta 1964 merkitään
14758: jen kehittäminen rationaalisella tavalla. Rauta- 100:lla, niin vuonna 1976 suoritteiden laske-
14759: tieliikenteen kehittäminen tulevaisuuden vaati- taan olevan jo 125. Vuoden 1972 tienoilta
14760: muksia vastaavaksi Turun ja Helsingin välillä lähtien on laskettu myös matkojen lukumää-
14761: olisi aloitettava mahdollisimman pian, sillä ny- rän kääntyneen nousuun. Esimerkkinä mainit-
14762: kyinen rata ei kuntonsa vuoksi tarjoa mahdolli- takoon, että matkalippuja Turkuun sellai-
14763: suuksia kuljetuskapasiteetin tehokkaalle lisää- sista liikennepaikoista, joista käytetään Hel-
14764: 368 Raha-asia-aloite n:o 338
14765:
14766:
14767: singin-Turun rataa, myytiin vuosina 1972- hoitaakseen jatkuvasti kasvavan osan: Viime
14768: 7 4 seuraavasti: vuosien kehitys osoittaa selvästi, että rautatei-
14769: den suhteellinen osuus kasvusta tulee olemaan
14770: 1972 260 095 suurempi 1970-luvulla kuin 1960-luvulla.
14771: 1973 275 795 Rautateiden sähköistäminen linjalla Helsinki
14772: 1974 326 800 -Turku on tullut ajankohtaiseksi. Mahdolli-
14773: si:mman lyhyen ja tulevaisuudessa yhä nopeu-
14774: ja vastaavasti Turusta näille liikennepaikoille: tuvaa liikennetarvetta palvelevan uuden rauta-
14775: 1972 269 215 tien rakentamiseen on ryhdyttävä.
14776: 1973 274 625 Helsingin-Turun rataosuuden rakentamista
14777: 1974 319 290 tulee kiirehtiä, sillä vuoden 1974 aikana esiin
14778: nousseet uudet tekijät, mm. energiapoliittiset
14779: Tavaraliikenteessä keskikuljetusmatka on jat- näkymät, puoltavat rautatieliikenteen nopeaa
14780: kuvasti osoittanut kasvavaa suuntausta. Jos kehittämistä.
14781: tällä kohdin vuotta 1964 merkitään 100:lla, Helsingin ja Turun välisen radan rakenta-
14782: lasketaan tonnikilometrejä kuvaavan indeksilu- miseen olisi ryhdyttävä mahdollisimman pian
14783: vun olevan vuonna 1976 jo lähes 170. Ener- myös työllisyystilanteen parantamiseksi. Etelä-
14784: gian hinnan jatkuva nousu pakottaa myös etsi- Suomen kaupungeissa ja kunnissa jo pitkään
14785: mään kansantaloudellisesti kannattavimpia kul- jatkunut työttömyys vaatii uusien työkohteiden
14786: jetusmuotoja. Rautatieliikenteessä energian tar- aikaansaamista. Siksi em. rautatien suunnit-
14787: ve tonnikilometriä kohden tällä hetkellä on telut olisi toteutettava välittömästi, jotta myös
14788: keskimäärin 30 % tieliikenteen tarpeesta. Rau- rakentamiseen voitaisiin ryhtyä nopeasti. Ky-
14789: tatieliikenteen energian käyttö tulee rakenteel- seisen hankkeen viivyttelyyn ei ole enää varaa,
14790: taan muuttumaan oleellisesti rautateiden säh- sillä liian monet tekijät kiirehtivät sen toteut-
14791: köistyksen myötä. Kun sähkön osuus rautatei- tamista.
14792: den koko energian käytöstä oli vuonna 1970 Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
14793: alle 1 %, arvioidaan sen olevan vuonna 1985 noittaen,
14794: peräti ~. Muissa liikennemuodoissa ei vastaa-
14795: via öljyn korvausmahdollisuuksia ole näköpii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14796: rissä. 1980 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
14797: Liikenteen kehityskuva ja tiedossa olevat markkaa Helsingin ;a Turun välisen säh-
14798: suunnitelmat rautatielaitoksen edelleen kehittä- körautatien suunnitteluun ;a rakentami-
14799: miseksi viittaavat siihen, että laitos tulee saa- seen.
14800: maan vuosittain lisääntyvästä kuljetustarpeesta
14801: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
14802:
14803: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Mikko Rönnholm
14804: Ensio Laine Tapio Holvitie Sauli Hautala
14805: 1979 vp. 369
14806:
14807: Raha-asia-aloite n:o 339.
14808:
14809:
14810:
14811:
14812: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maahan upo-
14813: tettujen öljysäiliöiden tarkastamiseen.
14814:
14815:
14816: E d u s k u n n a 11 e.
14817:
14818: Vesien saastumisen ongelma on jälleen vai- kentyneet ja öljyvuotojen lisääntyminen osoit-
14819: keutumassa, sillä säästöohjelmat uhkaavat myös taa aihetta tutkia tilannetta tarkemmin.
14820: vesittää niitä toimia, joilla vesiensuojelua on Maamme pohjavesivarat ovat eräs arvokas
14821: pyritty tehostamaan. omaisuutemme, joka kuuluu koko kansalle. Nii-
14822: öljyvahinkojen toistuminen varsinkin suur- den puhtaana säilyttäminen on voitava taata.
14823: ten asutuskeskusten läheisyydessä ja satama- Kuitenkin yhdenkin maahan upotetun öljysäi-
14824: alueilla on hälyttävää. Nämä ovat kuitenkin nii- liön hajoaminen saattaa tuhota laajoja pohja-
14825: tä ilmiöitä, jotka voidaan havaita ja paikallis- vesivarastoja. Näinä vuosina alkavat aikaisem-
14826: taa, mutta paljon uhkaavampia ja vaarallisem- min rakennetut säiliöt olla todellisena vaarana
14827: pia saattavat olla ne vesivarojamme uhkaavat pohjavesille, joten niiden perusteellinen tutki-
14828: näkymät, joita voidaan vasta aavistaa. mus on aloitettava kiireellisesti.
14829: Jo pari vuosikymmentä sitten alkoivat öljy- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14830: säiliöt yleistyä eri puolilla maata. Näitä säiliöi-
14831: tä rakennettaessa ei kuitenkaan ollut vielä ny- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14832: kyistä lainsäädäntöä eikä myöskään tarvittavaa 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
14833: materiaalia käytössä. Maahan upotetut öljysäi- markkaa maahan upotettujen öljysäiliöi-
14834: liöt ovat olleet vailla tarkempaa valvontaa ja den kunnon ja tilan tarkastamiseen.
14835: kartoitusta. Vuosien mittaan ne ovat myös hei-
14836: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
14837:
14838: Anna-Liisa Jokinen Juhani Vähäkangas M.-L. Salminen
14839: V. J. Rytkönen Seppo Toiviainen
14840:
14841:
14842:
14843:
14844: 47 0879007181
14845: 370 1979 vp;
14846:
14847: Raha-asia-aloite n:o 340.
14848:
14849:
14850:
14851:
14852: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta lastensei-
14853: mien ja -tarhojen sekä leikkipaikkojen suojaamiseksi liiken-
14854: teen haitoilta.
14855:
14856:
14857: E d u s k u n n a 11 e.
14858:
14859: Lastentarhojen ja -se1m1en slJalntl on viime Lainsäädännön uudistuksella tulisi nopeasti
14860: aikoina herättänyt vakavaa huolestumista. Sillä estää lasten päiväkotien rakentaminen vilkas-
14861: yhä useammin nämä laitokset sijoitetaan valta- Hikenteisiin kohteisiin, ja missä niitä sijaitsee
14862: väylien läheisyyteen ja liikenteen keskelle, eli valtaväylien varrella, ne olisi siirrettävä turval-
14863: tontei'He, joilla ei ole muuta kysyntää. Lasten lisempiin pa&koi:hin.
14864: laitostJen t!onttikysymys on jo kauan ollut var- Sama pätee myös lasten leikkipuistojen ja
14865: sinainen ongelma, sillä parhaimmille tonteiHe hiekkalaatikeiden suhteen. Liian usein nekin
14866: rakennetaan joko asuintalo suuren rahan haiti- on sijoitettu vilkasliikenteisen kadun tai tien
14867: joilLe tai pa1koitusalueita vaativa liiketalo. Las- tuntumaan sekä alueelle, joka iltaisin on vaa-
14868: tentarhat ja -seimet puolestaan sijoitetaan vä- ravyöhykkeessä ja jota ohikulkijat likaavat.
14869: hemmän arvokkaille tontehl1e. Näin joutuvat Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
14870: pienokaiset jo ensimmäisinä ikävuosinaan pö- nioittaen,
14871: lyn, pakokaasujen ja saasteisen ilman hengittä-
14872: jiksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14873: Vanhemmat päiväkodit, joiden läheisyydessä 1980 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
14874: liikenne on voimakkaasti kasvanut, olisi no- markan määrärahan lastenseimien ja
14875: peasti siirrettävä turvallis,empiin paikkoihin. -tarhojen sekä muiden lasten leikkipaik-
14876: Tilastojen mukaan pienet lapset ja vanhukset kojen suojaamiseksi liikenteen haitailta
14877: ovat kaikkein alttiimpia pakokaasujen aiheutta- ja vaarallisten pakokaasujen vaikutuk-
14878: mille sairauksille. Huolestuttavasti lisääntyneet silta.
14879: lasten astmasairaudet ovat hälyyttävä tosiasia,
14880: joka kiirehtii asiantilan tutkimista.
14881: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
14882:
14883: Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine Mikko Ekorre
14884: Lauha Männistö Niilo Koskenniemi Heli Astala
14885: Juhani Vähäkangas
14886: 1979 vp. 371
14887:
14888: Raha-asia-aloite n:o 341.
14889:
14890:
14891:
14892:
14893: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tupakoimat-
14894: tomien suojaamiseksi tupakoinnin haitailta erityisiä tupa-
14895: kointitiloja varaamalla.
14896:
14897:
14898: E d u s k u n n a 11 e.
14899:
14900: Savukkeiden polttaminen on tärkein nykyisin kuin samoihin ihmisiin ydinvoimalasta normaa-
14901: tunnetuista keuhkosyövän, pitkäaikaisen keuh- listi aiheutuva säteilyannos.
14902: koputkentulehduksen ja keuhkolaajentuman Tupakanpolton aiheuttamat haitalliset vaiku-
14903: syy. Ennakkoarvion mukaan kuolee jo nyt yli ,tukset eivät rajoitu vain hengityselimiin. Ne
14904: 1 000 työikäistä miestä vuodessa em. sairauk- kohdistuvat myös sydämeen, aiheuttaen sepel-
14905: siin. Tupakoinnin aiheuttamien kansantervey- valtimon tukoksia ja vakavia verisuonisairauk-
14906: dellist,en haittoj,en väheksyminen on toistaiseksi sia. Pitkäaikaisissa tutkimuksissa on voitu myös
14907: estänyt tehokkaat rajoittamistoimet Suomessa. todeta, että tupakansavu ei aiheuta terveydelli-
14908: Tupakansavun haitallisista seurauksista kärsi- siä vaaroja ainoastaan tupakoitsijalle itselleen.
14909: vät suuresti myös tupakoimattomat kansalaiset. Ne kohdistuvat myös niihin, jotka olosuhteiden
14910: Myös pienet lapset ja koululaiset joutuvat jul- pakosta joutuvat hengittämään tupakansavun
14911: kisissa tiloissa ja kulkuvälineissä alttiiksi tupa- saastuttamaa ilmaa. Kansalaisten terveyden suo-
14912: kansavun vaikutukselle. jaamiseksi tulisi tehdä mahdollisimman rt:ehok-
14913: Eri puolilla maailmaa suoritetut tutkimukset kaita ratkaisuja. Tupakansavun ympäristössään
14914: osoittavat yhtäpitävästi syöpäriskin voimakkaas- aiheuttamat terveydelliset haitat olisivat parhai-
14915: ti lisääntyvän tupakoitsijoiden keskuudessa, ten torjuttavissa kieltämällä tupakointi kaikissa
14916: mutta myöskin tupakansavulle altistetut ovat julkisissa ,tiloissa, kulkuneuvoissa, toimistoissa
14917: vaaravyöhykkeessä. Eräiden tutkimusten mu- ja kokoushuoneissa. Se edellyttäisi erityisten ti-.
14918: kaan tupakansavun on todettu aiheuttavan ih- lojen järjestämistä tupakanpolttoa varten.
14919: misen elimistössä radioaktiivista säteilyä. Sen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
14920: lähteenä on kyseisten tutkimusten mukaan po- taen,
14921: lonium 210 -niminen radioaktiivinen alkuaine, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14922: jota epäillään yhdeksi merkittävistä keuhko- 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
14923: syövän aiheuttajista. markkaa tupakoimattomien suojaami-
14924: Myös tupakoimattomat ovat alttiita tupa- seksi tupakoinnin haitailta ja tämän
14925: koinnista aiheutuvalle säteilylle. Savuisessa huo- johdosta erityisten tilojen varaamiseksi
14926: neessa saatu säteilyannos voi olla jopa suurempi tupakointia varten.
14927: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
14928:
14929: Anna~Liisa Jokinen Mikko Kuoppa
14930: Ensio Laine Heli Astala
14931: 372 1979 vp.
14932:
14933: Raha-asia-aloite n:o 342.
14934:
14935:
14936:
14937:
14938: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta työajan ly-
14939: hentämistoimenpiteiden suorittamiseen.
14940:
14941:
14942:
14943: E d u s kun n a 11 e.
14944:
14945: Työttömyys on vakava ongelma yhä useam- Tarvitaan vihdoinkin vakavaa uudelleen asen-
14946: massa suomalaisessa perheessä. Osatyöttömyys noitumista, jos aiotaan poistaa satoja tuhansia
14947: lisää toimeentulon vaikeuksia monesti vielä en- suomalaisia koetteleva ja nuorison kohdalla
14948: tisestään samoissa perheissä, joissa jo on pit- uhkaavaksi muodostunut ongelma, vuodesta toi-
14949: kään työttöminä olleita perheenjäseniä. Halli- seen jatkuva työttömyys. Työstä ei ole puu-
14950: tuksen toimet työttömyyden pysäyttämiseksi tetta, sillä kuluneen talven aikana on teetetty
14951: eivät ole olleet riittäviä nimenomaan siitä syys- monissa kohteissa jatkuvasti ylitöitä ja työn
14952: tä, että näiden toimenpiteiden yhteydessä ja tehostamiseksi kamppaillaan kaikissa teollisuus-
14953: samanaikaisesti tapahtuu työttömyyden melkein laitoksissa ja liike-elämän piirissä. Kahden näin
14954: järjestelmällistä lisäämistä. 1970-luvun alun voi- vastakkaisen ja ristiriitaisen tavoitteen saman-
14955: makkaan taloudellisen kasvun vuosina raken- aikaisuus synnyttää epätoivoisen tilanteen työt-
14956: nettiin lainsäädännössä nykytilanteeseen sopi- tömien piirissä. On suorastaan järjen vastaista,
14957: mattomia ratkaisuja. Nämä säädökset ovat edel- että automaation kaudella ja teollisuuden mo-
14958: leenkin voimassa. Useaan kertaan on pyritty ninkertaistettua tuotantonsa työpäivä on edel-
14959: irtautumaan siitä, että työvoimaa ei esim. kun- leen kahdeksantuntinen.
14960: nissa sallita lisättävän kesäaikana ja että lisäyk- Työpäivän lyhentäminen ansiotasoa alenta-
14961: sestä sakotetaan. Kun täysin vastakkaisiin pää- matta on täysin mahdollista ja tämän ratkaisun
14962: määriin tähtäävää lainsäädäntöä kuin mikä tällä avulla työttömyys olisi poistettavissa. Sillä työn
14963: hetkellä on tarpeen ei ole kumottu, se edelleen tuottavuus on tälläkin vuosikymmenellä tehos-
14964: vaikuttaa työttömyyttä lisäävästi. Samoin toi- tunut järkeistämisen ja automatisoinnin ansiosta
14965: mii yleinen käytäntö myös valtion omissa lai- enemmän kuin mitä 1 tunti päivässä merkitsee.
14966: toksissa ja valtiojohtoisessa teollisuudessa, siis Jos 1 000 työntekijän työpäivää lyhennetään
14967: työvoiman vähentämiseen pyritään aivan suun- 1 t. päivässä eli 5 t. viikossa, se merkitsee
14968: nitelmallisesti ja johdonmukaisesti, vaikka toi- 5 000 työtuntia viikossa ja yli 140 työttömän
14969: saalta tehdään koko ajan päätöksiä työpaikko- työllistämistä tuhatta työntekijää kohti. Kun
14970: jen lisäämisestä ja siihen sijoitetaan varoja. virastoissa ja toimistoissa on jo vuosia ollut
14971: Yksityisen teollisuuden ja työnantajapiirien '<llle 8 tunnin työpäivä, sitä olisi myös teolli-
14972: taholla määräävät nämä samat periaatteet vielä suudessa ja raskaissa kuluttavissa palveluam-
14973: voimakkaammin, ja tätä vauhtia lisää tietoisuus mateissa nopeasti lyhennettävä. Tässä on ehdot-
14974: valtion osuudesta työllistettyyn uuteen työläi- tomasti otettava huomioon automaation ja jär-
14975: seen. On siis mielekästä sanoa irti ja vähen- keistämisen vaikutukset, joiden avulla työn
14976: tää mahdollisimman paljon työväkeä, jotta voi tuottavuus on kohotettu huippuunsa, mutta
14977: heitä työllistäessään ottaa nämä valtion auliisti ansiotaso on jäänyt pahasti jälkeen. Tästä joh-
14978: tarjoamat tuet hyödykseen. On selvää, että tätä tuen ansiotason alentaminen ei tätä ratkaisua
14979: tietä ei voida edetä kestävään työllisyyteen ja tehtäessä voi tulla kysymykseen.
14980: turvallisuuteen. Työvauhdin kiihdyttämisen ja automaation
14981: Hallituksella ei ole tarvittavia valtuuksia ti- kehittymisen seurauksena on jo aika työajan
14982: lanteen hallitsemiseksi. Mitä kauemmin nykyi- ratkaisevaan lyhentämiseen. Eniten tätä ratkai-
14983: sellään edetään, sitä vaikeammiksi ratkaisut sua vaatii kuitenkin jatkuva ja vaikeutuva
14984: tulevat ja sitä suurempia kärsimyksiä tilanteesta työttömyystilanne. Millään muilla ja keinotekoi-
14985: työkansalle aiheutuu. silla ratkaisuyrityksillä ei täystyöllisyyttä enää
14986: Ram-asia-aloite n:o 342 373
14987:
14988: voida aikaansaada ja ylläpitää. Siksi on nopeasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14989: päästävä työajan lyhentämiseen kaikissa niissä 1980 tulo- ;a menoarvioon 2 000 000
14990: kohteissa, joissa toistaiseksi tehdään kahdek- markan määrärahan työajan lyhentämi-
14991: san tunnin työpäiviä tai sitä pitempiä. seksi vaadittavien toimenpiteiden suo-
14992: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- rittamiseksi kiireellisesti.
14993: taen,
14994: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
14995:
14996: Anna-Liisa Jokinen Lauha Männistö
14997: Juhani Vähäkangas Inger Hirvelä
14998: Ensio Laine Seppo Toiviainen
14999: Heli Astala Mikko Kuoppa
15000: 374 1979 vp.
15001:
15002: Raha-asia-aloite n:o 343.
15003:
15004:
15005:
15006:
15007: P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta neljännen jaoston pe-
15008: rustamiseksi Kouvolan hovioikeuteen.
15009:
15010:
15011: E d u s k u n n a 11 e.
15012:
15013: Kouvolan hovioikeuteen saapunee vuonna Vuoden 1978 lopussa olisi esittelemättä
15014: 1978 siirretyt asiat huomioon ottaen 2 050- 760-790 asiaa ja vuotuinen rästin lisäys ny-
15015: 2 070 asiaa. Vuotuinen saapumisvauhti olisi kyisillä resursseilla 545 esittelemätöntä asiaa
15016: siis 2 450-2 500, eli 820-830 asiaa jaostoa vuodessa eli esittelemättömien asioiden määrä
15017: kohden. suunnittelukauden lopussa 4 045 ja keskimää-
15018: Yhdistämisasioita saapunee n. 465 eli 55- räinen viipymisaika 2 vuotta ja 2 kuukautta.
15019: 60 yhdistämistä kuukaudessa. Vuotuinen saa- Kouvolan hovioikeuden tilojen välittömässä
15020: pumisvauhti olisi 660-720. Elokuun loppuun läheisyydessä olisi vielä tällä hetkellä vapaata
15021: mennessä on asioita esitelty 489. Vuonna 1978 tilaa.
15022: esiteitävien asioiden määräksi voitaneen arvioi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15023: da enintään 1 280-1 290 juttua. Tällöin ei nioittaen,
15024: yhdistämisasioille ole annettu arviolukua. Vuo-
15025: sittain esiteitävien määräksi tulisi näin 1 920- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15026: 1 935 asiaa eli 640-645 asiaa jaostoa kohden, 1980 tulo- ja menoarvioon 800 000
15027: jolloin arvioon ei ole sisällytetty suullisia kuu- markan määrärahan neljännen jaoston
15028: lusteluja. perustamiseksi Kouvolan hovioikeuteen.
15029: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
15030:
15031: Pekka Jokinen Esko Almgren
15032: 1979 vp. 375
15033:
15034: Raha-asia-aloite n:o 344.
15035:
15036:
15037:
15038:
15039: P. Jokinen: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Kymenlaaksoon
15040: sijoitettavan lääninvankilan suunnittelun aloittamiseksi.
15041:
15042:
15043: E d u s k u n n a II e.
15044:
15045: Nyt kun Kouvolan hovioikeus on aloittanut Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15046: toimintansa, olisi myös tehtävä päätös läänin- taen,
15047: vankilan sijoittamisesta Pohjois-Kymenlaaksoon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15048: ja suunnitelma saatava alulle. Valtion hallinto- 1980 tulo- ja menoarvioon 200 000
15049: alojen toiminta- ja taloussuunnitelmassa varsi- markan määrärahan Pohjois-Kymenlaak-
15050: nainen rahoitustarve on merkitty alkavaksi soon sijoitettavan lääninvankilan suun-
15051: vuonna 1980. nittelun aloittamiseksi.
15052: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
15053:
15054: Pekka Jokinen
15055: 376 1979 vp.
15056:
15057: Raha-asia-aloite n:o .345.
15058:
15059:
15060:
15061:
15062: P. Jokinen: Määrärahan osoittamisesta Korian varuskunta-alueen
15063: kunnallistekniikan ja rakennusten korjaamiseen.
15064:
15065:
15066: E d u s k u n n a 11 e.
15067: Korian varuskunnassa on tällä hetkellä ra- - varastojen ja varastokatosten rakentami-
15068: kenteellisia kiinteistöjä n. 100 000 m3 • Näistä nen ( kiireeliisin on 18 ajoneuvon katos)
15069: suurin osa on rakennettu 1910-luvulla. Uusin - vanhojen asuin- ja varastorakennusten pe-
15070: rakennus, ruokala, on rakennettu vuonna 1959 ruskorjaus
15071: ja on tällä hetkellä ainoa 19.30-luvun jälkeen - uusien asuinhuoneistojen rakentaminen.
15072: rakennettu kiinteistö. Varuskunnan sijaintia on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15073: pidettävä myös sellaisena, että sen säilyttämistä taen,
15074: ja erilaisten korjausten toteuttamista on pidet-
15075: tävä tarpeellisena ja aiheellisena. Korian varus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15076: kunnassa ovat seuraavat korjaus- ja uudistus- 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
15077: kohteet kiireellisimmin toteutettavia: markan määrärahan Korian varuskun-
15078: - kunnallistekniikan uusiminen koko va- nan kunnallisteknisten töiden sekä ra-
15079: ruskunta-alueelta sekä vesijohto- ja viemäriver- kennusten ja varastojen korjausten aloit-
15080: koston osalta tamiseksi.
15081: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
15082:
15083: Pekka Jokinen
15084: 1979 vp. 377
15085:
15086: Raha-asia-aloite n:o 346.
15087:
15088:
15089:
15090:
15091: P. Jokinen: Määrärahan osoittamisesta varuskuntakirjastojen
15092: saattamiseksi valtionavun piiriin.
15093:
15094:
15095: E d u s k u n n a 11 e.
15096:
15097: Asevelvollisuutta suorittavien varusmiesten turvin. Varuskuntakirjastojen kasvavan käytön
15098: eräs vapaa-ajan käyttömuoto on kirjojen luke- vuoksi ja ottaen huomioon myös sen, että muut
15099: minen. Erityisesti kirjallisuuteen tutustumista ns. laitoskirjastot kuuluvat valtionavun piiriin,
15100: ja lukemista harrastetaan korpivaruskunnissa ehdotan kunnioittaen,
15101: ja sellaisissa varuskunnissa, jotka ovat etäällä
15102: ns. siviiliasutuskeskuksista eli varuskunnissa, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15103: joissa on vähän mahdollisuuksia vapaa-ajan har- 1980 tulo- ja menoarvioon 300 000
15104: rastuksiin. Tähän asti varuskuntakirjastot ovat markan määrärahan maamme varuskun-
15105: toimineet vapaaehtoisin voimin lähinnä sotilas- takirjastojen saattamiseksi valtionavun
15106: kotiyhdistysten järjestämän vapaaehtoisen työn piiriin.
15107: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
15108:
15109: Pekka Jokinen
15110:
15111:
15112:
15113:
15114: 48 0879007181
15115: 378 1979 vp.
15116:
15117: Raha-asia-aloite n:o 347.
15118:
15119:
15120:
15121:
15122: P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kauppatieteellisen
15123: tiedekunnan saamiseksi Lappeenrannan teknilliseen korkea-
15124: kouluun.
15125:
15126:
15127: E d u s k u n n a 11 e.
15128:
15129: Korkeakoulutoiminnan kehittämisen keskei- erillisen kauppakorkeakoulun perustamiseen
15130: senä kohteena Suomessa tulee lähimmässä tule- verrattuna taloudellisesti ylivoimaisesti edulli-
15131: vaisuudessa olla jo toimivien pienten korkea- sempi ja samalla palvelee tehokkaasti Lappeen-
15132: koulujen toimintapohjan laajentaminen ja ope- rannan nykyisen varsin kapea-alaisen korkea-
15133: tus- ja tutkimusvarojen lisääminen. Valtionta- koulutoiminnan monipuolistamista ja voimava-
15134: loudelliset kuin myös aluepoliittiset näkökoh- rojen tehokkaampaa hyväksikäyttöä.
15135: datkin puoltavat ja edellyttävät käytettävissä Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
15136: olevien voimavarojen suuntaamista Lappeenran- nioittaen,
15137: nan teknillisen korkeakoulun ja muiden pie-
15138: nempien yksiköiden vahvistamiseen. Itä-Suo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15139: men korkeakoulun kehittämissuunnitelmiin liit- 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
15140: tyvä kauppatieteellisen opetuksen alueiden laa- markan määrärahan suunnitelmien aloit-
15141: jentaminen tulisi toteuttaa perustamalla kauppa- tamiseksi kauppatieteellisen tiedekun-
15142: tieteellinen tiedekunta Lappeenrannan teknilli- nan saamiseksi Lappeenrannan teknilli-
15143: seen korkeakouluun. Tämä ratkaisu on uuden sen korkeakoulun yhteyteen.
15144: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
15145:
15146: Pekka Jokinen Esko Almgren
15147: 1979 vp. 379
15148:
15149: Raha-asia-aloite n:o 348.
15150:
15151:
15152:
15153:
15154: P. Jokinen: Määrärahan osoittamisesta Joutsenon taidekesää var-
15155: ten.
15156:
15157:
15158: E d u s k u n n a 11 e.
15159:
15160: Joutsenon taidekesä on tähän mennessa Jar- se mahdollisuuksien mukaan muodostuisi osit-
15161: jestetty viisi kertaa yhteistoimin Kymen läänin tain ympärivuotiseksi.
15162: taidetoimikunnan ja Joutsenon Opiston kesken Läänin taidetoimikunta on myöntänyt vuosit-
15163: opiston tiloissa. Taidekesä on muodostunut eri tain varoistaan avustusta taidekesälle. Tapah-
15164: taiteenalojen asiantuntijoiden ja harrastajien tuman valtakunnallinen luonne edellyttäisi kui-
15165: merkittäväksi vuotuiseksi tapaamiseksi, koulu- tenkin sen saamista suoraan opetusministeriön
15166: tustilaisuudeksi ja tällä hetkellä valtakunnalli- myöntämän tuen piiriin.
15167: sestikin merkittäväksi taiteen kehittämistapah- Edellä sanotun perusteella ehdotan,
15168: tumaksi. Kymen läänin taidetoimikunta esittää-
15169: kin, että Joutsenon taidekesää pyrittäisiin ke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15170: hittämään valtakunnalliseksi tapahtumaksi ja 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000
15171: sen rahoitus saataisiin tämän edellyttämälle laa- markan määrärahan Joutsenon taide-
15172: jalle pohjalle. Joutsenon kunta toivoo lisäksi, kesän tukemiseen.
15173: että taidekesää voitaisiin kehittää siten, että
15174: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
15175:
15176: Pekka Jokinen
15177: 380 1979 vp.
15178:
15179: Raha-asia-aloite n:o 349.
15180:
15181:
15182:
15183:
15184: P. Jokinen: Määrärahan osoittamisesta läänien nuorisolautakun-
15185: tien sihteerien palkkaukseen.
15186:
15187:
15188: E d u s k u n n a 11 e.
15189:
15190: Voimassa oleva asetus edellyttää, että läänien luuksia kokopäivätoimisen sihteerin puuttuessa.
15191: nuorisolautakunnilla on nuorisosihteeri. Tällä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15192: hetkellä ainoastaan kolmella läänillä on koko- taen,
15193: päivätoimineo nuorisosihteeri. Muissa lääneissä
15194: sihteerin tehtävät hoidetaan sivutoimisina. Täs- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
15195: tä on ollut seurauksena se, että läänimme ovat den 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
15196: joutuneet eriarvoiseen asemaan ja varsinkin markan määrärahan läänien nuorisolau-
15197: niissä lääneissä, joissa sihteeriys on hoidettu si- takuntien sihteerien paikkaamista var-
15198: vutoimisena, on koitunut monenlaisia hanka- ten.
15199: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
15200:
15201: Pekka Jokinen
15202: 1979 vp. 381
15203:
15204: Raha-asia-aloite n:o 3.50.
15205:
15206:
15207:
15208:
15209: P. Jokinen: Määrärahan osoittamisesta maatalouskeskuksen pe-
15210: rustamiseksi Kouvolaan.
15211:
15212:
15213: E d u s k u n n a II e.
15214:
15215: Kymen läänin maataJ.ouskes'kus, joka sijait- aloista on Kymen läänissä selvästi suurempi osa
15216: see Lappeenrannassa, on hoitanut Kymen kuin Karjalan puolella.
15217: läänin alueella maatalouden yleisneuvonnan Jotta kymenlaaksolaiset maanviljelijät saatet-
15218: vuoden 1970 alussa tapahtuneen maatalou- taisiin tasavertaiseen asemaan Etelä-Karjalan
15219: den yleisneuvonnan keskittämisen jälkeen. Tä- maatalousväestöön nähden, on maatalouskes-
15220: hän toimintaan liittyvät varsin läheisesti kuksen perustaminen Kouvolaan perusteltua.
15221: ns. maatalouspiirit ja niiden toimistot. Kymen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15222: läänissä on ilmennyt varsin voimakasta tyy- taen,
15223: tymättömyyttä siihen, että kun aikaisemmin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15224: neuvontajärjestöillä oli toimistot Kouvolassa ja 1980 tulo- ja menoarvioon 300 000
15225: Lappeenrannassa, nyikyinen organisaatio ei tyy- markan määrärahan suunnittelun aloitta-
15226: dytä nimenomaan Kymenlaakson maatalousväes- miseksi maatalouskeskuksen perustami-
15227: töä. Kymenlaaksossa on asukkaista selvä enem- seksi Kymenlaaksoon, läänin hallinto-
15228: mistö Kymen läänissä, kuten myös peltopinta- kaupunkiin, Kouvolaan.
15229: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
15230:
15231: Pekka Jokinen
15232: 382 1979 vp.
15233:
15234: Raha-asia-aloite n:o 351.
15235:
15236:
15237:
15238:
15239: P. Jokinen: Määrärahan osoittamisesta Keski-Kymen aluesairaa-
15240: lan laajentamisen aloittamiseen.
15241:
15242:
15243: E d u s k u n n a II e.
15244:
15245: Keski-Kymen aluesairaalan laajennuksen to- teuttamisen jälkeen ehdottomasti kiireeliisin
15246: teuttaminen pikaisesti on eräs tärkeimpiä Kes- sairauden- ja terveydenhuoltoon liittyvä raken-
15247: ki-Kymen terveydenhuollon tämänhetkisiä asioi- nushanke kaupungin alueella.
15248: ta. Kaupungissa laadituo pitkäaikaissairaanhoi- Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
15249: don kehittämisohjelman mukaisesti tulisi kau- ta en,
15250: pungin pitkäaikaissairaanhoito kyetä järjestä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15251: mään laajentamalla Keski-Kymen sairaalaa 60 1980 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
15252: -80 hoitopaikkaa käsittävällä pitkäaikaissairai- markan määrärahan Keski-Kymen alue-
15253: den osastolla. Hanke on pääterveysaseman to- sairaalan laajennuksen aloittamiseen.
15254: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
15255:
15256: Pekka Jokinen
15257: 1979 vp. 383
15258:
15259: Raha-asia-aloite n:o 352.
15260:
15261:
15262:
15263:
15264: P. Jokinen: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseen
15265: valtatieltä n:o 15 Kääpälään Valkealassa.
15266:
15267:
15268: E d u s k u n n a II e.
15269:
15270: Kääpälän tien rakentaminen on tärkeä Val- täin mäkisten ja vaikeasti kunnossapidettävien
15271: kealan varuskunnan kannalta, koska varuskunta Haukijärven ja Aholan yksityisteiden kautta.
15272: on korpivaruskunta ja huolto tapahtuu yksin- Kääpälän tien rakentaminen tulee laaditun kus-
15273: omaan Kouvolan suunnasta. Tie toisi helpo- tannusarvion mukaan maksamaan n. 6,8 milj.
15274: tusta työ-, koulu- ja iltalomamatkakustannuk- markkaa.
15275: siin, sillä se lyhentäisi matkaa n. 6-7 kilo- Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
15276: metriä. Tien merkitys paikalliselle asujaimis- taen,
15277: tolle on suuri ja varuskunnan laajetessa on tien
15278: rakentamisella merkitystä myös valtion kulje- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15279: tuskustannuksiin. Suoran tien puuttuminen vai- 1980 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
15280: keuttaa myös kunnan tienpitoa, sillä Vekaranjär- markan määrärahan maantien rakenta-
15281: ven varuskuntaan suuntautuva linja-autoliiken- miseksi valtatieltä n:o 15 Kääpälään
15282: ne, n. 20 linja-autovuoroa päivässä, kulkee erit- Valkealassa.
15283: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
15284:
15285: Pekka Jokinen
15286: 384 1979 vp.
15287:
15288: Raha-asia-aloite n:o 3.53.
15289:
15290:
15291:
15292:
15293: P. Jokinen: Määrärahan osoittamisesta Immolan lentokentän
15294: kunnostamiseksi.
15295:
15296:
15297: E d u s k u n n a 11 e.
15298:
15299: Imatran kaupungissa ·Sl)aJ.tsevan Immolan Täten saataisiin myöskin alueelta jous·tava yh-
15300: lentokentän nytkyinen kunto ja turvalaitteet teys muualle Suomeen.
15301: eivät anna mahdollisuuksia tilauslentotoimin- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15302: nan laajentamiseen. Erityisesti alueen teolli- taen,
15303: suuden yhteystarpeen kannalta lentokentän pa-
15304: rantaminen on tärkeätä. Lentokenttähanketta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15305: edelleen kehittämään on perustettu kannatus- 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
15306: yhdistys, johon kaupungin lisäksi ovat osallis- markan määrärahan I mm olan lentoken-
15307: tuneet paikkakunnan suurteollisuuslaitokset. tän kunnostamiseksi.
15308: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
15309:
15310: Pekka Jokinen
15311: 1979 vp. 385
15312:
15313: Raha-asia-aloite n:o 354.
15314:
15315:
15316:
15317:
15318: P. Jokinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rintama-
15319: sotilaiden kWltoutukseen.
15320:
15321:
15322: E d u s k u n n a 11 e.
15323: Viime sotien rintamaveteraanit ovat tervey- kimukset osoittavat, että veteraanit ovat saman-
15324: deltään muita ikätovereitaan huomattavasti hei- ikäisiä heikommassa kunnossa yleensä.
15325: kommassa kunnossa. Rintamasotilaista lähes Edellä lueteltuihin sairauksiin, vikoihin ja
15326: puolet kärsii terveyttä selvästi haittaavasta vias- vammoihin ja erikoisesti raaja-, nivel- ja selkä-
15327: ta tai sairaudesta. Pahimmin vaivat tuntuvat vaivoibio on erilaisista fysikaalisista hoidoista
15328: veteraanien liikuntaelimistössä. Raaja-, nivel- ja ja kuntoutuksesta suurta apua. Näitä hoitoja
15329: selkävaivat kattavat kolme neljäsosaa kaikista ja kuntoutusta sotiemme veteraanit ovat pää-
15330: oireista ja vaivoista. Rintamaveteraanien nykyi- asiassa saaneet Peurungan kuntouttamislaitok-
15331: nen terveydentila on julkistetun tutkimuksen sessa.
15332: mukaan huono. Terveitä ja oireettornia heistä Valtion tämän vuoden tulo- ja menoarvio-
15333: oli vain yksi prosentti. Vähäisiä vaivoja potee esitykseen on varattu 10 000 000 markkaa ni-
15334: 33 %, normaalia elämää selvästi haittaavia vi- mikkeelle: valtionapu rintamaveteraanien kun-
15335: koja on 46 % :lla, jopa elinikää lyhentävää va- toutustoiminnan tehostamista koskevaan ko-
15336: kavaa sairautta potee noin 20 % rintamasoti- keilutoimintaan. :rvllelestämme nimike on väärä.
15337: laista. Ei tarvita enää mitään kokeilua. Kyllä tiede-
15338: Tällä hetkellä rintamaveteraani on keskimää- tään, että vaivoihin nimenomaan erimuotoinen
15339: rin 65-vuotias. Vanhimmat heistä ovat ehtineet ja riittävän pitkäaikainen kuntoutus auttaa.
15340: jo 85 vuoden ikään ja nuorin ikäpolvi on täyt- Nimikkeen tulisi kuulua: valtionapu rintama-
15341: tänyt 53 vuotta. Rintamamiehiä on tällä het- sotilaiden kuntoutukseen.
15342: kellä noin 340 000 ja heistä noin puolet vielä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15343: työelämässä mukana. Erilaisten lihas-, nivel-, nioittaen,
15344: selkä-, niska- ja hartiakipujen lisäksi rasittavat
15345: heitä myös sydänviat ja hengenahdistus. Neuro- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15346: logian, kirurgian ja psykiatrian aloilla tavataan 1980 tulo- ;a menoarvioon 15 000 000
15347: myös jonkin verran tapauksia, tosin niiden markan määrärahan rintamasotilaiden
15348: osuus on vain puolisen prosenttia. Tehdyt tut- kuntoutukseen.
15349: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
15350:
15351: Pekka Jokinen Timo Ihamäki Matti Hokkanen
15352: Juuso Häikiö Pekka Löyttyniemi Matti Viljanen
15353: Olavi Nikkilä Jalmari Torikka Matti Pelttari
15354: Helge Saarikoski Saara Mikkola Ritva Laurila
15355: Eero Lattula Mauri Vänskä Helena Pesola
15356: Lauri lmpiö Urho Pohto Tuulikki Petäjäniemi
15357: Tapio Holvitie Sampsa Aaltio Aila Jokinen
15358: Tauno Valo Ilkka Kanerva Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
15359: Eeva Kauppi Pentti Sillantaus Esko Almgren
15360: Toivo Mäkynen
15361:
15362:
15363:
15364: 49 0879007181
15365: 386 t979 vp.
15366:
15367: Raha-asia-aloite n:o 355.
15368:
15369:
15370:
15371:
15372: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta äänestysnumeroiden
15373: tekemiseen tarvittavien leimasimien hankkimiseen.
15374:
15375:
15376: Ed u s kunnalle_.
15377:
15378: Vaaleissa paljastuu jatkuvasti, että äänestys- äänestäjät vo1s1vat tehdä haluamansa numeron
15379: lippuja joudutaan hylkäämään joskus erittäin leimasimilla, ja näin tehdyt numerot olisivat
15380: runsaastikin, koska ehdokkaiden numerot on varmasti hyväksyttäviä eikä myöskään olisi sitä
15381: tehty epäselvästi. Äänien hylkääminen on aina mahdollisuutta, että vaalilautakuntien jäsenet
15382: makuasia ja aiheuttaa myös epävarmuutta siitä, voisivat ääntenlaskussa kynällä tehdä lisänu,me-
15383: kohdellaanko kaikkia puolueita tasavertaisesti romerkintöjä äänestyslippuihin.
15384: ääniä hylättäessä. Nythän esim. vuoden 1979 Mainitu,illa perusteilla ehdotamme kunnioit-
15385: eduskuntavaalien jälkeen SMP on tehnyt vali- taen,
15386: tuksen äänten laskemisesta Uudenmaan vaali- että Eduskunta ottaisi valtio.n vuoden
15387: piirissä. 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
15388: Jotta tällaisesta tulkinnanvaraisuudesta pääs- markan arviomäärärahan äänestysnu-
15389: täisiin, olisi numeroiden tekotapa muutettava meroiden tekemiseen tarvittavien lei-
15390: siten, että äänestyskoppeihin varattaisiin kym- masimien hankkimiseksi jo ennen vuo-
15391: menen leimasinta eli numerot 0-9, jolloin den 1980 kunnallisvaaleja.
15392: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
15393:
15394: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
15395: Urho Pohto Veikko Vennamo
15396: 1979 vp. 387
15397:
15398: Raha-asia-aloite n:o 3.56.
15399:
15400:
15401:
15402:
15403: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan läänin
15404: perustamisen alkukustannuksiin.
15405:
15406:
15407: E d u s k u n n a II e.
15408: Väliportaan hallinnonuudistuksella on kiire, daan nykyiset erimielisyydet esim. tulevasta lää-
15409: mikäli aiotaan vuoden 1984 kunnallisvaalien yh- ninrajasta loppumaan, olisi Satakunnan läänin
15410: teydessä valita, kuten suunnitelmat ovat, uudet perustamiseen varattava sen tarvitsema 15 mil-
15411: perustettavat lääninvaltuustot. Tätä varten olisi joonan markan määräraha vuoden 1980 budjet-
15412: myös perustettava uusi Satakunnan lääni nykyi- tiin.
15413: sen Turun ja Porin läänin pohjoisen vaalipiirin Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
15414: alueesta kokonaisuudessaan, sillä tynkäalueena taen,
15415: Satakunnan läänistä· ei tule elinvoimaista.
15416: Kun uuden läänin perustaminen ei ole mah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15417: dottoman kallistakaan, varsinkin jos uusi läänin- 1980 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
15418: hallitus sijoitetaan vuokratiloihin, mutta koska markkaa uuden Satakunnan läänin pe-
15419: siitä kertyy apua paikallisille asukkaille ja Saa- rustamisen alkukustannuksiin.
15420: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
15421:
15422: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
15423: Urho Pohto Urpo Leppänen
15424: Veikko Vennamo
15425: 388 1919 yp.
15426:
15427: Raha-asia-aloite n:o 357.
15428:
15429:
15430:
15431:
15432: Joutsenlahti. ym.: Määrärahan osoittamisesta korkotuen antami-
15433: seksi hyötyjätteiden käsittelylaitosten investointien tukemi-
15434: seksi.
15435:
15436:
15437: E d u s k u n n a 11 e.
15438:
15439: Hyötyjätteiden hyväksikäyttö on kansanta- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
15440: loudellisesti hyödyllistä ja siten erittäin kanna- taen,
15441: tettavaa. Täten myös ympäristö saadaan säily-
15442: mään siistimpänä ja myös painetta kaatopai- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
15443: koilla vähennetään. Siksi olisi hyötyjätteiden den 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000
15444: jälleenkäsittelylaitosten investointeja suosittava markan. arviomäärärahan korkotuen an-
15445: ja annettava tähän tarkoitukseen korkotukea tamiseksi hyötyjätteiden käsittelylaitos-
15446: ja lainoja. ten investointien tukemiseksi.
15447: Helsingissä .25 päivänä syyskuuta 1979.
15448:
15449: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
15450: 1979 vp. J89
15451:
15452: Raha-asia-aloite n:o 358.
15453:
15454:
15455:
15456:
15457: Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asevel-
15458: vollisten päivärahoihin.
15459:
15460:
15461: E d u s k u n n a 11 e.
15462: Koska asevelvollisten päivärahat ovat taysm päiväraha kaikkien kohdalla nostettava 12
15463: riittämättömät eikä liene tarkoituksenmukaista, markkaan vuorokaudelta.
15464: että he asevelvollisuusaikanaan tarpeettomasti Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
15465: velkaantuisivat kansalaisvelvollisuuttaan täyt- taen,
15466: täessään, ja koska Koiviston hallitus on esit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15467: tänyt asevelvollisten päivärahaa korotettavaksi 1980 tulo- ;a menoarvioon momentille
15468: vuoden 1980 tulo~ ja menoarviossa vain 240 27.14.02 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
15469: vuorokautta palvelevien kohdalla 50 pennillä asevelvollisten päivärahan korottamisek-
15470: ja mainitun palvelusajan ylittävien kohdalla si 12 markkaan vuorokaudelta.
15471: sekä reserviläisillä 75 pennillä, niin olisi tämä
15472: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
15473:
15474: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
15475: Urho Pohto Urpo Leppänen
15476: Veikko Vennamo
15477: 390 1979 vp.
15478:
15479: Raha-asia-aloite n:o 359.
15480:
15481:
15482:
15483:
15484: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta varusmiesten ilmai-
15485: sia lomamatkoja varten.
15486:
15487:
15488: E d u s k u n n a 11 e.
15489:
15490: Koska asevelvollisten päivärahat ovat täysin Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
15491: riittämättömät eikä liene tarkoituksenmukaista, taen,
15492: että heidän tulee kuluttaa lomamatkojensa mat-
15493: kakustannuksiin omia säästörahojaan tai puoli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15494: sonsa varoja, saati että heidän tämän vuoksi 1980 tulo- ;a menoarvioon 5 000 000
15495: olisi velkaannottava asevelvollisuusaikanaan, markkaa varusmiesten kaikkien loma-
15496: olisi kaikki asevelvollisten lomamatkat kustan- matkojen saattamiseksi ilmaisiksi.
15497: nettava valtion toimesta.
15498: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
15499:
15500: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi ·
15501: Urho Pohto Urpo Leppänen
15502: Veikko Vennamo
15503: _1.979 Vp. 391
15504:
15505: Raha-asia-aloite n:o 360.
15506:
15507:
15508:
15509:
15510: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta asevelvollisten van-
15511: hempainpäivien järjestämiseksi.
15512:
15513:
15514: E d u s k u n n a 11 e.
15515:
15516: Asevelvollisuuden suorittaminen on kansa- Tämän mahdollistamiseksi olisi hallituksen
15517: laisvelvollisuus kuten myös yleisen maanpuo- vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon otettava
15518: lustushengen omaksuminen. Tätä myönteistä määräraha vanhempainpäivien entistä useammin
15519: maanpuolustushenkeä vodaan lisätä myös niissä tapahtuvaa ja monipuolisempaa järjestämistä
15520: henkilöissä, jotka eivät enää ole asevelvollisuut- varten.
15521: taan suorittamassa tai eivät koskaan Suomen Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
15522: lakien mukaan pääse sitä . suorittamaankaan. taen,
15523: Näinhän on ennen kaikkea asianlaita naishen-
15524: kilöiden kohdalla. Mutta sekä tiaiset että van- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15525: hemmat miespuoliset voisivat saada arvokasta 1980 tulo- ja menoarvioon 200 000
15526: tietoutta vierailemalla entistä useammin jär- markkaa vanhempainpäivien järjestämi-
15527: jestettävillä vanhempien päivillä katsomassa seksi varuskunnissa.
15528: omaa poikaansa ja tämän palveluympäristöä
15529: varuskunnassa.
15530: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
15531:
15532: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
15533: Urho Pohto Urpo Leppänen
15534: Veikko Vennamo
15535: 392 1979 "P·
15536:
15537: Raha-asia-aloite n:o 361.
15538:
15539:
15540:
15541:
15542: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta luokkien oppilas-
15543: määrien alentamiseksi.
15544:
15545:
15546: E d u s k u n n a 11 e.
15547:
15548: Koululaitoksessamme syntyy mone11!laisia vai- tuisi, jos luokkien kokoja nykyisestään alennet-
15549: keuksia, koska koululuokat ovat useasti liian taisiin.
15550: suuria. Kurinpidolliset asiat ovat usein ongel- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
15551: mallisia. Oppimistehokkuus muodostuu hei- taen,
15552: koks.i. Erityisryhmien muodostuminen on myös
15553: vaikeaa, koska erikoisempiin, harvempien va- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15554: litsemiin ryhmiin ei löydy tarpeeksi o~anotta 1980 tulo- ia menoarvioon 1 000 000
15555: jia. markkaa luokkien oppilasmäärien alen-
15556: Opettajien kohdalla on myös nykyisin usein tamiseksi.
15557: vaikea työllisyystilanne, joka osaltaan helpot-
15558: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
15559:
15560: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
15561: Urho Pohto Urpo Leppänen
15562: Veikko Vennatl'to
15563: 1979 vp. 393
15564:
15565: Raha-asia-aloite n:o .362.
15566:
15567:
15568:
15569:
15570: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta kyläkoulujen vähim-
15571: mäisoppilasmäärien alentamiseen.
15572:
15573:
15574: Ed u s kun n a 11 e.
15575:
15576: Kyläkoulu on kaikinpuolisesti paras ratkaisu mahdollisuuksia, jotta myös nooret lapsia syn-
15577: niin opintien ensiaskelten ottajan turvallisuu- nyttävät ihmiset saisivat kylissä toimeentulon-
15578: den kannalta kuin myös koko kyläkunnan kan- sa. Ennen kaikkea on koulujen Jatkamiseen tar-
15579: nalta, s~1lä kylä ilm~n koulua on kuin keskuk- vittavia opp~las:må"åriä edelleen alennettava,
15580: sensa sydämensä menettänyt. Kyläkoulustahan jotta säästyttäisiin ~kävilltä kyläkoulujen lak-
15581: säteilee monenlaisia vaikutteita ympäristön elä- kauttamisilta.
15582: mään, siellä voidaan 'kokoontua erilaisten har- Mainituilla perustdlla ehdotamme kunnicit-
15583: rastusten merkeissä, m1kä osaltaan lisää kylä- taen,
15584: läisten yhteenkuuluvaisuuden henkeä ja auttaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15585: myös viihtymään paremmin. 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
15586: Kuitenkin yhä useammin joudutaan kylä- markkaa kyläkoulujen lakkauttamisen
15587: kouluja lopettamaan. Tämän vuoksi olisi teh- estämiseksi vähimmäisoppilasmäärää
15588: tävä kaikki mahdoHinen näiden koulujen toi- alentamalla.
15589: minnan javkamiseksi. Kyliin olisi luotava työ-
15590: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
15591:
15592: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
15593: Urho Pohto Urpo Leppänen
15594: Veikko Vennamo
15595:
15596:
15597:
15598:
15599: 50 0879007181
15600: 394 1979 vp.
15601:
15602: Raha-asia-aloite n:o 363.
15603:
15604:
15605:
15606:
15607: Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta perus-
15608: koululaisten koulukyydityksiin.
15609:
15610:
15611: E d u s k u n n a 11 e.
15612:
15613: Nykyisin lasten koulutie on tullut yhä vaa- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
15614: rallisemmaksi jatkuvasti lisääntyvän liikenteen taen,
15615: aiheuttaman vaaran vuoksi. Siksi on perin vaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15616: rallista kulkea kapeilla teillä hyvin usein vielä 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
15617: pimeässä. Erityisesti nuorimmat koululaiset 29.46.30 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
15618: ovat vaaroille alttiina. Siksi olisikin nykyistä peruskoululaisten koulukyydityksiin oi-
15619: kyyditysjärjestelmää muutettava niin, että 3 keuttavan koulumatkan kolmeen ( 3) ki-
15620: km:stä lähtien voitaisiin kyyditä lapsia kouluun lometriin alentamisesta johtuviin lisä-
15621: nykyisen 5 km:n sijasta. kustannuksiin.
15622: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
15623:
15624: Anssi Joutsenlahti 1: Juhåni Kortesalmi
15625: Urho Pohto Urpo Leppänen
15626: Veikko Vennamo
15627: 1979 vp. 395
15628:
15629: Raha-asia-aloite n:o .364.
15630:
15631:
15632:
15633:
15634: Joutsenlahti ym.: Määrärahan. osoittamisesta terveydenhuolto-
15635: alan opiskelijoiden suojavaatteiden hankkimiseen.
15636:
15637:
15638: E d u s k u n n a 11 e.
15639:
15640: Maamme sairaaflhoitolaitoksissa siirryttiin Näkemyksemme mukaan budjetohava summa
15641: vuoden 1978 loppuun mennessä järjestelmään, pukujen hankkimisen osalta olisi noin 2,5 mil-
15642: jossa työnantaja (sairaanhoitolaitokset) kustan- joonaa markkaa. Terveydenhuoltoalan opiskeli-
15643: taa ja huoltaa työntekijöittensä suojavaatteet. joita on koulutuksessa vuosittain noin 12 500
15644: Samalla lopetettiin pukurahan maksaminen ter- ja jokainen heistä tarvitsee opiskeluaikana kes-
15645: veydenhuoltohenkilöstölle. kimäärin 4 työpukua. Pukujen kappalehankin-
15646: Terveydenhuoltoalan opiskelijat jäivät kuiten- tahinta on noin 50 markkaa. Tämän lisäksi jou-
15647: kin kokonaan suojavaate-edun ulkopuolelle. dutaan budjetoimaan jonkin verran myös pu-
15648: Opiskelijat hankkivat ja huoltavat suojavaat- kujen huoltoon. .
15649: teensa edelleen itse. Näkemyksemme mukaan kyseinen summa
15650: Suomen Sairaanhoi te-oppilaitosten Oppilas- voitaisiin budjetoida valtion sairaanhoito-oppi-
15651: kuntien Liiton mielestä nykyinen tilanne on laitosten määrärahoihin ja ammattikasvatushal-
15652: erittäin epäoikeudenmukainen ja järjetön, koska litus huolehtisi niiden jaosta ja valvoisi rahojen
15653: ammattiin valmistumisen jälkeen opiskeluaika- käyttöä.
15654: na hankitut työpuvut jäävät tarpeettomiksi Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
15655: työnantajan kustantaessa suojavaatteet työnte- taen,
15656: kijöille. Suojavaatteiden hankkiminen muodos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15657: taa huomattavan loven muutenkin pieniin ja 1980 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
15658: riittämättömHn opintolainoihin. Voidaan myös markkaa terveydenhuoltoalan opiskeli-
15659: puhua kansantaloudellisesta tappiosta. joiden suojavaatteiden hankkimiseen.
15660: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
15661:
15662: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
15663: 396 1979 vp.
15664:
15665: Raha-asia-aloite n:o 365.
15666:
15667:
15668:
15669:
15670: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta tapaturmaviraston
15671: asiaruuhkan poistamiseksi.
15672:
15673:
15674: E d u s k u n n a 11 e.
15675:
15676: Koska asiat viipyvät pitkään tapaturmaviras- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
15677: ton käsittelyssä, eikä ole tarkoituksenmukaista taen,
15678: vaikeuksiin joutuneiden ihmisten kannalta täl- että Eduskunt8 ottaisi valtion vuoden
15679: lainen viivytteleminen, olisi tapaturmaviraston 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000
15680: päätökset saatava viivyttelemättä ja asiaruuhkat markkaa tapaturmaviraston jutturuuh-
15681: tulisi voida ko. virastossa poistaa. Nimenomaan kien poistamiseksi.
15682: sellaiset asiat tulisi saada nopeamman käsitte-
15683: lyn alaisiksi, jotka nyt ovat viipyneet.
15684: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
15685:
15686: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
15687: Urho Pohto Urpo Leppänen
15688: Veikko Vennamo
15689: 1979 vp. 397
15690:
15691: Raha-asia-aloite n:o .366.
15692:
15693:
15694:
15695:
15696: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta invalidien hoitome-
15697: noihin.
15698:
15699:
15700: E d u s k u n n a 11 e.
15701:
15702: Invalidit ovat usein ilman omaa syytään sajiksi liikkuessaan tai hankkiessaan itselleen
15703: joutuneet huonompaan asemaan kuin muut ih- välttämättömiä liikkumisvälineitä tai hoitoa.
15704: miset ja joutuvat kärsimään. He ovat terveem- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
15705: pien ihmisten avun tarpeessa ja varsinkin vai- taen,
15706: kean vamman tai vian vuoksi joutuvat tarvit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15707: semaan jokapäiväisessä elämässään toisen ihmi- 1980 tulo- ja menoarvioon 1 602 000
15708: sen apua. He joutuvat päivittäin myös mui- markkaa invalidien vammoista johtuvia
15709: den terveen osaksi tulemattomien kulujen mak- hoitomenoja ja muita kuluja varten.
15710: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
15711:
15712: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
15713: Urho Pohto Urpo Leppänen
15714: Veikko Vennamo
15715: 398 1979 vp.
15716:
15717: Raha-asia-aloite n:o 367.
15718:
15719:
15720:
15721:
15722: Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion-
15723: avustukseen kunnille lasten kotihoidon tukijärjestelmän ko-
15724: keilutoimintaan.
15725:
15726:
15727: E d u s k u n n a 11 e.
15728:
15729: Lapset ovat kansakunnan toivo ja huomispäi- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
15730: vä. Tämän vuoksi olisi taattava lapsille mahdol- taen,
15731: lisimman hyvät kasvuedellytykset myös ympä-
15732: ristön suhteen. ·Ja missä muualla lapsi voisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15733: varttua yhtä tasapainoisesti ja onnellisesti kuin 1980 tulo- ;a menoarvioon momentille
15734: omassa kodissaan, oman äitinsä tarjoamaa rak- 33.15.30 lisäyksenä 20 000 000 mar-
15735: kautta ja hoivanpitoa osakseen saaden. kan arviomäärärahan lapsen kotona ta-
15736: Tämän vuoksi olisi tuettava entistä voimak- pahtuvan hoidon tukemiseen kokeilu-
15737: kaammin lapsen kotona tapahtuvaa hoitoa. mielessä.
15738: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
15739:
15740: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
15741: Urho Pohto Urpo Leppänen
15742: Veikko Vennamo
15743: 1979 vp. 399
15744:
15745: Raha-asia-aloite n:o .368.
15746:
15747:
15748:
15749:
15750: Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion-
15751: avustukseen kunnille lasten kotihoidon tukijärjestelmän ko-
15752: keilutoimintaan.
15753:
15754:
15755: E d u s k u n n a i 1e.
15756:
15757: Me suomalaiset olemme vähälapsineo kansa- edelleen kehitettävä. Varsinkin valtionapua kun-
15758: kunta. V. 1977 väkilukumme lisääntyi vain nille lasten kotona tapahtuvan hoidon tukemi-
15759: 11 500 henkilöllä, joka on rauhanvuosien kaik- seksi olisi saatava niin, että äidit voisivat huo-
15760: kein alhaisin luku. V. 1952 väestönlisäys oli letta hoitaa lapsiaan omissa kodeissaan, samalla
15761: 51 500, v. 1972 se oli 26 400, mutta v. 1976 säästyisi paljon suurempia summia nidevien
15762: enää 12 000. Väestönlisäyksemme on aivan al- kunnallisten päivähoitolaitosten ylläpitämiseen
15763: haisimpia koko maailmassa. tarvittavia varoja.
15764: Ikäluokat 20-40 vuotta ovat maassamme Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
15765: varsin runsaslukuisia, mutta kuitenkaan ne taen,
15766: eivät ole kovinkaan halukkaita synnyttämään
15767: uutta sukupolvea. Tämän asiantilan korjaami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15768: seksi olisi ryhdyttävä voimakkaisiin toimenpi- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
15769: teisiin, sillä maassamme on kyllä edellytyksiä 33.15.30 lisäyksenä 200 000 000 mark-
15770: lasten kasvattamiseen ja synnyttämiseen. Näitä kaa lasten kotihoidon tukijärjestelmän
15771: edellytyksiä olisi syntyvyyden lisäämiseksi vain kokeilun laajentamiseen.
15772: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
15773:
15774: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
15775: Urho Pohto Urpo Leppänen
15776: Veikko Vennamo
15777: 400 1979 vp.
15778:
15779: Raha-asia-aloite n:o 369.
15780:
15781:
15782:
15783:
15784: Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lapsilisiä
15785: varten.
15786:
15787:
15788: E d u s k u n n a 11 e.
15789:
15790: Koska lapsilisät ovat vuosien saatossa jää- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
15791: neet jälkeen elinkustannusten nousuun verrat- taen,
15792: tuina, olisi niitä tasapuolisuuden nimessä nos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15793: tettava ·vastaamaan nykyisiä kustannuksia, eri- 1980 tulo- ;a menoarvioon momentille
15794: tyisesti kun ·hallituksen a111tama es.itys ei peitä 33.15.52 lisäyksenä 300 000 markkaa
15795: ensi vuonna tapahtuvaa eHDikustannusten nou- lapsilisien korottamiseksi elinkustannus-
15796: sua. ten nousua vastaaviksi.
15797: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
15798:
15799: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
15800: Urho Pohto Urpo Leppänen
15801: Veikko Vennamo
15802: 1979 vp. 401
15803:
15804: Raha-asia-aloite n:o 370.
15805:
15806:
15807:
15808:
15809: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta alkoholistihuolto-
15810: loissa hoidettavina olevien palkkiorahan korottamiseen.
15811:
15812:
15813: E d u s k u n n a II e.
15814:
15815: Alkoholihuoltoloiden asiakkaiden alkoholis- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
15816: tien päivärahat ovat pysyneet samansuuruisina taen,
15817: viimeisten 20 vuoden ajan ollen heidän päivä-
15818: rahansa 90 penniä vuorokaudessa, vaikka he että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
15819: monesti joutuvat tekemään raskasta maanvilje- den 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000
15820: lystyötä alkoholihuoltoloiden puutarhojen ja markkaa alkoholistihuoltoloiden asiak-
15821: maanviljelyksen hoitamisessa, kuten esim. La- kaiden palkkiorahan korottamiseksi.
15822: pin järven alkoholihuoltolassa.
15823: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
15824:
15825: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
15826:
15827:
15828:
15829:
15830: 51 0879007181
15831: 402 1979 vp.
15832:
15833: Raha-asia-aloite n:o 371.
15834:
15835:
15836:
15837:
15838: Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion-
15839: osuuteen kunnille kodinhoitajien toiminnasta aiheutuviin
15840: käyttökustannuksiin.
15841:
15842:
15843: E d u s k u n n a 11 e.
15844:
15845: Monilla paikkakunnilla on vanhusten luku- varoil!laan pysty palkkaamaan kotiavustajia.
15846: määrä koko asukasmäärästä huomattavan suuri. Siksi olisikin saatava kodinhoitajia tällaisiin
15847: Tällaisissa kunnissa tarvittaisiin kodinhoitohen- kuntiin yksi 500 asukasta kohden, jolloin van-
15848: k~lökuntaa, johon saadaan valtion avustus, kes- husten kotihoito saataisiin paremmin ratkaistua
15849: kimääräistä huomattavasti enemmän. Vanhuk- kuin nykyisin.
15850: set haluavat yleensä olla omissa kodeissaan niin Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
15851: kauan kuin mahdollista ja vanhusten hoito ko- taen,
15852: deissaan tulee myös yhteiskunnalle paljon hal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15853: vemmaksi kuin laitoshoito. 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
15854: Tällaisissa vanhusvoittoisissa kunnissa on 33.56.30 lisäyksenä 10 000 000 mar-
15855: keskimääräinen henkilöä kohden tuleva äyri- kan arviomäärärahan uusien kodinhoita-
15856: määrä erittäin alhainen, joten kunta ei omilla jien virkojen perustamiseksi kuntiin.
15857: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
15858:
15859: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
15860: Urho Pohto Urpo Leppänen
15861: Veikko Vennamo
15862: 1979 vp. 403
15863:
15864: Raha-asia-aloite n:o 372.
15865:
15866:
15867:
15868:
15869: Joutsenlahti ym.: Korol:etun määrärahan osoittamisesta valtion
15870: korvaukseen maatalousyrittäjien vuosilomajärjestelmän kus-
15871: tannuksiin.
15872:
15873:
15874: E d u s k u n n a II e.
15875:
15876: Maatalouden lomarahat ovat vuodesta toi- osa rahoituksesta saata1s11n ennen lomakautta
15877: seen olleet riittämättömät. Tänä vuonna jou- ja muu osa vähitellen lomakauden aikana, olisi
15878: duttiin lisätalousarviossa myöntämään lisämää- selvintä, että koko rahamäärä olisi heti loma-
15879: rärahaa 37 miljoonaa markkaa. Kun määrära- kauden alkaessa käytettävissä.
15880: ha on Koiviston hallituksen budjettiesityksessä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
15881: noussut viimevuotisesta vain edellä mainitun taen,
15882: summan verran, on selvää; ettei se vuonna 1980
15883: tule riittämään, sillä MTK on laskenut tarvit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15884: tavan lisäyksen olevan vielä 43 miljoonaa 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
15885: markkaa. 33.57.40 lisäyksenä 43 000 000 mark-
15886: Koska hallituksen esityksen perusteella tuli- kaa, jotta kaikki maatalouslomaan oikeu-
15887: si lomatoiminnan rahoitus toteutumaan jälleen tetut voisivat saada lomittajan lomansa
15888: mahdollisimman epäkäytännöllisesti, kun vain ajaksi.
15889: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
15890:
15891: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
15892: Urho Pohto Veikko Vennamo
15893: 404 1979 vp.
15894:
15895: Raha-asia-aloite n:o 373.
15896:
15897:
15898:
15899:
15900: Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion
15901: korvaukseen maatalousyrittäjien sijaisavun kustannuksiin.
15902:
15903:
15904: E d u s k u n n a 11 e.
15905:
15906: Koska Koiviston hallitus esittää vuoden 1980 Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
15907: valtion tulo- ja menoarvioesityksessään maata- taen,
15908: lousyrittäjien sijaisavun kustannuksiin 30 mil-
15909: joonaa markkaa eli samaa summaa, mikä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15910: kulunut tähän tarkoitukseen budjetin ja lisä- 1980 tulo- ja menoarvioon momentilte
15911: budjetin kautta tänä vuonna, ja koska kustan- 33.57.41 lisäyksenä 5 000 000 markkaa,
15912: nukset vuosittain nousevat, olisi tähän määrä- jotta maatalousyrittäjien sijaisavun kus-
15913: rahaan MTK:n laskelmien mukaisesti saatava tannukset saatgisiin peitettyä ilman lisä-
15914: 5 miljoonan markan lisämääräraha. budjettia.
15915: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
15916:
15917: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
15918: Urho Pohto Veikko Vennamo
15919: 1979 vp. 405
15920:
15921: Raha-asia-aloite n:o 374.
15922:
15923:
15924:
15925:
15926: Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion
15927: korvaukseen pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän kustannuk-
15928: siin.
15929:
15930:
15931: E d u s kun n a 11 e.
15932:
15933: Koska pienyrittäjät ovat yhteiskunnan kan- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
15934: nalta erittäin tärkeitä työllistäjinä ja tuottajina, taen,
15935: on myös heidän asioitaan ajettava. Heidän vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15936: silomarahansa siitä huolimatta, että vain hyvin 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
15937: rajoitettu osa yrittäjistä on pienyrittäjien vuo- 33.57.42 lisäyksenä 2 000 000 mark-
15938: silomajärjestelmän piirissä, on joka vuosi lop- kaa, jotta jokainen vuosilomajärjestel-
15939: punut kesken ja monet ovat jääneet täysin il- män piiriin kuuluva pienyrittäjä saisi
15940: man hyvin ansaitsemaansa lomarahaa. lomarahansa.
15941: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
15942:
15943: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
15944: Urho Pohto Urpo Leppänen
15945: Veikko Vennamo
15946: 406 1979 vp.
15947:
15948: Raha-asia-aloite n:o 375.
15949:
15950:
15951:
15952:
15953: Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamisesta kenttärovastin ja soti-
15954: laspastorin virkojen perustamiseen.
15955:
15956:
15957: E d u s k u n n a 11 e.
15958:
15959: Itsenäisen Suomen puolustusvoimiin luotiin ovat: kenttäpiispan virka, 6 kenttärovastin vir-
15960: sotilaspappiorganisaatio v. 1918. kaa sekä 8 V 26 palkkausluokan ja 8 V 25
15961: Sotilassielunhoidon johtajana toimi sotaro- palkkausluokan virkaa. Yksi V 26 palkkaus-
15962: vasti. luokan virka on ortodoksinen.
15963: Vuonna 1923 vahvistettiin sotarovastin lisäk- Vakinaisten virkojen ohella on eri varuskun-
15964: si tilapäisten sotilaspappien määräksi 30. Orto- nissa yhteensä 22 sotilaspapin sivutointa, joista
15965: doksista sotilassielunhoitoa varten oli saatu maksetaan n. 350-1 000 markan suuruista
15966: vuonna 1922 kiertävän matkasaarnaajan toimi. palkkiota .. Sivutoimia hoitavat lähinnä seura-
15967: Vuonna 1927 sotilaspappien virat vähenivät kuntapapit päävirkojensa ohella.
15968: 30:stä 18:aan.
15969: Sotilassielunhoidon johtajan asemasta käyty Työmäärä lisääntynyt.
15970: keskustelu ratkesi, kun Tasavallan Presidentti Sotilaspapin työ jaetaan perinteisesti julis-
15971: Risto Ryti myönsi 11. 7. 1941 sotarovasti Jo- tukseen, opetukseen ja henkilökohtaiseen sie-
15972: hannes Björklundille kenttäpiispan nimen ja lunhoitoon, joiden lisäksi sotilaspappi suorittaa
15973: arvon. Saman vuoden syksyllä kokoontunut kirkollisia toimituksia ja vastaa oman alansa
15974: kirkolliskokous korjasi kirkkolakia näiltä osin. esikuntatyöstä.
15975: Kenttäpiispan virkaan Björklund nimitettiin
15976: 20. 1. 1943. Viime vuosina on kehitys johtanut jatkuvaan
15977: Sodan jälkeisinä vuosina 1945-1952 oli so- työmäärän lisääntymiseen kullakin osa-alueella,
15978: tilaspappien virkoja seuraavasti: 1 kenttäpiispa, mutta aivan erityisesti henkilökohtaisen sielun-
15979: 6 sotilaspastoria ( yp), 23 sotilaspastoria ( ap) hoidon piirissä.
15980: eli yhteensä 30. Useita varuskuntia hoidettiin Sotilaspappi on osoittautunut ammattitaitoi-
15981: sivutoimisesti. Esimerkiksi vuonna 1950 täl- seksi työntekijäksi, jonka puoleen niin varus-
15982: laisia palkkiotoimia oli peräti 24. miehet kuin palkattu henkilökuntakin käänty-
15983: Sodan jälkeen hyväksyttiin puolustusrevision vät henkilökohtaisissa ongelmissaan, vaikeuk-
15984: mietinnön pohjalta vuonna 1952 uusi puolus- sissaan ja kriiseissään.
15985: tuslaitosasetus. Tällöin sotilaspappien virkoja Koska samalla sotilaspapilla voi oHa vastuu-
15986: supistettiin huomattavasti. Heidän määränsä alueenaan useampia joukko-osastoja, esikuntia,
15987: väheni 21:een, 1 kenttäpiispa, 1 kenttärovasti, laitoksia tai varikkoja, asettaa työala usein suu-
15988: 8 sotilaspastoria ( yp) ja 11 sotilaspastoria remmat haasteet kuin mihin työntekijä pystyy
15989: ( ap). Samalla saatiin kuitenkin kehitetyksi so- vastaamaan.
15990: tilas papiston virka-asteikkoa. Ensimmäinen Aivan erityisen vaikea tilanne on sivutoimi-
15991: kenttärovasti nimitettiin virkaan 16. 1. 1953. sesti hoidetuissa varuskunnissa tai joukko-osas-
15992: Sotilaspapin virkoihin saatiin vuonna 1963 toissa. Kyseiseen ongelmaan on kiinnittänyt
15993: huomattavia muutoksia. Uusia kenttärovastin huomiota piispa Kalevi Toiviainen lausunnos-
15994: virkoja perustettiin 4. Lisäksi vuonna 1964 saan parlamentaarisen kirkko ja valtio -komi-
15995: yksi sotilaspapin virka muutettiin kenttärovas- tean mietinnöstä. Seurakuntapapit hoitavat sivu-
15996: tin viraksi. toimisesti kirkollisen työn eräissä varuskunnis-
15997: samme, mutta niissä sotilassielunhoito on myös
15998: Nykyinen tilanne. heikoimmalla tolalla. Piispa Toiviainen sanoo,
15999: Vakinaisten sotilaspappien virkojen määrä on että syy ei ole papeissa. Hän epäilee itse jär-
16000: tällä hetkellä kaksikymmentäkolme ( 23). Ne jestelmää: suljetun organisaation ulkopuolelta
16001: Raha-asia-aloite n:o 375 407
16002:
16003: on siviiliseurakunnan työntekijän vaikea toimia - Panssariprikaatin sotilaspastorin V 26
16004: menestyksellisesti (Kotimaa 5. 2. 1979). pl:n virka. Tehtäviin kuuluu kirkollinen työ
16005: Panssariprikaa tissa.
16006: Uusien virkojen tarve. - Pohjan Prikaatin sotilaspastorin V 26
16007: Nykyisen laajentuneen sotilassielunhoitotyön pl:n virka. Tehtäviin kuuluu kirkollinen työ
16008: tarpeen vuoksi olisi välttämätöntä perustaa aina- Pohjan Prikaatissa.
16009: kin seuraavat päätoimiset sotilaspapin virat - Karjalan Jääkäripataljoonan sotilaspasto-
16010: (9 kpl): rin V 25 pl:n virka. Tehtäviin kuuluu kirkolli-
16011: - Kainuun Prikaatin ,sotilaspastorin V 26 nen työ Karjalan Jääkäripataljoonassa ja Poh-
16012: pl:n virka. Tehtäviin kuuluu kirkollinen työ jois-Karjalan Patteristossa, Kontiolahden Soitto-
16013: Kajaanin varuskunnassa (Kajaanin Sotilaspiirin kunnassa, Kontiolahden ja Ylämyllyn Korjaa-
16014: Esikunta, Kainuun Prikaati, Kajaanin Soitto- mailla.
16015: kunta, Kajaanin Korjaamo). - Turun Rannikkotykistörykmentin sotilas-
16016: - Viestirykmentin sotilaspastorin V 25 pl:n pastorin virka V 25 pl:n virka. Tehtäviin kuu-
16017: virka. Tehtäviin kuuluu kirkollinen työ Riihi- luu kirkollinen työ Turun Rannikkotykistöryk-
16018: mäen varuskunnassa (Viestirykmentti, Viesti- mentissä.
16019: korjaamo, Sähköteknillinen Koulu, Viestikes- Mikäli päätoimiset virat perustettaisiin, täl-
16020: kuskorjaamo). löin voitaisiin lakkauttaa 11 sivutointa, joiden
16021: - Laivastolippueen sotilaspastorin V 26 kustannukset ovat noin 97 000 mk vuodessa.
16022: pl:n virka. Tehtäviin kuuluu kirkollinen työ Lisäksi Savo-Karjalan ja Pohjanmaan sotilas-
16023: Laivastolippueessa, Turun Laivastoasemalla ja läänin papin virat (sotilaspastori, V 26 pl)
16024: Pansion Korjaamolla. tulisi muuttaa kenttärovastin viroiksi, jolloin
16025: - Rovaniemen Ilmatorjuntapatteriston so- sotilasläänien sotilaspappien virat olisivat kent-
16026: tilaspastorin V 25 pl:n vil'ka. Tehtäviin kuuluu tärovastin virkoja.
16027: kirkollinen työ Rovaniemen varuskunnassa Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
16028: (Rovaniemen Sotilaspiirin Esikunta, Rovanie- nioittaen,
16029: men Ilmatorjuntapatteristo, Lapin Lennosta,
16030: Rovaniemen Soittokunta, Rovaniemen Korjaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16031: mo). 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
16032: - Keski-Suomen Pioneeripataljoonan soti- 27.12.01 lisäyksenä 800 000 markkaa
16033: laspastorin V 25 pl:n virka. Tehtäviin kuuluu käytettäväksi kahden kenttärovastin ja
16034: kirkollinen työ Keuruun varuskunnassa (Keski- seitsemän sotilaspasiarin viran perusta-
16035: Suomen Pioneeripataljoona, Keski-Suomen Vies- miseksi puolustusvoimiin.
16036: tipataljoona, Pioneerivarikko).
16037: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
16038:
16039: Antero Juntumaa Esko Almgren Väinö Rautiainen
16040: Impi Muroma Sauli Hautala Jaakko 1tälä
16041: Eva-Maija Pukkio Eero Lattula Juhani Saukkonen
16042: Asser Stenbäck J. Juhani Kortesalmi Mauno Manninen
16043: Jorma Fred
16044: 408 1979 vp.
16045:
16046: Raha-asia-aloite n:o 376.
16047:
16048:
16049:
16050: Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamisesta huumeiden käytön eh-
16051: käisemisopetuksen ylitarkastajan palkkaamiseksi kouluhalli-
16052: tukseen.
16053:
16054:
16055: E d u s k u n n a 11 e.
16056:
16057: Suomalaisen yhteiskunnan tämänhetkinen jonkin verran auttaa tilannetta, mutta koko
16058: vaikea ongelma on nuorten lisääntynyt alkoho- terveyskasvatuksen laaja kenttä vaatii niin pal-
16059: linkäyttö. Useiden eri tutkimusten perusteella jon, että erityinen raittiuskasvatusta tarkoittava
16060: voidaan nuorten alkoholinkäytössä selvästi ha- ylitarkastajan virka on tarpeen nykyisissä olo-
16061: vaita seuraavat hälyttävät piirteet: suhteissa joka tapauksessa.
16062: - Raittiiden nuorten määrä on jyrkästi vä- Valtioneuvoston suorittamien supistuspäätös-
16063: hentynyt. Tutkimusten mukaan se vähenee ta- ten seurauksena peruskoulussa on vähennetty
16064: saisesti alkaen 12: sta ikävuodesta. mm. kansalaistaito-nimisen oppiaineen, johon
16065: - Juomisen tiheys, siis käyttökertojen lu- raittiuskasvatus kuuluu, tunteja niin, että ne
16066: kumäärä tiettyinä ajanjaksoina, on lisääntynyt on kokonaan poistettu 3., 4. ja 9. luokilta. Ai-
16067: kaikissa ikäryhmis.sä. heen käsittely muiden aineiden yhteydessä on
16068: - Juodut määrät ovat kaksin- tai kolmin- osoittautunut vaikeaksi. Läpäisyperiaatteella
16069: kertaistuneet. annettava opetus voi jäädä hyvin vähäiseksi
16070: - Suurkuluttajien määrä on juomatapatut- ellei ihan olemattomaksi.
16071: kimuksen tulosten mukaan kaksinkertaistunut Kouluun kohdistuvat teoreettisten opintojen
16072: 15-19-vuotiaiden poikien parissa vuodesta odotukset ja paineet ovat niin suuria, ettei
16073: 1969 vuoteen 1976. opettajilla ole ollut riittävästi mahdollisuuksia
16074: - Sukupuolten väliset erot ovat jyrkästi ka- antaa elämisen taitoihin kuuluvaa opetusta.
16075: ventumassa. Vielä 1960-luvulla tyttöjen alko- Kun tähän kysymykseen ei opettajankoulutuk-
16076: holinkäytön oletettiin olevan niin harvinaista, 'Senkaan yhteydessä ole käytettävissä aikaa eikä
16077: että tyttöjä ei lainkaan tutkimuksiin sisällytet- muita resursseja, opettajat tarvitsevat raittius-
16078: ty. Tuoreiden tutkimusten mukaan tytöt juovat kasvatuksessa tukea, jonka voisi ylitarkastaja
16079: siinä missä pojatkin. monin tavoin antaa.
16080: - Asuinpaikkakunnan, taajama-alueen sekä Kouluissa annettava raittiusopetus on kat-
16081: vanhempien sosiaalisen aseman merkitys on vä- sottu niin merkittäväksi, että useille kunnalli-
16082: henemässä. Nuorten alkoholinkäyttö on luisu- sille lautakunnille on annettu sitä koskevia tu-
16083: massa pois vanhempien valvonnasta. kitoimia. Koululautakunnalla on päävastuu
16084: - Nuorten päihdehuoltojärjestelmän palve- suoritettavasta raittiusopetuksesta kuten muus-
16085: luksia koskevien tilastojen perusteella päihde- takin koulun toiminnasta. Raittiuslautakunnille
16086: ongelmat ovat nuorten parissa lisääntyneet huo- on asetuksessa annettu tehtäväksi tukea kou-
16087: mattavasti. Lastensuojelulain perusteella huol- luissa suoritettavaa raittiusopetusta ja -kasva-
16088: lettujen päihdeongelmaisten nuorten lukumää- tusta. Kansanterveyslaki antaa terveyslautakun-
16089: rä on nelinkertaistunut vuodesta 1960 vuoteen nille tehtäväksi kouluterveydenhoidon järjestä-
16090: 1975. misen ja sen yhteydessä mm. tupakan ja alko-
16091: (Salme Ahlström-Laakso: Nuorten alkoholin- holin käytön vähentämistä ohjaavan neuvon-
16092: käyttö ja siinä tapahtuneet muutokset; Lapsi nan. Tupakkaa koskeva lainsäädäntö ohjaa
16093: ja alkoholi, Helsinki 1978) edellä sanottuja lautakuntia yhteistyöhön tu-
16094: Tutkimusten osoittama arkitodellisuus on, pakkaa koskevassa terveyskasvatuksessa. Ta-
16095: ettei koululaitos nykyisellään pysty täysin te- lousvaliokunnan mietinnössä ( n: o 7/1977 vp.),
16096: hokkaasti täyttämään osuuttaan päihteiden en- jonka eduskunta on hyväksynyt, edellytetään
16097: naltaehkäisyä tarkoittavassa toiminnassa. To- myös nuoriso-, urheilu- ja sosiaalilautakuntien
16098: sin terveysopetuksen ylitarkastajan virka voi osallistuvan raittiuskasvatusyhteistyöhön. Jotta
16099: Raha-asia-aloite n:o 376 409
16100:
16101: lainsäätäjien tahto voisi laaja-alaisena yhteistyö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16102: nä kunnissa onnistua, tarvitaan keskushallin- 1980 tulo- ja menoarvioon 80 000 mar-
16103: nossa koordinointia ja ohjausta, jonka raittius- kan määrärahan alkoholijuomien, huu-
16104: kasvatuksen ylitarkastaja voisi suorittaa. meiden ja tupakan käytön ehkäisemistä
16105: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- tarkoittavan opetuksen ylitarkastajan
16106: nioittavasti, palkkaamiseksi kouluhallitukseen.
16107: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
16108:
16109: Antero Juntumaa Impi Muroma Esko Almgren
16110: Aimo Ajo Asser Stenbäck Eeva Kauppi
16111: Hannele Pokka A.-L. Piipari Ulla-Leena Alppi
16112: Ensio Laine Lea Savolainen Helvi Hyrynkangas
16113: Anssi Joutsenlahti Pentti Lahti-Nuuttila Mauno Manninen
16114: Bror Lillqvist
16115:
16116:
16117:
16118:
16119: 52 0879007181
16120: 410 1979 vp.
16121:
16122: Raha-asia-aloite n:o 377.
16123:
16124:
16125:
16126:
16127: Juntumaa: Määrärahan osoittamisesta kirjastoautojen hankkimi-
16128: seksi.
16129:
16130:
16131: E d u s k u n n a 11 e.
16132:
16133: Kirjastoautotoimintaa on Suomessa ollut vuo- asukkaan kunnista kouluhallituksen työryhmän
16134: desta 1961 lähtien ja se kattaa nykyisin koko mukaan vielä ainakin 24 tarvitsisi kirjastopal-
16135: maan, kuitenkin niin, että asutusrakenne vai- velujensa tehostamiseksi kirjastoauton. Näiden
16136: kuttaa kirjastoautopalvelujen tarpeeseen saaden lisäksi on vielä 50 kuntien yhteisesti muodos-
16137: aikaan eroja suuri- ja pienikuntaisten läänien vä- tamaa toiminta-aluetta, joissa tarvittaisiin kir-
16138: lille. Vuonna 1979 on kirjastoautoja >toiminnas- jastoautopalveluita. Lisähankintatarve olisi näin
16139: sa 209 eri kunnassa yhteensä 223 autoa. ollen vuosina 1979-84 n. 75 kirjastoautoa eli
16140: Kirjastoautotoiminnan tarpeellisuus on osoi- keskimäärin 12 autoa vuodessa. Kirjastoautojen
16141: tettavissa tilastoluvuilla, joiden mukaan kirjas- lisähankintakustannukset olisivll't n. 19,5 milj.
16142: toautoista tehtiin vuonna 1976 10,8 milj.lainaa, mk, josta valtion osuus n. 2,1-2,5 milj. mk
16143: josta yhtä kirjastoautoa kohden tulee 52 741 vuotta kohden.
16144: lainaa. Samanaikaisesti kirjastoautoa käytti Erityisen tärkeänä on pidettävä, että loppuun
16145: 263 588 lainaajaa eli 1 285 lainaa jaa/ auto. käytettyjen kirjastoautojen tilalle saataisiin
16146: Käytettävissä olevien tietojen mukaan vuo· ajoissa uudet, koska muuten asutustaajamien
16147: den 1976 loppuun mennessä oli 205 käytössä ulkopuolella asuva väestö tulee jäämään ilman
16148: olleesta kirjastoautosta uusittu 10 autoa. Uusin- kirjastopalveluja ja heihin kohdistetut lähes ai-
16149: tahankinnalla korvattujen kirjastoautojen käyt- noat kulttuuripalvelut loppuvat kokonaan.
16150: töikä on ollut 7-16 vuotta keskimääräisen Vuonna 1979 on valtion budjetissa ollut kaik-
16151: käyttöiän ollessa n. 10 vuotta. Kirjastoautojen kiaan 1 milj. mk kirjastoautohankintojen ra-
16152: uusintahankintojen tarvetta tulee lähitulevai- hoitukseen. Tällä summalla on pystytlty rahoit-
16153: suudessa Hmenemään entistä enemmän, koska tamaan vain viiden kirjastoauton hankinta. Kun
16154: vuosina 1967-70 hankittuja kirjastoautoja on vuodeksi 1980 keskittyy ainakin 25 kirjastoau-
16155: tällä hetkellä toiminnassa vielä 30 ja vuonna ton uusintatarve ja kohtuullista olisi, että edes
16156: 1971 hankittuja 27. Kouluhallituksen asettama muutama kunta voisi aloittaa kirjastoautotoi-
16157: kirjastoautotyöryhmä on arvioinut kirjastoauto- minnan, olisi valtionosuuden rahoitustarve 5-6
16158: jen uusintahankintatarpeen v. 1979-84 keski- milj. markkaa.
16159: määrin 18 autoksi vuodessa. Vuoden 1978 hin- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
16160: tatason mukaan hankintakustannukset olisivat taen,
16161: työryhmän mukaan n. 27,8 milj. mk, josta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16162: valtion rahoitusosuus olisi arviolta n. 2,5-3,0 1980 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
16163: milj. mk vuodessa. markan määrärahan kirjastoautojen
16164: Lisäksi on otettava huomioon, että yli 6 000 hankkimiseksi.
16165: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
16166:
16167: Antero Juntumaa
16168: 1979 vp. 411
16169:
16170: Raha-asia-aloite n:o 378.
16171:
16172:
16173:
16174:
16175: Juntumaa: Määrärahan osoittamisesta Kurun-Parkanon maan-
16176: tien perusparannustöiden käynnistämiseksi.
16177:
16178:
16179: E d u s kun n a 11 e.
16180:
16181: Itä-länsisuuntainen Kurun ja Parkanon ma ja kestokykynsä rajoilla, se tarvitsee pikai-
16182: kunnissa sijaitseva tieyhteys Kuru-Parkano on sen peruskorjauksen.
16183: vanha ja heikkokuntoinen. Tiellä on tärkeä Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
16184: merkitys mm. puutavarankuljetuksen vuoksi tavasti,
16185: sekä yhdystienä Satakunnasta ja sen rannikolta
16186: Mäntän ja Sisä-Suomen teollisuusalueille. Lisäk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16187: si tie palvelee harvaan asutun seudun useiden 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
16188: kylien ainoana kulkureittinä asutuskeskuksiin. markan määrärahan Kurun-Parkanon
16189: Edelleen kehittyvä· turveteollisuus tarvitsee maantien (maantie n:o 322) peruspa-
16190: tietä, samoin Kurun kiviteollisuus. Koska siis rannustöiden käynnistämistä varten.
16191: tie on erityisen raskaan liikenteen kuormitta-
16192: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
16193:
16194: Antero Juntumaa
16195: 412 1?79 vp.
16196:
16197: Raha-asia-aloite n:o 379.
16198:
16199:
16200:
16201:
16202: Juntumaa: Määrärahan osoittamisesta Ruhalan-Vilppulan maan-
16203: tien perusparantamiseen.
16204:
16205:
16206: E d u s k u n n a 11 e.
16207:
16208: Itä-länsisuuntainen Ruoveden ja Vilppulan kuormaa vuodessa. Lisäksi on tällä väylällä
16209: kunnissa sijaitseva tieyhteys Ruhala-Vilppula vilkas bussi-, työmatka-, koululaiskuljetus· ja
16210: on vanha ja heikkokuntoinen. Uuden tien ra- matkailuliikenne.
16211: kentamisesta on eduskunta hyväksynyt· aloit· Vilppulan-Ruhalan 22 kilometrin pituisen
16212: teen jo v. 1962. Hanke on ollut tie- ja vesi- tien petosparannusta varten on valmis ja vah-
16213: rakennuslaitoksen toimenpideohjelmassa vuo- vistettu· suunnitelma, joten työ voidaan aloit-
16214: delle 1972 sekä sittemmin siirrettynä myöhem- taa. nopeasti. Työhön voitaisiin sijoittaa noin
16215: mille vuosille, mutta on jäänyt Hämeen piirin 100 miestä.
16216: vaikeiden rahoitusnäkymien vuoksi kokonaan Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
16217: pois ohjelmasta. taen,
16218: Ruhalan-Vilppulan tieyhteys on tärkeä eri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16219: tyisesti puunjalostusteollisuuden kuljetusten 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
16220: vuoksi. Nykyiset puutavaran kuljetukset ovat markan määrärahan Ruhalan-Vilppu-
16221: lähes 250 000 m 3 vuodessa, yksistään Ruove- lan maantien perusparannustyötä var-
16222: dellä toimivat sahat kuljettavat noin 5 000 ten.
16223: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
16224:
16225: Antero Juntumaa
16226: 1979 vp. 413
16227:
16228: Raha-asia-aloite n:o 380.
16229:
16230:
16231:
16232:
16233: Juntumaa: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnille raittius-
16234: työhön ja päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huoltoon
16235: maksettavan valtionosuuden ja -avustuksen korottamiseksi.
16236:
16237:
16238: Ed u s kun n a 11 e.
16239:
16240: Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden ai- alkaen on alkoholivaraosuus ollut 5,00 mk kun-
16241: kana on alkoholin kulutus maassamme kasva- nan asukasta kohti. Kuntien saamien alkoholiva-
16242: nut noin 116 %. Suuri osa kulutuksen kas- rojen mää1ällinen jälkeenjääneisyys on huomat-
16243: vusta on ohjautunut humalakulutukseen. Suur- tava. Vuodesta 1955 vuoteen 1975 olivat val-
16244: kuluttajien määrä on kasvanut ja keski-ikä alen- tion alkoholitulot kasvaneet noin 14Jkertaisiksi,
16245: tunut. Raittiiden kansalai-sten määrä on huomat- muuta kuntien alkoholivarat ainoastaan kaksin-
16246: tavasti v~hentynyt. Kun vielä vuonna 1969 oli kertaisiksi. On huomattava, että alkoholivara-
16247: 15-69-vuotiaista kansalaisista raittiita 22 %, osuudestaan kunta saa käyttää toisen puolen
16248: oli heidän osuutensa vuonna 1976 enää 15 %. täysin vapaasti )'leisiin menoihinsa ilman tilitys-
16249: Merkittävin muutos oli tapahtunut 15-19-vuo- velvollisuutta. Ainoastaan toinen puoli sen on
16250: tiaiden naisten keskuudessa. Heistä oli vuonna käytettävä paika1lisen tarpeen mukaan kunnas-
16251: 1969 raittiita 33 %, mutta vuonna 1976 enää sa suoritettavaan raittiustyöhön, alkoholijuo-
16252: 13 %. Kulutuksen kasvun myötä ovat myös mista aiheutuvien haittojen ehkäisemistä tar-
16253: alkoholihaitat lisääntyneet. Juopumuspidätysten koittavaan toimintaan sekä päihdyttävien ainei-
16254: määrä on kaksinkertaistunut, samoin pahoinpi- den väärinkäyttäjien ja heidän perheittensä
16255: telyrikosten; ratJtijuopumustapausten määrä on huoltoon. On siis varsin ymmärrettävää, että
16256: jopa kolminkertaistunut. Kulutuksen kohonnut kunnat eivät ole täHä rahoitusperusteella olleet
16257: taso tulee näkymään myös terveydellisten hait- kovin kiinnostuneita kehittämään kunnallista
16258: tojen kasvuna. raittiustointa.
16259: Raittiuden edistämistä ja kunnan alkoholi- Kunnallisen raittiustoimen, ja sitä kautta kun-
16260: olojen sekä alkoholilain valvonnan seurantaa nissa tapahtuvan järjestömuotoisenkin raittius-
16261: varten on kunnissa alkoholilain 76 §:n perus- työn tehostamiseksi on välttämätöntä kiireel-
16262: teella rai ttiuslau takunnat. Vuoden 1976 alussa lisesti korottaa merkittävästi kunnille alkoholi-
16263: tuli voimaan alkoholilain 76 a §, jonka mukaan lain 98 § :n perusteella maksettavia määrära-
16264: raittiuslautakunnalle kuuluvia tehtäviä varten hoja. Valtion alkoholitulojen kasvua mittapuu-
16265: tulee kunnassa olla yksi tai useampia viranhal- na käyttäen tulisi kuntien alkoholivaraosuuden
16266: tijoita. olla vähintään 40 markkaa asukasta kohti.
16267: Alkoho1ilain 76 a § ei ole kuitenkaan käytän- Edellä sanotun perusteella ehdotan,
16268: nössä toteutunut, eikä kunnallinen raittiustoimi
16269: muutoinkaan ole kehittynyt odotetulla tavalla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16270: Merkittävänä syynä siihen, että kunnallinen 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
16271: raittiustoimi ei ole kehittynyt tehokkaaksi päih- 33.51.30 lisäyksenä 35 000 000 mark-
16272: deongelmien ja tupakoinnin vahentämisorgani- kaa käytettäväksi kunnille raittiustyö-
16273: sastioksi, on tehtävään suoritetun valtionosuu- hön ja päihdyttävien aineiden väärin-
16274: den vähyys. käyttäjien huoltoon maksettavan val-
16275: Alkoholilain 98 §:n perusteella kunnat saa- tionosuuden ja -avustuksen nostamiseksi
16276: vat valtiolta ns. alkoholivaroja. Vuodesta 1975 10 markkaan kunnan asukasta kohden.
16277: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
16278:
16279: Antero Juntumaa
16280: 414 1979 vp.
16281:
16282: Raha-asia-aloite n:o 381.
16283:
16284:
16285:
16286:
16287: Juvela ym.: Määrärahan osoittamisesta Yleinen Lehtimiesliitto
16288: r.y:lle opintotoiminnan järjestämiseen ja opintoapurahoihin.
16289:
16290:
16291: E d u s k u n n a 11 e.
16292:
16293: Sanomalehtien ja muiden tiedotusvälineiden Niin itse järjestämänsä opintotoiminnan kuin
16294: palveluksessa työskentelevien täydennyskoulu- jäsentensä apurahat opiskelua varten liitto on
16295: tuksen tarve on viime vuosina kasvanut huo- kustantanut hallitsemaosa Cay Sundströmin
16296: mattavasti. Monien uusien teknisten valmiuk- rahaston varoista. Rahaston varojen vähäisyys
16297: sien lisäksi työntekijöiden on jatkuvasti kartu- on jo muodostunut esteeksi tämän toiminnan
16298: tettava ja laajennettava yleissivistystään sekä laajentamiselle. Samaan aikaan opintotoiminnan
16299: kehitettävä muita työssään tarvitsemiaan tai- ja opintoapurahojen tarve on kuitenkin kasva-
16300: toja, mm. vieraiden kielten hallintaa. nut liiton jäsenmäärän nousun myötä.
16301: Yleinen Lehtimiesliitto r.y. on koko ole- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16302: massaolonsa ajan järjestänyt jäsenilleen poik- nioittavasti,
16303: keuksellisen laajaa opintotoimintaa. Vuosittain
16304: liitto on järjestänyt sekä valtakunnallisia että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16305: paikallisia opintotilaisuuksia. Liitto tukee myös 1980 tulo- ia menoarvioon momentille
16306: jäsentensä . itsenäisiä, heidän ammatillisia val- 29.99.50 40 000 markkaa Yleinen Leh-
16307: miuksiaan kohentavia opintoja. timiesliitto r.y:lle opintotoiminnan iär-
16308: ;estämiseen ;a opintoapurahoihin.
16309: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
16310:
16311: Aulis Juvela Niilo Koskenniemi
16312: Lauha Männistö Anna-Liisa Hyvönen
16313: 1979 vp. 415
16314:
16315: Raha-asia-aloite n:o 382.
16316:
16317:
16318:
16319:
16320: Juvela: Määrärahan osoittamisesta Euran Koskeljärven veden
16321: pinnan nostamiseen.
16322:
16323:
16324: E d u s k u n n a II e.
16325:
16326: Euran Honkilahdella SIJaitseva Koskeljärvi arviolta noin 1 miljoonalla markalla järvi voi-
16327: kuuluu asiantuntijoiden mukaan maamme kym- taisiin kunnostaa nykyistä paremmaksi retkeily-
16328: menen parhaan lintujärven joukkoon. Paitsi ja virkistyskohteeksi. Lisäksi on otettava huo-
16329: tätä huomionarvoista seikkaa tämän kauniin mioon tarkoitukseen ·saatava muu taloudellinen
16330: luonnonvaraisen järven rantamaisemat muodos- tuki.
16331: tavat lisäksi arvokkaan retkeily- ja virkistys- Joka tapauksessa Koskeljärven rehevöitymi-
16332: kohteen laajalti Eurassa ja lähiseudulla. Järvi nen ja umpeenkasvaminen olisi estettävä ja se
16333: on pinta-alaltaan noin 650 hehtaaria. toteutuisi järven veden pintaa nostamalla edel-
16334: Viime vuosisadan puolivälissä alullepantujen lä mainitut 50-60 senttimetriä. Samalla olisi
16335: mutta sittemmin keskeytettyjen kuivaustoimen- huolehdittava siitä, ettei suunnitellulla huvila-
16336: piteitten seurauksena järven veden korkeus asutuksella turmeltaisi tämän kauniin luonnon-
16337: jäi kuitenkin liian alhaiseksi. Erityisesti se on varaisen järven edellytyksiä toimia yleisenä,
16338: tuottanut vaikeuksia järven kalakannan kehit- kaikkien käytössä olevana virkistyskohteena.
16339: tämiselle. Ratkaisevan parannuksen asiaan toi- On melkoinen harvinaisuus, että Etelä-Suomes-
16340: si järven veden pinnan nostaminen noin 50- ta löytyy vielä näinkin suuri järvi, jonka ranta-
16341: 60 senttimetrillä. Veden korkeuden nostolla mahemat ovat asumattomat. Tämän järven eri-
16342: olisi myönteinen vaikutus lisäksi järven rehe- koinen omaleimaisuus olisikin säilytettävä myös
16343: vöirymisen estämiselle ja se epäilemättä lisäisi vastaisuudessa.
16344: entisestään myös Koskeljärven arvoa lintujär- Edellä olevan perusteella ehdotan,
16345: venä.
16346: Sanomattakin on selvää, ettei Koskeljärven että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16347: veden pinnan nostaminen ja järven virkistyk- 1980 tulo- ·ja menoarvioon 1 000 000
16348: sellisten arvojen suojeleminen voi tapahtua markan määrärahan Euran Kosketjärven
16349: ilman valtiovallan tukea. Järven "entisöiminen" veden pinnan nostamiseen ja järven
16350: ei .aiheuttaisi valtiolle suuria kustannuksia, sillä yleisen virkistyskäytön parantamiseen.
16351: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
16352:
16353: Aulis Juvela
16354: 416 1979 vp.
16355:
16356: Raha-asia-aloite n:o 383.
16357:
16358:
16359: Juvela ym.: Määrärahan osoittamisesta Sokeain Keskusliitolle
16360: näkövammaisten tiedotuspalveluun.
16361:
16362:
16363: E d u s k u n n a 11 e.
16364:
16365: Sokeat ja muut näkövammaiset ovat erittäin Erityisesti on kiinnitetty huomiota paikallisten
16366: vaikeassa asemassa tiedonsaantiin nähden. He ja alueellisten lehtien tarpeeseen.
16367: eivät voi lukea normaalein painokirjaimin pai- Sokeain Keskusliitolla ei kuitenkaan ole ta-
16368: nettuja päivä-, aikakaus- ja muita lehtiä ja kir- loudellisia mahdollisuuksia lisätä informaatio-
16369: joja. Tiedon välittäminen näkövammaisille ta- palvelua. Päinvastoin on olemassa vaara, ettei
16370: pahtuu pistekirjoituksella, korvin kuultavina liitto pysty hoitamaan edes nykyisessä laajuu-
16371: äänitteinä ja heikollakin näkökyvyllä erottuvana dessaan esim. lehtien julkaisemista. Tämä joh-
16372: isokirjoituksena. tuu siitä, että liiton rahoitusosuus on viime
16373: Näkövammaisten informaatiopalvelun hoita- vuosina voimakkaasti kasvanut. Vuonna 1976
16374: minen ja kehittäminen on yksi Sokeain Kes- olivat lehtien kustannukset 370 510 markkaa ja
16375: kusliiton keskeisimmistä tehtävistä. Liitto jul- vuonna 1978 vastaavasti 525 279 markkaa.
16376: kaisee neljää pistekirjoituslehteä ja yhtä ääni- Näistä kokonaiskustannuksista valtionapu vuon-
16377: lehteä: na 1976 peitti 270 000 markkaa ja vuonna
16378: Sokeain Airut 1978 valtionavun osuus oli 300 500 markkaa
16379: - ilmestyy kolmena numerona kuukaudessa eli valtionapu oli kahdessa vuodessa kohonnut
16380: ja käsittelee näkövammaisten järjestötoimintaa, vajaat 10 %. Sen sijaan Sokeain Keskusliiton
16381: sosiaaliturvaa ja kuntoutusta sekä muita erityi- oma rahoitusosuus oli kasvanut 100 510 mar-
16382: sesti näkövammaisten kannalta ajankohtaisia kasta 220 279 markkaan eli yli 100 %. Sama
16383: asioita. kehitys on jatkunut myös vuonna 1979 ja
16384: Tidning för Finlands blinda vuonna 1980 Sokeain Keskusliiton rahoitus-
16385: - ruotsinkielinen tiivistelmä Airut-lehdestä, osuuden arvioidaan kohoavan yli 300 000 mar-
16386: ilmestyy 11 kertaa vuodessa. kan, ellei valtion budjettiin otettavaa määrä-
16387: rahaa olennaisesti nosteta.
16388: Kuulo-näkövammaisten lehti Informaatiopalvelun kustannusten nousu on
16389: - käsittelee etityisaineistoa tiedonsaannin johtunut siitä, että· informaatiopalvelujen piiriin
16390: kannalta kaikkein vaikeimmassa asemassa ole- on löydetty entistä enemmän näkövammaisia,
16391: ville eli kuurosokeille, ilmestyy 4 kertaa vuo- minkä johdosta lehtien painosmäärät ovat ,tun-
16392: dessa. tuvasti kohonneet. Lehtien painosmäärät koho-
16393: Manteli sivat vuodesta 1976 vuoteen 1978 noin 30 %.
16394: - kotitalouslehti, ilmestyy 4 kertaa vuo- Painosmäärien lisääntymisellä on piste- ja ääni-
16395: dessa. lehtien kohdalla suurempi kustannusvaikutus
16396: Ääniviesti kuin tavallisten lehtien kohdalla. Sen sijaan
16397: - sisältää yleistä, ajankohtaista informaa- valtionavustuksen osuus on kohonnut vuosittain
16398: tiota, jota kerätään mm. aikakauslehdistä, vajaan inflaatioprosentin verran.
16399: ilmestyy 11 kertaa vuodessa. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16400: Sokeain Airut, Manteli ja Kuulo-näkövam-
16401: maisten lehti ilmestyvät myös isokirjoituksella. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16402: Sokeain Keskusliiton informaatiopalvelun ke- 1980 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
16403: hittämiseen kohdistuu suuria vaatimuksia. Nä- erillisen 300 000 markan määrärahan
16404: kövammaiset toivovat lehtitoiminnan laajene- käytettäväksi Sokeain Keskusliiton näkö-
16405: van ja lehtien ilmestymiskertojen lisääntyvän. vammaisten tiedotuspalveluun.
16406: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
16407:
16408: Aulis Juvela Lauha Männistö Anna-Liisa Hyvönen
16409: 1979 vp. 417
16410:
16411: Raha-asia-aloite n:o .384.
16412:
16413:
16414:
16415:
16416: Järvilehto ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden teknillisen
16417: oppilaitoksen laajennuksen suunnitteluun.
16418:
16419:
16420: E d u s k u n n a 11 e.
16421:
16422: Lahden teknillisen oppilaitoksen laajennus elämänkin edellyttämät opiskelijoiden jatko-
16423: on usean vuoden ajan ollut esillä valtion KTS- koulutusmahdollisuudet.
16424: suunnitelmassa. Se on mukana myös ammatti- Oppilaitoksen opetus keskittyy lähes täysin
16425: kasvatushallituksen suunnitelmissa, mutta han- puu- ja rak:ennusalaan, kun erityisesti esiintyy
16426: ketta on toistaiseksi lykätty. painetta laajentaa konealan opetusta ja aloittaa
16427: Päijät-Hämeen elinkeinorakenne on erittäin myös sähköalan koulutus. Lisäksi on tarvetta
16428: teollisuuspainotteinen, josta syystä myös tek- vaatetusteollisuutta palvelevaan koulutukseen ja
16429: nillisen koulutuksen aloitus- ja oppilaspaikkojen kaavoituksen koulutukseen.
16430: määrää tulisi lisätä. Lahden teknillisessä oppi- Opetuksen laajentaminen edellyttää lisätiloja,
16431: laitoksessa tulisi elinkeinorakenteen vuoksi olla vähimmillään n . .3 500m2•
16432: enemmän alan koulutuspaikkoja kuin keskimää- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
16433: rin koko valtakunnassa, mutta niitä onkin kes-
16434: kimääräistä vähemmän. että· Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16435: Kun Lahdessa on yleisten ammattikoulujen 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
16436: aloitus- ja oppilaspaikkoja lisätty kuunaliisin 29.76.74 200 000 markan määrärahan
16437: toimenpitein, olisi johdonmukaista, että valtion käytettäväksi Lahden teknillisen oppilai-
16438: toimenpitein turvattaisiin ympäristön elinkeino- toksen laajennuksen suunnitteluun.
16439: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
16440:
16441: Ulla Järvilehto Esko Almgren
16442: Antero Juntumaa Väinö Rautiainen
16443: Sauli Hautala
16444:
16445:
16446:
16447:
16448: 53 0879007181
16449: 418 1979 vp.
16450:
16451: Raha-asia-aloite n:o 385.
16452:
16453:
16454:
16455:
16456: Järvilehto yni.: Määrärahan osoittamisesta vapaiden kirkko- ja
16457: seurakuntien kulttuuri- ja sosiaalitoimintaan sekä niiden toi-
16458: mintakeskusten rakentamiseen.
16459:
16460:
16461: E d u s k u n n a II e.
16462:
16463: Vapaat kirkko- ja seurakunnat suorittavat . tamista varten. Ruotsin valtion budjetista on
16464: mittavaa kulttuuri- ja sosiaalityötä, nuorisotyötä vapaille seurakunnille jaettu yli 20 miljoonaa
16465: 'ja ennaltaehkäisevää toimintaa alkoholismia, .kruunua jaettavaksi kullekin niiden jäsenmäärää
16466: .tupakointia ja muita terveydellisesti haitallisia vastaavassa suhteessa.
16467: elämäntapoja vastaan. Nämä kirkko- ja seura- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
16468: kunnat: Helluntaiherätys, Vapaakirkko, Meto-
16469: distikirkko, Pelastusarmeija, Baptistiyhdyskun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16470: ta, Adventtikirkko, eivät saa kootuksi varoja 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
16471: verotuksella niin kuin valtionkirkot. Eräitten 29.99.50 5 000 000 markan maara-
16472: vapaitten seurakuntien taloutta rasittavat kiin- rahdn jaettavaksi vapaille kirkko- ja
16473: teistöistä perittävät kirkollis-, valtion- ja kun- seurakunnille niiden kulttuuri- ja so-
16474: nallisverot. Näille kirkko- ja seurakunnille voi- siaalitoimintaa sekä toimintakeskusten
16475: taisiin myöntää varoja nimenomaan kulttuuri- rakentamista varten.
16476: ja sosiaalityötä sekä toimintakeskusten raken-
16477: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
16478:
16479: Ulla Järvilehto Antero Juntumaa Väinö Rautiainen ·
16480: Impi Muroma Esko Almgren Sauli Hautala
16481: 1979 vp~ 4.19
16482:
16483: Raha-asia-aloite n:o .386.
16484:
16485:
16486:
16487:
16488: Järvilehto ym;: Määrärahan osoittamisesta kodinperustamislai-
16489: noihin.
16490:
16491:
16492: E d u s k u n n a 11 e.
16493: Nuoret, alle JO-vuotiaina avioliiton solmivat perheet joutuvat asumaan ahtaasti silloin kun
16494: pariskunnat ovat kotia perustaessaan usein hy- tilaa tarvitaan, lasten ollessa pieniä. T aloudelli-
16495: vin vaikeassa taloudellisessa asemassa. Monilla set mahdollisuudet väljempään asumiseen avau-
16496: on opiskelu vielä kesken, ja perheen talous tuvat usein vasta keski-iässä, jolloin tilantarve
16497: on opintolainojen ja satunnaisten tilapäisansioi- vähenee lasten lähtiessä kotoa.
16498: den varassa. Niillä, jotka ovat jo päättäneet Yhteiskunnan, jonka tulevaisuus on lapsissa,
16499: opiskelunsa, on edessä pitkäaikainen opintovel- tulee tukea nuorten perheiden perustamista ja
16500: kojen takaisin maksu. Myös työssä käyvien lasten synnyttämistä sekä oikaista asumisväl-
16501: nuorten ansiot ovat tässä vaiheessa yleensä jyyteen liittyvät vinoutumat lapsiperheiden
16502: pienimmillään ja nousevat myöhemmin ikä- osalta. Näistä syistä olisi alle 30-vuotiaille avio-
16503: lisien ja ammattitaidon karttumisen johdosta. liiton solmiville pariskunnille myönnettävä pit-
16504: Kun velkojen maksu, pienipalkkaisuus, kodin käaikaista halpakorkoista kodinperustamislai-
16505: perustaminen ja perheen elättäminen aiheutta- riaa, jonka maksuerät voitaisiin porrastaa nou-
16506: vat nuorille aviopareille samanaikaisesti talou- seviksi perheen varallisuuden kohoamisen myö-
16507: dellista painetta, pyrkivät monet siirtämään tä. Laina voitaisiin yhdistää myös perhekustan-
16508: lasten synnyttämistä myöhempään ikään. Kui- nusten tasaukseen siten, että jokaisen lapsen
16509: tenkin iän karttuessa synnytysriskit ja lasten syntymän yhteydessä osa lainasta kuoleutuisi.
16510: riskit jossain määrin lisääntyvät· ja myös fertili- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun•
16511: teetti 1. mahdollisuus lasten saamiseen alenee. nioittaen,
16512: Biologisesti edullisinta olisi hankkia ainakin en-
16513: simmäinen lapsi alle 28-vuotiaana. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16514: Ne perheet, jotka hankkivat lapsensa hyvissä 1980 tulo- ja menoarvioon luvun 33.15
16515: ajoin, joutuvat usein tinkimään asumistasostaan uudelle momentille 30 000 000 markan
16516: lapsettorniin perheisiin nähden.· Nykyisen asu- määrärahan käytettäväksi kodinperusta-
16517: misjärjestelmän suuri heikkous on siinä, että mislainoihin alle 30-vuotiaille avioliiton
16518: solmiville nuorille pariskunnille;
16519: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
16520:
16521: Ulla Järvilehto Antero Juntumaa Väinö Rautiainen
16522: Impi Muroma Esko Almgren Sauli Hautala
16523: 420 1979 vp.
16524:
16525: Raha-asia-aloite n:o .387.
16526:
16527:
16528:
16529:
16530: Järvilehto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vammau-
16531: tuneiden suojatyöpaikkatoiminnan valtionosuuksiin.
16532:
16533:
16534: Eduskunnalle.
16535:
16536: Eri tavoin vammautuneille ihmisille olisi dotonta, sillä suojatyöpaikkojen tuotteiden
16537: yhteiskunnan taholta pyrittävä luomaan tasa- myyntitulot peittävät näiden työpaikkojen me-
16538: veroiset toiminta- ja elämisen mahdollisuudet noista tavallisesti yli 80 %.
16539: terveiden kanssa. Avohoito ja kuntoutus vam- Monet normaalista työelämästä sivuun jou-
16540: maisten osalta tulisi järjestää niin, että mah- tuneet vammautuneet tarvitsisivat suojatyötä
16541: dollisimman moni vammainen voisi elää mah- jo yksinomaan mielenterveyden kannalta. Paitsi
16542: dollisimman normaalia elämää. Useiden vam- työtuloja vajaatyökykyinen saa suojatyön kautta
16543: maisten ainoa elinpaikkamahdollisuus on van- mielekkyyttä elämäänsä. Suojatyö lykkää työ-
16544: hainkoti, vaikka he sopivasti koulutettuina kyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä ja jouduttaa
16545: voisivat osallistua työelämään. Siksi tarvittaisiin siirtymistä laitoshoidosta osallistuvaan yhteis-
16546: vammaisille tarkoitettua ammatti- ja uudelleen- kuntaan. Suojatyöpaikkojen lisääminen on pe-
16547: koulutusta sekä suojatyöpaikkoja. rusteltua ennen kaikkea siksi, että tällä tavoin
16548: Vajaatyökykyisiä varten tarvittaisiin noin pyritään ihmisen kuntouttamiseen ja itsenäiseen
16549: 10 000 suojatyöpaikkaa, kun niitä tällä hetkellä elämään ja sen laadullisen tason kohottamiseen.
16550: on vain noin 1 000. Tarve on tällä hetkellä Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
16551: siis kymmenkertainen. Nykyisin suojatyökeskus- nioittaen,
16552: ten yllänitäjinä toimivat eri yhdistykset ja sää-
16553: tiöt. Olisi toivottavaa, että myös yhteiskunta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16554: osallistuisi suojatyöpaikkojen perustamiseen ja 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
16555: ylläpitoon, koska tarve on moninkertainen ja 33.44.51 lisäyksenä 10 000 000 mark-
16556: suojatyön myönteiset puolet kuntoutettaville ja kaa käytettäväksi vammautuneiden lää-
16557: vajaatvökykyisille ovat erittäin suuret. Suoja- kinnällisen ja sosiaalisen kuntoutuksen
16558: työpaikkojen moninkertaistaiDisen yhteiskunnan tehostamiseen ;a suojatyöpaikkoien pe-
16559: ·toimesta ei pitäisi olla taloudellisestikaan mah- rustamiseen vammautuneille.
16560: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
16561:
16562: Ulla Järvilehto Antero Juntumaa Väinö Rautiainen
16563: Impi Muroma Esko Almgren Sauli Hautala
16564: 1979.yp. 421
16565:
16566: Raha-asia-aloite n:o 388.
16567:
16568:
16569:
16570:
16571: Järvilehto ym.:· Korotetun määrärahan osoittamisesta tupakoin-
16572: nin terveyshaitoista tiedottavan valistuksen jakamista varten.
16573:
16574:
16575: E d u s k u n n a 11 e.
16576: · Tupa~kkalain mwkaan tupakanvastaiseen valis- kointiin liittyviä terveyshai-ttoja ei voida valis-
16577: tustoimintaan maassamme tulisi käyttää vuo- tuksen avuHa ·riittävästi tiedottaa yleisölle. Tu-
16578: sittain summa, joka vastaa 0,.5 % tupakkaval- pa:kkalaki mielletään tällöin helposti kieltolai:k•,
16579: misteveron tuotosta. Vuoden 1980 budjettiesi• si eikä .terveyslaiksi, vaikka se on nimenomaan
16580: tyksessä on tarkoitukseen varattu ainoastaan terveyslaiksi luotu. Tehokkaan valistuksen avul-
16581: 3,3 miljoonaa markkaa, vaikka summan pitäisi la voidaan ylei5iä asenteita muuttaa ja säästää
16582: anvioidun tup~avalmisteveron tuoton mu- myöhemmässä vaiheessa sekä sairaanhoitokus-
16583: kaan olla .5,5 miljoonaa mat~kaa. tannuksia että inhimillisiä murhenäytelmiä.
16584: · Tutkimusten mukaan tupakoinnin voimakas Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
16585: vähentyminen johtaa suurempaan kansanter-
16586: veyden ikohentumiseen kuin mikään muu en- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
16587: na1taehkäisevän terveydenhoidon muoto. Prof. den 1980 tulo- ;a menoarvioon momen-
16588: Karvosen mukaan savufukeenpolton tiliin on tille 33.73.22 lisäyksenä 2 200 000
16589: pantava noin 1 000-1 800 ·työikäisen miehen markkaa tupakoinnin ehkäisemisestä an-
16590: sepelvaltimolkuolema vuodessa. Tupaikan ja netun lain mukaisen tupakoinnin ter-
16591: keuhkosyövän välinen yhteys on kiis·tattomasti veyshaitoista tiedottavan valistuksen
16592: osoitettu. suunnittelua ja ;akamista varten.
16593: . Tupa!kkalam teho he1kkenee, jos näi.tä tupa-
16594: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
16595:
16596: Ulla Järvilehto Antero Juntumaa
16597: Impi Muroma Sauli Hautala
16598: Väinö Rautiainen
16599: 422 1979 vp.
16600:
16601: Raha-asia-aloite n:o 389.
16602:
16603: Järvilehto ym.: Määrärahan osoittamisesta anestesiaerikoislääkä-
16604: rin ja erikoissairaanhoitajan virkojen perustamiseksi yliopis-
16605: tollisiin keskussairaaloihin synnytyskipujen lievittämisen to-
16606: teuttamiseksi.
16607:
16608: E d u s k u n n a 11 e.
16609:
16610: SynnytySikipujen lievittämistä on viime vuo- · lumbaalista epiduraalipuudutusta, jonka las-
16611: sina alettu vaatia entis·tä laajemmin. On luon- kettu tarve on 15-20 % synnyttäjistä. Tämä
16612: nollista,' .·että näin on käynyt, sillä kehittyvä tehokas kivunpoistomenetelmä edellyttää kui.-
16613: lääketiede on luonut uusia k1vunlievitysmene- tenkin anestesialääkäriä toimenpiteen suoritta-
16614: telmiä, jotka ovat turvallisia sekä syntyvälle jruksi ja anestesiaan erikoistunutta hoitajaa poti-
16615: lapselle että äidille. On ilmeistä, että tämän laan tarkkailijaksi normaalin obstetrisen hen-
16616: suuntainen kehitys tulee myös jatkumaan. kilökunnan ohella.
16617: Viime aikoina Suomessa käydyssä juLkisessa Työryhmän laskelmien mukaan synnytysanal-
16618: keskustelussa on käynyt selvästi ilmi synnyttä- gesian 'toteuttamiseen tarvitaan 1 anestesialää-
16619: neiden äitien tyytymättömyys saamansa kivun kärin työpanos 3 000 synnytystä kohti ja 1
16620: lievitykseen synnytyksen aikana. Kysymys on anestesiaan perehtynyt synnytyssalin erikoissai-
16621: paitsi inhimillisesti myös väestöpoliittisesti tär- raanhoitaja 1 000 synnytystä kohti. Virkoina
16622: keä syntyvyyden osoittaessa alenemisen merk- kokonaistarve vastaisi 27 lääkärin ja 72 eri:kois-
16623: kejä. . sairaanhoitajan virkaa yliopisto- ja keskussai-
16624: Lääkintöhallitus asetti 18. 5. 1977 tek:emäl- raalatasolla.
16625: lään päätöksellä 'työryhmän, jonka tehtävänä Ajanmukaisen synnytyskipujen lievityksen
16626: oli selv1ttää synnytyskipujen lievittämisen tar- .toteuttaminen on tanko1tuksenmukaista aloittaa
16627: ve, laatia ehdotus toteuttamisohjelmasta sekä yliopistosairaaloista, koska tätä .kautta saatu
16628: arvioida tarvittavat henkilökunrtavoimavarat. kokemus on nopeimmin ja parhaiten hyödyn-
16629: Työryhmä on iaajassa ja perusteellisessa sel- nettävissä myös maan muissa synnytyssairaa-
16630: v1tyksessään, joka on valmistunut 30. 1. 1978, loissa. Työryhmän arvion mukaan tarvitaan yli•
16631: vodennut, että Suomessa n. 10-15 % syn- opistollisissa keskussairaaloissa synnytys·kivun
16632: nyttäjistä kokee sietämätöntä kipua synny- lievityksen toteuttamiseen lisävirkoja seuraa-
16633: tyksen yhteydessä~ Ensisijaiseksi yleisesti käy- vast1:
16634: tetltäväksi puudutusmenetelmäksi esitetään ns.
16635:
16636: HYKS 3 anestesialääkäriä ja 3 erikoissairaanhoitajaa
16637: TYKS 1 -,,- 1 -,,-
16638: TKS 2 -,,- 2 -,,-
16639: KYKS 1 -,,- 1 -,,-
16640: OYKS 2 -,,- 3 -,,-
16641: yht. 9 -,,- 10 -,,-
16642:
16643: Edellä sanotun perusteella ehdotamme, rahan 9 anestesiaerikoislääkärin ja 10
16644: erikoissairaanhoitajan viran perustami-
16645: että Eduskunta ottaisi valtion vuo- seksi ylzopistollisiin keskussairaaloihin
16646: den 1980 tulo- ja menoarvioon momen- synnytyskipujen lievityksen toteuttamis-
16647: tille 33.76.30 1 700 000 markan määrä- ta varten.
16648: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
16649:
16650: Ulla Järvilehto Antero Juntumaa
16651: Impi Muroma Sauli Hautala
16652: Väinö Rautiainen
16653: 423
16654:
16655: Raha-asia-aloite n:o .390.
16656:
16657:
16658:
16659:
16660: Kaårna ym.: Määrärahan osoittamisesta Vainikkalan viljavaras-
16661: ton muuttan:U~een. vastaanottovarastoksi.
16662:
16663:
16664: E d u s.ik u n n a 11 e ..
16665:
16666: Valtion viljavaraston Vainikkalan varasto on Etelä-Karjalasta tuotetun kauppaviljan varas-
16667: rakennettu Neuvostoliitosta ostetun viljan va- tointimahdollisuuksien parantamiseksi ja jotta
16668: rastointia varten. Vuonna 1959 rakennettiin ikäviltä ristiinkuljetuksilta voitaisiin välttyä,
16669: Vain.ikkalan viljavarastoTie uusi ajanmukainen olisi Vainikkalan viljavarasto muutettava vas·
16670: laboratorio ja henkilökunnalle asunnot. taanottova:rastoksi. Sitä varten olisi kuitenkin
16671: Viime vuosina ei kuitenkaan ole NeuvostO- hankittava kuivaamo ja puhdistuslaitteet sekä
16672: liitosta tullut viljaa, vaan Vainikkalan varastaa :rakennettava vastaanottolaituri autokuljetuksi~
16673: on käytetty kotimaasta tuotetun viljan varas- varten. .
16674: tointia varten, jota on tullut rautateitse Kymen- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16675: Llaksosta ja muualta Etelä-Suomesta. Vastaa- nioittaen, ·
16676: vasti Etelä-Karjalasta on lähetetty viljaa Ko-
16677: riaJle ja muihin Etelä-Suomen varastoihin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16678: Hyvinä viljavuosina on Etelä-Karjalassa ollurt 1980 tulo- ja menoarvioon JOO 000
16679: suuria vaikeuksia saada viljaa sijoitetuksi mi- markan määrärahan Vainikkalan vilja-
16680: hinkään varastoihin, vaan viljelijät ovat joutu- varastolle viljankuivaamon, puhdistus-
16681: neet säilyttämään kauppaviljaansa omissa puut- laitteiden ja vastaanottolaiturin raken-
16682: teellisissa säilytystiloissaan, kun vastaanotto- tamista varten.
16683: il.iikkeetkään eivät aina .pysty ottamaan vastaan
16684: kaikkea kaupaksi tarjottua viljaa varastointi-
16685: vaikeuksien takia.
16686: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
16687:
16688: Mikko Kaarna Juhani Saukkonen
16689: 424 1979 "P·
16690:
16691: Raha-asia-aloite n:o 391.
16692:
16693:
16694:
16695:
16696: Kaarna ym.: Määrärahan osoittamisesta valtateiden n:o 13 ja 15
16697: välisen tieyhteyden korjaamiseen välillä Multamäki-Rantti.
16698:
16699:
16700: E d u s k u n n a 11 e.
16701:
16702: Valtateiden n:o 13 ja 15 yhdystie Multa- kaisuja mainittavasti tarvittane, olisi tämä tie-
16703: mäki-Rantti Suomenniemen kunnassa on run- osuus suhteellisen vähin kustannuksin nopeasti
16704: saasti liikennöity tieyhteys. Tie muodostaa osan parannettavissa liikeoteeilisen merkityksensä
16705: merkittävästä poikittaistieyhteydestä Etelä-Kar- edellyttämään kuntoon.
16706: jalasta Itä-Hämeeseen Mäntyharjun ja Pertun· Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun·
16707: maan kautta edelleen Rantolaan, Sysmään ja nioittaen,
16708: Joutsaan.
16709: Mainitun poikittaistien osuus välillä Rantti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16710: -Varpanen-Mäntyharju on jo korjattu. Tä- 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
16711: män jälkeen Suomenniemen kunnan alueella markan määrärahan valtateiden n:o 1J
16712: o1eva osuus Multamäki-Rantti on viimeinen ja 15 välisen tieyhteyden korjaamiseen
16713: sorapintainen ja heikkokuntoinen osuus tästä välillä Multamäki-Rantti Suomennie-
16714: poikittaistieyhtey<.iestä. Koska tielinja tällä osuu- men kunnassa.
16715: della .sinänsä on verrattain suora eikä tien oi-
16716: Helsingi.ssä 2·0 päivänä syyskuuta 1979.
16717:
16718: Mikko Kaarna Juhani Saukkonen
16719: 1979 vp. 425
16720:
16721: Raha-asia-aloite n:o .392.
16722:
16723:
16724:
16725:
16726: Kaarna ym.: Määrärahan osoittamisesta tien rakentamiseksi Pul-
16727: san asemalta Mäntyniemen kautta Luumäelle valtatielle n:o 6.
16728:
16729:
16730: E d u s k u n n a 11 e.
16731:
16732: Vuonna 1963 valmistui TVH:n Kymen tie- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
16733: piirin toimesta suunnitelma oikotien rakentami- nioittaen,
16734: seksi Pulsan asemalta Luumäelle valtatielle n:o
16735: 6. Tämä suunnitelma on edelleen toteuttamatta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16736: Tien pituus on noin 10 km ja sen rakentami- 1980 tulo- ;a menoarvioon 2 000 000
16737: nen on erittäin tarpeellinen sen takia, että Pul- ma,.kkaa tien rakentamiseksi Pulsan ase-
16738: san-Ylämaan suunnasta Helsinkiin päin mat- malta Mäntyniemen kautta Luumäelle
16739: kustavien on aina tultava Lappeenrannan Sel- valtatielle n:o 6.
16740: käharjun kautta, mistä kertyy lisämatkaa noin
16741: 35 km.
16742: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
16743:
16744: Mikko Kaarna Juhani Saukkonen
16745:
16746:
16747:
16748:
16749: 54 0879007181
16750: 426
16751:
16752: Raha-asia-aloite n:o )93.
16753:
16754:
16755:
16756:
16757: Kaarna ym.: Määrärah!Ul osoittamisesta ns. vanhan Viipurin
16758: . • maantien korjaamiseen välillä Kasukkala- Nuijamaan kirkon-
16759: kylä.'
16760:
16761:
16762:
16763:
16764: Suomen ja NeuvostOliiton väli11ä tehdyn so- rannan ja Kasukkalan kylän välillä ja palvelee
16765: pimuksen mukaan avattiin rajanylityspaikka siltä osin myöskin Vainikkalaan suuntautuvaa
16766: Nuijamaalla. Tästä johtuen on moottoriajo- liikennettä. Tieosuus Kasukkalasta ·Nuijamaalle,
16767: neuvoliikenne Lappeenrannan ja Nuijamaan vä- noin 12 km, on peruskunnoltaan heikko, roq~
16768: lillä kasvanut huomattavaStti. Kasvava liikenne tiva, mäkinen ja mutkainen. Lisääntynyt tien
16769: asettaa .valtatie 6:n ja Nuijamaan rajanylitys- liikennetarve vaatii sen pikaista korjaamista,
16770: paikan väli1lä oleville teille entisestään suurem- Edellä esitetyn peruSJteella ehdotamme kun-
16771: pia vaatimuksia, jotta ne pystyisivät palvele- nioittavasti,
16772: maan kasvavan liikenteen tarpeita.
16773: Vanha Viipurin maantie liittyy valtatie että Eduskunta ottaisi valtion .vuoden
16774: 6:een Lappeenrannan rautatLeaseman kohdalla 1980 tufo-. ja menoarvioon . 5 000 000
16775: ja sitä käyttävät paikallisen liikenteen lisäksi markan määrärahan vanhan Viipurin
16776: huomattavan paljon .lännestä ja pohjoisesta Nui- maantien korjaamista varten tieosuudel-
16777: Jamaalle menevät ja sieltä tulevat autot. Tie on la Kasukkala- Nuijamaan kirkonkylä.
16778: kestopäällystetty 13 km:n matkalta Lappeen-
16779: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
16780:
16781: Mikko Kaarna J~ Saukkonen
16782: 427
16783:
16784: Raha-asia-aloite n:o 394.
16785:
16786:
16787:
16788:
16789: · Kaarna ym.: Määrärahan osoittamisesta :Vainikkalan---Kasukka-
16790: lail maantien rakentamiseen.
16791:
16792:
16793: Ed usk unn alle.
16794:
16795: Idänkaupan ja henkilöliikenteen jatkuvasti jo usean vuoden ajan·tehostetun kunno&sapidon
16796: li!>äännyttyä on Vainikkalan raja-asemasta muo- alaisena, mitä· ei ole kuitenkaan suoritettu näh-
16797: dostunut huomattava valtakunnallinen liikenne- tävästi siitä syystä, että tien peruskonto on
16798: keskus. Se on 'pakottanut mm .. rllltapihan SUU" niin heikko, ettei se vastaa sen liikennetarvetta.
16799: reen laajentamiseen, jonka työt ovat parhail- Siksi olisikin välttämättä rakennettava uudel-
16800: laim käynnissä. leen· tieosuus vä1illä Vainikkala-Kasukkala,
16801: Vainikkalan kautta ulkomaiseen tuontiin ja jossa se liittyy vanhaan Viipurin maantiehen,
16802: vientiin liittyvästä tavaraliikenteestä osa kulkee joka on kestopäällystetty välillä Kasukkala...,.,...
16803: maantiekuljetuksina raskaalla liikennekalustolla Lappeenranta.
16804: Vainikkalan-Haapajärven-Kasukkalan välistä Edellä esitetyn perusteella· ehdotamme kuti-
16805: maantietä n:o .390 käyttäen. Tietä käyttävät nioittaen,
16806: myöskin vuosittain useat ulkomaiset rekka-
16807: autot. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16808: Valtionrautateiden Vainikkalaan rakentamat 1980 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
16809: kontainernosturi ja terminaali ovat lisänneet markkaa Vainikkalan ja Kasukkalan vä-
16810: huomattavasti sanotun tien käyttöä. Tie on ollut lisen maantien rakentamista varten.
16811: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
16812:
16813: Mikko Kaarna Juhani Saukkonen
16814: 428 197? vp.
16815:
16816: Raha-asia-aloite n:o 395.
16817:
16818:
16819:
16820:
16821: IGmerva: Määrärahan osoittamisesta Kustavin-Mynämäen-
16822: Auran-Halikon tielinjan yleissuunnitteluun.
16823:
16824:
16825: Ed u s k u n n a 11 e.
16826:
16827: Valtakunnan poikittaistieyhteydet ovat kehit- sittelemässään valtakunnallisen päätieverkon ke-
16828: tyneet oleellisesti heikommin tai ratkaisevasti hittämisohjelmassaan osoittanut Kustavin-My-
16829: myöhemmin kuin keskuksista alkavat säteittäis- nämäen-Auran-Halikon tien ( v. 1990 tilan-
16830: tiet. Tämä koskee myös ja nimenomaan Lou- teessa) seudulliseksi päätieksi ja kun kannan-
16831: nais-Suomea, jossa ei Turun kaupungin ohikul- otto on yhtenäinen alueen seutusuunnittclun
16832: kutien ja Rauman-Lauttakylän tien välillä ole kanssa, olisi välttämätöntä osoittaa koko tie-
16833: ainoatakaan kehäsuuntaista yhteyttä. Asiantila linjan yleissuunnitteluun tarvittavat määrä-
16834: on osoittautunut erityisen ongelmalliseksi sekä rahat samoin kuin edellisen perusteella tehtä-
16835: elinkeinoelämän kuljetusten että erityisesti kun- välle tiesuunnittelulle ensi vaiheessa. taajamien
16836: tien välisen yhteistyön kannalta linjalla Kus- osalta.
16837: tavi-Mynämäki-Aura-Marttila-Halikko- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen,
16838: Salo. Tälle linjalle suunnitellusta maakunnalli-
16839: sesta poikittaistiestä ovat valmiina osuudet Tai- että Eduskunta ottaisi valtion vuode~~
16840: vassalo-Mietoinen ja Marttila-Halikko sekä 1980 tulo- ja menoarvioon 200 000
16841: rakennustyöt alkamassa v. 1980 budjettiehdo- markan määriirilhan KttStti'Vin-Mytrii-
16842: tuksen mukaan välillä Kustavi--Taivassalo. miien-Auran-HoJ.ileon. tielinian yleis-
16843: Kun TVH on vuoden 1979 toukokuussa kä- suunnitteluun.
16844: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
16845:
16846: Ilkka Kanerva
16847: .1979 vp. 429
16848:
16849: Raha-asia-aloite n:o .396.
16850:
16851:
16852:
16853:
16854: Kanerva: Määrärahan osoittamisesta 1Lehmänkurkun tien raken-
16855: tamiseen.
16856:
16857:
16858: E d u s k u n n a 11 e.
16859:
16860: Alueen kannalta merkittävä yhdys- ja mat- saimesta vapautuvan ponttoonisillan käyttämis-
16861: kailutie Kustavin pohjoiskärjestä Lokalahdelle tä salmen ylityksessä.
16862: olisi kohtuullisin kustannuksin aloitettavissa Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
16863: pikaisesti. Nk. Lehmänkurkun tie lyhentäisi taen,
16864: oleellisella tavalla mantereen ja saariston yh-
16865: teyksiä ja on samalla välttämätön edellytys saa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16866: riston asukkaiden ja elinkeinoelämän toimeen- 1980 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
16867: tulomahdollisuuksien parantamiseksi. markan määrärahan Lehmänkurkun tien
16868: Eräänä mahdollisuutena olisi harkittava Kai- rakentamiseen.
16869: taisten saimesta vapautuvan lossin tai Satavan
16870: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
16871:
16872: Ilkka Kanerva
16873: 430 1979 .Vp.
16874:
16875: Raha-asia-aloite n:o 397.
16876:
16877:
16878:
16879:
16880: Kangas ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintokeskus-
16881: ta ylläpitävien järjestöjen sivistystyöhön.
16882:
16883:
16884: Ed us'k u·n'n alle.
16885:
16886: Maarilfue vapaan sivistystyön piirissä toimi- rahan reaalinen arvo on alentunut. Samaan
16887: vat kansansivistysjärjestöt ovat viime vuosi- aikaan sivistys- ja kulttuuripalvelujen kysyntä
16888: na 'kehittäneet' opinto- ja koulutustoiril.intaansa on kasvanut. Tähän on vaikuttanut omaehtoi-
16889: sekä kulttuuritoimintaansa niiden suuntaviivo- sen kulttuuriharrastustoiminnan lisääntyminen
16890: jen mukaisesti, jotka valtioneuvoston periaate- sekä· vallitseva suuri työttömyys.
16891: päätös aikuiskoulutulcsen kehittäinis- ja suun- Sivistysjärjestöjen kulttuuritoiminnan kehit-
16892: nitteluperiaatteista asetti. tämiseen on vaikuttanut myös järjestöjen opin-
16893: 'Sivistysjlirjestöjen ylläpitämien opintokeskuk- totoiminnan voimakas laajeneminen uuden opin-
16894: sien toimintaa on edistetty vuonna 1976 voi- tokeskuslainsäädännön puitteissa. Kulttuuritoi-
16895: maan tulleen opintokeskuslain mukaisesti. Laki minnan edellytysten tulisi seurata sitä kehitys-
16896: on vaikuttanut oleellisesti sivistysjärjestöjen tä, mikä sivistysjärjestöjen opinto,- ja koulutus-
16897: opinto- ja koulutustoiminnan määrälliseen ja toiminnan lohkolla tapahtuu. Tätä tukee myös
16898: laadulliseen kehittymiseen. Sivistysjärjestöjen se, että kansansivistysjärjestöjen kulttuuritoi-
16899: opintokerho-, luento- ja kurssitoiminnan piirissä minnan eri muotoihin on viime vuosina osallis-
16900: toimi vuonna 1978 lähes 350 000 henkeä. tunut lähes 700 000 henkeä.
16901: Kansansivistysjärjestöjen harjoittamaa kult- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
16902: tuuritoimintaa, joka koostuu erilaisten valta- taen,
16903: kunnallisten, alueellisten ja paikallisten kult- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16904: tuuritapahtumien järjestämisestä, ohjelmaryh- 1980 tulo- ;a menoarvioon momentin
16905: mätoiminnasta ja taiteen harrastuksen edistä- 29.57.54 alamomentille 1 lisäyksenä
16906: misestä, on kehitetty viime vuosina yhä niu- 3 000 000 markkaa valtionapuna opin-
16907: kemmiksi käyneillä määrärahoilla. Järjestöjen tokeskusta ylläpitävien iär;estöien sivis-
16908: vapaaseen sivistystoimintaan osoitetun määrä- tystyöhön.
16909: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
16910:
16911: Orvokki Kangas Einari Nieminen Hannu Tenhiälä
16912: Matti Maijala Paavo Vesterinen Mikko Jokela
16913: Mauri Pekkarinen Kalevi Mattila Marjatta Väänänen
16914: Lauri Palmunen Markku Kauppinen Juhani Saukkonen
16915: 431
16916:
16917: Raha-asia-aloite n:o 398.
16918:
16919:
16920:
16921:
16922: Kangas ym.: Määrärahan osoittamisesta turkisten jalostusasteen
16923: nostamiseen tithtäävän koulutuksen suunnitteluun.
16924:
16925:
16926: E d u s k u n n a 11 e.
16927:
16928: Turkiseläinten kasvatus on kehittynyt maas- Kyseinen koulutus edellyttää resursseja kou-
16929: samme merkittäväksi elinkeinoksi, jota harjoi- lutuksen suunnittelua ja toteutusta varten.
16930: tetaan menestyksellisesti erityisesti Keski-Poh- Koulutus tulisi keskittää sinne, missä turkik-
16931: janmaalla. Turkiksia tuotetaan paitsi kotimaan sia tuotetaan sekä liittää ko. valmennus myös
16932: tarpeisiin myös vientimarkkinoille. Suomalaiset alan opettajankoulutukseen.
16933: turkikset ovat korkealaatuisia ja niiden me- Jo nykyisin sisältyy käsi- ja taideteollisuus-
16934: nekki on hyvä. Turkiskauppa tuo maallemme alan ompeluosastojen koulutukseen myös nah-
16935: tärkeätä ulkomaan valuuttaa vuosittain huomat- ka- ·ja turkistyön perusteet, joten alan kehittä-
16936: tavia määriä. minen em·. tavalla on toteutettavissa.
16937: Kuitenkin turkisten jalostaminen pitemmälle, Maassamme on yleisesti ·todettu; että elirl-
16938: niiden vahnistaminen esimerkiksi vaatteiksi ja keinoelämämme perustan pitkällä tähtäyksellä
16939: asusteiksi, siis kotimaisen työpanoksen lisää- muodostaa korkeata ammattitaitoa vaativa ja
16940: minen, voisi nostaa kyseisen alan viennin ar- maan raaka-ainevaroihin perustuva · työ· ja eri-
16941: voa keitautuvasti. koistuotanto. Turkisten pitemmälle menevä
16942: Maassamme tulisi voida kehittää käsi- ja jalostus on juuri vaativaa erikoistuotantoa.
16943: taideteollisuusalan koulutuksen piirissä suoma- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16944: laisen turkiskäsityökulttuurin pohjalta turkis- nioittaen,
16945: vaatteiden ja -asusteiden suunnitteluun ja val-
16946: mistukseen erikoistavaa koulu- tai opistoas- että Eduskunta ottaisi valtion ·vuoden
16947: teista koulutusta. Koulutus liittyisi käsi- ja 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
16948: taideteollisuusalojen ompelualan työntekijän ja/ markkaa käytettäväksi turkisten ialos-
16949: tai suunnittelijan erikoistumislinjaan. tusasteen nostamiseen tähtäävän kou-
16950: lutuksen suunnitteluun.
16951: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
16952:
16953: Orvokki Kangas Marjatta Väänänen Lea Sutinen
16954: Toivo Yläjärvi Juhani Saukkonen
16955: 432 1979 vp.
16956:
16957: Raha-asia-aloite n:o 399.
16958:
16959:
16960:
16961:
16962: Kangas ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kotitalouden
16963: neuvontatyön edistämiseen.
16964:
16965:
16966: E d u s kun n a 11 e.
16967:
16968: Kehittyvässä yhteiskunnassa on kotitalouk- Uusi kuluttajansuojalaki lisää myös kotita-
16969: sienkin hoitamiseen tarvittavan tiedon ja tai- lousneuvontajärjestöjen työkenttiä. Neuvontaa
16970: don määrä suuresti lisääntynyt. Uusia tietoja uhkaavat kuitenkin taloudelliset vaikeudet. Val-
16971: tarvitaan ennen kaikkea kulutus- ja kestohyö- tion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle
16972: dykkeiden laadusta, hinnoista, käyttö- ja hoito- 1980 on kotitalouden edistämiseen esitetty
16973: tavoista, terveellisyydestä, ostamistavoista ja 9 464 500 mk. Tämä summa ei kuitenkaan ole
16974: -mahdollisuuksista sekä asumisesta, ympäristös- riittävä nykyisiin tarpeisiin.
16975: tä ja muista tän1änlaatuisista asioista. Tämän Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16976: vuoksi tarvitaan lisää perheenemäntiin ja kotei- nioittavasti,
16977: hin suunnattavaa luotettavaa informaatiota.
16978: Erinomaista työtä tällä alueella ovat tehneet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16979: kotitalousneuvontajärjestöt. Näiden työ on pys- 1980 tulo- ;a menoarvioon momentilk
16980: tynyt tavoittamaan neuvottavat myös kehitys- 29.86.50 lisäyksenä 700 000 markkaa
16981: alueilla. Kotitalousneuvonta on täydentänyt kotitalouden neuvontatyön edistämiseen.
16982: koulujen kotitalousopetusta ja antanut kurssi-
16983: toiminnan muodossa merkittävää aikuiskasva-
16984: tusta.
16985: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
16986:
16987: Orvokki Kangas Lea Sutinen
16988: 1979 vp. 433
16989:
16990: Raha-asia-aloite n:o 400.
16991:
16992:
16993:
16994:
16995: Kangas ym.: Määrärahan osoittamisesta Härkmerenpuron per-
16996: kaukseen Kristiinankaupungissa.
16997:
16998:
16999: E d u s k u n n a II e.
17000:
17001: Härkmerenpuron tulvat ovat jokavuotinen Petkauksen kokonaishyötyalue olisi noin 500
17002: ilmiö Kristiinankaupungin seudulla. Härkmeren- hehtaaria ja peltoa tästä on 400 ha. Härkmeren-
17003: puron pääuoma on perattu 1930-luvulla, mutta puron perkaus maksaisi yhteensä 1,1 milj. mk.
17004: uomien liettyminen ja metsäojitukset aiheutta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
17005: vat yhä lisääntyviä kevät- ja syystulvia. nioittaen,
17006: Perkauksen alkukokous pidettiin jo vuonna
17007: 1965 ja loppukokous oli 1968, jolloin tehtiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17008: myös ojituspäätös. Kaikki olisi valmiina töiden 1980 tulo- ja menoarvioon 1100 000
17009: aloittamista varten, mutta valtion rahoitus on markkaa Härkmerenpuron perkaukseen
17010: järjestymättä. Kristiinankaupungissa.
17011: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
17012:
17013: Orvokki Kangas Toivo Yläjärvi
17014: Urho Pohto Juhani Tuomaala
17015:
17016:
17017:
17018:
17019: 55 0879007181
17020: 4H 1979 vp.
17021:
17022: Raha-asia-aloite n:o 401.
17023:
17024:
17025:
17026:
17027: Kangas ym.: Määrärahan osoittamisesta omavastuuosuuksien
17028: poistamiseksi sairaankuljetusmaksuista.
17029:
17030:
17031: E d u s k u n n a 11 e.
17032:
17033: Sairaankuljetuksia suoritettiin vuonna 1978 jetusmaksuista ja maksaa kuljetukset kokonaan
17034: yhteensä noin 4,2 miljoonaa matkaa. Sairaan- sairausvakuutuksesta.
17035: kuljetusmatkojen kuljetuksista korvasi sairaus- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
17036: vakuutus samana vuonna 123,6 milj. mk ja nioittaen,
17037: potilaiden maksettavaksi jäi noin 31,5 milj. mk.
17038: Maksujen periminen usein jälkikäteen poti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17039: lailta on hankalaa ja perimiskustannukset usein 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
17040: suuret. Tämän vuoksikin olisi tarkoituksenmu- markkaa käytettäväksi omavastuuosuuk-
17041: kaista luopua potilailta kerättävistä sairaankul- sien poistamiseksi sairaankuljetusmak-
17042: suista.
17043: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
17044:
17045: Orvokki Kangas Juhani Tuomaala
17046: 1979 vp. 43.5
17047:
17048: Raha-asia-aloite n:o 402.
17049:
17050:
17051:
17052:
17053: Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta kielenkääntäjäkoulutusta
17054: varten tarvittavien virkojen perustamiseen Vaasan kauppa-
17055: korkeakouluun.
17056:
17057:
17058: E d u s k u n n a 11 e.
17059:
17060: Vaasan kauppakorkeakoulun alkuperäiseen kielitaitoa vaativaan informaation käsittelyyn
17061: toiminta-ajatukseen kuuluu hyvän käytännön sekä yksikielisissä että erityisesti kääntämistä
17062: kielitaidon omaavien henkilöiden kouluttami- edellyttävissä viestintätehtävissä,
17063: nen elinkeinoelämän palvelukseen. Tästä syystä 2) kielitaitoa vaativiin itsenäisiin tehtäviin
17064: korkeakouluun perustettiin 1968 kirjeenvaihta- kaupan ja tekniikan sekä lain ja hallinnon aloil-
17065: jalinja. Vuonna 1978 toimeenpannun tutkinnon- la ja
17066: uudistuksen jälkeen kauppatieteellisellä alalla 3) suunnittelemaan ja valvomaan tekstinkä-
17067: ei voida kirjeenvaihtajakoulutusta jatkaa. Sa- sittelytyötä sekä julkisen hallinnon että erilai-
17068: mankaltaisen tutkinnon suorittaneista henki- sissa elinkeinoelämän tehtävissä,
17069: löistä on edelleen kysyntää.
17070: Kielten osuus taloudellisessa toiminnassa on 4) antamaan kielenopetusta opiskelemissaan
17071: jo nyt tärkeä ja on tulossa yhä tärkeämmäksi kielissä erityisesti ammatillisesti suuntautunees-
17072: kauppasuhteittemme laajentuessa. Talouselämän sa kielenopetuksessa.
17073: jatkuva kansainvälistyminen johtaa siihen, että Koulutusohjelman aloittaminen edellyttää nii-
17074: kaikilta kaupallisella alalla toimiviita henki- den resurssien lisäksi, joita Vaasan kauppakor-
17075: löiitä vaaditaan entistä parempaa ja monipuoli- keakoulussa nyt on, ensimmäisenä vuotena suo-
17076: sempaa kielitaitoa. Talouselämällä on kuitenkin men kielen professorin virkaa ja suomen ja
17077: tarvetta sellaisista kieliin erikoistuneista henki- ruotsin kielen lehtoreiden virkoja sekä tiede-
17078: löistä, jotka osaavat kaupan ja tekniikan alan kuntasihteerin virkaa. Myöhempinä vuosina tu-
17079: erikoiskieltä. lisi perustaa saksan ja englannin kielen profes-
17080: Kaksikielisillä alueilla on Suomen julkisessa sorin virat sekä lingvistiikan apulaisprofessorin
17081: hallinnossa syntynyt puutetta sellaisista henki- virka. Myös lehtorin virkoja eri kielissä tullaan
17082: löistä, jotka osaavat täydellisesti molemmilla myöhemmin tarvitsemaan lisää.
17083: kotimaisilla kielillä hallinnon ja oikeuden käyt- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17084: tämää e.rikoiskieltä. Erityisesti Vaasan läänissä nioittavasti,
17085: on ilmaantunut tarvetta tällaisista henkilöistä.
17086: Vaasan kauppakorkeakoulussa on laadittu että Eduskunta ottaisi valtion vuotlen
17087: suunnitelma kielenkääntäjien kouluttamisesta. 1980 tulo. ja menoarvkJOH 1!10 000
17088: Koulutusohjelman yleistavoitteina on kouluttaa markkaa kielenkääntäjäkoulutuksen aloit"
17089: henkilöitä tamisen tarvitsemien virkojen perusttJnti-
17090: 1) asial'ltuntevaan, suullista ja kirjallista seksi Vaasan kauppakorkeakouluun.
17091: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
17092:
17093: Eeva Kauppi Juhani Raudasoja Hannu Tenhialä
17094: Jt1hmi· Laitinen Tapio Holvitie Anneli Kivitie
17095: Toivo Mäkynen Ben Zyskowicz Håkan Malm
17096: Sten Söderström Matti Jaatinen
17097: 436 1979 vp.
17098:
17099: Raha-asia-aloite n:o 40.3.
17100:
17101:
17102: Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan-Vähänkyrön
17103: maantien rakentamiseen.
17104:
17105:
17106: E d u s k u n n a 11 e.
17107:
17108: Vähänkyrön kunta on ripeästi kehittyvä kun- heuttaa sen, että vähäkyröläiset suuntaavat os-
17109: ta Vaasan läänissä. Vaasan-Vähänkyrön maan- tosmatkojaan myös muualle kuin Vaasaan.
17110: tien kunto on kuitenkin niin huono, että se Kun Vaasan tarjoamat kaupalliset palvelut
17111: asettaa huomattavia esteitä kunnan kehitykselle. aivan lähikuukausina ovat tuntuvasti lisäänty-
17112: Vähäkyrö kuuluu talousmaantieteelli<seltä si- neet ja vielä lisääntyvät, edellyttää se ostovoi-
17113: jainni:ltaan Vaasan talousalueeseen, jolloin te- man saamista entistä enemmän myös ympäröi-
17114: ollisuuden ja kaupan yhteydet Vaasaan ovat vältä maaseudulta. Tällöin perusedellytys on
17115: päivittäisiä. Varsinkin kunnan suurin työnanta- se, että tieolosuhteet ovat nykyajan vaatimus-
17116: ja Oy Finncrown Ab joutuu käyttämään päi- ten mUJkaiset.
17117: vittäin runsaasti Vaasan-Vähänkyrön tietä kul- Vähänkyrön kunnan alueen ti.everkko on
17118: jetuksissaan, sillä raaka-aineet tulevat Vaasan selväpikteinen sikäli, että päätiet kulkevat Ky-
17119: kautta samoin kuin valmiit tuotteet J'ähtevät rönjoen molemmin puolin. Kun Tervajoen-
17120: mankkinoille Vaasan kautta. Yhtiön kokonais- Vähänkyrön osuus valmistui vuonna 1977 nyky-
17121: myynnistä menee noin 50 % vientiin, joka ajan vaatimukset täyttävään kuntoon, on Ky-
17122: tapahtuu Vaasan Vaskiluodon sataman kautta. rönjoen eteläpuoleLla kulkeva Tervajoen--Vä-
17123: Samoin Lassila & Tikanojan Vähänkyrön tehdas hänkyrön maantie muodostunut päätieksi, jonka
17124: joutuu käyttämään erityisen paljon Vaasan-Vä- tieyhteyden jatkamista on Vaasan-Vähäkyrön
17125: hänkyrön tietä, sillä Vähässäkyrössä ei ole lain- tieyhteyden parantaminen. On lisäksi todetta-
17126: kaan varastaa, vaan valmiit tuotteet kuljete- va, että ·kirkonkylästä on ma1:1kaa Merikaar-
17127: taan päivittäin Vaasaan. Samoin Merikaarrossa toon kunnan Mustasaaren puoleiselle !'ajalle
17128: toimiva T. Häggqvisdn metallivalimo käyttää 10 km, joten parannettu Vaasan-Vähänkyrön
17129: kuljetuksissaan yksinomaan Vaasan-Vähänky- tie palvelisi tältä osuudelta myös kunnan si-
17130: rön tietä. säistä liikennettä Merikaarron ja kirkonkylän
17131: · Yleisenä toteamuksena voisi todeta, että Vä- välillä. ·
17132: hänkyrön elinkeinoelämän, sekä teollisuuden Kuten edellä olevasta käy ilmi, on Vaasan-
17133: että kaupan edestakaiset kuljetukset suuntautu- Vähänkyrön maantien parantaminen ratkaisevan
17134: vat lähes yksinomaan Vaas-aan, joten Vaasan- tärkeätä · Vähänkyrön kunnan tulevan kehityk-
17135: Vähän:kyrön tie ja sen liikennöitävyys ovat sen, teollisuuden ja kaupan kuljetusten,· työssä-
17136: VähäU.ekyrölle ensiarvoisen tärkeät. ikäynti- ja asiointiliikenteen sekä kunnan sisäi-
17137: Vähänkyrön kirkonkylästä on matkaa V aa- !Sen liikenteen kannalta.
17138: saan 29 km ja Merikaarrosta vain 20 km. On · Edellä esitetyn perostoolla ·ehdotamme kun-
17139: siteh täysin luonnollista, että kunnasta ulos- nioittaen, · ·
17140: päin· suuntautuva· työssälkäynti suuntautuu V aa-
17141: saan.. Vähästäkyrostä . käykin Vaasassa työssä · ' että Eduskunta .ottaisi valtion vuo-
17142: päivittäin noin 500 ihmistä ja tulevaisuudessa den 1980 tulo- ja menoarvioon. mo-
17143: työss:.rkäynti Vaasassa ilmeisesti vain kasvaa mentille 31.24.77 1 000 000 markan
17144: nykyisestään. määrärahan Vaasan-Vähänkyrön maan-
17145: Kuntalaisten asiointhliikenteen osalta Vaasan tien rakentamisen aloittamista varten
17146: - Vähänkyrön tien huono liikennöitävyys ai- Vähänkyrön suunnasta alkaen.
17147: Helsingissä 25 päivänä ·syyskuuta 1979.
17148:
17149: Eeva Kauppi Toivo Mäkynen Tapio Holvitie
17150: Juhani Laitinen Håkan Malm Sten Söderström
17151: Juhani Raudasoja
17152: 1979 vp. 437
17153:
17154: Raha:asia-aloite n:o 404.
17155:
17156:
17157:
17158:
17159: Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta tuotekehittelyinsinöörin
17160: viran perustamiseksi Vaasan lääniin.
17161:
17162:
17163: E d u s k u n n a II e.
17164:
17165: Vaasan lääninhallitus ja Vaasan läänin teolli- jollaisten toimialueelle on Ruotsissa katsottu
17166: suustoimikunta ovat kiinnittäneet huomiota keskuksen palvelut parhaaksi sijoittaa. Toi-
17167: kauppa- ja teomsuusministeriön kaavailuihin saalta yritysten hakeutumisen palvelusten käyt-
17168: uudenmuotoisen tuotekehittelytoiminnan kokei- täjiksi on Ruotsissa havaittu rajautuvan suh-
17169: lemiseksi ja aloittamiseksi maassamme osana teellisen suppealle maantieteelliselle alueelle
17170: kauppa- ja teollisuusministeriön laajaa ja mää- keskukseen nähden. Kun lisäksi asiakaskunta
17171: rätietoista pyrkimystä maamme teollisuuden on lähinnä pienyrityksiä, jopa yksityisyrittäjiä
17172: kilpailukyvyn parantamiseksi niin kansainväli- ja keksijöitä, on tarpeen, että keskuksen toi-
17173: sillä markkinoilla kun kotimaassa. minta voidaan aloittaa täten painottuvalla
17174: Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama alueella. Vaasan lääni täyttää tässäkin suh-
17175: työryhmä, jonka tuli selvitellä tarvetta ja me- teessa vaatimukset. TeoHisuusyrityksiä läänis-
17176: nettelytapoja pienen ja keskisuuren teollisuuden s.ä on 2 400, joista ruotsinkielisissä kunnissa
17177: tuotekehittelyn edistämiseksi, julkisti työryh- toimii 460 yritystä, mikä on runsaat 50 %
17178: märaporttinsa joulukuussa 1976. Työryhmä kaikista rannikkoalueelia toimivista yrityksistä.
17179: ehdotti perustettavaksi tuotekehityspalvelukes- Alle sadan (1 00) hengen yrityksiä on Vaasan
17180: kuksen. Tuotekehityspalvelukeskuksen tarvetta läänissä runsaat 2 300, joista alle viiden ( 5)
17181: ja toiminnallista suuntautumista työryhmä esitti hengen yrityksiä on 74 %. Koko maan teolli-
17182: edelleen selvitettäväl(si erikseen asetettavan suustoimipaikoista Vaasan läänissä sijaitsi v.
17183: selvitysmiehen toimesta. Vaasan läänin teolli- 1972 yritysrekisterin mukaan 14 % toimipai-
17184: suustoimikunta näki välttämättömäksi, että koista, samoin alle sadan hengen toimipai-
17185: tehtävänautoon on sisällytettävä myös tuoteke- koista.
17186: hityspalvelukeskuksen sijaintipaikan uudelleen- Vaasan läänin teoLlisuuden suurta investoin-
17187: arviointi. Tehtävänautonsa ulkopuolella mainit- tiaktiviteettia, omaehtoista tuotekehittelyä sekä
17188: tu työryhmä päätti esittää Jyväskylän kaupun- innovaatiotarvetta ja -halua kuvastaa Kehitys-
17189: kia keskuksen sijaintipaikaksi. Vaasan läänin aluerahasto Oy:n tilasto haetuista ja myönne-
17190: teollisuustoimikunta katsoi kuitenkin tarpeelli- tyistä lainoista ja avustuksista. Kehitysalue-
17191: seksi, että sijaintipaikkapäätös perustuisi vaih- rahasto Oy:n asiakaspainopiste asettuu selväs-
17192: toehtopaikkakuntien oloihin tutustumiseen ja ti Vaasan lääniin.
17193: paikallisen asiantuntemuksen kuulemiseen. Tuotekehityspalveluiden tuottamisen aloitta-
17194: Kehitysalueläänien teollisuuden painopiste minen edellyttää sijoittumisalueeltaan, mutta
17195: tavalla tai toisella mitattuna (teollisuuden ra- myös sijoittumispaikkakunnaltaan tiettyjä omi-
17196: kenne, sijoittuminen, määrä) on selvästi Vaa- naisuuksia, joista tuotekehityspalvelutyöryhmä
17197: san läänissä. Vaasan läänin teollisuustoimikun- luetteloi raportissaan joitakin. Vaasan läänin
17198: ta katsookin Vaasan kaupungin läänin kes- teollisuustoimikunta katsoo, ettei Vaasa näissä
17199: kuksena sopivaksi sijaintipaikaksi tuotekehi- suhteissa jää }yväs1kylää heikompaan asemaan.
17200: tyspalvelukeskustoimintaa ja ensi vaiheessa Tietoliikenteen hoito on koko läänissä kau-
17201: -kokeilua maassamme käynnistettäessä. Ruot- koautomatisoitu parissa vuodessa. Maantie-,
17202: sista saatujen kokemusten perusteella Vaasaan rautatie- ja lentoyhteydet ovat hyvät. Väli-
17203: sijoitettavaksi nyt esitettävän keskuksen lähi- Suomen poikittaisyhteyksissä on kyllä korjaa-
17204: vaikutusalueella on löydettävissä niitä tekno- misen varaa kuljettiin suuntaan tai toiseen.
17205: logisesti kehittyneitä ja kehittyviä yrityksiä, Tämän takia ei Vaasan talousaluetta ja koko
17206: 438 Raha-asia-aloite n:o 404
17207:
17208:
17209: Vaasan lääniä teollisena painopistealueena tu- mahdollisen yhteistyötarpeen takia Vaasan
17210: lisi kuitenkaan tuotekehityspalvelukeskusta si- konttorin toiminta lienee kehitettävissä tuote-
17211: joitettaessa käsitellä sivullisena, semminkin kun kehittelyä edistävään suuntaan.
17212: mm. läänin teollisuustoimikunta on eri yhteyk- Hyvin keskeinen toimintaperiaate lienee
17213: sissä toistuvasti korostanut po~kittaisyhteyksien myös tuotekehityspalvelukeskuksen ja teollisuu-
17214: pikaista parantamista. den keskinäisen yhteistyön pohjalle rakentuva
17215: Vaasassa annetaan kaupallista koulutusta projektikohtainen toiminta, millä samalla este-
17216: niin keski- kuin korkea-asteisena. Keskiasteis- tään aktiivisesti toiminnan ruuhkautumista ja
17217: ta, opistotasoista, kaupallista ja teknillistä kou- laitostumis·ta. Tehdyissä kartoituksissa on
17218: lutusta annetaan molemmilla kielillä (Vaasan Vaasan läänin teollisuuden todettu olevan laa-
17219: kauppaoppilaitos, Vaasan teknillinen oppilai- jasti yhteistyöhaluinen mahdollisen tuotekehi-
17220: tos, Vasa tekniska läroanstalt). Läänissä on tyspalvelukeskuksen kanssa ja pystyvän tarjoa-
17221: myös käynnisteillä opistotasoinen kotiteolli- maan lukuisia tuotekehittelyn kannalta keskei-
17222: suuskou1utus. Vaasan kauppakorkeakoulun siä palveluita, jolloin tuotekehityspalvelukes-
17223: valtiollistamisen yhteyteen kytkeytyy myös kor- kuksen toimintaa käynnistettäessä vain välttä-
17224: keakouluyksikön kehittäminen, missä tulisi ot- mättömimmän laitteiston hankinta on tarpeen.
17225: taa huomioon koko läntisen Suomen elinkeino- Merenkurkun tienoilla on kehitteillä vilkas-
17226: elämän tarpeet. Vaasan kauppakorkeakoulun ta taloudellista yhteistyötä valtakunnan rajojen
17227: kehittämisess.ä nähdään Vaasan läänissä tär- yli. Eräs ilmentymä tästä on Skellefteåssa
17228: keäksi kaupallis-teknillisten valmiuksien tarjoa- sijaitsevan tuotekehittelykeskuksen palveluiden
17229: minen yrityksille. käyttömahdollisuus. Vaasan läänissä toimivan
17230: T uotekehi tyspalvelukeskuksen edellytetään tuotekehityspalvelukeskuksen ja vastaavan
17231: olevan läheisessä yhteistyössä paitsi edellä mai- Skellefteås,sa toimivan laitoksen välinen yhteis-
17232: nitun tyyppisten laitosten myös muiden jo toi- työ ja informaationvaihto ( know how) lienee
17233: mivien palvelulaitosten ja organisaatioiden kans- myös hedelmällisesti järjestettävissä toimintaa
17234: sa. Tällöin tulee muistaa myös se, että v. aloitettaessa. Toiminta voitaisiin parhaiten
17235: 1978 Vaasan ammatillisessa kurssikeskuksessa käynnistää palkkaamalla tuotekehittelyinsinööri
17236: valmistuvat tilat, mistä myös tuotekehityspal- Vaasan lääniin.
17237: velukeskukse1la olisi mahdollisuus saada tiloja Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
17238: käyttöönsä, monipuolista ja nykyaikaista kone- nioittaen,
17239: kantaa sekä suunnittelu- ja puhtaaksipiirtämis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17240: apua toimintaa käynnistettäessä. Vaasan läänissä 1980 tulo- ja menoarvioon 120 000
17241: toimii myös pysyvä vientinäyttely sekä Kehi- markan määrärahan tuotekehittelyinsi-
17242: tysaluerahasto Oy:n sivukonttori. Kehitysalue- nöörin viran perustamiseksi Vaasan lää-
17243: rahasto Oy:n ja tuotekehityspalvelulaitoks·en niin.
17244: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
17245:
17246: Eeva Kauppi Juhani Raudasoja Anneli Kivitie
17247: Juhani Laitinen Tapio Holvitie Håkan Malm
17248: Toivo Mäkynen Ben Zyskowicz Matti Jaatinen
17249: 1979 vp. 439
17250:
17251: Raha-asia-aloite n:o 405.
17252:
17253:
17254:
17255:
17256: Kauppi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lasten kotona
17257: tapahtuvan hoidon tukemiseen.
17258:
17259:
17260: E d u s k u n n a II e.
17261:
17262: Laki lasten päivähoidosta merkitsee lakisää- tava sitä aineellisesti ja henkisesti. Valtioneu-
17263: teisten puitteiden luom1sta päivähoitotoiminnal- voston hyväksymän lasten kotihoidon tukijär-
17264: le ja sen kehittämiselle. Laki rajaa kuitenkin jestelmän kokeilutulosten perusteella voidaan
17265: päivähoidon päiväkodeissa ja perhepäiväko- luoda j.ärjestelmä, jossa vanhemmille tarjotaan
17266: deissa annettuun hoitoon sekä ulkona tapahtu- nykyistä paremmat mahdollisuudet hoitaa itse
17267: van leikin ja toiminnan ohjaukseen ja valvon- pientä lasta kotona. Kotihoidon edut saavute-
17268: taan. Laissa mainitaan myös, että sosiaali- ja taan myös silloin, kun vanhemmat palkkaavat
17269: terveysministeriön suostumuksella voidaan jär- lapselle kotiin hoitajan.
17270: jestää muunkinlaista päivähoitotoimintaa, jos Jokaiselle kodin ulkopuolella päivähoitoa
17271: lapsen etu sitä vaatii. Tähän kohtaan nojautuen tarvitsevalle lapselle on pyrittävä turvaamaan
17272: on meneillään lasten kotihoidon tukikokeilu, yhteiskunnan ylläpitämä tai tukema ja valvo-
17273: joka oHsi saatettava lakisääteiseksi ja muuhun ma päiväkoti- tai perhepäivähoito turvallisessa
17274: päivähoitotoimintaan rinnastetuksi hoitomuo- ja kehittävässä ympäristössä. Vasta kotihoidon
17275: doksi. tuen toteuduttua voidaan kuitenkin määritellä,
17276: Kotihoidon tuella annetaan lapsen huolta- missä laajuudessa uusia päiväkoteja olisi perus-
17277: jalle valinnanmahdollisuus ansiotyön ja kotiin tettava ja perhepäivähoitoa laajennettava.
17278: jäämisen välillä lasten ollessa alle kouluikäisiä. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
17279: Erityisen tärkeätä tämä valinnanmahdollisuus nioittaen,
17280: on alle 3-vuotiaiden lasten äideille tai äidin
17281: sijaiselle, mutta perheen olosuhteista riippuen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17282: myös tnuil:le alle kouluikäisten, vammaisten ja 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
17283: sairaitten lasten huohajille. 33.15.32 lisäyksenä 25 000 000 mark-
17284: Lasten hoitaminen ja kasvattaminen on niin kaa lasten kotona tapahtuvan hoidon
17285: arvokasta toimintaa, että yhteiskunnan on tuet- tukemiseen.
17286: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
17287:
17288: Eeva Kauppi Ben Zyskowicz
17289: Juhani Laitinen Anneli Kivitie
17290: Toivo Mäkynen Håkan Malm
17291: Tapio Holvitie Matti Jaatinen
17292: 440 1979 vp.
17293:
17294: Raha-asia-aloite n:o 406.
17295:
17296:
17297:
17298:
17299: Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta kodinperustamislainoi-
17300: hin nuorille aviopareille.
17301:
17302:
17303: E d u s k u n n a 11 e.
17304:
17305: Maassamme on ollut voimassa vuodesta 1945 lut 31 000 ja 38 000 välillä. Selvimmin asunto-
17306: lähtien kodinperustamislainalaki ( 1177/45) . ongelmat tulevat esille perheitten lasten luku-
17307: Siinä säädetään, että valtion tulo- ja meno- määrässä. Syntyvyys on viime vuosina jatku-
17308: arvioon on vuosittain varattava määräraha, jon- vasti laskenut.
17309: ka puitteissa sosiaaliministeriö voi myöntää alle Tilastokeskuksen keräämien tietojen mukaan
17310: 30-vuotiaille avioliittoon meneville tai aviolii- vuonna 1972 maassamme syntyi 58 831 lasta.
17311: tossa oleville korotonta kodinperustamislainaa Tämä lukumäärä on niin alhainen, että vas-
17312: oman kodin perustamiseen tarvittavan asunto- taavaa lukua saa hakea vuosilta 1866-1870.
17313: ja muun irtaimiston hankldmista varten. Tilanne on todella huolestuttava ja tulee enti-
17314: Eduskunta on kuitenkin vuodesta 1958 läh- sestäänkin vaikeutumaan, ellei asian johdostjl
17315: tien jättänyt vahvistamatta tarkoitukseen vara- ryhdytä vakaviin toimenpiteisiin. Yhtenä ja var-
17316: tun määrärahan tai hallitus ei ole sitä lainkaan masti kaikista suurimpana syynä tähän alhai-
17317: esittänyt. Näin ollen laki kodinperustamislai- seen syntyvyyteen on nykyinen heikko asun-
17318: noista on ollut kuollut kirjain jo 20 vuoden totilanne. Onhan luonnollista, että nuoret parit
17319: ajan. eivät halua hankkia lapsia puutteellisiin asun-
17320: Kodinperustamislainoja varten varatun mää- toihin, vaan jäävät odottamaan aikaa parempaa.
17321: rärahan poisjättämiselle ei ole mitään perustel- Opiskelu, ammattiin valmistautuminen ja
17322: tuja syitä. Päinvastoin monet painavat syyt ny- vakituisen ansiotyön tai ·toimen hankkiminen
17323: kyään puhuvat sen puolesta, että kodinperusta- vievät nuorilta paljon aikaa. Yhdessä taloudel-
17324: mislainajärjestelmä olisi välttämätön olemassa. listen vaikeuksien kanssa tästäkin on seurauk-
17325: Asuntokysymys on jatkuvasti nuorille pareil- sena oman kodin perustamisen viivästyminen.
17326: le erittäin vaikea ongelma. Vuokra-asunnon Kodinperustamislainojen avulla voitaisiin tässä-
17327: saanti on nykyään vaikeaa, koska vuokramark- kin tapauksessa auttaa nuoria ja nopeuttaa hei-
17328: kinat ovat jatkuvasti kiristyneet asuntotuotan- dän pääsyään omilla jaloillaan seisoviksi yhteis-
17329: non veronhuojennuslain vaikutuksen lakatessa kuntamme jäseniksi.
17330: kymmenen vuotta sitten. Samaan suuntaan vai- Kun monilla esimerkeillä on osoitettavissa,
17331: kuttavat vuoden 1970 syksyllä hyväksytyt muu- että kodinperustamislainajärjestelmän palautta-
17332: tokset huoneenvuokralakiin. Yksityisen sekto- minen on perusteltua, olisi valtion tulo- ja
17333: rin asuntosäästämisjärjestelmän puitteissa ei lä- menoarvioon otettava vuosittain tähän tarkoi-
17334: heskään kaikilla nuorilla aviopareilla ole mah- tukseen riittävän suuri määräraha.
17335: dollisuuksia saada riittävää apua oman asunnon Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
17336: ja irtaimiston hankkimiseen. nioittaen,
17337: Vaikean asuntotilanteen seuraukset näkyvät
17338: selvästi nuorten parien elämässä. Avioliittojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17339: solmimistiheydessä on tapahtunut viime vuo- 1980 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
17340: sina merkittäviä muutoksia. Solmittujen avio- markkaa nuorille pareille myönnettäviä
17341: liittojen lukumäärä on viime vuosina vaihdel- kodinperustamislainoja varten.
17342: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
17343:
17344: Eeva Kauppi Juhani Raudasoja Hannu Tenhiälä
17345: Juhani Laitinen Sinikka Karhuvaara Anneli Kivitie
17346: Toivo Mäkynen Tapio Holvitie Håkan Malm
17347: Tellervo Koivisto Ben Zyskowicz Matti Jaatinen
17348: 1979 vp. 441
17349:
17350: Raha-asia-aloite n:o 407.
17351:
17352:
17353:
17354:
17355: Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta vaikeavammaisten nuor-
17356: ten palvelutarpeen selvittämiseen ja palvelutalojen rakenta-
17357: miseen.
17358:
17359:
17360: E d u s k u n n a 11 e.
17361:
17362: Maa-ssamme suorittaa parhaillaan noin 250 tyäkseen tulemaan omin avuin toimeen. Yhä
17363: lasta oppivelvollisuuttaan lapsi-invalidien eri- edelleen jää moni vaikeavammainen nuori vam-
17364: tyisoppilait<>ksissa Helsingissä ja Oulussa. Li- mansa vankina vanhempiensa jatkuvasti huol-
17365: säksi iapsi-invalideja on suurimpien paikka- lettavaksi:, tulee sijoitetuksi vanhainkotiin tai
17366: kuntien kansa. ja peruskouluihin perustetuilla B-mielisairaalaan, vain koska hänelle ei ole
17367: erityisluokilla. järjestetty mahdollisuutta koulunkäynnin jat-
17368: Peruskoulutuksen jälkeisen ns. toisen asteen kamiseen.
17369: koulutuksen järjestäminen vaikeasti vammau- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
17370: tuneille on osoittautunut monien kohdalla lä- taen,
17371: hes ylivoimaiseksi sen johdosta, että ei oJe
17372: olemassa v,ammaisille nuoriHe tarkoinettuja pal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17373: velurkoteja, joissa asuen he voisivat jatkaa opin- 1980 tulo- ja menoarvioon 250 000
17374: tojaan lukiossa tai muissa oppilaitoksissa. Kou- markkaa vaikeavammaisten nuorten
17375: lutuksen jäädessä puutteelliseksi he eivät täl- palvelutarpeen selvittämiseksi ja palve-
17376: löin pysty käyttämään hyväkseen niitä muita- lutalojen suunnittelun käynnistämiseksi
17377: kaan mahdollisuuksia, mitä monilla olisi, pys- maan eri osissa.
17378: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
17379:
17380: Eeva Kauppi Juhani Raudasoja Hannu Tenhiälä
17381: Juhani Laitinen Matti Jaatinen Anneli Kivitie
17382: Toivo Mäkynen Tapio Holvitie Håkan Malm
17383: Tellervo Koivisto Ben Zyskowicz Sten Söderström
17384:
17385:
17386:
17387:
17388: 56 0879007181
17389: 442 1979 vp.
17390:
17391: Raha-asia-aloite n:o 408.
17392:
17393:
17394:
17395:
17396: Kauppi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionavuksi
17397: kunnille kotiavustajatoiminnasta aiheutuviin käyttökustan-
17398: nuksiin.
17399:
17400:
17401: E d u s k u n n a 11 e.
17402:
17403: Kansanterveyslain tultua voimaoo vanhusten emäntien huoleksi. Puutteelliset asunto-olot
17404: avustamisessa on jouduttu kokonaan uuteen varsinkin syrjäseuduilla lisäävät omalta osal-
17405: tilanteeseen. Terveydenhuoltopoliti~kkamme taan avun tarvetta.
17406: painopisteen siirtäminen avoterveydenhuoltoon Monet nyt sairaaloihin sijoitetuis,ta vanhuk-
17407: edellyttää myös sairaa1oissa hoidettavina ole- sista olisivat itsekin halukkaita siirtymään avo-
17408: vien vanhusten siirtämistä yhä enenevässä mää- hoidon piiriin. Esteenä tässäkään ei ole niin-
17409: rin avosairaanho1toon. kään puute lääkinnällis·estä avusta kuin ylei-
17410: Maamme kaikista sairaansijois,ta on tä!llä het- sestä kotiavustuksesta.
17411: kellä noin 75 prosenttia vanhusten hallussa. Jotta kotiavustajatoimintaa voitaisiin kehit-
17412: Yleissairaalatasollakin luku lähentelee 50 pro- tää samanaikaisesti avohoidon kehittämisen
17413: senttia. Sairaaloihin sijoitettujen vanhusten kanssa ja tehdä siuen mahdolliseksi yhä useam-
17414: joukossa on jo nyt paljon sellaisia, jotka sai- pien vanhusten siirtyminen pois sairaalahoidos-
17415: rauden ja sen vaatiman hoidon kannalta vo1tai- ta, olisi kotiavustajatoiminnan rahoitus järjestet-
17416: siin siirtää avohoitoon. Lukumäärä kasvaa sitä tävä kokonaan uudelle pohjalle. Tilanne on niin
17417: mukaa kuin kansanterveyslain edellyttämät avo- vaikea, että jo ennen asian hoidon vaatimaa
17418: hoitojärjestelmät kehittyvät ja laajenevat. lainuudistusta olisi valtionavustusta kunnille
17419: Sairaaloissa hoidettavina olevien vanhusten kotiavustajatoimintaan huomattavasti lisättävä.
17420: siittäm1nen avohoitoon ei kuitenkaan vaadi Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
17421: ainoastaan läälkintäpalvelujen lisäämistä ja jär- nioittaen,
17422: jestelyä, vaan samanaikaisesi on lisättävä ja
17423: tehostettava myös vanhusten kotiavustajatoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
17424: mintaa. Ellei näin tehdä, jää avohoitoon siir- den 1980 tulo- ja menoarvioon momen-
17425: rettävien vanhusten muu kuin lääkinnällinen tille 33.56.31 lisäyksenä 5 000 000
17426: avustaminen lähiomaisten, useissa tapauksissa markkaa kotiavustajatoiminnasta kun-
17427: jo ennestään rasitettujen kotien ja perheen- nille aiheutuviin käyttökustannuksiin.
17428: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
17429:
17430: Eeva Kauppi Juhani Raudasoja Ben Zyskowicz
17431: Juhani Laitinen Sinikka Karhuvaara Hannu Tenhiälä
17432: Toivo Mäkynen Tapio Holvitie Anneli Kivitie
17433: Håkan Malm Matti Jaatinen
17434: 1979 vp. 443
17435:
17436: Raha-asia-aloite n:o 409.
17437:
17438:
17439:
17440:
17441: Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta vähävaraisten äitien lo-
17442: manviettotoiminnasta huolehtivien järjestöjen valtionapuun.
17443:
17444:
17445: E d u s kun n a 11 e.
17446:
17447: Valtion tulo- ja menoarviosta poistettiin teinen vastaus. Kun monilla vähävaraisilla
17448: muutama vuosi sitten sosiaa11iseen lomatoimin- äidehllä ei ole minkäänlaisia mahdoll1suuksia
17449: taan varatusta määrärahasta vähävam1sten IomLen järjestämiseen ilman taloudellista tu-
17450: ruuen lomanvieuotoiminnasta huolehtiville kea, olisi tähän tarkoitukseen varattava kuten
17451: järjestöille myönnettäviin avustuksiin varatut aikaisemminkin käyttövarat budjetissa.
17452: määrärahat. Näiden määrärahojen poistamista Edellä sanotun perustee'lla ehdotamme kun-
17453: perusteltiin sillä, että kyseisiä avustuksia voi- nioittaen,
17454: daan tarvittavassa määrin myöntää raha-auto-
17455: maattien tuotosta myönnettävistä varoista. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
17456: Määrärahoj,en saanti tähän tarkoitukseen den 1980 tulo- ja menoarvioon luvun
17457: raha-automaattien tuotosta saatavista varoista 33.57 uudelle momentille 140 000
17458: on kuitenkin käytännössä tuottanut suuria markkaa käytettäväksi valtion avustuk-
17459: vaikeuksia. Useisiin anomuksiin on saatu kiel- seksi vähävaraisten äitien lomanvietto-
17460: toiminnasta huolehtiville järjestöille.
17461: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
17462:
17463: Eeva Kauppi Juhani Raudasoja Hannu Tenhiälä
17464: Juhani Laitinen Sinikka Karhuvaara Anneli Kivitie
17465: Toivo Mäkynen Tapio Holvitie Matti Jaatinen
17466: Ben Zyskowicz
17467: 444 1979 vp.
17468:
17469: Raha-asia-aloite n:o 410.
17470:
17471:
17472:
17473:
17474: Kauppinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Asukas-
17475: liiton valtionapuun.
17476:
17477:
17478: E d u s k u n n a 11 e.
17479:
17480: Asukasliitto harjoittaa vuokralaisena ja omas- Edellisen valtion tulo- ja menoarvion perus-
17481: sa asunnossaan asuvien asukkaiden neuvontaa teella sisäasiainministeriö jakoi valtionavustusta
17482: asumis- ja vuokra-asioissa. Neuvontaa annetaan Vuokralaisten Keskusliitolle 240 000 markkaa
17483: liiton keskustoimistosta Helsingissä sekä alueel- Asukasliiton saadessa entiset 100 000 markkaa.
17484: lisesti mm. Kotkassa, Lahdessa, Pieksämäellä, Vuokralaisten Keskusliiton osalta on kahdessa
17485: Joensuussa, Porissa, Rovaniemellä ja Tampe- edellisessä valtion tulo- ja menoarviossa huo-
17486: reella. Vuosittain annetaan kymmeniä tuhansia mioitu kasvaneet kustannukset.
17487: neuvoja ja ohjeita asumisongelmissa. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
17488: Asukasliitto on saanut valtion avustusta neu-
17489: vontatoiminnan järjestämiseen. Valtion avustus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17490: on ollut viimeiset neljä vuotta saman suuruinen 1980 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
17491: huolimatta kasvaneista kustannuksista ja neu- 140 000 markkaa valtionavustuksena
17492: vonnan suuresta laajentumisesta. Ongelmia on Asukasliitolle.
17493: sekä omassa asunnossaan että vuokralaisina asu-
17494: villa ihmisillä.
17495: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
17496:
17497: Markku Kauppinen Mauri Pekkarinen
17498: 1979 vp. 445
17499:
17500: Raha-asia-aloite n:o 411.
17501:
17502:
17503:
17504:
17505: Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan pii-
17506: rirakennustoimiston uudelleen perustamiseen.
17507:
17508:
17509: E d u s k u n n a 11 e.
17510: Pohjois-I<arjalan läänin piirirakennustoimisto Nämä ovat lisänneet valtion rakennusten hoito-
17511: lakkautettiin muutamia vuosia sitten ja yhdis- ja huoltotarvetta sekä luonnollisesti rakentami-
17512: tettiin Kuopion läänin piirirakennustoimistoon. sesta johtuvia tehtäviä niin paljon, ettei nykyi-
17513: Tätä päätöstä perusteltiin lähinnä valtiontalou- sin Pohjois-Karjalan lääninhallituksessa oleva
17514: dellisilla syillä ja sillä, että koko Itä-Suomen Kuopion piirirakennustoimiston henkilökunta
17515: kolmen läänin alue voidaan hoitaa Kuopion lää- riitä, eikä näitä tehtäviä pystytä tehokkaasti
17516: nin piirirakennustoimistosta käsin. Tämä on hoitamaan myöskään Kuopiosta käsin. Tämä on
17517: kuitenkin käytännössä osoittautunut virhepäätel- selvästi tullut esiin Joensuun korkeakoulun ra-
17518: mäksi, ja päätöksen seurauksena Pohjois-Karja- kentamisen yhteydessä.
17519: lan alueen valtion rakennusten hoito on ol!lut Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
17520: vaikeaa .. taen,
17521: Pohjois-Karjalan alueella valtion rakennusten
17522: määrä on tuntuvsti lisääntynyt viime vuosien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17523: aikana. Suurimpia uusia rakennuksia ovat Joen- 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
17524: suun korkeakoulun rakennukset, Joensuuhun markan määrärahan Pohjois-Karjalan
17525: tulleet valtion varikot ja useat virastotalot. piirirakennustoimiston perustamiseksi
17526: uudelleen.
17527: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
17528:
17529: Markku Kauppinen Mikko Pesälä
17530: Lea Sutinen Jouko Tuovinen
17531: 446 1979 vp.
17532:
17533: Raha-asia-aloite n:o 412.
17534:
17535:
17536:
17537:
17538: Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouskoulutuk-
17539: sen laajentamiseksi Koivikon tilalla Kiteen Puhoksessa.
17540:
17541:
17542: E d u s k u n n a II e.
17543:
17544: Maatilatalous on viimeksi kuluneiden vuo- sesti lisätä ja kehittää. Koulutuspaikkoja tarvi-
17545: sien aikana kehittynyt entistä enemmän am- taan sekä maatalouden peruskoulutuksen että
17546: mattitietoa ja -taitoa vaativaksi elinkeinoksi. opistoasteisen koulutuksen osalta.
17547: Maatalousalan ammattikoulutus ei kaikilta osin Valtion omistama Koivikon koulutila Kiteen
17548: vastaa kehittyvän maatilatalouden tarpeita. Puhoksessa tarjoaa hyvät ulkonaiset puitteet
17549: Koulutustason ohella ongelmaksi on muodos- koulutuksen lisäämiselle Itä-Suomessa.
17550: tunut koulutuskapasiteetin niukkuus. Joitakin Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
17551: vuosia sitten koulutuksen määrälliseksi kehittä- taen,
17552: mistavoitteeksi asetettiin vain 30 prosenttia
17553: ammatissa toimivien määrästä. On selvää, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17554: tämä tavoite on aivan liian alhainen. 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
17555: Erityisesti Itä-Suomessa maatilatalouden am- markan määrärahan maatalouskoulutuk-
17556: mattikoulutusta pitäisi mahdollisimman pikai- sen lisäämiseksi Koivikon tilalla Kiteen
17557: Puhoksessa.
17558: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
17559:
17560: Markku Kauppinen Mikko Pesälä
17561: Lea Sutinen Jouko Tuovinen
17562: Mauri Pekkarinen
17563: 1979 vp. 447
17564:
17565: Raha-asia-aloite n:o 41.3.
17566:
17567:
17568:
17569:
17570: Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Aittalahden-Väärä-
17571: mäen maantien perusparannustöiden aloittamiseen.
17572:
17573:
17574: E d u s k u n n a 11 e.
17575:
17576: Aittolahden-Väärämäen maantie ( n:o 480) pudotuspaikka. Lisäksi Puruveden kalastukses-
17577: yhdistää Kesälahden kunnan pohjoisosan kun- ta aiheutuva liikenne käyttää tätä tieyhteyttä.
17578: takeskukseen. Tien vaikutuspiirissä asuu 1/3 Tien merkitys myös kalastuksen kannalta tulee
17579: kunnan väestöstä. Nykyinen tie on niin heik- korostumaan, kun Aittalahteen valmistui ku-
17580: kokuntoinen, että Vilialan ja Hummovaaran luvan kevään aikana kalastussatama. Tiellä on
17581: kylien asukkaat asioivat mieluimmin Kiteellä ja tietysti myös säännöllinen linja-auto-, maidon-
17582: Kerimäellä, jonne on hyvät tieyhteydet. Tie on kuljetus- ja myymäläautoliikenne.
17583: sorapintainen, mutkainen ja mäkinen. Lisäksi Tämä tieyhteys on kuntakokonaisuuden säi-
17584: tien geometria on niin virheellinen, että tietä lyttämisen kannalta erittäin tärkeä. Kesälah-
17585: pidetään melko vaarallisena liikenneturvallisuu- den kokoisessa kunnassa ei ole varaa eristää
17586: den kannalta. 1/3 kunnan väestöstä huonojen tieyhteyksien
17587: Tien vaikutusalueella on kolme peruskoulun taakse.
17588: ala-astetta sekä kaksi matkailuyritystä: Mänty- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
17589: rannan leirintäalue ja Karjalan Lomakeskus, jos- taen,
17590: sa on 168 vuodepaikkaa. Lisäksi tien varrella
17591: on kolme pientä teollisuusyritystä: Karjalan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17592: Hirsirakenne/Väinö Karjalainen, Kesälahden 1980 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
17593: Puuvalmis te Oy ja Kesälahden Muovi/Velj. markan määrärahan Aittalahden-Vää-
17594: Suomalainen. Tien puolivälissä on puutavaran rämäen maantien (mt n:o 480) perus-
17595: parantamistöiden aloittamiseksi.
17596: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
17597:
17598: Markku Kauppinen Mikko Pesälä
17599: Lea Sutinen Jouko Tuovinen
17600: Mauri Pekkarinen
17601: 448 1979 vp.
17602:
17603: Raha-asia-aloite n:o 414.
17604:
17605:
17606:
17607:
17608: Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Viesimon-Lastujär-
17609: ven maantien rakennustöiden jatkamiseen.
17610:
17611:
17612: E d u s k u n n a 11 e.
17613:
17614: Viesimon ja Lastujärven välisen maantien pa- Välillä Viesimo--Melapuro on suunnitelman
17615: rantamista ovat ajaneet yhteistoimin Ilomant- mukaisesti voitu parannustyöt aloittaa vuonna
17616: sin, Tuupovaaran, Kiihtelysvaaran ja Tohma- 1979, johon tarkoitukseen on saatu ko. vuo-
17617: järven kunnat viimeksi kuluneiden vuosien ai- delle määrärahoja työllisyysvaroista noin 1,5
17618: kana. Erityisesti mainitun tien parantamisella miljoonaa markkaa. Jotta tien parantamista voi-
17619: on ensiarvoisen tärkeä merkitys Ilomantsin seu- taisiin keskeytyksettä jatkaa, tarvittaisiin vuo-
17620: tukunnasta ja Kiihtelysvaaran kunnasta etelään delle 1980 valtion tulo- ja menoarvioon vä-
17621: päin Suuntautuvalle raskaalle liikenteelle ( esim. hintään kolmen miljoonan markan suuruinen
17622: puutavara-ajot sekä turvetuotantoajot). Myös määräraha.
17623: muun liikenteen suuntautuminen kyseessä ole- Mainittakoon, että työn jatkaminen vuoden
17624: valle tielle tulisi lyhentämään Ilomantsin seu- 1980 aikana olisi välttämätön sekä Kiihtelys-
17625: tukunnasta huomattavasti matkaetäisyyttä ete- vaaran että Tuupovaaran kuntien työllisyysti-
17626: lään päin (nykyinen liikenne ohjautuu Joen- lanteen kohtuullisena pitämiseksi. Esim. Kiih-
17627: suun kautta etelään, koska edellä mainittua tie- telysvaaran kunnassa ei tulevana talvikautena
17628: tä ei voida käyttää ainakaan raskaan liikenteen o~e muita valtion omia työkohteita tai muita
17629: kulkuväylänä tien huonon kunnon ja mutkai- sellaisia merkittäviä työkohteita, joihin valtio
17630: suuden takia) . olisi antanut rahoitusta. Kiihtelysvaaran kunta
17631: Tien parantamista koskevat suunnite1mat on ei myöskään voi niukoista taloudellisista varois-
17632: Viesimon-Me1apuron osalta vahvistettu tie- ja taan johtuen juuri työllistää talvikautena kun-
17633: vesirakennushallituksessa 20. 7. 1979 n:olla talaisia. Erityisesti syksyllä vapautuu työnteki-
17634: Stie-2559/Ta 253/84-76. Suunnitelmat tien jöitä rakennustöistä ja esimerkiksJ. Valkeasuon
17635: parantamiseksi välillä Melapuro--Lastujärvi turvetyömaal ta.
17636: ovat laadittavana ( Tuupovaaran kunnan puolei- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
17637: nen osa tiestä) . taen,
17638: Kokonaisuudessaan Viesimon ja Lastujärven
17639: välisen maantien parantamisen on arvioitu ai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17640: heuttavan kustannuksia noin 15 000 000 mark- 1980 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
17641: kaa ja tien parantamistyön kestoajaksi on ar- markan määrärahan Viesimon-Lastu-
17642: vioitu 3-4 vuotta. järven maantien rakennustöiden jatka-
17643: miseen.
17644: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
17645:
17646: Markku Kauppinen Mikko Pesälä Jouko Tuovinen
17647: Lea Sutinen Mikko Jokela Mauri Pekkarinen
17648: 1979' vp. 449
17649:
17650: Raha-asia-aloite n:o 415.
17651:
17652:
17653:
17654:
17655: Kauppinen: Määrärahan osoittamisesta Lieksan-Nurmeksen seu-
17656: tua palvelevan lentokentän rakentamiseen.
17657:
17658:
17659: E d u s k u n n a 11 e.
17660:
17661: Neuvostoliiton rajaan ja Pieliseen rajoittu- lisuutta nopeisiin yhteyksiin eri puolille maata.
17662: vina muodostavat lähinnä Lieksan ja Nurmek- Asian perusteluiksi voidaan esittää myös eri-
17663: sen kaupungit sekä niiden välittömässä lähei- tyisiä valtiontaloudellisia seikkoja. Itse valtio
17664: syydessä olevat maalaiskunnat maantieteellises- on merkittävä tekijä alueen talouselämälle sen
17665: ti laajan ja metsätalouden, teollisuuden, maa- omistaessa suoraan tai valtiojohtoisten yhtiöi-
17666: talouden sekä matkailun suhteen merkittävän den kautta suuren osan alueen metsäalueista
17667: talousalueen, jonka ulottaminen lentoliikenteen sekä valtiojohtoisten yhtiöiden harjoittaessa
17668: käyttömahdollisuuksien piiriin on valtiovallan alueella voimaperäistä teollisuutta. Edelleen on
17669: tärkeä tehtävä. valtion erityisessä intressissä myötävaikuttaa
17670: Paikallisesti lentoliikenteen järjestäminen sen tukitoimenpiteillä kehitetyn teollisuus- ja
17671: koetaan erittäin tärkeäksi asiaksi, mutta yksin matkailuelinkeinojen toimintaedellytysten kehit-
17672: alueen omilla voimavaroilla ilman valtion ta- tämiseen.
17673: loudellista myötävaikutusta - ja asian laaja- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
17674: kantoisuudesta sekä siitä johtuen, että se kos-
17675: kee useita kuntia - käytännön toimenpiteisiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden·
17676: asian kehittämisessä ei ole päästy. 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
17677: Lentoliikenteen käyttömahdollisuuksien jär- · markkaa Lieksan ja Nurmeksen kau-
17678: jestämisen perusteluja ovat alueen syrjäinen si- punkeja ja niitä ympäröiviä maalaiskun-
17679: jainti, alueen rautatieliikenteen heikko taso, tia palvelevan lentokentän suunnitte-
17680: alueen maantieteellinen laajuus ja ennen kaik- luun ja rakentamistyön valmisteluun si-
17681: kea :se, että alueen talouselämän nykytaso ja ten, että suunnittelutyö. aloitetaan vuon-
17682: sen kehittäminen edelleen edellyttävät mahdol- na 1980.
17683: Helsingissä 25 päivänä syysku!Jtl! 1979 .
17684:
17685: Markku Kauppinen
17686:
17687:
17688:
17689:
17690: 57 0879007181
17691: 450 1979 vp.
17692:
17693: Raha-asia-aloite n:o 416.
17694:
17695:
17696:
17697:
17698: Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan so-
17699: siaalisairaalan suunnitteluun.
17700:
17701:
17702: E d u s k u n n a 11 e.
17703:
17704: Päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huol- niin, että Pohjois-Karjalan läänin kunnat luo-
17705: to edellyttää onnistuakseen erilaisista palvelu- puisivat pääosasta omistamiaan hoitopaikkoja
17706: pisteistä muodostuvaa hoitoketjua. Avohuollon alueellisen hoitolaitoksen valmistuttua.
17707: osina hoitoketjussa ovat poliklinikat, katkaisu- Läänin sosiaali- ja terveydenhuollon neu-
17708: hoitoasemat, hoito- ja huoltokodit ja ensisuo- vottelukunnan aloitteen pohjalta Pohjois-Karja-
17709: jat. Mainittujen palvelupisteiden osalta tilan- lan lääninhallitus lähetti 13. 10. 1978 läänin
17710: netta Pohjois-Karjalan läänissä voidaan pitää kunnille sosiaalisairaalahanketta koskevan lau-
17711: tyydyttävänä. Sen sijaan päihdehuollon hoito- suntopyynnön. Huomionarvoisin näkökohta saa-
17712: ketjuun oleellisena osana kuuluvaa hoitolai- duissa lausunnoissa oli hankkeen kunnilta saa-
17713: tosta läänin alueella ei ole. ma lähes yksimielinen tuki. Erityisesti kun-
17714: Alkoholiongelman hoidossa on oleellista se, tien sosiaali- ja terveyslautakunnat korostivat
17715: että hoitoon hakeutuminen tapahtuisi mah- laitoksen välttämättömyyttä. Hankkeen toteut-
17716: dollisimman varhaisessa vaiheessa. Läänin tamisaikataulun osalta kunnat lähtivät siitä,
17717: alueella sijaitseva hoitolaitos edistäisi hoitoon- että sosiaalisairaala tulisi perustaa "mahdolli-
17718: hakeutumista ja loisi hyvät edellytykset työ- simman pian" tai "1980-luvun alkupuoliskol-
17719: paikoilla tapahtuvalle hoitoonohjaukselle. Li- la" · .
17720: säksi tarve hoitaa päihdeongelmaisia läänin eri- Pohjois-Karjalan läänin päihdeongelmaisten
17721: koislääkärijohtoisissa sairaaloissa ja teiveyskes- huollon kehittäminen edellyttää alueellisen noin
17722: kuksissa vähenisi ainakin jossain määrin. 35-paikkaisen päihdyttävien aineiden väärin-
17723: Pohjöis-Karjalan läänin kunnista oli v. 1977 käyttäjien huollosta annetun lain 11 §:n 2
17724: läänin ulkopuolella sijaitsev~ssa valtion ja yksi- momentissa tarkoitetun huoltolan perustamista
17725: tyisissä huoltolaissa hoidettavana kaikkiaan 159 viimeistään vuonna 1982.
17726: henkilöä, mikä merkitsi vuositasolla 18 laitos- Huomioiden Pohjois-Karjalan läänin kuntien
17727: paikan käyttöä. Lisäksi kuntainliiton omista- heikon taloudellis~n kantokyvyn tulisi PäihdL:n
17728: massa Tuustaipaleen huoltolassa ja työlaitok- 36 §:ssä tarkoitetun avustuksen ollä vähin-
17729: sessa oli v. 1977 Pohjois-Karjalan läänist,ä hoi-., tään 80 % perustamiskustannuksista. Kun lai-
17730: dettavana 65 eri henkilöä, mikä merkitsee kes- toksen perustamiskustannukset olisivat alusta-
17731: kimäärin 11 hoitopaikan käyttöä. van arvion mukaan noin 4 milj. mk, muodos-
17732: tuisi valtionavustuksen määräksi noin 3,2 milj.
17733: Edellä mainitut luvut osoittavat, että Poh- mk. Valtionosuus käyttökustannuksiin olisi vuo-
17734: jois-Karjalan läänissä on hoidon tarvetta siinä dessa n. 600 000 mk.
17735: määrin, että oman noin 35-paikkaisen alueelli- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunniait-
17736: sen hoitolaitoksen perustaminen on tarpeen. taen,
17737: Tällainen hoito1aitos vähentäisi Pohjois-Karja-
17738: lan läänistä esim. Järvenpään sosiaalisairaalaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17739: kohdistuvaa painetta. Myöskin työlaitosten ke- 1980 tulo- ;a menoarvioon 300 000
17740: hittämistyöryhmän esittämä Tuustaipaleen huol- markan määrärahan Pohiois-Karialan so-
17741: tolan paikkaluvun alentaminen voisi tapahtua siaalisairaalan suunnitteluun.
17742: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
17743:
17744: Markku Kauppinen Mikko Pesälä
17745: Lea Sutinen Jouko Tuovinen
17746: Mauri Pekkarinen - . ,·, -.
17747: .~.
17748: 1979 vp. 45'1
17749:
17750: Raha-asia-aloite n:o 417.
17751:
17752:
17753:
17754:
17755: Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta suunnittelijan palk-
17756: kaamiseksi Kajaanin opettajankoulutuslaitokseen.
17757:
17758:
17759: E d u s k u n n a 11 e.
17760:
17761: Opettajien jatJkO- j1a täydennyskoulutuksen lun yliopiston hallintokollegio on asettanut tätä
17762: suunnittelu ja järjestäminen maassamme on as1aa valmistelemaan toimikunnan. Toimikun-
17763: edennyt varsin hitaasti. Täydennyskoulutusase- nan työtä haittaa kuitenkin päätoimisen, riit-
17764: tusta, jolla asiastJa tarkemmin säädettäisiin, ei tävän korkeatasoisen koulutuksen ja kokemuk-
17765: ole annettu. sen omaavan suunnittelijan puute.
17766: · Oulun yliopiston kasvatustieteellisen tiede- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17767: kunnan alaisuudessa .toimii Kajaanin opettaj,an-
17768: koulutuslaitos. Siellä annetaan sekä luokanopet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17769: taj•a- että lastentarhanopettajan koulutusta. 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
17770: Suunnitelmien mukaan Kajaaniin tulisi sijoit- 29.10.01 (Valtion korkeakoulut, palk-
17771: tumaan opettajien j1atka.- ja täydennyskoulutus- kaukset) lisäyksenä 50 000 markkaa
17772: keskus, joka palvelisi Kainuun lis.äksi laajem- suunnittelijan (pl. B 1) palkkaamiseen
17773: minkin koko Pohjois- ja Itä-Suomea. Täyden- Oulun yliopiston kasvatustieteellisen
17774: nyskoulutuskeskuksen toiminnan käynnistämi- tiedekunnan Kajaanin opettajankoulu-
17775: nen edellyttää perusteellista suunnittelua. Ou- tuslaitokseen 1. 8. 1980 lukien.
17776: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
17777:
17778: Arvo Kemppainen Vappu Säilynoja Alvar Saukko
17779: Liisa Jaakonsaari Helvi Hyrynkangas
17780: 452 1979 vp:
17781:
17782: Raha-asia-aloite n:o 418.
17783:
17784:
17785:
17786:
17787: Kemppainen ym.: Määrärahojen osoittamisesta metsäalan pysy-
17788: vän koulutuksen aloittamiseen Kainuussa.
17789:
17790:
17791: E d u s k u n n a 11 e.
17792:
17793: Sotkamon kunnan ja Kainuun Maakuntaliiton kunnissa. Nämä eivät kuitenkaan pysty tyydyt-
17794: toimesta on 24. 4. 79 tehty ammatt1ka:svatus- tämään tarvetta.
17795: hallitukselle aloite pysyvän metsäalan koulu- Sotkamon kunta on varannut metsä- ja puu-
17796: tuksen aloittamisesta Kainuussa vuoden 1980 talousalan oppilaitosta varten tontin ja varau-
17797: syksyllä ja sen sijoittamisesta Sotkamon Vuo- tunut sen rakentamiseen omassa taloussuunni-
17798: kattiin. telmassaan v. 1980. Sotkamon kunta on val-
17799: Tällä hetkellä Kainuussa ei ole keskiasteen mis osoiuamaan tilat tilapäisjärjestelyin jo
17800: opetusta metsä- ja puutalouden alalla. Kainuun vuonna 1980 aloitettavaa opetusta varten.
17801: väestöstä saa kuitenkin edelleen toimeentulonsa EdeHä olevan perusteella ehdotamme,
17802: maa- ja metsätaloudes·ta n. 28 %. Metsätalou-
17803: den suhteellinen osuus ammatissa toimivan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17804: väestön toimeentulolähteenä on Kainuussa kor- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
17805: keampi kuin missään muualla maassa. Metsä- 29.72.01 (Valtion metsäopetus, palk-
17806: ta,lous tulee edelleenkin olemaan varsin mer- kaukset) 80 000 markan määrärahan
17807: kittävä elinkeinonhaara Kainuussa Sotkamon metsä- ja puutalousalan oppi-
17808: Koulutustarvearvioiden mukaan olisi Kai- laitoksen johtajan ja kanslistin palkkaa-
17809: nuussa kysymys noin 100 aloituspaikasta vuo- miseen ja momentille 29.72.74 (V al-
17810: dessa metsä- j1a puutalouden alalla. Tällä het- tion metsäopetus, talonrakennukset)
17811: kellä lähimmät oppilaitokset sijaitsevat Valti- l 700 000 markkaa Sotkamon kuntaan
17812: molla ja Taivalkoskella. Väliaikaist·a perusjakso- V uokattiin sijoitettavan metsä- ja puu-
17813: opetusta on annettu PuoLangan j:a Hyrynsalmen talousalan oppilaitoksen suunnittelua ja
17814: rakentamista varten.
17815: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
17816:
17817: Arvo Kemppainen Alvar Saukko Helvi Hyrynkangas
17818: 1979 vp. 453
17819:
17820: Raha-asia-aloite n:o 419.
17821:
17822:
17823:
17824:
17825: Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Paltamon Haka-
17826: suon kalanviljelylaitoksen peruskorjaukseen.
17827:
17828:
17829: Ed u s kun n a 11 e.
17830:
17831: Kalastuksella on niin Kainuussa kuin muual- vien kalakantojen kehittämiseksi. Tällaista toi-
17832: lakin maassa ollut perinteisesti merkittävä si- mintaa harjoittavaa laitosta ei kuitenkaan Kai~
17833: jansa ihmisten toimeentulon hankinnassa. Viime nuun vesistöalueella tällä hetkellä ole.
17834: vuosikymmeninä vesistöihin kohdistuneet, nii- Kainuussa Paltamon kunnassa sijaitseva Ha-
17835: den luonnontilaa suuresti muuttavat toimet, kasuon kalanviljelylaitos on rakennettu valtion
17836: mm. vesien säännöstely, ovat aiheuttaneet sisä- varoin v. 1935-37 vuokramaalle. Laitoksen
17837: vesistöissä varsin huomattavia vahinkoja kala- hoidosta on vastannut tähän saakka Kainuun
17838: taloudelle. Säännöstelijöille määrätyt kalanhoito- maatalouskeskus. Nyt hoito on kuitenkin siir-
17839: velvoitteet ovat kuitenkin esim. Oulujoen ve- tynyt Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksel-
17840: sistöalueella täysin riittämättömät. Kalojen le. Paltamon kunta puolestaan on hankkinut
17841: luontaiset lisääntymismahdollisuudet ovat mer- maapohjan omistukseensa tarkoituksella vuok-
17842: kittävästi vähentyneet ja sen vuoksi kalanvilje- rata se edelleen RKTL:lle kalanviljelylaitosta
17843: lyllä ja poikasistutuksilla on eräiden kalalajien varten. Hakasuon kalanviljelylaitos on nyt niin
17844: kohdalla jopa keskeinen asema kalakantojen huonossa kunnossa, että tarvitaan täydellinen
17845: turvaamisessa. peruskorjaus ja laajennus, jotta edes Kainuun
17846: Kainuussa vesistöjen säännöstely on aiheut- vesistöjen hoitovelvoitteiden edellyttämä kalan-
17847: tanut varsin suuria haittoja kalataloudelle. Nyt, poikastuotanto voitaisiin· turvata.
17848: kun Kainuussa ollaan kehittämässä voimakkaasti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17849: kalataloutta ja elvyttämässä kalastusta sekä ka- . nioittaen,
17850: lanjalostusta, on esille tullut kipeä tarve kalan-
17851: viljelylaitoksen aikaansaamisesta alueelle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17852: Kalakantojen elvyttämiseen ja ylläpitämiseen 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
17853: ei ole tällä hetkellä kuitenkaan riittävästi saa- 30.37.74 (Kalanviljelylaitosten raken-
17854: tavissa kalanpoikasia. Uusien kalalajien kuten nustyöt) lisäyksenä 1 500 000 markkaa
17855: kirjolohen kohdalla olisi tarpeen myös edistää Paltamon Hakasuon kalanviljelylaitok-
17856: rodunjalostusta täkäläisiin vesistöihin soveltu- sen peruskorjausta ja laajennusta varten.
17857: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
17858:
17859: Arvo Kemppainen Alvar Saukko Helvi Hyrynkangas
17860: 454 1979vp.
17861:
17862: Raha-asia-aloite n:o 420.
17863:
17864:
17865:
17866:
17867: • .1
17868: Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kontiomäen sie-
17869: menperunakeskuksen aikaansaamiseen.
17870:
17871:
17872: Eduskunnalle.
17873:
17874: Maatalouden tutkimuskeskuksen alainen sie- melkein kokonaan eläinten rehuksi. Sen vuoksi
17875: menperunakeskus toimii tällä hetkellä Tyrnä- Kainuun seutukaavaliitto ym. ovat esittäneet,
17876: vällä ja Limingassa. Keskuksen suunnitelmissa että Kainuuseen perustettaisiin valtion siemen-
17877: on ollut lisätä varastokapasiteettia ja myös toi- perunakeskus. Sille on osoitettavissa sopiva
17878: sen viljelyalueen perustamista on harkittu. paikka Kontiomäellä, viiden rautatien risteys-
17879: Toiseksi viljelyalueeksi on ehdotettu Vaara- paikassa, Paltamon kunnassa.
17880: Kainuuta, joka käsittää Kainuun moreeni-, hiek- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17881: ka- ja hietapohjaiset keskialueet. Tuo alue so-
17882: veltuu kaikin puolin hyvin perunantuotantoon. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17883: Hallatuhoja on vähän ja kasvitauteja ja tuho- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
17884: laisia esiintyy vähemmän kuin muualla maassa. 30.70.74 (Maatalouden tutkimuskeskus,
17885: Nykyisin perunaa tuotetaan Kainuussa kak- talonrakennukset) lisäyksenä 5 000 000
17886: sinkertainen määrä maakunnan omaan kulutuk- markkaa Paltamon Kontiomäen siemen-
17887: seen nähden. Markkinoiden jär:jestäytymättö- perunakeskuksen suunnittelua ja raken-
17888: myyden vuoksi ylimäärä tuotannosta menee tamista varten.
17889: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
17890:
17891: Arvo Kemppainen Alvar Saukko Helvi Hyrynkangas
17892: 1979 vp. 455
17893:
17894: Raha-asia-aloite n:o 421.
17895:
17896:
17897:
17898:
17899: Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kala- ja venesata-
17900: mien rakentamiseen Oulujärvelle ja Kiantajärvelle.
17901:
17902:
17903: E dusk un nalle.
17904:
17905: Oulujoen vesistöalueella on vesistoJen voi- sesti kalastuksen tarvitseman veneliikenteen pa-
17906: makas säännöstely aiheuttanut kalataloudelle rantamiseksi rakentaa voimakkaimmin säännös~
17907: huomattavia haittoja. Oulujärvessä on veden tellyihin vesistöihin kala- ja venesatamat.
17908: pinnan sallittu vaihtelu 2,7 metriä, Kiantajär- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17909: vessä 4,0 metriä ja Vuokkijärvessä jopa 6,0
17910: metriä. Kalakantojen luontaiselle lisääntymiselle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17911: ja elinmahdollisuuksille aiheutuneiden haittojen 1980 tulo- ja menoarvioon momentil-
17912: lisäksi aiheuttaa veden pinnan voimakas vaih- le 31.26.77 (Vesitiet) lisäyksenä
17913: telu suuria varkeuksia myös kalastajille ja vene- 2 000 000 markkaa Kainuun tie- ja ve-
17914: liikenteelle rantojen vaikean saavutettavuuden sirakennuspiirille kala- ja venesatamien
17915: vuoksi. Se estää myös riittävän suurten kalas- rakentamiseen Oulujärvelle ja Kianta-
17916: tusalusten käytön. Tämän vuoksi tulisi erityi- järvelle.
17917: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
17918:
17919: Arvo Kemppainen Alvar Saukko Helvi Hyrynkangas
17920: 456 1979 ·vp.
17921:
17922: Raha-asia-aloite n:o 422.
17923:
17924:
17925:
17926:
17927: Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisovankien avohoito-
17928: järjestelmän kehittämiseksi.
17929:
17930:
17931: E d u s k u n n a 11 e.
17932:
17933: Suomessa on Pohjoismaista ylivoimaisesti Vähentämällä asteittain ehdotonta rangais-
17934: eniten nuorisovankeja. Tällainen tilanne on tusta nuorilta tuomittaisiin heidät ehdolliseen
17935: erittäin huolestuttava sekä nuorten itsensä että rangaistukseen sekä veivallisiksi osallistumaan
17936: yhteiskunnan kannalta. Sopeutuminen yhteis- säännölliseen seurantaan, tarkkailuun ja keskus-
17937: kuntaan vankilassa vietetyn ajanjakson jälkeen teluun sosiaalityöntekijän kanssa. Näin nuoria
17938: on ylivoimaisen vaikeaa. Tutkimusten mukaan rikoksentekijöitä kasvatettaisiin yhteiskuntaan
17939: varhain vankilarangaistusta kärsivät palaavat sen normaaleilla ehdoilla.
17940: suurella todennäköisyydellä pian vankilaan ri- Valmiutta avohoitojärjestelmän luomiseen on
17941: koksenuusijoina. jo olemassa. Ongelmana ovat olleet riittämättö-
17942: Voidaksemme taata nuorille turvallisen yh- mät resurssit sosiaalihuollon piirissä.
17943: teiskunnan epäinhimillisten laitosten sijasta, on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
17944: ennaltaehkäisevän työn ohella kehitettävä nuo-
17945: risovankeuteen tuomittuja varten avohoitojär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17946: jestelmä. Tämä on paitsi yksilön myös yhteis- 1980 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
17947: kunnan kannalta hyödyllistä. Vankilalaitoksen markan määrärahan nuorisovankien avo-
17948: ylläpitokustannukset 'laskevat, rikosten aiheutta- hoitojärjestelmän kehittämiseksi.
17949: mat haitat vähenevät, yleinen turvallisuus li-
17950: sääntyy.
17951: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
17952:
17953: Anneli Kivitie Antero Juntumaa
17954: Helvi Hyrynkangas Jaakko Itälä
17955: 1979 vp. :457
17956:
17957: Raha-asia-aloite n:o 423. -:.-
17958:
17959:
17960:
17961:
17962: Kivitie ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kansallisten
17963: luonnonsuojelujärjestöjen toiminnan tukemiseen.
17964:
17965:
17966: E d u s k u n n a 11 e.
17967:
17968: Ympäristövuoden 1980 lähestyessä ovat yksi- rintamalla. Yleisen mielenkiinnon ja mielipiteen
17969: tyiset luonnonystävät ottaneet ohjat omiin kä- suuntaaminen jälleen järjestäytyneisiin luonnon-
17970: siinsä ilman kansallisten luonnonsuojelujärjes- suojelupiireihin on tärkeää siksi, että suoran
17971: töjen virallista mukanaoloa ja ryhtyneet suo- toiminnan ihannoimisen muuttues3a itseisarvok-
17972: raan toimintaan ympäristönsuojeluaatteen puo- si törmätään jossain vaiheessa tilanteeseen, jol-
17973: lesta. Vuoden 1979 aikana syntyneet Koijärven loin väldvallattomuuden ideologian keskelle on
17974: ja Lappajärven ympäristöliikkeet ovat synnyttä- päässyt tunkeutumaan vastakkaista ajatusta
17975: neet voimakkaan keskustelun, jonka pääteemoi- puoltavia ja suosivia aineksia. Tällaisen tilan-
17976: na ovat olleet siviilivastarinnan oikeutus ja teen seurauksena voi yleisen yhteiskuntajärjes-
17977: suoraan toimintaan ryhtymisen laillisuus. Näi- tyksen järkkymisen seurauksena olla kriisitila,
17978: den ympäristöliikkeiden lailliset ja laittomat jonka nopeaan korjaamiseen voidaan vaatia
17979: toimet koettiin toisaalla urotekoina, toisaalla kansalaisten perusoikeuksien rajoittamista.
17980: kapinan lietsontana ja yleisen järjestyksen vaa- Luonnonsuojelujärjestöjen toimintaa, ennen
17981: rantamisena. Väkivallattoman vastarinnan stra- muuta tiedotuksen ja koulutuksen osalta, on
17982: tegian ansiosta vakavimmilta konflikteilta sääs- tuettava tehokkaasti, sillä yhden asian liikkeet
17983: tyttiin, mutta tulevaisuudessa ei voida sivuuttaa voivat ilman omaa syytään vaarantaa yhteis-
17984: mahdollisuutta, että ympäristönsuojelijoiden ja kunnan normaalin ja rauhanomaisen toiminnan.
17985: heitä vastustavien piirien välinen juopa voi pur- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
17986: kautua väkivaltaisinakin toimina.
17987: Luonnonsuojelujärjestöt ovat nykyisessä ke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17988: hityksessä jääneet suoran toiminnan linjan jal- 1980 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
17989: koihin ja niiden asema on kansalaisten silmissä 400 000 markan määrärahan ·kansallis-
17990: muuttunut vain julkilausumia ja kannanottoja ten luonnonsuojelujärjestöjen toi17tinnan
17991: valmistelevaksi osaksi koko ympäristönsuojelu- tukemiseksi. ·
17992: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
17993:
17994: Anneli Kivitie Helvi Hyrynkangas Jaakko 1tälä
17995:
17996:
17997:
17998:
17999: 58 0879007181
18000: 45'8 1979 vp.
18001:
18002: Raha-asia-aloite n:o 424.
18003:
18004:
18005:
18006:
18007: Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta parlamentaarisen varus-
18008: miesasiain neuvottelukunnan perustamiseksi.
18009:
18010:
18011: E d u s k u n n a 11 e.
18012:
18013: Puolustusvoimissa asevelvollisuuttaan suorit- Varusmiesasioiden hitaan edistymisen voi-
18014: tavien varusmiesten asemassa ei viime vuosina daan katsoa johtuvan osin siitä, että puolustus-
18015: ole tapahtunut riilttävästi parannuksia, vaikka hallinnossa ei ole vielä erityistä varusmiesasioi-
18016: muun yhteiskuntakehityksen seuraaminen sitä hin jo valmisteluvaiheessa paneutuvaa vastaa-
18017: ede:l.lyttäis~kin. PuolustusLaitoskomitean ehdo- vaa neuvottelevaa elintä.
18018: tuJkset päivärahan korottamisesta, ilmaisten lo- Jotta varusmiesasioissa otettaisiin huomioon
18019: mamatkojen lisäämisestä, sotilasavustuksen ke- yhteiskuntakehitys sekä varusmiesten taloudel-
18020: hittämisestä sekä kotiuttamisrahan nostamises- liset ja sosiaaliset tarpeet, on tarpeen sellaisen
18021: ta ovat jääneet toteuttamatta. Samoin liittyy · parlamentaarisesti kootun elimen muodostami-
18022: kotiutuvien varusmiesten työllistämiseen, jouk- nen, joka voisi jo asioiden valmisteluvaiheessa
18023: ko-osastojen siirtämiseen Pohjois-Suomeen ja tuoda esille varusmiesten asemaan liittyviä nä-
18024: varusmiestoimikuntajärjestelmän kehittämiseen kökohtia sekä laatia suunnitelmia varusmiesten
18025: monta tiedossa olevaa, mutta ratkaisematonta aseman kehittämiseksi.
18026: ongelmaa. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
18027: Eräillä muilla yhteiskuntaelämän kannalta tavasti,
18028: tärkeillä osa-alueilla on erityinen parlamentaa-
18029: risesti koottu elin huolehtimassa ja vauhditta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18030: massa alaan liittyvien asioiden kehittämistä. 1980 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
18031: Tällaisia ovat esim. asuntoneuvosto tai kehitys- 150 000 markkaa parlamentaarisen va-
18032: alueiden neuvottelukunta. Puolustushallinnon rusmiesasiain neuvottelukunnan perus-
18033: alueella toimii· mm. maanpuolustustiedotuksen tamiseksi.
18034: suunnittelukunta.
18035: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
18036:
18037: Anneli Kivitie Pauli Puhakka Lauri Palmunen
18038: Seppo Tikka Ben Zyskowicz Terhi Nieminen-Mäkynen
18039: Aulis Juvela
18040: 1979 vp. 459
18041:
18042: Raha-asia-aloite n:o 42.5.
18043:
18044:
18045:
18046:
18047: Kivitie ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opiskelijoiden
18048: aterioiden hintatukeen.
18049:
18050:
18051: E d u s k u n n a 11 e.
18052:
18053: Valtion tulo- ja menoarvioon vuodelle 1979 rärahalla ole merkittävää aterioiden hintojen
18054: otettiin ensimmäisen kerran määräraha korkea- alentamisvaikutusta. Määrärahan avulla voidaan
18055: kouluopiskelijoiden ruokailukustannusten alen- edelleen ainoastaan vaikuttaa estävästi aterioi-
18056: tamiseksi. Käytännössä on kuitenkin osoittau- den hintojen nousuun.
18057: tunut, että ateriakustannusten alentamispyrki- Valtion vuoden 1980 tulo- ja menoarviossa
18058: mys yhdellä markalla nautittua ateriaa kohden tulee toteuttaa hallituksen esittämän kahden
18059: ei ole tuottanut toivottua tulosta. Kuluvan vuo- markan tuen lisäksi toinen kahden markan hin-
18060: den aikana on kustannustasossa tapahtunut sel- tatuki eli yhteensä neljän markan hintatuki
18061: lainen nousu, että aterioiden hintoja ei todelli- opiskelija-aterioihin lukuvuoden 1980-1981
18062: suudessa ole voitu alentaa. Määrärahan avulla alusta lukien.
18063: on voitu korkeintaan estää aterioiden hintojen Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
18064: nostamista.
18065: Mikäli valtion avustus korkeakouluopiskeli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18066: joiden ruokailukustannusten alentamiseksi to- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
18067: teutetaan hallituksen esityksen mukaisena ja 29.37.50 lisäyksenä 11 200 000 mark-
18068: suuruisena syyslukukauden 1980 alusta lukien, kaa opiskelijoiden aterioiden hintatu-
18069: ei tulo- ja menoarvioesityksen suuruisella mää- keen.
18070: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
18071:
18072: Anneli Kivitie Antero Juntumaa
18073: Helvi Hyrynkangas Jaakko Itälä
18074: '460 1979 vp.
18075:
18076: Raha-asia-aloite n:o 426.
18077:
18078:
18079:
18080:
18081: Kivitie ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kotimaisen
18082: elokuvan tuotantotukeen. ·
18083:
18084:
18085: E d u s k u n n a 11 e.
18086:
18087: Kolme vuotta sitten muutettiin Suomessa Suomen valtion kotimaiselle elokuvatuotan-
18088: elokuvataiteen tukipolitiikan rakennetta onnis- nolle osoittamat määrärahat ovat jäljessä huo-
18089: tuneesti. Samalla myös lisättiin kotimaiselle elo- mattavasti pohjoismaisesta tasosta. Muissa poh-
18090: kuvatuotannolle tarkoitettuja määrärahoja jon- joismaissa viime vuosina elokuvataiteelle osoi-
18091: kin verran. tettujen määrärahojen korotukset ovat nosta-
18092: Viime vuosina kotimaisen elokuvan taso on neet näiden maiden elokuvatuotannon määrää
18093: ilahduttavasti ollut nousussa. Myös elokuvien ja taiteellista tasoa merkittävästi.
18094: katsojamäärät ovat kohonneet. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
18095: Budjetissa esitetään kotimaiselle elokuvatuo-
18096: tannolle 5 000 000 markkaa. Tällä hetkellä yh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18097: den kotimaisen elokuvan tuotantokustannukset 1980 tulo- ;a menoarvioon momentille
18098: ovat 2-3 milj. mk. Riittämätön yhteiskunnan 29.90.52 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
18099: tuki, tuotantokustannusten kalleus ja tuottajan kotimaisen elokuvan tuotantotukeen.
18100: oma huomattava taloudellinen riski ovat nyt
18101: ankarana uhkana kotimaisen elokuvan uudel-
18102: leen nousulle.
18103: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
18104:
18105: Anneli Kivitie Antero Juntumaa
18106: Helvi Hyrynkangas Jaakko Itälä
18107: 1979 vp. 461
18108:
18109: Raha-asia-aloite n:o 427.
18110:
18111:
18112:
18113:
18114: Kivitie ym.: Korotetua määrärahan osoittamisesta oopperayhdis-
18115: tyksille.
18116:
18117:
18118: E d -q s kun n a 11 e.
18119:
18120: . Ensi vuoden valtion tulo- ja menoarvion mo- la edellyttää ehdottomasti jo sinänsä maatara-
18121: mentin 29:90.53 ( veikkausvoittovarat taiteen han tuntuvaa korottamista. Hallituksen esitys
18122: tukemiseen) ·käyttösuunnitelman mukaan .oop~ vuodelle 1980, 610 000 markkaa, vastaa kuiten-
18123: perayhqistysten toiminnan tukemiseen on va- kin ainoastaan inflaatiokorotusta ja sitäkin va-
18124: rattu 610 000 markkaa. rovaisena .
18125: •. Oopp~rayhdistyksille myönnetyt varat on Jotta oopperayhdistyksillä olisi mahdollisuu-
18126: koko kyseisen käyttökohdan olemassaolon ajan det tehostaa toimintaansa siinä määrin kuin
18127: jaettu valtionapuna lähinna Suomen Ooppera- eräät esimerkit vapaaehtoisesta t01mmnasta
18128: liittoon kuuluvien, maaseudulla vakinaisesti toi- kulttuurin alueella edellyttävät, tulisi ooppera-
18129: mivien oopperayhdistysten toiminnan · tukemi- yhdistysten saada toimintaansa todella huomat-
18130: seen. tava lisätuki.
18131: Kyseisen käyttökohdan määrärahat ovat Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
18132: useiden vuosien ajan pysyneet lähes muuttu-
18133: mattomina niin, että määrärahan korotukset että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18134: eivät täydelleen korvaa edes rahanarvossa ta- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
18135: pahtunutta muutosta. Edellä kerrottu vakinai- 29.90.53 lisäyksenä 250 000 markkaa
18136: sen oopperatoiminnan laajentuminen maaseudul- oopperayhdistyksille.
18137: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
18138:
18139: Anneli Kivitie Jaakko 1tälä
18140: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen
18141: 462 1979 VI).
18142:
18143: Raha-asia-aloite n:o 428.
18144:
18145:
18146:
18147:
18148: Kivitie ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta elokuvataiteen
18149: tukemiseen.
18150:
18151:
18152: Ed u s k u n n a 11 e.
18153:
18154: Elokuvaveroa peritään elokuvaesityksistä, nykyisestään sekä tarjota lisää .kansalaisille
18155: joissa esitetään sisällöltään huonoja elokuvia. mahdollisuuksia harrastaa henkisesti avartavaa
18156: Elokuvaveron tuotoksi on arvioitu vuonna elokuvakulttuuria. ·
18157: 1980 2 000 000 markkaa. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
18158: Elokuvaveron tuotosta on esitetty myönnet-
18159: täväksi elokuvataiteen tukemiseen 750 000 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18160: markkaa. 1980 tulo- ;a menoarvioon momentille
18161: On perusteltua osoittaa koko elokuvaveron 29.90.57 lisäyksenä 1 250 000 mark-
18162: tuotto elokuvataiteen tukemiseen, jotta maam- kaa elokuvataiteen tukemiseen.
18163: me elokuvakulttuurin tasoa voitaisiin kohottaa
18164: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
18165:
18166: Anneli Kivitie Antero Juntumaa
18167: Helvi Hyrynkangas Jaakko 1tälä
18168: 1979 vp. 463
18169:
18170: Raha-asia-aloite n:o 429.
18171:
18172:
18173:
18174:
18175: Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta kuluttajaneuvojien ope-
18176: tuksen suunnitteluun.
18177:
18178:
18179: E d u s k u n n a II e.
18180:
18181: Vuoden 1978 syyskuun alussa voimaan tul- jokaista kansalaista. S~ksi myös jokaisella kan-
18182: leissa kuluttajansuojala·eissa edellytetään kulut- salaisella tulisi olla oikeus saada kuluttaja-
18183: tajaneuvonnan järjestämistä kunnissa. Vaikka opetusta. Valistunut kuluttajapolvi voidaan par-
18184: kunnaJ:linen kuluttajaneuvonta toteutetaankin haiten kasvattaa sisällyttämällä kuluttajakasva-
18185: vähitellen, ovat suurimmat kunnat aloittaneet tusta kaikenasteiseen opetukseen. Opetusta ei
18186: toiminnan palkkaamalla asianomaisia kuluttaja- välttämättä tarvitse antaa erillisenä oppiainee-
18187: neuvojia. Neuvontatyötä tekevien toimihenki- na; vaan se olisi sisällytettävä kaikkiin sopiviin
18188: löiden koulutus on kuitenkin vasta aluillaan. oppiaineisiin.
18189: Kunnallisen kuluttajaneuvonnan päästessä ai- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18190: kanaan täyteen laajuuteensa olisi kunnissa ol-
18191: tava pätevä henkilökunta tehtävää hoitamassa. että Eduskunta ottaisi valtion Vttoden
18192: Neuvojien koulutuksen laiminlyönti saattaa teh- 1980 tulo- ja menoarvioon 200 000
18193: dä kunnallisesta kuluttajaneuvonnasta kulutta- markan määrärahan kuluttajansuojalaeis-
18194: jansuojaorganisaation heikon lenkin. sa edellytettyjen kuluttajaneuvojien ope-
18195: Kuluttajakysymykset koskevat välittömästi tuksen suunnitteluun.
18196: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
18197:
18198: ·Anneli Kivitie Helvi Hyrynkangas Jaakko 1tälä
18199: 1979 vp.
18200:
18201: Raha-asia-aloite n:o 430.
18202:
18203:
18204:
18205:
18206: Kivitie ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta energian sääs-
18207: tötutkimukseen, kotimaisten energialähteiden tutkimukseen
18208: sekä energiatalouden suunnitteluselvityksiin.
18209:
18210:
18211: E d u s kun n a 11 e.
18212:
18213: Viime vuosikymmenten jatkuva taloudellinen ten energialähteiden suuntaan. Tämä edellyt-
18214: kasvu on paljolti perustunut alati kiihtyvään tää kuitenkin, että näiden vaihtoehtojen tutki-
18215: energiantuotannon ja -kulutuksen kasvuun. Täl- miseen suunnataan erityisen runsaasti voima-
18216: lainen· kasvu on viime vuosina osoittautunut varoja. Voidaan arvioida, että jos vaihtoeh-
18217: erittäin haavoittuvaksi. Öljyn saanti on ollut toisten energialähteiden tutkimukseen olisi tä-
18218: jatkuvasti uhattuna ja vaikka Suomi ei olekaan hän mennessä uhrattu edes murto-osa ydintutki-
18219: vielä joutunut kärsimään öljypulasta, ovat suo- mukseen suunnatuista varoista, meillä olisi to-
18220: malaiset saaneet kokea öljyn hinnannousut yhtä dennäköisesti jo nyt käytettävissä erittäin käyt-
18221: kipeinä kuin muutkin. tökelpoisia ratkaisuvaihtoehtoja.
18222: Riippuvuutta öljystä onkin voimakkaasti vä- Vaihtoehtoisten energialähteiden tutkimus ja
18223: hennettävä. Tämä on toki yleisesti tunnustettu, kehittely on vain osa sitä toimintaa, jolla
18224: mutta riittäviin käytännön toimiin ei ole ryh- maamme energiataloutta voidaan suunnata ter-
18225: dytty. Tätä osoittaa se, että öljyn osuus ener- veelle pohjalle. Erityistä huomiota on kiinni-
18226: giankulutuksesta on edelleen kaikesta huolimat- tettävä energiansäästöön yleensä ja erityisesti
18227: ta kasvanut. siihen, miten jo yhdyskuntien suunnitteluvai-
18228: Yelinvoima ei ole sellainen energiamuoto, heessa voidaan vaikuttaa energiantarpeen mini-
18229: jonka perustalle tulevaisuuden energiantuotanto moimiseksi.
18230: voitaisiin rakentaa. Ydinvoiman turvallisuusris- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
18231: kit ovat osoittautuneet kiistämättömiksi, jäte-
18232: ongelmat ovat yhä täysin ratkaisematta. Myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18233: voimaloiden taloudellisuus on osoittautunut hy- 1980 tulo- ;a menoarvioon momentille
18234: vin kyseenalaiseksi kustannusten kohotessa ja 32.44.21 lisäyksenä 10 000 000 mark-
18235: jatkuvien seisokkien heikentäessä kannatta- kaa käytettäväksi energian säästötutki-
18236: vuutta. mukseen, kotimaisten energialähteiden
18237: Energiantuotantoa onkin mahdollisimman voi- tutkimukseen sekä energiatalouden suun-
18238: makkaasti kehitettävä vaihtoehtoisten kotimais- nitteluun liittyviin selvityksiin.
18239: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
18240:
18241: Anneli Kivitie Helvi Hyrynkangas
18242: Jaakko Itälä Terhi Nieminen-Mäkynen
18243: 1979 vp. 465
18244:
18245: Raha-asia-aloite n:o 431.
18246:
18247:
18248:
18249:
18250: Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyrityslainoja varten.
18251:
18252:
18253: E d u s k u n n a II e.
18254:
18255: Pääoman saanti on kaikille pienyrittäjille jat- !isyyden kannalta olisi tärkeätä, että paaoman
18256: kuva huolen aihe. Teollisilla yrityksillä on kiel- saantia helpotettaisiin julkisin varoin ottamalla
18257: tämättä huomattava merkitys työvoiman työl- tietty luottoriski. Hyvä esimerkki tällaisesta on
18258: listäjänä ja uusien työpaikkojen tarjoajina. On Kehitysaluerahasto Oy:n toiminta. Samanlaisia
18259: kuitenkin muistettava, että palveluelinkeinojen toimenpiteitä pienyritystoiminnan kehittämisek-
18260: suhteellinen osuus on jatkuvassa kasvussa ja si on myös muualla maassamme.
18261: niillä on nykyisin teollisuutta suurempi työlli- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
18262: syyttä välittömästi ja välillisesti lisäävä vaiku-
18263: tus. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18264: Eräs vaikeus, joka pienyrittäjällä on pääoman 1980 tulo- ja menoarvioon luvun 32.50
18265: saannissa, on lainanantajan vaatiman, tavallises- uudelle momentille 40 000 000 markan
18266: ti vielä ylimitoitetun turvaavan vakuuden puut- määrärahan pienyrityslainoja varten.
18267: tuminen. Elinkeinoelämän kehittämisen ja työl-
18268: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
18269:
18270: Anneli Kivitie Antero Juntumaa
18271: Helvi Hyrynkangas Jaakko Itälä
18272:
18273:
18274:
18275:
18276: 59 0879007181
18277: 466 1979 vp.
18278:
18279: Raha-asia-aloite n:o 432.
18280:
18281:
18282:
18283:
18284: Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta kotona tai valvotussa
18285: perhepäivähoidossa hoidettujen lasten ylimääräiseen hoito-
18286: tukeen.
18287:
18288:
18289: E d u s k u n n a 11 e.
18290:
18291: Uuden kotitaloustyöntekijöitä koskevan lain ottaa huomattavasti hallituksen esitystä suu-
18292: tullessa voimaan olisi ehdottomasti pitänyt rempi määräraha lasten hoitotukeen, silloin
18293: päättää verolainsäädännön korjaamisesta siten, kun heidät hoidetaan joko valvotussa päivä-
18294: että kotiapulaisen palkka ja lasten hoitokus- hoidossa tai kotona. Hallituksen esitys pitää
18295: tannukset valvotussa perhepäivähoidossa olisi sisällään ainoastaan alle 3-vuotiaiden lasten
18296: voitu vähentää verotuksessa. Nykyisessä muo· kotihoidon tuen, jonka ulkopuolelle jäävät
18297: dossaan lailla ei ole ollut toivottuja vaikutuk- muut alle kouluikäiset lapset.
18298: sia. Työntekijän asema ja kotitaloustyön arvo Jotta myös seilaiset perheet, joissa on 4-6-
18299: eivät ole odotuksista huolimatta parantuneet, vuotiaita lapsia, voisivat järjestää lastensa hoi-
18300: sillä perheet ovat joko joutuneet kokonaan luo- don taloudellisesti turvattuna, tulisi valtion
18301: pumaan kotiapulaisesta tai maksavat palkan tulo- ja menoarvioon vuodelle 1980 liittää 77
18302: verottomana. Vähennysoikeuden puuttuminen miljoonan markan lisämääräraha lasten hoito-
18303: heikentää selvästi myös oikeusmoraalia. tukeen. Koko kotihoitoon käytettävästä sum-
18304: Useat kymmenettuhannet perheet joutuvat masta palautuisi kunnille noin kolmannes, jol-
18305: kunnallisten hoitopaikkojen puuttuessa itse loin kustannukset kotihoidon tuesta jäisivät
18306: hankkimaan lapsilleen hoitopaikan. Omatoimi- noin 70 miljoonaan markkaan.
18307: sesti järjestetty kotiapu tai lastenhoito perhe- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18308: päivähoidossa ovat yleisimmät tavat huolehtia
18309: lapsista. Näistä pa~koista suurin osa jää ilmoit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18310: tamatta verottajalle, koska vähennysoikeutta ei 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
18311: ole ja kustannukset muutoinkin ovat jo per- 33.15.50 lisäyksenä 77 000 000 markan
18312: heiden taloudellisen kestokyvyn rajoilla. määrärahan alle kouluikäisten lasten
18313: Jotta näiden lapsiperheiden taloudellista ylimääräiseen hoitotukeen, silloin kun
18314: asemaa voitaisiin vielä oleellisesti helpottaa ja heidät hoidetaan joko kotona tai val-
18315: arvonauto lainsäädäntöä kohtaan palauttaa, tu· votussa perhepäivähoidossa.
18316: lisi vuoden 1980 valtion tulo- ja menoarvioon
18317: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
18318:
18319: Anneli Kivitie Antero Juntumaa
18320: Helvi Hyrynkangas Jaakko Itälä
18321: Eeva Kauppi
18322: 1979 yp. 467
18323:
18324: Raha-asia-aloite n:o 433.
18325:
18326:
18327:
18328:
18329: Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta sairasta lasta hoitavan
18330: vanhemman vapaa-aikajärjestelyihin.
18331:
18332:
18333: Ed u s kun n a II e.
18334:
18335: Pitkäaikaisesti sairaan lapsen kotihoitoa on Toisaalta olisi pyrittävä myös siihen, että
18336: pyritty tukemaan erityislapsilisän ja lapsen hoi- lasta hoitava henkilö saisi viikottaisia vapaa-
18337: totuen avulla. Lakia lapsen hoitotuesta ollaan päiviä tai muulla tavoin toistuvia vapaa-aikoja.
18338: parhaillaan muuttamassa siten, että entistä suu- Tämän vuoksi pitäisi järjestää mahdollisuus
18339: rempi osa lapsista tulisi kuulumaan sen pii- sijaishoitoon joko päivähoitojärjestelmän tai ko-
18340: riin. dinhoitajajärjestelmän puitteissa. Molempia jär-
18341: Kun pitkäaikaisesti sairaan lapsen hoitami- jestelmiä on jossakin määrin toiminnassakin,
18342: nen kotona on lapsen hoitajalle sekä fyysisesti ei kuitenkaan systemaattisella eikä kaikkien
18343: että henkisesti raskasta työtä, olisi kiinnitet- tarvitsevien ulottuvilla.
18344: tävä myöskin huomiota tämän työntekijäryh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
18345: män muihin etuihin. Vuosilomajärjestelmän luo-
18346: minen pitkäaikaisesti sairaan lapsen vanhem- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18347: mille, erityisesti lapsen äidille, on paikallaan. 1980 tulo- ja menoarvioon luvun 33.15
18348: Lomajärjestelyt voitaisiin toteuttaa samalla uudelle momentille 2 000 000 markan
18349: tavoin kuin on maatalousväestön vuosilomat määrärahan vuosilomajärjestelmän ja va-
18350: järjestetty. Järjestelmä edellyttäisi tehokkaan paa-aikajärjestelyjen toteuttamiseksi pit-
18351: kodinhoitoavun lisäämistä varsinaisen lomara- käaikaisesti sairaiden lasten vanhemmil-
18352: han lisäksi. le lapsen ollessa kotihoidossa.
18353: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
18354:
18355: Anneli Kivitie Antero Juntumaa
18356: Helvi Hyrynkangas Jaakko Itälä
18357: 468 1979 vp.
18358:
18359: Raha-asia-aloite n:o 4.34.
18360:
18361:
18362:
18363:
18364: Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta kodinperustamislainoihin.
18365:
18366:
18367: E d u s kun n a 11 e.
18368:
18369: Vuonna 1945 säädetyssä kodinperustamislai- Kipeintä tukea täJllä hetkellä kaivataan nuor-
18370: nalaissa ( 1177/45) säädetään, että valtion tulo- ten parien kohdalla nimenomaan asuntokysy-
18371: ja menoarviossa tarkoitukseen varatun määrä- myksessä. Omarahoitusosuuden kokoonsaami-
18372: rahan puitteissa sosiaaliministeriö voi hakemuk- nen vaiheessa, jolloin vasta ollaan hakeutumas-
18373: sesta myöntää avioliittoon meneville tai avio- sa työelämän piiriin, on varsin vaikeaa. Samoin
18374: liitossa oleville valtion varoista korotonta ko- on asianlaita mahdollisen lainoituksen osalta.
18375: dinperostamislainaa oman kodin perustamiseen Toisaalta kodin perustaminen vaatii välttämättä
18376: tarpeellisen asunto- ja muun irtaimiston hank- siksi paljon varoja, että etenkin tapauksissa,
18377: kimista varten. joissa vanhempien tukea ei ole olemassa, on
18378: Näitä lainoja ei kuitenkaan määrärahan puut- helposti jopa erillään asuminen ainoa vaihto-
18379: tumisen takia ole voitu myöntää 1. 9. 1958 ehto. Kodinperustamislaina olisikin mitä otol-
18380: jälkeen. lisin apu alkavaa yhteistä tietä ajateLlen, eten-
18381: Avioliiton solmiminen ja sitä seuraava oman kin jos lainaa tulkitaan laveammin niin, että
18382: kodin perustaminen on aina pääomaa kysyvä se voidaan käyttää myös osaltaan asunnon
18383: tapahtuma. Nykyisin avioliiton solmimisikä on hankintaan.
18384: entisestään vain alentunut. Samanaikaisesti opis- Kodinperustamislainojen vuosittaisen määrän
18385: kelu oman paikan löytämiseksi yhteiskuntam- tulisi asiantuntija-arvion mukaan olla noin
18386: me jäsenenä vaatii yhä enemmän varoja sekä 7 000 lainaa suuruudeltaan 5 000 markkaa.
18387: aikaa. Kun samanaikaisesti useinkin solmitaan Tämä merkitsisi noin 35 miljoonan markan
18388: avioliitto, muodostavat taloudelliset kysymykset menoerää valtion tulo- ja menoarviossa.
18389: todellisen ongelman heti yhteisen tien alussa. Edellä o1evan perusteella ehdotamme,
18390: Tulevaisuuden kannalta on varsin merkityksel-
18391: listä, kuinka oman kodin perustaminen heti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18392: alun perin onnistuu. Juuri tässä vaiheessa olisi 1980 tulo- ;a menoarvioon 35 000 000
18393: yhteiskunnan pystyttävä auttamaan nuoria jäse- markan määrärahan nuorille aviopareille
18394: niään silloin, kun omat voimat eivät riitä koh- myönnettäviä kodinperustamislaino;a
18395: tuullisen alun rahoitukseen. varten.
18396: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
18397:
18398: Anneli Kivitie Antero Juntumaa
18399: Helvi Hyrynkangas Jaakko Itälä
18400: 1979 vp. 469
18401:
18402: Raha-asia-aloite n:o 435.
18403:
18404:
18405:
18406:
18407: Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta siviilipalveluksen palve-
18408: lusmuotojen kehittämiseksi.
18409:
18410:
18411: E d u s k u n n a 11 e.
18412:
18413: Suomen ulkopoliittisen linjan valossa siviili- palvelusmiehiä eriarvoisessa, huonommassa ase-
18414: palvelusmiesten kohtelu on epäloogista. Rau- massa aseellista palvelusta suorittaviin asevel-
18415: hantahtoinen politiikka edellyttää erityisen voi- vollisiin verrattuna.
18416: makkaita toimia rauhanaatteen voimistamiseksi. Näin ollen valtion tulee luoda siviilipalvelus-
18417: Hyvällä tahdollakaan ei voida väittää valtion järjestelmä nykyistä joustavammaksi. Siviilipal-
18418: levittäneen rauhantahtoisten tahojen sanomaa velusta suorittaville tulee luoda yhteiskunnalli-
18419: parhaalla mahdollisella tavalla. Siviilipalveluk- sesti merkittävän ja hyödyllisen, kansakuntaa
18420: sen suorittaminen on ihmisoikeus, lisäksi se on rauhanomaisesti ja inhimillisesti rakentavan
18421: Suomen virallisen ulkopolitiikan mukaista. Si- työn ohella mielekästä ja heidän koulutustaan
18422: viilipalveluksen tekeminen käytännössä vaikeak- vastaavia palveluspaikkoja.
18423: si ei suosi liennytystä eikä rauhanpolitiikkaa. Edellä olevaan perustuen ehdotamme,
18424: Lisäksi nykyinen käytäntö siviilipalveluksen
18425: suorittamisessa on tasavertaisuus- ja valinnan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18426: vapausperiaatteiden vastaista, sillä koska laissa 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
18427: myönnetään oikeus asevelvollisuuden suoritta- markkaa siviilipalveluksen palvelusmuo-
18428: miseen joko aseettomana tai siviilipalveluksena tojen kehittämiseksi palvelusta suoritta-
18429: (laki aseettomasta palveluksesta ja siviilipal- vien koulutusta ja taipumuksia vastaa-
18430: veluksesta 21. 2. 1969/132), ei tämän oikeu- viksi.
18431: den käyttämistä voida rajoittaa pitämällä siviili-
18432: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
18433:
18434: Anneli Kivitie Antero Juntumaa
18435: Helvi Hyrynkangas Jaakko 1tälä
18436: 470 l979 vp.
18437:
18438: Raha-asia-aloite n:o 4.36.
18439:
18440:
18441:
18442:
18443: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta pienten tiemestari-
18444: piirien ja tiemestaripiirien sivutukikohtien toiminnan tur-
18445: vaamiseksi.
18446:
18447:
18448: E d u s k u n n a 11 e.
18449:
18450: TVL:ssä on kunnossapidon kustannusten vä- Kun kunnossapidosta on jo nyt esitetty voi-
18451: hentämistä ajatellen suoritettu ja suunnitellaan makasta kritiikkiä, ei laatutasoa enää ole syytä
18452: .tehtäväksi pienten sivutukikohtien lakkautuk- alentaa ja tien käyttäjien eriarvoisuutta lisätä.
18453: .sia ja tiemestaripiirien rajantarkistuksia. Kunnossapitoa voidaan nykyisestään tehos-
18454: Tiestön kunnossapidon keskittäminen pieniä taa vähäisiä tiemestaripiirien rajantarkistuksia
18455: tukikohtia ja sivutukikohtia lakkauttamaHa on, tekemällä ja konekantaa tai työsuorituksia eri
18456: vaikka se näennäisesti kustannuksia vähentäi- tiemestaripiirien välillä vaihtamalla.
18457: sikin, omiaan heikentämään kunnossapidon ta- Edellä esitettyihin näkökohtiin viitaten ehdo-
18458: soa erityisesti tiemestaripiirien raja-alueilla. tamme,
18459: Näin siksi, että paikallinen tarkkailu jää hei-
18460: koksi ja kaluston siirtoihin kuluva aika kas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18461: vaa tarpeettomasti. Tukikohtien säilyttäminen 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
18462: takaa paitsi kunnossapidon laatutason säilymi- .31.24.14, yleisten teiden kunnossapito
18463: sen etäällä tiemestaripiirien päätukikohdista, (siirtomääräraha), 200 000 markan mää-
18464: myös asioinnin järjestämismahdoUisuuden etääl- rärahan ja asettaisi sen käytölle edell'j-
18465: lä keskuksista, mitä on pidettävä sekä yleisten tyksen siten, ettei pienten tiemestaripii-
18466: teiden hoidon että yksityisteiden avustussään- rien ja tiemestaripiirien sivutukikoh-
18467: nösten muuttumisen takia tärkeänä. tien toimintaa vaaranneta.
18468: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
18469:
18470: Sakari Knuuttila Helena Pesola Hannu Tapiola
18471: Matti Jaatinen Mauri Pekkarinen Juhani Surakka
18472: 1979 vp. 471
18473:
18474: Raha-asia-aloite n:o 437.
18475:
18476:
18477:
18478:
18479: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta mekaaniseen vesakon-
18480: torjuntaan Keski-Suomen tie- ja vesirakennuspiirin alueella.
18481:
18482:
18483: E d u s k u n n a 11 e.
18484: Tienvarsivesakkojeti kemiallinen hävittämi- Nykyinen työllisyystilanne huomioonottaen
18485: nen on saanut ankaraa vastustusta paikallisilta olisi mekaaninen tienvarsien vesakontorjunta
18486: asukkailta sekä varsinkin ympäristönsuojelun kuitenkin moninkertaisesti edullisempaa, koska
18487: asiantuntijoiden taholta. Torjunta-aineiden hait- tä11öin saataisiin runsaasti työtilaisuuksia myös
18488: tavaikutukset ja vaarat luonnolle ja eläimistö1le ammattitaidottomalle nuorisolle eikä myrkkyjen
18489: ovat tunnetut. Jatkuvasti tulee julkisuuteen vaaraa ilmenisi.
18490: uusia tutkimustuloksia vesakkomyrkkyjen vaa- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
18491: rallisuudesta. Viime aikana on jopa paljastunut tavasti,
18492: näiden tutkimustulosten salailua. Myös esiintyy
18493: jopa viranomaistenkin taholla väheksyntää ve- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18494: sakkomyrkkyjen vaarallisuutta kohtaan. Tie- ja 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
18495: vesirakennushallitus on kuitenkin suorittanut 31.24.14 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
18496: vuosittain tienvarsimyrkytyksiä yleisön anka- käytettäväksi mekaaniseen vesakontor-
18497: rasta vastustuksesta huolimatta. juntaan Keski-Suomen tie- ja vesiraken"
18498: nuspiirin alueella.
18499: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
18500:
18501: Sakari Knuuttila Juhani Raudasoja
18502: 472 1979 vp.
18503:
18504: Raha-asia-aloite n:o 4.38.
18505:
18506:
18507:
18508:
18509: Knuuttila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yleisten
18510: teiden tekemiseen Keski-Suomen läänissä.
18511:
18512:
18513: E d u s k u n n a 11 e.
18514:
18515: Keski-Suomen läänin tieverkon kehittäminen sekin seikka, että talvisin on viime vuosina
18516: nykyisellään ei vastaa niitä odotuksia, joita työttömyysaste noussut Keski-Suomessa noin
18517: muun muassa läänin kunnat asettavat. Tämän 10 %:iin ja kesälläkin 7-8 %:iin. Vuoden
18518: vuoksi valmisteltiin lähinnä vuonna 1978 Kes- 1980 tulo- ja menarvioesityksessä ei ainakaan
18519: ki-Suomen Maakuntaliiton toimesta tieverkon varsinaisin budjettivaroin ole rahoitettu kaikkia
18520: kehittämisohjelma, joka on toimitettu liikenne- maakuntaliiton ohjelman edellyttämiä hyvin pe-
18521: ministeriölle. Tämä kehittämisohjelma sisältää rusteltuja töitä. Siitä puuttuu Keuruun-Mul-
18522: tiehankkeiden toteuttamis- ja kiireellisyysjärjes- tian maantien rakentaminen, Korpilahden-
18523: tyksen, joka eräin osin poikkeaa valtionhallin- Joutsan maantien parantaminen välillä Koros-
18524: non tekemistä ohjelmista, ja sen tarvitsema ra- pohja-Tammihaara sekä Muuramen-Säynät-
18525: hamäärä on jonkin verran tavoitebudjetointia salon paikallistien rakentaminen.
18526: korkeampi. Maakuntaliiton piirissä katsottiin, Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
18527: että määrärahojen lisääminen olisi mahdollista nioittaen,
18528: painottamalla tietöiden työllisyysvaikutuksia si-
18529: ten, että tietyöt tehtäisiin kotimaisilla koneilla, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18530: mikä on lähes 100-prosenttisesti mahdollista, 1980 tulo- ;a menoarvioon 6 200 000
18531: ja että lisäksi työt tehtäisiin paikallisella työ- markan määrärahan lisäyksenä yleisten
18532: voimalla ja koneilla. Tätä puoltaa erityisesti teiden tekemiseen Keski-Suomen läänis-
18533: sä.
18534: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
18535:
18536: Sakari Knuuttila Mauri Pekkarinen Matti Jaatinen
18537: Hannu Tapiola Juhani Surakka Helena Pesola
18538: 1979 vp. 473
18539:
18540: Raha-asia-aloite n:o 439.
18541:
18542:
18543:
18544:
18545: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän lentoase-
18546: man lähestymissektoreissa olevien mäkien alentamiseen.
18547:
18548:
18549: E d u s k u n n a 11 e.
18550: Kun Jyväskylän lentoaseman liikenne on jat- mistyön aloittaminen voidaan suorittaa nopeas-
18551: kuvasti kasvanut ja kun lentokentän asema on ti. Louhintatyöt soveltuvat lisäksi hyvin työlli-
18552: valtakunnassa keskeisin, on esille tullut tarve syystyöksi ja kysymykseen voi tulla myös lou-
18553: nostaa lentoaseman teknistä tasoa siten, että hintatyön koulutus samalla.
18554: se voi huolehtia myös tulevaisuudessa tälle ken- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
18555: tälle suuntautuvasta liikenteestä. Erityisesti nioittaen,
18556: mainittakoon, että Jyväskylän lentoasemaa jou-
18557: dutaan käyttämään varakenttänä ulkomaanlii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18558: kenteessä. Haittana kentän käytölle ovat kui- 1980 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
18559: tenkin lähestymissektoreissa olevat korkeat markan määrärahan Jyväskylän lento-
18560: mäet. Mäkien 1ouhinnasta saatava kiviaines voi- aseman lähestymissektoreissa olevien
18561: taisiin kyllä käyttää hyväksi mm. tien rakenta- mäkien alentamiseksi Jyväskylän maa-
18562: misessa. Kyseessä olevat mäet, Särkimäki ja Ka- laiskunnassa.
18563: navuori, sijaitsevat valtion maalla, joten Iouhi-
18564: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
18565:
18566: Sakari Knuuttila Helena Pesola
18567: Hannu Tapiola Matti Jaatinen
18568:
18569:
18570:
18571:
18572: 60 0879007181
18573: 474 1979 vp.
18574:
18575: Raha-asia-aloite n:o 440.
18576:
18577:
18578:
18579:
18580: Knuuttila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pienlevik-
18581: kisten lehtien kuljetustuen saattamiseksi samalle tasolle iso-
18582: jen lehtien kanssa.
18583:
18584:
18585: E d u s k u n n a 11 e.
18586:
18587: Valtion vuoden 1980 tulo- ja menoarvioesi- keskimääräinen tuki o.li vuonna 1979 noin
18588: tyksen momentiLla 31.55.42, Lehdistön yleinen 20 p/kpl, pienten Lehtien tuki noin 10 p/kpl.
18589: kuljetustuki, on esitetty 215 000 000 markkaa Emme voi hyväksyä sitä, että pienet usein
18590: posti- ja lennätinlaitoksen käytettäväksi yleisenä yhteiskunnallisesti hyvinkin merkittävät lehdet
18591: kuljetustukena kotimaisten sanoma- ja aika- asetetaan valtion jakaman tuen suhteen suh-
18592: kauslehtien hinnastoon merkittyjen sanoma- ja teellisestikin heikompaan asemaan kuin suuret,
18593: aikakauslehtien julkaisijoille posti- ja lennätin- kaupalliset lehdet. Ns. vähimmäistaksasäännös
18594: laitoksen toimesta vuonna 1980 kuljetettavien olisikin näin ollen poistettava asetuksesta mak-
18595: lehtien kuljetusmaksujen alentamiseen. suista kotimaisessa postiliikenteess~.
18596: Tämä kuljetustuki jakaantuu kuitenkin eri Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18597: lehtien kesken siten, että harvemmin kuin 50 nioittaen,
18598: kertaa vuodessa ilmestyvä lehti, jota kerrallaan
18599: ilmestyy vähemmän kuin 100 000 kappaletta tai että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18600: numerokappaleen paino on vähemmän kuin 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
18601: 126 grammaa, saa tukea numerokappaletta 31.55.42 lisäyksenä 7 000 000 markkaa
18602: kohden noin puolet siitä, mitä isompilevikki- pienlevikkisten lehtien kuljetustuen saat-
18603: nen tai painavampi lehti saa. Aihkauslehden tamiseksi samalle tasolle isojen lehtien
18604: kanssa.
18605: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
18606:
18607: Sakari Knuuttila Tellervo Koivisto Saara-Maria Paakkinen
18608: Paula Eenilä Juhani Raudasoja Jacob Söderman
18609: Risto Tuominen
18610: 1979 vp. .475
18611:
18612: Raha-asia-aloite n:o 441.
18613:
18614:
18615:
18616:
18617: Koivisto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion pal-
18618: veluksessa olevien työsuojelun edistämiseen.
18619:
18620:
18621: E d u s k u n n a 11 e.
18622: Vuoden 1979 tulopoliittiseen kokonaisratkai- välisissä viime sopimuskierroksen neuvotteluis-
18623: suun perustuen on annettu laki työsuojelura- sa nimenomaan sovittu.
18624: hastosta ( 407/79) . Rahasto saa käyttöönsä va- Tämä järjestely ei kuitenkaan ole mahdollis-
18625: rat, jotka työnantajien pakollisiin vakuutus- ta, ellei budjetin käsittelyn yhteydessä lisätä
18626: maksuihin sisällytettyinä on tapaturmavakuu- momentin 28.80.22 määrärahoja sitä markka-
18627: tuslain 35 §:n 2 momentissa (408/79) sää- määrää vastaavaksi, mikä valtiolta menisi työ-
18628: detty käytettäviksi työsuojelun edistämiseen suojelurahastoon, mikäli se olisi siinä mukana.
18629: niinkuin siitä työsuojelurahastolaissa on erik- Tämä markkamäärä olisi tapaturmavakuutus- ja
18630: seen säädetty. Viimeksi mainitun lain 1 §: n palkkatilastoihin sekä tulevan vuoden arvioi-
18631: mukaan työsuojelurahaston tehtävänä on myön- tuun palkkasummaan perustuen 1 850 000
18632: tää varoja työsuojelututkimukseen, työsuojelu- markkaa.
18633: koulutukseen, työsuojelutietojen keräämiseen ja Kun työsuojelurahastoon siirrettävien varo-
18634: työsuojelua koskevaan tiedottamiseen. jen määrä on täysin riippumaton esimerkiksi
18635: Kun valtio ei tapaturmavakuutuslain mukaan siitä, missä määrin yksityiset tai kunnalliset
18636: ole vakuuttamisvelvollinen ja kun se ei niin työnantajat käyttävät muutoin varoja työsuo-
18637: ollen maksa vakuutusmaksuja, ei se ole ollut jeluun, ei myöskään valtion osalta osoitettaessa
18638: myöskään mukana työmarkkinajärjestöjen yksi- määrärahoja mainitulle työsuojelun edistämistä
18639: tyistä ja kunnallista sektoria varten perusta- koskevalle momentille tule ottaa huomioon val-
18640: missa työsuojelun yhteistoimintaelimissä (Työ- tion puolella työnantajina toimivien virastojen
18641: suojelun keskustoimikunnassa ja Työturvalli- ja laitosten työsuojelumäärärahoja.
18642: suuskeskuksessa eikä myöskään nyt peruste- Kun jatkuvasti lisääntyneet ja moninaistu-
18643: tussa Työsuojelurahastossa). Sen sijaan aika- neet työsuojelutehtävät ja -järjestelyt vaativat
18644: naan on harkittu valtion voivan parhaiten ke- tullakseen asianmukaisesti hoidetuiksi myös
18645: hittää työsuojelua omassa piirissään omien elin- riittäviä henkilöstöresursseja, joita valtionhal-
18646: tensä kautta. Sitä varten perustettiin valtion linnossa ei tiettävästi tähän tarkoitukseen ole,
18647: työterveys- ja työturvallisuusasiain neuvottelu- on paikallaan että osoitettua määrärahaa voi-
18648: kunta (VTTN) ( 10/73) ja otettiin tulo- ja daan tarvittaessa käyttää myös lisähenkilökun-
18649: menoarvioon työsuojelun edistämisestä koitu- nan palkkaamiseen valtion työmarkkinalaitok-
18650: via menoja varten oma momentti ( 28.80.22), seen, jonka toimialaan työsuojelutehtävien hoi-
18651: jolle kuluvan vuoden budjetissa on osoitettu taminen kuuluu.
18652: 800 000 markan suuruinen määräraha. Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
18653: Kun yksityinen työmarkkinakenttä on nyt kunnioittavasti,
18654: saanut työsuojelurahaston ja sen käyttöön työ-
18655: suojelun edistämiseksi on siten tullut lisäva- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18656: roja, on perusteltua, että myös valtio voi 1980 tulo- ja menoarvioon 1 850 000
18657: omalla sektorillaan lisätä työsuojelun kehittä- markkaa siirtomäärärahana työsuojelun
18658: mistä tarkoittavia toimenpiteitään. Tästä työ- edistämistä koskevalle momentille
18659: suojelurahastoa vastaavien järjestelyjen toteut- 28.80.22 käytettäväksi työsuojelutut-
18660: tamisesta valtion osalta on valtion ja sen hen- kimukseen, työsuojelukoulutukseen, työ-
18661: kilökuntaa edustavien työmarkkinajärjestöjen suojelutietojen keräämiseen ja työsuo-
18662: 476 Raha-asia-aloite n:o 441
18663:
18664:
18665: jelua koskevaan tiedottamiseen sekä van henkilöstön palkkausmenoihin enin-
18666: muuhun työsuojelun edistämiseen sa- tään kolmen (3) henkilön palkkaami-
18667: moin kuin työsuojelutehtävissä tarvitta- seksi.
18668: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
18669:
18670: Tellervo Koivisto Liisa Jaakonsaari Aimo Ajo
18671: Pentti Lahti-Nuuttila Sakari Knuuttila Lea Savolainen
18672: Risto Tuominen Paula Eenilä Mauno Forsman
18673: Pirjo Ala-Kapee Kaj Bärlund Seppo Tikka
18674: Peter Muurman Pekka Starast Matti Puhakka
18675: Juhani Raudasoja Kaarina Suonio Olli Helminen
18676: 1979 vp. 477
18677:
18678: Raha-asia-aloite n:o 442.
18679:
18680:
18681: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta suunnittelija-informaa-
18682: tikon viran perustamiseksi Tampereen yliopiston kirjastoon.
18683:
18684: E d u s k u n n a II e.
18685:
18686: Tampereen yliopiston kirjasto on pitkään ainoa kirjastotieteen ja informatiikan laitos, on
18687: kärsinyt sekä tilan ja henkilökunnan puutteesta välttämätöntä, että alan opiskelijoiden on mah-
18688: että henkilökuntarakenteen käsittämättömästä dollista omassa korkeakoulussaan perehtyä käy-
18689: vinoutuneisuudesta. Tilaongelma saatiin syksyl- tännössä ajanmukaiseen palvelutoimintaan sekä
18690: lä 1979 pääkirjaston ja kurssikirjaston osalta syventävissä opinnoissaan tutkia tällaisen tie-
18691: ratkaistua varsin positiivisesti. Opetusministe· donvälityksen ongelmia käytännön palvelutilan-
18692: riö totesi korkeakouluille vuosien 1980-1984 teen pohjalta. On selvää, että alan koulutus-
18693: toiminta- ja taloussuunnitelmista antamassaan yksikkö ei voi perusmateriaalia saadakseen
18694: palautteessa mm. seuraavaa: harjoittaa sille kuulumatonta palvelutoimintaa,
18695: - kirjastojen henkilökuntaa on voitu lisätä vaan se on yliopiston kirjaston tehtävä.
18696: aivan kipeimpien puutteiden edellyttämällä ta· Tampereen yliopiston ehdottamista kirjasto-
18697: valla, viroista suunnittelija-informaatikon tehtäviin
18698: - henkilökunnan lisääminen on välttämä- kuuluisivat koko yliopiston harjoittaman tutki-
18699: töntä ensinnäkin eräissä uusissa korkeakouluis- muksen ja opetuksen tarvitsemat ATK-pohjai-
18700: sa, joissa kirjastohenkilökunnan ja opiskelijoi- set informaatiohaut sekä kirjastotieteen ja in-
18701: den määrien suhde nykyisellään on noin 1: 200 formatiikan laitoksen demonstraatio-opetuksen
18702: maan keskiarvon ollessa noin 1: 115, antaminen. Yliopiston eri tiedekuntien infor-
18703: - Tampereen yliopiston kirjaston henkilö- maatiopalvelun tarvitsijat ovat joutuneet käyttä-
18704: kuntatilanne edellyttää jatkossakin uusien kir- mään tähän saakka muiden korkeakoulujen an-
18705: jastovirkojen ja -toimien osoittamista Tampe- tamia palveluja. Kirjaston laitekanta voitaisiin
18706: reen yliopistolle. tämän viran mahdollistaman opetuskäytön
18707: Tampereen yliopistossa kirjastohenkilökun- avulla tehollisesti hyödyntää.
18708: nan ja opiskelijoiden määrien suhde oli vuonna Tampereen yliopiston kirjastolle tulisi yli-
18709: 1978 1: 205 eli maan ehdottomasti huonoin. päätään taata voimavarat olla sellainen yliopis-
18710: Kuitenkaan Tampereen yliopistolle ei palaut· tolaitoksensa palvelulaitos, jonka kehittäminen
18711: ,teen tekstistä huolimatta ole osoitettu yhtään perustuisi sille tieteelliselle pohjalle, jonka jat-
18712: kirjastotointa tai -virkaa vuoden 1978 jälkeen. kuva kirjastotieteen ja informatiikan tutkimus-
18713: Kansanedustajina olemme huolissamme myös toiminta sille voi antaa.
18714: siitä, että vinoutuneen palkkarakenteen takia Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18715: Tampereen yliopiston kirjasto ei pysty palkkaa-
18716: maan henkilöstöä, joka kykenisi ylläpitämään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18717: sellaista nykyaikaista informaatiopalvelua, että 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
18718: tutkijoiden, opettajien ja opiskelijoiden olisi 29.10.01 lisäyksenä 80 000 markkaa
18719: mahdollista käyttää nykyaikaisia menetelmiä suunnittelija-informaatikon viran (V
18720: kirjallisuuden hankintaansa. 25) perustamiseksi Tampereen yliopis-
18721: Kun lisäksi Tampereen yliopistossa on maan ton kirjastoon.
18722: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
18723:
18724: Tellervo Koivisto Liisa Jaakonsaari Mauno Forsman
18725: Pentti Lahti-Nuuttila Sakari Knuuttila Peter Muurman
18726: Helge Siren Håkan Malm Arvo Salo
18727: Pekka Starast Olavi Nikkilä Lea Savolainen
18728: Kaarina Suonio Mikko Kuoppa Marjatta Mattsson
18729: Seppo Tikka Aimo Ajo Tuulikki Petäjäniemi
18730: Pirjo Ala-Kapee
18731: 478 1979 vp.
18732:
18733: Raha-asia-aloite n:o 443.
18734:
18735:
18736:
18737:
18738: Koivisto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta naisten po-
18739: liittisen toiminnan tukemiseen.
18740:
18741:
18742: E d u s k u n n a 11 e.
18743:
18744: Tasa-arvoasiain neuvottelukunta esitti vuon- van tuen tulisi olla vähintään 26 % puolueille
18745: na 1973 määrärahan ottamista valtion tulo- ja tulevan tuen määrästä, joka vastaa nykyistä
18746: menoarvioon poliittisten naisjärjestöjen toimin- naiskansanedustajien osuutta eduskunnassa. Tä-
18747: nan tukemiseksi. Näin tapahtuikin ja osa puo- tä tavoitetta on pidettävä oikeana, joskaan po-
18748: luetoiminnan tukemiseen myönnetyistä määrä- liittisen toiminnan avustamiseen esitettyä mää-
18749: rahoista on budjetissa osoitettu naisten poliitti- rärahaa ei tässä vaiheessa voitane nostaa niin
18750: seen toimintaan. Tämä osa on kuitenkin niin suurella määrällä kuin em. tavoitteen saavutta-
18751: pieni, että se ei ole oikeudenmukaisessa suh- minen edellyttäisi. Tavoitteen lähestymiseksi on
18752: teessa poliittisten naisjärjestöjen työhön. Esi- kuitenkin nyt budjettiin esitettyä naisjärjestöil-
18753: merkiksi vuoden 1980 tulo- ja menoarviossa le annettavaa tukea tuntuvasti korotettava.
18754: naisten poliittiseen toimintaan esitetään koh- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
18755: deunettavaksi vain 8 % poliittisen toiminnan
18756: tuen kokonaissummasta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18757: Tasa-arvoasiain neuvottelukunta on kiinnittä- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
18758: nyt huomiota naisjärjestöjen saaman valtion 23.25.27 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
18759: tuen vähäisyyteen suhteessa muuhun poliitti- naisten poliittisen toiminnan tukemi-
18760: seen toimintaan ja on esittänyt kirjelmässään seen.
18761: valtioneuvostolle, että naisjärjestöille annetta-
18762: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
18763:
18764: Tellervo Koivisto Toivo Mäkynen Elisabeth Rehn
18765: Kaarina Suonio Pirkko Valtonen Lea Savolainen
18766: Saara-Maria Paakkinen Terhi Nieminen-Mäkynen Tarja Halonen
18767: Pentti Lahti-Nuuttila Lauha Männistö Tuulikki Petäjäniemi
18768: Anna-Liisa Hyvönen Liisa Jaakonsaari Hannele Pokka
18769: 1979 vp. 479
18770:
18771: Raha-asia-aloite n:o 444.
18772:
18773:
18774:
18775:
18776: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta opintotuen lapsikoro-
18777: tusten maksamiseksi ylimääräisenä opintorahana.
18778:
18779:
18780: E d u s k u n n a 11 e.
18781:
18782: Valtion tulo- ja menoarvion luvun 29.39, markkaa. Mikäli huollettavia lapsia on kolme
18783: Valtion opintotukikeskus, perusteluissa on to- tai useampia, korotus on 4 000 markkaa.
18784: dettu seuraavaa: "Opiskelijoiden liiallisen vel- Opintotuen lapsikorotukset aiheuttavat opis-
18785: kaantumisen estämiseksi pyritään opintotuen kelijaperheille luonnottoman suuren velkataakan
18786: opintorahaosuutta lisäämään sekä opiskeluaikai- erityisesti, jos molemmat vanhemmat opiskele-
18787: sia toimeentulokustannuksia alentamaan välillis- vat. Opintolainojen takaisinmaksu alkaa lisäksi
18788: tä opintotukea laajentamalla." Saman sisältöi- aikana, jolloin nuoren kulut muutoinkin ovat
18789: nen lausuma sisältyy myös valtioneuvostossa suurimmillaan. Sosiaali- ja perhepoliittisesti ei
18790: 21. 4. 1979 tehtyihin opintotuen enimmäismää- ole suotavaa, että opiskelijat joutuvat elättä-
18791: räpäätöksiin. mään lapsensa lainan turvin.
18792: Opiskelijaperheet ovat tällä hetkellä ainoa Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18793: ryhmä, joka joutuu elättämään lapsensa lainan
18794: turvin. Opintotuen lapsikorotus myönnetään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18795: tällä hetkellä lainana siten, että lainaa korote- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
18796: taan 2 500 markalla, mikäli opiskelijalla on 29.39.55 lisäyksenä 13 000 000 markan
18797: huollettavanaan alaikäinen lapsi. Jos huolletta- määrärahan opintotuen lapsikorotusten
18798: via lapsia on kaksi, lainan korotus on 3 500 maksamiseksi ylimääräisenä opintoraha-
18799: na 1. 7. 1980 alkaen.
18800: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
18801:
18802: Tellervo Koivisto Juhani Raudasoja Marjatta Mattsson
18803: Pentti Lahti-Nuuttila Mikko Kuoppa Olli Helminen
18804: Mikko Rönnholm Paula Eenilä Arvo Salo
18805: Helge Siren Mauno Forsman Risto Tuominen
18806: Pekka Starast Sakari Knuuttila Seppo Tikka
18807: Kaarina Suonio Aimo Ajo Peter Muurman
18808: Liisa Jaakonsaari Pirjo Ala-Kapee Lea Savolainen
18809: 480 1979 vp.
18810:
18811: Raha-asia-aloite n:o 445.
18812:
18813:
18814:
18815:
18816: Koivisto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maakuntakir-
18817: jastojen valtionosuuden jälkeenjääneisyyden poistamiseksi.
18818:
18819:
18820: E d u s k u n n a 11 e.
18821:
18822: Maakuntakirjastot touruvat yleisten kirjasto- Tämä on ilmennyt mm. kaukolainausten hoi-
18823: jen alueellisina keskuskirjastoina 16 maakun- dossa tarvittavien bibliografioiden ja hakuteos-
18824: nassa. Maakuntakirjastoverkko kattaa tällä het- ten niukkuutena.
18825: kellä koko maan pääkaupunkia lukuunotta- Vuoden 1962 jä:lkeen on maakuntakirjasto~
18826: matta. jen valtionosuutta korotettu vain kerran 1. 2.
18827: Maakuntakirjastojen tarikoituksena on kau- 1979. Korotuksen jälkeen valtionosuuden reaa-
18828: kopalvelun sekä koulutus- ja tiedotusroimin- liarvo on alkuperäiseen verrattuna vasta vuo-
18829: nan avulla tukea a:lueensa kirjastojen toimin- den 1975 tasolla. Jotta arkuperäinen taso saa-
18830: taa niin, että alueen asukkaat olisivat mahdol- vutettaisiin vuonna 1980, tulisi valtionosuutta
18831: lisimman tasa-arvoisessa asemassa kirjastopalve- korottaa vielä 60 %.
18832: luiden suhteen asukaskuntansa voimavaroista Kun vuoden 1980 valtion tulo- ja meno-
18833: riippumatta. Maakuntakirjastot ylläpitävät myös arvioesityksessä kirjastojen käyttömenojen ar-
18834: maakuntakokoelmia. Viime vuosina on kasva- viomäärärahaa, josta maakuntakirjastojenkin
18835: van kysynnän vuoksi kirjastotoiminnan tehok- valtionosuudet maksetaan valtioneuvoston vah-
18836: kuutta pyritty lisäämään mm. keskitettyjen toi- vistamien perusteiden mukaan, on korotettu
18837: mintojen ja järkevän työnjaon avulla. Tämä n. 10 %, tarvitaan vielä 50 %:n korotus maa-
18838: on lisännyt maakuntakirjastojen tehtäviä ja kuntakirjastojen valtionosuuteen, jotta se saa-
18839: merkitystä. Esimerkiksi kaukolainatapahtumien vuttaisi vuoden 1962 tason.
18840: määrä kasvoi vuosina 1974-1978 60 prosen- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
18841: tilla kahdessatoista silloisessa maakuntakirjas-
18842: tossa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18843: Koko maakuntakirjastojen olemassaolon ajan 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
18844: vuodesta 1962 on niiden tehokkaan toiminnan 29.56.50 lisäyksenä 1188 000 markkaa
18845: pahimpana esteenä ollut valtionosuuksien inflaa- käytettäväksi maakuntakirjastojen val-
18846: tiosta aiheutunut jälkeenjääneisyys. Sen vuoksi tionosuuden jälkeenjääneisyyden poista-
18847: maakuntakirjastoissa on jatkuvasti henkilökun- miseksi.
18848: tapulaa ja hankinnat ovat yhä riittämättömiä.
18849: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
18850:
18851: Tellervo Koivisto Pirjo Ala-Kapee Marjatta Väänänen
18852: Pentti Lahti-Nuuttila Eeva Kauppi Lea Sutinen
18853: Mikko Rönnholm V. J. Rytkönen Lea Savolainen
18854: Helge Siren Arvo Salo Marjatta Mattsson
18855: Pekka Starast Håkan Malm Olavi Nikkilä
18856: Kaarina Suonio Sakari Knuuttila Mikko Jokela
18857: Olli Helminen Aimo Ajo Mikko Kuoppa
18858: Risto Tuominen Mauno Forsman Liisa Jaakonsaari
18859: Seppo Tikka Peter Muurman Tuulikki Petäjäniemi
18860: Matti Puhakka
18861: 1979 vp. 481
18862:
18863: Raha-asia-aloite n:o 446.
18864:
18865:
18866:
18867:
18868: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisten postin-
18869: kantajan toimien muuttamiseksi ylimääräisen postimiehen
18870: toimiksi.
18871:
18872:
18873: E d u s k u n n a II e.
18874:
18875: Valtiovarainministeriö asetti 14. 4. 1976 toi- Valtion vuoden 1980 tulo- ja menoarviossa
18876: mikunnan selvittämään mm. postimieskunnan ei kuitenkaan ole ehdotettu posti- ja lennätin-
18877: tehtäviä, virkanimikkeitä sekä palkkausta. Se laitoksen osalta ylimääräisten postinkantajien
18878: sai mietintönsä valmiiksi 31. 8. 1977 ja esitti, muuttamista ylimääräisiksi postimiehiksi
18879: että postinkantajat pitäisi muuttaa postimiehiksi (V 10), kuten edellä mainitun toimikunnan
18880: vuoteen 1980 mennessä. Toistaiseksi muutok- esityksen perusteella olisi viimeistään 1980 pi-
18881: set ovat kuitenkin olleet varsin vähäisiä, koska tänyt tapahtua.
18882: ylimääräisiä postinkantajia on edelleen 612. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18883: Edellä mainittujen toimien haltijat tekevät ja
18884: ovat myös velvollisia tekemään samoja virkateh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18885: täviä kuin eriasteisten postimiesvirkojen taikka 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
18886: toimien haltijat, ja he eroavatkin muista vain 31.94.01 lisäyksenä 845 000 markkaa
18887: toiminimikkeensä sekä palkkausluokkansa pe- käytettäväksi 612 ylimääräisen postin-
18888: rusteella, mikä viimeksimainittu on kaksi palk- kantajan toimen muuttamiseksi ylimää-
18889: kausluokkaa alempi kuin ylimääräisten posti- räisen postimiehen toimiksi.
18890: miesten.
18891: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
18892:
18893: Tellervo Koivisto Mikko Kuoppa Aimo Ajo
18894: Pentti Lahti-Nuuttila Liisa Jaakonsaari Matti Puhakka
18895: Pekka Starast Sakari Knuuttila Mauno Forsman
18896: Kaarina Suonio Risto Tuominen Helge Siren
18897: Juhani Raudasoja Seppo Tikka Olli Helminen
18898: Paula Eenilä Pirjo Ala-Kapee Peter Muurman
18899: Lea Savolainen
18900:
18901:
18902:
18903:
18904: 61 0879007181
18905: 482 1979 vp.
18906:
18907: Raha-asia-aloite n:o 447.
18908:
18909:
18910:
18911:
18912: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta suunnittelusihteerin
18913: toimen perustamiseksi työsuojeluhallitukseen.
18914:
18915:
18916: E d u s k u n n a 11 e.
18917:
18918: Työsopimussuhteisen suunnittelusihteerin teh- suunnittelusihteerin toimen perustamista. Esi-
18919: tävän hoitaja on ollut työsuojeluhallituksessa tys vastaa julkisherrkilöstön oikeusasemakomi-
18920: ko. tehtävän perustamisesta eli 1. 7. 1974 lu- tean I osamietinnössä (Komiteanmietintö 1979:
18921: kien. Suunnittelusihteerin tehtäviin kuuluu 26) esitettyjä periaatteita virkasuhteen ja työ-
18922: mm. tulo- ja menoarvion ja toiminta- ja talous- sopimussuhteen käytöstä.
18923: suunnitelman valmistelu sekä työsuojeluhallin- Työsuhteisen tehtävän hoitamisesta on mak-
18924: non suunnittelu- ja seurantajärjestelmän ke- settu valtiovarainministeriön luvalla palkkaa,
18925: hittäminen. joka markkamääräisesti on lähellä palkkausluok-
18926: Lainsäädännön mukaan työsopimussuhteessa kaa V 27 virkamiesten ikälisiä vastaavine pal-
18927: oleva henkilö ei voi toimia asioiden esittelijänä velusvuosilisineen ( 1. 10. 1979 kuukausipalkka
18928: päätöksentekoa varten, vaan hänen valmistele- 4 850 mk).
18929: mansa asiat on toisen henkilön, virkamiehen, Vielä on todettava, että jos suunnittelusih-
18930: esiteltävä, mitä ei voida pitää tarkoituksen- teerin toimi (V 27) perustetaan työsuojeluhalli-
18931: mukaisena menettelynä. Muissa sosiaali- ja ter- tukseen, voidaan vastaavasti lakkauttaa ts. suun-
18932: veysministeriön hallinnonalan keskusvirastois- nittelusihteerin toimi.
18933: sa vastaavissa tehtävissä toimivat henkilöt ovat Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
18934: virkasuhteessa. Myös työsuojeluhallituksessa
18935: vastaavan tasoiset tehtävät kuuluvat virkamie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18936: hille. 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
18937: Kun tehtävän on edellä esitetyn perusteella 33.03.01 lisäyksenä 6 000 markkaa
18938: katsottava olevan pysyvän ja kun tehtävään suunnittelusihteerin ylimääräisen toimen
18939: liittyvä vastuu edellyttää virkamiehelle kuu- (V 27) perustamiseksi työsuojeluhalli-
18940: luvia velvollisuuksia, ehdotetaan ylimääräisen tukseen.
18941: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
18942:
18943: Tellervo Koivisto Pirjo Ala-Kapee Paula Eenilä
18944: Pentti Lahti-Nuuttila Juhani Raudasoja Sakari Knuuttila
18945: Pekka Starast Mikko Kuoppa Risto Tuominen
18946: Salme Myyryläinen V. J. Rytkönen Unto Ruotsalainen
18947: Saara-Maria Paakkinen Aimo Ajo
18948: 1979 vp. 483
18949:
18950: Raha-asia-aloite n:o 448.
18951:
18952:
18953:
18954:
18955: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjastonhoitajan toi-
18956: men perustamiseksi työsuojeluhallitukseen.
18957:
18958:
18959: E d u s k u n n a 11 e.
18960:
18961: Työsuojeluhallituksessa on ollut sen perusta- läpi", kuten perustelut kuuluivat. Henkilöstö-
18962: misesta lähtien kirjastoyksikkö, jonka hoito on neuvosto on tätä virkaa myös puoltanut kaikis-
18963: kuulunut arkistonhoitajalle. Nimike on perua sa lausunnoissaan.
18964: sosiaali- ja terveysministeriön ajalta. Tällä hetkellä on kirjastossa kolme työnte-
18965: Nimikettä on yritetty muuttaa ja kirjaston- kijää, joista yksi virastotyöntekijä. Kirjaston
18966: hoitajan virkaa saada virastoon lähes koko toi- käyttö on vilkasta, sekä työsuojeluhallituksen
18967: minnan ajan, toistaiseksi tuloksetta. Työsuoje- että -piirien henkilökunta tarvitsee jatkuvasti
18968: luhallitus asetti kirjastotyöryhmän pohtimaan sekä perinteisiä kirjastopalveluja että infor-
18969: kirjasto- ja informaatiopalveluiden kehittämistä maatiopalveluita. Myös pohjoismaisten työsuo-
18970: ja Y"hteistyötä työterveyslaitoksen kirjaston jeluhallitusten välinen lainaus ja tiedonvälitys
18971: kanssa. Työryhmä sai muistionsa valmiiksi vuo- on vilkasta. Muissa pohjoismaissa on työsuo-
18972: den 1977 alussa. Työryhmä totesi, että työsuo- jeluhallitusten kirjastot järjestetty samoin kuin
18973: jeluhallituksen ja työterveyslaitoksen kirjastot meilläkin, sekä talojen sisäistä että myös ulko-
18974: ovat kumpikin erikoistuneet omalle alalleen, puolista tiedonvälitystä ja käyttäjäkuntaa pal-
18975: joten kumpaakin tulee kehittää itsenäisinä kir- velemaan. Muualla on myös asianmukaiset kir-
18976: jastoina, joiden tulee sopia keskeisestä työn- jastovirat saatu kirjastoihin.
18977: jaostaan. Työryhmä piti välttämättömänä saa- On huomattava, että mikäli kirjastonhoitajan
18978: da myös työsuojeluhallitukseen kirjastonhoita- ylimääräinen toimi (V 23) perustetaan, voidaan
18979: jan virka, samoin muuta kirjastohenkilökuntaa. vastaavasti arkistonhoitajan ylimääräinen toimi
18980: Myös sosiaali- ja terveysministeriön keskipit- (V 15) lakkauttaa.
18981: kän ja pitkän tähtäyksen suunnitelmissa on to- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
18982: dettu kirjastonhoitajan tarve, tiedonhankinta-
18983: ja informaatiopalvelut on todettu tärkeiksi ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18984: välttämättämiksi työsuojeluhallituksen ja -pii- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
18985: rien virkamiehille. 33.03.01 lisäyksenä 18 000 markkaa kir-
18986: Työsuojeluhallituksen omaan virkabudjettiesi- jastonhoitajan ylimääräisen toimen
18987: tykseen kirjasto!lhoitajan virka on päässyt mu- (V 23) perustamiseksi työsuojeluhalli-
18988: kaan aikaisempina vuosina, viimeisestä se jätet- tukseen.
18989: tiin pois, "koska ei ole mennyt tähänkään asti
18990: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
18991:
18992: Tellervo Koivisto Mikko Kuoppa Risto Tuominen
18993: Pirjo Ala-Kapee V. J. Rytkönen Unto Ruotsalainen
18994: Salme Myyryläinen Paula Eenilä Saara-Maria Paakkinen
18995: Pekka Starast Liisa Jaakonsaari Aimo Ajo
18996: Juhani Raudasoja Arvo Salo Pentti Lahti-Nuuttila
18997: Sakari Knuuttila
18998: 484 1979 vp.
18999:
19000: Raha-asia-aloite n:o 449.
19001:
19002:
19003:
19004:
19005: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta parlamentaarisen tut-
19006: kimuselimen perustamiseksi.
19007:
19008:
19009: E d u s k u n n a 11 e.
19010:
19011: Maassamme on viime vuosina paljastunut dnkäytökset, joihin ovat sekaantuneet mlmste-
19012: huomattavia väärinkäytöksiä, joihin ovat se- ritason henkilöt Johannes Virolainen ja Paavo
19013: kaantuneet johtavissa asemissa olevat kansalai- Väyrynen. Myös keskustalaisen maaherra Esa
19014: set. Kuitenkaan näitten rötösten selvittämisek- Timosen talousasioissa on ollut paljonkin arve-
19015: si ei ole tehty kaikkea mahdollista. Jo yleinen luttavia piirteitä. Kaikki tällaiset ja muutkin
19016: kansalaismoraali vaatii, että kaikki väärinkäy- tiedossa olevat johtavissa asemissa olevien hen-
19017: tökset on pa:ljastettava juuria myöten. Tällöin kilöiden väärinkäytökset on siis perusteellisesti
19018: ei saa lähteä siitä, että vain pienet tavalliset selvitettävä ja täten on palautettava kansalais-
19019: ihmiset syynätään ja tarkastellaan hyvinkin pe- ten kunnioitus oikeuslaitoksemme johdonmukai-
19020: rusteellisesti, jos heillä on joitakin rikkeitä, suuteen ja siihen, että laki on kaikille sama.
19021: ja suuret valkokaulusrikolliset saavat kulkea va- Tutkimusten tehostamiseksi olisi perustettava
19022: paalla jalalla ilman rangaistusta ja vastuuta. määräaikainen tutkimuselin ja se olisi saatetta-
19023: Tämän vuoksi on juuri suurten rötösten selvit- va parlamentaarisen valvonnan alaiseksi.
19024: tämistä tehostettava ja tätä tarkoitusta varten Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19025: varattava asianmukainen tutkimusmääräraha. nioittavasti,
19026: Viitattakoon vain siihen, että Valoon, Saloran
19027: ja monien muiden suurliikkeiden veropetoksis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19028: sa ja lahjusasioissa on hyvin paljon vielä tut- 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
19029: kimatonta, samoin on paljon selvitrelemistä joh- markkaa parlamentaarisessa valvonnas-
19030: tavassa asemassa olevien virkamiesten ja polii- sa olevan tutkimuselimen perustamisek-
19031: tikkojen veroväärinkäytöksissä ja verokuitti- si suurten väärinkäytösten perusteellista
19032: petoksissa, mainittakoon vain yhtenä esimerkki- selvittämistä varten.
19033: nä keskustapuolueen Kyntäjä-lehden verovää-
19034: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1979.
19035:
19036: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
19037: Urpo Leppänen Veikko Vennamo
19038: 1979 vp. 485
19039:
19040: Raha-asia-aloite n:o 450.
19041:
19042:
19043:
19044:
19045: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion edustusmeno-
19046: jen ja -tilojen tarpeellisuuden tutkimiseen.
19047:
19048:
19049: E d u s k u n n a II e.
19050:
19051: Kansalaisten veroriisto on kasvanut ja vero- eikö eräitä valtion edustustiloja, esim. König-
19052: kuorma on järjettömän korkea. Silti verovaroja stedtin kartanoa, jolla on verrattain vähän käyt-
19053: tuhlaillaan valtiontaloudessa. Siitä ovat todis- töä, voitaisi myydä.
19054: teina valtiontalouden tarkastusviraston ja val- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19055: tiontilintarkastajien vuosittaiset kertomukset, nioittavasti,
19056: joista paljastuu valtion varojen ja omaisuuden
19057: tuhlailevaa ja epätarkoituksenmukaista käyttöä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19058: Tässä yhteydessä on syytä kiinnittää huomiota 1980 tulo- ja menoarvioon luvun 23.2.5,
19059: esim. valtion eri virastojen ja laitosten, mm. uudelle momentille 3 000 markan mää-
19060: ministeriöiden ja keskusvirastojen, edustusme- rärahan sen seikan tutkimiseksi, mitkä
19061: noihin ja alkoholitarjoiluihin. Niistä tulisi jo valtion edustusmenot ja -tilat eivät ole
19062: yleisen esimerkinkin vuoksi, mutta myös eri- välttämättömiä ja siten niiden poista-
19063: tyisesti nyt vaikean talouslaman vuoksi mah- miseksi rasittamasta valtiontaloutta ja
19064: dollisimman suuressa määrin luopua ja niitä veronmaksajia.
19065: ainakin rajoittaa. Samoin olisi syytä tutkia,
19066: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
19067:
19068: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo
19069: Urho Pohto Urpo Leppänen
19070: 486 1979 vp.
19071:
19072: Raha-asia-aloite n:o 451.
19073:
19074:
19075:
19076:
19077: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta maksuttomien oikeu-
19078: denkäyntien puutteellisuuksien selvittämiseen.
19079:
19080:
19081: Ed u s kun n a 11 e.
19082:
19083: M~ksuttomissa oikeudenkäynneissä on esiin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19084: tynyt puutteita ja virheitä. Nämä olisi korjat- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
19085: tava kehittämällä tehokkaat menetelmät ha- 25.01.29 lisäyksenä 20 000 markkaa
19086: vaittujen virheiden poistamiseksi mutta myös maksuttomissa oikeudenkäynneissä ii-
19087: niiden ennalta ehkäisem1seksi. Erityisesti on menneiden puutteiden, virheiden ja vää-
19088: saatava loppumaan ja ennalta ehkäistyi:ksi vää- rinkäytösten selvittämiseksi ja ennalta
19089: rinkäytökset ja niiden mahdollisuudet maksut- ehkäisemiseksi.
19090: tomissa oikeudenkäynnei:ssä.
19091: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19092: nioittavasti,
19093: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
19094:
19095: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
19096: Urho Pohto Veikko Vennamo
19097: 1979 vp. 487
19098:
19099: Raha-asia-aloite n:o 452.
19100:
19101:
19102:
19103:
19104: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta tuomioistuimissa
19105: syntyneiden jutturuuhkien purkamiseen.
19106:
19107:
19108: Ed u s kun n a 11 e.
19109:
19110: Kansalaistemme oikeusturvaa on aihetta ny- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19111: kyisestään huomattavasti parantaa. Juttujen 1980 tulo- ja menoarvioon luvun 25.45
19112: ruuhkautuminen tuomioistuimiin on jo pitkään uudelle momentille 200 000 markkaa
19113: heikentänyt lukuisten kansalaistemme oikeus- tuomioistuinten jutturuuhkien purkami-
19114: turvaa ja tehnyt maamme maineen oikeusval- sen nopeuttamiseksi.
19115: tiona tältä osin kyseenalaiseksi. Asiantilaan on
19116: saatava viivytyksittä korjaus. Sen vuoksi eh-
19117: dotamme kunnioittavasti,
19118: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
19119:
19120: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
19121: Urho Pohto Veikko Vennamo
19122: 488 1979 vp.
19123:
19124: Raha-asia-aloite n:o 453.
19125:
19126:
19127:
19128:
19129: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta halpakorkoisten
19130: asuntorakennuslainojen jakamiseksi kaavoittamattomien sivu-
19131: ja syrjäseutujen omistusasuntojen rakentajille.
19132:
19133:
19134: E d u s k u n n a 11 e.
19135:
19136: Ihmisten tulisi saada tasa-arvoiset oikeudet kunnassa hyvin räikeänä epäkohtana. Unohde-
19137: asuinpaikkakunnastansa riippumatta. Ku~ten tut syrjäkyläläiset eivät saa siis muita kuin kal-
19138: kaan näin ei ole nyky-Suomessa, vaan meillä liskorkoisia pankkilainoja.
19139: on suuria vääristymiä: rikkaiden keskusaluei- Tähän on saatava nopea ja jyrkkä muutos.
19140: den väestö on monelta osin paljon paremmassa Sivualueet on otettava tasaveroisina mukaan
19141: asemassa kuin köyhät sivu- ja syrjäalueet. jaettaessa halpakorkoisia asuntnrakennuslainoja.
19142: Yhtenä esimerkkinä vääristymistä mainitta- Edellä es~tetyn perusteella ehdotamme kun-
19143: koon epäoikeudenmukainen asuntorakennus- nioittavasti,
19144: määrärahojen, siis halpakorkoisten asuinraken-
19145: nuslainojen jako. Pääosa näistä yhteiseltä kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19146: salta veroi:na kootuista varoista menee kaavoi- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
19147: tetuille keskusalueilla ja kaavo±ttamattomat 26.12.83 (Asuntolaina!) lisäyksenä
19148: maaseudun sivu- ja syrjäkylät jäävät hyvin vä- 100 000 000 markkaa halpakorkoisten
19149: hälle. Tästä on seurauksena yhä vain maaseu- asuntorakennuslainojen jakamiseksi kaa-
19150: dun sivukylien autioituminen ja tyhjentyminen, voittamattomien sivu- ja syrjäseutujen
19151: siis maaltapako. Esim. Pohjois-Suomessa tämä omistusasunnon rakentajille.
19152: näkyy monin paikoin hyvin selvästi, mm. Iin
19153: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
19154:
19155: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Urpo Leppänen
19156: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo
19157: 1979 vp. 489
19158:
19159: Raha-asia-aloite n:o 454.
19160:
19161:
19162:
19163:
19164: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta yleisen turvallisuu-
19165: den lisäämiseksi.
19166:
19167:
19168: Ed u s kun n a 11 e.
19169:
19170: Tavallisen kansalaisen turvallisuus maassam- myös muualla maassa varsinkin silloin kun no-
19171: me on suuressa määrin heikentynyt viime aikoi- peata apua tarvitaan mm. laajalla maaseudul-
19172: na. Tästä ovat osoituksena yhä lisääntyvät lamme hälyttävissä tilanteissa.
19173: raa'at väkivallanteot, jotka kohdistuvat usein Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19174: turvattomiin vanhuksiin ja naisiin ja nuoriin nioittavasti,
19175: sekä lapsiin. Myös raa'at seksuaalimurhat ovat
19176: järisyt:täneet viime aikoina suomalaista yhteis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19177: kuntaa. Tämän l'ikollisuuden estämiseksi ja ta- 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
19178: vallisen ihmisen turvallisuuden lisäämiseksi on markkaa tavallisen ihmisen turvallisuu-
19179: yhteiskunnan tehtävä kaikki mahdollinen. den lisäämiseksi tarkoituksenmukaisin
19180: Maamme tarvitsee tarkoituksenmukaisia toi- toimenpitein.
19181: menpiteitä sekä suurissa asutuskeskuksissa että
19182: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1979.
19183:
19184: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
19185: Urpo Leppänen Veikko Vennamo
19186:
19187:
19188:
19189:
19190: 62 0879007181
19191: 490 1979 vp.
19192:
19193: Raha-asia-aloite n:o 455.
19194:
19195:
19196:
19197:
19198: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta taloudellisten rikos-
19199: ten selvitystyöhön.
19200:
19201:
19202: E d u s k u n n a 11 e.
19203:
19204: Maatamme järisytti syksyllä 1977 tieto, että kijöitä ja lahjusten vastaanottajia. Mikäli vaa-
19205: 'lukuisat kansanedustajat ja muut poliitikot ovat rintekijöitä havaitaan poliittisilla päätöksente-
19206: saaneet laitonta hyötyä Salora-yhtiön verottomia kotasoilla, heidät on ilman muuta poistettava
19207: televisioita saamalla. On esiintynyt väitteitä, näyttämöltä ja saatettava julkisen edesvastuun
19208: että muutkin yritykset olisivat harjoitJtaneet alaisiksi tuomioistuimissa. Tätä varten tarvitaan
19209: vastaavaa toimintaa kansanedustajien ja polii- siis tehokasta tutkimista ja varoja tutkimusten
19210: tikkojen lahjomiseksi verotusta kiertämällä. toimeenpanemiseksi.
19211: Tässä yhteydessä on puhuttu mm. Saab-autojen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19212: järjestämisestä poli:ittisille päätöksentekijöille nioittavasti,
19213: huomattavan edulliseen hintaan. Lisäksi ovat
19214: paljastuneet monien rakennusliikkdtten harjo1t- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19215: tamat verokuittipetokset yhdessä poliittisten 1980 tulo- ja menoarvioon luvun 26.54
19216: puolueiden puoluetoimistojen ja ylimpien päät- uudelle momentille 50 000 markkaa
19217: täjien kanssa. Erityistä huomiota on herättänyt seikkaperäisien tutkimusten suorittami-
19218: mm. keskustapuolueen ns. Kyntäjä-lehden ve- seksi siitä, missä määrin maamme mi-
19219: rokuittiväärinkäytös. nisterit, kansanedustajat, puoluejohtajat,
19220: Poliitikkojen veron kiertäminen ja väitetyt puoluesihteerit ja muut poliitikot ovat
19221: ja osittain todistetutkin lahjusasiat on perus- sekaantuneet taloudellisiin väärinkäytök-
19222: teellisesti selvitettävä. Yhteiskunnalla täytyy siin ja verokuittipetoksiin sekä hankki-
19223: olla varaa tähän. Kansalaisten täytyy voida neet ja saaneet itselleen laittomia talou-
19224: luottaa siihen, että ylimpinä päätöksentekijöinä dellisia etuja veroja ja veron luonteisia
19225: on rehellisiä, tunnollisia, korkeata kansalais- maksuja kiertämällä.
19226: moraalia to.teuttavia poliitikkoja, eikä väärinte-
19227: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
19228:
19229: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
19230: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
19231: 1979 vp. 491
19232:
19233: Raha-asia-aloite n:o 456.
19234:
19235:
19236:
19237:
19238: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta veropetosten selvit-
19239: telytyötä varten.
19240:
19241:
19242: E d u s k u n n a II e.
19243:
19244: Maassamme on paljastunut hämmästyttävän rusteellisesti tutkittava ja selvitettävä tehok-
19245: laaja veropetosten määrä. On selvää, että lii- kaasti. Yhteiskunnalla täytyy olla tähän varoja.
19246: keyritysten veropetakset monessa tapauksessa Siksi ehdotamme kunnioittavasti,
19247: ovat seurausta kohtuuttomasta verotuksesta ja
19248: pyrkimyksestä p~tää liiketoiminta kannattava- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19249: na, pyörät pyörimässä ja työllisyys turvattuna. 1980 tulo- ja menoarvioon luvun 26.54
19250: Kuitenkaan tämä ei saa tapahtua lakia rikko- uudelle momentille 500 000 markan
19251: malla. Verotus on muutettava o.ikeudenmukai- määrärahan veropetos/en perusteelli-
19252: seksi, vain siten veropetoksia voidaan jo ennal- seksi ja oikeudenmukaiseksi selvittämi-
19253: ta estää. seksi.
19254: Tapahtuneet veropetokset on kuitenkin pe-
19255: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
19256:
19257: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Veikko Vennamo
19258: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
19259: 492 1979 vp.
19260:
19261: Raha-asia-aloite n:o 457.
19262:
19263:
19264:
19265:
19266: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuusamon paloase-
19267: man suunnitteluun ja rakentamisen aloittamiseen.
19268:
19269:
19270: E d u s k u n n a 11 e.
19271:
19272: Kehittyvä Kuusamon kunta kaipaa nyky- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19273: aikaista kunnallista palveluvarustusta. Yksi täl- nioittavasd,
19274: lainen on uuden paloaseman rakentaminen,
19275: jonka toteutumista mahdollisimman pian Kuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19276: samon kunnan johto pitää yhtenä tämän het- 1980 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
19277: ken tärkeimmistä tavo~tteista. Rakennustyön markan erillisen määrärahan Kuusamon
19278: aloittaminen toisi Kuusamon kaltaiseen vai- paloasemahankkeen toteutumisen todella
19279: keaan työttömyyspitäjään myös nopeasti kai- tehokkaaksi vauhdittamiseksi sekä sa-
19280: vattuja työtilaisuuksia rakennus- ym. työvoi- malla Kuusamon kunnan vaikean työt-
19281: malle. tömyyden lieventämiseen.
19282: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
19283:
19284: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Veikko Vennamo
19285: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
19286: 1979 vp. 493
19287:
19288:
19289: Raha-asia-aloite n:o 458.
19290:
19291:
19292:
19293:
19294: Kortesalmi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta hajasijoi-
19295: tuksen valmisteluun.
19296:
19297:
19298: E d u s kun n a II e.
19299:
19300: Maassamme on vuodesta vuoteen puhuttu SMP ei voi hyväksyä tällaista asioiden vii-
19301: pa1jon hajasijoituksesta. Varsinkin ennen edus- vyttelyä ja kansan harhauttamista ja siitä syys-
19302: kuntavaaleja hajasijohus on ollut päivänpoltta- tä SMP:n eduskuntaryhmä katsoo, että hajasi-
19303: va puheenaihe ja äänestäjiä, varsinkin kehitys- joitusta on ryhdyttävä tehokkaasti ja järkevästi
19304: alueitten äänestäjiä, on pyvitty saamaan siihen toteuttamaan. Hajasijoituksen toteuttamisessa
19305: uskoon, että kun äänestetään suuria hallitus- on otettava huomioon koko laaja maamme ja
19306: puolueita, niin silloin myös sivu- ja kehitys- kaikki sen syrjäseudut.
19307: alueet saavat valtion virastoja ja lairtoksia haja- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19308: sijoituspolitiikan suuntaviivojen ja vaalilupaus- nioittavasti,
19309: ten mukaisesti.
19310: Nyt on kuitenkin kulunut jo toistakymmentä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19311: vuotta näistä kauniista hajasijoituspuheista ja 1980 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
19312: varsinaisesti koko hajasijoitus ei ole lähtenyt 100 000 000 markkaa hajasijoituksen
19313: juuri lainkaan käynciin. On oikeutettua puhua selvittämiseen ja käytännön toteuttami-
19314: todella koko Suomen kansan harhauttamisesta seen tasapuolisesti maassamme.
19315: hajasijoitusasiassa.
19316: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1979.
19317:
19318: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
19319: Urpo Leppänen Urho Pohto
19320: 494 1979 vp.
19321:
19322: Raha-asia-aloite n:o 4,9.
19323:
19324:
19325:
19326:
19327: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen opinto-
19328: rahan suorittamista varten.
19329:
19330:
19331: Ed u s kun n a 11 e.
19332:
19333: Koiviston-Pekkalan-Aallon kansanrintama- tamaan ja saatava aikaan säästöjä joissakin
19334: hallituksen tulo- ja menoarvioehdotus vuodelle muissa valtiontalouden vähemmän tärkeissä me-
19335: 1980 merkitsee mm. sitä, että opiskelijoiden noerissä.
19336: opintotuen reaaliarvo laskee. Budjettiesityksestä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19337: käy näet ilmi, että korkeakouluopiskelijoiden nioittavasti,
19338: opintorahan perusasaa korotetaan 1. 7. 1980 läh-
19339: tien 850 markasta vain 900 markkaan. Tämä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19340: merkitsee sitä, että korotus ei edes kata inflaa- 1980 tulo- ia menoarvioon momentille
19341: tiota kunnollisesti. Koska opiskelijat merkitse- 29.39.55 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
19342: vät kansakunnan tulevaisuudelle suurta ja arvo- ylimääräisen opintorahan suorittamista
19343: kasta sijoitusta, on opintotukea pyrittävä korot- varten.
19344: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
19345:
19346: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
19347: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
19348: 1979 vp. 495
19349:
19350: Raha-asia-aloite n:o 460.
19351:
19352:
19353:
19354:
19355: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta äidinkielen opetuk-
19356: sen lisäämiseksi.
19357:
19358:
19359: E d u s k u n n a 11e.
19360:
19361: Äidinkielenopettajien perinteinen jatkokoulu- si ja paljon suuremmiksi kuin äidinkielen ope-
19362: tusseminaari pidettiin Lappeenrannan kesäyli- tuksen mahdollisuudet nyt koulussa ovat.
19363: opistossa 16.-20. 7. 1979. Päivilie kokoontui Myös työttöminä ja vajaatyöllisinä olevat äi-
19364: 350 äidinkielenopettajaa, jotka allekirjoittivat dinkielenopettajat olisi työllistettävä yhteis-
19365: julkilausuman äidinkielen opetuksen lisäämisen kuntamme hyödyksi.
19366: tarpeesta. Äidinkielenopettajat olivat huolissaan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19367: siitä, että äidinkielen opetus maamme kouluis- nioittavasti,
19368: sa on riittämätön:tä eikä vastaa nykyajan koulu-
19369: tusyhteiskunnan vaatimuksia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19370: Äidinkielenopettajat korostivat, että äidin- 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
19371: kielellä on koulun oppiaineena sekä välineai- markkaa äidinkielen opetuksen lisäämi-
19372: neen rooli että kulttuuritehtävä. Edelleen he seksi ja tehostamiseksi koulutuksen eri
19373: korostivat sitä, että suomalaisten tarpeet kehit- asteilla ja siten myös työttömänä olevan
19374: tää äidinkielen taitojaan käyvät yhä suuremmik- opettajakapasiteetin hyödyntämiseksi
19375: tarkoituksenmukaisella tavalla.
19376: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1979.
19377:
19378: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
19379: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
19380: 496 1979 vp.
19381:
19382: Raha-asia-aloite n:o 461.
19383:
19384:
19385:
19386:
19387: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta työttömien opettajien
19388: ja akateemisten työttömien työllistämiseksi opetustoimen eri
19389: aloilla.
19390:
19391:
19392: E d u s k u n n a 11 e.
19393:
19394: Maassamme on huomattava määrä akateemi- tuntien ja kotitöiden määrää. Näin saavutetaan
19395: sen 'koulutuksen ja opettajakoulutuksen saanut- kaikkien osapuolten, niin opettajien, oppilaiden
19396: ta väkeä työttömänä. Näiden työttömänä pitä- kuin myös työttömien sekä koko yhteiskunnan
19397: minen on sulaa hulluutta, kun työtä on tarjolla kannalta paras mahdollinen ratkaisu.
19398: akateemisi'llekin voimille vielä rHttävästi erityi- Edellä esitetyn ·perusteella ehdotamme kun-
19399: sesti maamme laajan ja monipuolisen opetus- nioittavasti,
19400: ja koulutoimen piirissä. Juuri täällä tarvittai-
19401: siinkin lisätyövoimaa, kun luokaJt ja oppikurs- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
19402: sit ovat usein aivan liian suuria ja haittaavat den 1980 tulo- ja menoarvioon luvun
19403: tehokasta oppimista ja kun opettajien työtaak- 29.46 uudelle momentille 100 000 000
19404: ka on usein illan raskas sekä koulussa että ko- markan määrärahan työttömien opetta-
19405: tona. Niinpä työn rasittavuuden lisäksi yhä jien ja akateemisten työttömien työllis-
19406: enem1>i opettajia joutuu siirtymään ennenaikai- tämiseksi opetus- ja koulutoimen eri
19407: selle sairauseläkkeelrJ.e. Tämän vuoksi työttömät aloilla henkisen alan työttömyyden lie-
19408: openajat ja muut opettajiksi sopivat akateemi- ventämiseksi, luokkien oppilasmäärien
19409: set työtJtömät olisilcin kiireesti työllistettävä pienentämiseksi ja liikarasittuneiden
19410: opetus- ja kouluto~men piirissä pienentämällä opettajien työvelvollisuuden alentami-
19411: luokkien ja oppikurssien oppilasmääriä sekä seksi sekä oppilaiden oppimisedellytys-
19412: alentamalla liikarasittuneiden opettajien koulu- ten tehostamiseksi.
19413: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
19414:
19415: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Veikko Vennamo
19416: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
19417: 1979 vp. 49.7
19418:
19419: Raha-asia-aloite n:o 462.
19420:
19421:
19422:
19423:
19424: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta koululaisauton kul-
19425: jettajille tarkoitettujen oheiskasvattajakurssien järjestämiseksi.
19426:
19427:
19428: E d u s k u n n a II e.
19429:
19430: Maassamme järjestetään päivittäin koululais- kiinnitettävä koululaisauton kuljettajien kurssi-
19431: kuljetus noin 180 000 peruskoululaiselle. Käy- tuksessa huomiota, sillä ei voida pitää oikeana
19432: tännössä kuljetusta hoitaa noin 3 000 linja-au- sitä, että oppilaat saavat kuunnella radiosta
19433: tonkuljettajaa ja 3 300 taksinkuljettajaa. Viikot- minkälaatuista ohjelmaa tahansa, kuten esimer-
19434: tain kuljetusautossa oppilaan kuluttama aika kiksi ala-arvoisia ja rivoja iskelmiä. Tällaisissa-
19435: vaihtelee 1-14 tunnin välillä. kin tapauksissa, jolloin kuunnellaan koululais-
19436: Tärkeätä on se, millainen ilmapiiri ja käytös kuljetuksen aikana radiota tai nauhuria, täytyy
19437: vallitsee koululaiskuljetusten aikana. Onhan ni- kuljettajalta voida edellyttää vastuuta siitä, min-
19438: mittäin tärkeätä se, millaisia vaikutteita ja mil- kälaista ohjelmaa päästetään oppilaitten kuulu-
19439: laisen mielialan oppilaat tuovat mukanaan kou- ville. Tällaisiakin asioita olisi otettava esille sil-
19440: lulaiskuljetuksesta oppitunneille ja taas takaisin loin kun koululaisauton kuljettajille järjeste-
19441: palatessaan kotiin. tään ns. oheiskasvattajan kursseja.
19442: Tämän vuoksi koulularsauton kuljettajien Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19443: merkitys ns. oheiskasvattajina on erittäin tär- nioittavasti,
19444: keä. Kouluhallituskin on kiinnittänyt tähän
19445: huomiota ja suositellut koululaisauton kuljetta- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
19446: jien kurssien järjestämistä. Niitä koskevissa oh- den 1980 tulo- ja menoarvioon 300 000
19447: jeissa on korostettu mm. sitä, että kuljettajan markkaa koululaisauton kuljettajille tar-
19448: tulee toimia koulun kasvatustavoitteiden suun- koitettavien ns. oheiskasvattajakurssien
19449: taisesti. Myös hänen tulee oman työnsä osalta järjestämiseksi mahdollisimman tehok-
19450: auttaa hyvän ihmisen ja kunnon kansalaisen kaasti ja laajamittaisesti ja siten päivit-
19451: kasvattamisessa. täisen koululaiskuljetuksen hengen ja
19452: Viime aikoina on kiinnitetty huomiota siihen, tason huomattavasti parantamiseksi ja
19453: että koululaiskuljetusten aikana yleisradion oh- oikeiden kasvatustavoitteiden toteutta-
19454: jelmista tulee huonoa ja sopimatonta ohjelmaa miseksi.
19455: oppilaitten kuultavaksi. Tähänkin seikkaan olisi
19456: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
19457:
19458: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
19459: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
19460:
19461:
19462:
19463:
19464: 63 0879007181
19465: 498 1979.vp.
19466:
19467: Raha-asia-aloite n:o 463.
19468:
19469:
19470:
19471:
19472: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta rehtorin viran pe-
19473: . rustamisekSi Haapajäwen,metsäkoulua varten.
19474:
19475:
19476: E d u s k u n n a 11e.
19477:
19478: Haapajär\rellä tounn nyt kokonaisuudessaan 72 oppilaan oppilaitoksesta. Suunnitelman kes-
19479: Vallinkorvan metsäkoulun alaisuuteen siirtynee- kiasteen koulutuksesta edetessä on mainittu ko-
19480: nä väliaikaisena ammatillisena koulutuksena koluokka vakiintUnut. Näin oppilaitos sisältäisi:
19481: metsurikoulutus, joka aloitti Työväenyhdistys uuden linjajaon mukaan opetusta yleisjaksota-
19482: Sarastukselta vuokratuissa tiloissa. Laki on soisella sekä ainakin yhden erikoistumisjakson.
19483: määräaikainen ja takaraja tämän hetken tiedon Lisäksi uusi koulurakennus sisältäisi tarvittavat
19484: mukaan on v. 1983. Lisäksi siellä toimii yleis- tilat yhtiöiden tarvitsemaa täydennyskoulutusta
19485: jaksotasoinen metsäammatillinen koulutus pe- varten, joka nyt toteutetaan Arvon kiinteistössä.
19486: ruskoulun päättäneille oppitlaille. Koulutus an- Valtion tulo- ja menoarvioon olisi otettavå
19487: taa pohjan jatko-opintoja sekä erikoistumisjak- määräraha Haapajärven metsäkoulun rehtorin
19488: soja varten. Opetus toimii omassa kaupungin viran perustamista varten. Tällä toimenpiteellä
19489: rakentamassa koulukiinteistössä. olisi mahdollista aikaansaada jo v. 1980 alussa
19490: Ammattikasvatushallituksessa on tämän vuo- koulukeskuksen rakentamisen aloittaminen.
19491: den toukokuussa pidetty Haapajärven metsä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19492: koulua koskeva neuvottelu, jossa olivat läsnä nioittavasti,
19493: mm. AKH:sta · metsäopetuksen osastopäällikkö,
19494: Oulun läänin maaherra ja ammattikoulutuksen että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
19495: tarkastaja. Neuvottelussa on otettu myönteinen den 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000
19496: kanta Haapajärven koulutuspisteen kehittämi- markkaa Haapajärvetz metsäkouluhank-
19497: seen ja itsenäistämiseen. keen edistämiseksi eli rehtorin viran pe-
19498: Alkuperäisessä suunnitelmassa pohjautuen rustamista varte.n.
19499: Kuuskosken komitean mietintöön on lähdetty
19500: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta. 1979.
19501:
19502: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
19503: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
19504: 1979 vp. 499
19505:
19506: Raha-asia-aloite n:o 464.
19507:
19508:
19509:
19510:
19511: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta epäpoliittisten nuo-
19512: risojärjestöjen tukemiseen.
19513:
19514:
19515: E d u s ku n n a 11 e.
19516:
19517: Maamme epäpoliittiset nuorisojärjestöt teke- Tämmöinen suuntaus ei ole oikea, vaan kie-
19518: vät pyyteetöntä kasvatustyötä nuorisomme ja routunut. Päinvastoin nuorisomme tulisi saat,
19519: koko maamme hyväksi. Kuitenkin nämä järjes- taa yhteen yli puoluerajojen ja -kiistojen edis-
19520: töt ovat joutuneet viime aikoina huonohkoon tämällä ja taloudellisesti tukemalla nimen-
19521: asemaan sen vuoksi, että valtion nuorisomäärä- omaan epäpoliittisten nuorisojärjestöjemme työs~
19522: rahoja on alettu antaa yhä enempi, jopa huo- kentelyedellytyksiä, jotta voitaisiin umpeuttaa
19523: lestuttavassa määrin poliittisille nuorisojärjes- puoluepoliittisia kuiluja ja luoda suvaitsevuutta
19524: töille, joista osalla on suomalaisen ja länsimai- nousevan nuorisomme, tulevan kansamme, kes~
19525: sen yhteiskuntajärjestyksen vastaiset pyrkimyk- kuudessa. ·
19526: set ja koulutustavat. Esimerkkinä täysin kie- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19527: routuneesta nuorisojärjestötoiminnasta mainit- nioittavasti,
19528: takoon huomiota herättänyt Parasta Lapsille
19529: r.y:n nuorisokasvatustoiminta Kymenlaaksossa: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19530: varhaisnuorille opetettiin Leninin nimelle omis- 1980 tulo- ja menoarvioon luvun 29.9l
19531: tetulla leirillä sissi-, keskitysleiri- ja vangiksi- uudelle momentille 400 000 markan mää-
19532: ottoleikkejä Yhdysvaltain ja jopa Lenininkin rärahan taloudellisissa vaikeuksissa kamp-
19533: vastaisessa sotaan kiihottavassa hengessä. pailevien epäpoliittisten nuorisojärjestö~
19534: jen toiminnan tukemiseen.
19535: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
19536:
19537: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
19538: 500 1979 vp.
19539:
19540: Raha-asia-aloite n:o 465.
19541:
19542:
19543:
19544:
19545: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulussa sijaitsevan
19546: Rauhalan kiinteistön saneeraustyön käynnistämiseksi.
19547:
19548:
19549: E d u s k u n n a 11 e.
19550: Oulussa sijaitsee kulttuurihistoriallisesti san- tun lain nojalla. Museovirasto on Oulun läänin-
19551: gen arvokas Rauhalan kiinteistö, jossa pitkään hallitukselle antamassaan lausunnossa katsonut
19552: on toiminut mm. Oulun yliopiston ylioppilas- kiinteistön kulttuurihistoriallisesti erityisen huo-
19553: kunta. Tämän kiinteistön kohtalo on ollut huo- mattavaksi. Kun näinkin arvovaltaiset asiantun-
19554: lestuttavasti vaakalaudalla. Kiinteistö olisi saa- tijaelimet ovat muiden kansalaisryhmien ohella
19555: tava säilytetyksi ja voitava käyttää sitä johonkin tunteneet suurta huolta Rauhalan kiinteistön
19556: arvokkaaseen yleishyödylliseen tarkoitukseen. pelastamisesta ja säilyttämisestä ja käyttämi-
19557: Oulun kaupungissa on kohtuuttoman paljon hä- sestä arvokkaaseen tarkoitukseen, niin olisi val-
19558: vitetty vanhaa kulttuuri- ja rakennushistorialli- tiovallan annettava oma panoksensa tämän pyr-
19559: sesti arvokasta rakennusperinnettä. Enää siihen kimyksen toteutumiseksi.
19560: ei ole varaa. Oulu on tässä mielessä jäänyt jäl- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19561: keen monista muista Suomen kaupungeista, jopa nioittavasti,
19562: sitä paljon pienemmistä ja vaatimattomammista
19563: ~aupungeista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19564: Oulun Arkkitehtikilta r .y. onkin esittänyt 1980 tulo- ia menoarvioon 300 000
19565: Oulun lääninhallitukselle, että se määräisi Oulun markkaa Oulussa sijaitsevan kulttuuri-
19566: kaupungin Koskikeskuksen kaupunginosan kort- historiallisesti arvokkaan Rauhalan kiin-
19567: telin n:o 1 tontilla n:o 25 sijaitsevan ns. Rauha- teistön säilyttämis- ja saneeraustyön
19568: lan kiinteistön suojelluksi kulttuurihistorialli- käyntiin saattamiseksi.
19569: sesti huomattavien rakennusten suojelusta anne-
19570: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1979.
19571:
19572: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
19573: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
19574: 1979 vp. 501
19575:
19576: Raha-asia-aloite n:o 466.
19577:
19578:
19579:
19580:
19581: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisoseurantalojen
19582: korjaustöihin ..
19583:
19584:
19585: E d u s k u n n a 11 e.
19586:
19587: Maamme nuorisoseurat ovat jo vuosikymme- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19588: niä tehneet mitä arvokkainta työtä kansamme 1980 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
19589: ja sen nuorison hyväksi. Varojen puutteessa markkaa huonokuntoisten nuorisoseuran-
19590: monet nuorisoseurantalot ovat kuitenkin rap- talojen lämpötaloudellisiin ja muihin kii-
19591: peutuneet. Toisaalta maassamme tarvitaan työt- reellisiin korjaustöihin, jolloin samalla
19592: tömille rakennus- ja korjausalan ammattimiehille tarjoutuu työtä työttömille rakennusalan
19593: työtä. ammattimiehille.
19594: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19595: nioittavasti,
19596: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
19597:
19598: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
19599: 502 1979 vp.
19600:
19601: Raha-asia-aloite n:o 467.
19602:
19603:
19604:
19605:
19606: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta turvallisuuspolitiik-
19607: kamme perusteiden opetuksen lisäämiseksi oppilaitoksissa.
19608:
19609:
19610: E d u s kun n a 11 e.
19611:
19612: ·suomen turvallisuuspolitiikan kulmakiviä den tehostamista ja lisäämistä kaikissa maamme
19613: .ovat ulkopolitiikka ja maanpuolustus. Ulkopo- oppilaitoksissa sekä kaikilla koulutustasoilla •
19614: liittista tietoutta on maassamme jaettu viime Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19615: vuosikymmenien aikana erittäin runsaasti ja sitä nioittavasti,
19616: övat levittäneet monet erilaiset yhteisöt ja myös
19617: valtiovalta. Sen sijaan toisen turvallisuuspoli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19618: tiikkamme osatekijän, maanpuolustuksen, osalta 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
19619: on tapahtunut laiminlyöntejä. Esim. maamme kaa maanpuolustustiedotuksen ja turval-
19620: nuorisolla ei ole riittävän selkeätä kuvaa maan- lisuuspolitiikkamme perusteiden opetta-
19621: puolustuksen tärkeydestä ja tavoitteista. Sen misen lisäämiseksi mahdollisuuksien mu-
19622: vuoksi tarvitaankin yleisen maanpuolustustietou- kaan kaikissa maamme oppilaitoksissa
19623: sekä kaikilla koulutustasoilla.
19624: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1979.
19625:
19626: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
19627: Urpo Leppänen Veikko Vennamo
19628: 1979 vp. 503
19629:
19630: Raha-asia-aloite n:o 468.
19631:
19632:
19633:
19634:
19635: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Iijoen ja sen vesistö-
19636: alueen saneeraamisen aloittamiseksi.
19637:
19638:
19639: Ed u s k u nn a 11 e.
19640:
19641: Iijoen säännöstely on aiheuttanut jokivarten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19642: talouselämälle ja asutukselle hyvin suuria vai- 1980 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
19643: keuksia. Tämän vuoksi olisi ryhdyttävä vihdoin- markkaa Iijoen ja sen vesistöalueen sa-
19644: kin ja kiireellisesti toimiin Iijoen ja sen vesis- neeraamisen aloittamiseksi siten, että
19645: töalueen riittäväksi saneeraamiseksi siten, että viivyttelemättä ryhdytään elvyttämään
19646: ryhdytään elvyttämään kalataloutta sekä muita kalataloutta sekä muita peruselinkeinoja
19647: peruselinkeinoja sekä samalla voidaan saada ja siten parantamaan alueen työllisyyttä
19648: alueen työllisyyttä parannetuksi sekä saneeraus- jo saneerausaikana ja sen jälkeen.
19649: aikana että sen jälkeen.
19650: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19651: nioittavasti,
19652: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1979.
19653:
19654: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
19655: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
19656: 504 1979 vp.
19657:
19658: Raha-asia-aloite n:o 469.
19659:
19660:
19661:
19662:
19663: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta ennakon luonteisten
19664: alkukorvausten suorittamiseksi Siuruan allasalueen väestölle.
19665:
19666:
19667: E d u s k u n n a 11 e.
19668: Pudasjärvellä Siuruan alueella elävä väestö on suorittaminen vahinkoa kärsineille on viipymättä
19669: jo noin 20 vuoden ajan kokenut suuria sekä hoidettava.
19670: taloudellisia että henkisiä vahinkoja ja kärsi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19671: myksiä alueen allastamisuhkan vuoksi. Alueen nioittavasti,
19672: väestöä on pidetty näin kauan epätietoisuudessa,
19673: joten taloudellinen kehitys alueella on viivästy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19674: nyt. Kuitenkaan alueen asukkaat eivät ole saa- 1980 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
19675: neet haitoista, vahingoista ja kärsimyksistä min- markkaa ennakon luonteisten alkukor-
19676: käänlaisia korvauksia. Yhteiskunnan velvollisuus vausten maksamiseksi Pudasjärven Siu-
19677: on korvata jäsenillensä tuottamat vahingot, var- ruan allas- ja lievealueen väestölle sen
19678: sinkin kun niitä on tapahtunut siinäkin laajuu- noin 20 vuoden aikana kokemien hait-
19679: dessa kuin Pudasjärven ns. Siuruan allas- ja lie- tojen ja vahinkojen korvaamisen aloitta-
19680: vealueen väestölle on tapahtunut. Korvausten misen käynnistämiseksi. ·
19681: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1979.
19682:
19683: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
19684: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
19685: 1979 vp. 505
19686:
19687: Raha-asia-aloite n:o 470.
19688:
19689:
19690:
19691:
19692: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi kuiva-
19693: perunarehun tuottamiseen turkiseläinten rehuksi.
19694:
19695:
19696: Ed u s kun n a 11 e.
19697:
19698: Kuivaperunarehun tuottaminen tärkkelyspe- turkiseHlinten rehuksi kuivattavan perunan hin-
19699: runa-alueen pohjoispuolella turkiseläinten re- nanalennuksista.
19700: huksi on todettu tärkeäksi ja hyödylliseksi tuo- Tämä on monestakin syystä perin valitetta-
19701: tantomuodoksi sekä eri peruna-alueiden väliseksi vaa, sillä esim. suuren sadon vuonna ylijäämä-
19702: tarkoituksenmukaiseksi työnjaoksi. Tarkoituk- peruna voitaisiin kuivaperunarehuksi valmistet-
19703: senmukaisen subventiopolitiikan avulla Pohjois- tuna varastoida ylivuotiseksi ja siten eliminoida
19704: ja Keski-Pohjanmaan perunanviljelijät olisi saa- markkinointihäiriöitä. Lisäksi ruokaperunan la-
19705: tava tasa-arvoiseen asemaan tärkkelysperunan jittelussa poistuva heikompilaatuinen peruna voi-
19706: viljelijöiden kanssa. taisiin hyödyntää tarkoituksenmukaisesti.
19707: Maa- ja metsätalousministeriöön toimitetussa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19708: laskelmassa osoitetaan, että subvention tarve nioittavasti,
19709: perunakiloa kohden olisi 27,5 p/kg-22,0 p/kg
19710: valmistusmäärien ollessa 1 milj. kg ja 2 milj. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19711: kg, jolloin raakaperunamäärät olisivat 5 milj. kg .1980 tulo- ja menoarvioon luvun 30.31
19712: ja 10 milj. kg. Vastaavat subventiot olisivat uudelle momentille 2 000 000 markkaa
19713: 1 375 000 mk ja 2 200 000 mk. subventioihin kuivaperunarehun tuotta-
19714: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1980 miseksi turkiseläinten rehuksi ns. tärk-
19715: on alamomentille 30.31.41.3 merkitty 25 milj. kelysalueen pohjoispuolella tuotetusta
19716: mk perunajauhon hinnanalennuskorvauksiin, perunasta Pohjois- ja Keski-Pohjanmaal-
19717: mutta perusteluihin ei sisälly mitään mainintaa la.
19718: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
19719:
19720: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Eero Lattula
19721: Kalevi Mattila Urpo Leppänen Helvi Hyrynkangas
19722: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo P. Liedes
19723:
19724:
19725:
19726:
19727: 64 0879007181
19728: 506 1979 vp~
19729:
19730: Raha-asia-aloite n:o 471.
19731:
19732:
19733:
19734:
19735: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta metsämarjojen vilje-
19736: lyn edistämiseen.
19737:
19738:
19739: E d u s kun n a 11 e.
19740:
19741: Suomi on rikas luonnonvaroista. Valitettavas- me rikastuttamiseksi kokeilemaan tehokkaasti
19742: ti kuitenkin näiden luonnonvarojen hyödyntä- marjanviljelyä, esimerkiksi karpalon ja myös
19743: minen on monelta osin jopa kohtalokkaasti lai- muiden luonnonmarjojen viljelyä.
19744: minlyöty varsinkin aikana, jolloin työtilaisuuk- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19745: sia olisi pitänyt kuumeisesti Suomen kansan nioittavasti,
19746: työttömille keksiä. Erityisen tärkeän luonnon-
19747: varan maassamme muodostavat metsämarjat. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
19748: Monet meidän metsämarjoistamme ova:t jopa den 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
19749: kelvollisia marjanviljelyyn. Näin on esimerkik- markkaa karpalon ja muiden metsämar-
19750: si karpalo. Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa on jojen viljelyn tehokkaaksi edistämiseksi
19751: huomattukin karpalon arvo viljeltynä marjana maassamme ja siten oman maamme
19752: ja siellä on laajoja karpaloviljelyksiä. Myös elinkeinoelämän monipuolistuttamiseksi>
19753: Suomessa kannattaisi pyrkiä jo yksistään työl- vientitulojen lisäämiseksi sekä uusien
19754: lisyyden lisäämiseksi ja oman elinkeinoelämäm- pysyvien työpaikkojen luomiseksi.·
19755: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1979.
19756:
19757: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
19758: Anssi J öutsenlahti Urho Pohto
19759: 1979 vp. .507
19760:
19761: Raha-asia-aloite n:o 472.
19762:
19763:
19764:
19765:
19766: Kortesalmi ym.: Määtärahan osoittamisesta työhevoskannan kas-
19767: vatuksen ja käytön lisäämiseksi.
19768:
19769:
19770: E d u s kun n a 11 e.
19771:
19772: Suomalaisen työhevoskannan pelastamiseksi pien- ja perheviljelijöitä, joilla ei ole ollut eikä
19773: tarvitaan tehokkaita ja kiireellisiä toimenpiteitä. tule olemaan varoja kallHden traktoreiden hank-
19774: Tähän on olemassa moniakin syitä. Nykyään kimiseen ja ylläpitämiseen. Juuri tällaisille, jot-
19775: ollaan yhä enemmän kääntymässä ns. pehmeän ka eivät omista traktoria, vaan käyttävät hevos-
19776: teknologian puoleen, koska on tultu havaitse- ta monissa maa- ja metsätaloustöissä, olis~ jär-
19777: maan ns. raskaan koneteknologian monet hai- jestettävä erityinen hevosenpitopalkkio. Ken-
19778: tat. Esim. suomalainen työhevonen olisi edel- tältä onkin tullut toivomus, että tällaista he-
19779: leenkin mitä käytännöllisin apuväline monissa vosenpitopalkkiota alettaisiin mahdollisimman
19780: metsätaloustöissä. On useita sellaisia metsäta- pian maksaa ja on esitetty, että hevosta ylläpi-
19781: loustöitä, joissa raskaat koneet eivät tule kysy- tävälle pien- ja perheviljelijälle, jolla ei ole
19782: mykseen tai eivät ole läheskään yhtä käytän- traktoria, ryhdyttäisiin maksamaan esim. 1 000
19783: nöllisiä kuin keveä hevonen. Muistettakoon markkaa vuodessa erityistä hevosenpitopalkki<>c
19784: myös se, että ulkomainen pohtoenergia kallis- ta.
19785: tuu kallistumistaan, kun sen sijaan, jos maas- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19786: samme lisättäisiin työhevoskantaa, sen ylläpito nioittavasti,
19787: voitaisiin järjestää kotimaisin keinoin, ts. omaa
19788: kotimaista rehunviljelyä tehostamalla, ja näin että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
19789: työ ja sen tulokset jäisivät hyödyttämään koti- den 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
19790: maata. Koneet kallistuvat myös jatkuvasti ja markkaa maamme työhevoskannan kas.
19791: näin erityisesti tapahtuu maataloustraktoreille vatuksen ja käytön lisäämiseksi site1i,
19792: ja muille maatalouden voimakoneille. Tästäkin että ryhdytään maksamaan erityistä he-
19793: syystä olisi todella aihetta suosia työhevoskan- vosenpitopalkkiota nimenomaan sellai-
19794: nan lisäämistä ja jopa palkita niitä viljelijöitä, sille pien- ja perheviljelmille, jotka yllä-
19795: jotka nyt omistavat työhevosia tai aikovat sel- pitävät hevosta ja joilla ei ole varaa
19796: laisen lähitulevaisuudessa hankkia. hankkia eikä pitää traktoria maa- ja met-
19797: Erityisesti olisi tuettava sellaisia maamme sätaloustöissä.
19798: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1979.
19799:
19800: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
19801: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
19802: 508 1979 vp.
19803:
19804: Raha-asia-aloite n:o 47.3.
19805:
19806:
19807:
19808:
19809: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten työllistä-
19810: mistä varten lehdesten, kortteiden ja luonnonheinän keruuta
19811: järjestämällä.
19812:
19813:
19814: E d u s k u n n a 11 e.
19815:
19816: Maassamme on vuosikausia vallinnut suuri olla luonnossa ja suosii muutenkin ns. pehmeä-
19817: ja laajamittainen työttömyys, josta näyttää tul- tä teknologiaa. Täten juuri kesällä tapahtuva
19818: leen pysyvä ilmiö ainakin niin kauan kuin kan- luonnonravinnon keruu olisi mitä sopivinta
19819: sanrintamapuolueet ovat hallitusvastuussa. Kui- työtä työttömille nuorille.
19820: tenkaan työttömyyttä ei tarvitsisi ylläp1tää Olen tästä asiasta tehnyt kirjallisen eduskun-
19821: maassamme, jos terveitä ja tehokkaita keinoja takyselyn 8. 3. 78. Kyselyyn vastasi ministeri
19822: käytettäisiin sen lieventämiseksi ja poistamisek- Veikko Saarto, joka ei suhtautunut mielestäni
19823: si. Suomen Maaseudun Puolue on vuosien mit- erityisen vakavasti tähän porojen talviruokin-
19824: taan esittänyt lukuisia ja yhä taas uusia kei- taan käytettävien luonnonrehujen hankintaan.
19825: noja työttömyyden poistamiseksi. SMP:n kan- Asiasta ei olekaan tämän ministeri Saarron 11.
19826: sanedustajat ovat saaneet laajoilla puhekierrok- 4. 1978 antaman vastauksen jälkeen näkynyt
19827: silla ja evästysmatkoillaan sekä laajan henkilö- minkäänlaisia toimenpiteitä kentällä, ei myös-
19828: kohtaisen kosketuksen kautta Suomen kansal- kään julkisuudessa ole saatu mitään tietoja siitä,
19829: ta eri puolilta maata erittäi:n hyviä ja varteen- onko hallitus todella vakavasti aikonutkaan
19830: otettavia keinoja työttömyyden poistamiseksi. ryhtyä toimiin tässä asiassa.
19831: Yksi tällainen työttömyyden poistamisen keino Kun kuitenkin toistuvasti kentällä ollaan si-
19832: poronhoitoalueella Pohjois-Suomessa olisi se, tä mieltä, nimittäin poronhoitajien piirissä, että
19833: että porojen talviruokintaa varten järjestettäisiin kesällä olisi tehostettava lehdesten ja luonnon-
19834: luonnonrehun kerääminen työllisyysV&roilla. Juu- heinän sekä kortteiden keruuta porojen talvi-
19835: ri porotalouden piiristä löytyisi työtä mm. ke- ruokintaa varten sekä siten tarjottava mielekäs-
19836: sätyöttömille nuorille. Kun porojen talvilaitu- tä ja terveellistä kesätyötä erityisesti työttömil-
19837: met ovat paljolti eri puolilla poronhoitoaluetta le nuorille, olisi eduskunnan vauhditettava tätä
19838: ehtyneet, on poromiesten täytynyt kesällä ryh- asiaa ja tehtävä tältä osin lisäys budjettiin.
19839: tyä tekemään poroille heinää ja leikkaamaan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19840: lehdeksiä talvikauden sisäruokintaa varten. Eri- nioittavasti,
19841: tyisesti eteläisellä poronhoitoalueella, mm. Ou-
19842: lun läänissä, on esitetty, että valtiovallan olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
19843: käytettävä työttömyysvaroja kesällä tapahtu- den 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
19844: vaan lehdesten, kortteiden ja luonnonheinän markkaa työttömien nuorten työllistämi-
19845: keruuseen, josta täten saataisiin poroille talvi- seksi kesällä siten, että heille järjeste-
19846: ravintoa. Tähän luonnonravinnon keruuseen tään kesäisin yhdessä poropaliskuntien
19847: voitaisiin erittäin hyvin käyttää mm. työttömiä kanssa lehdesten, kortteiden ja muun
19848: opiskelijoita kesäiseen aikaan. Nykyinen nuori- luonnonheinän keruuta porojen talvira-
19849: sahan on luontoystävällistä, haluaa mielellään vinnoksi.
19850: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1979.
19851:
19852: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
19853: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
19854: 1979 vp. 509
19855:
19856: Raha-asia-aloite n:o 474.
19857:
19858:
19859:
19860:
19861: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta muikun ja muun
19862: järvikalan pyytäjien tukipalkkioihin.
19863:
19864:
19865: E d u s k u n n a 11 e.
19866:
19867: Kalatalousasiantuntijoiden piirissä ollaan ylei- Kun nuotanveto sisävesistöissämme on taantu-
19868: sesti sitä mieltä, että varsinkin maamme sisä- nut, on tähän yhtenä syynä ollut juuri kalasta
19869: vesistöt ovat alikalastettuja, joten pyynnin te- saatu liian halpa markkinahinta, jolloin muista
19870: hokkuutta olisi lisättävä. Sisävesiemme kalan- elinkeinoista saatu tulo on saatu helpommalla
19871: tuotannostahan pyydetään nykyisin talteen vain työllä kuin kalastuksesta.
19872: noin runsas kolmannes eli 6-9 kiloa hehtaa- Edellä esitetyistä syistä innostusta kalas·tuk-
19873: rilta vuodessa. Toisaalta jo yksistään kalavesien seen olisi sisävesistöissämme lisättävä. Siksi eh-
19874: järkevä hoito ja kalakantojen järjestely vaatisi- dotamme kunnioittavasti,
19875: vat hyvinkin voimaperäistä vähäarvoisten kala-
19876: lajien ja arvokaloista etenkin muikun pyynnin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19877: tehostamista. 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
19878: Sen vuoksi kalantuottoa ja kalastusta olisi 30.37.42 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
19879: tehostettava paitsi uudistamalla nyt jo pa- tukipalkkioiden maksamiseksi muikun
19880: hoin vanhentunutta kalastuslainsäädäntöä myös ja muunkin järvikalan pyytäjille pyynnin
19881: muunlaisin keinoin. Yksi pyynti-innostuksen li- kannattavuuden lisäämiseksi, alikalastuk-
19882: säämistapa nimenomaan sisävesistöalueellamme sen poistamiseksi ja entistä suuremman
19883: asuvalle maatalousväestölle olisi tukipalkkioi- kiinnostuksen herättämiseksi sisävesien
19884: den maksaminen muikusta ja muustakin kalasta kalastusta, kalataloutta ja kalavesien hoi-
19885: samaan tapaan kuin nyt jo silakasta maksetaan. toa kohtaan.
19886: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1979.
19887:
19888: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
19889: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
19890: 510 1979 vp.
19891:
19892: Raha-asia-aloite n:o 475.
19893:
19894:
19895:
19896:
19897: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta perunan varastotau-
19898: tien tutkimisen tehostamiseksi.
19899:
19900:
19901: E d u s k u n n a 11 e.
19902:
19903: Perunan varastotaudit aiheuttavat maassam- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19904: me vuosittain miljoonien markkojen vahinkoja. nioittavasti,
19905: Siksi olisi mitä tärkeintä, että kiireesti ryhdyt-
19906: täisiin selvittämään perunan varastotautien syn- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19907: tyä sekä kehittämään menetelmiä ja ennaltaeh- 1980 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
19908: käistä erilaisien tautien syntyminen perunavaras- kaa perunan varastotautien tutkimisen
19909: toissa. Tähän tarkoitukseen tarvittaisiin siis kii- tehostamiseksi.
19910: reellisesti lisää varoja, koska tutkimustyö tässä
19911: asiassa on jo varsin hyvällä alulla.
19912: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1979.
19913:
19914: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo
19915: Urpo Leppänen Urho Pohto
19916: 1979 vp. 511
19917:
19918: Raha-asia-aloite n:o 476.
19919:
19920:
19921:
19922:
19923: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtion eläinlääke-
19924: tieteellisen laitoksen Oulun aluelaboratorion suunnittelua
19925: varten.
19926:
19927:
19928: Eduskunnalle.
19929:
19930: Helsingissä toimivan Valtion eläillllääketie- tiedekunnat omine laitoksineen (mm. eläinlää-
19931: teellisen laitoksen ( VEL) lisäksi suunnitellaan ketieteen, mikrobiologian ja patologian laitok-
19932: perustettavaksi eri puolille maata em. laitoksen set).
19933: aluelaboratorioita. Oulu on yksi aluelaborato- Aluelaboratorion tarvitsemat tilat voidaan
19934: rioiden suunnitelluista sijaintipaikkakunnista. järjestää suhteellisen pian, joten tämäkään ei
19935: Pohjois-Suomi (Oulun ja Lapin läänit) on aseta esteitä nopealle päätöksenteolle aluelabo-
19936: etäällä Helsingistä, joten VEL:n palvelusten hy- ratorion perustamiselle Ouluun.
19937: väksikäyttö jää vähäiseksi. Lisäksi karjanhoidon Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
19938: painopiste on jatkuvasti siirtynyt pohjoista
19939: kohti. Aluelaboratorio Oulussa pystyisi tehok- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19940: kaasti palvelemaan lähes puolta valtakuntaa. 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000
19941: Eläinlääketieteellisen aluelaboratorion toimin- markkaa Valtion eläinlääketieteellisen
19942: taedellytyksiä Oulussa tukisivat voimakkaasti laitoksen Oulun aluelaboratorion suun-
19943: Oulun yliopiston lääketieteen ja luonnontieteen nittelua varten.
19944: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1979.
19945:
19946: J. Juhani 1\:ortesalmi Mauno Manninen Helvi Niskanen
19947: Martti Ursin Vappu Säilynoja Liisa Jaakonsaari
19948: 512 1979 vp.
19949:
19950: Raha-asia-aloite n:o 477.
19951:
19952:
19953:
19954:
19955: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pudasjärven Kivarin
19956: Sydänmaan asutustarkoituksia varten tehdyn maantien jatka-
19957: miseksi.
19958:
19959:
19960: E d u s kun n a 11 e.
19961:
19962: Pudasjärven Kivarin Sydänmaa on suunniteltu pidetyssä SMP:n kansanedustajan evästystilai-
19963: käytettäväksi asutustarkoituksiin. Täällähän on suudessa todettiinkin, että olisi erittäin tärkeätä
19964: tarvittavaa maata yli 5 000 hehtaaria. Tälle jatkaa puheena olevaa tietä, koska bensiini on
19965: alueelle on tehty jo noin 10 kilometriä maan- kallista ja se kallistuu yhä edelleen. Tämä tie
19966: tietä valmiiksi ja maansaantihakemuksia on yhtyisi Kuusamon-Oulun väliseen maantiehen
19967: jätetty yli 100. SMP:n eduskuntaryhmä on kii- ns. Riissasessa eli Kurenalta 5 kilometriä Kuu-
19968: rehtinyt tämän Kivarin Sydänmaan käyttämistä samoon päin.
19969: asutustarkoituksiin ja ollut tässä tarkoituksessa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19970: viimeksi 18. 5. 1979 yhteydessä maatilahallituk- nioittavasti.
19971: sen pääjohtajaan ja muihin asianomaisiin virka-
19972: miehiin. Maatilahallituksesta kerrottiin, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19973: Kivarin yhteismetsätoimitus on valmisteilla ja 1980 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
19974: sitä aiottiin vielä kiirehtiä. Puheena olevaa tietä, kaa ns. Kivarin Sydänmaan asutustarkoi-
19975: joka on siis tällä hetkellä 10 kilometrin mittai- tuksia varten tehdyn maantien jatkami-
19976: nen, olisi vielä jatkettava toisen verran eli 10 seksi Pärjänsuolle ja siten myös matkan
19977: kilometriä Pärjänsuolle. Tällöin matka lyhenisi lyhentämiseksi puolella Kurenaluksen ja
19978: Pudasjärven keskustasta Kurenalta Päriänsuolle Pärjänsuon välillä, samoin kuin matkan
19979: noin puolella. Samoin matka lyhenisi Sodanky- lyhentämiseksi Sarakylän suunnalta käsin.
19980: lästä päin kuljettaessa. Pudasjärvellä 2. 4. 1979
19981: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1979.
19982:
19983: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
19984: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
19985: 1979 vp. 513
19986:
19987: Raha-asia-aloite n:o 478.
19988:
19989:
19990:
19991:
19992: Kortesalmi ytn.: Määrärahan osoittamisesta katsastustoimiston
19993: perustamiseksi Suomussalmelle.
19994:
19995:
19996: E d u s kun n a II e.
19997:
19998: Suomussalmella on työttömyys erittäin hälyt- kunta ja koko Ylä-Kainuu tarvitsevat lisää ny-
19999: tävä. Keväällä 1975 työttömänä oli peräti 23% kyaikaisia yhteiskuntapalveluja. Tällainen yksi
20000: työkykyisistä Suomussalmen kuntalaisista. Suo- tärkeä palvelumuoto on juuri katsastustoimisto.
20001: mussalmen kunta toivoo, että työttömyyden Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20002: poistamiseksi tehtäisiin kaikki mahdollinen, sil- nioittavasti,
20003: lä paikkakunnalla on kyllä työtilaisuuksia, jos
20004: niitä halutaan sinne järjestää. Niinpä Suomus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20005: salmen kunta kiirehtii mm. katsastustoimiston 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
20006: perustamista ja korostaa töiden aloittamista ni- 31.40.74 100 000 markkaa katsastus-
20007: menomaan työllisyysperustein. Muutenkin luon- toimiston perustamiseksi Suomussalmel-
20008: nollisesti kasvava ja kehittyvä Suomussalmen le.
20009: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1979.
20010:
20011: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
20012: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
20013:
20014:
20015:
20016:
20017: 65 0879007181
20018: 514 1979 vp.
20019:
20020: Raha-asia-aloite n:o 479.
20021:
20022:
20023:
20024:
20025: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylivieskan lento-
20026: kenttätöiden jatkamista varten.
20027:
20028:
20029: E d u s kun n a 11 e.
20030:
20031: Ylivieskan seutu sekä koko Kalajokilaakso Työn jatkamisella olisi myös työllisyysvaikutus
20032: lähialueineen muodostaa valitettavan tyhjiön seutukunnan työtä tarvitseville.
20033: maamme lentoliikenteessä. Lähimmät reittilii- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20034: kennettä palvelevat kentäthän ovat pohjoisessa nioittavasti,
20035: Oulussa ja etelässä Kokkolassa asti. Kuitenkin
20036: Ylivieskan seutu ympäristöineen muodostaa huo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20037: mattavan väestökeskuksen, joka siis nyt on vielä 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
20038: ajanmukaista lentoliikenneyhteyttä vailla. Suun- 31.47.41 600 000 markkaa Ylivieskan
20039: nitelmat Ylivieskan kentän rakentamiseksi ovat lentokenttätöiden jatkamista varten sekä
20040: valmistuneet jo vuonna 197 6, sillä lentokenttä- samalla työllisyystilanteen parantamiseksi
20041: asiaa ovat selvitelleet Ylivieskan kaupunki, ko- Ylivieskassa ja sen ympäristössä.
20042: mitea sekä Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto.
20043: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
20044:
20045: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
20046: Urho Pohto Helvi Hyrynkangas
20047: 1979 vp. 515
20048:
20049: Raha-asia-aloite n:o 480.
20050:
20051:
20052:
20053:
20054: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pyhäsalmen lento-
20055: kentän kiitotien päällystystöihin.
20056:
20057:
20058: E d u s k u n n a 11 e.
20059: Oulun läänin Pyhäjärvi on liikenneyhteyksien suoritettu kokeilu 2-moottorisella koneella jo
20060: kannalta monessa mielessä "lapsipuolen ase- osoitti.
20061: massa". Esim. pikajunaa ei kulje ollenkaan ja Kentän päällystämisellä olisi myös merkittävä
20062: muutenkin on vain kaksi junavuoroa päivässä. työllistävä vaikutus. Päällystystyö työllistäisi
20063: Pyhäjärven Ilmaliukerho on omasta puoles- noin kolmen kuukauden ajan viisi kuorma-autoa,
20064: taan tunnustusta ansaitsevalta tavalla pyrkinyt yhden kaivinkoneen, yhden tiekarhun, yhden
20065: kehittämään paikkakunnan lentoliikennettä ja katerpillarin sekä lisäksi 5-10 jalkamiestä.
20066: siten parantamaan liikenneyhteyksiä. Pyhäjärven Mainittakoon, että työttömyys rasittaa raskaasti
20067: kuntakin on luvannut tukea ilmailukerhon lento- paikkakuntaa: työttömiä oli huhtikuussa 1979
20068: kenttähanketta, jos valtio tulee riittävästi mu- yht. 338 eli lähes 11 % työvoimasta.
20069: kaan. Kysymyksessä on nimittäin Pyhäsalmen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20070: lentokentän päällystys bitumilla. Kiitotien pääl- nioittavasti,
20071: lystys olisi noin 15 metriä leveä ja 950 metriä
20072: pitkä. Pyhäjärven kunnan osuudeksi kustannuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20073: sista on laskettu 150 000 mk, jolloin valtion 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
20074: osuus olisi 171 455 mk. Pyhäjärven Ilmailukerho 31.47.41 170 000 markan määrärahan
20075: on lähettänyt asiaa koskevan yksityiskohtaisen Pyhäjärven (Ol.) lentoliikenteen kehit-
20076: kirjelmän ilmailuhallitukselle 12. 2. 1979. tämiseksi eli Pyhäsalmen lentokentän
20077: Pyhäsalmen kenttä on jo varsin hyvin tun- kiitotien päällystystöihin ja siten myös
20078: nettu ympäri Suomen. Sen käyttö on jo kiinnos- työllisyystilanteen parantamiseksi paik-
20079: tanut varsin monia yrittäjiä, kuten syksyllä 1978 kakunnalla.
20080: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
20081:
20082: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Helvi Hyrynkangas
20083: Urpo Leppänen Urho Pohto
20084: 516 1979 vp.
20085:
20086: Raha-asia-aloite n:o 481.
20087:
20088:
20089:
20090:
20091: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Raahen väylän sy-
20092: ventämiseen.
20093:
20094:
20095: E d u s kun n a 11 e.
20096:
20097: Viime vuosikymmeninä voimakkaasti kehitty- Raahen satama on ollut avoinna talv~sin,
20098: nyt Raahen kaupunki ympäristöineen tarvitsee mutta kovan jäätalven vallitessa sen avomna
20099: talouselämänsä ja ennenkaikkea vientiteollisuu- pitäminen on ollut vaikeaa, koska Perämerellä
20100: tensa ja yleensä ulkomaankaupan ja liikenteen operoivat Urho-luokan murtajat eivät pääse sa-
20101: kannalta meriväylän eli ns. Raahen väylän sy- tamaan asti. Niinpä satama-alueen talviliikennet-
20102: ventämistä kiireisessä tahdissa. Tähän on kiin- tä on hoitanut Raahen satamajäänmurtaja ja
20103: nittänyt huomiota mm. Pohjois-Pohjanmaan osin myös merenkulkuhallituksen pienemmät
20104: seutukaavaliitto kiirehtiessään viranomaisia Raa- murtajat ollessaan avustustehtävissä Perämerel-
20105: hen väylän syventämisessä. Myös työllisyysnä- lä. Urho-luokan jäänmurtajat uivat täydessä te-
20106: kökohdat puoltavat työn tehokasta toteuttamis- hossaan 8,3 metrin syvyydessä, joten niiden
20107: ta ja loppuun saattamista. väylältä edellytetään noin 9 metrin kulkusyvyyt-
20108: Raahen nykyisen 7,8 metrin väylän syventä- tä.
20109: minen 9,5 metriin olisi tärkeää Raahen talvi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20110: merenkulun kannalta. Nykyisen väyläsyvyyden nioittavasti,
20111: vallitessa eivät merenkulkuhallituksen Urho-
20112: luokan jäänmurtajat pääse Raahen satamaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20113: saakka. 1980 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
20114: Raahen väylän syventäminen 9,5 metriin on markkaa Raahen väylän syventämiseen
20115: varsin mittava työ, joten sen toteutus vie noin ja siten Pohjois-Suomen kaupan ja me-
20116: 2-3 vuotta. renkulun sekä vientiteollisuuden edistä-
20117: miseen.
20118: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
20119:
20120: J, Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
20121: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
20122: 1979 vp. 517
20123:
20124: Raha-asia-aloite n:o 482.
20125:
20126:
20127:
20128:
20129: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Rahjan väylän syven-
20130: tämiseen ja sataman perusparantamiseen.
20131:
20132:
20133: E d u s k u n n a 11 e.
20134:
20135: Rahjan väylän syventäminen ja sataman pe- arvio on noin 7-10 milj. markkaa. Koska sata-
20136: rusparannus Kalajoella vaativat ripeätä toteut· maan johtaa syvä luonnonväylä, on kyseisiä ra-
20137: tamista, jotta seudun talouselämä saisi uutta kennuskustannuksia kokonaisuutena pidettävä
20138: virikettä ja kehittymisen mahdollisuuksia. Myös varsin kohtuullisina. Satamahanke on taloudel-
20139: Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto on viran- lisesti kuitenkin niin mittava, että Kalajoen
20140: omaisille lähettämässään kirjelmässä katsonut kunta ei yksin pysty sitä toteuttamaan, vaan
20141: tämän työkohteen aloittamisen hyvin perustel- toivoo, että valtiovalta suhtautuisi myönteisesti
20142: Iuksi. Näin voitaisiin parantaa myös paikkakun- Kalajoen kunnan pyrkimyksiin sataman kehittä-
20143: nan työllisyyttä väylän syventämisen ja sataman miseksi ja myöntäisi siihen riittävän taloudelli-
20144: perusparannuksen aikana. sen tuen esimerkiksi osoittamalla tarkoitukseen
20145: Kun Pohjois-Pohjanmaan kansanedustajat oli- työllisyysvaroja.
20146: vat 7. 9. 1979 Kalajoella evästystilaisuudessa, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20147: esitti Kalajoen kunta toivomuksen, että satama- nioittavasti,
20148: työt pääsisivät alkuun. Kalajoen kunta totesi,
20149: että satamaa varten on parhaillaan valmistu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20150: massa yleissuunnitelma, jossa yhteydessä nousee 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
20151: esille sataman rakentaminen syväsatamaksi. 32.10.77 5 000 000 markkaa Rahjan väy-
20152: Tämä on tullut ajankohtaiseksi lisääntyvien Väli- län syventämiseen ja sataman perusparan-
20153: meren maihin tapahtuvien kuljetusten johdosta. tamiseen Kalajoella.
20154: Syväsataman rakentamisen alustava kustannus-
20155: Helsingis!lä 18 päivänä syyskuuta 1979.
20156:
20157: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
20158: Urpo Leppänen Urho Pohto
20159: 518 1979 vp.
20160:
20161: Raha-asia-aloite n:o 483.
20162:
20163:
20164:
20165:
20166: Kortesalmi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Pohjois-
20167: ja Itä-Suomen syrjäseutujen pien- ja perheviljelmien sähköis-
20168: tämisen avustamiseen pienoisvoimaloiden avulla.
20169:
20170:
20171: E d u s kun n a 11 e.
20172:
20173: Ilman valtion tuntuvaa tukea eli ilman val- koon liittyminen. Yhteensä suoranainen val-
20174: tion halpakorkoisia pitkäaikaisia lainoja ja il- tionapu pienoisvoimaloiden hankintaa varten
20175: man tuntuvaa suoranaista valtionapua tilakoh- olisi tämän laskelman mukaan noin 50 000 000
20176: taisesti eivät hajallaan sijaitsevat mutta muuten markkaa.
20177: elinkelpoiset pien- ja perheviljelmät voi selviy- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20178: tyä sähköistämispulmistaan. Pienvoimalan kus- nioittavasti,
20179: tannukset tilaa kohti ovat nykyisin jo hyvän
20180: joukon yli 10 000 markkaa. Olisi kohtuul- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20181: lista, että valtio antaisi halpakorkoisia pitkä- 1980 tulo- ja .menoarvioon momentille
20182: aikaisia sähköistämislainoja maankäyttölainoi- 32.44.41 lisäyksenä 2 000 000 mark-
20183: tuksena tilaa kohti 50 % pienoisvoimalan kus- kaa Pohjois- ja Itä-Suomen syrjäseutu-
20184: tannuksista ja 25 % suoranaisena valtionapu- jen pien- ja perheviljelmien sähköistämi-
20185: na. Loput jäisivät tilan itsensä kustannettavak- sen avustamiseen ilman viivytyksiä yk-
20186: si. Näin kulut tulisivat suunnilleen yhtä suu- sittäisten pienoisvoimaloiden eli sähkö-
20187: riksi tilaa kohti kuin normaaliin sähköverk- aggregaattien avulla.
20188: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
20189:
20190: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
20191: Veikko Vennamo Urpo Leppänen
20192: 1979 vp. 519
20193:
20194: Raha-asia-aloite n:o 484.
20195:
20196:
20197:
20198:
20199: Kortesalmi ynt.: Määrärahan osoittamisesta bensiiniä korvaavien
20200: polttoaineiden kehittelytyöhön.
20201:
20202:
20203: Ed u s kun n a 11 e.
20204:
20205: Kaikki teollisuusmaat painiskelevat kasvavien Raaka-aineena Brasiliassa käytetään sokeriruo-
20206: energiaongelmien kanssa. Uusiutumattomat luon- koa. Tulevaisuudessa on tarkoitus käyttää myös
20207: nonvarat ovat katoavaisia. öljy on viime vuosien :rnanjokkia, jonka juuri on hyvin tärkkelyspitoi-
20208: poliittisen kehityksen vuoksi lisäksi kallistunut nen. Uusia alkoholitehtaita on siellä rakennettu
20209: huimasti, vaikka se edelleen muihin energialäh- runsaasti.
20210: teisiin verrattuna onkin halpaa. Tämän vuoksi Todella myös Suomessa on jo korkea aika
20211: onkin ryhdytty etsimään uusia energialähteitä ryhtyä tehokkaisiin toimiin, jotta alkoholista
20212: korvaamaan öljyä. saataisiin apu energiaongelmiin. Alkoholin käyttö
20213: Alkoholi on näistä vaihtoehtoisista energia- bensiinin sijalla Suomessakin täytyy ottaa huo-
20214: lähteistä noussut pinnalle. Sen etuna on mm. mioon vakavana vaihtoehtona. Tästä olisi hyö-
20215: se, että sitä voidaan valmistaa uusiutuvista raaka- tyä työllisyyskysymyksen ratkaisemiseksi, myös
20216: aineista. Suomessakinhan on jo pitkään valmis- saastehaittojen vähentämiseksi, edelleen turval-
20217: tettu alkoholia oman maan raaka-aineista, lisuuspoliittisen asemamme vankentamiseksi eri-
20218: puusta, viljasta ja perunasta. Ulkomaisena esi- tyisesti kriisikausina vain muutamia esimerkkejä
20219: merkkinä mainittakoon, että valuuttavaikeuksien mainitaksemme.
20220: ja öljyn hinnan jatkuvan nousun vuoksi mm. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20221: Brasiliassa on ryhdytty toimiin bensiinin jatka- nioittavasti,
20222: miseksi ja korvaamiseksi alkoholilla. Ensimmäi-
20223: seksi tavoitteeksi asetettiin se, että vuonna 1980 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20224: lisätty alkoholin tuotanto kattaisi 20 % maan 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
20225: bensiinin kulutuksesta. Näyttääkin siltä, että kaa sen seikan kiireellisesti selvittämi-
20226: tavoite saavutettaisiin. Suunnitelmien mukaan seksi, missä määrin alkoholia voitaisiin
20227: kaikki bensiini korvattaisiin kotimaisella käymis- Suomessa ryhtyä tuottamaan ja käyttä-
20228: alkoholilla vuonna 1990. Brasilia siis siirtyisi mään bensiinin jatkamiseksi ja koko-
20229: tämän mukaan alkoholikauteen vuonna 1990. naankin korvaamiseksi polttoaineena.
20230: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
20231:
20232: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
20233: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
20234: 520 1979 vp.
20235:
20236: Raha-asia-aloite n:o 485.
20237:
20238:
20239:
20240:
20241: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois- ja Itä-Suo-
20242: men malmi- ja mineraalivarojen etsimisen, tutkimisen ja
20243: käyttöönoton tehostamiseksi.
20244:
20245:
20246: E d u s k u n n a 11 e.
20247:
20248: Uusien työpaikkojen luominen kehitysalueille Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20249: ja kehitysalueiden elinkeinorakenteen moni- nioittavasti,
20250: puolistaminen ja talouselämän elvyttäminen on
20251: kansallinen välttämättömyys. On jo viimeinkin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20252: päästävä suurten puolueiden sanoista ja lupauk- 1980 tulo- ja menoarvioon momentin
20253: sista todelliseen tehokkaaseen aluepolitiikkaan 32.50.41 alamomentille 2 lisäyksenä
20254: ja valtakunnan syrjäseutujen asettamiseen tasa- 300 000 markkaa Pohjois- ;a Itä-Suo-
20255: veroiseen asemaan muun Suomen kanssa. Tässä men malmi- ja mineraalivaro1en etsimi-
20256: tarkoituksessa ja maamme yleisen vaurauden li- sen, tutkimisen ja käyttöönoton tehosta-
20257: säämiseksi on maan uumenissa olevat rikkau- miseksi.
20258: det, malmit ja mineraalit saatava tehokkaaseen
20259: käyttöön. Sitä varten tarvitaan riittävästi tut-
20260: kimusmäärärahoja.
20261: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
20262:
20263: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
20264: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
20265: 1979 vp. 521
20266:
20267: Raha-asia-aloite n:o 486.
20268:
20269:
20270:
20271:
20272: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pudasjärven Ison
20273: Syötteen matkailu-, retkeily- ja virkistyskeskuksen rakenta-
20274: miseen.
20275:
20276:
20277: E d u s k u n n a II e.
20278:
20279: Pudasjärven Iso Syöte on saanut mainetta kentamista myös Pohjois-Pohjanmaan seutukaa-
20280: Suomen eteläisimpänä tuntutina ja erinomai- valiitto pitää suositeltavana.
20281: sena urheilu-, retkeily- ja virkistysalueena, joka Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20282: on varsin lyhyen matkan päässä esim. Oulun nioittavasti,
20283: seudun suuresta väestökeskittymästä. Alueel-
20284: le on jo yksityisen vireän kansalaistoiminnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20285: aloitteesta saatu joitakin retkeilijöitä ja mat- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
20286: kailijoita palvelevia helpotuksia, mutta pääosa 32.80.40 200 000 markan määrärahan
20287: on vielä suunnitelmina, sillä alueelle on jo pit- Pudasjärven Ison Syötteen matkailu-,
20288: kään ollut suunnitteilla huomattavan retkeily- retkeily- ja virkistyskeskuksen rakenta-
20289: ja matkailu- sekä talviurheilukeskuksen perus- misen aloittamiseen ja siten myös paik-
20290: taminen. Ison Syötteen matkailukeskuksen ra- kakunnan vaikean työllisyyden paranta-
20291: miseen.
20292: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
20293:
20294: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
20295: Urho Pohto Veikko Vennamo
20296:
20297:
20298:
20299:
20300: 66 0879007181
20301: 522 1979 -vp.
20302:
20303: Raha-asia-aloite n:o 487.
20304:
20305:
20306:
20307:
20308: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalajoen matkailu-
20309: keskuksen laajentamisen aloittamiseen.
20310:
20311:
20312: E d u s kun n a 11 e.
20313:
20314: Pohjois-Suomen tunnetuimpia matkailukoh- taliitto, ovat kiirehtineet Kalajoen matkailukes-
20315: teita ovat jo kauan olleet Kalajoen Hiekkasär- kushankkeen kehittämistä.
20316: kät, joiden läheisyydessä sijaitsee myös kuuluisa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20317: Kailankarin historiallis-kansatieteellinen kalasta- nioittavasti,
20318: jayhdyskunta ( kausikalastuspaikka kalamajai-
20319: neen ja kirkkoineen) . Kuitenkin Särkillä olevan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20320: hotellin lisäksi tarvitaan laajamittaisempaa alueen 1980 tulo- ja menoarvioon momentill&
20321: kehittämistä matkailukeskukseksi. Tällainen 32.80.40 200 000 markkaa Kalajoen
20322: suunnitelma on jo kauan ollut vireillä ja maa- matkailukeskuksen laajentamisen aloitta~
20323: kunnalliset yhteisöt, mm. Pohjois-Pohjanmaan miseen ja samalla paikkakunnan työlli-
20324: seutukaavaliitto ja Keski-Pohjanmaan maakun- syystilanteen parantamiseen.
20325: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1979.
20326:
20327: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Veikko Vennamo
20328: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
20329: 1979 vp. 523
20330:
20331: Raha-asia-aloite n:o 488.
20332:
20333:
20334:
20335:
20336: Kortesalmi ym;: Määrärahan osoittamisesta Lapin elinkeinoelä-
20337: män kehittämiseen.
20338:
20339:
20340: E d u s k u n n a 11 e.
20341:
20342: Lappi ja sen asukkaat ovat olleet jo kohtuut- keen Lappi-projekti näkyy hautautuneen ns. vih-
20343: toman kauan suurissa vaikeuksissa. Suurtyöttö- reän veran alle, sillä mitään todella tehokasta ei
20344: myys sekä ansioiden ja toimeentulon puute ovat Lappi-projektin yhteydessä ole aikaansaatu.
20345: pakottaneet ihmisiä muuttamaan jatkuvasti ete- Kuitenkin Lapin elinolosuhteiden kehittämi-
20346: lään sekä Ruotsiin. Täten myös paha autioitu- nen ja monipuolistaminen on ollut välttämätöntä.
20347: minen Lapissa on jatkumistaan jatkunut. Lapin maakunnissa tarvitaan omista lähtökoh-
20348: Työttömyys on esim. Kittilän kunnassa ollut dista käsin lukuisien elinkeinojen kehittämistä,
20349: pitkään peräti 25 %. Tämä on aiheuttanut nuo- näitä ovat erityisesti maa-, metsä-, kala- ja poro-
20350: rille vakavia henkisiä vaikeuksia ja niinpä Kit- talous, samoin kaivannaisteollisuus ja turkistar-
20351: tilän työttömien nuorten keskuudessa on tapah- haus.
20352: tunut varsin lyhyen ajan kuluessa peräti 8 itse- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20353: murhaa, joiden syynä huomattavalta osin on nioittavasti,
20354: viranomaistenkin toteamuksen mukaan ollut
20355: juuri kauan jatkunut työttömyys. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20356: Valtiovalta on luvannut auttaa Lappia jo 1980 tulo- ;a menoarvioon 50 000 000
20357: kauan, mutta lupaukset ovat suurilta osin jää- markkaa Lapin elinkeinoelämän kehittä-
20358: neet vain vaalipropagandaksi ja siis lunastamatta. miseen ;a monipuolistamiseen tarkoituk-
20359: Jopa tasavallan presidentti Urho Kekkonenkin senmukaisin keinoin ;a siten myös ns.
20360: lupasi ns. Lappi-projektin toteutumisen ennen Lappi-pro;ektin alkuunpanemiseksi edes
20361: vuoden 1975 eduskuntavaaleja, mutta tämän jäl- vähältä osin.
20362: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1979.
20363:
20364: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
20365: Urpo Leppänen Urho Pohto
20366: 524 1979 vp.
20367:
20368: Raha-asia-aloite n:o 489.
20369:
20370:
20371:
20372:
20373: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta perheenemäntien
20374: eläkkeiden suorittamiseksi.
20375:
20376:
20377: E d u s kun n a 11 e.
20378:
20379: Perheenemäntien asema on maassamme mo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20380: niin muihin ammattiryhmiin verrattuna vielä nioittavasti,
20381: hyvin heikolla kannalla. Mm. eläketurva-asioissa
20382: perheenemännät ovat jääneet huomattavasti jäl- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20383: keen muihin ammatinharjoittajiin verrattuna. 1980 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
20384: Tähän asiantilaan tulisi saada pikainen korjaus, markkaa kipeimmässä tarpeessa olevien
20385: sillä toki perheenäidin työ on mitä arvokkainta perheenemäntien eläkkeiden järjestämi-
20386: sekä kansantalouden kannalta että myös uuden seksi.
20387: sukupolven kasvattamisessa.
20388: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1979.
20389:
20390: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
20391: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
20392: 1979 vp. 525
20393:
20394: Raha-asia-aloite n:o 490.
20395:
20396:
20397:
20398:
20399: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta asevelvollisten toi-
20400: meentulon turvaamiseksi kotiuttamisvaiheessa.
20401:
20402:
20403: E d u s k u n n a 11 e.
20404:
20405: Maamme asevelvolliset joutuvat usein ase- velvollisten kotiuttamisrahaa on SMP:n edus-
20406: velvollisuutensa suorittamisen jälkeen tukalaan kuntaryhmän mielestä nostettava. Nykyinen ko-
20407: tilanteeseen, kun työpaikkaa ei tahdo olla saa- tiuttamisraha on täysin riittämätön.
20408: tavilla. Kuitenkin asevelvollisen nuoren tulisi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20409: tuntea edes jonkinlaista turvallisuutta päästes- nioittavasti,
20410: sään armeijasta siviiliin. Tämän vuoksi on oi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20411: keus ja kohtuus, että asevelvolliselle edes muu- 1980 tulo- ja menoarvioon luvun 33.23
20412: tamaksi viikoksi turvataan elämisen mahdolli- uudelle momentille 3 000 000 markkaa
20413: suudet sekä tilaisuus ja aika työpaikan hankki- asevelvollisten kotiutumisen helpottami-
20414: mista varten. Tällöin valtiovallan on turvatta- seksi ;a toimeentulon turvaamiseksi ko-
20415: va asevelvollisen elinmahdollisuudet. Siksi ase- tiutumisvaiheessa.
20416: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1979.
20417:
20418: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
20419: Urpo Leppänen Veikko Vennamo
20420: 526 1979 vp.
20421:
20422: Raha-asia-aloite n:o 491.
20423:
20424:
20425:
20426:
20427: Kortesalmi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta tupakan-
20428: polton vastustamiseen.
20429:
20430:
20431: E d u s k u n n a 11 e.
20432:
20433: Maassamme on noin 2 miljoonaa tupakoi:tsi- nuttamiseksi työpaikoilla ja oppilaitoksissa sekä
20434: jaa. Tupakointi muodostaa kaikkialla laajan ta- armeijassa. Suullisen valistuksen lisäksi voidaan
20435: loudellisen ja kansanterveydellisen ongelman. käyttää myös kirjallista aineistoa sekä filmejä
20436: Tämä on johtanut erityisesti Yhdysvalloissa, ja audiovisuaalisia menetelmiä. Koska Suomessa
20437: Englannissa ja myös Pohjoismaissa järjestelmäl- on noin 2 miljoonaa tupakoitsijaa, olisi tupa"
20438: lisiin toimiin tupakoinnin vastustamiseksi ja tu- kasta vieroittamisessa valtavan suuri ja kansan-
20439: pakanpoltosta vieraannuttamiseksi. Myös Maa- talouden kannalta mitä toivottavin ja kansan-
20440: ilman Terveysjärjestö on suosittanut joka maa- terveyden kannalta mitä otollisin työkenttä.
20441: han perustettavaksi tupakoinnin vastustami- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
20442: seksi ja tupakasta vieraannuttamiseksi erityisen
20443: keskuselimen. Suomessa kuitenkin puuttuu täl- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20444: lä alalla pitkän tähtäimen kokonaissuunnitelma. 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
20445: Tupakasta vieroittamista voidaan harjoittaa 33.73.22 lisäyksenä 100 000 markkaa
20446: monessa yhteydessä: tupakoitsijan joutuessa te- tupakanpolton vastustamisen ja tupa-
20447: kemisiin lääkärin, hammaslääkärin, terveyden- kasta vieroittamisen laajamittaiseksi jär-
20448: hoitajan yms. kanssa sekä myös erilaisten ter- jestämiseksi erityisesti nuorison ja va-
20449: veystarkastusten yhteydessä; samoin voidaan rusmiesten keskuudessa.
20450: järjestää suuria kampanjoita tupakasta vieraan-
20451: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
20452:
20453: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
20454: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
20455: 1979 vp. 527
20456:
20457: Raha-asia-aloite n:o 492.
20458:
20459:
20460:
20461:
20462: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta hyvänlaatuisia kas-
20463: vaimia sairastavien potilaiden hoidon tehostamiseen.
20464:
20465:
20466: Ed u s kun n a 11 e.
20467:
20468: Nykyisin syöpäsairaudet jaetaan varsin jyrk- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20469: kärajaisesti vaikeisiin ja helppoihin. Niinpä ken- nioittavasti,
20470: tältä onkin tullut vakava toivomus, että hyvän-
20471: laatuisia kasvaimia sairastavien henkilöiden hoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20472: toon ja sairastamiseen olisi saatava riittävästi 1980 tulo- ja menoarvioon 300 000
20473: valtionapua. Tätä vaatimusta perustellaan mm. markkaa hyvänlaatuisia kasvaimia sairas-
20474: sillä, että sairaiden lääkärissäkäyntikustannukset tavien potilaiden hoidon ja huollon te-
20475: ovat nousseet. hostamiseen.
20476: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1979.
20477:
20478: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
20479: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
20480: 528 1979 vp.
20481:
20482: Raha-asia-aloite n:o 493.
20483:
20484:
20485:
20486:
20487: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien välityksellä
20488: tapahtuvan omakotirakentamisen lainoitukseen.
20489:
20490:
20491: Eduskunnalle.
20492:
20493: Kansalaisten asumistaso on maassamme ylei- toimisesti ja saamiaan lainoja hyväksi käyttäen.
20494: sen kehityksen rinnalla jonkin verran kohonnut, Nämä lainat on nykyisen kustannustason mu-
20495: mutta matalapaikkaiset ja heihin verrattavat kaan mitoitettu alakanttiin verrattuna kustan-
20496: ovat tästä jääneet lähes osattomiksi. Tämä siitä nusarvioon, joten lisälainan tarve lähes kaikissa
20497: syystä, että varatut asuntotuotantomäärärahat tapauksissa on välttämätön. Niinpä valtiovallan
20498: eivät ole hyödyttäneet näitä piirejä, vaan ne olisikin myönnettävä tällaisia lainoja, jotka oli-
20499: on käytetty julkisen vallan nimellä tapahtuvaan sivat halpakorkoisia ja takaisinmaksuaika riit-
20500: rakentamiseen. Asumiskustannusten kalleus on tävän pitkä.
20501: estänyt varattomia, tavallisia kansalaisia hakeu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme :kun-
20502: tumasta näihin huoneistoihin, joita tiettävästi nioittavasti,
20503: on rajattomasti vuokrattavana.
20504: Valtiovallan taholta annetaan neuvoja, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20505: kansalaiset entistä enemmän pyrkisivät hankki- 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000 000
20506: maan itselleen omistusasunnon omatoimista ra- markkaa halpakorkoisten lainojen myön-
20507: kentamista lisäämällä. Käytäntöhän on, että tämiseksi kuntien välityksellä omatoimi-
20508: perhe suunnittelee ja toteuttaa oman kodin ra- sille omakotien rakentajille.
20509: kentamisen ilman rakennusliikkeen apua Oma-
20510: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
20511:
20512: Aarne Koskinen Irma Rosnell
20513: 1979 vp~
20514:
20515: Raha-asia-aloite n:o 494.
20516:
20517:
20518:
20519:
20520: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta varattomille vanhuk-
20521: sille ja monilapsisille perheille tarkoitettujen kunnallisten
20522: vuokra-asuntojen rakentamisen avustamiseen.
20523:
20524:
20525: Ed u s kun n a 11 e.
20526:
20527: Hallituksen jatkuvat toimenpiteet asuntotuo- kaan. Tästä huolestuttavasta tilanteesta olisi
20528: tannon edelleen supistamiseksi tulevat lähi- lähivuosina päästävä vapautumaan ja niinpä
20529: vuosina alentamaan erityisesti varattomien van- kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoa olisi lä-
20530: husten ja lapsirikkaiden perheiden asumistasoa. hinnä kunnallisin ,toimenpitein viipymättä el-
20531: Tavallisten ja pienasuntojen jatkuva pula sekä vytettävä.
20532: asumiskustannusten hillitön nousu on asetta- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
20533: nut ylipääsemättömiä vaikeuksia näille väes- nioittavasti,
20534: töryhmille. Vanhojen talojen purkaminen, joissa
20535: pääasiassa on asunut näitä varattornia kansa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20536: laisia, on aiheuttanut asuntokurjuuden lisään- 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000 000
20537: tymistä. He eivät kykene kilpailemaan asun- markkaa avustuksien myöntämiseksi
20538: tomarkkinoilla vuokrattavista huoneista, eivät kunnille kohtuuhintaisten vuokra-asun-
20539: maksamaan "kynnysrahoja" ja korkeita vuok- tojen rakentamiseksi varattomille van-
20540: ria, enempää kuin hankkimaan omistusasuntoa- huksille ja monilapsisille perheille.
20541: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
20542:
20543: Aarne Koskinen Irma Rosnell
20544:
20545:
20546:
20547:
20548: 67 0879007181
20549: 530 1979 vp.
20550:
20551: Raha-asia-aloite n:o 495.
20552:
20553:
20554:
20555:
20556: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion Nastolan viras-
20557: totalon suunnittelun aloittamiseksi.
20558:
20559:
20560: E d u s k u n n a 11 e.
20561:
20562: Nastolan kunta on jo kauan suorittanut esi- den palvelut tarvitsevat lisätiloja, samoin kuin
20563: valmisteluja saadakseen virastotalon kuntansa työvoimatoimiston mahdollinen perustaminen.
20564: keskustaan. Kunnan asukasluku on noin 13 000 Edelleen kansaneläkelaitoksen ja veroviraston
20565: ja nousee vuoteen 1980 mennessä 15 500:een. jakelu- ja palvelupisteet tulee sijoittaa kunnan
20566: Asukkaat joutuvat nyt hakemaan valtion palve- alueelle.
20567: lukset 20 kilometrin päässä olevasta Lahden Nastolan kunnanvaltuusto hyväksyi 23. 1.
20568: kaupungista. Esityksen mukaan kunta tulee lä- 1978 tulevaisuuden keskuksen, johon sijoite-
20569: hiaikoina saamaan oman nimismiespiirin, ja kun taan myöskin Nastolan virastotalo.
20570: posti toimii erittäin ahtaasti tarviten parin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
20571: vuoden kuluessa kaksinkertaiset tilat, on vi- nioittavasti,
20572: rastotalon rakentamisen kiireellisyys perustel-
20573: tua. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20574: Sairausvakuutuspalvelujen saaminen oman 1980 tulo- ja menoarvioon 250 000
20575: kunnan alueelle on välttämätöntä. Uuden ter- markkaa valtion virastotalon rakennus-
20576: veyskeskuksen valmistuttua tulee Nastolassa suunnittelun aloittamiseksi Nastolan
20577: toimimaan seitsemän ( 7) lääkäriä, joten näi- kunnassa.
20578: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
20579:
20580: Aarne Koskinen Irma Rosnell
20581: 1979 vp. 531
20582:
20583: Raha-asia-aloite n:o 496.
20584:
20585:
20586:
20587:
20588: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjastoapulaisen toi-
20589: men perustamiseksi Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitok-
20590: sen osastokirjastoon.
20591:
20592:
20593: E d u s k u n n a 11 e.
20594:
20595: Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksen normaalikoulun kirjaston tehtävät edellyttävät
20596: osastokirjaston yhteyteen kuuluu Hämeenlinnan vähintään kahta virkailijaa, joista avustavan tu-
20597: normaalikoulun kirjasto. Näiden molempien lisi olla kirjastoapulainen.
20598: yhtenä ja ainoana kirjastovirkailijana toimii kir- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20599: jastoamanuenssi. Pelkästään rutiinitehtäviä on
20600: kahden yksikön kirjastossa kohtuuttomasti yh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20601: delle virkailijalle. Kirjastoammatillista koulutus- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
20602: ta edellyttävät tehtävät, kuten informaatiopal- 29.10.01 lisäyksenä 36 700 markkaa
20603: velu, kirjastonkäytön opetus ja suunnittelu jou- kirjastoapulaisen toimen (V 11) perus-
20604: dutaan laiminlyömään ja kirjastojen kehitys tamista varten Hämeenlinnan opettajan•
20605: vaarantuu. Ilta-aukiolo olisi välttämätön mm. koulutuslaitoksen osastoon ja sen yhtey-
20606: työn ohella opiskeleville, mutta se on yhden dessä toimivaan Hämeenlinnan normaa·
20607: virkailijan hoidettavaksi mahdoton. Sekä vaati- likoulun kirjastoon.
20608: vuudeltaan että määrältään osastokirjaston ja
20609: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1979.
20610:
20611: Aarne Koskinen Marjatta Mattsson
20612: Irma Rosnell Mikko Kuoppa
20613: Ulla-Leena Alppi
20614: 532 1979 vp.
20615:
20616: Raha-asia-aloite n:o 497.
20617:
20618:
20619:
20620:
20621: Koskinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työttö-
20622: myyskassan päiväavustusten korottamiseksi ja kassa-avustus-
20623: ten saannin turvaamiseksi.
20624:
20625:
20626: E d u s k u n n a 11 e.
20627:
20628: Työttömien toimeentuloturva on viime vuo- Viime vuosina työttömyyskassatodistusten
20629: sina laskenut räjähdysmäisesti. Työttömyyskas- saajista noin viidennes on joutunut avustusjär-
20630: sa-avustusten reaaliarvo on vuoden 1976 hei- jestelmän ulkopuolelle enimmäispäivärajoitusten
20631: näkuusta tämän vuoden heinäkuuhun laskenut vuoksi. Ja on odotettavissa, että yhä useammat
20632: noin 20 prosentilla. Huoltovelvollisten 2 mar- pitkäaikaistyöttömät jäävät ilman kassa-avus-
20633: kan lisä lasta kohden syyskuun alusta ei tilan- tuksia ensi vuonna. Näin ollen esitämme, että
20634: netta juuri korjaa. työttömyyskassa-avustusten saantia koskevat
20635: Tuntuukin käsittämättömältä, että hallitus rajoitukset poistetaan, jotta kaikki kassojen
20636: ei vuoden 1980 budjettiesityksessä esitä min- työttömät jäsenet saavat päiväavustuksen.
20637: käänlaista korjausta työttömien toimeentulotur- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20638: van parantamiseksi. Määrärahoja päinvastoin
20639: esitetään supistettavaksi työttömyyden arvioi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20640: dun laskun perusteella. 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
20641: Työttömyyskassalaissa viitataan kassa-avus- 33.18.50 lisäyksenä 235 000 000 mark-
20642: tusten kehittämiseen yleisen palkkatason !J-OU- kaa, josta 135 000 000 markkaa käytet-
20643: sun mukaisesti. Näin ei ole tapahtunut. Jotta täisiin palkkatason muutokset huo-
20644: työttömyyskassa-avustukset ensi vuonna takai- mioonottaen työttömyyskassan päivä-
20645: sivat edes vähimmäistoimeentuloturvan, tulee avustusten korottamiseksi 20 markalla
20646: kassa-avustuksia korottaa 20 markalla. Yksi- vuoden 1980 alusta lukien ja
20647: näisten osalta kassa-avustus nousisi enintään 59 100 000 000 markkaa kassa-avustusten
20648: markkaan päivältä ja huoltovelvollisten osalta saannin turvaamiseksi kaikille työttö-
20649: 74 markkaan. myyskassojen työttömille jäsenille.
20650: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
20651:
20652: Aarne Koskinen Irma Rosnell
20653: 1979 Vp. 533
20654:
20655: Raha-asia-aloite n:o 498.
20656:
20657:
20658:
20659:
20660: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta syöpäsairauden totea-
20661: misen mahdollistamiseksi varhaisvaiheessa.
20662:
20663:
20664: E d u s kun n a 11 e.
20665:
20666: Syöpäsairauden mahdollisimman varhaisessa neet järjestämään maksuttornia syöpätarkastuk-
20667: vaiheessa toteamiseksi ja siten tämän huolestut- sia vain määrättyjen ikäluokkien naisille, mies-
20668: tavan kansansairautemme esivaiheessa torjumi- ten jäädessä tarkastusten ullwpuolelle. Tähän
20669: seksi on Suomen Syöpäyhdistys yhteistoimin- ontuvaan asiantilaan on nyt saatava muutos.
20670: nassa erilaisten järjestöjen kanssa suorittanut Sairaan ihmisen jatkuva hoitaminen laitos-
20671: laajaa esitutkimusta. Niissä on todettu, että tai kotihoidossa ja kansalaisten työkyvyn me·
20672: varhaisessa vaiheessa oleva sairaus on voitu nettäminen koituvat kuitenkin yhteiskunnalle
20673: hoitotoimenpiteillä pysäyttää ja kokonaankin ajan oloon hyvin kalliiksi, eikä riittävän ajoissa
20674: parantaa. Vuosittain näin pelastuu tuhansia toteamatta jääneen sairauden johdosta me•
20675: ihmisiä terveiksi kuntien ja yhteisöjen talou- netettyä henkilökohtaista terveyttä voi enää
20676: dellisin uhrauksin. Yhä laajemmaksi kansan- millään korvata. Siksi on välttämätöntä, että
20677: sairaudeksi osoittautuneen syöpäsairauden jo vallitsevana ylimenokautena, kun tullaan yleisin
20678: esivaiheessa esille saamista ei kuitenkaan voi- yhteiskunnallisin varoin järjestämään pakollista
20679: da tehokkaasti kaikkia tieteellisiä apuvälineitä ja maksutonta syöpätutkimusta koko maassa,
20680: hyväksi käyttäen toteuttaa vain vapaaehtoisin kunnille tehtäisiin mahdolliseksi näiden tutki.
20681: voimin ja uhrauksin. musten järjestäminen korvaamalla niille aiheu-
20682: Tutkimustoiminnan yleistyminen maamme tuneet kustannukset valtion tätä varten vara-
20683: kaikkiin kuntiin edellyttäisi, että kunnat sai- tuista määrärahoista. Kun vielä valitettavasti
20684: sivat valtiolta takautuvasti korvauksen niistä ja ihmeellistä kyllä kulunee aikaa ennen kuin
20685: kustannuksista, joita niille tutkimustoiminnan kansanterveyslaki kaiken edellä esitetyn sisäl-
20686: järjestämisestä aiheutuu, ja näin saataisiin kaik- tää ja turvaa, niin ehdötamme, · ·
20687: ki kunnat järjestämään tätä tutkimustoimintaa.
20688: Edelleen on syytä todeta; että on asian puo- että Eduskunta ottaisi valtirJn vuoden
20689: litiehen jättämistä, jos tutkimustoimenpiteet jä- 1980 tulo- ;a menoarvioon .50 000 000
20690: tetään vain naisiin kohdistuviksi, kun kuiten- markan määrärahan kunnille avustuksi-
20691: kin on todettu valtaosan terveytensä menettä- na syöpäsairauden varhaisvaiheessa to-
20692: neistä miehistä sairastavan kurkku-, maksa-, teamiseksi ;a tehokkaan hoidon aikaan-
20693: eturauhas- ja keuhkosyöpää. Taloudellisista syis- saamiseksi.
20694: tä johtuen ovat useat kunnat edelleen joutu-
20695: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
20696:
20697: Aarne Koskinen Irma Rosnell
20698: 534 1979 vp.
20699:
20700: Raha-asia-aloite n:o 499.
20701:
20702:
20703:
20704:
20705: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristön- ja luonnon-
20706: suojelun tutkimusaseman suunnittelemiseksi ja rakentami-
20707: seksi Kuruun.
20708:
20709:
20710: E d u s k u n n a 11 e.
20711:
20712: Puhtaan 1uonnon ja elinympäristön tarve on tenkin erittäin puhdasta. Seitsemisen luonnon-
20713: viime vuosina voimakkaasti korostunut aivan puisto on osaksi myös kunnan alueella. Kun-
20714: oikeutetusti ihmisten keskuudessa. He haluavat nan läheisyys Tampereen kaupunkiin mahdollis-
20715: elinympäristönsä ja luonnon säilyvän puhtaana. taisi yhteistoiminnan Tampereen yliopiston
20716: Tämän sukupolven on tunnettava vastuunsa kanssa. Monipuolinen luonto ja eläimistö an-
20717: myös tulevia sukupolvia kohtaan. taisivat hyvät luonnonolosuhteet Kurun kun-
20718: Luontoa on saastutettu varsin suruttomasti nassa ympäristön- ja luonnonsuojelun tutkimus-
20719: maassamme. Suomalainen teollisuus on ollut aseman toiminnalle puhtaan luonnon säilyttä-
20720: varsin piittaamaton luonnonsuojelun vaatimuk- miseksi Suomessa.
20721: sille. Nykyisin ei riitä edes se, että asutuskes- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
20722: kusten ja teollisuusalueiden ympäristöt saastu-
20723: tetaan erilaisilla saasteilla. Nyt myös levitetään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20724: myrkkyjä suoraan luontoon erilaisin perustein, 1980 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
20725: tutkimatta niiden vaikutuksia luonnon tasapai- markan määrärahan ympäristön- ja luon-
20726: noon. nonsuojelun tutkimusaseman suunnitte-
20727: Kurun kunnan alueilla on suoritettu vesak- lemiseksi ja rakennustöiden aloittami-
20728: komyrkytyksiä erilaisia levityskeinoja käyttäen. seksi Kurun kunnassa.
20729: Osa kunnan runsaasta luonnosta on vielä kui-
20730: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
20731:
20732: Mikko Kuoppa Seppo Toiviainen P. Liedes
20733: Marjatta Mattsson Pauli Puhakka Tellervo Koivisto
20734: Sten Söderström
20735: 1979 vp. 535
20736:
20737: Raha-asia-aloite n:o 500.
20738:
20739:
20740:
20741:
20742: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
20743: rakentamiseksi Nokialle.
20744:
20745:
20746: E d u s k u n n a II e.
20747:
20748: Nokian kaupungissa ovat valtion vira,stot tannuksia valtiolle. Nokian kaupungin vaikea
20749: monessa eri paikassa, mikä haittaa alueen asuk- työllisyystilanne puoltaa virastotalon rakentilmi·
20750: kaiden asiointia ja palvelujen saantia. Lisäksi sen aloittamista.
20751: tästä aiheutuu suurta ajanhukkaa ja ylimääräi- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
20752: siä kustannuksia virastoissa asioiville.
20753: Valtiolle tästä hajasijoituksesta kertyy vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20754: sittain huomattavia lisäkustannuksia. Lisäksi 1980 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
20755: nyt monet valtion toimistot kärsivät myös suu· markan. määrärahan valtion virastotalon
20756: resta tilanahtaudesta, joka haittaa asiakaspalve- rakennustöiden aloittamiseksi Nokialla.
20757: lua ja aiheuttaa myös osaltaan lisääntyviä kus-
20758: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
20759:
20760: Mikko Kuoppa Marjatta Mattsson
20761: Pentti Lahti-Nuuttila Tellervo Koivisto
20762: 1979 vp.
20763:
20764: Raha-asia-aloite n:o 501.
20765:
20766:
20767:
20768:
20769: Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkeakoulu-
20770: jcm talonrakennustöiden suunnittelua ja talonrakennustöiden
20771: aloittamista varten.
20772:
20773:
20774: E d u s k u n n a 11 e.
20775:
20776: Hallituksen yleisperusteluissa laiksi korkea- nut korkeakoulujen rakentamista yli kehittä-
20777: koululaitoksen kehittämisestä vuosina 1967- mislain edellyttämän keskimääräisen vuositason.
20778: 1981 annetun lain muuttamisesta sanotaan, Onhan hallitus maininnut nimenomaan työttö-
20779: että kehittämislain edellyttämien tavoitteiden myyden poistamisen erääksi keskeisimmistä ta-
20780: saavuttamiseksi on korkeakoulutiloja lisättävä voitteistaan budjettiesitystä laatiessaan. Näin
20781: vuosina 1979-86 kaikkiaan noin 230 000 ei kuitenkaan ole tapahtunut, vaan uusia ra-
20782: m2 :llä. Tämän lisäksi joudutaan rakentamaan kennuskohteita käynnistetään ainoastaan entis-
20783: kehittämislain ulkopudlisia tiloja sekä suoritta- tä tasoa vastaavassa määrin eli noin 19 500 000
20784: maan nykyisten tilojen peruskorjaustöitä yh- mk:lla.
20785: teensä 50 000 m2• Vuositasolla tämä merkitsee Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20786: sitä, että korkeakoululaitoksen tilojen tulisi
20787: lisääntyä noin 35 000 m2 :llä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20788: Hallituksen budjettiesityksessä vuodelle 1980 1980 tulo- ja menoarvioon momentin
20789: lähdetään siitä, että korkeakoulujen tilat li- 29.10.74 alamomentille 2 lisäyksenä
20790: sääntyisivät ensi vuonna noin 34 500 m2 :llä 10 000 000 markkaa käytettäväksi kor-
20791: eli lähes kehittämislain edellyttämässä määrin. keakoulujen talonrakennustöiden suun-
20792: Nykyisen työttömyystilanteen vallitessa olisi nitteluun ja rakennustöiden aloittami-
20793: kuitenkin olettanut, että hallitus olisi tehosta- seen.
20794: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
20795:
20796: Mikko Kuoppa P. Liedes P. Puhakka
20797: Marjatta Mattsson Irma Rosnell Seppo Toiviainen
20798: Sten Söderström
20799: 1979 Yp~ 537
20800:
20801: Raha-asia-aloite n:o 502.
20802:
20803:
20804:
20805:
20806: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta Pirkanmaan ammatti-
20807: koulun laajentamisen suunnitteluun.
20808:
20809:
20810: E d u s k u n n a 11 e.
20811:
20812: Hämeen lääninhallituksen 10. 9. 1979 julkis- tua, jää alueen nuorista huomattava osa ammat-
20813: taman suunnitelman mukaan Pirkanmaan am- tikoulutuksen ulkopuolelle.
20814: mattikoulussa on vuonna 1988 yhteensä 465 Pirkanmaan ammattikoulussa on tarkoitus
20815: aloituspaikkaa. Nykyisin aloituspaikkoja on siirtyä uuteen peruslinjajärjestelmään lukuvuon-
20816: 282, joten koulua on iaajennettava 183 aloi- na 1983-1984 ja tähän ajankohtaan mennessä
20817: tuspaikalla. Kuluvan vuoden alussa oli Pirkan- tulisi laajennuksen olla valmiina.
20818: maan ammattikoulun kuntainliittosuunnitelma Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
20819: lausunnolla kuntainliiton jäsenkunnissa. Tässä
20820: yhteydessä jäsenkunnat ilmoittivat alustavasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20821: varaavansa Pirkanmaan ammattikoulusta noin 1980 tulo- ia menoarvioon momentille
20822: 200 uutta aloituspaikkaa, joten kuntien toivo- 29.71.33 300 000 markan määrärahan
20823: mukset aloituspaikkojen lisäyksestä vastaavat valtionavustukseksi Pirkanmaan ammat-
20824: Hämeen lääninhallituksen nyt esittämää paik- tikoulun kunlainliitolle Pirkanmaan am-
20825: kojen lisäystarvetta. Jos Pirkanmaan ammatti- mattikoulun laaiennuksen suunnittelemi-
20826: koulun laajennusta ei saada pikaisesti toteutet- seksi.
20827: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
20828:
20829: Mikko Kuoppa Marjatta Mattsson
20830: Pentti Lahti-Nuuttila Tellervo Koivisto
20831:
20832:
20833:
20834:
20835: 68 0879007181
20836: 538 1979 vp.
20837:
20838: Raha-asia-aloite n:o 503.
20839:
20840:
20841:
20842:
20843: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta hotelli- ja ravintola-
20844: koulun rakentamiseksi Tampereelle.
20845:
20846:
20847: Ed u s k u n n a II e.
20848: Pirkanmaalla on kuntien taholta todettu suu- Hämeen lääninhallitus onkin 10. 9. 1979 jul-
20849: reksi puutteeksi hotelli- ja ravintolakoulun ja kaistussa ehdotuksessaan hyväksynyt suunnitel-
20850: -koulutuksen puute palvelualojen tältä osalta. man hotelli- ja ravintolakoulun perustamisesta
20851: Pirkanmaan kunnista on 23 ilmoittanut va- Tampereelle.
20852: raavansa koulusta oppilaspaikkoja. Nykyisin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
20853: alan koulutusta ei ole maakunnassa lainkaan,
20854: vaikka hotelli- ja ravintola-alan työpaikkoja on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20855: runsaasti alueella. Pirkanmaan ammattikoulun 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
20856: kuntainliiton liittohallitus kääntyi huhtikuussa 29.71.54 300 000 markan määrärahan
20857: 1979 Hämeen lääninhallituksen puoleen ja esit- valtionosuudeksi Pirkanmaan hotelli-
20858: ti, että Pirkanmaan hotelli- ja ravintolakoulu- ja ravintolakoulun perustamiseksi ja ra-
20859: hanke otettaisiin huomioon. kennusten suunnittelemiseksi.
20860: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
20861:
20862: Mikko Kuoppa Marjatta Mattsson
20863: Pentti Lahti-Nuuttila Sten Söderström
20864: Tellervo Koivisto
20865: 1979 vp. 539
20866:
20867: Raha-asia-aloite n:o .504.
20868:
20869:
20870:
20871:
20872: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta Viitapohjan paikallis-
20873: tien petosparannukseen välillä Yliskylä - valtatie n:o 9.
20874:
20875:
20876: E d u s k u n n a 11 e.
20877:
20878: Oriveden kunnassa sijaitseva Viitapohjan pai- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
20879: kallistie välillä Yliskylä - valtatie n:o 9 on
20880: lyhin yhteys Oriveden eteläosista Tampereelle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20881: Tieosalla on vilkas liikenne. Tie on heikko- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
20882: kuntoinen ja liikenteellisesti vaarallinen. Tiestä 31.24.77 2 000 000 markkaa Viitapoh-
20883: on 1 kilometri perusparannettu jo aikaisemmin. jan paikallistien perusparannukseen vä-
20884: Patantamatta on 6 kilometrin osuus. lillä Yliskylä- valtatie n:o 9.
20885: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
20886:
20887: Mikko Kuoppa Marjatta Mattssoo
20888: Pentti Lahti-Nuuttila Tellervo Koivisto
20889: 540 1979 '1>·
20890:
20891: Raha-asia-aloite n:o .505.
20892:
20893:
20894:
20895:
20896: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 12 raken-
20897: nustyön aloittamiseksi välillä Kangasala-Alasenjärvi.
20898:
20899:
20900: Ed u s k u n n a 11 e.
20901:
20902: Tampereen kauttakulkuliikenne Lahden muutamia kilometrejä. Lahden moottoriliiken-
20903: suunnasta kclkee kokonaisuudessaan Vatialan netien yhdistäminen Jyväskylän valtatiehen
20904: -Kaukajärven-Messukylän-Tampereen kes- ohjaisi keskustan kautta kulkevan liikenteen
20905: kustan tietä pitkin. Tie on koko pituudeltaan ohikulku tielle.
20906: erittäin paljon paikallisliikenteen käytössä ja Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
20907: osittain tieltä puuttuu kevyen liikenteen väylä.
20908: Ruuhkat ja nopeusmjoitukset hidastavat kulje- .että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20909: tuksia samalla kun runsas paikallisliikenne ja 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
20910: kevyt liikenne muodostavat vaaratilanteita lii- 31.24.77 3 000 000 markkaa valtatien
20911: kenteessä. n:o 12 rakennustyön aloittamiseksi vä-
20912: Tampereen uudesta ohikulkutiestä puuttuu lillä Kangasala-Alasenjärvi.
20913: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
20914:
20915: Mikko Kuoppa Marjatta Mattsson Tellervo Koivisto
20916: 1979 vp. 541
20917:
20918: Raha-asia-aloite n:o 506.
20919:
20920:
20921:
20922:
20923: Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Lielahden-
20924: Porin/Rauman radan perusparantamiseen.
20925:
20926:
20927: E d u s k u n n a 11 e.
20928: Hallitus on esittänyt vuoden 1980 tulo- ja parannettava. Esitetyllä määrärahalla ei pystytä
20929: menoarviossaan Lielahden-Porin/Rauman ra- myöskään turvaamaan nyt radan perusparannus-
20930: daLle 6 500 000 markkaa. Töiden tehokas työssä oleville työntekijöille työtä koko ensi
20931: jatkaminen edellyttää vuodelle 1980 lisärahoi- vuodeksi.
20932: tusta. Jos töitä tehdään vuosittain esitetyn Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
20933: suuruisella määrärahalla, peruskorjauksen veny-
20934: minen aiheuttaa huomattavia lisäkustannuksia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20935: Radan heikko kunto lisäksi vaikeuttaa tärkeää 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
20936: satamiin suuntautuvaa vientitavaraliikennettä ja 31.90.78 lisäyksenä 6 000 000 markkaa
20937: vaarantaa liikenneturvallisuutta radalla. Rata- Lielahden-Porin/Rauman radan perus-
20938: osalla on myös runsaasti vaarallisia tasoristeyk- parantamiseen.
20939: siä, joiden liikenneturvallisuutta olisi pikaisesti
20940: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
20941:
20942: Mikko Kuoppa Irma Rosnell
20943: Marjatta Mattsson Tellervo Koivisto
20944: 542 1979. vp.
20945:
20946: Raha-asia-aloite n:o 507.
20947:
20948:
20949:
20950:
20951: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta maakaasuputken raken-
20952: tamiseksi Kouvolasta Lahden-Hämeenlinnan kautta Tampe-
20953: reelle.
20954:
20955:
20956: E d u s k u n n a II e.
20957:
20958: Maamme tuotannollisen toiminnan kehittämi- vuuttamme kansainvälisistä öljymonopoleista ja
20959: nen ja työllisyyden parantaminen edellyttävät vaimentanut länsimaiden energiakriisin kieltei-
20960: lähivuosikymmenien aikana energiankulutuksen siä vaikutuksia maamme talouteen ja työllisyy-
20961: jatkuvaa kasvua. Energian hinnan nouseminen, teen.
20962: energiantuotannon ympäristölle aiheuttamat Suomen ja Neuvostoliiton energiayhteistyön
20963: vaarat sekä energian saannissa aika-ajoin esiin- kehittämisen turvaamisen tulisi olla tärkeällä
20964: tyvät kansainväliset epävarmuustekijät lyövät s1jalla energiapoliittisia ratkaisuja tehtäessä.
20965: leimansa energiapolitiikkaan. Maakaasun käyttömahdollisuuksien laajentami-
20966: Maamme käyttämästä raakaenergiasta tuo- nen putkiverkkoa lisäämällä Kymijoelta Tam-
20967: daan lähes kolme neljännestä ulkomailta. Noin pereelle vahvistaisi merkittävästi energiayhteis-
20968: puolet raakaenergian tarpeesta katetaan edel- työtä Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Lisäksi
20969: leen tuontiöljyllä. Energiapoliittisin toimenpi- esitämme, että momentille varataan määräraha,
20970: tein pystytään energiahuollon omavaraisuutta jonka avulla voidaan toteuttaa tarvittavat suun-
20971: jonkin verran lisäämään, mutta tuonnin osuus nittelutyöt maakaasuputken ulottamiseksi myös
20972: tulee tästäkin huolimatta säilymään varsin suu- pääkaupunkiseudulle.
20973: rena. Tämä huomioon ottaen on selvää, että Kaasun lisäostosopimus ja putkiverkoston
20974: maamme energiapolitiikka tulee tulevaisuudes- jatkamispäätös olisi tehtävä pikaisesti hankkeen
20975: sakin rakentaa sille vankalle pohjalle, jonka ~uuren työllistävän vaikutuksen johdosta.
20976: muodostaa YY A-sopimukseen perustuva kau- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
20977: pallinen ja tieteellisteknillinen yhteistyö Neu-
20978: vostoliiton kanssa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20979: Tämä yhteistyö on taannut maallemme var- 1980 tulo- ja menoarvioon 19 000 000
20980: man häiriöttämän polttoaineen saannin, mah- markan määrärahan maakaasujohdon
20981: dollistanut bilateraalikaupan kautta mittavat suunnitteluun ja töiden aloittamiseen
20982: vientikaupat ja ylläpitänyt tällä tavoin kymme- välillä Kouvola-Lahti-Hämeenlinna-
20983: niätuhansia suomalaisia työpaikkoja. Yhteistyö Tampere.
20984: Neuvostoliiton kanssa on vähentänyt riippu-
20985: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
20986:
20987: Mikko Kuoppa Seppo Toiviainen P. Liedes
20988: Marjatta Mattsson E.-J. Tennilä Irma Rosnell
20989: Pauli Puhakka Sten Söderström Tellervo Koivisto
20990: Anna-Liisa Hyvönen Pentti Lahti-Nuuttila Matti Hokkanen
20991: 1979 vp. 543
20992:
20993: Raha-asia-aloite n:o .508.
20994:
20995:
20996:
20997:
20998: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattisyövän torjumi-
20999: seen Työterveyslaitoksen toimesta.
21000:
21001:
21002: E d u s k u n n a II e.
21003: Suomi on ratifioinut Kansainvälisen työjär- aloittaa, samoin korvaavien, vaarattomien ai-
21004: jestön yleissopimuksen n:o 139, joka koskee neiden kehittäminen. Erityisesti pienyrityksille
21005: työnteon yhteydessä syöpää synnyttävistä ai- ja niiden työntekijöille tulee tuottaa ja välittää
21006: neista ja tekijöistä aiheutuvien vaarojen tor- tietoa syöpää aiheuttavien aineiden ja mene-
21007: juntaa ja valvontaa. Valtioneuvosto teki pää- telmien vaaroista, näitä aineita sisältävien tuot-
21008: töksen työturvallisuuslain soveltamisesta syöpää teiden koostumuksesta, vaarallisuudesta, kor-
21009: aiheuttaviin aineisiin ja menetelmiin v. 1975. vaamisesta sekä työntekijöiden suojaamisesta.
21010: Tämän päätöksen pohjalta sosiaali- ja terveys- Valtiovallan osalta nämä tehtävät kuuluvat työ-
21011: ministeriö teki v. 1977 päätöksen niistä aineis- suojeluhallitukselle ja Työterveyslaitokselle.
21012: ta, jotka aiheuttavat syöpäsairauden vaaraa ja Työterveyslaitoksen osalta näiden tehtävien
21013: edellyttävät tiettyjä toimenpiteitä. Tämä päätös hoitaminen edellyttää seuraavien uusien toi-
21014: uusittiin uudella päätöksellä v. 1978. Työsuoje- mien perustamista:
21015: luhallitus on lisäksi antanut v. 1978 päätöksen 1 systeeminsuunnittelijan toimi ( S 11)
21016: ammatissaan syöpäsairauden vaaraa aiheutta- 1 kemistin toimi (V 25)
21017: ville aineille ja menetelmille altistuvien luette- 1 tutkimusinsinöörin (Dl) toimi (S 10).
21018: loinnista.
21019: Muita valtioneuvoston päätöksen edellyttä- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
21020: miä päätöksiä ei ole tehty. Syöpää aiheuttavia
21021: aineita sisältävien tuotteiden ja niitä käyttä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21022: vien työosastojen sekä niille altistuvien rekiste- 1980 tulo- ja menoarvioon 434 000
21023: röinti alkaa v. 1980. Rekisterin jatkuvuus tulee markkaa käytettäväksi ammattisyövän
21024: saada taloudellisesti turvatuksi. Altistettujen torjumiseen ja valvomiseen Työterveys-
21025: henkilöiden lääketieteellinen tarkkailu tulee laitoksen toimesta.
21026: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1979.
21027:
21028: Mikko Kuoppa Sten Söderström Irma Rosnell
21029: Marjatta Mattsson P. Liedes Tellervo Koivisto
21030: 544 1979 vp.
21031:
21032: Raha-asia-aloite n:o 509.
21033:
21034:
21035:
21036:
21037: Kuoppa ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta kunnille
21038: terveyskeskusten ja sairaanhoitolaitosten perustamiskustan-
21039: nuksiin.
21040:
21041:
21042: E d u s kun n a 11 e.
21043:
21044: Terveydenhuollon investoinnit ( terveyskes- varattu 140 milj. mk. Tästä on aiemmilla pää-
21045: kusten ja sairaaloiden rakentaminen) ovat ke- töksillä sidottu 106 miljoonaa mk. Määrärahan
21046: hittyneet viime vuosina seuraavasti: supistaminen 30 miljoonalla markalla jo aiem-
21047: min hyväksytystä kansanterveystyön valtakun-
21048: vuosi valtionosuus nallisesta viisivuotissuunnitelmasta siirtää yli
21049: milj. mk 10 hankkeen rakentamisen aloittamista myö-
21050: 1975 260 hemmäksi sekä lähes 20 hankkeen rahoitus-
21051: 1976 219 osuuden pienentämisen. Vain puolet suunnitel-
21052: 1977 190 lusta sairaansijojen lisäyksestä toteutuisi. Tällä
21053: 1978 190 supistuksella menetetään yli 500 miestyövuotta.
21054: 1979 210 Julkishallinnon investointien huolestuttava
21055: 1980 esitys 205 supistaminen on lisännyt työttömyyttä. Monia
21056: kuntien esittämiä terveyskeskusten rakentamis-
21057: "Laman" aikana ja siihen vedoten investoin- suunnitelmia on vuodesta toiseen lykätty yhä
21058: teihin varattuja varoja on vähennetty reaalises- pitemmälle tulevaisuuteen. Kuitenkin hyväk-
21059: ti katastrofaalisella tavalla. Keskussairaaloiden syttyjen suunnitelmien mukaiset työttömyyttä
21060: loppuun rakentamisesta v. 1950 annetun lain vähentävät rakentamistyöt päästäisiin vaivatto-
21061: tarkoittamalla tavalla on vielä toteuttamatta masti aloittamaan. Tämän vuoksi momentilla
21062: Mikkelin ja Lapin keskussairaaloiden osalta. 33.75.31 tulisi oLla 240 milj. mk:n määrä-
21063: Sairaalaverkko rappeutuu vanhemmasta päästä raha jo karsittujen hankkeiden ja 20 uuden
21064: eikä saneerauksia voida toteuttaa suunnitellussa terveysaseman tai työterveysaseman rakennus-
21065: vauhdissa. töiden aloittamiseen.
21066: Terveysasemien rakentamisohjelma on koko Erikoissairaanhoitolaitoksemmekaan ei ole
21067: kansanterveyslain voimassaoloajan eli vuodesta vielä sellaisessa toimintakunnossa, että luopu-
21068: 1972 alkaen jatkuvasti myöhennetty. Koko minen aikaisemmasta 5-vuotissuunnitelmasta
21069: maan kattava terveysasemaverkko, joka tarjoai- olisi millään tavoin perusteltavissa. Keskussai-
21070: si palveluja lähellä asukkaita, on edelleen kau- raalaverkkomme ei vielä ole täysin loppuun
21071: kainen haave. rakennettu ja useita sairaalahankkeita on siir-
21072: Terveyskeskusten vuodeosastojen sairaansijo- retty vuosilla taloudelliseen tilanteeseen vedo-
21073: jen lisäys on ollut hallinnollista, sillä vuoden ten. Momentilla 33.76.31 olisi varattava 105
21074: 1977 lopussa terveyskeskusten noin 11 000: sta milj. mk 5 sairaalan peruskorjaus- ja laajennus-
21075: sairaansijasta oli uudisrakentamisen kautta saa- hankkeen toteuttamiseen.
21076: tu vain 8 prosenttia. Noin 12 prosenttia oli Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21077: saatu siirtoina kunnalliskodeista ja noin 80
21078: prosenttia siirtoina sairaaloista. Terveysasemien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21079: ja niiden vuodeosastojen rakentaminen on ete- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
21080: lässä ollut hitainta. 33.75.31 lisäyksenä 100 000 000 mark-
21081: Hallituksen budjettiesityksessä vuodelle 1980 kaa jo karsittujen terveysasemahankkei-
21082: on terveyskeskusten ja -asemien rakentamiseen den sekä 20 uuden terveysaseman tai
21083: Raha-asia-aloite n:o 509 545
21084:
21085: työterveysaseman rakennustöiden aloit- lan peruskorjaus- ja laajennushankkeen
21086: tamiseen sekä momentille 33.76.31 li- toteuttamiseen.
21087: säyksenä 40 000 000 markkaa 5 sairaa-
21088: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
21089:
21090: Mikko Kuoppa P. Liedes
21091: Sten Söderström Marjatta Mattsson
21092: Irma Rosnell
21093:
21094:
21095:
21096:
21097: 69 0879007181
21098: 546 1979 vp.
21099:
21100: Raha-asia-aloite n:o 510.
21101:
21102:
21103:
21104:
21105: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionosuutena Pirkka-
21106: lan kunnan terveyskeskuksen rakentamiseen.
21107:
21108:
21109: E d u s k u n n a 11 e.
21110:
21111: Pirkkalan kunnan terveyskeskuksen vastaan- sen rakentaminen suunniteltu aloitettavaksi
21112: ottotoiminta on sijoitettu vanhaan kunnanlää- 1980.
21113: kärintaloon. Asianmukaista terveyskeskusta ei Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
21114: ole, vaan terveyskeskus joutuu toimimaan erit-
21115: täin ahtaissa ja epäkäytännöllisissä tiloissa. Kol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21116: mella terveyskeskuslääkärillä ei ole esimerkiksi 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
21117: toimenpidetiloja, joten toimintaa näissä vanhen- 33.75.31 480 000 markan määrärahan
21118: tuneissa tiloissa on mahdotonta järjestää asian- valtionosuutena Pirkkalan kunnan ter-
21119: mukaisesti. Pirkkalan kunnan kansanterveys- veyskeskuksen rakentamisen aloittami-
21120: työn toimintasuunnitelmassa on terveyskeskuk- seksi.
21121: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
21122:
21123: Mikko Kuoppa Marjatta Mattsson
21124: Pentti Lahti-Nuuttila Tellervo Koivisto
21125: 1979 vp. 547
21126:
21127: Raha-asia-aloite n:o 511.
21128:
21129:
21130:
21131:
21132: Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorten työt-
21133: tömien osa-aikatyöllistämisen muuttamiseksi kokopäivä-
21134: työksi.
21135:
21136:
21137: Ed u s kun n a 11 e.
21138:
21139: Nuodsotyöttömyys jatkuu edelleen vakavana 1800 markkaa henkilöä kohti kuukaudessa.
21140: maassamme eikä lähivuosina ilman valtion riit- Kun tästä summasta vähennetään verot, ei osa-
21141: täviä toimenpiteitä nuorille työikäisille ole py- päivätyöllistetylle jää enää riittävää määrää it-
21142: syviä työpaikkoja riittävästi. Työttömyys sensä tai perheensä elatukseen.
21143: aiheuttaa suuria taloudellisia ja sosiaalisia on- Kuntien ja kuntainliittojen mahdollisuudet
21144: gelmia työttömälle sekä yhteiskunnalle. Nyt käyttää täysimääräisesti hyväksi työllisyysmää-
21145: käytössä oleva osa-aikatyöllistämisjärjestelmä ei rärahoja paranisivat olennaisesti, jos osapäivä-
21146: turvaa työttömälle kohtuullista toimeentuloa. työllistämisvelvoite poistettaisiin.
21147: Osa-aikatyö on laajentunut viime vuosina voi- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
21148: makkaasti. V. 1978 osa-aikatyöläisiä oli julki-
21149: sella sektorilla 34 400 ja kuluvana vuonna noin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21150: 37 750. Julkaistun budjettiesityksen mukaan 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
21151: vuonna 1980 osapäivätyöntekijöitä on noin 34.50.61 lisäyksenä 420 000 000 mark-
21152: 40 000-47 000. Osapäivätyöllistettyjen kuu- kaa suunniteltujen osa-aikatöiden muut-
21153: kausiansiot julkisella sektorilla ovat 1200- tamiseksi koko päivätyöksi.
21154: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
21155:
21156: Mikko Kuoppa Sten Söderström
21157: Marjatta Mattsson P. Liedes
21158: Irma Rosnell
21159: 548 1979 vp.
21160:
21161: Raha-asia-aloite n:o 512.
21162:
21163:
21164:
21165:
21166: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Nuoriso-
21167: kirjallisuuden Instituutin toiminnan tukemiseen.
21168:
21169:
21170: E d u s k u n n a 11 e.
21171:
21172: Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti pe- tasolla kiinnittää huomiota nuorisokirjallisuu-
21173: rustettiin Suomen Nuortenkirjaneuvoston Tam- den taltioinnin ja tiedottamisen tärkeyteen.
21174: pereen alaosaston aloitteesta toukokuun 15 päi- Tätä tarkoitusta varten perustettiin vuonna
21175: vänä 1978. Perustavassa kokouksessa oli edus- 1948 Muncheniin Unescon projektikirjastoksi
21176: tajia kirjailijajärjestöistä, taiteilijajärjestöistä, eri "Internationale Jugendbibliothek".
21177: yliopistojen kirjallisuuden, kirjastotieteen ja Tällä hetkellä nuorisokirjallisuuden parissa
21178: informatiikan laitoksilta, kirjastoalan järjestöis- työskenteleviä laitoksia toimii eri puolilla
21179: tä, vapaista kansansivistysjärjestöistä, eri opet- maailmaa. Pohjoismaissa ennen Suomen Nuori-
21180: tajajärjestöistä ja teattereista. Suomen Nuoriso- sokirjallisuuden Instituuttia on ainoana nuori-
21181: kirjallisuuden Instituuttia (Finlands Barnboks- sokirjallisuuden dokumentaatio- ja informaatio-
21182: institut) ylläpitää koko maata kattava yhdistys. keskuksena toiminut Ruotsin Svenska barn-
21183: Yhdistyksen nimilyhenne on SNI, kotipaikka boksinstitut, joka aloitti toimintansa 1967.
21184: Tampere. Yhdistyksen hallitus on 16-jäseninen. SNI:n ja tämän laitoksen yhteistyö on lähtenyt
21185: Sen puheenjohtajana toimii kirjastoneuvos Mik- liikkeelle vireästi julkaisuvaihdoin ja lahjoituk-
21186: ko Mäkelä. Yhden virallisen edustajan nimeää sin.
21187: Tampereen kaupunginhallitus ja yhden Tampe- Instituutilla on tällä hetkellä Tampereella
21188: reen yliopisto. SNI:n tarkoituksena on sääntö- Frenckellin tehdaskiinteistössä käytettävissään
21189: jensä mukaan ylläpitää suomalaisen lasten- ja neljä varastohuonetta, kahdessa talkoovoimin
21190: nuortenkirjallisuuden dokumentaatio- ja infor- pystytetyt kirjahyllyt. Laskelmien mukaan Insti-
21191: maatiokeskusta sekä alan palvelu- ja tutkimus- tuutin tilantarve on lähitulevaisuudessa noin
21192: laitosta, jonka tehtävänä on: 300 m2• Kirjastossa on nyt noin 13 000 nimi-
21193: - kerätä ja luetteloida suomalaista lasten- kettä. Raija-Leena Tikkasen kirjakokoelma ja
21194: ja nuortenkirjallisuutta sekä suomalaisen kir- Suomen Nuorisokirjailijat ry:n lahjoitus ovat
21195: jallisuuden käännöksiä muille kielille, luoneet kokoelman perustan. Myös yksittäisiä
21196: - kerätä ja arkistoida alan taustatietoja lahjoituksia on saatu. Ilmestyvän kirjallisuuden
21197: sekä alan alkuperäistä aineistoa, esimerkiksi kir- saanti on turvattu Helsingin yliopiston kirjas-
21198: jankuvitusta, ton ISBN-kappaleilla. Maamme kansalliskirjas-
21199: - ylläpitää alan tutkimus- ja lähdekirjastoa, to, Helsingin yliopiston kirjasto, on monin ta-
21200: - pitää yhteyttä lasten- ja nuortenkirjalli- voin tukenut SNI:n toimintaa lahjoittamalla
21201: suuden piirissä toimiviin yksityisiin henkilöihin mm. luetteloinoissa tarvittavia teoksia.
21202: ja yhteisöihin, Kirjaston luettelointi on käynnistynyt, mut-
21203: - seurata alan yleistä kehitystä sekä koti- ta varojen puute uhkaa keskeyttää hyvin liik-
21204: maassa että ulkomailla, keelle lähteneen työn. Kirjaston käyttökuntoon
21205: - harjoittaa alan tutkimus- ja opetustoi- saattaminen on kuitenkin välttämätöntä, jotta
21206: mintaa, Instituutti pystyy tarjoamaan niitä palveluja,
21207: - jakaa apurahoja, palkintoja ja avustuksia. joita sen odotetaan antavan yksittäisille tutki-
21208: SNI on itsenäinen ja varsin omaleimainen. joille, tutkijaryhmille, alan laitoksille ja asian-
21209: Tosin sen perustamisen esikuvina ovat olleet harrastajille. Lasten- ja nuortenkirjallisuuden
21210: eri puolille maailmaa syntyneet toiminnaltaan vastaavaa käytettävissä olevaa kokoelmaa ei
21211: samankaltaiset laitokset. Erityisesti toisen ole olemassa.
21212: maailmansodan jälkeen alettiin kansainvälisellä Instituutti on ennättänyt jo kerran - 30. 9.
21213: Raha-asia-aloite n:o 512 549
21214:
21215: 1978 - järjestää eri korkeakoulujen edusta- antajana sekä yksittäisten tutkijoiden tukijana
21216: jille ja aJan asiantuntijoille neuvottdukokouk- on tärkeä. Instituutin mahdollisuudet koota
21217: sen, jossa mm. katsottiin Instituutin tehtäväksi aJan tutkijajoukko vuosittain neuvottelukokouk-
21218: la,sten- ja nuortenkirjallisuuden ja sen tutki- siin on jo nyt todettu. Instituutti voi ja sen
21219: muksen nykytilanteen kartoittaminen ja koordi- tulee pystyä to~mimaan alan täydennyskoulu-
21220: nointi. Samalla sovittiin yksimidisesti, että eri tuskesku:ksena ja kansainvälisten yhteyksien yl-
21221: korkeakoulut lähettävät puolivuosittain SNI:lle läpitäjänä.
21222: tiedot tehdyistä tai tekeillä olevista alan opin- Kun Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituu-
21223: näytteistä ja tutkimuksista sekä kopioita opin- tin toiminnalla on huomattava merkitys maam-
21224: näytteistä. Neuvottelukokouksen jälkeen Insti- me kulttuurikentässä lasten kulttuurin kehittä-
21225: tuutti on jo laatinut tietojenkeruulomakkeen ja mistyössä, ,suomalaisen nuortenkirjallisuuden
21226: käynnistänyt tietojen keruun valtakunnallista tallennuksessa ja tutkimuksessa, on perusteltua,
21227: tutkimus,rekisterihanketta varten. Suomalaisen että Instituutti saa tukea valtion varoista.
21228: Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkiston kans- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21229: sa on neuvoteltu käsikirjoitusten ja lastenkirjai-
21230: lijahaastattelujen taltioinnin työnjaosta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21231: Lasten- ja nuortenkirjallisuuden tutkimus on 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
21232: ollut vähäistä ja hajanaista. Instituutin tehtä- 29.88.53 50 000 markan määrärahan
21233: vänä tutkimuksen koordinoijana, projektien Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituu-
21234: suunnittelijana, materiaaliavun ja virikkeiden tin toiminnan tukemiseen.
21235: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
21236:
21237: Pentti Lahti-Nuuttila Kaisa Raatikainen Elisabeth Rehn
21238: Mikko Ekorre Mikko Rönnholm Tuulikki Petäjäniemi
21239: Pirjo Ala-Kapee Juhani Saukkonen Lea Savolainen
21240: Arvo Salo Eino Loikkanen Mikko Kuoppa
21241: Heli Astala Kaj Bärlund Sampsa Aaltio
21242: Martti Ursin Matti Maijala Peter Muurman
21243: Antero Juntumaa Saara-Maria Paakkinen Liisa Jaakonsaari
21244: Marjatta Mattsson Tellervo Koivisto Helge Siren
21245: Ulla-Leena Alppi Erkki Pystynen Eino Grönholm
21246: 550 1979 vp.
21247:
21248: Raha-asia-aloite n:o .513.
21249:
21250:
21251:
21252:
21253: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionapuna
21254: Tampereen Työväen Teatterin käyttökustannuksiin.
21255:
21256:
21257: E d u s k u n n a 11 e.
21258:
21259: Eduskunta on yksimielisesti hyväksynyt, että Näin ollen valtion tulisi vastaisuudessakin
21260: valtio tulisi osallistumaan Tampereen Työväen osallistua 60 prosentilla käyttökustannuksiin.
21261: Teatterin käyttömenojen rahoitukseen enintään Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
21262: 45 prosentilla.
21263: Teatterilla tulee alkuvaiheessa olemaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21264: luonnollisesti huomattava määrä käyttömenoja, 1980 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
21265: joista pääomamenot muodostavat merkittävän markkaa Tampereen Työväen Teatterin
21266: osan, joten valtion osuus ei olisi periaatepää- käyttökustannuksia varten.
21267: töksen suuruisena riittävä.
21268: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
21269:
21270: Pentti Lahti-Nuuttila Tellervo Koivisto
21271: 1979 vp. 551
21272:
21273: Raha-asia-aloite n:o 514.
21274:
21275:
21276:
21277:
21278: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
21279: Tampereen Työväen Teatterille uudisrakennuksen rakenta-
21280: mista varten.
21281:
21282:
21283: E d u s k u n n a 11 e.
21284:
21285: Tampereen Työväen Teatterin uudisraken- simma1sen rakennusvuoden päättymistä. Näin
21286: nuksen suunnittelutyö on valmistunut syys- ollen vuoden 1980 tulo- ja menoarviossa taide-
21287: kuussa 1979 siten, että rakennustyö voi käyn- laitosten rakentamisavustuksia varten varattu
21288: nistyä vuoden 1980 alkupuolen aikana. 8 000 000 mk ei ole läheskään riittävä, kun vi-
21289: Eduskunta on 26. 1. 1979 määrittelemässään reillä on myös muita taidelaitosten rakennus-
21290: kannanotossa todennut, että valtio osallistuu hankkeita eri puolilla maata.
21291: hankkeen kustannuksiin 18 000 000 markalla, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
21292: mikä alkuperäisen laskelman mukaan vastaisi
21293: kolmannesta rakennuskustannusten määrästä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21294: Jotta rakennustyö voisi käynnistyä eduskun- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
21295: nalle ilmoitettuna ja rakennussuunnitelmien 29.90.53 lisäyksenä 12 000 000 mark-
21296: mukaisena ajankohtana, talvikauden 1979/80 kaa Tampereen Työväen Teatterin uu-
21297: aikana, ja jatkua yhtäjaksoisesti rakennuksen disrakennuksen rakentamisavustusta var-
21298: valmistumiseen saakka, tulee rahoitukseen olla ten.
21299: käytettävissä 35 000 000 markkaa ennen en-
21300: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
21301:
21302: Pentti Lahti-Nuuttila Eino Loikkanen Inger Hirvelä
21303: Pirjo Ala-Kapee Peter Muurman Erkki Pystynen
21304: Arvo Salo Marjatta Mattsson Lea Savolainen
21305: Antero Juntumaa Kaj Bärlund Mikko Kuoppa
21306: Ulla-Leena Alppi Liisa Jaakonsaari Sampsa Aaltio
21307: Kaisa Raatikainen Saara-Maria Paakkinen Helge Siren
21308: Mikko Rönnholm .. Matti Maijala Eino Grönholm
21309: Tellervo Koivisto
21310: 552 1979 vp.
21311:
21312: Raha-asia-aloite n:o 515.
21313:
21314:
21315:
21316:
21317: Lahti-Nuuttila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta näyttä-
21318: mötaiteellista harrastustoimintaa varten.
21319:
21320:
21321: E d u s k u n n a 11 e.
21322:
21323: Hallitus on esittänyt valtion tulo- ja me- harrastajateatterit ovat ajautumassa erittäin vai-
21324: noarvioesityksessä vuodelle 1980 varattavak- keaan taloudelliseen asemaan.
21325: si näyttämötaiteelliseen harrastustoimintaan Viime vuosina ovat taiteelliset vaatimukset
21326: 1 500 000 mk. Määrärahassa on ainoastaan harrastajateatteritoiminnalle jatkuvasti kasva-
21327: 2,7 %:n korotus eduskunnan tälle vuodelle hy- neet. Tämän vuoksi harrastajateatteritoiminnas-
21328: väksymään valtion tulo- ja menoarvioon verrat- sa eivät enää riitä omasta keskuudesta nouse-
21329: tuna. Markkamääräisesti nousu on ainoastaan vat harrastajavoimat koulutukseen ja ohjaustyö-
21330: 40 000 mk. hän, vaan tätä varten harrastajateattereille on
21331: Näin pieni nousu saattaa maamme merkittä- tarjottava ammattitaitoista, koulutuksen saanut-
21332: vimmän harrastajataiteen muodon - harras- ta työvoimaa. Koska kuntien kulttuuritoiminta-
21333: tajateatterin- erittäin vaikeaan asemaan. Har- uudistusta ei myöskään ole saatu tämän vuoden
21334: rastajateatterit saavat keskeisimmän toiminta- aikana käyntiin, olisi senkin vuoksi pyrittävä
21335: apunsa ohjaajavälitys- ja koulutuspalvelujen kehittämään olemassa olevia harrastustaiteen
21336: muodossa näyttämötaiteellisilta harrastajajär- muotoja.
21337: jestöiltä. Näiden järjestöjen pääasiallisimmat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21338: menot muodostuvat ohjaus- ja kouluttajatyö- nioittavasti,
21339: voiman palkkamenoista sekä matkustamiskus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden·
21340: tannuksista. Molemmissa näissä pääkohteissa 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
21341: on ensi vuonna odotettavissa huomattavasti 29.90.53 lisäyksenä 500 000 markkaa
21342: suurempaa kustannusten nousua kuin keski- näyttämötaiteellista harrastustoimintaa
21343: määräinen inflaatio edellyttäisi. Tämän vuoksi varten.
21344: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
21345:
21346: Pentti Lahti-Nuuttila Pirjo Ala-Kapee Arvo Salo
21347: 1979 vp. 553
21348:
21349: Raha-asia-aloite n:o 516.
21350:
21351:
21352:
21353:
21354: Lahti-Nuuttila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta mu-
21355: slikki-instituuttien toiminnan tukemiseen.
21356:
21357:
21358: E d u s k u n n a 11 e.
21359: Tärkeänä osana kansallista kulttuuripolitiik- tivat Työväenmusiikki-instituutin, joka sijoittuu
21360: kaa maassamme musiikin tutkimus ja tämän tut- entuudestaan olemassa olevien kansanperinne-
21361: kimustyön hyödyntäminen on lisääntynyt mu- laitosten rinnalle, joskin sen toimialue ulottuu
21362: siikki-instituuttien avulla. Kansanperinteemme varsinaista perinnettä laajemmille alueille.
21363: sisältörikkaan laulun ja soiton keräys, tallenta- Jotta näin lisääntyneiden musiikki-instituut-
21364: minen, julkaiseminen ja esityksellinen hyödyn- tien merkityksellinen toiminta voi kehittyä ja
21365: täminen eri muodoin ja tavoin ovat myös kaik- palvella kansallista kulttuuriamme musiikin
21366: kien kansalaisten kasvavan mielenkiinnon koh- koko kentässä, yhteiskunnan tehtävä on osoit-
21367: teina. taa tähän tarvittavia varoja riittävästi.
21368: Työväen laulut sekä soitettu musiikki ovat Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
21369: osa suomalaista kansanperinnettä ja myös viime
21370: vuosikymmeninä syntynyttä uutta perinnettä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21371: Tätä kohdealuetta kulttuuriponnisteluissamme 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
21372: ei ole kuitenkaan tähän asti järjestelmällisesti 29.90.53 lisäyksenä 100 000 markkaa
21373: kerätty, tutkittu tai arkistoitu. Tänä vuonna musiikki-instituuttien toiminnan tuke-
21374: Kansan Sivistystyön Liitto, Työväen Sivistys- miseen.
21375: liitto ja Suomen Työväen Musiikkiliitto perus-
21376: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
21377:
21378: Pentti Lahti-Nuuttila Mikko Rönnholm Saara-Maria Paakkinen
21379: Pirjo Ala-Kapee Peter Muurman Tellervo Koivisto
21380: Markus Aaltonen Helge Siren Inger Hirvelä
21381: Mikko Ekorre Marjatta Mattsson Lea Savolainen
21382: Heli Astala Kaj Bärlund Mikko Kuoppa
21383: Ulla-Leena Alppi Arvo Salo Liisa Jaakonsaari
21384: Kaisa Raatikainen Antero Juntumaa Eino Grönholm
21385: Eino Loikkanen
21386:
21387:
21388:
21389:
21390: 70 0879007181
21391: 554 1979 vp.
21392:
21393: Raha-asia-aloite n:o 517.
21394:
21395:
21396:
21397:
21398: Lahti-Nuuttila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta sävel-
21399: taiteen harrastustoiminnan tukemiseen.
21400:
21401:
21402: E d u s k u n n a 11 e.
21403:
21404: Säveltaiteen harrastustoiminta maassamme on Säveltaiteen harrastajajärjestöille kohdistuva
21405: viime vuosina merkittävästi kasvanut sekä mää- valtion tuki ei ole kuitenkaan kasvanut tarvit-
21406: rällisesti että laadullisesti. Se on aina ollut tavalla tavalla harrastuksen 1aajentumisen ja
21407: yksi suosituimmista taideharrastusmuodoista. harrastajajärjestöjen antamien palvelujen myötä.
21408: Maamme kolme keskeistä säveltaiteen harras- Useiden muiden taidemuotojen tuki on noussut
21409: tajajärjestöä - Suomen Laulajain ja Soittajain ja nousee tämänkin tulo- ja menoarvioesityksen
21410: Liitto SULASOL, Suomen Työväen Musiikki- mukaan prosentuaalisesti enemmän kuin sävel-
21411: liitto STM ja Finlands Svenska sång- och mu- taiteen harrastustoiminnan, taiteen tukemiseen
21412: sikförbund - ovat talouksiensa niukkuudenkin osoitettavien varojen nousun ollessa kokonai-
21413: keskessä lisänneet määrätietoisesti vuosi vuo- suudessaan 21 prosenttia vuoteen 1979 verrat-
21414: delta palvelujaan kymmenille tuhansille kuo- tuna. Säveltaiteen harrastustoimintaan osoitetta-
21415: roissa, soittokunnissa, orkestereissa ja muissa via varoja esitetään korotettavaksi vain runsas
21416: musiikkiryhmissä säveltaidetta harrastaville. viisi prosenttia. Todettakoon, että säveltaiteen
21417: Laaja koulutustoiminta, vireytynyt osallistumi- harrastustoimintaan Osoitettavia varoja jaetaan
21418: nen kansojen väliseen kulttuurivaihtoon, harras- kymmenkunnalle säveltaiteen harrastajajärjestöl-
21419: tajaryhmien ohjelmistojen aktiivinen kustannus- le.
21420: toiminta ja erilaisten säveltaidetilaisuuksien sekä Edellä olevan perusteeLla ·ehdotamme,
21421: -esitysten järjestäminen vaativat yhä enemmän
21422: myös taloudellista panosta luovan innostuksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21423: Hsäksi. Elämisen laadullisuuden kehittyminen 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
21424: ulottuu musiikinharrastajien välityksellä heidän 29.90.53 lisäyksenä 150 000 markkaa
21425: itsensä ohella suureen osaan kansastamme. Laa- säveltaiteen harrastustoiminnan tukemi-
21426: ja ja aktiivinen musiikinharrastajakunta on tun- seen.
21427: netusti ammattitaiteen kiitollinen vastaanottaja-
21428: kunta ja suomalaisen sävellystyön ahkera hyö-
21429: dyntäjä.
21430: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
21431:
21432: Pentti Lahti-Nuuttila Olavi Martikainen Inger Hirvelä
21433: Mikko Ekorre Lauri Impiö Tapio Holvitie
21434: Pirjo Ala-Kapee Jaakko 1tälä Elisabeth Rehn
21435: Arvo Salo Matti Maijala Ole Norrback
21436: Heli Astala Eino Grönholm Lea Savolainen
21437: Antero Juntumaa Kaj Bärlund Mikko Kuoppa
21438: Kaisa Raatikainen Hannele Pokka Sampsa Aaltio
21439: Mikko Rönnholm Saara-Maria Paakkinen Peter Muurman
21440: Eino Loikkanen Tellervo Koivisto Liisa Jaakonsaari
21441: Helge Siren Marjatta Mattsson
21442: 1979 vp. 555
21443:
21444: Raha-asia-aloite n:o .518.
21445:
21446:
21447:
21448:
21449: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisenä asumis-
21450: tukena asumistuen korottamiseen ja tuen saajien piirin laa-
21451: jentamiseen.
21452:
21453:
21454: E d u s k u n n a 11 e.
21455:
21456: Uutta asumistukilakia säädettäessä ja lakia nen. Esim. kotiin jäävän äidin asumistukea tu-
21457: myöhemmin muutettaessa siihen jäi lukuisia lisi tulojen vähenemisen johdosta välittömästi
21458: heikkouksia ja epäkohtia, jotka tulisi kiireelli- korottaa.
21459: sesti poistaa. Lain 15 §:n mukaan on mahdol- Asumistukilakia kehitettäessä tulisi asumis·
21460: lista kerran vuodessa tarkistaa asumistuen mää- tuen tulorajoja nostaa ja markkamääräisiä pe-
21461: rä. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että vuok- rusomavastuuosuuksia alentaa. Samoin tulisi ali-
21462: ran korottamisesta saattaa vietähtää jopa vuo- vuokralaiset, yksinään asuvat ja kaikki opiskeli-
21463: den päivät ennen kuin tapahtuu asumistuen tar- jat, jotka muutoin täyttävät asumistuen saami-
21464: kistus. Kun tarkistuspäätösten teko vielä viiväs- sen edellytykset, saattaa asumistukijärjestelmän
21465: tyy monilla kuukausilla, saattaa pahimmissa ta- piiriin. Säännöksiä, jotka rajoittavat lapsetto-
21466: pauksissa kestää puolentoista vuotta se ajanjak- mien avioparien oikeutta asumistukeen, olisi
21467: so, jona aikana vuokralainen maksaa korkeam- lievennettävä. Asumistuen määrää tulisi erityi-
21468: paa vuokraa saamatta korotusta asumistukeen. sesti suuriperheisten ja vähävaraisimpien väestö-
21469: Tällä välin on saattanut tapahtua jo uusi ryhmien osalta korottaa.
21470: vuokrankorotus, ja jälleen vuokralainen joutuu Asumistukea kehitettäessä on huolehdittava
21471: odottamaan asumistuen määrän tarkistamista. siitä, että se ei muodostu keinoksi kohottaa
21472: Asumistukilakia olisi muutettava siten, että yleistä vuokratasoa ja turvata samalla huippu-
21473: mainitunkaltaisia viivästymisiä ei pääsisi tapah- vuokrien periminen valtion avulla asukkailta.
21474: tumaan. Työttömyys otetaan nykyisin asumis- Tällainen kehitys voidaan estää säätämällä asun-
21475: tukea korottavana tekijänä huomioon vasta vä- tojen pysyvä hinta- ja vuokrasäännöstely sekä
21476: hintään kolme kuukautta jatkuttuaan. Tällöin- suorittamalla sellaisia maa- ja asuntopolitiikkaan
21477: kin tulot lasketaan tarkistusajankohtaa edeltä- liittyviä toimenpiteitä, joita Suomen Kommunis-
21478: vän 12 kuukauden tulojen keskiarvona, jolloin tinen Puolue on sisäasiainministeriölle valtakun-
21479: työttömyyden aiheuttama tulojen aleneminen nallisen asuntotuotanto-ohjelman johdosta anta-
21480: tulee täydellä painollaan vaikuttamaan asumis- massaan lausunnossa ehdottanut.
21481: tuen määrään vasta, kun työttömyys on jatku- Edellä esitetyn perusteella ehdotamffi'e,
21482: nut vähintään vuoden tarkistusajankohdasta
21483: taaksepäin laskien. Nykyisen käytännön mukaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21484: työttömäksi joutunut ei saa tulojensa vähentä- 1980 tulo- 7a menoarvzoon lzsayksenä
21485: misestä huolimatta lisää asumistukea ennen 100 000 000 markkaa käytettäväksi yli-
21486: seuraavaa yleistä tarkistusta. määräisenä asumistukena lakimääräisen
21487: Asumistukilaissa tulisi joustavammin ottaa asumistuen korottamiseen ja asumistuen
21488: huomioon tueusaajan olosuhteiden muuttumi- saajien piirin laajentamiseen.
21489: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
21490:
21491: Ensio Laine E.-J. Tennilä Marjatta Mattsson
21492: 556 1979 vp.
21493:
21494: Raha-asia-aloite n:o 519.
21495:
21496:
21497:
21498:
21499: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun kauppakorkea-
21500: koulun kurssikirjaston perustamiseen.
21501:
21502:
21503: E d u s kun n a 11 e.
21504:
21505: Turun kauppakorkeakoulun resurssitilanteen valmistumiselleen. Tästä syystä olisi vuoden
21506: kehitys on jo pidemmän ajan kulkenut huoles- 1980 tulo- ja menoarvioon varattava riittävät
21507: tuttavaan suuntaan. Näin on asianlaita erityi- määrärahat kurssikirjaston perustamiseen ja
21508: sesti kirjastoresurssien osalta. Ylioppilaskunta kirjojen hankintaan.
21509: on omin toimenpitein ja tempauksin pyrkinyt Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
21510: tilannetta helpottamaan. Ongelman ratkaisu on
21511: kuitenkin kiinni valtion tulo- ja menoarvioon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21512: varattavien määrärahojen suuruudesta. 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000
21513: Kirjojen niukkuus ja erityisesti kurssikirjojen markan määrärahan käytettäväksi Turun
21514: puute yhdessä kauppakorkeakoulun oman kir- kauppakorkeakoulun kurssikirjaston pe-
21515: jaston puuttumisen kanssa ovat aiheuttaneet rustamiseen ja kirjojen hankintaan.
21516: kohtuuttomia vaikeuksia opiskelijoille ja heidän
21517: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
21518:
21519: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
21520: 1979 vp. 557
21521:
21522: Raha-asia-aloite n:o .520.
21523:
21524:
21525:
21526:
21527: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtion kalatalousoppi-
21528: laitoksen opistoasteen toiminnan aloittamiseksi.
21529:
21530:
21531: E d u s k u n n a 11 e.
21532:
21533: Kuluvan vuoden alussa perustettu Valtion Oppilaitoksen täysitehoinen käynnistäminen
21534: kalatalousoppilaitos aloitti toimintansa väliaikai- auttaisi kalatalousopetuksessa esiintyvien vaka-
21535: sissa vuokratiloissa Paraisilla. Oppilaitoksen vien puutteiden poistamista. Samalla se tarjoaa
21536: opistoasteen on tarkoitus aloittaa toimintansa erittäin hyvän koulutusvaihtoehdon erityisesti
21537: ensi vuoden alussa. Ammattikasvatushallitus on saariston nuorille, joilla on suuria vaikeuksia si-
21538: ehdottanut, että toiminnan aloittamiseksi vält- joittua työelämään.
21539: tämättömät määrärahat otettaisiin vuoden 1980 Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
21540: tulo- ja nienoarvioon.
21541: Oppilaitosta varten on varattu n. 6,5 ha:n että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21542: suuruinen maa-alue ja n. 5 ha:n suuruinen vesi- 1980 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
21543: alue, jotka Parainen on korvauksetta luovutta- markan määrärahan Valtion kalatalous-
21544: nut valtiolle. Opetusministeriö on 27. 9. 1978 oppilaitoksen opistoasteen toiminnan
21545: vahvistanut Valtion kalatalousoppilaitoksen aloittamista sekä oppilaitoksen raken-
21546: uudisrakennuksen perustamissuunnitelman. nusten ja laitteiden erikoissuunnittelua
21547: varten.
21548: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
21549:
21550: Ensio Laine Pauli Puhakka
21551: 558 1979 vp.
21552:
21553: Raha-asia-aloite n:o 521.
21554:
21555:
21556:
21557:
21558: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta teknisten oppilaitosten
21559: kirjastojen kehittämiseen.
21560:
21561:
21562: E d u s k u n n a 11 e.
21563:
21564: Maamme teknillisissä oppilaitoksissa ja yleen- Samoin on esitetty yhteistyön aloittamista Neu-
21565: säkin maassamme on niukasti teknillisen alan vostoliiton kanssa teknisen koulutuksen alalla.
21566: kirjallisuutta. Esim. laivanrakennusalalla ei ole Yhteistyön eräänä osa-alueena voisi olla esim.
21567: lainkaan suomenkielistä kirjallisuutta. Neuvos- teknisen alan kirjallisuuden hankinta Neuvosto-
21568: toliittolaista teknisen alan kirjallisuutta ei ole liitosta.
21569: maassamme saatavilla, vaikka Neuvostoliitossa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
21570: koulutetaan insinöörejä enemmän kuin missään
21571: muussa maassa. Neuvostoliitossa painatetaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21572: huomattavasti mm. englanninkielistä teknisen 1980 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
21573: alan kirjallisuutta. 1 000 000 markkaa teknisten oppilai-
21574: Turun Sosialistiset Tekniikanopiskelijat - tosten kirjastojen kehittämiseen ja tek~
21575: TST r.y. ja monet teknisen alan opettajat ja nisen alan oppikirjojen hankintaan Neu-
21576: oppilaat ovat korostaneet teknisten oppilaitos- vostoliitosta.
21577: ten kirjastojen kehittämisen välttämättömyyttä.
21578: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
21579:
21580: Ensia Laine Seppo Toiviainen Anna-Liisa Jokinen
21581: 1979 vp. 559
21582:
21583: Raha-asia-aloite n:o 522.
21584:
21585:
21586:
21587:
21588: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta koulujen ja kunnallisten
21589: päiväkotien tarjoaman kulttuurin ja taidekasvatuksen kehit-
21590: tämiseen.
21591:
21592:
21593: E d u s k u n n a 11 e.
21594:
21595: Lasten taidekasvatuksessa on keskeinen ase- tuurin kehittäminen ovat tänä vuonna vietet-
21596: ma koulujen ja kunnallisten päiväkotien tarjoa- tävän lasten vuoden tavoitteita,
21597: malla kulttuurilla. Jotta ne voisivat kehittää Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
21598: tätä arvokasta toimintaansa, niille tulisi antaa
21599: nykyistä paremmat mahdollisuudet ostaa taide- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21600: palveluita mm. teatteriryhmiltä ja musiikkiryh- 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
21601: miltä. Olennaisella tavalla näitä mahdollisuuk- markkaa koulujen ja kunnallisten päivä-
21602: sia parantaisi se, että oppilaitosten ja lasten- kotien tarjoaman kulttuurin ja taide-
21603: tarhojen kulttuurimenot säädettäisiin valtion- kasvatuksen kehittämiseen mm. taide-
21604: apukelpoisiksi ja että kunnat uhraisivat nykyis- palvelujen ostamiseksi teatteriryhmillä
21605: tä enemmän varojaan lasten taidekasvatuksen ja musiikkiryhmiltä.
21606: edistämiseen. Lasten taidekasvatuksen ja kult-
21607: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
21608:
21609: Ensio Laine Seppo Toiviainen
21610: 560 1979 vp.
21611:
21612: Raha-asia-aloite n:o 523.
21613:
21614:
21615:
21616:
21617: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Saaristomeren kansallis-
21618: puiston perustamista varten.
21619:
21620:
21621: E d u s k u n n a 11 e.
21622:
21623: Vuonna 1976 julkaistun kansallispuistoko- lastaja- ja pienviljelijäväestön elinolosuhteisiin
21624: mitean mietinnön mukaan Varsinais-Suomeen ei kansallispuiston perustaminen saa vaikuttaa
21625: perustettaisiin kaksi uutta kansallispuistoa, jois- heikentävästi.
21626: ta toinen on Saaristomeren kansallispuisto. Tä- Saaristomeren kansallispuiston perustamista
21627: mä kansallispuisto on suunniteltu perustetta- olisi kiirehdittävä ja varattava varoja sen pe-
21628: vaksi Houtskarin, Korppoon, Nauvon ja Drags- rustamistoimiin.
21629: fjärdin saaristoon. Tavoitteena on n. 3 000 ha:n Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
21630: suuruinen kansallispuisto. Valtion omistuksessa
21631: oli ko. maata viime keväänä n. 530 ha, joten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21632: aluetta on saatava runsaasti lisää. 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
21633: Saaristomeren kansallispuiston käyttö retkei- markkaa Saaristomeren kansallispuiston
21634: lyyn ja liikkumiseen olisi järjestettävä tiettyjä perustamista varten.
21635: reittejä, opastusta ja valvontaa käyttäen. Ka-
21636: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
21637:
21638: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
21639: 1979 vp. 561
21640:
21641: Raha-asia-aloite n:o .524.
21642:
21643:
21644:
21645:
21646: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta uuden lautta-aluksen
21647: hankkimiseksi Korppoon ja Houtskarin välistä liikennettä
21648: varten.
21649:
21650:
21651: E d u s k u n n a 11 e.
21652:
21653: Korppoon - Houtskarin lauttaliikenteessä kiireellisesti uusi talviolosuhteet kestävä vähin-
21654: esiintyy jatkuvasti suuria vaikeuksia. Erityisesti tään ns. meriluokan alus. Näin autettaisiin
21655: talviolosuhteissa liikenteen säännöllinen hoita- saaristolaisia ja saaristossa asioivia heidän vai-
21656: minen on suorastaan ylivoimaista. Lautan reitti keiden liikenneongelmiensa ratkaisemisessa. Val-
21657: kulkee osittain Tukholman laivaväylää ja sen tion ensi vuoden tulo- ja menoarvioon olisi
21658: poikki. Nykyiset lautta-alukset ovat liian heik- merkittävä varat uuden lossialuksen hankkimi-
21659: kotehoisia selviytymään talviolosuhteissa esiin- seksi.
21660: tyvistä jäämassoista. Niiden potkurit eivät kestä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
21661: jäissä, ja varsin usein on tilanne se, että vain
21662: toinen lautta on liikenteessä toisen ollessa kor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21663: jattavana. 1980 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
21664: Liikenneministeriössä on aikanaan tehty markan määrärahan uuden lautta-aluk-
21665: suunnitelmia uuden lautan hankkimisesta. Kah- sen hankkimiseksi Korppoon ja Houts-
21666: den viimeisen talven kokemukset puhuvat sen karin välistä liikennettä hoitamaan.
21667: puolesta, että ko. liikennettä varten tarvitaan
21668: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
21669:
21670: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
21671:
21672:
21673:
21674:
21675: 71 0879007181
21676: 54.2. 1979 vp.
21677:
21678: Raha-asia-aloite n:o 525.
21679:
21680:
21681:
21682:
21683: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 148 pe-
21684: rusparantamiseen Perniön ja Kiskon alueella.
21685:
21686:
21687: E d u s kun n a 11 e.
21688:
21689: Perniön ja Kiskon kunnan alueiden halki kul- ainoa tie Perniössä, josta on linja-autoyhteys
21690: keva kantatie n:o 148 on ainoa tie, jolta on Helsinkiin. Ko. tieosuus on Perniön ja Kiskon
21691: suora yhteys ko. kuntien alueelta itäiselle vanhimpia teitä.
21692: suunnalle ja mm. Helsinkiin liikennettä välit- Edellä mainittu tieosuus on kunnoltaan heik-
21693: tävälle Salon-Mustion-Lohjan tielle. Kantatie ko ja päällystämätön. Asiantilaan on kiinnitet-
21694: n:o 148 on Perniön kirkonkylän ja Koski as. ty huomiota eduskunta-aloitteella, kunnallisissa
21695: väliseltä osaltaan ja osittain Kiskon kunnan päätäntäelimissä ja myös viranomaisten keskuu-
21696: alueella sorapäällysteinen. Tällä 16 km:n pitui- dessa.
21697: sella osuudella on vilkas liikenne. Päivittäin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
21698: sitä käyttää n. 800-900 aikuista henkilöä ja
21699: viikonloppuina on käyttäjämäärä huomattavasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21700: suurempi. Suhteellisen vilkas liikenne on se- 1980 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
21701: litettävissä sillä, että ko. tie muodostaa lyhim- 500 000 markkaa Perniön ja Kiskon
21702: män yhteyden Helsinkiin johtavalle liikenneväy- kuntien alueen kantatien n:o 148 perus-
21703: lälle. Tämä itä-länsi-suunnassa kulkeva tie on parantamiseen ja kestopäällystämiseen.
21704: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
21705:
21706: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
21707: 1979 vp. 563
21708:
21709: Raha-asia-aloite n:o .526.
21710:
21711:
21712:
21713:
21714: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta matka-alennuksen myön-
21715: tämiseksi posti- ja linja-autoliikenteessä kansaneläkeläisille,
21716: invalideille ja työkyvyttömyyseläkettä saaville.
21717:
21718:
21719: Ed u s kun n a 11 e.
21720:
21721: Vähävaraisille eläkeläisille ja invalideille valtio suostuisi maksamaan alennuksesta erik-
21722: aiheutuu välttämättämistä matkoista kohtuut- seen sovittavan korvauksen liikennöitsijälle.
21723: toman suuria kustannuksia. Tämä on otettu Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
21724: huomioon rautateillä siten, että määrätyin eh-
21725: doin on pitemmillä matkoilla mahdollisuus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden,
21726: saada alennusta matkakustannuksiin. Samanlai- 1980 tulo- ja menoarvioon J 000 00(}
21727: nen oikeus olisi annettava eläkeläisille ja inva- markan määrärahan JO prosentin matka~
21728: lideille myös posti- ja lennätinhallituksen auto- alennuksen myöntämiseksi posti- jtt
21729: liikenteessä. Yksityisessä linja-autoliikenteessä linja-autoliikenteessä kansaneläkkeen pe~
21730: tämä olisi mahdollista toteuttaa joko siten, rus- ja tukiosaa saaville eläkeläisille ja:
21731: että linjalupaa myönnettäessä määrättäisiin nou- invalideille sekä työkyvyttömyyseläkettä
21732: dattamaan VR:n menettelyä, tai siten, että saaville.
21733: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
21734:
21735: Ensia Laine Pauli Puhakka
21736: Seppo Toiviainen Aarne Koskinen
21737: 564 1979 vp.
21738:
21739: Raha-asia-aloite n:o 527.
21740:
21741:
21742:
21743:
21744: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen insinöörin
21745: toimen perustamiseen Turun ja Porin työsuojelupiiriin.
21746:
21747:
21748: E d u s k u n n a 11 e.
21749:
21750: Turun ja Porin läänin telakkateollisuuden Laivanrakennuksen työsuojelun puuttelsun
21751: työntekijäin ja toimihenkilöiden määrä lähen- on aikaisemminkin kiinnitetty huomiota. Asias-
21752: telee 13 000 henkeä. Telakkatyöt kuuluvat vaa- ta on tehty eduskuntakysely ja syyskuussa 1976
21753: rallisimpiin työaloihin. Tilastojen mukaan sat- Turun ja Porin läänin telakoiden työsuojelu-
21754: tuu telakoilla noin kolme kertaa enemmän ta- valtuutettujen kokouksessa laadittiin asiasta
21755: paturmia kuin teollisuudessa keskimäärin. Eri- kirjelmä, joka on toimitettu Turun työsuojelu-
21756: tyisesti rakenteilla olevalla aluksella on suuria piiriin. Piirin ilmoituksen mukaan ei henkilö-
21757: vaara- ja haittatekijöitä: yleinen järjestys on kunnasta kuitenkaan pystytä irrottamaan insi-
21758: huono, kireäksi mitoitetut urakat aiheuttavat nööriä tähän tehtävään muun tarkastustoimin-
21759: työsuojelutoimenpiteiden laiminlyöntejä, ilmas- nan siitä kärsimättä.
21760: tointi on puutteellista, valaistus heikkoa, teli- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
21761: neet epävarmoja jne.
21762: Yksittäinen laiva tai öljynporauslautta muo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21763: dostaa työkohteen, jossa saattaa olla töissä 1980 tulo- ja menoarvioon 45 000 mar-
21764: yhtäaikaisesti useita satoja työntekijöitä. Kui- kan määrärahan ylimääräisen insinöörin
21765: tenkaan valtion työsuojelutarkastajilla ei riitä toimen perustamiseksi Turun ja Porin
21766: aikaa tällaisen työkohteen tarkastukseen kertaa- työsuojelu piiriin.
21767: kaan rakennusvaiheen aikana. Laivanrakennus-
21768: töitä varten ei ole myöskään laadittu turvalli-
21769: suusohjeita.
21770: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
21771:
21772: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen Marjatta Mattsson
21773: 1979 vp. 565
21774:
21775: Raha-asia-aloite n:o 528.
21776:
21777:
21778:
21779:
21780: E. Laine ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vanhuus- ja
21781: työkyvyttömyysvakuutuksen valtionosuuden lisäämiseksi.
21782:
21783:
21784: E d u s k u n n a 11 e.
21785:
21786: Tärkein eläkepoliittinen 1ähitavoite on kan- 1. 1. 1983 ehdotettiin toteutettava!ksi uudistus,
21787: saneläkeuudistuksen toteuttaminen siten, että jolla eläkeläispuolisoiden kansaneläke tulisi yhtä
21788: eläkeläiset saavat tilanteeseensa todellista pa- suureksi kuin yksinäisen henkilön kansaneläke.
21789: rannusta. Se tukilisän pieni korotus, 51-78 Eduskunnan päättämät kansaneläkeuudistuk-
21790: markkaa kuukaudessa ym. lainmuutokset, jotka sen osat lisäävät kustannuksia ensi vuonna
21791: tulevat voimaan ensi vuoden alusta ja 1. 7. arviolta 320 milj. markkaa ja vuonna 1981
21792: 1981, eivät korvaa kansaneläketasossa viime 150 milj. markkaa. Eräiden etuuksien heiken-
21793: vuosina tapahtuneita heikennyksiä. Sitä paitsi täminen aiheuttaa kustannusten saastoa.
21794: lainmuutoksiin sisältyy selviä huononnuksia: Kom..'ll.unistien lakialaitteessa n:o 311/1979 vp.
21795: asumistukioikeus heikentyy yli 100 000 eläke- ehdotettu tukilisän korottaminen 1. 1. 1980 lu-
21796: läisen osalta, vanhuudentuki lakkaa uusissa ta- kien 150 markalla kuukaudessa lisää kustan-
21797: pauksissa ja perhe-eläkeoikeuden laajennus kor- nuksia 750 milj. markkaa. Yhdessä eräiden
21798: vaa tämän menetyksen vain osittain, nykyisen muiden parannusten kanssa kokonaiskustannus
21799: vaimokorotuksen tilalle tulevaa vaimolisää saa kasvaisi 940 miljoonalla markalla, josta jo pää-
21800: vain murto-osa vaimokorotukseen oikeute- tettyjen lainmuutosten osuus on 320 milj.
21801: tuista. markkaa. Lisäkustannus 620 milj. markkaa olisi
21802: Indeksikorotuksia lukuunottamatta ei kan- rahoitettavissa Eläkeläiset r.y:n jo vuosia sit-
21803: saneläkkeisiin ole suoritettu mitään korotuksia ten suosittelemalla tavalla: hidastamaila työelä-
21804: vuoden 1973 jälkeen, mistä johtuen jälkeen- kerahastointia ja sijoittamalla kerättävät varat
21805: jääneisyys vähimmäispalkasta on kaiken aikaa kansaneläkeuudistuksen toteuttamiseen. Näin
21806: kasvanut. Ero on nyt jo useita satoja markkoja. varat menisivät eläkkeiden maksamiseen.
21807: Kommunististen ja kansandemokraattisten kan- Hallituksen ehdottama ja hyväksymä työelä-
21808: sanedustajien allekirjoittamassa lakialaitteessa kevakuutusmaksun korottaminen 1,6 prosentilla
21809: n:o 311/1979 vp. on tehty kokonaisehdotus eli 11,7 prosentista 13,3 prosenttiin tuottaa
21810: kansaneläkeuudistuksen toimeenpanosta vuosi- 775 milj. markkaa. Työeläkerahastoissa on va-
21811: na 1980 1983. Ensimmäisessä vaiheessa ehdo roja kuluvan vuoden lopussa yli 20 miljardia
21812: tettiin tukilisää korotettavaksi 1. 1. 1980 150 markkaa. Näiden suuryritysten käytettävissä
21813: markalla kuukaudessa sekä eläkkeensaajan ja olevien rahastojen kartuttamiseen ei ole mitään
21814: hänen puolisonsa työtulon etuoikeuden laajen- aihetta. Nämä rahastot eivät ole työläisten ja
21815: tamista samasta ajankohdasta alkaen. Toisessa heidän edustajiensa määräysvallassa. Työeläke-
21816: vaiheessa eli 1. 1. 1981 ehdotettiin tukilisää vakuutusmaksun korottamisen sijasta tulisi ko-
21817: korotettavaksi edelleen 100 markalla kuukau- rottaa työnantajien kansaneläkevakuutusmaksua
21818: dessa ja eläkkeensaajan työtulon saattamista ja näin turvata em. aloitteessa ehdotettujen
21819: etuoikeutetuksi. Tässä vaiheessa ehdotettiin tu- eläke-etuuksien parantaminen. Aloitteessa eh-
21820: kiosan ja tukilisän yhdistämistä lisäosaksi. Kol- dotetut asumistukea ja vanhuudentukea koske-
21821: mannes,sa vaiheessa eli 1. 1. 1982 ehdotettiin vat parannukset sekä tukiosan saantia koskevat
21822: etuoikeutettavaksi muut kuin eläketulot lisä- helpotukset edellyttäisivät valtion osuuden kas-
21823: osaa määrättäessä. Neljännessä vaiheessa eli vattamista 40 milj. markalla.
21824: 566 Raha-asia-aloite n:o 528
21825:
21826:
21827: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, markkaa vanhUI!tS- ja työkyvyttömyysva-
21828: kuutuksen valtionosuuden lisäämistä
21829: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden varten.
21830: 1980 tulo- ja menoarvioon 40 000 000
21831: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
21832:
21833: Ensio Laine M.-L. Salminen Aarne Koskinen
21834: Marjatta Mattsson E.-J. Tennilä P. Puhakka
21835: 1979 Vl>·
21836:
21837: Raha-asia-aloite n:o .529.
21838:
21839:
21840:
21841:
21842: E. Laine ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtakunnal-
21843: listen eläkeläisjärjestöjen toiminnan tukemiseen.
21844:
21845:
21846: E cl u s k u n n a 11 e.
21847: Eläkeläisjärjestöt ovat palvelleet eläkeläisiä rahaa olisi ehdotettu hallituksen toimesta koro-
21848: ja koko yhteiskuntaa arvokkaalla työllään eläke- tettavaksi, hallitus ehdottaa avustusmäärärahan
21849: läisten keskuudessa. Esim. Eläkeläiset r.y. on pudottamista kuluvan vuoden 1 520 000 mar-
21850: keskusjärjestöistä vanhimpana ja jäsenmääräi- kasta 660 000 markkaan eli vähennettäväksi
21851: sesti laajimpana suorittanut monipuolista sosiaa- 860 000 markalla. Tätä ehdotusta ei voida pi-
21852: lista ja kulttuurista palvelutoimintaa. Eläke- tää asiallisena ja hyväksyttävänä. Yhteiskunnan
21853: läisjärjestöt ovat yhteistoimin ponnistelleet ak- tulisi lisätä eläkeläisjärjestöille annettavaa talou-
21854: tiivisesti eläkeuudistuksen aikaansaamiseksi. dellista tukea.
21855: Eläkeläisjärjestöjen to1mmnan ja niiden Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
21856: omien virkistys- ja kurssikeskusten aikaansaa-
21857: minen on vaatinut järjestöiltä ja niiden jäse- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21858: niltä ankaria ponnistuksia. On tarvittu laajaa 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
21859: keräys- ja tukitoimintaa, myyjäisiä, arpajaisten 33.58.51 lisäyksenä 1 000 000 markkatt
21860: järjestämistä ym. V aitiovalta on osaltaan ollut käytettäviiksi valtionapuna valtakunnal-
21861: vähäisessä määrässä tukemassa eläkeläisjärjestö- listen eläkeläisjärjestöjen toiminnan tu-
21862: jen toimintaa tulo- ja menoarvioon otetun mää- kemiseen.
21863: rärahan turvin. Sen sijaan, että avustusmäärä-
21864: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
21865:
21866: Ensio Laine M.-L. Salminen Seppo Toiviainen
21867: Marjatta Mattsson E.-J. Tennilä P. Puhakka
21868: Aarne Koskinen
21869: 568 1979 vp.
21870:
21871: Raha-asia-aloite n:o 530.
21872:
21873:
21874:
21875:
21876: J. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruhalan-Vilppulan
21877: maantien perusparantamiseen.
21878:
21879:
21880: E d u s k u n n a 11 e.
21881:
21882: Itä-länsisuuntainen Ruoveden ja Vilppulan kuormaa vuodessa. Lisäksi on tällä väylällä
21883: kunnissa sijaitseva tieyhteys Ruhala-Vilppula vilkas bussi-, työmatka-, koululaiskuljetus- sekä
21884: on vanha ja heikkokuntoinen. Uuden tien ra- rna tkailuliikenne.
21885: kentamisesta on eduskunta hyväksynyt aloitteen Vilppulan-Ruhalan 22 kilometrin pituisen
21886: jo v. 1962. Hanke on ollut tie- ja vesirakennus- tien perusparannusta varten on valmis ja vah-
21887: laitoksen toimenpideohjelmassa vuodelle 1972 vistettu suunnitelma, joten työ voidaan aloittaa
21888: sekä sittemmin siirrettynä myöhemmille vuo- nopeasti. Työhön voitaisiin sijoittaa noin 100
21889: sille, mutta on nyt jäänyt Hämeen piirin vai- miestä.
21890: keiden rahoitusnäkymien vuoksi kokonaan pois Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme kun-
21891: ohjelmasta. nioittaen,
21892: Ruhalan-Vilppulan tieyhteys on tärkeä eri-
21893: tyisesti puunjalostusteollisuuden kuljetusten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21894: vuoksi. Nykyiset puutavaran kuljetukset ovat 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
21895: lähes 250 000 m3 vuodessa, yksistään Ruove- markkaa Ruhalan-Vilppulan maantien
21896: dellä toimivat sahat kuljettavat noin 5 000 perusparantamistyötä varten.
21897: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
21898:
21899: Jermu Laine Pentti Lahti-Nuuttila Tellervo Koivisto
21900: 1979 vp. 569
21901:
21902: Raha-asia-aloite n:o 531.
21903:
21904:
21905:
21906:
21907: J. Laine ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vammaisten
21908: sopeutumisvalmennukseen.
21909:
21910:
21911: E d u s k u n n a 11 e.
21912:
21913: Vammaisten sopeutumisvalmennus otettiin Ammatillisen kuntoutuksen osalta on todet-
21914: invaliidihuoltolain mukaan korvattavien toimin- tavissa, että sopeutumisvalmennuksena annet-
21915: tojen piiriin vuonna 1971. Tällöin ei tiukkaan tava esivalmennus näyttää erittäin tarpeelliselta
21916: rajattu tai määritelty niitä toimintoja, jotka toiminnalta silloin, kun vamman tai sairauden
21917: sisältyvät tähän käsitteeseen. Kokemukset ovat vuoksi työrefleksit ovat voimakkaasti vaimen-
21918: tähän mennessä osoittaneet, että sopeutumis- neet tai kun vamman tai sairauden aiheutta-
21919: valmennuksena annettu erilainen kurssimuo- maan tilaan totuttautumisessa, apuvälineiden
21920: toinen ja henkilökohtainen kuntoutusohjaus ja käyttöön harjaantumisessa ja toimintakyvyn
21921: neuvonta sekä muut tarvittavat tuki- ja autta- yleisessä kehittämisessä vaaditaan erityistoi-
21922: mistoimenpiteet vaikuttavat merkittävästi vajaa- menpiteitä. Esivalmennuksen avulla voidaan
21923: kuntoisen yksilön kuntoutumiseen ja hänen tällöin pyrkiä
21924: sekä hänen lähiomaistensa elämän laatuun. - fyysisen ja psyykkisen kunnon kohenta-
21925: Konkreettisesti on tullut esille se, että monet miseen,
21926: aikaisemmin toteutetut kuntoutuksen muodot, - normaalin elämän normeihin totuttautu-
21927: lähinnä ammatillisen ja lääkinnällisen kuntou- miseen,
21928: tuksen piiriin kuuluvat, onnistuvat selvästi pa- - apuvälineiden käytön ja tekniikan oppi-
21929: remmin, mikäli niitä edeltää asianmukaisesti miseen,
21930: läpiviety sopeutumisvalmennus. Oikein ajoite- - toimintaedellytysten parantamiseen ja
21931: tulla sopeutumisvalmennuksella pystytään myös - ammatillisen kuntoutuksen ohjelman val-
21932: vaikuttamaan ehkäisevästi turhien kuntoutus- ja mistamiseen.
21933: muiden sosiaalipalvelujen käyttöön. Niin ikään Sopeutumisvalmennus on osoittautunut erit-
21934: voidaan aikaansaada säästöjä sairaalapäivissä ja täin tarpeelliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi toi-
21935: poliklinikkakäynneissä. minnaksi. Määrärahoja tarkoitukseen onkin vii-
21936: Sopeutumisvalmennuksen tarve on osoittau- me vuosina lisätty. Saatujen kokemusten perus-
21937: tunut ennakkoon arvioitua huomattavasti suu- teella toimintaa on syytä lähivuosina vielä eri-
21938: remmaksi. Tähän mennessä on toiminta voitu tyisesti tehostaa, koska sen avulla on myös
21939: kohdistaa pääasiassa vain sairaisiin tai vammai- saatavissa säästöä eräissä muissa sosiaali- ja ter-
21940: siin lapsiin ja nuoriin. Näin siksi, että täältä veydenhuollon menoissa.
21941: ovat löytyneet ryhmät, jotka kaikkein selvim- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
21942: min ovat perheineen olleet sopeutumisvalmen-
21943: nuksen tarpeessa. Aikuisiin kohdistettua toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21944: mintaa on voitu järjestää vain varsin vaatimat- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
21945: tomissa mitoissa. Sopeutumisvalmennukselle 33.44.53 lisäyksenä 400 000 markkaa
21946: osoitettujen määrärahojen puitteissa on voitu käytettäväksi vammaisten sopeutumis-
21947: vuosittain valmentaa vain murto-osa niistä haki- valmennukseen.
21948: joista, jotka valmennukseen ovat olleet pyrki-
21949: mässä.
21950: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
21951:
21952: Jermu Laine Pentti Lahti-Nuuttila Tellervo Koivisto
21953:
21954: 72 0879007181
21955: 570 1~79 vp.
21956:
21957:
21958: Raha-asia-aloite n:o 532.
21959:
21960:
21961:
21962:
21963: Laitinen: Määrärahan osoittamisesta Keski-Savon Musiikkiopis-
21964: ton opetus- ja konserttitilojen rakentamiseen Varkaudessa.
21965:
21966:
21967: E d u s k u n n a 11 e.
21968:
21969: Varkauden kaupunki on joutunut kustanta- 1979 kaupunginvaltuusto on varannut määrä-
21970: maan yhdyskuntapalvelujen ja liikenteen vaati- rahan kulttuuritilojen suunnitteluun. Jotta
21971: mia investointeja kahden viime vuosikymme- suunnitteluvaiheen jälkeiset rakennushankkeet
21972: nen aikana suhteellisesti keskimääräistä enem- vauhdittuisivat paikkakunnan työllisyyttä tuke-
21973: män, johtuen paikallisen teollisuuden ennen yl- vana ajankohtana, olisi välttämätöntä saada
21974: läpitämien palvelujen siirtymisestä kaupungin hankkeen tueksi valtion varoja. Erityisesti ovat
21975: ylläpidettäväksi kuten muualla asiantila on al- kiireellisiä kokonaan puuttuvat Keski-Savon
21976: kuaankin ollut enimmäkseen. Musiikkiopiston opetustilat ja konserttisali.
21977: Vesistöjen rikkoma kaupunkikuva on puoles- Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
21978: taan rasittanut liikenne- ja vesihuoltopalvelujen tavasti,
21979: investointeja ja tilanne jatkuu tältä osin vai-
21980: keana. Näin ollen Varkauden kunnallistalous on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21981: joutunut tinkimään kulttuuripalvelujen kehittä- 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
21982: misestä ajanmukaiseen ja asukkaiden harrastus- kan määrärahan Keski-Savon Musiikki-
21983: tason edellyttämään volyymiin. Varkauden 50- opiston opetus- ja konserttitilojen t'a-
21984: vuotisen itsenäisen kuntamuodon juhlavuotena kentamiseen Varkauteen.
21985: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
21986:
21987: Juhani Laitinen
21988: 571
21989:
21990: Raha-asia-aloite n:o .5.33.
21991:
21992:
21993:
21994:
21995: Laitinen: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomi-Amerikka
21996: Yhdistysten Liiton valtionapua varten.
21997:
21998:
21999: E d u s k u n n a ll e.
22000:
22001: Kuluneena parina vuosikymmenenä on Suo- tuksen tärkeyden eri yhteiskunnallisten toimin-
22002: men ja muiden maiden kesken tapahtuva kult- tojen sektoreilla olisi Suomi-Amerikka Yhdis-
22003: tuurisopimuksien ja vaihto-ohjelmien edellyttä- tysten Liiton toimintaa tuettava nykyistä val-
22004: mä kanssakäyminen merkittävästi kasvanut mo- tionapua enemmän.
22005: nipuoliseksi toiminnaksi, joka vaatii onnistuak- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22006: seen usein järjestöllistä kehittämistä. ta en,
22007: Suomi-Amerikka Yhdistysten Liitto on tärkeä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22008: yhdistys Suomen ja Yhdysvaltojen välisen kans- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
22009: sakäymisen syventämiseksi. Liitolle julkisista 29.98.23 50 000 markkaa Suomi-Ame-
22010: varoista maksettava valtionapu ei kuitenkaan rik.lea Yhdistysten Liiton valtionapua
22011: kata kasvavan toiminnan kustannuksia. Huo- varten käytettäväksi Suomen ja Yhdys-
22012: mioonottaen maiden kansalaisten vuorovaiku- valtoje-n välisen vaihdon kehittämiseksi.
22013: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
22014:
22015: Juhani Laitinen
22016: 572 1979 vp.
22017:
22018: Raha-asia-aloite n:o 5.34.
22019:
22020:
22021:
22022:
22023: Laitinen: Määrärahan osoittamisesta kotimaisen varmuusvarastoin-
22024: nin kustannusten kattamiseen.
22025:
22026:
22027: E d u s k u n n a 11 e.
22028:
22029: Maamme viljaomavaraisuus on laskenut huo- Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
22030: lestuttavasti 1970-luvulla. Leipäviljavarantom- tavasti,
22031: me ovat muutaman kuukauden kattavia. Vain
22032: joka viides ruisleipä on suomalaisesta rukiista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22033: Varautuminen kriisitilanteisiin on laiminlyöty. 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
22034: Monilla viljelijöillä on tiloillaan valmiina sovel- markan määrärahan tiloilla tapahtuvan
22035: tuvaa varastotilaa vastaanottamaan jo ensi sa- leipäviljan varmuusvarastoinnin kustan-
22036: tokauden tuotantoa varastointiin. Ryhtymällä nusten korvaamiseen Valtion viljavaras-
22037: maksamaan viljelijöille asiallista korvausta var- ton toimesta tehtävien sopimusten puit-
22038: muusvarastoinnista voidaan välittömästi kartut- teissa.
22039: taa maamme viljaomavaraisuutta.
22040: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
22041:
22042: Juhani Laitinen
22043: 1979 vp. 573
22044:
22045: Raha-asia-aloite n:o 535.
22046:
22047:
22048:
22049:
22050: Laitinen: Määrärahan osoittamisesta lassiliikennettä korvaavien
22051: maantiesiltojen rakentamiseksi Puutossalmen ja Vehmersal-
22052: men lossipaikoille.
22053:
22054:
22055: E d u s k u n n a II e.
22056:
22057: Maamme vaikeakulkuisilla saaristoseuduilla tamiseen, rasittavat valtakunnalliset siltahank-
22058: ja muuallakin on maantieliikenteen pullonkau- keet kohtuuttomasti TVH:n piirien tiemäärä-
22059: loina vielä kymmeniä losseja. Monet tiet ylit- rahoja. Lossien korvaaminen silloilla tulee pa-
22060: tävät vilkasliikenteisen laiva- ja uittoväylän. remmin suunnitelluksi ja ohjelmoiduksi tärkeys-
22061: Vaikka kannattavuuslaskelmin ei voida osoittaa järjestykseen, kun niitä varten varataan erillinen
22062: lossin korvaamista sillalla useinkaan taloudelli- määräraha.
22063: sesti edulliseksi hankkeeksi, puoltavat asutuk- Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
22064: sen pysyvyyden turvaaminen, kansalaisten tur- tavasti,
22065: vallisuustason ja palvelutason tasapuolisuusvaa-
22066: timukset sekä maantieliikenteen häiriötön suju- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22067: vuus toimenpidettä muuttaa vesiteiden ylitys 1980 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
22068: siltojen kautta tapahtuvaksi. markan erillisen määrärahan siltojen ra-
22069: Kun TVH:Ila ei ole erityistä momenttia tulo- kennustöiden aloittamiseksi Puulossal-
22070: ja menoarviossa yleisten maantiesiltojen raken- men ja V ehmersalmen lossipaikoilla.
22071: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
22072:
22073: Juhani Laitinen
22074: 5-74 1979 ~·
22075:
22076: Raha-asia-aloite n:o 536.
22077:
22078:
22079:
22080:
22081: Laitinen: Määrärahan osoittamisesta Saimaan syväväylän linja-
22082: merkkien ja viitoituksen täydentämiseksi öljynkuljetusten
22083: turvallisuuden lisäämiseksi.
22084:
22085:
22086: Ed u s k u n n a ll e.
22087: Raskaan polttoöljyn kuljetukset sekä muu vaaratonta. Nyt etenkin pimeällä vaaraunetaan
22088: liikenne Saimaan syväväylällä aina Kuopioon vesistön suojelutilanne.
22089: saakka ovat viikastuneet suuresti. Öljynkuljetus- Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
22090: ten lisäksi öljyvahingon vaaran aiheuttavat tavasti,
22091: kaikki väylällä liikennöivät konevoimaiset aluk-
22092: set oman polttoainevarastonsa muodossa. Väylä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22093: merkinnät eivät kaikilta osin ole yhdenmukai- 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000 mar-
22094: set varustetasoltaan eivätkä sijoittelultaan riit- kan määrärahan Saimaan syväväylän
22095: tävät. Varsinkin väyläosa Konnus-Kuopio kai- linjamerkkien ia viitoituksen lisäämi-
22096: paa lisää linjamerkkejä ja viitoitusta, jotta seksi ;a parantamiseksi ;a siten turval-
22097: alusten luotsaus olisi koko ajan varmistettua ja lisuuden saattamiseksi a;an tasalle.
22098: Helsingissä 25 päivänä syysku\;l,ta 1979.
22099:
22100: Juhani Laitinen
22101: 197~ vp. 575
22102:
22103: Raha-asia-aloite n:o 537.
22104:
22105:
22106:
22107:
22108: Laitinen: Määrärahan osoittamisesta Vehmersalmen kirkonkylän
22109: pienvene- ja kalasatamalaiturin rakentamiseen.
22110:
22111:
22112: E d u s k u n n a 11 e.
22113:
22114: Vehmersalmen kunnassa on 12 ammattika- 1aan saatavan kalatalousalan ammattikoulu ja
22115: lastajaa ja runsaasti kotitarvekalastajia, joilta jäähileasema ammattikalastajien tarpeisiin.
22116: menee kalaa myös myyntiin. Kalan markkinoin- Asianmukaisen pienvenelaiturin saaminen vil-
22117: ti edellyttää keskitettyä keräilypistettä. kastuttaisi myös kauppaJiikkeiden liikevaihtoa
22118: Reittilaivat täyttävät olevan laiturin siten, ja palvelisi vesiliikenteen huoltoa.
22119: että saaristolaisille ja turistiveneilijöille jää lai- Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
22120: turista vain vähäinen osa yhdessä kalastajien tavasti,
22121: kanssa. Veneilijöiden on tilanpuutteen takia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22122: noustava maihin yksityisiin laitureihin. 1980 tulo- ja menoarvivon 200 000
22123: V ehmersalmi on Kuopion läänin ainoa saa- markan määrärahan pienvenelaiturin ra-
22124: ristokun ta. Kalastus tulee vastakin olemaan kentamiseen Vehmersalmen kirkonky-
22125: kunnalle tärkeä elinkeino. Kuntaan suunnitel- lään.
22126: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
22127:
22128: Juhani Laitinen
22129: 576 1979 vp.
22130:
22131: Raha-asia-aloite n:o 538.
22132:
22133:
22134:
22135:
22136: Laitinen: Määrärahan osoittamisesta lastauslaiturin rakentami-
22137: seksi Varkauteen syväväyläliikenteen tarpeita varten.
22138:
22139:
22140: E d u s k u n n a II e.
22141:
22142: Varkaus on ollut Ala-Saimaan teollisuuden Huomioonottaen syväväylään jo sijoitetut yh-
22143: lisäksi Saimaan syväväyläliikenteen pitkäaikaisin teiskunnan varat, on paikallaan, että hanke
22144: ja suurimman vuotuisen tahtimäärän lähtöpiste. saadaan tuottamaan parhaalla tavalla. Laituri-
22145: Lastaukset on suoritettu väliaikaisissa laituri- tilojen puute estää liikenteen volyymin kasvun.
22146: tiloissa Taipaleen uittosulun laivojen odotusti- Syväväylältä on valtio jo rakentanut piston
22147: loiksi varatussa paikassa. Työturvallisuus ja suunnitellulle laituripaikalle.
22148: ahtaajien sosiaalitilat ovat näin ollen puutteel- Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
22149: liset ja ajotie lastauspaikalle ylittää tasoriste- tavasti,
22150: yksellä Joensuun radan. Väyläliikenteelle on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22151: kasvun mahdollisuuksia, mikäli järjestetään asi- 1980 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
22152: alliset lastaus- ja purkulaiturit oikeaan paik- markan määrärahan lastauslaiturin ra-
22153: kaan. Samalla huolinta ja tullitoiminta toisivat kentamiseksi Varkauteen syväväylähaa-
22154: paikkakunnalle lisää toimintoja. ran äärelle.
22155: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
22156:
22157: Juhani Laitinen
22158: 1979 vp. 577
22159:
22160: Raha-asia-aloite n:o 539.
22161:
22162:
22163:
22164:
22165: Laitinen: Määrärahan osoittamisesta Saimaan syväväylän-lis-
22166: veden-Keiteleen kanavahankkeen toteuttamiseen.
22167:
22168:
22169: E d u s k u n n a 11 e.
22170:
22171: Energiataloudellisesti vesitiekuljetus on huo- län rakentamisesta. Sisä-Savon työllisyystilanne
22172: kea ja ympäristöystävällinen kuljetusmuoto. on alueen kuntien ja valtiovallan tavanomaisin
22173: Matkailun merkitys palveluelinkeinoille on en- keinoin raskas hoidettava lähivuosina ilman suu-
22174: siarvoisen tärkeä. Raskaat massa- ja puutavara- rempia valtion rakennushankkeita.
22175: kuljetukset rasittavat tiestöä ja lisäävät kunnos- Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
22176: sapitokuluja. tavasti,
22177: Sisä-Savon kuljetustarpeet ja elinkeinoelämä
22178: ovat vailla vesitieyhteyttä kaukoliikenteessä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22179: Syväväylämitoituksen omaava uitto- ja laiva- 1980 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
22180: väylä varmistaisivat väestön pysyvyyden seudul- markan määrärahan väylähankkeen ra-
22181: la ja elinkeinoelämä kohentuisi merkittävästi kentamisen aloittamiseen välillä Saimaan
22182: ehdotetun ja jo tutkimusvaiheessa olevan väy- syväväylä-lisvesi-Keitele.
22183: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
22184:
22185: Juhani Laitinen
22186:
22187:
22188:
22189:
22190: 73 0879007181
22191: 578 1979 vp.
22192:
22193: Raha-asia-aloite n:o 540.
22194:
22195:
22196:
22197:
22198: Laitinen: Määrärahan osoittamisesta Huruslahden kiertoradan
22199: rakentamiseen Varkaudessa.
22200:
22201:
22202: E d u s k u n n a 11 e.
22203:
22204: Jo useita vuosia on selvittelyn alaisena ollut satehdas käyttää tuotannossaan tarvitsemastaan
22205: Varkauden kaupungissa ns. Burnslahden kierto- raakapuusta 2/3 lehtipuuta, jonka uittokuljetus
22206: rata. Tämä korvaisi kaupungin keskustassa si- ei ole samassa suhteessa mahdollista kuin pa-
22207: jaitsevan teollisuusradan, joka rata tasoristeyk- remmin uivan havupuun. Myös hakekuljetukset
22208: sineen valtatiellä n:o 23 rajoittaa muita kau- tehtaalle tullevat tapahtumaan osittain rauta-
22209: pungin liikennejärjestelyjä ja ennen muuta vaa- teitse.
22210: rantaa maantieliikenteen normaalin turvallisuu- Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
22211: den. tavasti,
22212: Uusi rata Huruslahden ympäri rakennettuna että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22213: poistaisi mainitut haitat. Lähivuosina on liiken- 1980 tulo- ;a menoarvioon 7 000 000
22214: teen vilkastuminen teollisuusradalla ilmeistä, markan määrärahan Huruslahden kier-
22215: kun paikkakunnalle valmistuva sulfaattiselluloo- toradan rakentamiseen Varkaudessa.
22216: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
22217:
22218: Juhani Laitinen
22219: 1979 vp. 579
22220:
22221: Raha-asia-aloite n:o 541.
22222:
22223:
22224:
22225:
22226: Laitinen: Määrärahan osoittamisesta luotsien palkkaamiseen Sai-
22227: maan luotsipiiriin.
22228:
22229:
22230: E d u s k u n n a II e.
22231:
22232: Saimaan syväväylän liikenne on .iJlahdutta- öljyvahingon muodossa. Siksi on välttämätön-
22233: vassa kasvussa. Tämä on lisännyt luotsaustyö- tä turvata alusten luotsaus riittävällä luotsi-
22234: tä. Varsinkin raskaan polttoöljyn kuljetus kuor- henkilökunnalla. Kesken purjehduskautta ylitty-
22235: mittaa luotsihenkilökuntaa. Tänä vuonna on vät suoritenormit osoittavat tarvetta lisätä Sai-
22236: jo ennen purjehduskauden päättymistä enna- maan luotsipiirin vahvuutta ensi purjehduskau-
22237: koitavissa, että usean luotsin luotsaussuorite della 5 luotsilla. Tiettävästi rannikkoliikenteessä
22238: tulee ylittämään normaalina ylärajana pidetyn on vastaava määrä vakansseja vapautuneena, jo-
22239: 2 000 mailia luotsausta. ten järjestely ei lisää vakansseja.
22240: Sisävesiväylän luotsaustyö edellyttää jatku- Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
22241: vaa ehdotonta valppautta ja ennakoivaa tauo- tavasti,
22242: tonta varautumista painokkaammin kuin ran-
22243: nikkoliikenteessä. Vähäinenkin valppauden taan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22244: tuma esim. riittävän levon puutteesta johtu- 1980 tulo- ;a menoarvioon 400 000
22245: vana voi aiheuttaa vakavan uhan suurelle osalle markan määrärahan 5 luotsin palkkaa-
22246: Saimaan vesistöä, yhdyskuntia ja teollisuutta miseen Saimaan luotsipiiriin.
22247: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
22248:
22249: Juhani Laitinen
22250: 580 1979 vp.
22251:
22252: Raha-asia-aloite n:o 542.
22253:
22254:
22255:
22256:
22257: Laitinen: Määrärahan osoittamisesta Saimaan luotsipiirin alueelle
22258: tarpeellisten väylänhoitajien palkkaamiseen.
22259:
22260:
22261: E d u s kun n a 11 e.
22262:
22263: Saimaan syväväylän liikenne on tänä purjeh- Tästä aiheutuu vakava vaara väyläturvallisuu-
22264: duskautena lisääntynyt suuresti myös Kuopioon delle. Lisääntyvä liikenne edellyttää tulevilla
22265: ja Joensuuhun ulottuen. Väylät on merkitty purjehduskausilla entistä parempaa ja luotetta-
22266: asianmukaisilla viitoilla ja linjamerkeillä. Merk- vampaa toimivuutta väylämerkinnöiltä. Muutoin
22267: kejä rikkoutuu kulumisen ja uittotoiminnan mm. öljyvahingon vaara Saimaan vesistöllä on
22268: sekä ilkivallanteon kautta. Korjausta ja huoltoa ilmeinen ja lisääntyvä.
22269: on tehtävä sekä purjehduskauden aikana että Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
22270: perusteellisemmin talvella. Tähän työhön tarvi- tavasti,
22271: taan ns. väylänhoitajia. Näitä tehtäviä ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22272: luotsien johdolla ja vastuulla nyt suorittaneet 1980 tulo- ja menoarvioon 300 000
22273: tilapäisesti työhön otetut henkilöt eikä var- markan määrärahan 8 väylänhoitajan ja
22274: sinaisia väylänhoitajien toimia ole perustettu. 1 kuuerinhoitajan palkkaamiseen Sai-
22275: maan luotsipiiriin.
22276: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
22277:
22278: Juhani Laitinen
22279: 1979 Vp. 581
22280:
22281: Raha-asia-aloite n:o 54.3.
22282:
22283:
22284:
22285:
22286: Laitinen: Määrärahan osoittamisesta Leppävirran kirkonkylän
22287: kaukolämpökeskusten muuttamiseksi kotimaista puuhake-
22288: energiaa hyödyntäväksi kokeilulaitokseksi.
22289:
22290:
22291: E d u s k u n n a 11 e.
22292:
22293: Kotimaisen uusiutuvan energian käytöstä on kohdepitäjänä on Leppävirta. Kirkonkylän asu-
22294: kokemuksia lähinnä suurten teollisuuslaitosten tustaajamassa on kaksi aluelämpökeskusta, jot-
22295: energia-asemien muodossa. Tutkimuksia on teh- ka voidaan muuttaa tähän tarkoitukseen valtion
22296: ty runsaasti pienempien yksiköiden ja tilakoh- tuella järjestettynä samalla kokeilukohteeksi tar-
22297: taisten energiayksiköiden parissa. Käytännön koitetulla tavalla.
22298: sovellutuksia on vähän. Huomioiden polttoöljy- Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
22299: jen hintaennusteet ja niiden saatavuuden ennus- tavasti,
22300: teet on varauduttava ripeästi lisäämään turpeen
22301: ja metsissä kasvavan ja lahoavan puuraaka- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22302: aineen käyttämistä asuntojen lämmityksessä. 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000 mar-
22303: Tällöin on paikallaan muuttaa eräitä jo toi- kan määrärahan Leppävirran kirkonky-
22304: mivia kaukolämpöyksiköitä öljyitä puulle käy- län asutustaajaman kaukolämpökeskus-
22305: tännön kokemusten ja esimerkin saamiseksi ten muuttamiseksi metsähaketta käyttä-
22306: mm. raaka-aineen hankinnassa. Tyypillisenä viksi ja hakkeen korjuun ja kuljetuksen
22307: metsävaltaisena ja työttömyyden vaivaamana käytännön ongelmien selvittämiseksi.
22308: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
22309:
22310: Juhani Laitinen
22311: 582 1979 vp.
22312:
22313: Raha-asia-aloite n:o .544.
22314:
22315:
22316:
22317:
22318: Lattula: Määrärahan osoittamisesta vanhusten palveluta:lon ra-
22319: kentamiseksi Alavieskaan.
22320:
22321:
22322: E d u s k u n n a 11 e.
22323:
22324: Sosiaalilautakunnan vaikeimpia ongelmia on Palvelutalo tulee vähentämään vanhainkoti-
22325: vanhusten asunto-olojen parantaminen, sillä paikkatarvetta, sillä talossa tarjotaan asukkaille
22326: vanhusten asunto-olot Alavieskassa eivät ole ruoka-, pyykki- ja siivouspalveluja. Päätoimi-
22327: läheskään tyydyttävät. Syrjäkylillä asuu yksi- sesta kotiavustaja- ja huoltohenkilöstöstä joh-
22328: näisiä vanhuksia asunnoissa, joista puuttuvat tuen palvelutalo on enemmän laitosmainen kuin
22329: kaikki nykyaikaiseen asumiseen kuuluvat mu- yleensä vanhustentalot. Palvelutaloon voidaan-
22330: kavuudet. Vanhainkotipaikat ovat niinikään ol- kin sijoittaa myös sellaisia vanhuksia, joita
22331: leet jatkuvasti ylikuormitettuja. tällä hetkellä hoidetaan vanhainkodissa. Ylim-
22332: Tilanteen korjaamiseksi kunnan päättävät eli- mät sosiaaliviranomaiset ovat korostaneet van-
22333: met ovat nähneet välttämättömänä vanhusten husten palvelutalon merkitystä vanhusten huol-
22334: palvelutalon rakentamisen. Tilanteen vakavuut- 'lossa niin vanhusten viihtyvyyden lisäämiseksi
22335: ta kuvaavat tämänhetkiset luvut, joiden mu- kuin kunnalle aiheutuvien kustannusten pienen-
22336: kaan terveyskeskuksen vuodeosastolta tulisi si- tämiseksi.
22337: joittaa tehostettuun avohoitoon useita vanhuk- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22338: sia, huonojen asunto-olojen tai heikentyneen taen,
22339: terveyden vuoksi palvelutaloon pääsyä odottaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22340: yli 40 henkilöä ja myös vanhainkodista voi- 1980 tulo- ja menoarvioon 200 000
22341: taisiin sijoittaa palvelutaloon muutamia van- markan määrärahan käytettäväksi val-
22342: huksia, joiden tilalle sijoitettaisiin ehdottoman tionapuna vanhusten palvelutalon raken-
22343: laitoshoidon tarpeessa olevia vanhuksia. tamiseksi Alavieskaan.
22344: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
22345:
22346: Eero Lattula
22347: 1979 vp. 583
22348:
22349: Raha-asia-aloite n:o 545.
22350:
22351:
22352:
22353:
22354: Lattula: Määrärahan osoittamisesta rajavartiolaitokselle partio-
22355: autojen ja moottorikeikkojen hankkimiseksi.
22356:
22357:
22358: E d u s k u n n a 11 e.
22359:
22360: Suorittaessaan rajojen vartiointia ja pelastus- autot, joihin mahtuisi muutaman miehen partio
22361: palvelua joutuvat rajavartijat liikkumaan pitkiä- ja partiokoira ja joilla partio voisi siirtyä no-
22362: kin matkoja kesällä jalan ja talvella hiihtäen. peasti paikasta toiseen. Talvella moottorikelkat
22363: Normaaleissa ja määräajoin tapahtuvissa tarkas- ovat erittäin sopivia rajamiesten liikuntaväli-
22364: tuksissa tällaiset liikkumismenetelmät ovat riit- neiksi.
22365: tävän nopeita ja jopa fyysisen kunnon ylläpitä- Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
22366: miseksi erittäin sopivia. Kiireellisissä tapauk- taen,
22367: sissa, joita rajojen vartioinoissa ja eritoten pe-
22368: lastuspalvelussa sattuu entistä enemmän, nämä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22369: liikkumismenetelmät ovat kuitenkin liian hi- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
22370: taita. Tämän vuoksi olisi välttämätöntä paran- 26.90.70 lisäyksenä 800 000 markkaa
22371: taa rajamiesten liikkumisnopeutta käytettävissä partioautojen ja moottorikeikkojen
22372: olevin ja toiminta-alueelle sopivin teknisin kul- hankkimiseksi rajavartiolaitokselle raja-
22373: kuneuvoin. Tällaisiksi olisivat kesäaikana erit- komppanioiden käyttöön.
22374: täin soveliaita farmari- tai vastaavat paketti-
22375: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
22376:
22377: Eero Lattula
22378: 584 1979 vp.
22379:
22380: Raha-asia-aloite n:o 546.
22381:
22382:
22383:
22384:
22385: Lattula: Korotetun määrärahan osoittamisesta puolustusvoimien
22386: perushankintoihin Pohjois-Suomen joukkojen erikoisolosuh-
22387: teiden vaatimiin välineisiin.
22388:
22389:
22390: E d u s k u n n a 11 e.
22391:
22392: Suomi on sitoutunut puolustamaan kaikin Pohjois-Suomen, erityisesti Lapin, sotilaspo-
22393: käytettävissä olevin keinoin alueensa koske- liittinen merkitys on tunnetusti kasvanut. Sinne
22394: mattomuutta. Puolustusvoimamme onnistuvat sijoitetut ja sijoitettavat joukkomme tarvitsevat
22395: tässä tehtävässään, jos kansamme enemmistö alueen erikoisolosuhteiden edellyttämän väli-
22396: jatkuvasti tuntee maamme vapauden ja itsenäi- neistön.
22397: syyden puolustamisen arvoiseksi omaksi asiak- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22398: seen ja valmistautuu siihen jo rauhan aikana taen,
22399: mahdollisimman tehokkaasti. Suomen puolus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22400: tusvoimien tehtävät ovat selvät ja yksikäsittei- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
22401: set. 27.20.18 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
22402: Puolustusvalmiutemme vastaa tekemiemme käytettäväksi Sodankylään perustetta-
22403: valtiosopimusten myös maanpuolustukselle aset- van prikaatin sekä eräiden muiden Poh-
22404: tamia vaatimuksia ja on nykyisellään Pohjolan jois-Suomen joukkojen varustamiseksi
22405: sotilaspoliittisissa ja sotilasmaan tieteellisissä alueen erikoisolosuhteiden vaatimalla
22406: oloissa sotaa ennalta ehkäisevä osatekijä. välineistölla.
22407: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
22408:
22409: Eero Lattula
22410: 1979 vp. 585
22411:
22412: Raha-asia-aloite n:o 547.
22413:
22414:
22415:
22416:
22417: Lattula: Määrärahan osoittamisesta vapaaehtoisten maanpuolus-
22418: tusjärjestöjen toiminnan tukemiseen.
22419:
22420:
22421: E d u s k u n n a 11 e.
22422:
22423: Maassamme on viime aikoina kiinnitetty va- järjestetään valtakunnalliset Turvallisuuspolitii-
22424: kavaa huomiota siihen, että yhteiskuntamme ta- kan päivät. Päivien suojelijana on ollut presi-
22425: holta ei riittävästi arvosteta sitä työtä, jota dentti Urho Kekkonen. Vuonna 1972 lähtivät
22426: vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt tekevät käyntiin eri puolilla maata turvallisuuspolitiikan
22427: turvallisuutemme hyväksi. kurssit. Kyseessä on siten kaikilta osiltaan toi-
22428: Suomessa toimii joukko suuria maanpuolus- minta, joka on virallisen turvallisuuspolitiik-
22429: tusjärjestöjä, joiden yhteinen jäsenmäärä nousee kamme suuntaista.
22430: lähelle puolta miljoonaa. Järjestöt ovat vuosi- Parin viimeisen vuosikymmenen aikana tä-
22431: kausia uurastaneet jäsentensä sekä suuren ylei- mä toiminta on kuitenkin saanut olla ilman
22432: sön keskuudessa tekemällä tunnetuksi maamme valtion taloudellista tukea. Sen sijaan tästä
22433: turvallisuuspolitiikkaa sekä maanpuolustuksen tuesta ovat päässeet osallisiksi lukuisat sitoutu-
22434: perusteita. Osalla järjestöistä on lisäksi huo- neet järjestöt.
22435: mattavia sosiaalisia huoltotehtäviä. Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
22436: Erityisesti on kiinnitettävä huomiota siihen taen,
22437: aktiiviseen toimintaan, jota reserviläisjärjestöt
22438: Suomen Reserviupseeriliitto ja Reservin Ali- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22439: upseerien Liitto ovat harjoittaneet. Näiden jär- 1980 tulo- ja menoarvioon 700 000
22440: jestöjen työn tuloksena on julkaistu useita markan määrärahan jaettavaksi vapaa-
22441: turvallisuuspolitiikkaamme selventäviä teoksia, ehtoista maanpuolustustyötä tekeville
22442: aikakauslehtiä ja esitelmiä. Joka toinen vuosi järjestöille.
22443: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
22444:
22445: Eero Lattula
22446:
22447:
22448:
22449:
22450: 74 0879007181
22451: 586 1979 vp.
22452:
22453: Raha-asia-aloite n:o 548.
22454:
22455:
22456:
22457:
22458: Lattula: Määrärahan osoittamisesta Haapajärven metsäkoulun
22459: rehtorin viran perustamiseen.
22460:
22461:
22462: E d u s k u n n a 11 e.
22463:
22464: Haapajärvellä tounu nyt kokonaisuudessaan tarkastaja. Neuvottelussa on otettu myönteinen
22465: Vallinkorvan metsäkoulun alaisuuteen siirty- kanta Haapajärven koulutuspisteen kehittämi-
22466: neenä: seen ja itsenäistämiseen.
22467: 1. Väliaikaisena ammatillisena koulutuksena 2. Tulevan kouluyksikön koko
22468: metsurikoulutus, joka aloitti Työväenyhdistys
22469: Sarastukselta vuokratuissa tiloissa. Laki on Alkuperäisessä suunnitelmassa pohjautuen
22470: määräaikainen ja takaraja tämän hetken tiedon Kuuskosken komitean mietintöön on lähdetty
22471: mukaan on v. 1983. 72 oppilaan oppilaitoksesta. Suunnitelman keski-
22472: asteen koulutuksesta edetessä on mainittu ko-
22473: 2. Yleisjaksotasoinen metsäammatillinen kou- koluokka vakiintunut. Näin oppilaitos sisäl-
22474: lutus peruskoulun päättäneille oppilaille. Kou- täisi uuden linjajaon mukaan opetusta yleis-
22475: lutus antaa pohjan jatko-opintoja sekä erikois- jaksotasaisena sekä ainakin yhden erikoistu-
22476: tumisjaksoja varten. Opetus toimii omassa kau- misjakson. Lisäksi uusi koulurakennus sisäl-
22477: pungin rakentamassa koulukiinteistössä. täisi tarvittavat tilat yhtiöiden tarvitsemaa täy-
22478: dennyskoulutusta varten, joka nyt toteutetaan
22479: Suunnitelma: Arvon kiinteistössä.
22480: 1.. Koulun itsenäistäminen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22481: Ammattikasvatushallituksessa on tämän vuo- taen,
22482: den toukokuussa pidetty Haapajärven metsä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22483: koulua koskeva neuvottelu, jossa olivat läsnä 1980 tulo- ja menoarvioon 90 000 mar-
22484: mm. AKH:sta metsäopetuksen osastopäällikkö, kan määrärahan rehtorin viran perusta-
22485: Oulun läänin maaherra ja ammattikoulutuksen miseksi Haapajärven metsäkouluun.
22486: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
22487:
22488: Eero Lattula
22489: 1979 vp. 587
22490:
22491: Raha-asia-aloite n:o 549.
22492:
22493:
22494:
22495:
22496: Lattula: Määrärahan osoittamisesta neljän järven vedenpinnan
22497: nostamiseen Vihannissa.
22498:
22499:
22500: E d u s k u n n a 11 e.
22501:
22502: Siika-Pyhäjokialue kuuluu kahteen suureen vettä n. 7 500 m3 vuorokaudessa. Alpuan seu-
22503: jokilaaksoon, jotka niihin virtaavine jokineen dun kasvava asutus kaipaisi kipeästi järveä viih-
22504: muodostavat Siikajoen ja Pyhäjoen vesistön. tyvyyden lisääjänä. Molemmista vesityshank-
22505: Pyhäjoen vesistöjärjestelyistä on valmistunut keista voitaisiin yhteisesti todeta, että ne muo-
22506: vesihallituksen toimesta suunnitelma, joka on dostavat mainion vesivaraston pohjavesivaroja
22507: ollut lausuntokierroksella mm. kunnissa. ajatellen. Vihanuin kunnan poikki kulkevaa
22508: Pyhäjoen vesistöjärjestelyyn kuuluu mm. kol- hiekkaharjua tullaan käyttämään yhä laajem-
22509: men järven (Kirkkojärven, Saarelanjärven ja massa määrin pohjaveden ottamiseen. Näin ol-
22510: Rantasenjärven) vesittäminen Vihannissa, jotta len olisi tärkeää, että pohjavesien riittävyy-
22511: voitaisiin pelastaa nämä järvet rämettymiseltä. destä huolehdittaisiin muodostamaila uusia jär-
22512: Toteutettuna tämä suunnitelma olisi hyödylli- viä.
22513: nen ja tarjoaisi viihtyvyyttä. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22514: Järvien vesittämisellä on ratkaiseva merkitys taen,
22515: Vihanuin kunnan tulevalle kehitykselle. Alpuan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22516: järven vesittämisen suunnitelma on ollut Oulun 1980 tulo- ja menoarvioon 1 150 000
22517: vesipiirin tehtävänä. Alpuan järven kohdalla markan määrärahan käytettäväksi laa-
22518: on todettava, että sen avulla voitaisiin turvata ditun suunnitelman mukaisesti neljän
22519: myös Outokumpu Oy:n Vihanuin kaivoksen järven vedenpinnan nostamiseksi Vihan-
22520: lisääntyvä vedentarve. Nykyisin kaivos käyttää nissa.
22521: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
22522:
22523: Eero Lattula
22524: 588 1979 vp.
22525:
22526: Raha-asia-aloite n:o 550.
22527:
22528:
22529:
22530:
22531: Lattula: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona maatila-
22532: talouden kehittämisrahastoon.
22533:
22534:
22535: E d u s kun n a 11 e.
22536:
22537: Maatilalain nojalla tapahtuvassa viljelmien Kehittämisrahastoluottojen myöntämisen tu-
22538: investointitoimien pääomahuollossa kehittämis- lee jatkua keskeytyksittä nykyistä korkeammilla
22539: rahaston varojen niukkuus haittaa tuntuvasti jo valtion rahoitusosuuksilla erityisesti sukupol-
22540: viljelijäin ikärakenteenkin nuorentumista puhu- venvaihdos- ja lisämaanostatilanteissa sekä tuo-
22541: mattakaan lisämaanosto- ja rakennustoiminnan tantorakennusten rakentamisessa. Nuorten ja
22542: rahoituksesta. kaikenikäisten muidenkin ihmisten työpaikan
22543: Elintarvikehuoltokyvyn ja maatalousvaltais- turvaaminen maatilatalouden piirissä on aivan
22544: ten kuntien runkoasutuks·en sekä väestö- ja ve- välttämätöntä.
22545: rotuspohjan turvaamisessa ollaan jo riskirajalla, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22546: jollei kyetä pikaisesti valtion rahoitusta maati- ta en,
22547: lataloudelle parantamaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22548: Kehitysalueiden pääomaköyhät kunnat eivät 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
22549: kykene auttavastikaan paikallisten rahalaitosten 30.32.60 lisäyksenä 30 000 000 mark-
22550: varoilla rahoittamaan niitä tarpeita, mitä nyky- kaa siirtona maatilatalouden kehittämis-
22551: aikainen maatilatalouden harjoittaminen vaatii. rahastoon.
22552: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
22553:
22554: Eero Lattula
22555: 1979 vp. 589
22556:
22557: Raha-asia-aloite n:o 5.51.
22558:
22559:
22560:
22561:
22562: Lattula: Korotetun määrärahan osoittamisesta kalansaaliin tal-
22563: teenoton ja käytön edistämiseen.
22564:
22565:
22566: Ed u sk unn alle.
22567:
22568: Vuoden 1980 tulo- ja menoarvioesitykseen tämänkin vuoden osalta katson, että ensi vuo-
22569: sisältyy määräraha kalansaaliin talteenottoa ja delle esitetty määräraha on riittämätön. Sitä on
22570: käyttöä edistäviin tarkoituksiin. On aivan oi- tarpeellista korottaa.
22571: kein ja välttämätöntä, että tällainen esitys on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22572: tehty. Asiallista ja oikeudenmukaista on myös ta en,
22573: se, että tästä määrärahasta voidaan maksaa ka- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22574: lasrajille myös hintatukea. 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
22575: Tutustuttuani kalastajien ongelmiin Oulun 30.37.42 lisäyksenä 500 000 markan
22576: -talousalueella eri kohteissa ja tietäessäni toi- määrärahan käytettäväksi kalansaaliin
22577: saalta tämän määrärahan riittämättömyyden jo talteenoton ja käytön edistämiseen.
22578: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
22579:
22580: Eero Lattula
22581: 590 1979 vp.
22582:
22583: Raha-asia-aloite n:o 552.
22584:
22585:
22586:
22587:
22588: Lattula: Määrärahan osoittamisesta lääningeologin ylimääräisten
22589: toimien perustamiseksi kehitysaluelääneihin.
22590:
22591:
22592: Ed u s kun n a 11 e.
22593:
22594: Eduskunta on vuoden 1971 tulo- ja menoar- luun, maaperää ja sen käyttöä koskevien kysy-
22595: vion perusteluissa kiinnittänyt huomiota mm. mysten osalta, toiminta arkistoivana viranomai-
22596: Pohjois- ja Itä-Suomen malminetsinnän ja sitä sena läänissä aluetta koskevan tutkimuksen ja
22597: palvelevan geologisen tutkimuksen aktivoimi- sitä palvelevien töiden osalta.
22598: seen. Lääningeologit korvaisivat erinomaisesti lää-
22599: Maamme kaikki tärkeimmät kaivokset sijait- neihin tarkoitetut ympäristönsuojelutarkastajat
22600: sevat kehitysaluelääneissä. On myös perusteltua ammattipätevyydellään. Lääningeologi poistaisi
22601: uskoa, että kaivostoimintaa voidaan vielä huo- niitä malminetsintään liittyviä puutteita, joita
22602: mattavasti lisätä geologista tutkimusta edistä- on olemassa paikallisen valistustoiminnan, työl-
22603: mällä ja malminetsintää tehostamalla sekä pe- lisyysvaroin tehtävän tutkimuksen ja jo suori-
22604: rustutkimuksen että sovelletun tutkimuksen tettujen tutkimusten tulosten keskitetyn tallen-
22605: osalta. tamisen osalta eikä virka-asemaltaan itsenäisenä
22606: Geologista tutkimusta ja malminetsintää teh- muodostaisi kaksinkertaisorganisaatiota malmin-
22607: dään valtion laitosten tai yhtiöiden sekä yksi- etsinnän piiriin.
22608: tyisten toimesta. Tämä työ vaatisi pitkälle ke- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
22609: hitettyä yhteistyötä. Varsinaisen eri organisaa- taen,
22610: tioiden välisen yhteistyön lisäksi olisi tarpeel-
22611: lista, että lääneissä olisi paikallinen viranomai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22612: nen, lääningeologi, jolle kuuluisi yleinen mal- 1980 tulo- ja menoarvioon 300 000
22613: minetsintävalistus, aloitteiden tekeminen geolo- markan määrärahan lääningeologin yli-
22614: gisista tutkimuskohteista, työllisyysvaroin ta- määräisen toimen perustamiseksi kehi-
22615: pahtuvan malminetsintään liittyvän tutkimuk- tysaluelääneihin.
22616: sen ohjaaminen, osallistuminen seutusuunnitte-
22617: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
22618:
22619: Eero Lattula
22620: 1979 vp. 591
22621:
22622: Raha-asia-aloite n:o 553.
22623:
22624:
22625:
22626:
22627: Lattula: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kainuun tie- ja
22628: vesirakennuspiirille uusien teiden tekemiseen.
22629:
22630:
22631: Eduskunnalle.
22632:
22633: Yleisten teiden kunnossapitoon varattuja Kostamus-projekti on omalta osaltaan lisän-
22634: määrärahoja on Kainuun tie- ja vesirakennus- nyt huomattavasti Kainuun piirin tieverkon
22635: piirin osalta vähennetty vuosi vuodelta vuo- käyttöä ja uusien teiden tarvetta. Harvan ja
22636: desta 1967 alkaen. Kustannustason nousua ja heikon tieverkon takia liikenne on suuntautu-
22637: inflaatiota ei määrärahojen jaossa ole lainkaan nut mm. yksityisille teille ja kuluttanut ne
22638: otettu huomioon. Tästä on ollut seurauksena nopeasti heikkoon kuntoon.
22639: että teiden kunto tiepiirin alueella on jatkuvasti Kainuun alueen tieverkoston pitäminen
22640: heikentynyt. Muun muassa öljysorateitä ei ole yleensä ja erityisesti Kostamus-projektista ai-
22641: enää voitu kunnostaa, vaan seurauksena on heutuvan liikenteen lisäyksen edellyttämässä
22642: ollut tiepeitteen loppuunkuluminen ja teiden kunnossa edellyttää, että alueelle varattuja mää-
22643: palautuminen jälleen sorateiksi. rärahoja, niin yleisten teiden kunnossapitoon
22644: Erityisen vaikeaksi tilanne muodostuu Kai- kuin uusien teiden rakentamiseen, korotetaan
22645: nuussa kelirikkojen aikana, Kelirikkoisten tei- huomattavasti siitä, mitä hallituksen tulo- ja
22646: den kuivatus-, kunnostus- ja vahvistustöihin menoarvioesityksessä vuodelle 1980 on esitetty.
22647: määrärahat ovat täysin riittämättömiä. Tilapäi- Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit·
22648: sillä työllisyysvaroilla on saatu kunnostettua taen,
22649: vain eräitä tärkeimpiä kohteita. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22650: Kunnossapitomäärärahojen ohella on myös 1980 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
22651: uusien teiden tekemiseen varattuja määrärahoja 3 000 000 markkaa Kainuun tie- ja vesi-
22652: Kainuun tie- ja vesirakennuspiirin osalta jatku- rakennuspiirille käytettäväksi uusien tei-
22653: vasti vähennetty. den tekemiseen.
22654: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
22655:
22656: Eero Lattula
22657: 592 1979 vp.
22658:
22659: Raha-asia-aloite n:o .5.54.
22660:
22661:
22662:
22663:
22664: Lattula: Määrärahan osoittamisesta Raaheen johtavan väylän
22665: ruoppaamiseksi.
22666:
22667:
22668: E d u s k u n n a 11 e.
22669:
22670: Raahen kaupunkiin johtava meriväylä on Bac- Rautaruukin tuotantoa, koska mahdollisessa
22671: hus-matalikon takia suurille ja suurehkoille haaksirikkotapauksessa väylä voi tukkeutua pit-
22672: aluksille vaarallinen. Jo aikoinaan Raahen väy- kiksi ajoiksi eikä sen kiertämiseen ole mahdol-
22673: lää suunniteltaessa todettiin Bachus-matalikon lisuuksia. Rautaruukin kuljetusten pysähtyessä
22674: olemassaolo ja vaarallisuus. Alunperin oli tar- taloudelliset kustannukset saattavat nousta
22675: koituksena poistaa tämä matalikko tai ainakin ajoissa suoritetun ruoppauksen vaatimia kus-
22676: ruepata sen kautta kulkeva meriväylä riittävän tannuksia huomattavasti suuremmiksi.
22677: syväksi, mutta määrärahojen loppumisen vuoksi Laaditun kustannusarvion mukaan Bachus-
22678: työ jäi suorittamatta. matalikon ruoppaaminen vaatisi 1,1 milj. mark-
22679: Bachus-matalikon vaarallisuus tulee ajan mit- kaa.
22680: taan entistä suuremmaksi sitä mukaa kuin Rau- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
22681: taruukin kuljetukset lisääntyvät. Erittäin vai- taen,
22682: keaksi tilanne kehittyy heti, kun Rautaruukkiin
22683: suunniteltu toinen masuuni valmistuu. Lisään- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22684: tyviin merikuljetuksiin on silloin käytettävä ny- 1980 tulo- ja menoarvioon 1100 000
22685: kyistä huomattavasti suurempia aluksia. markan määrärahan Raahen kaupunkiin
22686: Jo nyt saattaa Bachus-matalikko vaarantaa johtavan meriväylän ruoppaamiseksi.
22687: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
22688:
22689: Eero Lattula
22690: 1979 vp. 593
22691:
22692: Raha-asia-aloite n:o 555.
22693:
22694:
22695:
22696:
22697: Lattula: Määrärahan osoittamisesta kehitysalueiden kunnille
22698: kauko- ja aluelämpökeskusten sekä johtoverkostojen rakenta-
22699: miseen.
22700:
22701:
22702: Eduskunnalle.
22703:
22704: V aitiovallan tulisi ryhtyä toimenpiteisiin lisä- 3. pääomaköyhällä alueella investoinnit jou-
22705: tyn valtionrahoituksen osoittamiseksi kehitys- dutaan suorittamaan oman rahoituksen puut-
22706: alueiden ( I ja II vyöhyke) kunnille niiden in- tuessa yksinomaan lainavaroilla, lyhyellä takai-
22707: vestointien rahoittamiseksi, jotka kohdistuvat sinmaksuajalla ja korkealla korolla. Lisäksi riit-
22708: kauko- ja aluelämpökeskusten sekä johtoverkos- tävää määrää lainoitusta harvoin saadaan.
22709: ton rakentamiseen. Sen lisäksi, että rahoituksel- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22710: la edistettäisiin siirtymistä kotimaisen poltto- taen,
22711: aineen käyttöön, samalla myös valtio tulisi an-
22712: tamaan tukensa niiden ylimääräisten kustannus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22713: ten maksamiseen, joita aiheutuu, kun 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
22714: 1. taajamat ovat pinta-alaltaan laajat ja siitä 32.44.40 lisäyksenä 10 000 000 mark-
22715: johtuen lämmönsiirtoverkoston pituus muodos- kaa kehitysalueiden kunnille kauko- ja
22716: tuu suureksi, aluelämpökeskusten sekä johtoverkoston
22717: 2. lämpökeskuksia joudutaan rakentamaan rakentamiseen.
22718: useita ja niiden käyttö- ja rakentamiskustannuk-
22719: set kohoavat keskitettyä ratkaisua suuremmiksi,
22720: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
22721:
22722: Eero Lattula
22723:
22724:
22725:
22726:
22727: 75 0879007181
22728: 594 1979 vp.
22729:
22730: Raha-asia-aloite n:o 556.
22731:
22732:
22733:
22734:
22735: Lattula: Määrärahan osoittamisesta pienyrityslainoja varten.
22736:
22737:
22738: E d u s k u n n a 11 e.
22739:
22740: Huolimatta pääomahuollon monipuolistumi- sesti ylimitoitetun turvaavan vakuuden puuttu-
22741: sesta ja rahoituslähteiden lukumäärän kasvusta minen. Elinkeinoelämän kehittämisen kannalta
22742: muodostaa pääomansaanti kaikille yrittäjille, olisi tärkeätä, että helpotettaisiin pääoman
22743: mutta varsinkin pienyrittäjille, jatkuvan huo- saantia julkisin varoin ottaen tietty luottoriski.
22744: lenaiheen. Lisäksi on ollut havaittavissa, että Hyvänä esimerkkinä tällaisesta on Kehitysalue-
22745: valtion toimenpiteet yritysten pääoman saan- rahasto Oy:n toiminta, mutta samanlaisia toi-
22746: nin helpottamiseksi ovat liian yksipuolisesti menpiteitä pienyritystoiminnan kehittämiseksi
22747: kohdistuneet teollisiin yrityksiin. Teollisilla yri- tarvitaan myös muualla maassamme.
22748: tyksillä on kieltämättä huomattava merkitys, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22749: mutta on muistettava, että palveluelinkeinojen taen,
22750: kuten kaupan suhteellinen osuus on jatkuvassa
22751: kasvussa ja niillä on merkittävä työllisyyttä vä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22752: littömästi tai välillisesti lisäävä vaikutus. 1980 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
22753: Eräs vaikeus, joka pienyrittäjällä on pääoman 30 000 000 markan määrärahan pienyri-
22754: saannissa, on lainanantajan vaatiman, tavalli- tyslainoja varten.
22755: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
22756:
22757: Eero Lattula
22758: 1979 vp. 595
22759:
22760: Raha-asia-aloite n:o 557.
22761:
22762:
22763:
22764:
22765: Lattula: Määrärahan osoittamisesta turvebrikettitehtaan perusta-
22766: miseksi Vaalan Pelsonsuolle.
22767:
22768:
22769: E d u s k u n n a 11 e.
22770:
22771: Suoritettujen tutkimusten mukaan Pelson Kun Pelsonsuon turvevarat slJaltsevat suh-
22772: suoalueen turvevarat ilmakuivaksi polttotur- teellisen kaukana suurista käyttöpisteistä, olisi
22773: peeksi muutettuina ovat noin 10 milj. tonnia. niiden jalostusasteen nostaminen briketöinnillä
22774: Pelsonsuon turve on pääosaltaan saravaltaista ja jyrsinturvetta korkeammaksi hyvin perusteltua.
22775: se kuuluu parhaiten maatuneisiin mitä maam- Kun Vaala on lisäksi vaikeaa alityöllisyys- ja
22776: me laajemmilta suoalueilta tavataan. Lisäksi sen kehitysaluetta, olisi brikettitehtaan perustami-
22777: lämpöarvo on maamme turpeiden keskimääräis- nen Pelsonsuolle merkittävä kehitysaluepoliitti-
22778: tä lämpöarvoa korkeampi ja tuhkapitoisuus koh- nenkin toimenpide.
22779: tuullinen. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22780: Pelson suoalue on saatavissa nopeasti mitta- taen,
22781: vaankin turvetuotantoon, koska se on valtion että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22782: omistuksessa ja peruskuivatettu. Valtion poltto- 1980 tulo- ja menoarvioon 150 000 mar-
22783: ainekeskuksella on Pelson suoalueesta noin kan määrärahan Vaalaan perustettavan
22784: 1 000 hehtaaria. turvebrikettitehtaan ja turpeen hyväksi-
22785: käytön tutkimiseksi.
22786: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
22787:
22788: Eero Lattula
22789: 596 1979 vp.
22790:
22791: Raha-asia-aloite n:o 5.58.
22792:
22793:
22794:
22795:
22796: Lattula: Määrärahan osoittamisesta alkoholijuomien käytön vä-
22797: hentämistä tarkoittavan asennekampanjan toimeenpanemi-
22798: seksi.
22799:
22800:
22801: E d u s k u n n a 11 e.
22802:
22803: Eduskunnan toivomus tehokkaasta alkoholi- Yhteiskunnalliseen tiedotustoimintaan eri-
22804: haittoja koskevasta valistustoiminnasta on to- koistuneiden mainostoimistojen arvioiden mu-
22805: teutettavissa vain puolueettoman elimen, so- kaan pitkän tähtäimen asennekampanjaan tar-
22806: siaali- ja terveysministeriön johdolla. Ministe- vitaan vähintään miljoona markkaa.
22807: riön raittius- ja alkoholiosaston tukena on jo Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22808: neuvottelukunta, joka voisi toimia myös valis- taen,
22809: tus- ja asennekasvatustoiminnan neuvoa-anta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22810: vana elimenä. Ministeriö voisi luonnollisesti 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
22811: edelleenkin antaa tehtäviä sekä Alkolle että markkaa käytettäväksi sosiaali- ja ter-
22812: raittiusliikkeelle, mutta sen tulisi laatia toimin- veysministeriön johdolla toimeenpanta-
22813: nalle suuntaviivat ja sopia työnjaosta eri eli- vaan alkoholijuomien käytön vähentä-
22814: mien kanssa. mistä tarkoittavaan asennekampanjaan.
22815: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
22816:
22817: Eero Lattula
22818: 1979 vp. 597
22819:
22820: Raha-asia-aloite n:o 559.
22821:
22822:
22823:
22824:
22825: Lattula: Korotetun määrärahan osoittamisesta malminetsintään
22826: ja sitä palvelevan geologisen tutkimuksen edistämiseen kehi-
22827: tysalueilla.
22828:
22829:
22830: E d u s k u n n a 11 e.
22831:
22832: Pohjois-Suomen malminetsinnän ja sitä palve- kittelemaa näytettä. Näiden näytteiden jatko-
22833: levan geologisen tutkimuksen aktivoimiseksi ja tutkimus koeporauksineen olisi erittäin tär-
22834: tehostamiseksi on vuodesta 1971 lähtien toteu- keää. Varaamalla riittävät tutkimusvarat pys-
22835: tettu useita tutkimusohjelmia geotieteellisten tyttäisiin Pohjois-Suomen piilevät voimavarat
22836: laitosten ja erillisten tutkimusryhmien suorit- saamaan hyödynnetyiksi ja näin tukemaan
22837: tamina. Vuonna 1974 tähän tarkoitukseen käy- alueen kehitystä.
22838: tettiin n. 2,2 mmk, vuonna 1975 2 mmk ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22839: esitys vuodelle 1976 oli 1,7 mmk. taen,
22840: Edellä kuvattu kehitys ei tunnu mielekkääl-
22841: tä. Esim. Oulun läänin tarve ylittäisi ko. mää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22842: rärahan. Oulun läänissähän alueen maakunta- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
22843: liitot yhdessä malminetsintäorganisaatioiden 32.70.21 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
22844: kanssa suorittivat vuosina 1972-73 malminet- käytettäväksi malminetsintään ja sitä
22845: sintäkilpailun, jonka tuloksena kertyi yhteensä palvelevan geologisen tutkimuksen edis-
22846: 1 604 asiantuntijoiden mielenkiintoiseksi Juo-- tämiseen kehitysalueilla.
22847: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
22848:
22849: Eero Lattula
22850: 598 1979 vp.
22851:
22852: Raha-asia-aloite n:o 560.
22853:
22854:
22855:
22856:
22857: Lattula: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiin rintamasotilas-
22858: eläkkeisiin.
22859:
22860:
22861: E d u s k u n n a 11 e.
22862:
22863: Maamme raskaina vuosina sotaveteraanimme nössä päästäisiin, on valtion osuutta lainoituk-
22864: turvasivat itsenäisen ja vapaan Suomen. Koko sessa veteraanien asuntorakennustoiminnassa li-
22865: yhteiskuntamme on heille kunniavelassa. Sen sättävä nykyisestä määrästä ja puutteellisissa
22866: vuoksi velvollisuutemme on yhteisvoimin tur- asunnoissa elävät veteraanit asetettava sen saan-
22867: vata heille niin taloudellisesti kuin terveydelli- nissa etualalle. Samoin on vähävaraisten ja va-
22868: sestikin ahdingoista vapaa elämän lopputaival. rattomien veteraanien asumistukea nostettava.
22869: Nykyinen monien kompromissien jälkeen ai- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22870: kaansaatu rintamamiesten eläkelaki ei ole lähes- taen,
22871: kään sellainen kuin sen pitäisi olla. Sen vuoksi
22872: on kaikilta tahoilta vaadittava hallitukselta pi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22873: kaisia parannusesityksiä lakiin. Samoin on jo 1980 tulo- ja menoarvioon luvun 33.21
22874: seuraavan vuoden budjettiin varattava sotiem- uudelle momentille 50 000 000 mark-
22875: me veteraaneille ylimääräisiä määrärahoja. kaa ylimääräisten rintamasotilaseläkkei-
22876: Asunto-olosuhteet ovat monella veteraanilla den maksamiseksi hädänalaisessa ase-
22877: täysin puutteelliset. Niissä on tunnetusti paljon massa oleville rintamasotilastunnuksen
22878: korjaamisen varaa. Jotta tähän todella käytän- omaaville kansaneläkettä saaville.
22879: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
22880:
22881: Eero Lattula
22882: 1979 vp. 599
22883:
22884: Raha-asia-aloite n:o .561.
22885:
22886:
22887:
22888:
22889: Lattula: Määrärahan osoittamisesta rintamasotilaiden ylimääräi-
22890: seen asumistukeen.
22891:
22892:
22893: E d u s k u n n a 11 e.
22894:
22895: Maamme raskaina vuosina sotaveteraa- korjaamisen varaa. Jotta tähän todella käytän-
22896: nimme turvasivat itsenäisen ja vapaan Suomen. nössä päästäisiin, on valtion osuutta lainoituk-
22897: Koko yhteiskuntamme on heille kunniavelassa. sessa veteraanien asuntorakennustoiminnassa li-
22898: Sen vuoksi velvollisuutemme on yhteisvoimin sättävä nykyisestä määrästä ja puutteellisissa
22899: turvata heille niin taloudellisesti kuin tervey- asunnoissa elävät veteraanit asetettava sen saan-
22900: dellisestikin ahdingoista vapaa elämän lopputai- nissa etualalle. Samoin on vähävaraisten ja va-
22901: vaL rattomien veteraanien asumistukea nostettava.
22902: Nykyinen monien kompromissien jälkeen ai- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22903: kaansaatu rintamamiesten eläkelaki ei ole lähes- taen,
22904: kään sellainen kuin sen pitäisi olla. Sen vuoksi
22905: on kaikilta tahoilta vaadittava hallitukselta pi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22906: kaisia parannusesityksiä lakiin. Samoin on jo 1980 tulo- ja menoarvioon luvun 33.21
22907: seuraavan vuoden budjettiin varattava sotiem- uudelle momentille 10 000 000 mark-
22908: me veteraaneille ylimääräisiä määrärahoja. kaa rintamasotilaiden ylimääräiseen asu-
22909: Asunto-olosuhteet ovat monella veteraanilla mistukeen.
22910: täysin puutteelliset. Niissä on tunnetusti paljon
22911: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
22912:
22913: Eero Lattula
22914: 600 1979 vp.
22915:
22916: Raha-asia-aloite n:o 562.
22917:
22918:
22919: Lattula: Määrärahan osoittamisesta huumevalistustyön tehosta-
22920: miseen.
22921:
22922:
22923: E d u s k u n n a 11 e.
22924:
22925: Hallituksen esitykseen eduskunnalle valtion toon ja huumaavien aineiden maahantuonnin
22926: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1976 liittyy kat- estämiseen.
22927: saus kansantalouden ja valtiontalouden kehitys- Huumausaineiden käytön vastainen valistus-
22928: näkymiin vuosina 1977-1980. Siinä sanotaan toiminta on meidän maassamme ollut puutteel-
22929: mm., että suunnittelukaudella pyritään tehos- lisesti järjestettyä. Sosiaali- ja terveysministeriö
22930: tamaan toimintaa, joka tähtää päihteiden vää- on muutamana vuonna julkaissut varsin suu-
22931: rinkäytön aiheuttamien haittavaikutusten vä- rina painoksina asiaa käsitteleviä taitelehtisiä.
22932: hentämiseen. Kun kohdan nimiönä on päihdyt- Varsinaisina uranuurtajina ovat toimineet rait-
22933: tävien aineiden väärinkäytön ehkäiseminen ja tiusjärjestöt, jotka jo viime vuosikymmenen lo-
22934: huolto, on ilmeisesti tarkoitus tehostaa myös- pulla julkaisivat useita julisteita ja taitelehtisiä
22935: kin päihteiden käytön ehkäisyä. ja muuta opetus- ja valistusmateriaalia.
22936: Muutama vuosi sitten suoritettujen päihde- Vuoden 1974 tulo- ja menoarvioon eduskun-
22937: tapauslaskelmien mukaan alkoholijuomat ovat ta merkitsi momentille 29.99.54 ( huumaus-
22938: jatkuvasti yleisin päihde maassamme. Ainakin aineiden käytön vastustaminen) 200 000 mar-
22939: neljä viidestä päihdetapauksesta, sellaisesta, kan suuruisen määrärahan opetusministeriön
22940: jossa oli joko hakeuduttu hoitoon tai jouduttu käytettäväksi. Ministeriöllä ei kuitenkaan ollut
22941: siihen sosiaaliviranomaisten tai lääkintäviran- tähän asiaan perehtyneitä virkamiehiä ja -eli-
22942: omaisten toimesta, oli alkoholitapauksia. miä. Siksi määrärahan käyttö on jäänyt varsin
22943: Muiden päihdyttävien aineiden väärinkäytön sa ttumanvaraiseksi.
22944: lisääntyminen on eräiden tietojen mukaan py- Kun sosiaali- ja terveysministeriön raittius-
22945: sähtynyt. Ainakaan hoitoon ei hakeuduta mer- ja alkoholiasiain osasto ohjaa ja johtaa alkoholi-
22946: kittävästi enemmän kuin aikaisemmin. Sen si- juomien käytön ehkäisyä tarkoittavaa valistus-
22947: jaan poliisin tietoon tulleet huumausainerikok- toimintaa, olisi nähdäksemme mielekästä vas-
22948: set ovat jatkuvasti kas:vaneet. Kun huumaus- taisuudessa uskoa myös muiden päihteiden käy-
22949: ainerikoksia tuli vuonna 1969 ilmi koko maassa tön ehkäisyä tarkoittava valistustoiminta sen
22950: 497, tuli niitä vuonna 1972 jo 10 514 ja viime hoidettavaksi.
22951: vuonna 21 298. Käsitykseni mukaan tehokkaaseen muiden
22952: Meillä ei ole suoritettu arviota huumaus- huumausaineiden kuin alkoholin käytön ehkäi-
22953: aineiden käyttäjien nykyisistä määristä, mutta semistä tarkoittavaan valistustoimintaan tarvi-
22954: Ruotsissa on esitetty äskettäin julkisuudessa, taan verraten suuria summia. Kun toiminta
22955: että Tukholmassa on noin 5 000 ja muissa kuitenkin toistaiseksi on yksityiskohtaisemmin
22956: osissa maata noin 5 000 huumausaineiden var- suunnittelematta ja järjestämättä, voitaisiin tar-
22957: sinaista väärinkäyttäjää. Nämä tarvitsevat an- koitukseen ensi vuoden tulo- ja menoarvioon
22958: noksensa päivittäin ja joutuvat maksamaan sii- merkitä lisäyksenä suhteellisen pieni määräraha.
22959: tä 200-300 kruunua. Kun heillä ei yleensä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22960: ole vakinaisia tuloja, joutuvat he hankkimaan ta en,
22961: nämä rahat rikollisella toiminnalla, joko välit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22962: tämällä huumausaineita toisille käyttäjille tai 1980 tulo- ja menoarvioon luvun 33.51
22963: syyllistymällä omaisuusrikoksiin. uudelle momentille 300 000 markkaa
22964: Meillä on huumausainekysymystä käsiteltäes- valtionapuna muiden päihteiden kuin
22965: sä kiinnitetty päähuomio väärinkäyttäjien huol- alkoholijuomien aiheuttamien haittojen
22966: ehkäisemiseen.
22967: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
22968:
22969: Eero Lattula
22970: 1979 vp. 601
22971:
22972: Raha-asia-aloite n:o 563.
22973:
22974:
22975:
22976:
22977: Lattula: Määrärahan osoittamisesta maksuttoman kuntoutushoi-
22978: don järjestämiseksi rintamasotilastunnukseen oikeutetuille.
22979:
22980:
22981: E d u s k u n n a II e.
22982:
22983: Sodanaikaisten rintamaolosuhteiden vaiku- toon verrattuna. On enemmän kuin kohtuullis-
22984: tuksesta rintamasotilaat sairastavat ja ovat ta, että rintamaolosuhteissa terveytensä vaaran-
22985: yleensä alttiita sairauksille keskimäärää run- taneet saavat yhteiskunnalta tällaisen hoidon
22986: saammin. Jo tästäkin syystä sairauksia ennalta maksutta.
22987: ehkäisevä terveydenhoito on heille erittäin tär- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22988: keätä. Kuntoutuslaitoksilla, joita maassamme taen,
22989: on jo useita, tapahtuva hoito ja kunnon kohot-
22990: taminen on myös yhteiskunnalle paljon halvem- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22991: paa kuin sairaaloissa tapahtuva sairauden hoi- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
22992: to. Oman lukunsa muodostavat ne sodassa lie- 33.85.56 lisäyksenä 12 000 000 mark-
22993: vemmin tai vaikeammin haavoittuneet, joille kaa käytettäväksi kuntoutuslaitoksissa
22994: kuntoutus on aivan välttämätöntä. tapahtuvan maksutloman kuntoutushoi-
22995: Puhumattakaan yhteiskunnan velvollisuudes- don järjestämiseksi hoidon tarpeessa ole-
22996: ta rintamamiehiämme kohtaan on myös todet- ville rintamasotilastunnukseen oikeute-
22997: tava kuntoutuksen taloudellisuus sairaanhoi- tuille henkilöille.
22998: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
22999:
23000: Eero Lattula
23001:
23002:
23003:
23004:
23005: 76 0879007181
23006: 602 1979 vp.
23007:
23008: Raha-asia-aloite n:o 564.
23009:
23010:
23011:
23012:
23013: Lattula: Määrärahan osoittamisesta Kainuun Metsätyömieskoti-
23014: yhdistykselle.
23015:
23016:
23017: E d u s k u n n a 11 e.
23018:
23019: Kainuun Metsätyömieskotiyhdistys r.y. toimii tua ilman uusia tuntuvia vuokrankorotuksia,
23020: Puolangalla ja on rakentanut tänne vanhoille Puolangan kunnanhallitus esittää, että Kainuun
23021: metsureille 36 huoneistoa ja tarpeelliset huol- Metsätyömieskotiyhdistys r.y:lle voitaisiin ryh-
23022: totilat käsittävän rakennuskompleksin, joka on tyä myöntämään vuosittaisavustusta valtion
23023: valmistunut vuonna 1974. Koko toimintansa tulo- ja menoarvion puitteissa.
23024: ajan tätä yleishyödyllistä yhdistystä ovat kuiten- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23025: kin vaivanneet rakentamisen aiheuttamat rahoi- taen,
23026: tusvaikeudet, minkä vuoksi metsätyömieskodin että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
23027: vuokrat on jouduttu pitämään huomattavan den 1980 tulo- ja menoarvioon
23028: korkealla tasolla. Jotta yhdistyksen erittäin 70 000 markan määrärahan Kainuun
23029: tärkeä toiminta voisi tulevaisuudessa tapah- Metsätyömieskotiyhdistys r.y:lle.
23030: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
23031:
23032: Eero Lattula
23033: 1979 vp. 603
23034:
23035: Raha-asia-aloite n:o 565.
23036:
23037:
23038:
23039:
23040: Lattula: Määrärahan osoittamisesta Sotainvalidien Veljesliitolle
23041: sotavammaisten aseman parantamiseksi.
23042:
23043:
23044: E d u s k u n n a 11 e.
23045:
23046: Vuodesta 1944 lähtien ovat sotainvalidit jär- joonaa markkaa, myönnettäisiin valtion budje-
23047: jestäneet maassamme joka syksy keräyksen, jon- tissa Sotainvalidien Veljesliitolle, merkitsisi se
23048: ka tuotto on ollut viime vuosina lähes 5 mil- kultakin kansalaiselta vain runsaan yhden mar-
23049: joonaa markkaa. Suomessa on vielä noin 43 000 kan lahjoitusta sotainvalidiemme aseman paran-
23050: sotavammaista. Heidän ikääntyessään vaikeutuu tamiseksi.
23051: omatoimineo keräysten järjestäminen huomat- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23052: tavasti. ta en,
23053: Kun Sotainvalidien Veljesliitto täyttää ensi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23054: vuonna 40 vuotta, tulisi liitolle myöntää ensi 1980 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
23055: vuodelle ja siitä eteenpäin määräraha valtion markan määrärahan Sotainvalidien V el-
23056: budjettiin. jesliitolle sotavammaisten aseman paran-
23057: Kun keräysvaroja vastaava avustus, 5 mil- tamiseksi.
23058: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
23059:
23060: Eero Lattula
23061: 604 1979 vp.
23062:
23063: Raha-asia-aloite n:o 566.
23064:
23065:
23066:
23067:
23068: Lattula: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorten työttö-
23069: myyden lieventämiseen.
23070:
23071:
23072: E d u s k u n n a 11 e.
23073:
23074: Yhteisvoimin pystymme luomaan Suomesta Nuorisotyöttömyyden poistamiskeinoina olen
23075: maan, jossa jokainen nuori, jokainen kansalai- esittänyt 20. 4. 1979 päivätyssä toivomusaloit-
23076: nen voi kokea turvallisuutta ja viihtyvyyttä. teessani n:o 1314 25 kohdan ohjelman.
23077: Työttömyyden määrätietoinen torjunta edellyt- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23078: tää nykyistä pitkäjänteisempää talouspolitiikkaa, taen,
23079: elinkeinoelämän toimintaedellytysten kohenta-
23080: mista, maan investointitoiminnan elvyttämistä, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23081: tuottavuuden parantamista ja kilpailukyvyn li- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
23082: säämistä. Jokaisen suomalaisen hyvinvointi on 34.50.61 lisäyksenä 20 000 000 mark-
23083: viime kädessä riippuvainen elinkeinoelämän kaa nuorten työttömyyden lieventämi-
23084: elinvoimasta. Työttömyyden eri osa-alueiden seen.
23085: ongelmat voidaan parhaalla mahdollisella tavalla
23086: vain tätä kautta poistaa.
23087: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
23088:
23089: Eero Lattula
23090: 1979 vp. 605
23091:
23092: Raha-asia-aloite n:o 567.
23093:
23094:
23095:
23096:
23097: Laurila: Määrärahan osoittamisesta Porvoon maalaiskunnassa
23098: sijaitsevan Fladan vesitien ruoppaukseen.
23099:
23100:
23101: E d u s k u n n a II e.
23102:
23103: Porvoon maalaiskunnan alueella SlJaitsevan Fladan ves~t1en aukipito olisi syytä aloittaa
23104: Fladan vesitien käyttömahdollisuudet ovat vii- mitä pikimmin, kun se on vielä mahdollista.
23105: me vuosina huvenneet olemattomiin mainitun Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23106: vesitien villiintyneen umpeenkasvun vuoksi. taen,
23107: Fladan vesitiellä olisi auki pidettynä suuri
23108: merkitys sekä alueen vakituisten asukkaiden että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
23109: vesitienä että koko Porvoon saariston virkis- den 1980 tulo- ja menoarvioon mo-
23110: tyskäytön kannalta. mentille 31.26.77 200 000 markan mää-
23111: Ympäristönsuojeluun liittyvät näkökohdat tu- rärahan Porvoon maalaiskunnassa sijait-
23112: lisi myös Fladan vesitien yhteydessä ottaa huo- sevan Fladan vesitien auki pitämistä var-
23113: mioon, sillä Fladan ruoppauksella olisi suuri ten.
23114: merkitys vesien luonnollisten virtausten kan-
23115: nalta.
23116: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
23117:
23118: Ritva Laurila
23119: 606 1979 vp.
23120:
23121: Raha-asia-aloite n:o 568.
23122:
23123:
23124:
23125:
23126: Laurila: Korotetun määrärahan osoittamisesta Lastenlinnan kun-
23127: tainliiton sairaalan käyttökustannusten valtionapuun.
23128:
23129:
23130: E d u s k u n n a 11 e.
23131: Lastenlinnan kuntainliiton sairaala toimii toi- joamista ja kouluvaikeuksia. Lastenneurologian
23132: saalta lastentautien ja lastenneurologian, toi- potilasainesta ovat olleet lisäämässä synnynnäi-
23133: saalta lastenpsykiatrian osastonsa muodossa ai- set vauriot, liikenneonnettomuudet ja kotitapa-
23134: nutlaatuisena sairaalana maassamme lasten ja turmat sekä lasten pahoinpitelyt.
23135: nuorten terveyden hyväksi. Sairaalan omista- Lastenlinnan sairaala ei saa lakisääteis.tä val-
23136: jana ja ylläpitäjänä on yhteensä sadan kunnan tionapua. Kuntainliiton kunnat maksavat pää-
23137: muodostama kuntainliitto. Sairaala tekee myös osaltaan sen kustannukset. Siksi on kiitettävää,
23138: erillissopimuksia muiden kuin omistajakuntien- että talousarvioon sisältyy harkinnanvarainen
23139: sa kanssa lasten ja nuorten hoitamiseksi sai- määräraha Lastenlinnan sairaalalle. Sitä har-
23140: raalassa. kittaessa on otettu huomioon yleinen kustan-
23141: Lastenlinnan sairaalassa on kaikkiaan 170 nusten nousu, mutta ei Lastenlinnan potilas-
23142: sairaansijaa. Siellä hoidettavat hstenneurologi- aineksen raskashohoisemmaksi muuttumisen
23143: set ja lastenpsykiatriset potilaat eivät voi tulla aiheuttamia kustannusten lisäyksiä.
23144: hoidetuiksi missään muualla maassamme ai- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23145: nakaan vielä nykyään. Kehitteillä on tosin taen,
23146: suunnitelmia tämäntyyppisten palvelujen tar-
23147: joamiseksi tulevaisuudessa myös muuaLla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23148: Kummankin erityisHnjan potilasaines on vii- 1980 tulo- ;a menoarvioon momentille
23149: me vuosina yhä lisääntynyt ja vaikeutunut. 33.76.38 kaikkiaan 3 500 000 markan
23150: Lastenpsykiatrian osasto heijastaa yleistä yh- määrärahan valtionavustuksena Lasten-
23151: teiskunnallista juurettomuutta, perheiden ha- linnan sairaalan käyttökustannuksiin.
23152: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
23153:
23154: Ritva Laurila
23155: 1979 vp. 607
23156:
23157: Raha-asia-aloite n:o 569.
23158:
23159:
23160:
23161:
23162: Leppänen: Määrärahan osoittamisesta tukkuliikkeiden ja kaup-
23163: piaiden välisten sopimusten mahdollisen kohtuuttomuuden
23164: selvittämiseen.
23165:
23166:
23167: E d u s k u n n a 11 e.
23168:
23169: Tukkuliikkeiden kasvaessa nama ovat otta- Itsenäisen pienyrittäjäkauppiaan aseman tur-
23170: neet itselleen osittain itsenäiselle vähittäiskau- vaamiseksi tulisi yhteiskunnan toimesta suo-
23171: palle kuuluvia asioita omiin käsiinsä, kuten esi- rittaa sopimusten mahdollisesta kohtuuttomuu-
23172: merkiksi tukkuliikkeet omistavat usein ne huo- desta perusteellinen tutkimus, jotta liiallinen
23173: neistot, joissa kauppias harjoittaa yritystään tai riippuvuussuhde saataisiin tarvittaessa lainsää-
23174: tukkuliikkeet ovat päävuokralaisina ja ovat vain däntöteitse puretuksi.
23175: edelleen vuokranneet huoneiston kauppiaalle, Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
23176: sekä monella muulla ~avalla ovat saattaneet tavasti,
23177: kauppiaan criippuvaiseksi tukkuliikkeen toimin-
23178: tavallasta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23179: Tällöin tukkuliikkeiden ja kauppiaiden kes- 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000
23180: ken on solmittu sen tyyppisiä toimintasopimuk- markkaa tukkuliikkeiden ja kauppiaiden
23181: sia, jossa kauppiaan itsenäinen asema on tullut välisten sopimusten kohtuuttomuuden
23182: uhatuksi. Tämä koskee myös polttoaineiden tutkimuksen suorittamista varten.
23183: jakeluyhtiöitä ja niiden yrittäjiä.
23184: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
23185:
23186: Urpo Leppänen
23187: 608 1979 vp.
23188:
23189: Raha-asia-aloite n:o 570.
23190:
23191:
23192:
23193:
23194: Leppänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asuntolai-
23195: noihin asuntolainoitettujen vuokra- ja asunto-osuuskunta-
23196: asuntojen omaksi lunastamista varten.
23197:
23198:
23199: E d u s k u n n a 11 e.
23200:
23201: Suomen kansan valtaenemmistö haluaa asua tömiä. Oman asunnon lunastusaluetta on huo-
23202: omassa omist:etussa asunnossa. Kuitenkin maas- mattavasti laajennettava hallituksen esittämästä.
23203: samme on rakennettu erityyppisiä vuokra-asun- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
23204: toja erittäin paljon, jolloin omaa asuntoa halua- nioittavasti,
23205: vatkin ovat joutuneet vuokra-asuntoon korkeita
23206: vuokria maksamaan. Vuokrarahalla pitkällä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23207: maksuajalla asianomainen täysin pystyy Junas- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
23208: tamaan asunnon omakseen. Hallituksen vuoden 26.12.84 lisäyksenä 10 000 000 mark-
23209: 1980 tulo- ja menoaTViossa esittämä määräraha kaa käytettäväksi vuokra-asuntojen
23210: ja perusteet ovat lunastustoimintaan riittämät- omaksi lunastamiseen myönnettäviin
23211: valtion lainoihin.
23212: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
23213:
23214: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo
23215: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
23216: 1979 vp. 609
23217:
23218: Raha-asia-aloite n:o 571.
23219:
23220:
23221:
23222:
23223: Leppänen: Määrärahan osoittamisesta ydinvoiman vastaiseen tie-
23224: dotustoimintaan puolueettomille järjestöille.
23225:
23226:
23227: E d u s k u n n a II e.
23228:
23229: Ydinvoiman puolustajat käyttävät erittäin tust01mmtaan saada myös yhteiskunnan tukea.
23230: suuria summia ydinvoimamyönteiseen propagan- Tämä on todellista kansanvaltaa.
23231: daan. Näistä varoista osa on käytännössä yhteis- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
23232: kunnan varoja, koska kysymyksessä on valtio- tavasti,
23233: johtoinen yhtiö. Tämän vuoksi tasapuolisuuden
23234: nimissä ja koska Suomen sitominen energiantuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23235: tannossa ydinvoimaan on perustavaa laatua oleva 1980 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
23236: ajatusvirhe, tulisi ydinvoiman vastaiseen tiedo- kaa ydinvoiman vastaiseen tiedotustoi-
23237: mintaan puolueettomille järjestöille.
23238: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
23239:
23240: Urpo Leppänen
23241:
23242:
23243:
23244:
23245: 77 0879007181
23246: 610 1979 vp.
23247:
23248: Raha-asia-aloite n:o 572.
23249:
23250:
23251:
23252:
23253: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta suunnitelman laatimi-
23254: seksi virkavaltaisuuden poistamiseksi valtionhallinnossa.
23255:
23256:
23257: E d u s k u n n a 11 e.
23258:
23259: Byrokratia on levinnyt maassamme kuin syö- tolle byrokratian supistamisen laajan ja koko-
23260: pä. Kansalaiset kokevat laajasti olevansa virka- naisvaltaisen suunnitelman laatimiseksi.
23261: valtaisuuden ja paperisodan armoilla. Kun pu- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
23262: heista huolimatta hallitus ei ole ryhtynyt mihin-
23263: kään toimenpiteisiin byrokratian poistamiseksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23264: ja virkavaltaisuuden vähentämiseksi, on välttä- 1980 tulo- ;a menoarvioon 100 000
23265: mätöntä kiireellisesti eduskunnan myöntää riit- markkaa suunnitelman laatimiseksi by-
23266: tävä määräraha valtiontalouden tarkastusviras- rokratian poistamiseksi valtionhallin-
23267: nossa.
23268: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
23269:
23270: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
23271: Urho Pohto Veikko Vennamo
23272: 1979 vp. 611
23273:
23274: Raha-asia-aloite n:o 573.
23275:
23276:
23277:
23278:
23279: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta polttoaineen hinnassa
23280: perittävää valmisteveroa osittain vastaavan avustuksen suorit-
23281: tamiseksi kuorma- ja taksiautoilijoille.
23282:
23283:
23284: E d u s kun n a 11 e.
23285:
23286: Kuljetustoimen kustannusten alentaminen on Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
23287: välttämätöntä sekä tämän elinkeinon että koko nioittavasti,
23288: kansan kannalta.
23289: Kustannuksia on helpointa alentaa ammatti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23290: maiselta kuorma- ja taksiautoilulta perittävistä 1980 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
23291: välillisistä veroista. Kuorma- ja taksiautoilijoille markkaa polttoaineen hinnassa perittä-
23292: tulisi palauttaa osa polttoaineen hinnassa perit- vää valmisteveroa osittain vastaavan
23293: tävästä valmisteverosta. avustuksen suorittamiseksi kuorma- ja
23294: taksiautoilijoille.
23295: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
23296:
23297: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
23298: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
23299: Veikko Vennamo
23300: 612 1979 vp.
23301:
23302: Raha-asia-aloite n:o .574.
23303:
23304:
23305:
23306:
23307: Leppänen: Määrärahan osoittamisesta pienyritysten luottovakuus-
23308: järjestelmän selvitystyöhön.
23309:
23310:
23311: E d u s k u n n a 11 e.
23312:
23313: Pienyritystoiminnan kehittäminen on maas- Kun maassamme muutenkin pienyritysten
23314: samme paljolti kiinni siitä, että pienyritykset määrä on romahdusmaisesti laskenut viime vuo-
23315: eivät saa rahalaitoksista lainoja vaikka rahaa sina, niin jotta tämä suunta saataisiin käännettyä
23316: sinänsä rahalaitoksissa olisikin yllin kyllin. Tämä ja jotta pienyritysten kautta voitaisiin edistää
23317: johtuu paljolti siitä, että pienyrittäjät eivät pysty uusien työpaikkojen syntymistä, olisi nopeasti
23318: järjestämään rahalaitoksen vaatimia turvaavia järjestettävä asianmukainen luottovakuusjär-
23319: vakuuksia. Ja jos pienyrittäjät saavat järjeste- jestelmä pienyrittäjien tarvittavan lainapääoman
23320: tyksi rahalaitoksen vaatimat ns. turvaavat va- järjestämistä varten.
23321: kuudet, nämä usein ovat joko henkilötakauksia Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23322: tai esimerkiksi pienyrittäjä joutuu antamaan tavasti,
23323: oman ainoan asuntonsa liikeluotan vakuudeksi.
23324: Tämänkaltaisista vakuusjärjestelyistä aiheutuu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23325: pienyrittäjille usein kohtuuttomia henkisiä rasi- 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
23326: tuksia. kaa pienyritysten luottovakuusiär;estel-
23327: män selvitystyöhön.
23328: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
23329:
23330: Urpo Leppänen
23331: 1979 vp. 613
23332:
23333: Raha-asia-aloite n:o 575.
23334:
23335:
23336:
23337:
23338: Leppänen: Määrärahan osoittamisesta selvityksen aikaansaami-
23339: seksi eräiden pankkien ja kiinteistönvälitysyhtiöiden välisestä
23340: suhteesta.
23341:
23342:
23343: E d u s k u n n a II e.
23344:
23345: Pankkilaki kieltää pankkeja harjoittamasta ka on pankkilain vastainen, kaikkren edun mu-
23346: kiinteistönvälitystä. Tosiasia on kuitenkin, että kaista olisi suorittaa asiasta perusteellinen tutki-
23347: osuuspankit ja säästöpankit sekä liikepankeista mus, jonka perusteella ryhdytään asianmukai-
23348: Suomen Yhdyspankki ja Kansallis-Osalre-Pankki siin toimenpiteisiin.
23349: ovat mukana kiinteis1tönvälitystoiminnassa osak- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
23350: si omistamiensa yhtiöiden kautta. Tällaisesta tavasti,
23351: toiminnasta voi aiheutua se seikka, että pank-
23352: kiasiakasta painostetaan hankkimaan asunto tie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23353: tyn pankin rahoittamasta kiinteistöstä, jolloin 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000
23354: lainaa on silloin helpompi saada, kun asiakas markkaa tutkimuksen suorittamiseksi
23355: ostaa asunnon sieltä mistä pankki toivoo. eräiden pankkien ja eräiden kiinteistön-
23356: Kun on ajateltavissa, että pankkien ja kysy- välitysyhtiöiden välisestä suhteesta mah-
23357: myksessä olevien kiinteistönvälitysyhtiöiden dollisen pankkilain vastaisen kiinteistön-
23358: välille on voinut muodostua bulvaanisuhde, jo- välitystoiminnan lopettamiseksi.
23359: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
23360:
23361: Urpo Leppänen
23362: 614 1979 vp.
23363:
23364: Raha-asia-aloite n:o 576.
23365:
23366:
23367:
23368:
23369: Leppänen: Määrärahan osoittamisesta osuuskauppojen säästö-
23370: kassatoiminnan lopettamisen selvitystyöhön.
23371:
23372:
23373: E d u s k u n n a 11 e.
23374:
23375: Osuuskauppojen säästökassatoiminta on kassatoiminnan lopettamiseksi paikallaan ryhtyä
23376: eräänlainen menneisyyden jäänne, joka ei vas- nopeisiin toimenpiteisiin.
23377: taa tarkoitustaan nykyaikaisessa yhteiskunnassa, Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
23378: jossa pankkipalvelut ovat kaikkien saatavilla. tavasti,
23379: Lisäksi osuuskauppojen säästökassatoiminta
23380: merkitsee osuuskaupoille yksityiseen kaupan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23381: sektoriin nähden halvempaa pääomaa. 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000
23382: Kun lisäksi viime aikoina on paljastunut laa- markkaa osuuskauppojen säästökassatoi-
23383: joja säästökassatoiminnan vääri:nkäytJtöjä eli ns. minnan lopettamisen selvitystyöhön.
23384: ylikorkojuttuja, olisi osuuskauppojen Säästö-
23385: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
23386:
23387: Urpo Leppänen
23388: 1979 vp. 615
23389:
23390: Raha-asia-aloite n:o 577.
23391:
23392:
23393:
23394:
23395: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta liikevaihtovetoon si-
23396: sältyvän työn osuutta vastaavan avustuksen suorittamiseksi
23397: alle 10 työntekijän yrityksille.
23398:
23399:
23400: Ed u s kun n a 11 e.
23401:
23402: Liikevaihtovero Tasittaa pahimmin työvaltai- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
23403: sia todellisia pienyrityksiä. Työpaikkoja syntyisi nioittavasti,
23404: pienteollisuudessa erittäin runsaasti, jos liike- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23405: vaihtovero poistettaisiin työn osuudesta. Asian 1980 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
23406: käytännölliseksi järjestämiseksi mahdollinen markkaa liikevaihtoveroon sisältyvän
23407: ratkaisu olisi liikevaihtoveroa vastaavan avus- työn osuutta vastaavan avustuksen suo-
23408: tuksen suorittaminen alle 10 työntekijän yri- rittamiseksi alle 10 työntekijän yrityk-
23409: tyksille työn osuudesta. sille.
23410: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
23411:
23412: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
23413: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
23414: Veikko Vennamo
23415: 616 1979 vp.
23416:
23417: Raha-asia-aloite n:o 578.
23418:
23419:
23420:
23421:
23422: Leppänen: Määrärahan osoittamisesta kohtakielen kieliopin laati-
23423: misen aloittamista varten.
23424:
23425:
23426: E d u s k u n n a 11 e.
23427:
23428: Kohtakielen säilyttäminen on monessa suh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23429: teessa tarpeellinen asia. Sitä olisi tuettava myös 1980 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
23430: valtion varoin. kaa kolttakielen kieliopin laatimisen aloit-
23431: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- tamista varten.
23432: tavasti,
23433: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
23434:
23435: Urpo Leppänen
23436: 1979 vp. 617
23437:
23438: Raha-asia-aloite n:o 579.
23439:
23440:
23441:
23442:
23443: Leppänen: Määrärahan osoittamisesta marjanviljelyn neuvonta-
23444: työhön.
23445:
23446:
23447: E d u s k u n n a 11 e.
23448:
23449: Maahamme tuodaan erittäin runsaasti ulko- tarvitaan laajaa neuvontatoimintaa, jotta pien-
23450: maisia elintaTVikkeita. Eräänä yksityiskohtana ja perheviljelijät osaavat ryhtyä tähän järkevään
23451: mainittakoon, että Suomeen tuodaan erittäin toimintaan. Yhteiskunnan tulee vastata ainakin
23452: runsaasti appelsiini- ja muita mehutiivisteitä. alkuvaiheessa tämän neuvonnan kustannuksista,
23453: Kuitenkin kotimaisten, marjoista saatavien me- koska valuuttasäästöt ovat erittäin huomattavat,
23454: hujen käyttö ja käytön lisääminen toisi run- kun kotimainen marjanviljely laajenee.
23455: saasti uusia työpaikkoja maaseudulle sekä tukisi Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
23456: pien- ja perheviljelmien mahdollisuuksia. tavasti,
23457: Suurimmassa osassa maatamme, erityisesti
23458: Keski- ja Itä-Suomessa, on erinomaiset olosuh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23459: teet marjanviljelyn tehostamiseen. Tällöin mm. 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
23460: mustaherukkaviljely olisi suositeltavaa. Jotta markkaa marjanviljelyn neuvontatyöhön.
23461: marjanviljelyä voitaisiin tehostaa maassamme,
23462: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
23463:
23464: Urpo Leppänen
23465:
23466:
23467:
23468:
23469: 78 0879007181
23470: 618 1979 vp.
23471:
23472: Raha-asia-aloite n:o 580.
23473:
23474:
23475:
23476:
23477: Leppänen: Määrärahan osoittamisesta Utsjoen ja Inarin lammas-
23478: talouden kehittämiseen.
23479:
23480:
23481: E d u s k u n n a 11 e.
23482:
23483: Pohjoisimmassa Suomessa lammastaloudella että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23484: olisi hyviä mahdollisuuksia. Lammastalouden 1980 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
23485: kehittäminen olisi järkevää, koska sekä lampaan- kaa lammastalouden kehittämiseen Uts-
23486: lihasta että villasta maassamme on puutetta. joen ja Inarin kunnissa.
23487: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
23488: tavasti,
23489: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
23490:
23491: Urpo Leppänen
23492: 1979 vp. 619
23493:
23494: Raha-asia-aloite n:o 581.
23495:
23496:
23497:
23498:
23499: Leppänen: Määrärahan osoittamisesta marJOJen ja vihannesten
23500: viljelyn koetilan perustamiseksi Luumäelle.
23501:
23502:
23503: E d u s k u n n a 11 e.
23504:
23505: Ulkomaisten turhien elintarvikkeiden tuonnin aseman marJotsta ja vihanneksi:sta kylmäpuris-
23506: vähentämiseksi sekä kotimaisen tuotannon ai- tamalla tehdyt aidot tuoremehut. Tämän puo-
23507: kaansaamiseksi tuoremehualalla tarvitaan yhteis- len tutkimustoiminta on maassamme kokonaan
23508: kunnan käynnistysapua. laiminlyöty huolimatta koko ajan kasvavasta
23509: Marjanviljelyn ja marjanjalostuksen kannalta kiinnostuksesta.
23510: Luumäen kunta sijaitsee keskeisellä paikalla Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
23511: Kymen läänissä. Kun tällä elinkeinolla on lu- tavasti,
23512: paavat tulevaisuuden näkymät, tulisi yhteiskun-
23513: nan myös uhrata tällaisten elinkeinojen kehittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23514: miseen. Tästä syystä olisi tarpeellista perustaa 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
23515: marjan ja vihannesten viljelyn koetila sekä sa- markkaa marjojen ja vihannesten vilje-
23516: maan yhteyteen aitojen tuoremehujen tutkimus- lyn koetilan ja tuoremehujen tutkimus-
23517: asema. Marjojen ja vihannesten tulevaisuuden aseman perustamiseen Luumäen kun-
23518: käytön lisäämisessä muodostaa hyvin keskeisen nan alueelle.
23519: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
23520:
23521: Urpo Leppänen
23522: 620 1979 vp.
23523:
23524: Raha-asia-aloite n:o 582.
23525:
23526:
23527:
23528:
23529: Leppänen: Määrärahan osoittamisesta tienvarsivesakkojen raivaa-
23530: miseen hirvien liikkumiskohdissa.
23531:
23532:
23533: E d u s k u n n a 11 e.
23534:
23535: Kun maassamme on edelleen laajaa työttö- Edellä mainituilla perusteilla ehdotan kun-
23536: myyttä ja kun liikenneturvallisuuden takia olisi nioittavasti,
23537: teiden varsien vesakot saatava pois, tulisi tar-
23538: koitusta varten myöntää riittävä määräraha. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23539: Työt tulisi tehdä ilman vesakkomyrkkyjä. Myös 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
23540: hirvikolarien estämiseksi vesakkojen raivaami- markkaa tienvarsivesakkojen raivaami-
23541: nen on tärkeätä. seen erityisesti hirvien liikkumiskohdissa.
23542: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
23543:
23544: Urpo Leppänen
23545: 1979 vp. 621
23546:
23547: Raha-asia-aloite n:o 583.
23548:
23549:
23550:
23551:
23552: Leppänen: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 5 muuttami-
23553: seksi nelikaistaiseksi välillä Myllyoja- Heinola- Heinolan
23554: kk.
23555:
23556:
23557: E d u s k u n n a 11 e.
23558:
23559: Määräraha valtatien n:o 5 liikenteen helpot- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23560: tamiseksi muuttamalla ajorata nelikaistaiseksi 1980 tulo- ja menoarvioon 200 000
23561: tieosalla Myllyoja-Heinola-Heinolan kk olisi markkaa töiden aloittamiseen valtatien
23562: tarpeen. Kyseisellä tieosalla on varsinkin kesä- n:o 5 muuttamiseksi nelikaistaiseksi tie-
23563: aikana pahoja ruuhkautumia. osalla Myllyoja- Heinola- Heinolan
23564: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- kk.
23565: tavasti,
23566: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
23567:
23568: Urpo Leppänen
23569: 622 1979 vp.
23570:
23571: Raha-asia-aloite n:o .584.
23572:
23573:
23574:
23575:
23576: Leppänen: Määrärahan osoittamisesta ohituskaistan rakennustöi-
23577: den aloittamiseen ns. Lautakankaan mäkeen valtatiellä n:o 5
23578: Pertunmaalla.
23579:
23580:
23581: E d u s k u n n a 11 e.
23582:
23583: Määräraha valtatien n:o .5 liikenteen helpot- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23584: tamiseksi rakentamalla ohituskaista ns. Lauta- 1980 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
23585: kankaan mäkeen Pertunmaan kunnassa, Mikke- kaa ohituskaistan rakennustöiden aloitta-
23586: lin läänissä, olisi tarpeellinen. Talvisaikaan on miseen valtatiellä n:o 5 Lautakankaan
23587: mäessä pahoja ruuhkautumia raskaan liikenteen mäkeen Pertunmaan kunnassa.
23588: jäädessä mäkeen huonoissa keliolosuhteissa.
23589: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
23590: tavasti,
23591: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
23592:
23593: Urpo Leppänen
23594: 1979 vp. 623
23595:
23596: Raha-asia-aloite n:o 585.
23597:
23598:
23599:
23600:
23601: Leppänen: Määrärahan osoittamisesta ohituskaistan rakennustöi-
23602: den aloittamiseen ns. Pyhäntaan mäkeen valtatiellä n:o 5
23603: Nastolassa.
23604:
23605:
23606: E d u s k u n n a II e.
23607:
23608: Määräraha valtatien n:o 5 liikenteen helpot- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23609: tamiseksi rakentamalla ohituskaista ns. Pyhän- 1980 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
23610: taan mäkeen Nastolan kunnassa, Hämeen lää- kaa ohituskaistan rakennustöiden aloit-
23611: nissä, olisi tarpeen. Talvisaikaan on mäessä tamiseen valtatiellä n:o 5 Pyhäntaan
23612: pahoja ruuhkautumia raskaan liikenteen jää- mäkeen Nastolan kunnassa.
23613: dessä mäkeen huonoissa keliolosuhteissa.
23614: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
23615: tavasti,
23616: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
23617:
23618: Urpo Leppänen
23619: 624 1979 vp.
23620:
23621: Raha-asia-aloite n:o 586.
23622:
23623:
23624:
23625:
23626: Leppänen: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan läänin sivu-
23627: alueiden teiden parantamistöihin.
23628:
23629:
23630: E d u s k u n n a 11 e.
23631:
23632: Uudenmaan läänin alueella ovat tunnetusti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23633: sivutiet hyvin heikossa kunnossa. Näiden kor- 1980 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
23634: jauksen aloittaminen on sekä paikallisten asuk- markkaa Uudenmaan läänin sivualueiden
23635: kaiden että läpikulkuliikenteen kannalta välttä- teiden parantamis- ja korjaustöihin.
23636: mätöntä.
23637: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
23638: tavasti,
23639: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
23640:
23641: Urpo Leppänen
23642: 1979 vp. 625
23643:
23644: Raha-asia-aloite n:o 587.
23645:
23646:
23647:
23648:
23649: Leppänen: Määrärahan osoittamisesta peruskorjaamisen aloitta-
23650: miseen välillä valtatie n:o 6 - Pulsa Lappeenrannassa.
23651:
23652:
23653: E d u s k u n n a 11 e.
23654:
23655: Lappeenrannan kaupungin alueella tie val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23656: tatie 6:lta Pulsaan on kiireellisen korjauksen 1980 tulo- ja menoarvioon 200 000
23657: tarpeessa. Työt tulisi aloittaa mahdollisimman markkaa peruskorjaamisen aloittamiseksi
23658: pian. välillä valtatie n:o 6 - Pulsan kylä
23659: Edellä sanotun perusteella ehdotan, Lappeenrannan kaupungissa.
23660: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
23661:
23662: Urpo Leppänen
23663:
23664:
23665:
23666:
23667: 79 0879007181
23668: 626 1979 vp.
23669:
23670: Raha-asia-aloite n:o 588.
23671:
23672:
23673:
23674:
23675: Leppänen: Määrärahan osoittamisesta Luumäen-Ylämaan tien
23676: aikaansaamiseen.
23677:
23678:
23679: E d u s k u n n a 11 e.
23680:
23681: Tieyhteydet valtatieltä n:o 6 väliltä Lappeen- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
23682: ranta-Taavetti Ylämaalle ja Neuvostoliiton ra- taen,
23683: jalle ovat erittäin heikot. Kuitenkin tulevaisuu-
23684: den rajakaupan lupaavien näkymien ja paikallis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23685: ten asukkaiden tarpeiden vuoksi olisi asiallista 1980 tulo- ja menoarvioon 200 000
23686: ryhtyä kehittämään kyseistä yhdystietä. Yhdys- markkaa Luumäen-Ylämaan tien
23687: tie voisi alkaa Luumäen kunnan Jurvalan ky- aikaansaamiseen.
23688: lästä tai kirkolta ja päättyä Ylämaalle. Nykyiset
23689: tiet tällä välillä ovat erittäin heikot.
23690: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
23691:
23692: Urpo Leppänen
23693: 1979 vp. 627
23694:
23695: Raha-asia-aloite n:o 589.
23696:
23697:
23698:
23699:
23700: Leppänen: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 60 paranta-
23701: mistöiden aloittamiseen Heinolan maalaiskunnassa.
23702:
23703:
23704: E d u s k u n n a 11 e.
23705:
23706: Määräraha kantatien n:o 60 parantamiseksi ja seurauksena on kolareita ja liikenteen vaikeu-
23707: Heinolan mlk:n alueella liikennettä tyydyttä- tumista.
23708: vään kuntoon ja samanlaiseksi kuin se on Ky- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
23709: men läänin puolella olisi tarpeen. Nykyisellään tavasti,
23710: ajoradan kantavuus on riittämätön, tiellä on
23711: pahoja mäkiä, jyrkkiä kaaNeita ja ajoradan le- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23712: veys on riittämätön. Nykyinen ajorata on pääl- 1980 tulo- ja menoarvioon 200 000
23713: lystetty öljysoralla, mistä johtuen ajoradan tal- markkaa kantatien n:o 60 parantamis-
23714: vikunnossapito vuorisuolaa käyttäen on mahdo- töiden aloittamiseen Heinolan maalais-
23715: tonta. Tästä johtuen vaihtelevat keliolosuhteet kunnan alueella.
23716: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
23717:
23718: Urpo Leppänen
23719: 628 1979 vp.
23720:
23721: Raha-asia-aloite n:o 590.
23722:
23723:
23724:
23725:
23726: Leppänen: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 414 paran-
23727: tamistöiden aloittamiseen välillä Marjokorpi - maantie n:o
23728: 416 Heindlan maalaiskunnassa.
23729:
23730:
23731: E d u s k u n n a 11 e.
23732:
23733: Heinolan maalaiskunnan, Mäntyharjun ja dalla maantie n:o 414 on Mikkelin läänin mut-
23734: Jaalan kuntien alueella Mikkelin ja Kymen lää- kaisinta ja mäkisintä tieosuutta.
23735: neissä olevan maantien n:o 414 välillä Mar- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
23736: jokorpi-maantie n:o 416 kantavuuden paran- tavasti,
23737: tamiseksi ja tien päällystämiseksi öljysoralla,
23738: sekä Sonnasen paikallistien muuttamiseksi maan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23739: tieksi olisi määräraha tarpeen. Jo nykyisellään 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
23740: kulkee mainitun maantien liikenne miltei yksin- kaa maantien n:o 414 kantavuuden pa-
23741: omaan Sonnasen paikallistien kautta, koska se rantamisen ja tien päällystämistöiden
23742: lyhentää matkaa huomattavasti ja on maastolli- aloittamiseen välillä Marjokorpi- maan-
23743: sesti huomattavasti edullisempi. Vastaavalla koh- tie n:o 416 Heinolan maalaiskunnassa.
23744: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
23745:
23746: Urpo Leppänen
23747: 1979 vp. 629
23748:
23749: Raha-asia-aloite n:o 591.
23750:
23751:
23752:
23753:
23754: Leppänen: Määrärahan osoittamisesta Sulkavalta Mäntysen kaut-
23755: ta Juvalie johtavan tien perusparantamiseen.
23756:
23757:
23758: Ed u s k u n n a 11 e.
23759:
23760: Sulkavalta Juvalie Mäntysen kautta johtava että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23761: tie on kiireellisen kunnostamisen ja päällystä- 1980 tulo- ja menoarvioon 200 000
23762: misen tarpeessa. markkaa Sulkavalta Mäntysen kautta
23763: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- Juvalie johtavan maantien korjaus- ja
23764: tavasti, päällystystöiden aloittamiseen.
23765: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
23766:
23767: Urpo Leppänen
23768: 630 1979 vp.
23769:
23770: Raha-asia-aloite n:o 592.
23771:
23772:
23773:
23774:
23775: Leppänen: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 4251 ajora-
23776: dan päällystämiseksi välillä Koskenmylly - Nokan varikko.
23777:
23778:
23779: E d u s k u n n a II e.
23780:
23781: Määräraha on tarpeen maantien n:o 4251 välillä Heinolan maalaiskunnassa ja Hartolan
23782: välillä Koskenmylly - Nokan varikko (ilma- kunnassa Mikkelin läänissä.
23783: voimien varikko Hartolan kunnassa) kantavuu- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
23784: den parantamiseksi ja ajoradan päällystämiseksi tavasti,
23785: öljysoralla. Nykyisellään on tien kantavuus erit-
23786: täin heikko ja kelirikkakausi painorajoituk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23787: sineen pitkä, mikä seikka aiheuttaa suuria han- 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000
23788: kaluuksia paikalliselle asujamistolle ja läpikul- markkaa maantien n:o 4251 ajoradan
23789: kuliikenteelle sekä erikoisesti ilmavoimien va- päällystämiseen välillä Koskenmylly-
23790: rikon huoltoliikenteelle. Tie on lyhin kulku- Nokan varikko.
23791: reitti Nokan varikon ja Lusin varalaskupaikan
23792: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
23793:
23794: Urpo Leppänen
23795: 1979 vp. 631
23796:
23797: Raha-asia-aloite n:o 593.
23798:
23799:
23800:
23801:
23802: Leppänen: Määrärahan osoittamisesta Suomenniemen-Mänty-
23803: harjun tien peruskorjaamistöiden aloittamiseen.
23804:
23805:
23806: E d u s k u n n a II e.
23807:
23808: Suomenniemen ja Mänrtyharjun välisellä tiellä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23809: on 11 km:n väli päällystämättä ja huonossa 1980 tulo- ja menoarvioon 200 000
23810: kunnossa. Kun tie on varsin tärkeä yhdystie, markkaa Suomenniemen-Mäntyharjun
23811: tulisi pikimmiten saada tie peruskorjattavaksi ja tien peruskorjaamis- ja päällystystöiden
23812: päällystykseen. aloittamiseen.
23813: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
23814: tavasti,
23815: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
23816:
23817: Urpo Leppänen
23818: 632 1979 vp.
23819:
23820: Raha-asia-aloite n:o 594.
23821:
23822:
23823:
23824:
23825: Leppänen: Määrärahan osoittamisesta Särkisalmen-Melkonie-
23826: men-Simpeleen maantien perusparantamistöiden aloittami-
23827: seen.
23828:
23829:
23830: E d u s k u n n a 11 e.
23831:
23832: Särkisalmelta Melkoniemen kautta Simpe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23833: leelle kulkeva tie on erittäin mutkainen ja mä- 1980 tulo- ja menoarvioon 300 000
23834: kinen. Tämän tien kunnostus tulisi aloittaa kii- markkaa Särkisalmen-Melkoniemen-
23835: reellisesti. Simpeleen maantien perusparantamis- ja
23836: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- päällystystöiden aloittamiseen.
23837: tavasti,
23838: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
23839:
23840: -Urpo Leppänen
23841: 1979 vp. 633
23842:
23843: Raha-asia-aloite n:o 595.
23844:
23845:
23846:
23847:
23848: Leppänen: Määrärahan osoittamis·esta Kylylahden-Luikonlahden
23849: tien perusparantamistöihin.
23850:
23851:
23852: E d u s k u n n a 11 e.
23853:
23854: Kaivostoiminta Polvijärvellä on käynnissä si myös välitön työllistävä vaikutus paikkakun-
23855: kahdessa eri pisteessä. Tiestö kuitenkin aiheut- nan autoilijoille sekä jatkossa pysyvä työllisyys-
23856: taa kuljetuksille ongelmia. Kun kaivoksista vaikutus.
23857: louhittu malmi kuljetetaan jalostettavaksi eri Edellä esitetyn perusteella ehdotan kun-
23858: kuntiin, Kylylahden louhokselta Outokumpuun nioittaen,
23859: ja Sotkuman louhokselta Luikonlahteen, tulisi
23860: tiestö saada sellaiseksi, että kuljetukset ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23861: mahdollisia. 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
23862: Tällä hetkellä äärimmäisen kiireellinen on markkaa Kylylahden-Luikonlahden tien
23863: tien nopea parantaminen Polvijärven Kylylah- perusparantamistöihin.
23864: desta Luikonlahteen. Teiden parantamisella Oli-
23865: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
23866:
23867: Urpo Leppänen
23868:
23869:
23870:
23871:
23872: 80 0879007181
23873: 634 1979 vp.
23874:
23875: Raha-asia-aloite n:o 596.
23876:
23877:
23878:
23879:
23880: Leppänen: Määrärahan osoittamisesta Sonnasen paikallistien
23881: muuttamiseksi maantieksi.
23882:
23883:
23884: E d u s kun n a 11 e.
23885:
23886: Heinolan mlk:n sekä Mäntyharjun ja Jaalan tavasti edullisempi. Vastaavalla kohdalla maantie
23887: kuntien alueella Mikkelin ja Kymen lääneissä n:o 414 on Mikkelin läänin mutkaisinta ja mäki-
23888: olevan maantien n:o 414 välillä Marjokorpi- sintä tieosuutta.
23889: maantie n:o 416 kantavuuden parantamiseksi ja Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
23890: tien päällystämiseksi öljysoralla, sekä Sonnasen tavasti,
23891: paikallistien muuttamiseksi maantieksi olisi mää-
23892: räraha tarpeellinen. Jo nykyisellään kulkee mai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23893: nitun maantien liikenne miltei yksinomaan Son- 1980 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
23894: nasen paikallistien kautta koska se lyhentää mat- kaa Sannasen paikallistien muuttamiseksi
23895: kaa huomattavasti ja on maastollisesti huomat- maantieksi.
23896: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
23897:
23898: Urpo Leppänen
23899: 1979 vp. 635
23900:
23901: Raha-asia-aloite n:o 597.
23902:
23903:
23904:
23905:
23906: Leppänen: Määrärahan osoittamisesta Lepistön paikallistien jat-
23907: kamistöiden aloittamiseen maantiellä n:o 428 Pertunmaalla.
23908:
23909:
23910: E d u s kun n a 11 e.
23911:
23912: Määräraha Lepistön paikallistien jatkamiseksi Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
23913: maantielle n:o 428 Pertuumaan kunnassa, Mik- tavasti,
23914: kelin läänissä, olisi tarpeellinen. Nykyisin tiellä
23915: oleva huomattava läpikulkuliikenne kulkee Peru- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23916: veden yksityistien kautta ja aiheuttaa yksityisen 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
23917: tien hoitokunnalle kohtuuttomia kustannuksia. kaa Lepistön paikallistien jatkamistöiden
23918: Asiasta on tehty useita aloitteita Peruveden yksi- aloittamiseen maantiellä n:o 428 Pertun-
23919: tyistien muuttamiseksi paikallistieksi. Viime maan kunnassa.
23920: aikoina on kuulunut hyviä uutisia asian edisty-
23921: misestä, mutta asiaa pitäisi kaikin tavoin jou-
23922: duttaa edelleen.
23923: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
23924:
23925: Urpo Leppänen
23926: 636 1979 vp.
23927:
23928: Raha-asia-aloite n:o 598.
23929:
23930:
23931:
23932:
23933: Leppänen: Määrärahan osoittamisesta Ansalahden paikallistien
23934: jatkamiseksi Rihun paikallistielle.
23935:
23936:
23937: Ed u s k u n n a 11 e.
23938: Määräraha Ansalahden paikallistien jatkami- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
23939: seksi Heinolan mlk:n puolelle Rihun paikallis- tavasti,
23940: tielle olisi tarpeellinen. Hanke sijaitsee Jaalan
23941: ja Heinolan mlk:n alueella Kymen ja Mikkelin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23942: lääneissä. Tie on välttämätön syrjäiselle asuja- 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
23943: mistolle ja nykyisellään aiheuttaa runsas läpi- kaa töiden aloittamiseen Ansalahden pai-
23944: kulkuliikenne yksityisen tien hoitokunnalle yli- kallistien jatkamiseksi Heinolan maa-
23945: voimaisia vaikeuksia ja taloudellisia, kohtuutto- laiskunnan puolelle Rihun paikallistielle.
23946: man suuria kustannuksia.
23947: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
23948:
23949: Urpo Leppänen
23950: 1979 vp. 637
23951:
23952: Raha-asia-aloite n:o 599.
23953:
23954:
23955:
23956:
23957: Leppänen: Määrärahan osoittamisesta ns. Onalin paikallistien
23958: rakentamiseksi.
23959:
23960:
23961: E d u s k u n n a II e.
23962:
23963: Määräraha Onalin paikallistien rakentami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23964: seksi Heinolan mlk:ssa ja Asikkalan kunnassa 1980 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
23965: Mikkelin ja Hämeen läänien alueella olisi tar- kaa ns. Onalin paikallistien rakentami-
23966: peen. Suunnitelmat on jo tehty TVL:n Mikke- sen aloittamiseen Heinolan maalaiskun-
23967: lin piirin toimesta. nan ja Asikkalan kunnan alueella.
23968: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
23969: tavasti,
23970: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
23971:
23972: Urpo Leppänen
23973: 638 1979 vp.
23974:
23975: Raha-asia-aloite n:o 600.
23976:
23977:
23978:
23979:
23980: Leppänen: Määrärahan osoittamisesta paikallistien aikaansaami-
23981: seksi maantieltä n:o 428 Ruorasmäen kylästä Uotilan pai-
23982: kallistielle Pertunmaalla.
23983:
23984:
23985: E d u s k u n n a 11 e.
23986:
23987: Määräraha paikallistien rakentamiseksi maan- Edellä esiretyn perusteella ehdotan kunnioit-
23988: tieltä n:o 428 Pe11tunmaan kunnan Ruorasmäen tavasti,
23989: kylästä Ruonin paikallistien loppupäähän ja
23990: siitä edelleen Uotilan paikallistien päätepistee- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23991: seen olisi tarpeen. Hankkeella on huomattavaa 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000
23992: merkitystä Sydänmaan kyläyhteisön liikenneon- markkaa rakennustöiden aloittamiseen
23993: gelmien ratkaisemiseksi. Sydänmaan kylässä on paikallistien aikaansaamiseksi maantieltä
23994: paljon asutusta ja nykyisen yksityistien kauuta n:o 428 Pertunmaan kunnan Ruoras-
23995: kulkee koululaiskyyditys, meijeriauto ja kauppa- mäen kylästä Ruonin paikallistien loppu-
23996: auto. Mutta kylällä kaivataan kipeästi myös päähän ja siitä edelleen Uotilan paikal-
23997: yleistä linja-autoliikennettä, mikä nykyisellään listien päätepisteeseen.
23998: ei ole mahdollista. Hanke sijaitsee Pertuumaan
23999: kunnassa ja Mikkelin läänissä.
24000: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
24001:
24002: Urpo Leppänen
24003: 1979 vp. 639
24004:
24005: Raha-asia-aloite n:o 601.
24006:
24007:
24008:
24009:
24010: Leppänen: Määrärahan osoittamisesta metsäautotien parantami-
24011: seksi paikallistieksi Iitin ja Jaalan alueella välillä Kosken·
24012: niska-Uimila.
24013:
24014:
24015: E d u s kun n a II e.
24016:
24017: Määräraha metsäautotien parantamiseksi pai- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
24018: kallistieksi välillä Koskenniska-Uimila Iitin ja tavasti,
24019: Jaalan kuntien alueella Kymen läänissä olisi tar-
24020: peen. Tiestä on tehty paikallistiealo1te paikallis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24021: ten asukkaiden toimesta jo vuosia sitten. Pää- 1980 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
24022: töstä ei toistaiseksi ole tullut. Kuntakierros on kaa metsäautotien parantamiseksi pai-
24023: asiapapereilla käyty ja suunnitelma on saanut kallistieksi välillä Koskenniska-Uimila
24024: kunnilta puoltavan lausunnon. Iitin ja Jaalan kuntien alueella.
24025: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
24026:
24027: Urpo Leppänen
24028: 640 1979 vp.
24029:
24030: Raha-asia-aloite n:o 602.
24031:
24032:
24033:
24034:
24035: Leppänen: Määrärahan osoittamisesta metsäautotien muuttami-
24036: seksi paikallistieksi välillä Taavettila - maantie n:o 423
24037: Heinolan maalaiskunnassa ja Pertunmaalla.
24038:
24039:
24040: E d u s k u n n a 11 e.
24041:
24042: Määräraha metsäautotien muuttamiseksi pai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24043: kallistieksi Taavettilasta maanvieHe n:o 423 1980 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
24044: Heinolan maalaiskunnassa ja Pertuumaan pitä- kaa töiden aloittamiseen metsäautotien
24045: jässä, Mikkelin läänissä, olisi tarpeen. Hanke muuttamiseksi paikallistieksi välillä T aa-
24046: on tarkoitettu Paason paikallistien jatkeeksi. vettila - maantie n:o 423 Heinolan
24047: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- maalaiskunnan ja Pertunmaan kunnan
24048: tavasti, alueella.
24049: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
24050:
24051: Urpo Leppänen
24052: 197!1 'fP. 641
24053:
24054: Raha-asia-aloite n:o 603.
24055:
24056:
24057:
24058:
24059: Leppänen: Määrärahan osoittamisesta Enonlahden yksityistien
24060: muuttamiseksi paikallistieksi.
24061:
24062:
24063: E d u s kun n a 11 e.
24064:
24065: Määräraha Enonlahden yksityistien ottami- Edellä esitetyn perusteella ehdOtan kunnioit-
24066: seksi paikallistienä valtion haltuun olisi tarpeel- tavasti,
24067: linen. Hanke sijaitsee Mäntyharjun kunnassa,
24068: Mikkelin läänissä. Tie on välttämätön paikal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24069: lisen asujamiston ulospääsytienä ja aiheuttaa 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000
24070: nykyisellään tienhoitokunnalle pituutensa an- markkaa Enonlahden yksityistien muut-
24071: siosta ylivoimaisia vaikeuksia. tamiseksi paikallistieksi.
24072: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
24073:
24074: Urpo Leppänen
24075:
24076:
24077:
24078:
24079: 81 0879007181
24080: 642 1979 vp.
24081:
24082: Raha-asia-aloite n:o 604.
24083:
24084:
24085:
24086:
24087: Leppänen: Määrärahan osoittamisesta paikallistien rakentamiseksi
24088: Mäntyharjun Ahvenistolta Kousan kautta Heinolan maalais-
24089: kunnan Nuhjakkaan.
24090:
24091:
24092: E d u s k u n n a 11 e.
24093:
24094: Määräraha Kousankylän yksityistien muutta- toksille. Hanke SlJaltsee Mäntyharjun, Pertuu-
24095: miseksi paikallistieksi ja sen edelleen rakentami- maan ja Heinolan maalaiskunnan alueella.
24096: seksi niin, että saataisiin yhtenäinen paikallistie Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
24097: Mäntyharjun kunnan Ahveniston kylästä Kou- tavasti,
24098: sankylään ja siit~ edelleen Heinolan mlk:n Nuh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24099: jakkaan, olisi tarpeellinen. Tiehanke on välttä- 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
24100: mätön syrjäisen ja osittain tiettömän asujamis- kaa töiden aloittamiseen paikallistien ra-
24101: ton ulospääsytienä aiheuttaen nykyisellään pai- kentamiseksi Mäntyharjun kunnan Ahve-
24102: kalliselle asujamistolle ylivoimaisia vaikeuksia niston kylästä Kousan kylään ja siitä
24103: tien pituuden vuoksi, mutta se on välttämätön edelleen Heinolan maalaiskunnan Nuh-
24104: myös puutavaran kuljettamiseksi teollisuuslai- jakkaan.
24105: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
24106:
24107: Urpo Leppänen
24108: 1979 vp. 643
24109:
24110: Raha-asia-aloite n:o 605.
24111:
24112:
24113:
24114:
24115: Leppänen: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi Kor-
24116: keasaaren salmeen maantiellä n:o 612 Sysmässä.
24117:
24118:
24119: E d u s k u n n a 11 e.
24120: Määräraha 'sillan , rakentamiseksi Korkeasaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24121: ren salmeen maantiellä n:o 612 Sysmän kunnas- 1980 tulo- ;a menoarvioon 100 000
24122: sa Mikkelin läänissä olisi kiireellinen. markkaa sillanrakennustöiden aloittami-
24123: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- seksi Korkeasaaren salmessa maantiellä
24124: tavasti, n:o 612 Sysmän kunnassa.
24125: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
24126:
24127: Urpo Leppänen
24128: 644 1979 vp.
24129:
24130: Raha-asia-aloite n:o 606.
24131:
24132:
24133:
24134:
24135: Leppänen: Määrärahan osoittamisesta Puumalansalmen lossin
24136: korvaamiseksi sillalla.
24137:
24138:
24139: Ed u s k u n n a 11 e.
24140:
24141: Määräraha Puumalansalmen lossin korvaa- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
24142: miseksi sillalla olisi erittäin tarpeellinen. Lossi tavasti,
24143: sijaitsee Puumalan kunnassa maantiellä n:o 434
24144: Mikkelin läänissä. Tiellä on erittäin vilkas lii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24145: kenne ja sillan rakentamista on suunniteltu 1980 tulo- ja menoarvioon 200 000
24146: useita vuosia. markkaa töiden aloittamiseen Puumalan-
24147: salmen lossin korvaamiseksi sillalla.
24148: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
24149:
24150: Urpo Leppänen
24151: 1979 vp. 645
24152:
24153: Raha-asia-aloite n:o 607.
24154:
24155:
24156:
24157:
24158: Leppänen: Määrärahan osoittamisesta Lietveden lossin korvaami-
24159: seksi sillalla.
24160:
24161:
24162: E d u s k u n n a II e.
24163:
24164: Määräraha sil:lan rakentamiseksi maantielle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24165: n:o 4.3.2 korvaamaan Lietveden lossi Puumalan 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000
24166: ja Juvan kuntien rajalla Mikkelin läänissä olisi markkaa sillanrakennustöiden aloittami-
24167: erittäin kiireellinen. seen maantiellä n:o 432 Lietveden los-
24168: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- sin korvaamiseksi.
24169: tavasti,
24170: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
24171:
24172: Urpo Leppänen
24173: 1979 vp.
24174:
24175: Raha-asia-aloite n:o 608.
24176:
24177:
24178:
24179:
24180: Leppänen: Määrärahan osoittamisesta Hakovirran lossin korvaa-
24181: miseksi sillalla.
24182:
24183:
24184: E d u s k u n n a 11 e.
24185:
24186: Määräraha sillan rakentamiseksi maantielle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24187: n:o 438 korvaamaan Hakovirran lossi Sulka- 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000
24188: van kunnassa, Mikkelin läänissä, olisi tarpeen. markkaa sillanrakennustöiden aloittami-
24189: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- seen maantiellä n:o 438 Hakovirran
24190: tavasti, lossin korvaamiseksi. ·
24191: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
24192:
24193: Urpo Leppänen
24194: 1979 vp. 647
24195:
24196: Raha-asia-aloite n:o 609.
24197:
24198:
24199:
24200:
24201: Leppänen: Määrätahan osoittamisesta Tappuvirran lossin korvaa-
24202: miseksi sillalla.
24203:
24204:
24205: E d u s k u n n a 11 e.
24206:
24207: Määräraha sillan rakentamiseksi maantielle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24208: n:o 470 korvaamaan Tappuvirran lossi Heinä- 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000
24209: veden kunnassa, Mikkelin läänissä, olisi kiireel- markkaa sillanrakennustöiden aloittami-
24210: lisesti saatava. seen maantiellä n:o 470 T appuvirran
24211: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- lossin korvaamiseksi.
24212: tavasti,
24213: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
24214:
24215: Urpo Leppänen
24216: 648 1979 vp.
24217:
24218: Raha-asia-aloite n:o 610.
24219:
24220:
24221:
24222:
24223: Leppänen: Määrärahan osoittamisesta Hanhivirran lossin korvaa-
24224: miseksi sillalla.
24225:
24226:
24227: E cl u s k u n n a 11 e.
24228:
24229: Määräraha sillan rakentamiseksi maantielle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24230: n:o 471 korvaamaan Hanhivirran lossi Enon- 1980 tulo- ia menoarvioon 100 000
24231: kosken kunnassa, Mikkelin läänissä, olisi tar- markkaa sillanrakennustöiden aloittami-
24232: peen. seen maantiellä n:o 471 Hanhivirran
24233: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- lossin korvaamiseksi.
24234: tavasti,
24235: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
24236:
24237: Urpo Leppänen
24238: 1979 vp. 649
24239:
24240: Raha-asia-aloite n:o 611.
24241:
24242:
24243:
24244:
24245: Leppänen: Määrärahan osoittamisesta Vaaluvirran lossin korvaa-
24246: miseksi sillalla.
24247:
24248:
24249: E d u s k u n n a 11 e.
24250:
24251: Määräraha sillan rakentamiseksi paikallistielle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24252: n:o 15409 korvaamaan Vaaluvirran lossi Heinä- 1980 tulo- ;a menoarvioon 100 000
24253: veden kunnassa, Mikkelin läänissä, olisi tarpeen. markkaa sillanrakennustöiden aloittami-
24254: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- seen paikallistiellä n:o 15409 V aaluvir-
24255: tavasti, ran lossin korvaamiseksi.
24256: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
24257:
24258: Urpo Leppänen
24259:
24260:
24261:
24262:
24263: 82 0879007181
24264: 650 1979 Vp.
24265:
24266: Raha-asia-aloite n:o 612.
24267:
24268:
24269:
24270:
24271: :, ,. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta Hyväsalmen lossin korvaa-
24272: miseksi silhllla.
24273:
24274:
24275: E d u s k u n n a 11 e.
24276:
24277: Määräraha sillan rakentamiseksi paikallistielle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24278: n:o 15409' korvaamaan Hyväsalmen lossi Enon- 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000
24279: kosken kunnassa, , Mikkelin läänissä, olisi tar- markkaa sillanrakennustöiden aloittami-
24280: peellinen'. seen paikallistiellä n:o 15409 Hyväsal-
24281: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- men lossin korvaamiseksi.
24282: tavasti,
24283: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
24284:
24285: Urpo Leppänen
24286: 1979 vp. 651
24287:
24288: Raha-asia-aloite n:o 61.3.
24289:
24290:
24291:
24292:
24293: Leppänen: Määrärahan osoittamisesta Ukonsalmen lossin korvaa-
24294: miseksi sillalla Ruokolahdella.
24295:
24296:
24297: E d u s k u n n a II e.
24298:
24299: Ukonsalmen lossi Ruokolahden kunnassa tulisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24300: ensi tilassa korvata sillalla. Liikennemäärät ovat 1980 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
24301: tällä tiellä koko ajan kasvussa. Ruokolahden kes- kaa sillan rakennustöiden aloittamiseksi
24302: kusta on entistä voimakkaammin muotoutumassa Ukonsalmen lossin tilalle Ruokolahden
24303: Rasilaan. Siltayhteys olisi asukkaiden kannalta kunnassa.
24304: välttämätön.
24305: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
24306: tavasti,
24307: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
24308:
24309: Urpo Leppänen
24310: 652 1979 vp.
24311:
24312: Raha-asia-aloite n:o 614.
24313:
24314:
24315:
24316:
24317: Leppänen: Määrärahan osoittamisesta rautatien ylikulkusillan
24318: rakennustöiden aloittamiseen Lahden-Heinolan radan ylitse
24319: maantiellä n:o 4142.
24320:
24321:
24322: Ed u s kun n a 11 e.
24323:
24324: Määräraha rautatien ylikulkusillan rakentami- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
24325: seksi Lahden-Heinolan rataosuudella, maan- tavasti,
24326: tiellä n:o 4142 Heinolan maalaiskunnassa ja
24327: Mikkelin läänissä olisi tarpeellinen. Nykyisellä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24328: tasoristeyksellä on sattunut useita junan ja au- 1980 tulo- ia menoarvioon 100 000
24329: ton yhteentörmäyksiä, viimeksi talvella 1979, markkaa rautatien ylikulkusillan raken-
24330: jolloin juna ja linja-auto ajoivat yhteen ja usei- nustöiden aloittamiseen Lahden-Hei-
24331: ta ihmisiä loukkaantui. nolan radan ylitse maantiellä n:o 4142.
24332: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
24333:
24334: Urpo Leppänen
24335: 1979 vp. 653
24336:
24337: Raha-asia-aloite n:o 615.
24338:
24339:
24340:
24341:
24342: Leppänen: Määrärahan osoittamisesta opiskelijoiden televisio-
24343: lupamaksujen osittaiseen maksamiseen valtion varoista.
24344:
24345:
24346: E d u s k u n n a 11 e.
24347:
24348: Televisio on nyky-yhteiskunnassa välttämätön turvata riittävässä laajuudessa opiskelijoiden
24349: jokaiselle sekä tiedonhankinnan että vapaa-ajan television katselu tukemalla opiskelijoiden tele-
24350: kannalta. Kun opiskelijat joutuvat asumaan vie- visiolupamaksuja.
24351: raalla paikkakunnalla, heillä ei ole mahdolli- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
24352: suutta riittävästi television katseluun yleisissä tavasti,
24353: tiloissa olevista laitteista. Kun käytetyt lait-
24354: teet ovat yleensä varsin halpoja, opiskelijat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24355: voisivat niitä hankkia itselleen, mutta televisio- 1980 tulo- ja menoarvioon 300 000
24356: lupamaksut muodostavat taloudellisen esteen. markkaa opiskelijoiden televisiolupa-
24357: Tämän vuoksi olisi tarpeellista valtion varoilla maksujen osittaiseen maksamiseen val-
24358: tion varoista.
24359: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
24360:
24361: Urpo Leppänen
24362: 654 1979 vp.
24363:
24364: Raha-asia-aloite n:o 616.
24365:
24366:
24367:
24368:
24369: Leppänen: Määrärahan osoittamisesta pika- ja erikoispikajunien
24370: pysähtymispaikkojen lisäämisen selvittämiseksi.
24371:
24372:
24373: E d u s k u n n a 11 e.
24374:
24375: Pika- ja erikoispikajunien pysähtymispaikkoja Tämä haittaa jatkoyhteyksiä Seinäjoen suun-
24376: on supistettu liikaa. Pysähtymispaikkojen lopet- taan.
24377: tamisilla on tehty huomattavaa haittaa paikalli- Kun junamatkustamisen suosio näyttää ole-
24378: sille asukkaille sekä myös eräillä paikkakunnilla van kasvussa, tulisi pysähtymispaikat arvioida
24379: kesänviettäjille. eri seikat huomioonottaen uudelleen.
24380: Esimerkiksi Taavetin ja Luumäen asemilla Edellä sanotun perusteella ehdotan,
24381: pysähtyvät liian harvat junat, vaikka näiltä
24382: asemilta nimenomaan junalla olisi muuten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24383: hyvät yhteydet eri suuntiin. 1980 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
24384: On hämmästyttävää myös se, että erikoispi- kaa pika- ja erikoispikajunien pysähty-
24385: kajuna Karelia ei pysähdy edes Riihimäellä. mispaikkofen lisäämisen selvittämiseksi.
24386: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
24387:
24388: Urpo Leppänen
24389: 1979 vp~ 655
24390:
24391: Raha-asia-aloite n:o 617.
24392:
24393:
24394:
24395:
24396: Leppänen: Määrärahan osoittamisesta keksintöjen patenttihake-
24397: musten käsittelyn nopeuttamiseen.
24398:
24399:
24400: Eduskunnalle.
24401:
24402: Suomessa tehdään varsin runsaasti erilaisia Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
24403: keksintöjä. Patenttihakemukset kuitenkin kes- tavasti,
24404: tävät kohtuuttoman kauan. Tämän takia keksin-
24405: töjen hyödyntäminen viivästyy ja usein keksin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24406: nöt valuvat hyödynnettäviksi ulkomaille. 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
24407: Suomella ei voine olla varaa laiminlyödä kek- kaa keksintöjen patenttihakemusten kä-
24408: sijöiden asemaa ja jättää keksintöjä hyödyntä- sittelyn nopeuttamiseen. ·
24409: mättä.
24410: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
24411:
24412: Urpo Leppänen
24413: 656 1979 vp.
24414:
24415: Raha-asia-aloite n:o 618.
24416:
24417:
24418:
24419:
24420: Leppänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kotimaisten
24421: polttoaineiden käytön edistämiseen.
24422:
24423:
24424: Ed u sk unn alle.
24425:
24426: Maassamme on nykyisten valtaapitävien aika- naisenergian käytössä kolmessa vuodessa
24427: na lyhytnäköisesti ajauduttu lähes kokonaan 50 % :iin. Tämän energiaohjelman laatimiseen
24428: ulkomaisesta energiapolttoaineesta riippuvaisik- ei .saa hukata aikaa kuutta kuukautta enempää.
24429: si. SMP:n varoituksista huolimatta kotimaisen Laadittavassa energiaohjelmassa tulee moni-
24430: energian käytön edistäminen on lähes kokonaan puolisesti ottaa huomioon puun käyttö energia-
24431: laiminlyöty. Öljyn maailmanmarkkinahinnan raaka-aineena unohtamatta tulevaisuuden ener-
24432: nousu on aiheuttanut kansantaloudellisesti kes- giametsiä. Energiaohjelmassa tulee antaa riit-
24433: tämättömän tilanteen. Myöskään ulkomaiseen tävä paino tulevaisuuden tärkeälle energian-
24434: energiaraaka-aineeseen perustuva ydinvoima ei saantimahdollisuudelle, nimittäin aurinkoener-
24435: ole oikea ratkaisu lisäenergian saamiselle. gialle. Erityisesti lämmityksessä tulisi kiireelli-
24436: Nyt on viimeinen hetki ryhtyä todella tehok- sesti korvata öljy laajasti puun eri muodoista
24437: kaasti kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin ko- saatavalla energialla.
24438: timaisen energian osuuden ratkaisevaksi nosta- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
24439: miseksi. Sorsan-Virolaisen hallituksen energia-
24440: ohjelma ei tuo ratkaisevaa käännettä kotimaisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24441: energian hyväksi. Tämän vuoksi SMP katsoo, 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
24442: että on laadittava kiireellisesti ilman byrokra- 32.44.40 lisäyksenä 40 000 000 mark-
24443: tiaa uusi koko maatamme käsittävä energia- kaa kotimaisen polttoaineen käytön
24444: ohjelma, jonka toteuttamisen avulla asteittain suunnitelmalliseen edistämiseen.
24445: nostetaan kotimaisen energian osuutta koko-
24446: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
24447:
24448: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
24449: Urho Pohto Veikko Vennamo
24450: 1979 vp.
24451:
24452: Raha-asia-aloite n:o 619.
24453:
24454:
24455:
24456:
24457: Leppänen: Määrärahan osoittamisesta pienyritysten perustamisen
24458: neuvonta työhön.
24459:
24460:
24461: E d u s k u n n a 11 e.
24462:
24463: Pienyritysten lukumäärä on Suomessa huoles- nopeasti uusiin olosuhteisiin mukautuvia. Täl-
24464: tuttavasti laskenut viime vuosina. Mainittakoon, laisia työpaikkoja pienyritysten kautta ei· kuiten-
24465: että Suomessa on yrityksiä vain 13 tuhatta asu- kaan synny ilman asianmukaista perustamisneu-
24466: kasta kohden, kun esimerkiksi Ruotsissa ja vontaa, koska nykyaikainen lakien ja säädösten
24467: USA:ssa on yrityksiä 25 tuhatta asukasta koh- viidakko estää tavallista ihmistä ryhtymästä yrit-
24468: den ja Sveitsissä ja Tanskassa 40 yritystä tuhatta täjäksi, jos hän ei jostakin saa asianmukaista
24469: asukasta kohden. Nämä luvut omalta osaltaan tietoa yritysten perustamismahdollisuuksista ja
24470: kertovat sen, miksi Suomessa on työttömyyttä yritysideoista. Tällaisen toiminnan edistäminen
24471: ja miksi Suomesta on ollut laaja muuttoliike olisi yhteiskunnan kannalta kaikkein halvinta
24472: Ruotsiin. työllistämistä.
24473: Tulevaisuuden yhteiskunnassa, kun suurteol- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
24474: lisella puolella tosiasiassa työpaikkojen määrä tavasti,
24475: koko ajan vähenee, on löydettävä aivan uusia
24476: mahdollisuuksia työpaikkojen luomiseen. Tällöin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24477: nimenomaan erilaiset uusimuotoiset pienyrityk- 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
24478: set ovat erittäin kannatettavia, koska niissä syn- markkaa pienyritysten perustamisen neu-
24479: tyy työpaikkoja pienellä pääomalla ja ne ovat vontatyöhön.
24480: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
24481:
24482: Urpo Leppänen
24483:
24484:
24485:
24486:
24487: 8.3 {)879007181
24488: 1979 vp~
24489:
24490: Raha-asia-aloite n:o 620.
24491:
24492:
24493:
24494:
24495: Leppänen: Määrärahan osoittamisesta maaseudun tyhjien myy-
24496: mälärakentmsten saattamiseksi uusien yrittäjien käyttöön.
24497:
24498:
24499: E d u s k u n n a ll e.
24500:
24501: Maaseudulla kylien to1mmnan elvyttäminen piaana kuin työttömänä. Ilman valtiovallan tukea
24502: vaatii ainakin kauppapalvelujen olemassaolon. tyhjät myymälärakennukset jäävät epätarkoituk~
24503: Osuuskaupat ja osittain myös yksityinen kau- senmukaiseen käyttöön.
24504: pan monopoli ovat lopettaneet suuren määrän Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
24505: pieniä myymälöitä maaseudulla. Usein nämä tavasti,
24506: myymälärakennukset ovat täysin käyttämättä-
24507: minä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24508: Yhteiskunnan toimenpiteillä tulisi tehdä mah- 1980 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
24509: dolliseksi, että nuoret työttömät voisivat ryhtyä markkaa tyhjien maaseudun myymälära-
24510: kauppiaiksi lopetettuihin myymälöihin. Nuorelle kennusten lunastamisen lainoihin ja avus-
24511: olisi varmasti parempi elämisentapa olla kaup- tuksiin nuorille uusille yrittäjille.
24512: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
24513:
24514: Urpo Leppänen
24515: 1979 vp.
24516:
24517: Raha-asia-aloite n:o 621.
24518:
24519:
24520:
24521:
24522: Leppänen: Määrärahan osoittrtmisesta kioski- ja kukkakauppiai-
24523: den toimintaedellytysten parantamisen selvitystyöhön.
24524:
24525:
24526: Eduskunnalle.
24527:
24528: Kioskikauppiaat ja kukkakauppiaat harjoit- linen ja riippumaton selvitys kioskikanppoj.en
24529: itavat omalta osaltaan erittäin tärkeätä palvelu- ja kukkakauppojen aseman parantamisesta ja
24530: toimintaa. Näitä toimintoja kuitenkin rajoitta- näiden elinkeinojen kehittämisestä,
24531: vat erilaiset byrokraattiset lait ja määräykset. Edellä esitetyn perusteella ehdotan :kunnioit-
24532: Näiden määräysten ja epäoikeudenmukaisten la- tavasti,
24533: kien muuttaminen on osoittautunut ·vaikeaksi,
24534: koska suurtukkuliikkeet ja titarkldnaryhmitty- että Eduskunta ottaisi valtion vitotien
24535: mät vastustavat voimakkaasti kioskikauppojen 1980 tulo- ja menoarvioon 200 00(}
24536: ja kukkakauppojen toimintaedellytysten paran- markkaa kioski- ja kukkakauppiaiden
24537: tamista. toimintaedellytysten parantamisen setvi..
24538: Tämän vuoksi olisi tarpeellista suorittaa asial- tystyöhön.
24539: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
24540:
24541: Urpo Leppänen
24542: 660 1979 vp.
24543:
24544: Raha-asia-aloite n:o 622.
24545:
24546:
24547:
24548:
24549: Leppänen: Määrärahan osoittamisesta maalaiskuntiin sijoitetta-
24550: vien matkailutoimistojen perustamisen edistämiseen.
24551:
24552:
24553: E d u s k u n n a 11 e.
24554:
24555: Matkailu tulee muodostumaan möniert maa- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
24556: laiskuntien kannalta tärkeäksi elinkeinoksi jo tavasti,
24557: lähivuosina. Matkailun edistäminen eräänä maa-
24558: seudun kehityksen elvyttäjänä olisi erittäin jär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24559: kevää ja kannatettavaa. Maaseutukuntien mat- 1980 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
24560: kailutoimintaa ja matkailuyritysten syntymistä kaa maalaiskuntiin si;oitettavien matkai-
24561: voisi helpottaa perustamalla kuntiin matkailutoi- lutoimistojen perustamisen edistämiseen.
24562: inistoja, ·jotka toimivat osittain liikeperiaatteella
24563: sekä osittain valtiolta tai kunnilta saatavilla avus-
24564: tuksilla.
24565: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
24566:
24567: Urpo Leppänen
24568: 1979 vp. 661
24569:
24570: Raha-asia-aloite n:o 623.
24571:
24572:
24573:
24574:
24575: Leppänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Säteilytur-
24576: vallisuuslaitoksen kaluston hankkimiseen.
24577:
24578:
24579: E d u s kun n a II e.
24580:
24581: Ydinvoimalaitosten turvallisuuden tutkimi- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
24582: nen on jokaisen kansalaisen turvallisuuden kan- nioittavasti,
24583: nalta välttämätöntä. Tällä hetkellä laitteisto
24584: maassamme on vielä puutteellinen. Tämän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24585: vuoksi on välttämätöntä, että Säteilyturvalli- 1980 tulo- ;a menoarvioon momentille
24586: suuslaitoksen ydinvoimaloiden tarkastuslaitteis- 33.68]0 lisäyksenä 500 000. markkaa
24587: ·toa kehitetään viivyttelemättä. ydinvoimaloiden tarkastuslaitteiston han-
24588: kintaa varten.
24589: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
24590:
24591: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo
24592: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
24593: 662 1979 vp.
24594:
24595: Raha-asia-aloite n:o 624.
24596:
24597:
24598:
24599:
24600: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienille ja keskisuu-
24601: rille yrityksille annettavaan valtion tukeen uusien työpaikko-
24602: jen perustamiseksi.
24603:
24604:
24605: E d u s kun n a 11 e.
24606:
24607: Hallitus on lahtenyt vuoden 1980 tulo- ja sille jatkuvasti uuden työpaikan perustamistu-
24608: menoarvioesityksessä siitä, että työttömyys py- kea, joka tuki olisi suurempi kuin vuonna 1979
24609: syy 5 prosentin tuntumassa. SMP ei tällaista käytetty 3 000-6 000 markan tuki ·työpaik-
24610: pysyvän työttömyyden linjaa hyväksy. Työttö- kaa kohden, jotta kiinnostus työpaikkojen ·luo-
24611: myyden poistaminen on järjestelykysymys. miseen tehostuisi. Valtion tuki perustettavaa
24612: Kokemukset ovat osoittaneet, että työttö- uutta työpaikkaa kohden ttilisi olla 10 000
24613: myyttä voidaan poistaa tehokkaasti, kun pien- markkaa.
24614: ten ja keskisuurten yrittäjien kautta ohjataan Edellä sanotun perus~eella ehdotamme kun-
24615: valtion tukea työpaikkojen perustamiseen. Sen nioittavasti,
24616: sijaan valtion Q1Ilat yritykset kuten surullisen
24617: kuuluisa Valco osoittavat, että erittäin suurilla- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24618: kaan valtion sijoituksilla ei saada aikaan kuin 1980 tulo- ja menoarvioon luvun 34.50
24619: vähän työpaikkoja tai ei ollenkaan uusia työ- uudelle momentille 100 000 000 mark-
24620: paikkoja. kaa pienille ja keskisuurille yrityksille
24621: Työttömyyden nopeaksi kokonaan poistami- maksettavaan valtion tukeen uusien työ-
24622: seksi tulisi antaa pienille ja keskisuurille yrityk- paikkojen perustamiseksi.
24623: He1singissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
24624:
24625: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
24626: Urho Pohto Veikko Vennamo
24627: 1979 vp. 663
24628:
24629: Raha-asia-aloite n:o 625.
24630:
24631:
24632:
24633:
24634: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta työttömyyden poista-
24635: miseksi Pohjois-Karjalan läänissä.
24636:
24637:
24638: E d u s kun n a 11 e.
24639:
24640: Pohjois-Karjalan lääni on ollut ja on edelleen - metsäteollisuuden jalostusastetta voidaan
24641: maamme pahimpia työttömyysalueita. Valtio- korottaa,
24642: vallan toimenpiteet työttömyyden poistamiseksi - kotimaisten uusiutuvien energiamuotojen
24643: Pohjois-Karjalasta ovat olleet erittäin heikkoja. käytön tehostaminen avaa kaikissa Pohjois-
24644: Pohjois-Karjalan läänissä on erittäin runsaat Karjalan kunnissa aivan uusia taloudellisia nä-
24645: luonnonvarat, joista hyvin huomattava osa kul- kymiä sekä ratkaisevasti parantaa työllisyyttä,
24646: jetetaan pelkkinä raaka-aineina muualle maahan - pienteollisuuden ja käsityön aloilla on
24647: jalostettavaksi. Tämä osaltaan on merkinnyt Pohjois-Karjalassa sekä kyky- että työvoimare-
24648: sitä, että Pohjois-Karjalassa ei ole syntynyt riit- serviä.
24649: tävästi työpaikkoja, vaan väestö on laajasti jou- Jotta työttömyys voidaan nopeasti poistaa
24650: tunut muuttamaan muuanne. Kun jatkuva Pohjois-Karjalasta ja jotta elinkeinotoiminnan
24651: muuttoliike ei ole millään tavalla perustelta- monipuolistaminen saadaan todella käyntiin, tu-
24652: vissa, olisi nyt lopulta aika ryhtyä tehokkaisiin lee laatia ilman byrokratiaa kuudessa kuukau-
24653: toimenpiteisiin Pohjois-Karjalan läänin elinkei- dessa kokonaissuunnitelma sekä ryhtyä sen käy-
24654: notoiminnan kaikinpuoliseksi monipuolistami- tännön toteutukseen.
24655: seksi ja kehittämiseksi niin, että työttömyys Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
24656: kokonaan poistuu.
24657: Pohjois-Karjalassa on huomattavia mahdolli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24658: suuksia ainakin seuraavilla aloilla: 1980 tulo- ja menoarvioon luvun 34.50
24659: - pien- ja perheviljelmien yhteydessä vihan- uudelle momentille 50 000 000 markkaa
24660: nes- ja marjanviljelyn kehittäminen, muu eri- Pohjois-Karjalan läänin alueella suun-
24661: koisviljely sekä ns. maatilamatkailu, nitelman laatimiseksi työttömyyden pois-
24662: - Pohjois-Karjalasta on tehokkaalla malmin- tamisesta ja yritystoiminnan edistämi-
24663: etsinnällä löydettävissä hyödynnettäviä esiinty- sestä sekä käytännön toteutuksen aloit-
24664: miä sekä jo löydettyjen malmiesiintymien no- tamiseksi.
24665: pealla käyttöön otolla luotavissa uusia pysyviä
24666: työpaikkoja,
24667: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
24668:
24669: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
24670: Urho Pohto Veikko Vennamo
24671:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2024