<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
151 Käyttäjää paikalla!
0.006831169128418
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979 1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
A_1979_1 | A_1979_2 | A_1979_3 | B_1979_1 | B_1979_2 | C_1979 | D_1979 | E_1979_1 | E_1979_2 | E_1979_3 | E_1979_4 | E_1979_5 | E_1979_6 | F_1979_1 | F_1979_2 | Hak_1979 | PTK_1979_1 | PTK_1979_2 | PTK_1979_3 |
1: Vuoden 1979
2:
3: VALTIOPÄIVÄT
4:
5:
6:
7:
8: Asiakirjat
9: E6
10: Raha-asia-aloitteet
11: 626-1235
12:
13:
14:
15:
16: VALTIONEUVO~:' .,,~
17: HELSINKI 1979 · K.A.f\JSUA
18: Helsinki 1979. Valtion painatuskeskus
19: SISÄLLYSLUETTELO
20:
21:
22:
23:
24: Raha .. asia.. aloitteet .626~ 1235
25:
26: Siv,
27: - 626 Liedes ym.. : Määrärahan osoittamisesta -:- 635 Liedes yin.: Korotetun määrärahan osoii:~
28: vaikeassa taloudellisessa asemassa oleville kun- . tamisesta malminetsinnän ja sitä palvelevan ·
29: nille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 665 geologisen .tutkimuksen edistämiseen kehitys-
30: alueilla . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . · 674
31: - 627 Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta -'- 636 Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta
32: Kuivajoen ja siihen liittyvän Oijärven vesistö- · osa-aikatyön muuttamiseksi kokopäivätoimisek-
33: järjestelyjen suorittamiseen .... , . . . . . . . . . . . 666 si eräissä tapauksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 615
34: - 637 Liikanen ym.: Määrärahan osoittamisesta. ·
35: ;:..,.. 628 Liedes: Määrärahan osoittamisesta Iijold-
36: Karkialammen varuskunnan uimahallin raken-
37: suun Tangon ja Sarrion jokihaarojen ruoppaa-
38: nustöiden aloittamiseen Mikkelissä ........ ; 676
39: miseksi , ................. ·....... ·........ 667
40: ~ 638 Liikanen: Korotetun määrärahan osoitta-
41: -'- 629 Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta misesta korkeakouluopiskelijoiden ruokailukus-
42: Siuruan allasalueen tilojen lunastamiseksi val- tannusten alentamiseen . • . . . . . . . . . . • . . . . . . 677
43: tiolle ............... , , .................., .
44: - 639 Lillqvist m. fl.:. Om anvisande av anslag
45: för undersök~ing om behovet av att förädla
46: - 630 Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta i österbotten fångad · fisk och om Långskärs
47: pienille ja keskisuurille tiloille lannoitteiden fiskehamns lämplighet för ändamålet . . . . . . . 678
48: ja rehujen ostamiseen oikeuttaviin ostotodis-
49: teisiin ••••••. 0 • 0 0 •.••••• 0 669
50: • 0 •••• 0 .: • 0 ••• ~ -. •••
51: :.._ 639 Lillqvist ym.: Määrärahan osoitt~misesta.
52: Pohjanmaan kalanjalostustoiminnan tarvetta j11
53: Långskärin kalasataman soveltuvuutta kalan-
54: - 631 Liedes ym.: Korotetun määrärahan osoit- jalostustoimintaan koskevaan tutkimu~~een . . . 679
55: taniisesta tie-, silta- ja talonrakennushankkeita
56: varten .............................. ·... . 670 - 640 Lillqvist m. fl.: Om anvis311de av anslag
57: för er~.ättande av skador som sälar .åsamkar
58: yrkesfj,skare .....•.......... , ............. ,. . ·680
59: - 632 Liedes: Määrärahan osoittamisesta Val-
60: tionrautateiden kiskoautokaluston hankkirn.i• ~ 640 LiUqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta
61: sek~i ........ ·... · ... •, · · · · · · ·:· · · · · · • · · · · 671 hylkeiden ammattikalastajille aiheuttamiep va-
62: hinkojen korvaamiseen ................... ·. 68!
63: - 633 Liedes: Määrärahan osoittamisesta Kala~ - 641 LiUqvist m. fl.: Om anvisande av anslag
64: joella · sijaitsevan Rahjan sataman syventämis- för påbörjande av grundförbättring av vägen
65: .töiden avustuksiin ............... ·. : . : : .. . 672 nr 741 i Pedersöre' och Kortesjärvi 'koinmuner· ·.682
66: ....__ 64lLillqvist ym.: Määrärahanosoittamis~ta ~·
67: - 634 ·Liedes ym.: Korotetun määrärahan osöit~ maantien n:o 741 perusparannustöiden aloit-
68: tamisesta maaseudun sähköistämiseJ.l tukemi" tamiseen: Pietarsaaren maalaiskunnassa .ja Kor" ·:
69: · · .seen................•.............' .. ; .'. :.. · ·673 tesjärvellä ................... ·. ~ .. ·.. ,...•. ; ·'-<' · 683
70:
71: 0879007181
72: 4 Sisällysluettelo
73:
74: Siv. Siv.
75: - 642 Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag - 651 Louvo ym.: Määrärahan osoittamisesta
76: för påbörjande av grundförbättringsarbeten på maantien perusparantamiseen välillä Muh-
77: landsvägen nr 7263 (Kaitsor-Österö) . . . . . . 684 niemi-Ahvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 698
78:
79: - 642 LiUqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta - 652 Louvo ym.: Määrärahan osoittamisesta
80: maantien n:o 7263 (Kaitsor-österö) perus- puu- ja turvetuhkan hyödyntämiseen ja tal-
81: parannustöiden aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . 685 teenottamismenetelmien kehittämiseen . . . . . . 699
82:
83: - 643 Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag - 653 Louvo ym.: Määrärahan osoittamisesta
84: för planering av en väg från Sundom till den neljän lääninhammaslääkärin viran perustami-
85: s.k. Strandvägen i Yttermalax . . . . . . . . . . . . . 686 seen ja hammashuollon konsulttiasiantuntijoi-
86: den palkkaamiseen lääninhallituksiin . . . . . . . 700
87: ..,..- 643 Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta
88: Sundomista .Yttermalaxin ns. Rantatielle. joh- ...-... 654 Luttinen: Määrärahan osoittamisesta val-
89: tavan tien suunnittelemiseen . . . . . . . . . . . . . . 687 tatien n:o 12 rakennustöiden käynnistämiseen
90: välillä Villähde-Nastola . . . . . . . . . . . . . . . . . . 701
91: - 644 LiUqvist m. fl.: Om anvisande av anslag
92: · föt arbeten på Amossa bygdeväg i Petalax i - 655 Luttinen: Määrärahan osoittamisesta
93: Malax .kommun ....................... , . . .688 maantien n:o 3132 perusparantamiseen välillä
94: Vesivehmaa-Kalkkinen Asikkalassa . . . . . . . . 702
95: ~ 644 LiUqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta
96: töiden aloittamiseen Amossan paikallistiellä - 656 Luttinen: Määrärahan osoittamisesta Lah-
97: Maalahden kunnan Petalaxin kylässä . . . . . . . 689 den-Loviisan-Valkon radan perusparantami-
98: seen ......................... '. . . . . . . . . . 7()3
99: - 645 Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag
100: för muddringsarbeten i inseglingsräflnan till '- 657 Maijala ym.: Korotetun määrärahan osoit-
101: Alh6lmens hainn i Jakobstad .. ·. . . . . . . . . . . . 690 tamisesta lammastarkkailun ATK-sovellutuk-
102: seen .. . .. .. . ... ... .. .. .. .. .. • .. .. .. .. • .. 704
103: ' - 645 LiUqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta
104: Alholmenin satamaan johtavan väylän ruop- - 658 Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta
105: pauksen aloittamiseen· Pietarsaaressa ..... .'. . 691 maantien n:o 344 rakennustöiden aloittami-
106: seen osuudella Ruhala-Päijäntee Ruovedellä
107: - 646 Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag ja Vilppulassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 705
108: för understöd åt änkor som ej berörs av
109: familjepensionslagen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 692 - 659 Maijala ym.: Määrärahan osoitt11misesta
110: Lentotekniikan Kilta r.y:lle ilmailunäyttelyä
111: - 646 LiUqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta varten Kuorevedellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 706
112: . perhe-eläkelain piiriin kuulumattomien leskien
113: avustuksiin ......... ; . , .. ·: ... ~ ....-.. , .. , 693 - 66() Maijala ym.: Korotet~~ määrärahan os~it
114: tamisesta kotimaisten polttoaineiden käyttöä
115: - 647 Lillgvi;t ym.: KÖrotetun · määrärahan lisäävien koneiden ja laitteiden hankinta- .
116: osoittamisesta alkoholivaroista kuntien yleisiin avustuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 707
117: tarpeisiin ttilevim. valtiöriöstitidert ja -a~ustuk-
118: sen korottamiseksi .......... , ........... : 694 -. 661 Malm m. fl.: Om: anvisande av anslag ·
119: för båbörjande .av byggnadsarbetena på en
120: - .648 LiUqvist ym.: Korotetun. määrärahan •···
121: regleringsdamm vid Oxholmen i Kvevlax . . . 708
122: osoittamisesta kunnille raittiustyöhön ja päih-
123: dyttävien aineiden väärinkäyttäjien huoltoon 695
124: - 661 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta
125: - · 649 Loikkanen ym.: Määrärahan· osoittamises- Oxholmenin ·säännöstelypadon rakennustöiden
126: ta Tampere-Pirkkalan lentoaseman. asemar~ aloittamiseen Koivulahdella .............. : 709
127: keririuksen laa:jenfariliseen . , ... ~-: ...•.. , . . . • . 696
128: - 662 Malm m. fl.: Om anvisände av anslag
129: - 650 Loikkanen ym.: Määrärahan oSOittami• för · påbörjande av. upprensningsarbetc::na i
130: · sesta sotainvalidien vaimojen kuntoutukseen 697 ·· Munsala ås nedre lopp .................. , 710
131: 5
132:
133: Siv. Siv.
134: - 662 Malm ym.: Mäifrärahan osoittamisesta - 674 Mattsson ym~: Määrärahan osoittamisesta
135: perkaustöiden aJoittamiseen Munsalanjoen ala- Lounais-Afrikan Kansan Järjestölle (SWAPO)
136: juoksulla ...................... ; .. ; ..-... · 711 anilettavaim humanitaariseen apuun . . . . . . . . 725
137:
138: - 663 Malm m. fl.: Om anvisande av anslag för - 675 Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta
139: påbörjande av arbetet på Storsjö-Lillsjö torr- Zimbabwen Isänmaalliselle Rintamalle annet-
140: läggningsföretag i Kristinestad . . . . . . . . . . . . . 712 tavaan tukeen .......................... , 726
141:
142: - 663 Malm ym.: · Määrärahan osoittamisesta - 676 Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta
143: Storsje>--:-Lillsjön kuivatushankkeen töiden kiireellisiin avustuksiin humanitaarisen avun
144: aloittamiseen Kristiinankaupungissa . . . . . . . . . 713 antamiseksi kehitysmaille . . . . . . . . . . . . . . . . . 727
145:
146: - 664 Malm m. fl.: Om anvisande av anslag för- - 677 Mattsson ym.: Korotetun määrärahan
147: ökad export av gurka och tomater . . . . . . . . 714 osoittaniisesta työturvallisuuslain vaatimusten
148: toteuttamiseen valtion työpaikoilla ......... ··728
149: - 664 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta
150: kurkun ja tomaatin viennin tukemiseen . . . . 715
151: - 678 Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta
152: - 665 Manninen: Määrärahan osoittamisesta Ii- kansainvälisen politiikan apulaisprofessorin vi-
153: jokialueen neuvottelukunnan perustamiseksi 716 ran perustamiseen Tampereen yliopistoon . . . 729
154:
155: - 666 Martikainen ym.: Määrärahan osoittami- - 679 Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta
156: sesta Kuntokallio-Opiston toiminnan tukemi- kirjastotieteen ja informatiikan apulaisprofes-
157: seksi ....................... : ........... · 717 sorin viran perustamiseen Tampereen yliopis-
158: toon . , .... , ....... ; ...... ·............-. : 7.30
159: - 667 ·Martikainen- ym.: Määrärahan osoittami-
160: sesta Kuopion karjatalousopiston siirtämisestä -'-- 680 Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta
161: Peltosalmen maatalousopistoon aiheutuvien li- Tampereen yliopiston kirjastopalvelujen kehit-
162: sätilojen suunnittelumenojen kattamiseen .... _ 718 tämiseen ..................................73f
163: - 668 Martikainen ym.: Korotetun määrärahan
164: osoittamisesta läänien nuorisolautakuntien pää- - 681 Mattsson ym.: Korotetun määrärahan
165: tolnllsten sihteerien palkkauksesta aiheutuviin _ osoittamisesta Tampereen yliopiston opetus"
166: menoihin .. -............................. 719 ja tutkimusmenoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 732
167:
168: - 669 Mattila ym.: Korotetun määrärahan osoit- - 682 Mattsson ym.: Korotetun määrärahan
169: tamisesta ammattikasvatushallitukselle keski: osoittamisesta Tampereen yliopiston kiinteis-
170: asteen uudistuksen tutkimus- ja kehl.ttämistoic tön Pyynikintie 2 muutos- ja 'peruskorjaus- '
171: _mintaan ............................ , . . . 720 työn II vaihetta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 733
172:
173: - 670 Mattsson ym.: Mää~ärahan osoittamisesta - 683 Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta
174: kahdenväliseen lahjamuotoiseen kehitysapuun Mäntän koulukeskuksen laajennustöihin .... _ 734
175: ,Angolalle ... : ........... : .......... : . . . . 721
176:
177: - 671 Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta - 684 Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta·
178: kahdenväliseen lahjamuotoiseen kehitysapuun opiskelu-, varusmies- ja äitiysloma-aikaisten
179: Mosambikille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 722 opintolainojen korkojen maksallliseksi valtion -
180: varoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 735
181: - 672 Mattsson yni.: Määrärahan osoittamisesta
182: Palestiinan vapautusjärjestölle l'imiettavaan:- hu- - 685 Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta
183: manitaariseen apuun ............ -.. ; ... : : . 723 Kurun metsäopiston peruskorjaukseen •....• _ .736
184:
185: - 673 Mattsson ym.: Määrärahan osoittitinisesta - 686· Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta
186: Afrikan Kansalliskongressill~ (ANC) annetta- Kangasalan kunnan radanvarsitaajamien vesi-
187: vaan humanitaariseen apuun . . . . . . . . . . . . . . 724 huoltotöiden avustamiseen ............ :. . . 737
188: Sivo Sivo
189: - 687 Mattsson" ym.: Määrärahan osoittamisesta - 701 Miettinen: Korotetun määrärahan osoit.ta- ·
190: Kunm::-:Parkanon maantien . · perusparannus- misesta .Mikkelin· lentoliikenteen parantami-
191: ·: ~- "tyÖJ:l käynnistämiseen Kurun puoleisella o~alla ,738 seen o 0 ooo ooo
192: 0 0. 0o oo
193: 0 ooo o 0 752
194: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0. 0
195:
196:
197:
198:
199: - 688 Matt$On ym.: Määrärahan osoittamisesta- - 702 Miettinen ymo: Määrärahan osoittamisesta
200: Oriveden ja Eräjärven välisellä maantiellä ole- nestemäisten polttoaineiden varmuusvaraston
201: _van Röonin .sillan uudelleen rakentamiseen 739 0 0 • rakentamiseen Ristiinaan ooo ooooo ooooo 753 0 0 0 0 0
202:
203:
204:
205:
206: - 689, l\1att$On ymo: Määr~rahan osoittamisesta · - 703 Mikkola ymo: Määrärahan osoittamisesta
207: viiden ,työsuojeluinsinöörin palkkaamiseen työ- Fredrika. Wetterhoffin kotiteollisuusopett:aja-.
208: - ~- suojeluhallitukseen o ooo oo, oooooooo• oo oo .740 0 0 0 · · opiston kaluston hankkimiseen . oooo oooooo 754 0
209:
210:
211:
212:
213: - 690 Mattsson ymo; Korotetun määrärahan - 704 Mikkola ymo: Määrärahan osoittamisesta
214: osoittamisesta työsuojelutarkastustoiminnan. ai- _ Hämeenlinnan sairaanhoito-oppilaitoksen ra-
215: ,_.. heuttarrrlin matkakulJJihin ooo oooo oooo 741 0 0 0 0 0 0
216: kentamisen suunnitteluun o oooo ooo 755 0 0 0 0 0 0 0 0 0
217:
218:
219:
220:
221: - 691 Mattsson ymo: Korotetun määrärahan
222: - 705 Mikkola: Määrärahan osoittamisesta Suo-
223: osoittamisesta kunnille ' lasten päiväkotien pe·
224: men Kansallisoopperan toiminnan tukemiseen 756
225: rustamiskustannuksiin oo oo o :0 ·0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 742
226: - 706 Mikkola ymo: Määrärahan osoittamisesta
227: - 692 Mattsson ymo: Korotetun määrärahan
228: osoittamisesta kunnille kotiavustajatoiminnasta valtatien. n:o 3 varrella Hämeenlinnassa sijait-
229: sevan Ojoisten · eritasoliittymän rakentamisen
230: aiheutuviin käyttökustannuksiin oooooooooooo 743
231: aloittamiseen 0 o 0 0o 0 0 0 757
232: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 • 0 0 0 0
233:
234:
235: . . '
236: .,.,.,. 693 Mattsson ymo: Korotetun määrärahan
237: · osoittamisesta henkilökunnan palkkaamiseen - 707 Muroma . ymo: Korotetun määrärahan
238: Tampereen. keskussairaalaan . ooo oooo o'o o. 744 0 0 0 0
239: osoittamisesta YK:n pakolaisasiain pääkomis~
240: saarin (UNHCR) toiminnan tukemiseen o ooo 758
241: - . 694 'Mattsson ymo: Määrärahan osoittamisesta
242: Tampereen keskussairaalan laajennushankkeen - 708 Muroma ymo: Määrärahan osoittamisesta
243: aloittamiseksi oooooooooo. oooooo. ooooo ooo. 745
244: 0 0 geriatrian professorin viran perustamiseen Hel-
245: singin yliopistoon o o.• o 0 0 759
246: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 • 0 0 0 0 0 •
247:
248:
249:
250:
251: - 695 Miettinen ymo: Määrärahan osoittamisesta
252: · kantatien n:o 62 parannustöiden loppiuinsaat- -709 Muroma ymo: Korotetun määrärahan, ..
253: tamiseen välillä Anttola-Puumala o oooooooo 746 osoittamisesta lähetystyöntekijöiden lasten kou-
254: lukustannusten kattamiseen ooo 760 0 •• 0 0 0 0 0 0 0 0 0
255:
256:
257:
258:
259: - 696 Miettinen ymo: Määrärahan osoittamisesta
260: Ruskealan...-Tammijärven maantien n:o 613 - 710 Muroma . ymo: Korotetun määrärahan
261: : - ·perusparantamiseen 747 osoittamisesta saamenkielisen julkaisutoimin~
262: nan tukemiseen 0 0 0 0 07610 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
263:
264:
265:
266:
267: - 697 Miettjnen ymo: Määrärahan osoittamisesta
268: Pöyryn-Kälän maantien parantamiseen Hir- - 711 Muroma ymo: Korotetun määrärahan
269: vensalmella . 0 0 0 0 0o 07480 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 osoittamisesta kuntien lasten kotihoidon tuki-
270: järjestelmän kokeilun laajentamiseen oooo o 762 0 0 0
271:
272:
273:
274:
275: - 698 Miettinen ymo: Määrärahan osoittamisesta
276: kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Ku- - 712 Muroma ymo: Korotetun määrärahan
277: vansiin Jor6isissa o·o. 0 07490 0 0 0 0 0 0 0 0 ••••••••••• -. osoittamisesta lasten kotihoidon t)lkemiseen ·. 763
278:
279: - 699 Miettinen ymo: Määrärahan osoittamisesta - 713.Muroma ymo: Korotetun määrärahan
280: Kortesalmen: ·sillan: rakentamiseen K-angasnie" osoittamisesta yksit~sten lastenkotien käitti
281: < ·mellä o, .o: .-; .o.
282: 0 • oo o'·' o_ .• ' .- oo.. • }50
283: 0 ; .- . - ' .- ·0 ·, 0 ·0 0 ·, kustannuksiin 0o.. o.... o.... o-• o..... 0.... 764
284:
285: - 70Q .Miettinen ymo: .Määrärahan osoittamisesta · - 714 Muroma ym.: .Korotetun. määrärahan ·
286: moninaiskäyttösataman rakentamiseen .. Punka- osoittamisesta kunnille .kotiavustajatoiminnasta
287: harjulle .o_ o. o_ oo
288: 0 o.o o
289: 0 0 ooo o. o
290: • 0 0~ 751
291: 0 0 0 •• 0 • 0 0 0 0:: ·· -aiheutuvien käyttökustannusten peittämi~een 765
292: Sisälly~lu~ttel<J
293:
294:
295: Siv. Siv.
296: - 715 Muroma ym.: Korotetun määrärahan - 728 Mörttinen ym.: . Korotetun määrärahan
297: osoittamisesta eläkeläisten järjestöjen valtion- osoittamisesta siirtona maatilatalouden kehit-
298: ..:apua varten . . .......................... . 766 tämisrahastoon. 779
299:
300: - 716 Muroma ym.: Korotetun määrärahan - 729 Mörttinen ym.: Määrärahan osoittamises-
301: osoittamisesta farmaseutin viran perustamiseen ta rautatien väistöraiteen pengerrystyön suo-
302: Helsingin yliopistollisen keskussairaalan myr- rittamiseen Kärkölän kunnassa ...........• 780
303: kytyskeskukseen ........................ . 767
304: - 730 Nieminen ym.: Korotetun määrärahan
305: - 717 Muurman: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta uusien 4H-neuvojan toimien pe-
306: Maatalouden tutkimuskeskuksen muuttamises- rustamiseen ............................ . 781
307: ta johtuvien henkilöstöjärjestelyjen menojen
308: kattamiseen ......•...................... 768 - 731 Nieminen ym.: Korotetun määrärahan
309: osoittamisesta siirtona maatilatalouden kehit-
310: - 718 Muurman: Korotetun määrärahan osoitta-
311: tämisrahastoon 782
312: misesta Suomen Ilmaliumuseon ensimmäisen
313: rakennusvaiheen jatkamiseen Helsinki-Van-
314: taan lentoasemalla ..................... . 769 - 732 Nieminen ym.: Korotetun määrärahan
315: osoittamisesta KuUaanjoen järjestelytöihin ... 783
316: - 719 Myyryläinen ym.: Korotetun määrärahan
317: osoittamisesta uusien kunnallisten kuluttaja- - 733 Nieminen ym.: Korotetun määrärahan
318: neuvojavirkojen perustamiseen ............ . 770 osoittamisesta terveyskeskusten ja yleislääkäri-
319: jobtoisten paikallissairaaloiden perustamiskus-
320: - 720 Myyryläinen ym.: Korotetun määrärahan tannuksiin kunnille suoritettavaan valtion-
321: osoittamisesta uusien esitteliiän toimien perus- osuuteen .............................. . 784
322: tamiseen kuluttajavalituslautakuntaan ...... . 771
323: - 734 Nieminen-Mäkynen ym.: Korotettujen
324: ~ .721 Myyryläinen ym.: Korotetun määrärahan määrärahojen osoittamisesta kansainväliseen
325: osoittamisesta uusien esitteliiän toimien perus- kehitysapuun ........................... . 785
326: tamiseen kuluttaja-asiamiehen toimistoon .... 772
327: - 735 Nieminen-Mäkynen ym.: Korotetun mää-·
328: - 722 Myyryläinen ym.: Korotetun määrärahan rärahan osoittamisesta kesälukioiden valtion-
329: osoittamisesta toimistosihteerin toimen perus- apuun ................................. . 786
330: tamiseen kuluttajaneuvostoon ............. . 773
331:
332: - 723 Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittami- - 736 Nieminen-Mäkynen ym.: Määrärahan
333: sesta sotaveteraanien asuntojen rakentamiseen 774 osoittamisesta kansalaisjärjestöjen kehitysyh-
334: teistyötä koskevan tiedotustoiminnan tukemi-
335: - 724 Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 787
336: Isonkyrön vanhan kirkon seinämaalausten
337: konservointityön aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . 775 - 737 Nieminen-Mäkynen ym.: Korotetun mää-
338: rärahan osoittamisesta Suomen Ilmailumuseon
339: - 725 Mäkynen ym.: Määrärahan osoittamisesta ensimmrusen rakennusvaiheen jatkamiseen
340: opiskelija-asuntojen omarahoitukseen opiskeli- Helsinki-Vantaan lentoasemaHa . . . . . . . . . . 788
341: ja-asuntojen vuokratason kohoamisen estämi-
342: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 776
343: - 738 Nieminen-Mäkynen ym.: Määrärahan
344: - 726 Mäkynen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opiskelijoiden koti- ja opiskelu-
345: osoittamisesta Porvoon matkailualan oppilai- paikkakunnan välisistä matkoista saamien
346: toksen avustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 777 alennusten korvaamiseen liikennöitsijöille . . . 789
347:
348: - 727 Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta - 739 Nikkilä: Määrärahan osoittamisesta avus-
349: terveyden- ja sairaanhoidon apulaisprofessorin tukseksi Opintorahastoyhdistysten Tuki r.y:lle
350: viran perustamiseen Kuopion korkeakouluun vähävaraisten lahjakkaiden oppilaiden koulun·
351: . terveydenhuollon kandidaattikoulutusta varten 778 käynnin tukemiseen ...................... 790
352: Siv. Siv.
353: - 740 Nikkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta - 749 Paakkine11 ym:: Koroteron määrärahan
354: konsultin palkkaamiseen maa- ja metsätalous- osoittamisesta omaehtoisen kulttuuriharrastus-
355: ministeriöön puuston kasvuhäiriöitä koskevan työn tukemiseen .. .. .. .. .. . .. .. .. . .. .. .. . 805
356: tutkimuksen koordinoimiseksi . . . . . . . . . . . . . 791
357: - 750 Paakkinen ym.: Määrärailan osoittamises-
358: - 741 Niskanen ym.: Määrärahan osoittamisesta ,
359: ta kurssikeskus Murikassa tapailtuvan koulu-
360: pysyvän lastenkulttuuriasiain neuvottelukun-
361: tuksen kulujen kattamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 806
362: nan perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 792
363:
364: - 742 Niskanen: Määrärahan osoittamisesta - 751 Paakkinen ym.: Määrärailan osoittamises-
365: Hailuodon ja mantereen välisen liikenteen te- ta Tuusulanjärven hapetuksen jatkamiseen . . 807
366: hostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 793
367: - 752 Paakkinen ym.: Korotetun määrärahan
368: - 743 Niskanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rakennuslain mukaisiin harkin-
369: osoittamisesta valtionapuna eläkeläisten järjes- nanvaraisiin valtionapuihin . . . . . . . . . . . . . . . . 808
370: töille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 794
371:
372: - 744 Norrback m. fl.: Om anvisande av höjt - 753 Paakkinen ym.: Korotetun määrärahan
373: anslag för stöd åt missionsorganisatl.onernas osoittamisesta yleisten teiden tekemiseen
374: utvecklingssamarbete . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 795 Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirin alueella 809.
375:
376: - 744 Norrback ym.: Korotetun määrärahan - 754 Paakkinen ym.: Korotetun määrärailan
377: osoittamisesta lähetysjärjestöjen kehitysyhteis- osoittamisesta paineastiatarkastajien palkkioi-
378: työn tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 796 hin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 811
379:
380: - 745 Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag - 755 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamises-
381: för ·ett språklaboratorium och annan utrust- ta haja-asutusalueiden esikouluikäisten päivä-
382: ning för nya utrymmen i Vasa övningsskola 797 kotikuljetusten tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 812
383: - 745 Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta
384: Vasa övningsskola -nimisen harjoittelukoulun - 756 Paakkinen ym.: Määrärailan osoittamises-
385: uusien tilojen välinehankintoihin , . . . . . . . . . . 798 ta lasten hampaiden oikomishoidon aiheutta-
386: mien matkakulujen korvaamiseen . . . . . . . . . . 813
387: - 746 Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag
388: för Härkmerifjärdens torrläggningsprojekt . , 799 _ 757 Palmunen: Määrärahan osoittamisesta Tu-
389: run yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan
390: - 746 Norrback yin.: Määrärahan osoittamisesta
391: laitosrakennuksen suunnitteluun . . . . . . . . . . 814
392: Härkmeren kuivatushankkeen toteuttamiseen 800
393:
394: - 747 Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag - 758 Pekkarinen ym.: Korotetun määrärahan
395: för undersökning om Kyro älvs betydelse för osoittamisesta lukiolaisten opintorahan perus-
396: fiskproduktionen i havsområdet utanför . . . . . 801 osan korottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 815
397:
398: - 747 Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta
399: Kyrönjoen vaikutuksen selvittämiseen jokisuu- - 759 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittami-
400: ta ympäröivän merialueen kalantuotannolle . .. . 802 sesta Saarijärven metsäkoulun uudisrakennuk-
401: sen suunnittelua varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 816
402: - 748 Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag
403: för utvecklande av teknisk utrustning för - 760 Pekkarinen ym.: Määrärahojen osoittami-
404: ökad användning av inhemsk energi vid upp- sesta avustuksena Jyväskylän Kesä -kulttuuri:
405: värmning av växthus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 803 tapahtuman toiminnan rahoittamiseen . . . . . . 817
406: - 748 Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta
407: teknisten laitteiden kehittämiseen kotimaisen - 761 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittami-
408: ~~er~an kä:.tön lisäämiseksi kasvihuoneiden sesta Pylkönmäen-Multian maantien raken-
409: lamtrutyksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 804 nustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 818
410: Sisällysluettelo 9
411:
412: Siv. Siv.
413: - 762 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittami- - 775 Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta
414: sesta maantien n:o 760 parantamistyön aloit- kalastusta varten tarvittavan purkaus- ja ja-
415: tamiseksi välillä Pihtipudas-Alvajärvi . . . . 819 lostussataman rakentamiseksi Rymättylän Röö-
416: lään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 832
417: - 763 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittami-
418: sesta turvepuristetehtaan rakennustöiden aloit- - 776 Perho ym.: Korotetun määrärahan osoit-
419: tamiseksi Kyyjärvellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 820 tamisesta valtionapuna rintamaveteraanien
420: kuntoutustoiminnan tehostamista koskevaan .
421: - 764 Pekonen ym.: Korotetun määrärahan kokeilutoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 833
422: 'osoittamisesta kuntien yleisiin rahoitusavus-
423: tuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 821 - 777 Pesola ym.: Korotetun määrärahan osoit-
424: tamisesta Jyväskylän yliopistolle tutkimus- ja
425: - 765 Pekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta opetusvälineiden sekä kaluston hankkimiseen 834
426: Mikkelin läänin alueen käsittävän Mikkelin
427: piirirakennustoimiston perustamiseen . . . . . . 822 - 778 Pesola ym.: Määrärahojen osoittamisesta
428: avustukseksi Jyväskylän Kesää varten . . . . . . 835
429: - 766 Pekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
430: Sairalanmäen-Kaskiin maantieosan peruspa-
431: - 779 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta
432: rantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 823 Keuruun-Multian-Pylkönmäen-Karstulan
433: - 767 Pekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta tien rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 836
434: maantien n:o 314 parantamisen aloittamiseen
435: välillä Sysmä-Vääksy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 824 - 780 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta
436: polkupyörä- ja jl!lankulkuliikenteen väylän ra-
437: - 768 Pekonen ym.: Määrärahan osoittamises- kentamiseen Jämsästä Kaipolaan . . . . . . . . . . 837
438: ta Suontauksen-Läskinkankaan yksityistien
439: muuttamiseen paikallistieksi .......... ; . . . 825 - 781 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta
440: Keski-Suomen vientinäyttelyn perustaroistoi-
441: - 769 Pekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta mien aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 838
442: sotavammaisten huolto- ja järjestötoiminnan
443: tukemiseen ............. , . . . . . . . . . . . . . . . . ·826 - 782 Pesälä: Määrärahan osoittamisesta Val-
444: tion siementarkastuslaitoksen sijoittamiseen
445: - 770 Perho ym.: Kor~tetun määrärahan osoit- Elimäelle . . . .. . .. .. . . .. .. . . .. . .. . .. .. .. . 839
446: tamisesta kuntien yleisiin rahoitusavustuksiin 827
447: - 783 Pesälä: Määrärahan osoittamisesta Veh-
448: - 771 Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta kajoen vesienjärjestelyyn . . . . . . . . . . . . . . . . . . 840
449: suunnitelman laatimiseen Loimaan-Säkylän
450: tien suuntauksen parantamiseksi välillä Loi- - 784 Pesälä: Määrärahan osoittamisesta kes:
451: maa-Alastaro-Vampula . . . . . . . . . . . . . . . . . 828 kuskalanviljelylaitoksen perustamiseen Jaalan
452: Myllylle .............................. • . 841
453: - 772 Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta
454: Uudenkaupungin-Loimaan-Forssan maan- - 785 Pesälä: Määrärahan osoittamisesta maan:
455: tien Loimaan kaupungin kautta kulkevan tie- tien perusparantamiseen välillä Iitin kk-
456: osuuden ja siihen kuuluvan ylikulkusillan Kuusankoski ............................ ·· 842
457: rakentamiseksi . . .. . . .. .. .. .. .. .. . . .. .. .. . 829
458: - 786 Petäjäniemi ym.: Korotetun määrärahan
459: ...:.._ 773 Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta· lisähenkilökunnan palkkaami-
460: rakennustyön aloittamiseen tieyhteydellä Ke- ·seen alioikeuksiin ................... , ..•.. 843
461: miö - Perniön 'Ylönkylä - Perniön kirkon-
462: kylä - Kiskon Toija - valtatie n:o 1 . . . . 830 - 787 Pihlajamäki ym.: Korotetun määrärahan
463: osoittamisesta asuntolainoihin . . . . . . . . . . . . . . 845
464: - 774 Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta
465: Uudenkaupungin-Loimaan-Forssan maantien - 788 Pihlajamäki ym.: Määrärahan osoittami-
466: rakentamistyön loppuunsaattamiseksi välillä sesta sotavammaisten asunto-olojen parantaini-
467: Hinnerjoki-Yläne . . .. .. .. .. .. . . .. .. . .. .. 831 seen .................... .- ...... , ....... 846
468:
469: 2 0879007181
470: 10 SiSälly.slllj!ttdö
471:
472: Siv. Siv.
473: - 789 Pihlajamäki ym.: Korotetun määrärahan - 803 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
474: osoittamisesta valtionapuna ·maankuivatustöi- ns. Ritolan maantien peruskorjaamiseen . . . . 861
475: hin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 847
476: - 804 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
477: - 790 Pihlajamäki ym.: Määrärahan osoittami- Kruunupyyn lentokentän kiitoradan jatkami"
478: sesta rehuviljan tasausvaraston rakentamiseen seen ...........•...... ·............. ... . . ·862
479: Etelä-Pohjanmaalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 848
480: - 805· Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
481: ..,-- }91 Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta turpeenjalostuslaitoksen rakentamiseen Virn-
482: Kotkan sairaanhoito-oppilaitoksen suunnitte- peliin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 863
483: luun ..,. . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 849
484: - 806 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
485: -.792 Piipari ym.: Korotetun määrärahan osoit- avohoitotilojen rakentamiseen Vimpeliin . . . . 864.
486: , tamisesta hydrokopterin hankkimiseen itäisen
487: Suomenlahden saaristoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . 850 - 807 Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta
488: Kemijoen vesistön patoamisen johdosta synty-
489: - .793 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta neiden vahinkojen ennakonluonteiseen korvaa-
490: kuulosuojaimien hankkimiseen tykistössä pal- miseen ..... , . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 865
491: velev1lle sotilaille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 851
492: - 808 Pokka: Määrärahan osoittamisesta poro-
493: - 794 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimuslaitoksen perustamiseen Sodankylään .866
494: lannoiteveron kustannuksia vastaavan avus-
495: tuksen suorittamiseksi perhe- ja pienviljeli- - 809 Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta·
496: jöille. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 85·2 Reitinkosken kalanviljelylaitoksen rakentami-
497: sen· aloittamiseen Pellossa . . . . . . . . . . . . . . . . 867
498: - 795 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
499: kauppapuutarhojen energiansäästötoimenpitei- - 810 Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta
500: siin • • 0 • • • • • 0 853
501: • 0 • • ~ • • 0 0 0 0 • • • • • • • • • • • 0 0 •••
502: SodankyIän-Vaala järven-Me! tauksen maan:
503: tien peruskorjaamiseen ...... : ...... ·..... . 868
504: - 796 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
505: kauppäpuutarhojert polttoainekustannusten kor- - 811 Pokka: Määrärahan osoittamisesta Lia-
506: vaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 854 kanjoen sillan rakentamiseen .......... ,. . . . 869
507: - 797 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta - 812 Pokka ym.: Korotetun määrärahan. osoit-
508: valtatien n:o 13 parantamiseen välillä Veteli tamisesta lasten kotihoidon tukemiseen . . . . . 870
509: : - Keski-Suomen läänin raja . . . . . . . . . . . . . . 855
510: - 813 Pokka ym.: Korotetun määrärahan osoit-
511: - 798 Pohto ym.: Jv!äärärahan osoittamisesta tamisesta raittiustyöhön ja alkoholijuoJ:pista
512: maf!ntien peruskorjaukseen välillä Soini-Saa- aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen . . . . . . . . 871
513: ·rinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ... . . 856
514: - 814 Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
515: - 799 Pohto· yrn.: Määrärahan osoittamisesta nautaeläinten vientitukeen . . . . . . . . . . . . . . . . 872
516: maantien n:o 6961 peruskorjaamiseen välillä
517: Putula-Polkumäki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 857
518: - 815 Poutanen ym.: Korotettujen määrärahojen
519: - 800 Pohto yrn.: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta valtionapuna ja !ainoiksi kuiva-
520: maantien peruskorjaamiseen välillä· Isojoki- tustöihin ............................... , 873
521: ·Kuvaskangas ..................... ' , .. ' .. · · 858
522: - 816 Poutanen ym.: Korotetun määrärahan
523: - 801 Pohto · ym.: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta siirtona maatilatalouden kehit-
524: tieosuuden Aronkylä-Koskue kunnosta.miseen. · 859 tämisrahastoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 874
525:
526: - 802 ·Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta - 817 Poutanen ym:: Korotettujen määräraha'
527: peruskorjaamistöiden aloittamiseen tieosuu- jen osoittamisesta puun .käytön . tutkimiseen
528: della Jurva-Teuva . . . . . . . • . . . . . . . .. . . . . . 860 energialähteenä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 875
529: Sisälly.slu~ttelo tt
530: Siv. Siv.
531: - 818 Poutanen ym.: Korotetun määrärahan - 831 Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta·
532: osoittamisesta kunnan- ja kaupungineläinlääkä- "Ranta Sauna Salmi" -projektin aloittamiseen
533: reiden matkakulujen korvaamiseen . . . . . . . . • 876 Rantasalmella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 889
534:
535: - 819 Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 832 P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittami-
536: maantien n:o 406 perusparantamisen lop- sesta kansaneläkkeen tukiosaa saavien eläke-
537: puunsaattamiseen välillä Kultakivi-Särkilahti läisten asuntojen peruskorjaukseen .. : . . . . . . 890
538: Punkaharjulla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 877
539: - 833 P. Puhakka ym.: 'Korotetun määrärahan
540: - 820 Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta kuntien yleisiin rahoitusavus- ·
541: 'maantieosan peruskorjaukseen välillä Sairalan- tuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .891
542: mäki-Kaskii . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 878
543: - 834 P. Puhakka ym.: Korotetun määrärahan
544: - 821 Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta siirtona maatilatalouden kehittä-
545: maantien n:o 474 peruskorjaukseen välillä misrahastoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 892
546: Savonrannan kirkonkylä - Vihtari . . . . . . . . 879
547: - 835 P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittami-
548: - 822 Poutanen ym.: Määrärahan osoittamises- sesta Suomen ja Neuvostoliiton välisen talou-
549: ta maantien parantamiseen välillä Karvio - dellisen ja tieteellisen yhteistyön kehittämi-
550: Tuusniemen raja Heinävedellä . . . . . . . . . . . . . 880 seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 893
551:
552: - 823 Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 836 P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittami-
553: kantatien n:o 62 peruskorjaamisen loppuun- sesta turpeesta, hakkeesta ja jätteistä pellet-.
554: saattamiseen välillä Anttola~Puumala . . . . . . 881 tejä valmistavan tuotantolaitoksen rakentami-
555: seen Tohmajäivelle : ............... .'. : .. ~ 894
556: - 824 Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
557: - 837 P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittami-
558: Latvalammen-Pöytälahden maantien perus-
559: sesta ylimääräisen kotiuttamisrahan maksami-
560: parantamiseen Heinävedellä . . . . . . . . . . . . . . . 882
561: seen varusmiehille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 895
562: - 825, Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
563: - 838 P. Puhakka ym.: Koiotetun määrärahan
564: Kerimäen-Enonkosken maantien kunnostami-
565: osoittamisesta työttömyyskorvauksiin niiden
566: seksi välillä Kinnaraho-Simanala . . . . . . . . . . 883
567: korottamiseksi ja saajien piirin laajentami- .
568: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .896
569: - 826 -Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
570: Sulkavan-Kolkonpään maantien kunnostami- - 839 Pursiainen ym.: Määrärahan osoittamises, .
571: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 884 ta Kansan Sivistystyön Liitolle marxilaisuuden
572: ja työväenliikkeen tutkimusprojektiin . . . . . . 898
573: - 827 Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
574: Rusiilvirran metsäpaikallistien rakentamiseen - 840 Pystynen ym.: Korotetun ~äärijrahan ..
575: Heinävedellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 885 osoittamisesta opintokeskusta ylläpitävien jär- -
576: jestöjen sivistystyöhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 899
577: - 828 Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
578: Mustanlahden - laivalaiturin rakennustöihin - 841 Raatikainen ym.: Korotetun määrärahan
579: Rantasalmella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 886 osoittamisesta valtakunnallisille luonnonsuoje-
580: luyhteisoille myönnettävään valtionavustukse~n 900
581: - 829 Po)ltanen ym.: .Määrärahan osoittamisesta
582: - 842 Raatikainen ym.: Määrärahan osoittami-
583: sisävesistöjen saaristojen sähköistämiseu tuke,
584: sesta valtion virastotalon rakentamiseen Es-
585: ·. - miseen . . . . . . . . . . . . . . • . .. . . . . . • . . . . . . . . . . . 887
586: pooseen ................................ - .901
587:
588: - 8.30 Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 843 Raatikainen ym;: ·Määrärahan osoittafui~
589: lentokoneiden huoltopisteen suunnitteluun Sa- sesta valtion virastotalon rakentamiseen Kirk-
590: vonlinnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 888 konummelle .......................... ·~, . -.. 902
591: 12 SisällyG!uettelo
592:
593: Siv. Siv.
594: - 844 Raatikainen ym.: Korotetun määrärahan - 85·8 Raudaskoski ym.: Määrärahan osoittami:
595: osoittamisesta maan hankkimiseen luonnon- sesta · salaojitussuunnittelun tukemiseen kehi-
596: suojelutarkoituksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 903 tysalueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 917
597:
598: - 845 Raatikainen ym.: Määrärahan osoittami- - 859 Raudaskoski ym.: Korotetun määrärahan
599: sesta uhanalaisten harjualueiden hankkimiseksi osoittamisesta malminetsintätoiminnasta myön-
600: valtion haltuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 904 nettäviin tunnustuspalkkioihin . . • . . . . . . . . . 918
601:
602: - 846 Raatikainen ym.: Määrärahan osoittami- - 860 Raudaskoski ym.: Korotetun määrärahan
603: sesta mekaaniseen vesakentorjuntaan Uuden- osoittamisesta päihdyttävien aineiden väärin-
604: maan tie- ja vesirakennuspiirin alueella . . . . . 905 käyttäjien huollon tehostamiseen . . . . . . . . . . 919
605:
606: - 847 Raatikainen ym.: Määrärahan osoittami- - 861 Raudasoja ym.: Määrärahan osoittami-
607: sesta Espoon vanhan rautatieasemarakennuk- sesta kaksikielisen kielenkääntäjäkoulutuksen
608: sen suojelutoimiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . · 906 aloittamiseen Vaasassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 920
609:
610: - 848 Raatikainen ym.: Määrärahan osoittami- - 862 Raudasoja: Määrärahan osoittamisesta
611: sesta ylimääräisen äitiysrahan maksamiseen . . 907 mekaaniseen vesakontorjuntaan Vaasan tie-
612: ja vesirakennuspiirin alueella . . . . . . . . . . . . . . 9:21
613: - 849 Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta
614: kalatalouden koulutuskeskuksen rakentamiseen - 863 Raudasoja ym.: Määrärahan osoittami-
615: Itä-Suomen keskuskalanviljelylaitoksen yhtey- sesta mekaaniseen vesakentorjuntaan Keski-
616: teen . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . ... . . . . . . . . . . 908 Pohjanmaan tie- ja vesirakennuspiirin alueella 922
617:
618: - .850 Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta - 864 Rautiainen ym.: Määrärahan osoittarni•
619: mekaaniseen vesakentorjuntaan Mikkelin tie- sesta varhaiseläkekokeilun laajentamiseen . . 923
620: ja vesirakennuspiirin alueella . . . . . . . . . . . . . . 909
621: - 865 Rautiainen ym.: Korotetun määrärahan
622: - 851 Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta yritysten ylimääräisen työllis-
623: maantien parantamiseen välillä Savonrannan tämistuen laajentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 924
624: kir!mnkylä - Vihtari . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 910
625: - 866 Rehn: Om anvisande av anslag för en
626: - 85:2 Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta emigrationsutredning rörande Västnyland 925
627: monikäyttösataman rakentamisen aloittamiseen
628: - 866 Rehn: Määrärahan osoittamisesta Länsi-
629: Punkaharjulla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 911
630: Uuttamaata koskevan maastamuuttoselvityksen
631: suorittamiseen .......................... , 926
632: - 853 Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta
633: rau:i:atiekiskotuksen parantamiseen rataosuudel- - 867 Rehn m. fl.: Om anvisande av anslag
634: la Huutokoski-Savonlinna-Parikkala . . . . . . 912 för inrättande av två extraordinarie befatt-
635: - 854 Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta ningar vid Helsingfors svenska sjukvårds-
636: öljyntorjuntakaluston hankintaan Saimaan ve- . instituts avdelning för högre utbildning . . . . 927
637: sistön alueelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 913 - 867 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta
638: kahden ylimääräisen toimen perustamiseen
639: - 855· Raudaskoski ym.: Korotetun määrärahan
640: Helsingfors svenska sjukvårdsinstitut -mml-
641: osoittamisesta perunajauhon hinnanalennus-
642: korvauksiin . : .................... :. . . . . . 914 seen oppilaitokseen ylempää opetusta varten 928
643:
644: - 856 Raudaskoski· ym.: Korotetua määrärahan - 868 Rehn m. fl.: Om anvisande av höjt an~
645: osoittamisesta · valtionapuna maankuivafustöi- · slag för statsunderstöd tili kommunerna för
646: ·hin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 915 stödjande av idrottsföreningar ............ · 929
647:
648: - 85·7 Raudaskoski ym.: Korotetua määrärahan - 868 Rehn ym.: Korotetun määrärahan osoitta'
649: osoitta:inisesta siirtona maatilatalouden kehittä- misesta valtionavustuksiin kunnille urheiluseu-
650: misrahastoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 916 rojen tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . 930
651: Sisällysluettdo 13
652:
653: Siv. Siv.
654: - 869 Rehn 111. fl.: Om anvisande av .anslag för - 878 Ronkainen: Määrärahan osoittamisesta
655: iståndsättande och fördjupande av Hangö Näkövammaisten ammattikoulun uudisraken·
656: hamn . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 931 ·nuksen ja henkilökunnan sosiaalisten tilojen
657: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 944
658: - 869 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta
659: Hangon sataman ·kunnostamiseen ja syventä- - 879 Ronkainen ym.; Määrärahan osoittami-
660: miseen ............................ ·.. ·... ·932 .sesta. Valamon luostarin yhteyteen tarkoite.·
661: tun konservointilaitoksen ja luostarin kirjas-
662: - 870 Renlund m. fl.: Om anvisande av anslag ton rakentamisen aloittamiseen . . . . . . . . . . . . 945
663: såsom byggnadsunderstöd för Evangeliska - 880 Ronkainen: Määrärahan osoittamisesta
664: folkhögskolans i Österbotten planerade kurs-
665: romaaninuorten opintojen tukemiseen . . . . . . 946
666: centrum . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 933
667: - 881 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittami-
668: - 870 Renlund ym,: Määrärahan osoittamisesta sesta Savonlinnan rioolojen korjaamiseen . . 947
669: Evangeliska folkhögskolan i Österbotten -ni-
670: misen oppilaitoksen rakennusavustukseen . . 934 - 882 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittami-
671: sesta maantien n:o 4D6 pemsparantamiseen
672: välillä· Kultakivi-Särkilahti . . . . . . . . . . . . . . 948
673: - 871 Renlund m. fl.: Om anvisande av anslag
674: för förbättrande av landsväg nr 725 mellan - 883 Ronkainen: Määrärahan osoittamisesta
675: Vörå centrum och riksväg nr 8 . . . . . . . . . . 935 Sysmän-Särkilahden tien perusparantami-
676: seen Hartolassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 949
677: - 871 Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta
678: maantien n:o 725 parantamiseen välillä Vöy- - 884 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittami-
679: rin keskusta ;..... valtatie n:o 8 . . . . . . . . . . . . 936 sesta Huutokosken-Savonlinnan-Parikkalan
680: rataosuuden perusparannustöihin . . . . . . . . . . 950
681: '-- 872 Renlund m. fl.: Om anvisande av anslag - 885 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittami-
682: för förbättrande av landsväg nr 743 mellan
683: sesta Liunankosken vesivoimalaitoksen raken-
684: Sillanpää och Viberg . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 937
685: tamiseen Joroisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 951
686: -'- · 872 Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta - 886 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittami-
687: maantien n:o 743 parantamiseen välillä Sillan- sesta monitoimiturvelaitoksen rakentamiseen
688: pää-Viberg . .. .. .. . . .. .. .. .. .. .. . . .. .. . 938 Haukivuorelle . . ...............: . . . . . . • . . . 952
689:
690: - 87.3 Ronkainen ym.: Korotetun määrärahan ,_ 887 Ronkainen ym.: Korotetun määrärahan
691: osoittamisesta vapaaehtoista kriminaalihuolto- osoittamisesta Suomen evankelisluterilaisen
692: työtä tekeville yhteisöille . . . . . . . . . . . . . . . . 939 jengi- ja katulähetys r.y:n Parkanössa sijait-
693: sevan hoitokodin perustamiskustannuksiin . . 953
694: - 874 Ronkainen ym.: Korotetun määrärahan
695: osoittamisesta · kirkkososiologian professorin - 888 Ronkainen ym.: Korotetun määrärahan
696: vakinaisen viran perustamiseen Helsingin ·yli- osoittamisesta. valtionapuna raittiustyöhön ia
697: opi~toon ............................... : . . 940 alkoholijuomista aiheutuvien haittojen ehkäi- ·
698: semiseen ............................. ·. ..• 954
699: - 875 Ronkliinen:ym.: Määrärahan osoittami-
700: - 889 Ronkainen ym.: Korotetun määrärahan
701: sesta yleisen teologian apulaisprofessorin vi-
702: osoittamisesta asunnottomien alkoholistien hoi-
703: ran perustamiseen Jyväskylän yliopistoon . . 941
704: to- ja huoltokotien, ensisuojien · ja muiden
705: ·vastaavien toimintayksikköjen perustamiskus-
706: - 876 Ronkainen ym.~ Korotetun määrärahan
707: osoittaillisesta kirjastosihteerin ·viran perusta: tannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 955
708: miseen kouluhallitukseen ................... 942 - 890 Ronkainen ym.: Korotetun määrärahan
709: osoittamisesta Vihreä Keidas r.y:n toiminnan.
710: - 877 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittami-
711: tukemiseen . . ........................ ,.. . . 956
712: sesta· terveys- ja . raittiuskasvatuksen .ylitar-
713: kastajan viran perustamiseen ammattikasvati.ts- · - 891 Rosnell ym.: Korotetun määrärahan osoit· ·
714: ···'hallitukseen •................... ·......... 943 · tamisesta lapsilisien ·korottamiseen . . . . . . . . 957
715: 14 Sisällysluettelo
716:
717: Siv. Siv.
718: - 892 Rosnell ym.: Korotetun määrärahan osoit- - 906 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamises-
719: tamisesta kuntien huoltoapulain mukaisten ta Turun postinlajittelukeskuksen rakentami-
720: kustannusten· valtionosuuteen . . . . . . . . . . . . . . 958 seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 972
721:
722: - 893 Rosnell ym.: Korotetun määrärahan osoit- - 907 Rönnholm: Määrärahan osoittamisesta
723: tamisesta kunnallisten vanhainkotien rakenta- Utön-Naantalin väylän syvennystöiden aloit.
724: misen ja peruskorjausten valtionavusiukseen 959 tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 973
725:
726: - .894 Rosnell ym.: Määrärahan osoittamisesta - 908 Rönnholm ym.: .Määrärahan osoittamises-
727: pieniä ja keskisuuria eläkkeitä saavien sai- ta kunnallisten satamien öljyntorjunnan · ja jä~
728: raalamaksujen korvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . 960 teöljyn vastaanoton valtakunnallisen suunni~
729: telman laatimiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 974
730: - 895· Ruotsalainen ym.: Määrärahan osoitta-
731: misesta Linnansaaren kansallispuiston kunnos- - 909 Rönnholm: Määrärahan osoittamisesta sil-
732: tamiseen Rantasalmella . . . . . . . . . . . . . . . . . . 961 tayhteyden rakentamiseksi Naantalin salmen
733: yli maantielle n:o 189 . . . . . . . . . . . . . . . . . . 975
734: - 896 Ruotsalainen ym.: Määrärahan osoittami~
735: sesta Enonkosken-Sapun maantien paranta- - 910 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamises-
736: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 962 ta läänien· teollisuustoimikuntien päätoimis-
737: ten sihteereiden palkkaamiseksi . . . . . . . . . . . . 976
738: - 897 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittami-
739: sesta aurinkoenergian käyttämiseksi eduskun- - 911 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamises-
740: nan uima-altaan lämmittämiseen . . . . . . . . . . 963 ta Neste Oy:n osakepääoman korottamiseksi 977
741:
742: - 898 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittami- - 912 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamises-
743: .sesta valtakunnallisen jätehuoltoselvityksen laa- ta syöpäpotilaille syöpäsairauden aiheuttamien
744: timiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 964 kustannusten· korvaamiseksi kokonaisuudessaan 979
745: - 899 Rönnholm: Määrärahan osoittamisesta
746: ·hotelli- ja ravintolakoulutuksen aloittamiseksi - 913 Saarikoski ym.: Korotetun määrärahan.
747: Turun talousalueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 965 osoittamisesta pienyrittäjien vuosilomarahajär-
748: jestelmän kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 982
749: - 900 Rönnholm ym;: Määrärahan osoittami-
750: ·.:::·:sesta Turun suomenkielisen merenkulkuoppi- - 914 Salminen: Määrärahan osoittamisesta
751: laitoksen opetus- ja asuntolatilojen suunnit- väestörekisteritoiminnan aloittamiseksi Karkki-
752: telua varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 966 lassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ·983
753:
754: - 901 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamises- - 915 Salminen ym.: Korotetun määrärahan
755: .ta Naantalin kamarimusiikkijuhlien avustami- osoittamisesta asuntolainoihin . . . . . . . . . . . . 984
756: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 967
757: - 916 Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta
758: - 902 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamises- kuntien asuntorakennustoiminnan tukemiseen 986
759: ta kulttuurihistoriallisesti .merkittävien aluei-
760: . den suunnittelun ja toteutuksen asiantuntija· - 917 Salminen: Määrärahan osoittamisesta val-
761: kustannuksiin .......................... . 968 tion virastotalon rakentamiseksi Espooseen 987
762: - 903 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittami·
763: - 918 Salminen: Määrärahojen osoittamisesta
764: sesta veden säästöä koskevan suunnitelman
765: Vantaan Kulomäen koulujen rakentamiseen 988
766: laatimista varten 969
767: - 904 Rönnholm: Määrärahan osoittamisesta - 919 Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta
768: maantien· n:o 192 peruparantamiseksi Mas- vammaisten kirjaston käyttöä helpottavien
769: kun ja Mietoisten kohdalla ...... ; , . . . . . . 970 laitteiden hankintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 989
770:
771: - 905 Rönnholm: Määrärahan osoittamisesta ra- - 920 Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta
772: tapihan Loimaan. kaupungissa ylittävän sillan Kehä II -tien suunnitteluun välillä Länsiväylä ·
773: suunnittelukilpailun järjestämiseksi ... •. . . . . 971 ··-Turunväylä ................... , ..•. ·. ·. .' 990
774: Sisällyslueitelö 15
775:
776: -·1 Siv. Siv.
777: - 921 Salminen: Määrärahan osoittamisesta Ke- - 935 Salolainen: Määrärahan osoittamisesta So-.
778: hä · III · -tieltä Espoon Järvenperästä Porin keain Keskusliiton opintone\lvöntatoiminnan
779: . . tielle Lahnukseen johtavan maantien perus- tukemiseen .......................•...... 100.5
780: korjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 991
781: - 936 . Saukkonen ym.: .Määrärahan osoittami-
782: - 922 Salminen:· Måarärahan osoittamisesta tien sesta· maatalousopiston perustamiseen Parikka-
783: perusparannustöiden aloittamiseen välillä Haa- tim Särkisalmelle ........................ , 1006
784: visto-Vihtijärvi ...........~.............. 992
785: - 937 Saukkonen ym.: Korotetun määrärahan·
786: - 923 Salminen ym.: Määrärahan osoittamises' osoittamisesta maataloussihteerien palkkauk- ·
787: ta valtiojohtoisen rakennusyrityksen perusta- siin .................................... 1007
788: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 993
789: - 938 Saukkonen ym.: Määrärahan osoitiamise~
790: - 924 Salminen ym.: Korotetun määrärahan ta Simpeleen-Särkilahden poikittaistien suun-
791: osoittamisesta lasten päiväkotien ·käyttömenoi~ nitteluun ja rakentamiseen ................ 1008
792: hin hoitomaksujen alentamiseksi ....·. . . . . . 994
793: - 939 Saukkonen ym.: Määrärahan osoittamises-
794: - 92.5 Salminen ym.: Korotetun määrärahan ta Parikkalasta Neuvostoliittoon suuntautu-
795: osoittamisesta kunnille valtionosuudeksi las- van kauttakulkuliikenteen avaamista koske-
796: ten päiväkotien käyttökustannuksiin uuden· vien suunnitelmien laatimiseen . , .. ; . . . . . . . 1009
797: henkilökunnan palkkaamiseksi . . . . . . . . . . . . 99.5
798: - 940 Saukkonen ym.: Määrärahan osoittamises. · ·
799: - 926. Salminen ym.: Korotetun määrärahan ta Kymen teollisuuspiirin aluetoimiston · pe- .
800: osoittamisesta lasten perhepäivähoidon hoito- rustamiseksi Imatralle .................... 1010
801: maksujen alentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 996
802: - 941 Savolainen ym.: Määrärahan osöittami· ·
803: - 927 Salminen ym.: Korotetun määrärahan sesta valtion kotiteollisuusmuseon siirtämi-
804: osoittamisesta kunnille ohjatusta perhepäivä- seksi Hämeenlinnaan .................... 1011
805: hoidosta aiheutuviin käyttökustannuksiin uu-
806: den henkilökunnan palkkaamiseksi .. : . . . . . 997 - 942 Savolainen ym.: Määrärahan osoittami-
807: sesta suojavaatteiden hankkimiseksi terVey:
808: -. 928 Salminen: Määrärahan osoittamisesta Loh- denhuoltoalan opiskelijoita varten . . . . . . . . . . 1012
809: jan kaupungin vanhainkodin · rakentamiseen 998
810: - 943 Savolainen ym.: Määrärahan osoittami-
811: - 929 Salo ym.: Määrärahan osoittamisesta tai- .
812: sesta Sokeain Keskusliiton ylläpitämään näkö-
813: teilijan virkojen perustamiseen . . . . . . . . . . 999
814: .van'lmaisten apuvälinepalvelutoimintaan · . :. . . 1013
815: - 930 Salo ym.: Määrärahan osoittamisesta Työ-
816: väen Sivi~t}rsliitolle Ranta-Toivalan kurssikes- - 944 Siren ym.: .Määrärahan osoittamisesta
817: kuksen rakennuslainojen maksamiseen ja ra~ Riihimäen varuskunnan rakentamistÖiden jat~
818: kennusten korjaamiseen .................. 1000 kamiseksi ............... , ............... 1014
819:
820: - 93( Salo ym.: Korotettin määrärahan osoitta- - 945 ::Siren ym.: Määrärahan :osoit~amisesta
821: mi-sesta opintokeskusten yleismenojen. valtion' maantien n:o 289 rakentamisen .aloittamista
822: apuun .. ·..... ·· .•......................•.. 1001 varten Ryttylän taajaman kohdalla ........ ..- t015
823:
824: - 932 Salo ym.: Määrärahan osoittamisesta Suo- - 946 · Siren ym.: Määrärahan osoittamisesta·
825: men Elokuvasäätiön kautta kotimaiselle eloku- Riihimäen ratapihalla sijaitsevan vaunukorjaa-
826: . valle jaettaviin avustuksiin ja lainoihin .... 1002 mon siirtämiseksi ·.................... ,.,. 1016
827: - 933. Salo yin;; ·Korotetiln määrärahan· osoitta- - 947 Starast ym.: Määrärahan osoittamisesta
828: misesta ammattiteattereiden toiminta-avustuk- ylimääräisen täydennysosan suorittamiseksi
829: siin 1003 opintorahaan , ............ :. ~ ....•. .:. ..... ·.~ 1017
830: - 934 Salolainen ym.: Korotetun määrärahan - 948 :Starast: Määrärahan osoittamisesta maan-·
831: osoittamisesta valtionavustuksiin .valtakunnallic teiden n:o 362 ja 363 eräiden -osuuksien pa•'
832: :. "sille- luonnonsuojeluyhteisöille ......... ; .. . 1004 · rantamistöiden aloittamiseksi .........•... ; ·1019
833: 16 Sisällysluettelo
834:
835: Siv. Siv.
836: - 949 Starast: Määrärahan osoittamisesta maan- · · - 961 Suonio ym.: Korotettujen määrärahojen
837: teiden n:o 368 ja 3662 eräiden osuuksien osoittamisesta työsuojelukoulutuksen valtion-
838: parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1020 apuun .................................. 1034
839:
840: - 950 Starast ym.: Määrärahan osoittamisesta - 962 Suonio ym.: Kot·otetun määrärahan osoit-
841: Kuusankosken aluesairaalan leikkausosaston tamisesta kodinhoitajien ·palkkaukseen kunnil-
842: laajennushankkeen toteuttamiseksi .......... 1021 le annettavaa valtionosuutta varten . . . . . . . . 1035
843:
844: - 951 A. Stenbäck m. fl.: Om anvisande av - 963 Suonio ym.: Korotetun määrärahan osoit-
845: höjt anslag för de frivilliga natur- och miljö- tamisesta kotiavustustoiminnasta aiheutuvista
846: skyddsorganisationernas verksamhet . . . . . . . . 1022 käyttökustannuksista kunnille annettavaa val-
847: tionavustusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1036
848: - 951 A. Stenbäck. ym.: Korotetun määrärahan
849: osoittamisesta vapaaehtoisten luonnonsuojelu- - 964 Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta
850: ja ympäristönsuojelujärjestöjen toiminnan tu- englannin kielen lehtorin toimen ·perustami-
851: kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1023 seksi Jyväskylän yliopiston kielikeskukseen 1037
852:
853: - 952 A; Stenbäck ym.: Korotetun määrärahan - 965 Surakka ym.: Määrärahan osoittamises-
854: osoittamisesta puun energiakäyttöä edistävän ta Jyväskylän ja Lahden teatteritalojen ra-
855: tutkimus- ja koetoiminnan tehostamiseen . . 1024 kentamisen aloittamiseksi ................ 1038
856:
857: - 953 A. Stenbäck ym.: Määrärahan osoittami- - 966 Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta
858: sesta Helsingin metrosta aiheutuvien kustan- keskuslaboratorioiden suojatilojen ja lääkintä-
859: nusten kattamiseen .................•.... 1025 varikon rakentamiseksi Viitasaarelle . . . . . . . . 1040
860: - 954 A. Stenbäck ym.: Korotetun määrärahan - 967 Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
861: osoittamisesta Valtion teknillisen tutkimuskes- valtion virastotalon laajennukseen Nurmekses-
862: kuksen ulkopuolisille suorittamin tehtäviä var- sa ..................................... 1041
863: ten osoitettuihln menoihin . . . . . . . . . . . . . . . . 1026
864: - 968 Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
865: - 955 A. Stenbäck ym.: Määrärahan .osoittami- metsäalan koulutuksen aloittamiseen Joensuun
866: sesta pienvoimaloiden rakentamiseen ja pe- korkeakoulussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1042
867: ruskorjausten suorittamiseen . . . . . . . . . . . . . . 1027
868: - 969 Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
869: - 956 A. Stenbäck m. fl.: Om anvisande av
870: Nurmeksen maatalousoppilaitoksen lisätilojen
871: anslag för stödjande av de kristna vårdhem-
872: rakentamiseen .. : ........................ 1044
873: men för alkoholister . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1028
874: - 956 · A. Stenbäck ym.: Määrärahan osoitta- - 970 Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
875: misesta alkoholistien kristillisten hoitokotien suojavaatteiden hankkimiseen terveydenhuolto-
876: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1029 alan opiskelijoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1045
877:
878: - 957 Suonio ym.: Määrärahan osoittamiSesta - 971 Sutinen ym.: Korotetun määrärahan osoit-·
879: valtionavustuksena uuden henkilökunnan palk- tamisesta · kotitalousneuvontajärjestöjen menoi-
880: .· · kaamiseksi yleisiin oikeusaputoimistoihin . . . . 1030 hin .................................... 1046
881: - 95•8 Suonio ym.: Määrärahan osoittamisesta - 972 Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
882: poliisi- ja tutkintovankiloiden vartijavahtimes- maanmittaustoimiston perustamiseen Nurmek-
883: tareiden virkapukuavustuksiin . ; ........... 1031 seen .................................... 1047
884: - 959 Suonio: Korotetun määrärahan osoitta- - 973 Sutinen ym.: Korotetun määrärahan osoit-
885: misesta eräiden ylimääräisten toimien perus- tamisesta kunnan- ja kaupungineläinlääkärei- . ·
886: tamiseen Helsingin sairaanhoito-opistoon . . . . 1032 den matkakulujen korvaamiseen .......... , 1048
887: - 960 Suonio yi:n.: · Korotetun määrärahan osoit- - 974 Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta·
888: tamisesta ns. !-kortin myöntämiseksi kaikille Nurmeksen-Iisalmen maantien perusparanta-
889: '_ ·alle. 65-vuotiaille työkyvyttömyyseläkeläisille 1033 miseen ...............•... ; ........• .. .- . .. . 1049
890: Sisälly~luettelo 17
891:
892: Siv. Siv.
893: - 975 Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 989 Söderström ym.: Korotettujen määräraho-
894: Valtimon-Kuhmon maantien perusparantami- jen osoittamisesta peruskoulujen perustamis-
895: seen 1050 kustannusten valtionosuuteen ja rakennuslai-
896: noihin .................................. 1065
897: - 976 Säilynoja ym.: Korotetun määrärahan
898: osoittamisesta kunnille kunnalliskotien ja van- - 990 Söderström ym.: Määrärahan osoittami-
899: hainkotien rakentamiseen ja peruskorjaami- sesta sairaanhoito-oppilaiden suojapukujen
900: seen annettavaan valtionapuun ........... . 1051 hankintaan ja huoltoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1066
901:
902: - 977 Söderman ym.: Korotettujen määräraho- - 991 Söderström ym.: Määrärahan osoittami-
903: jen osoittamisesta kansainväliseen kehitysyh- sesta maatalouden tuotannollisen yhteistoimin-
904: teistyöhön ............................. . 10.52 nan käynnistysavustuksiin ................ 1067
905:
906: - 978 Söderman ym.: Korotetun määrärahan - 992 Söderström: Om anvisande av anslag
907: osoittamisesta Turun Ruotsalaisen Teatterin för planeringen av stamväg nr 67 mellan
908: toiminnan turvaamiseksi .................. 1053 Ytterjeppo och Nykarlebys centrum 1068
909:
910: - 979 Söderman ym.: Määrärahan osoittamises- - 992 Söderström:. Määrärahan osoittamisesta
911: ta tien suunnittelua ja rakentamista varten kantatien n:o 67 suunnitteluun välille Ylä-
912: Kemiön ja Perniön Ylönkylän välille ...... 1054 jepua - Uudenkaarlepyyn keskusta . . . . . . . . 1069
913:
914: - 980 Söderman: Määrärahan osoittamisesta ja- - 993 Söderström: Määrärahan osoittamisesta
915: lankulku- ja polkupyöräkaistojen suunnitte- sillan suunnitteluun välille Alskat-Raippa-
916: luun ja rakentamiseen tieosuudella Kirjalan luoto ................................... 1070
917: silta - Ersby .......................... 1055
918: - 994 Söderström ym.: Korotettujen määrära-
919: - 981 Söderman: Om anvisande av anslag för hojen osoittamisesta kunnille terveyskeskusten
920: förbättring av den s.k. Kasnäsvägen i Drags- ja .erikoissairaanhoidon käyttökustannuksiin li-
921: fjärd ................................... 1056 sähenkilökunnan palkkaamiseksi .......... 1071
922:
923: - 981 Söderman: Määrärahan osoittamisesta ns. - 995 Söderström m. fl.: Om anvisande av an-
924: Kasnäsin tien parantamiseen Dragsfjärdissä 1057 slag för igångsättande av bäddavdelnings-
925: byggena på vissa hälsovårdscentraler i Vasa-
926: - 982 Söderman ym.: Määrärahan osoittami- trakten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1072
927: sesta dieselkäyttöisen kiskoautokaluston hank-
928: kimiseen Valtionrautateille ................ 1058 - 995 Söderström ym.: Määrärahan osoittami-
929: sesta eräiden Vaasan seudun terveyskeskusten
930: - 983 Söderman ym.: Määrärahan osoittamises-
931: vuodeosastojen rakentamisen käynnistämiseen 1073
932: ta rautiltieri perusparantamiseen välillä Turku
933: -Salo ................................. 1059 - 996 Tamminen: Määrärahan osoittamisesta
934: - 984 Söderman: Määrärahan osoittamisesta Tu- maantien n:o 317 parantamiseen välillä Lam-
935: run henkilöratapihan muutostöihin ........ 1060 mi-Asikkala ............................ 1074
936:
937: - 985 Söderman: Määrärahan osoittamisesta - 997 Tamminen ym.: Määrärahan osoittami-
938: valtion työsuojelupalkintoa varten ........ 1061 sesta pienteollisuuslainoihin . . . . . . . . . . . . . . 1075
939:
940: ..:... 986 Söderström ym.: Korotetun määrärahan - 998 Tapiola ym.: Korotetun määrärahan osoit-
941: osoittamisesta ympäristönsuojelun tutkimuk- tamisesta kirjastoautojen hankintaan ...... · 1076
942: sen kehittämiseen ........................ 1062
943: - 999 Tapiola: Korotetun määrärahan osoitta-
944: · - 987 Söderström ym.: Määrärahan osoittami- misesta maantien n:o 348 parantamiseen vä-
945: sesta ympäristövuoden järjestelyihin ........ 1063 lillä Haitto-Melonsaari . . . . . . • . . . . . . . . . . . 1077
946:
947: - 988 Söderström ym.: Määrärahan osoittami- - 1000 Tapiola: Korotetun määrärahan osoit•
948: sesta .ryhmäkoon pienentämiseen peruskou- tamisesta maanteiden n:o 6403 ja 6404 eräi-
949: luissa .. • . . • • . . .. .. .. .. . .. .. . .. .. . . . . .. . .. 1064 den osuuksien parantamiseen . . . . . . . . . . . . 1078
950:
951: 3 0879007181
952: 18 Sisällysluettelo
953:
954: Siv. Siv.
955: - 1001 Tapiola: Korotetun määrärahan osoit- - 1017 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Veit-
956: tamisesta Keljonkankaan-Säynätsalon maan- siluoto Oy:n Kemijärven tehtaan jalostus-
957: tien kevyen liikenteen väylän rakentamiseen 1079 asteen nostamiseen ...................... 1095
958:
959: - 1002 Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittami- - 1018 Tennilä ym.: Korotetun määrärahan
960: sesta korkeakouluopiskelijoiden ruokailukus- osoittamisesta työllisyystoimien tehostamiseen 1096
961: tannusten alentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1080
962: - 1019 Tikka: Korotetun määrärahan osoitta-
963: - 1003 Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittami- misesta varusmiesten päivärahan korottami-
964: sesta Lammin Porraskosken keskuskalanvilje- seen ................................... 1097
965: lylaitoksen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1081
966: - 1020 Tikka ym.: Korotetun määrärahan osoit-
967: - 1004 Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittami- tamisesta lehdistön yleiseen kuljetustukeen
968: sesta Läyliäisten ja Hyvinkään välisen tie- pienlevikkisten lehtien kuljetustuen saattami-
969: osuuden perusparantamiseen Lopella . . . . . . 1082 seksi samalle tasolle isojen lehtien kanssa . . 1098
970:
971: - 1005 Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittami- - 1021 Tikka: Korotetun määrärahan osoitta-
972: sesta Säteilyturvallisuuslaitoksen siirtämiseen misesta tupakoinnin vähentämiseen . . . . . . . . 1099
973: Hämeenlinnaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1083
974: - 1022 Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta
975: - 1006 Tennilä ym.: Korotetun määrärahan Helsingin kaupungille vanhusten asuin- ja
976: osoittamisesta varusmiesten päivärahan korot- palvelutalojen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . 1100
977: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1084
978: - 1023 Toiviainen ym.: Korotetun määrärahan
979: - 1007 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Ke- osoittamisesta valtion korkeakoulujen henki-
980: min teknillisen opiston toiminnan aloittami- löstön määrän lisäämiseen ................ 1101
981: seen 1085
982: - 1024 Toiviainen ym.: Korotetun määrärahan
983: - 1008 Tennilä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopiston kirjaston
984: osoittamisesta kunnille urheiluseurojen tuke- toimintaedellytysten turvaamiseen .......... 1102
985: mista varten ............................ 1086
986: - 1025 Toiviainen ym.: Korotetun määrärahan
987: - 1009 Tennilä: Korotetun määrärahan osoitta- osoittamisesta teatteriryhmien sekä musiikki-,
988: misesta Sabmelas-nimisen lehden julkaise- tanssi- ja lapsiteattereiden toiminnan tukemi-
989: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1087 seen ................................... 1103
990: - 1010 Tennilä ym.: Korotetun määrärahan - 1026 Toiviainen: Korotetun määrärahan osoit-
991: osoittamisesta pinta-alatisien maksamiseen . . 1088 tamisesta kunnille nuorisotilojen rakentami-
992: seen ja perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . 1104
993: - 1011 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Ke-
994: mijoen muuttamiseen uudelleen lohijoeksi .. 1089 - 1027 Toiviainen ym.: Korotetun määrärahan
995: osoittamisesta uusien toimien perustamiseksi
996: - 1012 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta kan-
997: posti- ja lennätinlaitokseen postinkulun tehos-
998: tatien n:o 926 peruskorjaamiseen ........ 1090
999: tamiseksi ............................... 1105
1000: - 1013 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Ko-
1001: - 1028 Torikka: Määrärahan osoittamisesta Hel-
1002: larin malmiradan jatkamista koskevaan selvi-
1003: singin metroliikenteen suunnitteluun ja ra-
1004: tystyöhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1091
1005: kentamiseen ............................. 1106
1006: - 1014 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta kai-
1007: - 1029 Tuomaala: Määrärahan osoittamisesta
1008: vostoiminnan aloittamiseen Soklissa 1092 c • • • • • •
1009:
1010:
1011: Härkmerifjärdenin ja Härkmerenpuron alueen
1012: - 1015 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta kai- vesistötÖihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1107
1013: vostoiminnan aloittamiseen Pahtavuomassa . . 1093
1014: - 1030 Tuomaala ym.: Määrärahan osoittami-
1015: - 1016 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Ou- sesta maantien n:o 743 rakentamiseen vä-
1016: tokumpu Oy:n Tornion jaloterästehtaan tuo- lillä Evijärven Sillanpää - Högnabba -
1017: tannon laajentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1094 Kaustisen Viiperi . . . . . . . . . . . .. • .. . . . . . . . . 1108
1018: Sisällysl,uettelo 19
1019:
1020: Siv. Siv.
1021: - 1031 Tuomaala ym.: Määrärahan osoittami- - 1045 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittami-
1022: sesta maantien n:o 273 (Hulkko-Karvia) sesta Aittolahden ja Vääränmäen välisen
1023: parannustöiden aloittamiseksi Jalasjärvellä .. 1109 maantien n:o 480 parantamiseksi .......... 1123
1024:
1025: - 1032 Tuomaala ym.: Määrärahan osoittami- - 1046 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittami-
1026: sesta maantien n:o 661 eli ns. Kuvaskan- sesta Huhmarin lomakeskuksen tieyhteyksien
1027: kaan tien parantamiseen Isojoella .......... 1110 parantamiseen Polvijärvellä . . . . . . . . . . . . . . . . 1124
1028:
1029: - 1033 Tuomaala: Määrärahan osoittamisesta - 1047 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittami-
1030: maantien n:o 685 parantamiseen välillä Jurva sesta Kolin-Herajoen maantien rakentamisen
1031: -Kainasto .............................. 1111 aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1125
1032:
1033: - 1034 Tuomaala ym.: Määrärahan osoittami- - 1048 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittami-
1034: sesta Jurvan-Teuvan maantien parantami- sesta Käsämän-Sotkuman maantien paranta-
1035: seen 1112 miseksi ............ ; . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1126
1036:
1037: - 1035 Tuomaala ym.: Määrärahan osoittami- - 1049 Tuovinen ym.: Korotetun määrärahan
1038: sesta maantien n:o 744 rakentamiseen vä- osoittamisesta paikallisjunayhteyksien supis-
1039: lillä Sillanpää - Vetelin Isokylä ......... . 1113 tusten estämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1127
1040:
1041: - 1036 Tuomaala: Määrärahan osoittamisesta - 1050 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittami-
1042: Teuvan-Horon-Ylimarkun tien rakentami- sesta Valtionrautateiden työ- ja sosiaalitilojen
1043: seen 1114 kuntoon saattamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1128
1044:
1045: - 1037 Tuomaala ym.: Korotetun määrärahan - 1051 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittami-
1046: osoittamisesta Valtionrautateiden opiskelija- sesta Joensuun rautatieaseman tavaratermi-
1047: alennusten kehittämiseen ................. 1115 naalin rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1129
1048:
1049: - 1038 Tuomaala: Määrärahan osoittamisesta - 1052 Tuovinen ym.: Korotetun määrärahan
1050: turvallisuuden parantamiseen ns. Suupohjan osoittamisesta malmitutkimuksiin .......... 1130
1051: radalla Etelä-Pohjanmaalla . . . . . . . . . . . . . . . . 1116
1052: - 1053 Tuovinen ym.: Korotetun määrärahan
1053: - 1039 Tuomaala ym.: Määrärahan osoittami- osoittamisesta vähittäiskaupan investomuen
1054: sesta pienteollisuuslainojen palauttamiseksi tukemiseen haja-asutusalueilla ...... ·. . . . . . . . 1131
1055: valtion tulo- ja menoarvioon . . . . . . . . . . . . . . 1117
1056: - 1054 Uitto: Korotetun määrärahan osoittami-
1057: - 1040 Tuominen ym.: Korotetun määrärahan sesta Vuokralaisten Keskusliiton toiminnan
1058: osoittamisesta asumistuen korottamiseksi .... 1118 tukemiseen 1132
1059:
1060: - 1041 Tuominen ym.: Määrärahan osoittami- - 1055 Uitto ym.: Määrärahan osoittamisesta
1061: sesta Kotkan-Haminan-Luumäen ratahank- valtion virastotalon rakentamissuunnittelun
1062: keen suunnittelun aloittamiseen ............ 1119 käynnistämiseksi Hyvinkäällä ............. . 1133
1063:
1064: - 1042 Tuovinen ym.: Korotetun määrärahan - 1056 Uitto: Määrärahan osoittamisesta val-
1065: osoittamisesta yksityisten valtionapulaitosten tion virastotalon rakennussuunnittelun käyn-
1066: toimiehtosopimusjärjestelmästä aiheutuvia me- nistämiseksi Nurmijärvellä . . . . . . . . . . . . . . . . 1134
1067: noja varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1120
1068: - 1057 Uitto: Määrärahan osoittamisesta Por·
1069: - 1043 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittami- voon~Keravan rautatien sähköistämissuunni-
1070: sesta turkistarhaus- ja sisävesikalatalousoppi- telman käynnistämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1135
1071: laitoksen rakentamiseksi Juukaan .......... 1121
1072: - 1058 Ursin ym.: Korotetun määrärahan osoit-
1073: - 1044 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittami- tamisesta Oulun yliopiston kasvatustieteelli- ·
1074: sesta- mekaaniseen vesakentorjuntaan Pohjois- sen tiedekunnan harjoittelukoulun ala-asteen
1075: Karjalan tie- ja vesirakennuspiirin alueella . . 1122 rakentamiseen ........... _................. 1136
1076: 26 Sisällysluettelo
1077:
1078: Siv. Siv.
1079: - 1059 Ursin ym.: Korotetun määrärahan osoit- - 1073 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1080: tamisesta opintolainojen valtion korkotuki- misesta Kustavin ja Lokalahden välisen ns.
1081: osuuden lisäämiseksi .................... 1137 Lehmänkurkun tien suunnittelun loppuunsaat-
1082: tamiseen 1151
1083: - 1060 Ursin ym.: Korotetun määrärahan osoit-
1084: tamisesta opintotuen opintorahaosuuden lisää- - 1074 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1085: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1138 misesta Marttilan-Kyrön-Riihikosken-Nii-
1086: tynpään tieyhteyden suunnittelun loppuun-
1087: - 1061 Valtonen ym.: Määrärahan osoittami- saattamiseen ja töiden aloittamiseen . . . . . . . . 1152
1088: sesta viljavaraston rakentamiseksi Porin T ah-
1089: koluodon satamaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1139 - 1075 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1090: misesta Krouvinnummin-Kovion-Pehtsalon
1091: - 1062 Valtonen ym.: Määrärahan osoittami- tien muuttamiseen kokonaan paikallistieksi , . 1153
1092: sesta Arantilan sillan uudelleen rakentami-
1093: seksi Nakkilassa ........................ 1140 - 1076 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1094: misesta Salon aluesairaalan laajentamiseen . . 1154
1095: - 1063 Valtonen ym.: Määrärahan osoittami-
1096: sesta Turun ja Porin läänin työsuojelupiirin - 1077 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1097: kuljetusalaa tarkastavan työsuojelutarkastajan misesta terveyskeskuksen vuodeosaston raken-
1098: toimen perustamiseksi .................... 1141 tamiseen Pöytyän Riihikoskelie ............ 1155
1099:
1100: - 1064 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- - 1078 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1101: misesta meritoimintahelikopterin hankintaan misesta hissien rakentamiseksi yleisön pääsyn
1102: Saaristomeren merivartiostolle ............ 1142 helpottamiseksi eduskunnan täysistuntosalin
1103: lehtereille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ·1156
1104: - 1065 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1105: misesta hotelli- ja ravintolakoulun perusta- - 1079 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1106: miseen Turun talousalueelle .............. 1143 misesta eduskunnan täysistuntojen radioimi-
1107: seksi ................................... 1157
1108: - 1066 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1109: misesta maatalousoppilaitoksen perustamiseen - 1080 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1110: Perniöön ................................ 1144 misesta alkoholin käytön valvomiseksi edus-
1111: kuntatalossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1158
1112: - 1067 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1113: - 1081 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1114: misesta Lounais-Suomen saariston liikenneolo-
1115: misesta vapaan tiedotustoiminnan sensuuritoi-
1116: suhteiden parantamiseen .................. 1145 menpiteiden selvittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 1159
1117: - 1068 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- - 1082 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1118: misesta moottoriliikennetien suunnitteluun vä- misesta vähävaraisten maksettavaksi lankea-
1119: lille Salo-Turku ........................ 1146 vien ulosottopalkkioiden suorittamiseksi val-
1120: tion varoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1160
1121: - 1069 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1122: misesta Turun uloimman ohikulkutien eräi- - 1083 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1123: den osien rakentamiseen 1147 misesta vankien jälkihuollon tehostamiseksi . . 1161
1124:
1125: - 1070 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- - 1084 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1126: tamisesta eritasoristeyksen rakentamiseen Loi- misesta kansanäänestyksen toimittamiseksi
1127: maan kaupunkiin ........................ 1148 eräistä asioista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1162
1128:
1129: - 1071 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- - 1085 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1130: misesta Loimaan-Alastaron-Yläneen-Hin- misesta vähittäismaksuasuntojen rakentamisek-
1131: nerjoen tien rakentamisen aloittamiseen .... 1149 si nuorille pareille . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . 1163
1132:
1133: - 1072 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- - 1086 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1134: misesta Alastaron-Köyliönkylän-Kojonkul- misesta lainojen myöntämiseksi maaseudun
1135: man tien perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . 1150 asuntotiloille ja -tonteille . . . . . . . . . . . . . . . • . 1164
1136: Sisällysluettelo· 21
1137:
1138: Siv. Siv.
1139: - 1087 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- - 1101 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1140: misesta asuntopulan poistamiseksi Kuopiosta 1165 misesta vapaakirjeoikeuden järjestämiseksi va-
1141: rusmiehille .............................. 1179
1142: - 1088 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1143: misesta sotaveteraanien asuntojen hankkimista - 1102 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1144: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1166 misesta reaalipalkkojen korjaamista koskevan
1145: selvityksen suorittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1180
1146: - 1089 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1147: misesta sotiemme veteraanien ja invalidien - 1103 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1148: asuntojen korjaamisen avustamiseen . . . . . . . . 1167 misesta valtion palveluksessa olevien pieni- ja
1149: keskituloisten ansioiden parantamiseen . . . . . . 1181
1150: - 1090 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1151: misesta ylimääräisen asumistuen myöntämi- - 1104 V. Vennamo ym.: Korotetun määrära-
1152: seksi omistusasunnoissa asuville . . . . . . . . . . . . 1168 han osoittamisesta opiskelijaruokailun tuke-
1153: miseen ................................. 1182
1154: 1091 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta·
1155: misesta asumisesta perittäviä veroja vastaavan - 1105 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1156: avustuksen suorittamiseksi pienituloisille .... 1169 misesta kansa- ja peruskoulun suorittamatta
1157: olevien valtionavustusten maksamiseen kehi-
1158: - 1092 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- tysalueiden kunnille ..................... . 1183
1159: misesta korttelipoliisijärjestelmän toteuttami-
1160: seksi .................................. . 1170 - 1106 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1161: misesta selvityksen teettämiseksi pienkoulujen
1162: - 1093 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- pelastamiseksi .......................... . 1184
1163: misesta suurten taloudellisten väärinkäytösten
1164: selvittämiseen .......................... . 1171 - 1107 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1165: misesta harvaanasuttujen kuntien kirjastolai-
1166: - 1094 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- toksen tukeen .......................... . 1185
1167: misesta asiattomien rakennuskieltojen selvittä-
1168: miseksi 1172 - 1108 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1169: misesta sisävesikalatalouden opetuksen järjes-
1170: - 1095 V. Vennamo ym.: Korotetun määrära- tämiseksi ............................. .. 1186
1171: han osoittamisesta kuntien yleisiä rahoitus-
1172: avustuksia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1173 - 1109 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1173: misesta kalatalousalan ammattioppilaitoksen
1174: - 1096 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- perustamiseksi Vehmersalmelle ............. 1187
1175: misesta oikeudenmukaiseen verotulojen ta-
1176: saukseen perustuvan kuntien keskinäisen ta- - 1110 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1177: soitusjärjestelmän aikaansaamiseksi . . . . . . . . . 1174 misesta oppilasasuntolan rakentamista varten
1178: metsäopetuksen käynnlstämiseksi Tervossa .. 1188
1179: - 1097 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1180: misesta ylimääräisten veronhuojennusavustus- - 1111 V. Vennamo ym.: Korotetun määrära-
1181: ten suorittamiseksi pienituloisille kuntalaisille 1175 han osoittamisesta nuorten kokoontumistiloja
1182: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1189
1183: - 1098 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1184: misesta lisätukialueen taloudellisten etujen - 1112 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1185: menetysten korvaamiseksi Vehmersalmen väes- misesta Postipankille vesihuoltotöiden lainojen
1186: tölle ................................... 1176 korkotukea varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1190
1187: - 1099 V. Vennamo ym.: Korotetun määrära- - 1113 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1188: han osoittamisesta varusmiesten päivärahan misesta ylimääräisten korvausten suorittami-
1189: korottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1177 seksi satovahinkoja kärsineille . . . . . . . . . . . . . 1191
1190: - 1100 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- - 1114 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1191: misesta varusmiesten ilmaisten loma- ja vii· misesta !ainoiksi satomenetyksiä kärsineille
1192: konloppumatkojen toteuttamiseksi ......... 1178 viljelijöille ................ , . . . . • • . . . . . . . 1192
1193: 22 Sisällysluettelo-
1194:
1195: Siv. Siv.
1196: - 1115 V. Vennamo ym.: Korotetun maarara- - 1131 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1197: han osoittamisesta pinta-alalisiä varten . . . . . . 1193 misesta yleisten teiden parantamiseksi Ylä-
1198: Savossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1209
1199: - 1116 V. Vennamo ym.: Korotetun määrära-
1200: han osoittamisesta maatalouden alueittaista - 1132 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1201: hintapoliittista tukea varten . . . . . . . . . . . . . . . 1194 misesta turvekuljetusten edellyttämien. tien-
1202: parannuskohteiden toteuttamiseksi Kuopion
1203: - 1117 V. Vennamo ym.: Korotetun määrära- läänissä . . . .. . . . .. . . .. .. .. .. .. . . .. .. .. . . . 1210
1204: han osoittamisesta maidon kuljetusavustuksia
1205: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1195 - 1133 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1206: misesta Iisalmen-Nurmeksen maantien pa-
1207: - 1118 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- rantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 t1
1208: misesta markkinoimismaksuja vastaavan avus-
1209: tuksen suorittamiseksi perhe- ja pienviljelmille 1196 - 1134 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1210: misesta Iisalmen-Sonkajärven maantien pe-
1211: - 1119 V. Vennamo ym.: Korotetun määrära- rusparantamistöiden suorittamiseksi . . . . . . . . . 1212-
1212: han osoittamisesta valtionapuna kuivatustöihin 1197
1213: - 1135 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1214: - 1120 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1215: misesta Jumisen-Korpijärven maantien pe-
1216: misesta maankuivatustöiden toteuttamiseen
1217: rusparantamisen aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . 1213
1218: Kuopion läänissä ........................ 1198
1219: - 1121 V. Vennamo ym.: Korotetun määrära- - 1136 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1220: han osoittamisesta maatalouden korkotukilai- misesta Kaavin-Luikonlahden maantien pe-
1221: nojen menoja varten ..................... 1199 ruskorjaamiseen .......................... 1214
1222:
1223: - 1122 V. Vennamo ym.: Korotetun määrära- - 1137 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1224: han osoittamisesta siirtona maatilatalouden misesta Keiteleen-Pyhäjärven maantien pe-
1225: kehittärnisrahastoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1200 rusparantamiseen ........................ 1215
1226:
1227: - 1123 V. Vennamo ym.: Korotetun määrära- - 1138 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1228: han osoittamisesta !ainoiksi kuivatustöihin . . 1201 misesta Kissakuusen-Säviän maantien paran-
1229: tamiseen Pielavedellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 121_6
1230: - 1124 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1231: - 1139 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1232: misesta vilja- ja rehuvarastojen rakentamiseksi 1202
1233: misesta Litmaniemen-Laukonsalon-Heinäve-
1234: - 1125 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- den maantien peruskorjaamiseen . . . . . . . . . . . 1217
1235: misesta osa-aikaviljelyn edistämiseksi . . . . . . . 1203
1236: - 1140 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1237: - 1126 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- misesta Pielaveden-Kiuruveden maantien kes-
1238: misesta lainarahaston perustamiseksi lasinalais- ken jääneen petusparannustyön jatkamiseen 1218
1239: ta viljelyä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1204
1240: - 1141 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1241: - 1127 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- misesta Salahmin-Kiuruveden maantien ja
1242: misesta kalanviljelyn kehittämiseksi . . . . . . . . 1205 siihen liittyvän Vieremän-Amerikan tien pa-
1243: rantamisen toteuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1219
1244: - 1128 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1245: misesta valtion kalanviljelylaitoksen aikaan- - 1142 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1246: saamiseksi Kuopion lääniin . . . . . . . . . . . . . . . . 1206 misesta Salmisen-Palokankaan tien peruspa-
1247: rantamisen toteuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . • . . 1220
1248: - 1129 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1249: misesta avustuksiksi yksityisteiden rakentami- - 1143 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1250: seksi Kuopion läänin saaristoalueelia . . . . . . . 1207 misesta Soisalon saaren . tieverkoston perus-
1251: parantamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 1221
1252: -- i13o v. Vennam~ ym.: Määrärahan osoitta-
1253: misesta paikallisteiden hoidon siirtämistä - 1144 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1254: kunnilta valtion kustannettavaksi koskevia misesta Vaajasalmen-Tervon maantien paran- -
1255: liikutoimenpiteitä varten- ............ ; . . . . . 1208 tamista-varten ......................... .:. . -1222
1256: Sisällysluettelo 23
1257:
1258: Siv. Siv.
1259: - 1145 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- - 1159 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta~
1260: misesta Varpaisjärven kirkonkylän - Jumi- misesta avustuksiksi paikallislehtien toiminnan
1261: sen maantien parannustyön toteuttamiseen . . 1223 turvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1237
1262:
1263: - 1146 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- - 1160 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1264: misesta Vieremän-Mesilän-Salahmin läpi- misesta kunnallisten taksien yhteiskuljetusten
1265: kulkutien rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1224 järjestämiseksi sivualueilta kunnan keskukseen 1238
1266:
1267: - 1147 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- - 1161 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta·
1268: misesta Vieremän-Vuorisen-Kauppilanmäen misesta öljyntorjuntatoimenpiteiden tehostami-
1269: maantien perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . 1225 seen ................................... 1239
1270:
1271: - 1148 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- - 1162 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1272: misesta maantiesiltojen vahvistamiseksi Kuo- misesta Geologiselle tutkimuslaitokselle maa-
1273: pion läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1226 perätutkimusten tehostamiseksi Kuopion ·lää-
1274: nin alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1240
1275: - 1149 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1276: misesta Juuvinkosken siltahankkeen toteutta- - 1163 V. Vennamo ym.: Korotetun määrära-
1277: miseksi Varpaisjärvellä ................... 1227 han osoittamisesta kotimaisten polttoaineiden
1278: käytön edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1241
1279: - 1150 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1280: misesta Puutossalmen sillan rakennustöiden - 1164 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1281: aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1228 misesta kotoisten ilmaispolttoaineiden hyväksi-
1282: käytön edistämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1242
1283: - 1151 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1284: misesta Vehmersalmen sillan rakentamisen - 1165 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1285: käynnistämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1229 misesta pienpuun hyväksikäytön tehostami-
1286: seksi •.................................. 1243
1287: - 1152 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1288: - 1166 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1289: misesta Iisveden-Haukiveden kanavahank-
1290: keen toteuttamisen aloittamiseksi . . . . . . . . . . 1230 misesta avustuksiksi Kuopion läänin sähköis-
1291: tystä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1244
1292: - 1153 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1293: - 1167 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1294: misesta Keiteleen-Päijänteen kanavan toteut- misesta pohtoturvetuotannon edistämiseksi
1295: tamisen aloittamiseen .................... 1231 Pielavedellä . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1245
1296: - 1154 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- - 1168 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1297: misesta Maaningan Ahkiolahden kanavan misesta kehitysalueiden elinkeinoasiamiestoi-
1298: uusimisen aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1232 minnan tehostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1246
1299: - 1155 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- - 1169 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1300: misesta avustukseksi pienvenelaiturin rakenta- misesta ns. mustan kiven laadun ja sijainnin
1301: miseksi Vehmersalmen kirkonkylään ........ 1233 selvittämiseksi Varpaisjärvellä . . . . . . . . . . . . . 1247
1302: - 1156 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- - 1170 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1303: misesta Valtionrautateiden paikallisliikenteen misesta marjanjalostustehtaan . perustamiseksi
1304: säilyttämiseksi Kuopion, Pieksämäen ja Joen· Savoon 1248
1305: suun alueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1234
1306: - 1171 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1307: - 1157 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- misesta ylimääräisiksi korvauksiksi yrityksille
1308: misesta pienoislentokentän rakentamisen aloit· sosiaaliturvamaksujen kattamiseen . . . . . . . . . . 1249
1309: tamiseksi Suonenjoelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1235
1310: - 1172 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1311: - 1158 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta· misesta vähittäiskauppajärjestöjen suositusten
1312: misesta lehtien postimaksujen erilaisuuden mukaisiksi kehitysalueiden vähittäiskauppojen .
1313: · · poistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1236 tukitoimenpiteiksi • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1250
1314: 24 Sisällysluettelo
1315:
1316: Siv. Siv.
1317: - 1173 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- - 1190 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1318: misesta kaupan kehitysrahaston perustamiseksi 1251 misesta ylimääräisiksi eläkkeiksi ns. väliin-
1319: putoajille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1268
1320: - 1174 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1321: misesta Iisalmen teollisuuskylän toisen vai- - 1191 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1322: heen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1252 misesta vapaussodan veteraanien toimeentulon
1323: turvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1269
1324: - 1175 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1325: misesta Suonenjoen pienteollisuustalon raken- - 1192 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1326: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1253 misesta ylimääräisiksi eläkkeiksi sotien aikana
1327: - 1176 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- kotirintamalla työskennelleiden toimeentulon
1328: misesta Luikonlahden kaivosalueen kehittämi- turvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1270
1329: seksi ................................... 1254
1330: - 1193 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1331: - 1177 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- misesta ylimääräisen eläkekorvauksen suorit-
1332: misesta Tuusniemen Paakkilan kaivoksen toi- tamiseksi sotien jälkeen jälleenrakennustehtä-
1333: minnan käynnistämiseksi 1255 vissä työskennelleille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1271
1334:
1335: - 1178 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- - 1194 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1336: misesta Säviän kupariesiintymän hyödyntämi- misesta ylimääräisen eläkkeen järjestämiseksi
1337: seksi Pielavedellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1256 sairastuneille sotaveteraaneille . . . . . . . . . . . . . 1272
1338: - 1179 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- - 1195 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1339: misesta ylimääräiseksi kuljetustueksi . . . . . . . . 1257 misesta rintamamiesten ylimääräisiin korvauk-
1340: - 1180 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- siin .................................... 1273
1341: misesta rahtituen järjestämiseen syrjäseutujen - 1196 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1342: elinkeinoelämän edistämiseksi . . . . . . . . . . . . . . 1258 misesta ylimääräisen kotiuttamisrahan suorit-
1343: - 1181 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- tamiseen 1274
1344: misesta sivualueiden pienyritteliäisyyden tuo- - 1197 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1345: tantotueksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1259 misesta ylimääräisen invalidirahan maksami-
1346: - 1182 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- seksi vammaisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1275
1347: misesta takauslaitoksen perustamiseksi kehitys- - 1198 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1348: alueita varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1260 misesta sairaiden ja vammaisten lasten yli-
1349: - 1183 V. Vennamo ym.: Korotetun määrära- määräiseksi hoitotueksi ................... 1276
1350: han osoittamisesta matkailun edistämiseen . . . 1261 - 1199 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1351: - 1184 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- misesta vuorotyötä tekevien vanhempien las-
1352: misesta käytännön työsuojelun edistämiseen 1262 ten päivähoidon parantamiseksi . . . . . . . . . . . . 1277
1353:
1354: 1185 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- - 1200 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1355: misesta tehtaiden myrkkyjen työntekijöille misesta kunnalliskotien paloturvallisuuden pa-
1356: aiheuttamien haittojen estämiseksi . . . . . . . . . 1263 rantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1278
1357:
1358: - 1186 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- - 1201 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1359: misesta ylimääräisiksi lapsilisiksi . . . . . . . . . . . 1264 misesta lääkintäoikeuden perustamista koske-
1360: viin toimenpiteisiin . . . . . .. . . . . . .. . . . . . . . . 1279
1361: - 1187 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1362: misesta äidinpalkan toteuttamiseksi . . . . . . . . 1265 - 1202 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1363: misesta maahamme ulkoapäin tulevan vaaralli-
1364: - 1188 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- sen säteilyn selvittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 1280
1365: misesta nuorten kodinperustamislainoja varten 1266
1366: - 1203 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1367: - 1189 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- misesta terveyskeskuksen· rakentamisen toteut"
1368: . ·: mi&esta ylimääräisiksi vähimmäiseläkkeiksi . . . 1267 tamista varten Sonkajärvellä ........•.•.. , . 1281
1369: 25
1370:
1371: Siv. .-:::: Siv.
1372: - 1204 V~ Venn:atho y!n,: K~tetuh '•ii'liiiirärlf. - 1218 Westei-hmdt• •Om llrl\Hsande mr··:åisläg'~f
1373: hari ::osoitiarnf'S'tsta rirttiimaVeteftiåhleb. ·. ·kun- för :t~llitp:laheritlg •IiV 'Tessjö ;&. 'i val:tenregre" ""
1374: ' touttamisen kokeiluun .... , ·...... , o.; • ' •.;:; ·;' ·1282 ·, '~ ringsprojekt samt för •:arblitets dnledande• '.<.ih;··:{297
1375:
1376: - 1205 'V.·Vennamo:,ym;!' Mää~ärahan nsi;>itta":
1377: · miliestli 'sotaveteraai:rien ·ihnaisiin :terveystar,kas· : .
1378: tuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1283
1379: -, ~~:f~!e~:t~~!~Ll~j~~~~~;~änos~J:Lti~~';·;
1380: 'miseks1 ja säännöstelytöiden aloittamiseksi;~:<:···l298
1381: _,;:.. ....
1382:
1383: ~: 1206. V. Vennamt?;··Y!l),:.)v1ä~rii;!l:h;uh~~tt~·· .
1384: -+r- .. 1219 W~terlJ.inl'l ,•:rn.Jh; ::0~,-anv;.i&a!:l~,:~ 2 ;
1385: misesta sotaveteraanien ilmaisen terveydenhoi- anslag för påbörjande . av vägförbättrings-
1386: dort' jätj~tämiseltsi<:/~ ~;;I... ,·;;.. .,.,,.. ;.:·:L:;; .•::. ~'.1284
1387: arbetdl~j:ifiandm#en PojOLifenäla· . . !,':': l299
1388: \ ._ . , ·:.c_·-:i·r~:~;;-~-~~ ·1~-r-~'.- ... :: ~-:::; r"Y.:.~.=~: ;:':·-...:..:,.. -.,< ,__ ~ ',.:;;:~~:;:.);·' . ,... :..,::.:::·, .. ,,- ~:;-;~.L~.:·-;.
1389: - 1207 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1390: --.....:.o 1219 Westerlund ym.: Määrärahan osoittami-
1391: misesta rintamasotilastunnuksen omaavien hen-
1392: kilöiden sairaanhoidon järjestämiseksi . . . . . . . 1285 sesta Pohjan-Tenholan maantien parannus-
1393: töiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1300
1394: - 1208 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1395: misesta myrkkyjen käytön valvonnan tehosta- - 1220 Westerlund m. fl.: Om anvisande av
1396: miseksi ................................. 1286 anslag för Finlands Krigsveteranförbunds och
1397: Frontmannaveteranernas förbunds utgifter för
1398: - 1209 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- krigsveteranvården . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1301
1399: misesta työllisyyden toteuttamiseksi Kuopion
1400: läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1287 - 1220 Westerlund ym.: Määrärahan osoittami-
1401: sesta Suomen Sotaveteraanien Liitolle ja Rin-
1402: - 1210 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- tamamiesveteraanien Liitolle sotaveteraanien
1403: misesta työttömyyden poistamiseksi Kuopion huoltoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1302
1404: läänistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1288
1405: - 1221 Viljanen ym.: Korotetun määrärahan
1406: - 1211 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- osoittamisesta Lahden ohikulkutien rakenta-
1407: misesta kuorma-autoilijoiden työllisyyden tur- miseen välillä Renkomäki-Holma . . . . . . . . . 1303
1408: vaamiseksi kehitysalueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . 1289
1409: - 1222 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittami-
1410: - 1212 V. Vennamo ym.: Korotetun määrära- sesta vuoteen 1977 kohdistuvien peruskoulun
1411: han osoittamisesta työttömyyskorvauksia var- valtionavustusten loppuerien maksamiseksi
1412: ten .................................... 1290 vuonna 1980 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1304
1413: - 1213 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta- - 1223 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittami-
1414: misesta valtion työmailla työskentelevien sesta Pattijoen kunnan pääkirjaston rakenta-
1415: kuorma-autoilijoiden ja konemiesten saatavien miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1305
1416: turvaamiseksi sattuvien konkurssitapausten yh-
1417: teydessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1291 - 1224 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittami-
1418: sesta Viliannin järvien kunnostamiseen . . . . . 1306
1419: - 1214 Vesterinen ym.: Määrärahan osoittami-
1420: sesta hydrobiologian apulaisprofessorin viran - 1225 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittami-
1421: perustamiseen Jyväskylän yliopistoon . . . . . . . 1292 sesta Kärsämäen-Oulaisten maantien perus-
1422: parantamiseen välillä Kielenniva - Kosteen
1423: - 1215 Vesterinen ym.: Korotetun määrärahan
1424: risteys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1307
1425: osoittamisesta sonninpitoyhtymien käyttöön .. 1293
1426: - 1216 Vesterinen ym.: Määrärahan osoittami- - 1226 Vähäkangas ym.: Korotetun määrärahan
1427: sesta Keski-Suomen metsänjalostusaseman toi- osoittamisesta maaseudun sähköistämisen tu·
1428: minnan aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 129J kemiseen ............................... 1308
1429:
1430: - 1217 Vesterinen ym.: Määrärahan osoittami- - 1227 Vänskä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1431: sesta ns. turvetien rakentamisen aloittamiseen suunnitelman laatimiseksi AV-tekniikan hy-
1432: välillä Multia-Pylkönmäki . . . . . . . . . . . . . . . . 1296 väksikäyttämisestä eduskuntatyössä ......... 1309
1433: 26
1434:
1435: Siv. Siv.
1436: - 1228 Vänskä ym.: Määrärahan osöittami$est!l - 1232 Väänänen ym;: Määrärahan . osoittami~
1437: tutkiian ·ylimääräisep toimen . perusta!Dis<:en sesta. kotimaisten teosten koreog~:afien palkinc
1438: Joensuun· maakunta-arkistoon ... , ........ , . . 1310 toihin ...................... , .........• , .. 1314
1439: - 12~9 Vänskä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1440: - 1233 Väänänen .ym.: Korotetun määrärahan.
1441: Pielisen alueen matkailukohteiden .markkinoi- osoittamisesta· :lasten kotihoidon tukemiseen.l315
1442: miseen .,, .. ,, ............. , ................. 1311
1443: - 1230 Väänänen ym.: Korotetun määrärahan - 1234 Zyskowicz ym.: Määrärahan osoittami-
1444: osoittamisesta teatteritoiminnan tukemiseen :. 1312 sesta huumekoirien lisäämiseen ............. 1316
1445:
1446: - 1231 Väänänen ym.: Korotetun määrärahan .....:.. 1235 Zyskowicz ym.: Määrärahan osoittami-
1447: osoittamisesta konservatorioiden menoihin . . 1.313 sesta kotimaisen sarjakuvan tukemiseen 1317
1448: Raha-asia-aloite n:o 626.
1449:
1450:
1451:
1452:
1453: Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta vaikeassa taloudellisessa
1454: asemassa oleville knnnille.
1455:
1456:
1457: Ed u sk unn alle.
1458:
1459: Kuntien verotulot ovat viime aikoina heiken- sätä vaikeassa asemassa olevien kuntien avusta-
1460: tyneet vaikean työttömyyden johdosta. Puolet miseen.
1461: kaikista maamme kunnista joutui nostamaan Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1462: ensi vuoden ennakkoveroäyriä. Taloudelliset
1463: vaikeudet estävät kunnallisen palvelutason ke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1464: hittämistä. 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
1465: Kun kunnallisten palvelujen kehittäminen on 26.97.30 lisäyksenä 30 000 000 mark-
1466: tärkeää kaikilla alueilla, tulisi valtion varoja Ii- kaa vaikeassa taloudellisessa asemassa
1467: oleville kunnille.
1468: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
1469:
1470: Pentti Liedes M.-L. Salminen
1471: Irma Rosnell E.-J. Tennilä
1472:
1473:
1474:
1475:
1476: 84 0879007181
1477: 666 1979 vp.
1478:
1479: Raha-asia-aloite n:o 627.
1480:
1481:
1482:
1483:
1484: Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuivajoen ja siihen liitty-
1485: vän Oijärven vesistöjärjestelyjen suorittamiseen.
1486:
1487:
1488: E d u s k u n n a 11 e.
1489:
1490: Kuivaniemen kunnan toimesta on kiinnitetty poikki rakennettiin jokin aika sitten maantie,
1491: suurta huomiota Kuivajoen ja Oijärven tulva- on järven eteläinen osa alkanut rehevöityä ve-
1492: vahinkojen vähentämiseen, kalatalouden kehittä- den virtauksen heikkouden johdosta. Mieles-
1493: miseen ja Oijärven rehevöitymisen estämiseen. tämme olisi ryhdyttävä kaikkiin mahdollisiin
1494: Vesistöjärjestelyjen parantamistoimenpiteinä on toimenpiteisiin rehevöitymisen estämiseksi ja
1495: ehdotettu Pirttimaan tekojärven rakentamista kalakannan säilyttämiseksi.
1496: Kivijokeen sekä Kivijoen virtaaman kääntämistä Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
1497: Oijärveen rakennetun maantiepenkereen etu-
1498: puolelle. Nämä toimenpiteet on huomioitu myös että Eduskunta ottaisi valtion vuodm
1499: Oulun läänin alueellisessa kehittämissuunnitel- 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
1500: massa. markkaa Kuivajoen ja siihen liittyvän
1501: Vesistöjärjestelyt ovat 'erityisen kiireellisiä Oijärvetz vesistöjärjestelyjen suorittami-
1502: sen johdosta, että Oijärvi on Pohjois-Pohjan- seetz.
1503: maan merkittävimpiä kalajärviä, ja kun järven
1504: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
1505:
1506: Pentti Liedes M.-L. Salminen E.-J. Tennilä
1507:
1508:
1509:
1510:
1511: ' ; ·'~'
1512: 1979 vp; 667
1513:
1514: Raha-asia-aloite n:o 628.
1515:
1516:
1517:
1518:
1519: Liedes: Määrärahan osoittamisesta Iijokisuun Tangon ja Sarrion
1520: jokihaarojen ruoppaa,miseksi.
1521:
1522:
1523: E d u s k u n n a 11 e.
1524:
1525: Pohjanlahden rannikolla tapahtuu jatkuvaa mutta töitä ei ole vielä käynnistetty. Ruoppauk-
1526: maannousua, jonka seurauksena jokisuistot ja sien suorittamiseksi on suoritettu tutkimuksia
1527: merenrannat maatuvat. Tämän johdosta Iijoki- aikaisemmin, joten työt voitaisiin aloittaa.
1528: suulla ovat -maatu1turssa aikaisemmin hyvinkiJ.J Mainitut työkohteet olisivat tärkeitä myö$
1529: suuren liikenteen välittäneet Tangon ja Sarrion paikallisen työllisyyden kannalta. Talvisin on
1530: jokihaarat. . . . . . r ; ~issä yli 25 prosenttia työvoilnasta ·työttömänä;
1531: Mainitut jokihaarat ovat edelleenkin tär- joten uusien työkohteiden avaaminen olisi tärr
1532: keitä venekulkureittejä jokihaarojen varsille si- keää.
1533: joittuneelle paikalliselle väestölle ja loma-asu- Edellä olevaan viitaten ehdotan,
1534: tukselle. Jokihaarojen perkaus olisi suoritettava
1535: mahdollisimman nopeasti, jotta veneliikennettä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1536: voitaisiin edelleen harrastaa. 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
1537: Iin kunnan sekä paikallisen väestön toimesta markkaa Iijokisuun Tangon ja Sarrion
1538: qn useita kertoja käännytty valtion elimien puo- jokihaarojen ruo ppaamiseksi.
1539: leen mainittujen perkaustöiden suorittamiseksi,
1540: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
1541:
1542: Pentti Liedes
1543: 668 1979 vp.
1544:
1545: Raha-asia-aloite n:o 629.
1546:
1547:
1548:
1549:
1550: Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta Siuruan allasalueen tilo-
1551: jen lunastamiseksi valtiolle.
1552:
1553:
1554: E d u s kun n a 11 e.
1555:
1556: Kahdenkymmenen vuoden ajan on Pudasjär- tetään rtilojen lunastamisessa ja muiden vahin-
1557: ven Siuruan kylän väestöä pidetty epätietoisena kojen korvaamisessa, mikäli altaan rakentami-
1558: siitä tullaanko Siuruan allas rakentamaan. Ta- seen ryhdytään. Korvausperusteet pohjautuvat
1559: louksien normaali elämä on estetty. Asuntojen vesilain mukaisiin määräyksiin, minkä johdosta
1560: rakentamislainoja, tilojen perusparannuslainoja hinnoittelussa on käytetty puolitoistakertaista
1561: ja -avustuksia ei ole kylälle annettu normaaliin maapohjan hintaa. Valtion tulisi lunastaessaan
1562: tapaan, vaan on vedottu mahdolliseen altaan ra- mainittuja tiloja käyttää samaa hinnoittelupe-
1563: kentamiseen. Altaan rakentamisesta edelleenkin rustetta.
1564: väitellään kiihkeästi ja Siuruan kylän asukkaat Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
1565: joutuvat jatkuvasti kärsimään epätietoisuudesta.
1566: Asioita ei voida pitempään näin jatkaa, vaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1567: valtion tulisi lunastaa kaikki ne kiinteistöt, joi- 1980 tulo- ja menoarvioon 40 000 000
1568: den omistajat haluavat tiloistaan luopua. markkaa Siuruan allasalueen tilojen lu-
1569: Siuruan kylän asukkaat ovat käyneet pitkä- nastamiseksi välittömästi valtiolle vesi-
1570: aikaisia neuvotteluja altaan mahdollisen raken- lain mukaisia puolitoistakertaisia hin-
1571: tajan, Pohjolan Voiman kanssa. Neuvottelujen noitteluperusteita käyttäen.
1572: pohjalta on sovittu korvausperusteet, joita käy-
1573: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
1574:
1575: Pentti Liedes M.-L. Salminen E.-J. Tennilä
1576: 1979 vp. 669
1577:
1578: Raha-asia-aloite n:o 630.
1579:
1580:
1581:
1582:
1583: Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta pienille ja keskisuurille
1584: tiloille lannoitteiden ja rehujen ostamiseen oikeuttaviin osto-
1585: todisteisiin.
1586:
1587:
1588: E d u s k u n n a II e.
1589:
1590: Karjataloutta harjoitJtavien pienten ja keski- taan huomioon lannoitteiden ostot ja monen-
1591: suurten tilojen kannattavuus on viime aikoina laiset tarvikekustannukset, ovat viimeaikaiset
1592: suuresti huonontunut sen johdosta, että väki- hintojen nousut saattaneet taloudellisen kannat-
1593: rehujen ja lannoitteiden hinnat ovat niin voi- tavuuden niin kestämättömäksi, että entistä
1594: makkaasti nousseet. Ostoväkirehujen kohdalla suuremmassa määrin on luovuttava karjan-
1595: on muun muassa tapahtunut viime vuosien pidosta.
1596: aikana hinnannousu 55 pennistä yli 1 markan Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
1597: kilohintaan. Pohjois-, Itä- ja Keski-Suomen
1598: alueilla on paljon sellaisia kuntia, joissa maan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1599: viljelystilat eivät ole kyenneet siirtymään ym- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
1600: pärivuotiseen viherrehun käyttämiseen eivätkä 30.31.43 75 000 000 markkaa käytettä-
1601: kykene myöskään rehuviljan riittävään viljelyyn. väksi pienille ja keskisuurille tiloille
1602: Tämän johdosta joutuvatkin karjataloudessa toi- lannoitteiden ja rehujen ostamiseen oi-
1603: mivat pientilat käyttämään puolet saamastaan keuttaviin ostotodisteisiin.
1604: maitotilistä rehujen ostamiseen. Kun vielä Ote-
1605: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
1606:
1607: Pentti Liedes M.-L. Salminen
1608: Irma Rosnell E.-J. Tennilä
1609: 610 1979 ~·
1610:
1611: Raha-asia-aloite n:o 631.
1612:
1613:
1614:
1615:
1616: Liedes ym.: Korötetun määrärahan osoittamisesta tie-, silta- ja
1617: talonrakennushankkeita varten.
1618:
1619:
1620: E d u s k u n n a 11 ~·
1621:
1622: Aikaisempina vuosina muodostivat valtion missa, olisi valtion tehostettava kaikkien omien
1623: tie-, silta- ja talonrakennustyöt suuria työkoh- töidensä käynnistämistä.
1624: teita, joiden kautta voitiin työllistää työttömiä. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
1625: Viime vuosina näitä määrärahoja on supis-
1626: tettu ja töitä koneellistettu, joten työttömyyden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1627: torjumisen kannalta nämä työt ovat menettä· 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
1628: neet merkityksensä. 31.24.79 lisäyksenä 100 000 000 mark-
1629: Kun työttömyys on nykyisin ennätysluke- kaa tie-, silta- ja talonrakennushankkeita
1630: varten.
1631: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
1632:
1633: Pentti Liedes M.-L. Salminen
1634: Irma Rosnell E.-J. Tennilä
1635: 1979 vp. 671
1636:
1637: Raha-asia-aloite n:o 632.
1638:
1639:
1640:
1641:
1642: Liedes: Määrärahan osöittamisesta Valtionrautateiden kiskoauto-
1643: kaluston hankkimiseksi.
1644:
1645:
1646: E d u s k u n n a 11 e.
1647:
1648: Valtionrautateiden nykyinen kiskoautokalusto misessä tulisi ottaa huomioon asutuskeskuksien
1649: on kokonaisuudessaan vanhenemassa ja johtaa lähiliikenteen kehittäminen koko maassa samoin
1650: siihen, että erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomen kuin syrjäseutujen palvelujen parantaminen.
1651: kiskoautoliikenneyhteyksiä tullaan jatkuvasti Henkilöliikenteen kehittäminen rautateillä on
1652: supistamaan. aiheellista myös energian edullisen käytön kan-
1653: Hallitus ehdottaa ensi vuonna hankittavaksi nalta. Edullisilla joukkokuljetuksilla kyetään
1654: Valtionrautateille uutta kalustoa vain 50 henki- säästämään kalliita ulkomaisia polttoaineita.
1655: lövaunua, 250 tavaravaunua, 6 pienveturia ja Edellä olevaan viitaten ehdotan,
1656: 5 vaihtotyökonetta. Tämä uuden kaluston han-
1657: kintasuunnitelma parhaiten todistanee, ettei että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1658: henkilöliikenteeseen ja sen kehittämiseen aiota 1980 tulo- ;a menoarvioon momentille
1659: kiinnittää riittävää huomiota. Momentin määrä- 31.90.73 lisäyksenä 20 000 000 mark-
1660: raha pienenee 25 milj. markalla vuoden 1978 kaa Valtionrautateiden kiskoautokalus-
1661: määrärahaan verrattuna. ton hankkimiseksi.
1662: Valtionrautateiden, henkilöliikenteen kehittä-
1663: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
1664:
1665: Pentti Liedes
1666: 672 1~79 vp.
1667:
1668: Raha-asia-aloite n:o 633.
1669:
1670:
1671:
1672:
1673: Liedes: Määrärahan osoittamisesta Kalajoella sijaitsevan Rahjan
1674: sataman syventämistöiden avustuksiin.
1675:
1676:
1677: Eduskunnalle.
1678:
1679: Rahjan satamasta on kuiman määrätietoisen sataman rakentaminen syväsatamaksi. Tämä on
1680: toiminnan ja suurien taloudellisten uhrausten. tullut ajankohtaiseksi lisääntyvien Välimeren
1681: ansiosta kehittynyt merkittävä sahatavaran vien- maihin tapahtuvien kuljetusten johdosta. Syvä-
1682: tisatama. Edellytykset sataman kehittämiselle on Sataman rakentamisen alustava kustarnmsarVio;
1683: luonut sataman sijainti kauan avoinna olevan on noin 7 milj. - 10 milj .. markkaa. Koska
1684: meren rannalla. Paikkakuruilan: sahojen lisäksi satamaan johtaa syvä· luonnonväylä, on ko.
1685: sataman .asiakkaita ovat mm. Kajaani Oy, rakennuskustannuksia kokonaisuutena pidettävä
1686: Kymi Oy:n Sainlahden saha, Haapaniemen varsin kohtuullisina. ·
1687: saha Viitasaarelta sekä useat sahat Pohjois- Tämä hanke on taloudellisesti kuitenkin niin·
1688: Pohjmunaan, Kainuun, Ylä-Savon ja Keski- suuri, että Kalajoen kunta ei yksin sitä pysty
1689: Suomen alueeLta. Satama-altaan äärellä sijaitseva toteuttamaan, vaan kunta toivoo, että valtio-
1690: Rauma-Repola Oy:n Kalajoen konepaja vie valta suhhnrtuu ·.iinyömeisesti ·Kalajöen km:manl
1691: niin .ikään satamasta ·raskaan metM!in thottei ta pyrkimyksiin sataman kehittämiseksi ja myön-
1692: proomukuljetuksina Mäntyluotaon. \ tää siihen riittävän taloudellisen tuen esim.
1693: Laivansten määrä Rahjan satamassa on viime työllisyYsvarojen muodossa.
1694: vuosina ollut noin 100 000 m3 sahatavaraa ja Kuten edellä on .todettu, Rahjan sataman
1695: kuluvana vuonna määrä nousee noin 150 000 kuljetusmäärät ovat kasvaneet viime vuosina ja
1696: m3 :iin. Edullisten suhdanteiden vaikutuksen todennäköistä on, että ne kasvavat myös tule-
1697: lisäksi laivausten määrän kasvu johtuu myös vina vuosina.
1698: siitä, että sataman palveluvarustus on huo- Edellä olevaan viitaten ehdotan,
1699: mattavasti parantunut kunnan rakennettua vuo-
1700: sittain uusia katollisia varastotiloja koneelli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1701: sesti kuivatulle sahatavaralle. Tällä hetkellä sa- 1980 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
1702: tamassa on katelltua varastotilaa noin 11 000 markkaa Kalajoen kunnassa sijaitsevan
1703: m2. Rahjan sataman syventämistöiden avus-
1704: Satamaa varten on parhaillaan valmistumassa tuksiin.
1705: yleissuunnitelma, jossa yhteydessä nousee esille
1706: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
1707:
1708: Pentti Liedes
1709: 1979 vp. 673
1710:
1711: Raha-asia-aloite n:o 634.
1712:
1713:
1714:
1715:
1716: Liedes ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseudun
1717: sähköistämisen tukemiseen.
1718:
1719:
1720: E d u s k u n n a II e.
1721:
1722: Harvaan asutuilla maaseutupaikkakunnilla on tämistöiden lisäämisen kautta parantaa myös
1723: vielä runsaasti asutusta, jota ei ole sähköistä- työllisyyttä, tulisi momentin määrärahaa lisätä.
1724: miskustannusten kalleuden johdbsta kyetty säh- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
1725: köistämään. Tämän johdosta on kohtuutonta,
1726: että hallitus 'esittää määrärahaa vähennettäväksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1727: Kun vielä otetaan huomioon, että näillä har- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
1728: vaan asutuilla paikkakunnilla voitaisiin sähköis- 32.44.41 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
1729: maaseudun sähköistämisen tukemiseen.
1730: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
1731:
1732: Pentti Liedes M.-L. Salminen E.-J. Tennilä
1733:
1734:
1735:
1736:
1737: 85 0879007181
1738: 674 1979 vp.
1739:
1740: Raha-asia-aloite n:o 635.
1741:
1742:
1743:
1744:
1745: Liedes ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta malminetsin-
1746: nän ja sitä palvelevan geologisen tutkimuksen edistämiseen
1747: kehitysalueilla.
1748:
1749:
1750: E d u s k u n n a 11 e.
1751:
1752: Pohjois-Suomen malminetsinnän ja sitä pal- asiantuntijoiden mielenkiintoiseksi luokittele-
1753: velevan geologisen tutkimuksen aktivoimiseksi maan näytettä. Näiden näytteiden jatkotutkimus
1754: ja tehostamiseksi on vuodesta 1971 lähtien to- koeporauksineen olisi erittäin tärkeää. Varaa-
1755: teutettu useita tutkimusohjelmia geotieteellisten malla riittävät tutkimusvarat pystyttäisiin Poh-
1756: laitosten ja erillisten tutkimusryhmien suoritta- jois-Suomen piilevät voimavarat saamaan hyö-
1757: mina. Vuonna 1974 :tähän tarkoitukseen käy- dynnetyiksi ja näin tukemaan alueen kehitystä.
1758: tettiin n. 2,2 mmk. Nyt hallitus ehdottaa noin Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
1759: 2 milj. markkaa.
1760: Edellä kuvattu kehitys ei tunnu mielekkäältä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1761: Esim. Oulun läänin tarve ylittäisi ko. määrä- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
1762: rahan. Oulun läänissähän alueen maakuntaliitot 32.70.21 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
1763: yhdessä malminetsintäorganisaaJtioiden kanssa malminetsinnän ja sitä palvelevan geolo-
1764: suorittivat vuosina 1972-73 malminetsintäkil- gisen tutkimuksen edistämiseen kehitys-
1765: pailun, jonka tuloksena kertyi yhteensä 1 604 alueilla.
1766: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
1767:
1768: Pentti Liedes M.-L. Salminen E.-J. Tennilä
1769: 1979 vp. 675
1770:
1771: Raha-asia-aloite n:o 636.
1772:
1773:
1774:
1775:
1776: Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta osa-aikatyön muuttami-
1777: seksi kokopäivätoimiseksi eräissä tapauksissa.
1778:
1779:
1780: E d u s k u n n a II e.
1781:
1782: Hallitus esittää momentilla 34.50.01 määrä- aikatyön järjestäm1nen johtaa pelkästään viral-
1783: rahaa nuorten henkilöiden ja henkisen alan listen työttömyyslukujen puhdistamiseen, joka
1784: työttömien työllistämiseen osa-aikatyötä käyt- ei auta työttömien asemaa.
1785: täen. Tähän saakka saadut kokemukset puoli- Osa-aikatyö tulisi mielestämme muuttaa ko-
1786: päivätyöstä ovat erityisen kielteiset. Nuoria kopäivätyöksi ja siitä ,tulisi maksaa työehtoso-
1787: työttömiä on osoitettu hyvinkin etäällä oleviin pimuksien mukainen palkka.
1788: työkohteisiin, jolloin matkakulut ja muut puo- Momentin perusteluissa olisi lausuttava:
1789: lipäivätyöstä aiheutuvat kulut ovat muodostu- "Eduskunta edellyttää määrärahaa käytettävän
1790: neet suuriksi eikä puolen päivän palkka ole kokopäivätöiden järjestämiseen."
1791: riittänyt kohtuulliseen toimeentuloon. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
1792: Työttömänä oleville henkilöille tulisi nykyi-
1793: sen käytännön mukaisesti maksaa työttömyys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1794: avustusta tai -korvausta. Päiväkorvaus vastaa 1980 tulo- ;a menoarvioon momentille
1795: puolesta päivästä osa-aikatyössä saatavaa palk- 34.50.01 150 000 000 markkaa osa-
1796: kaa. Työssä olo ei paranna työttömän tuloja, aikatyön muuttamiseksi kokopäivä-
1797: vaan lisää hänen kulujaan. Tämän johdosta Osa- työksi.
1798: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
1799:
1800: Pentti Liedes M.-L. Salminen
1801: Irma Rosnell E.-J. Tennilä
1802: 676 1979 vp.
1803:
1804: Raha-asia-aloite n:o 637.
1805:
1806:
1807:
1808:
1809: Liikanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Karkialammen varus-
1810: kunnan uimahallin rakennustöiden aloittamiseen Mikkelissä.
1811:
1812:
1813: E d u s k u n n a 11 e.
1814:
1815: Puolustusministeriön rakennusohjelmassa on totalon viereen, joka sove1-
1816: ollut uimahallin rakentaminen Karkialammen tuu edelleen tämän päivän
1817: kasarmialueelle, mutta jostakin syystä se on jä- kokonaissuunnitelmaan."
1818: tetty ohjeLmasta pois.
1819: 2. Nykyhetken olosuhteista:
1820: 1. Uimahallin rakenta:missuunnitelmasta seu-
1821: raavat tiedot: Varusmiesvahvuus on noin 1 000 miestä.
1822: Karkialammella asuu 60 perhettä eli noin
1823: 1.1. PLM:öön oso1tetun Savon prikaatin 250 henkilöä. Ilmeistä on, että myös muua:f-
1824: kirjeen n:o 1019/Htsto/16 a/24. 4. la asuva henkilöstö (kantahenlkilökunta ja
1825: 1970 ralkentamisaikataulukkoa esittä- siviilitoimenhaltijat) tulisivat käyttämään
1826: vässä liitteessä uimahallin ra:kentamis- "omaa" uimahallia.
1827: aika sijoittuu vuoden 1972 puolivälis- Todettakoon lisäksi, että Karkialammen ka-
1828: tä vuoden 1974 puoliväHin. sarmialueen vieressä olevien lampien pohj81t
1829: 1.2. Vuoden 1972 lopulla Mikkelin PLM:n ovat upottavia ja koska erääseen lampeen
1830: rakennustyön laatimassa rakennusoh- vuosia sitten hukkui varusmies upoten sy-
1831: jelman luonnoksessa todetaan "Myö- välle pohjamutaan, ei va-rusmiesten uiminen
1832: hemmin aloitettavista itöistä: ko. lammissa ole .sallittu. Uimahalli mahdol-
1833: listaisi myös kesällä kasarmialueella oleville
1834: - uimahalli 1500 000,- varusmiehille virkistäytymisen, joka tältä
1835: osin nyt puuttuu.
1836: "
1837: 1.3. Savon prikaati on kirjeessään n:o
1838: 2998/H/Kiint/Daa/26. 11. 1975 esit- Edellä esitetty huomioon ottaen uimahalli
1839: tänyt mm. seuraavaa: KarkialammeHe olisi erittäin välttämätön ni-
1840: "II kiireysfuokka menomaan siksi, että arkaa myöten sen anta-
1841: malla säästöllä uimahallimaksuissa Mikkelin
1842: :kaupungille, kuljetuskustannuksissa sekä sillä
1843: II/2. Uimahallin rakentaminen ajalla, <joka näin jää koulutukseen, maksetaan
1844: perustamiskustannukset ja samalla uudella ra-
1845: - SavPr voi käyttää vain kak- kennettavalla uimahallilla helpotettaisiin Mik-
1846: si tuntia viikossa Mikkelin kelin kaupungissa sijaitsevan uimahallin käyttö-
1847: kaupungin uimahallia. Aika painetta.
1848: on täysin riittämätön pri- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
1849: kaatin kokoiselle joukko- tamme,
1850: osastolle eikä mahdollista
1851: systemaattista uintikoulu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1852: tusta, vaan on nähtävä jon- 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
1853: kinlaisena virkistystilaisuu- markkaa Mikkelissä sijaitsevan Karkia-
1854: tena. Alunperin uimahallin lammen varuskunnan uimahallin raken-
1855: .sijainti on suunniteltu kun- nustöiden aloittamiseen .
1856: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
1857:
1858: Erkki Liikanen Timo Ihamäki Maija Rajantie
1859: Pentti Poutanen Unto Ruotsalainen Esko Pekonen
1860: Mauri Miettinen
1861: 1979 vp. 677
1862:
1863: Raha-asia-aloite n:o 638.
1864:
1865:
1866:
1867:
1868: Liikanen: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkeakouluopis-
1869: kelijoiden ruokailukustannusten alentamiseen.
1870:
1871:
1872: E d u s k u n n a 11 e.
1873:
1874: Opintotukijärjestelmän tärkeänä tavoitteena Opetusministeriön korkeakouluopiskelijoiden
1875: tulee olla koulutuksellisen tasa-arvoisuuden li- ruokailutyöryhmä on todennut mietinnössään,
1876: sääminen mahdollistamaila myös vähävaraisten että tavoitteena ruokailutuessa on vuoteen 1986
1877: nuorten pääsy koulutuksen piiriin. 10 vuo- mennessä tilanne, jossa opiskelijat maksavat
1878: dessa on opintotuikijärjestelmä kehittynyt tä- opiskelija-ateriastaan vain materiaaåikustannuk-
1879: män tavoitteen suhteen huonoon suuntaan: tu- set. Tähän tavoitteeseen ovat myös opiskelija-
1880: ki on ollut riittämätöntä, tuen reaaliarvo on järjestöt yhtyneet.
1881: laskenut, lainapainotteinen opintotuki on aiheut- Toteutuessaan suunnitelmassa esitetyllä ta-
1882: tanut kiihtyvää velkaantumista ja Hsäksi tuen valla tulee opiskelijaruokailulla olemaan myös
1883: saanti on ollut epävarmaa, koska opintolainat tärkeä osuus yleisessä ravitsemuskasvatuksessa
1884: ovat olleet pankkien päätäntävallasta riippu- ja oikeiden ruokailutottumusten omaksumises-
1885: vaisia. sa. Asianmukaisilla opiskelija-aterioilla on vas-
1886: Opintotuen kehittämisessä tulee keskeisinä taavasti kuin työpaikka-aterioilla huomattava
1887: keinoina nähdä opintorahan lisääminen koko- kansanterveydellinen merkitys. Säännöllisen
1888: naisopintotuesta ja erilaisten opintososiaalisten ruokailumahdollisuuden järjestäminen vaikuttaa
1889: palvelujen eli ns. välillisen tuen kasvattaminen. välittömästi opiskelijoiden työtehoon, viihty-
1890: Valtioneuvosto on lausunnossaan 21. 4. 1978 ja vyyteen ja terveyteen.
1891: eräiden ministereiden antamassa lausumassa vii- Edellä esitettyjen tavoitteiden toteutuminen
1892: me keväänä todennut, että opintotukijärjestel- edellyttää, että korkeakouluopiskeLijoiden tuo-
1893: män kehittämisessä tulee asettaa painopisteet kailuun suunnattavaa subventiota lisätään ny-
1894: entistä voimakkaammin opintotuen opintorahan kyisestä 1 markka/ ateria 2 markkaan/ ateria
1895: lisäämiseen sekä opiskeluaikaisia toimeentulo- vuoden 1980 alusta valtion ensi vuoden tulo-
1896: kustannuksia alentavan ns. välillisen opintotuen ja menoarviossa. Muutoksen valtion menoja li-
1897: laajentamiseen. Tänä syksynä käynnistettiin kor- säävä vaikutus, verrattuna hallituksen esityk-
1898: keakouluopiskelijoiden ruokailun tukeminen. seen valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvioksi,
1899: Tämä uusi väli11inen opintotukimuoto merkit- on 2,8 milj. markkaa.
1900: see, että korkeakouluopiskelijoiden opiskelija- Edel1ä olevan perusteella ehdotan,
1901: aterioita tuetaan 1 marka11a/ a.teria. Tämän
1902: uuden tukimuodon etuna on se, että se koh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1903: distuu kaikkiin korkeakouluopiskelijoihin. Jo 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
1904: nyt saadut kokemukset osoittavat, että uusi tu- 29.37.52 lisäyksenä 2 800 000 markkaa
1905: kimuoto on lisännyt ruokailijoita opiskelijaruo- valtionavustuksena korkeakouluopiske-
1906: kaloissa. lijoiden ruokailukustannusten alentami-
1907: seen.
1908: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
1909:
1910: Erkki Liikanen
1911: 678 1979 rd.
1912:
1913: Finansmotion nr 639.
1914:
1915:
1916:
1917:
1918: Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag för undersökning om
1919: behovet av att förädla i Österbotten fångad fisk och om
1920: Långskärs fiskehamns lämplighet för ändamålet.
1921:
1922:
1923: T i 11 R i k s d a g e n.
1924:
1925: Fisket har både som huvud- och bisyssla utlandet, som kanske är av sämre kvalitet än
1926: sedan urminnes tider hört tili den österbott- vår egen strömming.
1927: niska kustbefolkningens näringsfång. De grunda Fiskaryrket är så osäkert och ger vanligtvis
1928: och steniga vattnen i Vasatrakten och längs så litet överskott att yrkesgruppen inte i högre
1929: Bottniska vikens kust tycks utgöra en begärlig grad kan medverka till att strömmingen för-
1930: lekplats för strömmingen. Detta har med tiden ädlas o.ch användes i större utsträckning tili
1931: lett till att just strömmingsfisket numera utgör människoföda. Men ehersom frågan har natio-
1932: den viktigaste delen av Hsket inom ett område nalekonomisk betydelse bör statsmakten kom-
1933: från Köklot i norr tili Korsnäs i söder. Y rkes- ma in i bilden och nu i första hand undersöka
1934: fiskarenas fångster inom detta område har behovet av en fiskförädlingsfabrik i Österbot-
1935: uppgått tili cirka 4,5 milj. kg per år. Huvud- ten. Långskärs nybyggda fiskehamn i Sundom
1936: delen har fiskats under strömmingens lektid borde vara en ganska lämplig plats för såväl
1937: på våren. mottagning av Hsk som förädlingsverksamhet.
1938: På grund av de 'Stora fångsterna av ström- I närheten finns det ej heller industrier som
1939: ming uppstår avsättningssvårigheter och priset nedsmutsar vattnet och fiskeplatserna.
1940: går ned tili 40-50 penni/kg. Under denna Hänvisande tili ovanstående motiveringar,
1941: tid går cirka 85 procent av strömmingsfångsten anhåller undertecknade om,
1942: tili minkfoder.
1943: Pälsdjuren behöver förstås också få mat men att Riksdagen måtte intaga i 1980
1944: ur nationalekonomisk synpunkt sett måste det års statsförslag 50 000 mark för under-
1945: väl vara mera lönande att förädla och använda sökning om behovet av den i Öster-
1946: högklassig matfisk tili människoföda i större botten fångade fiskens förädling samt
1947: utsträckning än som nu sker. Åtminstone så om Långskärs fiskehamn är lämplig plats
1948: länge som vi importerar konserverad fisk från för verksamheten.
1949: Helsingfors den 21 september 1979.
1950:
1951: Bror Lillqvist Juhani Raudasoja Kaj Bärlund
1952: Salme Myyryläinen Peter Muurman
1953: 1979 vp. 679
1954:
1955: Raha-asia-aloite n:o 639. Suomennos.
1956:
1957:
1958:
1959:
1960: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjanmaan kalanja-
1961: lostustoiminnan tarvetta ja Långskärin kalasataman soveltu-
1962: vuutta kalanjalostustoimintaan koskevaan tutkimukseen.
1963:
1964:
1965: E d u s k u n n a 11 e.
1966:
1967: Kalastus on ikimuistoisista ajoista kuulunut Kalastajan ammatti on niin epävarma ja sen
1968: pää- ja sivutoimena Pohjanmaan rannikkoväes- tuottama ylijäämä on tavallisesti niin pieni, että
1969: tön elinkeinon harjoittamiseen. Matalat ja ka- ammattikunta ei sanottavassa määrin voi vai-
1970: rikkoiset vedet Vaasan seudulla ja pitkin Poh- kuttaa silakan jalostamiseen ja sen ihmisra-
1971: janlahden rannikkoa näyttävät muodostavan si- vinnoksi käytön laajenemiseen. Mutta kun ky-
1972: lakalle mieluisat kutupaikat. Tämä on ajan symyksellä on kansantaloudellista merkitystä,
1973: mittaan johtanut siihen, että juuri silakan ka- valtiovallan tulee ryhtyä toimenpiteisiin ja ensi-
1974: lastus nyttemmin muodostaa tärkeimmän osan kädessä tutkia tarve perustaa kalanjalostuslai-
1975: kalastuksesta Köklotista pohjoisessa Korsnäsiin tos Pohjanmaalle. Lå:ngskärin vasta rakennettu
1976: asti etelässä. Ammattikalastajien saaliit ovat kalasatama Sundomissa olisi varmaan melko
1977: tällä alueella nousseet n. 4,5 miljoonaan ki- sopiva paikka sekä kalan vastaanottamiselle että
1978: loon vuosittain. Pääosa on kalastettu silakan jalostustoiminnalle. Läheisyydessä ei myöskään
1979: kutuaikana keväällä. ole vettä ja kalav,esiä saastuttavia teollisuuslai-
1980: Suurten silakkasaaliiden johdosta syntyy toksia.
1981: markkinoimisvaikeuksia ja hinta putoaa 40-50 Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
1982: penniin kilolta. Nykyisin n. 85 % silakka- dotamme,
1983: saaliista menee minkinrehuksi.
1984: Turkiseläimet tarvitsevat tietysti myös ruo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1985: kaa, mutta kansantaloudelliselta kannalta kat- 1980 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
1986: sottuna lienee kuitenkin kannattavampaa jalos- kaa tutkimuksen suorittamiseksi Pohjan-
1987: taa kala ja käyttää korkealuokkaista ruokakalaa maalla pyydetyn kalan jalostamisen tar-
1988: ihmisravintona nykyistä suuremmassa määrin, peesta sekä Långskärin kalasataman so-
1989: ainakin niin kauan kuin me tuomme ulko- veltuvuudesta kalanjalostustoimintaan.
1990: mailta säilykekalaa, joka on laadultaan ehkä
1991: meidän omaa silakkaamme huonompaa.
1992: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
1993:
1994: Bror Lillqvist Juhani Raudasoja Kaj Bärlund
1995: Salme Myyryläinen Peter Muurman
1996: 680 1979 rd.
1997:
1998: Finansmotion nr 640.
1999:
2000:
2001:
2002:
2003: Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag för ersättande av ska-
2004: dor som sälar åsamkar yrkesfiskare.
2005:
2006:
2007: T i 11 R i k s d a g e n.
2008:
2009: Sälarna åsamkar yrkesfiskare i Finland avse- Vid fridlysning av sälen bör också olägenhet,
2010: värda skador. Havsfiskesektionen vid Fiskeri- som orsakas av ,sälar ersättas. Sådan olägenhet
2011: föreningen i Finland har upprepade gånger be- är t.ex. att en säl hal för vana att besöka viss
2012: handlat skadoma, som sälar åsamkar yrkes- fångstplats, varvid fisket på denna plats helt
2013: fiskare, och har också sammanställt en pro- kan förhindras.
2014: memoria angående sälskadorna för det yvkes- Handläggandet av ärenden i samband med
2015: mässiga fisket. Enligt denna uppgi.ck skadorna .sälskador kan lämpligen ges åt de värderings-
2016: för yrkesfiskare år 1973 tili ca 1 285 000 mark nämnder för fiskeskador och regionala värde-
2017: sammanlagt, däri inberäknat skador, vilka ringsnämnder, som avses i lagen om fiskeskador
2018: drabbade lax- och öringsfiske med nät, laxfiske (208/74).
2019: med rev, sikfiske med nät och ryssjefiske. Hänvisande till ovanstående motiveringar
2020: Sälskadorna bör ersättas till sitt fulla belopp föreslår undertecknade vördsamt,
2021: och ske enligt samma principer, som tillämpas,
2022: vid ersättning för rovdjursskador åt dem, vilka att Riksdagen måtte intaga i 1980
2023: bedriver renskötsel. Det vill säga, skadorna års statsförslag 300 000 mark som er-
2024: ersättes till sitt fulla belopp ökat med 50 sättning åt yrkesfiskare för av sälar för-
2025: procent emedan alla skador inte upptäcks. orsakade skador och andra olägenheter.
2026: Helsingfors den 21 .september 1979.
2027:
2028: Bror Lillqvist Juhani Raudasoja Peter Muurman
2029: Salme Myyryläinen Kaj Bärlund
2030: 1979 vp. 681
2031:
2032: Raha-asia-aloite n:o 640. Suomennos.
2033:
2034:
2035:
2036:
2037: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta hylkeiden ammattika-
2038: lastajille aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen.
2039:
2040:
2041: Ed u s kun n a 11 e.
2042:
2043: Hylkeet aiheuttavat Suomen ammattikalasta- Hylkeen rauhoittamisen yhteydessä tulee
2044: jille huomattavia vahinkoja. Suomen Kalastus- myös hylkeiden aiheuttamat haitat korvata. Täl-
2045: yhdistyksen merikalastusjaosto on toistuvasti lainen haitta on esim. sellainen, että hylkeellä
2046: käsitellyt hylkeiden ammattikalastajille aiheut- on tapana käydä tietyllä pyyntipaikalla, jolloin
2047: tamia vahinkoja ja myöskin laatinut muistion kalastus tällaisella paikalla saattaa kokonaan
2048: hyljevahingoista ammattikalastukselle. Tämän estyä.
2049: tiedon mukaan nousivat vahingot ammattikalas- Asioiden käsittely hyljevahinkojen yhteydessä
2050: tajien osalta vuonna 1973 yhteensä n. 1 285 000 voidaan sopivasti antaa niille kalavahinkojen
2051: markkaan mukaanluettuina vahingot, jotka koi- arvioimislautakunnille ja alueellisille arvioimis-
2052: tuivat lohen ja taimenen verkkokalastukselle, lautakunnille, joita tarkoitetaan kalavahinkojen
2053: lohen siimapyynnille, siian verkkokalastukselle korvaamisesta annetussa laissa ( 208/74).
2054: ja rysäkalastukselle. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2055: Hyljevahingot tulee korvata täysimääräisinä nioittaen,
2056: ja sen tulee tapahtua ,samojen periaatteiden mu-
2057: kaan, joita noudatetaan petoeläinvahinkoja kor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2058: vattaessa poronhoitoa harjoittaville. Tämä mer- 1980 tulo- ja menoarvioon 300 000
2059: kitsee sitä, että vahingot korvataan täysimää- markkaa hylkeiden ammattikalastajille
2060: räisinä lisättynä 50 prosentilla, koska kaikkia aiheuttamien vahinkojen ja muiden hait-
2061: vahinkoja ei todeta. tojen korvaamiseen.
2062: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
2063:
2064: Bror Lillqvist Juhani Raudasoja Peter Muurman
2065: Salme Myyryläinen Kaj Bärlund
2066:
2067:
2068:
2069:
2070: 86 0879007181
2071: 682 1979 rd.
2072:
2073: Finansmotion nr 641.
2074:
2075:
2076:
2077:
2078: Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag för påbörjande av
2079: grundförbättring av vägen nr 741 i Pedersöre och Kortes-
2080: järvi kommuner.
2081:
2082:
2083: T i 11 R i k s d a g en.
2084:
2085: Landsvägen nr 741 Jakobstad-Purmo- så för att uppräitthålla sysselsättningen i trak-
2086: Kortesiärvi är en livligt trafikerad och för ten.
2087: berörda kommuner betydelsefull väg. Den an- Hela vägsträckans längd är närmare 46 km,
2088: vändes dagligen av flera hundra personer från varav 2,8 km i Kortesjärvi kyrkoby med 8,0
2089: Kortesjärvi och Purmo, vih~a har sina arbets- meter bred körbana och 1,7 km i Purmo
2090: platser i Pedersöre och Jakobstad eller vid kyrkoby med 7,0 meter bred körbana är
2091: Oravais fabr1kens industriihall i Kottesjärvi. färdigbyggd. Behövliga broar för vägens bredd-
2092: Samma väg har också stor betydelse för ning och uträtning är färdigbyggda.
2093: virkes- och andra transponter tili industrier i Den 1 juni 1961 fastställde ministeriet för
2094: Jakobstad och andra orter. Bl.a. finns det ett kommunikationsväsendet och allmänna arbete-
2095: stort potadslager i Kortesjärvi med omfattande na vägplan för förbätJtring av landsvägen Kor-
2096: transporter tili och från lagret. tesjärvi-Purmo--Jakobs.tad. I s.tats,förslaget
2097: För de tågresenärer, som vägen betjänar, är för år 1979 och 1980 finns delanslag för väg-
2098: den även mycket vilk.tig i synnerhet sedan sträckan Bennäs-Jakobstad men i övrigt före-
2099: specialsnälltågen s1tannar endast i Bennäs och faller det :som om hela vägprojektet skulle ha
2100: Seinäjoki. Trots att avståndet från Kortes.järvi glömts av någon underlig anledning. Om otsa-
2101: tili Seinäjoki är nästan dubbelt längre än tili ken därtill möjligen kan vara beroende av nu-
2102: Bennäs, föredrar man den förs·tnämnda or.ten varande trafilk.täthet, är detta en helt felaktig
2103: på grund av att vägen till Bennäs är smal, utgångspunkt. När vägen inte fyller fordringar-
2104: mycket krokig och 1traHkfarlig. na för den nutida trafiken kör många därför en
2105: Rätt ofta använder resenärer från Kortesjärvi- längre väg för att undv1ka Purmo-vägen om
2106: trakten vägen via Eviiärvi tili Jakobstad fastän detta bara är möjligt. Trafikräkningen ger på
2107: den är cirka 30 km längre än Purmo-vägen grund härav en fel bild av traHkbehovet.
2108: men den är i gott skick. Hänvisande till ovanstående mot1veringar,
2109: En uträtning och förbättring av landsvägen föreslår undertecknade,
2110: Kortes.järvi-Jakobstad på s:träckan Bennäs-
2111: Purmo--Ko.rtes:järvi skul1e givetv1s få betydel- att Riksdagen måtte intaga i 1980
2112: se för alla som använder densamma. Men väg- års statsförslag 1 500 000 mark för att
2113: förbättringen skulle i synnerhet gagna företagen påbörja grundförbättringen av landsväg
2114: och indus.trin i området samt befrämja 1ndustri- nr 741 från Bennäs till Kortesjärvi i
2115: etableringen. Vägprojektet behöv,s troligen ock- Pedersöre och Kor.tesjärvi kommuner.
2116: He1singfots den 21 s(jpltember 1979.
2117:
2118: Bror Lillqvist Juhani Raudasoja Peter Muurman
2119: Salme Myyryläinen Kaj Bärlund
2120: 1979 vp. 683
2121:
2122: Raha-asia-aloite n:o 641. Suomennos.
2123:
2124:
2125:
2126:
2127: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 741
2128: perusparannustöiden aloittamiseen Pietarsaaren maalaiskun-
2129: nassa ja Kortesjärvellä.
2130:
2131:
2132: Eduskunnalle.
2133:
2134: Maantie n:o 741 Pietarsaari-Purmo--Kor- sinne. Tiesuunnitelmaa tarvitaan luultavasti
2135: tesjärvi on vilkkaasti liikennöity ja asianomai- myös 'työllisyyden säilyttämiseksi seudulla.
2136: sille kunnille tärkeä tie. Sitä käyttävät päivit- Koko tieosuuden pituus on lähes 46 km, jos-
2137: täin Kortesjärven ja Purmon useat sadat hen- ta 2,8 km Kortesjärven kirkonkylässä 8,0 met-
2138: kilöt, joiden työpaikat ovat Pietarsaaren maa- riä levein ajoradoin ja 1,7 km Purmon kirkon-
2139: laiskunnassa ja Pietarsaaressa tai Kortesjärvellä kylässä 7 metrin ajoradoin on valmiiksi raken-
2140: Otavaisten tehtaiden teollisuushallilla. nettu. Tarpeelliset sillat tien leventämiseksi ja
2141: Samalla tiellä on myös suuri merkitys puu- oikaisemiseksi on valmiiksi rakennettu.
2142: tavara- ja muille kuljetuksille muille Pietar- Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö
2143: saaren ja muiden paikkakuntien ,teollisuuslai- vahvisti 1 päivänä kesäkuuta 1961 tiesuunni-
2144: toksille. Kortesjärvellä on mm. suuri peruna- telman Kortesjärven- Purmon- Pietarsaaren
2145: varasto, jolla ja jolta on huomattava liikenne. maantien parantamiseksi. Tulo- ja menoarvio-
2146: Junamatkustajille, joita tie palvelee, se on esityksissä vuosille 1979 ja 1980 on osamäärä-
2147: myös hyvin tärkeä etenkin sen jälkeen kun raha Pännäisten-Pietarsaaren tieosuutta var-
2148: erikoispikajunat pysähtyvät vain Pännäisissä ja ten, mutta muutoin näyttää siltä kuin koko tie-
2149: Seinäjoella. Huolimatta siitä, että välimatka suunnitelma jostakin ihmeellisestä syystä olisi
2150: Kortesjärveltä Seinäjoelle on lähes kaksi ker- unohdettu. Jos syynä tähän on mahdollisesti
2151: taa pitempi kuin Pännäisiin, pidetään ensin- ollut nykyinen liikennevilkkaus, on tämä täy-
2152: mainittua paikkakuntaa parempana, koska tie sin väärä lähtökohta. Koska tie ei täytä nykyi-
2153: Pännäisiin on kapea, hyvin mutkainen ja lii- sen liikenteen ·vaatimuksia, moni ajaa tästä
2154: kenteelle vaarallinen. syystä pitempää tietä Purmon tien välttämisek-
2155: Varsin usein Kortesjärven seudulta olevat si, jos se vain on mahdollista. Liikennelaskenta
2156: matkustajat käyttävät Evijärven kautta kulke- antaa tästä syystä väärän kuvan liikennetar-
2157: vaa t1etä Pietarsaareen, vaikka se on Purmon peesta.
2158: tietä n. 30 km pitempi, mutta se on hyvässä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2159: kunnossa.
2160: Kortesjärven-Pietarsaaren tien parantami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2161: nen ja oikaiseminen osuudella Pännäinen- 1980 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
2162: Purmo--Kortesjärvi olisi epäilemättä tärkeä markkaa maantien n:o 741 perusparan-
2163: kaikille sitä käyttäville. Mutta tienparannus nustöiden aloittamiseen Pännäisten ja
2164: hyödyttäisi erityisesti alueen yrityksiä ja teolli- Kortesjärven välillä Pietarsaaren maa-
2165: suutta sekä edistäisi teollisuuden sijoittumista laiskunnassa ja Kortesjärven kunnassa.
2166: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
2167:
2168: Bror Lillqvist Juhani Raudasoja Peter Muurman
2169: Salme Myyryläinen Kaj Bärlund
2170: 684 1979 rd.
2171:
2172: Finansmotion nr 642.
2173:
2174:
2175:
2176:
2177: Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag för påbörjande av grund-
2178: förbättringsarbeten på landsvägen nr 7263 ( Kaitsor-
2179: Österö).
2180:
2181:
2182: T i 11 R i k s d a g e n.
2183:
2184: Landsvägen Kaitsor-österö nr 7263 är för för att undvika översvämning av vägen vid
2185: skärgårdsbefolkningen i Maxmo, Oravais och högt sjövatten. Under menförestider måste
2186: Vörå kommuner mycket viktig och betydelse- vägen vanligtvis avstängas eller betydande tra-
2187: full. Nämnda väg är den enda allmänna vägen fikbegränsningar införas.
2188: och "pulsådern" genom Ma:xJmo skärgård med Vägens nuvarande skick och kvalite är tili
2189: förgrening till Kvimo by. Vidare går vägen även stort förfång för befolkningen och en flaskhals
2190: ti:ll en del genom Oravais och Vörå skärgård. för näringslivets utveckling. SpecieHt blir päls-
2191: Ifrågavarande väg betjänar områdets fasta djursnäringen lidande. Päilsdjursfarmarna är syn-
2192: befolkning på omkring 800 personer. Därav nerligen beroende av goda vägar för sina tunga
2193: bor 650 personer inom Maxmo kommuns skär- transporter tili fryserierna och farmerna. Prakti-
2194: gårdsdel, vilket utgör över hälften av kom- ken har dessutom utvisat att uppfödningen av
2195: munens hela befolkning. Därtill användes pälsdjur är ett lämpligt yrke för skärgårdsbe-
2196: vägen, speciellt under sommarmånaderna, av folkningen.
2197: ett stort antal villaägare och turister. Av ovannämnda framgår att landsvägen
2198: För den bofasta befolkningen är vägen ett Kaitsor-Österö ej på långt när fyller de krav
2199: iivsvillkor. Den är helt beroende av vägen för som trafiken nu fordrar. Den lokala befolk-
2200: sitt dagliga [iv och sin urlmmst. Tili exempel ningen bör också ha aH rätt att kräva av sam-
2201: från Österö tiH kommunens centrum och kom- hället en farbar väg med tillfredsstätlande kva-
2202: munatkansliet är vägsträckan 47 km lång. När 1ite på vägbanan under alla årstider.
2203: befolkningen måste färdas så långa avstånd Med hänvisning tili ovanstående motivering-
2204: bl. a. för att få kommunal service, har vägens ar, anhåller vi vördsamt om,
2205: kvalite stor betydelse för trivseln och levnads-
2206: standarden. att Riksdagen måtte intaga i 1980
2207: Ovannämnda väg är 30 km lång. Därav är års stats/örslag 1 600 000 mark för
2208: visserligen 5,5 km oljegrusbelagd men väggrun- att fortsätta med grundförbättringen av
2209: den är överallt alldeles för svag för nutida landsväg Kaitsor-Österö nr 7263 i
2210: trafik. På vissa ställen bör vägbanken även höjas Maxmo, Oravais och Vörå kommuner.
2211: Helsingfors den 21 september 1979.
2212:
2213: Bror Lillqvist Juhani Raudasoja Peter Muurman
2214: Salme Myyryläinen Kaj Bärlund
2215: 1979 vp. 685
2216:
2217: Raha-asia-aloite n:o 642. Suomennos.
2218:
2219:
2220:
2221:
2222: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 7263
2223: ( Kaitsor-Österö) perusparannustöiden aloittamiseen.
2224:
2225:
2226: E d u s k u n n a 11 e.
2227:
2228: Kaitsorin-Österön maantie n:o 7263 on noustessa ko11keal1e. Kelirikon aikana tie täy-
2229: Maksamaan, Otavaisten ja Vöyrin kuntien saa- tyy rtavallisesti :sulkea tai ·sen llikennettä huo-
2230: r1ston asukkaille hyvin ,tärkeä ja mevki:ttävä. mattavasti rajoittaa.
2231: Tämä tie on ainoa yleinen tie ja "valtasuoni", Tien nykyinen kunto ja laatu ovat suureksi
2232: joka kulkee Maksamaan saariston halki haarau- ha~ta:ksi väestölle ja muodostavat pullonJkaulan
2233: tuen Kvimon kylään. Tie kulkee edelleen osak- elinkeinoelämän kehit)'lkselle. Erityisesti turkis-
2234: si Otavaisten ja Vöyrin saariston läpi. tarhaus kärsii. Turkistarhaajat ovat varsin riip-
2235: Kyseessä oleva tie palvelee alueen noin 800 puvia th)"Vistä teisJtä jäädyttämöille ja tarhoille
2236: henkilön suuruista vakinaisesti asuvaa väestöä. tapahtuvien raskait1ten kulj·etusten vuoksi. Käy-
2237: Näistä 650 asuu Maksamaan kunnan 'saaristo- täntö on lisäksi osoittanut, että turkistarhaus
2238: alueella, mikä on yli puolet kunnan koko väes- on sopiva amma~tti saariston väestölle.
2239: tÖSitä. Tiimän lisäksi tietä käyttää erityisesti Yllä esitetystä ilmenee, että Kaitsorin-
2240: kesäaikana suuri määrä huvilanomistajia ja tu- Österön maantie ei läheskään rtäytä nykyisen
2241: risteja. liikenteen a:settamia vaatimuksia. Pa~allisella
2242: Alueella vakinaisesti asuvalle väestölle tie väestöllä tulee myös olla täysi o~eus vaatia
2243: on elinehto. Se on jokapäiväisessä elämässään yhteiskunnalta kulkukelpoista, ajoradaltaan ja
2244: ja toimeentulonsa hankkimisessa tiestä täysin laaduLtaan tyydyttävää tietä kaikkina vuoden-
2245: riippuvainen. Esimerkiksi Österöstä on mat- aikoina.
2246: kaa 47 km kunnan keskustaan ja kunnankans- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2247: liaan. Kun ihmiSiten on kuljettava näin pitkiä nioittaen,
2248: matkoja mm. kunnallisten palvelujen saamisek-
2249: si, on tien laadulla suuri merkitys viihtyvyyden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2250: ja elintason kannalta. 1980 tulo- ja menoarvioon 1 600 000
2251: Yllämainittu tie on 30 km p11lkä. Tästä on markkaa Kaitsorin-Österön maantien
2252: tosin 5,5 km öljysorattua, mutta 1tien pohja n:o 7263 perusparannuksen aloittami-
2253: on kauttaaltaan aivan liian heikko nykyistä lii- seksi Maksamaan} Oravaisten ja Vöyrin
2254: kennettä ajatellen. Tietyiltä kohdin täytyy tien kunnissa.
2255: penge11tä nostaa tulvan estämiseksi meriveden
2256: Hebingissä 21 päivänä syyskuUita 1979.
2257:
2258: Bror Lillqvist Juhani Raudasoja Peter Muurman
2259: Salme Myyryläinen Kaj Bärlund
2260: 686 1979 rd.
2261:
2262: Finansmotion nr 643.
2263:
2264:
2265:
2266:
2267: Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag för planering av en väg
2268: från Sundom :tili den s. k. Strandvägen i Yttermalax.
2269:
2270:
2271: T i 11 R i k s d a g e n.
2272:
2273: Sedan vägbanken Vasklot-Myrgrund i Vasa På grund av den betydelse vägen kommer
2274: stad blivit färdig har väg- och vattenhyggnads- att få i framtiden för trafikanterna tili de syd-
2275: distriktet fortsatt med planeringen av väg- ligare delarna i Österbotten, borde vägplane-
2276: sträckan från Myrgrund tili Sundom byns ringen från Sundom by fortsätta omedelbart
2277: centrum. Men medel för att fortsätta med för att vägförbättringsarbetet i sin tur så fort
2278: arbetet tili den s.k. Strandvägen i Yttermalax som möjligt skulle kunna vidtaga. Vägen bör
2279: finns inte för närvarande. Nämnda sträcka är fås trafiksäker samt av så hög kvalite att den
2280: cirka 9 km. håller den mycket starkt växande trafiken på
2281: När vägen Vasklot-Myrgrund nu är tra- avsnittet Myrgrund-Yttermalax.
2282: fikabel, får fortsättningen på vägen från Myr- Hänvisande till ovanstående motiveringar,
2283: grund genom Sundom by tili Strandvägens föreslår undertecknade vördsamt,
2284: korsning i Yttermalax mycket stor betydelse
2285: för trafiken i Yttermalax-området och för den att Riksdagen måtte intaga i 1980
2286: del av Syd-Österbotten som använder sig av års statsförslag 100 000 mark för pla-
2287: Strandvägen. Det blir nämligen fråga om en nering av vägen från Sundom till den
2288: vägförkortning på 8-10 km för genomgångs- s.k. Strandvägen i Yttermalax.
2289: trafiken tili Malax, Korsnäs och västra Närpes.
2290: Helsingfors den 21 september 1979.
2291:
2292: Bror Lillqvist Juhani Raudasoja Peter Muurman
2293: Salme Myyryläinen Kaj Bärlund
2294: 1979 vp. 687
2295:
2296: Raha-asia-aloite n:o 643. Suomennos.
2297:
2298:
2299:
2300:
2301: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Sundomista Ytterma-
2302: Jaxin ns. Ranta1lie1le j~htavan tien suunnittelemiseen.
2303:
2304:
2305: E d u s k u n n a 11 e.
2306: Sen jälkeen kun Vaasan kaupungissa sijaitse- Tiellä Pohjanmaan eteläisten osien liikennöit-
2307: va Vaskiluodon-Myrgrundin tiepenger on sijöille tulevaisuudessa olevan merkityksen joh-
2308: valmistunut, tie- ja vesirakennuspiiri on jatka- dosta tulisi tien suunnittelun Sandomin kylästä
2309: nut tien suunnittelua Myrgrundista Sundomin j·atkua välittömästi, jotta tienparannustyö vuo-
2310: kylän keskustaan, mutta varoja työn jatkami- rostaan voisi alkaa niin pian kuin mahdollista.
2311: seksi ns. Rantatiehle Yttermalaxiin ei tällä het- Tie täytyy saada liikenteen kannalta turvalli-
2312: kellä ole. Mainittu osuus on pituudeltaan n. 9 seksi ja niin korkealuokkaiseksi, että se kestää
2313: km. hyvin voimakkaasti kasvavan liikenteen osuu-
2314: Kun Vaskiluodon-Myrgrundin tie nyt on della Myrgrund-Yttermalax.
2315: liikennöimiskelpoinen, tien .jatko-osa Myrgrun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2316: dista Sandomin kylän kautta Yttermalaxiin nioittaen,
2317: Rantatien risteykseen on tullut hyvin tärkeäksi
2318: Yttermalaxin alueen liikenteelle ja sille Etelä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2319: Pohjanmaan osalle, joka käyttää Rantatietä. 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000
2320: Kysymys on nimittäin tien lyhenemisestä 8-10 markkaa Sundomista Yttermalaxin ns.
2321: km:llä Maalahden, Korsnäsin ja läntisen När- Rantatielle johtavan tien suunnittelemi-
2322: piön kauttakulkuliikenteessä. seen.
2323: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
2324:
2325: Bror Lillqvist Juhani Raudasoja Peter Muurman
2326: Salme Myyryläinen Kaj Bärlund
2327: 688 1979 rd.
2328:
2329: Finansmotion nr 644.
2330:
2331:
2332:
2333:
2334: Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag för arbeten på Amossa
2335: bygdeväg i Petalax i Malax kommun.
2336:
2337:
2338: T i 11 R i k s d a g e n.
2339:
2340: Behovet av ett bättre utbyggt vägnät i Peta· Åmossa bygdeväg är nu färdigt planerad.
2341: lax by i Malax kommun är påfallande stort. Byggnadsplanen för vägen godkändes redan i
2342: En väg som aktualiserats från kommunens sida maj 1971. Platsen för väghållningsämne är
2343: med tanke på näringslivets utveckling och den även fastställd av trafikministeriet. Vägens
2344: kommunala servicen, är Åmossa bygdeväg. längd är cirka 5 km och kostnadsförslaget
2345: Denna väg skulle förstås speciellt betjäna män- slutar på 650 000 mark. Vägbygget kan alltså
2346: niskorna som bor i området men också under- sättas igång omedelbart som behövligt anslag
2347: lätta transporter av minkmat för många mink- för ändamålet står tili fövfogande.
2348: farmare. För virkestransporternas vidkommande Men ovanstående motiveringar, föreslår un-
2349: skulle vägen vara tili stor nytta då det finns dertecknade vördsamt,
2350: stora skogar i närheten. Skolväsendet inom
2351: kommunen är nästan i sin helhet centraliserat, att FJksdagen måtte intaga i 1980
2352: varför vägen även skulle underlätta elevtrans- års statsförslag 300 000 mark för på-
2353: porter. börjande av arbetet på Amossa bygde-
2354: väg i Petalax by i Malax kommun.
2355: Helsingfors den 21 september 1979.
2356:
2357: Bror Lillqvist Juhani Raudasoja Peter Muurman
2358: Salme Myyryläinen Kaj Bärlund
2359: 1979 vp. 689
2360:
2361: Raha-asia-aloite n:o 644. Suomennos.
2362:
2363:
2364:
2365:
2366: Lillqvist ym.: Määrärahan dsoittamisesta ltöiden aloittamiseen
2367: Amossan paikallistiellä Maalahden kunnan Petalaxin kylässä.
2368:
2369:
2370: E d u s k u n n a 11 e.
2371:
2372: Laajennetun tieverkon tarve Petalaxin ky- toukokuussa 1971. Liikenneministeriö on myös
2373: lässä Maalahden kunnassa on silmiinpistävän vahvistanut tientekoainesten ottopaikan. Tien
2374: suuri. Kunnan ajankohtaistama tie elinkeinoelä- pituus on noin 5 km ja sen kustannusarvio
2375: män kehitystä ja kunnan palveluja ajatellen on 650 000 markkaa. Tien rakentaminen voidaan
2376: Amossan kylätie. Tämä tie tulisi tietysti eri- siis aloittaa heti kun tarkoitusta varten tarpeel-
2377: tyisesti palvelemaan alueella asuvia ihmisiä, linen määräraha on käytettävissä.
2378: mutta myös helpottamaan minkinruoan kulje- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2379: tusta useille minkintarhaajille. Mitä tulee puu- nioittaen,
2380: tavaran kuljetuksiin, tie olisi suureksi hyödyksi,
2381: si:llä lähistöllä on suuria metsiä. Koululaitos on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2382: kunnan alueella miltei kokonaisuudessaan kes- 1980 tulo- ja menoarvioon 300 000
2383: kitetty, minkä johdosta tie myös helpottaisi op- markkaa töiden aloittamiseen Amossan
2384: pilaiden kuljetuksia. paikallistiettä Maalahden kunnan Peta-
2385: Amossan kylätie on nyt valmiiksi suunnitel- laxin kylässä.
2386: tu. Tien rakennussuunnitelma hyväksyttiin jo
2387: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
2388:
2389: Bror Lillqvist Juhani Raudasoja Peter Muurman
2390: Salme Myyryläinen Kaj Bärlund
2391:
2392:
2393:
2394:
2395: 87 0879007181
2396: 690 1979 rd.
2397:
2398: Finansmotion nr 645.
2399:
2400:
2401:
2402:
2403: Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag för muddringsarbeten i
2404: inseglingsrännan tili Alholmens hamn i Jakobstad.
2405:
2406:
2407: T i 11 R i k s d a g e n.
2408:
2409: Staden J akobstads hamn Alholmen har ut- är en fördjupning av farleden högst nödvändig.
2410: vecklats till en betydande exporthamn för spe- Förutom att landhöjningen hela tiden påverkar
2411: ciellt sågat virke och träförädlingsprodukter. vattendjupet ökar även fartygens storlek konti-
2412: Sommaren 1974 invigdes en ny 160 meter nuerligt. På grund av ovannämnda orsaker
2413: lång kaj med ro-ro ramp. Den nya kajen grun- borde uppmuddringsarbetet påbörjas med det
2414: dades så djupt, att det finns möjlighet att för- snaraste.
2415: djupa hamnbassängen från nuvarande 8,05 me- Undersökningarna för farledens fördjupning
2416: ters trallningsdjup tili 8,85 meter. Men för har utförts av Vasa väg- och vattenbyggnads-
2417: att staden skall kunna draga nytta av hamn- distrikt. Enligt 197 4 års prisnivå stiger kost-
2418: båssängens fördjupning måste inseglingsrännan naderna tili 6 milj. mark.
2419: uppmuddras till 9 meter. Hänvisande tili ovanstående motiveringar,
2420: Det föreligger ett mycket stort och akut anhåller undertecknade vördsamt om,
2421: behov för nyss nämnda farledsuppmuddring.
2422: Sjöfartsstyrelsen har som känt beställt isbrytare att Riksdagen måtte intaga i 1980
2423: av den s.k. Urho-klassen och de fordrar minst års statsförslag 1 000 000 mark för att
2424: ett seglingsdjup på 8,0 meter. Det här betyder, påbörja uppmuddringen av inseglings-
2425: att utan en fördjupning av farleden kan de nya rännan till Alholmens hamn i Jakob-
2426: isbrytarna inte assistera fartygen in tili hamnen stad ..
2427: i Jakobstad. Också ur sjöfartens synpunkt sett
2428: Helsingfors den 21 september 1979.
2429:
2430: Bror Lillqvist Juhani Raudasoja Peter Muurman
2431: Salme Myyryläinen Kaj Bärlund
2432: 1979 vp. 691
2433:
2434: Raha-asia-aloite n:o 645. Suomennos.
2435:
2436:
2437:
2438:
2439: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Alholmenin satamaan
2440: johtavan väylän ruoppauksen aloittamiseen Pietarsaaressa.
2441:
2442:
2443: Ed u s kun n a 11 e.
2444:
2445: Pietarsaaren kaupungin Alholmenin satamas- Myös merenkulun kannalta katsoen on väylän
2446: ta on kehittynyt huomattava erityisesti saha- syventäminen mitä välttämättömintä. Paitsi
2447: tavaran puunjalostustuotteiden vientisatama. sitä, että maan kohoaminen koko ajan vaikut-
2448: Kesällä 1974 vihittiin uusi ro-ro-partaalla taa veden syvyyteen, laivojen koko kasvaa jat-
2449: varustettu 160 metriä pitkä laituri. Uusi laituri kuvasti. Yllä mainituista syistä tulisi ruop-
2450: pohjattiin niin syvältä, että on mahdollista paustyö aloittaa mitä pikimmin.
2451: syventää satama-allasta nykyisestä 8,05 metrin Tutkimukset väylän syventämiseksi on 'SUO-
2452: väyläsyvyydestä 8,85 metriin. Mutta jotta kau- ritettu Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin toimes-
2453: punki voisi käyttää hyväkseen satama-altaan ta. Vuoden 1974 hintatason mukaan kustan-
2454: syventämistä, tuloväylä täytyy ruopata 9 met- nukset nousevat 6 milj. markkaan.
2455: riin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2456: Äskenmainitun väylän ruoppaamisen tarve nioittaen,
2457: on hyvin suuri ja pikainen. Kuten tunnettua,
2458: merenkulkuhallitus on tilannut nk. Urho-luokan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2459: jäänmurtajia ja ne tarvitsevat vähintään 8,0 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
2460: metrin syvyisen väylän. Tämä merkitsee, että markkaa Alholmenin satamaan johtavan
2461: väylää syventämättä uudet jäänmurtajat eivät väylän ruoppauksen aloittamiseen Pie-
2462: voi avustaa aluksia Pietarsaaren satamaan. tarsaaressa.
2463: Helsingissä 21 päivänä .syyskuuta 1979.
2464:
2465: Bror Lillqvist Juhani Raudasoja Peter Muurman
2466: Salme Myyryläinen Kaj Bärlund
2467: 692 1979 rd.
2468:
2469: Finansmotion nr 646.
2470:
2471:
2472:
2473:
2474: Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag för understöd åt änkor
2475: som ej berörs av familjepensionslagen.
2476:
2477:
2478: T i 11 R i k s d a g e n.
2479:
2480: Fastän riksdagen under de senaste åren stif- försöka skaffa sig sitt uppehälle. I glest be-
2481: tat många olika slag av pensionslagar och änd- folkade områden är möjligheterna till arbete
2482: rat förefintliga, finns det allt fortfarande per- nästan obefintliga. I tätorterna torde läget vara
2483: soner som saknar annat pensionsskydd än folk- något bättre.
2484: pension. Till denna kategori hör bl.a. de änkor För att råda bot på detta förhållande, borde
2485: som vid årsskiftet 1969-70, då allmänna fa- de änkor, som ännu står utanför vår familje-
2486: miljepensionslagen trädde i kraft i sin helhet, pensionslagstiftning och ej heller åtnjuter folk-
2487: ej hade minderåriga bam. En undersökning pension, inrymmas i den allmänna familjepen-
2488: utvisar nämligen utförd av Folkpensionsanstal- sionslagen eller beviljas understöd av statliga
2489: ten år 1970, att ifall lagen skulle ha berört medel enligt behovsprövning och samma be-
2490: alla dåvarande änkor i vårt land, skulle om- stämmelser som nu är gällande för allmän
2491: kring 20 000 av desamma varit berättigade att familjepension.
2492: erhålla antingen hela ellet en del av .familje- Hänvisande tili ovanstående motiveringar,
2493: pensionen. anhåller vi vördsamt om,
2494: Den allmänna familjepensionslagen borde
2495: också nödvändigt ha berört alla dåvarande att Riksdagen måtte intaga i 1980
2496: änkor. Det har nämligen visat sig, att en års statsförslag 11 800 000 mark för
2497: person som är i 45-55 års åldern och saknar understöd åt änkor, som står utanför
2498: yrkesutbildning, har synnerligen svårt att få familjepensionslagen, enligt behovspröv-
2499: arbete. Denna omständighet drabbar de mindre ning och familjepensionslagens bestäm-
2500: inkomsttagarnas änkor synnerligen hårt, då de melser.
2501: vid mannens frånfälle kan bli tvungna att själva
2502: Helsingfors den 21 september 1979.
2503:
2504: Bror LiUqvist Juhani Raudasoja Peter Muurman
2505: Salme Myyryläinen Kaj Bärlund
2506: 1979 vp. 693
2507:
2508: Raha-asia-aloite n:o 646. Suomennos.
2509:
2510:
2511:
2512:
2513: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta perhe-eläkelain piiriin
2514: kuulumattomien leskien avustuksiin.
2515:
2516:
2517: Ed u sk unn alle.
2518:
2519: Vaikka eduskunta on viime vuosina säätänyt elantonsa itse. Harvaan asutuilla alueilla ovat
2520: monenlaisia eläkelakeja ja muuttanut olemassa- työnsaannin mahdollisuudet lähes olemattomat.
2521: olevia, yhä vielä on henkilöitä, joilla ei ole Tiheästi asutuilla alueilla lienee tilanne jonkin
2522: muuta eläkesuojaa kuin kansaneläke. Tähän verran parempi.
2523: ryhmään kuuluvat mm. ne naislesket, joilla ei Tämän asiantilan parantamiseksi tulisi nais-
2524: ollut alaikäisiä lapsia vuodenvaihteessa 1969 leskien, jotka ovat jääneet perhe-eläkelain ulko-
2525: -70 yleisen perhe-eläkelain tullessa voimaan puolelle ja joilla ei myöskään ole kansanelä-
2526: kokonaisuudessaan. Kansaneläkelaitoksen vuon- kettä, saada tukea valtion varoista tarveharkin-
2527: na 1970 suorittama tutkimus nimittäin osoittaa, nan nojalla ja samojen säännösten mukaan, jot-
2528: että jos laki olisi koskenut kaikkia maamme sil- ka nyt ovat voimassa yleiseen perhe-eläkkee-
2529: loisia naisleskiä, olisi suunnilleen 20 000 heistä seen nähden.
2530: ollut oikeutettuja saamaan joko täyden tai osit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2531: taisen perhe-eläkkeen. nioittaen,
2532: Yleisen perhe-eläkelain olisi välttämättä tul-
2533: lut koskea kaikkia silloisia naisleskiä. On nimit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2534: täin osoittautunut, että henkilö, joka on 45- 1980 tulo- ja menoarvioon 11 800 000
2535: 55 vuoden iässä ja vailla ammattikoulutusta, markkaa avustusten myöntämiseksi ylei-
2536: on työnsaannin suhteen varsin vaikeassa ase- sen perhe-eläkelain ulkopuolelle jääneille
2537: massa. Tällaiset olosuhteet kohtaavat pienitu- naisleskille tarveharkinnan ja perhe-elä-
2538: loisten naisleskiä varsin ankarina, kun he mie- kelain säännösten mukaan.
2539: hen kuoltua voivat joutua yrittämään hankkia
2540: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
2541:
2542: Bror Lillqvist Juhani Raudasoja Peter Muurman
2543: Salme Myyryläinen Kaj Bärlund
2544: 694 1979 vp.
2545:
2546: Raha-asia-aloite n:o 647.
2547:
2548:
2549:
2550:
2551: Lillqvist ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta alkoholiva-
2552: roista kuntien yleisiin tarpeisiin tulevan valtionosuuden ja
2553: -avustuksen korottamiseksi.
2554:
2555:
2556: E d u s ik u n n a 1 :J. e.
2557:
2558: Vuoden 1980 tulo- ja menoarvioesitykseen Alkoholilain voimassaoloaikana rahanarvo on
2559: on momentille 33.29.30 ( valtionosuus ja -avus- laskenut merkittävästi, alkoholijuomien myynti
2560: tus kunnille alkoholivaroista kuntien yleisiin on kasvanut voimakkaasti ja alkoholijuomien
2561: tarpeisiin) merkitty 3 markkaa asukasta kohti hintoja on korotettu huomattavasti. Kahdesta
2562: eli 14 204 600 markkaa. viime mainitusta syystä ovat valtion alkoho-
2563: Alkoholilain 98 § :n mukaan on valtion tulo- lista saatavat bruttotulot jyrkästi nousseet.
2564: ja menoarvioon vuosittain otettava määräraha, Näin ollen on kohtuullista, että kuntien osuutta
2565: josta jokaiselle kunnalle suoritetaan vähintään korotetaan enemmän kuin hallitus on esittänyt,
2566: 3 markkaa kutakin kunnassa edellisenä vuonna tällä kertaa 8 markkaan, josta siis puolet eli
2567: henkikirjoitettua asukasta kohti käytettäväksi 4 markkaa asukasta kohti tulisi käyttää kuntien
2568: puoleksi kunnan yleisiin tarpeisiin ja puoleksi yleisiin tarpeisiin.
2569: raittiustyöhön ja päihdyttävien aineiden väärin- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
2570: käyttäjien huoltoon. Määräraha oli lain määrää-
2571: mänä vähimmäismääränä vuoteen 1973 asti ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2572: vuonna 1975 5 markkaa ja tässä tulo- ja meno- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
2573: arvioesityksessä 6 markkaa. Jos kuntien osuut- 33.29.30 lisäyksenä 4 734 900 markkaa
2574: ta alkoholivaroista olisi korotettu elinkustan- valtionosuuksiin ja -avustuksiin kunnille
2575: nuksien nousun mukaisesti, se olisi nyt vähin- alkoholivaroista käytettäväksi kuntien
2576: tään 14 markkaa asukasta kohti. yleisiin tarpeisiin.
2577: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
2578:
2579: Bror LiUqvist Juhani Raudasoja Peter Muurman
2580: Salme Myyryläinen Kaj Bärlund
2581: 1979 vp. 695
2582:
2583: Raha-asia-aloite n:o 648.
2584:
2585:
2586:
2587:
2588: Lillqvist ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnille rait-
2589: tiustyöhön ja päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huol-
2590: ttoon.
2591:
2592:
2593: Ed u s kun n a 11 e.
2594:
2595: Vuoden 1980 tulo- ja menoarvioesitykseen tien muututtua alkoholilain perusteella pakolli-
2596: on momentti 33.51.30, kuntien osuus alkoholi- siksi, ja erityisesti sosiaalitoimen alalla kuntien
2597: varoista käytettäväksi raittiustyöhön ja päihdyt- tehtävät ovat laajentuneet alkoholin kulutuksen
2598: tävien aineiden väärinkäyttäjien huoltoon, mer- kasvun myötä. Eduskunta on useana vuonna
2599: kitty 3 markan suuruisena asukasta kohti eli Oy Alko Ab:n hallintoneuvoston kertomuk-
2600: 14 204 600 markkana. seen alkoholiolojen kehityksestä antamassaan
2601: Alkoholilain 98 §:n mukaan on valtion tulo- vastauksessa todennut tämän.
2602: ja menoarvioon vuosittain otettava määräraha, Elokuun 25 päivänä 1975 annetulla lailla
2603: josta jokaiselle kunnalle suoritetaan vähintään alkoholilain muuttamisesta on määrätty, että
2604: 3 markkaa kutakin kunnassa edellisenä vuonna raittiuslautakunnille kuuluvia tehtäviä varten
2605: henkikirjoitettua asukasta kohti käytettäväksi tulee kunnassa olla yksi tai useampia viran-
2606: puoleksi kunnan yleisiin tarpeisiin ja puoleksi haltijoita.
2607: raittiustyöhön ja päihdyttävien aineiden väärin- Tämä määräys tulee huomattavasti tehosta-
2608: käyttäjien huoltoon. Määräraha oli lain määrä- maan kunnallista raittiustyötä, mutta se edel-
2609: mänä vählmmäismääränä vuoteen 197 3 asti, lyttää myös, että valtionapu kunnille kunnassa
2610: jonka jälkeen se nostettiin 4 markkaan, vuonna suoritettavaan raittiustyöhön, alkoholista aiheu-
2611: 1975 5 markkaan ja tässä menoarvioesityksessä tuvien haittojen ehkäisemistä tarkoittavaan toi-
2612: 6 markkaan. Käsityksemme mukaan kuntien mintaan sekä päihdyttävien aineiden väärinkäyt-
2613: osuus olisi nostettava 8 markkaan, josta puolet, täjien ja heidän perheittensä huoltoon noste-
2614: 4 markkaa asukasta kohti, olisi käytettävä rait- taan tarvetta vastaavaksi. Viime vuosina mie-
2615: tiustyöhön ja päihdyttävien aineiden väärin- tintönsä jättänyt alkoholikomitea esitti, että
2616: käyttäjien huoltoon. raittiuslautalmntien määrärahat olisi palautetta-
2617: Alkoholilain voimassaoloaikana rahanarvo on va aikaisemmalle tasolle ja sen jälkeen niitä
2618: laskenut merkittävästi, alkoholijuomien myynti olisi lisättävä. Ehdotuksemme ei vielä merkitse
2619: on kasvanut voimakkaasti ja alkoholijuomien edes aikaisemmalle tasolle palaamista.
2620: hintoja on korotettu huomattavasti. Kahdesta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
2621: viime mainitusta syystä ovat valtion alkoholista
2622: saatavat bruttotulot jyrkästi nousseet. Näin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2623: ollen olisi kohtuullista, että kuntien osuutta 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
2624: vielä korotettaisiin. 33.51.30 lisäyksenä 4 734 900 markkaa
2625: On huomattava, että kuntien tehtävät ovat kunnille raittiustyöhön ja päihdyttävien
2626: raittiustyön alalla lisääntyneet raittiuslautakun- aineiden väärinkäyttäjien huoltoon.
2627: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
2628:
2629: Bror Lillqvist Juhani Raudasoja Peter Muurman
2630: Salme Myyryläinen Kaj Bärlund
2631: 696 1979 vp.
2632:
2633: Raha-asia-aloite n:o 649.
2634:
2635:
2636:
2637:
2638: Loikkanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampere-Pirkkalan
2639: lentoaseman asemarakennuksen laajentamiseen.
2640:
2641:
2642: Ed u ,s kunnalle.
2643:
2644: Eduskunta on valtiovarainvaliokunnan esi- sen johdosta, että lentokentän kiitotie on riit-
2645: tyksestä yksimielisesti edellyttänY't vastaukses- tävän pitkä, 2,7 kilometriä, ja tarvittavat turval-
2646: saan hallituksen tulo- ja menoarvioesitykseen lisuuslaitteet ovat riittävät. Koneiden suuren
2647: vuodelle 1976, että vaikeutuneista taloudelli- koon johdosta lentokentän matkustajaterminaa-
2648: sista olosuhteista huolimatta Tampere-Pirkka- li on kuLtenkin hieman liian pieni. Kun koneet
2649: lan lentokenttähanke tulisi pikaisesti toteuttaa. saapuvat samanaikaisesti ja matkustajia saatta-
2650: Edelleen vastauksessaan tulo- ja menoarvio- via ja vastaanottajia lentoasemalla on yhtäaikai-
2651: esitykseen vuodelle 1977 eduskunta on yksi- sesti, voi yhdellä kertaa paikalla oJla 600-800
2652: mielisesti esittänyt, että hallituksen tulisi kii- henkilöä. Näin voi tapahtua varsinkin silloin,
2653: reellisesti selvittää, miten edellämainittu lento- kun 300-paikkaisilla koneilla suoritetaan tilaus-
2654: kentän rakentaminen voitaisiin toteuttaa Tam- matkalentoja.
2655: pereen kaupungin ja valtion yhteistyöllä siten, Jotta lentokenttää voitaisiin käyttää täysi-
2656: että kaupunki rahoittaisi alkuvaiheessa lento- tehoisesti hyväksi ja jotta koko valtakunnan
2657: kentän r~kennustyöt ja että valtio myöhemmin kannalta arvokkaat lentokoneinvestoinnit voi-
2658: lunastaisi kentän itselleen. Samalla .eduskunta taisiin täysitehoisesti hyödyntää, olisi Tampere
2659: katsoi, että kenttä tulisi alkuvaiheessa tO'teut- -Pirkkalan lentoaseman asemarakennusta hie-
2660: taa aikaisempia suunnitelmia pienempänä. man laajennettava. Asemarakennus on pinta-
2661: Eduskunnan yksimielisen tahdon pohjalta alaltaan 1 300 m2• Mikäli sitä laajennetaan 500
2662: valtio ja Tampereen kaupunki tekivät 6. 4. m2 :llä, voitaisiin asemarakennusta käyttää var-
2663: 1977 sopimuksen, jonka mukaan Tampereen sin hyvin useampia vuosia. Laajennussuunnitel-
2664: kaupunki kustannuksellaan rakentaa Tampere- mat ovat valmiit ja laajentaminen tämän joh-
2665: Pirkkalan lentokentän .sopimuksessa mainittu- dosta helposti toteutettavissa. Myös laajennuk-
2666: jen ehtojen mukaisena ja että valtio myöhem- sen aiheuttamat kustannukset ovat kohtuulli-
2667: min korvaa Tampereen kaupungille rakennus- set, koska kyseessä on parakkimainen rakennus.
2668: työstä aiheutuneet kustannukset. Kun tällaisen rakennuksen kustannus on 2 000
2669: Kun lentokenttähanke alunperin oli määrä markkaa/m2 , voitaisiin edellämainittu 500 m2 :n
2670: toteutJtaa ,gellaisten suunnitelmien mukaisena, laajennus saada tehdyksi 1 miljoonan markan
2671: joiden mukaan rakennustyön kustannukset oli- määrärahalla.
2672: sivat olleet 100 miljoonaa markkaa, on sopi- Edellä olevaan vii.taten ehdotamme,
2673: muksen mukainen lentokentän kustannus ko-
2674: konaisuudessaan 31 miljoonaa markkaa. Uusi että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
2675: lentokenttä on rakennettu kahden vuoden, 1978 den 1980 tulo- ja menoarvioon momen-
2676: ja 1979, aikana siten, että se on voitu saattaa tin 31.47.74 uudelle alamomentille
2677: liikenteen käyttöön syksyllä 1979. 1 000 000 markkaa Tampere-Pirkkalan
2678: Rakennetulta kentältä liikennöivät kaikki ny- lentoaseman asemarakennuksen laajenta-
2679: kyisin kansallisen lentoyhtiön käytössä olevat miseksi 500 m2:llä.
2680: suihkumatkustajakoneet. Tämä on mahdollista
2681: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1979.
2682:
2683: Eino Loikkanen Ulla-Leena Alppi Matti Maijala
2684: Erkki Pystynen Antero Juntumaa
2685: 1979 vp. 697
2686:
2687: Raha-asia-aloite n:o 650.
2688:
2689:
2690:
2691:
2692: Loikkanen ym.: Määrärahan osoittamisesta sotainvalidien vai-
2693: mojen kuntoutukseen.
2694:
2695:
2696: E d u s tk u n n a 11 e.
2697:
2698: Vaikeavammaisen ja ikääntyneen sotainvali- tueksi ,sotilasvammalain 10 §:n 1 momentin 5
2699: din mahdollisuudet tulla toimeen avohoidossa kohdan nojalla erinäisissä tapaukslssa myönnet-
2700: kotioloissa riippuvat usein ratkaisevasti siitä, tävissä olevan elinkoron lisäysosan antamista
2701: että hän voi jatkuvasti saada tarvitsemaansa harkittaessa voidaan tosin ottaa huomioon kor-
2702: hoitoa, apua ja tukea omaisiltaan, lähinnä puo- vauksensaajan puolison sairauskulujen vaiku-
2703: lisoltaan. tuksia, mutta vain siltä osin kuin ne koituvat
2704: Sotavammaisesta miehestään jatkuvasti huo- lääkärin määräämästä varsinaisesta sairaanhoi-
2705: lehtivan vaimon tehtävä on vaativa ja vastuul- dosta.
2706: linen. Hänen suoriutumisensa siitä saattaa vaa- Vaikeavammaisten ja ikääntyneiden sotainva-
2707: rautua ja hänen asemansa pahasti vaikeutua, lidien kotihoidon edellytysten turvaamiseksi
2708: jos hän itse jää vaille tarpeellista kuntoutusta olisi myös sotainvalidien vaimoille, jotka jatku-
2709: ja hoitoa. vasti huolehtivat vammaisen miehensä hoidosta,
2710: Sotainvalidin vaimon mahdollisuudet tarvit- aikaansaatava mahdollisuus tarpeelliseen kun-
2711: semaansa hoitoon ja kuntoutukseen ovat käy- toutukseen ja hoitoon.
2712: tännössä monasti aivan riittämättömät. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2713: Sotilasvammalain 6 §:n mukaan sairaanhoito- nioittavasti,
2714: etuuksia kustannetaan sotilasvammakorvaukse-
2715: na vain sikäli kuin ne ovat tarpeen suorastaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2716: korvattujen sotilasvammojen hoitoon, mutta ei 1980 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
2717: esim. omaisen tarpeisiin. 500 000 markkaa käytettäväksi sotainva-
2718: Sotavammaisen vaikeutuneen toimeentulon lidien vaimojen kuntoutustoimintaan.
2719: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
2720:
2721: Eino Loikkanen Veikko Pihlajamäki Esko Pekonen
2722:
2723:
2724:
2725:
2726: 88 0879007181
2727: 698 1979 vp.
2728:
2729: Raha-asia-aloite n:o 651.
2730:
2731:
2732:
2733:
2734: Louvo ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien perusparantami-
2735: iseen välillä Muhniemi-Ahvio.
2736:
2737:
2738: E d u s kun n a 11 e.
2739:
2740: Sorapintainen Muhniemen-Ahvion maantie, sijaitsevat Anjalankosken suurimmat sora-alueet,
2741: jonka pituus Vastilaan läänin rajalle on n. 12 joita käyttävät sekä Kymen että Uudenmaan tie-
2742: km, on niin huonossa kunnossa, että se ei piirit, Anjalankosken kaupunki, yrittäjät ja yksi-
2743: kestä nykyistä jatkuvasti raskaammaksi tulevan tyiset.
2744: liikenteen aiheuttamaa rasitusta, vaan vaatisi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2745: perusteellista korjaamista ja päällystämistä. nioittavasti,
2746: Tien käyttö on viime vuosina mm. Kymen
2747: tie- ja vesirakennuslaitoksen suoritJtamien laskel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2748: mien mukaan suuresti lisääntynyt. Paikallisen 1980 tulo- ja menoarvioon 3 600 000
2749: väestön aiheuttaman liikenteen lisäksi tietä lii- markkaa Anjalan ja Elimäen väliseltä
2750: kennöi raskas, Keski-Kymen teollisuuslaitoksiin valtatieltä erkanevan, Muhniemeltä Ah-
2751: suuntautuva puutavaraliikenne. vion kautta Kymen ja Uudenmaan lää-
2752: Erikoisesti on parina viime vuonna liikennet- nin rajalle johtavan maantien parantami-
2753: tä lisännyt sorankuljetus, koska tien varrella seksi ja päällystämiseksi.
2754: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
2755:
2756: Anna-Kaarina Louvo Pekka Jokinen Olli Helminen
2757: 1979 vp. 699
2758:
2759: Raha-asia-aloite n:o 652.
2760:
2761:
2762:
2763: Louvo ym.: Määrärahan osoittamisesta puu- ja turvetuhkan hyö-
2764: dyntämiseen ja talteenottamismenetelmien kehittämiseen.
2765:
2766: E d u s kun n a 11 e.
2767:
2768: Suomessa on muutaman viime vuoden aikana Tällä hetkellä pelkästään puunkuorituhkaa
2769: mm. Suomen Akatemian rahoittamassa tutki- tulee kuorintajätteestä teollisuudessa noin
2770: muksessa, ns. typpiprojektissa, tutkittu puu- 50 000 tonnia, jonka rahallinen arvo lannoit-
2771: tuhkan arvoa lannoitteena. teeksi muutettuna on vähintään 100 000 000
2772: Kaikissa suoritetuissa tutkimuksissa on to- markkaa, mutta puutuhkan määrä tulee var-
2773: dettu erityisesti puun kuorituhka aivan erin- maSiti huomattavasti lisääntymään siirryttäessä
2774: omaiseksi hivenainelannoitteeksi, jonka arvoista enenevästi myös lämmityksessä kotimaisen
2775: keinolannoitetta lannoiteteollisuus ei koskaan energian käyttöön.
2776: pysty taloudellisesti valmistamaan. Kuitenkin tuhkantalteenottoteknologian ke-
2777: Tuhka on käyttökelpoinen myös fossiilisten hittäminen ja vanhojen järjestelmien muuttami-
2778: polttoaineiden, öljyn ja kivihiilen, jäämien, rik- nen tulee kalliiksi. Yhden suuren puunjalostus-
2779: kisaasteiden, hapannuttaman maaperän neutra- tehtaan, jonka tuhka johdetaan vesistöön, muu-
2780: lointiin. Tähän viimeksimainiutuun tarkoituk- tostyöt tuhkan talteenottamiseksi tulisivat mak-
2781: seen soveltuu myös turvetuhka. samaan noin puoli miljoonaa markkaa. Merkit-
2782: Toisaalta Suomen Akatemian noin vuosi sit- tävää olisikin, että siirryttäessä enemmän koti-
2783: ten julkistamassa suuressa hivenainetutkimuk- maisten polttoaineiden, puun ja turpeen, käyt-
2784: sessa todettiin, että Suomen maaperä on hiven- töön, myös tuhkan talteenotto heti suunnittelu-
2785: aineköyhää esim. muihin Pohjoismaihin verrat- vaiheessa otettaisiin tarvittavissa laite- ja asen-
2786: tuna. Tällöin hivenainelannoitus olisi Suomessa nushankinnoissa huomioon.
2787: erittäin tarpeellista. Tuhkan laadun vaihtelun aiheuttamat stan-
2788: Typpilannoitteiden jatkuva kallistuminen dardointi- ja hinnoitteluvaikeudet sekä markki-
2789: energian hinnannousun myötä on herättänyt noiden luominen uudelle tuotteelle ovat myös
2790: voimakkaan kiinnostuksen tutkia typensitoja- Tiskit:ekijöitä, jotka ovat voitettavissa vain yh-
2791: kasveja, kuten esim. apilaa, ilman typen kerää- teiskunnan tuella.
2792: jänä ja mm. näiden kasvien lannoitukseen puu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2793: tuhka on soveltunut erittäin hyvin. nioittaen,
2794: Tuhkan on havaittu olevan myös erinomai-
2795: nen metsänlannoite, joten sen määrälliset käyt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2796: tömahdollisuudet ovat likimain rajattomat. 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
2797: Näistä syistä asiantuntijat pitävätkin nykyi:stä markkaa valtionapuina ja korkotukilai-
2798: tuhkan ajamista kaatopaikoille, puhumattakaan noina puu- ja turvetuhkan talteenotta-
2799: tuhkan huuhtomisesta vesistöjä likaamaan, suun- mismenetelmien kehittämiseksi ja paran-
2800: nattomana kansantaloudellisena ja kansantervey- tamiseksi ja tuhkan hyödyntämiseksi
2801: dellisenä tappiona. lannoitteena ja maanparannusaineena.
2802: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
2803:
2804: Anna-Kaarina Louvo Mauri Vänskä Veikko Pihlajamäki
2805: Aila Jokinen M1kko Pesälä Helge Saarikoski
2806: Ulla Puolanne Irma Rihtniemi-Koski Paavo Vesterinen
2807: Helvi Hyrynkangas Saara Mikkola Tapio Holvitie
2808: Timo Ihamäki Lauri Impiö Sampsa Aaltio
2809: Urpo Leppänen Tauno Valo Ilkka Kanerva
2810: Mauri Miettinen Esko Almgren Tapani Mörttinen
2811: Olavi Nikkilä Olli Helminen Juhani Laitinen
2812: Pekka Jokinen
2813: 700 1979 vp.
2814:
2815: Raha-asia-aloite n:o 6.5.3.
2816:
2817:
2818: Louvo ym.: Määrärahan osoittamisesta neljän lääninhammaslää-
2819: kärin viran perustamiseen ja hammashuollon konsulttiasian-
2820: tuntijoiden palkkaamiseen lääninhallituksiin.
2821:
2822: E d u s k u n n a 11 e.
2823:
2824: Tämän vuoden alusta on lääninhallitusten so- lausunnonantajana ensisijaisesti läänin alueen
2825: siaali- ja terveysosastoille siirtynyt lääkintö- terveyskeskusten hammashuollon toimintasuun-
2826: hallitukselta monia uusia tehtäviä, kuten ter- nitelmia.
2827: veyskeskusten ja sairaanhoitolaitosten kaikkien Lääninhammaslääkärit voisivat merkittävästi
2828: tärkeimpien hammashuoltoa koskevien suunni- edesauttaa hammashuollon kustannusten hillitse-
2829: telmien, kansanterveystyön 5-vuotissuunnitel- misessä suunnittelemalla ja kehittämällä läänin
2830: mien ja valtionapuanomusten hyväksyminen ja paikallisiin oloihin soveltuvaa hammas- ja suu-
2831: vahvistaminen. sairauksien ennaltaehkäisyohj-elmaa valtakunnal-
2832: Odotetuksi ongelmaksi on muodostunut se, listen suunnitelmien pohjalta ja myös seurata
2833: ettei lääninhallituksissa ole tällä hetkellä ham- ja ohjata sen toteutumista.
2834: mashuollon asiantuntemusta. Kuitenkin jo yk- Oleellisesti hammashuollon kustannuksia vä-
2835: sistään terveyskeskusten hammashuolto muodos- hentävää lääninhammaslääkärin toimintaa olisi
2836: taa erittäin merkittävän osan koko avotervey- myöskin vaikuttaminen tarkoituksenmukaisen
2837: denhuollosta ja sen kustannuksista. Onhan ter- työnjaon toteutumiseen läänin alueella hammas-
2838: veyskeskuksissa terveyskeskushammaslääkärei tä huollon eri osatehtävissä.
2839: lähes yhtä paljon kuin terveyskeskuslääkäreitä Lääkintöhallituksen asettama hammashuollon
2840: ja terveyskeskusten hammashuoltokustannusten kehittämistyöryhmä jätti viime kesäkuussa mie-
2841: on laskettu esim. kuluvana vuonna nousevan n. tintönsä, jossa myös yksimielisesti esitettiin lää-
2842: 350 miljoonaan markkaan. ninhammaslääkärin virkojen perustamista kii-
2843: Lääninhallituksilla on täten todella keskeinen reisesti jo vuodesta 1980 alkaen.
2844: asema hammashuollon sisällön paikallisesti tar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2845: koituksenmukaisessa kehittämisessä sekä hoidon nioittaen,
2846: tason ja laadun parantamisessa ja valvomisessa.
2847: Tämän vuoksi kaikkiin lääninhallituksiin olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2848: välttämätöntä saada hammashuollon asiantunte- 1980 tulo- ja menoarvioon 600 000
2849: musta perustamalla lääninhammaslääkärin virat. markkaa neljän lääninhammaslääkärin
2850: Siirtymäkauden ajan ilman lääninhammaslääkä- viran perustamiseksi ja hammashuollon
2851: riä jääviä läänejä pitäisi hoitaa hammashuollon asiantuntija-avun hankkimiseksi läänin-
2852: hallintoon perehtyneen konsultoivan hammas- hallituksiin.
2853: lääkärin avulla, jonka tehtävänä olisi käsitellä
2854: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
2855:
2856: Anna-Kaarina Louvo Saara-Maria Paakkinen Pekka Jokinen
2857: Alla Jokinen Lea Savolainen Veikko Pihlajamäki
2858: Ulla Puolanne Mauri Vänskä Helge Saarikoski
2859: Elisabeth Rehn Mikko Pesälä Paavo Vesterinen
2860: Timo Ihamäki Eero Lattula Tapio Holvitie
2861: Tauno Valo Saara Mikkola Marjatta Mattsson
2862: Esko Almgren Lauri Impiö Sampsa Aaltio
2863: Urpo Leppänen Lea Sutinen Ilkka Kanerva
2864: Salme Myyryläinen Helvi Hyrynkangas Tarja Halonen
2865: Vappu Säilynoja Matti Viljanen Juhani Laitinen
2866: Lauha Männistö Mauri Miettinen Irma Rihtniemi-Koski
2867: Olavi Nikkilä Pirkko Valtonen
2868: 1979 vp. 701
2869:
2870: Raha-asia-aloite n:o 6.54.
2871:
2872:
2873:
2874:
2875: Luttinen: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 12 rakennus-
2876: töiden käynnistämiseen välillä Villähde-Nastola.
2877:
2878:
2879: E d u s k u n n a 11 e.
2880:
2881: Lahden kaupunkiseudun tiestöä tulee kehit- kaasti liirkennöidyt ja muodostava~t Uudessaky-
2882: tää ja rakentaa niiden periaattJeiden ja aikatau- lässä tasoristeyksen. Puolipuomit laskeutuvat
2883: lujen puitteissa, jotka sekä tie- ja vesirakennus- tässä tasoristeyksessä noin 70 kertaa vuorokau-
2884: laitoksen että Lahden kaupunkiseudun kuntien dessa ja valtatiellä kulkee samassa ajassa noin
2885: välisessä yhteistyössä yksimielisesti on sovittu 6 000 ajoneuvoa ja yli 500 pyöräilijää. Ko.
2886: vuonna 1978 Lahden kaupunkiseudun liiken- alueella valtatien n:o 12 maankäytöllinen sijain-
2887: nesuunnitelman tarkistuksessa. Valtatien n:o 12 ti on huono, rakenne mutkainen ja korkeuserot
2888: osalta tämä merkitsee mm. sitä, että kun väli suuret. Tieliittymiä on paljon ja vaarallisissa
2889: Pekanmäki-Viilähde on vuoteen 1980 men- paikoissa. Tie on kapea jne. Nastolan elinkeino-
2890: nes,sä rakennettu, niin tien rakentamista jatke- toiminnan (maanviljelys ja teollisuus) sekä
2891: taan välittömästi Villähteeltä Nastdaan vuo- vilkkaan linja-autoliikenteen aiheuttama sisäinen
2892: sina 1980-1981 ( 10 mHj. mk) ja että Uuden- liikenne yhdessä läpikulkuliikenteen kanssa
2893: kylän ohitustoteU!tus toteutetaan vuosina 1981 ruuhkauttavat valtatien liikenteen erilaisilla ka-
2894: -82 ( 12 miJj. mk) aLkuperäisen aikataulun lustoilla ja nopeuksilla. Mm. näistä seikoista
2895: mukaisesti. Lisäksi näen Lahden ohitustien johtuen liikenneonnettomuuksien määrät ovat
2896: valtakunnallisestikin niin mevkittäväksi, että erittäin suuret.
2897: sen rahoitus ja rakentaminen tulee toteuttaa Edellä olevan perusteella ehdotan,
2898: nopeasti ja tarvittaessa erillisrahoituksen tur-
2899: vin, jotta se ei aiheuttaisi kustannuksiltaan pie- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
2900: nempien mutta liikenneturvallisuuden kannalta den 1980 tulo- ja menoarvioon momen-
2901: erittäin tärkeiden tienrakennushankkeiden to- tille 31.24.77 (yleisten teiden tekemi-
2902: teutuksen viivästymistä. nen) 10 000 000 markkaa valtatien n:o
2903: Valtatie n:o 12 ja Helsingin-Lahden-Kou- 12 osuuden Villähde-Nastola rakenta-
2904: volan sähköistetty päärata ovat erittäin vilk- misen käynnistämistä varten.
2905: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
2906:
2907: Matti Luttinen
2908: 702 1979 vp.
2909:
2910: Raha-asia-aloite n:o 655.
2911:
2912:
2913:
2914:
2915: Luttinen: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 3132 perus-
2916: parantamiseen välillä Vesivehmaa-Kalkkinen Asikkalassa.
2917:
2918:
2919: E d u s k u n n a 11 e.
2920:
2921: Maantie n:o 3132, joka johtaa Vesivehmaalta huonot näkemäolosuhteet edesauttavat onnet-
2922: Kalkkisiin Asikkalan kunnassa, on heikkokun- tomuuksien syntymistä. Tämän johdosta tulisi
2923: toinen päällystämätön tie, jolla esiintyy vaa- tiellä suorittaa perusparantamista ainakin pa-
2924: rallisia tienkohtia, kuten jyrkkiä nousuja ja himpien tienkohtien osalta.
2925: mutkia. Tien liikennemäärät ovat kasvaneet Edellä olevan perusteella ehdotan,
2926: viime aikoina etenkin lomaliikenteen johdosta.
2927: Vuoden 1975 liikennelaskentojen mukaan on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2928: keskivuorokausiliikenne kesällä tien eteläpäässä 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
2929: lähes 500 autoa vuorokaudessa. Raskaan liiken- 31.24.77 (yleisten teiden tekeminen)
2930: teen osuus vaihtelee 20-40 auton välillä läpi 1 000 000 markkaa maantien n:o 3132
2931: vuoden. Viime vuosina on tieosalla sattunut perusparantamiseen välillä V esivehmaa
2932: useita kuolemaan ja loukkaantumiseen johta- -Kalkkinen Asikkalan kunnassa.
2933: neita liikenneonnettomuuksia. Tien kapeus ja
2934: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
2935:
2936: Matti Luttinen
2937: 1979 vp. 703
2938:
2939: Raha-asia-aloite n:o 656.
2940:
2941:
2942:
2943:
2944: Luttinen: Määrärahan osoittamisesta Lahden-Loviisan-Valkon
2945: radan perusparantamiseen.
2946:
2947:
2948: E d u s k u n n a ll e.
2949:
2950: Valtionrautateiden tOimtnta- ja taloussuun- Tästäkään parannuksesta ei ole kuitenkaan
2951: nitelmassa on rataosan Lahti-Loviisa-Valko täysipainoista hyötyä, ennen kuin myöskin Lah-
2952: perusparannus ja kiskoovaihto ajoitettu vuosille den-Valkon rataosa on perusparannettu, koska
2953: 1981-85. Työt kyseisellä rataosalla on aloi- kuljetukset pääosin suuntautuvat Valkoon.
2954: tettu jo v. 1971, mutta sen jälkeen keskey- Energian hinnannousun myötä tulevat junakul-
2955: tetty. Hanke käsittää perusparannuksen, penke- jetukset myöskin lisääntymään. Tämän vuoksi
2956: reen vahvistustoimenpiteitä ja kiskoovaihdon olisi tävkeää Lahden-Loviisan-Valkon radan
2957: K 30-kiskoista K 43-kiskoiksi. Valmistuttuaan perusparannustyön nopeuttaminen.
2958: rataosa kuuluu rataryhmään B 1, jolloin tavoite- Edellä olevan perusteella ehdotan,
2959: nopeus rataosalla on 95 km/h ja suurin sallittu
2960: akselipaino 20 t. Nykyisin, kun suurin sallittu että Eduskunta ottaisi valtion vuodett
2961: akselipaino kyseisellä rataosalla on ainoastaan 1980 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
2962: 15 t, joudutaan ajamaan vajaakuormatullia vau- markkaa Lahden-Loviisan-V alkon ra-
2963: nuilla. Lahden-Heinolan rataosan perusparan- dan perusparantamiseen.
2964: taminen valmistuu aikataulun mukaan v. 1980.
2965: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
2966:
2967: Matti Luttinen
2968: 704 1979 vp.
2969:
2970: Raha-asia-aloite n:o 657.
2971:
2972:
2973:
2974:
2975: Maijala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lammastark-
2976: kailun ATK-sovellutukseen.
2977:
2978:
2979: E d u s k u n n a 11 e.
2980:
2981: Lammastalouden voimistaminen ja lammas- lun ATK-ohjelma sekä pässien yksilötestimene-
2982: määrän tuntuva lisääminen maassamme on sekä telmä. Niiden käytännön toteutus on varojen
2983: tuotantopoliittisesti että kansantaloudellisesti puutteen vuoksi valitettavasti siirtynyt ja jää
2984: järkevää. Onhan villan ja lammasnahkojen koh- vuonna 1980 edelleen toteutumatta, ellei yhdis-
2985: dalla omavaraisuutemme vain noin kolme pro- tykselle saada lisävaroja ( 70 000 mk) . Samoin
2986: senttia ja lampaanlihaa riittää vain vajaat 200 tilakohtaisen neuvonnan tehostaminen Lapissa ja
2987: grammaa henkilöä kohden vuodessa. Tuotantoa muilla kehitysalueillamme on matkustuskustan-
2988: lisäämällä korotetaan omavaraisuusastettamme nusten nopean nousun vuoksi mahdotonta ilman
2989: ja samalla vähennetään tuontia ja säästetään yhdistykselle matkakustannusten korvauksiin
2990: ulkomaan valuuttaa sekä osaltaan helpotetaan myönnetyn määrärahan lisäämistä ( 20 000 mk) .
2991: painetta ylituotantoaloilla. Alan kehittäminen ja Edellä mainittuihin perusteluihin viitaten
2992: voimistaminen on mahdollista myös ja nimen- ehdotamme kunnioittaen,
2993: omaan maamme kehitysalueilla, joilla muita
2994: tuotantovaihtoehtoja on vähän. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2995: Lammasmäärän lisäämisen ohella on Lampaan- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
2996: jalostusyhdistyksen johtaman käytännön jalos- 30.30.42 lisäyksenä 90 000 markkaa
2997: tustyön ja tilakohtaisen neuvontatoiminnan te- käytettäväksi lammastarkkailun ATK-
2998: hostaminen välttämätöntä. Tätä varten on jo sovellutukseen, pässien yksilötestaukseen
2999: tehty perusteellinen valmistelutyö ja kehitetty ja neuvontamatkojen korvauksiin Lapissa
3000: oloihimme sopiva lampaiden tuotannontarkkai- ja Itä-Suomessa.
3001: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
3002:
3003: Matti Maijala Esko Pekonen Paavo Vesterinen
3004: Mikko Jokela Orvokki Kangas Hannu Tenhiälä
3005: Pentti Poutaneo Lauri Palmunen Mikko Pesälä
3006: 1979 vp. 705
3007:
3008: Raha-asia-aloite n:o 658.
3009:
3010:
3011:
3012:
3013: Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 344 ra-
3014: kennustöiden aloittamiseen osuudella Ruhala-Päijäntee Ruo-
3015: vedellä ja Vilppulassa.
3016:
3017:
3018: E d u s k u n n a 11 e.
3019:
3020: Tie- ja vesirakennuslaitoksen Hämeen piirin tavaa lisäystä, minkä vuoksi tie tulisi pikaisesti
3021: pohjoisessa osassa maantie n:o 344 Ruhala- rakentaa uudelleen.
3022: Päijäntee Ruoveden ja Vilppulan kunnissa on Ruhalan-Päijänteen tien parantamisesta on
3023: ollut pitkään uudistamisohjelmissa, mutta työn vahvistettu tiesuunnitelma, joten tätä 22,7 km:n
3024: toteuttaminen on viivästynyt. pituista tietä voitaisiin ryhtyä välittömästi ra-
3025: Tiellä on huomattava seudullinen merkitys kentamaan.
3026: Pirkanmaan koillisen seutukunnan kokoavana Tällä rakennustyöllä olisi huomattava merki-
3027: yhdystienä eritoten Ruoveden, Vilppulan ja tys alueen hankalan työllisyystilanteen helpot-
3028: Mäntän seuduilla. tajana.
3029: Nykyinen tie on mutkikas ja heikkokuntoi- Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme,
3030: nen vanha soratie, joka erityisesti routakausina
3031: on pahasti pettävä ja pitkäaikaisten rajoitusten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3032: alainen. Tämä tieyhteys on kuitenkin tärkeä 1980 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
3033: väylä muun muassa Vilppulan, Mäntän ja Ruo- markan määrärahan maantien n:o 344
3034: veden puunjalostusteollisuuden laitoksille. Vii- rakennustöiden aloittamiseksi osuudella
3035: meaikaiset sahateollisuudessa tapahtuneet uudel- Ruhala-Päijäntee Ruoveden ja Vilppu-
3036: leenjärjestelyt merkitsevät kuljetusten huomat- lan kunnissa.
3037: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
3038:
3039: Matti Maijala Pentti Lahti-Nuuttila Marjatta Mattsson
3040: Tellervo Koivisto Eino Loikkanen Ulla-Leena Alppi
3041: Tuulikki Petäjäniemi
3042: Sampsa Aaltio
3043:
3044:
3045:
3046:
3047: 89 0879007181
3048: 706 1979 vp.
3049:
3050: Raha-asia-aloite n:o 659.
3051:
3052:
3053:
3054:
3055: Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta Lentotekniikan Kilta
3056: r.y:lle ilmailunäyttelyä varten Kuorevedellä.
3057:
3058:
3059: Eduskunnalle.
3060:
3061: Monista yrityksistä huolimatta Suomessa ei rakenteisen näyttelytilan. Kaikkiaan on lattia-
3062: ole toistaiseksi kyetty rakentamaan valtion ra- pinta-alaa 756 m2 ja tilavuutta 3 230 .m3 •
3063: hoituksen turvin valtakunnallista ilmailumu- Näytteille asetetaan paitsi killan entisöimä
3064: seota. Hankkeen johdosta on työryhmän teke- Gloster Gauntlet -lentokone, johon on tehty jo
3065: mänä muistio, jossa esitetään, että aikanaan harrasteena n. 2 900 miestyötuntia, myös mm.
3066: Suomeen rakennettaisiin valtakunnallinen il- suomalaisvalmisteisia koneita. Muista näytte-
3067: mailumuseo ja että sen kustannusarvio olisi lyssä pysyvästi olevista kohtJeista mainitta-
3068: noin 7 miljoonaa markkaa. koon n. 800 kortistaitua esinettä, yli 5 000
3069: Kun monista yrityksistä huolimatta hanketta valokuvaa, laaja ilmavoimien pukukokoelma
3070: ei toistaiseksi ole voitu käynnistää, mutta sekä lentokone- ja lentoalan kirjallisuuskokoel-
3071: maassa on samanaikaisesti useita entistettyjä ma. Jotta yhdistys voisi suorittaa arvokasta
3072: lentokoneita, jotka vä1ttämättä kaipaisivat jon- tehtäväänsä, olisi välttämätöntä, etltä valtio
3073: kinlaista suojakatosta sijoituspaikakseen, olisi näkisi asian myös museoviraston näkökulmasta
3074: näitä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita esineitä myönteisenä, yhtenä välietappina valtakunnal-
3075: voitava suojella myös niinä vuosina, jolloin il- lista ilmaiinmuseota rakennettaessa ja siksi
3076: mailumuseota odotellaan, ja jotta vanhat ko- myös taloudellises,ti myötävaikuttaisi hank-
3077: neet eivät häviäiJsi pois olemasta, olisi niiden keen onnistumiseen. Kolmenkymmenenviiden-
3078: hyväksi tehtävä jotain. tuhannen markan suuruinen valtion avustus
3079: Kuoreveden Hallissa on talkoovoiJmin aloi- vuonna 1979 Lentotekniikan Kilta ry:lle Kuo-
3080: tettu sellainen alueellisen pienen ilmailumuseon reveden Halliin järjestettävää pysyvää Hallin-
3081: kokoaminen, jonka avulla on mahdollista tal- portti-nimistä ilmailunäyttelyä varten olisi rat-
3082: lentaa kaikkein arvokkaimmat osat ilmailumme kaiseva askel kohti valoisampaa tulevaisuutJta
3083: historiaa ja kaiken lisäksi sellaisen henkilöstön ilmailumuseohankkeessa, joka tänä päivänä
3084: ja ihmisten toimesta, jotka ovat aikanaan ol- näyttää jääneen kauas tuleviin vuosiin.
3085: leet mukana elämässä niitä aikoja, jolloin nyt Jotta entisaikojen lentokoneet voitaisiin tal-
3086: museoinnin alaisena olevat esineet olivat käy- tioida tulevilLe sukupolville ja jotta ilmailum-
3087: tössä. Lentotekniikan KiLta ry. on suorittanut me historiaa tekemässä olleitten vielä elossa
3088: vuodesta 1967 alkaen ilmailuperinteiden tal- olevien asiaan innostuneiden henkilöiden tai-
3089: tioimista nauhoitushaastatteluin sekä aineistoa koohenkisyys voitaisiin käyttää hyväksi, olisi
3090: keräten ja taltioiden. "Hallinportti"-niminen Hallinportti-ilmailunäyttelyn tukeminen valta-
3091: näyttely avattiin Kuoreveden Hallissa 1971. kunnallisesti ja kulttuurihistoriallisesti tärkeää.
3092: Lisäksi kilta on osallistunut mm. moniin mes- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme kun-
3093: suihin ja näyttelyihin omalla osastolla. nioittaen,
3094: Kilta sai 1977 puolustusministeriöitä hyvältä että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
3095: paikalta Hallista tontin, jolla on pienehkö ra- den 1980 tulo- ja menoarvioon 35 000
3096: kennus, käytettäväksi Hallinportti-ilmailunäyt- markan määrärahan avustuksena Lento-
3097: telyn tarpeisiin. Tälle kilta on pystyttänyt teräs- tekniikan Kilta r.y:lle Kuoreveden Hal-
3098: kaarihallin 6-7 lentokoneen näytteille asetta- liin perustettavaa Hallinportti-nimistä
3099: mlseksi ja entisöimispaikaksi sekä toisen kevyt- pysyvää alueellista ilmailunäyttelyä var-
3100: ten.
3101: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1979.
3102:
3103: Matti Maijala Antero Juntumaa
3104: 1979 vp. 707
3105:
3106: Raha-asia-aloite n:o 660.
3107:
3108:
3109:
3110:
3111: Maijala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kotimaisten
3112: polttoaineiden käyttöä lisäävien koneiden ja laitteiden han-
3113: kinta-avustuksiin.
3114:
3115:
3116: E d u s k u n n a 11 e.
3117:
3118: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuo- tettävät kohdat. Valmistajilla ei juuri ole varaa
3119: delle 1980 on hallitus ehdottanut momentille antaa koneitaan pitempiaikaiseen kokeiluun,
3120: 32.44.40 arviomäärärahaa kotimaisten polttoai- joten käyttäjät joutuvat hankkimaan niitä omis-
3121: neiden käyttöä lisäävien investointien avustami- tukseensa. Kun koneita valmistetaan tällä het-
3122: seen. Pyrkimys on aivan oikea. Luvun ja mo- kellä varsin pienin sarjoin, muodostuvat han-
3123: mentin perusteluissa mainittu avustusten koh- kintahinnat korkeiksi. Tämä koskee ennen kaik-
3124: dentaminen voisi kuitenkin olla laajempi samalla kea pienehkön ja suuren haketuskoneen välimuo-
3125: kun määrärahaa korotettaisiin. toa, keskikokoista, automaattisyöttöistä ja suh-
3126: Pitäisimme asiallisena ja tarpeellisena laajen- teellisen helposti maastossakin liikuteitavaa ko-
3127: taa avustusperustetta investointien ohella koske- netta. Kun tuotekehittely kaiken aikaa voimak-
3128: maan myös laitehankintoja. Kotimaista poltto- kaasti etenee, voi tällä hetkellä paras saatavissa
3129: ainetta käyttävän laitoksen rakentamisen lisäksi oleva kone vuoden kuluttua olla vanhanaikai-
3130: voitaisiin valtion avustus myöntää myös sellai- nen, jolloin sen hinta nopeasti alenee. Jos ko-
3131: sen koneen tai laitteen hankkimiseen, jolla koti- neen hankintaan voisi saada avustusta, se roh-
3132: mainen polttoaine saatetaan lämmityslaitoksen kaisisi ja kannustaisi merkittävällä tavalla koti-
3133: edellyttämään muotoon (esimerkiksi hakkeeksi). maisen energiankäytön uranuurtajia. Avustusten
3134: Erityisesti pien- ja jätepuun käyttöä energian- tarve lienee suurimmillaan juuri tällä hetkellä.
3135: lähteenä tulisi tukea, koska siten voidaan tar- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3136: jota runsaasti työtilaisuuksia syrjäseuduillakin
3137: eri puolilla maata. Tässä tukemisessa avustus on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3138: merkittävä keino. 1980 tulo- ;a menoarvioon momentille
3139: Polttorankojen haketuksessa käytettävien ko- 32.44.40 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
3140: neiden tuotekehittely on parhaillaan voimak- kotimaisten polttoaineiden käyttöä lisää-
3141: kaassa kehitysvaiheessa. Koneita on syytä ko- vien koneiden ;a laitteiden hankinta-avus-
3142: keilla käytännössä, jotta niistä saadaan kokemuk- tuksiin.
3143: sia sekä havaitaan korjattavat ja edelleen kehi-
3144: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
3145:
3146: Matti Maijala Esko Pekonen Hannu Tenhiälä
3147: Pentti Poutanen Orvokki Kangas Mikko Pesälä
3148: Lauri Palmunen
3149: 708 1979 rd.
3150:
3151: Finansmotion nr 661.
3152:
3153:
3154:
3155:
3156: Malm m. fl.: Om anvisande av anslag för påbörjande av bygg-
3157: nadsarbetena på en regleringsdamm vid Oxholmen i Kvev-
3158: lax.
3159:
3160:
3161: T i 11 R i k s d a g e n.
3162:
3163: Enligt regeringens budgetförslag för 1980 nämnda regleringsdamm byggas. Trots byggan-
3164: upptas ett anslag på 12,8 milj. mk för vatten- det av skyddsvallar så förorsakar frånvaron av
3165: bushållningsplan för Kyro älv, Seinäjoki m.fl. regleringsdammen avsevärda översvämningar
3166: Enligt tillgänglig dispositionsplan skulle hela inom avsnitt III/K på Östra sidan av Kyro
3167: beloppet användas för Kyro älvs Övre lopp och älv på ömse sidor av riksväg 8 i Kvevlax.
3168: den nedre delen av älven skulle förbli oåtgär- Om ytterligare vattenhushållningsplanen för
3169: dad. Under tidigare år har skyddsvallar byggts älvens övre lopp förverkligas så kommer över-
3170: genom Kvevlax i Korsholms kommun för att svämningarna att bli ännu besvärligare.
3171: skydda odlingsmark och bebyggelse från över- Med hänvisning till ovan anförda föreslår
3172: svämningar. I samband med dessa arbeten undertecknade,
3173: borde en regleringsdamm ha byggts vid den
3174: .~.k. Stenåns utlopp i Kyro älv vid Oxholmen att Riksdagen i statsförslaget för år
3175: i Kvevlax. Enligt den plan som Västra Finlands 1980 på moment 30.19.77 måtte upp-
3176: ,vattendomstol har fastslagit medelst utslag 3D taga ett tillägg om 200 000 mark för
3177: 113/27-68, och på viiken grund reglerings- påbörjandet av byggnadsarbetena på
3178: arbetena i Kyro älvs nedre lopp utföres, bör regleringsdammen vid Oxholmen i Kvev-
3179: lax.
3180: Helsingfors den 24 'september 1979.
3181:
3182: Håkan Malm Ole Norrback
3183: 1979 vp. 709
3184:
3185: Raha-asia-aloite n:o 661. Suomennos.·
3186:
3187:
3188:
3189:
3190: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Oxholmenin säännöstely-
3191: padon rakennustöiden aloittamiseen Koivulahdella.
3192:
3193:
3194: Ed u s kun n a 11 e.
3195:
3196: Valtion vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon on lien rakentamisesta huolimatta säännöstelypadon
3197: otettu 12,8 miljoonaa markkaa Kyrönjoen, Seinä- puuttuminen aiheuttaa huomattavia tulvia jak-
3198: joen ym. vesihuoltoa varten. Käyttösuunnitel- solia III/K Kyrönjoen itäpuolella kantatien
3199: man mukaan koko rahamäärä käytettäisiin Ky- n:o 8 molemmilla puolilla Koivulahdessa. Jos
3200: rönjoen yläjuoksua varten, kun taas työt eivät joen yläjuoksua koskevia vesihuoltotöitä vielä
3201: lainkaan koskisi alajuoksua. Aikaisempina vuosi- jatketaan, tulvat muodostuvat vielä vaikeam-
3202: na on rakennettu suojavalleja Mustasaaren kun- miksi.
3203: nan Koivulahden läpi peltomaan ja asutuksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3204: suojaamiseksi tulvilta. Näiden töiden yhteydessä nioittaen,
3205: olisi tullut rakentaa säännöstelypato ns. Stenån
3206: Kyrön liittymään Koivulahden Oxholmeniin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3207: Länsi-Suomen vesioikeus on päätöksellään 3 D 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
3208: 113/27-68 vahvistanut Kyrönjoen alajuoksun 30.19.77 200 000 markkaa Koivulah-
3209: säännöstelytyösuunnitelman, jonka mukaan ky- dessa sijaitsevan Oxholmenin säännöste-
3210: seinen säännöstelypato tulee rakentaa. Suojaval- lypadon rakentamistöiden aloittamiseksi.
3211: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
3212:
3213: Håkan Malm Ole Norrback
3214: 710 1979 rd.
3215:
3216: Finansmotion nr 662.
3217:
3218:
3219:
3220:
3221: Malm m. fl.: Om anvisande av anslag för påbörjande av upp-
3222: rensningsarbetena i Munsala ås nedre lopp.
3223:
3224:
3225: T i 11 R i k s d a g e n.
3226: Terrängförhållanden i Österbotten förutsät- marker. Inom detta skifteslag pågår för när-
3227: ter god dränering för att lantbruket skall kunna varande storskifte och arbetet skulle avsevärt
3228: drivas någorlunda rationellt och störningsfritt. underlättas om upprensningsarbetena i Munsala
3229: Munsala å i Nykarleby hör till de vattendrag å kunde slutföras före den egentliga skiftes-
3230: som är förfallna och som snabbt borde åtgärdas. förrättningen.
3231: Förhållandevis stora områden hotas tidvis av Med hänvisning till det ovan anförda före-
3232: översvämningar vilka försvårar och försenar slår undertecknade,
3233: jordbruksarbetena i avsevärd grad.
3234: Pian för uppresning av Munsala ås nedre att Riksdagen i statsförslaget /ör år
3235: lopp är klar och kostnaderna för arbetet be- 1980 på moment 30.19.77 måtte upp-
3236: räknas uppgå till 300 000 mk. Verkningsom- taga ett anslag om 150 000 mark för
3237: rådet för uppresningen uppgår till 276 ha. påbörjandet av upprensningsarbetena i
3238: Munsala å löper genom Vexala skifteslags Munsala ås nedre lopp.
3239: Helsingfors den 25 september 1979.
3240:
3241: Håkan Malm Ole Norrback
3242: 1979 vp. 711
3243:
3244: Raha-asia-aloite n:o 662. Suomennos.
3245:
3246:
3247:
3248:
3249: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta perkaustöiden aloittami-
3250: seen Munsalanjoen alajuoksulla.
3251:
3252:
3253: E d u s k u n n a 11 e.
3254:
3255: Pohjanmaan maasto-olosuhteet edellyttävät Munsalanjoki virtaa Vexalan jakokunnan
3256: hyvää kuivatusta, jotta maataloutta voitaisiin maiden läpi. Tämän jakokunnan alueella tapah-
3257: harjoittaa joltisenkin järkiperäisesti ja häiriöittä. tuu tällä hetkellä isojako ja tätä työtä helpot-
3258: Uudenkaarlepyyn kautta virtaava Munsalanjoki taisi huomattavasti se, että Munsalanjoen per-
3259: on eräs niistä rappeutuneista vesistöistä, joiden kaustyöt saataisiin suoritetuiksi loppuun ennen
3260: suhteen olisi ryhdyttävä pikaisiin toimenpitei- varsinaista jakotoimitusta.
3261: siin. Tulvat uhkaavat aika-ajoin verrattain suuria Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3262: maa-alueita ja ne vaikeuttavat ja myöhästyttävät nioittaen,
3263: maatöitä melkoisessa määrin.
3264: Suunnitelma Munsalanjoen alajuoksun per- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3265: kaamiseksi on valmis ja kustannusten arvioidaan 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
3266: nousevan 300 000 markkaan. Perkauksen vaiku- 30.19.77 lisäyksenä 150 000 markkaa
3267: tusalue on n. 276 ha. Munsalanjoen alajuoksun perkaustöiden
3268: aloittamista varten.
3269: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
3270:
3271: Håkan Malm Ole Norrback
3272: 712 1979 rd.
3273:
3274: Finansmotion nr 66.3.
3275:
3276:
3277:
3278:
3279: · Malm m. fl.: Om anvisande av anslag för påbörjande av arbetet
3280: på Storsjö-Lillsjö torrläggningsföretag i Kristinestad.
3281:
3282:
3283: T i 11 R i k s d a g e n.
3284:
3285: Det s.k. Storsjö-Lillsjö torrläggningsföretaget varit rätt allmänna, varför en torrläggning är av
3286: i Dagsmark, Kristinestad, planerades 1958- nöden. Enligt uppgjort förslag skulle förverkli-
3287: 1961. Företaget berör ca 340 ha. Inom om- gandet av planerna kosta ca 500 000 mk.
3288: rådet finnes avsevärda odlingar av timotejfrö Med hänvisning till ovan anförda föreslår
3289: vilka ofta skadats av den otillfredsställande undertecknade,
3290: torrläggningen. 1 Lappfjärd odlades 1976 ca
3291: 60 % av hela landets elitfrö och en stor del att Riksdagen i statsförslaget för år
3292: av denna odHng fanns just inom Storsjö- 1980 måtte upptaga ett tillägg på
3293: Lillsjö-området. 250 000 mark för påbörjande av arbetet
3294: Dräneringsförhållanden inom det plane- på Storsjö-Lillsjö torrläggningsföretag
3295: rade området har avsevärt försämrats under de i Kristinestad.
3296: senaste åren och regelrätta översvämningar har
3297: Helsingforsden 24 september 1979.
3298:
3299: Håkan Malm Ole Norrback
3300: 1979 vp. 713
3301:
3302: Raha-asia-aloite n:o 663. Suomennos.
3303:
3304:
3305:
3306:
3307: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Storsjö-Lillsjön kuiva-
3308: tushankkeen töiden aloittamiseen Kristiinankaupungissa.
3309:
3310:
3311: Ed u s kun n a 11 e.
3312:
3313: Kristiinankaupungin Dagsmarkin ns. Storsjö nönmukaiset tulvat ovat olleet melko yleisiä,
3314: -'-Lillsjön kuivatushanke suunniteltiin vuosina minkä johdosta kuivatus on tarpeen. Laaditun
3315: 1958-1961. Hanke käsittää n. 340 ha. Alueella ehdotuksen mukaan suunnitelmien toteuttaminen
3316: sijaitsee merkittäviä timotein siemenen viljelmiä, tulisi maksamaan n. 500 000 markkaa.
3317: jotka usein kärsivät vahinkoa kuivatuksen puut- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3318: teellisuuden seurauksena. Lapväärtissä viljeltiin nioittaen,
3319: vuonna 1976 n. 60% koko maan ensi luokan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3320: siemenestä ja suuri osa näistä viljelmistä sijait- 1980 tulo- ja menoarvioon 250 000 mark-
3321: see juuri Storsjö-Lillsjön alueella. kaa Kristiinankaupungissa sijaitsevan
3322: Suunnitelma-alueen kuivatusolosuhteet ovat Storsjö-Lillsjön kuivatustöiden aloitta-
3323: viime vuosina tuntuvasti huonontuneet ja sään- miseksi.
3324: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
3325:
3326: Håkan Malm Ole Norrback
3327:
3328:
3329:
3330:
3331: 90 0879007181
3332: 714 1979 rd.
3333:
3334: Finansmotion nr 664.
3335:
3336:
3337:
3338:
3339: Malm m. fl.: Om anvisande av anslag för ökad export av gurka
3340: och tomater.
3341:
3342:
3343: T i 11 R i k s d a g e n.
3344:
3345: Växthusnäringen i Vasa Iän omfattar i dag länders exportörer haft en marginell effekt
3346: över 100 ha växthus. Näringen har i takt med medan den för finländska eporten slagit fullt
3347: den minskande sysselsättningen inom det tradi- ut.
3348: tionella jordbruket starkt bidragit till att för- För att kunna möta den svenska handelns
3349: bättra sysselsättningen i dessa industrifattiga krav på kontinuerliga leveranser har de Syd-
3350: bygder. Växthusnäringen har märkbart bidragit österbottniska odlarna därför grundat en ex,
3351: till att brorosa emigrationen i de kommuner portfond som handhas av Grönsaksexportkom-
3352: där flyttnings- och emigrationsbenägenheten är miwSn. Odlarna kommer innevarande år att
3353: stark och även delvis kunnat vända denna trend satsa ca 360 000 mk för att denna exportverk-
3354: genom att emigranter återvänt för att inom samhet som under 1979 haft försökskaraktär.
3355: växthusnäringen få sina arbetsplatser. En ut- Anslag ur denna fond ges upp tili högst 1 mk
3356: veckling som skett i stöd av näringens egen per kg för att täcka de merkostnader som
3357: kraft som ett resultat enskild initiativkraft och uppstår vid export i jämförelse med handel i
3358: i avsaknad av statliga bidrag. hemlandet. I år har exporten som ett resultat
3359: Den inhemska självförsörjningsgraden av av detta kunnat tiodubblas och kommer att
3360: våra viktigaste växthusgrönsaker gurka och uppgå tili ca 200 000 kg. Avsikten är att de
3361: tomat är i dag nära 80 % varav Syd-Österbot- erfarenheter som vunnits under året skall kunna
3362: ten står för över hälften av den totala produk- användas i en utökad försöksverksamhet under
3363: tionen. Under tillfälliga produktionstoppar då 1980 och då möjligheter föreligger att kunna
3364: överproduktion rott i hemlandet har en spora- åstadkomma en export på ca 500 000 kg om
3365: disk export kunnat ske till Sverige som har de nödvändiga resurserna för en fortsättning
3366: en självförsörjningsgrad på ca 25 % och är av de exportstimulerande ansträngningarna kan
3367: beroende av import från utlandet. göras. En utökad exportverksamhet skulle med-
3368: De Syd-österbottniska grönsakernas höga föra en stark sysselsättningshöjande effekt inom
3369: kvalitet har även bidragit tili det svenska köp- området och inom växthusnäringen som helhet
3370: intresset. Då även den svenska handeln i lik- och ge en större trygghet åt de redan i
3371: het med annan handel är beroende av konti- branschen sysselsatta.
3372: nuerliga leveranser har de finländska exportö- Med hänvisning tili ovanstående motivering-
3373: rerna haft en ojämn kamp att föra på den ar anhåller undertecknade vördsamt om,
3374: svenska marknaden, eftersom Danmark, Hol-
3375: land och de övriga EG-länderna erhåller direkt att Riksdagen i stats/örslaget för år
3376: stöd för exportverksamhet av grönsaker vid 1980 måtte upptaga ett anslag om
3377: sidan om de indirekta stödåtgärder näringarna 360 000 mark för att understöda strä-
3378: i dessa Iänder erhåller. Den svenska import- vanden att öka exporten av gurka och
3379: avgiften om 50 öre har därför för övriga tomater.
3380: Helsingfors den 24 september 1979.
3381:
3382: Håkan Malm Ole Norrback
3383: 1979 vp. 715
3384:
3385: Raha-asia-aloite n:o 664. Suomennos.
3386:
3387:
3388:
3389:
3390: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta kurkun ja tomaatin vien-
3391: nin tukemiseen.
3392:
3393:
3394: E d u s k u n n a II e.
3395:
3396: Vaasan läänin kasvihuoneviljelyn kasvihuonei- tästä syystä muiden maiden vleJlen kannalta
3397: den pinta-ala on tällä hetkellä yli 100 ha. Tämä ollut vain vähäinen vaikutus samalla kun se on
3398: elinkeino on työllisyyden alentuessa perinteisessä täydellä teholla kohdistunut Suomen vientiin.
3399: maataloudessa voimakkaasti lisännyt työllisyyttä Ruotsiin suuntautuvan kaupan vaatimusten
3400: näillä teollisuutta vailla olevilla seuduilla. Kas- täyttämiseksi ja jotta toimitusten jatkuvuus taat-
3401: vihuoneviljely on merkittävällä tavalla vaikut- taisiin, ovat Etelä-Pohjanmaan viljelijät tämän
3402: tanut maastamuuttoa hillitsevästi niissä kun- johdosta perustaneet vientirahaston, jota hoitaa
3403: nissa, joissa halukkuus muuttaa paikkakunnalta Vihannesten vientitoimikunta. Viljelijät tulevat
3404: tai maasta on ollut voimakas, ja se on myös tänä vuonna sijoittamaan 360 000 markkaa tätä
3405: osittain pystynyt kääntämään tämän suuntauk- vientitoimintaa varten, joka on vuoden 1979
3406: sen kun maastamuuttajat ovat palanneet ja aikana ollut koeluonteista. Tästä rahastosta
3407: saaneet työtä kasvihuoneviljelyelinkeinon palve- annetaan tukea enintään 1 mk/kg viennin
3408: luksessa. Tämä kehitys on tapahtunut elinkei- aiheuttamiin lisäkustannuksiin niitä kotimaan
3409: non omin voimavaroin yksityisen yritteliäisyy- kauppaan verrattaessa. Tämän seurauksena
3410: den tuloksena ilman valtion tukea. vienti on noussut kymmenkertaiseksi ja sen
3411: Tärkeimpien kasvihuonevihannesten, kurkun määrä n. 200 000 kiloon. Tarkoituksena on,
3412: ja tomaatin, kotimainen omavaraisuusaste on että vuoden aikana saatuja kokemuksia voitai-
3413: tällä hetkellä n. 80 %, josta Etelä-Pohjanmaan siin käyttää koetoiminnan lisäämiseksi vuonna
3414: tuotanto-osuus on yli puolet. Satunnaisten koti- 1980 ja mahdollisuuksien salliessa päästä
3415: maisten tuotantohuippujen aiheuttaessa liikatuo- 500 000 kg:n vientiin, jos käytettävissä on
3416: tantoa on tapahtunut tilapäistä vientiä Ruotsiin, vientiä elvyttäviä jatkoponnisteluja varten tar-
3417: jonka omavaraisuusaste on n. 25 % ja joka on vittavat varat. Vientitoiminnan lisäämisellä olisi
3418: riippuvainen ulkomaisesta tuonnista. alueen työllisyyttä voimakkaasti kohottava vai-
3419: Etelä-Pohjanmaan vihannesten korkea laatu kutus samoin kuin kasvihuoneviljelyn alalla
3420: on osaltaan vaikuttanut ruotsalaisten ostoha- yleensä ja se turvaisi paremmin alalla jo nyt
3421: luun. Kun Ruotsin kauppa muun kaupan tavoin työskentelevien toimeentulon.
3422: on riippuvainen toimitusten jatkuvuudesta, ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3423: suomalaiset viejät joutuneet epätasaiseen kamp- nioittaen,
3424: pailuun Ruotsin markkinoista, koska Tanska,
3425: Hollanti ja muut EEC-maat saavat suoraa vihan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3426: nesten vientitukea sen lisäksi, minkä näiden mai- 1980 tulo- ja menoarvioon 360 000
3427: den elinkeinot saavat epäsuorina tukipalkkioina. markkaa kurkun ja tomaatin vientipyrki-
3428: Ruotsin 50 äyrin suuruisella tuontimaksulla on mysten tukemiseen.
3429: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
3430:
3431: Håkan Malm Ole Norrback
3432: 716 1979 vp.
3433:
3434: Raha-asia-aloite n:o 665.
3435:
3436:
3437:
3438:
3439: ·Manhinen: Määrärahan osoittamisesta Iijokialueen neuvottelu-
3440: kunnan perustamiseksi.
3441:
3442:
3443: E d u s k u n n a 11 e.
3444:
3445: Oulun lääniin kuuluva Iijokilaakson alue, maaperästä on löytynyt malmiesiintymiä, mikä
3446: Lapin läänin ja Kainuun välissä olevana aluee- on johtanut vanadiinin louhintaan Mustavaaran
3447: na, on samanlaisine kehitysalueongelmineen kaivoksesta.
3448: vaikeana työttömyysalueena jäänyt valtion eri- Vaikka pääosa Iijokilaakson kunnista kuuluu
3449: tyiskehittämistoimenpiteiden osalta vaille riit- kehitysalueen I vyöhykkeeseen, on alueen elin-
3450: tävää huomiota. keino- ja yhdyskuntakehitys jäänyt jälkeen Ou-
3451: Iijokilaakson kuntien elinkeinorakenne on lun läänin, puhumattakaan koko maan keski-
3452: liian yksipuolinen. Kuluvan vuoden elokuussa arvokehityksesta.
3453: työttömyys oli Iijokilaakson kunnissa 9,3- Koska viime aikoina on perustettu erillisiä
3454: 17,8 %, kun se samaan aikaan oli Oulun työ- projekteja vaikeimpien kehitysalueiden kehityk-
3455: voimapiirissä 8,5% ja koko maassa n. 5,1 %. sen vauhdittamiseksi, kuten Lappi-, Kainuu- ja
3456: Iijokilaakson alueella on n. 64 000 asukasta, Suomenselkä-projektit, tulisi valtion yhdessä
3457: joista ammatissa toimivia on n. 25 000 hen- maakunnan ja alueen kuntien kanssa ryhtyä
3458: kilöä. erityistoimenpiteisiin myös Oulun läänin koil-
3459: Iijokialueen luonnonvaroista ovat tärkeim- lisosan, Iijokilaakson alueen kuntien elinkeino-
3460: mät laajat metsä-, suo- ja järvialueet, lähes ja yhdyskuntakehityksen edistämiseksi.
3461: 20 000 km2, mikä on noin kaksi kertaa Uuden- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3462: maan läänin kokoinen alue. Se mahdollistaa taen,
3463: maa- ja metsätalouden ja sen sivuelinkeinojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3464: ja tunretuotannon sekä niihin perustuvan 1980 tulo- ja menoarvioon 200 000
3465: jalostusteollisuuden kehittämismahdollisuudet. markkaa lijokialueen neuvottelukunnan
3466: Vaara- ja järvialueet tarjoavat mahdollisuuksia perustamiseksi ja toiminnan rahoittami-
3467: myös matkailun kehittämiseen. Toisaalta myös seksi.
3468: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
3469:
3470: Mauno Manninen
3471: 1979 vp. 717
3472:
3473: Raha-asia-aloite n:o 666.
3474:
3475:
3476:
3477:
3478: Martikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuntokallio-Opiston
3479: toiminnan tukemiseksi.
3480:
3481:
3482: E d u s k u n n a 11 e.
3483: Kuntokallio-Säätiön ylläpitämä Kuntokallio- ratkaisua, on seurauksena opiston tmmmnan
3484: Opisto Sipoossa on vanhustyöhön erikoistunut lamautuminen. Toisena vaihtoehtona olisi opis-
3485: kansanopisto ja kansankorkeakoulu. Opistolle ton käyttötarkoituksen muuttaminen lomakes-
3486: on kesällä 1976 valmistunut uusi lisärakennus, kukseksi tai vastaavaksi. Nämä molemmat
3487: jonka kokonaistilavuus on noin 3 500 m3 ja vaihtoehdot merkitsisivät seitsemän vuoden ajan
3488: kokonaiskustannukset noin 3,5 miljoonaa mark- suoritetun työn menemistä hukkaan, vanhus-
3489: kaa. työn koulutuksen tyrehtymistä ja eläkeläisten
3490: Kuntokallio-Opisten lisärakennuksen raken- opistotoiminnan taantumista. Lisäksi useita
3491: nustyöt jouduttiin suorittamaan taloudellisesti työntekijöitä jäisi työttömiksi.
3492: hyvin vaikeaan aikaan. Rahoitussuunnitelma ei Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
3493: pitänyt paikkaansa ja opisto joutui turvautu- taen,
3494: maan lyhytaikaiseen rahoitukseen ja käyttä-
3495: mään osan käyttövaroistaan laajennustyöhön. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3496: Vaikeimpana ongelmana opistolla on tällä het- 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
3497: kellä rakennuslainoista selviäminen. markkaa Kuntokallio-Opistan toiminnan
3498: Mikäli opiston rahoitusongelmiin ei löydy tukemiseksi.
3499: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
3500:
3501: Olavi Martikainen Arvo Salo
3502: Orvokki Kangas Ritva Laurila
3503: 71S 1979 vp.
3504:
3505: Raha-asia-aloite n:o 667.
3506:
3507:
3508:
3509:
3510: Martikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion karjata-
3511: lousopiston siirtämisestä Peltosalmen maatalousopistoon ai-
3512: heutuvien lisätilojen suunnittelumenojen kattamiseen.
3513:
3514:
3515: E d u s k u n n a 11 e.
3516: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1979 lisärakentamista. Kun asiaa on pidettävä kiireel-
3517: todetaan 29 pääluokan luvun 63, Valtion maa- lisenä, ehdotamme kunnioittavasti,
3518: talousoppilaitokset, perusteluissa seuraavaa:
3519: "Maatalousopetuksen kehittämiseksi Kuopion että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3520: läänin alueella on Kuopion karjatalousopiston 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
3521: toimintaedellytysten parantamiseksi tarkoitus 29.63.74 100 000 markkaa Kuopion
3522: siirtää sen toiminta Peltosalmen maatalousoppi- karjatalousopiston siirtämisestä aiheutu-
3523: laitoksen yhteyteen". Tämän tarkoituksen to- vien lisätilojen suunnitteluun Peltosal-
3524: teuttaminen aiheuttaa Peltosalmen oppilaitok- men maatalousoppilaitokseen.
3525: sella jonkinmääräistä opetus- ja majoitustilojen
3526: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
3527:
3528: Olavi Martikainen Toivo Yläjärvi
3529: V. J. Rytkönen Lauha Männistö
3530: 1979 vp. 719
3531:
3532: Raha-asia-aloite n:o 668.
3533:
3534:
3535:
3536:
3537: Martikainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta läänien
3538: nuorisolautakuntien päätoimisten sihteerien palkkauksesta
3539: aiheutuviin menoihin.
3540:
3541:
3542: E d u s k u n n a II e.
3543:
3544: Maamme nuorisotyön hallintoa kehitettäessä että näihin lääneihin (Keski-Suomen lääni, Ou-
3545: on käynyt selväksi, että opetusministeriö ja val- lun lääni, Turun ja Porin lääni) palkattiin pysy-
3546: tion nuorisoneuvosto ovat liian kaukana siitä västi päätoimiset läänien nuorisosihteerit. Muut
3547: kentästä, joka vastaa nuorisotoiminnan käytän- läänit toimivat edelleen sivutoimisten sihteerien
3548: nöllisestä järjestämisestä. Tästä johtuen opetus- työpanoksen varassa. Nykyinen tilatme estää
3549: ministeriö antoikin jo vuonna 1954 maaherroille mm. sen, että opetusministeriöstä siirrettäisiin
3550: kehotuksen perustaa lääneihin nuorisolautakun- eräitä nuorisotoimen hallintoon liittyviä tehtäviä
3551: nat. Lautakunnat perustettiinkin varsin pian väliportaassa hoidettavaksi.
3552: kaikkiin lääneihin ja niiden toiminnasta saatiin Viime vuosina tilannetta on vaikeuttanut
3553: myönteisiä kokemuksia. Läänien nuorisolauta- lisäksi vielä se, että läänien nuorisolautakuntien
3554: kuntien asema vakinaistettiin 10 päivänä tam- yleiset nuorisopoliittiset tehtävät ovat lisäänty-
3555: mikuuta 1975 annetulla asetuksella ( 16/75). neet. Näistä ovat selvimpänä esimerkkinä laajan
3556: Edellä mainitun asetuksen 1 §:n mukaan nuorisotyöttömyyden aiheuttamat lisätoimenpi-
3557: opetusministeriön ja lääninhallituksen apuna toi- teet. Sekä nuorten työllistämiseen tähtääviä toi-
3558: mivan läänin nuorisolautakunnan tehtävänä on menpiteitä että työttömien nuorten aktivointiin
3559: nuorisotyön ja nuorisotoiminnan edistäminen lää- tähtääviä toimenpiteitä ovat läänien nuorisolau-
3560: nissä. Saman asetuksen 11 §:n mukaan lauta- takunnat suorittaneet runsaasti.
3561: kunnalla on nuorisopolitiikkaan ja julkiseen hal- Lautakunnan toiminnan ja työmäärän kas-
3562: lintoon perehtynyt sihteeri. Sihteereinä toimivat vaessa on jouduttu tilanteeseen, jossa ei enää
3563: useimmissa tapauksissa läänien pääkaupunkien tulla toimeen Sivutoimisten sihteerien työpa-
3564: palveluksessa olevat nuorisotoimen johtavat vir- noksella. Mikäli tilanne jatkuu nykyisellään,
3565: kamiehet oman toimensa ohella. Nuorisotoimen joudutaan toimintaa supistamaan niissä lää-
3566: lainsäädännön kehittymisen myötä ovat myös neissä, joissa ei ole päätoimista työvoimaa.
3567: läänien nuorisolautakuntien tehtävät voimak- Nuorisotoimen ajankohtaisten tehtävien ja
3568: kaasti lisääntyneet. Laki kuntien nuorisolauta- työn kehittymisen kannalta ei tätä voida pitää
3569: kunnista ja kuntien nuorisotyöhön annettavasta oikeana.
3570: valtionavusta sekä laki valtakunnallisen nuoriso- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
3571: työn valtionavusta piirijärjestöjen osalta vaati- nioittaen,
3572: vat jatkuvaa ohjaus-, neuvonta- ja valvontatyötä
3573: läänien nuorisolautakunnilta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3574: Uuden tilanteen johdosta opetusministeriö 1980 tulo- ;a menoarvioon momentille
3575: ryhtyi 70-luvun alussa kokeilemaan läänien nuo- 29.91.51 500 000 markan määrärahan
3576: risolautakuntien toiminnan järjestämistä päätoi- käytettäväksi läänien nuorisolautakuntien
3577: misten sihteerien työpanoksen avulla. Kokeilu päätoimisten sihteerien palkkauksesta ai-
3578: suoritettiin kolmessa läänissä ja se johti siihen, heutuviin menoihin.
3579: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
3580:
3581: Olavi Martikainen Seppo Tikka
3582: Ilkka Kanerva Ole Norrback
3583: 720 1979 vp.
3584:
3585: Raha-asia-aloite n:o 669.
3586:
3587:
3588:
3589:
3590: Mattila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ammattikasva-
3591: tushallitukselle keskiasteen uudistuksen tutkimus- ja kehittä-
3592: mistoimintaan.
3593:
3594:
3595: E d u s k u n n a 11 e.
3596:
3597: Ammattikasvatushallitukseen on 1. 3. 1979 että momentin 29.86.29 käyttösuunnitelmaan
3598: perustettu suunnittelu- ja kehittämisosasto, lisätään alamomentti "keskiasteen uudistuksen
3599: jonka opetussuunnitelmatoimiston tehtäviin kuu- tutkimus- ja kehittämistoiminta" sekä momentin
3600: luu ammatillisen opetuksen pedagoginen kehit- perusteluihin myös momentilla 29.99.22 oleva
3601: täminen ja kokeilu sekä ammatteja ja opetus- maininta, että määräraha voidaan käyttää työ-
3602: suunnitelmien kehittämistä koskeva selvittely- suhteisen henkilöstön palkkaamiseksi määräai-
3603: ja tutkimustyö. Myös määrällisen suunnittelun kaisiin keskiasteen uudistuksen aiheuttamiin
3604: ja oppimateriaalitoiminnan alueella on tutkimus- edellä tarkoitettuihin tehtäviin. Määrärahan
3605: ja kehittämistoiminnan tarvetta. Ammattikasva- siirto yksinkertaistaa käsityksemme mukaan hal-
3606: tushallituksella ei ole käytössään määrärahoja linnollista byrokratiaa, koska nykyisin määrä-
3607: tutkimus- ja kehittämistoimintaan lukuunotta- rahaa käyttävät korkeakoulut, tutkimuslaitokset
3608: matta ajankohtaisia muutostarpeita palvelevaa ym. joutuvat ensin kääntymään keskusviraston
3609: opetussuunnitelmien uusintamäärärahaa. Kaikki puoleen ja määrärahan tultua myönnetyksi se
3610: muut projektit on rahoitettu opetusministeriön on maksatettu keskusviraston välityksellä. Esit-
3611: käytössä olevilla määrärahoilla. Kun käsityk- tämämme toimenpide olisi siten yleisten hallin-
3612: semme mukaan keskiasteen uudistukseen liitty- non yksinkertaistamispyrkimysten mukainen.
3613: viä tutkimus- ja kehittämisprojekteja tulisi käyn- Nykyinen moniportainen käsittely viivyttää rat-
3614: nistää kiinteämmässä yhteydessä koulutuksen kaisevasti tärkeiden tutkimus- ja kehittämispro-
3615: toimeenpanoon sekä myös ohjata ja valvoa riit- jektien käynnistymistä ottaen huomioon vielä,
3616: tävästi, mihin ammattikasvatushallituksen uusi että määrärahat voidaan myöntää vain vuodeksi
3617: organisaatio tarjoaa edellytykset, olisi tarkoituk- kerrallaan. Samalla katsomme, että momentilta
3618: senmukaista, että keskusvirastolla olisi nykyistä 29.99.22 voitaisiin siirtää momentille 29.86.29
3619: suurempi vaikutusmahdollisuus määrärahojen 600 000 markkaa, joten valtiolle ei aiheutui-
3620: käyttöön. Tästä syystä esitämme, että momen- si lisäkustannuksia.
3621: tilta 29.99.22 (koulutuksen suunnittelu, alamo-- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3622: mentti ammattikasvatushallituksen alaisen kou-
3623: lutuksen kehittäminen) siirretään hallituksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3624: esittämästä 1 278 300 markan suuruisesta mää- 1980 tulo- ia menoarvioon momentille
3625: rärahasta 600 000 markkaa ammattikasvatushal- 29.86.29 lisäyksenä 600 000 markkaa
3626: lituksen käytettäväksi momentille 29.86.29 kes- ammattikasvatushallitukselle käytettä-
3627: kiasteen uudistuksen edellyttämään tutkimus- väksi keskiasteen uudistuksen vaatimaan
3628: ja kehittämistoimintaan. Samalla ehdotetaan, tutkimus- ;a kehittämistoimintaan.
3629: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
3630:
3631: Kalevi Mattila Martti Ursin Markus Aaltonen
3632: 1979 vp. 721
3633:
3634: Raha-asia-aloite n:o 670.
3635:
3636:
3637:
3638:
3639: Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta kahdenväliseen lahja-
3640: muotoiseen kehitysapuun Angolalle.
3641:
3642:
3643: Eduskunnalle.
3644:
3645: Angolan Kansantasavalta on käynyt läpi sekä Angolalla on siis kaikki edellytykset kehi-
3646: erittäin vaikean siirtomaakauden että pitkällisen tykseen, sen jälkeen kun nykyinen vaihe on
3647: taistelun verrattuna useimpiin muihin Afrikan ylitetty. Tässä mahdollisesti pitkään jatkuvassa
3648: valtioihin. Tuona aikana tuhoutuivat maan tuo- vaiheessa se tarvitsee välttämättä apua. Maassa
3649: tantolaitokset ja infrastruktuuri lähes täydelli- on myös hallinto, joka pyrkii koko kansaa käsit-
3650: sesti. tävään kehitykseen. Pitkäntähtäimen suunnitel-
3651: Vaikka Angola on osittain ollut kehittynyt ja mia ollaan tehty ja tehdään. Maasta pyritään
3652: vaikka maassa on paljon luonnonrikkauksia, on juurimaan pois alikehityksen syyt, eikä pinta-
3653: kansan elintilanne ollut edelleen vaikea. Kuten puolisesti lieventämään sen seurauksia. Kehitys
3654: Mosambikissa oli lukutaidottomuus Angolassa- sen joka vaiheessa koituu koko kansan hyväksi.
3655: kin yli 90 %. Angola on osoittanut suurta kiinnostusta kau-
3656: Angolan kehityksen näköalat ovat siis erit- pan kehittämiseksi Suomen kanssa. Sen luonnon-
3657: täin vaikeat. Kuitenkaan Suomi ei auta maata varat merkitsevät, että siitä voi tulevaisuudessa
3658: ollenkaan. Osittain pitkälle kehittynyt tuotanto- muodostua merkittäväkin kauppakumppani,
3659: elämä on joko rauniona tai pysähdyksissä. Sama- mistä Ruotsista on jo nyt hyviä kokemuksia.
3660: ten ei ole vielä ollut mahdollista hyödyntää Kehitysyhteistyömme rakentaisi osaltaan näiden
3661: kaikkia maasta löytyviä luonnonrikkauksia. edellytysten syntymistä.
3662: Ensin on korjattava ja saatava jaloilleen tuhou- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3663: tunut tuotantokapasiteetti. Tämä edellyttää val-
3664: tavia varoja. Myös oman koulutetun työvoiman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3665: suhteen on suuria vaikeuksia - portugalilaiset 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
3666: olivat lähes kokonaan pitäneet itsellään ammat- 24.30.67 lisäyksenä 7 000 000 markkaa
3667: titaitoa vaatineet työalat. Tämä työvoima on suu- kahdenväliseen lahjamuotoiseen kehitys~
3668: relta osin jättänyt maan. Angolan on siis koulu- apuun käytettäväksi kehitysyhteistyöhön
3669: tettava kansa uudestaan, ennen kuin tuotanto- Angolan kanssa.
3670: kapasiteettia voidaan alkaa käyttää.
3671: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
3672:
3673: Marjatta Mattsson Terhi Nieminen-Mäkynen Irma Rosnell
3674: E.-J. Tennilä Aarne Koskinen Tellervo Koivisto
3675: Mikko Kuoppa Seppo Toiviainen Kaarina Suonio
3676: P. Puhakka
3677:
3678:
3679:
3680:
3681: 91 0879007181
3682: 722 1979 vP·
3683:
3684: Raha-asia-aloite n:o 671.
3685:
3686:
3687:
3688:
3689: .· Mattsson ym.: Määrl(rahan osoittamisesta kahdenväliseen lahja-
3690: muotoiseen kehitysapuun Mosambikille.
3691:
3692:
3693: E d u s kun 'n a 11 e.
3694:
3695: Mosambik on Suomen kahdenvälisen kehitys- nen hetkellisesti. Siksi ei maalle rtiyönnetty ·.apu
3696: yhteistyön piirissä, mutta maan kehityksen kan- mene hukkaan.
3697: nalta on. tärkeätä, .että' voitaisiiri taata. tämän Erityisesti keskitytään Mosambikissa koulu-
3698: jatkuvuus, sillä Mosambikin kehityssuunnitel- tusolojen ja yleensä lapsen aseman parantami-
3699: mat tehdään pitkällä tähtäimellä. seen terveydenhuollon, ruokailon jne. kohdalla.
3700: Mosambik on siirtomaakauden jäljiltä yksi Tämä on omiaan luomaan myös pysyvät puitteet
3701: alikehittyneimmistä maista Afrikassa, jossa luku- hyvinvoinnin kokonl:tisvaltaiselle kasvulle. Tällä
3702: taidottomuus oli esim. yli 90 %. Siirtomaasota alalla on maa kuitenkin myös suhteellisen riip-
3703: :vaikeutti tätä tilannetta entisestään. Maassa ei puvainen avusta varsinkin alkuvaiheessa, mm.
3704: ole vielä löydetty merkittäviä luonnonrikkauk- opetusmateriaalin suhteen. Laajamittainen työ
3705: sia, jotka voisivat helpottaa kehityksen nopeut- juuri opetuksen, myös aikuiskasvatuksen muo-
3706: tamista. dossa, synnyttää suurta paperintarvetta, jota
3707: Mosambik on kuitenkin samalla maa, jolla on Mosambik ei pysty tässä vaiheessa itse paljoa-
3708: edellytyksiä kehitykseen. Maassa on toteutettu kaan tuottamaan. Tämä onkin alue, jossa Suomi
3709: kansanvalta ja sen johto pyrkii epäilemättä aja- pystyisi erityisesti maata auttamaan .
3710: maan koko kansan asiaa. Rakennustyön tulokset . Edelläolevan perusteella ehdotamme,
3711: jaetaan koko kansan kesken ja jokainen askel
3712: eteenpäin luo välittömästi paremmat elinolosuh- että Eduskunta ortaisi valtion vuoden
3713: teet kansalle. 1980 tulo- ja menoarvioon 7 000 000
3714: Mosambikissa tehdään yksityiskohtaiset pit- markkaa kahdenväliseen lahjamuotoiseen
3715: käntähtäimen suunnitelmat, joiden tavoitteina kehitysapuun käytettäväksi kehitysyhteis-
3716: ovat pysyvät tulokset, eikä ainoastaan ongel- työhön Mosambikin kanssa.
3717: mien seurausten lieventäminen tai helpottami-
3718: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
3719:
3720: Marjatta Mattsson Mikko Kuoppa Terhi Nieminen-Mäkynen
3721: Irma Rosnell Aarne Koskinen Seppo Toiviainen
3722: E.-J. Tennilä Tellervo Koivisto P. Puhakka
3723: Kaarina Suonio
3724: 1979 vp. 723
3725:
3726: Raha-asia-aloite n:o 672.
3727:
3728:
3729:
3730:
3731: · Mattsson yni.: Määrärahan osoittamisesta Palestiinan vapautus-
3732: järjestölle · annettavaan humanitaariseen apuun.
3733:
3734:
3735: E,d u s. k u n n a 11 e.
3736: _Palestiinan arabikansa on jo yli kahden vuo- PLO:n Palestiinan arabikansan ainoaksi lailli-
3737: sikymmenen ajan kamppaillut kansallisen itse- seksi edustajaksi.
3738: määräämisoikeutensa puolesta. Palestiinalaisten Lähi-Idän kriisin pysyvän ja rauhanomaisen
3739: oikeus itse määrätä omista asioistaan on kan- ratkaisun mahdollisuudet olennaisesti riippuvat
3740: sainvälisesti tunnustettu mm. useissa YK:n siitä, että Palestiinan arabikansan lailliset ja
3741: yleisistuntojen ja turvallisuusneuvoston päätös- kansalliset oikeudet tunnustetaan. Presidentti
3742: lauselmissa. Kekkonen totesi 19. 12.1973: "Mitään pysyvää
3743: Palestiinalaisten todellinen edustaja on Pa- rauhanomaista ratkaisua Palestiinassa ei ole-
3744: lestiinan vapautusjärjestö PLO, joka 70-luvun kaan saavutettavissa ilman että Palestiinassa
3745: alussa on organisoinut kaikki merkittävät pales- alunperin asuville arabeille tehdään oikeutta."
3746: tiinalaiset vastarintajärjestöt yhteisen lipun alle Palestiinan arabiväestö elää suurissa vaikeuk-
3747: taisteluun Israelin sionistista miehitys- ja ter- sissa. Se joutuu kärsimään Israelin aseellisten
3748: rorivaltaa vastaan. hyökkäysten ja terroritoimien johdosta. Koko-
3749: Arabimaissa PLO on yleisesti tunnustettu nainen sukupolvi on saanut varttua pakolaislei-
3750: Palestiinan arabikansan ainoaksi lailliseksi edus- rien ankarissa oloissa. Palestiinan arabiväestö
3751: tajaksi. PLO on Palestiinan Kansallisneuvoston tarvitsee kaikkea mahdollista humanitaarista
3752: kautta arabimaiden välisen parlamenttiliiton jä- apua. Siihen voisi käyttää varoja, joita Suomi
3753: sen, se on tunnustettu palestiinalaisten ainoaksi myöntää IDA:lle ja joita käytetään usein kan-
3754: ·lailliseksi edustajaksi· arabimaiden huippuko- sojen itsemääräämisoikeutta vastaan.
3755: kouksissa. PLO:ntoimintaohjelman mukaan jär- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
3756: jestö pyrkii päämääräänsä aseellisen vastarinnan
3757: lisäksi poliittisin ja diplomaattisin keinoin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3758: PLO:n nauttimaa kansainvälistä arvonantoa 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
3759: kuvaa myös se, että järjestö osallistuu huomat- 24.30.69 3 000 000 markkaa humani-
3760: taviin kansainvälisiin konferensseihin. taarista apua varten Palestiinan vapau-
3761: Uusi merkittävä vaihe palestiinalaisten asiassa tusjärjestölle PLO:lle.
3762: alkoi kun YK 29. yleisistunnossaan tunnusti
3763: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979;
3764:
3765: Marjatta Mattsson P. Puhakka Kaarina Suonio
3766: E.-J. Tennilä Aarne Koskinen Anna-Liisa Hyvönen
3767: Mikko Kuoppa Terhi Nieminen-Mäkynen Ulla-Leena Alppi
3768: Seppo Toiviainen Tellervo Koivisto Irma Rosnell
3769: 724 1979 vp.
3770:
3771: Raha-asia-aloite n:o 673.
3772:
3773:
3774:
3775:
3776: Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Mrikan Kansallis-
3777: kongressille (ANC) annettavaan humanitaariseen apuun.
3778:
3779:
3780: E d u s k u n n a 11 e.
3781:
3782: Tilanne eteläisessä Afrikassa on viime vuo- siksi kohteiksi. Näitä varten on ANC katsonut
3783: sien aikana nopeasti kiristynyt ja rotusortohal- velvollisuudekseen rakentaa kouluja, jotta nuoret
3784: Jitusten terrori· kansoja vastaan lisääntynyt. voisivat, ensimmäistä kertaa elämässään, saada
3785: Tämä pätee myös Etelä-Afrikan Tasavallassa. kunnon koulutusta.
3786: Etelä-Mrikassa on vastarintaliike ANC:n joh- Koulut ovat kuitenkin kalliita rakentaa -
3787: dolla voimistunut hallituksen apartheid-politiik- niin kuin on myös pakolaisten henkinen ja
3788: kaa vastaan. Hallituksen vastaus tähän on ollut aineellinen ylläpito. ANC onkin kääntynyt maail-
3789: otteiden koventaminen kaikkia apartheidin vas- man yleisen mielipiteen puoleen saadakseen apua
3790: taisia liikehdintöjä vastaan. Tyrmistyttävä esi- mm. koulutusohjelmalleen. Myös Suomessa suo-
3791: merkki tästä oli todistetusti syyttämän isän- ritetaan keräyksiä ANC:n humanitaarisen toi-
3792: .maanystävän Salomon Mahlangun hirttäminen minnan tueksi.
3793: murhasta syytettynä viime keväänä. Suomella on päätös humanitaarisesta avusta
3794: Hallituksen lisääntyneen väkivallan seurauk- ANC:lle. Tähän mennessä tästä avusta vain vä-
3795: sena on myös pakolaisvirta Etelä-Afrikasta no- häinen osa on toteutunut. Sen vuoksi on nyt pää-
3796: peasti kasvanut. Pakolaisia tulee niin Angolaan, tettävä ttmtuvasta avusta sen tarpeen vain lisään-
3797: Sambiaan, Tansaniaan kuin Mosambikiinkin. nyttyä.
3798: Heitä varten on ANC joutunut pystyttämään Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
3799: useita leirejä eri maissa.
3800: Yhä suurempi osa pakolaisista on nuoria, että Eduskunta ottaisi valtion vuodetz
3801: jotka erityisen aktiivisesti ovat viime aikoina 1980 tulo- ia menoarvioon 1 500 000
3802: reagoineet rotusortopolitiikkaan ja sen vuoksi markkaa Afrikan Kansdlliskongressille
3803: · niyös ovat joutimeet hallituksen terrorin keskei- (ANC) atmettavaan tukeen.
3804: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
3805:
3806: Marjatta Mattsson Mikko Kuoppa Terhi Nieminen-Mäkynen
3807: Irma Rosnell Seppo Toiviainen Tellervo Koivisto
3808: E.-J. Tennilä P. Puhakka Kaarina Suonio.
3809: Aarne Koskinen
3810: 1979 vp. 725
3811:
3812: Raha-asia-aloite n:o 674.
3813:
3814:
3815:
3816:
3817: Mattsson yttl~: Määrärahan osoittamisesta Lounais-Afrikan Kan-
3818: san Järjestölle (SWAPO) annettavaan humanitaariseen
3819: apuun.
3820:
3821:
3822: E d u s k u n n a 11 e.
3823:
3824: Suomi on antanut humanitaarista apua pyrkii rakentamaan pakolaisille myös kouluja ja
3825: SWAPOlie aikaisemminkin, ja on tärkeätä, että vanhemmille mm. työpajoja.
3826: liikkeen humanitaarisen toiminnan jatkuvuuden Etelä-Afrikka on myös siirtynyt jatkuviin
3827: turvaamiseksi tätä apua jatketaan. pommituksiin pakolaisleirejä vastaan. Lähes päi·
3828: On todettava ilolla se apu, jota Suomi mm. vittäin suorittavat Etelä-Afrikan lentokoneet
3829: stipendien muodossa on jo antanut. lentoja Angolan yli ja tyhjentävät sen alueelle
3830: Apua tulisi kuitenkin välttämättä lisätä. Ti- tappavaa lastiaan. Tästä syystä ovat monet leirit
3831: lanne eteläisessä Afrikassa on tullut entistä vai- ja koulut tuhoutuneet - paljon on rakennettava
3832: keammaksi mm. YK:n neuvotteluyritysten ka- uudestaan. Tuhansia pakolaisia on vaikeasti haa-
3833: riuduttua Etelä-Afrikan torjuttua kaikki yrityk- voittuneina, minkä takia SWAPO on joutunut
3834: set ratkaisuun Namibiassa. kehittämään lääkintähuoltoaan, jonka tarpeet
3835: Etelä-Afrikka on aloittanut ennennäkemättö- ovat valtavat.
3836: män laajan uuden väkivalta-aallon Namibiassa. Näistä syistä on apua SWAPOlle tuntuvasti
3837: Viime kuukausien aikana on useita kymmeniä lisättävä. Suomen nuorison suuri voimainpon-
3838: tuhansia suljettu keskitysleireihin, kyliä tuhottu nistus, Taksvärkkikeräys, on merkinnyt jo
3839: ja kansan. elinolosuhteet muodostuneet entistä suurta tukea. Mutta sekään ei tietenkään riitä.
3840: sietämättömämmiksi. Suomen valtion on myös tultava mukaan entistä
3841: Tämä on johtanut myös SWAPOn humanitaa- suuremmalla panoksella.
3842: risten tehtävien nopeaan kasvuun. Yhä uusia Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3843: pakolaisia pakenee rajan yli, ennen kaikkea
3844: Angolaan. Suurin osa heistä on lapsia. Pakolai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3845: sille tarvitaan vaatteita, elintarvikkeita ja muita 1980 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
3846: välttämättömyystarvikkeita. Samalla SWAPO markkaa Lounais-Afrikan Kansan Jär-
3847: jestölle (SWAPO) annettavaan tukeen.
3848: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
3849:
3850: Marjatta Mattsson Seppo Toiviainen Tellervo Koivisto
3851: Irma Rosnell P. Puhakka Terhi Nieminen-Mäkynen
3852: E.~J. Tennilä Aarne Koskinen Kaarina Suonio ·
3853: Mikko Kuoppa Anna-Liisa Hyvönen
3854: 726 1979 vp.
3855:
3856: Raha-asia-aloite n:o 675.
3857:
3858:
3859:
3860:
3861: Mattsson ym..: Määrärahan osoittamisesta Zimbabwen Isänmaal-
3862: liselle Rintamall~ annettavaan tukeen.
3863:
3864:
3865: E d u s k u n n a 11 e.
3866:
3867: Tilanne Rhodesiassa on kaikista neuvotte- Selvää on, ettei Isänmaallinen Rintama pysty
3868: luista huolimatta tämän vuoden aikana nopeasti ilman apua hoitamaan näitä tehtäviään.
3869: huonontunut. Vallanpitäjät pyrkivät lähes täy- Vapautusliike on lisäksi joutunut aloittamaan
3870: dellisesti tyhjentämään maaseudun, sen asuk- myös maan sisällä yhä suuremmassa määrin huo-
3871: kaat siirretään "suojattuihin kyliin", käytännössä lenpidon maaseudun asukkaista, heidän tervey-
3872: keskitysleireihin. Sairaalat, koulut, kaupat ym. denhuollostaan jne. Liike joutuu myös huoleh-
3873: (mm. lähetystyöntekijöiden hallinnossa olevat timaan elintarvikkeiden toimittamisesta näille
3874: sairaalat) suljetaan, jotta asukkaat joutuisivat alueille.
3875: muuttamaan pois. Rokotuskampanjat on lähes Nuorison taksvärkkikeräys meni juuri näihin
3876: kokonaan lakkautettu. Maataloustuotanto on kohteisiin, kuten esim. liikkeen kouluille Sam-
3877: taantumassa, minkä seurauksena nälänhätä kas- biassa. Tämä kansalaisten tuki helpottaa paljolti
3878: vaa. Samalla ovat Rhodesian armeijan terroriteot tilannetta, mutta ei tietenkään riitä pitkälti;
3879: kansaa kohtaan lisääntyneet. Lisää apua tarvitaan nopeasti, kysymys on kym-
3880: Tämä kaikki on merkinnyt Isänmaalliselle Rin- menistä tuhansista pakolaislapsista.
3881: tamalle kasvavia humanitaarisia tehtäviä. Pako- On myös syytä muistuttaa, että Kalevi -Sorsa
3882: laisia ylittää rajan tuhatmäärin kuukausittain. pääministerikaudellaan vieraili vuonna 1978
3883: Heidät siirretään Isänmaallisen Rintaman lei- yllämainituilla leireillä ja vierailun· yhteydessä
3884: reille liikkeen huollettaviksi. Pakolaiset, joista luvattiin pakolaisille apua. Tätä ei ole kuiten"
3885: hyvin suuri osa on lapsia, tarvitsevat päivittäin kaan vielä missään muodossa toteutettu.
3886: valtavia määriä ruokaa, vaatteita, terveydenhuol- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
3887: toa jne.
3888: Lisäksi on esim. ZAPU Sambiassa ottanut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3889: tehtäväkseen luoda kaikille edellytykset koulun- 1980 tulo- ;a menoarvioon momentille
3890: käyntiin~ mikä myös on toteutettu. Eri leirien 24.30.69 1 500 000 markkaa Zimbabwen
3891: yhteyteen ZAPU on rakentanut suuria kouluja, Isänmaalliselle Rintamalle annettavaan
3892: joissa eräissä opetetaan jopa yli 10 000 lasta. apuun.
3893: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979~
3894:
3895: Marjatta .Mattsson ' Seppo Toiviainen Terhi Nieminen-Mäkynen
3896: Ed. Tennilä P. Puhakka Tellervo Koivisto
3897: Mikko Kuoppa Aarne Koskinen Kaarifla Suonio
3898: Irma Rosnell
3899: 1979 vp~ 727
3900:
3901: Raha-asia-aloite n:o 676.
3902:
3903:
3904:
3905:
3906: Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta kiireellisiin avustuk-
3907: siin humanitaarisen avun antamiseksi kehitysmaille.
3908:
3909:
3910: E d u s k u n n a 11 e.
3911:
3912: . Viime aikoina kehitys on osoittanut, että määrin lisääntyviin tapauksiin kuin nimellisesti.
3913: kehitysmaat joutuvat kansallisen itsenäisyy- Toisaalta maamme kansainvälinen arvovalta ja
3914: tensä saavuttamisen jälkeen tai sen puolusta- sen omaksumat periaatteet asettavat sille ehtistä
3915: miseksi käytävässä taistelussa mittaamattomien suuremmat velvoitteet osallistua näiden ongel-
3916: taloudellisteh ja yhteiskunnallisten ongelmien mien ratkaisemiseen koko kansainvälisen kehi-
3917: eteen, jotka ovat seurausta kansallisten diktatuu- tyksen nimissäkin.
3918: rien ja kansainvälisen imperialismin harjoitta- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
3919: masta politiikasta. Kehitysmaiden jälleenraken-
3920: nustyössä asettuvat polttavimmiksi ongelmiksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3921: väestön ravintohuollon ja muiden perustarpeiden 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
3922: edellytysten luominen ja kansallisen, riippumat- 24.30.69 lisäyksenä 60 000 000 mark-
3923: toman talouden perustan luominen. Näissä kaa, mistä 20 000 000 markkaa kiireelli-
3924: maissa, joiden lukumäärä tulevaisuudessa kasvaa sen avun antamiseksi Vietnamin So-
3925: voimakkaasti, uhkaavat nälänhätä ja epidemiat, sialistiselle Tasavallalle luonnon ja so-
3926: joiden poistaminen on perusedellytys kansallisen dan tuhojen seurausten helpottamiseen;
3927: jälleenrakennustyön käynnistämiselle. 15 000 000 markkaa Kamputshealle nä-
3928: Suomen kehitysyhteistyössä ovat kiireellisiin länhädän ja epidemioiden torjumiseksi~
3929: avustuksiin tähdätyt humanitaarisen avun määrä- Nicaragualie 15 000 000 markkaa sodan
3930: rahat olleet sitä luokkaa, ettei maallamme ole tuhojen korjaamiseen ja maan iälleenra-
3931: ollut valmiutta reagoida kehitysyhteistyöpoliit- kentamiseen sekä 10 000 000 markkaa
3932: tisten periaatteidensa mukaisesti näihin suurta muita kohteita varten.
3933: inhimillistä kärsimystä aiheuttaviin, kiihtyvässä
3934: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
3935:
3936: Marjatta Mattsson Mikko Kuoppa Terhi Nieminen-Mäkynen
3937: Irma Rosnell Aarne Koskinen Seppo Toiviainen
3938: E.-J. Tennilä Tellervo Koivisto P. Puhakka
3939: Kaarina Suonio
3940: 728 1979 vp.
3941:
3942: Raha-asia-aloite n:o 677.
3943:
3944:
3945:
3946:
3947: Mattsson ym.: Korotc;tun määrärahan osoittamisesta työturvalli-
3948: suuslain vaatimusten toteuttamiseen valtion työpaikoilla.
3949:
3950:
3951: E d u s k u n n a II e.
3952:
3953: Valtion· työpaikoilla suoritetuissa tarkastuk- Vaikka valtion työpaikkojen työolosuhteita ei
3954: sissa työsuojelutarkastajat ovat havainneet run- ole vielä kokonaisuudessaan kartoitettu, on jo
3955: saasti epäkohtia valtion palveluksessa olevien nyt tiedossa olevat pahimmat epäkohdat pois-
3956: työntekijöiden työoloissa. Useilla työpaikoilla tettava. Koska määrärahoja ei ole varattu näiden
3957: ei työympäristö täytä työturvallisuuslain ( 299/ epäkohtien poistamiseksi riittävästi virasto- ja
3958: 58) vaatimuksia. Määräyksiä epäkohtien pois- laitoskohtaisesti, tulisi varata yleinen kaikkia
3959: tamisesta on usein laiminlyöty vetoamalla mää- virastoja koskeva määräraha, joka käytettäisiin
3960: rärahojen puutteeseen. Myös valtion työnteki- ohjeiden ja määräysten vastaisten pahimpien
3961: jöitä edustavat järjestöt ovat toistuvasti joutu- epäkohtien poistamiseen.
3962: neet kiinnittämään huomiota valtion työpaik- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
3963: kojen epäkohtiin, kuten heikkoon turvallisuus- nioittaen,
3964: tasoon ja työterveyshuollon sekä henkilöstötilo-
3965: jen puutteisiin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3966: Valtion tulisi työnantajana olla myönteisenä 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
3967: esimerkkinä muille työnantajille. Tämä edellyt- 28.80.22 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
3968: tää riittävien määrärahojen myöntämistä val- työturvallisuuslain vaatimusten toteutta~
3969: tion virastojen ja muiden laitosten työolojen miseen valtion työpaikoilla.
3970: parantamiseen.
3971: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
3972:
3973: Marjatta Mattsson Jacob Söderman P. Puhakka
3974: Mikko Kuoppa Sten Söderström Aarne Koskinen
3975: Seppo Toiviainen E.-J. Tennilä Tellervo Koivisto
3976: Ensio Laine Irma Rosnell
3977: 1979 vp. 729
3978:
3979: Raha-asia-aloite n:o 678.
3980:
3981:
3982:
3983:
3984: Mattsson ym.: Maårärahan osoittamisesta kansainvälisen politii-
3985: kan apulaisprofessorin viran perustamiseen Tampereen yli-
3986: opistoon.
3987:
3988:
3989: E d u s k u n n a 11 e.
3990:
3991: Kansainvälisen politiikan opetuksen yleinen väksi on perusteltua resurssien sijoittelua ajatel-
3992: tarpeellisuus on mitä ilmeisintä Suomen lisään- len siksi, että Politiikan tutkimuksen laitos
3993: tyvien kansainvälisten yhteyksien ja maan har- yhdessä Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitoksen
3994: joittaman laaja-alaisen ja aloitteellisen ulkopoli- kanssa selvästi kattaa pääosan kansainvälisen
3995: tiikan vuoksi. Opetustoimessa yhdeksi keskei- politiikan ja erityisesti Suomen ulkopolitiikan
3996: seksi tavoitteeksi on asetettu kansainvälisyyskas- tutkimuskapasiteetista koko maassa. ·
3997: vatus, jota kansainvälisen politiikan opetus ni- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3998: menomaan palvelee. Tiedotusalan koulutuksessa
3999: oppiaine on yhtä lailla tärkeä. Koko maan opet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4000: tajavoimat kansainvälisessä politiikassa ovat erit- 1980 tulo- ja menoarvioon · momentille
4001: täin puutteelliset. Professorin virkoja on kaik- 29.10.01lisäyksenä 31 000 markkaa kan-
4002: kiaan vain kaksi, apulaisprofessoreja ei ole sainvälisen politiikan apulaisprofessorin
4003: yhtään. Tampereen yliopiston kehittäminen ope- viran perustamista varten Tampereen
4004: tuskapasiteetiltaan vähimmäisvaatimukset täyttä- yliopistoon 1. 9. 1980 lukien.
4005: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1979.
4006:
4007: Marjatta Mattsson Ulla-Leena Alppi Antero Juntumaa
4008: Mikko Kuoppa Pentti Lahti-Nuuttila Tellervo Koivisto
4009:
4010:
4011:
4012:
4013: 92 08790 7181
4014: 730 1979 vp!
4015:
4016: Raha-asia-aloite n:o 679.
4017:
4018:
4019:
4020:
4021: Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjastotieteen ja infor-
4022: matiikan apulaisprofessorin viran perustamiseen Tampereen
4023: yliopistoon.
4024:
4025:
4026: E d u s k u n n a 11 e.
4027:
4028: Kirjastotieteen ja informatiikan opp1ameen alan koulutuksesta maassamme. Apulaisprofes-
4029: sisällöllisen laajuuden vuoksi nykyisten opettaja- sorin viran perustaminen lisäisi laitoksen edelly-
4030: resurssien opetus ei kata tyydyttävällä tavalla tyksiä kehittää perus- ja jatkokoulutusta sekä
4031: koko kirjastotieteen ja informatiikan opetuksen parantaisi laitoksen heikkoa pääaineopiskelija-
4032: ja tutkimuksen alaa varsinkaan syventäviä ja opettajasuhdetta ( 1:38).
4033: jatko-opintoja ajatellen. Apulaisprofessoria tar- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4034: vitaan alan jatkokoulutuksen ja tutkimuksen
4035: kehittämiseen. Myös kirjasto- ja informaatiopal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4036: veluiden koulutusohjelman ·syventävien opinto- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
4037: jen tyydyttävä läpivienti edellyttää professori- 29.10.01 lisäyksenä 31 000 markkaa kir-
4038: tason lisäresursseja. Varsinkin laudaturtason jastotieteen ja informatiikan apulaispro-
4039: opetus ja tutkielmien ohjaus on kärsinyt kor- fessorin viran perustamista varten T am-
4040: keimman opettajavoimap puutteesta. Kirjasto- pereen yliopistoon 1. 9. 1980 lukien.
4041: tieteen ja informatiikan laitoksella on päävastuu
4042: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1979.
4043:
4044: Marjatta Ma~tsson: Ulla-Leena Alppi Pentti Lahti-Nuuttila
4045: Mikko Kuoppa Antero Juntumaa
4046:
4047:
4048:
4049:
4050: ...
4051: ~-
4052: 1979 vp; 731
4053:
4054: Raha-asia-aloite n:o 680.
4055:
4056:
4057:
4058: Mattsson ,ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen yliopiston
4059: kirjastopalvelujen kehittämiseen.
4060:
4061:
4062:
4063: E d u s k u n n a II e.
4064:
4065: Tampereen yliopiston kirjaston henkilökunta siin käyttäjäkunnan tarpeiden tasolle; Välittö-
4066: ei riitä hoitamaan kirjastonkäytön ohjausta edes mäksi . vähimmäistavoitteeksi voidaan asettaa
4067: nykyisin saati tulevaisuudessa, jolloin tutkin- muiden vastaavien kirjastojen tason saavuttami-
4068: nonuudistus tulee edellyttämään entistä perus- nen.
4069: teellisempaa ja laajempaa kirjaston ja informaa- Tampereen yliopiston kirjastopalvelujen ke-
4070: tiovälineiden käytön opetusta. hittämiseksi tarvittava 128 000 markan määrä-
4071: Jotta kasvatustieteiden osastokirjastoa voi- raha koostuu seuraavasti:
4072: daan pitää riittävästi avoinna ja kokoelmia pitää Ilta- ja yötyötisät . . . . . . . . . . . •. . . . . 3 500
4073: järjestyksessä, tarvitaan - mikäli toimia ei Kirjastoharjoittelijoiden palkkiot . . . . 34 500
4074: saada lisää - ruuhka-ajan aputyövoimaa noin Kirjastonkäytön ohjaus . . . . . . . . . . . . 25 000
4075: 800 tuntia. Samaten mikäli toimia. ei saada lisää Ruuhka-aputyövoima . . . . . • . . . . . . . 50 000
4076: Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksen osas- Muuttoapu, Hämeenlinna . • . . • . • . 15 000
4077: tokirjastoon, tarvitaan Hämeenlinnassa uusissa Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4078: tiloissa ruuhka-ajan aputyövoimaa 1 000 tuntia.
4079: Kirjastohenkilökunnan suhde opiskelijamää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4080: rään Tampereella on 1:208 kun koko maan kes- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
4081: kiarvo on 1:135. Tampereen yliopiston kirjas- 29.10.01 lisäyksenä 128 000 markkaa
4082: tolaitoksen henkilöstöresursseja olisi kokonai- Tampereen yliopiston kirjastopalvelujen
4083: suudessa lisättävä, jotta palveluvalmius saatai" kehittämiseksi.
4084:
4085: Helsingissä 19 ·p~ivänä syyskuuta 1979. ·
4086:
4087: · Marjatta Matts$0n Mikko Kuoppa Tellervo Koivisto
4088: Ulla•Leen:a Alppi · . Antero Juntumaa Pentti Lahti-Nuuttila
4089:
4090:
4091:
4092:
4093: '~ ..
4094: 732 1979 vp.
4095:
4096: Raha-asia-aloite n:o 681.
4097:
4098:
4099: Mattsson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Tampereen
4100: yliopiston. opetus- ja tutkimusmenoihin.
4101:
4102: E d u s k u n n a II e.
4103:
4104: Hallituksen budjettiesityksessä on Tampereen KIRJALLISUUDEN HANKINNAT
4105: yliopiston opetus- ja tutkimusmenoihin esitetty - Määrärahan tarve on 3 000 000
4106: 6 990 000 mk. Tampereen yliopisto on esittä- mk
4107: nyt tarkasti perustellen kyseiselle momentille - Menoarvio 1979 ...... , ..•. 2.380 000
4108: 7 547 000 mk. Määrärahan tarve ilmenee seu- - Kustannusten nousua korvaava
4109: raavista laskelmista. lisäys noin 12 % ......... . 290 000
4110: - Varsinainen lisäys . . . . . . . . . . 330 000
4111: LAITOSMÄÄRÄRAHAT
4112: 3 000 000
4113: - Määrärahan tarve on 3 227 000
4114: mk, josta opetus- ja tutkimus- Esitetty kustannusten nousua korvaava lisäys
4115: välineiden sekä konttorikonei- korvaa osittain kirjallisuuden hintatasossa tapah-
4116: den huollon osuus 330 000 tuvan nousun ja merkitsee siten määrärahan mi-
4117: - Edellinen menoarvio 1979 .... 2 647 000 nimilisäystarvetta kuluvan vuoden määrärahaan
4118: - Kustannusten nousua vastaava nähden. Varsinaista lisäystarvetta aiheuttavat
4119: lisätarve 'n. 6 % ........... . 160 000 osastokirjastojen hankinnat. Osastokirjastojen
4120: - Toiminnan laajenemisesta ja ke- pitäisi pystyä hankkimaan hakuteoksia ja käsi-
4121: hittämisestä johtuva lisätarve . , 200 000 kirjoja, mutta myös mahdollisimman kattava
4122: - Opetus- ja ·tutkimusvälineiden kokoelma tieteenalansa ja sitä läheisesti sivuavien
4123: sekä konttorikoneiden huolto- ja alojen tutkimuskirjallisuutta, sekä kirjaston joh-
4124: kunnossapitokustannuksiin tar- tosäännön mukaan myös kurssikirjallisuutta.
4125: vittava lisäys ............. . 80 000 AUTOMAATTINEN TIETOJENKÄSITTELY
4126: - Oppilastöiden monistamisen
4127: osittaiseksi kattamiseksi tarvi- - Määrärahan tarve on 1 320 000
4128: taan lisäys . . . . . . . . . . . . . . . . 80 000 - Tietokonelaitteiden vuokrat .. 470 000
4129: ----- - Tietokonelaitteiden korjaus ja
4130: 3 167 000 huolto .................. . 590 000
4131: - Määrärahaehdotus tieteiden vä- - Maksut atk-palveluista ..... . 80000
4132: listen tutkimushankkeiden ra- - Reikäkortit, mg-talletusvälineet
4133: hoittamiseen .............. . 60 000 ym ...................... . 140 000
4134: Yliopiston laitosmäärärahojen vuotuiset mark- - Muut automaattista tietojenkä-
4135: kamääräiset lisäykset ovat kattaneet ainoastaan sittelyä koskevat menot ...... _ _4..:.0::.. ::0..:.0. :.0
4136: kustannustasossa tapahtuneen nousun - senkin 1320 000
4137: eräinä vuosina vain osittain. Vertailtaessa eri Määrärahan lisätarve hallituksen esitykseen
4138: korkeakoulujen määrärahoja toisiinsa huoma- verrattuna on siis 557 000 markkaa.
4139: taan, että Tampereen yliopiston laitokset ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4140: laitosmäärärahojen suhteen hyvin huonosti re- nioittaen,
4141: surssoituja. Toiminnan laajenemisesta ja kehit-
4142: tämisestä johtuen esitetty laitosmäärärahojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4143: lisätarve 200 000 mk on huomattavasti yliopis- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
4144: ton yksiköiden esityksiä pienempi. Lisäyksellä 29.10.21 lisäyksenä 557 000 markkaa
4145: voidaan kattaa ainoastaan kaikkein välttämättö- Tampereen yliopiston opetus- ia tutki-
4146: mimmät lisätarpeet. musmenoihin käytettäväksi.
4147: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1979.
4148:
4149: Marjatta Mattsson Ulla-Leena Alppi Antero Juntumaa
4150: Mikko Kuoppa Pentti Lahti-Nuuttila Tellervo Koivisto
4151: 1979 vp. 733
4152:
4153: Raha-asia-aloite n:o 682.
4154:
4155:
4156:
4157:
4158: Mattsson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Tampereen
4159: yliopiston kiinteistön Pyynikintie 2 muutos- ja peruskorjaus-
4160: työn II vaihetta varten.
4161:
4162:
4163: E d u s k u n n a II e.
4164:
4165: Hallitus on esittänyt Tampereen yliopiston Erityisesti Tampereen seudulla vallitseva
4166: kiinteistön Pyynikintie 2 muutos- ja peruskor- heikko työllisyystilanne puolustaa rakennustöi-
4167: jaustyöhön II vaiheen rakennustöitä varten den aloittamista hallituksen esitystä laajempina.
4168: 3 000 000 markan määrärahaa. Tämä ei kuiten- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4169: kaan ole riittävä töiden käynnistämiseksi tehok-
4170: kaasti. Rakennusvaiheen tarkistettu kustannus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4171: arvio on 12 160 000 markkaa. Tampereen yli- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
4172: opisto oli tehnyt opetusministeriölle perustellun 29.10.74 lisäyksenä 3 500 000 markkaa
4173: ehdotuksen 6 500 000 markan varaamisesta ky- Tampereen yliopiston kiinteistön Pyyni-
4174: seiseen hankkeeseen vuoden 1980 tulo- ja meno- kintie 2 muutos- ja peruskorjaustyön II
4175: arvioon. vaihetta varten.
4176: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1979.
4177:
4178: Marjatta Mattsson Pentti Lahti-Nuuttila Antero Juntumaa
4179: Ulla-Leena Alppi Mikko Kuoppa Tellervo Koivisto
4180: 734 1979 vp.
4181:
4182: Raha-asia-aloite n:o 683.
4183:
4184:
4185:
4186:
4187: Måttsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Mäntän koulukeskuk-
4188: . sen hiajennustöihiti.
4189:
4190:
4191: E d u s k u n n a 11 e.
4192:
4193: Peruskoulun yläasteen ja lukion käsittävän Suunnitelman toteuttamisella olisi Mäntän
4194: Mäntän koulukeskuksen laajentamista koskevan .kannalta merkittävä työllistävä vaikutus.
4195: huonetilaohjelman on opetusministeriö hyväksy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun~
4196: nyt. Suunnitelma sisältää keskuskeittiön, ruo- nioittaeri, · ·
4197: kailutilojen sekä liikuntatilojen rakentamisen.
4198: Nykyisin keittiö puuttuu kokonaan ja liikunta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4199: tilat sijaitsevat vanhassa lahossa puutalossa, joka 1980 tulo- ;a menoarvioon momentille
4200: ei vastaa asetettuja vaatimuksia. 29.46.34 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
4201: Mäntän koulukeskuksen laa;ennustöihin.
4202: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
4203:
4204: Marjatta Mattsson Ulla-Leena Alppi Matti Maijala
4205: Mikko Kuoppa Tellervo Koivisto
4206: 735
4207:
4208: ' c .• -~ 1,' ..•••
4209:
4210: Raha-asia-aloite n:o 684.
4211:
4212:
4213:
4214:
4215: Mattsso~- ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelu-, varusmies-
4216: ja äitiysloma-aikaisteil opintolainojen korkojen maksamiseksi
4217: valtion varoista.
4218:
4219:
4220: E d u s k u n n a 11 e.
4221:
4222: Opintolainojen korot muodostavat opiskeli- se, että suuri osa valtion maksamasta opinto-
4223: joille kohtuuttoman suuren menoerän opintojen tuesta kuluu rahalaitoksille maksettaviin kor-
4224: aikana. Sama koskee varusmies- ja äitiysloma. koihin. Valtion korkotuki tulisikin korottaa
4225: aikaa. Tällä hetkellä valtion varoista luottolai- 100 % :iin opiskelu-, varusmies- ja äitiysloma-
4226: toksille maksettava korkohyvityksen määrä kor- aikana.
4227: kotuen alaisissa opintolainoissa on siten lasket- Edellä olevan peru.~teella ehdotamme,
4228: tava, että lainan saajan maksama korko on
4229: 3,75 prosenttia. Useilla opiskelijoilla korkome- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4230: not muodostavat opiskeluaikana jopa yli 1 500 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
4231: markan menoerän. Useat opiskelijat eivät pysty 29.39.52 lisäyksenä 80 000 000 markkaa
4232: muutenkaan pienestä opintotuestaan maksamaan ylimääräiseksi avustukseksi opiskelijoille
4233: lainakotkoja, mikä johtaa lainojen lankeami- opiskelu-, varusmies- ja äitiysloma-aikais-
4234: seen takaisinmaksettavaksi ja mahdottomuuteen ten opintolainojen korkojen maksami-
4235: saada opintotukea enää tulevaisuudessa. Täysin seksi kokonaan valtion varoista.
4236: perusteetonta ja epätarkoituksenmukaista on
4237: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
4238:
4239: Marjatta Mattsson Seppo Toiviainen Aarne Koskinen
4240: E.-J. Tennilä P. Puhakka Irma Rosnell
4241: 73~ 1979 vp.
4242:
4243: Raha-asia-aloite n:o 685.
4244:
4245:
4246:
4247:
4248: Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Kurun metsäopiston
4249: peruskorjaukseen.
4250:
4251:
4252: E d u s k u n n a 11 e.
4253:
4254: Kurun normaalimetsäopiston kehittämiselle edellyttää myös opetukseen käytettävien tilojen
4255: huomioon ottaen metsäopetuksen tarpeet on kehittämistä. Vuonna 1938 valmistuneessa pää-
4256: olemassa hyvät edellytykset. Ensinnäkin metsä- rakennuksessa ei ole vielä suoritettu peruskor-
4257: hallinnon Parkanoo hoitoalueen yli 100 000 jausta. Väliaikaisen koulutuksen määrärahoilla
4258: hehtaarin laajuiset metsäalueet tarjoavat metsä- toteutettava asuntolapaikkojen rakentaminen va-
4259: opetuksen kannalta erinomaiset harjoittelumah- pauttaa päärakennuksen majoitustiloja käytettä-
4260: dollisuudet. Kurun sijainti Tampereen talous- väksi opetustiloiksi. Opistolla onkin suuri lisä-
4261: alueen piirissä pystyy tarjoamaan muun muassa luokkien ja erikoisluokkien tarve. Väliaikaisesti
4262: seuraavia etuja: pohjakerrokseen sijoitettujen opettajien ja toi-
4263: - kiinteä yhteistyö Tampereen yliopiston mistotilojen epäkohtiin ovat työsuojeluviran-
4264: kanssa ja mahdollisuus erikoisopettajien palk- omaiset puuttuneet. Opetustilojen saattaminen
4265: kaamiseen vastaamaan muita Kurun normaalimetsäopiston
4266: - alueelle on sijoittunut voimakas metsä- ja tarjoamia edellytyksiä metsäopetukseen vaatii
4267: konepajateollisuus. päärakennuksen pikaista peruskorjausta, joka jo
4268: Edellä esitetyt tekijät luovat omalta osaltaan pitkään on ollut valtion suunnitelmissa.
4269: Kurun normaalimetsäopistolle hyvät mahdolli- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4270: suudet huolehtia nykyisestä koulutuksestaan ja
4271: myös laajentua huomattavaksi metsäalan työ- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4272: konekoulutuskeskukseksi. Keskiasteen koulun- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
4273: uudistukseen liittyen on odotettavissa nopeata- 29.72.74 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
4274: kin laajentumista opiston toiminta-alueessa. käytettäväksi Kurun normaalimetsäopis-
4275: Kurun normaalimetsäopiston kehittäminen ton peruskorjaukseen.
4276: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
4277:
4278: Marjatta Mattsson Ulla-Leena Alppi Matti Maijala
4279: Antero Juntumaa Sampsa Aaltio Tellervo Koivisto
4280: Mikko Kuoppa Pentti Lahti-Nuuttila Tuulikki Petäjäniemi
4281: 1979 vp. 737
4282:
4283: Raha-asia-aloite n:o 686.
4284:
4285:
4286:
4287: Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Kangasalan kunnan ra-
4288: danvarsitaajamien vesihuoltotöiden avustamiseen.
4289:
4290:
4291:
4292: E d u s k u n n a 11 e.
4293:
4294: Kangasala sijaitsee Tampereen naapurikuntana vesihuoltoverkosto on vielä kokonaan rakenta-
4295: kaupungista itään. Kangasalan asutus on keskit- matta. Viemäröinnin puuttuminen on jo tutki-
4296: tynyt toisaalta keskusnauhataajamana Tampe- musten mukaan johtanut alueen pohjaveden
4297: reen-Lahden tien varrelle, toisaalta ns. radan- saastumiseen käyttökelvottomaksi. Siirtoviemä-
4298: varsitaajamina Tampereen-Jyväskylän rauta- rin jatkaminen Havisevaan viimeistään 80-luvun
4299: tien liikennepaikkojen yhteyteen. ensimmäisenä vuotena on välttämätöntä hotelli-
4300: Radanvarsialueen muodostavat Aseman, Jus- hankkeen toteuttamisen mahdollistamiseksi. Sa-
4301: silan, Ruutanan, Suinulan ja Havisevan taaja- malla siirtoviemäri ratkaisee Suinulan ja Havi-
4302: mat. Aseman seutu on vanha työläisvaltainen sevan sisäisen vesihuollon ongelmia. Radanvarsi-
4303: asutusalue, jonka yhteyteen Kangasalan yleis- alueen jätevedet menevät kokonaisuudessaan
4304: kaavassa on suunniteltu kunnan uutta teolli- Vesijärveen, mistä vesistöstä Ruutanan lisäksi
4305: suusaluetta. Ruutana ja Jussila ovat ketjun kes- myös Tampere ottaa raakavetensä.
4306: kimmäiset osat. Ne ovat syntyneet viime vuo- Längelmäveden vesistö, johon Vesijärvi kuu-
4307: sisadalla rakennetun rautatien yhteydessä. Pää- luu, on Etelä-Suomen suurin vesialue, joka on
4308: osa on peräisin 40- ja 50-luvuilla tapahtuneesta vielä pysynyt puhtaana. Tällä vesialueelia on
4309: rakentamisesta. Tämä asutus on muodostunut vesivarastona valtakunnallista merkitystä. Sisäi-
4310: siten, että mm. Lokomo ja Tampella ovat hank- sen vesihuollon ja siirtoviemäröinnin rakenta-
4311: kineet alueet työläistensä omakotialueeksi. Ha- minen turvaa omalta osaltaan Längelmäveden
4312: visevassa on varattu laajempi niemialue Vesi- säilymistä korkealuokkaisena vedenhankinta- ja
4313: järven rannalla hotellihanketta varten. virkistysalueena.
4314: Radanvarsialueiden kehitys on pysähtynyt Kuntien vaikean taloudellisen tilan johdosta
4315: 70-luvulla. Rakentaminen on ollut heikkoa, kaikki suuremmat hankkeet on jouduttu lyk-
4316: mikä juontaa juurensa vesihuollon puuttumi- käämään. Avustuksen ja korkotukilainan myön-
4317: sesta. Vesihuollon puuttuminen alkoi jarruttaa täminen mahdollistaisi yllä mainitut hankkeet
4318: kehitystä 60-luvulla ja on kääntänyt alueen patantaen työllisyystilannetta ja edesauttaen
4319: asukasluvun kehityksen jopa negatiiviseksi 70- Kangasalan radanvarsitaajamien kehitystä kaik-
4320: luvulla. kine välillisine myötävaikutuksineen.
4321: Radanvarsialueen merkitys asutustaajamineen Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
4322: tulee korostumaan 80-luvun ensimmäisinä vuo- tamme,
4323: sina, kun rautatieliikenne sähköistetään ja Ase-
4324: manseudun teollisuusaluetta ruvetaan rakenta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4325: maan. 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
4326: Ruutanan-Jussilan sisäinen vesihuoltover- kaa Kangasalan kunnan radanvarsitaaja-
4327: kosto vaatii laajentamista. Asemanseudun teol- mien vesihuoltotöiden avustamiseen.
4328: lisuus- ja siihen liittyvän asuma-alueen sisäinen
4329: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
4330:
4331: Marjatta Mattsson Tellervo Koivisto
4332: Ulla-Leena Alppi Mikko Kuoppa
4333:
4334:
4335: 93 0879007181
4336: 738 1979 vp.
4337:
4338: Raha-asia-aloite n:o 687.
4339:
4340:
4341:
4342: Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Kurun-Parkanon
4343: maantien perusparannustyön käynnistämiseen Kurun puolei-
4344: sella osalla.
4345:
4346:
4347:
4348: E d u s k u n n a 11 e.
4349:
4350: Kurun-Parkanon maantien Kurun puoleiseen Viime talvina työttömyysprosentti Kurun kun-
4351: osaan Länsi-Aure-Kuru ei vieläkään ole myön- nassa on ollut suurimpia koko Pohjois-Hämeessä,
4352: netty varoja peruskorjausta varten. Tietä rasit- joten hanketta voidaan hyvin perustella myös
4353: tavat raskaat puutavara- ja kivikuljetukset. työllisyyden kannalta.
4354: Myös matkailulle ja lomailulle tiellä on huomat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4355: tava merkitys. nioittaen,
4356: Peruskorjattavaksi esitetyn maantien pituus
4357: on noin 20 km, josta peruskorjausta on suori- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4358: tettu jo noin kolmen kilometrin matkalla Kurun 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
4359: keskustasta lähtien. Kyseisen tieosuuden perus- 31.24.77 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
4360: korjaus voidaan suorittaa tavallista edullisem- Kurun-Parkanon maantien perusparan-
4361: min, koska tarvittavat soravarat ovat maantien nustyön käynnistämiseen Kurun puolei-
4362: välittömässä läheisydessä ja tiepohja on suhteel- sella osalla.
4363: lisen hyvä.
4364: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
4365:
4366: Marjatta Mattsson Ulla-Leena Alppi Antero Juntumaa
4367: M.-L. Salminen Matti Maijala Tellervo Koivisto
4368: Mikko Kuoppa Pentti Lahti-Nuuttila Sampsa Aaltio
4369: 1979 vp. 739
4370:
4371: Raha-asia-aloite n:o 688.
4372:
4373:
4374:
4375:
4376: Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Oriveden ja Eräjärven
4377: välisellä maantiellä olevan Rönnin sillan uudelleen rakentami-
4378: seen.
4379:
4380:
4381: E d u s k u n n a II e.
4382:
4383: Oriveden kunnassa Oriveden-Eräjärven että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4384: maantiellä oleva Rönnin silta tulisi rakentaa 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
4385: uudelleen. Nykyinen silta on kapea ja matala 31.24.77 1 500 000 markkaa ariveden-
4386: aiheuttaen liikenteellisen pullonkaulan. Hanke Eräjärven maantiellä olevan Rännin sil-
4387: on perusteltavissa myös kunnan työllisyyden lan uudelleen rakentamiseen.
4388: kannalta tärkeäksi.
4389: Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4390: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
4391:
4392: Marjatta Mattsson Pentti Lahti-Nuuttila Antero Juntumaa
4393: Mikko Kuoppa Ulla-Leena Alppi Tellervo Koivisto
4394: Matti Maijala
4395: 740 1979 vp.
4396:
4397: Raha-asia-aloite n:o 689.
4398:
4399:
4400:
4401:
4402: Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta viiden työsuojeluinsi-
4403: nöörin palkkaamiseen työsuojeluhallitukseen.
4404:
4405:
4406: Ed u s kun n a 11 e.
4407:
4408: Työsuojeluhallituksen päätehtävät ovat työ- laitteiden ja aineiden ennakoltatapahtuvaan työ-
4409: suojelua koskevan normituksen valmistelu ja suojeluvalvontaan. Niitä suunnitelmia, joita työ-
4410: normien valvonta. Normitus on kuitenkin vielä suojeluhallituksen perustamisen yhteydessä esi-
4411: hyvin puutteellista ja hajanaista. Samoin keski- tettiin työvoimatarpeeksi, ei ole toteutettu.
4412: tettyyn työsuojeluvalvontaan kuuluu vain pieni Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
4413: osa vaarallisista koneista ja laitteista. On syn-
4414: tynyt tilanne, jossa yksityiskohtaisten turvalli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4415: suusmääräysten puuttuminen vaikeuttaa ja jopa 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
4416: estää työsuojelun edistämistä työpaikoilla. 33.03.01 400 000 markkaa viiden työ-
4417: Työsuojeluhallituksella ei ole riittävästi työ- suojeluinsinöörin palkkaamiseen työsuo-
4418: voimaa turvallisuusmääräysten ja -ohjeiden val- jeluhallitukseen.
4419: misteluun eikä työssä käytettävien koneiden,
4420: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
4421:
4422: Marjatta Mattsson Ensio Laine E.-J. Tennilä
4423: Mikko Kuoppa Aarne Koskinen P. Puhakka
4424: Seppo Toiviainen Sten Söderström Irma Rosnell
4425: M.-L. Salminen
4426: 1979 vp. 741
4427:
4428: Raha-asia-aloite n:o 690.
4429:
4430:
4431:
4432:
4433: Mattsson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työsuojelu-
4434: tarkastustoiminnan aiheuttamiin matkakuluihin.
4435:
4436:
4437: E d u s k u n n a 11 e.
4438:
4439: Valtion työsuojelupiirien totmmta on jo tappiot yhteiskunnalle. Ennaltaehkäisevällä työ-
4440: useampana vuotena vaikeutunut loppuvuoden suojelulla voitaisiin pienentää näitä tappioita
4441: aikana, koska tarkastusmatkoihin osoitetut mää- puhumattakaan inhimillisen kärsimyksen vähen-
4442: rärahat ovat olleet liian niukat. tämisestä. Tämä edellyttää työsuojelupiirien toi-
4443: Kun kysymys on työsuojeluhallinnon muihin mintakyvyn turvaamista.
4444: menoihin nähden vaatimattomista kustannuk- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
4445: sista, on syytä epäillä, että matkarahojen pienen- nioittaen,
4446: tymiseen ei ole pelkästään vaikuttanut pyrkimys
4447: säästäväisyyteen valtion menojen suhteen, vaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4448: myös pyrkimys haitata työsuojelun valvontatoi- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
4449: mintaa. 33.03.29 lisäyksenä 300 000 markkaa
4450: Eräiden selvitysten mukaan työsuojelun lai- valtion työsuojelutarkastustoiminnan ai-
4451: minlyönnit aiheuttavat miljardien markkojen heuttamiin matkakuluihin.
4452: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
4453:
4454: Marjatta Mattsson Jacob Söderman Ensio Laine
4455: Irma Rosnell Jouko Tuovinen Sten Söderström
4456: Mikko Kuoppa Tellervo Koivisto M.-L. Salminen
4457: Seppo Toiviainen P. Puhakka E.-J. Tennilä
4458: Aarne Koskinen Saara-Maria Paakkinen
4459: 742 1979 vp.
4460:
4461: Raha-asia-aloite n:o 691.
4462:
4463:
4464:
4465:
4466: Mattsson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnille
4467: lasten päiväkotien perustamiskustannuksiin.
4468:
4469:
4470: E d u s k u n n a 11 e.
4471:
4472: Päiväkotien rakentamiskustannuksiin suun- Päivähoidon valtakunnallisessa 5-vuotissuun-
4473: nattujen valtion varojen riittämättömyys on hi- nitelmassa vuosille 1977-81 kaavailtiin vielä
4474: dastanut päiväkotien saamista jo vuosien ajan. päivähoitoa lisättävän vuonna 1980 12 000 päi-
4475: Rakennuskustannusten noususta huolimatta päi- väkotipaikalla ja 5 000 perhepäivähoitopaikalla,
4476: väkotien rakentamiseen osoitetut määrärahat mikä olisi perusteltua asettaa ensi vuoden tavoit-
4477: ovat olleet 10 miljoonaa markkaa viimeisten teeksi.
4478: kahden vuoden ajan, kun taas vuonna 1977 oli Päiväkotien perustaruiskustannuksiin osoite-
4479: tähän tarkoitukseen varattu 20 miljoonaa mark- tun valtion avun pysyessä paikkaa kohti viime
4480: kaa. Määrärahan pienentämistä ei voi perustella vuosien tasolla voitaisiin allaesitetyllä määrära-
4481: sillä, että päivähoitopaikkoja olisi jo lähes riit- halla näistä rahoittaa 7 000 päiväkotipaikan
4482: tävästi, sillä päivähoitopaikkojen arvioidusta perustamiskustannuksia hallituksen esityksen
4483: 263 000 paikan kokonaistarpeesta on vasta va- lisäksi.
4484: jaa puolet täytetty eli ensi vuoden loppuun men- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4485: nessä paikkoja pitäisi olla 129 400.
4486: Päiväkotien rakentamiseen on vuoden 1980 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4487: tulo- ja menoarvioesityksessä varattu 12 mil- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
4488: joonaa markkaa. Tämä summa riittää 2 400 päi- 33.38.35 lisäyksenä 35 000 000 markkaa
4489: väkotipaikan valtionosuuteen, kun päiväkotipai- valtionavustuksiksi kunnille lasten päivä-
4490: kan hinnaksi arvioidaan 30 000 markkaa ja val- kotien perustamiskustannuksiin.
4491: tionosuus kustannuksista on 5 000 markkaa.
4492: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
4493: Marjatta Mattsson E.-J. Tennilä Aarne Koskinen
4494: Irma Rosnell Seppo Toiviainen Saara-Maria Paakkinen
4495: P. Puhakka
4496: 1979 vp. 743
4497:
4498: Raha-asia-aloite n:o 692.
4499:
4500:
4501:
4502:
4503: Mattsson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnille
4504: kotiavustajatoiminnasta aiheutuviin käyttökustannuksiin.
4505:
4506:
4507: E d u s kun n a 11 e.
4508:
4509: 1. 3. 197 8 suoritetussa valtakunnallisessa pit- tajat01mmtaan on jo vuosia ollut täysin riittä-
4510: käaikaissairaanhoidon tilanteen kartoituksessa oli mätön, keskimäärin vain 3-5 prosenttia kus-
4511: pitkäaikaissairaiksi katsottavia vanhuksia yli tannuksista. Tästä johtuu, että kunnat eivät ole
4512: 111 000 eli 21 prosenttia yli 65-vuotiaiden ikä- kyenneet lisäämään kotiavustajatoimintaa edes
4513: ryhmästä. Näistä noin 66 000 eli 60 prosenttia tarpeen lisäyksen tahdissa, vaan tilanne on jat-
4514: oli avohoidossa. kuvasti heikentynyt.
4515: Pitkäaikaissairaista vanhuksista lähes 60 pro- Erityisen vaikeaa on ollut pienillä kunnilla,
4516: senttia oli yli 75-vuotiaita. Juuri tämän ikäryh- joista nuoret ovat suuressa määrin muuttaneet
4517: män osuus tulee nopeimmin kasvamaan. Esimer- asutuskeskuksiin ja Ruotsiin. Jo nyt on sellaisia
4518: kiksi Hämeen läänin pitkäaikaissairaiden van- kuntia, joissa yli 65-vuotiaita on 30 prosenttia
4519: husten määrien kehitys arvioidaan Hämeen lää- väestöstä.
4520: ninhallituksen suorittamassa tutkimuksessa seu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4521: raavaksi: 1978 oli 65-74-vuotiaita 6 250 ja nioittaen,
4522: yli 75-vuotiaita 8 841, vuonna 2010 vastaavat
4523: luvut olisivat 7 500 ja 16 671. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4524: Tätä ongelmaa ei voida eikä pidä ratkaista 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
4525: laajoilla laitosinvestoinneilla. Painopiste tulee 33.56.31 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
4526: siis edelleen olemaan avohuollossa. Tärkeintä käytettäväksi valtionavustuksiin kunnil-
4527: tällä hetkellä on kotiavustajien määrän tuntuva le kotiavustajatoiminnasta aiheutuviin
4528: lisääminen koko maassa. Valtionapu kotiavus- käyttökustannuksiin.
4529: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
4530:
4531: Marjatta Mattsson Aarne Koskinen P. Puhakka
4532: E.-J. Tennilä Irma Rosnell Seppo Toiviainen
4533: 744 1979 vp.
4534:
4535: Raha-asia-aloite n:o 693.
4536:
4537:
4538:
4539:
4540: Mattsson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta henkilökun-
4541: nan palkkaamiseen Tampereen keskussairaalaan.
4542:
4543:
4544: E d u s k u n n a 11 e.
4545:
4546: Tampereen keskussairaala on joutunut koko teesta, mutta vuodesta 1975 alkaen ongelmana
4547: 70-luvun toimimaan vaikeissa ja toiminnallisesti on ollut virkojen vähyys.
4548: vaativissa olosuhteissa. Sairaalan palveluksiin Henkilökunnan kokonaismäärä sataa sairaan-
4549: kohdistetut määrälliset ja laadulliset vaatimuk- sijaa kohti v. 1978 oli 185, kun lääkintöhalli-
4550: set on voitu toteuttaa vain äärimmäisin ponnis- tuksen ns. kattonormiluku on 230. Lääkäri- ja
4551: tuksin, odotuksia suppeammin ja huonommin hoitohenkilökunnan virkojen kohdalla vajausero
4552: tuloksin. Tampereen keskussairaala on 15-vuo- on vieläkin suurempi.
4553: tisen aktiivitoimikautensa aikana muuntautunut Tampereen keskussairaalan tuottamien palve-
4554: tavallisesta keskussairaalasta yliopistokeskussai- lusten ylläpitäminen nykyisessä laajuudessa ja
4555: raalapalveluksia ja tutkimusta tuottavaksi ope- viime vuosina aloitettujen uusien toimintojen
4556: tussairaalaksi kuin myös viiteen sairaalaan kes- vakiinnuttaminen ja kehittäminen alueen ter-
4557: kitettävien erityisalojen sairaanhoidosta vastaa- veyskeskuksia ja aluesairaaloita hyödyntävään
4558: vaksi miljoonapiirin keskukseksi. muotoon sekä välineinvestointeihin uhrattujen
4559: Toimintojen laajentuminen ja lisääntyminen varojen täysimääräinen hyväksikäyttö edellyttää
4560: ja ennen kaikkea niiden monipuolistuminen sekä kiireistä virkojen lisäämistä toimintojen ja vaa-
4561: valtakunnallisten suunnitelmien asettamien vel- timusten edellyttämälle tasolle. Lääkintöhallituk-
4562: voitteiden täyttäminen on vuosi vuodelta käynyt sen normi 230 virkaa/100 ss. edellyttää 450
4563: yhä vaikeammaksi ja epävarmemmaksi. Tampe- uuden, lääkärin, hoito- ja tutkimushenkilökun-
4564: reen keskussairaalan saarnat voimavarat ovat nan, toimisto- ja huoltohenkilökunnan viran
4565: olleet liian vähäiset, jotta se voisi selviytyä sille perustamista Tampereen keskussairaalaan.
4566: asetetuista tehtävistä hyväksyttävällä tavalla. Työvoimapula ei ole esteenä virkojen nopeal-
4567: TKS:ssä on yhtä sairaansijaa kohti hoito-, tutki- Iekaan täyttämiselle.
4568: mus-, huolto- ym. tiloja yhteensä 53 m2, kun Tampereen keskussairaalan perustoiminnan
4569: vastaava luku uudemmissa sairaaloissa on 2-3 virkavajaus voidaan viiden seuraavan vuoden
4570: -kertainen, eivätkä henkilökunnan sosiaalitilat- aikana täyttää lisäämällä lääkintöhallituksen vir-
4571: kaan täytä työsuojeluviranomaisten niille aset- kakiintiöiden ohella 100 uutta virkaa vuosittain.
4572: tamia vaatimuksia. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4573: Tilan puutteen ohella toimintojen täysipai-
4574: noista suorittamista ja kehittämistä vaikeuttaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4575: ankara henkilöstöpula. Tehtäväsiirtojen avulla 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
4576: on pyritty selviytymään tilanteesta, mutta ajoit- 33.76.30 lisäyksenä 6 400 000 markkaa
4577: tain jopa potilasturvallisuuden kustannuksella. henkilökunnan palkkaamiseen Tampereen
4578: 70-luvun alkupuolella tilanne johtui pätevän keskussairaalaan.
4579: koulutetun terveydenhuoltohenkilökunnan puut-
4580: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
4581:
4582: Marjatta Mattsson Tellervo Koivisto
4583: Ulla-Leena Alppi Mikko Kuoppa
4584: 1979 vp. 745
4585:
4586: Raha-asia-aloite n:o 694.
4587:
4588:
4589: Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen keskussai-
4590: raalan laajennushankkeen aloittamiseksi.
4591:
4592: E d u s k u n n a II e.
4593:
4594: Tampereen keskussairaalapiirin väestöpohja toimien aloittaminen suunnitelmakaudella 1979
4595: on tällä hetkellä n. 400 000. Sen lisäksi Tam- -83. Patologian palvelut ovat olleet erittäin
4596: pereen keskussairaalan vastuualueeseen kuulu- epätyydyttävät eikä keskussairaalapiirin patolo-
4597: vat Lahden, Seinäjoen, Vaasan ja Hämeenlinnan gisten tutkimusten tarvetta ole voitu tyydyttää.
4598: keskussairaalapiirit, joiden vastuualueen väestö- Erikoiskirurgisten hoitotoimenpiteiden tarvetta
4599: pohja on hieman yli 1 milj. asukasta. ei myöskään voida tyydyttää. Suunnitteilla on
4600: Vuosien mittaan Tampereen keskussairaalan myös laboratorio- ja röntgentoiminnan laajenta-
4601: tehtävät ovat jatkuvasti laajentuneet sekä yleis- minen, kuntoutustoiminnan kehittäminen, korva-
4602: sairaanhoidon osalta että vuodesta 1973 myös ja silmätautien polikliinisen toiminnan sekä syö-
4603: yliopistollisen opetuksen osalta Tampereen yli- päsairauksien varhaistoteamisen ja hoidon tehos-
4604: opiston lääketieteellisen tiedekunnan aloitettua taminen. Nykyisen polikliinisen toiminnan asian-
4605: toimintansa vuonna 1972. Valtakunnallisissa mukaisen hoitamisen suurimpana esteenä ovat
4606: terveydenhuollon 5-vuotissuunnitelmissa edelly- juuri ahtaat työskentelytilat.
4607: tetään monien uusien toimintojen aloittamista, Yliopistollinen ldiininen opetus on myös sel-
4608: vanhojen toimintojen laajentamista sekä kiin- västi kärsinyt Tampereen keskussairaalan tilan-
4609: teämpää yhteistyötä keskussairaalapiirin alueen ahtaudesta. Tilanahtaus on myös vaikeuttanut
4610: terveyskeskusten kanssa. Samoin valtakunnalli- joidenkin alojen ( esim. korvataudit) leikkaustoi-
4611: sessa suunnitelmassa kansanterveystyön ja sai- minnan suorittamista.
4612: raanhoitolaitosten toiminnan järjestämiseksi Tampereen keskussairaalan laajennushanke on
4613: vuosina 1979-83 korostetaan avohoidon ja ollut vireillä yli 10 vuotta, ja suunnitelmat ra-
4614: sairaalan kohdalla polikliinisen hoidon tehosta- kennustöiden aloittamiseksi ovat olemassa. Vii-
4615: mista. meisen suunnitelman mukaan rakennustyöt alkai-
4616: Tampereen keskussairaalan toimintojen laa- sivat vuonna 1984. Rakennustöiden kiireellistä
4617: jentuminen on johtanut siihen, että myös tilan- aloittamista voidaan perustella myös alueen
4618: ahtaus on lisääntynyt. Monet sairaalan tehtävät työllisyysnäkökohdilla, sillä Tampereella työttö-
4619: joudutaan suorittamaan nykyään varsin ahtaissa myysaste on korkea.
4620: ja toiminnallisesti hankalissa tiloissa. Tilanpuu- Tampereen keskussairaalan laajennushankkeen
4621: tetta on edelleen lisännyt se, että yliopisto-ope- kustannusarvio on Tampereen keskussairaalapii-
4622: tuksen laajentuessa ja sosiaalitilojen uudelleen rin sairaanhoitolaitosten toiminnan järjestämistä
4623: järjestelyjen johdosta on jouduttu vähentämään koskevassa suunnitelmassa vuosille 1980-84
4624: sairaansijamääriä. Tilaongelmien vuoksi yhteis- esitetty olevan 95 mmk, josta valtionapuosuus
4625: työ aluesairaaloiden kanssa on saanut ajoittain olisi 63,4 mmk. Kun laajennushankkeen valmis-
4626: epätarkoituksenmukaisia piirteitä erikoislääkä- tumisen on arvioitu kestävän noin 3 vuotta, on
4627: reiden joutuessa menemaan aluesairaaloihin perusteltua esittää ensi vuodelle 21 mmk:n suu-
4628: antamaan palveluksiaan, vaikka olisi toiminnal- ruinen määräraha rakennustöiden aloittamiselle.
4629: lisesti ja lääketieteellisesti perusteltua suorittaa Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4630: tehtävät keskussairaalassa.
4631: Erityistason palvelusten kohdalla paine on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4632: lisääntynyt useilla eri sairaanhoitoaloilla, ja lähi- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
4633: tulevaisuudessa paine edelleen kasvaa. Suunnit- 33.76.31 21 000 000 markkaa käytettä-
4634: teilla on mm. työlääketieteellisen sekä mahdol- väksi Tampereen keskussairaalan laajen-
4635: lisesti myös eräiden muiden uusien polikliinisten nushankkeen aloittamiseen.
4636: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
4637:
4638: Marjatta Mattsson Ulla-Leena Alppi Matti Maijala
4639: Mikko Kuoppa Tellervo Koivisto
4640: 94 0879007181
4641: 746 1979 vp.
4642:
4643: Raha-asia-aloite n:o 695.
4644:
4645:
4646:
4647:
4648: Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 62
4649: parannustöiden loppuunsaattamiseen välillä Anttola-Puuma-
4650: la.
4651:
4652:
4653: E d u s k u n n a 11 e.
4654:
4655: Kantatien n:o 62 käyttökelpoisuutta välin heikkenevä työllisyystilanne omalta osaltaan tu-
4656: Mikkeli-Imatra yhdysväylänä heikentää nykyi- kee sitä, että kantatien n:o 62 parantamistyön
4657: sin ratkaisevasti tien kapeus, mutkaisuus, !ossi- loppuunsaattamista kiirehditään ja että Väätä-
4658: osuuksien aiheuttamat viivytykset sekä paikoi- mön salmen sillan valmistuttua parantamistyöt
4659: tellen varsin heikko tien pinnan kunto. Kulu- suoritetaan kokonaisuudessaan loppuun välillä
4660: neen vuoden aikana on saatu kunnostetuksi Anttola-Puumala.
4661: Anttolan ja Hurissalon tienhaarojen välinen osa, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4662: mutta tien heikoimman välin eli varsinaisen nioittaen,
4663: Lietveden tien (Anttola- Luukkosen kylä) pe-
4664: ruskorjaus on uusimmassa toimenpideohjelmassa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4665: siirretty vuoteen 19 8 3 . Puumalan elinkeinoelä- 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
4666: män kehittyminen ja työllisyyden hoito kestä- markan määrärahan kantatien n:o 62
4667: vällä perustalla elinkeinoelämää ja teollisuutta parannustöiden jatkamiseksi välillä Ant-
4668: kehittämällä välttämättä edellyttävät nopeampaa tola-Puumala.
4669: aikataulua. Myös Anttolan ja Puumalan kuntien
4670: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
4671:
4672: Mauri Miettinen Timo Ihamäki
4673: 1979 vp. 747
4674:
4675: Raha-asia-aloite n:o 696.
4676:
4677:
4678:
4679:
4680: Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruskealan-Tammi-
4681: järven maantien n:o 613 perusparantamiseen.
4682:
4683:
4684: E d u s k u n n a 11 e.
4685:
4686: Ruskealan-Tammijärven maantie n:o 613 Myös Hartolan kunnan jatkuvasti heikkenevä
4687: lähtee kantatie 59:stä Hartolan Ruskealan ky- työllisyystilanne puoltaa ko. tiehankkeen töiden
4688: lästä ja johtaa Joutsan-Luhangan-Korpilah- aloittamista ensi tilassa.
4689: den tielle. Tieltä eroaa Mikkelin läänin alueella Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4690: kolme paikallistietä. Tien pituus Hartolan kun- nioittaen,
4691: nan puolella on 23,9 km.
4692: Maantie n:o 613 on heikkokuntoinen ja se että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4693: on aikaisemmin ollut kunnan tienä ja luovutettu 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
4694: valtiolle 1940-luvulla. Peruskorjauksia ei ole kan määrärahan Ruskealan-Tammijär-
4695: tehty tien pohjien ollessa erittäin heikot. Tiellä ven maantien n:o 613 perusparannustöi-
4696: on suurta liikenteellistä merkitystä ja sillä kul- den aloittamista varten.
4697: kee mm. Lahden-Heinolan-Jyväskylän linja-
4698: autoliikenne.
4699: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
4700:
4701: Mauri Miettinen Timo Ihamäki
4702: 748 1979 vp.
4703:
4704: Raha-asia-aloite n:o 697.
4705:
4706:
4707:
4708:
4709: Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pöyryn-Kälän maan-
4710: tien parantamiseen Hirvensalmella.
4711:
4712:
4713: E d u s k u n n a 11 e.
4714: Hirvensalmen kunnan tieverkostoa on viime omalta osaltaan puoltaisi töiden aloittamista ensi
4715: vuosina parannettu tuntuvasti, mutta tärkeä tie- tilassa.
4716: yhteys Keski-Suomeen ei ole vieläkään kunnossa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4717: Otavan ja Pöyryn välinen tie on ollut käytössä taen,
4718: useita vuosia, mutta työt ovat aloittamatta vä-
4719: lillä Pöyry-Kälä. Tällä tieosuudella oleva Suu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4720: rensalmen silta on rakennettu ja nyt olisi myös 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
4721: varsinainen maantie peruskorjattava ja kesto- kan määrärahan Pöyryn ja Kälän välisen
4722: päällystettävä. maantien peruskorjauksen aloittamiseksi
4723: Hirvensalmen kunnan heikko työllisyystilanne Hirvensalmen kunnassa.
4724: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
4725:
4726: Mauri Miettinen Timo Ihamäki
4727: 1979 vp. 749
4728:
4729: Raha-asia-aloite n:o 698.
4730:
4731:
4732:
4733:
4734: Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen
4735: väylän rakentamiseen Kuvansiin Joroisissa.
4736:
4737:
4738: E d u s k u n n a 11 e.
4739:
4740: Välillä Kuvansinjoki - Järvikylän tienhaara tieosuudella on mitä tärkein ja kiireeliisin teh-
4741: valtatiellä n:o 5 on tapahtunut useita kevyee- tävä. Liikenneturvallisuuden lisääminen on par-
4742: seen liikenteeseen kohdistuneita liikenneonnet- haiten hoidettavissa rakentamalla kevyen liiken-
4743: tomuuksia, joista monet ovat johtaneet kuole- teen väylä.
4744: maan. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4745: Ko. tieosuudella koululaisten osuus on hyvin nioittaen,
4746: suuri, sillä lähes sadan oppilaan Kuvansin koulu
4747: sijaitsee valtatie n:o 5:n tuntumassa ja osa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4748: oppilaista joutuu kulkemaan vilkkaasti liikennöi- 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
4749: tyä valtatietä noin kahden kilometrin matkan. kan määrärahan kevyen liikenteen väylän
4750: Kevyen liikenteen liikenneturvallisuuden pa- raleennustöiden aloittamiseksi Kuvansiin
4751: rantaminen tällä noin 3, 7 kilometrin pituisella Joroisten kunnassa.
4752: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
4753:
4754: Mauri Miettinen Timo Ihamäki
4755: 750 1979 vp.
4756:
4757: Raha-asia-aloite n:o 699.
4758:
4759:
4760:
4761:
4762: Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kortesalmen sillan
4763: rakentamiseen Kangasniemellä.
4764:
4765:
4766: E d u s k u n n a 11 e.
4767:
4768: Kangasniemen kunnassa sijaitsevan Kortesal- välttämätöntä saada valtion työkohteita kunnan
4769: men sillan rakentaminen Keski-Suomen ja Mik- alueelle. Tämä seikka puoltaa ko. hankkeen kii-
4770: kelin läänin rajalla on erityisen tärkeä. Silta rehtimistä.
4771: muodostaa nykyisellään erittäin pahan pullon- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4772: kaulan varsinkin raskaille puutavarakuljetuk- nioittaen,
4773: sille. Silta on TVL:n Mikkelin piirin toimen-
4774: pideohjelmassa ajoitettu rakennettavaksi vasta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4775: vuonna 1984. Sillan kustannusarvio on noin 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
4776: 4 milj. markkaa. kan määrärahan Kortesalmen sillan ra-
4777: Kangasniemen kunnassa työttömyysprosentti kentamistöiden aloittamista varten Kan-
4778: on viime vuosina ollut jopa yli 10 % :n luok- gasniemen kunnassa.
4779: kaa. Kunnan työllisyyden hoidon kannalta olisi
4780: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
4781:
4782: Mauri Miettinen Timo Ihamäki
4783: 1979 vp. 751
4784:
4785: Raha-asia-aloite n:o 700.
4786:
4787:
4788:
4789:
4790: Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta moninaiskäyttösata-
4791: man rakentamiseen Punkaharjulle.
4792:
4793:
4794: E d u s k u n n a 11 e.
4795:
4796: Punkaharjun kunnan päätaajamaan Punkasal- Myös kunnan heikkenevä työllisyystilanne
4797: melle on suunniteltu matkailua, kalastusta ja puoltaa rakennustöiden aloittamista ensi tilassa.
4798: veneilyä palvelevaa moninaiskäyttösatamaa. Tar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4799: koitusta varten on hankittu maa-alue Punkasal- nioittaen,
4800: melta. Sataman rakentamisesta on tehty aika-
4801: naan aloite tie- ja vesirakennushallitukselle, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4802: jonka toimesta on laadittu suunnitelmia sataman 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
4803: toteuttamiseksi ja anottu työllisyysmäärärahoja kan määrärahan moninaiskäyttösataman
4804: sataman rakentamiseen. Töitä ei kuitenkaan ole rakennustöiden aloittamiseksi Punkahar-
4805: vielä voitu aloittaa. Satama on välttämätön kun- jun kunnassa.
4806: talaisten kannalta mm. kalastuksen harjoittami-
4807: sessa, koululaiskuljetuksissa ja saariston asukkai-
4808: den asioimisessa keskustaajamassa.
4809: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
4810:
4811: Mauri Miettinen Timo Ihamäki
4812: 752 1979 vp.
4813:
4814: Raha-asia-aloite n:o 701.
4815:
4816:
4817:
4818:
4819: Miettinen: Korotetun määrärahan osoittamisesta Mikkelin lento--
4820: liikenteen parantamiseen.
4821:
4822:
4823: E d u s k u n n a 11 e.
4824:
4825: Mikkelin seutu on jäämässä lentoliikenteen lisyyttä ja lentoturvallisuutta. Mikkelin kentällä
4826: kehittämisessä pahasti jälkeen. Tampereen ja olisi syytä välittömästi toteuttaa ainakin seuraa-
4827: Varkauden siirtyessä kuluvan vuoden aikana vat parantamistoimenpiteet:
4828: suihkukoneliikenteeseen jää Mikkelin reittilii- - ILS-mittarilähestymisjärjestelmän hankki-
4829: kenne edellen Convair Metropolitan -koneiden minen ja asentaminen,
4830: varaan. Huolestuttavinta on se, että valtiovalta - lähestymisvalolinjan jatkaminen,
4831: ja Finnair Oy eivät ole vielä tehneet tarvittavia - asemarakennuksen laajennus ja kalustehal-
4832: ratkaisuja, jotka takaisivat Mikkelin lentoliiken- lin rakentaminen,
4833: teen jatkuvuuden. - paloturvallisuuskaluston uusiminen,
4834: Mikkelissä on kaupungin rakentama ja ylläpi- - kiitoradan leventäminen ja pinnan paran-
4835: tämä lentokenttä, jota valtio avustaa. Finnair Oy taminen.
4836: liikennöi Mikkeliin päivittäin Helsingistä, Kuo-
4837: piosta ja Varkaudesta. Syksystä 1979 lähtien Mikkelin kaupunki on investoinut lentoken-
4838: liikennöivät Convair Metropolitan -koneet vain tän rakentamiseen ja kalustehankintoihin vuo-
4839: välillä Mikkeli-Helsinki. Lentoyhtiö on ilmoit- desta 1971 lähtien yhteensä lähes 4 miljoonaa
4840: tanut, että konetyyppi poistetaan kokonaan lii- markkaa. Valtionavun osuus on ollut tästä noin
4841: kenteestä lähivuosina. 1,2 miljoonaa markkaa. Kentän ylläpidosta aiheu-
4842: Mikkelin nykyinen kiitorata (pituus 1 300 m, tuu vuosittain kaupungille nettomenoja valtion-
4843: leveys 30 m) ei riitä DC-9 -suihkukoneille. Ken- avusta huolimatta.
4844: tän parantaminen suihkukonekelpoiseksi edellyt- Mikkelin lentokenttä liittyy välttämättömänä
4845: tää noin 9 miljoonan markan rakentamis- ja osana valtakunnalliseen reittiliikenneverkostoon.
4846: laiteinvestointeja. Ratkaisun epäkohtana on pi- Kentän perusparannukseen olisi saatava riittävät
4847: detty suihkukoneliikenteessä läheiselle asutuk- valtionavustukset ja kentän ylläpito olisi otettava
4848: selle lähinnä aiheutuvia meluhaittoja. Kokonaan valtion hoitoon.
4849: uuden kentän rakentaminen maksaisi noin 25 Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4850: miljoonaa markkaa. taen,
4851: Liikenneministeriön ja Finnair Oy:n taholta
4852: on todettu, että tarkoituksenmukaisinta olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4853: pyrkiä korvaamaan Convair-kalusto konetyy- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
4854: peillä, jotka eivät edellytä uuden kentän raken- 31.47.41 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
4855: tamista ja joilla olisi alhainen melutaso. Uuden käytettäväksi erityisesti Mikkelin lento-
4856: kaluston hankinnasta ei ole kuitenkaan tarkem- liikenteen parantamiseksi ja lentoliiken-
4857: paa tietoa tällä hetkellä. teen jatkuvuuden turvaamiseksi korvaa-
4858: V aitiovalta on myöntänyt viime vuosina niu- malla vanhentunut Convair-kalusto tar-
4859: kasti avustuksia pienkenttien varustetason paran- vittavilla uusilla konetyypeillä ja suorit-
4860: tamiseen ja ylläpitoon. Perusinvestoinneista tin- tamalla Mikkelin kentän välttämättömät
4861: kiminen on heikentänyt reittiliikenteen säännöl- perusparannustyöt.
4862: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
4863:
4864: Mauri Miettinen
4865: 1979 vp. 753
4866:
4867: Raha-asia-aloite n:o 702.
4868:
4869:
4870:
4871:
4872: Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta nestemäisten polttoai-
4873: neiden varmuusvaraston rakentamiseen Ristiinaan.
4874:
4875:
4876: E d u s kun n a 11 e.
4877:
4878: Mikkelin läänin teollisuustoimikunnassa on teen, läänin polttoainetuotannon turvaamisen
4879: valmistunut läänin energiaohjelma, jonka laa- sekä mahdollisen uuden öljykriisin takia on vält-
4880: dinnan lähtökohtina ovat olleet valtakunnallisen tämätöntä saada Mikkelin lääniin varmuusva-
4881: energiasuunnittelun edistyminen, läänin kuntien rasto. Valtakunnallisen energiahuollon varmuu-
4882: energia- ja elinkeinopoliittisen aktiivisuuden den kannalta ei ole ilman merkitystä myöskään
4883: lisääntyminen sekä alueen erityisominaisuudet, se, että Mikkelin lääni on maan ainoa lääni,
4884: varsinkin kotimaisten polttoaineiden käytön ja jossa ei ole nestemäisten polttoaineiden varmuus-
4885: tuotannon poikkeuksellisen suuret mahdollisuu- varastoa.
4886: det. Valtakunnan energiapoliittisen ohjelman si- Varmuusvaraston paras sijoituspaikka läänissä
4887: sältörakenteen ja tarkastelukulman mukaisen ta- on Ristiina, joka täyttää kuljetusyhteyksiensä,
4888: voitteenasettelun pohjalta ohjelmassa on esitetty sijaintinsa (kulutukseen nähden) sekä kalliope-
4889: toimenpiteitä mm. kotimaisten polttoaineiden ränsä puolesta varastolle asetettavat edellytyk-
4890: tuotannon ja käytön edistämiseksi, energian set. Teollisuusradan valmistuttua Ristiinaan pääs-
4891: säästämisen ja taloudellisen käytön edistämiseksi, tään maanteitse, rautateitse ja syväväylää myö-
4892: energiatutkimuksen kehittämiseksi sekä energia- ten. Myös Pellos Oy:n läheisyys parantaa Ris-
4893: huollon varmuuden lisäämiseksi. tiinan edellytyksiä. Ristiinan kunta on tehnyt
4894: Energiahuollon varmuuden lisäämisen osalta asiasta valtiovarainministeriölle ja kauppa- ja
4895: todetaan ohjelmassa sähkön jakelun turvaamisen teollisuusministeriölle aloitteen, jota teollisuus-
4896: kehittyvän suotuisasti 110 kV siirtoverkoston toimikunta tukee. Myös Mikkelin läänin teolli-
4897: ja 400 kV "atomirengasjohdon" rakentamistai- suustoimikunta on esittänyt nestemäisten polt-
4898: mien ansiosta. Sen sijaan polttoainetuotannon ja toaineiden varmuusvaraston sijoittamista Ristii-
4899: -käytön varmuutta tarkasteltaessa todetaan huo- naan.
4900: mattavana ongelmana nestemäisten polttoainei- Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
4901: den varmuusvaraston puuttuminen läänistä. Ky- nioittavasti,
4902: symys liittyy läheisesti myös polttoaineiden kul-
4903: jetuksiin, jotka Mikkelin läänissä tapahtuvat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4904: pääasiassa maantiekuljetuksina. Ohjelman mu- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
4905: kaan myös vesistökuljetusten kehittämiseen tulee 32.06.77 500 000 markan määrärahan
4906: läänin alueella kiinnittää erityistä huomiota. nestemäisten polttoaineiden varmuusva-
4907: Näiden seikkojen sekä muuttuneen energiatilan- raston rakentamiseen Ristiinaan.
4908: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
4909:
4910: Mauri Miettinen Maija Rajantie J?ertti Hietala
4911: Esko Pekonen Erkki Liikanen Pentti Poutaneo
4912: Olavi Ronkainen Timo Ihamäki Unto Ruotsalainen
4913:
4914:
4915:
4916:
4917: 95 0879007181
4918: 754 1979 vp.
4919:
4920: Raha-asia-aloite n:o 703.
4921:
4922:
4923:
4924:
4925: Mikkola ym.: Määrärahan osoittamisesta Fredrika Wetterhoffin
4926: kotiteollisuusopettajaopiston kaluston hankkimiseen.
4927:
4928:
4929: E d u s kun n a 11 e.
4930:
4931: Fredrika Wetterhoffin kotiteollisuusopettaja- sekä pienteollisuuden tarpe1S1m, jotka ovat ih-
4932: opisto, joka on aloittanut toimintansa jo v. mistyövoimaa suosivia tuotantomuotoja eivätkä
4933: 1885 käsityökouluna, siirtyi v. 1976 valtion vaadi kalliita investointeja.
4934: hallintaan. V aitio on vuokrannut säätiön omis- Kuitenkin valtiontilintarkastajat ovat toden-
4935: tamista kiinteistöistä 2 930 m2 :n suuruiset tilat neet, että opetusta haittaa tilojen ahtaus ja
4936: oppilaitoksen käyttöön. Rakennuksen eri osat epäkäytännöllisyys. Lisätiloja tarvittaisiin eri
4937: on rakennettu v. 1850 ja 1925-27 sekä 1963. toiminnan alueille. Opiston koneet ja kalusto
4938: Rakennusten peruskorjaukset on aloitettu. ovat suurelta osalta vanhentuneita tai loppuun
4939: Opetuksen kehittämissuunnitelmat perustu- käytettyjä. Riittävä ja ajanmukainen kalusto ja
4940: vat mm. käsi- ja taideteollisuusalan opetussuun- opetusvälineistä on kuitenkin tehokkaan am-
4941: nitelmatoimikunnan mietintöön ( 1977: 4) . mattiopetuksen perusedellytyksiä.
4942: Suunnitelmiin sisältyy mm. opetuksen niveltä- Oppilaitoksen siirryttyä valtiolle ovat varsi-
4943: minen keskiasteen ammatilliseen koulutukseen naisen tulo- ja menoarvion perusteella oppilai-
4944: sekä opettajankoulutus ja sen kehittäminen kor- tokselle jaetut määrärahat olleet valtiontilintar-
4945: keakoulutasoiseksi. Opettajankoulutukseen sisäl- kastajien saaman tiedon mukaan tuskin puolta
4946: tyy myös alan ammatillinen ja pedagoginen tut- koko vuoden välttämättämistä menoista.
4947: kimustoiminta. Lisäksi on tarkoitus järjestää Lisäbudjettien varassa tapahtunut rahoittami-
4948: opistossa käsi- ja taideteollisuusalan jatko- ja nen on vaikeuttanut oppilaitoksen toimintaa.
4949: täydennyskoulutus sekä tekstiilialan konservoin- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4950: tikoulutus. Myös alan neuvonta-aseman perus- nioittaen,
4951: tamishanke on ollut vireillä.
4952: V altiontilintarkastajain kertomuksessa vuodel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4953: ta 1976 esitetään käsitys, että Fredrika Wetter- 1980 tulo- ja menoarvioon 200 000
4954: hoffin kotiteollisuusopettajaopiston opetussuun- markan määrärahan Fredrika W etter-
4955: nitelmat perustuvat käsi- ja taideteollisuusalan hoffin kotiteollisuusopettajaopistolle ka-
4956: luston hankkimista varten.
4957: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
4958:
4959: Saara Mikkola Lea Savolainen Hannu Tenhiälä
4960: 1979 vp. 755
4961:
4962: Raha-asia-aloite n:o 704.
4963:
4964:
4965:
4966:
4967: Mikkola ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan sairaan-
4968: hoito-oppilaitoksen rakentamisen suunnitteluun.
4969:
4970:
4971: E d u s k u n n a 11 e.
4972:
4973: Sairaanhoitajakoulutus Hämeenlinnassa alkoi Sairaanhoidon ja terveydenhuollon kehittämi-
4974: apuhoitajien kurssimuotoisena koulutuksena nen vaatii riittävän hoitohenkilökunnan koulut-
4975: vuonna 1946. Nykyisessä muodossaa...11 Hämeen- tamista. Hämeenlinnan keskussairaalan uudis-
4976: linnan sairaanhoito-oppilaitos on toiminut vuo- rakennus on otettu käyttöön huhtikuussa 1979.
4977: des.ta 1965. Nykyinen opiskelijamäärä on 280. Parhaillaan laajennetaan terveyskeskuksen vuo-
4978: Vuosiw>in otetaan sairaar..hoitajakoulutukseen 2 deosaston toimintaa huomattavasti. Nämä laa-
4979: kertaa 24 oppilasta, apuhoitajakoulutukseen 2 jennukset vaativat henkilökuntaa nykyistä sai-
4980: kertaa 54 oppilasta ja vajaamielishoitajakoulu- raanhoito-oppilaitoksen tuottamaa huomatta-
4981: tukseen 16 oppilasta yhdessä erässä. Lisäksi on vasti runsaammin. Valmistunut keskussairaala
4982: vuoden 1978 alusta aloitettu vastaanotto-osasto" tarvitsee lisäksi sairaanhoitajien erikoiskoulu-
4983: avustajien (16) ja lastenhoitajien (16) kou- tusta, minkä antaminen nykyisissä tiloissa on
4984: lutus. täysin mahdotonta.
4985: Oppilaitos toimii Hämeenlinnan kaupungilta Lisäperusteluna mainittakoon, että nuoriso
4986: vuokratuissa kahdessa vanhassa kiinteistössä, tuntee tällä hetkellä kiinnostusta sairaanhoito-
4987: jotka tarjoavat nykyaikaiseen opetustoimintaan alalle, mikä koulutusnäkökohtana on huomioon
4988: huonosti soveltuvat ja puutteelliset opetustilat. otettava seikka.
4989: Hämeenlinnan kaupunki on varannut riittä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4990: vän :tontin sairaanhoito-oppilaitoksen uudis- nioittaen,
4991: rakennusta varten. Hämeenlinnan kaupunginhal-
4992: lituksen asettama toimikunta on helmikuun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4993: alussa 1978 esittänyt ammattikasvatushallituk- 1980 tulo- ja menoarvioon 200 000
4994: selle uudisrakennuksen toteuttamissuunnitel- markan määrärahan Hämeenlinnan sai-
4995: man. raanhoito-oppilaitoksen rakentamisen
4996: suunnittelua varten.
4997: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
4998:
4999: Saara Mikkola Lea Savolainen Hannu Tenhiälä
5000: 756 1979 vp.
5001:
5002: Raha-asia-aloite n:o 705.
5003:
5004:
5005:
5006:
5007: Mikkola: Määrärahan osoittamisesta Suomen Kansallisoopperan
5008: toiminnan ttukemiseen.
5009:
5010:
5011: E d u s k u n n a 11 e.
5012:
5013: Suomen Kansallisoopperalla on maassamme tilta 29.90.52 ohjattavaksi Suomen Kansallis-
5014: ainutlaatuinen asema oopperataiteen alalla. Kan- oopperan Säätiölle avustuksena 15 300 000
5015: sallisoopperamme on viime vuosina laajentanut markkaa sekä lisäavustuksena 11 300 000 mark-
5016: toimintaansa ja saavuttanut huomattavaa kan- kaa. Näiden varojen kertyminen on jatkuvasti
5017: sainvälistä tunnustusta. Toiminnan suotuisaa epävarmaa ja riippuvainen yksititäisten kansa-
5018: kehitystä on tähän saaidea haitannut yleinen laisten arpajaisaktiviteetista.
5019: aineellisten resurssien puute. Rahoitustilanteen Edellä olevan perusteella ehdotan,
5020: vaikeutta kuvastaa mm. uuden oopperatalon ra-
5021: kennushankkeen viivästyminen. Ei ole perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5022: teltua, että kansallisoopperan toiminnan talou- 1980 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
5023: dellinen perusta lepää vain raha-arpajaisvoitto- mentille 1 000 000 markan määrärahan
5024: varojen varassa. Hallitus esittää valtion vuoden valtionavuksi Suomen Kansallisoopperan
5025: 1980 tulo- ja menoarvioesityksessään momen- Säätiön toimintaan.
5026: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
5027:
5028: Saara Mikkola
5029: 1979 vp. 757
5030:
5031: Raha-asia-aloite n:o 706.
5032:
5033:
5034:
5035:
5036: Mikkola ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 3 varrel-
5037: la Hämeenlinnassa sijaitsevan Ojoisten eritasollittymän ra-
5038: kentamisen aloittamiseen.
5039:
5040:
5041: Ed us kunnalle.
5042:
5043: Valtatiestä n:o 3 eroaa moottor1tieltä Hä- omalta osaltaan varannut budjettimäärärahoja
5044: meenlinnan kaupungin alueella Hämeenlinnan- rakentamiseen. Valtion kustannukset suunnitel-
5045: Laitikkalan maantie eli Pälkäneen tie. Tämä m1en toteuttamiseksi edellyttävät n. 8 milj.
5046: Ojoisten liittymä on osoittautunut liikennetur- markan määrärahoja, jotka valtion KTS-suunni-
5047: vallisuuden ja liikenteen sujuvuuden kannalta telmissa on mitoitettu vuosille 1979-82 ja
5048: erittäin puutteelliseksi. Onpa risteyksessä sat- 1980-84. Kaupungin ja TVL:n kesken on
5049: tunut takavuosina kuolemaan johtaneita kola- sovittu työalueiden rajoista ja tehtävien töiden
5050: reirta. yhteensopivuudesta. Tarvittava valmius eritaso-
5051: Pälkäneen tien rakentaminen kavkaisi van- liittymän rakentamiseen ,siis on.
5052: han tien ja tälle kohdalle on kertynyt runsaasti Edellä es1tetyn perusteella ehdotamme kun-
5053: jalan ja polkupyörällä tapahtuvaa Pälkäneen nioittaen,
5054: tien yliHävää työpai:kkaliikennettä. Aivan eri-
5055: tyisesti viikonloppuisin muodostuu vaarallista että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
5056: ruuhkaa, koska Helsingin alueelta suuntautuu den 1980 tulo- ja menoarvioon
5057: Hauhon-Pälkäneen virkistys- ja loma-alueille 1 000 000 markan määrärahan valtatien
5058: runsas autoliikenne. n:o 3 varrella Hämeenlinnassa sijaitse-
5059: Näistä syistä on TVL:n Hämeen piirikontto- van Ojoisten eritasoliittymän rakenta-
5060: ri tehnyt suunnittelutyöt Ojoisten liittymän misen aloittamista varten.
5061: parantamiseksi. Hämeenlinnan kaupunki on
5062: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
5063:
5064: Saara Mikkola Hannu Tenhiälä
5065: Lea Savolainen Matti Viljanen
5066: 758 1979 vp.
5067:
5068: Raha-asia-aloite n:o 707.
5069:
5070:
5071:
5072:
5073: Muroma ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta YK:n pako-
5074: laisasiain pääkomissaarin ( UNHCR) toiminnan tukemiseen.
5075:
5076:
5077: E d u s k u n n a 11 e.
5078:
5079: Maailman pakolaisonge1'11a on viime aikoina set tulisi hoitaa YK:n pakolaisasiain pääkomis-
5080: entisestään vaikeutunut etenkin Kauko-Idässä. saarin (UNHCR) välityksellä tukemalla jär-
5081: Pakolaisongelmaa on pyritty ratkaisemaan siir- jestön toimintaa raha- ja muilla varoilla.
5082: tämällä vähäinen osa pakolaisista omasta maan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5083: osastaan joihinkin kaukaisiin maihin. Suurin osa nioittaen,
5084: pakolaisista jää kaiken avun ulkopuolelle. Näi-
5085: den pakolaisten pelastamiseksi nälkäkuolemalta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5086: tarvitaan katastrofiapua pakolaisten päivittäi- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
5087: seen huoltoon. 24.30.69 lisäyksenä 8 550 000 markkaa
5088: On ilmeistä, että laajat kansalaispiirit ovat YK:n pakolaisasiain pääkomissaarin
5089: valmiit lisäämään Suomen valtion virallista pa- (UNHCR) toiminnan tukemiseen.
5090: kolaisapua. Pakolaisongelmiin liittyvät kysymyk
5091: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
5092:
5093: Impi Muroma Antero Juntumaa
5094: Sauli Hautala Jorma Fred
5095: Väinö Rautiainen Olavi Ronkainen
5096: Esko Almgren Ulla Järvilehto
5097: 1979 vp. 759
5098:
5099: Raha-asia-aloite n:o 708.
5100:
5101:
5102:
5103:
5104: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta geriatrian professorin
5105: viran perustamiseen Helsingin yliopistoon.
5106:
5107:
5108: E d u s k u n n a 11 e.
5109:
5110: Van..~usten osuus maamme väestöstä on vii- 30 vuoden ajalta. Englannissa mm. vanhusten
5111: me vuosina jatkuvasti kasvanut. Yli 65-vuo-- sairaansijatarve on vain 1/3 siitä, mikä se on
5112: tiaita on noin 10 % väestöstä. Helsingissä van- Pohjoismaissa. Tämän lääketieteen erikoisalan
5113: husten osuus on vielä keskimääräistä kor- kehittämiseksi tarvitaan geriatrian professorin
5114: keampi. virkoja maamme yliopistoihin. Erikoisalan asian-
5115: !kääntymisen myötä voimavarat vähenevät ja tuntemuksen kasvun ansiosta pystytään sairau-
5116: kunto heikkenee. Vanhuuteen liittyvät monet det toteamaan ja hoitamaan jo varhaisvaiheessa.
5117: samanaikaiset sairaudet kuten sydämen toimin- Tällöin ehkäistään vaikeiden ja palautumatto-
5118: nanvajaus, sokeritauti, verisuonten kalkkeutu- mien komplikaatiovaikutusten ilmeneminen.
5119: minen, nivelkulumat ja virtsatietulehdukset. Vastaavasti vanhusten sairaalahoidon tarvetta
5120: Myös psyykkiset ja sosiaaliset voimavarat vä- pystytään estämään ja myöhentämään.
5121: henevät. Vanhuuteen liittyy keskimääräistä suu- Näin aikaansaadaan myös huomattavia kan-
5122: rempi mielenterveyden rasitus. On vaikeaa erot- santaloudellisia säästöjä ja edistetään myös
5123: taa sairaustilat ja normaaliin vanhenemiseen ikääntyneen väestönosan elämän inhimillisyyttä
5124: kuuluvat ilmiöt toisistaan. ja mielekkyyttä.
5125: V anhuksilla sairausoireet, niiden vaatima tut- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5126: kimus ja hoito ovat ratkaisevasti erilaiset kuin nioittaen,
5127: muilla ikäryhmillä. Esimerkiksi masennus- ja
5128: sekavuustila voi olla varoitus uhkaavasta sai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5129: raudesta. Hoidon viivästyminen näissä tilan- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
5130: teissa johtaa monesti palautumattomiin vaurioi- 29.10.01 lisäyksenä 120 000 markkaa
5131: hin. geriatrian professorin viran perustami-
5132: Geriavrian erikoisalasta on myönteisiä kan- seksi Helsingin yliopiston lääketieteelli-
5133: santaloudellisia ja inhimillisiä kokemuksia yli seen tiedekuntaan.
5134: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
5135:
5136: Impi Muroma Esko Almgren Jorma Fred
5137: Sauli Hautala Antero Juntumaa Olavi Ronkainen
5138: Väinö Rautiainen Ulla Järvilehto
5139: 760 1979 vp.
5140:
5141: Raha-asia-aloite n:o i09.
5142:
5143:
5144:
5145:
5146: Muroma ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lähetystyön-
5147: tekijöiden lasten koulukustannusten kattamiseen.
5148:
5149:
5150: E d u s k u n n a 11 e.
5151:
5152: Peruskoulua koskevan lain mukaan kaikilla nan jäseniä. Heidän lapsensa ovat Suomen kan-
5153: Suomen lapsilla riippumatta heidän vanhem- salaisina oppivelvollisia aina 16. ikävuoteensa
5154: piensa taloudellisesta asemasta tulee olla yhtä- saakka. Tämän velvollisuuden ovat lasten van-
5155: läinen oikeus maksuttomaan yleiseen peruskas- hemmat ja lähetysjärjestöt ymmärtäneet ja jou-
5156: vatukseen peruskoulussa. tuneet mahdollisuuksiinsa verrattuna kohtuut-
5157: Periaatteessa pitäisi kaikkien kansalaisten tomin ponnistuksin järjestämään oppivelvolli-
5158: olla samassa asemassa. Mutta ne lasten vanhem- suusikäisille lapsilleen peruskoulutuksen omilla
5159: mat, jotka toimivat lähetysjärjestöjen palveluk- varoillaan.
5160: sessa ulkomaisilla työkentillä, eivät kouluasiois- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5161: sa ole tasa-arvois,essa asemassa yhteiskunnan nioittaen,
5162: palvelujen suhteen. Toisaalta on selvää, että
5163: ulkomaille siirtolaisiksi muuttaneet Suomen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5164: kansalaiset eivät voi saada suomalaisen yhteis- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
5165: kunnan palveluksia myöskään kouluasioissa. 29.98.23 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
5166: Sen sijaan lähetystyössä olevat lähetysjärjestöjen käytettäväksi lähetystyöntekijöiden las-
5167: työntekijät ovat ulkomaisilla työkentillä määrä- ten koulukustannusten kattamiseen.
5168: ajan ja ovat jatkuvasti suomalaisen yhteiskun-
5169: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
5170:
5171: Impi: Muroma Jorma Fred Antero Juntumaa
5172: Sauli Hautala Esko Almgren Olavi Ronkainen
5173: Väinö Rautiainen Ulla Järvilehto
5174: 1979 vp. 761
5175:
5176: Raha-asia-aloite n:o 710.
5177:
5178:
5179:
5180:
5181: Muroma ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta saamenkie-
5182: lisen julkaisutoiminnan tukemiseen.
5183:
5184:
5185: E d u s k u n n a 11 e.
5186:
5187: Saamen kielellä on rtoistaiseksi erittäin vähän Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5188: kirjallista tuotantoa. Osaksi suomenkielinen pe- nioittaen,
5189: ruskouluopetus on aloitettu joitakin vuosia sit-
5190: ten, mikä osaltaan edistää kielen ja kulttuurin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5191: säilymistä. Alkaneen myönteisen kehityksen tur- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
5192: vaamiseksi ja monipuolistamiseksi tulee saamen- 29.99.50 lisäyksenä 40 000 markkaa
5193: kielistä julkaisutoimintaa tukea nykyistä voi- käytettäväksi saamenkielisen julkaisutoi-
5194: makkaammin. Tällöin mahdollistetaan myös minnan tukemiseen.
5195: hengellisen kirjallisuuden kääntäminen ja tuot-
5196: taminen saamen kielellä.
5197: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
5198:
5199: Impi Muroma Esko Almgren Jorma Fred
5200: Sauli Hautala Antero Juntumaa Olavi Ronkainen
5201: Väinö Rautiainen Ulla Järvilehto
5202:
5203:
5204:
5205:
5206: 96 0879007181
5207: 762 1979 vp.
5208:
5209: Raha-asia-aloite n:o 711.
5210:
5211:
5212:
5213:
5214: Muroma ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien
5215: lasten kotihoidon tukijärjestelmän kokeilun laajentamiseen.
5216:
5217:
5218: E d u s k u n n a 11 e.
5219:
5220: Lasten kotihoidon tukijärjestelmän kokeilu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5221: toiminta on meneillään maamme 21 kunnassa. 1980 tulo- ;a menoarvioon momentille
5222: Jotta kokeilun tulokset olisivat nykyistä parem- 33.15.30 lisäyksenä 2 375 000 markkaa
5223: min vertailukelpoiset keskenään, tulisi alkanutta käytettäväksi avustuksena kunnille las-
5224: kokeilutoimintaa laajentaa kokeilun loppuajaksi. ten kotihoidon tukijärjestelmän kokeilun
5225: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- laajentamiseen.
5226: nioittaen,
5227: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
5228:
5229: Impi Muroma Esko Almgren Jorma Fred
5230: Sauli Hautala Antero Juntumaa Olavi Ronkainen
5231: Väinö Rautiainen Ulla Järvilehto
5232: 1979 vp. 763
5233:
5234: Raha-asia-aloite n:o 712.
5235:
5236:
5237:
5238:
5239: Muroma ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lasten koti-
5240: hoidon tukemiseen.
5241:
5242:
5243: E d u s k u n n a 11 e.
5244:
5245: Lapsiperheiden toimeentuloturva on viime milj. mk:n määrärahaa on pidettävä täysin riit-
5246: vuosina heikentynyt. Yhteiskunnan toimenpitein tämättömänä ja jyrkästi epäsuhteisena kodin
5247: on lapsille luotava hyviä päivähoito-olosuhteita, ulkopuolisen päivähoidon määrärahojen kanssa.
5248: mutta samalla on myös lasten vanhemmille ja Kotona tapahtuvan hoidon tukemisen avulla
5249: huoltajille suotava mahdollisuudet hoitaa itse helpotettaisiin osaltaan vaikeata työllisyystilan-
5250: lapsensa. Lasten päivähoidosta annetun lain netta erityisesti nuorten osalta. Onhan 70 %
5251: (36/73) 1 §:n 2 momentin mukaan lasten päi- pienten lasten äideistä halukkaita jäämään kotiin
5252: vähoidolla tarkoitetaan mm. lapsen hoitoa yksi- työstä hoitamaan omia lapsiaan, mikäli he sai-
5253: tyiskodissa. Omien lasten hoitamista ei lasten sivat yhteiskunnan tukea.
5254: päivähoidosta annetussa laissa ole suljettu pois Kotona tapahtuvan hoidon tukemisen maksa-
5255: perhepäivähoidon käsitteestä. Perhepäivähoi- misperusteita määrättäessä valtioneuvoston tulisi
5256: doksi ei kuitenkaan katsota oman lapsen hoitoa huomioida Espoossa usean vuoden ajan mak-
5257: eikä kodissa työskentelevän kotiapulaisen tai settu tarveharkintainen kotihoidon tuki, joka on
5258: hoitajan suorittamaa lapsen hoitoa. osoittautunut taloudelliseksi, turvalliseksi ja
5259: Lasten päivähoitokysymystä ei voida ratkaista lapsen kehitystä tukevaksi vaihtoehdoksi.
5260: vain yhden tai kahden vaihtoehdon varassa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5261: Olisi tarjottava sellaisia vaihtoehtoja, joita ko- nioittaen,
5262: konaisvaltainen lasten päivähoitokysymyksen jär-
5263: jestäminen edellyttää. On mahdollistettava jom- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5264: maJle kummalle vanhemmista mahdollisuus jää- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
5265: dä kotiin hoitamaan alle 3-vuotiaita lapsiaan. 33.15.32 lisäyksenä 25 000 000 markkaa
5266: Valtion tulo- ja menoarviossa olevaa kotona käytettäväksi lasten kotona tapahtuvan
5267: tapahtuvan hoidon tukemiseen tarkoitettua 25 hoidon tukemiseen.
5268: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
5269:
5270: Impi Muroma Antero Juntumaa
5271: Sauli Hautala Jorma Fred
5272: Väinö Rautiainen Olavi Ronkainen
5273: Esko Almgren Ulla Järvilehto
5274: 764 1979 vp.
5275:
5276: Raha-asia-aloite n:o 713.
5277:
5278:
5279:
5280:
5281: Muroma ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yksityisten
5282: lastenkotien käyttökustannuksiin.
5283:
5284:
5285: E d u s k u n n a 11 e.
5286:
5287: Viime vuosina sosiaaliturvaa kehitettäessä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5288: ovat lastenkodeissa kasvatettavat lapset jääneet nioittaen,
5289: vaille riittävää tukea. Etenkin yksityis,ten las-
5290: tenkotien toimintaedellytykset ovat heikenty- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5291: neet ja niiden valtionapu on ollut täysin riittä- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
5292: mätön, jotta lastenkodit olisivat voineet suoda 33.41.51 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
5293: viihtyisän kasvuympäristön lapsille. käytettäväksi yksityisten lastenkotien
5294: Myös lastenkotilapsille tulee taata turvalli- käyttökustannuksiin.
5295: nen, viihtyisä ja mahdollisimman kodinomainen
5296: kasvuympäristö.
5297: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
5298:
5299: Impi Muroma Antero Juntumaa
5300: Sauii Hautala Jorma Fred
5301: Väinö Rautiainen Olavi Ronkainen
5302: Esko Almgren Ulla Järvilehto
5303: 1979 vp. 765
5304:
5305: Raha-asia-aloite n:o 714.
5306:
5307:
5308:
5309:
5310: Muroma ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnille
5311: kotiavustajatoiminnasta aiheutuvien käyttökustannusten peit-
5312: tämiseen.
5313:
5314:
5315: E d u s k u n n a 11 e.
5316:
5317: Vanhusten huoltotilanne on monessa kunnas- vuttaa huomattavia säästöjä laitosten käyttö-
5318: sa erittäin vaikea ja suurissa kaupungeissa lähes kustannuksissa. Lisäksi kotihoito on yksilön
5319: kestämätön. Suuri osa 65 vuotta täyttäneistä kannalta inhimillinen ja myös sen vuoksi myön-
5320: selviytyisi kotihoidossa mahdollisesta pitkä- teinen vaihtoehto.
5321: aikaissairaudestakin huolimatta riittävien ko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5322: dinhoitopalvelujen avulla. Laitoshoidon tarvetta nioittaen,
5323: voidaan kodinhoitopalvelujen avulla vähentää ja
5324: lykätä. Nykyinen kotiavustajamäärä on riittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5325: mätön ja tarve kasvaa jatkuvasti. 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
5326: Valtiovarainvaliokunta kiinnitti vuoden 1979 33.56.31 lisäyksenä 3 100 000 markkaa
5327: tulo- ja menoarvion valmistelun yhteydessä huo- käytettäväksi avustuksena kunnille ko-
5328: miota kodinhoitotoiminnan tehostamisen tar- tiavustajatoiminnasta aiheutuviin käyt-
5329: peeseen erityisesti suuremmissa kaupungeissa. tökustannuksiin.
5330: Kodinhoitotoimintaa tehostamalla voidaan Saa-
5331: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
5332:
5333: Impi Muroma Esko Almgren Jorma Fred
5334: Sauli Hautala Antero Juntumaa Olavi Ronkainen
5335: Väinö Rautiainen Ulla Järvilehto
5336: 766 1979 vp.
5337:
5338: Raha-asia-aloite n:o 715.
5339:
5340:
5341:
5342:
5343: Muroma ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta eläkeläisten
5344: järjestöjen valtionapua varten.
5345:
5346:
5347: E d u s kun n a 11 e.
5348:
5349: Valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt tekevät Eläkeläisten järjestöjen toiminnan tukeminen
5350: arvokasta valistus-, virkistys-, koulutus- ja kun- on yhteiskunnan kan.•1alta taloudellista ja tar-
5351: toutustyötä. Tämä toiminta edistää eläkeläisten koituksenmukaista. Määräraha tulee säilyttää
5352: henkisen vireyden ja ruumiillisen kunnon säi- ainakin vuoden 1979 .tulo- ja menoarvion ta-
5353: lyttämistä ja kohentamista. Näin voidaan osal- solla.
5354: taan vähentää ja lykätä yhteiskunnan sosiaali- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5355: terveydenhuollon palvelujen tarvetta. Vireä nioittaen,
5356: eläkeläistoiminta on ihmisläheistä ja se mahdol-
5357: listaa inhimillisen vuorovaikutuksen, jolla on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5358: suuri merkitys yksilön mielenterveydelle. 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
5359: Hämmästyttävää on, että eläkeläisten järjes- 33.58.51 lisäyksenä 860 000 markkaa
5360: töille myönnettävää valtionapua on vähennetty käytettäväksi eläkeläisten järjestöjen val-
5361: vuoden 1980 tulo- ja menoarviossa, vai..~ka tionapua varten.
5362: muilta osin virkistystoimintaan on varattu huo-
5363: mattavia lisämäärärahoja.
5364: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
5365:
5366: Impi Muroma Esko Almgren Jorma Fred
5367: Sauli Hautala Antero Juntumaa Olavi Ronkainen
5368: Väinö Rautiainen Ulla Järvilehto
5369: 1979 vp. 767
5370:
5371: Raha-asia-aloite n:o 716.
5372:
5373:
5374:
5375:
5376: Muroma ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta farmaseutin
5377: viran perustamiseen Helsingin yliopistollisen keskussairaalan
5378: myrkytyskeskukseen.
5379:
5380:
5381: E d u s k u n n a 11 e.
5382:
5383: Suomessa kuolee vuosittain noin 600 ihmistä HYKS:n lastentautien klinikan myrkytysinfor-
5384: myrkytyksiin. Myrkytysten vuoksi joutuu vuo- maatiokeskuksen toimintaedellytykset ovat viime
5385: sittain sairaalahoitoon 5 000-6 000 potilasta. vuosina parantuneet, kun tarvittavan tiedon
5386: HYKS:n lastentautien klinikalla hoidetaan vuo- käyttökelpoisuus ja ajankohtaisuus on varmis-
5387: sittain 300-400 lasten myrkytystapaturmaa. tettu oman kortiston ja mikrofilmeille tallenne-
5388: Arvioiden mukaan Suomessa tapahtuu vuosittain tuo tietopaketin avulla, joiden tiedot ajanmu-
5389: 10 000-50 000 pikkulasten tapaturmaista myr- kaistetaan kolmen kuukauden välein.
5390: kytystä. Jo nämä tilastotiedot osoittavat, että Myrkytyskeskuksen tämänhetkinen ongelma
5391: myrkytykset aiheuttavat jokseenkin yhtä paljon on päivystysajan toiminnan turvaaminen. Suuri
5392: kuoUeisuutta ja sairastuvuutta Suomessa kuin osa 10 000 vuosittaisesta tiedustelusta tulee päi-
5393: liikennetapaturmat. vystysaikana, jolloin päivystävä lääkäri ottaa
5394: Myrkytystapaturmien ennaltaehkäisyä ja ensi- vastaan puhelut. Tiedustelujen määrän kasvaessa
5395: apuneuvontaa varten tarvitaan hyvin toimiva ja keskittyessä ilta- ja viikonloppuaikaan päivys-
5396: myrkytysinformaatiokeskus. HYKS:n lastentau- tävän lääkärin työ häiriintyy. Toisaalta kiireelli-
5397: tien klinikan tiloissa nykyisin toimiva myrkytys- slnä päivystysaikoina lääkärit eivät voi riittävästi
5398: informaatiokeskus palvelee koko maata. Keskuk- syventyä tietojen antamiseen.
5399: sen henkilöstöön kuuluu lääkäri, 1 ~ farma- HYKS:n myrkytyskeskuksen nykyinen kestä-
5400: seuttia ja toimistoapulainen. Tämän henkilöstön mätön tilanne korjaantuisi olennaisesti, mikäli
5401: avulla voidaan myrkytystietokeskukseen tuleviin keskukseen perustettaisiin farmaseutin virka päi-
5402: tiedusteluihin vastata maanantaista perjantaihin vystysajan henkilöstöjärjestelyjen hoitamiseksi.
5403: klo 8-18. Muina aikoina tiedustelut ottaa vas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5404: taan lastentautien klinikan päivystävä lääkäri. nioittaen,
5405: Kansainvälinen kokemus on osoittanut, että
5406: myrkytysinformaatiokeskus soveltuu sijainnil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5407: taan parhaiten lastensairaalan tai muun toimivan 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
5408: sairaalakompleksin yhteyteen. Tällöin neuvon- 33.76.39lisäyksenä 50 000 markkaa käy-
5409: nassa säilyy kosketus kliiniseen päivystystyöhön tettäväksi farmaseutin viran perustami-
5410: ja siten voidaan välttyä liialliselta teoreettisuu- seen Helsingin yliopistollisen keskus-
5411: delta. Siten myrkytyskeskuksen nykyinen sijainti sairaalan myrkytyskeskukseen 1. 1. 1980
5412: on tarkoituksenmukainen, etenkin kun noin alkaen.
5413: 60 % tiedusteluista koskee lapsipotilaiden myr-
5414: kytystapaturmia.
5415: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
5416:
5417: Impi Muroma Antero Juntumaa
5418: Sauli Hautala Jorma Fred
5419: Väinö Rautiainen Olavi Ronkainen
5420: Esko Almgren Ulla Järvilehto
5421: 768 1979 vp.
5422:
5423: Raha-asia-aloite n:o 717.
5424:
5425:
5426:
5427:
5428: Muurman: Määrärahan osoittamisesta Maatalouden tutkimuskes-
5429: kuksen muuttamisesta johtuvien henkilöstöjärjestelyjen me-
5430: nojen kattamiseen.
5431:
5432:
5433: E d u s k u n n a 11 e.
5434:
5435: Maatalouden tutkimuskeskus (MTTK) joustaviin henkilöjärjestelyihin muuttovaiheen
5436: muuttaa Helsingin seudulta Jokioisten karta- aikana, minkä vuoksi kunnioittavasti ehdotan,
5437: noon syksystä 1979 alkaen, jolloin MTTK:n
5438: lähes 260 virkamiehestä ja työntekijästä noin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5439: EO:n pitäisi muuttaa. Muuttoon liittyviä hen- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
5440: kilöjärjestelyjä selvitettäessä on käynyt ilmi, 30.79.29 lisäyksenä 200 000 markkaa
5441: että muutamalle heistä muutto tuottaisi iän, Maatalouden tutkimuskeskuksen muu-
5442: perhesuhteiden tai muiden henkilökohtaisten tosta aiheutuvien, työntekijöiden oikeus-
5443: olosuhteiden takia kohtuuttomia vaikeuksia. turvan turvaamiseksi tarvittavien henki-
5444: Kun näiden kysymysten selvittäminen vaatisi löjärjestelyjen menojen kattamiseksi Hel-
5445: aikaa, tulisi MTTK:lle suoda mahdollisuudet singin seudulla.
5446: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
5447:
5448: Peter Muurman
5449: 1979 vp;
5450:
5451: Raha-asia-aloite n:o 718.
5452:
5453:
5454:
5455:
5456: Muurman: Kol!IOtetun määtärahan osoittamisesta Suomen Ilmai-
5457: lum:useon ensimmäisen rakennusvaiheen jatkamiseen Helsinki
5458: -Vantaan lentoasemalla.
5459:
5460:
5461: Ed u s kun n a 11 e.
5462:
5463: Liikenneministeriö asetti tammikuussa 1975 omaisten ja yhteiskunnan tukea valtakunnalli-
5464: työryhmän laatimaan ehdotusta valtakunnalli- sen museohankkeen toteuttamiseen ovat rajoi-
5465: sen ilmailumuseon perustamisesta. Tässä työ- tetut,
5466: ryhmässä olivat edustettuina ilmailuhallitus, kun maassamme oleva ilmailuun liittyvä ka-
5467: Ilmailumuseosäätiö, Ilmailumuseoyhdistys ry, lusto ja esineistö on yleismaailmallisestikin ai-
5468: ilmavoimat, museovirasto, opetusministeriö ja nutlaatuisen harvinaista ja arvokasta, mutta alt-
5469: puolustusministeriö. tiina lopulliselle ruholle ilman viipymätöntä
5470: Työryhmän mietinnön, eri viranomaisten ja apua,
5471: yhteisöjen lausuntojen sekä Ilmailumuseoyhdis- kun museoon tulee sijoitettavaksi, paitsi yh~
5472: tys ry:n esitysten perusteella liikenneministeriö distyksen omistamaa menneitten aikojen lento-
5473: tammikuun 5 päivänä 1978 päivätyssä kirjees- kone- ja muuta ilmailumme historiaan liittyvää
5474: sään ilmailuhallitukselle katsoi, että museo tu- kalustoa ja esineistöä, myös suuressa määrin
5475: lee sijoittaa Helsinki-Vantaan lentoaseman valtion omistamaa aineistoa,
5476: alueelle ja keho1Jti ilmailuhallitusta yhdessä II- ja kun Ilmailumuseoyhdistys ry on omalta
5477: mailumuseoyhdistys ry:n kanssa huolehtimaan osaltaan. vapaaehtoisin voimin pyrkinyt toteut-
5478: hankkeen jatkokehittelystä. tamaan valtakunnallista museohanketta, katson,
5479: Elokuun 1 päivänä 1978 onkin ilmailuhalli- että hankkeen tukeminen on myös valtio-
5480: tuksen ja Ilmailumuseoyhdistys ry:n kesken vallan asia, minkä vuoksi kunnioittavasti eh-
5481: allekirjoitettu sopimus maa-alueesta Helsinki- dotan,
5482: Vantaan lentoaseman alueella valtakunnallista
5483: ilmailumuseota varten, missä rakennustyöt 11- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5484: mailumuseoyhdistys ry:n voimin ovatkin jo 1980 tulo- ja menoarvioon mot!Jentille
5485: käynnissä. 31.99.61 lisäyksenä 320 000 markkaa
5486: Kun sanottu museohanke on eri tahoilla ollut Suomen Ilmailumuseon ensimmäisen ra-
5487: vireillä jo runsaat 50 vuotta, kennusvaiheen jatkorahoitukseen Hel-
5488: kun Ilmailumuseoyhdistys ry:n mahdollisuu- sinki-Vantaan lentoasemalla.
5489: det ilman edes kohtuullista julkisten viran-
5490: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
5491:
5492: Peter Muurman
5493:
5494:
5495:
5496:
5497: 97 0879007181
5498: 710 1979 vp.
5499:
5500: Raha-asia-aloite n:o 719.
5501:
5502:
5503:
5504:
5505: Myyryläinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta uusien
5506: kunnallisten kuluttajaneuvojavirkojen perustamiseen.
5507:
5508:
5509: E d u s k u n n a 11 e.
5510:
5511: Kuluttajansuojalakien voimassaolon ensim- Kauppa- ja teollisuusministeriön hyväksy-
5512: mäinen vuosi on osoittanut tehdyt lainsäädän- mässä kunnallisen kuluttajaneuvonnan viisivuo-
5513: nölliset ratkaisut oikeaan osuneiksi. Samalla on tissuunnitelmassa on edellytetty 15 uuden ku-
5514: kuitenkin selvästi ilmennyt, ettei lakeja toteut- luttajaneuvojan toimen perustamista vuosittain.
5515: tava oikeussuojakoneisto määrällisesti selviä Kunnilla on tähän valmiutta ja halukkuutta, jos
5516: niistä tehtävistä, joita kansalaisten oikeussuojan ne saavat lainmukaisen valtionosuuden. Vuoden
5517: tarve tällä alueella asettaa. 1980 tulo- ja menoarvioesityksessä on lähdetty
5518: Olennainen osa oikeussuojakoneistoa muo- kuitenkin vain viiden uuden kunnallisen ku-
5519: dostuu kunnallisesta kuluttajaneuvonnasta. Val- luttajaneuvojan viran perustamisesta.
5520: taosa yksittäisistä kuluttajariidoista voidaan Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
5521: ratkaista osapuolten välisissä neuvotteluissa, tavasti,
5522: jos tarvittaessa saadaan asiantuntevaa opastusta
5523: kunnan kuluttajaneuvojalta. Kuluttajansuojala- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5524: kien tarkoitus ei ole tuoda jokaista asiaa Hel- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
5525: sinkiin ratkaistavaksi. Tehokas ja asiantunteva 32.31.31 lisäyksenä 265 000 markkaa
5526: kunnallinen kuluttajaneuvonta pystyy hoita- kymmenen uuden kunnallisen kulutta-
5527: maan suurimman osan näistä asioista. janeuvojan viran perustamiseksi tulo- ja
5528: Kunnallisen kuluttajaneuvonnan avulla voi- menoarvioesityksessä jo olevien viiden
5529: daan osaltaan helpottaa keskushallintokoneiston lisäksi kauppa- ja teollisuusministeriön
5530: työpainetta, joka vastaavasti voi keskittyä en- hyväksymän kunnallista kuluttajaneu-
5531: nen kaikkea valtakunnallisesti ja periaatteelli- vontaa koskevan viisivuotissuunnitelman
5532: sesti tärkeiden asioiden hoitamiseen. tavoitteiden mukaisesti.
5533: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
5534:
5535: Salme Myyryläinen Pekka Starast Maija Rajantie
5536: Lea Sutinen Kauko Juhantalo Ole Norrback
5537: Heli Astala Mikko Pesälä Paula Eenilä
5538: Pirjo Ala-Kapee Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Tellervo Koivisto
5539: 1979 vp. 771
5540:
5541: Raha-asia-aloite n:o 720.
5542:
5543:
5544:
5545:
5546: Myyryläinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta uusien
5547: esittelijän toimien perustamiseen kuluttajavalituslautakuntaan.
5548:
5549:
5550: Ed u s kun n a 11 e.
5551:
5552: Kuluttajansuojalakien voimassaolon ensim- Ne ovat monesti taloudelliselta arvoltaan suh-
5553: mäinen vuosi on osoittanut tehdyt lainsäädän- teellisen vähäisiä. Niillä saattaa ku1tenkin ··olla
5554: rtölliset ratkaisut oikeaan osuneiksi. Samalla on huomattava periaatteellinen merkitys. Ratkaisun
5555: kuitenkirl selvästi ilmennyt, ettei lakeja toteut- viipyminen yli puolen vuoden horjuttaa kansa~
5556: tava oikeussuojakoneisto määrällisesti selviä laisten luottamusta kuluttajien turvaksi raken~
5557: niistä tehtävistä, joita kansalaisten oikeussuojan netun oikeussuojakoneiston toimintaan.
5558: tarve tällä alueella asettaa. Edellä olevan peruSiteella ehdotamme kun-
5559: Yksittäisiä kuluttajan ja elinkeinonharjoitta- nioittavasti,
5560: jan välisiä riita-asioita selvittävän kuluttajavali-
5561: tuslautakunnan esittelijät pystyvät tällä hetkellä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5562: valmistelemaan päätettäviksi noin 60 prosenttia 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
5563: niistä valituksista, joita kuukausittain tulee lau- 32.31.01 lisäyksenä 120 000 markkaa
5564: takunnalle. Käsittelyä odottavien asioiden määrä kahden ylimääräisen esitteliiän toimen
5565: kasvaa kuukaudessa noin sadalla tapauksella. (V 26) perustamiseksi kuluttajavalitus-
5566: Uusien asioiden määrä on vuoden ·1979 keski- lautakuntaan tulo- ja menoarvioesi-
5567: vaiheilla ollut 230-:250 kuukaudessa. tyksessä olevan ehdotuksen lisäksi.
5568: Valituslautakunta käsittelee ihmisten. asioita.
5569: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
5570:
5571: Salme Myyryläinen Pirjo Ala-Kapee Kaj Bärlund
5572: Lea Sutinen Tellervo Koivisto Pekka Starast
5573: Heli Astala Kauko Juhantalo Paula Eenilä
5574: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Mikko Pesälä Maija Rajantie
5575: 772
5576:
5577: Raha-asia-aloite n:o 721.
5578:
5579:
5580:
5581:
5582: M~en. y.llL.:. K.orotettm määrärahan osoittamisesta uu'sien
5583: esittdijän: t:oiJmittl perustamiseen kuluttaja-asiamiehen toimis-
5584: toon.
5585:
5586:
5587: E d u s k u n n a 11 e.
5588:
5589: · Knluttajansuojalakien voimassaolon ensim- Usäksi laki kuluttaja-asiamiehestä velvoittaa
5590: l'näinen vuosi on o·soittanut tehdyt lainsäädän- kuluttaja-asiamiehen avustamaan kuluttajaa tuo-
5591: nölliset ratkaisut oikeaanosuneiksi. Samalla on mioistuimissa, jos elinkeinonharjoitta4a ei ole
5592: kuitenkin selvästi ilmennyt, .ettei lakeja toteut- noudattanut kuluttajavalituslautakunnan suosi-
5593: tava oikeussuojakoneisto määrällisesti selviä tusta.
5594: niistä :tehtävistä, joi:ta kansalaisten oikeussuojan Näiden oikeustapausten hoito vaatii matkus-
5595: tarve tällä alueella asettaa. tamista ja kuukaudessa useita työpäiviä.
5596: Suurin osa kuluttaja-asiamiehen toimistoon EdeHä olevan perusteella ehdotamme kun-
5597: tulleista tiedusteluista ja valituksista koskee nioittavasti,
5598: 1rutl"kkinoi:nnin sääntelyä. Tämä jo pelkästään
5599: työllistäisi koko toimiston henkilökunnan. että Eduskunta. ottaisi valtion vuoden
5600: Markkinointiin liittyvien asioiden runsaslukui- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
5601: suus luonnollisesti heikentää muuta toimiston 32.31.01 lisäyksenii 60 000 markkaa
5602: iiktiviteettia ja erityisesti aloitteellista virantoi- ylimääräisen. esitteliiän toimen (V 26)
5603: mitusta sopimusehtojen sääntelyn osalta. Vakio- perustamiseksi kuluttaia-asiamiehen toi-
5604: sopimusten saattaminen kuluttajan kannalta hy- mistoon tulo- ja menoarvioesityksessä
5605: väksyttäväksi poiSitaisi osan kuluttajaongelmia olevan yhden esitteliiän toimen lisäksi
5606: ja toisi suojaa koko kuluttajasektorille. Vakio- laissa toimistolle asetettujen tehtävien
5607: sopimusten sisällöstä neuvotteleminen vaatii suorittamiseksi ;a toiminnan tehostami-
5608: kuitenkin perusteellista valmistelua ja runsaas- seksi.
5609: ti aikaa. Nykyisellä työvoimalla ei tähän ole
5610: kovin suuressa määrin mahdollisuutta.
5611: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
5612:
5613: Salme Myyryläinen Kauko Juhantalo Maija Rajantie
5614: Lea Sutinen Mikko Pesälä Paula 'Eenilä
5615: Heli Astala Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Pirjo Ala-Kapee
5616: Pekka Starast Kaj Bärlund Ole Norrback
5617: Tellervo Koivisto
5618: 1~79 vp. 773
5619:
5620: Raha-asia-aloite n:o 722.
5621:
5622:
5623:
5624:
5625: Myy>eyläinen ym.: .Koroteturi määrärahan osoittamisesta toimisto-
5626: sihteerin taimen· perostamiseen kuluttajaneuvostoon.
5627:
5628:
5629: E d u s k u n n a 11 e.
5630:
5631: Parlamentaarinen kuluttajaneuvosto on ylin tusta ajasta kohtuuttoman suuren osuuden. :
5632: kuluttajapolitiikkaa valtakunnassa ohjaava elin. Edellä olevan perusteella ehdotamme b:m-
5633: Sen käytännön työskentelyä vaikeuttaa käytettä- nioitttavasti,
5634: vissä olevan valmistelu- ja toimistohenkilökun-
5635: nan niukkuus. Pääsihteerin lisäksi neuvostolla ei että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5636: ole muuta päätoimista henkilökuntaa. Toimisto- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
5637: tehtävien hoito on osoittautunut hankalaksi 32.31.01 lisäyksenä 40 000 markkaa
5638: tilapäistyövoimalla. Tämä vaikeuttaa neuvoston ylimääräisen toimistosihteerin toimen
5639: ja sen jaostojen tehokasta työskentelyä ja vie (V 16) perustamiseksi htlntllljanemJOs-
5640: myös päätoimisen sihteerin ( B 2 palkkausluok- toon.
5641: ka) valmistelu- ja suunnittelutyöhön tarkoite-
5642: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
5643:
5644: Salme Myyryläinen Tellervo Koivisto Maija Rajantie
5645: Heli Astala Kauko Juhantalo Pekka Starast
5646: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Mikko Pesälä Paula Eenilä
5647: Pirjo Ala-Kapee Kaj Bärlund Ole Norrback
5648: Lea Sutinen
5649: 774 1979 vP·
5650:
5651: Raha-asia-aloite n:o 72.3.
5652:
5653:
5654:
5655:
5656: Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittamisesta sotaveteraanien
5657: asuntojen rakentamiseen.
5658:
5659:
5660: E d u s k u n n a 11 e.
5661:
5662: Sotaveteraanien asuntorakennustoiminta on kuntoon myöntämällä tarkoitukseen vielä parin
5663: viime vuosina saanut yhä vähemmän osuutta kolmen vuoden aikana erillinen määräraha.
5664: asuntotuotantomäärärahasta. Korkeimmillaan Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5665: se oli v. 1971, jolloin tulo- ja menoarvion
5666: asuntomäärärahasta irroitettiin 15 milj. mk että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5667: 50taveteraanien· asuntotuotantoon. 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
5668: Kuitenkin tarvetta sotaveteraanitalojen raken- 26.12.83 15 000 000 markan määrä-
5669: tamiseen on edelleen olemassa. ·Olisikin syytä rahan sotaveteraanien asuntojen raken-
5670: hoitaa sotaveteraanien asuntoasia lopullisesti tamiseen.
5671: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
5672:
5673: Pentti Mäki-Hakola Eero Lattula·
5674: 1979 vp. 7.75
5675:
5676: Raha-asia-aloite n:o 724.
5677:
5678:
5679:
5680:
5681: Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta Isonkyrön vanhan kir-
5682: . kon seinämaalausten konservointityön aloittamiseen.
5683:
5684:
5685: E d u s k u n n a II e.
5686:
5687: Kulttuurihistoriallisesti merkittävimpiin kan- !aan harmaakivialustasta. Näin ollen on ole-
5688: sallismonumentteihimme kuuluu Isonkyrön kes- massa suuri vaara, että ne karisevat alas, jolloin
5689: kiaikainen harmaakivikirkko, joka on raken- niiden mukana tuhoutuisivat 1560-luvulla maa-
5690: nettu v. 1304. Jo 1950-luvulta lähtien ovat latut al secco -seinämaalaukset. Nämä maa-
5691: museoviraston asiantuntijat esittäneet huoles- laukset kiertävät kolmena päällekkäisenä nau-
5692: tumisensa Pohjanmaalla ainoan parhaiten kes- hana sarjakuvamaisesti ympäri kirkon ja ne
5693: kiaikaisen luonteensa säilyttäneen monumentin ovat ainoat maassamme, joten niiden säilyttä-
5694: nopeasta rappeutumisesta. minen on ensiarvoisen tärkeää. Museovirasto
5695: Vihdoin vuodesta 1972 lähtien on kirkon on tiettävästi tehnyt valtion tulo- ja meno-
5696: perusteelliset korjaustyöt saatettu käyntiin mu- arvioon määrärahaesityksen näitten korjaami-
5697: seoviraston laatimien korjaussuunnitelmien mu- seksi, mutta määräraha ei ilmeisesti sisälly mi~
5698: kaisesti. Rakennusteknilliset korjaustyöt tule- hinkään budjetin määrärahoista.
5699: vat loppuun suoritetuiksi tulevan marraskuun Edellä olevan perusteella ehdotan,
5700: loppuun mennessä. Ne tulevat maksamaan kaik-
5701: kiaan n. 750 000 mk. Rahoitus on pääosin jär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5702: jestetty kirkkohallituksen myöntämällä avustuk- 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000
5703: sella sekä kattopaanujen vahvistustyöt valtion markkaa Isonkyrön vanhan kirkon sei-
5704: työllisyysmäärärahalla. nämaalausten konservointiiyön aloitta-
5705: Suoritetuissa tutkimuksissa on todettu sisä- mista varten.
5706: scinien rappauksen olevan yli 40 % :sesti irral-
5707: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
5708:
5709: Pentti Mäki-Hakola
5710: 116
5711:
5712: Raha-asia-aloite n:o 725.
5713:
5714:
5715:
5716:
5717: Mäkynen ym.: Määrärahan. osoittamisesta opiskelija-asuntojen
5718: omarahoitukseen .opiskelija-asuntojen vuokratason kohoamisen
5719: estämiseksi.
5720:
5721:
5722: E d u s k u n n a 11 e.
5723:
5724: Yhteiskunnan asettamien koulutuspoliittisten ylittävät vuokratasoyleisohjeen sallimat enim-
5725: tavoitteiden toteuttaminen vaatii tuekseen riit- mäisvuokrat.
5726: tävää, kohtuuhintaista ja hyvätasoista opiskelija- Opiskelija-asuntoyhteisöt ovat rahoittaneet
5727: asuntotuotantoa. 1970-luvulla tästä tuotannosta rakentamisensa lähes yksinomaan velkapääoman
5728: ovat vastanneet lähes yksinomaan opiskelijajär- turvin. Tästä syystä pääomakustannusten osuus
5729: jestöjen perustamat ja hallitsemat opiskelija- vuokrasta on kohonnut uusimmissa opiskelija~
5730: asuntoyhteisöt. Näiden toimesta on rakennettu asunnoissa jo yli puoleen. Pääomakustannusten
5731: vuosittain 1 500-4 500 asuntopaikkaa. alentaminen onkin nähty tärkeimpänä tekijänä
5732: Huolimatta siitä, että opiskelija-asuntotuo- opiskelijoiden asumiskustannusten alentamisessa.
5733: tanto on ollut kokonaisuudessaan valtion osalai- Myös ns. omapääoma, jonka osuus esimerkiksi
5734: noittamaa, ovat vuokrat kohonneet voimakkaasti. kunnallisessa vuokra-asuntotuotannossa on noin
5735: Asumismenot muodostavatkin varsin suuren 10 prosenttia hankinta-arvosta, on jouduttu jär~
5736: osan opiskelijoiden kokonaismenoista. Valtion jestämään lainana yksityisiltä rahamarkkinoilta.
5737: opintotukikeskuksen (VOTK) uusimman tutki- Omapääoman puuttumisen vuoksi muodostuvat
5738: muksen "Opiskelijoiden asuminen 1977" mu- opiskelija-asuntojen vuokrat 1-2 markkaa kor~
5739: kaan osuus oli keskimäärin noin 15 prosenttia. keammiksi kuin normaalien vuokra-asuntojen
5740: Varsinkin uusien opiskelija-asuntojen vuokrien vuokrat. Osan tästä "ylimääräisestä" vuokrill
5741: kohotessa ovat myös asumiskustannukset kohon- kohottavasta kustannuserästä maksavat opiske-
5742: neet huolimatta asumistuen ja asumislisän alen- lijat ja osan valtio asumistuen ja asumislisän
5743: tavasta vaikutuksesta. muodossa.
5744: Opiskelija-asuntojen vuokrat ovat useilla paik- Edellä olevan perusteella ehdotamme;
5745: kakunnilla kohonneet hyvin lähelle valtioneuvos-
5746: ton päättämää vuokratasoyleisohjetta. Odotetta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5747: vissa oleva energiakustannusten nousu luo uusia 1980 tulo- ja menoarvioon 9 500 000
5748: vuokrankorotuspaineita, ja mikäli kustannuksia markan määrärahan opiskelija-asuntojen
5749: alentavia toimia ei suoriteta, on todennäköistä, omapääomaan opiskelija-asuntojen vuok-
5750: että opiskelija-asuntojen vuokrat varsin pian ratason kohoamisen estämiseksi.
5751: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
5752:
5753: Toivo Mäkynen Martti Ursin Ritva Laurila
5754: Terhi Nieminen-Mäkynen Tuulikki Petäjäniemi Ilkka Kanerva
5755: 1979 vp. 777
5756:
5757: Raha-asia-aloite n:o 726.
5758:
5759:
5760:
5761:
5762: Mäkynen ym.: Korotetua määrärahan osoittamisesta Porvoon
5763: matkailualan oppilaitoksen avustamiseen.
5764:
5765:
5766: E d u s k u n n a II e.
5767: Uudenmaan Maakuntaliitto r.y. on esittänyt Kuntainliiton ulkopuolisilla kunnilla ei ole
5768: 19. 1. 1978, että opetusministeriö ryhtyisi toi- oppilaiden maksuosuuksien korvausvelvollisuut-
5769: menpiteisiin ammattioppilaitoksista annetun ta ja siksi kuntainliitto on vaatinut ulkopuoli-
5770: lain muuttamiseksi siten, että sen piiriin sisäl- silta kunnilta maksusitoumuksen saatavansa
5771: lytetJtäisiin ammattikoulujen lisäksi myös erityis- varmistamiseksi. Sitoumuksien saanti on kui-
5772: ammattikoulut. Lakiin ei ole tehty muutosta. tenkin vaikeutunut jatkuvasti ja kuntainliiton
5773: Itä-Uudenmaan ammatillisen koulutuksen kunnat ovat joutuneet taloudellisesti yhä enem-
5774: kuntainliiton ylläpitämällä Porvoon matkailu- män vastaamaan matkailualan vaLtakunnallisesta
5775: alan oppilaitoksella on velvollisuus ottaa oppi- koulutuksesta. Tämä kehitys ei ole oikeuden-
5776: laita koko maasta. Oppilaista noin 85 % on mukainen, koska koulutuksen tuloksena saatava
5777: ollut kotoisin kuntainliiton ulkopuolelta ja kou- hyöty koituu koko valtakunnan hyväksi.
5778: lutuksen saatuaan siirtynyt pois kuntainliiton Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5779: alueelta. nioittaen,
5780: Kuntainliitto on 15. 1. 1979 anonut ammat-
5781: tikasva.tushallitukselta, että oppilaitokselle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5782: myönnettäisiin kuntainliiton ulkopuolisista kun· 1980 tulo- ja menoarvioon kaikkiaan
5783: nista olevien oppilaiden nettotappio-osuutJta 921 000 markan määrärahan Porvoon
5784: vastaava summa ylimääräisenä valtionapuna, matkailualan oppilaitoksen avustamista
5785: joka olisi vuonna 1980 noin 921 000 mk. varten.
5786: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
5787:
5788: Toivo Mäkynen M.-L. Salminen Irma Rihtniemi-Koski
5789: Terhi Nieminen-Mäkynen Saara-Maria Paakkinen Ritva Laurila
5790:
5791:
5792:
5793:
5794: 98 0879007181
5795: 778 1979 vp.
5796:
5797: Raha-asia-aloite n:o 727.
5798:
5799:
5800:
5801:
5802: Männistö ym.: -Määrärahan osoittamisesta terveyden- ja sairaan-
5803: hoidon apulaisprofessorin viran perustamiseen Kuopion kor-
5804: keakouluun terveydenhuollon kandidaattikoulutusta varten.
5805:
5806:
5807: E d u s k u n n a 11 e.
5808:
5809: Terveydenhuollon kandidaattikoulutus alkoi kattavat kuitenkin vain osan uuden koulutuksen
5810: Kuopion korkeakoulussa 5. 9. 1979 24 opiskeli- opetusalueesta. Koulutusta on tarkoitus kehittää
5811: jan .sisäänotolla. Terveydenhuollon kandidaatti- siten, että terveyden- ja sairaanhoidosta muodos-
5812: koulutus on tärkeä maamme terveydenhuollon tuu sen päävastuinen tieteenala, kuten opetus-
5813: kehittämisen kannalta. Sen tarkoituksena on ministeriökin on kehottanut. Kuopion korkea-
5814: kouluttaa henkilöitä terveydenhuollon hoitosek- koulun esityksessä vuoden 1981 virkabudjetiksi
5815: torin hallinto-, suunnittelu-, koulutus- ja asian- terveyden- ja sairaanhoidon apulaisprofessuuri
5816: tuntijatehtäviin. Koulutus alkoi lähinnä ylihoi- on tästä syystä esitetty ensimmäiselle sijalle.
5817: tajakunnan tehtäviin valmentavana hallinnolli- Kyseisen viran saaminen tätä tietä on kuitenkin
5818: sena koulutuksena. Hoitosektorilla toimii maas- mahdollista aikaisintaan 1. 1. 1981. Syksyllä
5819: samme nykyisin noin 56 000 erilaisen ammatti- 1980 koulutukseen otettavien opiskelijoiden
5820: koulutuksen saanutta työntekijää ylihoitajakun- pohjakoulutusvaatimus on erikoissairaanhoitajan
5821: nan välittömässä alaisuudessa. Siksi terveyspal- tai vastaavan tutkinto. Tällöin opetustarve
5822: velujen kehittämisen kannalta on ensiarvoisen lisääntyy huomattavasti, joten koulutuksen to-
5823: tärkeää, että hoitosektorin johto-, koulutus- ja teuttaminen kahden opetusviran turvin tulee ole-
5824: asiantuntijatehtävissä toimivilla on hyvä koulu- maan erittäin vaikeaa syyslukukaudella 1980.
5825: tus. Riittävät koulutukselliset valmiudet mah- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
5826: dollistavat hoitokäytännön kehittämisen henki- tavasti,
5827: löstövoimavaroja lisäämättä. Nykyisessä talou-
5828: dellisessa tilanteessa tällainen koulutuksen ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5829: siihen liittyvän tutkimuksen avulla aikaansaatava 1980 tulo- ia menoarvioon 72 000 mark-
5830: toiminnan rationalisointi on erittäin tärkeää. kaa terveyden- ;a sairaanhoidon apulais-
5831: Terveydenhuollon kandidaattikoulutus on jou- professorin viran perustamista varten
5832: duttu aloittamaan ainoastaan yhden opetusviran Kuopion korkeakouluun 1. 3. 1980 lu-
5833: turvin. Vuoden 1980 tulo- ja menoarviossa on kien.
5834: esitys toiseksi opetusviraksi. Nämä opetusvirat
5835: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
5836:
5837: Lauha Männistö Anna-Liisa Piipari Aulis Juvela
5838: Toivo Yläjärvi Alla Jokinen Mikko Jokela
5839: Juuso Häikiö Lea Savolainen Markus Aaltonen
5840: Juhani Laitinen Matti Ruokola Salme Myyryläinen
5841: V. J. Rytkönen Hannele Pokka Irma Rosnell
5842: Anna-Kaarina Louvo Mikko Ekorre Helvi Niskanen
5843: Seppo Tikka Anna-Liisa Hyvönen R. Breilin
5844: Lea Sutinen P. Puhakka M.-L. Salminen
5845: Liisa Jaakonsaari Kaarina Suonio Sten Söderström
5846: Vappu Säilynoja Terhi Nieminen-Mäkynen Anneli Kivitie
5847: Helvi Hyrynkangas Olavi Martikainen Urpo Leppänen
5848: Marjatta Mattsson
5849: 1979 vp. 779
5850:
5851: Raha-asia-aloite n:o 728.
5852:
5853:
5854:
5855:
5856: , Mörttinen ym:: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona
5857: maatilatalouden kehittänlisrahastoon.
5858:
5859:
5860: Eduskunnalle.
5861:
5862: Maatilatalouden kehityksen pahimmaksi es- toimintaedellytyksistä tulee kuitenkin huolehtia
5863: teeksi on yhä selvemmin muodostunut sisäisessä huomattavasti nykyistä suuremmin vuosittaisin
5864: ja ulkoisessa rationalisoinnissa tarvittavien pää- tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä tapah-
5865: omien puute. Useista eri syistä johtuen tuottaja- tuvin siirroin.
5866: hintataso on niin alhainen, että sitä kautta ta- Maatilatalouden edustaman alkutuotannon
5867: pahtuva pääoman muodostus on maassamme arvo on jatkuvasti korostumassa yleismaailmalli-
5868: lähes mahdotonta. Verotusjärjestelmä sekä suh- sen elintarviketilanteen kehityksen ollessa hyvin-
5869: teellisen pienet tiealakohtaiset metsäpinta-alat kin epävarma ja energian hinnan noustessa jat-
5870: eivät myöskään mahdollista maatilatalouden pää- kuvasti. Näissä olosuhteissa maatilatalouden ke-
5871: omatarpeen tyydyttämistä. Näin ollen valtion hittämisestä huolehtiminen on kansantaloudelli-
5872: toimesta tapahtuva maatilatalouden lainoittami- sesti erittäin tärkeää.
5873: nen yhdessä rahalaitosten osoittamien lainavaro- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5874: jen kanssa on perusedellytys maatilojemme ke- nioittaen,
5875: hittämistä ajatellen.
5876: Vastaaviin, jopa huomattavasti tehokkaampiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5877: maatilatalouden kehittämis- ja investointien ra- 1980 tulo- ;a menoarvioon momentille
5878: hoittarnismenetelmiin naapurimaissamme verrat- 30.32.60 lisäyksenä 35 000 000 mark-
5879: tuna on maatilatalouden kehittämisrahasto tek- kaa osoitettavaksi siirtona maatilatalou-
5880: nisesti käyttökelpoi?en toimintamalli. Rahaston den kehittämisrahastoon.
5881: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
5882:
5883: Tapani Mörttinen Sampsa Aaltio Helge Saarikoski
5884: 19c79 vp.
5885:
5886: Raha-asia-aloite n:o 729.
5887:
5888:
5889:
5890:
5891: .Mörttiaen ym.: Miiäriirtbm osoittamisesta rautatien väistörai-
5892: u:en peoge:rrystyiia. Slli!Orittami,seen Kärkölän kunnassa.
5893:
5894: E d u s k u n n a 11 e.
5895:
5896: Valtionrautatiet on päättänyt rakentaa rauta- osoitettu ensi talvikaudeksi mitään rakennustöitä
5897: tiesillan Kärkölän kunnan keskustaajamaan Jär- eikä investointeja. Paikkakunnan kuorma-autoi-
5898: velään. Hanketta on tuettu myös useilla edus- lijoita uhkaa näin ollen työttömyys, minkä
5899: kunta-aloitteilla. Sillan suunnittelusta ja raken- vuoksi kyseisen väistöraidepohjan rakentaminen
5900: tamisesta vastaa VR samoin kuin tarvittavan tulevana talvikautena on perusteltua. Työmaa
5901: väistöraiteen radan rakentamisesta ja sähköistä- työllistää kaikkiaan kahdeksan henkeä puolen-
5902: misestä. toista kuukauden ajaksi. Tarvittavien teiden
5903: Sillan rakennustyöt VR aloittaa syksyllä 1980 rakentamisen työllistävä vaikutus on sama.
5904: ehdolla, että kunnan toimesta rakennetaan väis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5905: töraiteen pohja syksyn 1979 tai viimeistään tal- nioittaen,
5906: ven 1980 aikana. Tällöin VR voi sähköistää
5907: väistöraiteen kesän aikana ja siltatyöt saadaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5908: ajallaan käyntiin. Väistöraidepohjan rakennus- 1980 tulo, ;a menoarvioon 450 000 mar-
5909: työn yhteydessä Kärkölän kunta toteuttaa silta- kan työllisyysmäärärahan myönnettäväksi
5910: suunnitelman edellyttämät tiejärjestelyt, joiden K.ärkölän kunnalle rautatien väistörai-
5911: kustannukset ovat noin 750 000 mk. teen pengerrystyön suorittamista varten.
5912: Kärkölän kunnan alueelle ei ole valtion taholta
5913: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
5914:
5915: Tapani Mörttinen Helge Siren
5916: 781
5917:
5918: Raha-asia-aloite n:o 730.
5919:
5920:
5921:
5922:
5923: Nieminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta uusien
5924: 4H-neuvojan toimien :perustamiseen.
5925:
5926:
5927: Edu~kunnaHe.
5928:
5929: Aikamme huolestuttav.i.mpia ongehma on keskimäänn 9Q 600 markan kerholaisten yri-
5930: kansainvälisiin mittoihin paisunut nuorisotyöt- tystoiminnan bruttntuoton. Tästä tuotosta suo-
5931: tömyys, johon teollistuneiden valtioiden· on ranainen työpalkka nuorison käyttöön oli yh-
5932: pakko löytää ratkaisuja. Automaation lisään~ teensä 58 800 markkaa, joka tuotto on yli kak-
5933: tyessä ei liene kovin ilmeistä, että teollisuus sinkertainen verrattuna sijoitettuun vaLtion-
5934: pystyisi ainakaan vähemmän pitemmällä aika- apuun. Kun tämän taloudellisen tuoton lisäksi
5935: vä:liJJ.ä lisäämään suhteellista osuuttaan käytet- syntyy runsaasti koulutusimpulsseja ja varsinai-
5936: tävissä olevasta työvoimasta. Palveluelinkeino- sia neuvonnallis.ia tuloksia, on toiminta valtion-
5937: jen joustavara saattaa olla jossain määrin suu- talouden kannalta tarkasteltuna val1sin perustel-
5938: rempi. Toisaalta on kansakunnan tasasuhtaisen tua. Erityisesti 4H-nuoret on saatu ennak:ko-
5939: kehittämisen kannalta välttämätöntä, että pe- luulottomina osallistumaan uusimaotoisiin ko-
5940: rustuotannossa voidaan pysyttää riittävä ja am- keiluihin, jolta ovat eslm. metsien moninais-
5941: mattitaitoinen osa työvoimasta. Erityisesti käyttö, energiametsät, biologinen viljely, luon-
5942: uuden vuosikymmenen aikana tullaan keskuste- nontuotteiden muu talteenotto, vain muutamia
5943: lemaan kotimaisesta energiantuotannosta. Sen luettelomaisesti mainitaksemme. Syvällisemmät
5944: lisäksi perinteiset alkutuotannon alat elintarvi- 4H-järjestön yritystoiminnalliset tulokset ovat
5945: ke- ja puuntuotanto on ~~urvattava riittävällä löydettävissä marjojen ja vihannesten sopimus-
5946: työvoimalla. viljelytuotannosta sekä metsätalouden sektorilta.
5947: Nuorten työttömyyttä on tilapäisesti lieven- Vähäarvoista ei ole käytännön työsuoritusten
5948: netty järjestämällä heille lisäkoulutusta sekä lä- välityksellä saadut ammattivirikkeet ja tuntuma
5949: hinnä palveluluontoisia tehtäviä yhteiskunnan elinkeinoelämään.
5950: avustuksen turvin. Liian vähälle huomiolle on Nuorisotyöttömyyden ja toimettomuuden
5951: jäänyt nuorten työpanoksen suuntaaminen tuo- koetelles,sa myös asutuskeskuksia on 4H-järjes-
5952: tannolliseen toimintaan, jolloin nuori itsekin tö tuntenut velvollisuudekseen ulottaa palvelu-
5953: voi kokea työnsä mielekkääksi. Nuorten työ- jaan myös sinne. Vastaanotto on poikkeuksetta
5954: kasvatuksen parissa jo 50 vuotta toiminut 4H- ollut suopea, mikä perustunee järjestön toimin-
5955: järjes.tö on useaan otteeseen esittänyt, että sen nan painopisteen sijoittamiseen käytännön alo-
5956: kehittämät menetelmät nuort:en työllistämiseksi jen neuvontaan sekä hyödylliseen työhön oh-
5957: tulisi ottaa nyt entistä tarkemmin käyttöön. jaamiseen. Joutilai,suus on huonoin v,afutoehto
5958: Tähän tarjoutuu mahdollisuus ulottamalla toi- lisääntyneen vapaa-ajan tai työttömien päivien
5959: minta niihinkin kuntiin, missä sitä vielä ei ole. viettoon.
5960: Saadut kokemukset osoittavat, että yksi koulu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
5961: tettu 4H-neuvoja voi ohjata n. 250 nuorta taen,
5962: järjestäen heille mahdollisuuksia os,allistua tuo-
5963: tannolliseen toimintaan ja ansaita itse rahaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5964: Vuoden 1978 tilinpäätöstietojen mukaan yksi 1980 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
5965: 4H-neuvoja, jonka palkkakustannuksiin käytet- 250 000 markkaa 10 uuden 4H-neuvo-
5966: tiin 25 000 markkaa valtion varoja, aikaansai jan toimen perustamiseksi.
5967: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
5968:
5969: Einari Nieminen Olavi Martikainen Sakari Knuuttila
5970: 782 1979 vp.
5971:
5972: Raha-asia-aloite n:o 7.31.
5973:
5974:
5975:
5976:
5977: Nieminen ym:: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona
5978: maatilatalouden kehittämisrahastoon .
5979:
5980:
5981: .Eduskunnalle.
5982:
5983: Varojen tarve maatalouden elinkelpöistami, olisi saatava mahdolliseksi ainakin sisarosuuslai-
5984: seen on edelleen. varsin suuri. Lainahakemuk· nojen osalta koko maan kattavaksi.
5985: sia on janottamassa keskuspankeissa runsaasti Voimaan tulleet nuorten viljelijöiden maksu-
5986: ja lainojen hakukielto on ollut voimassa suu- helpotusta koskeva laki ja maanhankinnan ra-
5987: rimman osan tätä vuotta. Rahoitusvajauksen joittamislaki ovat lisänneet varojen tarvetta
5988: on laskettu olevan tälläkin hetkellä yli 200 mil- entisestään.
5989: joonaa markkaa. Jotta viljelijäin mahdollisuu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
5990: det tilojen kehittämiseen, niin lisämaan saantiin nioittaen,
5991: kuin tarkoituksenmukaisten tuotantorakennus-
5992: ten ja asuntojen rakentamiseen voitaisiin tur- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5993: vata, olisi halpakorkoisen luotan saantia olen- 1980 tulo- ;a menoarvioon momentille
5994: naisesti parannettava. Lainoitus valtion varoista 30.32.60 400 000 000 markkaa siirtona
5995: maatilatalouden kehittämisrahastoon.
5996: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
5997:
5998: Einari Nieminen Hannu Tenhiälä
5999: 1979 vp. 783
6000:
6001: Raha-asia-aloite n:o 7.32.
6002:
6003:
6004:
6005:
6006: Nieminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta KuUaanjoen
6007: järjestelytöihin.
6008:
6009:
6010: Ed u s kun n a 11 e.
6011:
6012: KuUaanjoen vesistöjärjestely KuUaan kunnas- Porin kaupungin vedenhankinnalle silloin kun
6013: sa on toteutettu lähes kokonaan niiltä osin vedenotto KuUaanjoen vesistöstä on suunnitel-
6014: kuin se liittyy Porin kaupungin vedenhankin- mien mukaisesti täysJmääräistä. Tällä perusteel-
6015: taan. EhdotetuUa 400 000 markan määrärahalla la olisi tarkoituksenmukaista, että ensi vuonna,
6016: saatetaan veden hankintaan liittyvät työt pää- samalla kun vedenhankintaan liittyvät työt saa-
6017: tökSeen. daan päätökseen, voidaan jokiperkaukset aloit-
6018: KuUaanjoen vesistöjärjestelyyn ovat alunpe- taa.
6019: rin liittyneet KuUaanjoen ja sen sivuhaarojen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6020: Palusjoen ja Joutsijoen perkaukset, joiden hyö- nioittavasti,
6021: tyalue on 350 ha ja kustannukset 1,8 milj. mk.
6022: Kesän ja syksyn 1979 aikana mainittu hyöty- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6023: alue on ollut tulvavesien peittämä ja vai- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
6024: vaamana niin, että osalta tätä aluetta menete- 30.19.77 lisäyksenä 200 000 markkaa
6025: tään sato kokonaan. Näitä perkauksia ei ole Kultaanjoen järjestelyyn sekä Kultaan-
6026: aikaisempiin rahoituspäätöksiin sisällytetty. joen, Joutsijoen ja Palusjoen perkaus-
6027: Perkauksista ja niiden yhteydessä rakennetta- töihin.
6028: vista pohjapadoista on vastaisuudessa hyötyä
6029: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
6030:
6031: Einari Nieminen Hannu Tenhiälä Toivo T. Pohjala
6032: 784
6033:
6034: Raha-asia-aloite n:o 733.
6035:
6036:
6037:
6038:
6039: Nieminen ym.~ Korotetnn määrärahan osoittamisesta terveyskes-
6040: kusten ja yleislääkärijohtoisten paikallissairaaloiden perusta-
6041: miskustannuksiin kunnille suoritettavaan valtionosuuteen.
6042:
6043:
6044: E d u s kun n a 11 e.
6045:
6046: Terveyskeskusten rakentaminen maassamme Näin ollen on täysin perusteltua, että budje-
6047: on vielä monen kuntainliiton kohdalla kesken. tissa oleva summa 140 miljoonaa markkaa ko-
6048: Tilanne etenkin vuodeosastojen kohdalla on rotetaan aikaisempaan suunniteltuun summaan
6049: erittäin vaikea tilan puutteen ja epäk.äytännöl- eli 170 miljoonaan markkaan.
6050: listen sekä huonokuntoisten rakennusten vuok- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
6051: si. Nämä puutteet koetaan pahimpina Etelä- ja nioittaen,
6052: Länsi-Suomessa. Näin ollen rakentamistoimen-
6053: piteitä pitäisi edistää aikaisemmin tehtyjen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6054: suunnitelmien pohjalta. 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
6055: Rakentamisen jouduttamisella on myös työl- 33.75.31 lisäyksenä 170 000 000 mark-
6056: listävä vaikutus, joten tulo- ja menoarvion pe- kaa terveyskeskusten ;a yleislääkärijoh-
6057: rustavoitteet tulevat määrärahoja lisäämällä täs- toisten paikallissairaaloiden perustamis-
6058: säkin muodossa toteutetuiksi. kustannuksiin kunnille suoritettavaa val-
6059: tionosuutta varten.
6060: Helsingissä 24 päivänä 5yyskuuta 1979.
6061:
6062: Einari Nieminen Hannu Tenhiälä
6063: 1979 vp. 785
6064:
6065: Raha-asia-aloite n:o 734.
6066:
6067:
6068:
6069:
6070: Nieminen-Mäkynen ym.: Korotettujen määräraho}en osoittami-
6071: sesta kansainväLiseen kehitysapuun.
6072:
6073:
6074: E d u s k u n n a 11 e.
6075:
6076: Suomi on kansainvälisissä yhteyksissä jatku- että Suomi lunastaa esittämänsä lupaukset. Ko-
6077: vasti korostanut kansojen välisen tasa-arvon ja mitea piti kuitenkin mahdottomana päästä ly-
6078: kehitysmaiden tukemisen suurta merkitystä. hyellä aikavälillä asetettuun 0,7 % :n tavoittee-
6079: Maamme on kannanotoissaan asettunut tuke- seen. Siksi komitea asetti lyhyen aikavälin ta-
6080: maan ns. uuden kansainvälisen talousjärjestyk- voitteeksi nostaa viidessä vuodessa avun määrä
6081: sen toteuttamista. vajaaseen puoleen luvatusta eli 0,32 % :iin
6082: Kuilu rikkaiden teollisuusmaiden ja köyhien bruttokansantuotteesta vuoteen 1982 mennessä.
6083: kehitysmaiden välillä ei poistu ilman laajoja Kun avun määrä vuonna 1977 oli 0,16%
6084: rakenteellisia muutoksia kansainvälisessä kau- BKT:sta, mellkitsee tavoitt·een saavuttaminen
6085: pankäynnissä. Esimerkiksi pelkällä kehitysavun 0,03-0,04 prosenttiyksikön lisäystä vuosit-
6086: lisäämisellä ei tätä kuilua voida poistaa. tain. Sen mukaan vuonna 1980 Suomen myön-
6087: Kehitysyhteistyöllä on kuitenkin oma tärkeä tämän kehitysavun määrän tulisi olla 0,26 %
6088: merkityksensä osana teollisuusmaiden ja kehi- BKT:sta eli noin 470 miljoonaa markkaa.
6089: tysmaiden yhteisiä ponnistuksia suuremman ta- Komitean esittämää tavoitetta vastaan voi-
6090: sa-arvon saavuttamiseksi. Suomi on omalta daan esittää voimakasta kritiikkiä, sillä se siir-
6091: osaltaan lukuisissa yhteyksissä sitoutunut sii- täisi lopullisten tavoitteiden saavuttamisen ha-
6092: hen, että se nostaa kehitysapunsa kansainväli- maan tulevaisuuteen. Komitean esitystä voi-
6093: sen suosituksen mukaisesti 0,7 %:iin brutto- daan kuitenkin pitää vähimmäisesityksenä, jos-
6094: kansantuotteesta. ta ei ainakaan ole syytä tinkiä, vaan pikem-
6095: Monista lupauksista huolimatta maamme minkin pyrkiä edelle.
6096: myöntämän kehitysavun määrä ei ole oleelli- Koska komitean esityksestäkin on jo kah-
6097: sesti kasvanut, vaan on koko 1970-luvun ajan tena viime vuotena selvästi jääty jälkeen, voi-
6098: pysytellyt alle 0,2 %: n BKT: sta. Näillä luke- daan pitää realistisena pyrkiä esityksen mu-
6099: milla Suomi on osoittautunut Italian jälkeen kaiseen tavoitteeseen vuoden 1980 osalta. Sii-
6100: toiseksi kitsaimmaksi teollisuusmaaksi. tä eteenpäin on pyrittävä huomattavasti no-
6101: Tällainen pitkään jatkunut ristiriita lupausten peampaan kasvuvauhdin.
6102: ja konkreettisten tekojen välillä ei ole voinut Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
6103: olla vaurioittamatta maamme ulkopolitiikan
6104: nauttimaa kansainvälistä luottamusta ja uskoa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6105: siihen, että maamme määrätietoisesti pyrkisi 1980 tulo- ja menoarvioon momenteille
6106: saavuttamaan kehitysaputavoitteensa. 24.30.66 ia 24.30.67 lisäyksenä yhteensä
6107: Kehitysyhteistyökomitea toi metinnössään 90 000 000 markkaa kansainväliseen ke-
6108: selvästi esiin tämän ristiriidan, ja piti tärkeänä, hitysyhteistyöhön.
6109: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
6110:
6111: Terhi Nieminen-Mäkynen Helvi Hyrynkangas Anneli Kivitie
6112:
6113:
6114:
6115:
6116: 99 0879007181
6117: 786 1979 vp.
6118:
6119: Raha-asia-aloite n:o 735.
6120:
6121:
6122:
6123:
6124: Nieminen-Mäkynen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
6125: kesälukioiden valtionapuun.
6126:
6127:
6128: Ed u s kun n a 11 e.
6129:
6130: Lukuisat yhteisöt järjestävät maassamme ke- mahdollisuudet myös virkistäytymiseen. Kesä-
6131: sälukio-opetusta. Useimmat kesälukioista ovat lukiossa syntyvien sosiaalisten kontaktien arvoa
6132: avoimia kaikille kiinnostuneille koululaisille. ei ole myöskään syytä väheksyä.
6133: Kesälukioiden taloudellinen perusta on yleensä Kesälukiotoiminta on vuosi vuodelta kohdan-
6134: osanottomaksuissa, mutta merkittävä osa tu• nut suurempia taloudellisia vaikeuksia. Valtion-
6135: loista saadaan myös valtionapuna. avut ovat polkeneet paikallaan. Hakijoiden
6136: Kesälukiaita voidaan pitää eräinä parhaim- määrän lisääntyessä ovat avustukset paitsi reaa-
6137: mista kesänviettomahdollisuuksista koululaisille. liarvoltaan myös niroellisarvoltaan laskeneet.
6138: Toisaalta ne tarjoavat kouluopetusta tukevaa ja Seurauksena ovat olleet joko raskaat taloudelli-
6139: täydentävää opetusta, toisaalta ne laajentavat set tappiot järjestäjäyhteisöille tai osanottomak-
6140: erikoisaiheiden opetuksella oppilaiden tietojen sujen kohoaminen kohtuuttoman korkeiksi.
6141: ja taitojen piiriä. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
6142: Opetuksen tapahtuessa yleensä pienissä ryh-
6143: missä ja avoimessa ilmapiirissä pystytään monia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6144: koulussa vaikeaksi osoittautuneita asioita omak- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
6145: sumaan huomattavasti helpommin. 29.44.52 lisäyksenä 50 000 markkaa ke-
6146: Paitsi opetusta, kesälukiot tarjoavat hyvät sälukioiden valtionapuun.
6147: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
6148:
6149: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko Itälä
6150: Anneli Kivitie Helvi Hyrynkangas
6151: 1979 vp. 787
6152:
6153: Raha-asia-aloite n:o 736.
6154:
6155:
6156:
6157:
6158: Nieminen-Mäkynen ym.: Määrärahan osoittamisesta kansalaisjär-
6159: jestöjen kehitysyhteistyötä koskevan tiedotustoiminnan tuke-
6160: miseen.
6161:
6162:
6163: E d u s k u n n a 11 e.
6164:
6165: Kansalaisten tietoisuus kehitysyhteistyön ta- me vuosien kansainvälinen kehitys ja sen seu-
6166: voitteista ja sen merkityksestä sekä maamme rausvaikutukset myös oman maamme talouselä-
6167: harjoittaman kehitysyhteistyön muodoista on mälle ovat voimakkaasti tuoneet esille sen, että
6168: useaan otteeseen todettu varsin puutteelliseksi. kansalaisilla tulisi olla kokonaisvaltainen näke-
6169: On pidetty tärkeänä, että tätä tietoisuutta py- mys kansainvälisen talouden ja politiikan uusis-
6170: ritään mahdollisimman voimakkaasti lisäämään. ta ongelmista ja kehitysyhteistyön yleisestä
6171: Kehitysapuasiain neuvottelukunta totesi kan- merkityksestä.
6172: nanotossaan vuonna 1971, että kehitysyhteis- Komitea pitää tärkeänä, että kehitystiedo-
6173: työtiedottamisella pyritään paitsi valaisemaan tukseen suunnattuja määrärahoja lisätään pai-
6174: kansalaisille julkisten varojen käyttöä, myös nottaen erityisesti kansalaisjärjestöjen kehitys-
6175: osin vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen suo- tiedotuksen osuutta.
6176: peamman suhtautumisen aikaansaamiseksi kehi- Erityisen tärkeänä voidaan kansalaisjärjestö-
6177: tysyhteistyötä kohtaan. Vuonna 1973 eduskun- jen kehitystiedotuksessa pitää sitä, että ne voi-
6178: ta lausui kantanaan, että tehokasta tiedotustoi- vat tiedotuksessaan pohtia laajasti asioiden
6179: mintaa on pidettävä tärkeänä edellytyksenä ke- taustoja ja selkeästi ottaa kantaa kehitysyhteis-
6180: hitysyhteistyön edelleenkehittämiselle. työn muotoihin ja tavoitteisiin. Tällainen tie-
6181: Hallituksen kehitysyhteistyön periaateohjel- dotus ehkä parhaiten virittää kansalaisten pii-
6182: massa vuodelta 1974 todetaan kehitystiedotuk- rissä keskustelua kehitysyhteistyöhön ja kehi-
6183: sesta seuraavaa: tysmaiden asemaan liittyvistä kysymyksistä. Tä-
6184: "Kehitysyhteistyön tiedotustoiminnan pää- män vuoksi kansalaisjärjestöjen harjoittamaa
6185: määrä on antaa tietoa kotimaassa kehitysmais- kehitystiedotusta voidaan pitää "virallisen" tie-
6186: ta, kehitysongelmista sekä kehitysmaiden ja dotuksen merkittävänä täydentäjänä.
6187: teollisuusmaiden suhteista, ja tehdä tunnetuksi Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
6188: Suomen harjoittamaa kehitysyhteistyötä koti-
6189: maassa ja ulkomailla. Tiedotustoiminta tulee että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6190: ulottaa myös kansainväliseen, erityisesti YK:n 1980 tulo- ja menoarvioon 200 000
6191: puitteissa tapahtuvaan kehitysyhteistyöhön". markan määrärahan kansalaisjärjestöjen
6192: Samaan asiaan kiinnitti huomiota myös ke- kehitysyhteistyötä koskevan tiedotustoi-
6193: hitysyhteistyökomitea. Komitean mielestä Vii- minnan tukemiseen.
6194: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
6195:
6196: Terhi Nieminen-Mäkynen Anneli Kivitie Helvi Hyrynkangas
6197: 788 1979 vp.
6198:
6199: Raha-asia-aloite n:o 737.
6200:
6201:
6202:
6203:
6204: Nieminen-Mäkynen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
6205: Suomen Ilmailumuseon ensimmäisen rakennusvaiheen jatka-
6206: miseen Helsinki-Vantaan lentoasemalla.
6207:
6208:
6209: E d u s k u n n a 11 e.
6210:
6211: Liikenneministeriö asetti tammikuussa 1975 sen museohankfueen toteuttamiseen ovat rajoi-
6212: työryhmän laatimaan ehdotusta valtakunnalli- tetut,
6213: sen ilmailumuseon perustamisesta. Tässä työ- kun maassamme oleva ilmailuun liittyvä ka-
6214: ryhmässä olivat edustettuina ilmailuhallitus, lusto ja esineistö on yleismaailmallis,estikin ai-
6215: Ilmailumus·eosäätiö, Ilmailumuseoyhdistys ry, nutlaatuisen harvinaista ja arvokasta, mutta
6216: :Hmavoimat, museovirasto, opetusministeriö ja alttiina lopulliselle tuholle ilman viipymätöntä
6217: puolustusministeriö. apua,
6218: Työryhmän mietinnön, eri viranomaisten ja kun museoon tulee sijoitettavaksi, paitsi yh-
6219: yhteisöjen lausuntojen sekä Ilmailumuseoyhdis- distyksen omistamaa menneitten aikojen lento-
6220: tys ry:n esitysten perusteella liikenneministeriö kone- ja muuta ilmailumme historiaan liittyvää
6221: tammikuun 5 päivänä 1978 päivätyssä kirjees- kalustoa ja esineistöä, myös suuressa määrin
6222: sään ilmailuhallitukselle katsoi, että museo tu- valtion omistamaa aineistoa,
6223: lee sijoittaa Helsinki-Vantaan lentoaseman ja kun Ilmailumuseoyhdistys ry on omalta
6224: alueelle ja kehotti Hmailuhallitusta yhdessä osaltaan vapaaehtoisin voimin pyrkinyt toteut-
6225: Ilmailumuseoyhdistys ry:n kanssa huolehtimaan tamaan valtakunnallista museohanketta, kat-
6226: hankkeen jatkokehittelystä. somme, että hankkeen tukeminen on myös val-
6227: Elokuun 1 päivänä 1978 onkin ilmailuhalli- tiovallan as~a, minkä vuoksi kunnioittavasti eh-
6228: tuksen ja Ilmailumuseoyhdistys ry:n kesken dotamme,
6229: allekirjoitettu sopimus maa-alueesta Helsinki-
6230: Vantaan lentoaseman alueella valtakunnallista että. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6231: ilmailumuseota varten, missä rakennustyöt Il- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
6232: mailumuseoyhdistys ry:n voimin ovatkin jo 31.99.61 kaikkiaan 620 000 markkaa
6233: käynnissä. valtionapuna Ilmailumuseoyhdistys
6234: Kun sanottu museohanke on eri tahoilla ol- r. y: lle valtakunnallisen ilmailumuseon,
6235: lut vireillä jo runsaat 50 vuotta, Suomen Ilmailumuseon, ensimmazsen
6236: kun Ilmailumuseoyhdistys ry:n mahdollisuu- rakennusvaiheen jatkorahoitukseen Hel-
6237: det i.hnan edes kohtuullista julkisten viran- sinki-Vantaan lentoasemalla.
6238: omaisten ja yhteiskunnan tukea valtakunnalli-
6239: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
6240:
6241: Terhi Nieminen-Mäkynen Anneli Kivitie. Helvi Hyrynkangas
6242: 1979 vp. 789
6243:
6244: Raha-asia-aloite n:o 738.
6245:
6246:
6247:
6248:
6249: Nieminen-Mäkynen ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelijoi-
6250: den koti- ja opiskelupaikkakunnan välisistä matkoista saamien
6251: alennusten korvaamiseen liikennöitsijöille.
6252:
6253:
6254: Ed u s kun n a 11 e.
6255:
6256: Vuonna 1973 linja-autoliikenteen harjoitta- seuraavia alennuskeinoja: erilaisten vero- ja
6257: Jien tekemä päätös poistaa opiskelija-alennus maksuhelpotusten toteuttaminen, jru1kisista va-
6258: matkoista opiskelu- ja kotipaikkakunnan välillä roista myönnettävät korvausmäärä>rahat, joilla
6259: merkitsi huomattavaa matkakustannusten nou- mahdollistettaisiin erityisalennus eräille kansa-
6260: sua opiskelijoille. Tämä on tapahtunut saman- laisryhmille. Maaliskuussa 1974 liikenneminis-
6261: aikaisesti kaikkien muiden välttämättömyys- teriö ilmoitti harkitsevansa mahdolHsuutta to-
6262: kustaoousten noustessa opintotuen määrällistä teuttaa opiskelija-alennuks·et linja-autoliiken-
6263: kehitystä huomattavasti nopeammin. Matka- teessä julkisilla varoilla. Tällöin tavoitteeksi
6264: kustannukset rasittavat erityisesti kotipaikka- esitettiin mahdollisuutta päästä valtionrauta-
6265: kuntansa ulkopuolella opiskelevia, joita maam- teillä noudatettavaan käytäntöön.
6266: me peruskoulun jälkeisistä on yli puolet eli Edellä olevan mahdollisuuden toteutuminen
6267: no~n 85 000. aiheuttaisi noin 1 450 000 mk:n menoerän,
6268: Tosin opiskelijoille myönnetään alennus jolla korvattaisiin 17 mk noin 85 000 opiskeli~
6269: valtionrautatdllä, mutta se auttaa ainoastaan jalk. .
6270: osaa opiskelijoista. Etenkin Pohjois-Suomessa Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
6271: muodostuu linja-autoyhteyksistä ainoa mahdol-
6272: lisuus liikkua joukkokulj·etusvälineitä käyttäen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6273: Vuonna 1973 jätetyssä linja-autoliikenteen 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
6274: kustannuskomitean mietinnössä on päädytty 31.99.61 1 450 000 markan määrära-
6275: lopputoteamukseen, ettei kustannuksia voida han valtionapuna opiskelijoiden koti- ja
6276: suoranaisilla toimenpiteillä alentaa olennaisesti. opiskelupaikkakunnan välisistä mat-
6277: Toimikunta esitti kuitenkin harkittavaksi mm. koista saamien alennusten korvaamiseen
6278: liikennöitsijöille.
6279: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
6280:
6281: Terhi Nieminen-Mäkynen Anneli Kivitie Helvi Hyrynkangas
6282: 790 1979 vp.
6283:
6284: Raha-asia-aloite n:o 739.
6285:
6286:
6287:
6288:
6289: Nikkilä: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Opintorahasto-
6290: yhdistysten Tuki r.y:lle vähävaraisten lahjakkaiden oppilaiden
6291: koulunkäynnin tukemiseen.
6292:
6293:
6294: Ed u s k u n n a 11 e.
6295:
6296: Vuonna 1972 helmikuun 15 päivänä jätet- varainministeri Virolainen pyysi kuitenkin, että
6297: rtiin eduskunnalle raha-asia-aloite, jossa ehdo- määräraha otettaisiin budjettiin, ja äänin 116-
6298: tettiin, että eduskunta ottaisi vuoden 1973 21 esitetty määräraha palautettiin.
6299: tulo- ja menoarvioon 100 000 markkaa annet- Syksyllä 1973 yhdistys sai toiminta-avus-
6300: tavaksi Opintorahastoyhdistysten Tuki r.y:lle tuksensa. Jo saman vuoden aikana yhdistys
6301: oppikoulussa menestyvien vähävaraisten oppi- lisäsi avustustensa määrää edellisestä vuodesta
6302: laiden koulunkäynnin tukemiseen. Tämän aloit- 80 000 markalla.
6303: teen allekirjoittajina oli seitsemän eduskunta- Yhdistys jatkoi tätä toimintalinjaa 1974
6304: ryhmän puheenjohtajaa. Vain liberaalit puut- luottaen sille annettuihin lupauksiin. Olihan
6305: tuivat. hallitus ottanut vuoden 1974 varsinaiseen tulo-
6306: Asia käsiteltiin valtiovarainvaliokunnassa ja ja menoarvioon 100 000 markkaa yhdistystä
6307: valiokunta ehdotti aloitteen hylättäväksi seu- varten. Valtiovarainvaliokunta poisti jälleen
6308: raavalla perusteella: "Kun tämänlaatuffiet asiat toiminta-avustuksen budjetista.
6309: on ennen niiden ratkaisemista valmisteltava Vuonna 1972 yhdistys antoi varattomille
6310: hallituksessa, valiokunta ehdottaa, että aloit- nuorille apurahoina 240 730 markkaa. Se sai
6311: teet hylättäisiin." 100 000 markan avustuksen ja jakoi vuonna
6312: Asia ei hautautunut tähän. Kouluhallitus oli 1973 320 746 markkaa. Vuonna 1974 se ei
6313: ehdottanut jo aikaisemmin opetusministeriölle, saanut toiminta-avustusta ja jakoi 315 344
6314: että yhdistykselle myönnettäisiin toiminta-avus- markkaa. Alijäämä yhdistyksen toiminnasta oli
6315: tus niin kuin muillekin järjestöille. Opetus- 62 221 markkaa.
6316: ministeriö tiedusteli yhdistykseltä millä tavoin Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen,
6317: se suhtautuu tehtyyn esitykseen. Yhdistyksen
6318: taholta ilmoitettiin, että mikäli sille myön- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6319: netään avustus, se tulee vastaavalla summalla 1980 tulo- ja menoarvioon 86 414
6320: lisäämään antamiensa apurahojen määrää. Hal- markkaa avustukseksi Opintorahasto-
6321: litus esitti nyt vuorostaan 100 000 markan yhdistysten Tuki r.y:lle vähävaraisten
6322: määrärahan ottamista lisäbudjettiin. Sekään esi- lahjakkaiden oppilaiden koulunkäynnin
6323: tys ei kelvannut valtiovarainvaliokunnalle, joka tukemiseen.
6324: poisti esitetyn määrärahan budjetista. Valtio-
6325: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
6326:
6327: Olavi Nikkilä
6328: 1979 vp. 791
6329:
6330: Raha-asia-aloite n:o 740.
6331:
6332:
6333:
6334:
6335: Nikkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta konsultin palkkaamiseen
6336: maa- ja metsätalousministeriöön puuston kasvuhäiriöitä kos-
6337: kevan tutkimuksen koordinoimiseksi.
6338:
6339:
6340: E d u s k u n n a 11 e.
6341:
6342: Vuonna 1975 lisämenoarviossa myönnetyn mmk, tulisi kiireellisesti ryhtyä toimenpitdsiin
6343: määrärahan turvin käynnistettiin metsäntutki- asian korjaamiseksi.
6344: muslaitoksessa puuston kasvuhäiriöitä selvitte- Puun energiakäyttöä ja energiametsien kas-
6345: levää tutkimustoimintaa, jota on jatkettu met- vattamista koskeva tutkimustoiminta on viime
6346: sätaloudellisiin yhteistutkimuksiin osoitetuista vuosina voimakkaasti lisääntynyt hyväksyttyjen
6347: määrärahoista myönnetyillä varoilla. Vuonna energiapoliittisten periaatteiden mukaisesti.
6348: 1979 kasvuhäiriötutkimuksiin on käytettävissä Maa- ja metsätalousministeriön asettamana ko.
6349: 155 000 mk. Ko. tutkimustoiminnan tulokset tutkimuksia koordinoivana ja ehdotuksia teke-
6350: ovat toistaiseksi olleet varsin vähäisiä eikä vänä elimenä on toiminut energiametsätoimi-
6351: tutkimusta ole suunnattu alkuperäisen tarkoi- kunta, jonka määräaika päättyy vuoden 1979
6352: tuksen mukaan ensisijaisesti latvakasvainten lopussa. Tutkimusmäärärahojen lisääntyessä
6353: päätesilmun tuhoutumisesta aiheutuvien kasvu- vuoden 1980 tulo- ja menoarvioesityksen mu-
6354: häiriöiden selvittämiseen. Tämä johtuu osit- kaan edelleen on puun energiakäyttöä ja ener-
6355: tain tutkimustoiminnan koordinoinnin puut- giametsiä koskevan tutkimustoiminnan suunnit-
6356: teellisuudesta. telu ja koordinointi entistä tärkeämpää.
6357: Keskitetty taimituotanto on johtanut siihen, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
6358: että taimia tuotetaan olosuhteissa, jotka poik-
6359: keavat täysin niistä, joihin taimet istutetaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6360: Maan parhaalla kasvualueella, Lounais-Suomes- 1980 tulo- ja menoarvioon 200 000
6361: sa, suoritetun tutkimuksen mukaan on kym- markan määrärahan maa- ja metsätalous-
6362: menen vuotta istutuksen jälkeen männyntai- ministeriölle konsultin palkkaus- ia mui-
6363: mista kasvukunnossa vain yksi kolmasosa. Kun ta kulutusmenoja varten puuston kasvu-
6364: nam on Lounais-Suomessa, lienee tilanne häiriöitä, taimikuolleisuutta ja energia-
6365: muualla maassa vähintäänkin yhtä huono. Kun puun tuottamista koskevan tutkimus-
6366: vuosittain metsänistutuksiin sijoitetaan n. 160 toiminnan koordinoinnin hoitamiseksi.
6367: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
6368:
6369: Olavi Nikkilä Anna-Kaarina Louvo Pentti Mäki-Hakola
6370: Sampsa Aaltio Helge Saarikoski Tapio Holvitie
6371: 792 1979 vp.
6372:
6373: Raha-asia-aloite n:o 741.
6374:
6375:
6376:
6377:
6378: Niskanen ym.: Määrärahan osoittamisesta pysyvän lastenkult-
6379: tuuriasiain neuvottelukunnan perustamiseen.
6380:
6381:
6382: E d u s k u n n a 11 e.
6383:
6384: Yhdistyneiden Kansakuntien Lapsen oikeuk- merkityksellisempi mitä vähemmän virikke1tä
6385: sien julistuksessa sanotaan mm. seuraavaa: ja myönteisiä ihmissuhteita vastaanottajan
6386: "Lasta tulee suojella sellaisilta toiminnoilta, omassa ympäristössä on.
6387: jotka saattavll!t kasvattaa hänessä taipumuksia Tämänkaltaista viihdettä ei saa lapsille tar-
6388: rodulliseen, uskonnolliseen tai muunlaiseen syr- jota.
6389: jintään. Häntä on kasvatettava ymmärtämyk- Olemassa olevan ylitarjonnan voittamiseksi
6390: sen, suvaitsevaisuuden, kansojen välisen ystä- on yhteiskunnan toimesta tuettava varsinkin
6391: vyyden, rauhan ja yleismaailmallisen veljeyden hyvää kotimaista lapsille tarkoitettua viihdettä,
6392: henges,sä". joka sisällöllisesti täyttää asettamamme hyvät
6393: Vietettäessä kansainvälistä lapsen vuotta kasvatu~selliset ja sosiaaliset tavoitteet.
6394: oleinme kiinnittäneet huomiota erityisesti lap- Näihin tavoitteisiin ja periaatteisiin perustuu
6395: siin suunnattuun väkivaltaa sisältävään viihde- lastenkulttuuritoimikunnan valtioneuvostolle
6396: tarjontaan, sarjakuviin ja televisio-ohjelmiin, 14. 8. 1979 jättämä mietintö. Lastenkulttuuri"
6397: joiden sisältö on ristiriidass,a hyvien kasvatuk- toimikunnan mietinnön periaatteiden käytännön
6398: sellisten ja sosiaalisten tavoitteiden kanssa. eteenpäin viemisestä voisi vastata pysyvä las-
6399: Tällainen viihde sotii runsaudessaan Lapsen tenkulttuuriasiain neuvottelukunta.
6400: oikeuksien julistuksen henkeä ja tarkoitusta Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6401: vastaan, sillä sen sisällön antama yksipuolinen
6402: ja epänormaali ihmissuhteiden ja elämisen mal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6403: li horjuttaa lapsen tasapainoista emotionaalista 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000
6404: ja sosiaalista kehitystä. Tutkimuksin on osoitet- markan määrärahan lastenkulttuuriasiain
6405: tu, että ko. huonon viihteen vaikutus on sitä neuvottelukunnan perustamista varten;
6406: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
6407:
6408: Helvi Niskanen Anna-Liisa Hyvönen Hannele Pokka
6409: Liisa Jaakonsaari Anna-Kaarina Louvo Pirkko Valtonen
6410: Vappu Säilynoja Lauha Männistö Aimo Ajo
6411: Helvi Hyrynkangas Anneli Kivitie Terho Pursiainen
6412: Saara Mikkola Matti Puhakka Saara-Maria Paakkinen
6413: Ulla-Leena Alppi Tarja Halonen
6414: 1979 vp. 793
6415:
6416: Raha-asia-aloite n:o 742.
6417:
6418:
6419:
6420:
6421: Niskanen: Määrärahan osoittamisesta Hailuodon ja mantereen
6422: välisen liikenteen tehostamiseen.
6423:
6424:
6425: Ed u s kun n a 11 e.
6426:
6427: Hailuodon ja mantereen välillä toimiva laut- niin, että lauttaliikenteen vaativa kulkuväli ly-
6428: taliikenne on osoittautunut ruuhka-aikoina, henisi.
6429: aamuin ja illoin sekä viikonloppuisin riittä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6430: mättömäksi. Liikenteessä on yksi lautta ja toi- taen,
6431: nen varalautta on pääosin käyttämättömänä
6432: määrärahojen niukkuuden vuoksi. Hailuodon ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6433: mantereen ·välistä liikenneyhteyttä voitaisiin 1980 tulo- ja menoarvioon 300 000
6434: parantaa ottamalla ruuhka-aikoina käyttöön markan määrärahan Hailuodon ja man-
6435: myös varalautta taikka jatkamalla pengertietä tereen välisen liikenteen tehostamiseen.
6436: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
6437:
6438: Helvi Niskanen
6439:
6440:
6441:
6442:
6443: 100 0879007181
6444: 794 1979 Vp.
6445:
6446: Raha-asia-aloite n:o 743.
6447:
6448:
6449:
6450:
6451: Niskanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionapuna
6452: eläkeläisten järjestöille.
6453:
6454:
6455: E d u s k u n n a 11 e.
6456:
6457: Maamme eri eläkeläisjärjestöt tekevät mer- deksi siten, että siinä otetaan huomioon kustan-
6458: kittävää työtä eläkeläisten hyväksi mitä moni· nusten arvioitu nousu sekä järjestöjen toimin-
6459: puolisiromin muodoin. Vuoden 1979 tulo- ja nan laajentuminen.
6460: menoarviossa saatiin valtionapu eläkeläisten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6461: järjestöille eduskunnan tahdosta korotettua nioittaen,
6462: 1 520 000 markaksi. Nyt hallitus kuitenkin
6463: esittää ensi vuodelle määrärahaksi vain vuoden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6464: 1978 tilinpäätöksen summaa eli 660 000 mark- 1980 tulo- ;a menoarvioon momentiUe
6465: kaa, vaikka päinvastoin tämänvuotista määrä- 33.58.51 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
6466: rahaa olisi tullut tarkistaa ylöspäin ensi vuo- valtionapuna eläkeläisten iär;estöille.
6467: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
6468:
6469: Helvi Niskanen Lauha Männistö
6470: 1979 rd. 795
6471:
6472: Finansmotion nr 744.
6473:
6474:
6475:
6476:
6477: Norrback m. fl.: Om anvisande av höjt anslag för stöd åt mis-
6478: sionsorganisationernas utvecklingssamarbete.
6479:
6480:
6481: T i 11 R i k s d a g en.
6482:
6483: Trots att Finland omfattat de internationella sjukvård är av den arten att det på allt siitt bör
6484: målsättningarna för bistånd tili u-länderna är uppmuntras och stödas. Därför är det helt mo-
6485: anslagen i budgetförslaget för år 1980 fortfa- tiverat att höja anslaget tili missionsorganisatio-
6486: rande på en mycket blygsam nivå. nernas utvecklingssamarbete med ett belopp som
6487: Anslaget tili missionsorganisationernas ut- upplevs kännhart.
6488: vecklingsarbete föreslås bli oförändrat. Detta är Med hänvisning tili ovanstående föreslås
6489: förvånande med tanke på att kostnadema rent vördsamt,
6490: generellt stiger år från år och på att avsikten
6491: varit att årligen höja bidraget tili utvecklingsar- att Riksdagen i statsförslaget för år
6492: betet i de fattiga länderna. 1980 under mom. 24.30.67 måtte uppta
6493: Våra kyrkor har en lång tradition när det ett tilläggsanslag om 500 000 mark att
6494: gäller arbetet i u-länderna. Det omfattande anvisas för stöd åt missionsorganisatio-
6495: arbete missionsorganisationerna utfört och ut- nernas utvecklingssamarbete.
6496: för, framför allt när det gäller undervisning och
6497: Helsingfors den 21 september 1979.
6498:
6499: Ole Norrback Kaarina Suonio Hannu Tenhiälä
6500: Orvokki Kangas Elisabeth Rehn Salme Myyryläinen.
6501: Håkan Malm
6502: 796 1979 vp.
6503:
6504: Raha-asia-aloite n:o 744. Suomennos.
6505:
6506:
6507:
6508:
6509: Norrback ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lähetysjär-
6510: jestöjen kehitysyhteistyön tukemiseen.
6511:
6512:
6513: E d u s k u n n a 11 e.
6514: Vaikka Suomi on hyväksynyt kansainväliset tekemä laajamittainen työ, joka edelleen jatkuu,
6515: kehitysapumaille annettavan avun tavoitteet, on luonteeltaan sellainen, että se tarvitsee kai-
6516: tulo- ja menoarvion tätä tarkoittavat vuoden ken mahdollisen rohkaisun ja tuen. Tästä syys-
6517: 1980 määrärahat ovat edelleen varsin vaati- tä on täysin perusteltua korottaa lähetysjär-
6518: mattomat. jestöjen kehitysyhteistyön määrärahaa tuntu-
6519: Lähetysjärjestöjen kehitystyön määräraha vasti.
6520: ehdotetaan pysytettäväksi ennallaan. Tämä on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6521: hämmästyttävää, kun otetaan huomioon kus- nioittaen,
6522: tannusten nousu vuosi vuodelta ja se, että
6523: köyhien maiden kehitystyön avustusta on ollut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6524: tarkoitus nostaa vuosittain. 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
6525: Kirkoillamme on vanhat kehitysmaiden työtä 24.30.67 lisäyksenä 500 000 markkaa
6526: koskevat perinteet. Lähetysjärjestöjen ennen lähetysjärjestöjen kehitysyhteistyön tu-
6527: kaikkea opetustoimen ja sairaanhoidon alalla kemiseen.
6528: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
6529:
6530: Ole Norrback Kaarina Suonio Hannu Tenhiälä
6531: Orvokki Kangas Elisabeth Rehn Salme Myyryläinen
6532: Håkan Malm
6533: 1979 rd. 797
6534:
6535: Finansmotion nr 745.
6536:
6537:
6538:
6539:
6540: Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag för ett språklaborato-
6541: rium och annan utrustning för nya utrymmen vid Vasa öv-
6542: ningsskola.
6543:
6544:
6545: T i 11 R i k s d a g e n.
6546:
6547: Vid den svenska övningsskolan i Vasa får som skolan själv har gjort upp har varit så stor
6548: alla svenskspråkiga lärare sin praktiskt-peda- att även annan utrustning inte kan anskaffas
6549: gogiska utbildning. Övningsskolan är därför en med de föreslagna medlen.
6550: mycket viktig institution i det finlandssvenska Nybyggena skall enligt planerna färdigställas
6551: samhället. i slutet av år 1980. Därför finns det naturligt-
6552: I budgetförslaget finns medel upptagna för vis vissa möjligheter att också i statsbudgeten
6553: nya byggnader för övningsskolan. Dessutom för år 1980 få med medel för pedagogisk ut-
6554: finns medel upptagna för inredning och utrust- 'rustning i övningsskolan. Med tanke på en än-
6555: ning i de nya utrymmena. Det är glädjande damålsenlig planering av undervisningen är det
6556: att notera att övningsskolans akuta behov av dock helt nödvändigt att få med medel för
6557: tilläggsutrymmen beaktats och att de nya ut- språklaboratoriet och en del annan utrustning
6558: rymmena kan inredas på ett så ändamålsenligt redan i budgeten för år 1980.
6559: sätt. Med hänvisning tili ovanstående föreslås
6560: Tyvävr förefaller summan för inredning och vördsamt,
6561: utrustning vara för liten. Möjligheterna att få
6562: med utrustning för ett för undervisningen helt att Riksdagen i statsförslaget för år
6563: nödvändigt språklaboratorium tycks inte finnas 1980 måtte upptaga ett anslag om
6564: inöm ramen för det anslag som finns reserverat 250 000 mark för ett språklaboratorium
6565: i budgeten. Prutningen från det budgetförslag och för annan nödvändig utrustning i de
6566: nya utrymmena vid Vasa övningsskola.
6567: Helsingfors den 21 september 1979.
6568:
6569: Ole Norrback Boris Renlund
6570: Jacob Söderman Elisabeth Rehn
6571: Gunnar Häggblom Håkan Malm
6572: Sten Söderström Bror Lillqvist
6573: 798 1979 vp.
6574:
6575: Raha-asia-aloite n:o 745. Suomennos.
6576:
6577:
6578:
6579:
6580: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta Vasa övningsskola -ni-
6581: misen harjoittelukoulun uusien tilojen välinehankintoihln.
6582:
6583:
6584: E d u s k u n n a 11 e.
6585:
6586: Vaasan ruotsinkielisessä harjoittelukoulussa ettei eräitä muitakaan varusteita voida hankkia
6587: saavat kaikki ruotsinkieliset opettajat käytän- tulo- ja menoarvioesitykseen sisältyvän määrä-
6588: nöllispedagogisen koulutuksensa. Harjoittelu- rahan turvin.
6589: koulu on tästä syystä Suomen ruotsinkielisen Uudisrakennusten viimeistelytöiden on määrä
6590: yhteisön kannalta hyvin tärkeä laitos. olla valmiina vuoden 1980 loppuun mennessä.
6591: Tulo- ja menoarvioesitykseen on otettu mää- Tästä syystä on tietysti mahdollista saada myös
6592: rärahoja harjoittelukoulun uusia rakennuksia vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon määrärahat
6593: varten. Tämän lisäksi siinä on määrärahat harjoittelukoulun pedagogista laitteistoa varten.
6594: uusien tilojen sisustamista ja varusteita varten. Opetuksen tarkoituksenmukaisen suunnittelun
6595: On ilahduttavaa todeta, että harjoittelukoulun kannalta on kuitenkin aivan välttämätöntä saada
6596: lisätilojen kipein tarve on otettu huomioon ja varat kielilaboratoriota ja eräitä muita varusteita
6597: että uudet tilat pystytään sisustamaan tarkoi- varten jo vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon.
6598: tuksenmukaisella tavalla. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6599: Valitettavasti näyttää siltä, että sisustusta ja nioittaen,
6600: varusteita varten varattu määräraha on liian
6601: pieni. Mahdollisuuksia sisällyttää varusteisiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6602: opetuksen kannalta välttämätön kielilaboratorio 1980 tulo- ja menoarvioon 250 000 mark-
6603: ei tulo- ja menoarvion sisältämän määrärahan kaa V asa övningsskola -nimisen harjoit-
6604: puitteissa näytä olevan. Koulun itsensä teke- telukoulun kielilaboratoriota sekä uusien
6605: mästä talousarviosta on tingitty niin paljon, tilojen välttämättömiä varusteita varten.
6606: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
6607:
6608: Ole Norrback Boris Renlund
6609: Jacob Söderman Elisabeth Rehn
6610: Gunnar Häggblom Håkan Malm
6611: Sten Söderström Bror Lillqvist
6612: 1979 rd. 799
6613:
6614: Finansmotion nr 746.
6615:
6616:
6617:
6618:
6619: Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag för Härkmerifjärdens
6620: torrläggningsprojekt.
6621:
6622:
6623: Tili Riksdagen.
6624:
6625: Sommarens rikliga nederbörd har blottat beräknad tili 1100 000. Nyttoarealen är ca
6626: brister i torrläggningssystem, framför allt i de 500 ha av vilka 400 ha är odlad marlc Bäc-
6627: områden där nederbördsmängden nått rekordni- kens upprensning är dessutom en förutsättning
6628: vå. Sydösterbotten har varit särskilt hårt drab- för mera omfattande skogstorrläggningar.
6629: bat i detta avseende. De stora regnen har åstad- Båda dessa projekt har varit aktuella under
6630: kommit stora materiella skador på byggnader snart tjugo år. Den senaste sommarens stora
6631: oeh anläggningar och tili och med helt för- regn har på ett markant sätt understrukit be-
6632: stört skörden för en del odlare. hovet av torrläggningsarbeten i området.
6633: Områdena kring Härkmeribäcken och Härk- Med hänvisning tili ovanstående föreslås
6634: merifjärden i Kristinestad är områden som vördsamt,
6635: drabbats hårt och där reglering och uppdikning
6636: skulle avhjälpa en stor del av översvämnings- att Riksdagen i statsförslaget för år
6637: problemen. 1980 måtte uppta anslag om 400 000
6638: Härkmerifjärdens reglering är kostnadsberäk- mark för inledande av upprensning av
6639: nad tili 360 000 mk enligt en ny, något ned- Härkmeribäcken och för reglering av
6640: bantad beräkning. Nyttoarealen är 228 ha. Härkmerifiärden.
6641: Härkmeribäckens upprensning är kostnads-
6642: Helsingfors den 21 september 1979.
6643:
6644: Ole Norrback Håkan Malm Sten Söderström
6645: 800 1979 vp.
6646:
6647: Raha-asia-aloite n:o 746. Suomennos.
6648:
6649:
6650:
6651:
6652: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta Härkmeren kuivatus-
6653: hankkeen toteuttamiseen.
6654:
6655:
6656: E d u s k u n n a 11 e.
6657:
6658: Viime kesän runsaat sateet ovat osoittaneet Härkmeren puron säännöstelyn kustannukset
6659: kuivatusjärjestelmien puutteet ennen kaikkea arvioidaan 1100 000 markaksi. Hyötyalue on
6660: niillä alueilla, joiden sademäärät ovat olleet n. 500 ha, josta 400 ha on viljeltyä maata.
6661: ennätykselliset. Vahinko on tässä suhteessa Puron perkaus on sitäpaitsi laajahkon metsän
6662: kohdannut erityisesti Etelä-Pohjanmaata. Satei- kuivatuksen edellytys.
6663: den runsaus on aiheuttanut huomattavia aineel- Nämä molemmat hankkeet ovat olleet esillä
6664: lisia vahinkoja rakennuksille ja laitteille ja on jo pian kaksikymmentä vuotta. Kuluneen kesän
6665: jopa kokonaan turmellut eräiden viljelijöiden runsaat sateet ovat kouriintuntuvalla tavalla
6666: sadon. osoittaneet alueen kuivatushankkeiden tärkey-
6667: Kristiihankaupungin alueella sijaitsevan den.
6668: Härkmeren puron ja Härkmeren selän alueita Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6669: on kohdannut huomattava vahinko; tulvan nioittaen,
6670: aiheuttamat pulmat olisi suureksi osaksi voitu
6671: välttää veden säännöstelyllä ja ojituksella. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6672: Härkmeren selän veden säännöstelyn kus- 1980 tulo- ia menoarvioon 400 000
6673: tannusarvio on .360 000 markkaa uuden, hie- markkaa Härkmeren puron perkausta ;a
6674: man aikaisemmasta tingityn laskelman mukai- Härkmeren selän säännöstelyä varten.
6675: sesti. Hyötyalue on 228 ha.
6676: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
6677:
6678: Ole Norrback Håkan Malm Sten Söderström
6679: 1979 rd. 801
6680:
6681: Finansmotion nr 747.
6682:
6683:
6684:
6685:
6686: Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag för undersökning om
6687: Kyro älvs betydelse för fiskproduktionen i havsområdet utan-
6688: för.
6689:
6690:
6691: T i 11 R i k s d a g e n.
6692:
6693: Älvarnas mynningsområden har en stor bety- kommer därför inte heller att kunna ställas av
6694: delse för den biologiska produktionen i havsom- dem som blir lidande.
6695: rådena utanför. Regleringsarbeten som utförts i Allvarliga skadeverkningar på den naturliga
6696: älvarna har bidragit tili att minska den naturliga fiskproduktionen kan sålunda komma att leda
6697: produktionen av fisk, genom att lekplatser och tili ökad avfolkning av skärgårdens och kustens
6698: områden som är avgörande för fiskynglens ut- bofasta befolkning som försörjer sig på fiske.
6699: veckling har förstörts. Älvregleringarnas nega- Som en kedjereaktion drabbas också de som
6700: tiva följder för fiskerinäringen i skärgården och indirekt får sin sysselsättning av fisket inom
6701: havet utanför har inte beaktats. handel, transporter, redskapstiliverkning, verk-
6702: I regleringsplanerna för Kyro älv saknas be- stadsindustri m.m.
6703: räkningar över de skadeverkningar som kommer För att garantera denna befolkningsgrupp
6704: att drabba fiskarbefolkningen i Kvarkenregio- fortsatta utkomstmöjligheter tili skadeersättning
6705: nen genom att tiligången på fisk minskar. Bl.a. för minskad utkomst, borde en undersökning
6706: braxen och lake är arter som är betydande för av en opartisk instans snabbt utföras om Kyro
6707: vinterfisket. Deras reproduktionsmöjligheter älvs betydelse för fiskproduktionen i Kvarken-
6708: kan komma att förstöras helt om ingrepp görs regionen.
6709: högre upp i Kyro älv och i älvmynningen. Hänvisande tili ovanstående motiveringar,
6710: Också andra ekonomiskt viktiga fiskarter, som anhåller utdertecknade om,
6711: sik, nors, gädda och abborre, som alla är bety-
6712: dande för det yrkesmässiga fjällfisket, kommer att Riksdagen i 1980 års statsförslag
6713: att påverkas negativt. måtte intaga 300 000 mark för under-
6714: För närvarande är det omöjligt att ekonomiskt sökning om Kyro älvs betydelse för fisk-
6715: uppskatta Kyro älvs och dess mynningsområdes produktionen i havsområdet utanför.
6716: betydelse för fisket. Eventuella ersättningskrav
6717: Helsingfors den 21 september 1979.
6718:
6719: Ole Norrback Kaj Bärlund
6720: Sten Söderström Håkan Malm
6721:
6722:
6723:
6724:
6725: 101 0879007181
6726: 802 1979 vp.
6727:
6728: Raha-asia-aloite n:o 747. Suomennos.
6729:
6730:
6731:
6732:
6733: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta Kyrönjoen vaikutuksen
6734: ,selvittämiseen jokisuuta ympäröivän merialueen kalantuotan-
6735: nolle.
6736:
6737:
6738: E d u s k u n n a 11 e.
6739:
6740: Jokien suualueilla on niiden ulkopuolella Kalakannan luonnolliseen uudistumiseen koh-
6741: olevien merialueiden biologisen jatkuvuuden distuvat haittavaikutukset tulevat näin ollen
6742: kannalta suuri merkitys. Jokien säännöstelyn vaikuttamaan kalastusta elinkeinonaan harjoit-
6743: seurauksena kalojen luonnollinen lisääntyminen tavan saaristossa ja rannikolla kiinteästi asuvan
6744: on vähentynyt kutupaikkojen ja kalanpoikasten väestön kadon lisääntymiseen. Ketjureaktion
6745: kehityksen kannalta välttämättömien alueiden tavoin tämän seurauksena joutuvat epäsuorasti
6746: tuhouduttua. Jokien säännöstelyn kielteisiä kärsimään myös ne, joiden työllisyys riippuu
6747: seurauksia saariston ja sen ulkopuolella olevan kalastuksesta, nimittäin kauppa, kuljetustoimi,
6748: merialueen kalastuselinkeinolle ei ole otettu kalastusvälineiden valmistajat, konepajateolli-
6749: huomioon. suus jne.
6750: Kyrönjoen säännöstelysuunnitelmissa ei ole Jotta tälle väestöryhmälle voitaisiin taata
6751: arvioita siitä, minkälaisia haittoja Merenkurkun jatkuva toimeentulo ja mahdollisuudet saada
6752: alueen kalastajaväestölle aiheutuu kalakannan vahingonkorvausta toimeentulon huononemi-
6753: vähenemisestä. Mm. lahna ja made ovat talvi- sesta, puolueettoman elimen tulisi pikaisesti
6754: kalastuksen kannalta tärkeitä kalalajeja. Niiden suorittaa tutkimus Kyrönjoen merkityksestä
6755: lisääntymisedellytykset voivat täysin tuhoutua, Merenkurkun kalantuotannon osalta.
6756: jos Kyrönjoen yläjuoksulla tai joen suulla ryh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6757: dytään perkaustoimiin. Nämä toimet tulevat nioittaen,
6758: vaikuttamaan kielteisesti myös muiden, ammat-
6759: tikalastuksen kannalta taloudellisesti tärkeiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6760: suomukalalajien, kuten siian, norssin, hauen ja 1980 tulo- ja menoarvioon 300 000
6761: ahvenen kantoihin. markkaa tutkimuksen suorittamiseksi
6762: Tällä hetkellä on mahdotonta arvioida Kyrön- Kyrönjoen merkityksestä sen suualueen
6763: joen ja sen suualueen taloudellista merkitystä ulkopuolella olevan merialueen kalakan-
6764: kalastuksen kannalta. Vahinkoa kärsineiden nan uudistumisen kannalta.
6765: taholta ei tästä syystä myöskään voida esittää
6766: sen edellyttämiä mahdollisia korvausvaatimuk-
6767: sia.
6768: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
6769:
6770: Ole Norrback Kaj Bärlund
6771: Sten Söderström Håkan Malm
6772: 1979 rd. 803
6773:
6774: Finansmotion nr 7 48.
6775:
6776:
6777:
6778:
6779: Norrback m. fL: Om anvisande av anslag för utvecklande av tek-
6780: nisk utrustning för ökad användning av inhemsk energi vid
6781: uppvärmning av växthus.
6782:
6783:
6784: T i 11 R i k s d a g e n.
6785:
6786: En ökad konsumtion av grönsaker och frukt orsak är att teknik för användning av inhemsk
6787: har eftersträvats med tanke på folkhälsan. Ur energi för väXJthus inte har utvecklats.
6788: nationalekonomisk synpunkt är det att föredra Växthusnäringen är i mycket hög grad kon-
6789: att en så stor del av grönsakerna och frukterna centrerad tili Sydösterbotten med Närpes som
6790: som möjligt produceras i vårt eget land. centrum. Det naturliga vore att statsmedel
6791: Produktion av grönsaker i växthus är idag skulle anslås för utveckling av teknik för an-
6792: en väsentlig del av hela grönsaksproduktionen. vändning av inhemsk energi vid uppvärmning
6793: För att kunna trygga tillgången på färska av växthus. Detta u:tvecklingsarbete bör ske i
6794: grönsaker en så stor del av året som möjligt, intimt samarbete med växthusnäringen och i ett
6795: är odling under glas helt nödvändig i vårt land, område där växthusen är koncentrerade. Detta
6796: där odlingssäsongen i annat fall blir mycket kan bäst ske i Närpes.
6797: kort. Med hänvisning till ovanstående föreslås
6798: En tryggad tillgång tili energi är en förut- vördsamt,
6799: sättning för att växthusnäringen skall kunna
6800: verka och vara lönsam. De ständigt stigande att Riksdagen i statsförslaget för år
6801: oljepriserna medför att produktionskostnaderna 1980 måtte upptaga ett anslag om
6802: i näringen starkt är i stigande. På sikt kan 300 000 mark, att i samråd med odlare
6803: hela växthusnäringen vara hotad om inte ener- i Närpes användas för utveckling av
6804: gifrågan kan lösas. teknisk utrustning för ökad användning
6805: Inhemsk energi för uppvärmning av växthus av inhemsk energi vid uppvärmning av
6806: används tyvärr i alltför liten utsträckning. En växthus.
6807: Helsingfors den 21 september 1979.
6808:
6809: Ole Norrback Håkan Malm Sten Söderström
6810: 804 1979 vp.
6811:
6812: Raha-asia-aloite n:o 748. Suomennos.
6813:
6814:
6815:
6816:
6817: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta teknisten laitteiden
6818: kehittämiseen kotimaisen energian käytön lisäämiseksi kasvi-
6819: huoneiden lämmityksessä.
6820:
6821:
6822: E d u s kun n a 11 e.
6823:
6824: Kansanterveyttä ajatellen on pyritty vihan- energian käyttämiseksi kasvihuoneissa ei ole
6825: nesten ja hedelmien kulutuksen lisäämiseen. kehitetty.
6826: Kansantalouden kannalta on annettava etusija Kasvihuoneviljely on suureksi osaksi keskit-
6827: sille, että niin suuri osa vihanneksista ja hedel- tynyt Etelä-Pohjanmaalle keskuksenaan Närpiö.
6828: mistä kuin mahdollista tuotetaan omassa maas- Olisi luonnollista, että valtion varoja myönnet-
6829: samme. täisiin kotimaisen energian käyttötekniikan ke-
6830: Vihannesten kasvihuoneviljely on tällä het- hittämiseksi kasvihuoneiden lämmitystä silmällä
6831: kellä koko vihannestuotannon olennainen osa. pitäen. Tämän kehitystyön tulee tapahtua tii-
6832: Tuoreiden vihannesten saatavuuden turvaami- viissä yhteistyössä kasvihuone-elinkeinoalan
6833: seksi niin suurena osana vuotta kuin mahdol- kanssa sekä alueella, jolle kasvihuoneet ovat
6834: lista on lasinalaisviljely maassamme aivan vält- keskittyneet. Tämä voi parhaiten tapahtua När-
6835: tämätöntä, koska viljelykantemme muutoin jää piössä.
6836: varsin lyhyeksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6837: Energian saatavuuden turvaaminen on kasvi- nioittaen,
6838: huoneviljelyn toiminnan ja kannattavuuden edel-
6839: lytys. öljyn hintojen jatkuva nousu aiheuttaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6840: elinkeinon tuotantokustannusten voimakkaan 1980 tulo- ;a menoarvioon 300 000 mark-
6841: nousun. Pitkällä tähtäyksellä koko kasvihuone- kaa käytettäväksi yhteistyössä Närpiön
6842: viljely saattaa tulla uhatuksi, ellei energiakysy- vilieliiöiden kanssa teknisen laitteiston
6843: mystä saada ratkaistuksi. kehittämiseksi kotimaisen energian käy-
6844: Kasvihuoneiden lämmitykseen käytetään koti- tön lisäämiseksi kasvihuoneiden lämmi-
6845: maista energiaa valitettavasti aivan liian vähän. tyksessä.
6846: Eräs syy tähän on se, että tekniikkaa kotimaisen
6847: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
6848:
6849: Ole Norrback Håkan Malm Sten Söderström
6850: 1979 vp. 805
6851:
6852: Raha-asia-aloite n:o 749.
6853:
6854:
6855:
6856:
6857: Paakkinen ym.: Korotetun määrärahan osoittarrusesta omaehtoi-
6858: sen kulttuuriharrastustyön tukemiseen.
6859:
6860:
6861: Ed u s kun n a 11 e.
6862:
6863: Kulttuuritoiminta ihmisten välittömässä ehtoisen kulttuuriharrastustyön tukemiseen on
6864: asuinympäristössä näyttää vilikastuneen. On tulo- ja menoarvioesityksessä esitetty vain
6865: syntynyt pieniä harrastelijoiden muodostamia 150 000 markkaa.
6866: teatteriryhmiä. Harrastelijataiteilijoille järjeste- Edellä olevan johdosita ehdotamme,
6867: tyt näyttdyt keräävät mittavat määrät tasol-
6868: taan hyviä töitä. Nuorten keskuudessa toimii että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6869: lukuisia orkestereita ja pitkäänkin toimimat- 1980 tulo- ja menoarvioon momentin
6870: tomina olleet soittokunnat virittelevät uudel- 29.57.54 alamomentille 3 lisäyksenä
6871: leen soittimiaan. 50 000 markan määrärahan omaehtoisen
6872: Toiminta tarvitsee kuitenkin hyvin pyöriäk- kulttuuriharrastustyön tukemiseen.
6873: seen yhteiskunnan taloudellista tukea. Oma-
6874: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
6875:
6876: Saara-Maria Paakkinen Tellervo Koivisto Kaarina Suonio
6877: Pentti Lahti-Nuuttila Lea Savolainen
6878: 806 1979 vp.
6879:
6880: Raha-asia-aloite n:o 750.
6881:
6882:
6883:
6884:
6885: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kurssikeskus Muri-
6886: kassa tapahtuvan koulutuksen kulujen kattamiseen.
6887:
6888:
6889: E d u s k u n n a 11 e.
6890:
6891: Aikuiskoulutuksen merkitys ja tarve nopeas- Metallityöväen Liiton kurssikeskuksen järjes-
6892: ti :kehittyvässä yhteiskunnassa on maassamme tämään laajaan yleissivistävään ja yhteiskunnaJ-
6893: jo tunnustettu. Tulevaisuudessa työympäristö liseen koulutukseen ja kurssitoillilintaa:n nähden
6894: ja koko työelämä on yhä nopeutuvien muutos- on yhteiskunnan tähänastinen opintokeskuslain
6895: ten edessä. Yhteistoimintamenettelyyn siirtymi- mukainen tuki ollut vaatimaton ja Jiian vähäi-
6896: nen tulee laajentamaan ja tekemään työpaikoi:l- nen. Esteenä merkittävämmän tuen saamiselle
6897: la toimivien luottamushenk:iilöiden toimintaa on ollut lainsäädäntö, joka edellyttää perusoppi-
6898: entistä monipuolisemmaksi ja vaativammaksi. jakson järjestämistä kansanopistolain mukaisen
6899: Yhteistoimintalaki tuo välittömästi uusia ope- avustuksen saamiseksi. Koulutuksen järjestämi-
6900: tustehtäviä lain sisällön ja soveltamisen, yritys- nen lyhytkursseilla on kuitenkin perusteltua,
6901: politiikan ja rationalisointitoimintaa käsittele- koska vain harvoilla .työntekijöillä on ta[oudel-
6902: vien aineiden osalta. lisia ja todellisia mahdollisuuksia irrottautua
6903: Metallityöväen Uiton kurssikeskus Muriikka useiksi kuukausiksi työpaikastaan perusoppijak-
6904: toimii ailkuisoppilaitoksena, jossa vilkon ja kah- solle osallistumista varten.
6905: den viikon [yhytkursseilla koulutetaan työpaik- Edellä olevan johdosta ehdotamme,
6906: kojen luottamustehtävissä toimivia henkilöitä.
6907: Kursseilla annetaan opetusta yhteiskunnallis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6908: ta:loudellisissa ja humanistisissa aineis·sa sekä 1980 tulo- ja menoarvioon 1 800 000
6909: käytännön harjoitusta yhteiskunta- ja järjestö- markan määrärahan kurssikeskus Muri-
6910: elämässä tarpeellisissa tiedoissa ja taidoissa. kassa tapahtuvan yleissivistävän ja yh-
6911: Murikan kurssit vastaavat tavoitteiltaan ja sisäl- teiskunnallisen koulutuksen aiheutta-
6912: löltään SAK:n kurssikeskuksissa Ammattiyhdi•s- mien kulujen sekä palkkaus- ja huoneis-
6913: tysopistossa ja Pohjdlan Opistossa tapahtuvaa tokulujen kattamiseen.
6914: koulutusta. Kuluvana vuonna tullaan Mudkas-
6915: sa järjestämään 102 kurssia.
6916: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
6917:
6918: Saara-Maria Paakkinen Olli Helminen Marjatta Mattsson
6919: Pentti Lahti-Nuuttila Kaarina Suonio Ulla-Leena Alppi
6920: Tellervo Koivisto Tarja Halonen Risto Tuominen
6921: Lea Savolainen Anna-Liisa Hyvönen Liisa Jaakonsaari
6922: Mikko Rönnholm Peter Muurman Juhani Raudasoja
6923: 1979 vp. 807
6924:
6925: Raha-asia-aloite n:o 751.
6926:
6927:
6928:
6929:
6930: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuusulanjärven hape-
6931: tuksen jatkamiseen.
6932:
6933:
6934: E d u s kun n a 11 e.
6935:
6936: Tuusulanjärven saastuminen on huolestutta- jätteiden määrä vähenee, mutta jäljelle jäävät
6937: nut järv,eä ympäröiviä kuntia ja niiden asuk- maanviljelysalueilta veteen huuhtoutuvat, järveä
6938: kaita. Saastumisen estämiseksi ja järven puh- saastuttavat aineet. Puhdistustoimenpiteitä tar-
6939: distamiseksi on jo usean vuoden ajan Tuusulan vitaan vielä kauan. Jotta puhdistus saataisiin
6940: kunnan ja Järvenpään kaupungin yhteisin toi- nopeutumaan, olisi valtion tuettava toimenpitei-
6941: menpitein yilläpidetty hapetuskokeilua, johta- tä taloudellisesti niin, etteivät kaikki kustan-
6942: malla järven veteen happea talven aikana jää- nukset jäisi kuntien kannettavaksi.
6943: peitteen alle. Hapetuskokeilu on onnistunut Edellä olevan johdosta ehdotamme,
6944: niin, että se antaa oikeuden uskoa järven puh-
6945: distumisen olevan vielä mahdoLlista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6946: Tuusulanjärvi palvelee virkistysalueena hy- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
6947: vin suurta asukasmäärää Keski-UudeLlamaalla; 30.19.14 lisäyksenä 50 000 markan
6948: onhan se alueen ainoa suuri järvi. Meriviemä- määrärahan Tuusulanjärven hapetuksen
6949: rin valmis,tuttua järveen 1askettavien asumis- jatkamiseksi ja järven puhdistamiseksi.
6950: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
6951:
6952: Saara-Maria Paakkinen Kaarina Suonio Toivo Mäkynen
6953: Mikko Rönnholm Peter Muurman Terhi Nieminen-Mäkynen
6954: 808 1979 vp.
6955:
6956: Raha-asia-aloite n:o 752.
6957:
6958:
6959:
6960:
6961: Paakkinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rakennus-
6962: lain mukaisiin harkinnanvaraisiin valtionapuihin.
6963:
6964:
6965: Ed u s kun n a 11 e.
6966:
6967: Valtion ja kuntien kustannusten jako tie- ja b) rahoituspoliittisesti nam voidaan yhdis-
6968: katuliikenteen menoissa on muotoutunut nykyi- tää valtion ja kuntien voimavarat yhteisissä
6969: selleen osin ohjaamatta ja ilman riittävää har- hankkeissa, jolloin valtion kannalta katsoen voi-
6970: kintaa. Kustannustenjako määräytyy kaavo1tuk- daan saada aikaan enemmän parannuksia vä-
6971: sen myötä sekä yleistä tiestöä ja kuntien katuja hemmillä kustannuksiJ:la,
6972: rakennettaessa. c) työllisyyspoliittisesti harkinnanvaraisiin
6973: Vaikka valtio saa huomattavat tulot mootto- vahionapuihin oikeuttavat hankkeet ovat edul-
6974: riajoneuvoverotuksesta, jota tuloa kunnilla ei lisia, koska niihin usein sisältyy paljon siltoja
6975: ole, ei vail.tio osallistu riittävästi kuntien katu- ja muita taitorakenteita, joiden rakentaminen
6976: verkon rakentamis- ja ylläpitokustannuksiin. sitoo enemmän työvoimaa kuin muun tiestön
6977: Viime vuosina tosin kehitys on ollut oikean- rakentaminen.
6978: suuntaiiSta, onhan valtio osoittanut nousevan Käytettävi:ssä olevien tietojen mukaan kau-
6979: määrärahan katujen harkinnanvaraisiin valtion- pungeis.sa ja muissa taajamissa on runsaasti jär-
6980: apuihin (rakennuslaki 136 a §) sekä myös val- keviä avustuskelpoisia katurakennushankkeita
6981: mistautunut osallistumaan kuntien katumenoi- vireillä, joiden suunnittelu on riittävän pitkällä
6982: hin muutoinkin katulaeissa. rakentamista varten v. 1980.
6983: Kuntien katurakennustöitä on edUJllista tukea Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
6984: monestakin syystä,
6985: a) liikennepoliitt1sesri näin voidaan usein että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6986: toteutta-a otollisempi vaihtoehto kuin l'akenta- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
6987: malla katujen sijasta "raskaampia" yleisiä teitä 31.24.34 lisäyksenä 10 000 000 mark-
6988: taajamiin, kaa rakennuslain mukaisiin harkinnan-
6989: varaisiin valtionapuihin.
6990: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
6991:
6992: Saara-Maria Paakkinen Tellervo Koivisto Kaarina Suonio
6993: Kaj Bärlund Lea Savolainen Tarja Halonen
6994: Mikko Rönnholm Olli Helminen Peter Muurman
6995: Pentti Lahti-Nuuttila Pekka Starast Pertti Hietala
6996: 1979 vp. 809
6997:
6998: Raha-asia-aloite n:o 753.
6999:
7000:
7001:
7002:
7003: Paakkinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yleisten
7004: teiden tekemiseen Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirin
7005: alueella.
7006:
7007:
7008: Ed u s kun n a 11 e.
7009:
7010: Hyväksyessään vuoden 1979 tulo- ja meno- sään kiinnittää nykyistä enemmän huomiota eri
7011: arvion eduskunta lausui mm. seuraavaa: alueiden työllistämistarpeeseen. Määrärahaa tie-
7012: "Momentti 31.24.14 Yleisten teiden kun- ja vesirakennuspiireihin jaettaessa tulee tiever-
7013: nossapito (siirtomääräraha) kon kuntoon ja työlHsyyteen liittyvien perustei-
7014: Eduskunta edellyttää, että hallitus jakaessaan den lisäksi ottaa riittävästi huomioon liikenteen
7015: momentin määrärahan eri tie- ja vesirakennus- määrä eri tie- ja vesirakennuspiireissä."
7016: piirien kesken ohjaa sen nykyistä tasapuolisem- Nämä lausunnot kuvastivat eduskunnan
7017: min vastaamaan piirien liikennesuoritetta ja huolta tieliikennemäärärahojen alueellisen ja-
7018: ajoneuvokantaa. kautuman perustdsta.
7019: Momentti 31.24.79 Valtioneuvoston käytet- Jos tarkastellaan karkealla jaolla Etelä-Suomi
7020: täväksi työllisyyden turvaamiseksi ( arviomäärä- (Uudenmaan, Kymen, Turun ja Porin sekä
7021: raha) Hämeen läänit) kontra Keski- ja Pohjois-Suomi
7022: Eduskunta edellyttää, että hallitus momentin tieliikennemäärärahojen jakautumaa kuluneella
7023: määrärahaa käyttäessään kiinnittää erityistä vuosikymmenellä, saadaan seuraava taulukko
7024: huomiota tieverkon kuntoon maan eri osissa Etelä-Suomen prosenttiosuuksista:
7025: sekä hankkeiden alueellisesta jaosta päättäes-
7026:
7027: 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979
7028: Teiden tekemiseen myön- arvio
7029: netyistä määrärahoista . . . 43,2 41,2 38,5 38,5 33,8 37,6 37,4 39,0 38,3 39,5
7030: Teiden kunnossapitoon käy-
7031: tetyistä määrärahorsta . . . 45,2 46,5 44,7 44,1 46,3 46,8 45,5 45,3 44,4 44,1
7032:
7033: Vaitioneuvoston esityksen mukaan vastaavat Etelä-Suomessa rakennetaan ja suunnitellaan
7034: osuudet olisivat vuonna 1980 42,0 prosenttia parhaillaan lukuisia päätieverkkoon kuuluvia
7035: (tekeminen) ja vajaat 45 prosenttia (kunnossa- hankkeita (mm. valtatiet 3, 4 ja 5, 6 ja 7),
7036: pitoarviosumma). Vaikka ko. luvut vailkutta- joilla on merkitystä paitsi Etelä-Suomen "sisäi-
7037: vatkin tasapainoisemmilta kuin aikarsempien selle liikenteelle" niin myös Keski- ja Pohjois-
7038: vuosien toteutuneet luvut, on tässä otettava Suomen liikenteelle. Va~kka tieliikennemäärä-
7039: huomioon se, että lisätalousarviossa osoitetut rahoja ei tulisikaan budjetissa jakaa eri tieluo-
7040: työllisyysvarat ovat aina muuttaneet varsinai- kille vaan alueellisesti, niin tulisi toiki ottaa
7041: sen budjetin jakautumia Etelä-Suomelle epä- huomioon pääteiden yleisvaltakunnallinen mer-
7042: edulliseen suuntaan. Näin käynee myös vuonna kitys niiden rahoituksessa. Kun päätieverkon
7043: 1980. parannuskohteet sijaitsevat nyttemmin useim-
7044: Etelä-Suomen osuus llikennesuoritteesta on mat Etelä-Suomessa, tulisi tämän tosiasian luon-
7045: kuitenkin suurempi, noin 51,5 prosenttia, ja nollisesti nostaa ko. alueen tieliikennerahoitus-
7046: autokannasta se on jopa 59,8 prosenttia ynnä ta, jottei Etelä-Suomen alemmanasteinen tie-
7047: väkiluvusta 59,3 prosenttia. verkko jäisi vastaavasti vähemmälle huomiolle.
7048: 102 0879007181
7049: 810 Raha-asia-aloite n:o 753
7050:
7051:
7052: Edellä puheena olleeseen liittyen eduskunnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7053: olisi kehotettava hallitusta valmistelemaan tie- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
7054: poliittinen asiakirja, jossa on riittävästi paneu- 31.24.77 lisäyksenä 10 000 000 markan
7055: duttu tieliikennemäärärahojen kehittämistarpeen määrärahan yleisten teiden tekemiseen
7056: sekä niiden alueellisen jakautuman perusteisiin. Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirin
7057: Edcllä sanottuun viitaten ehdotamme, alueella.
7058: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
7059:
7060: Saara-Maria Paakkinen Kaarina Suonio Peter Muurman
7061: Kaj Bärlund Tarja Halonen Terhi Nieminen-Mäkynen
7062: Lea Savolainen Toivo Mäkynen
7063: 1979 vp. 811
7064:
7065: Raha-asia-aloite n:o 754.
7066:
7067:
7068:
7069:
7070: Paakkinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamiiSesta paineastia-
7071: tarkastajien palkkioihin.
7072:
7073:
7074: Ed u s k u n n a 11 e.
7075:
7076: Maassamme sattuu vuosittain useita teolli- sä samanaikaisesti kun valvonta- ja ohjaushen-
7077: suuslaitosten ja voimalaitosten painekattiloiden kilöstön määrää pyritään supistamaan ja piden-
7078: tai niihin liittyvien laitosten räjähdyksiä tai tämään aikoja, jolloin laitteistot ovat toimin-
7079: vaurioitumisia. Valitettavan usein näissä onnet- nassa jopa kokonaan miehittäm.ättöminä. Näi-
7080: tomuuksissa on sattunut myös ihmiishenkien den kehityspiirteiden vaå!kutuksia henikilöstön
7081: menetyksiä ja loukkaantumisia. Täyttä selvyyttä ja laitosten ympäristön turvallisuudeLle ei ole
7082: tapahtuvista onnettomuuksista ja vaurioitumi- riittävästi selvitetty.
7083: sista ei ole ollut mahdollista saada, sillä tek- Edellä olevan johdosta ehdotamme,
7084: nillisen tarkastus[aitoksen ja valdon työsuoje-
7085: luhallinnon toimesta ei nykyisillä voimavaroilla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7086: ole kyetty ko. [aitteistojen riittävään valvon- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
7087: taan ja tapahtuneiden onnettomu~sien ja vau- 32.39.01 lisäyksenä 24 000 markan
7088: rioitumisien tutkimiseen. määrärahan paineastiatarkastajien palk-
7089: Kysymyksessä olevien laitteistojen määrä, kioihin.
7090: koko ja teho on .teohlisuudessamme ilisääntymäs-
7091: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
7092:
7093: Saara-Maria Paakkinen Lea Savolainen Tarja Halonen
7094: Jacob Söderman Olli Helminen Risto Tuominen
7095: Mikko Rönnholm Pekka Starast Liisa Jsakonsaari
7096: Tellervo Koivisto Kaarina Suonio
7097: 812 1979 vp.
7098:
7099: Raha-asia-aloite n:o 755.
7100:
7101:
7102:
7103:
7104: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta haja-asutusalueiden
7105: esikouluikä:isten päiväkotikuljetusten tukemiseen.
7106:
7107:
7108: Ed u s kun n a 11 e.
7109:
7110: Lasten päivähoidosta annetun lain voimaan- ole olleet valtionapuun oikeuttavaa tolllllDtaa
7111: tulon jälkeen on kunnallisten päivähoitopalve- ja niin on niiden jatlkuminen kuntien tiuken-
7112: lujen saanti helpottunut. Kunnat ovat mahdol- tuneen tilanteen vuoksi vaarassa loppua tai
7113: lisuuksiensa, v.arojensa ja sosiaalihaNitukselta ainakin vähentyä. Ensi vuodelle annettuun tulo-
7114: saamiensa lupien mukaisesti perustaneet päivä- ja menoarvioesitykseen on sis•ällytetty määrä-
7115: koteja ja laajentaneet perhepäivähoitotoimintaa. r.aha tässä osittain tarkoitetun toiminnan tuke-
7116: Riittävästi ei kuitenkaan ole vieläkään saata- miseen. Ehdotetulla määrärahailla ei kuitenkaan
7117: vissa päivähoitopailveluja niitä todella tarvitse- kyetä kuljettamaan haja-asutusalueiden esi-
7118: ville. Korjatakseen tilannetta ovat eräät kun- kouluikäisiä lapsia päiväkotiin.
7119: nat käynnistäneet toimintamuodon, jolla vam- Edellä olevan johdosta ehdotamme,
7120: maiset ja erityisesti haja-asutusalueilla, syrjä-
7121: seuduiNa ja hankalien liikenneyhteyksien ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7122: kana olevien perheiden pääasiassa esikoulu- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
7123: ikäisiä lapsia on kunnan toimesta lrustannetta- 33.38.33 lisäyksenä 100 000 markan
7124: van kuljetuksen avulla saatu päiv~kotipalvelu määrärahan haja-asutusalueiden esikou-
7125: jen piiriin. luikäisten päiväkotikuljetusten tukemi-
7126: Kuljetuspalvelut eivät kuitenkaan tähän asti seen.
7127: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
7128:
7129: Saara-Maria Paakkinen Lea Savolainen
7130: Tellervo Koivisto Kaarina Suonio
7131: 1979 vp. 813
7132:
7133: Raha-asia-aloite n:o 756.
7134:
7135:
7136:
7137:
7138: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten hampaiden oi-
7139: komishoidon aiheuttamien matkakulujen korvaamiseen.
7140:
7141:
7142: E d u s kun n a 11 e.
7143:
7144: Lasten hampaiden oikomishoito kucluu nii- toistuvina hoitokertoina. Lapsi ,tarvitsee saat-
7145: hin toimintoihin, joihin kunnilla on mahdoil.li- tajan. Monhlle perheille tämä merkitsee äidin
7146: suus saada valtionapua. tai isän jäämistä pois työstä silloin kun on
7147: Oikomishoito kestää useita vuosia ja tuottaa lapsi saatettavana. Oikomishoitoa antavat ham-
7148: s1tä p3!remman tuloksen, mitä nuoremmalla maslääkärit puolestaan ottavat näitä lapsia vas-
7149: iällä hoitotoimenpiteet päästään aloittamaan. taan yleensä keskipäivählä, joilloin on vähemmän
7150: Hampaiden oikomishoito sinänsä on .tärkeä toi- tulossa muita potilaita. Saattamassa olevaLle
7151: menpide koko myöhemmän elämän terveyden vanhemmalle tämä merkitsee työansion mene-
7152: kannalta. tystä. Myöskään matikakustannuksia ei kukaan
7153: Pienen lapsen lähettäminen hampaiden oiko- korvaa. Näin lapsen kehityksen ja terveyden
7154: misho1toon ei useinkaan ole perheeille kovin yk- kannalta tärkeä hoito saattaa tulla: laim.inJyö-
7155: sinkertainen asia. Oikomishoitoon erikoistunei- dyksi.
7156: ta hammasJääkäreitä on vain harvoissa terveys- Edellä olevan johdosta ehdotamme,
7157: keskuksissa. Tavanomaisempaa on, että nämä
7158: palvdut ostetaan yksityJseltä hammaslääkäriltä, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7159: jonka vastaanotto saattaa sijaita kaukana ter- 1980 tulo- ja menoarvioon 150 000
7160: veyskeskuksesta ja ennen kaikkea kaukana lap- markan määrärahan, jolla kunnille myön-
7161: sen kotoa. Pientä lasta - seitsenvuotiasta tai nettäisiin valtionapua niiden kustannus-
7162: joskus vieläkin nuorempaa - eivät vanhemmat ten peittämiseen, jotka aiheutuvat lasten
7163: voi lähettää yksin vilkkaaseen lli:kenteeseen hampaiden oikomishoidon matkakuluista
7164: vieraalle pai:klkakWlillahle kerran kuukaudessa lapselle ja hänen saattajalleen.
7165: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
7166:
7167: Saara-Maria Paakkinen Kaarina Suonio Marjatta Mattsson
7168: Tellervo Koivisto Anna-Kaarina Louvo Lea Savolainen
7169: 814 1979 vp.
7170:
7171: Raha-asia-aloite n:o 7'57.
7172:
7173:
7174:
7175:
7176: Palmunen: Määrärahan osoittamisesta Turun yliopiston oikeus-
7177: tieteellisen tiedekunnan laitosrakennuksen suunnitteluun.
7178:
7179:
7180: E d u s kun n a 1 J e.
7181:
7182: Turun yliopiston lisätilojen rakentamisohjel- jen rakennushankkeiden ensimma1sen vaiheen
7183: ma on jatkuvasti viivästynyt määrärahojen suunnittelutyöt pitäisi voida a:loittaa vuonna
7184: puutteessa. Tämän vuoksi yliopisto joutuu käyt- 1980.
7185: tämäful vuokratiloja, joiden tillapäisyys aina Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7186: pakottaa jättämään niiden muutostyöt minimi- taen,
7187: tasolle ja tilat jäävät siten jossain määrin myös
7188: epäkäytännöllisiksi. Uudisrakentamisen viiväs- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7189: tyminen pakottaa osoittamaan yliopiston omia- 1980 tulo- ;a menoarvioon momentin
7190: kin tiloja eri laitosten tila:päi:siksi tiloiksi, mikä 29.10.74 alamomentille 3 400 000 mar-
7191: aiheuttaa ylimääräisiä muutos- ja muuttdkus- kan määrärahan Turun yliopiston
7192: ,tannuksia. Tämän vuoksi Turun yliopiston laa- oikeustieteellisen tiedekunnan laitosra-
7193: jennusa:luee1le, ns. Kasarmialueelle suunniteltu- kennuksen suunnittelua varten.
7194: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
7195:
7196: Lauri Palmunen
7197: 1979 vp. 815
7198:
7199: Raha-asia-aloite n:o 758.
7200:
7201:
7202:
7203:
7204: Pekkarinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lukio-
7205: laisten opintorahan perusosan korottamiseksi.
7206:
7207:
7208: Ed u s k u n n a II e.
7209:
7210: Lulciolaisten opintorahan perusosan enim- sauksen kannalta epätarkoituksenmukainen ti-
7211: mäismäärä on opintotukilain mukaan 600 mk lanne olisi korjattava.
7212: opintovuotta kohden. Perusosa lukiossa myön- Tähän epäkohtaan on eduskunta jo aikaisem-
7213: netään kuitenkin tulo- ja menoarvion rajoissa minkin vuoden 1979 tulo- ja menoarvion vas-
7214: kiinteän määrärahan puitteissa. Kun tätä vuo- tauksessaan kiinnittänyt huomiota.
7215: tuista 6 milj. markan suuruista määrärahaa ei Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7216: ole nostettu varallisuusedellytykset täyttävien nioittaen,
7217: lukumäärän kasvua vastaavasti, on perusosan
7218: enimmäismäärää jouduttu alentamaan lähes puo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7219: leen lain sailimasta enimmäismäärästä eli 320 1980 tulo- ia menoarvioon momentille
7220: markkaan. Tämä tilanne on erityisen epäoikeu- 29.39.55 lisäyksenä 9 000 000 markkaa,
7221: denmukainen sen vuoksi, että samassa taloudel- iotta lukion opintorahan perusosan
7222: lisessa asemassa olevan amman:illisen oppilai- enimmäismäärä voitaisiin nostaa opinto-
7223: toksen opiskelijan perusosan enimmäismäärä tukilain sallimaan 600 markkaan 1. 7.
7224: on ollut 1 200 markkaa ja se nousee 1. 7. 1980 1980 lukien, ;a iotta perusosan maksa-
7225: luMen menoarvioesityksen mukaan 1 300 mark- misessa voitaisiin samasta aiankohdasta
7226: kaan. Nykyinen sekä koulutuksellisen tasa-ar- lukien siirtyä samaan käytäntöön kuin
7227: von edellyttämisen että perhekustannusten ta- muissa oppilaitoksissa.
7228: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
7229:
7230: Mauri Pekkarinen Lauri Palmunen Esko Almgren
7231: Markku Kauppinen Mikko Ekorre Mikko Jokela
7232: Hannu Tapiola Ulla-Leena Alppi Jouko Tuovinen
7233: Helena Pesola Mauno Manninen Pentti Lahti-Nuuttila
7234: Martti Ursin Jaakko Itälä Olavi Martikainen
7235: Inger Hirvelä Juhani Tuomaala
7236: 816 1979 vp.
7237:
7238: Raha-asia-aloite n:o 759.
7239:
7240:
7241:
7242:
7243: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Saarijärven metsä-
7244: koulun uudisrakennuksen suunnittelua varten.
7245:
7246:
7247: E d u s k u n n a 11 e.
7248:
7249: Saarijärven metsäkoulu to1mu Saarijärven sa Saarijärveltä valtion omistuksessa oleva alue,
7250: Kolkanlahdessa, josta matka kuntakeskukseen jdka sijaitsee keskustaajamassa olemassa olevan
7251: on noin 10 km. Metsäkoulun käytössä ovat tällä yhdyskunnan sisällä noin 3 km palvelukeskuk-
7252: hetkellä vanhat venäläiset varuskunnan kiinteis- sesta. Alueelta on osoitettavissa myös riittävät
7253: töt. Niiden huomattavampi peruskorjaaminen laajentumisma!hdollisuudet.
7254: on katsottu mahdottomaksi, joten lähiaikoina Näillä perusteilla olisi tarpeellista aloittaa uu-
7255: on pakko ryhtyä korvaamaan vanhat rakennuk- den metsäkoulun suunnittelu jo vuonna 1980.
7256: set kokonaan uusilla. Toisaalta koulun oppilas- Siinä tulisi määritellä yleispiirteisesti koulun
7257: määrä on keskiasteen suunn1ttelun yhteydessä tarvitsemat tilat sekä osoittaa ensimmäisen ra-
7258: mitoitettu tulevaisuudessa aikaisempia arvio~ta kennusvaiheen tarkempi sisältö, jotta se voitai-
7259: suuremmaksi, joten uusille aloituspaikoille tar- siin toteuttaa suunnitellulla aikataululla. Kou-
7260: vitaan myös tiloja. Ammattikasvatusihallitus on lun muu rakentaminen tulee toteutettavaksi
7261: varautunut suunnitelmissaan 1,5 milj. markan 1980-luvun lopulla. Näin uusi investointi aluk-
7262: investointiin vuosina 1981-82. Se on aikai- si palvelisi koululle tulevia uusia toimintoja.
7263: semmin varattu Kolkanla!hden tilojen laajenta- Kiireellinen yleissuunnittelu on tarpeen myös
7264: miseen. Nykyisissä oloissa tämä ei ole tarkoi- siksi, että voitaisiin selvittää mahdollisuudet
7265: tuksenmukaista, vaan parempi olisi käyttää va- toteuttaa joidenkin tilojen rakentaminen yhteis-
7266: rat koulun uudelleen rakentålllisen aloittami- työssä mahdollisesti Saarijärven kunnan kanssa.
7267: seen, jotta aikanaan nykyisten kiinteistöjen kor- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7268: vaaminen voisi tapahtua tarkoituksenmukai-
7269: semmin ja oikeassa paikassa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7270: Ammattikasvatushallituksen pyrkimyksenä on 1980 tulo- ia menoarvioon momentin
7271: sijoittaa uudet kouluyksiköt lähemmäksi asu- 29.72.74 alamomentille 2 160 000
7272: tuskeskuksia, jolloin yhteys muuhun yhdyskun- markkaa Saarijärven metsäkoulun uudis-
7273: taan toimii paremmin. Koululle on osoitettavis- rakennuksen suunnittelua varten.
7274: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
7275:
7276: Mauri Pekkarinen Markku Kauppinen
7277: 1979 vp. .817
7278:
7279: Raha-asia-aloite n:o 760.
7280:
7281:
7282:
7283:
7284: Pekkarinen ym.: Määrärahojen osoittamisesta avustuksena Jyväs-
7285: kylän Kesä -kulttuuritapahtuman toiminnan rahoittamiseen.
7286:
7287:
7288: E d u s k u n n a 11 e.
7289:
7290: Jyväskylän Kesä on vanhin, laajin ja moni- Valtionavustusten osuus n. 33 prosentt.i!a,
7291: puolisin kulttuuritapahtuma. Päivien ohjelma kuntien osuus 38 prosenttia, muiden yhteisöjen
7292: on koostunut musiikista, kuvataiteista, arkki- avustusten osuus 5 prosenttia ja omarahoituk-
7293: tehtuurista, näyttämötaiteesta ja elokuvasta. sen (lähinnä lipputuloja) osuus 24 prosenttia.
7294: Taideohjelmiston lisäksi Jyväskylän Kesä on Vaidonavustusosuus on viime vuosina laskenut
7295: toiminut keskustelufoorumina. Sen kuulut kon- sekä markkamääräisesti että suhteellis~ti. Jy-
7296: gressit ovat monipuolisesti käsitelleet ajankoh- väskylän Kesä ry pyrkii saamaan taloutensa ja
7297: taisia yhteiskunnallisia ja aatteellisia kysymyk- sen myötä toimintansa vakaalle pohjalle. Tässä
7298: siä. Jyväskylän Kesä kulttuuritapahtumana on mielessä ratkaisevan helpotuksen tilanteeseen
7299: avoin kaikille maailmankatsomuksille. toisi Jyväskylän Kesän valtionosuuden ottami-
7300: Jyväskylän Kesä ry:n toimintaa johtaa sään- nen valtion tulo- ja menoarvioon.
7301: töjen mukaan hallitus. Yhdistyksen hallitukses- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7302: sa ovat edustettuina maamme kaikki merkittä-
7303: vät poliittiset mielipidesuunnat. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
7304: Toimintakausi 1. 10. 1979-30.9. 1980 on den 1980 tulo- ja menoarvioon 450 000
7305: Jyväskylän Kesän 25. juhlavuosi. Juhlakauteen markkaa Jyväskylän Kesä -kulttuurita-
7306: valmistautumisessa ja pitemmälläkin tähtäyksel- pahtumalle siten, että momentille
7307: lä tämän maailmankuulun kulttuuritapahtuman 29.88.53 (Tieteen tukeminen) merkit-
7308: tulevaisuutta varjostaa taloudellinen epävar- täisiin 150 000 markkaa ja momentille
7309: muus. Jyväskylän Kesän toiminnan rahoitus 29.90.52 (Taiteen tukeminen) 300 000
7310: koostuu nykyisellään seuraavasti: markkaa.
7311: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
7312:
7313: Mauri Pekkarinen Markku Kauppinen Juhani Tuomaala
7314:
7315:
7316:
7317:
7318: 103 0879007181
7319: 81.8 1979 vp.
7320:
7321: Raha-asia-aloite n:o 761.
7322:
7323:
7324:
7325:
7326: PekkaPinea ym.: Määrärahan osoittamisesta Pylkönmäen-Mul-
7327: tian maaatien rakennustöiden aloittamiseksi.
7328:
7329:
7330: E d u s k u a n a ll.e.
7331:
7332: Länti~p. Keski-Suomen kunnat ovat tyypil- VAPO:n Keski-Suomen turvepiirin tuot!!Q.to-
7333: ~stä ~ityöllisyysaluetta. Ke$kimääräinen työt- alueiden pääosa on Ktmr:uun-=Multian~Pyl
7334: tömyysprosentti useissa alueen kunnissa on jat- könmäea~Karstulan tien läheisyydessä. Keski-
7335: kuva~ti pysytellyt yli kymmenen prosenda. Suomen teollisuustoimikunnan teettämässä tie-
7336: Usc:~at alueen kuanat kuuluvatkia valtionau- verkon kehittämisti!tVeselvitykoossä pohtoturve-
7337: vaston ki!ynnistämään Suomenselkä-projektiin, kuljetusten kannalta todettiin kyseisen tien ra-
7338: jonka t~yoitteeB~ on tämän kehitysed~llytyksil kentaminen tärkeimmäksi. Jo aloitetut poltto-
7339: tään heikon alu~ elinkeinoelämän ja toimeen- turvekqljetukset kohoa,vat lähivuosina useil;iin
7340: tuleedellytysten kohentaminen. satoihin tontl{tihin. Puutavaraakuljetukset tiellä
7341: Suomenselkä-pFojektin tavoitteiden mukai- ovat varsin huomattavat kohoten osalta tieti:i
7342: nen olisi ns. turvetien rakentaminen välillä n. 47ö öOö m3 Jin vuodessa.
7343: Keuruu~Multia::__P:ylköamäki-Karstula. . Tä- TVL:n :Keski-Suomen . piirissä tiesuunnitel-
7344: män tien tarpeellisuudesta on eduskunta jo mat ovat jo siinä valmiudessa, että tien raken-
7345: useampaan keJ:taan ilmaissut periaatteellisen taminen voitaisiin aloittaa välillä Pylkönmäki~
7346: kaatansa. Multia. ·
7347: Tiellä välillä Keuruu-Multia-Pylkönmäki Edellä mqinittuihin perusteluihin viitaten eh-
7348: -:-Karstula on huomattavaa maakunnallista mer- dotamme kunnioittaen,
7349: kj.tystä illueea pqutavarankuljetuksen, poltto-
7350: turpeen kuljetuksen ja muun elinkeinoelämän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7351: tarvitoornien kuljetusten kannalta. Kun tie olisi 1980 tulo- ;a menoar.viQOn l 000 000
7352: jatkeena Tampereen-Mäntän-Keuruun tielle markan määrät'ahan tienrakf:mzustöiden
7353: ja yhdyssiteenä Kokkolaan johtavalle valtatielle aloittamiseksi välillä Pylkönmälei-Mul-
7354: n:o 13, on sillä myös valtakunnallista merki- tia.
7355: tystä.
7356: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
7357:
7358: Mauri Pekkarinen Markku Kauppinen
7359: 1979 vp. 819
7360:
7361: Raha-asia-aloite n:o 762.
7362:
7363:
7364:
7365:
7366: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 760
7367: parantamistyön aloittamiseksi välillä Pihtipudas-Alvajärvi.
7368:
7369:
7370: E d u s kun n a II e.
7371:
7372: Maantie n:o 760 välillä Putikko-Saari yh- TVL:n Keski-Suomen piirin ~yksyllä 1978
7373: distää Pihtiputaan ja Reisjärven kuntakeskuk- julkaisemassa tienpidon toimenpideohjelmassa
7374: set. Tie lähtee 4-tieltä Pihtiputaan kirkonkylän vuosille 1979.,...,.---84 Putikon-Saaren tien paran-
7375: pohjoispuolelta. Matkaa tästä Reisjärven ra- nuksen toteutus on tarkoitus suorittaa vuosina
7376: jalle on n. 36 km ja Reisjärven kirkonkylään 1981-84. Hankkeen kustannusarvioksi on
7377: n. 50 km. Tie on tärkein yhdystie pohjoisen laskettu 12 milj. mk. Viitaten edellä sanot-
7378: Keski-Suomen ja Pohjanlahden rannikon välillä. tuun hanke tulisi käynnistää kuitenkin jo aikai-
7379: Pihtiputaan kunnan sisäisessä liikenteessä tie semmin. TVL:n Keski-Suomen piirissä kohteen
7380: on eniten liikennöity maantie. suunnittelu edennee niin, että parannustyö voi-
7381: Tietä pitkin hoidetaan myös valtaosa Pihti- taisiin aloittaa vuoden 1980 loppupuolella.
7382: putaan öljynkuljetuksista ja noin 1/3 kunnan Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit~
7383: alueelta lähtevästä puutavarasta ajetaan sen tavasti,
7384: kautta.
7385: Runsaan liikenteen ja tien rakenteen heikkou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7386: den, mutkaisuuden ja mäkisyyden vuoksi tien 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
7387: kuntoa ei ole kyetty pitämään liikennemääriä markan määrärahan parannustyön aloit-
7388: vastaavalla tasolla. Tieosuus kaipaa pikaista tamiseksi maantiellä n:o 760 välillä
7389: parannusta. Pihtipudas-Alvajärvi.
7390: Helsingi!lSä 41 päivänä syyskuuta 1979.
7391:
7392: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila Markku Kauppinen
7393: 820 1979 vp.
7394:
7395: Raha-asia-aloite n:o 763.
7396:
7397:
7398:
7399:
7400: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta turvepuristetehtaan
7401: rakennustöiden aloittamiseksi Kyyjärvellä.
7402:
7403:
7404: E d u s k u n n a 11 e.
7405:
7406: Tuontienergian hinnan nopean nousun myö- Turvepuristeen tuotantoon sop1v1sta lähinnä
7407: tä on energiaomavaraisuutemme kohottaminen edellä mainittuja kuluttajia on Kyyjärven ja Soi-
7408: nähty tärkeäksi tavoitteeksi. Kotimaisista ener- nin rajalla sijaitseva Savonnevan suoryhmä,
7409: gialähteistä varsinkin turpeen käytön lisäämi- joka toisaalta sijaitsee epäedullisesti jyrsintur-
7410: seksi on vielä paljon tehtävää. Uusia turpee- peen kuluttajiin nähden.
7411: seen perustuvia energiajalosteita kuitenkin ke- Turvepuristetehdas, jonka vuosituotanto on
7412: hitellään kaiken aikaa. Eräs tällainen jo kehi- 100 000 tonnia, maksaa noin 20 milj. markkaa
7413: tetty kotimainen polttoainejaloste on turvepu- ja työllistää noin 30 henkeä. Lisäksi turpeen
7414: riste. tuotannossa tarvitaan noin 120 työntekijää.
7415: Turvepuriste soveltuu ennen muuta kivihii- Näin suurella työpaikkojen määrällä tulisi ole-
7416: limurskeen korvaamiseen olemassa olevissa hii- maan myös suuria heijastusvaikutuksia, joiden
7417: livoimalaitoksissa. Kauppa- ja teollisuusministe- merkitys niin Kyyjärvelle ja Soiniin kuin muil-
7418: riön teettämän alustavan selvityksen mukaan lekin ympärillä oleville Suomenselän kunnille
7419: turvepuriste on sisämaassa halvempi kuin kivi- tulisi olemaan korvaamattoman suuri.
7420: hiilimurske. Lisäksi on huomattava, että turve- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
7421: puriste on täysin kotimainen polttoaine. Tuon- taen,
7422: tipohtoaineisiin nähden turvepuriste merkitsee
7423: siten valuuttasäästöjä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7424: Turvepuristeen ensimmäisiä mahdollisia käyt- 1980 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
7425: täjiä sisämaassa ovat Keski-Suomessa sijaitsevat · markan määrärahan turvepuristetehtaan
7426: hiilen polttoon soveltuvat voimalaitokset sekä rakennustöiden aloittamiseksi Kyyjär-
7427: rannikolla Vaasassa sijaitsevat voimalaitokset. vellä.
7428: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
7429:
7430: Mauri Pekkarinen Helena Pesola Matti Jaatinen
7431: Paavo Vesterinen Juhani Surakka Hannu Tapiola
7432: Mikko Rönnholm
7433: 1979 vp. 821
7434:
7435: Raha-asia-aloite n:o 764.
7436:
7437:
7438:
7439:
7440: Pekonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien ylei-
7441: siin rahoitusavustuksiin.
7442:
7443:
7444: E d u s k u n n a 11 e.
7445:
7446: Vuoden 1980 tulo- ja menoarvioesityksessä ventää toimenpiteen haitallisia vaikutuksia nii-
7447: on kuntien yleisiä rahoitusavustuksia varten den kuntien osalta, joiden luokka olisi alentu-
7448: ehdotettu varattavaksi 79 miljoonaa markkaa nut. Hallitus onkin nimenomaan edellyttänyt
7449: eli 5 miljoonaa markkaa enemmän kuin vuonna rahoitusavustuksia myönnettäväksi tällaisissa ta-
7450: 1979. pauksissa. Tältä osin on määrärahan lisäämisen
7451: Lisäyksen tarve on kuitenkin huomattavasti tarve 10 miljoonan markan suuruusluokkaa.
7452: suurempi siitä syystä, että erinäisissä kunnallis- Vuonna 1980 joudutaan rahoitusavustuksin
7453: talouden J:ahoitusjärjestelyissä on nimenomaan korvaamaan myös tappioita, joita kunnille on
7454: edellytetty yleisten rahoitusavustusten myöntä- aiheutunUJt koulujen ja kirjastojen valtionosuus-
7455: mistä muutoin syntyvien kohtuuttomuuksien perusteiden muutoksesta. Hallitus on asianomai-
7456: välttämiseksi. sessa lakiesityksessään nimenomaan edellyttänyt
7457: Kuntien työllisyysrasituksen lieventämiseksi mainittua menettelyä ja myös eduskuntakäsitte-
7458: on jo vuoden 1979 harkinnallisia rahoitusavus- lyssä tämä on ollut edellytyksenä. Rahoitusavus-
7459: tuksia myönnettäessä ollut yhtenä keskeisim- tusten lisätarve on tältä osin arviolta 10 miljoo-
7460: mistä perusteista kunnan työllistämien henkilöi- naa markkaa.
7461: den luku ja työttömyysaste. Rahoitusavustuksin Omaksuttu linja, jonka mukaisesti painopis-
7462: on joissakin tapauksissa tehty mahdolliseksi tettä kuntien valtionosuusjärjestelmässä siirre-
7463: työllistämistuen tehokas käyttö. Työllistämis- tään tehtäväkohtaisista osuuksista verotulotäy-
7464: tuki peittää korkeintaan puolet kunnalle työ- dennysten ja muiden rahoitusavustusten suun-
7465: hönsijoituksesta johtuvista kustannuksista. taan, on sinänsä hyväksyttävissä. Näin ollen
7466: Vuonna 1980 on tavoitteena 35 000 työttömän vaatisivat yleisetkin näkökohdat rahoitusavus-
7467: sijoittaminen kunnallisen työllistämistuen tur- tusten huomattavaa lisäämistä.
7468: vin. Kunnille tämä merkitsisi vähintään 450 Edellä olevan perusteella kunnioittavasti eh-
7469: miljoonan markan menoerää. Vähävaraisille dotamme,
7470: työttömyyskunnille tämä on mahdotonta to-
7471: teuttaa ilman lisätukea, joka voitaisiin antaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7472: niille lisättynä verotulotäydennyksenä tai har- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
7473: kinnallisena rahoitusavustuksena. 26.97.30 lisäyksenä 40 000 000 markkaa
7474: Pysytettäessä lainmuutaksin kantokykyluoki- kuntien yleisiin rahoitusavustuksiin.
7475: tus samana kuin vuonna 1979 syntyy tarve He-
7476: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
7477:
7478: Esko Pekonen Pentti Poutanen Mauno Manninen
7479: Lea Sutinen Mikko Ekorre Mauri Pekkarinen
7480: Mauri Miettinen Helvi Hyrynkangas Väinö Raudaskoski
7481: Alvar Saukko Tapio Holvitie Hannele Pokka
7482: Heimo Linna Veikko Pihlajamäki
7483: 822 1979 vp.
7484:
7485: Raha-asia-aloite n:o 765.
7486:
7487:
7488:
7489:
7490: ·Pekonen yltl.: Määrämhan osoittamisesta Mikkelin läänin alueen
7491: käsittäviin Mikkelin piirirakennustoimiston perustamiseen.
7492:
7493:
7494: Ed u sk u n nalle.
7495:
7496: Vuonha 1971 t01m1tetun rakennushallinnon - kiinteistöjen huoltoa koskeva päätöksen-
7497: uudelleenorganisoinnin yhteydessä muodoste- teko tuodaan lähemmäksi kiintei&töjefi gijainti·
7498: tussa uudessa piirihallintojaossa yhdistettiin paikkakuntia,
7499: Mikkelin lääni ja Kymen lääni samaksi raken• ~ parannetaan suorititeiden ta!ltin · "oman''
7500: nuspiiriksi ja piirirakennustoimisto sijoitettiin piirin alueella,
7501: Kouvolaan. Uudistuksesta saatujen kokemusten - voidaan tiihänastista: paremmin kiinnittää
7502: ja hallinnonalan kehittämistarpeesta muodostu- huomiota erityisesti kimteistöjen energian sääs-
7503: neen näkemyksen perusteella on läänissä vahvis- tämistä edistäviin hankkeisiin, kun alan ,11111-
7504: tunut käsitys Mikkelin läänin käsittävän raken- mattihenkilöstöä ( esim. LVI- jä sähkötekfiikko-
7505: nuspnrm perustamisen välttämättömyydestä. ja) on riittävästi käytettävissä.
7506: Tehtävien määrän osalta Kymen ja Mikkelin Mikkelin lääniin perustettava piirlirakenn.us-
7507: läänit eivät oleellisesti poikkea toisistaan, mitä toimisto ei vaadi huomattävia peru!ltamiskustan-
7508: osoittaa mm. piirirakennustoimiston hoidossa nuksia enempää tila- ,kuin henhlltistölisäyl!-
7509: olevien kiinteistöjen määrän tasainen jakautU· tenkaän osalta. Rakennuspiirijat~n tarkiståtti:i-
7510: minen läänien kesken. Korjaustoimen osalta nen voidann käytännössä pääosifi töteuttaa ja-
7511: voidaan todeta, että Mikkelin läänissä on usean kamalla nykyisen piirin käytettävit;sä olevia voi-
7512: vuoden aikana käytetty määrärahoja enemmän mavaroja Kymen ja Mikkelin läänien. kesken.
7513: kuin Kymen läänissä. Edellä olevan perusteella ehootamme kun-
7514: Läänin oman piirirakennustoimiston perusta- nioittaen,
7515: misen keskeiset, nykyisen piirihallintojaon puit-
7516: teissa epätyydyttävästi toteutuneet tavoitteet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7517: ovat seuraavat:
7518: 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000
7519: ~ voidaan turvata valtion kiinteistöjen ra-
7520: markan määrärahan käytettäväksi Mik-
7521: kentamisessa, korjaushuollossa ja siivoustoimes- kelin läänin alueen käsittävän Mikkelin
7522: sa paremmat yhteydet piirirakennustoimiston ja piirirakennustoimiston perustamiseksi
7523: kiinteistöjen käyttäjien välillä, piiritoimiston sijaintipaikkakuntana Mik-
7524: kelin kaupunki.
7525: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
7526:
7527: Esko Pekonen Pentti Poutanen
7528: Timo Ihamäki Maija Rajantie
7529: Unto Ruotsalainen Pertti Hietala
7530: Erkki Liikanen Olavi Ronkainen
7531: 1?79 vp. 323
7532:
7533: Raha-asia-aloite n:o 766.
7534:
7535:
7536:
7537:
7538: Pelwntn ym.: Määrärahan osOittamisesta Sairalanmäen-Kaskiin
7539: D1iilllntioosM perusparantamiseen.
7540:
7541:
7542: E 411 '•11 s k u n n a 11 e.
7543:
7544: Puumalan ja Juvan kuntien kesken on kehit- piiälly!lteinen, heikkokuntoinen, routiva ja erit-
7545: tynyt yhteiswimintaa. Nämä kunnat kuuluvat täin mäkinen tie ei vastaa alkuunkaan nykyisen
7546: samaan kansanterveystyön kutttainliittoort ja liikenteen vaatimuksia.
7547: lisäksi rtiillä on yhteistyötä kouluwimen osalla. Edellli olevaan perustuen ehdotamme kuri-
7548: Juvalla sijaitsee myös Suur-Savon ammattiöppi- nioittaen,
7549: laitoksen osasto, josta käy oppilaita Puumalasta.
7550: Nykyisen ja yhä kehittyvän yhteistyön pahana että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7551: esteenä ·on erittäin huono tieyhteys Juvan ja 1980 tulo- ja menoarvioon JOO 000
7552: Puumalan välillä. Puumalasta Juvalle johtavaa markan määrärahan Sairalanmäen.........
7553: tietä on kunilöstettu välillä Kaskii--Juva, vain Kaskiin maantieosan perusparantamiaen
7554: Sairalanmäki-Kaskii on vielä kunnostamatta. aloittamiseksi.
7555: Tämä tieosa on 9 km:n pituinen. Vanha sora-
7556: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
7557:
7558: Esko Pekonen Pentti Poutanen
7559: 824 1979 vp.
7560:
7561: Raha-asia-aloite n:o 767.
7562:
7563:
7564:
7565:
7566: Pekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 314 pa-
7567: rantamisen aloittamiseen välillä Sysmä-Vääksy.
7568:
7569:
7570: E d u s k u n n a 11 e.
7571:
7572: Maantie n:o 314 välillä Sysmä-Vääksy on Sysmän kunnan kehittymisen kannalta olisi
7573: heikk.okuntoinen. tämän tien parantaminen erittäin tärkeää.
7574: Sysmän sekä raskas että kevyt liikenne ete· Tielinja on keväällä 1972 ilmavalokuvattu.
7575: lään suuntautuu pääasiassa maantien n:o 314 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7576: kautta eli Pulkkilanharjua pitkin. Mainitun nioittaen,
7577: tien liikennemäärät ovat vuosi vuodelta lisään-
7578: tyneet kasvavan matkailun ansiosta, onhan tie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7579: kokonaisuus Vääksystä Sysmän ja Luhangan 1980 tulo- ja menoarvioon JOO 000
7580: kautta Korpilahdelle ja edelleen Jyväskylään markan määrärahan maantien n:o 314
7581: erittäin' luonnonkaunista seutua. parantamisen aloittamiseksi välillä Sys-
7582: mä-Vääksy.
7583: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
7584:
7585: Esko Pekonen Pentti Poutanen
7586: 1979 vp. 825
7587:
7588: Raha-asia-aloite n:o 768.
7589:
7590:
7591:
7592:
7593: Pekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suontauksen-Läskin-
7594: kankaan yksityistien muuttamiseen paikallistieksi.
7595:
7596:
7597: E d u s kun n a II e.
7598:
7599: Suontauksen - Läskinkankaan yksityistie huolimatta kaikkina vuodenaikoina. Tien lii-
7600: Haukivuoren kunnassa on rakennettu kahdessa kennettä osaltaan lisää Valtion polttoainekes-
7601: eri osassa. Ensimmäisen osan noin 1 600 m on kuksen tukikohta, jossa toimistojen lisäksi on
7602: maatilahallitus rakennuttanut asutustieksi vuon- konehallit ja korjauspaja. Itse rakentamiensa
7603: na 1953. Toisen osan 3 820 m on rakennutta- teiden lisäksi Valtion polttoainekeskus käyttää
7604: nut Tapio metsäautotieksi vuonna 1959. Tällä jatkuvasti Pitkäahon paikallistietä ja Suontauk-
7605: hetkellä tien pituus on 5 420 m. sen - Läskinkankaan tietä sekä Tuliniemen
7606: Suontauksen - Läskinkankaan yksityistie tietä koko pituudeltaan. Valtion polttoainekes-
7607: liittyy länsipäästään Pitkäahon paikallistiehen kus on vuokrannut turvesoita yli 1 000 heh-
7608: ja itäpäästään Savonrannan paikallistiehen. Tä- taaria 30-50 vuodeksi ja sen palveluksessa on
7609: män takia tiellä on ollut jatkuvasti tiekunnan tällä hetkellä noin 40 työntekijää. Lähivuosina
7610: taloutta rasittavaa kauttakulkuliikennettä. Kun työntekijämäärä tulee nousemaan sataan.
7611: vuonna 1974 Valtion polttoainekeskuksen toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7612: mesta ryhdyttiin Rapolansuosta nostamaan polt- nioittaen,
7613: toturvetta, lisääntyi yksityistien liikenne monin-
7614: kertaiseksi entisestään. Tämä rasittaa kohtuut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7615: tomasti suhteellisen pienen tiekunnan taloutta, 1980 tulo- ja menoarvioon 300 000
7616: sillä turpeen nostamisen ja poiskuljettamisen markan määrärahan Suontauksen -
7617: johdosta tiellä on raskas liikenne kelirikosta Läskinkankaan yksityistien paikallis-
7618: tieksi rakentamista varten.
7619: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
7620:
7621: Esko Pekonen Pentti Poutaneo
7622:
7623:
7624:
7625:
7626: 104 0879007181
7627: 826 1979 vp.
7628:
7629: Raha-asia-aloite n:o 769.
7630:
7631:
7632:
7633:
7634: Pekonen ytn.: Määrärahan os(littamisesta sotavammaisten huolto-
7635: ja järjestötoiminnan tukemiseen.
7636:
7637:
7638: E d u s kun n a 11 e.
7639:
7640: Sotainvalidiasiain hoito on· alusta alkaen 1» Sotavammaisten ikääntyessä on keräystoi-
7641: rustunut pääasiassa sotavammaisten oman jär- minnan hoitaminen kuitenkin jo käymässä yli-
7642: jestön, Sotainvalidien Veljesliiton 1 sen perusta- voimaiseksi liitolle ja sen jäsenkunnalle ja varo•
7643: mien ja ylläpitiimien laitosten sekä liiton val· jen saanti palveluihin ja täydentävään huoltoon
7644: takuunailisen järjestöorganisaation toteuttaman on tyrehtymässä. Liiton piiriyhdistysten ja osas-
7645: huoltotoiihinnan varaan. itojen toiminta on sen takia jo monella taholla
7646: Valtiö ~tukee tätä toimintaa korvaamalla lii- joutunut suuriin vaikeuksiin, lähinnä juuri
7647: ton laitosten käyttötalousmenot sekö myöntä- siellä, missä apua kipeimmin tarvittaisiin. Tä-
7648: mällä Raha-automaattiyhdistyksen varoista lii- män vuoksi olisikin jo tulevastli vuodesta
7649: tolle rajoitettua toiminta-avustusta. alkaen liiton järjestöorganisaation ylläpitämiä
7650: Toimintojaan varten liiton jäsenyhdistyksi- palvelu- ja huoltotoimintoja tuettava valtion
7651: neen on kuitenkin jo yli kolnien vuosikymme- varoin.
7652: nen ajan ollut itse kerättävä varoja jokavuotisin Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
7653: syyskeräyksin. Keräyksen tuotolla onkin voitu tavasti,
7654: eritJnäin merkittävästi auttaa kaikkien vaikeim-
7655: massa asemassa ole'Via sotavammaisia sekä jos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7656: sakin määrin tukea . järjestön kenttäorganisaa- 1980 tulo· ja menoarvlDon 1 000 000
7657: tion tohnintaa, samalla kun Hitto on saattanut markan määrärahan käytettäväksi sota-
7658: edelleen potutistelb lisääntyvien pakottavien vammaisten huolto~ ja järjestötoiminnan
7659: tarpeiden vaatimien latt!Ospalvelujen aikaansaa- tukemiseen.
7660: miseksi.
7661: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
7662:
7663: Esko Pekonen Eino Loikkanen Veikko Pihlajamäki
7664: 1979 vp. 827
7665:
7666: Raha-asia-aloite n:o 770.
7667:
7668:
7669:
7670:
7671: · Petho ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien yleisiin
7672: rahoitusawstuksiin.
7673:
7674:
7675: E d u s k u n n a 11 e.
7676:
7677: Tulevan vuoden tulo- ja menoarvioon liit- alueella. Näiden kuntien talous on viimeaikais-
7678: tyen hallitus on antanut eduskunnalle esityk- ten pakollisten investointien vuoksi joutunut
7679: sen kuntien . kantokykyluokkien jäädyttämi- erittäin kovalle koetukselle. Mm. viimeaikaisen
7680: sestä tulevaa vuotta varten tämän vuoden ta• lainsäädännön edellyttämien koulu·, kansånter~
7681: solle. Tämä merkinnee, kuten hallituksen esi• veys-, sosiaalitoimen ym. investointien rahoitus
7682: tyksestäkin näkyy, monille kunnille huomatta- on käynyt näille kunnille lähes ylivoimaisen
7683: vaa helpotusta talousarvion laatimisessa ja raskaaksi. Osittain tähän nämä kunnat on joh·
7684: myöskin kunnan tulojen kannalta myönteistä tanut juuri nykyinen kantokykylu()kkajärjes-
7685: kehitystä. On kuitenkin, kuten hallituksen esi- telmä, joka tekee osittain vääryyttä kunnille,
7686: tyksestäkin voidaan päätellä, kuntia, joille sa- jotka ovat pyrkineet hoitamaan asioitaan tar-
7687: nottu asiaintila merkitsee nykyiseen verrattuna kan talouden periaatteita noudattaen. Tämän
7688: huononnusta. Hallituks€n asityksen peruste- vuoksi näiden kuntien kohdalla tapahtuvan
7689: luissa todetalll1, että asiantilaa voida1111 näiden epäoikeudenmukaisuuden korjaaminet1 vaatii
7690: kuntien osalta parantaa myöntämällä niille har- riittävän määrärahan ottamista harkinnanvarai-
7691: kinnanvaraista rahoitusavustusta menetysten siin rahoitusavustuksiin.
7692: sijaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7693: Hallituksen esitykseen sisältyvä tätä koskeva nioittaen,
7694: menojen lisäys ei kuitenkaan tiittäne katta-
7695: maan koko tatvetta. Näin ollen määrärahaa on että Eduskunta ottaisi Vllltion vuo-
7696: lisättävä. Lisäämistä voidaan perustella myös den 1980 tulo- ja menoarvioon tnomrm-
7697: sillä, että kysymyksessä olevat kunnat, joille tille 26.97.30 lisäyksenä 2 000 000
7698: tätä avustusta tulisi myöntää; ovat pienkuntia markkaa kuntien yleisiin rnhoitmttvus-
7699: ja sijaitsevat miltei yksinomaan yhden läänin tuksiin.
7700: alueella, nimittäin Turun ja Porin läänin
7701: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
7702:
7703: Heikki Perho Ilkka Kanerva Tapio Holvitie
7704: 828 1979 vp.
7705:
7706: Raha-asia-aloite n:o 771.
7707:
7708:
7709:
7710:
7711: Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta suunnitelman laatimiseen
7712: Loimaan-Säkylän tien suuntauksen parantamiseksi välillä
7713: Loimaa-Alastaro-Vampula.
7714:
7715:
7716: E d u s k u n n a 11 e.
7717:
7718: Maantieyhteys Loimaalta Alastaron ja Vam- ruskunta slJaltsee myös tien välittömässä yh-
7719: pulan kuntien kautta Säkylään on eräs lounai- teydessä. Vaikutusalueen kunnat ovat kaikki
7720: sen Suomen poikittaisista tieyhteyksistä, joka jäseninä Loimaan aluesairaalassa. Kesäliiken-
7721: edelleen pääosiltaan on suuntaukseltaan patan- nettä lisäävät Loimaan suunnalta tapahtuvat
7722: tamatta ja tästä syystä erittäin mutkainen ja käynnit kesäpaikoilla Säkylän Pyhäjärvellä.
7723: huonokuntoinen. Tämä aiheuttaa liikenneturval- Varsinais-Suomen seutukaavaliitto pitää tie-
7724: lisuuden kannalta vaaratilanteita etenkin talvi- hankeuta alueellisen yhdyskuntarakenteen kehit-
7725: aikaan ja rajoittaa raskaan liikenteen mahdolli- tämisen kannalta katsoen tärkeänä. Koko yhteys
7726: suuksia tieyhteyden käyttöön. Tästä huolimatta Loimaalta Säkylään on 49 km. Matkasta on
7727: tiellä jo nykyiselläänkin on liikennetutkimusten saatu kunnostetuksi väli Vampula-Säkylä. Pää-
7728: perusteella todettu vilkas sekä kauttakulku- että osa tiestä, n . .33 km, on vielä vailla suunnitel-
7729: paikallisliikenne. miakin suuntauksen parantamiseksi.
7730: Maantien vaikutuspiirissä on kuusi kuntaa: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7731: Loimaan kaupunki, Loimaan, Alastaron, Varo- nioittaen,
7732: pulan, Köyliön ·ja Säkylän kunnat. Asutus on
7733: vanhaa ja haja-asutusalueellakin suhteellisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7734: tiheätä ja keskittymässä tien varrella sijaitseviin 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
7735: kuntakeskuksiin. Kaksi tien vaikutusalueen kun- 31.24.77 100 000 markkaa suunnitel-
7736: nista, Alastaro ja Vampula, ovat nykyään ke- man laatimiseksi Loimaan-Säkylän tien
7737: hitysalueiden ulkopuolella olevia tukialueita. suuntauksen parantamiseksi tieosuudella
7738: Alueelle on nykyisten tieyhteyksien heikkou- Loimaa- Alastaro- V ampula alkaen
7739: desta huolimatta sijoittunut melkoisesti keski- osuudella Loimaa-Alastaro.
7740: suurta ja pienteollisuutta. Porin Prikaatin va-
7741: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
7742:
7743: Heikki Perho Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
7744: Ilkka Kanerva Tapio Holvitie
7745: 1979 vp. 829
7746:
7747: Raha-asia-aloite n:o 772.
7748:
7749:
7750:
7751:
7752: Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaupungin-Loi-
7753: maan-Forssan maantien Loimaan kaupungin kautta kul-
7754: kevan tieosuuden ja siihen kuuluvan ylikulkusillan rakenta-
7755: miseksi.
7756:
7757:
7758: E d u s k u n n a II e.
7759:
7760: Pitkään rakenteilla ollut ja edelleen kesken- sessä oleva rakennustyö tulee kestämään ajalli-
7761: eräinen tieyhteys Uudestakaupungista Loimaan sesti melko pitkän ajan, olisi se saatava mah-
7762: kautta Forssaan valmistunee osuudelta Loimaa dollisimman nopeasti alkuun. Siksi olisi syytä
7763: -Palikkala ensi vuoden loppuun mennessä. jo ensi vuoden tulo- ja menoarvioon saada
7764: Tästä tärkeästä tien osuudesta jää kuitenkin riittävä määräraha töiden aloittamiseksi.
7765: rakentamatta hyvin oleellinen osa. Loimaan Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7766: kaupungin kautta kulkeva tieosuus ja siihen
7767: kuuluva ylikulkusilta ovat edelleen aloitta- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
7768: matta. Suunnitteluvalmius hankkeen toteutta- den 1980 tulo- ja menoarvioon
7769: miseksi on olemassa, samaten tarvittavat maa- 1 000 000 markan määrärahan töiden
7770: varaukset. aloittamiseksi Loimaan kautta kulke-
7771: Ilman edellämainitun tieosuuden kiireellistä van Uudenkaupungin-Loimaan-Fors-
7772: rakentamista jää koko tärkeän tieyhteyden san tiehen kuuluvan tieosuuden ja sii-
7773: käyttömahdollisuus hyvin suurelta osalta Loi- hen liittyvän ylikulkusillan rakennus-
7774: maan alueella hyödyntämättä. Kun kysymyk- töiden aloittamiseen.
7775: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
7776:
7777: Heikki Perho Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
7778: Ilkka Kanerva Tapio Holvitie
7779: 830 1979 ..p.
7780:
7781: Raha-asia-aloite n:o 773.
7782:
7783:
7784:
7785:
7786: Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennustyön aloittami-
7787: seen tieyhteydellä Kemiö - Perniön Ylönkylä - Perniön
7788: kirkonkylä~ Kiskon Toija-valtatie n:o 1.
7789:
7790:
7791:
7792: Ed u s kun n a 11 e.
7793:
7794: Varsinais-Suomen maakunnan kaakkoisosien voisessa kunnossa. Kemiön-Ylönkylän väli on
7795: tieolojen parantaminen on ollut pitkään vi- kuitenkin tärkeä osa pidempää yhteyttä T aa-
7796: reillä. Osaparannuksia on jo tähän mennessä lintehdas~Perniö--.-Mustion tie/valttitie n:o 1.
7797: saatukin. Hankkeet ovat kuitenkin vielä osit- Vasta koko tieyhteyden tultua valmiiksi para-
7798: tain pahasti kesken. Töiden loppuun saatta- nevat maakunnan itäisen saaririton ia edtyisesti
7799: minen 'fmuttuvilta osin olisi erittäin merkittä- siihen liittyvän Taalintehtaan teollisuuden lii-
7800: vää ei yksin tien vaikutuspiirissä olevien aluei- kenneolosuhteet liikenteen ohjautue$sa Salon
7801: den ja paikkakuntien kannalta vaan myös kan- kaupungin ohi suoraan valtatie 1:lle.
7802: santalouden kannalta, sillä rakentamatta olevat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7803: tieosuudet eri väylillä rajoittavat sillä tapah- nioittaen,
7804: tuvaa liikennettä ja aiheuttavat myöskin kus-
7805: tanm.iksia heikkojen teiden kunnossapidon että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
7806: osalta normaalia tarvetta enemmän. den 1980 tulo- ja menoarvioon 200 000
7807: Taalintehtaan ja Kemiön saariryhmän raken- markan määrärahan tieyhteyden Kemiö
7808: teellisiin oloihin saadaan helpotusta uuden - Perniön Ylönkylä - Perniön kir-
7809: Dragsfjärdin-Kemiön tien valmistuttua. Tien konkylä- Kiskon Toija- Qa/tp.tie n:o
7810: jatke Kemiön keskustasta Perniön Ylönkylään 1 rakennustöiden aloittamiseksi.
7811: on kuitenkin suurimmalta osalta hyvin ala-ar-
7812: Hel!>ingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
7813:
7814: Heikki Perho Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
7815: Ilkka Kanerva Tapio Holvitie
7816: $31
7817:
7818: Raha-asia-aloite n:o '774.
7819:
7820:
7821:
7822:
7823: Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaupungin-Loi-
7824: maan-Fon.san maantien rakentamistyön loppuunsaattami-
7825: seksi välillä Hinnel'joki~Yläne.
7826:
7827:
7828: Ed u s kunnalle.
7829:
7830: Eduskunnassa telul)rn toivomusaloitteen pe- levllna ja mukaan on tullut myös Rauman kau-
7831: rusteella eduskunta on jo vuonna 1965 l;msu- pungin tarve parantaa tieyhteyksiään Lappi
7832: nut Steuraav'l.n toivomuksen ( 1965 vp. ~ Tl:n kautta Pyhäjärven eteläpuolitse, eivät
7833: Edusk. toivomus - ToivoJllusal.miet. n:o suuntaerimielisyydet enää ole esteenä. Niinpä
7834: 133), "että Hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- maantie Laitila-Eura petoskunnostettuna pal-
7835: menpiteisiin Uudenkaupungin - Loimaan - velee nykyisellään hanketta. Kokonaan 'l.loitta-
7836: Forssan tieyhteyksien parantamiseksi". matta oleva yhteys Hinnerjoki~Yläne edustaa
7837: Eduskunnan päättämän toivomuksen perus- yhteyden pituudesta enää murto-osaa.
7838: teena olevassa toivomusaloitteessa (n:o 517 On kansantaloudellista tuhlausta, että näin
7839: Saura ym.) todetaan, että tiet lähtevät säteit- pitkä ja valtakunnallisesti merkittävä tiehanke
7840: t:äin Turusta, mutta etenkin maakunnan poh- on jatkuvasti juuri yhteyden keskivaiheilta to-
7841: joisosissa kaivataan yhteyksiä itä-länsisuun- teuttamatta ja niin huonokuntoinen, että ny-
7842: nassa. Yhteydet Vakka-Suomesta Loimaan- kyaikainen tavara- ja linja-autoliikenne ei tielle
7843: Forl)san suuntaan ja edelleen sisämaahan käy- nykyisellään sovellu. Vasta tien valmistuttua
7844: vät joko Pyhäjärven pohjoispuoHtse tai Turun koko pituudeltaan se halventaisi kuljetuskus-
7845: kautta. Tämä li!lää h!lomattavasti matkaa ja tannuksia vaikutuspiirissään ratkaisevasti. Sa-
7846: aiheuttaa liikenteen kasautumista mainituille malla se palvelisi jo olevaa ja edelleen kehit-
7847: tieosuuksille kaikkine rasituksineen niin tien tyvää elinkeinoelämää Vakka-Suomessa ja Rau-
7848: kunnalle kuin liikenneturvallisuudellekin. man talousalueella ja olisi omiaan luomaan
7849: Voidaan todeta, että toimenpiteet edellä uusia kehitysmahdollisuuksia vaikutusalueen
7850: mainitun tieyhteyden aikaansaamiseksi ovat kunnille, joista huomattava osa tällä kertaa on
7851: edelleen pahasti kesken. Tietä on kyllä osit- aivan nykyaikaan sopimattomien ja ala-arvois-
7852: tain tehty, sillä mm. Uusikaupunki-Laitila ten liikenneyhteyksien varassa.
7853: väli on kunnossa. Parhaillaan rakennetaan yh- Loimaan talousalueen tultua v. 1979 kehi-
7854: teyksiä Loimaalta Ypäjälle Palikkalaan. Työn tysalueiden ulkopuoliseksi tukialueeksi tien ra-
7855: valmistuttua Loimaan-Forssan yhteys tulee kentaminen valmiiksi auttaisi osaltaan positii-
7856: kuntoon. Tehostetulla kunnossapidolla on yh- visen kehityksen vauhdittamista paikkakun-
7857: teys Loimaa-Oripää-Yläne saatu välttävään nalla.
7858: kuntoon. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7859: Välillä Yläne-Laitila tiehankkeen suunnit- nioittavasti,
7860: telua ja toteuttamista on pitkään hidastanut
7861: tien vaikutuspiirissä olevien kuntien erimieli- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
7862: syys tien suuntauksesta ja ilmeisesti myös Hin- den 1980 tulo- ja menoarvioon momen-
7863: nerjoki-Yläne välillä olevat maastolliset vai- tille 31.24.77 200 000 markkaa suun-
7864: keudet. Kun tänä päivänä kuntien välillä ja nitelmien loppuunsaattamiseksi ja töi-
7865: mm. seutukaavaliitossa on voitu sopia tien ra- den aloittamiseksi välillä Hinnerjoki-
7866: kentamisesta nykyistä keskusrakennetta palve- Yläne.
7867: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
7868:
7869: Heikki Perho Ilkka Kanerva Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
7870: 832 1979 vp.
7871:
7872: Raha-asia-aloite n:o 775.
7873:
7874:
7875:
7876: Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta kalastusta varten tarvit-
7877: tavan purkaus- ja jalostussataman rakentamiseksi Rymättylän
7878: Röölään.
7879:
7880:
7881: E d u s kun n a 11 e.
7882:
7883: Kalastussatamat -76 -toimikunnan mietinnön alojen investointien vuoksi. Kunta on kuiten-
7884: mukaan tulisi Varsinais-Suomen Kalastajaliiton kin perinteisesti huomattava kalastus- ja kalan-
7885: alueelle rakentaa kolme purkaus- ja jalostus- jalostuskeskus. Röölässä toimii jo kalanjalos-
7886: satamaa sekä lisäksi kuusi purkaussatamaa. tustehdas. Sen ja koko kunnan ympärillä ole-
7887: Tärkeysjärjestyksessä satamat ovat Uusikau- vine alueineen kehityksen kannalta sataman
7888: punki, Rymättylä ja Parainen. rakentamisella olisi mitä tärkein ja tervehdyttä-
7889: Uudessakaupungissa on työt saatukin käyn- vin vaikutus.
7890: tiin ja satama suunnitelmien mukaan ensi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7891: vuonna valmiiksi. Ottaen huomioon kalastuk- nioittaen,
7892: sen merkityksen jo nyt ja varsinkin tulevai-
7893: suudessa, olisi satamien rakennusohjelmaa no- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
7894: peutettava. Siksi Rymättylän kalasataman ra- den 1980 tulo- ;a menoarvioon momen-
7895: kennustyöt olisi saatava alkuun jo ensi vuo- tille 31.26.77 500 000 markan määrä-
7896: den aikana. rahan kalastusta varten tarvittavan pur-
7897: Rymättylä kuuluu rannikko- ja saaristoalueen kaus- ;a ialostussataman rakennustöiden
7898: kehitysaluekuntiin. Kunnan asema on taloudel- aloittamiseksi Rymättylän Röölässä.
7899: lisesti erittäin vaikea lakiin perustuneiden eri
7900: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
7901:
7902: Heikki Perho Ilkka Kanerva Tapio Holvitie
7903: 1979 vp. 833
7904:
7905: Raha-asia-aloite n:o 776.
7906:
7907:
7908:
7909:
7910: Perho ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionapuna
7911: rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan tehostamista koske-
7912: vaan kokeilutoimintaan.
7913:
7914:
7915: E d u s k u n n a 11 e.
7916:
7917: Sotiemme veteraanien keski-ikä lähentelee vuosia ollut vähäinen määräraha veteraanien
7918: normaalia eläkeikää. Nuorimmatkin ovat jo ylit- kuntoutustoimintaan. Se on kuitenkin osoittau-
7919: täneet 50 ikävuoden. Luonnollisena seurauksena tunut riittämättömäksi kasvavan tarpeen myötä.
7920: tästä on veteraanien fyysisen kunnon heikkene- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7921: minen. Sodan aiheuttamat rasitukset ja vammat nioittaen,
7922: vauhdittavat kunnon heikkenemistä. Monet voi-
7923: sivat kuitenkin vielä säilyttää työkykynsä ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7924: eläkkeelläkin ollen elää paremmin ihmisarvoista 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
7925: elämää, mikäli kuntoutusmahdollisuudet olisivat 33.85.56 lisäyksenä 4 000 000 markkaa
7926: riittävät. valtionapuna rintamaveteraanien kun-
7927: Valtion tulo- ja menoarviossa on jo joitakin toutustoiminnan tehostamista koskevaan
7928: kokeilutoimintaan.
7929: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
7930:
7931: Heikki Perho Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
7932: Ilkka Kanerva Tapio Ho1vitie
7933:
7934:
7935:
7936:
7937: 105 0879007181
7938: 834 1979 vp.
7939:
7940: Raha-asia-aloite n:o 777.
7941:
7942:
7943:
7944:
7945: Pesola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Jyväskylän yli-
7946: opistolle tutkimus- ja opetusvälineiden sekä kaluston hankki-
7947: miseen.
7948:
7949:
7950: E d u s kun n a 11 e.
7951:
7952: Hallituksen esityksessä vuoden 1980 tulo- Ehdotetuista varoista on osoitettu 500 000
7953: ja menoarvioksi on momentin 29.10.70, tut- mk massaspektrometrin, jonka hankintahinta
7954: kimus- ja opetusvälineiden hankinta, kohdalla on 1 500 000 mk, ensimmäistä maksuerää var-
7955: ehdotettu Jyväskylän yliopistolle yhteensä ten. Mm. ympäristömyrkkyjen perustutkimuk-
7956: 3 200 000 mk. Yliopiston alunperin tekemä sen kohdalla Jyväskylän yliopistosta on muo-
7957: oma ehdotus oli 6,2 milj. mk. dostunut valtakunnallinen asiantuntemuksen
7958: Koska yliopiston tarkoituksenmukaisen toi- painopiste. Kun yhteistyöhanke on saatu te-
7959: minnan muotouttaminen ehdotettujen varojen hokkaaseen alkuun muidenkin asiaa kosketta-
7960: puitteisiin tuottaisi vaikeuksia, tulisi lisääntyvän vien tahojen kanssa, olisi mitä hyödyllisintä
7961: jälkeenjääneisyyden estämiseksi voida osoittaa osoittaa tähän jo heti alkuvaiheessa riittävät
7962: yliopistolle lisävaroja. On luonnollista, että tie- varat.
7963: teellisten tutkimusmenetelmien kehittäminen ja Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
7964: uudet opetusmenetelmät aiheuttavat uusia tut- tamme,
7965: kimus- ja opetusvälineiden tarpeita. Ennen
7966: kaikkea tilanne näyttää erittäin· vakavalta tut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7967: kimusvälineistön luonnollisen kulumisen ja van- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
7968: hentumisen kohdalla. Tehokkaan tutkimuksen 29.10.70 kaikkiaan 3 700 000 markkaa
7969: ja opetuksen hoidon kannalta tämä ei liene tutkimus- ja opetusvälineiden sekä ka-
7970: tarkoituksenmukaista. Myös valtion varojen luston hankkimiseen Jyväskylän yliopis-
7971: tarkoituksenmukaisen käytön kannalta tilanne tolle siten, että tästä määrärahasta käy-
7972: ei liene puolusteltavissa. Olisikin syytä selvit- tettäisiin 1 000 000 markkaa massa-
7973: tää nykyistä tarkemmin eri korkeakoulujen spektrometrin hankinnan ensimmäisen
7974: väliset rahoitusosuudet tämänkin määrärahan maksuerän suorittamiseen.
7975: kohdalla.
7976: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1979.-
7977:
7978: Helena Pesola Paavo Vesterinen Hannu Tapiola
7979: Matti Jaatinen Juhani Surakka Sakari Knuuttila
7980: Mauri Pekkarinen
7981: 1979 vp. 835
7982:
7983: Raha-asia-aloite n:o 778.
7984:
7985:
7986:
7987:
7988: Pesola ym.: Määrärahojen osoittamisesta avustukseks:i Jyväskylän
7989: Kesää varten.
7990:
7991:
7992: Ed u s k u nn alle.
7993:
7994: Jyväskylän Kesä on vanhin suomalainen ke- kolmasosa budjetista. Erityisen huolen a;iheena
7995: säfestivaali. Ensimmäistä kertaa se järjestettiin on ollut viime vuosina Kamarimusiikin kesäaka~
7996: vuonna 1956, jolloin ohjelma koostui pääasial- temian toiminta. Sehän on yksi tärkeimmistä
7997: lisesti musiikista. Vuosi 1980 on Jyväskylän Jyväskylän Kesän osa-alueista .. Nuoret muusi-
7998: Kesän juhlavj.losi. Kyseessä on 25. festivaali. kot pääsevät sen kautta pienin kustannuksit;t
7999: Jyväskylän Kesällä on valtakunnallisena ja erittäin korkeatasoisten .opettajien oppilaiksi ja
8000: kansainvälisenä kulttuuritapahtumana erittäin tätä toimintaa tulisi tukea kaikin tavoin.
8001: arvostettu asema. Tapahtuman tarkoituksena Järjestäjien taholla suhtaudutaan hyvin vlrll:a-
8002: on edistää kulttuuria sen eri sektoreilla. Toi- vas·ti tilanteeseen. Toimintaa on jo tässä vai-
8003: minnan pääasiallisiksi muodoiksi ovat vakiintu- heessa supistettu ja yhdistyksellä on vain yksi
8004: neet konserttitoiminnan järjestämin~n, Kamari- toimihenkilö, vaikka tapahtuman laajuus edel·
8005: musiikin 'kesäakatemian kurssien järjestäminen, lyttäisi vähintään kahden henkilön työpanosta.
8006: monipuolisten kongressien ja seminaarien järjes- Olisi välttämätöntä, että edistettäessä moni-
8007: täminen •sekä viime vuosina varsin laaja näyt- puolisesti kansallisen kulttuurimme kehittymis-
8008: telytoiminta. tä ja olemassaoloa, Suomen v~tion näkökul.
8009: Jyväskylän Kesän kehittämisen suurimpana masta nähtäisiin Jyväskylän Kesän tukeminen
8010: es.teenä on tapahtuman valmistelun taloudelli- t~rkeänä toimenpiteenä.
8011: nen epäyarmuus. Rahoituspohjasta muodosta- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
8012: vat noin kolmanneksen valtionavustukset tie- tavasti,
8013: teellisiin ja taiteellisiin tarkoituksiin. Jyväsky-
8014: län kaupunki ja Jyväskylän maalaiskunta vas- että Eduskunta· ottaisi valtion vuoden
8015: taavat noin 40 % :lla rahoituksesta ja loppura- 1980 tulo- ja menoarvioon 450 000
8016: hoitus hoidetaan omatoimisella varainhankin- markan määrärahan Jyväskylän Kesälle
8017: nalla. Erityisesti valtion rahoitusosuus on kas- myönnettäväksi valtionavustukseksi si-
8018: vanut hitaasti ja tuki eri vuosina on saattanut ten, että momentille 29.88.53 (Tieteen
8019: vaihdella suurestikin vaikeuttaen toiminnan ph- tukeminen) merkittäisiin 150 000 mark-
8020: käjänteistä suunnittelua. kaa ja momentille 29.90.52 (Taiteelt
8021: Jyväskylän Kesän budjetista lohkaisee suu- tukeminen) 300 000 markkaa.
8022: rimman osan musiikkitoiminta, jonka osuus on
8023: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
8024:
8025: Helena Pesola Hannu Tapiola
8026: 836 1979 vp.
8027:
8028: Raha-asia-aloite n:o 779.
8029:
8030:
8031:
8032:
8033: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta Keuruun-Multian-
8034: Pylkönmäen-Karstulan tien rakentamiseen.
8035:
8036:
8037: E d u s k u n n a 11 e.
8038:
8039: Läntisen Keski-Suomen kunnat ovat jo vuo- massa tieverkon kehittämistarveselvityksessä
8040: desta 1958 lähtien toimineet läntistä Keski- pohtoturvekuljetusten koonalta todettiin kysei-
8041: Suomea ja Pohjanmaata palvelevan tieyhteyden sen tien rakentaminen tärkeimmäksi. Jo aloi-
8042: saamiseksi kuntoon välille Orivesi-Karstula. tetut pohtoturvekuljetukset kohoavat lähivuo-
8043: Tie on valmistunut jo Keuruulie saakka. Keu- sina n. 200 000 tonniin vuodessa. Puutavaran-
8044: ruun-Multian välillä tiesuunnitelmat ovat val- kuljetukset tieliä ovat varsin huomattavat ko-
8045: miit. hoten osalla tietä n. 470 000 m3 :iin vuodessa.
8046: Tiellä välillä Keuruu-Multia-Pylkönmäki Mainitun tieyhteyden rakentaminen valmiiksi
8047: -Karstula on huomattavaa maakunnallista on tien vaikutuspiirissä olevien kuntien koo-
8048: merkity,stä alueen puutavarankuljetusten, polt- nalta välttämätön kehityksen edellytys.
8049: toturpeen kuljetuksen ja muun elinkeinoelämän Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
8050: tarvitsemien kuljetusten kannalta. Kun tie olisi nioittavasti,
8051: jll!tkeena Tampereen-Mäntän-Keuruun tielle
8052: ja yhdyssiteenä Kokkolaan johtavalle valtatielle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8053: n:o 13, on sillä myös valtakunnallista merki- 1980 tulo- ;a menoarvioon momentille
8054: tys.tä. 31.24.77 1 000 000 markan määrärahan
8055: VAPO:n Keski-Suomen turvepiirin tuotooto- Keuruun - Multian - Pylkönmäen -
8056: alueiden pääosa on tämän tielinjan läheisyydes- Karstulan tien rakentamisen aloittami-
8057: sä. Keski-Suomen teollisuustoimikunnan teettä- seen.
8058: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
8059:
8060: Helena Pesola Juhani Surakka
8061: 1979 vp. 837
8062:
8063: Raha-asia-aloite n:o 780.
8064:
8065:
8066: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta polkupyörä- ja jalankulku-
8067: liikenteen väylän rakentamiseen Jämsästä Kaipolaan.
8068:
8069:
8070:
8071:
8072: E d u s k u n n a 11 e.
8073:
8074: Parlamentaarinen liikennepoliittinen komitea vuoksi erityisen kevyen liikenteen käyttöön
8075: on kiinnittänyt huomiota liikenneturvallisuutta tulevan väylän rakentaminen olisi mielekästä
8076: koskeneessa osamietinnössään polkupyörä- ja liikenneturvallisuussyistä.
8077: muun kevyen liikenteen väylien rakentamiseen. Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
8078: Näitä väyliä on sittemmin ryhdytty rakenta- nioittavasti,
8079: maan eri puolille maatamme.
8080: Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Kaipolan teh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8081: taat sijaitsevat noin 5 kilometrin päässä Jäm- 1980 tulo- ja menoarvioon 300 000
8082: sän kaupungista. Kaipalan tehtailla on runsaat markan määrärahan polkupyörä- ja ja-
8083: 1 000 työpaikkaa. Suurin osa tehtaitten työn- lankulkuliikenteen väylän rakentamisen
8084: tekijöistä asuu Jämsässä ja joutuu käyttämään aloittamiseksi Jämsästä Kaipolaan.
8085: työmatkalla vilkasliikenteistä maantietä. Tämän
8086: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
8087:
8088: Helena Pesola Paavo Vesterinen
8089: Matti Jaatinen Juhani Surakka
8090: 838 1979 vp.
8091:
8092: Raha-asia-aloite n:o 781.
8093:
8094:
8095:
8096:
8097: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen vientinäyt-
8098: telyn perustaroistoimien aloittamiseen.
8099:
8100:
8101: E d u s k u n n a 11 e.
8102:
8103: Viime vuosina on yhä tärkeämmäksi noussut den esittelyn atkaansaamisesta perustuvan sau-
8104: pienen ja keskisuuren teollisuuden merkitys nakyläalueen yhteyteen. Näin saataisiin merkit-
8105: työ1)lstäjänä. Kuitenkaan sen mahdollisuuksia tävää matkailukohdetta vahvistetuksi toimin-
8106: suuntautua aiempaa enemmän kotimarkkinoiden nalla, joka suoraan ja pysyvästi hyödyttäisi
8107: sijasta ulkomaille ei ole parannettu siinä mää- koko maakunnan työllisyyden hoitoa.
8108: rin kuin edellytyksiä olisi. Koska pienillä ja Edellä olevan nojaJ.la ehdotamme,
8109: keskisuurilla yrityksillä ei useinhan ole resurs-
8110: seja yksin ryhtyä avaamaan väyliä vientimark- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8111: kinoille, tarvitaan esim. maakunnallista yhteis- 1980 tulo- j~ menoarvioon momentille
8112: toimintaa, josta lähinnä maan itä- ja pohjois- 32.60.41 30 000 markkaa Keski-Suomen
8113: osissa on jo saatu myönteisiä kokemuksia. vientinäyttelyn perustamistaimien aloit~
8114: Keski-SuomeSISa on keskusteltu pysyvän vien- tamiseksi. ·
8115: tinäyttelyn ja sen yhteydessä toimivan tuottei-
8116: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
8117:
8118: Helena Pesola Mauri Pekkarinen Juhani Surakka
8119: Matti Jaatinen Paavo Vesterinen Hannu Tapiola
8120: Sakari Knuuttila
8121: 1979 vp. 839
8122:
8123: Raha-asia-aloite n:o 782.
8124:
8125:
8126:
8127:
8128: Pesälä: Määrärahan osoittamisesta Valtion siementarkastuslaitok-
8129: sen sijoittamiseen Elimäelle.
8130:
8131:
8132: Eduskunnalle.
8133:
8134: Kun maassamme kartoitettiin maataloustuo- tos1as1an ja perustaneet siemenviljakeskuksen
8135: tannon aluepoliittisia kysymyksiä, tuli lähtökoh- pohjoiseen Kymenlaaksoon. Valtion viljavarasto
8136: daksi se, että oli löydettävä suomalaisen maa- Elimäellä on selvä osoitus myös näistä tosi-
8137: talouden kannalta optimiolosuhteet, joihin voi- asioista samoin kuin siementarkastuslaitoksen
8138: tiin verrata maamme eri osia maataloustuotan- kannalta tärkeä tutkimustoiminta, jota on kes-
8139: non kannalta. Tällainen optimikunta maassamme kitetty Anjalankoskelle, palvel~si näitä näkö-
8140: oli Elimäen kunta. Elimäki kuuluu sellaiseen kohtia.
8141: maatalousalueeseen, jossa varsin voimakkaan Edellä mainitut tosiasiat huomioon ottaen
8142: karjatalouden lisäksi on myös aivan suomalai- ehdotan kunnioittaen,
8143: siin olosuhteisiin katsoen tyypillistä viljanvil-
8144: jelyaluetta. Sen naapurikunnat Anjalankoski, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8145: Iitti ja Artjärvi ovat mitä tyypillisimpiä viljan- 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
8146: viljelyalueita. Kun katsomme Pohjois-Kymen- markan määrärahan toimenpiteiden
8147: laaksoa myös siemenviljan viljelyn ja tuotannon aloittamiseksi Valtion siementarkastus-
8148: kannalta toisesta näkökohdasta, on todettava, laitoksen sijoittamista varten Elimäen
8149: että mm. liikelaitokset ovat huomanneet ·tämän kuntaan.
8150: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
8151:
8152: Mikko Pesälä
8153: 840 1979 vp.
8154:
8155: Raha-asia-aloite n:o 78.3.
8156:
8157:
8158:
8159:
8160: Pesälä: Määrärahan osoittamisesta Vehkajoen vesienjärjestelyyn.
8161:
8162:
8163: E d u s k u n n a 11 e.
8164:
8165: Vehkalahden kunnassa oleva Vehkajoki on näkökohta. Samalla myöskin Haminan seudun
8166: jo vuosien aikana haitannut maa- ja metsäta- vesihuoltokysymykset voitaisiin tällä järjeste-
8167: loutta keväisten ja joskus syksyisten tulvien lyllä tulevaisuuden kannalta katsoen ratkaista.
8168: vuoksi. Veihkajoki-jäl1jeste1y antaisi myös tälle Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen,
8169: vesistöTie aiv.an uuden vi11kistyskäytön, joka pal-
8170: velisi hyvin laajoja kansalaispiirejä. Tämän jär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8171: jestelyn ansiosta voitaisiin Vehkajokeen myös 1980 tulo- ja menoarvioon 200 000
8172: saada taas arvokalaa nousemaan ja virkistys- markkaa V ehkajoen vesienjärjestelyyn.
8173: käytön kannalta tämä on eräs hyvin tärkeä
8174: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
8175:
8176: Mikko Pesälä
8177: 1979 vp. 841
8178:
8179: Raha-asia-aloite n:o 784.
8180:
8181:
8182:
8183:
8184: Pesälä: Määrärahan osoittamisesta keskuskalanviljelylaitoksen pe-
8185: rustamiseen Jaalan Myllylle.
8186:
8187:
8188: Ed u s kun n a 11 e.
8189:
8190: Jaalan kunnan Myllylle on suunniteltu Son- että Edusku1nta ottaisi valtion vuoden
8191: nanjärven rannalle Itä-Suomen keskuskalanvil- 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
8192: jelylaitosta. Maastoselvitykset alueella on tehty markkaa keskuskalanviljelylaitoksen pe-
8193: ja ne osoittavat, että paikka on edullinen kalan- rustamiseksi Jaalan Myllylle.
8194: viljelylaitokselle.
8195: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8196: tavasti,
8197: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
8198:
8199: Mikko Pesälä
8200:
8201:
8202:
8203:
8204: 106 0879007181
8205: 842 1979 vp.
8206:
8207: Raha-asia-aloite n:o 785.
8208:
8209:
8210:
8211:
8212: Pesälä: Määrärahan osoittamisesta maantien perusparantamiseen
8213: välillä Iitin kk - Kuusankoski.
8214:
8215:
8216: E d u s k u n n a 11 e.
8217: Iitin kk:n-Kuusaokosken maantie n:o 3622 Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8218: on erittäin mutkainen ja huonokuntoinen. Tien tavasti,
8219: perusparantaminen olisi välttämätön, koska tien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8220: liikenne on hyvin vilkasta. Tien parantamisek- 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
8221: si olisi pahimpia mutkia oikaistava ja tie pääl- markkaa Iitin kk:n -Kuusankosken
8222: lys,tettävä. maantien perusparantamiseen.
8223: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
8224:
8225: Mikko Pesälä
8226: 1979 vp. 843
8227:
8228: Raha·asiå-aloite n:o 786.
8229:
8230:
8231:
8232:
8233: Petäjäniemi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lisähen-
8234: kilökunnan palkkaamiseen alioikeuksiin.
8235:
8236:
8237: E d u s kun n a 11 e.
8238:
8239: Tuomioistuinten toimintaa on viime vuosina tarkoituksessa muun muassa selvittää mahdolli-
8240: pyritty kehittämään suhteellisen voimakkaasti suudet ulottaa tuomiokunnissa jo käytännössä
8241: samanaikaisesti kun asioiden ratkaisemista sään- oleva notaarijärjestelmä raastuvanoikeuksiin ja
8242: televää lainsäädäntöä on uudistettu eräillä antaa tällaisen järjestelyn toteuttamiseksi tar-
8243: aloilla hyvin laajastikin. Useissa tapauksissa ei peelliset esitykset eduskunnalle."
8244: silloin ole riittävästi otettu huomioon muutos- Muutoksenhakuasiakirjaliikenteen siirtäminen
8245: ten vaatimia henkilövoimavaroja. Sen vuoksi hovioikeuksista alioikeuksiin toteutettiin kui-
8246: lähes kaikissa tuomioistuimissa on puutetta eri- tenkin lisäämättä tuskin ollenkaan alioikeuksien
8247: tyisesti kansliahenkilökunnasta. Raastuvan- kansliahenkilökuntaa, vaikka sen puute oli jo
8248: oikeuksista taas ovat puuttuneet kokonaan tuo- aikaisemmin todettu. Esimerkkinä voidaan
8249: marin apulaisina toimivat lakimiehet. mainita, että Helsingin raastuvanoikeuteen, jo-
8250: Kansliahenkilökunnan tarvetta ovat lisänneet hon siirtyi ilmeisesti ainakin puolet Helsingin
8251: erityisesti siirtyminen rikostuomioiden täytän- hovioikeuden muutoksenhakuasiakirjaliikentees-
8252: töönpanossa tietokonejärjestelmään ja tilastojen tä, ei perustettu yhtään uutta kansliahenkilö-
8253: keruuta palvelevien diaarijärjestelmien käyt- kunnan tointa. Näin siitäkin huolimatta, että
8254: töönotto, jotka vaativat entistä enemmän tie- siellä ainoana raastuvanoikeutena koko maassa
8255: tojen käsittelyä alioikeuksissa. Tämä ei enää joudutaan edelleen käyttämään kiinteistötuoma-
8256: ole mahdollista tuomarien toimesta. Myös ns. 'reina toimivien tuomarien itse työsuhteeseen
8257: tuomiolauselmajärjestelmän käyttöönotto edel- palkkaamia kanslisteja. Olisikin välttämätöntä,
8258: lyttää lisää kansliahenkilökuntaa samoin kuin että nämä yksityisessä työsuhteessa olevat kans-
8259: vaatimus, että asianosaisten tulee saada käyt· liahenkilökuntaan kuuluvat siirrettäisiin välittö-
8260: töönsä tuomioistuimen ratkaisu nykyistä no- mästi valtion palvelukseen. Tätä vaatii sekä
8261: peammin. Niin ikään on muistettava oikeus- heidän oman asemansa tarkoituksenmukainen
8262: hallintotehtävien lisääntyminen. Erityisesti näin järjestäminen että kiinteistötuomarien kanslian
8263: on tapahtunut raa:stuvanoikeuksissa kuntien tehtävien hoito.
8264: hallinnoinuin päätyttyä. Tuomioistuimien toi- Vuoden 1980 tulo- ja menoarviossa on ehdo-
8265: minnan kehittäminen edellyttää siten riittä· tettu lakimiesharjoittelun toteuttamiseksi raas-
8266: västi sekä kansliahenkilökuntaa että tuomarin tuvanoikeuksiin palkattavaksi notaareja, mutta
8267: apulaisina toimivia lakimiehiä. Vain siten voi- näiden määrä on rajoitettu ainoastaan neljään.
8268: daan toteuttaa tuomioistuinyksiköissä tarkoi- On selvää, ettei näin vähäisellä notaarien mää-
8269: tuksenmukainen työnjako. rällä ole merkitystä raastuvanoikeuksien työn
8270: Eduskuntakin on kiinnittänyt huomiota tuo- järjestämisen kannalta, vaan notaarien määrää
8271: istuimien henkilövoimavarojen vajavaisuuteen. olisi lisättävä niin, että heitä voidaan sijoittaa
8272: Hyväksyessään oikeudenkäymiskaaren muutok- jokaiseen hovioikeuspiiriin. Notaarien määrän
8273: senhakua hovioikeuteen koskevien säännösten lisääminen olisi välttämätöntä senkin vuoksi,
8274: muuttamisen (hall. es. n:o 184/1977 vp.) että lakimiesten harjoittelumahdollisuudet ovat
8275: eduskunta hyväksyi seuraavan toivomuksen: tuomiokuntien kokonaispalkkaukseen siirtymi-
8276: "että hallitus huolehtisi siitä, että alioikeuk- sen edistyessä olennaisesti vähentyneet ja har-
8277: sien ja hovioikeuksien käytettävissä on uuden joittelupaikkoja voidaan tarkoituksenmukaisesti
8278: lainsäädännön toteuttamiseksi riittävä henkilö- lisätä vain sijoittamalla ehdotettua enemmän
8279: kunta ja voimavarat sekä että hallitus tässä notaareja raastuvanoikeuksiin.
8280: 844 Raha-asia-aloite n:o 786
8281:
8282:
8283: Selostetuilla perusteilla olisi tuorrumsturmun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8284: perustettava lisää kansliahenkilökunnan toimia 1980 tulo- ja menoarvioon 1 655 200
8285: ainakin 2 osastosihteerin, 10 toimistosihteerin markkaa käytettäväksi lisäkansliahenki-
8286: ja 10 kanslistin tointa sekä mahdollistettava lökunnan palkkaamiseksi yleisiin tuo-
8287: ainakin 20 tuomarin apulaisena toimivan notaa- mioistuimiin ja notaarien palkkaamiseksi
8288: rin ottaminen raastuvanoikeuksiin. raastuvanoikeuksiin.
8289: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
8290: Helsingissä 25 päivänä •syyskuuta 1979.
8291:
8292: Tuulikki Petäjäniemi Pirkko Valtonen Mikko Pesälä
8293: Kaarina Suonio Saara-Maria Paakkinen Ben Zyskowicz
8294: V. J. Rytkönen Pekka Starast Eva-Maija Pukkio
8295: Mikko Kuoppa Hannele Pokka Markku Kauppinen
8296: Toivo Mäkynen
8297: 1979 vp. 845
8298:
8299: Raha-asia-aloite n:o 787.
8300:
8301:
8302:
8303:
8304: Pihlajamäki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asunto-
8305: lainoihin.
8306:
8307:
8308: E d u s k u n n a II e.
8309:
8310: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuo- työllisyyttä. Tämän vuoksi tulisikin vuonna
8311: delle 1980 on ehdotettu momentille 26.12.83 1980 nykyistä enemmän suunnata valtion lai-
8312: "Asuntolainat" 2 100 000 000 markkaa. Ehdo- noitusta ainakin kehitysalueilla omakotiraken-
8313: tettu määräraha on markkamääräisesti yhtä suu- tamiseen.
8314: ri kuin vuoden 1979 varsinaisessa tulo- ja me- Asuntotuotannon ohjaamiseksi luonnolliseen,
8315: noarviossa. Vuoden 1979 toiseen lisämenoar- kansamme mieltymyksiä vastaavaan suuntaan
8316: vioon on lisäksi otettu kyseiselle momentille ehdotammekin, että eduskunta lausuisi momen-
8317: 50 000 000 markkaa. Työllisyysnäkökohdat ym. tin 26.12.83 "Asuntolainat" perusteluissa seu-
8318: huomioon ottaen vuodelle 1980 esitetty asunto- raavaa:
8319: lainamääräraha saisi olla ainakin markkamää- "Eduskunta pitää välttämättömänä, että val-
8320: räisesti samaa tasoa kuin vuonna 1979 kaiken tion lainoittamaa asuntotuotantoa suunnataan
8321: kaikkiaan. ainakin kehitysalueilla nykyistä enemmän oma-
8322: Kuluvana vuonna on voitu todeta nimen- kotirakentamiseen."
8323: omaan kehitysalueilla ja ennen muuta Vaasan Lisäksi ehdotamme edellä esitetyn perusteella
8324: ja Oulun lääneissä olleen aivan liian vähän kunnioittavasti,
8325: valtion lainoitusmahdollisuuksia omakotiraken-
8326: tamisen puolella. Ilmeisesti vaikea työllisyys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8327: tilanne monin paikoin kehitysalueilla on ollut 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
8328: myös elvyttämässä omakotirakentamisen edel- 26.12.83 lisäyksenä 50 000 000 mark-
8329: lytyksenä olevaa yrittämishalua ja -rohkeutta. kaa asuntolainoja varten.
8330: Näin on pyritty omatoimisestikin turvaamaan
8331: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
8332:
8333: Veikko Pihlajamäki Orvokki Kangas Juhani Tuomaala
8334: 846 1979 vp.
8335:
8336: Raha-asia-aloite n:o 788.
8337:
8338:
8339:
8340:
8341: Pihlajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta sotavammaisten
8342: asunto-olojen parantamiseen.
8343:
8344:
8345: Ed u s k u n n a 11 e.
8346:
8347: Käytännön huoltotyössä saatujen kokemusten Varsinkin asuntojen lämpö- ja muun raken-
8348: sekä suoritettujen tutkimusten perusteella on nusteknisen korjaamisen tarvetta esiintyy run-
8349: ollut todettava, että tyydyttävät asumismahdol- saasti. Perusteellisen >korjauksen tarpeessa on
8350: lisuudet kuuluvat sotavammaisten jatkuvan noin viidennes sotavammaisten asunnoista.
8351: itsenäisen toimeentulon ja avohuollossa selviy- Heikkotasoisia ja huonokuntoisia asuntoja on
8352: tymisen tärkeisiin perusedellytyksiin. suhteellisesti eniten Pohjois- ja Itä-Suomessa.
8353: Maan koko alueelta hankitut selvitykset sota- V arustetaso sotavammaisten asunnoissa on
8354: vammaisten toimeentulon ongelmista osoittavat yleisesti puutteellinen. Noin neljännes asunnois-
8355: sotainvalidien suuren enemmistön kokevan tyy- ta on vailla vesijohtoa ja viemäriä. Eräillä Poh-
8356: dyttävien asumismahdollisuuksien aikaa·nsaa- jois- ja Itä-Suomen alueilla nämä varustelut
8357: misen ensisijaiseksi tehtäväksi vammaisten toi- puuttuvat lähes puolelta. Huonekohtaisesti
8358: meentulosta huolehdittaessa. Selvitykset osoit- lämmitettäviä sotavammaisten asunnoista on
8359: tavat yhtäpitävästi myös, että sotainvalidit, vai- kaikkiaan noin viidenneksen verran, suhteelli-
8360: keimmin vammaisia myönen, ennen muuta toi- sesti eniten Pohjois- ja Itä-Suomessa.
8361: vovat mahdollisuutta asumiseen omassa kohtuu- Sotilasvammalain 6 § :n mukainen hoitokor-
8362: tasoisessa ja soveliaas.ti varus.tetussa asunnossa, vaus voi eräissä tapauksissa ulottua korvatun
8363: niin etteivät asumisvaikeuksien vuoksi joutuisi vaikean vamman tuottamien asumishaittojen
8364: laitoshuoltoon tai turvautumaan asuntolaan tai takia välttämättömien asunnonvarustelujen ja
8365: muuhun yhteisasumiseen. -muutostöiden kustantamiseen, mutta tähän,
8366: Maan sotainvalideista, JOista suunnilleen yleiseen invalidihuoltoon tai muihin yhteis:
8367: puolet asuu kaupungeissa ja puolet maalla, on kunnallisen tuen muotoihin perustuvat mah-
8368: elossa vielä noin 40 000. Selvitysten mukaan dollisuudet sotavammaisten asunto-oioissa ilme-
8369: suurin osa heistä, lähes 80 %, asuu omistus- nevien, heidän avohuoltonsa mahdollisuuk-
8370: asunnoissa, vajaa 20 % vuokra-asunnoissa ja sia rajoittavien · epäkohtien ja puutteellisuuk-
8371: muu osa on laitoshuollossa tai muutoin vailla sien kohentamiseen ovat nykyisellään riittä-
8372: omaa asuntoa. mättörnät. ·
8373: Saadut selvitykset vahvistavat niin Hdän so- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8374: tavammaisten huollon kenttätyössä jo aikai- nioittavasti,
8375: semmin vakiintuneen käsityksen sotavammais-
8376: ten asuntojen kunnossa ja varustelussa yleisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8377: esiintyvistä epäkohdista sekä siitä, että huo- 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
8378: mattavalla osalla sotavammaisista asumisen taso markan määrärahan käytettäväksi sota-
8379: on selvästi heikompi yleistä kohtuullista keski- vammaisten asunto-oloissa ilmenevien
8380: tasoa. puutteellisuuksien ja epäkohtien korjaa-
8381: miseen.
8382: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
8383:
8384: Veikko Pihlajamäki Eino Loikkanen Esko Pekonen
8385: Henrik Westerlund
8386: 1979 vp. 847
8387:
8388: Raha-asia-aloite n:o 789.
8389:
8390:
8391:
8392:
8393: Pihlajamäki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion-
8394: apuna kuivatustöihin.
8395:
8396:
8397: Ed u s kun n a 11 e.
8398:
8399: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja me- osalta taas samanlaiset rajoitukset kuin vuoden
8400: noarvioksi vuodelle 1980 esitetään valtion 1979 menoarvioesityksessäkin, vaikka eduskun-
8401: osanotosta eräiden maa- ja vesirakennustöiden ta hyväksyessään kuluvan vuoden tulo- ja me-
8402: kustannuksiin annetussa laissa (43 3/63) tar- noarvioesityksen poisti nämä rajoitukset mo-
8403: koitettujen maankuivatustöiden suorittamiseen mentin perusteluista saamans·a selvityksen pe-
8404: myönnettävinä avustuksina momentilta rusteella. Eduskunta edellytti, että määrärahaa
8405: 30.32.40 (Valtionapu kuivatustöihin) 2,0 milj. voidaan käyttää myös uusien hankkeiden aloit-
8406: markkaa ja lainoina momentilta 30.32.83 (Lai- tamiseen ja että hallitus huolehtii maankuiva-
8407: nat kuivatustöihin) 3,0 milj. markkaa. Avus- tustöiden jatkumisesta vuonna 1979 vähin-
8408: tusta saa momentin perustelujen mukaan kui- tään samassa laajuudessa kuin vuonna 1978.
8409: tenkin käyttää v·ain keskeneräisten töiden lop- Mainitun kannanoton toteuttamiseksi hallitus
8410: puunsaattamiseen. · esittikin jo kuluvan vuoden ensimmäisessä li-
8411: Tämä merkitsee sitä, että ainakaan kehitys- sämenoarviossa momentin 34.50.61 (Valtion-
8412: alueilla ei voida aloittaa ollenkaan uusia maan- apu työttömyyden lieventämiseksi) perusteluis-
8413: kuivatustöitä, koska edellä mainitun ns. ra- sa, että määrärahaa voidaan käyttää myös
8414: hoituslain mukaan kuivatustöihin on aina maankuivatustöiden rahoittamiseen siten kuin
8415: myönnettävä Etelä-Suomea lukuunottamatta eduskunta oli edellyttänyt. Työvoimaministeriö
8416: määräosa avustuksena. On kyseenalaista, onko onkin viime maaliskuussa myöntänyt näitä va-
8417: tällainen menettely edes mainitun lain mu- roja 1,5 milj. markkaa, joten maankuivatus-
8418: kaista. avustuksiin on tänä vuonna käytettävissä yh-
8419: Kuluva vuosi runsaine sateineen on taas teensä 2,5 milj. markkaa eli sama määrä kuin
8420: kerran 'osoittanut, ettei peltojemme kuivatus- vuonna 1978.
8421: tila ole alkuunkaan kunnossa. Valtaojien ja Jotta maankuivatustöitä voitaisun tehdä
8422: purojen varsilla on ollut ja on tulva-alueita vuonna 1980 edes yhtä paljon kuin viime ja
8423: paitsi keväällä, myös kesällä ja nyt syksyllä tänä vuonna, olisi myös avustusmomentti säi-
8424: sadonkorjuuaikaan. Peruskuivatus eli valtaoji- lytettävä reaali1:1rvoltaan samansuuruisena, jol-
8425: tus on perusedellytys tehokkaalle paikalliskui- loin momentille olisi saatava lisäystä 1,0 milj.
8426: vatukselle, salaojitukselle, joka on yksi maa- markkaa. Samalla olisi valtion tulo- ja meno-
8427: talouden tärkeimmistä rationalisointitoimenpi- arvioesityksestä vuodelle 1980 poistettava mo-
8428: teistä. Tehokas ojitus luo viljelyedellytykset ja mentin 30.32.40 perusteluissa oleva rajoitus
8429: varmistaa sadonkorjuun. Siihen ei riitä kesken- käyttää avustusta vain keskeneräisten hankkei-
8430: eräisten töiden loppuunsaattaminen, kuten hal- den loppuunsaattamista varten.
8431: litus esittää, vaan valtaojitustöiden jatkaminen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8432: ja uusien hankkeiden aloittaminen on välttä- nioittavasti,
8433: mätöntä ja järkevää. Se on myös välttämätöntä
8434: yläpuolisten metsäojitusten aiheuttamien lietty- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8435: mien ja tulvalisäysten haittojen poistamiseksi 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
8436: peltoalueilta. 30.32.40 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
8437: On käsittämätöntä, että hallituksen esityk- käytettäväksi kuivatustöiden avustami-
8438: sen perusteluissa on avustusmomentin käytön seell.
8439: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
8440:
8441: Veikko Pihlajamäki Orvokki Kangas Juhani Tuomaala
8442: 848 1979 vp.
8443:
8444: Raha-asia-aloite n:o 790.
8445:
8446:
8447:
8448:
8449: Pihlajamäki ym.: Määrärahan osoittamis~sta rehuviljan tasaus-
8450: varaston rakentamiseen Etelä-Pohjanmaalle.
8451:
8452:
8453: E d u s k u n n a 11 e.
8454:
8455: Etelä-Pohjanmaan suomen- ja ruotsinkielinen Toisaalta on todettava, että Etelä-Pohjanmaa
8456: alue tuotti vuonna 1970 rehuviljaa 377,4 milj. on rehuviljan ylituotantoaluetta, toisaalta on
8457: kiloa, vuonna 1975 502,2 milj. kiloa, vuonna vuosia, jolloin esim. vakaa karjatalous edellyt-
8458: 1976 571,8 milj. kiloa ja vuonna 1977 428,6 tää viljan tuontia maakuntaan. Näin ollen ny-
8459: milj. kiloa. Vuonna 1982 arvioidaan rehuviljan kyisellään joudutaan viemään ja tuomaan rehu-
8460: tuotannon nousevan 570,3 milj. kiloon. Näin viljaa epätarkoituksenmukaisella, kustannuksia
8461: ollen rehuviljamäärät näyttävät yleensä ottaen vaativalla tavalla, mikä luonnollisestikaan ei ole
8462: jatkuvasti kohoavan, mikä onkin luonnollinen mielekästä. Tämän vuoksi olisikin välttämä-
8463: seuraus Etelä-Pohjanmaan maatalouden kehi- töntä taikentaa mahdollisimman pian rehuvil-
8464: tyksen luonteesta. Etelä-Pohjanmaan maatalous- jan tasausvarasto Etelä-Pohjanmaalle lähelle
8465: keskuksen tekemien arvioiden mukaan vuonna siellä olevia tuotanto- ja kulutuskohteita. Täl~
8466: 1980 tulee rehuviljaa jäämään myyntiin Etelä- laisella rehuviljavarastolla tulisi maakunnallisen
8467: Pohjanmaalla noin 100 milj. 'kiloa. Toisaalta merkityksen ohella olemaan myös huomattava
8468: on kuitenkin myös todettava, että vuotuinen valtakunnallinen merkitys.
8469: kokonaistuotanto voi vaihdella eri vuosina Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8470: suurestikin, mikä ilmenee edellä mainituista nioittavasti,
8471: vuosituotantoluvuistakin. Katovuonna 1974
8472: sato jäi Etelä-Pohjanmaan suomen- ja ruotsin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8473: kielisellä alueella vain 284,3 milj. kiloon ja 1980 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
8474: vaati kyseisen Etelä-Pohjanmaan alueen ulko- markan määrärahan rehuviljan tasausva-
8475: puolelta tulevaa .täydennystä. Rehuviljan vilje- raston suunnitelmien laatimista ja ra-
8476: lyala oli vuonna 1978 Etelä-Pohjanmaalla kennustöiden aloittamista varten Etelä-
8477: 147 400 ha ja tulisi ennusteiden mukaan ole- Pohjanmaalle.
8478: maan vuonna 1982 161 700 ha.
8479: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
8480:
8481: Veikko Pihlajamäki Orvokki Kangas Juhani Tuomaala
8482: 1979 vp. 849
8483:
8484: Raha-asia-aloite n:o 791.
8485:
8486:
8487:
8488:
8489: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan sairaanhoito-oppi-
8490: laitoksen suunnitteluun.
8491:
8492:
8493: E d u s k u n n a 11 e.
8494:
8495: Kotkan sairaanhoito-oppilaitos on tmmmut Toiminnan laajentamiseen ei ole kuitenkaan
8496: Kotkassa vuodesta 1957 alkaen. Opetustiloina mahdollisuuksia nykyisten toimitilojen epätar-
8497: ovat alunperin asuin- ja konttorihuoneistoiksi koituksenmukaisuudesta ja ahtaudesta johtuen.
8498: suunnitellut tilat, jotka ovat ahtaat ja epätar- Kotkan kaupunki on luovuttanut valtiolle ton-
8499: koi tuksenm ukaiset. tin jo vuonna 1967 oppilaitoksen uudisraken-
8500: Ammattikasvatushallituksen suorittamien las- nusta varten Kotkan keskussairaalan välittö-
8501: kelmien mukaan Kymen läänissä on asukas- mästä läheisyydestä, joka on tulevan uudisra-
8502: määrään nähden keskimääräistä vähemmän ter- kennuksen luonuoliisin sijoituspaikka. Valtaosa
8503: veydenhuoltoalan opiskelupaikkoja. Keskusvi- käytännön opiskelusta tapahtuu kyseisessä sai-
8504: rasto on kehottanut Kotkan sairaanhoito-oppi- raalassa.
8505: laitosta lisäämään opintolinjoja ja järjestämään Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
8506: esimerkiksi hammashoitajan peruskoulutusta
8507: sekä lisäämään eri terveydenhuoltoalan amma- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
8508: tissa toimivien täydennyskoulutusta omalla toi- den 1980 tulo- ja menoarvioon momen-
8509: mialueellaan. Kymen läänin alueella ei ole tille 29.83.74 lisäyksenä 500 000 mark-
8510: voitu järjestää myöskään erikoiskoulutusta, kaa Kotkan sairaanhoito-oppilaitoksen
8511: mikä on koettu puutteena, koska juuri eri- suunnittelua varten.
8512: koiskoulutuksen saaneesta terveydenhuoltoalan
8513: henkilöstöstä on pulaa.
8514: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1979.
8515:
8516: Anna-Liisa Piipari Risto Tuominen
8517:
8518:
8519:
8520:
8521: 107 0879007181
8522: 1979 vp.
8523:
8524: Raha-asia-aloite n:o 792.
8525:
8526:
8527:
8528:
8529: Piipari ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta hydrokopterin
8530: hankkimiseen itäisen Suomenlahden saaristoon.
8531:
8532:
8533: Ed u s kun n a 11 e.
8534:
8535: Kotkan saaristossa on vakituista ympanvuo- kourin lähellä. Siltaa ovat voineet käyttää
8536: tista asutusta Haapasaaressa, Kuutsalossa, Kir- myös kuutsalolaiset. Myös puolustuslaitoksen
8537: konmaassa ja Rankissa, yhteensä noin 100 väyläsilta on ollut ainoastaan jalankulkua var-
8538: henkilöä. ten.
8539: Kesäaikaan Haapasaareen ja Kuutsaloon on Kelirikkaaikana liikkuminen etenkin saaris-
8540: säännöllinen vuoromoottoriliikenne. ton vanhusväestön kohdalla on vaikeaa ja
8541: Kirkonmaassa ja Rankissa asuu vakinaisesti mahdotonta turvallisissa olosuhteissa. Palvelu-
8542: puolustuslaitoksen palveluksessa olevia henki- jen saatavuus on myös vaikeaa tällöin. Tilan-
8543: löitä, joiden kuljetuksesta huolehtii puolustus- netta olisi omiaan helpottamaan kelirikkakäyt-
8544: laitos. Kesäaikana liikenneolosuhteet ovat tyy- töön sopivan ajoneuvon saamlnen saariston
8545: dyttävät. asujaimiston käyttöön. Ajoneuvon käyttäjäksi
8546: Talviliikenne hoidetaan Haapasaareen meri- voitaisiin nimetä henkilö, joka vastaa saariston
8547: vartioston . toimesta siten, että se huolehtii postinkuljetuksesta.
8548: myös siviililiikenteestä sikäli kuin kulkuneu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
8549: voissa on tilaa.
8550: Knutsalon talviliikennettä varten on Ruot- että Edus.kunta ottaisi valtion vuo-
8551: sinsalmen väylän ylitse pidetty jääolosuhteiden den 1980 tulo- ja menoarvioon momen-
8552: sallimissa rajoissa väyläsiltaa. Silta on ainoas- tille 31.24.70 lisäyksenä 150 000 mark-
8553: taan jalankulkua varten. kaa hydrokopterin hankkimista varten
8554: Kirkonmaan ja Rankin asukkaita varten on itäisen Suomenlahden saariston asujai-
8555: puolustuslaitos pitänyt omaa väyläsiltaa Ku- miston käyttöön.
8556: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1979.
8557:
8558: AnM-Liisa Piipari Risto Tuominen
8559: 1979 vp.
8560:
8561: Raha-asia-aloite n:o 793.
8562:
8563:
8564:
8565:
8566: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta kuulosuojaimien hankki-
8567: miseen tykistössä palveleville sotilaille.
8568:
8569:
8570: Ed u s kun n a 11 e.
8571:
8572: Kokemäkeläinen ~arusmies Olli Kantola, Edellä olevan vakavan ongelman perusteella
8573: joka astui asepalvelukseen heinäkuussa v. 1978, ehdotamme kunnioittaen, ·
8574: menetti tykistön kovapanosammunnoissa kuu-
8575: lon toisesta korvasta lähes kokonaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8576: Kantolan tapaus on esimerkki kuulovam- 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000
8577: moista, joita armeijan ammunnoissa sattuu n. markan arviomäärärahan kunnollisten
8578: 100 tapausta vuosittain. Vammat voltmsun kuulosuojaimien hankkimiseksi tykis-
8579: estää kunnollisilla kuulosuojaimilla, mutta ar- tössä palveleville ja ammunnoissa mu-
8580: meijalla ei ole niihin varaa. kana oleville kantahenkilökunnan jäse-
8581: nille ja varusmiehille.
8582: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
8583:
8584: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
8585: Urpo Leppänen Veikko Vennamo
8586: 852 1979 vp.
8587:
8588: Raha-asia-aloite n:o 794.
8589:
8590:
8591:
8592:
8593: Pohto ym.: Määrärahan- osoittamisesta lannoiteveron kustannuk-
8594: sia vastaavan avustuksen suorittamiseksi perhe- ja pienvilje-
8595: lijöille.
8596:
8597:
8598: Ed u s kun n a 11 e.
8599:
8600: Kuluttajien ja koko kansamme etu on, että Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
8601: maatalouden tuotantokustannuksia ei tarpeetto- ta en,
8602: masti nosteta. Tällöin ovat elintarvikkeiden ku- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8603: luttajahinnat kohtuulliset. 1980 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
8604: Kuitenkin nykyinen valtasuuntaus ylläpitää markan arviomäärärahan lannoiteveron
8605: erityistä lannoitteiden verolakia. Se on raskas kustannuksia vastaavan avustuksen suo-
8606: rasitus viljelijöille. rittamiseksi perhe- ja pienviljelmille
8607: Näistä syistä SMP katsoo, että perhe- ja vuodelta 1980 joustavasti ja ilman by-
8608: pienviljelijöille olisi palautettava lannoiteveron rokratiaa maatalouden kustannusten
8609: heille aiheuttamat kustannukset joustavasti ja alentamiseksi kaikkien kuluttajien etu-
8610: ilman byrokratiaa. ien mukaisesti.
8611: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
8612:
8613: Urho Pohto Veikko Vennamo Urpo Leppänen
8614: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
8615: 1979 vp. 853
8616:
8617: Raha-asia-aloite n:o 795.
8618:
8619:
8620:
8621:
8622: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta kauppapuutarhojen ener-
8623: giansäästötoimenpiteisiin.
8624:
8625:
8626: Ed u s kun n a II e.
8627:
8628: Kauppapuutarhat työllistävät hyvän matkaa luttu käyttää hyväksi, niinkuin on ollut asian-
8629: yli 10 000 henkilöä maassamme, minkä lisäksi laita monessa muussa tapauksessa. Tämä on
8630: saastevapaa kotimainen vihannes on ruokava- suuri puute ja virhe.
8631: liossamme välttämätön ja kaivattu. SMP katsoo, että erilaiset kauppapuutarho-
8632: Ennen kaikkea öljyjen jatkuvasti kasvavat jen energiansäästötoimenpiteet ja siirtyminen
8633: energiakustannukset ovat kuitenkin saattaneet kotimaiseen energiaan tarvitsevat enintään .35
8634: maamme kauppapuutarhat kasvaviin taloudel- prosentin avustuskorvauksen sekä enintään 5
8635: lisiin, jollei peräti ylivoimaisiin vaikeuksiin. prosentin vakautetun lainan, jolloin lainan
8636: Jotain asiantilan korjaamiseksi on kiireellisesti katto voisi olla .300 000 markkaa ja korkein
8637: tehtävä. laina-aika 25 vuotta.
8638: Kauppapuutarhat kuluttavat öljyä vuodessa Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
8639: yli 100 miljoonan markan edestä. Toimenpiteet taen,
8640: ulkomaisen energian kulutuksen säästämiseksi
8641: ovat siis hyvin kannatettavia ja luonnollisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
8642: olisi tehtävä kaikki mahdollinen kotimaisen den 1980 tulo- ja menoarvioon
8643: energian hyväksikäytön lisäämiseksi. 1 000 000 markan arviomäärärahan
8644: Energian säästäminen ja kotimaisuus on kui- avustuksiksi kauppapuutarhoille ener-
8645: tenkin hallituksen taholta kauppapuutarhojen giansäästötoimenpiteisiin ja kotimaisuu-
8646: kohdalla kokonaan laiminlyöty. Avustuksia ja den hyväksi sekä korkotueksi tällaisten
8647: halpakorkoisia vakautettuja lainoja ei ole ha- toimenpiteiden vakautetuiksi !ainoiksi.
8648: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1979.
8649:
8650: Urho Pohto Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
8651: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo
8652: 85('1. 1979 vp.
8653:
8654: Raha-asia-aloite n:o 796.
8655:
8656:
8657:
8658:
8659: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta kauppapuutarhojen poltto-
8660: ainekustannusten korvaamiseen.
8661:
8662:
8663: E d u s k u n n a 11 e.
8664:
8665: Kevyen ja raskaan polttoöljyn kuluttajahin- tarhan käyttämästä öljystä maksetusta kulut-
8666: tojen viimeaikaiset suuret nousut ovat saatta- tajahinnasta osa palautettaisiin asianomaiselle.
8667: neet monet kauppapuutarhat ylivoimaisiin ta- Kevyen polttoöljyn kohdalla tämä palautus
8668: loudellisiin vaikeuksiin. Kuitenkin tämä ala voisi olla enintään 20 prosenttia hinnasta ja
8669: työllistää . yli 10 000 suomalaista erityisesti raskaan polttoöljyn kohdalla enintään 5 %
8670: maaseudulla ja on kansamme terveen ruoka- hinnasta.
8671: valion kannalta välttämätön. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
8672: Tältä pohjalta on kohtuutonta, että valtio taen,
8673: perii raskaita veroja ja valtion yhtiö Neste Oy että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
8674: kasvavia voittoja kauppapuutarhojen käyttä- den 1980 tulo- ja menoarvioon
8675: mästä öljystä. Valtion vero- ja muut tulot 30 000 000 markan arviomäärärahan
8676: kasvavat, mutta kauppapuutarhat kulkevat käytettäväksi kauppapuutarhojen hy-
8677: kohti umpikujaa. väksi niin, että kevyen polttoöljyn kus-
8678: .. Tämä ei ole hyväksyttävää ja asiaan on saa- tannuksista palautetaan enintään 20 %
8679: tava kiireellinen korjaus. Parhaiten tämä kor- ja raskaan polttoöljyn kustannuksista
8680: jaus toteutuisi sillä tavoin, että kauppapuu- enintään 5 % .
8681: . Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1979.
8682:
8683: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
8684: V~ikko Vennamo· J. Juhani Kortesalmi
8685: 1979 vp. 855
8686:
8687: Raha-asia-aloite n:o 797.
8688:
8689:
8690:
8691:
8692: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 13 paranta-
8693: miseen välillä Veteli - Keski-Suomen läänin raja.
8694:
8695:
8696: E d u s k u n n a 11 e.
8697:
8698: Valtatie n:o 13 on välillä Veteli-Keski- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8699: Suomen l-äänin raja öljysorapäällysteinen (50 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
8700: km). Tämä tieosuus on erittäin heikkokuntoi- markan arviomäärärahan valtatien n:o
8701: nen ja vaatii kiireellistä korjausta ja asianmu- 13 korjauksen ja päällystämisen käyn-
8702: kaista päällystystä. Tätä vaatii kova liikenne nistämiseksi välillä Veteli- Keski-Suo-
8703: ja laajojen alueiden väestön etu. men läänin raja.
8704: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
8705: taen,
8706: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
8707:
8708: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
8709: Urpo Leppänen Veikko Vennamo ~
8710: 856 1979 vp.
8711:
8712: Raha-asia-aloite n:o 798.
8713:
8714:
8715:
8716:
8717: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien peruskorjauk-
8718: seen välillä Soini-Saarinen.
8719:
8720:
8721: E d u s k u n n a II e.
8722:
8723: Soinin-Saarisen tie (35 km) on erittäin markkinointia ajatellen. Parannettu tieyhteys
8724: heikossa kunnossa. etelään auttaisi pitäjää kehittymään uusien etu-
8725: Ko. tie on tärkeä puutavaran kuljetusreitti jen avulla ja saamaan Soiniin pitäjän ulkopuoli-
8726: Soinista ja Soinin pohjoispuolella olevilta siakin yrittäjiä.
8727: alueilta Mäntän tehtaille. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8728: Noin puolet (n. 40 milj. m3 ) Soinin koko- nioittaen,
8729: naisturvevaroista on Soinin-Saarisen tien var-
8730: ressa, joten tulevaisuudessa turpeen kuljetus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8731: tulee olemaan erittäin vilkasta tällä tiellä. 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
8732: Soinin-Saarisen tie on ainoa &uora yhteys markan arviomäärärahan Soinin-Saari-
8733: valtaväylänä Etelä-Suomeen, joten tie on tär- sen maantien peruskorjauksen ja päällys-
8734: keä myös soinilaisten yritysten tuotteitten tämisen käynnistämiseksi.
8735: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
8736:
8737: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
8738: Urpo Leppänen Veikko Vennamo
8739: 1979 vp. 857
8740:
8741: Raha-asia-aloite n:o 799.
8742:
8743:
8744:
8745:
8746: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 6961 perus-
8747: korjaamiseen välillä Putula-Polkumäki.
8748:
8749:
8750: Ed u s k u n n a 11 e.
8751:
8752: Veneskosken-Putulan tieosuus (21 km) että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8753: sijaitsee Alavuden ja Seinäjoen välillä. 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
8754: Tie on vilkkaasti liikennöity ja kiireellisen markan arviomäärärahan V eneskosken
8755: korjauksen tarpeessa. -Putulan maantien n:o 6961 perus-
8756: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- korjaamisen ja päällystämisen käynnis-
8757: nioittaen, tämiseksi välillä Putula-Polkumäki . .
8758: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
8759:
8760: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
8761: Urpo Leppänen Veik.~o Vennamo
8762:
8763:
8764:
8765:
8766: 108 0879007181
8767: 858 J979 Vfl.
8768:
8769: Raha-asia-aloite n:o 800.
8770:
8771:
8772:
8773:
8774: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien peruskorjaami-
8775: seen välillä lsojoki-Kuvaskangas.
8776:
8777:
8778: E d u s k u n n a 11 e.
8779:
8780: Isojoen-Kuvaskankaan maantie (noin 38 Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
8781: km) , joka on lyhin tie Isojoelta Poriin, vaatii taen,
8782: kiireellistä peruskorjausta ja myös asianmu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8783: kaista päällystystä. 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
8784: Tätä vaatii. kova liikenne ja suuri väestö- markan arviomäärärahan Isojoen-Ku-
8785: määrä, joka tietä käyttää. vaskankaan maantien peruskorjauksen
8786: ja päällystämisen käynnistämiseksi.
8787: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
8788:
8789: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
8790: Urpo Leppänen Veikko Vennamo
8791: 1979 vp. 859
8792:
8793: Raha-asia-aloite n:o 801.
8794:
8795:
8796:
8797:
8798: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta tieosuuden Aronkyiä-
8799: Koskue kunnostamiseen.
8800:
8801:
8802: Ed u s kun n a II e.
8803:
8804: Tieosuus Kauhajoen Aronkylä- Jalasjärven Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8805: Koskue on erittäin huonossa kunnossa. Tie- nioittaen,
8806: osuuden varrella on neljä kylää, noin 300 ta-
8807: loutta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8808: Tie on vilkkaasti liikennöity, koska se yh- 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
8809: distää kantatien n:o 67 ja kolmostien. Tietyöt markan määrärahan tieosuuden Aron-
8810: ko. tiellä on aloitettu, mutta työ edistyy hi- kylä-Koskue kunnostamiseksi.
8811: taasti, noin 2 km vuodessa.
8812: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
8813:
8814: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
8815: Urpo Leppänen Veikko Vennamo
8816: 860 1979 vp.
8817:
8818: Raha-asia-aloite n:o 802.
8819:
8820:
8821:
8822:
8823: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskorjaamistöiden
8824: aloittamiseen tieosuudella Jurva-Teuva.
8825:
8826:
8827: E d u s k u n n a 11 e.
8828:
8829: Osuuskunta Metsäliiton Seinäjoen piiritoi- Tien kunto on kuljetustarpeeseen nähden
8830: miston antamien tietojen mukaan Jurvan- erittäin heikko.
8831: Teuvan maantie (26 km) on Metsä-Botnian Kelirikon aikana tie suljetaan puutavaran-
8832: selluloosatehtaan raaka-aineen erittäin tärkeä kuljetuksilta ja teollisuuden raaka-aineen huol-
8833: kuljetusväylä. Osuuskunta Metsäliitto kuljettaa to keskeytyy vastaavasti tien osalta kokonaan.
8834: tätä tietä vuosittain Metsä-Botnialle noin Erityisesti Metsä-Botnian selluloosatehtaan
8835: 60 000 m3 raakapuuta. raaka-ainehuoltoa ajatellen on välttämätöntä,
8836: Paitsi Metsä-Botnialle kuljettaa Metsäliitto että Jurvan-Teuvan maantie peruskorjataan
8837: mainittua tietä lisäksi sahatukkeja paikallisen ensi tilassa.
8838: sahateollisuuden käyttöön vuosittain noin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8839: 30 000 m3 • nioittaen,
8840: Metsäliiton arvion mukaan käyttävät lisäksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8841: muut raakapuun kuljettajat Jurvan-Teuvan 1980 tulo- ja menoarvioon 600 000
8842: tietä yhteensä saman verran. Kun vielä otetaan markan arviomäärärahan peruskorjaus-
8843: huomioon Jurvan suuri huonekaluteollisuus, töiden aloittamiseksi ]urvan-Teuvan
8844: on tie todella suuren rasituksen alainen. tieosuudella.
8845: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
8846:
8847: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
8848: Urpo Leppänen Veikko Vennamo
8849: 1979 vp. 861
8850:
8851: Raha-asia-aloite n:o 803.
8852:
8853:
8854:
8855:
8856: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Rito1an maantien pe-
8857: ruskorjaamiseen.
8858:
8859:
8860: Ed u s k u n n a 11 e.
8861:
8862: Ns. Rito1an tie lähtee Peräseinäjoen-Virtain Tuotettu turve kuljetetaan paaosm Peräsei-
8863: maantiestä Luoman kylästä ja päättyy Sulkavan näjoella sijaitsevalle turvekoksitehtaalle. Turve-
8864: tiehen Alavudella. kuljetuksia on suuresti haitannut tien kapeus
8865: Tien pituus on 28 km ja tie kulkee viiden ja mutkaisuus sekä pitkät kelirikot keväisin ja
8866: kylän läpi. jopa syksyisinkin.
8867: Ritolan tie on erittäin tärkeä Valtion poltto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8868: ainekeskuksen Haukinevan turvepiirin turve- nioittaen,
8869: tuotannon kannalta.
8870: Ritolan tien välittömässä vaikutuspiirissä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8871: Haukinevan turvepiitiliä viisi eri turvetuotan- 1980 tulo- ia menoarvioon 500 000
8872: toaluetta pinta-alaltaan yhteensä 7 31 ha. markan arviomäärärahan ns. Ritolan
8873: Alueista n. 300 ha on tällä hetkellä turvetuo- maantien peruskor;auksen ia päällystä-
8874: tannossa. Turvetta tuotetaan vuosittain noin misen käynnistämiseksi.
8875: 150 000 m 3 eli noin 50 000 tonnia.
8876: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
8877:
8878: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
8879: Urpo Leppänen Veikko Vennamo
8880: 862 1979 vp.
8881:
8882: Raha-asia-aloite n:o 804.
8883:
8884:
8885:
8886:
8887: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Kruunupyyn lentokentän
8888: kiitoradan jatkamiseen.
8889:
8890:
8891: Ed u s kun n a 11 e.
8892:
8893: Kruunupyyn lentokentän kiitorata on paran- radan jatkaminen 500 metrillä, eli 2 300 met-
8894: tamisen tarpeessa. Nykyinen kiitorata on pituu- riin, antaisi vankan takeen matkustajien tur-
8895: deltaan 1 800 metriä ja suihkukoneratana Suo- vallisuusasteen kohoamisesta. Tiettävästi ilmai-
8896: men lyhin. Kentälle voivat laskeutua ja siltä luhallitus on käynnistänyt kustannusten selvit-
8897: lähteä DC-9- ja Caravelle-tyyppiset koneet ja tämisen kiitoradan jatkamisesta. Tässä yhtey-
8898: onkin todettava, että Kruunupyystä suuntau- dessä olisikin paikallaan selvittää kokonaisval-
8899: tuva matkustajamäärä voidaan tyydyttävästi taisesti Kruunupyyn lentokentän tulevaisuuden
8900: hoitaa näiden mainittujen koneiden suuruus- kehitys, myös varsinaisten hallitilojen osalta.
8901: luokkaan kuuluvilla konetyypeillä. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8902: Varsinainen ongelma on kiitoradan pituus. nioittavasti,
8903: Joissakin olosuhteissa, esim. liukkaalla kelillä
8904: ja sivu tuulella,· on peruutuksia lennoissa tapah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8905: tunut. Aivan liian usein joudutaan kentällä 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
8906: operoimaan rajoitetulla nousupainolla. On sel- 31.47.77 1 000 000 markan määrärahan
8907: vää, että myös matkustajien turvallisuus on Kruunupyyn lentokentän kiitoradan jat-
8908: kyseessä tämänlaatuisissa olosuhteissa. T urvalli- kamisen aloittamiseen ja siten myös
8909: suutta vähentämässä on edelleen se seikka, lentoliikenneturvallisuuden parantami-
8910: että Kruunupyyn lentokentältä puuttuvat asian- seksi sekä työllisyystilanteen kohentami-
8911: mukaiset tutkat. Tutkan saaminen sekä kiito- seksi paikkakunnalla.
8912: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1979.
8913:
8914: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
8915: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
8916: 1979 vp. 863
8917:
8918: Raha-asia-aloite n:o 805.
8919:
8920:
8921:
8922:
8923: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta turpeenjalostuslaitoksen
8924: rakentamiseen Vimpeliin.
8925:
8926:
8927: Ed us kun n a 1 1e.
8928:
8929: Vuosina 1974-77 VAPO nn hankkinut Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8930: Viropelin kunnan alueelta haltuunsa jo n. 4 000 nioittaen,
8931: ha polttoturvesoita, joista v. 1978 oli turvetuo-
8932: tannossa 270 ha ja tuotannon valmistelutyöt että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8933: olivat käynnissä lisäksi .300 ha:n alueella. 1980 tulo- ja menoarvioon 300 000
8934: Viropelistä on lähivuosien aikana tulossa eräs markan arviomäärärahan turpeenjalos-
8935: Suomen merkittävimpiä polttoturpeen tuotanto- tuslaitoksen rakentamiseksi Vimpeliin.
8936: alueita.
8937: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
8938:
8939: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
8940: Urpo Leppänen Veikko Vennamo
8941: 864 1979 vp.
8942:
8943: Raha-asia-aloite n:o 806.
8944:
8945:
8946:
8947:
8948: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta avohoitotilojen rakentami-
8949: seen Vimpeliin.
8950:
8951:
8952: Ed u s kun n a II e.
8953:
8954: Kuntainliiton liittovaltuusto on esittänyt Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8955: Viropeliin rakennettavaksi v. 1980 uudet avo- nioittaen,
8956: hoitotilat, joiden pinta-ala on 600 m2 ja koko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8957: naiskustannukset 1 375 000 mk, josta valtion 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
8958: osuus on 962 000 mk. Lääkintöhallitus on markan arviomäärärahan avohoitotilojen
8959: hankkeen hyväksynyt. rakentamiseksi Vimpeliin.
8960: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
8961:
8962: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
8963: Urpo Leppänen Veikko Vennamo
8964: 1979 vp. 865
8965:
8966: Raha-asia-aloite n:o 807.
8967:
8968:
8969:
8970:
8971: Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemijoen vesistön patoa-
8972: misen johdosta syntyneiden vahinkojen ennakonluonteiseen
8973: korvaamiseen.
8974:
8975:
8976: Ed u s kun n a 11 e.
8977:
8978: Kemijokisuulle rakennettu ensimmäinen voi- Toimitusmiehet päätyivät lähes kymmenentu-
8979: malaitos, Isohaara, sulki Kemijoen v. 1947. hannen vahingonkärsiiän osalta noin 100 milj.
8980: Tämä voimalaitoksen rakentaminen toteutettiin markan vahinkoarvioon. Lain sallimat ennakko-
8981: poikkeuslain turvin. Rakennustyöt oli mahdol- ikiorvaukset olisi voitu suorittaa jo vuosikym-
8982: lista toteuttaa ilman että vahingot arvioitiin ja meniä sitten. Näin ei ole kuitenkaan tapahtu-
8983: määrättiin kompensoitaviksi toimenpitein ja nut.
8984: korvauksin. Välttämätöntä on, että hallitus pikaisesti
8985: Asian käsittely kaikilta osin on edelleen kes- ryhtyy korjaamaan sen leväperäisyyden, jonka
8986: ken, vaikka vireilletulosta on ehtinyt kulua Kemijoen korvauskysymyksen hoidossa on sal-
8987: yli kolmekymmentä vuotta. Asioiden kesken- littu vuosikymmenet vallita. Tämä edellyttää,
8988: etäisyydestä ovat joutuneet kärsimään monet että valtion vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
8989: tahot, mutta ennen muuta paikallinen väestö. sisällytetään arviomääräraha ennakkokorvausten
8990: Vaikka hallituksen ja eduskunnan toimesta on maksamista varten. Vaitio voisi hakea korvauk-
8991: vesiylioikeuden käsittelyä pyritty lisäämään sensa takaisin voimalaitosyhtiöltä.
8992: varaamaila määräraha ylimääräisen jaoston Tämän johdosta ehdotamme kunnioittavasti,
8993: palkkaamiseen mm. Kemijoen korvausasiaa
8994: varten, ratkaisun odottaminen tulee kestämään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8995: k:nitenkin edelleen vuosikausia. Mitään var- 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000 000
8996: muutta ei ole, että vesiylioikeuden päätös Ke- markkaa Isohaaran voimalaitoksen ra-
8997: mijoen korvausasiassa olisi edes lopullinen. Ke- kentamisen yhteydessä suoritetun Ke-
8998: mijoen korvausasia näyttää kiertävän lopuvonta mijoen vesistön patoamisen johdosta
8999: kehää oikeusasteelta toiselle. tapahtuneiden menetysten ja vahinkojen
9000: Ensimmäiset toimitusmiesten arvioinnit va- korvaamiseksi ennakonluonteisina val-
9001: hinkoalueella tehtiin vasta viisi vuotta sitten. tion varoista.
9002: Helsingissä 22 päivänä rsyyskuuta 1979.
9003:
9004: Hannele Pokka Mikko Ekorre Aimo Ajo
9005:
9006:
9007:
9008:
9009: 109 0879007181
9010: 866 1979 vp.
9011:
9012: Raha-asia-aloite n:o 808.
9013:
9014:
9015:
9016:
9017: Pokka: Määrärahan osoittamisesta porotutkimuslaitoksen perus-
9018: tamiseen Sodankylään.
9019:
9020:
9021: E d u s k u n n a 11 e.
9022:
9023: Porotalous maamme pohjoisimpien alueiden Porotalouden tutkiminen on nykyisin erit-
9024: peruselinkeinona ja runkoasutuksen turvaajana täin hajanaista. Se on tapahtunut satunnaisesti
9025: on erittäin merkittävä. Huolimatta sen keskei- eri korkeakouluissa toimivien henkilöiden toi-
9026: sestä asemasta ei porotalouden edistämiseen ja mesta. Myös valtiontilintarkastajat puuttuivat
9027: varsinkaan vahinkojen ennaltaehkäisyyn ole vuoden 1977 kertomuksessaan porotalouden
9028: valtiovallan toimesta riittävästi kiinnitetty huo- tutkimuksen erittäin puutteelliseen tilaan, ja
9029: miota. katsoivat riittämättömän tutkimustoiminnan
9030: Porojen ja moottoriajoneuvojen yhteentör- olevan syynä siihen, että vahingot porotalou-
9031: mäyksiss.ä arvioidaan ,edel1een kuolevan vuo- dessa ovat muodostuneet suuriksi. Keskeistä
9032: SI1ttain n. 2 000 poroa. Petoeläinten tappamia on saada porotalouden tutkimus kiireellisesti
9033: poroja löytyi Paliskuntain Yhd1styksen ilmoi- aikaan. Tästä syystä erillisen porotutkimuslai-
9034: tuksen mukaan v. 1977 lähes 2 000. Porokar- toksen perustaminen poronhoitoalueelle on
9035: jan lisäämiselle laitumet muodostavat merkittä- käynyt Wlttämättömäksi. Harkinnanarvoisen
9036: viä rajoituksia. Laitumien kuluneisuuden vuok- vaihtoehdon tutkimuslaitoksen sijaintipaikaksi
9037: si porojen nälkUntymisestä johtuvat joukkokuo- tarjoaa Sodankylän kunnan Vuotson kylä.
9038: lemat saatta',nat hyvinkin vaikeitten luonnonolo- Vuotso on sinäns·ä sopiva porotutkimuksen
9039: suhteitten sattuessa uusiutua vuoden 1973 me- kohdealue. Se sijaitsee tunturi-Lapin ja metsä-
9040: netysten kaltaisesti. Poroille tapahtuu lisäksi Lapio rajalla. Vuotso on myös esimerkki
9041: V!ahinkoa lcisten ja eri syistä 'tapahtuvan vasa- alueesta, jonka porotalous on joutunut toimi-
9042: kuolleisuuden vuoksi. maan ~aajojen säännöstelyaltaiden vaikutuspii-
9043: Ka1kkien edellä mainittujen porotaloudelle rissä.
9044: aiheutettuj·en vahinkojen vähentämisen ja va- Edellä esittämäni perusteella ehdotan kun-
9045: hinkojen ennaltaehkäisemisen perusedellytykse- nioittavasti,
9046: nä on porotaloutta koskevan tutkimustoimin-
9047: nan ja Sliten poroja ja niiden elinympär1stöä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9048: koskevan tietämyksen lisääminen. Myös poron- 1980 tulo- ja menoarvioon 10 000
9049: hoidon tuloksena voidaan vaikuttaa myöntei- markkaa selvityksen tekemiseen poro-
9050: sesti kohentamalla eläinten tuotantoa, kokoa tutkimuslaitoksen perustamisesta So-
9051: ja menestymistä. dankylän kunnan V uotson kylään.
9052: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1979.
9053:
9054: Hannele Pokka
9055: 1979 vp. 867
9056:
9057: Raha-asia-aloite n:o 809.
9058:
9059:
9060:
9061:
9062: Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta Reitinkosken kalanviljely-
9063: laitoksen rakentamisen aloittamiseen Pellossa.
9064:
9065:
9066: Ed u s kun n a 11 e.
9067:
9068: Viiime aHroina on kalastuksen ja kalakannan Tengeliöjoen vesistöllä ja mua.Ma Lähivesillä
9069: turvaamiseen kiinnitetty lisääntyvästi huomio- on erittäin suuri kalataloudeUinen merkitys
9070: ta. Lapin läänissä Pellon ja Ylitornion kalas- paikalliselle väestölle. Alueella sijaitsee mm.
9071: tJus'kunnat ovat ryhtyneet voimakkaasti hoita- Länsi-Lapin ainoa merkittävä suuri luonnonti-
9072: maan järvirikkaan alueensa kalavesiä. P·ellon ja lainen järvi, Miekojärvi, jonka merkitys kalas-
9073: Ylitom·ion kutmat ovat tukeneet tätä toimin- tuksen kehittämisen kannalta tällä alueella on
9074: taa. Tarkoituksena on kehittää kalastuksesta keskeinen. Kuten edellä on todettu, muiden
9075: voima:kas sivuelinkeino maa- ja metsätaloudelle. Lapin kalanviljelylaitosten kapasiteettia ja toi-
9076: On käynyt myös ilmeiseksi, että Suomi on minta-alueita ei voida laajentaa tämlin alueen
9077: alkanut hoitaa omia kompensaatioistutuksiaan suuntaan. Kun lisäksi Tengeliöjoen vesistön
9078: Itämeren vaelluskalojen hoidossa sitomalla nakentajille määrätyt, tällä hetkellä riittämättö-
9079: Muonion kalanviljelylaitoksen tuohon tarkoi- miksi todetut kalataloudelliset velvoitteet tul-
9080: tukseen. Pellon kunta sekä Pellon ja Ylitor- taneen lähiaikoina tarkistamaan, on uuden ka-
9081: nion kalastuskunnat ovat tehneet esityks.en lanviljelylaitoksen aitkaansaaminen sekä tärkeä
9082: maa- ja mets.ätalousministeriölle oman kalan- että kiireellinen toimenpide.
9083: viljelylaitoksen saamisesta po. Tengeliöjoen ve- Edellä esittämäättnme viitaten ehdotamme
9084: sistöön. Tässä yhteydessä parhaaksi tarkoituk- kunnioittaen,
9085: seen soveltuvaksi kohteeksi on osoittautunut
9086: Kanttajoessa sijaitseva Roitinkoski, jonka sovel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9087: tuvuudesta tähän tarkoitukseen ovat myöntei- 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
9088: sen lausunnon esittäneet mm. Lapin vesipiiri markan määrärahan Pellon kunnassa si-
9089: ja Lapin läänin maatalouskeskus. jaitsevan Roitinkosken kalanviljelylai-
9090: toksen rakentamisen aloittamiseen.
9091: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1979.
9092:
9093: Hannele Pokka Mikko Ekorre Aimo Ajo
9094: 868 1979 vp.
9095:
9096: Raha-asia-aloite n:o 810.
9097:
9098:
9099:
9100:
9101: Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta Sodankylän--Vaalajärven
9102: -Meltauksen maantien peruskorjaamiseen.
9103:
9104:
9105: E d u s k u n n a 11 e.
9106:
9107: Maantieyhteys Sodankylä-Vaalajärvi-Mel- kuntakeskukseen noin 400 oppilasta. Samoin
9108: taus muodostaa Lapin päätieverkostojen väli- väestön elinkeinojen harjoittaminen, kuten
9109: sen poikittaisen yhdyst1en, jolla on huomatta- maidon- ja puutavarankuljetukset sekä päivit-
9110: va kauttakulkullikennettä palveleva merkitys. täiset työmatkat, edellyttävät nykyajan liiken-
9111: Kuitenkin tämä yhteys on erittäin heikko. Se teen mukaista tieverlrostoa. Sodankylän kunta
9112: on koko pituudeltaan sorapintainen ja kovin on tehnyt aloitteen tämän tien täydellisen pe-
9113: heikkorakenteinen, joten se vaatii ehdottomas- rusparannussuunnitelman tekemisestli ja sen
9114: ti tien rungon vahvistamista, kerrosmateriaalin toteuttamisesta kiireellisesti.
9115: ajoa ja öljysorastusta. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme !kun-
9116: Kuten ·edellä todettiin, poi'kittaissuuntaisella nioittaen,
9117: yhdystiellä on .erittäin suuri yleinen merkitys.
9118: Myös Sodankylän kunnan sisäisen liikenteen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9119: kannalta tällä tieyhteydellä on suuri merkitys, 1980 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
9120: sillä tien vaikutuspiirissä asuu 1/3 Sodanky- markkaa Sodankylän-V aalajärven-
9121: län kunnan väestöstä. Päivittäin kuljetetaan Meltauksen maantien peruskorjaamista
9122: maantiekuljetuksina Meltauksentien suunnasta varten.
9123: Helsing1s·s·ä 22 päivänä syyskuuta 1979.
9124:
9125: Hannele Pokka Aimo Ajo
9126: 1979 vp. 869
9127:
9128: Raha-asia-aloite n:o 811.
9129:
9130:
9131:
9132:
9133: Pokka: Määrärahan osoittamisesta Liakanjoen sillan rakentami-
9134: seen.
9135:
9136:
9137: Ed u s kun n a 11 e.
9138:
9139: Tornion kaupungissa on Raumon ja Liakan kastunut huomattavasti sekä er1ty1sesti puu-
9140: V'älisellä paikallistiellä muodostunut huomatta- tavarankuljetusten johdosta käynyt raskaam-
9141: vaksi haittatekijäksi Liakanjoen ylitys, joka makSii, lossilla on sattunut vakavia onnetto-
9142: tapahtuu nykyisin lossin avulla. Liakan kylän muuks~a.
9143: asutus on keskittynyt molemmin puolin n. 80 Edellä esittämäni perusteella ja siksi, että
9144: metrin levyistä jokea ja useimmissa tapauksissa kyseessä olevalla siltahankkeella on laaj,aa yleis-
9145: talojen viljelykset sijaitsevat molemmin puolin täkin merkitystä, koska se yhdistää kaksi
9146: jokea ja pakottavat k11yttämään runsaasti los- pohjois-eteläsuunnassa kulkevaa maantietä ja
9147: sia. Kelirikkaaikana asukkaat joutuvat käyttä- tyydyttää huomattavan väestömäärän liikenne-
9148: mään noin 13 kilometrin pituista kiertotietä. tarpeen, ehdotan kuooioittaen,
9149: Myöskin koululaisiruljetusten hoitaminen on
9150: hankalaa, kos:ka kylässä on vain ykSii kansa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9151: koulu, joka sijaitsee joen länsipuolella. Kun 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
9152: jokitörmät ovat korkeat j,a veden vaihtelut markkaa Liakanjoen sillan rakentami-
9153: suuria, aiheuttav,at ne hankaluuksia lossLkulje- seen.
9154: tukselle, ja kun viime ai;koina liikenne on vil-
9155: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
9156:
9157: Hannele Pokka
9158: 870 1979 vp.
9159:
9160: Raha-asia-aloite n:o 812.
9161:
9162:
9163:
9164:
9165: Pokka ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lasten kotihoi-
9166: don tukemiseen.
9167:
9168:
9169: E d u s kun n a 11 e.
9170:
9171: Kotona tapahtuva lasten hoito on Suomen kanssa. Tästä syystä määräraha on riittämätön.
9172: kotien valtaenemmistön mielestä lapsen kehit- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
9173: tymisen kannalta paras boitotapa. Hallitus on kunnioittaen,
9174: esittänyt vuoden 1980 tulo- ja menoarvioesi-
9175: tyk:sessä kotona tapahtuvan hoidon tukemiseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9176: 25 000 000 markkaa, mikä merkitsee, että pit- 1980 tulo- ja menoarvioon 200 000 000
9177: kään odotettu perhepoliittinen uudistus on vih- markkaa kotona tapahtuvan lasten hoi-
9178: doin lähtemässä liikkeelle. don tukemiseen.
9179: Kotona tapahtuva hoito on saatettava tasa-
9180: vertaiseksi lasten muiden päivähoitomuotojen
9181: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1979.
9182:
9183: Hannele Pokka Heimo Linna Mikko Pesälä
9184: Paavo Vesterinen Kalevi Mattila Marjatta Väänänen
9185: 1979 vp. 871
9186:
9187: Raha-asia-aloite n:o 813.
9188:
9189:
9190:
9191:
9192: Pokka ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta raittiustyöhön
9193: ja alkoholijuomista aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen.
9194:
9195:
9196: E d u s k u n n a 11 e.
9197:
9198: Valtioneuvoston 14. 4. 1978 asettaman alko- ole noussut, toirrnintamenojen osuus on vähen-
9199: holikomitean 27. 6. 1978 jättämässä mietinnössä tynyt vastaavasti.
9200: todetaan, että tiedotus-, kasvatus- ja j-ärjestö- Kustannustaso on vuodesta 1975 merkitse-
9201: toiminta ovat metikityksellisiä alkoholipolitiikan västi noussut matka-, kurssi~, tarvilke- ym. me-
9202: täydentäj.ittlä. Komitean mielestä alkoholihait- nojen osalta, joihin raittiuskeskusjärjestöt käyt-
9203: tojen ehkäisyyn ja alkoholin kulutuksen vähen- tävät toiminta-avustuksiaan. Kun raittiusjärjes-
9204: tämiseen pyrkivän tiedotus-, kasvatus- ja jär- töjen valtionapu ei ole noussut, raittiusjärjestöt
9205: jestötoiminnan vo.imavaroja on lisättäiV'ä (s. ovat tänä vuonna toim1ntansa ytlläpitämiseksi
9206: 165). joutuneet ottamaan uutta velkaa yhteensä n.
9207: Komitea ehdottaa raittiusmäärärahojen pa- 540 000 markkaa ja niiden velkataakka on kaik-
9208: lauttamista aikaisemmalJe tasolle ja niiden li- kiaan lähes 2,5 miljoonaa markkaa.
9209: säämistä. Vuoden 1975 tulo- ja menoarviossa Viime syksynä järjestöt joutuivat irtisano-
9210: oli momentille 33.24.50 (valtionapu raittius- maan tai lomauttamaan padkymmentä työnte-
9211: työhön sekä alkoholirjuomista aiheutuvien hait- lkijää. Nämä henkilöt ovat saaneet vaikeaan
9212: tojen ehkäisemiseen) merkitty 4 734 700 mark- tehtäväänsä monivuotisen koulutuksen ja koke-
9213: kaa. Vuodesta 1975 lähtien on elinkustannus- muksen, joten heidän irtisanomisensa merkit-
9214: indeksi noussut 59 %, joten raittiusmää!'ära- see suurta tappiota päihdehaittoja vähentäväl-
9215: han palauttamiseksi entiselle tasolle sen tulisi le, ennaltaestävälle työlle. Ellei raittiusmäärä-
9216: nyt ohla n. 7 500 000 markkaa. Ensi vuoden rahaa lisätä edes palkkatason nousua vastaa-
9217: tulo- ja menoarviossa on momentille 33.51.50 vasti, j>ärjestöt joutuvat uudelleen vähentämään
9218: (valtionapu raittiustyöhön sekä alkoholijuomis- henkiJ.okuntaansa ailkana, jolloin heidän työpa-
9219: ta aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen) kui- nostaan erityisesti tarvittaisiin.
9220: tenkin otettu vain 5 947 000 markkaa. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
9221: Vuonna 1975 käytettiin runsaat 2 miljoonaa
9222: markkaa raittiusjärjestöjen työntekijöiden palk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9223: kausmenoihin ja loput noin · 2,5 miljoonaa 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
9224: markkaa rtoimintamenoihin. Viime vuonna on 33.51.50 lisäyksenä 1 553 000 markkaa
9225: palkkatason nousun takia palkkoihin käytetty raittiustyöhön sekä alkoholijuomista
9226: 2 77 4 000 markkaa eli 57 4 000 markkaa enem- aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen.
9227: män kuin vuonna 1975, ja kun määräraha ei
9228: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1979.
9229:
9230: Hannele Pokka Ensio Laine Antero Juntumaa
9231: Aimo Ajo Anssi Joutsenlahti Helvi Hyrynkangas
9232: Heimo Linna
9233: 872 1979 vp.
9234:
9235: Raha-asia-aloite n:o 814.
9236:
9237:
9238:
9239:
9240: Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta nautaeläinten vienti-
9241: tukeen.
9242:
9243:
9244: E d u s kun n a 11 e.
9245:
9246: Valtion vuoden 1980 tulo- ja menoarvioesi- nyt esitetyn määrärahan puitteissa on mah-
9247: tyksessä ehdotetaan käytettäväksi 2 000 000 dollista.
9248: mk nautaeläinten vientitukeen. Määräraha on Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
9249: kaksinkertainen kuluvaan vuoteen verrattuna.
9250: Suomalaisten nautaeläinten kysyntä on viime että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9251: aikoina maailmalla selvästi kasvanut. Suoma- 1980 tulo- ia menoarvioon momentille
9252: laisen karjan rodunjalostus on pitkälle vietyä 30.31.41 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
9253: ja onnistunutta. Tällä alalla näyttäisi olevan käytettäväksi nautaeläinten vientitukeen.
9254: vieläkin suurempia vientimahdollisuuksia kuin
9255: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
9256:
9257: Pentti Poutanen Esko Pekonen
9258: 1979 vp. 873
9259:
9260: Raha-asia-aloite n:o 815.
9261:
9262:
9263:
9264:
9265: Poutanen ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta valtion-
9266: apuna ja !ainoiksi kuivatustöihin.
9267:
9268:
9269: E d u s k u n n a 11 e.
9270:
9271: Viitaten 20. 4. 1979 jättämääni toivomus- ja todelliselta ostoarvoltaan lähes kymmenker-
9272: aloitteeseen, joka koski maankuivatuskokonais- taiset. Kuivatustarve ei silti ole paljonkaan
9273: ohjelman valmistamista suunnitelmien ja ra- pienentynyt, sillä tehokkaasti hoidettu metsä-
9274: hoituksen osalta totean, että hallitus onkin ojitus on aiheuttanut valtaojien ja viemäreiden
9275: varannut vuoden 1980 tulo- ja menoarvioesi- uusojitustarpeen, mikä laiminlyötynä tuhoaa
9276: tyksessään momentille 30.32.40 2 000 000 entiset kuivatustoiminnan saavutukset.
9277: markan siirtomäärärahan käytettäväksi kuiva- Samoin tavoitteena oleva salaojituksen lop-
9278: tusavustuksiin sekä momentille 30.32.83 puun saattaminen vuoteen 2000 mennessä edel-
9279: 3 000 000 markan siirtomäärärahan käytettä- lyttää aivan uutta otetta ja asennetta.
9280: väksi kuivatuslainoihin. Molemmat määrärahat Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
9281: ovat nousseet 1 000 000 markalla verrattuna kunnioittaen,
9282: kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon.
9283: Vaikka näissä määrärahoissa onkin tapahtu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9284: nut nousua, ne kuitenkin ovat täysin riittä- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
9285: mättömiä todelliseen tarpeeseen nähden. Seit- 30.31.40 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
9286: semänkymmentäluvulla onkin tapahtunut kuiva- sekä momentille 30.32.83 lisäyksenä
9287: tusmäärärahojen nimellistä, mutta vielä enem- 4 000 000 markkaa maankuivatustöiden
9288: män määrällistä laskua. Esimerkiksi vuonna suorittamista varten.
9289: 1968 kuivatusmäärärahat olivat kolminkertaiset
9290: Helsingissä 25 päivänä syyskuu ta 1979.
9291:
9292: Pentti Poutanen Esko Pekonen
9293: Timo Ihamäki Pertti Hietala
9294:
9295:
9296:
9297:
9298: 110 0879007181
9299: 874 1979 vp.
9300:
9301: Raha-asia-aloite n:o 816.
9302:
9303:
9304:
9305:
9306: Poutanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona
9307: maatilatalouden kehittämisrahastoon.
9308:
9309:
9310: Ed u s k u n n a 11 e.
9311:
9312: Nykyaikana maatalous tarvitsee tilan ulkoi- kehittämisrahastoon 320 000 000 markkaa. Tä-
9313: seen sekä sisäiseen ratianalisointiin niin mer- mäkin siirto rahaston omien varojen kanssa
9314: kittävästi pääomia, ettei se pysty itse niitä olisi vain neljäsosa maatalouden tämänhetki-
9315: kokonaisuudessaan muodostamaan. Myös kerran sestä pääomantarpeesta, joksi on arvioitu 2 000
9316: sukupolvessa tapahtuva sisarosuuksien lunasta- 'miljoonaa markkaa.
9317: minen on maatalouden pääomatarpeen suuri Vielä mainittakoon, että maatilatalouden ke-
9318: aiheuttaja. Maatalous, kuten muukin yritystoi- hittämisrahaston varoihin on tullut uusia vel-
9319: minta, tarvitsee selviytyäkseen tehtävästään vie- voitteita. Laki maatalousluottojen vakauttami-
9320: rasta pääomaa, jota vapailta markkinoilta on sesta sekä maanhankinnanoikeuslaki hoidetaan
9321: rajoitetusti saatavissa. Tämä raha on myös rahoituksen osalta em. rahastosta.
9322: koron suuruuden sekä lainan lyhytaikaisuuden Jotta saataisiin nopeasti edes jonkinlaista
9323: johdosta maatalouden kohdalta liian vaikeasti korjausta maatalouden pääomatilanteeseen, olisi
9324: hoidettavissa. jo valtion vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
9325: Maatilatalouden kehittämisrahaston tarkoitus varattava siirroksi maatilatalouden kehittämis-
9326: on kohtuullisin ehdoin maatalouden luotan rahastoon tarvittava määräraha. Eduskunnan
9327: saannin helpottaminen. Kehittämisrahaston va- tiedossa lienee, että esimerkiksi kuluvan vuoden
9328: rat ovat kuitenkin tarpeeseen nähden täysin kehittämisrahaston varat on käytännöllisesti
9329: riittämättömät. Vaikka ne vuosittain ovat ni- katsoen käytetty ja että laina-anomusten vas-
9330: mellisesti vähän lisääntyneetkin, voidaan niiden taanottokielto tuli voimaan jo alkuvuodesta.
9331: reaali- eli ostoarvossa todeta jopa laskua. Edus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9332: kunnan myötävaikutuksella on kyllä saatu tu- nioittaen,
9333: kea korkotukilainojen korkosubventioihin, mut-
9334: ta varsinaisesti korkotukilainat eivät helpota että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9335: maatalouden pääomatarvetta, koska nämä rahat 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
9336: ovat maaseutupankkien omia varoja. 30.32.60 lisäyksenä 180 000 000 mark-
9337: Hallituksen eduskunnalle jättämässä vuoden kaa siirtona maatilatalouden kehittä-
9338: 1980 tulo... ja menoarvioesityksessä esitetään misrahastoon, jolloin ko. rahastosiir-
9339: momentilla 30.32.60 siirtona maatilatalouden roksi tulisi 500 000 000 markkaa.
9340: HeLsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
9341:
9342: Pentti Poutanen Esko Pekonen
9343: Timo Ihamäki Pertti Hietala
9344: 1979 vp. 875
9345:
9346: Raha-asia-aloite n:o 817.
9347:
9348:
9349:
9350:
9351: Poutaneo ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta puun
9352: käytön tutkimiseen energialähteenä.
9353:
9354:
9355: Eduskunnalle.
9356:
9357: Parlamentaarinen energiapolitiikan neuvosto siin täysimääräisinä, on hallituksen esityksessä
9358: valmisti saamansa tehtävän mukaisesti maallem- vuoden 1980 tulo- ja menoarvioksi momentille
9359: me energiapoliittisen ohjelman, jonka se hy- 30.76.28, Metsätaloudelliset yhteistutkimukset,
9360: väksyi yksimielisesti 28. 2. 1979. Ohjelma muo- ehdotettu lisäystä puun käyttöä energialähteenä
9361: dostaa perustan Suomessa lähivuosina harjoi- edistävän tutkimus- ja koetoiminnan tehosta-
9362: tettavalle energiapolitiikalle. V aitioneuvosto miseen 1 500 000 mk, joka on 730 000 mk
9363: hyväksyi ohjelman 15. 3. 1979. pienempi kuin energiametsätoimikunnan perus-
9364: Ohjelmassa todetaan, että kotimaisten ener- telema tarve. Metsätaloudelliset yhteistutki-
9365: gialähteiden, ensisijaisesti puun ja turpeen tuo- mukset (mom. 30.76.28) -momentin kautta
9366: tannon, korjuun ja käytön tutkimusta tehos- olisi rahoitettava puun käyttöä energialähteenä
9367: tetaan. Tähän sekä laite- ja tuotekehittelyn edistävää tutkimus- ja koetoimintaa yhteensä
9368: edistämiseen tarvittavaa valtion rahoitusta lisä- 3 430 000 markan suuruisella määrärahalla.
9369: tään. Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme kun-
9370: Maa- ja metsätalousministeriön asettama nioittavasti,
9371: energiametsätoimikunta on huolellisesti valmis-
9372: tellut esitykset puun käyttöä energiana edistä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9373: vän tutkimustoiminnan toteuttamisesta ja rahoi- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
9374: tustarpeesta sekä aikataulusta ja päätynyt koko- 30.76.25 lisäyksenä 200 000 markkaa,
9375: naisrahoitustarpeena 4 690 000 markkaan. Huo- momentille 30.76.28 lisäyksenä 730 000
9376: limatta siitä, energiapolitiikan neuvosto on markkaa ja momentille 30.76.74 lisäyk-
9377: esittänyt hyväksyttäväksi erityistoimikuntien senä 300 000 markkaa puun käyttöä
9378: esitykset määrärahatarpeista energiatutkimuk- energialähteenä koskevaan tutkimustoi-
9379: mintaan.
9380: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
9381:
9382: Pentti Poutanen Esko Pekonen
9383: Timo Ihamäki Pertti Hietala
9384: 876 1979 vp.
9385:
9386: Raha-asia-aloite n:o 818.
9387:
9388:
9389:
9390:
9391: Poutanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnan- ja
9392: kaupungineläinlääkäreiden matkakulujen korvaamiseen.
9393:
9394:
9395: Ed u s kun n a 11 e.
9396:
9397: Valtion vuoden 1980 tulo- ja menoarvioesi- jo vuonna 1978 matkakulujen korvaamiseen
9398: tyksessä esitetään momentilla 30.80.31 250 000 käytettiin 27 5 000 mk.
9399: mk valtionosuutena kunnan- ja kaupungineläin- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
9400: lääkärien matkakulujen korvaamiseen.
9401: Kuluvana vuonna ei valtion tulo- ia meno- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9402: arviossa ollut ollenkaan määrärahaa tähän tar- 1980 tulo- ;a menoarvioon momentille
9403: koitukseen, joten on tietysti hyvä, että nyt vuo- 30.80.31 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
9404: den tauon jälkeen määräraha jälleen on budje- valtionosuutena kunnan- ja kaupungin-
9405: tissa. Se ei kuitenkaan ole riittävä. Esimerkiksi eläinlääkärien matkakulujen korvaami-
9406: seen.
9407: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
9408:
9409: Pentti Poutanen Esko Pekonen
9410: 1979 vp. 877
9411:
9412: Raha-asia-aloite n:o 819.
9413:
9414:
9415:
9416:
9417: Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 406 pe-
9418: rusparantamisen loppuunsaattamiseen välillä Kultakivi-
9419: Särkilahti Punkaharjulla.
9420:
9421:
9422: E d u s k u n n a 11 e.
9423:
9424: Punkaharjun kunnassa olevan maantien n:o keä. Tie on vanha ja heikkokuntoinen ja perus-
9425: 406 Kultakivi-Särkilahti perusparannustyöt parannussuunnitelmat on vahvistettu tammi-
9426: aloitettiin syksyllä 1976 työllisyysvaroin ja töitä kuussa 1976.
9427: on vuosittain tehty saatujen määrärahojen puit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9428: teissa. Tien petosparannustöiden loppuunsaat- nioittavasti,
9429: taminen edellyttää kuitenkin, että valtio
9430: myöntää perusparannustöiden jatkamiseksi lisää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9431: määrärahoja. 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
9432: Maantie n:o 406 Kultakivi-Särkilahti on markkaa maantien n:o 406 perusparan-
9433: pituudeltaan 26 kilometriä. Tien vaikutuspii- tamisen loppuunsaattamiseksi Punkahar-
9434: rissä asuu vakinaista väestöä noin 1100 hen- julla välillä Kultakivi-Särkilahti.
9435: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
9436:
9437: Pentti Poutanen Esko Pekonen
9438: 878 1979 vp.
9439:
9440: Raha-asia-aloite n:o 820.
9441:
9442:
9443:
9444:
9445: Poutaneo ym.: Määrärahan osoittamisesta maantieosan petoskor-
9446: jaukseen välillä Sairalanmäki-Kaskii.
9447:
9448:
9449: E d u s k u n n a 11 e.
9450:
9451: Puumalan, Juvan ja Sulkavan kuntien kehit- Pieksänlahden kautta kulkevaa kiertotietä.
9452: tyvä yhteistyö kärsii heikoista tieyhteyksistä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9453: Esimerkiksi kansanterveystyön ja poliisitoimen nioittavasti,
9454: yhteistyö vaatisi hyviä liikenneyhteyksiä.
9455: Nopean kunnostuksen tarpeessa olisi Sairalan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9456: mäen-Kaskiin maantie n:o 434. Maantien ny- 1980 tulo- ja menoarvioon 400 000
9457: kyisestä huonosta kunnosta johtuen on tietä markkaa Sairalanmäen-Kaskiin maan-
9458: käyttävä liikenne joutunut käyttämään toisi- tieosan peruskorjaukseen.
9459: naan kymmenen kilometriä pitempää Sulkavan
9460: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
9461:
9462: Pentti Poutaneo Esko Pekonen
9463: 1979 vp. 879
9464:
9465: Raha-asia-aloite n:o 821.
9466:
9467:
9468:
9469:
9470: Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 474
9471: peruskorjaukseen välillä Savonrannan kirkonkylä - Vihtari.
9472:
9473:
9474: Ed u s kun n a 11 e.
9475:
9476: Maantien n:o 474 parannussuunnitelma vä- sille. Myös matkailulliset näkökohdat samoin
9477: lillä Savonrannan kirkonkylä - Rönkönvaaran kuin teollisuuden kuljetustarve puoltavat tien
9478: tienhaara on vahvistettu tie- ja vesirakennus- kunnostamista.
9479: hallituksessa, mutta parannustyötä ei ole vielä Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
9480: aloitettu.
9481: Parannussuunnitelmien tekoa olisi kuitenkin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9482: välittömästi jatkettava välillä Rönkönvaaran 1980 tulo- ja menoarvioon 300 000
9483: tienhaara-Vihtari, jotta koko tieosuus voitai- markkaa maantien n:o 474 peruskor-
9484: siin samanaikaisesti kunnostaa. jaukseen välillä Savonrannan kirkonky-
9485: Tie on nykyisellään heikkokuntoinen ja lä-Vihtari.
9486: aiheuttaa vaikeuksia mm. puutavarankuljetuk-
9487: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
9488:
9489: Pentti Poutanen Esko Pekonen
9490: 880 1979 vp.
9491:
9492: Raha-asia-aloite n:o 822.
9493:
9494:
9495:
9496:
9497: Poutaneo ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien parantami-
9498: seen välillä Karvio - Tuusniemen raja Heinävedellä.
9499:
9500:
9501: E d u s k u n n a 11 e.
9502:
9503: Maantie n:o 542 Tuusniemestä Heinäveden tien parantamissuunnitelmat ovat valmiina, jo-
9504: Karvioon on kunnostettu viitisen vuotta sitten ten työt voitaisiin aloittaa koska tahansa.
9505: Kuopion läänin puoleiselta osalta välillä Tuus- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
9506: niemi-Heinäveden raja. taen,
9507: On luonnotonta, että parannettu tie päättyy
9508: Heinäveden rajaan, vaikka tie on esim. mat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9509: kailun kannalta erittäin tärkeä. Tien varrella 1980 tulo- ;a menoarvioon 750 000
9510: Palokissa on Lintulan naisluostari, missä kesäi- markkaa Karvion ;a T uusniemen ra;an
9511: sin vierailee kymmeniä tuhansia turisteja. välisen maantien parantamiseksi Heinä-
9512: Karvion ja Tuusniemen rajan välisen maan- veden kunnassa.
9513: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
9514:
9515: Pentti Poutaneo Esko Pekonen
9516: 1979 vp. 881
9517:
9518: Raha-asia-aloite n:o 82.3.
9519:
9520:
9521:
9522:
9523: Poutaneo ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 62 pe-
9524: ruskorjaamisen loppuunsaattamiseen välillä Anttola-Puu-
9525: mala.
9526:
9527:
9528: E d u s k u n n a 11 e.
9529: Kantatien n:o 62 Anttola-Puumala käyttö- tämällä välttämättä edellyttävät nopeampaa
9530: kelpoisuutta välin Mikkeli-Imatra yhdysväy- aikataulua.
9531: länä heikentää ratkaisevasti tien kapeus, mut· Kantatien n:o 62 parantaminen välillä Ant-
9532: kaisuus, lassiosuuksien aiheuttamat viivytykset tola-Puumala on lisäksi välttämätöntä paitsi
9533: ja paikoitellen varsin heikko tienpinnan kunto. liikenneyhteyksien ja liikenneturvallisuuden,
9534: Kuluneen vuoden aikana on saatu kunnoste- myös tien rakennekerrosten säilymisen ja tien
9535: tuksi Anttolan ja Hurissalmen tienhaarojen vä- kantavuuden parantamisen kannalta.
9536: linen osa, mutta tien heikoimman välin eli var- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
9537: sinaisen Lietveden tien (Anttola-Luukkosen-
9538: kylä) peruskorjaus on uusimmassa toimenpide- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9539: ohjelmassa 1979-83 siirretty jälleen vuodella 1980 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
9540: eli vuoteen 1983. Puumalan elinkeinoelämän markkaa kantatien n:o 62 peruskor;aa-
9541: kehittyminen ja työllisyyden hoito kestävällä misen loppuunsaattamiseksi välillä Ant-
9542: perustalla elinkeinoelämää ja teollisuutta kehit· tola-Puumala.
9543: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
9544:
9545: Pentti Poutanen Esko Pekonen
9546:
9547:
9548:
9549:
9550: 111 0879007181
9551: 882 1979 vp.
9552:
9553: Raha-asia-aloite n:o 824.
9554:
9555:
9556:
9557:
9558: Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Latvalammen-Pöytä-
9559: lahden maantien perusparantamiseen Heinävedellä.
9560:
9561:
9562: E d u s k u n n a 11 e.
9563:
9564: Lisääntyvä liikkuvuus ja autotiheyden kasvu Latvalammen-Pöytälahden maantie on vil-
9565: lisäävät nopeasti uusia vaatimuksia tieverkos- kasliikenteinen yhdysmaantie Heinävedeltä ja
9566: toon nähden. Vaikka maassamme ja myöskin Savonlinnan suunnasta kantatiehen n:o 70 ja
9567: kehitysalueilla on runkotieverkosto jatkuvasti sitä kautta Pohjois-Karjalaan. Puutavarakulje-
9568: parantunut, on varsinkin yhdysteinä käytetty- tuksia on tiellä runsaasti. Myöskin matkailulii-
9569: jen maanteiden kohdalla kehittämistarve lisään- kenne on viime aikoina tiellä lisääntynyt.
9570: tynyt. Tämänkaltainen tilanne on mm. Heinä- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
9571: veden itäosassa, jossa n. 16 kilometriä pitkä
9572: Latvalammen-Pöytälahden maantie on erittäin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9573: heikkokuntoinen ja helposti routiintuva. Tie 1980 tulo- ia menoarvioon 800 000
9574: on tavattoman vanha ja mutkainen ja heikon markkaa Latvalammen-Pöytälahden
9575: peruskuntonsa vuoksi myös sen huolto on ny- maantien perusparantamiseksi Heinä-
9576: kyisellään suhteellisen kallista. veden kunnassa.
9577: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
9578:
9579: Pentti Poutanen Esko Pekonen
9580: 1979 vp. 883
9581:
9582: Raha-asia-aloite n:o 825.
9583:
9584:
9585:
9586:
9587: Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kerimäen-Enonkos-
9588: . ken maantien kunnostamiseksi välillä Kinnaraho--Simanala.
9589:
9590:
9591: E d u s k u n n a II e.
9592:
9593: Enonkosken ja Kerimäen kuntien välillä on tehostetulla kunnos'Sapidolla suhteellisen :pienin
9594: monenlaista yhteistoimintaa, mm. yhteinen ter- kustannuksin tyydyttävään kuntoon.
9595: veyskeskus. Kerimäelle on valmistunut uusi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9596: tervey.skeskus ja tämän vuoksi Enonkosken nioittaen,
9597: kunnan asukkaat joutuvat hakemaan suurelta
9598: osin terveyspalveluosa Kerimäeltä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9599: Pahaksi esteeksi tähän ovat muodostuneet 1980 tulo- ;a menoarvioon 300 000
9600: kuntien väliset liikenneyhteydet, koska Siman- markkaa Kerimäen ;a Enonkosken väli-
9601: alan-Kinnarahon maantieyhteys on erittäin sen maantien kunnostamiseksi välillä
9602: mutkainen ja kapea soratie. Tie saataisiin ns. Kinnaraho-Simanala.
9603: Helsingissä 20 :päivänä syyskuuta 1979.
9604:
9605: Pentti Poutanen Esko Pekonen
9606: 884 1979 vp.
9607:
9608: Raha-asia-aloite n:o 826.
9609:
9610:
9611:
9612:
9613: Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sulkavan-Kolkonpään
9614: maantien kunnostamiseksi.
9615:
9616:
9617: E d u s k u n n a 11 e.
9618: Rantasalmen ja Sulkavan välinen liikenne huomattavasti ja sillä olisi merkitystä Mueen
9619: kulkee pääasiassa Sulkavan-Kolkonpään maan· kunnille, elinkeinoelämälle ja matkailulle.
9620: tien kautta. Tämä maantie n:o 437 on varsin Sulkavan ja Rantasalmen työllisyy,stilanne on
9621: heikkokuntoinen ja mutkainen. viime aikoina ollut melko vaikea. Tästäkin
9622: Imatran ja Varkauden välisen maantien, jo- syystä olisi paikallaan suorittaa Sulkavan-Kol-
9623: hon myös Sulkavan-Kolkonpään.,-Rantasal· konpään maantien perusparannus.
9624: men maantie 'sisältyy, parantamista ja päällys· Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9625: tämistä on tien vaikutuspiirissä olevien kuntien
9626: toimesta esitetty jo vuodesta 1966 lähtien. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9627: Mikäli tien parannustyöt nopeasti suoritet· 1980 tulo- ;a menoarvioon 250 000
9628: taisiin, kasvaisi den merkitys läpikulkuväylänä markkaa Sulkavan-Kolkonpään maan·
9629: tien kunnostamiseksi.
9630: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
9631:
9632: Pentti Poutanen Esko Pekonen
9633: 1979 vp. 885
9634:
9635: Raha-asia-aloite n:o 827.
9636:
9637:
9638:
9639:
9640: Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rusinvirran metsäpai-
9641: kallistien rakentamiseen Heinävedeliä.
9642:
9643:
9644: E d u s k u n n a 11e.
9645: Heinäveden kunnanhallitus on keväällä 1978 Varisveden länsirannan asukkaat ovat tällä het-
9646: tehnyt TVH:Ile aloitteen ns. Rusinvirran metsä- kellä kokonaan ilman tietä ja Rusinvirran met-
9647: paikallistien rakentamiseksi. Tie yhdistäisi Lep- säpaikallistie ratkaisisi tämän pulman.
9648: pävirran-Haapamäen paikallistien kantatiehen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
9649: n:o 70.
9650: Linja-autoille ja esim. meijeriautoille tie olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9651: hyvin tärkeä. Varkauden Osuusmeijeri on las- 1980 tulo- ;a menoarvioon 450 000
9652: kenut, että tie säästäisi maidon kuljetuskustan- markkaa Rusinvirran metsäpaikallistien
9653: nuksissa noin .50 000 mk vuodessa. Heinäveden rakentamiseksi Heinäveden kunnassa.
9654: Helsingissä 2.5 päivänä syyskuuta 1979.
9655:
9656: Pentti Poutanen Esko Pekonen
9657: 886 1979 vp.
9658:
9659: Raha-asia-aloite n:o 828.
9660:
9661:
9662:
9663:
9664: Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mustanlahden laiva-
9665: laiturin rakennustöihin Rantasalmella.
9666:
9667:
9668: E d u s kun n a 11 e.
9669:
9670: Rantasalmen kunnan 838 neliökilometrin den hivalaiturin tarpeellisuuden entistä merkit-
9671: pinta-alasta on vesistöä 340 neliökilometriä. tävämmäksi ja kiireellisemmäksi. Jotta Ranta-
9672: Kunta kuuluu Saimaan vesistön alueeseen, josta salmen kunnan alueella oleva Linnansaaren kan-
9673: johtuen luonnonolosuhteet laiva- ja venematkai- sallispuisto voitaisiin matkailullisessa mielessä
9674: lulle ovat olemassa. Niin ikään Haukivesi an- hyödyntää Rantasalmen hyväksi, tulisi kulku-
9675: taa merkittävän· mahdollisuuden kalastuselinkei- yhteys Rantasalmen kautta Linnansaareen tur-
9676: non kehittämiselle. vata. Tämän vuoksi Mustanlahden laivalaiturin
9677: Luonnonolosuhteista huolimatta ei Rantasal- asianmukaiseen kuntoon saattamiseksi tarvitaan
9678: men kunnan alueella ole tällä hetkellä käyttö- valtiovallan pikaisia toimenpiteitä.
9679: kuntoista laivalaituria. Haukivedelle suuntautu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
9680: van laiva- ja veneliikenteen keskuspaikas:sa, tavasti,
9681: Mustassalahdessa, on ollut laivalaituri, joka on
9682: nykyisin täysin rappeutunut. Tämän vuoksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9683: laivalaiturin peruskorjaaminen tai uudelleenra- 1980 tulo- ;a menoarvioon 400 000
9684: kentaminen on välttämätön, jotta laivaliikenne markan määrärahan Rantasalmen kun-
9685: Mustastalahdesta on mahdollista. nassa si;aitsevan Mustanlahden laivalai-
9686: Vaitiovallan päätös Linnansaaren kansallis- turin rakennustöiden toteuttamiseksi.
9687: puiston laajentamisesta on tuonut Mustanlah-
9688: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
9689:
9690: Pentti Poutanen Olavi Ronkainen
9691: Maija Rajantie Esko Pekonen
9692: 1979 vp. 887
9693:
9694: Raha-asia-aloite n:o 829.
9695:
9696:
9697:
9698:
9699: Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta sisävesistöjen saaristn-
9700: jen sähköistämisen tukemiseen.
9701:
9702:
9703: E d u s k u n n a 11 e.
9704:
9705: Maaseudun sähköistämisen tukem1seen val- Mikkelin läänin Saimaan ,saaristossa sähköis-
9706: tion tulo- ja menoarviossa vuosittain varatut tystyötä pitäisi erikoisesti kiirehtiä. Täällä on
9707: määrärahat ovat olleet riittämättömiä laadittu- voimakasta maataloutta, mutta !Sitä haittaa tie-
9708: jen sähköistämissuunnitelmien aikataulujen to- tysti se, että sähköä ei ole käytettävissä. Tämän
9709: teuttamiseen. vuoksi valtion tulo- ja menoarvioon pitäisikin
9710: Nykyajan yhteiskunnassa sähkön voidaan kat- ottaa erillinen määräraha sisävesistöjen saaris-
9711: soa olevan sellainen perushyödyke, jonka pitäisi ton sähköistämistä varten.
9712: olla kaikkien saatavilla. Kuitenkin on harvaan- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun•
9713: asutulla maaseudulla edelleen suuri määrä ta- nioittaen,
9714: louksia, jotka jatkuvasti joutuvat kärsimään
9715: siitä, että taloutta ei voida hoitaa eikä elinkei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9716: noa harjoittaa täysipainoisesti sähkön puut- 1980 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
9717: tuessa. markkaa sisävesistöjen saaristojen säh-
9718: köistämisen tukemiseen.
9719: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
9720:
9721: Pentti Poutanen Timo Ihamäki Pertti Hietala
9722: Maija Rajantie Unto Ruotsalainen Mauri Miettinen
9723: Esko Pekonen
9724: 888 1979 vp.
9725:
9726: Raha-asia-aloite n:o 830.
9727:
9728:
9729:
9730:
9731: PoutaDen ym.: Määrärahan osoittamisesta lentokoneiden huolto-
9732: pisteen suunnitteluun Savonlinnassa.
9733:
9734:
9735: E d u s kun n a 11 e.
9736:
9737: Finnair joutuu lähiaikoina korvaamaan van- pivia maa-alueita. Teollisten työpaikkojen lisää-
9738: henevan Convair-kalustonsa uusilla koneilla. minen täällä on tärkeää sekä elinkeinorakenteen
9739: Tällöin tulee järjestettäväksi myös uuden ka- että työllisyyden kannalta.
9740: luston huolto- ja korjaustoiminta. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
9741: Monissa eri yhteyksissä on esitetty Savon-
9742: linnaa uuden huolto- ja korjaustoimintapisteen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9743: sijoituspaikaksi. Savonlinnan valinta olisi perus- 1980 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
9744: teltua aluepoliittiselta kannalta katsoen ja myös markkaa lentokoneiden huolto- ;a kor-
9745: siksi, että Finnair on jo aikaisemmin hajasijoit- ;austoimintapisteen suunnittelemiseksi
9746: tanut Savonlinnaan. ;a töiden aloittamiseksi Savonlinnassa.
9747: Savonlinnassa on myös hyvä lentokenttä ja
9748: kaupungista löytyy uusia toimintoja varten so-
9749: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
9750:
9751: Pentti PoutaDen Esko Pekonen
9752: 1979 vp. 889
9753:
9754: Raha-asia-aloite n:o 8.31.
9755:
9756:
9757:
9758:
9759: Poutaneo ym.: Määrärahan osoittamisesta "Ranta Sauna Salmi"
9760: -projektin aloittamiseen Rantasalmella.
9761:
9762:
9763: Ed u sk un nalle.
9764:
9765: Rantasalmen kunta on viime vuosina herät- noinnin. Suunnitelman laadinnassa on oltu kiin-
9766: tänyt myönteistä huomiota vireällä ja ennakko- teässä yhteydessä Sauna-Seura r.y:n, saunan
9767: luulottomalla toiminnallaan niin maatalouden juuria tutkivan toimikunnan, Savonlinnan Oop.
9768: kuin teollisuudenkin kehittämiseksi. Kunnan perajuhlien kannatusyhdistyksen, Saimaan Lai-
9769: aktiivisuuden ja taloudellisen panostuksen avul- vamatkat Oy:n ja Matkailun edistämiskeskuk-
9770: la on voitu kehittää maatalouden toiminta- sen kanssa. Idea on todettu hyväksi ja toteut-
9771: edellytyksiä ja luoda uusia teollisia työpaikkoja. tamiskelpoiseksi.
9772: Rantasalmen kunta liittyy saumattomasti Rantasalmen kunta on omalta osaltaan pa-
9773: Itä-Savon matkailullisesti varsin merkittävään neutunut aktiivisesti suunnitelman laatimiseen
9774: alueeseen. Tämän alueen jo olemassa olevaa ja sen rahoittamiseen sekä myös merkittäviin
9775: painoasemaa kuvaavat mm. sekä Savonlinnan alue- ja rakennusvarauksiin. Kehitysalueen kun-
9776: että Punkaharjun vuosittain houkuttelemat n. nalla, niin kuin Rantasalmi on, on kuitenkin
9777: 200 000 matkailijaa. omat taloudelliset mahdollisuutensa rajalliset,
9778: Perustettu Linnansaaren kansallispuisto liit- joten hyväksi todettu uusi ja käyttökelpoinen
9779: tyy myös saumattomasti Itä-Savon ja Ranta- idea edellyttäisi myös valtiovallan mukaantuloa
9780: salmen kunnan matkailun kokonaisuuden kehi- ja panosta ainakin kun kysymyksessä on kan-
9781: tyskuvaan. Nyt kehitys on saamassa matkai- sainväliseenkin markkinointiin sopiva yritys-
9782: lullista jatkoa, uutta ideointia, joka kattaa myös muoto.
9783: kunnan haja-asutusalueita palvelevia toimintoja. Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
9784: Tämän uuden matkailuhankkeen työnimenä on tamme,
9785: "Ranta Sauna Salmi"-projekti, josta valmistui
9786: mietintö heinäkuussa 1979. Projektin tarkoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9787: tuksena on saunan avulla kehittää Rantasaimes- 1980 tulo- ;a menoarvioon 100 000
9788: ta kansainvälisestikin huomattava saunapitäjä, markkaa Rantasalmen kuntaan suunni-
9789: joka tarjoaa kaiken saunasta aidossa ympäris- tellun "Ranta Sauna Salmi" -pro;ektin
9790: 'tössä. suunnitelmiin ;a rakennustöiden aloitta-
9791: Suunnitelma sisältää organisaatio-, rahoitus-, miseen.
9792: markkinointi- ja aluesuunnittelun peruskoordi-
9793: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
9794:
9795: Pentti Poutanen Unto Ruotsalainen Olavi Ronkainen
9796: Maija Rajantie Esko Pekonen Pertti Hietala
9797: Timo Ihamäki Mauri Miettinen
9798:
9799:
9800:
9801:
9802: 112 0879007181
9803: 890 1979 vp.
9804:
9805: Raha-asia-aloite n:o 832.
9806:
9807:
9808:
9809:
9810: P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta kansaneläkkeen tuki-
9811: osaa saavien eläkeläisten asuntojen peruskorjaukseen.
9812:
9813:
9814: E d u s k u n n a 11 e.
9815:
9816: Vuoden 1973 toisessa lisäbudjetissa hallitus Suoritettujen tutkimusten mukaan vanhukset
9817: myönsi kehitysalueiden eläkeläisten asunto-olo- ja työkyvyttömät asuvat selvästi muuta väestöä
9818: jen parantamiseksi 18,5 miljoonan markan mää- huonommin, puutteellisesti varustetuissa ja huo-
9819: rärahan, josta 3,5 miljoonaa markkaa osoitettiin nokuntois1ss,a asunnoissa. Vanhuksista 37 %
9820: eläkeläisten omien asuntojen korjauksen avusta- asuu asunnossa, jossa ei ole perusvarusteita, ei
9821: miseen, mikä oli alku oikealle toiminnalle. vesijohtoa, viemäriä, WC:tä eikä kylpyhuo-
9822: Vanhusten asunto-olojen parantamisavustuksia netta. Samoin noin kolmannes vanhuksista asuu
9823: myönnettiin kuluvana vuonna lähinnä työttö- asunnoissa, jotka ovat lisäksi huonokuntoisia,
9824: myyden torjumisen tarkoituksessa. Tällöin kosteita, kylmiä ja vetoisia. Vain kolmannes
9825: avustuben suuruus rajattiin koskemaan vain vanhuksista asuu kohtuulliset laatu- ja varuste-
9826: työpaikkoja. Rakennusmateriaali on ollut han- tasovaatimukset täyttävissä asunnoissa. Viran-
9827: kittava eläkeläisten itse. Tämä on merkinnyt omaistenkin arvion mukaan kiireellisen avun
9828: sitä, että kaikkein vaikeimmassa taloudellisessa tarpeessa olevia huonosti asuvia vanhuksia on
9829: asemassa olevat vanhukset, joilla ei ole ollut 120 000.
9830: omia varoja materiaalihankintoihin, ovat jää- Avustuksia myönnettäessä on lähdettävä siitä,
9831: neet ilman avustusvaroja. että avustusvarat riittävät sekä työpalkkoihin
9832: Vanhusten asuntojen peruskorjauksen avusta- että materiaalihankintoihin. Näin myös kaik-
9833: minen on oikeaan osunut toimenpide. Vanhus- kein vähävaraisimmat vanhukset pääsevät osal-
9834: ten asuntojen tarvetta ei pystytä eikä sitä ole lisiksi asunto-olojen parantamisesta.
9835: tarkoituksenmukaista tyydyttää vain uusia asun- Kaikkein kurjimmin asuvien 120 000 van-
9836: toja rakentamalla. Useimmiten eläkeläiset viih- huksen asuntojen peruskorjaukseen tarvittava
9837: tyisivät asuntonsa puutteellisuudesta huolimatta määräraha on pieni summa siihen verrattuna,
9838: hyvin nykyisessä asunnossaan ja tutussa ympä- mitä hallitus esittää annettavaksi suurpääomal-
9839: ristössään eivätkä halua muuttaa, mikäli asunto le.
9840: korjaamalla saadaan vastaamaan kohtuullisia Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
9841: vaatimuksia. Pelkän kansaneläkkeen varassa
9842: elävien tulot eivät kuitenkaan riitä korjausten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9843: maksamiseen. Peruskorjausavustus on tarkoi- 1980 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
9844: tuksenmukainen keino turvata pienituloisille markkaa kansaneläkkeen tukiosaa saa-
9845: vanhuksille oikeus pysyä vanhassa, tutuksi käy- vien eläkeläisten asuntojen peruskor-
9846: neessä elinympäristössä. Samalla nostetaan ni- jausavustuksia varten.
9847: menomaan heikoimmin asuvan kansanosan asu-
9848: mistasoa meLko vähäisin kustannuksin.
9849: HelsingLssä 25 päivänä ,syyskuuta 1979.
9850:
9851: Pauli Puhakka M.-L. Salminen Seppo Toiviainen
9852: E.-J. Tennilä Irma Rosnell Sten Söderström
9853: 1979 vp. 891
9854:
9855: Raha-asia-aloite n:o 83.3.
9856:
9857:
9858:
9859:
9860: P. Puhakka ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien
9861: yleisiin rahoitusavustuksiin.
9862:
9863:
9864: E d u s kun n a II e.
9865:
9866: Kuntien veroayrm hinnat ovat jatkuvassa verorasitus siirtyy entistä enemmän pienitulois-
9867: nousussa. Erityisen korkeiksi ne ovat nousseet ten maksettavaksi.
9868: vähävaraisissa kunnissa. Niiden veroäyrin hinta Valtion tulo- ja menoarviossa on ollut vähäi-
9869: on niin korkea, että uudet korotukset tulevat nen määräraha taloudellisissa vaikeuksissa
9870: lisäämään monia ennestään olevia ongelmia. kamppaileville kunnille. Se on ollut täysin riit-
9871: Korkea veroäyrin hinta voimistaa mainituista tämätön. Niin se on myös tulevan vuoden val-
9872: kunnista muuttoliikettä. Näillä kunnilla ei ole tion tulo- ja menoarviossa. Määräraha tulisi
9873: juuri mahdollisuuksia teollisten työpaikkojen korottaa ainakin 150 miljoonaan markkaan, jot-
9874: saamiseen, sillä yrittäjät etsivät kuntia, joissa ta se riittäisi kipeimpään tarpeeseen vähävarai-
9875: veroäyrin hinta on alhainen. Korkean veroäyrin sille kunnille ja estäisi niissä veroäyrin hinnan
9876: hinnan kunnissa myös kunnalliset palvelut jää- nousun.
9877: vät jälkeen muissa kunnissa tapahtuvasta kehi- Olemme sitä mieltä, että vähävaraisten kun-
9878: tyksestä. tien avustusmäärärahaa tulee lisätä, jotta siitä
9879: Kuntien veroäyrin hinnan kohoamisella siir- riittäisi useammalle kunnalle avustusta ja että
9880: retään myös verorasitusta pienituloisten kan- vähävaraisissa kunnissa voidaan estää veroäyrin
9881: nettavaksi. Kunnallinen vero on jakovero, jon- hinnan nousu, joka jo nykyiselläänkin on koh-
9882: ka mukaan tulon suuruudesta riippumatta esim. tuuttoman korkea. ·
9883: sataa markkaa kohden tulee veroa saman Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9884: verran niin pieni- kuin suurituloisellekin. Kun
9885: perusvähennyksen määrä on alhainen, pienitu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9886: loisetkin joutuvat kunnallisen verotuksen pii- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
9887: riin. Kunnallinen vero on todella välittömistä 26.97.30 lisäyksenä 50 000 000 mark-
9888: veroista se, joka koskee myös pienituloisia ja kaa rahoitusavustuksiksi vaikeassa talou-
9889: tästä johtuu, · että veroäyrin hinnan noustessa dellisessa asemassa oleville kunnille.
9890: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
9891:
9892: Pauli Puhakka Irma Rosnell
9893: E.-J. Tennilä Seppo Toiviainen
9894: M.-L. Salminen Sten Söderström
9895: 892 1979 vp.
9896:
9897: Raha-asia-aloite n:o 834.
9898:
9899:
9900:
9901:
9902: P. Puhakka ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona
9903: maatilatalouden kehittämisrahastoon.
9904:
9905:
9906: E d u s k u n n a 11 e.
9907: Maatalousmaan osto- ja myyntitoiminta sekä yli 1 000 miljoonan markan summaan ennen-
9908: valtion halpakorkoisten maankäyttölainojen kuin vuosittainen tarve voitaisiin tyydyttää.
9909: myöntäminen tapahtuu maatilatalouden kehit- Yllä esitettyjen ja muiden maatilatalouden
9910: tämisrahastosta. Näillä toiminnoilla voitaisiin kehittämisrahastosta lainoitettujen kohteiden ja
9911: merkittävällä tav.alla parantaa pienviljelijäin menojen hoitamiseksi olisi rahastoon siirrettävä
9912: asemaa, jos kehittämisrahastolla olisi riittävästi valtion budjetissa lähes 700 miljoonaa mark-
9913: varoja ja ne suunnattaisiin pienviljelmille. Ny- kaa. Hallituksen ehdottama määrä on sils riit-
9914: kyisten määräysten mukaan rahasto palvelee tämätön.
9915: lähes yksinomaan "elinkelpoisiksi" katsottuja Samalla kun esitämme rahastoon siirrettä-
9916: tiloja, joiksi vain poikkeuksellisesti pääsevät väksi suuremman summan, olemme sitä mieltä,
9917: alle 10 peltohehtaarin viljelmät. että rahaston on ensisijaisesti palveltava pien-
9918: Maatilatalouden kehittämisrahastolla tulisi viljelijäin etuja.
9919: olla valtion maanostotoimintaa varten vuosit- Olemme myös sitä mieltä, että kehittämis-
9920: tain 100 miljoonaa markkaa, jos mieli sen kyetä rahastosta varoja myönnettäessä on viljelijäin
9921: ostamaan vapautuva maa ja käyttämään han- keskeistä tuotannollista yhteistoimintaa edistä-
9922: kittu maa pienviljelijöille lisämaaksi joko myy- vät hankkeet asetettava samaan asemaan yksi-
9923: mällä tai vuokraamalla. tyisten lainansaajain kanssa. Juuri tilojen väli-
9924: Pienviljelijäin maanostotoiminnan rahoittami- sellä yhteistoiminnalla voidaan pienviljelmillä
9925: sen lainoittamiseen tarvittaisiin vuosittain aina- tehokkaimmin alentaa tuotantokustannuksia.
9926: kin 50 miljoonaa markkaa. Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
9927: Mikäli on kysymys maatilatalouden asunto-
9928: jen ja tuotantorakennusten rakentamisesta, pi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9929: täisi tähän tarkoitukseen olla vuosittain varoja 1980 tulo- ia menoarvioon momentille
9930: ainakin 400 miljoonaa markkaa. Rakentamis- 30.32.60 lisäyksenä 35 000 000 mark-
9931: tarvetta tutkinut .toimikunta on päätynyt jopa kaa siirtona maatflatalouden kehittämis-
9932: rahastoon.
9933: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
9934:
9935: Pauli Puhakka M.-L. Salminen Seppo Toiviainen
9936: E.-J. Tennilä Irma Rosnell Sten Söderström
9937: 1979 vp. 893
9938:
9939: Raha-asia-aloite n:o 835.
9940:
9941:
9942:
9943:
9944: P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen ja Neuvosto-
9945: liiton välisen taloudellisen ja tieteellisen yhteistyön kehittä-
9946: miseen.
9947:
9948:
9949: E d u s k u n n a II e.
9950:
9951: Viime vuonna vahvistettiin Suomen ja Neu- ajanjakson ohjelman toteuttaminen, sillä ohjel-
9952: vostoliiton välinen pitkän ajanjakson ohjelma ma on valtioiden välinen. Jos yksityiset yrit-
9953: kaupallis-taloudellisen, teollisen ja tieteellisen täjät eivät ole valmiita käyttämään ohjelman
9954: yhteistyön kehittämisestä. Ohjelman menestyk- kaikkia mahdollisuuksia maamme hyväksi, on
9955: sellinen toteuttaminen edellyttää maassamme se valtion tehtävä. Tällöin voi tulla kyseeseen
9956: aktiivisia ponnisteluja. Tarvitaan tutkimuksia valtion ulkomaankauppaa harjoittavan yrityk-
9957: ja suunnitelmia. Tällöin on seurattava sosialis- sen perustamine~i.
9958: tisten maiden talouden kehitystä ja tutkittava Niillä työkohteilla, jotka on toteutettu suo-
9959: jdänkaupan kannalta tärkeitä tavaramarkkinoi- malaisen työvoiman turvin Neuvostoliiton puo-
9960: ta. · On oltava yhteistyössä Neuvostoliiton ja lella, on ollut erittäin suuri merkitys Itä-Suo-
9961: muiden sosialististen maiden taloustieteellisten me_n mutta myös koko maan työllisyydelle.
9962: ja erityisesti ulkomaankauppaa tutkivien laitos- Käyttämällä hyväksi kaikki Suomen ja Neu-
9963: ten kanssa, tehtävä tunnetuksi kirjallisuuden ja vostoliiton välisen pitkän ajanjakson kaupallis-
9964: muun julkaisutoiminnan avulla Suomen ja so- taloudellisen, teollisen ja tieteellisen yhteistyön
9965: sialististen maiden väliseen kauppaan ja talou- ohjelman mahdollisuudet voidaan merkittävästi
9966: delliseen yhteistyöhön liittyviä kysymyksiä sekä vähentää työttömyyttä ;maassamme. Valtion
9967: suoritettava kaikkia sellaisia tutkimus-, suunnit- tulo- ja menoarvioon tarVitaan enemmän varoja
9968: telu- ja koordinaatiotehtäviä. jotkfl edistävät ohjelman mukaisen yhteistyön kehittämistä var-
9969: vuoteen 1990 ulottuvan ohjelman käytännössä ten.
9970: toteutumista. Edellä lausuttuun perustuen ehdotamme,
9971: Ohjelma käsittää myös rajakaupan ja sen
9972: kehittämisen. Edellisenä ja ·. kuluvana vuonna että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9973: rajakauppa on taantunut. Tarvitaan siis erikois- 1980 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
9974: toimenpiteitä rajakaupan kääntämiseksi nou- markkaa tutkimuksien suorittamiseksi ja
9975: suun. Tällä kaupalla on erityisen suuri merki- suunnitelmien laatimiseksi Suomen ja
9976: tys Itä-Suomen työllisyydelle ja siksi vaaditaan Neuvostoliiton välisen kaupan sekä teol-
9977: määrätietoista työtä rajakaupan vilkastuttami- lisen ja tieteellisen yhteistyön kehittä-
9978: seksi. miseksi, jolloin otetaan huomioon myös
9979: Nimenomaan hallituksen tehtävänä on pitkän rajakaupan edistäminen.
9980: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
9981:
9982: Pauli Puhakka M.-L. Salminen Seppo Toiviainen
9983: E.-J. Tennilä Irma Rosnell Sten Söderström
9984: 894 1979 vp.
9985:
9986: Raha-asia-aloite n:o 836.
9987:
9988:
9989:
9990:
9991: P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta turpeesta, hakkeesta
9992: ja jätteistä pellettejä valmistavan tuotantolaitoksen rakentami-
9993: seen Tohmajärvelle.
9994:
9995:
9996: E d u s k u n n a II e.
9997:
9998: Pohjois-Karjalassa on kotimaisen energian Pellettejä valmistavalla laitoksella olisi myös
9999: tuotannolle hyvät edellytykset. Turvevarat ovat huomattava työllisyysvaikutus niin itse tuotan-
10000: runsaat. Hakkeeksi sopivaa pien- ja tähdepuuta tolaitoksessa kuin turpeen ja hakkeen tuotan-
10001: on paljon. Turvetta ja haketta ei sellaisenaan nossa sekä jätteiden keräilyssä. Ratkaisevinta
10002: kannata kuljettaa pitkiä matkoja, vaan ne on on tietenkin kotimaisen energiantuotannon lisää-
10003: puristettava kuljetustilaa vähemmän vievään minen.
10004: muotoon. Tällaisia ovat pelletit. Niiden valmis- Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
10005: tamiseen käytetään turvetta, haketta ja erilaisia
10006: jätteitä. Lähivuosina maahamme perustettaneen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10007: useampia pellettejä valmistavia laitoksia. Yh- 1980 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
10008: deksi tällaisen laitoksen sijoituspaikaksi sovel- markkaa alkumäärärahaksi turpeesta,
10009: tuu erinomaisesti Tohmajärvi. Valkeasuon turve hakkeesta ja jätteistä pellettejä valmis-
10010: muodostaisi laitoksen toiminnan rungon. Y mpä- tavan tuotantolaitoksen rakentamiseksi
10011: ristössä on paljon sellaista puuta, joka soveltuu T ohmajärvelle.
10012: vain hakkeeksi. Se olisi otettava talteen metsän-
10013: hoidollisistakin syistä.
10014: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
10015:
10016: Pauli Puhakka Matti Puhakka Lea Sutinen
10017: Jouko Tuovinen Mauri Vänskä
10018: 1979 vp. 895
10019:
10020: Raha-asia-aloite n:o 837.
10021:
10022:
10023:
10024:
10025: P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen kotiut-
10026: tamisrahan maksamiseen varusmiehille.
10027:
10028:
10029: E d u s k u n n a II e.
10030:
10031: Varusmiesten kotiuttamisrahan suuruudeksi Kotiuttamisraha tulee korottaa vastaamaan
10032: säädettiin 1971 lailla 150 mk. Rahan reaaliarvo puolta minimipalkasta ja se on sidottava indek-
10033: on tähän päivään mennessä pienentynyt mo- ISiin. Tätä tarkoittava lainmuutos on tehtävä
10034: ninkertaisesti. kiireellisesti. Siihen saakka on puolta minimi-
10035: Tarve kunnollisesta, siviiliin siirryttäessä saa- palkasta vastaavaa kotiuttamisrahaa maksettava
10036: tavasta alkutoimeentuloturvasta on suuri. Kes- varusmiehille ylimääräisenä kotiuttamisrahana.
10037: kimäärin n. puolet varusmiehistä on kotiutues- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10038: saan vailla työ- tai jatkokoulutuspaikkaa, osa
10039: jopa asuinpaikkaa. Varusmiesaikana on yleensä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10040: käytetty mahdomset säästöt, jopa jouduttu ot- 1980 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
10041: tamaan velkaa, mikä vaikeuttaa siviiliin tullessa markan määrärahan ylimääräisen 550
10042: yleensä tarpeellisia vaate- ym. hankintoja. markan kotiuttamisrahan maksamiseksi
10043: Kotiuttamisraha on myös kansainvälisesti jokaiselle varusmiehelle 1. 1. 1980 lu-
10044: verrattuna huomattavasti pienempi kuin muissa kien lakisääteisen 150 markan lisäksi.
10045: pohjoismaissa.
10046: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
10047:
10048: Pauli Puhakka Marjatta Mattsson Sten Söderström
10049: E.-J. Tennilä M.-L. Salminen
10050: 896 1979 vp.
10051:
10052: Raha-asia-aloite n:o 838.
10053:
10054:
10055:
10056:
10057: P. Puhakka ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työttö-
10058: myyskorvauksiin niiden korottamiseksi ja saajien piirin laa-
10059: jentamiseksi.
10060:
10061:
10062: E d u s k u n n a 11 e.
10063:
10064: Hallituksen esityksessä vuoden 1980 tulo- lisääntyessä ovat kassojen jäsenten maksamat
10065: ja menoarvioksi on työttömyysturvajärjestelmän maksut nousseet kohtuuttoman korkeiksi ja toi-
10066: menoissa vähennystä 163 miljoonaa markkaa saalta kassojen maksuvalmius joutunut kovalle
10067: eli n. 20 % vähemmän kuin tälle vuodelle koetukselle. Kassojen jäsenten oman osuuden
10068: budjetoidut menot. Vähennystä on perusteltu pienentämisen säännöksiä on syytä jatkaa. Ta-
10069: työttömyyden vähenemisellä. Tosiasia on, että voitteena tulee olla, että työntekijäin osuuden
10070: työttömien määrä tulee olemaan suuri myös vastaisuudessa kokonaan maksavat työnantajat.
10071: ensi vuonna. Jos tarkastellaan työttömyyskorvauksen va-
10072: Hallitus ei ~sitä työttömyyskassa-avustusta raan joutuneita, on heidän lukumääränsä vuosi
10073: eikä työttömyyskorvausta korotettavaksi, vaik- vuodelta noussut. Vielä vuonna 1975 oli työt-
10074: ka niiden reaaliarvo on laskenut esim. vuo- tömyyskorvauksen saajia keskimäärin 5 900 eli
10075: desta 1976 noin viidenneksellä. Hallitus ei 11,6 % kaikista työttömistä. Tämän vuoden
10076: myöskään ehdota mitään toimenpiteitä työttö- alkupuoliskolla on ollut työttömyyskorvauksen
10077: myysturvajärjestelmän ulkopuolella olevien saat- saajia keskimäärin 63 800 eli 37 % kaikista
10078: tamiseksi työttömyysturvan piiriin. työttömistä.
10079: Ottaen huomioon nykyisen työttömyysturva- Olettaen, että työttömien määrä hieman las-
10080: järjestelmän heikkoudet SKP on viimeksi kee, ja että työttömyyskorvauksen saajia on
10081: 18. edustajakokouksen hyväksymässä asiakir- 37 % kaikista työttömistä, voidaan arvioida,
10082: jassa "Demokraattisen käänteen puolesta" esit- että työttömyyskorvauksen saajia on vuonna
10083: tänyt työttömyysturvajärjestelmän parantami- 1980 keskimäärin 44 000 henkeä. Tällöin työt-
10084: sesta seuraavaa: "Työttömyysavustusten ja -kor- tömyyskorvauksen korottaminen 20 markalla
10085: vausten reaaliarvo tulee kaikkialla kohottaa vä- päivää kohden vaatisi lisää varoja 225 mil-
10086: himmäispalkan tasolle ja työttömyysturva on joonaa markkaa.
10087: sidottava indeksiin. Kaikki työttömyyskorvauk- Viime vuosina on 25-30% kaikista työt-
10088: sen tai -avustuksen saamisen esteenä olevat ka- tömistä ollut sellaisia, jotka eivät saa työttö-
10089: renssi- ym. rajoitukset on poistettava. Työn- myyskassa-avustusta tai -korvausta. He ovat
10090: tekijöiden on saatava turva työttömyyden va- siis kaiken työttömyysturvan ulkopuolella.
10091: ralta ympäri vuoden ja koko työttömyytensä Työttömyysturvan aukottomaksi tekeminen on
10092: kestoajalta. On toteutettava työnantajien kus- kiireellinen tehtävä. Aluksi sitä voitaisiin yrit-
10093: tantama
10094: .. ,, yleinen työttömyysvakuutusjärjestel- tää toteuttaa työttömyyskassa- ja -korvaussään-
10095: ma. nöksiä muuttamalla .
10096: Valtion vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon Työttömyyskassa-avustuslaista tulisi poistaa
10097: on otettava määrärahat työttömyyskassa-avus- karenssi- ym. rajoitukset ja täten saattaa osa
10098: tuksen ja -korvauksen korottamiseksi 20 mar- työttömyysturvan ulkopuolella olevia kassa-
10099: kalla päivää kohden, tehdä työttömyysturvajär- avustusten piiriin.
10100: jestelmä aukottomaksi sekä saattaa työnantajat Huomattava määrä työttömyysturvan ulko-
10101: enemmän vastaamaan työttömyyden aiheutta- puolella olevista työttömistä ei kuulu työttö-
10102: mista menoista. myyskassoihin. Heidän työttömyysturvansa tu·
10103: Väliaikaisesti on työttömyyskassojen jäsen- lisi väliaikaisesti järjestää työttömyyskorvaus-
10104: ten omaa osuutta kassojen menoista pienen- säännöksiä muuttamalla. Kaikkien työttömien
10105: netty. Näin siitä syystä että työttömyyden saattaminen työttömyysturvan piiriin merkit-
10106: Raha-asi~M~loite n:o 838 897
10107:
10108: sisi työttömyyskorvausmenojen lisäystä puolella, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10109: noin 300 miljoonaa markkaa vuodessa. 1980 tulo- ja menoarvioon .525 000 000
10110: Pysyvästi työttömyysturvajärjestelmän aukot- markkaa työttömyyskorvauksen korotta-
10111: tomaksi tekeminen vaatii työnantajain rahoit- miseksi 20 markalla päivää kohden ja
10112: taman ja työntekijäin hallitseman, yleisen työt- kaikkien työttömien saattamiseksi aina-
10113: tömyysvakuutusjärjestelmän luomista. Tämä tu- kin työttömyyskorvausjärjestelmän pii-
10114: lisi toteuttaa mahdollisimman pian. riin.
10115: Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
10116: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
10117:
10118: Pauli Puhakka M.-L. Salminen Seppo Toiviainen
10119: E.-J. Tennilä Irma Rosnell Marjatta Mattsson
10120: Sten Söderström
10121:
10122:
10123:
10124:
10125: 113 0879007181
10126: 898 1979 vp.
10127:
10128: Raha-asia-aloite n:o 839.
10129:
10130:
10131:
10132:
10133: Pursiainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansan Sivistystyön
10134: Liitolle marxilaisuuden ja työväenliikkeen tutkimusprojektiin.
10135:
10136:
10137: E d u s k u n n a 11 e.
10138:
10139: Kansan Sivistystyön Liitto r.y:n järjestämän marxilaisesta opinto- ja valistustoiminnasta sekä
10140: opintotoiminnan ja sen oppimateriaalituotannon sen organisaatio ja jäsenyhteydet tarjoavat hy-
10141: pohjana on tieteellisen sosialismin teoria. Opin- vän perustan tällaisen tutkimustyön järjestämi-
10142: totoiminnan suunnittelu ja opintoaineistojen laa- selle. Niinpä on aloitettu marxilaisuuden ja työ·
10143: dinta perustuu paljolti suomalaiseen marxilai- väenliikkeen tutkimusprojektin suunnittelutyö.
10144: seen tutkimukseen, joka on suurelta osin kehit- Ensi vaiheen tehtävinä ovat bibliografinen kar-
10145: tynyt ns. virallisten tiedelaitosten ulkopuolella, toitustyö, peruskirjaston kerääminen, arvioivan
10146: usein välittömässä yhteydessä työväenliikkeen yhteenvedon laatiminen marxilaisesta tutkimus-
10147: järjestöihin. Opintotoiminnan kehittäminen on perinteestä sekä kansainvälisen marxilaisen kes-
10148: osoittanut tarpeen yhtäältä perusteellisemmin kustelun tilasta ynnä tutkimuksen jatkon kon-
10149: kartoittaa ja koota tämän tutkimusperinteen kretisoiminen. Työssä tulee olemaan mukana
10150: tähänastiset tulokset ja toisaalta viedä sitä marxilaisen tutkimuksen asiantuntijoita sekä
10151: eteenpäin uusissa oloissa. Luonteensa mukaises- työväenliikkeestä että nykyisistä tiedeyhteisöis-
10152: ti tällainen tutkimustyö - sekä tähänastiseen tä. Pääasialliset kulut ovat kokopäivätoimisen
10153: perinteeseen kohdistuva että uusia ongelmia projektisihteerin paikkaaminen sekä materiaali-,
10154: asetteleva - on työväenliikkeen itsensä tutki- kokous-, matka- ym. kustannukset.
10155: mista ja edellyttää läheisiä yhteyksiä työväen- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10156: järjestöihin. Se vaatii myös eri yhteiskuntatie- nioittaen,
10157: teiden lähestymistapojen ja metodien yhtaikais-
10158: ta soveltamista. Mm. näiden vaatimusten joh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10159: dosta viralliset tiedelaitokset, esim. yliopistot 1980 tulo- ja menoarvioon 150 000
10160: eivät tänäänkään voi kokonaan tyydyttää edellä markkaa avustuksena Kansan Sivistys-
10161: kerrottua tutkimustarvetta. Kansan Sivistystyön työn Liitolle marxilaisuuden ja työväen-
10162: Liiton piirissä on todettu, että sen kokemukset liikkeen tutkimusprojektiin.
10163: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
10164:
10165: Terho Pursiainen Ulla-Leena Alppi
10166: 1979 vp. 899
10167:
10168: Raha-asia-aloite n:o 840.
10169:
10170:
10171:
10172:
10173: Pystynen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintokes-
10174: kusta ylläpitävien järjestöjen sivistystyöhön.
10175:
10176:
10177: E d u s k u n n a 11 e.
10178: Maamme seitsemän opintokeskuksia ylläpitä- rahoilla. Samaan aikaan kun sivistys- ja kult-
10179: vää sivistysjärjestöä ovat viime vuosina pyrki- tuuripalvelujen kysyntä kentällä on kasvanut,
10180: neet kehittämään toimintaansa niiden suunta- on vapaaseen sivistystoimintaan osoitetun mää-
10181: viivojen mukaan, jotka valtioneuvoston peri- rärahan reaalinen arvo alentunut.
10182: aatepäätös aikuiskoulutuksen kehittämis- ja Opintokeskuslainsäädäntö on ollut omiaan
10183: suunnitteluperiaatteista asetti. lisäämään myös sivistysjärjestöjen kulttuuritoi-
10184: Sivistysjärjestöjen ylläpitämien opintokeskus- mintaa. Näin ollen olisi kohtuullista, että kult-
10185: ten toimintaa on voitu tuntuvasti kehittää tuuritoiminnan edellytykset seuraisivat sitä ke-
10186: vuonna 1976 voimaan tulleen opintokeskuslain hitystä, mikä opinto- ja koulutustoiminrum
10187: alaisena. Opintokerho-, luento- ja kurssitoimin- alueella tapahtuu. Esimerkkinä mainittakoon,
10188: taan on vuonna 1976 osallistunut lähes 350 000 että järjestöjen kulttuuritoimintoihin osallistui
10189: henkilöä. vuonna 1978 yli 700 000 henkilöä.
10190: Sivistysjärjestöjen harjoittamaa laajaa ja mo- Edelliseen viitaten ehdotamme,
10191: nipuolista kulttuuritoimintaa, niin valtakunnal-
10192: listen, alueellisten kuin paikallistenkin kulttuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10193: ritilaisuuksien ja erilaisten kulttuuritapahtu- 1980 tulo- ja menoarvioon momentin
10194: mien, ohjelmaryhmien toiminnan ja taideharras- 29.57.54 alamomentille 1 lisäyksenä
10195: tusten muodossa, on viime vuosina jouduttu 3 000 000 markkaa opintokeskusta yllä-
10196: toteuttamaan yhä niukemmiksi käyneillä määrä- pitävien järjestöjen sivistystyöhön.
10197: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
10198:
10199: Erkki Pystynen Lauri Impiö
10200: 900 1979 vp.
10201:
10202: Raha-asia-aloite n:o 841.
10203:
10204:
10205:
10206:
10207: Raatikainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtakun-
10208: nallisille luonnonsuojeluyhteisöille myönnettävään valtion-
10209: avustukseen.
10210:
10211:
10212: E d u s k u n n a 11 e.
10213:
10214: Vuoden 1979 tulo- ja menoarviossa on luon- mahdolliseksi liiton taloudellisen tukemisen sekä
10215: nonsuojeluyhteisöjen valtionapuun varattu valistusmateriaalin tuottamisen.
10216: 290 000 mk. Summaa on ollut jakamassa neljä Menopuolella suurimman erän, lähes puolet,
10217: yhteisöä, Suomen luonnonsuojeluliitto, Natur- muodostaa Suomen Luonto, jota julkaistaan oma-
10218: och miljövård, Pidä Saaristo Siistinä -järjestö ja kustannusperiaatteella. Henkilöstökulut ovat 28
10219: Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto. % ja toimitilojen vuokra 8 % kaikista menoista.
10220: Valtionavun pienuutta voidaan havainnollis- Luonnonsuojelutyön tekemiseen käytetään 8%
10221: taa luomalla lyhyt katsaus Suomen luonnonsuo- kokonaismenoista ja loppu muodostuu projekti-,
10222: jeluliiton talouden rakenteeseen. Vuonna 1978 järjestö- ja koulutustoiminnan toimisto- ja hal-
10223: Suomen luonnonsuojeluliitto sai kaikista tulois- lintokuluista.
10224: taan- n. 1,2 milj. mk- aikakauslehti Suomen Kuluvan vuoden talous rakentuu jokseenkin
10225: Luonnon tilausmaksuina 49 %. Jäsenmaksutulot samalle pohjalle. Kun kasvua näyttää jonkin
10226: muodostivat vain 6 % liiton kaikista tuloista. verran tapahtuvan ja valtionavun määrä säilyi
10227: Valtionapu oli 13 % liiton kokonaistuloista. ennallaan, valtionavun suhteellinen osuus piene-
10228: Pääasiassa Luonnonsuojelun Tuki Oy:n kautta nee tänä vuonna noin 12 prosenttiin liiton kai-
10229: tapahtuvan varainhankinnan osuus liiton koko- kista tuloista. Näin pienellä valtionavulla ei toi-
10230: naistuloista on viimeksi kuluneiden neljän vuo- mi yksikään poliittinen järjestö maassamme,
10231: den aikana noussut tasaisesti. Vuonna 1978 va- ympäristönsuojeluun menevät rahat näyttävät
10232: rainhankintatulot muodostivat jo yli viidennek- tässäkin muodossa olevan kiven takana.
10233: sen - 21 prosenttia - liiton kaikista tuloista. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
10234: Varainhankintatoiminta jakaantuu kahteen
10235: osaan. Toisaalta tuotetaan halvalla ympäristön- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10236: suojelun valistusmateriaalia, opaskirjasia, toi- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
10237: mintaohjeita, kampanjamateriaalia jne. Toisaal- 26.73.50 lisäyksenä 710 000 markkaa
10238: ta myydään norppatuotteita, joiden tuotto tekee valtionavustuksena valtakunnallisille
10239: luonnonsuojeluyhteisöille.
10240: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
10241:
10242: Kaisa Raatikainen Pentti Lahti-Nuuttila Tellervo Koivisto
10243: Eino Grönholm Risto Tuominen Reino Breilin
10244: Juhani Raudasoja Tarja Halonen Arvo Salo
10245: Pirjo Ala-Kapee Niilo Hämäläinen Mauno Forsman
10246: Sakari Knuuttila Markus Aaltonen Anna-Liisa Piipari
10247: Liisa Jaakonsaari
10248: 1979 vp. 901
10249:
10250: Raha-asia-aloite n:o 842.
10251:
10252:
10253:
10254:
10255: Raatikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
10256: rakentamiseen Espooseen.
10257:
10258:
10259: E d u s kun n a 11 e.
10260:
10261: Espoo on maamme neljänneksi suurin kau- Espoon kaupunki on hyväksynyt asemakaa-
10262: punki ja väkiluvultaan noin 128 000 asukasta. van, johon virastotalo voitaisiin rakentaa. Val-
10263: Espoon hallinnollinen keskus on rakentumassa tion virastotalon saaminen Espoon keskustaan
10264: Muuralaan. Liikennejärjestelyt ja niihin liittyvä parantaisi palvelujen saamista keskitetysti.
10265: rautatieylikulkuratkaisu ovat osoituksena val- Mainittakoon, että Espoon keskustaan on ta"
10266: tiovallan ja Espoon kaupungin yhteistyöstä. kenteilla Virastotalo II, johon toimitilojaan
10267: Espoon asukkaat odottavat yhteistyön jatku- sijoittavat Espoon seurakunnat ja kaupungin
10268: van Muutalan alueelle suunnitellun valtion vi- virastot. Alueelle on lisäksi rakenteilla Kan-
10269: rastotalohankkeen ·kohdalla. nusillan väestönsuoja, jota on tiettävästi val-
10270: Espoolaiset ovat kärsineet vuosikymmeniä tiovallan taholta pidetty eräänä edellytyksenä
10271: palvelujen hajanaisuudesta ja niiden siirtymi- valtion virastotalon rakentamiselle.
10272: sestä eri kohteisiin pääkaupunkiseudun kun- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10273: tien alueella, mm. henkikirjoitusvirasto on jat- nioittavasti,
10274: kuvasti vaihtanut toimitiloja, samoin poliisi,
10275: posti ja muut yleisöä palvelevat toimipisteet. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10276: Espoon verotoimisto toimii vuokratiloissa 1980 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
10277: aiheuttaen huomattavia kustannuksia valtiolle markan määrärahan valtion Espoon vi-
10278: toimitilojen laajuuden ja vuokran suuruuden rastotalon suunnittelu- ;a rakennustöi-
10279: vuoksi. den toteuttamiseksi.
10280: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
10281:
10282: Kaisa Raatikainen Kaj Bärlund Pirjo Ala-Kapee
10283: 902 1979 vp.
10284:
10285: Raha-asia-aloite n:o 843.
10286:
10287:
10288:
10289: Raatikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
10290: rakentamiseen Kirkkonummelle.
10291:
10292:
10293: E d u s k u n n a 11 e.
10294:
10295: Yhteiskunnallinen kehitys ja lisääntyvä väes- toimii tilapäisissä tiloissa, poliisi on t01mmut
10296: tömäärä asettavat uudet vaatimukset yleisönpal- erittäin puutteellisissa väliaikaisissa toimitiloissa.
10297: velulle erityisesti Etelä-Suomen kasvavissa kun- Verotoimisto, työnvälitys ja henkikirjoitustoi-
10298: nissa. mintapisteet puuttuvat aiheuttaen asiakkaille
10299: Valtion virastotaloja on viime vuosina ra- ylimääräisiä vaikeuksia toimipaikkojen etsimi-
10300: kennettu eri puolille maata. Poikkeuksena ovat sessä. Palvelujen keskittäminen yhteen virasto-
10301: olleet eteläiset alueet, joihin esimerkiksi työlli- taloon parantaisi kirkkonummelaisten asemaa
10302: syyssyistä ei virastotalojen rakentamista ole ja loisi paikkakunnalle työtilaisuuksia raken-
10303: kiirehditty. Tilanne on nyt muuttunut ja jopa nusaikana.
10304: työllisyyssyyt puoltavat eteläisen Suomen kun- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10305: tien palvelujen kehittämistä. Tyypillinen kauan nioittavasti,
10306: valtion virastotaloa odottanut kunta on Kirk-
10307: konummi. Kunta on varannut tontin virasto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10308: taloa varten keskusta-alueelta ja odottaa toi- 1980 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
10309: menpiteitä valtiovallan taholta. markan määrärahan valtion Kirkkonum-
10310: Palvelut ovat tällä hetkellä hajautetut. Posti men virastotalon suunnittelu- ;a raken-
10311: nustöiden toteuttamiseksi.
10312: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
10313:
10314: Kaisa Raatikainen Pirjo Ala-Kapee Kaj Bärlund
10315: 1979 vp. 903
10316:
10317: Raha-asia-aloite n:o 844.
10318:
10319:
10320:
10321:
10322: Raatikainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maan
10323: hankkimiseen luonnonsuojelutarkoituksiln.
10324:
10325:
10326: E d u s k u n n a 11 e.
10327:
10328: Luonnonsuojelualueiden perustaminen on valtiovallalta toimenpiteitä ja varoja, jotta suo-
10329: maassamme kiireellinen tehtävä ja ratkaiseva jelusuunnitelmassa luetellut suot voidaan säi-
10330: merkitys on tällöin sillä, miten pian luonnonsuo- lyttää tuleville sukupolville. Tämän johdosta
10331: jelualueita koskeviin suunnitelmiin kuuluvia yk- olisi välttämätöntä, että käytettävissä olisi varo-
10332: sityisiä maa-alueita saadaan hankituksi valtiolle. ja maan hankkimiseen luonnonsuojelutarkoituk-
10333: Sopivia maa-alueita, jotka olisivat välttämättö- siin. Vuoden 1980 tulo- ja menoarviossa varattu
10334: miä maan eteläisetkin osat tyydyttävästi katta- 12 milj. mk on jo asiantuntijoidenkin näkemyk-
10335: van kansallispuistoverkon luomiseen, ei enää sen mukaan täysin riittämätön.
10336: kohta ole saatavissa sellaisessa tilassa, että niiden Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
10337: liittäminen luonnonsuojelualueisiin olisi tarkoi-
10338: tuksenmukaista. Siten koko valtakunnallisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10339: kansallispuistoverkoston kehittäminen on erit- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
10340: täin uhanalaista, vaikka kansallispuistokomitean 30.95.88 lisäyksenä 6 000 000 markkaa
10341: ehdotusten pohjalta onkin vahvistettu kokonais- maan hankkimiseksi luonnonsuojelutar-
10342: ohjelma. Myös 19. 4. 1979 valtioneuvostossa koituksiin.
10343: hyväksytty soidensuojelusuunnitelma edellyttää
10344: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
10345:
10346: Kaisa Raatikainen Pentti Lahti-Nuuttila Niilo Hämäläinen
10347: Juhani Raudasoja Mikko Rönnholm Markus Aaltonen
10348: Maija Rajantie Anna-Liisa Piipari Liisa Jaakonsaari
10349: Pirjo Ala-Kapee Mauno Forsman Tellervo Koivisto
10350: Jacob Söderman Risto Tuominen Reino Breilin
10351: Sakari Knuuttila Tarja Halonen Arvo Salo
10352: Eino Grönholm
10353: 904 1979 vp.
10354:
10355: Raha-asia-aloite n:o 84.5.
10356:
10357:
10358:
10359:
10360: Raatikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta uhanalaisten harju-
10361: alueiden hankkimiseksi valtion haltuun.
10362:
10363:
10364: Ed u s kun n a 11 e.
10365:
10366: Rakennustoiminta ja erityisesti tienteko ovat luonnon- ja ympäristönsuojeluviranomaisten
10367: lisänneet suuresti soran kulutusta. Soranotto käytettäväksi määräraha harjujen lunastamiseksi,
10368: on muuttanut maisemaa monissa paikoin Suo- jotta edes arvokkaimmat kohteet voitaisiin suo-
10369: mea tuhoten kokonaisia harjuja ja jättäen jäl- jata. Kun kysymys on kansallisesti merkittä-
10370: keensä kunnostamauomia sorakuoppia, joiden västä luonnonsuojelutoimenpiteestä, harjujen
10371: maisemaa pilaava vaikutus kestää vuosikymme- suojelu pitäisi toteuttaa ensi sijassa valtion va·
10372: niä. Erästä Suomen luonnon ominaisinta piir- roin.
10373: rettä, maisemallisesti vaikuttavia harjuja, uh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10374: kaa soranoton vuoksi tuhoutuminen. Luonnon- nioittavasti,
10375: tieteellisen ainutlaatuisuutensa lisäksi harjuilla
10376: on suuri merkitys ulkoilun ja muun luonnossa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10377: tapahtuvan virkistäytymisen kannalta. 1980 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
10378: Lakisääteiset toimenpiteet Suomen harjujen markan määrärahan käytettäväksi uhan-
10379: suojelemiseksi viipyvät yhä. Nykyisen lainsää- alaisten ja suojelun tarpeessa olevien
10380: dännön suoja harjuille on mitätön, ellei käytet- harjualueiden hankkimiseksi valtion hal-
10381: tävissä ole varoja uhanalaisten harjujen lunas- tuun.
10382: tamiseksi. Sen vuoksi olisi välttämätöntä saada
10383: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
10384:
10385: Kaisa Raatikainen Tellervo Koivisto Risto Tuominen
10386: Kaj Bärlund Reino Breilin Tarja Halonen
10387: Arvo Salo Mauno Forsman Niilo Hämäläinen
10388: Liisa Jaakonsaari Pentti Lahti-Nuuttila Pirjo Ala-Kapee
10389: Markus Aaltonen Mikko Rönnholm
10390: 1979 vp. 905
10391:
10392: Raha-asia-aloite n:o 846.
10393:
10394:
10395:
10396:
10397: Raatikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta mekaaniseen vesa-
10398: kontorjuntaan Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirin alueella.
10399:
10400:
10401: E d u s kun n a 11 e.
10402:
10403: Tienvarsivesakkojen kemiallinen hävittäminen olisi mekaaninen tienvarsien vesakontorjunta
10404: on saanut ankaraa vastustusta paikallisilta asuk- kuitenkin moninkertaisesti edullisempaa, koska
10405: kailta sekä varsinkin ympäristönsuojelun asian- tällöin saataisiin runsaasti työtilaisuuksia myös
10406: tuntijoiden taholta. Torjunta-aineiden haittavai- ammattitaidottomalle nuorisolle eikä myrkky-
10407: kutukset ja vaarat luonnolle ja eläimistölle ovat jen vaaraa ilmenisi.
10408: tunnetut. Jatkuvasti tulee julkisuuteen uusia Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
10409: tutkimustuloksia vesakkomyrkkyjen vaarallisuu- tavasti,
10410: desta. Viime aikana on jopa paljastunut näiden
10411: tutkimustulosten salailua. Myös esiintyy jopa että Eduskunta ottaisi t•altion vuoden
10412: viranomaistenkin taholla väheksyntää vesakko- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
10413: myrkkyjen vaarallisuutta kohtaan. Tie- ja vesi- 31.24.14 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
10414: rakennushallitus on kuitenkin suorittanut vuo- käytettäväksi mekaaniseen vesakontor-
10415: sittain tienvarsimyrkytyksiä yleisön ankarasta juntaan Uudenmaan tie- ja vesirakennus-
10416: vastustuksesta huolimatta. piirin alueella.
10417: Nykyinen työllisyystilanne huomioonottaen
10418: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
10419:
10420: Kaisa Raatikainen Tarja Halonen Arvo Salo
10421: Kaj Bärlund Niilo Hämäläinen Pirjo Ala-Kapee
10422: Jacob Söderman Markus Aaltone~
10423:
10424:
10425:
10426:
10427: 114 0879007181
10428: 906 1979 vp.
10429:
10430: Raha-asia-aloite n:o 847.
10431:
10432:
10433:
10434:
10435: Raatikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Espoon vanhan
10436: rautatieasemarakennuksen suojelutoimiin.
10437:
10438:
10439: E d u s k u n n a 11 e.
10440:
10441: Vanhat historialliset rautatieasemarakennuk- tulevan Espoon rautatieaseman suunnittelusta
10442: set ns. rantaradalla ovat jäämässä kehityksen ja rakentamisesta. Espoon vanhan aseman koh-
10443: jalkoihin. Tämä on valitettava seuraus ratojen talo on kuitenkin vielä epäselvä, ja olisi suora-
10444: uusimisesta ja samalla asemarakennusten nyky- nainen kulttuurinen tuhotyö, jos se purettaisiin
10445: aikaistamisesta. Varsinkin pääkaupunkiseudulla ja hävitettäisiin jälkipolvilta.
10446: on jo useita vanhoja asemarakennuksia purettu Vaidonrautatiet voisi säästää tämän keskei-
10447: ja uudet nykyaikaiset palvelutilat ovat käy- sellä paikalla olevan vanhan rautatieasemara-
10448: tössä. kennuksen museokäyttöön. Kustannukset eivät
10449: Vanhoihiri rautatieasemarakennuksiin liittyy tule kohoamaan korkeiksi. Kysymys on enem-
10450: kuitenkin paljon rautatielaitoksen alkuajan his- mänkin rautatielaitoksen historian kunnioitta-
10451: toriaa sekä kulttuuri- ja tunnearvoja. Kun nyt misesta kuin huomattavasta varojen käytöstä.
10452: viimeisetkin vanhat asemarakennukset ovat Hanke olisi sopiva myös lamakauden lyhyt-
10453: uudistussuunnittelun kohteena, olisi välttämä- aikaisena työllisyyskohteena.
10454: töntä huomata, kuinka tärkeää on säilyttää pe- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
10455: rinteistä palvelurakennustyyliä tuleville suku- tavasti,
10456: polville.
10457: Eräs säilytettävä kohde olisi Espoon vanha että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10458: asemarakennus. Espoon keskustan kaava on 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
10459: hyväksytty ja neuvottelut Valtionrautateiden 31.90.74 500 000 markan määrärahan
10460: sekä Espoon kaupungin kesken ovat käynnissä käytettäväksi Espoon vanhan rautatie-
10461: asemarakennuksen suojelutoimiin.
10462: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
10463:
10464: Kaisa Raatikainen Kaj Bärlund Pirjo Ala-Kapee
10465: 1979 vp. 907
10466:
10467: Raha-asia-aloite n:o 848.
10468:
10469:
10470:
10471:
10472: Raatikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen äitiys-
10473: rahan maksamiseen.
10474:
10475:
10476: E d u s k u n n a II e.
10477:
10478: Äitiyssuojelu ja siihen liittyvä äitiysloma vaa- tomalle lomalle siihen asti, kun lapsi täyttää
10479: tivat edelleen kehittämistä. Yhteiskunnan toi- yhden vuoden. Tällainen järjestelmä saattaa
10480: menpitein on turvattava äidin ja lapsen luon- pienipaikkaiset ja heikossa taloudellisessa ase-
10481: nollinen läheisyys riittävän pitkäksi ajaksi. massa olevat perheet kuitenkin yhä vaikeam-
10482: Myös lapsen isälle on annettava mahdollisuus paan asemaan tulotason laskiessa.
10483: osallistua lapsensa hoitoon sen jälkeen kun syn- Luomalla paikallinen 13 kuukauden vanhem-
10484: nytyksestä toipumiseen ja lapsen imettämiseen painlomajärjestelmä sekä turvaamalla tämän jäl-
10485: tarpeellinen aika äidiltä on kulunut. Äitiyslo- keen työhönpaluu vanhana työntekijänä paran-
10486: maa tulee jatkaa vanhempainlomalla, jolloin nettaisiin ratkaisevasti lapsiperheiden asemaa
10487: lapsen äiti tai isä voi jäädä kotiin hoitamaan yhteiskunnassamme ja samalla edistettäisiin
10488: lastaan, kunnes lapsi täyttää yhden vuoden. syntyvyyden nousua.
10489: Äitiysloman jatkamista vanhempainlomana Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
10490: puoltaa myös se, että lapsen hoitoloma ei saa nioittavasti,
10491: muodostua työelämässä eriarvoisuuteen johta-
10492: vaksi tekijäksi naiselle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10493: Monet seikat puoltavat äitiysloman pidentä- 1980 tulo- ja menoarvioon 15000 000
10494: mistä vanhempainlomalla 13 kuukauteen asti. markkaa ylimääräisen äitiysrahan mak-
10495: Nykyisin on mahdollista eräissä tapauksissa samiseen äitiysloman pidentämiseksi 13
10496: työehtosopimuksissa sopia varsinaisen lakisää- kuukautta kestäväksi vanbempainlo-
10497: teisen äitiysloman päätyttyä jäämisestä palkat- maksi.
10498: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
10499:
10500: Kaisa Raatikainen Arvo Salo Niilo Hämäläinen
10501: Kaj Bärlund Mauno Forsman Pirjo Ala-Kapee
10502: Liisa Jaakonsaari Anna-Liisa Piipari Markus Aaltonen
10503: Reino Breilin Pentti Lahti-Nuuttila Tellervo Koivisto
10504: Tarja Halonen
10505: 908 1979 vp.
10506:
10507: Raha-asia-aloite n:o 849.
10508:
10509:
10510:
10511: Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta kalatalouden koulutus-
10512: keskuksen rakentamiseen Itä-Suomen keskuskalanviljelylai-
10513: toksen yhteyteen.
10514:
10515: E d u s k u n n a 11 e.
10516:
10517: Mikkelin läänin alueellisessa kehittämissuun- set eivät sijainniltaan, opettajavoimiltaan, väli-
10518: nitelmassa sekä läänin teollisuuspoliittisessa oh- neistöltään, laitteiden ja laitosten, oppisisällön
10519: jelmassa ja sen jatkotyönä aloitetussa läänin ke- eivätkä hallinnon osalta vastaa alan ajanmukai-
10520: hittämisprojektissa on eräänä keskeisenä toi- sen opetuksen tasoa.
10521: mintalinjana korostettu pyrkimystä kaikin ta- Mietinnön mukaisen koulutuskeskuksen tulee
10522: voin perustaa läänin kehittämistoimet alueen sijaita alueella, jossa koulutus parhaalla mahdol-
10523: omien voimavarojen ja raaka-aineiden mahdol- lisella tavalla voidaan kytkeä kalatalouden eri
10524: lisimman tehokkaaseen hyödyntämiseen. Alku- osa-alueiden kehittämiseen. Sisävesialueen kala-
10525: tuotannon toimialojen kehittämistyössä tämä talouden koulutuskeskuksen sijaintipaikalta vaa-
10526: luontaisten edellytysten hyväksi käyttäminen dittavat edellytykset täyttää Enonkoski, joka
10527: merkitsee mm. läänin runsaiden vesivarojen ja sijaitsee maamme tärkeimpien sisävesikalastus-
10528: kalaston tarjoamien mahdollisuuksien hyödyn- alueiden keskellä. Enonkoski sijaitsee keskellä
10529: tämistä kalatalouden kehittämiseksi. aluetta (Mikkelin, Pohjois-Karjalan, Kuopion
10530: Vesipinta-alaa Mikkelin läänissä on yli ja Kymen läänit), jt>nka osuus sisävesialueen
10531: 500 000 ha eli 16,6% koko maan sisävesien koko ammattikalastajien määrästä on noin
10532: pinta-alasta. Sisävesialueen ammattikalastajista 60 %. Mikkelin läänin osuus kalastajamääristä
10533: on Mikkelin läänin maatalouskeskuksen alueella on mainitun alueen lääneistä suurin. Alueen
10534: lähes 25 %. Nykyiset saalisarviot Mikkelin lähellä on myös valtion yleisvettä, jolloin ope-
10535: läänin alueella vuosittain saatavasta kalansaa- tukseen tärkeästi kuuluva käytännön työ ttoo·
10536: liista vaihtelevat 3-4 milj. kilon välillä. lauksineen voidan toteuttaa joustavasti.
10537: Läänin kalatalouden kehittäminen on tehtä- Järjestämällä koulutusta Enonkoskella voi-
10538: väalue, joka sisältää useita toisiinsa kytkeytyviä daan tehokkaasti kytkeä kalanviljelyn edistämi-
10539: osakokonaisuuksia, kuten kalanviljelyn edistä- nen ja kalataloudellinen koulutus toteuttamalla
10540: minen, kalavesien hoito, kalastuksen kehittämi- kuntaan rakennettavan Itä-Suomen keskuska-
10541: nen, kalantuotanto, -jalostus ja -markkinointi. lanviljelylaitoksen ja koulutuskeskuksen suun-
10542: Tavoitteena on kohottaa nykyinen saalismäärä nittelu samanaikaisesti. Myös läänissä parhail-
10543: yli 10 miljoonaan kiloon ja tämän saalismäärän laan toteutettavan luonnonravintolammikko-
10544: mahdollisimman korkea-asveinen jalostaminen suunnitelman kytkeminen koulutuksen aloitta-
10545: läänin alueella. miseen puoltaa esitettyä sijaintiratkaisua.
10546: Tärkeän osan kalatalouden kokonaisvaltai- Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
10547: sessa kehittämistyössä muodostaa koulutuksen nioittavasti,
10548: järjestäminen. Kalatalousopetustoimikunta on
10549: esittänyt mietinnössään ( 36/1979) kalatalou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10550: den opetuksessa rakennemuutosta, jolloin ope- 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000
10551: ltus käsittäisi peruskouluun pohjautuvan yksi- markan määrärahan kalatalouden koulu-
10552: vuotisen kalatalousopiston sekä erikoistumis- tuskeskuksen suunnittelua varten Enon-
10553: opetusta ja myös jatko- ja täydennysopetusta kaskelle ra.kennettavan Itä-Suomen kes-
10554: antavan kurssiopetuksen. Mietinnössä on myös kuskalanviljelylaitoksen yhteyteen tai
10555: todettu, että kalatalouden nykyiset oppilaitok- Savonlinnaan.
10556: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
10557:
10558: Maija Rajantie Olavi Ronkainen
10559: Pentti Poutanen Erkki Liikanen
10560: Timo Ihamäki Esko Pekonen
10561: Unto Ruotsalainen Pertti Hietala
10562: 1979 vp. 909
10563:
10564: Raha-asia-aloite n:o 850.
10565:
10566:
10567:
10568:
10569: Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta mekaaniseen vesakon-
10570: torjuntaan Mikkelin tie- ja vesirakennuspiirin alueella.
10571:
10572:
10573: E d u s k u n n a 11 e.
10574:
10575: Tienvarsivesakkojen kemiallinen hävittämi- Nykyinen työllisyystilanne huomioonottaen
10576: nen on saanut ankaraa vastustusta paikallisilta olisi mekaaninen tienvarsien vesakontorjunta
10577: asukkailta sekä varsinkin ympäristönsuojelun kuitenkin moninkertaisesti edullisempaa, koska
10578: asiantuntijoiden taholta. Torjunta-aineiden hait- tällöin saataisiin runsaasti työtilaisuuksia myös
10579: tavaikutukset ja vaarat luonnolle ja eläimistölle ammattitaidottomalle nuorisolle eikä myrkky-
10580: ovat tunnetut. Jatkuvasti tulee julkisuuteen jen vaaraa ilmenisi.
10581: uusia tutkimustuloksia vesakkomyrkkyjen vaa- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
10582: rallisuudesta. Viime aikana on jopa paljastunut tavasti,
10583: näiden tutkimustulosten salailua. Myös esiin-
10584: tyy jopa viranomaistenkin taholla väheksyntää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10585: vesakkomyrkkyjen vaarallisuutta kohtaan .. Tie- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
10586: ja vesirakennushallitus on kuitenkin suorittanut 31.24.14 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
10587: vuosittain tienvarsimyrkytyksiä yleisön anka- käytettäväksi mekaaniseen vesakontor-
10588: rasta vastustuksesta huolimatta. juntaan Mikkelin tie- ja vesirakennus-
10589: piirin alueella.
10590: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
10591:
10592: Maija Rajantie Unto Ruotsalainen
10593: 910 1979 vp.
10594:
10595: Raha-asia-aloite n:o 851.
10596:
10597:
10598:
10599:
10600: Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien parantamiseen
10601: välillä Savonrannan kirkonkylä - Vihtari.
10602:
10603:
10604: E d u s kun n a 11 e.
10605:
10606: Savonrannan kunnan tieolosuhteet ovat hyvin kulkuliikenteelle Savonlinna - Savonranta -
10607: heikot. Savonrannan kunta on toistuvasti kään- Joensuu. Työllisyyden kannalta mainitun tien
10608: tynyt valtiovallan puoleen toivomuksella tie- perusparantaminen olisi ensiarvoisen tärkeätä.
10609: osuuden Savonrannan kk - Vihtari parantami- Kunnan työttömyysprosentti oli viime elokuussa
10610: seksi. Tällä tieosuudella on TVL:n toimesta 20,8. Kuntaan ei siirry yrittäjiä, jos tieyhtey-
10611: suoritettu kaksi oikaisua, ja yhden oikaisun det lähimmälle rautatieasemalle ovat huonot.
10612: osalta ovat suunnitelmat valmiit, mutta to- Kunnan omat toimenpiteet eivät riitä kuin osit-
10613: teuttamatta. Maantien n:o 474 parannussuunni- taiseen työttömyyden lieventämiseen.
10614: telma välille Savonrannan kk - Rönkönvaaran Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
10615: tienhaara on vahvistettu tie- ja vesirakennushal- taen,
10616: lituksessa, mutta parannustyötä ei ole vielä
10617: aloitettu. Kuitenkin tien parannustyö tulisi teh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10618: dä koko 28 kilometrin pituudelta eli osuudella 1980 tulo- ja menoarvioon 650 000
10619: Savonrannan kk - Vihtari. Tällöin siitä saa- markan määrärahan Savonrannan kir-
10620: taisiin paras mahdollinen liikenteellinen hyöty konkylän ja Vihtarin välisen maantie-
10621: kunnalle ja lähiseudulle sekä tärkeälle kautta- osuuden parantamiseen.
10622: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
10623:
10624: Maija Rajantie Erkki Liikanen
10625: Timo Ihamäki Esko Pekonen
10626: Pentti Poutanen Pertti Hietala
10627: Unto Ruotsalainen Olavi Ronkainen
10628: 1979 vp. 911
10629:
10630: Raha-asia-aloite n:o 852.
10631:
10632:
10633:
10634:
10635: Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta monikäyttösataman ra-
10636: kentamisen aloittamiseen Punkaharjulla.
10637:
10638:
10639: E d u s kun n a 11 e.
10640:
10641: Punkaha<rjun kunta sijaitsee eräällä maamme ta harjoittaville kunnan asukkaille, samoin sitä
10642: kauneimmista alueista kirkasvetisen Purujärven voidaan käyttää koululaiskuljetuksissa ja saaris-
10643: tuntumassa. Matkailu ja kalastus kuuluvat tun- ton asukkaiden tarpeisiin heidän asioidessaan
10644: nusomaisesti kunnan elinkeinotoimintaan. Kun- Punkasalmella. Oman keskeisen merkityksen
10645: ta on tehnyt oma-aloitteista työtä mainittujen satama muodostaa kaikille niille, jotka kesäisin
10646: elinkeinojen hyväksi vuosikymmenestä toiseen, liikkuvat matkailullisessa mielessä Saimaan ve-
10647: saavuttaen myöskin merkittäviä tuloksia. sireittejä hyväksi käyttäen.
10648: Punkaharjun kunnan päätaajamaan Punka- Kaikkeen edellä olevaan viitaten ehdotamme
10649: salmelle on suunniteltu matkailua, kalastusta kunnioittaen,
10650: ja veneilyä palvelevaa monikäyttösatamaa. Tar-
10651: koitusta varten on vuokrattu maa- ja ranta-alue että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10652: Punkasalmelta. Sataman rakentamisesta on teh- 1980 tulo- ja menoarvioon 50 000
10653: ty esitys tie- ja vesirakennushallitukselle, jonka markan määrärahan monikäyttösataman
10654: toimesta on laadittu suunnitelmat sataman to- rakentamisen aloittamista varten Punka-
10655: teuttamiseksi ja anottu työllisyysmäärärahoja harjun kuntaan.
10656: rakentamiseen. Satama on välttämätön kalastus-
10657: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
10658:
10659: Maija Rajantie Erkki Liikanen
10660: Timo Ihamäki Esko Pekonen
10661: Pentti Poutanen Pertti Hietala
10662: Unto Ruotsalainen Olavi Ronkainen
10663: 912 1979 vp.
10664:
10665: Raha-asia-aloite n:o 853.
10666:
10667:
10668:
10669:
10670: Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatiekiskotuksen pa-
10671: rantamiseen rataosuudella Huutokoski-Savonlinna-Parik-
10672: kala.
10673:
10674:
10675: E d u s k u n n a 11 e.
10676:
10677: Kun Huutokosken - Savonlinnan - Parik- kyseisistä kaupungeista maan pääkaupunkiin ja
10678: kalan rautatien kiskotus on aikoinaan raken- takaisin saavutettaisiin myös poikittaisliikenteen
10679: nettu, se on tarkoitettu nykyistä keveämpää lii- mukanaan tuomat edut. Kiskotuksen parantami-
10680: kennettä varten. nen nimittäin tekisi mahdolliseksi nostaa nykyi-
10681: Savonlinnan kaupungissa ja radan varrella sestään matkustajajunien nopeudet normaalille
10682: sijaitsevissa kunnissa on jo entuudestaan teol- pikajunien tasolle kyseisellä rataosuudella.
10683: lisuutta, joka olisi tarvinnut raskaammalle lii- Liikennepoliittisesti olisi paikallaan saada
10684: kenteelle tarkoitetun kiskotuksen. Viime vuo- maanteiltä yliraskaat kuljetukset rautatiekul-
10685: sina on erityisesti tullut lisää raskasta teolli- jetuksen piiriin.
10686: suutta, joka nimenomaan tarvitsisi kuljetuksil- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
10687: leen rautatietä. Kuitenkaan tämä ei ole mahdol- taen,
10688: lista tarkoitukseen sopivan kiskotuksen puut-
10689: tuessa sanotulta rataosuudelta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10690: Jämsän radan valmistuttua olisi myös mah- 1980 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
10691: dollista parantaa matkustajaliikenteen palveluk- markan määrärahan rautatiekiskotuksen
10692: sia reitillä Helsinki - Jyväskylä - Pieksä- parantamiseksi rataosuudella Huutokos-
10693: mäki - Savonlinna - Lappeenranta - Hel- ki- Savonlinna- Parikkala.
10694: sinki. Tällaisella rengastavalla liikenneyhteydellä
10695: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
10696:
10697: Maija Rajantie Pentti Poutanen Erkki Liikanen
10698: Timo Ihamäki Unto Ruotsalainen Esko Pekonen
10699: Pertti Hietala
10700: 1979 :v.p. 913
10701:
10702: Raha-asia-aloite n:o 854.
10703:
10704:
10705:
10706:
10707: Rajantie ym.: Määrärahan- osoittamisesta öljyntorjuntakaluston
10708: hankintaan Saimaan vesistön alueelle.
10709:
10710:
10711: E d u s kun .ll.a II e.
10712:
10713: Merillä tapahtuneet öljykatastrofit ovat osoit- tain · osoitetaan- varoja valtion tulo- ja· mencr
10714: taneet, kuinka suurta vahinkoa öljy saattaa arvioon otettavilla määrärahoilla öljysuojatoi-
10715: aiheuttaa rannoille ja vesistöille. Ne ovat sac mintaa ja öljyvahinkojen torjuntakaluston han·
10716: malla paljastaneet, miten heikosti yleensä on kintaa varten. Valtion vuoden 1980 tulo- ja
10717: varauduttu öljyvahinkojen torjuntaan. Torjun- menoarviossa ·ei osöiteta minkää.lllaista määrä~
10718: tatyön merkitys on tullut entistä suuremmaksi rahaa Saimaan alueen öljyvahinkojen torjunta-
10719: sen jälkeen kun Saimaan kanava valmistui ja valmiuden parantamiseksi.
10720: öljyn .tankkialuskuljetus ulotettiin Saimaan ve- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
10721: sistöön. öljyvahinkojen torjuntavalmius koko
10722: Saimaan alueella on erittäin heikko eikä tor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10723: jutman yhtenäisiä organisaatioita ole olemassa. 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
10724: Hallituksen kertomuksessa vuodelta 1978 tode- 32.10.70 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
10725: taan, että öljyvahinkojen torjuntavalmiuden pa- öljyntorjuntakaluston hankkimista varten
10726: rantaminen on jatkuvaa toimintaa, johon vuosit- Saimaan vesistön alueelle.
10727: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
10728:
10729: Maija Rajantie Olavi Ronkainen
10730: , Pentti Poutanen · Erkki Liikanen
10731: Timo Ihamäki Esko Pekonen
10732: Unto Ruotsalainen Pertti Hietala
10733:
10734:
10735:
10736:
10737: 115 0879007181
10738: 914
10739:
10740: Raha-asia-aloite n:o 855.
10741:
10742:
10743:
10744:
10745: :kaudlllkoski ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta peruna-
10746: jå-\lhon hinnanalennuskorvauksiin.
10747:
10748:
10749: E d u s k u n n a 11 e.
10750:
10751: Valtion vuoden 1979 tulo-- ja menoarviossa korjattava. Ehdotammekin, että momentin pe-
10752: sanotaan momentin 30 J 1.41 alamomentin 3 pe- rusteluissa todettaisiin, että perunajauhon hin-
10753: rusteluissa) että perunajauhon hinnanalennuskor· nanalennuskorvauksiin tarkoitettuja varoja voi-
10754: vauksiin tarkoitettuja varoja voidaan käyttää daan käyttää myös turkiseläinten rehuksi val-
10755: my& turkiseläinten rehuksi valfnistettavan kui· mistettavan kuivan perunamassan hinnan alentao
10756: van perunamassan hinnan alentamiseen, mikäli miseen, mikäli varojen käyttö näihin tarkoituk-
10757: varojen käyttö näihin tarkoituksiin on valtion- siin on valtiontaloudelliS€sti perusteltua.
10758: taloudellisesti perusteltua. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10759: Vuoden 1980 tulo- ja menoarvioesityksessä nioittaen,
10760: ei vastaavaa mainintaa ole. Tämä merkitsisi sitä,
10761: ettil hinnanalennuskorvauksiin tarkoitettuja va- että Eduskunta ottaisi valti01t tJuoden
10762: roja ei kuluvasta vuodesta poiketen voitaisikaan 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
10763: enää käyttää turkiseläinten rehujen hinnan alen- 30.31.41 lisäyksenä JOO 000 markkalt
10764: tamiseen. Koska tällainen menettely edelleenkin perunajauhon hinnanaletlnuskorvauksiin.
10765: olisi välttämätöntä, olisi perusteluja tältä osin
10766: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
10767:
10768: Väinö Raudaskb$ki Juhani Vähäkangas
10769: Alvar Saukko Heimo Linna
10770: Veikko Pihlajamäki Mikko Kaarna
10771: Einari Nieminen Toivo Yläjärvi
10772: 1979 vp. 915
10773:
10774: Raha-asia-aloite n:o 856.
10775:
10776:
10777:
10778:
10779: Raudaskoski ym.: Korotet\ln määrärahan osoittamisesta valtion-
10780: apuna kuivatustöihifl.
10781:
10782:
10783: E d u s k u n n a 11 e.
10784:
10785: Mannkuivatuuöiden suorittamiseen myönnet- alueilla kyseisten määrärahojen lähes täydelli-
10786: tävien avustusten ja lainojen markkamäärä on nen loppuminen koituu vakavaksi tuhoiskuksi
10787: viimeisten kymmenen vuoden aikana supistunut tuotannollisen toiminnan kehityksessä.
10788: yhteen kymmenesosaan viime vuosikymmenen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10789: lopulla olleeseen tasoon verrattuna. Tämä on nioittaen,
10790: käytännössä halvaannuttanut tnaankuivatustyöt
10791: Pohjois-Suomessa. Kuivatustöiden romahtaminen että Eduskunta ottaisi wilt«m viKNien
10792: on lisännyt myös suuresti työttömyyttä kehitys- 1980 tulo- ia menoarvioon momentiUe
10793: alueilla ja pysähdyttänyt tuotannollisen toimin- 30.32.40 lisäyksenä 2 000 000 markkMZ
10794: nan kehityksen maa- ja metsätalouden alalla. munkuivlltustiWJen dfJUStukriin.
10795: Erityisesti Pohjois-Suomen suurilla haja-asutus-
10796: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
10797:
10798: Väinö Raudaskoski Heimo Linna
10799: Alvar Saukko Mikko Kauna
10800: Toivo Yläjärvi
10801: 916 1979 vp.
10802:
10803: Raha-asia-aloite n:o 857.
10804:
10805:
10806:
10807:
10808: j ;···
10809: Raudaskoski ym.: Korotetlln määrärahan osoittamisesta siirtona
10810: maatilatalouden kehittämisrahastoon.
10811:
10812:
10813: E d u s k u n n a 11 e.
10814: Rakennusalan , tYöttömyyden torjumiseksi jää lähimmän· viiden woden kuluessa jäljelle
10815: maaseudulla · olisi entistä enemmän käytettävä valtava määrä nykyaikaistettavaa tuotantorakeii-
10816: hyväksi niaat~ouden tarjoamia rakennusmahdol- nuspainetta. Tätä välttämätöntä rakennustarvet-
10817: lisuuksia. Tämä ei kuitenkaan riittävässä määrin ta purkamalla voitaisiin torjua ·sekä rakennus"
10818: onnistu ilman maatalouden pääomahuollon pa- alan työttömyyttä että turvata nuorten viljeli-
10819: rempaa turvaamista. Kun maatalouden tuotan- jäin ammattiin jäämisen mahdollisuus. ·
10820: torakennuksista, esim. navetoista, on vain noin Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit~
10821: 40 % lainsäädännönkin vaatimuksia vastaavalla taen,
10822: käyttökelpoisella tasolla, olisi tätä tilannetta
10823: käytettävä· hyväksi rakennusalan työttömyyden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10824: torjumiseksi maaseudulla. Tämä olisi välttämä- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
10825: töntä myös maatilojen elinkelpoisuuden paran- 30.32.60 li$äyksenä 35 000 000 markkaa
10826: tamista silmällä pitäen. Korkean ikärakenteen siirtona maatilatalouden kehittämisrahas-
10827: luonnollisen poistumisen . myötä maataloudesta toon.
10828: Helsingissä 20 .päivänä syyskuuta 1979.
10829:
10830: Väinö Raudaskoski Veikko Pihlajamäki Toivo Yläjärvi
10831: Alvar Saukko Heimo Linna Mikko Kaarna
10832: 1979 vp. 917
10833:
10834: Raha-asia-aloite n:o 858.
10835:
10836:
10837:
10838:
10839: Raudaskoski ynt.: Määrärahan osoittamisesta salaojitussuunnitte-
10840: lun tukemiseen kehitysalueilla.
10841:
10842:
10843: E du s kunnalle.
10844:
10845: Maatalouden perusparannustoimissa salaojitus Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10846: muodostaa pohjan maatalouden kehitykselle. nioittaen,
10847: Erikoisesti kehitysalueilla salaojituksen merki-
10848: tys väestön toimeentulon turvaamisessa on suu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10849: ri. Salaojitustoimintaa tulisikin välttämättä te- 1980 tulo" ja menoarvioon triO?fJen_till~
10850: hostaa, mutta varojen puute muodostaa pullon- 30.33.48 lisäyksenä .50 000 markkaa sa~
10851: ~aulan ~hokk~all;e toiminnalle; - laojitussuunnittelun tehok,kaaksi t.akemi~
10852: seksi kehitysalueilla.
10853: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
10854:
10855: Väinö Raudaskoski Veikko Pihlajamäki Heimo Linna
10856: Alvar Sauklm Einari Nieminen ·Toivo Yläjärvi
10857: 918 1979 vp.
10858:
10859: Raha-asia-aloite n:o 859.
10860:
10861:
10862:
10863:
10864: Raudaskoski ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta malmin-
10865: etsintätoiminnasta myönnettäviin tunnustuspalkkioihin.
10866:
10867:
10868: Ed u s k u n n a 11 e.
10869:
10870: Maamme useiden kaivosten tunnettujen mal- den löytämiseksi, tämä toiminta on uskomatto-
10871: mivarojen arvioidaan loppuvan 1990-luvun al- man halpaa palkattuun tekniseen tutkimustoi-
10872: kuun mennessä. Tästä syystä erilaista malmin- mintaan verrattuna.
10873: tutkimustoimintaa olisi kaikin tavoin tehostet- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
10874: tava. Niin sanotulla kansannäytetoiminnalla on taen,
10875: aina ollut hyvin keskeinen merkitys maamme
10876: ma:lntivarojen tunnetuksi tekemisessä. Jopa mo- että Eduskunta ottaisi 1Jaltion 1Juoden
10877: net tunnetut kaivostoiminnat ovat saaneet al- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
10878: kunsakin yksinomaan kansannäytetoiminnan tu- 32.50.41 lisäyksenä 60 000 markkaa an-
10879: loksena. Sen lisäksi, että kansa asuu kaikkialla siokkaasta malminetsintätoiminnasta
10880: ja on aina valmis pitämään silmällä omissa toi· myönnettäviä tunnustuspalkkioita varten.
10881: missaan kaikkea mielenkiintoista malminäyttei-
10882: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
10883:
10884: Väinö Raudaskoski Heimo Linna
10885: Alvar Saukko Mikko Kaarna
10886: Veikko Pihlajamäki Toivo Yläjärvi
10887: 197, vp.
10888:
10889: Raha-asia-aloite n:o 860.
10890:
10891:
10892:
10893:
10894: Raudaskoski ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta päihdyt-
10895: tävien aineiden väärinkäyttäjien huollon tehostamiseen.
10896:
10897:
10898: Ed u s kun n a 11 e.
10899:
10900: Valtiovallan toimet raittiuden edistämiseksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10901: eivät ole olleet riittäviä. Tästä syystä on tullut nioittaen,
10902: ajankohtaiseksi alkoholin väärinkäyttäjien ja
10903: muiden päihdeongelmaisten huollon tehostami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10904: nen kunnissa ja kuntainliitoissa. Tätä varten 1980 tulo- ja menoarvioon momentillc
10905: vuoden 1980 tulo- ja menoarviossa on varattu 33.54.36 lisäyksenä 500 000 markkaa
10906: varoja ylimääräisenä valtionapuna kunnille päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien
10907: 500 000 markkaa. Toiminnan tehostaminen on huollon tehostamiseksi kunnimz.
10908: kuitenkin välttämätöntä.
10909: Iklsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
10910:
10911: Väinö RaudaskQski Hl'!imo Linna
10912: Alvar Saukko Mikko KaarnA
10913: Veikko Pihlajamäki Toivo Yläjätvi
10914: 920 1979 vp.
10915:
10916: Raha-asia-aloite n:o 861.
10917:
10918:
10919: Raudasoja ym.: Määrärahan osoittamisesta kaksikielisen kielen-
10920: kääntäjäkoulutuksen aloittamiseen Vaasassa.
10921:
10922: E d u s k u n n a II e.
10923: Vaasan kauppakorkeakoulu jätti opetusminis- mista opiskelupaikkojen tarjonnassa. Vaasan lää-
10924: teriölle 10. 10. 1978 esityksen kaksikielisen kie- nissä on tällä hetkellä vain 1,6 prosenttia koko
10925: lenkääntäjäkoulutuksen aloittamisesta Vaasassa maan korkeakouluopiskelijoista, vaikka läänin
10926: vuonna 1980. Esitys sisältyi VKKK:n vuosille väestö on 9 prosenttia koko maan väestöstä.
10927: 1980-84 laaditun toiminta- ja taloussuunnitel- Vaasa on myös tärkeä ruotsinkielisen alueen
10928: man kehittämisosaan. Opetusministeriö totesi keskus ja tarjoaa siten luontaiset edellytykset
10929: korkeakoulujen toiminta- ja taloussuunnitelmista myös ruotsinkielisten kääntäjien kouluttamiselle.
10930: antamassaan palautteessa, että se suhtautuu VKKK:lla on yli 10 vuoden ajalta kokemusta
10931: .:myönteisesti kaksikielisen kääntäjäkoulutuksen käytännöllistavoitteisesta kielikoulutuksesta .
10932: jatkosuunnitteluun Vaasassa. Kielenkääntäjien koulutus järjestetään filoso-
10933: Aiemmin jätetyn esityksen ja opetusministe- fian kandidaatin tutkintoon johtavana 160 opin~
10934: riön palautteen pohjalta VKKK:ssa on laadittu toviikon laajuisena koulutusohjelmana. Koulu-
10935: suunnitelma kielenkääntäjäkoulutuksen aloitta- tusohjelman yleistavoitteina on siten kouluttaa
10936: miseksi Vaasassa sekä suomen- että ruotsinkie- opiskelijoita
10937: lisille opiskelijoille. Koulutus oli tarkoitus aloit- 1) asiantuntevaan, suullista ja kirjallista kie-
10938: taa syksyllä 1980, vaikka se ei olisi ollut kustan- litaitoa vaativaan informaation käsittelyyn sekä
10939: nuksiltaan ensi vuoden osalta kuin 147 000 mk. yksikielisissä että erityisesti kääntämistä edellyt-
10940: Aloitusvuonna esitetään koulutukseen otetta- tävissä viestintätehtävissä,
10941: vaksi 18 suomenkielistä ja 18 ruotsinkielistä 2) kielitaitoa vaativiin itsenäisiin tehtäviin
10942: opiskelijaa. Suomenkielisten opiskelijoiden si- kaupan ja tekniikan sekä lain ja hallinnon
10943: säänotto nostettaisiin kolmantena vuonna aloilla,
10944: 36:een ja opetettavien pääkielien lukumäärää 3) suunnittelemaan ja valvomaan tiedotusta
10945: lisättäisiin yhdellä. Ruotsinkielisten sisäänotto ja tekstinkäsittelytyöta julkisen hallinnon ja eri-
10946: pysyisi samana, koska koulutettavien tarve py- laisissa elinkeinoelämän tehtävissä, jotka vaati-
10947: syy melko pienenä, vaikka tarvetta aivan ilmei- vat hyvää kielitaitoa ja asianomaisen alan tun-
10948: sesti on. Opiskelijoiden sisäänotto kehittyisi temista.
10949: siten seuraavasti: Vaasassa järjestettävän kielenkääntäjäkoulu-
10950: ruots.kiel. suom.kiel. opiskelija- tuksen erikoisaloina olisivat kauppa ja tekniikka
10951: sisäänotto sisäänotto määrä ja laki ja hallinto. Näiden alojen kielenkääntäjiä
10952: 1981 ........... 18 18 36 tarvitaan Vaasan talousalueella. Koulutuksessa
10953: 1982 ........... 18 18 72 on tarkoitus aluksi keskittyä kotimaisiin kieliin
10954: 1983 ........... 18 36 126 siten, että suomenkielisten pääkielenä olisi ruot-
10955: 1984 ........... 18 36 180 sin kieli ja ruotsinkielisten pääkielenä suomen
10956: kieli. Vaasa kaksikielisenä kaupunkina sopisi
10957: Opetusministeriö on vuodelle 1979 myöntä- mitä parhaimmin tämänlaatuisen koulutuksen
10958: nyt korkeakoululle kielenkääntäjäkoulutuksen paikaksi.
10959: suunnittelua varten määrärahan. Suunnittelu on Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
10960: edennyt siten, että koulutus voitaisiin aloittaa
10961: syksyllä 1980. Ko. vuoden tulo- ja menoarvioon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10962: ei kuitenkaan ole varattu määrärahaa tähän tar- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
10963: koitukseen. 29.10.01 lisäyksenä 147 000 markkaa
10964: Kielenkääntäjäkoulutuksen aloittamisella edis- kaksikielisen kielenkääntäjäkoulutuksen
10965: tettäisiin alueellisen tasavertaisuuden toteutu- aloittamiseksi Vaasassa.
10966: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
10967:
10968: Juhani Raudasoja Eeva Kauppi
10969: 921
10970:
10971: Raha-asia-aloite n:o 862.
10972:
10973:
10974:
10975:
10976: Raudasoja: Määrärahan osoittamisesta mekaaniseen vesakontor-
10977: juntaan Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin alueella.
10978:
10979:
10980: E d u s k u n n a 11 e.
10981:
10982: Tienvarsivesakkojen kemiallinen hävittäminen olisi mekaaninen tienvarsien vesakontorjunta
10983: .on saanut ankaraa vastustusta paikallisilta asuk- .kuitenkin moninkertaisesti edullisempaa, koska
10984: kailta sekä varsinkin ympäristönsuojelun asian- tällöin saataisiin runsaasti työtilaisuuksia myös
10985: tuntijoiden taholta. Torjunta-aineiden haittavai- ammattitaidottomalle nuorisolle eikä myrkkyjen
10986: .kutukset ja vaarat luonnolle ja eläimistölle ovat vaaraa ilmenisi.
10987: tunnetut. Jatkuvasti tulee julkisuuteen uusia Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
10988: tutkimustuloksia vesakkomyrkkyjen vaarallisuu- vasti,
10989: desta. Viime aikana on jopa paljastunut näiden
10990: tutkimustulosten salailua. Myös esiintyy jopa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10991: viranomaistenkin taholla väheksyntää vesakko- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
10992: myrkkyjen vaarallisuutta kohtaan. Tie- ja vesi- 31.24.14 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
10993: rakennushallitus on kuitenkin suorittanut vuo- käytettäväksi mekaaniseen vesakontor-
10994: 'sittain tienvarsirp.yrkytyksiä yleisön ankarasta juntaan Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin
10995: vastustuksesta huolimatta., . alueella.
10996: Nykyinen työllisyystilanne huomioonottaen
10997: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
10998:
10999: Juhani Raudasoja
11000:
11001:
11002:
11003:
11004: 116 0879007181
11005: 1979 vp.
11006:
11007: Raha-asia-aloite n:o 86.3.
11008:
11009:
11010:
11011:
11012: Raudasoja ym.: Määrärahan osoittamisesta mekaaniseen vesakon-
11013: torjuntaan Keski-Pohjanmaan tie- ja vesirakennuspiirin alueel-
11014: la.
11015:
11016:
11017: E d u s k u n n a II e.
11018:
11019: Tienvarsivesakkojen kemiallinen hävittäminen Nykyinen työllisyystilanne huomioonottaen
11020: on saanut ankaraa vastustusta paikallisilta asuk:- olisi mekaaninen tienvarsien vesakontorjunta
11021: hilta sekä varsinkin ympäristönsuojelun asian- kuitenkin moninkertaisesti edullisempaa, koska
11022: tuntijoiden taholta. Torjunta-aineiden haittavai- tällöin saataisiin runsaasti työtilaisuuksia myös
11023: kutukset ja vaarat luonoolle ja eläimistölle ovat ammattitaidottom~lle nuorisolle eikä myrkkyjeft
11024: tunnetut. Jatkuvasti tulee julkisuuteen uusia vaaraa ilmenisi.
11025: tutkimustuloksia vesakkomyrkkyjen vaarallisuu- Edellä olev~n viitaten ehdotamme kunnioit--
11026: desta. Viime aikana on jopa paljastunut näiden tqvasti,
11027: tutkimustulosten salailua. Myös esiintyy jopa
11028: viranomaistenkin taholla väheksyntää vesakko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11029: myrkkyjen vaarallisuutta kohtaan. Tie- ja vesi- 1980 tulo- ;a menoarvioon momentille
11030: rakennushallitus on kuitenlcin suorittanut vuo- 31.24.14 lisäyksenä 1 000 000 markk44
11031: sittain tienvarsimyrkytyksiä yleisön ankarasta käytettäväksi mekaaniseen ves{lkontr;Jr-
11032: vastustuksesta huolimatta. juntaan Keski,Pohianmaan tie· jtJ fJ(!Jira-
11033: kennuspiirin alueella.
11034: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
11035:
11036: Juhani Raudasoja Risto Tuominen Sakari Knuuttila
11037: 1979 vp.
11038:
11039: Raha-asia-aloite n:o 864.
11040:
11041:
11042:
11043:
11044: Rautiainen ym.: Mää1:ärahan osoittamisesta varhaiseläkekokeilun
11045: laajentamiseen.
11046:
11047:
11048: E d u s k u n n a 11 e.
11049: Osana työllisyyden hoito~ on maassamme ko- paaehtoisen eläkkeellesiirtymi!len kokeilutoimin-
11050: keiltu ns. varhaiseläkkeelle siirtymistä. Budjet- taa laajennettava huomattavasti nykyisestään.
11051: tiin otetun määrärahan turvin on kahdelle lä- Tämä edellyttää, että valtion vuoden 1980 tulo-
11052: hinnä eläkeikää olevalle ikäluokalle annettu ja menoarvioon varataan riittävän suuri määrä-
11053: mahdollisuus siirtyä vapaaehtoisesti ennenaikai- raha tarkoitusta varten.
11054: selle eläkkeelle. Etusijalle varhaiseläkkeen myön- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
11055: tämisessä on asetettu rintamaveteraanit. Lisäksi
11056: eläkkeensaamisen ehtona on se, että eläkeläisiltä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11057: vapautuva työpaikka annetaan työttömälle nuo- 1980 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
11058: relle. markan määrärahan varhaiseläkekokeilun
11059: Kun näköpiirissä ei ole työllisyystilanteen laajentamista varten.
11060: nopeaa korjaantumista, olisi mielestämme va-
11061: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
11062:
11063: Väinö Rautiainen Impi Muroma Sauli Hautala
11064: Esko Almgren Jorma Fred Ulla JärvUehto
11065: 924 J979 vp.
11066:
11067: Raha-asia-aloite n:o 865.
11068:
11069:
11070:
11071:
11072: · Rautiainen ·ym.: . Korotettiri määrärahan osoittamisesta yritysten
11073: ylimääräisen työllistärillstuen laajentamiseen.
11074:
11075:
11076: E d.u sk u n nalle.
11077:
11078: ·vitikea työttömyYs koettelee maatamme edel~ olisi mielestämme järkevämpää käyttää nama
11079: leenkin. Vaikka työttömyys suhdanteiden paran- rahat tuottavien työpaikkojen luomiseen pienyri~
11080: tumisen ja vientiteollisuuden elpymisen ansiosta tysten piirissä. Hallitus kuitenkin ehdottaa yri-
11081: onkin hiukan vähentynyt, edelleenkin maas~ tysten ylimääräiseen työllistämistukeen vain
11082: samme on yli 120 000 työtöntä, ja hallitus on 39 000 000 markkaa, kun sen sijaan työvoima~
11083: asettanut tavoitteekseen työttömyyden alenta- ministeriön kautta eri työvirastoille jaetaan yli
11084: misen 5 % :iin työvoimasta seuraavan budjetti- 1 100 000 000 markkaa erilaisten tuottamatto-
11085: vuoden aikana. · mien hallinnollisten työpaikkojen ylläpitoon.
11086: '. Viiden prosentin työttömyysasteen hyväksy- Mielestämme näiden määrärahojen suhde pitäisi
11087: minen on Kristillisen Liiton mielestä liian kor- olla päinvastainen, jotta työttömyys saataisiin
11088: kea. Syynä työttömyyden pysyttelemiseen kor- todella vähenemään· ·maassamme. ·
11089: kealla tasolla on se, ettei maassamme ole riit- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
11090: tävän hyvin käytetty hyväksi pienyrittäjätoimin- nioittaen,
11091: nan työllistämismahdollisuuksia.
11092: Pienyritteliäisyyden suurin este tällä hetkellä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11093: on korkeat välilliset työvoimakustannukset sekä 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
11094: pääomien puute yrittäjätoiminnassa. Kun valtio. -34.50.41 lisäyksenä.)OO 000 000 mark-
11095: joka tapauksessa joutuu käyttämään huomattavia kaa käytettäväksi yritysten ylimääräisen
11096: varoja työttömyyskorvauksiin ja hätäaputöiden työllistämistuen laajentamiseen.
11097: järjestämiseen valtion virastoissa ja laitoksissa,
11098: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
11099:
11100: Väinö Rautiainen Impi Muroma Sauli Hautala
11101: Esko Almgren Jorma Fred Ulla Järvilehto
11102: 1979·r~; 925
11103:
11104: Finansmotion nr 866.
11105:
11106:
11107:
11108:
11109: Rehn: Om anvisande av anslag för en emigrationsutredning rö-
11110: rande .Västnyland. · ·'
11111:
11112:
11113: T i 11 R i k s d a ge h.
11114:
11115: Den 'parlamentariska emigrationsutredningen För att kunna utföra denna utredning ·niåste
11116: redovisade i ·sin mellanrapport för oväntat höga bl.a. en utredare anställas för ca 1 år. Huvud-
11117: emigrationssiffror speciellt för västra Nyland. man för undersökningen är en utredningskom-
11118: Därför beslöt Nylands svenska landskapsför- mitte bestående av representanter för Nylands
11119: hund i samråd med Västra Nylands regionplans- svenska landskapsförbund och Västra Nylands
11120: förbunds medlemskommuner göra en utredning regionplansförbunds medlemskommuner.
11121: om vad kommunerna själva rent konkret kunde Med hänvisning tili ovanstående föreslås
11122: göra för att stävja emigrationen. Härvid koor- vördsamt,
11123: dineras utredningen med den parlamentariska
11124: emigrationskomniittens arbete. En av den väst- att Riksdagen i statsförslaget för år
11125: nyländska undersökningens viktigaste syften 1980 måtte upptaga ett särskilt anslag
11126: skulle vara. ati: riå presumtiva emigranter och om 70 000 mark för att bestrida utgif~
11127: häivid komtna fram tili vilka: konkreta preven- terna för en emigrationsutredning berä-
11128: tiva åtgärder komm1.lnerna · kunde Vidta för att rande Västnyland.
11129: minska emigrationen.
11130: Helsingfors den 24 september 1979.
11131:
11132: Elisabeth Rehn.
11133: 926 1979 vp.
11134:
11135: Raha-asia-aloite n:o 866.
11136:
11137:
11138:
11139:
11140: Rehn: Määrärahan osoittamisesta Länsi-Uuttamaata koskevan
11141: maastairtuuttoael:vityben suorittamiseen.
11142:
11143:
11144: E d u s k u n n a 11 e.
11145:
11146: Maastamuuttoa koskevan parlamentaarisen Tämän selvityksen aikaansaamiseksi täytyy
11147: selvityksen välitiedonannosta kävi ilmi etenkin mm. ottaå palvelukseen selvitysmies n. yhden
11148: Länsi-Uudenmaan alueelta maastamuuttaneiden 'II'Uoden ajaksi. Selvityksen teettäjänä on selvi·
11149: odottamattoman korkea lukumäärä. Tästä syys• tyskomitea, johon kuuluu edustajia Nylands
11150: tä Nylands Svenska Landskapsförbund (Uuden• Svenska Landskapsförbundista ja Länsi-Uuden•
11151: maan ruotsinkielinen maakuntaliitto) päätti maan seutukaa-taliiton jäsenkunnista.
11152: yhdessä Länsi-Uudenmaan seutukaavaliiton jä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11153: senkuntien kanssa tehdä selvityksen siitä, mitä taen,
11154: kunnat voisivat konkreettisesti itse tehdä maas-
11155: tamuuton estämiseksi. Tämä sel'll'itys tullaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11156: asettamaan rinnakkain parlamentaarisen maasta- 1980 tulo- ;. menoarvioon 70 000
11157: muuttokomittan työn kanssa. Länsi-Uutta- markan määrärahan Länsi·Uudeltamdalitl
11158: maata koskevan tutkimuksen tärkeänä tehtä- tapahtuvan maastamuuton seluittiJmiser--
11159: vänä olisi muuttoa suunnittelevien henkilöiden tii aiheutuviin kustrMUtuksiin.
11160: tavoittaminen ja tällöin sen seikan toteaminen,
11161: mihin ehkäiseviin toimenpiteisiin kunnat voisi-
11162: vat ryhtyä maastamuuton vähentämiseksi.
11163: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
11164:
11165: Elisabeth Rehn
11166: 197, rd. 927
11167:
11168: Finmsmotiön nr 867.
11169:
11170:
11171:
11172:
11173: Rehn m, fl.: Om anvisandc a~ anslag för inrättande av två
11174: mltraordinarie hefattningar vid Helsingfors svenska sjuk-
11175: ~årdsinstituts avdelning för högre utbildning.
11176:
11177:
11178:
11179: T ill R i k s d a g e n.
11180:
11181: 1972 startade vid Helsingfors svenska sjuk· högre utbildningen på svenskt håll kämpar med
11182: vårdsinstitut högre utbildning en administrativ stora svårigheter på grund av att dessa tjänster
11183: och en pedagogisk studielinje. Utbildningen är ej inrättats. De Iärare Soth tillfälligt innehar be-
11184: den enda på svenskt håll. Utbildningen hat se• fattningarna är tjänstlediga från sina övriga he-
11185: dan år 197.3 pågått kontinuerligt och för når• fattningar där de i sin tur har vikarier för ett
11186: va:rande är ttettiosex studerande inskrivna. år i sänder och med ett dylikt förfarande är det
11187: Helsingfors svenska sjukvårdsinstitut har svårt att erhålla den kontinuitet och ~rbetsro
11188: under de senaste sex åren, sed~n det visat sig som är absolut nödvändig för utvecklande a~
11189: att det föreligger ett behov av ovannämnda den högre utbildning på svenskt håll.
11190: utbildning anhållit om att tvä extraordinarie Hänvisande tiU avanstående föreslås vörd-
11191: lärarbefattningar skulle inrättas men tillsvidare samt,
11192: utan resultat. På finskt hå1l har samdiga institut
11193: 60m ~r motsvarande utbildning (Helsingin, att Riksdagen i statsfärslaget /ör år
11194: Turun, Tampereen, Oulun sairaanhoito-opis.• 1980 pd mument 29.83.01 mlltte upp..
11195: tot) erhållit motsvarande befattningar trots att tag4 100 000 mark för inrättande av
11196: både Oulu och Tampere st~tat urbildningarna tvtl extraMdinarie lärarbtfattningtW
11197: s1 sent som år 1976. (C 40) vid Helsingfors svmska s;uk-
11198: Helsingfors &venska sjukdtdsinstitttt har för- vårdsitmitutl lllldelning föt bögr6 ui•
11199: bigåtts i dll!nna frllga ~ giingse prm& har varit bildnin&;
11200: tttt inrätta e:l!:traordinarie befa;ttningar efter det
11201: att btfllttnitlgen foogemt tillfälligt i ne· år. Den
11202: Helsignfors den 25 september 1979.
11203:
11204: Elisabeth Rehn Håkan Malm
11205: 928 1'979 vp.
11206:
11207: Raha-asia-aloite n:o 867. Suomennos..
11208:
11209:
11210:
11211:
11212: Rehri yni.: Määrärahan osoittamisesta kahden ylimääräisen toi-
11213: men perustamiseen Helsingfors svenska sjukvårdsinstitut -ni-
11214: miseen oppilaitokseen ylempää opetusta varten.
11215:
11216:
11217: Edu·skunn alle.
11218:
11219: Vuonna 1972 alkoi Helsingfors svenska täntö on, että vakinaiset toimet perustetaan
11220: sjukvårdsinstitutin (Helsingin ruotsinkielinen sen jälkeen kun toimi on ollut tilapäinen kol-
11221: sair~anhoito-?pisto) hallinnollisen ja peda- men vuoden ajan. Korkeampi ruotsinkielinen
11222: goglsen opmtosuunnan korkeampi opetus. opetus on joutunut suuriin vaikeuksiin sen
11223: Opisto on alallaan maamme ainoa näiden oppi- johdosta, että näitä toimia ei ole perustettu.
11224: suuntien ruotsinkielistä opetusta antava oppi, Toimia tilapäisinä hoitavat opettajat ovat virka"
11225: laitos. Opetus on jatkunut yhtäjaksoisesti vuo, vapaita muista toimistaan, joita sijaiset hoi-
11226: desta 1973 ja tällä hetkellä opiskelijoita on tavat vuoden kerrallaan. Tämä menettely ai-
11227: kolmekymmentäkuusi. heuttaa sen, että on vaikeata ylläpitää jatku-
11228: Helsingfors svenska sjukvårdsinstitut on vuutta ja työrauhaa, mikä olisi ehdottomasti
11229: kuuden viimeksi kuluneen vuoden aikana, sen välttämätöntä korkeamman ruotsinkielisen ope-
11230: jälkeen kun edellä mainittu opetus oli osoit- tuksen kehittämiseksi.
11231: tautunut tarpeelliseksi, anonut kahden ylimää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11232: räisen opettajan toim:en perustaniista, mutta nioittaen, ·'
11233: toistaiseksi tuloksetta. Kaikki suomenkieliset
11234: vastaavanlaista opetusta antavat opistot (Hel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11235: singin; Turun, Tampereen, Ouluri :sairaan- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
11236: hoitocopistot) ovat saaneet vastaavat toimet 29.83.01 100 000 markkaa kahden yli-
11237: siitä huolimatta, että sekä Oulu että Tampere määräisen opettajan toimen (C 40) pe-
11238: ovat aloittaneet opetuksen vasta vuonna 1976. rustamiseksi Helsingfors svenska sjuk-
11239: Helsingfors svenska sjukvårdsinstitut on tä- vårdsinstitut ~nimisen oppilaitoksen
11240: män asian kohdalla sivuutettu ja yleinen käy- ylemmän opetuksen osastolle:
11241: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
11242:
11243: Elisabeth Rehn Håkan Malm
11244: 1979 rd. 929
11245:
11246: Finansmotion nr 868.
11247:
11248:
11249:
11250:
11251: Rehn m. fl.: Om anvisande av höjt anslag för statsunderstöd
11252: till kommunerna för stödjande av idrottsföreningar.
11253:
11254:
11255: T i 11 R i k s d a g e n.
11256:
11257: Av de lagförslag regeringen står i beråd att tats ner till hälften som en absolut minimigräns
11258: avlåta till riksdagen är idrottslagen en av de med hänsyn till nyttao av de utgivna medlen.
11259: allra angelägnaste, då den förverkligad i hög För många kommuner kunde detta betyda en
11260: grad tryggar den aktningsvärda verksamhet som stagnation av understöden till idrottsföre-
11261: bedrivs för medborgarnas idrotts- och kondi- ningarna, med ännu utökade ekonomiska svårig-
11262: tionsfostran. Utan att förringa betydelsen av de heter som följd för mottagarparten och minskade
11263: olika verksamhetsformer som enligt förslag möjligheter att sysselsätta barn och ungdom
11264: kommer att uppmärksammas i den nya lagen, med sund kroppskultur. Det föreslagna statsun-
11265: måste dock speciellt de frivilliga ideella idrotts- derstödet till kommunerna utgörande 3 mark
11266: föreningarnas insats speciellt betonas. Många per invånare motsvarar på intet sätt behovet,
11267: kommuner har insett betydelsen av det arbete utan borde åtminstone utgöra den föreslagna
11268: idrottsföreningarna utför för speciellt ungdo- minimivärderingen om 5 mark per invånare.
11269: men, med minskade ungdomsproblem som påvis- Med anledning av ovanstående föreslås vörd-
11270: bar följd, medan en del kommuner saknat resur- samt,
11271: ser för detta direkta understöd. Idrottsförbunden att Riksdagen i statsförslaget för år
11272: var helt eniga i sina utlåtanden i fråga om detta 1980 på momentet 29.91.50 måtte upp-
11273: understöd, att det borde vara minst 10 mark taga ett tilläggsanslag om 5 500 000
11274: per kommuninvånare. Detta har sedermera pru- mark för statsunderstöd till kommu-
11275: nerna för stödjande av idrottsföreningar.
11276: Helsingfors den 24 september 1979.
11277:
11278: Elisabeth Rehn Ole Norrback Ilkka Kanerva
11279: Jacob Söderman Ritva Laurila Mikko Jokela
11280: Juhani Laitinen Tuulikki Petäjäniemi Anneli Kivitie
11281: Timo Ihamäki Jouko Tuovinen Sakari Knuuttila
11282: Ben Zyskowicz Liisa Jaakonsaari Mauri Miettinen
11283: Kaj Bärlund Pekka Starast
11284:
11285:
11286:
11287:
11288: 117 0879007181
11289: 930 1979 vp.
11290:
11291: Raha-asia-aloite n:o 868. Suomennos.
11292:
11293:
11294:
11295:
11296: Rehn ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionavustuk-
11297: siin kunnille urheiluseurojen tukemiseen.
11298:
11299:
11300: E d u s k u n n a 11 e.
11301:
11302: Niistä 1akiesityksistä, jotka hallitus on ai- Tämä voisi monille kunnille merkitä urheilu-
11303: konut antaa eduskunnalle, liikuntalaki on seuroille annettavan tuen loppumista, jolloin
11304: kaikkein tärkein, koska sen säätäminen turvaa niiden taloudelliset vaikeudet entisestään lisään-
11305: merkittävässä määrin kansalaisten urheilu- ja tyisivät lasten ja nuorison terveen ruumiin-
11306: kuntokasvatuksen hyväksi suoritettavaa kun- kulttuurin harrastusmahdollisuuksien vähentyes-
11307: nioitettavaa toimintaa. Väheksymättä lainkaan sä vastaavasti. Valtion kunnille antamaksi tuek-
11308: uuteen lakiesitykseen sisältyvien eri toiminta- si ehdotetut kolme markkaa asukasta kohden
11309: muotojen merkitystä on syytä erityisesti koros- eivät suinkaan vastaa tarvetta, jonka tulisi
11310: taa vapaaehtoisten aatteellisten urheiluseurojen vähintään vähimmäisarvion mukaisesti olla
11311: panosta. Useat kunnat ovat oivaltaneet urheilu- viisi markkaa asukasta kohden.
11312: seurojen merkityksen etenkin nuorison kan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11313: nalta, mikä on selvästi ilmennyt nuorison pul- nioittaen,
11314: mien vähenemisenä, mutta eräiltä kunnilta
11315: puuttuu varoja suoran tuen antamiseen. Urhei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11316: luliitot ovat lausunnoissaan ilmaisseet olevan- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
11317: sa täysin yksimielisiä tämän tuen tarpeellisuu- 29.91.50 lisäyksenä 5 500 000 markkaa
11318: desta ja siitä, että sen tulisi olla vähintään valtionapuna kunnille urheiluseurojen
11319: kymmenen markkaa kunnan asukasta kohden. tukemiseen.
11320: Tästä on sittemmin tingitty puoleen, mikä on
11321: ehdoton vähimmäisraja varojen hyöty huomioon
11322: ottaen.
11323: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
11324:
11325: Elisabeth Rehn Ole Norrback Ilkka Kanerva
11326: Jacob Söderman Ritva Laurila Mikko Jokela
11327: Juhani Laitinen Tuulikki Petäjäniemi Anneli Kivitie
11328: Timo Ihamäki Jouko Tuovinen Sakari Knuuttila
11329: Ben Zyskowicz Liisa Jaakonsaari Mauri Miettinen
11330: Kaj Bärlund Pekka Starast
11331: 1979 rd. 931
11332:
11333: Finansmotion nr 869.
11334:
11335:
11336:
11337:
11338: Rehn m. fl.: Om anvisande av anslag för iståndsättande och
11339: fördjupande av Hangö hamn.
11340:
11341:
11342: T i 11 R i k s d a g e n.
11343:
11344: Staten ädge Hangö hamn till år 1974. Under iståndsättandet av Hangö hamn inte kräver in-
11345: denna tid investerade staten ej i hamnen som vesteringar i farleden.
11346: fungerade som reservhamn för vintertrafiken. Hänvisande tili det ovannämnda föreslås
11347: Det har dock visat sig att Hangö hamn med sitt vördsamt,
11348: läge kan betjäna landets sjöfart med låga ener-
11349: gikostnader för såväl de fartyg som anlöper att Riksdagen i statsförslaget för år
11350: hamnen som för isbrytarna, men förutsätter av 1980 måtte uppta ett tillägg för plane-
11351: Hangö stad som köpte hamnen år 197 4 bety- ringen av iståndsättandet och fördjupan-
11352: dande investeringar. Genom iståndsättandet av det av Hangö hamn med 500 000 mark
11353: hamnen skulle sysselsättningen, såväl för dem för främjandet av sysselsättningen i be-
11354: som arbetar i hamnen som för Karis järnvägs- rörda emigrationsdrabbade svenska och
11355: distrikt, kunna garanteras. Nämnas bör att tvåspråkiga kommuner.
11356: Helsingfors den 24 september 1979.
11357:
11358: Elisath Rehn Ole Norrback Kaj Bärlund
11359: 932 1979 vp.
11360:
11361: Raha-asia-aloite n:o 869. Suomennos.
11362:
11363:
11364:
11365:
11366: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta Hangon sataman kunnosta-
11367: miseen ja syventämiseen.
11368:
11369:
11370: E d u s k u n n a 11 e.
11371:
11372: Valtio omisti Hangon sataman vuoteen 1974. On syytä mal!llta, että Hangon sataman kun-
11373: Omistaessaan sataman valtio ei investoinut nostaminen ei edellytä laivaväylään kohdistuvia
11374: siihen ja se toimi talviliikenteen varasatamana. investointeja.
11375: Kuitenkin on osoittautunut, että Hangon sa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11376: tama sijaintinsa vuoksi pystyy palvelemaan nioittaen,
11377: maamme merenkulkua ja pitämään sekä sata-
11378: massa käyvien laivojen että jäänsärkijöiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11379: polttoainekulut alhaisina, mutta että tämä edel- 1980 tulo- ;a menoarvioon JOO 000
11380: lyttää sataman vuonna 1974 ostaneelta Hangon markkaa Hangon sataman kunnostamis-
11381: kaupungilta huomattavia investointeja. Sataman ta ;a syventämistä varten alueen maas-
11382: kunnostaminen takaisi sekä satamassa työsken- tamuutosta kärsivien ruotsinkielisten ;a
11383: televien että Karjaan rautatiepiirin työllisyyden. kaksikielisten kuntien työllisyyden tur-
11384: vaamiseksi.
11385: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
11386:
11387: Elisabeth Rehn Ole Norrback Kaj Bärlund
11388: 1979 rd. 933
11389:
11390: Finansmotion nr 870.
11391:
11392:
11393:
11394:
11395: Renlund m. fl.: Om anvisande av anslag såsom byggnadsunder-
11396: stöd för Evangeliska folkhögskolans i Österbotten planerade
11397: kurscentrum.
11398:
11399:
11400: T i 11 R i k s d a g e n.
11401:
11402: Evangeliska folkhögskolan i Österbotten i det nya skolhuset och det gamla skolhuset, där
11403: Vasa stad är i stort behov av utökade under- ett kursinternat för 25-30 personer skulle
11404: visningsutrymmen. Skolan äger förutom de inrymmas. Då det uppenbarligen har uppstått
11405: egentliga skolbyggnaderna en trevånings tegel- ett ökat behov av kortvariga kurser och semina-
11406: byggnad från sekelskiftet, gamla skolhuset. rier samtidigt :;om tiligången tili dylika utrym-
11407: De senaste åren har kortkursverksamheten men är begränsade vore det synnerligen angeläget
11408: intensifierats. Samtidigt har skolan utvidgat den att dessa kursutrymmen skulle färdigställas för
11409: vanliga läsårsbundna undervisningen med vecko- att tillfredsställa detta behov. Skolans ekonomi
11410: slutskurser och kortare seminarier tili vilka även är ytterst ansträngd varför ett anslag för bygg-
11411: utomstående inbjudits. Då skolan dessutom upp- nadsunderstöd vore synnerligen nödvändigt.
11412: levt ett ökande behov att upplåta skolan för Hänvisande tili ovan anförda föreslås vörd-
11413: konferenser och möten har denna verksamhet samt,
11414: blivit rätt ansträngande för undervisningsutrym-
11415: men och internat. att Riksdagen i statsförslaget för år
11416: Garantiföreningen för Evangcliska folkhög- 1980 på moment 29.57.52 måtte uppta
11417: skolan har därför gått in för att grundreparera ett anslag om 100 000 mark för bygg-
11418: och omändra det gamla skolhuset så att det kan nadsunderstöd av Evangeliska folkhög-
11419: bli ett centrum för deras utvidgade kursverk- skolans i Osterbotten planerade kurs-
11420: samhet. Härvid planeras en förbindelse mellan centrum.
11421: Helsingfors den 24 september 1979.
11422:
11423: Boris Renlund Elisabeth Rehn
11424: 934 1979 vp.
11425:
11426: Raha-asia-aloite n:o 870. Suomennos.
11427:
11428:
11429:
11430:
11431: Renlund ym.: .. Määrärahan osoittamisesta Evangeliska folkhög-
11432: skolan i Osterbotten -nimisen oppilaitoksen rakennusavus-
11433: tukseen.
11434:
11435:
11436: Ed u s kun n a 11 e.
11437:
11438: Vaasassa sijaitseva Pohjanmaan Evankelinen keskus. Töiden yhteydessä on suunniteltu ra-
11439: kansankorkeakoulu tarvitsee kipeästi laajempia kennettavaksi uuden ja vanhan koulurakennuk-
11440: opetus tiloja. Varsinaisten koulurakennusten li- sen yhdistävä osa, johon sijoitettaisiin 25-30
11441: säksi koulu omistaa kolmikerroksisen, vuosi- henkilölle tarkoitettu kurssiasuntola. Koska ly-
11442: sadan vaihteessa rakennetun vanhan koulura- hyiden kurssien ja seminaarien tarve ilmeisesti
11443: kennuksen. on lisääntynyt niiden edellyttämien tilojen ol-
11444: Viime vuosina on lyhyiden kurssien pitämi- lessa riittämättömät, olisi erittäin tärkeätä ra-
11445: nen tehostunut. Samaan aikaan koulu on laa- kentaa nämä kurssitilat tyydyttämään toimin-
11446: jentanut tavallista lukuvuoteen sidottua opetus- nan edellyttämää tarvetta.
11447: taan viikonloppuisin pidettävin kurssein ja ly- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11448: hyin seminaarein, joille on kutsuttu myös ulko- nioittaen,
11449: puolisia. Kun on ilmennyt yhä lisääntyvää tar-
11450: vetta luovuttaa koulu konferensseja ja kokouk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11451: sia varten, edellä mainittu toiminta on melkoi- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
11452: sesti rasittanut opetustiloja ja oppilasasuntolaa. 29.57.52 lisäyksenä 100 000 markkaa
11453: Tästä syystä Evankelisen kansankorkeakou- Evangeliska folkhögskolan i Österbotten
11454: lun takuuyhdistys on päättänyt peruskorjata ja -nimisen oppilaitoksen suunnitellun
11455: muuttaa vanhaa koulurakennusta siten, että sii- kurssikeskuksen rakentamisen tukemi-
11456: tä voi tulla uuden, laajemman kurssitoiminnan seen.
11457: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
11458:
11459: Boris Renlund Elisabeth Rehn
11460: 1979 rd. 935
11461:
11462: Finansmotion nr 871.
11463:
11464:
11465:
11466:
11467: Renlund m. fl.: Om anvisande av anslag för förbättrande av
11468: landsväg nr 725 mellan Vörå centrum och riksväg nr 8.
11469:
11470:
11471: T i 11 R i k s d a g e n.
11472:
11473: Landsväg nr 725 mellan Vörå cen1Jrum och vägen från stamväg tili landsväg bör inte in-
11474: riksväg 8 utgör en synnerligen viktig trafikled verka på planerna att förbättra ifrågavarande
11475: för hela Vörå kommun för deras dagliga trafik väg.
11476: in tili Vasa stad. Samtidigt är den också viktig Hänvisande tili det ovan anförda föreslås
11477: för inlandskommunernas trafik in tili Vasa stad. vördsamt,
11478: Landsväg nr 725 befinner sig i ett mycket då-
11479: ligt skick och motsvarar på intet sätt de krav att Riksdagen i statsförslaget för år
11480: man i dag ställer på trafikleder. Vägen har 1980 på mom. 31.24.77 måtte upptaga
11481: dålig grund och därtill är den mycket låg och ett anslag om 500 000 mark för för-
11482: gropig, varför vägen anses t.o.m. trafikfarlig. bättrande av landsväg nr 725 mellan
11483: Den tili synes omotiverade nedklassningen av Vörå centrum och riksväg nr 8.
11484: Helsingfors den 21 december 1979.
11485:
11486: Boris Renlund Ole Norrback
11487: Håkan Malm Juhani Tuomaala
11488: 936 1979 vp.
11489:
11490: Raha-asia-aloite n:o 871. Suomennos.
11491:
11492:
11493:
11494:
11495: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 725 pa-
11496: rantamiseen välillä Vöyrin keskusta - valtatie n:o 8.
11497:
11498:
11499: E d u s k u n n a 11 e.
11500:
11501: Vöyrin keskustan ja valtatien n:o 8 välinen sen perusteeton muuttaminen luoikal:taan koota-
11502: maantie on varsin tärkeä liilkenneväylä koiko tiestä maantieksi ei saa vaikuttaa suoonitelmiin
11503: Vöyrin kunnan j,a sen asukkaiden Vaasaan parantaa kyseessä olevaa ,tietä.
11504: suuntautuvan päivittäisen liikenteen kannalta. EdeHä olevan perusteella ehdotamme kun-
11505: Samalla se on myös tärkeä sisämaassa sijaitse- nioittaen,
11506: vien kuntien Vaasan liikenteelle. Maantie n:o
11507: 725 on hyvin huonoSISa kunnossa eikä se miten- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11508: kään vaSitaa nykyisiä IiilkenneväylälJe asetettavia 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
11509: vaatimuksia. Tien pohja on huono ja sen lisäksi 31.24.77 lisäyksenä 500 000 markkaa
11510: hyvin matala ja kuoppainen, mistä syystä se on maantien n:o 725 parantamiseen Vöyrin
11511: liikenteen kannalta jopa vaaraLlinen. Sen ilmei- keskustan ja valtatien n:o 8 välillä.
11512: Helsingissä 21 päivänä syy.skuuta 1979.
11513:
11514: Boris Renlund Ole Norrback
11515: Håkan Malm Juhani Tuomaala
11516: 1979 rd. 937
11517:
11518: Finansmotion nr 872.
11519:
11520:
11521:
11522:
11523: Renlund m. fl.: Om anvisande av anslag för förhättrande av
11524: landsväg nr 743 mellan Sillanpää och Viberg.
11525:
11526:
11527: T i 11 R i k s d a g e n.
11528:
11529: Landsväg nr 743 mellan Sillanpää och Viberg för nejdens och för Evijärvi kommuns del, vore
11530: utgör en viktig trafikled för ifrågavarande om- det synnerligen angeläget att vägarbetena kunde
11531: råde. Både för Evijärvi kommun och Terjärv- påbörjas så snart som möjligt.
11532: området i Kronoby kommun har den stor bety- Hänvisande tili det ovan anförda föreslås
11533: delse för deras förbindelse tili såväl arbetsplat- vördsamt,
11534: ser som service, vilka befinner sig antingen i
11535: Terjärv kby eller Karleby stad. Vägen befinner att Riksdagen i statsförslaget för år
11536: sig i ett uruselt skick. Den är krokig och delvis 1980 på mom. 31.24.77 måtte upptaga
11537: smal och dessutom är den inte heller byggd så ett anslag om 500 000 mark för förbätt-
11538: att den håller nutida trafik. Då vägprojektet rande av landsväg nr 743 mellan Sillan-
11539: skulle få stor betydelse för sysselsättningen både pää och Viberg.
11540: Helsingfors den 21 september 1979.
11541:
11542: Boris Renlund Ole Norrback
11543: Håkan Malm Juhani Tuomaala
11544: Heimo Linna
11545:
11546:
11547:
11548:
11549: 118 0879007181
11550: 938 1979 vp.
11551:
11552: Raha-asia-aloite n:o 872. Suomennos.
11553:
11554:
11555:
11556:
11557: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 743 pa-
11558: rantamiseen välillä Sillanpää-Viberg.
11559:
11560:
11561: E d u s k u n n a 11 e.
11562:
11563: Sillanpään ja Vibergin välinen maantie n:o työlllsyyden että Evijärven kunnan kannalta,
11564: 743 on ·eräs alueensa tärkeä iiitkenneväylä. Sillä olis·i mitä tärlke1ntä, että tietyöt voitaisiin aJoit-
11565: on suuri merkitys sekä Evijärven kunnalle että taa niin pioo kuin mahdollista.
11566: Kruunupyyn kunnan Teerijärven alueeillle niiden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11567: yhteyks]en kannalta työpaikoille ja pailvelupis- nioittaen,
11568: teisiin, jotka sljaits•evat joko Teer.ijärven kirkon-
11569: kylässä tai Kruunupyyn kaupungissa. Tie on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11570: surkeassa kunnossa. Se on mutkainen ja os1t- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
11571: ta,in kapea eitkä sitä ole myöskään r·akenneHu 31.24.77 lisäyksenä 500 000 markkaa
11572: kestämään nykyistä liitkennettä. Kun tiesuunni- Sillanpään ja Vibergin välisen maantien
11573: telmaila olisi huomattava merk1tyis sekä rulueen n:o 743 parantamista varten.
11574: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
11575:
11576: Boris Renlund Ole Norrback
11577: Håkan Malm Juhani Tuomaala
11578: Heimo Linna
11579: 1979 vp. 939
11580:
11581: Raha-asia-aloite n:o 873.
11582:
11583:
11584:
11585:
11586: Ronkainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vapaaeh-
11587: toista kriminaalihuoltotyötä tekeville yhteisöille.
11588:
11589:
11590: E d u s k u n n a 11 e.
11591:
11592: Vankilasta vapautuvien henkilöiden jälki- Valtion tulo- ja menoarviossa on määräraha
11593: huollosta huolehtii maassamme puolivirallinen harkinnanvaraisten valtionavustusten myöntä-
11594: Kriminaalihuoltoyhdistys, jolle on lainsäädän- miseksi kriminaalihuoltotyöhön muille yhtei-
11595: nöllä määrätty tietyt tehtävät, joihin yhdistys söille ja säätiöille Kriminaalihuoltoyhdistystä
11596: saa valtionapua. Kriminaalihuoltoyhdistyksen lukuunottamatta. Tämä määräraha on suuruu-
11597: ohella vapautuvien vankien keskuudessa toi- deltaan 200 000 markkaa. Se on tarpeeseen
11598: mii lukuisia aatteellisia yhdistyksiä, jotka tar- nähden täysin riittämätön.
11599: joavat vankilasta vapautuneille asuntopalveluja Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
11600: sekä mahdollisuuksia suojatyöhön. Nämä jär- nioittaen,
11601: jestöt toimivat usein kokonaan vapaaehtoisten
11602: avustusten varassa. Vapaaehtoinen työ toisaalta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11603: tuottaa parhaita tuloksia. 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
11604: Vankeinhoitotyöhön osallistuvat joutuvat uh- 25.50.53 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
11605: raamaan suuren osan ajastaan ja yksityiselämäs- käytettäväksi valtionavustukseksi vapaa-
11606: tään vankien hyväksi. Sen vuoksi olisi kohtuul- ehtoista kriminaalihuoltotyötä tekeville
11607: lista, että valtiovalta kustantaisi tästä toimin- yhteisöille ja säätiöille.
11608: nasta aiheutuvat suoranaiset menot, kuten
11609: vuokrat jne.
11610: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
11611:
11612: Olavi Ronkainen Esko Almgren Impi Muroma
11613: Antero Juntumaa Väinö Rautiainen Sauli Hautala
11614: 940 1979 vp.
11615:
11616: Raha-asia-aloite n:o 874.
11617:
11618:
11619:
11620:
11621: Ronkainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kirkkoso-
11622: siologian professorin vakinaisen viran perustamiseen Helsin-
11623: gin yliopistoon.
11624:
11625:
11626: E d u s k u n n a 11 e.
11627:
11628: Kirkkososiologia, joka tutkii kirkon toimintaa huolimatta ovat valmistuneiden pro gradu -töi-
11629: sosiologisesta näkökulmasta sekä kirkon suh- den määrät olleet lukuvuosittain seuraavat:
11630: detta yhteiskuntaan, on vuosia ollut vailla vaki-
11631: naista professorinviran haltijaa edellisen pro- 1974--1975 33 kpl
11632: fessorin tultua nimitetyksi piispanvirkaan. (viimeinen vuosi, jolloin oli professori)
11633: Kirkkososiologia on ollut itsenäisenä oppiai- 1975--1976 11 kpl
11634: neena Helsingin yliopiston teologisessa tiede- 1976-1977 9 kpl
11635: kunnassa vuodesta 1970. Alan opetusta ja tut- 1977--1978 7 kpl
11636: kimusta varten on myös oma jaosto käytännöl- Kehitys ilmentää, että professorin puuttumi-
11637: lisen teologian laitoksessa. Vuosina 1970-1974 sesta johtuva aineen horjuva asema aiheuttaa
11638: oppiaineesta vastasi henkilökohtainen ylimääräi- sen, että osa seminaarin käyneistä vaihtaa pää-
11639: nen professori. Kun viran haltija siirtyi vuoden ainetta ja osallistuu uuden aineen seminaariin,
11640: 1975 alusta toiseen tehtävään, kirkkososiologiaa osa keskeyttää koko opintonsa ja lähes kaikkien
11641: on voitu opiskella vain käytännöllisen teologian opinnot viivästyvät. Samat ilmiöt ovat nähtä-
11642: linjana. Vastuuta kirkkososiologian opinnoista vissä jatko-opiskelijoiden osalta. Tämä on re-
11643: on jaettu muille käytännöllisen teologian profes- surssien erittäin epätaloudellista käyttöä.
11644: soreille, mutta näiden edustamien alojen opiske- Teologinen tiedekunta onkin asettanut kiireel-
11645: lijamäärät ovat jo muutenkin tiedekunnan suu- lisyysjärjestyksessä kirkkososiologian professorin
11646: rimpia. Kirkkososiologian kaksi assistenttia jou- saamisen ensimmäiselle sijalle virkajärjestelyis-
11647: tuvat suurelta osalta vastaamaan aineen opetuk- sään.
11648: sesta ja tutkimuksesta. Aineessa on lisäksi kol- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11649: me dosenttia. nioittavasti,
11650: Oman professorin puuttumisesta huolimatta
11651: kirkkososiologia on säilynyt suosittuna aineena. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11652: Niinpä sen laudaturseminaareihin osallistuu vuo- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
11653: sittain yli 20 opiskelijaa. Kuitenkin kehityksessä 29.10.01 lisäyksenä 120 000 markkaa
11654: on nähtävä huolestuttavia piirteitä. Seminaa- kirkkososiologian professorin vakinaisen
11655: rien osanottajamäärien korkeina pysymisestä viran perustamiseksi Helsingin yliopis-
11656: toon.
11657: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
11658:
11659: Olavi Ronkainen Asser Stenbäck
11660: Impi Muroma Jorma Fred
11661: Antero Juntumaa Väinö Rautiainen
11662: Sauli Hautala Esko Almgren
11663: 1979 vp. 941
11664:
11665: Raha-asia-aloite n:o 875.
11666:
11667:
11668:
11669:
11670: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta yleisen teologian apu-
11671: laisprofessorin viran perustamiseen Jyväskylän yliopistoon.
11672:
11673:
11674: E d u s kun n a 11 e.
11675:
11676: Aikaisemmin ovat kaikki kansakoulunopetta- väskylässä järjestetty siten, että tuntiopettajat
11677: jat saaneet seminaareissa ja opettajakorkeakou- hoitavat peruskurssien luennot ja osatentit Hel-
11678: luissa koulutusta uskonnon opettamiseen. Ti- singin yliopiston vaatimusten mukaan. Arvosa-
11679: lanne on uuden opettajanvalmistuksen mukana nat antaa Helsingin yliopiston teologinen tiede-
11680: muuttunut. Peruskoulun luokanopettajista opis- kunta.
11681: kelevat uskonnonopetusta vain ne, jotka ovat Yleisen teologian approbatur-opetusta on
11682: valinneet uskonnon erikoistumisaineekseen. He ollut kesälukukaudesta 1968 lukien. Vuoden
11683: suorittavat yleisessä teologiassa arvosanan ap- 1978 loppuun mennessä on arvosanoja suori-
11684: probatur ja opetusharjoittelun. Muiden koulu- tettu useita satoja. Myös yleisen teologian cum
11685: tus rajoittuu kahden viikkotunnin didaktiseen laude -arvosanoja on suoritettu vuodesta 1972
11686: kurssiin yhden lukukauden aikana. lähtien.
11687: Yleinen teologia on oppiaineena vain Hel- Opiskelijoiden suuren määrän vuoksi tilanne
11688: singin yliopistossa ja Åbo Akademissa, erityis- on käymässä ylipääsemättömän vaikeaksi ilman
11689: järjestelyin Jyväskylässä ja Joensuussa. Lisäksi vakinaista opettajaa. Myös kouluhallituksen us-
11690: voidaan yleisen teologian approbatur suorittaa konnonopetuksen järjestelyä suunnitteleva työ-
11691: eräissä kesäyliopistoissa sekä Rauman seminaa- ryhmä esittää mietinnössään 1974, että opetta-
11692: rissa. Muissa maan keski- ja pohjoisosissa ole- janvalmistuslaitoksiin olisi perustettava yleisen
11693: vissa opettajankoulutuslaitoksissa ei voida eri- teologian apulaisprofessorin virka. Tehostamalla
11694: koistua uskonnonopetukseen. yleisen teologian opetusta Jyväskylän yliopisto
11695: Peruskoulun yläasteella uskonto on liitetty samalla palvelee maan keski- ja pohjoisosien
11696: johonkin muuhun aineeseen, lähinnä historiaan uskonnonopettajien jatkokoulutusta.
11697: tai äidinkieleen. Pätevyysvaatimuksena on ylei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11698: sen teologian cum laude ja uskontotieteen ap- nioittaen,
11699: probatur. Uskontotieteen opiskelu on. mahdol-
11700: lista vain Helsingissä ja Turussa. Kun useat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11701: Jyväskylän historian ja äidinkielen opiskelijat 1980 tulo- ;a menoarvioon momentille
11702: haluavat saada pätevyyden peruskoulun virkoi- 29.10.01 lisäyksenä 120 000 markkaa
11703: hin, on kohtuullista, että heillä on omassa yli- yleisen teologian apulaisprofessorin viran
11704: opistossaan mahdollisuus suorittaa arvosanat perustamista varten Jyväskylän yliopis-
11705: yleisessä teologiassa ja uskontotieteessä. toon.
11706: Yleisen teologian approbatuT-opetus on Jy-
11707: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
11708:
11709: Ola'Vi Ronkainen Asser Stenbäck
11710: Impi Muroma Jorma Fred
11711: Antero Juntumaa Väinö Rautiainen
11712: Sauli Hautala Esko Almgren
11713: 942 1979 vp.
11714:
11715: Raha-asia-aloite n:o 876.
11716:
11717:
11718:
11719:
11720: Ronkainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kirjasto-
11721: sihteerin viran perustamiseen kouluhallitukseen.
11722:
11723:
11724: E d u s k u n n a 11 e.
11725:
11726: Kouluhallituksen kuudesta osastosta henkilö- keskusasioiden hoitamista varten ylitarkastajan
11727: vahvuudeltaan pienin on vapaan sivistystyön virka sekä kirjastotoimistoon toinen kirjasto-
11728: osasto. Kuitenkin sen tulee vastata koko maan sihteerin virka sekä osaston työmäärän tasoit-
11729: yleissivistävästä aikuiskasvatustyöstä. Tähän tamiseksi tutkijan ja kaksi toimistosihteerin
11730: kenttään kuuluvat kansanopistot, joita on 86 virkaa.
11731: ja joissa opiskelee vuosittain perusoppijaksolla Kouluhallituksen kirjastotoimiston henkilö-
11732: n. 6 500 ja kursseilla n. 24 000 opiskelijaa, kunta on v. 1979 määrä:llisesti sama ( 3) kuin
11733: kansailais- ja työväenopistot, joita on 270 ja 50 vuotta aiemmin eli v. 1929. Viimemainit-
11734: joissa opiskelee 520 000 henkilöä, yli 80 mu- tuna vuonna oli kirjastotoimistoon saatu sa-
11735: siikkioppilaitosta, joissa opiskelee n. 31 000 mana vuonna voimaan tulleen kansankirjasto-
11736: musiikinopiskelijaa, seitsemän opintokeskusta, lain nojalla amanuenssin virka toimistossa jo
11737: joiden yhteinen opintokerhomäärä on n. 19 000 olevan kirjastotoimiston johtajan ja kanslistin
11738: ja opiskelijamäärä n. 190 000 opintokerholaista viran lisäksi. Amanuenssin virkanimike muutet-
11739: sekä yhteinen kurssien lukumäärä n. 4 000 ja tiin v. 1962 kirjastosihteeriksi. Kuluneen puo-
11740: kurssilaisten määrä n. 100 000 henkilöä, kym- len vuosisadan aikana on maan kirjastotoimi
11741: menen kouluhallituksen alaista urheiluopistoa, kasvanut määrällisesti (v. 1929 oli kirjastolai-
11742: joiden opiskelijamäärä on n. 9 000, sekä Val- noja 2,7 milj. ja v. 1978 70 milj.) ja samalla
11743: tion askartelunohjaajaopisto ja näiden lisäksi laajentunut kattamaan maan kaikki kunnat.
11744: maamme kaikki kunnat kattava kirjastoverkko. Henkhlökunnan puute estää kuitenkin kirjasto-
11745: Lisäksi vuoden 1980 valtion tutlo- ja meno- toiminnan kehittämistä erityisaloilla, esim. mu-
11746: arvioesityksen perusteella kirjeopiskelu tulee siikkikirjastotoimintaa, sairaalakirjastotoimintaa
11747: vapaan sivistystyön osaston alaiseksi. sekä yleisten kirjastojen ja oppilaitosten kirjas-
11748: Tästä johten vapaan sivistystyön osastossa on tojen yhteistoimintaa. Kirjastotoimen erityis-
11749: vuosikausia vallinnut selvä työvoimapula, sillä toimintamuotojen ohjaamiseksi sekä kirjasto-
11750: osastossa on vain kahdeksan vakinaista virkaa, toimen kehittämissuunnitelmien valmisteluun
11751: joihin kuuluu osastopäällikön lisäksi kirjasto- tarvittaisiin kirjastotoimistoon toinen kirjasto-
11752: toimiston päällikkö, kirjastosihteeri ja kanslisti sihteerin (V 25 pl) virka.
11753: sekä varsinaisen toimistojaon ulkopuolella roo- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
11754: teliperiaatteella työskentelevät kolme ylitarkas- nioittaen,
11755: tajaa ja osaston osastosihteeri. Näiden lisäksi
11756: opintokeskusasioita hoitaa tilapäinen esittelijä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11757: ja vapaan sivistystyön tutkijan tehtäviä vuo- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
11758: deksi kerrallaan otettu työsopimussuhteinen 29.41.01 lisäyksenä 100 000 markkaa
11759: tutkija. kirjastosihteerin viran perustamiseksi
11760: Aikuiskasvatustyön merkityksen ja vastuu- kouluhallituksen vapaan sivistystyön
11761: alueen jatkuvasti kasvaessa olisi valttämätöntä osastolle.
11762: perustaa vapaan sivistystyön osastoon Opinto-
11763: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
11764:
11765: Olavi Ronkainen Jorma Fred Sauli Hautala
11766: 1979 vp. 943
11767:
11768:
11769: Raha-asia-aloite n:o 877.
11770:
11771:
11772: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta terveys- ja ralttms-
11773: kasvatuksen ylitarkastajan viran perustamiseen ammattikasva-
11774: tushallitukseen.
11775:
11776: E d u s k u n n a II e.
11777: Tilastokeskuksen tiedotteen mukaan oli ka- Terveyskasvatuksen kehittämisen edellytyk-
11778: lenterivuonna 197 6 oppilaita ammatillisissa op- senä toimikunta pitää mm.:
11779: pilaitoksissa yhteensä 130 387. Samana vuonna - kasvatus- ja opetusalan terveyskasvatuk-
11780: oli vähintään 400 tuntia käsittävässä työllisyys- sen tehostamista selkiinnyttämällä ikäkausittai-
11781: koulutuksessa 135 950 henkilöä. Ennakkotie- set perustavoitteet terveyskasvatuksen keskei-
11782: don mukaan vuonna 1977 aloituspaikkojen sillä sisältöalueilla sekä järjestämällä kaikille
11783: lisäystä on noin 3 % edelliseen vuoteen ver- koulutusjärjestelmässä terveyskasvatukseen osal-
11784: rattuna ja oppilasmäärän lisäys olisi samana listuville alueellisesti ja paikallisesti jatkuvaa
11785: aikana noin 4 %. koulutusta ja ohjausta.
11786: Ammattikasvatushallituksen alaisissa 572 am- Kouluhallituksen terveyskasvatuksen työryh-
11787: matillisessa oppilaitoksessa terveyskasvatus liit- män muistiossa (annettu 31. 3. 1977) pohdi-
11788: tyy läpäisyperiaatteena ammattioppiin yleensä taan osittain myös ammatillisissa oppilaitoksissa
11789: ja erikseen kansalaistietoon, terveysoppiin sekä annettavaa terveyskasvatusta sekä esitetään ter-
11790: liikuntaan. Lisäksi ammattikasvatushallitus on veyskasvatuksen osa-alueittaiset tavoitteet eri
11791: kehottanut alaisiaan oppilaitoksia järjestämään ikäkausina, mm. keskiasteikä on esityksessä.
11792: mm. päihde- ja vaikuteaineisiin liittyviä teema- Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat
11793: viikkoja tai -päiviä. Kuitenkin voidaan todeta, näyttävät tutkimusten mukaan käyttävän päih-
11794: että terveyskasvatusta ei ole ammatillisissa op- de- ja vaikuteaineita muita ikätovereitaan run-
11795: pilaitoksissa järjestetty järjestelmällisellä ja te- saammin. Ammattikoululaiset käyttävät run-
11796: hokkaalla tavalla. saammin alkoholia, tupakoiva:t varsinkin lukio-
11797: Terveyskasvatustoimikunnan mietinnössä laisia runsaammin ja ovat useimmin tutustuneet
11798: 1976: 94 todetaan mm.: "Ammattikasvatushal- erilaisiin huumeisiin.
11799: lituksessa terveyskasvatuksen opetuksen sisäl- Terveyska·svatukseen on yhteiskunnassamme
11800: töä koskevat asiat kuuluvat asianomaista koulu- kiinnitetty eri hallinnonaloilla lisääntyvää huo-
11801: tusalaa ohjaavan ja valvovan kuuden opetus- miota. Lääkintöhallitukseen on perustettu ter-
11802: osaston ja kahden erillisen toimiston viranhal- veyskasvatustoimisto, kouluhallitukseen on saa-
11803: tijoiden tehtäviin. Kyseisen organisaatioraken- tu terveyskasvatuksen ylitarkastaja, järjestöt
11804: teen vuoksi ei kenenkään viranhaltijan nimen- ovat tehostaneet terveyskasvatustyötään. Am-
11805: omaisiin tehtäviin kuulu terveyskasvatuksen mattikasvatushallituksen alaisissa oppilaitoksissa
11806: opetuksen koordinoiminen eri osastojen kes- odotetaan toimenpiteitä terveyskasvatuksen te-
11807: ken." hostamiseksi. Siksi olisi ammattikasvatushalli-
11808: Samassa mietinnössä todetaan lisäksi: "Kai- tukseen perustettava terveys- ja raittiuskasva-
11809: kille ammatillisille oppilaitoksille yhteisiä ter- tuksen ylitarkastajan virka.
11810: veyskasvatuksen yleistavoitteita ei ole toistai- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11811: seksi määritelty. Eri ammattialojen opetussuun-
11812: nitelmiin sisältyy terveyskasvatuksen osa-aluei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11813: ta koskevia tavoitteita." 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
11814: Terveyskasvatustoimikunta ehdottaa em. mie- 29.59.01 60 000 markan määrärahan
11815: tinnössä mm.: terveys- ja raittiuskasvatuksen ylitarkas-
11816: - koulutusjärjestelmän enti:stä laaja-alaisem- tajan viran perustamiseksi ammattikas-
11817: paa ja suunnitelmallisempaa osallistumista ter- vatushallitukseen.
11818: veyskasvatukseen.
11819: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
11820:
11821: Olavi Ronkainen Esko Almgren Impi Muroma
11822: Antero Juntumaa Väinö Rautiainen Sauli Hautala
11823: 944 1979 vp.
11824:
11825: Raha-asia-aloite n:o 878.
11826:
11827:
11828:
11829:
11830: Ronkainen: Määrärahan osoittamisesta Näkövammaisten ammat-
11831: tikoulun uudisrakennuksen ja henkilökunnan sosiaalisten ti-
11832: lojen rakentamiseen.
11833:
11834:
11835: E d u s k u n n a 11 e.
11836:
11837: Näkövammaisten ammattikoulu on anonut Liikuntatunnit joudutaan pitämään entisessä
11838: vuodesta 1972 lähtien määrärahaa uudisraken- autokorjaamossa, joka on niin matala, että
11839: nukseen ja henkilökunnan sosiaalisten tilojen kädet vastaavat kattoon. Tämä rajoittaa liik-
11840: rakentamiseen. kumista ja esimerkiksi pelejä ei voida pelata
11841: Uudisrakennukseen tulisi opetustilat koko ollenkaan.
11842: hoito-osastoa, naisten käsityölinjaa sekä koti- Henkilökunnan :sosiaalisia tiloja ei käytän-
11843: talouslinjaa varten. nöllisesti katsoen ole ollenkaan. Esim. koulun
11844: Tällä hetkellä hoito-osasto, johon kuuluu noin 60 opettajaa varten on ainoastaan yksi
11845: kaksi hieromaperuskurssia sekä kaksi kunto- pieni huone ja WC. Työskentelytilat ja muut
11846: hoitajakurssia, toimii erittäin epäkäytännölli- sosiaaliset tilat puuttuvat kokonaan.
11847: sissä ja ahtaissa tiloissa koulun voimistelusalissa Koko koulun toiminta kärsii ahtaissa tiloissa.
11848: ja sen näyttämöllä. Hoito-osasto suorittaa myös Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
11849: asiakaspalvelunsa samoissa tiloissa. taen,
11850: Naisten käsityölinja toimii vuokratiloissa
11851: koulun ulkopuolella. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11852: Kotitalouslinja toimii ahtaissa ja puutteelli- 1980 tulo- ;a menoarvioon 4 000 000
11853: sissa kellaritiloissa. markan määrärahan käytettäväksi Näkö-
11854: Koulun voimistelusalia ei voida käyttää ol- vammaisten ammattikoulun uudisraken-
11855: lenkaan liikuntaan, mikä olisi välttämätöntä nuksen ;a henkilökunnan sosiaalisten ti-
11856: näkövammaisten kuntouttamisessa. lo;en rakentamiseen.
11857: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
11858:
11859: Olavi Ronkainen
11860: l979 vp. 945
11861:
11862: Raha-asia-aloite n:o 879.
11863:
11864:
11865:
11866:
11867: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valamon luostarin
11868: yhteyteen tarkoitetun konservointilaitoksen ja luostarin kir-
11869: jaston rakentamisen aloittamiseen.
11870:
11871:
11872: E d u s kun n a 11 e.
11873:
11874: Ortodoksinen kulttuuri muodostaa 800-vuo- rakennushankkeen käynnistämistä Heinäveden
11875: tiseen instituutioon pohjautuvan maamme koko- vajaatyöllisyysalueella.
11876: naiskulttuurin osan, joka edustaa bysanttilais- Kirjasto- ja arkistotilojen tarpeellisuus on pe-
11877: venäläistä perinnettä erityisesti ikonitaiteen, rimmiltään seurausta Valamon luostarin jää-
11878: kirjallisuuden ja ortodoksisen musiikin alueella. misestä toisen maailmansodan jälkeen kirkko-
11879: Varsin keskeinen merkitys tämän kulttuurisuun- kunnan jälleenrakennuslain ulkopuolelle. Tästä
11880: tauksen säilyttämisessä ja kehittämisessä on on aiheutunut Valamon luostarisaarelta evakuoi-
11881: ollut ja on edelleen Valamon luostarilla. dun kirjallisuuden sijoittaminen kolmeen eri
11882: Valamon luostari elää tällä hetkellä elpymi- pisteeseen. Huomattava osa vanhoista kokoel-
11883: sen kautta etsien samalla toiminnalleen suunta- mista on edelleen luostarin tiloissa, jotka kui-
11884: viivoja. Parhaat edellytykset Juostarilla olisi tenkin ovat epätarkoituksenmukaiset ja palotur-
11885: kehittyä tutkimukseen ja kirkkotaiteeseen pai- vallisuuden kannalta epätyydyttävät. Kirjasto-
11886: nottuen, jolloin erityisesti huomiota tulisi kiin- rakennuksen tiloihin on suunniteltu sijoitetta-
11887: nittää ikonilaitoksen ja kirjaston antamien mah- vaksi myös luostarin arkisto, jota tällä hetkellä
11888: dollisuuksien hyväksikäytön tehostamiseen. säilytetään niin ikään hajaotettuna eri pisteissä.
11889: Ikonien ja muiden kirkkomaalausten konser- Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 5,4
11890: vointilaitoksen tehtävänä on ensi sijassa ikonien milj. mk. Vuoden 1979 II lisämenoarviossa on
11891: dokumentointi, entisöiminen ja tutkimus. Laitos eduskunta myöntänyt 350 000 markan suurui-
11892: toimisi myös ikonimaalauksen kehittämiseksi sen suunnittelumäärärahan mainittujen laitos-
11893: valistus- ja ohjaustoiminnan kautta sekä elvyttä- ten suunnittelua varten. Hankkeesta on ole-
11894: mällä entisiä menetelmiä ja tekniikoita. Tällä massa luonnospiirustukset ja perustamissuun-
11895: hetkellä ortodoksisen kirkkokunnan ikonikokoel- nitelma.
11896: mien kunnostus- ja restaurointiresurssit ovat hy- Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
11897: vin puutteelliset. Perustettava konservointilaitos nioittaen,
11898: tulisi olemaan alansa ainoa Pohjoismaissa. Lai-
11899: toksen sijoittamista Valamon luostarin yhtey- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11900: teen puoltavat mm. seuraavat näkökohdat: Juos- 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
11901: tarilla on erittäin aa.-vokas ja laaja ikonikokoel- markan määrärahan Valamon luostarin
11902: ma, luostmi on vanhastaan kirkkokunnan iko- yhteyteen tarkoitetun ikonien ja mui-
11903: nimaalauksen ja -koulutuksen keskus, luostari den kirkkomaalausten konservointilai-
11904: sijaitsee kirkkokunnan toiminnan kannalta kes- toksen ja luostarin kirjaston rakennus-
11905: keisellä alueella, aluepoliittiset syyt puoltavat töiden aloittamista varten.
11906: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
11907:
11908: Olavi Ronkainen Unto Ruotsalainen Jorma Fred
11909: Pentti Poutaneo Mauri Miettinen Helvi Hyrynkangas
11910: Esko Pekonen Impi Muroma Veikko Pihlajamäki
11911: Timo Ihamäki Antero Juntumaa Juhani Saukkonen
11912: Maija Rajantie Sauli Hautala Mikko Kaarna
11913:
11914: 119 0879007181
11915: 946 1979 vp.
11916:
11917: Raha-asia-aloite n:o 880.
11918:
11919:
11920:
11921:
11922: Ronkainen: Määrärahan osoittamisesta romaaninuorten opintojen
11923: tukemiseen.
11924:
11925:
11926: E d u s k u n n a 11 e.
11927:
11928: Nuorten Opintorahaston varojen turvin non kasvua koulunkäyntiä kohtaan. Kaikki
11929: Mustalaislähetys r.y. tukee yritteliäiden ja lah- koulutusmahdollisuudet eivät kuitenkaan ole
11930: jakkaiden romaaninuorten perus-, jatko-, yleis· romaaninuorten ulottuvilla. Tällöin yksityinen
11931: sivistävää sekä ammatillista koulutusta. Mus- järjestö voi ojentaa auttavan kätensä ja hel-
11932: talaislähetys r.y:n hallitus myöntää rahastosta pottaa eteenpäin pyrkivien koulutietä ja si-
11933: tarveharkintaan perustuen ja anojan muut loittaa heidän elämäänsä tulevaisuudessa.
11934: mahdolliset rahoituslähteet tutkien sopiviksi Edellä olevaan perustuen ehdotan kunnioit-
11935: katsomiaan avustussummia. Tarkoituksena on tavasti,
11936: auttaa lukukausimaksujen maksamisessa, kirjo-
11937: jen ostamisessa, koulumatkoissa, musiikki- ym. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11938: instrumenttien hankkimisessa jne. niitä romaa- 1980 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar-
11939: ninuoria, joilla ei muista lähteistä ole riittävästi kan määrärahan käytettäväksi romaani-
11940: saatavissa taloudellista tukea koulunkäyntinsä nuorten opintojen tukemiseen Musta-
11941: loppuun saattamiseksi. laislähetys r.y:n Nuorten Opintorahas-
11942: Romaaninuorissa on viimeksi kuluneiden ton kautta.
11943: vuosien aikana ollut havaittavissa mielenkiin-
11944: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
11945:
11946: Olavi Ronkainen
11947: 1979 vp. 947
11948:
11949: Raha-asia-aloite n:o 881.
11950:
11951:
11952:
11953:
11954: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan tieolo-
11955: jen korjaamiseen.
11956:
11957:
11958: E d u s k u n n a 11 e.
11959:
11960: Savonlinnan kaupungin alueella on järjestäy- tyisten aloitteesta on tehty esitys Kommernie-
11961: tyneitä yksityisteitä n. 370 km ja järjestäyty- men-Kokonsaaren paikallistien rakentamisesta.
11962: mättömiä n. 210 km. Jääteitä on tästä 77 km. Muista Savonlinnan kaupungin alueella ole-
11963: Alueen vesistörikkaudesta johtuen yksityistie- vista tiehankkeista mainittakoon Moinsalmen
11964: verkko on laaja, ja asukkaiden osalle tulevat paikallistien parantaminen, joka on edistynyt
11965: tiekustannukset ovat valtakunnan yleiseen ta- varsin hitaasti, koska parannustyötä on suori-
11966: soon nähden korkeat. Koska haja-asutusalueen tettu varatyönä. Paikallistiellä oleva Virtasal-
11967: asukkaiden tulotaso on verrattain alhainen ja men silta on kapea ja liikenteelle vaarallinen ja
11968: kaupungin mahdollisuudet lisätä tukeaan yksi- lisäksi sen painorajoitus estää raskaan liikenteen
11969: tyisteiden ylläpitoon rajalliset, olisi välttämä- tiellä. Silta tulisi uusia ensi tilassa. ·
11970: töntä, että valtio nykyistä huomattavammassa Lohikoskelta Punkaharjun rajalle ulottuva
11971: määrin osallistuisi yksityisteiden ja jä.iiteiden maantie on kunnoltaan heikko ja liikenteelli-
11972: ylläpitoon Savonlinnan kaupungin alueella. sesti vaarallinen. Tietä on Punkaharjun puolelta
11973: Valtion tulisi osallistua Savonlinnan eteläisen korjattu, mutta Savonlinnan puoleinen osa kai-
11974: saariston jääteiden ylläpitoon samalla tavoin paa pikaista kunnostusta.
11975: kuin Turun saariston jääteiden osalta, koska Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
11976: teillä on tavanomaista yksityistietä yleisempi tavasti,
11977: liikenteellinen merkitys.
11978: Savonlinnan kaupunki on tehnyt valtiovallalle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11979: esityksen Pellossalon ja Ahvionsaaren yksityis- 1980 tulo- ;a menoarvioon momentille
11980: teiden muuttamisesta paikallisteiksi. Tällaisia 31.24.77 2 000 000 markkaa käytettä-
11981: yksityisteitä ovat myös Uimalammen yksityistie väksi Savonlinnan tieolo;en kor;aami-
11982: ja Kiuralan-Maaralan yksityistie. Lisäksi yksi- seen.
11983: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
11984:
11985: Olavi Ronkainen Pentti Poutanen
11986: Maija Rajantie Sauli Hautala
11987: 948 1979 vp.
11988:
11989: Raha-asia-aloite n:o 882.
11990:
11991:
11992:
11993:
11994: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 406
11995: perusparantamiseen välillä Kultakivi-Särkilahti.
11996:
11997:
11998: E d u s k u n n a 11 e.
11999:
12000: Maantien n:o 406 Kultakivi-Särkilahti pe- teellisesti vaikeimmista kohdista. Parantamis-
12001: rusparatll!lustyöt aloitettiin syksyllä 197 6 työl- suunnitelma on vahvistettu tammikuussa 1976.
12002: lisyysvarojen turvin ja töitä on vuosittain tehty Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12003: saatujen määrärahojen puitteissa. Tien perus- nioittavasti,
12004: prurannustöiden päätökseen saattaminen edellyt-
12005: tää, että valtio myöntää perusparannustöiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12006: jatkamiseksi lisää määrärahaa. 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
12007: Maantie n:o 406 Kultakivi-Särkilahti on 31.24.77 1 000 000 markan määrärahan
12008: pituudeltaan 26 kilometriä. Tien vaikutuspii- käytettäväksi maantien n:o 406 Kulta-
12009: rissä asuu vakinaista väestöä noin 1100 hen- kivi - Särkilahti perusparannustöiden
12010: kilöä. Tie on vanha ja heikkokuntoinen ja pa- suorittamiseen.
12011: rannustyöt on aloitettu heikoimmista ja liiken-
12012: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
12013:
12014: Olavi Ronkainen Maija Rajantie Sauli Hautala
12015: 1979 vp. 949
12016:
12017: Raha-asia-aloite n:o 883.
12018:
12019:
12020:
12021:
12022: Ronkainen: Määrärahan osoittamisesta Sysmän-Särkilahden tien
12023: perusparantamiseen Hartolassa.
12024:
12025:
12026: E d u s kun n a 11 e.
12027:
12028: Ns. Päijänteen saaristotien heikoin tieosuus varoin mahdollisimman pikaisesti. Kohde so-
12029: on Sysmän kirkonkylän ja Särkilahden väli, veltuu talvityönä hoidettavaksi. Työkohde pa-
12030: 15 kilometrin pituinen sorapintainen, vanha rantaisi myös kuljetusalan uhkaavaa työttö-
12031: kylätie, joka on otettu hoidettavaksi maantienä. myyttä.
12032: Tieosan parantamissuunnitelmat ovat valmiit. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12033: Tieosuus kuuluu paljon käytettyyn matkailu- taen,
12034: väylään, jonka liikennöitävyys tulisi nopeasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12035: nostaa samalle tasolle saaristotien pohjoisosien 1980 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
12036: kanssa. markan määrärahan käytettäväksi Sys-
12037: Mm. vaikean työllisyystilanteen vuoksi tulisi män-Särkilahden tien perusparannus-
12038: tien rahoitus, 5 milj. mk, hoitaa työllisyys- töihin Hartolan kunnassa.
12039: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
12040:
12041: Olavi Ronkainen
12042: 950 1979 vp.
12043:
12044: Raha-asia-aloite n:o 884.
12045:
12046:
12047:
12048:
12049: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Huutokosken-Sa-
12050: vonlinnan-Parikkalan rataosuuden perusparannustöihin.
12051:
12052:
12053: E d u s k u n n a 11 e.
12054:
12055: Huomattavana haittana Savonlinnan talous- uusiminen välittömästi massatöiden suorittami-
12056: alueella koetaan Huutokosken - Savonlinnan sen jatkeeksi valmista organisaatiota hyväksi
12057: - Parikkalan radan kevyt ( K 30) kiskotus, käyttäen olisi perusteltua.
12058: joka suoranaisesti estää raskaan läpikulkuliiken- Rataosan korjaustyöt tulisi suorittaa siten,
12059: teen kyseisellä rataosuudella. Asia tulee kiireel- että välillä Huutokoski - Savonlinna radan
12060: lisesti korjata. tukike&okseksi pantaisiin sora ja välillä Savon-
12061: Välittömästi rataosan jatkeena SlJaltseva linna - Parikkala sepeli. Lisäksi koko osuu-
12062: Vuoksenlaakson teollisuusalue hankkii suuren della tulee noin 30 % ratapölkyistä vaihdetta-
12063: osan puuraaka-aineestaan Kainuusta ja näiden vaksi ja tarpeelliset vaihteistot asennettavaksi.
12064: kuljetusten hoitaminen kyseisen rataosan kautta Kiskotus on vaihdettava K 30 -kiskotuksesta
12065: olisi taloudellisesti perusteltua kuljetusmatkan K 43 -kiskotukseksi. Kokonaisuutena korjaus
12066: vuoksi. Samalla kevennettäisiin painetta Kouvo- merkitsee sitä, että Huutokosken - Savonlin-
12067: lan ratapihalla. Tällä myös parannettaisiin Val- nan rataosuus nousee luokkaan Bt ja 1:ataosuus
12068: tionrautateiden tämänhetkistä heikkoa palve- Savonlinna - Parikkala luokkaan B2.
12069: lusten tarjontaa Savonlinnan talousalueella jo Matkustajaliikenteen lisäämisen kannalta
12070: oleville tuotantolaitoksille ja luotaisiin mah- asialla on merkitystä sikäli, että matkustajaju-
12071: dollisuuksia uusille yrityksille. nien nopeudet nousevat luokassa Bt 95 kilo-
12072: Liikennepoliittisesti olisi tällöin myös entistä metriin tunnissa ja luokassa B2 120 kilometriin
12073: paremmat mahdollisuudet ohjata yliraskasta lii- tunnissa.
12074: kennettä rautateille. Edelleen matkustajaliiken- Taloudellisesti toteutettuna Huutokosken -
12075: nettä voitaisiin korkeampien nopeuksien vuoksi Savonlinnan rataosuuden perusparannustyöt tu-
12076: ohjata kyseiselle rataosuudelle. Jyväskylän - levat maksamaan 19 000 000 mk ja Savonlinnan
12077: Jämsänkosken rautatien valmistuttua olisi mah- - Parikkalan rataosuuden työt 25 000 000 mk.
12078: dollista panna kulkuun kiertojuna linjalla Hel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12079: sinki - Jyväskylä - Savonlinna - Imatra - nioittavasti,
12080: Helsinki. Tämä taas samalla palvelisi poikittais-
12081: liikennettä Tampere - Savonlinna. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12082: Jotta edellä kerrottuja parannuksia voitaisiin 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
12083: toteuttaa, tulee rataosuus Huutokoski- Savon- 31.90.78 44 000 000 markan määrä-
12084: linna - Parikkala korjata vaatimuksia vastaa- rahan käytettäväksi Huutokosken -
12085: vaksi. Rataosuudella on suoritettu perusparan- Savonlinnan - Parikkalan rataosuuden
12086: nustöitä jo usean vuoden aikana ja kiskotuksen perusparannustöihin.
12087: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
12088:
12089: Olavi Ronkainen Sauli Hautala
12090: 1979 vp. 951
12091:
12092: Raha-asia-aloite n:o 885.
12093:
12094:
12095:
12096:
12097: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Linnankosken vesi-
12098: voimalaitoksen rakentamiseen Joroisiin.
12099:
12100:
12101: E d u s k u n n a 11 e.
12102:
12103: Joroisten kunta on ryhtynyt yhdessä Suur- rahasto on antanut alustavan lainavarauksen
12104: Savon Sähkö Oy:n kanssa toimenpiteisiin Liu- noin puolet kattavasta rahoitusosuudesta. Tar-
12105: nankosken yli puolen vuosisadan ikäisen vesivoi- koitukseen on anottu työllistämistukea, mutta
12106: malaitoksen uusimiseksi. Laaditut kannattavuus- tämänkin jälkeen rahoitus jää avoimeksi. Suo-
12107: laskelmat osoittavat hankkeen olevan taloudelli- itanainen valtion apu on välttämätön.
12108: sesti edullinen. Luonnonolosuhteisiin ei synny Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
12109: muutoksia, koska entinen patorakennelma säi- tavasti,
12110: lytetään ja vesien korkeussuhteet pysyvät muut-
12111: tumattomina. Investointikustannukset ovat var- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12112: sin kohtuulliset, eli 8 000 000 markkaa. Laitok- 1980 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
12113: sen teho tulee olemaan 1,5 MW. markan määrärahan Liunankosken vesi-
12114: Voimalaitoksen rakentaminen työllistää 40- voimalaitoksen rakentamiseen Joroisten
12115: 45 miestä lähes vuoden ajaksi. Kone- ja laite- kuntaan.
12116: hankinnat suoritetaan kotimaasta. Investointi-
12117: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
12118:
12119: Olavi Ronkainen Maija Rajantie Sauli Hautala
12120: 952 1979 vp.
12121:
12122: Raha-asia-aloite n:o 886.
12123:
12124:
12125:
12126:
12127: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta monitoimiturvelaitok-
12128: sen rakentamiseen Haukivuorelle.
12129:
12130:
12131: E d u s k u n n a 11 e.
12132:
12133: Geologinen tutkimuslaitos on suorittanut Mikkelin maalaiskunnan, Virtasalmen, Pieksä-
12134: vuosina 1967, 1968 ja 1974 tutkimuksen Hau- mäen maalaiskunnan ja Juvan suoalueisiin.
12135: kivuoren kunnan soista. Tutkittujen soiden Liikenteellisesti Haukivuoren kunta soveltuisi
12136: pinta-ala on yhteensä 5 569 hehtaaria ja turve- erittäin hyvin monitoimiturvelaitoksen tai pel-
12137: määrä 136 miljoonaa m3 • lettitehtaan sijaintipaikaksi. Kunnan läpi kulkee
12138: Turvemäärää on pidettävä riittävänä moni- lähivuosina sähköistettävä Savon rata ja kanta-
12139: toimiturvelaitoksen tai pellettitehtaan rakenta- tie n:o 72.
12140: miseksi Haukivuoren kuntaan. Tehtaan rakenta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12141: minen mahdollistaisi turpeen jalostuksen turve- nioittavasti,
12142: koksiksi tai pelleteiksi sekä sähköenergiaksi.
12143: Turpeen briketöinnin avulla voitaisiin käyttää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12144: hyödyksi myös turvekaksin hukkalämpö. Moni- 1980 tulo- ja menoarvioon 8 000 000
12145: toimiturvelaitos toisi mahdollisuuden lasinalais- markkaa käytettäväksi monitoimiturve-
12146: viljelmien rakentamiseen. laitoksen tai pellettitehtaan rakentami-
12147: Etelä-Savon suoalueista Haukivuoren kunnan seen Haukivuoren kuntaan.
12148: alueella sijaitsevat suot ovat erittäin keskeisessä
12149: asemassa. Ne liittyvät yhtenä kokonaisuutena
12150: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
12151:
12152: Olavi Ronkainen Maija Rajantie Sauli Hautala
12153: 1979 vp. 953
12154:
12155: Raha-asia-aloite n:o 887.
12156:
12157:
12158:
12159:
12160: Ronkainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen
12161: evankelisluterilaisen jengi- ja katulähetys r.y:n Parkanossa
12162: sijaitsevan hoitokodin perustamiskustannuksiin.
12163:
12164:
12165: E d u s k u n n a 11 e.
12166: Päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huol- vaikeuttaa usein se, että niiden rahoitus on epä-
12167: losta annettua lakia (96/61) muutettiin 31. 12. varmalla pohjalla, vapaaehtoisten lahjoitusten
12168: 1974 annetulla lailla ( 1108/74) siten, että varassa.
12169: mm. yhdistysten ylläpitämiin päihdyttävien ai- Suomen ev.lut. jengi- ja katulähetys r.y. on
12170: neiden väärinkäyttäjien hoitolaitoksiin voidaan perustanut Parkanon kuntaan hoitokodin alko-
12171: myöntää avustusta perustamis- ja käyttökustan- holisteille ja narkomaaneille. Hoitokoti sijait-
12172: nuksiin valtion tulo- ja menoarviossa. see Parkanon kunnalta hankitulla Kirjaskylän
12173: Viime vuosina on alkoholin kulutus ja sen koululla, jonka hoitoon hakeutuneet ovat kun-
12174: seurauksena alkoholin väärinkäyttö voimak- nostaneet talkootyönä asuntolatarkoitukseen
12175: kaasti lisääntynyt alkoholilain valitettavan sopivaksi.
12176: liberalisoimisen myötä. Asuntolassa asuville kuntootettaville henki-
12177: Verrattuna alkoholin aiheuttamiin suuriin löille ovat lähiseudun yrittäjät tarjonneet eri-
12178: tuhoihin mm. kansanterveyden huononemisena laisia alihankintatöitä, mutta hoitokodin yllä-
12179: ja menetettyinä työpäivinä ja toisaalta valtion pitäjällä ei ole mahdollisuutta hankkia työhön
12180: Alkon ns. voittovaroista saamiin tuloihin ei tarvittavia tiloja. Kysymykseen tulisi pienehkön
12181: maassamme ole kiinnitetty riittävästi huomiota teollisuushallin rakentaminen, jota käytettäisiin
12182: alkoholin väärinkäyttäjien kuntoutukseen. Tä- hoitokodin asukkaiden työskentelypaikkana.
12183: mä työ vaatii paljon kärsivällisyyttä ja suuria- Kun kysymyksessä on varsin mielenkiintoinen
12184: kin uhrauksia. ja uraa uurtava kokeilutoiminta, olisi perustel-
12185: Parhaita tuloksia alkoholistien kuntoutuk- tua myöntää yhdistykselle valtion tulo- ja me-
12186: sessa ovat saavuttaneet monet kristillisellä poh- noarviossa määräraha teollisuushallin rakenta-
12187: jalla toimivat hoitokodit, joissa otetaan huo- miseen.
12188: mioon alkoholistin koko elämäntilanne ja hä- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
12189: nen kokonaispersoonallisuutensa. Maahamme
12190: onkin perustettu useita narkomaani- ja hoitoko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12191: teja, joissa vapaaehtoisesti hoitoon hakeutuvilla 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
12192: on mahdollisuus kevyttä työtä vastaan saada 33.55.51 lisäyksenä 200 000 markkaa
12193: ylläpito ja mahdollisuus vähitellen tapahtuvaan käytettäväksi Suomen ev.lut. jengi- ja
12194: kuntoutukseen ja vapautumiseen alkoholin vää- katulähetys r.y:n Parkanossa sijaitsevan
12195: rinkäytöstä. Tällaisten hoitokotien toimintaa hoitokodin perustamiskustannuksiin.
12196: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
12197:
12198: Olavi Ronkainen Esko Almgren Väinö Rautiainen
12199: Antero Juntumaa Sauli Hautala Impi Muroma
12200:
12201:
12202:
12203:
12204: 120 0879007181
12205: 954 1979 vp.
12206:
12207: Raha-asia-aloite n:o 888.
12208:
12209:
12210:
12211:
12212: Ronkainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion-
12213: apuna raittiustyöhön ja alkoholijuomista aiheutuvien haittojen
12214: ehkäisemiseen.
12215:
12216:
12217: E d u s kun n a 11 e.
12218:
12219: Valtion raittius- ja alkoholiasiain neuvottelu- tannusten nousua, on esitetty määräraha riittä-
12220: kunta esitti jo 18 . .3. 1977 päivätyssä kirjees- mätön.
12221: sään, että raittiustyöhön tarkoitettu määräraha Alkoholin kulutus on viime vuosina yhä
12222: olisi korotettava niin, että se vastaa 1 markkaa noussut, joten sen hillitsemiseksi olisi tehtävä
12223: 50 penniä asukasta kohden. Palkkatason nousu kaikki mahdollinen. Tällöin ei voida pitää
12224: ja muiden kustannuksien kallistuminen edellyt- raittiustyön merkitystä vähäisenä, vaan sitä
12225: tävät neuvottelukunnan mukaan, että raittius- olisi tehostettava. Ellei ehdotettua korotusta
12226: järjestöjen valtionapu psyy vähintään rahan- valtion tulo- ja menoarvioon saada, raittiusjär-
12227: arvon alenemista vastaavana. jestöjen toiminta heikkenee aikana, jolloin sen
12228: Alkoholikomitea esitti 27. 6. 1978 jättämäs- pitäisi olla erityisen voimakasta.
12229: sään mietinnössä, että raittiusjärjestöjen toimin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12230: nan ja muun alkoholihaittojen ehkäisyyn täh- nioittaen,
12231: täävän kansalaistoiminnan tehostamiseksi mää-
12232: rärahoja olisi lisättävä. Hallitus esittää vuoden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12233: 1980 tulo- ja menoarvioon raittiustyöhön käy- 1980 tulo- ia menoarvioon momentille
12234: tettäväksi valtionapuna 5,9 miljoonaa markkaa, 33.51.50 lisäyksenä 1 200 000 markkaa
12235: joka vastaa 1,25 markkaa asukasta kohti. käytettäväksi valtionapuna raittiustyö-
12236: Kun määräraha on ollut useita vuosia muut- hön sekä alkoholiiuomista aiheutuvien
12237: tamattomana ja jatkuvasti on tapJhtunut kus- haitto;en ehkäisemiseen.
12238: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
12239:
12240: Olavi Ronkainen Ulla Järvilehto
12241: Antero Juntumaa Impi Muroma
12242: Sauli Hautala
12243: 1979 vp. 955
12244:
12245: Raha-asia-aloite n:o 889.
12246:
12247:
12248:
12249:
12250: Ronkainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asunnot-
12251: tomien alkoholistien hoito- ja huoltokotien, ensisuojien ja
12252: muiden vastaavien toimintayksikköjen perustamiskustannuk-
12253: siin.
12254:
12255:
12256: E d u s kun n a 11 e.
12257:
12258: Eräs väestöryhmä, joka jatkuvasti on jäänyt myksenä. Tämä on periaatteessa hyväksyttävä
12259: maamme asunto-oloja kehitettäessä muista jäl- lähtökohta, mutta jättää valitettavasti nykyisten
12260: keen, on rappioalkoholistit. Heitä majailee run- hoitoresurssien riittämättömyyden vuoksi liian
12261: saasti varsinkin pääkaupunkiseudulla, mutta monet avun ja hoidon sekä asunnon tarpeessa
12262: heidän lukumääränsä on vapaamielisen alkoholi- olevat järjestelmän ulkopuolelle. Sen vuoksi
12263: politiikan tuloksena lisääntynyt myös muilla tulisi nopeasti pyrkiä rakentamaan riittävä mää-
12264: suuremmilla paikkakunnilla. rä hoito- ja huoltokoteja sekä ensisuojia, jotka
12265: Rappioalkoholistien ongelmana ovat ensi- tarjoaisivat suojaa sadetta ja pakkasta vastaan
12266: sijaisesti kehnot asumisolosuhteet. Tämän kor- sekä myös tarvittavan hoidon. Kun valtio saa
12267: jaamiseksi muutettiin joitakin vuosia sitten ns. suurimman hyödyn alkoholin myyntituloista, tu-
12268: PAV-lakia siten, että sen perusteella voidaan lisi sen osallistua nykyistä suuremmalla panok-
12269: kunnille myöntää avustusta alkoholisteille tar- sella hoito- ja huoltokotien sekä ensisuojien ra-
12270: koitettujen hoito- ja huoltokotien sekä ensisuo- kentamiseen alkoholin uhreille.
12271: jien rakentamiseen. Kunnilla ei kuitenkaan ole Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12272: ollut riittävää kiinnostusta rakentaa näitä lai- nioittaen,
12273: toksia tarvetta vastaavasti. Sen seurauksena
12274: monet asunnottomat alkoholistit joutuvat yöpy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12275: mään talvisaikanakin lautahökkeleissä, roska- 1980 tulo- ja menoarvoon momentille
12276: laatikoissa, porraskäytävissä tai muissa vastaa- 33.54.32 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
12277: vissa paikoissa. Useat menehtyvät pakkasessa, käytettäväksi päihdyttävien aineiden
12278: kun heillä ei ole mitään yösijaa. Rappioalko- väärinkäyttäjien huollosta annetun lain
12279: holistien asunto-ongelma on kansallinen häpeä- (96/61, muut. 1108/74) 11 a §:ssä
12280: tahra, joka valtiovallan tulisi kiireesti ratkaista. tarkoitettujen toimintayksiköiden perus-
12281: Asunnottomien alkoholistien ongelmaa on tamiskustannuksiin.
12282: tarkasteltu tähän mennessä hoitoonohjauskysy-
12283: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
12284:
12285: Olavi Ronkainen Väinö Rautiainen
12286: Antero Juntumaa Impi Muroma
12287: Esko Almgren Sauli Hautala
12288: 956 1979 vp.
12289:
12290: Raha-asia-aloite n:o 890.
12291:
12292:
12293:
12294:
12295: Ronkainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Vihreä
12296: Keidas r.y:n toiminnan tukemiseen.
12297:
12298:
12299: Ed u s kun n a 11 e.
12300:
12301: Huumausaineiden käyttö on saavuttanut mitiloissa järjestetään nuorten auttamiseen täh-
12302: maassamme huolestuttavat mittasuhteet. Eräi- täävää toimintaa. Kipeänä tarpeena koetaan kui-
12303: den tutkimusten mukaan ainakin kerran kokei- tenkin teetupatoiminnan aloittaminen erityisesti
12304: lumielessä huumeita käyttäneitä on noin 50 % yömyöhällä liikkuvien, huonossa kunnossa ole-
12305: kaikista nuorista. Kokeilijoita, jotka käyttävät vien koululaisten auttamiseksi. Tähän ei ole
12306: huumeita silloin tällöin, on 12-15 % nuoris- ollut riittävästi varoja aikaisemmin.
12307: tamme ja varsinaisia käyttäjiä 2-3 %. Erityi- Vihreällä Keitaalla on vapaaehtoisia työnte-
12308: sesti keskioluen on todettu vaikuttavan kynnys- ikijäitä noin 40 ja lisää tulisi heti teetupatoi-
12309: tä madaltavasti huumeiden käytön aloittami- minnan alettua. Palkattuja työntekijöitä on ollut
12310: sessa. 3-5. Vakansseja olisi viittä työntekijää varten,
12311: Huumeiden käyttö on epäsuorasti vaikutta- mutta rahat eivät ole riittäneet palkkakustan-
12312: nut myös väkivaltarikollisuuden kasvuun. Vaki- nuksiin kaikin ajoin.
12313: nainen huumeiden käyttäjä ei kykene saamaan Merkittävää työtä Vihreä Keidas tekee valis-
12314: lalliisin keinoin riittävästi rahaa huumausainei- tustoiminnan antamisessa kouluilla. Työ- ja
12315: den ostoon, vaan hänen on hankittava rahaa kuntoutusleirejä järjestämällä sekä suojatyöpaik-
12316: esim. omaisuusrikoksin tai ryöstöin. koja hankkimalla Vihreä Keidas on auttanut
12317: Huumeiden käyttäjien auttaminen irti tot- monia uuden elämän alkuun.
12318: tumuksestaan on osoittautunut varsin vaikeaksi. Edellä olevan pemsteella ehdotamme kun-
12319: Parhaita tuloksia tässä työssä ovat saavuttaneet nioittaen,
12320: kristillisellä pohjalla toimineet järjestöt, jotka
12321: pyrkivät huumenuorten kaikinpuoliseen autta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12322: miseen. 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
12323: Eräs vanhimmista huumenuorten parissa työ- 33.55.50 lisäyksenä 150 000 markkaa
12324: tä tekevistä järjestöistä on Vihreä Keidas r.y., käytettäväksi Vihreä Keidas r.y:n toi-
12325: jonka keskuspaikka on Kampinkatu 8:ssa. Toi- minnan tukemiseen.
12326: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
12327:
12328: Olavi Ronkainen Asser Stenbäck
12329: Impi Muroma Jorma Fred
12330: Antero Juntumaa Väinö Rautiainen
12331: Sauli Hautala Esko Almgren
12332: 1979 vp. 957
12333:
12334: Raha-asia-aloite n:o 891.
12335:
12336:
12337:
12338:
12339: Rosnell ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lapsilisien ko-
12340: rottamiseen.
12341:
12342:
12343: E d u s k u n n a 11 e.
12344:
12345: Lapsilisäjärjestelmä on keskeisin lapsiperhei- Hallitus esittää poistettavaksi kokonaan työn-
12346: den tukimuoto. Sen avulla voidaan oikeuden- antajien lapsilisämaksut. Tämä merkitsee lahjoi-
12347: mukaisella tavalla tasata perhekustannuksia. tusta työnantajille n. 1 700 000 000 markkaa.
12348: Tämä kuitenkin edellyttää lapsilisäjärjestelmän Tätä toimenpidettä ei voi kannattaa, vaan rahat
12349: tehokasta kehittämistä. on edelleen kerättävä valtion kassaan lapsilisien
12350: Hallitus esittää lapsilisiä korotettavaksi ensi maksamista varten. Näin muodostuu rahoituk-
12351: lokakuun alusta 10 % :lla. Korotuksen siirtämi- selliset edellytykset kehittää lapsilisäjärjestelmää.
12352: nen vuoden loppuun merkitsee sitä, että hinta- Jotta voitaisiin jo ensi vuonna ryhtyä maksamaan
12353: tason noususta perheet saavat korvauksen vasta lapsilisää 18 ikävuoteen asti ja korottaa lapsi-
12354: monien kuukausien jälkeen. Mielestämme koro- lisiä jo vuoden alusta, olisi momentille lisättävä
12355: tus tulisi toteuttaa vuoden alusta alkaen. 680 miljoonaa markkaa.
12356: Lapsilisien korottaminen vain elinkustannus- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12357: ten nousua vastaavasti ei ole riittävä toimenpide.
12358: Lapsilisäjärjestelmän kehittäminen nykyistä te- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12359: hokkaammaksi perheiden tukimuodoksi on vält- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
12360: tämätöntä. Kiireellisin toimenpide olisi ryhtyä 33.15.52 lisäyksenä 680 000 000 mark-
12361: maksamaan lapsilisiä 18 ikävuoteen asti, jolloin kaa lapsilisien korottamiseksi vuoden
12362: monessa tapauksessa lapsi jatkaa opintojaan ja 1980 alusta lukien elinkustannusten
12363: jolloin hänen kohdallaan menot ovat erittäin nousua vastaavasti.
12364: suuret.
12365: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
12366:
12367: Irma Rosnell Seppo Toiviainen P. Liedes
12368: M.-L. Salminen Mikko Kuoppa Marjatta Mattsson
12369: Sten Söderström
12370: 958 1979 vp.
12371:
12372: Raha-asia-aloite n:o 892.
12373:
12374:
12375:
12376:
12377: Rosnell ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien huol-
12378: toapulain mukaisten kustannusten valtionosuuteen.
12379:
12380:
12381: E d u s k u n n a 11 e.
12382:
12383: Maassamme joutuu huoltoapuun turvautu- muiden sosiaalisten lakien kautta, on oikeus
12384: maan noin 200 000 ihmistä. Viime vuosien huoltoapuun. Tämän vuoksi valtion varoja on
12385: joukkotyöttömyys ja työttömyysturvan puutteet osoitettava kunnille riittävästi huoltoavun mak-
12386: ovat heijastuneet huoltoavun tarpeen kasvuna. samista varten, jotta huoltoapu ei rasittaisi kun-
12387: Kun kymmeniä tuhansia työttömiä on ilman tien taloutta kohtuuttomasti ja jotta kunta voisi
12388: minkäänlaista toimeentulon turvaa, on mahdol- huoltoapulain mukaan maksaa huoltoapua kai-
12389: lisuuksia huoltoavun antamiseen lisättävä. kille, jotka sitä tarvitsevat.
12390: Kunnilla on hyvin erilaiset mahdollisuudet Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12391: myöntää huoltoapua. Tämän vuoksi huoltoavun
12392: myöntämisen laajuus ja avun taso vaihtelee että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12393: alueellisesti suuresti. 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
12394: Ihmisellä, joka on joutunut taloudellisiin vai- 33.26.30 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
12395: keuksiin ja jolla ei ole mahdollisuutta saada apua valtionosuuksina kunnille huoltoapulain
12396: työttömyyskorvausjärjestelmän tai joidenkin mukaisiin kustannuksiin.
12397: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
12398:
12399: Irma Rosnell Sten Söderström Mikko Kuoppa
12400: M.-L. Salminen P. Liedes Seppo Toiviainen
12401: Marjatta Mattsson
12402: 1979 vp. 959
12403:
12404: Raha-asia-aloite n:o 893.
12405:
12406:
12407:
12408:
12409: Rosnell ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnallisten
12410: vanhainkotien rakentamisen ja peruskorjausten valtionavus-
12411: tukseen.
12412:
12413:
12414: E d u s k u n n a II e.
12415:
12416: Monissa maamme kunnissa vanhusten huol- listen vanhainkotien rakentamiseen ja peruskor-
12417: lossa on suuria puutteita. Vanhainkoteihin on jaukseen. Ensi vuoden tulo- ja menoarviossa on
12418: pitkiä jonoja. Omaisten mahdollisuudet hoitaa tätä tarkoitusta varten vain 3 miljoonaa mark-
12419: kotioloissa kroonisesti sairaita vanhuksia ovat kaa. Kun tämä asia on ollut vuosikausia lai-
12420: rajalliset. minlyötynä, olisi välttämätöntä kiirehtiä uusien
12421: Vanhusten huollon puutteet johtuvat suurelta vanhainkotien rakentamista ja vanhojen perus-
12422: osin siitä, etteivät kunnat ole saaneet minkään- korjausta, jotta voitaisiin välttää uudet onn.et-
12423: laista valtion apua vanhusten huollon kustan- tomuudet ja saada vanhuksille miellyttävät
12424: nuksiin. Tämä heijastuu mm. vanhainkotipaik- olosuhteet heidän elämänsä iltaan.
12425: kojen puutteena ja monien vanhainkotien huo- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12426: nona kuntona. Maamme runsaasta 400 kunnal-
12427: lisesta vanhustenlaitoksesta yli 100 t01m11 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12428: tiloissa, jotka on rakennettu tai peruskorjattu 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
12429: ennen vuotta 1960. 33.58.33 lisäyksenä 10 000 000 mark-
12430: Virtain kunnan vanhainkodin järkyttävä tuli- kaa valtionavustuksena kunnille kunnal-
12431: palo hätkähdytti mieliä. Tämän vuoden toiseen listen vanhainkotien rakentamiseen ja
12432: lisätalousarvioon otettiin 17 miljoonan markan peruskorjauksiin.
12433: määräraha valtionavustukseksi kunnille kunnal-
12434: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
12435:
12436: Irma Rosnell P. Liedes Mikko Kuoppa
12437: Sten Söderström Marjatta Mattsson Seppo Toiviainen
12438: 960 1979 vp.
12439:
12440: Raha-asia-aloite n:o 894.
12441:
12442:
12443:
12444:
12445: Rosnell ym.: Määrärahan osoittamisesta piema Ja keskisuuria
12446: eläkkeitä saaVJien sairaalamaksujen korvaamiseen.
12447:
12448:
12449: E d u s k u n n a 11 e.
12450:
12451: Kansalaisten terveyden- ja sairaanhoidossa on maksua, eivät he kuitenkaan ole oikeutettuja
12452: viime aikoina tapahtunut selvää taantumista. sairauspäivärahan saamiseen. Tämä koetaan elä-
12453: Sairausvakuutuksen ja kansanterveyslain suomia keläisten keskuudessa epäoikeudenmukaisuutena.
12454: etuisuuksia on kavennettu. Tämä on tapahtunut Erityisesti sairaalahoitoa tarvitsevat eläkeläi-
12455: mm. sairausvakuutuksen ns. omavastuuosuuksia set ovat vaikeassa asemassa, sillä pienistä eläk-
12456: lisäämällä, eli sairaat maksavat nyt lääkkeistä, keistä ei alati nouseviin sairaalamaksuihin rahaa
12457: tutkimuksista ja sairauden johdosta tehdyistä riitä, joten sairaalamaksusta muodostuu kynnys,
12458: matkoista suuremman summan. Myös sairaala- joka estää hakeutumasta sairaalahoitoon. Olisi-
12459: maksuja on korotettu useita kertoja. Sama linja kin välttämätöntä, että ensi vuoden budjettiin
12460: jatkuu vuoden 1980 budjettiesityksessä. varattaisiin erillinen määräraha pieniä ja keski-
12461: Jos halutaan todella huolehtia kansalaisten suuria eläkkeitä saavien sairaalamaksujen kor-
12462: terveydestä, tulisi terveyden- ja sairaanhoito vaamiseen.
12463: saada ilmaiseksi. Mitä korkeammiksi sairaanhoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12464: don omavastuuosuudet asetetaan, sitä useampi
12465: sairas jää saitastuessaan vaille hoitoa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12466: Terveyden- ja sairaanhoidon heikentyminen 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
12467: on tuntunut erittäin selvänä eläkeläisten keskuu- kaa pieniä ja keskisuuria eläkkeitä saa-
12468: dessa, jotka ikänsä puolesta paljon sairastelevat. vien sairaalamaksujen korvaamiseen.
12469: Vaikka eläkeläisiltä peritään Sairausvakuutus-
12470: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
12471:
12472: Irma Rosnell M.-L. Salminen Sten Söderström
12473: Seppo Toiviainen Marjatta Mattsson P. Liedes
12474: Mikko Kuoppa
12475: 961
12476:
12477: Raha-asia-aloite n:o 895.
12478:
12479:
12480:
12481:
12482: · Ruotsalainen ym.':-: Määrärahan osoittamisesta Linnansaaren kan-
12483: sallispuistbn ·-kunnostamiseen Rantasalmella.
12484:
12485:
12486: Edusku·nhalle.
12487:
12488: Ainoa kansallispuisto, joka on perustettu~}ä-r: puolen mUkaiseen asuun. Tämä edellyttää pai,
12489: vi;Suolnen vesistömaisemien ja luonnon· säilyttä~ kalla olevan torpan ja sen ympäristön ripeää kun~
12490: miseksi, oo.Linnansaaren kansallispuisto Mikke· nostamista. Toistaiseksi kunnostustoimia on
12491: Iin .liiänissä i Rantasalmen kunnassa. · Va1tioneti-' tehty pääasiassa luonnonsuojelujärjestöjen ta:I-
12492: voston : periaatepäätöksellä karisallis]!mistoa :on koevoimin metsähallituksen· vastattua tyon]oh-
12493: tarkoitus laajentaa käsittämään pääosan Hauki~ dosta ja käytetyistä materiaaleista. Pelkästään
12494: veden selkien saarista. Maanhankinta kansallis- talkoovoimin ja tähäriastisin · työtavoin ei kui~
12495: puistotarkoituksiin onkin käynnistynyt alueella. tenkaan ole mahdollista suoriutua kiireellisistä
12496: · . Linnansaaren monipuolinen luonto ja aikai- Louhimaan torpan jä pihapiirin talousrakennus·
12497: semriiån luontaistalouden ·luomat puoHkulttuu- ten' sekä ympäristön. kunno$tustöistä:
12498: riympäristöt luovat hyvät edellytykset· todella ·Koko Linnansaaren kansallispuiston kehittä~
12499: edustavan kansallispuistokokonaisuuden aikaan- m'ishankkeella ön oleelliseri tärkeä merkitys· Jär~
12500: saamiseksi. Ainutlaatuiseksi Linnansaaren kan- vi·Suomen kulttulirrsen omaleimaisuuden säilyt:
12501: sallispuiston tekee alueella harjoitettu kaskikult- tä,m..isessä, minkä vu~ksi. al\leen alkuperäisten
12502: tuuri ja muu luontaistalous. Kansallispuiston ke- rakennusten pelastustyön; alueelle siirrettävien
12503: hittämiseksi toimivaksi museoksi, ns. ekomu- vanhojen talousrakennust~n pystyttämisen, ym-
12504: seoksi, on laadittu yksityiskohtaiset suunnitel" : j)liristön hoidon, valvoitnäii')a opastuksen käyn-
12505: mat. Museon ja sen toimivan ~mpäristön tarkrn:-·,;·;\.nistämiseen olisi kiireimm1ten··'Voitava järjestää
12506: tuksena tulisi olemaan tietojen välittäminen ih- julkinen rahoitus.
12507: misen ja luonnonkäytön historiasta ja ekologias- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12508: ta, toimiminen uhanalaisen vanhan kulttuuri- ja nioittavasti,
12509: kulttuurinseuralaislajiston geenipankkina (perin-
12510: töaineksen säilyttäjänä) sekä toimiminen kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12511: satieteellisenä ja kulttuuribiologisena tutkimus- 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000
12512: ja opetusalueena. markkaa Rantasalmen kunnassa sijaitse-
12513: Laadittujen suunnitelmien mukaan Linnansaa- van Linnansaaren kansallispuiston val-
12514: ren Louhimaan torpan alue ympäristöineen on vonnan ja kunnostamisen rahoitukseen
12515: tarkoitus entistää kaskikulttuurikauden loppu- sekä Louhimaan torpan rakennustöihin.
12516: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
12517:
12518: Unto Ruotsalainen Timo Ihamäki Erkki Liikanen
12519: Maija Rajantie Pentti Poutaneo Esko Pekonen
12520:
12521:
12522:
12523:
12524: 121 0879007181
12525: 962 1979 vp.
12526:
12527: Raha-asia-aloite n:o 896. ::'
12528:
12529:
12530:
12531:
12532: Ruotsalainen·· ym.: Määriirahan osoittamisesta Enonkosken-Sa-
12533: pun maantien parantamiseen.
12534:
12535:
12536: Ed u sk u nn alle.
12537:
12538: Enonkosken-Sapun maantie, pituudeltaan 37 vana liikenneyhteytenä. Tien rakentamisen
12539: kilometriä, valmistui vuonna 1958 öljysorapääl~ merkitystä on tarpeellista korostaa myös· sik-
12540: lysteisenä. Tien pinta on nyt niin kulunut ja si, että Heinäveden ja Enonkosken kunnat
12541: kuoppainen, että se välttämättä kaipaa uusimista. ovat erittäin alityöllisiä kuntia, joten työlli-
12542: Tie muodostaa osan Järvi-Suomen yhdystiestä syyden parantamisenkin kannalta tien kunnos-
12543: Savonlinnan suuntaan. Tämä yhdystie alkaa Jär- tus olisi välttämätöntä.
12544: vi-Suomen tiestä --.,.... kantatieltä n:o 70 Heinä- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
12545: veden kirkolle tulevana uutena maantienä - ja
12546: jatkuu Heinävesi-Sappu-Enonkoski-Savon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12547: linna. Tie on matkailullisesti erittäin tärkeä ja 1980 tulo- ja menoarvioon 700 QOO
12548: merkittävä. Kun tien vaikutuspiiriin on tu- markkaa käytettäväksi Enonkosken-
12549: lossa myös uutta teollisuutta, tulee tien mer- Sapun maantien kunnostustöihin.
12550: kitys korostumaan myös teollisuutta palvele-
12551: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
12552:
12553: Unto Ruotsalainen Pentti Poutaneo Timo Ihamäki
12554: Maija Rajantie Erkki Liikanen Esko Pekonen
12555: 1979 vp. 963
12556:
12557: Raha-asia-aloite n:o 897.
12558:
12559:
12560:
12561:
12562: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta aurinkoenergian käyt-
12563: tämiseksi eduskunnan uima-altaan lämmittämiseen.
12564:
12565:
12566: E d u s k u n n a 11 e .
12567:
12568: . Energian säästöä voi aikaansaada lähes kaik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12569: kialla. Uuden teknologian käyttöönottoa pitää 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
12570: rohkaista. Eduskunnan on näytettävä esimerk- 22.05.75 lisäyksenä 110 000 markkaa
12571: kiä. aurinkoenergian käyttämiseksi nykyistä
12572: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, tehokkaammin eduskunnan uima-altaan
12573: lämmittämiseen.
12574: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
12575:
12576: Mikko Rönnholm Lauri Palmunen Sauli Hautala
12577: Reino Breilin Jaakko Itälä Ensio Laine
12578: Mauno Forsman Toivo Mäkynen Jacob Söderman
12579: Hannu Tapiola Mikko Elo Kaj Bärlund
12580: Pekka Starast Tapio Holvitie Pentti Lahti-Nuuttila
12581: Anna-Liisa Piipari Heli Astala Aimo Ajo
12582: 1979 vp;
12583:
12584: Raha-asia-aloite n:o 898.
12585:
12586:
12587:
12588:
12589: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisen jäte-
12590: . · huoltoselvity~sen laatimisehi.
12591:
12592:
12593: Eduskun,nalle:
12594:
12595: :Kunnallinen jätehuoltolaki edellytt~ä kunnilta Tämän suunnitelman toteuttamiseksi tulisi
12596: åktiivlsernpaa toiniintaa . jätehuollon ·järjestämi- ohjata valtion korkotUkea tarlroituksenmukaisel~
12597: seksi. Tarkoituksenmukainen jätehuolto edellyt- 1a tavalla. · '
12598: täisi kuitenkin kuntia laajempien kokonaisuuk- Edellä esitettyYn viitaten ehdotaffime,
12599: sien huomioon ottamista. ·
12600: · Hyvaän tulokseen pääsemiseksi tulisi valtion ett/i Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12601: toimesta laatia valtakunnållirien fäi:ehuoltoselvi- 1980 ... tulo- ja menoarviovn>momentille
12602: tys ja suunnitelma, missä otettaisiin huomioon 26.73.25 lisäyksenä 300 000 markkaa
12603: tarkoituksenmukainen yhteistyö ja jätteen koko- valtakunnallisen .jätehuoltoselvityksen ja
12604: naistaloudellinen käyttö esimerkiksi energiana. -suunnitelman laatimiseksi.
12605: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
12606:
12607: Mikko Rönnholm Saara-Maria Paakkinen Jacob· Söderman::.··
12608: Tellervo Koivisto Aimo Ajo Kaj Bärlund
12609: Pentti Lahti-Nuuttila Peter Muurman Eino Grönholm
12610: 1979 vp. '9'65
12611:
12612: Raha-asia-aloite n:o 899.
12613:
12614:
12615:
12616:
12617: Rönnhobii: Määrärahan osoittamisesta hotelli- ja ravintolakoulu-
12618: •·· tUkseti alOittamiseksi Turun talousalueella.
12619:
12620:
12621: E d u s k u n n a 11 e.
12622:
12623: Varsinais-Suomi ja enty1sesti Turun seutu Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
12624: tarjoavat suuren määrän hotelli- ja ravintola-
12625: alan työpaikkoja niin maalla kuin merellä. Tästä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12626: johtuen ·olisi pikimmiten saatava käynnistettyä 1980 tulo- ja menoarvioon luvun 29.6.1
12627: alueella alan· opetus. Valmiutta alueen· kunnilla uudelle momentille 300 000 markkqa
12628: olisi jo olemassa. Alueelta olisi myös helposti hotelli- ;a ravintolakoulutuksen · aloitta-
12629: löydettävissä kohteita, joissa harjoittelua voitai- miseksi Turun talousalueella.
12630: siin käytännössä suorittaa.
12631: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
12632:
12633: Mikko Rönnholm
12634: 96.6 1979 vp.
12635:
12636: Raha-asia-aloite n:o 900.
12637:
12638:
12639:
12640:
12641: 1-.' .~ 1 Rönnholm ym.: Määrärahan QSOittamisesta Turun suomenkielisen
12642: merenkulkuoppilaitoksen opetus- ja asuntolatilojen suunnitte-
12643: lua varten.
12644:
12645:
12646: E d u s k u n n a 11 e.
12647:
12648: Turussa toimii suomenkielinen menmlesam- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
12649: mattikoulu. Suomen Joutsenella on pääasialli-
12650: set opetustilat ja oppilasasuntolana on Kristil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12651: lisen opiston käytöstä pois jättämä rakennus. 1980. tulo- ja menoarvioon momentille
12652: Opetustiloista erityisesti talouspuoli joutuu työs- 29.74.74 lisäyksenä 100 000 markkaa
12653: kentelemään ala-arvoisissa tiloissa. Erityisen Turun suomenkielisen merenkulkuoppi-
12654: huonosti tilat sopivat uusiin laivoihin koulutet- laitoksen opetus- ja asuntolatilojen suun-
12655: taville. Asuntola saniteettitiloineen ja vieläpä nittelua varten.
12656: paloturvallisuudeltaan on täysin ala-arvoinen.
12657: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
12658:
12659: Mikko Rönnholm Jacob Söderman
12660: 1?79 vp. 967
12661:
12662: Raha-asia-aloite n:o 901.
12663:
12664:
12665:
12666:
12667: Rö~olm yrp.: Määrärahan osoittamisesta Naantalin kamarimu-
12668: siikkijuhlien avustamiseksi.
12669:
12670:
12671: E d u s k u n n a 11 e.
12672:
12673: "Naantalin kamarimusiikkijuhlat" kestäisivät Musiikkijuhlien juridisena järjestäjänä tulisi
12674: kaksi viikkoa ja ne pidettäisiin 9.-24. 6! 1980 toimimaan Naantalin musiikkitoiminnan kanna-
12675: välisenä aikana. Tällöin juhlat liittyisivät olen- tusyhdistys tai vastaava ja taiteellisena johtajana
12676: naisena osana Naantalin kesätapahtumien sar- olisi professori Arto Noras.
12677: jaan ilman, että syntyisi tapahtumien ajoittu- . Juhlien järjestäjät ovat nimenomaisesti halun-
12678: mista päällekkäin. Huomionarvoista on myös se, neet valita Naantalin juhlien tapahtumapaikaksi,
12679: että kaikki muut musiikkijuhlat maassamme jär- koska se viehättävänä ja idyllisenä suomalaisena
12680: jestetään vasta juhannuksen jälkeen. pikkukaupunkina soveltuisi juhlien henkeen.
12681: Musiikkijuhlien painopisteenä olisi konsertti- Toiseksi Naantalista löytyy tarkoitukseen sopi-
12682: sarja; joka käsittäisi noin kymmenen konserttia. via konserttipaikkoja. Kolmanneksi kaikenlainen
12683: Juhlien järjestäjät ovat käyneet alustavia neuvot- musiikkitoiminta on Lounais-Suomen alueella
12684: teluja Ranskan kuuluisimman kamariorkesterin ollut viime vuosina silmiinpistävän laimeata
12685: Ensemble Instrumental de Paris'n konsertoimi- lukuun ottamatta Turun musiikkijuhlia, jotka
12686: sesta juhlilla. Tällä olisi suuri merkitys yleisön taas luonteeltaan poikkeavat suunnitellusta mu-
12687: vetonaulana. Konserttien muut esiintyjät olisi- siikkitapahtumasta. Neljänneksi Naantalin maan-
12688: vat suomalaisia. Myös vastaisuudessa konsertti- tieteellinen asema Ruotsiin liikennöivien laivo-
12689: sarja tarjoaisi yleisölle mahdollisuuden tutustua jen pääteasemana mahdollistaa myös ulkomaisen
12690: suomalaisten taiteilijoiden lisäksi johonkin ulko- konserttiyleisön· houkuttelemisen, mikä edistäisi
12691: maiseen korkeatasoiseen kamariorkesteriin. turismia itse Naantalin alueella.
12692: Juhlien osana järjestettäisiin valtakunnallinen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
12693: jousisoitinleiri, jonka opettajina toimisivat
12694: maamme eturivin jousisoitintaiteilijat: Erkki että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12695: Kantola, Seppo ja Sirpa Tukiainen, viulu, Veik- 1980 tulo- ;a menoarvioon momentille
12696: ko Kosonen, alttoviulu, sekä Arto ja Marja 29.90.53 lisäyksenä 100 000 markkaa
12697: Noras, sello. Kurssilaisilla olisi käytössään säes- Naantalin kamarimusiikki;uhlien avusta-
12698: täjä Marketta Valve. miseksi.
12699: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
12700:
12701: Mikko Rönnholm Pentti Lahti-Nuuttila Aimo Ajo
12702: Jacob Söderman Saara-Maria Paakkinen Tapio Holvitie
12703: '968
12704:
12705: Raha-asia-aloite n:o 902.
12706:
12707:
12708:
12709:
12710: ·· ' Rönnholm yni.i Mää'rätåhan <>soittamisesta kulttuurihistoriallises-
12711: ti merkittävien alueiden suunnittelun ja toteutuksen asian-
12712: tuntijakustannuksiin.
12713:
12714:
12715: E d u s kun n a II e.
12716:
12717: Suomessa on useita kuntia, erityisesti kau- joiden haitta ympäristöllisesti helposti muOdos-
12718: punkeja, vanhoja kuntakeskuksia, joissa on tuu korvaamattomaksi.
12719: kulttuurihistoriallisesti merkittäviä alueita ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
12720: rakennuksia. Kun näiden alueiden toimivuuden
12721: säilyminen ja kehittyminen on sovitettava yh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12722: teen kulttuurihistoriallisten arvojen kanssa, vaa- 1980 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
12723: tivat suunnittelu ja toteutustoimet erityistä mentille 29.94.30, Avustus. kunnille
12724: asiantuntemusta. Asiantuntemuksen käyttäminen .kulttuurihistoriallisesti . merkittiivien
12725: aiheuttaa kunnille ylimääräisiä kustannuksia, alueiden suunnittelun ja 'toteutuksen
12726: mistä johtuen kunnissa tyydytään ratkaisuihin; asiantuntijakustannuksiin, 500 000 mark-
12727: ktra. . ·
12728: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
12729:
12730: Mikko Rönnholm Saara-Maria Paakkinen
12731: Tellervo Koivisto Aimo Ajo
12732: Kaj Bärlund Eino Grönholm
12733: Pentti Lahti-Nuuttila Peter Muurman
12734: 1979 vp. 969
12735:
12736: Raha-asia-aloite n:o 903.
12737:
12738:
12739:
12740:
12741: RÖnnholm yin.: Määrärahan osoittamisesta veden säästöä koske-
12742: . van suunnitelman laatimista varten.
12743:
12744:
12745: E d u skun n a 11 e.
12746:
12747: Energian ,~.säästö on jo juurtunut yleiseen tön säästämiseksi. Tämän suuhnitelniari >toteut-
12748: inielipite~~p. ,täysin hyväksyttynä päämääränä. taminen puolestaan vaati.i jatkoss~ avustus- ja
12749: Sen sijaari· kä:Ytämme tällä hetkellä huomatta- lainarahojen suuntaamista juuri !Säästöinvestoin-
12750: vasti yli välttämättömän tarpeetilme esimerkiksi teihin~ jotka todennäköisesti energiansäästö-
12751: vettä, mistä on seurauksena valtavat raakave- investointien lailla ·tulevat osoittimtumaan hy-
12752: den hankintakustannukset ja sen jälkeen vielä vin kannattaviksi.
12753: valtavammat käytetyn veden, jäteveden, käsit- Edellä esitettyyn .viitaten ehdotamme,
12754: telykustannukset. Säästö tälläkin alueella olisi
12755: sekä hyvinkin taloudellista että ekologisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12756: täysin perusteltua. 1980 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
12757: Täysin realistista on saavaHaa veden käy- mentille 30.19.32, Avustus kunnallisille
12758: tössä käytön kasvun pysähtyminen. Tämä keskusjärjestöille, 500 000 markkaa ve-
12759: kaikki vaatii tietoa ja sen soveltamista, mistä den käytön säästämiseksi tehtävää suun-
12760: johtuen olisi laadittava suunnitelma veden käy- nitelmaa varten.
12761: He1singissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
12762:
12763: Mikko Rönnholm Kaj Bärlund Aimo Ajo
12764: Peter Muurman Pentti Lahti-Nuuttila Eino Grönholm
12765: Saara-Maria Paakkinen
12766:
12767:
12768:
12769:
12770: 122 0879007181
12771: 970 1979 ~·
12772:
12773: Raha-asia-aloite n:o 904.
12774:
12775:
12776:
12777:
12778: Rönnholm: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 192 perus-
12779: parantalniseksi ~askun ja Mietoisten kohdalla.
12780:
12781:
12782: E d u s k u n n a 11 e.
12783:
12784: Maantie n:o 1n lähtee Raisiosta, kulkee heti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12785: ensimmäisillä. kilometreillä Maskun ja myöhem- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
12786: min Mietoisten kautta. Tie on rakennettu ilman 31.24.77 lisäyksenä JOO 000 markkaa
12787: pientareita, joten se kevyen liikenteen kannalta maantien n:o 192 perusparantamisek$i
12788: on erittäin ,vaarallinen. Maskun ja Mietoisten kohdalla liikenne-
12789: Edellä. esitettyyn viitaten ehdotan, turvallisuuden lisäämiseksi.
12790: Helsingissä· 25 • päivänä syyskuuta 1979.
12791:
12792: Mikko Rönnholm
12793: 1979 vp. 971
12794:
12795: Raha-asia-aloite n:o 905.
12796:
12797:
12798:
12799:
12800: Rönnholm: Määrärahan osoittamisesta ratapihan Loimaan kau-
12801: pungissa ylittävän sillan suunnittelukilpailun järjestämiseksi.
12802:
12803:
12804: Ed u sk unn alle.
12805:
12806: Seudulliseksi tieksi luokitellun Uudenkaupun- kaupungin sisäistä liikennettä. Hankkeen alus-
12807: gin/Rauman-Loimaan-Forssan tien suunnit- tava kustannusarvio on 11 000 000 markkaa.
12808: telu ja rakentaminen on ollut käynnissä jo Kustannuksia voitaisiin todennäköisesti merkit-
12809: 1960-luvulta lähtien ja on jo eräiltä osin tävästi säästää ja toteutuksen lopputulosta pa-
12810: toteutunut. Paikallisesti merkittävänä osana rantaa, mikäli ideointiin ja suunnitteluun käytet-
12811: kyseiseen tiehen liittyy Loimaan kaupungissa täisiin enemmän voimavaroja. Suomessa on käyt-
12812: Loimaan ratapihan ylikulkusillan rakentaminen. tämätöntä tiedollista ja taidollista potentiaalia.
12813: Sillan 'Suunnittelu on parhaillaan käynnissä Nämä kyvyt voitaisiin saada esille järjestämällä
12814: TVL:n Turun piirin toimesta. Nykyisin kau- suunnittelukilpailuja.
12815: pungin länsi-itäsuuntainen liikenne johde- Näistä syistä johtuen ehdotan,
12816: taan keskikaupungin kapeita ja vilkasliikenteisiä
12817: katuja myöten, mistä johtuen ylikulkusillan ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12818: kentaminen ja samalla rautatien tasoristeyksen 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
12819: poistaminen merkitsevät huomattavaa paran- 31.24.77 lisäyksenä 300 000 markkaa
12820: nusta liikenneturvallisuuteen. Valmistuttuaan Loimaan ratapihan ylittävän sillan suun-
12821: ylikulkusilta palvelisi sekä pitkämatkaista että nittelukilpailun järjestämiseksi.
12822:
12823: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
12824:
12825: Mikko Rönnholm
12826: 972 1979'\Tp.
12827:
12828: Raha-asia-aloite n:o 906.
12829:
12830:
12831:
12832:
12833: · ·:R.önnhohli ym.:' Miiäräriliari osoittamisesta Turun postinlajittelu-
12834: .· · · keskllksen ·takentruruseksi.
12835:
12836:
12837: E d u ·s k u ii ti a11 e.
12838:
12839: Postin jakelutoimintaa voidaan varmasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12840: syystä tehostaa. V3,rsinais7S:uomi maan tuotan- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
12841: toelämän ja kaupan kannalta va.at:ii tehokkaan 31.94.74 lisäyksenä 1 000 000 m(lrkkaa
12842: tietoliikenteen ja erityisesti häiriöttämän postin ·Turun postinlajittelukeskuksen · rakenta-
12843: klllun. · ·· · miseksi.
12844: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
12845: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
12846:
12847: Mikko Rönnholm Jacob Söderman
12848: Raha-asia-aloite n:o 907.
12849:
12850:
12851:
12852:
12853: ..
12854: ,-,,.- .;Rönnholm: . Määräl;ahan ·osoittamisesta Utön-Naantalin väylän
12855: ·· ·, syvennystöid~n ·aloittamiJseksi.
12856:
12857:
12858: E d u s k u n n a 11 e.
12859:
12860: Turun ja Naantalin satamat ovat Utön-Naan- miljoonien markkojen vuotuiset rahtisäästöt.
12861: talin väy).äp. päätesatamia. Alueella. sijaitsevat Väylän rakentaminen ennakkoarvioiden mukaan
12862: mm. valtion yhtiöiden Nesteen ja Imatran Voi- sen sijaan maksaisi ·tuskin vuotuisten rahtisääs~
12863: man teollisuuslaitokset ja valtion· viljavarasto. töjen määrää. · ·· · . · · ··
12864: Liikennemäätät laitoksiin ovat seuraavat: Edellä esitetynperusteella ehdotan,
12865: . N~ste: . ) 000 000 tonnia öljyä
12866: Jmätran Voima 600 000 tonnia· hiiltä että Edu~kunta. ottaisi valtion vuoden,
12867: Valtion..:Yiljavarasto 1980. tH:lo,. ;a menoarvioon momentille
12868: .. . . . . 300 000 tolll}ia
12869: .
12870: viljaa
12871: 32.10.17 fisäyksenä Joao 000 markka4
12872: Väylän syventäminen kahdella metrillä mah- Utön-Naantalin väylän syvennystdiden
12873: dollistaisi satamiin tulevien alusten vetoisuuden . aloittamiseksi. · ·
12874: lisäämisen kaksinkertaiseksi, mistä olisi useiden
12875: ·1' . .
12876: Helsingissä 25 Päivänä syyskuuta 1979.
12877:
12878: Mikko Rönnholm
12879: 974 1979 vp.
12880:
12881: Raha-asia-aloite n:o 908.
12882:
12883:
12884:
12885:
12886: Rönnholm ytri.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisten satamien
12887: • öljyntorjunnan ja jäteö1jyh vastaanoton valtakunnallisen suun-
12888: nitelman laatimiseksi.
12889:
12890:
12891: E d u s k u n n a 11 e .
12892:
12893: . .~ljyll:torjunta on viime aikoina vaatinut syystä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
12894: hsavaroJa. Satamakaupungeilta Itämeren sopi-
12895: muksen mukainen jäteöljyn ja öljyisten jätteiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12896: vastaanotto edellyttää investointeja ja vahniuk- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
12897: sia. Näitä voisi huomattavasti tehostaa ja talou- 32.10.29 lisäyksenä 300 000 markkaa
12898: dellisia uhrauksia vähentää, mikäli kaupunkien kunnallisten satamien öljyntorjunnan
12899: ja valtion viranomaisten kesken· saataisiin ai- sekä j(#teöljyn ja öljyisten jätteiden vas-
12900: kaan yhteistoimintaa. · taanoton valtakunnallisen suunnitelman
12901: laatimiseksi.
12902: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
12903:
12904: Mikko Rönnholm Kaj Bärlund Pentti Lahti-Nuuttila
12905: Tellervo Koivisto Aimo Ajo
12906: 1979 vp. 975
12907:
12908: Raha-asia-aloite n:o 909.
12909:
12910:
12911:
12912:
12913: Rönnholm: Määrärahan osoittamisesta siltayhteyden rakentami-
12914: seksi Naantalin salmen yli maantielle n:o 189.
12915:
12916:
12917: E d u s k u n n a 11 e.
12918:
12919: Luonnonmaan saaren ja Naantalin välillä on jonka poistaminen on mahdollista iaajentamalla
12920: tällä hetkellä ainoana maantieyhteytenä kapea nykyistä Ukko-Pekan siltaa tai rakentamalla sen
12921: n. viiden metrin levyinen silta. Liikennemäärät viereen uusi silta n. viiden miljoonan markan
12922: sillalla ovat viimeisten tietojen mukaan vajaat kustannuksella.
12923: 5 000 autoa keskimääräisenä vuorokausiliiken- Koska Naantalin kaupunki on jo varautunut
12924: teenä. rahoittamaan omalta osaltaan hankkeen, ehdotan,
12925: Luonnonmaan ja laajan saariston Merii:naskun
12926: ja Rymättylän yhteys on hoidettu jo kohta kym- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12927: menen vuotta sitten uudella ajanmukaisella silta- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
12928: ja tieyhteydellä. 32.24.77 lisäyksenä 4 000 000 markkaa
12929: Tämä saariston liikenne sekä Luonnonmaan siltayhteyden rakentamiseksi Naantalin
12930: liikenne ja niihin sekaantuva kevyt liikenne muo- salmen yli maantielle n:o 189.
12931: dostavat yhdessä huippuvaarallisen pullonkaulan,
12932: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
12933:
12934: Mikko Rönnholm
12935: 976 1979. vp.
12936:
12937: Raha-asia-aloite n:o 910. ' '•;
12938: 1
12939: .. '
12940:
12941:
12942:
12943:
12944: .• J:'1 ,: :._r;·.
12945: RönQhc;>lm ym.: . Määrärahan osoittamisesta läänien teollisuus toi-
12946: . inikuntieri päätoimist~n l'iliteereiden palkkaamiseksi.
12947:
12948:
12949: E d u s k u n n a 11 e,
12950:
12951: Päätöksenteon. ja ,sen valmistelun lähentämi- . Edellä
12952: .
12953: e&itet:tyyn
12954: >. .
12955: ~
12956: viitaten ehd()ta)Jlme,
12957: •. '. •,· • . •
12958: nen toteuttikieen ··on välttämätöntä. Läänien
12959: teollisuustoimfkuniiat on kokopnpantu luotta- että Eduskunta ottaisi v~ltii:/n vuoden
12960: musmiehi~di; 'jdiilå olisi· hyvät edellytykset .antaa 1980 tulo-. ja menoarvioOi{.momeniille
12961: arvokasta apua alueellisesti, mutta myös valta- 32.50.09. lisäyksenä 500 000 markkaa
12962: kunnallisdti ''jalostuselinkeinon kehittämiseksi. · läänien teollisuustoimikuntien 'päätoimis-
12963: Suurin purii:~' tällä' h'etk~llä on: kuitenkin valmis- t~n. sihteereiden
12964: .
12965: palkkaamiseksi.
12966: ' . ,;
12967:
12968: teleyan henk~§kunnan puute, mikä haittaa teol-
12969: lisuustoim'ikuhti~f! tarkoitu}:ö;enmukaista toimin-
12970: ta,a.
12971: · HeisiQgi~sa '25 päivänä syyskuuta. 1979 . ,.
12972: .\ ''
12973:
12974:
12975: Mikko Rönnholm Kaj Bärlund Airii~ Ajo
12976: Tellervo Koivisto Pentti Lahti-Nuuttila ,, . ..,· Ei11o. Grönholnt:·:<. ~, . ·
12977: 1979 vp. 971
12978:
12979: Raha~asia-aloite n:o 911.
12980:
12981:
12982:
12983:
12984: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Neste Oy:n osake-
12985: pääoman korottamiseksi.
12986:
12987: E d u s k u n n a 11 e.
12988:
12989: Valtion vuoden 1980 tulo- ja menoarvion toi- 2. Energia-asioiden tietämys on aivan liian
12990: sena painopistealueena työllisyyden ohella on vähäinen. ja alan teknologia kehittymätöntä,
12991: energiapolitiikka. Kysymystä on periaatteellisella mistä johtuen tutkimus- ja kehitystyötä olisi
12992: ja tavoitteellisella tasolla käsitelty niin paljon, lisättävä, laajennettava ja monipuolistettava.
12993: että useista keskeisistä kysymyksistä vallitsee 3. Öljyn käyttö vuodessa olisi painettava alle
12994: yksimielisyys. 10 miljoonan tonnin.
12995: Energian säästö ja kotimaisen energian käytön 4. Ydinenergian käytön laajentamisesta olisi
12996: lisääminen on hyväksytty tavoitteiksi. luovuttava toistaiseksi aina 1980-luvun loppu-
12997: Kun näin on, nousee keskeiseksi kysymykseksi puolelle, jolloin turvallisuus, varmuus ja jättei-
12998: tavoitteiden toteutus. Millä keinoilla voimme siis den varastointi sekä kokemukset nykyisistä lai-
12999: saavuttaa asettamamme tulokset? Budjetin esi- toksista olisivat nykyistä laajemmat.
13000: tykset eivät anna vakuuttavaa kuvaa tarvittavista
13001: keinoista, mistä johtuen tässä keskitytään tä- Tilanne tänään
13002: män ongelman ratkaisemiseen.
13003: Esimerkiksi vuoden 1980 budjetissa on ener-
13004: T ark~nnetut tavoitteet giakysymys nostettu työllisyyden jälkeen toiseksi
13005: suureksi kysymykseksi. Tämä osoittaa, että
13006: öljyvarojen rajallisuus ja öljyn soveltuvuus energiakysymyksen merkitys on meillä tajutttr,
13007: petrakemiallisen teollisuuden raaka-aineeksi sekä vaikkei meillä olekaan aiheesta pidetty tarpeec
13008: öljyn helppokäyttöisyys mm. ajoneuvojen neste- tonta ·meteliä.
13009: mäisenä polttoaineena ovat tekijöitä, jotka tule- Tietääkseni on myös käynyt niin, että poliit~
13010: vaisuudessa väistämättä johtavat öljyn hinnan 'tisella tasolla on ollut valmiutta energia-alueen
13011: kohoamiseen. Tämänhetkinen korotusten "mal- rahoitukseen: rajoittavaksi tekijäksi onkin rimo:
13012: tillisuus' ei johdu öljyn kanssa kilpailevien ener~ dostunut olemassa olevien organisaatioitten val-
13013: gia- ja raaka-ainelähteiden markkinahinnoista, mius käytännössä toteuttaa asetettuja tavoitteita
13014: vaan käsittääksemme ennen muuta useiden öl- tarjolla olevilla resursseilla.
13015: jyntuottajien arviosta muiden lähinnä teolli~ Tavoitteitten toteuttamiseksi on varattu sit-
13016: suusmaiden niin taloudellisesta kuin sotilaalli- ten valtiolle tyypilliset keinot:
13017: sestakin kipukynnyksen korkeudesta. Koska Tutkimus- ja suunnittelumäärärahat, avustuk-
13018: kuitenkin on oletettavissa kynnyksen nousevan set erityisesti investointeihin, korkotuei: ja lainat
13019: sopeutumisen myötä, on Suomessa valmistau- sekä luonnollisesti lait, asetukset ja päätökset,
13020: duttava öljyn nousevaan hintaan. .normit ja ohjeet. Koko edellä esitetyn keinovali~
13021: Laadittu ja viime maaliskuussa hyväksytty koiman lisättynä verotuksella ja valtion liikelai-
13022: energiaohjelma on tavoitteiltaan terve ja järkevä. tosten maksupolitiikalla on katsottava muodos-
13023: Kuitenkin voidaan tänään todeta, että ohjelman tavan monimutkaisen ja vaikeasti hallittavan
13024: teon jälkeen on öljyn hintatasossa tapahtunut kokonaisuuden.
13025: melko merkittävä muutos, mikä tulisi ottaa Jos ajattelemme tähänastista energiahuol-
13026: .huomioon jo ensi vuonna tehtävissä ratkaisuissa, toamme, voimme todeta sen toimineen suhteel-
13027: jotta voitaisiin päästä taloudellisesti ohjelman lisen tehokkaasti valtiojohtoisen Nesteen ja
13028: keväällä määrittämälle tasolle. Imatran Voiman näytellessä päärooleja. Valtio
13029: Ohjelmaa voitaisiin syventää ja tarkentaa seu- on hintapolitiikalla ja verotuksella säädellyt
13030: raavilla lohkoilla: energian kulutusta ja sen maksujen kohdentu-
13031: 1. Energian säästöinvestoinnit tulevat entistä mista. Teollisuus on näistä yleisistä puitteista
13032: kannattavammiksi. lähtien tehnyt omat ratkaisunsa liiketaloudelli-
13033: 123 0879007181
13034: 978 Raha-asia-aloite n:o 911
13035:
13036:
13037: sin perustein. Samoin on tapahtunut kuntien ja mittajille syntyisi normaalia tarvetta tuotekehi-
13038: yksityisten kiinteistönomistajien suhteen. Muis- tykseen ja tutkimukseen puhumattakaan perus-
13039: tamme erittäin hyvin 1960-luvun, jolloin öljy tutkimuksen ohjautumisesta valtion toimesta.
13040: valtasi nopeasti alaa kiinteiltä polttoaineilta ja
13041: tuli käyttöön lähes kaikissa uudisrakennuskoh- Käytännön toimenpiteet tästä eteenpäin
13042: teissa. Myös yösähkö aikoinaan saavutti nopean
13043: suosion. Kaikki tämä tapahtui edellä kuvatulla 1. Korotetaan Neste Oy:n osakepääomaa
13044: organisaatiolla ja sen luomalla maksu- ja tariffi- välittömästi 10 milj. markalla ja muutetaan
13045: politiikalla. yhtiöjärjestystä sellaiseksi, että se mahdollistaa
13046: Asuntorakentamisessa ja rakentamisessa yleen- kaikkien polttoaineiden valmistuksen ja myyn-
13047: sä on asuntohallituksen lainoituksella ja siihen nin. Päätöksen yhteydessä todetaan Nesteen vel-
13048: liittyvällä ohjeistolla ollut ratkaiseva merkitys vollisuudeksi vastata pääosin Suomen polttoai-
13049: rakentamisessa. Asuntohallituksen ohjeet mm. neiden tuotannosta ja hankinnasta siten, että
13050: eristysten paksuudesta, ikkunoiden koosta jne. öljyn kulutus laskee 10 miljoonaan tonniin. Val-
13051: ovat nopeasti muuttuneet käytännön normis- tion polttoainekeskus olisi soveltuvin osin liitet-
13052: toiksi. Samoin on käynyt perusparannustoimin- tävä Nesteeseen.
13053: nassa. Muutamia ongelma-alueitakin on ollut: 2. Imatran Voiman osakepääomaa korote-
13054: - Ensinnäkin sähkön tuotannon alueella taan myöhemmin. Imatran Voima veivoitetaan
13055: Imatran Voiman ja pienempien, useasti kunnal- rakentamaan lisääntyvä sähkön tuotantokapasi-
13056: listen laitosten väliset ristiriidat (poikkeuksina teetti lämpövoimalaitoksina yhteistyössä lämmön
13057: Lappeenranta, Lahti ja Turun seutu). Näiden kuluttajien (kuntien, teollisuuden) kanssa.
13058: poikkeusten tai hyvien sääntöjen suuntaan olisi 3. Asuntohallitukselle varataan riittävästi
13059: mentävä. varoja, jotta rakennusten lämpötalous sekä
13060: - Toinen ongelma-alue on teollisuuden ja uusissa että vanhoissa kiinteistöissä vastaa
13061: kuntien sekä sähkön tuottajien välinen ristiriita. muuttuneita hintasuhteita. Kuntien ja valtion
13062: - Kolmantena olisi syytä mainita kuntien on laadittava omien kiinteistöjen osalta vastaa-
13063: keskinäiset vaikeudet esimerkiksi kaukolämmön vat suunnitelmat, joiden rahoitus valtion toi-
13064: toteutuksessa ja jätehuollon energiataloudellisesti mesta turvataan.
13065: järkeväksi järjestämiseksi. 4. Perustutkimukseen ja soveltavaan kehitys-
13066: Kokemus kuitenkin mielestämme puhuisi ny- työhön suunnataan energian tuotantopanosta vas-
13067: kyisen järjestelmän soveltamisen puolesta muut- taava osuus ko. varoista. Varojen jaon tulee
13068: tuneissakin olosuhteissa ja ottaen huomioon tapahtua normaaleja kanavia käyttäen muistaen
13069: korjnusta vaativat ongelmat. erityisesti riskirahantarve.
13070: 5. Energiapolitiikan johto ja suunnittelu kes-
13071: T avt litteiden saavuttaminen kitettäisiin yhdelle kauppa- ja teollisuusministe-
13072: riössä olevalle ministerille, jolla olisi käytettä-
13073: TI11ergian säästämisen ja öljyn käytön vähen- vissä esikuntana nykyinen energiaosasto ja jonka
13074: tämisen tulisi tapahtua ensi sijassa siten, että alaisuudessa olisivat myös valtion energiayhtiöt
13075: hinnoittelu ja tariffiointi olisi kustannuksia vas- Neste ja IVO.
13076: taavaa ja jo nyt tulevan hintakehityksen huo- Tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen ja käy-
13077: mioon ottavaa: öliv- ja ydinenergia voisivat olla täntöön soveltuvan organisaation luominen on
13078: ylihinnoiteltuja tällä hetkellä. Näiden ylihinnoit- välttämättömin edellytys tulokselliselle toimin-
13079: telu kompensoitaisiin tarjoamalla kotimaisia polt- nalle. Se on energiapolitiikkamme kipein ongel-
13080: toaineita vakaalla hintatasolla tulevan tehokkaan ma, mistä syystä näiden asioiden organisaatio-
13081: tuotannon sallimalla tasolla. Seurauksena uudesta kysymysten ratkaiseminen on myös kiireelli-
13082: hinnoittelusta olisi teollisuuden reagoiminen ja sintä.
13083: säästö sekä uusien polttoaineiden käyttöönotto- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
13084: investoinnit. Samoin asunnon rakentamis- ja
13085: perusparannustarve kohdentuisi näitten perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13086: teitten mukaan laadittujen energiaa säästävien 1980 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
13087: normien mukaiseksi sekä määrällisesti taloudel- markkaa Neste Oy:n osakepääoman ko-
13088: lisesti tarkoituksenmukaiselle tasolle. Laitetoi- rottamiseksi.
13089: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
13090:
13091: Mikko Rönnholm Pentti Lahti-Nuuttila Saara-Maria Paakkinen
13092: Tellervo Koivisto Aimo Ajo
13093: 1979 vp. 979
13094:
13095: Raha-asia-aloite n:o 912.
13096:
13097:
13098:
13099:
13100: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta syöpäpotibtille syöpä-
13101: sairauden aiheuttamien kustannusten korvaamiseksi kokonai-
13102: suudessaan.
13103:
13104:
13105: Ed u s kun n a 11 e.
13106:
13107: Tämän vuoden toukokuussa valmistui Lou- 5. suoritetaanko korvaus kaikille kunnassa
13108: nais-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminnanjohta- henkikirjoilla oleville syöpäpotilaille
13109: jan Kari Ojalan selvitys kuntien avusta syöpä- 6. mikä toimisto kunnassa huolehtii korvauk-
13110: potilaille Turun ja Porin läänissä. Selvityksen sen maksamisesta
13111: yhteenvedossa todetaan mm.: 7. voidaanko korvaus suorittaa. syöpäpotilaan
13112: ohella sairaalalle tai muulle hoitolaitokselle
13113: 8. vuonna 1978 avustettujen syöpäpotilaiden
13114: "Kuntien apu syöpäpotilaille lukumäärä ja avustusten yhteissumma
13115: 9. talousarvioon vuodelle 1979 varattua
13116: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. lähetti määrärahaa syöpää sairastavien hoito- ym. kus.
13117: tämän vuoden helmikuussa kaikille Turun ja tannusten korvaamista varten.
13118: Porin läänin kuntien sosiaalitoiroistoille kysely-
13119: lomakkeen, jossa niitä pyydettiin ilmoittamaan 1. Taudin toteamisesta johtuvia kustannuksia
13120: syöpäsairaille tarjoamistaan eduista. Aikaisem- korvasi yhteensä 40 kuntaa.
13121: min, tosin silloin kysely oli lähetetty maamme Näistä 32 kuntaa korvasi lääkärinpalkkiot
13122: kaikille kunnille, asiaa oli kysytty syksyllä 1972 , 34 , , tutkimukset
13123: ja keväällä 1974 Suomen Syöpäyhdistyksen jul- , 39 , , poliklinikkamaksut
13124: kaiseman Syöväntorjunta-lehden välityksellä. , 26 , ,. matkat
13125: Syöpäpotilaat r.y. oli lähettänyt syksyllä 1977 , 13 , , majoituksen.
13126: kirjeen maamme kunnille pyynnöllä, että ne Useimmiten korvaukset suoritetaan siltä osin
13127: ryhtyisivät kustantamaan syöpäpotilaiden hoi- kuin niitä ei korvata sairausvakuutuslain tai
13128: dosta aiheutuneita kustannuksia. Tällä on osal- muun lain tai etuuden mukaan.
13129: taan voinut jo olla vaikutusta kuntien asentee- 2. Syövän hoitotoimenpiteistä johtuvia kus-
13130: seen. Kyselytutkimukseen vastasivat kaikki Tu- tannuksia korvasi yhteensä 49 kuntaa.
13131: run ja Porin läänin 96 kuntaa. Näistä 3 7 kuntaa korvasi leikkaukset
13132: Nyt suoritettu kysely tarkoitti ainoastaan laki- , 45 , , sädehoidon
13133: sääteisten korvausten yli menevää apua, ei siis , 31 , , muun hoidon
13134: esim. sosiaaliapua. Vastaajat olivatkin tämän , 38 , ,, lääkärinpalkkiot
13135: varsin pitkälle ymmärtäneet. , 40 , , lääkkeet
13136: Kyselylomakkeella tiedusteltiin korvaako , 31 , , sidetarpeet ym. vä-
13137: kunta syöpäsairaille lineet
13138: 1. taudin toteamisesta aiheutuvia kuluja (lää- , 32 , , matkakustannukset
13139: kärinpalkkiot, tutkimukset, poliklinikkamaksut, , 21 , , kuntoutuksen.
13140: matkat ja majoitukset) Useimmiten korvaukset suoritetaan lääkärin
13141: 2. hoitotoimenpiteistä johtuvia kuluja (leik- määräämistä hoitotoimenpiteistä ja siltä osin
13142: kaukset, sädehoito, muu hoito, lääkärinpalkkiot, kuin niitä ei korvata sairausvakuutuslain tai
13143: lääkkeet, sidetarpeet ym. välineet, matkakustan- muun lain tai etuuden mukaan.
13144: nukset ja kuntoutus) Laitilan kunta korvaa myös majoituskustan.
13145: 3. sairaalahoitopäivämaksuja nukset. Marttilan kunta suorittaa 50 % oma-
13146: 4. muita kustannuksia (kodinhoito, lasten vastuuosuudesta, kun kysymyksessä on lääkärin
13147: päivähoito, toipilasraha) sekä lisäksi määräämä hoito.
13148: 980 Raha-asia-aloite n:o 912
13149:
13150:
13151: 3. Sairaalahoitopäivämaksuja suorittaa 48 Mouhijärven kunta ei suorita korvausta syö-
13152: kuntaa. Ehdoksi kustannusten korvaamiseksi on päpotilaille. Kuitenkin oli ehkäisevän huoltoavun
13153: asetettu, että korvaus suoritetaan kulloinkin voi- menokohtaan varattu vuonna 1978 4 000 mark-
13154: massa olevan sairaalan yleisen hoitopäivämaksun kaa. Tästä oli ollut tarkoitus tosin sosiaalilauta-
13155: mukaan. kunnan harkinnan mukaan, mutta normaalia
13156: Kolme sairaalahoitopäivätnaksuja suorittavista huoltoapua lievemmin perustein, myöntää avus-
13157: kunnista ei noudata em. käytäntöä. tusta syöpäpotilaiden kuluihin lähinnä sairaala-
13158: Auran kunta suorittaa sairaalahoitopäivämak- hoitoon. Määrärahasta käytettiin ainoastaan 225
13159: suna 10 markkaa vuorokaudelta. markkaa.
13160: Lisäksi on huomioitava, että Porin kaupunki suorittaa korvauksen kailcille
13161: - Tarvasjoen kunta suorittaa syöpäpotilai- pitkäaikaissairaille. Tässä tutkimuksessa on
13162: den sairaala- ja poliklinikkamaksuista 3 marlc- avun määrä arvioitu siten, että siitä pääsee osal-
13163: kaa hoitovuorokaudelta tai käyntikerralta. liseksi 200 syöpäpotilasta ja että tuen määrä on
13164: - Vammalan kunta suorittaa 50 % omavas- puolet vuonna 1978 suoritetusta korvauksesta.
13165: tuuosuudesta. Korvauksen perusteena on sai- Vuoden 1979 talousarvioon varatusta määrära-
13166: rausvakuutuslain mukaiset taksat tai hoitopäivä- hasta on samoin laskettu puolet syöpäpotilaiden
13167: maksu sairaalassa. hyväksi.
13168: Sen sijaan neljä kuntaa ilmoittaa korvaavaosa Rauman maalaiskunta korvaa perheen pää-
13169: myös sairaalan poliklinikkamaksut. asiallisen huoltajan kulut aina, muiden osalta
13170: - Lisäksi on huomioitava, että kunnalliskodin sosiaalilautakunnan huolto-osasto voi korvauk-
13171: hoitopäivämaksuja ei yleensä korvata. sen evätä.
13172: Alastaron kunnassa on vireillä asia, että kunta Velkuan kunta korvaa kustannukset tapaus-
13173: ryhtyisi suorittamaan kunnasta olevien syöpä- kohtaisesti, koska 132 asukkaan kunnassa on
13174: potilaiden hoitomaksuja Loimaan Aluesairaalalle tapauksia harvoin.
13175: ja Turun Yliopistolliselle Keskussairaalalle, mi-
13176: käli niitä ei korvata jonkun muun edun perus- 4. Vastanneista kunnista viisi ilmoitti myön-
13177: teella. tävänsä kodinhoitotukea syöpäpotilaille ja lisäksi
13178: Loimaan kaupungissa on vireillä asia, että kolme ilmoitti myöntävänsä alennusta kodinhoi-
13179: kunta ryhtyisi maksamaan sairaala- ja poliklinik- don- ja lasten päivähoidon maksuista.
13180: kamaksut kaikentasoisissa sairaaloissa. Neljä kuntaa ilmoitti suorittavaosa toipilasra-
13181: Euran kunnassa korvataan syöpäsairauden haa myös syöpäpotilaille. Toipilasraha- on kun-
13182: ,aiheuttamia kustannuksia huoltoapuna. Avus- tien myöntämä vapaaehtoinen· tuki, jota yleensä
13183: tusta on mahdollisuus saada kaikkiin kyselylo- suoritetaan tuberkuloosipotilaan jälkihuoltoon.
13184: makkeissa lueteltuihin korvausryhmiin. Sen, että Kunta määrää toipilasrahan käytöstä, koska ei
13185: anoja sairastaa syöpää tai muuta pitkäaikaista saa siihen valtionapua.
13186: hoitoa ja paljon ·kustannuksia aiheuttavaa sai-
13187: rautta, on yleensä keskimäärin katsottu hieman 5. 64 kuntaa ilmoitti suorittavaosa korvauk-
13188: lieventävän tavanomaista toimeentuloavustuksen sia syöpäpotilaille, jotka asuvat kunnan alueella
13189: harkintaa. tai väestökirjalain mukaan omaavat täällä koti-
13190: Määrärahaa ei ole myöskään varattu erityi- paikan.
13191: sesti syöpäsairauskustannuksia varten vaan avo-
13192: huollon sairauskustannuskohdasta suoritetaan 6: Syöpäpotilaiden korvausten suorittami-
13193: -syöpäsairauskustannukset. sesta huolehtii 32 kunnassa sosiaalitoimisto, 18
13194: Hämeenkyrön kunta suorittaa toipilasrahaa kunnassa keskus- tai yleinen toimisto, 6 kun-
13195: ehdolla, että se on tarpeellinen toimeentulon nassa kansanterveystyön kuntainliitto ja lapuissa
13196: kannalta ja että sillä edistetään kuntoutumista. terveys-, talous- tai rahatoimisto. -
13197: 'Lääkärin suosituksesta 1-3 kuukauden ajan
13198: Q0-30 markkaa vuorokaudelta. Syöpäpotilaiden 7. Kaikissa 64 korvausta suorittavassa kun-
13199: sairauden aiheuttamien kustannusten korvaami- nassa korvaus suoritetaan potilaalle. Tällöin las-
13200: nen tulee käsittelyyn vuoden 1980 talousarvion kusta tai sairausvakuutustoimiston todistuksesta
13201: yhteydessä. · omavastuuosuudesta tulee ilmetä ainakin ensi
13202: J Lappi Tl:n kohdalla kustannukset korvataan kertaa korvausta haettaessa, että kysymyksessä
13203: wonna 1977 ja sitä ennen hoidossa olevien kun- on syöpää sairastava henkilö ja että hoito on
13204: nan asukkaiden osalta. syövän hoitoa. Matkakustannusten osalta tulee
13205: Raha-asia-aloite n:o 912 981
13206:
13207: lisäksi esittää sairaalan tai vastaavan todistus yleisimpään syöpään eli rintasyöpään, jonka
13208: käyntipäiviltä. Lisäksi 51 kuntaa ilmoitti suo- ennuste on hyvä. Miehet taas sairastuvat mies-
13209: rittavansa korvauksen suoraan sairaalalle ja 26 ten yleisimpään syöpään eli keuhkosyöpään,
13210: kuntaa suoraan muulle hoitolaitokselle. jonka ennuste on huono."
13211: 8. 58 kuntaa avusti vuoden 1978 aikana Kuten edellä olevasta yhteenvedosta ilmenee,
13212: 1 8.37 syöpäpotilasta suorittaen korvauksia yh- on monissa kunnissa ryhdytty vapaaehtoisiin
13213: teensä 1 118 721,00 markkaa eli keskimäärin toimenpiteisiin vaikeita syöpäsairauksia sairas-
13214: 609 markkaa potilaalle vuodessa. tavien potilaitten taloudellisen ja sosiaalisen
13215: 9. 59 kuntaa on varannut vuoden 1979 ta- aseman parantamiseksi. Aktiivisiromat kunnat
13216: lousarvioon yhteensä 11.31 700,00 markkaa syö- korvasivat syöpäsairauden toteamisen ja hoidon
13217: päpotilaiden kustannusten korvaamiseen. aiheuttamat kustannukset. Tätä tasoa on pidet-
13218: tävä sairauden laadun huomioon ottaen oikeu-
13219: 10. .32 kuntaa ilmoitti, ettei suorita syöpä- denmukaisena ja kohtuullisena.
13220: potilaiden kustannusten korvaamista. Näiden Kuitenkin erot kuntakohtaisesti ovat huomat-
13221: joukossa ovat Merikarvia, Parainen ja Salo, tavat. Esimerkiksi Turun ja Porin läänissä puo~
13222: jotka ovat aikaisemmin korvauksia suorittaneet, let asukkaista on kokonaan ko. toimenpiteiden
13223: mutta luopuneet niistä. ulkopuolella.
13224: Vaikka kyselytutkimuksen mukaan 64 kuntaa Avun piirissä oleville 1 8.37 syöpäpotilaalle
13225: suorittaa sairauskulujen korvaamista syöpäpoti- maksettiin korvauksia yhteensä 1 118 721 mk
13226: laille, kattaa tämä kuitenkin vain noin puolet eli potilasta kohden 609 mk vuodessa. Tämän
13227: Turun ja Porin läänin 700 000 asukkaasta. keskimääräisen tason saavuttaminen kaikille po-
13228: Vuonna 197 8 pääsi kuntien avusta osalliseksi tilaille merkitsisi Turun ja Porin läänissä
13229: yli 1 800 syöpäpotilasta eli lähes sama määrä 2 .300 000 mk kokonaiskustannuksia. Koko
13230: kuin uusia tautitapauksia vuosittain löydetään maata ajatellen edellyttäisi em. tason saavutta-
13231: tässä läänissä. minen 16,1 mmk:n avustusten maksamista.
13232: Vuosittain läänin alueella syöpään sairastu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
13233: vista 2 000 ihmisestä puolet on naisia, puolet
13234: miehiä. Jos taas arvioidaan sellaisten elossa ole- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13235: vien ihmisten määrää tässä läänissä, joille on 1980 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
13236: tehty syöpädiagnoosi, niin määrä on noin 5 500. markkaa syöpäpotilaille syöpäsairauden
13237: Näistä on naisia noin .3 100 ja miehiä 2 400. aiheuttamien kustannusten korvaamiseksi
13238: Elossa olevien naisten suurempi lukumäärä lakisääteisten korvausten yli menevältä
13239: perustunee siihen, että he sairastuvat naisten osalta.
13240: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
13241:
13242: Mikko Rönnholm Pentti Lahti-Nuuttila Eino Grönholm
13243: Tellervo Koivisto Saara-Maria Paakkinen Peter Muurman
13244: Kaj Bärlund Aimo Ajo
13245: 982 1979 vp.
13246:
13247: Raha-asia-aloite n:o 913.
13248:
13249:
13250:
13251:
13252: Saarikoski ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pienyrittä-
13253: jien vuosilomarahajärjestelmän kustannuksiin.
13254:
13255:
13256: E d u s k u n n a 11 e.
13257: Vain noin 15 prosenttia yrittäjien kokonais- Kun työntekijät viettävät nykyisin vähintään
13258: määrästä on vuosittain päässyt osalliseksi pien- 24 päivän paikallisen vuosiloman saaden sen
13259: yrittäjäin lomarahajärjestelmästä. Lomarahan päätyttyä lomaltapaluurahan ja maatalousyrittä-
13260: myöntämisen ratkaiseva tuloraja on pidetty niin jille on myönnetty 14 päivää vastaava lomakor-
13261: alhaisena, että se on sulkenut valtaosan yrittä- vaus, vastaa pienyrittäjäin viimeisin eli loman-
13262: jistä järjestelmän ulkopuolelle. Kun lomarahan määräytymiskaudelle 1979/80 myönnetty loma-
13263: saamisen edellytyksenä olevan yrittäjän verotet- korvaus 6 päivän lomaa. Pienyrittäjäin lomara-
13264: tavan vuositulon rajaksi koskien lomakautta haa olisi korotettava niin, että se vastaisi yhte-
13265: 1979/80 on määrätty 19 000 mk, lasketaan pal- näisesti maatalousyrittäjien kanssa 14 päivän
13266: kansaajien keskimääräisen verotettavan vuositu- lomaa.
13267: lon valtionverotuksessa vastaavana tulonmääräy- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
13268: tymisvuonna olevan lähes 24 000 markkaa, ja
13269: keskimääräiseksi tulotasoksi valtionverotuksessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13270: arvioidaan runsaat 22 000 markkaa. Vaikka 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
13271: lomarahan saamisen edellytykseksi asetetut tulo- 33.57.42 lisäyksenä 18 800 000 mark-
13272: ·rajat ovatkin olleet näin alhaiset, eivät budjet- kaa pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän
13273: tiin varatut määrärahat ole viime vuosina riittä- kustannuksiin.
13274: neet kaikille lomarahaan oikeutetuille.
13275: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
13276:
13277: Helge Saarikoski Matti Viljanen Toivo T. Pohjala
13278: Tauno Valo Tapio Holvitie Olavi Nikkilä
13279: 1979 vp. 983
13280:
13281: Raha-asia-aloite n:o 914.
13282:
13283:
13284:
13285:
13286: Salminen: Määrärahan osoittamisesta väestörekisteritoiminnan
13287: aloittamiseksi Karkkilassa.
13288:
13289:
13290: E d u s k u n n a 11 e.
13291:
13292: Karkkilan kaupungin väestökirjoja pitää Loh- Väestökirjalain (141/69) 6 §:n mukaan pai-
13293: jan kihlakunnan henkikirjoittaja. Yhteydet Loh- kallisten väestökirjojen pitäminen on henkikir-
13294: jalie Karkkilasta ovat kuitenkin heikot, joten joittajan tehtävä. Sisäasiainministeriö voi kui-
13295: väestörekisteriin kuuluvat kaupungin asukkaat tenkin määrätä paikallisen väestökirjojen pitä-
13296: ovat huonommassa asemassa kuin muut kau- misen ja henkikirjoituksen toimittamisen kau-
13297: pungin asukkaat. Esim. virkatodistuksen saa- pungissa tai kauppalassa, jolm kokonaan tai
13298: minen postitse saattaa kestää useita päiviä ja osittain, muun viranomaisen kuin henkikirjoit-
13299: virkatodistuksen hakeminen linja-autoa käyt- tajan tehtäväksi.
13300: täen vie koko päivän. Väestörekisteritoimiston Karkkilan kaupunginhallitus on esittänyt
13301: saamiseen Karkkilaan on suuri tarve. Uudenmaan lääninhallitukselle, että väestökir-
13302: Lohjan kihlakunnan henkikirjoittajan anta- jojen pitäminen määrättäisiin jonkin valtion vi-
13303: man tiedon mukaan kihlakunnan koko väki- ranomaisen tehtäväksi.
13304: luku oli vuonna 1975 78 464 henkeä, joista Virastotalon rakentaminen Karkkilaan tulee
13305: väestörekisteriin kuuluvia oli 6 068 eli 7, 7 %. ratkaisemaan myös toimistJotilakysymyksen.
13306: Karkkilan asukkaista väestörekisteriin kuului Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
13307: 1 133 henkeä eli 13,0 % asukkaista. Esim.
13308: Lohjan väestöstä kuului Lohjan väestörekiste- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
13309: riin ainoastaan 982 eli 7,1 %. Karkkilalaisten den 1980 tulo- ja menoarvioon 50 000
13310: osuus kaikista Lohjan kihlakunnan alueella markan määrärahan väestörekisteritoi-
13311: väestörekisteriin kuuluvista oli 18,7 %. minnan aloittamiseksi Karkkilan kau-
13312: pungissa.
13313: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
13314:
13315: M.-L. Salminen
13316: 984 1979 vp.
13317:
13318: Raha-asia-aloite n:o 915.
13319:
13320:
13321:
13322:
13323: Salminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asuntolai-
13324: noihin.
13325:
13326:
13327: E d u s k u n n a 11 e.
13328:
13329: Tilastokeskuksen asunto- ja elinkeinotutki- mikä on jonkin verran vähemmän kuin tänä
13330: muksen (31. 12. 1975) tietojen mukaan oli vuonna. Hallituksen esityksessä on pääseminen
13331: maassamme ahtaasti asuvia (yli 2 henkilöä/ 50 000 asuntoa ylittävään kokonaistuotantoon
13332: huone keittiötä huoneeksi laskematta) 587 152 jätetty riippumaan kovan rahan tuotannon ta-
13333: henkeä. Asuntojen puutteellisesta varustetasosta sosta. Hallitus on arvioinut kovan rahan tuotan-
13334: kertovat luvut: 599 781 asukasta oli vailla vie- non lainoituksen nousevan ensi vuonna 25 000
13335: märiä, 1 062 803 vailla wc:tä. Sosiaalihallitus asuntoon. Suomen Rakennusurakoitsijoiden
13336: arvioi vuonna 1978, että yli 65-vuotiaiden Liitto on puolestaan arvioinut lainoituksen nou-
13337: uusien asuntojen tarve on 80 000 asuntoa. Hel- sevan vain noin 20 500 asuntoon. Rakennusura-
13338: singin huoltovirasto teki vuonna 1977 selvityk- koitsijoiden Liitto on asettanut lähivuosien ta-
13339: sen yömajojen ja asuntoloiden asukkaista, minkä voitteeksi asuntotuotannon painamisen 45 000
13340: mukaan noin kolmannes asukkaista pystyisi asuntoon, mitä linjaa hallituksen esitys myö-
13341: asumaan itsenäisesti mikäli sopivia asuntoja olisi täilee. Hallituksen esityksen mukainen tuotan-
13342: tarjolla ja noin kolmanneksen osalta ei asiaa to jää myös tuntuvasti jälkeen vuonna 1976
13343: varmuudella voitu selvittää. pitkällisen valmistelun jälkeen hyväksytyn val-
13344: Nämä kaikki luvut kertovat asuntojen huuta- takunnallisen asuntotuotanto-ohjelman tavoit-
13345: vasta pulasta ja yhteiskunnan voimakkaiden toi- teista, jotka jo sinänsä ovat liian alhaiset.
13346: mien välttämättömyydestä. Kuitenkin yhteiskun- Asuntotuotantomäärärahojen supistuslinja
13347: nan tuella tapahtuva asuntotuotanto samoin kuin osoittaa piittaamattomuutta asuntopulasta sekä
13348: asuntotuotannon kokonaistaso on viime vuosina myöskin virheellistä työvoimapolitiikkaa raken-
13349: laskenut voimakkaasti. nusalan työttömyyden ollessa, vuoden alkupuo-
13350: Tänä vuonna tuotetaan 20 000 asuntoa vä- lella rekisteröitynä, yli 20 000 työtöntä. Raken-
13351: hemmän kuin 70-luvun puolivälissä. Asuntohal- nusalan työpaikoillahan on myös tunnettu ker-
13352: lituksen selvityksen mukaan sai vuosina 1974 rannaisvaikutus muiden alojen työllisyystilan-
13353: ja 1975 valtion lainoittaman vuokra-asunnon teeseen.
13354: vielä 36 % sellaista hakeneista ruokakunnista, Edellä todettu osoittaa, että asuntolainamää-
13355: vuonna 1976 28 %, vuonna 1977 19% ja rärahan nostaminen hallituksen esittämästä ja
13356: vuoden 1978 ennakkotietojen mukaan sai arava- sen kohdistaminen ennen kaikkea vuokra-asun-
13357: vuokra-asunnon 22 % hakijoista. Suurissa kau- tojen tuottamiseen on välttämätöntä.
13358: pungeissa on tilanne vielä huonompi, erään sel- Ensi vuonna valtion lainoittaman asuntotuo-
13359: vityksen mukaan vain joka seitsemäs kaupun- tannon määrän nostaminen 15 000 asunnolla
13360: kien vuokra-asuntoihin hakeneista sai vuonna merkitsisi, että vuonna 1981 päästään asuntojen
13361: 1977 asunnon. On selvää, että tällaisessa tilan- tuotannossa lähelle 70-luvun puolivälin tasoa.
13362: teessa rehottaa vuokrakiskoota ja keinottelu Tästä lisäyksestä tulisi noin 10 000 asunnon
13363: asunnontarvitsijoiden kustannuksella. olla vuokra-asuntoja.
13364: Vuoden 1980 tulo- ja menoarvioesityksessä Vuoden 1979 asuntolainamäärärahan käyttö-
13365: on varattu asuntolainoitukseen 2 100 miljoonan suunnitelman tietojen perusteella ja inflaatiotar-
13366: markan määräraha, myöntämisvaltuuden ollessa kistus huomioiden tarvitaan 15 000 asunnon
13367: 2 160 miljoonaa markkaa. Määrärahat merkit- valtionlainoituksen turvaamiseen 1 000 miljoo-
13368: sevät lainoitukseen 5 % :n reaalista laskua. Mää- nan markan määräraha.
13369: rärahoilla on tarkoitus lainaittaa 28 000 asuntoa, 15 000 asunnon rakentamisen työllistävä vai-
13370: Raha-asia-aloite n:o 915 985
13371:
13372: kutus on asuntohallituksen, VTT:n ja Tilasto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13373: keskuksen tietoja pohjana pitäen arvioitavissa 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
13374: itse rakentamisen osalta 6 700 miestyövuodeksi 26.12.83 lisäyksenä 1 000 000 000 mark-
13375: ja vaikutukset rakennusteollisuudessa, liiken- kaa käytettäväksi asuntolainoihin 15 000
13376: teessä jne. noin kaksinkertaisiksi tähän verrat- uuden arava-asunnon, joista noin 10 000
13377: tuna. Toisin sanoen 15 000 asunnon tuottaminen vuokra-asuntoja, rakentamiseen.
13378: työllistää koko vuodeksi noin 20 100 ihmistä.
13379: Koska asuntotuotannon nostamisen tarve on
13380: pysyvä, muodostuisi myös näistä työpaikoista
13381: pysyviä.
13382: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
13383: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
13384:
13385: M.-L. Salminen Aarne Koskinen P. Puhakka
13386: Seppo Toiviainen P. Liedes E.-J. Tennilä
13387: Irma Rosnell Sten Söderström
13388:
13389:
13390:
13391:
13392: 124 0879007181
13393: 986 1979 vp.
13394:
13395: Raha-asia-aloite n:o 916.
13396:
13397:
13398: Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien asuntoraken-
13399: nustoiminnan tukemiseen.
13400:
13401:
13402: E d u s k u n n a 11 e.
13403:
13404: Yhteiskunnan osallistuminen asuntojen tuo- åsuntojen uustuo!l:anto on selvästi, ainakin vii-
13405: tantoon on olematonta. V aitio ei osallistu asun- dennestä, todennäköisemmin neljännestä, kal-
13406: tojen rakennuttamiseen eikä rakentamiseen liimpaa kuin Ruotsissa. Kuitenkin myös Ruot-
13407: lainkaan. Kuntien rakennuttamien asuntojen sissa asuntotuotanto on monopolien käsissä. Se,
13408: määrä on vain runsas 10% uustuotannosta. että asunnot ovat maassamme kalliimpia kuin
13409: Kuntien itse toteuttama rakentaminen puoles- Ruotsissa, osoittaakin vakuuttavasti asuntotuo-
13410: taan on korkeintaan muutaman prosentin luok- tantomonopolien ja niiden taustavoimien vah-
13411: kaa. Gtyndereille jää näin kenttä vapaaksi saa- vuutta maassamme Ruotsiin verrattuna. Tämä
13412: listukselleen. Asuntotuotantomonopolien kes- on myös keskeinen syy siihen, ettei valtio ra-
13413: keistä asemaa maamme asuntotuotannossa ku- lrenna asuntoja ja että kunnallinen asuntora-
13414: vaa hyvin seuraava. kentaminen on hyvin vähäistä.
13415: Vaikka asuntotuotanto onkin maassamme Kokemus on kuitenkin osoittanut, etta Jopa
13416: hyvin pienyritysvaltaista, rakensivat esimerkik- pienetkin kunnat voivat rakentaa halvempia
13417: si vuonna 197 4 kolme keskeistä rakentajaryh- asuntoja kuin grynderit, ja halvempia juuri
13418: mittymää, HAKA, SATO ja SALPA 55% siksi, että grynderien voitot ovat nHn suuret.
13419: kerrostaloasunnoista. Kunnat muodostavat lisäksi sopivan rakenta-
13420: Asumiskustannukset nousivat vuoden 1975 misyksikön; rakentaminenhan on alueellisesti
13421: tasosta vuoden 1978 elokuuhun 21 % ja hin- sidottua. Lisäksi kunta voi taata rakentamis-
13422: tatason nousu on tämän jälkeen vain jatkunut. yksikölleen jatkuvan, suunnitelmallisen tuotan-
13423: Riittämättömästä tuotannosta ja korkeasta non. Luonnollisesti kunnallinen rakentaminen
13424: vuokratasosta ja hintatasosta johtuen on asu- muodostaa reaalisen vaihtoehdon asuntotuotan-
13425: mistiheys maassamme suurempi kuin useim- tomonopoleille vain demokraattisesti johdet-
13426: missa muissa Euroopan maissa. Vuoden 1975 tuna.
13427: tilaston mukaan meillä asui keskimäärin 0,9 Valtion demokraattisesti johdettu rakennus-
13428: henkeä huonetta kohti, kun Länsi- ja Keski- yritys muodostaa yhden keskeisen vaihtoehdon
13429: Euroopan maat olivat jo 60-luvun alkuvuosiin asuntotuotantomonopoleille. Valtion rakennus-
13430: saavuttaneet 0,7 hengen keskimääräisen asumis- yrityksen perustaminen ei tee em. syistä kun-
13431: tiheyden huonetta kohti. Nämä ovat monopo- tien itse toteuttamaa rakentamista merkityk-
13432: Hen suosimisen katkeria hedelmiä. settömäksi. Valtion rakennusyrityksen perus-
13433: Monopolien luonnetta kuvaa myös se, että taminen vain edellyttää yhteistyön kehittämis-
13434: aravatuotantoa koskevissa tutkimuksissa on to- tä kunnallisen rakentamisen kanssa. On myös
13435: dettu suurimpien rakentajien olevan kalleim- korostettava, että kuntien itse toteuttaman ra-
13436: pia. Kuitenkin suurimmilla rakentajilla pitäisi kentamisen edistäminen muodostaa keskeisen
13437: kaiken järjen mukaan olla parhaat mahdolli- välineen reaalisen vaihtoehdon kehittämiseksi
13438: suudet tuottaa halvemmalla kuin pienien. Eh- asuntotuotantomonopoleille riippumatta siitä,
13439: käpä monopolivoitot selittäisivät tämän kum- milloin valtion rakennusyritys perustetaan.
13440: man asian. Kuitenkin valtiovalta tukee arava- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
13441: lainoiliaan kaikkein voimakkaimmin juuri näitä
13442: suurimpia grynderei:tä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13443: Asuntotuotantomonopolien ja niitä tukevien 1980 tulo- ja menoarvioon 45 000 000
13444: taustavoimien, ennen muuta pankkien, kes- markan määrärahan käytettäväksi kun-
13445: keistä asemaa maamme asuntotuotannossa ku- tien itse toteuttaman asuntojen rakenta-
13446: vaa valaisevasti vertailu Ruotsiin. Suomessa misen tukemiseen ja kehittämiseen.
13447: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
13448:
13449: M.-L. Salminen Sten Söderström
13450: 1979 vp. 987
13451:
13452: Raha-asia-aloite n:o 917.
13453:
13454:
13455:
13456:
13457: Salminen: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon raken-
13458: tamiseksi Espooseen.
13459:
13460:
13461: E d u s k u n n a II e.
13462:
13463: Espoo on maamme neljänneksi suurin kau- rakentaminen. Nyt kun hanketta jarruttaneet
13464: punki, joka yhä kasvaa varsin voimakkaasti. tontti- ja kaavakysymykset on ratkottu, tulisi
13465: Valtion virastot Espoossa sijaitsevat hajallaan pitkälle suunnitellun hankkeen toteuttaminen
13466: eri kaupunginosissa ja tärkeitä virastoja jopa aloittaa välittömästi.
13467: Helsingissä ja Kauniaisissa. Virastojen 'hajasi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
13468: joitus' aiheuttaa kuntalaisille kohtuuttomia vai-
13469: keuksia asioimisessa valtion viranomaisten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13470: kanssa. 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
13471: Espoon kaupunki on jo keskittänyt lähes 28.64.76 3 000 000 markan määrärahan
13472: kaikki virastoosa Espoon keskukseen, minne on valtion virastotalon rakentamista varten
13473: ollut kauan vireillä myös valtion virastotalon Espooseen.
13474: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
13475:
13476: M.-L. Salminen
13477: 988 1979 vp.
13478:
13479: Raha-asia-aloite n:o 918.
13480:
13481:
13482:
13483:
13484: Salminen: Määrärahojen osoittamisesta Vantaan Kulomäen koulu-
13485: jen rakentamiseen.
13486:
13487:
13488: E d u s k u n n a 11 e.
13489:
13490: Esityksessään vuoden 1980 tulo- ja menoar- rata vanhoja kouluja peruskoulun vaatimusten
13491: vioksi hallitus on esittänyt momenteille mukaisiksi. . .
13492: 29.46.34 ja 29.46.81 yhteensä 118 miljoonan Yksi pahimpia peruskoulun ongelma-alueita
13493: markan määrärahaa peruskoulujen rakennus- on Vantaan Kulomäki.
13494: avustuksiin ja -lainoihin. Ehdotetuilla määrära- Edellä olevaan viitaten ehdotan,
13495: hoilla voidaan toteuttaa vain pieni osa kuntien
13496: anomista rakennushankkeista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13497: Erityisesti Helsingin seutu, mutta myös muu 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
13498: Uusimaa on joutunut kärsimään tilanteesta, sil- 29.46.34 lisäyksenä 4 500 000 markkaa
13499: lä nopea muuttoliike on voimakkaasti lisännyt ja momentille 29.46.81 1 900 000 mark-
13500: kouluikäisten lasten määrää. Lisäksi Helsingin kaa. Vantaan Kulomäen koulujen suun-
13501: ja ympäristökuntien siirryttyä vuonna 1977 pe- nittelua ja rakentamista varten.
13502: ruskoulujärjestelmään on syntynyt tarve sanee-
13503: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
13504:
13505: M.-L. Salminen
13506: 1979 vp. 989
13507:
13508: Raha-asia-aloite n:o 919.
13509:
13510:
13511:
13512:
13513: Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisten kirjaston
13514: käyttöä helpottavien laitteiden hankintaan.
13515:
13516:
13517: E d u s k u n n a II e.
13518:
13519: Kulttuuripalvel{xjen tavoitettavuus on välvtä- muille toiminnan piirissä oleville erityisryh-
13520: mätön edellytys sille, että vaikeasti vammainen mille.
13521: henkilö voi pysyä henkisesti vireänä ja aktiivi- Kirjastoautojen käyttö tulisi mahdollistaa
13522: sena yhteiskunnan jäsenenä sekä tulla toimeen myös vammaisille asentamalla autoihin sähköi~
13523: avohoidossa. nen nostolaite pyörätuoliin sidottuja kirjaston
13524: Kirjastot ovat yksi käytetyimmistä kulttuuri- käyttäjiä varten. Tällaisen nostolaitteen hinta
13525: palvelujen muodoista. Kuitenkin vaikeasti vam- on varsin pieni verrattuna kirjastoauton koko-
13526: mautuneille yleisten kirjastojen käyttö saattaa naishintaan.
13527: olla lähes mahdotonta. Kirjastoihin tulisi voida valtionavun turviri
13528: Kirjastojen kehittämistä. koskevassa kl)mitean- hankkia myös enemmän ja monipuolisempia lu~
13529: mi:etinp.össä on kiinnitetty huomiota myös kir- kemisen teknisiä apuvälineitä kuten kirja- ja
13530: jastojen eiityispalvelukn kehittämiseen. Toistai- lukutelineitä. Näitä välineitä ·tulisi olla mahdol~
13531: seksi on kuitenkin jääty mietintötasolle - lista kokeilla myös kotona - vammaisen omaan
13532: konkreettisia suunnitelmia ja esityksiä ei ole käyttöön soveltuvimman laitteen löytämiseksi.
13533: valmistunut. Kirjastoihin tulisi saada enemmän myös ns. lu-
13534: kutelevisioita näkövammaisia varten. Näiden-
13535: Välttämätön edellytys kirjastojen kotipalve- kin laitteiden kustannukset ovat häviävän pieni
13536: lutoiminnan ja muiden sosiaalisten kirjastopal- osa kirjastojen hankinnoista.
13537: velujen kehittämiselle on valtionavun saami- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
13538: nen tälle toiminnalle.
13539: Valtionavun piiriin tulisi saada mainittu kir- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13540: jastojen kotipalvelutoiminta, jota tulisi kehittää 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
13541: itsenäisenä toimintamuotona, joka sisältäisi 29.56.30 lisäyksenä 700 000 markkaa
13542: myös kirjojen esittelyä sekä keskustelu- ja ar- käytettäväksi vammaisten kirjaston käyt-
13543: viointhilaisuuksien järjestämistä vammaisille ja töä helpoltavien laitteiden hankintaan.
13544: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
13545:
13546: M.-L. Salminen Irma Rosnell P. Puhakka
13547: Seppo Toiviainen Aarne Koskinen E.-J. Tennilä
13548: Sten Söderström
13549: 990 1979 vp.
13550:
13551: Raha-asia-aloite n:o 920.
13552:
13553:
13554:
13555:
13556: Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kehä II -tien suunnit-
13557: teluun välillä Länsiväylä-Turunväylä.
13558:
13559:
13560: E d u s k u n n a 11 e.
13561:
13562: Pääkaupunkiseudun pahimpia liikenneongel- le Turunväylältä Karakallion kautta Porintielle,
13563: mia on kunnollisen tieyhteyden puuttuminen mitä hanketta ei liikenteellisellä tarpeella voi
13564: Länsiväylältä Turunväylälie Matinkylän ja perustella. Kehä ll:n eteläosan suunnittelua on
13565: Kauniaisten välillä - eli ns. Kehä II:n lin- viivytelty vedoten mm. suuren liikennetutki-
13566: jauksen mukaisen yhteyden puuttuminen. Eri- muksen valmistumiseen. Nyt tämä tutkimus on
13567: tyisiä haittoja tämä aiheuttaa Mankkaan alueen suoritettu ja tiehanke tulisi nopeasti valmistella
13568: asukkaille alati kasvavan liikenteen ohjautuessa ja toteuttaa.
13569: kapealle Mankkaan tielle. Liikenne on tällä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
13570: tiellä ruuhka-aikoina jopa niin vilkasta, että
13571: tonttiliittymistä on vaikea päästä tielle. Voima- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13572: kas liikenne kapeilla teillä aiheuttaa luonnolli- 1980 tulo- ;a menoarvioon JOO 000
13573: sesti myös vaaratekijöitä. markan määrärahan Kehä II -tien suun-
13574: Tiesuunnitelmaa ei Kehä II:lle tälle välille nittelua varten välillä Länsiväylä-Tu-
13575: ole TVH:n toimesta laadittu. Sen sijaan suun- runväylä.
13576: nitelma on laadittu moottoritieluokkaiselle tiel-
13577: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
13578:
13579: M.-L. Salminen Anna-Liisa Hyvönen
13580: 1979 vp. 991
13581:
13582: Raha-asia-aloite n:o 921.
13583:
13584:
13585:
13586:
13587: Salminen: Määrärahan osoittamisesta Kehä III -tieltä Espoon
13588: Järvenperästä Porin tielle Lahnukseen johtavan maantien pe-
13589: ruskorjaamiseen.
13590:
13591:
13592: E d u s k u n n a 11 e.
13593:
13594: Helsingin kehätieltä Espoon kaupungin Jär- kä autoilijoille että jalankulkijoille. Mainitta-
13595: venperän kylästä Lahnukseen ja Porin pikatielle koon, että tietä joutuvat varsin runsaasti käyt-
13596: johtava vanha maantie on nykyisin erittäin tämään päivittäin myös lapset sen vuoksi, että
13597: huonokuntoinen ja vaarallinen liikennöitäväksi. sen vaikutuspiirissä sijaitsee kansakoulu ja op-
13598: Asutuksen jatkuva kasvu sanotun tien vai'ku- pikoulu.
13599: tuspiirissä ja Turun-Porin pikatieltä suuntau- Edellä todetun perusteella ehdotan,
13600: tuva oikaiseva kauttakulkuliikenne ovat lisän-
13601: neet viime aikoina runsaasti autoliikennettä että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
13602: tällä heikkoperustaisella ja kapealla maantiellä. den 1980 tulo- ja menoarvioon 800 000
13603: Linja-autoliikenteen harjoittajien ja paikallisten markan määrärahan käytettäväksi kehä-
13604: asukkaiden taholta on kiinnitetty useassa yh- tieltä Espoon kaupungin Järvenperän
13605: teydessä huomiota tien huonoon kuntoon ja esi- kylästä Lahnukseen ja Porin pikatielle
13606: tetty toivomuksia sen korjaamiseksi nykyistä johtavan maantien peruskorjausten suo-
13607: liikennekelpoisemmaksi ja turvallisemmaksi Se- rittamiseen.
13608: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
13609:
13610: M.-L. Salminen
13611: 992 1979 vp.
13612:
13613: Raha-asia-aloite n:o 922.
13614:
13615:
13616:
13617:
13618: 'Salminen: Määrärahan osoittamisesta tien perusparannustöiden
13619: aloittamiseen välillä Haavisto--Vihtijärvi.
13620:
13621:
13622: E d u s k u n n a 11 e.
13623:
13624: Luoteisimman Uudenmaan tieolojen kohen- nassa myös useat karkkilalaiset joutuvat käy-
13625: taminen on jäänyt vuosikymmenen ajaksi jäl- mään työssä. Haavistolaisten asukkaiden yhtey-
13626: keen kehityksestä. Alueen elinkeinoelämän ja det paikkakuntansa hallinnolliseen ja liikekes-
13627: yhteyksien vireyttämiseksi tulisi alueen tieoloi~ kukseen ovat heikot.
13628: hin saada aikaan näkyvä korjaus. Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
13629: Heikoimman tieyhteyksien suunnan muodos~
13630: taa Karkkilan-Haaviston-Vihtijärven tie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13631: osuus, joka on jäänyt vuosikymmeniksi sora- 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
13632: päällysteiseksi · ja heikkokuntoisten siltojen markan määrärahan perusparannustöiden
13633: vuoksi liikenteelle vaikeaksi. Tämän lyhyen aloittamiseksi tieosuudella Haavisto...:.
13634: välin heikkokuntoisuus haittaa liikenneyhteyk- Vihtijärvi.
13635: siä Hyvinkäälie ja Nurmijärvelle, jossa suun-
13636: Helsingi'ssä 25 päivänä syyskuuta 1979.
13637:
13638: M.-L. Salminen
13639: 1979 vp.
13640:
13641: Raha-asia-aloite n:o 923.
13642:
13643:
13644:
13645:
13646: Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtiojohtoisen raken-
13647: nusyrityksen :Perustamiseen.
13648:
13649:
13650: E d u s k u n n a 11 e.
13651:
13652: Valtion osuus talouselämässä ja sen kehivtä- rakennusprojektien toteuttaminen, JOista on jo
13653: misessä on jatkuvasti lisääntynyt. Valtiojohtoi- sovittu ja joista parhaillaan neuvotellaan Neu-
13654: sia osakeyhtiöitä toimii mm. puunjalostus-, me- vostoliiton kanssa.
13655: talli-, kaivos- ja kemiallisen teollisuuden aloilla Tällainen rakennusyritys voisi harjoittaa ra-
13656: sekä liikenteen piirissä. Suurin osa sähkövoi- kennusaineteollisuutta ja suorittaa laajassa mi-
13657: man tuotannosta ja voimatalouden rakentami- tassa valtion, kuntien ja kuntayhtymien raken-
13658: sesta suoritetaan myös valtionenemmistöisten nustöitä ja osallistua myös muiden maiden ta-
13659: yhtiöiden toimesta. holta tulevien suurempien rakennushankkeiden
13660: Yleensä valtion ja valtiojohtoisten laitosten toteuttamiseen sekä rakentaa arava-asuntoja.
13661: ja yritysten -toiminta on osoittautunut kannat- Valtion laitoksena sillä olisi suuremmat mah-
13662: tavaksi ja niillä on ollut myönteinen vaikutus dollisuudet keskittyä myös rakennustoiminnan
13663: maamme talouselämän kehittämisessä ja työlli- teknilliseen kehittämiseen ja kustannusten alen-
13664: syyden turvaamisessa. Rakennustuotannon edel- tamiseen. Lisäksi tällainen suuryritys antaisi
13665: leen kehirttäminen ja valtion oma etu vaatisi huomattavalle joukolle työntekijöitä ja toimi-
13666: valtion osallistumista nykyistä suuremmassa henkilöitä pysyvämmän työpaikan kuin mihin
13667: määrin myös rakennustuotantoon. nykyisin toiminnassa olevat yritykset pystyvät.
13668: Valtion eräät laitokset ja yritykset, kuten Demokraattisesti johdettu yhtiö voitaisiin pe-
13669: puolustusministeriö, rakennushallitus, tie- ja rustaa siten, että valtio ja valtiojohtoiset osa-
13670: vesirakennushallitus ja rautatiehallitus suorit- keyhtiöt ja laitokset merkitsisivät suurimman
13671: tavat tosin jonkin verran itse rakennustöitä, osan yhtiön osakekannasta.
13672: mutta valtaosan valtion talonrakennustöistä Edellä todetun perusteella ehdotamme,
13673: suorittavat yksityiset urakoitsijat.
13674: Ottaen huomioon sen, että valtio sijohtaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13675: vuosittain kymmeniä miljoonia rakennustöihin, 1980 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
13676: vaatisi yhteiskunnan etu valtiojohtoisen suuryri- markan määrärahan valtiojohtoisen ra-
13677: tyksen perustamista myös rakennusalalle. Mutta kennusyrityksen perustamista varten.
13678: sitä vaatii ennen muuta myös niiden suurten
13679: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
13680:
13681: M.-L. Salminen Aarne Koskinen P. Puhakka
13682: Seppo Toiviainen P. Liedes E.-J. Tennilä
13683: Irma Rosnell Sten Söderström
13684:
13685:
13686:
13687:
13688: 125 0879007181
13689: 1979 vp.
13690:
13691: Raha-asia-aloite n:o 924.
13692:
13693:
13694:
13695:
13696: Salminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lasten päi-
13697: väkotien käyttömenoihin hoitomaksujen alentamiseksi.
13698:
13699:
13700: E d u s k u n n a II e.
13701:
13702: Hallitus edellytti esityksessään vuoden 1979 tyisen ankarasti korotukset ovat kohdistuneet
13703: tulo- ja menoarvioksi, että 1. 1. 1979 alkaen päi- yksinhuoltajaperheisiin.
13704: vähoidosta perittäviä maksuja tarkistetaan ja Yhteiskunnan tulee kantaa vastuuta pienten
13705: maksujärjestelmää muutetaan niin, että maksujen lasten hoidosta ja kasvatuksesta. Pitkällä tähtäi-
13706: kertymä vuonna 1979 kasvaa 8 %. Sosiaalihal- mellä tulee tavoitteeksi asettaa ilmainen, yhteis-
13707: litus antoi tähän perustuen kunnille ohjeet kunnan tarjoama päivähoito kaikille sitä tarvit-
13708: uudesta maksujärjestelmästä yleiskirjeillään. seville lapsille yhteiskunnan kasvatus- ja koulu-
13709: Sosiaalihallituksen ohjeiden mukainen maksu- tusjärjestelmän osana.
13710: järjestelmä suosii puolipäivähoitoa, jonka hoito- Jo nyt on välttämätöntä paitsi tuntuvasti
13711: maksut alenivat, kokopäivähoidon kallistuessa. vauhdittaa korkeatasoisten hoitopaikkojen perus-
13712: Uusi maksujärjestelmä perustuu vanhempien tamista myös alentaa vanhempien osuutta hoi-
13713: yhteenlaskettuihin nettotuloihin huomioimatta don kustantamisesta sekä saattaa maksujärjes-
13714: mitään vähennyksiä. Uuden maksujärjestelmän telmä oikeudenmukaiseksi.
13715: mukaan suoritetaan hoitomaksu kuukausimak- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
13716: suna aiemman päivämaksun sijasta. Sairauspäiviä
13717: uusi järjestelmä ei huomioi kuin vasta viisi päi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13718: vää ylittävältä ajalta kullakin kuukauden jak- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
13719: solla. 33.38.30 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
13720: Uuden maksujärjestelmän käyttöönotto on käytettäväksi päiväkotien hoitomaksujen
13721: merkinnyt varsinkin nuorille, opinto- ja asunto- alentamiseen uusittavan, perheen todel-
13722: velkoja maksaville perheille jopa useiden sato- lisiin tuloihin ja menoihin sekä todelli-
13723: jen prosenttien korotusta hoitomaksuihin. Eri- siin hoitopäiviin perustuvan maksujärjes-
13724: telmän pohjalta.
13725: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
13726:
13727: M.-L. Salminen Irma Rosnell P. Puhakka
13728: Marjatta Mattsson Aarne Koskinen E.-J. Tennilä
13729: Seppo Toiviainen P. Liedes Sten Söderström
13730: 1979 vp. 995
13731:
13732: Raha-asia-aloite n:o 925.
13733:
13734:
13735:
13736:
13737: Salminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnille
13738: valtionosuudeksi lasten päiväkotien käyttökustannuksiin
13739: uuden henkilökunnan palkkaamiseksi.
13740:
13741:
13742: E d u s k u n n a II e.
13743:
13744: Kuntien arv101ma päivähoitopaikkojen tarve Tämä virkalisäys tarJorusl pysyvien työpaik-
13745: on tällä hetkellä 263 000 paikkaa. Määrällisesti kojen lisäksi monen lapsiperheen ongelmiin kai-
13746: eniten tarvitaan kokopäiväisiä paikkoja, joiden vatun helpotuksen. Samalla kansainvälisenä lap-
13747: vajaukseksi arvioidaan noin 80 000 paikkaa. sen vuonna päätettäisiin ryhtyä nostamaan päi-
13748: Kuitenkin budjettiesitykseen sisältyvä päivähoi- vähoidon vuotuisia lisäysmääriä ja lähestyttäi-
13749: don virkojen lisäys tarjoaisi ensi vuonna päivä- siin hallituksen päivähoitolakiesityksen peruste-
13750: hoidon puutteen lievittämiseen vain 4 000 päi- luissa esittämää tavoitetta, jonka mukaan päivä-
13751: väkotipaikkaa, toisin sanoen 500 paikkaa vähem- hoitoa pitäisi olla kaikille tarvitseville vuoteen
13752: män kuin tänä vuonna saadaan. Näin päivähoitoa 1990 mennessä.
13753: ei olisi vuoden 1980 lopussa tarjolla edes joka Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
13754: toiselle sitä kuntien arvion mukaan tarvitsevasta
13755: lapsesta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13756: Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta ja so- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
13757: siaali- ja terveysministeriö esittivät jo vuosien 33.38.30 lisäyksenä 40 000 000 markkaa
13758: 1977-81 valtakunnallisissa päivähoidon 5-vuo- valtionosuutena kunnille lasten päiväko-
13759: tissuunnitelmissa ensi vuoden lisäystarpeeksi tien käyttökustannuksiin hallituksen esit-
13760: 17 000 päivähoitopaikkaa, joista 12 000 olisi tämän 868 uuden henkilön päiväkoteihin
13761: päiväkotipaikkoja. Tämä edellyttäisi päiväkotei- palkkaamisen sijasta 3 470 henkilön
13762: hin 2 604 virkaa enemmän kuin budjettiesityk- palkkaamiseksi.
13763: seen sisältyy.
13764: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
13765:
13766: M.-L. Salminen Irma Rosnell P. Puhakka
13767: Marjatta Mattsson Aarne Koskinen E.-J. Tennilä
13768: Seppo Toiviainen Sten Söderström
13769: 996 1979 vp.
13770:
13771: Raha-asia-aloite n:o 926.
13772:
13773:
13774:
13775:
13776: Salminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lasten per-
13777: hepäivähoidon hoitomaksujen alentamiseksi.
13778:
13779:
13780: E d u s k u n n a 11 e.
13781:
13782: Hallitus edellytti esityksessään vuoden 1979 ankarasti korotukset ovat kohdistuneet yksin-
13783: tulo- ja menoarvioksi, että 1. 1. 1979 alkaen huoltajaperheisiin.
13784: päivähoidosta perittäviä maksuja tarkistetaan ja Yhteiskunnan tulee kantaa vastuuta pienten
13785: maksujärjestelmää muutetaan niin, että maksu- lasten hoidosta ja kasvatuksesta. Pitkällä tähtäi-
13786: jen kertymä vuonna 1979 kasvaa 8 %. Sosiaali- mellä tulee tavoitteeksi asettaa ilmainen, yhteis-
13787: hallitus antoi tähän perustuen kunnille ohjeet kunnan tarjoama päivähoito kaikille sitä tarvit-
13788: uudesta maksujärjestelmästä yleiskirjeillään. seville lapsille yhteiskunnan kasvatus- ja koulu-
13789: Sosiaalihallituksen ohjeiden mukainen maksu- tusjärjestelmän osana.
13790: ,järjestelmä suosii puolipäivähoitoa, jonka hoito- Jo nyt on välttämätöntä paitsi tuntuvasti
13791: maksut alenivat, kokopäivähoidon kallistuessa. vauhdittaa korkeatasoisten hoitopaikkojen perus-
13792: Uusi maksujärjestelmä perustuu vanhempien tamista myös alentaa vanhempien osuutta hoidon
13793: yhteenlaskettuihin nettotuloihin huomioimatta kustantamisesta sekä saattaa maksujärjestelmä
13794: mitään vähennyksiä. Uuden maksujärjestelmän oikeudenmukaiseksi.
13795: mukaan suoritetaan hoitomaksu kuukausimak- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
13796: .suna aiemman päivämaksun sijasta. Sairauspäiviä
13797: ·uusi järjestelmä ei huomioi kuin vasta viisi päi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13798: vää ylittävältä ajalta kullakin kuukauden jak- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
13799: solla. 33.38.31 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
13800: Uuden maksujärjestelmän käyttöönotto on käytettäväksi valvotun perhepäivähoidon
13801: merkinnyt varsinkin nuorille, opinto- ja asunto- hoitomaksujen alentamiseen uusittavan,
13802: velkoja maksaville perheille jopa useiden satojen perheen todellisiin tuloihin ja menoihin
13803: prosenttien korotusta hoitomaksuihin. Erityisen sekä todellisiin hoitopäiviin perustuvan
13804: maksujärjestelmän pohjalta.
13805: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
13806:
13807: M.-L. Salminen P. Puhakka Sten Söderström
13808: E.-J. Tennilä
13809: 1979 vp. 997
13810:
13811: Raha-asia-aloite n:o 927.
13812:
13813:
13814:
13815:
13816: Salminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnille
13817: ohjatusta perhepäivähoidosta aiheutuviin käyttökustannuksiin
13818: uuden henkilökunnan palkkaamiseksi.
13819:
13820:
13821: E d u s k u n n a 11 e.
13822:
13823: Päivähoidbn vuotuiset lisäyskiintiöt ovat suc Koska päivähoitoa ei ole tarjolla puolelle-
13824: pistuneet vuodesta 1977 lähtien. Vielä tälle kaan kuntien arvioimasta sitä tarvitsevasta lap-
13825: vuodelle oli budjetoitu yhteensä 6 900 hoito- simäärästä, on aiheellista kehittää myös perhe-
13826: paikan lisäys virkalisäysten kautta. Perhepäivä- hoitoa edellä mainitun 5-vuotissuunnitelman
13827: ho~topaikkoja tästä on 2 400. Ensi vuonna uu- mukaisesti.
13828: sia perhepäivähoitopaikkoja tulisi hallituksen Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
13829: tulo- ja menoarvioesityksen mukaan enää 1 900.
13830: Kuitenkin jo vuosien 1977-1981 valtakun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13831: nallisessa päivähoitosuunnitelmassa edellytettiin 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
13832: vuonna 1980 perhepäivähoitopaikkoja lisättä- 33.38.31 lisäyksenä 10 000 000 mark-
13833: väksi 5 000 paikalla. Tämä lisäys edellyttäisi kaa valtionosuudeksi kunnille ohjatus-
13834: 2 620 uutta virkaa perhepäivähoitoon, mikä on ta perhepäivähoidosta aiheutuviin käyt-
13835: 1 642 virkaa enemmän kuin tulo- ja menoarvio- tökustannuksiin hallituksen esittämän
13836: esityksessä. 978 uuden henkilön palkkaamisen si-
13837: jasta 2 620 henkilön palkkaamiseksi.
13838: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
13839:
13840: M.-L. Salminen Aarne Koskinen P. Puhakka
13841: Seppo Toiviainen P. Liedes E.-J. Tennilä
13842: Irma Rosnell Sten Söderström
13843: 998 1979 vp.
13844:
13845: Raha-asia-aloite n:o 928.
13846:
13847:
13848:
13849:
13850: Salminen: Määrärahan osoittamisesta Lohjan kaupungin vanhain-
13851: kodin rakentamiseen.
13852:
13853:
13854: E d u s k u n n a 11 e.
13855:
13856: Lohjan kaupungin sosiaalilautakunnan laatti- osaston ra!kennuksia ei nnden iän, epäkäytän-
13857: man "vanhusten huollon kehittäminen Lohjan nöllisyyden ja heikon paloturvallisuuden vuok-
13858: kaupungissa" -asiakirjan mukaan vanhainkoti- si voida käyttää vanhainlrotipalveluihin.
13859: paikkojen tarve Lohjan kaupungissa on vuonna Ainoa mahdollisuus nykyaikaisten vanhain-
13860: 1980 50 paikkaa ja vuonna 1985 58 paikkaa. kotipalvduiden tuottamiseksi Lohjan kaupun-
13861: Tällä hetkellä Lohjan kaupungin vanhainkoti- gissa on uuden vanhainkodin rakentaminen.
13862: paikat ovat jatkuvasti ylikäytöllä ja mm. Uu- Koska Lohjan kaupungin vanhainkotiraken-
13863: denmaan lääninhallituksen kannan mukaan uu- nukset ovat heikkotasoisimpia Uudellamaalla,
13864: den vanhainkodin rakentaminen Lohjan kau- on vanhustenhuollon tilanne Lohjalla muodos-
13865: punkiin on välttämätöntä. tunut vaikeaksi ongelmaksi, joka vaatii pikais-
13866: Lohjan ·kaupungin nykyinen kunnalliskodin ta ratkaisua.
13867: yleisen osaston rakennus ei ahtautensa, epä- Edellä esitettyyn viitaten ehd~tan,
13868: käytännöllisyytensä, puutteellisen varustetason-
13869: sa ja syrjäisen sijaintinsa vuoksi sovellu van- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13870: hainkotipalvelujen tuottamiseen tulevaisuudes- 1980 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
13871: sa. Myöskään nykyisen kunnalliskodin Sairas- markan määrärahan Lohjan kaupungin
13872: vanhainkodin rakentamista varten.
13873: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
13874:
13875: M.-L. Salminen
13876: 1979 vp. 999
13877:
13878: Raha-asia-aloite n:o 929.
13879:
13880:
13881:
13882:
13883: Salo ym.: Määrärahan osoittamisesta taiteilijan virkojen perusta-
13884: miseen.
13885:
13886:
13887: E d u s k u n n a 11 e.
13888:
13889: Kansallinen tehtävämme on turvata taiteili- taiteilijain toimeentulon kehittämistä edellä esi-
13890: jain perustoimeentulo. Tämä on periaatteessa tetyltä pohjalta. Taiteen keskustoi'mikunta on
13891: tunnustettu muun muassa laissa taiteilijaprofes- 8. 1. 1979 antamassaan lausunnossa esittänyt
13892: sorin viroista ja taiteilija-apurahoista (734/69). vähintään 600 taiteilijan viran perustamista
13893: Nykyinen järjestelmä, jossa varsinkin ns. va- vuoteen 1990 mennessä. Taidealan järjestöt
13894: paiden taiteiden aloilla taiteilijain toimeentulo ovat kiiruhtaneet taiteilijavirkajärjestelmän to-
13895: riippuu myyntituloista ja satunnaisista julkisis- teuttamista 10. 4. 1979, jolloin Taiteen puoles-
13896: ta apurahoista, on kuitenkin todettu epätyydyt- ta -lähetystö jätti sitä koskeneen kirjelmän
13897: täväksi. Myyntitulojen osuus on useimpien tai- eduskuntaryhmille. Järjestöt painottivat asian
13898: tdlijoiden kohdalla vähäinen. Apurahoja on kiireellisyyttä uudelleen 19. 9. 1979 pitämäs-
13899: niukasti eivätkä ne määräaikaisina tarjoa mah- sään kokouksessa. Myös hallitusohjelmassa lu-
13900: dollisuutta jatkuvaan pitkäjännitteiseen työs- vataan antaa taiteilijavirkajärjestelmää koskeva
13901: kentelyyn. Apurahajärjestelmä jättää taiteilijat lakiesitys.
13902: myös työsubteisen sosiaaliturvan ulkopuolelle. Edellä olevan perusteella sekä ed. Mikko
13903: Tämän vuoksi nykyistä järjestelmää on kehi- Ekorren ym. lakialoitteeseen n:o 225/1979 vp.
13904: tettävä siten, että apurahojen lisäämisen ohella viitaten ehdotamme kunnioittavasti,
13905: mahdollisimman monelle eri taiteenalojen am-
13906: matinharjoittajalle turvataan perustoimeentulo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13907: taiteilijavirkajärjestelmän avulla. 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
13908: Eduskunnan keväällä 1978 käymässä taide- 29.90.01 lisäyksenä 900 000 markkaa
13909: poliittisessa keskustelussa kannatettiin laajasti 60 taiteilijan viran (S 3) perustamisek-
13910: si 1. 7. 1980 alkaen.
13911: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
13912:
13913: Arvo Salo Lea Sutinen Seppo Toiviainen
13914: Jacob Söderman Pirjo Ala-Kapee Ole Norrback
13915: Lauri Palmunen Pentti Lahti-Nuuttila Pekka Starast
13916: Marjatta Mattsson Martti Ursin Sinikka Karhuvaara
13917: Paula Eenilä Mikko Ekorre Marjatta Väänänen
13918: Anna-Liisa Hyvönen Kaarina Suonio Tellervo Koivisto
13919: Eino Grönholm Lea Savolainen Terhi Nieminen-Mäkynen
13920: Terho Pursiainen Liisa Jaakonsaari Irma Rosnell
13921: 1000 1979 vp,
13922:
13923: Raha-asia-aloite n:o 930.
13924:
13925:
13926:
13927:
13928: Salo ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Sivistysliitolle
13929: Ranta-Toivalan kurssikeskuksen rakennuslainojen maksami-
13930: seen ja rakennusten korjaamiseen.
13931:
13932:
13933: E d u s k u n n a 11 e.
13934:
13935: Työväen Sivistysliitto TSL ry on rakentanut sen rakennusten korjaaminen edellyttävät Työ-
13936: 70-luvun alussa kurssikeskuksen Kuopion Ran- väen Sivistysliitolta varoja, joita se ei pysty
13937: ta-Toivalaan palvelemaan maamme itä- ja poh- kohtuullisilla kurssimaksuilla hankkimaan.
13938: joisosien aikuiskoulutustarpeita. Kurssikeskuk- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
13939: sessa on opetus- ja majoitustilat 58 kurssilai-
13940: selle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13941: Kurssikeskuksen rakentamiseen ja sen ylläpi- 1980 tulo- ja menoarvioon luvun 29.57
13942: pitoon Työväen Shnistysliitto TSL ry ei ole uudelle momentille 500 000 markan
13943: saanut valtionapua. Kurssikeskus on toimin- määrärahan Työväen Sivistysliitto TSL
13944: nallaan osoittautunut tarpeelliseksi varsinkin ry:lle sen Ranta-Toivalan kurssikeskuk-
13945: maamme itäosien aikuiskoulutusta varten. Ra- sen rakennuslainojen maksamista ja ra-
13946: kennuslainojen lyhentäminen ja kurssi:keskuk- kennusten korjaamista varten.
13947: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
13948:
13949: Arvo Salo Pekka Starast
13950: Eino Grönholm Maija Rajantie
13951: Kaarina Suonio Pirjo Ala-Kapee
13952: Liisa Jaakonsaari Pentti Lahti-Nuuttila
13953: Paula Eenilä Tellervo 1\:oivisto
13954: 1979 vp. 1001
13955:
13956: Raha-asia-aloite n:o 931.
13957:
13958:
13959: Salo ym.: Kot-otetun määrärahan osoittamisesta opintokeskusten
13960: yleismenojen valtionapuun.
13961:
13962:
13963: E d u s k u n n a 11 e.
13964:
13965: Järjestömuotoinen kansansivistystyö on tär- joskin tietysti jossakin maarm myös yleiseen
13966: keä aikuiskasvatuksen ja -kulttuurin toimiala järjestölliseen, hallinnolliseen ja kansainväliseen
13967: maassamme. Muissa pohjoismaissa sillä on vie- toimintaansa. Momenttia, jolla määräraha on,
13968: lä huomattavasti merkittävämpi asema. Suo- on täysin oikeutettua pitää nimenomaan järjes-
13969: messa sitä edustavat seitsemän kansansivistys- tömuotoisen kulttuuritoiminnan momenttina.
13970: järjestöä ovat Folkets Bildningsförbund, Kan- Sen muodostamisen myötä on eduskunnalla
13971: san Sivistystyön Liitto, Maaseudun Sivistysliit- mahdollisuus niin halutessaan määrätietoisesti
13972: to, Opintotoiminnan Keskusliitto, Svenska edistää paitsi järjestömuotoista opintotoimin-
13973: Folkskolans Vänner, Työväen Sivistysliitto ja taa, joka saa valtionapunsa opintokeskuslakia
13974: Vapaan Sivistystoiminnan Liitto. Niiden valta- toreuttavalta momentilta 29.57.5 5, myös jär-
13975: kunnallisten jäsen- ja yhteistoimirrtajärjestöjen jestömuotoista kulttuuritoimintaa.
13976: lukumäärä on yhteensä lähes 200. Myös kaikki Valtiovalta ei ole tukenut järjestömuotoista
13977: eduskuntapuolueet ovat niihin jäsen- tai yhteis- kansansivistystyötä tähän mennessä riittävästi
13978: toimintasuhteessa. Teoriassa jokseenkin kaikil- ja aikuiskasvatuksen muiden toimialojen kans-
13979: la suomalaisilla on niiden kautta mahdollisuus sa tasavertaisella tavalla, vaikka mm. opinto-
13980: osallistua itsensä kehittämiseen ja luovaan il- keskuslakia säädettäessä sekä hallitus että edus-
13981: maisemiseen omassa henkisessä, aatteellisessa ja kunta antoivat siitä lupauksensa. Erityisen vä-
13982: sosiaalisessa ympäristössään. Sen teoreettisen hän valtiovalta on tähän mennessä tukenut jär-
13983: mahdollisuuden tekemistä yhä enemmän myös jestömuotoista kulttuuritoimintaa. Se näkyy
13984: käytännön mahdollisuudeksi on pidettävä yh- myös hallituksen tulo- ja menoarvioesityksestä.
13985: tenä tämän hetken keskeisenä aikuiskasvatus- Kun siinä opintokeskuksille esitetään sentään
13986: ja kansansivistyspoliittisena kysymyksenä. 19 513 000 markkaa (29.57.55), niin järjestö-
13987: Jo usean vuoden ajan ovat mainitut sivistys- muotoiselle kulttuuritoiminnalle .esitetään vain
13988: järjestöt pyrkineet saamaan valtion tulo- ja me- 3 100 000, markkaa (29.57.54.1). Kuitenkin
13989: noarvioon oman momenttinsa, jotta eduskun- kulttuuritoiminta on järjestömuotoisen kansan-
13990: nalla olisi mahdollisuus osoittaa juuri niille oi- sivistystyön toinen päätoimiala, ja sen merki-
13991: keaksi katsomansa määrärahan. Siinä pyrkimyk- tys on viime vuosina jatkuvasti kasvanut ja
13992: sessä on myös valtion kansansivistyslautakunta myös julkisuudessa korostunut.
13993: antanut niille tukensa. Kun hallituksen tulo- ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
13994: menoarvioesityksessä on nyt toteutettu järjes-
13995: töjen toivomus momentin 29.57.54.1 muodos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13996: sa, on eduskunnalla ensi kertaa mahdollisuus 1980 tulo- ja menoarvioon momentin
13997: osoittaa määräraha nimenomaan järjestömuo- 29.57.54 alamomentille 1 lisäyksenä
13998: toista kansansivistystyötä edustavien sivistysjär- 3 000 000 markkaa valtionapuun opin-
13999: jestöjen toimintaan. tokeskusta ylläpitävien järjestöjen sivis-
14000: Kysymyksessä olevan määrärahan käyttäisi- tystyöhön.
14001: vät sen saajat pääasiassa kulttuuritoimintaansa,
14002: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
14003:
14004: Arvo Salo Paula Eenilä Tellervo Koivisto
14005: Eino Grönholm Pirjo Ala-Kapee Pekka Starast
14006: Kaarina Suonio Pentti Lahti-Nuuttila Maija Rajantie
14007: Liisa Jaakonsaari Jacob Söderman
14008: 126 0879007181
14009: 1002 1979. vp.
14010:
14011: Raha-asia-aloite n:o 932.
14012:
14013:
14014:
14015:
14016: Salo ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Elokuvasäätiön
14017: kautta kotimaiselle elokuvalle jaettaviin avustuksiin ja lai-
14018: noihin.
14019:
14020:
14021: E d u s k u n n a 11 e.
14022:
14023: Suomalaiselle elokuvatuotannolle on valtion veromäärät. Suomen Elokuvasäätiö ilmoitti ku-
14024: vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon varattu 5 luvan vuoden alussa, että jos budjettivuosina
14025: milj. mk, kun kuluvana vuonna tarkoitukseen 1980-82 elokuvatuotannon tukea nostetaan
14026: saataneen yhteensä 4 300 000 mk. 3 milj. mk vuodessa, saavutetaan elokuvatuo-
14027: Elokuvatuotannon asemaa maassamme ei tannossa taso, jota Suomen kokoisessa maassa
14028: pystytä korjaamaan näin vähäisellä määräraho- on pidettävä minimivaatimuksena ja lähestytään
14029: jen lisäyksellä. Kun elokuvatuotannon asemaa muuta pohjoismaista tasoa.
14030: verrataan muihin taidealoihin, elokuvatuotanto Elokuva on helpon kopioitavuotensa takia
14031: jää muita selvästi huonompaan asemaan. Jo- erittäin halpaa kulttuurivientikohteena. Suo-
14032: kaista oopperalippua tuettiin esim. vuonna men edustustoissa koetaan huutavana suomalai-
14033: 1977 yhteiskunnan varoista 135 markalla, teat- sen elokuvan puute. Elokuvan tekijöidemme
14034: terilippua 32 markalla, mutta kotimaista elo- taso on voimakkaassa nousussa. Tästä syystä
14035: kuvalippua ainoastaan 2,70 markalla. Ruotsin heille on luotava edellytykset tuottaa kotimaisia
14036: elokuvainstituutti tukee ruotsalaista elokuva- elokuvia, mikä ei ole mahdollista ilman määrä-
14037: tuotantoa noin kymmenkertaisella määrällä Suo- rahojen lisäämistä.
14038: men Elokuvasäätiön tukeen verrattuna. Norjas- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
14039: sa ja Tanskassa tuen suuruus on suhteellisesti
14040: samaa luokkaa kuin Ruotsissa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14041: Suomalainen elokuva on tällä hetkellä suu- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
14042: rissa vaikeuksissa, niin kauan kunnes sitä ryh- 29.90.52 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
14043: dytään tukemaan riittävämmillä määrärahoilla. kotimaiselle elokuvatuotannolle Suomen
14044: Toisaalta suomalainen elokuva on aikojen ku- Elokuvasäätiön kautta jaettavina avus-
14045: luessa maksanut valtiolle huomattavan suuret tuksina ja lainoina.
14046: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
14047:
14048: Arvo Salo Kaarina Suonio Pirjo Ala-Kapee
14049: Eino Grönholm Liisa Jaakonsaari Pentti Lahti-Nuuttila
14050: Tellervo Koivisto
14051: 1979 vp. 1003
14052:
14053: Raha-asia-aloite n:o 933.
14054:
14055:
14056:
14057:
14058: Salo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ammattiteatte-
14059: reiden toiminta-avustuksiin.
14060:
14061:
14062: E d u s k u n n a 11 e.
14063:
14064: Suomalaiset teatterit ovat merkittävä osa hitaasti lukuun ottamatta Suomen Kansallisteat-
14065: kansallista kulttuuriamme. Teattereiden merki- terin rahoitusta, joka hoidetaan toisin järjeste-
14066: tys vaikutusalueidensa taidelaitoksina ja kult- lyin. Ammattiteattereiden määräraha, joka kos-
14067: tuuripalveluina on kiistaton. kee lähes 30 teatteria, on edelleen jäljessä kus-
14068: Teattereiden tulisi voida kehittyä kuten sivis- tannustason nousua, koska teattereiden toimin-
14069: tystoimen muidenkin sektoreiden osalla tapah- ta-avustus on pysynyt 1970-luvulla mm. v. 1977
14070: tuu. edellisvuoden suuruisena. Mielestämme olisi
14071: Alueteattereiden käynnistyminen 1978 ja nyt suomalaisille teattereille taattava toimintamah-
14072: 1980 ovat merkittävä askel teatterin kehityk- dollisuudet nykyiset tarpeet ja kehityksen edel-
14073: sessä. Alueteattereiden rahoitus on hoidettu lytykset huomioiden varaamalla ko. ammatti-
14074: oman momentin kautta. teattereiden momentille kustannusten nousua
14075: Suomen kiinteiden ammattiteattereiden val- vastaava määräraha.
14076: tionavustus varataan vuosittain budjettiin koko- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
14077: naissummana edelleen teattereille harkinnanva-
14078: raisina osina myönnettäväksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14079: Teatteri on erittäin työvoimavaltainen ala ja 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
14080: teattereiden kiinteät kulut ovat suoraan riippu- 29.90.53 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
14081: vaisia yleisestä hintakehityksestä. Valtion mää- ammattiteattereiden toiminta-avustuksia
14082: räraha kUnteille ammattiteattereille on noussut varten.
14083: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
14084:
14085: Arvo Salo Pentti Lahti-Nuuttila Kaarina Suonio
14086: Eino Grönholm Tellervo Koivisto Pirjo Ala-Kapee
14087: Liisa Jaakonsaari
14088: 1004 1979 vp.
14089:
14090: Raha-asia-aloite n:o 9.34.
14091:
14092:
14093:
14094:
14095: Salolainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion-
14096: avustuksiin valtakunnallisille luonnonsuojeluyhteisöille.
14097:
14098:
14099: E d u s k u n n a 11 e.
14100:
14101: Nopeaa vauhtia teollistumassa olevassa yh- luonnonsuojeluyhteisöjen t01mmtaa. Vuoden
14102: teiskunnassamme on luonnonsuojelun merkitys 1978 menoiSita esimerkiksi Suomen Luonnon-
14103: todettu yhä tärkeämmäksi. Maassamme toimii suojeluliiton osalta kattoi valtionapu vain 13
14104: nykyisin neljä huomattavaa luonnonsuojeluyh- prosenttia.
14105: teisöä, jotka ovat Suomen Luonnonsuojeluliitto, Vuoden 1979 valtion tulo- ja menoarviossa
14106: Natur- och miljövård, Pidä saaristo siistinä -jär- säilyy luonnonsuojeluyhteisöjen valtionapu
14107: jestö ja Maailman Luonnon Säätiön Suomen ra- edellisvuotisten suuruisena, joten valtionavun
14108: hasto. Nämä luonnonsuojeluyhteisöt joutuvat suhteellinen osuus yhteisöjen rahoituslähteistä
14109: rahoittamaan toimintansa lähes yksinomaan pienenee. Kun luonnonsuojelutoiminta nykyisin
14110: omatoimisella varainhankinnalla, jonka tärkeim- yleisesti tunnustetaan erityisen tärkeäksi, tulisi
14111: mät muodot ovat ympäristönsuojelun valistus- luonnonsuojeluyhteisöjen valtionavun jälkeen-
14112: materiaalin, opaskirjasten, toimintaohjeiden ja jääneisyys korjata vuoden 1980 budjetissa.
14113: kampanjamateriaalin tuottaminen ja myynti. On Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14114: kuitenkin selvää, ettei edellämainitun varain-
14115: hankintatoiminnan kautta saaduilla tuloilla pys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14116: tytä yksinomaisesti rahoittamaan tehokasta 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
14117: luonnonsuojeluyhteisön ·toimintaa. Tämän joh- 26.73.50 lisäyksenä 710 000 markkaa
14118: dosta olisi tärkeää, että valtio yhä enenevässä valtionavustuksina valtakunnallisille
14119: määrin avustaisi mainittujen valtakunnallisten luonnonsuojelujärjestöille.
14120: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
14121:
14122: Pertti Salolainen Inger Hirvelä
14123: Mikko Rönnholm Liisa Jaakonsaari
14124: Boris Renlund Sten Söderström
14125: Elisabeth Rehn Juhani Laitinen
14126: Urho Pohto Anneli Kivitie
14127: Eeva Kauppi Antero Juntumaa
14128: Anna-Liisa Piipari Matti Pelttari
14129: Jacob Söderman Ben Zyskowicz
14130: 1979 vp. 1005
14131:
14132: Raha-asia-aloite n:o 935.
14133:
14134:
14135:
14136:
14137: Salolainen: Määrärahan osoittamisesta Sokeain Keskusliiton opin-
14138: toneuvontatoiminnan tukemiseen.
14139:
14140:
14141: E d u s k u n n a 11 e.
14142:
14143: Koulutuksen merkitys yksilön elämän eri opinto-ohjaaja. Liiton alueyhdistyksissä toimi-
14144: vaiheissa on jatkuvasti lisääntynyt niin yksilön vat luottamustoimiset opintoasiamiehet.
14145: itsensä kuin yhteiskunnankin kannalta. Eräät Opintoneuvontatoiminnan kehittämiseen
14146: väestöryhmät ovat kuitenkin koulutukseen näh- kohdistuu näkövammaisten taholta suuria vaa-
14147: den heikommassa asemassa kuin yleensä kansa- timuksia. Mm. ammatissa toimivat näkövam-
14148: laiset. Näin on mm. näkövammaisten kohdalla. maiset toivovat entistä parempia mahdollisuuk-
14149: Tästä huolimatta näkövammaisille koulutuksel- sia seurata oman alansa kehittymistä ja mah-
14150: la on jopa korostettu merkitys. dollisuuksia osallistua erilaisille kursseille. He
14151: Sokeain Keskusliitto, joka hoitaa maassam- eivät kuitenkaan ilman erityispalveluita ja -toi-
14152: me keskeisimmät näkövammaisten palvelut, menpiteitä pysty osallistumaan yleisille eri am-
14153: pyrkii tukemaan näkövammaisten opiskelua mattialojen kursseille.
14154: opintoneuvontatoiminnalla. Neuvonta kohdistuu Opintoneuvontatoiminnasta arvioidaan ai-
14155: peruskoululaisten, tutkintoon tähtäävien opiske- heutuvan Sokeain Keskusliitolle vuonna 1980
14156: lijoiden ja aikuisopiskelun tukemiseen. Toimin- kustannuksia noin 100 000 mk, jos toiminta
14157: ta sisältää yksilöllistä neuvontaa, tiedotusta, hoidetaan nykyisessä laajuudessaan. Niin kuin
14158: opintomateriaalin valmistusta ja välittämistä. edellä on todettu, toimintaa tulisi kuitenkin
14159: Näkövammaisten ohella toiminnan kohteena pyrkiä olennaisesti laajentamaan.
14160: ovat myös viranomaiset ja erilaiset oppilaitok- Edellä olevan perusteella ehdotan,
14161: set ja niiden opettajat. Toiminnalla pyritään
14162: lisäämään näkövammaisten mahdollisuuksia että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
14163: käyttää yleisiä koulutuspalveluja ja toisaalta den 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000
14164: kehittämään opiskeluun liittyviä erityispalvelu- markan määrärahan käytettäväksi So-
14165: ja näkövammaisten tarpeita vastaaviksi. Opin- keain Keskusliiton opintoneuvontatoi-
14166: totoiminnan toteutuksesta liitossa vastaavat minnan aiheuttamiin kustannuksiin.
14167: opintotoimikunta ja yksi kokopäivätoiminen
14168: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
14169:
14170: Pertti Salolainen
14171: 1006 1979 vp.
14172:
14173: Raha-asia-aloite n:o 936.
14174:
14175:
14176:
14177:
14178: Saukkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalousopiston pe-
14179: rustamiseen Parikkalan Särkisalmelle.
14180:
14181:
14182: Ed u s kun n a 11 e.
14183:
14184: Luowtetrissa Karjalassa t01m1 Kurkijoen tusta maassamme, tuhsi sen toteuttamiseen ryh-
14185: maamiesopisto Mustialan ja Hyvinkään opisto- tyä viipymättä.
14186: jen lisäksi. Tätä opistoa ei ole jälleenrakennettu, 'Parikkalan Särkisalmen valintaa oppilaitok-
14187: vaikka yleensä siellä olleet erilaiset oppilaitokset sen sijaintipaikaksi perustelee myös sen liiken-
14188: ovat jatkaneet toimintaansa uusissa sijoituspai- teellisesti keskeinen asema Joensuun, Savonlin-
14189: koissa. nan ja Lappeenrannan suuntiin johtavien rauta-
14190: Maan elintarvikehuollon osalta on tilanne vii- tie- ja maantieyhteyksien risteyskohdassa. Sen
14191: me vuosina oleellisesti muuttunut. Maatalous- sijainti palveltavaan alueeseen nähden on mah-
14192: väestön väheneminen ja sen ikärakenteen muut- dollisimman keskeinen. Myös aluepoliittisesti si-
14193: tuminen yhä vanhempaan suuntaan on aiheutta- joituspaikka on perusteltu, sillä Parikkalan kun-
14194: massa lisääntyvää huolta siitä, että riittävää am- ta kuuluu kehitysalueiden II vyöhykkeeseen.
14195: mattityövoimaa maatalouden palvelukseen ei Parikkalan kunta on jo osaltaan ryhtynyt toi-
14196: pystytä ilman tehokkaita uusia toimenpiteitä tu- menpiteisiin maatalousopiston perustamisen hel-
14197: levaisuudessa enää turvaamaan. Maatalousope- pottamiseksi ja ryhtynyt selvittämään oppilai-
14198: tuksen tehostaminen on tulevaisuuden näkymät toksen käytettävissä olevan peltopinta-alan lisää-
14199: huomioon ottaen tärkeätä. mismahdollisuuksia siten, että se varmasti riittää
14200: Maatalousopiston perustamisen tärkeys ni- myös opistotasoisen oppilaitoksen tarpeisiin.
14201: menomaan Itä-Suomeen on havaittu jo useassa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
14202: aikaisemmassa yhteydessä ja siitä on tehty usei- nioittaen,
14203: takin esityksiä. Eräs ehdotuksista tähtää Parik-
14204: kalan Särkisalmella sijaitsevan maatalouskonetek- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14205: nillisen koulun toiminnan kehittämiseen siten, 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
14206: että sen yhteyteen sijoittuisi myös opistotasoinen markan määrärahan maatalousopiston
14207: maatalousalan oppilaitos. Koska tämä vaihtoehto perustamiseen Parikkalan kunnan Särki-
14208: tarjoaisi taloudellisen ja nopeasti käyntiin saata- salmella sijaitsevan Parikkalan maatalous-
14209: vissa olevan tavan tehostaa maataloudellista ope- oppilaitoksen yhteyteen.
14210: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
14211:
14212: Juhani Saukkonen Mikko Kaarna
14213: 1979 vp. 1007
14214:
14215: Raha-asia-aloite n:o 937.
14216:
14217:
14218:
14219:
14220: Saukkonen ym.: ·Korotetun ·määrärahan osoittamisesta maatalous-
14221: sihteerien palkkauksiin.
14222:
14223:
14224: E d u s kun n a 11 e.
14225:
14226: Eduskunnan valtiontaloudellisista syistä aika- miesvo11run mitättömin palkkakustannuksin.
14227: naan hyväksymät valtionosuuksien rajoituslait, Juuri siksi tuntuukin kohtuuttomalta, että näitä
14228: joiden voimassaoloaikaa on viime vuonna vielä kuntia nyt rangaistaan siitä, että ne ovat säästä-
14229: jatkettu, ovat merkinneet joillekin kunnille koh- neet yhteiskunnan varoja, eivätkä ole aikaisem-
14230: tuutonta rasitusta ja ovat muodostuneet välttä- min perustaneet päätoimisia maataloussihteerin
14231: mättömän ja tarpeellisen kehityksen jarruksi. virkoja.
14232: Tämä koskee varsinkin maataloussihteerien vir- Maatilahallitus on katsonut omasta puoles-
14233: kojen perustamista. taan maatalouslautakuntien tehtävien määrän ja
14234: Kunnissa on aivan oikein todettu ja suoritet- kunnan taloudellisen aseman· huomioon ottaen
14235: tujen maatalouden perusselvitysten valossa näh- valtionavun suorittamisen maataloussihteerien
14236: ty, että maatalouden jatkuvuuden turvaaminen menoihin ensisijaisesti tarpeelliseksi tässä vai-
14237: edellyttäisi pikaisia ja tehokkaita toimenpiteitä, heessa ainakin kuudessa kunnassa: Koski Hl,
14238: kuten peltojen perusparannussuunnitelmia, uus- Jämsä, Lohja, Vaasa, Kirkkonummi ja Parikkala.
14239: koneistusta, vanhojen rakennusten peruskorjauk- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14240: sia, uudisrakentamista ja rahoitusjärjestelyjä.
14241: Kaikkeen tähän tarvittava suunnittelu- ja neu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14242: vontatyö maatalouslautakunnan lakisääteisten 1980 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
14243: tehtävien ohella on käynyt ylivoimaiseksi hoitaa kaa valtionosuuden suorittamiseksi maa-
14244: pelkästään luottamusmiesvoimin. Sen vuoksi taloussihteerien palkkaus-, sosiaaliturva-
14245: eräät kunnat ovat olleet nyt pakotettuja perus- ym. menoihin enintään kuudelle sellai-
14246: tamaan omin kustannuksin päätoimisia maata- selle maatilahallituksen esittämälle kun-
14247: loussihteerin virkoja. nalle, joiden perustamia maataloussihtee-
14248: On ollut valtiolle ja kunnille taloudellisesti rien virkoja ei ole valtionosuuksien rajoi-
14249: edullista, että maataloussihteerin tehtävät on tuslakien vuoksi voitu hyväksyä valtion-
14250: näissä kunnissa vuosikausia hoidettu luottamus- avun piiriin kuuluviksi.
14251: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
14252:
14253: Juhani Saukkonen Veikko Pihlajamäki Hannu Tenhiälä
14254: Orvokki Kangas Mikko Kaarna Marjatta Väänänen
14255: 1008 1979 vp.
14256:
14257: Raha-asia-aloite n:o 938.
14258:
14259:
14260:
14261:
14262: Saukkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Simpeleen-Särkilah-
14263: den poikittaistien suunnitteluun ja rakentamiseen.
14264:
14265:
14266: E d u s k u n n a 11 e.
14267:
14268: Jo vuonna 1964 tekivät silloiset Simpeleen, teollisuuden kasvavaa kuljetustarvetta. Saimaan
14269: Ruokolahden ja Säämingin kunnat tielain mu- kanavan avautuminen liikenteelle on antanut
14270: kaisen aloitteen maantien rakentamiseksi Sim- lisäksi näiden alueiden teollisuudelle uusia mah-
14271: peleeltä Säämingin Särkilahdelle. Tie on suun- dollisuuksia. Siksi tieyhteyden saaminen Simpe-
14272: niteltu yhdystieksi valtatie n:o 6:n ja Saimaan leeltä suoraan Saimaan vesistöön on tullut en-
14273: vesistön välille, jossa Särkilahden kohdalla on tistä tarpeellisemmaksi, ja ainoastaan 30 kilo-
14274: erinomainen luonnonsatama ja saaristotien läh- metrin matka Simpeleeltä Särkilahdelle merkit-
14275: tökohta. sisi huomattavaa kustannusten säästöä sekä
14276: Nykyisen Rautjärven kunnan Simpeleen ky- raaka-ainekuljetuksissa että tuotteiden markki-
14277: lässä sijaitsee Yhtyneet Paperitehtaat Osake- noinnissa. Lisäksi tällä poikittaistiellä tulisi ole-
14278: yhtiön kartonkitehdas, joka raaka-ainetta hank- maan suuri merkitys myös yhä kasvavan mat-
14279: kiessaan ja tuotteita markkinoidessaan joutuu kailun palvelijana Saimaan vesistön alueella.
14280: turvautumaan huomattaviin kuljetuksiin, ja kun Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14281: raaka-ainehankinta valtakunnan rajan välittömän nioittaen,
14282: läheisyyden vuoksi on pakotettu suuntautumaan
14283: pääasiassa länteen, koetaan tien puute Saimaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14284: vesistölle Särkilahden suuntaan pahana esteenä. 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
14285: Simpeleeltä on jo olemassa Särkilahteen tie, markan määrärahan Simpeleen-Särki-
14286: joka on osittain paikallistie ja osittain metsä- lahden poikittaistien suunnitteluun ja
14287: autotie, mutta joka ei sellaisenaan voi tyydyttää rakennustöiden aloittamiseen.
14288: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
14289:
14290: Juhani Saukkonen Mikko Kaarna
14291: 1979 vp. 1009
14292:
14293: Raha-asia-aloite n:o 939.
14294:
14295:
14296:
14297:
14298: Saukkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Parikkalasta Neuvos-
14299: toliittoon suuntautuvan kauttakulkuliikenteen avaamista kos-
14300: kevien suunnitelmien laatimiseen.
14301:
14302:
14303: E d u s k u n n a 11 e.
14304:
14305: Suomen ja Neuvostoliiton välinen rautatie- minen ei vain Itä-Suomen, vaan suurelta osin
14306: liikenne on jatkuvasti kasvanut Vainikkalan ra- myös Pohjois- ja Keski-Suomen liikenteen Neu-
14307: ja-aseman vastaanottokyvyn joutuessa näin ko- vostoliittoon kulkemaan Parikkalan kautta.
14308: valle koetukselle. Vuoden 1974 alusta on avau- Kauttakulkuliikenteen avaamisesta Parikka-
14309: tunut uusi maantieyhteys Suomesta Neuvosto- lasta Neuvostoliittoon on Parikkalan kunnan
14310: liittoon Nuijamaan kunnan alueelta. Uuden rau- toimesta esitetty useita hankkeen toteuttami-
14311: tatieylityspaikan avaamisesta ei sen sijaan ole seen tähtääviä perusteluja samoin kuin rautatie-
14312: puhuttu. Kun Parikkalan kunnan alueelta on jo kuljetusten määrää koskevia selvityksiä.
14313: olemassa valmis, täysin käyttämätön rautatie- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14314: yhteys Neuvostoliittoon, ovat Parikkalan kunta nioittaen,
14315: ja eräät muut yhteisöt toistuvasti esittäneet
14316: kauttakulkuliikenteen avaamista Parikkalan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14317: kautta Neuvostoliittoon. Ottaen huomioon Pa- 1980 tulo- ja menoarvioon 10 000 mark-
14318: rikkalasta Joensuuhun, Savonlinnaan ja Imat- kaa käytettäväksi kauttakulkuliikenteen
14319: ran-Lappeenrannan suuntaan jo olevat rauta- avaamista koskevien suunnitelmien laa-
14320: tieyhteydet johtaisi Parikkalan raja-aseman avaa- timiseen Parikkalasta Neuvostoliittoon.
14321: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
14322:
14323: Juhani Saukkonen Mikko Kaarna
14324:
14325:
14326:
14327:
14328: 127 0879007181
14329: 1010 1979 vp.
14330:
14331: Raha-asia-aloite n:o 940.
14332:
14333:
14334:
14335:
14336: Saukkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kymen teolli:suus-
14337: piirin aluetoimiston perustamiseksi Imatralle.
14338:
14339:
14340: E d u s k u n n a 11 e.
14341:
14342: Kymen läänin muoto, rakenne ja erilliset ta- rittäessä yritystoiminnan edistämiseen ja moni-
14343: lousalueet edellyttäisivät julkisten palvelujen ta- puolistamiseen maassamme. Sen vuoksi erityi-
14344: saisempaa jakautumista läänin eri osiin. sesti Vuoksenlaakson ja Kymen läänin pohjois-
14345: Erääksi ongelmaksi on tässä suhteessa Imatran osien yrittäjät ovat tunteneet voimakasta tar-
14346: talousalueen yrittäjien keskuudessa todettu kaup- vetta Kymen teollisuuspiirin aluetoimiston saa-
14347: pa- ja teollisuusministeriön Kymen teollisuuspii- miseksi myös Imatralle.
14348: rin palvelujen etäisyys ja riittämättömyys. Tilan- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14349: netta on jossain määrin parantanut Lappeenran-
14350: nan aluetoimiston perustaminen, mutta henki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14351: lökunnan riittämättömyyden vuoksi sen toimin- 1980 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
14352: tamahdollisuudet ovat olleet rajoitetut. Kauppa- kaa Kymen teollisuuspiirin aluetoimiston
14353: ja teollisuusministeriön piiriorganisaation kehit- perustamiseksi Imatran kaupunkiin.
14354: täminen ja laajentaminen on tehokas keino py-
14355: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
14356:
14357: Juhani Saukkonen Mikko Kaarna
14358: 1979 vp. 1011
14359:
14360: Raha-asia-aloite n:o 941.
14361:
14362:
14363:
14364:
14365: Savolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion kotiteollisuus-
14366: museon siirtämiseksi Hämeenlinnaan.
14367:
14368:
14369: E d u s k u n n a 11 e.
14370:
14371: Kotiteollisuusmuseo on perustettu ja s1ta on Tämän aineiston käyttöön saanti on enty1sen
14372: täydennetty käsi- ja taideteollisuusalan amma- tärkeää alan koulutukselle, joka kehittyäkseen
14373: tillisen opetuksen tueksi. Esineellisen ja ympä- ja luodaks·een jatkuvasti uutta pohjaa suoma-
14374: ristökulttuurin alueella tämä arvokas museo laiselle tuotesuunnittelulle ja tuotannolle tarvit-
14375: (n. 4 000 esinettä) vastaa kirjastoa. see tuntumaa oman maan alansa kulttuuriperin-
14376: Ammattikasvatushallituksen asettama työ- teeseen.
14377: ryhmä, johon kuului AKH:n ja käsi- ja taide- Kotiteollisuusmuseo on ollut taltioituna Jy-
14378: teollisuusalan sekä Museoliiton edustus, ehdot- väskylässä, josta se tulisi siirtää alan opetuk-
14379: ti, että kotiteollisuusmuseon kokoelmat tulee sen läheisyyteen Hämeenlinnaan. Häm:::enlin-
14380: sijoittaa pysyvästi vuorovaikutukseen alan opis- nan kaupunki on päättänyt luovuttaa tilat mu-
14381: to- ja opettajakoulutuksen kanssa, kuten on si- seon käyttöön ja palkata amanuenssin tehden
14382: joitettu taideteollisuusmuseo taideteollisen kor- mahdolliseksi tämän arvokkaan kokoelman
14383: keakoulun välittömään yhteyteen. hyödyntämisen ja kartuttamisen sen alkuperäis-
14384: Käsi- ja taideteollisuusalan opistoasteista ja ten tavoitteiden mukaisesti.
14385: opettajakoulutusta annetaan Turussa, Lahdessa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
14386: ja Wetterhoffin kotiteollisuusopettajaopistossa nioittavasti,
14387: Hämeenlinnassa, joka on keskeinen ja luonnol-
14388: linen sijaintipaikka ko. museolle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14389: Käsi- ja taideteollisuusopetuksen kanssa yh- 1980 tulo- ;a menoarvioon 50 000
14390: teistyössä museolla on mahdollisuus koota ha- markkaa kotiteollisuusmuseon siirtämi-
14391: jallaan olevia, vielä museoon kuulumattomia esi- seksi Hämeenlinnaan ;a sen pysyvän
14392: neitä ja tietoja alan oppilaitoksien varastoista toiminnan aloittamiseksi.
14393: ja opettajien henkilökohtaisista kokoelmista.
14394: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
14395:
14396: Lea Savolainen Tellervo Koivisto Saara-Maria Paakkinen
14397: Helge Siren Eino Grönholm Kaarina Suonio
14398: Salme Myyryläinen Saara Mikkola
14399: 1012 1979 vp.
14400:
14401: Raha-asia-aloite n:o 942.
14402:
14403:
14404:
14405:
14406: Savolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta suojavaatteiden hank-
14407: kimiseksi terveydenhuoltoalan opiskelijoita varten.
14408:
14409:
14410: E d u s kun n a 11 e.
14411:
14412: Maamme sairaanhoitolaitoksissa siirryttiin kin pieniin ja riittämättömiin opintolainoihin.
14413: vuoden 1978 loppuun mennessä järjestelmään, Terveydenhuoltoalan opiskelijoita on koulu-
14414: jossa työnantaja kustantaa ja huoltaa työnteld- tuksessa vuosittain n. 12 500. Jokainen heistä
14415: jöidensä suojavaatteet. Samalla lopetettiin pu- tarvitsee opiskeluaikana keskimäärin 4 työpu-
14416: kurahan maksaminen terveydenhuoltohenkilös- kua. Pukujen kappalehinta on noin 50 mark-
14417: tölle. Terveydenhuoltoalan opiskelijat jäivät kaa. Kun pukujen huoltoon tarvittaisiin myös
14418: kuitenkin kokonaan suojavaate-edun ulkopuo- varoja, olisi tulo- ja menoarvioon otettava
14419: lelle. Opiskelijat hankkivat ja huoltavat suoja- 2 500 000 markan suuruinen määräraha.
14420: vaatteensa edelleen itse. Opiskelijoiden kannal- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
14421: ta nykyinen tilanne on epäoikeudenmukainen
14422: siitä syystä, että ammattiin valmistumisen jäl- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14423: keen opiskeluaikana hankitut työpuvut jäävät 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
14424: tarpeettomiksi työnantajan kustantaessa suoja- 29.83.21 lisäyksenä 2 500 000 markkaa
14425: vaatteet työntekijöille. Suojavaatteiden hankki- suojavaatteiden hankkimiseksi tervey-
14426: minen muodostaa huomattavan loven muuten- denhuoltoalan opiskelijoita varten.
14427: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
14428:
14429: Lea Savolainen Helvi Niskanen Tellervo Koivisto
14430: Saara-Maria Paakkinen Anna-Kaarina Louvo Olli Helminen
14431: Lauha Männistö Peter Muurman Kaarina Suonio
14432: Salme Myyryläinen Pirkko Valtonen
14433: Vappu Säilynoja Aimo Ajo
14434: 1979 vp. 1013
14435:
14436: Raha-asia-aloite n:o 943.
14437:
14438:
14439:
14440:
14441: Savolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sokeain Keskusliiton
14442: ylläpitämään näkövammaisten apuvälinepalvelutoimintaan.
14443:
14444:
14445: E d u s k u n n a II e.
14446:
14447: Sokeat ja muut nakövammaiset muodostavat sia vuonna 1980 noin 1 100 000 mk. Sosiaali-
14448: yhden vaikeimmista vammaisryhmistä. Näkö- hallituksen kautta saatava tuki apuvälineiden
14449: vammaisen henkilön riippuvuutta toisten hen- lainaustoimintaan arvioidaan noin 550 000 mar-
14450: kilöiden avusta voidaan vähentää ja heidän it- kaksi.
14451: senäistä selviytymistään lisätä kuntoutuksella ja Näkövammaisille myytävistä tuotteista liitto
14452: erilaisilla apuvälineillä. Suomessa näkövam- perii omakustannushinnan. Myyntitulot arvioi-
14453: maisten apuvälinepalvelusta vastaa Sokeain daan noin 400 000 markaksi. Apuvälinepalve-
14454: Keskusliitto. Apuvälinepalvelu käsittää apuvä- lun henkilökunta-, tila-, apuvälineiden käytön
14455: lineiden lainaustoiminnan, myynnin ja apuväli- ohjaus- ja kehittämiskustannukset jäävät liiton
14456: neiden harjoittelun ohjauksen. Tähän toimin- kannettaviksi. Apuvälinepalvelun aiheuttamat
14457: taan liittyy myös läheisesti apuvälineiden koti- nettokustannukset, jotka liitto joutuu rahoitta-
14458: maisen ja kansainvälisen kehityksen seuraami- maan keräystoiminnalla, ovat vuonna 1980 noin
14459: nen ja kehittämistyöhön osallistuminen. Liiton 150 000 markkaa, ellei valtion tulo- ja meno-
14460: apuvälinepalveluun kuuluu useita satoja erilai- arvioon saada tarkoitusta varten erillistä mää-
14461: sia liikkumisessa, päivittäisissä toiminnoissa, rärahaa.
14462: kodinhoidossa, opiskelussa ja työssä käymises- Sokeain Keskusliiton hoitarua näkövammais-
14463: sä käytettäviä apuvälineitä valkoisesta kepistä ten apuvälinepalvelu on verrattavissa yhteis-
14464: alkaen suurentaviin lukutelevisioihin ja puhu- kunnan itsensä harjoittamaan ja rahoittamaan
14465: viin laskukoneisiin saakka. Nykyaikainen tek- sosiaali- ja terveyspalvelutoimintaan. Huomioon
14466: nologia ja erityisesti elektroniikan kehitys ovat ottaen tämän toiminnan merkityksen näkövam-
14467: luoneet uusia mahdollisuuksia näkövammaisten maisten itsenäisten toimintaedellytysten kannal-
14468: apuvälineiden kehittämiseen ja siten lisänneet ta ja yhteiskunnan kannalta, on kohtuutonta,
14469: edellytyksiä näkövammaisten itsenäiselle suoriu- että tällainen näkövammaisten peruspalvelutoi-
14470: tumiselle erilaisista tehtävistä. minta on riippuvainen nykyisessä määrin hy-
14471: Tämä on merkinnyt, että näkövammaisten väntekeväisyydestä.
14472: palvelutoiminnassa apuvälinepalvelu ja apuvä- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14473: lineiden kehittäminen muodostaa entistä kes-
14474: keisemmän toimintakokonaisuuden. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
14475: Yhteiskunnan osallistuminen apuvälinepalve- den 1980 tulo- ja menoarvioon 150 000
14476: lun aiheuttamiin kustannuksiin ja apuvälinepal- markan määrärahan käytettäväksi So-
14477: velun kehittämiseen ei ole kuitenkaan ollut riit- keain Keskusliiton ylläpitämään näkö-
14478: tävää. Sokeain Keskusliitolle arvioidaan aiheu- vammaisten apuvälinepalvelutoimintaan.
14479: tuvan apuvälinepalvelutoiminnasta kustannuk-
14480: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
14481:
14482: Lea Savolainen Salme Myyryläinen Pirkko Valtonen
14483: Saara-Maria Paakkinen Helge Siren Aimo Ajo
14484: Mikko Rönnholm Tellervo Koivisto Helvi Niskanen
14485: Kaj Bärlund Olli Helminen Matti Puhakka
14486: Kaarina Suonio
14487: 1014 1979 vp.
14488:
14489: Raha-asia-aloite n:o 944.
14490:
14491:
14492:
14493:
14494: Siren ym.: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen varuskunnan
14495: rakentamistöiden jatkamiseksi.
14496:
14497:
14498: E d u s k u n n a 11 e.
14499:
14500: Riihimäen vaikeaan työllisyystilanteeseen neuvokatdkset). Varuskunnassa on tällä het-
14501: ovat jonkin verran tuoneet helpotusta ne mää- kellä meneillään ainoastaan luolatyö, joka val-
14502: rärahat, joita on ohjautunut tälle alueelle val- mistuu kevääseen 1980 mennessä. Tällöin 30
14503: tion tulo- ja menoarvion kautta. miestä jää työttömäksi. Varuskunnassa suori-
14504: Eräänä tällaisena kohteena on ollut Riihi- tettavilla peruskorjauksilla työllisyys tältä osin
14505: mäen varuskunnan alueella suoritetut rakenta- voitaisiin säilyttää, mikäli tarvittavat varat
14506: mistyöt, joiden jatkamiselle ei ole valtion vuo- käyttöön osoitetaan.
14507: den 1980 tulo- ja menoarviossa osoitettu va- Edellä esitetyn perusteena ehdotamme,
14508: roja, huolimatta siitä, ,että aikaisemmin tehdyt
14509: suunnitelmat osoittivat näiden töiden jatkuvan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14510: myöskin vuoden 1980 aikana. Näihin suunni- 1980 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
14511: telmiin sisältyi mm. Riihimäen varuskunnan markan määrärahan Riihimäen varus-
14512: tienhaaran huoltoalueen rakentaminen (varus- kunnan rakentamis- ja saneeraustöiden
14513: kuntakorjaamo, autohalli, autohuoltola ja ajo- jatkamiseksi.
14514: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
14515:
14516: Helge Siren Lea Savolainen Salme Myyryläinen
14517: Eino Grönholm Tapani Mörttinen
14518: 1979 vp. .1015
14519:
14520: Raha-asia-aloite n:o 945.
14521:
14522:
14523:
14524:
14525: Siren ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 289 raken-
14526: tamisen aloittamista varten Ryttylän taajaman kohdalla.
14527:
14528:
14529: E d u s k u n n a 11 e.
14530:
14531: Tervakosken-Turkhaudan maantie (mt n:o 1978. Edellä mainituin toimenpitein on pyritty
14532: 289) yhdistää valtatien n:o 3 ja entisen kan- nopeuttamaan tien ja siltojen rakentamista.
14533: tatien n:o 55 toisiinsa. Maantiellä on Hausjär- Riihimäen työvoimatoimiston alueen työt-
14534: ven kunnan Ryttylän taajamassa vaarallinen ta- tömyys on edelleen vaikea. Vaikka työttömyys
14535: soristeys Helsingin-Hämeenlinnan rautatien on kohdannut etupäässä teollisuuden työnteki-
14536: kanssa. Mainitulla rataosalla se on ainoa maan- jöitä, on myös rakennusalalla työttömiä run-
14537: tieluokkaa oleva tasoristeys. Tie on vilkaslli- saasti. Hausjärven kuorma-autoilijoiden ja
14538: kenteinen ja ylittää rautatien ratapihan koh- maanrakennusalan työkoneiden työtilanne on
14539: dalla. Tasoristeyksessä on viisi raideparia. huono. Rakennustyöt puuttuvat kunnan alueel-
14540: Kohde sisältyy TVH:n Hämeen piirin toi- ta lähes kokonaan.
14541: menpideohjelmaan. Kanta-Hämeen seutukaava- Ryttylän eritasoristeyksen, Tervakosken-
14542: liitto on esittänyt rakentamisen suoritetta- Turkhaudan maantien ja Punkanojan vesistö-
14543: vaksi vuonna 1979. Myös Hämeen Maakunta- sillan rakentamisella Ryttylän taajaman kohdal-
14544: liitto pitää alikulkusillan ja siihen liittyvän tien la on paikallisen ja seudullisen merkityksen
14545: rakentamista kiireellisenä. lisäksi myös valtakunnallista merkitystä. Suo-
14546: Alikulkusillan, vesistösillan ja n. kahden ki- men Pankin omistuksessa olevan Tervakoski
14547: lometrin pituisen tien kustannukset on arvioi- Oy:n mukaan uusi yhteys parantaa merkittä-
14548: tu 5 mmk:ksi. Vesistösilta tulee korvaamaan västi yhtiön kuljetusyhteyksiä. Alikulkusilta
14549: nykyisen uusimisen tarpeessa olevan Punkan- mahdollistaa myöskin nykyistä turvallisemman
14550: ojan sillan, jolla on 8 tonnin akselipainorajoitus kuljetusreitin SAKO Oy:n ruutivarastolle Ryt-
14551: ja 13 tonnin kokonaispainorajoitus. tylässä.
14552: Hausjärven kunta on saanut suunnittelulu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
14553: van mainitun tien ja tiellä olevien siltojen
14554: suunnitteluun. Tieviranomaisten kanssa on so- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14555: vittu, että Hausjärven kunta vastaa tien ja 1980 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
14556: vesistösillan suunnittelusta ja suunnittelun kus- markan määrärahan maantien n:o 289
14557: tannuksista. Rautatien eritasoristeyksen suun- rakentamisen aloittamista varten Rytty-
14558: nittelusta vastaa VR. Tien ja vesistösillan osal- län taajaman kohdalla.
14559: ta suunnitelmat valmistuivat marraskuussa
14560: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
14561:
14562: Helge Siren Eino Grönholm
14563: Salme Myyryläinen Lea Savolainen
14564: 1016 !979 vp.
14565:
14566: Raha-asia-aloite n:o 946.
14567:
14568:
14569:
14570:
14571: Siren ym.: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen ratapihalla si-
14572: jaitsevan vaunukorjaamon siirtämiseksi.
14573:
14574:
14575: E d u s k u n n a 11 e.
14576:
14577: Riihimäen kaupungin Peltosaaren rakenteilla tulo- ja menoarvioesityksen mukaan putoavat
14578: olevan asuntoalueen asemakaavoitetulla alueella miltei kokonaan Riihimäen kaupungin alueella.
14579: sijaitsevan VR:nvaunukorjaamon siirto on ajoi- Vaunukorjaamon siirtoa varten tulisi varata
14580: tettu laitoksen omassa pitkän aikavälin suun- ensi vuoden tulo- ja menoarvioon 2 milj. mk
14581: nitelmassa vuodelle 1982. Vaunukorjaamo tuli- ja loppurahoitus seuraavalle vuodelle.
14582: si kuitenkin siirtää nykyiseltä paikaltaan pois Edellä mainitulla perusteella ehdotamme
14583: ennen Riihimäen asematunnelin jatkeen val- kunnioittaen,
14584: mistumista.
14585: Riihimäen kaupunki laatii parhaillaan asema- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14586: kaavan muutosta, mikä mahdollistaa vaunukor- 1980 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
14587: jaamon lisäksi myös veturitallin ja asettelurai- markan määrärahan Riihimäen ratapi-
14588: teiston siirron Peltosaaren alueen pohjoisosaan. halla sijaitsevan vaunukorjaamon siir-
14589: Myös työllisyysperusteet puoltavat vaunukor- tämiseksi valmistuvassa asemakaavassa
14590: jaamon siirron siirtämistä aikaisemmaksi, kos- sille osoitetulle paikalle.
14591: ka valtion investoinnit valtion vuoden 1980
14592: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
14593:
14594: Helge Siren Jouko Tuovinen Lea Savolainen
14595: . Eino Grönholm Olli Helminen Salme Myyryläinen
14596: 1979 vp. 1017
14597:
14598: Raha-asia-aloite n:o 947.
14599:
14600:
14601:
14602:
14603: Starast ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen täydennys-
14604: osan suorittamiseksi opintorahaan.
14605:
14606:
14607: E d u s k u n n a 11 e.
14608:
14609: Koulutuksellinen :tasa-arvo on yksi merkittä- Jotttuu samaan ajankohtaan kuin muut nuorta
14610: vimmistä yhteiskunnan asettamista koulutuspo- kohtaavat vaikeat toimeentulo-ongelmat, kuten
14611: liittisista tavoitteista. Viime vuosina opiskeli- viime vuosina voimistunut nuorisotyöttömyys,
14612: joiden toimeentulossa :tapahtunut heikentymi- perheen perustamisesta koituvat kustannukset
14613: nen ei ole ollut omiaan edistämään tämän ta- ja asunnonhankintamenot.
14614: voi,tteen toteuttamista. Jotta myös vähävarais- Valtioneuvosto on lausumassaan 21. 4. 1978
14615: ten ja pienituloisten lapset saavat mahdollisuu- ja eräiden ministerien antamassa lausumassa
14616: den saada koulutusta, on nyt ja tulevaisuudes- viime keväänä todennut, että opintotukijärjes-
14617: sa parannettava opiskeluedellytyksiä lisäämällä telmän kehittämisessä tulee asettaa painopiste
14618: opintojen tukemista. entistä voimakkaammin opintotuen opintoraha-
14619: Kun opintotukijärjestelmä luotiin vuosikym- osuuden lisäämiseen ja opiskeluaikaisia toimeen-
14620: menen alussa, oli tavoitteena opiskelijan talou- tulokustannuksia alentavan ns. välillisen opinto-
14621: dellisen turvallisuuden lisääminen ja koulutus- tuen laajentamiseen.
14622: mahdollisuuksien turvaaminen myös vähävarai- Viime vuosina ovat opintorahan korotukset
14623: sista kodeista oleville opiskelijoille. Opintotuen kohdistuneet paaosm asumislisäopintorahaan.
14624: kehitys 70-luvulla on kuitenkin ollut erisuun- Opintorahan perusasaa on kuitenkin pidettävä
14625: taista näiden tavoitteiden kanssa. Opintotuki- ensisijaisena asumislisään verrattuna, koska
14626: järjestelmää on pyritty kehittämään esimerkiksi myös opiskelijoiden asumisen tukeminen tulee
14627: lisäämällä välillisiä tukimuotoja kuten ruokai- järjestää yleisen asumistukijärjestelmän puit-
14628: lua, mutta kokonaisuudessaan opintotukikehi- teissa. Asumislisäjärjestelmään siirtyminen on
14629: tys, jonka pääpiirteinä ovat olleet reaaliarvon aiheuttanut aikaisemmin asumistukea saaneille
14630: lasku ja jatkuva raskas velkaantumisen lisään- taloudellisia menetyksiä. Asumislisä ei ota huo-
14631: tyminen, on ollut kielteinen. mioon vuokran suuruutta eikä sitä voi saada
14632: Pelko taloudellisesti turvattomasta opiskelus- automaattisesti kesäaikana.
14633: ta on aiheuttanut vähävaraisista kodeista tule- Opiskeluedellytysten turvaaminen, opintotuen
14634: vien nuorten koulutushalukkuuden laskua ja reaaliarvon säilyminen ja opiskelijoiden velkaan-
14635: tyytymisen vain alemman asteen koulutukseen. tumisen vähentäminen aiheuttaa tarpeen vuo-
14636: Samansuuntaisesti on vaikuttanut myös nopea den 1980 valtion tulo- ja menoarviossa korot-
14637: velkaantumiskehitys ja opintolainojen raskas ta- taa opintorahan perusasaan tarkoitettuja mää-
14638: kaisinmaksu valmistumisen jälkeen. räral1oja. Opintorahan perusasaan käytettyä
14639: Selvitysten mukaan kokonaisopintotuen reaa- määrärahaa tulisi korottaa erityisjärjestelyin lu-
14640: liarvo on laskenut vuodesta 1972 vuoteen 1978 kioasteella ja iltalinjalla 1 000 markkaan, am-
14641: riippuen koulutusasteesta 400 markasta jopa mattiin valmistavissa oppilaitoksissa 1 400
14642: 1 800 markkaan. Samanaikaisesti opintorahan markkaan ja korkeakouluissa 1 200 markkaan.
14643: perusosan reaaliarvo on laskenut kaikilla muil- 1. 7. 1980 toteutettavat opintorahan korotukset
14644: la koulutusasteilla paitsi ammatillisissa oppi- lisäisivät valtion menoja seuraavasti vuonna
14645: laitoksissa. Velkaantuminen on kiihtynyt siten, 1980: lukioasteella 6,1 milj. mk, ammatillisissa
14646: että esimerkiksi vuonna 1975 korkeakouluista oppilaitoksissa 6,6 milj. mk ja korkeakouluissa
14647: valmistuneiden keskimääräinen lainamäärä oli 5,9 milj. mk, yhteensä 18,6 milj. markkaa. Hal-
14648: 11 710 markkaa vastaavan luvun ollessa vuon- lituksen esityksessä valtion ensi vuoden tulo- ja
14649: na 1978 24 121 markkaa. Valmistumisen jäl- menoarvioksi on esitetty näihin kohtiin lisäystä
14650: keinen opintolainojen raskas takaisinmaksu si- 5,5 milj. markkaa, joten tämän aloitteen lisäys-
14651: 128 0879007181
14652: 1018 Raha-asia-aloite n:o 947
14653:
14654:
14655: vaikutus olisi 13,1 milj. markkaa. 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
14656: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 29.39.55 lisäyksenä 13 100 000 mark-
14657: kaa opintorahan perusosan ylimääräisen
14658: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden täydennysosan maksamista varten.
14659: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
14660:
14661: Pekka Starast Kaarina Suonio Olli Helminen
14662: Pentti Lahti-Nuuttila Pirkko Valtonen Liisa Jaakonsaari
14663: Mikko Rönnholm Paula Eenilä Arvo Salo
14664: Saara-Maria Paakkinen Pirjo Ala-Kapee Hannu Tapiola
14665: Tellervo Koivisto
14666: 1979 vp. 1019
14667:
14668: Raha-asia-aloite n:o 948.
14669:
14670:
14671:
14672:
14673: Starast: Määrärahan osoittamisesta maanteiden n:o 362 ja 363
14674: eräiden osuuksien parantamistöiden aloittamiseksi.
14675:
14676:
14677: E d u s kun n a 11 e.
14678:
14679: Maantie n:o 362 muodostaa yhteyden Iitin Jaalan kirkonkylä muodostavat yhteyden kah-
14680: Kuusalasta Jaalan Kimolan kylään, josta on den kunnan, litin ja Jaalan, keskusten välillä,
14681: edelleen yhteys maantietä n:o 363 pitkin Jaa- olisi tarkoituksenmukaista, että työt pyrittäi-
14682: lan kirkonkylään. Maantien n:o 362 osuus Iitin siin aloittamaan myös näillä osuuksilla ensi
14683: kirkonkylästä Kimolan kylään on 14,7 km pit- vuoden aikana. Teitä pitkin suuntautuu liiken-
14684: kä ja siitä on päällystetty kirkonkylän ja Virran ne myös Hiidensaareen, jossa on runsaan loma-
14685: sillan välinen parin kilometrin matka. Muilta asutuksen lisäksi Hiidenvuoren matkailunähtä-
14686: osiltaan tie on sorapäällysteinen, mutkainen ja vyys. Teiden korjaaminen palvelisi siten paitsi
14687: mäkinen. Varsinkin sateisina kesinä tien kunto paikallista väestöä myös matkailua ja kesälo-
14688: on erityisen huono ja liikenneturvallisuuden man viettäjiä.
14689: kannalta kyseenalainen. Routavauriot ovat jo- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
14690: kavuotinen ongelma. Sama koskee myös maan-
14691: tien n:o 363 osuutta Kimolasta Jaalan kir- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14692: konkylään. 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
14693: Tulo- ja menoarvioesityksessä on esitetty 31.24.77 2 000 000 markkaa maantien
14694: maantietä n:o 363 varten 2 790 000 mk välil- n:o 362 osuuden Iitin kirkonkylä -
14695: le Koskenniska-Ilonoja. Kun kuitenkin maan- Kimola ia maantien n:o 363 osuuden
14696: tie n:o 362 ja maantien n:o 363 väli Kimola- Kimola - Jaalan kirkonkylä parannus-
14697: töiden aloittamiseen.
14698: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
14699:
14700: Pekka Starast
14701: 1020 1979 vp.
14702:
14703: Raha-asia-aloite n:o 949.
14704:
14705:
14706:
14707:
14708: Starast: Määrärahan osoittamisesta maanteiden n:o 368 ja 3662
14709: eräiden osuuksien parantamiseksi.
14710:
14711:
14712: E d u s k u n n a 11 e.
14713:
14714: Maantien n:o 368 osa muodostaa 9,2 kilo- koon, että valtioneuvostolle työllisyyden tur-
14715: metrin pituisen yhteyden Valkealan kunnan vaamiseksi käytettäväksi esitetty määräraha on
14716: Multahovista Selänpään kylään. Tiehen liittyy ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityksessä Ky-
14717: yhteys Kuusankoskelta Voikkaan kaupungin- men tie- ja vesirakennuspiirin osalta pienin
14718: osasta 8,8 kilometrin pituista maantietä n:o koko maassa. Kuitenkin työllisyystilanne on
14719: 3662 pitkin. Tieosuudet ovat sorapäällysteisiä, läänin alueella pysynyt jatkuvasti huolestutta-
14720: mutkaisia ja huonokuntoisia. Niiden käyttö on vana ollen työttömyysaste useilla läänin alueil-
14721: vilkasta, sillä teitä pitkin suuntautuu liikenne la korkeampi kuin keskimääräinen työttömyys-
14722: Selänpään kylän lisäksi osittain myös Valkea- aste koko maassa.
14723: lan Vuohijärvelle. Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
14724: Loma-asutus on Pohjois-Valkealassa runsas- tavasti,
14725: ta ja osa alueella ympärivuoden toimiviin lo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14726: makeskuksiin suuntautuvasta liikenteestä kul- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
14727: kee edellä mainittujen teiden kautta. Teiden 31.24.77 2 500 000 markkaa maantien
14728: korjaaminen parantaisi huomattavasti yhteyk- n:o 368 osuuden Multahovi-Selänpää
14729: siä Kuusankoskelta ja Valkealan eteläosista ja maantien n:o 3662 osuuden Voik-
14730: kunnan pohjoisosiin. Tietyökohteilla olisi mer- kaa-Multahovi parannustöiden aloitta-
14731: kitystä myös työllisyyden kannalta. Todetta- miseen.
14732: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
14733:
14734: Pekka Starast
14735: 1979 vp. 1021
14736:
14737: Raha-asia-aloite n:o 950.
14738:
14739:
14740:
14741:
14742: Starast ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuusankosken aluesai-
14743: raalan leikkausosaston laajennushankkeen toteuttamiseksi.
14744:
14745:
14746: E d u s k u n n a II e.
14747:
14748: Kuusankosken aluesairaalassa on vireillä Leikkausosaston laajentamishankkeen aienta-
14749: leikkausosaston laajennushanke. Sairaanhoito- minen helpottaisi myös aluesairaalan kuntain-
14750: laitosten toimintasuunnitelmassa se on esitetty liiton talouden hoitoa tulevina vuosina, sillä
14751: toteutettavaksi vuonna 1981. suunnitelmissa on uuden sisätauti:osaston raken-
14752: Leikkausosaston laajentamistarve on sairaa- taminen ensi vuosikymmenen alkupuolella, mi-
14753: lassa ollut jo useita vuosia. Hoidetaanharr Kuu- käli nykyiset sisätautiosaston tilat siirtyvät ter-
14754: sankosken aluesairaalassa koko pohjoisen Ky- veyskeskuksen vuodeosaston käyttöön.
14755: menlaakson alueelta tulevat potilaat. Leikkaus- Leikkausosaston kusta..rmuksista on rakennus-
14756: osasto on ollut ylikuormitettu ja se on aiheut- töiden osuus noin 4 miljoonaa markkaa.
14757: tanut tärkeiden hoitotoimenpiteiden viivästy- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
14758: mistä.
14759: Sairaalalla on valmius toteuttaa hanke suun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14760: niteltua aikaisemmin. Mikäli näin kävisi, sillä 1980 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
14761: olisi merkitystä myös alueen vaikean työllisyys- markkaa Kuusankosken aluesairaalan
14762: tilanteen kannalta. Rakennusalan työttömyys on leikkausosaston laajennushankkeen to-
14763: Pohjois-Kymenlaaksossa pysytellyt jo useita vuo- teuttamiseen jo ensi vuonna.
14764: sia korkeana rakennuskohteiden vähäisyyden
14765: vuoksi.
14766: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
14767:
14768: Pekka Starast Olli Helminen
14769: 1022 1979 rd.
14770:
14771: Finansmotion nr 9 51.
14772:
14773:
14774:
14775:
14776: A. Stenbäck m. fl.: Om anvisande av höjt anslag för de frivilliga
14777: natur- och miljöskyddsorganisationernas verksamhet.
14778:
14779:
14780: T i 11 R i k s d a g e n.
14781:
14782: De frivilliga naturskydds- och miljövårdsor- fra>mgång utan att det är förankrat i aktiv
14783: ganisationerna utför ett på sitt sätt oersättligt folkrörelse och en bred folkopinion. En för-
14784: arbete genom att skapa opinion för naturskyd- bättring vore att anslaget för det frivilliga na-
14785: det och miljövården i vårt land. Idealiteten och turskydds- och miljövårdarbetet fördubblades.
14786: viljan till en insats kan inte ifrågasättas, där- Med beaktande av ovanstående föreslås,
14787: emot är de ekonomiska förutsättningarna för
14788: en framgångsrik verksamhet mindre goda för att Riksdagen i statsförslaget för år
14789: det frivilliga arbetet. Också om naturskydd- 1980 på m01nentet 26.73.50 måtte upp-
14790: och miljövårdens akuta problem kan lokaliseras taga ett ytterligare anslag på 210 000
14791: till bristfällig lagstiftning och outvecklad för- mark för att stöda de frivilliga natur-
14792: valtning, bör det understrykas, att naturskydd skydds- och miljöorganisationernas verk-
14793: och miljövård aldrig kan genomföras med samhet.
14794: Helsingfors den 25 september 1979.
14795:
14796: Asser Stenbäck Ulla Järvilehto Esko Almgren
14797: Sauli Hautala Väinö Rautiainen Antero Juntumaa
14798: 1979 vp. 1023
14799:
14800: Raha-asia-aloite n:o 951. Suomennos.
14801:
14802:
14803:
14804:
14805: A. Stenbäck ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vapaa-
14806: ehtoisten luonnonsuojelu- ja ympäristönsuojelujärjestöjen toi-
14807: minnan tukemiseen.
14808:
14809:
14810: E d u s k u n n a 11 e.
14811:
14812: Vapaaehtoiset luonnonsuojelu- ja ympäristön- sin, ellei se tukeudu aktiiviseen kansanliik-
14813: suojelujärjestöt suorittavat maassamme lajissaan keeseen ja kansan laajaan mielipiteeseen. Pa-
14814: korvaamatonta työtä luonnonsuojelua ja ympä- rannuskeino tähän olisi vapaaehtoisen luonnon-
14815: ristönsuojelua koskevan myönteisen ilmapiirin suojelun ja ympäristönsuojelun määrärahan
14816: muokkaamiseksi. Työn aatteellisuutta ja halua kaksinkertaistaminen.
14817: sen tekemiseen ei voida asettaa kyseenalaiseksi, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14818: sitävastoin tämän vapaaehtoisen työn taloudelli- nioittaen,
14819: set edellytykset toiminnan menestymistä ajatel-
14820: len eivät ole kehuttavat. Vaikka luonnonsuoje- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14821: lun ja ympäristönsuojelun välittömät pulmat joh- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
14822: tuvat lainsäädännön puutteellisuudesta ja hal- 26.73.50 lisäyksenä 210 000 markkaa
14823: linnon kehittymättömyydestä, on syytä koros- vapaaehtoisten luonnonsuojelu- ja ympä-
14824: taa, ettei luonnonsuojelua ja ympäristönsuoje- ristönsuojelujärjestöjen toiminnan tuke-
14825: lua koskaan voida toteuttaa myönteisin tulok- miseksi.
14826: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
14827:
14828: Asser Stenbäck Ulla Järvilehto Esko Almgren
14829: Sauli Hautala Väinö Rautiainen Antero Juntumaa
14830: 1024 1979 vp.
14831:
14832: Raha-asia-aloite n:o 952.
14833:
14834:
14835:
14836:
14837: A. Stenbäck ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta puun
14838: energiakäyttöä edistävän tutkimus- ja koetoiminnan tehosta-
14839: miseen.
14840:
14841:
14842: E d u s k u n n a 11 e.
14843:
14844: Hallituksen tämän vuoden maaliskuussa hy- kuivatonnia biomassaa, mikä vastaa energiasi-
14845: väksytyn energiapoliittisen ohjelman tausta- sällöltään 2-5 Mtoe.
14846: muistiossa, jonka energiapoliittinen neuvosto Ylijäämärunkopuun, metsätähteen, energia-
14847: on laatinut, todetaan että ensi vuosikymmenen metsien ja teollisuusjätepuun laajamittainen hy-
14848: alussa maassamme arvioidaan olevan vuosittain väksikäyttö edellyttää valtion tukitoimenpiteitä
14849: noin 17-21 milj. m3 eli 3-4 milj. öljyton- sekä tutkimustoiminnan kehittämiseksi että
14850: nia vastaav'l määrä (Mtoe) energiantuotantoon energiantuotantokustannusten alentamiseksi.
14851: soveliasta ylijäämäpuuta. Se koostuu lähinnä Energian tuotannon kehittäminen vaatii
14852: metsätähteestä ja teollisuuden kuorimajätteestä. yleensä vuosia. Sen vudksi on tärkeätä, että
14853: Lisäksi muistiossa todetaan, että uutena mah- maamme ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin ener-
14854: dollisuutena lisätä kotimaisten energialähteiden giahuoltomme varmistamiseksi edellä esitetyllä
14855: käyttöä on esitetty ajatus kasvattaa ravinnerik- tavalla.
14856: kailla turvemailla, maataloudesta vapautuneilla Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14857: pelloilla, vesijättömailla ja voimansiirtolinjoilla
14858: 3-15 vuoden kiertoajalla lehtipuuta ja pajua että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14859: energiakäyttöön. Jos lyhytkiertoviljelyyn saa- 1980 tulo- ja menoarvioon momentillle
14860: tettaisiin 800 000 ha, voitaisiin vuosittain tuot- 30.76.28 lisäyksenä 10 000 000 mark-
14861: taa SITRAn selvityksen mukaan 5-10 milj. kaa puun energiakäyttöä edistävän tut-
14862: kimus- ja koetoiminnan tehostamiseen.
14863: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
14864:
14865: Asser Stenbäck Impi Muroma Sauli Hautala
14866: Jorma Fred Väinö Rautiainen Ulla Järvilehto
14867: Antero Juntumaa Esko Almgren
14868: 1979 vp. 1025
14869:
14870: Raha-asia-aloite n:o 953.
14871:
14872:
14873:
14874:
14875: A. Stenbäck ym.:·. Määrärahan.· osoittamisesta Helsingin metrosta
14876: aiheutuvien kustannusten kattamiseen.
14877:
14878:
14879: E d u s k u n n a II e.
14880:
14881: Vaitio on osallistunut pääkaupunkiseudulla metron rakennustöiden rahoittamiseen. Sitä voi-
14882: joukkoliikennejärjestelmän kustannuksiin huo- daan perustella useallakin syyllä. Metro palve-
14883: lehtimalla . länteen päin suuntautuvan Kirkko- lee valtakunnallista joukkoliikennetarvetta. Hel-
14884: nummen radan paikallisliikenteestä sekä poh- singin ydinkeskustassa sijaitsevat lukuisat val-
14885: joiseen päin suuntautuvan pääradan paikallis- tion keskusvirastot sekä oppilaitokset, joissa
14886: liikenteestä. Lisäksi Valtionrautatiet on raken- asioivat henkilöt ovat tulevia metron käyttä-
14887: tanut Martinlaakson 'tadan ja huolehtii sen pai- jiä. Metrokalusto on tilattu kotimaasta . ja tällä
14888: kallisliikenteestä. tavoin on luotu työtilaisuuksia kotimaiselle kul-
14889: Edellä mainituista VR:n paikallisliikennejär- kuneuvoteolli:suudelle. Samalla tilauksen saanei-
14890: jestelyistä hyötyvät etupäässä Espoon, Kauniais- den yritysten valmiudet uusvientiin ovat li-
14891: ten ja Vantaan kaupungit. Pääkaupunkiseudun sääntyneet. Valmistuttuaan metro tulee paran-
14892: taideliikennejärjestelyissä Helsingin kaupungin tamaan pääkaupunkiseudun energiataloutta vä-
14893: osalle on tullut itään päin suuntautuvasta jouk- hentämällä nestemäisten tuontipolttoaineiden
14894: koliikenteestä huolehtiminen metron avulla. käyttöä.
14895: Näistä järjestelyistä sovittiin alueen kuntien ja Ilman valtion mukaan tuloa Helsingin kau-
14896: valtion välillä vuonna 1971 ennen kuin Hel- punki joutuu todennäköisesti jatkossakin hidas-
14897: singin metroa alettiin rakentaa. tamaan metron valmistumisaikataulua, josta
14898: Tilanne sopimusajankohdasta on kuitenkin aiheutuu kansantaloudellisiakin menetyksiä ja
14899: tähän mennessä olennaisesti. muuttunut. Sillois- lisäkustannuksia. Metron rakentaminen olisi li-
14900: ten järjestelyjen pohjana olleet väestöennusteet säksi sopiva työllisyyskohde pääkaupunkiseu-
14901: eivät ole likimainkaan toteutuneet. Päinvas- dulla, jossa esiintyy erityisesti rakennusalan
14902: toin esimerkiksi Helsingin kaupungin väkiluku työttömyyttä.
14903: on kääntynyt laskuun ja väestörakenne on Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
14904: muuttunut verotulojen kannalta epäedulliseen nioittaen,
14905: suuntaan. Toisaalta myös metron kustannukset
14906: ovat osoittautuneet moninkertaisiksi alkuperäi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14907: seen kustannusarvioon verrattuna. Tämän vuok- 1980 tulo- ja menoarvioon luvun 31.99
14908: si kaupunki on joutunut jatkuvasti riisumaan uudelle momentille 10 000 000 markan
14909: metrosuunnitelmiaan ja myös hidastamaan ra- määrärahan käytettäväksi avustuksena
14910: kentamisaikataulua. Helsingin kaupungille metron rakenta-
14911: Metron rakennustyön kunniallinen loppuun- misesta ja kalustohankinnoista aiheutu-
14912: saattaminen edellyttää valtion o~allistumista viin kustannuksiin.
14913: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
14914:
14915: Asser Stenbäck Impi Muroma Väinö Rautiainen
14916: Jorma Fred Esko Almgren
14917: Antero Juntumaa Ulla Järvilehto
14918:
14919:
14920:
14921:
14922: 129 0879007181
14923: 1026 1979 vp.
14924: ·,, ('
14925:
14926: Raha-asia-aloite n:o 954.
14927:
14928:
14929:
14930:
14931: A. Stenbäck· ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Valtion
14932: teknillisen tutkimuskeskuksen ulkopuolisille suorittamia teh-
14933: täv:iä varten osoitettuihin menoihin.
14934:
14935:
14936: E d u s k u n n a 11 e.
14937:
14938: Kauppa- ja teollisuusmin1steriön energiaosas- giantuotantotutkimuksen neuvottelukunta on il-
14939: ton vuonna 1978 laatimassa selvityksessä moittanut, että 4 MW :n aggregaatin investoin-
14940: "Energiatalouden kehitysnäkymät vuoteen tikustannus on 3,4-4,5 milj. Rkr/MW. Ra-
14941: 2000" todetaan, että .tuulienergiaa voidaan kennettavan 2 MW :n tuulivoimalan investointi-
14942: käyttää lähinnä sähkön tuotantoon. Tuulivoi- k"Ustannus tulisi olemaan n. 8 milj. mk.
14943: maa voitaisiin tuottaa 3,5 TWh vuodessa, mikä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
14944: vastaa melkein yhtä miljoonaa ekvivalenttia öl-
14945: jytonnia. Vaikka ei pyrittäisi näin suureen tuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14946: lienergian tuotantoon, tulisi maamme Ruotsin 1980 tulo- ja menoarviaan momentille
14947: ja Tanskan tapaan rakentaa muutamia aggre- 32.43.21 lisäyksenä 8 000 000 markkaa
14948: gaatteja koekäyttötarkoituksessa. Ruotsin ener- eräisiin tutkimustoiminnan menoihin.
14949: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
14950:
14951: Asser Stenbäck Väinö Rautiainen
14952: Jorma Fred Esko Almgren
14953: Antero Juntumaa Sauli Haut8la
14954: Impi Muroma Ulla Järvilehto
14955: 1979 vp. 1027
14956:
14957: Raha-asia-aloite n:o 955.
14958:
14959:
14960:
14961:
14962: A. Stenbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta pienvoimaloiden ra-
14963: kentamiseen ja peruskorjausten suorittamiseen.
14964:
14965:
14966: E d u s k u n n a II e.
14967:
14968: Maamme vanhimpia energian tuotannon muo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
14969: toja ovat purokoskien valjastamiseen perustuvat
14970: pienet sähkölaitokset. Ne ovat edelleen edulli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14971: sia alhaisten käyttö- ja sähkönsiirtämiskustan- 1980 tulo- ja menoarvioon luvun 32.44
14972: nusten vuoksi. Maamme sähköhuollon nykyti- uudelle momentille 5 000 000 markkaa
14973: lanteessa tulisi edistää näiden pienten sähkö- käytettäväksi valtionavustuksina puro-
14974: voimaloiden perustamista ja peruskorjausten koskien yhteyteen perustettavien pien-
14975: suorittamista. Rakentamiseen tarvittavien pää- voimaloiden rakentamiseen ja niiden
14976: omien hankkimiseksi on valtion tuki tarpeen. peruskorjaus/en suorittamiseen.
14977: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
14978:
14979: Asser Stenbäck Väinö Rautiainen
14980: Jorma Fred Esko Almgren
14981: Antero Juntumaa Sauli Hautala
14982: Impi Muroma Ulla Järvilehto
14983: 1028 1979 rd.
14984:
14985: Finansmotion nr 9.56.
14986:
14987:
14988:
14989:
14990: A. Stenbäck m. fl.: Om anvisande av anslag för stödjande av
14991: de kristna vårdhemmen för alkoholister.
14992:
14993:
14994: T i 11 R i k s d a g en.
14995:
14996: Vården och rehabiliteringen av de alkohol- än hittilis tilikomma statsmakten att stå för
14997: skadade hör tili de akuta problemen i vårt kostnaderna för alkoholistvården och rehabili-
14998: samhälle. Den kommunala vården har visat sig teringen. Särskilt rehabiliteringen och återan-
14999: otiliräcklig, särskilt då det gäller de allvarligare passningen tili samhället är en försuminad sek-
15000: ska&de kategorierna. Mot den bakgrunden har tor där de frivilliga kristna organisationerna
15001: man- kunnat notera en ökande förståelse för och deras vårdhem har en uppgift att fylla.
15002: den Insats de friviliiga organisationerna på kris- Trots offentligt stöd har nämnda hem ofta
15003: teh- bas utför. återkommande ekonomiska problem vilket är
15004: I Sverige verkar bl.a. Lewi Pethrus stiftelse, ett hinder för effektivare verksamhet, bl.a. då
15005: vars arbete inom alkoholskadevården vunnit personalen är underbemannad.
15006: stort erkännande från offentligt håll. Stiftelsen Under hänvisning tili ovanstående föreslås
15007: stöds också ekonomiskt av samhället. högaktningsfullt,
15008: Utom Helsingfors verkar tre svenska vård-
15009: hem för alkoholister på kristen bas vilka upp- att Riksdagen i statsförslaget för år
15010: rätthålls av lokala friviliiga stödföreningar, 1980 på momentet 33.55.50 måtte inta
15011: Andreashemmet i Mariehamn, Björkåsen i Par- ytterligare ett anslag på 100 000 mark
15012: gas och Betlehem i Borgå. för att stöda verksamheten vid de krist-
15013: Då staten har alkoholmonopol vilket inne- na vårdhemmen för alkoholister.
15014: bär betydande intäkter borde det i högre grad
15015: Helsingfors den 25 september 1979.
15016:
15017: Asser Stenbäck Väinö Rautiainen
15018: Jorma Fred Esko Almgren
15019: Antero Juntumaa Sauli Hautala
15020: Impi Muroma Ulla Järvilehto
15021: 1979 vp.
15022:
15023: Raha-asia-aloite n:o 956. Suom~ntJQS.
15024:
15025:
15026:
15027:
15028: A. Stenbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta alkoholistien kris-
15029: tillisten hoitokotien toiminnan tukemiseen.
15030:
15031:
15032: E d u s k u n n a 11 e.
15033:
15034: Alkoholin haittavaikutuksista kärsivien hoito Kun valtiolla on alkoholimonopoli, mikä
15035: ja kuntouttaminen kuuluvat yhteiskuntamme merkitsee sille huomattavia tuloja, tulisi val-
15036: ajankohtaisiin pulmiin. Kunnallinen hoito on tiovallan enemmän kuin tähän asti vastata
15037: osoittautunut riittämättömäksi, erityisesti kaik- alkoholistien hoidosta ja kuntouttamisesta. Eri-
15038: kein vakavimmin vaurioituneiden ryhmän koh- tyisesti kuntouttaminen ja yhteiskuntaan so-
15039: dalla. Tätä taustaa vasten on ollut todettavissa peuttaminen on laiminlyöty ja juuri näillä
15040: ymmärtämyksen lisääntymistä vapaaehtoisten aloilla täyttävät tehtävänsä vapaaehtoiset kris·
15041: kristillisten järjestöjen suorittamaa työpanosta tilliset järjestöt ja niiden hoitokodit.
15042: kohtaan. Saamastaan julkisesta tuesta huolimatta näillä
15043: Ruotsissa toimii mm. Lewi Petrus -säätiö, kodeilla on useasti toistuvia taloudellisia vai-
15044: jonka työ alkoholista aiheutuvien haittavaiku- keuksia, jotka estävät tehokkaamman toimin·
15045: tusten hoitotyön hyväksi on saanut huomatta- nan, mm. liian pieni henkilökunta.
15046: vaa kiitosta julkiselta taholta. Yhteiskunta tu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15047: kee säätiötä myös taloudellisesti. nioittaen,
15048: Helsingin hoitokodin lisäksi toimii kolme
15049: kristillistä alkoholistien hoitokotia, joita yllä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15050: pidetään paikallisten vapaaehtoisten . tukiyhdis- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
15051: tysten toimesta, nimittäin Andreaskoti Maarian- 33.55.50 lisäyksenä 100 000 markkaa
15052: haminassa, Björkåsen Paraisilla ja Betlehem alkoholisteille tarkoitettujen kristillisten
15053: Porvoossa. hoitokotien toiminnan tukemiseen.
15054: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
15055:
15056: Asser Stenbäck Väinö Rautiainen
15057: Jorma Fred Esko Almgren
15058: Antero Juntumaa Sauli Hautala
15059: Impi Muroma Ulla Järvilehto
15060: 1030 1979 vp.
15061:
15062: Raha-asia~aloite n:o 957.
15063:
15064:
15065:
15066:
15067: Suonio ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionavustuksena uuden
15068: henkilökunnan palkkaamiseksi yleisiin oikeusaputoimistoi-
15069: hin.
15070:
15071:
15072: E d u s k u n n a 11 e.
15073:
15074: Kansalaisten tasavertaisuus lain edessä myös Muun muassa Espoon kaupungissa ei ole vielä
15075: varallisuudesta riippumatta on pyritty turvaa- voitu siirtyä yleisen oikeusaputoiminnan piiriin,
15076: maan toisaalta lailla maksuttomasta oikeuden- vaan siellä harjoitetaan kunnallista oikeusapu-
15077: käynnistä ja toisaalta yleisellä oikeusaputoimin- toimintaa. Myös Hämeenlinnan kaupunki ja
15078: nalla. Kunnallisella pohjalla toimiva yleinen Euran kunta, jotka saivat toimintansa käyntiin
15079: oikeusapu on valvotumpaa ja kustannuksiltaan vasta rajoitusmääräysten voimaantulon jälkeen,
15080: edullisempaa kuin maksuttoman oikeudenkäyn- toimivat tällä hetkellä palkkausmenojen osalta
15081: nin käyttö. täysin omalla kustannuksellaan. Myös Raahen
15082: Tätänykyä on maassamme toiminnassa 156 kaupunki on ilmeisesti lähiaikoina aloittamassa
15083: yleistä oikeusaputoimistoa, joissa kuluvan vuo- toiminnan omalla kustannuksellaan. Mäntsälän
15084: den alussa oli 192 yleistä oikeusavustajaa, 12 ja sen ympäristökuntien kesken on suunnitteilla
15085: oikeusneuvojaa ja 181 kansliahenkilökuntaan riittävän väestöpohjan omaavan yhteistyötoimin-
15086: kuuluvaa. Oikeusministeriössä on tämän lisäksi nan käynnistäminen. Edelleen Heinolan kaupun-
15087: vahvistettu 32 kunnan oikeusapulautakunnalle gin ja sen naapurikuntien Heinolan maalaiskun-
15088: ohjesäännöt, jotka sisältävät määräyksiä yleisen nan, Hartolan, Sysmän ja Joutsan välillä on
15089: oikeusaputoiminnan hoitamisesta 49 kunnassa. solmittu yhteistyösopimus, jota ei voida vielä
15090: Näissä kunnissa ei ole kuitenkaan vielä toimin- tarpeellisuudestaan huolimatta noudattaa, koska
15091: nassir olevia toimistoja. valtionavustusta ei voida kunnille myöntää.
15092: Yleisestä oikeusaputoiminnasta annetun lain Myös eräillä suuren väestöpohjan omaavilla toi-
15093: ( 88/73) väliaikaisesta muuttamisesta annetun mistoilla on ilmennyt tarvetta saada suuren työ-
15094: lain (1129/76) 24a §:n mukaan oikeusminis- määränsä vuoksi lisää henkilökuntaa.
15095: teriö voi valtion tulo- ja menoarvion rajoissa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
15096: asettaa rajoituksia yleisen oikeusaputoimiston
15097: henkilökunnan palkkauksesta ja muista palvelus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15098: suhteen ehdoista aiheutuvista käyttömenoista 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
15099: suoritettavalle valtionavustukselle. Vuosina 1978 25.45.30 lisäyksenä 300 000 markkaa
15100: ja 1979 ei osoitettu ollenkaan uutta määrärahaa valtionavustuksena kunnille yleisen oi-
15101: uusien oikeusaputoimistojen virkojen palkkaus- keusaputoiminnan menoihin käytettä-
15102: menoihin myönnettävään valtionavustukseen. väksi viiden uuden yleisen oikeusavusta-
15103: Myöskään vuoden 1980 tulo- ja menoarviossa ei jan ja viiden uuden kansliahenkilökun-
15104: ole osoitettu määrärahaa uusien virkojen perus- taan kuuluvan viran palkkausmenoihin.
15105: tamiseen.
15106: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
15107:
15108: Kaarina Suonio Tuulikki Petäjäniemi Mikko Kuoppa
15109: V. J. Rytkönen Pekka Starast Saara-Maria Paakkinen
15110: Ben Zyskowicz Pirkko Valtonen Liisa Jaakonsaari
15111: 197? vp. 1031
15112:
15113: Raha-asia-aloite n:o 9.58.
15114:
15115:
15116:
15117:
15118: Suonio ym.1 Määrärahan osoittamisesta poliisi- ja tutkintovanki-
15119: loiden yartijavahtitn~stareiden virkapukuavustuksiin.
15120:
15121:
15122: E d u s k u n n a 11 e.
15123:
15124: Kaupunkivankilat henkilökuntineen siirrettiin virkapukuavustuksista on säädetty, että valtion
15125: 1 päivästä huhtikuuta 1978 kunnilta valtiolle. tulo- ja menoarvion rajoissa suoritetaan virka-
15126: Siirtymislainsäädännön mukaan tuli siirtymisen pukuavustusta asetuksen säännösten mukaisesti.
15127: tapahtua jo saavutettuja etuisuuksia menettä- Virkapukuavustuksen järjestämiseksi poliisi- ja
15128: mättä, mutta siirtymisen yhteydessä menettivät tutkintovankiloiden ylivartija- ja vartijavahti-
15129: ylivartijavahtimestarit ja vartijavahtimestarit mestareille on siis osoitettava tulo- ja menoar-
15130: oikeuden virkapukuavustukseen. Mainituilla vir- viossa nyt siitä unohtunut määräraha.
15131: kanimikkeillä toimivien virkatehtävät vastaavat Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
15132: täysin vanginvartijan tehtäviä, johon liittyy myös
15133: huomattavassa määrin vartiointia yleisillä pai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15134: koilla. Kyseessähän on pidätettyjen ja tutkinta- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
15135: vankien vartiointi. Näin ollen ylivartijavahtimes- 26.53.29 15 000 markan määrärahan
15136: tareiden ja vartijavahtimestareiden virkatehtävät käytettäväksi poliisi- ja tutkintovankiloi-
15137: edellyttäisivät jo yhteiskunnan edun kannalta den virkasuhteisten ylivartijavahtimesta·
15138: virkapuvun käyttöä virantoimituksessa. Virka- reiden ja vartijavahtimestareiden virka-
15139: puvun käytöllä on todettu olevan myös työtur- pukuavustuksiin.
15140: vallisuutta lisäävä vaikutus. Asetuksella valtion
15141: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
15142:
15143: Kaarina Suonio Saara-Maria Paakkinen Liisa Jaakonsaari
15144: Tellervo Koivisto Pentti Lahti-Nuuttila Lea Savolainen
15145: 1032 1979 vp.
15146:
15147: Raha-asia-aloite n:o 959.
15148:
15149:
15150:
15151:
15152: Suonio: Korotetun määrärahan osoittamisesta eräiden ylimääräis-
15153: ten toimien perustamiseen Helsingin sairaanhoito-opistoon.
15154:
15155:
15156: E d u s k u n n a II e.
15157:
15158: Vuoden 1978 heinäkuun lisäbudjetissa lak- giri sairaanhoito-opistolle lisäyksenä vain kolmen
15159: kautettiin Helsingin sairaanhoito-opiston kolme opettajan toimet eikä ainuttakaan suoritushenki-
15160: ylimääräistä sairaala-apulaisen tointa. Lisäksi löstön tointa. Oppilaitos on yrittänyt mukautua
15161: vuoden 1979 budjetissa lakkautettiin yksi sai- valtion säästötavoitteisiin käyttämällä hätärat-
15162: raala-apulaisen, yksi toimistoapulaisen ja yksi kaisuna siyiilipalvelusmiesten ammattitaidotonta
15163: nuoremman vahtimestarin ylimääräinen toimi ja vaihtuvaa työvoimaa. Tästä huolimatta Hel-
15164: sekä yksi puolipäivätoimistoapulaisen ja yksi singin sairaanhoito-opisto tarvitsee välttämättä
15165: lähetin tilapäinen toimi. Lakkautetut toimet yhden kanslistin, yhden toimistoapulaisen ja
15166: merkitsevät yhteensä noin 12 % :n vähennystä yhden vahtimestarin ylimääräiset toimet.
15167: muuh kuin opetushenkilökunnan vahvuuteen. Edellä sanottuun viitaten ehdotan,
15168: Em. tointen lakkauttamisesta ei ole kuultu oppi-
15169: laitosta, ammattikasvatushallitusta eikä tiettä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15170: västi edes opetusministeriötä. Työtilanteen muo- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
15171: dostuttua kestämättömäksi on oppilaitos kään- 29.83.01 lisäyksenä 143 000 markkaa 1
15172: tynyt opetusministeriön puoleen ja pyytänyt kor- kanslistin (V 11), 1 toimistoapulaisen
15173: jausta viimeistään vuoden 1980 tulo- ja menoar- (V 8) ja 1 vahtimestarin (V 9) yli-
15174: viossa. Kuitenkin budjettiin on esitetty Reisin- määräisten toimien perustamiseksi Hel-
15175: singin sairaanhoito-opistoon.
15176: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
15177:
15178: Kaarina Suonio
15179: 1979 vp. 1033
15180:
15181: Raha-asia-aloite n:o 960.
15182:
15183:
15184:
15185:
15186: Suonio ym.: Korotetun määrärahan osoittamilsesta ns. !-kortin
15187: myöntämiseksi kaikille alle 65-vuotiaille :työkyvyttömyyse1ä-
15188: keläisille.
15189:
15190:
15191: E d u s k u n n a 11 e.
15192:
15193: Valtionrautatiet myöntää eräälle työkyvyttö- Paitsi oikeudenmukaisuusnäkökohtia voidaan
15194: myyseläkeläisryhmälle ns. !-kortin. Edellytyksenä !-kortin käytön ulottamista kaikkiin työkyvyttö-
15195: on, että eläkeläinen on alle 65-vuotias ja oikeu- myyseläkeläisiin puoltaa myös sillä perusteella,
15196: tettu kansaneläkkeen perusosan lisäksi tuki- että uudistuksen kustannukset olisivat hyvin
15197: osaan. Tällaisia eläkeläisiä on kansaneläkelaitok- vähäiset. Noin 70 000 työkyvyttömyyseläkeläi-
15198: sen vuoden 1979 ensimmäisen neljänneksen sen saattaminen alennuksen piiriin merkitsisi
15199: tilastojen mukaan 180 479. Yhteensä työkyvyt- noin 1,4 miljoonan markan lisäkustannuksia
15200: tömyyseläkeläisiä on 250 711. Täten vain vajaa ottaen huomioon, että valtio maksaa nyt alen-
15201: kolmannes työkyvyttömyyseläkkeen saajista on nukseen oikeutettujen työkyvyttömyyseläkeläis-
15202: jätetty ulkopuolelle Valtionrautateiden 50 pro- ten !-kortin korvauksina VR:lle n. 5 miljoonaa
15203: sentin matkalippualennuksen. markkaa. Uudistuksen yhteydessä tulisi myös
15204: !-kortin rajoittaminen ainoastaan kansaneläk- kilometrimääräisen matkustusrajan poistamista
15205: keen tukiosaa saaviin on epäoikeudenmukaista, harkita.
15206: koska ansioeläkkeet useimmissa tapauksissa ovat Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
15207: varsin alhaiset ja kansaneläkkeen tukiosan puut-
15208: tuminen tavallisimmin johtuu eläkkeensaajan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15209: puolison tuloista, mikä ei suinkaan merkitse 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
15210: korkeaa tulotasoa perheessä. Työkyvyttömyys- 31.45.40 lisäyksenä 1 400 000 markkaa
15211: eläkeläisten toimeentulon tasoon vaikuttavat lisäkorvauksena Valtionrautateille ns. !-
15212: myös keskimääräistä suuremmat sairauskustan- kortin m'Vöntämiseksi kaikille työkyvyt-
15213: nukset. tömyyseläkeläisille.
15214: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
15215:
15216: Kaarina Suonio Saara-Maria Paakkinen Pentti Lahti-Nuuttila
15217: Tellervo Koivisto Arvo Salo
15218:
15219:
15220:
15221:
15222: 130 0879007181
15223: 1034 1979 vp.
15224:
15225: Raha-asia-aloite n:o 961.
15226:
15227:
15228:
15229:
15230: Suonio ym.:. Korotettujen määrärahojen osoittamisesta työsuoje-
15231: lukoulutuksen valtionapuun.
15232:
15233:
15234: E d u s k u n n a 11 e.
15235:
15236: Tehokkaan työsuojelun perusedellytyksiä on Täten koulutukseen käytetyt varat maksavat
15237: riittävä koulutus, joka antaa tarvittavat valmiu- itsensä moninkertaisesti takaisin säästämällä työ-
15238: det työsuojelua työpaikoilla toteuttaville työn- tapaturmien, ammattitautien ja muiden työpe-
15239: tekijöiden ja työnantajien edustajille sekä yrit- räisten sairauksien aiheuttamia kustannuksia yri-
15240: täjille. Valtionapu ammattiyhdistysliikkeelle tystaloudelle ja yhteiskunnalle.
15241: sekä omaa työtään tekevien ja pienyrittäjien jär- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
15242: jestöjen työsuojelukoulutukseen ( 33.07.56) on
15243: määrältään erittäin pieni ja nousisi hallituksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15244: esityksen mukaan vuodesta 1979 vuoteen 1980 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
15245: vain 5,3 %. Hallituksen esitys merkitsee tänä- 33.07.56 lisäyksenä 450 000 markkaa,
15246: kin vuonna samoin kuin kahtena edellisenä mää- josta käytettäisiin valtionapuun ammatti-
15247: rärahan reaaliarvon laskua. yhdistysliikkeelle työsuojelukoulutuk-
15248: Valtionavulla kannustetaan ammattiyhdistys- seen 300 000 markkaa ja valtion-
15249: liikettä samoin kuin omaa työtään tekevien ja apuun omaa työtään tekevien ja pien-
15250: pienyrittäjien järjestöjä lisäämään työsuojelukou- yrittäjien järjestöjen työsuojelukoulutuk-
15251: lutustaan. Työsuojelun onnistumisen kannalta seen 150 000 markkaa.
15252: mikään ei korvaa työpaikkatasoista valmiutta.
15253: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
15254:
15255: Kaarina Suonio Saara-Maria Paakkinen Liisa Jaakonsaari
15256: Tellervo Koivisto Lea Savolainen Pentti Lahti-Nuuttila
15257: 1979 vp. 1035
15258:
15259: Raha-asia-aloite n:o 962.
15260:
15261:
15262:
15263:
15264: Suonio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kodinhoitajien
15265: palkkaukseen kunnille annettavaa valtionosuutta varten.
15266:
15267:
15268: E d u s k u n n a 11 e.
15269:
15270: Kodinhoitopalvelujen lisätarve kunnissa niin kodinhoitotoiminnan ripeälle määrälliselle kehit-
15271: vanhusten huollossa kuin lapsiperheiden tukena tämiselle. Vahvana lisäperusteena on pidettävä
15272: on suuri. Kodinhoitopalvelut lisäävät mahdolli- myös työllisyystilannetta. Kodinhoitopalvelujen
15273: suuksia vastuulliseen avohoitoon vanhusten ja lisääminen avaisi verrattain vähäisin valtionta-
15274: pitkäaikaissairaiden hoidossa ja säästävät täten loudellisin kustannuksin mielekkäitä, pysyviä ja
15275: laitoshoitokustannuksia. Perheet, joissa on vam- yhteiskunnan palvelutasoa kohottavia työpaik-
15276: mainen lapsi tai useita pieniä lapsia, tarvitsevat koja.
15277: ajoittain kipeästi ulkopuolista ja asiantuntevaa Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
15278: apua. Myös päivähoidossa olevien lasten koti-
15279: hoitoon sairastumistapauksissa tarvitaan kodin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15280: hoitajia. Moniongelmaisten perheiden auttami- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
15281: seksi on useilla paikkakunnilla kokeiltu ns. tehos- 33.56.30 lisäyksenä kodinhoitajien palk-
15282: tettua kodinhoitoa, jota tulisi voida ripeästi kausmenojen valtionosuuteen 5 000 000
15283: laajentaa. markkaa, jonka turvin voitaisiin pal.kata
15284: Palvelujen tarve olisi sinänsä riittävä peruste 200 uutta kodinhoitajaa kuntiin.
15285: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
15286:
15287: Kaarina Suonio Tellervo Koivisto Pentti Lahti-Nuuttila
15288: Lea Savolainen Saara-Maria Paakkinen Mikko Rönnholm
15289: 1036 1979 vp.
15290:
15291: Raha-asia-aloite n:o 963.
15292:
15293:
15294:
15295:
15296: Suonio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kotiavustus-
15297: toiminnasta aiheutuvista käyttökustannuksista kunnille annet-
15298: tavaa valtionavustusta varten.
15299:
15300:
15301: E d u s k u n n a 11 e.
15302:
15303: Kodinhoitopalvelujen lisätarve kunnissa sekä määrän lisäämiseen. Myös vaikea työllisyysti-
15304: vanhusten ja pitkäaikaissairaiden huollossa että lanne puoltaisi kotiavustajien määrän pikaista
15305: lapsiperheiden tukena on suuri. Harkinnanvarai- lisäämistä tuntuvalla valtion tuella.
15306: sen valtionavun alhaisuuden vuoksi kotiavustaja- Edellä sanotun nojalla ehdotamme,
15307: työvoiman käyttö on jäänyt valitettavan vähäi-
15308: seksi ajatellen palvelujen tarvetta sekä kodinhoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
15309: tajien ja kotiavustajien tarkoituksenmukaista den 1980 tulo- ja menoarvioon mo-
15310: työnjakoa. Kotiavustajatoiminnan valtionapua, mentille 33.56.31 lisäyksenä 16 500 000
15311: joka on nyt keskimäärin 4 % kustannuksista, markkaa kotiavustustoiminnan valtion-
15312: tulisi pikaisesti korottaa ja luoda samalla reaali- avustuksen nostamiselesi keskimäärin
15313: set mahdollisuudet myös kotiavustajien Iuku- 15 %:iin ja 500 uuden kotiavustajan
15314: palkkakustannuksiin.
15315: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
15316:
15317: Kaarina Suonio Pentti Lahti-Nuuttila Saara-Maria Paakkinen
15318: Tellervo Koivisto Mikko Rönnholm Liisa Jaakonsaari
15319: Lea Savolainen
15320: 1979 vp. 1037
15321:
15322: Raha-asia-aloite n:o 964.
15323:
15324:
15325:
15326:
15327: Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta englannin kielen lehto-
15328: rin toimen perustamiseksi Jyväskylän yliopiston kielikeskuk-
15329: seen.
15330:
15331:
15332: E d u s k u n n a 11e.
15333:
15334: Esityksessä vuoden 1980 tulo- ja menoar- yhtyy korkeakoulujen kielenopetuksen suunnit-
15335: vioksi on momentin 29.10.01 kohdalla ehdotet- teluohjeissa esitettyyn näkemykseen siitä, että
15336: tu kielikeskusten lehtorien toimia perustetta- opetuksen tason kohoaminen ei ole turvattavis-
15337: vaksi seuraavasti: Helsingin yliopisto 2 lehto- sa käyttämällä ainoastaan tuntiopettajia, jotka
15338: ria, Oulun yliopisto 1 lehtori ja Turun yliopis- saavat korvauksen vain annetusta opetuksesta,
15339: to 1 lehtori. . mutta eivät sen edellyttämästä laajemmasta
15340: Kielten opetuspalvelun eli yleisen kielen ope- suunnittelu- ja valmistelutyöstä.
15341: tuksen merkitystä on voimakkaasti korostettu Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
15342: korkeakoululaitoksen valtakunnallisissa kehittä- tamme,
15343: missuunnitelmissa ja yliopisto on useissa aikai-
15344: semmissa .tulo- ja menoarvioehdotuksissa esittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15345: nyt tätä toimintaa varten virkoja ja toimia. Tut- 1980 tulo- ja menoarvioon momenlill'e
15346: kinnonuudistuksen myötä yleinen kielen opetus 29.10.01 70 000 markan määrärahan
15347: tulee ·lisääntymään nopeasti - ja onhan Jyväs- yhden englannin kielen lehtorin toimen
15348: kylän yliopisto tutkinnonuudistuksen edelläkä- perustamiseksi · Jyväskylän yliopiston
15349: vijä. Tällä hetkellä kielikeskuksessa ei ole vielä kielikeskukseen.
15350: yhtään opettajan virkaa tai tointa. · Yliopisto
15351: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1979.
15352:
15353: Juhani Surakka Helena Pesola Sakari Knuuttila
15354: 1038 1979 vp.
15355:
15356: Raha-asia-aloite n:o 965.
15357:
15358:
15359:
15360:
15361: Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän ja Lahden
15362: teatteritalojen rakentamisen aloittamiseksi.
15363:
15364:
15365: Ed u s k u Q n a 11 e.
15366:
15367: Valtioneuvosto on vuonna 1979 myöntänyt ala tulee olemaan 12 000 kerros-m2 ja tilavuus
15368: avustukset sekä Jyväskylän että Lahden teatte- 79 900m3•
15369: ritalojen suunnittelua varten. Molempien teat- Suunnittelussa on pyritty löytämään toimin-
15370: teritalohankkeiden toteuttamisen turvaamiseksi nallinen ja nykyaikainen teatteritaloratkaisu,
15371: on tärkeätä, että valtioneuvosto tekee tarvitta- joka sen lisäksi, että se on normaali puhenäyt-
15372: vat rahoituspäätökset hankkeiden jatkorahoi- tämö, soveltuu myös muihin toimintoihin kuten
15373: tuksen turvaamiseksi. esim. musiikkiteatterille ja kongressitoiminnalle.
15374: Lahden teatteritalosta järjestettiin arkkitehti- Lahden teatteritalon rakentaminen on hyväk-
15375: suunnittelukilpailu, joka ratkaistiin vuoden sytty Lahden kuntasuunnitelmassa 15. 5. 1979
15376: 197 4 alussa. Varsinainen suunnittelutyö käyn- kaupunginvaltuuston käsittelyssä. Valtionavus-
15377: nistyi kilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta tukseksi on merkitty 18,1 milj. markkaa. Hank-
15378: vuonna 1976. Luonnospiirustukset ja alustavat keen rakentamisen rahoitus on KTS-suunnitel-
15379: teknilliset suunnitelmat valmistuivat vuonna massa merkitty vuosille 1980-82. Kaupungin
15380: 1977 ja pääpiirustukset kesällä 1979. Talon pää- vuoden 1980 talousarvioon on esitetty 14 milj.
15381: piirustukset ja työselitykset valmistuivat elo- markkaa.
15382: kuussa. Urakkatarjoukset tullaan pyytämään
15383: syyskuussa niin, että Lahden kaupunginvaltuus- Jyväskylän kaupunginteatteri toimii tällä het-
15384: tolla on käytettävissään urakkatarjouksiin perus- kellä Alvar Aallon suunnitelmien mukaan vuon-
15385: tuva teatteritalon hinta tehdessään lopullista ra- na 1925 valmistuneessa Työväentalossa, jonka
15386: kentamispäätöstä vuoden 1980 talousarviokäsit- teatterisalin paikkaluku on vain 260. Keski-
15387: telyn yhteydessä 10. 12. 1979. Rakennustyö al- Suomen ja Jyväskylän teatteritarve on kaupungin
15388: kaa vuoden 1980 alussa ja valmistuu vuonna kasvamisen myötä lisääntynyt. Jyväskylän kau-
15389: 1982. Hanke tulee työllistämään yli sata miestä punginteatteri tarvitsee uudet, nykyajan vaati-
15390: 2,5 vuoden ajaksi. mukset täyttävät toimitilat.
15391: Luonnospiirustusten ja alustavien teknillisten Jyväskylän kaupunginvaltuusto on päättänyt
15392: suunnitelmien mukaan 15. 11. 1977 laadittu uuden teatterirakennuksen sijoittamisesta kau-
15393: kustannusarvio oli 65,7 milj. markkaa. Tämä pungin keskushallintokortteliin. Näin ollen
15394: kustannusarvio on rakennuskustannusindeksin teatteri tullaan rakentamaan akateemikko Alvar
15395: mukaisesti korjattuna tällä hetkellä n. 74,7 milj. Aallon Jyväskylän hallinnollista keskustaa var-
15396: markkaa. ten laatiman suunnitelman mukaisesti. Keskusta-
15397: Rakennushallitus on suorittanut valtioneuvos- korttelisuunnitelma on laadittu vuonna 1964.
15398: ton avustuksen maksamisen edellytyksenä ole- Tähän suunnitelmaan kuuluvat vanhaan kaupun-
15399: van suunnitelmien tarkistuksen. gintaloon liittyvät virastotalo ja valtuuston is-
15400: Suunnittelutyö on tullut maksamaan vuoden tuntosalirakennus sekä teatteri ja poliisitalo.
15401: 1979 loppuun mennessä n. 4 milj. markkaa. Rakennettavan teatteritalon tulee pääasiassa
15402: Lahden teatteritalo tulee suunnitelmien mukaan olla teatteri, joka kuitenkin on käytettävissä
15403: kooltaan ja kustannuksiltaan sijoittumaan Hel- muurikinlaiseen tiloihin soveltuvaan toimintaan.
15404: singin ja Oulun kaupunginteattereiden väliin, Tällaisiksi toiminnoiksi on katsottu konsertti-
15405: lähemmäs Oulun kaupunginteatteria. Teatteriin toiminta, kongressitoiminta ja näyttelytoiminta
15406: tulee katsojapaikkoja suurelle näyttämölle 782 aulatiloissa sekä mahdollisesti teatteriin liittyvä
15407: ja pienelle näyttämölle 296. Rakennuksen pinta- koulutustoiminta.
15408: Raha-asia-aloite n:o 965 1039
15409:
15410: Alvar Aallon suunnittelemaan teatteritaloon si on arvioitu 25-30 % rakennuskustanimksis-
15411: tulee 672 istuinpaikkaa, joista 552 päänäyttämön ta. Teatteritalon tilavuus on 46 270 m3 •
15412: osalle ja 120 pienen näyttämön osalle. Päänäyt- Valtion tulo- ja menoarvioesitys vuodelle 1980
15413: tämö on perinteinen tirkistysluukkunäyttämö, sisältää 8 000 000 markan määrärahan taidelai-
15414: jossa on voimakas ja toimiva etunäyttämö. Pieni tosten rakentamiseksi. Koska maassa on saman-
15415: näyttämö on muunneltava ns. neut.raali teatteri- aikaisesti meneillään useita taidelaitosten raken-
15416: tila. tamishankkeita, niin esitetty määräraha on liian
15417: Jyväskylän kaupungin talousarvioon liittyväs- pieni.
15418: sä 5-vuotissuunnitelmassa on varauduttu teatte- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15419: rin rakentamisen aloittamiseen vuonna 1980.
15420: Suunnitelmallinen valmius rakentamisen aloitta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15421: miseen on jo olemassa vuoden 1979 syksyllä, 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
15422: mikäli työllisyysseikat niin vaativat. Jyväskylän 29.90.51 lisäyksenä 4 000 000 m~~tkkaa
15423: teatteritalon kustannusarvio on tällä hetkellä Jyväskylän ia Lahden teatteritalojen ra-
15424: 39,9 milj. markkaa. Valtionavustuksen osuudek- kentamisen aloittamiseksi.
15425: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1979.
15426:
15427: Juhani Surakka Inger Hirvelä Timo Ihamäki
15428: Hannu Tapiola Matti Luttinen Matti Hakala
15429: Sakari Knuuttila Salme Myyryläinen Matti Viljanen
15430: Helena Pesola Ulla Puolanne Paavo Vesterinen
15431: Matti Jaatinen Tapani Mörttinen Mauri Pekkarinen
15432: 1040 1979 vp.
15433:
15434: Raha-asia-aloite n:o 966.
15435:
15436:
15437:
15438:
15439: Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta keskuslaboratorioiden
15440: suojatilojen ja lääkintävarikon rakentamiseksi Viitasaarelle.
15441:
15442:
15443: E d u s k u n n a 11 e.
15444:
15445: Viitasaarelle rakennettavien terveydenhuollon taessa. Sinisen tien rakentaminen Hännilänsal-
15446: keskuslaboratorioiden suojatilojen ja lääkintä- melta länteen päin alkaa lokakuussa 1979.
15447: varikon aikaansaamista varten on valtion v. Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
15448: 1977-78 tulo- ja menoarvioissa varattu yhteen- tamme,
15449: sä 1,5 milj. mk:n suunnittelumääräraha. Tämän
15450: vuoden ja ensi vuoden valtion tulo- ja meno- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15451: arviossa ei ole esitetty määrärahaa. Valtion v. 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
15452: 1979-84 investointiohjelmassa hankkeeseen on 33.65.74 5 500 000 markkaa Viitasaa-
15453: esitetty v. 1980 5,5 milj. mk. relle rakennettavien keskuslaboratorioi-
15454: Kalliosuojan louhinnasta saatava kiviaines den suojatiloja ja lääkintävarikkoa var-
15455: voidaan käyttää hyväksi Sinistä tietä rakennet- ten.
15456: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
15457:
15458: Juhani Surakka Helena Pesola Sakari Knuuttila
15459: 1979 vp. 1041
15460:
15461: Raha-asia-aloite n:o 967.
15462:
15463:
15464:
15465:
15466: Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon laa-
15467: jennukseen Nurmeksessa.
15468:
15469:
15470: Ed u s kun n a 11 e.
15471:
15472: Nurmeksen kaupungin toimesta on vuoden nätinkonttori, puhelinpiiri ja verovirasto sekä
15473: 197 6 aikana selvitetty Nurmeksessa toimivien metsähallinto. Uuteen virastotaloon sijoittuisi-
15474: ja toimintansa mahdollisesti aloittavien valtion vat poliisi, tuomiokunta, työvoimapiiri sekä
15475: eri piiri- ja paikallishallintoviranomaisten tilan- maanmittaus toimisto.
15476: tarvetta. Viranomaisilta saatujen tietojen mukaan
15477: Jo nykyisellään monien viranomaisten toi- alustava tilantarve on varsinaiset toimitilat,
15478: mintaa rajoittavat puutteelliset toimitilat. Ti- opetus- ja kokoustilat sekä sosiaali- ja varasto-
15479: lojen riittämättömyys ja epätarkoituksenmukai- tilat yhteenlaskettuna n. 3 000 m2, mikä jakau-
15480: suus on toiminnan ja palvelusten kehittämisen tuu seuraavasti:
15481: ja laajentamisen esteenä. - maanmittaustoimisto 300 m2
15482: Erityisesti tuomiokunnan siirtyessä koko- - posti- ja lennätinkonttori 360 m2
15483: naispalkkausjärjestelmään välitön lisähenkilö- - metsähallinto 63 m2
15484: kunnan tarve on 5-6 uutta virkailijaa. Tämän - Pielisjärven tuomiokunta 580 m2
15485: johdosta tuomiokunnan nykyiset tilat käyvät - poliisi 500 m2
15486: ahtaiksi ja riittämättömiksi. Lisäksi käräjätilat - puhelinpiiri 500 m2
15487: ovat nykyisin epätarkoituksenmukaiset ja pie- - Joensuun työvoimapiiri 343 m2
15488: net. - verovirasto 142 m2 •
15489: Nykyisestä virastotalosta puuttuvat lainmu-
15490: kaiset sosiaalitilat, tarpeelliset työsuojelu- ja Nykyisin vallitsevan tilanteen parantamiseksi
15491: väestönsuojelutilat ja työpaikkaruokailun tar- ja palvelusten turvaamiseksi on valtion viras-
15492: vitsemat tilat. Edelleen keskitetylle siivoustoi- totalon laajentaminen ensisijainen ja kiireelli-
15493: melle ei ole tiloja tällä hetkellä. nen tehtävä.
15494: Puhelinpiirin suunnitelmissa on rakentaa ny- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15495: kyiseen virastotaloon laitesuoja ( 600 m2 ). Tä- nioittaen,
15496: män johdosta pidetään ensiarvoisen tärkeänä,
15497: että muut tarpeelliset toiminnat yhdistetään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15498: ko. hankkeeseen ja toisaalta esitetään koko- 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
15499: naan uuden virastotalon rakentamista tilatar- markkaa valtion Nurmeksen virastotalon
15500: peen tyydyttämiseksi. laajennuksen suunnitteluun ja rakennus-
15501: Alustavasti on suunniteltu, että nykyisen vi- töiden aloittamiseen.
15502: rastotalon laajennukseen tulisivat posti- ja len-
15503: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
15504:
15505: Lea Sutinen Matti Puhakka Mauri Vänskä
15506: Markku Kauppinen Jouko Tuovinen Pauli Puhakka
15507:
15508:
15509:
15510:
15511: 131 0879007181
15512: 1042 1979 vp.
15513:
15514: Raha-asia-aloite n:o 968.
15515:
15516:
15517:
15518:
15519: Sutinen ym:: Määrärahan osoittamisesta metsäalan koulutuksen
15520: aloittamiseen Joensuun korkeakoulussa.
15521:
15522:
15523: E d u s k u n n a 11 e.
15524:
15525: Metsäntutkimuksen ja korkeimman metsäope- poliittiset toimenpiteet kykenevät luomaan uutta
15526: tuksen sijoittamista Joensuun korkeakouluun elinkeinotoimintaa, on korkeakoulutuksen saa-
15527: puoltavat sekä yhteiskunta- ja aluepoliittiset neen työvoiman tarve ilmeinen.
15528: että korkeakoulupoliittiset näkökohdat. Lisäksi Yhteiskunta- ja aluepoliittisesti on luontaista
15529: Joensuun korkeakoulu on selvityksissään haja- ja johdonmukaista vaatia korkean asteen metsä-
15530: sijoituskomitealle ja korkeakouluneuvostolle opetuksen ja metsäntutkimuksen sijoittamista
15531: osoittanut korkeakoulun tarjoavan toimintaedel- Joensuuhun. Kun Joensuun korkeakoulun vai-
15532: lytykset metsäopetukselle niin opetustilojen ja kutusalue - samoin kuin muiden Itä-Suomen
15533: opetusmaastojen kuin perus- ja apuaineiden ope- korkeakoulujen - käsittää kaikki Itä-Suomen
15534: tuksenkin suhteen. läänit, merkitsisi korkeimman metsäopetuksen
15535: Hajasijoituskomitea toteaa 1 osamietinnössään ja metsäntutkimuksen sijoittaminen Joensuuhun
15536: Metsäntutkimuslaitoksen sijoittamista Joensuu- kehitysruisketta koko Itä-Suomelle.
15537: hun puoltavan alueelliseen kehitykseen liittyvät Korkeakoulupoliittisesti metsäntutkimuksen
15538: syyt. Edelleen komitea katsoo yhteyksien metsä- ja metsäopetuksen sijoittamista Joensuuhun tu-
15539: opetukseen olevan laitoksen toiminnalle tärkei- lee tarkastella paitsi alueellisesta myös korkea-
15540: tä, minkä vuoksi Joensuun korkeakouluun tulisi koulujen työnjaon näkökulmasta.
15541: saada myös metsäopetusta. Suppeiden spesiaalikorkeakoulujen alueellinen
15542: Pohjois-Karjala on vaikeinta muuttotappio- vaikutus voi olla vain suhteellisen vähäinen.
15543: aluetta, jonka kehitys olennaisesti riippuu har- Kun esimerkiksi useat tutkimukset ja selvityk-
15544: joitettavan aluepolitiikan voimaperäisyydestä. set osoittavat yhtäpitävästi opiskelijain hakeutu-
15545: Samalla Pohjois-Karjala on maan alkutuotanto- van opiskelemaan lähimpään korkeakouluun,
15546: valtaisin lääni, jossa erityisesti metsätyöt ja mai- merkitsee opintoalan valinnan suppeus samalla
15547: dontuotanto muodostavat väestön tärkeän toi- nuorison ammatinvalinnan ja tutkinnon suorit-
15548: meentulolähteen. Vaikka teollistaminen ja muut taneiden ammattirakenteen yksipuolisuutta ja
15549: elinkeinolliseen monipuolistamiseen tähtäävät alueellistenkin työhönsijoittumismahdollisuuk-
15550: toimenpiteet ovat siten alueelle ensisijaisen tär- sien rajoittamista. Joensuun korkeakoulu on pai-
15551: keitä, tulee väestön toimeentulo tulevaisuudes- noalan määrittelyssään omaksunut korkeakoulun
15552: sakin olennaisesti riippumaan metsä- ja maata- tehtäviksi koulutus- ja kasvattaja-ammatteihin
15553: louden kehityksestä. Metsä- ja puutalouden mer- sekä alueellisiin kysymyksiin liittyvän koulu-
15554: kitys on erityisen suuri koko Itä-Suomelle. Poh- tuksen ja tutkimuksen. Pääosa pohjoiskarjalai-
15555: jois-Karjalan läänissä tuotetusta bruttokansan- sista opiskelijoista hakeutuu tätä nykyä Joen-
15556: tuotteesta noin 30 % muodostuu metsä- ja puu- suun korkeakouluun valmistuen yleensä pelkäs-
15557: taloudessa, kun vastaava metsäsektorin kansan- tään opettaja-ammatteihin. Itä-Suomi muodostaa
15558: tuoteosuus koko maassa on noin 14 %. suurimman korkeakoulutuksen vajaa-alueen,
15559: Metsäalan koulutus on laajenemassa ja uudis- koska Itä-Suomen korkeakoulujen osuus on noin
15560: tumassa kaikilla koulutusasteilla. Metsä- ja puu- 5 % koko maan opiskelijapaikoista väestön mää-
15561: talouden koulutuskomitean mietintöjen mukaan rän edellyttäessä 20 prosentin opiskelijapaikka-
15562: alan ammattikoulutuksessa tarvitaan nykyisen osuutta. Metsäopetuksen ja tutkimuksen sijoit-
15563: 1 300 sijaan 3 600 oppilaspaikkaa. Lisäksi on taminen Joensuuhun merkitsisi siten alueellisiin
15564: huomattava, että korkeakoulutuksen saaneen kysymyksiin liittyvän koulutuksen ja tutkimuk-
15565: väestön osuus kokonaisväestöstä on Pohjois- sen laajenemista ja konkretisoitumista myös
15566: Karjalassa alhaisin koko maassa, ja mikäli alue- alueen tärkeimmän luonnonvaran, metsien käyt-
15567: Raha-asia-aloite n:o 968 1043
15568:
15569: toon ja hoitoon kohdistuvaksi opetukseksi ja Joensuun korkeakoulun hajasijoituskomitealle
15570: tutkimukseksi. ja korkeakouluneuvostolle esittämien selvitysten
15571: Korkean asteen metsäopetuksen sijoittaminen mukaan kykenee korkeakoulu tarjoamaan metsä-
15572: Joensuuhun olisi sopusoinnussa tämän alan kes- opetukselle toimintaedellytykset niin opetustilo-
15573: kiasteen ja alemman korkean asteen koulutuksen jen ja -maastojen kuin perus- ja apuaineiden ope-
15574: kehittämisen kanssa, sillä Joensuun metsä- ja tuksen suhteen. Kun sekä hajasijoituskomitea
15575: puutalousopisto on aloittanut toimintansa syk- että korkeakouluneuvosto ovat niille esitettyjen
15576: syllä v. 1978. Vuoden 1980 valtion tulo- ja me- tietojen pohjalta päätyneet myönteiseen ratkai-
15577: noarvioesitykseen on otettu määräraha metsän- suun, on näitä selvityksiä pidettävä riittävinä.
15578: tutkimusaseman suunnitteluun Joensuuhun. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15579: Näin korkeimman metsäopetuksen sijoittaminen nioittaen,
15580: Joensuun korkeakouluun tukisi keskiasteen ja
15581: korkean asteen koulutuksen niveltämistä toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15582: siinsa vuoden 1971 koulutuskomitean esittä- 1980 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
15583: mien suuntaviivojen mukaisesti. kaa metsäalan koulutuksen aloittamiseksi
15584: Joensuun korkeakoulussa.
15585: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
15586:
15587: Lea Sutinen Jouko Tuovinen Matti Puhakka
15588: Pauli Puhakka Mauri Vänskä Markku Kauppinen
15589: 1044 1979 vp.
15590:
15591: Raha-asia-aloite n:o 969.
15592:
15593:
15594:
15595:
15596: Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nurmeksen maatalous-
15597: oppilaitoksen lisätilojen rakentamiseen.
15598:
15599:
15600: Ed u s kun n a 11 e.
15601:
15602: Nurmeksen maatalousoppilaitoksessa on seu- Lisäksi kurssien pitämistä varten tarvitaan
15603: raavat opintosuunnat: karjanhoitokoulu, maa- kaksi luokkahuonetta ja kurssilaisille 32 oppilaan
15604: mieskoulu, maanviljelyskoulu, maatalousteknil- asuntola sekä nykyisten väliaikaisasuntoloiden
15605: linen koulu ja maatilatekninen koulu, oppilas- tilalle 24 oppilaan asuntola varsinaisten opinto-
15606: määrän ollessa noin 155. suuntien oppilaille.
15607: Varsinaisten opintosuuntien lisäksi Jatjeste- Työttömyysasteen ollessa Nurmeksen seudulla
15608: tään vuosittain karjantarkkailu-, maatalouslomit- huomattavasti maan keskitasoa korkeampi tarvi-
15609: taja- ja viljelijäkursseja, joiden osanottajamäärä taan työtä tuovia rakennuskohteita, joita em.
15610: on 500-700. tilojen rakentaminen tarjoaisi.
15611: Maatalousopetuksen tarve on lisääntynyt ku- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
15612: ten mielenkiintokin kyseistä opetusta kohtaan. taen,
15613: Sen antaminen edellyttää asiallisia tiloja ja lait-
15614: teita, joiden osalta Nurmeksen maatalousoppi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15615: laitoksessa on puutteita. Myös vapaa-ajan har- 1980 tulo- ia menoarvioon 600 000 mark-
15616: rastuksiin ja kunnon ylläpitämiseen on todettu kaa Nurmeksen maatalousoppilaitoksen
15617: kipeästi tarvittavan liikuntatiloja sauna-, uinti-, tarvitsemien liikunta-} opetus- ia asunto-
15618: sosiaali- ja varastotiloineen. latiloien suunnitteluun ia rakennustöiden
15619: aloittamiseen.
15620: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
15621:
15622: Lea Sutinen Mauri Vänskä Pauli Puhakka
15623: Markku Kauppinen Jouko Tuovinen Matti Puhakka
15624: 1979 vp. 1045
15625:
15626: Raha-asia-aloite n:o 970.
15627:
15628:
15629:
15630:
15631: Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta suojavaatteiden hankki-
15632: miseen terveydenhuoltoalan opiskelijoille.
15633:
15634:
15635: E d u s k u n n a II e.
15636:
15637: Maamme sairaanhoitolaitoksissa siirryttiin mukainen, koska ammattiin valmistumisen jäl-
15638: vuoden 1978 loppuun mennessä järjestelmään, keen opiskeluaikana hankitut työpuvut jäävät
15639: jossa työnantaja ( sairaanhoitolaitokset) kustan- tarpeettomiksi työnantajan kustantaessa suoja-
15640: taa ja huoltaa työntekijöittensä suojavaatteet. vaatteet työntekijöilleen.
15641: Samalla lopetettiin pukurahan maksaminen ter- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
15642: veydenhuoltohenkilöstölle. nioittaen,
15643: Terveydenhuoltoalan opiskelijat jäivät kuiten-
15644: kin kokonaan suojavaate-edun ulkopuolelle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15645: Opiskelijat hankkivat ja huoltavat suojavaat- 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
15646: teensa edelleen itse. markkaa suojavaatteiden hankkimiseksi
15647: Nykyinen tilanne on hankala ja epäoikeuden- terveydenhuoltoalan opiskelijoille.
15648: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
15649:
15650: Lea Sutinen Marjatta Väänänen Paavo Vesterinen
15651: Mikko Jokela Tellervo Koivisto Lauha Männistö
15652: 1046 1979 vp.
15653:
15654: Raha-asia-aloite n:o 971.
15655:
15656:
15657:
15658:
15659: Sutinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kotitalousneu-
15660: vontajärjestöjen menoihin.
15661:
15662:
15663: E d u s k u n n a 11 e.
15664:
15665: Kotitalousneuvontajärjestöjen, Finlands Svens- valtion tukeen, joka on noin 80 % kustannuk-
15666: ka Marthaförbundin, Kotineuvontaliiton, Maa- sista. Tästä tavoitteesta kotitalousneuvontajär-
15667: ja kotitalousnaisten Keskuksen sekä Martta- jestöjen valtionapu on jäänyt jälkeen vastaten
15668: liiton työ on vapaaehtoisen järjestötyön poh- n. 60 % neuvonnan aiheuttamista kustannuk-
15669: jalta tapahtuvaa ammatillista aikuiskoulutusta. sista. Tämä ammatillisen aikuiskoulutuksen val-
15670: Sillä on määrätty asema koulutusjärjestelmässäm- tionavun jälkeenjääneisyys on epäkohta, joka pi-
15671: me ja sen merkitys yhteiskunnassa korostuu eri- täisi saada korjatuksi.
15672: tyisesti työttömyys- ja lamakausina ja eri syistä Korotustarve on kaikkiaan n. 2,5 milj. mk.
15673: johtuvina kriisiaikoina. Valtion tulo- ja menoarviossa on esitetty vuo-
15674: Hallinnollisilla tasoilla tehtyjen taloudellisten delle 1980 lisäystä 600 400 mk, mikä tuskin
15675: päätösten, energiansäästöohjelmien ja inflaation vastaa kustannusten nousua. Ilman varsinaista
15676: torjunnan sekä monien muiden suunnitelmien korotusta, mikä nostaisi valtionavun suhteellista
15677: vaikutukset ulottuvat laajalle yhteiskuntaan eikä osuutta, kotitalousneuvontajärjestöjen työ vai-
15678: vähiten kaikkiin kotitalouksiin ja kuluttajiin. keutuu huomattavasti ja neuvonnan tarpeessa
15679: Kotitalouden neuvontajärjestöt ovat tukemassa olevat perheet joutuvat maksamaan kohtuutto-
15680: kotien talouden tasapainottamista ohjaamalla mia toimitusmaksuja saamastaan neuvonnasta.
15681: suunnitteluun ja harkitsevaan taloudenpitoon. Minimikorotustarve on 650 000 markkaa siihen,
15682: Jokaisen yksityisen kotitalouden työpanos, osto- mitä valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1980
15683: päätökset ja muut ratkaisut vaikuttavat perheen on esitetty.
15684: hyvinvointiin ja koko kansantalouteen. Myös Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
15685: kotitalouksien säästöt palautuvat takaisin talous- taen,
15686: elämän kiertokulkuun. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15687: Kotitalousneuvonta ammatillisena aikuiskou- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
15688: lutuksena ansaitsee toiminnalleen yhteiskunnan 29.86.50 lisäyksenä 650 000 markkaa
15689: taloudellisen tuen, joka olisi rinnastettavissa kotitalousneuvontajärjestöjen palkkaus-
15690: esim. yleissivistävän aikuiskoulutuksen saamaan ja muihin menoihin.
15691: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
15692:
15693: Lea Sutinen Juhani Saukkonen Helvi Hyrynkangas
15694: Orvokki Kangas Matti Ruokola Markku Kauppinen
15695: Mikko Pesälä Marjatta Väänänen Hannele Pokka
15696: Esko Pekonen Mikko Kaarna Salme Myyryläinen
15697: Toivo Yläjärvi Heli Astala
15698: 1979 vp. 1047
15699:
15700: Raha-asia-aloite n:o 972.
15701:
15702:
15703:
15704:
15705: Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maanmittaustoimiston
15706: perustamiseen Nurmekseen.
15707:
15708:
15709: Ed u s kun n a II e.
15710:
15711: Pohjois-Karjalassa on vain yksi maanmittaus- joisosasta muodostettavaksi uuden maanmittaus-
15712: piiri, mikä koetaan maakunnassa puutteena. piirin. Samalla maanmittaushallitus on esittänyt
15713: Etäisyydet Joensuusta vaikeuttavat erityisesti uusina perustettavaksi piiri-insinöörin ja apu-
15714: läänin pohjoisosissa asiakaspalvelua ja aiheutta- laispiiri-insinöörin virat sekä kanslistin toimen
15715: vat ajanhukkaa. Pohjois-Karjala on ainut maam- ja kirjanpitäjän ylimääräisen toimen. Muut pe-
15716: me lääneistä, jota ei ole jaettu useampiin piirei- rustettavassa maanmittaustoimistossa tarvitta-
15717: hin. vat virat, toimet ja ylimääräiset toimet maan-
15718: Erilaisia maanmittaustoimituksia suoritetaan mittaushallitus on katsonut voivansa siirtää
15719: Pohjois-Karjalassa vuosittain noin tuhat, minkä Joensuun maanmittaustoimistosta. Lisäksi maan-
15720: lisäksi läänin virastotalolle arkistoitua tietoa mittaushallitus on esittänyt määrärahaa kaluston,
15721: joudutaan antamaan yleisölle jatkuvasti. On kojeiden ja välineiden hankkimiseen. Hallitus ei
15722: myös todettu, että tietoimitusten ja teiden alle kuitenkaan ole sisällyttänyt tulo- ja menoarvio-
15723: jääneiden alueiden korvaaminen maanomistajille esitykseensä määrärahoja uuden maanmittaus-
15724: saattaa viivästyä useita vuosia. toimiston perustamiseen. Hanke on kaatunut
15725: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja pohjoisim- valtiontaloudellisiin syihin, mutta on syytä nyt
15726: man Karjalan kunnat ovat esittäneet nykyisen toteuttaa. Alueellisesti Nurmeksen ja Lieksan
15727: ylisuuren maanmittauspiirin jakamista ja oman kaupungit sekä Valtimon ja Juuan kunnat muo-
15728: maanmittaustoimiston saamista Ylä-Karjalaan. dostavat sopivan maanmittauspiirin, jonka toi-
15729: Myös eduskunta on tämän periaatteen hyväksy- miston keskeinen sijoituspaikka on kiistatta
15730: nyt todettuaan v. 1974 valtion tulo- ja menoar- Nurmes. Nurmekseen rakennettavan valtion
15731: vion käsittelyn yhteydessä seuraavaa: "Pohjois- virastotalon laajennussuunnitelmissa on varattu
15732: Karjalan läänin alueella ovat maanmittaustoimi- tilat uutta maanmittauspiiriä varten. Maanmit-
15733: tukset niiden suuresta lukumäärästä johtuen taushallituksen laatimassa huonetilaohjelmassa
15734: päässeet pahoin ruuhkautumaan. Tämän vuoksi on tähdätty noin 15 henkilön toimistoon.
15735: eduskunta edellyttää, että hallitus kiireellisesti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15736: ryhtyy toimenpiteisiin Pohjois-Karjalan läänin nioittaen,
15737: maanmittaustoimistojen lukumäärän lisäämi-
15738: seksi." että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15739: Maanmittaushallitus on tulo- ja menoarvioeh- 1980 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
15740: dotuksessaan vuodelle 1975 sekä vuosille -76 kaa maanmittaustoimiston perustamisek-
15741: ja -77 esittänyt Joensuun maanmittauspiirin poh- si Nurmekseen.
15742: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
15743:
15744: Lea Sutinen Matti Puhakka Pauli Puhakka
15745: Jouko Tuovinen Mauri Vänskä Markku Kauppinen
15746: 1048 1979 vp.
15747:
15748: Raha-asia-aloite n:o 973.
15749:
15750:
15751:
15752:
15753: Sutinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnan- ja
15754: kaupungineläinlääkäreiden matkakulujen korvaamiseen.
15755:
15756:
15757: Ed u s k u n n a 11 e.
15758:
15759: Eläinlääkäripalvelusten saamisessa ovat tapah- tien matkakulujen korvaamiseen on ollut riittä-
15760: tuneesta myönteisestä kehityksestä huolimatta mätön.
15761: maamme syrjäisten ja harvaanasuttujen alueiden Valtionapuun oikeuttaviin kustannuksiin pe-
15762: kunnat ja näissä asuvat karjanomistajat edelleen rustuvia kuntien tekemiä anomuksia on vuosit-
15763: vauraampia alueita heikommassa asemassa. tain noin 2,5 milj. markan edestä, kun taas jaet-
15764: Kunnilla on ollut halukkuutta auttaa talou- tava raha on ollut noin 250 000 mk.
15765: dellisesti kunnan keskustasta kauempana asuvia Kun matkakustannusten korvauksiin valtion-
15766: karjataloudesta toimeentulonsa saavia suoritta- apua hakeneille on voitu avustusta myöntää vain
15767: malla osan eläinlääkäreiden matkoista aiheutu- 7 %, on liian moni taloudellisissa vaikeuksissa
15768: vista kustannuksista, joihin vuonna 1973 eläin- oleva kunta jäänyt ilman lain suomaa valtion-
15769: lääkintöhuoltolakiin tehdyn muutoksen jälkeen apua.
15770: on ollut mahdollisuus saada valtionapua kuluvaa Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
15771: vuotta lukuunottamatta. taen,
15772: Kuitenkin moni taloudellisissa vaikeuksissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15773: oleva kunta on jäänyt ilman valtionapua syystä, 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
15774: että valtion tulo- ja menoarvioon varattu raha 30.80.31 lisäyksenä 500 000 markkaa
15775: valtionapuun kunnan- ja kaupungineläinlääkä- valtionapuna kunnan- ja kaupungineläin-
15776: lääkärien matkakulujen korvaamiseen.
15777: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
15778:
15779: Lea Sutinen Mikko Jokela Pentti Poutanen
15780: Markku Kauppinen Hannele Pokka Väinö Raudaskoski
15781: 1979 vp. 1049
15782:
15783: Raha-asia-aloite n:o 974.
15784:
15785:
15786:
15787:
15788: Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nurmeksen-Iisalmen
15789: maantien perusparantamiseen.
15790:
15791:
15792: Ed u s kun n a 11 e.
15793:
15794: Nurmeksen--Iisalmen-Kalajoen maantie, Nurmeksen-Iisalmen-Kalajoen poikittais-
15795: joka Iisalmesta länteen on kantatie, muodostaa tien osa Nurmes-Iisalmi olisi korotettava
15796: yhden maamme tärkeimmistä poikittaistieyh- parantamisen jälkeen kantatieluokkaan, sillä
15797: teyksistä. Esim. Ylä-Karjalan (Nurmeksen) tämän kuljetusväylän merkitys myös Kuhmon
15798: alueelta se on suorin maantieyhteys merenran- ja Lieksan suunnista Nurmeksen kautta Iisal-
15799: tasatamaan. Sitä myöten tapahtuu huomattava meen sekä edelleen merenrannikolle on sangen
15800: määrä sahatavaran ja erilaisten kulutustavaroi- huomattava. Tämä poikittaistie, jonka vaiku-
15801: den kuljetusta. Jo 1950-luvulla todettiin kau- tusalueen kunnissa on asukkaita lähes 150 000,
15802: punkien kauppakamarien ja maakuntaliittojen muodostaa myös tärkeän matkailureitin nimen-
15803: yhteisneuvotteluissa, että tämä poikittaistieyh- omaan Pohjanlahden rannikolta erinomaisille
15804: teys kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon Ylä-Savon, Ylä-Karjalan, Pielisen-Karjalan ja
15805: maassamme. Kuhmon matkailualueille.
15806: Koko poikittaistiestä väli Iisalmi-Kalajoki Ylä-Karjalan talousalueen kehittäminen vaa-
15807: on jo suurin piirtein perusparannettu, mutta tii tehokkaita toimenpiteitä, joista tieyhteyk-
15808: Nurmeksen-Iisalmen erittäin mutkikas ja sien parantaminen on eräs tärkeimpiä. Tästä-
15809: huonokuntoinen osuus on edelleen suurelta kin syystä on kiirehdittävä Nurmeksen-Iisal-
15810: osin parantamatta. Pohjois-Karjalan ja erikoi- men tieosuuden perusparantamista.
15811: sesti Ylä-Karjalan kannalta olisi erittäin tär- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
15812: keätä, että Nurmeksen-Iisalmen tien paran- taen,
15813: nussuunnitelma nopeasti valmistettaisiin ja pa-
15814: rannustyö toteutettaisiin välittömästi suunnit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15815: telun jälkeen. Myös työllisyyden kannalta tä- 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
15816: män rakennuskohteen toteuttaminen on hyvin markkaa Nurmeksen-Iisalmen maan-
15817: huomionarvoinen, sillä alueelta loppuvat val- tien parannussuunnitelmien valmistami-
15818: tion tilapäiset työkohteet heti Nurmeksen- seksi ja perusparannuksen toteuttami-
15819: Kuhmon maantietyön valmistuttua vuonna selesi.
15820: 1977.
15821: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
15822:
15823: Lea Sutinen Mauri Vänskä
15824: Markku Kauppinen Pauli Puhakka
15825: Matti Puhakka Toivo Yläjärvi
15826: Jouko Tuovinen Olavi Martikainen
15827:
15828:
15829:
15830:
15831: 132 0879007181
15832: 1050 1979 vp.
15833:
15834: Raha-asia-aloite n:o 975.
15835:
15836:
15837:
15838:
15839: Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtimon-Kuhmon
15840: maantien perusparantamiseen.
15841:
15842:
15843: E d u s kun n a 11 e.
15844:
15845: Valtimon-Kuhmon maantien merkitys maan- Valtimon kunnassa työttömyysaste on ollut
15846: tieverkostossa on tärkeä yhdys- ja kauttakulku- 14-15 %, joten tien perusparantamisella olisi
15847: tienä. Muun muassa puutavaran kuljetustienä myös työllisyyttä parantava vaikutus.
15848: Kuhmosta Valtimon rautatieasemalle, joka on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15849: lähin rautatie, ja Kuhmo Oy:n Valtimon sahal- nioittaen,
15850: le on kyseinen tie erittäin tärkeä.
15851: Tievälin parantaminen on tärkeää myös Kos- että Eduskunta ottaisi valtion vuodeJZ
15852: tamuksen työmatka- ja tavaraliikenteen kannal- 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
15853: ta. Väli Vepsä-Kuhmo on jo perusparannettu kaa V altimon-Kuhmon maantien perus-
15854: ja päällystetty, joten lähinnä väli Vepsä-Valti- parantamiseen.
15855: mo tulisi perusparantaa ja päällystää.
15856: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
15857:
15858: Lea Sutinen Jouko Tuovinen Mauri Vänskä
15859: Markku Kauppinen Matti Puhakka Pauli Puhakka
15860: 1979 vp. 1051
15861:
15862: Raha-asia-aloite n:o 976.
15863:
15864:
15865:
15866:
15867: Säilynoja ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnille
15868: kunnalliskotien ja vanhainkotien rakentamiseen ja peruskor-
15869: jaamiseen annettavaan valtionapuun.
15870:
15871:
15872: E d u s k u n n a II e.
15873:
15874: Sosiaalihuollon alaisia kunnallisia vanhainko- tarkastuksissa löydettiin huomattava määrä pa-
15875: teja on maassamme yli neljäsataa ja hoitopaik- loturvallisuudeltaan puutteellisia vanhainkoteja.
15876: koja näissä on noin 26 000. Vanhainkotipark- Tuhoisan Vivtain palon havahduttamana hal-
15877: kojen suuri tarve on johtanut siihen, että hoi- litus esitti vuoden 1979 II lisämenoarviossa 17
15878: dettavia näissä laitoksissa on säännöllisesti ol- milj. markkaa valtionavustukseksi kunnille kun-
15879: lut vuosittain keskimäärin enemmän kuin hoito- nalliskotien ja kunnallisten vanhainkotien ra-
15880: paikkoja. kentamiseen ja peruskorjauksiin. Vuoden 1980
15881: Uusien vanhainkotien rakentamista on hidas- tulo- ja menoarvioesityksessä vastaava summa
15882: tanut se, että niiden rakentaminen ja ylläpito on kuitenkin perusteettomasti vähentynyt 3
15883: kuuluvat kuntien itsensä kokonaan kustannet- milj. markkaan.
15884: taviin menoihin. Vuosittain kuntien menot ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15885: yli 700 milj. markkaa. nioittaen,
15886: Samoin on valtionavun puuttuminen hidasta-
15887: nut vanhojen vanhainkotien peruskorjaustöitä, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15888: mihin kunnat muuten olisivat valmiit ryhty- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
15889: mään. Maassamme on edelleen noin 60 puu- 33.58.33 lisäyksenä 14 000 000 mark-
15890: rakenteista vanhainkotien ·sairasosastoa, joiden kaa valtionavustukseksi kunnille kun-
15891: paloturvallisuuden parantaminen olisi kiireelii- nalliskotien ja kunnallisten vanhainko-
15892: sin tehtävä. Tammikuussa 1979 tapahtuneen tien rakentamiseen ja peruskorjauksiin.
15893: Virtain vanhainkodin palon jälkeen tehdyissä
15894: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
15895:
15896: Vappu Säilynoja Juhani Vähäkangas Niilo Koskenniemi
15897: Anna-Liisa Hyvönen Lauha Männistö Helvi Niskanen
15898: 1052 1979 vp.
15899:
15900: Raha-asia-aloite n:o 977.
15901:
15902:
15903:
15904:
15905: Söderman ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta kan-
15906: sainväliseen kehitysyhteistyöhön.
15907:
15908:
15909: E d u s k u n n a 11 e.
15910:
15911: Kansainvälisesti hyväksytty kehitysavun mää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15912: rällinen tavoite on 0,7 prosenttia bruttokansan- 1980 tulo- ja menoarvioon luvun 24.30
15913: tuotteesta. Suomi on jatkuvasti antanut tuken- eri momenteille lisäyksenä määrärahaa
15914: sa kyseiselle tavoitteelle mutta on itse kuiten- seuraavasti:
15915: kin tavoitteen saavuttamisesta kaukana. Halli- momentille 24.30.66 lisäyksenä
15916: tus asetti vuonna 1977 välitavoitteeksi 0,32 10 000 000 markkaa, josta 3 000 000
15917: prosentin bruttokansantuoteosuuden saavutta- markkaa YK:n kehitysohjelmalle
15918: misen viimeistään vuonna 1982. Maamme ul- UNDP:lle, 2 000 000 markkaa sosiaali-
15919: kopolitiikan kansainvälisen uskottavuuden säi- sen kehityksen ohjelmille ja 5 000 000
15920: lyttämiseksi tästä tavoitteesta ei tule luopua. markkaa elintarvikeohjelmille;
15921: Vuoden 1980 tulo- ja menoarviossa kehitys- momentille 24.30.67 lisäyksenä
15922: yhteistyömäärärahoihin varattua 381 miljoonaa 37 500 000 markkaa, josta 10 000 000
15923: markkaa ei voida pitää riittävänä hallituksen markkaa T ansanialle, 6 000 000 mark-
15924: asettaman välitavoitteen saavuttamiseksi, sillä kaa Sambialle, 15 000 000 markkaa
15925: välitavoitteen saavuttamismahdollisuuksien kan- muille ohjelmamaille, 5 000 000 mark-
15926: nalta on tulo- ja menoarviovuosi 1980 ratkai- kaa maittain jakamattomaan, 1 000 000
15927: seva. markkaa kansalaisjärjestöjen kehitys-
15928: Vuosina 1981 ja 1982 tarvittavat määrära- yhteistyön tukemiseen ja 500 000 mark-
15929: halisäykset olisivat niin suuria, ettei vuoden kaa edellisten kehitysyhteistyön tiedo-
15930: 1980 määrärahojen suuruuden perusteella voi tustoiminnan tukemiseen sekä
15931: uskoa hallituksen asettaman välitavoitteen saa- momentille 24.30.69 lisäyksenä
15932: vuttamiseen. Tästä syystä vuoden 1980 tulo- 7 500 000 markkaa, josta 5 000 000
15933: ja menoarviossa olisi lisättävä kehitysyhteistyö- markkaa varauksena kiireellisiin avus-
15934: määrärahoja siten, että ne vastaisivat 0,25 pro- tuksiin, 1 000 000 markkaa kansallisille
15935: senttia vuoden 1980 arvioidusta bruttokansan- vapautusliikkeille sekä YK:n pakolais-
15936: tuotteesta. asiain pääkomissaarille, YK:n Lähi-
15937: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, Idässä olevien pakolaisten avustus- ja
15938: työelimille ja YK:n Namibia-instituu-
15939: tille 500 000 markkaa kullekin.
15940: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
15941:
15942: Jacob Söderman Tellervo Koivisto Saara-Maria Paakkinen
15943: Kaj Bärlund Lea Savolainen Mikko Rönnholm
15944: 1979 vp. 1053
15945:
15946: Raha-asia-aloite n:o 978.
15947:
15948:
15949:
15950:
15951: Söderman ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Turun
15952: Ruotsalaisen Teatterin toiminnan turvaamiseksi.
15953:
15954:
15955: E d u s kun n a II e.
15956:
15957: Turun Ruotsalaisen Teatterin taloudellinen keuksia sen pyrkiessä täyttämään taiteellista
15958: asema on yhä huonontunut tänä vuonna. Sekä tehtäväänsä alueella.
15959: valtion että kunnan osuus teatterin rahoituk- Turun Ruotsalaisen Teatterin suorittama laaja
15960: sesta on pienentynyt ja tämä on aiheuttanut alueellinen toiminta Turunmaalla, Ahvenan-
15961: vakavia taloudellisia pulmia. Teatterin alijäämä maalla ja Länsi-Uudellamaalla on suomenruot-
15962: on pysyvä, mikä käytännössä merkitsee vaka- sinkielisissä oloissa ollut uraauurtava. Tämä on
15963: via maksuvaikeuksia. myös merkinnyt sitä, että ihmisillä omilla
15964: Viime vuosina Turun Ruotsalainen Teatteri alueillaan on ollut mahdollisuus nähdä teatteria
15965: on voinut taata työtä 26-27 henkilön suu- kohtuulliseen hintaan, lähellä kotiaan. Tämä
15966: ruiselle henkilökunnalle. Tänä vuonna teatteri toiminta on nyt vakavasti uhanalainen.
15967: on sen tilanteen edessä, että sen lienee pakko Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15968: jopa harkita henkilökunnan osan 1omauttamista
15969: tai irtisanomista, ellei taloudellisen tilanteen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15970: vaikenemista ole nähtävissä. Tämä ratkaisu 1980 tulo- ;a menoarvioon 700 000
15971: merkitsisi kuitenkin teatterille vakavia Vai- markan määrärahan Turun Ruotsalaisen
15972: Teatterin toiminnan turvaamiseksi.
15973: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
15974:
15975: Jacob Söderman Mikko Rönnholm Heli Astala
15976: 1054 1979 vp.
15977:
15978: Raha-asia-aloite n:o 979.
15979:
15980:
15981:
15982:
15983: Söderman ym.: Määrärahan osoittamisesta tien suunnittelua ja
15984: rakentamista varten Kemiön ja Perniön Ylönkylän välille.
15985:
15986:
15987: E d u s k u n n a 11 e.
15988:
15989: Valtion tulo- ja menoarvioon sisältyvän mää- välille. On syytä mainita, että uusi tie Tammi-
15990: rärahan turvin on tien oikaisua välillä Kemiö-- saari-Tenhola-lääninraja on tullut valmiiksi,
15991: Dragsfjärd sekä Kemiön ohitustietä rakennettu minkä jälkeen tie Kemiön saaren ja Länsi-Uu-
15992: vuodesta 1974. Alkuperäiset suunnitelmat edel- denmaan välillä olisi hyvässä kunnossa.
15993: lyttivät, että uusi tie rakennettaisiin ulottumaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15994: aina Perniön kunnan Ylönky lään saakka, minkä nioittaen,
15995: jälkeen tieverkko Kemiön saarella pääväylien
15996: kohdalta olisi samalla tasolla kuin muualla Tu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15997: runmaalla. Tällä tieosuudella on erityinen mer- 1980 tulo- ;a menoarvioon 2 000 000
15998: kitys siitä syystä, että se oivallisella tavalla markkaa uuden tien kiireellistä suunnit-
15999: loisi yhteydet Länsi-Uudenmaan ja Turunmaan telua ;a rakentamista varten Kemiön ;a
16000: Perniön kunnan Ylönkylän välille.
16001: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
16002:
16003: Jacob Söderman Paula Eenilä
16004: 1979 vp. 1055
16005:
16006: Raha-asia-aloite n:o 980.
16007:
16008:
16009:
16010:
16011: Söderman: Määrärahan osoittamisesta jalankulku- ja polkupyö-
16012: räkaistojen suunnitteluun ja rakentamiseen tieosuudella Kir-
16013: jalan silta - Ersby.
16014:
16015:
16016: E d u s k u n n a II e.
16017:
16018: Saaristotien Houtskari-Korppoo-Nauvo-- aJOittain tiheästä liikenteestä huolimatta -
16019: Parainen-valtatie 1 liikennetiheys on lisäänty- käyttää päätietä.
16020: nyt huomattavasti viime vuosina. Kevyen lii- Tästä syystä olisi erityisen tärkeätä rakentaa
16021: kenteen liikenneturvaa ei valitettavasti ole muis- pikaisesti tälle osuudelle erityiset kevyen liiken-
16022: tettu vastaavassa määrin. Samanaikaisesti on teen kaistat ja mieluimmin ja~kaa rakennustyötä
16023: kuitenkin aivan oikein korostettu sen seikan aina keskustaan saakka.
16024: tärkeyttä, että ihmiset liikuntamielessä kävele- Edellä olevan perusteella ehdotan,
16025: vät ja ajavat polkupyörällä.
16026: On osoittautunut, että kevyen liikenteen tur- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16027: vallisuus Krrjalan sillan ja Ersbyn välisellä tiellä 1980 tulo- ja menoarvioon 750 000
16028: on tosiaan hälyttävä. Erityisesti Kårkullan kes- markan määrärahan jalankulku- ja pol-
16029: kuslaitoksen henkilökunta lapsineen sekä poti- kupyöräkaistojen suunnitteluun ja raken-
16030: laat ja heitä tapaamassa käyvät henkilöt käyt- tamiseen tieosuudella Kirjalan silta -
16031: tävät tien tätä osaa. Tämän lisäksi lähis·töllä on Ersby ns. Saaristotiellä Paraisten kau-
16032: koulu ja lasten täytyy - melko raskaasta ja pungissa.
16033: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
16034:
16035: Jacob Söderman
16036: 1056 1979 rd.
16037:
16038: Finansmotion nr 981.
16039:
16040:
16041:
16042:
16043: Söderman: Om anvisande av anslag för förbättring av den s. k.
16044: Kasnäsvägen i Dragsfjärd.
16045:
16046:
16047: T i 11 R i k s d a g e n.
16048:
16049: I Dragsfjärd kommun i det gamla Hitis Då man nu kommer att stanta en fiskeför-
16050: skärgårdsområde finns den 13 km långa s.k. ädlingsindustri i Kasnäs har behovet att bredda
16051: Kasnäsvägen som har en stor betydelse såväl vägen tili 5-6 meter blivit akut.
16052: för skärgårdsborna som för sommargästerna un- Med stöd av ovanstående föreslås,
16053: der semestersäsongen. Denna är byggd på 60-
16054: talet, men dess bredd är endast 3 meter varför att Riksdagen i statsförslaget för år
16055: detta är en svår olägenhet i dagens läge. Vägen 1980 måtte upptaga ett anslag om
16056: utny,ttjas av skärgårdsbefolkningen ca 300- 1 000 000 mark för planering och
16057: 400 människor, tusentals sommargäster samt breddning av den s.k. Kasnäsvägen i
16058: för Örö-forts transporter. Därutöver finns det Dragsfiärd kommun.
16059: en såg i Kasnäs med ett transportbehov var-
16060: till ännu kommer fisketransporter uppgående
16061: tili 900 000 kg per år.
16062: Helsingfors den 25 september 1979.
16063:
16064: Jacob Söderman
16065: 1979 vp. 1057
16066:
16067: Raha-asia-aloite n:o 981. ·Suomennos.
16068:
16069:
16070:
16071:
16072: Söderman; Määrärahan osoittamisesta ns. Kasnäsin tien paranta-
16073: miseen Dragsfjärdissä.
16074:
16075:
16076: E d u s k u n n a II e.
16077:
16078: Dragsfjärdin kunnassa entisen Riittisen Kun nyt Kasnäsiin aiotaan perustaa kalan-
16079: alueella on 13 ktn pitkä ns. Kasnäsin tie, jalostuslaitos, tien leventäminen 5-6 metriin
16080: jonka merkitys on suuri sekä saariston asuk- on tullut erittäin ajankohtaiseksi.
16081: kaille että kesävieraille lomakauden aikana. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16082: Tie on rakennettu 1960-luvulla, mutta sen le- taen,
16083: veys on vain kolme metriä, mistä on nykyisin
16084: melkoista haittaa. Tietä käyttävät saariston n. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16085: 300-400 asukasta, tuhannet kesävieraat; kul- 1980 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
16086: jetukset Örön linnakkeelle tapahtuvat sitä pit- 1 000 000 markan määrärt~han Drags-
16087: kin. Tämän lisäksi Kasnäsissä on saha, jolla fjärdin kunnan ns. Kasnäsin tien suun-
16088: on kuljetustarvetta ja tiellä kuljetetaan kalaa nittelua j4 leventämistä varten,
16089: vuosittain n. 900 000 kg.
16090: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
16091:
16092: Jacob Söderman
16093:
16094:
16095:
16096:
16097: 133 0879007181
16098: 1058 1979 vp.
16099:
16100: Rah~Nlsia-aloite n:o 982.
16101:
16102:
16103:
16104:
16105: Söderman ym.: Määrärahan osoittamisesta dieselkäyttöisen kisko-
16106: autokaluston hankkimiseen Valtionrautateille.
16107:
16108:
16109: E d u s k u n n a 11 e.
16110:
16111: Rautatiehallituksen toiminta- ja taloussuunni- kiistatta maakuljetuksissa paras vaihtoehto. Tä-
16112: telmassa 1979'--1984 esitetään supistettavaksi hän perustuen tuli:si luopua rautateiden paikal-
16113: henkilöpaikallisliikennettä vuosittain noin puoli lisliikenteen supistuksista ja harkita mahdolli-
16114: miljoonaa kilometriä. Kun perusteluna käyte- suuksia joukkoliikenteen, erityisesti taideliiken-
16115: tään nykyisen kiskoautokaluston ikää ja suun- teen lisäämiseksi.
16116: nitelmaan perustuvaa poistumaa vuoJJeen 1985 Päähuomio paikallisliikenteen jatkon osalta
16117: mennessä, edellyttää henkilöpaikallisliikenteen tulee kiinnittää tässä liikenteessä käytettävän
16118: jatko kyseicsen vuoden jälkeen ja osittain jo kaluston hankintaan sekä periaatepäätöksen saa-
16119: ennen sitä ra~,ttatiehallituksen käsityksen mu- miseksi siitä, missä laajuudessa Valtionrautatiet
16120: kaan kaukojuniin varatun vaunukaluston käyt- tulevat hoitamaan henkilöpaikallisliikennettä
16121: töä dieselvetovoimaa hyväksikäyttäen. Kalus- muualla kuin Helsingin lähiympäristössä. Mi-
16122: ton käyttökustannukset lasketaan kuitenkin käli paikallisliikennettä; joka joissakin tapauk"
16123: käytettävän kaluston mukaisesti täysimääräisi- sissa on myös kaukojunien jatkoliikennetJtä,
16124: nä. Tämä merkitsee nykyiseen Dm-kalustoon hoidetaan myös muualla kuin Helsingin lähi-
16125: nähden vähintään kaksinkertaisia kuljetuskus- ympäristössä, tulee uuden korvaavan paikallis-
16126: tannuksia. Jiiikenteeseen soveltuvan kaluston hankinta
16127: Nykyisessä energiapoliittisessa tilanteessa aloittaa kiireellisesti ja saada sen valmistus al-
16128: jouduttaneen yhteiskuntapoliittisista ja kansan- kamaan lähivuosina.
16129: taloudellisista syistä johtuen aikaisempia suun- Valtion vuoden 1980 tulo- ja menoarviossa
16130: nitelmia tarkistamaan. Polttoaineiden hinnan- ei Valtionrautateiden vetokaluston ja vaunuston
16131: nousu on liikennepolitiikassakin muodostunut hankintaa ja valmistusta koskevalle momentille
16132: niin keskeiseksi tekijäksi, että koko kuljetus- ole ehdotettu määrärahaa dieselkäyttöisen kis-
16133: järjestelmäämme on pakko tarkastella sekä yh- koautokaluston hankintaan, todetuista tarpeis-
16134: teiskuntapoliittisesta että kansantaloudellisesta ta huolimatta.
16135: näkökulmasta. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16136: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tie- ja
16137: liikennelaboratorion suorittaman eri liikenne- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16138: muotojen energiankulutuksen vertailun perus- 1980 tulo- ;a menoarvioon momentille
16139: teella voidaan todeta, että tutkimuksen valossa 31.90.73 lisäyksenä 5 000 000 markan
16140: rautateiden edullisuus niin henkilöliikenteen määrärahan dieselkäyttöisen kiskoauto-
16141: hoitajana kuin tavaroiden kuljettajanakio on kaluston hankkimiseksi V altionrauta-
16142: teille.
16143: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
16144:
16145: Jacob Söderman Jouko Tuovinen
16146: Mauno Forsman Pertti Hietala
16147: Pentti Lahti-Nuuttila
16148: 1979 vp. 1059
16149:
16150: Raha-asia-aloite n:o 983.
16151:
16152:
16153:
16154:
16155: Söderman ym.~ Määrärahan osoittamisesta rautatien perusparan-
16156: tamiseen välillä Turku~Salo.
16157:
16158:
16159: E d u s k u n n a 11 e.
16160:
16161: Turun ja Salon välisen rautatien perusparan- hyvin tärkeä länteen suuntautuva turistiliikenne
16162: nustyöt aloitettiin muutamia vuosia sitten ja kulkee tätä reittiä.
16163: niitä jatkettiin lähes kolme vuotta. Tänä vuon- Lisäksi ratatyömaa työllisti noin 20-40
16164: na työt ovat yllättäen olleet keskeytyksissä eikä miestä keskimäärin vuosittain ja suurimmat
16165: ensi vuoden tulo- ja menoarvioehdotuksessa leikkaukset olisivat työllistäneet lisää väkeä ·ja
16166: ole varattu varoja tähän tarkoitukseen. seudun urakoitsijoita. Pidämme erittäin tärkeä-
16167: Turun seudulla tämä ratahanke on hyvin nä, että tarkoitukseen varataan määräraha ensi
16168: tärkeä, mikäli ollenkaan VR:llä enää on tar- vuoden tulo- ja menoarvioon.
16169: koitus ylläpitää rautatieliikennettä näillä seu- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16170: duilla. Sen keskeyttäminen on käsittämätöntä
16171: kun otetaan huomioon, ettei Turun seudulle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16172: ole osoitettu muitakaan olennaisia määrärahoja 1980 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
16173: rautatien kehittämiseen siitä huolimatta, että markan määrärahan Turun ja Sall)n vä-
16174: lisen rautatien perusparannustyöhön.
16175: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
16176:
16177: Jacob Söderman Mikko Rönnholm Heli Astala
16178: 1060 1~79 "P·
16179:
16180: Raha-asia-aloite n:o 984.
16181:
16182:
16183:
16184:
16185: Södermlln.: Määrärahan osoittamisesta Turun henkilöratapihan
16186: muutoStöihin.
16187:
16188:
16189: Ed u s k u nn a 11 e.
16190:
16191: Turun henkilöaseman puutteet ovat viime maa nimenoma'.tn siksi että asema-alueella voi-
16192: aikoina tulleet näkyviin etenkin sellaisina ai- taisiin lisätä laituritilaa esim. rakentamalla ns.
16193: koina, jolloin samanaikaisesti saapuu monia välilaituri. Tämä järjestely lisäisi sekä matkus-
16194: henkilöjunia Turkuun. Koska ei ole riittävästi tajien mukavuutta että heidän turvallisuuttaan.
16195: laituritilaa eivätkä raidejärjestelytkään vastaa Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
16196: tämän hetken tarpeita, joutuvat matkustajat jo-
16197: pa nousemaan junasta laiturin viereen ja juok- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16198: semaan raiteiden poilclci. päästäkseen henkilö- 1980 tulo- ia menoarvioon 1 000 000
16199: asemaan tai muutoin pois asema-alueelta. markkaa Turun henkilöratapihan muu-
16200: Eräs liikennepiirin asettama työryhmä on tostöitä varten.
16201: tiettävästi asetettu pdhtimaan kyseistä ongel-
16202: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
16203:
16204: Jacob Södernmn
16205: 1979 vp. 1061
16206:
16207: Raha-asia-aloite n:o 985.
16208:
16209:
16210:
16211:
16212: Söderman: Määrärahan osoittamisesta valtion työsuojelupalkintoa
16213: varten.
16214:
16215:
16216: E d u s k u n n a 11 e.
16217:
16218: Huolimatta siitä, että työsuojeluinvestoin- asennoitumista. Koulutustoiminnan ohell11 voi-
16219: tien kansantaloudellinen ja yritystaloudellinen daan tähän suuntaan pyrkiä vaikuttamaan sel..
16220: merkittävyys on yleisesti tiedossa, on työsuo.. laisilla valtiovallan 'toimenpiteillä, jotka olisivat
16221: jelun edistämispyrkimys joutumassa lisääntyvän omiaan lisäämään työsuojelun osakseen saamaa
16222: vastustuksen kohteeksi. Taloudellisen laman ai- myönteistä julkisuutta. Tällaista julkisuutta
16223: kana on monia työsuojelu-uudistuksia siirretty voitaisiin hankkia valtion työsuojelupalkinnolla,
16224: ja luokiteltu toissijaisiksi. Vaikka tällaiset rat- joka vuosittain jaettaisiin työsuojelussa ansioi-
16225: kaisut monessa tapauksessa ovatkin olleet pakon tuneelle yritykselle tai yhteisölle sosiaali- ja
16226: sanelemia, on kielteistä kehitystä aivan ilmei- ~terveysmirxisteriön harkinnan mukaan.
16227: sesti lisännyt työsuojelun merkitystä väheksyvä Yllä olevaan vHtaten ehdotan,
16228: asenne,. joka viime aikoina elinkeinoelämän pii-
16229: rissä julkisuudessa on saanut lähes vakiintu- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
16230: neen sijan. den 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
16231: Yhteiskunnan tasa-arvoisen ja tasapainoisen markkaa jaettavaksi valtion työsuojelu-
16232: kehittämisen kannalta työsuojelun merkityksen palkintona työsuojelussa ansioituneelle
16233: aliarvioiminen on kohtalokasta. Tässä rtilantees- yritykselle tai yhteisölle sosiaali- ja ter-
16234: sa olisi kai'kin käytettävissä olevin keinoin veysministeriön harkinnan mukaan.
16235: pyrittävä elvyttämään työsuojeluystävällistä
16236: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
16237:
16238: Jacob Söderman
16239: 1062 1979 vp.
16240:
16241: Raha-asia-aloite n:o 986.
16242:
16243:
16244:
16245:
16246: Söderström ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ympä-
16247: ristönsuojelun tutkimuksen kehittämiseen.
16248:
16249:
16250: E d u s kun n alle.
16251:
16252: · Ympäristönsuojeluun suunnatut tutkimusmää- den aiheuttamien epäkohtien selvittämiseksi se-
16253: rärahat ovat vuosikausia olleet maassamme erit- kä normien aikaansaamiseksi ennen kaikkea
16254: täiti vähäiset. Etenkin tutkimustyö eri ympäris- teollisuudelle, joka tänä päivänä pilaa ympä-
16255: tönormien aikaansaamiseksi on ollut mitätön- ristömme niin ilman kuin vedet.
16256: tä, miltei olematonta. Valtion v:n 1980 tulo- ja menoarvioon va-
16257: Esim. puunjalostusteollisuuden aiheuttamat ratut määrärahat eivät riitä alkuunkaan katta-
16258: vahingot vesistöillemme ovat jääneet perusteel~ maan tarkemman tutkimuksen alullepanoa.
16259: lisesti tutkimatta, ja edelleen puunjalostusteolli- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16260: suus saa miltei vapaasti tyhjentää jätevetensä
16261: luonnonkauniita alueita rt:uhoten. Pietarsaaressa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16262: esim. Oy Wilh. Schauman Ab on jo 30-luvulta 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
16263: saakka poikkeusluvalla pilannut Larsmon luon- 26.73.25 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
16264: nonkauniin saariston. ympäristökysymysten tutkimiseen ja
16265: Maassamme tarvitaan tutkimustyötä saastei- normien kehittämiseen ympäristönsuoje-
16266: lua varten.
16267: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
16268:
16269: Sten Söderström Seppo Toiviainen P. Liedes
16270: Mikko Kuoppa M.-L. Salminen
16271: 1979- vp. 1063
16272:
16273: Raha-asia-aloite n:o 987.
16274:
16275:
16276:
16277:
16278: Söderström ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristövuoden
16279: järjestelyihin.
16280:
16281:
16282: Ed u s kun n a 11 e.
16283:
16284: Ensi vuonna 1980 vietetään kansainvälistä pivaa. Olemassa olevien tietojen levittäminen
16285: ympäristövuotta. V. 1980 tulo- ja menoarvioon mahdollisimman laajasti kaikkien Suomen kan-
16286: on tämän teemavuoden j~rjestämistä varten va- salaisten tietoon lisäisi ympäristön puolesta käy-
16287: rattu hyvin pieni määräraha. Kosb ympäristö- tävän kamppailun mahdollisuuksia ja edelly-
16288: kysymykset ovat nousemassa maailmanlaajuu- tyksiä.
16289: dessa ensiarvoisen tärkdksi ja koska tilanne Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16290: maapallolla sekä myös meidän maassamme on
16291: vuosi vuodelta vaikeutunut, tulisi teemavuoden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16292: viettoa varten varata lisää määrärahoja. 1980 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
16293: Kansalaisten tietoisuuden lisäämiseksi ym- markkaa ympäristövuoden jär;estelyiä
16294: päristömyrkyistä, eri saasteiden vaikutuksista varten.
16295: olisi tällaisen teemavuoden aikana erittäin so-
16296: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
16297:
16298: Sten Söderström M.-L. Salminen Mikko Kuoppa
16299: Pentti Liedes Seppo Toiviainen
16300: 1064 1979 vp.
16301:
16302: Raha-asia-aloite n:o 988.
16303:
16304:
16305:
16306:
16307: Söderström ym.: Määrärahan osoittamisesta ryhmäkoon pienentä-
16308: miseen peruskouluissa.
16309:
16310:
16311: E d u s k u n n a 11 e.
16312:
16313: Vaitioneuvosto on antanut kouluhallituksen noissa säästöjä, jotka on mahdollista käyttää
16314: tehtäväksi valmistella ryhmäjakosäännösten uu- opetusryhmien määrää lisäämällä edelleen kou-
16315: distus siten,· että perusopetusryhmä voitaisiin lutoimen hyväksi.
16316: oppilaille vieraassa kielessä, matematiikassa ja Ryhmäkokoja tulisi pienentää 1-6 perus-
16317: äidinkielessä jakaa erikseen opetettaviin ryhmiin koulun luokalla niin, että suurin sallittu ryh-
16318: viidennellä ja kuudennella luokalla mikäli oppi- mä 1-2 luokalla olisi korkeintaan 20 oppilas-
16319: lasmäärä luokalla on yli 25. Myös perusopetus- ta sekä 3-6 luokalla korkeintaan 28 oppilas-
16320: ryhmän koon laskeminen nykyisestä 32:sta on ta. Ylä-asteella tulisi välineaineopetuksessa ra-
16321: 1tiettävästi valmistelun alaisena. Uudistukset ei- jata ryhmät korkeintaan 28 oppilaaseen.
16322: vät kuitenkaan tulisi voimaan vielä vuonna Tämän uudistuksen toteuttamiseksi tarvittai-
16323: 1980. Tulo- ja menoarvio ei myöskään sisällä siin arvion mukaan 100 miljoonaa markkaa.
16324: määrärahoja näitä uudistuksia varten. Uudistus tulisi panna toimeen kahdessa vai-
16325: On yleisesti tunnustettu tosiasia, etJtä ope- heessa kahden lukuvuoden aikana.
16326: tusryhmän koko liittyy opetustyön tulokselli- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
16327: suuteen varsinkin ns. välineaineissa: matema-
16328: tiikassa, vieraissa kielissä sekä äidinkielessä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16329: Suuret opetusryhmät aiheuttavat myös opetta- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
16330: jan työlle monia vaikeuksia, joista järjestyksen 29.46.30 lisäyksenä 50 000 000 mark-
16331: pitoon liittyvät ovat monessa tapauksessa ylei- kaa ryhmäkoon pienentämiseksi perus-
16332: simpiä. Erityisesti alimmilla peruskoulun luo- kouluissa luokilla 1-6 (1-2 luokka
16333: killa perusopetusryhmän koon pienentäminen korkeintaan 20 oppilasta, 3-6 luokilla
16334: vaikuttaisi oleellisesti työn tehokkuuteen. korkeintaan 28 oppilasta) välineaine-
16335: Lisääntyvä opettajien työttömyys voidaan opetuksessa ylä-asteella korkeintaan 28
16336: myös torjua tehokkaimmin luokkakoon pienen- oppilaaseen sekä ryhmäjakosäännösten
16337: tämisellä, joskin myös ryhmäjakoon liittyvillä muuttamiseksi 5-6 luokilla vastaamaan
16338: säännösten muutoksilla on jossain määrin mer- alempien luokkien ryhmäjakosäännöksiä
16339: kitystä opettajien työllisyyteen. Ikäluokkien välineaineissa.
16340: koon pieneneminen aiheuttaa peruskoulun me-
16341: Helsingis,sä 21 päivänä syyskuuta 1979.
16342:
16343: Sten Söderström Pentti Liedes M.-L. Salminen
16344: 1979 vp. 1065
16345:
16346: Raha-asia-aloite n:o 989.
16347:
16348:
16349:
16350:
16351: Söderström ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta pe-
16352: ruskoulujen perustamiskustannusten valtionosuuteen ja raken-
16353: nuslainoihin.
16354:
16355:
16356: E d u s k u n n a 11 e.
16357:
16358: Momenteille 29.46.34 ja 29.46.81 (valtion- Koulujen rakennuskanta on keskimäärin ver-
16359: osuus peruskoulujen perustamiskustannuksiin rattain iäkästä ja koulurakennusten varustelu-
16360: ja rakennuslainat tperuskouluille) on ehdotettu taso on hyvin vaihteleva. Erityisen kiireellisiä
16361: valtionosuuksia varten 86 milj. mk ja lainoja ovat koulujen lämpö- ja vesihuoltoon liittyvien
16362: varten 32 milj. mk. Näistä ehdotetuista mää- peruskorjausten tekeminen. Lisäksi valtaosassa
16363: rärahoista joudutaan kuitel1kin maksamaan jo koulurakennuskannasta on puutteelliset työn-
16364: aikaisemmin myönnettyjen rakennuslupien vaa- tekijöiden sosiaalitilat. Edelleen on varsinkin
16365: timia valtionosuuksia ja lainoja siten, että vuo- maaseudun pienten koulujen paloturvallisuus
16366: deksi 1980 myönnettäviin uusiin kouluraken- kyseenalainen. Kaikkien edellä mainittujen,
16367: nuslupiin on osoitettu vain 40 milj. mk. Van- usein kustannuksiltaan pienehköjen perusparan-
16368: hojen koulujen peruskorjauksiin on esitetty nustöiden toteuttaminen viivästyy vuosittain
16369: myönnettäväksi vain 10 milj. mk. myönnettävien määrärahojen niukkuudesta joh-
16370: Vuosittain uusien koulujen rakennuslupia ano- tuen.
16371: taan yli sataan kohteeseen. Lisäksi anotaan lu- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
16372: pia useiden kymmenien koulurakennusten muu-
16373: tos- ja perusparannustöihin. Edelleen kunnilla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16374: on usdta satoja hankkeita vireillä sellaisiin koh- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
16375: teisiin, jotka eivät edellytä opetusministeriön 29.46.34 lisäyksenä 26 500 000 mark-
16376: rakennuslupaa. Näistä esitetyistä hankkeista kaa sekä momentille 29.46.81 lisäyk-
16377: voidaan kuitenkin vuosiHain toteuttaa vain pie- senä 10 000 000 markkaa erityisesti
16378: ni osa valtion avun turvin, koska vuosittain vanhojen peruskoulujen muutos- ja pe-
16379: myönneHävät määrärahat jäävät rii:ttämättö- rusparannustöitä varten.
16380: miksi.
16381: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
16382:
16383: Sten Söderström Irma Rosnell
16384: Mikko Kuoppa P. Liedes
16385: Seppo Toiviainen M.-L. Salminen
16386:
16387:
16388:
16389:
16390: 134 0879007181
16391: 1066 1979 vp.
16392:
16393: Raha-asia-aloite n:o 990.
16394:
16395:
16396:
16397:
16398: Söderström ym.: Määrärahan osoittamisesta sairaanhoito-oppilai-
16399: den suojapukujen hankintaan ja huoltoon.
16400:
16401:
16402: E d u s k u n n a 11 e.
16403:
16404: Maamme sairaanhoitolaitoksissa siirryttiin vaikeuksissa kamppailevan oppilaan varoilla
16405: vuoden 1978 lopussa järjestelmään, jossa työn- tuottaa vaikeuksia. Terveydenhuoltohenkilöstöä
16406: antaja (sairaanhoitolaitokset) kustantaa ja edustavat muut järjestöt ovat vormakkaasti tu-
16407: huoltaa työntekijöivtensä suojavaatteet. Samalla keneet opiskelijoiden esitystä.
16408: lopetettiin pukurahan maksaminen terveyden- Tänä päivänä on koulutuksessa vuosittain
16409: huoltohenkilöstölle. noin 12 500 terveydenhuoltoalan opiskelijaa.
16410: Terveydenhuollon opiskelijat jäivät kuitenkin Jokainen heistä tarvitsee 4 pukua. Pukujen ar-
16411: kokonaan suojavaate-edun ulkopuolelle. Opis- vioitu kappalehinta on noin 50 mk. Lisäksi
16412: kelijat hankkivat ja huoltavat suojavaatteensa tarvitaan varoja pukujen huoltoon.
16413: edelleen itse. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16414: Suomen Sairaanhoito-oppilaitosten Oppilas-
16415: kuntien liitto onkin esittänyt paheksuntansa ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16416: pahtumasta ja on kiinnittänyt sekä ammatti- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
16417: kasvatushallituksen että opetusministeriön sekä 29.83.21 lisäyksenä 2 500 000 markkaa
16418: eduskuntaryhmien huomion pukukysymykseen. sairaanhoito-oppilaiden suojapukujen
16419: Suojavaatteiden hankkiminen taloudellisissa hankintaa ja huoltoa varten.
16420: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
16421:
16422: Sten Söderström Seppo Toiviainen P. Liedes
16423: Mikko Kuoppa M.-L. Salminen
16424: 1979 Vp. 1067
16425:
16426: Raha-asia-aloite n:o 991.
16427:
16428:
16429:
16430:
16431: Söderström ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouden tuotan-
16432: nollisen yhteistoiminnan käynnistysavustuksiin.
16433:
16434:
16435: E d u s k u n n a II e.
16436:
16437: Maatilalaissa on omaksuttu periaate, että lyistä jne. Tilojen välisen yhteistoiminnan avul-
16438: maatilojen välisen tuotannollisen yhteistoimin- la mahdollistetaan myös maataloudessa siirty-
16439: nan edistämiseksi voidaan myöntää halpakorkoi- minen viisipäiväiseen työviikkoon, 8 tunnin
16440: sia luottoja samoin edellytyksin_ kuin yksityi- työpäivään ja vuosilomiin.
16441: sille viljelijöille. Tämän säännöksen täytäntöön- Laajempimittainen tilojen välinen tuotannol-
16442: panoa viiv}rteltiin. Kun vihdoin asetus annet- linen yhteistoiminta ei kuitenkaan käynnisty il-
16443: tiin, jätettiin yhteiskoneet halpakorkoisen lai- man erikoistoimia. Syynä on alkupääomien puu-
16444: noituksen ulkopuolelle. te. Tästä syystä maatilojen välisen tuotannolli-
16445: Tilojen välisestä tuotannollisesta yhteistoi- sen yht'eistyön edistämiseksi on otettava käyt-
16446: mimiasta ovat entistä enemmän kiinnostuneet töön käynnistysavus,tukset. Samalla tulee laajen-
16447: itse viljelijät. On nähty että tuotantokustan- taa halpakorkoisen valtion luoton saaminen
16448: nuksia voidaan tuntuvasti alentaa tuotannolli- myös yhterskoneita koskevaksi.
16449: sen yhteistoiminnan avulla. Varsinkin pienvil- Tuotannollisen yhteistoiminnan käynnistys-
16450: jelmien on suorastaan mahdotonta haakkia avustusmääräraha voisi olla aluksi 35 miljoo-
16451: ~aikkia maatalouskone1ta. Eikä se ole edes naa markkaa. Vastaava summa voitaisiin vä-
16452: järkevää, sillä eräiden koneiden käyttöaika on hentää esim. kesannointipalkkiojärjestelmästä.
16453: vain muutama päivä vuodessa. Näin on mm. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
16454: leikkuupuimureiden, perunannosto-, kylvö- ja
16455: maanmuokkauskoneiden suhteen. Tilojen väli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16456: sen yhteistoiminnan avulla voidaan tuntuvasti 1980 tulo- ja menoarvioon 35 000 000
16457: konekustannuksia alentaa. markkaa maatalouden tuotannollisen yh-
16458: Maassaroine on myönteisiä kokemuksia yh- teistoiminnan käynnistysavustuksia var-
16459: teisistä navetoista, kuivaamoista, kotitarvemyl- ten.
16460: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
16461:
16462: Sten Söderström M.-L. Salminen Seppo Toiviainen
16463: Pauli Puhakka Irma Rosnell Mikko Kuoppa
16464: E.-J. Tennilä Marjatta Mattsson P. Liedes
16465: 1068 1979 rd.
16466:
16467: Finansmotion nr 992.
16468:
16469:
16470:
16471:
16472: Söderström: Om anvisande av anslag för planeringen av stamväg
16473: nr 67 mellan Ytterjeppo och Nykarlebys centrum.
16474:
16475:
16476: T i 11 R i k s d a g e n.
16477:
16478: Stamväg nr 67 som planerats mellan Ylihär- stadsbefolkningen och skulle vid sidan om
16479: mä-Ytterjeppo har i statsförslaget för 1980 stadens kommunikationer österut också avse-
16480: fått anslag. värt förbättra kommunikationerna inom kom-
16481: Planeri:ngen är dock på hälft såtillvida att munen framförallt mellan kommundelarna Jep-
16482: vägen inte är planerad in tili centrum av Ny- po och Ytterjeppo med stadskärnan.
16483: karleby stad. Med anledning av ovanstående föreslås,
16484: För utvecklande av kommunikationerna för
16485: Nykarlebys del vore det av högsta vikt att att Riksdagen i stats/örslaget för år
16486: planeringen av förlängningen av stamväg 67 1980 på moment 31.24.77 måtte upp-
16487: Ytterjeppo-Nykarleby centrum sattes igång taga ett tillägg om 1 000 000 mark för
16488: omedelbart och att vägprojektet genomförs planering och igångsättande av stam-
16489: som en he1het från Ylihärmä till Nykarleby väg nr 67 mellan Ytterjeppo och Ny-
16490: stads centrum. karleby stads centrum.
16491: Denna åsikt äger enhälligt understöd bland
16492: Helsingfors den 21 september 1979.
16493:
16494: Sten Söderström
16495: 1979 vp. 1069
16496:
16497: Raha-asia-aloite n:o 992. Suomennos.
16498:
16499:
16500:
16501:
16502: Söderström: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 67 suun-
16503: nitteluun välille Yläjepua - Uudenkaarlepyyn keskusta.
16504:
16505:
16506: E d u s k u n n a 11 e.
16507: Ylihärmän ja Yläjepuan välille suunnitel- kaupungin omien itään suuntautuvien liikenne-
16508: tua kantatietä n:o 67 wrten on otettu määrä- yhteyksien ohella huomattavasti patantamaan
16509: raha vooden 1980 tulo- ja menoarvioon. Suun- kunnan sisäisiä liikenneyhteyksiä ja ennen kaik-
16510: n1telma on kuitenkin jäänyt keskeneräiseksi si- kea Jepuan ja Yläjepuan yhteyksiä kaupungin
16511: ten, ettei tietä öle suunniteltu ulotette.vaksi keskustaan.
16512: Uuden!kaarlepyyn keskustg;an saakka. Uuden- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16513: kaarlepyyn llikenneyhteyksien kehittämisen kan- taen,
16514: naitä oLisi ensiarvoisen tätkeätä, että kantatien
16515: n:o 67 jatkamisen suunnittelu Yläjepuan ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16516: Uudenkaarlepyyn keskustan välille aloitettaisiin 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
16517: vmittömästi ja että tiesuunnitelma toteutetaan 31.24.77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
16518: kokonaisuudessa.an Ylihärmästä Uudenkaarle- Yläjepuan ja Uudenkaarlepyyn keskus-
16519: pyyn keskustaan. tan välisen kantatien n:o 67 osuuden
16520: Tähle tiesuunnitelmalle kaupungin asurrdreat suunnittelua ja töiden aloittamista var-
16521: ovat antaneet yksimielisen tukensa ja ,tie tulisi ten.
16522: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
16523:
16524: Sten Söderström
16525: 1070 1979 vp.
16526:
16527: Raha-asia-aloite n:o 993.
16528:
16529:
16530:
16531:
16532: Söderström: Määrärahan osoittamisesta salan suunnitteluun vä-
16533: lille Alskat-Raippaluoto.
16534:
16535:
16536: E d u s k u n n a 11 e.
16537: Saaristolaisten toimeentulomahdollisuudet tanimksiltaan pitkällä tähtäimellä tämä vaihto-
16538: ovat hyvin suuresti riippuvaisia siitä miten hei- ehto olisi jopa halvempi, kun otetaan huomioon
16539: dän kulkuyhteytensä mannermaalle on hoidettu. kunnossapito ja uudishankinnat lauttojen suh-
16540: Vaasan saariston Raippaluodon asukkaiden teen.
16541: yhteyksiä hoidetaan lauttatoiminnalla, joka var- Yllä olevan perusteella ehdotan,
16542: sinaisen liikenteen kannalta muodostaa pullon-
16543: kaulan. Tieyhteys Vaasa-Alskat on paraikaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16544: rakenteilla ja tähän kohteeseen on myös ensi 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
16545: vuoden tulo- ja menoarviossa varattu määrära- 31.24.77 lisäyksenä 300 000 markkaa
16546: ha. Johdonmukaisena seurauksena tästä olisi suunnitelmien ja arvioiden tekemiseen
16547: aiheellista aloittaa siltasuunnitelman teko Als- sillan rakentamiseksi välille Alskat-
16548: katin-Raippaluodon yhteyden saamiseksi. Kus- Raippaluoto.
16549: Helsingissa 21 päivänä syyskuuta 1979.
16550:
16551: Sten Söderström
16552:
16553:
16554:
16555:
16556: )
16557: 1979 vp. 1071
16558:
16559: Raha-asia-aloite n:o 994.
16560:
16561:
16562:
16563: Söderström ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta kun-
16564: nille terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon käyttökustan-
16565: nuksiin lisähenkilökunnan palkkaamiseksi.
16566:
16567: E d u s k u n n a 11 e.
16568:
16569: E1vytysvuosien aikana on valtion tulo- ja esityksen määräraha ei riitä edes 4 kuukauden
16570: menoarvioissa yhä laajemmin pyritty sellaisen palkkoihin. Sosiaali- ja terveysministeriö anta-
16571: tilanteen luomiseen, jossa terveydenhuollon kus- neekin ohjeet siitä, että virat saadaan täyttää
16572: tannukset pysähtyisivät, ja tämä toteutuikin jo vain osaksi vuotta.
16573: viime vuoden tulo- ja menoarviossa, jossa ter- Budjettiesityksessä ei ole varattu määrärahoja
16574: veydenhuoltoon suunnatut varat olivat reaali- terveyskeskusmaksun poistamiseksi kuten kan-
16575: arvoltaan edellisvuotista alhaisemmat. santerveyslaki edeHyttää. Hallitus esittääkin
16576: Terveydenhuollon käyttökustannusten osal- maksujen kannon jatkamista. Mikäli valtio kor-
16577: ta on ennen kaikkea virkakiintiöiden kohdalla vaisi kunnille menetyt tulot terveyskeskusmak-
16578: tapahtunut voimakasta rajaamista, joka on ajoit- suista, merkitsisi tämä v:n 1978 käyntimäärien
16579: tain johtanut siihen, että yli 70 prosenttia kun- pohjalta laskettuna noin 45 milj. mk:n lisämää-
16580: tien esittämistä viroista on jäänyt perustamatta rärahaa kunnille.
16581: valtionavun puuttuessa. · Erikoissairaanhoidon käyttökustannuksiin on
16582: Viime vuosien aikana terveydenhuollon kus- varattu 2 351 milj. mk. Edkoissairaaloihin saa-
16583: tannusten rajoittaminen on ollut julkisen sek- taisiin perustaa 1 000 uutta virkaa, joiden palk-
16584: torin taloudessa eräänä pääpyrkimyksenä. Sen kaukseen on varattu 14,7 milj. mk. Kuitenkin
16585: sijaan valtio on budjeteissaan voimakkaasti li- tämän määrän paikkaaminen koko vuodeksi 50
16586: sännyt määrärahoja asehankintoihin ja teollisuu- prosentin valtionosuudella maksaisi 40 milj.
16587: den erimuotoisiin tukiaisiin. mk. Uusia virkoja voitaisiin perustaa vasta syk-
16588: Tämän esityksen pohjana ovat olleet aikoi- syllä.
16589: naan karsitut ja hyväksytyt kansanterveystyön Budjettiesitys ei takaa noin 7 OOO:lle v. 1980
16590: ja sairaanhoidon 5-vuotissuunnitelmat v. 1975 valmistuvalle terveystyöntekijälle työtä. Jotta
16591: -1979 ja 1976-1980 sekä lääkintöhallituksen tämä tapahtuisi, olisi terveyskeskuksiin palkat-
16592: ja sosiaali- ja terveysministeriön esitykset. Myös tava 2 210 uutta työntekijää, työterveydenhuol-
16593: laskentaperusteet ovat olleet samat, joita valtion lon piiriin 1 200. Näiden virkojen valtionosuus
16594: viranomaiset ovat käyttäneet. Tavoitteena on ensi vuonna olisi 145 milj. mk. Sairaaloihin
16595: tällä hetkellä vain lykättyjen ja hidastettujen olisi perustettava vähintään 1 860 uutta vir-
16596: kehittämishankkeiden toteuttaminen v:sta 1980 kaa, joiden perustamiseen tarvittavat valtion-
16597: lähtien aikaisemmin suunnitellussa ja hyväksy- osuudet nousisivat 70 milj. mk:aan.
16598: tyssä laajuudessa ja tavalla. Vuosittain olisi ter- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16599: veydenhuollon osuutta lisättävä, jotta vallitse-
16600: vat epäkohdat voitaisiin korjata. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16601: Vaidonosuudeksi kunnille terveyskeskusten 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
16602: käyttökustannuksiin budjettiesityksessä on 33.75.30 lisäyksenä 145 000 000 mark-
16603: 1 302,9 milj. mk. Terveyskeskusten uuden hen- kaa henkilökunnan palkkaamiseksi ter-
16604: kilökunnan palkkaukseen on varattu mitättö- veyskeskuksiin ja terveyskeskusmak-
16605: mät 15,6 milj. mk enintään 1 235 henkilön sun poistamiseksi, sekä momentille
16606: palkkausta varten. Tämän määrän paikkaami- 33.76.30 lisäyksenä 55 000 000 mark-
16607: nen vuodeksi maksaisi kuitenkin 50 prosentin kaa henkilökunnan palkkaamiseksi sai-
16608: valtionosuudella 58 milj. mk, joten budjetti- raaloihin.
16609: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
16610:
16611: Sten Söderström Seppo Toiviainen P. Liedes
16612: Mikko Kuoppa M.-L. Salminen
16613: 1072 1979 rd.
16614:
16615: Finansmotion nr 995.
16616:
16617:
16618:
16619:
16620: Söderström m. fl.: Om anvisande av anslag för igångsättande av
16621: bäddavdelningsbyggena på vissa hälsovårdscentraler i Vasa-
16622: trakten.
16623:
16624:
16625: T i 11 R i k s d a g e n.
16626:
16627: Kronikersituationen i Vasa Iän är enlig en vår region är nu en nödvändighet eftersom ut-
16628: undersökning utförd av länsstyrelsen i Vasa vecklingen in:om åldersstrukturen också hela
16629: speciellt svår i kommunerna Malax, Korsholm, tiden är negativ dvs. de unga flyttar till södra
16630: Vasa, Nykarleby och Oravais. T.ex. i Vasa Finland eller emigrerar och endast den äldre
16631: stad är köbildningen till hälsovårdscentralens befolkningen stannar.
16632: bäddavdelning ungefär 200 personer, motsva- Finansieringsbehovet för dessa bäddavdel-
16633: rande siffra för Korsbolms del har varit om- ningar är i landskommunerna Malax, Korsholm
16634: kring 50 personer. Motsvarande siffror kan och Oravais samt i Nykarleby stad ungefär 5
16635: framläggas för de övriga kommunerna. milj. mk var vilket som statsandelar skulle inne-
16636: Regleringsavtalet mellan stat och de kom- bära 12 milj. mk. För Vasa stads del skulle
16637: munala centralorganisationerna har vid sidan statsandelarna bli ca. 5 milj. mk. Om riksdagen
16638: av statens allmänna riktlinje att frysa ned an- besluter genomföra projekten genom finansie-
16639: slagen för den offentliga sektorn lett tili att ring under två budgetår blir statsandelarna 8,5
16640: bäddavdelningsprojekten i ovanstående kommu- milj. mk per år.
16641: ner skjutits upp år från år. T .ex. för Korsholms Utgående från ovanstående föreslår vi,
16642: kommuns del var bäddavdelningen i den första
16643: 5-årsplanen insatt på år 197 4. att Riksdagen i statsförslaget för år
16644: De lokala beslutsfattarna har i respektive 1980 på moment 33.75.31 måtte upp-
16645: kommuner nästan utan undantag yrkat på stats- taga ett tillägg om 8 500 000 mark för
16646: anslag för dessa byggen. De vore önskvärda igångsättande av bäddavdelningsbyggena
16647: också med tanke på sysselsättningsläget i vår i Korsholm, V asa, Malax, Oravais och
16648: region. Utvecklande av hälsovårdsservicen i Nykarleby.
16649: Helsingfors den 21 september 1979.
16650:
16651: Sten Söderström Håkan Malm
16652: 1979 vp. 1073
16653:
16654: Raha-asia-aloite n:o 99.5. Suomennos.
16655:
16656:
16657:
16658:
16659: Söderström ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden Vaasan seu-
16660: dun terveyskeskusten vuodeosastojen rakentamisen käynnis-
16661: tämiseen.
16662:
16663:
16664: E d u s k u n n a 11 e.
16665:
16666: Tila:nne Vaasan läänin kroon~kkojen kohdaLla ikärakenteen kehitys on koko ajan negatiivinen,
16667: on Vaasan lääninhallituksen suorittaman tutki- ts. nuoret muuttavat Etelä-Suomeen tai maasta
16668: muksen mukaan erityisen vaikea seuraavi,ssa pois ja ainoastaan vanhemmat ihmiset jäävät
16669: kunnissa: Maalahti, Mustasaari, Vaasa, Uusi- asuinsijoilleen.
16670: kaarlepyy ja Oravainen. Näiden vuodeosastojen rahoitustarve on
16671: Es1m. Vaasan kaupungissa on terveyskeskuk- Maalahden, Mustasaaren ja Otavaisten maalais-
16672: sen vuodeosastoille pyrkijöiden jono noin 200 kunnissa ja Uudenkaarlepyyn kaupungissa suun-
16673: henkilöä, Mustasaaressa vastaava lukumäärä on nilleen viisi miljoonaa kussakin, mikä merkitsisi
16674: noin 50 henkilöä. Samanlaisia numeroita voi- kahdentoista miljoonan markan valtion osuut-
16675: taisiin osoittaa muidenldn kuntien osalta. ta. Vaasan kaupungin osalta valtion osuus olisi
16676: Valtion ja kunnallisten järjestöjen välinen n. viisi miljoonaa markkaa. Jos eduskunta päät-
16677: järjestelysopimus on valtion julkisen sektorin tää rahoittaa suunnitelman tekemällä sen kah-
16678: määrärahojen jäädyttämistä tarkoittavan ylei- den vuoden tulo- ja menoarvion puitteissa, val-
16679: sen suuntauksen ohella johtanut siihen, että tion osuus tulisi olemaan kahdeksan ja puoli
16680: edellä mainittu}en kuntien vuodeosastoja kos- miljoonaa markkaa vuotta kohden.
16681: kevat suunnitelmat on lykätty vuodesta toiseen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16682: Esim. Mustasaaren kunnan ensimmäisessä viisi- nioittaen,
16683: vuotissuunnitelmassa vuodeosasto oli suunnitel-
16684: tu toteutettavaksi vuonna 1974. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16685: Asianomaisten kuntien paikalliset päättävät 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
16686: elimet ovat lähes poikkeuksetta vaatineet vaJ- 33.75.31 lisäyksenä 8 500 000 markkaa
16687: tion apua näitä rakennustöitä varten. Tämä oli- Mustasaaren, Vaasan, Maalahden, Ora-
16688: si toivottavaa myös alueemme työllisyyttä sil- vaisten ja Uudenkaarlepyyn vuodeosas-
16689: mällä pitäen. Alueemme terveydenhoitopalvelu- tojen rakentamisen aloittamiseksi.
16690: jen kehittäminen on nyt välttämätöntä, koska
16691: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
16692:
16693: Sten Söderström Håkan Malm
16694:
16695:
16696:
16697:
16698: 135 0879007181
16699: 1074 1979 vp.
16700:
16701: Raha-asia-aloite n:o 996.
16702:
16703:
16704:
16705:
16706: Tamminen: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 317 paran-
16707: tamiseen välillä Lammi-Asikkala.
16708:
16709:
16710: E d u s k u n n a 11 e.
16711:
16712: Maantie n:o 317 välittää paikallisen liiken- Hämeen tiepiirin tiesuunnitteluohjelman mu-
16713: teen lisäksi Lammin ja Asikkalan kuntien vä- kaan käynnistyy syksyllä 1979 Lammin-Asik-
16714: listä liikennettä. Tämän lisäksi tiellä on merki- kalan maantien rakenteen ja suuntauksen pa-
16715: tystä myös seudullisen ja pitkämatkaisen liiken- rantamista välillä Evo--Ronni koskeva tie- ja
16716: teen, erityisesti vapaa-ajan liikenteen kannalta, rakennussuunnittelutyö. Hanke on kaavailtu
16717: koska tie välittää Hämeenlinnan suunnan lii- toteutettavaksi tiemestaripiirin varatyönä.
16718: kenteen suorinta reittiä Päijänteen itäpuolelle. Maantien parantaminen on tarpeellinen toimen-
16719: Maantie Lammin keskustasta valtatielle n:o pide tien liikenteellisen ja toiminnallisen mer-
16720: 4 on 6-6,5 metrin levyinen ja sorapäällystei- kityksen, liikennemäärien ja nykyisen huonon
16721: nen. Tien keskimääräinen vuorokausiliikenne kunnon perusteella. Parantaminen on tarkoi-
16722: oli v. 1975 300-800 ajoneuvoa. Tienopeus tuksenmukaista tehdä nykyisen tien rakenteen
16723: on keskimäärin 50 km/ t vaihdellen kilomet- ja osittain suuntauksen parantamisena.
16724: reittäin välillä 40-66 km/ t. Tie on suurim- Edellä esitetyin perustein ehdotan kunnioit-
16725: malta osaltaan routiva, 6 tonnin kelirikkara- taen,
16726: joitus ulottuu Lammin kirkonkylästä Kurhilaan
16727: Asikkalassa. Raskasta liikennettä rajoittavat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16728: maantiellä olevat kaksi painorajoitteista siltaa. 1980 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
16729: Ajomukavuutta heikentää huono ja sopimaton markan määrärahan maantien n:o 317
16730: päällyste Lammin kirkonkylän ja Ronnin välil- parantamiseksi välillä Lammi-Asikkala.
16731: lä, jossa liikennemäärät ovat myös suurimmat.
16732: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
16733:
16734: Kauko Tamminen
16735: 1979 vp. 1075
16736:
16737: Raha-asia-aloite n:o 997.
16738:
16739:
16740:
16741:
16742: Tamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienteollisuuslainoi-
16743: hin.
16744:
16745:
16746: E d u s k u n n a 11 e.
16747:
16748: Viime vuosina eduskunta on tulo- ja meno- rahaston kautta. Pitkäaikaisen käytännön koke-
16749: arvion käsittelyn yhteydessä useaan otteeseen muksen perusteella voidaan todeta, että tehok-
16750: lausunut hallitukselle kehotuksen palauttaa tu- kaammin pienteollisuuden lainansaantia ja ke-
16751: lo- ja menoarvioon momentti ja määräraha hitystä voidaan turvata ottamalla tätä tarkoi-
16752: pienteollisuuden lainoja varten. Tähän kantaan tusta varten tulo- ja menoarvioon riittävä mää-
16753: ovat yhtyneet mm. kauppa- ja teollisuusminis- räraha, josta kauppa- ja teollisuusministeriön
16754: teriön asiantuntijat, kehitysalueiden neuvottelu- ja sen piiriorganisaation asiantuntemusta käyt-
16755: kunta ja Pienteollisuuden Keskusliitto. täen myönnetään lainoja kehitys- ja toiminta-
16756: Eduskunnan toistuvien kannanottojen kehot- kykyiselle pienteollisuudelle.
16757: tamana hallitus vihdoinkin otti vuoden 197 4 Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
16758: toiseen lisätalousarvioon 15 miljoonan markan nioittaen,
16759: määrärahan käytettäväksi lainoina pienteolli-
16760: suudelle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16761: Vuoden 1980 tulo- ja menoarvioesityksestä 1980 tulo- ja menoarvioon luvun 32.50
16762: kuitenkin puuttuu pienteollisuuslainamomentti uudelle momentille 40 000 000 markan
16763: ja määräraha. Sen sijaan hallitus aikoo hoitaa määrärahan käytettäväksi lainoina pien-
16764: pienteollisuuden lainoitusta valtion investointi- teollisuudelle.
16765: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
16766:
16767: Kauko Tamminen Matti Järvenpää
16768: 1076 1979 'fl).
16769:
16770: Raha-asia-aloite n:o 998.
16771:
16772:
16773:
16774:
16775: Tapiola ytn.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kirjastoauto-
16776: jen hankintaan.
16777:
16778:
16779: E d u s k u n n a 11 e.
16780:
16781: Kirjastoautotoiminnan tarpeellisuus on osoi- mukaan vielä ainakin 24 tarvitsisi ldrjastopalve-
16782: tettavissa tilastoluvuilla, joiden mukaan kirjas- lujensa tehostamiseksi kirjastoauton. Näiden
16783: toautoista tehtiin vuonna 1976 10,8 milj. lai- lisäksi on vielä 50 kuntien yhteisesti muodos-
16784: naa, mistä yhtä kirjastoautoa kohden tulee tamaa toiminta-aluetta, joissa tarvittaisiin kir-
16785: 52 741 lainaa. Samanaikaisesti kirjastoautoa jastoautopalveluita. Lisähankintatarve olisi näin
16786: käytti 263 588 lainaajaa eli 1 285 lainaajaa/ ollen vuosina 1979-84 n. 75 kirjastoautoa
16787: auto. eli keskimäärin 12 autoa vuodessa. Kirjasto-
16788: Käytettävissä olevien tietojen mukaan vuo- autojen lisähankintakustannukset olisivat noin
16789: den 1976 loppuun mennessä oli 205:sta käy- 19,5 milj. mk, josta valtion osuus n. 2,1-2,5
16790: tössä olleesta kirjastoautosta uusittu 10 autoa. milj. mk vuotta kohden.
16791: Uusintahankinnalla korvattujen kirjastoautojen Erityisen tärkeänä on pidettävä, että lop-
16792: käyttöikä on ollut 7-16 vuotta keskimää- puun käytettyjen kirjastoautojen tilalle saatai-
16793: räisen käyttöiän ollessa noin 10 vuotta. Kir- siin ajoissa uudet, koska muuten asutustaaja-
16794: jastoautojen uusintahankintojen tarvetta tulee mien ulkopuolella asuva väestö tulee jäämään
16795: lähitulevaisuudessa ilmenemään entistä enem- ilman kirjastopalveluja ja heihin kohdistetut
16796: män, koska vuosina 1967-70 hankittuja kir- lähes ainoat kulttuuripalvelut loppuvat koko-
16797: jastoautoja on tällä hetkellä toiminnassa vielä naan. Vuonna 1979 on valtion tulo- ja meno-
16798: 30 ja vuonna 1971 hankittuja 27. Kouluhalli- arviossa ollut kaikkiaan 1 milj. markkaa kir-
16799: tuksen asettama kirjastoautotyöryhmä on ar- jastoautohankintojen rahoitukseen. Tällä sum-
16800: vioinut kirjastoautojen uusintahankintatarpeen malla on pystytty rahoittamaan vain viiden kir-
16801: vv. 1979-84 keskimäärin 18 autoksi vuodes- jastoauton hankinta.
16802: sa. Vuoden 1978 hintatason mukaan hankinta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
16803: kustannukset olisivat työryhmän mukaan n.
16804: 27,8 milj. mk, josta valtion rahoitusosuus olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16805: arviolta noin 2,5-3,0 milj. mk vuodessa. 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
16806: Lisäksi on otettava huomioon, että yli 6 000 29.56.31 lisäyksenä 1 500 000 markkaa
16807: asukkaan kunnista kouluhallituksen työryhmän kirjastoautojen hankintaan.
16808: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
16809:
16810: Hannu Tapiola Mauri Pekkarinen
16811: Pentti Lahti-Nuuttila Paula Eenilä
16812: Pekka Starast
16813: 1979 vp. 1077
16814:
16815: Raha-asia-aloite n:o 999.
16816:
16817:
16818:
16819:
16820: Tapiola: Korotetun määrärahan osoittamisesta maantien n:o 348
16821: parantamiseen vällllä Haitto-Melonsaari.
16822:
16823:
16824: E d u s k u n n a 11 e.
16825:
16826: Asutuskeskusten liikenneturvallisuutta voi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
16827: daan parantaa tehokkaimmin rakentamalla ke-
16828: vyelle liikenteelle omat väylät. Keuruun kir- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16829: konkylästä varuskuntaan johtava maantie on 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
16830: huonokuntoinen ja vaatii parantamista. Laadit- 31.24.77 lisäyksenä 2 600 000 markkaa
16831: tujen suunnitelmien mukaan tien parantamisen maantien n:o 348, Riihikangas-Keu-
16832: yhteydessä rakennetaan kevyelle liikenteelle ruu, parantamiseen välillä Haitto-Me-
16833: oma väylä, mikä onkin välttämätöntä varus- lonsaari, mihin sisältyy kevyen liiken-
16834: kunnan ja Keuruun kirkonkylän turvallisten teen väylän rakentaminen.
16835: yhteyksien kannalta.
16836: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
16837:
16838: Hannu Tapiola
16839: 1078 1979 vp.
16840:
16841: Raha-asia-aloite n:o 1000.
16842:
16843:
16844:
16845:
16846: Tapiola: Korotetun määrärahan osoittamisesta maanteiden n:o
16847: 640.3 ja 6404 eräiden osuuksien parantamiseen.
16848:
16849:
16850: E d u s kun n a 11 e.
16851:
16852: Asutuskeskusten liikenneturvallisuutta voi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16853: daan parantaa tehokkaimmin rakentamalla ke- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
16854: vyelle liikenteelle omat väylät. Taajamien läpi 31.24.77 lisäyksenä 1 800 000 markkaa
16855: kulkevien maanteitten samanaikainen korjaami- maantien n:o 6404, Lievestuore-Hoho,
16856: nen merkitsee myös asumisviihtyvyyden paran- parantamiseen Lievestuoreen kohdalla
16857: tamista maaseudulla. Lievestuoreen keskustan ja maantien n:o 6403, Luikanlahti-
16858: liikenteen parantamisesta on valmiit suunnitel- Rajumäki, parantamiseen välillä Luikan-
16859: mat, jotka sisältävät maantien parantamisen ja lahti-Raitaniemi, joihin molempiin
16860: kevyen liikenteen väylien rakentamisen. hankkeisiin sisältyy kevyen liikenteen
16861: Edellä esitettyyn viitaten ehdotan, väylien rakentaminen.
16862: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
16863:
16864: Hannu Tapiola
16865: 1979 vp. 1079
16866:
16867: Raha-asia-aloite n:o 1001.
16868:
16869:
16870:
16871:
16872: Tapiola: Korotetun määrärahan osoittamisesta Keljonkankaan-
16873: Säynätsalon maantien kevyen liikenteen väylän rakentami-
16874: seen.
16875:
16876:
16877: E d u s k u n n a 11 e.
16878:
16879: Asutuskeskusten liikenneturvallisuutta voi- salon päästä, kun sen sijaan Muuramen kunnan
16880: daan parantaa tehokkaimmin rakentamalla ke- alueella Kinkomaalla suunnitelmaa tarkistetaan.
16881: vyelle liikenteelle omat väylät. Keljonkankaan Työ olisi näin ollen luontevaa tehdä kahden
16882: -Säynätsalon maantien viereen on suunniteltu vuoden aikana.
16883: kevyen liikenteen väylä, joka on erittäin tar- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
16884: peen tien varteen nauhamaisesti muodostuneelle
16885: asutukselle. Jyväskylän Keljonkankaalta käy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16886: dään työssä Säynätsalossa samoin kuin Kinko- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
16887: maan taajamasta, joka on tien puolivälissä. 31.24.77 lisäyksenä 500 000 markan
16888: Varsinkin Kinkomaan peruskoulun ala-asteen määrärahan Keljonkattkaan-Säynätsa-
16889: oppilaiden liikenneturvallisuus vaatii väylän lon maantien kevyen liikenteen väylän
16890: rakentamista. Kevyen liikenteen väylä on val- rakentamiseen.
16891: miiksi suunniteltu Keljonkankaan ja Säynät-
16892: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
16893:
16894: Hannu Tapiola
16895: 1080 1979 vp.
16896:
16897: Raha-asia-aloite n:o 1002.
16898:
16899:
16900:
16901:
16902: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeakouluopiskeli-
16903: joiden ruokailukustannusten alentamiseen.
16904:
16905:
16906:
16907: E d u s k u n n a 11 e.
16908:
16909: Useat valtioneuvoston jäsenet jättivät 27. 4. alusta lukien. Ruokailun tukea tulisi kuitenkin
16910: 1979 tehtyihin lukuvuoden 1979-80 opinto- lisätä mahdollisimman pian, jotta sillä voitai-
16911: tuen enimmäismääräpäätöksiin lausuman, jossa siin nykyistä tehokkaammin alentaa jokapäiväi-
16912: mm. edellytetään, että opintotuen kehittämisen siä opiskelukustannuksia.
16913: painopiste tulee pitää opintorahajärjestelmässä Edellä esitetyn johdosta ehdotamme,
16914: ja opintokustannuksia alentavassa välillisessä
16915: opintotues,sa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16916: Esitettyä hyvää periaatetta tulisi ryhtyä to- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
16917: teuttamaan tehokkaasti myös käytännössä esim. 29.37.52 kaikkiaan 11-400 000 markan
16918: lisäämällä tuntuvasti opiskelijaruokailutoimin- määrärahan korkeakouluopiskeliioiden
16919: taan suunnattavaa tukea. Tällä hetkellä korkea- ruokailukustannusten alentamiseen kah-
16920: kouluopiskelijoiden aterioita tuetaan markalla della markalla ateriaa kohti kevätluku-
16921: ateriaa kohti. Hallitus esittää tukea lisättäväksi kauden 1980 alusta.
16922: kahteen markkaan ateriaa kohti ensi syyskuun
16923: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
16924:
16925: Hannu Tenhiälä Markku Kauppinen Hannele Pokka
16926: 1979 vp. 1081
16927:
16928: Raha-asia-aloite n: o 1003.
16929:
16930:
16931:
16932:
16933: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Lammin Porraskosken
16934: keskuskalanviljelylaitoksen suunnitteluun.
16935:
16936:
16937: E d u s k u n n a II e.
16938:
16939: Kalataloutemme edistäminen edellyttää, että sista, on tähdellistä mahdollisimman pikaisesti
16940: kalanviljelylaitokset saatetaan sekä määrällisesti ryhtyä rakentamaan kalanviljelylaitosta Lam-
16941: että toiminnallisesti mahdollisimman tehok- min Porraskoskelle.
16942: kaalle tasolle. Lammin Porraskoskella on suo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
16943: ritettu perusteellisia tutkimuksia lohenkasva- taen,
16944: tuksesta sekä yleensä keskuskalanviljelylaitok- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16945: sen toimintaedellytyksistä. Lammin Porraskoski 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
16946: on eteläisen Suomen viimeisiä kalanviljelyyn markkaa Lammin Porraskosken keskus-
16947: sopivia ja käyviä paikkoja. Koska maallamme kalanviljelylaitoksen suunnittelua ja ra-
16948: on myös velvoitteita Itämeren lohenistutuk- kentamista varten.
16949: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
16950:
16951: Hannu Tenhiälä Saara Mikkola Helge Siren
16952: Kauko Tamminen Lea Savolainen Matti Luttinen
16953: Olavi Nikkilä Matti Maijala
16954:
16955:
16956:
16957:
16958: 136 0879007181
16959: 1082 1979 vp.
16960:
16961: Raha-asia-aloite n:o 1004.
16962:
16963:
16964:
16965:
16966: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Läyliäisten ja Hyvin-
16967: kään välisen tieosuuden perusparantamiseen Lopella.
16968:
16969:
16970: E d u s k u n n a 11 e.
16971:
16972: Lopen Läyliäisistä on suuntauduttu palvelus- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
16973: ten suhteen sekä Riihimäelle että Hyvinkäälle. taen,
16974: Heikohkot tieolosuhteet ovat vaikeuttamassa
16975: palveluiden hakua. Tieosuudella Lopen Läyliäi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16976: nen-Hyvinkää Hyvinkääitä Uudenmaan läänin 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
16977: rajalle on suoritettu tieparannuksia, mutta toi- markkaa Lopen Läyliäisten ja Hyvin-
16978: nen osuus Läyliäisiin on rakentamista ja pe- kään välisen tieosuuden rakentamista ja
16979: rusparantamista vailla. perusparantamista varten Lopen kun-
16980: nassa.
16981: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
16982:
16983: Hannu Tenhiälä Helge Siren Olavi Nikkilä
16984: Saara Mikkola Marjatta Väänänen
16985: 1979 vp. 1083
16986:
16987: Raha-asia-aloite n:o 1005.
16988:
16989:
16990:
16991:
16992: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Säteilyturvallisuuslai-
16993: toksen siirtämiseen Hämeenlinnaan.
16994:
16995:
16996: E d u s k u n n a 11 e.
16997:
16998: Valtion vuoden 1977 tulo- ja menoarviossa siirtäminen Hämeenlinnaan vuoteen 1981 men-
16999: osoitettiin Säteilyturvallisuuslaitoksen Hämeen- nessä. Tämä edellyttää kuitenkin valmistelun
17000: linnaan siirron valmistelua ja alustavaa suun- ja suunnittelutöiden suorittamista viimeistään
17001: nittelua varten 200 000 markan määräraha. vuonna 1981.
17002: Huolimatta eduskunnan päätöksestä Säteilytur- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
17003: vallisuuslaitoksen siirtämiseksi Hämeenlinnaan taen,
17004: ei valtion vuoden 1980 tulo- ja menoarvioesi-
17005: tyksessä ole laitoksen siirron edellyttämää mää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17006: rärahaa. 1980 tulo- ;a menoarvioon 200 000
17007: Vuoden 1977 tulo- ja menoarviossa oli läh- markkaa Säteilyturvallisuuslaitoksen Hä-
17008: tökohdaksi otettu Säteilyturvallisuuslaitoksen meenlinnaan siirtämisen valmistelua ;a
17009: suunnittelua varten.
17010: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
17011:
17012: Hannu Tenhiälä Helge Siren Olavi Nikkilä
17013: Saara Mikkola Lea Savolainen Matti Maijala
17014: 1084 1979 vp.
17015:
17016: Raha-asia-aloite n:o 1006.
17017:
17018:
17019:
17020:
17021: Tennilä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta varusmiesten
17022: päivärahan korottamiseen.
17023:
17024:
17025: E d u s k u n n a 11 e.
17026:
17027: Varusmiesten päiväraha on pieni eikä vastaa selittää edes maiden erilaisella taloudellisella
17028: palvelun aikana aiheutuvia kuluja. Tästä on tilanteella.
17029: seurauksena että varusmies, suorittaessaan laki- Varusmiesten päiväraha tulee korottaa vas-
17030: sääteistä kansalaisvelvollisuuttaan, joutuu käyt- taamaan minimipalkkaa vähennettynä ylläpito-
17031: tämään omia tai omaistensa varoja v. 1975 kustannuksilla, nykyisellä kustannustasolla se
17032: suoritetun tutkimuksen mukaan yli 3 000 mk olisi 14,00 mk. Tähän tasoon päästään kun
17033: palvelusaikanaan. päivärahaa korotetaan 2 mk vuodessa.
17034: Varusmiesten toimeentuloturvan heikkous, Päivärahan korottaminen ei aiheuta varsi-
17035: sotilasavustuksen sekä päivä- ja kotiuttamisra- naisia lisäkustannuksia, koska varusmiesten
17036: han pienuus aiheuttavat varusmiehille jatku- ylläpitomenoissa säästyy jatkuvasti varoja ikä-
17037: vasti taloudellisia ongelmia. Tämä koskee en- luokkien pienenemisestä johtuen.
17038: nen muuta perheellisiä ja velkaantuneita va- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17039: rusmiehiä. Varusmiehen taloudelliset vaikeudet
17040: heijastuvat hänen suhtautumisessaan palveluun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17041: puolustusvoimissa. 1980 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
17042: Pohjoismaisesti verraten on varusmiehen päi- 22 000 000 markan määrärahan varus-
17043: väraha Suomessa jäänyt tuntuvasti jälkeen. miesten päivärahan korottamiseksi 1. 1.
17044: Päiväraha on mm. Ruotsissa 12,70-14,50 mk 1980 lukien 2 markalla.
17045: ja Norjassa 16,00 mk. Näin suurta eroa ei voi
17046: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
17047:
17048: Esko-Juhani Tennilä Pauli Puhakka Mikko Kuoppa
17049: Seppo Toiviainen Marjatta Mattsson
17050: 1979 vp. 1085
17051:
17052: Raha-asia-aloite n:o 1007.
17053:
17054:
17055:
17056:
17057: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Kemin teknillisen opiston
17058: toiminnan aloittamiseen.
17059:
17060:
17061: E d u s k u n n a 11 e.
17062:
17063: Lapin nuorten koulutusmahdollisuuksien pa- jaitsee kaivos ja lyhyen etäisyyden päässä Tor-
17064: rantaminen, mutta myös maakunnan kehittämi- niossa on puolestaan mm. terästehdas sekä
17065: nen edellyttävät teknillisen koulutuksen laa- tekstiiliteollisuutta.
17066: jentamista alueella. Lapissa toimivat kaksi tek- Lappiin perustettavasta teknillisestä oppilai-
17067: nillistä koulua eivät pysty turvaamaan alueen toksesta on olemassa myös valtioneuvoston pää-
17068: tuotantolaitosten teknisen henkilökunnan tar- tös vuodelta 1975. Tämän vuoksi on asiassa
17069: vetta lähivuosina, vaan maakuntaan tarvitaan edettävä nyt viivyttelemättä niin, että Kemin
17070: välttämättä myös opistotasoista teknistä kou- teknillisen opiston toiminta käynnistetään jo
17071: lutusta. syksyllä 1980.
17072: Teknisen opistotasoisen koulutuksen välttä- Edellä olevan perusteella ehdotan,
17073: mättömyydestä ollaan Lapissa yksimielisiä. Sa-
17074: moin vallitsee laaja yhteisymmärrys siitä, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17075: teknillisen opiston sijoituspaikaksi sopisi hyvin 1980 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
17076: Kemi, joka on voimakkaan teollisuusalueen kes- markkaa Kemin teknillisen opiston toi-
17077: kus. Kemin kaupungissahan toimii kaksi suurta minnan aloittamiseksi syksyllä 1980.
17078: puunjalostuslaitosta. Kemin maalaiskunnassa si-
17079: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
17080:
17081: Esko-Juhani Tennilä
17082: 1086 1979 vp.
17083:
17084: Raha-asia-aloite n:o 1008.
17085:
17086:
17087:
17088:
17089: Tennilä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnille
17090: urheiluseurojen tukemista varten.
17091:
17092:
17093: E d u s kun n a 11 e.
17094:
17095: Liikuntalain yleisperusteluissa yleisten edel- sa, jossa etäisyydet jo yhden kunnan alueella
17096: lytysten luominen liikuntatoiminnalle on valtion ovat suuria ja jossa kuntien väkiluku on suh-
17097: ja kuntien tehtävänä ja liikuntatoiminnan jär- teellisen alhainen, esitetty 3 markan enimmäis-
17098: jestämisestä vastaavat liikuntajärjestöt. Liikun- määrä asukasta kohden on kohtuuttoman alhai-
17099: tajärjestöjen käytännön toiminnasta vastaavat nen. Lisäksi työläisurheiluseurat ovat yleisesti
17100: maamme tuhannet urheiluseurat, jotka ovat tä- muita urheiluseuroja heikommassa asemassa,
17101: hän asti olleet täysin valtion tuen ulkopuo- koska niillä ei ole mahdollisuuksia rahoittaa
17102: lella. toimintaansa liike-elämän tuella.
17103: Maamme urheiluseurat vastaavat laajasta ur- Maamme liikuntatoiminnan ja erityisesti ke-
17104: heilu- ja liikuntatoiminnasta, jonka kansanter- hitysalueiden ja työläisurheiluseurojen kannalta
17105: veydellistä arvoa on vaikea ylikorostaa. Liikun- on tärkeää, että valtionavustusta kunnille ur-
17106: tatoiminnan kansanterveydellinen merkitys kas- heiluseurojen tukemista varten voidaan tuntu-
17107: vaa myös tulevaisuudessa. Urheiluseurat ovat vasti lisätä ja aluksi liikuntalakikomitean esit-
17108: saaneet taloudellista tukea kunnilta, mutta tämä tämälle tasolle.
17109: tuki on usein kerätty takaisin kunnille monin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
17110: kerroin vuokratuloina liikuntatiloista.
17111: Liikuntalakia on lähdetty toteuttamaan oi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17112: kealla tavalla, kun valtion tulo- ja menoarvioon 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
17113: on esitetty määräraha kunnille urheiluseurojen 29.91.50 kaikkiaan 14 000 000 mark-
17114: avustamista varten. Kuitenkin tarkoitukseen kaa kunnille urheiluseurojen tukemi-
17115: esitetty 8 500 000 markan määräraha ( mom. seksi tarkoitettuja valtionavustuksia var-
17116: 29.91.50), joka voi olll! enintään 3 markkaa ten ja korottaisi samalla kunnan asukas-
17117: kunnassa henkikirjoitettua asukasta kohden, on ta kohden maksettavan määrän enintään
17118: riittämätön. 5 markkaan.
17119: Erityisesti kehitysalueilla ja Pohjois-Suomes-
17120: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
17121:
17122: Esko-Juhani Tennilä Seppo Toiviainen Mikko Kuoppa
17123: Marjatta Mattsson Pauli Puhakka
17124: 1979 vp. 1087
17125:
17126: Raha-asia-aloite n:o 1009.
17127:
17128:
17129:
17130:
17131: Tennilä: Korotetun määrärahan osoittamisesta Sabmelas-nimisen
17132: lehden julkaisemiseen.
17133:
17134:
17135: E d u s k u n n a II e.
17136: Saamenkielinen lehti Sabmelas on ilmestynyt saamtnen edellyttää myös päätoimisen toimit-
17137: vuosittain 6-8 kertaa. Näin harvoin ilmesty- tajan paikkaamista lehdelle.
17138: vänä lehti ei tietenkään kykene palvelemaan Edellä olevan perusteella ehdotan,
17139: saamelaisia riittävän hyvin varsinkaan uutis- ja
17140: ajankohtaismateriaalin osalta. että Eduskunta ottaisi valiion vuoden
17141: Valtion tuleekin tukitoimillaan pitää huolta 1980 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
17142: siitä, että tätä jokaiseen saamelaiskotiin leviä- 500 000 markkaa käytettäväksi niin,
17143: vää lehteä voidaan ruveta julkaisemaan vähin- että saamenkielistä Sabmelas-lehteä voi-
17144: täänkin kerran viikossa. Ilmestymiskertojen Ii- daan julkaista kerran viikossa.
17145: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
17146:
17147: Esko-Juhani Tennilä
17148: 1088 1979 vp.
17149:
17150: Raha-asia-aloite n:o 1010.
17151:
17152:
17153:
17154:
17155: Tennilä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pinta-alalisien
17156: maksamiseen.
17157:
17158:
17159: E d u s k u n n a 11 e.
17160:
17161: Pientilallisten aseman vaikeutta kuvaa se, viston hallitus ei kuitenkaan esitä vuoden 1980
17162: että tällä vuosikymmenellä on tuotanto jou- budjettiesityksessään riittävästi määrärahoja
17163: duttu lopettamaan pahimmillaan jopa 8 000 pinta-alalisien maksamiseen, sillä esitetyssä 257
17164: tilalta vuodessa. Pientiloja kaatuu edelleenkin miljoonan markan määrärahassa on lisäystä tä-
17165: useita tuhansia vuosittain. män vuoden kokonaismäärärahaan vain 5,6 mil-
17166: SXP ja SKDL ovat aina puolustaneet maa- joonaa markkaa.
17167: seudun raatajaväkeä ja myös SKP:n 18. edus- Pientilallisten aseman helpottaminen edellyt-
17168: tajakokous vaati päättäväisiä toimia pientilal- tää pinta-alalisien tuntuvaa lisäämistä. Tehdes-
17169: listen aseman parantamiseksi. Tämä edellyttää sämme tästä esityksen esitämme samalla täysi-
17170: välitys- ja jalostusliikkeiden osuuden pienentä- määräiseen pinta-alalisään oikeuttavan tulorajan
17171: mistä maataloustuotteiden hinnoista. SKP vaa- nostamista 35 000 markkaan.
17172: tii edelleen lannoiteveron ja markkinoimismak- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17173: sujen poistamista pientiloilta sekä valtion hal-
17174: pakorkoisten lainojen ohjaamista juuri pienti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17175: lallisille. 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
17176: Pidämme välttämättömänä myös viljelmä- 30.31.42 lisäyksenä 63 000 000 mark-
17177: koon mukaan maksettavan hintapoliittisen tuen kaa käytettäväksi pinta-alalisien maksa-
17178: lisäämistä, sillä juuri pinta-alalisillä tuetaan suu- miseen.
17179: rimman avun tarpeessa olevia viljelijöitä. Koi-
17180: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
17181:
17182: Esko-Juhani Tennilä Seppo Toiviainen Marjatta Mattsson
17183: Mikko Kuoppa
17184: 1979 vp. 1089
17185:
17186: Raha-asia-aloite n:o 1011.
17187:
17188:
17189:
17190:
17191: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Kemijoen muuttamiseen
17192: uudelleen lohijoeksi.
17193:
17194:
17195: E d u s kun n a 11 e.
17196:
17197: Kemijokivarren asukkaat tuovat jatkuvasti Valjastamisen yhteydessä tehdyt laiminlyön-
17198: esille tyytymättömyytensä siihen, että jokea nit tulee korjata ja Kemijoki on valjastajayh-
17199: valjastettaessa ei edes pyritty turvaamaan tiöiden kustannuksella palautettava lohijoeksi.
17200: lohen nousun jatkumista. Tätä varten tulee valtion asettaa asiantuntija-
17201: Lapin ihmisten syvä tyytymättömyys valjas- ryhmä, joka laatii tarvittavan suunnitelman.
17202: tajia kohtaan on sitäkin oikeutetumpaa, kun Edellä olevan perusteella ehdotan,
17203: monissa muissa maissa lohen nousu ohi voi-
17204: malaitosten on voitu järjestää rakentamalla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17205: niin sanottuja lohiportaikkoja. Tällaisia kustan- 1980 tulo- ja menoarvioon 200 000
17206: nuksiltaan hyvin kohtuullisia portaikkoja olisi markkaa suunnitelman laatimiseksi siitä,
17207: voitu rakentaa myös Kemijokeen, mikäli siihen miten Kemijoki palautetaan lohijoeksi.
17208: olisi ollut halua.
17209: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
17210:
17211: Esko-Juhani Tennilä
17212:
17213:
17214:
17215:
17216: 137 0879007181
17217: 1090 1979 vp.
17218:
17219: Raha-asia-aloite n:o 1012.
17220:
17221:
17222:
17223:
17224: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 926 peruskor-
17225: jaamiseen.
17226:
17227:
17228: E d u s k u n n a 11 e.
17229:
17230: Kantatie n:o 926 (Vastakka-Vähäjoki- jota tietyö erityisesti autoilijoiden osalta hie-
17231: Suolijoki-Narkaus) on erittäin huonossa kun- man helpottaisi.
17232: nossa, vaikka sitä joutuu käyttämään jatkuvasti Edellä olevan perusteella ehdotan,
17233: suuri määrä ihmisiä ja vaikka myös puutavara-
17234: liikenne tiellä on hyvin laajaa. Tien kunto että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17235: edellyttää välittömien peruskorjaustoimien käyn- 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
17236: nistämistä, mitä puoltaa myös laaja työttömyys, markkaa kantatien n:o 926 peruskor;aa-
17237: miseen.
17238: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
17239:
17240: Esko-Juhani Tennilä
17241: 1979 vp. 1091
17242:
17243: Raha-asia-aloite n:o 101.3.
17244:
17245:
17246:
17247:
17248: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Kolarin malmiradan jatka-
17249: mista koskevaan selvitystyöhön.
17250:
17251:
17252: E d u s k u n n a II e.
17253:
17254: . Eri puolilta Lappia on löydetty runsaita minnan kehittämistä ja siksi ratahanke tulisikin
17255: malmiesiintymiä. Tällaisia rikkaita malmialueita kiireellisesti tutkia ja selvittää.
17256: ovat mm. Pahtavuoman alue Kittilän kunnassa Edellä olevaan perusteella ehdotan,
17257: ja Koitelaisen ja Vuotson malmialueet Sodan-
17258: kylän kunnassa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17259: Näiden malmioiden hyötykäytön kannalta 1980 tulo- ja menoarvioon 200 000
17260: tuntuisi tarkoituksenmukaiselta Kolarin malmi- markkaa selvityksen laatimiseksi Kolarin
17261: radan jatkaminen Pahtavuoman alueen ja Kit- malmiradan jatkamisesta Pahtavuoman
17262: tilän kautta Sodankylän malmialueille. Rauta- ja Kittilän kautta Sodankylään ja sieltä
17263: tien rakentaminen edesauttaisi luonnollisesti edelleen Sodankylän kunnan alueella si-
17264: muutoinkin mainittujen kuntien elinkeinotoi- jaitseville malmikentille.
17265: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
17266:
17267: Esko-Juhani Tennilä
17268: 1092 1979 vp.
17269:
17270: Raha-asia-aloite n:o 1014.
17271:
17272:
17273:
17274:
17275: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta kaivostoiminnan aloittami-
17276: seen Soklissa.
17277:
17278:
17279: E d u s kun n a 11 e.
17280:
17281: Lappi on ollut jo hyvin pitkään pysyvän Sokli-tutkimukset ovat edenneet siihen vai-
17282: suurtyöttömyyden aluetta. Myös viime kesänä heeseen, että koerikastus on jo päättymässä.
17283: työttömyysaste oli Lapissa yli 10 % ja vuo- Tarvitaan siis välittömästi päätös varsinaisen
17284: denvaihteessa arvioidaan noin 12 % Lapin kaivostoiminnan aloittamisesta. Tällaisen pää-
17285: työvoimasta olevan työttömänä. töksen edellytyksenä on se, että valtio myön-
17286: Suurtyöttömyyden ja siitä aiheutuvan pak- tää hankkeeseen rahaa.
17287: komuuton lopettaminen edellyttää hyvin päät- Edellä olevan perusteella ehdotan,
17288: täväisiä toimia. Selvää on, että työllisyystilan-
17289: teen kestävä parantaminen edellyttää nimen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17290: omaisesti uusien pysyvin työpaikkojen saamista 1980 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
17291: maakuntaan. Tässä suhteessa Lapissa on ase- markkaa kaivostoiminnan aloittamiseksi
17292: tettu suuria toiveita myös kaivostoimintaan ja Soklissa.
17293: aivan erityisesti Sokiin apatiittikaivoksen avaa-
17294: miseen.
17295: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
17296:
17297: Esko-Juhani Tennilä
17298: 1979 vp. 1093
17299:
17300: Raha-asia-aloite n:o 1015.
17301:
17302:
17303:
17304:
17305: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta kaivostoiminnan aloittami-
17306: seen Pahtavuomassa.
17307:
17308:
17309: Ed u s kun n a 11 e.
17310:
17311: Pahtavuomassa Kittilän kunnan alueella on sillä Lappiin tarvitaan välttämättä uusia pysyviä
17312: suoritettu varsin perusteellisia malmitutkimuk- työpaikkoja.
17313: sia. Tutkimukset osoittavat alueelta löytyvän Edellä olevan perusteella ehdotan,
17314: mm. kuparia ja uraania.
17315: Uraanin osalta kaivostoiminnan aloittaminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17316: on kiinni enää valtion tukitoimien varmistami- 1980 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
17317: sesta. Tarvittava päätös on tehtävä välittömästi, markkaa kaivostoiminnan aloittamiseksi
17318: Pahtavuomassa.
17319: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
17320:
17321: Esko-Juhani Tennilä
17322: 1094 1979 vp.
17323:
17324: Raha-asia-aloite n:o 1016.
17325:
17326:
17327:
17328:
17329: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Outokumpu Oy:n Tornion
17330: jaloterästehtaan tuotannon laajentamiseen.
17331:
17332:
17333: E d u ,s k u n n a 11 e.
17334:
17335: Outokumpu Oy:n Tornion jaloterästehdas On selvää, että Lapissa suhtaudutaan myön-
17336: aloitti tuotantonsa vuoden 1976 lopulla. Alku- teisesti Outokumpu Oy:n suunnitelmiin, sillä
17337: peräisen suunnitelman mukaan piti tuotannon tuotannon laajentaminen merkitsee uusien pysy-
17338: nousta täyttä kapasiteettia vastaavalle 50 000 vien työpaikkojen saamista työttömyyden pahas-
17339: tonnin tasolle aikaisintaan vuonna 1980. Suun- ti runtelemaan maakuntaan. Jotta Outokumpu
17340: nitelmaa on kuitenkin voitu nopeuttaa niin, Oy:n tavoite tuotannon kaksinkertaistamisesta
17341: että jo vuoden 1978 loppupuolella saavutettiin voisi nopeasti toteutua, tarvitaan valtiovallan
17342: edellä mainittu tuotantotaso. Vuoden 1978 tuo- mukanaoloa ja tukea, sillä tarvittavat investoin-
17343: tantomäärä oli 44 000 tonnia. nit vaativat luonnollisesti varsin paljon rahaa.
17344: Saatujen hyvien kokemusten perusteella on Edellä olevan perusteella ehdotan,
17345: Outokumpu Oy ryhtynyt toimenpiteisiin jalo-
17346: terästuotannon lisäämiseksi noin 60 000 ton- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17347: nin tasolle. Yhtiö on 'Suunnitelmissaan varau- 1980 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
17348: tunut kuitenkin myös siihen, että tuotanto nos- markkaa Outokumpu Oy:n Tornion
17349: tettaisiin kaksinkertaiseksi. jaloterästehtaan tuotannon laajentami-
17350: seen.
17351: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
17352:
17353: Esko-Juhani Tennilä
17354: 1979 vp. 1095
17355:
17356: Raha-asia-aloite n:o 1017.
17357:
17358:
17359:
17360:
17361: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Veitsiluoto Oy:n Kemijärven
17362: tehtaan jalostusasteen nostamiseen.
17363:
17364:
17365: E d u s k u n n a 11 e.
17366:
17367: Nykyisin selluloosaa tuottavan Veitsiluoto nostamista puoltavat luonnollisesti myös kan-
17368: Oy:n Kemijärven tehtaan jalostusasteen nosta- santaloudelliset näkökohdat.
17369: minen on ollut jatkuvasti esillä. Vaatimukset Edellä olevan perusteella ehdotan,
17370: jalostusasteen nostamiseksi ovatkin täysin pe-
17371: rusteltuja, sillä paperikoneen hankkiminen ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17372: paperin valmistamisen aloittaminen loisi Koillis- 1980 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
17373: Lapin alueelle uusia työpaikkoja. Jalostusasteen markkaa Veitsiluoto Oy:n Kemijärven
17374: tehtaan jalostusasteen nostamiseen.
17375: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
17376:
17377: Esko-Juhani Tennilä
17378: 109.6 1979 vp.
17379:
17380: Raha-asia-aloite n:o 1018.
17381:
17382:
17383:
17384:
17385: Tennilä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työllisyystoi-
17386: mien tehostamiseen.
17387:
17388:
17389: E d u s kun n a 11 e.
17390:
17391: Kapitalistisen järjestelmän ajauduttua yhä "siunaamista", vaan pidämme välttämättömänä
17392: syvempään kriisiin on työttömyys saanut myös työttömyyden paljon suurempaa vähentämistä.
17393: meidän maassamme valtavat mittasuhteet ai- Työttömyyden vähentämisessä tärkeällä sijalla
17394: heuttaen toimeentulovaikeuksia työttömäksi on, kuten jo todettiin, valtion omien työlli-
17395: joutuneille ja epävarmuutta koko palkansaaja- syystoimien tehostaminen.
17396: väelle, sillä hyvin harva tavallinen työläinen Julkisuudessa on kerrottu, että valtion työl-
17397: ja toimihenkilö voi enää olla varma työpaik- lisyyspoliittiset toimet kohdistuvat ensi vuonna
17398: kansa pysyvyydestä. yhteensä noin 95 000-100 000 henkilöön,
17399: Työttömyys liittyy kapitalismiin, mutta päät- missä lisäystä olisi 10 000-15 000. Budjetti-
17400: täväisillä toimilla on mahdollista merkittäväs- esityksen tarkempi tutkiminen kuitenkin osoit-
17401: tikin vähentää työttömyyttä jo tämän järjestel- taa, että lisäys kohdistuu ensisijaisesti osa-aika-
17402: män aikana. Edellytyksenä työttömyyden tuntu- työjärjestelmän laajentamiseen sekä työllisyys-
17403: valle supistamiselle on, kuten SKP:n 18. edus- koulutuksen lisäämiseen. Valtion varsinaisilla
17404: tajakokouksen hyväksymässä asiakirjassa "De- työllisyysmäärärahoilla palkkaaman työvoiman
17405: mokraattisen käänteen puolesta" todetaan, ta- määrä ei sen sijaan lisäänny, vaan valtio työl-
17406: louspolitiikan suunnan muuttaminen. Tältä listää budjettiesityksen mukaan noin 36 000
17407: osin keskeisimpiä asioita ovat kansan ostovoi- työläistä investointihankk:eisiinsa. Se on sama
17408: man lisäärPinen, valtion suorien työllisyystoi- määrä kuin tänä vuonna ja hieman vähemmän
17409: mien tehostaminen, valtion yritystoiminnan laa- kuin vuonna 1978.
17410: jentaminen sekä Suomen Neuvostoliiton ja mui- Osa-aikatyöjärjestelmän piirissä tulisi suun-
17411: den SEV-maiden kanssa käymän kaupan laa- nitelmien mukaan olemaan ensi vuonna jo
17412: jentaminen. peräti yli 40 000 ihmistä. Pidämme tämän
17413: Koiviston hallituksen tulo- ja menoarvioesi- järjestelmän laajentamista vain keinona kau-
17414: tys v:lle 1980 ei valitettavasti merkitse talous- nistella mahdollisimman pienin kustannuksin
17415: politiikan linjan muuttamista työkansan etujen työttömyyslukuja, sillä osa-aikatöihin joutuvien
17416: mukaiseen suuntaan, vaan entisen suurpääomaa näistä töistä saama tulohan on kertakaikkiaan
17417: suosivan linjan jatkamista. Tämän linjan jat- surkea. Osa-aikatyöt tuleekin muuttaa koko-
17418: kaminen merkitsee suurtyöttömyyden jatku- päiväisiksi kunnon palkalla.
17419: mista. Eri puolilla maata on olemassa hyvin run-
17420: Hallitus tosiasiassa myöntääkin tämän arvioi- saasti järkeviä työkohteita. Uusien työkohtei-
17421: dessaan työttömyyden pysyvän ensi vuonna den avaaminen kuitenkin edellyttää valtion työ-
17422: nousukaudesta huolimatta keskimäärin 5 % :n määrärahojen lisäämistä, ja siksi ehdotamme,
17423: tasolla, mikä merkitsee noin 115 000 työtöntä.
17424: Muistettakoon, että kun maahamme vuoden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17425: 1975 lopulla julistettiin oikein "kansallinen 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
17426: hätätila" työttömyyden vuoksi, työttömiä oli 34.50.77 lisäyksenä 750 000 000 mark-
17427: tuolloin runsaat 60 000. kaa valtion työllisyystoimien tehostami-
17428: Emme voi hyväksyä 5 %:n työttömyyden seksi.
17429: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
17430:
17431: Esko-Juhani Tennilä Seppo Toiviainen Sten Söderström
17432: Irma Rosnell Mikko Kuoppa P. Liedes
17433: M.-L. Salminen
17434: 1979 vp. 1097
17435:
17436: Raha-asia-aloite n:o 1019.
17437:
17438:
17439:
17440:
17441: Tikka: Korotetun määrärahan osoittamisesta varusmiesten päivä-
17442: rahan korottamiseen.
17443:
17444:
17445: E d u s kun n a 11 e.
17446:
17447: Varusmiesten toimeentuloon vaikuttaa nykyi- pitokustannuksilla ja veroilla. Kun tämä edel-
17448: sellään keskeisimmin päiväraha. Hallitus esittää lyttäisi tehtyjen selvitysten mukaan nykyisel-
17449: päivärahaa korotettavaksi valtion vuoden 1980 lään lähes 14 markan päivärahaa, ei uudistuk-
17450: tulo- ja menoarviossa 1. 10. 1980 lukien 240 sen toteuttamista voida pitää valtiontaloudelli-
17451: vuorokauden palvelusajalta 50 pennillä ja mai- sesti mahdollisena yhden budjetin yhteydessä.
17452: nitun palvelusajan ylittävältä ajalta 75 pennillä. Sen sijaan realistinen tie olisi päivärahan korot-
17453: Kun huomioidaan inflaation tuntuvuus sellai- taminen kahdella markalla vuosittain kunnes
17454: sissa varusmiehille tärkeissä menoissa kuin mat- minimipalkan taso on saavutettu, mitä mm.
17455: kaliput, tupakka- ja kahvituotteet jne. sekä Varusmiesliitto on esittänyt ja jota myös vuosit-
17456: päivärahan jo ennestään Suomessa muihin Poh- tain pidettävät varusmiestoimikuntien puheen-
17457: joismaihin verrattuna erittäin alhainen taso, on johtajien neuvottelupäivät ovat vaatineet.
17458: hallituksen esitystä pidettävä täysin riittämät- Kahden markan päivärahan korottaminen va-
17459: tömänä. rusmiehille aiheuttaisi toteutettuna 1. 7. 1980
17460: Päivärahan pienuuden huomioiden oa edus- alkaen menoja n. 9 920 000 markkaa. Kun täs-
17461: kunta jo vuonna 1974 lausunut toivomuspon- tä vähennetään hallituksen jo esittämä korotus,
17462: nen, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin koko- olisi lisätarve 8 202 000 markkaa.
17463: naisohjelman aikaansaamiseksi päivärahan ko- Edellä olevan perusteella ehdotan,
17464: rottamiseksi kohtuulliselle tasolle. Nykyisellään
17465: varusmies joutuu käyttämään palvelusaikanaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17466: varovaistenkin arvioiden mukaan runsaat 4 000 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
17467: markkaa omia tai omaisten varoja kattaakseen 27.14.02 lisäyksenä 8 202 000 markkaa
17468: palveluksen aikana aiheutuvat kulut. käytettäväksi varusmiesten päivärahan
17469: Päiväraha.'1 oikeudenmukaisena tasona VOl- korottamiseen kahdella markalla 1. 7.
17470: daan pitää minimipalkkaa vähennettynä yllä- 1980 lukien.
17471: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
17472:
17473: Seppo Tikka
17474:
17475:
17476:
17477:
17478: 138 0879007181
17479: 1098 1979 vp.
17480:
17481: Raha-asia-aloite n:o 1020.
17482:
17483:
17484:
17485:
17486: Tikka ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lehdistön ylei-
17487: seen kuljetustukeen pienlevikkisten lehtien kuljetustuen saat-
17488: tamiseksi samalle tasolle isojen lehtien kanssa.
17489:
17490:
17491: E d u s k u n n a 11 e.
17492:
17493: Vuoden 1980 TMAE:n momentilla 31.55.42 kimääräinen tuki oli vuonna 1979 noin 20 p/
17494: "Lehdistön yleinen kuljetustuki" on esitetty kpl, pienten lehtien tuki noin 10 p/kpl.
17495: 215 000 000 markkaa posti- ja lennätinlaitok- Koska emme voi hyväksyä sitä, että pienet,
17496: sen käytettäväksi yleisenä kuljetustukena koti- usein yhteiskunnallisesti hyvinkin merkittävät
17497: maisten sanoma- ja aikakauslehtien hinnastoon lehdet asetetaan valtion jakaman tuen suhteen
17498: merkittyjen sanoma- ja aikakauslehtien julkaisi- suhteellisestikin heikompaan asemaan kuin suu-
17499: joille posti- ja lennätinlaitoksen toimesta vuon- ret, kaupalliset lehdet, ehdotammekin kun-
17500: na 1980 kuljetettavien lehtien kuljetusmaksu- nioittaen,
17501: jen alentamiseen.
17502: Tämä kuljetustuki jakaantuu kuitenkin eri että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17503: lehtien kesken siten, että harvemmin kuin 50 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
17504: kertaa vuodessa ilmestyvä lehti, jota kerrallaan 31.55.42 lisäyksenä 7 000 000 markkaa
17505: ilmestyy vähemmän kuin 100 000 kappaletta ns. vähimmäistaksan poistamiseksi koti-
17506: tai numerokappaleen paino on vähemmän kuin maisessa postiliikenteessä ja pienilevik-
17507: 126 grammaa, saa tukea numerokappaletta koh- kisten lehtien kuljetustuen saattamiseksi
17508: den noin puolet siitä, mitä isompilevikkinen samalle tasolle isojen lehtien kanssa.
17509: tai painavampi lehti saa. Aikakauslehden kes-
17510: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
17511:
17512: Seppo Tikka Jouko Tuovinen M.-L. Salminen
17513: Pauli Puhakka Marjatta Mattsson Ulla-Leena Alppi
17514: Matti Puhakka Sten Söderström
17515: 1979 vp. 1099
17516:
17517: Raha-asia-aloite n:o 1021.
17518:
17519:
17520:
17521:
17522: Tikka: Korotetun määrärahan osoittamisesta tupakoinnin vähen-
17523: tämiseen.
17524:
17525:
17526: E d u s kun n a 11 e.
17527:
17528: Tupakkalain voimaantulon royota 1 päivästä vaikeuksiin, ellei siihen käytettäviä maatara-
17529: maaliskuuta 1977 lähtien Suomessa on terveys- hoja toiminnan luonnollisen laajenemisen tah-
17530: tavoitteisen tupakkapolitiikan toteuttamiselle dissa lisätä. Hyväksyessään tupakkalain 16. 6.
17531: suotuisammat edellytykset kuin missään muual- 1976 eduskunta määräsi, että valtion vuotui-
17532: la koko maailmassa. Viimeaikaiset tutkimustu- seen tulo- ja menoarvioon otetaan määräraha,
17533: lokset ovat osoittaneet, että suomalaisten tupa- joka vastaa vähintään 0,5 % tupakkavalmiste-
17534: kointitottumuksissa on oireita ilahduttavasta ke- veron vuotuisesta tuotosta.
17535: hityssuunnasta. Oma osansa tässä kehityksessä Koska tutkimustyö on vakuuttavasti osoit-
17536: on ollut maassamme suodtetulla korkeatasoi- tanut, että tupakoinnin vähentämiseen käytetyt
17537: sella tutkimustyöllä, joka on luonut pohjaa laa- kustannukset tulevat eri tavoin moninkertai-
17538: jamittaisella tiedottamiselle ja valistustoimin- sina takaisin, ei ole mitään syytä jatkaa tu-
17539: nalle. pakkalakiin tehtyjä muutoksia, joilla tutkimus-
17540: Lääkintöhallituksen johtama tiedotuskampan- ja valistustoiminnan määrärahaosuus on alku-
17541: ja ja vieroitusryhmätoiminta on vasta alullaan. peräisessä laissa esitettyä pienempi.
17542: Määrärahojen puutteessa valtiovalta on lakisää- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17543: teistä velvollisuuttaan täyttäessään joutunut taen,
17544: olennaisesti turvautumaan vapaan järjestötoi-
17545: minnan ja kuntien terveyspalvelujen apuun oh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17546: jelmaa läpi viedessään. 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
17547: On perusteltua odottaa, että hyvin käyntiin 33.73.22 kaikkiaan J JOO 000 markan
17548: lähtenyt valistus- ja vieroitustoiminta joutuu määrärahan tupakoinnin vähentämiseen.
17549: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
17550:
17551: Seppo Tikka
17552: 1100 1979 vp.
17553:
17554: Raha-asia-aloite n:o 1022.
17555:
17556:
17557:
17558:
17559: Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta Helsingin kaupungille
17560: vanhusten asuin- ja palvelutalojen rakentamiseen.
17561:
17562:
17563: E d u s k u n n a 11 e.
17564:
17565: Helsingin kaupungissa on suuri puute van- huoltoviraston tilastojen mukaan tällä hetkellä
17566: huksille tarkoitetuista asunnoista ja palveluista. peräti 1 500 henkeä. Tämä lukukaan ei anna
17567: Kaupungin väestöstä 13 % eli noin 64 000 täyttä kuvaa tilanteesta, sillä osa vanhuksista
17568: henkilöä on yli 65-vuotiaita. Vanhusten asuin- hakee asuntoa asunnonjakotoimiston kautta, osa
17569: taloissa ja vanhustenhuoltolaitoksissa on yksi- ei heikkokuntoisuutensa vuoksi pysty edes ha-
17570: tyisetkin laitokset mukaanlukien paikkoja vain keutumaan jonoon.
17571: 8 300 vanhukselle. Kotonaan asuvia vli 50 000 Vanhusten vaikean asuntotilanteen ja palve-
17572: eläkeläistä palvelevat ainoastaan Kontulan ja lujen puutteen johdosta sekä Helsingissä raken-
17573: Töölön vanhustenhuoltokeskukset sekä Riista- nusalalla edelleen vallitsevan suuren työttömyy-
17574: vuoren ja Suursuon vanhainkotien yhteydessä den helpottamiseksi tarvitaan erityisiä toimen-
17575: olevat palvelupisteet. Kun myös kotiavustajien piteitä.
17576: määrä on täysin riittämätön, joutuvat kotona Edellä olevan perusteella ehdotan,
17577: asuvat vanhukset pääasiassa itse huolehtimaan
17578: ruuastaan, siivouksesta, terveydestään, virkis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17579: täytymisestä jne. Monien kohdalla tilannetta 1980 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
17580: vaikeuttavat vielä huonot asunto-olot. markkaa avustuksena Helsingin kaupun-
17581: Suoranaisesti jonossa vanhusten asuintaloihin gille vanhusten asuin- ja palvelutalojen
17582: ja vanhustenhuoltolaitoksiin on Helsingissä rakentamista varten.
17583: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
17584:
17585: Seppo Toiviainen
17586: 1979 vp. 1101
17587:
17588: Raha-asia-aloite n:o 1023.
17589:
17590:
17591:
17592:
17593: Toiviainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion
17594: korkeakoulujen henkilöstön määrän lisäämiseen.
17595:
17596:
17597: E d u s kun n a II e.
17598:
17599: Hallituksen yleisperusteluissa laiksi korkea- säyksestä. Kun vielä otetaan huomioon, että
17600: koululaitoksen kehittämisestä vuosina 1967- viime vuonna, jolloin ensimmäisen kerran ke-
17601: 1981 annetun lain muuttamisesta sanotaan, hittämislain tarkistamisen jälkeen lain tavoit-
17602: että kehittämislain edellyttämien tavoitteiden teita pyrittiin toteuttamaan, jäätiin opetushen-
17603: saavuttamiseksi korkeakoulujen opetushenkilös- kilökunnan lisäyksessä vajaaseen kymmeneen
17604: töä tulee lisätä vuosina 1979-82 keskimäärin uuteen virkaa, ei hallituksen esitystä voi pitää
17605: 70-120 opettajalla vuodessa. Muun henkilö- lainkaan kehittämislain hengen mukaisena. Voi-
17606: kunnan tarve on kokonaisuutena noin kolme daan todeta, että mikäli hallituksen esitys to-
17607: neljäsosaa opetushenkilöstön lisäystarpeesta, mi- teutuisi, muodostuisi vuosien 1979 ja 1980
17608: kä on 50-90 henkilöä vuodessa. Näin ollen kuluessa jo usean kymmenen opetusviran va-
17609: korkeakoulujen henkilökuntaa tulisi kehittämis- jaus verrattuna kehittämislain heikoimpaankin
17610: lain mukaan lisätä keskimäärin 120-210 hen- tavoitetasoon.
17611: gellä vuodessa. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17612: Hallituksen budjettiesityksessä vuodelle 1980
17613: esitetään uusia virkoja perustettavaksi korkea- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17614: kouluihin yhteensä 99. Näistä noin 60 virkaa 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
17615: on opetushenkilöstöä ja loput muuta henkilös- 29.10.01 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
17616: töä. Hallituksen esitys merkitsee siis selvää jäl- käytettäväksi korkeakoulujen henkilö-
17617: keenjäämistä kehittämislain edellyttämästä Ii- kunnan lisäykseen.
17618: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
17619:
17620: Seppo Toiviainen Sten Söderström
17621: 1102 1979 vp.
17622:
17623: Raha-asia-aloite n:o 1024.
17624:
17625:
17626:
17627:
17628: Toiviainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Helsingin
17629: yliopiston kirjaston toimintaedellytysten turvaamiseen.
17630:
17631:
17632: E d u s k u n n a 11 e.
17633:
17634: Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta teki ja opiskelun kurssimaistuminen vaatlSlvat sekä
17635: vuonna 1973 sopimuksen valtion kanssa siitä, nimikkeiden että nidosten määrän lisäämistä
17636: että ylioppilaskunnan hallussa oleva kirjasto kirjastossa.
17637: siirtyy valtiolle. Samalla sovittiin, että valtio Edellisen perusteella on ilmeistä, ettei valtio
17638: sitoutuu kehittämään edelleen kirjaston palve- ole noudattanut sitä sopimusta, jolla ylioppi-
17639: luja. iaskunta luovutti kirjastoosa yliopiston kirjas-
17640: Opiskelussa kurssikirjojen tarve on lisään- ton opiskeluosastoksi. Opiskelijoiden palveluja
17641: tynyt huomattavasti. Tämän vuosikymmenen ei ole kehitetty, vaan ne ovat heikentyneet. Li-
17642: aikana on opiskeluosaston Iainausten määrä li- säksi opiskeluosaston henkilökuntatilanne al-
17643: sääntynyt noin 200 %. Kirjojen hankintamää- kaa olla kestämätön; joutuminen sairaslomalle
17644: räraha on viime aikoina kasvanut inflaatiopro- ylirasituksen vuoksi on yleistä, kahdella vir-
17645: sentin verran, mutta koska kirjojen hinnat ovat kailijalla on todettu fyysisestä rasituksesta joh-
17646: nousseet huomattavasti enemmän, on niiden tuvia työperäisiä sairauksia.
17647: hankinta vaikeutunut. Ylioppilaskunta ja kirjasto ovat jatkuvasti,
17648: Kirjojen saatavuus on osastolla pahasti hei- viimeksi keväällä 1979, vedonneet valtioval-
17649: kentynyt. Lainausten määrä on kasvanut tun- taan tilanteen parantamiseksi. Vuoden 1980
17650: tuvasti, esim. vuosina 1974-1977 52 %. Sa- tulo- ja menoarvio ei kuitenkaan turvaa kirjas-
17651: maan aikaan on kartunnassa nimikkeiden mää- ton resursseja. Jotta alkuperäisen sopimuksen
17652: rä vähentynyt, ja myös nidoksien määrä kään- velvoitteet täyttyisivät, olisi kirjanhankintamää-
17653: tyi viime vuonna laskuun. Syksyllä 1977 suora rärahoja lisättävä jälkeenjääneisyyden korjaami-
17654: saatavuus oli 72-74 %, syksyllä 1978 enää seksi, saatava varat lainausjärjestelmän toteutta-
17655: 55-68 %. Kesldmääräiset joootusajat ovat miseen ATK:n avulla ja lisättävä henkilöstö-
17656: kasvaneet, ja usein opiskelijat joutuvat jonot- määrärahoja.
17657: tamaan kirjaa viikkokausia. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17658: Kaiken tämän seurauksena opiskelun edelly-
17659: tykset vaikeutuvat, ja opiskeluaika sekä opis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17660: kelukustannukset kasvavat. Lisäksi tilannetta 1980 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
17661: uhkaa pahentaa ns. fyt-aloilla vuoden 1980 elo- 800 000 markkaa Helsingin yliopiston
17662: kuusta voimaan astuva tutkinnonuudistus, jon- kirjaston resurssien jälkeenjääneisyyden
17663: ka on havaittu ratkaisevasti lisäävän kirjallisuu- poistamiseksi.
17664: den käyttöä opetuksessa. Uudet opetussisällöt
17665: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
17666:
17667: Seppo Toiviainen Anna-Liisa Hyvönen
17668: 1979 vp. 1103
17669:
17670: Raha-asia-aloite n:o 102.5.
17671:
17672: Toiviainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta teatteri-
17673: ryhmien sekä musiikki-, tanssi- ja lapsiteattereiden toiminnan
17674: tukemiseen.
17675:
17676: Ed u s k u n n a 11 e.
17677: Liikkuvat ammattiteatterit, jotka ovat järjes- avustus on niille tukimuotona ensisijainen, kun
17678: täytyneet Teatterikeskukseen, ovat jo vuosikau- taas kiinteiden ammattiteattereiden tuki painot-
17679: sia tehneet uraauurtavaa työtä kulttuuripalvelu- tuu kuntien puolelle. Silti valtion avustus kiin-
17680: jen demokratisoimiseksi. Ne ovat vieneet teat- teille ammattiteattereille ylittää monella mar-
17681: terin sellaistenkin katsojien saataville, jotka kalla katsojaa kohden (10,30) liikkuville am-
17682: alueellisista tai sosiaalisista syistä ovat yleensä mattiteattereille myönnetyn tuen.
17683: olleet teatteripalvelujen ulottumattomissa. Liikkuvien ammattiteattereiden tarpeellisuus
17684: Korkeatasoisesta taiteestaan liikkuvat am- ei poistu kasvavan alueteatteritoiminnan myötä.
17685: mattiteatterit ovat saaneet tunnustusta paitsi Päinvastoin ne voivat merkittävästi auttaa sen
17686: yleisön myös teatteri- ja muiden kulttuurialojen toteutumista, monipuolistaa ja laajentaa teat-
17687: keskeisten järjestöjen sekä laajojen kansalais- teritarjontaa.
17688: järjestöjen taholta. Ne ovat myös vaikuttaneet Opetusministeriön keväällä 1978 asettama
17689: virikkeitä antavasti yleensä suomalaiseen teat- selvitystyöryhmä totesi, että on olemassa kult-
17690: teriin luomalla uutta kotimaista puhe-, tanssi- tuuripoliittisesti vahvoja perusteita ammatti-
17691: ja musiikkiteatteria, joka on vienyt suomalai- maisesti toimivien teatteriryhmien toiminnalle
17692: sen teatterin mainetta myös ulkomaille. ja niiden tukemiseen julkisin varoin. Samoin
17693: Teatterikeskuksen teatterit ovat tuottaneet ovat koko 1970-luvun aikana eri komiteat, teat-
17694: monipuolista teatteria - lasten, nuorten ja teri- ja yleisöjärjestöt, Teatterikomitea vuonna
17695: aikuisten käyttöön; suomeksi, ruotsiksi, jopa 1972, valtion näyttämötaidetoimikunta, lukui-
17696: viittomakielelläkin; tanssin, laulun ja musiikin sat vuosittain tehdyt raha-asia-aloitteet edus-
17697: keinoin. kunnassa sekä Tukivetoomus liikkuvan ammat-
17698: Teatteritarjonnan tasa-arvoistajina liikkuvat titeatterin puolesta lähes kolmemiljoonaisin al-
17699: ammattiteatterit ovat saavuttaneet yleisönsä, sil- lekirjoituksin esittäneet riittävien toimintaedel-
17700: lä vuosina 1973-78 niillä oli yhteensä yli lytysten takaamista liikkuville ammattiteatte-
17701: 8 000 esitystä, joissa katsojia lähes 2 miljoo- reille.
17702: naa. Vuonna 1978 yli 60 % teattereiden toi- Myös eduskunnassa toukokuun alussa 1978
17703: minnasta sijoittui kotipaikkakunnan ulkopuolel- käydyssä taidepoliittisessa keskustelussa, niin
17704: le, ja vuoden aikana teatterit vierailivat kaikis- hallituksen selonteossa kuin eri ryhmäpuheen-
17705: sa maamme lääneissä sekä Ahvenanmaalla. vuoroissa ja yksityisten kansanedustajien pu-
17706: Näytäutökautena 1977-78 liikkuvat ammatti- heenvuoroissa tuotiin esille tahto turvata näi-
17707: teatterit vastasivat yhteensä 14 % :sta maamme den teattereiden toiminta.
17708: ammattimaisesta teatteritoiminnasta. Näin laajasti ilmaistu kannatus antaa mah-
17709: Silti yhteiskunnan teatterilaitokselle antamas- dollisuudet konkreettisiin parannustoimenpitei-
17710: ta tuesta ne saavat vain 2 %. Julkiset avus- siin eli liikkuvien ammattiteattereiden saatta-
17711: tukset liikkuville ammattiteattereille kattavat miseen yhteiskunnan tuen suhteen tasavertai-
17712: v:ajaan kolmanneksen niiden menoista, kun kiin- seen asemaan muiden ammattiteattereiden
17713: teillä ai:nmattiteattereilla vastaava luku on kol- kanssa.
17714: me neljännestä. Pääsylippua eli katsojaa koh- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17715: den se merkitsi vuonna 1978 liikkuvien am-
17716: mattiteattereiden osalta 6,30 mk, kiinteiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17717: ammattiteattereiden osalta 36,40 ja Kansallis- 1980 tulo- ja menoarvioon kaikkiaan
17718: oopperan osalta peräti 114,45 mk. 4 000 000 markkaa teatteriryhmien sekä
17719: Liikkuvien ammattiteattereiden tomunnan musiikki-} tanssi- ja lapsiteatterien toi-
17720: valtakunnallisesta luonteesta johtuen valtion minnan tukemiseen.
17721: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
17722:
17723: Seppo Toiviainen Irma Rosnell
17724: Sten Söderström Mikko Kuoppa
17725: 1104 1979 vp.
17726:
17727: Raha-asia-aloite n:o 1026.
17728:
17729:
17730:
17731:
17732: Toiviainen: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnille nuo-
17733: risotilojen rakentamiseen ja perusparantamiseen.
17734:
17735:
17736: E d u s k u n n a 11 e.
17737:
17738: Nuoriso tarvitsee kipeästi kunnallisia hyvin kan määräraha ei ole mielekkäässä suhteessa
17739: varustettuja toimitiloja. Nuoriso ei ole vain myöskään hallintokustannuksiin.
17740: tyytynyt odottamaan näitä tiloja, vaan on läh- Nuorisotyön alueella on pidettävä tormlnta-
17741: tenyt niitä myös aktiivisesti hankkimaan ja vaa- poliittisesti oikeana linjana lisätä avustuksia
17742: timaan. Esimerkkinä tästä aktiivisesta toimin- kuntien nuorisotilojen rakentamiseen, koska ti-
17743: nasta voidaan mainita Helsingissä toimivat nuo- lojen muodossa tuleva yhteiskunnan tuki nuori-
17744: risoliikkeet Kallion Rock-klubin, Elävän Mu- sojärjestöille ja erilaisille nuorisoryhmille jakau-
17745: siikin Yhdistys ELMU:n toimintatilojen sekä tuu yleensä toimintaa vastaavasti. Tiloista hyö-
17746: myös muiden tilojen puolesta. Samanlaista ak- tyvät toiminnallisesti aktiiviset nuorisojärjestöt
17747: tiivista, omakohtaista toimintaa nuorisotilaky- ja nuorisoryhmät.
17748: symysten ratkaisemiseksi on esiintynyt myös Nuorisotilojen rakentamiseen suunnatut mää-
17749: muualla maassa. rärahat eivät koidu ainoastaan nuorisotoimin-
17750: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja me- nan hyväksi. Rakennuskohteina ja varsin usein
17751: noarvioksi 1980 on nuorisotilojen rakentami- työvaltaisina perusparannuskohteina niiden vai-
17752: seen varattu vain 1 miljoonan markan määrä- kutus työllisyyteen on etenkin kehitysalueilla
17753: raha (mom. 29.91.51). paikallisesti merkittävä.
17754: Määräraha on täysin riittämätön. Vuonna Lisäksi nuorisotilat ovat päivisin ja muulloin-
17755: 1978 samaan tarkoitukseen myönnettiin kun- kin, kun nuorisotoimintakäyttöä ei ole mahdol-
17756: nille 11 miljoonaa markkaa 1. ja 2. lisämeno- lista järjestää, muiden väestöryhmien käytös-
17757: arviossa ja vuonna 1979 6 miljoonaa markkaa sä. Etenkin eläkeläisten päivätoiminnan kannal-
17758: 2. lisämenoarviossa. ta nuorisotilat ovat käyttökelpoisia ja myös
17759: usein käytettyjä tiloja.
17760: Jos nuorisotilojen rakennusmäärärahoja ver- Kuntien nuorisotilojen nykyinen rakentamis-
17761: rataan vuoden 1980 budjettiesityksessä urheilu- taso tulee turvata varaamaila tarkoitukseen riit-
17762: laitosten rakentamiseen ehdotettuihin määrära- tävä avustus- ja lainamääräraha.
17763: hoihin, vahvistuu kuva nuorisotilamäärärahojen Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
17764: lisääntymistarpeesta. Urheilulaitosten rakentami-
17765: seen on esitetty yli 60 miljoonaa markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17766: Vuonna 1978 kunnat hakivat rakennusavus- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
17767: tuksia ja -lainoja 63 nuorisotilakohteeseen, joi- 29.91.51 lisäyksenä 10 000 000 mark-
17768: den yhteiset kustannusarviot olivat noin 40 kaa kunnille nuorisotilojen rakentamis-
17769: miljoonaa markkaa. On selvää, että hakemus- ta ja perusparantamista varten, josta
17770: ten laadinta- ja käsittelykustannukset nousevat 6 000 000 markkaa olisi avustusta ja
17771: varsin huomattaviksi. Tällöin 1 miljoonan mar- 4 000 000 markkaa lainaa.
17772: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
17773:
17774: Seppo Toiviainen
17775: 1979 vp. 1105
17776:
17777: Raha-asia-aloite n:o 1027.
17778:
17779:
17780:
17781:
17782: Toiviainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta uusien toi-
17783: mien perustamiseksi posti- ja lennätinlaitokseen postinkulun
17784: tehostamiseksi.
17785:
17786:
17787: E d u s k u n n a 11 e.
17788:
17789: Hallituksen eduskunnalle antamassa esitykses- 10 kirjuria yp. . . . . . . . . . . . . . . . . V 12
17790: sä valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1980 10 ensimmäistä kirjuria ap. . . . . V 13
17791: ei ole lainkaan otettu huomioon sitä perusteltua 20 ensimmäistä kirjuria . . . . . . . . V 14
17792: kritiikkiä, joka on kohdistunut postin heiken- 10 ekspeditööriä . . . . . . . . . . . . . . V 17
17793: tyneeseen palvelutasoon, eikä posti- ja lennätin-
17794: laitoksen, maan suurimman työnantajan, mah- Huomattava osa postin henkilökunnasta on
17795: dollisuuksia toimia vastuullisesti nykyisessä tilapäisessä palvelussuhteessa pysyväisluontoisis-
17796: työllisyystilanteessa. Postin palvelutason palaut- ta tehtävistään huolimatta. Tämän johdosta eh-
17797: taminen ennalleen ja sen nostaminen ajanmu- dotetaan palvelussuhteen vakinaistamista varten
17798: kaiselle tasolle edellyttää henkilöresurssien li- perustettavaksi 100 postimies- ja 100 posti-
17799: säämistä. Myös uusien palvelutehtävien ottami- virkamiesvirkaa tulo- ja menoarvioesityksessä
17800: sen postin piiriin tulee merkitä työpaikkojen li- mainittujen lisäksi.
17801: säämistä. Tämän johdosta esitetään tulo- ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
17802: menoarvioon lisättäväksi seuraavat vakinaiset
17803: virat 1. 3. 1980 alkaen: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17804: 1980 tulo- ja menoarvioon 7 600 000
17805: 50 postimiestä . . . . . . . . . . . . . . . . V 10 markkaa 200 uuden postimiestoimen ja
17806: 30 ylipostimiestä . . . . . . . . . . . . . . V 13 150 uuden postivirkamiestoimen perus-
17807: 20 postimiesten esimiestä V 18 tamiseksi.
17808: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
17809:
17810: Seppo Toiviainen Irma Rosnell Mikko Kuoppa
17811:
17812:
17813:
17814:
17815: 139 0879007181
17816: 1106 1979 vp.
17817:
17818: Raha-asia-aloite n:o 1028.
17819:
17820:
17821:
17822:
17823: Torikka: Määrärahan osoittamisesta Helsingin metroliikenteen
17824: suunnitteluun ja rakentamiseen.
17825:
17826:
17827: E d u s k u n n a 11 e.
17828:
17829: Helsingin seudun talousalueen liikenteellinen seksi vuoteen 1983 mennessä vielä yli 600
17830: toimivuus vaikuttaa koko valtakunnan työ- ja milj. mk. Vuotuinen rasitus veroäyriä kohden
17831: elinkeinoelämään. Vastuun ja kustannusten on runsas penni. Tämän lisäksi tulevat pää-
17832: kantamisen siitä tulisi näin kuulua riittävässä oma- ja hoitokulut.
17833: suhteessa muillekin kuin tällä alueella ja eri- Muut Helsingin seudun kunnat eivät ole läh-
17834: tyisesti Helsingissä asuville veronmaksajille ja teneet mukaan metrosuunnitelmiin, sillä myös
17835: yrityksille. ne pelkäävät jäävänsä ilman valtion tarpeelli-
17836: Tulevaisuuden liikenteellisen ratkaisun pe- sia tukitoimia.
17837: rusrungon muodostaa rakenteilla oleva Helsin- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17838: gin kaupungin metroliikenne. Ainoana pääkau- tavasti,
17839: punkina koko maailmassa Helsinki on kuiten-
17840: kin joutunut yksin vastaamaan metron raken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17841: tamisen kustannuksista. Näistä syistä aloittamis- 1980 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
17842: ta ja rakentamista on jouduttu viivästyttämään. markkaa pääkaupunkiseudun liikenteen
17843: Helsinki on käyttänyt tähän mennessä pelk- suunnitteluun ja rakentamiseen ensisi-
17844: kiin investointeihin noin 430 milj. mk ja jaisesti metroliikenteen tarpeisiin.
17845: tarvitsee nykyisen miniohjelmankin läpiviemi-
17846: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
17847:
17848: Jalmari Torikka
17849: 1979 vp. 1107
17850:
17851: Raha-asia-aloite n:o 1029.
17852:
17853:
17854:
17855:
17856: Tuomaala: Määrärahan osoittamisesta Härkme:cifjärdenin ja Härk-
17857: merenpuron alueen vesistötöihin.
17858:
17859:
17860: E d u s k u n n a 11 e.
17861:
17862: Kristiinankaupungin, Lapväärtin ja Siipyyn alueelle tärkeä perunankorjuu on suurissa vai-
17863: alueella Etelä-Pohjanmaalla Suupohjassa sijait- keuksissa, sillä jo kolme päivää veden alla
17864: seva Härkmerifjärdenin järjestely- ja Härkme- liuonnut peruna on useissa tapauksissa täysin
17865: renpuron perkaushanke on ollut vireillä jo pilalla.
17866: vuodesta 1953 lähtien. Hankkeeseen sisältyvät pellot ovat yleensä
17867: Hankkeen toteuttamisella voitaisiin vihdoin viljelijöiden kotipeltoja, joiden kuivatus on si-
17868: poistaa jatkuvasti toistuvat kevät- ja syystulvat ten hyvin tärkeätä. Lisäksi hanke antaisi pai-
17869: välittömältä hyötyalueelta, jossa on peltoa n. kallisille asukkaille työtilaisuuksia; alueeltahan
17870: 400 ha kokonaishyötyalueen ollessa n. 500 ha. on mm. Ruotsiin muutto työllisyyssyistä ollut
17871: Lisäksi siihen liittyy metsäojitushankkeita n. erittäin laajaa.
17872: 1 300 ha:n alalla. Hankkeen kokonaiskustan- Vaasan vesipiitiliä on valmiit suunnitelmat
17873: nusarvio on n. 1,6 milj. mk. ja täysi valmius sanotun hankkeen töiden aloit-
17874: Hankkeen toteuttamisen kiireellisyyttä puol- tamiseen vielä tämän vuoden aikana, joten
17875: taa sekin, että hankkeen 226 osakkaasta n. ehdotan kunnioittaen,
17876: 200 on Vaasan vesipiirin mukaan vähävarai-
17877: sia pienviljelijöitä ja taloudelliselta asemaltaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17878: heihin verrattavia. 1980 tulo- ia menoarvioon 1 600 000
17879: Vaasan vesipiirin ja allekirjoittaneen tutus- markkaa Härkmerifiärdenin järjestelyyn
17880: tuttua tilanteeseen maastossa runsas viikko sekä Härkmerenpuron keski- ia ylä-
17881: sitten voitiin todeta tilanteen vakavuus. Sateet osan perkaustyöhön Kristiinankaupun-
17882: ja tulvat ovat jälleen pieksäneet mm. kauraa gin, Lapväärtin ;a Siipyyn alueella.
17883: osan ollessa kokonaan veden alla. Samoin
17884: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
17885:
17886: Juhani Tuomaala
17887: 1108 1979 vp.
17888:
17889: Raha-asia-aloite n:o 1030.
17890:
17891:
17892:
17893:
17894: Tuomaala ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 743
17895: rakentamiseen välillä Evijärven Sillanpää - Högnabba -
17896: Kaustisen Viiperi.
17897:
17898:
17899: E d u s k u n n a 11 e.
17900:
17901: Evijärven kunnassa Kaustisen suuntaan ja Vaasan tiepiiri on aloittanut ko. tien suun-
17902: päinvastoin kulkeva liikenne on evijärveläisten nittelun ja toteuttanut mm. monikolmiomittauk-
17903: kannalta välttämätöntä. Kun liikennöinti ta- sen vuoden 1977 tammikuun aikana.
17904: pahtuu suureksi osaksi Sillanpään-Högnabban Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
17905: - Kaustisen Viiperin tietä pitkin, on tilanne taen,
17906: juuri Evijärven-Kaustisen yrityksien kannalta
17907: huono sanotun tien kehnon kunnon vuoksi. Tie että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17908: on erittäin mutkainen, ja tielle aikoinaan las- 1980 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
17909: kettu öljysora on monin paikoin rikkoutunut. markkaa maantien n:o 743 rakentami-
17910: Näin ollen tie on myös liikenneturvallisuuden seen välillä Evijärven Sillanpää - Hög-
17911: kannalta puutteellisessa kunnossa. nabba- Kaustisen Viiperi.
17912: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
17913:
17914: Juhani Tuomaala Orvokki Kangas
17915: 1979 vp. 1109
17916:
17917: Raha-asia-aloite n:o 1031.
17918:
17919:
17920:
17921:
17922: Tuomaala ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 273
17923: ( Hulkko--Karvia) parannustöiden aloittamiseksi J alasjär-
17924: vellä.
17925:
17926:
17927: E d u s kun n a II e.
17928:
17929: Jalasjärven seudun tiet ovat ainakin pääväy- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
17930: lien osalta kohtalaisessa kunnossa. Tähän asti taen,
17931: on kuitenkin yhteys Jalasjärveltä Karvian suun-
17932: taan jäänyt liian vähälle huomiolle, vaikka se että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17933: parantaisi oleellisesti jalasjärveläisten ja muiden 1980 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
17934: tiellä liikkuvien yhteyksiä lounaissuuntaan ja markkaa maantien n:o 273 (Hulkko-
17935: Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan välisiä liiken- Karvia) parannustöiden aloittamiseen
17936: nöimismahdollisuuksia. Jalasjärvellä Vaasan läänissä jo vuoden
17937: 1980 kuluessa.
17938: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
17939:
17940: Juhani Tuomaala Einari Nieminen
17941: 1110 1979 vp.
17942:
17943: Raha-asia-aloite n:o 10.32.
17944:
17945:
17946:
17947:
17948: Tuomaala ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 661 eli
17949: ns. Kuvaskankaan tien parantamiseen Isojoella.
17950:
17951:
17952: E d u s k u n n a 11 e.
17953:
17954: Isojoen liikenneyhteydet Porin suuntaan lella 19 km ja Merikarvian kunnan puolella
17955: ovat erittäin puutteelliset lähinnä sen vuoksi, 11 km, joten asialla on oleellista merkitystä
17956: että ns. Kuvaskankaan tie (maantie n:o 661, myös Merikarvialle. Tietä pitkin tapahtuvat
17957: Isojoki-Kuvaskangas) on edelleen uudelleen- lisäksi maataloudenkin tarvitsemat kuljetukset,
17958: rakentamatta. Erityisesti keväisin kelirikkokau- ja sen merkitys on ratkaisevasti lisääntynyt
17959: den alkaessa sanotut yhteydet huonontuvat tun- Isojoen sahan toiminnan vilkastuttua. Samoin
17960: tuvasti. Otamon kalkkikaivoksen avaaminen ja turve-
17961: Kuvaskankaan tie on ollut jo monien vuo- teollisuuden käynnistyminen lisäävät huomatta-
17962: sien ajan pullonkaula Isojoen liikenteelle aja- vasti tien merkitystä. Edelleen on muistettava,
17963: tellen Isojoen elinkeinotoimintoja ja kuljetuk- että Kuvaskankaan tiellä on myös laajempaa
17964: sia. Tien parantamisella olisi myös huomatta- merkitystä Seinäjoen ja Porin välisissä liikenne-
17965: va työllistävä vaikutus Isojoelle, jossa työttö- yhteyksissä.
17966: myys on viime aikoina hälyttävästi noussut. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17967: Isojoen kunnan taholta on oma-aloitteisesti
17968: hoidettu sitoumukset tarvittavien maa-aluei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17969: den luovuttamiseksi ilmaiseksi kuntoon, joten 1980 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
17970: maa-alueiden saanninkaan ei enää pitäisi olla markkaa maantien n:o 661 eli Vaasan
17971: tiehankkeen toteuttamisen esteenä. läänissä Isojoen kunnassa olevan ns.
17972: Kuvaskankaan tiestä on Isojoen kunnan puo- Kuvaskankaan tien parantamiseen.
17973: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
17974:
17975: Juhani T!J.omaala Orvokki Kangas Einari Nieminen
17976: 1979 vp. 1111
17977:
17978: Raha-asia-aloite n:o 1033.
17979:
17980:
17981:
17982:
17983: Tuomaala: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 685 paran-
17984: tamiseen· välillä Jurva-Kainasto.
17985:
17986:
17987: E d u s k u n n a 11 e.
17988:
17989: Etelä-Pohjanmaa on maamme pienteollisuus- Jurvasta Teuvan kautta Kauhajoen Kainas-
17990: valtaisimpia alueita. Niinpä Etelä-Pohjanmaa tolle kulkeva tie on jo pitkään ollut huonossa
17991: ja koko Vaasan lääni ovat pitkään saaneet esi- kunnossa ja siten estänyt ja hidastanut esimer-
17992: merkiksi Kehitysaluerahaston luotoista suhteel- kiksi alueen huonekaluteollisuuden kuljetuksia.
17993: lisesti suurimman osan. Yksin hyvin merkittävä Sanottu maantie n:o 685 on merkitykseltään
17994: teollisuudenhaara Etelä-Pohjanmaalla on huo- huomattava ajatellen edellä mainitun lisäksi
17995: nekaluteollisuus, joka on maakunnassa keskit- yhteyksiä Vaasasta ja Vaasan seudulta Suupoh-
17996: tynyt erityisesti Jurvan - Teuvan - Kauha- jaan ja sieltä eteenpäin.
17997: joen - Kurikan alueelle. Sanotun teollisuu- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
17998: denalan kehittymistä haittaavat kuitenkin vasti,
17999: puutteelliset liikenne- ja tieyhteydet, joiden
18000: muodostama ongelma koetaan kipeänä varsin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18001: kin Jurvan - Teuvan - Kauhajoen alueella 1980 tulo- ;a menoarvioon 2 500 000
18002: ajatellen ko. kunnissa olevaa elinkeinotoimin- markkaa Vaasan läänissä olevan maan-
18003: taa. tien n:o 685 (Jurva-Kainasto) paran-
18004: tamiseksi.
18005: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
18006:
18007: Juhani Tuomaala
18008: 1112 1979 vp.
18009:
18010: Raha-asia-aloite n:o 1034.
18011:
18012:
18013:
18014:
18015: Tuomaala ym.: Määrärahan osoittamisesta Jurvan-Teuvan maan-
18016: tien parantamiseen.
18017:
18018:
18019: E d u s k u n n a 11 e.
18020:
18021: Jurvan-Teuvan seudulla on eräitä tiehank- jonka parantaminen vaikuttaisi ratkaisevasti
18022: keita saatu aivan viime aikoina alulle. Sanotut alueen yhteyksien kohentumiseen.
18023: tiet tulevat valmistuttuaan ratkaisevasti paran- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18024: tamaan jurva1aisten ja teuvalaisten samoin kuin nioittaen,
18025: yleensä kyseisten teiden käyttäjien asemaa aja-
18026: tellen liikkumismahdollisuuksia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18027: Jurvan-Teuvan seudulla on kuitenkin aina- 1980 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
18028: kin yksi tieyhteys, jonka parantaminen on tä- markkaa Jurvan-Teuvan maantien pa-
18029: hän saakka jäänyt liian vähälle huomiolle, ni- rantamiseen.
18030: mittäin Jurvan-Teuvan maantie (mt 6843),
18031: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
18032:
18033: Juhani Tuomaala Orvokki Kangas
18034: 1979 vp. 1113
18035:
18036: Raha-asia-aloite n:o 103.5.
18037:
18038:
18039:
18040:
18041: Tuomaala ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 744
18042: rakentamiseen välillä Sillanpää - Vetelin lsokylä.
18043:
18044:
18045: E d u s k u n n a 11 e.
18046:
18047: Evijärven kunnasta Veteliin johtava sora- Jotta voitaisiin päästä sanotun tien paran-
18048: päällysteinen tie Sillanpää - Vetelin Isokylä nustöihin, ehdotamme kunnioittaen,
18049: on erittäin huonossa kunnossa, minkä vuoksi
18050: Vaasan tiepiiri on aloittanut toimenpiteet tien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18051: parantamiseksi toteuttamalla mm. monikolmio- 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
18052: mittauksen vuoden 1976 aikana. markkaa maantien n:o 744 rakentami-
18053: seen välillä Sillanpää - V et elin Isokylä.
18054: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
18055:
18056: Juhani Tuomaala Orvokki Kangas
18057:
18058:
18059:
18060:
18061: 140 0879007181
18062: 1114 1979 vp.
18063:
18064: Raha-asia-aloite n:o 1036.
18065:
18066:
18067:
18068:
18069: Tuomaala: Määrärahan osoittamisesta Teuvan-Horon-Ylimar-
18070: kun tien rakentamiseen.
18071:
18072:
18073: Ed u s k u n n a 11 e.
18074:
18075: Etelä-Pohjanmaalla Teuvan kunnassa oleva vuosina merkittävällä tavalla huolimatta sen
18076: Horonkylä on moneen otteeseen ollut liiken- huonosta kunnosta ja mutkaisuudesta.
18077: teellisesti lähes motissa, koska Horonkylän tie Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
18078: on kunnoltaan lähes ala-arvoinen. Erityisiä vai- vasti,
18079: keuksia tiellä on varsinkin sateiden ja kevään
18080: kelirikkojen aikoina, koska tielle ei ole raken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18081: nettu kunnon pohjaa. 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
18082: Tiellä on merkitystä paitsi Horonkylän asuk- markkaa Vaasan läänissä olevan T eu-
18083: kaille itselleen myös kauttakulkuväylänä, ja van-Horon-Ylimarkun tien rakenta-
18084: jopa raskas liikenne on käyttänyt tietä viime miseksi ;a päällystämiseksi.
18085: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
18086:
18087: Juhani Tuomaala
18088: 1979 vp. 1115
18089:
18090: Raha-asia-aloite n:o 1037.
18091:
18092:
18093:
18094:
18095: Tuomaala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionrau-
18096: tateiden opiskelija-alennusten kehittämiseen.
18097:
18098:
18099: E d u s k u n n a 11 e.
18100: Matkakustannukset lisäävät varsinkin pitkä- nusten piiriin koti- ja opiskelupaikkakuntansa
18101: matkaisten opiskelijoiden opiskeluaikaisia kus- välillä.
18102: tannuksia tuntuvasti. Tällä hetkellä sekä val- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18103: tionrautatiet, Linja-autoliitto että Finnair myön- nioittaen,
18104: tävät opiskelijoille alennuksia. Pitkämatkaisten
18105: opiskelijoiden kannalta olisi kuitenkin välttä- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
18106: mätöntä luoda heitä suosiva alennusjärjestelmä. den 1980 tulo- ja menoarvioon momen-
18107: Yksi mahdollisuus olisi hintakaton (esim. 40 tille 31.45.40 (korvaus valtionrauta-
18108: mk) aikaansaaminen opiskelijoiden matkoihin teille matkalipuista myönnettävien alen-
18109: rautateillä. nusten aiheuttamasta tulojen menetyk-
18110: Opiskelija-alennusjärjestelmässä ei lisäksi tule sestä) lisäyksenä 1 500 000 markan
18111: suorittaa rajauksia eri opiskelijaryhmien välille arviomäärärahan valtionrautateiden opis-
18112: vaan kaikkien opiskelijoiden tulee päästä alen~ kelija-alennusten kehittämiseen pitkä-
18113: matkaisia suosivalta tavalla.
18114: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
18115:
18116: Juhani Tuomaala Markku Kauppinen
18117: Orvokki Kangas Mauri Pekkarinen
18118: 1116 1979 vp.
18119:
18120: Raha-asia-aloite n:o 1038.
18121:
18122:
18123:
18124:
18125: Tuomaala: Määrärahan osoittamisesta turvallisuuden parantami-
18126: seen ns. Suupohjan radalla Etelä-Pohjanmaalla.
18127:
18128:
18129: E d u s k u n n a 11 e.
18130:
18131: Etelä-Pohjanmaalla ns. Suupohjan radalla muuta kalustoa voidaan käyttää edellä maini-
18132: Seinäjoelta Ilmajoen, Kurikan, Kauhajoen ja tun ohella muihinkin tarkoituksiin.
18133: Teuvan läpi Kaskisiin kuljetetaan lähinnä Met- Kun lisäksi Suupohjan radan korjaustyöt ovat
18134: sä-Botnialle vuosittain n. 20 000 tonnia kloo- alkamassa, on ajankohta myös turvallisuuden
18135: ria. Kloorivaunuja kulkee radalla yleensä kol- kohentamiseen sanotulla radalla mitä sopivin.
18136: me kertaa viikossa; välillä kuormana on rikki- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
18137: dioksidia. taen,
18138: Koska kloori herkästi räjähtävänä, erittäin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18139: vaarallisena kemikaalina voi saattaa vaaraan ra- 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
18140: dan varrella sijaitsevia taajamia asukkaineen, markkaa muun muassa kloorivahinkojen
18141: on Suupohjan radan kuljetusten turvallisuutta torjumisessa tarvittavan kaluston hank-
18142: kiireellisesti parannettava. kimiseen sekä kuljetus- ja radanylitys-
18143: On myös huomattava, että klootintorjunnas- turvallisuuden parantamiseen ns. Suu-
18144: sa tarvittavia suojaimia, suuria tehoruiskuja ja pohjan radalla Etelä-Pohjanmaalla.
18145: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
18146:
18147: Juhani Tuomaala
18148: 1979 vp. 1117
18149:
18150: Raha-asia-aloite n:o 1039.
18151:
18152:
18153:
18154:
18155: Tuomaala ym.: Määrärahan osoittamisesta pienteollisuuslainojen
18156: palauttamiseksi valtion tulo- ja menoarvioon.
18157:
18158:
18159: E d u s k u n n a 11 e.
18160:
18161: Vaasan läänin talouselämä pohjautuu vahvasti Yrittäjät ovat kokeneet ko. lainat käyttökel-
18162: yrittäjätoimintaan, lähinnä pieneen ja keskisuu- poiseksi ja tarkoituksenmukaiseksi keinoksi ra-
18163: reen teollisuuteen sekä maataloudelliseen yrittä- hoitusvaikeuksiensa helpottamisessa. Sen vuoksi
18164: jätoimintaan. - vaikka mm. aluepoliittisen lainsäädännön
18165: Vaasan läänissä toimivat teolliset yritykset avulla on luotonsaantimahdollisuuksia kohen-
18166: ovat tyypiltään joitakin poikkeuksia lukuunot- nettu - pienteollisuuslainojen poistamista val-
18167: tamatta yleensä työvoimavaltaisia pienyrityksiä. tion budjetista on pidettävä perustelemattomana
18168: Pienyritykset joutuvat yleensä aina kamp- ja mm. Vaasan läänin yrittäjien toimintamah-
18169: pailemaan suurten rahoitusvaikeuksien kanssa. dollisuuksia heikentävänä ottaen huomioon eri-
18170: Sanottuja vaikeuksia on lisäämässä lähinnä kak- tyisesti sen, että Vaasan läänissä sijaitsee kai-
18171: si tekijää. Ensinnäkin kyseisten yritysten rahoi- kista maamme kyseisistä yrityksistä noin 15 %,
18172: tusrakenteessa oman pääoman osuus on yrityk- kun läänin väkiluku koko maan väestöstä on
18173: sen taloudellista kantokykyä ajatellen aivan liian vain noin 9 %.
18174: alhainen verrattuna esimerkiksi kilpailijamaiden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18175: yritysten vastaavaan tilanteeseen. Toiseksi on- nioittaen,
18176: gelmia vaikeuttaa se, että yrittäjien luotonsaan-
18177: timahdollisuudet eivät vieläkään ole tyydyttä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18178: vässä kunnossa. 1980 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
18179: Moni Vaasan läänissä toimiva pieni ja keski- markkaa valtion tulo- ja menoarviossa
18180: suuri yritys on aikoinaan aloittanut tuotannol- aikoinaan olleiden ns. pienteollisuuslai-
18181: lisen toimintansa ja myöhemmin sitä laajenta- nojen palauttamiseksi takaisin valtion
18182: nut ns. pienteollisuuslainojen turvin. tulo- ja menoarvioon.
18183: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
18184:
18185: Juhani Tuomaala Einari Nieminen
18186: 1118 1979 vp.
18187:
18188: Raha-asia-aloite n:o 1040.
18189:
18190:
18191:
18192:
18193: Tuominen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asumistuen
18194: korottamiseksi.
18195:
18196:
18197: Ed u s kun n a 11 e.
18198:
18199: Tarveharkintaisessa asumistukijärjestelmässä tukikustannuksiin ei nam ollen ole läheskään
18200: on tällä hetkellä huomattavia puutteita. Jär- riittävä, sillä se ei itse asiassa vastaa edes elin-
18201: jestelmä ei ulotu yksineläviin ihmisiin. Erityi- kustannusten nousua eikä vuokrien kohoamista.
18202: sesti nuoret joutuvat väliinputoajien asemaan. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
18203: Asumistuen määräytymisperusteet eivät ole sa-
18204: mat kuin viranomaisten hyväksymät vuokrien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18205: määrät. Asumistuki on myös määrällisesti täy- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
18206: sin riittämätöntä ja kun tuen perustana olevat 26.14.54 lisäyksenä 100 000 000 mark-
18207: vuokrat ovat kaavamaisia ja alhaisempia kuin kaa asumistuen korottamiseksi elinkus-
18208: todelliset vuokrat, niin järjestelmän teho on tannusten nousua vastaavaksi ja asumis-
18209: riittämätön. Vuoden 1980 tulo- ja menoarviossa tukijärjestelmässä olevien tarveharkin-
18210: ehdotettu 30 miljoonan markan lisäys asumis- taisten puutteiden korjaamiseksi.
18211: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
18212:
18213: Risto Tuominen Mauno Forsman
18214: Tellervo Koivisto Olli Helminen
18215: Pertti Hietala
18216: 1979 vp. 1119
18217:
18218: Raha-asia-aloite n:o 1041.
18219:
18220:
18221:
18222:
18223: Tuominen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan-Haminan-
18224: Luumäen ratahankkeen suunnittelun aloittamiseen.
18225:
18226:
18227: E d u s k u n n a II e.
18228:
18229: Maamme ltamen vientiteollisuus, Kymen Kun on kuitenkin välttämätöntä, että kysei-
18230: läänin maakuntaliitot, seutukaavaliitot, kauppa- sen Juurikorven-Raroinan osuuden jälkeen
18231: kamarit ja useat muut tahot ovat jo pitkään rakentamistyöt jatkuvat myös osuudella Ha-
18232: korostaneet Etelä-Karjalassa ja sen pohjois- mina-Luumäki, olisi tarpeen ryhtyä tutkimaan
18233: puolella sijaitsevien vientiteollisuuslaitosten ja suunnittelemaan jo nyt myös tätä rata-
18234: nopeiden ja nykyistä huomattavasti suorempien osuutta. Koska Helsingistä itään suuntautuvan
18235: rautatieyhteyksien tarvetta Kotkan ja Haminan radan suunnitteluun on budjettiesityksessä mer-
18236: satamiin. Myös neuvostoliittolaisen tavaran kitty vain 1 500 000 markkaa, on ilmeistä,
18237: kauttakulkuliikenne näiden satamien kautta että tämä ei tule riittämään osuudelle Luumäki
18238: kasvaa jatkuvasti ja tämäkin seikka puoltaa -Hamina-Kotka, joten tälle osuudelle tulisi
18239: entistä suorempien rautatieyhteyksien aikaan- varata oma suunnittelumääräraha.
18240: saamista. Tästä syystä onkin päädytty esittä- Edellä olevan perusteella ehdotamme.
18241: mään uuden rataosan rakentamista Luumäeltä
18242: Haminan kautta Kotkaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18243: Valtion vuoden 1980 tulo- ja menoarvio- 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
18244: esityksessä on varattu 3 400 000 markkaa Juu- markan määrärahan Kotkan-Haminan
18245: rikorven-Raroinan radan suunnitteluun ja ra- -Luumäen ratahankkeen loppuosan
18246: kentamisen aloittamiseen. Tämä rata korvaa suunnittelun aloittamiseksi mahdollisim-
18247: nykyisen Inkeroisten-Haminan radan ja on man pian.
18248: samalla kappale mainittua Kotkan-Haminan
18249: -Luumäen rataa.
18250: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
18251:
18252: Risto Tuominen Seppo Tikka
18253: Mauno Forsman Olli Helminen
18254: 1120 1979 vp.
18255:
18256: Raha-asia-aloite n:o 1042.
18257:
18258:
18259:
18260:
18261: Tuovinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yksityisten
18262: valtionapulaitosten toimiehtosopimusjärjestelmästä aiheutuvia
18263: menoja varten.
18264:
18265:
18266: E d u s kun n a 11 e.
18267:
18268: Yksityisten valtionapulaitosten sopimusval- siroman oikeana ja arvioitavissa olevan tarpeen
18269: tuuskunnasta annetun lain ( 239/79) mukaan mukaisena. Kun arviot kuitenkin saattavat poi-
18270: sopimusvaltuuskunnasta aiheutuvat tarpeelliset keta todellisesta tarpeesta, tulisi määrärahan
18271: menot suoritetaan valtion varoista. Menoista kaikilta osiltaan, myös alamomentin 1 osalta,
18272: päättää viime kädessä yksityisten valtionapu- olla arviomääräraha, jotta em. sopimusvaltuus-
18273: laitosten sopimusvaltuuskunta. Toimiehtosopi- kunnasta annetun lain määräystä voitaisiin jous-
18274: muslainsäädäntöä koskevan hallituksen esityk- tavasti ilman tarpeetonta byrokratiaa noudat-
18275: sen (1978 vp. n:o 95) perusteluissa on arvioitu taa.
18276: neuvottelujärjestelmästä aiheutuvan välittömiä Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
18277: menoja noin 125 000 markkaa vuodessa. Ny- nioittavasti,
18278: kyisen hintatason mukaan arvioiden menot tu-
18279: levat olemaan noin 138 500 markkaa vuodessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18280: T oimieh tosopimuslainsäädäntö tulee voimaan 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
18281: 1. 1. 1980. Neuvottelujärjestelmän käyntiinpa- 28.01.22 lisäyksenä yhteensä 62 500
18282: novaiheessa, joka muutenkin tulee olemaan markkaa arviomäärärahana yksityisten
18283: vaikea, on erittäin tärkeätä, että tarvittavat va- valtionapulaitosten toimiehtosopimusjär-
18284: rat ovat käytettävissä. Edellä esitetyt markka- jestelmästä aiheutuvia menoja varten
18285: määrät on arvioitu muista vastaavista toimin- siten, että alamomentille 1 ( Käyttöva-
18286: noista mm. Kunnallisessa sopimusvaltuuskun- rat) lisätään 33 500 markkaa ja alamo-
18287: nassa käytännössä jo usean vuoden ajan aiheu- mentille 2 (Muut toimiehtosopimusjär-
18288: tuneiden menojen perusteella. Tulo- ja menoar- jestelmästä aiheutuvat menot) lisätään
18289: vioon tulisi sisällyttää ko. määräraha mahdolli- 29 000 markkaa.
18290: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1979.
18291:
18292: Jouko Tuovinen Pertti Hietala Saara-Maria Paakkinen
18293: Maija Rajantie Eino Loikkanen Seija Karkinen
18294: 1979 vp. 1121
18295:
18296: Raha-asia-aloite n:o 1043.
18297:
18298:
18299:
18300:
18301: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta turkistarhaus- ja sisä-
18302: vesikalatalousoppilaitoksen rakentamiseksi Juukaan.
18303:
18304:
18305: E d u s k u n n a II e.
18306:
18307: Pohjois-Karjalassa näyttää löytyvän mahdol- Turkistarhaus- ja kalastuselinkeinot ovat läh-
18308: lisuuksia turkistarhaus- ja kalastuselinkeinojen teneet Juuassa ja monissa muissa Pohjois-Kar-
18309: kehittämiseen. Erikoisen voimakkaasti tämä on jalan kunnissa kehittymään hyvin lupaavasti.
18310: havaittavissa Juuan kunnassa, jossa yksityisten Heti kuitenkin on törmätty koulutuskysymyk-
18311: pienten turkistarhojen määrä on kunnan myö- seen. Koko Itä-Suomesta puuttuu näiden alo-
18312: tävaikutuksella nopeasti kasvanut ja kalastus- jen koulutus, joka olisi välttämätöntä em.
18313: elinkeinon kehittäminen on tutkimuksen alai- elinkeinojen kannalta. Koulutusta tarvittaisiin
18314: sena Joensuun korkeakoulun toimesta. sekä ammattikurssimuotoisena, jota onkin jo
18315: Turkistarhoja Juuassa on jo lähes 80. Kunta jonkin verran järjestetty, että pysyvänä ammat-.
18316: on osallistunut niiden perustamiseen antamalla tikoulutuksena.
18317: maapohjan, osallistumalla rehnkeskuksen toimi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18318: tilojen hankintaan sekä järjestämällä alan am- nioittaen, ·
18319: mattikurssi- ja tiedotustoimintaa uusille yrittä-
18320: jille. Lisäksi kunta on osallisena kalarantojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18321: hyödyntämistutkimuksessa. Rehnkeittiö taas 1980 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
18322: valmistaa turkiseläinten rehuja ja luo perustan markan määrärahan turkistarhaus- ja
18323: tarhausalan laajentamiselle ja kalastuselinkeinon sisävesikalatalouso ppilaitoksen rakenta-
18324: uudistamiselle. miseksi Juuan kUtztaan.
18325: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
18326:
18327: Jouko Tuovinen Matti Puhakka Markku Kauppinen
18328: Pauli Puhakka Lea Sutinen Mauri Vänskä
18329:
18330:
18331:
18332:
18333: 141 0879007181
18334: 1122 1979 vp.
18335:
18336: Raha-asia-aloite n:o 1044.
18337:
18338:
18339:
18340:
18341: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta mekaaniseen vesakon-
18342: torjuntaan Pohjois-Karjalan tie- ja vesirakennuspiirin alueella.
18343:
18344:
18345: E d u s k u n n a 11 e.
18346:
18347: Tienvarsivesakkojen kemiallinen hävittämi- Nykyinen työllisyystilanne huomioonottaen
18348: nen on saanut ankaraa vastustusta paikallisilta olisi mekaaninen tienvarsien vesakontorjunta
18349: asukkailta sekä varsinkin ympäristönsuojelun kuitenkin moninkertaisesti edullisempaa, koska
18350: asiantuntijoiden taholta. Torjunta-aineiden hait- tällöin saataisiin runsaasti työtilaisuuksia myös
18351: tavaikutukset ja vaarat luonnolle ja eläimis- ammattitaidottomalle nuorisolle eikä myrkkyjen
18352: tölle ovat tunnetut. Jatkuvasti tulee julkisuu- vaaraa ilmenisi.
18353: teen uusia tutkimustuloksia vesakkomyrkkyjen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
18354: vaarallisuudesta. Viime aikana on jopa paljas- tavasti,
18355: tunut näiden tutkimustulosten salailua. Myös
18356: esiintyy jopa viranomaistenkin taholla vähek- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18357: syntää vesakkomyrkkyjen vaarallisuutta koh- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
18358: taan. Tie- ja vesirakennushallitus on kuitenkin 31.24.14 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
18359: suorittanut vuosittain tienvarsimyrkytyksiä ylei- käytettäväksi mekaaniseen vesakontor-
18360: sön ankarasta vastustuksesta huolimatta. juntaan Pohjois-Karjalan tie- ia vesi-
18361: rakennuspiirin alueella.
18362: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
18363:
18364: Jouko Tuovinen Pekka Starast Liisa Jaakonsaari
18365: Kaj Bärlund Maija Rajantie Risto Tuominen
18366: Juhani Raudasoja
18367: 1979 vp. 1123
18368:
18369: Raha-asia-aloite n:o 1045.
18370:
18371:
18372:
18373:
18374: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Aittalahden ja Vää-
18375: ränmäen välisen maantien n:o 480 parantamiseksi.
18376:
18377:
18378: Ed u s kun n a 11 e.
18379:
18380: Kesälahden kunnan yksi keskeisimpiä liiken- TVL:n Pohjois-Karjalan piirille tämän tien
18381: teellisiä ongelmia on kunnan pohjoisosan ja perusparantamiseksi, mutta aloitteet eivät ole
18382: kuntakeskuksen välisen tieyhteyden parantami- johtaneet tulokseen. Mainittakoon, että edellä
18383: nen. Tämä Aittalahden-Vääränmäen maantie mainittu tieosuus oli muutamia vuosia sitten
18384: n:o 480 on sorapintainen, mutkainen, mäkinen TVL:n Pohjois-Karjalan piirin tienpidon toi-
18385: ja tästä johtuen erittäin hidaskulkuinen. Tie menpideohjelmassa mukana, mutta sen jälkeen
18386: on pituudeltaan 26 kilometriä ja se johtaa val- se on sieltä jätetty pois.
18387: tatieltä n:o 6 kantatielle n:o 71. Keväisin ja Kesälahden kunnan työllisyyden, matkailun
18388: syksyisin kelirikka tällä tiellä muodostuu niin kehittämisen ja kuntakokonaisuuden säilyttämi-
18389: pahaksi, että kunnan pohjoisosan asukkaat sen kannalta ko. tien rakenteen perusparanta-
18390: Vilialan ja Hummovaaran kylistä joutuvat mat- minen tulisi aloittaa mahdollisimman pikaisesti.
18391: kustamaan Kesälahden kirkonkylälle Puhoksen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
18392: kautta, mikä luonnollisesti aiheuttaa lisäkus- nioittavasti,
18393: tannuksia matkan pidetessä. Tästä on myöskin
18394: seurauksena se, että Vilialan ja Hummovaaran että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18395: kylien asukkaat joutuvat asioimaan melko pal- 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
18396: jon Kerimäellä taikka Kiteellä ja tämä hajoit- markan suunnittelumäärärahan Aittalah-
18397: taa pahasti kuntakokonaisuutta. den ja Vääränmäen välisen maantien
18398: Kesälahden kunta on tehnyt useita aloitteita n:o 480 parantamiseksi.
18399: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
18400:
18401: Jouko Tuovinen Matti Puhakka Lea Sutinen
18402: Pauli Puhakka Mauri Vänskä
18403: 1124 1979 vp.
18404:
18405: Raha-asia-aloite n:o 1046.
18406:
18407:
18408:
18409:
18410: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Huhmarin lomakes-
18411: kuksen tieyhteyksien parantamiseen Polvijärvellä.
18412:
18413:
18414: E d u s k u n n a 11 e .
18415: . Pohjois-Karjalan lomakeskus Huhmari toimii siä ja saataisiin valtion työllisyyskohteita Polvi-
18416: Polvijärven kunnassa erittäin luonnonkauniilla järven kuntaan.
18417: paikalla. Matkailijoiden kulkuyhteyksien paran- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18418: tamiseksi lomakeskukseen olisi välttämätöntä, nioittaen,
18419: että Kuorevaaran paikallistie n:o 15781 kor-
18420: jattaisiin ja muutettaisiin maantieksi ja samassa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18421: yhteydessä pääasiallisesti lomakeskusta palve- 1980 tulo- ;a menoarvioon 2 000 ooo·
18422: leva Huhmarisvaaran yksityistie muutettaisiin markan määrärahan Kuorevaaran pai-
18423: maantieksi. Näin edistettäisiin lomakeskuksen kallistien n:o 15781 rakenteen paranta-
18424: toimintamahdollisuuksia ja samalla parannettai- miseksi ;a muuttamiseksi maantieksi
18425: siin Polvijärven kunnan sisäisiä liikenneyhteyk- sekä Huhmarisvaaran yksityistien kor-
18426: ;aamiseksi ia muuttamiseksi maantieksi.
18427: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
18428:
18429: Jouko Tuovinen Pauli Puhakka Mauri Vänskii
18430: Lea Sutinen Markku Kauppinen Matti Puhakka
18431: 1979 vp. 1125
18432:
18433: Raha-asia-aloite n:o 1047.
18434:
18435:
18436:
18437:
18438: ·Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kolln-Herajoen
18439: maantien rakentamisen aloittamiseksi.
18440:
18441:
18442: Ed u s kun n a 11 e.
18443:
18444: Kolin-Herajoen tiehanke liittyy koko Kolin vät samaa vauhtia. Tällöin tarvitaan ilman muu-
18445: alueen matkailun kehittämiseen. Tämä tieyhteys ta myös paranevia liikenneyhteyksiä, joista
18446: luo kokonaan uuden väylän Kolille Enon suun- vasta Ahmovaaran ja Loma-Kolin välinen tie-
18447: nasta ja tiereitin luonnonkauneus tulee var- yhteys on parannettu.
18448: masti jo sinänsä lisäämään sen käyttöä. Tie- Kolin alueen matkailun kehittämisen kan-
18449: verkkosuunnitelman yhteydessä suoritetut mää- nalta olisi tärkeää, että tieyhteys Koli-Hera-
18450: räpaikkatutkimukset eivät selvitä kokonaisuu- joki rakennettaisiin mahdollisimman pikaisesti.
18451: dessaan Kolin-Herajoen tien tarvetta, sillä Samalla se helpottaisi alueen huonoa työlli-
18452: varmasti Ahvenisen kautta kulkeminen Kolille syystilannetta. Matkailun lisäksi tiellä olisi
18453: lisääntyy huomattavasti ko. tieyhteyden valmis- suuri merkitys myös puutavarankuljetusten ja
18454: tuttua. paikallisen liikenteen kannalta.
18455: Suunniteltu Kolin matkailukaupunki koko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18456: naisuudessaan tulee valmistumaan vasta vähi- nioittaen,
18457: tellen vuosikymmenien mittaan, mutta nähtä-
18458: vyyksiltään ainoalaatuisen Kolin matkailu vää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18459: jäämättömästi kasvaa noin 10-20 prosentin 1980 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
18460: vuosivauhdilla ja tämä tietää sitä, että mat- markan määrärahan Kolin-Herajoen
18461: kailijoiden majoitus- ja palvelupisteet lisäänty- maantien rakentamisen aloittamiseksi.
18462: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
18463:
18464: Jouko Tuovinen Pauli Puhakka Matti Puhakka
18465: Lea Sutinen Mauri Vänskä Markku Kauppinen
18466: 1126 1979 vp.
18467:
18468: Raha-asia-aloite n:o 1048.
18469:
18470:
18471:
18472:
18473: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Käsämän-Sotkuman
18474: maantien parantamiseksi.
18475:
18476:
18477: E d u s k u n n a II e.
18478:
18479: Käsämän~Sotkuman maantie n:o 8031 on tön. Samalla se toimisi merkittävänä työllisyys-
18480: suorin yhteys tultaessa Varkauden tai Savon- kohteena parannustyön toteuttamisaikana.
18481: linnan suunnasta Polvijärvelle. Nykyisen tien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18482: heikon kunnon johdosta liikenne edellä maini- nioittaen,
18483: tuista suunnista Polvijärvelle vaikeutuu, jou-
18484: dutaan käyttämään kiertotietä, ja näin Polvi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18485: järven kunnan liikenteellinen ja matkailullinen 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
18486: åsema kärsii. Tästä syystä Käsämän-Sotkuman markan määrärahan Käsämän-Sotku-
18487: maantien parantaminen olisi erittäin väittämä- man maantien n:o 8031 rakenteen pa-
18488: rantamiseksi.
18489: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
18490:
18491: Jouko Tuovinen Lea Sutinen Matti Puhakka
18492: Pauli Puhakka Mauri Vänskä Markku Kauppinen
18493: 1979 vp. 1127
18494:
18495: Raha-asia-aloite n:o 1049.
18496:
18497:
18498:
18499:
18500: Tuovinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta paikallisju-
18501: nayhteyksien supistusten estämiseksi.
18502:
18503:
18504: E d u s k u n n a II e.
18505:
18506: Valtion vuoden 1980 tulo- ja menoarviossa Edellä olevan perusteella ja kun samalla
18507: esitetään valtionrautateille maksettavaksi valtio- huomioidaan kustannustasossa tapahtuneet
18508: vallan edellyttämien paikallisjunayhteyksien muutokset, on paikallisliikenteen supistamis-
18509: ylläpidosta aiheutuvan rautatietaloudellisen tap- tarvetta edelleen näkyvissä.
18510: pion sekä kansanedustajien vapaista matkoista Supistusten estämiseksi ja paikallisliikenteen
18511: aiheutuvien tulojen menetyksen korvaamiseksi nykyisen tason turvaamiseksi ehdotamme kun-
18512: lainmukaista korvausta yhteensä 11 300 000 nioittaen,
18513: markkaa. Kun huomioidaan tämän vuoden toi-
18514: sessa lisämenoarviossa myönnetty 1 300 000 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18515: markkaa, on supistusta näkyvissä 500 000 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
18516: markkaa tähän kulumassa olevaan vuoteen 31.45.50 lisäyksenä 1 500 000 markan
18517: nähden. määrärahan paikallisjunayhteyksien su-
18518: pistusten estämiseksi.
18519: Helsihgissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
18520:
18521: Jouko Tuovinen Olli Helminen Pentti Lahti-Nuuttila
18522: Pertti Hietala Helge Siren Risto Tuominen
18523: 1128 1979 vp.
18524:
18525: Raha-asia-aloite n:o 10.50.
18526:
18527:
18528:
18529:
18530: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionrautateiden työ-
18531: ja sosiaalitilojen kuntoon saattamiseksi.
18532:
18533:
18534: Ed u s k u n n a 11 e.
18535:
18536: Kustannustason yleinen kohoaminen ja val- tasovaatimusten mukaiseen kuntoon, ehdotam-
18537: tionrautateiden vanhojen rakennusten kunnos- me kunnioittaen,
18538: tustöiden laiminlyöminen takavuosina edellyt-
18539: tävät työ- ja sosiaalitilojen rakentamiseen ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18540: kunnostukseen varattavien määrärahojen huo- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
18541: mattavaa lisäämistä. Näillä toimenpiteillä pa- 31.90.74 lisäyksenä 5 000 000 markan
18542: rannetaan myös työllisyyttä valtionrautateillä. määrärahan valtionrautateiden työ- ja
18543: Jotta valtionrautateiden työ- ja sosiaalitilat sosiaalitilojen saattamiseksi kiireellisesti
18544: saataisiin yleisesti hyväksyttyjen ohjeiden ja asianmukaiseen kuntoon.
18545: lakien sekä liikenteen edellyttämien palvelu-
18546: Helsingissä 2.5 päivänä syyskuuta 1979.
18547:
18548: Jouko Tuovinen Olli Helminen Pentti Lahti-Nuuttila
18549: Pertti Hietala Helge Siren Risto Tuominen
18550: 1979 vp. 1129
18551:
18552: Raha-asia-aloite n:o 1051.
18553:
18554:
18555:
18556:
18557: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun rautatiease-
18558: man tavaraterminaalin rakentamiseen.
18559:
18560:
18561: E d u s k u n n a 11 e.
18562:
18563: Joensuun rautatieaseman tavaraterminaali on naalille ei voida enää lisätä purkausraiteita,
18564: jo useita kymmeniä vuosia vanha, joten se ei vaikka jatkuvasti lisääntyvät kappaletavaravau-
18565: täytä lisääntyvän kappaletavaraliikenteen ai- nut sitä ehdottomasti vaatisivat. Myös asiakas-
18566: heuttamia vaatimuksia. Terminaalin pienuu- suhteet terminaalin epäkäytännöllisyydestä joh-
18567: desta ja epäkäytännöllisyydestä on monenlaista tuen saattavat vaarantua.
18568: haittaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun·
18569: Mm. tavaroita rikkoontuu luvattoman pal- nioittaen,
18570: jon koneellisesti tapahtuvassa purkauksessa,
18571: kuormauksessa ja siirroissa. Myös työturvalli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18572: suus on vaarassa trukkien liikkuessa edesta- 1980 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
18573: kaisin kapeilla laitureilla ja käytävissä. markan määrärahan Valtionrautateiden
18574: Ratapihahenkilökunnalle aiheutuu myös yli- ] oensuun rautatieaseman tavaraterminaa-
18575: määräistä vaihtotyötä, koska nykyiselle termi- lin rakentamiseksi.
18576: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
18577:
18578: Jouko Tuovinen Matti Puhakka. Mauri Vänskä
18579: Pauli Puhakka Lea Sutinen Markku Kauppinen
18580:
18581:
18582:
18583:
18584: 142 0879007181
18585: 1130 1979 vp.
18586:
18587: Raha-asia-aloite n:o 1052.
18588:
18589:
18590:
18591:
18592: Tuovinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta malmitutki-
18593: muksiin.
18594:
18595:
18596: E d u s k u n n a 11 e.
18597:
18598: Maamme maaperätutkimuksia ja malminet- Geologisia vyöhykkeitämme, joista on jo
18599: sintää on viime vuosina huomattavasti tehos- löytynyt malmeja, ei ole läheskään tarpeeksi
18600: tettu, ei kuitenkaan riittävästi. Useammassa tutkittu. Niin ikään ovat tutkimatta suurelta
18601: tapauksessa löydetyt malmit tarkemmassa tut- osin tunnettujen malmioiden jatkeet. Nimen-
18602: kimuksessa osoittautuvat joko heikoiksi taikka omaan näiden alueiden, jotka sijoittuvat pää-
18603: muutoin vaikeusasteeltaan sellaisiksi, että ne osiltaan Itä-Suomeen ja Lappiin, tutkimista
18604: heikon kannattavaisuutensa vuoksi eivät johda olisi tuntuvasti tehostettava.
18605: kaivostoiminnan aloittamiseen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18606: Pitemmälle meneviä maaperätutkimuksia ei nioittaen,
18607: voida tehdä umpimähkäisesti. Tarvitaan toi-
18608: veita herättävä löydös, taikka muutoin perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18609: tellut johtopäätökset, ennen kuin edes porauk- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
18610: siin voidaan ryhtyä. Selvää kuitenkin on, että 32.40.21 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
18611: malmeja on etsittävä aktiivisesti koko ajan. malmitutkimuksiin.
18612: Sattuman varaan emme voi asiaa jättää.
18613: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
18614:
18615: Jouko Tuovinen Matti Puhakka
18616: Pauli Puhakka Lea Sutinen
18617: Mauri Vänskä
18618: 1979 vp. 1131
18619:
18620: Raha-asia-aloite n:o 1053.
18621:
18622:
18623:
18624:
18625: Tuovinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vähittäis-
18626: kaupan investointien tukemiseen haja-asutusalueilla.
18627:
18628:
18629: Eduskunnalle.
18630:
18631: Haja-asutusalueiden vähittäiskauppojen toi- vioon 1 500 000 mk vähittäiskaupan investoin-
18632: minnan loppuminen on viime vuosina ollut var- tien tukemiseen haja-asutusalueilla, kun tarve on
18633: sin yleistä johtuen ylläpitokustannusten jatku- huomattavasti suurempi. Mikäli vähittäiskaupan
18634: vasta noususta ja ostokykyisen väestön muutta- investointien tukemiseen ei saada riittävästi val-
18635: misesta pois paikkakunnalta. Kaupan lisärasit- tion varoja, tulevat kauppakuolemat edelleen
18636: teena ovat olleet myös työsuojelu- ja terveysvi- jatkumaan.
18637: ranomaisten asettamat velvoitteet, jotka osaltaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18638: ovat vaikuttaneet kaupan lopettamiseen. nioittaen,
18639: Kaupan palvelujen loppuminen varsinkin
18640: maaseudullA merkitsee ainakin vanhuksille pak- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18641: komuuttoa asutustaajamiin. Myös muille ihmi- 1980 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
18642: sille se merkitsee lisääntyviä kuluja, koska kau- 2 000 000 markkaa vähittäiskaupan in-
18643: pan palvelut on haettava asutuskeskuksista. vestointien tukemiseen haja-asutusalueil-
18644: Hallitus esittää ensi vuoden tulo- ja menoar- la.
18645: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
18646:
18647: Jouko Tuovinen Matti Puhakka Mauri Vänskä
18648: Pauli Puhakka Lea Sutinen
18649: 1132 1979 vp.
18650:
18651: Raha-asia-aloite n:o 10.54.
18652:
18653:
18654:
18655:
18656: Uitto: Korotetun määrärahan osoittamisesta Vuokralaisten Kes-
18657: kusliiton toiminnan tukemiseen.
18658:
18659:
18660: E d u s k u n n a 11 e.
18661:
18662: Vuokralaisten Keskusliiton työ kohdistuu Tästä lähtökohdasta ovat lähteneet myös Vuok-
18663: erityisesti vuokralaisten aseman parantamiseen. ralaisten Keskusliiton perustajayhteisöt, kuten
18664: Asuntopolitiikkaa voidaan hoitaa eri tavoin, SAK, KK ja TVK sekä asukkaiden perustamat
18665: jolloin, kuten meillä Suomessa on yleistä, vuokralaisyhdistykset.
18666: vuokralla asuminen keskeisesti kuuluu tähän Liiton työtä rajoittaa liian paljon taloudel-
18667: ryhmään. Tärkeätä on huomata, että vuokralla- listen mahdollisuuksien puuttuminen, joten
18668: asujat monestikin ovat vähävaraisia ja siten edellä olevaan perusteluun viitaten ehdotan,
18669: heidän tuloistaan raskas osa kuluu asumiskus-
18670: tannusten peittämiseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18671: Liiton keskeisin työpanos kohdistuukin pait- 1980 tulo- ;a menoarvioon lisäyksenä
18672: si yleisen asuntopolitiikan seuraamiseen ja esi- 40 000 markkaa Vuokralaisten Keskus-
18673: tysten tekemiseen ennen kaikkea kuitenkin sen liiton toiminnan tukemiseen.
18674: jäsenten, vuokralla-asujien asioiden hoitamiseen.
18675: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
18676:
18677: Pauli Uitto
18678: 1979 vp. 1133
18679:
18680: Raha-asia-aloite n:o 1055.
18681:
18682:
18683:
18684:
18685: Uitto ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon raken-
18686: tamissuunnittelun käynnistämiseksi Hyvinkäällä.
18687:
18688:
18689: E d u s k u n n a II e.
18690:
18691: Valtion virastotalon rakentaminen Hyvin- Edellä mainitun lisäksi on vielä huomioitava,
18692: käälle on nykyisten suunnitelmien mukaisesti että Hyvinkään kaupunki on varautunut osoit-
18693: tarkoitus aloittaa v. 1983. Virastotalon tarve tamaan rakennusalueen valtion virastotaloa
18694: Hyvinkäällä on kuitenkin tällä hetkellä erittäin varten.
18695: suuri, sillä mm. kihlakunnanoikeuden, työvoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18696: matoimiston, verotoimiston sekä poliisin toimi-
18697: tilat sijaitsevat tällä hetkellä erittäin epätarkoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18698: tuksenmukaisissa ja ahtaissa tiloissa. Sanottujen 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
18699: toimintojen parantamiseksi ja myös huomioiden 28.64.76 ( virastotalojen rakentaminen)
18700: työllisyysnäkökohdat olisi nykytilanteessa Hy- 200 000 markkaa valtion Hyvinkään
18701: vinkäälle rakennettavan valtion virastotalon ra- virastotalon rakentamissuunnittelun
18702: kennussuunnitelmaa aikaistettava. käynnistämiseksi.
18703: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
18704:
18705: Pauli Uitto Esko J. Koppanen
18706: 1134 1979 vp.
18707:
18708: Raha-asia-aloite n:o 1056.
18709:
18710:
18711:
18712:
18713: Uitto: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon rakennus-
18714: suunnittelun käynnistätOiseksi Nurmijärvellä.
18715:
18716:
18717: E d u s k u n n a 11 e.
18718: Valtion rahatilanteen vuoksi valtion virasto- jautetut vuokratiloihin eri puolille kuntaa. Kun-
18719: taloja ei ole viime vuosina rakennettu tarvetta nan asukkaiden, siis kaikkien veronmaksa-
18720: vastaavasti. Tämän johdosta valtion virastot, jien ja myös valtion taloudenhoidon kannalta
18721: kuten posti, verotoimisto, kansaneläkelaitos jne. ei nykyinen käytäntö ole oikeudenmukainen.
18722: joutuvat työskentelemään monilla paikkakun- Tämän johdosta olisi tärkeätä valtion toimesta
18723: nilla varsin ahtaissa ja epätarkoituksenmukaissa rakentaa virastotalo Nurmijärven kuntaan niin,
18724: vuokra tiloissa. että se palvelisi mahdollisimman tehokkaasti
18725: Esimerkiksi kansaneläkelaitoksen tai sairaus- kunnan asukkaiden tarpeita.
18726: vakuutuksen toimisto saattaa sijaita paikassa, Edellä olevan perusteella ehdotan,
18727: johon liikuntavammaisten tai iäkkäimpien hen-
18728: kilöiden on hyvin vaikea päästä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18729: Useissa tapauksissa vuokranantajina ovat va- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
18730: kuutuslaitokset, pankit tai jopa yksityiset hen- 28.64.76 ( virastotalojen rakentaminen)
18731: kilötkin, ja lähes poikkeuksetta vuokrataso on 200 000 markkaa valtion Nurmijärven
18732: korkea. virastotalon rakennussuunnittelun käyn-
18733: Näin on myös tällä hetkellä Nurmijärven nistämiseksi.
18734: kunnassa, valtion virastojen toiminnat ovat ha-
18735: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
18736:
18737: Pauli Uitto
18738: 1979 vp. 1135
18739:
18740: Raha-asia-aloite n:o 1057.
18741:
18742:
18743:
18744:
18745: Uitto: Määrärahan osoittamisesta Porvoon-Keravan rautatien
18746: sähköistämissuunnitelman käynnistämiseksi.
18747:
18748:
18749: E d u s k u n n a 11 e.
18750:
18751: Valtionrautateiden sähköistäminen on osoit- lä henkilöliikenne suhteellisen vähäistä, mutta
18752: tautunut liike- ja energiataloudellisesti oikea- erityisesti Sköldvikin alueella sijaitsevien Neste
18753: suuntaiseksi ratkaisuksi. Erityisesti henkilölii- Oy:n ja muiden teollisuuslaitosten raskaat kul·
18754: kenne on sähköistämisen jälkeen nopeutunut jetukset ovat tällä rataosuudella varsin huo-
18755: merkittävästi. mattavat.
18756: Lähiliikenne on tullut entistä tehokkaam- Porvoon-Keravan rataosuutta ei ole vielä
18757: maksi ja joustavammaksi ja sen johdosta VR:n sähköistetty, vaikka liikenteellisesti, energiata-
18758: palvelutaso on huomattavasti parantunut. Myön- loudellisesti ja ympäristönsuojelua ajatellen
18759: teisistä kokemuksista johtuen rautateiden säh- tämä rataosuus olisi hyödyllistä nopeasti säh-
18760: köistämistä on syytä edelleen jatkaa. köistää.
18761: Tässä tarkoituksessa olisi sähköistämistoimia Sähköistämisen jälkeen sanotulla rataosuu-
18762: kiirehdittävä alueilla, joilla liikennetiheys on jo della voisivat liikennöidä Sm-tyyppiset sähkö-
18763: nyt korkea. junat, mikä merkitsisi huomattavaa liikenneolo-
18764: Sähköistämistarvetta harkittaessa olisi lähtö- suhteiden parantumista erityisesti Porvoon seu-
18765: kohdaksi otettava myös liikenneturvallisuuden dun väestölle.
18766: kehittäminen. Muun muassa kemian teollisuu- Edellä olevan perusteella ehdotan,
18767: den tuotteiden ja raaka-aineiden kuljetukset
18768: olisi keskitettävä pääasiassa rautateille, sillä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18769: maantiekuljetusten mahdollinen lisääntyminen 1980 tulo- ja menoarvioon 200 000
18770: erityisesti taajaan asutulla Keski-Uudellamaalla markan määrärahan Porvoon-Keravan
18771: aiheuttaa jatkuvasti vakavan onnettomuusvaa- rataosuuden sähköistämissuunnitelman
18772: ran. käynnistämiseksi.
18773: Henkilöjunavuorojen vähentämisestä johtuen
18774: ratayhteydellä Porvoo-Kerava on tällä hetkel-
18775: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
18776:
18777: Pauli Uitto
18778: 1136 1979 vp.
18779:
18780: Raha-asia-aloite n:o 10.58.
18781:
18782:
18783:
18784:
18785: Ursin ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Oulun yliopis-
18786: ton kasvatustieteellisen tiedekunnan harjoittelukoulun ala-
18787: asteen rakentamiseen.
18788:
18789:
18790: E d u s k u n n a 11 e.
18791:
18792: Valtion vuoden 1980 tulo- ja menoarvio- sen viivästyminen tulee osaltaan siirtämään
18793: esityksessä on varattu 2,.5 mmk Oulun yli- koko Oulun yliopiston rakentamisohjelmaa.
18794: opiston kasvatustieteiden tiedekunnan harjoitte- Ede11ä olevaan viitaten ehdotamme,
18795: lukoulun ala-asteen rakentamista varten. Ra-
18796: kentamishankkeen koko kustannusarvio on 7,.5 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18797: mmk. Varaus merkitsee shä, että ko. rakennus 1980 tulo- ;a menoarvioon 7 500 000
18798: ei valmistu suunnitellun mukaisesti lukuvuoden markkaa Oulun yliopiston kasvatustietei-
18799: 1981-82 alkuun, vaan keskellä mainittua lu- den tiedekunnan harioittelukoulun ala-
18800: kuvuotta. Paitsi, että tällainen on koulutoimin- asteen rakentamista varten.
18801: nan kannalta epäoikeudenmukaista, rakentami-
18802: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1979.
18803:
18804: Martti Ursin Liisa Jaakonsaari Juhani Vähäkangas
18805: Helvi Hyrynkangas Eero Lattula Helvi Niskanen
18806: Mauno Manninen Vappu Säilynoja J. Juhani Kortesalmi
18807: 1979 vp. 1137
18808:
18809: Raha-asia-aloite n:o 1059.
18810:
18811:
18812:
18813:
18814: Ursin ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintolainojen
18815: valtion korkotukiosuuden lisäämiseksi.
18816:
18817:
18818: E d u s k u n n a 11 e.
18819: Opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden toi- aikaisempien lainojen koronmaksuista selvitäk-
18820: meentulotilanne on jatkuvasti heikentynyt. Ny- seen.
18821: kyinen opintotukijärjestelmä johtaa lainapainot- Pitemmällä tähtäimellä olisikin päästävä
18822: teisuutensa johdosta kohtuuttamaan velkaantu- järjestelmään, jossa lainojen takaisinmaksussa
18823: miseen. Valmistumisen jälkeinen velkamäärä joustavammin kyettäisiin huomioimaan valmis-
18824: saattaa nykyään nousta useilla opiskelijoilla lä- tuneiden maksukyky ja jossa opintolainojen
18825: helle 50 000 markkaa. Lainojen takaisinmaksu- opiskeluaikaiset ja valmistumisen jälkeiset ko-
18826: rasite on raskain juuri silloin kun tulot ovat rot maksettaisiin valtion varoista.
18827: pienimmillään ja menot perheen perustamisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18828: ja kasvun, asunnon hankkimisen tai muun sel- nioittaen,
18829: laisen syyn johdosta suurimmillaan.
18830: Velkaantuminen johtaa myös opiskeluaikais- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18831: ten korkomenojen kasvuun. Huomattava osa 1980 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
18832: jo muutenkin riittämättömästä opintotuesta markan määrärahan opintolaino;en val-
18833: kuluu pelkästään opintolainojen korkoihin ja tion korkotukiosuuden lisäämiseksi.
18834: usein opiskelija joutuu ottamaan lisää lainaa
18835: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
18836:
18837: Martti Ursin Ilkka Kanerva Ritva Laurila
18838: Toivo Mäkynen Ben Zyskowicz
18839:
18840:
18841:
18842:
18843: 143 0879007181
18844: ·1138 1979 .vp.
18845:
18846: Raha-asia-aloite n:o 1060.
18847:
18848:
18849:
18850:
18851: Ursin ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintotuen
18852: opintorahaosuuden lisäämiseen.
18853:
18854:
18855: E d u s k u n n a 11 e.
18856:
18857: Opintotuki on viime aikoina heikentynyt tyksiä parantaa. Opintososiaalisilla palveluilla
18858: jatkuvasti. Opintorahan kehittäminen on jär- on merkitystä vain tukitoimenpiteenä välittö-
18859: jestelmällisesti laiminlyöty viime vuosien tulo- män opintotuen kehittämiselle, opintorahamuo-
18860: ja menoarvioita laadittaessa. Vuoden 1980 tulo- toisen tuen kehittämisen laiminlyönnin syyksi
18861: ja menoarvioesityksessä on todettu pyrittävän se ei kelpaa. Ns. välillisen opintotuen ongel-
18862: opiskelijoiden liiallisen velkaantumisen estämi- mana on muun muassa palvelujen rajoitettu
18863: seen muun muassa opintotuen opintoraha- saatavuus ja alhainen käyttöaste.
18864: osuutta lisäämällä, vaikkei korkeakouluopiskeli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18865: joiden opintorahan perusasaa ole. nostettu edes nioittaen,
18866: inflaatiota vastaavasti. Myöskään keskiasteen
18867: opiskelijoiden kohdalla ei opintorahajärjestel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18868: mää ole keJ:titetty. 1980 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
18869: Kuitenkin nimenomaan opintorahaa kehittä- markan määrärahan opintotuen opinto-
18870: mällä voidaan opiskelijoiden toimeentuloedelly- rahaosuuden lisäämiseksi.
18871: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
18872:
18873: Martti Ursin Ilkka Kanerva Ritva Laurila
18874: Toivo Mäkynen Ben Zyskowicz
18875:
18876:
18877:
18878:
18879: ; ...• ',
18880: 1979 vp. 1139
18881:
18882: Raha-asia-aloite n:o 1061.
18883:
18884:
18885:
18886:
18887: Valtonen' ym.: Määrärahan osoittamisesta viljavaraston rakenta-
18888: miseksi Porin Tahkoluodon satamaan.
18889:
18890:
18891: Ed u's kun n a 11 e.
18892:
18893: Maassamme tuotetaan rehuviljaa yli oman toiseen, onhan valtionrautatiet rakentanut tar-
18894: tarpeen. Rehuviljan ylituotantoa on pyritty vä- koitukseen tehokkaita viljavaunuja.
18895: hentämään rehuviljan viennillä. Maamme tär- Vientivarasto tarvitsee myös riittävät tilat
18896: kein rehuviljan ylituotantomaakunta on Sata- kuljetusten hoitoa varten niin varastoTie kuin
18897: kunta. Laskelmallinen ylituotanto on noin 60 sieltä laivaukseenkin. Tahkoluodon irtolasti-
18898: miljoonaa kiloa. satamassa on vapaita kenttätiloja, joten se
18899: Taloudellisen ratkaisun rehuviljan viennin tarjoaa tätäkin varten parhaat mahdolliset tilat.
18900: järjestämiselle Satakunnasta tuo valtion vilja- Siellä viljavaraston rakennuspohjaksi saadaan
18901: varaston rakentaminen Satakunnan rannikolle. kallioperusta, jolloin viljavarasto voidaan ra-
18902: Porin kaupungissa sijaitseva Tahkoluodon sa- kentaa mahdollisimman hyödylliseen kokoon.
18903: tama on tällöin oivallinen sijaintipaikka, sillä Painavana perusteena viljavaraston raken~
18904: varasto tarvitaan syvän veden partaalle, onhan nushankkeelle on mainittava Porin kaupungin
18905: vilja painavaa. Tahkoluodon irtolasti- ja öljy- heikko työllisyystilanne. Valtion rakennuskoh~
18906: satama on luonnonsatama, jossa on 10 metrin teella voidaan välittömästi vaikuttaa työllisyys~
18907: väyläsyvyys.- Väylä voidaan tutkimusten mu- kehitykseen; ·
18908: kaan helposti syventää 15 metriin. Jos vienti Edellä olevan perusteella ehdotamme· ·kun-
18909: saadaan rationalisoidusti sujumaan Tahkoluo- nioittavasti, .. . : ,: :
18910: dosta, se nostaa viljan tuottajahintaa ja erityi-
18911: sesti laskee vientikustannuksia. että. Eduskunta ottaisi vizlti~n vkoden
18912: Viljavaraston tOimtvuuteen kuuluu myös 1980 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
18913: rautatieyhteys, ja sitähän- ryhdytään sopimusten markan määrärahan viljavaraston raken-
18914: mukaan rakentamaan Tahkoluotoon vuonna tamiseksi Porissa sijaitsevaan T ahkoluo-
18915: 1980. Nykyisellään rautatie on varteen otet- don satamaan.
18916: tava vaihtoehto viljan siirrossa maakunnasta
18917: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
18918:
18919: Pirkko Valtonen Mikko Elo
18920: 1140 1979 vp.
18921:
18922: Raha-asia-aloite n:o 1062.
18923:
18924:
18925:
18926:
18927: Valtonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Arantilan sillan uudel-
18928: leen rakentamiseksi Nakkilassa.
18929:
18930:
18931: E d u s k u n n a 11 e.
18932:
18933: Kokemäenjoki jakaa Nakkilan kunnan poh~ Tälle liikenteelle kapea ja vaarallinen Arantilan
18934: joiseen ja eteläiseen osaan. Niitä yhdistää silta muodostaa kuitenkin "pullonkaulan". Ja-
18935: vuonna 1938 rakennettu teräskaarisilta, Aran- lankulku- ja polkupyöräliikenne, jonka muo-
18936: tilan silta, jonka leveys on 5 metriä, korkeus dostavat mm. koululaisten koulumatkat, ei
18937: 4,1 metriä ja jolla on 1-akselisen painorajoitus suinkaan ole turvallista kapealla sillalla, jonka
18938: 8 tonnia ja 2-akselisen painorajoitus 13 tonnia liikennemäärä on 1 600 autoa keskimäärin vuo-
18939: sekä vastaantulevan liikenteen kohtaamiskielto. rokaudessa ja jossa näkyvyys on heikko.
18940: Nakkilan kunnassa on teollisuuslaitoksia Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18941: joen eteläisellä puolella, jonne kunnalliset ja
18942: muut palvelut ovat keskittyneet. Mutta myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18943: joen pohjoispuolelle on syntynyt teollisuuslai- 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
18944: toksia. Nämä joutuvat kuljetuksissaan kunnan markan määrärahan Nakkilan kunnassa
18945: keskustaan tekemään matkat naapurikuntien olevan Arantilan sillan uudelleen raken-
18946: Ulvilan tai Harjavallan kautta, joissa on Koke- tamiseksi nykyisen sekä edelleen kehit-
18947: mäenjoen ylittävät kuljetuskelpoiset sillat. tyvän ja laajenevan liikennetarpeen mu-
18948: Kevyen liikenteen Nakkilan keskustaan joh- kaiseksi.
18949: tavat väylät rakennetaan vuosina 1979-80,
18950: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
18951:
18952: Pirkko Valtonen Mikko Elo
18953: 1979 vp. '1141
18954:
18955:
18956: Raha-asia-aloite n:o 1063.
18957:
18958:
18959:
18960:
18961: Valtonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun ja Porin läänin
18962: työsuojelupiirin kuljetusalaa tarkastavan työsuojelutarkasta-
18963: jan toimen perustamiseksi.
18964:
18965:
18966: E d u s k u n n a II e.
18967:
18968: Tärkeän osan työntekijäin työterveyden ja tarkastustoiminnan tehostamista voidaan saada
18969: -turvallisuuden säilyttämiseksi tarvittavasta toi- aikaan vain kuljetusalan työsuojelutarkastajan
18970: minnasta muodostaa työsuojeluviranomaisten toimen perustamisella. Koska kuljetusalan yri-
18971: valvontatehtävä. Turun ja Porin läänin työ- tykset ovat runsaasti keskittyneet Porin seu-
18972: suojelupiirin työsuojelutoimistosta puuttuu ko- dulle, jossa on ainakin 150 työsuojelupiirin
18973: konaan kuljetusalan tehtäviä hoitava työsuo- alaista työpaikkaa, on kuljetusalan työsuojelu-
18974: jelutarkastaja, vaikka työsuojelupiirin valvon- tarkastajan luonnollinen sijoituspaikka työsuo-
18975: taan kuuluu noin 350 kuljetusalan työpaikkaa. jelupiirin Porin sivutoimista.
18976: Työsuojelupiirin tarkastajat ehtivät vuosittain Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
18977: tarkastaa nykyisellään vain noin 5-10% edel-
18978: lä mainituista työpaikkamääristä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18979: Autoliikenteen ja siihen liittyvän korjaamo- 1980 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar-
18980: ja huoltotoiminnan säännöllinen ja tehokas tar- kan määrärahan Turun ja Porin läänin
18981: kastaminen on ainoa keino alalla vielä esiinty- työsuojelupiirin kuljetusalaa tarkastavan·
18982: vien puutteellisuuksien poistamiseksi. Turun työsuojelutarkastajan toimen perustamis-
18983: ja Porin läänin työsuojelupiirissä kuljetusalan ta varten.
18984: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
18985:
18986: Pirkko Valtonen Mikko Elo
18987: 1142 1979 Vp.
18988:
18989: Raha-asia-aloite n:o 1064.
18990:
18991:
18992:
18993:
18994: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta meritoimintaheli-
18995: kopterin hankintaan Saaristomeren merivartiostolle.
18996:
18997:
18998: E d u s k u n n a 11 e.
18999:
19000: Meripelastus, sairaankuljetukset ja meritoi- si kevyt 2-moottorinen jokasään meritoiminta-
19001: minta helikopterin avulla on tällä hetkellä maas- helikopteri. Tämä hankinta on kiireellinen ja
19002: samme . pahasti puutteellista. Esimerkiksi Saa- välttämätön.
19003: ristomeren merivartiostolla on tällä hetkellä Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
19004: käytössään vain yksi 4 hengen Agusta Bell tamme kunnioittaen,
19005: Jet Ranger -tyyppinen helikopteri, joka ei ky-
19006: kene· mm. ihmisten nostoon · meripelastustilan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19007: teess~ eikä sillä ole lentokelpoisuutta huonoissa 1980 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
19008: sääoloissa eikä sumussa. markan määrärahan kevyen 2-moottori-
19009: Tarkoituksenmukainen toiminta Saaristome- sen jokasään meritoimintahelikopterin
19010: ren meripelastuksessa saavutettaisiin, mikäli hankkimiseksi Saaristomeren merivar-
19011: Turkuun saataisiin nykyisen helikopterin lisäk- tioston käyttöön Turkuun.
19012: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
19013:
19014: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
19015: Urpo Leppänen Urho Pohto
19016: 1979 vp. 1143
19017:
19018: Raha-asia-aloite n:o 1065.
19019:
19020:
19021:
19022:
19023: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta hotelli- ja ravinto-
19024: lakoulun perustamiseen Turun talousalueelle.
19025:
19026:
19027: Eduskun·nalle.
19028:
19029: Varsinais-Suomi on hotelli- ja ravintola-alalla Turun alueelle jo varsin pitkään, joten valmius
19030: varsin vilkasta aluetta jo voimakkaan matkai- koulun perustamiseen on hyvä. Puute on tällä
19031: lunkin vuoksi. Lisäksi alueen palvelukset tällä hetkellä vain määrärahoista.
19032: alalla omaavat eräitä erityispiirteitä, jotka aset- Edellä mainitsemillamme rerusteilla ehdo-
19033: tavat mm. henkilökunnalle erityisvaatimuksia. tamme kunnioittaen,
19034: Tämän vuoksi Turun talousalueelle tarvittaisiin
19035: ehdottomasti valtion rahoittama hotelli- ja ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19036: vintolakoulu. Tämä olisi välttämätöntä jo sen- 1980 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
19037: kin vuoksi, että Etelä-Suomessa ei toimi kuin markan määrärahan hotelli- ;a. ravinto-
19038: yksi hotelli- ja ravintolakoulu, joka sijaitsee lakoulun suunnittelemiseksi ·;a ·perusta-
19039: Helsingissä ja johon liittyy myös opisto. miseksi Turun talousalueelle viipymättä.
19040: Hotelli- ja ravintolakoulua on suunniteltu
19041: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
19042:
19043: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
19044: Urpo Leppänen Urho Pohto
19045: 1144 1979 vp.
19046:
19047: Raha-asia-aloite n:o 1066.
19048:
19049:
19050:
19051:
19052: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalousoppilai-
19053: toksen perustamiseen Perniöön.
19054:
19055:
19056: E d u s k u n n a 11 e.
19057:
19058: Maatalousopetuksen tulisi kattaa koko maan Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
19059: tarpeet mahdollisimman tehokkaasti. Näin ei tamme kunnioittaen,
19060: kuitenkaan ole asianlaita, esimerkiksi Salon
19061: seutu Varsinais-Suomessa on kokonaan vailla että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
19062: maatalousoppilaitosta. Tämä laitos voitaisiin den 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000
19063: erinomaisesti sijoittaa vaikkapa Perniöön, joka markan määrärahan maatalousoppilai-
19064: joka suhteessa täyttää tällaisen oppilaitoksen si- toksen suunnittelemiseksi ja perustami-
19065: joituspaikalle asetettavat vaatimukset. seksi Perniön kuntaan.
19066: Helsingissä 24 päi"Vänä syyskuuta 1979.
19067:
19068: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
19069: Urpo Leppänen Urho Pohto
19070: 1979 vp. 1145
19071:
19072: Raha-asia-aloite n:o 1067.
19073:
19074:
19075:
19076:
19077: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Lounais-Suomen
19078: saariston liikenneolosuhteiden parantamiseen.
19079:
19080:
19081: E d u s k u n n a II e.
19082:
19083: Jokaisella maamme kansalaisella tulee olla Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
19084: mahdollisuus liikkumiseen ilman ylivoimaisia tamme kunnioittaen,
19085: vaikeuksia tai kohtuuttamiksi muodostuvia kus-
19086: tannuksia. Tämä yleisesti hyväksytty periaate että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19087: ei kuitenkaan päde kaikkialla maassamme, eri- 1980 tulo- ;a menoarvioon 250 000
19088: tyisesti saaristoalueilla on liikkumisen suhteen markan määrärahan Lounais-Suomen
19089: pahoja puutteita. saariston liikenne- ;a kulkuyhteyksien
19090: Saariston liikenneyhteyksiä voidaan parantaa parantamiseksi sekä tieverkon kehittä-
19091: sekä uusia teitä rakentamalla että erityisesti miseksi ;a liikkumiskelpoisten kelirikka-
19092: kelirikon ja vaikeiden jääolojen vallitessa liik- ajoneuvojen hankkimiseksi.
19093: kumiskelpoisia kelirikkaajoneuvoja hankkimal-
19094: la.
19095: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta ·1979.
19096:
19097: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
19098: Urpo Leppänen Urho Pohto
19099:
19100:
19101:
19102:
19103: 144 0879007181
19104: 1146 1979 vp.
19105:
19106: Raha-asia-aloite n:o 1068.
19107:
19108:
19109:
19110:
19111: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta moottoriliikennetien
19112: suunnitteluun välille Salo-Turku.
19113:
19114:
19115: Ed u s kun n a 11 e;
19116:
19117: Maantieliikenne välillä Helsinki-Turku on muodostuu enty1sesti väli Turku-Paimio
19118: liikenteeseen verrattuna osin varsin heikkokun- ruuhkautuneeksi ja vaikeuttaa Kaarinan ja
19119: toinen ja pahasti ruuhkautunut. Erityisesti val- Piikkiön välisen taajamanauhan toimintoja,
19120: tatie n:o 1 välillä Salo-Turku tulisi mah- Tien suunnittelun loppuunsaattamisella ja ra-
19121: dollisimman nopeasti rakentaa moottoriliiken- kentamisen aloittamisella on tämän vuoksi
19122: netieksi, jotta 1isäruuhkilta vältyttäisiin ja tä- kiire.
19123: mä maamme keskeinen liikenneväylä saataisiin Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
19124: vastaamaan nykyajan vaatimuksia. Myös Turun tamme kunnioittaen,
19125: talousalueen kehittyminen edellyttää tätä eh-
19126: dottomasti. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19127: Salon-Turun tieosan tämänhetkiset liiken- 1980 tulo- ja menoarvioon. 3 000 000
19128: nemäärät ovat noin 5 000-9 000 ajoneuvoa markan määrärahan moottoriliikennetien
19129: vuorokaudessa. Mikäli liikenne kasvaa arvioi- suunnittelemiseksi ja rakentamisen aloit-
19130: dun mukaisesti ainakin 2-3 % vuodessa, tamiseksi välille Safo:;__Turku.
19131: Helsingissä 24 -päivänä syyskuuta 1979.
19132:
19133: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
19134: Urpo Leppänen Urho Pohto
19135: 1979 vp. 1147
19136:
19137: Raha-asia-aloite n:o 1069.
19138:
19139:
19140:
19141:
19142: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun uloimman
19143: ohikulkutien eräiden osien rakentamiseen.
19144:
19145:
19146: E d u s k u n n a 11 e.
19147:
19148: Poikittaisliikenneyhteydet Varsinais-Suomes- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
19149: sa ovat pahasti puutteelliset ja vajavaiset. Ns. den 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000
19150: Turun uloin kehätie on edelleen monista suun- markan määrärahan Turun uloimman
19151: nitelmista huolimatta rakentamatta lukuunot- ohikulkutien rakentamisen aloittamisek-
19152: tamatta väliä Sal~Marttila. Tietä tulisi kiireel- si välille Marttila-Aura ja suunnitel-
19153: lisesti jatkaa ainakin Auraan saakka. Samoin mien loppuunsaattamiseksi välillä Au1'a
19154: tulisi suunnitelmat jatkosta Mynämäkeen saat- -Mynämäki.
19155: taa valmiiksi.
19156: Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
19157: tamme kunnioittaen,
19158: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
19159:
19160: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
19161: Urpo Leppänen Urho Pohto
19162: 1148 1979 vp.
19163:
19164: Raha-asia-aloite n:o 1070.
19165:
19166:
19167:
19168:
19169: P. Vennamo ym:.: Määrärahan osoittamisesta eritasoristeyksen ra-
19170: kentamiseen Loimaan kaupunkiin.
19171:
19172:
19173: Ed u s kunnalle.
19174:
19175: Loimaan kaupunkiin on pitkään ollut suun- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
19176: nitteilla nykyisen rautatietasoristeyksen sijaan tamme kunnioittaen,
19177: eritasoristeys. Tämä valmiiksi suunniteltu ra-
19178: kennuskohde on sekä turvallisuuden että jous- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19179: tavan kaupunkiliikenteen kannalta kiireellinen 1980 tulo- ;a menoarvioon 200 000
19180: ja välttämätön. Rakentamisen aloittamisen vii- markkaa valmiiksi suunnitellun rauta-
19181: västyminen aiheuttaa myös tontin- ja maan- tien eritasoristeyksen rakentamiseksi
19182: omistajille vaikeuksia rakennuskieltojen muo- Loimaan kaupunkiin.
19183: dossa. Eritasoristeys tulisi pikaisesti rakentaa.
19184: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
19185:
19186: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
19187: Urpo Leppänen Urho Pohto
19188: 1979 vp. 1149
19189:
19190: Raha-asia-aloite n:o 1071.
19191:
19192:
19193:
19194:
19195: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Loimaan-Alasta-
19196: ron-Yläneen--Hinnerjoen tien rakentamisen aloittamiseen.
19197:
19198:
19199: Ed u s k u n n a II e.
19200:
19201: Varsinais-Suomen pohjoisosille välttämätön Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
19202: poikittaisyhteys Uusikaupunki-Loimaa puut- tamme kunnioittaen,
19203: tuu edelleen väliltä Hinnerjoki-Loimaa. Tietä
19204: on suunniteltu vuosikausia, mutta suunnittelu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19205: on tällä hetkellä keskeytetty. Suunnitelmat oli- 1980 tulo- ia menoarvioon 150 000
19206: sivat ainakin välin Yläne-Hinnerjoki osalta markan määrärahan Loimaan-Alasta-
19207: loppuunsaatettavissa noin 6 kuukaudessa, jonka ron-Yläneen-Hinnerjoen tien suun-
19208: jälkeen rakennustöihin voitaisiin ryhtyä. nitelmien loppuunsaattamiseksi ;a raken-
19209: tamisen aloittamiseksi.
19210: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
19211:
19212: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
19213: Urpo Leppänen Urho Pohto
19214: 1150 1979 vp.
19215:
19216: Raha-asia-aloite n:o 1072.
19217:
19218:
19219:
19220:
19221: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Alastaron-Köy-
19222: liönkylän-Kojonkulman •tien perusparantamiseen.
19223:
19224:
19225: Eduskunna·lle.
19226:
19227: Varsinais-Suomen maantiestö on suurelta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19228: osin varsin heikkokuntoista ja osin päällystä- 1980 tulo- ja menoarvioon 75 000 mar-
19229: mätöntäkin. Tämä koskee mm. tieyhteyttä kan määrärahan Alastaron-Köyliön-
19230: Alastaro-Köyliönkylä-Kojonkulma, joka on kylän_;_Kojonkulman tien perusparanta-
19231: kokonaan perusparantamatta ja osin jopa pääl- misen ja kestopäällystämisen aloitta-
19232: lystettä vailla. Tie tulisi kiireesti jo kasvavan miseksi.
19233: liikenteenkin vuoksi kunnostaa.
19234: Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
19235: tamme kunnioittaen,
19236: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
19237:
19238: Pekka Vennamo Anssi Joutseruahti
19239: Urpo Leppänen Urho Pohto
19240: 1979 vp. 1151
19241:
19242: Raha-asia-aloite n:o 1073.
19243:
19244:
19245:
19246:
19247: ,p, Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kustavin ja Loka-
19248: lahden välisen ns. Lehmänkurkun tien suunnittelun loppuun-
19249: saattamiseen.
19250:
19251:
19252: E d u s k u n n a 11 e.
19253:
19254: Kustavin kunta Varsinais-Suomessa on tällä nerootin nopeasti ja tehokkaasti. Tie tulisi suun-
19255: hetkellä pahassa liikennemotissa. Kunnan etelä- nitella nopeasti ja rakentaminen aloittaa viipy-
19256: osan liikennettä palvelee usein pahasti ruuh- mättä.
19257: kautuva Kaitaisten lossi, jonka rakentamisen Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
19258: aloittamiseen on hallitus esittänyt ensimmäiset tamme kunnioittaen,
19259: määrärahat vuoden 1980 tulo- ja menoarviossa.
19260: Silta valmistuu kuitenkin suunnitelmien mu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19261: kaan aikaisintaan vuonna 1983. 1980 tulo- ;a menoarvioon 500 000
19262: Kustavin pohjoisosan ja Lokalahden välillä ei markan määrärahan ns. Lehmänkurkun
19263: ole tällä hetkellä minkäänlaista tieyhteyttä. tien suunnitelmien loppuunsaattamiseksi
19264: Alueelle on pitkään suunniteltu ns. Lehmänkur- ;a rakentamisen aloittamiseksi Kustavin
19265: kun tietä, joka purkaisi Kustavin pahan liiken- ja Lokalahden kuntien välille.
19266: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
19267:
19268: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
19269: Urpo Leppänen Urho Pohto
19270: 1152 1979 vp.
19271:
19272: Raha-asia-aloite n:o 1074.
19273:
19274:
19275:
19276:
19277: P. Vennamo ytn.: Määrärahan osoittamisesta Marttilan-Kyrön
19278: -Riihikoskell---'-Niitynpään tieyhteyden suunnittelun lop-
19279: puunsaattamiseen ja töiden aloittamiseen.
19280:
19281:
19282: Ed u s kun n a 11 e.
19283:
19284: Monista suunnitelmista huolimatta Varsinais- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19285: Suomen poikittaiset maantieyhteydet ovat valta- 1980 tulo- ja menoarvioon 80 000 mar-
19286: osaltaan edelleen rakentamatta. Esimerkiksi kan määrärahan Marttilan-Kyrön-Rii-
19287: tieyhteydet Marttilan, Karinaisten, Yläneen ja hikosken-Niitynpään tieyhteyden suun-
19288: Pöytyän välillä ovat puutteelliset ja osin puut- nitelmien loppuunsaattamiseksi ja raken-
19289: tuvat kokonaan. Kunnollinen tieyhteys näiden tamisen aloittamiseksi.
19290: kuntien välillä olisi kuitenkin välttämätön.
19291: Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
19292: tamme kunnioittaen,
19293: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
19294:
19295: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
19296: Urpo Leppänen Urho Pohto
19297: 1979 vp. 1153
19298:
19299: Raha-asia-aloite n:o 1075.
19300:
19301:
19302:
19303:
19304: P. Vennruno ym.: Määrärahan osoittamisesta Krouvinnummin-
19305: Kovion-Pehtsalon tien muuttamiseen kokonaan paikallis-
19306: tieksi.
19307:
19308:
19309: Ed u s k u n n a II e.
19310:
19311: Laitilan ja Kaiannin kuntien välillä kulkee että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19312: tie Krouvinnummi-Kovio-Pehtsalo, joka yh- 1980 tulo- ja menoarvioon 120 000
19313: distää valtatien n:o 8 ja maantien n:o 1953. markan määrärahan Krouvinnummin-
19314: Tästä yhdystiestä on osuus Kovio-Pehtsalo Kovion-Pehtsalon tien muuttamiseksi
19315: edelleen yksityistietä, vaikka tiellä liikennöi- kokonaan paikallistieksi ja sen perus-
19316: dään säännöllisesti jopa linja-autolla. Tie tulisi korjaamisen ja kunnostamisen aloittami-
19317: saada kokonaisuudessaan paikallistieksi ja kun- seksi.
19318: nostaa ja peruskorjata.
19319: Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
19320: tamme kunnioittaen,
19321: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
19322:
19323: Pekka Vennruno Anssi Joutsenlahti
19324: Urpo Leppänen Urho Pohto
19325:
19326:
19327:
19328:
19329: 145 0879007181
19330: 1154 1979 vp.
19331:
19332: Raha-asia-aloite n:o 1076.
19333:
19334:
19335:
19336:
19337: P. Vennamo ym.: Miärärahan osoittamisesta Salon aluesairaalan
19338: laajentamiseen.
19339:
19340:
19341: Ed u s k u nn a 11 e.
19342:
19343: Sairaalapaikkojen puute Salossa on varsin että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
19344: suuri. Tästä huolimatta Salon aluesairaalan ra- den 1980 tul<J- ;a menoarvioon )00 000
19345: kennustyö 011 edelleell loppuunsaattamatta. markan määrärahan Salon aluesairaalan
19346: c Monista suuhnitelmista huolimatta asia on l!Jajennushankkeen toteuttamise.n aloit-
19347: edelleeh kesken. Asiassa tllisi päästävä puheista tamisee.n.
19348: tekoihifi.
19349: Edellä ·mainitsemillatrun.e perasteilla ehdo-
19350: tamme kunnioittaen,
19351: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
19352:
19353: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
19354: Urpo Leppänen Urho Pohto
19355: 1979 vp. 1155
19356:
19357:
19358: Raha-asia-aloite n:o 1077.
19359:
19360:
19361:
19362:
19363: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta terveyskeskuksen
19364: vuodeosastoa rakentamiseen Pöytyän Riihikoskelle.
19365:
19366:
19367: E d u s kun n a 11 e.
19368: Pöytyän sairaanhoitotilat ovat pahasti puut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19369: teelliset ja vajavaiset. Erityisesti Riihikosken 1980 tulo- j(l meno.qrvioo~ JOO 000
19370: vuodeosaston tilat ovat tarkoitukseen kelpaa- markkaa uud-en terve:pkeskuksen fJUOde-
19371: mattomat jo palovaarallisuudenkin vuoksi. Uusi osaston suunnittelemis.eksi ja rakenta-
19372: terveyskeskuksen vuodeosasto Föytyän Riihi- miseksi Pöytyän kunntm Riibi.koskctle.
19373: kaskelle on kiireellinen ja välttämätön.
19374: Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
19375: tamme kunnioittaen,
19376: . Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
19377:
19378: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
19379: Urpo Leppänen Uxho Pohto
19380: 1156 1979 vp.
19381:
19382: Raha-asia-aloite n:o 1078.
19383:
19384:
19385:
19386:
19387: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta hissien rakentami-
19388: seksi yleisön pääsyn helpottamiseksi eduskunnan täysistunto-
19389: salin lehtereille.
19390:
19391:
19392: Ed u s k u n n a 11 e.
19393:
19394: Eduskuntataloa on laajennettu niin, että peellinen määräraha. Jos näin ei tapahdu, on
19395: siitä on tullut eräässä mielessä kansanedustajille olemassa vaara, että nämä hissit unohtuvat,
19396: lomahotelliin verrattava. Mutta sitävastoin koska K-linjalle tavalliset kansalaiset ja äänes-
19397: eduskunnan lehterillä käyviä tavallisia kansa- täjät ovat vain käyttöhiivaa.
19398: laisia varten ei ole järjestetty hissejä, vaikka Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19399: nousu rappusia myöten on monelle varsin han- taen,
19400: kala. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19401: Kun julkisuudessa on ilmoitettu, että edus- 1980 tulo- ;a menoarvioon 20 000 mar-
19402: kuntatalon laajentamisen jälkeen on tarkoitus kan arviomäärärahan tarpeellisten his-
19403: perusteellisesti korjata vanhaa eduskuntataloa, sien rakentamiseksi yleisön pääsyn hel-
19404: niin on välttämätöntä, että eduskunnan lehte- pottamiseksi eduskunnan lehtereille.
19405: reiden yleisön hissejä varten myönnetään tar-
19406: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
19407:
19408: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
19409: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
19410: Urpo Leppänen
19411: 1979 vp. 1157
19412:
19413: Raha-asia-aloite n:o 1079.
19414:
19415:
19416:
19417:
19418: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta eduskunnan täys-
19419: istuntojen radioimiseksi.
19420:
19421:
19422: E d u s k u n n a 11 e.
19423:
19424: Vallankeskitys on johtanut tiedon pimentä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19425: miseen maassamme. Kansalaisia harhautetaan ja 1980 tulo- ja menoarvioon 300 000
19426: tästä syystä kansalaiset äänestävät laajalti edus- markkaa käytettäväksi eduskunnan täys-
19427: kuntavaaleissa todellisen tahtonsa vastaisesti istuntojen radioimisen kustannusten peit-
19428: vääriä puolueita. tämiseen.
19429: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19430: taen,
19431: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
19432:
19433: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
19434: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
19435: Urpo Leppänen
19436: 1158 1979 vp.
19437:
19438: Raha-asia-aloite n:o 1080.
19439:
19440:
19441:
19442:
19443: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta alkoholin käytön
19444: valvomiseksi eduskuntatalossa.
19445:
19446:
19447: Eduskunnalle.
19448:
19449: Alkoholin erilainen väärinkäyttö on jatku- ja ravintolassa erityisesti istunnon aikana olisi
19450: vasti pahentunut maassamme. Siksi olisi vält- lopetettava.
19451: tämätöntä) että eduskunta näyttäisi alkoholi- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19452: asioissa hyvää esimerkkiä Suomen kansalle. taen,
19453: Ei voida pitää hyväksyttävänä, että edus-
19454: kuntatalossa kansanedustajilla on käytettävis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19455: sään vapaasti alkoholia ja olutta. Vaikutuksia 1980 tulo- ja menoarvioon 10 000 mar-
19456: tästä on havaittavissa jopa eduskunnan istun- kan arviomäärärahan alkoholin käytön
19457: noissa. valvomiseksi eduskuntatalossa päämää-
19458: Myös oluen tarjoilu eduskunnan kahvilassa ränä täysraittius.
19459: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
19460:
19461: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
19462: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
19463: Urpo Leppänen
19464: 1979 vp. 1159
19465:
19466: Raha-asia-aloite n:o 1081.
19467:
19468:
19469:
19470:
19471: V. Vennamo ym.: Määrä.rahan osoittamisesta vapaan tiedotus-
19472: toiminnan sensuuritoimenpiteiden selvittämiseksi.
19473:
19474:
19475: Ed u s kun n a 11 e.
19476:
19477: Jopa Yhdistyneissä Kansakunnissa on todet- minnan ja todellisen tiedon avulla. Tällöin
19478: tu, että tiedotustoiminta ei ole Suomessa va- kansalaiset äänestävät ja suorittavat vaaleissa
19479: paa. YK:n arvovaltainen elin on havainnut, valintansa tosiasioiden pohjalta eivätkii harhao-
19480: että sellainen maa, jossa radio ja televisio ovat tettuna tai väärän uskon perusteella.
19481: hallituksen määräysvallan alaisina, ei ole todel- Maassamme on siis kiireellisesti selvitettävä
19482: lisuudessa vapaan ja sensuroimattoman tiedo- tiedon pimentämisen keinot ja sensuurin ta-
19483: tustoiminnan maa. Näin on asianlaita Suo- paukset, jotta ne saataisiin poistetuiksi. Tätä
19484: messa. voi vastustaa vain se, joka todellisuudessa ei
19485: Lisäksi maassamme julkista sanaa kahlehdi- ole kansanvaltaisen järjestelmän kannalla, vaan
19486: taan monella tavoin, ei vähiten erilaisilla huo- kannattaa poliittista peliä pimennetyn ja har-
19487: mattavilla lehdistötukiaisilla ja K-linjan keksi- haotetun kansan avulla.
19488: mällä itsesensuurilla. Jopa eduskunnan johtokin Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19489: on tyhtynyt sensuroimaan eduskunnasta jaet- taen,
19490: -tavaa tietoa, jotta kansa kulkisi pimeydessä. että Eduskunta ottaisi valtion vuode<z
19491: Mutta tähänkin kansanvaltamme häpäisemiseen 1980 tulo- ja menoarvioon 20 000
19492: on alistuttu. markkaa käytettäväksi vapaan tiedotus-
19493: Jos kuitenkin haluamme pelastaa kansanval- toiminnan sensuuritoimenpiteiden selvit-
19494: taisen järjestelmämme ja todellisen demokra- tiimlseksi ja ehdotusten tekemiseksi nii-
19495: tian, niin meidän on ryhdyttävä kiireellisiin den kiireelliseksi poistamiseksi, jotta
19496: toimenpiteisiin sensuuriajattelun ja sensuuri- sakeneva pimeyden verho kansanvallalle
19497: toimenpiteiden murtamiseksi. Terve kansan- vaarallisena saataisiin poistetuksi kan-
19498: valta säilyy ja toimii vain vapaan tiedotustoi- samme yltä.
19499: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
19500:
19501: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
19502: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
19503: Urpo Leppänen
19504: 1160 1979 vp.
19505:
19506: Raha-asia-aloite n:o 1082.
19507:
19508:
19509:
19510:
19511: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vähävaraisten mak-
19512: settavaksi lankeavien ulosottopalkkioiden suorittamiseksi val-
19513: tion varoista.
19514:
19515:
19516: E d u s k u n n a 11 e.
19517:
19518: Vähävaraiset kansalaiset joutuvat maassam- lapset ja sairaat kärsimään siitä, että rästimak-
19519: me useasti maksamaan raskaan korvauksen sii- sujen perinnän yhteydessä menevät perheen-
19520: tä, että heiltä pakkoperimisen kautta peritään huoltajalta perintäkulujen kohtuuttomuuksiin
19521: veroja ja maksuja. Perintäkulut ovat maassam- ne varat, jotka tarvittaisiin jokapäiväiseen toi-
19522: me vyöryneet yli äyräittensä. Niistä on muo- meentuloon.
19523: dostunut nylkyrikoron kiskontaan verrattava Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19524: keino, jota mm. valtiovalta käyttää säälittä vä- taen,
19525: hävaraisinta yhteiskunnan jäsentä kohtaan. Sil-
19526: loin kun· on kysymyksessä todella vähävarainen että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
19527: kansalainen, ei ole oikein, että häntä riistetään den 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000
19528: kohtuuttoman korkeilla ulosottokuluilla. Tällai- markan arviomäärärahan vähävaraisten
19529: sissa tapauksissa on kulut korvattava valtion maksettavaksi lankeavien ulosottopalk-
19530: varoista. Ellei näin tehdä, joutuvat useasti mm. kioiden maksamiseksi valtion varoista.
19531: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
19532:
19533: Veikko Vennamo Pekka Vennamo
19534: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
19535: Urpo Leppänen
19536: 1979 vp. 1161
19537:
19538: Raha-asia-aloite n:o 1083.
19539:
19540:
19541:
19542:
19543: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vankien jälkihuol-
19544: lon tehostamiseksi.
19545:
19546:
19547: E d u s kun n a 11 e.
19548:
19549: Vankien jälkihuolto on maassamme laajalti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19550: laiminlyöty. Tämä on epäinhimillistä ja johtaa 1980 tulo- ja menoarvioon 300 000
19551: uusiin rikoksiin. Asiantilaan olisi saatava kii- markkaa käytettäväksi vankien jälki-
19552: reellinen korjaus. huollon tehostamiseksi rikollisuuden ja
19553: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- inhimillisten onnettomuuksien estämi-
19554: taen, seksi ja vankien vähentämiseksi.
19555: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
19556:
19557: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
19558: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
19559: Urpo Leppänen
19560:
19561:
19562:
19563:
19564: 146 0879007181
19565: 1162 1979 vp.
19566:
19567: Raha-asia-aloite n:o 1084.
19568:
19569:
19570:
19571:
19572: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kansanäänestyksen
19573: toimittamiseksi eräistä asioista.
19574:
19575:
19576: E d u s k u n n a 11 e.
19577:
19578: Veronmaksajien varoista otetuilla rappeutta- malaitoksista, suorasta presidentinvaalista ja
19579: villa puoluetukirahoilla pönkitetty puoluedik- ylisuurista eläkkeistä, vain nämä mainitaksem-
19580: tatuuri ei ole kansanvaltaa. Se on todellisuu- me.
19581: dessa keskitettyä harvainvaltaa, jossa eduskun- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19582: taa käytetään harvainvallan peitteenä. taen,
19583: Kun Suomi on demokratian varjossa kulke-
19584: nut kohti tällaista epäkansanvaltaisuutta, on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19585: välttämätöntä, että maassamme suoritetaan 1980 tulo- ;a menoarvioon 500 000
19586: tärkeistä asioista kansanäänestyksiä kansalais- markkaa kansanäänestyksen toteuttami-
19587: ten todellisen mielipiteen esille saamiseksi. seksi vaikkapa vaalien yhteydessä en-
19588: SMP katsoo, että maassamme olisi kiireelli- nen kaikkea puoluetuesta, atomivoima-
19589: sesti suoritettava vaikkapa vaalien yhteydessä laitoksista ;a suorasta presidentinvaa-
19590: vapaa kansanäänestys puoluetuesta, atomivoi- lista.
19591: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
19592:
19593: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
19594: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
19595: Urpo Leppänen
19596: 1979 vp. 1163
19597:
19598: Raha-asia-aloite n:o 1085.
19599:
19600:
19601:
19602:
19603: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vählttäismaksu-
19604: asuntojen rakentamiseksi nuorille pareille.
19605:
19606:
19607: E d u s k u n n a 11 e.
19608:
19609: Nuorten parien ja vähävaraisten tulisi myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19610: voida saada omistusasunto. Tämä tapahtuu 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000 000
19611: parhaiten vähittäismaksuasuntojen avulla, jol- markkaa vähittäismaksuasuntojen raken-
19612: loin asunnon hinta maksetaan vähitellen jäl- tamiseksi nuorille pareille ja vähävarai-
19613: kikäteen vuokran yhteydessä. sille, jolloin omarahoitusosuus on enin-
19614: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- tään 5 % ja asunnon hinta maksetaan
19615: taen, jälkikäteen vuokraa maksettaessa.
19616: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
19617:
19618: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
19619: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
19620: Urpo Leppänen
19621: 1164 1979 vp.
19622:
19623: Raha-asia-aloite n:o 1086.
19624:
19625:
19626:
19627:
19628: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta lainojen myöntä-
19629: miseksi maaseudun asuntociloille ja -tonteille.
19630:
19631:
19632: E d u s k u n n a 11 e.
19633:
19634: Maaseudun asuntotiloja ja asuntotontteja syr- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19635: jitään jatkuvasti. Kuitenkin juuri nämä pien- 1980 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
19636: omistajat tarvitsevat erilaisia halpakorkoisia markan arviomäärärahan halpakorkois•
19637: lainoja kipeästi. ten lainojen sopivalla tavalla myöntä-
19638: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- miseksi maaseudun asuntotiloille ja
19639: taen, asunto tonteille.
19640: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
19641:
19642: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
19643: Urho Pohto Urpo Leppänen
19644: J. Juhani Kortesalmi
19645: 1979 vp. 1165
19646:
19647: Raha-asia-aloite n:o 1087.
19648:
19649:
19650:
19651:
19652: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntopulan poista-
19653: miseksi •Kuopiosta.
19654:
19655:
19656: Ed u s kun n a 11 e.
19657:
19658: ·Asuntopula on Kuopion kaupungissa jatku- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
19659: vasti paha. Tämä johtuu valtapuolueiden lai- den 1980 tulo- ja menoarvioon
19660: minlyönneistä ja virheistä. Kiireellinen korjaus .50 000 000 markan arviomäärärahan
19661: on kuitenkin välttämätön. asuntopulan poistamiseksi Kuopion kau-
19662: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- pungista.
19663: taen,
19664: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
19665:
19666: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
19667: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
19668: Urpo Leppänen
19669: 1166 1979 vp.
19670:
19671: Raha-asia-aloite n:o 1088.
19672:
19673:
19674:
19675:
19676: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta sotaveteraanien
19677: asuntojen hankkimista varten.
19678:
19679:
19680: E d u s k u n n a 11 e.
19681:
19682: Hallitus on täysin unohtanut rintamaveteraa- että Eduskunta ottaisi valtion ouoden
19683: nien asunnon puutteen. Rahaa tähän tarkoituk- 1980 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
19684: seen ei ole esitetty. Tämä on väärin. markkaa käytettäväksi lainoina tai muul-
19685: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- la tavoin asuntojen hankkimiseksi niitii
19686: taen, tarvitseville rintamaveteraaneille ia hei-
19687: dän perheilleen.
19688: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
19689:
19690: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
19691: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
19692: Urpo Leppänen
19693: 1979 yp. 1167
19694:
19695: Raha-asia-aloite n:o 1089.
19696:
19697:
19698:
19699:
19700: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta sotiemme veteraa-
19701: nien ja invalidien asuntojen korjaamisen avustamiseen.
19702:
19703:
19704: E d u s k u n n a 11 e.
19705:
19706: Sotiemme veteraanien ja invalidien asunto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19707: asioissa on paljon korjattavaa. Jo alkeellisinkin 1980 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
19708: kiitollisuus sotiemme veteraaneja kohtaan edel- markan arviomäärärahan sotiemme vete-
19709: lyttäisi näiden asioiden kiireellistä kuntoon saat- numien ja invalidien asuntojen koriaa-
19710: tamista. misen avustamiseksi ja heille 4Suntojen
19711: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- hmkkimisen toteuttamiseksi.
19712: taen,
19713: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
19714:
19715: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
19716: Ur.ho P~hto Anssi Joutsenlahti
19717: Urpo Leppänen
19718: 1168 1979 vp.
19719:
19720: Raha-asia-aloite n:o 1090.
19721:
19722:
19723:
19724:
19725: V. Vennamo· ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen asumis-
19726: tuen myöntämiseksi omistusasunnoissa asuville.
19727:
19728:
19729: E d u s k u n n a 11 e.
19730:
19731: -valtaenemmistö Suomen ·kansasta haluaa myönnettävä ylimääräistä asumistukea niin, että
19732: itsellensä omistetun asunnon turvallisuuden. he asumistuen saannissa ovat joka suhteessa
19733: Mutta nykyinen valtasuuntaus haluaisi ohjata samassa asemassa vuokra-asunnoissa asuvien
19734: kansalaiset aina vain enemmän vuokra-asunto- kanssa.
19735: jen orjuuteen. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19736: Siksi voimassa olevien ~äännösten mukaan taen,
19737: omistusasunnoissa asuville myönnetään vain hy-
19738: vin rajoitetusti ja poikkeustapauksissa asumis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19739: tukea. Kuitenkin perustuslakiemme mukaan 1980 tulo- ja menoarvioon i 000 000
19740: kaikkien kansalaisten tulisi lain edessä olla sa- markan arviomäärärahan ylimääräisen
19741: manarvoisia, eikä perustuslakimme missään ta- asumistuen myöntämiseksi omistusasun-
19742: pauksessa edellytä, että omistusasunnon omis- noissa asuville niin, että he ovat joka
19743: tajia syrjitään tai sorretaan. suhteessa samassa asemassa vuokra-
19744: Näistä syistä olisi omistusasunnoissa asuville asunnoissa asuviin verrattuna.
19745: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
19746:
19747: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
19748: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
19749: Urpo Leppänen
19750: 1979 vp. 1169
19751:
19752: Raha-asia-aloite n:o 1091.
19753:
19754:
19755:
19756:
19757: V. Vennamo ym..: Määrärahan osoittamisesta asumisesta perittä-
19758: viä veroja vastaavan avustuksen suorittamiseksi pienituloisille.
19759:
19760:
19761: E d u s k u n n a 11 e.
19762:
19763: Asuminen on maassamme kohtuuttoman kal- omaisille takaisin riistoveronsa niin kauan kuin
19764: lista. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että nykyisiä asumisen vääriä verolakeja ei saada
19765: valtio perii rakentamisesta ja asumisen kus- yleensäkin korjatuiksi.
19766: tannuksista monenlaisia raskaita veroja. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19767: Näin on ajauduttu siihen, että pienempitu- taen,
19768: loinen kansalainen ei ansioillaan pysty asumaan
19769: asianmukaisessa asunnossa ilman asumistukea. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19770: Vaitio riistää toisella kädellä asumisen asiassa 1980 tulo- ;a menoarvioon 200 000 000
19771: pienituloista ja jakaa sitten kalliin byrokratian markkaa käytettäväksi yleishyödylliseksi
19772: kautta tälle riistetylle avustusta. Tällainen ei katsottavasta asumisesta valtion peri-
19773: ole vapaan yhteiskunnan järkevää asioiden hoi- miä vero;a vastaavan avustuksen suo-
19774: toa. rittamiseen pienituloisille niin, että asu-
19775: SMP katsoo, että yleishyödylliseksi katsotta- miskustannukset muodostuvat heille koh-
19776: vasta asumisesta valtion olisi palautettava asian- tuullisiksi.
19777: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
19778:
19779: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
19780: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
19781: Urpo Leppänen
19782:
19783:
19784:
19785:
19786: 147 0879007181
19787: 1170 1979 vp.
19788:
19789: Raha-asia-aloite n:o 1092.
19790:
19791:
19792:
19793:
19794: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta korttelipoliisijärjes-
19795: telmän toteuttamiseksi.
19796:
19797:
19798: E d u s kun n a 11 e.
19799:
19800: Kunnollisen kansalaisen ruumiillinen turval- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19801: lisuus on suojeltava ehdottomasti maassamme. 1980 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
19802: Tämä vaatii saatujen kokemusten mukaan kau- markkaa joustavan ja tarkoituksenmu-
19803: punkien korttelipoliiseja ja maaseudun kyläpo- kaisen kaupunkien korttelipoliisi- ja maa-
19804: liisijärjestelmää, joka järjestelmä olisi luotava seudun kyläpoliisijärjestelmän toteutta-
19805: joustavaksi ja tarkoituksenmukaiseksi. miseksi maassamme.
19806: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19807: taen,
19808: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
19809:
19810: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
19811: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
19812: Urpo Leppänen
19813: 1979 vp. 1171
19814:
19815: Raha-asia-aloite n:o 1093.
19816:
19817:
19818:
19819:
19820: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta suurten taloudellis-
19821: ten väärinkäytösten selvittämiseen.
19822:
19823:
19824: E d u s k u n n a 11 e.
19825:
19826: Maassamme on jatkuvasti paljastunut suuria Mainituilla perusteilla ehdotamme· kunnioit-
19827: taloudellisia väärinkäytöksiä johtavilla paikoilla taen,
19828: niin talouselämässä kuin julkisissa tehtävissä.
19829: Rappio näyttää levinneen yhteiskuntamme vai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19830: kutusvaltaisille .paikoille syövän tavoin. Puh- 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
19831: distus on välttämätön. markkaa käytettäväksi suurten taloudel-
19832: Virkakoneiston mahdollisuudet suorittaa tut- listen väärinkäytös/en selvittämiseksi
19833: kimuksia ja ryhtyä syytetoimenpiteisiin ja esit- maassamme niin johtavissa julkisissa
19834: tää korvausvaatimuksia ovat kuitenkin rajoi- tehtävissä kuin · talouselämässä, jotta
19835: tetut. Tarvitaan lisää työvoimaa, joka on eri- laki olisi kaikille sama sekä voitaisiin
19836: tyisesti koulutettu näihin vaativiin tehtäviin. asianmukaisesti nostaa syytteet ja vaatia
19837: Se taas vaatii erityisvaroja. korvaukset tehdyistä väärinkäytöksistä.
19838: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
19839:
19840: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
19841: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
19842: Urpo Leppänen
19843: 1172 1979 vp.
19844:
19845: Raha-asia-aloite n:o 1094.
19846:
19847:
19848:
19849:
19850: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta asiattomien raken-
19851: nuskieltojen selvittämiseksi.
19852:
19853:
19854: E d u s k u n n a 11 e.
19855:
19856: Maassamme on edelleen tarpeettomasti laa- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19857: joja alueita rakennuskiellossa. Tämä vaikeuttaa ta en,
19858: asuntopulan poistamista sekä syrjii asiattomasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19859: omistetun tontin omistajia. Sitä paitsi perustus- 1980 tulo- ja menoarvioon 10 000
19860: lakiemme mukaan jokaisella Suomen kansalai- markkaa asiatlomien rakennuskieltojen
19861: sella tulee olla oikeus vapaasti valita asuinpaik- kiireellisesti selvittämiseksi ia näiden
19862: . kansa. kieltojen kumoamiseksi kansataisiemme
19863: ja kansamme etujen mukaisesti.
19864: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
19865:
19866: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
19867: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
19868: Urpo Leppänen
19869: 1979 vp. 1173
19870:
19871: Raha-asia-aloite n:o 1095.
19872:
19873:
19874:
19875:
19876: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien
19877: yleisiä rahoitusavustuksia varten.
19878:
19879:
19880: E d u s k u n n a 11 e.
19881:
19882: Kehitysalueiden kunnat ovat ajautumassa tion budjetiksi vuodelle 1980 varsinaisesti ko-
19883: aina vain suurempiin taloudellisiin vaikeuksiin. rottanut kuntien yleistä rahoitusavustusta.
19884: Tämä merkitsee väistämättä veroäyrin hinnan Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19885: nousua, joka on kohtuutonta taloudellisissa taen,
19886: vaikeuksissa olevia kuntalaisia ajatellen. Lisäksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19887: tällainen tilanne vain kiihdyttää autioitumista 1980 tulo- ia menoarvioon momentille
19888: ja myös työttömyys väestön vähenemisestä huo- 26.97.30 lisäyksenä 35 000 000 mark-
19889: limatta kasvaa. kaa kuntien yleisiä rahoitusavustuksia
19890: Kuitenkaan hallitus ei ole esityksessään val- varten.
19891: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
19892:
19893: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
19894: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
19895: Urpo Leppänen
19896: 1174 1979 vp.
19897:
19898: Raha-asia-aloite n:o 1096.
19899:
19900:
19901:
19902:
19903: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta oikeudenmukaiseen
19904: verotulojen tasaukseen perustuvan kuntien keskinäisen tasoi-
19905: tusjärjestelmän aikaansaamiseksi.
19906:
19907:
19908: E d u s k u n n a 11 e.
19909:
19910: Yhä selvemmäksi on käynyt, että kuntien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19911: kesken on maassamme kiireellisesti toteutet- 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
19912: tava oikeudenmukainen verotulojen tasaus. Hal- markan arviomäärärahan käytettäväksi
19913: litukset ovat kuitenkin laiminlyöneet tämän kii- kuntien oikeudenmukaiseen ja sopivaan
19914: reellisen ja välttämättömän korjauksen toteut- verotulojen tasaukseen perustuvan ta-
19915: tamisen. soitusjärjestelmän aikaansaamiseksi.
19916: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19917: taen,
19918: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
19919:
19920: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
19921: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
19922: Urpo Leppänen
19923: 1979 vp. 1175
19924:
19925: Raha-asia-aloite n:o 1097.
19926:
19927:
19928:
19929:
19930: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisten veron-
19931: huojennusavustusten suorittamiseksi pienituloisille kuntalai-
19932: sille.
19933:
19934:
19935: Ed u s kun n a 11 e.
19936:
19937: Koiviston-Pekkalan-Aallon kansanrintama- lä. SMP ei voi hyväksyä tällaista talouspoli-
19938: hallitus on esittänyt valtion ensi vuoden tulo- tiikkaa.
19939: ja menoarviossa näennäisiä veronalennuksia ta- SMP katsoo, että verohelpotukset maassam-
19940: vallisille kansalaisille. Todellisuudessa nämä ve- me on ensisijaisesti annettava kunnallisverois-
19941: ronalennukset eivät vastaa edes inflaation ai- sa. Tämä tekee oikeutta kansamme laajoille
19942: heuttamaa verorasitusten lisäystä. Näin ollen kerroksille.
19943: puheet verohelpotuksista ovat katteettomia. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19944: Mutta kaiken kukkuraksi Koiviston-Pekka- taen,
19945: lan-Aallon kansanrintamahallitus on täysin
19946: unohtanut kunnallisverot ja niiden jatkuvan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19947: kasvun. Kuitenkin kunnallisverot erityisesti ra- 1980 tulo- ;a menoarvioon 300 000 000
19948: sittavat kansamme enemmistöä ja pienituloisia. markan arviomäärärahan kunnille käy-
19949: Koiviston hallitus on siis veroesityksissään suo- tettäväksi ylimäärätsinä veronhuo;ennus-
19950: sinut suurituloisia ja suuryrityksiä, mutta unoh- avustuksina pienempitulotsille kuntalai-
19951: tanut tavalliset kansalaiset ja tarkoituksellises- sille niin, että he saavat todellisen vero-
19952: ti suunnitellut lisättäväksi heidän verorasitus- helpotuksen tarpeeseensa kunnallisve-
19953: taan erityisesti kunnallisten verojen välityksel- roista.
19954: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
19955:
19956: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
19957: Urho Pohto Anss! Joutsenlahti
19958: Urpo Leppänen
19959: 1176 1979 vp.
19960:
19961: Raha-asia-aloite n:o 1098.
19962:
19963:
19964:
19965:
19966: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta lisätukialueen talou-
19967: dellisten etujen menetysten korvaamiseksi Vehmersalmen
19968: väestölle.
19969:
19970:
19971: E d u s k u n n a 11 e.
19972:
19973: Painavien syiden perusteella Vehmersalmen Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19974: kunnan Kuopion läänissä tulisi olla lisätuki- taen,
19975: aluetta. Näin ei kuitenkaan hallitus ole vali- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19976: tettavasti päättänyt, jonka seurauksena Veh- 1980 tulo- ja menoarvioon 150 000
19977: mersalmen kuntalaiset menettävät huomattavia markan arviomäärärahan kehitysalueen
19978: lisätukialueen taloudellisia etuja. Tämä epä- lisätukialueen taloudellisten etujen me-
19979: oikeudenmukaisuus olisikin korvattava Vehmer- netysten korvaamiseksi V ehmersalmen
19980: salmen kuntalaisille. kunnassa asuvalle väestölle.
19981: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1979.
19982:
19983: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
19984: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
19985: Urpo Leppänen
19986: 1979 vp. 1177
19987:
19988: Raha-asia-aloite n:o 1099.
19989:
19990:
19991:
19992:
19993: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta varus-
19994: miesten päivärahan korottamiseksi.
19995:
19996:
19997: E d u s k u n n a 11 e.
19998:
19999: Asevelvollisuuttaan suorittavien päiväraha ei luomaan varusmiesten keskuuteen eriarvoisuut-
20000: enää vastaa niitä vaatimuksia, jotka sille on ta. Tämä ei voi olla tervehenkisen puolustus-
20001: asetettava. Päiväraha on pysynyt vuodesta toi- laitoksen tarkoitus. Tasavertaisuuden ja oikeu-
20002: seen lähes samana, muutamien pennien nousu- denmukaisuuden saavuttamiseksi on varusmies-
20003: ja on silloin tällöin tapahtunut. Millään tavoin ten päiväraha korotettava 12 markkaan päi-
20004: ei korotuksissa ole otettu huomioon hintojen ja vältä.
20005: vallankaan matkakustannusten nousua. Olemat- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20006: tomien päivärahojen vuoksi joutuvat vähävarai- taen,
20007: semmat varusmiehet tilanteeseen, josta on seu- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
20008: rauksena kotilomien estyminen tai ainakin har- den 1980 tulo- ja menoarvioon
20009: veneminen, kun sitävastoin henkilöt, joilla on 50 000 000 markan arviomäärärahan
20010: varakas koti, voivat käydä siellä jopa viikot- varusmiesten päivärahan korottamiseksi
20011: tain. Nykyinen päivärahakäytäntö on omiaan 12 markkaan.
20012: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
20013:
20014: Veikko Vennamo Pekka Vennamo
20015: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
20016: Urho Pohto
20017:
20018:
20019:
20020:
20021: 148 0879007181
20022: 1178 1979 vp.
20023:
20024: Raha-asia-aloite n:o 1100.
20025:
20026:
20027:
20028:
20029: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta varusmiesten ilmais-
20030: ten loma- ja viikonloppumatkojen toteuttamiseksi.
20031:
20032:
20033: E d u s k u n il a 11 e.
20034:
20035: . Asepalvelusta vakinaisessa väessä on velvol- valtion toimesta ei makseta kunnon päivärahaa,
20036: linen suorittamaan jokainen Suomen kansalai- mutta ei myös korvata matkakustannuksia edes
20037: nen. Tämä aika on vajaa vuosi, johon sisältyy Valtionrautateillä. Tällainen epäkohta tulisi
20038: määrätty määrä lomia ja myönnettäviä kuntoi- mitä nopeimmin korjata. Se tapahtuu parhaiten
20039: suuslomia, samoin myös varuskuntalomia. Va- antamalla valtion toimesta vapaalippu varus-
20040: rusmiesajalta maksettava päiväraha ei riitä mat- miehelle hänen lomamatkojensa suorittamiseksi
20041: kakuluihin vallankaan nyt, kun lippujen hinnat yleisissä kulkuneuvoissa.
20042: ovat jatkuvasti kohonneet. Taloudellinen tilan- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20043: ne varusmiehen kohdalla monasti ratkaisee mi- taen,
20044: ten usein hän pääsee kotona käymään. Varak- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
20045: kaat käyvät useasti, köyhimmät harvemmin. den 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000
20046: Näin siis eriarvoisuus tulee korostetusti esiin markan arviomäärärahan varusmiesten
20047: puolustusvoimissa, joissa palvelevien pitäisi ol- ilmaisten loma- ja viikonloppumatkojen
20048: la samanarvoisia. Tämä vain siitä syystä, että toteuttamiseksi.
20049: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
20050:
20051: Veikko Vennamo Urho Pohto
20052: Urpo Leppänen Pekka Vennamo
20053: Anssi Joutsenlahti
20054: 1979 vp 1179
20055:
20056: Raha-asia-aloite n:o 1101.
20057:
20058:
20059:
20060:
20061: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vapaakirjeoikeuden
20062: järjestämiseksi varusmiehille.
20063:
20064:
20065: Eduskunnalle.
20066:
20067: Varusmiesten päivärahat ovat olemattoman jänneksen hänen päiväansiostaan. Vapaakirje-
20068: pienet, niistä ei riitä läheskään kaikkiin tar- oikeudella olisi todellinen merkitys kun sitä
20069: peisiin, joita esiintyy aivan jokapäiväisenä me- sovellettaisiin varusmiehiin. Heidän yhteytensä
20070: nona. Jatkuvat hintojen korotukset ovat syö- kotiin ja perheisiinsä lisääntyisi, samalla tarjo-
20071: neet olemattomaksi myös sen korvauksen, joka ten vapaa-ajan käytölle uusia mahdollisuuksia.
20072: varusmiehelle tarjotaan. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20073: Päivärahatilannetta voitaisiin helpottaa huo- taen,
20074: mattavasti myöntämällä varusmiehille vapaakir-
20075: jeoikeus. Tämä on välttämätöntä, koska postin että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
20076: kuljetusmaksuihin on jälleen odotettavissa huo- den 1980 tulo- ja menoarvioon 10 000
20077: mattava korotus. Ei liene oikein, että kirjeen markan arviomäärärahan vapaakirje-
20078: lähettämisestä valtio perii varusmieheltä nel- oikeuden järjestämiseksi varusmiehille.
20079: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
20080:
20081: Veikko Vennamo Pekka Vennamo
20082: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
20083: Urpo Leppänen
20084: 1180 1979 vp.
20085:
20086: Raha-asia-aloite n:o 1102.
20087:
20088:
20089:
20090:
20091: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta reaalipalkkojen
20092: korjaamista koskevan selvityksen suorittamiseen.
20093:
20094:
20095: E d u s k u n n a 11 e.
20096: Suomessa ovat tavallisten kansalaisten pal- Koiviston-Pekkalan-Aallon kansanrintama-
20097: kat Länsi-Euroopan alhaisimmat. Me olemme hallitus on kuitenkin valtion ensi vuoden bud-
20098: maailman teollisuusmaista paikoissa aivan hän- jetissaan kulkenut vanhoja latuja Sorsan halli-
20099: täpäässä. Tämä on maamme valtapuolueiden ja tuksen peruslinjoja noudattaen. Näin ei saa jat-
20100: SAK:n harjoittaman palkka- ja talouspolitiikan kua. Muutos on välttämätön.
20101: tulosta. SMP ei voi sitä hyväksyä. Kaikista näistä syistä on kiireellisesti selvi-
20102: Mutta näistä kumoamattomista tosiasioista tettävä, mihin todella tehokkaisiin toimenpitei-
20103: huolimatta, jotka myös on todennut SAK:n joh- siin maassamme olisi ryhdyttävä, jotta vapaa
20104: to lehdessään Palkkatyöläinen, Koiviston- pohjoismainen yhteiskuntajärjestyksemme säi-
20105: Pekkalan-Aallon kansanrintamahallitus esittää lyisi ja tavallisten kansalaisten palkat saataisiin
20106: yksimielisesti valtion ensi vuoden tulo- ja me- todella länsieurooppalaiselle tasolle. Asiaa sel-
20107: noarviossa jatkettavaksi samaa kansaa köyhdyt- vittämään tarvitaan neuvottelukunta, jossa
20108: tävää ansiopolitiikkaa. Hallitus puhuu maltilli- ovat edustettuina kaikki eduskuntapuolueet.
20109: sesta työmarkkinaratkaisusta ja tarkoittaa todel- Loppuunpalaneiden voimien tilalle on saatava
20110: lisuudessa ansioiden reaaliarvon alentumista in- uusia ajatuksia ja uusia tekoja.
20111: flaation vuoksi myös ensi vuonna hyvästä ajas- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20112: ta huolimatta. Tällainen talouspolitiikka ei ole taen,
20113: vain epäoikeudenmukainen, vaan se on myös
20114: virheellinen ja uutta talouslamaa ja työttömyyt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20115: tä kasvattava. 1980 tulo- ;a menoarvioon 500 000
20116: SMP katsoo, että oikeudenmukaisin ja jär- markkaa niiden kiireellisten taloudellis-
20117: kevin toimenpitein on tavallisten kansalaisten ten toimenpiteiden selvittämiseksi, ioilla
20118: ansiotaso saatettava maassamme nopeasti län- viivytyksettä tavallisten kansalaisten
20119: sieurooppalaiselle tasolle. Me emme voi ilman reaalipalkat saadaan länsieurooppalai-
20120: taloudellista umpikujaa jatkaa puolikehitys- selle tasolle ia pohioismainen vapaa yh-
20121: maan talouspolitiikkaa kansamme valtaenemmis- teiskunta;äriestelmämme pelastetaan.
20122: tön unohtaen.
20123: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
20124:
20125: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
20126: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
20127: Urpo Leppänen
20128: 1979 vp. 1181
20129:
20130: Raha-asia-aloite n:o 110.3.
20131:
20132:
20133:
20134:
20135: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion palveluk-
20136: sessa olevien pieni- ja keskituloisten ansioiden parantamiseen.
20137:
20138:
20139: E d u s k u n n a 11 e.
20140:
20141: Koiviston hallitus on lähtenyt valtion vuo- jestöistä, miten paljon ensi vuonna paranne-
20142: den 1980 tulo- ja menoarviossa siitä, että taan maassamme kansalaisten ansioita, niin on
20143: reaaliansiot jäädytetään. Tätä ei voi pitää hy- tällä hetkellä mahdotonta arvioida, kuinka pal-
20144: väksyttävänä erityisesti julkisessa tehtävässä jon varoja tarvitaan budjetissa ensi vuonna jul-
20145: olevien pienituloisten ja keskituloisten kohdal- kisissa tehtävissä olevien ansioiden korjaami-
20146: la. seen. Siksi olisi tarkoitukseen varattava 100
20147: Jotta valtion ensi vuoden menoarvio ei miljoonan markan arviomääräraha.
20148: poikkeaisi todellisuudesta, on siis varattava Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20149: riittävä määräraha julkisessa tehtävässä ole- taen,
20150: vien pienituloisten ja keskituloisten ansioiden
20151: parantamista varten. Eduskunta ei saa hyväk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20152: syä kansalaisia köyhdyttävää ja ostokykyä hei- 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000 000
20153: kentävää ansiotulojen jäädyttämistä ensi vuon- markan arviomäärärahan valtion palve-
20154: na. luksessa olevien pieni- ja keskituloisten
20155: Kun viime kädessä riippuu työmarkkinajär- ansioiden parantamiseen.
20156: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
20157:
20158: Veikko ;vennamo J. Juhani Kortesalmi
20159: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
20160: Urpo Leppänen
20161: 1182 1979 vp.
20162:
20163: Raha-asia-aloite n:o 1104.
20164:
20165:
20166:
20167:
20168: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opiske-
20169: 1ijaruokailun tukemiseen.
20170:
20171:
20172: E d u s k u n n a 11 e.
20173: Vastoin lupauksia hallituksen budjettiesityk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20174: sessä ei ole riittävää määrärahaa opiskelijaruo- 1980 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
20175: kailun tukemiseksi. Tämä on hämmästyttävää. 3 000 000 markan arviomäärärahan käy-
20176: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- tettäväksi parannettujen suunnitelmien
20177: taen, mukaisesti opiskelijaruokailun tukemi-
20178: seen.
20179: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
20180:
20181: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
20182: Urho Pohto Anssi Jm.:tsenlahti
20183: Ufl?o Leppänen
20184: 1979 vp. 1183
20185:
20186: Raha-asia-aloite n:o 110.5.
20187:
20188:
20189:
20190:
20191: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kansa- ja perus-
20192: koulun suorittamatta olevien valtionavustusten maksamiseen
20193: kehitysalueiden kunnille.
20194:
20195:
20196: E d u s kun n a 11 e.
20197:
20198: Kehitysalueiden kunnilla on taloudellisista Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20199: vaikeuksistaan huolimatta rästissä paljon en- taen,
20200: nen kaikkea kansa- ja peruskoulun valtion- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20201: avustuksia. Nämä rästiavustukset lienevät tällä 1980 tulo- ia menoarvioon 100 000 000
20202: hetkellä yhteensä suuruudeltaan 100 miljoo- markkaa käytettäväksi kehitysalueiden
20203: naa markkaa. Kuitenkin kehitysalueiden kunnat kuntien ennen kaikkea kansa- ;a perus-
20204: tarvitsevat kipeästi niille kuuluvat valtion avus- koulun suorittamatta olevien valtion-
20205: tusrahat. avustusten maksamiseen.
20206: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
20207:
20208: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
20209: . Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
20210: Urpo Leppänen
20211: 1184 1979 vp.
20212:
20213: Raha-asia-aloite n:o 1106.
20214:
20215:
20216:
20217:
20218: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen teettä-
20219: miseksi pienkoulujen pelastamiseksi.
20220:
20221:
20222: E d u s k u n n a 11 e.
20223:
20224: Pienkoulujen hävittäminen on aikaansaanut Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20225: tuhoisaa jälkeä laajalla maaseudullamme sekä taen,
20226: syrjäseuduilla ja syrjäalueilla. Tätä kansamme että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20227: etujen vastaista koulukeskittämisen linjaa ovat 1980 tulo- ja menoarvioon 10 000
20228: vuosikymmeniä tukeneet kaikki muut puolueet markkaa sen kiireellisesti selvittämisek-
20229: paitsi SMP. si, millä tavoin jäljellä olevat pienkoulut
20230: Nyt jäljet jo peloittavat, mutta kuitenkaan voitaisiin pelastaa sekä uudelleen herät-
20231: ei ole ryhdytty tehokkaisiin toimenpiteisiin tää henkiin tarpeellisessa laajuudessa jo
20232: pienkoulujen pelastamiseksi. Puheet ja lupauk· tuhotut pienkoulut myös tyhjinä olevia
20233: set ilman tekoja eivät riitä. kansakouluja hyväksikäyttäen.
20234: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
20235:
20236: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
20237: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
20238: Urpo Leppänen
20239: 1979. U85
20240:
20241: Raha-asia-aloite n:o 1107.
20242:
20243:
20244:
20245:
20246: V. Vena.mo, ym.: Mää.rä.taha.n osoittamisesta harvaanasuttujen
20247: kuntien kirJastolaitoksen tukeen.
20248:
20249:
20250: E d u s k u n n II! 11 e.
20251: Sorsan-Virolaisen-Aallon kansanrintama- Mainituilla ~te.illa ehdot~ k~it-
20252: hallituksen läpiajamat uudet säännökset ovat taen,
20253: johtaneet siihen, että harvaanasuttujen seu- ettli EJM~kunla Qllaisi valtion uufJden
20254: tujen kirjastolaitoksen valtionapu kunnille näyt- 1980 tili()- i« mqn()(lfvioQif J.OQ OOQ
20255: tää putoavan lähes puoleen aikaisemmasta. markkfl4 kä,tetllivliksi: ht~I'VIIJtl(ISt#ltuien
20256: Tämä on räikeä tulonsiirto köyhiltä seuduilta. k1>mtien leiflias,trJlaitf!lkse1!1 tukee11 Niin;,
20257: että valtioatt~ ei putOtJ MUUIIImaslil.
20258: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
20259:
20260: Veikko Vennamo J. Juba&i Kortesahni
20261: Urpo Leppänen Anssi Jou~hti
20262:
20263:
20264:
20265:
20266: 149 0879007181
20267: 1186 1979 vp.
20268:
20269: Raha-asia-aloite n:o 1108.
20270:
20271:
20272:
20273:
20274: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta sisävesikalatalouden
20275: opetuksen järjestämiseksi.
20276:
20277:
20278: E d u s kun n a 11 e.
20279:
20280: Vaikka Suomi on kymmenientuhansien jär- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20281: vien maa, niin valtaosa käyttämästämme kalas- taen,
20282: ta tuodaan ulkomailta. Kalastusasioittemme että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20283: hoito on siis pahasti laiminlyöty. Tämä johtuu 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
20284: siitä, että maassamme ei ole huolehdittu riittä- markkaa riittävän sisävesikalatalouden
20285: västä sisävesikalatalouden opetuksesta. Tämä opetuksen kiireellisesti aikaansaamiseksi
20286: olisi kuitenkin välttämätöntä. maassamme.
20287: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
20288:
20289: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
20290: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
20291: Urpo Leppänen
20292: 1979 vp. 1187
20293:
20294: Raha-asia-aloite n:o 1109.
20295:
20296:
20297:
20298:
20299: V. Vennamo ym.: Määrärahan. osoittamisesta kalatalousalan am-
20300: mattioppilaitoksen perustamiseksi Vehmersalmelle.
20301:
20302:
20303: Ed u s kun n a II e.
20304: Sisä-Suomen vesirikkaimpaan kuntaan Veh- Mainituilla perusteilla e~dotamme lqmnioit-
20305: mersalmen kuntaan olisi perustettava kiireelli- taen,
20306: sesti kalatalousalan oppilaitos. Tällaisia ammatti-
20307: oppilaitoksiahan on _suunniteltu. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20308: Vehmersalnien kunta on saaristokunta, jossa 1980 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar·.
20309: ovat puhtaat kalarikkaat vedet. Talousalueen kan arviomäärärahan ka!atalous"alan
20310: keskipiste Kuopio on suhteellisen lähellä. Kun- ammattioppilaitoksen perustamisen ·käyn-
20311: ta kuuluu kehitysalueen ensimmäiseen vyöhyk- nistämiseksi V ehmersalmen kuntaan
20312: keseen. Kunnan omistuksessa on erittäin sopi- Kuopi.on läänissä.
20313: via maa-alueita tällaiselle oppilaitokselle.
20314: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1979.
20315:
20316: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
20317: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
20318: Urpo Leppänen
20319: 1188 1979 vp.
20320:
20321: Raha-asia-aloite n:o 1110.
20322:
20323:
20324:
20325:
20326: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta oppilasasuntolan
20327: rakentam.lsta varten metsäopetuksen käynnistämiseksi Ter-
20328: vossa.
20329:
20330:
20331: Ed u s kun n a 11 e.
20332:
20333: Metsäopetus olisi edes väliaikaisesti saatava että Bduskuntll ottaisi valtion vuoden
20334: käynnistetyksi kiireellisesti Tervon kunnassa. 1980 tulo- ;a men()(lfvioon 200 000
20335: Tä~ edellyttää oppilasasuntolan rakentamista. markkaa oppilas~~Suntolan rakentamista
20336: roivalan nretsäkoulun johtokunta on asian ta- varten metsäopetuksen kiiynnistämiseksi
20337: kana. Tervossa.
20338: · Mainitoilla perustei1la ehdota01mc kunnioit-
20339: taeil,
20340:
20341: Helsingissä 20 päivlinä syY's~uuta 1979.
20342:
20343: Veikko Vennamo Påb Vdd»lo
20344: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
20345: Urpo Leppänen
20346: 1979 vp. 1189
20347:
20348: Raha-asia-aloite n:o 1111.
20349:
20350:
20351:
20352:
20353: V. Ve~o Yf!i.: Korot~l;l määrärahan osoittamisesta nuorten
20354: kokoontwnistiloja varten.
20355:
20356:
20357: Ed u s kunnalle.
20358:
20359: Nuoret tarvitsevat vilttämättä kokoontumis- että Eduskunta ottqisi valtiqn v~otie.~
20360: tiloja. Tässä sehteessa korja\lstoimep.piteet ovat 1980 tulo- ja meno(Jrvioon 1 000 OO(J
20361: liian hitait11. Tarkoitukseen tarvitaan lisää ra- markkaa kiiyJettiiväksi koko.r:mtumistfJo-
20362: haa. jen tehostetusti järjestiimiseksi nuorille;
20363: Mainitui'lia perustei1111 ehdotamme kunnioit-
20364: taen,
20365: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
20366:
20367: Ve:t"kko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
20368: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
20369: Urpo Leppänen
20370: 1190 1979 vp.
20371:
20372: Raha-asia-aloite n:o 1112.
20373:
20374:
20375:
20376:
20377: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Postipankille vesi-
20378: huoltotöiden lainojen korkotukea varten.
20379:
20380:
20381: Ed u s kun n a 11 e.
20382:
20383: Vesihuoltotöissä tarvitaan kipeästi Postipan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20384: kin lainoitusta. Tätä varten Postipankki tar- 1980 tulo- ia menoarvioon 1 000 000
20385: vitsee korkotukirahaa. markkaa Postipankille käytettäväksi
20386: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- korkotukena tämän pankin vesihuolto-
20387: taen, töihin myöntämiä lainoia varten.
20388: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
20389:
20390: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
20391: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
20392: Urpo Leppänen
20393: 1979 vp. 1191
20394:
20395: Raha-asia-aloite n:o 1113.
20396:
20397:
20398:
20399:
20400: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisten kor-
20401: vausten suorittamiseksi satovahinkoja kärsineille.
20402:
20403:
20404: E d u s kun n a 11 e.
20405:
20406: Kuluneen kesän ja syksyn satovahingot ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20407: erityisesti Etelä-Pohjanmaalla varsin huomatta- 1980 tulo- ja menoarvioon satovahin-
20408: vat. Tästä syystä tarvitaan Koiviston hallituk- koja varten budjetissa olevien määrä-
20409: sen esittämään ensi vuoden valtion budjetin rahojen lisäksi 10 000 000 markkaa oi-
20410: satovahinkojen korvauksen määrärahaan huo- keudenmukaisten ylimääräisten korvaus-
20411: mattavaa lisäystä. Muutoin tilanne voi ryöstäy- ten maksamiseksi satovahinkoja kärsi-
20412: tyä hallinnasta. neille.
20413: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20414: taen,
20415: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
20416:
20417: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
20418: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
20419: Urpo Leppänen
20420: Raha-asia-aloite n:o 1114.
20421:
20422:
20423:
20424:
20425: V. Vemwne ym.: Miäriit®an osoittamisesta !ainoiksi satomene-
20426: tyksiä .kirsineile 'riljelijöille.
20427:
20428:
20429: Edusku,n.nalle.
20430:
20431: Pahojakin satovahinkoja on jälleen kulu- Mainituilla perusteUla ehdotamme kwmioit-
20432: neella kasvukaudella tapahtunut maassamme taen,
20433: melko laajasti. Moni viljelijä on menettänyt
20434: huomattavan osan palkastaan ja kannettavaksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20435: ovat jääneet vain kustannukset. 1980 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
20436: On kohtuullista, että tarvitsevat viljelijät markan arvirJmäät'ärahan käytettäväkNI
20437: voisivat saada menetystensä kestämiseksi ja halpakorkoisina ja vakautettuimz lainoi-
20438: ammattinsa harjoittamisen jatkamista varten na tarpeessa oleville satomenetyksiä
20439: halpakorkoista ja vakautettua lainaa. Tämä on kärsineille viljelijöille.
20440: sitä tärkeämpää, jos satovahinko on kohdistu-
20441: nut viljelijään useamman kerran.
20442: Helsingissä 20 på'iV'änä syyskuuta 1979.
20443:
20444: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
20445: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
20446: Urpo Leppänen
20447: 1979 vp. 1193
20448:
20449: Raha-asia-aloite n:o 1115.
20450:
20451:
20452:
20453:
20454: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pinta-
20455: alalisiä varten.
20456:
20457:
20458: Eduskunnalle.
20459:
20460: Koiviston hallitus on esittänyt budjetissaan Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20461: vuodelle 1980, että perhe- ja pienviljelmille taelil,
20462: myönnettävistä pinta-alalisistä maksettaisiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20463: vasta vuonna 1981 78,5 miljoonaa markkaa. 1980 tulo- ;a menoarvioon momentille
20464: Huomioon ottaen perhe- ja pienviljelmien ta- J0.31.42 lisäyksenä 78 500 000 mark-
20465: loudelliset vaikeudet tällaista maksujen lykkää- kaa vuonna 1980 maksettavia pinta-ala-
20466: mistä ei voida pitää hyväksyttävänä. lisiä varten.
20467: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
20468:
20469: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
20470: Urh.o Pohto Anssi Joutsenlahti
20471: Urpo Leppänen
20472:
20473:
20474:
20475:
20476: 150 0879007181
20477: 1194 1979 vp.
20478:
20479: Raha-asia-aloite n:o 1116.
20480:
20481:
20482:
20483:
20484: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maa-
20485: talouden alueittaista hintapoliittista tukea varten.
20486:
20487:
20488: E d u s kun n a 11 e.
20489:
20490: Koiviston hallitus on esittänyt valtion bud- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20491: jetissa vuodelle 1980 maksettavaksi alueittai- 1980 tulo- ja menoarvioon momentin
20492: sesta hintapoliittisesta tuesta vasta vuonna 30.31.43 alamomentille 1 lisäyksenä
20493: 1981 noin 8,5 miljoonaa markkaa. Nykyisessä 8 500 000 markkaa maatalouden alueit-
20494: taloudellisessa tilanteessa ei tätä voi pitää hy- taista hintapoliittista tukea varten tä-
20495: väksyttävänä. män tuen kokonaisuudessaan maksami-
20496: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- seksi vuoden 1980 aikana.
20497: taen,
20498: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
20499:
20500: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
20501: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
20502: Urpo Leppänen
20503: 1979 vp,. 1195
20504:
20505: Raha-asia-aloite n:o 1117.
20506:
20507:
20508:
20509:
20510: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maidon
20511: kuljetusavustuksia varten.
20512:
20513:
20514: E d u s k u n n a 11 e.
20515:
20516: Hallitus on esittänyt budjetissaan ensi vuo- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20517: delle, että maidon kuljetusavustuksista makset- taen,
20518: taisiin vasta vuonna 1981 4,5 miljoonaa mark- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20519: kaa. Kuitenkin jo kohonneiden kustannusten 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
20520: vuoksi maidon kuljetusavustukset tältäkin osin 30.31.47 lisäyksenä 4 500 000 markkaa
20521: tarvittaisiin välttämättä jo vuonna 1980. maidon kuljetusavustuksia varten.
20522: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
20523:
20524: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
20525: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
20526: Urpo Leppänen
20527: 1196 1979 "'P·
20528:
20529: Raha-asia-aloite n:o 1118.
20530:
20531:
20532:
20533:
20534: V. Vennamo ym.: MäärärMan. osoittamisesta markkinoimismak-
20535: suj-a vastaavan avustuksen suorittamiseksi perhe- ja pienvil-
20536: jelmille.
20537:
20538:
20539: E d u s k u n n a 11 e.
20540:
20541: Koiviston-Pekkalan-Aallon kansanrintama- noimismaksut olisi ai:ftakin vuoden 1980 ajalta
20542: hallitus on lähtenyt valtion ensi vuoden talous- palautettava viljelijöille takaisin sopivin ja käy-
20543: arviossaan siitä, että perhe- ja pienviljelmille tännöllisin järjestelyin sekä ilman byrokratiaa.
20544: väärämielineo markkinointimaksu edelleen jat- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20545: kuu ja jopa nousee. Maassamme on muka edel- taen,
20546: leen liikaa elintarviketuotantoa, vaikka leiväs-
20547: tämme vain joka viides leipä on tehty kotimai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20548: sesta viljasta ja vaikka rasvan kulutuksestamme 1980 tulo- ;a menoarvioon 200 000 000
20549: tuodaan yli 40 prosenttia ulkomailta. SMP ei markkaa mdrkkinoimismaksu;a vastaa-
20550: hyväksy tällaista talonpojan tappolinjaa, joka van avustuksen suMittamiseksi perhe- ;a
20551: johtaa jokaisen kansalaisen nälkäuhkaan ainakin pienvit;elmille vuoden 1980 aikana so-
20552: poikkeuksellisissa olosuhteissa. pivin ;a käytännöllisin toimenpitein sekä
20553: Näistä syistä SMP:n eduskuntaryhmä katsoo, ilman byrokratiaa.
20554: että perhe- ja pienviljelmiltä perittävät markki-
20555: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
20556:
20557: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
20558: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
20559: Urpo Leppänen
20560: 1979 vp. 1197
20561:
20562: Raha-asia-aloite n:o 1119.
20563:
20564:
20565:
20566:
20567: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion-
20568: apuna kuivatl.lStöihin.
20569:
20570:
20571: E d u s k u n n a 11 e.
20572:
20573: Koiviston hallitus ei ole varsinaisesti lisännyt Mainituilla perusteilla ehdotamme kuooioit-
20574: valtion ensi vuoden blndj,etissa kuivatustöiden taea,
20575: valtionavun määrärahaa, vaikka työllisyys ja että Eduskunta ottaisi valtion vuode•
20576: kansantaloutemme etu edellyttäisi kuivatustöi- 1980 tulo- ;a menoarvioon momentille
20577: den lisäämistä. Tätä ei voida pitää hyväksyt- JO.J2.40 lisäyksenä 2 000 00() markkaa
20578: tävänä. vllltionapuna kuivatustöihin.
20579: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
20580:
20581: Veiklr.o Vennamo J. Juhani Kortesalmi
20582: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
20583: Urpo Leppäun
20584: 1198 1979 vp.
20585:
20586: Raha-asia-aloite n:o 1120.
20587:
20588:
20589:
20590:
20591: V. Veimamo ym.: Määrärahan osoittamisesta maankuivatustöiden
20592: toteuttamiseen Kuopion läänissä.
20593:
20594:
20595: u
20596: E d s k u n n a 11 e.
20597:
20598: Talonpojan tappolinja on johtanut. siihen, Perhe- ja pienviljelmien tuhoamisessa · on
20599: että maankuivatukset Kuopion läänissä ovat menty jopa niin pitkälle, että valtio saa vuo-
20600: pudonneet muutamassa vuodessa 20 prosent- sittain maankuivatuslainojen lyhennyksinä ja
20601: tiin siitä, mitä ne olivat aikaisemmin. korkona enemmän rahaa kuin mitä kuivatuksiin
20602: Kuopion läänissä pelloista on noin 75 % käytetään. ·
20603: sellaisia, joiden viljely ei ole mahdollista ilman Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20604: kuivatusta. Kuivatus joudutaan yleensä uusi- taen,
20605: maan perusteellisesti noin 30 vuoden välein.
20606: Kuitenkin maankuivatuksiin on viime vuosi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20607: na Kuopion lääniin saatu v~roja . vain keski- 1980 tulo- jd meno~rvioon 2 000 000
20608: määrin 370 000 markkaa vuodessa, jolla raila- markkaa välttämättömien ja kiireellis-
20609: määrällä on saatu tehdyksi kuivatustöitä 300--,- ten maankuivatustöiden toteuttamiseksi
20610: 400 hehtaaria vuosittain. Kaikkiaan on Kuo- Kuopion läänissä.
20611: pion läänissä peltoa 175 000 hehtaaria.
20612: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
20613:
20614: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
20615: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
20616: Urpo Leppänen
20617: 1979 vp. 1199
20618:
20619: Raha-asia-aloite n:o 1121.
20620:
20621:
20622:
20623:
20624: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maa-
20625: talouden korkotukilainojen menoja varten.
20626:
20627:
20628: E d u s k u n n a 11 e.
20629:
20630: Perhe- ja pienviljelmien rahoitustilanne on riittävänä, vaan siihen tarvitaan lisäystä vähin-
20631: vaikea. Tämä johtuu paitsi kohonneista kus- tään 4 miljoonaa markkaa.
20632: tannuksista myös siitä, että metsäkaupat ovat Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20633: olleet melko kauan jumissa ja että laajalti kah- taen,
20634: tena edellisenä vuotena on ollut huomattavia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20635: satomenetyksiä. Raskaat verot näyttelevät täs- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
20636: sä suhteessa myös tärkeätä osaa. 30.32.42 lisäyksenä 4 000 000 markkaa
20637: Näistä syistä on välttämätöntä huolehtia maatalouden korkotukilainojen menoja
20638: perhe- ja pienviljelmien rahoituksen hoidosta. varten perhe- ja pienviljelmien rahoitus-
20639: Siksi hallituksen esittämää määrärahaa maata- tilanteen helpottamiseksi tarpeellisilla
20640: louden korkotukilainoja varten ei voida pitää lainoilla.
20641: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
20642:
20643: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
20644: Urho· Pohto Anssi Joutsenlahti
20645: UrpQ Leppänen
20646: 1200 1979 vp.
20647:
20648: Raha-asia-aloite n:o 1122.
20649:
20650:
20651:
20652:
20653: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona
20654: maatilatalou.den. kehittämisrahastoon.
20655:
20656:
20657: Ed u sk unn alle.
20658:
20659: Maatilatalouden kehittämisrahastosta ovat män lisää varoja kuin mitä Koiviston hallitus
20660: rahat viimeisinä vuosina loppuneet käytännölli- on esittänyt.
20661: sesti katsoen jo kunkin vuoden ensimmäisellä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20662: neljänneksellä. Tällainen tilanne on kestämätön taen,
20663: ja paljastaa K-linjan suunnitelmallisen talon-
20664: pojan tappolinjan maaseudun autioittamiseksi että Edusktmtfl ottlflisi valtion tmotlen
20665: sekä perhe- ja pienviljelmien vähentämiseksi 1980 tulo- ~ menoarvioon momentille
20666: uhkaavasta elintarvikepulasta välittämättä. 30.32.6Q lisäyksenä hallituksen esittä-
20667: On kiistatonta, että koko kansamme ja kan- miin V47'0ihin 100 000 000 markka.
20668: santaloutemme etujen mukaisesti maatilatalou- siirto/UI mMtil4.11Zlouden kehiJUmisrtlbu-
20669: den kehittämisrahastoon tarvitaan paljon enem- lootl.
20670:
20671: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
20672:
20673: Veikko VenDa1Do J. Juhani Kortesalmi
20674: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
20675: 1979 vp. 1201
20676:
20677: Raha-asia-aloite n:o 1123.
20678:
20679:
20680:
20681:
20682: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi
20683: kuivatus töihin.
20684:
20685:
20686: E d u s kun n a II e.
20687:
20688: Hallitus on syrjinyt kuivatustöiden laina- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20689: varoja valtion ensi vuoden budjetissa, vaikka 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
20690: niitä terveen järjen mukaan olisi nykyisessä 30.32.83 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
20691: tilanteessa huomattavasti lisättävä. lainoina kuivatustöihin.
20692: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20693: taen,
20694: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
20695:
20696: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
20697: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
20698: Urpo Leppänen
20699:
20700:
20701:
20702:
20703: 151 0879007181
20704: 1202 1979 vp.
20705:
20706: Raha-asia-aloite n:o 1124.
20707:
20708:
20709:
20710:
20711: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vilja- ja rehnvaras-
20712: tojen rakentamiseksi.
20713:
20714:
20715: Ed u s kun n a 11 e.
20716:
20717: Riittävien vilja- ja rehnvarastojen rakenta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20718: minen on maassamme laiminlyöty. Asiantilan 1980 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
20719: korjaaminen on erittäin kiireellinen. markkaa riittävien vilja- ja rehuvarasto-
20720: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- jen rakentamiseksi maahamme.
20721: taen,
20722: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
20723:
20724: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
20725: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
20726: Urpo Leppänen
20727: 1979 vp. 1203
20728:
20729: Raha-asia-aloite n:o 1125.
20730:
20731:
20732:
20733:
20734: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta osa-aikaviljelyn
20735: edistämiseksi.
20736:
20737:
20738: Eduskunnalle.
20739:
20740: SMP ei hyväksy perhe- ja pienviljelmien jat· Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit·
20741: kuvaa hävittämistä. Tämä merkitsee autioitu· taen,
20742: vaa maaseutua ja väkiluvultaan pienenevää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20743: kansaa. Tämä on kansallista itsemurhapolitiik- 1980 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
20744: kaa. markkaa käytettäväksi osa-ajan viljelyn
20745: edistämiseksi maassamme.
20746: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
20747:
20748: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
20749: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
20750: Urho Pohto
20751: 1204 1979 vp.
20752:
20753: Raha-asia-aloite n:o 1126.
20754:
20755:
20756:
20757:
20758: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta lainarahaston pe-
20759: rustamiseksi lasinalaista viljelyä varten.
20760:
20761:
20762: E d u s k u n n a II e.
20763:
20764: Lasinalainen viljely on maassamme turvatta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20765: va. Ruotsissa on päädytty siihen, että lasin- 1980 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
20766: alainen viljely menestyäkseen tarvitsee erityi- markkaa lainarahaston perustamiseksi
20767: sen lainarahaston. Näin on ilmeisesti asianlaita Ruotsin esikuvan mukaan lasinalaista
20768: myös Suomessa. viljelyä varten maahamme.
20769: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20770: taen,
20771: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
20772:
20773: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
20774: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
20775: Urho Pohto
20776: 1979 vp. 1205
20777:
20778: Raha-asia-aloite n:o 1127.
20779:
20780:
20781:
20782:
20783: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kalanviljelyn kehit-
20784: tämiseksi.
20785:
20786:
20787: E d u s kun n a 11 e.
20788:
20789: Suomi on kymmenientuhansien järvien maa. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20790: Meri on laajalti valtakuntamme rajana. Kuiten- taen,
20791: kin on kalanviljely ja kalatalouden hyväksi-
20792: käyttö maassamme laajalti laiminlyöty. On kä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20793: sittämätöntä, että vuodesta vuoteen on kes- 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000
20794: kustapuolueen johdolla näin voinut tapahtua. markkaa kalanviljelyn ja kalatalouden
20795: Asiantilaan on siis &aatava kiireellinen kor- maassamme todella kiireellisesti kehittä-
20796: jaus, sillä tuodaanhan ulkomailta suurin osa miseksi koko kansamme etujen mukai-
20797: ravinnoksi käyttämästämme kalasta. Tämä on sesti ja myös työllisyyttä silmälläpitäen.
20798: luonnotonta.
20799: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
20800:
20801: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
20802: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
20803: Urpo Leppänen
20804: 1206 1979 vp.
20805:
20806: Raha-asia-aloite n:o 1128.
20807:
20808:
20809:
20810:
20811: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion kalanviljely-
20812: laitoksen aikaansaamiseksi Kuopion lääniin.
20813:
20814:
20815: E d u s kun n a 11 e.
20816: Kuopion lääni ja siihen liittyvät alueet ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20817: Suomen vesirikkainta aluetta. Tästä syystä 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
20818: olisi Kuopion lääniin saatava kiireellisesti val- markkaa valtion kalanviljelylaitoksen
20819: tion kalanviljelylaitos. Tällainen sijoitus on val- kiireellisesti aikaansaamiseksi Kuopion
20820: takunnallisesti edullisinta. läänin alueelle.
20821: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20822: taen,
20823: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
20824:
20825: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
20826: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
20827: Urpo Leppänen
20828: 1979 vp. 1207
20829:
20830: Raha-asia-aloite n:o 1129.
20831:
20832:
20833:
20834:
20835: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi yksi-
20836: tyisteiden rakentamiseksi Kuopion läänin saaristoalueella.
20837:
20838:
20839: E d u s k u n n a 11 e.
20840:
20841: Kuopion läänissä on maakunnan vesistörik- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20842: kauden vuoksi hyvin paljon enemmän tai vä- taen,
20843: hemmän saaristokunniksi katsottavia kuntien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20844: alueita. Tällaisilla alueilla myös yksityisteiden 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
20845: rakentaminen tulee suhteettoman kalliiksi. Tä- markan arviomäärärahan ylimääräisiksi
20846: mä taas edellyttää korotettua yhteiskunnan avustuksiksi Kuopion läänin saaristo-
20847: tukea. alueella yksityisteiden rakentamisessa.
20848: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
20849:
20850: Veikko Vennamo Pekka Vennamo
20851: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
20852: Urho Pohto
20853: 1208 1979 vp.
20854:
20855: Raha-asia-aloite n:o 1130.
20856:
20857:
20858:
20859:
20860: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallisteiden hoi-
20861: don siirtämistä kunnilta valtion kustannettavaksi koskevia
20862: alkutoimenpiteitä varten.
20863:
20864:
20865: E d u s k u n n a 11 e.
20866:
20867: On vaarm, että kunnat joutuvat aina vain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20868: enemmän taloudellisesti uhraamaan paikallis- 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
20869: teiden ylläpitoon ja hoitoon. Kuitenkin nämä markkaa paikallisteiden hoidon siirtä-
20870: tiet ovat yleisiä liikenneväyliä. mistä kunnilta kokonaisuudessaan val-
20871: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit· tion kustannettavaksi koskevia alkutoi-
20872: taen, menpiteitä varten.
20873: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
20874:
20875: Veikko Vennamo Pekka Vennamo
20876: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
20877: Urpo Leppänen
20878: 1979 vp. 1209
20879:
20880: Raha-asia-aloite n:o 1131.
20881:
20882:
20883:
20884:
20885: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta yleisten teiden pa-
20886: rantamiseksi Ylä-Savossa.
20887:
20888:
20889: Ed u s k u n n a II e.
20890:
20891: Yleiset tiet ovat nimenomaan Ylä-Savossa, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20892: mutta myös koko Kuopion läänissä maamme 1980 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
20893: heikoimmat. Kuitenkaan kepujobtoinen TVH markkaa yleisten teiden parantamiseksi
20894: ei ole ryhtynyt tarpeellisiin korjaustoimenpitei- Ylä-Savossa ja koko Kuopion läänissä
20895: siin, vaikka Kuopion läänin paha työttömyys myös työllisyyden tarpeita silmälläpi-
20896: edellyttäisi yleisten teiden parannustöitä. Se täen.
20897: olisi joka suhteessa järkevää ja taloudellista.
20898: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20899: taen,
20900: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
20901:
20902: Veikko Vennamo Pekka Vennamo
20903: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
20904: Urpo Leppänen
20905:
20906:
20907:
20908:
20909: 152 0879007181
20910: 1210 1979 vp.
20911:
20912: Raha-asia-aloite n:o 1132.
20913:
20914:
20915:
20916:
20917: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta turvekuljetusten
20918: edellyttämien tienparannuskohteiden toteuttamiseksi Kuopion
20919: läänissä.
20920:
20921:
20922: E d u s k u n n a 11 e.
20923:
20924: Turvekuljetukset edellyttävät Kuopion lää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20925: nissä huomattavia tienparannuksia. Koko kan- 1980 tulo- ;a menoarvioon 2 000 000
20926: santaloutemme etu edellyttää näiden teiden kii- markan arviomäärärahan energiahuollon
20927: reellistä kunnostamista. kannalta välttämättömien ympärivuotis-
20928: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- ten turvekuljetusten edellyttämien tien-
20929: taen, parannuskohteiden toteuttamiseksi Kuo-
20930: pion läänissä.
20931: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
20932:
20933: Veikko Vennamo Pekka Vennamo
20934: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
20935: Urpo Leppänen
20936: 1979 vp. 1211
20937:
20938: Raha-asia-aloite n:o 1133.
20939:
20940:
20941:
20942:
20943: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Iisalmen-Nurmek-
20944: sen maantien parantamiseen.
20945:
20946:
20947: Ed u s kun n a 11 e.
20948:
20949: Iisalmen-Nurmeksen maantien parantamis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20950: ta on kiirehdittävä. Työ olisi saatava toteute- 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
20951: tuksi loppuun, ja samalla tämä työ edistäisi markan määrärahan Iisalmen-Nurmek-
20952: työllisyyttä. Erityisesti tulisi toteuttaa työt vä- sen maantien parantamisen edistämi-
20953: lillä Koirakoski-Tiilikanjoki-Rautavaara. seen.
20954: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20955: taen,
20956: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
20957:
20958: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
20959: Urho Pohto Urpo Leppänen
20960: J. Juhani Kortesalmi
20961: 1212 1979 vp.
20962:
20963: Raha-asia-aloite n:o 1134.
20964:
20965:
20966:
20967:
20968: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Iisalmen-Sonka-
20969: järven maantien perusparantamistöiden suorittamiseksi.
20970:
20971:
20972: E d u s k u n n a 11 e.
20973:
20974: Iisalmen-Sonkajärven maantien parannus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20975: työt olisi saatettava päätökseen. Tämä olisi tar- 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
20976: peellista myös Sonkajärvellä sijaitsevan puuele- markkaa Iisalmen-Sonkaiärven maan-
20977: menttitehtaan tuotteiden kuljettamisen takia. tien perusparannustöiden eteenpäin vie-
20978: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- miseksi.
20979: taen,
20980: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
20981:
20982: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
20983: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
20984: Urpo Leppänen
20985: 1979 vp. 1213
20986:
20987: Raha-asia-aloite n:o 11.35.
20988:
20989:
20990:
20991:
20992: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Jumisen-Korpi-
20993: järven maantien perusparantamisen aloittamiseen.
20994:
20995:
20996: Ed u s k u n n a 11 e.
20997:
20998: Jumisen-Korpijärven maantien perusparan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20999: taminen on tarpeellinen ja työtä antava. Mai- 1980 tulo- ja menoarvioon 300 000
21000: nituilla perusteilla ehdotamme kunnioittaen, markkaa lumisen-Korpijärven maan-
21001: tien V arpaisjärven kunnassa perusparan-
21002: tamisen aloittamiseen.
21003: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
21004:
21005: Veikko Vennamo Pekka Vennamo
21006: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
21007: 1214 1979 vp.
21008:
21009: Raha-asia-aloite n:o 1136.
21010:
21011:
21012:
21013:
21014: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaavin-Luikon-
21015: lahden maantien peruskorjaamiJSeen.
21016:
21017:
21018: E d u s k u n n a II e.
21019:
21020: Teollisuuden tarpeiden vuoksi olisi Kaavin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21021: -Luikonlahden tietä nopeasti ja tehokkaasti 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
21022: korjattava. markan arviomäärärahan Kaavin-Lui-
21023: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- konlahden maantien peruskorjaamiseen
21024: taen, myös teollisuuden tarpeiden vuoksi.
21025: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
21026:
21027: Veikko Vennamo Pekka Vennamo
21028: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
21029: Urho Pohto
21030: 1979 vp. 1215
21031:
21032: Raha-asia-aloite n:o 1137.
21033:
21034:
21035:
21036:
21037: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Keiteleen-Pyhä-
21038: järven maantien perusparantamiseen.
21039:
21040:
21041: E d u s k u n n a 11 e.
21042:
21043: Keiteleen-Pyhäjärven erittäin heikkopohjai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21044: nen ja sorapäällysteinen tie palvelee teollisuu- 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000
21045: den raaka-aine- ja työvoimakuljetuksia ja kou- markan arviomäärärahan käytettäväksi
21046: lulaiskuljetuksia sekä toimii yhdyssiteenä Kei- yhdessä muiden tarkoitukseen irrotetta-
21047: teleeltä Pohjois-Suomeen suuntautuvalle liiken- vien määrärahojen kanssa Keiteleen-
21048: teelle. Tien perusparantaminen on siis kiireel- Pyhäjärven maantien kiireelliseen perus-
21049: linen ja välttämätön. parantamiseen.
21050: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
21051: taen,
21052: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
21053:
21054: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
21055: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
21056: Urpo Leppänen
21057: 1216 1979 vp.
21058:
21059: Raha-asia-aloite n:o 1138.
21060:
21061:
21062:
21063:
21064: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kissakuusen-
21065: Säviän maantien parantamiseen Pielavedellä.
21066:
21067:
21068: E d u s k u n n a 11 e.
21069:
21070: Kissakuusen-Säviän ja turvetien paranta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21071: minen Pie1aveden kunnassa on kiireellinen ja 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000
21072: välttämätön. Sisä-Savon kunnat ovat nimen- markan arviomäärärahan Kissakuusen-
21073: neet tämän hankkeen kiireellisyysjärjestyksessä Säviän maantien parantamisen toteutta-
21074: ensimmäiselle sijalle. miseen Pielaveden kunnassa.
21075: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
21076: taen,
21077: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
21078:
21079: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
21080: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
21081: Urpo Leppänen
21082: 1979 vp. 1217
21083:
21084: Raha-asia-aloite n:o 1139.
21085:
21086:
21087:
21088:
21089: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Litmaniemen-
21090: Laukonsalon-Heinäveden maantien peruskorjaamiseen.
21091:
21092:
21093: Ed u s kun n a 11 e.
21094:
21095: Litmaniemen-Laukonsalon-Heinäveden tie että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21096: vaatii kiireellistä peruskorjausta ja myös asian- 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
21097: mukaista päällystystä. Tätä vaatii liikenne ja markkaa Litmaniemen-Laukonsalon-
21098: laajojen alueiden väestön etu. Sitä vaatii myös Heinäveden maantien peruskorjauksen
21099: työllisyys. ja päällystämisen käynnistämiseksi.
21100: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
21101: taen,
21102: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1979.
21103:
21104: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
21105: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
21106: Urpo Leppänen
21107:
21108:
21109:
21110:
21111: 15.3 0879007181
21112: 1218 1979 vp.
21113:
21114: Raha-asia-aloite n:o 1140.
21115:
21116:
21117:
21118:
21119: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Pielaveden-Kiuru-
21120: veden maantien kesken jääneen perusparannustyön jatkami-
21121: seen.
21122:
21123:
21124: Ed u s kun n a 11 e.
21125:
21126: Pie1aveden-Kiuruveden maantietä on perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21127: parannettu vuosikausia. Kuitenkin on jäänyt 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000
21128: perusparantamatta noin 14 kilometriä, siitä markkaa käytettäväksi yhdessä muiden
21129: noin 8 kilometriä Kiuruveden puolella. varojen kanssa Pielaveden-Kiuruveden
21130: Tämä yhdystie on ahkerasti liike1111öity, joka maantien kesken jääneen perusparannus-
21131: samoin kuin Sulkavan kylä joutuu kärsimään työn suorittamiseen mainittujen pitäjien
21132: keskenjääneestä perusparannustyöstä. raja-alueilla.
21133: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
21134: taen,
21135: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
21136:
21137: Veikko V"nnamo J. Juhani Kortesalmi
21138: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
21139: Urpo Leppänen
21140: 1979 vp. 1219
21141:
21142: Raha-asia-aloite n:o 1141.
21143:
21144:
21145:
21146:
21147: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Salahmin-Kiuru-
21148: veden maantien ja siihen liittyvän Vieremän-Amerikan tien
21149: parantamisen toteuttamiseen.
21150:
21151:
21152: Ed u s kun n a 11 e.
21153:
21154: Salahmin-Kiuruveden maantie ja siihen liit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21155: tyvä Vieremän-Amerikan tie olisi kiireellisesti 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000
21156: perusparannettava. Tämä työ antaisi työtä myös markkaa Salahmin-Kiuruveden maan-
21157: kuorma-autoilijoille. tien ja siihen liittyen Vieremän-Ame-
21158: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- rikan tien perusparantamisen toteutta-
21159: taen, miseen lyhimpänä kuntakeskusten väli-
21160: senä tieyhteytenä.
21161: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
21162:
21163: Veikko Vennamo Pekka Vennamo
21164: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
21165: Urpo Leppänen
21166: 1220 1979 vp.
21167: Raha-asia-aloite n:o 1142.
21168:
21169:
21170:
21171:
21172: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Salmisen-Palo-
21173: kankaan tien perusparantamisen toteuttamiseen.
21174:
21175:
21176: Ed u s k u n n a 11 e.
21177:
21178: Puutavaraa kuljetetaan Suonenjoen kunnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21179: alueelta Varkauteen 11 kilometriä pitempää 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000
21180: tietä Ilvesjärven kautta sen vuoksi, että Sal- markkaa Salmisen-Palokankaan tien
21181: misen-Palokankaan tie tarvitsee kipeästi pe- perusparantamisen toteuttamiseen Suo-
21182: rusparannusta. Tämän tien perusparantaminen nenjoen kunnassa puutavaran kuljetuk-
21183: olisi siis kansantaloudellisesti hyvin kannat- sen lyhentämiseksi Varkauden kaupun-
21184: tava. kiin.
21185: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
21186: taen,
21187: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
21188:
21189: Veikko Vennamo Pekka Vennamo
21190: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
21191: Urpo Leppänen
21192: 1979 vp. 1221
21193:
21194: Raha-asia-aloite n:o 1143.
21195:
21196:
21197:
21198:
21199: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Soisalon saaren
21200: tieverkoston perusparantamista varten.
21201:
21202:
21203: E d u s k u n n a 11 e.
21204:
21205: Soisalon saari on Suomen suurin saari Kuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21206: pion läänissä. Autioitumisen estämiseksi ja ta- 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
21207: loudellisen toimeentulon parantamiseksi on Soi- markan arviomäärärahan Soisalon saa-
21208: salon saaren tieverkosto nopeasti saatettava ren Kuopion läänissä tieverkoston kii-
21209: asianmukaiseen kuntoon. Tätä puoltavat myös reellistä perusparantamista varten pää-
21210: työllisyyden seikat. määränä saattaa saaren tieverkosto riit-
21211: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- tävän kelvolliseksi.
21212: taen,
21213: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1979.
21214:
21215: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
21216: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
21217: Urpo Leppänen
21218: 1222 1979 vp.
21219:
21220: Raha-asia-aloite n:o 1144.
21221:
21222:
21223:
21224:
21225: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaajasalmen-
21226: Tervon maantien parantamista varten.
21227:
21228:
21229: Ed u s kun n a 11 e.
21230:
21231: Vaajasa1men-Tervon maantien parantami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21232: nen on kiireellinen ja välttämätön. Asiaa aja- 1980 tulo- ia menoarvioon 300 000
21233: vat sekä Suonenjoen kaupunki että Tervon markkaa V aa;asalmen-Tervon maan-
21234: kunta. tien parantamista varten.
21235: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
21236: taen,
21237: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
21238:
21239: Veikko Vennamo Pekka Vennamo
21240: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
21241: Urpo Leppänen
21242: 1979 vp. 1223
21243:
21244: Raha-asia-aloite n:o 1145.
21245:
21246:
21247:
21248:
21249: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Varpaisjärven kir-
21250: konkylän- Jumisen maantien parannustyön toteuttamiseen.
21251:
21252:
21253: Ed u s kun n a 11 e.
21254:
21255: Varpaisjärven kunnassa maantie kirkon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21256: kylä-Juminen on vilkkaassa käytössä ja on- 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000
21257: nettomuuksia sattuu. Tie on osittain perus- markan arviomäärärahan kirkonkylän-
21258: parannettava ja osittain kunnostettava. Näin ] umisen maantien parannustyön toteut-
21259: saataisiin myös työntarvitsijoille työtä. tamiseen V arpaisjärven kunnassa.
21260: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
21261: taen,
21262: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
21263:
21264: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
21265: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
21266: Urpo Leppänen
21267: 1224 1979 vp.
21268:
21269: Raha-asia-aloite n:o 1146.
21270:
21271:
21272:
21273:
21274: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Vieremän-Mesi-
21275: län-Salahmin läpikulkutien rakentamiseksi.
21276:
21277:
21278: E d u s k u n n a 11 e.
21279: Vieremän-Mesilän-Salahmin tiestä on noin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21280: 3 kilometriä rakentamatta. Jos se saataisiin ra- 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000 mar-
21281: kennetuksi, niin tiestä tulisi taloudellinen lä- kan arviomäärärahan Vieremän-Mesi-
21282: pikulkutie ja yleinen liikenneväylä. län-Salahmin läpikulkutien rakentami-
21283: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- seksi.
21284: taen,
21285: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
21286:
21287: Veikko Vennamo Pekka Vennamo
21288: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
21289: Urpo Leppänen
21290: 1979 vp. 1225
21291:
21292: Raha-asia-aloite n:o 1147.
21293:
21294:
21295:
21296:
21297: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Vieremän-Vuori•
21298: sen-Kauppilanmäen maantien perusparantamiseen.
21299:
21300:
21301: E d u s k u n n a 11 e.
21302: Vieremän-Vuorisen-Kauppilanmäen maan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21303: tie olisi perusparannettava. Tieyhteys on tär- 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
21304: keä kunnan etäisten osien liikenteen kannalta ja markkaa Vieremän-Vuorisen-Kaup-
21305: tie on myös tärkeä yhteys valtatie 5 :lle. pilanmäen maantien perusparantamisen
21306: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- edistämiseen.
21307: taen,
21308: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
21309:
21310: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
21311: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
21312: Urpo Leppänen
21313:
21314:
21315:
21316:
21317: 154 0879007181
21318: 1226 1979 vp.
21319:
21320: Raha-asia-aloite n:o 1148.
21321:
21322:
21323:
21324:
21325: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta maantiesiltojen
21326: vahvistamiseksi Kuopion läänissä.
21327:
21328:
21329: Ed u s k u n n a 11 e.
21330:
21331: Kuopion läänissä on yli kolmesataa vahvis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21332: tusta kaipaavaa siltaa ja liikenteessä tärkeätä 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
21333: rumpua. Tämän seurauksena on jopa kokonai- markkaa siltojen ja rumpujen vahvis-
21334: sia kuntia liikenteellisessä motissa. Tällainen tamiseksi Kuopion läänissä niin, että
21335: tilanne on erittäin huolestuttava ja taloudel- liikenne ei kärsi eikä kokonaisia kun-
21336: lista vahinkoa tuottava. tia ole tärkeiltä osin liikenteellisessä
21337: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- motissa.
21338: taen,
21339: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
21340:
21341: Veikko Vennamo Pekka Vennamo
21342: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
21343: Urpo Leppänen
21344: 1979 vp. 1227
21345:
21346: Raha-asia-aloite n:o 1149.
21347:
21348:
21349:
21350:
21351: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Juuvinkosken silta-
21352: hankkeen toteuttamiseksi Varpaisjärvellä.
21353:
21354:
21355: Ed u s kun n a 11 e.
21356:
21357: Juuvinkosken silta Varpaisjärven kunnassa on että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
21358: kiireellinen. Siksi tämä työ olisi tehtävä vii- den 1980 tulo- ja menoarvioon 300 000
21359: vyttelemättä. markan arviomäärärahan Juuvinkosken
21360: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- siltahankkeen toteuttamiseen V arpais-
21361: taen, järven kunnassa.
21362: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
21363:
21364: Veikko Vennamo Pekka Vennamo
21365: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
21366: Urpo Leppänen
21367: 1228 1979 vp.
21368:
21369: Raha-asia-aloite n:o 11.50.
21370:
21371:
21372:
21373:
21374: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Puutossalmen sillan
21375: rakennustöiden aloittamiseksi.
21376:
21377:
21378: E d u s k u n n a 11 e.
21379:
21380: Puutossalmen silta Kuopion läänissä on kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21381: santaloudellisesti ja liikenteellisesti välttämätön. 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
21382: Se turvaisi myös laajalla alueella Kuopion lää- markan arviomäärärahan Puutossalmen
21383: nissä maaseudulla asutusta. Sillan rakentaminen sillan Kuopion läänissä suunnittelun jat-
21384: työllistäisi erityisesti kuorma-autoilijapienyrittä- kamista ja töiden aloittamista varten.
21385: jiä.
21386: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
21387: taen,
21388: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1979.
21389:
21390: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
21391: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
21392: Urpo Leppänen
21393: 1979 vp. 1229
21394:
21395: Raha-asia-aloite n:o 11.51.
21396:
21397:
21398:
21399:
21400: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Vehmersalmen sil-
21401: lan rakentamisen käynnistämiseksi.
21402:
21403:
21404: E d u s k u n n a 11 e.
21405:
21406: Vehmersalmen kunnanvaltuusto ja kunnan- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
21407: hallitus pitävät Vehmersalmen lautan korvaa- taen,
21408: mista sillalla erittäin tarpeellisena ja kiireelli-
21409: senä. Silta parantaisi kunnan yhtenäisyyttä ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21410: tukisi kirkonkylän kehittymistä. Silta edesaut- 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
21411: taisi myös Soisalon saaren elinkeinoelämän markan arviomäärärahan V ehmersalmen
21412: eteenpäin viemistä. Hyvä yhteys Kuopioon on sillan rakentamisen käynnistämiseksi.
21413: hyvin tarpeellinen.
21414: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1979.
21415:
21416: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
21417: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
21418: Urho Pohto
21419: 1230 1979 vp.
21420:
21421: Raha-asia-aloite n:o 1152.
21422:
21423:
21424:
21425:
21426: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta lisveden-Hauki-
21427: veden kanavahankkeen toteuttamisen aloittamiseksi.
21428:
21429:
21430: Ed u s kun n a 11 e.
21431:
21432: Suoritetut tutkimukset osoittavat, että vesi- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
21433: kuljetusten hyväksikäyttö valtakuntamme taen,
21434: alueella on suuresti laiminlyöty. Kuitenkin
21435: vesikuljetukset ovat taloudellisinta kuljetusta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21436: Näistä syistä olisi myös viivyttelemättä to- 1980 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
21437: teutettava kanavahanke välillä Iisvesi-Hauki- markkaa Iisveden-Haukiveden kana-
21438: vesi. Suunnitelmat ovat valmiina. vahankkeen toteuttamisen aloittamiseksi.
21439: -
21440: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
21441:
21442: Veikko Vennamo Pekka Vennamo
21443: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
21444: Urpo Leppänen
21445: 1979 vp. 1231
21446:
21447: Raha-asia-aloite n:o 1153.
21448:
21449:
21450:
21451:
21452: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Keiteleen-Päijän-
21453: teen kanavan toteuttamisen aloittamiseen.
21454:
21455:
21456: E d u s k u n n a 11 e.
21457:
21458: Vesistökuljetukset on maassamme typerästi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21459: laiminlyöty. Kanava Keitele-Päijänne olisi pi- 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
21460: tänyt rakentaa jo aikoja sitten. markkaa Keiteleen-Päijänteen kanavan
21461: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- toteuttamisen aloittamiseen.
21462: taen,
21463: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
21464:
21465: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
21466: Urho Pohto Pekka Vennamo
21467: Urpo Leppänen
21468: 1232 1979 vp.
21469:
21470: Raha-asia-aloite n:o 1154.
21471:
21472:
21473:
21474:
21475: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Maaningan Ahkio-
21476: lahden kanavan uusimisen aloittamiseksi.
21477:
21478:
21479: E d u s k u n n a 11 e.
21480:
21481: Ahkiolahden kanavan uustmmen Maaningal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21482: ta on välttämätön, jotta Kuopion ja Iisalmen 1980 tulo- ;a menoarvioon 100 000
21483: välistä syväväylää voitaisiin todella käyttää hy- markkaa Ahkiolahden kanavan Maanin-
21484: väksi asianmukaisesti. Liikenneviranomaiset gan kunnassa uusimisen aloittamiseksi.
21485: ovat asian takana.
21486: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
21487: taen,
21488: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
21489:
21490: Veikko Vennamo Pekka Vennamo
21491: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
21492: Urpo Leppänen
21493: 1979 vp. 1233
21494:
21495: Raha-asia-aloite n:o 1155.
21496:
21497:
21498:
21499:
21500: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi pien-
21501: venelaiturin rakentamiseksi Vehmersalmen kirkonkylään.
21502:
21503:
21504: Ed u s k u n n a 11 e.
21505:
21506: Vehmersalmen kunnan johto pitää pienvene- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
21507: laiturin rakentamista Vehmersalmen kirkonky- ta en,
21508: lään hyvin tarpeellisena. Pienvenelaituri raken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21509: nettaisiin kevyenä ponttoonilaiturina tai erik- 1980 tulo- ja menoarvioon 20 000 mar-
21510: seen rakennuskaavassa merkitylle venelaituri- kan arviomäärärahan pienvenelaiturin
21511: alueelle. Pienveneliikenne on lisääntynyt vii- rakentamisen tukemiseksi V ehmersal-
21512: me vuosina huomattavasti. Sitä tarvitsevat men kirkonkylään.
21513: myös matkailijat.
21514: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1979.
21515:
21516: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
21517: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
21518: Urho Pohto
21519:
21520:
21521:
21522:
21523: 155 0879007181
21524: 1234 1979 vp.
21525:
21526: Raha-asia-aloite n:o 1156.
21527:
21528:
21529:
21530:
21531: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden
21532: paikallisliikenteen säilyttämiseksi Kuopion, Pieksämäen ja
21533: Joensuun alueilla.
21534:
21535:
21536: Eduskunnalle
21537:
21538: Valtionrautateiden paikallisliikenne palvelee lähdetty rajoitetusti, jotta vastustus ei tulisi
21539: työssä kävijöitä ja tavallisten kansalaisten tar- liian kovaksi, mutta lopullinen päämäärä on
21540: peita. Siksi hallituksen suunnitelmat rautatei- paikallisliikenteen suurimmalta osalta lopetta-
21541: den paikallisliikenteen rajoittamiseksi ja jopa minen. Tämä ei ole hyväksyttävää.
21542: laajalti lopettamiseksi eivät ole hyväksyttäviä. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
21543: Rautatielaitos on palvelulaitos eikä mikään lii- taen,
21544: kelaitos. että Eduskunta ottaisi valti01z vuoden
21545: Hallitus ja rautatiehallitus ovat kuitenkin 1980 tulo- ;a menoarvioon 100 000
21546: yleisen mielipiteen vastustuksesta huolimatta markan arviomäärärahan V altionrauta-
21547: päättäneet kuluvana vuonna rajoittaa laajalti teiden paikallisliikenteen säilyttämiseksi
21548: rautateiden paikallisliikennettä tuhansien työssä Kuopion, Pieksämäen ja Joensuun
21549: kävijöiden ja tavallisten kansalaisten korvaa- alueilla työssä kävijöiden ja kehitys-
21550: mattomaksi vahingoksi. Liikkeelle on kuitenkin alueiden väestön tarpeiden mukaisesti.
21551: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
21552:
21553: Veikko Vennamo Pekka Vennamo
21554: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
21555: Urpo Leppänen
21556: 1979 vp. 1235
21557:
21558: Raha-asia-aloite n:o 1157.
21559:
21560:
21561:
21562:
21563: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta pienoislentokentän
21564: rakentamisen aloittamiseksi Suonenjoelle.
21565:
21566:
21567: E d u s k u n n a 11e.
21568:
21569: Pienoislentokenttä on Suonenjoella hyvin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21570: tarpeellinen. Vanhan lentokentän käyttö on 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000
21571: vaarallisena kielletty. Uuden lentokentän paik- markkaa pienoislentokentän rakentami-
21572: ka on jo varattu. sen aloittamiseksi Suonenjoelle. ·
21573: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
21574: taen,
21575: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
21576:
21577: Veikko Vennamo Pekka Vennamo
21578: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
21579: Urpo Leppänen
21580: 1236 1979 vp.
21581:
21582: Raha-asia-aloite n:o 1158.
21583:
21584:
21585:
21586:
21587: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta lehtien postimak-
21588: sujen erilaisuuden poistamiseksi.
21589:
21590:
21591: Ed u s kun n a 11 e.
21592:
21593: Lehtien eriarvoisuus postimaksuissa on vas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21594: toin perustuslakiemme henkeä ja tarkoitusta. 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
21595: Sorsan hallituksen vahvistama uusi postimak- markan arviomäärärahan lehtien posti-
21596: sujen asetus on vain lisännyt tätä eriarvoi- maksujen erilaisuuden poistamiseksi pe-
21597: suutta. rustuslain hengen ja tarkoituksen vas-
21598: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- taisena sekä vapaata tiedonvälitystä ra-
21599: taen, joittavana.
21600: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
21601:
21602: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
21603: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
21604: Urpo Leppänen
21605: 1979 vp. 1237
21606:
21607: Raha-asia-aloite n:o 1159.
21608:
21609:
21610:
21611:
21612: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi paikal-
21613: lislehtien toiminnan turvaamiseen.
21614:
21615:
21616: E d u s k u n n a 11 e.
21617:
21618: Hallitus ja K-linja ovat nostaneet jatkuvasti Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
21619: paikallislehtien kuljetuskustannuksia. Tämä vaa- taen,
21620: rantaa maassamme vapaan paikallisen tiedo-
21621: tustoiminnan. SMP ei voi hyväksyä sitä, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21622: raskailla rasituksilla puolueeton tiedotustoimin- 1980 tulo- ;a menoarvioon 500 000
21623: ta nujerretaan ja Suomen kansa saatetaan K- markkaa avustuksiksi paikallislehtien
21624: linjan yksisilmäisen ja pimentävän tiedotus- toiminnan turvaamiseen maassamme.
21625: toiminnan aivopesun alaiseksi.
21626: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
21627:
21628: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
21629: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
21630: Urpo Leppänen
21631: 1238 1979 vp.
21632:
21633: Raha-asia-aloite n:o 1160.
21634:
21635:
21636:
21637:
21638: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisten taksien
21639: yhteiskuljetusten järjestämiseksi sivualueilta kunnan keskuk-
21640: seen.
21641:
21642:
21643: E d u s kun n a 11 e.
21644:
21645: Yhteydet sivualueilta ja autioituvilta alueilta Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
21646: maaseudulla keskuksiin vaikeutuvat ja heikke- taen,
21647: nevät jatkuvasti. Asiantilaan on saatava kiireel-
21648: linen korjaus. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21649: Tarkoituksenmukaisesti järjestetyt yhteiskul- 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
21650: jetukset taksiautoilla ovat osoittautuneet talou- markkaa käytettäväksi taksien yhteis-
21651: dellisiksi ja suosituiksi. Kunnan toimesta voi- kulietusten tarkoituksenmukaiseksi jär-
21652: taisiin tällaisia yhteyksiä järjestää, kun vain jestämiseksi sivualueilta ja autioituvilta
21653: on riittäviä taloudellisia edellytyksiä. alueilta keskukseen kunnan toimesta.
21654: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
21655:
21656: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
21657: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
21658: Urpo Leppänen
21659: 1979 vp. .f239
21660:
21661: Raha-asia-aloite n:o 1161.
21662:
21663:
21664:
21665:
21666: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta öljyntorjuntatoimen-
21667: piteiden tehostamiseen.
21668:
21669:
21670: E d u s kun n a 11 e.
21671:
21672: Viime keväänä Ahvenanmaata ja Suomen saa- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
21673: ristoa uhannut öljykatastrofi paljasti, että halli- taen,
21674: tukset ja valtapuolueet ovat laiminlyöneet täy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21675: sin maamme varautumisen öljykatastrofin va- 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
21676: ralta. SMP ei voi hyväksyä tällaista vastuutto- markkaa riittävää koulutettua iskuhen-
21677: muutta. kilökuntaa ja sen tarvitsemaa kalustoa
21678: varten vakavien öljykatastrofien varalta.
21679: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
21680:
21681: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
21682: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
21683: Urpo Leppänen
21684: 1240 1979 vp.
21685:
21686: Raha-asia-aloite n:o 1162.
21687:
21688:
21689:
21690:
21691: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Geologiselle tutki-
21692: muslaitokselle maaperätutkimusten tehostamiseksi Kuopion
21693: läänin alueella.
21694:
21695:
21696: E d u s k u n n a 11 e.
21697:
21698: Maaperätutkimuksia olisi kiireellisesti tehos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21699: tettava Kuopion läänissä ja muualla Itä-Suo- 1980 tulo- ja menoarvioon 200 000
21700: messa. Tätä varten tarvitaan lisävaroja. markkaa Geologiselle tutkimuslaitokselle
21701: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- maaperätutkimusten tehostamiseksi Kuo-
21702: taen, pion läänin alueella ja muualla Itä-Suo-
21703: messa.
21704: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
21705:
21706: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
21707: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
21708: Urpo Leppänen
21709: 1979 vp. 1241
21710:
21711: Raha-asia-aloite n:o 1163.
21712:
21713:
21714:
21715:
21716: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kotimais-
21717: ten polttoaineiden käytön edistämiseen.
21718:
21719:
21720: E d u s k u n n a 11 e.
21721:
21722: K-linjan aikana ovat energia-asiamme jou- Koiviston hallituksen valtion vuoden 1980
21723: tuneet hunningolle. Olemme ajautuneet ulkolai- budjettiin esittämä määräraha. Sitä on siis lisät-
21724: sesta energiasta pahasti riippuvaisiksi, mink:i tävä.
21725: seurauksena kuluvanakin vuonna joudutaan Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
21726: tällaisesta energiasta maksamaan ulkomaille taen,
21727: yli 11 000 miljoonaa markkaa. Se on raskasta
21728: sekä tarpeetonta ja kansaamme köyhdyttävää. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21729: Siksi on lopulta ryhdyttävä todella tehok- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
21730: kaisiin toimenpiteisiin kotimaisten energiamah- 32.44.40 lisävksenä 10 000 000 mark-
21731: dollisuuksien hyväksikäyttämiseksi. Tässä suh- kaa kotimaisten polttoaineiden käytön
21732: teessa kuitenkin hallituksen toimenpiteet ovat edistämiseen.
21733: riittämättömät ja samoin on myös riittämätön
21734: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
21735:
21736: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
21737: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
21738: Urpo Leppänen
21739:
21740:
21741:
21742:
21743: 156 0879007181
21744: 1242 1979 vp.
21745:
21746: Raha-asia-aloite n:o 1164.
21747:
21748:
21749:
21750:
21751: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kotoisten ilmais-
21752: polttoaineiden hyväksikäytön edistämiseksi.
21753:
21754:
21755: Ed u s k u nn alle.
21756:
21757: Maassamme on laiminlyötynä valtavat mah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21758: dollisuudet korvata lämmitysöljy kotoisilla il- 1980 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar-
21759: maispolttoaineilla kuten talousjätteillä, puu- kan arviomäärärahan tilakohtaisien ja
21760: roippeella, kuorijätteillä, hakkeilla, sahanpu- omakotitalokohtaisien kotoisten ilmais-
21761: rulla, oljilla jne. Näin voitaisiin säästää ulko- polttoaineiden hyväksikäytön tehokkaak-
21762: laisessa energiassa. Maamme valtapuolueet ovat si edistämiseksi myös näitä koskevia lait-
21763: kuitenkin kaiken tämän laiminlyöneet. teita kehittämällä.
21764: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
21765: taen,
21766: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
21767:
21768: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
21769: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
21770: Urpo Leppänen
21771: 1979 vp. 1243
21772:
21773: Raha-asia-aloite n:o 1165.
21774:
21775:
21776:
21777:
21778: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta pienpuun hyväksi-
21779: käytön tehostamiseksi.
21780:
21781:
21782: E d u s k u n n a 11 e.
21783:
21784: Meillä on maassamme valtavasti pienpuuta, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21785: joka jää käyttämättä. Tämä on suurta tuhlausta. 1980 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
21786: Terveen järjen mukaan pienpuu olisi käytet- markkaa pienpuun hyväksikäytön todel-
21787: tävä yleisesti hyväksi. On jo korkea aika te- la tehostamiseksi ia monipuolistami-
21788: hostaa pienpuun käyttöä. Tällä tavoin säästet- seksi kansantaloutemme etujen mukai-
21789: täisiin paljon varoja ja ulkomaan valuuttaa. sesti.
21790: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
21791: taen,
21792: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
21793:
21794: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
21795: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
21796: Urpo Leppänen
21797: 1244 1979 vp.
21798:
21799: Raha-asia-aloite n:o 1166.
21800:
21801:
21802:
21803:
21804: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi Kuo-
21805: pion läänin sähköistystä varten.
21806:
21807:
21808: Eduskunnalle
21809:
21810: Kuopion läänin maaseudun sähköistys on 35 000 markkaa taloudelta, ehdotamme kun-
21811: edelleen kesken. Sähköistettäviksi kelpaavia nioittaen,
21812: talouksia on vielä yhteensä noin 800 kappa-
21813: letta. Lisäksi Kuopion läänin alueella toimival- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21814: la Savon Voima Oy:llä on saamatta valtion 1980 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
21815: avustuksia aikaisemmilta vuosilta. markkaa käytettäväksi avustuksina Kuo-
21816: Mainituilla perusteilla ja kun jäljellä olevien pion läänin sähköistystä varten.
21817: talouksien sähköistäminen maksaa keskimäärin
21818: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
21819:
21820: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
21821: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
21822: Urpo Leppänen
21823: 1979 vp. 1245
21824:
21825: Raha-asia-aloite n:o 1167.
21826:
21827:
21828:
21829:
21830: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta pohtoturvetuotan-
21831: non edistämiseksi Pielavedellä.
21832:
21833:
21834: Ed u s kun n a 11 e.
21835:
21836: Tutkimukset ovat osoittaneet, että Pielave- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21837: den kunnassa on huomattavat turvetuotantoon 1980 tulo- ;a menoarvioon 200 000
21838: soveltuvat suoalueet. Turvetuotantoa varten markan arviomäärärahan polttoturve-
21839: on jo suoritettu soiden kuivatusta. Lisävaroja tuotannon tehokkaaksi edistämiseksi
21840: kuitenkin tarvitaan. Pielaveden kunnassa.
21841: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
21842: taen,
21843: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
21844:
21845: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
21846: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
21847: Urpo Leppänen
21848: 1246 1979 vp.
21849:
21850: Raha-asia-aloite n:o 1168.
21851:
21852:
21853:
21854:
21855: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitysalueiden
21856: elinkeinoasiamiestoiminnan tehostamiseen.
21857:
21858:
21859: E d u s k u n n a 11 e.
21860:
21861: Byrokraattinen lainsäädäntö on vaikeuttanut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21862: kuntien elinkeinoasiamiesten verkoston laajen- 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
21863: tamista ja kehittämistä. Tämän ovat todenneet markkaa maakunnallisten elinkeinoasia-
21864: kehitysalueiden maakuntaliitot yksimielisesti. miesten palkkaamiseen kehitysalueilla
21865: Nämä maakuntaliitot ovat myös esittäneet, maakuntaliittojen yhteyteen sekä kun-
21866: että valtion olisi tuettava samoin maakunnal- nallisten elinkeinoasiamiesten tehtävien
21867: listen elinkeinoasiamiesten paikkaamista. laajentamiseen samoilla alueilla.
21868: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
21869: taen,
21870: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
21871:
21872: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
21873: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
21874: Urpo Leppänen
21875: 1979 vp. 1247
21876:
21877: Raha-asia-aloite n:o 1169.
21878:
21879:
21880:
21881:
21882: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. mustan kiven
21883: laadun ja sijainnin selvittämiseksi Varpaisjärvellä.
21884:
21885:
21886: Ed u s kun n a 11 e.
21887:
21888: Varpaisjärven kunnassa on taloudellisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21889: hyödyllistä ns. mustaa kiveä. Tämän kiven laa- 1980 tulo- ja menoarvioon 50 000
21890: tu ja sijainti olisi tutkimuksilla riittävästi sel- markkaa ns. mustan kiven laadun ja
21891: vitettävä. Kiven lisääntyvällä jalostamisella ja sijainnin selvittämiseksi V arpaisjärven
21892: käytöllä voitaisiin korvata ulkomailta tuotavaa kunnassa ja sanotun kiven käytön lisää-
21893: kiviraaka-ainetta. miseksi maamme tarpeen tyydyttämi-
21894: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- seksi niin, että ulkomailta tuonti vähe-
21895: taen, nisi.
21896: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
21897:
21898: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
21899: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
21900: Urpo Leppänen
21901: 1248 1979 vp.
21902:
21903: Raha-asia-aloite n:o 1170.
21904:
21905:
21906:
21907:
21908: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta marjanjalostusteh-
21909: taan perustamiseksi Savoon.
21910:
21911:
21912: E d u s kun n a 11 e.
21913: Kotimaisten elintarvikkeittemme edelleen Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit·
21914: jalostus on maassamme laajalti laiminlyöty. taen,
21915: Näin on asianlaita myös kotoisten marjojemme
21916: tehdasmaisessa jalostuksessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21917: Tämä puute on erityisesti havaittavissa myös 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000
21918: Savossa, vaikka maaseudun väki kärsii toimeen- markkaa käytettäväksi asianmukaisen
21919: tulon puutteesta. Asiantilaan on siis saatava marjanjalostustehtaan aikaansaamiseksi
21920: korjaus. Savoon.
21921: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
21922:
21923: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
21924: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
21925: Urpo Leppänen
21926: 1979 vp. 1249
21927:
21928: Raha-asia-aloite n:o 1171.
21929:
21930:
21931:
21932:
21933: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiksi kor-
21934: vauksiksi yrityksille sosiaaliturvamaksujen kattamiseen.
21935:
21936:
21937: Ed u s k u n n a 11 e.
21938:
21939: Kauniista puheista ja lupauksista huolimatta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21940: Koiviston-Pekkalan-Aallon kansanrintama- 1980 tulo- ;a menoarvioon J 000 000
21941: hallitus ei ole esittänyt helpotusta sosiaali- markkaa käytettäväksi ylimääräisenä
21942: turvamaksujen perimiseksi yrityksiltä liike- korvauksena niin, että sosiaaliturvamak-
21943: vaihdon perusteella. Kuitenkin sosiaaliturva- su;en rasitus yritysten kesken tasaantuu
21944: maksujen pitäisi olla oikeudenmukaisia ja koh- liikevaihdon perustalle.
21945: tuullisia kunkin yrityksen kohdalla.
21946: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
21947: taen,
21948: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
21949:
21950: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
21951: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
21952: Urpo Leppänen
21953:
21954:
21955:
21956:
21957: 157 0879007181
21958: 1250 1979 vp.
21959:
21960: Raha-asia-aloite n:o 1172.
21961:
21962:
21963:
21964:
21965: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vähittäiskauppajär-
21966: jestöjen suositusten mukaisiksi kehitysalueiden vähittäiskaup-
21967: pojen tukitoimenpiteiksi.
21968:
21969:
21970: E d u s k u n n a 11 e.
21971:
21972: Vähittäiskaupan vaikeudet ennen kaikkea että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21973: hajasijoitusalueilla ja kehitysalueilla ovat suu- 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
21974: ret. Ne ovat kasvamaan päin ja kauppakuole- markkaa vähittäiskauppajärjestöjen sopi-
21975: mat jatkuvat. Näin palvelu heikkenee. viksi ja tehokkaiksi katsomiksi tukitoi-
21976: On selvää, että asiantilaan on kiireellisesti menpiteiksi tällaisille kaupoille ennen
21977: saatava todellinen korjaus puheitten ja halli- kaikkea hajasijoitusalueilla, sivualueilla
21978: tuksen budjetissa esittämän näennäisen avun ja kehitysalueilla.
21979: sijasta.
21980: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
21981: taen,
21982: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
21983:
21984: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
21985: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
21986: Urpo Leppänen
21987: 1979 vp. 1251
21988:
21989: Raha-asia-aloite n:o 1173.
21990:
21991:
21992:
21993:
21994: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kaupan kehitys-
21995: rahaston perustamiseksi.
21996:
21997:
21998: E d u s k u n n a 11 e.
21999:
22000: Kauppakuolemat ovat vakava tosiasia. Maam- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22001: me valtapuolueet ovat kuitenkin edelleen vä- taen,
22002: linpitämättömiä ja tehottomia. Kuitenkin kau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22003: pan palvelustehtäviä tarvitaan kaikkialla. 1980 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
22004: Tosiasiat osoittavat, että maahamme tarvi- markkaa kaupan kehitysrahaston perus-
22005: taan kiireellisesti kaupan kehitysrahasto. tamiseksi.
22006: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
22007:
22008: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
22009: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
22010: Urpo Leppänen
22011: 1252 1979 vp.
22012:
22013: Raha-asia-aloite n:o 1174.
22014:
22015:
22016:
22017:
22018: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Iisalmen teollisuus-
22019: kylän toisen vaiheen rakentamiseen.
22020:
22021:
22022: Ed u s k u n n a 11 e.
22023:
22024: Iisalmen teollisuuskylän rakentaminen on Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22025: edennyt vasta puolitiehen, eikä teollisuuskylä taen,
22026: nykyisellään ole täyttänyt niitä aluepoliittisia
22027: odotuksia, jotka sille on asetettu. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22028: Ylä-Savon aluepolitiikka edellyttää todellisia 1980 tulo- ;a menoarvioon 3 000 000
22029: tekoja. Tämä taas merkitsee teollisuuskylän toi- markan arviomäärärahan Iisalmen teol-
22030: sen vaiheen rakentamista. Tällöin Iisalmen lisuuskylän rakentamisen toisen vaiheen
22031: kaupunginhallitus edellyttää erityisesti myös eteenpäin viemiseksi.
22032: valtiojohtoisen teollisuuden sijoittamista teol-
22033: lisuuskylään.
22034: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
22035:
22036: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
22037: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
22038: 1979 vp. 1253
22039:
22040: Raha-asia-aloite n:o 117.5.
22041:
22042:
22043:
22044:
22045: V; Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Suonenjoen pien-
22046: teollisuustalon rakentamiseen.
22047:
22048:
22049: Ed u s k u n n a 11 e.
22050:
22051: Välttämätön pienteollisuustalo Suonenjoen Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22052: kaupungissa voitaisiin heti rakentaa ja tarjota taen,
22053: työttömille työtä, kun vain valtio antaisi talon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22054: rakentamiseen avustusta, koska talosta vuok- 1980 tulo- ja menoarvioon 300 000
22055: rattaisiin tarpeelliset tilat autorekisterikeskuk- markkaa avustukseksi Suonenjoen pien-
22056: selle. teollisuustalon rakentamiseen.
22057: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
22058:
22059: Veikko Vennamo Pekka Vennamo
22060: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
22061: Urpo Leppänen
22062: 1254 1979 vp.
22063:
22064: Raha-asia-aloite n:o 1176.
22065:
22066:
22067:
22068:
22069: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Luikonlahden kai-
22070: vosalueen kehittämiseksi.
22071:
22072:
22073: Ed u s kun n a 11 e.
22074:
22075: Kun Luikonlahden kaivoksen malmivarat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22076: Kaavin kunnassa näyttävät olevan rajalliset, 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000
22077: niin on välttämätöntä kehittää alueella korvaa- markkaa korvaavan yritystoiminnan ke-
22078: vaa yritystoimintaa. Näin turvataan myös jo hittämiseksi Luikonlahden kaivosalueel-
22079: nyt suoritetut investoinnit. la Kaavin kunnassa malmivarojen rajal-
22080: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- lisuuden vuoksi.
22081: taen,
22082: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
22083:
22084: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
22085: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
22086: Urpo Leppänen
22087: 1979 vp. 1255
22088:
22089: Raha-asia-aloite n:o 1177.
22090:
22091:
22092:
22093:
22094: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuusniemen Paak-
22095: kilan kaivoksen toiminnan käynnistämiseksi.
22096:
22097:
22098: Ed u s kun n a 11 e.
22099:
22100: Tuusniemen kunnan Paakkilan kaivoksella että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22101: Kuopion läänissä ei ole toimintaa. Kysymyk- 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000
22102: sessä ovat kuitenkin Tuusniemen kuntalaisille markan arviomäärärahan T uusniemen
22103: varsin merkittävät työpaikat. kunnan Paakkilan kaivoksen toiminnan
22104: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- käynnistämisen edistämiseksi.
22105: taen,
22106: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
22107:
22108: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
22109: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
22110: Urpo Leppänen
22111: 1256 1979 vp.
22112:
22113: Raha-asia-aloite n:o 1178.
22114:
22115:
22116:
22117:
22118: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Säviän kupariesiin-
22119: tymän hyödyntämiseksi Pielavedellä.
22120:
22121:
22122: Ed u s k u nn a 11 e.
22123:
22124: Pielaveden kunnan Säviän kupariesiintymää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22125: ei ole vieläkään hyödynnetty. Kuitenkin on 1980 tulo- ia menoarvioon 1 000 000
22126: mineraaleista maassamme puutetta ja Outo- markan arviomäärärahan Säviän kupa-
22127: kummun kaivoksia uhkaa lopettaminen. riesiintymän hyödyntämiseksi kaivostoi-
22128: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- menpiteillä Pielaveden kunnassa.
22129: taen,
22130: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
22131:
22132: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
22133: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
22134: Urpo Leppänen
22135: 1979 vp. 1257
22136:
22137: Raha-asia-aloite n:o 1179.
22138:
22139:
22140:
22141:
22142: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseksi kul-
22143: jetustueksi.
22144:
22145:
22146: Ed u s kun n a II e.
22147:
22148: Kehitysalueiden alueellinen kuljetustuki on siis kiireellisesti näiden alueiden yritystoimintaa
22149: ollut niukka. Sen merkitys on entisestään vä- varten ylimääräistä kuljetustukea. Tällä kan-
22150: hentynyt, kun Valtionrautatiet ovat muuttaneet nalla ovat myös kehitysalueiden maakuntaliitot.
22151: rautatietariffejaan, ja sama koskee muutakin Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22152: kustannusten nousua. taen,
22153: Kuitenkin nimenomaan kehitysalueilla mat-
22154: kat ovat pitkät ja yliraskas kuljetustoimen alan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22155: verotus riistää siis erityisesti kehitysalueiden 1980 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
22156: väestöä ja vaikeuttaa näiden alueiden elinkeino- markkaa ylimääräiseksi kuljetustueksi
22157: toimintaa. ennen kaikkea kehitysalueilla.
22158: Jotta työllisyys ei seuraavana lamakautena
22159: täydellisesti romahtaisi kehitysalueilla, tarvitaan
22160: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
22161:
22162: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
22163: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
22164: Urpo Leppänen
22165:
22166:
22167:
22168:
22169: 158 0879007181
22170: 1258 1979 vp.
22171:
22172: Raha~asia-aloite n:o 1180.
22173:
22174:
22175:
22176:
22177: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta tahtituen järjestä-
22178: miseen syrjäseutujen elinkeinoelämän edistämiseksi.
22179:
22180:
22181: Ed u s kun n a 11 e.
22182:
22183: Maamme laajojen alueiden ja syrjäseutujen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22184: talouselämän edistämiseksi tarvitaan nykyisessä 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
22185: tilanteessa välttämättä erilaista rahtitukea. markkaa tarpeellisen rahtituen järjestä-
22186: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- miseksi maamme laajoilla alueilla ja syr-
22187: taen, jäseuduilla elinkeinoelämän edistämiseksi
22188: ja työttömyyden poistamiseksi.
22189: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
22190:
22191: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
22192: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
22193: Urpo Leppänen
22194: 1979 vp. 1259
22195:
22196: Raha-asia-aloite n:o 1181.
22197:
22198:
22199:
22200:
22201: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta sivualueiden pien-
22202: yritteliäisyyden tuotantotueksi.
22203:
22204:
22205: Ed u s kun n a II e.
22206:
22207: Kehitysalueiden tuotannollisen toiminnan tu- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit·
22208: kemisessa on varsinainen pienyritteliäisyys sa- taen,
22209: moin kuin palveluelinkeinot sekä perhe- ja
22210: pienviljeimät jäänyt lapsipuolen asemaan. Tämä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22211: on johtanut kehitysalueiden ja sivualueiden pa- 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
22212: haan köyhtymiseen ja autioitumiseen. markkaa käytettäväksi sivualueiden
22213: Kuitenkin terveen järjen mukaan pitäisi ni- pienyritteliäisyyden sekä palveluelin-
22214: menomaan sivualueiden pienyritteliäisyydelle keinojen ja perhe- ja pienviljelmien
22215: sekä palveluelinkeinoille ja perhe- ja pienviljel- tuotantotueksi.
22216: mille antaa tuotantotukea. Tämä olisi koko
22217: maamme etujen mukaista.
22218: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
22219:
22220: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
22221: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
22222: Urpo Leppänen
22223: 1260 1979 vp.
22224:
22225: Raha-asia-aloite n:o 1182.
22226:
22227:
22228:
22229:
22230: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta takauslaitoksen pe-
22231: rustamilseksi kehitysalueita varten.
22232:
22233:
22234: Ed u s kun n a II e.
22235:
22236: Valtion takauslaitos ei pysty riittävästi täyt· että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22237: tämään kehitysalueiden elinkeinoelämän tar- 1980 tulo- ia menoarvioon 200 000
22238: peita. Siksi on välttämätöntä perustaa ennen markkaa käytettäväksi valtion erityisen
22239: kaikkea maamme kehitys- ja sivualueita varten takauslaitoksen perustamiseksi erityises-
22240: oma valtion takauslaitos. ti maamme kehitysalueita ;a sivualueita
22241: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- varten.
22242: taen,
22243: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
22244:
22245: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
22246: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
22247: Urpo Leppänen
22248: 1979 vp. 1261
22249:
22250: Raha-asia-aloite n:o 1183.
22251:
22252:
22253:
22254:
22255: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta matkai-
22256: lun edistämiseen.
22257:
22258:
22259: E d u s k u n n a 11 e.
22260:
22261: Matkailu on selvästi laajeneva elinkeino että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22262: maassamme. Tämä koskee myös ulkomaan tu- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
22263: risteja. Matkailuelinkeinojen kehittämisellä voi- 32.80.40 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
22264: daan siis lisätä kansamme tuloja ja parantaa matkailun edistämiseen.
22265: työllisyyttä.
22266: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22267: taen,
22268: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
22269:
22270: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
22271: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
22272: Urpo Leppänen
22273: 1262 1979 vp.
22274:
22275: Raha-asia-aloite n:o 1184.
22276:
22277:
22278:
22279:
22280: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta käytännön työsuo-
22281: jelun edistämiseen.
22282:
22283:
22284: E d u s k u n n a 11 e.
22285:
22286: Työsuojelun edistäminen terveyden säilyttä- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22287: miseksi ja tapaturmien välttämiseksi on koko taen,
22288: kansamme etujen mukaista. Nämä asiat on kui-
22289: tenkin hoidettava käytännöllisesti ja jousta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22290: vasti niin, ettei yritystoiminnalle aiheudu tar- 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
22291: peettomia kustannuksia, mutta kuitenkin tyÖ· markkaa käytäntöön soveltuvan tehok-
22292: turvallisuus on riittävä. Missään tapauksessa kaan työsuojelun eteenpäin viemiseksi
22293: poliittisia ympyröitä ei saa sekoittaa näihin tär- maassamme.
22294: keisiin asioihin, niin kuin valitettavasti maas-
22295: samme on tapahtunut.
22296: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
22297:
22298: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
22299: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
22300: Urpo Leppänen
22301: 1979 vp. 1263
22302:
22303: Raha-asia-aloite n:o 1185.
22304:
22305:
22306:
22307:
22308: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta tehtaiden myrkky-
22309: jen työntekijöille aiheuttamien haittojen estämiseksi.
22310:
22311:
22312: E d u s k u n n a 11 e.
22313:
22314: Myrkyt ja saaste uhkaavat yhä enemmän Tarvitaan siis tehokkaita erikoistoimenpitei-
22315: maassamme työtä tekeviä ja tavallisia kansa- tä yllättävän myrkkyvaaran ja saasteen vuoksi.
22316: laisia. Näitä vaaroja vastaan ei useinkaan pys- Tämä taas vaatii ylimääräisiä varoja.
22317: tytä taistelemaan työsuojelun tavanomaisin kei- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22318: noin ja normaalilla koneistolla. taen,
22319: Niinpä kesän alussa paljastui hiivapölyn
22320: terveysvaara Äänekoskella Metsäliiton tehtail- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22321: la. Mutta vieläkään ei asiassa ole ryhdytty 1980 tulo- ja menoarvioon 500 000
22322: todellisiin korjaustoimenpiteisiin, vaikka sadat markkaa kiireellisiä erikoistoimenpiteitä
22323: ihmiset ovat jatkuvasti vaaravyöhykkeessä ja varten yllättävän tai paljastuneen myrk-
22324: korvaamattomia terveysmenetyksiä on jo ta- kyvaaran ja saastevaaran uhatessa työn-
22325: pahtunut. tekijöitä ja kansalaisia.
22326: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
22327:
22328: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
22329: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
22330: Urpo Leppänen
22331: 1264 1979 vp.
22332:
22333: Raha-asia-aloite n:o 1186.
22334:
22335:
22336:
22337:
22338: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiksi lapsi-
22339: lisiksi.
22340:
22341:
22342: Ed u s k u n n a 11 e.
22343:
22344: Hallitus esittää budjetissaan lapsilisiä koro- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22345: tettavaksi lokakuun alusta 10 prosentilla. Tämä taen,
22346: ei ole riittävä, koska inflaatio on edistynyt ja
22347: lapsilisien reaaliarvo jää edelleen alkuperäistä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22348: reaaliarvoaan alhaisemmalle tasolle. 1980 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
22349: SMP katsoo, että lapsilisien tulisi kattaa markkaa ylimääräisen lapsilisän maksa-
22350: vähintään kaksi kolmasosaa lasten aiheutta- miseksi erityistapauksissa.
22351: mista lisäkustannuksista. Tätä vaatii kansamme
22352: tulevaisuus.
22353: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
22354:
22355: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
22356: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
22357: Urpo Leppänen
22358: 1979 vp. 1265
22359:
22360: Raha-asia-aloite n:o 1187.
22361:
22362:
22363:
22364:
22365: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta äidinpalkan toteut-
22366: tamiseksi.
22367:
22368:
22369: Ed u s kun n a 11 e.
22370:
22371: Kiistattomasti äidinpalkka on taloudellisin ja päivähoitopaikkojen kustannuksiin verrattuna,
22372: parhain ratkaisu perhepoliittisessa umpikujas- puhumattakaan lapsen turvallisuuden tarpeesta.
22373: samme ja välttämättömän syntyvyyden turvaa- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22374: miseksi maassamme. Valtapuolueet ovat kuiten- taen,
22375: kin käyttäneet perhepolitiikkaa poliittisiin pää-
22376: määriin vakavin seurauksin. Suomi on kuoleva että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22377: kansakunta. 1980 tulo- ja menoarvioon 200 000 000
22378: Kuitenkin jo noin 1 000 markan äidinpalkal- markkaa äidinpalkan tehokkaaksi to-
22379: la kuukaudessa voitaisiin saada suuria aikaan, teuttamiseksi kansamme etujen ja tah-
22380: mutta tällöinkin säästö olisi moninkertainen don mukaisesti.
22381: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
22382:
22383: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
22384: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
22385: Urpo Leppänen
22386:
22387:
22388:
22389:
22390: 159 0879007181
22391: 1266 1979 vp.
22392:
22393: Raha-asia-aloite n:o 1188.
22394:
22395:
22396:
22397:
22398: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten kodinperus-
22399: tamislainoja varten.
22400:
22401:
22402: Ed u s kun n a 11 e.
22403:
22404: Kodinperustamislainoja tarvitaan maassamme että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22405: kipeästi. Mutta valtapuolueet ovat vastaan. 1980 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
22406: Nuorten parien vaikeuksista ei todellisuudessa markan arviomäärärahan nuorten kodin-
22407: välitetä. SMP on asiassa kuitenkin täysin tois- perustamislainoja varten.
22408: ta mieltä.
22409: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22410: taen,
22411: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
22412:
22413: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
22414: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
22415: Urpo Leppänen
22416: 1979 vp. 1267
22417:
22418: Raha-asia-aloite n:o 1189.
22419:
22420:
22421:
22422:
22423: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiksi vä-
22424: himmäiseläkkeiksi.
22425:
22426:
22427: Ed u s kunna1le.
22428:
22429: Eläkkeiden puutteet ja niiden epäkohdat tään eläke, joka olisi suurin piirtein vähimmäis-
22430: vaativat kiireellisiä korjaustoimenpiteitä. Tässä palkan suuruinen.
22431: yhteydessä olisi ehdottomasti huolehdittava, Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22432: että liian suurille eläkkeille määrättäisiin katto, taen,
22433: jotta nämä varat voitaisiin käyttää liian pien- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22434: ten eläkkeiden ja eläkkeentarvitsijoiden hyväk- 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
22435: si. markkaa ylimääräisiä vähimmäiseläkkei-
22436: Kiireellinen ja tärkeä tehtävä on, että jo- tä varten niin, että jokaiselle tarvitse-
22437: kaiselle eläkkeen tarvitsijalle turvataan Vähin- valle turvataan ihmisarvoinen eläke.
22438: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
22439:
22440: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
22441: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
22442: Urpo Leppänen
22443: 1268 1979 vp.
22444:
22445: Raha-asia-aloite n:o 1190.
22446:
22447:
22448:
22449:
22450: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiksi eläk-
22451: keiksi ns. väliinputoajille.
22452:
22453:
22454: E d u s k u n n a 11 e.
22455:
22456: Vaikka maassamme maksetaan julkisista va- välttämätöntä osoittaa varoja tällaisten erikois-
22457: roista todella suuria eläkkeitä, niin edelleen on tapausten hoitamiseen ylimääräisinä eläkkeinä.
22458: maassamme tavallisia kansalaisia, jotka ovat Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22459: väliinputoajia tai saavat kohtuuttoman alhai- taen,
22460: sen eläkkeen. Kuitenkin Suomessa jokaisella
22461: tulisi olla oikeus ihmisarvoiseen toimeentuloon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22462: ja sellaiseen eläkkeeseen, että sillä tulee ihmis- 1980 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
22463: arvoisesti toimeen. markkaa ylimääräisiksi eläkkeiksi väliin-
22464: Kun maamme valtaklikki ja hallitukset eivät putoajille ja sellaisille, joille liian pieni
22465: ole korjanneet voimassa olevia eläkelakeja niin, eläke ei turvaa ihmisarvoista toimeen-
22466: että oikeus jokaisen kohdalla tapahtuisi, on tuloa.
22467: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
22468:
22469: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
22470: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
22471: Urpo Leppänen
22472: 1979 vp. 1269
22473:
22474: Raha-asia-aloite n:o 1191.
22475:
22476:
22477:
22478:
22479: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vapaussodan vete-
22480: raanien toimeentulon turvaamiseksi.
22481:
22482:
22483: Ed u s kun n a 11 e.
22484:
22485: Maassamme on elossa vapaussotamme vete- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22486: raaneja vielä yli 5 000. Monen kohdalla toi- 1980 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
22487: meentulo on heikko. Tämäkin kunnia-asia on markan arviomäärärahan vapaussotamme
22488: jäänyt maamme valtaa pitäviltä hoitamatta. veteraanien ihmisarvoisen toimeentulon
22489: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- turvaamiseksi.
22490: taen,
22491: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
22492:
22493: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
22494: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
22495: Urpo Leppänen
22496: 1270 1979 vp.
22497:
22498: Raha-asia-aloite n:o 1192.
22499:
22500:
22501:
22502:
22503: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiksi eläk-
22504: keiksi sotien aikana kotirintamalla työskennelleiden toimeen-
22505: tulon turvaamiseksi.
22506:
22507:
22508: Ed u s kun n a 11 e.
22509:
22510: Sotiemme aikana monet joutuivat raatamaan Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22511: kotirintamalla ylettömästi. Tämän seurauksena taen,
22512: on terveys ja työkyky menetetty ennenaikai-
22513: sesti. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22514: SMP katsoo, että tällaisille henkilöille olisi 1980 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
22515: myönnettävä ylimääräinen eläke aikaisemmin. markkaa ennenaikaisiksi ia ylimääräi-
22516: Paitsi, että tämä on inhimillisesti oikein, se siksi eläkkeiksi sotiemme aikana koti-
22517: myös edistäisi maassamme oikeudenmukaisesti rintamalla ankarasti työskennelleiden
22518: välttämätöntä ostokykyä. toimeentulon turvaamiseksi.
22519: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
22520:
22521: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
22522: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
22523: Urpo Leppänen
22524: 1979 vp. 1271
22525:
22526: Raha-asia-aloite n:o 119.3.
22527:
22528:
22529:
22530:
22531: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen eläke-
22532: korvauksen suorittamiseksi sotien jälkeen jälleenrakennusteh-
22533: tävissä työskennelleille.
22534:
22535:
22536: E d u s k u n n a 11 e.
22537:
22538: Toisen maailmansodan jälkeen siirtoväen ja ja rangaistu sotiemme veteraaneja isänmaamme
22539: rintamasotilaiden asutustehtävissä ja jälleenra- pelastamisesta.
22540: kennustehtävissä työskennelleet ovat eläke- Asiantilaan olisi siis kiireellisesti saatava lo-
22541: asioissa joutuneet räikeän syrjinnän ja kohtuut- pulta korjaus.
22542: tomuuden alaisiksi. Monikaan ei ole näistä ras- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22543: kaista työvuosista saanut minkäänlaista eläkettä taen,
22544: ja vain harvoissa poikkeustapauksissa on näistä
22545: vuosista myönnetty edes ylimääräistä eläkettä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22546: SMP ja allekirjoittaneet olemme monia eri 1980 tulo- ia menoarvioon 1 000 000
22547: teitä, ei vähiten eduskunnan kautta, yrittäneet markan arviomäärärahan asianmukaisen
22548: saada asiaan korjausta aikaan. Mutta kylmyy- ylimääräisen eläkekorvauksen maksami-
22549: den ja välinpitämättömyyden seinä on ollut seksi toisen maailmansodan iälkeen
22550: vastassa. siirtoväen ia rintamasotilaiden asutus- ;a
22551: Tuntuu aivan siltä, että elintärkeässä jälleen- iälleenrakennustehtävissä työskennelleil-
22552: rakennustyössä mukana olleita rangaistaan tästä le.
22553: isänmaallisesta työstänsä, niin kuin on syrjitty
22554: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1979.
22555:
22556: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
22557: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
22558: Urpo Leppänen
22559: 1272 1979 vp.
22560:
22561: Raha-asia-aloite n:o 1194.
22562:
22563:
22564:
22565:
22566: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen eläk-
22567: keen järjestämiseksi sairastuneille sotaveteraaneille.
22568:
22569:
22570: Ed u s kun n a II e.
22571:
22572: Moni sotiemme veteraani on kipeästä tar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22573: peesta huolimatta vailla eläkettä tai eläke on 1980 tulo- ;a menoarvioon 12 000 000
22574: liian pieni. Tämä on kiitos maamme itsenäisyy- markkaa kunnollisen ylimääräisen eläk-
22575: den ja vapauden peiastajille. Sitä ei voida hy- keen iäriestämiseksi sairauden tai muun
22576: väksyä. syyn vuoksi sitä tarvitseville sotiemme
22577: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- veteraaneille.
22578: taen,
22579: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
22580:
22581: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
22582: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
22583: Urpo Leppänen
22584: 1979 vp. 1273
22585:
22586: Raha-asia-aloite n:o 1195.
22587:
22588:
22589:
22590:
22591: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamamiesten yli-
22592: määräisiin korvauksiin.
22593:
22594:
22595: Ed u s k u n n a 11 e.
22596:
22597: Sotiemme veteraanien unohtaminen ja talou- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22598: dellinen pettäminen on koko kansamme yhtei- taen,
22599: nen häpeä. Niin idässä kuin lännessä on rinta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22600: maveteraaneille turvattu kunnolliset eläkkeet 1980 tulo- ja menoarvioon 600 000 000
22601: ja kunnollinen asunto, eikä edes rintamavete- markkaa käytettäväksi ylimääräisiin rin-
22602: raanien perheitä ole unohdettu. Mutta toisin tamaveteraanien eläkkeisiin ja korvauk-
22603: on Suomessa valtapuolueiden rappion vuoksi. siin.
22604: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
22605:
22606: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
22607: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
22608: Urpo Leppänen
22609:
22610:
22611:
22612:
22613: 160 0879007181
22614: 1274 1979 vp.
22615:
22616: Raha-asia-aloite n:o 1196.
22617:
22618:
22619:
22620:
22621: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen kotiut-
22622: tamisrahan suorittamiseen.
22623:
22624:
22625: E d u s kun n a 11 e.
22626:
22627: Asevelvollisten kotiuttamisraha on liian pie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22628: ni, mutta Koiviston hallitus ei ole halunnut 1980 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
22629: asiaa varsinaisesti korjata. markkaa käytettäväksi ylimääräisenä ko-
22630: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- tiuttamisrahana kotiuttamisrahan nosta-
22631: taen, miseksi yhteensä 500 markkaan.
22632: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
22633:
22634: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
22635: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
22636: Urpo Leppänen
22637: 1979 vp. 1275
22638:
22639: Raha-asia-aloite n:o 1197.
22640:
22641:
22642:
22643:
22644: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen inva-
22645: lidirahan maksamiseksi vammaisille.
22646:
22647:
22648: Ed u s kunn aile.
22649:
22650: Invalidiraha tulisi maksaa jokaiselle vammai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22651: selle ilman nykyistä työvelvoitetta. Tällöin in- 1980 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
22652: validiraha olisi haittakorvaus, joka on täysin markan arviomäärärahan ylimääräisen
22653: oikeudenmukaista ja inhimillistä. invalidirahan maksamiseksi vammaisille
22654: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- ilman työvelvoitetta.
22655: taen,
22656: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
22657:
22658: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
22659: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
22660: Urpo Leppänen
22661: 1276 1979 vp.
22662:
22663: Raha-asia-aloite n:o 1198.
22664:
22665:
22666:
22667:
22668: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ,sairaiden ja vam-
22669: maisten lasten ylimääräiseksi hoitotueksi.
22670:
22671:
22672: Ed u s k u n n a 11 e.
22673:
22674: Sairaiden ja vammaisten, erityisesti lasten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22675: hoito on edelleen maassamme varsin puutteelli- 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000
22676: nen. Tässä jos missä paljastuu vallitseva inhi- markkaa erityisesti sairaiden ja vam-
22677: millinen kylmyys kauniista puheista huolimatta. maisten lasten ylimääräiseksi hoitotueksi
22678: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- erityistapauksissa.
22679: taen,
22680: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
22681:
22682: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
22683: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
22684: Urpo Leppänen
22685: 1979 vp. 1277
22686:
22687: Raha-asia-aloite n:o 1199.
22688:
22689:
22690:
22691:
22692: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vuorotyötä tekevien
22693: vanhempien lasten päivähoidon parantamiseksi.
22694:
22695:
22696: E d u s kun n a 11 e.
22697: Vuorotyötä tekevien tai muuten epäsään- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22698: nölliseen aikaan työskentelevien vanhempien 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000
22699: lasten hoitomahdollisuuksien järjestämisessä on markkaa vuorotyötä tekevien tai muu-
22700: edelleen kohtuuttoman suuria puutteita. Niiden ten epäsäännölliseen aikaan työskentele-
22701: korjaaminen ei ole rahakysymys, vaan poliittis- vien vanhempien lasten hoidon paran-
22702: ten päättäjien tahdon kysymys. tamiseksi.
22703: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22704: taen,
22705: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
22706:
22707: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
22708: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
22709: Urpo Leppänen
22710: 1278 1979 vp.
22711:
22712: Raha-asia-aloite n:o 1200.
22713:
22714:
22715:
22716:
22717: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnalliskotien
22718: paloturvallisuuden parantamiseksi.
22719:
22720:
22721: Ed u s kun n a 11 e.
22722:
22723: Kunnalliset vanhainkodit ovat vielä laajalti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22724: maassamme puutteelliset, ei vähiten paloturval- 1980 tulo- ;a menoarvioon 100 000 000
22725: lisuuden kannalta. Jopa ihmishenkiä on mene- markkaa kuntien taloudelliseksi tukemi-
22726: tetty yleistä mielipidettä tyrmistyttävissä pa- seksi paloturvallisten kunnalliskotien pe-
22727: loissa. Kiireelliset korjaukset ovat siis välttä- rusparantamiseksi ja rakentamiseksi.
22728: mättömät.
22729: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22730: taen,
22731: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
22732:
22733: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
22734: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
22735: Urpo Leppänen
22736: 1979 vp. 1279
22737:
22738: Raha-asia-aloite n:o 1201.
22739:
22740:
22741:
22742:
22743: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta lääkintäoikeuden
22744: perustamista koskeviin toimenpiteisiin.
22745:
22746:
22747: E d u s k u n n a 11 e.
22748:
22749: Sairaiden oikeusturva on monessa suhteessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22750: maassamme heikko. Tämän pahan epäkohdan 1980 tulo- ia menoarvioon 500 000
22751: poistamiseksi tarvitaan maassamme oikeustur- markkaa toimenpiteisiin ryhtymiseksi
22752: vaa antava lääkintäoikeus. tarpeellisen lääkintäoikeuden perustami-
22753: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- seksi maahamme sairaiden ;a lääkäreiden
22754: taen, oikeusturvan toteuttamiseksi.
22755: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
22756:
22757: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
22758: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
22759: Urpo Leppänen
22760: 1280 1979 vp.
22761:
22762: Raha-asia-aloite n:o 1202.
22763:
22764:
22765:
22766:
22767: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta maahamme ulkoa-
22768: päin tulevan vaarallisen säteilyn selvittämiseksi.
22769:
22770:
22771: E d u s k u n n a 11 e.
22772:
22773: Vuonna 1975 paljastettiin ulkomailla, että maamme suomettumiseksi ja kansan selkä kyy-
22774: Itä-Suomessa vaikuttaa maamme rajojen ulko- ryssä kulkemiseksi.
22775: puolelta tuleva terveydelle vaarallinen säteily. Joka tapauksessa totuus on kiireellisesti sel-
22776: Vaikka SMP puuttui tähän asiaan eduskunnasta vitettävä, ettei heitetä epäilyksen varjoja ehkä
22777: käsin, niin se K-linjan tahdosta pimennettiin syytöntä suurta naapuriamme vastaan. Pimen-
22778: Suomen kansalta. Itä-Suomen väestön laajasta täminen ei ole luottamuksellisten suhteiden ra-
22779: sairastavuudesta ei välitetty mitään. kentamista. Se voi rakentua vain totuuden ja
22780: Nyt on taas neljän vuoden tutkimusten jäl- rehellisyyden perustalle.
22781: keen vesiviranomaisten taholta paljastettu, että Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22782: Itä-Suomessa voi pohjavesien elohopeapitoisuus taen,
22783: olla jopa yli 100-kertainen lääkintöhallituksen
22784: vahvistamiin normeihin verrattuna. Tämä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22785: varmasti terveydelle hyvin vaarallista. 1980 tulo- ja menoarvioon 20 000
22786: Kun tämäkin vakava asia tuli julkisuuteen, markkaa sen seikan kiireellisesti ja to-
22787: niin kohta lääkintöhallituksen yhden päivän tuudenmukaisesti selvittämiseksi, joh-
22788: tutkimusten perusteella väitettiin, että pohja- tuuko Itä-Suomen väestömme sairasta-
22789: vesien elohopeapitoisuuden vaarallinen suuruus vuus maahamme ulkoapäin tulevasta
22790: ei ole totta. vaarallisesta säteilystä, pohjavesien elo-
22791: Herää kysymys, miksi maamme valtaklikki hopeapitoisuudesta tai jostain muusta
22792: on välinpitämätön Itä-Suomen väestön terveys- tällaisesta syystä, vai ovatko nämä jo
22793: vaarojen suhteen ja johtuuko tämä maatamme vuosia K-linjan pimentämät ikävät asiat
22794: hallitsevan K-linjan tahdosta. Onko jälleen ky- kotitekoisia.
22795: symyksessä tapaus, jota länsimaissa kutsutaan
22796: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
22797:
22798: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
22799: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
22800: Urpo Leppänen
22801: 1979 vp. 1281
22802:
22803: Raha-asia-aloite n:o 1203.
22804:
22805:
22806:
22807:
22808: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta terveyskeskuksen
22809: rakentamisen toteuttamista varten Sonkajärvellä.
22810:
22811:
22812: Ed u s kun n a II e.
22813: Sonkajärvelle olisi rakennettava terveyskes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22814: kus. Hallitus on jo hyväksynyt perustamissuun- 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000
22815: nitelmat. Samalla voitaisiin parantaa työllisyyt- markkaa terveyskeskuksen rakentami-
22816: tä. sen toteuttamista varten Sonkajärven
22817: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- kunnassa.
22818: taen,
22819: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
22820:
22821: Veikko Vennamo Pekka Vennamo
22822: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
22823: Urpo Leppänen
22824:
22825:
22826:
22827:
22828: 161 0879007181
22829: 1282 1979 vp.
22830:
22831: Raha-asia-aloite n:o 1204.
22832:
22833:
22834:
22835:
22836: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rintama-
22837: veteraanien kuntouttamisen kokeiluun.
22838:
22839:
22840: E d u s k u n n a 11 e.
22841:
22842: Koiviston hallitus on esittänyt valtion vuo- maton osa tarvitsijoista. Tämä ei ole arvokasta
22843: den 1980 tulo- ja menoarvioon sotiemme ve- menettelyä. Rahasta ei tämän asian korjaami-
22844: teraanien kuntoutustoimintaa varten vain vai- nen voi olla kiinni.
22845: vaiset 10 miljoonaa markkaa. Kuitenkin sotiem- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22846: me veteraaneja on elossa yli 300 000 ja he ovat taen,
22847: rasitusten vuoksi melkeinpä poikkeuksetta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22848: enemmän tai vähemmän sairaita. 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
22849: SMP ei voi hyväksyä sotiemme veteraanien 33.85.56 lisäyksenä 10 000 000 mark-
22850: ja invalidien syrjintää. Hallituksen esittämällä kaa rintamaveteraanien kuntouttami-
22851: kuntoutustahalla ei voida kuntouttaa kuin ole- sen kokeiluun.
22852: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
22853:
22854: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
22855: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
22856: Urpo Leppänen
22857: 1979 vp. 1283
22858:
22859: Raha-asia-aloite n:o 1205.
22860:
22861:
22862:
22863:
22864: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta sotaveteraanien
22865: ilmaisiin terveystarkastuksiin.
22866:
22867:
22868: E d u s k u n n a 11e.
22869:
22870: On korkea aika lopulta saattaa koko maas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22871: sa voimaan sotiemme veteraanien terveystarkas- 1980 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
22872: tukset ja heidän kuntoutuksensa todella käyn- markkaa käytettäväksi sotiemme vete-
22873: tiin. Tämä ei ole liikaa pyydetty maan pelas- raanien ilmaisiin terveystarkastuksiin ja
22874: tajilta. siihen liittyvään kuntoutukseen.
22875: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22876: taen,
22877: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
22878:
22879: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
22880: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
22881: Urpo Leppänen
22882: 1284 1979 vp.
22883:
22884: Raha-asia-aloite n:o 1206.
22885:
22886:
22887:
22888:
22889: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta sotaveteraanien
22890: ilmaisen terveydenhoidon järjestämiseksi.
22891:
22892:
22893: Ed u s k u n n a 11 e.
22894:
22895: Suoritettujen tutkimusten mukaan sotiemme että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22896: veteraanit ovat melkeinpä laidasta laitaan 1980 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
22897: enemmän tai vähemmän sairaita sotien aiheut- markkaa käytettäväksi sotiemme vete-
22898: tamien rasitusten vuoksi. Tästä syystä on in- raaneille ilmaiseksi terveydenhoidoksi ja
22899: himillistä ja oikein, että heille järjestetään sairaanhoidoksi.
22900: ilmainen terveyden- Ja sairaanhoito.
22901: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22902: taen,
22903: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
22904:
22905: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
22906: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
22907: Urpo Leppänen
22908: 1979 vp. 1285
22909:
22910: Raha-asia-aloite n:o 1207.
22911:
22912:
22913:
22914:
22915: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamasotilastun-
22916: nuksen omaavien henkilöiden sairaanhoidon järjestämiseksi.
22917:
22918:
22919: E d u s kun n a 11 e.
22920:
22921: Suoritettujen tutkimusten mukaan rintama- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22922: miesten terveydentila on huono. Tämä alentaa taen,
22923: ansioita ja lisää terveyskustannuksia.
22924: Sotiemme veteraanien järjestöt ovat esittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22925: neet, että rintamasotilastunnuksen omaaville 1980 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
22926: henkilöille korvattaisiin valtion varoista sai- markkaa, jotta rintamasotilastunnuksen
22927: raanhoito, lääkkeet ja kuntoutus täysimääräi- omaaville henkilöille korvattaisiin val-
22928: sinä. Tämä on täysin oikein. Ovathan sotiemme tion varoista sairaanhoito, lääkkeet ja
22929: veteraanit pelastaneet maamme itsenäisyyden kuntoutus täysimääräisinä maksamalla
22930: ja vapauden. tarpeen vaatiessa ylimääräinen avustus.
22931: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
22932:
22933: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
22934: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
22935: Urpo Leppänen
22936: 1286 1979 vp.
22937:
22938: Raha-asia-aloite n:o 1208.
22939:
22940:
22941:
22942:
22943: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta myrkkyjen käytön
22944: valvonnan tehostamiseksi.
22945:
22946:
22947: E d u s k u n n a 11 e.
22948:
22949: Ihmisen ja luonnon suojeleminen myrkyiltä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22950: on välttämätöntä ja kiireellistä. Sorsan hallitus taen,
22951: on kuitenkin ollut varsin välinpitämätön myrk-
22952: ~jen käytön valvonnassa ja päinvastoin nykyi- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
22953: nenkin hallitus on sallinut jopa myrkkyjen le- den 1980 tulo- ja menoarvioon mo-
22954: vittämisen lentokoneesta ja vesakkojen hävittä- mentille 33.73.23 lisäyksenä 50 000
22955: misen vhteydessä. Tätä ei voida pitää hyväk- markkaa myrkkyjen käytön valvonnan
22956: syttävänä. tehostamiseksi.
22957: Näistä syistä on myrkkyjen käytön valvon-
22958: taa tehostettava ja tarkoitukseen myönnettävä
22959: riittävästi rahaa.
22960: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
22961:
22962: Veikko Vennamo J. Juhani· Kortesalmi
22963: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
22964: Urpo Leppänen
22965: 1979 vp. 1287
22966:
22967: Raha-asia-aloite n:o 1209.
22968:
22969:
22970:
22971:
22972: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta työllisyyden toteut-
22973: tamiseksi Kuopion läänissä.
22974:
22975:
22976: E d u s k u n n a 11 e.
22977:
22978: Työttömyys on saavuttanut Kuopion läänin Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22979: alueella katastrofaalisen laajuuden. Tästä huo- taen,
22980: limatta työvoimaa valtion töissä vähennetään. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22981: Tällainen asioiden hoito on käsittämätöntä. 1980 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
22982: SMP katsoo, että myös Kuopion läänissä on markan erityisarviomäärärahan työllisyy-
22983: ryhdyttävä todella tehokkaisiin erityistoimen- den tehokkaaksi ja joustavaksi toteut
22984: piteisiin työllisyyden palauttamiseksi. Tämä tamiseksi Kuopion läänissä.
22985: vaatii varoja ja jäykän byrokratian joustavuutta.
22986: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
22987:
22988: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
22989: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
22990: Urpo Leppänen
22991: 1288 1979 vp.
22992:
22993: Raha-asia-aloite n:o 1210.
22994:
22995:
22996:
22997:
22998: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta työttömyyden pois-
22999: tamiseksi Kuopion läänistä.
23000:
23001:
23002: E d u s k u n n a 11 e.
23003: Hyvästä ajasta huolimatta Kuopion läänissä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23004: on edelleen laajaa työttömyyttä. Tämä johtuu taen,
23005: nykyisten valtapuolueiden virheistä ja huonos-
23006: ta maamme talousasioiden hoidosta. Jopa työt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23007: tömyydestä ovat kärsineet Kuopion kaupungis- 1980 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
23008: sa metallityömiehetkin. Työtä ja tehtävää kai- markkaa työttömyyden tarkoituksenmu-
23009: kille olisi kuitenkin riittävästi. kaisesti poistamiseksi Kuopion läänistä.
23010: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
23011:
23012: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
23013: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
23014: Urpo Leppänen
23015: 1979 vp.
23016:
23017: Raha-asia-aloite n:o 1211.
23018:
23019:
23020:
23021:
23022: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kuorma-autoilijoi-
23023: den työllisyyden turvaamiseksi kehitysalueilla.
23024:
23025:
23026: E d u s k u n n a 11 e.
23027:
23028: Hyvästä ajasta huolimatta kuorma-autoilijoi- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23029: den työllisyys nimenomaan kehitysalueilla on taen,
23030: edelleen puutteellinen. Kuitenkin maamme on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23031: täynnä tekemätöntä työtä ja kaikkien edun mu- 1980 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
23032: kaista on, että työtä tehtäisiin ja raha kiertäisi markkaa kuorma-autoilijoiden työllisyy-
23033: omassa maassa. den turvaamiseksi erityisesti kehitys-
23034: alueilla.
23035: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
23036:
23037: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
23038: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
23039: Urho Pohto
23040:
23041:
23042:
23043:
23044: d6! IB79007181
23045: 1290 1979 vp.
23046:
23047: Raha-asia-aloite n:o 1212.
23048:
23049:
23050:
23051:
23052: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työttö-
23053: myyskorvauksia varten.
23054:
23055:
23056: Ed u s kun n a 11 e.
23057:
23058: Vaikka keinottelu työttömyydellä ei ole hy- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23059: väksyttävää, niin kun maamme talousasioita on taen,
23060: Sorsan hallituksen toimesta hoidettu niin huo-
23061: nosti, että meillä on laajaa työttömyyttä, johon että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
23062: kansalaiset ovat syyttömiä, niin on välttämä- den 1980 tulo- ja menoarvioon momen-
23063: töntä, että työttömyyskorvaukset säilytetään tille 34.60.50 lisäyksenä 20 000 000
23064: reaaliarvoltaan edes entisen suuruisina. Näin markkaa asianmukaisia työttömyyskor-
23065: ei ole tapahtunut Koiviston-Pekkalan-Aallon vauksia varten.
23066: kansanrintamahallituksen valtion budjettiesityk-
23067: sessä vuodelle 1980.
23068: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
23069:
23070: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
23071: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
23072: Urpo Leppänen
23073: 1979 vp. 1291
23074:
23075: Raha-asia-aloite n:o 1213.
23076:
23077:
23078:
23079:
23080: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion työmailla
23081: työskentelevien kuorma-autoilijoiden ja konemiesten saatavien
23082: turvaamiseksi sattuvien konkurssitapausten yhteydessä.
23083:
23084:
23085: E d u s kun n a 11 e.
23086:
23087: Maanrakennus- ja muissakin valtion raken- alaurakoitsija melkeinpä poikkeuksetta jää
23088: nuskohteissa on viime vuosina tullut käytän- vaille työpalkkojaan. Tällaisten tapausten va-
23089: nöksi, että ne ensinnä urakoi valtiolta jokin ralta pitäisi asioita hoitaa siten, että alaura-
23090: suuri rakennusyhtiö. Näiden yhtiöiden johdossa koitsijana toimivien turva saataisiin aikaan. Tä-
23091: ja osake-enemmistön haitijoina on yhä useam- hän ratkaisuun ei eduskunta ollut valmis asiaa
23092: min lähellä poliittista päätöksentekoa olevia käsiteltäessä, pienyrittäjän palkkaturvaa ei
23093: henkilöitä, siis poliittisia bulvaaneja. Työt te- haluttu lakiin palkkaturvasta säätää. Tällöin
23094: kevät tällaisilla työmailla ja työkohteissa useas- on asia hoidettava valtion tulo- ja menoarvion
23095: ti pienet alaurakoitsijat. Nämä muodostuvat kautta.
23096: pääasiassa auto ja mies -yrittäjistä samoin kone Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23097: ja mies -yrittäjistä. Kokemukset osoittavat, että taen,
23098: tällaiset pienyrittäjät ovat avuttomia silloin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23099: kun valtion, siis työnantajan, ja tällaisen pien· 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000
23100: yrittäjän välissä on bulvaanina suurempi yrit- markkaa valtion työmailla työskentele-
23101: täjä, jonka konkurssi on eräänä päivänä tosi- vien kuorma-autoilijoiden ja konemies-
23102: asia. Pienyrittäjäautoilija ja konemies on kuin ten saatavien turvaamiseksi sattuvien
23103: nalli kalliolla. Yleensä nämä huivaanifirmat konkurssitapausten yhteydessä.
23104: hoitavat asiansa ennen konkurssia niin, että
23105: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
23106:
23107: Veikko Vennamo Pekka Vennamo
23108: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
23109: Urpo Leppänen
23110: 1292 1979 vp.
23111:
23112: Raha-asia-aloite n:o 1214.
23113:
23114:
23115:
23116:
23117: Vesterinen ym.: Määrärahan osoittamisesta hydrobiologian apu-
23118: laisprofessorin viran perustamis.een Jyväskylän yliopistoon.
23119:
23120:
23121: E d u s k u n n a 11 e.
23122: Uusiutuvien luonnonvarojen, erityisesti kala- laskaloista ja niiden poikasista, ja mm. kansan-
23123: kantojen järkevä käyttö ja hoito, vaativat run- taloustieteellinen ja kauppatieteellinen opetus
23124: saasti korkeakoulutasoista perustutkimusta, joka sekä taloudellinen tutkimuskeskus, jotka osal-
23125: on jo huomattu monissa kalatalouden alalla taan edesauttavat kalatalouden opetusta. Kala-
23126: johtavissa maissa, kuten Neuvostoliitossa, Ka- biologian ja kalatalouden suuntautumisvaihto-
23127: nadassa, Puolassa, Yhdysvalloissa jne. Teo- ehto sopii erinomaisesti tutkinnonuudistuksen
23128: reettisen kalabiologian ja erityisesti kalatalou- myötä toteutettavassa koulutusvastuujaossa
23129: den tutkimuksen ja opetuksen kannalta Suomea Jyväskylän yliopistoon. Korkeakoulujen biologi-
23130: voidaan mm. edellä mainittuihin valtioihin näh- koulutusta suunnitelleen biotieteiden koulutus-
23131: den pitää kehitysmaana. Jyväskylän yliopistos- toimikunnan mietinnössä on esitetty, että Jy-
23132: sa annetaan jo nyt lähinnä tuntiopetusvaroin väskylän yliopistossa biologian koulutusohjelman
23133: muun hydrobiologian opetuksen yhteydessä vesien luonnontalouden suuntautumisvaihtoeh-
23134: kalabiologian opetusta ja esillä on ollut useana dossa painotettaisiin erityisesti sisävesien hydro-
23135: vuotena myös kalatalouden opetuksen aloitta- biologiaa ja kalataloutta.
23136: minen. Perusteena erityisesti sisävesien kala- Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
23137: biologian opetuksen kehittämiseen ja kalatalou- tamme,
23138: den opetuksen käynnistämiseen Jyväskylässä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23139: on mm. vahva hydrobiologian tutkimuskeskus, 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
23140: jossa jo tehdään kalataloudellista tutkimusta, 29.10.01 lisäyksenä 60 000 markkaa
23141: läheisten reittivesien suuret kalavarat, Kymi- hydrobiologian, erityisesti kalabiologian
23142: joen vesistön suuret kalanviljelylaitokset, joista ;a kalatalouden apulaisprofessorin viran
23143: tulee pääosa maassamme markkinoiduista al- perustamiseksi Jyväskylän yliopistoon.
23144: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1979.
23145:
23146: Paavo Vesterinen Juhani Surakka Hannu Tapiola
23147: Helena Pesola Matti Jaatinen Anna-Kaarina Louvo
23148: Mauri Pekkarinen
23149: 1979 vp. 1293
23150:
23151: Raha-asia-aloite n:o 1215.
23152:
23153:
23154:
23155:
23156: Vesterinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta sonnin-
23157: pitoyhtymien käyttöön.
23158:
23159:
23160: E d u s k u n n a 11 e.
23161:
23162: Valtion tulo- ja menoarviossa on vuosittain Keinosiemennysmaksuja on viime aikoina
23163: ollut lakiin (418/62, muut. 733/69) perustu- jouduttu korottamaan varsin tuntuvasti - te-
23164: va arviomääräraha valtionavustukseksi pienvil- hokkaista rationalisointitoimenpiteistä huoli-
23165: jelijäin karjantarkkailuyhdistyksille ja sonnin- matta. Keinosiemennystoiminnan huomattavim-
23166: pitoyhtymille (30.32.44). Sonninpitoyhtymien pia kustannuseriä ovat palkat ja automenot,
23167: kohdalla voi lain mukainen valtionavustus olla sillä kyseessä on työvoimavaltainen, paljon työ-
23168: Pohjois- ja Itä-Suomessa 20 % ja muualla matka-ajoa vaativa ala. Erityisesti autokustan-
23169: maassa 12 %. Aina 1970-luvulle asti avustus nuksia on viime vuosina korotettu usein valtio-
23170: oli keskimäärin n. 10 % ja tällä vuosikymme- vallankin toimenpitein, ja nousu on ollut pak-
23171: nellä se on ollut keskimäärin n. 5 % tie- ko siirtää edelleen karjanomistajilta perittäviin
23172: tyistä avustettaviksi hyväksyttävistä kustannuk- siemennysmaksuihin, samoin kuin kaikki pal-
23173: sista eli vain noin kolmannes lain sailimasta kankorotukset ym. normaalit kustannuslisät.
23174: avustusmäärästä. Markkamääräisesti sonninpito- Lisäksi on syytä muistaa, että keinosiemen-
23175: yhtymien eli keinosiemennysyhdistysten saama nysyhdistysten toiminta sisältää huomattavassa
23176: määräraha on ollut vuosina 1972-78 2 lh- määrin myös tutkimus- ja koetoimintaa sekä
23177: 3 miljoonan markan tasolla. neuvontaa, minkä hoitamista voidaan pitää
23178: Vuoden 1979 talousarviossa keinosiemennys- muiden maiden tapaan valtiovallalle kuuluvana
23179: yhdistysten valtionavustuksen arviomääräraha tehtävänä. Esimerkiksi alan laboratoriotutki-
23180: supistettiin yllättäen 1 miljoonaan markkaan, mukset, uroseläinten laadun tutkiminen, kas-
23181: mikä on enää vain pari prosenttia keinosiemen- vukokeiden järjestäminen, jälkeläisarvostelujen
23182: nystoiminnan kokonaiskustannuksista. Muilla kehittäminen jne. ovat selvää koetoimintaa. Se-
23183: aloilla toteutettujen yleisten markkamääräisten minologien lukuisat käynnit vuosittain maam-
23184: korotusten asemesta supistettiin täten yhden me lähes joka tilalla sisältävät ainakin jossain
23185: maatalouden edistämisjärjestön, keinosiemen- määrin neuvontaa myös erittäin monissa sel-
23186: nysorganisaation määrärahoja budjetissa yhdel- laisissa kohteissa, mihin ei minkään muun neu-
23187: lä kertaa 60-70 %. Sitä on pidetty melko vontaorganisaation toiminta ulotu.
23188: yleisesti erittäin epäoikeudenmukaisena menet-
23189: telynä ja asia olisi oikaistava vuoden 1980 tulo- Tässä yhteydessä on myös syytä todeta, että
23190: ja menoarviossa, sekä arviomäärärahan ylityk- Suomessa on käytetty valtion määrärahoja koti-
23191: senä jo vuoden 1979 avustusta maksettaessa. eläintalouden tutkimustoimintaan vain erittäin
23192: Määrärahan yht'äkkinen supistus kolmannek- vähäinen osa siitä, mitä asianlaita on yleensä
23193: seen olisi kenties paremmin ymmärrettävissä, jokseenkin kaikissa muissa maissa. Tämän mää-
23194: jos kyseessä olisi tavanomainen maatalouden rärahan pienuutta on osittain voitu korvata
23195: edistämisjärjestön saama toiminta-avustus, mut- keinosiemennysyhdistysten valtionavun turvin.
23196: ta kun tässä on kysymys ensisijaisesti nimen- Valtionavustuksen supistuminen keinosiemen-
23197: omaan pienviljelijöiden keinosiemennysmaksu- nysyhdistyksiltä aiheuttaa heijastusvaikutuksi-
23198: jen alentamiseen ohjatusta määrärahasta, joka neen huomattavaa haittaa koko karjanjalostus-
23199: on lisäksi painotettu voittopuolisesti Pohjois- toiminnallemme. Lisäksi se sälyttää kohtuutto-
23200: sekä Itä- ja Keski-Suomen alueiden osalle, mia lisäkustannuksia muutoinkin suurissa vai-
23201: asiassa on tapahtunut ilmeisesti selvä virhe, keuksissa oleville ja luonnonvoimia vastaan pon-
23202: joka kaipaa ehdottomasti korjausta. nisteleville pienviljelijöille.
23203: 1294 Raha-asia-aloite n:o 1215
23204:
23205:
23206: Pienviljelijäin sonninpitoyhtymien valtion- nalta ja erityisesti kehitysalueilla. Pienviljelijöi-
23207: avustuksen turvin on tähän asti ollut mahdol- den tuotanto- ja toimeentulomahdollisuuksiin
23208: lista pitää korkeintaan 8 lehmää käsittävissä on syytä kiinnittää huomiota ja tavoitteena tu-
23209: pienkarjoissa siemennysmaksut lehmää kohti lee olla heidän toimeentulomahdollisuuksiensa
23210: alhaisempina kuin sitä suuremmissa karjoissa. parantaminen, eikä suinkaan huonontaminen.
23211: Nyt tämä maksuporrastus on poistumassa ja On syytä muistaa, että tämä määräraha koh-
23212: muuttumassa päinvastaiseksi. Kun seminologi distuu erittäin pitkän tähtäimen toimintaan
23213: voi suorittaa suurkarjoissa samalla matkalla arvokkaiden elintarvikkeiden kotimaisen tuo-
23214: useampiakin toimituksia, on ymmärrettävää, tannon turvaamiseksi koko kansalle. Samalla
23215: että keinosiementäminen niissä tulee halvem- se koituu yli 100 000 pienviljelijäperheen toi-
23216: maksi kuin syrjäseutujen pienkarjoissa. On sel- meentulon helpottamiseksi ja edesauttaa tämän
23217: vää, että omakustannusperiaatteella toimivat väestönosan pysyttämistä nykyisillä työpaikoil-
23218: keinosiemennysyhdistykset tulevat ilmeisesti laan karjataloudessa, sekä helpottaa siten omal-
23219: jo ensi vuodeksi muuttamaan siemennysmak- ta osaltaan myös maamme nykyisin niin vai-
23220: suissaan tähänastiset pienkarja-alennukset pien- keata työllisyystilannetta.
23221: ten karjojen lisämaksuiksi, ellei yhdistysten Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
23222: valtionavustusta saada takaisin vähintään viime-
23223: vuotiselle tasolle, jolloin maksuja voitaisiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23224: edelleen säädellä maatilahallituksen määräyk- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
23225: sillä. Parin miljoonan markan määrärahasupis- 30.32.44 (valtionapu pienviljelijäin
23226: tus on siis täten koitumassa kokonaisuudessaan karjantarkkailuyhdistyksille ja sonninpi-
23227: nimenomaan syrjäseutujen pienviljelijöiden lisä- toyhtymille) lisäyksenä 1 500 000 mark-
23228: rasitukseksi. kaa sonninpitoyhtymien käyttöön.
23229: Hallitusohjelmassa todetaan, että pienviljel-
23230: millä on tärkeä merkitys mm. työllisyyden kan-
23231: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
23232:
23233: Paavo Vesterinen Matti Maijala Esko Pekonen
23234: Hannele Pokka Lea Sutinen Mikko Jokela
23235: Kalevi Mattila P. Puhakka
23236: 1979 vp. 1295
23237:
23238: Raha-asia-aloite n:o 1216.
23239:
23240:
23241:
23242:
23243: Vesterinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen met-
23244: sänjalostusaseman toiminnan aloittamiseksi.
23245:
23246:
23247: Ed u s kun n a 11 e.
23248:
23249: Metsänjalostustoimikunnan mietinnössä (met- vähäinen ja koska hyvän siemenen tuottamista
23250: sänjalostusohjelma vuosiksi 1976-1985) edel- varten laadituo siemenviljelysten perustamisoh-
23251: lytetään metsänjalostusaseman perustamista jelman toteuttamiseen ja alueiden hankintaan
23252: kiireellisenä keskiseen Suomeen. Toimikunta on valtion tulo- ja menoarviossa varattu määrä-
23253: katsoo, että ns. Järvi-Suomen alue sekä ilmas- rahat, ehdotamme kunnioittaen,
23254: tollisesti että metsätaloudellisesti tarvitsee viipy-
23255: mättä oman jalostusaseman. Keski-Suomen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23256: metsänjalostusasemaan tulisivat liittymään Vilp- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
23257: pulan, Kannuksen, Pataman ja Suonenjoen 30.95.88 400 000 markan määrärahan
23258: toimipaikat sekä perusteilla oleva valtakunnalli- metsänjalostustoimikunnan mietinnössä
23259: nen siemenkeskus Patamassa. kiirehdityn Keski-Suomen metsänjalos-
23260: Koska metsäpuiden siemenen saannissa oma- tusaseman käynnistystoimenpiteiden pi-
23261: varaisuusaste on erityisesti maan keskiosissa kaiseksi aloittamiseksi.
23262: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
23263:
23264: Paavo Vesterinen Matti Maijala
23265: 1!96 1979 vp.
23266:
23267: Raha-asia-aloite n:o 1217.
23268:
23269:
23270:
23271:
23272: Vesterinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. turvetien raken-
23273: tamisen aloittamiseen välillä Multia-Pylkönmäki.
23274:
23275:
23276: E d u s k u n n a 11 e.
23277:
23278: Läntiselle Keski-Suomelle eli ns. Suomense- Kuitenkin raskaan puutavaran ja polttotur-
23279: lälle on tyypillistä, työttömyyden lisäksi, elin- peen kuljetus on tällä hetkellä kyseisellä tie-
23280: keinorakenteen yksipuolisuus ja tieolojen heik- osalla lähes mahdotonta. Tämä johtaa työlli-
23281: kous. syystilanteen huonontumiseen valtion poltto-
23282: Turvetuotanto on lisännyt suunnitelmia ainekeskuksen turvetyömailla. Edelleen kysei-
23283: alueen elinkeinorakenteen monipuolistamiseksi sen työn aloittaminen on välttämätöntä, koska
23284: ja pysyvien työpaikkojen luomiseksi. se parantaa alueen heikkoa työllisyyttä erityi-
23285: Eräs tällainen suunnitelma on ns. turvetien sesti kuorma-autoilijoiden osalta. Suunnitel-
23286: rakentaminen välille Keuruu-Multia-Timper- lulla tiellä on huomattava merkitys kauttakul-
23287: suntti-Pylkönmäki-Karstula. Tämän turpeen kuliikenteeseen Oriveden-Keuruun kantatien
23288: hyväksikäytön kannalta välttämättömän tieosan välittömänä jatkeena valtatielle n:o 13.
23289: suunnitelmat ovat Keski-Suomen tie- ja vesi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
23290: rakennuspiirissä siinä vaiheessa, että rakenta- taen,
23291: minen voidaan käynnistää välillä Multia-Pyl-
23292: könmäki. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23293: Vaikka eduskunta on jo 15. 6. 1962 anta- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
23294: nut puoltavan lausunnon mainitun tien raken- 31.24.77 1 000 000 markan maara-
23295: tamisesta, hallituksen eduskunnalle jättämä rahan ns. turvetien rakentamisen alku-
23296: valtion tulo- ja menoarvioesitys vuodelle 1980 rahoitukseen välillä Multia-Pylkön-
23297: ei sisällä määrärahaa ko. tien rakentamiseen. mäki.
23298: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
23299:
23300: Paavo Vesterinen Väinö Rautiainen
23301: 1979 rd. 1297
23302:
23303: Fmansmotion nr 1218.
23304:
23305:
23306:
23307:
23308: Westerlund: Om anvisande av anslag för slutplanering av Tessjö
23309: ås vattenregleringsprojekt samt för arbetets inledande.
23310:
23311:
23312: T i 11 R i k s d a g e n.
23313:
23314: V attenstyrelsen har uppgjort projekt för Den relativa andel av odlingar som besväras
23315: Tessjö å's vattenreglering. Kostnaderna för för- av översvämningar är i Tessjö å's vattendrag
23316: verkligandet av projektet har uppskattats tili störst i vårt land, såväl med tanke på omfatt-
23317: 8,5 milj. mk och de uppnådda fördelarna har ning som karaktär. I medeltal under åren
23318: uppskattats tili 10,6 milj. mk. Förverkligan- täcker översvämningarna ca 10 % av odlingar-
23319: det av vattenregleringsföretaget skulle elimi- na, men under svåra år som exempelvis de se-
23320: nera översvämningsolägenheterna för ett områ- naste är översvämningseffekten flerfaldigad.
23321: de om ca 2 700 ha enbart i Strömfors, Lapp- Hänvisande tili ovanstående föreslår jag,
23322: träsk och Elimäki kommuner. Översvämnings·
23323: områdena är nästan i sin helhet odlade åkrar. att Riksdagen i statsförslaget för år
23324: Därtill kunde Tessjö å's avrinning ökas ca 8- 1980 på moment 30.19.77 ( vatten-
23325: 10 gånger trån den nuvarande samt förutsätt- dragsarbeten) måtte upptaga ett anslag
23326: ningar skapas för vattenområdets användning om 200 000 mark för slutplanering av
23327: för rekreationsändamål i nuvarande vattendrag T essjö å's vattenregleringsprojekt samt
23328: utan sjöar. för påbörjandet av vattenregleringsarbe-
23329: tet.
23330: Helsingfors den 21 september 1979.
23331:
23332: Henrik Westerlund
23333:
23334:
23335:
23336:
23337: 163 0879007181
23338: 1298 1979 vp.
23339:
23340: Raha-asia-aloite n:o 1218. Suomennos.
23341:
23342:
23343:
23344:
23345: Westerlund: Määrärahan osoittamisesta Tesjoen säännöstelysuun-
23346: nitelman viimeistelemiseksi ja säännöstelytöiden aloittami-
23347: seksi.
23348:
23349:
23350: E d u s k u n n a 11 e.
23351:
23352: Vesihallitus on tehnyt suunnitelman Tesjoen laajuutta että laatua ajatellen. Tulvat peittävät
23353: veden säännöstelytksi. Suunnitelman toteuttami- vuosittain keskimäärin 10 % viljelyksistä, mut-
23354: sen kustannukset arvioidaan 8,5 milj. mk:ksi t'a vaikeina vuosina, kuten esimerkiksi kuluva-
23355: ja ,saavutetut edut 10,6 milj. mk:ksi. Veden na vuoP.na, tulvimisen vaikutus on moninker-
23356: säännöstelytoimet poistaisivat tulvahaitat n. tainen.
23357: 2 700 ha:n suuruiselta alueelta pelkästään Edellä olevan pemsteella ehdotan,
23358: Ruotsinpyhtään, Lapinjärven ja Elimäen kun-
23359: nissa. Tulva-alueet ovat lähes kokonaisuudes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23360: saan viljeltyjä peltoja. Tämän lisäksi Tesjoen 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
23361: virtaamaa voita1siin lisätä 8-10-kertaiseksi ny- 30.19.77 (vesistötyöt) 200 000 markan
23362: kyisestä ja luoda mahdollisuudet vesialueen määrärahan T esjoen säännöstelysuunni-
23363: käyttämisek.si virkistykseen tällä hetikellä jär- telman viimeistelemiseksi ja säännöste-
23364: vettömässä vesistössä. lytöiden aloittamiseksi.
23365: Tesjoen vesistön tulvien vaivaamien vilje'lys-
23366: ten suhteelLinen osuus on maamme suurin sekä
23367: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
23368:
23369: Henrik Westerlund
23370: 1979 rd. 1299
23371:
23372: Finansmotion nr 1219.
23373:
23374:
23375:
23376:
23377: Westerlund m. fl.: Om anvisande av anslag för påbörjande av
23378: vägförbättringsarbetena på Iandsvägen Pojo-Tenala.
23379:
23380:
23381: T i 11 R i k s d a g e n.
23382:
23383: Landsvägen Björsby Pojo-Lillvik Tenala Den berörda vägen har under de senaste
23384: har redan i många år varit i behov av grund- åren även i hemställningsmotioner under tidi-
23385: förbättringar. Enligt väg- och vattenstyrelsens gare riksdagar aktualiserats. I detta skede skulle
23386: planering skall detta arbete påbörjas först år även sysselsättningsläget i Västnyland avsevärt
23387: 1983. förbättras, om detta arbete med det snaraste
23388: En förbättrad vägförbindelse Tenala kyrko- skulle påbörjas.
23389: by-Pojo, Björsby skulle på ett avgörande sätt Hänvisande tili ovan anförda föreslås vörd-
23390: förbättra möjligheterna att trafiksäkert och än- samt,
23391: damålsenligt komma tili Pojo-Karis regionen
23392: och vidare exempelvis tili Helsingfors. En att Riksdagm i statsförslaget /ör år
23393: grundförbättrad väg Tenala-Pojo skulle också 1980 måtte upptaga ett tillägg om
23394: vara av synnerligen stor betydelse för den 100 000 mark, på momentet 31.24.77,
23395: tunga t,rafiken inom denna region. Sålunda för påbörjande av vägförbättringsarbete-
23396: skulle även de tidigare byggda vägavsnitten s.s. na på landsvägen Pojo-Tenala.
23397: bl.a. Billnäs-Skuru-Björsvik utnyttjas på ett
23398: mera trafikekonomiskt sätt.
23399: Helsingfors den 21 september 1979.
23400:
23401: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn Marjatta Väänänen
23402: 1300 1979 vp.
23403:
23404: Raha-asia-aloite n:o 1219. Suomennos.
23405:
23406:
23407:
23408:
23409: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjan-Tenholan
23410: maantien parannustöiden aloittamiseksi.
23411:
23412:
23413: Ed u s kun n a 11 e.
23414:
23415: Pohjan Björsbyn ja Tenholan Lillvikin väli- Kyseinen tie on vi1me vuosina ollut ajankoh-
23416: nen maantie on usean vuoden ajan ollut perus- tainen s·iitä aikaisempien valtiopäivien aikana
23417: parannuks.en tarpeessa. Tie- ja vesihaJlituksen tehtyjen toivomusaloitteiden muodossa. Tässä
23418: suunniteLmien mukaan tämä työ aloitetaan vas- vaiheessa parooisi Länsi-Uudenmaan työllisyys-
23419: ta vuonna 1983. tilanne huomattava!Sti, jos tämä työ aloitettai-
23420: Tenholan kirkonkylän ja Pohjan Björsbyn siin mitä pikimmin.
23421: välisen tieyhteyden parantaminen edistäisi rat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23422: kaisevasti mahdollisuutta liikenteen kannalta nioittaen,
23423: turvalli!Sesti j.a tarkoituksenmukaisesti päästä
23424: Pohjan-Karjaan alueelle ja edelleen esimerkik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23425: si Helsinikiin. Tenholan-Pohjan tien peruspa- 1980 tulo- ia menoarvioon momentille
23426: rannukse1la olisi varsin suuri merkitys alueen 31.24.77 lisäyksenä 100 000 markkaa
23427: raskaan liikenteen kannalta. Tällä tavoin tultai- tienparannustöiden aloittamiseksi Poh-
23428: siin myös aikaisemmin rakennettuja tieosuuk- jan-Tenholan maantiellä.
23429: sia, kuten mm. Pinja1sten-Pohjankurun-
23430: Björsvikin osuu~ta, käyttämään liikenteen kan-
23431: nalta ta:loudellis.emmalla tavalla.
23432: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
23433:
23434: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn Marjatta Väänänen
23435: 1979 rd. 1301
23436:
23437: Finansmotion nr 1220.
23438:
23439:
23440:
23441:
23442: Westerlund m. fl.: Om anvisande av anslag för Finlands Krigs-
23443: veteranförbunds och Frontmannaveteranernas förbunds ut-
23444: gifter för krigsveteranvården.
23445:
23446:
23447: T i 11 R i k s d a g e n.
23448:
23449: Finlands krigsveteranförbund utför ett vär- nomförts, behäftad med så stora brisrer att
23450: defullt arbet>e, bl.a. har förbundets egen orga- frontmännens egna sammanslutningar får lov
23451: nisation under de senaste åren anskaffat och att i mån av möjlighet fylla de förefintliga
23452: utdelat brödrahjälp för flere miljoner mark. luckorna.
23453: Tili förbundets uppgifter hör rådgivnings- Med beaktande av ovanstående föreslås vörd-
23454: verksamhet, som innefattar rådgivning beträf- samt,
23455: fande frontmannapensionslagen, den sociala
23456: byggnadsverksamheten samt hälso- och rehabi- att Riksdagen i statsförslaget för år
23457: Hteringsverksamheten. 1980 måtte upptaga ett anslag om
23458: Det arbete, som krigsveteranernas och front- 100 000 mark för att bestrida utgifter,
23459: männens centralorganisationer utför, är sådant som Finlands Krigsveteranförbund och
23460: att det borde kunna påläggas statsmaktens stöd. Frontmannaveteranernas förbund har
23461: Lagstiftningen om frontmannapension 294/ påtagit sig för krigsveteranvården.
23462: 71 är, trots de förbättringar, som senare ge-
23463: Helsingfors den 21 september 1979.
23464:
23465: Henrik Westerlund Veikko Pihlajamäki
23466: Elisabeth Rehn Boris Renlund
23467: Håkan Malm
23468: 1302 1979 vp.
23469:
23470: Raha-asia-aloite n:o 1220. Suomennos.
23471:
23472:
23473:
23474:
23475: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Sotavete-
23476: raanien Liitolle ja Rintamamiesveteraanien Liitolle sotavete-
23477: raanien huoltoon.
23478:
23479:
23480: E d u s k u n n a 11 e.
23481:
23482: Suomen Sotaveteraanien liitto suorittaa arvo- miesten omat järjestöt joutuvat mahdollisuuk-
23483: kasta työtä; liiton oma organisaatio on viime siensa mrukaan täyttämään o1emassaoJ.evat
23484: vuosina mm. kerännyt ja jakanut veljesa:pua aukot.
23485: monen miljoonan markan edestä. Edellä es~tetyn perusteelia ehdotamme ku:n-
23486: Liiton tehtäviin kuuluu neuvontatyö, joka nioitta:en,
23487: käsittää rintamamieseläkelakia, sosiaali1sta ra-
23488: kennustoimintaa sekä terveys- ja kuntoutustoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23489: mintaa ,kosJkevaa neuvontaa. 1980 tulo- ia menoarvioon 100 000
23490: Työ, jota sotaveteraanien ja rintamamiesten markan määrärahan niiden kustannusten
23491: keskusjälrjestöt tekevät, on sel:laå:sta, että sen peittämiseksi, ioista Suomen Sotavete-
23492: tulisi voida saada valtiovallalta tukea. Rintama- raanien Liitto ;a Rintamamiesveteraa-
23493: mieseläkettä koskevassa lainsäädännössä 294/71 nien Liitto ovat ottaneet vastatakseen
23494: on, huolimatta myöhemmiill tehdyistä paran- sotaveteraanien huoltoa koskevassa toi-
23495: ooksista, niiill suuria puutteita, että rintama- minnassaan.
23496: Helsingissä 21 päivänä .syyskuuta 1979.
23497:
23498: Henrik Westerlund Veikko Pihlajamäki
23499: Elisabeth Rehn Boris Renlund
23500: Håkan Malm
23501: 1979 vp. 1303
23502:
23503: Raha-asia-aloite n:o 1221.
23504:
23505:
23506:
23507:
23508: Viljanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Lahden ohi-
23509: kulkutien rakentamiseen välillä Renkomäki-Holma.
23510:
23511:
23512: E d u s k u n n a 11 e.
23513: Pohjois-eteläsuuntaisen ohitustien M 5 kus- Tien pikainen valmistuminen olisi pyrittävä
23514: tannusarvio on 74 mmk. Työhön on tälle vuo- takaamaan, sillä liikenteen ruuhkat välillä Hel-
23515: delle osoitettu 1 mmk ja ensi vuodelle n. 10 sinki-Lahti ovat muodostuneet lähes kestä-
23516: mmk, jonka jälkeen vuotuinen rahoitus nousee mättömiksi.
23517: yli 20 mmk:aan ja tie olisi valmis v. 1983. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23518: Tässäkin on pienellä alkurahoituksella pitki- nioittaen,
23519: tetty rakentamisaikaa kahdella vuodella. Ver-
23520: rattain vähäisillä järjestelyillä olisi hanke mah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23521: dollista saada valmiiksi v. 1982. Tie olisi siten 1980 tulo- ja menoarvioon 25 000 000
23522: rakennettava tasaisella rahoituksella noin 25 markan määrärahan Lahden ohikulku-
23523: mmk/v. tien Renkomäki-Holma rakentamiseen.
23524: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
23525:
23526: Matti Viljanen Tapani Mörttinen Ulla Puolanne
23527: 1304 1979 vp.
23528:
23529: Raha-asia-aloite n:o 1222.
23530:
23531:
23532:
23533:
23534: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta vuoteen 1977 koh-
23535: distuvien peruskoulun valtionavustusten loppuerien maksa-
23536: miseksi vuonna 1980.
23537:
23538:
23539: E d u s k u n n a 11 e.
23540:
23541: Valtion vuoden 1980 tulo- ja menoarvioesi- Vuoteen 1977 kohdistuvien peruskoulun
23542: tyksessä esitetään (29 .46.30), että vuoteen valtionavustusten loppuerien maksamiseksi tu-
23543: 1977 kohdistuvat valtionavustusten loppuerät, lisi valtion laskea liikkeelle 100 milj. markan
23544: 100 mmk, suoritettaisiin vuonna 1983 lunas- obligaatiolaina ja suorittaa maksut kunnille
23545: tettavina valtion velkasitoumuksina. vuoden 1980 aikana.
23546: Ottaen huomioon kuntien nykyisen talou- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit·
23547: dellisen tilan ja maksuvalmiuden, joka joutuu taen,
23548: erityisen tiukalle sen johdosta, että vuoden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23549: 1978 veroäyrimäärien lisäykset jäävät useim- 1980 tulo- ja menoarvioon 100 000 000
23550: missa kunnissa muutamaan prosenttiyksikköön, markan määrärahan vuoteen 1977 koh-
23551: ei ko. valtionavustusten maksamisen siirtämi- distuvien peruskoulun valtionavustusten
23552: nen ole kuntien kannalta perusteltua ja oikeu- loppuerien maksamista varten vuonna
23553: denmukaista. 1980.
23554: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1979.
23555:
23556: Juhani Vähäkangas Mauno Manninen Martti Ursin
23557: Vappu Säilynoja Helvi Niskanen Liisa Jsakonsaari
23558: Helvi Hyrynkangas J. Juhani Kortesalmi
23559: 1979 vp. 1305
23560:
23561: Raha-asia-aloite n:o 122.3.
23562:
23563:
23564:
23565:
23566: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta Pattijoen kunnan
23567: pääkirjaston rakentamiseen.
23568:
23569:
23570: E d u s k u n n a 11 e.
23571: Pattijoen kunnan kirjasto on jo kauan toi- on valmius uuden kirjaston rakentamiseen
23572: minut toimintaansa nähden aivan liian puut- vuonna 1980.
23573: teellisissa tiloissa. Kirjavarasto on Iainausten Uuden kirjastorakennuksen kiireellisyyttä li-
23574: määrään verrattuna ehdottomasti liian pieni. sää se, että nykyinen kirjastotila on tarkoitus
23575: Kirjojen määrää ei voida enää lisätä pelkästään muuttaa kirkonkylän koulun musiikin opetus-
23576: jo tilojen ahtauden vuoksi. Myös nykyaikai- tilaksi. Muutoksella on kiire siksi, että oppi-
23577: seen kirjastoon kuuluvat lukusali ja musiikki- lasmäärän nopeasti kasvaessa koululla on suuri
23578: kirjasto puuttuvat. Samoin puuttuvat kirjaston- puute opetustiloista ja lisätilojen tarve kasvaa
23579: hoitajan työ- ja sosiaalitilat. Tilojen ahtaus on entisestään tulevina vuosina.
23580: tehnyt mahdottomaksi kirjastotoiminnan kehit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23581: tämisen. nioittaen,
23582: Lokakuussa 1976 vahvistetun huonetilaohjel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23583: man mukaan uuden pääkirjaston pinta-ala olisi 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
23584: 280-.320 neliömetriä (nykyisen pääkirjaston 29.56.31 700 000 markkaa Pattijoen
23585: pinta-ala on 110 neliömetriä). Hankkeen kus- kunnan uuden pääkirjaston rakentami-
23586: tannusarvio on 968 000 markkaa. Kunnalla seen.
23587: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
23588:
23589: Juhani Vähäkangas Vappu Säilynoja Liisa Jaakonsaari
23590:
23591:
23592:
23593:
23594: 164 0879007181
23595: 1306 1979 vp.
23596:
23597: Raha-asia-aloite n:o 1224.
23598:
23599:
23600:
23601:
23602: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta Vihanuin järvien
23603: kunnostamiseen.
23604:
23605:
23606: Ed u s kun n a 11 e.
23607:
23608: Vihanoinjoen latvoilla Viliannin kirkonkylän Suunnitelma on siis pahasti aikataulusta jäl-
23609: välittömässä läheisyydessä sijaitsevat Kirkko- jessä. Vihannin järvien osalta vesihallitus ei
23610: järven, Saarelanjärven ja Rantasenjärven vesi- saanut valtioneuvostolta toimeenpanolupaa ja
23611: jätät. Ne kuivatettiin osittain 1950-luvun alus- näin ollen hanke on pysähdyksissä. Kuitenkin
23612: sa. Järvien halki kaivetulla ojalla saadaan vesi- järvien vesittämisellä on ratkaiseva merkitys Vi-
23613: jätöille 30-40 cm kuivatus keskikesällä. Vesi- hannin kunnan tulevalle kehitykselle. Järvi-
23614: jättöjen täydellinen kuivatus ei ole taloudelli- alue liittyy välittömästi Kirkonkylän taajamaan,
23615: sesti mahdollista, sillä Vihanoinjoki laskee erit- joten vesittäminen olisi maisemallisesti ja vir-
23616: täin tasaisesti koko 18 kilometrin matkan kistyskäyttöä ajatellen omiaan lisäämään viih-
23617: Kirkkojärvestä Piipsanjoen yhtymäkohtaan. tyvyyttä. Samalla se antaisi maatalouden har-
23618: Epätäydellisestä kuivatuksesta johtuen on kui- joittajille mahdollisuuden viljelyksien kastelulle
23619: vioista muodostunut taloudellisesti arvoton ja ja siten edesauttaisi voimaperäisen vihannes- ja
23620: Viliannin kirkonkylää rumentava lähes täysin juurikasviviljelyn leviämistä. Ilmeisesti pinta-
23621: umpeenkasvanut pensaikko. vesien viipymä edistäisi pohjavesien muodos-
23622: Vihannin kunta on esittänyt vesijättöjen pa- tusta. Kun Vihanninharjun pohjavesivaroja tul-
23623: dottamista järviksi Vihanuin kirkonkylän ympä- laan yhä laajenevassa määrin käyttämään myös
23624: ristön parantamiseksi ja uintimahdollisuuksien ympäristössä olevien yhdyskuntien tarpeisiin,
23625: luomiseksi. Vihannin kunnan alueella ei ole olisikin välttämätöntä, että pohjavesien riittä-
23626: virkistyskäyttöön soveliaita järviä, joten ko. vyydestä huolehdittaisiin muodostamaila uusia
23627: padotuksella on alueelle suuri merkitys. järviä. Kun laajalla ympäristöalueellakaan ei
23628: Vesityshanke liittyy osana Pyhäjoen vesistön ole järviä, on Vihannin järvien kunnostamisella
23629: yleissuunnitelmaan ja se oli alunalkaen tarkoi- alueellisestikin merkitystä.
23630: tettu kulkemaan yhdessä Piipsjärven vesittämi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23631: sen kanssa, mikä työ on jo valmistunut. Pyhä- nioittaen,
23632: joen vesistön yleissuunnitelmassa Piipsjärven ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23633: Vihannin järvien vesittäminen oli vesistötöiden 1980 tulo- ja menoarvioon 2 800 000
23634: ensimmäisessä vaiheessa. Toimenpiteiden aika- markan määrärahan Vihannin järvien
23635: taulussa työt oli merkitty vuosille 1974-1976. kunnostamiseen.
23636: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
23637:
23638: Juhani Vähäkangas Vappu Säilynoja
23639: 1979 vp. 1307
23640:
23641: Raha-asia-aloite n:o 1225.
23642:
23643:
23644:
23645:
23646: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta Kärsämäen-Oulais-
23647: ten maantien perusparantamiseen välillä Kielenniva- Kos-
23648: teen risteys.
23649:
23650:
23651: Ed u s kun n a 11 e.
23652:
23653: Oulun läänin alueellisessa kehittämissuunni- antaessaan TVL-piirien tienpitoa koskevan lau-
23654: telmassa ( LAKS) on valtion ja kuntien inves- sunnon. Alue on ollut jatkuvasti erittäin vai-
23655: tointiluetteloon 1979-1985 merkitty mm. keaa työllisyysaluetta.
23656: Ouluntien n:o 796 maantien Oulainen-Haapa- Kun kysymyksessä on vireän talousalueen
23657: vesi (Pyhäjoen eteläpuolinen) parantaminen läpi johtava liikenneväylä ja koska alueen työl-
23658: vuonna 1980. Kysymyksessä on ns. seudullinen, lisyystilanne on erittäin vaikea, on tie- tai
23659: talousalueen läpi kulkeva tärkeä tie, jonka pi- työllisyysmäärärahojen osoittaminen ko. tielle
23660: täisi olla kunnossa jokilaakson toimivuuden perusteltua.
23661: kannalta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23662: Tielle on tehty kunnostus Kärsämäen ja nioittaen,
23663: Haapaveden kunnissa välillä Kielenniva-Ryyp-
23664: pymäki. Sen sijaan väli Ryyppymäki-Kosteen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23665: risteys (Oulaisissa) ei ole ollut kunnostuksen 1980 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
23666: kohteena. markan määrärahan maantien n:o 796
23667: Pyhäjokilaakso on saanut hyvin niukasti ( Kärsämäki-Oulainen) perusparanta-
23668: valtion tie- ym. määrärahoja. Tämän on toden- miseen välillä Kielenniva - Kosteen ris-
23669: nut mm. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto teys.
23670: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
23671:
23672: Juhani Vähäkangas Vappu Säilynoja Liisa J sakonsaari
23673: 1308 1979 vp.
23674:
23675: Raha-asia-aloite n:o 1226.
23676:
23677:
23678:
23679:
23680: Vähäkangas ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseu-
23681: dun sähköistämisen tukemiseen.
23682:
23683:
23684: E d u s kun n a 11 e.
23685:
23686: Sähköenergia on tärkeimpiä ihmisten joka- jäljellä olevan sähköistyksen toteuttaminen
23687: päiväisessä elämässään tarvitsemista perushyö- 1980-luvulla. Maaseudun kehittämisen kannal-
23688: dykkeistä. Sellaisena sen saanti on turvattu ta tätäkin aikataulua on pidettävä pitkänä.
23689: kohtuullisin kustannuksin myös harvaan asut- Maaseudun sähköistämistä ei kuitenkaan ole
23690: tujen alueiden väestölle. Riittävä ja ajoissa ta- valtion vuosittaisen määrärahan vähyyden
23691: pahtuva sähköistäminen parantaa monasti rat- vuoksi voitu toteuttaa edes työryhmän ehdot-
23692: kaisevasti maaseudun elinmahdollisuuksia. Ny- tamassa aikataulussa. Vuonna 1978 tarkoituk-
23693: kyaikaisen maatalouden harjoittaminen edellyt- seen osoitettiin 21 milj. markkaa ja vuonna
23694: tää sähköenergian saantia. 1979 18 milj. markkaa. Vähimmäistavoitteena
23695: Vuonna 1979 suoritettujen sähköistämislaa- on kuitenkin pidettävä työryhmän suosittamaa
23696: jennusten jälkeen on sähköverkon ulkopuolella vuotuista 35 milj. markan määrärahaa. Useiden
23697: vielä noin 5 300 koti- ja maataloutta. Näiden maaseudun sähkölaitosten taloudellisia vaikeuk-
23698: sähköistäminen on mahdollista vain valtion sia on lisännyt uudistussähköistykseen myön-
23699: määrärahan turvin. Valtion uudissähköistyksen nettyjen valtionosuuksien viivästyminen.
23700: tukemiseen osoittaman määrärahan jatkuva vä- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
23701: heneminen on kuitenkin vaikeuttanut sähköis-
23702: tysohjelman loppuunsaattamista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23703: Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
23704: maaseudun sähköistämistyöryhmä esitti vajaat 32.44.41 lisäyksenä 13 000 000 mark-
23705: kaksi vuotta sitten, että maaseudun sähköistä- kaa maaseudun sähköistämisen tukemi-
23706: misen tukemiseen varattaisiin vuosittain vähin- seen.
23707: tään 35 milj. markkaa. Näin voitaisiin turvata
23708: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1979.
23709:
23710: Juhani Vähäkangas Alvar Saukko Arvo Kemppainen
23711: 1979 vp. 1309
23712:
23713: Raha-asia-aloite n:o 1227.
23714:
23715:
23716:
23717:
23718: Vänskä ym.: Määrärahan osoittamisesta suunnitelman laatimi-
23719: seksi AV-tekniikan hyväksikäyttämisestä eduskuntatyössä.
23720:
23721:
23722: E d u s k u n n a 11 e.
23723:
23724: Työskentelyolosuhteita eduskunnassa on saa- nein saataisiin eduskunnassa pidettävät esityk-
23725: tu viime vuosina olennaisesti para:nnetuksi eri- set havainnollisemmiksi ja toivon mukaan myös
23726: tyisesti uuden Jisäratkennuksen valmistuttua, lyhyemmiksi. Niinikään vaikutettaisiin kenties
23727: jolloin edustajille saatiin omat työhuoneet. Teh- myös siihen, että kansanedustajat nykyistä pa-
23728: dyt parannukset ovat koituneet lisääntyneenä remmin seuraisivat toistensa esityksiä.
23729: työtehona koko eduskuntatyön hyväksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23730: Myös eduskuntatalon vanhan osan korjaus- nio~ttaen,
23731: töiden yhteydessä tulisi ottaa huomioon aj.an että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23732: vaatimukset kansanedustajain työn kannalta. 1980 tulo- ja menoarvioon 5 000 mar-
23733: Varteenotettavana ja pikaista korjausta kaipaa- kan määrärahan suunnitelman tekemi-
23734: va:na epäkohtana on pidettävä sitä, että edus- seksi siitä miten kansanedustajille teh-
23735: tajilta puuttuva,t kokonaan mahdollisuudet käyt- täisiin mahdolliseksi nykyaikaisen AV-
23736: tää puheissaan j-a esityksissään nykyaikaista AV- tekniikan hyväksikäyttö eduskunnan is-
23737: tekniikkaa. On sanottu, että yksi kuva puhuu tuntosalissa ja valiokuntien kokoushuo-
23738: enemmän kuin tuhat sanaa. Nykyaikaisin väli- neissa.
23739: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
23740:
23741: Mauri Vänskä Asser Stenbäck Mikko Jokela
23742: Jalmari Torikka Anna-Kaarina Louvo P. Puhakka
23743: Jouko Tuovinen Anneli Kivitie Matti Puhakka
23744: Esko Almgren Lea Sutinen
23745: 1310 1979 vp.
23746:
23747: Raha-asia-aloite n:o 1228.
23748:
23749:
23750:
23751:
23752: Vänskä ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkijan ylimääräisen
23753: toimen perustamiseen Joensuun maakunta-arkistoon.
23754:
23755:
23756: Ed u s kun n a 11 e.
23757:
23758: Joensuun ma:akunta-arkisto alokti tom:mntan- osallistua arkistopiirin virastojen ja laitosten
23759: sa 1. 9. 1974. Tällöin laitokseen perustettiin arkistonhoidon neuvontaan ja koulutukseen
23760: maaikunta-arkistonhoitajan virka sekä arbs,to- sekä hoiltaa maakunta-arkiston järjestely- ja sel-
23761: apulaisen ja kanslistin ylimääräiset toimet. Maa- vitystyötä. .Asianomainen virkan1mike maaikun-
23762: liskuussa 197 6 saatiin vahtimestarin ylimääräi- ta-arkistoissa on yleensä arkistonhoitajan pe-
23763: nen toimL Erityisenä puutteena on kuitenkin ruspa1kkainen virka (V 25). Tyydyttävän li-
23764: koettu se, että laitobessa on vain yksi korkea- säyksen maakunta-arkiston voimavaroihin toisi
23765: koulututkintoa ja alan ylintä ammattitutkintoa, jo tutbjan ylimääräinen to~mi (V 22), jonka
23766: arkistotutkintoa, edellyttävä virka (maakunta- haltijalta edellytetään korkeakoulutuvkintoa,
23767: arkistonhoitaja). mutta ei arkistotutkintoa.
23768: Vira'Stojen asiakirjatuotannon voimakas li- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23769: sääntyminen myös pHri- ja paika:llishailiinnossa nioittaen,
23770: vaatisi maakunta-arkiston harjoittaman neuvon-
23771: ta- ja koulutustoiminnan tehostamista. Tämä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23772: kuitenk1n edellyttäisi, että Joensuun ma,akunta- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
23773: arkistossa maakunta-arkistonhoitajan lisäksi oJ.i- 29.93.01 lisäyksenä 38 580 markkaa
23774: si kuten muissakin maakunta-arkistoissa toinen yhden tutkijan ylimääräisen toimen
23775: sekä akateemisen koulutuksen että arkistoatlan (V 22) perustamiseksi Joensuun maa-
23776: erikoiskoulutuksen saanut henkilö, jonka tehtä- kunta-arkistoon.
23777: vänä olisi maakunta-arkistonhoitajan apuna
23778: Helsingis:Sä 25 päivänä syyskuuta 1979.
23779:
23780: Mauri Vänskä Lea Sutinen Pauli Puhakka
23781: Jouko Tuovinen Matti Puhakka Markku Kauppinen
23782: 1979 vp. 1311
23783:
23784: Raha-asia-aloite n:o 1229.
23785:
23786:
23787:
23788:
23789: Vänskä ym.: Määrärahan osoittamisesta Pielisen alueen matkai-
23790: lukohteiden markkinoimiseen.
23791:
23792:
23793: E d u s kun n a 11e.
23794:
23795: ValtiovaU.ta on sijoittanut aikaisemmin huo- tiin, joka näin on saatu alulle. Koska marldci-
23796: mattavia rahasummia Pielisen alueen ma.tkaillun nointi kuitenkin vaatii edelleen varoja, joita
23797: kehittämiseen kuten Kolin alueen, Bomban kaupungit eivät jatkuvasti pysty myöntämään,
23798: Karja;laiskylän ja Lieksan ainutlaatuisen Pielisen tulisi vaJtion tukea Pielisen aJ.ueen matkailu-
23799: ulkomuseon rakentamiseen. Kohteiden näin val- kohteiden markkinointia.
23800: m1stuttua valtion myötämielisyyden avulla ol- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23801: laan vasta puolit1essä, sillä jatkoa ajatellen olisi nioittaen,
23802: tärkeätä saada varoja markkinointiin, jotta in-
23803: vestointeja voitaisiin hyödyntää tarkoituksen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23804: mukaisesti. 1980 tulo- ja menoarvioon 200 000
23805: Vuosien 1978-79 kuluessa PieHsen alueen markkaa Pielisen alueen matkailukohtei-
23806: kaupungit ovat käyttäneet varoja ma·rkkinoin- den markkinoimiseen.
23807: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
23808:
23809: Mauri Vänskä Lea Sutinen Jouko Tuovinen
23810: Markku Kauppinen P. Puhakka Matti Puhakka
23811: 1312 1979 vp.
23812:
23813: Raha-asia-aloite n:o 1230.
23814:
23815:
23816:
23817:
23818: Väänänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta teatteritoi-
23819: minnan tukennseen.
23820:
23821:
23822: Ed u s k u n n a 11 e.
23823:
23824: Maamme harrastajateatterityö on koko 1970- siin, mutta niiden tavoitteet kaatuvat kuitenkin
23825: luvun ajan laajentunut voimakkaasti. Harrasta- liian usein riittämättömiin resursseihin.
23826: jateatterityötä tekevät kaikki ikäryhmät, mutta Momentilla olevan näyttämötaiteellisen har-
23827: etenkin lapsiteatteri- ja nukketeatteritoiminta rastustoiminnan määrärahan jakavat tällä het-
23828: ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti. Tämä kehi- kellä sekä suomenkieliset että ruotsinkieliset
23829: tys edellyttää harrastajateattereiden ohjaajien ja harrastajateatterijärjestöt. Vuoden 1979 budje-
23830: kouluttajien määrällistä lisäämistä ja heidän tissa harrastajateatteritoiminnan määrärahojen
23831: koulutuksensa jatkuvaa kehittämistä. Myös har- prosentuaalinen nousu jäi sitä paitsi huomatta-
23832: rastajien ( harrastajateattereiden lavastajien, pu- vasti pienemmäksi kuin useimpien muiden saa-
23833: vustajien, kirjoittajien, dramaturgien ja näyttä- jaosapuolien. Toiminnan kehittäminen 1980-lu-
23834: mötekniikasta huolehtivien) koulutuksen kehit- vun tarpeita vastaavaksi on vaatimus, johon
23835: täminen on tärkeää sekä valtakunnallisella, järjestöjen ja näyttämöiden talous ei riittävästi
23836: alueellisella että paikallisella tasolla. Samalla anna myöten.
23837: ovat välttämättömimpien perusoppimateriaalien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23838: uudistaminen ja kustantaminen ajankohtaisia. nioittaen,
23839: Paitsi ohjausta ja koulutusta harrastajateat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23840: terijärjestöt vastaavat luovasta harrastajateat- 1980 tulo- ;a menoarvioon momentille
23841: terityöstä ja monipuolistavat alueellista teatte- 29.90.53 ·lisäyksenä 700 000 markkaa
23842: ritarjontaa. näyttämötaiteellisen harrastustoiminnan
23843: Vakinaisesti toumvat harrastajateatterit tukemiseen sekä lisäyksenä 300 000
23844: kamppailevat kustannusten nousun pameessa. markkaa harrastaiateattereiden tukemi-
23845: Ne pyrkivät taiteellisesti täysipainoisiin esityk- seen.
23846: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
23847:
23848: Marjatta Väänänen Lea Sutinen Kauko Juhantalo
23849: Väinö Raudaskoski Veikko Pihlajamäki Mikko Jokela
23850: Alvar Saukko Markku Kauppinen
23851: 1979 vp. 1313
23852:
23853: Raha-asia-aloite n:o 1231.
23854:
23855:
23856:
23857:
23858: Väänänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta konserva-
23859: torioiden menoihin.
23860:
23861:
23862: E d u s k u n n h 11 e.
23863:
23864: Maassamme to1m11 noin 80 musi,ikkioppilai- sessä vaiheessa tulisi mainitulle momenti!lle si-
23865: tosta, joista 27 saa musiikkioppilaitosten val- sällyttää ammattikoulutusta antavien seitsemän
23866: tionavustuksesta annetun lain (laki 147/68, konservatorion valtionosuusmääräraha, noin 8,5
23867: muutos 1076/75) perusteella valtionosuutta milj. markkaa. Korottamalla vuos1ttain tätä
23868: laissa määritellyistä vuotuisista menoista. Muil- määrärahaa noin 4 milj. markaUa oHsi tavoite
23869: le musiikkioppilaitoksille voi opetusministeriö saavutettavissa noin viidessä vuodessa. Musiik-
23870: myöntää ns. ha11kinnanvarais:ta avustusta tulo- kioppilaitosten hark1nnanvara1seen valtionavus-
23871: ja menoarvion puitteissa. tukseen 'tarkoitettu määräraha pysyisi edelleen
23872: Opetusministeriön pääluokan momentiJla arviomää>rärahana momenthlla 29.90.53.
23873: 29.90.54 vuonna 1978 oli 4 milj. markan mää- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
23874: räraha musi~kioppilakosten vltltionavustuksia
23875: varten, jonka lisäksi oli ta't'koitukseen osoitettu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23876: varoja veikkausvoittovaroista. Vuonna 1979 oli 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
23877: momentilla 29.90.54 enää 1 milj. markkaa, sa- 29.90.54 lisäyksenä 7 500 000 markkaa
23878: moin kuin halLituksen tulo- ja menoarvioesityk- konservatorioiden valtionosuuteen oi-
23879: sessä vuodelle 1980. keuttavia menoja varten} jolloin momen-
23880: Katsomme, että lakisääteiset avustukset tulisi tin 29.90.54 määräraha olisi kokonai-
23881: rahoittaa muista kuin veikkausvoittovaroista ja suudessaan 8 500 000 markkaa ja mo-
23882: näin ollen Iakisääteistä valtionavustusta saavien mentin 29.90.53 määräraha vastaavasti
23883: musiikkiopp11a1tosten määrärahat siirtää koko- 15 500 000 markkaa.
23884: naisuudessaan momentiUe 29.90.54. Ensimmäi-
23885: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
23886:
23887: Marjatta Väänänen Mikko Jokela Tellervo Koivisto
23888: Kalevi Mattila Lea Sutinen Hannele Pokka
23889:
23890:
23891:
23892:
23893: 165 0879007181
23894: 1314 1979 vp.
23895:
23896: Raha-asia-aloite n:o 1232.
23897:
23898:
23899:
23900:
23901: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta kotimaisten teosten
23902: koreografien palkintoihin.
23903:
23904:
23905: Ed u s kun n a 11 e.
23906:
23907: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä on ope- palkinnot olisivat omiaan kannustamaan aJ.an
23908: tusministeriön pääluokassa momentil'la 29.90.52 taiteilijoita vaHtsemaJlaan uralla.
23909: jakoesitys taiteen tukemiseksi raha-arpajaisten Kun tanss1taiteen kehitys huomattavalta osal-
23910: voLttovaroista. Jo vuosia on luettelossa esitetty ta riippuu koreografien luovasta työstä ja kun
23911: ja myös hyväksytty kirjailijoiden, kääntäjien, tälle työlle ei toistaisebi ole voitu osoittaa
23912: kuvataiteilijoiden, taideteollisuusalan edustajien, tukea valtion ao. palkintojen puuttuessa, ehdo-
23913: elokuva,taiteiJ.ijoiden ja -tuottajien, valokuvatai- tamme kunnioittaen,
23914: teilijoiden, sävelta~teilijoiden sekä rakennus- ja
23915: yhdyskuntasuunnittelun edustajien va;ltioopaJ.- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23916: kintoihin määrärahat. 1980 tulo- ja menoarvioon 20 000
23917: Maamme tanssitaidetta ei tässä luettelossa markkaa jaettavaksi palkintoina kanta-
23918: ele otettu huomioon. Suomen tanssitaiteen ke- esityksensä saaneiden kotimaisten teos-
23919: hitys edellyttäisi lisähuomion kohdistamista tä- ten koreografeille.
23920: hän taiteenalaan. Henkilökohtaiset koreografi-
23921: Helsingissä 25 päivfrnä syyskuuta 1979.
23922:
23923: Marjatta Väänänen Tellervo Koivisto
23924: Lea Sutinen Hannele Pokka
23925: 1979 vp. 1315
23926:
23927: Raha-asia-aloite n:o 1233.
23928:
23929:
23930:
23931:
23932: Väänänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lasten koti-
23933: hoidon tukemiseen.
23934:
23935:
23936: E d u s kun n a 1 1 e.
23937:
23938: Valtion tuh ja menoarviossa vuodelle 1980 65 000 suuruisesta ikäluokasta, mutta etenkin
23939: haillitus esittää Jrusten kotona tapahtuvan hoidon asutuskeskuksissa.
23940: tukem1seen varattavaksi 25 milj. markkaa sekä Kun esitetyllä 25 milj. markan määrärahalla
23941: ilmoittaa kotona tapahtuvan hoidon kokeiJlua on mahdo'llista - edellyttäen, että hoitomaksu
23942: jatkettavaksi. kuukautta kohti oHsi keskimäärin 450 mk -
23943: Esitellty määräraha on tärkeä, koska on run- varata kotona tapahtuvan hoidon tukea varten
23944: saasti lapsia, joiden hoito ohjatussa päivähoi- noin 5 000 lapselle, on määräraha !liian pieni
23945: dossa tai laitJosmaisessa päivähoidossa ei voi kattamaan esiintyvää tarvetta.
23946: tulla kysymykseen lapsen terveyden tai perheen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
23947: tai vanhempien olosuhteiden, kuten kahta
23948: useamman lapsen, pitkien työ- ja hoitopailkka- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23949: matkojen tms. vuoksi. Näitä lapsia on jonkin 1980 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
23950: verran maaseudulla, milssä tuottajaperheisiin 75 000 000 markkaa lasten kotona ta-
23951: syntyy vuosittain noin 2 000 las,ta syntyvien pahtuvan hoidon tukemiseen.
23952: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
23953:
23954: Marjatta Väänänen Lea Sutinen Paavo Vesterinen
23955: Mikko Jokela Hannele Pokka
23956: 1316 1979 vp.
23957:
23958: Raha-asia-aloite n:o 1234.
23959:
23960:
23961:
23962:
23963: Zyskowicz ym.: Määrärahan osoittamisesta huumekoirien lisäämi-
23964: seen.
23965:
23966:
23967: E d u s k u n n a 11 e.
23968:
23969: Huumausaineiden käyttö ja saJakuljetus näyt- ja ylläp1to on myös sangen halpaa verrattuna
23970: tää viime aikoina taas Hsääntyneen. Mikäli huu- niillä saavutettuihin tuloksiin. Siksi koirien lu-
23971: meiden käyttö leviää edelleen, tulevat myös kumäärää tuleekin lisätä huomattavasti nykyi-
23972: salakuljettajat tehostamaan toimenpiteitään. sestään.
23973: Tämä kehitys vaatii tuili- ja po:liis~viranomaisil Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
23974: ta entistäkin tehokka.alffipia toimenpiteitä.
23975: Huumeiden salalkuljetuksen estämisessä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23976: hyviä tuloksia saavutettu huumekoiri1la. Ne 1980 tulo- ja menoarvioon 60 000
23977: pystyvät paljas•tamaan monia salakuljetusyrityk- markan määrärahan huumekoirien lisää-
23978: siä, joita ta:vanomaisil'la keinoil:la ei kyetä es- miseksi.
23979: tämään. Huumekoirien han!kkiminen, koulutus
23980: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
23981:
23982: Ben Zyskowicz Toivo Mäkynen Ilkka Kanerva
23983: Tuulikki Petäjäniemi Martti Ursin Esko Almgren
23984: Ritva Laurila
23985: 1979 vp. 1317
23986:
23987: Raha-asia-aloite n:o 1235.
23988:
23989:
23990:
23991:
23992: Zyskowicz ym.: Määrärahan osoittamisesta kotima~sen sarjakuvan
23993: tukemiseen.
23994:
23995:
23996: E d u s kun n a II e.
23997:
23998: Sarjakuva on kulttuurin alue, jossa olemme ruotsalaisen albumin hintaa normaalista 14
23999: eniten riippuvaisia tuonnista. Suomessa ilmes- kruunusta alle kymmenen kruunun. Ruotsin
24000: tyy Suomen Sarjakuvaseura r.y:n tänä vuonna eduskunta päätti keväällä selvällä ääntenenem-
24001: laatiman sarjakuvalehtiarvostelun mukaan 38 mistöllä ottaa budjettiin 250 000 kruunun tuen
24002: sarjakuvalehteä, joista yksikään ei ole kotimais- kotimaisen sarjakuvan tukemiseen.
24003: ta tuotantoa. Kaikki tuodaan Suomeen ulko- Julkaisukanavien puutteen lisäksi on suoma-
24004: mailta, lähinnä USA:sta, Italiasta ja Ruotsista. laisten sarjakuvapiirtäjien ongelmana koulutuk-
24005: Näiden lehtien yhteenlaskettu levikki kuukau- sen puute. Alan koulutusta ei saa missään lu-
24006: dessa on noin kaksi miljoonaa, ja sarjakuvien kuunottamatta Sarjakuvaseuran satunnaisesti
24007: lukeminen on varsinkin nuorten keskuudessa järjestämiä piirtäjäpäiviä. Koska ilman koulu-
24008: hyvin yleistä. tusta ei kehitystä pääse tapahtumaan, olisikin
24009: Sarjakuva-albumeissa tilanne on hiukan va- Taideteollisessa Korkeakoulussa saatava aikaan
24010: loisampi. Viime vuonna ilmestyneestä puolesta- kurssimuotoista kaikille vapaata alan koulu-
24011: sadasta nelivärisestä sarjakuva-albumista oli ko- tusta.
24012: timaista tuotantoa kaksi. Näiden menekin on- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
24013: gelmana on kuitenkin ulkomaista materiaalia nioittaen,
24014: huomattavasti korkeampi hinta. Suomalaisen
24015: albumin hinta on 50-100% korkeampi kuin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24016: ulkomaisen. 1980 tulo- ja menoarvioon yhteensä
24017: Korkeammat painatus- ja valmistuskustan- 200 000 markan määrärahan käytettä-
24018: nukset ovat usein esteenä sille, että kustantajat väksi kotimaisen sarjakuvan tukemiseksi
24019: ottaisivat julkaisuohjelmaansa suomalaisia sar- siten,
24020: jakuvia. Niitä joudutaan sen vuoksi tekemään että 100 000 markkaa osoitettaisiin
24021: uhkarohkeina omakustanteina. Vaikka on osoit- opetusministeriölle jaettavaksi korkea-
24022: tautunut, että Suomessa on paljon päteviä piir- laatuisen kotimaisen sarjakuvan tuo-
24023: täjiä, jotka osaavat tehdä korkealaatuista työtä, tantokustannusten alentamiseksi,
24024: eivät kustantajat tunne kiinnostusta korkeam- että 50 000 markkaa osoitettaisiin
24025: pien kustannusten vuoksi. Koska halpa sarja- Taideteolliselle Korkeakoululle käytet-
24026: kuva menee hyvin kaupal(si, miksi tarjota ta- täväksi ylimääräisen kurssimuotoisen
24027: loudellisesti epävarmempaa korkealaatuista ja sarjakuvaopetuksen järjestämiseksi ja
24028: hiukan kalliimpaa sarjakuvaa? että 50 000 markkaa osoitettaisiin
24029: Ainut keino saada kustantajat kiinnostumaan opetusministeriölle jaettavaksi Suomen
24030: suomalaisesta sarjakuvasta on valtion tuotanto- Sarjakuvaseuralle ja muille järjestöille
24031: tuki valtion taatessa mahdolliset tappiot. Tu- sarjakuvaa koskevaan koulutus-, valis-
24032: kea tarvitaan myös jo valmistusvaiheessa piirtä- tus- ja tiedotustoimintaan.
24033: jälle. Ruotsissa valtion tuella laskettiin erään
24034: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1979.
24035:
24036: Ben Zyskowicz TerW Nieminen-Mäkynen Urpo Leppänen
24037: Kaarina Suonio Anna-Liisa Hyvönen Elisabeth Rehn
24038: Hannele Pokka Esko Almgren
24039:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025