<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?

88 Käyttäjää paikalla! 0.0082910060882568

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1980_1 | A_1980_2 | A_1980_3 | B_1980_1 | B_1980_2 | C_1980_1 | C_1980_2 | D_1980 | E_1980_1 | E_1980_2 | E_1980_3 | E_1980_4 | F_1980_1 | F_1980_2 | F_1980_3 | Hak_1980 | PTK_1980_1 | PTK_1980_2 | PTK_1980_3 | PTK_1980_4 |

1: Vuoden 1980
2:
3: VALTIOPÄIVÄT
4:
5:
6:
7:
8: Asiakirjat
9: E1
10: Lakialoitteet 1-201
11:
12:
13:
14:
15: HELSINKI 1981
16: V,t,L·; :c: '~.!JVOSTON
17: r~!'~SUA
18: Helsinki 1981. Valtion painatuskeskus
19: SISÄLLYSLUETTELO
20:
21:
22:
23:
24: Lakialoitteet 1-201
25: (2-164 jätetty yleisenä aloiteaikana,
26: 1, 165-201 yleisen aloiteajan jälkeen)
27:
28: Siv. Siv.
29: - 2 Ahde ym.: Ehdotus laiksi Suomen Hallitus- - 15 Almgren ym.: Ehdotus laiksi auta- ja
30: muodon muuttamisesta 1 moottoripyöräverosta annetun lain 17 §:n
31: muuttamisesta 38
32: ~ 3 Kivitie ym.: Ehdotus laiksi yleisistä nimit-
33: tämisperusteista julkisiin virkoihin ja toi- - 16 Breilin ym.: Ehdotus laiksi tulO- ja va-
34: mHn • ..... ............................. 3 rallisuusverolain 29 §:n muuttamisesta . . . . . . 40
35:
36: - 4 Mäki-Hakola ym.: Ehdotus laiksi Suomen - 17 Fred ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain 16
37: Hallitusmuodon 23 §:n muuttamisesta . . . . . . 5 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41
38:
39: 18 Halonen ym.: Ehdotus laiksi tu1a- ja va-
40: - 5 Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi vahiopäivä-
41: rallisuusverolain 33 ja 57 §:n muuttamisesta 42
42: järjestyksen 36 §:n muuttamisesta . . . . . . . . 6
43: - 19 Hautala ym.: Ehdotus laiksi tula- ja va-
44: - 6 Torikka ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjär- rallisuusverolain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 44
45: jestyksen muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
46: - 20 Hautala ym.: Ehdotus laiksi tulO- ja va-
47: - 7 Wahlström ym.: Ehdotukset perusoikeus- rallisuusverolain 17 b ja 65 §:n muuttamisesta 47
48: laiksi ja laeiksi Suomen Hallitusmuodon ja
49: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta . . . . . . 10 - 21 Hetemäki-Olander: Ehdotus laiksi tula- ja
50: varallisuusverolain 22 §:n muuttamisesta . . 49
51: - 8 Leppänen ym.: Ehdotus laiksi oikeuksista
52: työsuhteessa tehtyyn keksintöön . . . . . . . . . . 23 - 22 Juntumaa ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja va-
53: rallisuusverolain 22 §:n muuttamisesta . . . . 50
54: - 9 Pystynen ym.: Ehdotus laiksi oikeuksista
55: työsuhteessa tehtyyn keksintöön . . . . . . . . . . 27 - 23 Juvela ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtove-
56: rolain 17 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 52
57: - 10 Torikka ym.: Ehdotus laiksi rikoslain 2
58: luvun 4 a §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 30 - 24 Kivitie ym.: Ehdotus laiksi tula- ja varal-
59: lisuusverolain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 54
60: - 11 Viljanen ym.: Ehdotus laiksi rikoslain 2
61: luvun 4 a §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 32 - 25 Korhonen ym.: Ehdotus laiksi tulO- ja va-
62: rallisuusverolain 29 §:n muuttamisesta . . . . 56
63: - 12 Ahde ym.: Ehdotus laiksi tulO- ja varalli-
64: suusverolain 36 §:n muuttamisesta . . . . . . . . 34 - 26 Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja
65: varahlisuusverolain 4 ja 18 §:n muuttamisesta 57
66: - 13 Almgren ym.: Ehdotus laiksi tula- ja
67: varallisuusverolain 33 §:n muuttamisesta . . . . 36 - 27 Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi liike-
68: vaihtoverolain 4 §:n muuttamisesta . . . . . . . . 59
69: - 14 Almgren ym.: Ehdotus laiksi auto- ja
70: moottoripyöräverosta annetun lain 3 ja 7 §:n - 28 Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi Jannaite-
71: muuttamisesta 37 verosta annetun lain kumoamisesta ....... . 61
72:
73: 0880001340
74: 4 Sisällysluettelo
75:
76:
77: Siv. Siv.
78: - 29 Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varal- - 47 M. Puhakka ym.: Ehdotus >laiksi tulo- ja
79: lisuusverolain 37 §:n muuttamisesta ..... . 63 varalJlisuusverolain 36 ja 57 §:n muuttamisesta 87
80:
81: - 30 Lahti-Nuuttila ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja - 48 Rautiainen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja va-
82: varallisuusverolain 37 §:n muuttamisesta .... 64 rallisuusverolain 36 ja 57 §:n muuttamisesta 89
83: - 31 E. Laine ym.: Ehdotus laiksi tappion-
84: - 49 Rosnell ym.: Ehdotus Jaiksi tulo- ja varal-
85: tasauksesta tuloverotuksessa annetun lain ku-
86: lisuusverolain muuttamisesta ............. . 90
87: moamisesta ............................ . 66
88:
89: - 32 Laitinen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja va- - 50 Salolainen ym.: Ehdotus laiksi auto- ja
90: rallisuusverolain 22 §:n muuttamisesta .... 67 moottoripyöräverosta annetun lain 17 §: n
91: muuttamisesta 93
92: - 33_ Laitinen ym.: Ehdotus laiksi maatilatalou-
93: den tuloverolain 20 §:n muuttamisesta .... 68 - 51 Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja
94: varallisuusverolain muuttamisesta ......... . 95
95: - 34 Lampinen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja va-
96: rallisuusverolain 21 §:n muuttamisesta .... 69 - 52 Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja va-
97: rallisuusverolain 17 b ja 45 §:n muuttamisesta 100
98: - 35 Lampinen: Ehdotus laiksi tu:lo- ja varalli-
99: suusverolain 22 §:n muuttamisesta ....... . 71 - 53 Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja
100: varallisuusverolain 29 §:n muuttamisesta .... 102
101: - 36 Lamp~nen: Ehdotus laiksi ennakkoperintä-
102: lain 4 §:n muuttamisesta ............... . 73 - 54 Si:llantaus ym.: Ehdotus laiksi vuodelta
103: 1981 toimitettavassa valtionverotuksessa sovel-
104: - 37 Leppänen ym.: Ehdotus laiksi asuntotulon
105: lettavista veroasteikoista ja veroprosenteista 104
106: verottamisesta eräissä tapauksissa annetun lain
107: 1 §:n muuttamisesta ................... . 74 - 55 Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi asuntotulon
108: verottamisesta eräissä tapauksissa annetun lain
109: - 38 Leppänen ym.: Ehdotus laiksi investointi-
110: kumoamisesta .......................... . 106
111: varauslain 3 ja 8 §:n muuttamisesta ....... . 75
112: - 56 Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi velkojen
113: - 39 Leppänen ym.: Ehdotus Iaiksi luottolaitos-
114: korkojen vähennysoikeuden rajoittamisesta
115: ten varoista myönnettävistä eräistä korkotuki-
116: verotuksessa annetun lain 2 §:n muuttami-
117: lainoista annetun lain 2 §:n muuttamisesta .. 76
118: sesta ................................. . 107
119: - 40 Liedes ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1981
120: toimitettavassa valtionverotuksessa sovehletta- - 57 SilJantaus ym.: Ehdotus laiksi metsätalou-
121: vista veroasteikoista ja veroprosenteista .... 77 den veronhuojennuksista annetun lain 1 §:n
122: muuttamisesta 109
123: - 41 Linna ym.: Ehdotus laiksi maatilatalouden
124: tuloverolain 12 §:n muuttamisesta ....... . 79 - 58 Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi auto- ja
125: moottoripyöräverosta annetun lain muuttami-
126: - 42 Melin: Ehdotus laiksi verotuslain 72 §:n sesta ................................. . 111
127: 1 momentin 4 kohdan sekä 2, 3 ja 4 momen-
128: tin kumoamisesta 80 - 59 Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi leimavero-
129: lain 16 §:n muuttamisesta ............... . 114
130: "'- 43 Mikkola ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja va-
131: ralJ.isuusverolain 22 §:n muuttamisesta .... 81 - 60 Starast ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varal-
132: -:- 44 Pelttari ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varal- lisuusverolain 36 §:n muuttamisesta ..... . 116
133: lisuusverolain 26 §:n muuttamisesta ..... . 83
134: - 61 A. Stenbäck ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja
135: - 45 Pohjala ym.: Ehdotus laiksi maatilatalou- varallisuusverolain 3 ja 33 §:n muuttamisesta 117
136: den tuloverolain 13 §:n muuttamisesta .... 84
137: - 62 A. Stenbäck m. fl.: Förslag ti:ll lag angå-
138: - 46 Pokka: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuus- ende ändring av 17 § lagen om bil- och
139: verolain 18 §:n muuttamisesta ........... . 85 motorcykelskatt ........................ . 119
140: Sisällysluettelo 5
141:
142: Siv. Siv.
143: - 62 A. Stenbäck ym.: Ehdotus laiksi auto- ja - 78 Viljanen ym.: Ehdotus laiksi auto- ja
144: moottoripyöräverosta annetun lain 17 §:n moottoripyöräverosta annetun lain muuttami-
145: muuttamisesta 121 sesta .................................. . 149
146:
147: - 63 Söderström ym.: Ehdotus vientiverolaiksi 123 - 79 Vänskä ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varal-
148: lisuusverolain 29 §:n muuttamisesta . . . . . . . . 152
149: - 64 Valo ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varalli-
150: suusverolain 29 §:n muuttamisesta . . . . . . . . 126 - 80 Bärlund ym.: Ehdotus kulutusluottolaiksi 153
151: - 65 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja - 81 Ihamäki ym.: Ehdotus laiksi kansanter-
152: varallisuusverolain muuttamisesta . . . . . . . . . . 128 veyslain 19 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 158
153: - 66 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi tullivero- - 82 Kauppi ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain
154: lain 13 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 132 11 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 159
155: - 67 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi makeis- - 83 Kauppinen ym.: Ehdotus laiksi alkoholi-
156: verosta annetun lain muuttamisesta . . . . . . . . 134 lain 36 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 160
157: - 68 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi sokeri-
158: - 84 Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi toimen-
159: verosta annetun lain 5 §:n muuttamisesta . . 136
160: piteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun
161: - 69 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi neste- lain 13 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 161
162: mäisten polttoaineiden varmuusvarastointimak-
163: susta annetun lain 3 §:n muuttamisesta . . . . 137 - 85 E. Laine ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain
164: 59 a §:n muuttamisesta .. . .. .. . .. .. .. .. .. 162
165: - 70 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi eräistä
166: palkkatuloista verotuksessa tehtävistä vähen- - 86 Leppänen ym.: Ehdotus laiksi kansanter-
167: nyksistä annetun lain 7 §:n muuttamisesta 139 veyslain voimaanpanosta annetun lain 3 §:n
168: 4 momentin kumoamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 163
169: - 71 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi ennakko-
170: perintälain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 140 - 87 Linna ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain 36
171: §:n muuttamisesta ..................... . 164
172: - 72 V. Vennamo ym.: Ehdotukset laeiksi en-
173: nakkoperintälain 63 §:n, työnantajan sosiaali- - 88 Pokka ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain 5
174: turvamaksusta annetun lain 18 §:n ja liike- §:n muuttamisesta ..................... . 166
175: vaihtoverolain 81 §:n muuttamisesta ..... . 142
176: - 89 Savola ym.: Ehdotus laiksi yliopistolli-
177: - 73 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi auto- ja
178: sista keskussairaaloista annetun lain 8 § :n
179: moottoripyöräverosta annetun lain 7 §:n
180: muuttamisesta 168
181: muuttamisesta 144
182: - 74 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi alueelli- - 90 Söderström ym.: Ehdotus laiksi terveyden-
183: sesta kuljetustuesta annetun lain 2 §:n muut- hoitolain 43 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . 169
184: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 145
185: - 91 Ihamäki ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain
186: - 75 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi työvoi- 122 ja 134 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 170
187: maministeriön oikeudesta myöntää lykkäystä
188: työllisyyspoliittisten suhdannelainojen takai- - 92 M. Järvenpää: Ehdotus laiksi 21 päivänä
189: sinmaksulle eräissä tapauksissa annetun lain lokakuuta 1698 annetun kuninkaallisen sään-
190: 1 §:n muuttamisesta .. .. .. .. .. . .. .. .. . .. 146 nön 7 §:n kumoamisesta . .. .. . .. .. .. .. .. . 171
191:
192: - 76 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi lainojen - 93 Kivitie ym.: Ehdotus laiksi kunnalle suori-
193: korkoavustuksista hätätapauksissa . . . . . . . . . . 147 tettarvasta katumaksusta annetun lain 4 §:n
194: muuttamisesta 172
195: - 77 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi neste-
196: mäisten polttoaineiden varmuusvarastointi- - 94 Knuuttila ym.: Ehdotus laiksi kadun ja
197: maksusta annetun lain 3 §:n väliaikaisesta eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puh-
198: muuttamisesta annetun lain muuttamisesta 148 taanapidosta annetun lain muuttamisesta .... 173
199: 6 Sisällysluettelo
200:
201:
202: Siv. Siv.
203: - 95· Knuuttila ym.: Ehdotus Jaiksi kunnalle - 111 Lahti-Nuuttila ym.: Ehdotukset laeiksi
204: suoritettavasta katumaksusta annetun lain 13 opintottikilain 2 §:n ja kansanopistojen val-
205: §:n muuttamisesta ..................... . 175 tionavusta annetun lain 4 §:n muuttamisesta 200
206:
207: - 96 Loikkanen: Ehdotus laiksi metsästyslain 112 Leppänen ym.: Ehdotus laiksi opintotuki-
208: 34 §:n muuttamisesta ................... . 177 lain 6 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 202
209:
210: - 97 Perho ym.: Ehdotus laiksi oikeudesta - 113 Nieminen-Mäkynen ym.: Ehdotus laiksi
211: hankkia maa- ja metsätalousmaata annetun opintotukilain 10 §:n muuttamisesta 203
212: lain 3 §:n muuttamisesta ............... . 178
213: 114 Toiviainen ym.: Ehdotus laiksi opinto-
214: - 98 Raatikainen ym.: Ehdotus laiksi rakennus- tukilain 10 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 204
215: lain muuttamisesta ..................... . 180
216: - 115 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi opinto-
217: - 99 Raudaskoski ym.: Ehdotus laiksi kaavoi- tukilain 7 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 206
218: tusalueiden jakolain muuttamisesta ....... . 182
219: 116 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi opinto-
220: - 100 Sibiantaus ym.: Ehdotus laiksi kunnallis- tukilain 10 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 207
221: lain muuttamisesta 185
222: 117 Laitinen ym.: Ehdotus laiksi metsänpa-
223: - 101 Söderman ym.: Ehdotus -laiksi evankelis- rannuslain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 208
224: luterilaisen kirkon palkkauslain muuttamisesta 187
225: 118 Leppänen ym.: Ehdotus laiksi satovahin-
226: 102 Tennilä ym.: Ehdotus laiksi kunnalle suo- kojen korvaamisesta annetun lain 3 §:n muut-
227: ritettavasta katumaksusta annetun lain muut- tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 212
228: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 189
229: - 119 Maijala ym.: Ehdotus laiksi pienvilje-
230: 103 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi koira- lijäin karjantarkkailuyhdistysten ja sonnin-
231: verosta annetun lain 3 §:n muuttamisesta . . 190 pitoyhtymien valtionavustuksista annetun lain
232: 1 ja 2 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 213
233: 104 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi kuntien
234: yleisestä kalleusluokituksesta annetun lain 6 120 Maijala ym.: Ehdotus laiksi lampaiden
235: §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 191 tuotannontarkkailun ja keinosiemennystoimin-
236: nan valtionavustuksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . 214
237: 105 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi katu-
238: rasitusten poistamisesta kiinteistöiltä . . . . . . 192 - 121 P. Puhakka ym.: Ehdotus laiksi metsän-
239: hoitoyhdistyksistä annetun lain 8 §:n muut-
240: - 106 Westerlund m. fl.: Förslag tili lag om tamisesta . . ............... _. . . . . . . . . . . . . 215
241: ändring av kommunaHagen . . . . . . . . . . . . . . 193
242: - 122 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi pellon
243: 106 Westerlund ym.: Ehdotus laiksi kunnal- käytön rajoittamisesta annetun lain muutta-
244: lislain muuttamisesta 194 misesta 217
245:
246: 107 Kaarna ym.: Ehdotus laiksi kansakoulu- - 123 Ahde ym.: Ehdotus laiksi bpsilisälain 1
247: lain 27 § :n muuttamisesta 195 ja 2 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 219
248:
249: - 108 Korhonen ym.: Ehdotus laiksi opintotu- - 124 Ajo ym.: Ehdotus laiksi invaliidihuolto-
250: kilain 10 §:n muuttamisesta ............. . 197 lain 3 ja 4 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 220
251:
252: 125 Eenilä ym.: Ehdotus laiksi työturvaJJ.i-
253: - 109 Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi yliopis-
254: suuslain 47 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 222
255: tojen ja korkeakoulujen ylioppilaskunnista ja
256: muista opiskelevan nuorison yhteenliittymistä 198 126 Helminen ym.: Ehdotus laiksi invaliidi-
257: huoltolain 32 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . 223
258: 110 Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi kehitysaluei-
259: den ammatillisen koulutuksen tukemisesta - 127 Hyrynkangas ym.: Ehdotus laiksi työ-
260: annetun lain 11 §:n muuttamisesta ....... . 199 sopimuslain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 224
261: Sisällysluettelo 7
262:
263: Siv. Siv.
264: - 128 Hyrynkangas ym.: Ehdotus laiksi sai- - 144 Mattila ym.: Ehdotukset laeiksi maata-
265: rausvakuutuslain 23 §:n muuttamisesta . . . . 226 lousyrittäjien eläkelain 10 §:n ja yrittäjien
266: eläkelain 9 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 255
267: - 129 Hyrynkangas ym.: Ehdotus laiksi lapsi-
268: lisälain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta . . . . . . . . 228 - 145 Mattsson ym.: Ehdotus laiksi sairausva-
269: kuutuslain 23 §:n muuttamisesta . . . . . . . • . . 257
270: - 130 Jaakonsaari: Ehdotus laiksi palvelukseen
271: kutsutun asevelvollisen työ- ja virkasuhteen - 146 Mikkola ym.: Ehdotus laiksi sairausva-
272: jatkumisesta annetun lain 3 §:n muuttami- kuutuslain 23 §:n muuttamisesta ...... , . . . 259
273: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 230
274: - 147 Muroma ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain
275: - 131 Jaatinen ym.: Ehdotus laiksi työehtosopi- muuttamisesta 261
276: muslain 7 ja 9 §:n muuttamisesta ....... . 231
277: - 148 Mäkynen ym.: Ehdotus laiksi työaikalain
278: 3 §:n muuttamisesta ................... . 263
279: - 132 Joutsenlahti ym.: Ehdotus .laiksi sairaus-
280: vakuutuslain 23 §:n muuttamisesta ....... . 235 - 149 Niskanen ym.: Ehdotus laiksi työsopimus-
281: lain 3 ja 43 §:n muuttamisesta ......... . 264
282: - 133 Juhantalo: Ehdotus laiksi kansaneläke-
283: lain 27 § :n muuttamisesta ............... . 237 - 150 M. Puhakka ym.: Ehdotus laiksi eläk:
284: keensaajien asumistukilain 6 §:n muuttami-
285: - 134 Kangas ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuu- sesta 267
286: tuslain 16 §:n muuttamisesta ............. . 238
287: 151 P. Puhakka ym.: Ehdotukset laeiksi kan-
288: - 135 Kauppi ym.: Ehdotus laiksi valtion perhe- saneläkelain 20 §:n, työntekijäin eläkelain 4 c
289: eläkelain voimaanpanolain 5 §:n muuttami- §:n ja valtion eläkelain 9 a §:n muuttami"
290: sesta .................................. · 239 sesta ••••••••••••••••••••••••••• 0 00 .269
291: ••,•.••
292:
293:
294:
295:
296: - 136 Kauppi ym.: Ehdotus laiksi kansanedus- - 152 Rihtniemi-Koski ym;: Ehdotus laiksi
297: tajain perhe-eläkelain 18 §:n muuttamisesta 242 työntekijäin eläkelain 4 .§:n muuttamisesta 272
298: - 137 Kivitie ym.: Ehdotus laiksi asumistuki- - 153 Ronkainen ym.: Ehdotus laiksi lasten
299: lain 2 §:n muuttamisesta .. .. .. .. .. .. .. .. 245 päivähoidosta annetun lain 2 §:n muutta-
300: misesta 273
301: - 138 Korhonen ym.: Ehdotus. laiksi valtion
302: eläkelain 4 §:n 4 momentin sekä. peruskoulun - 154 Rosnell ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain ·
303: viranhaltijain palkkauksesta, eläkkeestä ja 1 ja 13 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 275
304: perhe-eläkkeestä annetun lain 23 §:n 2 mo-
305: mentin kumoamisesta ................... . 246 - 155 Saukkonen ym.: Ehdotus laiksi rintama-
306: sotilaseläkelain 8 §:n muuttamisesta 276
307: ..:..:... 139 Kuoppa ym.: Ehdotus Jaiksi työsopimus-
308: lain muuttamisesta .................. ,... . 248 - 156 Save>lainen ym.: Ehdotus laiksi kansan-
309: eläkelain 30 §:n muuttamisesta ......... . 278
310: - 140 Lahti-Nuuttila ym.: Ehdotus laiksi sai-
311: rausvakuutuslain 35 §:n muuttamisesta ..... 250 - 157 Suonio ym.: Ehdotus laiksi lapsen hoito-
312: tuesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta .... 280
313: - 141 J. Laine ym.: Ehdotus laiksi tapaturma-
314: korvausten korottamisesta annetun lain 2 §:n - 158 Söderman ym.: Ehdotus laiksi työturvalli-
315: muuttamisesta 251 suuslain muuttamisesta ..........•....... 281
316:
317: - 142 Leppänen ym.: Ehdotus laiksi eräistä - 159 Uitto ym.: Ehdotus. laiksi yhteistoimin-
318: poikkeuksista valtakunnallisista työttömyys- nasta yrityksissä annetun lain 6 §:n muutta-
319: kassoista annettuun lakiin ............... . 253 misesta 284
320:
321: - 143 Lillqvist: Ehdotus laiksi sairausvakuutus- - 160 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi lapsilisä-
322: lain muuttamisesta ..................... . 254 lain 1 a §:n muuttamisesta ............. . 286
323: 8 Sisällysluettelo
324:
325: Siv. Siv.
326: - 161 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi lapsi- - 176 Toiviainen ym.: Ehdotus laiksi poltto-
327: lisälain 1 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 287 aineverosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 314
328:
329: - 162 Westerlund m. fl.: Förslag tili lag angå- - 177 Hautala ym.: Ehdotus laiksi vuodelta
330: ende ändring av 6 § lagen om pension för 1981 toimiteltavassa valtionverotuksessa so-
331: hntbruksföretagare . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 288 vellettavista veroasteikoista ja veroprosenteis-
332: ta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 316
333: - 162 Westerlund ym.: Ehdotus laiksi maata-
334: lousyrittäjien eläkelain 6 §:n muuttamisesta 290 - 178 Mäki-Hakola: Ehdotus laiksi tulo- ja va-
335: rallisuusverolain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 318
336: - 163 Leppänen ym.: Ehdotus laiksi sotalaitok-
337: selle rauhanaikana annettavista luontaissuori- - 179 Juhantalo: Ehdotus laiksi tulo- ja varal-
338: tuksista annetun lain 47 §:n muuttamisesta 292 lisuusverolain 33 §:n muuttamisesta . . . . . . 320
339:
340: - 164 Muroma ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja va- - 180 Linna: Ehdotus laiksi maataloustulolain
341: rallisuusverolain muuttamisesta . . . . . . . . . . 293 15 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 321
342:
343: - 181 Salminen: Ehdotus laiksi lapsen elatuk-
344: - 1 Mäki-Hakola: Ehdotus laiksi puolustusvoi- sen turvaamisesta annetun lain 8 §:n muut-
345: mien virka-avusta poliisille . . . . . . . . . . . . . . 297 tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 323
346:
347: - 165 Raudasoja: Ehdotus laiksi kotimaisen öl- - 182 Hautala ym: Ehdotus laiksi lapsilisälain
348: jykasvituotannon edistämisestä annetun lain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 324
349: 2 §:n väliaikaisesta muuttamisesta . . . . . . . . 299
350: 183 Joutsenlahti: Ehdotus laiksi lapsilisälain
351: 166 Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi kuntien 1 ja 1 a §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 326
352: kulttuuritoiminnasta 300
353: - 184 Rosnell ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain
354: - 167 Mäki-Hakola: Ehdotus laiksi asuntotuo- muuttamisesta 327
355: tantolain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 301
356: - 185 Salminen ym.: Ehdotus laiksi asunto-
357: - 168 Mattsson ym.: Ehdotukset laeiksi eläk- tuotantolain väliaikaisesta muuttamisesta . . 328
358: keensaajien asumistukilain sekä tukilisälain ja
359: - 186 Salo: Ehdotus laiksi taiteilijaprofessorin
360: eläkkeensaajien asumistukilain voimaanpano-
361: viroista ja valtion taiteilija-apurahoista anne-
362: lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 303
363: tun lain 3 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 329
364: - 169 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi työl-
365: lisyyslain 17 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . 305 - 187 Suonio: Ehdotus laiksi vuodelta 1981
366: suoritettavasta työnantajan sosiaaliturvamak-
367: - 170 Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi eräiden susta ja vakuutetun sairausvakuutusmaksusta 331
368: Kemijoen rakentamisesta aiheutuneiden kalas-
369: tusvahinkojen johdosta maksettujen suoritus- - 188 Ahde ym.: Ehdotus laiksi rintamasotilas-
370: ten verottomuudesta ................... ·. . 306 eläkelain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 333
371: - 171 Liedes ym.: Ehdotus laiksi sähköverosta - 189 Hakala: Ehdotus laiksi valtion siementar-
372: annetun lain 3 §:n muuttamisesta . . . . . . . . 307 kastuslaitoksen siirtämisestä Helsingin kaupun-
373: - 172 Liedes ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1981 gista Mäntsälän kuntaan ................ , . 335
374: toimitettavassa valtionverotuksessa sovelletta-
375: vista veroasteikoista ja veroprosenteista . . . . 308 - 190 Grönholm ym.: Ehdotus laiksi valtion
376: siementarkastuslaitoksen siirtämisestä Helsin-
377: - 173 Raudaskoski: Ehdotus soranottolaiksi . . 310 gin kaupungista Someron kuntaan . . . . . . . . . 336
378: - 174 Bärlund: Ehdotus soranottolaiksi . . . . . . 311
379: - 191 P. Jokinen ym.: Ehdotus laiksi valtion
380: - 175 Hautala ym.: Ehdotus laiksi polttoaine- siementarkastuslaitoksen siirtämisestä Helsin-
381: verosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 313 , gin kaupungista Elimäen kuntaan . . . . . . . . . . 337
382: Sisällysluettelo 9
383:
384: Siv. Siv.
385: 192 Miettinen ym.: Ehdotus laiksi valtion -- 197 Valtonen ym.: Ehdotus laiksi valtion sie-
386: siementarkastuslaitoksen siirtämisestä Helsin- mentarkastuslaitoksen siirtämisestä Helsingin
387: gin kaupungista Mikkelin kaupunkiin . . . . 339 kaupungista Kokemäen kaupunkiin . . . . . . . . 347
388:
389: 193 Nieminen ym.: Ehdotus laiksi valtion - 198 Holvitie ym.: Ehdotus laiksi kunnallis-
390: siementarkastuslaitoksen siirtämisestä Helsin- ten ja yksityisten ammatillisten oppilaitosten
391: gin kaupungista Kokemäen kaupunkiin . . . . 341 johtokunnista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 348
392:
393: - 194 Nikkilä ym.: Ehdotus laiksi valtion sie- 199 Breilin: Ehdotus laiksi valtion siemen-
394: mentarkastuslaitoksen siirtämisestä Helsingin tarkastuslaitoksen siirtämisestä Helsingin kau-
395: kaupungista Someron kuntaan . . . . . . . . . . . . 343 pungista Perniön kuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . 350
396:
397: - 195 Pekonen ym.: Ehdotus laiksi valtion sie- - 200 Joutsenlahti: Ehdotus laiksi työnantajan
398: mentarkastuslaitoksen siirtämisestä Helsingin työttömyysvakuutusmaksun suuruudesta vuon-
399: kaupungista Mikkelin kaupunkiin . . . . . . . . . . 344 na 1981 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 351
400:
401: 196 Pesälä ym.: Ehdotus laiksi valtion sie- - 201 Juntumaa ym.: Ehdotus laiksi työnanta-
402: mentarkastuslaitoksen siirtämisestä Helsingin jan työttömyysvakuutusmaksun suuruudesta
403: kaupungista Elimäen kuntaan . . . . . . . . . . . . 346 vuonna 1981 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 352
404:
405:
406:
407:
408: 2 0880001340
409: 1980 vp. 1
410:
411: Lakialoite n:o 2.
412:
413:
414: Ahde ym.: Ehdotus laiksi Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta.
415:
416: E d u s k u n n a 11 e.
417: Hallitusmuotomme säädettiin aikana, jolloin paikoille. Huolimatta äskettäin säädetystä jäte-
418: ihmisen ja luonnon suhteisiin liittyviä ongelmia huoltolaista tarvitsemme selkeätä toimintaa jät-
419: ei vielä tiedostettu. Toisaalta ympäristöongel- teiden hyötykäytön puolesta. Tässäkään asiassa
420: mien mittasuhde on nykypäivään mennessä mo- ei yksin lyhytnäköisten taloudellisten arvojen
421: ninkertaistunut. Kansakuntamme ehkä vaikeim- huomioon ottaminen johda toivottuun loppu-
422: min ratkaistaviin ongelmiin tuleekin kuulumaan tulokseen, mikäli arvostamme luontomme tasa-
423: se, kuinka voimme palauttaa sopusoinnun luon- painoa.
424: non ja ihmisen toiminnan välille. Energian käyttö liittyy läheisesti välittömim-
425: Ihmisen ja luonnon välisten suhteiden tul- pään elämiseemme: asumiseen, liikenteeseen ja
426: lessa yhä tärkeämmäksi on tullut entistä välttä- työntekoon. Toisaalta juuri energiantuotannossa
427: mättömämmäksi se, että myös hallitusmuotoon on esiintynyt piirteitä, jotka tehokkaasti tuhoa-
428: sisällytetään säännös, jonka tarkoituksena on vat tulevien sukupolvien elämisen perustaa:
429: turvata kansalaisille oikeus puhtaaseen luon- monipuolista ja tuottokykyistä luontoamme.
430: toon ja muuhun ympäristöön. Valtiovallan eri- Energia ei ole, ainakaan jatkuvasti kasvava-
431: tyisenä tehtävänä tulisikin olla luontomme suo- na osuutena, ihmisen perustarpeita. Tästä huo-
432: jeleminen sekä sen saastumisen ehkäiseminen. limatta on erityyppisissä ennusteissa povattu
433: Ainoastaan luonnon mahdollisimman häiriötön energian kulutuksen jatkuvaa kasvua. Mikäli
434: toiminta yhdistettynä inhimillisiin yhä moni- yhä perustamme tulevaisuutemme energiantuo"
435: puolistuviin toimintoihin voi taata tuleville su- tannon jatkuvaan kasvuun, olemme myös sitou-
436: kupolville elämisen perusedellytykset. tuneet jatkuvasti kasvaviin ympäristöongelmiin.
437: Useat suomalaiset ovat muuttaneet viime Energiantuotannon tulevan tarpeen kriittinen
438: vuosikymmenien aikana uusille asuinalueille. analysointi osoittaa, että voimme hillitä ja vä-
439: Välittömän asuinympäristön kehitys ei ole ollut hentää energian kulutusta riittävän elämisen
440: yksinomaan myönteistä. Kaupunkiemme taaja- tason samalla täyttyessä. Energian säästö ei ole
441: marakenne on hajonnut, ehjät maaseututaaja- kuitenkaan kannattavaa lyhyen tähtäimen ta-
442: mat ovat muuttaneet luonnettaan ja maaseutu loudellisilla laskelmilla. Päätöstemme tulee kui-
443: on autioitunut. Teknistynyt rakertnustuotanto tenkin perustua solidaarisuuteen tulevia suku-
444: ei vielä ole sopeutunut luonnon antamiin läh- polvia kohtaan. Voimakas energiapoliittinen
445: tökohtiin. Liian harvoin on alueiden käytön päätöksenteko on nykyisin kuitenkin lähes mah-
446: suunnittelussa otettu huomioon alueen maise- dotonta. Hallitusmuotomme korjaaminen ·on
447: ma, kasvisto, puusto tai vanha rakennuskanta. myös tältä osin mitä kiireeliisin tehtävä.
448: Tehtyjen tutkimusten mukaan monet asuin- Osa energiantuotannon ympäristöhaitoista
449: alueet ovat yksitoikkoisia, ympäristö kaava- liittyy 1lmansuojeluun.. Kiistattomista haittavai-
450: maista, kasvillisuus vähäistä ja talojen ryhmit- kutuksista huolimatta ei maassamme ole vielä
451: tely raskasta. Asuinalueet ovat nopeasti menet- voimassa toimivaa ilmansuojelulakia. ·
452: täneet omaleimaisuutensa. · Tehottoman ilmansuojelun johdosta on kui-
453: Välittömän asuinympäristön kehitystä ohjaa- tenkin kansalaistemme välitön terveys joutunut
454: vat tekijät eivät ole lähteneet yksinomaan kan- useilla paikkakunnilla uhanalaiseksi. Tarvitsem-
455: salaisten ·etua painottavista lähtökohdista. Ta- me uutta arvojärjestelmää, jonka lähtökohtana
456: loudellinen voitontavoittelu on ollut merkittä- on terveellinen ja turvallinen ympätistö.
457: västi ohjaamassa ympäristömme kehitystä. Näin Vesiluontomme on kansalaistetnme kokemis-
458: ei kuitenkaan tule olla. ta ympäristöongelmista uhanalaisin. Vesiin koh-
459: Nykypäivän jätehuolto on selkein esimerkki distuvia toimenpiteitä säätelevä vesilaki on laa-
460: yhteiskuntamme ristiriidasta luontomme kans- dittu ensisijaisesti mahdollistamaan maankuiva-
461: sa. Materian ja raaka-aineen kulutus kasvaa, tus ja vesien voimatalouskäyttö. Toisaalta· vesi-
462: kertakäyttöisyys lisääntyy ja hylätyt ainekset laki pitää vesiin kohdistuvia toimenpiteitä yk-
463: pyritään siivoamaan vain pois silmistä kaato- sinomaan vesien hyväksikäyttäjä-omistajan ja
464: 0880001340
465: 2 Lakialoite n:o 2
466:
467:
468: vahingonkärsijä-omistajan välisinä lähes yksi- oikeudet ovat valitettavana tavalla joutuneet
469: tyisoikeudellisina tapahtumina. Vesilaki ei tun- väistymään. Kansakuntamme tulevaisuudelle
470: nusta vesistöjämme kansalaisomaisuutena, jonka erittäin tärkeiden kansallispuistojen suunnitel-
471: hoito tulee ratkaista ensisijaisesti luonnon aset- mat eivät ole toteutumassa läheskään tyydyttä-
472: tanuen ehtojen pohjalta. vässä mittakaavassa. Yksityismetsälain "metsää
473: Rannat muodostavat kansainvälisestikin tar- älköön hävitettäkö"-periaate kaipaa pikaista täs-
474: kastellen ainutlaatuisen luonnonarvon maassam- mentämistä. Metsien järkiperäinen ja luonnon-
475: me. Rannansuojelu ei kuitenkaan ole tarvitta- mukainen hoito joutuu kuitenkin vastatusten
476: valla tavalla kehittynyt. Vapaan hajarakentamis- lyhytnäköisen taloudellisen voitontavoittelun
477: öikeuden johdosta on pelättävissä, että vielä kanssa.
478: vapaat, virkistystarkoituksiin soveltuvat rannat Viljelystemme luonnonmukaista tuottokykyä
479: tulevat Etelä-Suomessa ja monin paikoin muual- on nostettu yksipuolistamaila ja koneellistamai-
480: lakin käytetyiksi yksityiseen huvilarakentami- la peltojen käsittelyä. Tämän kehityksen seu-
481: seen vuosisadan •loppuun mennessä, jos kehitys rauksena pellot ovat varsin riippuvaisia run-
482: saa. nykyisellään jatkua. Rannat sulkeutuvat saasti energiaa ja kemiallisia yhdisteitä vaati-
483: pois ulkoilijain ja retkeilijäin käytöstä. Tämän vasta teknologiasta. Kehitys tulisi suunnata ta-
484: vuoksi tarvittaisiin kiireellisesti lainsäädäntöä, kaisin pääasiassa biologisia prosesseja hyväksi-
485: jolla yhteiskunta voisi tarvittaessa estää raken- käyttävään teknologiaan ja palauttaa viljelyk-
486: tamisen luonnonsuojelun tai yleisen virkistys- semme osaksi luonnonmukaista ympäristöäm-
487: tarpeen kannalta sopimattomille paikoille · ja me.
488: turvata vapaiden rantojen säilymisen myös jäl- Edellä esitetyn perusteella voimme todeta
489: kipolville. luonnon ja ihmisen suhteiden tasapainoon saat-
490: Metsämme ovat muodostaneet kansallisen tamisen vaativan laajaa ja syvällekäyvää lain-
491: varallisuutemme perustan. Metsiemme käsittely säädännöllistä uudistustyötä. Tämän pohjaksi
492: on parhaillaan nopeata vauhtia teknistynyt, olisi hallitusmuodon perusoikeussäännöksiin li-
493: karkeistunut ja kemialisoitunut. Metsät näh- sättävä luonnon ja elinympäristön suojelua kos-
494: dään nykyisen lainsäädännöllisen ja hallinnolli- keva säännös.
495: sen tilanteen mukaisesti pikemminkin tiettynä Ede1lä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
496: omaisuusmassana kuin koko kansakuntamme nioittaen,
497: monipuolisen hyvinvoinnin lähteenä. Erityisesti että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
498: kansalliseen perintöömme kuuluvat jokamiehen- lakiehdotuksen:
499:
500: Laki
501: Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta.
502:
503: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrä-
504: tyllä tavalla, lisätään Suomen Hallitusmuotoon uusi näin kuuluva 6 a §:
505:
506: 6a §. Vaitiovallan erityisenä tehtävänä on suojata
507: Kansalaisilla on oikeus puhtaaseen luontoon monipuolinen ja kestävästi tuottokykyinen
508: sekä terveelliseen, turvalliseen ja viihtyisään luontomme tulevien sukupolvien elinmahdolli-
509: asuin-, elin- ja työympäristöön. suuksien perustana sekä estää ympäristön saas-
510: tuminen.
511:
512: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
513:
514: Matti Ahde Olli Helminen Pekka Starast Mauno Forsman
515: Tellervo Koivisto Matti Luttinen Juhani Surakka Risto Tuominen
516: Pirjo Ala-Kapee Kaisa Raatikainen Aimo Ajo Mikko Elo
517: Pentti Lahti-Nuuttila Paula Eenilä Maija Rajantie Eino Grönholm
518: Salme Myyryläinen Jermu Laine Pertti Hietala Matti Puhakka
519: Reino Breilin Tarja Halonen Markus Aaltonen Sakari Knuuttila
520: Eino Loikkanen Pirkko Valtonen Juhani Raudasoja Peter Muurman
521: Arvo Salo Mikko Rönnholm Liisa J sakonsaari Kalevi Sorsa
522: Kaj Bärlund Anna-Liisa Piipari Jouko Tuovinen Hannu Tapiola
523: Saara-Maria Paakkinen
524: 1980 vp. 3
525:
526: Lakialoite n:o 3.
527:
528:
529:
530:
531: Kivitie ym.: Ehdotus laiksi yleisistä nimitltämisperusteista julki-
532: siin virkoihin ja toimiin.
533:
534:
535: Ed u s kun n a 11 e.
536:
537: Julkisen hallinnon laajeneminen ja yleisten tä syystä on myös rumttysperusteet yhdenmu-
538: nimittämisperusteiden vähäisyys ovat johtaneet kaistettava, ettei synny eriarvoisuutta ylenemis-
539: siihen, että julkisia virkoja ja toimia täytettäes- perusteisiin nähden riippuen siitä onko kysees-
540: sä ovat hakijoiden poliittiset ansiot tulleet yhä sä viran- vai toimenhaltija.
541: keskeisemmälle sijalle. 2 §. Hakemismenettelyä ei ole tarpeen sää-
542: Erityisesti kunnallishallinnossa ovat nimitys- dellä yleisesti muutoin kuin hakuajan minimi-
543: perusteet usein puutteelliset tai niitä ei ole pituuteen nähden, jottei hakemismenettelystä
544: lainkaan päätetty muutoin kuin lainsäädännöstä tule näennäistoimenpidettä.
545: johtuvien virkojen osalta. Seurauksena on ollut 3 § 1 mom. Julkisen viran nimitysperus-
546: nimityspolitiikka, jossa kansalaisten yhdenver- teet ovat lähinnä hallitusmuodon 86 §:ssä mai-
547: taisuus ja oikeusturva eivät toteudu hallitus- nitut "taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto".
548: muodon edellyttämällä tavalla. Koska on jatkuvasti ilmennyt tulkintavaikeuksia
549: Varsinaisten nimitysperusteiden lisäksi ovat siitä, mitä mm. koeteltu kansalaiskunto nimi-
550: virantäyttää koskevat menettelysäännökset tysperusteeena tarkoittaa, on välttämätöntä sää-
551: puutteellisia, mistä on seurannut, että nimitys- tää täsmällisemmät nimitysperusteet eri hakijoi-
552: menettelyä on voitu ohjailla esim. aukijulista- den kelpoisuuksien vertailtavuuden lisäämi-
553: mista lykkäämällä tai uudelleen aukijulistami- seksi.
554: silla, jolloin viran tai toimen väliaikainen hoi- 2 mom. Nykyinen lainsäädäntö ei anna sel-
555: taja on saatettu muita hakijoita edullisempaan vää ohjetta siitä, kuinka on meneteltävä, jos
556: asemaan. Myös virkojen kelpoisuusvaatimuksia täyttöprosessi joudutaan suorittamaan uudes-
557: on muuteltu kesken nimitysprosessin. taan joko siksi, että vaali on valituksen joh-
558: Edellä mainituista syistä johtuen on tullut dosta kumottu tai tehtävään valittu ei ole otta-
559: tarpeelliseksi säätää yleinen puitelaki, jolla sää- nut virkaa vastaan tai on kuollut. Säädösten
560: dellään julkisten virkojen ja toimien täyttöme- puuttuminen on antanut· mahdollisuuden käyt-
561: nettelyä rajoittamatta kuitenkaan eri viran- tää tarpeettoman laajaa harkintavaltaa, jolloin
562: omaisten tai kunnallisen itsehallinnon todellista voidaan uudelleen aukijulistamisella tarjota
563: toimivaltaa. esim. tehtävän väliaikaiselle hoitajalle lisäaikaa
564: pätevöityä tehtävään, johon hänellä ei aiemmin
565: ollut riittävää pätevyyttä. Tällaisissa tapauksis-
566: Yksityiskohtaiset perustelut. sa on loukattu virkaa tai tointa alunperin ha-
567: keneiden ja kelpoisuusehdot täyttäneiden haki-
568: 1 §. Hallitusmuodossa, kunnallislaissa, eräis- joiden oikeusturvaa. Säädökseen on jätetty
569: sä erityislaeissa ja asetuksissa on erilaisia sää- myös mahdollisuus hakumenettelyn uusimiselle,
570: döksiä virantäyttö- ja ylenemisperusteista. Täs- mikäli yleinen etu sitä vaatii esimerkiksi jäljellä
571: tä syystä on säädettävä puitelaki, joka näiltä olevien hakijoiden vähäisyyden vuoksi. Näin
572: osin täsmällisemmin säätää nimitysmenettelystä saattaa käydä erityisesti silloin, kun täyttöpro-
573: ja -perusteista. sessi valitusten käsittelyn tähden kestää useita
574: Nimitysperusteiden sääntely on virkojen li- vuosia.
575: säksi ulotettu myös toimiin, koska erityisesti 4 §. Julkisten virkojen ja toimien haetta-
576: kunnallishaUinnossa on käytännön syistä viran- viksi julistamisen määräajan säätäminen on tul-
577: ja toimenhaltijoita samanlaisissa tehtävissä. Täs- lut myös tarpeelliseksi, koska vakansseja pide-
578: 4 Lakialoite n:o 3
579:
580:
581: tään joskus vuosiakin väliaikaisten hoitajien va- seen, säädetään erikseen, ettei kelpoisuusehtoja
582: rassa. Yleinen etu vaatii, että hallinto mahdol- saa esim. kunnallisia johtosääntöjä muuttamalla
583: lisimman laajasti on vakinaisten viran- ja toi- muuttaa kesken täyttöprosessin.
584: menhaltijoiden hoitamaa. Tämä säädös ei sisällä 6 §. Viran ja toimen väliaikaisten haltijoi-
585: virkojen ja toimien täyttöpakkoa, vaan säätelee den lainsäädännöllinen asema on puutteellisesti
586: täyttöprosessin käynnistämistä. säännelty, mistä syystä lakiehdotukseen on
587: 5 § 1 mom . . Lakiehdotus ei sisällä yksityis- otettu ·säädös siitä, että väliaikaisiin hoitajiin
588: kohtaisia kelpoisuusvaatimuksia mihinkään vir- sovelletaan soveltuvin osin, mitä saman viran
589: kaan tai toimeen, koska niistä on säädetty muu- tai toimen vakinaisesta haitajasta on säädetty.
590: toin tai päätetty virkoja ja toimia perustettaes- Edellä olevin perustein ehdotamme,
591: sa.
592: 2 mom. Jottei kelpoisuusehtoja muuttamal- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
593: la voida vaikuttaa viran tai toimen täyttämi- lakiehdotuksen:
594:
595: Laki
596: yleisistä nimittämisperusteista julkisiin virkoihin ja toimiin.
597:
598: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
599:
600: 1 §. 4 §.
601: Sen lisäksi, mitä hallitusmuodon 86 §:ssä Julkinen virka ja toimi on julistettava haet-
602: säädetään yleisistä ylennysperusteista valtionvir- tavaksi kahden kuukauden kuluessa siitä, kun
603: koihin ja kunnallislain 75 §:ssä kuntien viran- se on tullut avoimeksi, ellei ole ryhdytty toi-
604: haltijain asemasta, tai mitä muissa laeissa ja menpiteisiin viran tai toimen lakkauttamiseksi.
605: asetuksissa säädetään virkojen ja toimien täyt-
606: tämisestä, noudatetaan valtion, kuntien ja kun- 5 §.
607: tainliittojen virkoja ja toimia täytettäessä tä- Julkisten virkojen ja toimien kelpoisuuseh-
608: män lain säännöksiä. doista on säädetty kussakin tapauksessa erik-
609: seen.
610: 2 §.
611: Julkiset virat ja toimet on julistettava haet- Viran tai toimen kelpoisuusehtoja ei saa
612: taviksi siten kuin kussakin tapauksessa on erik- muuttaa sen jälkeen kun virka tai toimi on ju-
613: seen säädetty. listettu haettavaksi, ellei virkaa tai tointa pää-
614: Hakuaika ei kuitenkaan saa olla neljäätoista tetä samalla julistaa uudelleen haettavaksi.
615: vuorokautta lyhyempi.
616: 6 §.
617: 3 §. Julkisen viran tai toimen väliaikaiseen hoi-
618: Julkista virkaa ja tointa täytettäessä on teh- tajaan ja hänen palvelukseen ottamiseen sovel-
619: tävään valittava määräaikaan mennessä hakenut letaan soveltuvin osin, mitä on säädetty viran
620: ja kelpoisuusehdot täyttävä hakija, jota on pi- tai toimen vakinaisesta hoitajasta.
621: dettävä hakijoista pätevimpänä.
622: Milloin vaali on valituksen johdosta kumottu 7 §.
623: tai se joudutaan muusta syystä suorittamaan Tarkempia määräyksiä tämän lain soveltami-
624: uudestaan, on uusintavaali toimitettava virkaan sesta annetaan asetuksella.
625: aiemmin hakeneiden ja kelpoisuusehdot täyttä-
626: vien hakijoiden joukosta, ellei yleinen etu haki- 8 §.
627: joiden vähäisyyden vuoksi vaadi uudelleen Tämä laki tulee voimaan päivänä
628: haettavaksi julistamista. kuuta 198 .
629:
630:
631: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
632:
633: Anneli Kivitie Jaakko Itälä
634: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen
635: 1980 vp. 5
636:
637: Lakialoite n:o 4.
638:
639:
640:
641:
642: Mäki-Hakola ym.: Ehdotus laiksi Suomen Hallitusmuodon 23 §:n
643: muUitJtamisestJa.
644:
645: Ed u s k u n n a 11 e.
646:
647: Suomen presidentillä on hallitusmuodon mu- Tällaiset mahdolliset ratkaisut olisivat omiaan
648: kaan varsin suuri ratkaisuvalta monissa asiois- aiheuttamaan yhteiskunnassa ja yhteiskuntapo-
649: sa. Näitä ratkaisuja tekemään presidentti myös litiikassa paineita, joita syntyisi koska vaihto-
650: valitaankin. ehtoiset päätöksentekomallit eivät voisi toimia.
651: Tämä vallankäyttö ei kuitenkaan rajoitu vain Tällainen tilanne alkaisi muistuttaa määrätyissä
652: siihen hetkeen ja siihen yksityiskohtaiseen pää- asioissa yksinvallan piirteitä ja yksipuoluejärjes-
653: tökseen, josta kussakin tilanteessa on kysymys. telmän ominaisuuksia.
654: Voi ajatella, että päätöksentekoa valmistelevat Tilanteen epäkohdat pahenisivat ja paineet
655: henkilöt jo etukäteen pyrkivät huomioimaan kohoaisivat, mitä kauemman aikaa sama henkilö
656: päättäjän ajatukset ja näin ollen muotoilemaan käyttäisi valtaansa, valtaansa jota määrätyn-
657: jo etukäteen päätösehdotukset sen mukaisiksi. suuntainen hallintokoneisto sen alimmalta par-
658: Tällöin demokratiaan kuuluvat vaihtoehdot taalta valtioneuvostotasolle saakka suojaisi.
659: jäävät huomiotta. Edellä mainittujen kielteisten seurausten es-
660: Tämänkaltainen tilanne pyrkii kärjistymään tämiseksi onkin useimmissa demokraattisissa
661: siinä tapauksessa, että mahdollisesti korkeat maissa presidentin toimikautta rajoitettu. Näin
662: päättäjät hallinnossa valitaan yksipuolisin, esi- olisi meneteltävä myöskin meidän maassamme.
663: merkiksi samansuuntaisin poliittisin perustein. Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
664: Edelleen jos vielä tapahtuisi niin, että halli- tamme,
665: tuksen muodostaja, hallitukseen osallistuvat
666: puolueet ja jopa hallituksen ministeritkin va· että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
667: littaisiin jatkuvasti yksipuolisesti samoja ajat- lakiehdotuksen:
668: telutapoja, samoja yhteiskunnallisia pyrkimyk-
669: siä edustaen, voisi demokraattisen päätöksen-
670: teon tasapuolisuutta vakavasti epäillä.
671:
672: Laki
673: Suomen Hallitusmuodon 23 §:n muuttamisesta.
674:
675: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyl-
676: lä tavalla, muutetaan 17 päivänä heinäkuuta 1919 annetun Suomen Hallitusmuodon ( 94/19)
677: 23 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
678:
679: 23 §. presidenttinä kaksi virkakautta peräkkäin, hän
680: Tasavallan presidentin valitsee Suomen kansa ei voi tulla valituksi uudelleen seuraavaksi vir-
681: syntyperäisten Suomen kansalaisten joukosta kakaudeksi.
682: aina kuudeksi vuodeksi. Jos henkilö on ollut
683:
684: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1980.
685:
686: Pentti Mäki-Hakola Jalmari Torikka Matti Viljanen
687: Helge Saarikoski Arto Lampinen Tauno Valo
688: Lauri Impiö Timo Ihamäki Tapio Holvitie
689: Esko J. Koppanen Jorma Fred
690: 6 1980 vp.
691:
692: Lakialoite n:o 5.
693:
694:
695:
696:
697: Sillantaus ym.: Ehdotus iaiksi valtiopäiväjärjestyksen 36 § :n
698: m\liU:ttamtsesta.
699:
700:
701: Eduskunnalle.
702:
703: Valtiopäiväjärjestyksen 36 §:n 3 momentin kuin hallituksen esitysten käsittelyn yhteydessä
704: mukaan hallitus voi antaa tarpeelliseksi katso- on sallittua. Selonteon antaminen on kokonaan
705: mastaan asiasta tai asiakokonaisuudesta eduskun- hallituksen harkinnassa. Sen vuoksi eduskunnan
706: nalle selonteon. Selonteko poikkeaa samassa py- taholta esitetyt toivomukset selonteon antami-
707: kälässä säännellystä hallituksen tiedonannosta sesta merkittäviä poliittisia ratkaisuja edellyttä-
708: siinä suhteessa, että tiedonannon johdosta edus- vistä asiakokonaisuuksista jäävät usein vaille
709: kunta tekee päätöksen päiväjärjestykseen siirty- vastakaikua. Lisäksi hallitus on vain suhteelli-
710: misestä, kun taas selonteon yhteydessä käydyn sen harvoin käyttänyt hyväkseen valtiosäännön
711: keskustelun päätteeksi ei mitään päätöstä teh- sille suomaa selonteko-oikeutta.
712: dä. Tiedonantaa hallitus käyttää yleensä halu- Selontekomenettelyn hyväksikäytön tehosta-
713: tessaan mitata luottamustaan eduskunnassa. minen monipuolistaisi mielestämme olennaisesti
714: Sen sijaan selontekomenettely on otettu käyt- eduskunnan työmuotoja. Sen vuoksi valtiopäi-
715: töön eduskunnan työmuotojen monipuolistami- väjärjestyksen 36 §:ää tulisikin muuttaa siten,
716: seksi ja laajemman, jotakin tiettyä yhteiskunta- että 20 edustajaa voisi pyytää hallitukselta se-
717: politiikan osa-aluetta koskevan keskustelun käy- lontekoa, jonka käsittely täysistunnossa olisi sa-
718: miseksi eduskunnan täysistunnossa. manlainen kuin hallituksen aloitteesta annetun
719: Hallituksen antamaan selontekoon liittyvä selonteon osalta on säädetty.
720: keskustelu onkin jokavuotisen budjetin lähete- Edellä esittämämme perusteella ehdotamme,
721: keskustelun ja hallituksen kertomusten käsitte-
722: lyn ohella lähes ainoa tilaisuus, jossa kansan- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
723: edustajat voivat täysistunnossa lausua käsityk- lakiehdotuksen:
724: sensä mittavammista ongelmakokonaisuuksista
725:
726:
727:
728:
729: Laki
730: valtiopäiväjärjestyksen 36 §:n muuttamisesta.
731:
732: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrä-
733: tyllä tavalla, muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 36 §:n 3 momentti näin kuuluvaksi:
734:
735: 36 §.
736: tava pöydälle johonkin seuraavaan istuntoon.
737: Edellä 1 momentissa tarkoitetuista asioista Milloin vähintään 20 edustajaa pyytää edellä
738: valtioneuvosto voi ulkopuolella päiväjärjestyk- tarkoitettua selontekoa kirjallisesti pääministe-
739: sen antaa eduskunnalle selonteon, joka on pan- riltä, on valtioneuvoston se annettava puhemie-
740: Lakialoite n:o 5 7
741:
742: hen kanssa sopimanaan aikana viidentoista päi- on julistettu päättyneeksi, eduskunta siirtyy
743: vän kuluessa siitä, kun pääministeri on saanut asiasta päätöstä tekemättä päiväjärjestykseen.
744: tiedon pyynnöstä. Kun keskustelu selonteosta
745:
746:
747: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
748:
749: Pentti Sillantaus Sampsa Aaltio Helena Pesola
750: Heikki Perho Elsi Hetemäki-Olander Toivo T. Pohjala
751: Matti Hakala Tapio Holvitie Ulla Puolanne
752: Matti Hokkanen T. Ihamäki Irma Rihtoiemi-Koski
753: Juuso Häikiö Aila Jokinen Pertti Salolainen
754: Lauri Impiö Heikki Järvenpää Martti Ursin
755: Pekka Jokinen Sinikka Karhuvaara Matti Viljanen
756: Ilkka Kanerva Esko J. Koppanen Ben Zyskowicz
757: Eeva Kauppi Juhani Laitinen Tapani Mörttinen
758: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Eero Lattula Matti Pelttari
759: Arto Lampinen Anna-Kaarina Louvo Tuulikki Petäjäniemi
760: Ritva Laurila Mauri Miettinen Eva-Maija Pukkio
761: Pekka Löyttyniemi Pentti Mäki-Hakola Erkki Pystynen
762: Saara Mikkola Toivo Mäkynen Helge Saarikoski
763: Matti Jaatinen Olavi Nikkilä Jalmari Torikka
764: Tauno Valo Mauri Vänskä
765: 8 1980 vp.
766:
767: Lakialoite n:o 6.
768:
769:
770:
771:
772: Torikka ym.: EhdotUJS laiksi valtiopäiväjärjestyksen muuttalmi-
773: sesta.
774:
775:
776: Ed u ·s kun n a 11 e.
777:
778: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin käyttöön uusi kysymystyyppi, valiokuntakysy-
779: mukaan kansanedustajalla. on oikeus tehdä val- mys. Valiokuntakysymyksen voisi tehdä valio-
780: tioneuvoston jäsenelle kirjallinen kysymys. Sa- kunnan enemmistö valiokunnan toimialaan kuu-
781: man lain 37 a §:n mukaan edustajalla on vuo- luvassa asiassa. Asianomainen ministeri antaisi
782: desta 1966 ollut mahdollisuus tehdä valtioneu- vastauksen riittävän harkinta-ajan, esimerkiksi
783: voston jäsenelle suullinen kysymys. Suullisen puolentoista kuukauden sisällä, ja vastaus käsi-
784: kysymyksen käyttöönoton tarkoituksena oli teh- teltäisiin valiokunnan kokouksessa. Tämä mer-
785: dä nopeaa vastausta vaativissa asioissa kysely- kitsisi sitä, että valiokunta voisi keskustella ky-
786: instituutio joustavammaksi ja samalla vähentää symyksestä ja siihen tulleesta vastauksesta ja
787: painetta kirjallisten kysymysten tekemiseen. mahdollisesti kuulla asiassa asiantuntijoita.
788: Sen jälkeen ei kyselyinstituution kehittäminen Edellä hahmoteltu työmuoto olisi perusteltu
789: ole ollut vakavan pohdinnan alaisena eduskun- monestakin syystä. VaHokunta on eduskunnan
790: nan työmuotojen uudistamista suunniteltaessa. sisäisistä työskentelyelimistä tärkein ja tehok-
791: Käytäntö on osoittanut, ettei kyselyinstituu- kain, mutta sen työskentely on tällä hetkellä
792: tio nykyisellään täytä sille asetettuja tavoittei- sidottu vain kulloinkin esiin tulevien hallitus-
793: ta. Suullinen kysymys ei kysymysruuhkaa ole ten esitysten käsittelyyn. Valiokunnalla on si-
794: helpottanut, vaan päinvastoin on kysymysten ten vain vähän mahdollisuuksia saada laajempia
795: määrä viimeisen runsaan kymmenen vuoden ku- selvityksiä ongelmista, joita sen käsittelyyn tu-
796: luessa yli kaksinkertaistunut. Yksittäisten edus- leviin hallituksen esityksiin saattaa liittyä. Uusi
797: tajien tekemät tärkeätkin kirjalliset kysymykset kysymystyyppi tekisi kyselyinstituution nykyis-
798: hukkuvat helposti eduskunnassa muussa käsit- tä mielekkäämmäksi: kysymyksen alaiseen
799: telyssä olevien asioiden ruuhkaan. Kirjalliset asiaan paneutuminen liittyisi luonnollisella ta-
800: kysymykset eivät myöskään edesauta asioiden valla valiokunnan muuhun työskentelyyn, suuri
801: varsinaista käsittelyä eduskunnassa, koska ky- allekirjoittajien määrä tekisi kysymysten aihe-
802: symyksestä ja vastauksesta ei sallita keskuste- valinnan perustellummaksi ja vastaukset olisi-
803: lua eikä asiasta tehdä päätöstä. Hankaluuksia vat entistä huolellisemmin valmisteltuja. Valio-
804: on myös aiheuttanut se seikka, ettei kysymys- kuntakysymys olisi suureksi avuksi lainsäädän-
805: ten käsittelyä saa jatkaa seuraavilla valtiopäi- tötyössä ja se olisi omiaan kohottamaan edus-
806: villä, vaan kysymys, johon annettua vastausta kunnan arvovaltaa.
807: ei ole ehditty täysistunnossa ilmoittaa ennen Edellä esittämämme perusteella ehdotamme,
808: valtiopäivien päättymistä, raukeaa.
809: Kyselyinstituution käyttökelpoisuuden ja pai- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
810: noarvon lisäämiseksi olisi mielestämme otettava lakiehdotuksen:
811: Lakialoite n:o 6 9
812:
813:
814:
815: Laki
816: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta.
817:
818: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrä-
819: tyllä tavalla,
820: muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 63. §:n 1 momentti sekä
821: lisätään lakiin uusi 37 b §, seuraavasti:
822:
823: 37h §. Valiokunta voi vastauksen saatuaan käydä
824: Jos valiokunnan enemmistö haluaa tehdä val- kokouksessaan asiasta keskustelun, jonka aika-
825: tioneuvoston jäsenelle tämän virka-alaan ja va- na valiokunnalla on oikeus kuulla asianomaista
826: liokunnan toimialaan kuuluvan kysymyksen, an- valtioneuvoston jäsentä sekä saada vastausta
827: takoon sen muotonsa ja sisällyksensä puolesta koskevia kirjallisia ja suullisia tietoja sekä tar-
828: sellaisena kuin 37 §:n 1 momentissa on säädet- vitsemiaan asiakirjoja eri viranomaisilta. Valio-
829: ty, puhemiehelle, jonka tulee niin ikään mene- kunta laatii eduskunnalle asiasta sellaisen mie-
830: tellä, kuten 37 §:n 1 momentissa on säädetty. tinnön, kuin kysymyksen laatu vaatii.
831: Puhemiehen kanssa sopimaliaan ajalla antaa
832: valtioneuvoston jäsen kirjallisen vastauksen 63 §.
833: eduskunnalle 45 päivän kuluessa tiedon saami- Älköön hallituksen esityksiä älköönkä laki-
834: sesta, ellei katso, ettei vastausta asian laadun aloitteita tai 37 b § :ssä tarkoitettuja kysymyk-
835: vuoksi ole annettava, jolloin syyt siihen on sa- siä otettako lopullisesti käsiteltäviksi, ennen
836: man ajan kuluessa ilmoitettava eduskunnalle. kuin valiokunta on niistä antanut mietintönsä.
837:
838:
839:
840: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
841:
842: Jalmari Torikka Helvi Niskanen Matti Viljanen
843: Pentti Sillantaus Tuulikki Petäjäniemi Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
844: M. Jaatinen Toivo T. Pohjala Timo Ihamäki ·
845: Helena Pesola Elsi Hetemäki-Olander Tapio Holvitie
846: Eva-Maija Pukkio Eero Lattula Eeva Kauppi
847: Ben Zyskowicz Anna-Kaarina Louvo Sinikka Karhuvaara
848: Lauri Impiö Ilkka Kanerva Väinö Rautiainen
849: Sakari Knuuttila Heikki Järvenpää Inger Hirvelä
850: Seppo Tikka Juhani Saukkonen Matti Pelttari
851: Saara-Maria Paakkinen Jouko Tuovinen Kaarina Suonio
852: Esko J. Koppanen Veikko Pihlajamäki Martti Ursin
853: Esko Almgren Sauli Hautala Helge Saarikoski
854: Terhi Nieminen-Mäkynen Elisabeth Rehn Saara Mikkola
855: Impi Muroma Mauri Vänskä Pertti Hietala
856: Paavo Vesterinen Toivo Mäkynen Helvi Hyrynkangas
857: Matti Maijala Ulla Puolanne P. Jokinen
858: Pertti Salolainen Ritva Laurila Unto Ruotsalainen
859: Arto Lampinen P. Mäki-Hakola Reino Breilin
860: Antero Juntumaa Juhani Laitinen Irma Rosnell
861: P. Liedes Pekka Löyttyniemi Sten Söderström
862: Ole Norrback Asser Stenbäck Risto Tuominen
863: Matti Hakala Tauno Valo Sampsa Aaltio
864:
865:
866:
867: 2 0880001340
868: 10 1980 vp.
869:
870: Lakialoite n:o 7.
871:
872:
873:
874:
875: Wahlström ym.: Ehdotukset perusoikeus1aiksi ja laeiksi Suomen
876: Hallitusmuodon ja vahiopäiväjärje~tyk,sen muuttamisesta.
877:
878:
879: E d u s k u n n a 11 e.
880:
881: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö.
882:
883: SKDL:n eduskuntaryhmä tähtää aioitteelia rusoikeuksien aseman vahvistamista lisäämällä
884: perustuslakiemme täydentämiseen muuttamalla niitä koskevien säännösten velvoittavuutta. Täs-
885: ja laajentamalla kansalaisten perusoikeuksia eri- sä yhteydessä esitetään myös presidentin veto-
886: tyisen perusoikeuslain avulla. Se korvaisi voi- oikeuden muuttamista palautusoikeudeksi ja
887: massa olevan HM:n 2 luvun sisältämät perus- yleisen lepäämäänjättämisoikeuden kumoamista.
888: oikeudet. Ehdotamme samalla perusoikeuksien Perusoikeuksien toteuttamiseen alemmanastei-
889: lainsäädännöllisen suojan parantamista siten, sissa säännöksissä liittyy kymmenen vuoden
890: ettei perusoikeuksiin voitaisi kajota pitämättä määräaika. Aloitteessa korostetaan perusoikeuk-
891: välillä uusia vaaleja. Samalla ehdotamme pe- sista käytävän julkisen keskustelun :tarvetta.
892:
893:
894:
895: ALOITTEEN PERUSTELUT.
896:
897: 1. Aloitteen yhteiskunnallinen Kun perustuslain muutosten hyväksymi-
898: merkitys. nen edellyttää eduskunnassa määräenemmistöä,
899: uudistuksen taakse on voitava yhdistää laajoja
900: 1.1. Tavoitteet. roansalaisryhmiä, joiden muut yhteiskunnalliset
901: tavoitteet ehkä paljonkin eroavat toisistaan.
902: Suomen Hallitusmuodon sisältö määräytyi Aloitteessa on luonnosteltu, mihin suuntaan
903: vuoden 1918 luokkasodan seurauksena. Siihen käsityksemme mukaan perusoikeuksia voidaan
904: vaikuttivat yhteiskuntamme siihenastineo ke- kehittää ja millaisten tavoitteiden puolesta ny-
905: hitys ja senhetkinen tilanne. Omaisuuden suo- kyisessä valtiollis-yhteiskunnallisessa tilanteessa
906: jaa koskevaa säännöstä lukuunottamatta niiden tulisi saada ja olisi saatavissa laajoja ihmisryh-
907: vaikutus on jäänyt enemmänkin julistuksen miä. Niinpä esimerkiksi peru.soikeuslakiehdo-
908: omaiseksi. Yhteiskuntamme nykyinen kehitys- tuksen omaisuudenturvasäännökset on kirjoitet-
909: vaihe on nostanut myös esiin tarpeen laajentaa tu varovaiseen muotoon. Niiden mallina on ol-
910: ja kehittää HM:n 2 lukuun sisältyviä perus- lut Saksan Liittotasavallan nykyinen perustus-
911: oikeuksia sekä parantaa perusoikeuksien lain- laki ja taustana valtiosääntökomitean enemmis-
912: säädännöllistä asemaa. tön käsitys, että omaisuuden suojan on nykyis-
913: Toisen maailmansodan jälkeen useissa mais- tä laajemmin väistyttävä muiden perusoikeuk-
914: sa kehitettiin perustuslakeja kansanvaltaiseen sien parantamiseksi ja sosiaalisten tavoitteiden
915: suuntaan fasismin kukistuttua. Tämän jälkeen· hyväksi.
916: kin perustuslakeja on kehitetty, mm. Ruotsin Perusoikeusehdotuksemme lähtökohtana on
917: nykyinen hallitusmuoto on vuodelta 197 4 ja suomalaisen yhteiskunnan historiallinen perintö
918: Portugalin perustuslaki vuodelta 1976. Merkit- ja nykyinen tila, Suomen kansan enemmistön
919: tävä ja laajakantoineo uudistus, Sosialististen tarpeet. Tästä lähtökohdasta käsin laadittuun
920: Neuvostotasavaltojen Liiton uusi perustuslaki, ehdotukseen ovat vaikuttaneet muun ohessa ne
921: hyväksyttiin 7. lokakuuta 1977. nykyaikaiset ja edistykselliset piirteet, joita
922: Lakialoite n:o 7 11
923:
924: esiintyy erinäisten markkinatalousmaiden perus- Nykyaikaisten katsomusten ja kansainvälisten
925: tuslaeissa, esimerkiksi Italian vuoden 1947 pe- asiakirjojen mukaan perusoikeudet eivät . ole
926: rustuslaissa, Saksan Liittotasavallan vuoden vain oman maan kansalaisten vaan myös ulko-
927: 1949 perustuslaissa, Ruotsin vuoden 1974 hal- maalaisten asia. Aioitteemme mukaan perus-
928: litusmuodossa ja Portugalin vuoden 1976 pe- oikeudet kuuluvatkin Suomen oikeudenkäyttö-
929: rustuslaissa. Samalla olemme pitäneet silmällä piirissä myös ulkomaalaisiLle, ellei perustuslais-
930: ihmisoikeuksia koskevia kansainvälisiä yleisso- sa toisin säädetä.
931: pimuksia, erityisesti taloudellisia, sosiaalisia ja
932: sivistyksellisiä oikeuksia koskevaa yleissopimus- 1.2.2. Perusoikeuksien sitovuudesta.
933: ta sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuk-
934: sia koskevaa yleissopimusta, jotka molemmat Aioitteemme pääperiaate on, että perustus-
935: ovat vuodelta 1966 ja joihin myös Suomi on lain perusoikeussäännökset ovat sitovia. Tämä
936: sitoutunut. sitovuus näkyy sekä lainsäätämisessä että viran-
937: omaistoiminnassa.
938: Ehdotuksen mukaan perustuslaeissa säädetyt
939: 1.2. Keinot. perusoikeudet sitovat lainsäädäntö-, tuomio- ja
940: toimeenpanovaltaa käyttäviä julkisia toimieli-
941: 1.2.1. Perusoikeuksien ulottuvuudesta. miä ja viranomaisia sekä soveltuvin osin myös
942: Ehdotuksessamme perusoikeuslaiksi perus- yksityisiä kansalaisia ( 1. lakiehdotuksen 2 §).
943: oikeudet va!kuutetaan jokaiselle Suomen kansa- Perusoikeuksien yleinen sitovuus merkitsee
944: laiselle. Erityisiä kansalaisryhmiä, kuten esimer- lainsäätämisessä toisaalta perustuslaillista toi-
945: kiksi sotapalveluksessa olevat nykyisessä Halli- meksiantaa hyväksyä perusoikeuksia toteutta-
946: tusmuodossa, ei ehdotuksessa siten yleisesti ase- vaa lainsäädäntöä ja toisaalta perustuslakiin si-
947: teta perusoikeuksiltaan muita huonompaan ase- sältyvää kieltoa olla hyväksymättä perusoikeuk-
948: maan. Sama koskee alaikäisiä kansalaisia, joille sia rajoittavaa lainsäädäntöä.
949: kahdessakin säännöksessä ( 1. lakiehdotuksen Perusoikeuksien uudistamisen täytyy johtaa
950: 28 ja 34 §) erikseen ja nimenomaisesti vakuu- muutoksiin tavallisessa lainsäädännössä. Saman-
951: tetaan perusoikeudet. aikaisesti perustuslakien uudistamisen valmiste-
952: Ehdotuksessamme ei myöskään - toisin lun kanssa tuleekin panna vireille selvittely pe-
953: kuin nykyisessä Hallitusmuodossa - yleisesti rustuslakien uudistamisen edellyttämistä tavalli-
954: oikeuteta perusoikeuksien rajoittamiseen taval- sen lainsäädännön muutoksista. Nämä muutok-
955: lisella lailla sodan tai kapinan aikana. set johtuvat osaksi siitä, että osa nykyistä lain-
956: Ihmisten perusoikeuksien kunnioittaminen ja säädäntöä on ristiriidassa uusien perusoikeus-
957: turvaaminen valtion turvaLlisuustarpeen liialli- säännösten kanssa ( esim. työlainsäädäntö tul-
958: sen korostamisen asemasta on käsityksemme kintaetuoikeutta työturvallisuusasioissa turvaa-
959: m11kaan ensisijaisena myös sodan ia muun ah- van perusoikeussäännöksen kanssa; ks. 1. laki-
960: dinkoajan tai yleensä poikkeuksellisten olojen ehdotuksen 29 § :n 7 momentti), osaksi siitä,
961: erityissääntelyssä. Sikäli kuin perusoikeuksien että erinäiset perusoikeudet toteutuvat vasta
962: rajoittamista poikkeuksellisissa oloissa ylipäänsä sellaisella uudella lainsäädännöllä, joka riittä-
963: tarvitaan, rajoittaminen on voitava perustaa pe- västi tarkentaa ja toteuttaa asianomaista perus-
964: rustuslaeissa säädettyihin yleisiin rajoituksiin. oikeutta ( esim. 1. lakiehdotuksen 30 § :ssä sää-
965: Käsityksemme ahdinkoaikana erityisesti tur- detty oikeus turvattuun perustoimeentuloon
966: vattavista eduista sisältyvät perusoikeuslaki- edellyttää sosiaalilainsäädännön täydentämistä)
967: aloitteemme 30 §:n 4 momenttiin. Sen mukaan tai joka riittävän yksityiskohtaisesti turvaa pe-
968: sodan, kansainvälisen kaupan häiriön, suur- rusoikeuden käyttämisedellytykset ( esim. kus-
969: onnettomuuden tai muun sellaisen koko kan- tannustoiminnan keskittymistä koskevan lain-
970: san tai suuren kansalaisryhmän elinehtoja hei- säädännön hyväksyminen 1. lakiehdotuksen 20
971: kentävän asiaintilan sattuessa on hädässä ole- § :ssä säädetyn tiedonsaannin vapauden turvaa-
972: villa ihmisillä oikeus saada välttämätön ravin- miseksi).
973: non, hoidon ja suojan tarve tyydytetyksi yhtä- Perusoikeusuudistus edellyttää perustuslakiin
974: läisten perusteiden mukaan ja ennen .yhteiskun- kirjoitettavaa. perustuslaillista toimeksiantoa, jo-
975: nan muita tarpeita. Poikkeuksellisia oloja kos- ka· edellä mainituista syistä määrää muutetta-
976: kevan taloudellisen toiminnan sääntely tavalli- vaksi tavallista lainsäädäntöä. Muutokset taval-
977: sella lailla tulee siten perustua tällaiseen sään- lisessa lainsäädännössä on toteutettava edelt~
978: nökseen. päin määrätyn aikataulun mukaisesti siten, että
979: 12 Lakialoite n:o 7
980:
981:
982: perustuslakiuudistus tulee voimaan .vasta, kun tuksen mahdollistavat perustuslain säännökset.
983: välttämättömät muutokset tavallisessa lainsää- Tämän vuoksi aloitteeseemme sisältyvät ehdo-
984: tlännössä on toteutettu. Esitämme, että kansa- tukset Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta
985: laisten perusoikeudet takaava uusi perustuslaki ( 2. lakiehdotus) ja valtiopäiväjärjestyksen
986: tulisi kokonaisuudessaan voimaan ja sitovaksi muuttamisesta ( 3. lakiehdotus); ne koskevat
987: kymmenen. woden kuluttua siitä, kun tasaval- presidentin veto-oikeuden muuttamista palau-
988: lan presidentti on tämän perustuslain vahvista- tusoikeudeksi ja yleisen lepäämäänjättämis-
989: nut ( 1. lakiehdotuksen 39 § :n 2 momentti). oikeuden kumoamista. Kumpikin ehdotus vas-
990: Sitä edeltävänä ajanjaksona eduskunta ja halli- taa valtiosääntökomitean enemmistön kantaa.
991: tus olisivat velvolliset toteuttamaan asianomai- Perusoikeuksien sitovuuteen kuuluu myös
992: set tavallisen lainsäädännön muutokset. lainsäätämisessä se, että eduskunta on velvolli-
993: Ehd.otukseemme perusoikeuslaiksi sisältyy nen olemaan hyväksymättä perusoikeuksia ra-
994: kuitenkin kohtia, joiden osalta on vaikeaa mää- joittavaa tai supistavaa lainsäädäntöä. Perus-
995: ritellä ajankohtaa, jolloin oi~eus on katsottava oikeutta saa ehdotuksemme mukaan lailla ra-
996: toteutuneeksi, tai joissa oikeus on katsottava joittaa enintään niin laajalti kuin perustuslaissa
997: lähinnä kaikille kansalaisille yhteisesti kuulu- on erikseen säädetty ( 1. lakiehdotuksen 4 §: n
998: vaksi. Ehdotuksessamme nämä oikeudet erottu- 1 momentti) . Eduskunnan on huolehdittava sii-
999: vat muista· perusoikeuksista siten, että ne on tä, että se ei hyväksy perusoikeuksia luvatto-
1000: säädetty "tunnustetuiksi" kansalaisille, taikka masti rajoittavaa lakia.
1001: siten, että niiden osalta säädetään vain julkis-
1002: yhteisön toimintavelvollisuudesta mutta ei kan- Perusoikeuksia ontoksi kovertavasta - ny-
1003: salaisen oikeudesta ( ks. 1. lakiehdotuksen 9 §, kyisen tietomme mukaan kansainvälisesti ainut-
1004: 32 §, 34 §, 35 §, 37 §). Näitä oikeuksia ei laatuisesta - poikkeuslakijärjestelmästä on pe-
1005: koske perustuslailliseen toimeksiantoon muu- rusoikeuksien osalta luovuttava. Vastaisuudessa
1006: toin liitetty kymmenen vuoden määräaika. Mut- poikkeuksia perusoikeussäännöksiin ei saisi teh-
1007: ta ·niitä koskee perusoikeuslakiehdotuksen 3 dä muuttamatta perustuslain sanamuotoa.
1008: §~n 3 momentissa hallitukselle säädetty yleinen Tämän vuoksi on muiden sivistysvaltioiden
1009: velvoite esittää kalenterivuosittain eduskunnalle tapaan perusoikeuksien rajoitustilanteet mah-
1010: etukäteinen suunnitelma ja jälkikäteinen kerto- dollisimman hyvin ennakoitava perusoikeus-
1011: mus riäiden oikeuksien toteuttamisesta. Nämä lain kirjoituksessa. Kun tulkintaerimielisyyksiä
1012: oikeudet on myös tarkoitettu sitoviksi siten, silti saattaa syntyä ja kun tulkinnan väärinkäy-
1013: että niitä koskevat säännökset ovat mukana tökset on pyrittävä ennalta ehkäisemään, ehdo-
1014: vaikuttamassa lainsäätämisvaiheessa ja muutoin- tamme säädettäväksi, ettei mitään perustuslais-
1015: kin harkittaessa muiden perusoikeuksien rajoja sa sallittua perusoikeuden rajoitusta saa asettaa
1016: tai tulkintaperusteina myös tavallista lainsää- eikä soveltaa siten, että olennaisesti estetään
1017: däntöä sovellettaessa. toiminta, jonka tarkoituk~ena on iulkisiin asioi-
1018: hin vaikuttaminen ( 1. lakiehdotuksen 4 §:n 1
1019: Suomen nykyiset perustuslait antavat tasaval- momentti). Perusoikeuksien tärkein osa, val-
1020: lan presidentille ja eduskunnan kolmanneksen tiollisen toiminnan vapaus, säilyy näin mahdol-
1021: suuruiselle vähemmistölle yleisen oikeuden jar- lisimman turvattuna.
1022: ruttaa eduskunnan enemmistön hyväksymien
1023: lakiehdotusten voimaantuloa monilla vuosilla Perusoikeuksien lainsäädännöllisen suojan pa-
1024: (lakiehdotuksen vahvistamatta jättäminen ja la- rantamiseksi ehdotamme edelleen, että lakieh-
1025: kiehdotuksen lepäämäänjättäminen). Käsityk- dotuksen perustuslainmukaisuuden tarkkailua
1026: semme mukaan julkisyhteisön tulee olla toime- eduskunnassa tehostettaisiin ( 3. lakiehdotuksen
1027: lias perusoikeuksien kehittämisessä. Kun kerran 54 §) ja että perustuslainsäädäntöjärjestystä
1028: on säädetty perusoikeuksien kehittämistä kos- muutettaisiin. Muutoksen jälkeen minkään pe-
1029: kevia perustuslaillisia toimeksiantoja, tasavallan rusoikeuden olennaista rajoitusta ei saisi edus-
1030: presidentillä tai eduskunnan vähemmistöllä ei kunnassa hyväksyä lopullisesti, ennen kuin
1031: voi olla yleistä oikeutta jarruttaa lainsäädäntö- uudet vaalit on pidetty (3. lakiehdotuksen 67
1032: toimia, joista eduskunnan enemmistö on päättä- §:n 3 momentti).
1033: nyt perusoikeuksien toteuttamiseksi ja kehittä- Perustuslain petosoikeussäännösten sitovuus
1034: miseksi. Johdonmukaista onkin, että perus- lain soveltamisessa merkitsisi, että jokaisella
1035: oikeusuudistuksen yhteydessä kumotaan jarru- olisi oikeus tuomioistuimessa tai muussa viran-
1036: Lakialoite n:o 7 13
1037:
1038: omaisessa välittömästi vedota hänelle perustus- selvityksiä perusoikeusjärjestelmän uudistamis-
1039: laissa taattuihin perusoikeuksiin. Tällä tarkoi- työlle.
1040: tetaan niitä perusoikeuksia, jotka on kirjoitettu Sipposen työryhmä esitti asetettavaksi poliit-
1041: muotoon: "jokaisella on oikeus" tai "Suomen tisia ajatussuuntia tasapuolisesti edustavan ko-
1042: kansalaisella on oikeus". Tällaisen sitovuuden mitean, jonka jäseniä valittaessa olisi kiinnitet-
1043: ulkopuolelle jäisivät ne perusoikeudet, jotka tävä huomiota perusoikeuksia koskevaan asian-
1044: on vain "tunnustettu" tai kirjoitettu pelkästään tuntemukseen. Komitean avuksi Sipposen työ-
1045: julkisyhteisön toimintavelvoituksen muotoon. ryhmä esitti asetettavaksi oikeusministeriön
1046: Tuomioistuin tai muu viranomainen olisi siis lainvalmisteluosaston yhteyteen viisijäsenisen
1047: oikeutettu ja velvollinen suoraan soveltamaan asiantuntijatyöryhmän, jolle komitea antaisi tär-
1048: myös perustuslakiin sisältyviä perusoikeussään- keimmät uudistustavoitteet täsmentämällä ja
1049: nöksiä eikä vain perusoikeuksia toteuttavia ta- täydentämällä valtioneuvoston päättämää toi-
1050: vallisten lakien tai niitä alemmanasteisten sää- meksiantoa.
1051: dösten säännöksiä. Mikäli syntyisi epäilyksiä Sipposen työryhmän antamia suosituksia ei
1052: eduskuntalain olemisesta ristiriidassa perustus- kuitenkaan perusoikeuskomiteaa asetettaessa
1053: lain kanssa, viranomaisten olisi silti yleensä so- 29. 6. 1977 seurattu. Määräaika jäi liian lyhyek-
1054: vellettava eduskuntalakia. Poikkeuksellisesti si. Asiantuntijatyöryhmää ei asetettu eikä ko-
1055: kuitenkin korkeimmalla oikeudella, korkeim- mitea saanut yhtäkään päätoimista asiantuntijaa
1056: malla hallinto-oikeudella tai muulla tuomiois- käyttöönsä.
1057: tuimella, jonka päätökseen ei saa hakea muu- Komitean kansandemokraattiset jäsenet pyr-
1058: tosta, olisi oikeus pyytää käsiteltävänään ole- kivät komiteassa saamaan aikaan perusoikeus-
1059: van konkreettisen asian yhteydessä lausunto uudistukseen liittyvää mielipiteenvaihtoa, jotta
1060: asiaan soveltuvan lainsäädännön ja perustuslain saataisiin kartoitetuksi perustuslain muuttami-
1061: keskinäisestä suhteesta eduskunnan perustus- sen edellyttämä erittäin laaja yksimielisyys.
1062: lakivaliokunnalta. Valiokunnan lausunto sitoisi Komitea ei kuitenkaan pystynyt saamaan tulos-
1063: tuomioistuinta. Jos perustuslakivaliokunta kat- ta aikaan, jolloin sen kansandemokraattiset jä-
1064: soisi asianomaisen lainsäännöksen soveltamisen senet huomattuaan, mihin oltiin ajautumassa,
1065: käsiteltävänä olevassa asiassa olevan perustus- julkistivat omana ehdotuksenaan tähän aloittee-
1066: lain vastaista, tuomioistuin olisi oikeutettu ja seen sisältyvän ehdotuksen. Ehdotuksen alle-
1067: velvollinen olemaan säännöstä soveltamatta ( 1. kirjoittivat komitean jäsenet Antero Jyränki ja
1068: lakiehdotuksen 5 § :n .3 momentti). Jukka Sädevirta 28. 11. 1979 ja ehdotus julkis-
1069: Tällä järjestelyllä pidetään perustuslakien lo- tettiin 15. 1. 1980.
1070: pullinen tulkinta kansan valitseman eduskun-
1071: nan asiana ja estetään lainsäädäntövallan välilli-
1072: nen siirtyminen eduskunnalta virkamiesten .3. M u i t a e s i t y k se e n Ii i t t y v i ä
1073: miehittämille tuomioistuimille. Samalla kuiten- k y s y m y k s i ä.
1074: kin tehostetaan perusoikeuksien vaikutusta kan-
1075: salaisten jokapäiväiseen elämään. Esittäessään tätä ehdotusta perusoikeuslaiksi
1076: ja hallitusmuodon ja valtiopäiväjärjestyksen
1077: muuttamiseksi aloitteena eduskunnalle SKDL:n
1078: 2. A s i a n v a 1m i s t e 1u. eduskuntaryhmä korostaa perusoikeuksien laa-
1079: jentamisen ja niiden lainsäädännöllisen suojan
1080: Vuosina 1970-1975 toimineiden valtio- kohentamisen tarpeellisuutta ja tähdentää, että
1081: sääntökomitean ja II valtiosääntökomitean eh- SKDL:n eduskuntaryhmä on halukas neuvotte-
1082: dotukset johtivat siihen, että seitsemän puo- lemaan perusoikeusuudistuksen sisällöstä, jotta
1083: lueen edustajien valtiosääntökeskustelussa mahdollisimman ajanmukainen, kansanvaltainen
1084: 20. 1. 1977 päätettiin asettaa erityinen asian- uudistus voisi toteutua.
1085: tuntijatyöryhmä selvittämään mahdollisuuksia Korostamme julkisen perusoikeuksia koske-
1086: lisätä valtiosääntöön uusia perusoikeuksia ja van keskustelun tarvetta ja välttämättömyyttä.
1087: käsittelemään perusoikeussäännösten velvoitta- Katsomme, että kansalaiskäsittelyllä voidaan
1088: vuuteen ja ohjelmaluontoisuuteen liittyviä ky- olennaisesti selkiyttää perustuslain uudistukseen
1089: symyksiä. Maaherra Kauko Sipposen johdolla sisältyviä kysymyksiä sekä saada esille niitä on-
1090: toiminut työryhmä laatikin vielä samana vuon- gelmia, joita muutoin valmistelun aikana ei
1091: na antamassaan mietinnössä arvokkaita perus- kenties huomata ja osata ottaa huomioon.
1092: 14 Lakialoite n:o 7
1093:
1094:
1095: Edellä olevan perusteella ehdotamme SKDL:n että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
1096: eduskuntaryhmän kantana kunnioittaen, lakiehdotukset:
1097:
1098:
1099:
1100:
1101: 1.
1102: P e r u s o i k e u s 1a k i.
1103: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrä-
1104: tyllä tavalla, säädetään:
1105:
1106: 1 luku. 4 §.
1107: Perusoikeuksien raioittaminen.
1108: Yleisiä periaatteita.
1109: Perusoikeuksia saa lailla rajoittaa enintään
1110: 1 §. niin laajalti, kuin tässä laissa erikseen on sal-
1111: Perusoikeuksien yleisyys. littu. Rajoituksia säädettäessä on ilmoitettava,
1112: mitä perusoikeutta rajoitukset koskevat. Mitään
1113: Tässä laissa säädetyt perusoikeudet kuuluvat perusoikeuden rajoitusta ei kuitenkaan saa
1114: jokaiselle Suomen kansalaiselle. asettaa eikä soveltaa siten, ·että olennaisesti es-
1115: Kansalaisuuden saamisesta säädetään Suomen tetään toimintaa, jonka tarkoituksena on julki-
1116: Hallitusmuodossa. Samat perusoikeudet kuin siin asioihin vaikuttaminen.
1117: kansalaiselle kuuluvat Suomen oikeudenkäyttö- Eduskunnan tulee lainsäädäntöasioita käsitel-
1118: piirissä jokaiselle muullekin, ellei .tässä laissa lessään huolehtia siitä, ettei hyväksytä lakia,
1119: toisin säädetä. joka luvattomasti rajoittaa tässä laissa taattua
1120: perusoikeutta. Poikkeuksia perusoikeussäännök-
1121: 2 §. sistä ei tämän lain sanamuotoa muuttamatta
1122: saa hyväksyä.
1123: Perusoikeuksien yleinen sitovuus.
1124: Tässä laissa säädetyt perusoikeudet sitovat 5 §.
1125: lainsäädäntö-, tuomio- ja toimeenpanovaltaa Perusoikeuksiin vetoaminen viranomaisessa.
1126: käyttäviä julkisia toimielimiä ja viranomaisia
1127: sekä soveltuvin osin myös yksityisiä kansalai- Jokaisella on oikeus tuomioistuimessa tai
1128: sia. muussa viranomaisessa vedota hänelle tässä
1129: laissa taattuihin perusoikeuksiin.
1130: 3 §. Jos korkein oikeus tai korkein hallinto-
1131: Perusoikeuksien kehittäminen. oikeus katsoo käsiteltävänään olevan asian yh-
1132: teydessä siihen soveltuvan lainsäännöksen ole-
1133: Julkisten toimielinten ja viranomaisten .tulee van ristiriidassa perustuslainsäännöksen kanssa
1134: toiminnassaan pyrkiä tässä laissa säädettyjen tai jos asianosainen sellaisessa asiassa perustel-
1135: perusoikeuksien ja niiden käyttämisedellytysten lusti sitä väittää, pyytäköön tuomioistuin en-
1136: kehittämiseen. nen asian ratkaisemista siitä lausunnon edus-
1137: Tässä laissa taattujen perusoikeuksien toteut- kunnan perustuslakivaliokunnalta. Sama on voi-
1138: tamisesta lailla on säädetty 6 luvussa. massa muusta tuomioistuimesta, jonka päätök-
1139: Hallituksen on kunakin kalenterivuonna esi- seen ei voi hakea muutosta ylemmältä .tuomio-
1140: tettävä eduskunnalle suunnitelma niistä toimis- istuimelta.
1141: ta, joihin seuraavana vuonna aiotaan ryhtyä Perustuslakivaliokunnan lausunto 1 momen-
1142: tässä, laissa .tunnustet.tujen perusoikeuksien ja tissa tarkoitetussa asiassa on tuomiois.tuinta si-
1143: tässä laissa muuten asetettujen tavoitteiden to- tova. Mikäli valiokunta katsoo, että asianomai-
1144: teuttamiseksi, sekä vastaavasti kertomus niistä sen säännöksen soveltaminen olisi käsillä ole-
1145: toimista, joihin samassa tarkoituksessa edelli- vassa asiassa perustuslain vastaista, on .tuomio-
1146: senä kalenterivuonna on ryhdytty, ja siitä, mitä istuin oikeutettu ja velvollinen olemaan sään-
1147: puutteita toteuttamisessa on havaittu. nöstä siinä asiassa soveltamatta.
1148: Lakialoite n:o 7 15
1149:
1150: Jos asetuksessa oleva säännös on ristiriidassa Valtion tulee pyrkiä tasoittamaan eroja maan
1151: perustuslain kanssa, noudatettakoon, mitä Suo- eri osissa asuvien väestöryhmien oloissa. Jul-
1152: men Hallitusmuodon 92 § :n 2 momentissa on kiset maksut on määrättävä niin, että liikenne-
1153: säädetty. ja tiedotusyhteyksien käyttäminen helpottuu.
1154: 6 §. Valtion on luotava kaikille kansalaisille ja
1155: kansalaisryhtriille tasavertaiset mahdollisuudet
1156: Oikeusasiamiehen valvontavelvollisuus. päästä osallisiksi taloudellisteknisen kehityksen
1157: Eduskunnan oikeusasiamiehen erityisenä vel- tuloksista sekä tieteen ja taiteen saavutuksista.
1158: vollisuutena on valvoa, että tuomioistuimet ja
1159: muut viranomaiset toiminnassaan toteuttavat
1160: tässä laissa säädettyjä perusoikeuksia. .3 luku.
1161: Osallistumisoikeudet ja viranomaisiin kohdistu-
1162: 2 luku. vat oikeudet.
1163:
1164: Tasa-arvoisuusoikeudet. 10 §.
1165: 7 §. Osallistuminen julkiseen toimintaan.
1166: Y hdenvertaisuus lain edessä. Kansalaisella on oikeus osallistua ·päätöksen-
1167: tekoon julkisista asioista välittömästi tai valit-
1168: Kaikki ovat yhdenvertaisia lain edessä. semaosa edustajan kautta.
1169: Vaalioikeudesta ja vaalikelpoisuudesta kan-
1170: 8 §. sanedustajien, tasavallan presidentin, tasavallan
1171: Syrjintäkielto. presidentin valitsijamiesten, lääninvaltuutettu-
1172: jen, kunnanvaltuutettujen ja kunnanosavaltuu·
1173: Syntyperään, rotuun, ihonväriin, sukupuo- tettujen vaalissa säädetään erikseen.
1174: leen, ikään, vammaisuuteen, kieleen, kotipaik- Jokaisella on oikeus saada tietoja julkisten
1175: kaan, uskontoon, poliittiseen mielipite·eseen tai viranomaisten toiminnasta, sen mukaan kuin
1176: kansalliseen alkuperään tai muuhun sen kaltai- lailla tarkemmin säädetään.
1177: seen seikkaan perustuva syrjintä tai perustee- Kansalaisilla on oikeus tulla nimitetyksi jul-
1178: ron erottelu on kielletty. kiseen virkaan yhtäläisten perusteiden mukaan.
1179: Ketään ei saa rekisteröidä poliittisen mieli-
1180: piteen perusteella, ellei kysymyksessä ole puo· 11 §.
1181: lueen tai vastaavan yhteisön jäsenluettelon pi· Osallistuminen työyhteisön hallintoon.
1182: täminen.
1183: Jokaisella on oikeus osallistua työyhteisönsä
1184: 9 §. hallintoon, siten kuin lailla säädetään.
1185: Yhteiskunnallinen tasa-arvoisuus.
1186: 12 §.
1187: Kansalaisten yhteiskunnallinen tasa-arvoisuus
1188: tunnustetaan julkisen toiminnan tärkeäksi ta· Oikeus asianmukaiseen viranomaiskohteluun.
1189: voitteeksi. Tasa-arvoon sisältyvät yhtäläiset Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyk-
1190: oikeudet ja yhtäläinen vastuu yhteisten etujen si viranomaisessa puolueettomasti ja ilman koh-
1191: saavuttamisesta. tuutonta viivytystä.
1192: Valtion velvollisuutena on ryhtyä tarpeelli-
1193: siin toimiin yhteiskunnallisen 'eriarvoisuuden 1.3 §.
1194: vähentämiseksi. Valtion tulee toimia niin, ettei-
1195: vät yhteiskunnalliset ja taloudelliset seikat estä Oikeusturvan takaaminen.
1196: kansalaisten täyttä ja yhdenvertaista osallistu- Julkinen oikeusapu on niin järjestettävä,
1197: mista maan talouden ja kulttuurin rakentami· ettei kukaan kärsi oikeudellisia menetyksiä va-
1198: seen, poliittiseen toimintaan sekä perusoikeuk- rojen puutteen takia. Viranomaisessa asioivalla
1199: sien käyttämiseen ja yleisten velvollisuuksien on oikeus saada opastusta siitä, miten asia on
1200: täyttämiseen. Samoin on edistettävä sukupuol- hoidettava.
1201: ten tasav·ertaisuutta osallistumisessa ja velvolli- Jokaisella on oikeus saada itseään koskeva
1202: suuksien täyttämisessä. tuomio tai muu viranomaisen tekemä ratkaisu
1203: 16 Lakialoite n:o 7
1204:
1205:
1206: tarkastetuksi ylemmässä tuomioistuimessa tai Poliisin voimatoimista yleisen turvallisuuden
1207: muussa viranomaisessa, jollei .laissa toisin sää- takaamiseksi, henkilöön käyvästä etsinnästä se-
1208: detä. kä vasten tahtoa toimeenpantavasta sairauden
1209: Aiheettomasti rangaistukseen tuomitulla tai ehkäisystä tai hoidosta säädetään lailla. Lailla
1210: vapautensa menettämiseen määrätyllä on oikeus säädetään myös oikeudesta puuttua toisen ruu-
1211: saada vahingostaan korvaus julkisista varoista, miilliseen koskemattomuuteen hätävarjelun tar-
1212: niin ·kuin laissa säädetään. koituksessa tai pakkotilassa.
1213: Jokaisella on oikeus ihmisarvoiseen kohte-
1214: luun. Ketään ei saa kohdella tai rangaista jul-
1215: 4 luku. malla, epäinhimillisellä tai halventavalla tavalla
1216: Kansalaisvapaudet. eikä vasten tahtoa alistaa lääketieteelliseen ko-
1217: keiluun.
1218: 14 §.
1219: 17 §.
1220: Hengen turva.
1221: Henkilökohtaisen vapauden turva.
1222: Jokainen on turvattu hengen puolesta.
1223: Kuolemanrangaistus on kielletty. Jokainen rikoksesta epäiltynä pidätetty on
1224: Kuolinhetken määrittelystä ja raskauden kes- viipymättä saatettava tuomioistuimen tai tuo-
1225: keyttämisestä säädetään lailla. marin eteen ja hänellä on oikeus oikeudenkäyn-
1226: tiin kohtuullisen ajan kuluessa tai oikeus tulla
1227: 15 §. vapautetuksi. Vain tuomioistuimella tai tuoma-
1228: rilla on valta päättää, että ·epäilty on pidettävä
1229: Maassaoleskeluoikeus. vangittuna, kunnes päätös oikeudenkäynnissä
1230: Kansalaista ei saa karkottaa maasta eikä es- on annettu.
1231: tää saapumasta maahan. Rangaistukseen tuomitsemisesta taikka va-
1232: Ketään ei saa vapauttaa kansalaisuudesta vas- pauden tai täysivaltaisuuden menettämistä kos-
1233: toin tahtoaan, muuten kuin siinä tapauksessa, kevan menettelyn saa panna vireille vain lain
1234: että hän omasta tai holhoojansa hakemuksesta mukaan toimivaJtaisessa viranomaisessa. Jokai-
1235: tai muuten omien toimiensa johdosta saa vie- sella on oikeus tällaisessa menettelyssä esittää
1236: raan valtion kansalaisuuden. kaikki ne seikat, jotka hän katsoo vaikuttavan
1237: Kansalaista ei saa luovuttaa toiselle valtiolle. edukseen, sekä oikeus käyttää valitsemaansa
1238: Erikseen säädetään kuitenkin lailla kansalaisen avustajaa. Asian käsittely on julkista, ellei erit-
1239: luovuttamisesta törkeän rikoksen johdosta toi- täin tärkeä yksityinen tai julkinen etu muuta
1240: seen pohjoismaahan sekä hänen velvoittamises- vaadi. Päätöksen on oltava julkinen.. Päätöksen
1241: taan todistajana tai rikosasian vastaajana saa- tulee perustua lakiin, ja se tulee perustella.
1242: puroaan toiseen pohjoismaahan. Ketään ei saa tuomita rangaistukseen teosta,
1243: Maasta karkotettavaksi määrätyllä muukalai- joka ei lain mukaan ollut rangaistava, kun se
1244: sella on oikeus alistaa karkotuspäätöksen lailli- tehtiin, eikä raskaampaan rangaistukseen, kuin
1245: suus suomalaisen tuomioistuimen tutkittavaksi. silloin oli säädettynä. Jos laki on lievempi tuo-
1246: Suomen alueella olevaa muukalaista ei saa kar- mion antamisen aikaan, on lievempää lakia so-
1247: kottaa tai palauttaa sellaisten alueiden rajoille, vellettava.
1248: missä hänen henkeään tai vapauttaan uhataan Ketään ei saa useammin kuin kerran tuomi-
1249: rodun, uskonnon, kansalaisuuden tai tiettyyn ta rangaistukseen samasta teosta. Satunnaista
1250: yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai po- tuomioistuiota ei saa asettaa.
1251: liittisten mielipiteitten vuoksi. Muukalaisen luo-
1252: vuttaminen rikoksen johdosta toiselle valtiolle 18 §.
1253: ei ole sallittua, jos luovuttamispyynnön perus- Liikkumisvapaus.
1254: teena on poliittinen rikos.
1255: Kansalaisella on vapaus kulkea paikkakunnal-
1256: 16 §. la ja paikkakunnalta toiselle, vapaus valita tääl-
1257: lä asuinpaikkansa ja lähteä maasta. Näitä oi-
1258: Ruumiillisen ja henkisen koskemattomuuden keuksia saadaan rajoittaa lailla, jos se on vält-
1259: turva. tämätöntä yleisen turvallisuuden, rajarauhan
1260: Jokaisen ruumiillinen ja henkinen koskemat- säilymisen, valtakunnan puolustuksen, tervey-
1261: tomuus on turvattu. denhuollon, rikosten syytteeseen saattamisen,
1262: Lakialoite n:o 7 17
1263:
1264: rangaistuksen täytäntöönpanon tai veronmak- Elokuvien ennakkotarkastuksesta säädetään
1265: sun turvaamisen takia. lailla. Muuten on ilmaisujen ennakkotarkastus
1266: Lailla säädetään myös holhoojan oikeudesta kielletty.
1267: rajoittaa alaikäisen liikkumavapautta sekä muu- Ilmaisuvapautta saa rajoittaa jälkikäteisval-
1268: kalaisen liikkumisvapauden rajoituksista. vonnasta säädetyllä lailla, jos valtakunnan tur-
1269: vallisuus, kansan huoltaminen, yksityisyyden tai
1270: 19 §. yksityisen maineen suojeleminen taikka väkival-
1271: Yksityisyyden turva. taa suosivan viihteen ehkäiseminen sitä vaatii.
1272: Kaupallista mainontaa ja myynninedistämistoi-
1273: Jokaisen oikeus yksityisyyteen on turvattu. mintaa saa myös lailla rajoittaa. Rajoituksia
1274: Kotirauha on turvattu. Kotietsinnästä rikos- määrättäcssä on otettava huomioon velvollisuus
1275: ten selvittämiseksi ja täytäntöönpanosta pakko- säilyttää laajin mahdollinen ilmaisuvapaus po-
1276: toimin säädetään lailla. Yksityiselämään kohdis- liittisissa, ammatillisissa, tieteellisissä ja kult-
1277: tuva salakatselu ja -kuuntelu on kielletty. tuurielämän kysymyksissä.
1278: Jokaisella on oikeus luottamukselliseen vies- Valtion velvollisuutena on lainsäädännöllisin
1279: tintään kirjeitse, puhelimitse tai muin sellaisin ja hallinnollisin toimin pyrkiä siihen, ettei leh-
1280: keinoin. Yksittäisen kirjeen, sähkösanoman tai tien ja kirjojen kustantaminen keskity. Lehdis-
1281: muun sellaisen asiakirjan takavarikoiunista ja tön toiminnan taloudelliset edellytykset on tur-
1282: tarkastamisesta rikoksen ehkäisemiseksi tai sel- vattava.
1283: vittämiseksi säädetään lailla. 21 §.
1284: Jokainen on turvattu yksityisyyteen kuulu- Kokootztumis- ja mielenosoitusvapaus.
1285: vien seikkojen rekisteröinnHtä. Lailla määrättä-
1286: villä perusteilla voidaan julkiselle viranomaisel- Jokaisella on vapaus järjestää kokouksia,
1287: le kuitenkin antaa oikeus kerätä, tallentaa ja mielenosoituksia ja kulkueita rauhanomaisin
1288: käyttää tällaisia tietoja. Sama oikeus voidaan tarkoituksin ja osallistua niihin.
1289: antaa yksityiselle, jos yhteiskunnallisesti tärkeä Kokouksen tai vastaavan tilaisuuden järjestä-
1290: toiminta sitä välttämättä vaatii. miseen ei saa vaatia viranomaisen lupaa. Ylei-
1291: Jokainen on turvattu sellaiselta yksityisyyttä sessä käytössä olevalla alueella kokouksen tai
1292: koskevan tiedon, vihjauksen tai kuvauksen jul- vastaavan tilaisuuden saa järjestää ilman alueen
1293: kiselta esittämiseltä, mikä voi aiheuttaa koh- omistajan tai haltijan lupaa.
1294: teena olevalle henkilölle huomattavaa kärsimys- Viranomaisten asiana on taata yleisellä pai-
1295: tä tai vahinkoa. kalla pidettävän kokouksen tai vastaavan tilai-
1296: suuden osanottajien turvallisuus.
1297: 20 §. Lailla säädetään kokoontumis- ja mielenosoi-
1298: tusvapauden rajoittamisesta kotirauhan suojaa-
1299: Ilmaisuvapaus. miseksi ja yleisen turvallisuuden takaamiseksi,
1300: Jokaisella on vapaus puheen, kirjoituksen niin myös sen tapauksen varalta, että kokoon-
1301: tahi kuvallis,en tai muun ilmaisun välityksellä tuminen yleisellä paikalla kohtuuttomasti es-
1302: esittää toiselle tietoja ja mielipiteitä sekä va- tää paikan käyttämistä varsinaiseen tarkoituk-
1303: paus hankkia ja ottaa vastaan muiden ilmaisuja. seensa.
1304: Joukkotiedotuksen järjestämisessä on erityi- Valtion ja kunnan tulee luovuttaa julkisissa
1305: sesti pyrittävä siihen, että turvataan jokaisen rakennuksissa olevia tiloja käytettäväksi ko-
1306: oikeus saada todenmukaista ja perusteellista koontumisvapauden toteuttamiseksi, niin kuin
1307: tietoa olennaisista asioista ja että joukkotiedo- siitä muualla laissa erikseen säädetään.
1308: tus vahvistaa kansanvaltaa, suvaitsevuutta, rau- Tämän pykälän säännökset eivät koske huvi-
1309: haa ja perusoikeuksien kunnioittamista. tilaisuutta eivätkä kokousta, jonka tarkoitus on
1310: Maassa lähetettävästä yleisradio-ohjelmasta kaupallinen.
1311: määrää itsenäinen, hallituksesta riippumaton ja 22 §.
1312: eduskunnan välittömän hallinnon alainen julkis- Y hdistymisvapaus.
1313: oikeudellinen laitos. Siirtojohtoverkkoa käyttä-
1314: vä joukkotiedotus on eduskunnan, lääninval- Kansalaisella on vapaus ·ennalta lupaa hank-
1315: tuuston tai kunnanvaltuuston välittömän hal- kimatta perustaa yhdistyksiä ja liittyä niihin
1316: linnon alainen. tai olla liittymättä sekä vapaasti toimia niissä.
1317: 3 0880001340
1318: 18 Lakialoite n:o 7
1319:
1320:
1321: Yhdistykset ovat turvattuja lakkauttamista jos se on välttämätöntä kansalaisten hengen tai
1322: vastaan. Viranomaisilla ei ole oikeutta tarkas- terveyden suojaamiseksi.
1323: taa yhdistysten jäsenluetteloja.
1324: Tässä pykälässä tarkoitettuja oikeuksia saa
1325: laiNa rajoittaa, jos muiden perusoikeuksien tur- 26 §.
1326: vaaminen sitä vaatii. Rajoituksia määrättäessä Vapaus pakkotyöstä.
1327: on otettava huomioon, että puolueille ja muille
1328: yhteisöille, joiden tarkoituksena on vaikuttaa Pakollista työntekoa ei saa vaatia muutoin
1329: julkisiin asioihin ja kansan poliittisen tahdon kuin lain nojalla hoito- tai rangaistuslaitoksessa
1330: muodostamiseen, taataan laajin mahdollinen toi- olevalta, asevelvolliselta ja väestönsuojelupalve-
1331: mintavapaus. Fascisminluontoiset yhteenliitty- lukseen kutsutulta sekä jokaiselta oikeudenmu-
1332: mä! on kielletty. kaista korvausta vastaan sodan aikana tai tois-
1333: Tämän pykälän säännökset eivät koske sel- ten ihmisten hengen tai terveyden ollessa uhat-
1334: laista yhteenliittymää, jonka tarkoituksena on tuna, sen mukaan kuin laiHa säädetään.
1335: voiton tai muun välittömän taloudellisen edun
1336: hankkiminen siihen osallisille taikka joka muu-
1337: ten on pääasiallisesti taloudellista laatua, eivät- 27 §.
1338: kä yhteenliittymää, joka lailla tai asetuksella Omaisuuden turva.
1339: järjestetään julkisia tarkoituksia varten.
1340: Kansalaisen oikeus yksityiseen omaisuuteen
1341: 23 §. on turvattu. Lailla annetaan säännöksiä tämän
1342: oikeuden sisällöstä ja rajoista. Niitä annettaessa
1343: Ilmaisu-, kokoontumis- ja yhdistymisvapaus on otettava huomioon muiden perusoikeuksien
1344: työpaikalla. toteuttaminen, kansantalouden etu, luonnonva-
1345: Jokaisella on vapaus työpaikallaan, niin kuin rojen asettamat rajoitukset sekä väestön toi-
1346: siitä lailla tarkemmin säädetään, kokoontua meentulon ja talouselämän turvaaminen poik-
1347: keskustelemaan ammatillisista ja yleisistä asiois- keuksellisissa oloissa.
1348: ta, levittää niistä tietoja toisille työntekijöille Omaisuutta saa pakkolunastaa julkisyhtei-
1349: ja perustaa ammattiyhdistyksiä. sölle tai yksityiselle yleisen edun niin vaatiessa.
1350: Yleistä etua määritettäessä on otettava huo-
1351: mioon edellä 1 momentissa esitetyt tavoitteet.
1352: 24 §. Pakkolunastus saadaan panna toimeen vain sel-
1353: Uskonnon- ja vakaumuksenvapaus. laisen lain nojalla, jossa määrätään korvauksen
1354: laji ja perusteet. Korvausta määrättäessä on
1355: Jokaisella on uskonnonvapaus ja vakaumuk- soviteltava keskenään oikeudenmukaisesti yh-
1356: senvapaus. teiskunnan ja yksityisen etu ottaen huomioon
1357: Uskonnonvapauden ja vakaumuksenvapauden kansalaisen oikeus työnsä tuloksiin.
1358: rajoittamisesta on voimassa, mitä perustuslaissa Kansalaisella on oikeus kotirauhaa häiritse-
1359: ilmaisu-, kokoontumis- ja yhdistymisvapauden mättä liikkua toisen omistamalla maalla ja vesi-
1360: rajoittamisesta on säädetty. alueella sekä ottaa luonnontuotteita niihin koh-
1361: Lailla voidaan holhoojalle antaa oikeus mää- distuvan yleiskäytön nojalla. Tästä oikeudesta
1362: rätä, mihin uskontokuntaan alaikäinen henkilö säädetään tarkemmin lailla ottaen huomioon
1363: kuuluu, vai kuuluuko hän mihinkään uskonto- edellä 1 momentissa esitetyt tavoitteet.
1364: kuntaan.
1365:
1366: 25 §. 28 §.
1367:
1368: Lakkovapaus. Vapausoikeuksien soveltaminen lapsiin.
1369: Työntekijöillä on vapaus ryhtyä lakkoon. Myös lasten tulee vajaavaltaisuuteensa kat-
1370: Lakko-oikeuden käyttämisestä säädetään lailla. somatta fyysisten ja henkisten edellytystensä
1371: Virkamiesten ja vastaavassa asemassa olevien mukaisesti ja tässä laissa säädetyin rajoituksin
1372: lakkovapautta voidaan kuitenkin lailla rajoittaa, päästä osallisiksi kansalaisvapauksista.
1373: Lakialoite n:o 7 19
1374:
1375: 5 luku. Kansalaisella on oikeus maksuttomaan ter-
1376: veydenhuoltoon.
1377: Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset Sodan, kansainvälisen kaupan häiriön, suur-
1378: oikeudet. onnettomuuden tai muun sellaisen koko kan-
1379: 29 §. san tai suuren kansalaisryhmän elinehtoja hei-
1380: kentävän asiantilan sattuessa on hädässä ole-
1381: Oikeus työhön. viHa ihmisillä oikeus saada välttämätön ravin-
1382: Kansalaisella on oikeus työhön. non, hoidon ja suojan tarve tyydytetyksi yhtä-
1383: Valtion on pyrittävä täystyöllisyyden toteut- läisten perusteiden mukaan ja ennen yhteiskun-
1384: tamiseen kansantaloutta ja yritystoimintaa oh- nan muita tarpeita, niin kuin siitä laissa sääde-
1385: jaamalla, suuntaamaila julkisi~ varoja työll~~~ä tään.
1386: miseen, työvoiman tarjontaan Ja verotusta saan-
1387: 31 §.
1388: telemällä ja ammattitaitoa kohentamalla. .
1389: Työnvälitys on valtion ja kuntien yksm- Oikeus asuntoon.
1390: oikeutena. Tvönantajalle, jolla on suurehko Kansalaisella on oikeus asuntoon. Asunnotto-
1391: määrä työntekijöitä, yoid.aan laiHa aset~~a. työl- malle on valtion tai kunnan järjestettävä asun-
1392: listämisvelvoite. Valt1on Ja kunnan on JatJestet- to.
1393: tävä työtä sille, joka ei sitä muutoin saa, tai Julkisen asuntopolitiikan tavoitteena on, että
1394: maksettava asianomaiselle korvausta työttömyy- jokainen kansalainen saa asunnon, joka luo
1395: destä. edellytykset terveelliseen, viihtyisään ja turval-
1396: TyöntekijäNä on oikeus säilyttää työpaikkan- liseen elämään ja jonka kustannukset ovat koh-
1397: sa kunnes työsuhteen päättymisen edellytyk- tuullisessa suhteessa asunnon haltijain tuloi-
1398: se~ on tuomioistuimen lainvoimaisella päätök- hin.
1399: sellä todettu. LaiHa säädetään irtisanomisen Tässä tarkoituksessa julkisyhteisöt tukevat
1400: edellytyksistä. Työsuhteen kestäessä työnteki- asuntotuotantoa ja erityisesti vuokra-asuntotuo-
1401: jällä on oikeus työn tekemiseen. tantoa.
1402: Työntekijällä on oikeus kohtuulliseen työn- Lailla säädetään erikseen asumisturvasta,
1403: mukaiseen palkkaukseen. Samasta työstä on asumiskustannusten tasauksesta, asumistasosta
1404: sukupuoleen katsomatta maksettava sama pa1lc- ja -laadusta sekä asuinympäristöstä ja siihen
1405: ka. kuuluvista palveluista.
1406: Työpaikkojen turvallisuutta ja ~iihtyvyrttä
1407: on kehitettävä valtion luoman yle1ssuunn1tel- 32 §.
1408: man mukaisesti.
1409: Työnantajan on järjestettävä työ siten, ettei Oikeus ihmisarvoiseen elinympäristöön.
1410: siitä aiheudu haittaa työntekijän terveydelle tai Valtion tulee lainsäädäntö- ja muin toimin
1411: turvallisuudelle. Työntekijällä on oikeus ldel- ehkäistä ympäristön saastumista, edistää ympä-
1412: täytyä terveydelle tai turvallisuudelle vaaralli- ristön pitämistä luonnontalouden kannalta tasa-
1413: sesta työstä. painoisena ja teollisen tuotannon kehittämistä
1414: Työntekijällä on oikeus lomaan, lepoon ja sopusoinnussa luonnon vaatimusten kanssa sekä
1415: virkistykseen, niin kuin siitä lailla säädetään. mahdollisuuksien mukaan pyrkiä säilyttämään
1416: Työntekijäitä ei saa kieltää oikeutta neuvo- alkuperäistä luontoa. Tässä tarkoituksessa voi-
1417: tella ja sopia ammattiyhdistyksen välityksellä daan muun ohella säännellä yhdyskuntien
1418: työnantajan kanssa työsuhdetta ja työoloja kos- suunnittelua ja rakentamista, tuotantoteknolo-
1419: kevista asioista. gian kehittämistä, luonnonvarojen käyttämistä
1420: 30 §. ja voiman tuotantoa. ·
1421: Suomen luontoon alkuperäisesti kuuluvien
1422: Oikeus turvattuun toimeentuloon. eläin- ja kasvilajien hävittäminen on kielletty.
1423: Kansalaisella on oikeus turvattuun perus·
1424: toimeentuloon. 33 §.
1425: Valtion on huolehdittava siitä, että kehite· Oikeus koulutukseen.
1426: tään yleistä, aineelliset ja henkiset tarpeet kat·
1427: tavaa toimeentulon turvaa ja siihen liittyviä Kansalaisella on yhtenäisen koulutusjärjestel-
1428: sosiaalisia palveluja. Vähimmäispalkasta sääde. män puitteissa oikeus sekä yleissivistävään
1429: tään lailla. että ammatillisesti eriytyneeseen koulutukseen.
1430: 20 Lakialoite n:o 7
1431:
1432:
1433: Koulutuksen tulee kaikissa vaiheissa tähdätä Suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyk-
1434: niin ihmisen persoonallisuuden laaja-alaiseen, sellisiä ja taloudellisia tarpeita tulee valtion
1435: monipuoliseen ja tasapainoiseen kehittämiseen tyydyttää yhtäläisten perusteiden mukaan.
1436: kuin valmentamiseen työelämään.
1437: Opiskelun tulee olla taloudellisesti turvattua. 37 §.
1438: Valtiolla ja kunnilla on päävastuu koulutuk- Ka11satlisten vähemmistöjen asema.
1439: 'Sen järjestämisessä, kehittämisessä ja rahoitta-
1440: misessa. Niiden tulee tukea myös ihmisten Kansallisille vähemmistöille tunnustetaan
1441: omaehtoista toimintaa persoonallisuutensa ke- oikeus omaan kulttuuriin. Lainsäädäntö- ja
1442: hittämiseksi. muin toimin on turvattava kansallisten vähem-
1443: mistöjen kulttuuriset ja taloudelliset oikeudet,
1444: 34 §. niihin luettuna saamelaisväestön ikivanha oikeus
1445: Lasten asema. kalastukseen ja poronhoitoon maan pohjoisissa
1446: osissa.
1447: Jokaiselle lapselle tunnustetaan oikeus omaan Saamelaista alkuperää olevalla kansalaisella
1448: arvoon, oikeus kehittyä ilman syntyperän ai- on oikeus alkeisopetukseen äidinkielellä.
1449: heuttamaa etuoikeutta tai rajoitusta sekä oikeus
1450: saada osakseen erityistä huolenpitoa ja suoje- 38 §.
1451: lusta. Perusturvallisuuden suojeleminen.
1452: Julkisyhteisöjen aineellisia voimavaroja on
1453: käytettävä niin, että lasten toimeentuloon, asu- Tässä luvussa taattujeh ja tunnustettujen pe-
1454: miseen, hoitoon, kasvatukseen ja henkiseen ke- rusoikeuksien toteuttaminen on järjestettävä
1455: hitykseen liittyvät tarpeet tulevat riittävästi ja siten, ettei ketään ilman pakottavaa syytä ero-
1456: tasavertaisesti tyydytetyiksi. teta tutusta elinympäristöstä eikä läheisistä ih-
1457: missuhteista.
1458: 35 §.
1459: 6 luku.
1460: Kansallisen kulttuurin kehittämi11en.
1461: Voimaantulo.
1462: Valtion velvollisuutena on tukea ja edistää
1463: kansallisen kulttuurin kehittämistä ja vaalia sen 39 §.
1464: historiallista perintöä. Erityisesti tulee luovalle Tämä laki on voimassa perustuslakina.
1465: toiminnalle välttämätöntä vapautta kunnioit- Tällä lailla kumotaan heinäkuun 17 päivänä
1466: taen huolehtia kansan henkistä, sosiaalista ja 1919 annetun Suomen Hallitusmuodon II luku
1467: taloudellista kehitystä sekä kansojen välistä yh- ja säätyjen erioikeudet. Tämä laki tulee kaikilta
1468: teistyötä ja rauhaa palvelevan tieteen ja tai- osin sovellettavaksi kymmenen vuoden kulut-
1469: teen säilyttämisestä, kehittämisestä ja levittä- tua siitä, kun tasavallan presidentti on sen vah-
1470: misestä. vistanut. Sitä ennen ja viimeistään viiden vuo-
1471: den kuluessa vahvistamisesta on hallitus vel-
1472: 36 §. vollinen antamaan eduskunnalle esitykset tä-
1473: Kansalliskielet. män lain kanssa ilmeisessä ristiriidassa olevien,
1474: lailla annettujen säännösten kumoamisesta tai
1475: Suomi ja ruotsi ovat tasavallan kansalliskie- muuttamisesta, niihin luettuina sellaiset sään-
1476: Hä. nökset, jotka poikkeuksina perustuslaista on
1477: Suomen kansalaisen oikeus käyttää tuomio- hyväksytty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä sää-
1478: istuimessa ja hallintoviranomaisessa omassa detyssä järjestyksessä. Samassa ajassa hallitus
1479: asiassaan äidinkieltään, suomea tai ruotsia, sekä on velvollinen antamaan eduskunnalle esityk-
1480: tällä kielellä saada toimituskirjansa, on turvat- set uudeksi lainsäädännöksi, joka on tarpeen
1481: tu lain mukaan, ottaen huomioon, että maan tässä laissa taattujen perusoikeuksien toteutta-
1482: suomen- ja ruotsinkielisen väestön oikeus jär- miseksi ja niiden käyttämisedellytysten turvaa-
1483: jestetään yhtäläisten perusteiden mukaan. miseksi.
1484: Lakialoite n:o 7 21
1485:
1486: 2.
1487: Laki
1488: Suomen Hallitusmuodon 19 ja 20 §:n muuttamisesta.
1489:
1490: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyl-
1491: lä tavalla, muutetaan heinäkuun 17 päivänä 1919 annetun Suomen Hallitusmuodon 19 § ja
1492: 20 §:n 2 momentti näin kuuluviksi:
1493:
1494: 19 §.
1495: Sitten kun eduskunta on hyväksynyt laki- palauttaa hajaantumaan määrätyn eduskunnan
1496: ehdotuksen, se toimitetaan tasavallan presiden- hyväksymää lakiehdotusta uudelleen käsiteltä-
1497: tin allekirjoitettavaksi. Presidentillä on, kuu- väksi. Pa1lautuspäätöstä ei myöskään saa tehdä
1498: kauden kuluessa siitä, kun lakiehdotus on hä- vaalikauden viimeisillä valtiopäivillä, jos edus-
1499: nelle toimitettu, ilmoittamansa syyn perusteella tajainvaltuuksien päättymiseen on aikaa vähem-
1500: oikeus varsinaisten valtiopäivien aikana palaut- män kuin kaksikymmentäyksi päivää.
1501: taa lakiehdotus eduskunnan uudelleen käsiteltä-
1502: väksi. Jos eduskunta uudelleen hyväksyy pa- 20 §.
1503: lautetun lakiehdotuksen muuttumattomassa tai
1504: muutetussa muodossa, presidentin on, saatuaan Kun presidentti on allekirjoittanut ja minis-
1505: eduskunnan vastauksen, kuukauden kuluessa teri varmentanut eduskunnan hyväksymän laki-
1506: siitä allekirjoitettava lakiehdotus. ehdotuksen, se julkaistaan virallisessa säädös-
1507: Mikäli eduskunta on valtiopäiväjärjestyksen kokoelmassa, minkä jälkeen se tulee lakina voi-
1508: 20 §:n 1 momentin nojalla määrätty hajaantu- maan, ellei siinä tai muussa laissa o1e toisesta
1509: maan, ei tasavallan presidentillä ole oikeutta voimaantuloajankohdasta säädetty.
1510:
1511: 3.
1512:
1513: Laki
1514: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta.
1515:
1516: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrä-
1517: tyllä tavalla,
1518: kumotaan tammikuun 13 päivänä 1928 annetun valtiopäiväjärjestyksen 66 §:n 7 ja 8 mo-
1519: mentti, 71 §:n 3 momentti, 72 § ja 74 §,
1520: muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n 3 momentti, 68 §:n 1 momentti, 73 § ja 84 §:n
1521: 1 momentti, sekä
1522: lisätään valtiopäiväjärjestykseen uusi näin kuuluva 20 § :n 3 momentti, 46 § :n 6 momentti
1523: ja 54 §:n 3 momentti:
1524:
1525: 20 §. 54 §.
1526:
1527: Edellä 1 momentissa tarkoitettua hajaantu- Puhemiesneuvoston tulee valvoa, että laki-
1528: mismääräystä ei saa antaa, ennen kuin edus- ehdotuksista, joiden perustuslainmukaisuutta
1529: kunta on ehtinyt uudelleen käsitellä tasavallan on syytä epäillä, pyydetään perustuslakivalio-
1530: presidentin sille palauttaman lakiehdotuksen. kunnan lausunto.
1531: 46 §. 67 §.
1532:
1533: Perustuslaldvaliokunnan tulee antaa korkeim- Kiireelliseksi ei kuitenkaan saa julistaa ehdo-
1534: malle oikeudelle ja korkeimmalle hallinto- tusta, joka koskee perustuslaissa taatun perus-
1535: oikeudelle perusoikeuslain 10 §: n 1 momen- oikeuden olennaista rajoittamista.
1536: tissa tarkoitettu lausunto.
1537: 22 Lakialoite n:o 7
1538:
1539:
1540: 68 §. tulee antaa siitä lausunto ja tehdä ne ehdotuk-
1541: Mitä 66 §:ssä on säädetty, noudatettakoon set, joihin valiokunta katsoo aihetta olevan.
1542: niin ikään, kun kysymys koskee määräämättö- Tämän jälkeen asia käsitellään noudattaen
1543: mäksi tai määräajaksi säädettävää veroa taikka 66 §:n 2, 3, 4 ja 5 momentissa säädettyä jär-
1544: . valtiolainan ottamista, kuitenkin niin, että eh- jestystä.
1545: dotus uudesta tai lisätystä verosta, joka on tar-
1546: koitettu kannettavaksi yhtä vuotta pitemmältä 84 §.
1547: ajalta, katsotaan rauenneeksi, jollei sitä kol- Eduskunnan päättämä lakiehdotus tolmlte-
1548: mannessa käsittelyssä ole kannattanut kaksi taan eduskunnan kirjelmässä tasavallan presi-
1549: kolmasosaa annetuista äänistä. dentille lakina antamista varten. Jos presidentti
1550: palauttaa lakiehdotuksen eduskunnassa uudel-
1551: 73 §. leen käsiteltäväksi, on tästä ilmoitettava edus-
1552: Tasavallan presidentin eduskunnalle palaut- kunnalle neljäntoista päivän kuluessa siitä, kun
1553: taman lakiehdotuksen käsittely on pantava vi- päätös palauttamisesta on tehty. Jollei edus-
1554: reille välittömästi samoilla valtiopäivillä. Asia kunta ole silloin koolla, on puhemiehen kutsut-
1555: lähetetään suoraan suureen valiokuntaan, jonka tava se koolle asiaa käsittelemään.
1556:
1557:
1558: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
1559:
1560: Jarmo Wahlström Anna-Liisa Jokinen Seppo Toiviainen
1561: Helvi Niskanen Irma Rosnell Pauli Uitto
1562: Terho Pursiainen I.-C. Björklund Lauha Männistö
1563: Matti Järvenpää Aulis Juvela Ulla-Leena Alppi
1564: Kauko Tamminen Pauli Puhakka Inger Hirvelä
1565: V. J. Rytkönen M.-L. Salminen Vappu Säilynoja
1566: Heli Astala E.-J. Tennilä Niilo Koskenniemi
1567: Pentti Liedes Marjatta Mattsson Arvo Kemppainen
1568: 1980 vp. 23
1569:
1570: Lakialoite n:o 8.
1571:
1572:
1573:
1574:
1575: Leppänen ym.: Ehdotus lai!k:si oikeuksista työsuhteessa tehtyyn
1576: kerosintöön.
1577:
1578:
1579: Ed u s kun :n a 11 e.
1580:
1581: L~i oikeudesta työntekijöiden tekemiin kek- toiminta-alaan, vaikkei se muuten sidhen kuu-
1582: sintöihin tulisi kumota ja tilalle säätää laki oi- luisikaan. Tämä on tarpeellista mahdollistamaan
1583: keudesta työsuhteessa tehtyyn keksintöön. Tä- työnantajan siirtymistä tutkimus- ja kehitystyön
1584: mä siksi, että tärkeä kotimainen keksintötoi- avulla uusille toimialueille.
1585: minta voisi lähteä todella tehokkaasti lmkkeelle Muissa tapauksissa työnantajalla olisi lain
1586: myös toisen palveluksessa ollen. perusteella oikeus saada hyödyntämisoikeus kek-
1587: Kotimaisten keksintöjen merkitys on koko sintöön. Jos siis tyl{jntekijä tekee omaehtoisesti
1588: yhteiskunnallemme erittäin suuri. keksinnön, joka kuuluu työnantajan toiminta-
1589: Lain uudistusehdotuksessa lähdetään siitä alaan, saa työnantaja ehdotuksen mukaan hyö-
1590: periaatteesta, että ainoastaan patentilla suojat- dyntämisoiJkeuden keksintöön. Keksinnön omis-
1591: tavissa olevat keksinnöt kuuluvat lain alaisuu- tusoihus säilyy tällöin, kuten näiden tapauk-
1592: teen. Lain alaisiksi tulisi saattaa myös sellaiset sien ulkopuolellekin jäävissä keksinnäissä keksi-
1593: keksinnöt, joita työnantaja voi muuten käyttää iällä, mikäli sopimuksilla ei työnantajan oikeuk-
1594: yksinoikeudella esimerkiksi salaamaila keksin- sia laajenneta.
1595: nön, jättämällä patentin hakematta tms. Muutosehdotuksen mukaan olrsi työnantajal-
1596: Vanhan lain 2 §:n sanonta on epämääräinen la, kuten ennenkin, 4 kuukauden aika harkita
1597: antaen mahdollisuuden lain ohittamiseen tul- ja ilmoittaa työntekijälle, ottaako hän, ja min-
1598: kinnanvaraisesti. Keksintöasioiden taloudellisen kälaiset oikeudet hän ottaa keksintöön.
1599: merkityksen vuoksi on oikein, että sopimukset Koska keksinnön omistusoikeus pääsääntöi-
1600: tulisi aina tehdä kirjallisesti. Lisäksi on epä- sesti säilyy keksiiällä työnantajan saadessa laki-
1601: o1keudenmrukaista, että työntekijän tulisi tehda ehdotuksen perusteella hyödyntämisoikeuden,
1602: sopimuksia keksintöns,ä luovuttamisesta ennen katsotaan työnantaja korvausvelvolliscksi vain
1603: kuin keksintö ja sen merkitys on millään lailla saavuttamansa hyödyn osalta. Hyödyn määritte-
1604: tiedossa. Tästä syystä ehdotetaan, että vasta leminen on käytännössä todettu vaikeaksi. Tä-
1605: keksintöilmoituksen jälkeen voitaisiin sopia sen män vuoksi on lakiehdotukseen otettu määräys,
1606: luovutuksesta työnantajalle. että työnantajan on annettava työntekijälle tar-
1607: Jotta korvaus keksinnön tekemisestä koituisi peelliset tiedot hyödyn määrittelemistä varten.
1608: ainoastaan keksinnön tekijän/tekijöiden eduksi, Työntekijä on useinkin tekemänsä keksinnön
1609: ehdotetaan kiellettäväksi muiden oikeudetto- suhteen hyvin selvillä sen vaikutuksista työ-
1610: man merkitsemisen kanssakeksijöiksi. Haettaes- paikkansa taloudellisuuteen ja osaa pyytää oi-
1611: sa patenttia olisi Hsäksi kenties tarpeen, että keat teknilliJset, taloudelliset ym. tiedot. Toi-
1612: jokainen keksijä kirjallisesti esittäisi oman osuu- saalta on vain kohtuullista, että työnantaja an-
1613: tensa keksinnön syntyyn. taa tarpeelliset tiedot lain voimalla saamastaan
1614: Ehdotuksessa on lähdetty siitä, että sellaisiin keksinnöstä.
1615: keksintöihin, jo1den aikaansaamiseen työnantaja Siinä tapauksessa, että työnantaja saa kek:sin-
1616: on aktiivisesti osallistunut joko antamalla teh- töön täydet oikeudet joko lain voimalla tai so-
1617: tävän tai palkkaamalla työntekijä tutkimus- tai piimuksella, on hän velvollinen korvaamaan
1618: kehitystyöhön, on työnantajalla oikeus saada keksinnön arvon perusteella keksijän osuuden
1619: täysi omistusoikeus lain voimalla, milloin kek- nyt voimassaolevan työsuhdekeksintölain tapaan.
1620: sintö kuuluu hänen toiminta-alaansa. Tällöin on Yhtenäisen käytännön aikaansaamiseksi olisi
1621: myöskin tehtäväksi annetun tutkimus- tai kehi- säädettävä keksintökorvauksen perusteista sa-
1622: tystyön alan katsottava kuuluvaksi työnantajan maan tapaan kuin esimerkiksi Saksan Liittotasa-
1623: 24 Lakialoite n:o 8
1624:
1625:
1626: vallassa ohjesääntö, jonka mukaan korvaus mää- Työsuhdekeksintölautakunnan merkitystä rat-
1627: rättäisiin. Koska viisi vuotta on osoittautunut kaisujen antajana on vahvistettava. Lautakun-
1628: lyhyeksi ajaksi keksinnön hyödyntämisen aika- nasta tulisi kehittää keskeinen elin työnantajien
1629: taulussa, ehdotetaan korvauskanteen vireillepa- ja työsuhdekeksijöiden välisten kiistakysymys-
1630: nen määräaikaa pidennettäväksi kymmeneen ten ratkaisuissa myöskin korvausten perustei-
1631: vuoteen. den ja määrien osalta. Yhteiskunnan varoin toi-
1632: Uutena on mukaan otettu säännös määrä- miva työsuhdekeksintölautakunta antaa työnte-
1633: ajasta hyödynnettäväksi saadun keksinnön hyö- kijälle mahdolli:suuden saada ulkopuolinen rat-
1634: dyntämisen alkamiselle, jöka esitetään yhdeksi kaisu hänen ja työnantajan väliseen kiistaan
1635: vuodeksi. Vaikkakin kysymys hyödyntämisen keksinnöstä.
1636: aloittamisen määrittelystä on turkinnanvarainen, Aikaa myöten lautakunnan ratkaisut tulisivat
1637: voinee sen kiistanalaisissa tapauksissa tehdä muodostamaan normiston, jota noudatettaisiin
1638: työsuhdekeksintölautakunta. Sopimus korvauk- i1man asioiden tuomista lautakuntaan muuta
1639: sen perusteista on tehtävä ennen hyödyntämi- kuin uusissa perraatekysymyksissä.
1640: seen ryhtymistä tai jätettävä rHdanalaisissa ta- Lautakuntaan tulisi sen työntekijöitä edusta-
1641: pauksissa työsuhdel<Jeksintölautakunnan määri- viksi jäseniksi n1mittää nimenomaan työsuhde-
1642: teltäväksi. keksijöitä edustavia, koska asioiden erikoislaa-
1643: Haettaessa patenttia kuuden kuukauden ku- dun takia ei pelkästään työoloihin perehtynei-
1644: luessa ty,ösuhteen päättymisen jälkeen keksin- syys riitä antamaan valmiutta asioiden ymmär-
1645: näön katsotaan sen syntyneen työsuhteen aika- tämiselle lautakunnan toiminnoissa.
1646: na, jos työnantaja esittää todennäköiset syyt Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
1647: sen syntymiselle työsuhteen aikana, ellei työn- nioittavasti,
1648: tekijä esitä todennäköisiä syitä sen syntymiselle
1649: työsuhteen päättymisen jälkeen. Ensisijassa tu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1650: lisi todistusvelvollisuuden oHa työnantajalla lakiehdotuksen:
1651: tämän vaatiessa oikeuksia keksintöön.
1652:
1653:
1654: Laki
1655: oikeuksista työsuhteessa tehtyyn keksintöön.
1656:
1657: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1658:
1659: 1 §. kin on kiellettyä sopimuksella pienentaa työn-
1660: Toisen työssä olevan henkilön, työntekijän, tekijän oikeuksia, jotka tässä laissa säädetään.
1661: tekemästä Suomessa patentilla suojattavissa ole- Sopimukset keksinnön luovuttamiseksi ovat
1662: vasta tai muuten yksinorkeudella käytettävissä mitättömiä, mikäli ne on tehty ennen tämän
1663: olevasta keksinnöstä on voimassa, mitä tässä lain 5 §:n mukaista keksinnön ilmoittamista.
1664: laissa säädetään.
1665: Tätä lakia on vastaavasti sovellettava myös 3 §.
1666: virkasuhteessa olevaan henkilöön. Yliopiston, Työntekijällä on keksintöönsä sama oikeus
1667: korkeakoulun tai vastaavanlaisen tieteellisen kuin muulla keksijällä, jollei tässä tai muussa
1668: oppilaitoksen opettajaa ja tutkijaa ei tässä omi- laissa olevista säännöksistä muuta johdu.
1669: naisuudessaan ole pidettävä laissa tarkoitettuna Muiden henkilöiden kuin keks~miseen osal-
1670: työntekijänä. Lakia on kuitenkin sovellettava listuneiden merkitseminen oikeudettomasti
1671: sellaiseen sotilasoppilaitoksen opettajaan, joka kanss<JJkeksijöiksi on kiellettyä.
1672: on puolustuslaitoksen viran tai toimen haltija.
1673: Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla 4 §.
1674: puorustuslaitoksen palveluksessa olevaa henki- Jos keksintö on syntynyt työntekijälle kuu-
1675: löä. luvien työtehtävien täyttämiseksi tapahtuvan
1676: toiminnan tuloksena, työnantajalla on oikeus
1677: 2 §. saada oikeus keksinnön hyödyntämiseen, mikäli
1678: Tämän lain säännöksiä on noudatettava, mi- se kuuluu työnantajan toiminta-alaan. Jos työn-
1679: käli muuta ei ole kirjallisesti sovittu. Kuiten- tekijän pääasiallisena tehtävänä on tutkimus- tai
1680: Lakialoite n:o 8 25
1681:
1682: keksimistoi:minta ja keksintö on syntynyt oleel- Milloin työnantaja on saanut vain hyödyntä-
1683: lisesti tämän toiminnan tuloksena, tai keksintö misoikeuden työntekijän tekemään keksintöön,
1684: on syntynyt työssä annetun tarkemmin määrä- saakoon työntekijä kohtuullisen korvauksen
1685: tyn tehtävän tu1oksena, on työnantajalla oikeus keksinnön tuottamasta hyödystä. Työnantaja on
1686: keksintöön, mikäli sen hyväksikäyttö kuuluu ve1vollinen antamaan työntekijälle tarpeelliset
1687: hänen toiminta-alaansa. M~käli tällainen keksin- tiedot saavutetun hyödyn suuruuden määrittele-
1688: tö ei kuulu työnantajan toiminta-alaan, saakoon miseksi.
1689: hän hyödyntämisoikeuden keksintöön. Jollei korvauskannetta ole pantu vireille 10
1690: Työnantajalla on etuo~keus sopia työntekijän vuoden kuluessa siitä, kun työnantaja ilmoitti
1691: kanssa laajemmista oikeuksista tämän tekemään ottavansa keksinnön tai oi!keuden sen hyödyn-
1692: keksintöön. tämiseen, kanneoikeus on menetetty. Milloin
1693: 5 §. keksinnölle on haettu patenttia, kanne voidaan
1694: Jos työntekijä tekee 4 §:ssä tarkoitetun kek- panna vireille vuoden kuluessa patentin myön-
1695: sinnön, hänen tulee tästä viipymättä kirjaHisesti tämisestä.
1696: ilmoittaa työnantajalle ja samalla antaa sen si- Milloin työnantaja saatuaan 4 §: n säännös-
1697: sällöstä sellainen tieto, että työnantaja sen pe- ten perusteella tai sopimuksella työntekijän
1698: rusteella voi ymmärtää keksinnön, sekä myös keksinnön hyödynnettäväkseen, ei viimeistään
1699: ilmoitus siitä, mil'laisessa yhteydessä työsuhtee- vuoden kuluessa ole ryhtynyt toimenpiteisiin
1700: seen hän katsoo keksinnön syntyneen. keksinnön hyödyntämiseksi, eikä muuta ole
1701: sovittu, rauetkoon hänen oikeutensa.
1702: 6 §. Ennen hyödyntämiseen ryhtymistä on keksin-
1703: Työnantajan, joka haluaa saada itselleen nön korvausperusteista sovittava tai korvauspe-
1704: 4 §:n 1 momentin ta:i 2 momentin mukaan hä- rusteiden määrittely jätettävä tämän lain 11 § :n
1705: nelle kuuluvan oikeuden tai hyödyntämisoikeu- mukaisen työsuhdekeksintölautakunnan määrät-
1706: den keksintöän, tulee viimeistään neljän kuu- täväksi.
1707: kauden kuluessa siitä, kun työnantaja sai 5
1708: §: ssä tarkoitetun ilmoituksen, kirjallisesti il-
1709: moittaa työntekijälle, että hän ottaa tietyn oi- 8 §.
1710: keuden keksintöön. Saman ajan kuluessa käyt- Milloin patenttia on haettu kuuden kuukau-
1711: täköön työnantaja myös hänelle kuuluvaa etu- den kuluessa työsuhteen päättymisestä sellai-
1712: oikeutta neuvotella työntekijän kanssa oikeuk- seen keksintöön, johon olisi sovellettava 4 §: n
1713: sista tämän keksintöön. säännöksiä, mikäli keksintö olisi tehty työsuh-
1714: Ennen kuin neljä kuukautta on kulunut 5 teen kestäessä, keksintöä on pidettävä sen aika-
1715: § :ssä tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamises- na tehtynä, joHei keksijä esitä todennä~köisiä
1716: ta, työntekijä ei saa i1man työnantajan kirjallis- syitä sen syntymisestä työsuhteen päättymisen
1717: ta suostumusta määrätä keksinnöstä tai ilmaista jälkeen, ja työnantaja esittää todennäköiset syyt
1718: mitään sitä koskevaa siten, että siitä voi olla sen syntymisestä työsuhteen aikana.
1719: seurauksena keksinnön julkiseksi tuleminen tai
1720: hyväksikäyttö toisen lukuun. Työntekijällä on
1721: kuitenkin oikeus, tehtyään 5 §:n mukaisen il- 9 §.
1722: moituksen, hakea keksinnölleen patenttia Suo- Sen estämättä, mitä tuomiolla, työsuhdekek-
1723: messa, mutta on hänen tällöin viikon kuluessa sintölautakunnan päätöksellä tai sopimuksella
1724: hakemuksen antamisesta patenttiviranomaiselle on määrätty 7 §:ssä tarkoitetusta korvauksesta,
1725: kirjallisesti ilmoitettava siitä työnantajalle. työsuhdekeksintölautakunta tai oirkeus voi mää-
1726: rätä siitä toisin, mikäli olennaisesti muuttuneet
1727: 7 §. olosuhteet antavat siihen aihetta. Työntekijää ei
1728: Mil1oin työnantaja 4 §:n mukaan tai muulla kuitenkaan voida velvoittaa palauttamaan jo
1729: perusteella saa kaikki oikeudet työntekijän te- suoritettua korvausta.
1730: kemään keksintöön, on työntekijällä oikeus saa- Jos työntekijän tekemään keksintöön perus-
1731: da työnantajalta kohtuullinen korvaus keksin- tuvasta oikeudesta tehdyn sopimuksen ehdon
1732: nön arvosta. Korvausta määrättäessä on erityi- soveltaminen ilmeis~sti on hyvän tavan vastais-
1733: sesti otettava huomioon keksinnön yleinen ar- ta tai muutoin kohtuutonta, voidaan myös sel-
1734: vo, samoin kuin työntekijän tehtävät sekä työn- laista ehtoa sovitella tai jättää se huomioon ot-
1735: antajan henkinen osuus keksinnön syntymiseen. tamatta.
1736: 4 0880001340
1737: 26 Lakialoite n:o 8
1738:
1739:
1740: 10 §. na, twee olla tuomarin virkaan vaadittavan tut-
1741: Joka tämän lain säännösten nojalla saa tiedon kinnon suorittaneita ja tuomarin toimiin pereh-
1742: keksinnöstä, ei saa käyttää tätä tietoa hyväksi tyneitä. Toisen jäsenen tulee olla teknillisen
1743: eikä ilman laillista syytä ilmaista mitään sitä koulutuksen saanut ja perehtynyt patenttialan
1744: koskevaa. asioihin.
1745: Muut jäsenet, joiden tulee olla työoloihin pe-
1746: 11 §. rehtyneitä ja joista kaksi edustaa työnantaja-
1747: Lausunnon antamista varten taman !lain so- puolta ja kaksi työsuhdekeksijöitä, nimittää val-
1748: veltamista koskevissa asioissa kuten myös kek- tioneuvosto kahdeksi vuodeksi kerraHaan asian-
1749: sinnön korvauksen määräämistä varten on työ- omaisten järjestöjen ehdotuksesta.
1750: suhdekeksintölautakunta, jossa on puheenjohta- Kullekin lautakunnan jäsenelle valtioneuvos-
1751: ja ja kuusi jäsentä. to nimittää yhden varajäsenen, joka täyttää jä-
1752: Korvauksen työsuhdekeksinnöstä määrittelee senestä säädetyt edel!l.ytykset.
1753: erimielisyyden sattuessa työsuhdekeksintölauta- Lautakunnan toiminnasta aiheutuvat kustan-
1754: kunta toimien välimiesoikeutena, jolleivät asian- nukset suoritetaan yleisistä varoista. Tarkem-
1755: osaiset ole kirjallisesti sopineet erimidisyyden mat määräykset lautakunnasta ja sen. toimin-
1756: saattamisesta tuomioistuimen ratkaistavaksi. nasta antaa valtioneuvosto.
1757: Lausunnon ja korvauksen määrittelemisen
1758: voivat pyytää työnantaja ja työntekijä sekä tuo- 12 §.
1759: mioistuin, milloin riita keksinnöstä on saatettu Työnantajalle tai ty;öntekijälle tämän lain mu-
1760: sen ratkaistavaksi. Sama oikeus on myös pa- kaan kuuluvia oikeuksia koskevat riita-asiat kä-
1761: tentti- ja rekisterihallituksella, mikäli keksintöä sitellään Helsingin raastuvanoikeudessa. Tä1löin
1762: koskeva patenttihakemus on käsiteltävänä. on soveltuvin osin noudatettava, mitä oikeu-
1763: Puheenjohtajan ja kaksi jäsentä nimittää val- denkäynnistä patenttiasioissa on säädetty.
1764: tioneuvosto määräajaksi henkilöistä, joiden ei
1765: voida katsoa edustavan työnantajan eikä työn- 13 §.
1766: teki}än etua. Puheenjohtajan ja toisen näistä jä- Tarkempia määräyksiä tämän lain soveltami-
1767: s·enistä, joka samalla toimii varapuheenjohtaja- sesta annetaan asetuksella.
1768:
1769:
1770: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
1771:
1772: Urpo Leppänen J. J uha:ni Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
1773: Pekka Vennamo Urho Pohto Veikko Vennamo
1774: 1980 vp. 27
1775:
1776: Lakialoite n:o 9.
1777:
1778:
1779:
1780:
1781: Pystynen ym.: Ehdotus laiksi oikeuksista työsuhteessa ·tehtyyn
1782: keksintöön.
1783:
1784:
1785: E d u s kun n a 11 e.
1786:
1787: Voimassa olevalla lailla oikeudesta työnteki- Vaikka Suomessa teollinen t01mmta on laa-
1788: jän tekemiin keksintöihin (656/1967) sään- jentunut ja t•ekninen koulutus moninkertaistu-
1789: nökset siitä, keneUe työntekijän tekemästä kek- nut, kotimaisten patenttihakemusten maara
1790: sinnöstä johtuvat oikeudet kuuluvat, irrotettiin maassamme on pysynyt suhtee11isen alhaisena
1791: patentti:laista. Lakia säädettäess·ä oli tarkoitus muihin maihin verrattuna. Erityisesti mainitaan
1792: entistä paremmin turvata työntekijän oikeuksia Suomessa puuttuvan työsuhdekeksintöjä. Erää-
1793: työsuhteessa tekemäänsä keksintöön ja myös nä merkittävänä syynä tähän pidetään työsuhde-
1794: edistää keksintötoimintaa. keksintölain puutteita.
1795: Voimassa oleva laki ei käytännöss·ä ole kui- Kun suomalaiset on kansainväli.sesti'kin todet-
1796: tenkaan aikaansaanut työsuhdekeksintöjen li- tu hyviksi keksijöi:ksi ja nykyisin ja yhä täh-
1797: sääntymistä. Niissä maissa, joissa lainsäädännöl- dellisemmin tulevaisuudessa tarvitaan kansalais-
1798: lä on työntekijän oikeudet työsuhteessa tehtyyn temme luova kapasiteetti mahdollisimman kor-
1799: keksintöön riittäv.ästi turvattu, työsuhdekeksin- kea-asteisesti kehittämään mahdollisuuksiamme
1800: töjen suhteellinen osuus kaikista keksinnöistä tuottaa uudenlaisia hyödykkeitä yhä paremmin
1801: on huomattavan suuri. Niinpä eräiden lähteiden teknisin menetelmin, olisikin mitä tähdellisintä
1802: mukaan Saksan Liittotasavallassa noin 90 % kehittää työsuhdekeksin tölakiamme se.Jilaiseksi,
1803: kaikista patenttihakemu'ksista perustuu työnte- että se osaltaan olisi vaikuttamassa kek:sintötoi-
1804: kijäkeksintöihin, Ruotsissa arviot nousevat 80 mintaa edistävästi.
1805: % :iin ja Ranskassa 75 % :iin (<;ommission of Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
1806: the European Communities: Comparative study
1807: of employees' inventions law in the member että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1808: states of the European Communities). lakiehdotuksen:
1809:
1810:
1811: Laki
1812: oikeuksista työsuhteessa tehtyyn keksintöön.
1813:
1814: Eduskunnan päätöksen mukaisesti ·säädetään:
1815:
1816: 1 §. sellaiseen sotilasoppilaitoksen opettajaan, joka
1817: Toisen työssä olevan henkilön, työntekijän, on puolustuslaitoksen viran tai toimen haltija.
1818: tekemästä Suomessa patentilla suojatravissa ole- Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojal-
1819: vasta tai muuten yksinoikeudella käytettävissä la puoLustuslaitoksen palveluksessa olevaa hen-
1820: olevasta keksinnöstä on voimassa, mitä tässä kilöä.
1821: laissa säädetään.
1822: Tätä lakia on vastaavasti soveNettava myös 2 §.
1823: virkasuhteessa olevaan henkilöön. Yliopiston, Tämän lain säännöksiä on noudatettava, mi-
1824: korkeakoulun tai vastaavanlaisen tieteellisen op- käli muuta ei ole kirjallisesti sovittu. Kuiten-
1825: pilaitoksen opettajaa ja tuilldjaa ei tässä ominai- kin on kiellettyä sopimukseHa pienentää työn-
1826: suudessaan ole pidettävä 'laissa tarkoitettuna tekij.än oikeuksia, jotka tässä laissa säädetään.
1827: työntekijänä. Lakia on kuitenkin sovellettava Sopimukset keksinnön luovuttamiseksi ovat mi-
1828: 28 Lakialoite n:o 9
1829:
1830:
1831: tättömiä, mikäli ne on tehty ennen tämän lain sesta, työntekijä ei saa ilman työnantajan kir-
1832: 5 §:n mukaista keksinnön ilmoittamista. jallista suostumusta määrätä keksinnöstä tai
1833: ilmaista mitään sitä koskevaa siten, että siitä
1834: 3 §. voi olla seurauksena keksinnön julkiseksi tule-
1835: Työntekijällä on keksintöönsä sama oikeus minen tai hyväksikäyttö toisen lukuun. Työn-
1836: kuin muulla keksijällä, jollei tässä tai muussa tekijällä on kuitenkin oikeus, tehtyä-än 5 §:n
1837: laissa olevista säännöksistä muuta johdu. mukaisen ilmoituksen, hakea keksinnölleen pa-
1838: Muiden henkiLöiden kuin keksimiseen osal- tenttia Suomessa, mutta on hänen tällöin viikon
1839: listuneiden merkitseminen oikeudettomasti kuluessa hakemuksen antamisesta patenttiviran-
1840: kanssakeksijöiksi on kiellettyä. omaiselle kirjallisesti ilmoitettava siitä työn-
1841: antajalle.
1842: 4 §.
1843: Jos keksintö on syntynyt työntekijälle kuu- 7 §.
1844: luvien työtehtävien täyttämiseksi tapahtuvan Milloin työnantaja 4 §:n mukaan tai muulla
1845: toiminnan tuloksena, työnantajalla on oikeus perusteella saa kaikki oikeudet työntekijän te-
1846: saada oikeus keksinnön hyödyntämiseen, mi- kemään keksintöön, on työntekijällä oikeus saa-
1847: käli se kuuluu työnantajan toiminta-alaan. Jos da työnantajalta kohtuullinen korvaus keksin-
1848: työntekijän pääasiallisena tehtävänä on tutki- nön arvosta. Korvausta määrättäessä on erityi-
1849: mus- ja keksiruistoiminta ja keksintö on syn- sesti otettava huomioon keksinnön yleinen ar-
1850: tynyt oleellisesti tämän toiminnan tuloksena, vo, samoln kuin työntekijän tehtävät sekä
1851: tai keksintö on syntynyt työssä annetun tar- työnantajan henkitren osuus keksinnön synty-
1852: kemmin määrätyn tehtävän tuloksena, on työn- miseen.
1853: antajalla oikeus keksintöön, mikä:li sen hyväksi- M:illoin työnantaja on saanut vain hyödyn-
1854: käyttö kuuluu hänen toiminta-alaansa. Mikäli tämisoikeuden työntekijän tekemään keksin-
1855: tällainen keksintö ei kuulu työnantajan toi- töön, saakoon työntekijä kohtuullisen korvauk-
1856: minta-alaan, saakoon hän hyödyntämisoikeuden sen keksinnön tuottamasta hyödystä. Työnan-
1857: keksintöön. taja on velvollinen antamaan työntekijälle tar-
1858: Työnantajalla on etuoikeus sopia työntekijän peelliset tiedot saavutetun hyödyn suuruuden
1859: kanssa laajemmista oikeuksista tämän tekemään määri ttelemiseksi.
1860: keksintöön. Jollei korvauskannetta o:le pantu vireille 10
1861: vuoden kuluessa siitä, kun työnantaja ilmoitti
1862: 5 §. ottavansa keksinnön tai oikeuden sen hyödyn-
1863: Jos työntekijä tekee 4 §: ssä tarkoitetun kek- tämiseen, kanneoikeus on menetetty. l\1illoin
1864: sinnön, hänen tulee tästä viipymättä kirjalli- keksinnölle on haettu patenttia, kanne voidaan
1865: sesti ilmoittaa t)'Önantajalle ja samalla antaa panna vireille vuoden kuluessa patentin myön-
1866: sen sisällöstä sellainen tieto, että työnar,_taja tämisestä.
1867: sen perusteella voi ymmärtää keksinnön, sekä Milloin työnantaja, saatuaan 4 § :n säännös-
1868: myös ilmoitus siitä, mHlaisessa yhteydessä työ- ten perusteella tai sopimuksella työntekijän
1869: suhteeseen hän katsoo keksinnön syntyneen. keksinnön hyödynnettäväkseen, ei viimeistään
1870: vuoden kuluessa ole ryhtynyt toimenpiteisiin
1871: 6 §. keksinnön hyödyntämiseksi, eikä muuta ole
1872: Työnantajan, joka haluaa saada itselleen sovittu, rauetkoon hänen oikeutensa.
1873: 4 §:n 1 momentin tai 2 momentin mukaan Ennen hyödyntämiseen ryhtymistä on kek-
1874: hänelle kuuluvan oikeuden tai hyödyntämis- sinnön korvausperusteista sovittava tai korvaus-
1875: oikeuden keksintöön, tulee viimeistään neljän perusteiden määrittely jätettävä tämän lain
1876: kuukauden kuluessa siitä, kun työnantaja sai 11 §: n mukaisen työsuhdekeksintölautakunnan
1877: 5 §: ssä tarkoitetun ilmoituksen, kirjallisesti il- määrättäväksi.
1878: moittaa työntekijäLle, että hän ottaa tietyn oi-
1879: keuden keksintöön. Saman ajan kuluessa käyt- 8 §.
1880: täköön työnantaja myöskin hänelle kuuluvaa Milloin patenttia on haettu kuuden kuukau-
1881: etuoikeutta neuvotella työntekijän kanssa oi- den kuluessa työsuhteen päättymisestä sellai-
1882: keuksista tämän keksintöön. seen keksintöön, johon olisi sovellettava 4 §:n
1883: Ennenkuin neljä kuukautta on kulunut säännöksiä, mikäli keksintö olisi tehty työsuh-
1884: 5 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen vastaanottami- teen kestäessä, keksintöä on pidettävä sen ai-
1885: Lakialoite n:o 9 29
1886:
1887: kana tehtynä, jollei keksijä es1ta todennäköisiä tu sen ratkaistavaksi. Sama oikeus on myös
1888: syitä sen syntymisestä työsuhteen päättymisen patentti- ja rekisterihallituksella, mikäli keksin-
1889: jälkeen, ja työnantaja esittää todennäköiset töä koskeva patenttihakemus on käsiteltävänä.
1890: syyt sen syntymisestä työsuhteen aikana. Puheenjohtajan ja kaksi jäsentä nimittää
1891: valtioneuvosto määräajaksi henkilöistä, joiden
1892: 9 §. ei voida katsoa edustavan työnantajan eikä
1893: Sen estämättä, mitä tuomiolla, työsuhdekek- työntekijän etua. Puheeenjohtajan ja toisen
1894: sintölautakunnan päätöksellä tai sopimukseHa näistä jäsenistä, joka samalla toimii varapu-
1895: on määrätty 7 §: ssä tarkoitetusta korvaukses- heenjohtajana, tulee olla tuomarin virkaan vaa-
1896: ta, työsuhdekeksintölautakunta tai oikeus voi dittavan tutkinnon suorittaneita ja tuomarin
1897: määrätä siitä toisin, mikäli olennaisesti muut- toimiin perehtyneitä. Toisen jäsenen tulee olla
1898: tuneet olosuhteet antavat siihen aihetta. Työn- teknillisen koulutuksen saanut ja perehtynyt
1899: tekijää ei kuitenkaan voida velvoittaa palaut- patenttialan asioihin.
1900: tamaan jo suoritettua korvausta. Muut jäsenet, joiden tulee olla työoloihin
1901: Jos työntekijän tekemään keksintöön perus- perehtyneitä ja joista kaksi edustaa työnantaja-
1902: tuvasta oikeudesta tehdyn sopimuksen ehdon puolta ja kaksi työsuhdekeksijöitä, nimittää
1903: soveltaminen ilmeisesti on hyvän tavan vastais- valtioneuvosto kahdeksi vuodeksi kerrallaan
1904: ta tai muutoin kohtuutonta, voidaan myös sel- asianomaisten järjestöjen ehdotuksesta.
1905: laista ehtoa sovitella tai jättää se huomioon Kullekin lautakunnan jäsenelle valtioneuvos-
1906: ottamatta. to nimittää yhden varajäsenen, joka täyttää jä-
1907: senestä säädetyt edellytykset.
1908: 10 §. Lautakunnan toiminnasta aiheutuvat kustan-
1909: Joka tämän lain säännösten nojalla saa tie- nukset suoritetaan yleisistä varoista. Tarkem-
1910: don keksinnöstä, ei saa käyttää tätä tietoa hy- mat määräykset lautakunnasta ja sen toiminnas-
1911: väksi eikä ilman laillista syytä ilmaista mitään
1912: 1
1913: ta antaa valtioneuvosto.
1914: sitä koskevaa.
1915: 12 §.
1916: 11 §. Työnantajalle tai työntekijälle tämän lain
1917: Lausunnon antamista varten tämän lain so- mukaan kuuluvia oikeuksia koskevat riita-asiat
1918: veltamista koskevissa asioissa kuten myös kek- käsitellään Helsingin raastuvanoikeudessa. Täl-
1919: sinnön korvauksen määräämistä varten on työ- löin on soveltuvin osin noudatettava, mitä
1920: suhdekeksintölautakunta, jossa on puheenjoh- oikeudenkäynnistä patenttiasioissa on säädetty.
1921: taja ja kuusi jäsentä.
1922: Korvauksen työsuhdekeksinnöstä määrittelee 13 §.
1923: erimielisyyden sattuessa työsuhdekeksintölauta- Tarkempia määräyksiä tämän lain soveltami-
1924: kunta toimien välimiesoikeutena, jolleivät asian- sesta annetaan asetuksella.
1925: osaiset ole kirjallisesti sopineet erimielisyyden
1926: saattamisesta tuomioistuimen ratkaistavaksi. 14 §.
1927: Lausunnon ja korvauksen määrittelemisen Tällä lailla kumotaan 29 päivänä joulukuuta
1928: voivat pyytää työnantaja ja työntekijä sekä tuo- 1967 annettu laki oikeudesta työntekijän teke-
1929: mioistuin, milioin riita keksinnöstä on saatet- miin keksintöihin ( 656/ 67).
1930:
1931:
1932: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
1933:
1934: Erkki Pystynen Pekka Löyttyniemi Sampsa Aaltio
1935: Matti Viljanen Ben Zyskowicz Eino Loikkanen
1936: Tauno Valo Toivo Mäkynen Väinö Raudaskoski
1937: Pertti Salolainen Eero Lattula Juhani Laitinen
1938: Matti Pelttari Anna-Kaarina Louvo Terhi Nieminen-Mäkynen
1939: Heikki Perho
1940: 30 1980 vp.
1941:
1942: Lakialoite n:o 10.
1943:
1944:
1945:
1946:
1947: Torikka ym.: Ehdo,tus la~ksi ri:kosJ.ain 2 [uvun 4 a §:n muut!tami-
1948: sesta.
1949:
1950:
1951: Ed u s kun n a 11 e.
1952:
1953: Eduskunnan säätäessä vuonna 1976 rikoslain hänen maksamansa sakkomäärä on noin 50
1954: 2 luvun 4 ja 4 a §:ien muutoksista, päiväsakon prosenttia nettokuukausipalkan kokonaismää-
1955: rahamäärän vahvistamisperusteista, oli päiväsak- rästä. Vastaavasti henkilö B, jonka kuukausi-
1956: kojen suuruuden korottamisen perusteina lähes bruttotulot ovat 6 000 markkaa, maksaa sa-
1957: yksinomaan rattijuoppouden vähentäminen ja masta rikkeestä yhteensä 1 980 markkaa sak-
1958: siitä johtuneiden ylipaisuneiden vapausrangais- koja (päiväsakko 66 mk) eli nettotuloistaan
1959: tusten muuttaminen riittävän ankariksi sakko- noin 60 prosenttia sakkoja. 9 000 markkaa
1960: rangaistuksiksi. Kuitenkin sakkorangaistuksista kuukaudessa ansaitseva henkil.ö C maksaa edel-
1961: valtaosa määrätään muista rikkomuksista kuin leen samasta rikkeestä 3 000 markkaa sakkoja
1962: rattijuoppoudesta. Lisäksi rattijuoppouden mää- (päiväsakko 100 mk) eli kuukauden nettoan-
1963: rittely ja siitä aiheutuvat rangaistukset ovat sioista 70 prosenttia.
1964: muutoinkin muuttuneet tai muuttumassa tulos- Erityisen raskaana nykyiset päiväsakon suu-
1965: sa olevan uuden tieliikennelain yhteydessä. ruuden vahvistamisperusteet koetaan niiden
1966: Rattijuoppoudet ovat myös viime vuosina vä- henkilöiden keskuudessa, joiden tulot koostu-
1967: hentyneet erityisesti lisääntyneen rattijuoppou- vat yksinomaan palkkatuloista. Muiden tulon-
1968: den kielteisiä seuraamuksia selvittävän infor- saajaryhmien kohdalla keskimääräisen kokonais-
1969: maation myötä. päivätulon määrittely ja tarkistaminen on vai-
1970: Kun päiväsakon suuruuden määräämisperus- keaa, ja näin voidaan olettaa, että heille mää-
1971: teena pidetään sakotettavan bruttoansiota, on rättävät päiväsakkojen suuruudet ovat toisessa
1972: tilanne johtanut käytännössä mm. liikennerik- suhteessa heidän todellisiin niin brutto- kuin
1973: komusten sakottamisen kohdalla kohtuutto- erityisesti nettoansioihinsa.
1974: muuksiin, mikä on vähentänyt kansalaisten lain Useimmissa Euroopan maissa ei päiväsakon
1975: kunnioitusta yleensä ihmisten kokiessa joutu- suuruuden porrastusta tulojen mukaan tunne-
1976: vansa epäoikeudenmukaisuuden kohteiksi. Po- ta lainkaan, vaan samasta rikkeestä on kaikille
1977: liisiviranomaisetkaan eivät näe nykyisiä päivä- samansuuruinen sakko. Meil.lä, jossa tulojakau-
1978: sakon suuruuksia rikkomusten laatuun ja päivä- tuma kansalaisten keskuudessa on edelleen mel-
1979: sakkojen määriin nähden oikeudenmukaisina ja ko suuri, ei tämä tapa tuntuisi oikeudenmukai-
1980: korjatakseen omalta osaltaan tilannetta poliisit selta ja se saattaisi myös johtaa suurempituloi-
1981: yrittävät nähdä tilanteen sellaisena, että he pyr- sissa piittaamattomuuteen esimerkiksi liikenne-
1982: kivät katsomaan rikkomukset sellaisina, että rikkomuksissa tai, jos kaikille määrättäisiin ko-
1983: niihin voitaisiin soveltaa alhaisia päiväsakko- vin suuri sakko, kohtuuttomuuteen pienitulois-
1984: määriä, jottei loppusumma nousisi kohtuutto- ten kohdalla.
1985: maksi sakotettavan maksukyvylle. Oikeudenmukaista sen sijaan olisi päiväsakon
1986: Kun päiväsakon suuruus määräytyy brutto- suuruuden vahvistamisperusteena käyttää hen-
1987: ansioiden mukaan, valaisee epäoikeudenmukai- kilön todellisia nettoansioita. Tarkin ja oikeu-
1988: suutta seuraava vertailu: denmukaisin tulos saataisiin, jos päiväsakon ra-
1989: Esimerkiksi ylinopeudesta voidaan määrätä hamäärän suuruuden vahvistamisperusteena
1990: 30 päiväsakkoa. Näin henkilö A, jonka kuu- käytettäisiin lopullista veroäyrimäärää, mutta
1991: kausitulot ovat 3 000 markkaa, maksaa 33 tästä olisi se haitta, että sakon suuruus mää-
1992: markan suuruisen päiväsakon eli yhteensä 990 räytyisi aina vähintään vuotta aikaisempien tu-
1993: markkaa sakkoja. Kun hänen nettopalkkansa lojen perusteella eikä sakotettavan aivan sen-
1994: on verotaulukon A mukaan 1 934 markkaa, hetkisen todellisen maksukyvyn mukaan.
1995: Lakialoite n:o 10 31
1996:
1997: Ihmisillä on kuitenkin aivan yhtä hyvin tie- vä maara. Jotta sakotettavan minimitoimeen-
1998: dossa esimerkiksi kuukaudessa saamiensa netto- tulo turvattaisiin, olisi lisäksi määrättävä, että
1999: kuin bruttotulojensakin määrä, joten nettotulo- milloin sakon suuruus on enemmän kuin yksi
2000: jen määrääminen päiväsakon suuruudeksi olisi kolmasosa sakotettavan nettotuloista, on sakko
2001: käytännössä mahdollista. Nettotulojen viran- määrättävä maksettavaksi useammassa erässä
2002: omaisten taholta mahdollinen tarkistus on kuukausittain eli sama periaate mikä on ulos-
2003: myös mahdollista samalla tava1la kuin brutto- mittausta toimitettaessa.
2004: ansioidenkin. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2005: Nykyisessä laissa määrätään myös, että päi- nioittaen,
2006: väsakon rahamäärää ei kuitenkaan saada vah-
2007: vistaa suuremmaksi kuin sakotettavalle valtion että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2008: ja kunnan tuloveron suorittamisen jälkeen jää- lakiehdotuksen:
2009:
2010:
2011: Laki
2012: rikoslain 2 luvun 4 a §:n muuttamisesta.
2013:
2014: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rikoslain
2015: 2 luvun 4 a §:n 2 ja 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat 29 päivänä heinäkuuta 1976 an-
2016: netussa laissa ( 650/76), näin kuuluviksi:
2017:
2018: 4 a §. remmaksi tai pienemmäksi. Päiväsakon vähin
2019: rahamäärä ja ohjeet elatusvelvollisuuden huo-
2020: Kohtuullisena päiväsakon rahamääränä on pi- mioon ottamisesta säädetään asetuksella.
2021: dettävä yhtä kolmasosaa sakotettavan keski- Nettotulolla tarkoitetaan palkasta, elinkeino-
2022: määräisestä nettopäivätulosta, jollei päiväsak- tulosta, varallisuuden tuotosta ja muusta tu-
2023: koa sakotettavan varallisuuden, elatusvelvolli- losta verotuksen jälkeen verovelvolliselle jäävää
2024: suuden tai muiden maksukykyyn vaikuttavien osaa.
2025: seikkojen vuoksi ole vahvistettava tätä suu-
2026:
2027:
2028: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
2029:
2030: Jalmari Torikka Eero Lattula Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
2031: Matti Viljanen Ilkka Kanerva Tauno Valo
2032: Toivo T. Pohjala Heikki Järvenpää Tapio Holvitie
2033: 32 1980 vp.
2034:
2035: Lakialoite n:o 11.
2036:
2037:
2038:
2039:
2040: Viljanen ym.: Ehdotus laiksi rikoslain 2 luvun 4 a § :n muutta-
2041: misesta.
2042:
2043:
2044: Ed us kunnalle.
2045:
2046: Kansanrintamahallitusten liikennepolitiikka sillä, että valtion tuloveron progressiivisuus saa
2047: viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana on aikaan toivotun vaikutuksen: paremmin ansait-
2048: johtanut moniin arveluttaviin tuloksiin esimer- sevan käyttöön jäävästä tulosta menee sakkoi-
2049: kiksi rangaistusten osalta. Kehityskulkuun voi- hin suurempi osuus kuin huonommin ansaitse-
2050: daan katsoa kuuluvan useiden liikennerikostoi- valta. Esityksessä lähdettiin siitä, että sakon
2051: mikunnan ehdotusten, jotka sisältyvät sen pe- kohtuullinen osuus olisi 40 % sakotettavan
2052: rusteelliseen mietintöön vuodelta 1973. Eräs kokonaispäivätulosta. Ja ylemmissä tuloluokis-
2053: komitean kantavista ajatuksista oli varallisuus- sa päädyttiin paljon korkeampiin lukemiin. Lo-
2054: rangaistuksen käytön lisääminen ja sitä kautta pullisessa laissa prosentteja tosin jonkin verran
2055: valtion tulojen kartuttaminen tehostettavan lii- alennettiin, mutta käytäntö on lain voimaantu-
2056: kennevalvonnan kustannusten peittämiseksi. lon jälkeen osoittanut, että sakkorangaistus on
2057: Toisaalta tämän ajattelun seurauksena on ollut meillä muuttunut osin jopa konfiskatoriseksi.
2058: esimerkiksi liikennejuopumusten rangaistuskäy- Tuloverotuksemrne voimakas progressio on jo
2059: tännön horjuvuus. Promillerajajärjestelmän sinällään vaikuttamassa tuloeroja vähentävästi,
2060: käyttöönoton jälkeen väheni rattijuopoille mää- eikä sakkorangaistukselle tulisi yhteiskuntapo-
2061: rättyjen ehdottomien vankeusrangaistusten mää- liittisesti asettaa verotukselle tunnusomaisia
2062: rä noustuaan juuri vähää ennen. Tällaisilla päämääriä. Sakkouudistukseen liittyi myös aja-
2063: vaihteluilla on arveltu olevan liikennemoraalia tus tehostetusta sakotettavan maksukyvyn sel-
2064: hämmentäviä vaikutuksia. vittämisestä. Ajatus sinänsä on perusteltu. Mie-
2065: Liikennerikostoimikunta totesi, että liiken- lestämme se ei kuitenkaan saisi johtaa tiettäväs-
2066: teen pääasiallinen rangaistus, sakkorangaistus, ti suunniteltuun tuloja koskevien väärien tieto-
2067: oli jäänyt tehottomaksi liian lievän käytännön jen antamisen kriminalisointiin, koska järjestel-
2068: vuoksi ja että varallisuuseroja ei ollut otettu män toteuttaminen ja sen valvonta saattaa
2069: riittävästi huomioon. Näihin ajatuksiin nojasi aiheuttaa kansalaisille kohtuuttomia seuraamuk-
2070: 1. 1. 1977 voimaan tullut rikoslain 2 luvun sia.
2071: 4 §:n eli sakkolain muutos, mikä olikin luon- Hallituksen tulisi pikaisesti harkita mahdolli-
2072: nollista, kohdistuihan uudistus pääasiassa autoi- suuksia nettoperiaatteeseen siirtymiseksi päivä-
2073: lijoihin, sillä yli -% kaikista sakkorangaistuk- sakkoja määrättäessä, sillä sakon määräytymis-
2074: sista tuomitaan liikennerikoksista ja -rikkomuk- peruste liittyy käytännössä lähinnä liikenneri-
2075: sista. Uudistus koski myös valtaosaa kaikista koksia koskettavana kiinteästi tieliikennelain
2076: rangaistuksista, koska noin 90 % rangaistuk- kokonaisuudistuksen toteutumiseen.
2077: sista on sakkorangaistuksia.
2078: Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
2079: Periaatteellisinta muutosta uudistus merkitsi dotamme,
2080: siltä osin kuin sakon määräytymisen perusteek-
2081: si otettiin sakotettavan bruttotulo. Hallituksen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2082: esityksessä perusteltiin bruttoperiaatetta mm. lakiehdotuksen:
2083: Lakialoite n:o 11 33
2084:
2085:
2086: Laki
2087: rikoslain 2 luvun 4 a §:n muuttamisesta.
2088:
2089: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rikoslain
2090: 2 luvun 4 a §:n 2 ja 3 momentti~ sellaisina kuin ne ovat 29 päivänä heinäkuuta 1976 an-
2091: netussa laissa ( 6.50/76)' näin kuuluviksi:
2092: 4 a §. seikkojen vuoksi ole vahvistettava tätä suurem-
2093: maksi tai pienemmäksi. Päiväsakon vähin raha-
2094: Kohtuullisena päiväsakon rahamääränä on pi- määrä ja ohjeet elatusvelvollisuuden huomioon
2095: dettävä yhtä kolmasosaa sakotettavan keski- ottamisesta säädetään asetuksella.
2096: määräisestä nettopäivätulosta, jollei päiväsak- Nettotulolla tarkoitetaan palkasta, elinkeino-
2097: koa sakotettavan varallisuuden, elatusvelvolli- tulosta, varallisuuden tuotosta ja muusta tulosta
2098: suuden tai muiden maksukykyyn vaikuttavien verotuksen jälkeen verovelvolliselle jäävää osaa.
2099:
2100:
2101: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta .1980.
2102:
2103: Matti Viljanen Pekka Jokinen Esko J. Koppanen
2104: Tauno Valo Timo Ihamäki Helena Pesola
2105: Jorma Fred Erkki Pystynen Martti Ursin
2106: Tapio Holvitie Ulla Puolanne Eero Lattula
2107: Elisabeth Rehn Matti Pelttari Mauri Vänskä
2108: Toivo T. Pohjala Pekka Löyttyniemi Ilkka Kanerva
2109: Helge Saarikoski Alla Jokinen Toivo Mäkynen
2110: Arto Lampinen
2111:
2112:
2113:
2114:
2115: 5 0880001340
2116: 34 1980 vp.
2117:
2118: Lakialoite n:o 12.
2119:
2120:
2121:
2122:
2123: Ahde ym.: Ehdotus Lliiksi -tulo- ja varallisuusverolain 36 S:n
2124: muuttamisesta.
2125:
2126:
2127: E d u s k u. n 11 a 11 e.
2128:
2129: Kunnallisverotuksella koottavista tuloista Kun kunnaHisverotus kohdistuu ankarimmin
2130: kerätään yli 80 prosenttia palkansaajilta. Pal- juuri pienituloisimpiin ja kun pienituloisimmat
2131: kansaajien kunnallisverorasitus on koko ajan eivät pääse osallisiksi valtionverotuksessa teh-
2132: ollut kohoamassa, kun taas muiden tulonsaajien tävästä palkkavähennyksestä, olisi palkkavähen-
2133: rasitus kunnallisverotuksessa on alentunut. Ke- nys ulotettava koskemaan myös kunnallisvero-
2134: hitys on ollut samansuuntaista kuin valtionve- tusta. Kokonaistulosta tehtävän vähennyksen
2135: rotuksessa. suuruus palkkatulosta voisi kunnallisverotukses-
2136: Vuodelta 1980 toimitettavassa valtionvero- sa olla 3 prosenttia, kuitenkin siten, että vä-
2137: tuksessa sovelletaan ensimmäisen kerran uutta hennyksen enimmäismäärä olisi 1 050 markkaa.
2138: kokonaistulosta tehtävää palkkavähennystä, jon- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2139: ka tarkoituksena on palkkatuloa saavien vero- nioittavasti,
2140: velvollisten verotuksen keventäminen. Verovel-
2141: vollisella on tulo- ja varallisuusverolakiin teh- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2142: dyn muutdksen perusteella oikeus kokonaistu- lakiehdotuksen:
2143: losta tehtävään prosentin suuruiseen vähennyk-
2144: seen palkkatulostaan, kuitenkin siten, että vä-
2145: hennyksen enimmäismäärä on 350 markkaa.
2146:
2147:
2148: Laki
2149: tulo- ja varallisuusverolain 36 §:n muuttamisesta.
2150:
2151: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
2152: varallisuusverolain ( 1043/74) 36 §:n 1 momenttiin uusi näin kuuluva 4 a kohta:
2153:
2154: 36 §.
2155: Suurimman osan verovuodesta Suomessa Tätä lakia sovelletaan ensimmatsen kerran
2156: asunut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähen- verovuodelta 198 toimitettavassa verotuk-
2157: tää: sessa.
2158:
2159: 4 a) 3 prosenttia palkkatulostaan, kuiten-
2160: kin enintään 1 050 markkaa ( kunnallisverotuk-
2161: sen palkkavähennys) i
2162: Lakialoite n:o 12 35
2163:
2164: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
2165:
2166: Matti Ahde Reino Breilin Paula Eenilä
2167: Tellervo Koivisto Eino Loikkanen Jermu Laine
2168: Pirjo Ala-Kapee Kaj Bärlund Tarja Halonen
2169: Pentti Lahti-Nuuttila Olli Helminen Pirkko Valtonen
2170: Arvo Sålo Matti Luttinen Mikko Rönnholm
2171: Salme Myyryläinen Kaisa Raatikainen Anna-Liisa Piipari
2172: Pekka Starast Lasse Lehtinen Mikko Elo
2173: Juhani Surakka Markus Aaltonen Eino Grönholm
2174: Aimo Ajo Juhani Raudasoja Matti Puhakka
2175: Saara-Maria Paakkinen Liisa Jaakonsaari Sakari Knuuttila
2176: Seppo Tikka Kaarina Suonio Peter Muurman
2177: Maija Rajantie Jouko Tuovinen Kalevi Sorsa
2178: Pertti Hietala Mauno Forsman Hannu Tapiola
2179: Risto Tuominen
2180: 1980 vp.
2181:
2182: Lakialoite n:o 13.
2183:
2184:
2185:
2186:
2187: Almgren ym.: Ehdotus laiksi tuio- ja varallisuusverolain 3.3 §:n
2188: muuttamisesta.
2189:
2190:
2191: E d ru s k u iD: n :a 11 e.
2192:
2193: Lain mukaan mm. osakeyhtiön on makset- ko- tai seurakunnille menevät maksut ovat
2194: tava kirkollisveroa silloinkin, kun osakkeen- verrattain suuret ja yhtiölle tulee annetuista
2195: omistajat tai heidän enemmistönsä ei kuulu lahjoituksista lisäksi tietyt seuraamukset.
2196: evankelisluterilaiseen kirkkoon. Useimmissa ta- Koska vapaat kirkko- ja seurakunnat teke-
2197: pauksissa maksajat katsovat kansankirkon te- vät monipuolista lasten-, nuoriso- ja seurakun-
2198: kemän työn niin arvokkaaksi, että ei ole kat- tatyötä ja harjoittavat monipuolista musiikki-
2199: sottu olevan aihetta puuttua laajemmin tähän toimintaa sekä tekevät valtiovallankin tunnus-
2200: veronmaksun yksityiskohtaan. tamaa kehitysyhteistyötä, on kohtuullista, että
2201: Eräissä tapauksissa osakkeenomistajat tai niille annetut lahjoitukset katsotaan tulo- ja
2202: heidän enemmistönsä kuuluvat johonkin muu- varallisuusverolain tarkoittamiksi yleishyödylli-
2203: hun uskonnolliseen yhdyskuntaan, jolle he ja seen tarkoitukseen annetuiksi varoiksi.
2204: yhtiö, jonka he omistavat, maksavat lahjoituk- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
2205: sena ns. kannatusmaksua. Näin kirkollisveroon nioittaen,
2206: verrattavissa oleva maksu joudutaan maksa-
2207: maan kahteen kertaan. Useissa tapauksissa ti- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2208: lanne on lisäksi se, että näille ns. vapaille kirk- lakiehdotuksen:
2209:
2210:
2211: Laki
2212: tulo- ja varallisuusverolain 33 §:n muuttamisesta.
2213:
2214: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tulo- ja vara1lisuusverolain .3.3 §:n 6 kohta,
2215: sellaisena kuin se on 25 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa laissa ( 608/75), näin kuulu-
2216: vaksi:
2217:
2218: .3.3 §. nollisen yhdyskunnan tai seurakunnan hyväksi,
2219: Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vä- jolla ei ole verotusoikeutta, sen mukaan kuin
2220: hentää lisäksi: asetuksella säädetään, sekä
2221:
2222: 6) vähintään .3 000 markan ja enintään
2223: 100 000 markan suuruiset lahjoitukset yleis- Tämä laki tulee voimaan päivänä
2224: hyödylliseen tarkoitukseen ja sellaisen uskon- kuuta 198 .
2225:
2226:
2227: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
2228:
2229: Esko Almgren Sauli Hautala Asser Stenbäck
2230: 1980 vp.
2231:
2232: Lakialoite n:o 14.
2233:
2234:
2235:
2236:
2237: Almgren ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyöräverosta ranne-
2238: tun lain 3 ja 7 § :n muuttamisesta.
2239:
2240:
2241: E d u s k u.n :n a: 1i e.
2242:
2243: Autojen hinnat ovat maassamme kohtuutto- rotusta tulisi pyrkiä alentamaan nykyiseltä kor-
2244: man korkeat, kun ottaa huomioon sen, että kealta tasolta. Tämä tuskin vaikuttaisi vähentä-
2245: autosta on tullut lähes kaikille väestöryhmille västi verotuloihin, sillä autojen lisääntynyt ky~
2246: välttämätön kulkuneuvo. Syynä autojen kor- syntä toisi valtiolle takaisin sen verotulojen
2247: keaan hintaan on maassamme poikkeuksellisen vähennyksen, joka aiheutuisi ajoneuvokohtaisen
2248: korkea autovero. Tämä autoveron korkeus on veron alentamisesta.
2249: jäänne ajalta, jolloin autoa pidettiin ylellisyys- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
2250: esineenä. nioittaen,
2251: Autojen kalleuden vuoksi liikenteessä oleva
2252: autokalusto on iäkästä ja heikkokuntoista. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2253: Tämä vaarantaa liikenneturvallisuutta. Autove- lakiehdotuksen:
2254:
2255:
2256: Laki
2257: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain 3 ja 7 § :n muuttamisesta.
2258:
2259: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 pa1vana
2260: marraskuuta 1967 annetun lain 3 § ja 7 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 3 §
2261: 25 päivänä marraskuuta 1977 annetussa laissa (842/77) ja 7 §:n 1 momentti 21 päivänä
2262: joulukuuta 1979 annetussa laissa (983/79), näin kuuluviksi:
2263:
2264: 3 §. sitä pääasiallisesti ammattimaiseen llikentee-
2265: Autoveroa suoritetaan auton verotusarvon seen, oikeutettu, auton oltua haltijan käytössä
2266: määrä korotettuna 40 prosentilla ja vähennetty- kuitenkin vasta tämän tultua rekisteröidyksi
2267: nä 6 000 markalla, kuitenkin niin, että veron auton omistajaksi, hakemuksesta saamaan Hel-
2268: määrä aina on vähintään 50 prosenttia vero- singin piiritullikamarilta takaisin maahan tuo-
2269: tusarvosta. Käytettynä maahan tuodun auton taessa suoritetun autoveron määrän, kuitenkin
2270: vero on 90 prosenttia vastaavasta uuden auton enintään 35 000 markkaa. Palautusta on uhalla,
2271: verosta. että oikeus sen saamiseen on menetetty, haet-
2272: tava 6 kuukauden kuluessa siitä, kun hakija
2273: 7 §. on merkitty autorekisteriin auton omistajaksi.
2274: Mikäli veronalaisena maahan tuotu auto on -------------~
2275: sitä ·ensi kertaa rekisteröitäessä merkitty rekis-
2276: teriin ammattimaiseen liikenteeseen käytettä-
2277: väksi, on se, joka tällöin on rekisteröity au- Tämä laki tulee voimaan päivänä
2278: ton omistajaksi tai haltijaksi ja joka käyttää kuuta 198 .
2279:
2280:
2281: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
2282:
2283: Esko Almgren Sauli Hautala Asser Stenbäck
2284: 38 1980 vp.
2285:
2286: Lakialoite n:o 15.
2287:
2288:
2289:
2290:
2291: Almgren ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyöräverosta anne-
2292: !tun lain 17 §:n muutta1l1isesta.
2293:
2294:
2295:
2296: Ed u s kunnalle.
2297:
2298: Autojen hinnat ovat viime vuosina kohon- toverosta. Palautuksille on laissa säädetty enim-
2299: neet erittäin nopeasti. Tämän seurauksena au- mäismäärät, jotka riippuvat vamman laadusta
2300: toveron osuus auton myyntihinnasta on nous- sekä siitä, onko kyseessä tavallisella vai au-
2301: sut vieläkin enemmän, koska autovero prog- tomaattivaihteistolla varustettu auto. Kun näi-
2302: ressiivisuuden vuoksi on sitä korkeampi mitä tä palautuksen enimmäismääriä ei ole muutettu
2303: kalliimmasta autosta on kysymys. Autoveron autojen hintojen nousun tahdissa, niiden mer-
2304: korotus vaikuttaa haitallisesti koko autollevaan kitys ajan myötä on vähentynyt. Invalidille
2305: väestöön. Erityisesti siitä joutuvat kuitenkin palautettavan autoveron enimmäismääriä tulisi-
2306: kärsimään ne henkilöt, jotka liikuntavamman- kin korottaa nykyisestään.
2307: sa vuoksi tarvitsevat välttämättä autoa joka- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
2308: päiväisessä elämässä.
2309: Autoverolain perusteella myönnetään vam- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2310: maisille palautusta heidän suorittamastaan au- lakiehdotuksen:
2311:
2312:
2313: Laki
2314: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain 17 §:n muuttamisesta.
2315:
2316: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä mar-
2317: raskuuta 1967 annetun lain 17 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat 15 päivänä
2318: joulukuuta 1978 annetussa laissa (970/78), näin kuuluviksi:
2319:
2320: 17 §. tetaan edellä mainituin edellytyksin enintään
2321: Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa 30 000 markkaa. Jos auto on ollut haltijan
2322: ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai käytössä, vero palautetaan vasta, kun haltija on:
2323: haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jon- rekisteröity auton omistajaksi. Hakemus on
2324: ka liikunta- tai näkövammasta aiheutuva pysy- tehtävä 7 §:n 1 momentissa säädetyssä ajassa.
2325: vä haitta-aste on vähintään 80 prosenttia ja Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa
2326: jonka henkilökohtaiseen käyttöön auto tulee, ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai
2327: tai sellainen invalidi, jonka pysyvä haitta-aste haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jon-
2328: on vähintään 60 prosenttia ja jolle auton han- ka liikuntakyky on ·alaraajan tai alaraajojen
2329: kinta on hänen toimensa tai työnsä· hoitami- puuttumisen tahi toiminnanvajavuuden vuoksi
2330: seksi olennaisen tarpeellinen, Helsingin piiri- siten alentunut, että hänen pysyvä haitta-as-
2331: tullikamarin on hakemuksesta määrättävä aset- teensa on vähintään 40 prosenttia, Helsingin
2332: tamillaari ehdoilla ·valtion varoista maksetta- piiritullikamarin on hakemuksesta 1 momen-
2333: vaksi takaisin maahantuonnin yhteydessä suo- tissa säädetyillä ehdoilla määrättävä vaitiori
2334: ritettu tai auton hintaan sisältyvä vero, kui- varoista maksettavaksi takaisin 60 prosenttia
2335: tenkin enintään 25 000 markkaa. Milloin ha- maahantuonnin yhteydessä suoritetusta tai au-
2336: kija ajokortissa olevalla merkinnällä tai muu- ton hintaan sisältyvästä verosta, kuitenkin enin-
2337: toin luotettavasti osoittaa, että hänen on käy- tään 15 000 markkaa. Palautusta myönnetään
2338: tettävä automaattivaihteista autoa, veroa palau~ vain autosta, jonka hankinta on invalidille hä-
2339: Lakialoite n:o 15 39
2340:
2341: nen toimensa tai työnsä hoitamiseksi olennaisen Tämä laki tulee voimaan päivänä
2342: tarpeellinen. Hakemus on tehtävä 7 § :n 1 kuuta 198 .
2343: momentissa säädetyssä ajassa.
2344:
2345:
2346:
2347:
2348: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
2349:
2350: Esko· Almgren Sauli Hautala Asser Stenbäck
2351: 40 1980 vp.
2352:
2353: Lakialoite n:o 16.
2354:
2355:
2356:
2357: Breilin ym.: Ehdorus laiksi 'tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n
2358: muuttamisesta.
2359:
2360: E d u s k u !il: :n a 11 e.
2361: Voimassa olevan tulo- ja varallisuusverolain tehtävä pitkäaikaisena säästämismuotona, joka
2362: 29 § :n mukaan on verovelvollisella oikeus vä- siirtää kulutusmahdollisuuden hetkeen, jolloin
2363: hentää omasta taikka puolisonsa tai lastensa tarve on suurimmillaan. Myös kansantalouden
2364: henki- tai muusta henkilövakuutuksesta suo- kannalta, erityisesti työllisyyden hoitamiseksi
2365: rittamaosa maksut eräitä laissa sanottuja mak- on henkivakuutuksen kautta syntyväliä pää-
2366: suja lukuun ottamatta. Vähennysoikeus on kui- oman muodostuksella merkittävä asema.
2367: tenkin rajoitettu enintään 200 markkaan hen- Edellä sanotuista syistä ja erityisesti palkan-
2368: kilöä kohti. Verovähennyksen suhteellisen mer- saajaväestön välittömän verotuksen keventämi-
2369: kityksen alenemiseen ovat vaikuttaneet monet seksi olisi käsityksemme mukaan pyrittävä hen-
2370: tekijät, ennen kaikkea verotuksen yleinen ki- kivakuutusmaksujen yläraja nostamaan vähin-
2371: ristyminen. Tämän vuoksi ei nykyinen vähen- tään alun perin v. 1957 tarkoitetulle tasolle,
2372: nysoikeus ole lainkaan suhteessa sen alkupe- joka v. 1980 olisi elinkustannusindeksin kohoa-
2373: räiseen tarkoitukseen. misen mukaan mitattuna n. 420 markkaa. Tässä
2374: Vapaaehtoinen ja sopimuksenvarainen hen- vaiheessa olisi yläraja säädettävä 300 markkaan
2375: kivakuutus täydentää merkittävällä tavalla laki- henkilöä kohti.
2376: sääteistä sosiaalivakuutusta. Tämä on todettu Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
2377: mm. työmarkkinajärjestöjen toimesta niiden sol-
2378: miessa työntekijöitä koskevaa ryhmähenkiva- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2379: kuutusta. Henkivakuutustoiminnalla on tärkeä lakiehdotuksen:
2380:
2381: Laki
2382: tulo- ja varallisuusverolain 29 § :n muuttamisesta.
2383:
2384: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 197 4 annetun tulo- ja
2385: varallisuusverolain 29 §:n 1 momentin 4 kohta, sellaisena kuin se on 23 päivänä kesäkuuta
2386: 1977 annetussa laissa (510/77), näin kuuluvaksi:
2387:
2388: 29 §. tuslaissa tarkoitettuja maksuja sekä kansanelä-
2389: Verovelvollisella on oikeus vähentää: kevakuutusmaksua, kuitenkin yhteensä enin-
2390: tään 300 markkaa kutakin perheenjäsentä koh-
2391: 4) omasta taikka puolisonsa tai lastensa tahi ti,
2392: sellaisen kasvattilapsen, jota verovelvollinen
2393: on verovuonna elättänyt, henki- tai muusta
2394: henkilövakuutuksesta suorittamaosa maksut, Tämä laki tulee voimaan päivänä
2395: lukuun ottamatta 5 kohdassa ja sairausvakuu- kuuta 19
2396:
2397: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
2398:
2399: Reino Breilin Eino Loikkanen Mikko Jokela
2400: Pauli Uitto Matti Järvenpää Mauno Manninen
2401: Mikko Ekorre Matti Puhakka Juhani Saukkonen
2402: Kaarina Suonio Ensio Laine Olavi Martikainen
2403: Peter Muurman Pekka Starast Heimo Linna
2404: Seija Karkinen Olli Helminen Tellervo Koivisto
2405: 1980 vp. 41
2406:
2407: Lakialoite n:o 17.
2408:
2409:
2410:
2411:
2412: Fred ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain 16 §:n muuttamisesta.
2413:
2414:
2415: E d u 's k u n n a: 1[ e.
2416:
2417: Leimaverolain 16 §:n mukaan kiinteistön- Tätä on pidettävä täysin kohtuuttomana, kun
2418: kaupoista on suoritettava leimaveroa, jonka otetaan huomioon, että osakeyhtiömuotoisten
2419: määrä riippuu myydyn kiinteistön arvosta. Ve- asuntojen hankinnasta menee vain 1,2 prosen-
2420: ro on neljä prosenttia, kun omaisuuden arvo tin suuruinen leimavero.
2421: on enintään 10 000 markkaa, 5 prosenttia, Mielestämme yhteiskunnan ei pitäisi tällä
2422: kun omaisuuden arvo on yli 10 000 markkaa tavoin syrjiä omakotiasukkaita.
2423: mutta alle 50 000 markkaa, ja 6 prosenttia, Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
2424: kun omaisuuden arvo on yli 50 000 markkaa.
2425: Käytännössä lähes kaikista omakotikaupoista että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2426: joudutaan maksamaan 6 prosentin leimavero. lakiehdotuksen:
2427:
2428:
2429: Laki
2430: leimaverolain 16 §:n muuttamisesta.
2431:
2432: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimavero-
2433: lain (662/43) 16 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 2 päivänä joulukuuta 1977 anne-
2434: tussa laissa ( 862/77), näin kuuluvaksi:
2435:
2436: 16 §. 1,2 prosenttia, kun omaisuuden arvo on yli
2437: 50 000 markkaa.
2438: Vero on:
2439: 0,5 prosenttia, kun omaisuuden arvo on
2440: enintään 10 000 markkaa, Tämä laki tulee voimaan päivänä
2441: 1 prosentti, kun omaisuuden arvo on yli kuuta 198 .
2442: 10 000 markkaa mutta ei yli 50 000 markkaa,
2443: ja
2444:
2445:
2446: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1980.
2447:
2448: Jorma Fred Väinö Rautiainen
2449:
2450:
2451:
2452:
2453: 6 0880001340
2454: 42 1980 vp.
2455:
2456: Lakialoite n:o 18.
2457:
2458:
2459: Halonen ym.: Ehdotus laiksi 'tulo- ja varallisuusverolain 33 ja
2460: 57 §:n muuttamisesta.
2461:
2462:
2463: Ed u 'S kun :n a 11 e.
2464:
2465: Eduskunta on hyväksynyt vuoden 1980 tulo- kaikki lapsiperheet, tulisi sitä korottaa tuntu-
2466: ja menoarvioesitykseen liittyviä esityksiä eri vammin.
2467: veroperusteista vuonna 1980. Tässä yhteydessä Palkkavähennys on sinänsä vähennysmuot<Y
2468: on muutettu myös tulo- ja varallisuusverolakia na onnistunut tuomalla palkansaajan lähem-
2469: eräiden vähennysten osalta. mäksi muiden verovelvollisten asemaa. Vähen-
2470: Muutos näiden vähennysten suurentamiseksi nyksen suuruus on kuitenkin tähän tarkoituk-
2471: on oikeansuuntainen mutta ei riittävä, ottaen seen liian pieni, jonka vuoksi sitä tulisi ko-
2472: huomioon palkansaajien aseman verrattuna rottaa niin, että se jo vuoden 1981 verotuk-
2473: muihin verovelvollisiin. Lisäksi on tässä yhtey- sessa olisi 3 prosenttia palkkatulosta, kuiten-
2474: dessä muistettava, että hallitusohjelmassaan hal- kin enintään 2 000 markkaa.
2475: litus on erityisesti lupautunut parantamaan lap- Toisen lapsiperheille myönnettävän vähen-
2476: siperheiden asemaa suorien tukimuotojen lisäksi nyksen, ns. huoltajavähennyksen asema on tällä
2477: verohelpotuksilla. hetkellä tavallistakin tärkeämpi, koska se ulot-
2478: Nyt tehty ylimääräinen työtulovähennys, tuu kaikkiin perheisiin, joissa on vielä alle 16
2479: jonka tarkoituksena on korvata vanhemmille, vuotta täyttäneitä lapsia. Kun vähennys lisäksi
2480: jotka molemmat käyvät ansiotyössä, lasten hoi- tehdään verosta, on se luonteeltaan useita mui-
2481: dosta aiheutuvat kustannukset, on suuruudel- tä vähennyksiä sosiaalisempi. Vähennys on kui-
2482: taan riittämätön. Ottaen huomioon, että vie- tenkin määrältään riittämätön, minkä vuoksi
2483: läkin vain vähemmistö alle kouluikäisistä lap- huoltajavähennystä tulisi korottaa.
2484: sista voidaan hoitaa kunnallisessa päivähoidos-
2485: sa, ovat hyvin monien lapsiperheiden vuotui- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
2486: set päivähoitokustannukset jo moninkertaiset nioittaen,
2487: nyt tehtyyn vähennykseen verrattuna. Kun että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2488: vähennysmuoto on lisäksi vaikutukseltaan hy- lakiehdotuksen:
2489: vin laaja-alainen, niin että sen piiriin pääsevät
2490:
2491:
2492: Laki
2493: tulo- ja varallisuusverolain 33 ja 57 §:n muuttamisesta.
2494:
2495: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
2496: varallisuusverolain 33 §:n 1 momentin 2 ja 2 a kohta sekä 57 §, sellaisina kuin ne ovat 7
2497: päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa ( 885 /79), näin kuuluviksi:
2498:
2499: 33 §. verovelvollinen on elättänyt v·erovuonna enin-
2500: Vaidonverotuksessa saa verovelvollinen vä- tään 7 vuotta täyttänyttä lastaan tai kasvatti-
2501: hentää lisäksi: lastaan, kuitenkin niin, että puolisoista vähen-
2502: nyksen saa vain se, jonka ansiotulojen määrä
2503: 2) 20 prosenttia ansiotulosta, kuitenkin on pienempi (ylimääräinen työtulovähennys),
2504: enintään 3 300 markkaa, jos verovelvollinen 2 a) 3 prosenttia palkkatulostaan, kuitenkin
2505: on verovuonna elättänyt alaikäistä lastaan tai enintään 2 000 markkaa (palkkavähennys),
2506: kasvattilastaan, minkä lisäksi vähennyksen
2507: enimmäismäärää korotetaan 1 200 markalla, jos
2508: Lakialoite n:o 18 43
2509:
2510: 57 §. vähennys myönnetään vain sille puolisoista, jon-
2511: Verovelvollisen henkilön, joka suurimman ka tuloveron määrä on suurempi ( huoltajavä-
2512: osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulo- hennys),
2513: verosta vähennetään:
2514: 1) jos hän on verovuonna elättänyt alaikäis-
2515: tä lastaan tai kasvattilastaan, 1 000 markkaa jo- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
2516: kaisesta sanotusta lapsesta, kuitenkiri niin, että kuuta 198 .
2517:
2518:
2519: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
2520:
2521: Tarja Halonen Juhani Surakka
2522: 44 1980 vp.
2523:
2524: Lakialoite n:o 19.
2525:
2526:
2527:
2528:
2529: Hautala ym.: Ehdotus laiksi :tutlo- ja varallisuusverolain muutta·
2530: misesta.
2531:
2532:
2533: E duskun::naHe.
2534:
2535: Tulo- ja varallisuusverolain perusteella myön- Tästä periaatteesta ei kuitenkaan ole pidetty
2536: netään verovelvollisille erilaisia vähennyksiä, kaikkien vähennysten osalta kiinni. Sen vuoksi
2537: joilla pyritään tasaamaan veronmaksukyvyltään joihinkin vähennyksiin olisi suoritettava kuop-
2538: erilaisten verovelvollisten verorasitusta. Jotta pakorotuksia.
2539: verorasituksen kohtaanto ei vääristyisi rahan- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
2540: arvon huononemis·en seurauksena, on välttä-
2541: mätöntä, että markkamääräisiä verovähennyksiä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2542: korotetaan jatkuvasti rahan arvon muutoksia lakiehdotuksen:
2543: vastaavalla määrällä.
2544:
2545:
2546:
2547: Laki
2548: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta.
2549: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2550: muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain 17 § :n 2 mo-
2551: mentti, 28 §, 29 §:n 1 momentin 4 ja 6 kohta, 31 §:n 1 momentti, 33 §:n 1 momentin 1, 2,
2552: 2 a, 3, 4 ja 5 kohta, 36 §:n 1, 2, 3 ja 4 kohta sekä 3 momentti, 37 §, 53 §:n 1 ja 2 mo-
2553: mentti ja 57 §:n 1 ja 3 kohta sekä 3 momentti,
2554: sellaisina kuin niistä ovat 17 §:n 2 momentti, 29 §:n 1 momentin 4 ja 6 kohta ja 33 §:n
2555: 4 kohta 25 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa laissa ( 608/75), 57 §:n 1 momentin 3 kohta
2556: 25 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa laissa ( 607 /75) sekä 31 §:n 1 momentti, 33 §:n 1
2557: momentin 1, 2, 2 a, 3 ja 5 kohta, 36 §:n 1 momentin 2, 3 ja 5 kohta sekä 3 momentti,
2558: 37 §, 53 § sekä 57 §: n 1 ja 2 kohta 7 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa ( 885/79) ,
2559: näin kuuluviksi:
2560:
2561: 17 §. 28 §.
2562: Verovelvollinen saa vähentää palkkatulostaan
2563: Valtiolle suoritettavan tuloveron määrää las- palkkatulovähennyksenä 500 markkaa, ei kui-
2564: kettaessa lisätään sen puolison, jolla on ansio- tenkaan enempää kuin palkkatulon määrän.
2565: tuloja vähemmän kuin toisella puolisolla tai Palkkatulovähennys korvaa palkkatulosta teh-
2566: jolla ei ole ansiotuloja lainkaan, muut tulot tävät luonnolliset vähennykset, jollei niiden
2567: kuin ansiotulot, siltä osin kuin niiden verotet- määrä ylitä 500 markkaa.
2568: tava määrä ylittää 7 000 markkaa, toisen puo-
2569: lison tuloihin. Jos kummallakin puolisolla on 29 §.
2570: vain muita tuloja kuin ansiotuloja, lisätään sen Verovelvollisella on oikeus vähentää:
2571: puolison, jolla on vähemmän tuloja, tulo siltä
2572: osin kuin se ylittää 7 000 markkaa toisen puo- 4) omasta taikka puolisonsa tai lastensa hen-
2573: lison tuloihin. ki- tai muusta henkilövakuutuksesta suoritta-
2574: maosa maksut, lukuun ottamatta 5 kohdassa
2575: Lakialoite n:o 19 45
2576:
2577: ja sairausvakuutuslaissa tarkoitettuja maksuja 5) 1 500 markkaa jokaisesta verovuonna
2578: sekä kansaneläkevakuutusmaksua, kuitenkin yh- elättämästään sellaisesta lapsestaan tai kasvatti-
2579: teensä enintään 300 markkaa kutakin perheen- lapsestaan, joka ennen verovuoden alkua on
2580: jäsentä kohti, täyttänyt 16 vaan ei 18 vuotta ja joka verovuon-
2581: na vähintään 7 kuukauden ajan on saanut sään-
2582: 6) omat sekä perhe·enjäsentensä sairausku- nöllistä ja täyttä opetusta kansa-, perus-, am-
2583: lut. matti-, iltaoppi- tai. oppikoulussa, korkeakou-
2584: fussa tai muussa niihin verrattavassa oppilai-
2585: toksessa, kuitenkin niin, että vähennys myön-
2586: 31 §. netään vain toiselle puolisoista, jolloin, jos mo-
2587: Jos verovuonna Suomessa asuneen henkilön lemmilla puolisoilla on tuloja, vähennyksen
2588: veronmaksukyky hänen ja hänen perheensä saa vain se puoliso, jonka tulojen yhteismäärä
2589: käytettävissä olevat tulot ja varallisuus huo- on suurempi ( koulutusvähennys),
2590: mioon ottaen on erityisestä syystä kuten ela-
2591: tusvelvollisuuden, työttömyyden tai sairauden
2592: johdosta olennaisesti alentunut, vähennetään 36 §.
2593: tulosta kohtuullinen määrä, ei kuitenkaan Suurimman osan verovuodesta Suomessa
2594: enempää kuin 5 200 markkaa ( veronmaksu- asunut henkilö saa kunnallisverotuksessa vä-
2595: kyvyn alentumisvähennys). hentää:
2596: 1) 3 700 markkaa, milloin hän ennen vero-
2597: 33 §. vuoden päättymistä on täyttänyt 65 vuotta
2598: Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vä- (vanhuusvähennys),
2599: hentää lisäksi: 2) 1 200 markkaa jokaisesta alaikäis·estä
2600: 1) 25 prosenttia ansiotulostaan, kuitenkin lapsestaan ja kasvattilapsestaan, jota hän on
2601: enintään 9 000 markkaa (työtulovähennys), verovuonna elättänyt, kuitenkin niin, että vä-
2602: 2) 20 prosenttia ansiotulos ta, kuitenkin hennys myönnetään vain toiselle puolisoista,
2603: enintään 3 600 markkaa, jos verovelvollinen on jolloin, jos molemmilla puolisoilla on tuloja,
2604: verovuonna elättänyt alaikäistä lastaan tai kas- vähennyksen saa vain se puoliso, jonka tulo-
2605: vattilastaan, minkä lisäksi vähennyksen enim- jen yhteismäärä on suurempi (lapsivähennys),
2606: mäismäärää korotetaan 900 markalla, jos ve- 3) 1 600 markkaa, jos hänellä verovuodel-
2607: rovelvollinen on elättänyt verovuonna enin- ta on oikeus 2 kohdan mukaiseen lapsivä-
2608: tään 7 vuotta täyttänyttä lastaan tai kasvat- hennykseen tai 33 §:n 1 momentin 5 koh-
2609: tilastaan, kuitenkin niin, että puolisoista vä- dan mukaiseen koulutusvähennykseen eikä hä-
2610: hennyksen saa vain se, jonka ansiotulojen mää- neen ole sovellettava tämän lain puolisoita
2611: rä on pienempi (ylimääräinen työtulovähen- koskevia säännöksiä (kunnallisverotuksen yk-
2612: nys), sinhuoltajavähennys),
2613: 2 a) 2 prosenttia palkkatulostaan, kuitenkin 4) 3 500 markkaa ansiotulostaan, jos hän
2614: enintään 700 markkaa (palkkavähennys), on verovuonna vähintään 7 kuukauden ajan
2615: 3) 20 pros·enttia tulostaan, kuitenkin enin- saanut säännöllistä ja täyttä opetusta kansa-,
2616: tään 4 200 markkaa, jos sellainen verovelvol- perus-, ammatti-, iltaoppi- tai oppikoulussa,
2617: ainen, johon ei sovelleta tämän lain puolisoita korkeakoulussa tai muussa näihin verrattavassa
2618: koskevia säännöksiä, on verovuonna elättänyt oppilaitoksessa ( opiskelijavähennys),
2619: alaikäistä lastaan tai kasvattilastaan tai jolla
2620: on oikeus verovuodelta 5 kohdan mukaiseen
2621: koulutusvähennykseen (valtionverotuksen yk- 37 §.
2622: sinhuoltajavähennys), Jos koko verovuoden Suomessa asuneen hen-
2623: 4) 7 000 markkaa, milloin verovelvollisen kilön tulo edellä mainittujen vähennysten jäl-
2624: puolisalia ei ole lainkaan hänen veronalaiseksi keen ei ole 3 000 markan määrää suurempi,
2625: tulokseen luettavaa tuloa, tai jos puolisalia on siitä kunnallisverotuksessa vähennettävä sa-
2626: on sanotunlaista tuloa, saa se puolisoista, jonka notun tulon määrä, tai jos tulo on 3 000 mark-
2627: tulojen yhteismäärä on suurempi, vähentää kaa suurempi, 3 000 markkaa vähennettynä
2628: 7 000 markkaa vähennettynä 25 prosentilla yhdellä prosentilla jokaisesta täydestä 30 mar-
2629: toisen puolison tulon määrästä ( puolisovähen- kan määrästä, jolla tulo ylittää 3 000 markan
2630: ttys), määrän (perusvähennys).
2631: 46 Lakialoite n:o 19
2632:
2633:
2634: . 53 §. 57 §.
2635: Suomessa asuvien puolisoiden yhteenlaske- Verovelvollisen henkilön, joka suurimman
2636: tuista varoista vähennetään 14 000 markkaa. osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulo-
2637: Jos tOisella puolisolla tällöin on velkoja enem- verosta vähennetään:
2638: män kuin varoja, otetaan erotus huomioon 1) jos hän on verovuonna elättänyt ala-
2639: toisen puolison verotettavan varallisuuden vä- ikäistä lastaan tai kasvattilastaan, 600 mark-
2640: hehnyksenä, ei kuitenkaan enempää kuin kol- kaa jokaisesta sanotusta lapsesta, kuitenkin
2641: mannes viimeksi mainitun puolison verotetta- niin, että vähennys myönnetään vain sille puo-
2642: vasta varallisuudesta. lisoista, jonka tuloveron määrä on suurempi
2643: Verovelvollisen, joka on asunut Suomessa ( huoltajavähennys),
2644: .ja verovuonna elättänyt alaikäistä lastaan, va-
2645: roista vähennetään jokaisesta sellaisesta lap- 3) jos hänellä on oikeus 36 §:n 1 momen-
2646: sesta 7 000 markkaa kuitenkin niin, että vä- tin 1 kohdan mukaiseen vanhuusvähennykseen,
2647: hennys myönnetään vain tois·elle yhteenlaske- 250 markkaa.
2648: tun varallisuuden perusteella verotettavista
2649: puolisoista, jolloin, jos molemmilla puolisoilla
2650: on varoja, vähennyksen saa vain se puoliso, Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran
2651: jonka varojen määrä on suurempi. verovuodelta 1981 toimitettavassa verotuksessa.
2652:
2653: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1980.
2654:
2655: Sauli Hautala Jorma Fred Erkki Korhonen
2656: Antero Juntumaa Väinö Rautiainen Olavi Ronkainen
2657: Asser Stenbäck Esko Almgren Impi Muroma
2658: 1980 vp; 47
2659:
2660: Lakialoite n:o 20.
2661:
2662:
2663:
2664:
2665: Hautala ym.: Ehdotus laiksi :tulo- ja varallisuusverolain 17 b ja
2666: 65 § :n muuttamisesta.
2667:
2668:
2669: Ed u 's kun n :a 11 e.
2670:
2671: Perheyritysten verotus on maassamme huip- enimmäismäärä on korotettu 78 000 mark-
2672: puluokkaa maailmassa. Tämä johtuu siitä, että kaan. Kun otetaan huomioon, että yrittäjät
2673: korkean veroprogression lisäksi maassamme pe- joutuvat usein tekemään lähes ympärivuoro-
2674: ritään vielä varallisuusveroa. Näiden yhteis- kautisia työpäiviä kovan paineen alaisina, on
2675: vaikutuksesta saattaa henkilölle määrättyjen ve- tätä määrää pidettävä liian alhaisena. Yrit-
2676: rojen määrä ylittää vuosiansion. täjän on työstään saatava riittävä aineellinen-
2677: Maamme elinkeinoelämän kehittymisen ja kin korvaus.
2678: työllisyyden kannalta pienyrityksillä on kui- Tulo- ja varallisuusverolain 65 § sisältää
2679: tenkin korvaamaton merkitys. Liian ankaralla ns. verotuksen kattosäännön, joka ei vielä
2680: verotuksella ei saisi tukahduttaa yritteliäisyyt- nykyisellään riittävästi suojaa verovelvollisen
2681: tä, joka on aineellisen hyvinvointimme perus- omaisuutta, vaan veroa joudutaan maksamaan
2682: ta. joissakin tapauksiss.a yli tulojen.
2683: Tulo- ja varallisuusverolain 17 b § :n 2 mo- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
2684: menttiin sisältyy säännös siitä, missä määrin nioittaen,
2685: verovelvollisen liikkeensä hyväksi tekemä työ
2686: voidaan katsoa ansiotuloksi. Tämän vuoden että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2687: alusta voimaan tulleen lainmuutoksen mukaan lakiehdotuksen:
2688:
2689:
2690: Laki
2691: tulo- ja varallisuusverolain 17 b ja 65 §:n muuttamisesta.
2692:
2693: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
2694: varallisuusverolain 17 b § :n 2 momentti sekä 65 §, sellaisina kuin ne ovat, 17 b §: n 2 mo-
2695: mentti 21 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (972/79) ja 65 § 1 päivänä joulukuuta
2696: 1978 annetussa laissa (913/78), näin kuuluviksi:
2697:
2698: 17 b §. si ei kuitenkaan katsota metsätalouden puh-
2699: dasta tuottoa, korkotuloa, osinkoa, vuokratu-
2700: Verovelvollisen luonnollisen henkilön tai loa, asuntotuloa, arvopapereiden ja kiinteän
2701: puolisoiden yhdessä harjoittaman liikkeen taik- omaisuuden luovutuksesta saatua voittoa, kiin-
2702: ka ammatin tuloksen tahi maatilatalouden puh- teistön ainesosasta saatua korvausta eikä muu-
2703: taan tulon yhteismäärä katsotaan 90 000 mar- ta näihin tuloihin rinnastettavaa tuloa.
2704: kan määrään saakka kokonaan ansiotuloksi.
2705: Mikäli verovelvollinen esittää selvityksen sii-
2706: tä, että verovelvollisen tai puolisoiden har- 65 §.
2707: joittamassaan liikkeessä, ammatissa tai maati- Milloin verovuonna Suomessa asuneen luon-
2708: lataloudessa suorittaman työn kohtuullinen ar- nollisen henkilön tai erillisenä verovelvollisena
2709: vo ylittää 90 000 markkaa, voidaan myös tä- verotettavan kotimaisen kuolinpesän verovuo-
2710: män määrän ylittävä osa sanottujen tulojen den tulosta ja varallisuudesta menevän val-
2711: yhteismäärästä katsoa ansiotuloksi. Ansiotulok- tionveron sekä hänelle määrätyn kunnallisve-
2712: 48 Lakialoite n:p 20
2713:
2714: ron, kirkollisveron, kansaneläkevakuutusmak- tuloja, JOlsta on suoritettava vain kurinallis-
2715: sun ja sairausvakuutusmaksun yhteismäärä on veroa eikä verotuslain 77 §:n nojalla määrät-
2716: suurempi kuin 80 prosenttia verovelvollisen tyä veronkorotusta. Puolisoiden verotuksessa
2717: vahvistetusta verotettavasta tulosta, verovel- määräytyy 1 momentissa tarkoitettu veron mak-
2718: vollisen maksettavaksi ei panna sanotun mää- suun panematta jättäminen kummankin puoli-
2719: rän yli menevää valtionveron osaa. Verotus- son osalta erikseen.
2720: -lain 77 .§:n nojalla määrätty veronkorotus on
2721: pantava maksuun kokonaan.
2722: Verojen ja maksujen enimmäismäärää 1 mo- Tätä lakia sovelletaan ensimmatsen kerran
2723: mentin mukaan laskettaessa ei oteta huomioon vuodelta 1981 toimitettavassa verotuksessa.
2724:
2725:
2726: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
2727:
2728: Sauli Hautala Esko Almgren Jorma Fred
2729: Olavi Ronkainen Erkki Korhonen Väinö Rautiainen
2730: 1980 vp. 49
2731:
2732: Lakialoite n:o 21.
2733:
2734:
2735: Hetemäki-Olander: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain
2736: 22 §:n muuttamisesta.
2737:
2738: Eduskunnalle.
2739: Verotuskäytännössä ei ole hyväksytty tulo- ollut mahdollista järjestää heille julkisuutta,
2740: ja varallisuusverolain 22 § :n 1 momentin 2 mutta ennen kaikkea rahoitusta heidän usein
2741: kohdan verovapausperiaatteita kaikissa niissä ulkomailla tapahtuvia opintojaan varten. Jos
2742: tapauksissa, joissa säännöksen tarkoitus huo- tämä kansainväliseen tasoon nähden sinänsä
2743: mioon ottaen näin olisi tullut tapahtua. Esi- vähäinen tuki katsotaan veronalaiseksi tuloksi,
2744: merkiksi Sibelius-Akatemian järjestämien Maj palkintojen saajat joutuvat vastaavasti kään-
2745: Lind -kilpailujen perusteella nuorille musiikin- tymään valtion säveltaidetoimikunnan ja yksi-
2746: opiskelijoille annetut apurahat on katsottu en- tyisten rahastojen puoleen.
2747: nakkoperintälain 6 §:n 1 momentin 1 kohdan Asialla on paitsi suuri periaatteellinen mer-
2748: mukaisiksi esiintyville taiteilijoille maksettavik- kitys yleisen taidepolitiikan vuoksi myös siitä
2749: si palkkioiksi, jotka siten ovat olleet veronalai- syystä, että maassamme järjestetään lähitule-
2750: sia. vaisuudessa useita musiikkikilpailuja, joiden
2751: Kun Maj Lind -kilpailun palkinnot vastaa- tarkoituksena on juuri nuorten kykyjen opin-
2752: vat esimerkiksi pohjoismaista kirjallisuuspal- tojen tukeminen. Tällainen on mm. tärkeä
2753: kintoa, joka myös annetaan määrätystä kirjal- kansainvälinen Jean Sibelius -viulukilpailu. Kil-
2754: lisesta toiminnasta ja joka on katsottu saajan pailun arvostuksen kannalta olisi vaarallista,
2755: stipendinä verovapaaksi tuloksi, eivät pianokil- jos jo kauan sitten julkistetut palkintosummat
2756: pailun palkinnot myöskään voi olla veronalaista katsottaisiin kokonaan veronalaisiksi tuloiksi,
2757: tuloa. Käsitykseni mukaan musiikkikilpailussa sillä ne ovat melko vaatimatonta kansainvälis-
2758: annettu palkinto on virheellistä rinnastaa esiin- tä tasoa.
2759: tyvälle taitelijalle tavallisesta esiintymisestä tai Siitä riippumatta mikä esimerkiksi oikeus-
2760: esimerkiksi urheilijalle urheilusuorituksesta käytännön lopullinen kanta esitettyyn verova-
2761: maksettavaan palkintoon, koska musiikkikil- pauskysymykseen tulisi olemaan, on pidettävä
2762: pailussa annettu palkinto on tarkoitettu tun- välttämättömänä, että välittömästi säännöksen
2763: nustukseksi saajan taiteellisesta toiminnasta ja muutoksella varmistetaan tässä puheena olevien
2764: apurahaksi hänen vastaista taiteellista toimin- apurahojen rinnastaminen tulo- ja varallisuus-
2765: taansa ja myös opintojensa jatkamista varten. verolain 22 § :ssä tarkoitettuihin stipendeihin.
2766: Sibelius-Akatemian joka kolmas vuosi jär- Edellä olevan perusteella ehdotan,
2767: jestämä Maj Lind -kilpailu kotimaisille nuo-
2768: rille pianisteille on tärkeä tapahtuma koko että Edusleunta hyväksyisi seuraavan
2769: maan musiikkielämää ajatellen. Tällä tavoin on lakiehdotuksen:
2770:
2771: Laki
2772: tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n muuttamisesta.
2773:
2774: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulukuuta 197 4 annetun tulo- ja
2775: varallisuusverolain ( 1043/74) 22 §:n 1 momenttiin uusi näin kuuluva 2 a kohta:
2776:
2777: 22 §. belius -viulukilpailuista sekä muista vastaavista
2778: Veronalaiseksi tuloksi ei katsota: kilpailuista saatuja apurahoja ja palkintoja siltä
2779: osin kuin edellä 2 kohdassa on säädetty.
2780: 2 a) Maj Lind -pianokilpailuista, Jean Si-
2781:
2782: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
2783:
2784: Elsi Hetemäki-Olander
2785: 7 0880001340
2786: 50 1980 vp.
2787:
2788: Lakialoite n:o 22.
2789:
2790:
2791:
2792:
2793: Juntumaa ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n
2794: muuttamisesta.
2795:
2796:
2797: E d u s tk u n n a 11 e.
2798:
2799: Tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) vassa asemassa oleviin ruumiillisesti tervelSlin
2800: 22 § :n 1 momentin 17 kohdan säännöksellä verrattava toimeentulotaso, tulee henkilövahin-
2801: on tapaturma- ja henkilövahinkoon perustuvat kokorvaukset sotilasvammakorvausten tapaan
2802: liikennevahinkokorvaukset asetettu 20 000 kokonaisuudessaan vapauttaa verosta. Pysyvään
2803: markan vuotuismäärän ylittävältä osalta veron- verolakiin sisällytetty markkamääräinen raja on
2804: alaiseksi tuloksi. Näistä korvauksista ei suori- epäoikeudenmukainen myös siksi, että se pyr-
2805: teta mainitun lain 33 §:ssä säädettyä työtulo- kii jäämään säädetyn suuruiseksi kohtuuttoman
2806: tai ylimääräistä työtulovähennystä. pitkäksi aikaa. Nykyisen verovapaan korvauk-
2807: Edellä mainittujen korvausten pitäisi kuiten- sen markkamääräinen raja on pysynyt samana
2808: kin kattaa työtuloja huomattavasti laajempi so- vuodesta 1975. Laissa säädetyn 20 000 markan
2809: siaaliturvan tarve. Tässä yhteydessä mainitta- summan tulisi vuoden 1980 alusta lukien olla
2810: koon vain vaikean vamman aiheuttama toimin- jo 35 000 markkaa, jotta se vastaisi palkka- ja
2811: nallinen haitta jokapäiväisessä elämässä, suuret kustannustason nousua. Verottoman osan pai-
2812: sairauskustannukset, hoitavan henkilön palk- kallaan pysyttäminen on jo muutamassa vuo-
2813: kauksesta ym. aiheutuvat menot, yksilöllisen dessa huomattavasti kiristänyt vahingoittunei-
2814: kulkuvälineen välttämättömästä käyttämisestä den verotusta. Tällä tavoin verotuksen kohteek-
2815: aiheutuvat tavanomaista korkeammat menot si joutuvia vahingoittuneita on myös niin vä-
2816: jne. On myös otettava huomioon, että yli hän, ettei sillä ole verotulojen muodossa yh-
2817: 20 000 markan vuotuinen korvausmäärä saat- teiskunnalle merkitystä. Henkilövahinkokor-
2818: taa tulla kysymykseen vain täysin työkyvyttö- vauksen verottamista on pidettävä kohtuutto-
2819: mälle henkilölle, jolla juuri on edellä mainit- mana huomioon ottaen vamman vahingoittu-
2820: tuja suuria erityiskustannuksia. Tällaisella esim. neelle aiheuttamat suuret olosuhteiden muu-
2821: pyörätuolia käyttävällä henkilöllä on jokapäiväi- tokset ja ylimääräiset kustannukset.
2822: sessä elämässä huomattavasti sellaisia ylimää- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2823: räisiä kustannuksia, joita ei ole toimintakykyn- nioittaen,
2824: sä säilyttäneellä eläkeikäisellä henkilöllä.
2825: Jotta vaikeavammaisten henkilöiden kohdalla että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2826: voitaisiin säilyttää edes jossakin määrin vastaa- lakiehdotuksen:
2827: Lakialoite n:o 22 51
2828:
2829:
2830: Laki
2831: tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n muuttamisesta.
2832:
2833: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
2834: varallisuusverolain ( 1043/74) 22 §:n 1 momentin 17 kohta näin kuuluvaksi:
2835:
2836: 22 §. vahinkoturvan nojalla saamaa päivärahaa, hen-
2837: Veronalaiseksi tuloksi ei katsota: kilövahingon johdosta suoritettua jatkuvaa kor-
2838: vausta, elinkorkoa ja eläkettä taikka niihin liit-
2839: 17) vahingoittuneen tai hänen oikeuden- tyviä lisiä, myös silloin, kun ne on saatu työn-
2840: omistajansa pakollisen tapaturma- tai liikenne- antajalta palkkana tai ennakkona,
2841:
2842:
2843:
2844: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
2845:
2846: Antero Juntumaa Impi Muroma Terhi Nieminen-Mäkynen
2847: Väinö Rautiainen Anneli Kivitie Esko Almgren
2848: Olavi Ronkainen J. Juhani Kortesalmi Asser Stenbäck
2849: Sauli Hautala Jorma Fred Aimo Ajo
2850: Helvi Hyrynkangas Erkki Korhonen
2851: 52 1980 vp.
2852:
2853: Lakialoite n:o 23.
2854:
2855:
2856:
2857:
2858: Juvela ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain 17 §:n muuttami-
2859: ,ses,ta.
2860:
2861:
2862: Ed u 'S kun n a: 11 e.
2863:
2864: Voimassa olevan liikevaihtoverolain 85 §: n tuloa. Valmistuksessa on kilpailu pakottanut
2865: mukaan asetuksella voidaan säätää, ettei mm. monet vammaiset erikoistumaan jonkin määrä-
2866: liiketoimintaa, jota harjoittavan henkilön työ- tyn tuotteen valmistamiseen. Markkinointi on
2867: ja toimintakyky on jonkin elimen puuttumisen tällöin ulotettava koko maata käsittäväksi. Mo-
2868: tai toimintavajavuuden vuoksi ratkaisevasti hei- net ompelu-, rottinki-, harja-, kudonta-, puu-,
2869: kentynyt, ole pidettävä liikevaihtoverolaissa nahka- ym. töitä tekevät vammaiset joutuvat
2870: tarkoitettuna liiketoimintana. Joulukuun 20 pakostakin markkinoimaan valmistamansa tuot-
2871: päivänä 1963 annetulla liikevaihtoveroasetuk- teet liikkeiden välityksellä. Jo yksinomaan vam-
2872: sella on säädetty, että liikevaihtoverolaissa tar- maisuuskin voi estää tai suuressa määrin ra-
2873: koitettuna liiketoimintana ei pidetä mm. toi- joittaa markkinointia. Vammaisten markkinoin-
2874: mintaa, jota harjoittaa liiketoimipaikassa tai tiongelman vuoksi on perustettu Invalidien
2875: muualla henkilö, jonka työ- ja toimintakyky on Tuotteiden Myyntikeskus Inva ja Sokeain myy-
2876: jonkin elimen puuttumisen tai toimintavaja- mälät, jotka erikoisliikkeet jatkuvasti toimivat
2877: vuuden vuoksi alentunut vähintään 70 %, mi- tuotteiden myyjinä.
2878: käli toiminta yksinomaan käsittää hänen ja hä- Liikevaihtoverovapauden hakeminen merkit-
2879: nen perheensä elatukseksi valmistettujen tava- see vaikeavammaiselle pienyrittäjälle, joka käyt-
2880: roiden myyntiä tai yksinomaan tavaraan koh- tää markkinoinnissa apunaan liikevaihtovero-
2881: distuvia työsuorituksia ja hän käyttää toimin- velvollista liikettä, tuntuvaa aseman huonontu-
2882: nassaan apunaan liikevaihtoverolain 8 § :n 1 mista, jopa joutumista liikevaihtoverovelvollista
2883: momentissa mainittujen lisäksi enintään yhtä epäedullisempaan asemaan. Liikevaihtoverovel-
2884: muuta henkilöä. vollinen myyjä joutuu nimittäin ostaessaan ta-
2885: Edellä mainitut säännökset antavat merkittä- varan liikevaihtoveron suorittamisesta vapaute-
2886: vän suojan vaikeavammaisten invalidien työllis- tulta vammaiselta maksamaan liikevaihtoveron
2887: tämiselle. Käytännössä on kuitenkin todettu, tavaran koko myyntihinnasta. Raaka-aineen
2888: että suoja ulottuu ainoastaan niihin säännöksis- osalle tulee tällöin kaksinkertainen liikevaihto-
2889: sä tarkoitettuihin vaikeavammaisiin, jotka voi- vero. Verovelvolliselta valmistajalta ostaessaan
2890: vat myydä valmistamansa tuotteet suoraan ku- liike on oikeutettu vähentämään myyntihinnas-
2891: luttajalle. Monilla ammattialoilla itsenäisinä ta ostohinnan ja suorittamaan veron vain näi-
2892: työskentelevät vammaiset eivät kuitenkaan voi den erotuksesta. Vammaisella on tietysti oikeus
2893: näin tehdä. Pelkästään käsityönä tai vähäisen hakea itsensä verovelvolliseksi, mutta silloin
2894: koneistuksen turvin tuotteita valmistaessaan hän menettää lainsäätäjän hänelle tarkoittaman
2895: joutuvat invalidit kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja toimeentulonsa hankkimiselle välttämättö-
2896: työskentelemään tiiviisti, joten suoraan kulut- män suojan.
2897: tajalle tapahtuvaan ja runsaasti aikaa vievään Kaikkien vähintään 70 % työ- ja tolmmta-
2898: mvyntiin ei ole mahdollisuuksia. Vammaisten kyvystään menettäneiden vammaisten saattami-
2899: kilpailukykyhän on nykyisen liikevaihtovero- seksi samaan asemaan ja heidän työllisyytensä
2900: lain voimassaoloaikana joutunut entistä kireäm- turvaamiseksi tulisi liikevaihtoverolain säännök-
2901: mälle, koska teollisuuden liikevaihtovero aleni siä muuttaa siten, että liikevaihtoverosta vapau-
2902: ja vammaiset työskentelivät aikaisemminkin lii- tetulta vammaiselta ostetun tavaran myynnin
2903: kevaihtoverosta vapaina. Monien aloien tuot- verotusarvona pidettäisiin myyntihintaa vähen-
2904: teet ovat myös sellaisia, ettei paikallinen me- nettynä tavaran ostohinnalla.
2905: nekki riitä turvaamaan työllisyyttä ja toimeen-
2906: Lakialoite n:o 23 53
2907:
2908: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2909: nioittaen, lakiehdotuksen:
2910:
2911:
2912: Laki
2913: liikevaihtoverolain 17 § :n muuttamisesta.
2914:
2915: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liikevaih-
2916: toverolain 17 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 9 päivänä heinäkuuta 1976 annetussa
2917: laissa ( 608/76), näin kuuluvaksi:
2918:
2919: 17 §. tai verollisena itse maahantuodun taikka 85 § :n
2920: 2 momentissa tarkoitetulta vajaakuntoiselta
2921: Myynnin verotusarvoa laskettaessa verovel- henkilöltä verottomana hankitun tavaran osto-
2922: vollinen saa vähentää myyntitarkoitukseen käy- hinnan.
2923: tettävän, verovelvolliselta verollisena hankitun
2924:
2925:
2926: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1980.
2927:
2928: Aulis Juvela Lauha Männistö
2929: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
2930: 54 1980 vp.
2931:
2932: Lakialoite n:o 24.
2933:
2934:
2935:
2936:
2937: Kivitie ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muuttami-
2938: ,sesta.
2939:
2940:
2941: E d u 'S k u n n a 11 e.
2942:
2943: Tulo- ja varallisuusverolain 25-28 §:issä on kulunut henkilötietojen ja varallisuuden selvit-
2944: säännökset verovelvollisen oikeudesta verotuk- tämiseen. Vähennyksiin käytetystä työajasta
2945: sessa vähentää tulostaan sen hankkimisesta tai matkakulujen selvittäminen vaatii 30 % ja
2946: säilyttämisestä johtuneet menot (luonnolliset muut tulonhankkimiskulut 22 % eli paL~kaval
2947: vähennykset). Lain 28 §: ssä säädetään palkka- misteluun käytetystä kokonaistyöajasta kuluu
2948: tulovähennyksestä, joka korvaa palkkatulosta tulonhankkimiskulujen käsittelyyn yli 22 %.
2949: tehtävät luonnolliset vähennykset, jollei niiden Kun lisäksi otetaan huomioon, että valtaosa
2950: määrä ylitä 350 markkaa. Palkkatulovähennyk- lääninoikeuksiin tehdyistä verovalituksista kos-
2951: sen tarkoituksena on ollut helpottaa veroilmoi- kee tulonhankkimiskuluja, voidaan todeta, että
2952: tuksen antamista niissä tapauksissa, joissa ku- palkkatulovähennyksellä, mikäli sen määrä on
2953: lujen määrä on suhteellisen vähäinen. Säännök- riittävän suuri, on sekä veroilmoituksen anta-
2954: sellä on samalla vastaavasti tarkoitettu helpot- mista että verotustyötä oleellisesti yksinkertais-
2955: taa verotustyötä. tava merkitys. Samalla se vähentäisi läänin-
2956: Käytännössä ei palkkatulovähennystä koske- oikeuksiin tehtäviä verovalituksia sekä pienen-
2957: valla säännöksellä ole saavutettu sille asetettuja täisi lääninoikeuksien jutturuuhkaa.
2958: tavoitteita. Vähennyksen määrä oli alkujaankin Koska verotuksen yksinkertaistamista ei ole
2959: niin pieni, ettei sillä ollut käytännössä tarkoi- onnistuttu toteuttamaan siitä huolimatta, että
2960: tustaan vastaavaa merkitystä, ja inflaatiokehitys sitä yleisesti on pidetty välttämättömänä, ja
2961: on johtanut siihen, että nykyisin säännöksen koska näköpiirissä ei ole, että siinä lähtulevai-
2962: merkitys on olematon. Suurimmalla osalla palk- suudessakaan tultaisiin suuremmassa määrin
2963: katuloa saavista verovelvollisista tulonhankki- onnistumaan, tulee yksinkertaistamiseen pyrkiä
2964: miskulut muodostuvat vähennyksen nykyistä osittaisesti nykyisten säännösten puitteissa niitä
2965: määrää suuremmiksi, jolloin verovelvolliset jou- muuttamalla tai kumoamaila säännöksiä, joilla
2966: tuvat veroilmoituksissaan yksityiskohtaisesti sel- ei ole olennaista verotuksellista merkitystä tai
2967: vittämään nämä kulunsa ja samoin verotustyös- jotka lisäksi käytännössä aiheuttavat sekaannus-
2968: sä vähennysvaatimusten oikeellisuuden tarkista- ta. Viimeksi mainituista säännöksistä tuoreim-
2969: minen vaatii suhteettoman suuren osan valmis- pana esimerkkinä voidaan mainita tulo- ja va-
2970: telutyöhön käytettävästä ajasta. rallisuusverolain 33 §:n 1 momentin 2 a kohta
2971: Verohallituksen suorituttamassa työajan käyt- palkkavähennyksestä.
2972: töä koskevassa tutkimuksessa on todettu palk- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme kun-
2973: kavalmistelun työajasta käytetyn tulojen selvit- nioittaen,
2974: tämiseen 30 % ja vähennysten selvittämiseen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2975: 4 3 %. Muu osa palkkavalmistelun ajasta on lakiehdotuksen:
2976: Lakialoite n:o 24 55
2977:
2978:
2979: Laki
2980: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta.
2981:
2982: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2983: kumotaaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain 33 §:n 1 mo-
2984: mentin 2 a kohta, sellaisena kuin se on 7 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa ( 885/79) ,
2985: sekä
2986: muutetaan 28 §, sellaisena kuin se on 25 päivänä marraskuuta 1977 annetussa laissa ( 848/
2987: 77), näin kuuluvaksi:
2988:
2989: 28 §.
2990: Verovelvollinen saa vähentää pa:lkkatulos- Palkkatulovähennys korvaa palkkatulosta tehtä-
2991: taan palkkatulovähennyksenä 1 500 markkaa, ei vät luonnolliset vähennykset, jollei niiden mää-
2992: kuitenkaan enempää kuin palkkatulon määrän. rä ylitä 1 500 markkaa.
2993:
2994:
2995: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
2996:
2997: Anneli Kivitie Jaakko Itälä
2998: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen
2999: 56 1980 vp.
3000:
3001: Lakialoite n:o 25.
3002:
3003:
3004:
3005: Korhonen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n
3006: ,muubtamise5ta.
3007:
3008:
3009: Ed u 'S kun n a 11 e.
3010:
3011: Tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n 6 kohdan vuosina on sairausvakuutusjärjestelmän etui-
3012: muk~an verovelvollinen voi vähentää kokonais- suuksia kuitenkin jatkuvasti huononnettu. Po-
3013: tulostaan omia ja perheenjäsentensä sairausku- tilaan omavastuuosuutta on korotettu ja mm.
3014: luja enintään 800 markkaa, tai, milloin kysy- erikoislääkärin palkkioista palautettava määrä
3015: myksessä ovat puolisot, yhteensä enintään on vain pieni osa todellisuudessa maksettavaksi
3016: 1 600 markkaa. Määrää korotetaan lisäksi 200 jäävästä lääkärinpalkkiosta. Tämä johtuu siitä,
3017: markalla jokaisesta alaikäisestä lapsesta tai kas- että sairausvakuutuspalautusten perustana ole-
3018: vattilapsesta, jota verovelvollinen on verovuon- vat lääkärinpalkkiotaksat ovat huomattavasti
3019: na elättänyt. jäljessä lääkärien perimistä todellisista palk-
3020: Sairauskulujen enimmäismäärän rajoittami- kioista.
3021: nen on kohtuutonta niitä verovelvollisia koh- Emme voi hyväksyä sitä, että yhteiskunta
3022: taan, joilla on ollut huomattavasti sairausku- tällä tavoin jättää sairaat henkilöt yksin vas-
3023: luja verovuoden aikana. Tässä tapauksessa voi- taamaan sairaudestaan aiheutuneista kustannuk-
3024: daan tosin myöntää harkinnanvarainen veron- sista. Verovähennykseen oikeuttavien sairaus-
3025: maksukyvyn alentumisvähennys, mutta sen saa- kulujen enimmäismäärä tulisikin poistaa.
3026: minen on epävarmaa, eivätkä kaikki verovel- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
3027: volliset osaa sitä edes hakea. nioittaen,
3028: Kun sairausvakuutusjärjestelmä luotiin, sen
3029: tarkoituksena oli pyrkiä tasaamaan sairaudesta että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3030: kansalaisille aiheutuvia kustannuksia. Viime lakiehdotuksen:
3031:
3032:
3033: Laki
3034: tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n muuttamisesta.
3035: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
3036: varallisuusverolain 29 § :n 1 momentin 6 kohta, sellaisena kuin se on 25 päivänä heinäkuuta
3037: 1975 annetussa laissa ( 608/75), näin kuuluvaksi:
3038:
3039: 29 §. Tätä lakia sovelletaan ensimma1sen kerran
3040: Verovelvollisella on oikeus vähentää: vuodelta 1981 toimitettavassa verotuksessa.
3041:
3042: 6) omat ja perheenjäsentensä sairauskulut.
3043:
3044:
3045:
3046:
3047: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
3048:
3049: Erkki Korhonen Antero Juntumaa
3050: Esko Almgren Sauli Hautala
3051: Olavi Ronkainen Asser Stenbäck
3052: Impi Muroma Jorma Fred
3053: 1980 vp. 57
3054:
3055: Lakialoite n:o 26.
3056:
3057:
3058:
3059:
3060: Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 4 ja
3061: 18 § :n muuttamisesta.
3062:
3063:
3064: Ed u s ik u n n a 11 e.
3065:
3066: Tulo- ja varallisuusverolain 18 §:n 4 mo- voimalaitos oli valmistunut. Kauppahinta nals-
3067: menttiin on vuonna 1976 eduskunnan päätök- sä tapauksissa oli luonnollisesti vain murto-osa
3068: sellä sanan "kommandiittiyhtiöitä" perään li- siitä, minkä ostajat maksoivat niille, jotka eivät
3069: sätty seuraavaa: "sekä kalastuskuntaa, vesi- ja jättäneet kalastusta itselleen eivätkä ottaneet
3070: jakokuntaa ynnä muuta niihin verrattavaa yh- sähkövirtaa kauppahinnan vastikkeeksi. Suuri-
3071: teisetuutta, ei kuitenkaan yhteismetsää". Sano- täisen ja kalliiksi tulleen riitelyn jälkeen saa-
3072: jen "näitä yhtiöitä" jälkeen on lisätty virkkee- tiin voimayhtiön kanssa tehdyksi sopimus ja
3073: seen sanat "ja yhteisetuuksia". sähköä sovitun koskikaupan vastikkeeksi alkoi
3074: Käytännön elämässä ovat laki etäistä omai- tulla. Tätä ennen olivat myyjät keränneet ra-
3075: suuden luovutuksista saadun voiton väliaikai- haa keskuudestaan ja järjestäytyneet yhdistyk-
3076: sesta verovapaudesta vuodelta 1961 sekä li- seksi, koska asiaan sisältyneiden juridisten ja
3077: säykset tulo- ja varallisuusverolakiin, sen ennen kaikkea teknisten hankaluuksien vuoksi
3078: 18 §:n 4 momenttiin, johtaneet mm. seuraa- vapaana sähkönä saatavan kauppahinnan vas-
3079: vaan paradoksiin. Mikäli henkilö myy tai luo- taan ottaminen ei muuten ollut mahdollista.
3080: vuttaa vapaaehtoisesti voimayhtiölle kiinteätä
3081: Tällainen menetelmä toimikin edellä mainit-
3082: omaisuutta ja siihen verrattavaa etuutta, on
3083: tujen järjestelyjen jälkeen erinomaisesti siihen
3084: tästä saatu vastike kauppavoiton osalta kaikissa
3085: saakka, kunnes vuonna 1976 tulo- ja varalli-
3086: tapauksissa verotonta. Mikäli taas henkilö ei
3087: suusverolain 18 §:n 4 momentti muutettiin
3088: myy omaisuuttaan tai siihen verrattavaa etuut-
3089: edellä esitetyllä tavalla. Verottaja totesi po.lain
3090: ta ja voimayhtiö ottaa sen vaikkapa lainvastai-
3091: momenttiin lisätyn "ynnä muuta siihen verrat-
3092: sin keinoin, esimerkiksi hävittämällä kalat hen-
3093: tavaa yhteisetuutta" sopivan yllämainittuun yh-
3094: kilön omistamasta vesistöstä, ja asianomainen
3095: distykseen ja alkoi verottaa kauppahintana tu-
3096: henkilö saa tästä sukupolven ajan kestävän kä-
3097: levaa vapaata sähköä. Myyjät saavat nyt va-
3098: räjöinnin jälkeen hyvitystä tai korvausta, on
3099: paata sähköä vain joka kolmas vuosi, · koska
3100: tällä tavoin saatu vastike verotettavaa tuloa ko-
3101: konaan ja kaikissa tapauksissa yhteismetsää lu- verottaja vie myyjien saamasta etuudesta noin
3102: 70%.
3103: kuun ottamatta.
3104: Oma lukunsa on edellä mainitun tulo- ja Satoja vuosia ovat maassamme kansalaiset
3105: varallisuusverolain 18 §: n 4 momenttiin tehty perustaneet yhteisöjä ja pysyviä organisaatioita
3106: lisäys "ynnä muuta niihin verrattavaa yhteis- hoitamaan heille kuuluvia omistuksia ja etuuk-
3107: etuutta". Sen, minkälaisesta yhteisetuudesta on sia siten, että jäsenten elinmahdollisuudet pa-
3108: kysymys, määrittelee viime kädessä verottaja. ranisivat ja metsät ja vedet pysyisivät mahdol-
3109: Tästä on olemassa Kemijoki-suulta havainnolli- lisimman tuottoisina. Näiden yhteisöjen merki-
3110: nen esimerkki. Vuoden 1960 paikkeilla perus- tys paitsi taloudellisessa on myös ennen kaik-
3111: tettiin yhdistys hoitamaan sitä etuutta, joka oli kea luonnonsuojelun mielessä ollut ja on edel-
3112: jätetty koskiosuuksien myyjille ns. vapaana leenkin todella merkittävä, eikä niiden merki-
3113: sähkönä. Eräät koskiosuuksien myyjät olivat tystä alkuperäisen luontomme vartijoina tule
3114: luovuttaneet osuutensa yhteiseen koskeen ilman väheksyä. Nämä ihmisten kulloisistakin tarpeis-
3115: kalastusoikeutta ja ostaja oli sitoutunut luovut- ta ja tarkoituksenmukaisuudesta syntyneet yh-
3116: tamaan sovitun määrän valmiiksi muutettua distykset ja yhteisöt ovat osoitus terveestä yh-
3117: sähkövirtaa myyjien omalla kustannuksella joh- teisen yrittämisen hengestä jokapäiväisen elä-
3118: dettavaksi kulutuspaikoille sen jälkeen, kun mämme kaikilla kaistoilla.
3119: 8 0880001340
3120: 58 Lakialoite n:o 26
3121:
3122: Tulo- ja varallisuusverolain 18 §:n 4 mo- siin mainittu lisäys käytännön elämässä tulisi
3123: mentin muuttaminen onkin nähtävä eräänä as- johtamaan.
3124: keleena sosialismiin. Tunnettuahan on, että Koska ei ole nähtävissä järkevää syytä, min-
3125: K-linjan valtakauden aikana maassamme sosia- kä tähden olisi kansakunnan edun huomioon
3126: lismiin on pyritty ja päästykin hyvin pitkälti ottaen tarkoituksenmukaista verottaa yhteisiä
3127: juuri verotusta kiristämällä kaikin muodoin. vesiä haitavaa vesijakokuntaa, kalastuskuntaa
3128: Mainittakoon, että jakokuntia on maassam- ym. niihin verrattavaa yhteisetuutta niiden
3129: me noin 7 500. Erittäin paljon on myös jako- osakkaiden sijasta, on mitä kiireimmin aiheel-
3130: kuntiin verrattavia yhteisetuuksia. Mahdollises- lista korjata tässä mainituista lain muutoksista
3131: ti näitä on vielä paljon enemmän kuin jako- ja lisäyksistä aiheutuneet epäkohdat. Tämä ta-
3132: kuntia. Niiden määrä riippuu paljolti siitä, mil- pahtuu siten, että tulo- ja varallisuusverolain
3133: laiset yhteisetuudet verottaja katsoo verotetta- 4 § :n 2 momentin lopusta poistetaan sanat
3134: viksi. Näiden verolle pano sen asemesta, että "kalastuskuntaa, vesi- ja jakokuntaa ynnä muu-
3135: verotettaisiin yhteisöön kuuluvia jäseniä tai ta niihin verrattavaa yhteisetuutta" sekä että
3136: osakkeita, on tappioisku ellei kaikille niin ai- 18 §:n 4 momentista poistetaan samat sanat
3137: nakin useimmille samoin kuin niille toiminnoil- sekä lisäksi 4 momentin viimeisestä virkkeestä
3138: le, joita po. yhteisöt sääntöjensä puitteissa ovat poistetaan sana "yhteisetuuksia" ja korvataan
3139: hyvin kauan harjoittaneet ja edelleen harjoitta- se sanalla "kuolinpesää".
3140: vat. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3141: Mahdollisesti huomattava osa eduskuntaa, nioittavasti,
3142: silloin kun tulo- ja varallisuusverolain 18 § : n
3143: 4 momentti on muutettu vuonna 1976, ei ole että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3144: ollut tarkoin selvillä siitä, millaisiin seuraamuk- lakiehdotuksen:
3145:
3146:
3147: Laki
3148: tulo- ja varallisuusverolain 4 ja 18 §:n muuttamisesta.
3149:
3150: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
3151: varallisuusverolain (1 04 3/7 4) 4 §: n 2 momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä kesäkuuta
3152: 1977 annetussa laissa (510/77), sekä 18 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on 17 päivänä
3153: kesäkuuta 197 6 annetussa laissa ( 505/7 6), näin kuuluviksi:
3154:
3155: 4 §. 18 §.
3156:
3157: · Yhtymällä tarkoitetaan tässä laissa avointa, Mitä tässä pykälässä sekä edellä 5 ja 7 §:ssä
3158: kommandiitti- ja laivanisännistöyhtiötä, sellais- on säädetty muun kotimaisen kuolinpesän kuitJ.
3159: ta kahden tai useamman henkilön jonkin liik- liiketoimintaa harjoittavan kuolinpesän verovel-
3160: keen tai ammatin harjoittamista taikka kiin- vollisuudesta ja sen verottamisesta erillisenä ve-
3161: teistön viljelemistä tai hallintaa varten muodos- rovelvollisena, koskee myös kaupparekisteriin
3162: tamaa muuta kuin 1 momentissa mainittua yh- merkittyä liiketoimintaa harjoittavaa avointa
3163: teenliittymää, joka on tarkoitettu toimimaan yhtiötä tai kommandiittiyhtiötä, ei kuitenkaan
3164: osakkaiden yhteiseen lukuun, sekä yhteismet- yhteismetsää. Näitä yhtiöitä ja kuolinpesää ve-
3165: sää. rotettaessa noudatetaan soveltuvin osin tämän
3166: lain erillisenä verovelvollisena verotettavaa ko-
3167: timaista kuolinpesää koskevia säännöksiä, ei
3168: kuitenkaan 32, 34 eikä 65 §:n säännöksiä.
3169:
3170:
3171: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
3172:
3173: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Urpo Leppänen
3174: Pekka Vennamo Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
3175: 1980 vp. 59
3176:
3177: Lakialoite n:o 27.
3178:
3179:
3180:
3181:
3182: Kortesalmi ym.: Ehdovus laiksi J.iikevaihtoverolain 4 §:n muut-
3183: ,tamisesta.
3184:
3185:
3186: Edu,skunnalle.
3187:
3188: SMP:n eduskuntaryhmä taisteli 1970-luvun Variksenmarjan poimijahinta oli kesällä 1979
3189: alussa voimakkaasti sen järjettömyyden poista- 3-4 markkaa kiloLta, mistä liikevaihtoveron
3190: miseksi, että metsämarjojen ja sienten poimin- osuus oli 50 penniä.
3191: tatulot oli pantu veronalaisiksi. Korjaus saatiin- Metsämarjat kuuluvat niihin kansantaloudel-
3192: kin aikaan ja nykyisin tärkeimpien metsämarjo- lisesti merkittäviin luonnonvaroihimme, joiden
3193: jen myyntitulot ovatkin jo verottomia. Kuiten- hyväksikäyttöä ja talteenottoa olisi kaikin ta-
3194: kin liikevaihtoverolakia uudistettaessa unohtui- voin lisättävä. Varsinkin Pohjois-Suomessa va-
3195: vat verottomien marjojen luettelosta variksen- riksenmarja on alueellisesti merkittävä. Myös
3196: marja, pihlajanmarja ja juolukka. Näiden poi- pihlajanmarjaa ja juolukkaa käytetään yhä
3197: mintatuloista verotetaan edelleenkin, vaikka enemmän teollisuuden raaka-aineena. Siksi ky-
3198: myyjänä on poimija. seiset marjat onkin kiireesti lisättävä liike-
3199: Lapin marjanostajat pitävät variksenmarjaa vaihtoverottomien metsämarjojen luetteloon.
3200: jo nyt mustikkaan verrattavana teollisuuden Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3201: raaka-aineena. Vuonna 1979 Lapissa ostettiin nioittavasti,
3202: poimijoilta noin 120 000 kiloa variksenmarjoja.
3203: Teollisuus käyttää vuosittain tätä marjaa noin että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3204: 300 000-400 000 kiloa. lakiehdotuksen:
3205:
3206:
3207: Laki
3208: liikevaihtoverolain 4 §:n muuttamisesta.
3209:
3210: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liikevaih-
3211: toverolain 4 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 5 päivänä huhtikuuta 1973 annetussa
3212: laissa (297 /73), näin kuuluvaksi:
3213:
3214: 4 §. harjus, hauki, järvitaimen, kampela, kiiski, ki-
3215: Verotonta on seuraavien tavaroiden myynti, lohaili, myös maustettuna, kirjolohi, kolja, ku-
3216: kun myyjänä on tavaran alkutuottaja, ja niiden ha, kuore, lahna, lohi, made, molva, muikku,
3217: maahantuonti: nahkiainen, nieriä, pasuri, puna-ahven, puna-
3218: kampela, puronieriä, purotaimen, Ruijan pallas,
3219: sellaisinaan jalostamattomina alkutuotteina: salakka, seiti, siika, silakka, siili, sulkava, suu-
3220: ruis, vehnä, ohra ja kaura jyvinä, myös kui- tari, särki, säyne, taimen, turska ja vimpa tuo-
3221: vattuina ja lajiteltuina; herne, myös palosta reena, kuivattuna, suolattuna tai savustettuna,
3222: poistettuna, kuivattuna ja lajiteltuna; peruna, myös sisälmykset poistettuna sekä mainittu-
3223: myös lajiteltuna; maito, myös kuorittuna; ka- jen kalojen mäti; syötävät linnut ja muut riis-
3224: nanmunat, myös lajiteltuina; liha, ruhoina, ru- taeläimet, tuoreina, myös kynittyinä, nyljettyi-
3225: hon osina tai luuttomaksi leikattuna sekä muut nä ja sisälmykset poistettuina; juuriselleri, lant-
3226: syötävät eläinten osat tuoreina, myös jäähdy- tu, maa-artisokka, mustajuuri, nauris, palster-
3227: tettyinä, jäädytettyinä, suolattuina tai ulkokui- nakka, piparjuuri, porkkana, punajuuri, retiisi
3228: vattuina; ahven, ankerias, Grönlannin pallas, ja retikka tuoreena tai kuivattuna, myös puh-
3229: 60 Lakialoite n:o 27
3230:
3231:
3232: distettuna, lajiteltuna ja paloiteltuna; kaalikas- luumu ja omena tuoreena; pelto-, puutarha- ja
3233: vit, palkokasvit, salaattikasvit ja sipulikasvit, koristekasvien sekä hedelmä- ja metsäpuiden
3234: kurkku, kurpitsa, lehtiselleri, makea maissi, kylvösiemenet; karkearehu, kuten heinät, hei-
3235: melooni, paprika, parsa, pinaatti, raparperi, to- näjauho, oljet, viljankuoret, ruumenet, laidun-
3236: maatti ja maustevihannekset, kuten persilja, til- ruohot tuoreina tai kuivattuina, rehukaali ja
3237: li, meirami ja vihantakrassi, kaikki tuoreena tai säilörehu; elävät kasvit ja kukkaviljelyn tuot-
3238: kuivattuna, myös paloiteltuna; luonnonvaraiset teet, kuten istutustarkoitukseen myytävät juuri-
3239: tai viljellyt syötävät sienet tuoreina, myös kui- ja varsimukulat, juurakot, pistokkaat, sipulit,
3240: vattuina tai suolattuina; luonnonvarainen tai varl'ennusoksat ja taimet sekä irrallaan tai
3241: viljelty herukka, karpalo, karviaismarja, man- astioissa kasvavina myytävät kasvit tai kasvin-
3242: sikka, mesimarja, mustikka, muurain, pensas- osat, viherkasvit ja leikkovihreä; sekä
3243: mustikka, puolukka, vadelma, juolukka sekä kotivoi, -kerma, -piimä ja -juusto.
3244: variksenmarja ja pihlajanmarja tuoreina tai kui-
3245: vattuina; luonnonhunaja; kirsikka, kriikuna,
3246:
3247:
3248: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
3249:
3250: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Veikko Vennamo
3251: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Pekka Vennamo
3252: 1980 vp. 61
3253:
3254: Lakialoite n:o 28.
3255:
3256:
3257:
3258:
3259: Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi lannoiteverosta annetun lain ku-
3260: moamisesta.
3261:
3262:
3263: E d u •s kun n a II e.
3264:
3265: Hallitus antoi vuonna 1979 eduskunnalle tuksen esittämän 11 pennin kilolta asemesta
3266: esitvksen laiksi lannoiteverosta (HE n:o 93/ lannoiteveroa perittäisiin vain 1 penni kilolta.
3267: 1975 vp.). Tämän esityksen eduskunta hyväk- SMP:n eduskuntaryhmän tarkoitus oli, että
3268: syi sellaisenaan. Esitys lannoiteverosta on eräs eduskunnassa olisi saatu voimaa tämän SMP:n
3269: osa sitä varsin johdonmukaista mutta väärää linjan taakse ja täten laki menemään eduskun-
3270: linjaa, jolla hallitus on tietoisesti kuluneina nassa läpi mahdollisimman lievänä sekä kulut-
3271: vuosina ja koko kuluneella vuosikymmenellä tajien että viljelijöiden kannalta. Kun SMP:n
3272: pyrkinyt vaikeuttamaan ja rankaisemaan maa- eduskuntaryhmä ei saanut tukea muilta edus-
3273: talouden harjoittajia ja vähentämään maatalous- kuntaryhmiltä, SMP:n ryhmä esitti tätä halli-
3274: tuotantoa. Tätä lannoiteveroesitystähän on pe- tuksen väärää rankaisulakia hylättäväksi. Vali-
3275: rusteltu nimenomaan maatalouden ylituotan- tettavasti kuitenkin eduskunnan äänestyksessä
3276: nolla. Yhä edelieen annetaan eduskunnalle ja vain 32 kansanedustajaa tuli SMP:n eduskunta-
3277: Suomen kansalle sellainen kuva, että muka ryhmän hylkäysesitystä tukemaan. 87 äänesti
3278: Suomessa tuotettaisiin esim. viljaa ja muita lain hyväksymistä hallituksen linjan mukaisena,
3279: maatalouden tuotteita liikaa, vaikka tosiasiassa poissa oli peräti 78 kansanedustajaa. Yli kol-
3280: tilanne on se, kuten jo laajalti tiedetään, että mannes eduskunnasta ei siis tuntenut minkään-
3281: joudumme esim. leipäviljan kulutuksemme val- laista huolta sen enempää kuluttajan kuin vil-
3282: taosaltaan kattamaan ulkomaisella tuonnilla. jelijäväestönkään ongelmista.
3283: Jo yksinomaan tämän vuoksi on enemmän Todettakoon edelleen, että tilaston mukaan
3284: kuin hämmästyttävää se, että tämänkin tosi- maassamme vuonna 1977 lopetti peräti noin
3285: asian tietäen sekä hallitus että maatalousminis- 5 000 maanviljelystilaa toimintansa. Tämä tar-
3286: teri Tähkämaa antoivat yksimielisesti tämänkal- koittaa sitä, että joka päivä joutui 13 maa-
3287: taisen lakiesityksen eduskunnalle, lakiesityksen, talouden harjoittajaa lopettamaan maanviljelyn
3288: joka merkitsee voimakasta lisärasitusta maata- harjoittamisen. Maahamme on jouduttu tuo-
3289: louden harjoittajille. maan satoja miljoonia kiloja leipäviljaa mm.
3290: Kaikissa tämän lannoiteverolain käsittelyvai- vuonna 1979. Vain joka viides leipä nykyisin
3291: heissa SMP:n eduskuntaryhmä toi voimakkaasti on valmistettu kotimaisesta viljasta. Nykyistä
3292: julki kielteisen kantansa asiaan. SMP on vas- tilannetta on vaikea ymmärtää muutoin kuin
3293: tustanut joka kerta aikaisemminkin tämänkal- siten, että Suomessa yksinkertaisesti on tuudit-
3294: taisia maatalouden harjoittajien lisärasituksia. tauduttu siihen uskoon, että Suomi tulee toi-
3295: Onhan todettava, että sekä kuluttajien että meen jatkuvalla leipäviljan ulkoatuonnilla. Suo-
3296: myös maatalouden harjoittajien kannalta olisi messa ei ole nykyisten vallanpitäjien aikana
3297: välttämätöntä päin vastoin kannustaa maata- otettu huomioon sitä, että jokin yllättävä kan-
3298: loustuotannon lisäämistä tässä maassa nykyisin sainvälinen kriisi tai uhka saattaisi suuresti vai-
3299: eikä suinkaan pyrkiä sitä rajoittamaan. kuttaa tai suorastaan katkaista leipäviljan tuon-
3300: SMP:n eduskuntaryhmä on vastustanut lan- nin ulkomailta. Tällaisessa tilanteessa Suomesta
3301: noiteveroa myös siitä syystä, että sen toteutta- loppuisi leipä, väittäköötpä maataloudelle viha-
3302: minen merkitsee elintarvikkeiden hintojen nou- mieliset piirit mitä tahansa.
3303: sua ja myös vilielijäiden ansiotason laskua. Tä- On laskettu, että lannoiteverolla valtio ke-
3304: män vuoksi SMP:n eduskuntaryhmä asian ol- rää maanvilielijöiltä vuosittain noin 120 mil-
3305: lessa esillä 1979 valtiopäivillä teki rinnakbi~ joonaa markkaa. Tämä on yksi maatalousväes-
3306: lakialoitteen. SMP:n ryhmä esitti, että halli- tölle asetettu mitä epäoikeudenmukaisin vero-
3307: 62 Lakialoite n:o 28
3308:
3309:
3310: rasite. Tämä on erittäin kova vero. Yksistään Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3311: siis lannoiteverolaki vaikuttaa voimakkaasti nioittavasti,
3312: elintarvikkeiden kuluttajahintoihin ja samoin
3313: myös maaseudun autioitumiseen. SMP ei voi että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3314: tällaista kustannusten nostamista hyväksyä. Sik- lakiehdotuksen:
3315: si SMP on johdonmukaisesti vastustanut 'lan-
3316: noiteverolakia.
3317:
3318:
3319: Laki
3320: lannoiteverosta annetun lain kumoamisesta.
3321: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3322:
3323: Täten kumotaan lannoiteverosta 7 pa1vana
3324: joulukuuta 1979 annettu laki (881/79).
3325:
3326:
3327: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
3328:
3329: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
3330: Urpo Leppänen Veikko Vennamo Urho Pohto
3331: 1980 vp. 63
3332:
3333: Lakialoite n:o 29.
3334:
3335:
3336:
3337:
3338: Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 37 §:n
3339: muuttamisesta.
3340:
3341:
3342: E d u s kun n a II e.
3343:
3344: Tulo- ja varallisuusverolain 37 §:n mukaan tään. Kaikkihan ovat luvanneet verohelpotuk-
3345: verovelvollinen saa kunnallisverotuksessa perus- sia pienituloisille, mutta verohelpotukset on
3346: vähennyksenä vähentää, mikäli hänen kokonais- kuitenkin annettu suurituloisille ja rikkaille.
3347: tulonsa eivät muiden verovähennysten jälkeen Kunnallisverohan on suhteellisesti kaikkein
3348: ylitä 2 500 markkaa, kyseisen summan tulois- epäoikeudenmukaisin, koska se kohdistuu jo
3349: taan. aivan pienituloisiin veronmaksajiin, kuten pie-
3350: Kyseinen 2 500 markan perusvähennys on nen työeläkkeen varassa eläviin eläkeläisiin ja
3351: inflaation vuoksi menettänyt sitä vähäistäkin jopa opiskelijoihin. Pienituloisiin kohdistuvaa
3352: merkitystä, joka sillä on ollut kaikkein pienitu- raskasta kunnallisveroa voidaan keventää ko-
3353: loisimpien verotaakan keventämiseksi. Mikäli rottamalla perusvähennyksen enimmäismäärä
3354: perusvähennys aiotaan saattaa vastaamaan sitä ainakin rahan arvoa ja hintojen nousua vas-
3355: tasoa ja merkitystä, mikä sillä oli 1960-luvun taavalle tasolle.
3356: puolivälissä, perusvähennys tulee korottaa 7 000 Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
3357: markkaan vuodessa.
3358: On suorastaan käsittämätöntä, että perusvä- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3359: hennys, josta eivät pääse osalliseksi suurituloi- lakiehdotuksen:
3360: set, on menettänyt suurimman osan merkitys-
3361:
3362:
3363: Laki
3364: tulo- ja varallisuusverolain 37 §:n muuttamisesta.
3365: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 197 4 annetun tulo- ja
3366: varallisuusverolain 37 §, sellaisena kuin se on 7 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa
3367: (805/79), näin kuuluvaksi:
3368:
3369: 37 §. notun tulon määrä, tai jos tulo on 7 000 mark-
3370: Jos koko verovuoden Suomessa asuneen hen- kaa suurempi, 7 000 markkaa vähennettynä
3371: kilön tulo edellä mainittujen vähennysten jäl- yhdellä prosentilla jokaisesta täydestä 70 mar-
3372: keen ei ole 7 000 markan määrää suurempi, kan määrästä, jolla tulo ylittää 7 000 markan
3373: on siitä kunnallisverotuksessa vähennettävä sa- määrän (perusvähennys).
3374:
3375:
3376: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
3377:
3378: Mikko Kuoppa Seppo Toiviainen
3379: Pentti Liedes Marjatta Mattsson
3380: Irma Rosnell E.-J. Tennilä
3381: Sten Söderström Ensio Laine
3382: Pauli Puhakka M.-L. Salminen
3383: Aarne Koskinen
3384: 64 1980 vp.
3385:
3386: Lakialoite n:o 30.
3387:
3388:
3389:
3390:
3391: Lahti-Nuuttila ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain
3392: 37 §:n muuttamisesta.
3393:
3394:
3395:
3396: Ed u 'S 1k u n n .a 11 e.
3397:
3398: Pienituloisten verotuksen lieventämiseksi ri lainkaan pienituloisiin kansalaisiin, koska he
3399: myönnettävää kunnallisverotuksen perusvähen- ovat pääasiallisesti vain kunnallisen tulovero-
3400: nystä ei ole vuosiin korotettu vastaamaan lä- tuksen alaisia.
3401: heskään tapahtunutta rahanarvon alenemista. Pienituloisia kansalaisia ovat erityisesti ne
3402: Tulo- ja varallisuusverolakia vuonna 1974 eläkkeensaajat, jotka saavat pieniä työeläkkeitä
3403: säädettäessä päätettiin kunnallisverotuksessa ja maksavat niistä veroa. Heihin voi rinnastaa
3404: tehtävän perusvähennyksen täysimääräiseksi myös monet opiskelijat, jotka osan vuotta opis-
3405: määräksi 2 000 markkaa ja vähennys päättyi keluaan rahoittaakseen tekevät kesätöitä, ja li-
3406: 4 000 markan tulon määrässä. säksi monet muut pienituloisten kansalaisten
3407: Perusvähennykseen tehtiin vähäinen korotus ryhmät.
3408: vuodelta 1980 toimitettavassa verotuksessa. Koska rahanarvo on lain voimassa ollessa
3409: Sen enimmäismäärä korotettiin 2 500 markaksi huomattavasti alentunut ja koska yleensä muus-
3410: ja vähennys päättyi 5 000 markan tulon mää- sakin verolainsäädännössä on tästä syystä kor-
3411: rässä. Samalla eduskunta hyväksyi käsitellessään jattu laissa olevia ma1kkamääriä, tulisi näin
3412: hallituksen esitystä laiksi tulo- ja varallisuus- menetellä myös perusvähennyksen osalta. Tä-
3413: verolain muuttamisesta valtiovarainvaliokunnan män vuoksi esitämmekin tulo- ja varallisuus-
3414: mietintöön liittyvän lausuman, että hallitus ryh- verolain 37 § :n muutosta siten, että perusvä-
3415: tyisi toimenpiteisiin kunnallisverotuksen perus- hennys korotettaisiin 5 000 markkaan ja että
3416: vähennyksen korottamiseksi seuraavaa verotuk- se alenevan asteikon mukaan päättyisi 10 000
3417: sessa myönnettäviä vähennyksiä koskevaa laki- markan määrässä.
3418: ehdotusta laadittaessa. Edellä lausutun perusteella ehdotamme, kun-
3419: nioittaen,
3420: Valtion tuloverotuksessa suoritetut asteikko-
3421: muutokset eivät ole kohtaantuneet viime vuo- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3422: sina markkamääräisinä tuloveroalennuksina juu- 1akiehd otuksen:
3423:
3424:
3425:
3426:
3427: Laki
3428: tulo- ja varallisuusverolain 37 §: n muuttamisesta.
3429: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
3430: varallisuusverolain 37 §, sellaisena kuin se on 7 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa
3431: ( 805/79), näin kuuluvaksi:
3432:
3433: 37 §. siitä kunnallisverotuksessa vähennettävä sano-
3434: Jos koko verovuoden Suomessa asuneen hen- tun tulon määrä, tai jos tulo on 5 000 markkaa
3435: kilön tulo edellä mainittujen vähennysten jäl- suurempi, 5 000 markkaa vähennettynä yhdellä
3436: keen ei ole 5 000 markan määrää suurempi, on prosentilla jokaisesta täydestä 50 markan mää-
3437: Lakialoite n:o 30 65
3438:
3439: rästä, jolla tulo ylittää 5 000 markan määrän Tätä lakia sovelletaan ensimma1sen kerran
3440: (perusvähennys). verovuodelta 19 toimitettavassa verotuksessa.
3441:
3442:
3443:
3444: ,Helsingissä .15 päivänä helmikuuta 1980.
3445:
3446: Pentti Lahti-Nuuttila Jouko Tuovinen Anna-Liisa Piipari
3447: Markus Aaltonen Mauno Forsman Aimo Ajo
3448: Jermu Laine Pirkko Valtonen Sakari Knuuttila
3449: Mikko Rönnholm Helge Siren Juhani Surakka
3450: Seppo Tikka Lea Savolainen Reino Breilin
3451: Matti Puhakka Pirjo Ala-Kapee Paula Eenilä
3452: Pertti Hietala Kaisa Raatikainen Jacob Söderman
3453: Risto Tuominen Hannu Tapiola Matti Luttinen
3454: Juhani Raudasoja Kaarina Suonio Saara-Maria Paakkinen
3455: Peter Muurman Pekka Starast Tellervo Koivisto
3456: Olli Helminen
3457:
3458:
3459:
3460:
3461: 9 0880001340
3462: 66 1980 vp.
3463:
3464: Lakialoite n:o 31.
3465:
3466:
3467:
3468:
3469: E. Laine ym.: EhdotUiS laiksi >tappionta:sauksesta .tuloverotoosessa
3470: annetun lain kumoamisesta.
3471:
3472:
3473: E d u s k u n n a 11 e.
3474:
3475: Vuonna 1968 suoritetun elinkeinoverolain Tappiontasauslakia hyväkseen käyttäen ovat
3476: uudistuksen yhteydessä säädettiin myös tappion- määrätyt yhtiöt aiheuttaneet kuntien jo ennes-
3477: tasauslaki, joka on antanut yrityksille mahdolli- tään kireälle taloudelle tuntuvia vaikeuksia.
3478: suuden vapautua verotuksesta monien vuosien Näin on tapahtunut mm. monissa Kymen lää-
3479: ajaksi. Tappiontasausjärjestelmän on tulkittu nin kunnissa, joissa sanotusta laista johtuen
3480: antavan yhtiölle mahdollisuuden vapautua ve- monet kunnat ovat menettäneet vähintään
3481: ronmaksusta siten, että yhtiö tekee voitollisen 5-6 % kokonaisverokertymästään. Hyödyn
3482: tilinpäätöksen mutta tappiontasauksella suorit- ovat saaneet erityisesti suuret yhtiöt, eräissä
3483: taa järjestelyt, jotka vapauttavat sen kokonaan tapauksissa nimenomaan valtionenemmistöiset
3484: mm. kunnallisverotuksesta. Kysymyksessä on suuryhtymät.
3485: itse asiassa ainutlaatuinen veronkiertojärjestel- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
3486: mä, jonka kaltaista ei aikaisemmin ole nyttem-
3487: min tapahtuneissa mittasuhteissa esiintynyt. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3488: lakiehdotuksen:
3489:
3490:
3491:
3492: Laki
3493: tappiontasauksesta tuloverotuksessa annetun lain kumoamisesta.
3494:
3495: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3496:
3497: Täten kumotaan tappiontasauksesta tulovero-
3498: tuksessa 24 päivänä kesäkuuta 1968 annettu
3499: laki (362/ 68).
3500:
3501:
3502: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
3503:
3504: Ensio Laine Seppo Toiviainen
3505: E.-J. Tenni1ä Sten Söderström
3506: Marjatta Mattsson
3507: 1980 vp. 67
3508:
3509: Lakialoite n:o .32.
3510:
3511:
3512:
3513:
3514: Laitinen ym.: Ehdotus laiiksi tulo- ja varaiDsuusverolain 22 S:n
3515: muuttamises,ta.
3516:
3517:
3518: Ed u s kun n a 11 e.
3519:
3520: Suomalainen keksijä- ja aloitetoiminta on paata, vaikka eivät edellytä aivojen käyttöä sa-
3521: tuottanut maallemme monia yhteiskuntaa hyö- massa mitassa kuin aloite- ja keksijätoiminta.
3522: dyttäviä ja tuottavuutta lisääviä ideoita. Yri- Kannustamalla myös verotuksellisin keinoin eli
3523: tykset ylläpitävät jatkuvasti aloitetoimintaa työ- vapauttamaila aloite- ja keksijäpalkinnot tulo-
3524: turvallisuuden ja tuotantotulosten edistämistä verosta voidaan saada kansalaiset aktiivisesti
3525: silmälläpitäen. Yksityiset kansalaiset tuottavat mukaan turvallisuus- ja kehittämistoimintaan
3526: yhä uusia ideoita ja keksintöjä. yrityksissä ja yksityisinä asianharrastajina. Toi-
3527: Verotuksen kiristymisen myötä on mm. yri- menpide edistäisi myös kansalais- ja työmoraa-
3528: tysten piirissä havaittu nyttemmin selvää kiin- lia.
3529: nostuksen laimenemista työpaikoilla ylläpidet- Edellä todetun perusteella tulisi tulo- ja va-
3530: tyyn aloitetoimintaan. Pienellä maalla ei ole rallisuusverolakia muuttaa siten, että aloite- ja
3531: varaa verotuksen perustein laiminlyödä yksien- keksijäpalkinnot ja -palkkiot katsotaan verova-
3532: kään aivojen tuottamia ideoita ja aloitteita ja paaksi tuloksi.
3533: jättää niitä houkuttelematta esiin aloitepalk- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
3534: kioin. Verokohtelu on nyt tyrehdyttämässä nioittavasti,
3535: aloite- ja keksijätoiminnot Suomessa.
3536: Veikkaus-, !otto-, arpajaisvoitot ym. vastaa- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3537: vanlainen satunnainen tulo ovat tuloverosta va- lakiehdotuksen:
3538:
3539:
3540: Laki
3541: tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n muuttamisesta.
3542:
3543: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
3544: varallisuusverolain (1043/74) 22 §:ään uusi näin kuuluva 3 a kohta:
3545:
3546: 22 §.
3547: Veronalaiseksi tuloksi ei katsota: saatu työsuhteen perusteella tai itsenäisenä yrit-
3548: täjänä Suomessa.
3549: .3 a) aloite- ja keksintöpalkkiota, joka on
3550:
3551:
3552: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
3553:
3554: Juhani Laitinen Mauri Vänskä
3555: Helge Saarikoski Heikki Perho
3556: 68 1980 vp.
3557:
3558: Lakialoite n:o .3.3.
3559:
3560:
3561:
3562: Laitinen ym.: Ehdotus maatilatalouden rt:u:loverolai:n 20 § :n muut-
3563: .tamisesta.
3564:
3565:
3566: Ed u1skunna 11 e.
3567:
3568: Maatilatalouden tuloverolain 20 § :n mukaan varoilla, laatisivat työn yhteydessä kullekin
3569: piirimetsälautakunta antaa hakemuksesta maan- hankkeessa mukana olevalle tilalle todistuksen
3570: omistajalle todistuksen maatilatalouden 14-16 verovapaista pinta-aloista ja veroluokista sekä
3571: .§: ssä säädetyistä verovapauden edellytyksistä. tiluslajimuutoksista ja toimittaisivat sen vero-
3572: Todistusta varten maanomistajan on hankittava viranomaiselle samoin kuin on säädetty taimis-
3573: perustiedot piirimetsälautakunnalle metsänpa- tojen verovapaudesta verotuslaissa. Todistus
3574: rannuspiiriltä. Saamansa todistuksen maanomis- annettaisiin sen jälkeen kun ojitus tai tie on
3575: taja toimittaa veroviranomaiselle, joka ratkai- valmis. :
3576: see verovapausluokat lopullisesti. Edellä olevan perusteella on kustannusten ja
3577: Verotuslain 45 §:n 1 momentin 5 kohta byrokratian vähentämiseksi ja verovapauden
3578: (980/79) on säädetty lähinnä koskemaan met- oikeellisuuden varmistamiseksi perusteltua
3579: ~änuudistusalojen vakiintuneiden taimistojen muuttaa maatilatalouden tuloverolakia siten,
3580: v:erqvapautta. että metsänparannuspiirit ojitus- ja tiehankkei-
3581: Metsäautoteiden rakentamisesta aiheutuvasta den asiantuntijoina velvoitettaisiin selvittämään
3582: tiluslajin muutoksesta vastaavaa todistuksenan- verovapauden perusteet ja tiluslajimuutokset
3583: taa vetotusta varten ei ole säädetty. sekä antamaan niistä viranomaisena verovapaus-
3584: Vallitsevasta tilanteesta aiheutuu kaikille osa- todistukset veroviranomaisille.
3585: puolille .. epäselvyyttä, viivytystä, ylimääräistä Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
3586: työtä ja kustannuksia. Olisi johdonmukaista nioittavasti,
3587: säätää, että metsänparannuspiirit suorittaessaan
3588: ojitus- ja metsänviljelyhankkeita ja metsäteiden että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3589: rakentamista sekä suunnittelua metsänparannus- lakiehdotuksen:
3590:
3591:
3592: Laki
3593: maatilatalouden tuloverolain 20 §:n muuttamisesta.
3594:
3595: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä joulukuuta 1967 annetun maatila-
3596: talouden tul<;>verolain (543/67) 20 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
3597:
3598: 20 §.
3599: Metsänparannuspiiri antaa veroviranömä.isel- osalta lain 15 ja 16 §:ssä säädetyn verovapau-
3600: le todistuksen muuttuneista tiluslajeista toteut- . den mukaan. Valtion maasta todistukset antaa
3601: tamiensa tiehankkeiden osalta ja todistuksen asianomainen viranomainen.
3602: verovapaudesta toteuttamiensa ojitushankkeiden --·--·-··-·-------~----
3603:
3604:
3605: Helsingissä 14 päivänä h~lmikuuta 1980.
3606:
3607: Juhani Laitinen Helge Saarikoski
3608: Mauri Vänskä Timo Ihamäki
3609: Heikki Perho
3610: 1980 vp. 69
3611:
3612: Lakialoite n:o 34.
3613:
3614:
3615:
3616:
3617: Lampinen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 21 §:n
3618: muuttamisesta.
3619:
3620:
3621: E d u s k u !11 !11 a 11 e.
3622:
3623: Tulo- ja varallisuusverolain 21 §:n mukaan leja ja verotusperiaate pyritään itsestään selvyy-
3624: satunnaisena voittona pidetään myös omaisuu- tenä katsomaan oikeutetuksi.
3625: den satunnaisen luovutuksen tuottamaa voittoa, Arveluttava tilanne syntyy, kun henkilö, joka
3626: jos omaisuus on saatu ostamalla tai vaihtamalla joutuu työnsä vuoksi hankkimaan oman auton
3627: tahi muulla siihen verrattavalla saannolla vas- ja saa työnantajalta matkustaruiskustannusten
3628: tiketta vastaan ja jos se on ollut luovuttajan korvausta kuten esimerkiksi kilometrirahaa, voi
3629: omana, kiinteä omaisuus 10 ja muu omaisuus vuosien kuluttua työvälinettään vaihtaessaan
3630: 5 vuotta lyhyemmän ajan. Säännöksen mukaan joutua yllättävän verotuksen kohteeksi. Kor-
3631: voiton suuruus lasketaan siten, että luovutus- vauksen tarkoituksena on kattaa ne välittömät
3632: hinnasta vähennetään hankintamenon poista- menot, jotka työstä aiheutuvat.
3633: matta oleva osa ja voiton hankkimisesta olleet Nykyisin kilometrikorvausten määrä on si-
3634: menot. dottu valtion suorittamien korvausten määriin.
3635: Oikeuskäytännössä (KHO 21. 10. 1975 n:o V aitio taas maksaa kilometrikorvausta pienestä
3636: 4034) ja verotuskäytännössä on viime aikoina autosta aiheutuvien kustannusten perusteella.
3637: katsottu, että työnantajalta oman auton käytös- Näin ollen kalliin auton omistaja saa korvausta
3638: tä saatu korvaus voidaan eräissä tapauksissa vähemmän kuin mitä todelliset kustannukset
3639: ottaa huomioon satunnaisen myyntivoiton mää- ovat.
3640: rää laskettaessa. Tämä perustuu siihen, että Auton myynnistä tai vaihdosta saatavan las-
3641: verovelvollinen saisi hyvitystä myös auton ar- kennallisen satunnaisen myyntivoiton verotusta
3642: von alentumisesta. Hyvitystä vastaavaa osaa on pidettävä sekä tulo- ja varallisuusverolain
3643: auton hankintahinnasta ei siten saisi ottaa huo- hengen vastaisena että myös yleisen oikeustajun
3644: mioon auton hankintahintana eli vähennyksenä vastaisena. Verotus on myös tarpeeton, koska
3645: verotettaessa satunnaisesta myyntivoitosta. mitään etua ei autokorvaukseen voi sisältyä.
3646: Verohallituksen ohjeissa Henkilöverotuksen Jotta epätarkoituksenmukainen ja oikeusta-
3647: käsikirjassa on todettu, että auton käytöstä saa- jua loukkaava verotus saataisiin estettyä, tulisi
3648: dun korvauksen huomioonottaminen voi tapah- laissa säätää, ettei satunnaisen myyntivoiton
3649: tua, mikäli korvauksen määrä on niin suuri, verotusta toimitettaessa otettaisi huomioon nii-
3650: että sen voidaan selvästi katsoa kattavan auton tä kilometrikorvauksia, jotka työnantaja suo-
3651: hankintakustannuksia. rittaa. Jos korvaukset ylittävät verovapaat mää-
3652: Verohallitus on lisäksi lääninverovirastoille rät, ei ylittävää määrää voida ottaa satunnaista
3653: ja verotoiroistoille 29. 11. 1979 toimitetuissa myyntivoittoa laskettaessa huomioon, sillä tältä
3654: yhtenäistämisohjeissaan vuodelta 1979 toimitet- osin verotusedellytykset on tutkittava vuosit-
3655: tavaa verotusta varten antanut myyntivoiton tain.
3656: laskemisesta yksityiskohtaisia ohjeita. Nämä oh- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3657: jeet ovat omalta osaltaan korostamassa koko
3658: kyseisen verotusmuodon perusteettomuutta. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3659: Annetaanhan ohjeissa kaavamaisia laskentamal- lakiehdotuksen:
3660: 70 Lakialoite n:o 34
3661:
3662:
3663:
3664: Laki
3665: tulo- ja varallisuusverolain 21 §:n muuttamisesta.
3666:
3667: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
3668: varallisuusverolain (1043/74) 21 §:ään uusi näin kuuluva 4 momentti:
3669:
3670: 21 §. rää ei huomioon oteta korvausta, minkä vero-
3671: velvollinen on työnantajalta saanut matkusta-
3672: Laskettaessa satunnaisen myyntivoiton mää- miskustannusten korvauksena.
3673:
3674:
3675: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
3676:
3677: Arto Lampinen Matti Viljanen Pekka Jokinen
3678: 1980 vp. 71
3679:
3680: Lakialoite n:o 35.
3681:
3682:
3683:
3684:
3685: Lampinen: Ehdotus laiklsi ,tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n
3686: muuttamisesta.
3687:
3688:
3689: Ed u ISku IIl n a 11 e.
3690:
3691: Vakiintuneen ja yleisesti noudatetun käytän- määrittely ei ole selvä. Tulo- ja varallisuusvero-
3692: nön mukaan työnantaja antaa työntekijälleen laissa tai ennakkoperintälaissa ei mainita veron-
3693: usein palveluajan perusteella tai tämän synty- alaisena tulona pitkäaikaiseen palvelukseen pe-
3694: mäpäivänä lahjan tai palkinnon. Lahjoja tai pal- rustuvia niin sanottuja palveluvuosilahjoja. Ylei-
3695: kintoja on annettu esimerkiksi 10, 20 tai 30 sen vero-oikeudellisen katsantokannan mukaan
3696: vuoden palveluajan perusteella tai työntekijän tulisi epäselvissä tapauksissa asia ratkaista ve-
3697: eläkkeelle siirtymisen johdosta. Vuosikymmeniä rovelvollisen eduksi. Kun laki on epäselvä, tu-
3698: noudatetun verotuskäytännön mukaan on kat- lee ohjetta hakea oikeuskirjallisuudesta ja kor-
3699: sottu, ettei tavanomaisia työntekijöiden työn- keimman hallinto-oikeuden käytännöstä.
3700: antajalta saamia syntymäpäivälahjoja tai palve- Oikeuskäytännössä on palveluvuosilahja rin-
3701: luaikaan perustuvia esinelahjoja ole lainkaan nastettu merkkipäivälahjaan. Selvästi verova-
3702: katsottu työntekijän veronalaiseksi tuloksi. paiksi on katsottu työntekijän työnantajalta
3703: Verotus- ja verotarkastuskäytännössä on vii- saarnat syntymäpäivälahjat. Tapauksissa KHO
3704: me aikoina ryhdytty kiristämään erityisesti pal- 77 II 605 ja KVL 47/1976 ennakkotietokyse-
3705: veluaikaan perustuvien lahjojen verotusta. Ve- lyssä mainittiin, että sama lahja voitiin antaa
3706: roviranomaisten menettely ei tältä osin kuiten- sekä merkkipäivä- että palveluvuosilahjana. Pal-
3707: kaan suoranaisesti ole perustunut voimassa ole- veluvuosilahja ei luonteeltaan oleellisesti poik-
3708: vaan verolainsäädäntöön. Kiristynyt verotuskäy- kea merkkipäivälahjasta, vaan itse asiassa voi-
3709: täntö on koskenut erityisesti ns. vaihdantahyö- daan sanoa, että se on työntekijän ja työnanta-
3710: dykkeitä sekä tilanteita, joissa henkilö on itse jan yhteisenä merkkipäivänä annettu lahja sen
3711: voinut valita lahjan, kuten esimerkiksi silloin, johdosta, että työsuhde on kestänyt tietyn ajan.
3712: kun hän on saanut lahjakortin. Vaihteleva käy- Merkille pantava on myös se seikka, että pal-
3713: täntö osoittaa, ettei esinelahjan käsite ole täy- veluvuosilahjan peruste on kokonaan toinen
3714: sin yksiselitteinen. Raja on pyritty vetämään kuin palkanmaksun peruste. Palveluvuosilahjan
3715: lähinnä lahjan rahaksimuutettavuuden perus- antamisesta ei työnantajan ja työntekijän kes-
3716: teella. Tätäkin kriteeriä sovellettaessa on ollut ken ole sovittu eikä sen antamista voida katsoa
3717: otettava huomioon kunkin tapauksen yksilölli- edellytetyn työsuhteen alkaessa tai sen kestäes-
3718: set olosuhteet. On huomattava, että se seikka, sä. Lahjan antaminen perustuu siten työnanta-
3719: annetaanko lahja esineenä vai esimerkiksi lahja- jan yksipuoliseen tahdonilmaisuun, hänen lah-
3720: korttina, vaihtelee huomattavasti työnantajasta joitustarkoitukseensa (animus donandi).
3721: riippuen. Laajemmissa yhteisöissä ei ole mah- Työntekijöiden työnantajalta saarnat edut
3722: dollista hankkia suurelle työntekijäjoukolle kul- vaihtelevat luonteeltaan ja suuruudeltaan huo-
3723: lekin yksilöllistä lahjaesinettä, vaan työntekijän mattavasti työnantajasta riippuen. Etuina voi-
3724: kannalta on usein mielekkäämpää, että hän saa daan edellä mainittujen lahjojen ohella myöntää
3725: lahjakortin tai kohtuullisen rahasumman. esimerkiksi ilmaismatkoja tai edullisia asunto-
3726: Hallitusmuodon 61 § :n mukaan verotuksen lainaehtoja. Erityyppisiä lahjoja ovat perintei-
3727: on perustuttava lakiin. Tulo- ja varallisuusvero- sesti antaneet pitkät teolliset perinteet omaa-
3728: lain 19 §: n mukainen tulokäsite on epätarkka vat yhtiöt sekä kunnat. Lahjojen verotuskäy-
3729: mainitessaan, että veronalaista tuloa ovat raha- täntö on eri puolilla maata merkittävästi vaih-
3730: na tai rahanarvoisena etuutena saadut tulot. dellut. Verovelvollisten yhdenvertaisuusperiaat-
3731: Myöskään ennakkoperintälain 4 §:ssä mainitun teen kannalta olisikin keskeistä tarkistaa vero-
3732: ennakonpidätyksen alaisen palkan käsitteen lainsäädäntöä siten, ettei lahjojen veronalaisuus
3733: 72 Lakialoite n:o 35
3734:
3735: tai verovapaus olisi riippuvainen eri ennakon- tut omaisuuden ja luontaisetujen arvostuspe-
3736: tarkastajien ja muiden viranomaisten vaihtele- rusteet ovat tosiasiallisesti kiristäneet verotus-
3737: vasta käytännöstä. ta. Samaan suuntaan on vaikuttanut edellä mai-
3738: Eduskunnan tulee voida kaikissa tapauksissa nittujen lahjojen lukeminen veronalaiseksi tu-
3739: vahvistaa selvät raamit noudatettavalle verotus- loksi.
3740: käytännölle. Vaikka eduskunta hyväksyy vuosit- Edellä esittämäni perusteella ehdotan,
3741: tain suuren määrän verolakeja, ja mm. tulo- ja
3742: varallisuusverotuksessa noudatettavia asteikko- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3743: ja on lievennetty, hallinnollista tietä vahviste- lakiehdotuksen:
3744:
3745:
3746: Laki
3747: tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n muuttamisesta.
3748:
3749: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
3750: varallisuusverolain (1043/74) 22 §:n 1 momenttiin uusi näin kuuluva 3 a kohta:
3751:
3752: 22 §.
3753: Veronalaiseksi tuloksi ei katsota: eläkkeelle siirtymisensä johdosta työnantajaltaan
3754: saanut, mikäli edun arvo ei ylitä hänen kuu-
3755: 3 a) sitä etua, jonka työntekijä on syntymä- kausipalkkansa arvoa,
3756: päivänään, palvelusvuosimerkkipäivänään tai
3757:
3758:
3759: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
3760:
3761: Arto Lampinen
3762: 1980 vp. 73
3763:
3764: Lakialoite n:o 36.
3765:
3766:
3767: Lampinen: Ehdotus laiksi ennakkoperintälain 4 §:n muuttami-
3768: sesta.
3769:
3770: E d u !S kun n a 11 e.
3771: Verotuksen tulee hallitusmuodon 61 §:n mu- jat on nyttemmin katsottu saajansa veronalai-
3772: kaan perustua lakiin. Vain sellaisesta tulosta, seksi tuloksi, on työnantajakin EPL 4 § :n no-
3773: joka on tulo- ja varallisuusverolain mukaan ve- jalla ollut velvollinen suorittamaan lahjasta en-
3774: ronalaista, voidaan määrätä ennakkoperintälain nakonpidätyksen. Verohallituksen menettely ei
3775: 4 §:n mukainen ennakonpidätysvelvollisuus. suoranaisesti ole perustunut voimassa olevaan,
3776: Mainitussa lainkohdassa määritellään palkka edellä selostettuun ylimalkaiseen lainsäädän-
3777: ennakonpidätyksen alaiseksi tuloksi ja palkkana töön. Olen jättämässäni lakialoitteessa tulo- ja
3778: pidetään kaikenlaatuista palkkaa, palkkiota, varallisuusverolain 22 § :n muuttamiseksi esit-
3779: osapalkkiota sekä muuta etuutta ja korvausta, tänyt lainsäädännön selventämiseksi, ettei ve-
3780: joka suoritetaan virasta tai toimesta tai sellai- ronalaiseksi tuloksi katsottaisi työntekijän syn-
3781: sesta työstä, tehtävästä tai palveluksesta, joka tymäpäivänään, palvelusvuosimerkkipäivänään
3782: työn tai tehtävän antajalle suoritetaan korvaus- tai eläkkeelle siirtymisen johdosta työnantajalta
3783: ta vastaan. Tulo- ja varallisuusverolain 19 §:n saamaa etua, joka ei ylitä arvoltaan hänen kuu-
3784: mukainen tulokäsite puolestaan on epätarkka kausipalkkansa arvoa. Ehdotustani olen perus-
3785: todetessaan, että veronalaista tuloa on rahana tellut sillä, että sen sisällöllinen laajuus vastaa
3786: tai rahanarvoisena etuutena saatu tulo. useiden kuntien ja mm. pitkät teolliset perin-
3787: Työntekijän työnantajalta saarnat merkkipäi- teet omaavien yritysten noudattamaa käytäntöä.
3788: vä-, palvelusvuosimerkkipäivä- tai eläkkeelle Lahjan perusteena ei myöskään ole ennakko-
3789: jäämistä seuraavat lahjat, joita yleisesti anne- perintälain 4 §: ssä edellytetty tehtävä tai työ-
3790: taan, on pitkäaikaisessa verotuskäytännössä suoritus, vaan työnantajan lahjoitustarkoitus.
3791: useimmiten katsottu verovapaiksi. Verohallituk- Sen vuoksi esitänkin TVL 22 §:ään esittämääni
3792: sen äskettäin omaksuman uuden tulkinnan joh- muutosta vastaavaa tarkennusta ennakkoperin-
3793: dosta on erityisesti palveluaikaan perustuvien tälain 4 §:ään.
3794: lahjojen verotusta ryhdytty kiristämään. Kiris- Edellä olevan perusteella ehdotan,
3795: tynyt verotuskäytäntö on kohdistunut etenkin
3796: vaihdantahyödykkeiden ja lahjakorttien muo- et/Jä Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3797: dossa annettuihin lahjoihin. Kun mainitut lah- lakiehdotuksen:
3798:
3799: Laki
3800: ennakkoperintälain 4 §:n muuttamisesta.
3801:
3802: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä marraskuuta 1959 annetun ennak-
3803: koperintälain ( 418/58) 4 § :n 3 momentti näin kuuluvaksi:
3804:
3805: 4 §.
3806: työntekijä on syntymäpäivänään, palvelusvuosi-
3807: Palkkaan luetaan myös asunto-, ruoka- ynnä merkkipäivänään tai eläkkeelle siirtymisensä
3808: muut luontaisedut, jotka arvioidaan rahaksi ve- johdosta työnantajaltaan saanut, mikäli edun
3809: rohallituksen vahvistamien perusteiden mukaan. arvo ei ylitä hänen kuukausipalkkansa arvoa.
3810: Palkaksi ei kuitenkaan lueta sitä etua, jonka
3811:
3812: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
3813:
3814: Arto Lampinen
3815: 10 0880001340
3816: 74 1980 vp.
3817:
3818: Lakialoite n:o 37.
3819:
3820:
3821:
3822:
3823: Leppänen ym.: Ehdotus laiksi asuntotulon verottamisesta eräissä
3824: ,tapauksis'Sa annetun lain 1 § :n muuttamisesta.
3825:
3826:
3827: E d u 'S kun n a 11 e.
3828:
3829: Voimassa oleva laki lähtee siltä pohjalta, muodostamiseksi asumisesta on väärä. Verotuk-
3830: että omassa asunnossa asuminen on jollakin ta- sen lähtökohdan tulee olla se, että verotettavaa
3831: valla rangaistavaa eli että siitä pitää verottaa. tuloa syntyy vain jos todellista tuloa syntyy.
3832: Koko käsite asuntotulo on harhaanjohtava. Tältä pohjalta SMP katsoo, että omassa
3833: Omassa ainoassa asunnossa asuminen ei aikaan- asunnossa asumisesta ei tule verottaa lainkaan.
3834: saa tuloa. Pikemminkin omassa asunnossa asu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3835: misen kustannukset koko ajan ovat nousseet nioittaen,
3836: lämmitys-, korjaus- ym. kustannusten nousun että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3837: takia. Hallituksen linja keinotekoisen tulon lakiehdotuksen:
3838:
3839:
3840: Laki
3841: asuntotulon verottamisesta eräissä tapauksissa annetun lain 1 §:n muuttamisesta.
3842:
3843: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan asuntotulon verottamisesta eräissä tapauksissa
3844: 15 päivänä kesäkuuta 1973 annetun lain 1 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 16 päivänä
3845: marraskuuta 1979 annetussa laissa (814/79), näin kuuluvaksi:
3846:
3847: 1 §.
3848: Asuntotulo vakituisesta asunnosta jätetään
3849: verottamatta.
3850:
3851:
3852:
3853: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
3854:
3855: Urpo Leppänen Veikko Vennamo Urho Pohto
3856: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
3857: 1980 vp. 75
3858:
3859: Lakialoite n:o 38.
3860:
3861:
3862:
3863:
3864: Leppänen ym.: Ehdotus laiksi investointivarauslain 3 ja 8 §:n
3865: muuttamisesta.
3866:
3867:
3868: Ed uskunna1le.
3869:
3870: Laki investointivarauksista on tarpeettomasti Hallituksen esityksessä mamlttua tutkimus-
3871: jäänyt puolitiehen siinä suhteessa, että tärkein ja tuotekehittelytoimintaa hyvin läheisesti si-
3872: asia, nimittäin uusien pysyvien työpaikkojen vuavaa on erilainen keksintötoiminta, joka ni-
3873: luomiseen käytettävissä olevat investointivaraus- menomaan kärsii varojen puutteesta. Keksintö-
3874: rahat, jäävät liian pitkäksi aikaa valtioneuvos- toiminta tulisi investointivarausrahojen käytössä
3875: ton harkinnan mukaan käyttöönotettaviksi. rinnastaa täysin tutkimus- ja tuotekehittelytoi-
3876: Työllisyystilanteeseen voitaisiin yritysten kaut- mintaan.
3877: ta parhaiten vaikuttaa, kun yrittäjät voisivat Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
3878: itse nopeasti tehdä päätöksiä investointivaraus- tavasti,
3879: rahojensa käytöstä uusien työpaikkojen luomi-
3880: seen ilman turhaa paperisotaa ja hakemuksia että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3881: valtioneuvostolle. lakiehdotuksen:
3882:
3883:
3884: Laki
3885: investointivarauslain 3 ja 8 § :n muuttamisesta.
3886:
3887: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä joulukuuta 1978 annetun inves-
3888: tointivarauslain 3 §:n 2 momentti ja 8 §:n 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat 10 päivänä
3889: heinäkuuta 1979 annetussa laissa (611/79), näin kuuluviksi:
3890:
3891: 3 §. 8 §.
3892:
3893: Verovelvollisella ei ole oikeutta tehdä inves- Sen estämättä mitä 1 momentissa on sää-
3894: tointivarausta siltä tilikaudelta, jolloin hän on detty, saadaan investointivaraus kuitenkin käyt-
3895: käyttänyt investointivaraustaan. Tämän estä- tää tutkimus-, tuotekehittely- ja keksintötoimin-
3896: mättä saadaan investointivaraus kuitenkin teh- nasta sekä muusta niihin verrattavasta toimin-
3897: dä, jos investointivarausta on käytetty yksin- nasta aiheutuviin menoihin kahden vuoden ja
3898: omaan tutkimus-, tuotekehittely- ja keksintö- muihin 9 ja 10 §:ssä mainittuihin tarkoituk-
3899: toiminnasta sekä muusta niihin verrattavasta siin viiden vuoden kuluttua edellisen käyttö-
3900: toiminnasta aiheutuviin menoihin. Valtioneu- ajanjakson päättymisestä taikka, jollei käyttö-
3901: vosto voi päättää, että investointivaraus saa- lupaa tai käyttövelvoitusta ole annettu, siitä
3902: daan muissakin tapauksissa tehdä myös tilikau- ajankohdasta, jolloin investointivaraus tehtiin.
3903: delta, jona varausta on käytetty.
3904:
3905:
3906: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
3907:
3908: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
3909: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
3910: 76 1980 vp.
3911:
3912: Lakialoite n:o 39.
3913:
3914:
3915:
3916:
3917: Leppänen ym.: Ehdotus laiksi luottolaitosten varoista myönnet-
3918: tävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain 2 § :n mUIUJtta-
3919: misesta.
3920:
3921:
3922: Ed u -s kun n a 11 e.
3923:
3924: Voimassa oleva laki lähtee liikkeelle oikeasta gian säästön kannalta. Tämän vuoksi SMP kat-
3925: ajatuksesta eli että korkotukilainoja voidaan soo, että korkotukilainojen suhteen kaikki ener-
3926: myöntää energiansäästöinvestointeihin. Laki giansäästöinvestoinnit ovat samassa asemassa.
3927: kuitenkin rajoittuu vain teollisuuden energian- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3928: säästöinvestointeihin. Kaikkialla muuallakin
3929: kuin teollisuudessa suoritetut energiansäästöin- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3930: vestoinnit ovat kuitenkin yhtä arvokkaita ener- lakiehdotuksen:
3931:
3932:
3933: Laki
3934: luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain 2 §:n
3935: muuttamisesta.
3936:
3937: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä
3938: korkotukilainoista 23 päivänä joulukuuta 1977 annetun lain (1015/77) 2 §:n 7 kohta, sel-
3939: laisena kuin se on osittain muutettuna 14 päivänä joulukuuta 1979 annetulla lailla (904/
3940: 79), näin kuuluvaksi:
3941:
3942: 2 §.
3943: Korkotukilainoja voidaan antaa:
3944:
3945: 7) energiansäästöinvestointien suorittami-
3946: seen.
3947:
3948:
3949: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
3950:
3951: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
3952: Pekka Vennamo Urho Pohto Veikko Vennamo
3953: 1980 vp. 77
3954:
3955: Lakialoite n:o 40.
3956:
3957:
3958:
3959:
3960: Liedes ym.: Ehdotus laiksi vuod~lta 1981 'toimitettavassa valtion-
3961: verotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veroprosenteista.
3962:
3963:
3964: E d u s k n n n a 11 e.
3965:
3966: Verotuksen rasite on menneitten vuosien Välillinen verotus rasittaa ennen kaikkea
3967: aikana siirtynyt jatkuvasti yhtymiltä ja suuritu- pienituloisia ja suuria perheitä sekä vapauttaa
3968: loisilta pienituloisten kannettavaksi. Vuosina suuria tuloja verotuksesta. Tällainen kehitys ei
3969: 1960-1975 valtion tulo- ja varallisuusvero ole mielestämme oikea, vaan tulo- ja varalli-
3970: kasvoi fyysillisten henkilöiden osalla 998 milj. suusveron lievennykset tulisi ohjata yksinomaan
3971: markasta 8 037 miljoonaan markkaan, kun sa- pieniin ja keskituloihin.
3972: maan aikaan yhtymien vero alentui 1164 milj. Esitämme valtionverotaulukoiden muutosta
3973: markasta 902 milj. markkaan vuoden 1975 ra- niin, että valtionverotuksesta vapautettaisiin
3974: haan verrattuna. Koko tulo- ja varallisuusvero- kaikki alle 20 000 markan vuositulot ja vero-
3975: tuksesta yhtymien osuus alentui 54 prosentista asteikkoa lievennettäisiin aina 50 000 markan
3976: 10 prosenttiin ja fyysillisten henkilöiden osuus vuosituloon saakka. Siitä yli menevien suurten
3977: nousi 46 prosentista 90 prosenttiin. tulojen verotusta lisättäisiin sekä yhtiöitten
3978: Vuonna 1976 ja sen jälkeen tulo- ja varalli- verotusta tehostettaisiin.
3979: suusverotaulukoihin on tehty yleisiä kaikkia Yhteisöjen tuloveroasteikkoa esitetään muu-
3980: samalla tavoin prosentuaalisesti koskevia inflaa- tettavaksi siten, että pienten yhteisöjen, joiden
3981: tiotarkistuksia, jonka seurauksena suuret tulot vuotuinen liikevaihto on alle 5 miljoonaa mark-
3982: ovat saaneet suurimmat alennukset ja pienissä kaa, tulosta maksettava vero olisi 45 %, keski-
3983: tuloissa alennukset ovat jääneet merkityksettö- suurten yhteisöjen vero olisi 47 % ja suurten
3984: miksi. yhteisöjen 49 %. Yhteisön varallisuusveropro-
3985: Vuosien 1976-79 aikana valtion tulo- ja sentti esitetään samaksi kuin yksityisten vas-
3986: varallisuuvero ei kasvanut, vaan sen sijaan kaik- taava vero.
3987: ki lisääntyneet valtion verotulot katettiin liike- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
3988: vaihtoveroa ja muita välillisiä veroja korotta-
3989: malla. Välilliset verot lisääntyivätkin 12 622 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3990: miljoonasta markasta 19 662 miljoonaan mark- lakiehdotuksen:
3991: kaan. Lisäys oli n. 7 000 miljoonaa markkaa,
3992: joka kokonaisuudessaan kannettiin hinnankoro-
3993: tuksien kautta.
3994:
3995:
3996:
3997:
3998: Laki
3999: vuodelta 1981 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja
4000: veroprosenteista.
4001:
4002: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4003:
4004: 1 §. verolain perusteella valtiolle suoritettava tulo-
4005: Vuodelta 1981 toimitettavassa verotuksessa ja varallisuusvero tässä laissa olevien vero-
4006: määrätään verovelvollisen tulo- ja varallisuus- asteikkojen ja veroprosenttien mukaan.
4007: 78 Lakialoite n:o 40
4008:
4009:
4010: 2 §. Veron vakio- Vero-%
4011: Progressiivinen tuloveroasteikko on seu- erä varalli- alarajan ylit-
4012: Verotettava suuden ala- tävästä varal-
4013: raava: varallisuus rajan kohdalla lisuuden
4014: Veron vakio- Vero-% mk mk osasta
4015: erä tulon alarajan yli 150 000-200 000 50 1,0
4016: Verotettava tulo alarajan koh- menevästä 200 000-300 000 550 3,0
4017: mk dalla mk tulon osasta 300 000-500 000 4,0
4018: 3 550
4019: 15 000- 17 000 20 10 500 000- 11550 4,2
4020: 17 000- 19 000 220 14
4021: 19 000- 21 000 500 18
4022: 21 000- 25 000 860 22 4 §.
4023: 25 000- 30 000 1740 28 Yhteisön tuloveroprosentti määräytyy seuraa-
4024: 30 000- 40 000 3 140 34 van asteikon mukaisesti:
4025: 40 000- 50 000 6 540 39 Yhteisön liikevaihdon Yhteisön
4026: 50 000- 60 000 10 440 45 määrä mk tuloveroprosentti
4027: 60 000- 80 000 14 940 51 5 000 000 45
4028: 80 000-100 000 25140 56 5 000 001-20 000 000 47
4029: 100 000-200 000 36 340 60 20 000 001- 49
4030: 200000- 96 340 61
4031:
4032: 3 §. Yhteisön varallisuusveroprosentti on sama
4033: Progressiivinen varallisuusveroasteikko on kuin 3 §:ssä.
4034: seuraava:
4035:
4036:
4037: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
4038:
4039: Pentti Liedes P. Puhakka
4040: 1980 vp. 79
4041:
4042: Lakialoite n:o 41.
4043:
4044:
4045:
4046:
4047: Linna ym.: Ehdotus [aiksi maarilat·aJ.ouden tuloverolain 12 §:n
4048: muuttamisesta.
4049:
4050:
4051: E d u s k u n n a 11 e.
4052:
4053: Omasta metsästä tapahtuneen hankintakau- rovapautta koskeva maatilatalouden tulovero-
4054: pan yhteydessä tehdyn työn arvo on eduskun- lain 12 § on kuitenkin niin kirjoitettu, ettei
4055: nan 4 päivänä joulukuuta 1979 hyväksymällä läheskään jokainen hankintakaupalla puutavaraa
4056: lailla säädetty veronalaiseksi vain siltä osin myynyt metsänomistaja pääse hankintatyön ve-
4057: kuin myydyn puun määrä ylittää 150 kuutio- rovapaudesta osalliseksi.
4058: metriä. Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
4059: Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran nioittaen,
4060: vuodelta 1980 toimitettavassa verotuksessa.
4061: Puutavaran hankintatyön verovapautta puol- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4062: tavat monet eri näkökohdat. Hankintatyön ve- lakiehdotuksen:
4063:
4064:
4065: Laki
4066: maatilatalouden tuloverolain 12 §:n muuttamisesta.
4067:
4068: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä joulukuuta 1967 annetun maatila-
4069: talouden tuloverolain 12 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 21 päivänä joulukuuta 1979
4070: annetussa laissa (977 /79), näin kuuluvaksi:
4071: 12 §. valla myynnillä myydyn puun määrä ylittää 150
4072: Metsätaloudesta saaduksi puhtaaksi tuloksi kuutiometriä. Edellä tatkoitettu työn arvo ar-
4073: luetaan 11 §:n 1 momentissa tarkoitetun puh- vioidaan rahassa siihen määrään, joka siitä
4074: taan tuoton lisäksi sen työn arvo, jonka vero- työstä olisi ollut palkatulle henkilölle suoritet-
4075: velvollinen, hänen puolisonsa ja muut perheen- tava.
4076: jäsenet ovat tehneet valmistaessaan tai kuljet-
4077: taessaan puutavaraa omasta metsästään tapahtu-
4078: neen hankintakaupan tai muun siihen verratta-
4079: van myynnin yhteydessä, kuitenkin vain siltä Tätä lakia sovelletaan ensimmatsen kerran
4080: osin kuin hankintakaupalla tai siihen verratta- vuodelta 1980 toimitettavassa verotuksessa.
4081:
4082:
4083: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
4084:
4085: Heimo Linna Hannele Pokka
4086: Pentti Poutanen Mikko Jokela
4087: Hannu Tenhiälä
4088: 80 1980 vp.
4089:
4090: Lakialoite n:o 42.
4091:
4092:
4093:
4094: Melin: Ehdotus laiksi verotuslain 72 § :n 1 momentin 4 kohdan
4095: sekä 2, 3 ja 4 momentin kumoamisesta.
4096:
4097: Eduskunna-lle.
4098:
4099: Verotuslain (482/58) 72 §:n 1 momentin 4 rällisesti verotettavia tulojaan. Liikevaihdon
4100: kohdan mukaan verolautakunnan on, milloin kasvaessa verotettavien tulojen, ts. yritysten
4101: liikkeestä tai muusta kiinteistöstä kuin varsi- voittojen, suhteellinen osuus liikevaihdosta on
4102: naisesta maatalouskiinteistöstä ei ole jäänyt ve- kuitenkin yleisesti pienentynyt. Tämä on johta-
4103: rotettavaa tuloa lainkaan tai jos tuloa ei sen nut käytännössä siihen, että verolautakunnat
4104: vähäisyyden vuoksi voida hyväksyä sellaisenaan ovat ryhtyneet soveltamaan harkintaverotusta
4105: kunnallisveron suorittamisen perusteeksi, vah- yhä useammissa tapauksissa, joissa sitä ei voida
4106: vistettava verotettava tulo kunnallisverotuksessa pitää lainsäätäjän alkuperäisen tarkoituksen mu-
4107: harkinnan mukaan. Elinkeinotuloverolain säätä- kaisena. Se on samalla asettanut eri puolilla
4108: misen yhteydessä uudistettiin liikkeestä ·ja am- Suomea olevat yritykset kunnallisverotuksessa
4109: matista saadun tulon verottamista koskevat erilaiseen asemaan.
4110: säännökset vuoden 1969 alusta lukien lähes Harkintaverotus ei sovellu enää uudistettuun
4111: kokonaisuudessaan. Harkintaverotusta koskevat ja nykyaikaiseen verotusjärjestelmäämme eikä
4112: säännökset jätettiin kuitenkin tällöin miltei myöskään nykyisiin taloudellisiin oloihimme.
4113: muuttamattomina edelleen voimaan. Harkintaverotusta vastaavaa verotusmuotoa ei
4114: Harkintaverotusta koskevat säännökset otet- tunneta enää missään muussa Länsi-Euroopan
4115: tiin aikanaan kunnallisverotusta koskevaan lain- valtiossa. Todettakoon niin ikään, ettei harkin-
4116: säädäntöön siinä tarkoituksessa, että kuntien taverotuksella ole enää kuntien talouden kan-
4117: verotulot voitaisiin säilyttää taloudellisesti huo- nalta sanottavaa merkitystä. Harkintaverotuk-
4118: noinakin. vuosina tasaisina ja estää veroäyrien sen soveltaminen aiheuttaa kuitenkin verovel-
4119: hinnan tilapäinen kohtuuton nousu. Sanottu vollisille monissa tapauksissa kohtuuttomia seu-
4120: verotusmuoto tarkoitettiin siten alunperin so- rauksia ja saattaa osoittautua vaikeuksiin joutu-
4121: vellettavaksi vain poikkeuksellisissa olosuhteis- neelle yritykselle jopa ylipääsemättömäksi
4122: sa ja esim. silloin, kun jonkin yrityksen tulos esteeksi sen toiminnan jatkamiselle.
4123: oli satunnaisesti jonakin vuonna erityisen Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
4124: heikko.
4125: Yritystoiminta on maassamme jatkuvasti vil" että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4126: kastunut ja yritykset ovat voineet lisätä mää- lakiehdotuksen:
4127:
4128:
4129: Laki
4130: verotuslain 72. §:ri 1 momentin 4 kohditn sekä 2, 3 ja 4 momentin kumoamisesta.
4131:
4132: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4133:
4134: Täten kumotaan 12 päivänä joulukuuta 1958
4135: annetun verotuslain (482/58) 72 §:n 1 mo-
4136: mentin 4' kohta sekä 2, 3 ja 4 momentti.
4137:
4138:
4139: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
4140:
4141: Ingvar S. Melin
4142: 1980 vp. 81
4143:
4144: Lakialoite n:o 43.
4145:
4146:
4147:
4148:
4149: :Mikkola ym.: Ehdotus 1aiksi 1tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n
4150: muuttamisesta.
4151:
4152:
4153: Ed u s tk 'tHlitl a 11 e.
4154:
4155: Yleinen ja vakiintunut käytäntö on ollut, rusteella. Tämä on koskenut erityisesti ns. vaih-
4156: että työnantaja antaa henkilölle palveluajan pe- daotahyödykkeitä sekä tilanteita, joissa henkilö
4157: rusteella lahjan ja palkinnon. Yleensä palkin- on voinut itse valita lahjan kuten esimerkiksi
4158: toja tai lahjoja on annettu esimerkiksi 10, 20 silloin, kun hän on saanut lahjakortin.
4159: tai 30 vuoden palveluajan perusteella tai sil- Palveluaikaan kohdistuvien lahjojen verotus
4160: loin kun henkilö jää eläkkeelle. Lahjojen arvot on aiheuttanut myös työnantajille runsaasti ve-
4161: ovat yleensä olleet vähäisiä. Lahjan arvoa saa- rotusseuraamuksia ja vetonlisäyksiä. Perusteet-
4162: jansa kannalta on vähentänyt se seikka, että tomiota verotuksen kiristymisessä on ollut,
4163: tavallisesti kysymys on ollut esinelahjasta. että verotuskäytäntöä on pyritty kiristämään
4164: Verotus- ja erityisesti verotarkastuskäytän- taannehtivasti.
4165: nössä on viime aikoina ryhdytty kiristämään Työntekijöillä on oltava oikeus saada vero-
4166: juuri palveluaikaan perustuvien lahjojen vero- vapaasti esinelahjoja työnantajalta palveluajan
4167: tusta. Aikaisemmin oli yleistä, että tavanomai- perusteella. Esineet, joihin tässä yhteydessä on
4168: sia palveluaikaan perustuvia esinelahjoja ei luettava myös lahja- tai ostokortit, eivät lisää
4169: lainkaan katsottu palkansaajan veronalaiseksi palkansaajan varallisuusasemaa siten, että hän-
4170: tuloksi. Tämä oli ymmärrettävääkin, koska pal- tä esinelahjasta voitaisiin verottaa, mikäli esine-
4171: veluaikaan perustuvan lahjan arvo saajansa lahja on kohtuullisessa suhteessa saajan ja arr.-
4172: kannalta oli vähäinen. Asiaan vaikutti myös se tajan oloihin.
4173: seikka, että näissä tapauksissa oli sittenkin ky- Edellä olevan perusteella tulisi tulo- ja va-
4174: symys huomionosoituksesta työntekijälle eikä rallisuusverolakia muuttaa siten, että palkan-
4175: veronalaisesta palkasta. Verotuskäytäntö on saajan veronalaiseksi tuloksi ei luettaisi esine-
4176: kuitenkin nopeasti ollut muuttumassa. Vielä lahjaa, joka on saatu palveluajan perusteella,
4177: noin vuosi sitten melko yleisesti katsottiin, mikäli esinelahjan arvo vastaisi enintään puo-
4178: että niissäkin tapauksissa, joissa verotus saattoi len kuukauden palkkaa.
4179: tulla kysymykseen, verotettiin palkansaajaa esi- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
4180: neen puolesta arvosta. Tällä hetkellä verotus- nioittavasti,
4181: käytäntö on ollut kiristymässä siten, että en-
4182: tistä vähäisemmät ja saajansa kannalta jopa että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4183: merkityksettömätkin esinelahjat verotetaan ja lakiehdotuksen:
4184: usein arvostaminen tapahtuu käyvän arvon pe-
4185:
4186:
4187:
4188:
4189: 11 0880001340
4190: 82 Lakialoite n:o 43
4191:
4192:
4193:
4194: Laki
4195: tulo- ja varallisuusverolain 22 § :n muuttamisesta.
4196:
4197: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
4198: varallisuusverolain ( 1043/74) 22 §:ään uusi näin kuuluva 3 a kohta:
4199:
4200: 22 §. joksi luetaan myös lahja- ja ostokortti, siltä
4201: Veronalaiseksi tuloksi ei katsota: osin kuin lahjan arvo ei ylitä puolta saajan
4202: kuukausipalkan arvosta,
4203: 3 a) määrävuosien tai eläkkeelle siirtymisen
4204: vuoksi työnantajalta saadun esinelahjan arvoa,
4205:
4206:
4207: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
4208:
4209: Saara Mikkola M. Jaatinen Mauri Vänskä
4210: Ulla Puolanne Tuulikki Petäjäniemi Esko J. Koppanen
4211: Alla Jokinen Ritva Laurila Eero Lattula
4212: Helge Saarikoski Irma Rihtniemi-Koski Juhani Laitinen
4213: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Martti Ursin Pekka Löyttyniemi
4214: Sauli Hautala Toivo Mäkynen
4215: 1980 vp. 83
4216:
4217: Lakialoite n:o 44.
4218:
4219:
4220: Pelttari ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varaHisuus:verolain 26 § :n
4221: muuttamisesta.
4222:
4223: Ed usik un n aJl:l e.
4224: Tulo- ja varallisuusverolain 26 § :n 1 mo- on epämääräinen. Vaikka matruttu lainkohta
4225: mentin 7 kohdan mukaan tulon hankkimisesta verohallituksen kirjeen nojalla tulkittuna voisi
4226: johtuneina menoina pidetään muun ohessa val- antaa mahdollisuuden samantapaisiin vähennyk-
4227: tiollisen luottamustehtävän hoitamisesta välit- siin kunnan luottamusmiehen osalta kuin val-
4228: tömästi aiheutuvia kohtuullisia kustannuksia tionkin, olisi lainkohtaa tarkennettava siten,
4229: sen mukaan kuin verohallitus tarkemmin mää- että se sanamuodon mukaisesti antaisi oikeu-
4230: rää. Valtiollisia luottamustoimia ovat mm. kan- den kunnan luottamusmiehelle vastaaviin vä-
4231: sanedustajan ja ministerin toimet sekä erilais- hennyksiin kuin valtion luottamustehtävän hoi-
4232: ten komiteoiden, toimikuntien ja lautakuntien tamisesta on voimassa. Kun otetaan huomioon
4233: jäsenyydet. Verohallitus on antanut lainkohdan uuden kunnallislain luottamusmiehille asetta-
4234: soveltamisesta kirjeen 181/31/76. Siinä lausu- mien tehtävien huomattava lisääntyminen ja
4235: taan muun muassa seuraavaa: "Vaikka säännök- näissä tehtävissä toimivien luottamusmiesten
4236: sessä puhutaan vain valtiollisen luottamustehtä- määrän kasvu, vaikuttaisi varsin perustellulta
4237: vän hoitamisesta aiheutuneiden kustannusten ja tasapuoliselta, että kunnalliset luottamusmie-
4238: vähentämisestä, tämä ei merkitse sitä, etteivät- het rinnastettaisiin lainkohdassa valtiollisia luot-
4239: kö myös esim. kunnallisen luottamustehtävän tamustehtäviä hoitaviin henkilöihin. Lainkoh-
4240: hoitamisesta aiheutuneet kustannukset olisi vä- dan lisäys vaatii luonnollisesti verohallituksen
4241: hennyskelpoisia. Erona on vain se, että viimek- päätöstä kunnallisen luottamustehtävän hoita-
4242: si mainitut kustannukset vähennetään yleisten misesta aiheutuneiden kustannusten vähentämi-
4243: verotusperiaatteiden mukaan, kun taas valtiol- sestä verotuksessa.
4244: lisesta luottamustehtävän hoitamisesta aiheutu- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4245: neiden kustannusten vähentämisestä annetaan
4246: määräykset verohallituksen päätöksessä." että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4247: Kunnallisten luottamustehtävien hoidosta lakiehdotuksen:
4248: johtuvien kustannusten vähentämiskelpoisuus
4249:
4250: Laki
4251: tulo- ja varallisuusverolain 26 § :n muuttamisesta.
4252:
4253: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
4254: varallisuusverolain (1043/74) 26 §:n 1 momentin 7 kohta näin kuuluvaksi:
4255:
4256: 26 §. tävän hoitamisesta välittömästi aiheutuneet
4257: Tulon hankkimisesta johtuneita menoja ovat kohtuulliset kustannukset sen mukaan kuin ve-
4258: muun ohessa: rohallitus tarlremmin määrää.
4259:
4260: 7) valtiollisen ja kunnallisen luottamusteh-
4261:
4262: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
4263:
4264: Matti Pelttari Martti Ursin Timo Ihamäki
4265: Pekka Löyttyniemi Mauri Vänskä Tapani Mörttinen
4266: Juuso Häikiö Aila Jokinen Tauno Valo
4267: Heikki Järvenpää P. Mäki-Hakola Tapio Holvitie
4268: Ilkka Kanerva Eeva Kauppi Sampsa Aaltio
4269: Toivo T. Pohjala Jalmari Torikka Helge Saarikoski
4270: Matti Hakala Erkki Pystynen Juhani Laitinen
4271: Anna-Kaarina Louvo
4272: 84 1980 vp.
4273:
4274: Lakialoite n:o 45.
4275:
4276:
4277:
4278:
4279: Pohjala ym.: Ehdotus laiksi maatilatalouden 1tuloverolain 13 §:n
4280: muuttamisesta.
4281:
4282:
4283: Ed u .s kun n a 11 e.
4284:
4285: Puunjalostusteollisuuden toimintaedellytysten kohtaiseksi menoksi olisi omiaan kannustamaan
4286: turvaaminen pitkällä tähtäimellä ja kotimaisen metsänomistajia suunnitelmalliseen ja tehokkaa-
4287: energian käyttömahdollisuuksien lisääminen seen puun tuottamiseen.
4288: ovat avainasemassa kansantaloutemme kehitys- Arvioitaessa lainmuutoksen valtiontaloudelli-
4289: tä suunniteltaessa. Metsäteollisuuden toiminnan sia vaikutuksia on kiinnitettävä huomiota siihen
4290: jatkuvuutta saatikka kasvua ei voida rakentaa tosiasiaan, että lisääntyvä tuotanto lisää myös-
4291: muun kuin sen edellytyksen varaan, että puun kin verottajan tuloja. Tilakohtaisen vähennys-
4292: tuotannon harjoittaminen Suomessa on talou- oikeuden salliminen edellä mainituiden kustan-
4293: dellisesti mielekästä. nustekijäin kohdalla tulisi siten ilmeisesti pit-
4294: Puun tuotannon kasvu on aikaansaatavissa källä tähtäimellä kasvattamaan verotuloja ko-
4295: vain tehokkailla toimenpiteillä, joista tärkeim- konaisuutena ottaen.
4296: mät ovat viljelyn ja taimikkojen hoidon ohella Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
4297: kunnollinen metsätaloussuunnittelu tiloilla .sekä nioittaen,
4298: metsälannoitus. Näiden kustannustekijäin saat- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4299: taminen verotuksessa vähennyskelpoiseksi tila- lakiehdotuksen:
4300:
4301:
4302: Laki
4303: maatilatalouden tuloverolain 13 §:n muuttamisesta.
4304:
4305: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä joulukuuta 1967 annetun maatila-
4306: talouden tuloverolain (543/67) 13 § näin kuuluvaksi:
4307:
4308: 13 §. aiheutuneista paaas1assa metsätalouden kulje-
4309: Verovelvollisella on oikeus metsätalouden tuksiin kautta vuoden autolla liikennöitäväksi
4310: puhtaasta tulosta erikseen vähentää suoritta- tarkoitettujen metsäteiden rakentamismenoista
4311: mansa metsänhoitomaksu, metsätaloussuunnitel- yhtäsuurina vuotuisina erinä kymmenen vuo-
4312: man laatimisesta ja metsälannoitteista aiheutu- den aikana sen kalenterivuoden alusta lukien.
4313: neet kustannukset sekä 30 prosenttia hänelle jona sanottu tie on valmistunut.
4314:
4315:
4316: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
4317:
4318: Toivo T. Pohjala Mauri Vänskä
4319: Olavi Nikkilä Heikki Perho
4320: Sampsa Aaltio Helge Saarikoski
4321: Arto Lampinen Matti Hakala
4322: 1980 vp. 85
4323:
4324: Lakialoite n:o 46.
4325:
4326:
4327:
4328:
4329: Pokka: Ehdotus laiksi uulo- ja var:aM.i:suusverolain 18 §:n muutta-
4330: mises.ta.
4331:
4332:
4333: Ed u s kun n a He.
4334:
4335: Voimassa olevan lainsäädännön ja oikeuskäy- tuleva korvaus on keskimäärin kahden tuhan-
4336: tännön mukaan korvaukset, jotka maksetaan nen markan luokkaa ja suurimmissakin tapauk-
4337: kalastuksen huononemisesta ja kalansaaliin me- sissa muutaman kymmenen tuhannen markkaa.
4338: netyksestä, ovat veronalaista tuloa. Kemijoki- Valtaosa korvauksen saajista on pienituloisia
4339: laakson asukkaiden korvausten saanti on vii- ihmisiä, eläkeläisiä ja vastaavia, joiden tulo
4340: västynyt kohtuuttoman kauan. Ns. Kemijoki- muutoinkin on niin vähäinen, etteivät he juuri
4341: lähetystön toiminnan tuloksena syksyllä 1979 joudu maksamaan valtion tuloveroa.
4342: valtioneuvosto ja Pohjolan Voima Oy sopivat Kemijoen kalakorvaustapaus osoittaa, että
4343: siitä, että 35 milj. mk maksetaan ennakkokor- v. 1976 tehty lainmuutos johtaa jakokuntien
4344: vauksina vahinkoa kärsineille. Myöhemmin on kohdalla kohtuuttamaan tulokseen. Vastaavia
4345: käynyt ilmi, että myös ennakkokorvaukset ovat korvauspäätöksiä on lähivuosina tulossa useita,
4346: veronalaisia. joten verotuskohteluna on erittäin suuri valta-
4347: Korvaukset maksetaan jakokunnille. Jakokun- kunnallinen merkitys. Kaikille on yhteistä se,
4348: ta on tulo- ja varallisuusverosta annetun lain että pitkältä ajanjaksolta jälkikäteen saadaan
4349: (505 /76) perusteella erillinen verosubjekti. huomattava tuloerä, joka kanavoituu jakokun-
4350: Tämä merkitsee, että jakokuntaa verotetaan nalle tai vastaavalle vain käytännön syistä, mut-
4351: yksin ko. korvauksista, ja verotus tapahtuu ta joka asiallisesti kuuluu pienin osin kullekin
4352: progressiivisen asteikon mukaan. Kun korvauk- jakokunnan osakkaalle.
4353: set monelta vuodelta saatuina ja korkoineen Edellä esitetyn perusteella oikeudenmukai-
4354: ovat verraten suuria, jakokunnille muodostuu seen tulokseen verotuksessa pitkän aikaa viipy-
4355: lähes kaikissa tapauksissa niin suuri verotetta- neiden korvausten suhteen päästään vain, kun
4356: va tulo, että vero määrätään ankarimman mar- j·akokunnan asemesta verotetaan jakokunnan
4357: ginaaliveroprosentin mukaan eli keskimäärin osakkaita suoraan. Vastaavalla tavalla menetel-
4358: lähes 70 prosentiksi. Näin ollen korvausten ve- lään nykyään yhteismetsän kohdalla.
4359: rotus muodostuu ilmeisen kohtuuttomaksi.
4360: Vaikka korvaukset muodollisista syistä mää- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunni-
4361: rätäänkin jakokunnille, niiden lopullisina saa- oittavasti,
4362: jina ovat kuitenkin yksityiset tilanomistajat ka- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4363: lastusoikeuksien omistajina. Näille yksityisille lakiehdotuksen:
4364:
4365:
4366:
4367: Laki
4368: tulo- ja varallisuusverolain 18 §:n muuttamisesta.
4369:
4370: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
4371: varallisuusverolain ( 1043/74) 18 §:n 4 momentti näin kuuluvaksi:
4372:
4373: 18 §. liiketoimintaa harjoittavan kuolinpesän verovel-
4374: vollisuudesta ja sen verottamisesta erillisenä ve-
4375: Mitä tässä pykälässä sekä edellä 5 ja 7 §:ssä rovelvollisena, koskee myös kaupparekisteriin
4376: on säädetty muun kotimaisen kuolinpesän kuin merkittyä liiketoimintaa harjoittavaa avointa
4377: 86 Lakialoite n:o 46
4378:
4379: yhtiötä tai kommandiittiyhtiötä sekä kalastus- kalastuskunnan, vesi- tai jakokunnan tai muun
4380: kuntaa, vesi- ja jakokuntaa ynnä muuta niihin niihin verrattavan yhteisetuuden verotus erilli-
4381: verrattavaa yhteisetuutta, ei kuitenkaan yhteis- senä yhtymänä yhteisetuuden saaman suuren,
4382: metsää. Näitä yhtiöitä ja yhteisetuuksia vero- useaan vuoteen kohdistuvan kertatulon vuoksi
4383: tettaessa noudatetaan soveltuvin osin tämän muodostuisi olennaisesti ankarammaksi kuin
4384: lain erillisenä verovelvollisena verotettavaa ko- yhteisetuuden osakkaiden verotus, toimitetaan
4385: timaista kuolinpesää koskevia säännöksiä, ei verotus tämän tulon osalta edellä 15 §:n 1 mo-
4386: kuitenkaan 32, 34 eikä 65 §:n säännöksiä. Jos mentissa säädetyllä tavalla.
4387:
4388:
4389: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
4390:
4391: Hannele Pokka
4392: 1980 vp. 87
4393:
4394: Lakialoite n:o 47.
4395:
4396:
4397:
4398:
4399: M. Puhakka ym.: Ehdotus lai:ksi tu1o- ja varallisuusverolain 36
4400: ja 57 § :n muurtitamisesta.
4401:
4402:
4403: Ed u s kun n a He.
4404:
4405: Vuoden 1975 alusta voimaan tulleessa tulo- Invalidivähennys on tarkoitettu vammaisen
4406: ja varallisuusverolaissa ( 1043/74) säädetään in- työssäkäynnistä aiheutuvien erityiskustannusten
4407: validivähennyksen määräksi 100 % :n invalidi- ja -haittojen peittämiseen. Kun vammalla on
4408: teetin perusteella kunnallisverotuksessa 2 000 olennainen vaikutus veronmaksukykyyn, on in-
4409: markan tulovähennys ja valtionverotuksessa 500 validivähennystä pidettävä välttämättömänä.
4410: markan verovähennys. Vuoden 1979 alusta on Näin sitäkin suuremmalla syyllä, kun vähennys
4411: näitä määriä korotettu 8 % :lla, joten ne ovat tulee entistä korostetummin kohdistumaan vai-
4412: tällä hetkellä kunnallisverotuksessa 2 160 keavammaisiin. Jotta vähennyksellä olisi käy-
4413: markkaa ja valtionverotuksessa 540 markkaa. tännön merkitystä, tulisi se pitää kustannusten
4414: Invalidivähennyksen määrät ovat käytännölli- ja palkkojen nousua vastaavalla tasolla. Vuoden
4415: sesti katsoen vuoden 1965 tasolla. Tulo- ja 1979 alusta ajoitettu vaatimaton korotus ei
4416: varallisuusverolakia säädettäessä invalidi vähen- poista syntynyttä epäkohtaa. Vähennyksen jäl-
4417: nyksen määriä ei korotettu. Ainoastaan valtion- keenjääneisyys edellyttää sen nostamista kolmin-
4418: verotuksessa siirryttiin tulovähennyksestä vero- kertaiseksi.
4419: vähennykseen. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4420: Vuoden 1965 jälkeen ovat elinkustannukset nioittaen,
4421: kohonneet yli kaksinkertaisiksi ja palkkataso yli
4422: kolminkertaiseksi. Olosuhteiden muutokset ovat että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4423: olleet verrattain huomattavat. Tapahtunut ke- lakiehdotuksen:
4424: hitys on merkinnyt vammaisten kohdalla tuntu-
4425: vaa verotuksen kiristymistä.
4426:
4427:
4428: Laki
4429: tulo- ja varallisuusverolain 36 ja 57 §:n muuttamisesta.
4430:
4431: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
4432: varallisuusverolain 36 §:n 1 momentin 5 kohta ja 57 §:n 1 momentin 2 kohta, sellaisina kuin
4433: ne ovat 7 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (885/79), näin kuuluviksi:
4434:
4435: 36 §. verovelvollinen on verovuonna saanut pakolli-
4436: Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu- seen eläketurvaan perustuvaa työkyvyttömyys-
4437: nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää: eläkettä, katsotaan hänen haitta-asteensa ilman
4438: eri selvitystä 100 prosentiksi, jos eläke on
4439: 5) 6 000 markkaa, jos hänellä on sairaudes- myönnetty täytenä, sekä 50 prosentiksi, jos se
4440: ta, viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä hait- on myönnetty osaeläkkeenä, ellei verovelvolli-
4441: ta, jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mu- sen haitta-asteen esitetyn selvityksen perusteella
4442: kaan on 100 prosenttia, tai jos prosenttimäärä katsota olevan suurempi. Verovelvollinen säi-
4443: on pienempi, mutta kuitenkin vähintään 30 lyttää oikeutensa työkyvyttömyyseläkkeen mu-
4444: prosenttia, prosenttimäärän osoittama osuus kaiseen invalidivähennykseen senkin jälkeen,
4445: 6 000 markasta (invalidivähennys). Milloin kun työkyvyttömyyseläke on muuttunut van-
4446: 88 Lakialoite n:o 47
4447:
4448:
4449: huuseläkkeeksi. Asetuksella voidaan antaa mää- 2) jos hänellä on oikeus 36 §:n 1 momentin
4450: räyksiä niistä perusteista, joiden mukaan haitta- 5 kohdan mukaiseen invalidivähennykseen,
4451: aste määritellään, sekä invalidivähennyksen 1 500 markkaa, milloin hänen sanotussa lain-
4452: saamiseksi esitettävästä selvityksestä. kohdassa tarkoitettu haitta-asteensa on 100 pro-
4453: senttia, tai jos prosenttimäärä on pienempi,
4454: mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia, pro-
4455: 57 §. senttimäärän osoittama osuus 1 500 markasta,
4456: Verovelvollisen henkilön, joka suurimman sekä
4457: osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulo-
4458: verosta vähennetään:
4459:
4460:
4461:
4462: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
4463:
4464: Matti Puhakka Tarja Halonen Risto Tuominen
4465: Marjatta Mattsson Markus Aaltonen Olli Helminen
4466: Helvi Niskanen Pirkko Valtonen Liisa Jaakonsaari
4467: Terho Pursiainen P. Puhakka Anna-Liisa Piipari
4468: Aimo Ajo Jouko Tuovinen Kaisa Raatikainen
4469: Juhani Raudasoja Pentti Lahti-Nuuttila Hannu Tapiola
4470: Lea Savolainen Pekka Starast Mikko Elo
4471: Helvi Hyrynkangas Pirjo Ala-Kapee Paula Eenilä
4472: Antero Juntumaa Sakari Knuuttila Seppo Tikka
4473: Juhani Surakka Kaarina Suonio Markku Kauppinen
4474: Helge Siren Maija Rajantie
4475: 1980 vp. 89
4476:
4477: Lakialoite n:o 48.
4478:
4479:
4480:
4481:
4482: Rautiainen ym.: Ehdotus 1aiksi ,tulo- ja varallisuusverolain 36 ja
4483: 57 § :n muuttamisesta.
4484:
4485: Ed u s kun n a II e.
4486: Tulo- ja varallisuusverolain nojalla myön- hennysten pitäminen ajan tasalla on mielestäm-
4487: nettävä invalidivähennys on rahan arvon huo- me ehdottoman välttämätöntä.
4488: nontuessa jäänyt jälkeen alkuperäisestä tasos- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
4489: taan. Invalideille aiheutuu aina tulojen hankki-
4490: misesta sellaisia ylimääräisiä kustannuksia, joita että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4491: yhteiskunta ei korvaa. Näin ollen invalidivä- lakiehdotuksen:
4492:
4493: Laki
4494: tulo- ja varallisuusverolain 36 ja 57 § :n muuttamisesta.
4495:
4496: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
4497: varallisuusverolain 36 § :n 1 momentin 5 kohta sekä 57 § :n 1 momentin 2 kohta; sellaisina
4498: kuin ne ovat 7 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa ( 885/79), näin kuuluviksi:
4499:
4500: 36 §. huuseläk.keeksi. Asetuksella voidaan antaa mää-
4501: Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu- räyksiä niistä perusteista, joiden mukaan haittae
4502: nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähen- aste määritellään, sekä invalidivähennyksen
4503: tää: saamiseksi esitettävästä selvityksestä.
4504:
4505: 5) 5 000 markkaa, jos hänellä on sairaudes-
4506: ta, viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä hait- 57 §.
4507: ta, jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mukaan Verovelvollisen henkilön, joka suurimman
4508: on 100 prosenttia, tai jos prosenttimäärä on osan verovuodesta ,on asunut Suomessa, tulo-
4509: pienempi, mutta kuitenkin vähintään 30 pro- verosta vähennetään:
4510: senttia, prosenttimäärän osoittama osuus 5 000
4511: markasta (invalidivähennys). Milloin verovel- 2) jos hänellä on oikeus 36 § :n 1 momentin
4512: vollinen on verovuonna saanut pakolliseen elä- 5 kohdan mukaiseen invalidivähennykseen,
4513: keturvaan perustuvaa työkyvyttömyyseläkettä, 1 500 markkaa, milloin hänen sanotussa lain-
4514: katsotaan hänen haitta-asteensa ilman eri sel- kohdassa tarkoitettu haitta-asteensa on 100
4515: vitystä 100 prosent~ksi, jos eläke on myön- prosenttia, tai jos prosenttimåiärä on pienempi,
4516: netty täytenä, sekä 50 prosentiksi, jos se on mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia, pro-
4517: myönnetty osaeläkkeenä, ellei verovelvollisen senttimäärän osoittama osuus 1 500 markasta,
4518: haitta-asteen· esitetyn selvityksen perusteella sekä
4519: katsota olevan suurempi. Verovelvollinen säi-
4520: lyttää oikeutensa työkyvyttömyyseläkkeen mu-
4521: kaiseen invalidivähennykseen senkin jälkeen, Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran
4522: kun työkyvyttömyyseläke on muuttunut van- verovuodelta 1981 toimitettavassa verotuksessa.
4523:
4524: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
4525:
4526: Väinö Rautiainen Esko Al11Jgren Asser Stenbäck
4527: Jorma Fred Sauli Hautala Impi Muroma
4528: Erkki Korhonen
4529: 12 0880001340
4530: 90 1980 vp.
4531:
4532: Lakialoite n:o 49.
4533:
4534:
4535:
4536:
4537: Rosnell ym.: Ehdotus laiksi rtu1o- ja varallisuusverolain muutta-
4538: misesta.
4539:
4540:
4541: E d u s k u n n a i J e.
4542:
4543: Valtion ja kuntien verotus kohdistuu ras- johtuvaa vähennysoikeutta. Tällaisen vähennys-
4544: kaana työssä käyviin työläisiin, joille ei sallita oikeuden saa tehdä henkilö, jonka veronmaksu-
4545: verovähennyksinä edes työehtosopimusten mu- kyky on työttömyyden, sairauden tai elatusvel-
4546: kaisista matkoista aiheutuvien kustannusten vollisuuden johdosta olennaisesti alentunut.
4547: korvauksia. Myös pieniä eläkkeitä saavat van- Eräs muoto perhekustannusten tasaamiseksi
4548: hukset ja invalidit joutuvat maksamaan koh- on verotuksessa sallittavat lapsivähennykset.
4549: tuuttomia veroja. Esimerkiksi vanhuusvähen- Niiden korottamisen kautta voitaisiin tukea
4550: nyksiin ei ole tehty edes rahan arvon alenemi- lapsiperheiden taloutta ja auttaa niitä parem-
4551: sesta johtuvia korjauksia. Ei myöskään sairau- min huolehtimaan lapsistaan. Vaikka perhekus-
4552: desta aiheutuvien kulujen vähennysoikeutta ole tannusten tasausmuodoista lapsilisäjärjestelmä
4553: korotettu. Monen kohdalla sairauskulut ylittä- kiistatta on ensisijaisin, tulisi sen rinnalla ke-
4554: vät sen määrän, jonka verotuksessa saa vähen- hittää myös verojärjestelmää lapsiperheitä suo-
4555: tää. sivaksi.
4556: Erityisen raskaana pienituloisiin kohdistuu Viimeaikaisessa verolainsäädännössä on suh-
4557: kunnallisverotus, jossa vähennysoikeudet ovat tauduttu kitsaasti verovähennyksiin silloin kun
4558: hyvin rajoitettuja ja jossa veroa aletaan periä ne koskevat tavallisia ihmisiä. Samaan aikaan
4559: jo silloin kun verotettava tulo ylittää 2 700 on kuitenkin lisätty vähennyksiä, jotka tuovat
4560: markkaa. Kaikkien pienituloisimpien kohdalla lisäetuja suurien rahamäärien omistajille. Osin-
4561: verorasitusta voitaisiin keventää korottamalla kotulojen verovapautta on valtionverotuksen
4562: kunnallisverotuksen ns. perusvähennystä. Ehdo- puolella nostettu 1 500 markkaan ja tämän vuo-
4563: timme jo tämän vuoden veroperusteita määrät- den alusta osinkotulot tulivat verovapaiksi
4564: täessä, että perusvähennys korotettaisiin 7 000 myös kunnallisveron osalta 1 500 markkaan
4565: markkaan, mikä merkitsisi sitä, että kunnallis- asti. Emme pidä tätä oikeudenmukaisena vaan
4566: veroa ei perittäisi ainakaan alle 7 000 markan olemme sitä mieltä, että tämä verovapaus tulisi
4567: tuloista. sekä valtion- että kunnallisverotuksessa poistaa.
4568: Viime vuosina työttömyys on kohdellut erit- Osakeyhtiöt ovat nykyisen verolain mukaan
4569: täin kovakouraisesti monia työläisperheitä. Jos kokonaan vapaat varallisuusverosta. Ehdotam-
4570: vuoden aikana on ollut tuloja vain osalta työ- me, että osakeyhtiöt tulisivat muiden tapaan
4571: aikaa, on tämä merkinnyt selvää veronmaksu- varailisuusveron alaisiksi.
4572: kyvyn alenemista. Sama koskee myös ihmisiä, Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4573: jotka ovat sairauden vuoksi joutuneet olemaan
4574: ilman ansiotyötä. Tämän vuoksi mielestämme että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4575: olisi korotettava veronmaksukyvyn alenemisesta lakiehdotuksen:
4576: Lakialoite n:o 49 91
4577:
4578:
4579:
4580: Laki
4581: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta.
4582:
4583: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4584: kumotaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja v.arallisuusverolain (1043/74) 32 a
4585: §, sellaisena kuin se on 21 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (972/79), sekä
4586: muutetaan lain 14 §:n 1 momentin 3 kohta, 22 §:n 1 momentin 8 kohta, 28 §, 29 §:n
4587: 1 momentin 6 kohta, 31 §, 36 §:n 1 momentin 1, 2 ja 5 kohta, 37 § ja 57 §:n 1 mo-
4588: mentin 3 kohta,
4589: sellaisina kuin niistä ovat 22 §:n 1 momentin 8 kohta 23 päivänä !kesäkuuta 1977 anne-
4590: tussa :laissa (510/77), 28 § 25 päivänä marraskuuta 1977 annetussa laissa (848/77), 29 §:n
4591: 1 momentin 6 kJOhta ja 57 §:n 1 momentin 3 kohta 25 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa
4592: laissa ( 607 /75) sekä 31 §, 36 §:n 1 momen tin 2 ja 5 kohta, 37 §, 57 §:n 1 momentin
4593: 1 ja 2 kohta 7 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (885/79), seuraavasti:
4594:
4595: 14 §. rotettava 300 markalla jokaisesta alaikäisestä
4596: Varallisuuden perusteella suoritettavasta ve- lapsesta tai kasvattilapsesta, jota verovelvolli-
4597: rosta ovat vapaat: nen on verovuonna. elättänyt.
4598:
4599: 3) osuuskunta ja muu yhteisö, jonka osak- 31 §.
4600: kaan tai jäsenen veronalaisia varoja ovat hänen Jos verovuonna Suomessa asuneen henkilön
4601: osuutensa yhteisössä. veronmaksukyky hänen ja hänen perheensä käy-
4602: tettävissä olevat tulot ja varallisuus huomioon
4603: 22 §. ottaen on erityisistä syistä, kuten elatusvelvolli-
4604: Veronalaiseksi tuloksi ei katsota: suuden, työttömyyden tai sairauden johdosta
4605: olennaisesti alentunut, vähennetään tulosta
4606: 8) tehdystä virka- tai työmatkasta saatua kohtuullinen määrä, ei kuitenkaan enempää
4607: virka- tai työehtosopimuksen mukaista matkus- kuin 7 000 markkaa (veronmaksukyvyn alentu-
4608: tamiskustannusten korvausta, päivärahaa, ate- misvähennys).
4609: riakorvausta, majoituskorvausta, yömatkarahaa
4610: ja muun nimistä hyvityksenä suoritettua mat- 36 §.
4611: kakustannusten korvausta niin myös ulkomaille Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu-
4612: työnantajan määräyksestä tehdystä virka- tai nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähen-
4613: työmatkasta saatua vastaavaa korvausta; tää:
4614: 1) 1 500 markkaa, milloin hän ennen vero-
4615: vuoden päättymistä on täyttänyt kuusikymmen-
4616: 28 §. täviisi vuotta ( vanhuusvähennys),
4617: Verovelvollinen saa vähentää palkkatulostaan 2) 1 000 markkaa jokaisesta alaikäisestä lap-
4618: palkkatulovähennyksenä 700 markkaa, ei kui- sestaan ja kasvattilapsestaan, jota hän on vero-
4619: tenkaan enempää kuin palkkatulon määrän. vuonna elättänyt, kuitenkin niin, että vähennys
4620: Palkkatulovähennys korvaa palkkatulosta teh- myönnetään vain toiselle puolisoista, jolloin, jos
4621: tävät luonnolliset vähennykset, jollei niiden molemmilla puolisoilla on tuloja, vähennyksen
4622: määrä ylitä 700 markkaa. saa vain se puoliso, jonka tulojen yhteismäärä
4623: on suurempi (lapsivähennys))
4624: 29 §.
4625: Verovelvollisella on oikeus vähentää: 5) 3 000 markkaa, jos hänellä on sairaudes-
4626: ta, viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä hait-
4627: 6) omia ja perheenjäsentensä sairauskuluja ta, jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mukaan
4628: enintään 1 200 markkaa tai, milloin kysymyk- on 100 prosenttia, tai jos prosenttimäärä on
4629: sessä ovat puolisot, yhteensä enintään 2 400 pienempi, mutta kuitenkin vähintään 30 pro-
4630: markkaa, minkä lisäksi enimmäismääriä on ko- senttia, prosenttimäärän osoittama osuus 7 300
4631: 92 Lakialoite n:o 49
4632:
4633:
4634: markasta (invalidivähennys). Milloin verovel- rästä, jolla tulo ylittää 7 000 markan määrän
4635: vollinen on verovuonna saanut pakolliseen eläke- (perusvähennys).
4636: turvaan perustuvaa työkyvyttömyyseläkettä,
4637: katsotaan hänen haitta-asteensa ilman eri selvi- 57 §.
4638: tystä 100 prosentiksi, jos eläke on myönnetty Verovelvollisen .henkilön, joka suurimman
4639: täytenä, sekä 50 prosentiksi, jos se on myön- osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulove-
4640: netty osaeläkkeenä, ellei verovelvollisen haitta- rosta vähennetään:
4641: asteen esitetyn selvityksen perusteella katsota
4642: olevan suurempi. Verovelvollinen säilyttää oi- 1) jos hän on verovuonna elättänyt alaikäis-
4643: keutensa työkyvyttömyyseläkkeen mukaiseen in- tä lastaan tai kasvattilastaan, 600 markkaa jo-
4644: validivähennykseen senkin jälkeen, kun työky- kaisesta sanotusta lapsesta, kuitenkin niin, että
4645: vyttömyyseläke on muuttunut vanhuuseläkkeek- vähennys myönnetään vain sille puolisoista,
4646: si. Asetuksella voidaan antaa määräyksiä niistä jonka tuloveron määrä on suurempi (huoltaja-
4647: perusteista, joiden mukaan haitta-aste määri- vähennys),
4648: tellään, sekä invalidivähenc.yksen saamiseksi 2) jos hänellä on oikeus 36 §:n 1 momentin
4649: esitettävästä selvityksestä. 5 kohdan mukaiseen invalidivähennykseen, 700
4650: markkaa, milloin hänen sanotussa lainkohdassa
4651: 37 §. tarkoitettu haitta-asteensa on 100 prosenttia, tai
4652: Jos koko verovuoden Suomessa asuneen hen- jos prosenttimäärä on pienempi, mutta kuiten-
4653: kilön tulo edellä mainittujen vähennysten jäl- kin vähintään 30 prosenttia, prosenttimäärän
4654: keen ei ole 7 000 markan määrää suurempi, on osoittama osuus 800 markasta, sekä
4655: siitä kunnallisverotuksessa vähennet(ävä sano- 3) jos hänellä on oikeus 36 § :n 1 momentin
4656: tun tulon määrä, tai jos tulo on 7 000 markkaa 1 kohdan mukaiseen van:huusvähennykseen,
4657: suurempi, 7 000 markkaa vähennettynä yhdellä 300 markkaa.
4658: prosentilla jokaisesta täydestä 70 markan mää-
4659:
4660:
4661: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
4662:
4663: Irma Rosnell M.-L. Salminen
4664: P. Liedes Marjatta Mattsson
4665: 1980 vp. 93
4666:
4667: Lakialoite n:o 50.
4668:
4669:
4670:
4671:
4672: Salolainen ym.: Ehdotus laiksi auto- j'a moottoripyöräverosta an-
4673: netun lain 17 § :n muuttamisesta.
4674:
4675:
4676: Ed u s k u n n a i J e.
4677:
4678: Auto- ja moottoripyöräverosta vuonna 196 7 autojen hinnat ja hintaan sisältyvä autovero
4679: annetun lain 17 § :n perusteella on vaikeasti huomattavasti kohonneet. Ammattimaisessa lii-
4680: näkö- tai Hikuntavammaiselle sekä työssä käy- kenteessä käytettävien autojen osalta palautet-
4681: välle taikka ammattiopintoja harjoittavalle vam- tavan autoveron määrää korotettiin 1. 1. 1980
4682: maiselle palautettu auton hintaan sisältyvä auto- lukien 32 000 markkaan. Kun henkilökohtai-
4683: vero joko kokonaan tai osittain takaisin. Vuo- nen kulkuväline on edellä mainitun kaltaisille
4684: den 1979 alusta lähtien on palautettavan auto- vammaisille välttämätön joko päivittäisten pal-
4685: veron määrä ollut vähintään 80 % :n pysyvän velujen hankkimiseksi tai työssä käynnin vuok-
4686: näkö- tai liikuntavamman taikka vähintään si, tulisi palautettavan autoveron määriä korot-
4687: 60 % :n pysyvän vamman omaavalle henkilölle taa olosuhteissa tapahtuneita muutoksia vas-
4688: enintään 14 500 markkaa sekä vähintään taavasti.
4689: 40 % :n pysyvän alataajavamman omaavalle Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4690: henkilölle enintään 9 500 markkaa. Vamman nioittaen,
4691: vuoksi automaattivaihteistoa käyttämään joutu-
4692: vaHe henkilölle on palautus enintään 19 000 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4693: markkaa. Mainitun ajankohdan jälkeen ovat lakiehdotuksen:
4694:
4695:
4696:
4697: Laki
4698: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain 17 §:n muuttamisesta.
4699:
4700: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä mar-
4701: raskuuta 196 7 annetun lain 17 §: n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat 15 päivänä jou-
4702: lukuuta 1978 annetussa laissa (970/78), näin kuuluviksi:
4703:
4704: 17 §. kin eni111tään 19 000 markkaa. Milloin hakija
4705: Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa ajokortissa olevalla merkinnällä tai muutoin
4706: ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai luotettavasti osoittaa, että hänen on käytettävä
4707: haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jon- automaattivaihteista autoa, veroa palautetaan
4708: ka liikunta- tai näkövammasta aiheutuva pysy- edellä mainituin edellytyksin enintään 25 000
4709: vä haitta-aste on vähintään 80 prosenttia ja markkaa. Jos auto on ollut haltijan käytössä,
4710: jonka henkilökohtaiseen käyttöön auto tulee, vero palautetaan vasta, kun haltija on rekiste-
4711: tai sellainen invalidi, jonka pysyvä haitta-aste röity auton omistajaksi. Hakemus voidaan teh-
4712: on vähintään 60 prosenttia ja jolle auton han- dä ennen kuin hakija on rekisteröity auton
4713: kinta on hänen toimensa, työnsä tai ammattiin omistajaksi, mutta se on tehtävä viimeistään
4714: valmistumista varten tapahtuvan opiskelun hoi- 7 § :n 1 momentissa säädetyssä ajassa.
4715: tamiseksi olennaisen tarpeellinen, Helsingin Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa
4716: piiritullikamarin on hakemuksesta määrättävä ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai
4717: asettamillaan ehdoilla valtion varoista makset- haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jon-
4718: tavaksi takaisin maahantuonnin yhteydessä suo- ka liikuntakyky on alaraajan tai alaraajojen
4719: ritettu tai auton hintaan sisältyvä vero, kuiten- puuttumisen tahi toiminnan vajavuuden vuoksi
4720: 94 Lakialoite n:o 50
4721:
4722:
4723: siten alentunut, että hänen pysyvä haitta-asteen- autosta, jonka hankinta on invalidille hänen
4724: sa on vähintään 40 prosenttia, Helsingin piiri- toimensa tai työnsä tai ammattiin valmistumis-
4725: tullikamarin on hakemuksesta 1 momentissa ta varten tapahtuvan opiskelun hoitamiseksi
4726: säädetyillä ehdoilla määrättävä valtion varoista olennaisen tarpeellinen. Hakemus voidaan teh-
4727: maksettavaksi 1takaisin 60 prosenttia maahan- dä ennenkuin hakija on rekisteröity auton
4728: tuonnin yhteydessä suoritetusta tai auton hin- omistajaksi, mutta se on tehtävä viimeistään
4729: taan sisältyvästä verosta, kuitenkin enintään 7 § :n 1 momentissa säädetyssä ajassa.
4730: 14 500 markkaa. Palautusta myönnetään vain
4731:
4732:
4733: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
4734:
4735: Pertti Salolainen Eeva Kauppi Matti Viljanen
4736: Tapani Mörttinen Martti Ursin Tauno Valo
4737: Pekka Jokinen Lauri lmpiö Sampsa Aaltio
4738: Jalmari Torikka
4739: 1980 vp. 95
4740:
4741: Lakialoite n:o 51.
4742:
4743:
4744:
4745:
4746: Sillantaus ym.: Ehdotus iaiksi ,tJu.lo- ja v·arallisuUJSverolain muut-
4747: ;tamisesta.
4748:
4749:
4750: E d u s k u n n a 1J e.
4751:
4752: Inflaation vaikutus verotuksen kasvun hillit- vähennyksen vaikutusta. Tämä ei liene ollut
4753: semiseksi edellyttää paitsi tuloveroasteikon lie- lainsäätäjän tarkoitus. Epäkohdan poistamiseksi
4754: ventämistä myös sitä, että verotuksessa tehtäviä tulisikin TVL 17 § :n 2 momentin säännöksen
4755: vähennyksiä korotetaan. mukainen 2 000 markan määrä korottaa puo-
4756: Edellisinä vuosina ei ole korotettu edes kaik- lisovähennystä vastaavaksi.
4757: kia keskeisiä vähennyksiä, kuten esim. puoliso- TVL:n 26 § :n 1 momentin 7 kohdassa tar-
4758: vähennystä, joka on pysynyt useita vuosia en- koitetun vähennyksen myöntämisessä on käy-
4759: nallaan. tännössä esiintynyt erilaista tulkintaa. Verohal-
4760: Tuloverotuksessa myönnettävien vähennysten lituksen kirjeessä n:o 181/31/76 annetusta oh-
4761: määrien korotus on ollut epäjohdonmukaista ja jeesta poiketen on ilmennyt tapauksia, joissa
4762: sattumanvaraista. Määriä on korotettava samoin kunnallisen luottamustoimen hoitamisesta aiheu-
4763: perustein kuin veroasteikkoja. Aikaisemmin tuneita kustannuksia ei ole hyväksytty vähen-
4764: korjaamatta jääneissä vähennyksissä on otetta- nyksiksi. Yhdenmukaisen käytännön aikaansaa-
4765: va huomioon myös vuoteen 1980 mennessä ta- miseksi olisi po. lainkohdan sanamuoto tarkis-
4766: pahtunut kustannustason nousu. tettava.
4767: Eri yhteyksissä on korostettu pyrkimystä ve- Yritysten rahoitusrakennetta ja erityisesti
4768: rotuksen yksinkertaistamiseen. Käytännössä ve- yritysten oman pääoman lisäämistä osakerahoi-
4769: rotus on kuitenkin muodostunut monimutkai- tuksen kautta tulisi parantaa. TVL:n 32 a §:ssä
4770: semmaksi. Esimerkiksi tulo- ja varallisuusvero- säädetyn osinkovähennyksen tarkoituksena on
4771: lain mukaisten vähennysten lukumäärä on li- helpottaa erityisesti pienosakkeenomistajien ve-
4772: sääntynyt epätarkoituksenmukaisella tavalla, rotusta. Vähennyksen tehoa tulisikin lisätä ko-
4773: kun 33 §:ään on sisällytetty palkkavähennystä rottamalla osinkotulovähennys 2 200 markkaan.
4774: tarkoittava 2 a kohta. Palkkavähennyksen ulko- Verohallituksen ohjeiden ja verotuskäytän-
4775: puolelle jäävät mm. eläkeläiset ja yrittäjät. Jot- nön mukaan veronmaksukyvyn alentumisen tu-
4776: ta vähennys kohdistuisi tasapuolisemmin eri tu- lee olla olennainen, jotta lain 31 §:n mukai-
4777: lonsaajaryhmiin, olisikin 2 a kohta poistettava nen vähennys voitaisiin myöntää. Veronmaksu-
4778: ja vähennys otettava huomioon saman pykälän kyky riippuu ensisijaisesti verovelvollisen ja hä-
4779: 1 kohdan työtulovähennyksessä. nen perheensä tuloista ja varallisuudesta. Siten
4780: Puolisoiden erillisverotusta koskevassa esi- sellaiset tosiasialliset syyt kuten vammaisten tai
4781: tyksessä (HE n:o 63/1975 vp.) hallitus .tote- vanhusten elättäminen ja huolehtiminen eivät
4782: si, että siirtyminen yhteisverotuksesta täydelli- välttämättä oikeuta vähennykseen, vaikka näis-
4783: seen erillisverotukseen tapahtuu vaiheittain. sä tilanteissa verovelvollisten asema esimerkiksi
4784: Vaiheittaisessa siirtymisessä erillisverotukseen muihin samaan tuloryhmään kuuluviin verrattu-
4785: erillisverotettavan pääomatulon määrää tulisi na on huomattavasti alentunut. On lisäksi otet-
4786: korottaa tuntuvasti. Nykyinen 2 000 markan tava huomioon, että ne tapaukset, joissa vam-
4787: erillisverotusoikeus voi lisäksi johtaa aviopuoli- maisia ja vanhuksia hoidetaan kotihoidossa,
4788: soiden verotuksen kiristymiseen. Nimittäin ovat yhteiskunnalle erittäin edullisia. Veron-
4789: TVL 33 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan maksukyvyn alentumisen vuoksi voidaan vero-
4790: verovelvollisen tulosta, milloin hänen puolisol- tuksessa myöntää huojennusta mm. sairauden
4791: Iaan ei ole lainkaan tuloja, vähennetään 4 500 perusteella. Tällöin kuitenkin edellytetään, että
4792: markkaa ( puolisovähennys). Pääomatulojen verolautakunta asiaa harkittuaan päätyy myön-
4793: 2 000 markan erillisverotus pienentää puoliso- tämään vähennyksen esim. huomattavien kus-
4794: 96 Lakialoite n:o 51
4795:
4796:
4797: tannusten perusteella. Verohallituksen ohjeissa tää vammaisten ja vanhusten hoitamisen perus-
4798: erityisenä vähennysperusteena on mainittu to- teella veronmaksukyvyn alentumista vastaava
4799: sin kehitysvammaisen, kuten CP-lapsen tai määrä ilman, että verolautakunnalla olisi har-
4800: kuulovammaisen lapsen huoltaminen kotihoi- kintaoikeutta vähennyksen myöntämisessä.
4801: dossa. Mainitun ohjeen mukaan näissäkin ta- Tulo- ja varallisuusverolain 65 § :ään sisälty-
4802: pauksissa on kuitenkin tutkittava onko vähen- vä ns. kattosääntö ei muutettunakaan estä sitä,
4803: nyksen myöntäminen kohtuullista tuloihin ja etteivätkö verovelvollisen välittömät verot
4804: varallisuuteen nähden. Vanhusten elättämistä edelleenkin saata ylittää hänen verotettavien
4805: ei ohjeissa mainita huojennukseen oikeuttava- tulojensa määrän. Verovelvollisen kannalta täl-
4806: na perusteena. laisissa tapauksissa kohtuuttomaksi muodostu-
4807: Vammaisten samoin kuin vanhusten huolta- van verotuksen estämiseksi olisi 65 §:n sisäl-
4808: misesta kotona aiheutuu kiistatta ylimääräisiä töä vieläkin tarkistettava niin, ettei verojen ja
4809: kustannuksia tai usein tulon saamatta jäämistä. maksujen määrä ylitä, varallisuusvero mukaan-
4810: Verovelvollisten tulisi olla samassa asemassa luettuna, 80 prosenttia verotettavasta tulosta.
4811: siitä riippumatta hoitavatko he kotona vam- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
4812: maisia tai vanhuksia, yhteiskunta säästää mo- nioittaen,
4813: lemmissa tapauksissa kustannuksia. Edellä ole- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4814: van perusteella tulisi verotuksessa voida vähen- lakiehdotuksen:
4815:
4816:
4817:
4818:
4819: Laki
4820: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta.
4821:
4822: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4823: muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusv·erolain (1043/74)
4824: 17 §:n 2 momentti, 26 §:n 1 momentin 7 kohta, 28 §, 29 §:n 1 momentin 4 ja 6 kohta,
4825: 31 §:n 1 momentti, 32 a §, 33 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohta sekä 3-5 kohdat, 36 §:n
4826: 1 ja 3 momentti, 37 §, 53 §, 57 §:n 1 ja 3 momentti ja 65 §,
4827: sellaisina kuin niistä ovat 29 §:n 1 momentin 4 kohta 23 päivänä kesäkuuta 1977 anne-
4828: tussa laissa (510/77), 28 ja 37 § 25 päivänä marraskuuta 1977 annetussa laissa (848/77),
4829: 65 § 1 päivänä joulukuuta 1978 annetussa laissa (913/78), 31 §:n 1 momentti ja 33 §:n
4830: 1 momentin 1, 2, 3 ja 5 kohdat, 36 §:n 1 momentin 2, 3 ja 5 kohdat ja 3 momentti, 53 §,
4831: 57 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdat sekä 3 momentti 7 päivänä joulukuuta 1979 annetussa
4832: laissa (885/79) sekä 32 §:n 2 a kohta 21 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (972/79),
4833: kumotaan lain 33 §:n 1 momentin 2 a kohta, sellaisena kuin se on 7 päivänä joulukuuta
4834: 1979 annetussa laissa (885/79), sekä
4835: lisätään lain 31 §:ään uusi 2 momentti s·euraavasti:
4836:
4837: 17 §. 26 §.
4838: Tulon hankkimisesta johtuneita rn:enoja ovat
4839: Valtiolle suoritettavan tuloveron määrää las- muuh ohessa:
4840: kettaessa lisätään sen puolison, jolla on ansio-
4841: tuloja vähemmän kuin toisella puolisalia tai 7) julkisen luottamustehtäv·än hoitamisesta
4842: jolla ei ole ansiotuloja lainkaan, muut tulot välittömästi aiheutuneet kohtuulliset kustan-
4843: kuin ansiotulot, siltä osin kuin niiden verotet- nukset sen mukaan kuin verohallitus tarkem-
4844: tava määrä ylittää 8 000 markkaa, toisen puo- min määrää.
4845: [ison tuloihin. Jos kummallakin puolisolla on
4846: vain muita tuloja kuin ansiotuloja, lisätään sen
4847: puolison, jolla on vähemmän tuloja, tulo siltä 28 §.
4848: osin kuin se ylittää 8 000 markkaa toisen puo- Verovelvollinen saa vähentää palkkatulostaan
4849: lison tuloihin. palkkatulovähennyksenä 550 markkaa, ei kui-
4850: tenkaan enempää kuin palkkatulon määrän.
4851: Lakialoite n:o 51 97
4852:
4853: Palkkatulovähennys korvaa palkkatulosta tehtä- 1) 26 prosenttia ansiotulostaan, kuitenkin
4854: vät luonnolHset vähennykset, jollei niiden mää- enintään 9 000 markkaa (työtulovähennys) 1
4855: rä ylitä 550 markkaa. 2) 20 prosenttia ansiotulosta, kuitenkin
4856: enintään 4 000 markkaa, jos verovelvollinen
4857: 29 §. on verovuonna elättänyt alaikäistä lastaan tai
4858: Verovelvollisella on oikeus vähentää: kasvattilastaan, minkä lisäksi vähennyksen
4859: enimmäismäärä korotetaan 1100 markalla, jos
4860: 4) omasta taikka puolisonsa tai lastensa tahi verovelvollinen on elättänyt verovuonna enin-
4861: sellaisen kasvattilapsen, jota verovelvollinen on tään 7 vuotta täyttänyttä lastaan tai kasvatti·
4862: verovuonna elättänyt, henki- tai muusta hen- lastaan, kuitenkin niin, että puolisoista vähen-
4863: kilövakuutuksesta suorittamansa maksut, lu- nyksen saa vain se, jonka ansiotulojen määrä
4864: kuun ottamatta 5 kohdassa ja sairausvakuutus- on pienempi (ylimääräinen työtulovähennys),
4865: laissa tarkoitettuja maksuja sekä kansaneläke- 3) 20 prosenttia tulostaan, kuitenkin enin-
4866: vakuutusmaksua, kuitenkin yhteensä enintään tään 4 300 markkaa, jos sellainen verovelvolli-
4867: 350 markkaa kutakin perheenjäsentä kohti, nen, johon ei sovelleta tämän lain puolisoita
4868: koskevia säännöksiä, on verovuonna elättänyt
4869: 6) omia ja perheenjäsentensä sairauskuluja a~aikäistä lastaan tai kasvattilastaan tai jolla on
4870: enintään 1 500 markkaa tai, milloin kysymyk- otkeus verovuodelta 5 kohdan mukaiseen kou-
4871: sessä ovat puolisot, yhteensä enintään 3 000 lutusvähennykseen (valtionverotuksen yksin-
4872: markkaa, minkä lisäksi enimmäismääriä on ko- huoltajavähennys),
4873: rotettava 500 markalla jokaisesta alaikäisestä 4) 8 000 markkaa, milloin verovelvollisen
4874: lapsesta tai kasvattilapsesta, jota verovelvolli- puolisolla ei ole lainkaan hänen veronalaiseksi
4875: nen on verovuonna elättänyt. tulokseen luettavaa tuloa, tai jos puolisolla on
4876: sa::10tunlaista tuloa, saa se puolisoista, jonka tu-
4877: loJen yhteismäärä on suurempi, vähentää 8 000
4878: 31 §. markkaa vähennettynä 25 prosentilla toisen
4879: Jos verovuonna Suomessa asuneen henkilön puolison tulon määrästä ( puolisovähennys) 1
4880: veronmaksukyky hänen ja hänen perheensä 5) 1 300 markkaa jokaisesta verovuonna
4881: käytettävissä olevat tulot ja varallisuus huo- elättämästään sellaisesta lapsestaan tai kasvatti-
4882: mioon ottaen on erityisistä syistä, kuten elatus- lapsestaan, joka ennen verovuoden alkua on
4883: velvollisuuden, työttömyyden tai sairauden joh- täyttänyt 16 vaan ei 18 vuotta ja joka vero-
4884: dosta olennaisesti alentunut, vähennetään tulos- vuonna vähintään seitsemän kuukauden ajan
4885: ta kohtuullinen määrä, ei kuitenkaan enempää on saanut säännöllistä ja täyttä opetusta kansa-,
4886: kuin 5 500 markkaa ( veronmaksu.kyvyn alentu- perus-, ammatti-, iltaoppi- tai oppikoulussa,
4887: misvähennys). korkeakoulussa tai muussa niihin verrattavassa
4888: Jos verovelvollinen on huoltanut kotihoidos- oppilaitoksessa, kuitenkin niin, että vähennys
4889: sa huollon tarpeessa olevaa vammaista tai van- ~yönnetään. vain toiselle puolisoista, jolloin,
4890: huusvähennykseen oikeutettua henkilöä vero- JOS molemmilla puolisoilla on tuloja, vähennyk-
4891: velvollisella on oikeus 1 momentissa ~1ainit sen saa vain se puoliso, jonka tulojen yhteis-
4892: tuun vähennykseen. määrä on suurempi ( koulutusvähennys) 1
4893:
4894: 32 a §.
4895: Luonnollinen henkilö tai erillisenä verovel- 36 §.
4896: vollisena verotettava kotimainen kuolinpesä saa Suurimman osan verovuodesta Suomessa
4897: vähentää kotimaiselta osakeyhtiöltä tai osuus- asunut henkilö saa kunnallisverotuksessa vä-
4898: kunnalta saaduista osingoista ja osuuspääoman hentää:
4899: koroista taikka kotimaiselta säästöpankilta tahi 1) 4 000 markkaa, milloin hän ennen vero-
4900: osuu.spankilta saa~uista niiden lisärahastosijoi- V:~~?:n päättymistä on täyttänyt kuusikymmen-
4901: tuksllle maksettavtsta koroista 2 200 markkaa tavust vuotta ( vanhuusvähennys),
4902: ( osinkotulovähennys). 2) 1 200 markkaa jokaisesta alaikäisestä lap"
4903: sestaan ja kasvattilapsestaan, jota hän on vero-
4904: 33 §. vuonna elättänyt, kuitenkin niin, että vähen-
4905: Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vä- n;:s ~yönnetään yain toiselle puolisoista, jol-
4906: hentää lisäksi: lom, JOS molemmilla puolisoilla on tuloja, vä-
4907: 13 0880001340
4908: 98 Lakialoite n:o 51
4909:
4910:
4911: bennyksen saa vain se puoliso, jonka tulojen määrästä, jolla tulo ylittää 3 000 markan mää-
4912: yhteismäärä on suurempi (lapsivähennys), rän (perusvähennys).
4913: 3) 1 700 markkaa, jos hänellä verovuodelta
4914: on oikeus 2 kohdan mukaiseen lapsivähennyk- 53 §.
4915: seen tai 33 §:n 1 momentin 5 kohdan mukai- Suomessa asuvien puolisoiden yhteenlaske-
4916: seen koulutusvähennykseen eikä häneen ole so- tuista varoista vähennetään 15 000 markkaa.
4917: vellettava tämän lain puolisoita koskevia sään- Jos toisella puolisolla tällöin on velkoja enem-
4918: nöksiä (kunnallisverotuksen yksinhuoltajavä- män kuin varoja, otetaan erotus huomioon toi-
4919: hennys), sen puolison verotettavan varallisuuden vähen-
4920: 4) 3 800 markkaa ansiotulostaan, jos hän nyiksenä, ei kuitenkaan enempää kuin kolman-
4921: on verovuonna vähintään seitsemän kuukauden nes viimeksi mainitun puolison verotettavasta
4922: ajan saanut säännöllistä ja täyttä opetusta kan- varallisuudesta.
4923: sa-, perus-, ammatti-, iltaoppi- tai oppikoulussa, Verovelvollisen, joka on asunut Suomessa ja
4924: korkeakoulussa tai muussa näihin verrattavassa vetovuonna elättänyt alaikäistä lastaan, varoista
4925: oppilaitoksessa ( opiskelijavähennys), sekä vähennetään jokaisesta sellaisesta lapsesta
4926: 5) 8 000 markkaa, jos hänellä on sairaudes- 8 000 markkaa, kuitenkin niin, että vähennys
4927: ta, viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä hait- myönnetään vain toiselle yhteenlasketun varal-
4928: ta, jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mu- lisuuden perusteella verotettavista puolisoista,
4929: kaan on 100 prosenttia, tai jos prosenttimäärä jolloin, jos molemmilla puolisoilla on varoja,
4930: on pienempi, mutta kuitenkin vähintään 30 vähennyksen saa vain se puoliso, jonka varojen
4931: prosenttia, prosenttimäärän osoittama osuus määrä on suurempi.
4932: 8 000 markasta (invalidivähennys). MHloin ve-
4933: rovelvollinen on verovuonna saanut pakolliseen 57 §.
4934: eläketurvaan perustuvaa työkyvyttömyyseläket- Verovelvollisen henkilön, joka suurimman
4935: tä, katsotaan hänen haitta-asteensa ilman eri osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulove-
4936: selvitystä 100 prosentiksi, jos eläke on myön- rosta vähennetään:
4937: netty täytenä, sekä 50 prosentiksi, jos se on 1) jos hän on verovuonna elättänyt alaikäis-
4938: myönnetty osaeläkkeenä, ellei verovelvollisen tä lastaan tai kasvattilastaan, 700 markkaa jo-
4939: haitta-asteen esitetyn selvityksen perusteella kaisesta sanotusta lapsesta, kuitenkin niin, että
4940: katsota olevan suurempi. Verovelvollinen säi- vähennys myönnetään vain sille puolisoista,
4941: lyttää oikeutensa työkyvyttömyyseläkkeen mu- jonka tuloveron määrä on suurempi ( huoltaja-
4942: kaiseen invalidivähennykseen senkin jälkeen, vähennys),
4943: kun työkyvyttömyyseläke on muuttunut van- 2) jos hänellä on oikeus 36 §:n 1 momen-
4944: huuseläkkeeksi. Asetuksella voidaan antaa mää- tin 5 kohdan mukaiseen invalidivähennykseen,
4945: räyksiä niistä perusteista, joiden mukaan hait- 1 000 markkaa, milloin hänen sanotussa lain-
4946: ta-aste määritellään, sekä invalidivähennyksen kohdassa tarkoitettu haitta-asteensa on 100
4947: saamiseksi esitettävästä selvityksestä. prosenttia, tai jos prosenttimäärä on pienempi,
4948: mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia, pro-
4949: Verovelvollinen, joka on verovuonna suorit- senttimäärän osoittama osuus 1 000 markasta,
4950: tanut lapsen elatusta koskevan lainsäädännön sekä
4951: mukaisella sopimuksella tai tuomiolla vahvis- 3) jos hänellä on oikeus 36 § :n 1 momen-
4952: tettua elatusapua, saa vähentää verovuonna tin 1 kohdan mukaiseen vanhuusvähennykseen,
4953: suorittamaosa sanotun elatusavun määrän, kui- 400 markkaa.
4954: tenkin enintään 2 500 markkaa alaikäistä lasta
4955: kohden (elatusvelvollisuusvähennys). Verovelvollinen, jolla on oikeus 36 §:n 3
4956: momentin mukaiseen elatusvelvollisuusvähen-
4957: 37 §. nykseen, saa tuloverostaan vähentää neljäsosan
4958: Jos koko verovuoden Suomessa asuneen hen- verovuonna suorittamaosa 'elatusavun määrästä,
4959: kilön tulo edellä mainittujen vähennysten jäl- kuitenkin enintään 650 markkaa alaikäistä las-
4960: keen ei ole 3 000 markan määrää suurempi, ta kohden.
4961: on siitä kunnallisverotuksessa vähennettävä sa-
4962: notun tulon määrä, tai jos tulo on 3 000 mark- 65 §.
4963: kaa suurempi, 3 000 markkaa vähennettynä yh- Milloin verovuonna Suomessa asuneen luon-
4964: dellä prosentilla jokaisesta täydestä 30 markan nollisen henkilön tai erillisenä verovelvollisena
4965: Lakialoite n:o 51 99
4966:
4967: verotettavan kotimaisen kuolinpesän verovuo- mentin mukaan laskettaessa ei oteta huomioon
4968: den tulosta ja varallisuudesta menevän valtion- tuloja, joista on suoritettava vain kunnallisve-
4969: veron sekä hänelle määrätyn kunnallisveron, roa eikä verotuslain 77 §:n nojalla määrättyä
4970: kirkollisveron, kansaneläkevakuutusmaksun ja veronkorotusta.
4971: sairausvakuutusmaksun yhteismäärä on suurem- Puolisoiden verotuksessa määräytyy 1 mo-
4972: pi kuin 80 prosenttia verovelvollisen valtion- mentissa tarkoitettu veron maksuunpanematta
4973: verotuksessa vahvistetusta verotettavasta tulos- jättäminen kummankin puolison osalta erik-
4974: ta, verovelvollisen maksettavaksi ei panna sa- seen.
4975: notun määrän yli menevää valtionveron osaa.
4976: Verotuslain 77 § :n nojalla määrätty veronkoro- Tätä lakia sovelletaan ensimmrusen kerran
4977: tus on pantava maksuun kokonaan. verovuodelta 1981 toimitettavassa verotuk-
4978: Verojen ja maksujen enimmäismäärää 1 mo- sessa.
4979:
4980:
4981: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
4982:
4983: Pentti Sillantaus Elsi Hetemäki-Olander Toivo T. Pohjala
4984: Heikki Perho Tapio Holvitie Ulla Puolanne
4985: Matti Hakala T. Ihamäki Irma Rihtniemi-Koski
4986: Matti Hokkanen Aila Jokinen Pertti Salolainen
4987: Juuso Häikiö Heikki Järvenpää Martti Ursin
4988: Lauri Impiö Sinikka Karhuvaara Matti VUjanen
4989: Pekka Jokinen Esko J. Koppanen Ben Zyskowicz
4990: Ilkka Kanerva Juhani Laitinen Tapani Mörttinen
4991: Eeva Kauppi Eero Lattula Matti Pelttari
4992: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Anna-Kaarina Louvo Tuulikki Petäjäniemi
4993: Arto Lampinen Mauri Miettinen Eva-Maija Pukkio
4994: Ritva Laurila Pentti Mäki-Hakola Erkki Pystynen
4995: Pekka Löyttyniemi Toivo Mäkynen Helge Saarikoski
4996: Saara Mikkola Olavi Nikkilä Jalmari Torikka
4997: Matti Jaatinen Helena Pesola Tauno Valo
4998: Sampsa Aaltio Mauri Vänskä
4999: 100 1980 vp.
5000:
5001: Lakialoite n:o 52.
5002:
5003:
5004:
5005:
5006: Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 17 b
5007: j:a 45 §:n muuttamisesta.
5008:
5009:
5010:
5011: E d u s k u n n a 11 e.
5012:
5013:
5014: Vuoden 1976 :alussa voimaan tulleiden, puo" Kun verokuutiometrin raha-arvoa maantetaan
5015: lisoiden osittaiseen erillisverotukseen johtavien MaatVA 5 §:n mukaisesti, ei verokuutiometrin
5016: säännösten sove1tamises•sa on ilmennyt 1sellaisia bruttoarvosta tehtävään vähennykseen saa 'lukea
5017: epäkohtia, joiden poistaminen vaatii eriili:svero- v·erovelvolhsen metsätaloutensa hyväksi teke-
5018: tusta koskevien säännösten tarkis1tamista. män työn arvoa. Tästä seu11aa, et,tä maatHata-
5019: Jo ansiotulojen eriHisverotusta valmi•steltaes- louden puhtaaseen tuloon sisältyy maa:tilatalou-
5020: sa todettiin, eHei erillisverotusjärjestelmä ilman den harjoittajan työpanos metsätalouden puh-
5021: erityissäännöksiä sovellu maatilatalouden har- taan tuoton ohella. Tämän on todennut myös
5022: joi,ttajien ja muiden vastaavalla tavoin perhe- metsävewtuksen kehittämiskomitea mi•etinnös-
5023: yrityksessä toimivien puoJisoiden verotukseen. sään v. 1978.
5024: Oman ja perheensä toimeentulon turvaamisen Vuosilta 1979-1983 toimitettavien verotus-
5025: lisäksi maatilatalouden harjoittajien ja muiden ten osalle sovelletaan jo periaatetta metsän puh-
5026: vastaavien yrittäjien on ansaittava tuloa mm. taaseen tuottoon ·sisältyvästä ansiotulo-osuudes-
5027: tuotantovälineiden hankintaa, liikepääomaa ja ta laa}ennettuna koskemaan kaikkia yksityisiä
5028: velkogen lyhentämistä varten. Meillä on kuiten- metsänomistajia riippumatta siitä, harjoittavat-
5029: kin todellisuudessa yhdistetty henkilö- ja yritys- ko he maataloutta vai eivät.
5030: v.erotus, joka ei salli yritykselle riittävää tulo- Kun metsätalouden puhdas tuotto ei näin ol-
5031: rahoitusmahdollisuuuta. Myöskään siir·tyminen 1en kokonaisuudessaan oie todellisuudessa pää-
5032: kaikki tulot kattavaan erillisverotukseen ei il- omatuloa, kuten laki virheellisesti säätää, tulee
5033: man erityissäännöksiä ole sovelLettavissa yrittä- lakia tarkistaa siten, että metsätalouden puh-
5034: jäpuolisoiden verotukseen vaan tällöinkin jou- taasta tulosta osa pysyvästi katsotaan kaavamai-
5035: dutaan :sov.eltamaan tasausmenetvelyn piirteitä sesti ansiotuloksi kaikkien yksityisten metsäta-
5036: tapauksissa, joissa henkilö- ja ytitysv.erotus on louden harjoittajien osalta.
5037: yhdistetty. 17 b §: n 3 momenttiin sisältyvä ansiotuloksi
5038: Perheyrityksissä työskentelevien puolisoiden katsottava osuus on inflaatio huomioon ottaen
5039: verora:situben palauttam~seksi samalle tasolle rii>ttämätön. Ehdotammekin ko. enimmäismää-
5040: palkanansaitsijapuolisoiden verotuksen kanssa rää korotettavaksi 90. 000 markkaan.
5041: ja perheyritysten edes jossain määrin tapahtu- Metsän tuottoarvoon verrattuna ankaran va-
5042: van tulorahoituksen turvaamiseksi tu1ee tulo- ja rallisuusverotuksen seurauksena metsiä on jaet-
5043: varallisuusvero:lain 17 b § :n 3 momentista sa- tu pienempiin omistusyksiköihin, jotka helposti
5044: nonta "eikä tätä työskentelyä o1e pidettävä vä- edelleen ·siirtyvät pois yksityisi'Ltä omistajilta.
5045: häis·enä" pois1taa. Tämä lain sanonta on niin Tilakoen pieneneminen on kieltdstä sekä maa-
5046: epämääräinen, .että s·e on V"erotuskäytännös·sä tilojen elinkelpoisuuden että puun tuotannon ja
5047: johtanut hyvin kirjavaan menettelyyn ja yritys- korjuun mtionaalisen kehittämisen kannalta.
5048: kohtaiseen sekä alueelhseen eriarvoisuuteen eri- Maatilatalouden välttämätön keh~ttäminen ja
5049: tyisesti viljelijäpuolisoiden kohdalla. järkevä metsätalouden harjoittaminen edellyttä-
5050: Tuh ja varallisuusv•erolain 17 b § :n 2 mo- vät varallisuusveron tuntuvaa lieventämistä tuo-
5051: mentin mukaan metsätalouden puhdasta tuot- tant~omaisuude1ta. Tämä voidaan toteuttaa
5052: toa pidetään kokonaisuudessaan pääomatulona. alentamalla metsän varallisuusarvon määrittä-
5053: Lakialoite n:o 52 101
5054:
5055: misessä käyt.ettävä kerroin nykyisestä lO:stä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5056: 6:een. lakiehdotuksen:
5057: Edellä sanotun perust,eella ehdotamme,
5058:
5059: Laki
5060: tulo- ja varallisuusverolain 17 b ja 45 §:n muuttamisesta.
5061:
5062: Eduskunnan päätöksen mukaises'ti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tu1o~ ja
5063: varaUisuusverolain (1043/74) 17 b §:n 2 ja 3 momentti }a 45 §:n 2 momentti, ·sellaisena kuin
5064: niistä 17 b §:n 2 momentti on 21 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (972/79), näin
5065: kuuluviksi:
5066:
5067: 17 b §. verovdvoHisen puoliso on työskennellyt puoli-
5068: soiden yhdessä harjoittamassa liikkees·sä, amma-
5069: VerovelvolHs,en luonnolli:sen henkilön tai d:issa tai maatilataloudessa, katsotaan valtionve-
5070: puolisoiden yhdessä harjoittaman liikkeen taik- rotuksessa 2 momentissa tarkoitetu·sta ansiotu-
5071: ka ammatin tuloksen 1tahi maatilatalouden puh- losta verovelvoiHsen tai hänen puolisonsa vaati-
5072: taan tulon yhtdsmäärä katsotaan 90 00.0 mar- muksesta, mikäli verovelvollinen ei muuta sel-
5073: kan määrään saakka kokonaan ansiotuloksi. Mi- vitystä esitä, puoiet puolison ansiotuloksi.
5074: käli verovelvollinen esittää selvityksen siitä,
5075: että verovelvollisen ta1 puolisoiden harjoitta-
5076: massaan liikkeessä, ammatissa tai maa,tilatalou- 45 §.
5077: dessa suorittaman työn kohtuullinen arvo ylit-
5078: tää 90 000 markkaa, voidaan myös tämän mää- Metsän arvoksi katsotaan sen tuloverotuk-
5079: rän ylittävä osa sanottujen tulojen yhtdsmää- s-essa vahvis·t·ettu puhdas tuotto kerrottuna lu-
5080: rästä katsoa ansiotuloksi. Ansiotuloksi ei · kui- vulla 6. Jos maatilan metsän puuston arvo olen-
5081: tenkaan ka,tsota korkotuloa, osinkoa, vuokratu- naisesti poikkeaa samassa kunna,s.sa o1evien :sa-
5082: loa, asuntotuloa, arvopapereiden ja kiinteän manlaatuisten metsämaiden puustojen keski-
5083: omaisuuden luovutuksesta saatua voittoa, kiin- määräisestä arvosta, on met,sän edellä mainituin
5084: teistön ainesosan luovutuksesta saatua korvaus- tavoin laskettua arvoa harkinnan mukaan kacro-
5085: ta eikä muuta näihin tuloihin rinnastettavaa tettava tai alennettava: Metsäksi luetaan maa-.
5086: tuloa. pohja ja puusto.
5087: Mikäli varsinaiseksi yrittäjäksi katsottavan
5088:
5089:
5090: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
5091:
5092: Pentti Sillantaus Elsi Hetemäki-Olander Toivo T. Pohjala
5093: Heikki Perho Tapio Holvitie Ulla Puolanne
5094: Matti Hakala T. Jhamäki Irma Rihtniemi-Koski
5095: Matti Hokkanen Aila Jokinen Pertti Salolainen
5096: Juuso Häikiö Heikki Järvenpää Martti Ursin
5097: Lauri lmpiö Sinikka Karhuvaara Matti Viljanen
5098: Pekka Jokinen Esko J. Koppanen Ben Zyskowicz
5099: Ilkka Kanerva Juhani L.aitinen Tapani Mörttinen
5100: Eeva Kauppi Eero Lattula Matti Pelttari
5101: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Anna-Kaarina Louvo Tuulikki Petäjäniemi
5102: Arto Lampinen Mauri Miettinen Eva-Maija Pukkio
5103: Ritva Laurila Pentti Mäki-Hakola Erkki Pystynen
5104: Pekka Löyttyniemi Olavi Nikkilä Helge Saarikoski
5105: Matti Jaatinen Toivo Mäkynen Jalmari ,Torikka
5106: Saara Mikkola Helena Pesola Tauno Valo
5107: Sampsa Aaltio Mauri Vänskä
5108: 102 1980 vp.
5109:
5110: Lakialoite n:o 5.3.
5111:
5112:
5113:
5114:
5115: Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi ,tulo- ja varalHsuusverolain 29 §:n
5116: muuttam1sesta.
5117:
5118:
5119: E d u s k u n nai 1 e.
5120:
5121: Tulo- ja varallisuusveroJaissa on määriteLty kyistä edullisemmaksi, olisi todennäköistä, että
5122: menot, jotka yksityisen verovelvot!Hsen on mah- tämänhetkinen huolestuttavan alhainen synty-
5123: dollista vähentää veronalai,sista tuloistaan en- vyystasomme voitaisiin saada nousemaan. Mit-
5124: nen verotusta. Tähän luetteloon ei oJe sisälly- kään ponnistelut v~allitsevan tilan muuttamisek-
5125: tetty palkkaa, jonka verovelvollinen maksaa si eivät ole turhia.
5126: palveluksessaan olevalle apulais·elle. Olemassa Muuttamalla tul<fr ja varallisuusverolakia si-
5127: olevaa tilaa ei voida pitää nyky-yhtdskunnan ten, että kotiapulaisen palkka olisi vähennyskel-
5128: p1tkäl1e edenneen työnjaon ja kansantll'louden poinen meno tuloverotukses,sa, voitaisiin maa-
5129: kehittymisen kannalta tarkoituksenmukaisena. hamme ilman huomattavia lisäinvestointej·a luo~
5130: Yhä us,eammin molemmat aviopuolisot per- da melkoinen määrä uusia työpaikkoja, mikä
5131: heessä tai yksinhuoltajat ovat saaneet yhteis- olisi nykyisessä, usein juur1 naisiUe vaikeassa
5132: kunnalle ja asianomaiselle paljon maksaneen eri- työllisyystilantees<Sa erinomainen apu. Kun pe-
5133: tyiskoulutuksen. Tällöin on tarkoituksenmu- rinteisesti kotona tapahtuvaa kasvatusta on pi-
5134: kaista, että heHlä on mahdollisuus käydä koulu- detty lapsen kehityksen kannalta edulHsimpana
5135: tustaan vastaava·ssa työssä. Näissä tilanteissa kasvatusmuotona, yleistyisi nykyisin omalla eri-
5136: last,en ja kodin hoito on edullisinta jättää asian- tyislailla ~säädelty kotiapulaistoiminta huomatta-
5137: tuntevan ja koulutuksen saaneen kotiapulaisen vasti.
5138: tehtäväksi. Nykyinen vähennysjärjes,telmä ei Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
5139: kuitenkaan suosi tällaista yhteiskunnan kannal. dotamme,
5140: ta edullista työnjakoa, vaan päinvastoin estää
5141: tehokkaasti kotiapulaisten palkkaamisen. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5142: Jos lasten ho~to omassa kodissa tehtäisiin ny- lakiehdotuksen:
5143:
5144:
5145: Laki
5146: tulo- ja varallisuusverolain 29 § :n muuttamisesta.
5147:
5148: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5149: muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain ( 1043/74) 29
5150: §:n 2 ja 3 momentti, niistä 2 momentti sellaisena kuin se on 23 päivänä kesäkuuta 1977
5151: annetussa laissa (51 0/77), ja
5152: lisätään 29 §:n 1 momenttiin uusi 7 kohta seuraavll'sti:
5153:
5154: 29 §. heensä vakituisen asunnon hankkimisesta ja pe-
5155: v~erovelvollisella on oikeus vähentää: rusparannuksesta aiheutuneiden velkojen sekä
5156: --------------
5157: 7) kotitaloudessaan työskennelleen kotiapu-
5158: verovelvollisen tai hänen perheensä elantokus-
5159: tannuksiksi katsettavien velkojen korot ja in-
5160: laisen palkkamenot ja työnantajan maksettavak- deksi- ja kurssitappiot vähennetään sen puoli-
5161: si kuuluvat sosiaaliturvakustannukset. son tulo~sta, joka vähennys,tä on vaatinut. JoUei
5162: Edellä 1 momentin 4-7 kohdissa main1tut vähennystä voida .tehdä sen mukaan kuin puo-
5163: vähennykset sekä verovelvollisen tai hänen per- Hsot ovat sitä vaatineet, tehdään vähennys en-
5164: Lakialoite n:o 53 103
5165:
5166: sisijaisesti sen puolison tuloista, jonka ansiotu- josta täällä on suoritettava veroa. Edellä tarkoi-
5167: lojen yhteismäärä on suurempi.. Edellä mainitut tettu henkilö saa tehdä 1 momentin 4, 6 ja 7
5168: vähennykset tehdään saman suuruisina vaLtion- kohdassa 'tarkoitetun vähennyksen siten, että
5169: ja kunnallisverotuksessa. vähennyksen enimmäismäärä on niin suuri osa
5170: VerovelvoJlinen henkilö, joka ei ole koko s·anottu}en kohden mukaisesta enimmäismää-
5171: verovuotta asunut Suomessa, sekä ulkomainen rästä kuin hänen Suomessa asumansa aika on
5172: yhteisö saa tehdä 1 momentin 1-3 sekä 5 koko verovuodesta. Kalenterikuukauden osa
5173: kohdas·sa tarkoitetun vähennyksen vain, jos se luetaan tällöin täydeksi kuukaudeksi.
5174: kohdistuu sellaiseen tuloon tai omaisuuteen,
5175:
5176:
5177: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
5178:
5179: Pentti Sillantaus Elsi Hetemäki-Olander Toivo T. Pohjala
5180: Heikki Perho Tapio Holvitie Ulla Puolanne
5181: Matti Hakala T. Ihamäki Irma Rihtniemi-Koski
5182: Matti Hokkanen Aila Jokinen Matti Viljanen
5183: Juuso Häikiö Heikki Järvenpää Martti Ursin
5184: Lauri Lmpiö Sinikka Karhuvaara Pertti Salolainen
5185: Pekka Jokinen Esko J. Koppanen Ben Zyskowicz
5186: Ilkka Kanerva Juhani Laitinen Tapani Mörttinen
5187: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Eero Lattula Matti Pelttari
5188: Eeva Kauppi Anna-Kaarina Louvo Tuulikki Petäjäniemi
5189: Arto Lampinen Mauri Miettinen Eva-Maija Pukkio
5190: Ritva Laurila Pentti Mäki-Hakola Erkki Pystynen
5191: Pekka Löyttyniemi Toivo Mäkynen Helge Saarikoski
5192: Saara Mikkola Olavi Nikkilä .Talmari iTorikka
5193: Matti Jaatinen Helena Pesola Tauno Valo
5194: Sampsa Aaltio Mauri Vänskä
5195: 104 1980 vp.
5196:
5197: Laldaloite n:o .54.
5198:
5199:
5200: Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi vuoddta 1981 toimitentavassa val-
5201: tionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veroprosen-
5202: 'teista.
5203:
5204: E d u s k u n n ra 11 e.
5205: Valtion tuloverorasitus on noussut n. 15 vuo- mus turvautua verovapaisiin soslaalietuuksiin
5206: dessa yleisimmissä tuloluokissa yli kaksinkertai- lisääntyy.
5207: seksi. Kun keskimääräinen veroäyrin hinta on Oma-aloittelsuus on yhteiskunnassamme sel-
5208: lisäksi noussut samanaikaisesti 12 pennistä 16 västi vähentynyt ja yhä enemmän pyritään tur-
5209: penniin eli kolmanneksella, joutuvat jo keski- vautumaan julkisen vallan tukeen. Korkeat ve-
5210: tuloiset luovuttamaan palkankorotuksestaan tai rot heikentävät myös kotitalouksien säästämis-
5211: muista .tulonlisäyksistään veroihin vähintään mahdollisuuksia ja siten kiristävät rahamarkki-
5212: 50 %, kun tämä vero-osuus 1960-luvun alku- noita. Sijoitushalukkuus tuotannollisiin tarkoi-
5213: puolella oli vain noin 30 %. Suurituloisimpien tuksiin on heikentynyt, kun mm. ankara vero-
5214: tulonlisäyksistä menevä vero nousee jopa yli tus tekee nämä sijoitukset monessa tapauksessa
5215: 70 %:n. Myös yhteisöjen tuloveroprosentti on kannattamattomiksi. Etenkin perheyhtiöiden
5216: meillä kansainvälisesti katsoen korkeata luok- asema on viime vuosina tullut verotuksen takia
5217: kaa. Osakeyhtiöt maksavat tuloveroa meillä suorastaan kestämättömäksi. Verotuksen kor-
5218: keskimäärin 60 %, kun vastaava veroprosentti keus pitää yllä myös jatkuvaa inflaatiopainetta.
5219: on esim. Ruotsissa 55, Norjassa 50, Tanskassa Tuloverotuksen ankaruus on myös johtanut
5220: 37, Italiassa 40 ja Yhdysvalloissa 43. Yhteisö- enenevässä määrin veronalaisten tulojen salaa-
5221: jen korkea tuloverorasitus pakottaa yritykset miseen, ns. pimeiden tulojen hankkimiseen ja
5222: monissa tapauksissa voiton minimoimiseen, kun veropetoksiin, jotka kaikki ovat omiaan rappe-
5223: esim. rahoitusrakenteen parantaminen edellyt- uttamaan yleistä yhteiskuntamoraalia.
5224: täisi päinvastaista kehitystä. Verorasituksen painopiste on siirtynyt lähin-
5225: Myös varallisuusvero on noussut, vaikka vero nä tuloveron kohoamisesta johtuen välillisistä
5226: onkin vuodelle 1980 alennettu korkeimmalta veroista yhä enemmän välittömiin veroihin.
5227: tasoltaan. Monissa maissa ei peritä varallisuus- Kun välittömien verojen osuus valtion kaikista
5228: veroa laisinkaan tai sitä peritään huomattavasti verotuloista oli vuonna 1965 26,7 %, se vuon-
5229: alemman asteikon mukaan kuin meillä. Anka- na 1976 oli 42,8 %. Ottaen huomioon myös
5230: rasta tuloverosta johtuen varallisuudesta saata- kunnallisveron liitännäisineen välittömien vero-
5231: van tulon kokonaisverorasitus saattaa nousta jen osuus koko verorasituksestamme oli
5232: eräissä tapauksissa jopa yli 100 %:n. Varojen 64,8 %.
5233: arvostamisperusteita ollaan myös parasta aikaa Kokonaisverorasituksen lieventämiseksi ja ve-
5234: uusimassa. Kiinteistöjen kohdalla tämä merkit- rotuksen painopisteen siirtämiseksi välittömistä
5235: see verotusarvojen saattamista entistä lähem- veroista välillisten verojen suuntaan, kokoo-
5236: mäksi todellisia käypiä arvoja. Verorasituksen muksen eduskuntaryhmä ehdottaa tuloveroas-
5237: kasvun estämiseksi tulisi varallisuusveroasteik- teikkoa muutettavaksi siten, että vuoden 1980
5238: koa myös tästä syystä lieventää. Varallisuusve- aikana syntyvän inflaation vaikutus poistetaan
5239: rotuksen lieventäminen on niinikään tarpeen ni- ja kaikissa tuloluokissa lievennetään verotusta
5240: menomaan perheyritysten toimintamahdollisuuk- 5 %. Yhteisöjen tuloveroprosentti ehdotetaan
5241: sien parantamiseksi. alennettavaksi 35 % :iin.
5242: Välittömän verotuksen ankaruus, tuloveron Varallisuusverorasituksen pienentämiseksi eh-
5243: progression jyrkkyys ja varallisuusveron korkeus dotetaan varallisuusveroasteikkoa lievennettä-
5244: aikaansaavat kansantaloudellisia haittoja. Yh- väksi siten, että korkeimmaksi veroprosentiksi
5245: dessä sosiaalisten tulonsiirtojen kanssa ne eräis- muodostuisi 1,3 %.
5246: sä tapauksissa synnyttävät myös sosiaalisia epä- Kokoomuksen eduskuntaryhmä edellyttää,
5247: kohtia. Työhalukkuus ja yrittäminen laimenee, että laki tulee voimaan 1. 1. 1981, jotta uudet
5248: kun tiedetään verojen vievän tulonlisäyksestä alennetut ennakonpidätystaulukot voitaisiin ot-
5249: puolet ja usein enemmänkin, ja toisaalta taipu- taa heti vuoden alusta lukien käyttöön.
5250: Lakialoite n:o 54 105
5251:
5252: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- että Eduskunta hyväks·yisi seuraavan
5253: nioittaen, lakiehdotuksen:
5254:
5255:
5256: Laki
5257: vuodelta 1981 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja
5258: veroprosenteista.
5259:
5260: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5261:
5262: 1 §. 3 §.
5263: Vuodelta 1981 toimitettavassa verotuksessa Progressiivinen varallisuusveroasteikko on
5264: määrätään verovelvollisen tulo- ja varallisuus- seuraava:
5265: verolain perusteella valtiolle suoritettava tulo- Verotettava Vero Vero alarajan
5266: vero ja varallisuusvero tässä laissa olevien vero- varallisuus alarajan ylittävästä
5267: asteikkojen ja veroprosenttien mukaan. mk kohdalla varallisuudesta
5268: mk %
5269: 2 §. 230 000-300 000 115 0,7
5270: Progressiivinen tuloveroasteikko on seuraava: 300 000-500 000 605 0,9
5271: Verotettava tulo Vero alarajan Vero alarajan 500 000-800 000 2 405 1,1
5272: mk kohdalla ylittävästä 800 000- 5 705 1,3
5273: mk tulosta
5274: % 4 §.
5275: 11 000- 14 300 30 5,5 Yhteisön tuloveroprosentti on 35 % ja yh-
5276: 14 300- 17 300 212 11,5 teisön varallisuusveroprosentti 1.
5277: 17 300- 21 900 557 17,0
5278: 21 900- 26 500 1 339 21,0 5 §.
5279: 26 500- 35 700 2 305 25,0 Tämän lain mukaisia ennakonpidätystaulu-
5280: 35 700- 50 600 4 605 26,0 koita sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1981
5281: 50 600- 69 000 8 479 30,0 lukien.
5282: 69 000-105 800 13 999 34,0
5283: 105 800-176 000 26 511 40,5
5284: 176 000-316 000 54 942 45,0
5285: 316 000- 117 942 46,0
5286:
5287:
5288: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
5289:
5290: Pentti Sillantaus Elsi Hetemäki-Olander Toivo T. Pohjala
5291: Heikki Perho Tapio Holvitie Ulla Puolanne
5292: Matti Hakala T. Ihamäki Irma Rihtniemi-Koski
5293: Matti Hokkanen Aila, Jokinen Pertti Salolainen
5294: Juuso Häikiö Heikki Järvenpää Martti Ursin
5295: Lauri Impiö Sinikka Karhuvaara Matti Viljanen
5296: Pekka Jokinen Esko J. Koppanen Ben Zyskowicz
5297: Ilkka K~nerva Juhani Laitinen Tapani Mörttinen
5298: Eeva Kauppi Eero Lattula Matti Pelttari
5299: Arto- Lampinen Anna-Kaarina Louvo Tuulikki Petäjäniemi
5300: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Mauri Miettinen Eva-Maija Pukkio
5301: Ritva· Laurila Pentti Mäki-Hakola Erkki Pystynen
5302: Pekka Löyttyniemi Toivo Mäkynen Helge Saarikoski
5303: Saara Mikkola Olavi Nikkilä rr
5304: Jalmari orikka
5305: Matti Jaatinen Helena Pesola Tauno Valo
5306: Sampsa . Aaltio Mauri Vänskä
5307: 14 0880001340
5308: 106 1980 vp.
5309:
5310: Lakialoite n:o 55.
5311:
5312:
5313:
5314: Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi asuntotulon verottamisesta eräissä
5315: tapauksissa annetun lain kumoamisesta.
5316:
5317: E d u s k u n n a II e.
5318: Asuntotulon verottamisesta annetun lain asuntotuloa. Vapaa-ajan asuntojen verovapauden
5319: (505/73) mukaan vakituisesta asunnosta peri- määrää ei ole koko lain voimassaoloaikana tar-
5320: tään asuntotuloa siltä osin kuin sen perusteena kistettu.
5321: olevan asunnon verotusarvo ylittää 170 000 Asuntotulon verottaminen on jo periaatteelli-
5322: markkaa ja muusta asunnosta kuin vakituisesta sesti verotusmuoto, jota ei voida hyväksyä,
5323: asunnosta peritään valtionverotuksessa asunto- koska asunto tyydyttää ihmisen perustarpeita.
5324: tuloa siltä osin kuin asunnon verotusarvo ylit- Kun vielä maassamme on pyritty edistämään
5325: tää 50 000 markkaa. pientaloasumista, joka on tutkimusten mukaan
5326: Inflaation ja rakennusten jälleenhankinta- tavoitelluiti asumismuoto, ei ole mitään perus-
5327: arvojen muutosten vuoksi asuntojen verotus- tetta sille, että tämän asumismuodon yleistymi-
5328: arvot ovat nousseet huomattavasti. Asuntotu- sen esteeksi asetetaan verotuksellisia tekijöitä.
5329: lon verottamista koskevien markkamäärien Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5330: muutokset eivät ole nousseet samassa suhtees-
5331: sa. Tämän seurauksena yhä useammista ja pie- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5332: nemmistä asunnoista joudutaan maksamaan lakiehdotuksen:
5333:
5334: Laki
5335: asuntotulon verottamisesta eräissä tapauksissa annetun lain kumoamisesta.
5336:
5337: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5338:
5339: Täten kumotaan 15 päivänä kesäkuuta 1973
5340: asuntotulon verottamisesta eräissä tapauksissa
5341: annettu laki (505/73).
5342:
5343: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
5344:
5345: Pentti Sillantaus Elsi Hetemäki-Olander Toivo T. Pohjala
5346: Heikki Perho Tapio Holvitie Ulla Puolanne
5347: Matti Hakala T. lhamäki Irma Rihtniemi-Koski
5348: Matti Hokkanen Aila Jokinen Pertti Salolainen
5349: Juuso Häikiö Heikki Järvenpää Martti U:rsin
5350: Lauri Impiö Sinikka Karhuvaara Matti Viljanen
5351: Pekka Jokinen Esko J. Koppanen Ben Zyskowicz
5352: Ilkka Kanerva Juhani Laitinen Tapani Mörttinen
5353: Eeva Kauppi Eero Lattula Matti Pelttari
5354: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Anna-Kaarina Louvo Tuulikki Petäjäniemi
5355: Arto Lampinen Mauri Miettinen Eva-Maija Pukkio
5356: Ritva· Laurila Pentti Mäki-Hakola Erkki Pystynen
5357: Pekka Löyttyniemi Toivo Mäkynen Helge Saarikoski
5358: Saara Mikkola Olavi Nikkilä Jalmari ,Torikka
5359: Matti Jaatinen Helena Pesola Tauno Valo
5360: Sampsa Aaltio Mauri Vänskä
5361: 1980 vp. 107
5362:
5363: Lakialoite n:o 56.
5364:
5365:
5366:
5367:
5368: Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi velkojen korkojen vähennysoikeu-
5369: den rajoittamisesta verotuksessa annetun lain 2 §:n muutta-
5370: misesta.
5371:
5372:
5373: Ed u s kun n a 11 e.
5374:
5375: Velkojen korkojen vähennysoikeuden rajoit- mintaan liittvvien osakkeiden hankintaa varten
5376: tamisesta annetun lain (953/74) mukaan vero- tai esim. om~n avoimen yhtiön tai muun yhty-
5377: velvollisella on oikeus vähentää veronalaisista mämuotoisen yrityksen rahoittamiseksi otetaan
5378: tuloistaan elinkeinotoimintaan, maatilatalouden henkilökohtaista velkaa. Oikeustapausten ja ve-
5379: harjoittamiseen ja muuhun ansiotoimintaan liit- rotuskäytännön perusteella voidaan todeta, että
5380: tyvien velkojen korot sekä indeksi- ja kurssi- yli 5 000 markan korkojen vähentäminen edel-
5381: tappiot. Vähennysoikeutta on kuitenkin rajoi- lyttää verovelvolliselta näkyvää aktiivista panos-
5382: tettu siten, että kunnallisverotuksessa saadaan ta yrityksen johtamisessa. Uuden yrityksen
5383: tietyn tulolähteen tuloihin kohdistuvien velko- kaikkien osakaskandidaattien ei ole mahdollista
5384: jen korot ja indeksi- ja kurssitappiot vähentää toimia yrityksessä aktiivisesti puhumattakaan,
5385: vain sanotun tulolähteen tulosta sekä kiinnitet- että kaikki voisivat olla johtaja-osakkaita. Yri-
5386: tyjen velkojen korot vain 50 000 markkaan tyksen perustaminen edellyttää huomattavaa
5387: saakka kokonaan ja tämän määrän ylittävältä rahoitusta sekä myös omaa pääomaa. Tarvitaan
5388: osalta 20 prosenttia. Verovelvollinen tai puoli- osakkaita, jotka pääomapanoksellaan voivat
5389: sot saavat 21. 12. 1979 tehdyn lainmuutoksen osallistua yrityksen toimintaan.
5390: (973/79) perusteella vähentää vakituisen asun- Perintö- ja lahjaveron suorittamiseksi otetun
5391: non hankkimisesta ja perusparannuksesta aiheu- velan korkoa ei ole pidetty ansiotoimintaan
5392: tuneiden velkojen korkoja enintään 25 000 liittyvänä velan korkona kuin harvoissa poik-
5393: markkaa, johon saa sisältyä muiden velkojen keustapauksissa.
5394: korkoja enintään 10 000 markkaa. Jotta yritystoimintaa tarpeettomasti hanka-
5395: Kiinnitettyjen velkojen korkoja koskeva ra- loittavat velkojen korkojen vähennysoikeuteen
5396: joitus on nykyisellään tarpeeton ja se lisää yri- liittyvät esteet saataisiin poistetuiksi, tulisi vel-
5397: tystoiminnan kustannuksia. Kokonaan vähen- kojen korkojen vähennysoikeuden määriä korot-
5398: nyskelpoluen määrä on myös niin vähäinen, et- taa ja laajentaa rajoittamislain ansiotoiminnan
5399: tei se vastaa yritystoiminnan rahoitusrakenteen käsitettä. Laissa tulisi mainita, että ansiotoi-
5400: kehittymistä. mintaan liittyvinä velkojen korkoina pidetään
5401: Asunto- ja muun elantokustannusvelan koron mm. yritysvarallisuudesta aiheutuneita perintö-
5402: vähennysoikeus ja määrä verotuksessa voidaan ja lahjaveron suorittamiseksi otettujen velkojen
5403: yleensä ennakoida. Samaa ei voida sanoa elin- korkoja sekä sen lisäksi yritysvarallisuuden taik-
5404: keinotoimintaan ja erityisesti muuhun ansiotoi- ka sellaiseen liittyvän osuuden tai osakkeiden
5405: mintaan liittyvien velkojen korkojen vähennys- hankkimisesta aiheutuneita velkojen korkoja.
5406: oikeudesta, sillä lain tulkinta ja soveltaminen
5407: on ollut ankarampaa. Hallituksen esityksen mu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5408: kaan ansiotoiminnan käsite tarkoitettiin niin Ia- nioittaen,
5409: veaksi, että se sallisi rajoittamattoman vähen- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5410: nysoikeuden myös silloin, kun esim. yritystoi- lakiehdotuksen:
5411: 108 Lakialoite n:o 56
5412:
5413:
5414:
5415: Laki
5416: velkojen korkojen vähennysoikeuden rajoittamisesta verotuksessa annetun lain 2 §:n
5417: muuttamisesta.
5418:
5419: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan velkojen korkojen vähennysoikeuden rajoitta-
5420: misesta verotuksessa 20 päivänä joulukuuta 19 74 annetun lain 2 §: n 1 momentti, sellaisena
5421: kuin se on 21 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (973/79), näin kuuluvaksi:
5422:
5423: 2 §. perusparannuksesta aiheutuneiden velkojen kor-
5424: Verovelvollisella on oikeus veronalaisista tu- koja sekä indeksi- ja kurssitappioita yhteensä
5425: loistaan vähentää elinkeinotoimintaan, maatila- enintään 25 000 markkaa sekä muiden velko-
5426: talouden harjoittamiseen ja muuhun ansiotoi- jen korkoja ja indeksi- ja kurssitappioita yh-
5427: mintaan liittyvien sekä perintö- ja lahjaveron teensä enintään 10 000 markkaa kuitenkin niin,
5428: maksamiseksi otettujen velkojen korot sekä in- että erityislain nojalla verovapaan omaisuuden
5429: deksi- ja kurssitappiot, kuitenkin niin, että kun- hankkimista varten otettujen velkojen korot ja
5430: nallisverotuksessa saadaan tietyn tulolähteen indeksi- ja kurssitappiot eivät ole verotuksessa
5431: tuloihin kohdistuvien velkojen korot sekä in- lainkaan vähennyskelpoisia. Elinkeinotoimin-
5432: deksi- ja kurssitappiot vähentää vain sanotun taan, maatilatalouden harjoittamiseen ja muu-
5433: tulolähteen tuloista. Verovelvollisella tai mil- hun ansiotoimintaan liittyvinä velkoina pidetään
5434: loin kysymyksessä ovat puolisot, joihin sovel- myös velkoja, jotka verovelvollinen on ottanut
5435: letaan tulo- ja varallisuusverolain ( 1043/7 4) hankkiakseen osuuksia tai osakkeita yritykseen
5436: puolisoita koskevia säännöksiä, puolisoilla yh- tai maatilaan, taikka rahoittaakseen yritystä.
5437: dessä on lisäksi oikeus vähentää oman tai per-
5438: heensä vakituisen asunnon hankkimisesta tai
5439:
5440:
5441: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
5442:
5443: Pentti Sillantaus Sampsa Aaltio Helena Pesola
5444: Heikki Perho Elsi Hetemäki-Olander Toivo T. Pohjala
5445: Matti Hakala Tapio Holvitie Ulla Puolanne
5446: Matti Hokkanen T. I~amälki Irma Rihtniemi-Koski
5447: Juuso Häikiö Aila Jokinen Pertti Salolainen
5448: Lauri Impiö Heikki Järvenpää Martti Ursin
5449: Pekka Jokinen Sinikka Karhuvaara Matti Viljanen
5450: Ilkka Kanerva Esko J. Koppanen Ben Zyskowicz
5451: Eeva Kauppi .Juhani Laitinen Tapani Mörttinen
5452: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Eero Lattula Matti Pelttari
5453: Arto Lampinen Anna-Kaarina Louvo Eva-Maija Pukkio
5454: Ritva Laurila Mauri Miettinen Tuulikki Petäjäniemi
5455: Pekka Löyttyniemi Pentti Mäki-Hakola Erkki Pystynen
5456: Saara Mikkola Toivo Mäkynen Helge Saarikoski
5457: Matti Jaatinen Olavi Nikkilä Jalmari iforikka
5458: Tauno Valo Mauri Vänskä
5459: 1980 vp. 109
5460:
5461: Lakialoite n:o 57.
5462:
5463:
5464:
5465:
5466: Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi metsätalouden veronhuojennuk-
5467: sista annetun lain 1 § :n muuttamisesta.
5468:
5469:
5470: E d u s k u n n a 11 e.
5471:
5472: Metsätalouden veronhuojennuksista annettu tcuta tasavertaisuutta siinä mielessä, että met-
5473: laki (974/79) tähtää metsäverotuksen keventä- sätalouden puhtaasta tuotosta ansiotuloksi kat-
5474: miseen, mikä on varsin aiheellista. Metsävero- sottava osa sisältyy tulo- ja varallisuusverolain
5475: tushan kiristyi vuoden 1977 aikana huomatta- 17 b § :n 2 momentissa tarkoitetun maatilata-
5476: vasti ja aikaansai monia haittavaikutuksia sekä louden puhtaasta tulosta ansiotuloksi luettavan
5477: puun tuottamisen perustefuJn että maaseudun tulon enimmäismäärään. Muilla kuin maatalou-
5478: elinolosuhteisiin. Laki huojentaa metsäverotus- den harjoittajilla ei tällaista enimmäismäärää
5479: ta lukemalla metsän puhtaasta tuotosta 50 %, ole.
5480: enintään kuitenkin 9 000 mk ansiotuloksi val- Mielestämme tämä ei ole oikeudenmukaista,
5481: tion tuloveroa määrättäessä. Tällöin ansiotulok- joten ehdotamme lakia tältä osin muutettavak-
5482: si luettava metsän tuoton osa jaetaan puolisoi- si. Ehdotamme myös veronhuojennuksen pii-
5483: den tuloksi ja siitä saadaan tehdä työtulovähen- riin luettavan markkamäärän korottamista
5484: nys ja ylimääräinen työtulovähennys. Tämä tulo 14 000 markkaan, koska katsomme sen parem-
5485: on siten myös erillisverotuksen piirissä siinä min vastaavan huojennuksen tarkoitusperiä.
5486: suhteessa kuin puolisot vaativat tehtäväksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5487: Laki on aiempaa parempi siinä mielessä, että
5488: kaikki yksityiset metsänomistajat riippumatta että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5489: siitä, harjoittavatko he maataloutta vai ei, tule- lakiehdotuksen:
5490: vat huojennuksen piiriin. Se ei kuitenkaan to-
5491:
5492:
5493: Laki
5494: metsätalouden veronhuojennuksista annetun lain 1 §:n muuttamisesta.
5495:
5496: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan metsätalouden veronhuojennuksista 21 päivä-
5497: nä joulukuuta 1979 annetun lain (974/79) 1 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
5498:
5499: 1 §. talouden tulosta ansiotuloksi katsottavaan tu-
5500: Vuosilta 1979-1983 toimitcttavissa vero- loon. Mainittu osa metsän verotettavasta puh-
5501: tuksissa metsän verotettavasta puhtaasta tuotos- taasta tuotosta luetaan ansiotuloksi tulo- ja
5502: ta 50 prosenttia, kuitenkin enintään 14 000 varallisuusverolain 17 b § :n 2 momentin maa-
5503: markkaa luetaan valtion tuloveroa määrättäessä tilatalouden puhtaasta tulosta ansiotuloksi kat-
5504: verovelvollisen luonnollisen henkilön tai puoli- sottavaa enimmäismäärää koskevan säännöksen
5505: soiden yhdessä itsenäisen taloudellisen yksikön estämättä.
5506: muodostavalla maatilalla harjoittaman maatila-
5507:
5508:
5509: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
5510:
5511: Pentti Sillantaus Matti Hakala Juuso Häikiö
5512: Heikki Perho Matti Hokkanen Lauri Impiö
5513: 110 Lakialoite n:o 57
5514:
5515:
5516: Pekka Jokinen Aila Jokinen Ulla Puolanne
5517: Ilkka Kanerva Heikki Järvenpää Irma Rihtniemi-Koski
5518: Eeva Kauppi Sinikka Karhuvaara Pertti Salolainen
5519: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Esko J. Koppanen Martti Ursin
5520: Arto Lampinen Juhani Laitinen Matti Viljanen
5521: Ritva Laurila Eero Lattula Ben Zyskowicz
5522: Pekka Löyttyniemi Anna-Kaarina Louvo Tapani Mörttinen
5523: Saara Mikkola Mauri Miettinen Matti Pelttari
5524: Matti Jaatinen Pentti Mäki-Hakola Tuulikki Petäjäniemi
5525: Sampsa Aaltio Toivo Mäkynen Eva-Maija Pukkio
5526: Elsi Hetemäki-Olander Olavi Nikkilä Erkki Pystynen
5527: Tapio Holvitie Helena Pesola Helge Saarikoski
5528: T. Ihamäki Toivo T. Pohjala. Jalmari Torikka
5529: Tauno Valo Mauri Vänskä
5530: 1980 vp. 111
5531:
5532: Lakialoite n:o 58.
5533:
5534:
5535:
5536:
5537: Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyöräverosta an-
5538: netun lain muuttamisesta.
5539:
5540:
5541: E d u s kun n a 11 e.
5542:
5543: Suomessa on kannettu henkilöautoihin koh- Suomessa on noin 420 autokoulua, joissa
5544: distuvaa veroa tuonnin yhteydessä vuodesta vuosittain annetaan ajo-opetusta noin 70 000
5545: 1958 alkaen. Veron alkuperäisenä tarkoitukse- oppilaalle. Näistä 45 000 saa ajo-opetuksensa
5546: na oli hidastaa voimakasta henkilöautojen kau- henkilöautoilla AB-ajokorttia varten.
5547: pan lisääntymistä. Uudella verolla pyrittiin myös Autonajokorttia suoritettaessa on oppilaan
5548: vaikuttamaan valuutta- ja kauppatasapainon yleensä ajettava ajoharjoituksia noin 20 tuntia.
5549: kehitykseen tervehdyttävästi. Kun autoveron Niinpä ajokortin hankintakustannuksista huo-
5550: rakenne on säilynyt koko ajan lähes samana, mattavan osan muodostavat autonkäyttökustan-
5551: missä suuren kertoimen osuus tullaus- ja vero- nuksista muodostuvat kulut. Autokouluilla on
5552: tusarvoon on ollut määräävänä, ovat veron joh- yhteensä noin 1 400 henkilöautoa. Näiden kes-
5553: dosta autojen vähittäishinnat nousseet niin kan- kihinta noudattaa melko tarkasti autokannan
5554: sainvälistä kuin kotimaista hintatasoa huomat- keskihintaa. Niinpä autoveron osuus kouluauton
5555: tavasti nopeammin. Tämän johdosta autojen hankintahinnasta on noin 16 500 mk. Auto-
5556: myynti on useina vuosina jäänyt alle kaikkien koulun auto on erikoisesti opetuskäyttöön va-
5557: niiden laskelmien, joilla verrataan elintasoa ja rustettu auto, jota käytetään pääasiallisesti ope-
5558: autojen uusiutumistarvetta. Vuonna 1979 ta- tusajoon. Auto on autokouluille työkaluun ver-
5559: pahtunut myynnin kasvu helpotti vain osittain rattava investointi.
5560: edellisinä vuosina erityisen vaikeaksi muodos- Ajo-opetuksen kustannuksia voitaisiin huo-
5561: tunutta tilannetta. mattavasti alentaa järjestämällä autokouluille
5562: Henkilöautokannan osuus henkilökuljetuksis- mahdollisuus hankkia nykyistä edullisempaa
5563: ta on yli 70 prosenttia ja henkilöauton hinta ajokalustoa. Autoveron palautuksella taksiauto-
5564: vaikuttaa nykyisin noin 6 prosentilla elinkus- jen tapaan saataisiin autokoulujen ajo-opetus-
5565: tannusindeksiin. Tämän vuoksi on tärkeää tar- maksut alennetuksi jopa 12-14 %. Ajokortin-
5566: kastella henkilöautoihin kohdistuvaa verotusta suorittajille se merkitsisi vuodessa noin 13 mil-
5567: tässäkin mielessä. Viimeisen seitsemän vuoden joonan markan säästöä. Alennetuilla opetus-
5568: aikana ovat henkilöautojen hinnat nousseet yli maksuilla olisi parantava merkitys myös liiken•
5569: kolminkertaisiksi. Samanaikaisesti henkilöauto- neturvallisuuden kehittämiseen. Tämän johdos-
5570: jen myyntiluvut ovat kehittyneet epätyydyttä- ta mielestämme lain 7 §: ään on sisällytettävä
5571: västi. myös kouluautot, ja palautuksen niäärä koro-
5572: Autoverotuksen saamiseksi kohtuullisemmalle tettava 38 000 mk:ksi. ·
5573: tasolle on tärkeää, ettei autojen tuotantokus- Lain 17 § :n perusteella on vaikeasti näkö-
5574: tannusten nousun seurauksena auton hinta nou- tai liikuntavammaiselle sekä työssä käyvälle
5575: se tuotantokustannusten nousuun verrattuna taikka ammattiopintoja harjoittavalle vammai-
5576: 2,45-kertaisesti. Kohtuullisempaa olisi, että val- selle palautettu auton hintaan sisältyvä auto~
5577: tion nykyisin jo erittäin suuret autoverotulot vero joko kokonaan tai osittain takaisin. Vuon-
5578: säilyisivät suunnilleen entisellä tasolla. Vaikka na 1978 tehdyn muutoksen seurauksena on pa-
5579: autojen verotuskerroin pudotettaisiin 1,30:een, lautettavan autoveron määrä ollut vähirltään
5580: ei valtion verotulo juuri pienenisi, kun tehdas- 80 % :n pysyvän näkö- tai liikuntavamman
5581: hintojen nousun oletetaan olevan noin 10 pro- taikka vähintään 60 % :n pysyvän vamman
5582: senttia vuodessa. Vuodelle 1980 laskettu vero- omaavalle henkilölle enintään 14 500 markkaa
5583: kertymä, 1 300 miljoonaa markkaa, pysyisi käy- sekä vähintään 40 % :n pysyvän alataajavam-
5584: tännössä suunnitellun suuruisena. man omaavalle henkilölle enintään 9 500 mark-
5585: 112 Lakialoite n:o 58
5586:
5587:
5588: kaa. Vamman vuoksi automaattivaihteistoa Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
5589: käyttämään joutuvalle henkilölle on palautus dotamme,
5590: enintään 19 000 markkaa. Kun henkilökohtai-
5591: nen kulkuväline on mainitun kaltaisille vam- että Eduskunta hyväksyisi seuraava11
5592: maisille välttämätön joko päivittäisten palvelu- lakiehdotuksen:
5593: jen hankkimiseksi tai työssä käynnin vuoksi,
5594: tulisi palautettavan autoveron määriä korottaa.
5595:
5596:
5597:
5598: Laki
5599: auto· ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta.
5600:
5601: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä mar-
5602: raskuuta 1967 annetun lain 3 §, 7 §:n 1 momentti ja 17 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisina
5603: kuin ne ovat, 3 § 25 päivänä marraskuuta 1977 annetussa laissa (842/77) sekä 7 §:n 1
5604: momentti 21 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (983/79) sekä 17 §:n 1 ja 2 mo-
5605: mentti 15 päivänä joulukuuta 1978 annetussa laissa (970/78), näin kuuluviksi:
5606:
5607: 3 §. lainen invalidi, jonka pysyvä haitta-aste on vä-
5608: Autoveroa suoritetaan auton verotusarvon hintään 60 prosenttia ja jolle auton hankinta
5609: määrä korotettuna 30 prosentilla ja vähennetty- on hänen toimensa, työnsä tai ammattiin val-
5610: nä 2 500 markalla, kuitenkin niin, että veron mistautumista varten tapahtuvan opiskelun hoi-
5611: määrä aina on vähintään 50 prosenttia vero- tamiseksi olennaisen tarpeellinen, Helsingin pii-
5612: tusarvosta. Käytettynä maahan tuodun auton ritullikamarin on hakemuksesta määrättävä
5613: vero on 90 prosenttia vastaavasta uuden auton asettamillaan ehdoilla valtion varoista makset·
5614: verosta. tavaksi takaisin maahantuonnin yhteydessä suo-
5615: ritettu tai auton hintaan sisältyvä vero, kui-
5616: 7 §. tenkin enintään 19 000 markkaa. Milloin haki-
5617: Mikäli veronalaisena maahan tuotu auto on ja ajolmrtissa olevalla merkinnällä tai muutoin
5618: sitä ensi kertaa rekisteröitäessä merkitty rekis- luotettavasti osoittaa, että hänen on käytettävä
5619: teriin ammattimaiseen liikenteeseen tai auto- automaattivaihteista autoa, veroa palautetaan
5620: koulun kouluautona käytettäväksi, on se, joka edellä mainituin edellytyksin enintään 25 000
5621: tällöin on rekisteröity auton omistajaksi tai hal- markkaa. Jos auto on ollut haltijan käytössä,
5622: tijaksi ja joka käyttää sitä pääasiallisesti ammat- vero palautetaan vasta, kun haltija on rekiste-
5623: timaiseen liikenteeseen tai autokoulun koulu- röity auton omistajaksi. Hakemus voidaan teh-
5624: autona, oikeutettu, auton oltua haltijan käytös- dä ennen kuin hakija on rekisteröity auton
5625: sä kuitenkin vasta tämän tultua rekisteröidyksi omistajaksi, mutta se on tehtävä viimeistään
5626: auton omistajaksi, hakemuksesta saamaan Hel- 7 §:n 1 momentissa säädetyssä ajassa.
5627: singin piiritullikamarilta takaisin maahan tuo- Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa
5628: taessa suoritetun autoveron määrän, kuitenkin ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai
5629: enintään 38 000 markkaa. Palautusta on uhalla, haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jon-
5630: että oikeus sen saamiseen on menetetty, haet- ka liikuntakyky on alaraajan tai alaraajojen
5631: tava 6 kuukauden kuluessa siitä, kun hakija puuttumisen tahi toiminnan vajavuuden vuoksi
5632: on merkitty autorekisteriin auton omistajaksi. siten alentunut, että hänen pysyvä haitta-asteen-
5633: sa on vähintään 40 prosenttia, Helsingin piiri-
5634: tullikamarin on hakemuksesta 1 momentissa
5635: 17 §. säädetyillä ehdoilla määrättävä valtion varoista
5636: Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa maksettavaksi takaisin 60 prosenttia maahan-
5637: ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai tuonnin yhteydessä suotitetusta tai auton hin-
5638: haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jon- taan sisältyvästä verosta, kuitenkin enintään
5639: ka liikunta- tai näkövammasta aiheutuva pysyvä 13 000 markkaa. Palautusta myönnetään vain
5640: haitta-aste on vähintään 80 prosenttia ja jonka autosta, jonka hankinta on invalidille hänen toi-
5641: henkilökohtaiseen käyttöön auto tulee, tai sel- mensa tai työnsä tai ammattiin valmistautumis-
5642: Lakialoite n:o 58 113
5643:
5644: ta varten tapahtuvan opiskelun hoitamiseksi omistajaksi, mutta se on tehtävä viimeistään
5645: olennaisen tarpeellinen. Hakemus voidaan teh- 7 §:n 1 momentissa säädetyssä ajassa.
5646: dä ennen kuin hakija on rekisteröity auton
5647:
5648:
5649: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980. .
5650:
5651: Pentti Sillantaus Sampsa Aaltio Helena Pesola
5652: Heikki Perho Elsi Hetemäki-Olander Toivo T. Pohjala
5653: Matti Hakala Tapio Holvitie Ulla Puolanne
5654: Matti Hokkanen Timo Ihamäki Irma Rihtniemi-Koski
5655: Juuso Häikiö Aila .Tokinen Pertti Salolainen
5656: Lauri Impiö Heikki Järvenpää Martti Ursin
5657: Pekka Jokinen Sinikka Karhuvaara Matti Viljanen
5658: Ilkka Kanerva Esko J. Koppanen Ben Zyskowicz
5659: Eeva Kauppi Juhani Laitinen Tapani Mörttinen
5660: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Eero Lattula Matti Pelttari
5661: Arto Lampinen Anna-Kaarina Louvo Tuulikki Petäjäniemi
5662: Ritva Laurila W..auri Miettinen Eva-Maija Pukkio
5663: Pekka Löyttyniemi Pentti Mäki-Hakola Erkki Pystynen
5664: Saara Mikkola Toivo Mäkynen Helge Saarikoski
5665: Matti Jaatinen Olavi Nikkilä Jalmari ,Torikka
5666: Tauno Valo Mauri Vänskä
5667:
5668:
5669:
5670:
5671: 15 0880001340
5672: 114 1980 vp.
5673:
5674: Lakialoite n:o 59.
5675:
5676:
5677:
5678:
5679: Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain 16 §:n muuttami-
5680: sesta.
5681:
5682:
5683: Ed uskunnaUe.
5684:
5685: Voimassa olevan leimaverolain mukaan peri- muutoinkin hyvin korkea, joten on kaikkien
5686: tään asunto-osakkeiden kaupasta tai vaihdosta edun vastaista, että keskimääräisen verovelvolli-
5687: leimaveroa 1,2% kauppasummasta. Vero mää- sen elinajan huomattavimman perustarpeiden
5688: räytyy yhtiömuodon perusteella yhtäläiseksi tyydyttämistä palvelevan hankinnan yhteyteen
5689: oikeuttivatpa osakkeet sitten huoneiston hal- kytketään vielä verojen perintää. Tavoiteltavin
5690: lintaan kerrostalossa, rivitalossa tai erilleen ra- tilanne olisi se, ettei asumiskäyttöön tulevien
5691: kennetuissa rakennuksissa, jotka viimeksi mai- huoneistojen tai omakotitalojen kaupoista pe-
5692: nitut erottaa omakotitaloista vain yhtiömuoto. rittäisi ollenkaan leimaveroa.
5693: Leimaverolain mukaan omakotitaloista ja ton- Kun leimaveron perimisestä kokonaan luopu-
5694: teista maksettava leimavero on porrastettu si- minen ei ilmeisesti ole tällä hetkellä mahdollis-
5695: ten, että sen suuruus vaihtelee kauppasummas- ta, tulisi ainakin eri asumismuodot saattaa lei-
5696: ta riippuen 4-6 % :n välillä. Nykyisin leima- maveron perinnän kannalta samanarvoiseen ase-
5697: vero on käytännössä aina 6 %, jos kaupan koh- maan. Tämä olisi yksinkertaisinta toteuttaa si-
5698: teena on omakotitalo tontteineen eikä yksin- ten, että omakotikiinteistöjen kaupoista perit-
5699: omaan rakentamista varten hankittava maa- tävän leimaveron määräämisperusteita muutet-
5700: pohja. taisiin. Veron tulisi olla sama kuin asunto-osak-
5701: Kun maassamme perinteisesti on katsottu, keiden kaupasta perittävä leimavero eli 1,2 %
5702: että pientaloasuminen on miellyttävin, luonnon- kauppasummasta.
5703: läheisin ja tavoitelluin asumismuoto, ei ole Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
5704: oikein, että verotuksellisin toimenpitein vaikeu- dotamme,
5705: tetaan verovelvollisten mahdollisuuksia päästä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5706: asumaan omakotitaloon. Hintataso on nykyisin lakiehdotuksen:
5707:
5708:
5709: Laki
5710: leimaverolain 16 §:n muuttamisesta.
5711:
5712: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 194 3 annetun leimavero-
5713: lain 16 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 2 päivänä joulukuuta 1977 annetussa laissa
5714: (862/77), näin kuuluvaksi:
5715:
5716: 16 §.
5717: 20 000 markkaa, mutta ei yli 75 000 markkaa,
5718: Vero on: 6 prosenttia, kun omaisuuden arvo on yli
5719: 4 prosenttia, kun omaisuuden arvo on enin- 75 000 markkaa, ja
5720: tään 20 000 markkaa, 1,2 prosenttia siltä osin kuin kaupan koh-
5721: 5 prosenttia, kun omaisuuden arvo on yli teena olevan asumiskäyttöön tulevan rakenne-
5722: Lakialoite n:o .59 11.5
5723:
5724: tun kiinteistön tai rakennuspaikan pinta-ala ei voitetulla alueella suurempi kuin kaavan mu•
5725: ole suurempi kuin 10 000 neliömetriä eikä kaa- kainen tontti tai rakennuspaikka.
5726:
5727:
5728: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
5729:
5730: Pentti Sillantaus, Sampsa Aaltio Helena Pesola
5731: Heikki Perho Elsi Hetemäki-Olander Toivo T. Pohjala
5732: Matti Hakala. Tapio Holvitie Ulla Puolanne
5733: Matti Hokkanen T. Ihamäki Irma Rihtniemi-Koski
5734: Juuso Häikiö Alla Jokinen Pertti Salolainen
5735: Lauri Impiö Heikki Järvenpää Martti Ursin
5736: Pekka Jokinen Sinikka Karhuvaara Matti Viljanen
5737: Ilkka Kanerva Esko J. Koppanen Ben Zyskowicz
5738: Eeva Kauppl Juhani Laitinen Tapani Mörttinen
5739: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Eero Lattula Matti Pelttari
5740: Arto Lampinen Anna-Kaarina Louvo Tuulikki Petäjäniemi
5741: Ritva Laurila Mauri Miettinen Eva-Maija Pukkio
5742: Pekka Löyttyniemi Pentti Mäki-Hakola Erkki Pystynen
5743: Saara Mikkola Toivo Mäkynen Helge Saarikoski
5744: Matti Jaatinen Olavi Nikkilä :r
5745: Talmari orikka
5746: Tauno Valo Mauri Vänskä
5747: 116 1980 vp.
5748:
5749: Lakialoite n:o 60.
5750:
5751:
5752:
5753:
5754: Starast ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain .36 §:n
5755: muuttamisesta.
5756:
5757:
5758: E d u s k u n n a 11 e.
5759:
5760: Rahoittaakseen opintojaan tai hankkiakseen Lähiaikoina on odotettavissa huomattavaa
5761: sopivaa työharjoittelua opiskelijat hakeutuvat opiskelijoiden opiskelu- ja elinkustannusten
5762: kesäisin työmarkkinoille. Kunnallisverotuksessa nousua. Erityisesti opiskelija-asunnoissa asuvien
5763: opiskelijat saavat opiskelijavähennyksen, joka opiskelijoiden asuinkustannukset ovat jatkuvas-
5764: on ollut inflaatiosta huolimatta saman suurui- ti kohonneet yleisen korkotason nousun ja ko-
5765: nen koko tulo- ja varallisuusverolain voimassa- honneiden energiakustannusten vuoksi.
5766: oloajan. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5767: Samanaikaisesti on opiskelijoiden toimeentu-
5768: lo lukukausien aikana heikentynyt huomattavas- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5769: ti. Tämä johtuu opintotuen reaaliarvori laskus- lakiehdotuksen:
5770: ta. Opintotukilaissa määritellyn opintotuen
5771: enimmäismäärän reaaliarvo on laskenut kaikilla
5772: koulutusasteilla.
5773:
5774:
5775: Laki
5776: tulo- ja varallisuusverolain .36 §:n muuttamisesta.
5777:
5778: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan .31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
5779: varallisuusverolain ( 104.3/74) .36 §:n 1 momentin 4 kohta näin kuuluvaksi:
5780:
5781: .36 §. sa-, perus-, ammatti-, iltaoppi- tai oppikoulussa,
5782: Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu- korkeakoulussa tai muussa näihin verrattavassa
5783: nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää: oppilaitoksessa ( opiskelijavähennys), sekä
5784:
5785: 4) 5 000 markkaa ansiotulostaan, jos hän
5786: on verovuonna vähintään seitsemän kuukauden Tämä laki tulee voimaan päivänä
5787: ajan saanut säännöllistä ja täyttä opetusta kan- kuuta 198 .
5788:
5789:
5790: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
5791:
5792: Pekka Starast Tellervo Koivisto Salme Mvvryläinen
5793: Liisa Jaakonsaari Olli Helminen Tarja Halonen
5794: Saara-Maria Paakkinen Kaj Bärlund Pentti Lahti-Nuuttlla
5795: 1980 vp. 117
5796:
5797: Lakialoite n:o 61.
5798:
5799:
5800:
5801:
5802: A. Stenbäck ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 3 ja
5803: 33 §:n muuttamisesta.
5804:
5805:
5806: E d u s k u n n a 11 e.
5807:
5808: Tulo- ja varallisuuverolain perusteella myön- pien kannalta kohtuuton sen vuoksi, että juuri
5809: netään valtionverotuksessa huoltajavähennys ja 16 ja 18 vuoden välillä lapsesta aiheutuvat ta-
5810: kunnallisverotuksessa lapsivähennys verovelvol- loudelliset kustannukset ovat suurimmillaan.
5811: liselle, joka verovuonna on el.ättänyt alaikäistä Verovähennysten lakkaamisen ohella perheen
5812: lastaan tai kasvattilastaan. Tulo- ja varallisuus- taloutta rasittaa tässä vaiheessa myös lapsilisien
5813: verolain 3 §:n 1 momentin mukaan alaikäisel- poisjääminen.
5814: lä lapsella tarkoitetaan lasta, joka ennen vero- 16-18-vuotiaitten lasten mahdollisuudet
5815: vuoden alkua ei ole täyttänyt 16 vuotta. vastata omasta toimeentulostaan ovat tällä het-
5816: Alaikäisten lasten ikärajan asettaminen 16 kellä heikot myös maassa vallitsevan korkean
5817: vuoteen ei nykyoloissa ole perusteltua. Säännös työttömyyden vuoksi, joka kohdistuu erityisen
5818: on syntynyt aikana, jolloin oppivelvollisuus voimakkaana juuri nuoriin. Tilanteen korjaami-
5819: päättyi 16 vuoden iässä ja suurin osa ikäluokas- seksi tulisi tulo- ja varallisuusverolain 3 §:ää
5820: ta siirtyi työelämään vastaamaan itse omasta muuttaa siten, että alaikäiseksi katsottaisiin alle
5821: toimeentulostaan. Tällä hetkellä tilanne on kui- 18-vuotias lapsi. Jotta samasta lapsesta ei saisi
5822: tenkin toinen. Peruskoulu on jo eräissä osissa kahdenlaista vähennystä, voitaisiin tulo- ja va-
5823: maata käytännössä muodostunut kymmenvuoti- rallisuusverolain 33 §:n 5 kohta muuttaa siten,
5824: seksi ja yhä suurempi osa ikäluokasta jatkaa että koulutusvähennys myönnettäisiin 18 vuot-
5825: opiskeluaan keskiasteella peruskoulun päätty- ta täyttäneestä lapsesta, jonka voidaan katsoa
5826: misen jälkeen. olevan vanhempiensa myöntämän taloudellisen
5827: Koulunkäyntiään tai opiskelujaan jatkavasta tuen varassa.
5828: 16-18-vuotiaasta lapsesta myönnetään tosin Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
5829: tulo- ja varallisuusverotuksessa koulutusvähen- nioittaen,
5830: nys, mutta sen merkitys on pienempi kuin lap- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5831: sivähennyksen merkitys. Tilanne on vanhem- lakiehdotuksen:
5832:
5833:
5834:
5835:
5836: Laki
5837: tulo- ja varallisuusverolain 3 ja 33 §:n muuttamisesta.
5838:
5839: Ed?skunnan ~äätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
5840: varallisuusverolam (1043/74) 3 §:n 1 momentti sekä 33 §:n 1 momentin 5 kohta sellaise-
5841: na kuin niistä 33 §:n 1 momentin 5 kohta on 7 päivänä joulukuuta 1979 annetu~sa laissa
5842: (885/79), näin kuuluvaksi:
5843:
5844: 3 §. 33 §.
5845: Alaikäisellä lapsella tarkoitetaan tässä laissa Vaidonverotuksessa saa verovelvollinen vä-
5846: lasta, joka ennen verovuoden alkua ei ole täyt- hentää lisäksi:
5847: tänyt 18 vuotta.
5848: 118 Lakialoite n:o 61
5849:
5850: 5) 1 200 markkaa jokaisesta verovuonna netään vain toiselle puolisoista, jolloin, jos mo-
5851: elättämästään sellaisesta lapsestaan tai kasvatti- lemmilla puolisoilla on tuloja, vähennyksen saa
5852: lapsestaan, joka ennen verovuoden alkua on vain se puoliso, jonka tulojen yhteismäärä on
5853: täyttänyt 18 vuotta ja joka verovuonna vähin- suurempi (koulutusvähennys),
5854: tään seitsemän kuukauden ajan on saanut sään-
5855: nöllistä ja täyttä opetusta kansa-, perus-, am-
5856: matti-, iltaoppi- tai oppikoulussa, korkeakou- Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran
5857: lussa tai muussa niihin verrattavassa oppilai- verovuodelta 1981 toimitettavassa verotuksessa.
5858: toksessa, kuitenkin niin, että vähennys myön-
5859:
5860:
5861: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
5862:
5863: Asser Stenbäck Väinö Rautiainen Esko Almgren
5864: Jorma Fred Erkki Korhonen Impi Muroma
5865: 1980 rd. 119
5866:
5867: Lagmotion nr 62.
5868:
5869:
5870:
5871:
5872: A. Stenbäck m. fl.: Fötslag tili lag angående ändting :av 17 §
5873: Jagen om bil- ooh mototcykelskatt.
5874:
5875:
5876:
5877:
5878: Enligt 17 § i lagen om bil- och mototcykel- da eller rörelsehandikapp eller på grund av en
5879: skatt kan invalidet under vissa förutsättningar kombinerad invaliditet bestående av synskada
5880: helt eller delvis få tillbaka den bilskatt, som eller rötelsehandikapp om invaliditetsgtaden är
5881: ingår i bilens pris. Andra skatter, som ingår minst 80 ptocent och bilen är avsedd föt inva-
5882: i priset på modorfordon, såsom tull- och om- Hdens petsonliga btuk.
5883: sättningsskatt återbäts inte. Mototcykelskatt 2. Bestående invaliditet på minst 60 pto-
5884: åtetbetalas inte hellet. cent, om invaliditeten består av synskada eller
5885: Åtetbäting av bilskatt kan beviljas på tte rötelsehandikapp ellet en kombination av dem
5886: olika gtundet: båda och om invaliden hat väsentligt behov
5887: 1. Bestående invaliditet på grund av synska- av bilen för att kunna sköta sitt atbete ellet
5888: da ellet tötelsehandikapp, om invaliditetsgraden sina ytkesstudier.
5889: är minst 80 ptocent och bilen är avsedd föt 3. Nedsatt tötelsefötmåga på grund av att
5890: invalidens petsonliga bruk. den ena eller båda nedte exttemitetetna saknas
5891: 2. Bestående invaliditet på minst 60 pto- eller fungetar btistfälligt, om rörelseförmågan
5892: cent, om invaliden har väsentligt behov av ät så nedsatt att detta fötotsakar bestående
5893: bilen för att kunna sköta sitt atbete eller sina invaliditet på minst 40 ptocent och invaliden
5894: ytkesstudier. ha väsencligt behov av fotdonet för att kunna
5895: 3. Nedsatt tötelsefötmåga på grund av att sköta sitt atbete ellet ytkesstudier, eller om
5896: den ena ellet båda nedte exttemiteterna saknas invaliditeten har uppstått på grund av synska-
5897: eller fungerar bristfälligt, om rörelseförmågan da och är nedsatt så att invaliditetsgtaden upp-
5898: är så nedsatt att av detta förorsakas bestående går tili 40 procent eller en kombination av
5899: invaliditet på minst 40 procent och invaliden synskada och tötelsehandikapp uppgår till 40
5900: har väsentligt behov av fordonet för att kunna ptocent och invaliden hat väsentligt behov av
5901: sköta sitt atbete eller yrkesstudier. fotdonet för att kunna sköta sitt arbete eller
5902: Då lagstiftaren inte beaktat, att det också sina yrkesstudier.
5903: existerar en kombinerad fotm av invaliditet
5904: som berör både synskada och rörelsehandikapp, På gtund av det ovansagda föteslåt undet-
5905: borde grunden för återbäring av bilskatt ändras tecknade,
5906: på följande sätt: att Riksdagen måtte godkänna fölian-
5907: 1. Bestående invaliditet på grund av synska- de lagförslag:
5908:
5909:
5910: Lag
5911: angående ändring av 17 § lagen om bil- och motorcykelskatt.
5912:
5913: I enlighet med tiksdagens beslut ändtas 17 § 1 och 2 mom. lagen den 14 november 1967
5914: om bil- och mototcykelskatt, sådana de lyder i lag av den 15 december 1978 (970/78),
5915: som följet:
5916:
5917: 17 §. innehavate tegistrerats invalid, vars av rörelse-
5918: Har vid fötsta registtetingen av såsom ellet synskada eller kombination av de båda
5919: skattepliktig importetad bil som ägate eller fötorsakade vataktiga invaliditetsgrad är minst
5920: 120 Lagmotion nr 62
5921:
5922:
5923: 80 procent och i vars personliga bruk bilen Har vid första registreringen av såsom
5924: kommer, eller sådan invalid, vars varaktiga skattepliktig importerad bil som ägare eller
5925: invaliditetsgrad utgör minst 60 procent och för innehavare registrerats invalid, vars rörelseför-
5926: viiken anskaffningen av bil fyller ett väsent- måga på grund av avsaknad av det ena benet
5927: ligt behov för att han skall kunna handha sin eller båda benen eller på grund av deras
5928: hefattning eller sköta sitt arbete eller sina bristande funktion eller på grund av kombi-
5929: yrkesutbildningsstudier, skall Helsingfors dist- nation av synskada och rörelseskada är så
5930: riktstullkammare på ansökan på av densamma nedsatt, att hans varaktiga invaliditetsgrad är
5931: uppställda villkor förordna, att av statens medel minst 40 procent, skall Helsingfors distrikts-
5932: skall återbetalas den skatt, som erlagts i sam- tullkammare på ansökan på de i 1 mom. stad-
5933: band med bilens införande tili landet eller gade villkoren förordna, att av statens medel
5934: som ingår i priset för fordonet, dock högst skall återbetalas 60 procent av den i samband
5935: 25 000 mark. Om sökanden genom anteckning med importen erlagda eller i bilens pris ingåen-
5936: i körkortet eller på annat sätt tillförlitligt de skatten, dock högst 8 000 mark. Restitution
5937: styrker, att han bör använda bil med automat- beviljas endast för hil, vars anskaffande fyller
5938: växel, återbetalas i skatt, med beaktande av ett väsentligt behov för invaliden för att han
5939: ovan nämnda förutsättningar, högst 30 000 skall kunna handha sin hefattning eller sköta
5940: mark. Om bilen har varit i innehavares bruk, sitt arbete. Ansökan skall göras inom ovan i
5941: återhetalas skatten först sedan innehavaren 7 § 1 mom. stadgad tid.
5942: blivit registerad såsom bilens ägare. Ansökan
5943: skall göras inom ovan i 7 § 1 mom. stadgad
5944: tid.
5945:
5946:
5947: Helsingfors den 14 februari 1980.
5948:
5949: Asser Stenbäck Jorma Fred Esko Almgren
5950: Antero Juntumaa Impi Muroma
5951: 121
5952:
5953: Lakialoite n:o 62. Suomennos.
5954:
5955:
5956:
5957: A. Stenbäck ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyöräverosta
5958: annetun lain 17 § :n muuttamisesta.
5959:
5960: Ed u s kun n a He.
5961:
5962: Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain 1. Pysyvä näkövammasta tai liikuntavam-
5963: 17 § :n nojalla invalidit voivat eräin edellytyk- masta aiheutunut vammautuminen tai näkö-
5964: sin saada takaisin joko kokonaisuudessaan tai vammasta ja liikuntavammasta yhdessä aiheu-
5965: osittain auton hintaan sisältyvän autoveron. tunut pysyvä vammautuminen, jos haitta-aste
5966: Muita moottoriajoneuvojen hintaan sisältyviä on vähintään 80 prosenttia ja jos auto on tar-
5967: veroja, kuten tullia ja liikevaihtoveroa, ei pa- koitettu vammaisen henkilökohtaiseen käyttöön.
5968: lauteta. Myöskään moottoripyöräveroa ei mak- 2. Pysyvä, vähintään 60 prosentin vammau-
5969: seta takaisin. tuminen, jos vammaisuus aiheutuu näkövam-
5970: Autoveron palautus voidaan myöntää kol- masta tai liikuntavammasta tai näistä molem-
5971: mella eri perusteella: mista yhdessä ja jos vammainen olennaisesti
5972: 1. Pysyvä näkövammasta tai liikuntavam- tarvitsee autoa työnsä hoitamiseksi tai ammat-
5973: masta aiheutunut vammautuminen, jos haitta- tiopintojaan varten.
5974: aste on vähintään 80 prosenttia ja jos auto on .3. Liikuntakyvyn aleneminen sen johdosta,
5975: tarkoitettu vammaisen henkilökohtaiseen käyt- että toinen alaraajoista tai molemmat alaraajat
5976: töön. puuttuvat tai ovat vajaatoimintaiset, jos liikun-
5977: 2. Pysyvä, vähintään 60 prosentin vammau- takyky on siinä määrin alentunut, että siitä on
5978: tuminen, jos vammainen olennaisesti tarvitsee aiheutunut vähintään 40 prosentin pysyvä vam-
5979: autoa työnsä hoitamiseksi tai ammattiopintojaan mautuminen ja jos vammainen olennaisesti tar-
5980: varten . vitsee ajoneuvoa työnsä hoitamiseksi tai am-
5981: .3. Liikuntakyvyn aleneminen sen johdosta, mattiopintojaan varten, tai jos vammautuminen
5982: että toinen alaraajoista tai molemmat alaraajat on aiheutunut näkövammasta ja on siinä mää-
5983: puuttuvat tai ovat vajaatoimintaiset, jos lii- rin alentunut, että haitta-aste on 40 prosenttia
5984: kuntakyky on siinä määrin alentunut, että siitä tai jos näkövamma ja liikuntavamma yhdessä
5985: on aiheutunut vähintään 40 prosentin pysyvä aiheuttavat 40 prosentin vammautumisen ja jos
5986: vammautuminen ja jos vammainen olennaisesti vammainen olennaisesti tarvitsee ajoneuvoa
5987: tarvitsee ajoneuvoa työnsä hoitamiseksi tai am- työnsä hoitamiseksi tai ammattiopintojaan var-
5988: mattiopintojaan varten. ten.
5989: Koska lainsäätäjä ei ole ottanut huomioon Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5990: sitä, että on myös olemassa sellainen vammai-
5991: suuden laji, joka käsittää sekä näkö- että lii- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5992: kuntavammaisuuden, autoveron palauttamisen lakiehdotuksen:
5993: perusteita tulisi muuttaa seuraavasti:
5994:
5995: Laki
5996: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain 17 §:n muuttamisesta.
5997:
5998: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä mar-
5999: raskuuta 1967 annetun lain 17 § :n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat 15 päivänä
6000: joulukuuta 1978 annetussa laissa (970/78), näin kuuluviksi:
6001:
6002: 17 §. haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jon-
6003: Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa ka liikunta- tai näkövammasta tai näistä yhdes-
6004: ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai sä aiheutuva pysyvä haitta-aste on vähintään
6005: 16 0880001340
6006: 122 Lakialoite n:o 62
6007:
6008:
6009: 80 prosenttia ja jonka henkilökohtaiseen käyt- Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa
6010: töön auto tulee, tai sellainen invalidi, jonka ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai
6011: pysyvä haitta-aste on vähintään 60 prosenttia haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jon-
6012: ja jolle auton hankinta on hänen toimensa, ka liikuntakyky on alaraajan tai alaraajojen
6013: työnsä tai ammattiin valmistumista varten ta- puuttumisen tahi toiminnan vajavuuden vuoksi
6014: pahtuvan opiskelun hoitamiseksi olennaisen tai sekä näkö- että liikuntavamman takia siten
6015: tarpeellinen, Helsingin piiritullikamarin on ha- alentunut, että hänen pysyvä haitta-asteensa
6016: kemuksesta määrättävä asettamillaan ehdoilla on vähintään 40 prosenttia, Helsingin piiritulli-
6017: valtion varoista maksettavaksi takaisin maahan- kamarin on hakemuksesta 1 momentissa sää-
6018: tuonnin yhteydessä suoritettu tai auton hintaan detyillä ehdoilla määrättävä valtion varoista
6019: sisältyvä vero, kuitenkin enintään 25 000 mark- maksettavaksi takaisin 60 prosenttia maahan-
6020: kaa. Milloin hakija ajokortissa olevalla merkin- tuonnin yhteydessä suoritetusta tai auton hin-
6021: nällä tai muutoin luotettavasti osoittaa, että taan sisältyvästä verosta, kuitenkin enintään
6022: hänen on käytettävä automaattivaihteista autoa, 8 000 markkaa. Palautusta myönnetään vain
6023: veroa palautetaan edellä mainituin edellytyksin autosta, jonka hankinta on invalidille hänen
6024: enintään 30 000 markkaa. Jos auto on ollut toimensa tai työnsä hoitamiseksi olennaisen
6025: haltijan käytössä, vero palautetaan vasta, kun tarpeellinen. Hakemus on tehtävä 7 § :n 1 mo-
6026: haltija on rekisteröity auton omistajaksi. Tätä mentissa säädetyssä ajassa.
6027: tarkoittava hakemus on tehtävä 7 § :n 1 mo-
6028: mentissa säädetyssä ajassa.
6029:
6030:
6031: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
6032:
6033: Asser Stenbäck Jorma Fred Esko Almgren
6034: Antero Juntumaa Impi Muroma
6035: 123
6036:
6037: Lakialoite n:o 63.
6038:
6039:
6040:
6041:
6042: Söderström ym.: Ehdotus vientiverolaiksi.
6043:
6044:
6045: Ed u s k u n n a He.
6046: Viime vuosina ei talouspoliittisin toimenpi- mäiset vientitulot joutuivat käytännöllisesti
6047: tein ole puututtu suuryhtiöiden vientitulokehi- katsoen rajoituksetta suuryhtiöille edellä mai-
6048: tykseen. Tämä on aiheuttanut vakavia ongel- nituin kielteisin seurauksin. Metsäteollisuudelta
6049: mia maamme taloudelliselle ja yhteiskunnalli- vuoden 1974 lopussa ja vuoden 1975 alussa
6050: selle kehitykselle. Suhdannevaihtelut ovat jyr- kerättyjen vapaaehtoisten suhdannepidätysten
6051: kentymässä, työllisyyskehitys on pysyvästi huo- vaikutukset jäivät olemattomiksi.
6052: nontunut, inflaatio on lisääntynyt, tuloerot ovat Jos viennistä olisi suoritettava erityistä veroa,
6053: kasvaneet ja maamme tuotantorakenne on pysy- valtiolla olisi käytettävissään enemmän varoja
6054: nyt edelleen yksipuolisena. Puunjalostusteolli- julkiseen kulutukseen ja muihin työllisyyttä
6055: suuden voimakkaasti nousseista vientituloista parantaviin tarkoituksiin. Valtiovallan mahdol-
6056: on aikaisemmin peritty valtiolle vientimaksuja. lisuudet vaikuttaa maamme yksipuolisen tuo-
6057: Viime vuosina ei tällaisia veroja ja maksuja tantorakenteen monipuolistamiseksi olisivat
6058: ole peritty, vaikka lainsäädäntö olisi antanut myös oleellisesti paremmat kuin nykyisin.
6059: siihen mahdollisuudet. Vientiveron käyttöön ottamisen tarpeelli-
6060: Esimerkiksi vuosina 1973 ja 1974 erityisesti suutta osoittaa se, että v. 1979 viennin arvo
6061: metsäteollisuuden vientitulot nousivat poikke- kasvoi edellisestä vuodesta peräti 23 %. Vien-
6062: uksellisen nopeasti. Kuitenkaan tammikuussa nin määrän kasvu oli 10 % ja vientihintojen
6063: 1974 annettua lakia vientihintojen poikkeuksel- nousu 12 %. Metsäteollisuustuotteiden viennin
6064: lisen nousun johdosta tulokehityksen tasapai- arvo kohosi jopa 27 %. Erityisesti lisääntyi vä-
6065: nottamiseksi suoritettavasta vientimaksusta hemmän jalostettujen metsäteollisuustuotteiden
6066: ( vientimaksulaki) ei koskaan pantu täytäntöön. vienti. Viime vuosien viennin kehityksen no-
6067: Tämä merkitsi sitä, että noina vuosina ennätys- pea kasvu näkyy seuraavasta asetelmasta:
6068:
6069: Asetelma 1. Viennin arvo, mili. mk vuosina 1977-80
6070: Tavaralaji 1977 1978 1979 1980
6071: Maa- ja metsätaloustuotteet ••••• 0 0 •• 0 0 ••• 1000 800 1200 1400
6072: Elintarvikkeet .......................... 900 1000 1200 1 300
6073: Tekstiilit, vaatteet ja nahkatuotteet • 0 0 0 •••• 2 300 2 600 3 200 3 800
6074: Puuteollisuustuotteet •••••••••••••••• 0 ••• 3 900 4 600 6100 6 400
6075: Paperiteollisuustuotteet ••••• 0 0 ••••••••••• 8 800 10 400 13 000 14 000
6076: Kemian teollisuuden tuotteet . . . . . . . . . . . ... 2 200 2 800 3 800 4 500
6077: Metallit •••••••••••••••••••••• 0. 0 0 0. 0 0. 2 000 2 500 3 400 3 700
6078: Konepaja- ja muut metallituotteet .......... 9 200 9 600 10 300 11600
6079: Muut tuotteet .......................... 700 800 1200 1400
6080: Koko vienti ............................ 31000 35 200 43 400 48100
6081:
6082:
6083: Metsäteollisuuden osuus maamme viennistä teollisuuteen keskittyvää viennin ja tuotannon
6084: nousi v. 1979 44 %:iin sen oltua edellisenä rakennetta.
6085: vuonna 43% ja vuonna 1977 41 %. Viime Valtion työllisyyttä parantavien toimien ra-
6086: vuosien kehitys merkitsee siis taka-askelta pyr- hoittamiseksi, tarpeellisten muutosten aikaan-
6087: kimyksille monipuolistaa yksipuolisesti metsä- saamiseksi maamme tuotantorakenteessa, inflaa-
6088: 124 Lakialoite n:o 63
6089:
6090:
6091: tiokehityksen torjumiseksi, tuloerojen kasvun kunta. Vientiveroprosentti olisi lakiehdotuksen
6092: hillitsemiseksi sekä varojen saamiseksi muiden 3 §:n mukaisesti vuosina 1980-81 vaihtele-
6093: tärkeiden yhteiskunnallisten uudistusten toteut- va 3:sta 10:een prosenttiin. Vientiveroprosent-
6094: tamiseen kommunistit pitävät vältämättömänä ti määrättäisiin eri tuotteille tullitariffien ni-
6095: sellaisen pysyvän lain säätämistä, jolla erityi- mikkeiden mukaisesti ottamalla huomioon ra-
6096: sesti suurilta vientiyhtiöiltä kerätään vientive- kenne- ja suhdannepoliittiset tekijät. Lakiehdo-
6097: roa. Vientiveron kokonaismäärä olisi 5 % vien- tuksessa esitetyt vientiveromäärät kohdistuisivat
6098: nin arvosta. toimialoittain seuraavasti:
6099: Vientiveroprosentin suuruuden määräisi edus-
6100:
6101: Asetelma 2. Vientiveron kohdenluminen
6102:
6103: Tavaralaji Vientiveron Vienti- Vienti-
6104: alainen vienti vero vero
6105: v.1980 % milj.mk
6106: milj. mk
6107: Maa- ja metsätaloustuotteet ............. . 1200 3 36
6108: Elintarvikkeet . . . . ..................... . 1200 3 36
6109: Tekstiilit, vaatteet ja nahkatuotteet ....... . 3 400 3 102
6110: Sahattu ja höylätty puutavara ............. . 3 700 10 370
6111: Muut puutavarat ....................... . 2 100 6 126
6112: Paperimassa ........................... . 2 700 10 270
6113: Muut paperituotteet .................... . 9 900 6 594
6114: Kemian tuotteet ....................... . 4 000 3 120
6115: Metallit .............................. . 3 400 3 102
6116: Metalli- ja konepajatuotteet ............. . 10 400 3 312
6117: Muut tuotteet ......................... . 1200 3 36
6118: Kaikki tuotteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 200 5 2104
6119:
6120:
6121: Vientivero ei valtioneuvoston päätöksen mu- tulleista on säädetty. Yrityksille, joiden vienti
6122: kaisesti koskisi yrityksiä, joiden vientitulot ei- ei ylitä 10 milj. markkaa vuoden aikana, palau-
6123: vät ylitä 10 milj. markkaa vuodessa. Vienti- tettaisiin ko. viennistä maksettu vero seuraavan
6124: veron alaisiksi joutuisi näin ollen n. 90 % vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana.
6125: koko viennin arvosta. Lakiehdotuksen 4 § :n Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
6126: 2 momentissa todetaan edelleen, että valtioneu-
6127: vosto erityisistä syistä voi alentaa vientipro- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6128: senttia yksittäisille yrityksille. lakiehdotuksen:
6129: Vientiveron antamisesta olisi voimassa mitä
6130:
6131:
6132:
6133:
6134: Vientiverolaki.
6135: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6136:
6137: 1 §. sessa vie maasta Suomessa valmistettuja tulli-
6138: Vientiveroa suoritetaan sen mukaan kuin tariffin alaisia tuotteita.
6139: tässä laissa säädetään.
6140: 3 §.
6141: 2 §. Vientiveroprosentti on tuotantoaJoittain seu-
6142: Vientiveroa on velvollinen suorittamaan jo- raava:
6143: kainen teollisuusyritys, joka myyntitarkoituk-
6144: Lakialoite n:o 63 125
6145:
6146: Maa- ja metsätaloustuotteet . . . . . . . . . 3 % 6 §.
6147: Elintarvikkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 % Tuote katsotaan maasta viedyksi, kun kulku-
6148: Tekstiili-, vaate- ja nahkatuotteet . . . . 3 % neuvo, johon tuote on lastattu, on lopullisesti
6149: Sahattu ja höylätty puutavara ........ 10 % tulliselvitetty ja lähtenyt maasta tai postitse
6150: Muut puutavarat . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 % vietäessä otettu postin kuljetettavaksi. Vapaa-
6151: Paperimassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 % satamassa tai vapaavarastossa oleva tuote katso-
6152: Muut paperituotteet . . . . . . . . . . . . . . . 6 % taan maasta viedyksi, kun se kulkuneuvo, johon
6153: Kemian tuotteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 % tuote on lastattu, on edellä selostetuin tavoin
6154: Metallit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 % lähtenyt ulkomaille.
6155: Metalli- ja konepajatuotteet . . . . . . . . . 3 %
6156: Muut tuotteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 % 7 §.
6157: Vientiverosta ja sen kantamisesta on soveltu-
6158: 4 §. vin osin voimassa, mitä tullista on säädetty.
6159: Vientiveroa ei suoriteta sellaisten yritysten
6160: maasta viemistä tuotteista, joiden vientitulo on 8 §.
6161: enintään 10 miljoonaa markkaa vuodessa. Mi- Joka pidättää tai yrittää pidättää tämän lain
6162: käli vientiveroa on kannettu sellaisten yritysten mukaan valtiolle tulevaa veroa tai muutoin rik-
6163: kohdalla, joitten vienti ei ylitä 10 miljoonaa koo tämän lain säännöksiä tai sen nojalla annet-
6164: markkaa vuoden aikana, on kyseisestä vien- tuja määräyksiä, rangaistaan, jollei sellaisesta
6165: nistä maksettu vero palautettava asianomaiselle teosta ole muualla ankarampaa rangaistusta sää-
6166: yritykselle seuraavan vuoden ensimmäisen nel- detty, sakolla tai enintään yhden vuoden van-
6167: jänneksen aikana. keudella.
6168: Valtioneuvoston päätöksellä voidaan entyt-
6169: sistä syistä yksittäiselle yritykselle myöntää 9 §.
6170: vientiveroprosentin alennus määräajaksi, kui- Valtioneuvosto antaa tarvittaessa tarkempia
6171: tenkin enintään 6 kuukaudeksi kerrallaan. määräyksiä tämän lain täytäntöönpanosta ja
6172: soveltamisesta.
6173: 5 §.
6174: Maasta viedyn tuotteen vientihinnalla tarkoi- 10 §.
6175: tetaan sitä fob-hintaa, mikä tuotteella oli sitä Tämä laki tulee voimaan päivänä
6176: tulliselvitettäessä. kuuta 1980.
6177:
6178:
6179: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
6180:
6181: Sten Söderström Marjatta Mattsson M.-L. Salminen
6182: Irma Rosnell E.-J. Tennilä P. Liedes
6183: Pauli Puhakka Seppo Toiviainen Mikko Kuoppa
6184: 126 1980 vp.
6185:
6186: Lakialoite n:o 64.
6187:
6188:
6189:
6190:
6191: Valo ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n muut-
6192: ltamisest·a.
6193:
6194:
6195: Ed u s kun n a 11 e.
6196:
6197: Voimassa olevassa tulo- ja varallisuusvero- että tämänhetkinen huolestuttavan alhainen
6198: laissa ( 1043/74) on määritelty menot, jotka syntyvyystasomille voitaisiin saada nousemaan.
6199: yksityisen verovelvollisen on mahdollista vä- Mitkään ponnistelut vallitsevan tilan muutta-
6200: hentää veronalaisista tuloistaan. Luetteloon ei miseksi eivät ole turhia.
6201: ole sisällytetty palkkaa, jonka verovelvollinen Muuttamalla tulo- ja varallisuusverolakia si-
6202: maksaa palveluksessaan olevalle apulaiselle. ten, että kotiapulaisen palkka olisi vähennys-
6203: Olemassa oleva tila on nyky-yhteiskunnan pit- kelpoinen meno tuloverotuksessa, voitaisiin maa-
6204: källe edenneen työnjaon ja kansantalouden ke- hamme ilman lisäinvestointeja luoda uusia työ-
6205: hittymisen kannalta epätarkoituksenmukainen. paikkoja, mikä olisi nykyisessä, usein juuri nai-
6206: Yhä useammin aviopuolisot tai yksinhuolta- sille vaikeassa työllisyystilanteessa erinomainen
6207: jat ovat saaneet yhteiskunnalle ja asianomaisel- apu. Kun kotona tapahtuvaa kasvatusta on pi-
6208: le erityiskoulutuksen. Tällöin on järkevämpää, detty lapsen kehityksen kannalta edullisimpana
6209: että he käyvät koulutustaan vastaavassa työssä kasvatusmuotona, yleistyisi nykyisin omalla eri-
6210: kuin jäävät kotiin hoitamaan lapsia ja kotia. tyislailla säädelty kotiapulaistoiminta huomatta-
6211: Lasten ja kodin hoito on edullisinta jättää koti- vasti.
6212: apulaisen tehtäväksi. Nykyinen vähennysjärjes- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
6213: telmä ei kuitenkaan suosi tällaista työnjakoa, dotamme,
6214: vaan päinvastoin estää tehokkaasti kotiapulais-
6215: ten palkkaamisen. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6216: Jos lasten hoito omassa kodissa tehtäisiin lakiehdotuksen:
6217: nykyistä edullisemmaksi, olisi todennäköistä,
6218:
6219:
6220:
6221: Laki
6222: tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n muuttamisesta.
6223:
6224: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6225: muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1 04 3/7 4)
6226: 29 §:n 2 ja 3 momentti, näistä 2 momentti sellaisena kuin se on 23 päivänä kesäkuuta
6227: 1977 annetussa laissa (510/77), ja
6228: lisätään 29 §:n 1 momenttiin uusi 7 kohta seuraavasti:
6229:
6230: 29 §. heensä vakituisen asunnon hankkimisesta ja pe-
6231: Verovelvollisella on oikeus vähentää: rusparannuksesta aiheutuneiden velkojen sekä
6232: verovelvollisen tai hänen perheensä elantokus-
6233: 7) kotitaloudessaan työskennelleen kotiapu- tannuksiksi katsettavien velkojen korot ja in-
6234: laisen palkkamenot ja työnantajan maksetta- deksi- ja kurssitappiot vähennetään sen puoli-
6235: vaksi kuuluvat sosiaaliturvakustannukset. son tuloista, joka vähennystä on vaatinut. Jollei
6236: Edellä 1 momentin 4-7 kohdissa mainitut vähennystä voida tehdä sen mukaan kuin puo-
6237: vähennykset sekä verovelvollisen tai hänen per- lisot ovat sitä vaatineet, tehdään vähennys ensi-
6238: Lakialoite n:o 64 127
6239:
6240: sijaisesti sen puolison tuloista, jonka ansiotulo- josta täällä on suoritettava veroa. Edellä tarkoi-
6241: j'en yhteismäärä on suurempi. Edellä mainitut tettu henkilö saa tehdä 1 momentin 4, 6 ja 7
6242: vähennykset tehdään saman suuruisina valtion- kohdassa tarkoitetun vähennyksen siten, että
6243: ja kunnallisverotuksessa. vähennyksen enimmäismäärä on niin suuri osa
6244: Verovelvollinen henkilö, joka ei ole koko sanottujen kohtien mukaisesta enimmäismääräs-
6245: verovuotta asunut Suomessa, sekä ulkomainen tä kuin hänen Suomessa asumansa aika on ko-
6246: yhteisö saa tehdä 1 momentin 1-3 sekä 5 ko verovuodesta. Kalenterikuukauden osa lue-
6247: kohdassa tarkoitetun vähennyksen vain, jos se taan tällöin täydeksi kuukaudeksi.
6248: kohdistuu sellaiseen tuloon tai omaisuuteen,
6249:
6250:
6251: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
6252:
6253: Tauno Valo Helge Saarikoski
6254: 128 1980 vp.
6255:
6256: Lakialoite n:o 6.5.
6257:
6258:
6259:
6260:
6261: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain
6262: muutltaanisesta.
6263:
6264:
6265: E d u s k u n n a i 1e.
6266:
6267: Verotus on maassamme osin hallituksen sää- tion myötä jälkeen. Tämän vuoksi esitämme tä-
6268: tämistä laeista, osin inflaatiosta johtuen ki- män vähennyksen enimmäismäärää korotetta-
6269: ristynyt sietämättömälle tasolle. Tuloveron vaksi 400 markkaan. Lisäksi tulisi kaikki vero-
6270: progressio koskee jo erittäin voimakkaasti sel- velvollisen ja hänen perheenjäsentensä sairaus-
6271: laisiakin pienituloisia, jotka vielä 1970-luvun kulut saada vähentää täysimääräisenä. 1 mo-
6272: alkupuolella eivät joutuneet ollenkaan maksa- mentin 6 kohtaa tulee tämän vuoksi korjata.
6273: maan valtion tuloveroa. 31 §. Veronmaksukyvyn alentumisvähennys
6274: Eräs perussyy tuloveron kiristymiseen on on joulukuussa tapahtuneen korotuksen jäl-
6275: siinä, että tulo- ja varallisuusverolaissa säädetyt keenkin edelleen alhainen. Tämän vuoksi, kun
6276: markkamääräiset vähennykset ovat inflaation on kysymyksessä nimenomaan vaikeimmassa ta-
6277: myötä jatkuvasti menettäneet merkitystään. loudellisessa asemassa olevien veronmaksajien
6278: Tämän vuoksi tulisi vähennyksiä ja tulo- ja tukeminen, tulisi veronmaksukyvyn alentumis-
6279: varallisuusverolain säännöksiä muuttaa ainakin vähennys korottaa nykyisestä 4 700 markasta
6280: tapahtunutta rahan arvon alenemista vastaa- 8 000 markkaan. Lain 31 §:ää tulisi korjata.
6281: vasti. 33 §. Valtionverotuksessa myönnettäviä vä-
6282: Tämän vuoksi ehdotamme tulo- ja varalli- hennyksiä tulisi korottaa niiden merkityksen
6283: suusveroa muutettavaksi seuraavasti: säilyttämiseksi edes ennallaan ja niiden todel-
6284: 17 §. Avicpuolisoiden erillisverotus ei vielä lisen vaikutuksen varmistamiseksi oikeudenmu-
6285: tässä vaiheessa koske pääomatuloja kuin siltä kaisen veron määräämisessä. Tämän vuoksi tu-
6286: osin, kuin niiden määrä jää alle 2 000 markan. lisi työtulovähennyksen prosenttimäärä korot-
6287: Jotta kaikkien tulojen osalta päästäisiin mah- taa 25 prosentista 50 prosenttiin, mikä paran-
6288: dollisimman täydelliseen erillisverotukseen, mi- taisi erityisesti pienituloisten asemaa, sekä
6289: kä on yleisesti hyväksytty tavoite, tulisi eril- enimmäismäärä korottaa 7 600 markasta
6290: lään verotettavien muiden kuin ansiotulojen 10 000 markkaan. Vastaavasti ylimääräisen työ-
6291: määrä korottaa tässä vaiheessa 8 000 mark- tulovähennyksen prosenttimäärä tulisi korottaa
6292: kaan. Lain 17 §:n 2 momenttia tulisi korjata 20:sta 40:een ja enimmäismäärä korottaa 3 300
6293: tältä osin. markasta 4 500 markkaan. Palkkavähennyksen
6294: 22 §. Matkakorvaukset, päivärahat, ateria- prosenttimäärä tulisi nostaa yhdestä kolmeen ja
6295: korvaukset, majoituskorvaukset, työmatkakor- enimmäismäärä 350 markasta 900 markkaan.
6296: vaukset ja muut vastaavat korvaukset ovat voi- Valtionverotuksen yksinhuoltajavähennys tulisi
6297: massaolevan lain mukaan verovapaita vain sil- nostaa 20:sta 40:een prosenttiin ja enimmäis-
6298: loin, kun työnantaja on määrännyt työntekijän määrä 3 800 markasta 4 500 markkaan. Puo-
6299: työhön vieraalle paikkakunnalle. Lakia tulisi lisovähennys tulisi korottaa 9 000 markkaan
6300: muuttaa siten, että nämä korvaukset ovat aina sekä koulutusvähennys 1 000 markasta 1 300
6301: verovapaita. markkaan.
6302: 28 §. Palkkatulovähennys on nykyisellään 36 §. Myös kunnallisverotuksessa myönnet-
6303: aivan liian pieni. Tämän vuoksi esitämme sitä täviä vähennyksiä tulisi korottaa. Tämän joh-
6304: korotettavaksi nykyisestä 350 markasta 900 dosta esitämme aloitteessamme vanhuusvähen-
6305: markkaan. nyksen korottamista 4 000 markkaan, lapsivä-
6306: 29 §. Henki- ja henkilövakuutusten maksu- hennyksen korottamista 950 markasta 1 200
6307: jen vähennyskelpoinen määrä on jäänyt inflaa- markkaan, kunnallisverotuksen yksinhuoltajavä-
6308: Lakialoite n:o 65 129
6309:
6310: bennyksen korottamista 1 400 markasta 1 600 markasta 1 000 markkaan, invalidivähennys ve-
6311: markkaan, opiskelijavähennyksen korottamista rosta 590 markasta 1 200 markkaan sekä van-
6312: 4 000 markkaan, invalidivähennyksen korotta- huusvähennys verosta 300 markkaan. Lisäksi
6313: mista 2 340 markasta 8 000 markkaan ja vä- tulisi elatusvelvollisen vähennys verosta korot-
6314: himmäisinvaliditeettiprosentin alentamista 30 taa 540 markasta 700 markkaan.
6315: prosentista 20 prosenttiin sekä elatusvelvolli- 65 §. Käsityksemme mukaan ei ketään sai-
6316: suusvähennyksen ,korottamista 2 160 markasta si maassamme verottaa niin, että verot vievät
6317: 4 000 markkaan. yli 75 prosenttia asianomaisen tuloista. Lain
6318: 37 §. Perusvähennyksen merkitys kunnallis- 65 § :ään tulisi kirjoittaa tätä tarkoittava sään-
6319: verotuksessa on erityisen suuri kaikkein pieni- nös.
6320: tuloisimpien kohdalla. Tämän vuoksi esitämme Edellä esittämiämme korotettuja vähennyk-
6321: perusvähennystä korotettavaksi 2 500 markasta siä ja muita tulo- ja varallisuusverolain kor-
6322: 8 000 markkaan, mikä hyväksyttynä merkitsisi jauksia tulisi käsityksemme mukaan soveltaa jo
6323: sitä, ettei kunnallisveroa perittäisi alle 8 000 vuodelta 1980 toimitettavassa verotuksessa.
6324: markan vuosituloista ollenkaan. Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
6325: 57 §. Suoraan verosta tehtävät vähennyk- tamme kunnioittaen,
6326: set ovat myös inflaation jatkumisen vuoksi me-
6327: nettäneet merkitystään. Tämän vuoksi tulisi että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6328: verosta tehtävä huoltajavähennys korottaa 480 lakiehdotuksen:
6329:
6330:
6331:
6332:
6333: Laki
6334: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta.
6335:
6336: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6337: muutetaan 31 päivänä joulukuuta 197 4 annetun tulo- ja varallisuusverolain ( 104 3/79)
6338: 17 § :n 2 momentti, 22 § :n 1 momentin 8 kohta, 28 §, 29 § :n 1 momentin 4 ja 6 kohdat,
6339: 31 §:n 1 momentti, 33 §:n 1 momentin 1-5 kohdat, 36 §:n 1 momentin 1-5 kohdat ja
6340: 3 momentti, 37 §, 57 §:n 1 momentin 1-3 kohdat ja 3 momentti sekä 65 §,
6341: sellaisina kuin niistä ovat 57 §:n 1 momentin 3 kohta 25 päivänä heinäkuuta 1975 anne-
6342: tussa laissa (607/75), 17 §:n 2 momentti ja 29 §:n 1 momentin 6 kohta 25 päivänä heinä-
6343: kuuta 1975 annetussa laissa (608/75), 22 §:n 1 momentin 8 kohta ja 29 §:n 1 momentin
6344: 4 kohta 23 päivänä kesäkuuta 1977 annetussa laissa (510/77), 28 § 25 päivänä marraskuuta
6345: 1977 annetussa laissa (848/77), 65 § 1 päivänä joulukuuta 1978 annetussa laissa (913/78),
6346: sekä .31 §:n 1 momentti, 33 §:n 1--3 kohdat ja 5 kohta, 36 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdat, 5
6347: kohta sekä 3 momentti, 37 §, sekä 57 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdat ja 3 momentti 7 päivänä
6348: joulukuuta 1979 annetussa laissa (885/79), seuraavasti:
6349:
6350: 17 §. 22 §.
6351: Veronalaiseksi tuloksi ei katsota:
6352: Valtiolle suoritettavan tuloveron määrää las-
6353: kettaessa lisätään sen puolison, jolla on ansiotu-
6354: loja vähemmän kuin toisella puolisolla tai jolla 8) tehdystä virka- tai työmatkasta saatua
6355: ei ole ansiotuloja lainkaan, muut tulot kuin an- virka- tai työehtosopimuksen mukaista matkus-
6356: siotulot, siltä osin kuin niiden verotettava mää- tamiskustannusten korvausta, päivärahaa, ate-
6357: rä ylittää 8 000 markkaa, toisen puolison tuloi- riakorvausta, majoituskorvausta, yömatkarahaa
6358: hin. Jos kummallakin puolisolla on vain muita ja muun nimistä hyvityksenä suoritettua matka-
6359: tuloja kuin ansiotuloja, lisätään sen puolison, kustannusten korvausta niin myös ulkomaille
6360: jolla on vähemmän tuloja, tulo siltä osin kuin työnantajan määräyksestä tehdystä virka- tai
6361: se ylittää 8 000 markkaa toisen puolison tuloi- työmatkasta saatua vastaavaa korvausta;
6362: hin.
6363:
6364: 17 0880001340
6365: 130 Lakialoite n:o 65
6366:
6367:
6368: 28 §. 3) 40 prosenttia tulostaan, kuitenkin enin-
6369: Verovelvollinen saa vähentää palkkatulostaan tään 4 500 markkaa, jos sellainen verovelvolli-
6370: palkkatulovähennyksenä 900 markkaa, ei kui- nen, johon ei sovelleta tämän lain puolisoita
6371: tenkaan enempää kuin palkkatulon määrän. koskevia säännöksiä, on verovuonna elättänyt
6372: Palkkatulovähennys korvaa palkkatulosta tehtä- alaikäistä lastaan tai kasvattilastaan (valtion-
6373: vät luonnolliset vähennykset, jollei niiden mää- verotuksen yksinhuoltajavähennys),
6374: rä ylitä 900 markkaa. 4) 9 000 markkaa, milloin verovelvollisen
6375: puolisolla ei ole lainkaan hänen veronalaiseksi
6376: 29 §. tulokseen luettavaa tuloa, tai jos puolisolla on
6377: Verovelvollisella on oikeus vähentää: sanotunlaista tuloa, saa se puolisoista, jonka tu-
6378: lojen yhteismäärä on suurempi, vähentää 9 000
6379: markkaa vähennettynä 25 prosentilla toisen
6380: 4) omasta taikka puolisonsa tai lastensa tahi puolison tulon määrästä ( puolisovähennys),
6381: sellaisen kasvattilapsen, jota verovelvollinen on 5) 1 300 markkaa jokaisesta verovuonna
6382: verovuonna elättänyt, henki- tai muusta henki- elättämästään sellaisesta ;lapsestaan tai kasvatti-
6383: lövakuutuksesta suorittamansa maksut, lukuun lapsestaan, joka ennen verovuoden alkua on
6384: ottamatta 5 kohdassa ja sairausvakuutuslaissa täyttänyt 16 vaan ei 18 vuotta ja joka vero-
6385: tarkoitettuja maksuja sekä kansaneläkevakuu- vuonna vähintään seitsemän kuukauden ajan on
6386: tusmaksua, kuitenkin yhteensä enintään 400 saanut säännöllistä ja täyttä opetusta kansa-,
6387: markkaa kutakin perheenjäsentä kohti, perus-, ammatti-, iltaoppi- tai oppikoulussa,
6388: korkeakoulussa tai muussa niihin verrattavassa
6389: 6) omat ja perheenjäsentensä sairauskulut oppilaitoksessa, kuitenkin niin, että vähennys
6390: kokonaisuudessaan, myönnetään vain toiselle puoHsoista, jolloin,
6391: jos molemmilla puolisoilla on tuloja, vähennyk-
6392: sen saa vain se puoliso, jonka tulojen yhteis-
6393: 31 §. määrä on suurempi ( koulutusvähennys),
6394: Jos verovuonna Suomessa asuneen henkilön
6395: veronmaksukyky hänen ja hänen perheensä
6396: käytettävissä olevat tulot ja varallisuus huo- 36 §.
6397: mioon ottaen on ·erityisistä syistä, kuten ela- Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu-
6398: tusvelvollisuuden, työttömyyden tai sairauden nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää:
6399: johdosta olennaisesti alentunut, vähennetään tu- 1) 4 000 markkaa, milloin hän ennen vero-
6400: losta kohtuullinen määrä, ei kuitenkaan enem- vuoden päättymistä on täyttänyt kuusikymmen-
6401: pää kuin 8 000 markkaa (veronmaksukyvyn täviisi vuotta ( vanhuusvähennys),
6402: alentumisvähennys). 2) 1 200 markkaa jokaisesta alaikäisestä lap-
6403: sestaan ja kasvattilapsestaan, jota hän on vero-
6404: vuonna elättänyt, kuitenkin niin, että vähennys
6405: 33 §. myönnetään vain toiselle puolisoista, jolloin, jos
6406: Vaidonverotuksessa saa verovelvollinen vä- molemmilla puolisoilla on tuloja, vähennyksen
6407: hentää lisäksi: saa vain se puoliso, jonka tulojen yhteismäärä
6408: 1) 50 prosenttia ansiotulostaan, kuitenkin on suurempi (lapsivähennys),
6409: enintään 10 000 markkaa (työtulovähennys), 3) 1 600 markkaa, jos hänellä verovuodelta
6410: 2) 40 prosenttia ansiotulosta, kuitenkin enin- on oikeus 2 kohdan mukaiseen l.apsivähennyk-
6411: tään 4 500 markkaa, jos verovelvollinen on ve- seen eikä häneen ole sovellettava tämän lain
6412: rovuonna elättänyt alaikäistä lastaan, minkä li- puolisoita koskevia säännöksiä (kunnallisvero-
6413: säksi vähennyksen enimmäismäärä korotetaan tuksen yksinhuoltajavähennys),
6414: 1 500 markalla, jos verovelvollinen on elättänyt 4) 4 000 markkaa ansiotulostaan, jos hän on
6415: verovuonna enintään 7 vuotta täyttänyttä las- verovuonna vähintään seitsemän kuukauden
6416: taan tai kasvattilastaan, kuitenkin niin, että ajan saanut säännöllistä ja täyttä opetusta kan-
6417: puolisoista vähennyksen saa vain se, jonka an- sa-, perus-, ammatti-, iltaoppi- tai oppikoulussa,
6418: siotulojen määrä on pienempi (ylimääräinen korkeakoulussa tai muussa näihin verrattavassa
6419: työtulovähennys), oppilaitoksessa ( opiskelijavähennys), sekä
6420: 2 a) 3 prosenttia palkkatulostaan, kuitenkin 5) 8 000 markkaa, jos hänellä on sairaudes-
6421: enintään 1 000 markkaa (palkkavähennys), ta, viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä hait-
6422: Lakialoite n:o 65 131
6423:
6424: ta, jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mu- ta, jonka tuloveron määrä on suurempi ( huol-
6425: kaan on 100 prosenttia, tai jos prosenttimäärä tajavähennys),
6426: on pienempi, mutta kuitenkin vähintään 20 2) jos hänellä on oikeus 36 §:n 1 momentin
6427: prosenttia, prosenttimäärän osoittama osuus 5 kohdan mukaiseen invalidivähennykseen,
6428: 8 000 markasta (invalidivähennys). Milloin ve- 1 200 markkaa, milloin hänen sanotussa lain-
6429: rovelvollinen on verovuonna saanut pakolliseen kohdassa tarkoitettu haitta-asteensa on 100
6430: eläketurvaan perustuvaa työkyvyttömyyseläket- prosenttia, tai jos prosenttimäärä on pienempi,
6431: tä, katsotaan hänen haitta-asteensa ilman eri mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia, pro-
6432: selvitystä 100 prosentiksi, jos eläke on myön- senttimäärän osoittama osuus 1 200 markasta,
6433: netty täytenä, sekä 50 prosentiksi, jos se on sekä
6434: myönnetty osaeläkkeenä, ellei verovelvollisen 3) jos hänellä on oikeus 36 §:n 1 momen-
6435: haitta-asteen esitetyn selvityksen perusteella tin 1 kohdan mukaiseen vanhuusvähennykseen,
6436: katsota olevan suurempi. Verovelvollinen säi- 300 markkaa.
6437: lyttää oikeutensa työkyvyttömyyseläkkeen mu-
6438: kaiseen invalidivähennykseen senkin jälkeen,
6439: kun työkyvyttömyyseläke on muuttunut van- Verovelvollinen, jolla on oikeus 3 6 §: n 3
6440: huuseläkkeeksi. Asetuksella voidaan antaa mää- momentin mukaiseen elatusvelvollisuusvähen-
6441: räyksiä niistä perusteista, joiden mukaan hait- nykseen, saa tuloverostaan vähentää neljäsosan
6442: ta-aste määritellään, sekä invalidivähennyksen verovuonna suorittamansa elatusavun määrästä,
6443: saamiseksi esitettävästä selvityksestä. kuitenkin enintään 700 markkaa alaikäistä las-
6444: ta kohden.
6445: Verovelvollinen, joka on verovuonna suorit-
6446: tanut lapsen elatusta koskevan lainsäädännön 65 §.
6447: mukaisella sopimuksella tai tuomiolla vahvis- Milloin verovilonna Suomessa asuneen luon-
6448: tettua elatusapua, saa vähentää verovuonna suo- nollisen henkilön tai erillisenä verovelvollisella
6449: rittamaosa sanotun elatusavun määrän, kuiten- verotettavan kotimaisen kuolinpesän verovuo-
6450: kin enintiliin 4 000 markkaa alaikäistä lasta den tulosta ja varallisuudesta menevän val-
6451: kohden (elatusvelvollisuusvähennys). tionveron sekä hänelle määrätyn kunnallisve-
6452: ron, kirkollisveron, kansaneläkevakuutusmak-
6453: 37 §. sun ja sairausvakuutusmaksun yhteismäärä on
6454: Jos koko verovuoden Suomessa asuneen hen- suurempi kuin 75 prosenttia verovelvollisen
6455: kilön tulo edellä mainittujen vähennysten jäl- valtionverotuksessa vahvistetusta verotettavas-
6456: keen ei ole 8 000 markan määrää suurempi, on ta tulosta, verovelvollisen maksettavaksi ei pan-
6457: siitä kunnallisverotuksessa vähennettävä sano- na sanotun määrän yli menevää valtionveron
6458: tun tulon määrä, tai jos tulo on 8 000 markkaa osaa. Verotuslain 77 §:n nojalla määrätty ve-
6459: suurempi, 8 000 markkaa vähennettynä yhdellä ronkorotus on pantava maksuun kokonaan.
6460: prosentilla jokaisesta täydestä 80 markan mää- Verojen ja maksujen ·enimmäismäärää 1 mo-
6461: rästä, jolla tulo ylittää 8 000 markan määrän mentin mukaan laskettaessa ei oteta huomioon
6462: (perusvähennys). tuloja, joista on suoritettava vain kunnallisve-
6463: roa eikä verotuslain 77 § :n nojalla määrättyä
6464: 57 §. veronkorotus ta.
6465: Verovelvollisen henkilön, joka suurimman Puolisoiden verotuksessa määräytyy 1 mo-
6466: osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulove- mentissa tarkoitettu veron maksuunpanematta
6467: rosta vähennetään: jättäminen kummankin puolison osalta erik-
6468: 1) jos hän on verovuonna elättänyt alaikäis- seen.
6469: tä lastaan tai kasvattilastaan, 1 000 markkaa
6470: jokaisesta sanotusta lapsesta, kuitenkin niin, Tätä lakia sovelletaan ensimma1sen kerran
6471: että vähennys myönnetään vain sille puolisois- verovuodelta 1980 toimitettavassa verotuksessa.
6472:
6473: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
6474:
6475: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
6476: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
6477: 132 1980 vp.
6478:
6479: Lakialoite n:o 66.
6480:
6481:
6482:
6483:
6484: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi tulliverolain 13 §:n muuttami-
6485: sesta.
6486:
6487:
6488:
6489: Ed u s kun n a 11 e.
6490:
6491: Eduskunta on hyväksynyt lain tulliverolain Edellä mam1tsemamme luvut ja tosiasiat
6492: 13 §:n muuttamisesta (533/79), jossa päätet- osoittavat, että merimiesten tulliedun arvo on
6493: tiin vähäisistä korotuksista merimiesten tulliva- jatkuvasti voimakkaasti alentunut, eikä uusi
6494: paan tuonnin määrään. Tämä tulliedun määrä lakikaan tuonut korjausta asiaan. Tällöin ei
6495: oli pysynyt muuttumattomana vuodesta 1956 eli vielä ole otettu huomioon mm. sitä, että vielä
6496: yli 20 vuoden ajan, joka oli johtanut sen merki- 1950-luvulla merimiehet kykenivät tuomaan
6497: tyksen huomattavaan vähenemiseen ja merimies- tullietunsa avulla jopa henkilöautoja, mikä ei
6498: ten etuuksien tätä kautta voimakkaaseen heik- nykyisellään tulisi markkamäärien vähyyden
6499: kenemiseen. Tämän vuoksi lakia on korjattava. vuoksi enää kysymykseenkään.
6500: Tulliedun määrä vuonna 1956 säädetyssä SMP on sitä mieltä, että merimiehet teke-
6501: laissa oli 8 000 silloista markkaa kutakin pal- vät maallemme monessa suhteessa korvaama-
6502: veluskuukautta kohden. Mikäli verrataan tätä tonta työtä, jonka vuoksi heidän oikeutetuista
6503: maaraa tuollaisiin merimiesten palkkoihin, ha- eduistaan tulee pitää kiinni. Sen vuoksi vas-
6504: vaitaan että se oli matruusin kohdalla peräti tustamme jyrkästi etuuksien hiljaisen kaventa-
6505: 26 % kuukauden palkasta, 1. konemestarin misen linjaa, jota tulisi edellä esittämistämme
6506: kohdalla 12 % ja yliperämiehen kohdalla lähes syistä johtuen korjata. Kysymys ei ole myöskään
6507: 11 % kuukausipalkasta. Tullietu oli siis varsin valtiontalouden kannalta merkittävästä asiasta,
6508: merkittävä ja antoi huomattavan lisäetuuden koska merimiesten tulli- ja verovapaalla tuon-
6509: merimiehille heikon palkan korvikkeena. oilla ei ole mitattavissa olevaa vaikutusta vas-
6510: Mikäli tulliedun korotuksesta päätettäessä pi- taavien tuotteiden veron- ja tullinalaiseen tuon-
6511: dettäisiin kiinni vuoden 1956 tilanteesta suh- tiin. Myöskään hallintokuluihin ei lain korjaa-
6512: teessa merimiesten palkkoihin, tulisi kuukausit- misella ole vaikutusta.
6513: tainen tullietu korottaa 730-850 markkaan SMP:n käsitys on, että edellä selvittämämme
6514: merimiehen palkkatasosta ja asemasta riippuen. oerusteella tulisi merimiesten tulliedun määrää
6515: Laissa päätetty 135 markkaa on vain murto- lmrottaa tässä vaiheessa 250 markkaan kuukau-
6516: osa tästä. dessa. Tämäkään ei olisi riittävä, mikäli otet-
6517: Jos taas tullietua miiärättäessä lähdetään sii- taisiin huomioon vain tapahtunut rahan arvon
6518: tä, että merimiehen tulisi saada tuoda maahan muuttuminen, summan tulisi tällöin olla 360
6519: tullitta sama mä~irä tavaraa ja hyödykkeitä markkaa kuukaudessa, mutta toisaalta tapah-
6520: kuin vuoden 19 56 tilanteessa, olisi tulliedun tuneet eräiden tullien ja verojen suhteelliset
6521: määrää myös voimakkaasti hallituksen esityk- alen.rmkset puoltavat hieman alempaa koro-
6522: sestä korotettava. Vuonna 1956 sai merimies tusta.
6523: tullitta ja veroitta tuoda maahan kuukaudessa Mikäli tullietua korotettaisiin esittämällämme
6524: esimerkiksi 53 kg voita, 16 kg kahvia tai 145 tavrJla, olisi se matruusien kohdalla noin 7,5 %
6525: rasiaa savukkeita. Vuonna 1975 vastaavat luvut kuukausipalkasta, 1. konemestarin kohdalla
6526: olivat 5 kg voita, 27 kg kahvia tai 25 rasiaa noin 4 % ja yliperämiehelle noin 3,7 %. Nä-
6527: savukkeita. Voimassa oievan lain mukaan nämä mäkään prosenttiluvut eivät ole kuin noin ~
6528: määrät ovat, mikäli tullit ja verot eivät nykyi- vuoden 1956 luvuista, joten niitä ei kukaan
6529: sestään muutu, 5,4 kg voita, 22,5 kg kahvia tai voine pitää kohtuuttomina. Tällä summalla sai-
6530: 23 rasiaa savukkeita. si merimies tuoda maahan tullitta kuukaudessa
6531: Lakialoite n:o 66 133
6532:
6533: esim. 10 kg voita, 40 kg kahvia tai 43 rasiaa ulkomailla olleen merimiehen osalta 3 000 mark-
6534: savukkeita, jotka nekin ovat kahvia lukuunotta- kaan.
6535: matta vain murto-osa vuoden 1956 vastaavista Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
6536: määristä. kunnioittaen,
6537: Kun kuukausimäärä korotetaan 250 mark-
6538: kaan, tulee vastaavasti muita enimmäismääriä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6539: korottaa 750 markkaan ja yli kolme kuukautta lakiehdotuksen:
6540:
6541:
6542: Laki
6543: tulliverolain 13 §:n muuttamisesta.
6544:
6545: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1978 annetun tullivero-
6546: lain (575/78) 13 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat 20 päivänä kesäkuuta 1979
6547: annetussa laissa (553/79), näin kuuluviksi:
6548:
6549: 13 §. Samalla kertaa tullialueelle tuoduista tava-
6550: Ulkomaanliikenteessä olevassa suomalaisessa roista myönnettävän 1 momentissa tarkoitetun
6551: aluksessa palveleva merimies, jonka kotipaikka tulliedun määrä saa olla enintään 750 markkaa.
6552: on Suomessa, saa tuoda tai lähettää tullialueelle Milloin alus ei ole käynyt Suomen satamassa
6553: tullittomasti sellaisen määrän tavaraa, josta kan- kolmeen kuukauteen, saa tulliedun määrä olla
6554: nettavan tullin tai muun veron määrä on yh- kuitenkin enintään 3 000 markkaa.
6555: teensä enintään 250 markkaa kutakin palvelus-
6556: kuukautta kohden, laskettuna edellisestä tullit-
6557: tomasta tuonnista. Tämä laki tulee voimaan päivänä
6558: kuuta 19
6559:
6560:
6561: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
6562:
6563: Pekka Vennamo Urpo Leppänen Veikko Vennamo
6564: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
6565: 134 1980 vp.
6566:
6567: Lakialoite n:o 67.
6568:
6569:
6570:
6571:
6572: P. Vennamo ym.: Ehdovus faiksi ma:keisverosta annetun lain
6573: muuttamises.ta.
6574:
6575:
6576: Ed u s kun n a 11 e.
6577:
6578: Eduskunta on saatanyt lain makeisverosta, ron maaraa tulisi alentaa noin kolmanneksella.
6579: jota kannetaan maassamme myytävistä makei- Lakiin liittyvää verotaulukkoa tulisi tältä osin
6580: sista. Laki on eräiltä osin SMP:n käsityksen mu- muuttaa.
6581: kaan puutteellinen ja virheellinen, jonka vuoksi SMP:n käsityksen mukaan on kohtuutonta,
6582: sitä tulisi korjata. että sellaisetkin makeisvalmistajat, jotka pie-
6583: Kotimainen makeisteollisuus on jatkuvasti nessä mittakaavassa valmistavat makeisia myy-
6584: kamppaillut varsin suurissa taloudellisissa vai- täväksi lähinnä oman perheen voimin, joutuvat
6585: keuksissa, mikä on merkinnyt mm. työllisyys- maksamaan valmistamistaan makeisista saman-
6586: tilanteen huomattavaakin heikkenemistä alalla. laisen makeisveron kuin suuret makeisten teol-
6587: Tämän vuoksi on kohtuutonta, että yhteiskunta liset valmistajat. Pienet, enintään yhden vie-
6588: rasittaa makeisten valmistajia maassamme raan työntekijän avulla makeisia valmistavat
6589: enemmän kuin mitä toisaalta käytetään ma- perheyritykset tulisikin käsityksemme mukaan
6590: keisten valmistajille maksettaviin hinnanerokor- vapauttaa makeisverosta. Tätä koskeva säännös
6591: vauksiin maatalousperäisistä raaka-aineista. Hal- tulisi lisätä lain 5 §: ään.
6592: lituksen kannan mukaan peritään makeisval- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
6593: misteveroa vuonna 1980 120 miljoonaa marlc- tamme kunnioittaen,
6594: kaa, mistä käytetään raaka-aineiden hinnanero-
6595: korvauksiin vain 80 miljoonaa markkaa. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6596: SMP:n käsityksen mukaan makeisveron määrä lakiehdotuksen:
6597: tulee määrätä sellaiseksi, että se vastaa mak-
6598: settavia hinnanerokorvauksia, minkä vuoksi ve-
6599:
6600:
6601: Laki
6602: makeisverosta annetun lain muuttamisesta.
6603:
6604: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan makeisverosta 7 päivänä joulukuuta 1979 an-
6605: netun lain (867 /79) liitteenä oleva verotaulukko sekä lisätään lain 5 §:ään uusi 2 kohta, jol-
6606: loin 2-4 kohdat siirtyvät 3-5 kohdiksi, seuraavasti:
6607:
6608: 5 §.
6609: Verottomia ovat: tetaan perheyrityksessä, jossa on enintään yksi
6610: perheen ulkopuolinen työntekijä;
6611: 2) maassa valmistetut makeiset, joita valmis-
6612:
6613:
6614: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
6615:
6616: Pekka Vennamo Veikko Vennamo Urho Pohto
6617: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
6618: Lakialoite n:o 67 135
6619:
6620: Liite
6621:
6622:
6623:
6624:
6625: VEROTAULUKKO
6626:
6627: Tullitariffin 1 Tuote Tuote- Vero
6628: nimike ryhmä mk/kg
6629:
6630: 17.04: stä Sokerivalmisteet, kaakao ta sisältämättömät:
6631: lakritsi- ja arabikumivalmisteet ................................. . 1. 2,80
6632: karamel!it, toffeet, pastillit, purukumit ja muut tähän nimikkeeseen
6633: kuuluvat valmisteet (ei kuitenkaan elintarviketuotteiden valmisteverosta
6634: annetun lain ( / ) alaiset tuotteet) ......................... . 2. 2,80
6635: 18.06:sta Suklaa ja muut kaakao ta sisältävät ravintovalmisteet:
6636: - suklaa ja kaakaota sisältävät makeiset ........................... . 3. 3,50
6637: 19.08:sta Kakut, biskviit ja muut hienommat leipomatuotteet, myös jos niissä on
6638: kaakaota, sen määrästä riippumatta:
6639: - leipomatuotteet, joiden suklaapitoisuus on vähintään 50 painoprosenttia 4. 3,50
6640:
6641: 21.0/:stä Ravintovalmisteet, muualle kuulumattomat:
6642: - karamellit, toffeet, pastillit, purukumit ja niihin rinnastettavat makeiset;
6643: kuvi~iksi~ ppl~siksi tai tangoiksi muodostettu marmeladi ........... . 5. 2,80
6644: - arab!lmrrnva1m1steet ............................................ . 6. 2,80
6645: 136 1980 vp.
6646:
6647: Lakialoite n:o 68.
6648:
6649:
6650:
6651:
6652: P. Vennamo ym.: Ehdotus la1ksi sdkeriverosta annetun lain 5 §:n
6653: muuttamisesta.
6654:
6655:
6656: E d u s k u n n a 11 e.
6657:
6658: Eduskunta on hyväksynyt lain sokeriverosta, sokerin valmisteveron huomattavaksi taakaksi
6659: johon lakiin 1si,sältyvät lähinnä :säännökset s:ekä tälle pienelle yritykselleen ja lisäansiolleen. Tä-
6660: sokerituotteista kannettavan valm1sueveron mää- män vuoksi tulisi SMP:n käsityksen mukaan
6661: rästä rettä [l)llStä tapauiksts:ta, jolloin ko. valmis. tällaiset makeisvalmistajat vapauttaa sokerin
6662: tev:eroa ei kail11lletta~si. valmisteverosta. Veron tuottoon tällä vapautta-
6663: Maassamme on lukuisia pieniä perheyrityk- misella ei ole käytännön merkitystä. Lakiin tu-
6664: siä, jotka valmistavat makeisia lähinnä pieni- lisikin mielestämme lisätä tätä koskeva säännös
6665: muotoiseen käyttöön ja lähiympäristössä käy- sen 5 §:ään.
6666: tettäväksi mm. erilaisissa myyjäisissä, markki- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
6667: noilla ja vastaavissa tilaisuuksissa myynnin tamme kunnioittaen,
6668: muodossa. Tällaiset pienituloiset perheet, jotka
6669: valmistavat makeisia enintään yhden ulkopuo- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6670: lisen työntekijän voimin, kokevat oikeutetusti lakiehdotuksen:
6671:
6672:
6673:
6674: Laki
6675: sokeriverosta annetun lain 5 §:n muuttamisesta.
6676:
6677: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään sokeriverosta 7 päivänä joulukuuta 1979 anne-
6678: tun lain (872/79) 5 §:ään uusi 3 c kohta, jolloin nykyiset 3 c ja d kohdat siirtyvät 3d ja e
6679: kohdiksi, seuraavasti:
6680:
6681: 5 §. jossa on enintään yksi perheen ulkopuolinen
6682: Verotonta on: työntekijä;
6683:
6684: 3 ) valtioneuvoston määräämillä ehdoilla so-
6685: keri, joka käytetään:
6686: Tämä laki tulee voimaan päivänä
6687: c) makeisten valmistukseen perheyrityksessä, kuuta 19
6688:
6689:
6690: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
6691:
6692: Pekka Vennamo Veikko Vennamo Urho Pohto
6693: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
6694: 1980 vp. 137
6695:
6696: Lakialoite n:o 69.
6697:
6698:
6699:
6700:
6701: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi nestemäisten polttoaineiden var-
6702: muusvarastointimaksusta annetun 'lain 3 §:n muutta:mises,ta.
6703:
6704:
6705: E d u s k u n n a 11 e.
6706:
6707: Puoltaessaan lakiesitystään n:o 107/1974 rakentaminen että itse polttoainehankinnat ra-
6708: vp. nestemäisten polttoaineiden varmuusvaras- hoitettaisiin varmuusvarastointimaksun avulla
6709: tointimaksusta hallitus totesi aivan oikein, ettei- ja siten nestemäisten polttoaineiden käyttäjien
6710: vät maamme varmuusvarastot ole riittävät. kustannuksella. Kun laki meni tällaisena läpi,
6711: Hallitus ehdotti asiantilan korjaamiseksi sää- korotti se kuljetuskustannuksia ja kohdistui
6712: dettäväksi varmuusvarastointimaksulain, jolla erittäin epäoikeudenmukaisesti erityisesti kehi-
6713: varmuusvarastoinnista aiheutuvat kustannukset tys- ja sivualueisiin. Korotus lisäsi myöskin
6714: siirretta1s11n kokonaisuudessaan nestemäisten työmatkakustannuksia ja erityisesti henkilöille,
6715: polttoaineiden käyttäjien kannettavaksi. Val- jotka joutuvat olosuhteiden pakosta käyttä-
6716: tiolle saatiin verotuloja vuoden 1975 aikana mään omaa kulkuneuvoa tai nestemäisellä polt-
6717: näin lisättynä peräti 208 miljoonaa markkaa. toaineena toimivia työvälineitä, esim. voisi mai-
6718: Varmuusvarastointimaksun perustelujen yhtey- nita metsätyömiehet, porarit, kaivinurakoitsijat
6719: dessä hallitus katsoi varmuusvarastointimaksun jne. Urakoitsijoille, autoilijoille ja taksiliiken-
6720: tuotoksi vuonna 1975 188 miljoonaa markkaa, nettä harjoittaville yrittäjille maksu on erittäin
6721: mistä 153 milj. markkaa ehdotettiin siirrettä- raskas, sillä heidän kohdallaan on taksojen ko-
6722: väksi varmuusvarastointirahastoon hankintojen rotuspaine jo tässä vaiheessa korkeimmassa
6723: rahoittamiseksi ja 35 milj. markkaa ehdotettiin mahdollisessa sietorajassa.
6724: käytettäväksi varmuusvarastointirakennustöiden Hintapaine on vuokrien korotusta ja ura-
6725: rakentamiseen. Voitiin jälleen todeta, että 153 koitsijoiden tuntiveloitusta kohtaan niin voima-
6726: miljoonaa markkaa jäi jälleen johonkin rahas- kas, että paineen lisäystä missään tapauksessa
6727: toon, josta hallituksen oli helppo sitten nyh- ei voida sallia. Ei ole esitetty mitään peruste-
6728: tää se johonkin muuhun tarkoitukseen. Todelli- luja, minkä vuoksi varmuusvarastointia ei voi-
6729: suudessa hallituksen tarkoituksena ei siis ollut taisi rahoittaa edelleen valtion varoista. Toden-
6730: alkuunkaan varmuusvarastointimaksun kohdalla näköisesti varmuusvarastointimaksu on jälleen
6731: lisätä varmuusvarastointia sen suuremmassa keksitty vain budjetin tasapainottamiseksi. Var-
6732: määrässä kuin tähänkään asti, vaan pääasialli- muusvarastoinnista aiheutuvat menot tulisi vas-
6733: sin tarkoitus oli luoda uusi tehokas verotus- taisuudessa rahoittaa, jos ei muuta keinoa ole,
6734: kohde, ns. käyttövero. Lisäksi voidaan todeta, valtion varoista vaikkapa lainanoton turvin,
6735: että laissa ei ole velvoittavaa säännöstä varo- niin kuin varmuusvarastoinnin luonteen huo-
6736: jen käyttämiseksi aiottuun tarkoitukseen. mioonottaen olisi täysin perusteltua. Kuitenkin
6737: Tuotannon häiriöttämän sekä väestön yleisen Neste Oy:n tuolloin saama 400 miljoonan
6738: huollon jatkumisen turvaamiseksi on välttämä- markan tuloutus halvan polttoaineen myyn·
6739: töntä, varsinkin kun otetaan huomioon Suo· nistä korotettuun hintaan olisi pitänyt riittää
6740: men ankara talvi ja kuljetusolosuhteet samoin ainakin kahdeksi tai kolmeksi vuodeksi var-
6741: kuin tuontimaittemme mahdolliset toimitusvai- muusvarastointimaksuun.
6742: keudet, luoda maahamme riittävä nestemäisten Varmuusvarastoinnin tarkoituksena on estää
6743: polttoaineiden varmuusvarastointi. Kansantalou· normaalien taloudellisten toimintojen lamautu-
6744: dellisen ja huoltopoliittisen merkityksen vuoksi minen sellaisissa poikkeuksellisissa olosuhteissa,
6745: varastojen rakentaminen on täysin perusteltua, joita saattaa tulla meistä itsestämme riippumat-
6746: mutta ne pitäisi aina rakentaa Neste Oy:n tomista tekijöistä. Mahdollisen kriisin sattuessa
6747: voittovarojen turvin. Ei voida pitää hyväk- teollisuutemme voi toimia, sähköä voidaan
6748: syttävänä, että sekä varmuusvarastointitilojen edelleen tehdä, kuljetusverkosto toimii ja yleen-
6749: 18 0880001340
6750: 138 Lakialoite n:o 69
6751:
6752:
6753: sä ihmisille voidaan turvata siedettävät olosuh- veltuvasta moottoribensiinistä. Tämä varmuus-
6754: teet. Tämä kaikki koituu yhteiskunnan ja sen varastointimaksu, joka on tosin pieni, varmis-
6755: kaikkien jäsenten hyväksi. Tämän johdosta yh- taisi kuitenkin sen, että oma kriisiherkkyy-
6756: teiskunnan tulee myös vastata kustannuksista temme maamme syrjäinen asema otettuna huo-
6757: sekä varmuusvarastoinnin että puolustusvoi- mioon, ankara talvi ja helposti sulkeutuvat
6758: mien ylläpitämisen osalta. Kun öljyn jatkuva merikuljetustiet, antaisi varmuuden jatkuvasta
6759: tuonti saattaa maamme rajojen ulkopuolella polttoaineen saannista.
6760: syntyneestä tilanteesta johtuen vaikeutua tai Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
6761: estyä, on omien todellista kulutusta vastaavien nioittavasti,
6762: varmuusvarastojen tarve pakon sanelema. Sen
6763: vuoksi lakiehdotuksessamme onkin esitys, että että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6764: vähäistä varmuusvarastointimaksua voitaisiin lakiehdotuksen:
6765: periä vain polttomoottoreissa käytettäväksi so-
6766:
6767:
6768: Laki
6769: nestemäisten polttoaineiden varmuusvarastointimaksusta annetun lain 3 §:n muuttamisesta.
6770:
6771: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan nestemäisten polttoaineiden varmuusvarastoin-
6772: timaksusta 29 päivänä joulukuuta 1972 annetun lain 3 §, sellaisena kuin se on 31 päivänä
6773: joulukuuta 197 5 annetussa laissa ( 1016/75), näin kuuluvaksi:
6774:
6775: 3 §.
6776: Nestemäisten polttoaineiden varmuusvaras- Tämä laki tulee voimaan päivänä
6777: tointimaksua on suoritettava polttomoottoreissa kuuta 1981.
6778: käytettäväksi soveltuvasta moottoribensiinistä
6779: 0,10 penniä normaalilitralta.
6780:
6781:
6782:
6783: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
6784:
6785: Pekka Veooamo Urpo Leppänen Veikko Vennamo
6786: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
6787: 1980 vp. 139
6788:
6789: Lakialoite n:o 70.
6790:
6791:
6792:
6793:
6794: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi eräistä palkkatuloista verotuk-
6795: sessa tehtävistä vähennyksistä annetun lain 7 § :n muuttami-
6796: sesta.
6797:
6798:
6799: Ed u s kun n a 11 e.
6800:
6801: Ei voida hyväksyä sitä, että metsätyömies Moottorisahan vähennys 30 % ei ole riittä-
6802: joutuu käytännössä jatkuvasti maksamaan val- vä eikä peitä kaikkia kustannuksia. Moottori-
6803: tiolle ja kunnalle veroa olemattomasta tulosta, sahan vähennyksiä olisi korotettava vähintään
6804: koska kaikkia kustannuksia ei saada vähenne- 10 prosentilla, jotta kustannusten vähennyk-
6805: tyiksi. Raskaasta metsätyöstä moottorisahalla set tulisivat edes lähemmäksi todellisuutta.
6806: leipänsä hankkiva on siis jatkuvan vääryyden Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6807: kohteena. Kaiken kukkuraksi metsätyömies jou- taen,
6808: tuu vielä itse kustantamaan itsellensä sosiaali-
6809: turvan, kun näin ei ole asianlaita muitten väes- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6810: töryhmien kohdalla. lakiehdotuksen:
6811:
6812:
6813: Laki
6814: eräistä palkkatuloista verotuksessa tehtävistä vähennyksistä annetun lain 7 §:n muuttamisesta.
6815:
6816: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eräistä palkkatuloista verotuksessa tehtävistä
6817: vähennyksistä 22 päivänä joulukuuta 196 7 annetun lain 7 §, sellaisena kuin se on 7 päivänä
6818: joulukuuta 1979 annetussa laissa (886/79), näin kuuluvaksi:
6819:
6820: 7 §.
6821: Tätä lakia sovelletaan vuosilta 1968-1981 silta 1976-1981 t01m1tettavissa valtion- ja
6822: toimitettavissa valtion- ja kunnallisverotuksissa, kunnallisverotuksissa sekä moottorisahan vähen-
6823: kuitenkin niin, että lain 1 §:n 2 momenttia so- nysprosentit 30 ja 40 korotetaan kumpikin 10
6824: velletaan vuosilta 1971-1981 ja 5 a §:ää vuo- prosentilla.
6825:
6826:
6827: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
6828:
6829: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti PeY..ka Vennamo
6830: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
6831: 140 1980 vp.
6832:
6833: Lakialoite n:o 71.
6834:
6835:
6836:
6837:
6838: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi ennakkoperintälain muuttami-
6839: sesta.
6840:
6841:
6842: Ed u s k u n n a 11 e.
6843:
6844: SMP ei hyväksy sitä, että verojen ennakon- tä ennakot mahdollisuuksien mukaan vastaavat
6845: pidätykset ovat monasti paljon suuremmat kuin todellisia veroja, niinkuin ennakkoperintälaki
6846: varsinainen vero. Jopa valtio viime vuosina on edellyttää. Nythän verojohtaja ei ole pakotettu
6847: perinyt veronmaksajilta keskimäärin 1 000 alentamaan veroennakkoa pyydettäessä, vaan
6848: markkaa veronmaksajaa kohti liikaa veroennak- hänellä on siihen vain oikeus, olivatpa tosiasiat
6849: koa. Tämä ei ole hyväksyttävää ja asiantilaan minkälaiset tahansa. Jokaisella kansalaisella tu-
6850: on saatava korjaus. lisi kuitenkin olla oikeusturva myös veroviran-
6851: SMP ei myöskään hyväksy sitä, että sivu- omaisiin nähden.
6852: ansioiden ennakonpidätys on 50 % eli puolet Mainituilla perusteilta ehdotamme kunnioit-
6853: ansiosta. Katsomme, että tällainen ennakonpi- taen,
6854: dätys saisi olla enintään 30 %.
6855: Muutoinkin lakia olisi korjattava niin, että että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6856: verojohtajan virkavelvollisuus on huolehtia, et- lakiehdotuksen:
6857:
6858: Laki
6859: ennakkoperintälain muuttamisesta.
6860:
6861: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä marraskuuta 1959 annetun ennak-
6862: koperintälain 11 a §, 13 §:n 2 momentti ja 16 §, .sellaisina kuin ne ovat 10 päivänä heinä-
6863: kuuta 1979 annetussa laissa ( 610/79), näin kuuluviksi:
6864:
6865: 11 a §. tään verokirjaa annettaessa, ettei ennakonpidä-
6866: Palkasta, jota ei makseta pääasiallisesti sään- tystä ole toimitettava.
6867: nöllisin väliajoin tai joka suoritetaan sivutoi-
6868: mesta tai tilapäisestä työstä tahi palkkaturvalain
6869: ( 649/73) nojalla maksettavasta suorituksesta, 16 §.
6870: ennakonoidätys on toimitettava asetuksella sää- Jos on ilmeistä, ettei palkansaajan tulosta
6871: dettävän prosenttiluvun mukaan, joka ei saa toimitettava ennakonpidätys vastaa hänelle ve-
6872: olla suurempi kuin 50. Pidätys toimitetaan rovuodelta palkkatulosta määrättävää valtion-
6873: kuitenkin asetuksella säädetyistä prosentti- veroa, 3 §:n mukaan määrättävän kunnallis- ja
6874: luvuista poiketen verovelvolliselle verohallituk- kirkollisveron sekä kansaneläke- ja sairausva-
6875: sen määräämällä tavalla lasketun henkilökoh- kuutusmaksun yhteenlaskettua määrää, tulee
6876: taisen prosenttiluvun mukaan edellyttäen, että sen veropiirin verojohtajan, johon palkansaajan
6877: prosenttiluku ei ole edellä sanottua enimmäis- kotikunta kuuluu, hänen pyynnöstään tai muu-
6878: määrää suurempi ( prosentinmukainen pidätys). toin vahvistaa uudelleen verohallituksen tar-
6879: kemmin määräämällä tavalla palkansaajan en-
6880: 13 §. nakonpidätystunnus ja muut hänen ennakon-
6881: pidätystään koskevat määräykset.
6882: Jos on ilmeistä, että palkansaajan tulo ei Samoin verojohtajan tulee, sen mukaan kuin
6883: verovuonna nouse määrään, josta hänen olisi verohallitus tarkemmin määrää, palkansaajan
6884: suoritettava valtion- ja kunnallisveroa, määrä- pyynnöstä tai muutoin vahvistaa tai määrätä
6885: Lakialoite n:o 71 141
6886:
6887: uudelleen 11 a §: ssä tarkoitetun pidätyksen nyksiä, JOlta ei ole otettu huomioon 12 §:ssä
6888: suuruus, jos on ilmeistä, että pidätys ei vas- tarkoitettuja laskentaperusteita ja vähennyksiä
6889: taa palkansaajalle lopullisesti määrättäviä vero- vahvistettaessa, tulee myös sen veropiirin vero-
6890: ja ja maksuja. johtajan, johon työnantajan kotikunta kuuluu,
6891: Tietylle palkansaajien ryhmälle, jolle voidaan työnantajan pyynnöstä määrätä nämä vähen-
6892: yhtenäisten perusteiden mukaan myöntää muita nykset tehtäväksi tulosta ennen ennakonpidä-
6893: kuin 8 §:n 2 momentissa tarkoitettuja vähen- tyksen toimittamista.
6894:
6895:
6896: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
6897:
6898: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
6899: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
6900: 142 1980 vp.
6901:
6902: Lakialoite n:o 72.
6903:
6904:
6905:
6906:
6907: V. Vennamo ym.: Ehdotukset laeik.si ,ennaikkoperintäla1n 63 §:n,
6908: työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun hin 18 §:n ja Hi-
6909: kevaihtovewlain 81 § :n muuntamisesta.
6910:
6911:
6912: Ed u s kun n a U e.
6913:
6914: Velkavankeus on poistettu maastamme jo ta annetun lain, vielä vähemmän liikevaihto-
6915: 1800-luvulla. Kuitenkin pienyrittäjä voi joutua verolain nojalla.
6916: voimassaolevien lakien perusteella köyhyyden Lisäksi asianomainen ei saisi olla valtaa pi-
6917: vuoksi ·syytteeseen ja jopa vankeuteen, sakoista tävien ja syyttäjän tahdosta ja mielivallasta riip-
6918: ja korvauksista puhumattakaan. Tällaista asian- puvainen, joutuuko hän syytteeseen vai ei.
6919: tilaa ei SMP voi pitää hyväksyttävänä. Suomen Pienyrittäjällä tulee olla selvä lain suoja tar-
6920: vapaa yhteiskuntajärjestelmä rakentuu yrittämi- koitetuissa tapauksissa. Siksi lain sanat "voi-
6921: sen arvostuksen perustalle. daan jättää syyttämättä" olisi muutettava sa-
6922: SMP katsoo, että jos yrittäjä tai muu vero- noiksi "tulee jättää syyttämättä", kun laimin-
6923: velvollinen voi osoittaa hänestä riippumattomat lyönti on johtunut yllättävästä maksukyvyttö-
6924: ylivoimaiset taloudelliset vaikeudet, niin tällöin myydestä.
6925: köyhyyden ja kertakaikkisen rahan puutteen Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6926: vuoksi ei saisi pienyrittäjää ja muuta verovel- taen,
6927: vollista panna syytteeseen ja rangaista ennak- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
6928: koperintälain, työnantajan sosiaaliturvamaksus- lakiehdotukset:
6929:
6930:
6931:
6932:
6933: 1.
6934: Laki
6935: ennakkoperintälain 63 § :n muuttamisesta.
6936:
6937: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä marraskuuta 1959 annetun ennak-
6938: koperintälain ( 418/59) 63 § näin kuuluvaksi:
6939:
6940: 63 §. Laiminlyönti tulee jättää syytteeseen ilmoit-
6941: Työnantajaa, joka laiminlyö pidättämänsä tamatta, syyte nostamatta tai rangaistus tuo-
6942: määrän suorittamisen valtiolle määräajassa, sekä mitsematta, jos laiminlyönti on ollut vähäinen
6943: työnantajaa tai hänen edustajaansa taikka muu- tahi jos laiminlyönti on johtunut yllättävästä
6944: ta henkilöä, joka muulla tavoin on jättänyt maksukyvyttömyydestä ja se on mahdollisim-
6945: noudattamatta hänelle tässä laissa säädetyn vel- man pian korjattu.
6946: vollisuuden, rangaistakoon, jollei siitä muualla
6947: laissa ole säädetty ankarampaa rangaistusta, sa-
6948: kolla tai, jos asianhaarat ovat erittäin raskaut· Tämä laki tulee voimaan päivänä
6949: tavat, vankeudella enintään yhdeksi vuodeksi. kuuta 19
6950: Lakialoite n:o 72 143
6951:
6952: 2.
6953: Laki
6954: työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain 18 §:n muuttamisesta.
6955:
6956: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään työnantajan sosiaaliturvamaksusta 4 päivänä
6957: heinäkuuta 1963 annetun lain (366/63) 18 §:ään uusi näin kuuluva 2 momentti:
6958:
6959: 18 §.
6960: maksukyvyttömyydestä ja se on mahdollisim-
6961: Laiminlyönti tulee jättää syytteeseen ilmoit- man pian korjattu.
6962: tamatta, syyte nostamatta tai rangaistus tuo-
6963: mitsematta, jos laiminlyönti on ollut vähäinen Tämä laki tulee voimaan päivänä
6964: tahi jos laiminlyönti on johtunut yllättävästä kuuta 19
6965:
6966:
6967:
6968: 3.
6969: Laki
6970: liikevaihtoverolain 81 §:n muuttamisesta.
6971:
6972: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liikevaihto-
6973: verolain (532/63) 81 §:ään uusi näin kuuluva 3 momentti:
6974:
6975: 81 §. lyönti on johtunut yllättävästä maksukyvyttö-
6976: myydestä ja se on mahdollisimman pian kor-
6977: Edellä 2 momentissa tarkoitettu laiminlyönti jattu.
6978: tulee jättää syytteeseen ilmoittamatta, syyte
6979: nostamatta tai rangaistus tuomitsematta, jos Tämä laki tulee voimaan päivänä
6980: laiminlyönti on ollut vähäinen tahi jos laimin- kuuta 19
6981:
6982:
6983: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
6984:
6985: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
6986: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
6987: 144 1980 vp.
6988:
6989: Lakialoite n:o 73.
6990:
6991:
6992:
6993:
6994: V. Vennamo ym.: Ehddtus laiksi auto- ja moottoripyöräverosta
6995: annetun Jain 7 §:n muuttamisesta.
6996:
6997:
6998: E d u s k u n n a 11 e.
6999:
7000: Kaikki mahdollinen olisi maassamme tehtävä mielestä nykyisessä tilanteessa nostettava aina-
7001: ammattiautoilijoiden kustannusten alentamisek- kin 42 000 markkaan autoilijapienyrittäjien se-
7002: si auton tarvitsijoiden etujen mukaisesti. Kun kä koko Suomen kansan etujen mukaisesti.
7003: ammattiautoilijoiden taksat ovat kohtuulliset, Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
7004: niin se ohjaa autojen käyttöä kansantaloudelli- taen,
7005: sesti edullisimpaan suuntaan.
7006: Ammattiautoilijoiden veronpalautus, enintään että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7007: 32 000 markkaa, ei ole riittävä. Se olisi SMP:n lakiehdotuksen:
7008:
7009:
7010: Laki
7011: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain 7 § :n muuttamisesta.
7012:
7013: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä mar-
7014: raskuuta 1967 annetun lain 7 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 21 päivänä joulukuuta
7015: 1979 annetussa laissa ( 983/79), näin kuuluvaksi:
7016:
7017: 7 §. omistajaksi, hakemuksesta saamaan Helsingin
7018: Mikäli veronalaisena maahan tuotu auto on piiritullikamarilta takaisin maahan tuotaessa
7019: sitä ensi kertaa rekisteröitäessä merkitty rekis- suoritetun autoveron määrän, kuitenkin enin-
7020: teriin ammattimaiseen liikenteeseen käytettä- tään 42 000 markkaa. Palautusta on uhalla,
7021: väksi, on se, joka tällöin on rekisteröity auton että oikeus sen saamiseen on menetetty, haet-
7022: omistajaksi tai haitijaksi ja joka käyttää sitä tava 6 kuukauden kuluessa siitä, kun hakija
7023: pääasiallisesti ammattimaiseen liikenteeseen, on merkitty autorekisteriin auton omistajaksi.
7024: oikeutettu, auton oltua haltijan käytössä kui-
7025: tenkin vasta tämän tultua rekisteröidyksi auton
7026:
7027:
7028: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
7029:
7030: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
7031: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
7032: 1980 vp. 145
7033:
7034: Lakialoite n:o 74.
7035:
7036:
7037:
7038:
7039: V. Vennamo ym.: Ehdotus 'laiksi alueellisesta kuljetustuesta an-
7040: netun hin 2 §:n muuttamisesta.
7041:
7042:
7043: E d u s k u n n a 11 e.
7044:
7045: Kuorma-autoilijoita syrjitään jatkuvasti alueel- kuljetusta ja syrjii tavallista kuorma-autoilijaa.
7046: lisessa kuljetustuessa valtionrautateihin verrat- Tämä on todella raskas vääryys, joka on saa-
7047: tuna. Tämä on sosialismin ja suuren rahan etu- tava oikitistuksi.
7048: jen mukaista. SMP ei sitä kuitenkaan hyväksy. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
7049: Kun kuljetustukea maksetaan yhteisistä rau- taen,
7050: tatie- ja kuorma-autokuljetuksista, niin tällöin- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7051: kin voimassaoleva laki suosii suurkuorma-auto- lakiehdotuksen:
7052:
7053:
7054: Laki
7055: alueellisesta kuljetustuesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta.
7056:
7057: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan alueellisesta kuljetustuesta 9 päivänä tammi-
7058: kuuta 1976 annetun lain 2 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 24 päivänä elokuuta l979
7059: annetussa laissa (674/79), näin kuuluvaksi: ·
7060:
7061: 2 §. sä momentissa tarkoitetun kuljetustuen pro-
7062: senttimäärä määräytyy yhdistetyn rautatie- ja
7063: Kuljetustukea maksetaan myös 1 momentissa kuorma-autokuljetusmatkan pituuden mukaan.
7064: mainittuj.en rautatiekuljetusten ja ammattimais-
7065: ten kuorma-autokuljetusten yhdistelmistä. Täs-
7066:
7067:
7068: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
7069:
7070: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
7071: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
7072:
7073:
7074:
7075:
7076: 19 0880001340
7077: 146 1980 vp.
7078:
7079: Lakialoite n:o 75.
7080:
7081:
7082:
7083:
7084: V. Vennamo ym.: Ehdotus la~ksi :työvoimaministeriön oikeudesta
7085: myöntää lykkäystä työllisyyspoliittisten suhdannelainojen 'ta-
7086: kaisinmaksuHe eräis.sä 'tapauksissa annetun lain 1 § :n muutta-
7087: misesta.
7088:
7089:
7090: E d u s k u n n a 11 e.
7091:
7092: Valtiovalta on myöntänyt yrityksille työlli- Näistä syistä olisi lakia työvoimamtrustenon
7093: syyspoliittisia suhdannelainoja. Lakia on kui- oikeudesta myöntää lykkäystä työllisyyspoliittis-
7094: tenkin muutettu niin, että työvoimaministeri ten suhdannelainojen maksamiselle eräissä ta-
7095: voi yksin harkintansa mukaan myöntää lainan pauksissa muutettava niin, että lykkäyksen
7096: takaisinmaksulle lykkäystä. Tällöin voidaan eri myöntää koko hallitus ja että laissa selvästi sa-
7097: yrityksiä poliittisista syistä kohdella eri tavalla. notaan, että kaikkia lainansaajia on lykkäys-
7098: Tämä johtaa helposti mielivaltaan eikä kaukana tapauksessa kohdeltava samalla tavalla oikeu-
7099: myöskään ole mahdollisuus pimeistä poliittisis- denmukaisesti.
7100: ta avustusrahoista ministerille mieluisan puo- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
7101: lueen kassaan. taen,
7102: Laki ei kuitenkaan saisi olla sen sisältöinen,
7103: että se edistää väärinkäytöksiä ja johtaa poliit- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7104: tiseen nöyristelyyn. lakiehdotuksen:
7105:
7106:
7107: Laki
7108: työvoimaministeriön oikeudesta myöntää lykkäystä työllisyyspoliittisten suhdannelainojen
7109: takaisinmaksulle eräissä tapauksissa annetun lain 1 §:n muuttamisesta.
7110:
7111: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työvoimaministeriön oikeudesta myöntää lyk-
7112: käystä työllisyyspoliittisten suhdannelainojen takaisinmaksulle eräissä tapauksissa 10 päivänä
7113: heinäkuuta 1979 annetun lain ( 621/79) 1 § :n 1 momentti näin kuuluvaksi:
7114:
7115: 1 §. lain ( 65 5/7 6) nojalla myönnettyjep lainojen
7116: Sen estämättä, mitä muutoin on säädetty, takaisinmaksulle. Kaikkia lainansaajia on täl-
7117: valtioneuvosto voi määräämillään ehdoilla ha• löin kohdeltava samalla tavalla oikeudenmukai-
7118: kemuksesta myöntää työllisyyden turvaamiseksi sesti.
7119: tärkeistä syistä lykkäystä yritysten työllisyys-
7120: poliittisesta suhdannelainoituksesta annetun
7121:
7122:
7123: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
7124:
7125: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
7126: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
7127: 1980 vp. 147
7128:
7129:
7130: Lakialoite n:o 76.
7131:
7132:
7133:
7134:
7135: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi lainojen korkoavustuksis1ta hä-
7136: tätapauksissa.
7137:
7138:
7139: Ed u s kun n a 11 e.
7140:
7141: Sorsan hallitus on ajanut eduskunnassa läpi koskea kaikkia työttömiä koulutustasosta riip-
7142: lain, jonka mukaan noin 5 000 korkeamman pumatta sekä kaikkia vastaavassa asemassa ole-
7143: koulutuksen saanutta tutkinnon suorittanutta via pienyrittäjiä, kuten autoilijoita, koneyrittä-
7144: henkilöä voi maassamme saada opintolainansa jiä, kioskikauppiaita, pienviljelijöitä, pienkaup-
7145: korot maksetuiksi valtion varoista, kun asian- piaita jne. Samoin korkoavustuksen tulisi kos-
7146: omainen on työtön. Sitävastoin tällaista etua ei kea vastaavassa asemassa olevia vapaiden am-
7147: ole annettu tavallisille kansalaisille, mikä on pe- mattien harjoittajia kuten itsenäisiä edustaiia,
7148: rustuslain vastaista. Kaikkien tulisi nimittäin nuohoojia jne. .
7149: perustuslain mukaan olla maassamme saman Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
7150: arvoisia. taen,
7151: Jo näistä syistä SMP katsoo, että lainojen että Eduskunta hyväksyisi seuraaz,·an
7152: korkoavustuksen veronmaksajien varoista tulisi lakiehdotuksen:
7153:
7154:
7155: Laki
7156: lainojen korkoavustuksista hätätapauksissa.
7157:
7158: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7159:
7160: 1 §. nansa katkoa, maksetaan valtion varoista koh-
7161: Jos Suomen kansalaisella on henkilökohtais- tuulliseksi harkittu määrä korkomaksusta, kun-
7162: ta lainaa, eikä hänellä ole mahdollisuutta saa- nes pienyrittäjä on selviytynyt laman aiheutta-
7163: da työpaikkaa eikä hän pysty tästä syystä mak- mista taloudellisista vaikeuksista tai lama-aika
7164: samaan lainansa korkoa, maksetaan valtion va- on poistunut. . , ,
7165: roista välttämätön korkomaksu joko kokonaan Asetuksella määrätään minkälainen yrittäjä
7166: tai osittain niin kauan kuin henkilö on työttö- on pienyrittäjä sekä milloinka maassa on talou-
7167: mänä eikä ole kieltäytynyt vastaanottamasta dellinen lama-aika.
7168: työtä, jota hän kohtuuden mukaan voi tehdä.
7169: 3 §.
7170: 2 §. Tarkempia määräyksiä tämän lain toimeen-
7171: Jos pienyrittäjä lamasta johtuen taloudellis- panosta annetaan tarpeen vaatiessa valtioneu-
7172: ten vaikeuksien vuoksi ei pysty maksamaan lai- voston päätöksellä.
7173:
7174:
7175: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
7176:
7177: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
7178: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
7179: 148 1980 vp.
7180:
7181: Lakialoite n: o 77.
7182:
7183:
7184:
7185:
7186: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi nestemäisten polttoaineiden var-
7187: muusvarastointimaksusta annetun lain 3 §:n väliaikaisesta
7188: muuttam1ses.ta annetun lain muuHamisesta.
7189:
7190:
7191: E d u s k u n n a 11 e.
7192:
7193: Nykyisessä tilanteessa olisi tehtävä kaikki Varmuusvarastointimaksu olisi siis ainakin tois-
7194: mahdollinen nestemäisten polttoaineiden kulut- taiseksi kumottava kokonaan.
7195: tajahintojen alentamiseksi. Tästä syystä SMP Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
7196: katsoo, että varmuusvarastointimaksun perimi- taen,
7197: nen nestemäisiltä polttoaineilta on virhe, koska
7198: jo aikaisemmin kerättyjä tällaisia maksuja on että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7199: kymmeniä miljoonia markkoja käyttämättä. lakiehdotuksen:
7200:
7201:
7202: Laki
7203: nestemäisten polttoaineiden varmuusvarastointimaksusta annetun lain 3 §:n väliaikaisesta
7204: muuttamisesta annetun lain muuttamisesta.
7205:
7206: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan nestemäisten polttoaineiden varmuusvarastoin-
7207: timaksusta annetun lain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta 16 päivänä marraskuuta 1979 an-
7208: netun lain (815/79) 3 § näin kuuluvaksi:
7209:
7210: 3 §.
7211: Nestemäisiltä polttoaineilta ei peritä var-
7212: muusvarastointimaksua.
7213:
7214:
7215: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
7216:
7217: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
7218: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
7219: 1980 vp. 149
7220:
7221: Lakialoite n:o 78.
7222:
7223:
7224:
7225:
7226: Viljanen ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyöräverosta aone-
7227: 'tun Ia1n muuttamisesta.
7228:
7229:
7230: E d u s k u n n a 11 e.
7231:
7232: Auto- ja moottoripyöräverosta annettua lakia kortin, joka oikeuttaa ajamaan henkilöautolla ja
7233: on 25.11. 77 (842/77) muutettu mm. siten, pakettiautolla ja joille opetus annetaan henki-
7234: että autoveron määrä on auton verotusarvon löautolla.
7235: määrä korotettuna 45 prosentilla ja vähennet- Kouluautoksi on rekisteröity tällä hetkellä
7236: tynä 2 500 markalla, kuitenkin aina vähintään noin 1 400 henkilöautoa. Näiden keskihinta
7237: 50 prosenttia auton verotusarvosta, sekä että
7238: noudattelee melko tarkkaan koko maan yleisen
7239: ammattimaisessa liikenteessä käytettävästä au- autokannan hintatasoa ja niinpä autoveron
7240: tosta palautettavan autoveron enimmäismäärä osuus kouluauton hinnasta on noin 16 500
7241: on 20 000 markkaa, nykyään 32 000 markkaa. markkaa. Autokoulun opetusajoneuvo on erityi-
7242: Hallitus perusteli autoveron korotuksen sää- sesti koulukäyttöön varustettu ja sitä käytetään
7243: tämistä pysyväksi valtiontaloudellisilla syillä ja
7244: pääasiallisesti vain opetusajoneuvona. Ajokor-
7245: ammattimaisessa liikenteessä käytettävästä au- tinsuorittajien on harjoiteltava ajamista keski~
7246: tosta palautettavan autoveron enimmäismäärän määrin noin 20 tuntia. Näin ollen autokustan-
7247: korottamista autojen hintojen ja autoveron ko- nukset muodostavatkin huomattavan osan ajoc
7248: hoamisella. kortin hankintakustannuksista. Näitä kustan-
7249: . Kun otetaan huomioon tieliikenteen ylivero-
7250: nuksia voitaisiin huomattavasti alentaa muutta-
7251: tus, moottoriajoneuvojen välttämättömyys jo-
7252: malla lakia auto- ja moottoripyöräverosta siten,
7253: kapäiväisen elämän helpottajana harvaan asu-
7254: että kouluautot vapautettaisiin autoverosta. Tä-
7255: tussa maassamme sekä veron kohtuuttoman mä merkitsisi ajo-opetusmaksuihin jopa 12-14
7256: suuri osuus moottoriajoneuvojen hinnoissa, kat- prosentin alennuksia. Ajokortinsuorittajille hin-
7257: somme, ettei autoveron tilapäisen korotuksen
7258: tojen alenrms merkitsisi vuodessa noin 13 mil-
7259: säätäminen pysyväksi ollut oikeaan osunut. Kun
7260: joonan markan säästöä.
7261: lisäksi otetaan huomioon, että verorakenteem-
7262: me on vinoutunut eli verotuksen painopiste on Lain 17 §: n perusteella on vaikeasti näkö-
7263: välittömässä verotuksessa sen sijaan, että se tai liikuntavammaiselle sekä työssä käyvälle
7264: olisi kulutuksen verottamisessa, ei ollut asian- taikka ammattiopintoja harjoittavalle vammai-
7265: mukaista vakiinnuttaa kohtuuttoman korkeaa selle palautettu auton hintaan sisältyvä autove-
7266: autoveroa. Mielestämme lain 3 § on korjattava ro joko kokonaan tai osittain takaisin. Vuonna
7267: ja veroa alennettava. 1978 tehdyn muutoksen seurauksena on pahm-
7268: Kun ammattimaisessa liikenteessä käytettävät tettavan autoveron maara ollut vähintään
7269: autot ovat hintaluokaltaan yleensä varsin kal- 80 % :n pysyvän näkö- tai liikuntavamman taikc
7270: liita auton kestävyyden ja palvelutason nousun ka vähintään 60 %:n pysyvän vamman omaa~
7271: johdosta, olisi ne vapautettava kokonaan auto- valle henkilölle enintään 14 500 markkaa sekä
7272: verosta. Palautettavasta autoveron osuudesta vähintään 40 % :n pysyvän alataajavamman
7273: huolimatta on näiden autojen hinta muodostu- omaavalle henkilölle enintään 9 500 markkaa.
7274: nut niin korkeaksi, että ammattiautoilijoiden Vamman vuoksi automaattivaihteistoa käyttä-
7275: ammatinharjoittamisen edellytykset oleellisesti mään joutuvalle henkilölle on palautus enintään
7276: huononevat ja ajokaluston järkevä uusiminen 19 000 markkaa. Kun henkilökohtainen kulku-
7277: estyy. väline on mainitun kaltaisille vammaisille vält-
7278: Suomessa on 415 autokoulua, jotka antavat tämätön joko päivittäisten palvelujen hankkimi-
7279: ajo-opetusta vuosittain noin 70 000 ajokortin- seksi tai työssä käynnin vuoksi, tulisi palautet~
7280: suorittajalle. Näistä noin 45 000 suorittaa AB- tavan autoveron ·määriä korottaa.
7281: 150 Lakialoite n:o 78
7282:
7283:
7284: Autoveron palautus on edellä mainitun kal- tulisikin muuttaa niin, että vammainen voisi
7285: taisille vammaisille mahdollinen vasta hakijan saada varmuuden autoveron palautuksesta en-
7286: tultua rekisteröidyksi auton omistajaksi. Kun nen auton hankintaa.
7287: monet vammaiset voivat suorittaa auton han- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
7288: kinnan vain autoveron palautuksen turvin, ai- dotamme,
7289: heuttaa takautuva hakumenettely heille koh- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7290: tuuttoman tåloudellisen riskin. Hakumenettelyä lakiehdotuksen:
7291:
7292:
7293: Laki
7294: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta.
7295:
7296: , Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä mar-
7297: raskuuta 1967 annetun lain (482/67) 3 §, 6 §:n 1 momentti ja 17 §:n 1 ja 2 momentti,
7298: sellaisina kuin niistä ovat, 3 § 25 päivänä marraskuuta 1977 annetussa laissa (842/77),
7299: 6 §:n 1 momentti 21 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (983/79) sekä 17 §:n 1 ja 2
7300: momentti 15 päivänä joulukuuta 1978 annetussa laissa (970/78), näin kuuluviksi:
7301:
7302: 3 §. istuimia tai niiden asentamiseen tarkoitettuja
7303: Autoveroa suoritetaan auton verotusarvon laitteita.
7304: määrä korotettuna 30 prosentilla ja vähennet-
7305: tynä 2 500 markalla, kuitenkin niin, että ve-
7306: ron määrä aina on vähintään 50 prosenttia ve- 17 §.
7307: rotusarvosta. Käytettynä maahan tuodun auton Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa
7308: vero on 90 prosenttia vastaavasta uuden auton ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai
7309: verosta. haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jon-
7310: ka liikunta- tai näkövammasta aiheutuva py-
7311: 6 §. syvä haitta-aste on vähintään 80 prosenttia ja
7312: Autoverosta on vapaa paloauto, sairasauto, jonka henkilökohtaiseen käyttöön auto tulee,
7313: kuorma-auto, ruumisauto, kouluajoon tai am- tai sellainen invalidi, jonka pysyvä haitta-aste
7314: mattimaiseen liikenteeseen käytettävä auto sekä on vähintään 60 prosenttia ja jolle auton han-
7315: sellainen nelipyörävetoinen auto, jonka vaih- kinta on hänen toimensa, työnsä tai ammattiin
7316: teistoon on koneiden ja työvälineiden käyttöä valmistumista varten tapahtuvan opiskelun hoi-
7317: varten liitetty kytkimin varustettu voimansiir- tamiseksi olennaisen tarpeellinen, Helsingin pii-
7318: tolaite. Yksinomaan tavaran kuljetukseen tar- ritullikamarin on hakemuksesta määrättävä
7319: koitettu pakettiauto on verosta vapaa, jos sen asettamillaan ehdoilla valtion varoista makset-
7320: tavaratilan tilavuus on vähintään 3 kuutiomet- tavaksi takaisin maahantuonnin yhteydessä suo-
7321: riä ja sisäkorkeus vähintään 1,30 metriä tai jos ritettu tai auton hintaan sisältyvä vero, kuiten-
7322: sen avoimen tavaratilan pituus on vähintään kin enintään 17 500 markkaa. Milloin hakija
7323: 1,85 metriä. Verosta on vapaa myös sellainen ajokortissa olevalla merkinnällä tai muutoin
7324: pakettiauto, jonka umpinaisen tavaratilan sisä- luotettavasti osoittaa, että hänen on käytettävä
7325: korkeus on vähintään 1,30 metriä ja sisäpituus automaattivaihteista autoa, veroa palautetaan
7326: vähintään 0,80 metriä ja avoimen tavaratilan edellä mainituin edellytyksin enintään 23 000
7327: pituus on vähintään 1,50 metriä. Verosta on markkaa. Jos auto on ollut haltijan käytössä,
7328: niinikään vapaa sellainen yksinomaan tavaran vero palautetaan vasta, kun haltija on rekiste-
7329: kuljetukseen tarkoitettu pakettiauto, jonka ta- röity auton omistajaksi. Hakemus voidaan teh-
7330: varatilan tilavuus on vähintään 2,5 kuutiomet- dä ennen kuin hakija on rekisteröity auton
7331: riä ·ja sisäkorkeus vähintään 1,25 metriä, jos omistajaksi, mutta se on tehtävä viimeistään
7332: tällaisen pakettiauton oma paino on enintään 7 § :n 1 momentissa säädetyssä ajassa.
7333: 900 kg ja jos pakettiauton ohjaamon ja tavara- Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa
7334: tilan välissä on kiinteä metalliseinä tai verkko. ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai
7335: Tällaiseen pakettiautoon saa ottaa matkustajan haltijaksi on rekisteröity sellainen· invalidi, jon-
7336: tai matkustajia vain kuljettajan vieressä kulje- ka liikuntakyky on alaraajan tai alaraajojen
7337: tettavaksi, eikä auton tavaratihan saa asentaa puuttumisen tahi toiminnan vajavuuden vuoksi
7338: Lakialoite n:o 78 151
7339:
7340: siten alentunut, että hänen pysyvä haitta- autosta, jonka hankinta on invalidille hänen
7341: asteensa on vähintään 40 prosenttia, Helsingin toimensa tai työnsä tai ammattiin valmistumis-
7342: piiritullikamarin on hakemuksesta 1 momen- ta varten tapahtuvan opiskelun hoitamiseksi
7343: tissa säädetyillä ehdoilla määrättävä valtion va- olennaisen tarpeellinen. Hakemus voidaan teh-
7344: roista maksettavaksi takaisin 60 prosenttia maa- dä ennen kuin hakija on rekisteröity auton
7345: hantuonnin yhteydessä suoritetusta tai auton omistajaksi, mutta se on tehtävä viimeistään
7346: hintaan sisältyvästä verosta, kuitenkin enintään 7 § :n 1 momentissa säädetyssä ajassa.
7347: 11 500 markkaa. Palautusta myönnetään vain
7348:
7349:
7350: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1980.
7351:
7352: Matti Viljanen Tauno Valo Tapio Holvitie
7353: Helge Saarikoski Mauri Vänskä Matti Pelttari
7354: 152 1980 vp.
7355:
7356: Lakialoite n:o 79.
7357:
7358:
7359:
7360:
7361: Vänskä ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n
7362: muuttamisesta.
7363:
7364:
7365: E d u s kun n a 11 e.
7366:
7367: Tulo~ ja vatallisuusverolain 29 § :n muutok- Verotuskäytännön mukaan osakeyhtiöt sekä
7368: sella joulukuussa 1979 sall!tettiJn pakoHiset yrit- avoimet ja kommandiittiyhtiöt sen sijaan saavat
7369: täjäeläkemaksut verotukses,sa rajo.ituksetta vä- vähentää yhtiön elinkeinotulosta pääosakkaansa
7370: hennyskelpoisiksi menoiksi. Lainmuutosta so- tai yhtiömiehensä puolesm suorittamaosa yrit-
7371: velletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1980 täjäeläkeva:kuutusmaksut, myös vapaaehtoiset,
7372: toimitettavassa vevotuksesoo. Vapaaehtoisesta lain elinkeinotulon verottamisesta mukaisesti
7373: lisäeläketurvasta syntyvät kustannukset sen si- tulon hankkimisesta aiheutuneena kuluna. Voi-
7374: jaan ovat tulo- ja varallisuusVJerolain perusteella massa oleva lainsäädäntömme asettaa näin ollen
7375: verotuksessa vähennyskelpoisia ainoastaan siltä elinkeinonharjoittajat yritystoiminnan harjoitta-
7376: osin kuin eläkemaksu}en määrä ei ylitä 15 pro- misen muodon perusteella eläketurvan hankki-
7377: senttia ansiotulon määrästä. Kun yrittäjäpuoli- misen suhteen ~eriarvo1seen ~as,emaan.
7378: soiden yhteenlasketut yrivtäjäeläkemaksut Edellä esitettyyn viiJtaten ehdotamme,
7379: useimmiten ylittävät ko. 15 prosentin rajan, on
7380: yrittäjien eläkelaldin perustuvien vapaaehtois- että Edus.kunta hyväksyisi seuraavan
7381: ten, lisäturvaa tuovien eläkemaksujen vähentä- lakiehdotuksen:
7382: minen verotuksessa TVL:n puivteissa käytän-
7383: nössä mahdotonta lukuisien pienyrittäjien eli
7384: lhlkkeen- ja ammatinharjoittaj1en kohdalla.
7385:
7386:
7387: Laki
7388: tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n muuttamisesta.
7389:
7390: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun 'tulo- ja
7391: varallisuusverolain ( 1043/74) 29 §:n 1 momentin 5 kohta, sellaisena kuin ~se on 25 päivänä
7392: heinäkuuta 1975 annetussa lais,sa (608/75), näin kuuluvaksi:
7393:
7394: 29 §. tuksesta, ei kuitenkaan kertamaksullises:ta, suo-
7395: Verovelvollisdla on oikeus vähentää: ritlvamansa maksut, sekä
7396:
7397: 5) omasta ja perheenjäs,enensä eläkevakuu-
7398:
7399:
7400: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980'.
7401:
7402: Mauri Vänskä Martti Ursin Boris Renlund
7403: Helge Saarikoski Tapio Holvitie Ole Norrback
7404: 1980 vp. 153
7405:
7406: Lakialoite n:o 80.
7407:
7408:
7409:
7410:
7411: Bärlund ym.: Ehdotus kulutusluottolaiksi.
7412:
7413:
7414: E d u s k u n n a 11 e.
7415:
7416: Erilaisten kulutusluottojen käyttö on maas- on se, että sopijapuolten oikeudelHsta asemaa
7417: samme 1960-luvun alusta lähtien ollut ja:tkuvas- on nimenoma1s,esti säänndty vain yhden luotto-
7418: s:a kasvussa. Vuonna 1974 on osamaksumyyn- lajin, osamaksusopimuksen osalta muiden luot-
7419: nin arvioitu olleen kuluttajankaupassa 1,5 mil- tomuotojen, kuten erillaisten :tililuottosopimus-
7420: jardia markkaa sekä tililuottomyynnin noin 400 ten olLessa erityissääntelyn ulkopuolella. Sään-
7421: miljoonaa markkaa. Näihin lukuihin eivät sisäl- telyn tarvetta korosta'a s·e, että :sopimusvapau-
7422: ly pankkien myöntämä'! kulutusluotot. den vallitessa myyjä- tai luotonantajataho saat-
7423: Viime vuosien kehitys viittaa siihen, että ku- taa käyttää yksipuolisesti vahvistamiaan sopi-
7424: lutusluotto~en käyttö on entis·estään la:ajell!tunut musehto~a, jotka ovat heikomman sopijapuolen,
7425: ja yleistynyt. Elinkeinonharjoittajat käyttävät kuluttajan, kannalta liian ankaria.
7426: luotan tarjoamista :eri muodoissaan yhä voimak- Toinen nykyisen lainsäädännön puute on se,
7427: kaammin markkinoinnin keinona, joilla kuluuta- ettei pyrkimys nimenomaiSiesti kulutta~an suo"
7428: jia houkutetaan hyödykkeiden ostamiseen. Eri- jaamiseen ole riiuävällä tavalLa v~aikuttanut
7429: tyisesti pan:kkiJuotto~en ja luottokortt1en mark- sääntelyjen :sisältöön. Kulutusluottolainsäädän-
7430: kinointi on voimaperäistynyt ja :Saanut :sdlaisia nön uudistamista vaa:tivat kuit.enkin sama:t iSyyt,
7431: ilmenemismuotoja, >jotka uhkaavat vakavasti ku- joita yleensäkin on esitJetty kuluttajansuo~alain
7432: luttajien :turvallisuuden, järkevän kulutuskäyt- säädännön kehittämisen tueksi. Ensinnäkin ku-
7433: täytymisen, harkinnan ja päätöksenteon edelly- luttaja on tiedeiltaan ja kokemukseltaan elinkei-
7434: tyksiä. Luottokorutien käyttö on yleensäkin nonharjoktajaan verrattuna yleis·esti huonom-
7435: teoUi:s1ssa markkinatalousmais·sa ·saanut sellaiset massa asemassa. Toiseksi kuluttaja on myös ta-
7436: mittasuhteet, että siihen on kuluttajapolitiikassa loudellisilta mahdollisuuksil taan keskimäärin
7437: kohdistet,tu laajaa huomiota. Ruotsissa, jo:s:ta heikompi kuin elinkeinonharjoittaja. Sopimusva-
7438: monet kuluttajien as·emaan v:aikuttavat menet- pauden vallitessa kuluttaja on näiden tekijöiden
7439: telytavat ja mallit us1eaS'ti kulkeutuvat meiUe, vaikutuksesta y;leisesti elinkeinonharjoittajaan
7440: on äskettäin keskusteLtu vilkkaasti nopeasti laa- verrattuna heikommassa asemassa, ja sen vuoksi
7441: jentuneen kulutusluottoien käytön haitoista. erityisen lainsäädännöllä annettavan suojan tar-
7442: Kysyroyben selvittely on nyttemmin tulossa peessa.
7443: komitean sdvitettäväksi. Kulutusluottoja koskevan lainsäädännön uu-
7444: Kulutusluottojen järkevä ja oikea käyttö saat- distamista puoltaa myös se, etteivät kuluttajan
7445: taa lisätä kuluttajan toimintamahdollisuuksia mahdollisuudet saada tietoja luottokustannuk-
7446: ja suunnitelmaUis·ta kuluttajakäyttäytymistä eri- sista, eri luottomuotojen keskinäisestä edulli-
7447: tyisesti kotitalouden tärkeimmissä hankinnois- suudesta sekä käteis- ja luotto-ostohinnan eroa-
7448: sa. Luottojen käyttömahdollisuus ei kuitenkaan vuudesta ole läheskään riittävän hyvät. Tämä
7449: pitkällä tähtäyksellä lisää kenenkään kulutus- vaikeuttaa kuluttajan järkiperäistä päätöksente-
7450: mahdo!Hsuuksia. Lisäksi kulutusluottojen käyt- koa sekä vähentää kuluttajan vertailumahdolli-
7451: töön voi liittyä monenlaisia kuluttajapoli1ttisia suuksien puuttumisen takia kilpailua eri luotto-
7452: ongelmi:a. Näitä voitaisiin ainakin osin torjua ja muotojen kesken.
7453: ratkais,ta riittävän katt.avalla ja kuluttajien edut Yhtenä kulutusluottosuhteisiin liittyvänä
7454: turvaavalla lainsäädännöllä. Voimassa o1eva epäkohtana on joidenkin kuluuajaryhmien koh-
7455: kulutusluottoja koskeva lainsäädäntö ei kuiten- dalla ylivelkaantumisen vaara. Mikäli luottojen
7456: kaan alkuunkaan vastaa nä1tä vaatimuksia. voimakas markkinointi ja luottosopimukset joh-
7457: Nykyisen :lainsäädännön keskeirsiä puuttleita tavat kuluttajan tällaiseen tilant•eeseen, siitä ai-
7458: 20 0880001340
7459: 154 Lakialoite n:o 80
7460:
7461:
7462: heutuu hänelle monenlaisia muitakin kuin luot- nösten :tehokkaalla j.a aktiiv1sella valvonnaila on
7463: tosopimusten ho~tamis,een j~ kulutusmahdolli- keskeinen merkitys n:iiden noudattamiselle käy-
7464: suuksiin ulottuvia haittoja. ltännössä. Erityis,est1 tämä on tarpeen sen tur-
7465: Luottokustannukset saacttavat joissakin kulu- vaamiseksi, että kuluttajansuoja saata1siin ulote-
7466: tusluotto- ja hyödykeryhmi,ssä nousta käteishin- tuksi myös tiedotiltaan ja taloudel1i1silta mahdol-
7467: taan vermlltuna :suhreettoman korkeiksi. Vaik:ka iisuuksiltaan heikoimpiin kuluttajaryhmiin, joi.-
7468: luoton myöntämis,een kulutushyödykkeiden kau- den passiivisuus sekä muita kuluttajia huonom-
7469: passa kytkeytyykin kustannuseriä, joiden ansios- pi asioimiskyky estävät oma~alo1tteisuuteen pe-
7470: ta :luotto-ostohinta yleensä asettuu normaalia rustuvien oikeussuojakeinojen ·1eviäm1stä kaik-
7471: käteishintaa korkeammalle, luottokus,tannusten kien kuluttajaryhmien keskuuteen.
7472: nous.ua kohtuuttoman ,suuriksi on vastus,tettava. Kulutusluotto~a koskevan lainsäädännön uu-
7473: Tämä koskee erityis,est1 vä.~ävaraisten :kuluttta- di:s:tam1sta edellytti eduskunta jo vuonna 1972
7474: jien :laajalti käyttämiä osamaksuluottoja, joiden hyväksyessään osamaksukauppalakiin silloin
7475: kohdalla on es.hlntynyt kuluttajansuoJan kannal- tehdyn osakorjauksen. EritJtä,in puutteellisena ja
7476: ta kohtuuttoman korkeita luottokustannuksia, riittämättömänä nykyistä kulutusluolttolaånsää-
7477: jopa monen kymmenen prosentin ns. efektiivi- däntöä piti vuonna 1972 mietintönsä jättänyt
7478: siä korkoja. kuluttajapolitiikan suunnittelukomitea. Se ar-
7479: Kuluttllljan oikeusasemaan luo,tJtosuhteen häi- vioi nimenomaan vähävaraisimpien kuluttajien
7480: riötilantJeiss,a liittyy useitakin epäselvyyksiä ja kärsivän raskaåmmin puutteellisesta oikeustur-
7481: puutJtei1ta. Epäselvä on kuluttajalle es,imerkiksi vasta kulutusluottoalalla ja pit1 lainsäädännön
7482: väitteenteko-oikeus sellaiseen tahoon nähden, uudistamista kiireelHsenä. Kulutusluottotoimi-
7483: jolle myyjä on siirtänyt luottosopimukseen pe- kunnan mietinnöstä annetuissa lausunnoissa
7484: rustuvat oikeutensa. Epätyydyttävä on myös ku- suhtautuivat lainsäädännön uudistamiseen
7485: luttajan oikeusasema tilanteissa, joissa ostajan myönrei:sesti kaikki kuluttajia edustavat järjes-
7486: suoritusvelvollisuuden vakuutena käytetty vek- töt sekä :keskeiset kuluttajakysymyksiä hoitavat
7487: seli on joko luottokauppaa rahoittaneen tahon viranomaiset. KäsiteLtäessä haHhuksen esitySitä
7488: tai täysin ulkopuolisen kolmannen hallussa. Ve- kuluttajansuojalainsäädännöksi sekä eduskun-
7489: lallisesta riippumattomasta syystä, kuten työttö- nan toinen lakivaliokunta että talousvaliokunta
7490: myydestä lta:i sairaudesta, johtuva tilapäinen pitivät kumpikin syksyllä 1977 muun muassa
7491: maksukyvyttömyys otetaan osamaksusuhteissa kulutusluottoja koskevan lainsäädännön uudis-
7492: huomioon määrätyssä laajuudessa, mutta ylei- tamista 1tarpeelHsena. L1säksi kehitys muissa
7493: sesti ei kulutJtajan asemaa luottosuhteissa ole pohjoismahsa puoLtaa lainsäädännön , uudista-
7494: järjestetty tämän tyyppisten tilanteiden varaha mista, koska Ruotsissa on viime vuoden heinä-
7495: lainsäädännöllä. kuun alussa jo tullut voimaan laaja-alainen ku-
7496: lutusluottolainsäädännön uudistus, ja muissakin
7497: Nykyisen kulutuslunttolaimäädännön tär- pohjoisma1ssa uudistustyö on :tiettävästi jo hy-
7498: keimpiä hallinnoJHsia puutteita on se, että vi- vin pitkällä.
7499: ranomais,toimin ei aloitteellis,es'ti valvota muita Edellä esiJtJetyn perusteella ehdotamme kun-
7500: säännöksiä kuin osamaksukaupan lomake- ja nio1ttaen,
7501: hintailmoittelu- sekä luottoehtomääräyksiä. Ko-
7502: kemus kuluttajansuojalain toteut-namisesta on että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7503: kuitenkin kiistatJtomasti osoi,utanut, että sään- lakiehdotuksen:
7504:
7505: Kulutusluottolaki.
7506: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7507:
7508: Lain soveltamisala. musta, jonka mukaan luottoaika ei ole pitempi
7509: kuin yksi kuukausi.
7510: 1 §.
7511: Tämä laki koskee, sen mukaan kuin jäljem- Tämä laki ei koske pankin myöntämää kulu-
7512: pänä säädetään, luottoa, jonka elinkeinonhar- rusluottoa, pa·1tsi jos 1uoton antaminen perus-
7513: joittaja tarjoaa tai antaa kuluttajalle (kulutus- tuu pankin ja myyjän väliseen sopimukseen tai
7514: luotto) . Laki ei kuitenkaan koske luottosopi- va,staava:an järjestelyyn.
7515: Lakialoite n:o 80 155
7516:
7517:
7518: Säännösten pakottavuus. Tietojenanto sopimuksenteossa.
7519:
7520: 2 §. 7 §.
7521: KulutJtajalle tämän lain :mukaan kuuluvia oi- Os1tettaessa kulutushyödyke Juotolla myyJan
7522: keuksia rajoittaw ehto on tehoton. on ennen sopimuksentekoa kirjallisesti ilmoMet-
7523: tava •ÖStajal1e 1tiedot käteishinnasta, luotan mää-
7524: rästä, kätei:smaksuosuudesta, luottokustannuk-
7525: Tieto;enantovelvollisuus ilmoittelussa. sista, Juo1Jto-ostohinnasta, todellisesta vuosiko-
7526: rosta, velka-ajasta, maksuerien erääntymispäi-
7527: 3 §. vistä ja 9 §:ssä tarkoitetusta peruuutami:soikeu-
7528: Mainonnassa ja ilmoittelussa muutoin kuin desta..
7529: liike- 1tai toimipaikassa on kuluttajalle ilmoMet-
7530: tava tarjoJla oJevran luotan todellinen vuosikor- Miltä 1 momentissa on säädetty, ei koske hyö-
7531: ko (efektiivinen korko) . dykkeen ostamista 1tililuottosopimuksen noialla.
7532: Tililuotto-ostoon otikeuttavan :sopimuksen sol-
7533: Jos mainonnassa tai muussa ilmoittelussa ku- mimisen yhteydessä on kuitenkin ilmoitettava
7534: luvtajaile tarjotaan määrättyä hyödykettä, on li- luoton todellinen vuosikorko vaihtoehtoisten
7535: säksi hyödykkeen luotto"ostohinta ja käteishinta luotonkäyt:tötapojen varalta.
7536: ilmoitettava.
7537: Liike- trai toimipaikassa on kuluttajalle ilmoi- Juoksevien sitoumusten käyttökielto.
7538: tettava hintamerkinnän yhteydessä :tai muutoin
7539: hyödykkeen välittömässä läheisyydessä edellä 2 8 §.
7540: momentissa ;tarkoitetut tiedot. Myyjä ,tai se, jolte myyjä on siirtänyt luotto-
7541: ostosopimuksesta johtuvan 1saamis•ensa, eivät saa
7542: 4 §. ottaa maksuksi tai luoton vakuudeksi ostajan
7543: 'f.arjottaessa kuluttajalle ,tililuottoa tai siihen tunnustamaa vekseliä. Sama koskee ostajan alle-
7544: verrattavaa muuta luottoa on kulutJtajalle Hmoi- kirjoittamaa juoks,evaa velkakirjaa.
7545: tettava todellinen vuosikorko tällai,sen luotan Myyjä ei myöskään saa välittää 1 momentissa
7546: vaihtoehtoisten käyttötapojen varalta. tarWtettua luottoa.
7547: Mitä 1 momentitssa on ·säädetty, ei koske pan-
7548: Luotan enimmäisosuus. kin asettamaa omaa vekseliä.
7549:
7550: 5 §. Osta;an peruuttamisoikeus.
7551: Myytäessä hyödykkeitä, joiden käteishinta on
7552: suurempi kuin neljäsataa markkaa, ei ostajalle 9 §.
7553: saa myöntää luottoa enempää kuin 80 prosent- Kuluttajalla on hankittuaan hyödykkeen luo-
7554: tia k:iteishinnasta. Sama koskee :sopimusta, jossa tolla oikeus :seitsemän päivän ajan :sopimuksen
7555: luottoajasta ei oJe sov1ttu. teosta peruu1Jtaa ostamista 1tarkoittava tarjouk-
7556: Jos maksuehtoja muutetaan tai myönnetään sensa -tai myyjän tafijoukseen antamansa hyväk-
7557: maksunlykkäystä shen, että maksuaika ylittää syvä vastaus ilmoittamalla peruulltamisesta suul-
7558: kuukauden sopimuksentekopäivää seuraavan lisesti tai kirjall1sesti myyjälle.
7559: kalenterikuukauden alus,ta lukien, on käteis- Ostajalla on oikeus käy:ttää peruutrtamisoJ-
7560: maksuosuus suoritettava tällöin. keutta vain, mikäli hän viipymättä palauttaa ta-
7561: Kauppa- ja teoJlisuusministeriön on vuosit- varan olenna1ses1ti muuttumattomana tai vähen-
7562: tain tarkis:tettava 1 momentin mukainen vähim- tymättömänä. Ostaja ei kuitenkaan vastaa arvon
7563: mä1smäärä käyttäen pemsteena työntekijäin elä- alentumisesta, joka johtuu pakkauks:en purka-
7564: kelain (395/61) 9 §:n mukaisen palkkaindek- misesta, tavaran tutkimisesta tai muusta sdlai-
7565: siluvun muutoksia. sesta syystä.
7566: Kauppa- ja teoJlisuu:sminis,teriö voJ 01tta·en
7567: 6 §. huomioon hyödykkeen arvo, valmistus1tapa, eri-
7568: Tililuottosopimuhessa on kuukaudessa suo- tyinen laatu sekä •se, onko hyödyke jo ostajan
7569: ritettavan lyhennyksen määräksi sovittava vä- hallussa, rajoittaa ostajalle 1 momentin mukaan
7570: hintään 15 pros•enttia velkasaldosta. kuuluvaa oikeutta.
7571: 156 Lakialoite n:o 80
7572:
7573:
7574: Oikeus maksaa ennakolta. suoritusta, esinettä takaisin, tililuot:tosopimuk-
7575: sen lopettamis1ta tai muuta sopimuksessa mää-
7576: 10 §. rättyä ,erityistä seuraamusta, ellei hän ole tehnyt
7577: Kuluttajalla on aina oikeus ennakolta suorit- luotousaajalle kirjallista maksuhäiriöilmoitusta.
7578: taa maks:amatJta oJeva 01sa kulutusluotosta.
7579: Ostajan on tällöin 1suoritettava maksamatta Maksuhäiriöilmoituksessa on luotonsaajaUe
7580: olev1sta eristä niin suuri osa kuin käteishinta ilmotitettava tämän sopimusrikkomuksesta, toi-
7581: on luotto-ostohinnasta. menpiDeestä jota luotonantaja sen perusteella
7582: vaatii sekä varattava luotoosaajalle tilaisuus
7583: Jos maksu ttapahtuu muuna aikana kuin jona- seitsemän päivän kuluessa maksuhäiriöilmoituk-
7584: kin sopimuksessa määrättynä eräpäivänä, kulut- sen saapumisesta korjata 1tehty sopimusrikko-
7585: tajan on kuitenkin suoritettava lähinnä eräänty- mus.
7586: vä maksuerä vähentämättömänä.
7587: Velvollisuutta maksuhäiriöilmoituksen anta-
7588: miseen d kuitenkaan ole sopimussuht:eissa, jois-
7589: Kohtuuttomat luottokustannukset. sa hyödykkeen käteishinta alittaa 5 § :ssä tarkoi-
7590: 11 §. 1Jetun vähimmäismäärän eikä myöskään tapauk-
7591: Luot:to-ostosopimuhen pemsveella ei kulut- sissa, jodssa luotoosaaja on 'tahallisesti 1tai huo-
7592: tajalta saa periä kohtuuttomia luot:tokus:tannuk- limattomaila menettelyllään ilmei>sesti vaaranta-
7593: sia. nut luotonantajan oikeutta.
7594:
7595:
7596: Ostajan väiteoikeus. T ratan käyttökielto.
7597: 12 §. 15 §.
7598: Ostajalla on luotto-ostosopimuksen perus- Kulutusluotan perimiseksi ei saa käyttää hy-
7599: ,1Jeella s~tä kohtaan, jolle myyjän sopimuksesta väksymätöntä asetetta (tratta).
7600: johtuvat odkeudet ovat siirtyneet, samat oikeu-
7601: det kuin myyjää kohtaan.
7602: Kun OSitaja esittää vaatimuksren 1 momentin Takaisinotto ja erääntymisehto.
7603: perust:eella velkojalle, on hänen ensin osoitet- 16 §.
7604: tava, ettei myyjä ole täyttänyt hänelle sopimuk- Jos luottc-os,tosopimuksessa on omistuksen-
7605: sesta aiheutuvia velvollisuuksiaan. Velkoja ei pidät)I!S- tai :takaisinottoehto ja ostaja on laimin-
7606: ole v:elvollinen palauttamaan ostajalle enempää lyönyt maksuvdvollisuutensa niin, että maksa-
7607: kuin hän on 'saanut maksusuorituksina. matta jätetty osa on määrältään vähintään 10
7608: pros,ent6a käteishinnasta ja maksu on viivästy-
7609: Eräpäivän siirtyminen. nyt yli kuukauden ja on edelleen suodttamatta,
7610: myyjällä on oikeus ottaa esine ostajalta takaisin.
7611: 13 §.
7612: Luotto~ostosopimukseen ei kuitenkaan saa si-
7613: Velallisella on oikeus saada luotto-ostosopi-
7614: muksen mukaan erääntynyt tai erääntyvä mak- sällyttää ehtoa, jonka mukaan myyjällä olisi
7615: suerä siirretyksi uudeksi viimeis1eksi maksu- omistusoikeus myytyyn esinees,een tai oikeus
7616: eräksi, jos hän osohtaa, että hänen suorituksen- esineen takaisin otttamiseen :sen jälkeen, kun os-
7617: sa on viivästynyt tai tulee viivästymään hänen taja on suorittanut vähintään kolme viidesosaa
7618: sairautensa, työttömyytensä tai muun siihen ver- luotan määrästä.
7619: rattavan 1syyn vuoksi. Kauppa- ja teollisuusministeriö voi määrätä,
7620: Velallinen on velvoJlinen 'Saadaksreen a:ikaan ettei 2 momentissa tarkoitettu rajoitus koske
7621: 1 momentin mukaisen ·eräpäivän siintymisen il- päätöksessä määrättäviä hyödykkeitä, joiden kä-
7622: moittamaan siinä tarkoitetusta maksuestees- 1:eishinta yHttää 5 § :n mukaan määräytyvän vä-
7623: tään viipymättä esteen ilmaannuttua myyjälle himmäismäärän kaksinkymmentäkertai,sesti.
7624: tai muulle luotooontajalle. Mitä 1 momentissa on säädetty myyjän oikeu-
7625: desta ottaa esine takaisin koskee myös sopimus-
7626: Maksuhäiriöilmoitus. ehtoa, jonka mukaan ostajan on jättäessään täyt-
7627: tämättä sopimuksesta johtuvan velvollisuutensa
7628: 14 §. heti suoritettava nekin maksuerät, jotka muuten
7629: Luotonantaja ei saa vaatia erääntymätöntä eivät vielä ole erääntyneet.
7630: Lakialoite n:o 80 157
7631:
7632: Luottokortin joutuminen siihen Myyjälle tai luotonantajalle voidaan myös an-
7633: oikeudettomalle. taa väliaikaisesti 1 momentissa tarkoitettu kiel-
7634: to, kunnes asia on lopullises.ti ratkaistu.
7635: 17 §.
7636: Jos tilinhaltija on viivytyks,että ilmoittanut Kiellon ja väliaikaisen kiellon määräämisessä
7637: luo.ttokortin katoamisesta eikä katoaminen joh- sekä uhkasakon as.ettamisessa ja tuomitsemises-
7638: du ,tilinhaltijan ilmeisestä huoJimattomuudesta, sa noudatetaan, mitä kuluttajansuojalaissa (38/
7639: ei hän vastaa luottokorttia oikeudettomasti 78), laissa kuluttaja-asiamiehestä ( 40/78) ja
7640: käyttäneen tekemistä sitoumuksista. laissa markkina tuomioistuimesta ( 41/78) on
7641: Ka toomisilmo1tuksen vii väs1tyttyä :tilinhaltija tältä osin säädetty.
7642: vastaa ilmoituksen tekemiseen saakka tehdyistä
7643: sitoumuksista. Tilinhaltijan vastuu on samanlai- Rangaistus.
7644: nen myös, kun luottokortin kato~minen johtuu
7645: hänen ilmeisestä huolimattomuudestaan. 20 §.
7646: Sen estämättä, mitä 1 ja 2 momentiss~ on Myyjä tai luotonantaja, joka rikkoo 5, 6, 8,
7647: säädetty, tilinhalti~a vastaa kaikista tiliä koske- 14 ja 15 §:n säännöksiä tai 18 §:n 1 momentin
7648: vista sitoumuksista, jos hän on menetellyt vilpil- nojalla annettuja määräyksiä, on tuomittava ku-
7649: lisesti. lutusluottorikoksesta sakkoon tai vankeuteen
7650: enintään vuodeksi.
7651: Valtuussääntzös. Virallinen syyttäjä saa tehdä syytteen kulu-
7652: tusluottorikoksesta vain kuluttaja-asiamiehen il-
7653: 18 §. moituksen perus,teella.
7654: Elinkeinohallitus antaa kauppa- ja teollisuus-
7655: ministeriön ohjeiden mukaan tarkempia mää- Valvonta.
7656: räyksiä 3, 4, 7 ja 14 §:ssä tarkoitetun tietojen-
7657: antovelvoUisuuden täyttämisestä. Elinkeinohal- 21 §.
7658: litus voi myös antaa tarpeellisia määräyksiä Tämän lain noudattamista valvoo kuluttaja-
7659: 14 § :ssä säädetyn maksuhäiriöilmoituksen mu~ asiamies, jonka on valvontatehtävässään nouda-
7660: dosta ja sisäilös•tä. tettava, mitä laissa kuluttaja-asiamiehestä ( 40/
7661: Kauppa- ja teolJi.suusminisueriö voi siirtää 78) on säädetty.
7662: elinkeinohallituksen tehtäväksi antaa 9 §:n 3
7663: momentissa tarko·~tettuja määräyksiä. Voimaantulo.
7664:
7665: Kielto ja uhkasakko. 22 §.
7666: Tämä laki tulee voimaan pa1vana
7667: 19 §. kuuta 19 . Lakia sovelletaan vain sen voi-
7668: Myyjää tai luotonantajaa, joka rikkoo 3-7 maantulon jälkeen tehtyihin sopimuksiin.
7669: tai 11 §:n säännöksiä taikka 18 §:n 1 momen- Osamaksukaupasta annettua l~kia ( 91/66)
7670: tin nojalla annettuja määräyksiä, voidaan kiel- sovelletaan maini·tussa laissa tarkoitettuihin
7671: tää toistamasta tällaist·a menettelyä. Kie1toa on elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan kesken teh-
7672: tehostettava uhkasakolla, jollei se erityisestä tyihin sopimuksiin vain, mikäli tämän lain sään-
7673: syystä ole tarpeetonta. nöksistä ei muuta johdu.
7674:
7675: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
7676:
7677: Kaj Bärlund Liisa Jaakonsaari Hannu Tapiola
7678: Jacob Söderman Juhani Raudasoja Markus Aaltonen
7679: Pekka Starast Anna-Liisa Piipari Kaarina Suonio
7680: Lea Savolainen Tarja Halonen Reino Breilin
7681: Tellervo Koivisto Pirkko Valtonen Matti Luttinen
7682: Maija Rajantie Bror Lillqvist Aimo Ajo
7683: Olli Helminen Mikko Rönnholm Kaisa Raatikainen
7684: Saara-Maria Paakkinen Risto Tuominen Erkki Liikanen
7685: Pertti Hietala Paula Eenilä Mikko Elo
7686: 158 1980 vp.
7687:
7688: Lakialoite n:o 81.
7689:
7690:
7691:
7692: Ihamäki ym.: Ehdotus laiksi kansanterveyslain 19 §:n muutt~i
7693: sesta.
7694:
7695:
7696: E d u s k u n n a II e.
7697:
7698: Yksityisten tuottamat lääkintäpalvelut muo- Varsin usein on taloudellisesti edullisempaa
7699: dostavat tärkeän osan maamme terveyden- ja ja myös tarkoituksenmukaisempaa antaa ter-
7700: sairaanhoidon palveluista. Niiden .huomiotta veyskeskuksissa yksityisen sektorin tehtäväksi
7701: jättäminen kunnallisissa, alueellisissa tai valta- esimerkiksi ostosopimuksin hoitaa tiettyjä kan-
7702: kunnallisissa suunnitelmissa aiheuttaa sen, ettei santerveystyöhön kuuluvia tehtäviä.
7703: lääkintäpalveluista, niiden saatavuudesta eikä Tämän vuoksi on perusteltua muuttaa kan-
7704: resursseista saada totuudenmukaista kuvaa. santerveyslain 19 §: ssä mainitun toimintasuun-
7705: Terveyskeskuspalveluja kehitettäessä on syy- nitelman sisältöä sellaiseksi, että se sallii myös
7706: tä tietää myös yksityisen sektorin mahdollisuu- yksityissektorin lääkintäpalvelujen hyväksikäy-
7707: det antaa lääkintäpalveluja. Rajallisten resurs- tön.
7708: sien vallitessa olisi terveyskeskuksissa kehitettä- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
7709: vä nimenomaan sellaisia toimintoja, joita ei
7710: muuten ole paikkakunnalla tai kuntainliiton että Eduskunta hyväksyisi seuraavarz
7711: alueella saatavissa. lakiehdotuksen:
7712:
7713:
7714: Laki
7715: kansanterveyslain 19 §:n muuttamisesta.
7716:
7717: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1972 annetun kan-
7718: santerveyslain (66/72) 19 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 2 päivänä syyskuuta
7719: 1976 annetussa laissa ( 788/76), näin kuuluvaksi:
7720:
7721: 19 §.
7722: Terveyslautakunnan on kunakin vuonna laa- työn laajuudesta, toimintatavoista ja toimintaan
7723: dittava 14 §: ssä tarkoitetusta kansanterveys- liittyvistä perustamis- ja käyttökustannuksista,
7724: työstä ja 15 a § :ssä tarkoitetusta terveyskes- saatavilla olevien yksityisten lääkintäpalvelujen
7725: kuksen käytöstä terveydenhuoltohenkilökunnan määrästä ja niiden niveltymisestä kunnan · kan-
7726: koulutuksen viittä seuraavaa kalenterivuotta santerveystyöhön sekä terveyskeskuksen käy-
7727: varten toimintasuunnitelma. Toimintasuunni- töstä terveydenhuoltohenkilökunnan koulutuk~
7728: telman tulee soveltua valtioneuvoston 3 §: n seen. Toimintasuunnitelman hyväksyy kunnai-
7729: nojalla vahvistamaan valtakunnalliseen suunni- Hsvaltuusto ja vahvistaa lääninhallitus, jolle
7730: telmaan. Toimintasuunnitelman tulee, sen mu- suunnitelma on alistettava valtioneuvoston .3
7731: kaan kuin asetuksella säädetään, sisältää yksi- § :n nojalla määräämässä ajassa.
7732: tyiskohtainen selonteko kunnan kansanterveys-
7733:
7734:
7735: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
7736:
7737: Timo Ihamäki Tauno Valo Aila Jokinen
7738: Tuulikki Petäjäniemi Pekka Jokinen Helge Saatikoski
7739: Helena Pesola Eeva Kauppi Heikki Perho
7740: Tapio Holvitie Mauri Vänskä Sampsa Aaltio
7741: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Anna-Kaarina Louvo
7742: 1980 vp. 159
7743:
7744: Lakialoite n:o 82.
7745:
7746:
7747:
7748:
7749: Kauppi ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain 11 §:n muuttamisesta.
7750:
7751:
7752: Ed u s kun n a 11 e.
7753:
7754: Alkoholijuomien kulutus nousi viime vuosi- Vaikka alkoholijuomien hintojen määräämi-
7755: kymmenellä yli 6 litraksi puhdasta alkoholia nen on alkoholiyhtiön hallintoneuvoston tehtä-
7756: henkeä kohden laskettuna, kun se lähes puolen vänä, sillä ei ole ollut suoranaista velvoitusta
7757: vuosisadan ajan, vuoteen 1960 mennessä, oli alkoholijuomien hintojen pitämiseen muiden
7758: pysytellyt alle 2 litran puhdasta alkoholia hen- hintojen tasalla. Lisäksi alkoholijuomien hinto-
7759: keä kohti vuodessa laskettuna. Tämä kulutus- jen jälkeenjääneisyyteen on vaikuttanut se, että
7760: tason nousu on lisännyt alkoholihaittoja, ei työmarkkinajärjestöt ja maan hallitus ovat palk-
7761: ainoastaan sellaisia jotka ilmenevät juopumus- kapoliittisista syistä asettaneet esteitä hinnan-
7762: pidätyksinä, rattijuoppoutena ja väkivaltarikok- korotusten tielle.
7763: sina, vaan myös alkoholin aiheuttamia tervey- Kun kuitenkin sosiaalisten näkökohtien tulisi
7764: dellisiä haittoja. olla alkoholipolitiikassa määräävinä ja kun hin-
7765: Jakelujärjestelmän laajenemisen ja jakelura- tojen korotuksilla voidaan kulutusta tehokkaas-
7766: joitusten poistamisen rinnalla tähän epäedulli- ti pitää kurissa, olisi alkoholilakia muutettava
7767: seen kehitykseen on olennaisesti vaikuttanut siten, että alkoholin kuluttajahinnat on pidet-
7768: se, että alkoholijuomien hintoja ei ole voitu tävä muiden hintojen kehityksen tasalla.
7769: pitää muiden hyödykkeiden hintojen tasolla. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7770: Alkoholin hintaindeksi, jos vuotta 1951 pide-
7771: tään lähtökohtana ja silloista kulutusta merki- että Eduskunta hyväksyisi seuraava"
7772: tään 100:lla, oli 1970-luvulla ajoittain 80 ja lakiehdotuksen:
7773: viime vuonna 94.
7774:
7775: Laki
7776: alkoholilain 11 §:n muuttamisesta.
7777:
7778: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alko-
7779: holilain ( 459/68) 11 § :n 1 momentin 6 kohta näin kuuluvaksi:
7780:
7781: 11 §. lipitoisuudet, väkiviinan ja alkoholijuomien yk-
7782: Hallintoneuvoston tehtävänä on: sityisille valmistajille maksettavien valmistus-
7783: korvausten yleiset perusteet sekä alkoholijuo-
7784: 6) määrätä vähintään kerran vuodessa myy- mien anniskelusta tulevan korvauksen suuruus
7785: tävien alkoholijuomien hinnat siten, että ne ja sen määräytymisperusteet ottaen huomioon
7786: pysyvät yleisen hinta- ja tulokehityksen tasolla, edellä 5 § :ssä mainitut periaatteet;
7787: alkoholiyhtiön myymät väkiviinan hinnat, koti-
7788: maassa valmistettavien alkoholijuomien alkoho-
7789:
7790: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
7791:
7792: Eeva Kauppi Hannele Pokka Ben Zyskowicz
7793: Matti Järvenpää Alla Jokinen Helena Pesola
7794: Boris Renlund Antero Juntumaa Lauri lmpiö
7795: Helge Saarikoski Aimo Ajo Tauno Valo
7796: J. Juhani Kortesalmi Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Pekka Löyttyniemi
7797: Urho Pohto Helvi Hyrynkangas Anna-Kaarina Louvo
7798: 160 1980 vp.
7799:
7800: Lakialoite n:o 83.
7801:
7802:
7803:
7804:
7805: Kauppinen ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain 36 §:n muuttami-
7806: sesta.
7807:
7808:
7809: E d u s k u n n a 11 e.
7810:
7811: Alkoholilain 36 §: ssä kielletään alkoholijuo- välittäjä olisi voitu tuomita rangaistukseen.
7812: mien välittäminen palkkiota tai muuta hyvi- Saadun tiedon mukaan rikoslain osallisuussään-
7813: tystä vastaan yleisölle. Jos kuitenkin laillisessa nöksiä ei ole katsottu voitavan tulkita siten,
7814: ostoiässä oleva henkilö hankkii ja luovuttaa että alkoholijuomia alaikäiselle välittänyt voic
7815: toiselle alkoholijuomaa, ja tämä tapahtuu en- taisiin tuomita rangaistukseen osallisuudesta
7816: nakkoon tehdystä pyynnöstä tai toimeksian- alkoholijuomien hallussapitorikokseen.
7817: nosta eikä välittäjä saa tekemästään palveluk- Alkoholipoliittisesti ja muutoinkin olisi tär-
7818: sesta minkäänlaista palkkiota tai muuta hyvi- keää, että alaikäisten ja henkilöiden, joille
7819: tystä, teko ei ole luvaton. alkoholijuomia ei saa myydä, alkoholijuomien
7820: Tammikuussa 1980 Maarianhaminan raastu- saanti alkoholimyymälästä voitaisiin estää. Tä-
7821: vanoikeudessa syytettiin erästä henkilöä alko- män tarkoituksen saavuttamiseksi alkoholilain
7822: holijuomien välittämisestä alaikäiselle. Syytetty 36 § :ää tulisi tarkistaa ja muuttaa.
7823: oli perinyt välittämästään juomasta alkoholi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7824: myymälässä maksamansa vähittäismyyntihinnan. nioittaen,
7825: Oikeus hyll\:äsi syytteen todeten, ettei lain- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7826: säädännössämme ole säännöstä, jonka nojalla lakiehdotuksen:
7827:
7828:
7829: Laki
7830: alkoholilain 36 §:n muuttamisesta.
7831:
7832: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alko-
7833: holilain ( 459/68) 36 § näin kuuluvaksi:
7834:
7835: 36 §. Alkoholijuoman välittäminen henkilölle, jolle
7836: Alkoholijuoman välittäminen toiselle palk- 34 § :n mukaan alkoholijuomaa ei saa myydä,
7837: kiota tai muuta hyvitystä vastaan on kielletty, on kielletty, vaikka välittäminen tapahtuu il-
7838: jollei tämän lain tai sen nojalla annetuista man palkkiota tai muuta hyvitystä.
7839: säännöksistä muuta johdu.
7840:
7841: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
7842:
7843: Markku Kauppinen Olavi Martikainen Esko Pekonen
7844: Hannu Tenhiälä Hannele Pokka Mauri Pekkarinen
7845: Petter Savola Matti Maijala Paavo Vesterinen
7846: Mikko Pesälä Lea Sutinen Helena Pesola
7847: Matti Ruokola Juhani Tuomaala P. Puhakka
7848: Orvokki Kangas Heimo Linna Matti Puhakka
7849: Lauri Palmunen Mauno Manninen Pentti Lahti-Nuuttila
7850: Kalevi Mattila Saara-Maria Paakkinen Heikki Järvenpää
7851: Mikko Jokela Ole Norrback
7852: 1980 vp. 161
7853:
7854: Lakialoite n:o 84.
7855:
7856:
7857:
7858:
7859: Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi toimenpiteistä tupakoinnin vä-
7860: hentämiseksi annetun lain 13 § :n muuttamisesta.
7861:
7862:
7863: E d u s k u n n a 11 e.
7864:
7865: Toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi Lain asettamiin rajoituksiin on lyhyessä ajas-
7866: 13 päivänä elokuuta 1976 annetun lain 13 §:n sa totuttu ja ne hyväksytään yleisesti. Valituk-
7867: mukaan tupakointi on kielletty paitsi kouluis- sia aiheuttaa vain työpaikoilla tapahtuva tupa-
7868: sa ja sisätiloissa järjestetyissä tilaisuuksissa, kointi, jota laki ei koske lukuunottamatta kou-
7869: joihin lapsilla on vapaa pääsy, myös julkisten luja ja niitä tiloja, joihin yleisöllä on vapaa
7870: laitosten vastaanotto-, odotus- tai kokoustilois- pääsy.
7871: sa, joihin yleisöllä on esteetön pääsy. Suoritetut mielipidetutkimukset osoittavat,
7872: Sanotun pykälän 2 momentin mukaan voi- että tupakoinnin kieltämisellä myös työpaikoilla
7873: daan tupakointi kieltää tai sitä voidaan rajoittaa on kansan suuren enemmistön kannatus.
7874: muissakin kuin edellä selostetuissa tiloissa, jol- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7875: loin tupakoinnin kieltämisestä tai sen rajoitta-
7876: misesta päättää tilojen tai niiden osien haltija. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7877: Sen sijaan laki ei suojaa tupakansavulta ja lakiehdotuksen:
7878: sen aiheuttamilta haitoilta työntekijöitä, vaikka
7879: siitä aiheutuisi heille kohtuutonta haittaa ja
7880: epämukavuutta.
7881:
7882:
7883: Laki
7884: toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain 1.3 §:n muuttamisesta.
7885:
7886: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi 13
7887: päivänä elokuuta 1976 annetun lain (693/76) 13 §:ään uusi näin kuuluva 4 momentti:
7888:
7889: 13 §.
7890:
7891: Työnantaja voi kieltää tupakoinnin tai rajoit-
7892: taa sen määrättylliin työtiloihin, mikäli työn-
7893: tekijät tai osa heistä sitä esittävät.
7894:
7895: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
7896:
7897: J. Juhani Kortesalmi Antero Juntumaa Urho Pohto
7898: Helvi Hyrynkangas Hannele Pokka Anssi Joutsenlahti
7899: Boris Renlund Matti Järvenpää Veikko Vennamo
7900: Eeva Kauppi Aimo Ajo
7901:
7902:
7903:
7904:
7905: 21 0880001340
7906: 162 1980 vp.
7907:
7908: Lakialoite n:o 85.
7909:
7910:
7911:
7912:
7913: E. Laine ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain 59 a §:n muuttami-
7914: sesta.
7915:
7916:
7917: E d u s kun n a 11 e.
7918:
7919: Alkoholilain 59 a § :n mukaan alkoholijuo- pano ja tarjonta niissä elintarvikeliikkeissä,
7920: mien mainonta ja kuluttajiin kohdistuva muu joilla on lupa myydä keskiolutta, on ollut heik-
7921: alkoholijuomien myynninedistämistoiminta sekä koa. 1 veroluokan olutta on näihin· mennessä
7922: niiden liittäminen muiden tuotteiden tai palve- ollut käytännöllisesti katsoen mahdotonta saada
7923: lujen mainontaan tai myynninedistämistoimin- niissä ravitsemusliikkeissä, joilla on lupa annis-
7924: taan on kielletty. kella keskiolutta tai sitä väkevämpää olutta.
7925: Tämä vuonna 1977 voimaan tullut mainonta- Käsityksemme mukaan mainitsemamme tosisei"
7926: kielto on toteutunut varsin hyvin lukuunotta- kat ovat selvänä todistuksena siitä, että miedon
7927: matta oluen ja siiderien mainontaa. Näillä juo- oluen mainonta itse asiassa on väkevämpien
7928: milla on usein sama nimi kuin sellaisilla oluilla oluiden piilomainontaa. Se olisi tavalla tai toi-
7929: ja siidereillä, joita alkoholilain 1 §:n 6 momen- sella tehtävä mahdottomaksi, jotta alkoholilain
7930: tin mukaan ovat alkoholiuomia juomia. Kun 59 a §: n tarkoitus toteutuisi.
7931: näitä viimemainittuja saadaan vapaasti mainos- Miedon oluen ja miedon siiderin juomalaji-
7932: taa, niiden mainonta ja myynninedistämistoi- nimitykset ovat siinä määrin vakiintuneet, ettei
7933: minta muodostuu ilmdseksi alkoholijuomien niitä ilmeisesti voida poistaa. Sen sijaan on
7934: mainoskiellon kiertämiseksi. mahdollista määrätä, että miedolla oluella ja
7935: Jo väkijuomalain aikana oli alkoholijuomien miedolla siiderillä ei saa olla samaa nimeä eikä
7936: mainonta radiossa ja televisiossa Yleisradion samanlaista etikettiä kuin alkoholilain 1 § :n 1
7937: omien säännösten mukaan kielletty. Tällä perus- momentissa tarkoitetuilla alkoholijuomilla.
7938: teella katsottiin myöskin, ettei 1 veroluokan Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7939: oluen mainontaa televisiossa voitu sallia.
7940: Nykyinen 1 veroluokan oluen mainonta on että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7941: erittäin runsasta. Siitä huolimatta tämän juo- lakiehdotuksen:
7942: man kulutus on jatkuvasti laskenut. Sen esille-
7943:
7944: Laki
7945: alkoholilain 59 a §:n muuttamisesta.
7946:
7947: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alkoholi-
7948: lain 59 a §:ään, sellaisena kuin se on 13 päivänä elokuuta 1976 annetussa laissa (678/76),
7949: uusi 2 momentti, jolloin nykyiset 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momenteiksi, seuraavasti:
7950: 59 a §.
7951: toimintaa, mikäli näillä juomilla on sama nimi
7952: Mitä 1 momentissa on säädetty koskee myös kuin alkoholilain 1 § :n 1 momentissa tarkoite-
7953: alkoholilain 1 §:n 6 momentissa tarkoitettujen tulla juomalla.
7954: juomien mainontaa ja muuta myynninedistämis-
7955:
7956: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
7957:
7958: Ensio Laine Sakari Knuuttila Eeva Kauppi
7959: C>rvokki Kangas Jorma Fred Aimo Ajo
7960: Anna-Liisa Jokinen Antero Juntumaa Helvi Hyrynkangas
7961: 1980 vp. 163
7962:
7963: Lakialoite n:o 86.
7964:
7965:
7966:
7967:
7968: Leppänen ym.: Ehdotus laiksi kansanterveyslain voimaanpanosta
7969: annetun lain 3 §:n 4 momentin kumoamisesta.
7970:
7971:
7972: E d u s k u n n a 11 e.
7973:
7974: Kansanterveyslain mukaan terveyskeskus- ehdotammekin sen kumoaml:sta huhtikuun
7975: maksua ei olisi peritty enää vuoden 1980 alusta 1980 lukien, jolloin terveyskeskusmaksu
7976: alusta lukien. Kuitenkin hallitus ajoi läpi edus- poistuisi.
7977: kunnassa poikkeuslain koskien terveyskeskus- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7978: maksun perimistä vielä vuonna 1980. Tämä nioilttavasti,
7979: maksu rasittaa erityisesti pienituloisia ja vähä-
7980: varaisia. SMP katsoo, että tämä poikkeuslaki että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7981: olisi kumot:tava niin pian kuin mahdollista, ja lakiehdotuksen:
7982:
7983:
7984: Laki
7985: kansanterveyslain voimaanpanosta annetun lain 3 §:n 4 momentin kumoamisesta.
7986:
7987: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7988: Täten kumotaan kansanterveysiain voimaan- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhti~
7989: panosta 28 päivänä tammikuuta 1972 annetun kuuta 1980.
7990: lain (67 /72) 3 §:ään 19 päivänä lokakuuta
7991: 1979 annetulla lailla lisätty 4 momentti.
7992:
7993:
7994:
7995: Helsingissä 15 päivänä helmi:kuuta 1980.
7996:
7997: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
7998: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Urho Pohto
7999: 164 1980 vp.
8000:
8001: Lakialoite n:o 87.
8002:
8003:
8004:
8005:
8006: Linna ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain 36 §:n muuttamisesta.
8007:
8008:
8009: E d u s k u n n a 11 e.
8010:
8011: Alkoholilain 36 §:n mukaan älköön kukaan vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi".
8012: palkkiota tai muuta hyvitystä vastaan yleisölle Sanotun pykälän 4 momentti kuuluu: "Jos
8013: välittäkö alkoholijuomaa. Tämä määräys on joku vastikkeesta, joka ei ole suurempi kuin
8014: varsin tulkinnanvarainen, sillä se ei ensinnä- minkä hän i:tse on suorittanut, satunnaisesti
8015: kään kiellä alkoholijuomien välittämistä ilmai- toiselle luovuttaa vähäisen määrän alkoholiyh-
8016: seksi, toiseksi ei ole täysin selvää, mitä tarkoi- tiön vähittäismyyntipaikasta ostamaansa tai lail-
8017: tetaan korvausta vastaan yleisölle tapahtuvalla lisesti maahan tuomaansa alkoholijuomaa, on
8018: välittämisellä. virallisella syyttäjällä harkintansa mukaan valta
8019: Luvallisena välittämisenä pidetään sitä, että olla luovuttajaa syyttämättä ja tuomioistuimella
8020: joku hankkii Alkon vähittäismyyntipaikasta valta jättää luovuttaj,a rangaistukseen tuomit-
8021: alkoholijuomaa toisen lukuun tämän pyynnöstä sematta".
8022: ja toimeksiannosta ja luovuttaa sen toimeksi- Vaikka edellä olevan perusteella on selvää,
8023: antajalleen. Alkoholilaki ei suorastaan kiellä että alkoholipitoisen a1neen luvattoman myyn-
8024: tällaista ostamista toisen lukuun ja luovutta- nin edellytyksenä ei ole välityspalkkion ottami-
8025: mista toiselle. Yksityistapauksissa voi olla ta- nen, Maarianhaminan raastuvanoikeus hylkäsi
8026: vattoman vaikeata valvoa sitä, tapahtuuko täl- äskettäin syytteen henkilöä vastaan, joka oli
8027: lainen välittäminen lainsäätäjän tarkoittamalla välittänyt alkoholijuomia 12-vuotiaille pojille.
8028: luvallisella tavalla vai onko se luvatonta. Käsityksemme mukaan alkoholilain 36 § :n
8029: Luvattomaksi välittäminen muodostuu heti, nykyinen sanamuoto on liian väljä ja tekee
8030: kun alkoholijuomaa hankitaan henkilölle, joka mahdolliseksi sen laajan alkoholijuomien välit-
8031: on 18 vuotta nuorempi, joka on päihdyksissä tämisen, mitä nykyisin tapahtuu. Käsityksemme
8032: tai joka jollakin muulla tavalla käyttää sitä vää- mukaan olisi pykälä kirjoitettava uudelleen
8033: rin. siten, että siinä selvästi kiellettäisiin alkoholi-
8034: Luvattomaksi totmmta muodostuu sen juomien välittäminen myös ilman hyvitystä
8035: vuoksi, että välittäjä saa siitä korvauksen, sellaisille henkilöille, joille lain 34 §:n mu-
8036: vaikka alkoholijuoman vastaanottaja olisikin kaan sitä ei saa vähittäismyyntipaikasta myydä
8037: henkilö, jolla olisi oikeus nauttia väkijuomia. eikä 52 §:n mukaan saa anniskelupaikassa
8038: Alkoholilain 85 §:n 1 momentissa sanotaan: anniskella.
8039: "Joka luvattomasti myy tai muutoin korvausta Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8040: tai hyvitystä vastaan luovuttaa taikka luvatto-
8041: masti välittää, kaupaksi tarjoaa tai kaupan pitää että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8042: alkoholijuomaa tai väkiviinaa, tuomittakoon lakiehdotuksen:
8043: alkoholipitoisen aineen myynnistä sakkoon tai
8044: Lakialoite n:o 87 165
8045:
8046:
8047: Laki
8048: alkoholilain 36 §:n muuttamisesta.
8049:
8050: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alkoholi-
8051: lain (459/68) 36 § näin kuuluvaksi:
8052:
8053: 36 §. älköönkä lrukaan välittäkö alkoholijuomaa sel-
8054: Älköön kukaan palkkiota tai muuta hyvitystä laiselle henkilölle, jolle alkoholijuoman myynti
8055: vastaan yleisölle välittäkö alkoholijuomaa, tai ariniskelu on tämän lain mukaan kielletty.
8056:
8057:
8058: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
8059:
8060: Heimo Linna Mikko Kaarna
8061: Orvokki Kangas Hannele Pokka
8062: 166 1980 vp.
8063:
8064: Lakialoite n:o 88.
8065:
8066:
8067:
8068:
8069: Pokka ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain 5 §:n muuttamisesta.
8070:
8071:
8072: E d u s k u n n a 11 e.
8073:
8074: Hallituksen 8 päivänä syyskuuta 19'67 anta- kuin kaksi vuosikymmentä sitten.
8075: massa esityksessä alkoholilaiksi 5 § kuului seu- Keskioluen vähittäismyynti ja anniskelu ovat
8076: raavasti: "Alkoholiasioi>ta tämän lain mukaan muodostuneet yksityisyrittäjille paljon tärkeäm-
8077: hoidettaessa ja järjestettäessä on pyrittävä sii- mäksi tulolähteeksi kuin mitä keskioluesta
8078: hen, että alkoholista aiheutuvat haitat ja vau- annettua lakia säädettäessä tarkoitettiin. Vaikka
8079: riot sekä myös alkoholijuomien käyttö muo- keskioluesta annetun lain 15 § :n mukaan kes-
8080: dostuvat mahdollisimman vähäisiksi". kioluen vähittäismyyntioikeutta ei ole annet-
8081: Eduskunta poisti pykälästä sanat "ja myös tava sellaiselle, jonka keskioluen myynnistä
8082: alkoholijuomien käyttö", koska katsottiin, että saatava ansio muodostuu liiketoiminnassa mää-
8083: pelkkä määräys haittojen ja vaurioiden mini- rääväksi, näin on käynyt useissa tapauksissa.
8084: moimisesta riiutää. Lain voimassaolon aikana Kauppiaat ovat kynsin hampain taistelleet kes-
8085: alkoholijuomien kulutus on kuitenkin noussut kioluen vähittäismyynnin yleissuostumuksen
8086: enemmän kuin kaksinkertaiseksi. Eräänä syynä peruuttamista vastaan juuri taloudellisilla syillä.
8087: tähän on ollut se, että alkoholiyhtiöllä ei ole Anniskeluelinkeino on nykyrisen alkoholilain-
8088: ollut suoranaista velvollisuutta pyrkiä mahdol- säädännön arkana suuresti laajentunut. Kun
8089: lisimman vähäiseen kulutukseen. vuonna 1965 vain joka toisessa kunnassa oli
8090: Kulutuksen nousun seurauksena myös aiko- vähintään yksi täysien oikeuksien ravintola,
8091: bolihaitat ovat lisääntyneet siinä määrin, että niin kymmentä vuotta myöhemmin tällainen
8092: alkoholin kulutuksen minimoimrstavoite halli- ravintola oli yhdeksässä kunnassa kymmenestä.
8093: tuksen esityksen mukaisessa muodossa oli hyvin Vuonna 1975 maamme alkoholijuomien koko-
8094: perusteltu. Se olisikin siksi palautettava alko- naiskulutuksesta juotiin ravintoloissa noin
8095: holilakiin. 23 %, mutta Norjassa 14% ja Ruotsissa alle
8096: Pohjoismaisen alkoholilainsäädännön johta- 10 %. Suomen suhteellisen ~suuri ravintolaku-
8097: vana periaatteena on ainakin koko kuluvan lutus ei ole puolustettavissa silläkään, että
8098: vuosisadan ollut pyrkimys yksityisen voiton- ravintoloissa nauttiminen olisi hillitympää ja
8099: tavoittelun rajoittamiseen alkoholijuomien val- valvotumpaa kuin muualla. Eräiden tutkimus-
8100: mistuksessa, myynnissä ja anniskelussa. Tästä ten mukaan näin ei ole asianlaita. Ravintolaelin-
8101: syystä myös Suomessa alkoholijuoman valmis- keinon päästyä suhteettomasti laajentumaan
8102: tus, maahantuonti, maastavienti ja myynti ovat sitä on suhdanteiden heikentyessä ollut pakko
8103: alkoholiyhtiöksi sanotun osakeyhtiön yksinoi- keinotekorsesti tukea ja tällä tavalla yksityinen
8104: keutena eräin laissa tarkasti määritellyin poik- voitontavoittelu on päässyt entistä määrääväm-
8105: keuksin. pään asemaan alkoholijuomien anniskelussa.
8106: Maamme alkoholimonopolin Oy Alko Ab:n Alkoholikom~tea katsoi mietinnössään, että
8107: asema on tämän periaatteen kannalta heiken- monopoliperiaatetta olisi täsmennettävä ja että
8108: tynyt erityisesti vuonna 1969 voimaan tulleen alkoholilakiin olisi otettava säännös ytksity3.sen
8109: alkoholilainsäädännön aikana. Näin on tapah- voitontavoittelun rajoittamisesta.
8110: tunut alkoholijuomien valmistuksen, eraan Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8111: afkoholijuoman, nimittäin keskioluen vähittäis-
8112: myynnin ja alkoholijuomien anniskelun osalta. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8113: Oy Alko Ab:n osuus alkoholijuomien koko- lakiehdotuksen:
8114: naistuotannosta on huomattavasti pienempi
8115: Lakialoite n:o 88 167
8116:
8117:
8118:
8119:
8120: Laki
8121: alkoholilain 5 §:n muuttamisesta.
8122:
8123: Eduskunn'all päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alkoholi-
8124: lain (459/68) 5 § näin kuuluvaksi:
8125:
8126: 5 §.
8127: Alkoholiasioita hoidettaessa ja järjesrrettäessä yksityinen elinkeinOtoiminta alkoholijuomien
8128: on pyrittävä siihen, että alkoholista aiheutuvat valmistuksessa ja jakelussa muodostuvat mah-
8129: haitat ja vauriot, alkoholijuomien käyttö sekä dollisimman vähäisiksi.
8130:
8131:
8132: Helsingissä 14 päivänä helmrkuuta 1980.
8133:
8134: Hannele Pokka Matti Järvenpää Antero Juntumaa
8135: Eeva Kauppi Boris Renlund Aimo Ajo
8136: 168 1980 vp.
8137:
8138: Lakialoite n:o 89.
8139:
8140:
8141:
8142:
8143: Savola ym.: Ehdotus laiksi yliopistollisista keskussairaaloista an-
8144: netun lain 8 § :n muuttamisesta.
8145:
8146:
8147: E d u s k u n n a 11 e.
8148: Yliopistollisista keskussairaaloista annetun Tällöin tulisivat koko terveydenhoitohenkilö-
8149: lain (392/56) mukaan keskussairaalassa on kunnan näkemykset nykyistä paremmin käytet-
8150: sairaalahallitus, jonka jäseninä ovat keskussai- tyä hyväksi ja menettely olisi myös omiaan
8151: raalan ylilääkärit. parantamaan sairaalayhteisön henkilöstön kans-
8152: Yliopistollisen keskussairaalan sairaalahalli- sakäymistä.
8153: tuksen tehtävänä on vakinaisten lääkärien pal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8154: velukseen ottamisen lisäksi mm. valvoa kes- nioittavasti,
8155: kussairaalassa annettavaa sairaanhoitoa. Tämän
8156: vuoksi olisi tarkoituksenmukaista lisätä sairaa- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8157: lahallituksen jäseneksi myös johtava ylihoitaja. lakiehdotuksen:
8158:
8159:
8160: Laki
8161: yliopistollisista keskussairaaloista annetun lain 8 § :n muuttamisesta.
8162:
8163: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yliopistollisista keskussakaaloista 15 päivänä
8164: kesäkuuta 1956 annetun lain (392/56) 8 § näin kuuluvaksi:
8165:
8166: 8 §. ja johtava ylihoitaja. Sairaalahallitus valitsee
8167: Keskussairaalaliitossa on sairaalahallitus, keskuudestaan esimiehen ja varaesimiehen. Esi-
8168: jonka jäseninä ovat keskussairaalan ylilääkärit mies toimii keskussairaalan johtajaylilääkärinä.
8169:
8170:
8171: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
8172:
8173: Petter Savola Lea Sutinen Esko Pekonen
8174: Olavi Martikainen Markku Kauppinen Alla Jokinen
8175: Lauri Palmunen Sten Söderström Helvi Hyrynkangas
8176: 1980 vp. 169
8177:
8178: Lakialoite n:o 90.
8179:
8180:
8181:
8182:
8183: Söderström ym.: Ehdotus laiksi terveydenhoitolain 43 § :n muut-
8184: tamisesta.
8185:
8186:
8187: E d u s k u n n a 11 e.
8188:
8189: Terveydenhoitolain 43 §:n nojalla on hen- muksen menetetyistä ans:tolsta. Asia on parai-
8190: kilöllä, joka erittäin vaarallisen, yleisvaarallisen kaa korkeimmassa hallinto-oikeudessa, mutta
8191: tai valvottavan tartuntataudin leviämisen estä- ilmeistä on, että laki ei salli muunlaista tul-
8192: miseksi on määrätty olemaan poissa työstään, kintaa kuin mikä lääkintöhallituksessa on tehty.
8193: oikeus saada korvausta mm. työansionsa mene- Esimerkkitapaus koskee vastasyntynyttä las-
8194: tyksestä. ta, joka syntymähetkellä sai saimonella-tartun-
8195: Tässä lakipykälässä on ilmeinen aukko, joka nan ja sairasti tai oli taudinkantaja kaiken
8196: ei oikeuta korvaukseen silloin, kun lapsi on kaikkiaan vuoden ja neljä kuukautta. Lapsen
8197: sairastunut ko. tautiin ja vanhemmat/ toinen vanhemmat hoitivat lastaan, mikä perheelle
8198: vanhemmista joutuu olemaan poissa töistä hoi- aiheutti yli 20 000 mk:n menetykset.
8199: tamassa kotona lasta. Lasta ei terveyslautakunta On selvää, että tämä tapaus on osoittanut
8200: voi määrätä eristettäväksi lain 43 §:n edellyl!- lain erään puutteen, joka tulisi korjata.
8201: tämässä muodossa. Asiallisesti tilanne on aivan Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8202: sama kuin jos toinen vanhemmista olisi sairas-
8203: tunut. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8204: Asiasta on vireillä kantelu, josta lääkintö- lakiehdotuksen:
8205: hallitus on evännyt vanhempien korvausano-
8206:
8207: Laki
8208: terveydenhoitolain 43 §:n muuttamisesta.
8209:
8210: · Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 27 päivänä elokuuta 19'65 annetun terveyden-
8211: hoitolain 43 §:ään, sellaisena kuin se on 29 päivänä marraskuuta 1974 annetussa laissa (885/
8212: 74), uusi 2 momentti, jolloin nykyiseJt 2-5 momentit siirtyvät 3-'6 momenteiksi, seuraa-
8213: vasti:
8214:
8215: 43 §.
8216: hoitoa, korvataan lapsen huoltajalle ansionme-
8217: Mikäli tässä laissa mainittu sairaus koskee netys siten kuin 1 momentissa säädetään.
8218: lasta, joka vaatii kotihoitoa, mutta ei sairaala-
8219:
8220: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
8221:
8222: Sten Söderström M.-L. Salminen Lea Sutinen Olavi Martikainen
8223: Irma Rosnell I.-C. Björklund Marjatta Väänänen Markku Kauppinen
8224: P. Puhakka Pauli Uitto Arvo Salo Helvi Hyrynkangas
8225: P. Liedes Heli Astala Petter Savola Anneli Kivitie
8226: Marjatta Mattsson Terho Pursiainen Mikko Kuoppa Jouko Tuovinen
8227: E.-J. Tennilä V. J. Rytkönen Mauno Forsman Helge Siren
8228: Seppo Toiviainen Matti Järvenpää Toivo Yläjärvi Juhani Raudasoja
8229: Vappu Säilynoja Jarmo Wahlström Saara-Maria Paakkinen Eino Grönholm
8230: Lauha Männistö Helvi Niskanen Ole Norrback Aimo Ajo
8231: Ulla-Leena Alppi Mauri Pekkarinen
8232: 22 0880001340
8233: 170 1980 vp.
8234:
8235: Lakialoite n:o 91.
8236:
8237:
8238:
8239:
8240: Ihamäki ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain 122 ja 134 § :n muut-
8241: tamisesta.
8242:
8243:
8244: E d u s k u n n a 11 e.
8245:
8246: Voimassa olevan kunnallislain (953/7 6) ole niin vahvoja perusteita, etteikö myös kun-
8247: 122 §:n 2 momentin mukaan kuntainliiton liit- tainliitoissa hallituksen toi1IMkausi voisi olla
8248: tohallituksen toimikausi on neljä vuotta siten, kunnanhallituksen tapaan kaksi vuotta. Lisäksi
8249: että se kattaa liittovaltuuston toimikauden. olisi syytä tehdä mahdolliseksi se, että myös
8250: Liittohallituksen jäsenten luku määrätään edel- kuntainliittojen hallituksille voitaisiin valita
8251: leen perussäännössä. Jokaisella jäsenellä on kaksi varapuheenjohtajaa kunnanhallituksen ta-
8252: henkilökohtainen varajäsen. Liittovaltuusto ni- paan. Myös kuntainliittojen liittohallitusten
8253: meää yhden jäsenistä liittohallituksen puheen- osalta on syytä säätää, että puheenjohtaja ja
8254: johtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. varapuheenjohtajat valitaan samassa vaalitoimi-
8255: Voimassa olevaa edeltäneessä kunnallislaissa tuksessa.
8256: liittohallituksen kokoonpano ja toimikausi oli Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8257: jätetty perussäännössä määrättäväksi. Kunnal-
8258: lislain oltua nyt voimassa runsaat kolme vuotta että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8259: voidaan kuitenkin jo todeta, ettei liittohalli- lakiehdotuksen:
8260: tuksen neljä vuotta kestävälle toimikaudelle
8261:
8262:
8263: Laki
8264: kunnallislain 122 ja 134 §:n muuttamisesta.
8265:
8266: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 10 päivänä joulukuuta 1976 annetun kunnal-
8267: lislain (953/76) 122 §:n 2 momentti ja 134 §:n 1 momentti näin kuuluviksi:
8268:
8269: 122 §. voimassa, mitä kunnasta on säädetty 6 §:ssä,
8270: 7 §:n 1 ja 2 momentissa, 8, 9, 11-13 §:ssä,
8271: Kuntainliiton hallintoa hoitaa liittohallitus, 18 §:ssä, 19-25 §:ssä, 26 §:n 2 momentissa,
8272: johon liittovaltuusto valitsee jäsenet ja kulle- 27-31, 33, 35, 37, 42-44, 46-53 §:ssä,
8273: kin näistä henkilökohtaisen varajäsenen kahden 54 §:n 3 momentissa, 58-68 §:ssä, 69 §:n
8274: vuoden toimikaudeksi, joka alkaa tai päättyy 1 momentissa, 70-80 §:ssä, 82 ja 83 §:ssä,
8275: valtuutettujen toimikauden vaihtuessa. 86-91 §:ssä, 82 §:n 1 ja 3 momentissa sekä
8276: 93-97 §:ssä. Lisäksi sovelletaan vastaavasti,
8277: mitä 112 §:ssä on säädetty kuntien edustajain-
8278: 134 §. kokouksesta.
8279: Kuntainliitosta on soveltuvin osin vastaavasti
8280:
8281:
8282: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
8283:
8284: Timo Ihamäki Mauri Vänskä
8285: Tapio Holvitie Sampsa Aaltio
8286: 1980 vp. 171
8287:
8288: Lakialoite n:o 92.
8289:
8290:
8291:
8292:
8293: M. Järvenpää: Ehdotus laiksi 21 päivänä lokakuuta 169'8 an-
8294: netun kuninkaallisen säännön 7 §:n kumoamisesta.
8295:
8296:
8297: E d u s k u n n a 11 e.
8298:
8299: Ns. va1va1sprosentti on historiallinen jäänne haltuunsa sekä kuittia vastaan to1m1ttamaan
8300: niiltä ajoilta, jolloin työväenluokka ja työtäte- [vaivaiskassan] hoitajalle." (7 §)
8301: kevät väestökerrokset eivät olleet vielä kyen- Maamme nykyinen toimeentuloturva ja so-
8302: neet kamppailemaan itselleen sellaista toimeen- siaalipalvelut rahoitetaan olennaisesti toisin
8303: tuloturvaa ja niitä sosiaalisia palveluksia, joi:ta perustein eikä historialliseksi omituisuudeksi
8304: maassamme jo tällä hetkellä on. V aivaispro- muodostuneella vaivaisprosentilla ole niihin
8305: sentti perustuu 21. 10. 1698 annettuun kunin- mitään käytännön vaikutusta. Aiheutuupahan
8306: kaalliseen sääntöön, jossa todetaan: siitä pikemminkin vain enemmän vaivaa kuin
8307: "Kun perunkirjoitusta jossakin kuolinpesässä hyötyä.
8308: toimitetaan ja jäämistö menee joko perinnöksi Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8309: tahi velkojen maksamiseen, on kaikesta pesän taen,
8310: omaisuudesta eli varojen yhteenlasketusta mää-
8311: rästä maksettava vaivaisille yksi kahdeksasosa että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8312: prosenttia, ja olkoot perunkirjoituksen toimit- lakiehdotuksen:
8313: tajat velvolliset tämän maksun heti ottamaan
8314:
8315:
8316: Laki
8317: 21 päivänä lokakuuta 1698 annetun kuninkaallisen säännön 7 §:n kumoamisesta.
8318:
8319: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
8320:
8321: Täten kumotaan 21 päivänä lokakuuta 1698 Tämä laki tulee voimaan päivänä
8322: annetun kuninkaallisen säännön 7 §. kuuta 198 .
8323:
8324:
8325: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
8326:
8327: Matti Järvenpää
8328: 172 1980 vp.
8329:
8330: Lakialoite n:o 93.
8331:
8332:
8333:
8334:
8335: Kivitie ym.: Ehdotus laiksi kunnalle suoritettavasta katumaksusta
8336: annetun lain 4 §:n muuttamisesta.
8337:
8338:
8339: E d u s k u n n a 11 e.
8340:
8341: Katumaksulain ( 670/78) mukaan asema- ja vaikuta se, ovatko kiinteistön rakennukset
8342: rakennuskaava-alueilla SlJaltsevan kiinteistön vanhoja, todelliselta käyvältä arvoltaan alhaisia
8343: omistajan tai omistajan vertaisen haltijan on ja käytöltään usein vajaakäyttöisiä, vai uusia,
8344: suoritettava kadun rakentamisesta ja kunnossa- käyvältä arvoltaan ja käyttökelpoisuudeltaan ar-
8345: pidosta kunnalle katumaksua. Katumaksu mää- vokkaita, tulisi ikäalennus ottaa jossakin määrin
8346: rätään muun ohessa kiinteistön arvon perus- huomioon maksun suuruuteen vaikuttavana te-
8347: teella. Kiinteistön arvona pidetään sille viimeksi kijänä. Toisaalta ikäalennuksen ottaminen huo-
8348: toimitetussa varallisuusverotuksessa vahvistet- mioon täysimääräisenä saattaisi epäoikeudenmu~
8349: tua arvoa ottamatta huomioon tulo- ja varalli- kaiseen asemaan ne kiinteistöt, joiden raken-
8350: suusverolain 46 ja 50 §:ssä tarkoitettuja alen- nukset ovat uudehkoja. Tasapuolisempaan ja oi-
8351: nuksia (ikäalennus ja vähennys omasta asun- keudenmukaisempaan katumaksurasituksen ja-
8352: nosta). kaantumiseen päästäisiin, jos rakennusten arvoa
8353: Kiinteistöitä määrättävän katumaksun suu- määrättäessä otettaisiin huomioon puolet tulo-
8354: ruuteen tulee siten ratkaisevasti vaikuttamaan ja varallisuusverolain 46 § :n mukaisesta ikä-
8355: kiinteistöllä sijaitsevien rakennusten jälleenhan- alennuksesta. Kunnille kertyvän katumaksun
8356: kinta-arvo. Sillä seikalla, minkä ikäisiä raken- määrään ei ikäalennuksen huomioon ottamisella
8357: nukset ovat, ei ole merkitystä. Varallisuusvero- olisi vaikutusta.
8358: tuksessa rakennuksen iällä on ratkaiseva mer- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme kun-
8359: kitys, koska rakennukset, joista tehdään täysi nioittaen,
8360: ikäalennus, ovat veronalaista varallisuutta vain
8361: 10 %: sta jälleenhankinta-arvostaan. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8362: Koska ei voida pitää kohtuullisena ja tasa- lakiehdotuksen:
8363: puolisena sitä, että katumaksun suuruuteen ei
8364:
8365:
8366: Laki
8367: kunnalle suoritettavasta katumaksusta annetun lain 4 §:n muuttamisesta.
8368:
8369: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnalle suoritettavasta katumaksusta 31 päi-
8370: vänä elokuuta 1978 annetun lain ( 670/78) 4 § :n 1 momentti näin kuuluvaksi:
8371:
8372: 4 §.
8373: Kiinteistön arvona pidetään tätä lakia sovel- ( 1043/74) 46 §:ssä tarkoitetun alennuksen
8374: lettaessa sille viimeksi toimitetun varallisuusve- puolta määrää sekä 50 §: ssä tarkoitettua alen-
8375: rotuksen mukaan vahvistettavaa arvoa otta- nusta.
8376: matta huomioon tulo- ja varallisuusverolain
8377:
8378:
8379: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
8380:
8381: Anneli Kivitie Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen
8382: Jaakko Itälä
8383: 1980 vp. 173
8384:
8385: Lakialoite n:o 94.
8386:
8387:
8388:
8389:
8390: Knuuttila ym.: Ehdotus laiksi kadun ja eräiden yleisten alueiden
8391: kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain muuttamisesta.
8392:
8393:
8394: E d u s kun n a 11 e.
8395:
8396: Käsiteltäessä eduskunnassa v. 1975-78 niin ikään liikennevaliokunnan yksimielisesti esit-
8397: sanottua katurasituslainsäädäntöä nousi esille tämällä tavalla. Erikoisen perusteltuja nämä
8398: erilaisia näkökohtia sekä katujen kunnossapito- muutokset ovat sen vuoksi, että monessa ta-
8399: lain että katumaksulain osalta. Myös katujen pauksessa toispuoleinen jalkakäytävä asettaa
8400: kunnossapidon valtionavun maksatusperiaatteis- eri puolilla katua asuvat ihmiset hyvin eriarvoi-
8401: ta esiintyi erilaisia mielipiteitä säädettäessä vuo- seen asemaan, mitä voitaneen pitää jopa halli-
8402: den 1979 valtiopäivillä katumaksulakiin muu- tusmuodon 5 §:n tarkoittaman tasavertaisuus-
8403: tosta. Niinpä ei nykyistä katurasituslainsäädän- periaatteen vastaisena. Mainittuja muutoksia
8404: töä voikaan pitää kaikilta osin onnistuneena ja voidaan perustella myös taloudellisilla näkökoh-
8405: oikeudenmukaisena taajamien asukkaille. dilla, sillä on itsestään selvää, että koneelliset
8406: Ensinnä olisi tontinomistajan velvollisuutta kunnossapitotoimenpiteet tulevat oleellisesti
8407: jalkakäytävän kunnossapidon osalta muutettava halvemmiksi koko kadun osalta yhtäaikaa suo-
8408: niin kuin liikennevaliokunta v. 1976 lausun- ritettaessa. Tämän on hallituskin todennut ai-
8409: nossaan yksimielisesti esitti, että kunta suo- kanaan esityksiä antaessaan, vaikkakin näennäis-
8410: rittaa tarvittaessa jalkakäytävän koneellisen au- perusteilla päätyi toisenlaiseen esitykseen.
8411: rauksen ja lumen poisajon. Lisäksi tulisi kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8412: nalle antaa oikeus niin kuin yksityisteiden osal- nioittaen,
8413: takin on säädetty ottaa vastatakseen tietty kun-
8414: nossapito- tai puhtaanapitotoimenpide, kuten että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8415: esimerkiksi hiekoitus tai hiekan poisto niin- lakiehdotuksen:
8416:
8417:
8418:
8419:
8420: Laki
8421: kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- j puhtaanapidosta annetun lain muuttamisesta.
8422:
8423: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa-
8424: ja puhtaanapidosta 31 päivänä elokuuta 1978 annetun lain (669/78) 4 §:n 3 momentti,
8425: muutetaan 4 §:n 1 momentti sekä lisätään 8 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2
8426: momentti siirtyy 3 momentiksi, ja 13 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti
8427: siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti:
8428:
8429: 4 §.
8430: Kadun ja jalkakäytävän kunnossapito kuuluu junnasta jalkakäytävällä sekä pitää jalkakäytä-
8431: kunnalle. Tontinomistajan velvollisuutena on vän viereinen katuoja ja sadevesikouru avoinna
8432: kuitenkin pitää tontin kohdalla oleva jalka- sulamisveden poistumista varten. Kunta suo-
8433: käytävä käyttökelpoisena poistamalla jalankul- rittaa tarvittaessa jalkakäytävän koneellisen
8434: kua haittaava lumi ja jää ajoradan viereen tai aurauksen ja lumen poisajon.
8435: reunaan tai tontille, huolehtia liukkauden tor-
8436: 174 Lakialoite n:o 94
8437:
8438: 8 §. määrätynlaisilla kaduilla, korvaus tontinomista~
8439: jilta voidaan jättää perimättä.
8440: Jos kunta ottaa huolehtiakseen kunnossapi-
8441: toon kuuluvasta tehtävästä kaikilla kunnan mää-
8442: rätynlaisilla kaduilla, korvaus tontinomistajilta
8443: voidaan jättää perimättä. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
8444: kuuta 1981.
8445: Kunnanvaltuusto voi päättää, että tämän lain
8446: 13 §. soveltaminen siirtyy kunnassa enintään kah-
8447: della vuodella. Päätös tästä on tehtävä ennen
8448: Jos kunta ottaa huolehtiakseen puhtaanapi- lain voimaantuloa.
8449: toon kuuluvasta tehtävästä kaikilla kunnan
8450:
8451:
8452: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
8453:
8454: Sakari Knuuttila Pirjo Ala-Kapee Pentti Lahti-Nuuttila
8455: Risto Tuominen Anna-Liisa Piipari Anna-Liisa Jokinen
8456: Jorma Rantala Pirkko Valtonen Ulla-Leena Alppi
8457: Pertti Hietala Seppo Tikka Helvi Niskanen
8458: Erkki Liikanen Olli Helminen Terho Pursiainen
8459: Kaarina Suonio Pekka Starast Mauri Pekkarinen
8460: Mikko Rönnholm Terhi Nieminen-Mäkynen Helvi Hyrynkangas
8461: Peter Muurman Liisa Jaakonsaari Juhani Raudasoja
8462: Jermu Laine Juhani Surakka Lasse Lehtinen
8463: Maija Rajantie Seija Karkinen R. Breilin
8464: Matti Puhakka Paula Eenilä Eino Grönholm
8465: Hannu Tapiola Lea Savolainen Gunnar Häggblom
8466: Mikko Elo Helge Siren Mikko Ekorre
8467: 1980 vp. 175
8468:
8469: Lakialoite n:() 95.
8470:
8471:
8472:
8473:
8474: Knuuttila ym.: Ehdotus laiksi kunnalle suoritettavasta katumak-
8475: susta annetun lain 13 § :n muuttamisesta.
8476:
8477:
8478: E d u s k u n n a 11 e.
8479:
8480: Käsiteltäessä eduskunnassa v. 1975-78 niin sapidon valtionavun osuuden on arv101tu vuo-
8481: sanottua katurasituslainsäädäntöä nousi esille den 1982 loppuun mennessä muodostuvan kes-
8482: erilaisia näkökohtia sekä katujen kunnossapito- kimäärin 53 prosentiksi. Rakentamisavustus
8483: lain että katumaksulain osalta. Myös katujen muodostuu usein edellä mainittua suuremmaksi.
8484: kunnossapidon valtionavun maksatusperiaatteis- Voidaan myös todeta, että valtion tieliikenteen
8485: ta esiintyi erilaisia mielipiteitä säädettäessä vuo- erityisverotuksesta saarnat tulot ovat suurem-
8486: den 1979 valtiopäivillä katumaksulakiin muu- mat kuin valtion välittömät liikennemenot. Sen
8487: tosta. Niinpä ei nykyistä katurasituslainsäädän- sijaan kunnat eivät ole sanottavasti saaneet
8488: töä voikaan pitää kaikilta osin onnistuneena ja tuloja liikenteestä, vaikka niiden liikennemenot
8489: oikeudenmukaisena taajamien asukkaille. ovat huomattavan suuret. On lisäksi todennä-
8490: Käsitellessään v. 1976 hallituksen esitystä köistä, että katumaksut tulevat olemaan suu-
8491: katumaksulaiksi totesi liikennevaliokunta edus- remmat paikkakunnilla, joiden liikenne on vil-
8492: kunnan useita kertoja edellyttäneen myös val- kasta ja katujen ylläpitokustannukset yleensä
8493: tion osallistuvan katurasituksiin ja myös parla- suuret.
8494: mentaarisen liikennekomitean yksimielisesti eh- Edellä mainitun perusteella ehdotamme kun-
8495: dottaneen, että valtionosuutta katurasituksista nioittaen,
8496: lisätään huomattavasti. Perusteluna tuotiin tuol-
8497: loin esille, että valtio osallistuu - yleisten tei- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8498: den pidon lisäksi - yksityisten teiden aiheutta- lakiehdotuksen:
8499: miin kustannuksiin. Yksityisten teiden kunnos-
8500:
8501:
8502:
8503:
8504: Laki
8505: kunnalle suoritettavasta katumaksusta annetun lain 13 §:n muuttamisesta.
8506:
8507: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnalle suoritettavasta katumaksusta 31 päi-
8508: vänä elokuuta 1978 annetun lain (670/78) 13 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 21
8509: päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (946/79), sekä lisätään lain 13 §:ään uusi 3 ja
8510: 4 momentti seuraavasti:
8511:
8512: 13 §.
8513: Kunnalle suoritetaan valtionosuutta katujen Sen lisäksi mitä 2 momentissa säädetään,
8514: rakentamis- ja kunnossapitokustannuksiin. V al- suoritetaan kunnalle valtionosuutta 10 prosent-
8515: tionosuuteen oikeuttaviksi kustannuksiksi kat- tia 1 momentissa tarkoitetuista hyväksytyistä
8516: sotaan kunnanhallituksen 9 § :n 1 momentin kustannuksista.
8517: mukaisesti vahvistamat kadun rakentamisesta Valtioneuvosto antaa tarvittaessa yleisiä oh-
8518: ja kunnossapidosta kunnalle aiheutuneet kus- jeita siitä, mitä kadun rakentamisesta ja kun-
8519: tannukset. nossapidosta kunnalle aiheutuneista kustannuk-
8520: sista on pidettävä katujen asianmukaisen hoidon
8521: 176 Lakialoite n:o 95
8522:
8523: ja rakentamisen kannalta 1 momentissa tarkoi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
8524: tetulla tavalla hyväksyttävinä kustannuksina. kuuta 1981.
8525:
8526:
8527: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
8528:
8529: Sakari Knuuttila Maija Rajantie Helge Siren
8530: Risto Tuominen Matti Puhakka Lea Savolainen
8531: Jorma Rantala Hannu Tapiola Juhani Raudasoja
8532: Mikko Rönnholm Mikko Elo Lasse Lehtinen
8533: Seppo Tikka Pirjo Ala-Kapee Pentti Lahti-Nuuttila
8534: Pertti Hietala Anna-Liisa Piipari Reino Breilin
8535: Erkki Liikanen Kaisa Raatikainen Eino Grönholm
8536: Kaarina Suonio Pirkko Valtonen Anna-Liisa Jokinen
8537: Peter Muurman Olli Helminen Gunnar Häggblom
8538: Paula Eenilä Pekka Starast Ulla-Leena Alppi
8539: Elisabeth Rehn Liisa Jaakonsaari Mikko Ekorre
8540: Helvi Hyrynkangas Juhani Surakka Helvi Niskanen
8541: Terhi Nieminen-Mäkynen Seija Karkinen Terho Pursiainen
8542: Jermu Laine
8543: 1980 vp. 1(7
8544:
8545: Lakialoite n:o 96.
8546:
8547:
8548:
8549:
8550: Loikkanen: Ehdotus laiksi metsästyslain 34 § :n muuttamisesta.
8551:
8552:
8553: E d u s k u n n a II e.
8554:
8555: Nykyistä metsästyslakia säädettäessä vuonna tärkeimpien riistalintujen metsästysaika päättyy
8556: 1962 lähdettiin siitä, kuten aikaisemminkin voi- pääsääntöisesti joulukuun lopussa .. Metsäjänistä
8557: massa olleessa metsästyslaissa, että koirien ir- voidaan puolestaan metsästää helmikuun lop·
8558: rallaanolo kiellettiin maaliskuun 1 ja elokuun puun saakka. Ainoastaan rusakon metsästämi-
8559: 31 päivän välisenä aikana. Myöhemmin vuonna nen on rajoitetulla alueella sallittu huhtikuun
8560: 1969 annetulla lainmuutoksella koirien sallittiin 15 päivän alkuun ja Lapin läänin pohjoisim-
8561: olla ulkona kytkemättömänä muulloin paitsi missa kunnissa voidaan metsästää riekkoa ja
8562: huhtikuun 1 ja elokuun 31 päivän .välisenä kiirunaa maaliskuun aikanakin.
8563: aikana. . Koirien irrallaan olo maaliskuussa voi aiheut-
8564: Sanottua lainmuutosta ei oltu ilmeisesti lop- taa haittaa useille riistaeläimille. Koirien on to,
8565: puun saakka harkittu. Myös monet metsästys- dettu ajavan mm. hirvieläimiä ja häiritsevän
8566: järjestöt ja riistanhoitoyhdistykset esittivät myös jäniksiä, joiden lisääntymisaika on maa-
8567: useassa yhteydessä kantanaan, että koirien irral- liskuussa.
8568: laan pidon kieltäminen tulisi palauttaa alka- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8569: maan. maaliskuun 1 päivästä lähtien. Näin ei tavasti,
8570: ole kuitenkaan menetelty.
8571: Velvollisuus koirien kiinnipidon alkamisesta että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8572: maaliskuun 1 päivästä alkaen olisi perusteltua lakiehdotukun:
8573: riiståeläinten metsästysaikojen kannalta. Mm.
8574:
8575:
8576: L.aki
8577: metsästyslain 34 § :n muuttamisesta.
8578:
8579: · Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 13 päivänä huhtikuuta 1962 annetun metsäs-
8580: tyslain (290/62) 34 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 31 päivänä tammikuuta 1969
8581: annetussa laissa (81/69), näin kuuluvaksi: ·
8582:
8583: 34 §.·
8584: Maaliskuun 1 ja elokuun 31 päivän välisenä pihamaalla tai puutarhassa taikka julkisen yh-
8585: aikana, mainitut päivät mukaan luettuina, äl- dyskunnan tarkoitukseen varaamaila ja [maata-
8586: köön koiran annettako olla ulkona kytkemättö- lousministeriön] hyväksymällä alueella.
8587: mänä muualla kuin sen omistajan tai haltijan
8588:
8589:
8590: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
8591:
8592: Eino Loikkanen
8593:
8594:
8595:
8596:
8597: 23 0880001340
8598: 118 1980 vp.
8599:
8600: Lakialoite n:o 97.
8601:
8602:
8603:
8604:
8605: Perho ym.: Ehdotus laiksi oikeudesta hankkia maa- ja metsä-
8606: talousmaata annetun lain 3 § :n muuttamisesta.
8607:
8608:
8609: E d u s k u n n a 11 e.
8610:
8611: Oikeudesta hankkia maa- ja metsätalousmaa- Mielestämme mauuttu asetuksen säännös ja
8612: ta annetun lain 3 §:n mukaan maanhankinta- erityisesti sen soveltaminen yllä olevalla tavalla
8613: lupa voidaan evätä, jos maa on sopivasti käy· ovat ristiriidassa maanhankintaoikeuslain alku-
8614: tettävissä maatilalain mukaan tilakoon suuren- peräisen tarkoituksen kanssa. Päätösvallan liial-
8615: tamiseen. Tämän estämättä lupa on myönnet- lista delegoimista alemmille viranomaisille mer-
8616: tävä, kun maa on hankittu lisäalueeksi yhdelle kitsee se, että asetuksessa on viitattu maatila-
8617: tai useammalle henkilölle, joka saa kokonaan lain mukaisessa ·lainoitustoiminnassa noudatetta-
8618: tai osaksi toimeentulonsa harjoittamastaan maa- viin periaatteisiin, jotka tilan enimmäiskoon ja
8619: tilataloudesta tai metsätaloudesta. Siitä, milloin tilusten etäisyyden osalta perustuvat maatila-
8620: maa on katsottava hankituksi laissa tarkoite- hallituksen sisäisiin kiertokirjeisiin, joita ei kä-
8621: tuksi lisämaaksi, säädetään lain 3 § :n 3 mo- sitellä maatalousministeriön eikä valtioneuvos-
8622: mentin mukaan asetuksella. ton piirissä.
8623: Lain soveltamisessa on ilmennyt eräitä vil- Maanhankinnan rajoittaminen tilakoon ja
8624: jelijäväestön kannalta huomattavia epäkohtia. ostettavan maan etäisyyden perusteella onkin
8625: Lain tarkoituksena on estää maa- ja metsäta- johtanut erityisesti viljaa viljelevien tilojen kan~
8626: lousmaan siirtyminen pois tilallaan asuvien vil- nalta hankaliin tilanteisiin esim. rationalisoinnin
8627: jelijöiden omistuksesta. Lailla pyritään myös ja tuotantokustannusten alentamisen suhteen.
8628: siihen, että sillä ei vaikeutettaisi viljelijöiden Yllä selostettujen tapausten ohella maanhan-
8629: välisiä maa- ja metsätalousmaan kauppoja. Täs- kintalupa on saatettu evätä viljelijältä, jolta
8630: tä päämäärästä huolimatta maatilahallitus on yhteiskunta on ensin lunastanut maata ja joka
8631: lain nojalla annetun asetuksen 2 §:ään vedoten siten on tarvinnut lisämaata tilaansa. Tällaista-
8632: evännyt maanhankintaluvan useilta viljelijöiltä~ kaan menettelyä emme voi pitää lain hengen
8633: Asetuksen mukaan ko. lainkohdassa tarkoitetun mukaisena. Sen vuoksi oikeudesta hankkia maa-
8634: lisäalueen. ja muodostuvan maatilan enimmäis- ja metsätalousmaata annettua lakia olisikin
8635: koon osalta on noudatettava samoja periaatteita muutettava siten, ettei se enää edellä mainitulla
8636: kuin maatilalain mukaisessa lainoitustoiminnas- tavalla mahdollista maanhankinnan rajoittamista
8637: sa. Siten maatilahallitus on käytännössä evän- asetusteitse.
8638: nyt maahankintaluvan maatilataloudesta toi- Edellä esittämämme perusteella ehdotamme,
8639: meentulönsa saaviita viljelijöiltä, jos tilan pel-
8640: topinta:ala on ylittänyt 50 hehtaaria tai ostetun että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8641: pellon e_täisyys talouskeskuksesta on ollut yli 8 lakiehdotuksen:
8642: kilometriä ...
8643: Lakialoite n:o 97 179
8644:
8645:
8646: Laki
8647: oikeudesta hankkia maa- ja metsätalousmaata annetun lain 3 § :n muuttamisesta.
8648:
8649: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oikeudesta hankkia maa- ja metsätalousmaata
8650: 26 päivänä toukokuuta 1978 annetun lain (391/78) 3 §:n 3 momentti näin kuuluvaksi:
8651:
8652: 3 §.
8653: koolla ole katsottava olevan merkitystä. Siitä,
8654: Milloin lisäalue on hankittu 2 momentin 1 milloin maa on muutoin katsottava hankituksi
8655: kohdassa mainitulle henkilölle, ei lisäalueen mainitussa lainkohdassa tarkoitetuksi lisäalueek-
8656: etäisyydellä ja muodostuvan maatilan enimmäis- si, säädetään tarkemmin asetuksella.
8657:
8658:
8659: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
8660:
8661: Heikki Perho Sampsa Aaltio Toivo T. Pohjala
8662: Matti Hakala Elsi Hetemäki-Olander Ulla Puolanne
8663: Matti Hokkanen Tapio Holvitie Irma Rihtniemi-Koski
8664: Juuso Häikiö Timo Ihamäki Pertti Salolainen
8665: Lauri Impiö Alla Jokinen Martti Ursin
8666: Pekka Jokinen Heikki Järvenpää Matti Viljanen
8667: Ilkka Kanerva Sinikka Karhuvaara Ben Zyskowicz
8668: Eeva Kauppi Esko J. Koppanen Tapani Mörttinen
8669: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Eero Lattula Matti Pelttari
8670: Arto Lampinen Anna-Kaarina Louvo Tuulikki Petäjäniemi
8671: Ritva Laurila Mauri Miettinen Erkki Pystynen
8672: Pekka Löyttyniemi Toivo Mäkynen Tauno Valo
8673: Saara Mikkola Olavi Nikkilä Mauri Vänskä
8674: Matti Jaatinen Helena Pesola
8675: 180 1980 vp.
8676:
8677: Lakialoite n:o 98.
8678:
8679:
8680:
8681:
8682: Raatikainen ym.: Ehdotus laiksi rakennuslain muuttamisesta.
8683:
8684:
8685: E d u s kun n a 11 e.
8686:
8687: Voimassa olevan· ra'kennuslam eräänä ilmeic viime vuosina ollut voimakkaassa .nousussa ja
8688: senä puutteena on, ettei asemakaavassa voida että edellä mainitulla muutoksella olisi myön-
8689: osoittaa alueita maa- ja metsätaloutta varten. teinen vaikutus maatalousmaan hintaan, koska
8690: Rakennuskaavassakin tällaisia alueita voidaan se ainakin osittain ehkäisisi ns. odotusarvon
8691: osoittaa vain erityisestä syystä. Tämä on aiheut- muodostumista. · ..
8692: tanut epäkohtia varsinkin suurten kaupunkien Rakennuslain muutos on perusteltu myös jo
8693: lähiympäristössä, jossa asuinrakentamisen ja senkin vuoksi, että kuntamuodon muutosten ja
8694: teollisuuden puolelta suuntautuu voimakasta kuntaHitosten vuoksi maahamme on muodos-
8695: painetta peltojen ja metsien ottamiseen raken- tunut useita kaupunkeja, joihin kuuluu laajoja
8696: tamiskäyttöön. Ihmisystävällisen ja luontoon maaseutumaisia alueita. Kaupunkeihi~ taas ei
8697: sopeutuvan kaupunkirakentamisen kannalta olisi · voida rakennuskaavoja laatia, vaan ainoastaan
8698: kuitenkin välttämätöntä, että kaupunkimaisesti asemakaavoi a.
8699: rakennettujen alueiden lomaan jäisi myös kau- Samalla kun tehdään mahdolliseksi maata-
8700: niisti Iainehtivia viljapeltoja ja hyvin hoidettuja lousalueiden ottaminen asemakaavaan, olisi
8701: metsiä. Tällä olisi tärkeä maisemallinen merki- rakennuskaavojen kohdalla poistettava nykyi-
8702: tys ja se myös lähentäisi kaupunkia ja maa- nen rajoitus, jonka mukaan maatalousalueiden
8703: seutua toisiinsa. Lisäksi metsävyöhykkeet muo- sisällyttäminen rakennuskaavaan ori. mahdollista
8704: dostaisivat henkireikiä, joita pitkin ulkoilijat vain erityisestä syystä. Ei ole syytä pitää jatku-
8705: ja retkeilijät voisivat siirtyä kauemmaksi maa- vasti maatalousalueita muita aluevarauksia huo-
8706: seudulle nauttimaan alkuperäisestä luonnosta. nommassa asemassa. Eihän esimerkiksi mootto-
8707: Kaupunkialueiden lähiympäristössä olevien ritie- tai voimajohtovarauksia varten vaadita
8708: peltojen säilyttämistä puoltav~~- vi~!ä . erityis~ "erityisiä syitä", vaikka se usein olisi paljon
8709: syyt. Hyvän maatalousm~n. sailyt~ammen ~~: aiheellisempaa. Hyvän esimerkin tarjoaa Nor-
8710: jelykäytössä on viime a1~1na . nahty . enttst~ jan voimassa oleva rakennuslaki, jonka mukaan
8711: tärkeämmäksi yhteiskunnalhseksl tavmtteeksl. yksityiskohtaisiin kaavoihin on mahdollista
8712: Maatalouden harjoittajien toimintaedellytysten ottaa maatalousalueita ilman mitään "edtyisiä
8713: turvaamiseksi olisi tärkeätä, että hyvät pelto- syitä".
8714: maat voitaisiin merkitä asemakaavaan maata-
8715: lousalueiksi, jolloin maatalouden harjoittaja Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
8716: saisi varmuuden siitä, että hän voi jatkaa vll- tavasti,
8717: jelytoimintaa kyseisellä paikalla. Maatalousvi-
8718: ranomaisten taholta on myös kiinnitetty huo- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8719: miota siihen, että maatalousmaan hintataso on lakiehdotuksen:
8720: Lakialoitie 11!() 98 181
8721:
8722:
8723: Laki
8724: rakennuslain muuttamisesta.
8725:
8726: Eduskunnan päatöksen mukad:sesti
8727: muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun rakennuslain (370/58) 56 §:n 1 momentti
8728: ja 96 §:n 2 momentti,
8729: sellaisina kuin ne ovat, 56 §:n 1 momentti 9 päivänä elokuuta 1968 annetussa laissa
8730: (493/68) ja 96 §:n 2 momentti 4 päivänä kesäkuuta 1965 annetussa laissa (301/65), sekä
8731: lisätään lain 36 §:n 1 momenttiin uusi 4 a kohta ja 47 §:ään uu:>i 2 momentti, jolloin
8732: nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti:
8733:
8734: 36 §. 31 §:n 2 momentissa tai 43 §:n 2 momentissa
8735: Asemakaavassa voidaan määrätä alueita: tarkoitettuun toimenpiteeseen, eikä maanomis-
8736: - ~---:---- ---:--------------:' taja sen vuoksi vdi kohtuullista hyötyä tuotta-
8737: 4 a) maa- ja metsätaloutta varten (maata- valla tavalla käyttää hyväkseen maataan, on
8738: lousalueet) J. kaupunki tai, milloin alue on kaavassa osoitettu
8739: valtion tarpeisiin; tämä velvollinen Innastamaan
8740: maan. Mitä tässä on säädetty, ei koske 46 tali
8741: 47 s.. 47 §:ssä tarkoitettua maata eikä maa- ja met•
8742: sätaloutta vanten osoitettua ·maata.
8743: Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee myös . ' -c-----.-- -:-----.--:-----:-:-
8744: - - - - - - _-_,-----;
8745:
8746: asemakaavan muutoksen ·vahvistamista alueelle,
8747: joka aikaisemmassa asemakaavassa oli määrätty 96 §.
8748: maatalousalueeksi. ' Ra!kennuskaavassa voidaan osoittaa alueita
8749: myös maa- ja. metsätaloutta varten (maatalous;
8750: alueet) .. ·
8751: 56§.
8752: Jos maa asemakaavan tai .31 §:n 1 momen-
8753: tissa tarkoitetun yleiskaavan.' mukaan on· käy-
8754: tettävä toiseen. tarkoitukseen. kuin yksityiseen Tämä laki tulee voimaan päivänä
8755: rakennustoimintaan tai alueella ei saa ryhtyä kuuta 19
8756:
8757:
8758: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
8759:
8760: Kaisa Raatikainen Maija Rajantie Jermu Laine
8761: Tellervo Koivisto Pauli Uitto Olli Helminen
8762: Pentti Lahti-Nuuttila Saara-Maria Paakkinen M.-L. Salminen
8763: Helge Siren Pertti Hietala Risto Tuominen
8764: · Kaj Bärlund Liisa Jaakonsaari
8765: 182 1980 vp.
8766:
8767: Lakialoite n:o 99.
8768:
8769:
8770:
8771:
8772: Raudaskoski ym.: Ehdotus laiksi kaavoitusalueiden jakolain muut-
8773: tamisesta.
8774:
8775:
8776: E d u s k u n n a 11 e.
8777:
8778: Viimeisten parin vuos~kymmenen kuluessa on mm. se, että lainsäädännössä ei tunneta
8779: tapahtunut väestön keskittyminen taajamiin on kunnan kiinteistö- tai kaavoitusinsinööriä.
8780: asettanut kunnat ongelmallisen tilanteen eteen Lainsäädännön osalta voidaan todeta, että
8781: myös maankäytön osalta. Vanhoja kuntakes- vuonna 1960 voimaan tulleeseen kaavoitus-
8782: kuksia on saneerattu ja niiden liepeille on kaa- alueiden jakolakiin ja -asetukseen sisältyy sään-
8783: voitettu uusia asuntoalueita. Taajamaväestön nöksiä kaupunkien kiinteistöinsinöörin virasta.
8784: vapaa-ajan viettoon liittyvien ulkoilu- ja virkis- Vuonna 1960 vallinneessa tilanteessa ei ehkä
8785: tystoimintojen järjestäminen on niin ikään ollut tarpeen harkitakaan tällaista virkaa maa-
8786: osoittautunut usein hankalaksi. laiskuntiin. Nyt tilanne on muuttunut. Useat
8787: Tämä kehitys on johtanut siihen, että pie- kaupunkien liepeillä ja muuallakin sijaitsevat
8788: nimmissäkin kunnissa joudutaan nykyisin rat- suuret kuntakeskukset ovat suurempia ja vilk-
8789: komaan monimutkaisia oikeudellisia ja teknil- kaampia kuin vuoden 1960 aikaiset pikkukau-
8790: lisiä maankäyttöön liittyviä ongelmia. Näistä pungit. Voidaan sanoa, että yhteiskunnassa
8791: mainittakoon kuntasuunnittelu-, kaavoitus-, tapahtuneet muutokset ovat ajaneet ohi siitä
8792: kartoitus- ja mittaustehtävät sekä kiinteistöjen hengestä, jossa kaavoitusalueiden jakolaki ja
8793: hankintaan ja luovutuksiin liittyvät tehtävät. -asetus säädettiin.
8794: Kiinteistöjen vaihdantaan liittyy oleellisesti Työn riittävyydestä voidaan todeta, että sitä
8795: kiinteistöjen arviointi ja kiinteistönmuodostus. riittää jo suurimmissa kunnissa. Pienet kunnat
8796: Yllä mainitut tehtävät ovat sellaisia, että voisivat harkita sivutoimisen viran perusta-
8797: perinteinen kunnan virkamiesorganisaatio ei mista.
8798: omaa valmiutta niiden käsittelyyn. Kunnanjoh- Kustannuksista voidaan todeta, että kunnat
8799: tajilla ja -sihteereillä on koulutuksensa perus- joutuvat joka tapauksessa teettämään tilaustöinä
8800: teella jossain määrin tietoa eriasteisesta suun- joko valtiolla tai yksityisillä insinööritoimistoilla
8801: nittelusta. Useissa kunnissa on myös suunnit~ kaavoitus- ja kartoitustyönsä taikka . kaavojen
8802: telusihteereitä, joilta on edellytetty suunnitte- toteuttamiseen liittyvät kaavojen paalutus- ja
8803: lutietoutta. Poikkeustapauksia lukuunottamatta kiinteistönmuodostustyöt, joten näillä menoilla
8804: tämän henkilöstön mahdollisuus käsitellä suun- katettaisiin melkoinen osa oman kiinteistöinsi-
8805: nitteluteknillisiä tehtäviä, kartoitus- ja kiin- nöörin kustannuksista. Merkittäväksi taloudel-
8806: teistötehtävistä puhumattakaan, on suhteellisen liseksi tekijäksi nous1s1 kiinteistöinsinöörin
8807: vähäinen. ammatillisen tietämyksen johdosta tapahtuva
8808: Etsittäessä ammattikuntaa, jonka koulutuk- virheratkaisujen välttäminen. Ottaen huomioon
8809: seen sisältyisi mahdollisimman monia maankäy- kuntien maankäyttöön tekemät suuret inves-
8810: tön suunnittelussa ja suunnitelmien toteuttami- toinnit vuosien kuluessa, ei ole aivan merki-
8811: sessa huomioon otettavia tekijöitä, päädytään tyksetöntä, kuinka asuneita ne ovat olleet.
8812: maanmi ttausinsinööreihin. Maanmittausinsinöö- Pyrittäessä helpottamaan kuntien mahdolli-
8813: rin koulutuksen saaneita henkilöitä on tällä suutta palkata kiinteistöalan ammatti-ihmisiä,
8814: hetkellä kaupungeissa kiinteistöinsinööreinä ja voitaisiin aloittaa saattamalla kunnat yhden-
8815: kaavoitustehtävissä. Vain muutamassa suuressa vertaisiksi kaupunkien kanssa lainsäädännölli-
8816: ns. maalaiskunnassa on oma kaavoitusinsinööri. sesti. Vähäisillä kaavoitusalueiden jakolain ja
8817: Syynä siihen, että kunnat eivät ole palkan- -asetuksen muutoksilla voidaan kunnillekin
8818: neet niille tarpeellisia maanmittausinsinöörejä, mahdollistaa kiinteistöinsinöörin viran perusta-
8819: Lakialoite n:o 99 183
8820:
8821: minen. Jos muidenkin kuin kaupunkikuntien taustoimitusten suorittaminen muodostaisi kui-
8822: kiinteistöinsinööreillä olisi samat oikeudet suo- tenkin vain vähäisen, mutta tärkeän osan koko
8823: rittaa maanmittaustoimituksia kunnan alueella, viranhoitoa ajatellen. Kunnan kiinteistöinsinöö-
8824: alentaisi se viran perustamiseen liittyviä kyn- rin, toimintaa ei tulisi ajatella valtion maan-
8825: nyksiä työn riittävyyden ja kustannusten mittaustoimistojen toimialan kaventajana. Sel-
8826: osalta. Kaupunkien kiinteistöinsinöörit saavat laiseksi se ei voisi tullakaan, koska maanmit-
8827: kaupungin suostumuksella muun muassa suo- taustoimitusten suoritusvaiheessa kiinteistöinsi-
8828: rittaa lohkomisia, joiden maanmittausmaksut nöörit ovat maanmittaushallinnon johdon ja
8829: tuloutetaan kaupungille. Yleensä kaupunkien valvonnan· alaisia.
8830: kiinteistöinsinöörit eivät kovin paljon suorita Jotta myös kuntiin voitaisiin perustaa kau-
8831: lohkomisia, koska tonttijakoalueena tapahtuvat punkien kiinteistöinsinöörien oikeuksin toimi-
8832: tontinmittaukset ja yleisten alueiden mittauk- vien kiinteistöinsinöörien virkoja, tulisi kaavoi-
8833: set takaavat heille rHttävästi kiinteistönmuodos- tusalueiden jakolakiin ja kaavoitusalueiden jako-
8834: tustehtäviä. asetukseen tehdä tätä tarkoittavat muutokset.
8835: Jos kunnassa olisi kiinteistöinsinööri, joka Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
8836: saisi lohkomaila muodostaa itsenäisiksi tiloiksi nioittavasti,
8837: esimerkiksi rakennuskaava-alueilla olevat raken-
8838: nuspaikat, vastaisivat kunnan saarnat maanmh- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8839: tausmaksutulot varsin pian huomattavan osan lakiehdotuksen:
8840: kiinteistöinsinöörin palkkamenoista. Maanmit-
8841:
8842:
8843:
8844: Laki
8845: .kaavoitusalueiden jakolain muuttamisesta.
8846:
8847: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 20 päivänä helmikuuta 1960 annetun kaavoi-
8848: tusalueiden jakolain (101/60) 50 §:n 2 ja 3 momentti sekä muutetaan lain 32 § näin kuulu-
8849: vaksi:
8850:
8851: 32 §. Vaitioneuvosto voi kuitenkin, milloin erityi-
8852: Kiinteistöinsinöörin oi'keudesta suorittaa set syyt sitä vaativat, ·hakemuksesta myöntää
8853: maanmittaustoimituksia säädetään asetuksella. muullekin kuin 2 momentissa mainitun päte-
8854: Kiinteistöinsinöörin valitsee kunta tai kau- vyyden omaavalle henkilölle, joka katsotaan
8855: punki hankittuaan sitä ennen rakennuslauta- tehtävään kykeneväksi, oikeuden toimia kiin-
8856: kunnan lausunnon. Kelpoisuusehtona kiinteistö- teistöinsinöörinä määrätyssä kaupungissa.
8857: insinöörin virkaan on teknillisen korkeakoulun
8858: maanmittausosastossa suoritettu diplomi-insinöö-
8859: rin tutkinto ja sen jälkeen hankittu perehtynei- Tämä laki tulee voimaan päivänä
8860: syys kiinteistön muodostamista koskeviin teh- kuuta 198 .
8861: täviin.
8862:
8863: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
8864:
8865: Väinö Raudaskoski Helvi Hyrynkangas Martti Ursin
8866: Helvi Niskanen Mikko Pesälä Kalevi Mattila
8867: Vappu Säilynoja Paavo Vesterinen Juhani Vähäkangas
8868: Liisa Jsakonsaari Lea Sutinen Petter Savola
8869: Arvo Kemppainen Heimo Linna Pentti Poutaneo
8870: Eero Lattula Alvar Saukko Olavi Martikainen
8871: J. Juhani Kortesalmi
8872: 184 L11kialoite n:o 99
8873:
8874:
8875: Liite
8876:
8877: Asetus
8878: kaavoitusalueiden jakoasetuksen muuttamisesta.
8879:
8880: Maa- ja metsätalousministeriön esittelystä muutetaan 11 päivänä heinäkuuta 1960 anne-
8881: tun kaavoitusalueiden jakoasetuksen (353/60) 15 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on muu-
8882: tettuna 26 päivänä syyskuuta 1975 annetussa asetuksessa (748/75), sekä 2, 3 ja 5 momentti
8883: ja 64 § :n 1 momentti, seuraavasti:
8884:
8885: 15 §.
8886: Teknillisen korkeakoulun maanmittausosas- Kiinteistöinsinöörin suorittaman maanmit-
8887: tossa diplomi-insinöörin tutkinnon suorittanut taustoimituksen palkkiosta on soveltuvin koh-
8888: kiinteistöinsinööri, jolla on perehtyneisyyttä din voimassa, mitä maanmittausmaksusta on
8889: maanmittaustoimitus·ten suorittamisessa tai erikseen säädetty, kuitenkin siten, että palkkio
8890: kiinteistöinsinöörille kuuluvissa kiinteistönmuo- maksetaan asianomaiselle kunnalle tai kaupun-
8891: dostustehtävissä, saa kunnan tai kaupungin gille. Toimituspalkkiota tai sen osaa, jonka
8892: suostumuksella toimittaa sen alueella lohkomi- kunta tai kaupunki olisi velvollinen asianosai~
8893: sen, vapaaehtoisen tilusvaihdon, rajankäynnin sena suorittamaan, ei kuitenkaan veiota etukä:
8894: ja rasitetoimituksen. teen valtion varoista.
8895: Maanmittaushallitus voi myös kunnan tai
8896: kaupungin suostumuksella oikeuttaa kiinteistö- 64 §.
8897: insinöörin, jonka se tämän aikaisemman toi- Kaupunginhallituksen on ilmoitettava kiin-
8898: minnan perusteella katsoo tehtävään päteväksi, teistöinsinöörin valitsemisesta si:säasiainministe-
8899: suorittamaan kaavoitusalueiden j*olain 4 § :ssä. riölle, maanmittaushallitukselle ja rakennuslau-
8900: tarkoitetun pakollisen tilusvaihdon ja uusjaon. takunnalle. Kunnarihallituksen on tehtävä vas-
8901: Kiinteistöinsinöörin, joka haluaa ryhtyä suu- taava ilmoitus maanmittaushallitukselle.
8902: rit~am~ .maanmittaustoimituksia, tulee toi~. ,
8903: mittaa maanmittaushallitukselle selvitys päte-
8904: vyydestään ja kunnan tai kaupungin suostumus
8905: toimitusten suorittamiseen.
8906: 1980 vp; 185
8907:
8908: Lakialoite n:o 100.
8909:
8910:
8911:
8912:
8913: Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain muuttamisesta.
8914:
8915:
8916: E d u s k u n n a II e.
8917:
8918: Vuoden 197 6 lopussa hyvaksyttyyn uuteen tiinkin liittovaltuustojen kevätkökouksessa
8919: kunnallislakiin lisättiin eduskuntakäsittelyssä 1977 jotenkin toimitetuksi. Tämän jälkeen
8920: säännös kuntainliiton liittohallituksen ja sen säännöksen soveltamisesta on sittemmin saatu
8921: alaisten toimielinten kokoonpanon sovittami- korkeimman hallint~ikeuden kannanotot.
8922: sesta poliittisten voimasuhteiden kannalta Mainittu säännös on kuitenkin saatava · täs-
8923: (122 § 4 mom.). Käytännössä lisäys osoittau- mällisemmäksi ja sellaiseksi, että siitä ilmenee
8924: tui erittäin vaikeaksi soveltaa, minkä lisäksi lainsäätäjän tahto. Lakia säädettäessä oll tar~
8925: sen tulkinnasta syntyi voima:kka1ta erimieli- koituksena liittohallitusten kokoonpanoista pää-
8926: syyksiä. tettäessä tehdä . mahdolliseksi kuntainliiton
8927: Asiaa selvittänyt työryhmä päätyi ehdotta- alueella kunnallisvaaleissa ääniä ja valtuusto-
8928: maan pitkien ja yksityiskohtaisten uus[en sään- paikkoja saaneiden eri ryhmien ja ryhmittymien
8929: nösten antamista. Näistä ei, vaikka harkitta- toiminta kunnallisvaalien tapaan. Samoin oli
8930: vaksi esitettiin eri vaihtoehtoja, päästy kuiten- tarkoituksena, että liittohallituksen paikkoja
8931: kaan lopulliseen yhteisymmärrykseen. Kun oli jaettaessa käytetään jakoperusteena eri ryhmien
8932: osoittautunut, ettei säännösten selventäminen ja ryhmittymien kunnall.isvaaleissa. saamia ääni-
8933: tulisi yhdenkään vaihtoehdon pohjalta eduskun· määriä. Vain tällä tavalla voidaan turvata se,
8934: nassa hyväksytyksi, sama työryhmä valmisteli .. eritä kuntainliittojen hallituksissa toteutuu mah-
8935: soveLtamisohjeet ja -suos~tukset, joissa pyrittiin dollisimman tarkasti kansalaisten kunnallisvaa-
8936: joustavuuteen säännös:ten tulkinnassa, niin että leissa ilmaisema tahto. Samalla toteutuu kun-
8937: liittohallituksen ja muiden kysymyksessä ole- nallishallinnossa hyväksi ja toimivaksi havaittu
8938: vien trumielinten kokoonpano saataisiin sovite· suhteellisuusperiaate.
8939: tuksi sellaiseksi, että poliittiset voimasuhteet Edellä olevaan v:i:itaten ehdotamme kunnioit-
8940: kuntainliiton· jäsenkunnissa kokonaisuutena kat- taen,
8941: soen ja sen väestön kielisuhteet, jota kuntain-
8942: liiton toiminta . ·palvelee, sekä jäsenkuntien että Eduskunta hyväksyisi seuraatJan
8943: osuudet kuntainliitossa tulevat asianmukaisesti lakiehdotuksen:
8944: huomioon otetuiksi. Tältä pohjalta vaalit saa-
8945:
8946:
8947:
8948: Laki
8949: kunnallislain muuttamisesta.
8950:
8951: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8952: kumotaan 10 päivänä joulukuuta 19'76 annetun kunnallislain (953/76) 122 §:n 4 momentti
8953: sekä
8954: lisätään lakiin uusi 122 a §, seuraavasti:
8955:
8956: 122 a §. katsoen. Sovittamisen perustaksi otetaan niiden
8957: Liittohallituksen sekä lautakuntien ja johto- eri äänestäjäryhmien ehdokkaille viimeksi toi-
8958: kuntien kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, mitetuissa kunnallisvaaleissa jäsenkunnissa an-
8959: että se vastaa poliittisia voimasuhteita kuntain- nettujen äänien lukumäärä, joita vähintään
8960: liiton jäsenkuntien valtuustoissa kokonaisuutena yhdessä jäsenkunnassa on tullut valituksi aina-
8961: 24 0880001340
8962: 186 Lakialoite n:o 100
8963:
8964:
8965: kin yksi valtuutettu. Kunkin mainitun äänes- Mitä 3 momentissa on säädetty liittoutumi-
8966: täjäryhmän kohdalta lasketaan sen osuus huo- sesta vaalissa, sovelletaan myös sellaiseen 1
8967: mioonotettavien äänestäjäryhmien äänien koko- momentissa mainittuun äänestäjäryhmään, jolla
8968: naismäärästä prosentteina. Näin saatua prosent- ei ole edustajaa liittovaltuustossa. Liittoutumi-
8969: tilukua käytetään äänestäjäryhmän ääniosuus- sesta päättää tällöin puolueiden osalta puolue
8970: lukuna vaaleja suoritettaessa. taikka tämän ilmoittama puolueen jäseniä edus-
8971: Toimielimen jäsenet ja varajäsenet valitaan tava yhdistys tai sellaiset yhdistykset yhdessä.
8972: 1 momentissa mainittujen äänestäjäryhmien Muun äänestäjäryhmän kuin puolueen liittou-
8973: edustajista sen mukaan kuin nämä ryhmät suh- tumisesta päätettäessä noudatetaan soveltuvin
8974: teellisessa vaalissa saisivat toimielimeen edus- osin, mitä edellä puolueesta on säädetty.
8975: tajia, jos vertauslukuina olisivat 1 momentissa Ryhmittymiin kuuluvien ryhmien edustus
8976: tarkoitetut ääniosuusluvut. toimielimessä jaetaan niiden kesken sen mukaan
8977: Milloin kahta tai useampaa äänestäjäryhmää kun 2 momentissa on säädetty.
8978: edustavat liittovaltuuston valtuustoryhmät kui- Mitä tässä pykälässä on säädetty, ei sovelleta
8979: tenkin haluavat vaalissa liittoutua, niiden ääni- liittohallituksen, lautakunnan eikä johtokunnan
8980: osuusluvut lasketaan yhteen ja tällaiseen ryh- jaostoon eikä toimikuntaan.
8981: mittymään sovelletaan, mitä 2 momentissa on
8982: säädetty äänestäjäryhmästä.
8983:
8984: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
8985:
8986: Pentti Sillantaus Elsi Hetemäki-Olander Ulla Puolanne
8987: Heikki Perho Tapio Holvitie Irma Rihtniemi-Koski
8988: Matti Hakala Timo Ihamäki Pertti Salolainen .
8989: Matti Hokkanen . Aila Jokinen Martti Ursin
8990: Juuso Häikiö lleikki ·Järvenpää Matti Viljanen
8991: Lauri lmpiö Sinikka Karhuvaara Ben Zyskowicz
8992: Pekka Jokinen Esko J. Koppanen Tapani Mörttinen
8993: Ilkka Kanerva Juhani Laitinen Matti Pelttari
8994: Eeva Kauppi Eero Lattula Tuulikki Petäjäniemi
8995: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Aima-Kaarina Louvo Eva-Maija PuWrlo
8996: :Arto Lampinen Mauri Miettinen Erkki Pystynen
8997: Ritva Laurila Pentti Mäki-Hakola Helge Saarikoski
8998: Pekka Löyttyniemi Toivo Mäkynen Jalmari Torikka
8999: '-.,: Saara Mikkola
9000: Olavi Nikkilä Tauno Valo
9001: Matti Jaatinen Helena Pesola Mauri Vänskä
9002: Sampsa Aaltio Toivo T. Pohjala
9003: · 1980 vp. 187
9004:
9005: Lakialoite n:o 101.
9006:
9007:
9008:
9009:
9010: Söderman ym.: Ehdotus laiksi evankelisluterilaisen kirkon palk.
9011: kauslain muuttamisesta.
9012:
9013:
9014: Ed u s kun n a 11 e.
9015:
9016: Kirkolliskokous ehdottaa, että seurakunnan Diakonian viran haltijalle kuuluva asuntoetu
9017: palveluksessa olevien diakonissojen ja diako- on nykyisellään niin pieni, että se on. vaikeut-
9018: nien asuntoedun määrää lisättäisiin, sen kor- tanut virkojen täyttämistäkin. Mahdollisuus va-
9019: vaaminen rahassa tehtäisiin mahdolliseksi ja pauttaa seurakunta virka-asunnon hankkimi-
9020: viranhaltijapuolisoiden oikeutta asuntoetuun sesta ja korvata virka-asunto rahana tulisi ulot-
9021: parannettaisiin. taa koskemaan myös diakonian viran haltijoita
9022: Uudistus on tarkoitettu tulemaan voimaan siinä kuin muitakin palkkauslaissa mainittuja
9023: lain tultua vahvistetuksi. viranhaltijoita.
9024: . Säännöstä siitä, että viranhaltijan puoliso tai
9025: muu perheen jäsen, joka myös valitaan seura-
9026: YLEISPERUSTELUT. kunnan virkaan, ei saa korvausta kyseisen viran
9027: palkkaukseen kuuluvasta luontoisedusta eli on
9028: 1. Nykyinen tilanne. siis oikeutettu vain osaan viran varsinaisesta
9029: palkasta, on palvelussuhteen ehtojen .määritte-
9030: Helmikuun 25 päivänä 1966 annetun evan- lyssä nykyisin omaksutun ajattelutavan kannalta
9031: kelisluterilaisen kirkon palkkauslain (105/66) pidetty niin perustelemattomana ja epäoikeu-
9032: 14 §:n 5 momentin mukaan seurakunnan tai denmukaisena, että se olisi kiireellisesti. kumot-
9033: seurakuntayhtymän palveluksessa olevilla saman tava.
9034: perheen jäsenillä, jotka asuvat yhdessä ja joista
9035: kullekin kuuluu palkkaetuun asunto tai sen
9036: korvaus, on oikeus saada vain yhdet luontois- , 3. Asian valmistelu.
9037: edut.
9038: Saman lain 18 §:n 1 momentin mukaan dia- Diakonian viran haltijan asuntoedun lisäämi-
9039: konissa tai diakoni saa luontaisetuna vähintään sestä ovat Porvoon ja Kuopion hiippakuntako-
9040: yhden huoneen ja kei:rtotilan käsittävän asun- koukset tehneet keväällä 1977 samansisältöiset
9041: non. aloitteet. Kokonaispalkkaukseen siirtymistä kä-
9042: Palkkauslaista puuttuvat diakonissan ja dia- sitellyt kokonaispalkkakomitea 1976 piti syys-
9043: konin asunnon osalta säännökset vapautuksen kuun 16 päivänä 1977 antamassaan mietinnössä
9044: myöntämisestä seurakunnalle lain määräämän uudistusta tarpeellisena, mutta totesi, ettei sillä
9045: virka-asunnon hankkimisesta sekä säännökset käytettävissä olleen lyhyehkön määräajan ku-
9046: viranhaltijalle asuntoedun sijasta suoritettavasta luessa ollut ollut mahdollisuutta tehdä riittä-
9047: korvauksesta. vää valmisteluun perustuvaa ehdotusta palk-
9048: kauslain muuttamiseksi viranhaitijoille annetta-
9049: vien luontoisetujen laatua ja määrää koskevien
9050: 2. Muutoksen syyt. säännösten osalta. Kokonaispalkkakomitean
9051: Kysymys kokonaispalkkaukseen siirtymisestä jäsen Anna-Lisa Järvinen on komitean mietin-
9052: on kirkolliskokouksen toimeksiannosta edelleen töön liittämässään eriävässä m~elipiteessä yhty-
9053: valmisteltavana. Eräät kirkon palkkauslaissa nyt alussa mainittujen hiippakuntakokousten
9054: havaitut epäkohdat vaativat kuitenkin niin kii- aloitteisiin.
9055: reellistä korjausta, että niitä ei ole katsottu Viranhaltijapuolisoiden luontoisedun yhden-
9056: voitavan jättää ratkaistaviksi kokonaisesityksen mukaistaminen on kirkolliskokouksessa otettu
9057: yhteydessä. käsiteltäväksi kokonaispalkkakomitean jäsenten
9058: 188 Lakialoite n:o 101
9059:
9060:
9061: Sinikka Isotalon ja Timo Kökön eriävän mieli- YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT.
9062: piteen pohjalta.
9063: Kirkolliskokouksen talousvaliokunta mietin- 1. Kirkon palkkauslain muutosten perustelut.
9064: nössään (n:o 13/10. 11. 1977) yhtyi pääosin
9065: hiippakuntakokousten aloitteissa sekä Isotalon 14 §. Pykälän 5 momentti ehdotetaan ku-
9066: ja Kökön eriävässä mielipiteessä tehtyihin ehdo- mottavaksi, jolloin jokainen viranhaltija saa
9067: tuksiin. Kirkolliskokous hyväksyi täysistunnos- täydet luontoisedut riippumatta siitä, onko jol-
9068: saan marraskuun 11 päivänä 1977 valiokunnan lakin toisella saman perheen jäsenellä oikeus
9069: ehdotuksen. Lisäksi kirkolliskokous mainitussa luontoisetuihin.
9070: täysistunnosaan esitetyn ponnen pohjalta hy- 18 §. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan
9071: väksyi palkkauslakiin Hsäyksen, joka tekee muutettavaksi siten, että luontoisetuihin tulee
9072: mahdolliseksi korvata diakonian viran haltijalle yhden huoneen lisäys.
9073: puuttuva asuntoetu tai sen osa rahana. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 mo-
9074: mentti. Sen mukaan tehdään mahdolliseksi myös
9075: 4. Esityksen organisatoriset vaikutukset. diakonian viran haltijalle luontoisedusta luopu-
9076: minen ja sen korvaaminen rahana.
9077: Esitys ei edellytä organisatorisia uudistuksia,
9078:
9079: 5. Esityksen taloudelliset vaikutukset. 2. Tarkemmat säännökset ja määräykset.
9080: Esityksen taloudellisista vaikutuksista ei ole Tarkempia määräyksiä ei ote tarkoitus antaa,
9081: olemassa tarkkoja laskelmia. ~okonaispalkka~
9082: komitean suorittaman arvion mukaan koko
9083: maassa on 96 sellaista diakonissan asuritoa; 3. Voimaantulo.
9084: jotka eivät täyttäisi uusia vaatimuksia. Kyseessä Lainmuutos voisi tulla voimaan lain •tultua
9085: ovat huomattavat· investoinnit~ Taloudellisia vahvistetuksi.
9086: seuraapmksia aiheuttaa myös puuttti\rasta luon-
9087: töisedusta maksettava rahakorvaus sekä asunto~ EQellä esitetyn perusteell~ ehdotamme kun-
9088: edun lisäämisestä aiheutuva vaatimus korkeam- nioittavasti,
9089: paati palkkausluokkaan kokonaispallckauksessa.
9090: N'åm olieri taloudelliset lwkonaisvaikutukset että Eduskunta hyväksyisi Seuraapan
9091: eivät ole tässä vaiheessa arvioitavissa. lakiehdotuksen:.
9092:
9093:
9094: Laki
9095: evankelisluterilaisen kirkon palkkauslain muuttamisesta.
9096:
9097: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9098: kumotaan 25 päivänä helmikuuta 1966 annetun evankelisluterilaisen kirkon palkkauslain
9099: 14 §:n 5 momentti,
9100: muutetaan 18 §:n 1 momentti sellaisena kuin se on 9 päivänä tammikuuta 1970 anne-
9101: tussalaissa (3/70), ja
9102: lisätään 18 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
9103:
9104: 18 .§. ----------...,----
9105: Seurakunnan palveluksessa oleva diakonissa Mitä 14 § :n 4 momentissa ja 17 § :ssä on
9106: ja 10 §:ssä mainittu diakoni saavat vähintään säädetty, koskee myös diakonissalle ja 10 §: ssä
9107: kaksi huonetta ja keittotilan käsittävän asun- mainitulle diakonille annettavia luontoisetuja.
9108: non sekä muita luontoisetuja sen mukaan kuin
9109: kirkkovaltuusto päättää.
9110:
9111: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
9112:
9113: Jacob Söderman Pentti Lahti-Nuuttila
9114: Seppo Tikka Reino Breilin
9115: 1980 .vp. 189
9116:
9117: Lakialoite n:o 102.
9118:
9119:
9120:
9121: Tennilä ym.: Ehdotus laiksi kunnalle suoritettavasta katumak-
9122: susta annetun lain muuttamisesta.
9123:
9124:
9125: E d u s k u n n a 11 e.
9126:
9127: Eduskunnassa vuonna 197 8 hyväksytty latu- selöljyn valmisteveroina ja muina ajoneuvove-
9128: maksulaki tulee nostamaan asumiskuluja, sillä roina.
9129: katumaksulain rruiitukset tulevat kohdistumaan Vuoden 1981 alusta. käytäntöön sovelletta-
9130: pääosiltaan juuri tavallisiin asuinkiinteistöihin. van katumaksulain todellisten vaikutusten tul-
9131: ~ ·Kommunistit vastustivat tämän uuden vero- t\ja vähitellen laajemmin tavallisten . ihmisten
9132: luontoisen rasituksen määräämistä kuntalai.sille tietoon on katumaksun vastust\js kasvanut.,
9133: jo asian eduskuntakäsittelyn yhteydessä. Tahol- Tämän vuoksi pidämme tarpeellisena uusia esi-.
9134: tamme tehtiin esitys siitä, että tavalliset asuin- tyksemme tavallisten asuinkiinteistöjen vapaut-
9135: kiinteistöt yapautetaan kokonaan tästä mak- tamisesta tästä uudesta maksusta · ja .valtion
9136: susta. Lähdimme siitä, että teollisuus- ja liike- tuesta katujen rakentamiseen ja kunnossapitoon.
9137: kiinteistöiltä katumaksua tulee kyllä periä, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9138: Tähdensimme myös sitä, että valtion tulee nioittaen,
9139: osallistua ratkaisevalla tavalla katujen rakenta-
9140: mis- ja. kunnossapitokustannuksiin, sillä valtio- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9141: han perii suuria summia mm. bensiinin ja die- lakiehdotuksen:
9142:
9143: Laki
9144: kunnalle suoritettavasta katumaksusta annetun lain muuttamisesta.
9145: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään kunnalle suoritettavasta katumaksusta .31 ~
9146: vänä elokuuta 1978 annettuun lakiin (670/78) uusi 10 a § ja muutetaan lain 13 §, seuraa-
9147: vasti:
9148: 10 a §.
9149: Katumaksu jätetään määräämättä asuinkiin- ' Valtionosuutta suoritetaan 1 momentissa tar-
9150: teistön omistajalle tai haltijalle, jos kiinteistön koitettuihin kustannuksiin kuntien kantokyky-
9151: asuinkerrosalasta vähintään puolet kuuluu sel- luokituksesta annetussa laissa ( 665/6 7) tarkoi-
9152: laisiin asuntoihin, joiden verotusarvo on enin- tettujen kantokykyluokkien perusteella seuraa-
9153: tään 200 000 markkaa; vasti:
9154: Asuinkiinteistöllä tarkoitetaan rakennettua
9155: kiinteistöä, jonk~t . kerrosalasta vähintään 80 Kunnan kantokyky- Valtionosuus
9156: luokka prosentteina
9157: prosen,ttia on asuinhuoneistoja tai asuinkäyttöä
9158: välittömästi palvelevia tiloja. Asunnon verotus- 1 60
9159: arvo lasketaan vähennyksiä tekemättä noudat- 2 60.
9160: taen soveltuvin osin .as.untotulon verottamisesta 3 55
9161: eräissä tapauksissa anneturi lain säännöksiä. 4 55
9162: 5 50
9163: 13 §. 6 50
9164: Kunnalle suoritetaan valtionosuutta 8 §:ssä 7 45
9165: tarkoitettuihin hyväksyttävinä pidettäviin kus- 8 45
9166: tannuksiin. Valtionosuuden myöntää ja maksaa 9 40
9167: tie- ja vesirakennushallitus. 10 40
9168:
9169: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
9170:
9171: Esko-Juhani Tennilä M.-L. Salminen Mikko Kuoppa
9172: Marjatta Mattsson P. Puhakka
9173: 190 1980 vp.
9174:
9175: Lakialoite n:o 103.
9176:
9177:
9178:
9179:
9180: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi koiraverosta annetun lain 3 § :n
9181: muuttamisesta.
9182:
9183:
9184: E d u s k u n n a II e.
9185:
9186: Eduskunta on hyväksynyt lain koiraverosta. tuoton käytöstä koiranomistajien hyväksi. Tätä
9187: Tässä laissa, joka sinänsä on tarpeellinen, oli- linjaa SMP ei voi myöskään hyväksyä, sillä asian
9188: vathan koiraveroa koskevat säännökset osin jättäminen täysin kuntien vapaaseen harkintaan
9189: peräisin jo viime vuosisadalta, on kuitenkin johtaa siihen, että kuntien koiranomistajille
9190: erityisesti veron määrän ja kertyvän veron käy- mm. ulkoilualueiden ym. muodossa järjestämät
9191: tön suhteen epäoikeudenmukaisuuksia, jotka palvelut muodostuvat kovin eritasoisiksi siitä
9192: pitäisi eduskunnassa korjata. huolimatta, että kaikissa kunnissa peritään sa-
9193: Laissa päätettiin koiraveron huomattavista moin perustein koiraveroa. Tältä osin lakia
9194: korotuksista. Koiraveron tuotto kuitenkin ylit- tulisi korjata siten, että kunnat velvoitettaisiin
9195: tää moninkertaisesti koirista yhteiskunnalle käyttämään koiraveron tuotosta ainakin 50 pro-
9196: aiheutuvat kustannukset, joten .tässä suhteessa senttia koiranomistajille järjestettyihin palve,
9197: ei ole löydettävissä perusteita koiraveron kor- luihin ulkoilualueiden tms. muodossa. Lain
9198: keaan tasoon. Kaiken kukkuraksi tämä vero 3 §:ään tulisi lisätä tätä koskeva uusi 2 mo-
9199: koskee erityisesti lapsiperheitä, joilla on koiria mentti.
9200: suhteellisesti enemmän. Tässä suhteessa lakia Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
9201: tulee muuttaa siten, että koiraveron enimmäis- tamme kunnioittaen,
9202: määräksi määrätään 60 markkaa. Lain 3 §:ää
9203: tulee tältä osin muuttaa. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9204: Laissa on omaksuttu se kanta, että kunnille lakiehdotuksen:
9205: ei voitaisi asettaa mitään velvoitteita koiraveron
9206:
9207:
9208: Laki
9209: koiraverosta annetun lain 3 §:n muuttamisesta.
9210:
9211: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan koiraverosta 29 päivänä kesäkuuta 1979 anne-
9212: tun lain (590/79) 3 § näin kuuluvaksi:
9213:
9214: 3 §. ranpitoon liittyvien palvelujen, kuten ulkoilut-
9215: Koiravero on vähintään 15 ja enintään 60 tamisalueitten, järjestämiseen ja ylläpitoon.
9216: markkaa, sen mukaan kuin kunnanvaltuusto
9217: päättää.
9218: Kunnan tulee käyttää koiraveron kokonais- Tämä laki tulee voimaan päivänä
9219: tuotosta vähintään 50 prosenttia erilaisten koi- kuuta 198 .
9220:
9221:
9222: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
9223:
9224: Pekka Vennamo Urho Pohto
9225: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
9226: Urpo Leppänen Veikko Vennamo
9227: 1980 vp. 191
9228:
9229: Lakialoite n:o 104.
9230:
9231:
9232:
9233:
9234: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi kuntien yleisestä kalleusluoki-
9235: tuksesta annetun lain 6. §:n muuttamisesta.
9236:
9237:
9238: Ed u s kun n a 11 e.
9239:
9240: Yleisestä kalleusluokituksesta annettu laki massa, tulee astua voimaan ensi vuoden alussa.
9241: on kiireellisesti korjattava. Yksistään kuluvana Siksi nykyisen lain voimassaoloaika on rajoi-
9242: vuonna · pienituloiset maamme köyhimmillä tettava kuluvan vuoden loppuun.
9243: alueilla menettävät satoja miljoonia markkoja Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
9244: ansioina ja eläkkeinä. Näin ei voi jatkua. taen,
9245: Nykyisen väärämielisen kalleusluokituksen
9246: lain voimassaolon tulee päättyä kuluvan vuoden että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9247: lopussa. Uuden lain, jonka mukaan kaikki kan- lakiehdotuksen:
9248: salaiset ovat kalleusluokituksessa samassa ase-
9249:
9250:
9251: L·aki
9252: kuntien yleisestä kalleusluokituk~esta annetun lain 6 §:n muuttamisesta.
9253:
9254: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kuntien yleisestä kalleusluokituksesta 29 päi-
9255: vänä joulukuuta 1973 annetun lain 6 §, sellaisena kuin se. on 21 päivänä joulukuuta 1979
9256: annetussa laissa (958/79) näin kuuluvaksi:
9257:
9258: 6 §.
9259: Tämä laki on voimassa" vuoden 1980 lop-
9260: puun.
9261:
9262: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
9263:
9264: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
9265: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
9266: 192 1980 vp.
9267:
9268: Lakialoite n:o 105.
9269:
9270:
9271:
9272:
9273: V. VennamQ ym.: Ehdotus laiksi katurasitusten poistamisesta
9274: kiinteistöiltä.
9275:
9276:
9277: Ed u sku nn.aH e.
9278:
9279: Katujen ~rasitukset muodostuvat aina vain loiset ajautuvat omistetun kotinsa suhteen um-
9280: ylivoimaisemmiksi kiinteistöjen omistajille. Tä- pikuiaan. Edessä on pakkomyynti. Rahan mahti
9281: mä koskee erityisesti myÖ!l omakotitaloja. ja yhteiskunnan mahti eivät kuitenkaan saa
9282: Tiedossa olevat tosiasiat osoittavat, että voi- tuhota kansamme tukemaa pienomistusta ja
9283: massaoleva laki kunnille suoritettavista katu- omistettuja koteja.
9284: maksuista on kohtuuton ja väärämielinen. Tä- Nykyiseen asiantilaan on siis saatava kii-
9285: mä· laki ajettiin eduskunnassa läpi· pienomista- reellinen korjaus. Kiinteistöt on vapa!Jtettava
9286: jilta totuus salaten. SMP jäi eduskunnassa yk- kokonaisuudessaan katurasituksista. Se •on my&;
9287: sin vastustaessaan lakia. On välttämätöntä, että vuokralaisten etu. Katujen rakentaminen, kun-
9288: kunnille suoritettavista katumaksuista annettu nossapito ja puhtaanapito on suoritettava ylei-
9289: laki viivyttelemättä kumotaan. sillä varoilla. Kadut ovat yleisiä liikenneväyliä
9290: On myös muistettava, että Suomen perustus- kaikkia kansalaisia varten.
9291: lait eivät tunne katurasituksissa väärämielistä Mainituilla per~steilla ehdotamme kunnioit-
9292: eriarvoisuutta. Jo aikaisemmin korkein !airi- taen,
9293: valvoja on todennut, että katurasitu~t~n suhteen
9294: vallitsee maassamme laiton tila. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9295: Jos katotasitusten asiassa ei saada- kiireellistä lakiehdotuksen:
9296: korjausta, niin nopeasti eläkeläiset ja pienitu-
9297:
9298:
9299: Laki
9300: katurasitusten poistamisesta kiinteistöiltä.
9301:
9302: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
9303:
9304: ··. 1 §. 3 §.
9305: Kaikkien katujen ·rakentamisen, kunnossapi- Tällä lailla kumotaan kunnalle suoritettavasta
9306: don ja puhtaanapidon tulee tapahtua yhteiskun- katmnaksusta annettu laki sekä muut tämän
9307: nan toimesta ja yhteiskunnan varoilla. lain kanssa ristiriidassa olevat säännökset.
9308:
9309: 2 §. 4 §.
9310: Riittävä osa autoverojen tuotosta käytetään Tarkempia määräyksiä tämän lain toimeen-
9311: katujen rakentamiseen ja kunnossapitoon. panosta annetaan asetuksella.
9312:
9313:
9314: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
9315:
9316: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
9317: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
9318: 1980 rd: 193
9319:
9320: Lagmotion nr 106.
9321:
9322:
9323:
9324:
9325: Westerlund m. fl.: Förslag· tili lag om ändring av kommunal-
9326: lagen.
9327:
9328:
9329: T i 11 R i k s d a g e n.
9330:
9331: Stadgandet i kommunallagen 122 § 4 mom. och åstadkomma en bättre balans i språkligt
9332: har visat sig svårtolkat och i vissa fall svårt att hänseende vid vai av vissa organ för kommu-
9333: tillämpa. Det har inte varit möjligt att ingå nalförbund.
9334: valförbund vid valet av medlemmar till kom- Med hänvisning tili ovan stående föreslås
9335: munalförbunds styrelse, nämnder eller direk- vördsamt,
9336: tioner. De språkliga förhållandena har inte i
9337: vederbörlig mån beaktats i nämnda stadgande. att Riksdagen måtte antaga följande
9338: En lagändring är av nöden för att minska lagförslag:
9339: tolkningssvårigheterna, möjliggöra valförbund
9340:
9341: Lag
9342: om ändring av kommunallagen.
9343:
9344: I enlighet med riksdagens beslut
9345: upphäves 122 § 4 mom. kommunallagen den 10 december 1976 (953/76) och
9346: fogas tili lagen en ny 122 a §, som följer:
9347: 122 a §. let ingå förbund. Röstetalen för fullmäktige-
9348: Förbundsstyrelsens samt densamma under- grupper som ingått förbund sammanräknas vid
9349: ställda nämnders och direktioners sammansätt- valet av organ · och för sådan gruppering gäller
9350: ning skall avpassas så, att den motsvarar de vad i 1 mom. stadgats om väljargrupp.
9351: politiska styrkeförhållandena i kommunalför- Utöver vad i denna paragraf ovan stadgats
9352: bundets medlemskommuners fullmäktige som bör styrelsens samt nämndernas och direktio-
9353: helhet betraktat. Antalet röster de skilda väl- nernas sammansättning avpassas så, att språk-
9354: jargruppernas, för vilka i minst en medlems- förhållandena bland den befolkning,' som- kom-
9355: kommun invalts åtminstone en ledamot av munalförbundets verksamhet betjänar; och den
9356: fullmäktige, kandidater vid senaste kommunal- regionala · representativiteten vederbörligt: be.;;
9357: val ethållit i samtliga medlemskommuner är akta·s. Betjänar kommunalförbundets · ve:tksam~
9358: utgångspunkt för avpassningen: Medlemmarna het enbart befolkning som tillhör den ena
9359: och suppleanterna i varje organ utses bland språkgruppen, bör de personer som utses tili
9360: representanter för väljargrupperna i enlighet medlemmar i organet kunna anses skickade att
9361: med den representation grupperna skulle erhål- företräda denna befolkningsgrupp.
9362: la vid proportionellt vai för organet, om nämn- Vad som i: denna paragraf stadgats äger inte
9363: da röstetal· utgjorde jämförelsetal. tillämpning vid val av förbundsstyrelse, nämnd
9364: Förbundsfullmäktigegrupper, vilka represen- eller direktion underställd sektion eller kom-
9365: terar två eller flera väljargrupper, kan vid va- mission.
9366:
9367: Helsingfors den 12 februari 1980.
9368:
9369: Henrik Westerlund Håkan Malm Elisabeth Rehn
9370: 25 0880001340
9371: 194 1980 vp.
9372:
9373: Lakialoite n:o 106. Suomennos.
9374:
9375:
9376:
9377:
9378: Westerlund ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain muuttamisesta.
9379:
9380:
9381: E d u s kun n a 11 e.
9382:
9383: Kunnallislain 122 §:n 4 momentin saannös keuksien vähentämiseksi, vaaliliittojen aikaan-
9384: on osoittautunut vaikeasti tutkittavaksi ja sitä saamiseksi sekä paremman kielellisen tasapai-
9385: on tietyissä tapauksissa ollut vaikeata soveltaa. non saavuttamiseksi kuntainliiton eräitä elimiä
9386: Ei ole ollut mahdollisuutta muodostaa vaali- valittaessa.
9387: liittoja valittaessa jäseniä kuntainliiton hallituk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9388: seen, lautakuntiin tai johtokuntiin. Kielellisiä nioittaen,
9389: näkökohtia ei ole tarpeellisessa määrin otettu
9390: huomioon tässä säännöksessä. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9391: Lain muuttaminen on tarpeen tulkintavai- lakiehdotuksen:
9392:
9393:
9394: Laki
9395: kunnalli.;lain muuttamisesta.
9396:
9397: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9398: kumotaan 10 päivänä joulukuuta 1976 annetun kunnallislain (953/76) 122 §:n 4 mo-
9399: mentti sekä
9400: lisätään lakiin uusi 122 a §, seuraavasti:
9401:
9402: 122 a §. taa vaaliliiton. Vaaliliiton muodostaneiden val-
9403: Liittohallituksen ja sen alaisten toimielinten tuustoryhmien äänimäärät lasketaan yhteen elin-
9404: kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se tä valittaessa ja tällaista ryhmittymää koskevat
9405: vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina 1 momentin valitsijaryhmäsäännökset.
9406: olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa Sen lisäksi, mitä edellä tässä pykälässä on
9407: ääniosuutta kuntainliiton alueella. Sovittamisen säädetty, tulee hallituksen sekä lautakuntien ja
9408: perusteena on eri valitsijaryhmien, joista vähin- johtokuntien kokoonpano sovittaa siten, että
9409: tään yhdestä jäsenkunnasta on valittu ainakin otetaan asianmukaisesti huomioon sen väestön
9410: yksi valtuuston jäsen, ehdokkaiden viimeksi kieliolosuhteet ja alueellinen edustus, jota kun-
9411: suoritetuissa kunnallisvaaleissa kaikissa jäsen- tainliiton toiminta palvelee. Jos kuntainliiton
9412: kunnissa saama äänimäärä. Jokaisen elimen jä- toiminta tarkoittaa vain yhteen kieliryhmään
9413: senet ja heidän varamiehensä valitaan valitsija- kuuluvan väestön palvelemista, tulee elimeen
9414: ryhmien edustajista sen perusteella, minkä edus- valittavien henkilöiden katsoa pystyvän edus-
9415: tuksen ryhmät tulisivat saamaan elimen suh- tamaan tätä väestön osaa.
9416: teellisissa vaaleissa, jos edellä mainittua ääni- Mitä edellä tässä pykälässä on säädetty, ei
9417: määrää pidettäisiin vertailulukuna. sovelleta liittohallituksen, lautakunnan tai joh-
9418: Liittovaltuustoryhmät, jotka edustavat kah- tokunnan alaisen jaoston tai toimikunnan vaa-
9419: ta tai useampaa valitsijaryhmää, voivat muodos- liin.
9420:
9421: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
9422:
9423: Henrik Westerlund Håkan Malm Elisabeth Rehn
9424: 1980 vp. 195
9425:
9426: Lakialoite n:o 107.
9427:
9428:
9429:
9430:
9431: Kaarna ym.: Ehdotus laiksi kansakoululain 27 §:n muuttami-
9432: sesta.
9433:
9434:
9435: Ed u s kun n a 11 e.
9436:
9437: Kansakoululain 27 §:n mukaan kunta veivoi- Siis yleisenä säännöksenä kansakoululain ja
9438: tetaan avustamaan oppilaan kuljettamista tai peruskouluasetuksen mukaan on pidettävä sitä,
9439: saattamista kouluun, jos matka kouluun on että kunta on velvollinen järjestämään pitkä-
9440: vaarallinen tai viittä kilometriä pitempi. Laki matkaisten oppilaiden kyyditylesen kouluun ja
9441: on sama myös nuorimpiin tai terveydeltään milloin koulumatka on viittä kilometriä pitem-
9442: heikkoihin lapsiin nähden, vaikka koulumatka pi on kunnan suoritettava kyydistä aiheutuvat
9443: olisikin viittä kilometriä lyhyempi, jos sen on kustannukset. Sen sijaan viittä kilometriä iy-
9444: katsottava muodostuvan heille ilman puheena hyemmällä matkalla kunnan velvollisuus oppi-
9445: olevaa avustusta liian vaikeaksi tai rasittavaksi. laan kyyditykseen tai avustamiseen on harkin-
9446: Peruskouluasetuksen 63 § :n 3 momentin nanvarainen. Säännöksien tarkoituksena on siis
9447: mukaan veivoitetaan kunta suorittamaan yleistä helpottaa pitkämatkaisten oppilaiden koulu-
9448: kulkuneuvoa käyttävälle lapselle matkakustan- matkasta aiheutuvia rasituksia. Käytännössä
9449: nukset, milloin lapsi asuu viittä kilometriä kuitenkin ovat monet lähes viiden kilometrin
9450: kauempana koulusta, jollei lapselle ole tarjottu päässä koulusta, usein vaikean koulutien takana
9451: tilaa oppilasasuntolassa tai hänen koulunkäyn- asuvat ala-asteen oppilaat joutuneet epäoikeu-
9452: tinsä avustamisesta ole muutoin riittävästi huo- denmukaiseen asemaan, koska he pienimpinä ja
9453: lehdittu. heikoimpina joutuvat itse huolehtimaan koulu-
9454: Peruskouluasetuksen 64 § :n mukaan kunta matkasta, vaikka hiukan kauempana asuvat,
9455: on velvollinen järjestämään kansakoululain 16 isommat ja vanhemmat oppilaat, kyyditerään
9456: § :n 2 momentin säännöksiä soveltaen muodos- kunnan toimesta. Sen vuoksi tulisi kunnan kyy-
9457: tetuissa koulupiireissä pitkämatkaisten oppilai- ditysvelvollisuus ulottaa ala-asteen oppilaita
9458: den kyydityksen ja majoituksen tarkoituksen- koskevaksi jo silloin, kun he asuvat kolmea
9459: mukaisella tavalla. Saman pykälän 2 momentin kilometriä kauempana koulusta.
9460: mukaan kyyditystä ei ole pidettävä tarkoituk- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9461: senmukaisena, jos ala-asteen oppilaan päivit- nioittaen,
9462: täiseen koulumatkaan odotuksineen käytettävä
9463: aika muodostuisi kahta tuntia ja muun oppilaan että Eduskunta hyväksyisi seuraava11
9464: kolmea tuntia pitemmäksi. lakiehdotuksen:
9465:
9466:
9467:
9468:
9469: Laki
9470: kansakoululain 27 §:n muuttamisesta.
9471:
9472: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun kansa-
9473: koululain (1957 /247) 27 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
9474:
9475: 27 §. koulumatka 5 kilometriä pitempi tai se muu-
9476: Milloin peruskoulun ala-asteen oppilaan kou- toin muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, ra-
9477: lumatka on 3 kilometriä ja yläasteen oppilaan sittavaksi tai vaaralliseksi tai milloin se tervey-
9478: :196 Lakialoite ·n:o 107
9479:
9480:
9481: dellisistä syistä on katsottava tarpeelliseksi, jetus tai avustettava riittävässä määrin oppilnari
9482: kunnan on järjestettävä oppilaalle ilmainen kul- kuljettamista tai saattamista.
9483:
9484:
9485: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
9486:
9487: Mikko Kaarna Hannu Tenhiälä Lauri Palmunen
9488: Esko Pekonen Juhani Saukkonen Pentti Poutaneo
9489: Hannele Pokka Orvokki Kangas Marjatta Väänänen
9490: Einari Nieminen Markku Kauppinen
9491: 1980 vp. 197
9492:
9493: Lakialoite n:o 108.
9494:
9495:
9496:
9497:
9498: Korhonen ym.: Ehdotus laiksi opintotukilain 10 § :n muuttami-
9499: sesta.
9500:
9501:
9502: E d u s k u n n a 11 e.
9503:
9504: Opintotukilain 10 § :n mukaan maksetaan jatkuvasti tarkistettava. Kun näin ei ole tapah-
9505: lukioissa, keskiasteen ammatillisissa oppilaitok- tunut; opintorahat eivät enää vastaa sitä tasoa,
9506: sissa, kansanopistoissa sekä korkeakouluissa mitä opintotukilakia säädettäessä pidettiin ta-
9507: opiskeleville opintorahaa laissa säädetyt määrät. voitteena.
9508: Opintoraha muodostuu perusopintorahasta ja Opintorahoja olisi korotettava tuntuvasti.
9509: asumislisästä. Lukioissa opiskelevien opinto- Näin voitaisiin samalla vähentää opiskelijoiden
9510: rahoja lukuunottamatta opintorahamarkkamäärä velkaantumista, josta aiheutuu monia henkilö~
9511: on säädetty laissa. Lukioiden osalta on laissa kohtaisia vaikeuksia myöhemmissä elämänvai-
9512: säädetty opintorahan enimmäismäärä, mutta heissa.
9513: käytännössä maksettu opintoraha on vain puo- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
9514: let tästä enimmäismäärästä. Tämä johtuu siitä, nioittaen,
9515: että opintorahan suuruus määräytyy tulo- ja
9516: menoarvioon otetun määrärahan puitteissa. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9517: Opintorahan määrän sitominen lakiin aiheut- lakiehdotuksen:
9518: taa sen, että rahanarvon heiketessä määrää olisi
9519:
9520:
9521:
9522:
9523: Laki
9524: opintotukilain 10 §:n muuttamisesta.
9525:
9526: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan .14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opin-
9527: totukilain 10 § :n 2 momentti, sellaisena kuin se on 11 päivänä tammikuuta 1980 anne-
9528: tussa laissa (23/80), näin kuuluvaksi:
9529:
9530: 10 §. 3) yliopistoissa ja muissa korkeakouluissa ja
9531: asetuksella erikseen säädetyissä oppilaitoksissa
9532: Opintorahan perusasana myönnetään kerral- 1 800 markkaa.
9533: laan enintään yhdeksi opintovuodeksi:
9534: 1) lukioissa tai lukioasteella 900 markkaa,
9535: 2) ammatillisessa koulutuksessa sekä kan- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
9536: sanopistoissa, jollei 3 kohdasta muuta johdu, kuuta 1980.
9537: 1 800 markkaa; ja
9538:
9539:
9540: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
9541:
9542: Erkki Korhonen Sauli Hautala Impi Muroma
9543: Antero Juntumaa Jorma Fred Väinö Rautiainen
9544: Asser Stenbäck
9545: 198 1980 vp.
9546:
9547: Lakialoite n:o 109.
9548:
9549:
9550:
9551:
9552: Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi yliopistojen ja korkeakoulujen
9553: ylioppilaskunnista ja muista opiskelevan nuorison yhteen-
9554: liittymistä.
9555:
9556:
9557: Ed u s kun n a 11 e.
9558:
9559: Yliopistoihin ja korkeakouluihin kuuluvat mukana edistämässä heille vieraita ja usein
9560: perinteisesti kunkin yliopiston tai korkeakou- omaa vakaumusta ja maailmankatsomusta louk-
9561: lun opettajat, tutkijat, muu henkilökunta ja kaavia tarkoitusperiä, jotka usein ylioppilas-
9562: opiskelijat. Tämän lisäksi kussakin yliopistossa kunnan päätösvallan kaapannut vähemmistö on
9563: ja korkeakoulussa on ylioppilaskunta, johon sanellut. Siksi ei voi olla oikein, että jäsenyys
9564: kuuluvat sen kirjoissa olevat opiskelijat. Yli- on pakollinen.
9565: oppilaskuntien tarkoituksena alun perin on Pakkojäsenyys loukkaa perustuslakiemme ja
9566: ollut olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää suomalaisen kansanvallan henkeä. Yliopistoissa
9567: heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä ja korkeakouluissa on saatava opiskella myös
9568: pyrkimyksiään. sellaisten opiskelijoiden, jotka kunnioittavat
9569: Ylioppilaskunnat ovat kuitenkin usein liit- näiden oppilaitosten perinteistä hengen ja tut-
9570: täneet toimintaansa poliittisia ym. piirteitä, kimuksen vapautta ilman, että heidän on pakko
9571: jotka eivät vastaa niiden alkuperäistä tarkoi- liittyä ylioppilaskunnan tai jonkin muun opis-
9572: tusta ja ovat suurelle osalle jäsenkuntaa täysin kelevan nuorison yhteenliittymän jäsenyyteen.
9573: vieraita. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
9574: Koska ylioppilaskunnista on erikseen sää- tavasti,
9575: detty asetuksilla siten, että jokaisen yliopistossa
9576: tai korkeakoulussa kirjoilla olevan opiskelijan että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9577: on pakko kuulua ylioppilaskuntaan, on monen lakiehdotuksen:
9578: opiskelijan jäsenyytensä kautta ollut pakko olla
9579:
9580: Laki
9581: yliopistojen ja korkeakoulujen ylioppilaskunnista ja muista opiskelevan nuorison
9582: yhteenlii ttymistä.
9583:
9584: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
9585:
9586: 1 §. 2 §.
9587: Yliopistojen ja korkeakoulujen ylioppilaskun- Tämä laki tulee voimaan päivänä
9588: nista ja muista opiskelevan nuorison yhteenliit- kuuta 198 .
9589: tymistä säädetään asetuksella. Liittyminen yli- Sillä kumotaan Helsingin yliopiston järjestys-
9590: oppilaskuntaan tai kunkin yliopiston tai kor- muodon perusteista 14 päivänä heinäkuuta
9591: keakoulun opiskelevan nuorison muuhun yh- 1923 annetun lain 23 §, sellaisena kuin se on
9592: teenliittymään olkoon vapaaehtoista. 18 päivänä kesäkuuta 1937 annetussa laissa
9593: ( 271/37).
9594:
9595: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
9596:
9597: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo Urho Pohto
9598: Urpo Leppänen Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
9599: 1980 vp. 199
9600:
9601: Lakialoite n:o 110.
9602:
9603:
9604:
9605:
9606: Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi kehitysalueiden ammatillisen koulu-
9607: tuksen tukemisesta annetun lain 11 § :n muuttamisesta.
9608:
9609:
9610: E d u s k u n n a 11 e.
9611:
9612: Ammatillisen koulutuksen merkitys ja tarve huolimatta huomattava määrä ammattikoulu-
9613: korostuu tulevaisuudessa vielä nykyistäkin laisista joutuu kustantamaan matkakustannuk-
9614: enemmän. Nuorten tulevaisuuden kannalta on set joko kokonaan tai osittain itse. Ammatti-
9615: ensiarvoisen tärkeää, että kaikilla nuorilla olisi koululaisten huoltajien varallisuus ei noudata
9616: ensiluokkainen ammattikoulutus. Ammattikou- suinkaan kehitysaluerajoja, jotka nykyisin ovat
9617: lutuksesta aiheutuu nuorten huoltajille varsin matkakustannusten korvauksiin ja avustuksiin
9618: huomattavat kustannukset, jotka joissakin ta- vaikuttavia rajoja. Ammattikoululaisten opin-
9619: pauksissa estävät nuoren ammattikoulutuksen tojen turvaamiseksi tulisi valtion korvata kai-
9620: ja tätä kautta kunnollisen ammattitaidon saan- kille ammattikoululaisille matkakustannukset,
9621: nin, joka turvaisi nuorelle työpaikan tulevai- jotka syntyvät koulumatkoista julkisia kulku-
9622: suudessa. välineitä käyttäen.
9623: Ammattikoulut sijaitsevat usein suurissa kes- Edellä sanotun vuoksi ehdotamme,
9624: kuksissa, joihin matkustaminen päivittäin muo-
9625: dostaa huomattavan menoerän. Eräistä valtion että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9626: ja kuntien nykyisistä tuki- ja avustusmuodoista lakiehdotuksen:
9627:
9628:
9629:
9630: Laki
9631: kehitysalueiden ammatillisen koulutuksen tukemisesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta.
9632:
9633: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kehitysalueiden ammatillisen koulutuksen tu-
9634: kemisesta 2 päivänä maaliskuuta 1979 annetun lain ( 265 /79) 11 § näin kuuluvaksi:
9635:
9636: 11 §.
9637: Kunnalliselle ammatilliselle oppilaitokselle, taan valtion varoista näin syntyneet kustan-
9638: joka valtioneuvoston vahvistamien perusteiden nukset.
9639: mukaisesti järjestää ammatillista koulutusta saa-
9640: valle oppilaalle ilmaisen päivittäisen kouluun
9641: kuljetuksen tai suorittaa hänen sellaisesta kou- Tämä laki tulee voimaan päivänä
9642: lumatkastaan aiheutuvat kustannukset, korva- kuuta 198 .
9643:
9644:
9645: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
9646:
9647: Mikko Kuoppa P. Puhakka Marjatta Mattsson
9648: Esko-Juhani Tennilä M.-L. Salminen Pentti Lahti-Nuuttila
9649: 200 1980 vp.
9650:
9651: Lakialoite n:o 111.
9652:
9653:
9654:
9655:
9656: Lahti-Nuuttila ym.: Ehdotukset laeiksi opintotukilain 2 §:n ja
9657: kansanopistojen valtionavusta annetun lain 4 § :n muutta-
9658: misesta.
9659:
9660:
9661: Ed u s kun n a 11 e.
9662:
9663: OpL.1totukijärjestelmän kokonaisvaltainen ke- dollista saada esim. opintorahaa. Tämän vuoksi
9664: hittäminen on välttämätöntä. Tähän kehittä- olisi välttämätöntä muuttaa sekä opintotuki-
9665: miseen kuuluu myös niiden toimeentulovai- lakia että kansanopistojen valtionavusta annet-
9666: keuksien lieventäminen, joita syntyy opiskelun tua lalda niin, että myös kansanopistojen vä-
9667: aiheuttamasta poissaolasta työelämästä. Muun hintään kolme kuukautta kestävien opintolinjo-
9668: muassa opintovapaalain ansiosta palkansaajien jen opiskelijat saatettaisiin opintotukilain pii-
9669: mielenkiinto on kasvanut täydennys- ja jatko- riin myös opintorahan osalta.
9670: koulutukseen osallistumiseen. Erilaisia aikuis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9671: koulutuksen muotoja tarjoavat kansanopistot nioittaen,
9672: ja muut oppilaitokset järjestävät tätä koulu-
9673: tusta paljolti neljä kuukautta lyhyemmillä kou- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
9674: lutusjaksoilla, joihin osallistuvien ei ole mah- lakiehdotukset:
9675:
9676:
9677:
9678: 1.
9679: Laki
9680: opintotukilain 2 § :n muuttamisesta.
9681:
9682: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä tammikuuta annetun opintotuki-
9683: lain (28/72) 2 §:n 3 momentti näin kuuluvaksi:
9684:
9685: 2 §.
9686:
9687: Opintorahalla tarkoitetaan vähintään kolmen
9688: kuukauden ajan kestäviä opintoja varten val-
9689: tion varoista myönnettävää etuutta, jota sen
9690: saaja ei ole velvollinen maksamaan takaisin.
9691: Lakialoite n:o 111 201
9692:
9693: 2.
9694: Laki
9695: kansanopistojen valtionavusta annetun lain 4 §:n muuttamisesta.
9696:
9697: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansanopistojen valtionavusta 28 päivänä elo-
9698: kuuta 1969 annetun lain 4 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on 28 päivänä joulukuuta
9699: 1979 annetussa laissa (1078/79), näin kuuluvaksi:
9700:
9701: 4 §. torahan suuruus kutakin opiskelijaa kohti on
9702: enintään 70 prosenttia vahvistettujen keski-
9703: Lisäksi kansanopisto saa valtionavustusta määräisten opintomaksujen kokonaismäärästä.
9704: jaettavaksi opintorahana opiskelijoille, jotka Opintoraha l)lyönnetään vähintään neljä viik-
9705: täyttävät opintotukilaissa ( 28/72) opintotuen koa mutta alle kolme kuukautta kestäviä opin-
9706: saamiselle säädetyt yleiset edellytykset. Opin- toja varten.
9707:
9708:
9709: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
9710:
9711: Pentti Lahti-Nuuttila Kaarina Suonio Reino Breilin
9712: Jermu Laine Matti Puhakka Paula Eenilä
9713: Eino Grönholm Pekka Starast Seppo Tikka
9714: Arvo Salo Olli Helminen Jacob Söderman
9715: Helge Siren Anna-Liisa Piipari Matti Luttinen
9716: Lea Savolainen Aimo Ajo Saara-Maria Paakkinen
9717: Pirjo Ala-Kapee Sakari Knuuttila Tellervo Koivisto
9718: Kaisa Raatikainen Juhani Surakka
9719:
9720:
9721:
9722:
9723: 26 0880001340
9724: 202 1980 vp.
9725:
9726: Lakialoite n:o 112.
9727:
9728:
9729:
9730:
9731: Leppänen ym.: Ehdotus laiksi opintotukilain 6 §:n muuttami-
9732: sesta.
9733:
9734:
9735: E d u s k u n n a 11 e.
9736:
9737: Syksyllä 1979 voimaan tulleessa laissa opin- nässä. Näin ollen valtion takaussaatavan van-
9738: totukilain muuttamisesta huononnetaan ratkai- henemisen viidessä vuodessa on oltava ehdo-
9739: sevasti vähävaraisten opiskelijoiden ja talou- ton.
9740: dellisissa vaikeuksissa olevien opintonsa päät- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9741: täneiden tai lopettaneiden asemaa opintolaino- nioittavasti,
9742: jen takaisin perinnässä. Ei ole mielekästä, että
9743: vaikeuksien takia maksamattomat opintolainat että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9744: seuraavat ihmistä koko elämän ulosottoperin- lakiehdotuksen:
9745:
9746:
9747: Laki
9748: opintotukilain 6 § :n muuttamisesta.
9749:
9750: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opin-
9751: totukilain 6 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on 11 päivänä tammikuuta 1980 annetussa
9752: laissa (23/80), näin kuuluvaksi:
9753:
9754: 6 §. saamisen vanhentumisesta, koskee tämän lain
9755: mukaisia opintolainoja, joita ei sanotun lain
9756: Valtion varoista luottolaitokselle suoritettu vanhenemissäännösten jälkeen saa periä mui-
9757: opintolaina saadaan ilman tuomiota tai pää- denkaan lakien perusteella.
9758: töstä ulosottaa lainan saajalta siinä järjestyk-
9759: sessä kuin verojen ja maksujen perimisestä
9760: ulosottotoimin annetussa laissa (3 67/61 ) on Tämä laki tulee voimaan päivänä
9761: säädetty. Mitä sanotussa laissa on säädetty kuuta 198 .
9762:
9763:
9764: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
9765:
9766: Urpo Leppänen Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
9767: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Urho Pohto
9768: 1980 vp. 203
9769:
9770: Lakialoite n:o 113.
9771:
9772:
9773:
9774:
9775: Nieminen-Mäkynen ym.: Ehdotus laiksi opintotukilain 10 §:n
9776: muuttamisesta.
9777:
9778:
9779: Ed u s kun n a 11 e.
9780:
9781: Huolimatta opintotukijärjestelmän kehittä- hyväksyttäviä. Huomattavaa on myös se, että
9782: mistoimenpiteistä ei nykyistä järjestelmää voi- Valtion opintotukikeskuksen mukaan perus-
9783: da pitää riittävänä. Peruskoulun jälkeen opin- osan saajien vanhempien tulo- ja varallisuusta-
9784: toja harjoittavien henkilöiden toimeentulotur- so on lukiossa ja ammattikouluissa lähes yhte-
9785: va on edelleen monessa suhteessa puutteelli- nevä. Näin ollen ei siis ole perusteltua, että
9786: nen. Erityisesti on opintorahan suuruus kai- lukialaisen opintorahan perusosan enimmäis-
9787: killa peruskoulun jälkeisillä opintoasteilla riit- määrä on opintovuotta kohden käytännössä
9788: tämätön ja ennen kaikkea epätasaisesti jakau- runsaat 300 markkaa vastaavan määrän olles-
9789: tunut. Suurin virheellisyys ilmenee lukioissa ja sa ammatillisessa koulutuksessa 1 300 mark-
9790: ammattikouluissa opiskelevien opintorahan kaa.
9791: määrissä. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9792: Selvitysten mukaan ei lukion ja ammatti-
9793: koulun oppilaiden opintokustannuksissa ole sel- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9794: laisia eroja, joiden perusteella opintorahan pe- lakiehdotuksen:
9795: rusosan erot eri koulutusalojen välillä olisivat
9796:
9797:
9798:
9799: Laki
9800: opintotukilain 10 §:n muuttamisesta.
9801:
9802: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opinto-
9803: tukilain 10 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 11 päivänä tammikuuta 1980 annetussa
9804: laissa (23/80), näin kuuluvaksi:
9805:
9806: 10 §. 3 ) yliopistoissa ja muissa korkeakouluissa
9807: sekä asetuksella erikseen säädetyissä oppilaitok-
9808: Opintorahan perusasana myönnetään kerral- sissa 1 500 markkaa.
9809: laan enintään yhdeksi opintovuodeksi:
9810: 1 ) lukioissa tai lukioasteella 1 500 markkaa,
9811: 2) ammatillisessa koulutuksessa sekä kan-
9812: sanopistoissa, jollei 3 kohdasta muuta johdu, Tämä laki tulee voimaan päivänä
9813: 1 500 markkaa, ja kuuta 1980.
9814:
9815:
9816: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
9817:
9818: Terhi Nieminen-Mäkynen Helvi Hyrynkangas Anneli Kivitie
9819: Jaakko Itälä
9820: 204 1980 vp.
9821:
9822: Lakialoite n:o 114.
9823:
9824:
9825:
9826:
9827: Toiviainen ym.: Ehdotus laiksi opintotukilain 10 §:n muutta-
9828: misesta.
9829:
9830:
9831: E d u s k u n n a 11 e.
9832:
9833: Opintotukijärjestelmän puutteellisuudet ovat Hallitus päätti viime vuoden keväällä ko-
9834: käytännössä osoittautuneet niin suuriksi, ettei rottaa opintorahan perusasaa ainoastaan keski-
9835: nykyisellä järjestelmällä opintojen rahoitusta asteen opiskelijoiden osalta kyseiselle lukuvuo-
9836: pystytä turvaamaan. Ainoan kestävän pohjan delle 100 markalla, sen sijaan korkeakoulu-
9837: opintotukijärjestelmän kehittämiselle tarjoaa opiskelijoiden perusasaa ei päätetty korottaa.
9838: sen irrottaminen pankkien ja suurpääoman val- Tällä hetkellä opintorahan perusosan tulisi ol-
9839: vonnasta sekä siirtyminen opintokustannukset la noin 2 000 markkaa, jotta se vastaisi reaa-
9840: kattavaan opiskelijapalkkajärjestelmään. Opis- liarvoltaan vuoden 1972 tasoa. Opintorahan
9841: kelijapalkan kehittäminen tulisi aloittaa välit- saajamäärässä ei ole tapahtunut merkittävää
9842: tömästi. kasvua huolimatta siitä, että esimerkiksi kor-
9843: Opintotukijärjestelmän suurimpana epäkoh- keakouluopiskelijoista vain noin viidennes saa
9844: tana pidetään opiskelijoiden tavatonta velkaan- opintorahan perusosan. Perusopintorahan saaja-
9845: tumista, koska suoran opintotuen osuus oli määrää tulisikin pikaisesti korottaa 200 000
9846: jo järjestelmän voimaan tullessa liian vähäi- opiskelijaan.
9847: nen ja se on vuosien mittaan reaaliarvoltaan Valtion vuoden 1980 tulo- ja menoarviossa
9848: vain pienentynyt. Opintolainojen enimmäismää- todetaan: "Opiskelijoiden liiallisen velkaantu-
9849: rän supistamisella ei opiskelijoiden velkaantu- misen estämiseksi pyritään opintotuen opinto-
9850: mista pystytä pysäyttämään, sillä opintotuen rahan osuutta lisäämään sekä opiskeluaikaisia
9851: riittämättömyys johtaa opiskeluajan pitenemi- toimeentulokustannuksia alentamaan välillistä
9852: seen. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan opintotukea laajentamalla. Tämän mukaisesti
9853: ylemmän akateemisen tutkinnon suorittamiseen ehdotetaan opintorahan perusosiin korotuksia
9854: kuluva aika on erittäin pitkä. Esimerkiksi filo- opintovuoden 1980-81 alusta eli 1. 7. 1980
9855: sofian kandidaatin, joka on opiskellut huma- lukien."
9856: nistisia tieteitä, keskimääräinen valmistumis- Tätä, sinänsä oikeaa periaatetta, esitetään
9857: aika oli vuonna 1978 7,6 vuotta, yhteiskunta- budjetin mukaan noudatettavaksi siten, että
9858: tieteen alan filosofian kandidaatin keskimääräi- korkeakouluopiskelijoiden perusopintorahaa ko-
9859: nen valmistumisaika oli samana ajankohtana rotetaan 50 markalla- ja ammatillisten oppilai-
9860: 7,1 vuotta ja matemaattisluonnontieteelliseltä tosten opiskelijoiden perusopintorahaa 100
9861: alalta valmistuneen 7,2 vuotta. Valtiotieteen markalla. Muita oleellisia korotuksia opiskeli-
9862: kandidaattien keskimääräinen valmistumisaika joiden toimeentuloon ei budjetissa luvattu.
9863: oli 5,8 vuotta. Suomen ylioppilaskuntien liiton ja monien mui-
9864: Opintotuen reaaliarvo on heikentynyt erit- den opiskelijajärjestöjen esitys on ollut, että
9865: täin voimakkaasti viime vuosina. Vuodesta kaikkien peruskoulun jälkeisten opiskelijoiden
9866: 1972 se on laskenut noin puoleen. Opiskeli- perusopintoraha tulisi korottaa 1. 7. 1980 lu-
9867: joiden velkaantuminen on jatkunut voimakkaa- kien 1 500 markkaan.
9868: na, koska opintotuen riittämättömyydestä ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
9869: opintorahaosuuden pienuudesta johtuen opiske-
9870: luaika on kasvanut ja lainaa joudutaan otta- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9871: maan useille vuosille. lakiehdotuksen:
9872: Lllkhlloite n;a 114 205
9873:
9874:
9875: Laki
9876: opintotukilain 10 §:n muuttamisesta.
9877:
9878: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opin-
9879: totukilain ·10 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 11 päivänä tammikuuta 1980 anne-
9880: tussa laissa ( 23/80), näin kuuluvaksi:
9881:
9882: 10 §. 3 ) yliopistoissa ja muissa korkeakouluissa
9883: sekä asetuksella erikseen säädetyissä oppilai-
9884: Opintorahan perusasana myönnetään ker- toksissa 1 500 markkaa.
9885: rallaan enintään yhdeksi lukuvuodeksi:
9886: 1) lukioissa tai lukioasteella 1 500 markkaa,
9887: 2 ) alemman keskiasteen ammatillisessa kou-
9888: lutuksessa 1 500 markkaa ja muussa amma- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
9889: tillisessa koulutuksessa, ellei jäljempänä 3 koh- kuuta 1980.
9890: dasta muuta johdu, 1 500 markkaa, ja
9891:
9892:
9893: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
9894:
9895: Seppo Toiviainen Sten Söderström
9896: Marjatta Mattsson M.-L. Salminen
9897: Irma Rosnell
9898: 206 1980 vp.
9899:
9900: Lakialoite n:o 115.
9901:
9902:
9903:
9904:
9905: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi opintotukilain 7 §:n muutta-
9906: misesta.
9907:
9908:
9909: E d u s k u n n a 11 e.
9910:
9911: Opiskelijoiden taloudellinen asema on usein man korkohyvityksen tulisi määräytyä tämän
9912: varsin vaikea. Erittäin useat joutuvat turvautu- periaatteen mukaisesti. Opintotukilain 7 §: ää
9913: maan opintojensa rahoittamiseksi opintolainaan, tulisi korjata.
9914: vaikka niistä ja niiden koroista selviytyminen Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
9915: saattaa näyttää suorastaan pelottavalta. Tämän kunnioittaen,
9916: vuoksi tulisi valtiovallan huolehtia ainakin sii-
9917: tä, ettei taloudellinen rasitus opiskelijan koh- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9918: dalla kohtuuttomasti lisäänny. Valtion maksa- lakiehdotuksen:
9919:
9920:
9921: Laki
9922: opintotukilain 7 § :n muuttamisesta.
9923:
9924: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opinto-
9925: tukilain 7 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 31 päivänä toukokuuta 1974 annetussa
9926: laissa ( 401/74), näin kuuluvaksi:
9927:
9928: 7 §. ti turvataan opiskelijoiden taloudellista rasi-
9929: Tämän lain mukaisista opintolainoista valtio tusta lisäämättä.
9930: maksaa luottolaitoksille korkohyvitystä sen mu-
9931: kaan kuin on tarpeen, että opintolainojen saan-
9932: Tämä laki tulee voimaan päivänä
9933: kuuta 19
9934:
9935:
9936: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
9937:
9938: Pekka Vennamo Urpo Leppänen Veikko Vennamo
9939: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
9940: 1980 vp. 207
9941:
9942: Lakialoite n:o 116.
9943:
9944:
9945:
9946: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi opintotukilain 10 §:n muutta-
9947: misesta.
9948:
9949: E d u s k u n n a 11 e.
9950:
9951: Opiskelun muuttuessa nyky-yhteiskunnassa asemaan korkeakoulu- ym. koulutuksen kans-
9952: yhä enemmän aikaa ja varoja vaativaksi tulee sa. Samoin tulisi opintorahan saajien määrää
9953: yhteiskunnan osuutta opiskelukustannuksissa lisätä ainakin kaksinkertaiseksi samalla sitä ko-
9954: voimakkaasti lisätä. Tämä on erityisen tärkeätä rottaen rahan arvon alenemista vastaavasti.
9955: myös siksi, että vain yhteiskunnan tuella voi- Laissa säädetään myös, että kotoa käsin tai
9956: daan huolehtia siitä, että kaikilla opiskelijoilla sisäoppilaitoksessa opiskelevan opintorahaa kai-
9957: on taloudellisesti mahdollisuus opiskella niin kissa tapauksissa alennetaan. Tällaista kaava-
9958: pitkälle kuin kyvyt ja halu riittävät. Tämä on maista säännöstä ei voi pitää oikeana siksi,
9959: myös yhteiskunnan etu, edustavathan korkealle että myös tällaisten opiskelijoiden piirissä esiin-
9960: koulutetut yhteiskunnan jäsenet huomattavaa tyy huomattavankin suurta opintorahan tarvet-
9961: henkistä ja taloudellista pääomaa. ta. Asianomaisen momentin sanamuotoa tulisi
9962: Opintorahan jaossa tulisi käsityksemme mu- korjata siten, että vain erityisistä syistä, joita
9963: kaan lähteä siitä, että opiskelijat asetetaan mah- voisivat olla opiskelun halpuus tai helppous
9964: dollisimman samanarvoiseen asemaan riippu- muihin verrattuna, voitaisiin opintorahaa alen-
9965: matta koulu- tai opiskelumuodosta tai -tasosta. taa opintolainojen alennusta vastaavasti enin-
9966: Vain näin voidaan turvata oikeudenmukainen tään 30 prosentilla.
9967: ja tasapuolinen opintorahajärjestelmä kaikille. Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
9968: Tämän vuoksi tulisikin lakia korjata siten, et- kunnioittaen,
9969: tä epäoikeudenmukainen ammatillisen koulu-
9970: tuksen luokittelu kahteen eri ryhmään poiste- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9971: taan samalla saattaen ammattikoulutus samaan lakiehdotuksen:
9972: Laki
9973: opintotukilain 10 §:n muuttamisesta.
9974: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opinto-
9975: tukilain 10 §, sellaisena kuin se on 17 päivänä kesäkuuta 1977 ja osittain muutettuna 11
9976: päivänä tammikuuta 1980 annetuilla laeilla ( 485/77 ja 23/80), näin kuuluvaksi:
9977: 10 §.
9978: Opintorahana myönnetään kerrallaan enin- Mikäli opintorahan hakija asuu opiskeluaika-
9979: tään yhdeksi opintovuodeksi: na omien tai ottovanhempiensa luona tahi opin-
9980: 1 ) oppikoulun lukioasteella tulo- ja meno- tokustannuksiltaan edullisessa sisäoppilaitokses-
9981: arvion rajoissa enintään 1 500 markkaa; sa, voidaan opintorahan määrää edellä 1 mo-
9982: 2) ammatillisessa koulutuksessa, yliopistois- mentin 2 kohdassa mainituissa tapauksissa eri-
9983: sa ja muissa korkeakouluissa sekä asetuksella tyisistä syistä alentaa enintään 30 prosentilla.
9984: erikseen määrätyissä oppilaitoksissa 2 000 Opintoraha voidaan vähävaraiselle myöntää
9985: markkaa. 50 prosentilla korotettuna.
9986: Vuosittain on tulo- ja menoarviossa 1 mo-
9987: mentin 2 kohdassa mainittuun tarkoitukseen Tämä laki tulee voimaan päivänä
9988: varattava määräraha vähintään 27 OOO:n enim- kuuta 19
9989: mäismääräisen opintorahan jakamiseksi.
9990:
9991: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
9992:
9993: Pekka Vennamo Urpo Leppänen Veikko Vennamo
9994: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
9995: 208 1:980 vp.
9996:
9997: Lakialoite n:o 117.
9998:
9999:
10000:
10001:
10002: Laitinen ym.: Ehdotus laiksi metsänparannuslain muuttamisesta.
10003:
10004:
10005: Ed u s kun n a 11 e.
10006:
10007: Vuoden 1979 loppuun mennessä oli yksi- tävällä laajuudella maanomistajien omatmml-
10008: tyismetsissä ojitettu metsätalouden maata kaik- suuden varassa tehdyiksi, tulisi asian hoitami-
10009: kiaan noin 3,6 miljoonaa hehtaaria, josta lä- nen antaa metsänparannusorganisaation tehtä-
10010: hes 3,3 miljoonaa hehtaaria on rahoitettu met- väksi. Metsänparannusorganisaatio laatisi per-
10011: sänparannusvaroin. Uudisojituksia arvioidaan kausta koskevan suunnitelman ja huolehtisi
10012: suoritettavan 1980-luvulla noin 600 000 heh- suunnitelman toteuttamisen valvonnasta. Näis-
10013: taaria. Uudisojitusvaihe tulee siis todennäköi- tä aiheutuneet kustannukset jäisivät valtion lo-
10014: sesti päättymään 1980-luvun loppuun mennes- pullisiksi menoiksi.
10015: sä, mutta samanaikaisesti varsinkin 1960-luvun Ojitusalueiden kunnostustöiden toteutumi-
10016: suuret uudisojitusalat tulevat kunnostusvuo- sen edellytyksenä on myös rahoituksen järjes-
10017: roon lisäten metsäojitusalueiden kunnostustar- täminen. Pääosa metsäojitushankkeiden osakas-
10018: vetta voimakkaasti. tiloista on pientiloja, joille ennakkorahoituksen
10019: Viime vuosina on metsäojien perkaustöitä kaltainen rahoitus saattaisi muodostua liian
10020: tehty yksityismetsissä vuosittain noin 5 000 raskaaksi. Tämän vuoksi toteuttamiskustannus-
10021: hehtaarilla. Ojanperkausta on kuitenkin arvioi- ten rahoittamiseksi maanomistajille tulisi myön-
10022: tu jo nyt tarvittavan noin 50 000 hehtaarilla tää yleensä metsänparannuslainaa, jonka ehdot
10023: vuosittain. Tämän määrän on arvioitu kasva- määrättäisiin uudisojitukseen myönnettävän
10024: van 1980-luvun loppuun mennessä noin 80 000 metsänpararmuslainan ehtoja ankarammiksi.
10025: hehtaariksi ja pysyvän tällä tasolla vuoteen Ehdotuksen toteuttaminen ei edellytä organi-
10026: 2000 saakka. Nykyisten säännösten mukaan saatiomuutoksia ja henkilölisäyksiä, koska oji-
10027: ojien kunnossapito kuuluu maanomistajalle, ja tusalueiden kunnostustyöt voidaan hoitaa met-
10028: on kokonaan hänen taloudellisten resurssiensa sänparannusorganisaation toimesta uudisojitus-
10029: varassa. Taloudellisten seikkojen lisäksi kun- tehtävistä vapautuvilla voimavaroilla. Ehdotuk-
10030: nostustöitä vaikeuttaa se, että 90 % uudisoji- sen toteuttaminen ei myöskään edellytä metsän-
10031: tuksista on tehty yhteisinä ojituksina. Näin ol- parannusvarojen määrän lisäämistä, vaan eh-
10032: len ojitusalue muodostaa tavallisesti kokonai- dotuksen mukainen menettely toteutettaisiin
10033: suuden, jonka kunnostuskin on tehtävä yhteis- käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa.
10034: hankkeena. Muuttuneissa maanomistusoloissa Lain 1 § :n 1 momentissa on lueteltu ne
10035: tämän aikaansaaminen saattaa olla sangen työ- hankkeet, joita varten voidaan myöntää met-
10036: lästä. Lisäksi ojanperkauksen tarkoituksenmu- sänparannusvaroja. Koska metsäojien perkauk-
10037: kainen suorittaminen edellyttää koneellisten sessa on kysymys tehdyn ojituksen kunnossapi-
10038: työmenetelmien käyttöä sekä ojitustekniikan ja dosta, ei niitä voida nykyisin rahoittaa met-
10039: vesilain. tuntemusta. Ojitusalueiden kunnostus- sänparannusvaroista. Tämän vuoksi on moment-
10040: ta . voidaankin pitää eräin osin vaativampana tiin lisättävä maininta sellaisesta hankkeesta,
10041: kuin .uudisojitusta. jossa voidaan suorittaa metsäojien perkaustöitä.
10042: Nykyiseen laajuuteensa saatettuna uudisoji- Metsäojien perkausten asemesta voidaan
10043: tusta on pidettävä kans®taloudellisesti merkit- vastaava hyöty useinkin saavuttaa uusia ojia
10044: tävänä perusinvestointina. Ojitusalueet vaati- kaivamalla. Tällainen olemassa olevien ojien
10045: vat kuitenkin vaihtelevassa määrin kunnossapi- perkausta korvaavana toimenpiteenä tehtävä
10046: toa. Metsäojien perkaustarpeen kasvu on lähi- ojitus tulisi rahoituksessa ri.t'1nastaa varsinai-
10047: vuosina siksi voimakasta, että perkaustöiden seen ojien perkaukseen. Uuden työmuodon ni-
10048: suorittaminen on välttämätöntä järjestää. Kos- meksi ehdotetaan metsäojitusalueen kunnostus,
10049: ka on ilmeistä, että perkaukset eivät tule riit- joka olisi siis vanhojen ojien perkansta tai uu-
10050: Lakialoite n:o 117 209
10051:
10052: sien ,ojien ~aiv;~mista perkansta korvaavana toi- sä osa avustusta ja osa lainaa tai harvemmin
10053: menpiteenä. ennakkorahoitus ta.
10054: Kun ojitusalueen kunnostuksen yhteydessä Metsäojitusalueen kunnostushanketta ei ole
10055: saattaa olla tarkoituksenmukaista suorittaa py- katsottu voitavan rinnastaa rahoitusehtojen
10056: kälän 5 momentissa tarkoitettujen piennarta- osalta metsäojitushankkeeseen. Metsäojitus-
10057: santeiden rakentamista, ehdotetaan ·tästä otet- alueen kunnostushankkeessa ei ole kysymys sa-
10058: tavaksi momenttiin nimenomainen maininta. manlaisesta perusparannusluonteisesta investoin-
10059: Ojitusalueen kunnostushankkeen yhteydessä nista kuin varsinaisessa ojitushankkeessa. Kun-
10060: tehtävän piennartasannetien rahoitusehdot oli- nostuksen kohteena olevilla alueilla on metsä-
10061: sivat samat kuin ojitusalueen kunnostushank- ojitus yleensä jo parantanut puun tuotosta, ja
10062: keen yleensäkin. maanomistaja on voinut saada ojitusalueelta tu-
10063: Lain 4, 5, 8, 9, 10, 19 ja 21 a §:iin tehtä- loa. Metsänparannusrahoituksen pääasiallisena
10064: vät muutokset ovat luonteeltaan teknisiä ja tarkoituksena metsäojitusalueiden kunnostuk-
10065: aiheutuvat siitä, että metsäojitusalueen kunnos- sessa on varmistaa se, että kunnostustyöt saa-
10066: tushanke rinnastettaisiin metsäojitushankkee- daan tarvetta vastaavasti tehdyiksi. Tämän
10067: seen. vuoksi ehdotetaan toteuttamiskustannuksiin
10068: Metsänparannuslain 11 § :n mukainen rahoi- myönnettäväksi vain metsänparannuslainaa kas-
10069: tus myönnetään ojitushankkeisiin yleensä koko- vatuslannoituksiin myönnettävän lainan ehdoin,
10070: naisrahoituksena siten, että valtio rahoittaa jolloin vuotuismaksu on 18 % ja korko 5 %.
10071: hankkeen suunnittelusta ja toteuttamisesta ai- Edellä esittämämme perusteella ehdotamme,
10072: heutuneet kustannukset. Suunnittelukustannuk-
10073: set jäävät kokonaan valtion lopullisiksi menoik- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10074: si, mutta toteuttamiskustannuksista on yleen- lakiehdotuksen:
10075:
10076:
10077:
10078: Laki
10079: metsänparannuslain muuttamisesta.
10080:
10081: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä syyskuuta 1967 annetun metsän-
10082: parannuslain (413/67) 1 §:n 1 ja 5 momentti, 4 §:n 3 momentti, 5 §:n 2 momentti, 8, 9
10083: ja 10 §, 11 §:n 1 momentti, 19 § sekä 21 a §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 10
10084: §:n 3 momentti 24 päivänä toukokuuta 1968 annetussa laissa (292/68) ja 1 §:n 1 ja 5
10085: momentti, 4 §:n 3 momentti, 5 §:n 2 momentti, 8 §, 10 §:n 4 momentti, 11 §:n 1 momentti,
10086: 19 § sekä 21a § :n 1 momentti 17 päivänä kesäkuuta 1977 annetussa laissa ( 468/77),
10087: näin kuuluviksi: ·
10088:
10089: 1 §. sta parantavien piennartasanteiden aikaansaa-
10090: Metsänparannustöitä varten otetaan valtion miseksi tarvittavia ojamaiden tasoittamista ja
10091: tulo- ja menoarvioon vuosittain tarpeelliset rumpujen rakentamista koskevia sekä muita
10092: määrärahat. Näitä varoja, joista jäljempänä täs- näihin verrai:tavia ·töitä. Suunnitelmasta ja sen
10093: sä laissa . käytetään nimitystä metsänparannus- toteuttamisesta on piennartasanteiden osalta so-
10094: varat, voidaan käyttää metsäojitusta, metsäoji- veltuvin osin voimassa, mitä tässä laissa on
10095: tusalueen kunnostusta, metsän luontaisen uu- muun kuin kokonaan valtion avustuksella suo-
10096: distumisen edistämistä, metsänviljelyä, taimi- ritettavan metsäojituksen osalta säädetty.
10097: kOnhoitoa, lannoitusta sekä metsätien ja sii~
10098: hen liittyvän puutavaran varastoalueen tekemis-
10099: tä tarkoittavien suunnitelmien laatimiseen. 4 §.
10100:
10101: Edellä 1 momentissa tarkoitettuun metsä- Metsähallituksen määräämissä rajoissa kes-
10102: ojitus- ja metsäojitusalueen kunnostussuunni- kusmetsälautakunta voi antaa 2 momentin no-
10103: telmaan voidaan sisällyttää ojitusalueiden pe- jalla sen päätettäväksi uskotoista asioista piiri-
10104: rusparannus- ja metsänhoitotöiden. sekä kulon- metsälautakunnan vastuulla metsähallituksen
10105: 'torjunnan kannalta välttämättömiä kulkuyhteyk- sen käyttöön asettamien määrärahojen puitteis-
10106: 27 0880001340
10107: 210 Lakialoite n:o 117
10108:
10109:
10110: sa ratkaistaviksi ne hakemukset, jotka tarkoitta- Metsäojitusta ja metsäojitusalueen kunnostus-
10111: vat metsänparannusvarojen myöntämistä met- ta koskevasta luovutuskokouksesta on sen li-
10112: säojitusta, metsäojitusalueen kunnostusta, met- säksi, mitä 1 momentissa on sanottu, ilmoitet-
10113: sän luontaisen uudistumisen edistämistä, met- tava asianomaisten kuntien vesilautakunnille
10114: sänviljelyä, taimikonhoitoa ja lannoitusta tar- sekä metsätietä koskevasta luovutuskokouksesta
10115: koittavien suunnitelmien laatimiseen ja toteut- kuntien tielautakunnille viimeistään neljätoista
10116: tamiseen. päivää ennen kokousta postitetuilla kirjeillä.
10117: 5 §. Samalla tavalla on luovutuskokouksesta ilmoi-
10118: tettava hankkeen toimitsijalle ja, milloin valtio
10119: Keskusmetsälautakunnalla on muissakin kuin on osakkaana, asianomaiselle viranomaiselle.
10120: 1 momentissa mainituissa tapauksissa valta an- Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetun met-
10121: taa metsäojitusta, metsäojitusalueen kunnostus- säojitusta tai metsäojitusalueen kunnostusta kos-
10122: ta, metsän luontaisen uudistumisen edistämistä, kevan luovutuskokouksen pitäminen ei ole
10123: metsänviljelyä, taimikonhoitoa ja lannoitusta tarpeen, milloin hanke koskee yhtä, tai mikäli
10124: tarkoittavien suunnitelmien laatiminen ja to- ojitustoimitusta ei ole pidetty, muutamaa tilaa
10125: teuttaminen tehtäväksi piirimetsälautakunnan tai aluetta.
10126: toimesta tai valvonnassa. Metsän luontaista uudistumista edistävän,
10127: metsänviljely-, lannoitus- ja taimikonhoitotyön
10128: 8 §. sekä 3 momentissa tarkoitetun metsäojitustyön
10129: Yhteisessä ojituksessa ja metsäojitusalueen ja metsäojitusalueen kunnostuksen loppuselvi-
10130: kunnostuksessa voidaan sellaiselle hyödynsaa- tyksestä säädetään asetuksella.
10131: jalle, joka ei ole vaatinut ojitusta tai ojitus-
10132: alueen kunnostusta tai yhtynyt tällaiseen vaa- 11 §.
10133: timukseen, myöntää metsänparannusvaroista 6 Metsäojitus-, metsänviljely- ja taimikonhoi-
10134: § :n 1 ja 2 momentin mukaisesti avustusta. Muu totyötä, metsän luontaista uudistumista edistä-
10135: osa tällaisen hyödyusaajan maksettavaksi vesi- vää työtä sekä peruslannoitusta samoin kuin
10136: lain nojalla tulevista kustannuksista voidaan perusparannus- ja metsänhoitotöiden vuoksi
10137: etukäteen suorittaa metsänparannusvaroista, ja tarpeellista asetuksella tarkemmin määriteltä-
10138: on valtiolla näiden kustannusten takaisinperi- vän metsätien tekemistä varten myönnetty met-
10139: misessä samanlainen oikeus kuin vesilain mu- sänparannuslaina on maksettava takaisin val-
10140: kaan on ojittajalla. tiolle toistaiseksi kuuden prosentin sekä muuta
10141: metsätietyötä varten myönnetty metsänparan-
10142: 9 §. nuslaina toistaiseksi kymmenen prosentin vuo-
10143: Yhteisen metsäojitus-, metsäojitusalueen kun- tuismaksuina, joista luetaan koroksi toistaisek-
10144: nostus- ja metsätiehankkeen osakkaiden on va- si kolme prosenttia maksamattomalle pääomal-
10145: littava yksi tai useampia toimitsijoita, joilla on le ja muu osa pääoman lyhennykseksi. Kasva-
10146: valtuus toimia hanketta koskevissa asioissa tuslannoitusta ja metsäojitusalueen kunnostus-
10147: hankkeen osakkaita sitovin vaikutuksin. ta varten myönnetty laina on maksettava takai-
10148: sin valtiolle toistaiseksi kahdeksantoista prosen-
10149: 10 §. tin vuotuismaksuina, joista luetaan koroksi tois-
10150: Metsänparannusvaroilla kokonaan tai osaksi taiseksi viisi prosenttia maksamattomalle pää-
10151: toteutetun metsäojitus-, metsäojitusalueen omalle ja muu osa pääoman lyhennykseksi.
10152: kunnostus- ja metsätiehankkeen valmistuttua Asetuksella voidaan säätää kasvatuslannoitusta
10153: on pidettävä luovutuskokous, mihin on kutsut- varten myönnettävän lainan määräämisestä
10154: tava hyödynsaajat sekä lisäksi kaikki muut, joi- maksettavaksi takaisin valtiolle edellä sanottua
10155: den etua tai oikeutta asia välittömästi koskee. lyhyemmässä ajassa, milloin lannoitetulla alueel-
10156: Luovutuskokouksesta on annettava tieto julki- la suoritetaan hakkuu. Ennakkorahoituksella
10157: sesti kuuluttamalla vähintään neljätoista päivää myönnetylle luotolle on maksettava luoVU:tus-
10158: ennen kokousta niissä kunnissa, joiden alueel- kokouksesta tai loppuselvityksestä lukien kor-
10159: le hankkeen välitön vaikutus ulottuu. Milloin .koa kuusi prosenttia vuodessa.
10160: hankkeen vaikutus rajoittuu vähäiselle alueel-
10161: le, metsähallitus voi keskusmetsälautakunnan
10162: esityksestä päättää, että Iuovutuskokouksesta 19 §. .
10163: annetaan tieto siten kuin metsähallitus päätök- Metsänparannusvaroilla osaksi· tai kokonaan
10164: sessään määrää. toteutetuista metsäojitus-, in.etsäojitusalueen
10165: Lakialoite n:o 117 211
10166:
10167: kunnostus-, metsän luontaista uudistumista sekä metsätien kunnossapitoon ja hoitoon sekä
10168: edistävästä tai metsänviljelytyöstä taikka met- muiden rahoitusehtojen täyttämiseen.
10169: sätien tekemisestä hyötyä saanut maanomistaja
10170: on velvollinen huolehtimaan metsäojitus-, uu- 21 a §.
10171: distumis- ja metsänviljelyalueen sekä metsätien Milloin metsänparannusvaroilla osaksi tai
10172: kunnossapidosta ja hoidosta. Mitä edellä on kokonaan toteutettu metsäojitus-, metsaoJltus-
10173: sano.ttu .metsäojitusalueesta ja metsäojituksesta, alueen kunnostus-, metsän luontaista uudistu-
10174: koskee myös 1 § :n 5 momentissa tarkoitettua mista edistävä tai metsänviljelytyö taikka met-
10175: piennartasannetta ja sen tekemistä. sätien tekeminen on menettänyt olennaisilta
10176: Jos kiinteistö tai alue, jolla on suoritettu 1 osin merkityksensä luonnon tuhon tai muun
10177: momentissa tarkoitettu metsän luontaista uu- maanomistajasta riippumattoman syyn johdos-
10178: distumista edistävä työ tai metsänviljelytyö ta, metsähallitus voi päättää, että 19 § :n 1
10179: taikka jonka puolesta on osallistuttu siinä tar- momentissa säädetty kunnossapito- ja hoitovel-
10180: koitettuun metsäojitukseen, metsäojitusalueen vollisuus lakkaa tuhon kohteeksi joutuneen
10181: kunnostukseen tai metsätien tekemiseen, siir- alueen tai tien osalta.
10182: tyy toiselle, siirtyvät tälle myös velvollisuudet
10183: metsäojitus-, uudistumis- ja metsänviljelyalueen
10184:
10185:
10186: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
10187:
10188: Juhani Laitinen P. Mäki-Hakola Mauri Vänskä
10189: Sampsa Aaltio P. Jokinen Heikki Perho
10190: Helge Saarikoski
10191: i12 1980 vp.
10192:
10193: Lakialoite n: o 118.
10194:
10195:
10196:
10197:
10198: Leppänen ym.: Ehdotus laiksi satovahinkojen korvaamisesta an-
10199: netun lain 3 §:n muuttamisesta.
10200:
10201:
10202: Ed u s kun n a 11 e.
10203:
10204: Satovahingot ovat maassamme ilmastollisista rät ovat 1970-luvun jälkipuoliskolla olleet kes-
10205: olosuhteista johtuen huomattavat. Ei kuiten- kimäärin 120 miljoonaa markkaa vuodessa. Sa-
10206: kaan ole oikeudenmukaista, että viljelijä jou- tovahingoista on tähän saakka korvattu viljeli-
10207: tuu taloudelliseen ahdinkoon satovahingon ta- jöille n. 10 %. Tätä ei voida pitää riittävänä.
10208: kia. Tämän vuoksi yhteiskunnan tulee riittä- Tämän vuoksi tulisi lakia satovahinkojen kor-
10209: västi osallistua satovahinkojen korvaamiseen. vaamisesta muuttaa niin, että valtion tulo- ja
10210: Ei myöskään ole oikein, että satovahinko lue- menoarvioon otetaan vuosittain riittävä siirto-
10211: taan maataloudesta saadun tulon kehittämistä määräraha. · ·
10212: tarkoittavassa järjestelmässä maataloudesta saa- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10213: duksi tuloksi, koska tällöin osa viljelijöistä jou- nioittavasti,
10214: tuu osallistumaan osan satovahinkojen korvaa-
10215: miseen. Satovahinkojen korvaaminen kuuluu että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10216: yhteiskunnalle. Satovahinkojen arvioidut mää- lakiehdotuksen:
10217:
10218:
10219:
10220:
10221: Laki
10222: satovahinkojen korvaamisesta annetun lain 3 § :n muuttamisesta.
10223:
10224: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan satovahinkojen korvaamisesta 4 päivänä hei.
10225: näkuuta 1975 annetun lain 3 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 14 päivänä syyskuuta
10226: 1979 annetussa laissa ( 71/79), näin kuuluvaksi:
10227:
10228: 3 §.
10229: Korvausten suorittamista varten otetaan val- Tämä laki tulee voimaan päivänä
10230: tion tulo- ja menoarvioon vuosittain mttava kuuta 19
10231: siirtomääräraha, jota ei lueta maataloudesta
10232: saadun tulon kehittämistä tarkoittavassa järjes-
10233: telmässä maataloudesta saaduksi tuloksi.
10234:
10235:
10236:
10237:
10238: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
10239:
10240: Urpo Leppänen Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
10241: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
10242: 1980 vp. 213
10243:
10244: Lakialoite n:o 119.
10245:
10246:
10247: Maijala ym.: Ehdotus laiksi pienviljelijäin karjantarkkailuyhdis-
10248: tysten ja sonninpitoyhtymien valtionavustuksista annetun
10249: lain 1 ja 2 § :n muuttamisesta.
10250:
10251: Ed u s kun n a 11 e.
10252:
10253: Maataloustuotantomme tasapainottaminen si- Tuottajat ovatkin nyt kiitettävästi huomioi-
10254: ten, että se nykyistä paremmin vastaa kulutuk- neet vuohitalouden sopivuuden ja sen tarjoa-
10255: semme tarpeita ja markkinointimahdollisuuk- mat mahdollisuudet ja monet ovat aloittamassa
10256: sia, on välttämätöntä. Ennusteiden mukaan kui- tai jo aloittaneet kutunmaidon tuottamisen ti-
10257: tenkin lehmänmaidon ylituotanto tulee jatku- laliaan. Kaikki uudet yrittäjät ymmärtävät myös
10258: maan ja siitä syystä kaikkia mahdollisuuksia tarkkailutoiminnan ensimmäiseksi ja välttämät-
10259: vapaaehtoiseen lehmänmaidon tuotannon vähen- tömimmäksi perustaksi tuotantoa ja eläinaines-
10260: tämiseen on kannatettava ja tuettava. Lypsyleh- ta kehitettäessä. Tätä toimintaa järjestettäessä
10261: mistä luopuville tiloille tarjoaa vuohitalous so- on kuitenkin käynyt ilmi lainsäädännöllinen
10262: pivan vaihtoehdon, sillä vuohi on lehmää help- puute ja epäoikeudenmukaisuus, joka on toi-
10263: pohoitoisempi antaen kuitenkin perheviljelmil- minnan esteenä. Vuohta ei nimittäin ole sisäl-
10264: lämme toimeentulomahdollisuuden samalla aut- lytetty karjantarkkailuyhdistysten saaman val-
10265: taen asutuksen säilyttämistä maaseudulla. In- tionavun piiriin. Tämä epäkohta on korjattava
10266: vestointien tarve vuohitaloudessa on myös huo- ja vuohi rinnastettava lehmään. Tätä edellyttä-
10267: mattavasti pienempi kuin lypsykarjataloudessa. vä. muutos on tehtävä tarkkailuvhdistvsten val-
10268: Tärkeintä kuitenkin on, että kutunmaidolle ja tionavusta määrittelevään lakii~. '
10269: siitä valmistettaville tuotteille on rajattomat Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
10270: markkinointimahdollisuudet. Unohtaa ei myös-
10271: kään sovi kutunmaidon tarpeellisuutta monille että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10272: allergisille lapsille. lakiehdotuksen:
10273:
10274:
10275: Laki
10276: pienviljelijäin karjantarkkailuyhdistysten ja sonninpitoyhtymien valtionavustuksista annetun
10277: lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta.
10278:
10279: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lis~itään 27 päivänä heinäkuuta 1962 pienviljelijäin
10280: tarkkailuyhdistysten ja sonninpitoyhtymien valtionavustuksista annetun lain (418/62) 1
10281: §:ään uusi 5 momentti ja 2 §:ään uusi 3 momentti, seuraavasti:
10282:
10283: 1 §. 2 §.
10284:
10285: Karjantarkkailuyhdistykselle, joka hoitaa Keinosiemennysyhdistykselle, joka harjoittaa
10286: myös vuohitarkkailua, annetaan vuosittain vuohien keinosiemennystä, annetaan vuosittain
10287: avustusta 60 sadalta tästä toiminnasta aiheutu- avustusta 40 sadalta tästä toiminnasta aiheutu-
10288: vista kirjanpidon mukaisista vuotuisista kustan- vista kirjanpidon mukaisista vuotuisista kustan-
10289: nuksista. nuksista.
10290:
10291: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
10292:
10293: Matti Maijala Mikko Pesälä Esko Pekonen
10294: Olavi Martikainen Håkan Malm Sauli Hautala
10295: Orvokki Kangas Marjatta Väänänen Urho Pohto
10296: Hannu Tenhiälä Sampsa Aaltio Paavo Vesterinen
10297: Mauri Pekkarinen Mikko Kaarna
10298: 214 1980 vp.
10299:
10300: Lakialoite n:o 120.
10301:
10302:
10303: Maijala ym.: Ehdotus laiksi lampaiden tuotannontarkkailun ja
10304: keinosiemennystoiminnan valtionavustuksista.
10305:
10306: Ed u s kun n a 11 e.
10307:
10308: Lammastalouden vo1m1staminen ja lammas- nontarkkailuhan on järkiperäisen lammastalou-
10309: määrän tuntuva lisääminen on sekä tuotanto- den ja lampaanjalostuksen perusta. ·Lampaan-
10310: poliittisesti että kansantaloudellisesti järkevää jalostusyhdistys on perustamisestaan lähtien
10311: ja mm. maatalouden tuotantopoliittinen toimi- ( 1918) hoitanut lampaiden tarkkailutoimintaa,
10312: kunta on juuri esittänyt, että lammasmäärämme mutta koska siihen ei ole erikseen saatu val-
10313: tulee kaksinkertaistaa 1980-luvulla. Lammas- tionapua sen ollessa lainsäädännön ulkopuolel-
10314: talous on kotimaista tuotantoa, jonka tuotteil- la ja tällä tavalla heikossa asemassa lypsykar-
10315: le on runsaasti kulutustilaa omassa maassamme. jan tarkkailuun verrattuna, on sen kehittämi-
10316: Onhan omavaraisuutemme villan ja lammasnah- nen taloudellisesti vaikeata. Nyt on lainsäädän-
10317: kojen osalta vain 3-5 %, joten kysymys on nöllistä tietä lopulta tämä epäkohta korjattava
10318: nykyisen alhaisen omavaraisuusasteen nostami- ja samalla varmistettava, että myöskin lampai-
10319: sesta ja tuontitarpeen vähentämisestä tuotteil- den keinosiemennyksen kustannuksiin saadaan
10320: la, joiden tuotantoedellytykset ovat myös maam- vastaavasti lainmukaista avustusta.
10321: me kehitysalueilla hyvät. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
10322: Lammastaloutemme voimistamisessa on lam-
10323: paiden tarkkailutoiminnan kehittämisellä ja ny- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10324: kyaikaistamisella ratkaiseva merkitys. Tuotan- lakiehdotuksen:
10325:
10326:
10327: Laki
10328: lampaiden tuotannontarkkailun ja keinosiemennystoiminnan valtionavustuksista.
10329:
10330: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
10331: 1 §.
10332: Lampaanjalostusyhdistykselle annetaan lam- Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä saaristoalueilla
10333: paiden tarkkailutoiminnan hoitamiseksi ja ke- toimivalle keinosiemennysyhdistykselle 60 sa-
10334: hittämiseksi vuosittain avustusta 60 sadalta dalta ja muualla maassa toimivalle keinosiemen-
10335: tästä toiminnasta aiheutuvista kirjanpidon mu- nysyhdistykselle 40 sadalta yhdistyk~en ~jan
10336: kaisista vuotuisista kokonaiskustannuksista. pidon mukaan toiminnasta aiheutuvista vuotui-
10337: sista kokonaiskustannuksista.
10338: 2 §.
10339: Keinosiemennysyhdistykselle, joka harjoittaa 3 §.
10340: lampaiden keinosiemennystä, annetaan vuosit- Tarkempia määräyksiä tämän lain täytäntöön-
10341: tain avustusta seuraavasti: panosta ja soveltamisesta antaa valtioneuvosto.
10342:
10343: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
10344:
10345: Matti Maijala Einari Nieminen Håkan Malm
10346: Olavi Martikainen Mauno Manninen Marjatta Väänänen
10347: Hannu Tenhiälä Mauri Pekkarinen Sampsa Aaltio
10348: Esko Pekonen Orvokki Kangas Mikko Kaarna
10349: Markku Kauppinen Pentti Lahti-Nuuttila Sauli Hautala
10350: Heimo Linna Paavo Vesterinen Urho Pohto
10351: Mikko Pesälä
10352: 1980 vp. 215
10353:
10354: Lakialoite n:o ,121.
10355:
10356:
10357:
10358:
10359: P. Puhakka ym.: Ehdotus laiksi metsänhoitoyhdistyksistä anne-
10360: tun lain 8 § :n muuttamisesta.
10361:
10362:
10363: E d u s kun n a 11 e.
10364:
10365: Metsänhoitoyhdistyksistä v. 1950 annetun voimaa, vaan pystyvät itse suorittamaan met-
10366: lain mukaan joutuvat kaikki ne metsänomista- siensä kunnostamisen.
10367: jat, joiden metsän vuotuinen lisäkasvu on vä- Pienmetsänomistajat pitäisi vapauttaa pakol-
10368: hintään 20 m3, maksamaan pakollisen metsän- lisesta metsänhoitomaksusta, jolloin lain aiheut-
10369: hoitomaksun. Maksun suuruus on 2-6 % met- tamat epäoikeudenmukaisuudet poistuisivat
10370: sähehtaarin pU:htaasta tuotosta. Niissä kunnissa, pientilojen osalta. Pidämme välttämättömänä,
10371: joissa metsänhoitoyhdistykset ovat määränneet että metsänhoitomaksu on vapaaehtoinen aina-
10372: metsänhoitomaksun suuruudeksi lain sailiman kin sellaisille pientiloille, joiden metsän lisä-
10373: korkeimman rajan eli 6 % tuotosta, on mak- kasvu ei ylitä 50 m3 vuodessa. Näin ollen
10374: susta muodostunut uusi vero, joka ennen kaik- maamme pienmetsänomistajat vapautuisivat pa-
10375: kea rasittaa sellaisia pienmetsänomistajia, joilla kollisesta metsänhoitomaksusta. Muutos ei es-
10376: ei ole metsästään myyntituloja. täisi mainittua rajaa pienempiäkään metsän-
10377: Metsänhoitomaksu on nykyisellään verraten omistajia vapaaehtoisesti maksamasta metsän-
10378: raskas lisävero niille pienmetsänomistajille, joit- hoitomaksua, jos he sitä haluaisivat.
10379: ten metsän lisäkasvu kuluu pohtopuihin ja ra- Toisena korjausta kaipaavana epäkohtana on
10380: kennustarvikkeisiin. Pääosahan maamme pien- lain 8 §:n 4 momentin säännös, jonka mukaan
10381: tilojen metsistä on sellaisia, ettei niistä juuri valtio ja suuret puunjalostusyhtymät joutuvat
10382: myytäväksi liikene. maksamaan vain neljänneksen siitä, mitä muut
10383: Pienmetsänomistajat ovat yleensä tyytymät- metsänomistajat ovat velvollisia maksamaan.
10384: tömiä tähän uuteen pakolliseen vetoon. Tämä Tämä kohtuuton etu on syytä poistaa valtiolta
10385: on täysin ymmärrettävissä, koska nykyinen ja suuryhtiöiltä. Tämän vuoksi 8 § :n 4 mo-
10386: maatalouden verotus saattaa jo muutoinkin mentti tulee poistaa.
10387: pientilat monin verroin raskaamman verotaakan Nyt kun lain täytäntöönpanossa on saatu
10388: alaisiksi kuin suurtilat. Mielestämme ei myös- riittävästi kielteisiä kokemuksia, olisi esitettyjen
10389: kään ole oikein, että köyhä pienmetsänomis- muutosten aikaansaaminen sitäkin välttämättå-
10390: taja pakotetaan osaltaan kustantamaan metsän- mämpää.
10391: omistajan tarvitseman metsänhoitohenkilökun- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
10392: nan, kuten voimassa olevan lain mukaan on
10393: asianlaita. On nimittäin huomattava, että pien- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10394: tilat eivät useinkaan tarvitse metsänhoitoon lakiehdotuksen:
10395: metsänhoitoyhdistysten tarjoamaa ammattityö-
10396:
10397: Laki
10398: metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain 8 §:n muuttamisesta.
10399:
10400: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan metsänhoitoyhdistyksistä 17 päivänä marras-
10401: kuuta 1950 annetun lain (558/50) 8 § näin kuuluvaksi:
10402:
10403: 8 §. jaitsevien metsämaiden osalta suoritettava met-
10404: Tässä laissa tarkoitettua metsätalouden edis- sänhoitomaksua kahdesta kuuteen sadalta ar-
10405: täruistoimintaa varten on kunnan alueella si- vioidusta metsämaan puhtaasta tuotosta, otta-
10406: 216 Lakialoite n:o 121
10407:
10408:
10409: matta huomioon verotuksessa tehtäviä vähen- Metsämaan osalta, josta kunnallisveroa ei
10410: nyksiä. Metsänhoitomaksua ei kuitenkaan mää- suoriteta, on metsän tuotto metsänhoitomaksun
10411: rätä maksettavaksi metsämaalta, jonka vuo- määräämistä varten arvioitava verotuksessa nou-
10412: sittainen puun tuotto säännöllisessä kasvukun- datettavien perusteitten mukaisesti.
10413: nossa ei nouse 50 tuottokuutiometriin.
10414: Metsänhoitoyhdistys määrää 1 momentissa
10415: mainituissa rajoissa vuodeksi kerrallaan metsän- Tämä laki tulee voimaan päivänä
10416: hoitomaksun suuruuden. kuuta 198 .
10417:
10418:
10419: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
10420:
10421: Pauli Puhakka Anna-Liisa Jokinen Mikko Kuoppa
10422: Niilo Koskenniemi Ensio Laine Vappu Säilynoja
10423: Irma Rosnell Aarne Koskinen P. Liedes
10424: Inger Hirvelä Marjatta Mattsson E.-J. Tennilä
10425: Matti Järvenpää Unto Ruotsalainen Seppo Toiviainen
10426: Lauha Männistö Sten Söderström
10427: 1980 vp. 2:17
10428:
10429: Lakialoite n:o 122.
10430:
10431:
10432:
10433:
10434: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi pellon käytön rajoittamisesta
10435: annetun lain muuttamisesta.
10436:
10437:
10438: Ed u s kun n a 11 e.
10439:
10440: Maamme hallitusten toimenpiteet ovat olleet kä millään tavoin voida saada rappeutuneista
10441: viime vuosina maatalousväestön elinehtojen pelloista paketointia vastaavaa korvausta. Seu-
10442: vastaisia. Selvimmäksi tunnukseksi on noussut rauksena on pakon edessä tilan myynti ja lähtö
10443: juuri peltopakettijärjestelmä. Säädettäessä ky- siitä ympäristöstä, jossa asianomaiset ovat elä-
10444: seessä olevaa lakia eduskunnassa SMP: n taholta mäntyönsä tehneet. Hallituksen kannasta on
10445: todettiin tällaisen lainsäädännön merkitsevän siis kypsymässä joutsenlaulu tuhansille viljelijä-
10446: talonpojan tappolinjan toteuttamista. Näin on perheille ja heidän omistusoikeudelleen. Halli-
10447: ollutkin, sillä laki on tappanut henkisesti tu- tuksen kanta on palvelus keskittyvälle suur-
10448: hansia perhe- ja pienviljelijöitä. Se on ollut maanomistukselle, valtiolle ja suuryhtiöille. Tä-
10449: maastamuuton ja maaseudun autioittamisen mänkin hallituksen kannan rivien välissä juhlii
10450: peruslähtökohta. Vakavaa on se, että tämä hiipivä sosialisointi riemuvoittoaan. SMP ei
10451: kaikki on tapahtunut poliittisessa kiihkomieli- voi hyväksyä hallituksen petokseen pohjautu-
10452: syydessä tavoitteena koko terveen maauskoisen vaa lainsäädäntöä po. asiassa. Hallituksen on
10453: maatalousväestömme epätoivoiseen tilaan saat- luovuttava kiristysottcistaan. Ei ole oikein, et-
10454: taminen ja tätä kautta pyrkiminen pakkososia- tä ensinnä viekoitellaan vapaat talonpojat käyt-
10455: listisen yhteiskuntajärjestyksen perusteiden luo- tämään säädettyä lakia hyväkseen silloin, kun
10456: miseen. Onhan kumoamaton tosiasia se, että heillä on edessä yhä vaikeutuva tilanne niin-
10457: jokainen talonpoika yrittävänä pienomistajana kuin oli v. 1969 ja sen jälkeen, tilanne, jonka
10458: on pakkososialistisen järjestelmän rakentajien saivat aikaan maan hallitukset käyttäessään ta-
10459: kaskessa se tervaskanto, joka on keinolla millä lonpoikaa ja hänen työtään poliittisena keppi-
10460: hyvänsä kiskottava juurineen irti maasta. Tässä hevosena. Hallituksen ihannoimasta peltopaket-
10461: työssä ei ole tunnettu minkäänlaista vastuuta tilaista onkin nyt muodostunut maamme talon-
10462: siitä, saako Suomen kansa leipää ja voita. poikaisväestön lopullinen hirsipuu.
10463: Kiihkomielestä sokeana on tuhottu peruselin- SMP:n on pakko jälleen puuttua asiaan. Em-
10464: tarviketuotantomme alkujuuria. Tässä työssä me voi hyväksyä hallituksen armotonta linjaa.
10465: ovat kunnostautuneet keskustapuolueen maata- Hallituksen kantaan on eduskunnan tehtävä
10466: lousministerit tehokkaina tuhoamislakien suun- korjaukset, joilla turvataan vanhojen ja sairai-
10467: nittelijoina ja esittelijöinä. den kohdalla sopimusten jatkamismahdollisuus
10468: Kansainväliset nälän tosiasiat ovat saaneet silloin, jos he eivät löydä muuta keinoa, millä
10469: nyt hallituksenkin toisiin ajatuksiin, jälkiä on saavat toimeentulonsa turvatuksi.
10470: peiteltävä. Mutta miten se tapahtuu, on eri On todettava, että ellei eduskunta halua
10471: asia. Eduskunnan hyväksymä lain muutos saa muuttaa hallituksen läpiajaman lain sisältöä,
10472: aikaan entistäkin pahempaa tuhoa. Hallitus ajoi ovat tuhannet maamme perhe- ja pienviljelijät
10473: eduskunnassa läpi ponnen, että 1 päivän tou- kulkemassa tuhoaan ja omistusoikeutensa me-
10474: kolmuta 1975 jälkeen ei sopimuksia enää uusi- nettämistä kohti.
10475: ta. Tämä merkitsee sen ennustuksen toteutu-
10476: mista, josta SMP on varoittanut, nimittäin että Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
10477: peltonsa paketoineet jätetään eräänä kauniina nioittavasti,
10478: päivänä yksin kuin nalli kalliolle. Hallituksen
10479: kanta johtaa monien ennen muuta iäkkäiden että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10480: viljelijöiden perheet kaaostilaan. Ei mistään ei- lakiehdotuksen:
10481:
10482: 28 0880001340
10483: 218 Lakialoite n:o 122
10484:
10485:
10486:
10487: Laki
10488: pellon käytön rajoittamisesta annetun lain muuttamisesta.
10489:
10490: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan pellon käytön rajoittamisesta 11 päivänä huh-
10491: tikuuta 1969 annetun lain (216/69) 14 b §, sellaisena kuin se on 20 päivänä maaliskuuta
10492: 1975 annetussa laissa ( 201/75), ja lisätään lakiin uusi 2 a § seuraavasti:
10493:
10494: 2 a §.
10495: Sellaisia pellonvaraussopimuksia, joiden osal- louslautakunnalle tai maataloustoimistolle il-
10496: ta sopimuskausi alkaisi 1 päivänä toukokuuta moittaman kalenterikuukauden 1 päivästä lu-
10497: 1980 tai sen jälkeen, voidaan tehdä sanotun kien. Sopimuksen purkautuessa ei sovelleta,
10498: :ajankohdan jälkeen vain erittäin painavista mitä 11 §:ssä on sopimuksen ehtojen noudat-
10499: syistä. tamatta jättämisestä säädetty. Milloin viljelijä,
10500: Jos pellonvaraussopimus on ollut voimassa joka on 7 §:n mukaisesti metsittänyt osan maa-
10501: tämän lain voimaantullessa, on sopimus kui- tilan pelloista, haluaa luopua pellonvaraus-
10502: tenkin jatkuvasti uudistettava lain mukaan niin sopimuksesta siltä osin kuin se kohdistuu maa-
10503: kauan kuin sopimuksen tekijä sitä haluaa. tilan muuhun peltoon, voidaan sopimus purkaa
10504: ja sen sijaan tehdä viljelijän kanssa uusi so-
10505: 14 b §. pimus, jonka mukaan pellonvarauskorvausta
10506: Poiketen siitä, mitä tässä laissa on säädetty, maksetaan viljelijälle metsitetyn pellon osalta
10507: voi viljelijä ennen sopimuskauden loppua luo- enintään viidentoista vuoden ajan 5 §: ssä tar-
10508: pua pellonvaraussopimuksesta. Sopimuksen kat- koitetun ensimmäisen sopimuskauden alusta
10509: sotaan tällöin purkautuneeh viljelijän maata- lukien.
10510:
10511:
10512: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
10513:
10514: Pekka Vennamo Urpo Leppänen Veikko Vennamo
10515: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
10516: 1980 vp. 219
10517:
10518: Lakialoite n:o 123.
10519:
10520:
10521: Ahde ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain 1 ja 2 §:n muuttamisesta.
10522:
10523: Ed u s kun n a 11 e.
10524: Nykyinen lapsilisälaki säädettiin vuonna Tämä epäkohta on ainakin osaksi korjatta-
10525: 1948. Tuolloin lakiin otettiin ikäraja, jonka mu- vissa pidentämällä lapsilisän maksukautta 18
10526: kaan lapsilisää suoritetaan siihen saakka, kun vuoteen saakka. Luonnollisesti olisi myös opin-
10527: lapsi täyttää 16 vuotta. Tämä ikäraja on totukijärjestelmää tästä huolimatta kehitettävä
10528: edelleen voimassa. edelleen myös näiden ikäluokkien osalta. Lapsi-
10529: Vanhempien lasten osuus perheen kulutuk- lisän maksuajan pidentäminen en johdonmu-
10530: sesta on erityisesti pidentyneen opiskeluajan kaista myös lapsen elatuksen turvaamisesta an-
10531: myötä 1940-luvun loppuun verrattuna nyky- netussa lainsäädännössä omaksuttujen periaat-
10532: aikana olennaisesti lisääntynyt. Yhteiskunnan teiden kanssa. Tämän mukaanhan mm. ·elatus-
10533: perheille osoittama tuki nimenomaan vanhem- tukea suoritetaan siihen saakka, kun lapsi täyt-
10534: pien lasten osalta on kuitenkin jäänyt riittämät- tää 18 vuotta.
10535: tömäksi. Esimerkiksi 1970-luvulla muuten voi- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
10536: makkaasti kehittynyt opintotukijärjestelmä ei dotamme kunnioittaen,
10537: ole merkittävästi vaikuttanut tämän ikäluokan
10538: lasten asemaan. Voidaan siten perustellusti to- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10539: deta, että 16-18-vuotiaat lapset ovat tässä lakiehdotuksen:
10540: suhteessa jääneet väliinputoajiksi.
10541:
10542: Laki
10543: lapsilisälain 1 ja 2 §:n muuttamisesta.
10544:
10545: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsi-
10546: lisälain (541/48) 1 §:n 1 momentti ja 2 §:n 1 momentti, näistä 1 §:n 1 momentti seLlai-
10547: sena kuin se on 1 päivänä kesäkuuta 1962 annetussa laissa ( 337/62), näin kuuluviksi:
10548:
10549: 1 §. 2 §.
10550: Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suorite- Lapsilisää suoritetaan sen vuosineljänneksen
10551: taan valtion varoista lapsilisää Suomessa asu- alusta, joka seuraa vuosineljännestä, minkä ku-
10552: vasta 18 vuotta nuoremmasta lapsesta. luessa lapsi tai oikeus lapsilisään on syntynyt,
10553: sen vuosineljänneksen loppuun, jonka kuluessa
10554: lapsi täyttää 18 vuotta.
10555:
10556:
10557: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
10558:
10559: Matti Ahde Jermu Laine Juhani Raudasoja
10560: Tellervo Koivisto Tarja Halonen Liisa Jaakonsaari
10561: Pirjo Ala-Kapee Pirkko Valtonen Kaarina Suonio
10562: Pentti Lahti-Nuuttila Mikko Rönnholm Jouko Tuovinen
10563: Arvo Salo Anna-Liisa Piipari Mauno Forsman
10564: Salme Myyryläinen Pekka Starast Risto Tuominen
10565: Reino Breilin Juhani Surakka Mikko Elo
10566: Eino Loikkanen Aimo Ajo Eino Grönholm
10567: Kaj Bärlund Seppo Tikka Matti Puhakka
10568: Olli Helminen Maija Rajantie Sakari Knuuttila
10569: Matti Luttinen Saara-Maria Paakkinen Peter Muurman
10570: Kaisa Raatikainen Pertti Hietala Kalevi Sorsa
10571: Paula Eenilä Lasse Lehtinen Hannu Tapiola
10572: Markus Aaltonen
10573: 220 1980 vp.
10574:
10575: Lakialoite n:o 124.
10576:
10577:
10578:
10579:
10580: Ajo ym.: Ehdotus laiksi invaliidihuoltolain 3 ja 4 §:n muuttami-
10581: sesta.
10582:
10583:
10584: E d u s k u n n a 11 e.
10585:
10586: Voimassa olevan invaliidirahalain mukaan vähentää invalidirahan määrää. Kun tarkoituk-
10587: vuodesta 1952 alkaen on myönnetty sokeille ja sena ei ole voinut olla se, että sosiaaliturvan
10588: muille vaikeavammaisille henkilöille toimeen- parantumisen tuoma tuki toisaalla otettaisiin
10589: tulon helpottamiseksi invalidirahaa. Alunperin pois, tulisi invaliidirahalain säännöksiä muuttaa
10590: se on tarkoitettu myös kannustukseksi vaikea- siten, ettei kansaneläkkeen perusosan ja apu-
10591: vammaisille henkilöille, jotta he vammaisuu- tai hoitolisän saanti muodostuisi esteeksi inva-
10592: destaan huolimatta tekisivät työtä itsensä ja lidirahan saannille taikka vähentäisi sen määrää.
10593: perheensä elättämiseksi. Tässä mielessä invali- Invalidirahan perusmäärät on viimeksi tar-
10594: diraha on täyttänyt tarkoituksensa. Invaliidira- kistettu 27. 7. 1962 annetulla lailla invaliidi-
10595: halain 3 § :n 2 momenttiin sisältyy kuitenkin rahalain muuttamisesta ( 440/62). Silloin mark-
10596: säännös, jonka mukaan invalidirahaa ei myön- kamääräksi vahvistettiin invalidille, jolta puut-
10597: netä henkilölle, joka vammansa perusteella saa tuu suuntausnäkö hänelle tuntemattomassa pai-
10598: vähintään invalidirahan suuruista eläkettä, elin- kassa, 1 479 markkaa, invalidille, jonka työ-
10599: korkoa tai muuta korvausta. Säännöksen alku- tai toimintakyky on alentunut vähintään kah-
10600: peräisenä tarkoituksena on tiettävästi ollut se, della kolmasosalla, 1 028 markkaa ja invali-
10601: ettei invalidirahaan tulisi oikeutetuksi henkilö, dille, jonka työ- tai toimintakyky on alentunut
10602: joka vammansa perusteella saa sotilasvarnma- vähemmän kuin kaksi kolmasosaa, mutta kui-
10603: lain, tapaturmavakuutuslain tai liikennevakuu- tenkin vähintään puolet, 747 markkaa vuo-
10604: tuslain nojalla vähintään samansuuruista kor- dessa. Invalidirahan markkamäärien korotus
10605: vausta tai eläkettä. Vuonna 1956 annettuun on sidottu työeläkkeiden tarkistamista varten
10606: kansaneläkelakiin sisältyy säännös, jonka mu- vahvistettuun palkkaindeksilukuun. Kun invali-
10607: kaan eläkkeen tukiosaa ei makseta vakuutetulle, dirahan perusmäärät ovat olleet verrattain vaa-
10608: joka saa invalidirahaa. timattomat, ovat korotukset markkamääräisesti
10609: Vuoden 1964 alusta ryhdyttiin kansaneläke- jääneet pieniksi. Jotta invalidiraha säilyttäisi
10610: lain perusteella maksamaan vaikeimmissa olois- sille asetetun tehtävän vaikeavammaisten henki-
10611: sa eläville eläkkeensaajille apu- ja hoitolisää. löiden kannustamiseksi työntekoon itsensä ja
10612: Apulisä myönnetään sokealle, liikuntakyvyttö- perheensä elättämiseksi, tulisi sen laissa sää-
10613: mälle ja henkilölle, joka sairautensa, vikansa tai dettyjä perusmääriä korottaa noin 35 % :lla.
10614: vammansa vuoksi on pysyvästi niin avuttomassa Invalidirahan vuotuiset perusmäärät tulisi siten
10615: tilassa, ettei hän voi tulla toimeen ilman toisen korottaa invaliidirahalain 4 §:n 1 momentin 1
10616: henkilön apua. Pysyvästi toisen henkilön yhtä- kohdassa säädetystä 1 479 markasta 2 000
10617: mittaisen hoidon ja valvonnan tarpeessa olevalle markkaan, 2 kohdassa säädetystä 1 028 mar-
10618: suoritetaan hoitolisää. Apu- ja hoitolisä suo- kasta 1 400 markkaan sekä 3 kohdassa sääde-
10619: ritetaan siten aivan erityisen vaikeissa oloissa tystä 747 markasta 1 000 markkaan. Korotettu-
10620: eläville eläkkeensaajille ja niiden tehtävä on na tulisivat invalidirahan vuotuiset markka-
10621: edes jossakin määrin tasoittaa avuttomuudesta määrät siten olemaan edellä mainittua järjes-
10622: johtuvia kustannuksia ja poikkeuksellista hait- tystä noudattaen 12 636 markkaa, 8 856 mark-
10623: taa. kaa ja 6 336 markkaa.
10624: Apu- ja hoitolisän saajien joukossa on myös Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10625: henkilöitä, jotka tilastaan huolimatta suurin nioittaen,
10626: ponnistuksin tekevät työtä oman ja perheensä
10627: toimeentulon hankkimiseksi. Kansaneläkkeen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10628: avuttomuuslisän ja perusosan saanti kuitenkin lakiehdotuksen:
10629: Lakialoite n:o 124
10630:
10631:
10632:
10633: Laki
10634: invaliidirahalain 3 ja 4 §:n muuttamisesta.
10635:
10636: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä kesäkuuta 1951 annetun invalii-
10637: dirahalain 3 §:n 2 momentin 4 kohta ja 4 §:n 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat 29 päivänä
10638: joulukuuta 1972 annetussa laissa (938/72), ja 4 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 27
10639: päivänä heinäkuuta 1962 annetussa laissa (440/62), näin kuuluviksi:
10640:
10641: 3 §. hänelle tuntemattomassa paikassa, 2 000 mark-
10642: kaa·
10643: Invaliidirahaa ei myöskään myönnetä inva- l) muulle kuin 2 § :n 1 momentissa tarkoi-
10644: liidille, tetulle invaliidille 1 400 markkaa; sekä
10645: 3) 2 §: n 2 momentissa tarkoitetulle inva-
10646: 4) joka saa hänelle 4 §:n 1 momentin no- liidille 1 000 markkaa.
10647: jalla myönnettävän invaliidirahan suuruista tai
10648: sitä suurempaa eläkettä, elinkorkoa tai kor- Milloin invaliidi saa 3 §:n 2 momentin 4
10649: vausta lukuunottamatta kansaneläkelain perus- kohdassa tarkoitettua invaliidirahaa pienempää
10650: teella maksettavaa perusosaa, apu- tai hoito- eläkettä, elinkorkoa tai korvausta lukuunotta-
10651: lisää; taikka matta kansaneläkelain perusteella maksettavaa
10652: perusosaa, apu- tai hoitolisää, voidaan se tai
10653: osa siitä vähennyksenä ottaa huomioon invalii-
10654: 4 §. dirahan suuruutta määrättäessä.
10655: Invaliidirahan vuotuinen määrä on:
10656: 1) invaliidille, jolta puuttuu suuntausnäkö
10657:
10658:
10659: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
10660:
10661: Aimo Ajo Matti Luttinen Helge Siren
10662: Tarja Halonen Reino Breilin Antero Juntumaa
10663: Lea Savolainen Kaarina Suonio Petter Savola
10664: Terho Pursiainen Sakari Knuuttila Hannele Pokka
10665: Matti Puhakka Pentti. Lahti-Nuuttila Helvi Hyrynkangas
10666: Kaj Bärlund Niilo Koskenniemi Helvi Niskanen
10667: 222 1980 vp.
10668:
10669: Lakialoite n:o 125.
10670:
10671:
10672:
10673: Eenilä ym.: Ehdotus laiksi työturvallisuuslain 47 §:n muuttami-
10674: sesta.
10675:
10676: Ed u s kun n a 11 e.
10677:
10678: Työturvallisuuslain 47 § :n mukaan valtio- keus antaa tarkempia määräyksiä lain täytän-
10679: neuvosto voi antaa järjestysohjeita työturvalli- töönpanosta ja soveltamisesta.
10680: suuslain soveltamisesta eri työaloilla sekä vaa- Mainittakoon, että Ruotsissa on tässä suh-
10681: rallisten koneiden, välineiden, laitteiden ja ai- teessa menty vielä pitemmälle. Ruotsin työym-
10682: neiden käyttämisestä ja tarkastuksesta sekä mui- päristölaissa tarkempien määräysten antaminen
10683: ta määräyksiä lain täytäntöönpanosta. kuuluu nimittäin työsuojeluhallitukselle.
10684: Työturvallisuuslain soveltamiseen liittyy kui- Työturvallisuuslain muuttaminen niin, että
10685: tenkin monia teknillisiä yksityiskohtia, joiden sosiaali- ja terveysministeriölle annettaisiin oi-
10686: ratkaiseminen valtioneuvostossa ei ole osoittau- keus tarkempien määräysten antamiseen työtur-
10687: tunut tarkoituksenmukaiseksi. Näin ollen olisi vallisuuslain soveltamisesta, olisi perusteltu
10688: tarkoituksenmukaisempaa antaa sosiaali- ja ter- myös siksi, että valtioneuvostolle ei ole tarkoi-
10689: veysministeriön tehtäväksi tarkempien määräys- tuksenmukaista esitellä runsaasti teknisiä yksi-
10690: ten antaminen työturvallisuuslain nojalla. tyiskohtia sisältäviä määräyksiä. Toisaalta val-
10691: Useiden muiden teknisluontoisten lakien koh- tioneuvoston yleisluontoisissa työturvallisuus-
10692: dalla onkin menetelty siten, että asetuksella on lain nojalla tehdyissä päätöksissä annettu val-
10693: määrätty tarkempien määräysten ja ohjeiden tuutus esimerkiksi sosiaali- ja terveysministe-
10694: antaminen asianomaiselle ministeriölle. Näin riölle antaa tarkempia määräyksiä ei ole aina
10695: on esimerkiksi menetelty kaivoslain, rakennus- riidaton.
10696: lain, räjähdysvaarallisista aineista annetun lain Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10697: ja sähkölain kohdalla. Laivatyöturvallisuuslain nioittaen,
10698: 11 § :n mukaan kauppa- ja teollisuusministe-
10699: riöllä oli ennen lain noudattamisen valvonnan että Eduskunta hyväksyisi seuraat,an
10700: siirtymistä sosiaali- ja terveysministeriölle oi- lakiehdotuksen:
10701:
10702: Laki
10703: työturvallisuuslain 47 §:n muuttamisesta.
10704:
10705: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä kesäkuuta 1958 annetun työtur-
10706: vallisuuslain ( 229/58) 47 § näin kuuluvaksi:
10707: 47 §. rallisten aineiden ja kemiallisten tuotteiden val-
10708: Sosiaali- ja terveysministeriö antaa tarkem- mistuksesta, maahantuonnista, myynnistä, luo-
10709: pia määräyksiä tämän lain soveltamisesta eri vutuksesta, käyttämisestä ja tarkastuksesta sekä
10710: työaloilla sekä vaarallisten koneiden, välinei- muita määräyksiä lain soveltamisesta ja täytän-
10711: den ja muiden teknillisten laitteiden sekä vaa- töönpanosta.
10712:
10713: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
10714:
10715: Paula Eenilä Mikko Elo Lasse Lehtinen Kaisa Raatikainen
10716: Pentti Lahti-Nuuttila Matti Luttinen Markus Aaltonen Matti Puhakka
10717: Pekka Starast Sakari Knuuttila Hannu Tapiola Jermu Laine
10718: Tarja Halonen Risto Tuominen Lea Savolainen Olli Helminen
10719: Pirkko Valtonen Jorma Rantala Liisa Jaakonsaari Kaj Bärlund
10720: Kaarina Suonio Helge Siren Aimo Ajo Pirjo Ala-Kapee
10721: Jacob Söderman Jouko Tuovinen Maija Rajantie Salme Myyryläinen
10722: Saara-Maria Paakkinen
10723: 1980 vp. 223
10724:
10725: Lakialoite n:o 126.
10726:
10727:
10728:
10729:
10730: Helminen ym.: Ehdotus laiksi invaliidihuoltolain 32 §:n muut-
10731: tamisesta.
10732:
10733:
10734: E d u s k u n n a 11 e.
10735:
10736: Invaliidihuoltolain 21 §:n 1 momentin 2 ollut edellytyksiä kiinnitysvakuuden hankki-
10737: kohdan perusteella invalideilla on mahdollisuus miseen, niin vakuuden hankkiminen myös täl-
10738: saada työhuoltona korotonta lainaa työvälinei- laiselle lainalle tuottaa usein invalidille ylivoi-
10739: den, työkoneiden ja raaka-aineiden hankkimista maisia vaikeuksia. Hänellä ei ehkä ole tähän
10740: sekä oman yrityksen perustamista varten. Työ- tarkoitukseen sopivia omaisia. Lisäksi hän saat-
10741: huoltona myönnettävällä lainalla on erityisen taa joutua perustamaan yrityksensä vieraalle
10742: ratkaiseva merkitys invalidin työllistämisen paikkakunnalle, jossa hänellä ei ole sellaisia
10743: kannalta. Invalidihuoltona myönnetyn lainan suhteita, joiden perusteella vakuuden saaminen
10744: merkitys lisääntyy, koska invalidin, jonka työl- olisi mahdollista. Vakuuden puuttuminen saat-
10745: listyäkseen on välttämättä joko ryhdyttävä it- taa siten estää invalidin työllistämisen koko·
10746: senäiseksi ammatinharjoittajaksi tai yrittäjäksi, naan, vaikka myönnetty laina on katsottu ni-
10747: on vaikea saada muita lainoja. Korkeakorkois- menomaan sen vuoksi välttämättömäksi. Inva-
10748: ten pankkilainojen ja niihin tarvittavien va- liidihuoltolakia tulisikin täydentää siten, että
10749: kuuksien saamiseen ei itsenäistä työtoimintaan- lainat voitaisiin myöntää ilman vakuuksia.
10750: sa aloittavalla ole useinkaan mahdollisuuksia. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10751: Myös invalidihuoltona myönnettäville henki- nioittaen,
10752: lökohtaisille lainoille vaaditaan hyväksyttävä
10753: vakuus. Sellaiseksi on hyväksytty kahden vaka- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10754: varaisen henkilön omavelkainen ja yhteisvas- lakiehdotuksen:
10755: tuullinen takaus. Kun invalidilla ei yleensä ole
10756:
10757:
10758: Laki
10759: invaliidihuoltolain 32 §:n muuttamisesta.
10760:
10761: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 30 päivänä joulukuuta 1946 annetun invaliidi-
10762: huoltolain ( 907/46) 32 § :ään uusi näin kuuluva 3 momentti:
10763:
10764: 32 §.
10765:
10766: Invalidille tämän lain mukaan myönnetystä
10767: korottomasta lainasta ei vaadita vakuutta.
10768:
10769:
10770: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
10771:
10772: Olli Helminen Risto Tuominen Eino Loikkanen
10773: Matti Luttinen Jouko Tuovinen Tarja Halonen
10774: Kaisa Raatikainen Anna-Liisa Piipari Juhani Surakka
10775: Sakari Knuuttila Pekka Starast Juhani Raudasoja
10776: Kaj Bärlund Pertti Hietala Lea Savolainen
10777: Jermu Laine Paula Eenilä Saara-Maria Paakkinen
10778: 224 1980 vp.
10779:
10780: Lakialoite n:o 127.
10781:
10782:
10783:
10784:
10785: Hyrynkangas ym.: Ehdotus laiksi työsopimuslain muuttamisesta.
10786:
10787:
10788: Ed u s kun n a 11 e.
10789:
10790: Työsopimuslain ( TSL) määräykset irtisano- voi tarpeen vaatiessa tehdä muiden ensisijaisesti
10791: misista liikkeen luovutuksen johdosta ( 40 §) noudatettaviksi tarkoitettujen säännösten pe-
10792: sekä työnantajan konkurssin ja kuoleman ( 41 §) rusteella. Tämän vuoksi koko pykälä tulee tar-
10793: yhteydessä ovat jääneet teoreettisiksi. Niihin peettomana kumota.
10794: vedotaan yleensä melko harvoin. Työnantajan kuollessa (TSL 41 §) tulee
10795: Maassa on kuitenkin aloja, jotka ovat huo- kuolinpesä työnantajan sijaan ja olosuhteet
10796: manneet, että kyseessä olevilla säännöksillä voi- työntekijöiden kannalta pysyvät muuttumatto~
10797: daan kiertää työsuhdetta turvaavia, lähinnä työ- mina. Kuolinpesän osakkaat voivat ryhtyä hoi-
10798: ehtosopimuksissa olevia, määräyksiä. Epävar- tamaan liikettä sellaisenaan tai myydä sen .ulko-
10799: moissa irtisanomistapauksissa ei uskalleta ve- puolisille, jolloin tilanne muodostuu samanlai-
10800: dota ensisijaisesti noudatettaviksi tarkoitettui- seksi kuin edellä. Näin ollen ei tältäkään osin
10801: hin työehtosopimusten pykäliin, vaan toteute- tarvita erillistä poikkeussäännöstä. Tässä yhtey-
10802: taan kipeitä henkilöstöpoliittisia ratkaisuja TSL dessä voidaan viitata TSL:n 7 §:n 2 moment-
10803: 40 ja 41 §:ien perusteella, koska niiden yhtey- tiin, joka on lain pääsääntö. ja jonka mukaan
10804: dessä ei tarvitse esittää mitään tarkempia irti- kaikki oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät välit-
10805: sanomissyitä eikä -järjestyksiä. tömästi liikkeen uudelle omistajalle.
10806: Otettaessa lakiin säännös irtisanomisesta liik- Konkurssitilanne (TSL 41 §) sen sijaan on
10807: keen luovutuksen johdosta, on ajateltu tapauk- eri asemassa, koska yrityksen taloudellisten toi-
10808: sia, jolloin uusi omistaja tuo mukanaan vanhoja mintaresurssien on yleisesti todettu huonontu-
10809: työntekijöitään, mahdollisesti johtavia toimi- neen. Tällaisessakin tapauksessa on kahden vii-
10810: henkilöitä, ja vapauttaa tämän vuoksi entisen kon irtisanomisaika työsuhdeturvan yleisen pa-
10811: omistajan palveluksessa olleita. Tällaista ei juuri rantumisen johdosta nykypäivänä liian lyhyt.
10812: tapahdu ainakaan pienemmissä yrityksissä. Siitä Se tulee muuttaa kuukaudeksi, jonka on nyt
10813: huolimatta kyseistä pykälää sovelletaan jatku-.' lakimääräinen vähimmäisirtisanomisaika eli ylei-
10814: vasti esimerkiksi apteekeissa, mutta toisin pe- sesti palkanmaksukauden pituus. Irtisanomis-
10815: rustein. suojasopimuksissa irtisanomisaika on ulotettu
10816: Työsopimuslain 40 §:n nurinkurisuurta osoit- neljään kuukauteen saakka ja laki:kin mahdol-
10817: taa myös se, että entinen omistaja on vastuussa listaa kuuden kuukauden irtisanomisajan (TSL
10818: työntekijöiden palkkaetujen menetyksistä sil- 38 §). .
10819: loin, kun uusi omistaja käyttää lyhyempää irti- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
10820: sanomisaikaa kuin työntekijöille muuten kuu-
10821: luu työehtosopimuksen perusteella. Tämä ei oie että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10822: perusteltua, vaan uuden omistajan on vastattava lakiehdotuk'sen:
10823: itsenäisesti suorittamistaan toimista, jotka hän
10824: Lakialoite n:o 127 225
10825:
10826:
10827:
10828: Laki
10829: työsopimuslain muuttamisesta.
10830:
10831: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10832: kumotaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopimuslain (320/70) 40 § ja 41 §:n
10833: 2 momentti sekä
10834: muutetaan 41 §:n 1 momentti seuraavasti:
10835:
10836: 41 §.
10837:
10838: Työnantajan konkurssi. toimesta aikaisintaan kuukauden kuluttua ja
10839: työntekijän toimesta aikaisintaan 14 päivän
10840: Työnantajan joutuessa konkurssiin voidaan kuluttua, vaikka irtisanomis- tai työsopimusaika
10841: työsopimus irtisanoa päättymään työnantajan muuten on pitempi.
10842:
10843:
10844: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
10845:
10846: Helvi Hyrynkangas Lea Savolainen Pirjo Ala-Kapee
10847: Antero Juntumaa Tarja Halonen Jutta Zilliacus
10848: Hannele Pokka Kalevi Mattila Jaakko 1tälä
10849: Terhi Nieminen-Mäkynen Aila Jokinen Mikko Pesälä
10850: Olli Helminen Aulis Juvela Eero Lattula
10851: Anneli Kivitie
10852:
10853:
10854:
10855:
10856: 29 0880001340
10857: 226 1980 vp.
10858:
10859: Lakialoite n:o 128.
10860:
10861:
10862:
10863:
10864: Hyrynkangas ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 23 §:n
10865: muuttamisesta.
10866:
10867:
10868: E d u s k u n n a 11 e.
10869:
10870: Alhaiset syntyvyysluvut sekä eläkeikäisten voimaan. Tässä yhteydessä on kuitenkin todet-
10871: voimakkaasti kasvava suhteellinen osuus väes- tava, että nykyinen äitiyspäivärahan yläraja on
10872: töstämme ovat useiden vuosien ajan johtaneet kehityksen myötä jäänyt aivan liian alhaiseksi.
10873: yhä voimistuviin vaatimuksiin sosiaalipolitiikan Vuosityötulon rajaa, josta päivärahan suuruus
10874: painopisteen siirtämiseksi perhepolitiikkaan. määräytyy, olisi pikaisesti korotettava siten,
10875: Kun tiedetään myös miten merkittäviä juuri että äitiyspäiväraha saataisiin vastaamaan
10876: ensimmäiset elinkuukaudet ovat lapsen psyyk- 45 % :n tasoa päiväpalkasta. Hallituksen olisi-
10877: kiselle kehitykselle sekä kasvamiselle tasapai- kin hyvin pikaisesti annettava eduskunnalle
10878: noiseksi, tulisi voimakkaasti pidentää äitiyspäi- esitys sairausvakuutuslain asianomaisen kohdan
10879: värahan maksukautta. Yhä useammalle äidille muuttamisesta.
10880: tai isälle pitäisi voida tarjota mahdollisuus ta- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10881: loudellisesti turvattuna hoitaa lastaan kotona
10882: kunnes lapsi täyttää yhden vuoden. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10883: Tällä toimenpiteellä on myös heijastusvaiku- lakiehdotuksen:
10884: tuksensa työllisyyteen sekä kotitalouksien osto-
10885:
10886:
10887:
10888: Laki
10889: sairausvakuutuslain 23 §:n muuttamisesta.
10890:
10891: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausva-
10892: kuutuslain 23 §, sellaisena kuin se on muutettuna 21 päivänä joulukuuta 1979 annetulla
10893: lailla (1007 /79), näin kuuluvaksi:
10894:
10895: 23 §. myöhemmin äitiysrahan suorittamisaikana, lap-
10896: Äitiysrahaa suoritetaan yhteensä 336 arki- sen äidillä ei ole tämän jälkeen oikeutta saada
10897: päivältä siten, että 24 päivää siitä kohdistuu äitiysrahaa.
10898: laskettua synnytysatkaa välittömästi edeltänee- Äitiysrahaa suoritetaan lapsen äidille 210
10899: seen ja 312 arkipäivää sitä välittömästi s'euraa- ensimmäiseltä arkipäivältä ja 126 seuraavalta
10900: vaan aikaan. Jos raskaus on keskeytynyt aikai- arkipäivältä joko äidille tai hänen suostumuk-
10901: semmin kuin 24 arkipäivää ennen laskettua sellaan lapsen isälle, joka on avioliitossa äidin
10902: synnytysaikaa, äitiysrahan katsotaan kohdistu- kanssa ja joka ei asu hänestä erillään välien
10903: van raskauden keskeytymispäivää välittömästi rikkoutumisen vuoksi, kun isä on lapsen hoi-
10904: seuraavaan 258 arkipäivään. Jos lapsi syntyy don takia poissa ansiotyöstä tai muusta kodin
10905: kuolleena tai kuolee 72 arkipäivän kuluessa ulkopuolella suoritettavasta työstä. Isälle suo-
10906: synnytyksestä taikka lapsen äiti tänä aikana ritetaan äitiysrahaa siten kuin asetuksella sää-
10907: luovuttaa pois lapsensa tarkoituksenaan antaa detään. Samoin edellytyksin voidaan äitiysra-
10908: hänet ottolapseksi, lapsen äidillä on oikeus haa suorittaa lapsen isälle myös lapsen synty-
10909: saada äitiysrahaa vain 96 ensimmäiseltä arki- män yhteydessä vähintään 6 ja enintään 12
10910: päivältä. Jos lapsi kuolee tai luovutetaan pois arkipäivältä, jolloin äitiysrahan suorittami:saika
10911: Lakialoite n:o 128 227
10912:
10913: vastaavasti lyhenee. Isälle suoritettavan äitiys- tään 72 arki päivältä. V akuutetun suostumuk-
10914: rahan määrä päivää kohti on yhtä suuri kuin sella voidaan hänen äitiysrahakautensa 126
10915: se päiväraha, jonka hän olisi saanut, jos häntä viimeiseltä arkipäivältä, siten kuin asetuksella
10916: olisi kohdannut sairaus. Ilmoitus äi:tiysrahan tarkemmin säädetään, suorittaa äitiysrahaa
10917: suorittamiseksi isälle samoin kuin ilmoitus hänen puolisolleen, joka ei asu hänestä eril-
10918: työnantajalle isän jäämisestä pois ansiotyöstä lään välien rikkoutumisen vuoksi. Mitä 21 §:n
10919: edellä olevasta syystä sekä ilmoitus äitiysrahan 2 momentissa on säädetty vakuutetun työstä
10920: suorittamiseen vaikuttavista muutoksista on poissa olosta, sovelletaan vastaavasti hänen
10921: tehtävä siten kuin asetuksella tarkemmin sää- puolisoonsa. Puolisolie suoritettavan äitiysra-
10922: detään. han määrä on yhtä suuri kuin se päiväraha,
10923: Ottolapsen hoidon johdosta äitiysrahaa suo- jonka hän olisi saanut, jos häntä olisi kohdan-
10924: ritetaan vakuutetulle jokaiselta arkipäivältä, nut sairaus. Mitä tämän pykälän 2 momen-
10925: jonka hoito jatkuu, kunnes lapsen syntymästä tissa on säädetty ilmoitusvelvollisuudesta kos-
10926: on kulunut 312 arkipäivää, kuitenkin vähin- kee myös ottovanhempia.
10927:
10928:
10929: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
10930:
10931: Helvi Hyrynkangas Jutta Zilliacus Anneli Kivitie
10932: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko 1tälä
10933: 228 1980 vp.
10934:
10935: Lakialoite n:o 129.
10936:
10937:
10938:
10939:
10940: Hyrynkangas ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain 1 ja 1 a §:n muut~
10941: tamisesta.
10942:
10943:
10944: E d u s k u n n a 11 e.
10945:
10946: Selvitykset osoiHavat lapsiperheiden jääneen Lasten täytettyä 16 vuotta paattyvät useim-
10947: viime vuosien aikana sosiaaliturvan ja elinta- mat yhteiskunnalliset tukitoimenpiteet; Kui-
10948: son kehityksessä muita väestöryhmiä heikom- tenkin suurin osa nuorista jatkaa yhä koulun-
10949: paan asemaan. Siksi toimenpiteitä lapsiperhei- käyntiään tai on työttömyyden vuoksi talou-
10950: den tukemiseksi on tehostettava. dellisesti riippuvainen vanhemmistaan. Mur-
10951: Pienen lapsen hoitaminen vaatii perheeltä rosikäisten nuorten koulutustarve on lisäksi
10952: runsaasti taloudellisia uhrauksia. Lapsen syn- tässä ikävaiheessa suurimmillaan.
10953: tyessä on hankittava runsaasti erityistarvik- Taloudellinen riippuvuus vaikuttaa usein
10954: keita, joiden kustannukset nousevat huomat- kiristävästi lasten ja vanhempien keskinäisiin
10955: tavan suuriksi. Edelleen pienen lapsen hoita- suhteisiin. Nuorten terve omanarvontunto ja
10956: misessa tarvitaan säännöllisesti hankittavia eri- hyvät suhteet vanhempiin on tärkeä suoja
10957: tyistarvikkeita kuten vaippoja, hoitoliinoja, eri- erilaisille nuorten ongelmille ja häiriöille. Siksi
10958: tyispesuaineita, hoitoaineita sekä hyvin usein säännöllinen tuki lapsilisän muodossa siihen
10959: myös erityisravintoa. Näihin hankintoihin voi- saakka kun lapsi täyttää 18 vuotta helpottaisi
10960: daan hyvin varovastikin arvioiden laskea kulu- oleellisesti perheiden taloudellista asemaa sekä
10961: van kuukausittain 150-200 markkaa. vailmttaisi positiivisesti lasten ja vanhempien
10962: Nykyisellään ei alle 3-vuotiaasta lapsesta keskinäisiin suhteisiin.
10963: maksettava lapsilisä riitä kattamaan kuin osan Lapsilisäjärjestelmä on keskeisin lapsiperhei-
10964: lapsen hoidosta aiheutuvista välittömistä ku- den tukimuoto. Jotta lapsiperheiden taloudel-
10965: luista. Kun lisäksi perheet usein ovat pako- liseen asemaan voitaisiin saada oleellinen pa-
10966: tettuja äidin joutuessa palaamaan työelämään rannus, tulisi lapsilisiä ja alle 3-vuotiaan lap-
10967: järjestämään lapsen hoidon, aiheutuu kotihoi- sen korotettua lapsilisää korottaa voimakkaasti
10968: don järjestämisestä runsaasti ylimääräisiä ku- sekä nostaa lapsilisän saamisen ikäraja 18 vuo-
10969: luja. teen.
10970: Nykyisellään ei ole myöskään mahdollista Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10971: verotuksessa vähentää lapsen kotihoidosta nioittaen,
10972: aiheutuvia kuluja, jotka ovat usein rinnastet-
10973: tavissa tulon hankkimisesta aiheutuviin me- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10974: noihin. lakiehdotuksen:
10975:
10976: Laki
10977: lapsilisälain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta.
10978:
10979: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisä-
10980: lain 1 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 1 päivänä kesäkuuta 1962 annetussa laissa
10981: (337 /62), ja 2 momentti, sellaisena kuin se on 28 päivänä joulukuuta 1979 annetussa
10982: laissa (1 061/79), sekä 1 a §, sellaisena kuin se on 28 päivänä joulukuuta 1979 annetussa
10983: laissa (1 061/79), näin kuuluviksi:
10984:
10985: 1 §. valtion varoista lapsilisää jokaisesta Suomessa
10986: Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suori- asuvasta 18 vuotta nuoremmasta lapsesta.
10987: tetaan, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään, Lapsilisän määrä on 2 000 markkaa vuo-
10988: Lakialoite n:o 129 229
10989:
10990: dessa. Jäljempänä 3 § :ssä mru.mtun, lapsilisän 1 a §.
10991: nostamiseen oikeutetun henkilön toisesta lap- Lapsilisä suoritetaan 1 § :n mukaan lapsi-
10992: sesta on lapsilisän määrä kuitenkin 2 200 lisään oikeutetusta, kolmea vuotta nuorem-
10993: markkaa vuodessa, kolmannesta lapsesta 2 400 masta lapsesta korotettuna 900 markalla vuo-
10994: markkaa vuodessa sekä neljännestä ja kusta- dessa.
10995: kin seuraavasta lapsesta 3 000 markkaa vuo-
10996: dessa, paitsi milloin lapsi on 6 §:ssä tarkoi-
10997: tetulla tavalla hoidettavana laitoksessa.
10998:
10999:
11000:
11001: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
11002:
11003: Helvi Hyrynkangas Jaakko 1tälä
11004: Anneli Kivitie Terhi Nieminen-Mäkynen
11005: 230 1980 vp.
11006:
11007: Lakialoite n:o 130.
11008:
11009:
11010:
11011:
11012: Jaakonsaari: Ehdotus laiksi palvelukseen kutsutun asevelvolli-
11013: sen työ- tai virkasuhteen jatkumisesta annetun lain 3 § :n
11014: muuttamisesta.
11015:
11016:
11017: E d u s k u n n a 11 e.
11018:
11019: V alli:tseva taloudellinen tilanne on aiheut- rittamisen jälkeen heillä on neljän viikon irti-
11020: tanut erittäin suuren tyÖ·ttömien määrän. Eri- sanomisajan jälkeen työsuhde päättynyt tai
11021: tyisesti nuorisotyöttömyys on kasvanut viime että heidät on lomautettu. Kun mainittu pal-
11022: vuosien aikana. Niinpä asevelvollisuuttaan suo- velukse·en kutsutun työ- tai virkasuhteen jat-
11023: rittamasta palaavren asema on entisestään vai- kamrslaki on nimenomaan tarkoitettu turvaa-
11024: keutunut. Vaikka laki palvelukseen kutsutun maan taloudellista asemaa, olisi lain sana-
11025: asevelvollisen työ- tai virkasuhteen jatkumi- muoto tarkennettava tarkoitustaan vastaavaksi.
11026: sesta onkin ollut tarkoitettu estämään maini- Sen vuoksi irtisanomisaika olisi poikkeuksel-
11027: tunlaisten taLoudellisten vaikeuksien kasautu- lisesti korotettava lain 3 §: ssä mainittuun kol-
11028: mista asevelvollisuuspalveluksesta palaavien meen kuukauteen ja samanlainen suoja olisi
11029: osalta, ei siinä nykyisellään ole täysin onnis- saatava myös 1omauttamista vastaan.
11030: tuttu huolimatta siitä, että kuluvana vuonna Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
11031: on irtisanomissuojaa jo pidennetty kahdesta tavasti,
11032: neljään viikkoon. Lain sanamuodosta johtuen
11033: ovat yhä useammat nuoret työntekijä:t joutu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11034: neet havaitsemaan, että asevelvollisuuden suo- lakiehdotuksen:
11035:
11036:
11037: Laki
11038: palvelukseen kutsutun asevelvollisen työ- tai virkasuhteen jatkumisesta annetun lain 3 §:n
11039: muuttamisesta.
11040:
11041: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan palvelukseen kutsutun asevelvollisen työ- tai
11042: virkasuhteen jatkumisesta 1 päivänä joulukuuta 1961 annetun lain (570/61) 3 § näin kuu-
11043: luvaksi:
11044:
11045: 3 §. hänen työhön paluustaan luben irtisanoa tai
11046: Viran tai toimen haltijaa tahi työntekijää, lomauttaa.
11047: joka vakinaisen palveluksen suoritettuaan tä-
11048: män lain nojalla on palannut entisen työnanta- Tämä laki tulee voimaan päivänä
11049: jansa työhön, ei saa kolmen kuukauden aikana kuuta 19
11050:
11051:
11052: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
11053:
11054: Liisa Jaaleonsaari
11055: 1980 vp. 231
11056:
11057: Lakialoite n:o 131.
11058:
11059:
11060:
11061:
11062: Jaatinen ym.: Ehdotus laiksi työehtosopimuslain 7 ja 9 §:n
11063: muuttamisesta.
11064:
11065:
11066:
11067: E d u s k u n n a 11 e.
11068:
11069: Voimassa olevan työehtosopimuslain ( 4 36/ dettävä, jotta työehtosopimusjärjestelmä muo-
11070: 46) 9 §:n perusteella voi:daan työrauhavel- dostuisi sellaiseksi luotettavaksi ja vakaaksi
11071: voitteen rikkonut järj-estö vahingonkorvauksen työrauhan perustukseksi kuin toivottavaa olisi".
11072: asemesta tuomita enintään 10 000 markan hy- Lainsäätäjän tarkoitus on tältä osin selvä: työ-
11073: vityssakkoon. Hyvityssakon enimmäismäärää ei rauha on työehtosopimusten voimassaollessa
11074: ole lain säätämisen jälkeen muutettu. turvattava.
11075: Laittomien lakkojen vuosittaiset lukumäärät Työehtosopimuslakia vuonna 1946 säädet-
11076: osoittavat, että työrauhan turvaamtseen täh- täessä hyviJtyssakko tarkoitettiin paitsi ennalta
11077: täävä työehtosopimusjärjestelmä ei toimi eikä estäväksi tehosteeksi myös vahingonkorvauk-
11078: voimassa oleva laki ole täyttänyt sille asetet- seksi. Tämä käy ilmi työehtosopimuslain 9 §:n
11079: tuja vaatimuksia. sanamuodosta. Tuomioistuinprosessin nopeut-
11080: Työehtosopimuslakikomitea (komi teamietin- tamiseksi hyvityssakosta luotiin sopimussakko-
11081: tö 1945: 7) t:otJesi mm. seuraavaa: "Komi- tyyppinen sanktio, jonka tuomitseminen ei
11082: teassa on aiheuttanut paljon keskustelua kysy- edellytä vahingon tarkkaa mittaamista. Hyvi-
11083: mys niistä velvoituksista, jotka sopimuspuolille tyssakon luonnetta vahingonkorvauksena ko-
11084: ja muille, joita työehtosopimus sttoo, on lain rostaa lisäksi se, ettei työehtosopimuksessa
11085: mukaan kohtuudella asetettava, samoin kuin ole mahdollista työehtosopimuslain perusteella
11086: niistä pakotteista, joita näiden velvoitusten sopia hyvityssakon lisäksi tulevasta vahingon-
11087: täyaämisen vakuudeksi ja takeeksi olisi sää- korvauksesta.
11088:
11089:
11090: Työtaistelut, osallistuneiden työntekijöiden mäiirä, menetetyt työpäivät ja menetettyjen brut-
11091: topalkkojen määrä vuosina 1971-1979:
11092: Menetetyt
11093: Vuosi lkm Osallis- Menetetyt
11094: palkat
11095: tuneet työpäivät
11096: (1 000 mk)
11097: 1971 • 0 •• 0 •• 0 ••••••••••••••••••••••••• 838 403 300 2 711100 124 094
11098: 1972 ................................. 849 239 799 473 100 26 '297
11099: 1973 ................................. 1009 678 200 2 496 900 183 139
11100: 1974 ................................. 1788 370 700 434 800 35 876
11101: 1975 ................................. 1530 200 100 284 200 27 584
11102: 1976 ................................. 3 282 512 700 1 325 500 139 470
11103: 1977 ................................. 1674 743 800 2 374 700 289 225
11104: 1978 ................................. 1184 159 000 127 000 17 622
11105: 232 Lakialoite n:o 131
11106:
11107:
11108: Vuoden 1979 työtaistelut teollisuuden piirissä kuukausittain:
11109:
11110: Osallis- Menetetyt Menetetyt
11111: lkm tuneet palkat
11112: työpäivät (1 000 mk)
11113: Tammikuu •• 0. 0 0 ••• 0 0 •••• 0. 0 •••• 0 •••• 0 148 17 632 8 461 1207
11114: Helmikuu ••• 0 ••••••••••••••• 0 ••••••• 0 125 19883 11489 1686
11115: Maaliskuu 0 ••• 0 •••••••••••••••• 0 0 ••••• 164 14 317 10 567 1580
11116: Huhtikuu ••• 0. 0 •••• 0 0 0 •••• 0 0 0 •• 0 ••• 0. 112 11 368 9 283 1 378
11117: Toukokuu 0. 0 •• 0 •••• 0 •••• 0 ••••• 0. 0 •••• 163 17 885 17 856 2 642
11118: Kesäkuu •••••••• 0 ••••• 0 •••• 0 0 ••••••• 0. 149 17 154 22 861 3 980
11119: Heinäkuu 0 0 •• 0 0 •••••• 0 ••• 0 0 0 0. 0 0. 0 •• 0. 0 25 2 523 2 788 389
11120: Elokuu •••••• 0 0. 0. 0 ••• 0 •••••• 0. 0 •••• 0. 108 8 286 8 576 1 309
11121: Syyskuuu 0. 0 •• 0 ••• 0 •••••• 0 0 ••• 0 •• 0 •••• 0 198 26 509 27 906 4 248
11122: Lokakuu • 0 0 0 •• 0. 0 0 •• 0. 0 0 •••• 0 •• 0 0 •• 0 0. 290 62 020 72 801 11 248
11123: Marraskuu 0. 0 •• 0 0 •••••• 0 •••• 0. 0 0 0 •• 0 0. 0 203 21410 26 184 3 878
11124: Joulukuu • 0 0 0 •••• 0. 0 ••••• 0 0 •••••••••••• 109 7 744 4 734 751
11125: Yhteensä • 0 0 •••••• 0. 0 •• 0 ••• 0 •••••• 0 •••• 1 794 226 731 223 506 34 296
11126:
11127:
11128: Lähde: STK:n työtaistelutilasto (sisältää Seuraava tilasto osoittaa Suomen huonon
11129: kaikki työtaistelut). Vuonna 1979 oli laillisia työrauhatilanteen kansainvälisessä vertaiiussa
11130: työtaisteluja teollisuudessa kuitenkin vain viisi, mitattuna meneretyillä työpäivillä:
11131: joten lähes kaikki oheisen tilaston työtaistelut
11132: ovat olleet laittomia.
11133:
11134:
11135:
11136: Työtaisteluja Suomessa ja muissa maissa 1971-78
11137: (menetetltyjä työpäiviä 1 000 työntekijää kohti)
11138: Maa vuoden keskiarvo
11139: 1971-75 1976 1977 1978
11140: Alankomaat ........................... . 43 4 61 11)
11141: Australia ............................. . 753 803 350 450 1)
11142: Belgia ............................... . 237 290 215 323 1 )
11143: Iso-Britannia .......................... . 585 146 447 410 1)
11144: Italia ................................ . 1380 1 614 1000 606 1)
11145: Itävalta .............................. . 17 0 0 4 1)
11146: Japani ............................... . 188 88 40 2)
11147: Kanada ............................. .. 919 1 345 381 850 1)
11148: Norja ................................ . 52 90 16 40
11149: Ranska ............................... . 233 295 214 128 1)
11150: Ruotsi ............................... . 72 7 32 11
11151: Saksan Liittot. . ....................... . 57 26 1 20 1)
11152: Suomi ............................. . 756 725 1 313 74
11153: Svehsi ............................... . 1 7 2 2
11154: Tanska ............................... . 436 107 116 63
11155: y;hdysvallat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 484 477 438 2)
11156:
11157: Lähteet: EEC, ILO, OECD, Arbetsgivaren (SAF)
11158: 1
11159: ) ennakkotieto
11160: ') ei valmiina
11161: Lakialoite n:o 131 233
11162:
11163: Vertailuun on <tilastoitu menetetyt työpäivät tyksen mukaisesti hyvityssakon markkamäärä
11164: vain työtaisteluun aktiivisesti osallistuneiden tuolloin kymmenkertaistettiin verrattuna vuo-
11165: osalta. Todellisuudessa luvut Suomen osalta den 1924 työehtosopimuslakiin (88/24). Työ-
11166: ovat vieläkin synkemmät, koska meillä niin ehtosopimuslakia vuonna 1946 säädettäessä oli
11167: sanotut avainhenkilöiden lakot ovat yleisiä ja hyvityssakkojen arvojen ajallinen viive runsaat
11168: lamauttavat usein koko tuotannon. Tilastosta 20 vuotta, kun se nyt on lähes 35 vuotta.
11169: ei käy erikseen ilmi laittomat korpilakot, jotka 'I'odettakoon että valtion virkaehtosopimuslain
11170: ovat työrauhajärjestelmämme pahin ongelma. (664/70), kunnallisen virkaehtosopimuslain
11171: Työtuomioistuimessa on työrauhakantdta (669/70) ja evankelis-luterilaisen kirkon vir-
11172: käsitelty kahtena viime vuotena seuraavasti: kaehtosopimuksista annetun lain (968/74)
11173: v. 1978 34 ja vuonna 1979 91. mukaiset hyvityssalcon enimmäismäärät ovat
11174: Syksyn 1979 aikana on juttujen lukumäärä 50 000 markkaa.
11175: lisääntynyt voimakkaasti. Työtuomioistuimen Hyvityssakon tehontomuutta kuvaa erityi-
11176: totmmnan luonteeseen olennaisesti kuuluva sesti se, että viime aikoina on eräiden laitto-
11177: nopeus on joutunut pahasti vaaranalaiseksi. mien lakkoj'ell osalta sa.'lla järjestö tuomittu
11178: Työtaisteluun ryhtymisen tekee houkuttele- useita kertoja samasta työtaistelusta. Vuonna
11179: vaksi ja helpoksi työrauhalainsäädäntömme jäl- 1979 on työtuomioistuimessa neljä eri ammat-
11180: keenjääneisyys. Hyvityssakko on menettänyt tiosastoa tuomittu samaa työpaikkaa koske-
11181: sen ennalta estävän merkityksen, jonka lain- vassa asiassa ainakin kolme kertaa.
11182: säätäjä on sille alunperin tarkoittanut. Vielä Hyvityssakon enimmäismäärää olisi nostet-
11183: vähemmän hyvityssa~..lcko täyttää tehtäväänsä tava. Muutos merkitsisi vain lainsäädännön
11184: vahingonkorvauksena. Tämä johtuu pääasiassa ajantasalle saattamista, eikä varsinaista uudis-
11185: siitä, että rahan arvon alenemisesta huolimatta tusta. Rahanarvon alenemisesta johtuen tulisi
11186: hyvityssakon enimmäismäärää ei ole nostettu hyvityssakon enimmäismäärä nostaa kaksttois-
11187: työehtosopimuslain säätämisen jälkeen. Työeh- takertaiseksi tukkuhintaindeksillä mitattuna
11188: tosopimuslakikomitea (komiteamietintö 1945: (vuosi 1948).
11189: 7) totesi aikanaan mm. "On luonnollista, että Vastaavasti tulee korottaa muitakin työehto-
11190: laissa säädettyjä hyvityssakkomääriä rahan sopimuslain mukaisia hyvityssakkoja.
11191: arvon alenemisen johdosta on korotettava, Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
11192: mutta kysymyksen siitä, kuinka korkeiksi hyvi-
11193: tyssakkojen enimmäismäärät olisi korotettava, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11194: on komitea, rahan nykyisen arvon huomioon lakiehdotuksen:
11195: ottaen, jättänyt avonaiseksi". Hallituksen esi-
11196:
11197:
11198:
11199:
11200: Laki
11201: työehtosopimuslain 7 ja 9 §:n muuttamisesta.
11202: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 7 päivänä kesäkuuta 1946 annetun työehto-
11203: sopimuslain (436/46) 7 §:n 1 momentti ja 9 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
11204:
11205: 7 §. samaan, työnantaja korkeintaan kahdentoista-
11206: Työehtosopimukseen sidottu työnantaja ja tuhannen markan ja työntekijä korkeintaan
11207: työntekijä, joka tietensä rikkoo työehtosopi- tuhannenkahdensadan markan hyvityssakko.
11208: muksen määräyksiä, voidaan tuomita siitä mak-
11209: 30 0880001340
11210: 234 Lakialoite n:o 131
11211:
11212:
11213: 9 §. sessa ole tmsm maaratty, vahingonkorvauksen
11214: Työehtosopimukseen osallisen tai muutoin asemesta maksettava hyvityssakko. Tämä hyvi-
11215: sidotun yhdistyksen ja työnantajan, joka ei tyssakko älköön olko sataakahtakymmentätu-
11216: täytä sopimuksesta johtuvia, 8 §:ssä mainittuja hatta markkaa suurempi.
11217: velvollisuuksiaan, on, jollei työehtosopimuk-
11218:
11219:
11220: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
11221:
11222: Matti Jaatinen Toivo Mäkynen Tapani Mörttinen
11223: Pentti Sillantaus Pekka Löyttyniemi Tauno Valo
11224: Helena Pesola Eero Lattula Eva-Maija Pukkio
11225: Matti Pelttari Juhani Laitinen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
11226: Elsi Hetemäki-Olander Anna-Kaarina Louvo Tuulikki Petäjäniemi
11227: Pertti Salolainen Helge Saarikoski Erkki Pystynen
11228: Aila Jokinen Ben Zyskowicz Juuso Häikiö
11229: Ilkka Kanerva Martti Ursin Olavi Nikkilä
11230: Heikki Perho Väinö Rautiainen Pekka Jokinen
11231: Matti Hakala Mauri Vänskä Irma Rihtniemi-Koski
11232: Saara Mikkola Esko J. Koppanen Timo Ihamäki
11233: 1980 vp. 235
11234:
11235: Lakialoite n:o 132.
11236:
11237:
11238:
11239:
11240: Joutsenlahti ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 23 § :n muut-
11241: tamisesta.
11242:
11243:
11244: E d u s k u n n a 11 e.
11245:
11246: Lapsen kehityksen kannalta tärkein asia on tavaa tyota, joka on myös korvattava kuten
11247: se, että lapselle annetaan mahdollisuus ensim- kaikki muukin työ.
11248: mäisinä kuukausina viettää mahdollisimman Sosiaalivaliokunnassa esiintyneiden asiantun-
11249: paljon ajastaan äidin kanssa. Tällöin luonnon- tijoiden mukaan on tieteellisesti voitu todistaa
11250: kin tarkoittama tasapaino äidin ja lapsen vä- rintaruokinnan vaikuttavan selvästi varhaiseen
11251: lillä toteutuu. Lapsi tarvitsee elämänsä alussa tulehdustautien esiintymiseen estävästi. Samoin
11252: turvaa ja läheisyyttä, jota voi parhaiten antaa sen on todettu moninkertaisesti vähentävän
11253: äiti. Suurin syy siihen, että äiti joutuu jättä- allergisten oireiden esiintymistä ainakin ensim-
11254: mään lapsensa laitoshoitoon ja siis vieraiden mäisinä elinvuosina, kun taas merkittävällä
11255: hoidettavaksi on siinä, että perheen talous ei osalla päivähoitopaikoissa hoidetuista lapsista
11256: kestä äidin kotona oloa lastaan hoitamassa. on tutkimuksissa todettu olevan paljon enem-
11257: Tämän vuoksi yhteiskunnan tulisi huolehtia män toistuvia infektiotauteja kuin kotona hoi-
11258: siitä, ettei äidin tarvitsisi taloudellisten vai- detuilla.
11259: keuksien vuoksi lähteä kotoa tvöhön liian ai- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
11260: kaisin. Äitiysloma tulisi piden"tää sellaiseksi, kunnioittaen,
11261: että em. tavoite saavutetaan ja äiti voisi hoitaa
11262: lastaan kotona vähintään yhden vuoden ajan. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11263: Tämä on yhteiskunnallisestikin erittäin merkit- lakiehdotuksen:
11264:
11265:
11266:
11267:
11268: Laki
11269: sairausvakuutuslain 23 § :n muuttamisesta.
11270:
11271: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairaus-
11272: vakuutuslain 23 §, sellaisena kuin se on 21 päivänä joulukuuta 1979 annetulla lailla (1009/
11273: 79), näin kuuluvaksi:
11274:
11275: 23 §. taa pois lapsensa tarkoituksenaan antaa hänet
11276: Äitiysrahaa suoritetaan yhteensä 300 arki- ottolapseksi, lapsen äidillä on oikeus saada
11277: päivältä siten, että 50 arkipäivää siitä kohdistuu äitiysrahaa vain 96 ensimmäiseltä arkipäivältä.
11278: laskettua synnytysaikaa välittömästi edeltänee- Jos lapsi kuolee tai lapsi luovutetaan pois
11279: seen ja 250 arkipäivää sitä välittömästi seuraa- myöhemmin äitiysrahan suorittamisaikana, lap-
11280: vaan aikaan. Jos raskaus on keskeytynyt aikai- sen äidillä ei ole tämän jälkeen oikeutta saada
11281: semmin kuin 50 arkipäivää ennen laskettua äitiysrahaa.
11282: synnytysaikaa, äitiysrahan katsotaan kodistuvan Äitiysrahaa suoritetaan lapsen äidille 276
11283: raskauden keskeytymispäivää välittömästi seu- ensimmäiseltä arkipäivältä ja 24 seuraavalta
11284: raavaan 250 arkipäivään. Jos lapsi syntyy kuol- arkipäivältä joko äidille tai hänen suostumuk-
11285: leena tai kuolee 72 arkipäivän kuluessa synny- sellaan lapsen isälle, joka on avioliitossa lapsen
11286: tyksestä taikka lapsen äiti tänä aikana luovut- äidin kanssa ja joka ei asu erillään välien rik-
11287: 236 Lakialoite n:o 132
11288:
11289:
11290: koutumisen vuoksi, kun isä on työnantajalle 72 arkipäivältä. Vakuutetun suostumuksella
11291: yhtä kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa voidaan hänen äitiysrahakautensa 24 viimeiseltä
11292: tekemänsä ilmoituksen perusteella lapsen hoi- arkipäivältä, siten kuin asetuksella tarkemmin
11293: don takia poissa ansiotyöstä tai muusta kodin säädetään, suorittaa äitiysrahaa hänen puolisol-
11294: ulkopuolella suoritettavasta työstä. Isälle suo- leen, joka ei asu hänestä erillään välien rik-
11295: ritetaan äitiysrahaa siten kuin asetuksella sää- koutumisen vuoksi. Mitä 21 §:n 2 momentissa
11296: detään. Samoin edellytyksin voidaan äitiysrahaa on säädetty vakuutetun työstä poissa olosta,
11297: suorittaa lapsen isälle myös lapsen syntymän sovelletaan vastaavasti hänen puolisoonsa. Puo-
11298: yhteydessä vähintään 6 ja enintään 12 arki- lisolie suoritettavan äitiysrahan määrä on yhtä
11299: päivältä, jolloin äitiysrahan suorittamisaika ly- suuri kuin se päiväraha, jonka hän olisi saanut,
11300: henee vastaavasti. Isälle suoritettavan äitiys- jos häntä olisi kohdannut sairaus. Mitä tämän
11301: rahan määrä päivää kohti on yhtä suuri kuin pykälän 2 momentissa on säädetty ilmoitusvel-
11302: se päiväraha, jonka hän olisi saanut, jos häntä vollisuudesta koskee myös ottovanhempia.
11303: olisi kohdannut sairaus. Ilmoitus äitiysrahan Sitä ajalta, jolta äitiysrahaa suoritetaan, ei
11304: suorittamiseksi isälle samoin kuin ilmoitus sairauden perusteella makseta päivärahaa.
11305: työnantajalle isän jäämisestä pois ansiotyöstä
11306: edellä olevasta syystä sekä ilmoitus äitiysrahan Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
11307: suorittamiseen vaikuttavista muutoksista on kuuta 1981.
11308: tehtävä siten kuin asetuksella tarkemmin sää- Tätä lakia sovelletaan niihin vakuutettuihin,
11309: detään. joiden laskettu synnytysaika tai synnytyspäivä
11310: Ottolapsen hoidon johdosta äitiysrahaa suo- on 1 päivänä tammikuuta 1981 tai sen jälkeen.
11311: ritetaan vakuutetulle jokaiselta arkipäivältä, Laki ei kuitenkaan koske vakuutettua, jonka
11312: jonka hoito jatkuu, kunnes lapsen syntymästä raskaus on keskeytynyt ennen 1 päivää joulu-
11313: on kulunut 250 arkipäivää, kuitenkin vähintään kuuta 1980.
11314:
11315:
11316: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
11317:
11318: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Urpo Leppänen
11319: Urho Pohto Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
11320: 1980 vp. 237
11321:
11322: Lakialoite n:o 133.
11323:
11324:
11325:
11326:
11327: Juhantalo: Ehdotus laiksi kansaneläkelain 27 § :n muuttamisesta.
11328:
11329:
11330: Ed u s kun n a 11 e.
11331:
11332: Aikaisemmin kansaneläkejärjestelmässä on maan jatkuvaa tyytymättömyyttä kansaneläke-
11333: sovellettu menettelyä, jonka mukaan kunnat on järjestelmää kohtaan. Suurena epäkohtana koet-
11334: jaettu elinkustannusten kalleuden mukaan kol- tu eläkejärjestelmien monimutkaisuus ei myös-
11335: meen ryhmään, ja kansaneläkkeenä mahdolli- kään tältä osin korjaannu edes hallituksen lu-
11336: sesti maksettu tukiosa on ollut eri suuri eri paaman kansaneläkejärjestelmän kokonaisuudis-
11337: kalleusryhmissä. Muihin varsinaisen kansan- tuksen mukana, ellei kalleusryhmäluokitusta
11338: eläkkeen osiin kalleusryhmitys ei ole vaikut- kokonaisuudessaan poisteta kansaneläkejärjes-
11339: tanut. Eduskunnassa on parhaillaan käsiteltävä- telmästä. Koska tarkoituksena on luoda selkeä
11340: nä hallituksen esitys, joka vähentäisi kalleus- ja oikeudenmukainen kokonaiseläkejärjestelmä,
11341: ryhmien lukumäärän kahteen. tulisikin jo tässä vaiheessa pyrkiä luomaan sille
11342: Vaikka kalleusryhmien vähentämistä kahteen perustaa poistamalla koko vanhentunut ryhmit-
11343: on pidettävä hyödyllisenä uudistuksena, on kui- tely eläkelainsäädännöstämme.
11344: tenkin todettava, että maan eri osissa elävien Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
11345: eläkeläisten välinen eriarvoisuus jää kuitenkin taen,
11346: edelleen vallitsevaksi tosiasiaksi. Tämän ryh- että Eduskunta hyväksyisi se-uraavan
11347: mittelyn epäoikeudenmukaisuus tulee aiheutta- lakiehdotuksen:
11348:
11349:
11350:
11351: Laki
11352: kansaneläkelain 27 §:n muuttamisesta.
11353:
11354: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansan-
11355: eläkelain 27 § :n 1 momentti, sellaisena kuin se on 4 päivänä marraskuuta 1960 annetussa
11356: laissa ( 466/60), näin kuuluvaksi:
11357:
11358: 27 §. Kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja
11359: Eläkkeen täysimääräinen tukiosa on 864 avustusten sitomisesta elinkustannusindeksiin
11360: markkaa vuodessa. annetun lain (348/56) mukaista korotusta tai
11361: alennusta toimeenpantaessa katsotaan 27 § :n 1
11362: momentissa säädetyn markkamäärän vastaavan
11363: virallisen elinkustannusindeksin pistelukua 116.
11364: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
11365: kuuta 1980. ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
11366: menpiteisiin.
11367:
11368:
11369: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
11370:
11371: Kauko Juhantalo
11372: 238 1980 vp.
11373:
11374: Lakialoite n:o 134.
11375:
11376:
11377:
11378:
11379: Kangas ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 16 § :n muutta-
11380: misesta.
11381:
11382:
11383: Ed u s kun n a 11 e.
11384:
11385: Tällä hetkellä käydyissä keskusteluissa on päivärahaa saava enää vakuutettu sairauden
11386: lähdetty siitä, että sairausvakuutuksen päivä- varaita.
11387: rahan enimmäismäärää olisi korotettava. Pe- Kansaneläkkeessä on kehittymistavoitteeksi
11388: rusteeksi on mainittu rahanarvon aleneminen. otettu vähimmäiseläke, sen perusajatuksena on,
11389: Sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahan että jokaisella kansalaisella on oikeus vähim-
11390: nostamiseen on osoitettu huomattavasti pienem- mäiseläkkeeseen. Sairausvakuutuksessakin tulisi
11391: pää mielenkiintoa. Sen nostamisen tulisi kui- omaksua sama ajattelutapa. Jokaisella tulisi olla
11392: tenkin olla ensisijalla. Onhan myös vähimmäis- oikeus vähimmäispäivärahaan, joka vastaisi vä-
11393: tasolla elävien toimeentulo kallistunut. Nykyi- hintään vähimmäisansiotasoa verotuksen jäl-
11394: nen 20 markan minimipäiväraha merkitsee 520 keen.
11395: markkaa kuukaudessa. Tällä rahalla ei esim. Nykytilanteessa tavoitteen toteuttaminen ker-
11396: maatalon emäntä tai muu pienipaikkainen yrit- ralla ei liene mahdollista. Askelta eteenpäin
11397: täjä saa itselleen sijaista sairautensa tai syn- merkitsisi kuitenkin se, että päivä- ja äitiys-
11398: nytyksensä ajaksi eikä tällä rahalla myöskään päivärahan vähimmäismäärä korotettaisiin 30
11399: markkaan sekä vähimmäismäärään oikeuttavan
11400: selviä pienipaikkainen työntekijäkään. Maata-
11401: työtulon alaraja 20 000 markkaan.
11402: loudessa vähimmäispäivärahaan joutuu tyyty- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11403: mään myös isäntä, joka on vastuussa koko yri- nioittaen,
11404: tyksestä. että Eduskunta hyväksyisi seuraava1:
11405: Voidaan oikeutetusti kysyä, onko vähimmäis- lakiehdotuksen:
11406:
11407: Laki
11408: sairausvakuutuslain 16 §:n muuttamisesta.
11409:
11410: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairaus-
11411: vakuutuslain 16 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1971 annetussa
11412: laissa (999/71), näin kuuluvaksi:
11413: 16 §. vakuutetulla ei ole ollut edellä tarkoitettuna
11414: Milloin vakuutetun verotuksessa todetut työ- aikana työtuloa tai sen määrä ei ole nous-
11415: tulot asetuksella säädettävänä kalenterivuotena sut 20 000 markkaan, on päivärahan määrä
11416: ovat olleet vähintään 20 000 markkaa, päivä- päivää kohti 30 markkaa.
11417: rahan määrä on päivää kohti puolitoista pro-
11418: millea vakuutetun tässä pykälässä tarkoitetuista
11419: työtuloista, kuitenkin siten, että päivärahan
11420: määrää laskettaessa ei oteta huomioon sitä Tämä laki tulee voimaan päivänä
11421: tulojen osaa, joka ylittää 25 500 markkaa. Jos kuuta 198 .
11422:
11423: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
11424:
11425: Orvokki Kangas Heimo Linna Paavo Vesterinen
11426: Pentti Poutanen Mikko Kaarna Matti Maijala
11427: Lea Sutinen Veikko Pihlajamäki Kauko Juhantalo
11428: Olavi Martikainen Hannele Pokka
11429: 1980 vp. 239
11430:
11431: Lakialoite n:o 135.
11432:
11433:
11434:
11435:
11436: Kauppi ym.: Ehdotus laiksi valtion perhe-eläkelain voimaanpane-
11437: lain 5 § :n muuttamisesta.
11438:
11439:
11440: E d u s k u n n a 11 e.
11441:
11442: Valtion perhe-eläkelainsäädäntö uudistettiin 1968. Niillä edunsaajilla, jotka nama vuosina
11443: vuoden 1969 alusta voimaantulleella valtion sattuneen edunjättäjän kuoleman johdosta saa-
11444: perhe-eläkelailla ja eräillä siihen liittyvillä laeilla. vat vanhan perhe-eläkelainsäädännön mukaista
11445: Uuteen perhe-eläkejärjestelmään siirryttäessä perhe-eläkettä, on oikeus siirtyä saamaan val-
11446: annettiin säännökset muun muassa vanhaan tion perhe-eläkelain mukaista eläkettä ilmoit-
11447: perhe-eläkejärjestelmään kuuluvien oikeudesta tamalla tästä kirjallisesti valtiokonttorille.
11448: valita vanhan ja uuden järjestelmän välillä. Niiden valtion virkamiesten, jotka valtion
11449: Valintasäännöksiä perhe-eläkeuudistuksen yh- perhe-eläkelain voimaantullessa olivat vanhan
11450: teydessä valmisteltaessa ajateltiin, että perhe- perhe-eläkelain mukaisia edunjättäjiä ja jotka
11451: eläketurva on palvelussuhteeseen liittyvä sellai- halusivat jälkeensä tulevien etuuksien edelleen-
11452: nen etu, josta vain viranhaltija itse voi määrä- kin määräytyvän vanhan perhe-eläkelain mukai-
11453: tä. Tämän vuoksi edunjättäjälle ei kaikissa sesti, oli tehtävä tätä tarkoittava ilmoitus vuo-
11454: tapauksissa varattu mahdollisuutta peruuttaa den 1969 loppuun mennessä. Edunjättäjä voi
11455: edunjättäjän aikanaan tekemää valintaa. Seu- peruuttaa ilmoituksensa määräajasta riippu-
11456: rauksena tästä on eräissä tapauksissa ollut edun- matta, jolloin hänen jälkeensä tulevat etuudet
11457: saajalle ilmeisen epätyydyttävä lopputulos. Tä- määräytyvät valtion uuden perhe-eläkelain mu-
11458: hän mennessä tämä puute on tullut korja- kaisesti. Sen sijaan vanhan perhe-eläkelain valit-
11459: tuksi niiden osalta, joille uuden järjestelmän sematta jättämistä ei ole ollut mahdollista kor-
11460: valinta on osoittautunut edullisemmaksi vaihto- jata enää vuoden 1969 jälkeen. Sen jälkeen on
11461: ehdoksi. Näille on lainmuutaksin varattu oikeus ollut mahdollisuus valita vain uusi järjestelmä.
11462: vielä myöhemminkin valita uusi järjestelmä. Sen
11463: sijaan uuden järjestelmän valinneelle edunjät-
11464: täjälle tai hänen edunsaajalleen ei ole tähän 2. Nykyisen tilanteen epäkohdat.
11465: mennessä varattu mahdollisuutta korjata edun-
11466: jättäjän tekemää virhevalintaa ja valita myö- Valtion perhe-eläkelainsäädäntö uudistettiin
11467: hemmin aikaisemman järjestelmän mukainen vuoden 1969 alusta voimaan tulleella valtion
11468: eläke. Tästä syystä esityksessä ehdotetaan, että perhe-eläkelailla ja eräillä siihen liittyvillä laeil-
11469: tällaisissa, ehkä parhaiten edunjättäjän virhe- la. Uuteen perhe-eläkejärjestelmään siirryttäessä
11470: valinnoiksi luonnehdittavissa tapauksissa edun- annettiin säännökset muun muassa vanhaan per-
11471: saajille varattaisiin tilaisuus siirtyä saamaan elä- he-eläkejärjestelmään silloin kuuluvien oikeudes-
11472: kettä paitsi uuden myös vanhan perhe-eläke- ta valita joko vanhan tai uuden järjestelmän vä-
11473: järjestelmän mukaisesti. lillä. Valinta säädettiin tapahtuvaksi siten, että
11474: valinnan saattoi suorittaa vain edunjättäjä ja si-
11475: ten, että vanhan järjestelmän valitsevan edun-
11476: 1. Nykyinen tilanne. jättäjän tuli valtiokanttorille kirjallisesti ilmoit-
11477: taa ennen kuolemaansa ja viimeistään vuoden
11478: Valtion perhe-eläkelainsäädäntö uudistettiin 1969 loppuun mennessä niin haluavansa. Tä-
11479: vuoden 1969 alusta voimaan tulleella valtion män valinnan saa peruuttaa myöhemmin ilman
11480: perhe-eläkelailla. Lakia sovelletaan määrätyin aikarajoitusta ja valita uusi järjestelmä milloin
11481: edellytyksin myös taannehtivasti tapauksiin, vain. Sen sijaan, jos edunjättäjä tuolloin katsoi
11482: joissa edunjättäjä on kuollut vuosina 1967- aiheelliseksi valita uuden järjestelmän, hän ei
11483: 240 Lakialoite n:o 135
11484:
11485: voi tätä valintaansa valtion perhe-eläkelain voi- Tämän esityksen tarkoituksena on poistaa
11486: maanpanelain 4 §:n 1 mom. mukaan enää kor- valtion perhe-eläkelain voimaanpanelakiin kan-
11487: jata, vaikka se myöhemmin osoittautuisikin sakoululaitoksen perhe-eläkkeistä annetun lain
11488: virhevalinnaksi. Monilta tämä valinta jäi suorit- voimaantulosäännökseen sisältyvä epäjohdon-
11489: tamatta erehdyksestä. Joillakin vanhan järjestel· mukaisuus ja muuttaa niiden eräissä tapauk-
11490: män valintaan ei vielä tuolloin ilmennyt tar- sissa epätyydyttävään lopputulokseen johtava
11491: vetta. Tarve tuli esiin vasta myöhemmin. Joi- sisältö siten, että edunsaajalle annettaisiin valta
11492: takin siitä esti sairaus. Valinta on ollut aina valita myös aikaisempi järjestelmä samalla ta-
11493: vaikeaa, kun olisi pitänyt voida ennakoida tu- valla kuin hän voi nyt valita nykyisen perhe-
11494: leva kehitys. Huomattava nimittäin on, että eläkejärjestelmän. Valtion perhe-eläkelain voi-
11495: perhe-eläkkeet sidottiin ns. palkkaindeksiin vas- maanpanelakiin sisältyvä muutos tulisi korjaa-
11496: ta pitkän aikaa vuoden 1969 jälkeen. Valintaa maan myös kansakoululaitoksen perhe-eläkkeistä
11497: vuonna 1969 tehtäessä indeksijärjestelmästä ei annetun lain vastaavan epäkohdan.
11498: ollut mitään tietoa. Lisäksi on huomattava, että 5 §. Niillä edunsaajilla, jotka vuosien 196 7
11499: vasta marraskuussa 1979 eduskunta teki pää- -1968 aikana tai sen jälkeen sattuneel). kuole-
11500: töksen myös valtion vanhojen perhe-eläkkeiden mantapauksen johdosta saavat tai joilla on oi-
11501: sitomisesta indeksiin. Tämäkin osoittaa, että keus saada perhe-eläkettä valtion perhe-eläke-
11502: nimenomaan edunsaajalle olisi varattava oikeus lakia edeltäneiden aikaisempien säännosten no-
11503: valita myös vanha järjestelmä ja että sen pi- jalla, on oikeus valintansa mukaan saada val-
11504: täisi myös tässä tapauksessa voida tapahtua tion perhe-eläkelain mukainen eläke inenettele-
11505: vasta edunjättäjän kuoleman jälkeen. Erehtymi- mällä 5 §:n 2-5 momenteissa säädetyllä ta-
11506: nen on siten ollut ilmeisesti hyvinkin tavallista. valla. Jotta myös ne edunsaajat, jotka edun-
11507: Valintamahdollisuus on ollut alunperin epä- jättäjän vuonna 1969 tapahtuneen valinnan pe-
11508: tyydyttävä ja sitä on myöhemmin useita kertoja rusteella saavat tai joilla on oikeus saada vain
11509: korjattu, kun se on näyttänyt johtavan epätyy- uuden perhe-eläkejärjestelmän säännösten mu-
11510: dyttävään lopputulokseen. Oikeus ilman aika- kaista perhe-eläkettä, saisivat samanlaisen va-
11511: rajoitusta valita uusi järjestelmä on nyttemmin lintamahdollisuuden, ehdotetaan 5 §:n 4 ja 5
11512: annettu nimenomaan myös edunsaajalle. Hän momentti tässä tarkoituksessa muutettavaksi si-
11513: saa ilman määräaikaa ilmoittaa siitä kirjallisesti ten, että myös tässä tapauksessa edunsaaja voi-
11514: valtiokonttorille. Sen sijaan oikeus saada van- si korjata edunjättäjän mahdollisen virhevalin-
11515: han järjestelmän mukainen perhe-eläke on edel- nan ja valita vielä myös vanhan järjestelmän
11516: leenkin vain niillä edunsaajilla, joiden edun- mukaisen perhe-eläkkeen. On kohtuullista, että
11517: jättäjä on jo vuoden 1969 aikana ilmoittanut edunsaaja saa suorittaa valinnan myös aikai-
11518: valtiokanttorille haluavansa pysyä aikaisemman semman eläkejärjestelmän suuntaan määräajasta
11519: perhe-eläkejärjestelmän alaisena. Jos edunjättä- riippumatta samalla tavalla kuin uudenkin jär-
11520: jä vuonna 1969 suoritti valinnan siten, että jestelmän valitseva edunsaaja. Näin hänelläkin
11521: jätti valinnan silloin suorittamatta, hänen edun- on sama mahdollisuus arvostella, mikä järjestel-
11522: saajansa joutui uuden järjestelmän alaiseksi eikä mä johtaa edullisempaan lopputulokseen. Lop-
11523: tätä valintaa voi tähänastisten lainmuutosten putulos taas riippuu palkkaindeksin kehityk-
11524: jälkeenkään enää korjata, ei edunjättäjä eikä sestä, jota ei ole mahdollista etukäteen arvioida.
11525: edunsaaja. Perhe-eläkkeiden yhteensovituksen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11526: johdosta vanhan järjestelmän valinta saattaisi
11527: kuitenkin monessa tapauksessa osoittautua että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11528: edunsaajalle edullisemmaksi. lakiehdotuksen:
11529: Lakialoite n:o 135 241
11530:
11531:
11532: Laki
11533: valtion perhe-eläkelain voimaanpanolain 5 §:n muuttamisesta.
11534:
11535: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1968 annetun valtion
11536: perhe-eläkelain voimaanpanolain 5 §:n 4 ja 5 momentti, sellaisina kuin ne ovat 21 päivänä
11537: joulukuuta 1979 annetussa laissa ( 959/79), näin kuuluviksi:
11538:
11539: 5 §. pannaan sen kalenterikuukauden alusta, joka
11540: kuukauden kuluttua ilmoituksen tekemisestä
11541: Edunsaajalla, joka 31 päivän joulukuuta ensiksi seuraa.
11542: 1968 jälkeen sattuneen kuolemantapauksen joh- Jos edunsaajalla 31 päivän joulukuuta 1968
11543: dosta saa perhe-eläkettä aikaisempien säännös- jälkeen sattuneen kuolemantapauksen johdosta
11544: ten tai suoritetun valinnan perusteella valtion on oikeus perhe-eläkkeeseen aikaisempien sään-
11545: perhe-eläkelain nojalla, on sen estämättä, mitä nösten tai suoritetun valinnan perusteella val-
11546: 4 §:n 1 momentissa on säädetty, oikeus siirtyä tion perhe-eläkelain nojalla, hänellä on sen estä-
11547: saamaan perhe-eläkettä aikaisempien säännösten mättä, mitä 4 §:n 1 momentissa on säädetty,
11548: tai valtion perhe-eläkelain nojalla ilmoittamalla oikeus saada perhe-eläkettä aikaisempien sään-
11549: tästä kirjallisesti valtiokanttorille ja luopumalla nösten tai valtion perhe-eläkelain säännösten
11550: samalla aikaisempien säännösten tai valtion mukaisesti ilmoittamalla siitä kirjallisesti valtio-
11551: perhe-eläkelain säännösten mukaisesta oikeu- konttorille.
11552: destaan perhe-eläkkeeseen. Siirtyminen toimeen-
11553:
11554:
11555: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
11556:
11557: Eeva Kauppi Alla Jokinen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
11558: Saara Mikkola Tapio Holvitie Ben Zyskowicz
11559: Anssi Joutsenlahti Mauri Vänskä Pekka Löyttyniemi
11560: Helena Pesola Matti Viljanen Helge Saarikoski
11561: Matti Puhakka Pekka Jokinen Anna-Kaarina Louvo
11562: Toivo Mäkynen Tuulikki Petäjäniemi Pertti Salolainen
11563: Timo Ihamäki
11564:
11565:
11566:
11567:
11568: - ~ . '- :
11569:
11570:
11571:
11572:
11573: 31 0880001340
11574: 242 1980 vp.
11575:
11576: Lakialoite n:o 136.
11577:
11578:
11579:
11580:
11581: Kauppi ym.: Ehdotus laiksi kansanedustajain perhe-eläkelain
11582: 18 §:n muuttamisesta.
11583:
11584:
11585: E d u s k u n n a 11 e.
11586:
11587: Valtion perhe-eläkelainsäädäntö uudistettiin vat vanhan perhe-eläkelainsäädännön mukaista
11588: vuoden 1969 alusta voimaantulleella valtion perhe-eläkettä, on oikeus siirtyä saamaan val-
11589: perhe-eläkelailla ja eräillä siihen liittyvillä laeil- tion perhe-eläkelain mukaista eläkettä ilmoitta-
11590: la. Uuteen perhe-eläkejärjestelmään siirryttäessä malla tästä kirjallisesti valtiokonttorille.
11591: annettiin säännökset muun muassa vanhaan Niiden valtion virkamiesten, jotka valtion
11592: perhe-eläkejärjestelmään kuuluvien oikeudesta perhe-eläkelain voimaantullessa olivat vanhan
11593: valita vanhan ja uuden järjestelmän välillä. perhe-eläkelain mukaisia edunjättäjiä ja jotka
11594: Valintasäännöksiä perhe-eläkeuudistuksen yh- halusivat jälkeensä tulevien etuuksien edelleen-
11595: teydessä valmisteltaessa ajateltiin, että perhe- kin määräytyvän vanhan perhe-eläkelain mu-
11596: eläketurva on palvelussuhteeseen liittyvä kaisesti, oli tehtävä tätä tarkoittava ilmoitus
11597: sellainen etu, josta vain viranhaltija itse voi vuoden 1969 loppuun mennessä. Edunjättäjä
11598: määrätä. Tämän vuoksi edunjättäjälle ei kaikis- voi peruuttaa ilmoituksensa määräajasta riippu-
11599: sa tapauksissa varattu mahdollisuutta peruuttaa matta, jolloin hänen jälkeensä tulevat etuudet
11600: edunjättäjän aikanaan tekemää valintaa. Seu- määräytyvät valtion uuden perhe-eläkelain mu-
11601: rauksena tästä on eräissä tapauksissa ollut edun- kaisesti. Sen sijaan vanhan perhe-eläkelain va-
11602: saajalle ilmeisen epätyydyttävä lopputulos. Tä- litsematta jättämistä ei ole ollut mahdollista
11603: hän mennessä tämä puute on tullut korjatuksi korjata enää vuoden 1969 jälkeen. Sen jälkeen
11604: niiden osalta, joille uuden järjestelmän valinta on ollut mahdollisuus valita vain uusi järjestel-
11605: on osoittautunut edullisemmaksi vaihtoehdoksi. mä.
11606: Näille on lainmuutaksin varattu oikeus vielä
11607: myöhemminkin valita uusi järjestelmä. Sen si-
11608: jaan uuden järjestelmän valinneelle edunjättä- 2. Nykyisen tilanteen epäkohdat.
11609: jälle tai hänen edunsaajalleen ei ole tähän men-
11610: nessä varattu mahdollisuutta korjata edunjättä- Valtion perhe-eläkelainsäädäntö uudistettiin
11611: jän tekemää virhevalintaa ja valita myöhemmin vuoden 1969 alusta voimaan tulleella valtion
11612: aikaisemman järjestelmän mukainen eläke. perhe-eläkelailla ja eräillä siihen liittyvillä laeil-
11613: Tästä syystä esityksessä ehdotetaan, että tällai- la. Uuteen perhe"eläkejärjestelmään siirryttäes-
11614: sissa, ehkä parhaiten edunjättäjän virhevalin- sä annettiin säännökset muun muassa vanhaan
11615: noiksi luonnehdittavissa tapauksissa edunsaa- perhe-eläkejärjestelmään silloin kuuluvien oi-
11616: jille varattaisiin tilaisuus siirtyä saamaan elä- keudesta valita joko vanhan tai uuden järjes-
11617: kettä paitsi uuden myös vanhan perhe-eläkejär- telmän välillä. Valinta säädettiin tapahtuvaksi
11618: jestelmän mukaisesti. siten, että valinnan saattoi suorittaa vain edun-
11619: jättäjä ja siten, että vanhan järjestelmän valit-
11620: sevan edunjättäjän tuli valtiokanttorille kirjalli-
11621: 1. Nykyinen tilanne. sesti ilmoittaa ennen kuolemaansa ja viimeis-
11622: tään vuoden 1%9 loppuun mennessä niin ha-
11623: Valtion perhe-eläkelainsäädäntö uudistettiin luavansa. Tämän valinnan saa peruuttaa myö-
11624: vuoden 1969 alusta voimaan tulleella valtion hemmin ilman aikarajoitusta ja valita uusi jär-
11625: perhe-eläkelailla, Lakia sovelletaan määrätyin jestelmä milloin vain. Sen sijaan, jos edunjättä-
11626: edellytyksin myös taannehtivasti tapauksiin, jä tuolloin katsoi aiheelliseksi valita uuden jär-
11627: joissa edunjättäjä on kuollut vuosina 1967- jestelmän, hän ei voi tätä valintaansa valtion
11628: 1968. Niillä edunsaajilla, jotka näinä vuosina perhe-eläkelain voimaanpanolain 4 § :n 1 mom.
11629: sattuneen edunjättäjän kuoleman johdosta saa- mukaan enää korjata, vaikka se myöhemmin
11630: Lakialoite n:o 136 243
11631:
11632: osoittautuisikin virhevalinnaksi. Monilta tämä nettaisiin valta valita myös aikaisempi JarJes-
11633: valinta jäi suorittamatta erehdyksestä. Joillakin telmä samalla tavalla kuin hän voi nyt valita
11634: vanhan järjestelmän valintaan ei vielä tuolloin nykyisen perhe-eläkejärjestelmän.
11635: ilmennyt tarvetta. Tarve tuli esiin vasta myö- Niillä edunsaajilla, jotka valtion perhe-eläke-
11636: hemmin. Joitakin siitä esti sairaus. Valinta on lain voimaanpanolain 5 § :n nojalla vuosien
11637: ollut aina vaikeaa, kun olisi pitänyt voida enna- 1967-1968 aikana tai sen jälkeen sattuneen
11638: koida tuleva kehitys. Huomattava nimittäin on, kuolemantapauksen johdosta saavat tai joilla
11639: että perhe-eläkkeet sidottiin ns. palkkaindeksiin on oikeus saada perhe-eläkettä valtion perhe-
11640: vasta pitkän aikaa vuoden 1969 jälkeen. Valin- eläkelakia edeltäneiden aikaisempien säännös-
11641: taa vuonna 1969 tehtäessä indeksijärjestelmäs- ten nojalla, on oikeus valintansa mukaan saada
11642: tä ei ollut mitään tietoa. Lisäksi on huomatta- valtion perhe-eläkelain mukainen eläke menet-
11643: va, että vasta marraskuussa 1979 eduskunta telemällä 5 § :n 2'-5 momenteissa säädetyllä ta-
11644: teki päätöksen myös valtion vanhojen perhe- valla. Jotta myös ne edunsaajat, jotka edunjät-
11645: eläkkeiden sitomisesta indeksiin. Tämäkin täjän vuonna 1969 tapahtuneen valinnan pems-
11646: osoittaa, että nimenomaan edunsaajalle olisi va- teella saavat tai joilla on oikeus saada vain
11647: rattava oikeus valita myös vanha järjestelmä uuden perhe-eläkejärjestelmän säännösten mu-
11648: ja että sen pitäisi myös tässä tapauksessa voi- kaista perhe-eläkettä, saisivat samanlaisen va-
11649: da tapahtua vasta edunjättäjän kuoleman jäl- lintamahdollisuuden, ehdotetaan 5 § :n 4 ja
11650: keen. Erehtyminen on siten ollut ilmeisesti 5 momentti tässä tarkoituksessa muutettavaksi
11651: hyvinkin tavallista. siten, että myös tässä tapauksessa edunsaaja
11652: Valintamahdollisuus on ollut alunperin epä- voisi korjata edunjättäjän mahdollisen virhe-
11653: tyydyttävä ja sitä on myöhemmin useita kerto- valinnan ja valita vielä myös vanhan järjestel-
11654: ja korjattu, kun se on näyttänyt johtavan epä- män mukaisen perhe-eläkkeen. On kohtuullis-
11655: tyydyttävään lopputulokseen. Oikeus ilman ta, että edunsaaja saa suorittaa valinnan myös
11656: aikarajoitusta valita uusi järjestelmä on nyttem- aikaisemman eläkejärjestelmän suuntaan määrä-
11657: min annettu nimenomaan myös edunsaajalle. ajasta riippumatta samalla tavalla kuin uuden-
11658: Hän saa ilman määräaikaa ilmoittaa siitä kirjal- kin järjestelmän valitseva edunsaaja. Näin hä-
11659: lisesti valtiokonttorille. Sen sijaan oikeus saada nelläkin on sama mahdollisuus arvostella, mi-
11660: vanhan järjestelmän mukainen perhe-eläke on kä järjestelmä johtaa edullisempaan lopputulok-
11661: edelleenkin vain niillä edunsaajilla, joiden edun- seen. Lopputulos taas riippuu palkkaindeksin
11662: jättäjä on jo vuoden 1969 aikana ilmoittanut kehityksestä, jota ei ole mahdollista etukäteen
11663: valtiokanttorille haluavansa pysyä aikaisemman arvioida.
11664: perhe-eläkejärjestelmän alaisena. Jos edunjättä- Valtion uuden perhe-eläkelainsäädännön pe-
11665: jä vuonna 1969 suoritti valinnan siten, että riaatteet ulotettiin koskemaan myös kansan-
11666: jätti valinnan silloin suorittamatta, hänen edun- edustajia 31 päivänä joulukuuta 1968 annetul-
11667: saajansa joutui uuden järjestelmän alaiseksi eikä la kansanedustajain perhe-eläkelailla ( 791/68),
11668: tätä valintaa voi tähänastisten lainmuutosten jolla kumottiin vastaava aikaisempi laki (330/
11669: jälkeenkään enää korjata, ei edunjättäjä eikä 6 7 ) . Edellä valtion perhe-eläkelain voimaan-
11670: edunsaaja. Perhe-eläkkeiden yhteensovituksen panolain 5 § :n 4 ja 5 momenttien osalta selvi-
11671: johdosta vanhan järjestelmän valinta saattaisi tettyjä seikkoja vastaavat muutokset ehdote-
11672: kuitenkin monessa tapauksessa osoittautua taan tehtäväksi kansanedustajain perhe-eläke-
11673: edunsaajalle edullisemmaksi. lain 18 §:ään muuttamalla sen 5 ja 6 momen-
11674: Tämän esityksen tarkoituksena on poistaa tit.
11675: kansanedustajain perhe-eläkelain 18 §:ään si- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11676: sältyvä epäjohdonmukaisuus ja muuttaa sen
11677: eräissä tapauksissa epätyydyttävään lopputulok- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11678: seen johtava sisältö siten, että edunsaajalle an- lakiehdotuksen:
11679: 244 Lakialoite n:o 136
11680:
11681:
11682:
11683: Laki
11684: kansanedustajain perhe-eläkelain 18 §:n muuttamisesta.
11685:
11686: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1968 annetun kansan-
11687: edustajain perhe-eläkelain 18 §:n 5 ja 6 momentti, sellaisina kuin ne ovat 21 päivänä jou-
11688: lukuuta 1979 annetussa laissa, (961/79), näin kuuluviksi:
11689:
11690: 18 §. sen kalenterikuukauden alusta, joka kuukauden
11691: kuluttua ilmoituksen tekemisestä ensiksi . seu-
11692: Edunsaajalla, joka 31 päivän joulukuuta raa.
11693: 1968 jälkeen sattuneen kuolemantapauksen joh- Jos edunsaajalla 31 päivän joulukuuta 1968
11694: dosta saa perhe-eläkettä aikaisemman lain tai jälkeen sattuneen kuolemantapauksen johdos-
11695: suoritetun valinnan perusteella tämän lain no- ta on oikeus perhe-eläkkeeseen aikaisemman
11696: jalla, on sen estämättä, mitä 9 momentissa lain tai suoritetun valinnan perusteella tämän
11697: on säädetty, oikeus siirtyä saamaan perhe-elä- lain nojalla, hänellä on, sen estämättä, mitä
11698: kettä aikaisemman lain tai tämän lain nojalla 9 momentissa on säädetty, oikeus saada perhe-
11699: ilmoittamalla tästä kirjallisesti valtiokoottorille eläkettä joko aikaisemman lain tai tämän lain
11700: ja luopumalla samalla aikaisemman lain tai tä- mukaisesti ilmoittamalla siitä kirjallisesti val-
11701: män lain säännösten mukaisesta oikeudestaan tiokonttorille.
11702: perhe-eläkkeeseen. Siirtyminen toimeenpannaan
11703:
11704:
11705: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
11706:
11707: Eeva Kauppi Aila Jokinen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
11708: Saara Mikkola Tapio Holvitie Ben Zyskowicz
11709: Anssi Joutsenlahti Mauri Vänskä Pekka Löyttyniemi
11710: Helena Pesola Matti Viljanen Helge Saarikoski
11711: Matti Puhakka P. Jokinen Anna-Kaarina Louvo
11712: Toivo Mäkynen Tuulikki Petäjäniemi Pertti Salolainen
11713: Timo Ihamäki
11714: 1980 vp. 245
11715:
11716: Lakialoite n:o 137.
11717:
11718:
11719:
11720:
11721: Kivitie ym.: Ehdotus laiksi asumistukilain 2 § :n muuttamisesta.
11722:
11723:
11724: Ed u s k u en n a 11 e.
11725:
11726: Perheettömät opiskelijat saavat opiskeluai- sesti sellaisia lapsettornia opiskelijapariskuntia,
11727: kanaan valtion takaaman opintotuen yhteydessä joissa toinen tai molemmat ovat avioliiton sol-
11728: asumislisää. Solmittuaan avioliiton opiskelija mimishetkellä ylittäneet laissa mainitun ikära-
11729: siirtyy yleisen asumistuen piiriin. jan. Naimattomana ko. aviopari saisi 3 500-
11730: Asumistukilain mukaan yksi edellytys tuen 4 500 markkaa asumislisää vuodessa. Avioliiton
11731: saannille on, että molempien aviopuolisoiden solmittuaan he menettävät tuen kokonaan.
11732: tulee avioliiton solmiruishetkellä olla alle kol- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme kun-
11733: mekymmentävuotiaita. Tämä säädös koskee nioittaen,
11734: lapsettornia aviopareja. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11735: Tämä määräys kohtelee epäoikeudenmukai- lakiehdotuksen:
11736:
11737:
11738: Laki
11739: asumistukilain 2 § :n muuttamisesta.
11740:
11741: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä kesäkuuta 1975 annetun asumistu-
11742: kilain 2 § :n 1 momentin 2 kohta, sellaisena kuin se on 17 päivänä kesäkuuta 1977 annetussa
11743: laissa ( 484/77), näin kuuluvaksi:
11744:
11745: 2 §. harjoittavat opintoja opintotukilain piiriin kuu-
11746: Perheeksi, joka voi saada tässä laissa tarkoi- luvassa oppilaitoksessa, avioliiton solmimis-
11747: tettua asumistukea, katsotaan: vuonna ja kahtena sitä lähinnä seuraavana ka-
11748: lenterivuotena sekä, milloin molemmat aviopuo-
11749: 2) yhteistaloudessa asuvat lapsettomat avio- lisot harjoittavat päätoimisesti opintoja opinto-
11750: puolisot, jos kumpikaan puolisoista avioliittoa tukilain piiriin kuuluvassa oppilaitoksessa, myös
11751: solmittaessa ei ollut täyttänyt kolmeakymmen- mainitun kahden vuoden jälkeen.
11752: tä vuotta, lukuunottamatta kuitenkaan sellai-
11753: sia aviopareja, jotka molemmat päätoimisesti
11754:
11755:
11756: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
11757:
11758: Anneli Kivitie Jaakko 1tälä
11759: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen
11760: 246 1980 vp.
11761:
11762: Lakialoite n:o 138.
11763:
11764:
11765:
11766:
11767: Korhonen ym.: Ehdotus laiksi valtion eläkelain 4 §:n 4 mo-
11768: mentin sekä peruskoulun viranhaltijain palkkauksesta, eläk-
11769: keestä ja perhe-eläkkeestä annetun lain 23 §:n 2 momentin
11770: kumoamisesta.
11771:
11772:
11773: Ed u s k u n n a 11 e.
11774:
11775: Kunnan peruskoulun ja lukion palveluksessa peruskoulun opettajien eläkeikä on 60 vuotta,
11776: on tällä hetkellä varsin monia muodollisen kel- joutuvat nämä ennen eläkeiän saavuttamista
11777: poisuuden omaavia opettajia, jotka eivät heistä työttömäksi jääneet opettajat odottamaan eläk-
11778: itsestään riippumattomasta syystä ole sijoittu- keen maksamista eläkeiän saavuttamisesta lu-
11779: neet vakinaiseen virkaan tai toimeen, vaan hoi- kien 5 vuotta. Lukion puolella vastaava odotus-
11780: tavat tällaisia tehtäviä joko väliaikaisina tai aika muodostuu 2 vuodeksi. Lisäksi eläke mää-
11781: viransijaisina. Useilla näistä henkilöistä on ta- räytyy näissä tapauksissa tasoltaan alhaisemman
11782: kanaan hyvinkin pitkä palvelus koululaitoksen peruseläketurvan mukaisena eikä lisäeläketur-
11783: piirissä. van mukaisena kuten siirryttäessä normaalisti
11784: Eräät heistä ovat olleet jopa 15 vuoden ajan työelämästä suoraan eläkkeelle. Tällaista loppu-
11785: jonkin kunnan väliaikaisina tai viransijaisopet- tulosta on pidettävä epätyydyttävänä ja täysin
11786: tajina ja ovat joka vuosi käyneet epävarman kohtuuttomana ottaen huomioon, että opetta-
11787: viranhakemuskamppailun. Peruskouluun siirryt- jalla saattaa olla palvelusvuosia takanaan enem-
11788: täessä he olivat viransijaisina hoitamassa vir- mänkin kuin täysimääräiseen eläkkeeseen edel-
11789: kaansa eikä heillä annettujen säädösten mukaan lytettävät 30 vuotta.
11790: ollut mahdollisuutta päästä vakinaiseen virkaan, Vuoden 1980 alusta voimaan tullut laki, jon-
11791: koska se edellytti joko vakinaista kansakoulun ka mukaan varhaiseläkettä voi hakea pitkäaikai-
11792: virkaa tai väliaikaista viranhoitamista. sesti työttömänä ollut viranhaltija, velvoittaa
11793: Edellä mainittujen opettajien palvelussuhtei- heidät jäämään työttömyyskortistoon pitem-
11794: den jatkuvuus on yleensä turvattu vain luku- mäksi ajaksi päästäkseen eläkkeelle. Mikäli vi-
11795: vuodeksi kerrallaan taikka tätä lyhyemmäksi ransijaisuus sattuu päättymään aivan hieman
11796: ajaksi. Kun opettajien työllisyystilanne tulee ennen eläkeikää, he joutuvat odottamaan 65
11797: mm. oppilasikäluokkien pienentymisen johdos- vuoden ikää saadakseen ansaitsemansa eläkkeen
11798: ta lähivuosina oleellisesti heikentymään, on va- esimerkiksi 35 palvelusvuodestaan. Tällainen
11799: kinaista virkaa tai tointa vailla olevien opetta- tilanne syntyy varsin helposti hyvin usein sil-
11800: jien vastaisuudessa entistäkin vaikeampaa si- loin, kun vuosien täyttyminen tapahtuu ke-
11801: joittua koululaitoksen palvelukseen. Erittäin sällä lomakuukausien aikana ja sijaiset kutsu-
11802: vaikeaksi tilanne muodostuu silloin, kun tällai- taan tehtäviin usein vasta koulutyön jo alet-
11803: nen opettaja jää työttömäksi lähestyessään elä- tua.
11804: keikää. Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
11805: nioittaen,
11806: Valtion eläkelain 4 §:n 4 momentin mukaan
11807: eläkeikä on 65 vuotta, jos palvelus on päätty- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11808: nyt ennen yleistä tai erityistä eläkeikää. Kun lakiehdotuksen:
11809: Lakialoite n:o 138 247
11810:
11811:
11812: Laki
11813: valtion eläkelain 4 §:n 4 momentin sekä peruskoulun viranhaltijain palkkauksesta, eläkkeestä
11814: ja perhe-eläkkeestä annetun lain 23 §:n 2 momentin kumoamisesta.
11815:
11816: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
11817:
11818: Täten kumotaan 20 päivänä toukokuuta Tämä laki tulee voimaan pa1vana
11819: 1966 annetun valtion eläkelain ( 280/66) 4 kuuta 198 ja sitä sovelletaan eläkkeensaajiin,
11820: § :n 4 momentti sekä peruskoulun viranhalti- jotka tässä laissa mainittujen pykälien estämät-
11821: jain palkkauksesta, eläkkeestä ja perhe-eläk- tä saavuttavat tai ovat saavuttaneet säädetyn
11822: keestä 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun eläkeiän sanottuna päivänä tai sen jälkeen.
11823: lain ( 9/72) 23 § :n 2 momentti.
11824:
11825:
11826:
11827: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
11828:
11829: Erkki Korhonen Asser Stenbäck Sinikka Karhuvaara
11830: Antero Juntumaa Impi Muroma Urpo Leppänen
11831: Sauli Hautala Väinö Rautiainen Anna-Kaarina Louvo
11832: Jorma Fred Mikko Ekorre Jermu Laine
11833: Irma Rihtniemi-Koski
11834: 248 1980 vp.
11835:
11836: Lakialoite n:o 139.
11837:
11838:
11839:
11840: Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi työsopimuslain muuttamisesta.
11841:
11842:
11843: E d u s k u n n a 11 e.
11844:
11845: Työntekijän työsuhdeturvaa koskevat kysy- kä saattaa lisätä joidenkin työnantajien pyrki-
11846: mykset ovat valmisteltavina työsuhdeturvako- mystä määräaikaissopimusten käyttämiseen.
11847: miteassa. Odoteltaessa sen työn tuloksia, ja
11848: kun komitean työskentely näyttää joutuneen
11849: jossakin määrin vastatuuleen, on paikallaan 2. Koeaika (3 §).
11850: korjata eräitä ajankohtaisia, teknisluontoisia Säännöksen koko voimassaoleajan on vallin-
11851: mutta työntekijöille merkityksellisiä epäkohtia nut epäselvyyttä siitä, vaaditaanko koeaikana
11852: voimassaolevassa työsopimuslaissa. Näitä ovat työsopimuksen purkamiseen minkäänlaista pe-
11853: määräaikaisia työsopimuksia, koeaikaa ja liik- rustetta. Työnantajat ovat edustaneet mielipi-
11854: keen luovutusta koskevat työsopimuslain sään- dettä, joka mahdollistaa täydellisen mielivallan
11855: nökset. koeajan kuluessa. On katsottu, ettei edes työ-
11856: sopimuksen syytä tarvitse ilmoittaa työnteki-
11857: 1. Määräaikaiset työsopimukset (2 §). jälle. .Ali- ja hovioikeudet ovat pääsääntöisesti
11858: hyväksyneet tämän kannan.
11859: Määräaikaista työsopimusta on nykyään Korkeimman oikeuden äskettäiset ratkaisut
11860: mahdollista käyttää irtisanomissuojan kiertämi- 857 ja 858/1979 ovat jossakin määrin lieven-
11861: seen, koska työsopimuslaissa ei ole rajoitettu täneet täydellisen mielivallan mahdollistavaa
11862: sen käyttöä. Ruotsin laissa määräaikaisen työ- asiantilaa: purkaminen koeaikana ei olisi mah-
11863: sopimuksen käyttö on sallittua vain työn eri- dollista työsopimuslain 17 §: n 3 momentin
11864: tyisluonteen ja sopimuksen tarkoituksen perus- syrjintäkieltoa tai muutoin epäasiallisilla perus-
11865: teella. teilla. Tilanne ei silti ole tyydyttävä, varsin-
11866: Erityisen kohtuuttomaksi tilanne muodostuu kin kun mainitut korkeimman oikeuden ratkai-
11867: silloin, kun työnantaja käyttää lyhytaikaisia tois- sut näyttävät jättävän auki todistustaakkakysy-
11868: tuvia sopimuksia ilman asiallista syytä. Käy- myksen: kuka on näyttövelvollinen asiallisen
11869: tännössä on esiintynyt tapauksia, joissa työn- perusteen käsilläolosta.
11870: tekijää on pidetty työssä muutaman kuukau- Nykyinen tilanne on omiaan aiheuttamaan
11871: den työsopimuksilla yli kohnen vuoden ajan. lukuisia vältettävissä olevia oikeusriitoja. Tä-
11872: Tällaisten ketjusopimusten käyttöä voidaan män vuoksi on välttämätöntä muuttaa työsopi-
11873: yleisten oikeusperiaatteiden ja irtisanomissuo- muslain 3 §:ää siten, että se tulee asettamaan
11874: jan tarkoituksen nojalla pitää kiellettynä. Pe- työnantajalle selvän velvoitteen näyttää purku-
11875: riaatteilla ja oikeuskirjallisuudessa esitetyillä perusteen käsilläolo.
11876: kannanotoilla ei kuitenkaan ole riittävää käy- Koeaikaa ei irtisanomis- ja purkuperusteiden
11877: tännöllistä vaikutusta nimenomaisen säännök- suhteen lainkaan tulisi asettaa eri asemaan
11878: sen puuttuessa. SAK:n ehdotusten johdosta on muun työsuhteen kanssa. Asian kiireellisyyden
11879: STK antanut jäsenyritykselleen ohjeen, jossa vuoksi ja työsuhdeturvakomitean työn tuloksia
11880: edellytetään perusteettomista määräaikaisista odoteltaessa nyt esitetyn kaltainen lähinnä tek-
11881: työsopimuksista pidättäytymistä. nisluontoinen muutosesitys kuitenkin on puo-
11882: Tästä huolimatta ammattiyhdistysliikkeen lusteltavissa.
11883: piirissä on viime aikoina oltu huolestuneita
11884: määräaikaisten sopimusten yleistymisestä. Lakia 3. Liikkeen luovutus.
11885: on tarpeellista kiireellisesti täsmentää siitäkin
11886: syystä, että työsuhdeturvakomitean päättäessä Työsopimuslain 40 § :n 2 momentti ei val-
11887: työnsä tullevat keskustelu ja vaatimukset työ- litsevaan tapaan tulkittuna vastaa työsopimus-
11888: suhdeturvan parantamisesta lisääntymään, mi- lakikomitean alkuperäistä tarkoitusta. Komitea-
11889: Lakialoite n:o 139 249
11890:
11891: han lähti siitä, että liikkeen luovutuksen yh- Esitetty muutos on tarkoitettu korjaamaan tä-
11892: teydessä uudella omistajalla saattaisi olla tar- män vääristymän. Siinä on myös huomioitu ir-
11893: vetta irtisanoa johtavia toimihenkilöitä (KM tisanomisaikojen pidentyminen.
11894: 1969: A 25, s. 53). Kun vastaavaa .tarvetta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11895: työntekijäasemassa olevien osalta ei ole, ja
11896: kun eduskunta muutoin paransi työntekijöiden että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11897: asemaa komitean esittämään nähden, ei nykyi- lakiehdotuksen:
11898: nen tilanne ole lainsäätäjän tahdon mukainen.
11899:
11900:
11901:
11902: Laki
11903: työsopimuslain muuttamisesta.
11904:
11905: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11906: muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopimuslain (320/70) 3 § ja 40 §:n
11907: 2 momentti sekä
11908: lisätään lain 2 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
11909:
11910: 2 §. Iin purkaa. Työnantajan tulee osoittaa työsopi-
11911: Kestoaika. muksen purkamiselle asiallinen peruste.
11912:
11913: 40 §.
11914: Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen on Irtisanominen liikkeen luovutuksen johdosta
11915: sallittua ainoastaan työn erityisen luonteen
11916: vuoksi taikka sijaisuutta tai harjoittelua varten.
11917: Ilman hyväksyttävää syytä määräaikaisena teh- Jos se, jolle liike on luovutettu, ei halua
11918: ty työsopimus katsotaan toistaiseksi voimassa jatkaa johtavassa asemassa olevan työntekijän
11919: olevaksi. työsuhdetta, hän voi kahden viikon kuluessa
11920: luovutuksesta irtisanoa työsopimuksen lakkaa-
11921: maan kuukauden kuluttua irtisanomisesta, vaik-
11922: 3 §. ka irtisanomis- tai työsopimusaika on pitempi.
11923: Koeaika. Tästä aiheutuvasta palkkaetujen menetyksestä
11924: on entinen omistaja vastuussa.
11925: Osa työsopimuksen voimassaoloajasta voidaan
11926: määrätä erityiseksi, enintään kolme kuukautta
11927: kestäväksi koeajaksi, jonka kuluessa sopimus Tämä laki tulee voimaan päivänä
11928: voidaan ilman irtisanomisaikaa molemmin puo- kuuta 198 .
11929:
11930:
11931: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
11932:
11933: Mikko Kuoppa P. Puhakka
11934: Esko-Juhani Tennilä M.-L. Salminen
11935: Marjatta Mattsson
11936:
11937:
11938:
11939:
11940: 32 0880001340
11941: 250 1980 vp.
11942:
11943: Lakialoite n:o 140.
11944:
11945:
11946:
11947: Lahti-Nuuttila ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 35 §:n
11948: muuttamisesta.
11949:
11950: E d u s k u n n a 11 e.
11951: Sairausvakuutusmaksun määräämistä varsin- edellytyksestä huolimatta ryhtynyt toimenpi-
11952: kaan pienituloisille eläkkeensaajille ei voida pi- teisiin epäoikeudenmukaisuuden korjaamiseksi
11953: tää oikeana toimenpiteenä, kun vielä lisäksi vaikka kansanedustajien taholta on usein kiin-
11954: viime vuosina on korotettu sairausvakuutuksen nitetty asiaan huomiota.
11955: omavastuuosuuksia, eivätkä eläkkeensaajat saa Mielestämme lakia olisi nyt kiireellisesti
11956: kaikkia sairausvakuutuksen etuuksia. muutettava siten, ettei sairausvakuutusmaksua
11957: Aikanaan säätäessän lain sairausvakuutuslain perittäisi niiltä yli 64-vuotiailta eläkkeensaa-
11958: 35 § :n muuttamisesta eduskunta edellytti hal- jilta, joiden verotettava tulo kunnallisverotuk-
11959: lituksen tarkoin seuraavan lain vaikutuksia pie- sessa ei ylitä 20 000 markkaa ja jotka voidaan
11960: niä työeläkkeitä ja pieniä työtuloja saavien yli katsoa pienituloisiksi eläkkeensaajiksi.
11961: 64-vuotiaiden toimeentuloon. Lainmuutoksen Edellä lausutun perusteella ehdotamme kun-
11962: jälkeen on selvästi käynyt ilmi voimassa ole- nioittaen,
11963: van lain kaventavan eläkkeensaajien toimeen- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11964: tuloturvaa, mutta hallitus ei ole eduskunnan lakiehdotuksen:
11965:
11966: Laki
11967: sairausvakuutuslain 35 §:n muuttamisesta.
11968:
11969: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairaus-
11970: vakuutuslain 35 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1977 anne-
11971: tussa laissa ( 1088/77), näin kuuluvaksi:
11972:
11973: 35 §. Tämä laki tulee voimaan päivänä
11974: Sairausvakuutusmaksua ei määrätä vakuute- kuuta 19
11975: tulle, joka verovuonna on kuollut, eikä vakuu- Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran
11976: tetulle, joka verovuonna on täyttänyt 64 vuotta sairausvakuutusmaksua vakuutetulle määrättäes-
11977: ja jonka verotettava tulo kunnallisverotuksessa sä vuodelta 19 toimitettavan kunnallisvero-
11978: ei ylitä 20 000 markkaa. tuksen yhteydessä.
11979:
11980:
11981:
11982: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
11983:
11984: Pentti Lahti-Nuuttila Risto Tuominen Matti Puhakka
11985: Markus Aaltonen Juhani Surakka Pirkko Valtonen
11986: Tarja Halonen Kaisa Raatikainen Helge Siren
11987: Jermu Laine Hannu Tapiola Lea Savolainen
11988: Mikko Rönnholm Kaarina Suonio Pirjo Ala-Kapee
11989: Juhani Raudasoja Pekka Starast Reino Breilin
11990: Peter Muurman Olli Helminen Paula Eenilä
11991: Mikko Elo Anna-Liisa Piipari Seppo Tikka
11992: Jouko Tuovinen Aimo Ajo Matti Luttinen
11993: Pertti Hietala Sakari Knuuttila Saara-Maria Paakkinen
11994: Mauno Forsman Jacob Söderman Tellervo Koivisto
11995: 1980 vp. 251
11996:
11997: Lakialoite n:o 141.
11998:
11999:
12000:
12001:
12002: J. Laine ym.: Ehdotus laiksi tapaturmakorvausten korottami-
12003: sesta annetun lain 2 § :n muuttamisesta.
12004:
12005:
12006: E d u s k u n n a 11 e.
12007:
12008: Työntekijäin eri tapaturmavakuutuslakien ja siltä suuremman haitta-asteen omaaville täysi
12009: nojalla suorhettavia korvauksia on pyritty heidän vammansa haitta-asteen edellyttämä ko-
12010: useaan otteeseen korjaamaan elinkustannusten rotus. Tätä ei voida pitää oikeana, kun otetaan
12011: ja työpalkkojen nousua vastaaviksi. Korjaus huomioon, että kavennus koskee vain vanhoja
12012: suoritettiin aikaisemmin niin sanottua kalliin- tapaturmia ja sitä voimakkaammin mitä van-
12013: ajanlisää maksamalla, mutta siitä huolimatta hemmasta tapaturmaSJta on kysymys. Aikaisem-
12014: lmrvaukset jäivät yleisestä kehityksestä jälkeen. pina vuos.ikymmeninä työtapaturmien koh-
12015: Jälkeenjääneisyyttä pyrittiin korjaamaan vuon- teeksi joutuneet ovat olleet valtaosaltaan ruu-
12016: na 1958 annetulla lailla tapaturmakorvausten miillisen työn tekijöitä ja sellaisiksi myös jää-
12017: korottamisesta. Mainittuun lakiin on kuitenkin neet. Kun invaliditeetti - lievempikin - on
12018: jäänyt eräs epäkohta, joka tulisi viipymättä aina ruumiillista työkykyä rajoittava tekijä,
12019: korjata. olisi ainakin sen aiheuttama taloudellinen
12020: Tapaturmakorvausten korottamista koskevan haitta pyrittävä poistamaan. Sillä seikalla,
12021: lain perusteella lasketaan korotus siten, että onko tapaturma sattunut 1920-luvulla tai
12022: vahingoittuneen tapaturmaa edeltänyt vähentä- 1960-luvulla, ei saisi olla varkutusta korvauk-
12023: mätön vuosityöansio kerrotaan laissa määrätyllä sen suuruuteen, jos korvauksen saajat vam-
12024: kertoimella. Näin saadun uuden vuosityöansion mansa ym. seikkojen puolesta ovat toisiinsa
12025: perusteella määrätään sitä vastaava elinkorko verrattavissa. Maassamme 1940-1950-luvuil-
12026: tai huoltoeläke noudattamalla 20 päivänä elo- ra ,tapahtuneen rahanarvon huononemisen
12027: kuuta 1948 annetun tapaturmavakuutuslain seuraukset, jotka tuntuvat raskaina tämänkal-
12028: säännöksiä. Tapaturmakorvausten korottami- taisissa korvauksissa, eivät saisi jäädä työky-
12029: sesta annetun lain 2 §: n 3 kohdan mukaan kynsä osittain menettäneiden kannettavaksi.
12030: vähennetään näin saadusta elinkoron tai huol- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen ehdo-
12031: toeläkkeen määrästä alkuperäinen korvaus ja tamme,
12032: erotus kerrotaan 30-50 %:n haitta-asteen
12033: omaavien osalta luvulla 0,4, 55-70 %:n hait- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12034: ta-asteen omaavien osalta luvulla 0,6 ja 75 % :n lakiehdotuksen:
12035:
12036:
12037:
12038:
12039: Laki
12040: tapaturmakorvausten korottamisesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta.
12041:
12042: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tapaturmakorvausten korottamisesta 7 päivänä
12043: marraskuuta 1958 annetun lain (441/58) 2 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
12044:
12045: 2 §. vuosityöansio kerrotaan jäljempänä 2 momen-
12046: Korvauksen korotus lasketaan siten, että tissa olevan taulukon oso1ttamalla kertoimella
12047: korvauksen perusteena ollut vähentämätön ja tämän jälkeen määrätään uudelleen laskettua
12048: 252 Lakialoite n:o 141
12049:
12050:
12051: vuosityöansiota vastaava elinkorko tai huolto- annetun tapaturmavakuutuslain elinkoron ja
12052: eläke noudattamalla 20 päivänä elokuuta 1948 huoltoeläkkeen suuruutta koskevia säännöksiä.
12053:
12054:
12055:
12056: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 19 80.
12057:
12058: Jermu Laine Mauno Forsman Helge Siren
12059: Olli Helminen Bror LiUqvist Pauli Uitto
12060: Peter Muurman Pentti Lahti-Nuuttila Asser Stenbäck
12061: Matti Luttinen Maija Rajantie Paula Eenilä
12062: Reino Breilin Mikko Elo Salme Myyryläinen
12063: 1980 vp. 253
12064:
12065: Lakialoite n:o 142.
12066:
12067:
12068:
12069:
12070: Leppänen ym.: Ehdotus laiksi eräistä poikkeuksista valtakunnal-
12071: lisista työttömyyskassoista annettuun lakiin.
12072:
12073:
12074: Ed u s kun n a 11 e.
12075:
12076: Kun maassamme on paljon pitkäaikaistyöt- vuoksi on välttämätöntä saada aikaan korjaus
12077: tömiä johtuen hallituksen tehottomasta työttö- voimassa olevaan lakiin.
12078: myyden hoidosta ja kun ihmisen elämän tur- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12079: vaamisen on oltava ensisijaista, on tarpeellista
12080: lisätä työttömyyskassapäivien lukumäärää niin, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12081: että ketään ei jätetä "heitteille". Tämän lakiehdotuksen:
12082:
12083:
12084: Laki
12085: eräistä poikkeuksista valtakunnallisista työttömyyskassoista annettuun lakiin.
12086:
12087: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12088:
12089: 1 §. enimmäisajasta, saa päiväavustusta suorittaa
12090: Sen estämättä, mitä valtakunnallisista työttö- 450 työttömyyspäivän lisäksi kunnes asianmu-
12091: myyskassoista 23 päivänä maaliskuuta 1934 kainen työpaikka on saatu järjestetyksi.
12092: annetun lain 15 §:n 1 momentissa, sellaisena
12093: kuin se on 6 päivänä kesäkuuta 197 4 anne- 2 §.
12094: tussa laissa (453/74), on säädetty kolmen pe- Tämä laiki tulee voimaan päivänä
12095: räkkäisen kalenterivuoden aikana maksettavasta kuuta 1980 ja se on voimassa toistaiseksi.
12096:
12097:
12098: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
12099:
12100: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
12101: Pekka Vennamo Urho Pohto Veikko Vennamo
12102: 254 1980 vp.
12103:
12104: Lakialoite n:o 143.
12105:
12106:
12107:
12108:
12109: Lillqvist: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta.
12110:
12111:
12112: E d u s k u n n a 11 e.
12113:
12114: Sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan 1 mom.), joka aiheuttaa lain soveltamisessa
12115: liittyy nykyisin epäkohta, joka koskee päivä- epäselvyyksiä ja eri suuntiin meneviä ratkaisuja.
12116: rahan suoritusajan, 300 arkipäivän laskemista. Saman sairauden käsitteen poistaminen laista
12117: Kun vakuutettu on saanut päivärahaa 300 arki- olisi perusteltua samalla kun lakia muutettai-
12118: päivältä, hän voi saman sairauden vuoksi saada siin siten, että ja:ksoittain esiintyviltä työky-
12119: uudelleen päivärahaa vasta oltuaan kahden vuo- vyttömyysajoilta voitaisiin suorittaa päivärahaa
12120: den ajan työkykyinen. Monet sairaudet, esim. nykyistä laajemmin. Päivärahan laskemisen
12121: astma, ilmaantuvat usein jaksoittain. Näissä perusteeksi olisi otettava sama työkyvyttömyys.
12122: tapauksissa vakuutettu saatuaan enimmäisajan Koska sairaalassa olevalla vakuutetulla on yhtä-
12123: päivärahaa ei enää saa päivärahaa uudelleen . läinen oikeus päivärahaan kuin muullakin työ-
12124: sairastuessaan, ja kun työkyvyttömyysjaksot kyvyttömällä vakuutetulla, tätä koskeva mai-
12125: ovat tavallisesti lyhyitä, ei hän saa myöskään ninta voidaan tarpeettomana poistaa lain 19 §:n
12126: eläkettä ja .jää näin ollen toimeentuloturvan 2 momentista.
12127: ulkopuolelle työkyvyttömyytensä a:j alta. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12128: Päivärahan suoritusaikaa koskevissa sään- taen,
12129: nöksissä käytetään päivärahan suodtusajan las-
12130: kemisen perusteena niin sanottua saman sai- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12131: rauden käsitettä (19 §:n 2 ja 3 mom., 20 §:n lakiehdotuksen:
12132:
12133:
12134: Laki
12135: sairausvakuutuslain muuttamisesta.
12136:
12137: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairaus-
12138: vakuutuslain (364/63) 20 § sekä muutetaan lain 19 §:n 2 ja 3 momentti seuraavasti:
12139:
12140: 19 §. päivärahan suorituspäivien luku nousisi 300
12141: päivään. Suorituspäivät otetaan huomioon kah-
12142: Jos työkyvyttömyys on alkanut uudelleen den viimeisen vuoden ajalta. Jos vakuutettu
12143: 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta viimeksi kuitenkin on ollut kykenevä tekemään työtä
12144: suoritettiin päivärahaa, suoritetaan päiväraha yhtäjaksoisesti vähintään kolmen kuukauden
12145: uuden työkyvyttömyyden alkamispäivää seuraa- ajan, ei tätä ajanjaksoa edeltäneitä suoritus-
12146: vasta arkipäivästä. päiviä oteta huomioon enimmäismäärää lasket-
12147: Päivärahaa suoritetaan sen kalenterikuukau- taessa.
12148: den loppuun, jota seuraavan kuukauden aikana
12149:
12150:
12151: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
12152:
12153: Bror Lillqvist
12154: 1980 vp. 255
12155:
12156: Lakialoite n:o 144.
12157:
12158:
12159:
12160:
12161: Mattila ym.: Ehdotukset laeiksi maatalousyrittäjien eläkelain 10
12162: § :n ja yrittäjien eläkelain 9 § :n muuttamisesta.
12163:
12164:
12165: Ed u s kun n a 11 e.
12166:
12167: Työeläkelakeja muutettiin tämän vuoden luonnehtia veroksi. Maatalousyrittäjät ja muut
12168: alusta niin, että vanhuuseläkettä laskettaessa pienyrittäjät, joille yritystoiminta on ikäänty-
12169: seurataan työ- ja yrittäjätoimintaa enää sen misen vuoksi käynyt muutoinkin vaikeaksi,
12170: kalenterivuoden loppuun, jona eläkkeensaaja kokevat tämän heidän kannaltaan turhan mak-
12171: täytti 63 vuotta. Tämän jälkeinen aika 65-vuo" surasitteen hyvinkin raskaana.
12172: tispäivään otetaan eläkkeessä huomioon ns. Maksun periminen 63~täyttämisvuoden jäl-
12173: tulevana aikana. Toisin sanoen tältä ajalta keiseltä ajalta saa lisäksi maatalousyrittäjät ja
12174: eläke lasketaan aikaisemmin kertyneiden ansioi- pienyrittäjät keskenään eriarvoiseen asemaan.
12175: den ja yrittäjien ollessa kysymyksessä aikai- Joka jatkaa toimintaansa, maksaa vakuutus-
12176: sempien työtulojen mukaan. maksua, mutta ei saa enempää eläkettä kuin
12177: Samassa yhteydessä on maatalousyvittäjien sekään, joka on 63-täyttämisvuoden jälkeen
12178: eläkelakia (MYEL) ja yrittäjien eläkelakia lopettanut toimintansa ja vapautuu maksuista.
12179: (YEL) muutettu niin, että maatalousyrittäjän Suurituloisille yrittäjiUe (esim. lääkärit,
12180: (viljelijän, kalastajan, poronhoitajan) tai muun asianajajat, arkkitehdit) maksuvelvoitteella ei
12181: yrittäjän työtuloa ei voi enää tarkistaa sen ole yhtä suurta merkitystä, koska he saavat
12182: kalenterivuoden jälkeen, jona hän on täyttänyt maksun verotuksessa vähennettyä. Tämän
12183: 62 vuotta. Jos yritystoiminta loppuu, vakuu- vuoksi ei olisi aiheellista ainakaan tässä vai-
12184: tus päättyy. heessa ulottaa lainmuutosta koskemaan heitä.
12185: Käytännössä tämä merkitsee sitä, että maa- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12186: talousyrittäjän ja muun yrittäjän 63-täyttämis-
12187: vuoden jälkeiseltä ajalta maksamat maksut että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
12188: eivät kartuta eläkettä. Maksua voi tältä osin lakiehdotukset:
12189:
12190:
12191: 1.
12192: Laki
12193: maatalousyrittäjien eläkelain 10 §:n muuttamisesta.
12194: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maata-
12195: lousyrittäjien eläkelain (467 /69) 10 §:ään siitä 20 päivänä syyskuuta 1974 annetulla lailla
12196: (751/74) kumotun 2 momentin tilalle uusi 2 momentti seuraavasti:
12197:
12198: 10 §. Tämä laki tulee voimaan päivänä
12199: kuuta 198 .
12200: Maatalousyrittäjä ei ole velvollinen suoritta-
12201: maan vakuutusmaksua sen kalenterivuoden jäl-
12202: kdseltä ajalta, jona hän on täyttänyt 63 vuotta.
12203: 256 Lakialoite n:o 144
12204:
12205:
12206: 2.
12207: Laki
12208: yrittäjien eläkelain 9 §:n muuttamisesta.
12209:
12210: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun yrittäjien
12211: eläkelain (468/69) 9 §:ään, sellaisena kuin se on 17 päivänä joulukuuta 1971 annetussa lais-
12212: sa (872/71), uusi näin kuuluva 4 momentti:
12213:
12214: 9 §. Tämä laki tulee voimaan päivänä
12215: kuuta 198 .
12216: Edellä 1 momentissa tarkoitettu pienituloi-
12217: nen yrittäjä ei ole velvollinen suorittamaan
12218: vakuutusmaksua sen kalenterivuoden jälkeiseltä
12219: ajaLta, jona hän on täyttänyt 63 vuotta.
12220:
12221:
12222:
12223: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
12224:
12225: Kalevi Mattila Hannu Tenhiälä
12226: Esko Pekonen Olavi Martikainen
12227: Väinö Raudaskoski Lea Sutinen
12228: Mauno Manninen Juhani Saukkonen
12229: Petter Savola .Markku Kauppinen
12230: 1980 vp. 257
12231:
12232: Lakialoite n:o 145.
12233:
12234:
12235:
12236:
12237: Mattsson ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 23 §:n muut-
12238: tamisesta.
12239:
12240:
12241: E d u s k u n n a 11 e.
12242:
12243: Kansainvälisenä lapsen vuonna 20 v..:totta adressiin, jossa vaadittiin muun muassa äitiys-
12244: täyttäneessä Lapsen oikeuksien julistuksessa loman pidentämistä 13 kuukauteen ja sen ke-
12245: on hyväksytty periaatteeksi, että lapsen tulee hittämistä vanhempainlomaksi, josta isä voi
12246: saada nauttia erityistä suojelua, ja hänelle tulee käyttää osan, saatiin lyhyessä ajassa Pohjois-
12247: lainsäädännöllä ja muulla tavoin suoda edelly- Hämeestä lähes 5 000 allekirjoitusta.
12248: tykset ruumiillisesti, henkisesti, moraalisesti, Lasten päivähoidon valtakunnallisissa suun-
12249: sielullisesti ja sosiaalisesti terveeseen ja nor- nitelmissa on toistuvasti asetettu tavnitteeksi,
12250: maaliin kehitykseen vapaissa ja ihmisarvon että palveluja tulee olla tarjolla niinä aikoina
12251: mukaisissa oloissa. Säädettäessä tätä tarkoitta- vuorokaudesta, viikosta ja vuodesta, jolloin
12252: via lakeja on tärkeimmäksi näkökohdaksi ase- niitä tarvitaan. Käytännössä tämä ei kuiten-
12253: tettu lapsen edut. Äidinpalkkavaatimuksessa ei kaan ole toteutunut.
12254: tärkeimpänä lähtökohtana ole lapsen edut, vaan Edelleen valtakunnallisen suunnitelman mu-
12255: sen tarkoituksena on toimia työvoimapolitii- kaan päivähoitoon otetun lapsen sairastuessa
12256: kan välineenä poistamalla naisia työmarkki- on hänen hoitonsa tarkoituksenmukaisinta jär-
12257: noilta ja työttömyyskortistoista. Todella lapsen jestää lapsen omassa kodissa ja tällöin pyrit-
12258: eduista lähtevä linja edellyttää kaikkien lapsi- tävä siihen, että lapsen huoltajalle lakisäätei-
12259: perheiden lisääntyvää tukea yhteiskunnan toi- sesti turvataan mahdollisuus käyttää työ- ja
12260: mesta. Äidinpalkka sulkee ulkopuolelleen ne virkaehtosopimuksen mukaista oikeuttaan jäädä
12261: perheet, joissa äiti on pakotettu käymään kotiin järjestämään sairaan lapsen hoitoa. Tä-
12262: työssä perheen toimeentulon turvaamiseksi tai mänkin tavoitteen toteuttaminen käytännössä
12263: missä se on äidin koulutukseen käytettyjen on edelleen puutteellinen.
12264: voimavaroJen vuoksi yhteiskunnankin kannalta Alle vuoden ikäisten lasten kohdalla myös
12265: järkevää. nämä tavoitteet toteutuvat parhaiten vanhem-
12266: Lapsiperheiden tukemista tulee kehittää pi- painloman kehittämisen kautta.
12267: dentämällä äitiyslomaa, korottamalla äitiyslo- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12268: man aikaista toimeentuloturvaa sekä korotta-
12269: malla lapsilisiä tuntuvasti. SNDL:n Pohjois- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12270: Hämeen piirijärjestön aloitteesta kerättyyn lakiehdotuksen:
12271:
12272:
12273: Laki
12274: sairausvakuutuslain 23 § :n muuttamisesta.
12275:
12276: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausva-
12277: kuutuslain 23 §, sellaisena kuin se on 21 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (1007 /
12278: 79), näin kuuluvaksi:
12279:
12280: 23 §. täneeseen ja 312 arkipäivää sitä välittömästi
12281: Äitiysrahaa suoritetaan yhteensä 336 arki- seuraavaan aikaan. Jos raskaus on keskeytynyt
12282: päivältä siten, että 24 arkipäivää siitä kohdis- aikaisemmin kuin 24 arkipäivää ennen lasket-
12283: tuu laskettua synnytysaikaa välittömästi edel- tua synnytysaikaa, äitiysrahan katsotaan koh-
12284: 33 0880001340
12285: 258 Lakialoite n:o 145
12286:
12287:
12288: distuvan raskauden keskeytymispäivää välittö- rahaa suorittaa myös lapsen isälle 24 arkipäi-
12289: mästi seuraavaan 336 arkipäivään. Jäljempänä vältä siitä lukien, kun isä on välittömästi lap-
12290: 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa äitiys- sen syntymän jälkeen tämän hoidon takia ollut
12291: rahaa suoritetaan kuhenkin lapsen äidille ajalta, poissa ansiotyöstä tai muusta kodin ulkopuo-
12292: josta on vähennetty isälle suoritettava osuus. lella suoritettuvasta työstä.
12293: Jos lapsen äiti sinä aikana, jolta äitiysrahaa Tämän lisäksi voidaan vanhempien yhteisesti
12294: olisi suoritettava, luovuttaa pois lapsensa iar- sopimana ajankohtana jäljelläolevasta äitiysraha-
12295: koituksenaan antaa hänet ott:olapseksi, hänellä kaudesta suorittaa äitiysraha isälle enintään 48
12296: on oikeus saada edellä tarkoitettua äitiysrahaa arkipäivältä. Isälle suoritettava osuus äitiys-
12297: vain siltä ajalta, jonka lapsi on ollut hänen rahasta on saman suuruinen kuin se päiväraha,
12298: hoidossaan, vähintään kuitenkin 96 ensimmäi- jonka hän olisi saanut, jos häntä olisi kohdan-
12299: seltä arkipäivältä. Äitiysrahaa suoritetaan va- nut sairaus. Ilmoitus äitiysrahan suorittami-
12300: kuutetulle ottolapsen hoidon johdosta jokaiselta seksi molemmille puolisoille samoin kuin ilmoi-
12301: arkipäivältä, jonka hoito jatkuu, kunnes lapsen tus työnantajalle isän jäämisestä pois ansio-
12302: syntymästä on kulunut 312 arkipäivää, kui- työstä edellä olevasta syystä on tehtävä etu-
12303: tenkin vähintään 72 arkipäivää. käteen siten kuin asetuksella tarkemmin sääde-
12304: Lapsen äidin suostumuksella voidaan äitiys- tään.
12305:
12306:
12307: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
12308:
12309: Marjatta Mattsson Mikko Kuoppa M.-L. Salminen
12310: P. Puhakka E.-J. Tennilä Seppo Toiviainen
12311: 1980 vp. 259
12312:
12313: Lakialoite n:o 146.
12314:
12315:
12316:
12317:
12318: Mikkola ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 23 § :n muutta-
12319: misesta.
12320:
12321:
12322: Ed u s kun n a 11 e.
12323:
12324: Vuonna 1963 annetun sairausvakuutuslain koska äiti ei enää ole antamassa lain edellyttä-
12325: 23 §:n sisältöä on useaan kertaan muutettu mää suostumustaan isän jatkolomaan. Tämän
12326: siten, että äitiyspäivärahan maksukautta on vuoksi ehdotammekin lakiin tältä osin muu-
12327: pidennetty ja että tietyin ehdoin myös isä on tosta.
12328: päässyt osalliseksi tästä etuudesta. Normaaleissa isyyslomatilanteissa, kun isä jää
12329: 1 päivänä toukokuuta 1980 voimaan tuleva lomalle äidin suostumuksella 23 §:n 2 momen-
12330: lainmuutos suo isälle äidin suostumuksella tin mukaan, on kohtuullista suoda työnantajalle
12331: mahdollisuuden saada lapsen syntymän yhtey- riittävän pitkä aika hankkia sijainen isyyslo-
12332: dessä vähintään 6 ja enintään 12 arkipäivältä malle lähtevälle työntekijälle ja siten estää
12333: äitiysrahaa sekä edelleen samoin edellytyksin työn keskeytymisestä mahdollisesti aiheutuvat
12334: äidille suoritetun 210 ensimmäisen arkipäivän vahingot. Sen vuoksi ehdotamme 2 momenttiin
12335: jälkeen 24 arkipäivältä, kun isä on poissa an- muutosta, jonka mukaan äitiysrahaa maksetaan
12336: siotyöstä tai muusta kodin ulkopuolella suori- isälle, kun hän on ilmoittanut isyyslomastaan
12337: tettavilsta työstä. työnantajalleen kuukautta ennen laskettua syn-
12338: Nykyinen korkeatasoinen äitiys- ja terveyden- nytysaikaa.
12339: huolto takaa yleensä onnistuneen synnytyksen Olemme eri yhteyksissä painottaneet alle kol-
12340: ja siitä toipumisen. Kuitenkin inhimillisiin mah- mivuotiaiden ja etenkin alle vuoden vanhojen
12341: dollisuuksiin valitettavasti kuuluu sellainenkin lasten kotihoidon merkitystä ja pitkän tähtäi-
12342: onnettomuus, että äiti menehtyy joko synny- men tavoitteenamme on kolmentoista kuukau-
12343: tyksessä tai pian sen jälkeen. Myöskin on mah- den pituinen äitiysloma. Tässä vaiheessa esi-
12344: dollista, että jokin ulkopuolinen onnettomuus tämme äitiysrahan maksukauden pidentämistä
12345: kohtaa äitiä juuri hänen ollessaan äitiyslomalla. 264 arkipäivään eli 11 kuukauteen.
12346: Tällöin isä jää lapsen yksinhuoltajaksi varsin Edellä esittämämme perusteella ehdotamme,
12347: vaikeissa olosuhteissa.
12348: Näissä tilanteissa ei isällä nykyisen lain mu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12349: kaan ole mahdollisuuksia kuin enintään 12 päi- lakiehdotuksen:
12350: vään äitiysrahaan oikeuttavaa vanhempainlomaa,
12351:
12352:
12353: Laki
12354: sairausvakuutuslain 23 §:n muuttamisesta.
12355:
12356: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairaus-
12357: vakuutuslain 23 §:n 1-3 momentit, sellaisina kuin ne ovat 21 päivänä joulukuuta 1979 an-
12358: netussa laissa ( 1007/79) , näin kuuluviksi:
12359:
12360: 23 §. mästi seuraavaan aikaan. Jos raskaus on kes-
12361: Äitiysrahaa suoritetaan yhteensä 264 arki- keytynyt aikaisemmin kuin 24 arkipäivää en-
12362: päivältä siten, että 24 arkipäivää siitä koh- nen laskettua synnytysaikaa, äitiysrahan katso-
12363: distuu laskettua synnytysaikaa välittömästi taan kohdistuvan raskauden keskeytymispäivää
12364: edeltäneeseen ja 240 arkipäivää sitä välittö- välittömästi seuraavaan 264 arkipäivään. Jos
12365: 260 Lakialoite n:o 146
12366:
12367:
12368: lapsi syntyy kuolleena tai kuolee 72 arkipäivän samoin edellytyksin kuin äiti olisi ollut oikeu-
12369: kuluessa synnytyksestä taikka lapsen äiti tänä tettu äitiysrahaan synnytyksen jälkeiseltä ajalta.
12370: aikana luovuttaa pois lapsensa tarkoituksenaan Isälle suoritettavan äitiysrahan määrä päivää
12371: antaa hänet ottolapseksi, lapsen äidillä on kohti on yhtä suuri kuin se päiväraha, jonka
12372: oikeus saada äitiysrahaa vain 96 ensimmäiseltä hän olisi saanut, jos häntä olisi kohdannut sai-
12373: arkipäivältä. Jos lapsi kuolee tai lapsi luovu- raus. Ilmoitus äitiysrahan suorittamiseksi isälle
12374: tetaan pois myöhemmin äitiysrahan suoritta- samoin kuin ilmoitus työnantajalle isän jää-
12375: misaikana, lapsen äidillä ei ole tämän jälkeen misestä pois ansiotyöstä edellä olevasta syystä
12376: oikeutta saada äitiysrahaa. sekä ilmoitus äitiysrahan suorittamiseen vaikut-
12377: Äitiysrahaa suoritetaan lapsen äidille 240 tavista muutoksista on tehtävä siten kuin ase-
12378: ensimmäiseltä arkipäivältä ja 24 seuraavalta tuksella tarkemmin säädetään.
12379: arkipäivältä joko äidille tai hänen suostumuksel- Ottolapsen hoidon johdosta äitiysrahaa suori-
12380: laan lapsen isälle, joka on avioliitossa lapsen tetaan vakuutetulle jokaiselta arkipäivältä, jon-
12381: äidin kanssa ja joka ei asu hänestä erillään vä- ka hoito jatkuu, kunnes lapsen syntymästä on
12382: lien rikkoutumisen vuoksi, kun isä on työnan- kulunut 240 arkipäivää, kuitenkin vähintään 72
12383: tajalle yhtä kuukautta ennen laskettua synny- arkipäivää. Vakuutetun suostumuksella voidaan
12384: tysaikaa tekemänsä ilmoituksen perusteella lap- hänen äitiysrahakautens~ 24 viimeiseltä arkipäi-
12385: sen hoidon takia poissa ansiotyöstä tai muusta vältä, siten kuin asetuksella tarkemmin sääde-
12386: kodin ulkopuolella suoritettavasta työstä. Isälle tään, suorittaa äitiysrahaa hänen puolisolleen,
12387: suoritetaan äitiysrahaa siten kuin asetuksella joka ei asu hänestä erillään välien rikkoutumi-
12388: säädetään. Samoin edellytyksin voidaan äitiys- sen vuoksi. Mitä 21 §:n 2 momentissa on
12389: rahaa suorittaa lapsen isälle myös lapsen synty- säädetty vakuutetun työstä poissa olosta, so-
12390: män yhteydessä vähintään 6 ja enintään 12 velletaan vastaavasti hänen puolisoonsa. Puo-
12391: arkipäivältä, jolloin äitiysrahan suorittamisaika lisolie suoritettavan äitiysrahan määrä on yhtä
12392: lyhenee vastaavasti. Jos äiti kuolee synnytyk- suuri kuin se päiväraha, jonka hän olisi saanut,
12393: sessä tai myöhemmin äitiysrahan suorittamis- jos häntä olisi kohdannut sairaus. Mitä tämän
12394: aikana, suoritetaan äitiysrahaa lapsen isälle, joka pykälän 2 momentissa on säädetty ilmoitusvel-
12395: on avioliitossa äidin kanssa ja joka ei asu vollisuudesta koskee myös ottovanhempia.
12396: hänestä erillään välien rikkoutumisen vuoksi,
12397:
12398:
12399: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
12400:
12401: Saara Mikkola Tapio Holvitie Mauri Miettinen
12402: Helena Pesola Irma Rihtniemi-Koski Pertti Salolainen
12403: Eeva Kauppi Tuulikki Petäjäniemi Eva-Maija Pukkio
12404: Toivo T. Pohjala Olavi Nikkilä
12405: 1980 vp. 261
12406:
12407: Lakialoite n:o 147.
12408:
12409:
12410:
12411:
12412: Muroma ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain muuttamisesta.
12413:
12414:
12415: E d u s k u n n a II e.
12416:
12417: Riittävä, terve väestöpohja on kansakunnalle tosin tällä hetkellä suurin piirtein sillä tasolla,
12418: elinkysymys. Kun syntyneisyys maassamme on miksi se on aikanaan lakia säädettäessä tarkoi-
12419: laskenut ennätysmäisesti muuhun Eurooppaan tettu. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, etteikö
12420: verrattuna ja kun maamme väestörakenteeseen lapsilisiä voitaisi ja tulisi korottaa. Onhan ylei-
12421: on täten tullut kuluneen vuosikymmenen aika- nen elintason kohoaminen maassamme lapsi-
12422: na yhtä ikäluokkaa vastaavan lapsimäärän va- lisälain voimassaoloaikana ollut erittäin nopeaa
12423: jaus, on syytä muiden lasta ja perhettä suojele- ja myös lapsiperheiden tulisi päästä tästä osalli-
12424: vien toimenpiteiden ohella kehittää myös perhe- siksi.
12425: kustannusten tasausjärjestelmää. Selvitykset Lapsilisät tulisi myös sitoa elinkustannusin-
12426: osoittavat lapsiperheiden jääneen sosiaaliturvan deksiin eläkkeiden tapaan, jotta niitä voitaisiin
12427: kehitvksessä viime vuosina taka-alalle. Perhe- joustavasti korottaa rahanarvon huonontuessa
12428: kusta"nnusten tasaukseen käytettyjen varojen tarvitsematta jatkuvasti turvautua suhteellisen
12429: osuus sosiaalimenoista on viime vuosikymme- monimutkaiseen lainsäädäntömenettelyyn.
12430: nien aikana laskenut runsaalla kolmanneksella Yksi epäkohta nykyisessä lapsilisälaissa on
12431: ja enemmän kuin missään muussa Pohjoismaas- se, että lapsilisien maksatus lakkaa, kun lapsi
12432: sa. On ollut myönteistä havaita, että viime täyttää 16 vuotta. Toisaalta juuri tässä vai-
12433: aikoina on alettu kiinnittää entistä enemmän heessa perheen menot lasten koulussa käynnin
12434: huomiota lapsiperheiden heikentyneeseen talou- ja opiskelun vuoksi ovat erittäin suuret. Yh-
12435: delliseen asemaan maassamme. Toimenpiteet teiskunnan antama opintotukihan kohdistuu
12436: tähän suuntaan ovat kuitenkin olleet viel~ täy- opiskelijoihin vasta heidän täytettyään 18 vuot-
12437: sin riittämättömiä. Onpa jopa huononnettu ta. Muuttamalla lapsilisälakia siten, että lapsi-
12438: lapsiperheiden asemaa. Tätä merkitsee äsket- lisää maksettaisiin 18 ikävuoteen asti, saatet-
12439: täin toteutettu päivähoitomaksujen kantotavan taisiin tämä väliinputoajien ryhmä yhteiskun-
12440: muutos. nan tukitoimenpiteiden ulottuville.
12441: Lapsilisiä korotettiin viimeksi lailla, joka Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
12442: tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1980. Lais-
12443: sa säädetyt uudet markkamäärät ovat tämän- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12444: vuotisen inflaation vuoksi vanhentuneita jo lakiehdotuksen:
12445: voimaan tullessaan. Lapsilisien reaaliarvo on
12446:
12447: Laki
12448: lapsilisälain muuttamisesta.
12449:
12450: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsi-
12451: lisälain 1 § :n 1 momentti, sellaisena kuin se on 1 päivänä kesäkuuta 1962 annetussa laissa
12452: (337 /62), 1 §:n 2 momentti ja 1 a §, sellaisina kuin ne ovat 28 päivänä joulukuuta 1979
12453: annetussa laissa (1061/79), ja 13 §, sellaisena kuin se on 1 päivänä kesäkuuta 1962 anne-
12454: tussa laissa (337 /62), näin kuuluviksi:
12455:
12456: 1 §. valtion varoista lapsilisää jokaisesta Suomessa
12457: Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suori- asuvasta kahdeksaatoista vuotta nuoremmasta
12458: tetaan, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään, lapsesta.
12459: 262 Lakialoite n:o 147
12460:
12461:
12462: Lapsilisän määrä on 1 800 markkaa vuodes- 2 §.
12463: sa. Jäljempänä 3 §: ssä mainitun, lapsilisän nos- Lapsilisää suoritetaan sen vuosineljänneksen
12464: tamiseen oikeutetun henkilön toisesta lapsesta alusta lukien, joka seuraa vuosineljännestä,
12465: on lapsilisä kuitenkin 2 000 markkaa vuodessa, minkä kuluessa lapsi tai oikeus lapsilisään on
12466: kolmannesta lapsesta 2 300 markkaa vuodessa syntynyt, sen vuosineljänneksen loppuun saak-
12467: sekä neljännestä ja kustakin seuraavasta lapsesta ka, jonka kuluessa lapsi täyttää 18 vuotta.
12468: 2 800 markkaa vuodessa, paitsi milloin lapsi on
12469: 6 §: ssä tarkoitetulla tavalla hoidettavana lai-
12470: toksessa. 13 §.
12471: Edellä 1 ja 1 a §:ssä mainitut markkamäärät
12472: sidotaan yleiseen elinkustannusindeksiin siten,
12473: 1 a §. että niitä korotetaan maksuerittäin elinkustan-
12474: Lapsilisää suoritetaan 1 §:n mukaan lapsi- nusten nousua vastaavalla määrällä tämän lain
12475: lisään oikeutetusta, kolmea vuotta nuoremmasta voimaantulosta alkaen.
12476: lapsesta korotettuna 1 000 markalla vuodessa.
12477: Tämä laki tulee voimaan päivänä
12478: kuuta 198 .
12479:
12480:
12481: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
12482:
12483: Impi Muroma Väinö Rautiainen Erkki Korhonen
12484: Jorma Fred Asser Stenbäck Antero Juntumaa
12485: Sauli Hautala
12486: 1980 vp. 263
12487:
12488: Lakialoite n:o 148.
12489:
12490:
12491:
12492:
12493: Mäkynen ym.: Ehdotus laiksi työaikalain 3 §:n muuttamisesta.
12494:
12495:
12496: E d u s k u n n a 11 e.
12497:
12498: Vuoden 1979 alusta lukien tuli voimaan uusi siten, että sen pm11n luettavien työntekijöiden
12499: kauppaliikkeiden ja to1m1stojen työaikalaki, määritelmät vastaisivat kauppaliikkeiden ja
12500: jonka työsuojelulliset vaikutukset ovat laajem- toimistojen työaikalain henkeä.
12501: mat kuin sitä edeltäneen lain kauppaliikkeiden Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
12502: ja toimistojen työoloista. nioittaen,
12503: Jotta työntekijät olisivat työaikaa säätelevän
12504: työsuojelulainsäädännön suhteen tasa-arvoisessa että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12505: asemassa, tulee työaikalakia ( 604146) muuttaa lakiehdotuksen:
12506:
12507:
12508: Laki
12509: työaikalain 3 § :n muuttamisesta.
12510:
12511: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 2 päivänä elokuuta 1946 annetun työaika-
12512: lain 3 § :n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat 11 päivänä helmikuuta 1955 annetussa
12513: laissa ( 8 915 5 ) , näin kuuluviksi:
12514:
12515: 3 §. asiallisena tehtävänä on välittömästi johtaa tai
12516: Tätä lakia ei sovelleta yrityksen toimitusjoh- valvoa työtä ja joka ei ota osaa tai vain tila-
12517: tajan tai välittömästi hänen alaisenaan yrityk- päisesti ottaa osaa johdettaviensa taikka vai-
12518: sen, liikkeen tai laitoksen johtamiseen osallis- vattavieosa työntekijäin työhön, sovelletaan tätä
12519: tuvan, johtavassa asemassa olevan henkilön lakia, kuitenkin lukuun ottamatta 13 ja 14 §:n
12520: työssä. säännöksiä.
12521: Muun johtavassa asemassa olevan henkilön
12522: työssä sekä sellaiseen työntekijään, jonka pää-
12523:
12524:
12525: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
12526:
12527: Toivo Mäkynen Matti Pelttari
12528: Aila Jokinen Helena Pesola
12529: 264 1980 vp.
12530:
12531: Lakialoite n:o 149.
12532:
12533:
12534:
12535: Niskanen ym.: Ehdotus laiksi työsopimuslain 3 ja 43 §:n muut-
12536: tamisesta.
12537:
12538:
12539: E d u s k u n n a 11 e.
12540:
12541:
12542: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö.
12543:
12544: Aloitteessa esitetään työsopimuslain koeaikaa nössä koeaikaa on tulkittu siten, ettei työsuh-
12545: koskevaa säännöstä muutettavaksi siten, että teen purkamiseen koeaikana ole tarvittu perus-
12546: työsuhteen purkaminen olisi sallittua vain mi- teita. Työntekijän oikeus purkaa työsopimus
12547: käli koeaikana käy ilmi, että koeajaksi otettu koeaikana säilyisi ennallaan.
12548: ei työhön kykene työhön opastuksesta ja oh- Edelleen esitetään, ettei työsuhdetta voisi
12549: jauksesta huolimatta. Nykyisessä oikeuskäytän- purkaa työtaisteluun osallistumisen takia.
12550:
12551:
12552:
12553:
12554: ALOITTEEN PERUSTELUT.
12555:
12556: Työsuhdeturvan kokonaisuudistus on mitta- mentin ja 43 §:n mukaan irtisanoa tai purkaa
12557: va tehtävä ja se on tullut yhä välttämättömäm- vain erityisen painavasta syystä. Määräaikaisen
12558: mäksi. Jo ennen uudistuksen toteutumista on työsopimuksen työnantaja voi purkaa 43 § :ssä
12559: kuitenkin tarpeen korjata nykyisen työsopimus- mainituin edellytyksin. Oikeuskirjallisuudessa ja
12560: lain eräitä puutteita. Tässä aloitteessa on huo- -käytännössä on katsottu, että koeaikana eivät
12561: mio kiinnitetty työsopimuslain (320/70) 3 §:n mainitut yleiset irtisanomis- ja purkuedellytyk-
12562: ja 43 § :n 3 momentin puutteisiin. Luottamus- set ole voimassa. Tämä merkitsee sitä, että
12563: miesten suojaa ym. keskeisiä kysymyksiä on työsuhdeturva koeaikana on olennaisesti huo-
12564: puolestaan käsitelty eräissä muissa mm. jo nompi kuin työsuhteen muuna kestoaikana.
12565: aiemmin jätetyissä aloitteissa ( vrt. esim. Uitto Koeajan tarkoitus on yleensä ymmärretty
12566: ym.: Ehdotus luottamusmieslaiksi, lakialoite siten, että se toisaalta varaa työnantajalle mah·
12567: n:o 364/1979 vp.). dollisuuden saada selvyys siitä kykeneekö työn-
12568: tekijä siihen työhön mihin hänet on otettu, ja
12569: toisaalta mahdollistaa työntekijälle työsopimuk-
12570: Koeaika ( 3 §). sen purkamisen ilman irtisanomisaikaa, jos työ
12571: ei häntä syystä tai toisesta miellytä.
12572: Koeaikaa koskeva saannös otettiin voimassa Koeaikana työnantajien puolelta suoritetut
12573: olevaan työsopimuslakiin sisällöltään sen mukai- työsopimuksen purkamiset ovat lisääntyneet
12574: sena kuin se oli vanhassa työsopimuslais~a huolestuttavasti. Ali- ja hovioikeuskäytännössä
12575: ( 141/1922). Säännös on iältään jo liki 60 on yleensä purkamisen laillisuuden perusteeksi
12576: vuotta eikä se enää vastaa nykyajan työelämälle riittänyt pelkästään se, että koeajasta on sovit-
12577: ja työntekijöiden suojeluperiaatteille asetetta- tu ilman että purkamiselle tämän lisäksi olisi
12578: via vaatimuksia, ottaen erityisesti huomioon vaadittu muita perusteita. Säännöksen tulkin-
12579: työsuhdeturvassa tapahtuneen kehityksen vii- nanvaraisuus ja oikeuskäytäntö ovat johtaneet
12580: meisten vuosikymmenten aikana. siihen, että koeaikasäännöstä enenevässä määrin
12581: Toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen käytetään lakisääteisen irtisanomissuojan kier-
12582: voi työnantaja työsopimuslain 37 §:n 2 mo- tämiseen.
12583: Lakialoite n:o 149 265
12584:
12585: Ehdotuksen päätarkoitus on parantaa työnte- sä sisällytettiin vasta eduskuntatyön aikana la-
12586: kijöiden työsuhdeturvaa koeaikana. Koeajasta kiin 37 § :n 2 momentin irtisanomissuojaa kos-
12587: on ehdotuksen mukaan nimenomaisesti sovit- kevat määräykset. Tällöin ei kuitenkaan puu-
12588: tava työnantajan ja työntekijän kesken. Tämä tuttu enää 43 §:n sisältöön, mistä johtuen mai-
12589: merkitsee muutosta voimassa olevaan säännök- nitut säännökset ovat tietyiltä osin ristiriidassa
12590: seen siten, ettei työehtosopimuksilla voitaisi keskenään.
12591: sitovasti sopia siitä, että jokainen uusi työnte- Lain 37 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan
12592: kijä otetaan työhön koeajalla. erityisen painavana syynä, jonka johdosta työn-
12593: Ehdotukseen on myös kirjattu se käytän- antaja voisi irtisanoa työntekijän, ei voida pitää
12594: nössä hyväksytty periaate, että kunkin työsuh- työntekijän osallistumista lakkoon tai muuhun
12595: teen osalta voidaan sopia vain yhdestä koeajas- työtaisteluun. Sen sijaan 43 § :n 3 momentin
12596: ta, joka aina alkaa kulua työsuhteen alkamisesta mukaan, mikäli mainitun pykälän 1 momentin
12597: ja voi kestää enintään 3 kuukautta. edellytykset täyttyvät, työnantaja voi purkaa
12598: Työntekijän purkuoikeuden osalta ehdotus työsopimuksen jos työntekijä ryhtyy lakkoon,
12599: on voimassa olevan lain mukainen. Sen sijaan jonka osalta ei ole noudatettu työriitojen sovit-
12600: työnantajan purkuoikeutta on tiukennettu siten, telua koskevia lainsäännöksiä tai joka on työ-
12601: että purkuperusteena tulee, muualla työsopi- ehtosopimuslain tai työehtosopimuksen mää-
12602: muslaissa säädettyjen purku- ja irtisanomispe- räysten vastainen.
12603: rusteiden lisäksi, kysymykseen vain se, ettei Lain kirjoitetun sanamuodon mukaan on ti-
12604: työntekijä ilmeisesti, työhön opastuksesta ja lanne täten se, että työnantaja mahdollisesti
12605: ohjauksesta huolimatta kykene työsopimuksen voi työntekijän osallistuessa ns. korpilakkoon
12606: mukaiseen työhön. Ehdotus vastaa tältä osin purkaa työsuhteen, mutta ei voi samasta syys-
12607: koeaian tarkoitusta. tä irtisanoa häntä, ja kuitenkin työsuhteen
12608: Mikäli työnantaja on laiminlyönyt antaa oPas- purkaminen on työntekijän kannalta huomatta-
12609: tusta ja ohjausta työhön, se ei voi vedota vasti ankarampi toimenpide kuin irtisanominen.
12610: purkuperusteena siihen, että työntekijä on il- Ehdotus poistaisi yllä mainittujen lainsään-
12611: meisesti kyvytön työsopimuksen mukaiseen työ- nösten ristiriitaisuuden ja siitä aiheutuneen epä-
12612: hön. Opastuksen ja ohjauksen riittävyys on varmuuden työmarkkinajärjestöjen sekä tuo-
12613: arvioitava objektiivisesti ottaen erityisesti huo- mioistuinten piirissä. Ehdotuksen mukaan pur-
12614: mioon työn vaativuuden. :Mikäli työntekijä työ- kuoikeutta ei ole, mikäli työntekijä tai työn-
12615: sopimuksen mukaisesti on velvollinen suoritta- antaja osallistuu työtaisteluun, siitä riippumat-
12616: maan useammanlaatuista työtä, työhön kyke- ta onko se työriitojen sovittelulain, työehto-
12617: nemättömyyden tulee ilmetä ensi sijassa sen sopimuslain tai työehtosopimuksen määräysten
12618: työn kohdalla, jota työntekijä pääasiassa joutuu vastainen. Mainittujen lakien vastaisesta työtais-
12619: tekemään. telusta on säädetty seuraamukset ko. laeissa.
12620: Jotta 1 momentin ehdotus työntekijöitä suo- Termi työtaistelu ymmärretään tässä kuten työ-
12621: jaavana säännöksenä johtaisi toivottuun tulok- sopimuslain 3 72 § :n 2 kohdassakin laajassa
12622: seen, ehdotetaan 2 momentissa, että säännös merkityksessä, ja se kattaa kaikki mahdolliset
12623: olisi pakottava. työtaistelutoimenpiteet.
12624: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12625: nioittaen,
12626: Työsuhteen purkaminen ( 43 § 3 mom.).
12627: että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12628: Voimassa olevaa työsopimuslakia säädettäes- lakiehdotuksen:
12629:
12630:
12631:
12632:
12633: 34 0880001340
12634: 266 Lakialoite n:o 149
12635:
12636:
12637:
12638: Laki
12639: työsopimuslain 3 ja 43 §:n muuttamisesta.
12640:
12641: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12642: muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 (320/70) annetun työsopimuslain 3 §:n 1 mo-
12643: mentti ja 43 §:n 3 momentti, sekä
12644: lisätään lain 3 §:ään uusi 2 momentti, seuraavasti:
12645:
12646: 3 §. jällä on koeaikana oikeus vapaasti purkaa työ-
12647: Koeaika. suhde.
12648: Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle tä-
12649: Työnantaja ja työntekijä voivat sopia entyl- män pykälän mukaan kuuluvia etuja, on mitä-
12650: sestä koeajasta, jonka pituus voi olla enintään tön.
12651: kolme kuukautta työsuhteen alkamisesta. Koe- 43 §.
12652: aikana voi työnantaja purkaa työsuhteen, sen Purkamisoikeus.
12653: lisäksi mitä purku- ja irtisanomisedellytyksistä
12654: muualla tässä laissa on säädetty, vain sillä pe-
12655: rusteella, ettei työntekijä ilmeisesti, työhön Tämän pykälän 1 ja 2 momentista riippu-
12656: opastuksesta ja ohjauksesta huolimatta, kykene matta työtaisteluun osallistuminen ei oikeuta
12657: työsopimuksen mukaiseen työhön. Työnteki- työsopimuksen purkamiseen.
12658:
12659:
12660: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
12661:
12662: Helvi Niskanen Vappu Säilynoja Anna-Liisa Hyvönen
12663: Juhani Vähäkangas Terho Pursiainen Matti Järvenpää
12664: Heli Astala Pauli Uitto Lauha Männistö
12665: Arvo Kemppainen Jarmo Wahlström 1.-C. Björklund
12666: 1980 vp. 267
12667:
12668: Lakialoite n:o 150.
12669:
12670:
12671:
12672:
12673: M. Puhakka ym.: Ehdotus laiksi eläkkeensaajien asumistukilain
12674: 6 §:n muuttamisesta.
12675:
12676:
12677: E d u s k u n n a 11 e.
12678:
12679: Kansaneläkejärjestelmää ryhdyttäessä muut- Tällaista on pidettävä epäkohtana. Asumis-
12680: tamaan vuonna 1978 erotettiin eläkkeensaajien kustannukset nousevat, mutta asumistuki ale-
12681: asumistukijärjestelmään liittyvä lainsäädäntö nee. Epäkohta koskee erityisesti pienten työ-
12682: omaksi erityislaiksi. Samassa yhteydessä lisät- eläkkeiden saajia ja heistä varsinkin niitä, joiden
12683: tiin edunsaajien asumiskustannuksiin liittyviä eläkkeiden tavoitetaso oli alhaisempi kuin ny-
12684: omavastuusosuuksia sekä poistettiin mahdolli- kyisin voimaan tulevissa uusissa eläkkeissä.
12685: suus maksaa asumistukea omavastuuosuuksien Epäkohta koskee myös pienten perhe-eläkkei-
12686: yli menevistä vähäisistä asumisikustannuksista. den saajia. Epäkohta tulee vielä pahenemaan
12687: Muutoksia perusteltiin sillä, että omavastuu- sen jälkeen, kun eläkkeensaajien asumistukien
12688: osuudet olivat jääneet jälkeen inflaatiokehityk- määrät kansaneläkelaitoksen toimesta tarkiste-
12689: sestä ja että vähäisten asumiskustannusten mak- taan viimeistään 1. 1. 1982.
12690: saminen omavastuun yli menevältä osalta kat- Kun on ilmeistä, että hyväksyessään kansan-
12691: sottiin epätarkoituksenmukaiseksi hallinnolli- eläkejärjestelmän kokonaismuutokseen tähtää-
12692: sista syistä. Viime mainittua näkökohtaa pe- vät ensimmäiset lait, eduskunta ei ole tarkoit-
12693: rusteltiin vielä lisäksi sillä, että lainmuutosten tanut ainakaan vähätuloisempien eläkkeensaa-
12694: yhteydessä vähäisessä määrin korottuva kansan- jien taloudellisen aseman huonontamista, niin
12695: eläkkeen tukilisä korvaa menetettyä asumistu- nyt ilmitullut epäkohta olisi kiireellisesti kor-
12696: kea. Tässä mielessä otettiin lainmuutoskokonai- jattava eläkkeensaajien asumistukilaissa.
12697: suuteen myös erityinen sulkusäännös, jonka tar- Korjaus olisi mahdollinen etuoikeuttamaHa
12698: koituksena oli estää eläkkeensaajien kokonais- määrätty markkamäärä työ- ja virkasuhteen
12699: etuuksien aleneminen lakien voimaan tullessa. taikka yrittäjätoiminnan perusteella maksetta-
12700: Muutokset tulivat voimaan vuoden 1980 vaa eläkettä sekä edunjättäjän kuoleman jäl-
12701: alusta. Sulkusäännökset takasivat vuoden vaih- keen maksettavaa perhe-eläkettä eläkkeensaajan
12702: teessa muutokselle määrätyt tavoitteet. vuositulossa asumistukea määrättäessä. Kohtuul-
12703: Kuitenkin on nyt käynyt ilmi, että asumis- linen etuoikeusmäärä olisi mielestämme yksi-
12704: kustannusten noustessa uusia asumistukihake- näiselle eläkkeensaajalle 5 000 markkaa ja puo-
12705: muksia käsiteltäessä eläkkeensaajien asumistuki lisoille yhteensä 8 000 markkaa vuodessa. Vasta
12706: tulee alenemaan huomattavasti aikaisemmasta. näiden markkamäärien yli menevä eläketulon
12707: Tämä johtuu lähinnä siitä, että varsinkin pien- osuus otettaisiin huomioon vuositulossa muitten
12708: ten työeläkkeiden saajilla, jotka ovat jääneet laissa määrättyjen tulojen ohella asumistukea
12709: eläkkeelle ennen 1. 7. 197 5, asumistukeen oi- määrättäessä.
12710: keuttavaa vuosituloa laskettaessa käytetään nyt Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12711: aikaisemman laskennallisen arvon sijasta eläk- nioittaen,
12712: keiden reaaliarvoa. Tästä seuraa, että eläkkeen-
12713: saajan kokonaisetuudet tulevat asumistuen ale- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12714: nemisen johdosta alenemaan siitä, mitä ne lakiehdotuksen:
12715: olivat ennen muutoksen tapahtumista.
12716: 268 Lakialoite n:o 150
12717:
12718:
12719:
12720: Laki
12721: eläkkeensaajien asumistukilain 6 §:n muuttamisesta.
12722:
12723: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetun eläkkeen-
12724: saajien asumistukilain (591/78) 6 §:n 2 momenttiin uusi näin kuuluva 4 kohta, jolloin
12725: nykyiset 4, 5, 6 ja 7 kohta siirtyvät 5, 6, 7 ja 8 kohdaksi, seuraavasti:
12726:
12727: 6 §. perhe-eläkettä, muulta kuin siltä osin, minkä
12728: edellä mainittu eläke tai eläkkeet ylittävät
12729: Vuosituloksi ei kuitenkaan lueta: 5 000 markkaa tai, jos eläkkeensaaja on nai-
12730: misissa, puolisoiden yhteenlasketut eläkkeet
12731: 4) työ- ja virkasuhteen taikka yrittäjätoi- ylittävät 8 000 markkaa vuodessa;
12732: minnan perusteella maksettavaa eläkettä tai
12733: edunjättäjän kuoleman jälkeen maksettavaa
12734:
12735:
12736: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
12737:
12738: Matti Puhakka Tarja Halonen Kaarina Suonio
12739: Eino Grönholm Markus Aaltonen Risto Tuominen
12740: Saara Mikkola Maija Rajantie Olli Helminen
12741: Matti Luttinen Paula Eenilä Anna-Liisa Piipari
12742: Aimo Ajo Jouko Tuovinen Kaisa Raatikainen
12743: Pirkko Valtonen Pentti Lahti-Nuuttila Hannu Tat>iola
12744: Pirjo Ala-Kapee Pekka Starast Mikko El~
12745: Liisa Jaakonsaari Lea Savolainen Seppo Tikka
12746: Juhani Surakka Sakari Knuuttila P. Puhakka
12747: Helge Siren Helvi Niskanen
12748: 1980 vp. 269
12749:
12750: Lakialoite n:o 151.
12751:
12752:
12753:
12754:
12755: P. Puhakka ym.: Ehdotukset laeiksi kansaneläkelain 20 §:n, työn-
12756: tekijäin eläkelain 4 c § :n ja valtion eläkelain 9 a § :n muutta-
12757: misesta.
12758:
12759:
12760: E d u s k u n n a 11 e.
12761:
12762: Virallisesti tilastoitujen työttömien työnha- Ellei talouspolitiikan suuntaa täydellisesti
12763: kijoiden määrä on jo pitkään ollut yli 130 000. muuteta, ei lähivuosina ole näkyvissä työttö-
12764: Aika ajoin työttömien määrä on noussut myystilanteessa ratkaisevaa parannusta. Päin-
12765: lähelle 200 OOO:n rajaa. Tämän lisäksi ns. pii- vastoin ennustetaan, että jo tämän vuoden
12766: latyöttömyys on yleistä. Työttömyyden kesto- lopulla työttömyystilanne alkaisi jälleen huo-
12767: ajat ovat tilanteen pahentuessa pidentyneet. nontua. Kun liioin ei ole olemassa edes suun-
12768: Kun toukokuussa 1977 26% :lla työttömistä nitelmia ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien
12769: työttömyyden kesto oli yli 6 kuukautta, vas- aseman parantamisesta työttömyysturvajärjes-
12770: taava luku 1978 oli 36 %. Työttömyyden kes- telmää kehittämällä, olisi välttämätöntä alen-
12771: kimääräinen kesto on nykyisin noin puoli taa työttömyyseläkkeen ikäraja miehillä 55
12772: vuotta. vuoteen ja naisilla 50 vuoteen. Työttömyys-
12773: Erityisen pitkiä ovat työttömyyden kesto- eläkeiän alentamista on edellyttänyt myös Suo-
12774: ajat ikääntyneillä työnhakijoilla. Toukokuussa men Ammattiliittojen Keskusjärjestö (SAK).
12775: 1978 oli yli vuoden joutunut työttömyydestä Työttömyyseläkeikäraja olisi alennettava kan-
12776: kärsimään miltei joka toinen 55 vuotta täyt- saneläkelain, yksityisoikeudellisten työeläkela-
12777: täneistä työttömistä. kien ja valtion eläkelakien perusteella makset-
12778: Työttömyyseläkkeen saannin ikäraja eri elä- tavien työttömyyseläkkeiden osalta. Tämä edel-
12779: kejärjestelmissä on 60 vuotta. Työttömyyselä- lyttää kansaneläkelain 20 § :n 3 kohdan muut-
12780: keikäraja oli väliaikaisesti alennettu ajalle tamista ja työntekijäin eläkelain 4 c §:n 6
12781: 1. 7. 1978-31. 12. 1979 58 vuoteen. Ennen momentin kumoamista ja 1 momentin muut-
12782: vuodenvaihdetta työttömyyseläkkeelle pääsyn tamista sekä valtion eläkelain 9 a § :n muutta-
12783: ikäraja alennettiin vuodeksi 1980 55 vuoteen. mista. Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien
12784: Eläkeikä seuraavina vuosina nousisi siten, että työntekijäin eläkelain, maatalousyrittäjäin elä-
12785: vuonna 1981 se olisi 56 vuotta, vuonna 1982 kelain ja yrittäjäin eläkelain viittaussäännösten
12786: 57 vuotta, vuonna 1983 58 vuotta, vuonna perusteella mainittu työntekijäin eläkelain
12787: 1984 59 vuotta ja vuodesta 1985 alkaen 60 muutos koskisi näitten lakien perusteella
12788: vuotta. myönnettäviä työttömyyseläkkeitä.
12789: Työttömyyseläkeikärajan alentamisella ei tä- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12790: hän saakka ole ollut suurta merkitystä. Vuoden
12791: 1978 lopussa oli alle 60-vuotiaita työttömyys- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
12792: eläkkeen saajia vain 585 eli 15 % kaikista lakiehdotukset:
12793: työttömyyseläkkeen saajista, joita tuolloin oli
12794: 3 786. .
12795: 270 Lakialoite n:o 151
12796:
12797:
12798: 1.
12799: Laki
12800: kansaneläkelain 20 §:n muuttamisesta.
12801:
12802: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansanelä-
12803: kelain 20 §, sellaisena kuin se on 28 päivänä heinäkuuta 1978 ja 14 päivänä joulukuuta
12804: 1979 annetuissa laeissa (588/78 ja 915/79), näin kuuluvaksi:
12805:
12806: 20 §. tuissa tapauksissa 55, mutta ei vielä 65 vuotta
12807: Kansaneläkkeenä maksetaan: täyttäneelle pitkäaikaisesti työttömälle miehelle
12808: 1) vanhuuseläkettä 65 vuotta täyttäneelle ja 50 vuotta, mutta ei vielä 65 vuotta täyttä-
12809: vakuutetulle; neelle pitkäaikaisesti työttömälle naiselle, joka
12810: 2) työkyvyttömyyseläkettä työkyvyttömälle ei saa työkyvyttömyyseläkettä.
12811: vakuutetulle, joka on 65 vuotta nuorempi,
12812: 22 §: ssä tarkoitetuissa tapauksissa; tai Tämä laki tulee voimaan päivänä
12813: 3) työttömyyseläkettä 22 c §: ssä tarkoite- kuuta 19
12814:
12815:
12816:
12817:
12818: 2.
12819: Laki
12820: työntekijäin eläkelain 4 c § :n muuttamisesta.
12821:
12822: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työnteki-
12823: jäin eläkelain (395/61) 4 c §:n 6 momentti, sellaisena kuin se on 14 päivänä joulukuuta
12824: 1979 annetussa laissa (916/79), ja muutetaan 4 c §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on
12825: 23 päivänä kesäkuuta 1977 annetussa laissa ( 497 /77), näin kuuluvaksi:
12826:
12827: 4 c §. kaista työttömyyskorvausta yhteensä vähintään
12828: Oikeus saada työttömyyseläkettä on 55 200 päivältä taikka ettei hänellä sanotun val-
12829: vuotta täyttäneellä miespuolisella ja 50 vuotta takunnallisista työttömyyskassoista annetun lain
12830: täyttäneellä naispuolisella työntekijällä, joka enimmäisavustusta koskevien säännösten mu-
12831: esittää työvoimaviranomaisen todistuksen siitä, kaan enää ole oikeutta päiväavustukseen. Työt-
12832: ettei hänelle voida osoittaa sellaista työtä, tömyyseläkkeestä ja työttömyyseläkkeen saa-
12833: jonka vastaanottamisesta hän ei voi kieltäytyä jasta on jäljempänä mainituin poikkeuksin so-
12834: menettämättä oikeuttaan työllisyyslain (946/ veltuvin osin muutoin voimassa, mitä työky-
12835: 71) mukaiseen työttömyyskorvaukseen, sekä vyttömyyseläkkeestä ja sen saajasta on sää-
12836: siitä, että hän laskettuna päivästä, joka on detty.
12837: aikaisintaan kuukautta ennen edellä sanotun
12838: todistuksen antamispäivää, on 60 viimeksi ku-
12839: luneen viikon aikana saanut valtakunnallisista
12840: työttömyyskassoista annetun lain (125/34) Tämä laki tulee voimaan päivänä
12841: mukaista päiväavustusta tai työllisyyslain mu- kuuta 19
12842: Lakialoite n:o 151 271
12843:
12844: 3.
12845: Laki
12846: valtion eläkelain 9 a § :n muuttamisesta.
12847:
12848: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion
12849: eläkelain 9 a §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 1977 ja 21
12850: päivänä joulukuuta 1979 annetuissa laeissa (498/77 ja 962/79), näin kuuluvaksi:
12851:
12852: 9 a §. annetun lain (125/34) mukaista päiväavus-
12853: Työttömyyseläkkeen saamisen edellytyksenä tusta tai työllisyyslain mukaista työttömyys-
12854: on, että edunsaajalla on eläkeaikaa vähintään korvausta yhteensä vähintään 200 päivältä
12855: kuukausi, että miespuolinen edunsaaja on täyt- taikka ettei hänellä sanotun valtakunnallisista
12856: tänyt 55 vuotta ja naispuolinen edunsaaja 50 työttömyyskassoista annetun lain enimmäis-
12857: vuotta ja että hän esittää työvoimaviranomai- avustusta koskevien säännösten mukaan enää
12858: sen todistuksen siitä, ettei hänelle voida osoit- ole oikeutta päiväavustukseen.
12859: taa sellaista työtä, jonka vastaanottamisesta Työttömyyden katsotaan alkaneen sinä päi-
12860: hän ei voi kieltäytyä menettämättä oikeuttaan vänä, jolta edunsaajalle on ensimmäisen kerran
12861: työllisyyslain (946/71) mukaiseen työttömyys- suoritettu 1 momentissa tarkoitettuna aikana
12862: korvaukseen, sekä siitä, että hän lasketusta päiväavustusta tai työttömyyskorvausta.
12863: palVasta, joka on aikaisintaan kuukautta
12864: ennen edellä sanotun todistuksen antamispäi- Tämä laki tulee voimaan päivänä
12865: vää, on 60 viimeksi kuluneen viikon aikana kuuta 19
12866: saanut vai takunnallisista työttömyyskassoista
12867:
12868:
12869: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
12870:
12871: Pauli Puhakka P. Liedes Sten Söderström
12872: Seppo Toiviainen E.-J. Tennilä M.-L. Salminen
12873: Irma Rosnell Marjatta Mattsson V. J. Rytkönen
12874: 272 1980 vp.
12875:
12876: Lakialoite n:o 152.
12877:
12878:
12879:
12880:
12881: Rihtniemi-Koski ym.: Ehdotus laiksi työntekijäin eläkelain 4 §:n
12882: muuttamisesta.
12883:
12884:
12885: E d u s k u n n a 11 e.
12886:
12887: Miehet ja naiset ovat työelämässä ja yrittä- kotiäiti, merkitsee muun ohella suurta talou-
12888: jinä mukana samoin ehdoin. Heistä maksetaan dellista menetystä. Vaikka kotiäitien suoritta-
12889: samat vakuutusmaksut ja mm. vanhuus-, työ- man työn taloudellista arvoa ei ole toistaiseksi
12890: kyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeet määräyty- täsmällisesti tutkittu, tämä seikka ei saa olla
12891: vät sukupuolesta riippumatta samojen perus- esteenä perhe-eläkeoikeuden ulottamis<->en kos-
12892: teiden mukaan. kemaan myös miesleskiä.
12893: Leskien asemassa on lainsäädännössämme On siis johdonmukaista työskennellä eläke-
12894: vinoutumia, jotka saattavat heidät ja heidän lainsäädännön muuttamiseksi siten, että mies-
12895: lapsensa eriarvoiseen asemaan sosiaaliturvan puoliset lesket saatetaan tasa-arvoiseen ase-
12896: saannissa. Erityisen vaikeassa asemassa ovat maan muiden perhe-eläkkeen edunsaajien
12897: mieslesket, jotka lainsäädännössämme on jä- kanssa.
12898: tetty kokonaan perhe-eläkeoikeuden ulkopuo- Edellä esittämämme perusteella ehdotamme,
12899: lelle. Pienten lasten yksinhuoltajaksi jäänyt
12900: miesleski on usein tukalammassa asemassa että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12901: kuin nainen vastaavassa tilanteessa. Puolison lakiehdotuksen:
12902: menetys, oli tämä sitten yrittäjä, virka- tai
12903:
12904: Laki
12905: työntekijäin eläkelain 4 §:n muuttamisesta.
12906:
12907: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työnteki-
12908: jäin eläkelain (395/61) 4 §:n 5 momentti, sellaisena kuin se on 16 päivänä joulukuuta 1966
12909: annetussa laissa (639/66), näin kuuluvaksi:
12910:
12911: 4 §. edunjättäjä ja leski ovat yhteisesti huolehti-
12912: neet, 4 a §:ssä säädetyin rajoituksin edunsaa-
12913: Jos työntekijällä kuollessaan oli oikeus tämän jina oikeus saada perhe-eläkettä. Lapsena pide-
12914: lain vähimmäisehtojen mukaiseen vanhuus- tai tään tällöin myös ottolasta sekä avioliiton
12915: työkyvyttömyyseläkkeeseen taikka jos hän sai ulkopuolella syntynyttä lasta, jonka edunjättäjä
12916: mainittua eläkettä, on tällaisen edunjättäjän on laillisesti tunnustanut tai jota koskeva
12917: jälkeen leskellä, jonka avioliitto oli solmittu edunjättäjän elatusvelvollisuus on sopimuksella
12918: ennen kuin edunjättäjä o1i täyttänyt 65 tai tuomioistuimen päätöksellä vahvistettu.
12919: vuotta, sekä edunjättäjän lapsella ja mainitun
12920: lesken sellaisella lapsella, jonka elatuksesta
12921:
12922: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
12923:
12924: Irma Rihtniemi-Koski Terhi Nieminen-Mäkynen Ulla Puolanne
12925: Anna-Kaarina Louvo Pertti Salolainen Elsi Hetemäki-Olander
12926: Helena Pesola Timo Ihamäki Pekka Jokinen
12927: Martti Ursin
12928: 1980 vp. 273
12929:
12930: Lakialoite n:o 153.
12931:
12932:
12933:
12934:
12935: Ronkainen ym.: Ehdotus laiksi lasten päivähoidosta annetun lain
12936: 2 § :n muuttamisesta.
12937:
12938:
12939: Ed u s kun n a 11 e.
12940:
12941: Sosiaaliministeriön julkaisemassa päivähoi- "Eettinen ja uskontokasvatus perehdyttää
12942: don kasvatustavoitteita koskevassa alustavassa opiskelijat eettisen ja uskontokasvatuksen ta-
12943: muistiossa uskontokasvatusta käsiteltiin ainoas- voitteisiin, eettistä ja uskontokasvatusta sel-
12944: taan 22 rivillä. Muistion mukaan "uskonnolli- ventäviin tutkimuksiin, keskeisiin käsityksiin
12945: sia kysymyksiä tulee käsitellä siltä osin, kuin ja sisältöalueisiin:
12946: ne liittyvät sosiaaliseen todellisuuteen ( esim. 1. eettinen ja uskonnollinen kasvatus päi-
12947: uskonnollissisältöiset juhlapäivät) ". Niillä taas vähoitotoiminnassa,
12948: tarkoitettiin uskonnollisiin juhlapäiviin liitty- 2. kristillinen perustietous ekumeenisena
12949: viä sosiaalisia kysymyksiä, kun taas kristilli- kysymyksenä,
12950: seen sisältöön puuttumisesta varoitettiin seu- 3. moraalisen kasvatuksen tavoitteet erilai-
12951: raavin sanoin: "Kasvattajien ei tule siirtää sista arvopohjista nousevina."
12952: lapsille omia uskonnollisia käsityksiään. Hei-
12953: dän tulee suhtautua myöntdsesti kaikkiin lap- Sosiaalihallituksessa on jo jonkin verran
12954: siin riippumatta siitä, saavatko nämä kotonaan otettu huomioon kansan enemmistön mielipide
12955: uskonnollista kasvatusta vai ei." kristillisestä päivähoitokasvatuksesta. Kuiten-
12956: Tämä tarkoitti yksinkertaisesti, ettei kristil- kin uskontokasvatukseen sotketaan vielä ns.
12957: linen kasvattaja pysty suhtautumaan "myöntei- "luonnontieteelliset tosiasiat", joiden pohjalta
12958: sesti" kaikkiin lapsiin, mi:kä on täydellisesti tulee lasten uskonnollisiin kysymyksiin vas-
12959: ristiriidassa kristillisen lähimmäisenrakkauden tata. Tämä on valitettavaa, samoin kuin sekin,
12960: ajatuksen kanssa. että ohjeista on pudonnut pois hyvän ja pahan,
12961: Tältä pohjalta sitten nousi esim. Joensuun oikean ja väärän opettaminen lapselle. Ohjeessa
12962: korkeakoulun uudenmuotoisen lastentarhan- onkin tunnistettavissa marxilainen ns. tieteel-
12963: opettajankoulutuksen opetussuunnitelma, jonka linen maailmankuva. Uskontokasvatuksen poh-
12964: ainoana "kristillisenä" opetuksena mainitaan, jaksi on kuitenkin mielestämme asetettava
12965: että kokonaisinformaatiota annettaessa huo- yksin Raamattu, eikä joku epämääräinen luon-
12966: mioidaan "neuvolan ohjelehtiset sekä kirkon ja nontieteellinen tosiasia.
12967: puolueiden ohjelmat". Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
12968: Voidaan näin ollen todeta, että päivähoito- nioittaen,
12969: suunnitelmat olivat ateistisia.
12970: Taistelu kristillisen kasvatuksen saamiseksi että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12971: päiväkerhotoimintaan on jo kuitenkin tuotta- lakiehdotuksen:
12972: nut tuloksia. Esim. Joensuun korkeakoulun
12973: opetussuunnitelma kertoo seuraavaa:
12974:
12975:
12976:
12977:
12978: 35 0880001340
12979: 274 Lakialoite n:o 153
12980:
12981:
12982:
12983: Laki
12984: lasten päivähoidosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta.
12985:
12986: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lasten päivähoidosta 19 päivänä tammikuuta
12987: 1973 annetun lain (36/73) 2 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
12988:
12989: 2 §. mismahdollisuuksia ja tarjoaa jatkuvan hoidon
12990: sinä vuorokauden aikana, jona sitä tarvitaan.
12991: Lasten päivähoito on järjestettävä siten, että
12992: se edistää lapsen eettistä ja uskonnollista kas-
12993: vua, sosiaalista ja muuta kehitystä sekä oppi- Tämä laki tulee voimaan päivänä
12994: kuuta 198 .
12995:
12996:
12997: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
12998:
12999: Olavi Ronkainen Sauli Hautala
13000: 1980 vp. 275
13001:
13002: Lakialoite n:o 154.
13003:
13004:
13005:
13006: Rosnell ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain 1 ja 13 §:n muutta-
13007: misesta.
13008:
13009:
13010: E d u s k u n n a II e.
13011:
13012: Viime syksynä eduskunta päätti korottaa Lapsilisän maksaminen päättyy lapsen täytet-
13013: lapsilisiä 10 % :lla, mutta ajoitti korotuksen tu- tyä 16 vuotta. Monet nuoret eivät kuitenkaan
13014: lemaan voimaan vasta tämän vuoden lokakuun vielä tässä iässä kykene itsestään huolehtimaan.
13015: alusta lukien. Hintatason jatkuva kohoaminen Monet jatkavat koulunkäyntiään ja heidän ku-
13016: syö suuren osan tästä korotuksesta, ennen kuin lutuksensa tässä iässä on varsin suuri. Niinpä
13017: se ehtii edes tulemaan voimaan. käytännössä lapsilisä loppuu juuri siinä vai-
13018: Lapsen elatuksesta aiheutuvien menojen suu- heessa, jolloin se olisi erityisen välttämätöntä.
13019: ruuden ja hintatason jatkuvan kohoamisen joh- Tämän vuoksi ehdotamme, että lapsilisään oi-
13020: dosta ei lapsilisän tasoa voida pitää riittävänä. keuttavaa ikärajaa nostetaan 18 ikävuoteen.
13021: Lapsilisäjärjestelmän kehittäminen nykyistä te- Valtioneuvostolla on oikeus korottaa lapsili-
13022: hokkaammaksi perheiden tukimuodoksi on siä elinkustannusten nousua vastaavasti. Esi-
13023: välttämätöntä. Mielestämme lapsilisät tulisi kii- tämme lakia muutettavaksi niin, että lapsilisät
13024: reellisesti korottaa ainakin 200 markkaan kuu- sidottaisiin palklkaindeksiin.
13025: kaudessa. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13026: Mielestämme lapsilisän tulisi olla samansuu-
13027: ruinen kaikille lapsille. Monilapsisia perheitä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13028: tulisi tukea kehittämällä muita monilapsisten lakiehdotuksen:
13029: perheiden tukimuotoja.
13030:
13031:
13032: Laki
13033: lapsilisälain 1 ja 13 §:n muuttamisesta.
13034:
13035: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsi-
13036: lisälain 1 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisena kuin se on 1 päivänä kesäkuuta 1962 ja 28 päivänä
13037: joulukuuta 1979 annetuissa laeissa (337/62 ja 279/79), sekä 13 §,sellaisena kuin se on
13038: 1 päivänä kesäkuuta 1962 annetussa laissa ( 337/62), näin kuuluviksi:
13039:
13040: 1 §. 13 §.
13041: Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suori- Lapsilisän määrää korotetaan samassa suh-
13042: tetaan, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään, teessa kuin maan yleinen palkkataso nousee.
13043: valtion varoista lapsilisää jokaisesta Suomessa Lapsilisän määrän tarkistus suoritetaan puo-
13044: asuvasta kahdeksaatoista vuotta nuoremmasta livuosittain.
13045: lapsesta.
13046: Lapsilisän määrä on 2 400 markkaa vuodes-
13047: sa.
13048:
13049:
13050:
13051: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
13052:
13053: Irma Rosnell Marjatta Mattsson
13054: M.-L. Salminen E.-J. Tennilä
13055: 276 1980 vp.
13056:
13057: Lakialoite n:o 155.
13058:
13059:
13060:
13061:
13062: Saukkonen ym.: Ehdotus laiksi rintamasotilaseläkelain 8 §:n
13063: muuttamisesta.
13064:
13065:
13066: E d u s k u n n a 11 e.
13067:
13068: Rintamasotilaseläkkeen saa 55-64-vuotias useinkaan vastaa entistä tuloa eikä luopuja
13069: Suomen mies, jos hänellä on rintamasotilastun- pysty niillä uusissa oloissa pysyttämään entistä
13070: nus. Hän ei saa saada kansaneläkettä eikä in- - usein jo sinänsä matalaa - elintasoaan.
13071: validirahaa. Alle 60-vuotiaan hakijan työkyvyn Kun luopumisjärjestelmän eläkkeet vähentä-
13072: on kuitenkin oltava olennaisesti heikentynyt. vät rintamasotilaseläkettä, merkitsee tämä sitä,
13073: Rintamasotilaseläkkeen tarkoituksena on lisä- että valtio ei enää luopumistilanteessa kanna-
13074: tä rintamaveteraanin toimeentuloturvaa. Eläke kaan vastuuta rintamamiestensä toimeentulo-
13075: on tuloharkintainen. Esimerkiksi kolmannessa turvasta. Rintamamies on kuitenkin tässäkin ti-
13076: kuntaryhmässä yksinäinen rintamaveteraani saa lanteessa toteuttamassa valtiovallan toiveita ja
13077: täyden rintamasotilaseläkkeen, jos hänen vuo- ollut auttamassa Suomen maatalouden kehittä-
13078: situlonsa jäävät 4 900 markkaan vuodessa. Elä- mistä.
13079: ke on 729 markkaa kuukaudessa. Kun hänen Kun maataloudesta luopujat ovat juuri sa-
13080: vuositulonsa ovat 21 760 markkaa, saa hän elä- maa ikäluokkaa kuin rintamasotilaseläkkeen saa-
13081: kettä enää 27 markkaa kuukaudessa. Suurem- jat, syntyy useinkin ennalta arvaamattomia,
13082: mat tulot estävät eläkkeen kokonaan. joskus katkeria tilanteita. Viljelijä on aktiivi-
13083: aikanaan saanut rintamasotilaseläkettä. Sittem-
13084: Kun eläkettä lasketaan, otetaan tietyssä mää-
13085: min hän luopuu viljelystä ja saa luopumis- tai
13086: rin huomioon omaisuus ja puolison tulot. Luo-
13087: sukupolvenvaihdoseläkettä. Yllätyksekseen hän
13088: pumisjärjestelmän eläkkeet, sukupolvenvaihdos-
13089: pian tämän jälkeen saa huomata, että rintama-
13090: ja luopumiseläke, otetaan kokonaisuudessaan
13091: sotilaseläke on vähentynyt - jopa loppunut
13092: huomioon rintamasotilaseläkettä määrättäessä.
13093: kokonaan. Tätä luopuja ei tilakauppaa suunni-
13094: Tämä merkitsee eläkejärjestelmien yhteenni- tellessaan ole osannut ottaa huomioon, ja aina
13095: veltymättömyyttä ja toistensa tadmitusperien järjestelmän neuvot eivät ole häntä tavoitta-
13096: korvallelyöntiä. neet.
13097: Luopumiseläkkeen tarkoituksena on huonon Luopumiskorvaus, joka on osa luopumisjär-
13098: pellon poistaminen maataloudesta ja tarkoituk- jestelmää, ei vähennä rintamasotilaseläkettä. Jo
13099: senmukaisen tilusjärjestelyn aikaansaaminen. pelkästään tällä perusteella luopumis- ja suku-
13100: Sukupolvenvaihdoseläkkeen tarkoituksena on polvenvaihdoseläkkeen rintamasotilaseläkettä
13101: taas löytää Suomen maatilatalouteen soveliaita vähentävä vaikutus tulisi poistaa.
13102: jatkajia ja jouduttaa sukupolvikiertoa. Luopu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
13103: misjärjestelmässä eläkkeensaajan on luovuttava taen,
13104: tilastaan. Korvauksena viljelyn lopettamisesta
13105: hän saa sukupolvenvaihdos- tai luopumiseläk- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13106: keen. Luopumisjärjestelmän eläkkeet eivät lakiehdotuksen:
13107: Lakialoite n:o 155 277
13108:
13109:
13110: Laki
13111: rintamasotilaseläkelain 8 § :n muuttamisesta.
13112: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rinta-
13113: masotilaseläkelain ( 119/77) 8 § :n 3 momentin 9 kohta näin kuuluvaksi:
13114:
13115: 8 §. Tämä laki tulee voimaan päivänä
13116: kuuta 198 .
13117: Vuosituloksi ei lueta:
13118:
13119: 9) luopumiseläkettä, sukupolvenvaihdoselä-
13120: kettä eikä luopumiskorvauksesta annetussa
13121: laissa ( 19/7 4) tarkoitettua luopumiskorvausta.
13122:
13123:
13124:
13125:
13126: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
13127:
13128: Juhani Saukkonen Pentti Poutanen
13129: Kalevi Mattila Hannu Tenhiälä
13130: Mikko Kaarna
13131: 278 1980 vp.
13132:
13133: Lakialoite n:o 156.
13134:
13135:
13136:
13137:
13138: Savolainen ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain 30 §:n muutta-
13139: misesta.
13140:
13141:
13142: E d u s k u n n a 11 e.
13143:
13144: Kansaneläkelain mukaiseen vanhuus- ja työ- määrä ylittää ma11utun yhteensovitusrajan, vä-
13145: kyvyttömyyseläkkeeseen kuuluu määrätyin edel- hennetään ylittävä osa työeläkkeestä. Seurauk-
13146: lytyksin tukiosa. Tukiosan suorittamisesta ai- sena tästä on, että vahingoittunut saamansa
13147: heutuvat kustannukset suoritetaan kansaneläke- korvauksen vuoksi menettää kokonaan tai osan
13148: laitoksen, kuntien ja valtion varoista. Tukiosan työeläkkeestään. Työeläkkeen täydellinen me-
13149: saannin ehtona on, että vakuutetulle on myön- netys aiheutuu yleensä tapauksissa, joissa työ-
13150: netty eläk!k:een perusosa ja että hänen tai, jos suhde tapaturman jälkeen ei kestä vähintään
13151: vakuutettu on avioliitossa, puolisoiden yhteinen kolmea vuotta. Jos korvausta saava henkilö on
13152: vuositulo ei ylitä määrättyä rajaa. Tukiosa mak- ollut vähintään kolme vuotta työntekijäin elä-
13153: setaan täysimääräisenä, kun vakuutetun vuosi- kelain alaisessa työsuhteessa, otetaan korvauk-
13154: tulo ei ylitä laissa säädettyä rajatuloa. Tukiosaa sesta huomioon ainoastaan eläketapahtumaa
13155: vähennetään raja- ja vuositulon erotuksen puo- edeltänyttä tasoa ylittävä osa. Tämän säännök-
13156: lella määrällä. Eläkkeen tukiosan vahvistamisen sen avulla pyritään aikaisemmin vahingoittu-
13157: perusteena olevaksi vuosituloksi ei lueta mm. neillekin turvaamaan mahdollisuus työeläkkee-
13158: työtuloa ja työeläkelakien mukaista vanhuus- seen. Työeläkkeen määräämisen perusteenahan
13159: tai työkyvyttömyyseläkettä määrätyiltä osin, on viimeisten työvuosien keskimääräinen ansio-
13160: sotilasvammalain mukaista korvausta eikä yli- tulo, joka aikaisemman vammautumisen vuok-
13161: määräistä sota- tai rintamasotilaseläkettä. si on vamman vaikeudesta riippuen huomatta-
13162: Työntekijäin tapaturmavakuutuslakien mukai- vastikin alentunut. Erityisesti on huomattava,
13163: set korvaukset ja liikennevakuutusta koskevien että korvausten ja työeläkkeen yhteensovituk-
13164: eri lakien perusteella maksettavat jatkuvat kor- sessa vähennetään työeläkettä. Markkamääräi-
13165: vaukset katsotaan sen sijaan kansaneläkelaissa sesti suuremman korvauksen vuoksi vähenee
13166: edelleen tuloksi, joka otetaan huomioon tuki- työeläke sitä suuremmassa määrin mitä vai-
13167: osaa vahvistettaessa. Henkilövahinkoon perus- keampivammaisesta on kysymys.
13168: tuvina korvauksina ne ovat täysin rinnastetta- Kansaneläkkeeseen liittyvää tukiosaa mää-
13169: vissa sotilasvammalain mukaisiin korvauksiin. rättäessä henkilövahinkoon perustuva korvaus
13170: Tapaturma- ja liikennevakuutuskorvausten otetaan toistamiseen huomioon. Seurauksena
13171: huomioon ottaminen tukiosaa määrättäessä ai- tästä on, että varsin useissa toisiinsa rinnastet-
13172: heuttaa epäkohdan, joka varattomien ja vähä- tavissa tapauksissa vammautuneen korvauksen,
13173: varaisten invalidien kohdalla on tuntuva. Ta- työeläkkeen ja kansaneläkkeen yhteismäärä jää
13174: paturmavakuutuslain mukainen korvaus ja lii- pienemmäksi kuin terveelle henkilölle suoritet-
13175: kennevakuutuslain perusteella maksettava jat- tava työeläkkeen ja kansaneläkkeen yhteismää-
13176: kuva korvaus otetaan nimittäin jo huomioon rä. Vielä useampien kohdalla työeläkkeen ja
13177: työeläkkeen ja muiden eläkkeiden yhteensovi- tuldosan vähentäminen kaventaa vammasta suo-
13178: tuksessa. Yhteisenä sääntönä on, että eläkkei- ritettavan korvauksen merkitystä. Korvauksen
13179: den yhteismäärä ei saa ylittää 60 % korkeim- yksinomaisena tehtävänähän ei ole ainoastaan
13180: masta eläk.keen perusteena olevasta palkasta. vamman aiheuttaman ansiotulon menetyksen
13181: Tähän pyritään työeläkelaeissa määrätyllä yh- korvaaminen, vaan sillä on peitettävä myös
13182: teensovitusrajalla, jonka muodostaa 60 % eläk- vammasta aiheutuvia poikkeuksellisia kustan-
13183: keen perusteena olevasta korkeimmasta palkas- nuksia. Tapaturmakorvaus on osakorvaus ansio-
13184: ta vähennettynä kansaneläkkeen perusosan mää- tulon menetyksestä eikä siinä millään tavoin ote-
13185: rällä. Kun työeläkkeen ja korvauksen yhteis- ta huomioon vamman jokapäiväisessä elämässä
13186: Lakialoite n:o 156 279
13187:
13188: aiheuttamia normaalista poikkeavia kustannuk- ten kohdalla. Kun nam nyt näyttää käyneen,
13189: sia. Vammaisuus aiheuttaa myös iän lisääntyes- tulisi kiireellisesti korjata syntynyt epäkohta,
13190: sä tavallista nopeammin työkyvyn ja samalla joka sotilasvammalain mukaisten korvausten
13191: ansiotulon alentumisen. Valtaosa työtapaturmis- osalta on jo suoritettu 26 päivänä marraskuu-
13192: sa loukkaantuneista on ruumiillisen työn teki- ta 1965 annetulla lailla kansaneläkelain muut-
13193: jöitä, joiden ansiotulon suuruus on suuressa tamisesta.
13194: määrin verrannollinen fyysiseen suorituskykyyn. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13195: Kun eläkelakien tarkoituksena on yleisen elä- nioittaen,
13196: keturvan parantaminen ja kehittäminen, niin
13197: ei liene pyrkimyksenä samanaikaisesti pysäyt- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13198: tää kehitystä kenenkään saati sitten vammais- lakiehdotuksen:
13199:
13200:
13201: Laki
13202: kansaneläkelain 30 §:n muuttamisesta.
13203:
13204: Eduskun;an päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansan-
13205: eläkelain 30 § :n 4 momentin 3 kohta, sellaisena kuin se on 28 päivänä heinäkuuta 1978
13206: annetussa laissa ( 588/78), näin kuuluvaksi:
13207:
13208: 30 §. neuvon liikenteeseen käyttämisestä aiheutu-
13209: neen vahingon alaiseksi joutuneelle tai hänen
13210: Vuosituloksi ei kuitenkaan lueta: omaiselleen suoritettuja henkilövahinkoon pe-
13211: rustuvia korvauksia ja niihin liittyviä lisiä,
13212: 3) sotilasvammalain ( 404/48) mukaisia rautatien käytöstä johtuvan vahingon vastuus-
13213: korvauksia, työntekijäin eri tapaturmavakuu- ta annetun lain nojalla suoritettuja henkilöva-
13214: tuslakien mukaisia korvauksia, liikennevakuu- hinkoon perustuvia korvauksia, ylimääräisiä so-
13215: tusta koskevien eri lakien nojalla ja niissä sää- taeläkkeitä eikä rintamamieseläkkeitä;
13216: dettyjen perusteiden mukaisesti moottoriajo-
13217:
13218:
13219: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
13220:
13221: Lea Savolainen Olli Helminen Pirkko Valtonen
13222: Pekka Starast Helge Siren Juhani Raudasoja
13223: Tarja Halonen Eino Grönholm Aimo Ajo
13224: Anna-Liisa Piipari Matti Puhakka
13225: 280 1980 vp.
13226:
13227: Lakialoite n:o 157.
13228:
13229:
13230:
13231:
13232: Suonio ym.: Ehdotus laiksi lapsen hoitotuesta annetun lain 2
13233: §: n muuttamisesta.
13234:
13235:
13236: E d u s kun n a 11 e.
13237:
13238: Lapsen kotona tapahtuvan hoidon tukemi- vai:htoehtotilannellta. Hoitotuen määrä on
13239: sessa on ensisijaisesti turvattava pitkäaikaisesti laissa lapsen hoitotuesta sidottu kansaneläke-
13240: sairaiden tai vammaisten lasten hoito. Heidän lain mukaisen hoitolisän suuruuteen. Tällä het-
13241: kohdallaan vaihtoehtoina ovat ho1to omassa kellä hoitolisä on 261 markkaa kuukaudessa.
13242: kodissa tai pitkäaikaisessa laitossijoituksessa. Koska lapsen hoitotukea tulisi voida pikai-
13243: Kotihoito on niin lasten kuin vanhempienkin sesti nostaa sellaiselle tasolle, että se todella
13244: kannalta usein inhimillisempi vaihtoehto ja antaisi mahdollisuuden pitkäai:kaisesti sairaan
13245: yhteiskunnan kannalta huomattavasti halvempi tai vammaisen hoidolle omassa kodissaan, on
13246: vaihtoehto kuin laitossijoi:tus. Kotona hoidet- hoitotuen suuruuden sidonnaisuus kansaneläke-
13247: tava pitkäaikaisesti sairas tai vammainen lapsi lain mukaiseen hoitoiisään poistettava. Tämä
13248: tarvitsee kuitenkin samalla tehokkaha ja moni- on mahdollista muuttamalla lapsen hoitotuesta
13249: puolisia yhteiskunnan järjestämiä kuntoutus- ja annetun lain (444/69) 2 §:n 2 momen~;ti
13250: virikepalveluja. siten, että hoitotuen suuruudesta määrätään
13251: Kansaneläkejärjestelmän kautta maksettava asetuksella.
13252: lapsen hohotuki on tarkoitettu pitkäaikaisesti Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
13253: sairaan tai vammaisen lapsen kotihoidon
13254: tueksi. Se on kuitenkin markkamääräisesti niin että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13255: alhainen, että sen varassa ei synny todellista lakiehdotuksen:
13256:
13257:
13258: Laki
13259: lapsen hoitotuesta annetun lain 2 § :n muuttamisesta.
13260:
13261: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lapsen hoitotuesta 4 päivänä heinäkuuta 1969
13262: annetun lain ( 444/69) 2 § :n 2 momentti näin kuuluvaksi:
13263:
13264: 2 §. Tämä laki tulee voimaan päivänä
13265: kuuta 198 .
13266: Hoitotuen suuruudesta määrätään asetuk-
13267: sella.
13268:
13269:
13270:
13271: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
13272:
13273: Kaarina Suonio Anna-Liisa Piipari Risto Tuominen
13274: Juhani Surakka Matti Puhakka Mikko Elo
13275: Pirjo Ala-Kapee Pekka Starast Pirkko Valtonen
13276: Markus Aaltonen Tarja Halonen Seppo Tikka
13277: Maija Rajantie Liisa Jaakonsaari Pentti Lahti-Nuuttila
13278: Kaisa Raatikainen Olli Helminen
13279: 1980 vp. 281
13280:
13281: Lakialoite n:o 158.
13282:
13283:
13284:
13285:
13286: Söderman ym.: Ehdotus laiksi työturvallisuuslain muuttamisesta.
13287:
13288:
13289: Ed u s kun n a II e.
13290:
13291: Nykyisen työsuojelulainsäädännön puutteena töntä, että asiasta tiedotetaan nopeasti työsuo-
13292: on pidettävä sitä, että työpaikan työsuojelu- jeluviranomaiselle, jonka tulisi ryhtyä työsuo-
13293: valtuutetulla, jonka tehtävänä on toimia työ- jelun valvontalain mukaisiin toimenpiteisiin
13294: paikalla työsuojelun edistämiseksi, ei ole riit- asiassa.
13295: täviä toimintamahdollisuuksia, vaikka työpai- Voimassa olevassa 'työturvallisuuslaissa ei
13296: kalla vallitsevasta puutteellisuudesta tai epä- ole säännöstä, jonka mukaan työntekijä voisi
13297: kohdasta aiheutuisi työntekijöille välitön hen- pidättäytyä työsuorituksesta silloin, kun työstä
13298: gen tai terveyden menettämisen vaara. Vaaraa aiheutuu hänelle tapaturman tai terveyden
13299: aiheuttavissa tilanteissa työsuojeluvaltuutettu menettämisen vaara. Nimenomaisen säännök-
13300: voi vain pyytää työnantajaa ryhtymään toimen- sen puuttuminen laista ei ku1tenkaan merkitse,
13301: piteisiin asiassa tai kääntyä työsuojeluviran- etteikö työntekijöillä olisi oikeutta pidättäytyä
13302: omaisen puoleen. Työsuojeluvaltuutetun oikeuk- vaarallisista työsuorituksista. Lakia valmistel-
13303: sien lisäämiseksi ja toimintamahdollisuuksien lut työturvallisuuskomitea totesi nimenomaan,
13304: tehostamiseksi on lakiin otettava määräykset, että työntekijällä on oikeus työsopimusta rik-
13305: joiden mukaan työsuojeluvaltuutetulla olisi komatta kieltäytyä tekemästä työtä, jos työn
13306: oikeus keskeyttää työn tekeminen eräissä ta- suorittaminen sisältäisi työturvallisuussäännös-
13307: pauksissa. Työsuojeluvaltuutetun oikeus kes- ten rikkomisen esimerkiksi työskentelemisen
13308: keyttää työ olisi olemassa silloin, jos työn suojalaitteita vailla olevaa konetta käyttäen.
13309: jatkaminen aiheuttaa välittömän tapaturman Työrikostoimikunta on myös katsonut, että
13310: tai terveyden menettämisen vaaran. Välitön työntekijällä lienee oikeus kieltäytyä suoritta-
13311: terveyden menettämisen vaara on kysymyk- masta työtä, jos hänet saatetaan huomattavan
13312: sessä esimerkiksi silloin, kun työstä aiheutuisi terveys- tai tapaturmanvaaran alaiseksi etenkin,
13313: ruumiinvamma tai äkillinen myrkytys. Kun koska työturvallisuudesta huolehtiminen on
13314: vaaran täytyisi olla välitön, ei esimerkihi pit- työsopimuslain 32 §:n säännöksen nojalla työn-
13315: käaikaisen altistuksen tuloksena syntyvä vaara antajan sopimusvelvoite.
13316: mahdollistaisi keskeyttämisorkeuden käyttä- Työntekijän työstäpidättäytymisoikeus on
13317: mistä. väliaikainen oikeus, joka suojaa työntekijää
13318: Työsuojeluvaltuutetun ~toimeenpanema tOl- työstä kieltäytymisen ja työolosuhteiden kor-
13319: den keskeytys olisi voimassa vain niin kauan jaamiseen tai työsuojeluviranomaisen asiaan
13320: kuin keskeytyksen aiheuttanut puutteellisuus ottaman kannan selvittämiseen kuluvana väli-
13321: tai epäkohta on korjaamatta tai kunnes työ- aikana. Pidättäytymisoikeus koskee lakiehdo-
13322: suojelua koskevan tarkastuksen toimittaja on tuksen mukaan vain tätä väliaikaa. Työntekijän
13323: tehnyt päätöksensä asiassa. Työsuojeluvaltuute- oikeus pidättäytyä työstä olisi henkilökohtai-
13324: tun olisi ilmoitettava työnteon keskeyttämisestä nen siten, että ainoastaan henkilöllä, jolla olisi
13325: välittömästi työsuojeluviranomaiselle. Työnan- säännösehdotuksen mukaan oikeus pidättäytyä
13326: tajan on katsottava keskeyttämistapauksissa työsuorituksesta, olisi mahdollisuus sen käyt-
13327: olevan tietoinen tapahtuneesta, koska työnan- tämiseen. Tämä ei estä sitä, etteivätkö useat
13328: tajan on ollut kieltäydyttävä puutteellisuuden työntekijät voisi pidättäytyä samanaikaisesti, jos
13329: korjaamisesta tai epäkohdan poistamisesta heillä kaikilla on siihen oikeus työsuhteen
13330: taikka työnantajan on ollut rikottava tm·kas- yksittäisinä osapuolina.
13331: tuksen toimittajan päätöstä, ennen kuin työ- Ehdotetun lainmuutoksen mukaan työsuo-
13332: suojeluvaltuutetulla olisi oikeus keskeyttää jeluvaltuutettu ei olisi korvausvelvolllnen ta-
13333: työnteko. Tämän vuoksi on myös väittämä- pahtuneesta työnteon keskeyttämisestä aiheu-
13334: 36 0880001340
13335: 282 Lakialoite n:o 158
13336:
13337:
13338: tuneesta vahingosta tai muusta menetyksestä. den muuttamista, sillä työntekijä ei nykyään-
13339: Työsuojeluvaltuutetun vapauttaminen toimin- kään ole korvausvelvollinen tällaisissa tilan-
13340: nastaan mahdollisesti aiheutuneiden vahinkojen teissa. Jos työntekijä olisi korvausvelvollinen
13341: korvausvelvollisuudesta on välttämätöntä, jotta työstä pidättäytymisestään aiheutuneista vahin-
13342: työsuojeluvaltuutetun töiden keskeyttämisoi- goista ja menetyksistä, työstä pidättäytymisoi-
13343: keudella olisi käytännössä merkitystä. Jos työ- keudella ei olisi käytännöllistä merkitystä
13344: suojeluvaltuutettu olisi korvausvelvollisuuden eräänä keinona työpaHcan työolosuhteiden pa-
13345: alainen, ehdotetun työstäkieltäytymissäännök- rantamisessa. Tällöin työtä ilmeisesti tehtäisiin
13346: sen olemassaolosta huolimatta työpaikoilla voi- tapaturman tai terveyden menettämisen vaa-
13347: taisiin saattaa työntekijöitä jatkuvasti välittö- rasta huolimatta, jotta vältyttäisiin taloudelli-
13348: män tapaturman tai terveyden menettämisen silta seurauksilta. Työpaikan työturvallisuuden
13349: vaaran alaisiksi, koska vasta työsuojeluviran- tehostamiseksi on tarkoituksenmukaista, että
13350: omaiset voisivat ratkaista, onko yksittäista- tämä voimassa olevan oikeuden tunnustama
13351: pauksessa lakiehdotuksen edellyttämä vaara periaate otettaisiin myös lakiin.
13352: olemassa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13353: Myöskään työntekijä ei olisi ehdotetun lain- nioittaen,
13354: muutoksen nojalla korvausvelvollinen työstäpi-
13355: dättäytymisestä aiheutuneesta vahingosta. Sään- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13356: nösehdotus ei merkitsisi voimassa olevan oikeu- lakiehdotuksen:
13357:
13358:
13359:
13360:
13361: Laki
13362: työturvallisuuslain muuttamisesta.
13363:
13364: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 28 päivänä kesäkuuta 1958 annettuun työtur-
13365: vallisuuslakiin (299/58) uusi 46 a, 46 b ja 46 c § seuraavasti:
13366:
13367: 46 a §. 46 b §.
13368: Työsuojeluvaltuutetun työnkeskeyttämisoikeus. Työntekiiän työstäpidättäytymisoikeus.
13369: Jos työpaikalla vallitsevasta puutteellisuu- Jos työntekijä kokemuksensa tai havainto-
13370: desta tai epäkohdasta aiheutuu työntekijälle jensa perusteella toteaa, että työpaikalla val-
13371: välitön hengen tai terveyden menettämisen litseva puutteellisuus tai epäkohta aiheuttaa
13372: vaara eikä työnantaja heti korjaa puutteelli- hänelle työtä suorittaessaan tai hänen työnsä
13373: suutta tai poista epäkohtaa, työsuojeluvaltuu- aiheuttaa muulle henkilölle tapaturman tai ter-
13374: tettu voi määrätä, että tällaista vaaraa aiheut- veyden menettämisen vaaraa, työntekijällä on
13375: tava työ on keskeytettävä siksi, kunnes työ- oikeus pidättäytyä tällaisen vaarallisen työn
13376: suojelua koskevan tarkastuksen toimittaja on suorittamisesta.
13377: tehnyt päätöksensä asiassa. Työntekijän on välittömästi ilmoitettava
13378: Jos työsuojelun valvonnasta annetun lain asiasta työnantajalle tai tämän edustajalle ja
13379: (131/73) 16 §:ssä tarkoitettua kieltoa riko- työsuojeluvaltuutetulle.
13380: taan, työsuojeluvaltuutetulla on oikeus keskeyt-
13381: tää kiellon alainen työ siksi, kunnes asianomai- 46 c §.
13382: nen työsuojeluviranomainen on ryhtynyt toi- Työnkeskeyttämisen ia työstäpidättäytymisen
13383: menpiteisiin as,iassa. oikeusvaikutukset.
13384: Työsuojeluvaltuutetun on välittömästi ilmoi-
13385: tettava työsuojeluviranomaiselle 1 ja 2 mo- Työsuojeluvaltuutettu ja työntekijä eivät ole
13386: mentissa tarkoitetuista työnteon keskeyttämi- korvausvelvollisia 46 a ja 46 b §:n nojalla
13387: sistä. tapahtuneesta työnteon keskeyttämisestä tai
13388: Lakialoite n:o 158 283
13389:
13390: työstä pidättäytymisestä mahdollisesti aiheutu- Työsuojeluviranomaisen on saatuaan ilmoi-
13391: neesta vahingosta tai muusta menetyksestä. tuksen 46 a § :n nojalla suoritetusta työn kes-
13392: Edellä 46 a ja 46 b §:n nojalla tapahtunut keyttämisestä ja 46 b § :n nojalla suoritetusta
13393: työnteon keskeyttäminen tai työstä pidättäy- työstä pidättäytymisestä ryhdyttävä viipymättä
13394: tyminen ei saa aiheuttaa työsuojeluvaltuutetulle toimenpiteisiin asiassa.
13395: tai työntekijälle ansion menetystä eikä työsopi-
13396: muksen irtisanomista tai purkami:sta. Tämä laki tulee voimaan päivänä
13397: kuuta 19
13398:
13399:
13400: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
13401:
13402: Jacob Söderman Juhani Surakka Paula Eenilä
13403: Pauli Uitto Tellervo Koivisto Mikko Elo
13404: Helge Siren Kaarina Suonio Sakari Knuuttila
13405: Anna-Liisa Jokinen Pentti Lahti-Nuuttila Saara-Maria Paakkinen
13406: Maija Rajantie Matti Luttinen Pauli Puhakka
13407: 284 1980 vp.
13408:
13409: Lakialoite n:o 159.
13410:
13411:
13412:
13413:
13414: Uitto ym.: Ehdotus laiksi yhteistoiminnasta yrityk~issä annetun
13415: lain 6 § :n muuttamisesta.
13416:
13417:
13418: E d u s k u n n a 11 e.
13419:
13420:
13421: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ.
13422:
13423: Aloitteessa esitetään yhteistoiminnasta yri- luisi myös yrityksen johtavien toimien täyttä-
13424: tyksissä annetun lain (725/78) muuttamista minen.
13425: siten, että yhteistoimintamenettelyn piiriin kuu-
13426:
13427:
13428:
13429:
13430: ALOITTEEN PERUSTELUT.
13431:
13432: 1. Ruotsin tilanne. sevan kielte~siä seurauksia työmarkkinaosapuo-
13433: lille tai niille, jotka hakevat johtajan toimia.
13434: Ruotsin myötämääräämislaki (MBL) sisäl- Työtuomioistuin katsoi, että ylemmästä toi-
13435: tää seuraavan säännöksen: "Ennen kuin työn- mesta, jonka haltijalla on mahdollisuus vai-
13436: antaja päättää tärkeästä muutoksesta toinlin- kuttaa työnantajan yleiseen toimintaan, neu-
13437: nassaan, on hänen omasta aloitteestaan neu- votteluvelvollisuus on olemassa kaikkiin työ-
13438: voteltava sellaisen työntekijäjärjestön kanssa, ehtosopimusten piiriin kuuluviin ammattijär-
13439: jonka suhteen hän on työehtosopimuksella jestöihin nähden. Alemmasta johtajan toimesta,
13440: sidottu. Samoin on menete1tävä ennen kuin kuten esim. työnjohtajan toimesta, ensisijaiset
13441: työnantaja päättää tärkeistä työoloja ja työ- neuvottelut tapahtuvat myötämääräämislain
13442: suhteita koskevista muutoksista järjestöön 11 § :n 1 momentin toisen lauseen mukaisesti.
13443: kuuluvan työntekijän osalta." (11 §:n 1 mo-
13444: mentti)
13445: Työtuomioistuin on asiassa, jossa osapuolina 2. Yhteistoiminta Suomen yrityksissä.
13446: olivat Svenska Industritjänstemannaförbundet
13447: (SIF) ja Verkstadsföreningen (VF), todennut Suomen voimassa olevan lain yhteistoimin-
13448: ratkaisussaan n:o 118, että yleiset harkinnat, nasta yrityksissä 6 §:n mukaan yhteistJoiminta-
13449: jotka yJläpitävät myötämääräämislakia, puolta- menettelyn piiriin kuuluvia asioita ovat:
13450: vat vahvasti sttä, että työnantajaa pidetään vel- 1) henkilöstön asemaan vaikuttavat olen-
13451: vollisena neuvottelemaan ennen kuin tehdään naiset muutokset työtehtävissä, työmenetel-
13452: päätös johtajantoimien täyttämisestä. Sana- missä, töiden järjestelyssä ja siirrot tehtävistä
13453: muoto myötämääräämislain 11 §: ssä ei sulje toisiin;
13454: pois sellaista tulkintaa. Määräys on sen sijaan
13455: käsitettävä yleisenä pidetyksi säännöksi, jota Yhteistoimintalain piiriin kuuluviksi asioiksi
13456: on tarkoitettu voitavan edelleen kehittää lakia näin ollen voidaan katsoa ruotsalaisen käytän-
13457: sovellettaessa. Työtuomioistuin ei ole voinut nön mukaisesti myös johtajien nimitykset.
13458: myöskään todeta, että ensisijainen neuvottelu- Kun kuitenkin on epävarmaa, miten tuomiois-
13459: velvollisuus näissä asioissa aiheuttaisi ratkai- tuin asian sattuisi ratkaisemaan, esitämme
13460: Lakialoite n:o 159 285
13461:
13462: lakiin yhteistoiminnasta yrityksissä tätä selven- lönsä tointa, koska he vallitsevassa yhteiskun-
13463: tävää muutosta. Muutosehdotus täyttää lain nallisvaltiollisessa tilanteessa välittömästi edus-
13464: 1 §:ssä mainitun tarkoituksen eikä ole risti- tavat henkilöstön vastapuolta.
13465: riidassa lain 10 §: ssä ilmaistun tavoitteen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13466: kanssa. nioittaen,
13467: Ehdotuksessa on kuitenkin katsottu atheel-
13468: liseksi olla neuvoreltaviin kysymyksiin sisällyt- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13469: tämättä toimitusjohtajan ja hänen varahenki- lakiehdotulesen:
13470:
13471:
13472: Laki
13473: yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 6 §:n muuttamisesta.
13474:
13475: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yhteistoiminnasta yrityksrissä 22 päivänä syys-
13476: kuuta 1978 annetun lain (725/78) 6 §:n 1 kohta näin kuuluvaksi:
13477:
13478: 6 §. minen, lakkauttaminen ja täyttäminen tolml-
13479: Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat tusjohtajaa ja hänen varahenkilöään lukuunot-
13480: asiat ovat: tamatta;
13481: 1) henkilöstön asemaan vaikuttavat olen-
13482: naiset muutokset työtehtäv:issä, työmenetel-
13483: missä, töiden järjestelyssä ja siirrot tehtävistä Tämä laki tulee voimaan päivänä
13484: toisiin samoin kuin johtajan toimien perusta- kuuta 19
13485:
13486:
13487: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1980.
13488:
13489: Pauli Uitto Ulla-Leena Alppi Mikko Ekorre
13490: 286 1980 vp.
13491:
13492: Lakialoite n:o 160.
13493:
13494:
13495:
13496:
13497: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain 1 a §:n muuttami-
13498: sesta.
13499:
13500:
13501: E d u s k u n n a 11 e.
13502:
13503: Lasten hoitaminen ja kasvattaminen on hin- nuksia alle kouluikäisten lasten osalta. Lakia
13504: tojen ja maksujen jatkuvasti ja hillittömästi tulisikin muuttaa siten, että alle kouluikäisille
13505: vuosi vuodelta noustessa tullut varsin suureksi lapsille maksettaisiin lapsilisä korotettuna 2 400
13506: taloudelliseksi rasitukseksi erityisesti pienitu- markalla.
13507: loisille perheille. Tämän vuoksi olisi lapsilisiä Samoin olisi lain käsittelyn yhteydessä lau-
13508: korjattava, jotta ne saataisiin oikeudenmukai- suttava hallitukselle toivomus siitä, että se
13509: selle tasolle. Tällä voitaisiin samalla myös estää ryhtyisi toimenpiteisiin lapsilisien poistamiseksi
13510: viime vuosien vahingollinen kehitys ja sen jat- rikkailta ja suurituloisilta.
13511: kuminen, joka on näkynyt erityisesti koko Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
13512: maamme väkiluvun vähentymisenä. kunnioittaen,
13513: Ei voine kukaan olla eri mieltä siitä, että
13514: lapsilisä ei ole riittävä lapsen hoitoon eikä sil- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13515: lä saada myöskään peitettyä päivähoitokustan- lakiehdotuksen:
13516:
13517:
13518: Laki
13519: lapsilisälain 1 a §:n muuttamisesta.
13520:
13521: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsi-
13522: lisälain 1 a §,sellaisena kuin se on 28 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (1061/79),
13523: näin kuuluvaksi:
13524:
13525: 1 a §.
13526: Lapsilisä suoritetaan 1 §:n mukaan lapsi- Tämä laki tulee voimaan päivänä
13527: lisään oikeutetulle, alle kouluikäiselle lapselle kuuta 19
13528: korotettuna 2 400 markalla vuodessa.
13529:
13530:
13531:
13532: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
13533:
13534: Pekka Vennamo Urpo Leppänen Veikko Vennamo
13535: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
13536: 1980 vp. 287
13537:
13538: Lakialoite n:o 161.
13539:
13540:
13541:
13542:
13543: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain 1 §:n muuttami-
13544: sesta.
13545:
13546:
13547: E d u s k u n n a 11 e.
13548:
13549: Jo inhimillisyys vaatii, että lasten toimeen- On välttämätöntä, että kaikki kerätyt lapsi-
13550: tulo turvataan kaikissa olosuhteissa. Sitäpaitsi lisävarat käytetään tähän tarkoitukseensa. Tä-
13551: lapsissa on kansamme tulevaisuus. mä mahdollistaa ainakin 250 markan suuruisen
13552: Kuitenkin lapsilisien reaalinen arvo on jäänyt lapsilisän maksamisen kuukaudessa jokaista
13553: jälkeen hintavyöryn aikana. Näin on tapahtu- lasta kohden.
13554: nut siitä huolimatta, että huomattava osa lap- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
13555: silisävaroista on jätetty jakamatta kerättyyn taen,
13556: tarkoitukseensa. Valtio on ne käyttänyt muihin
13557: menoihinsa, mikä on ollut lapsiin ja perheisiin että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13558: kohdistettu vääryys. lakiehdotuksen:
13559:
13560:
13561: Laki
13562: lapsilisälain 1 §:n muuttamisesta.
13563:
13564: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsi-
13565: lisälain 1 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 28 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa
13566: ( 1061/79), näin kuuluvaksi:
13567:
13568: 1 §.
13569: Tämä laki tulee voimaan päivänä
13570: Lapsilisän määrä on 3 000 markkaa vuo- kuuta 198 .
13571: dessa.
13572:
13573:
13574:
13575:
13576: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
13577:
13578: Pekka Vennamo Urpo Leppänen Veikko Vennamo
13579: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
13580: 288 1980 rd.
13581:
13582: Lagmotion nr 162.
13583:
13584:
13585:
13586:
13587: Westerlund m. fl.: Förslag tili lag angående ändring av 6 §
13588: lagen om pension för lantbruksföretagare.
13589:
13590:
13591: T i 11 R i k s d a g en.
13592:
13593: Med tanke på det ytterst otillfredsställande försäkringspremien. Upptagandet av LFöPL-
13594: pensionsskyddet för lantbruksföretagarna borde försäkring har karaktären av massförfarande
13595: detta med det snaraste förbättras. En allmän och där har man inte kunnat ta den risken,
13596: förbättring av pensionstryggheten för denna att någon skulle få en större arbetsinkomst än
13597: yrkesgrupp skulle dessutom avsevärt därtill vad hans arbetsinsats skulle förutsätta och
13598: underlätta de nog så besvärliga generations- därigenom även en för stor försäkringspremie.
13599: skiftena. Som en första åtgärd borde något av På mindre lägenheter, som odlas av husbon-
13600: ett minimipensionsskydd garanteras. Den mer- den och husmodern på heltid, blir arbetsin-
13601: kostnad en dylik reform skulle kräva är sist komsten för liten i relation till den totala ar-
13602: och slutligen rätt blygsam och kunde praktiskt betsmängden. Arbetsinkomstgrunderna beaktar
13603: ske genom en överföring inom statsbudgetens inte de mångahanda arbeten, som har nära
13604: ram då en ytterligare realhöjning av pensions- anknytning tili odlingen av lägenheten. Arbets-
13605: tagarens pensionspremier inte kan komma i inkomstgrunderna tar inte heller med i beräk-
13606: fråga. ningen nattarbete, söndagsarbete, övertidsar-
13607: En skyndsam förbättring av latnbruksföreta- bete m.m., som i betydande grad t.ex. höjer
13608: garnas pensionsskydd måste ses som en första andra arbetstagares pension.
13609: rangens angelägenhetsfråga bl.a. med hänsyn
13610: tili den rådande höga medelålder, som i dag Det bästa alternativet för en grundförbätt-
13611: är över 54 år. ring av lantbruksföretagarnas pensionssystem
13612: Odlarna, fiskarna och renskötarna intjänar vore uppenbarligen att fastställa pensionen en-
13613: pension enligt lagen om pension för lantbruks- ligt en viss minimiarbetsinkomst, om den verk-
13614: företagare ( LFöPL). Arbetsinsatsen utgör liga arbetsinkomsten blir mindre än denna. Be-
13615: grund för pensionen. Arbetsinsatsen uppskattas räkningssättet skulle ge rättvisa även åt dem
13616: schematiskt utgående från lägenhetens åker- som arbetar på heltid på mindre lägenheter
13617: och skogsareal, antalet renar eller fiskeavkast- utan att fördenskull utsätta någon för en
13618: ningen. Arbetsinsatsens värde benämns arbets- orättvis premiebörda. Om pensionen skulle
13619: irrkomst i LFöPL. Den försäkrades försäk- beräknas utgående från en viss minimiarbets-
13620: ringspremie och pension fastställs på basen av inkomst, skulle detta på ett mera tillfredsstäl-
13621: arbetsinkomsten. Den lägsta arbetsinkomsten är lande sätt trygga den försäkrades behov av
13622: innevarande år c. 1 700,00 mk, uttryckt i rättsskydd samt ge en pension som bättre än
13623: index för detta år. Den högsta arbetsinkomsten nu motsvarade verkligheten.
13624: är 35 800,00 mk. Man kan i begränsad ut- Som minimipensionsgrund borde man fast-
13625: sträckning avvika från de schematiska arbets- ställa en arbetsinkomst på ca 23 000 mark,
13626: inkomsterna i LFöPL, om de verkliga förhål- uttryckt i gällande index, vilket i 1970 års
13627: landena på lägenheten noggrant utreds. indexnivå motsvarar 6 800 mark. För en
13628: I de arbetsinkomster som grundar sig på LFöPL-försäkrad, som varit försäkrad från år
13629: arealen har man i första hand beaktat det 1970 och som är född under åren 1915--
13630: egentliga åker- och skogsarbetet. Av praktiska 1929, skulle detta ex. innebära en ålderspen-
13631: skäl har man varit tvungen att uppgöra sche- sion på c. 700 mk/mån. På motsvarande sätt
13632: matiska grunder, som på sätt och vis förut- enligt samma proportionsförändring som f.n.
13633: sätter en minimiarbetsmängd. Arbetsinkomsten gäller, skulle den följaktligen stiga för senare
13634: innebär ju å andra sidan också grund för födda ålderskategoriers del.
13635: Lagmotion nr 162 289
13636:
13637: .' Dessa .belopp visar, att det fortfarande även Hänvisande tili det ovan anförda föreslås
13638: efter lagändringen vore fråga om ett slags mi- vördsamt,
13639: nimipension, varför även en fortsatt grund-
13640: förbättring av lantbruksföretagarnas pensions- att Riksdagen måtte antaga föliande
13641: trygghet måste ses som ofrånkomlig. lagförslag:
13642:
13643:
13644: Lag
13645: angående ändring av 6 § lagen om pension för lantbruksföretagare.
13646:
13647: I enlighet med riksdagens beslut ändras i lagen den 14 juli 1969 om pension för lant-
13648: bruksföretagare (467 /69) 6 § 1 mom. sådan den lyder i lag av den 18 juni 1971 (502/
13649: 71); som följer:
13650:
13651: 6 §. sion enligt denn'a lag tillämpas likväl icke stad-
13652: Förutsättningarna för ethållande av ålders-, gandena i 5 a och 7 b § § lagen om pension för
13653: invalid- och arbetslöshetspension samt familje- arbetstagare. Vid fastställande av familjepen~
13654: pension · och pensionens storlek. bestämmes, så- sions storlek beaktas icke ändring enligt 9 §
13655: framt icke annat följ'er av denna lag, på sätt 2 mom. av beloppet av förmånslåtarens pen~
13656: i J:agen om pension för arbetstagare (395/61) sion (18. 6. 197i/502).
13657: är stadgat och härvid skall beträffande i denna
13658: lag. avsedd arbetsinkomst oth tili pension be-
13659: rättigande · tid i motsvarande mån tillämpas
13660: vad i förenämnda lag är stadgat om lön och Denna lag träder i kraft den 198 .
13661: om tili pension berättigande tjänstgöringstid, Det i denna lag nämnda penningbeloppet
13662: dock så; att en minst 6 800 marks arbetsin- motsvarar det löneindextal, som fastställts för
13663: komst. utgör grundval för pensionen. På pen- år 1970 .
13664:
13665:
13666: . Helsingfors den 12 februari 1980.
13667:
13668: Henrik Westerlund Mauno Manninen Eeva Kauppi
13669: Gunnar Häggblom Mikko Kaarna Marjatta Väänänen
13670:
13671:
13672:
13673:
13674: 37 0880001340
13675: 290 1980 vp.
13676:
13677: Lakialoite n:o 162. Suomennos.
13678:
13679:
13680:
13681:
13682: Westerlund ym.: Ehdotus laiksi maatalousyrittäjien eläkelain 6
13683: § :n muuttamisesta.
13684:
13685:
13686: Ed u s kun n a 11 e.
13687:
13688: Maatalousyrittäjien eläkesuoja on nykyisel- jossa ei ole voitu ottaa riskiä siitä, että joku
13689: lään erittäin epätyydyttävä, minkä vuoksi sitä saisi suuremman työtulon kuin hänen työpa-
13690: tulisi ensi tilassa parantaa. Tämän ammatin noksensa edellyttäisi ja joutuisi tästä syystä
13691: harjoittajien eläketurvan yleinen paraneminen maksamaan liian korkean· vakuutusmaksun. Pie-
13692: helpottaisi sitäpaitsi huomattavasti muutenkin nillä tiloilla, joita tilan isäntä. ja emäntä viljele-
13693: hankalaa sukupolvenvaihdosta. Ensi toimenpi- vät kokopäi:vätyönä, työtulo .verrattuna . koko
13694: teenä tulisi taata vähimmäiseläkkeen kaltainen työn määrään jää liian pieneksi. Työtulon mää~
13695: suoja. Tämänlaatuisen uudistuksen aiheuttamat räämisperusteissa ei oteta huomioon kaikkia
13696: lisäkustannukset olisivat itse asiassa kuitenkin niitä erihiatuisia töitä, jotka liittyvät läheisesti
13697: varsin vaatimattomat ja niiden kattaminen voi- tilan vitjelyyn. Työtuloa määrättäessä ei myös-
13698: si käytännössä tapahtua valtion tulo- ja meno- kään oteta huomioon. yötyötä, sunnuntaiiyötä,
13699: arvion puitteissa, koska eläkkeensaajien eläke- ylityötä jne., jotka ·mel,"kittävästi korottavat
13700: maksujen korottaminen ei käytännössä enää ole muiden työntekijöiden eläkkeitä. ·
13701: mahdollista. Paras vaihtoehto maatalousyrittäjien eläke-
13702: Maatalousyrittäjien eläkesuojan parantamista järjestelmän perusparannukseksi olisi ilmeisesti
13703: on sen tärkeyden vuoksi pidettävä ensi luokan eläkkeen määrääminen tietyn ·vähimmäistyötu-
13704: kysymyksenä mm. ajatellen tämänhetikistä kor- lon perusteella, jos todellinen työtulo jää sitä
13705: keaa keski-ikää, joka on yli 54 vuotta. alhaisemmaksi. Tämä arvioimismenettely tekisi
13706: oikeutta niyös mille, jotka työskentelevät koko
13707: Maanviljelijät, kalastajat ja poronhoitajat an- päivän pienillä tiloilla, ilman että kukaan sen
13708: saitsevat eläkettä maatalousyrittäjien eläkelain johdosta joutuisi epäoikeudenmukaisen vakuu-
13709: (MYEL) nojalla. Eläkkeen perusteena on työ- tusmaksurasituksen kohteeksi. Jos eläke arvioi-
13710: panos. Työpanoksen suuruus arvioidaan kaava- taisiin vähimmäistyötulon perusteella, tällä ta-
13711: maisesti perusteena tilan pelto- ja metsäpinta- voin turvattaisiin paremmin vakuutetun oikeus-
13712: ala, porojen lukumäärä tai kalastuksen tuotto. suojan tarve ja taattaisiin eläke, joka nykyistä
13713: MYEL:ssä kutsutaan työpanoksen arvoa työ- paremmin vastaisi todellisuutta.
13714: tuloksi. Vakuutetun vakuutusmaksu ja eläke Vähimmäiseläkkeen perusteeksi tulisi vahvis-
13715: vahvistetaan työtulon perusteella. Kuluvan vuo- taa n. 23 000 markan työtulo, voimassa olevan
13716: den alhaisin työtulo on n. 1 700,00 mk tämän indeksin mukaan lausuttuna, joka vuoden 1970
13717: vuoden indeksinä ilmaistuna. Korkein työtulo indeksitason mukaan vastaa 6 800 markkaa:
13718: on 35 800,00 mk. MYEL:n kaavamaisista työ- MYEL-vakuutettu, joka on oLlut vakuutettuna
13719: tuloista voidaan jossain määrin poiketa, jos vuodesta 1970 ja syntynyt 1915-1929, saisi
13720: maatilan todelliset olosuhteet selvitetään tar- tämän esimerkin mukaan n. 700 mk/kk van-
13721: koin. huuseläkkeenä. Vastaavasti nykyisin voimassa
13722: Pinta-alaan perustuvia työtuloja määrättäessä olevan saman suhteen muutoksen mukaisesti
13723: on ensi sijassa otettu huomioon varsinaiset pel- eläke nousisi näin oUen myöhemmin syntynei-
13724: to- ja metsätyöt. Käytännöllisistä syistä on ol- den ikäluokkien kohdalla.
13725: lut pakko laatia kaavamaiset perusteet, jotka Nämä luvut osoittavat, että kyse olisi edel-
13726: tavallaan edellyttävät vähimmäistyömäärää. leen lainmuutoksen jälkeenkin eräänlaisesta vä-
13727: Työtu1ohan juuri toisaalta muodostaakio va- himmäiseläkkeestä, minkä vuoksi maatalousyrit-
13728: kuutusmaksun perusteen. MYEL-vakuutuksen täjien eläketurvan perusparannusta on tulevai-
13729: ottaminen on luonteeltaan massamenettelyä, suudessakin pidettävä välttämättömänä.
13730: Lakialoite n;Q 162 291
13731:
13732: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- että Eduskunta hyväksyisi seutaavan
13733: nioittaen, lakiehdotuksen:
13734:
13735:
13736: Laki
13737: maatalousyrittäjien eläkelain 6 §:n muuttamisesta.
13738:
13739: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maa-
13740: talousyrittäjien eläkelain ( 467/69) 6 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 18 päivänä ke-
13741: säkuuta 1971 annetussa laissa (502/71), näin kuuluvaksi:
13742:
13743: 6 §. Tämän lain mukaiseen eläkkeeseen ei kuiten-
13744: Vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyys- kaan sovelleta työntekijäin eläkelain 5 a ja
13745: eläkkeen sekä perhe-eläkkeen saamisen edelly- 7 b § :n säännöksiä. Perhe-eläkkeen suuruutta
13746: tykset ja suuruus määräytyvät, jollei tästä määrättäessä ei oteta huomioon edunjättäjän
13747: laista muuta seuraa, siten kuin työntekijäin elä- eläkkeen määrän 9 § :n 2 momentin mukaista
13748: kelaissa (395/61) on säädetty, ja tällöin on muutosta ( 18. 6. 1971/502).
13749: tässä laissa tarkoitettuun työtuloon ja eläk-
13750: keeseen oikeuttavaan aikaan vastaavasti sovel-
13751: lettava, mitä edellä mainitussa laissa on pal- Tämä laki tulee voimaan päivänä
13752: kasta ja eläkkeeseen oikeuttavasta palvelus- kuuta 198 .
13753: ajasta säädetty, kuitenkin niin, että vähintään Tässä laissa maini:btu markkamäärä vastaa
13754: 6 800 markan työtulo on eläkkeen perustana. vuoden 1970 vahvistettua palkkaindeksilukua.
13755:
13756:
13757: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
13758:
13759: Henrik Westerlund Mauno Manninen Eeva Kauppi
13760: Gunnar Häggblom Mikko Kaarna Marjatta Väänänen
13761: 292 1980 vp.
13762:
13763: Lakialoite n:o 163.
13764:
13765:
13766:
13767:
13768: Leppänen ym.: Ehdotus laiksi sotalaitokselle rauhanaikana an-
13769: nettavista luontaissuorituksista annetun lain 47 §:n muut-
13770: tamisesta.
13771:
13772:
13773: Ed u s k u n n a 11 e.
13774:
13775: Laissa sotalaitokselle rauhanaikana annetta- lai:silla pellonvaraussopimuksen alaisilla pelto-
13776: vista luontaissuorituksista vuodelta 1920 sää- alueilla, jotka on istutettu metsälle sekä muil
13777: detään, että valtakunnan sotavoima on oikeu- lakin metsäistutuksilla. Tätä selvää aukkoa
13778: tettu muutamia poikkeuksia lukuunottamatta laissa on myös käytetty hyväksi ja sotaharjoi-
13779: tilapäisiä sotilaallisia harjoituksia varten käyt- tuksia järjestetty monivuotisilla taimikkoalueilla
13780: tämään kaikkinaisia kiinteistöjä valtakunnassa. nämä raskailla sotakoneilla täysin tuhoten.
13781: Nämä poikkeukset ovat lain mukaan "kaikki Tällainen viljelijän työn ja taloudellisten arvo-
13782: rakennukset, varsinaiset tehdasalueet, piha- jen tuhoaminen ei rauhan aikana voi olla jär-
13783: maat, puutarhat, istutuksilla aikaansaadut puis- kevää eikä tarkoituksenmukaiSita.
13784: tot, vilja- ja heinäpellot sekä korjaamattomat Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
13785: luonnonniityt, vesistöjen rauhoituspiirit sekä nioittaen,
13786: maanviljelys- ja metsätaloudelliset koekentät ja
13787: -metsät". Lain mukaan sotilaallisia harjoituksia että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13788: on siis rauhan aikana lupa järjestää mm. sel- lakiehdotuksen:
13789:
13790:
13791: Laki
13792: sotalaitokselle rauhanaikana annettavista luontaissuorituksista annetun lain 47 §:n muut-
13793: tamisesta.
13794:
13795: Eduskunnan päätöksen mukaises ti muutetaan sotalaitokselle rauhanaikana annettavista luon-
13796: 1
13797:
13798:
13799:
13800:
13801: taissuorituksista 16 päivänä huhtikuuta 1920 annetun lain (94/20) 47 §:n 2 momentti näin
13802: kuuluvaksi:
13803:
13804: 47 §.
13805: taimikot, vilja- ja heinäpellot sekä korjaamat-
13806: Tästä käyttämisestä ovat vapaat kaikki ra- tomat luonnonniityt, vesistöjen rauhoituspiirit
13807: kennukset, varsinaiset tehdasalueet, pihamaat, sekä maanviljelys- ja metsätaloudelliset koeken-
13808: puutarhat, istutuksilla aikaansaadut puistot ja tät ja -metsät.
13809:
13810:
13811: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
13812:
13813: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
13814: Pekka Vennamo Urho Pohto Veikko Vennamo
13815: 1980 vp. 293
13816:
13817: Lakialoite n:o 164.
13818:
13819:
13820:
13821:
13822: Muroma ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muutta-
13823: misesta. -
13824:
13825:
13826: E d u s k u n n a 11 e.
13827:
13828: Kun maassamme vuonna 1975 siirryttiin siä ei ole lainkaan tarkistettu rahanarvon huo-
13829: aviopuolisoiden erillisverotukseen, merkitsi se notessa. Kuluttajahintaindeksillä mitattuna puo-
13830: varsin jyrkkää muutosta nimenomaan perhe- lisovähennyksen oikea määrä olisi yli 7 000 mk.
13831: verotuksessa. Siirtymäkauden vaikutuksia lie- Yksinkertaisin ja nopein tapa lisätä lapsiper·
13832: ventämään otettiin eräitä verovähennyksiä. heiden käytettävissä olevia tuloja on huoltaja-
13833: Näistä tärkein merkitys on puolisovähennyk- vähennyksen korottaminen. Kun tämä vähen-
13834: sellä, joka myönnetään täysimääräisenä silloin, nys tehdään suoraan verosta, se kohdistuu ta-
13835: kun verovelvollisen puolisolla ei ole lainkaan sapuolisesti kaikkiin lapsiperheisiin. Vähennyk-
13836: veronalaista tuloa. Tämän vähennyksen ilmei- sen huomioon ottaminen jo ennakkoveroa mää-
13837: nen tarkoitus on alentaa verorasitusta ja lisätä rättäessä puolestaan turvaa sen, että vähennyk-
13838: perheen käytettävissä olevia tuloja siinä tapauk- sen korottaminen tuntuu heti jokaisen lapsi-
13839: sessa, että vain toinen puolisoista on ansio- perheen huoltajan palkkapussissa. Rahoja ei
13840: työssä ja toinen on esimerkiksi lastenhoidon turhaan tarvitse kierrättää valtion byrokratian
13841: vuoksi kotona. Jyrkän veroprogression vuoksi- kautta ja monimutkaiselta paperisodalta välty-
13842: han verorasitus tällaisissa perheissä kohoaisi tään. Samalla perusteella myös kunnallisverotuk-
13843: kohtuuttomaksi verrattuna niihin talouksiin, sessa myönnettävä lapsivähennyksen korotus
13844: joissa tulot jakautuvat melko tasan molempien on aiheellinen.
13845: työssäkäyvien puolisoiden osalle, vaikka per- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
13846: heen kokonaistulo olisikin suurin piirtein samaa
13847: luokkaa. Puolisovähennyksen merkitys on kui- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13848: tenkin ajan kuluessa vähentynyt sen vuoksi, lakiehdotuksen:
13849: että sitä päinvastoin kuin muita verovähennyk-
13850:
13851:
13852:
13853: Laki
13854: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta.
13855:
13856: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
13857: varallisuusverolain 33 §:n 1 momentin 4 kohta, 36 §:n 1 momentin 2 kohta sekä 57 §:n 1
13858: momentin 1 kohta, sellaisena kuin ne ovat, 33 §:n 4 kohta 25 päivänä heinäkuuta 1975 anne-
13859: tussa laissa (608/75) ja 36 §:n 1 momentin 2 kohta sekä 57 §:n 1 momentin 1 kohta 7 päi-
13860: vänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (885/79), näin kuuluviksi:
13861:
13862: 33 §. sanotunlaista tuloa, saa se puolisoista, jonka
13863: Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vä- tulojen yhteismäärä on suurempi, vähentää
13864: hentää lisäksi: 7 200 markkaa vähennettynä 25 prosentilla
13865: toisen puolison tulon määrästä ( puolisovähen-
13866: 4) 7 200 markkaa, milloin verovelvollisen nys),
13867: puolisolla ei ole lainkaan hänen veronalaiseksi
13868: tulokseen luettavaa tuloa, tai jos puolisolla on
13869: 294 Lakialqite n:ö 164
13870:
13871:
13872: 36 §. 57 §.
13873: Suurimman osan verovuodesta Suomessa Verovelvollisen henkilön, joka suurimman
13874: asunut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähen- osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulo-
13875: tää: verosta vähennetään:
13876: 1 ) jos hän on verovuonna elättänyt alaikäistä
13877: 2) 1 100 markkaa jokais~st;:t alaikäis~stii lap-, , lastaan tai kasvattilastaan, 750 markkaa jokai-
13878: sesiaan ja kasvai:tiläpsesiaan; joi:ä .hän Ön vero- . sesta sanotusta lapsesta, kuitenkin niin, että
13879: vuonna elättänyt, kuitenkin niin, että vähennys vähennys myönnetään vain sille puolisoista,
13880: myönnetään vain toiselle puolisoista, jolloin, jonka tuloveron määrä on suurempi ( huoltaia-
13881: jos molemmilla puolisoilla on tuloja, vähennyk- vähennys).
13882: sen saa vain se puoliso, jonka tulojen yhteiS· · - - - - - - - - - - - - - -
13883: määrä on suurempi (lapsivähennys), .
13884: Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran
13885: verovuodelta 1981 toimitettavassa verotuksessa.
13886:
13887:
13888: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1980.
13889:
13890: Impi Muroma Väinö Rautiainen
13891: Olavi Ronkainen Jorma Fred
13892: ·Erkki Korhonen Asser Stenbäck
13893: Esko Almgren Sauli Hautala
13894: 1980 vp. 297
13895:
13896: Lakialoite n:o 1.
13897:
13898:
13899:
13900:
13901: Mäki-Hakola: Ehdotus laiksi puolustusvoimien virka-avusta po-
13902: liisille.
13903:
13904:
13905: E d u s k u n n a 11 e.
13906:
13907: Hallituksen esityksessä laiksi puolustusvoi- listuksen 1 §:n 1 kohdassa selkeästi todetaan
13908: mien virka-avusta poliisille ja laiksi asevelvolli- puolustusvoimien olevan velvollinen antamaan
13909: suuslain 47 §:n muuttamisesta (HE n:o 193/ poliisille apua, "kun väkijoukko on osoittanut
13910: 1979 vp.) ehdotetaan, missä tapauksissa ja aikovansa tehdä kapinaa ... ". Sen sijaan nyt
13911: miten pyydettynä ja järjestettynä puolustusvoi- esillä olevaa lakia valmistellut sisäasiainminis-
13912: mat antaisivat virka-apua poliisille. Samalla teriön työryhmä on syystä tai toisesta jättänyt
13913: kumottaisiin 20. 1. 1896 annettu asiaa koskeva tämän kohdan uusista säännöksistä kokonaan
13914: julistus (3 /96). pois.
13915: Kyseinen asia liittyy olennaisesti maamme Oikeusministeriö on lausunnossaan tämän
13916: laillisen yhteiskuntajärjestyksen, yksilön oikeus- todennut. Se katsoo, että poliisilla tulisi olla
13917: turvan ja koko suomalaisen demokratian säi- mahdollisuus saada virka-apua puolustusvoimil-
13918: lyttämiseen ja turvaamiseen. Kysymyksen ol- ta rikoslain 16 luvun tarkoittamassa asiassa,
13919: lessa näin tärkeästä asiasta ei toimintaa yhteis- joka koskee "väkivaltaista käyttäytymistä, jo-
13920: kuntajärjestyksen puolustamiseksi ole syytä hon kokoontunut väkijoukko yksintoimin ryh-
13921: kätkeä epämääräisten sanojen taakse, tulkinnan- tyy vastustaakseen viranomaisia". Oikeusminis-
13922: varaisten lain perustelujen varaan eikä myös- teriö katsoo, että tämä on sama asia kuin ka-
13923: kään puolustavan toiminnan pitkittämistä tar• pina. Niinpä hallitus onkin esityksessään tyy-
13924: koittavien käsky-, komento- ja toimeenpanojär- tynyt tähän kantaan. Mielestäni tämä asia on
13925: jestelmien varaan. tulkinnanvarainen ja epämääräinen. Näin ollen
13926: Puolustusvoimista 31. 5. 1974 annetun lain lakiehdotuksen 4 §: ään tulisi lisätä sana 'ka-
13927: 2 § :n 3 kohdassa säädetään puolustusvoimien pina'.
13928: tehtäväksi mm. "puolustaa valtakuntaa ja sen Edelleen harkintavaltaa voisi avun antami-
13929: oikeusjärjestystä sekä kansan elinmahdollisuuk- sen suhteen 2 § :n 1 momentin sanamuodon
13930: sia ja perusoikeuksia". Lain perusteluissa to- mukaan käyttää vielä puolustusvoimat. Mieles-
13931: detaan, että tässä ei ole kysymys kapinatilan- täni avun tarpeen tietää parhaiten sen pyytä-
13932: teen estämisestä. Sen sijaan puolustusvoimat jä. Näin ollen apua on pyydettäessä annettava.
13933: voivat puuttua kapinaan vain mainitun py- Virka-avun suuruudesta ja laadusta tulisi sen
13934: kälän 6 kohdan perusteella eli "antaa tarvit- sijaan avun antajan päättää.
13935: taessa virka-apua yleisen järjestyksen ja turval- Edellä olevan perusteella ehdotan,
13936: lisuuden voimassa pitämiseen niin kuin siitä
13937: erikseen on säädetty". että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13938: Merkittävää onkin, että v. 1896 annetun ju- lakiehdotuksen:
13939:
13940:
13941:
13942:
13943: 3'8 0880001340
13944: 298 Lakialoite n:o 1
13945:
13946:
13947:
13948: Laki
13949: puolustusvoimien virka-avusta poliisille.
13950:
13951: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13952:
13953: 1 §. 4 §.
13954: {Kuten hallituksen esityksessä.) Milloin 1 §:n 1 momentin mukainen virka-
13955: apu olisi ilmeisen riittämätön rikoslain 16 lu-
13956: 2 §. vun 4 ja 5 §:ssä tarkoitettujen rikosten tai
13957: Virka-apua anotaan vain, milloin poliisin voi- kapinan ehkäisemiseksi, poliisilla on oikeus saa-
13958: mavarat ovat riittämättömät tehtävän suoritta- da muunkinlaista virka-apua.
13959: miseen tai milloin siihen tarvitaan poliisilta
13960: puuttuvaa erityishenkilöstöä tai -välineistöä. 5-11 §.
13961: {Kuten hallituksen esityksessä.)
13962: 3 §.
13963: {Kuten hallituksen esityksessä.)
13964:
13965:
13966: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
13967:
13968: Pentti Mäki-Hakola
13969: 1980 vp. 299
13970:
13971: Lakialoite n:o 165.
13972:
13973:
13974:
13975:
13976: Raudasoja: Ehdotus laiksi kotimaisen öljykasvituotannon edistä-
13977: misestä annetun lain 2 § :n väliaikaisesta muuttamisesta.
13978:
13979:
13980: E d u s k u n n a 11 e.
13981: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen mia laadittaessa. Näin ollen öljykasvien viljelys-
13982: kotimaisen öljykasvituotannon edistämisestä an- tä saatava valkuaisrehu on tullut yhä merkityk-
13983: netun lain 2 § :n väliaikaisesta muuttamisesta sellisemmäksi eläinten rehujen valkuaislähteek-
13984: (HE n:o 17/1980 vp.). Esityksen tarkoituk- si samanaikaisesti kun rehuseosten tuotanto-
13985: sena on muuttaa väliaikaisesti kotimaisen öljy- määrät ovat voimakkaasti kasvaneet.
13986: kasvituotannon edistämisestä annetun lain Kotimaisen öljykasvituotannon edistämisestä
13987: (262/78) 2 §:ää siten, että valtioneuvoston annetun lain mukaan viljely- ja hankintasopi-
13988: sen nojalla satovuotta ( 1980/81) varten vah- musten tekemisestä valtioneuvoston vahvista-
13989: vistamaa öljykasvien siementen perushintaa ja mien enimmäismäärien puitteissa huolehtivat
13990: viljelyalaa voitaisiin tarkistaa kuluvan vuoden öljykasvipuristamot tai niiden valtuuttamat
13991: huhtikuun loppuun mennessä. liikkeet. Toisaalta viljelysopimusosuuksiensa ja
13992: Kotimaisen öljykasvituotannon edistämisestä toisaalta valkuaisrehuosuuksiensa varmistami-
13993: annetun lain 2 §:ää olisi kuitenkin tarkoituk- seksi öljynpuristamoilla ja niiden valtuuttamilla
13994: senmukaista muuttaa väliaikaisesti myös siten, liikkeillä näyttää olevan halukkuutta pyrkiä nyt
13995: että valtioneuvosto voisi edellä mainitun ajan vahvistettua suurempiinkin öljykasvien siemen-
13996: kuluessa vahvistaa öljynpuristamoiden osuudet ten viljelyaloihin. Jotta öljykasvituotanto voi-
13997: öljykasvien siementen viljelyaloista sanottuna taisiin pitää enimmäismäärän puitteissa olisi sa-
13998: satovuonna. Kotimainen öljykasvituotanto kat- notun lain 2 §:ää muutettava lisäksi siten, että
13999: taa nimittäin vain osan kotieläintemme val- valtioneuvosto voisi vahvistaa viimeistään 30
14000: kuaisrehun tarpeesta. Öljykasvien viljelyalaa on päivänä huhtikuuta 1980 öljynpuristamoiden
14001: viime vuosina voimakkaasti lisätty: vuonna osuudet öljykasvien siementen viljelyaloista.
14002: 1977 öljykasvien viljelyala oli 25 000 hehtaa- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
14003: ria, vuonna 1978 30 000 hehtaaria ja vuonna taen,
14004: 1979 32 500 hehtaaria. Tämä kotimaisen val-
14005: kuaistuotannon lisäys on pyritty ottamaan huo- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14006: mioon valkuaisrehujen vuosittaisia tuontiohjel- lakiehdotuksen:
14007:
14008: Laki
14009: kotimaisen öljykasvituotannon edistämisestä annetun lain 2 § :n väliaikaisesta muuttamisesta.
14010:
14011: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään väliaikaisesti kotimaisen öljykasvituotannon
14012: edistämisestä 7 päivänä huhtikuuta 1978 annetun lain (262/78) 2 §:ään uusi 2 ja 3 mo-
14013: mentti seuraavasti:
14014: 2 §. taa viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 1980
14015: öljynpuristamoiden osuudet niille viljely- ja
14016: ( 2 mom. kuten hallituksen esityksessä.) hankintasopimusten perusteella toimitettavien
14017: Milloin erityiset syyt sitä vaativat valtioneu- öljykasvien siementen viljelyaloista satovuonna
14018: vosto voi, kuultuaan öljynpuristamoita, vahvis- 1980/81.
14019:
14020: Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1980.
14021:
14022: Juhani Raudasoja
14023: 300 198'() vp.
14024:
14025: Lakialoite n:o 166.
14026:
14027:
14028:
14029:
14030: Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi kuntien kulttuuritoiminnasta.
14031:
14032:
14033: E d u s k u n n a 11 e.
14034:
14035: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen tuunto1mmnasta tulee olia riittävän joustava
14036: laiksi kuntien kulttuuritoiminnasta (HE n:o eikä kankean byrokraattinen. Joustavuudella
14037: 46/1980 vp.). Hallituksen lakiehdotuksessa ei tarkoitamme sitä, että lain tulee joustaa ottaen
14038: oteta huomioon jo kunnissa olevia toimivia lau- huomioon paikalliset olosuhteet, kuten esimer-
14039: takuntia, ei erikseen suuren kunnan tarpeita, kiksi kunnan suuruus tai kunnan pienuus.
14040: joihin ehdotettu kulttuurilautakunta on liian Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14041: pieni, eikä toisaalta pienen kunnan mahdolli- nioittavasti,
14042: suuksia, joiden puitteissa kulttuurilautakunnan
14043: perustaminen saattaa olla ylivoimaista tai aina- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14044: kin hyvin vaikeata. lakiehdotuksen:
14045: SMP:n käsityksen mukaan lain kuntien kult-
14046:
14047: Laki
14048: kuntien kulttuuritoiminnasta.
14049:
14050: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14051:
14052: Kulttuuritoiminta. Kunnille myönnettävät valtionosuudet.
14053: 1 §. 5-7§.
14054: (Kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
14055:
14056: Kunnan kulttuuritoimen hallinto.
14057: Avustukset ja lainat.
14058: 2 ja 3 §.
14059: (Kuten hallituksen esityksessä.)
14060: 8 §.
14061: (Kuten hallituksen esityksessä.)
14062: 4 §.
14063: Kulttuuritoiminnan hoitamista varten voi- Erinäisiä säännöksiä.
14064: daan kuntaan perustaa yksi tai useampi virka
14065: sekä ottaa tarpeellinen muu henkilöstö. Virka 9 ja 10 §.
14066: voidaan perustaa päävirkana, sivuvirkana tai (Kuten hallituksen esityksessä.)
14067: yhdistää muuhun virkaan. Virka voi olla myös
14068: yhteinen kahdella tai useammalla kunnalla. Voimaantulo.
14069: Niillä viranhaltijoilla, joiden palkkaukseen saa-
14070: daan valtionosuutta, tulee olla tehtävän edellyt- 11 ja 12 §.
14071: tämä asetuksella säädettävä pätevyys. (Kuten hallituksen esityksessä.)
14072:
14073: Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1980.
14074:
14075: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
14076: Urpo Leppänen Urho Pohto
14077: Anssi Joutsenlahti
14078: 1980 vp. 301
14079:
14080: Lakialoite n:o 167.
14081:
14082:
14083:
14084:
14085: Mäki-Hakola: Ehdotus laiksi asuntotuotantolain muuttamisesta.
14086:
14087:
14088: E d u rS k u n n a 11 e.
14089: Hallituksen esityksessä laiksi asuntotuotanto- lisäksi todettu, että rakennusten sijoittelun,
14090: lain muuttamisesta (HE n:o 58/1980 vp.) rakennuspiirustusten jne. osalta on esiintynyt
14091: esitetään kuntien toimivaltaa valtion asunto- vaikeasti ymmärrettävissä olevia vaatimuksia.
14092: lainoitusta koskevissa asioissa lisättäväksi. Ke- Nämä tulkinnanvaraiset kannanotot ovat saat-
14093: hitys on täysin oikeansuuntainen. taneet olla lainan saamisen esteenä. Näin siitä
14094: Huomiota kuitenkin kiinnittää se, että asun- huolimatta, että kyseessä on selvä harkinta-
14095: tohallitukselle tulee nyt nimenomaan lakiin tilanne kunnan rakennusviranomaisen ja val-
14096: otetuilla säännöksillä mahdollisuus antaa täs- tion viranomaisen välillä.
14097: mällisiä yleisiä ohjeita asuntolainoitusta koske- Nyt kun lain säännöksillä asuntohallitukselle
14098: vista asioista. Tähän saakka asuntohallitus on tulee oikeus antaa täsmällisiä ohjeita asunto-
14099: niitä antanut ilman lain velvoitetta. laina-asioissa, on vaarana se, että kuntien kädet
14100: Vaasan läänissä mm. aiheuttivat suurta tyy- sidotaan niin, että kunnan kannalta ja asunto-
14101: tymättömyyttä, voipa sanoa suorastaan kuohun- lainan hakijan kannalta tarkoituksenmukaiset
14102: taa Vaasan lääninhallituksen kannanotot vuo- ratkaisut estetään. Voi jopa käydä niin, että
14103: den 1980 asuntolainojen osalta, joiden kannan- kuntien päätösvallan lisääntyminen jää täysin
14104: ottojen sanotaan perustuneen asuntohallituksen muodolliseksi ahtaitten ja sirovien asuntohal-
14105: ohjeisiin. Nämä kannanotot saivat mm. julki- lituksen ohjeiden takia. Tämän takia näiden
14106: suudessa suurta huomiota osakseen. Tämä tyy- ohjeiden olisikin oltava lähinnä suosituksen-
14107: tymättömyys johtui siitä, että lääninhallituksen luonteisia. On jo aika luottaa kuntien omaan
14108: lausunnot olivat kansan o1keustajun vastaisia. kykyyn päättää itsenäisesti tämänluonteisirsta
14109: Mm. omakotitalojen rakentaminen haja-asutrUiS- asioista.
14110: alueille sai hyvin nurjan käsiuelyn. Tienliitty- Edellä olevan perusteella ehdotan,
14111: mät yleisiin teihin tuottivat vaikeuksia jopa
14112: niin, että tieviranomaisen myönteinen kanta- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14113: kaan ei ollut takeena lainan saannista. On lakiehdotuksen:
14114:
14115: Laki
14116: asuntotuotantolain muuttamisesta.
14117:
14118: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14119: kumotaan 22 päivänä huhtikuuta 1966 annetun asuntotuotantolain (247 /66) 20 §:n 3
14120: momentti, sellaisena kuin se on 12 päivänä tammikuuta 1973 annetussa laissa (5/73),
14121: muutetaan 9 §:n 2 ja 3 momentti, 20 §:n 2 ja 4 momentti ja 24 §:n 3 momentti,
14122: sellaisina kuin niistä ovat 9 §:n 2 ja 3 momentti 19 päivänä tammikuuta 1968 annetussa
14123: laissa (33/68), 20 §:n 4 momentti mainitussa 12 päivänä tammi:kuuta 1973 annetussa laissa
14124: ja 24 §:n 3 momentti 4 päivänä toukokuuta 1979 annetussa laissa (459/79), sekä
14125: lisätään lakiin uusi 9 a, 9 b, 15 j, 20 b, 20 c ja 20 d § seuraavasti:
14126:
14127: 9, 9 a, 9 b, 15 j, 20, 20 b ja 20 c §. suositusluonteisia ohjeita asuntolainoituksesta
14128: (Kuten hallituksen esityksessä.) ja muista tukitoimenpiteistä, niiden avulla ta-
14129: pahtuvasta rakentamisesta, laajentamisesta ja
14130: 20 d §. peruskorjaamisesta sekä muista tässä laissa ja
14131: Asuntohalliturksen asiana on antaa yleisiä, sen nojalla annetuissa säännöksissä ja määräyk-
14132: 302 Lakialoite n:o 167
14133:
14134:
14135: sissä tarkoitetuista tehtävistä ja niiden suorit- Voimaantulosäännös.
14136: tamisesta. (Kuten hallituksen esityksessä.)
14137: 24 §.
14138: (Kuten hallituksen esityksessä.)
14139:
14140:
14141:
14142: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1980.
14143:
14144: Pentti Mäki-Hakola
14145: 1980 vp. ;303
14146:
14147: Lakialoite n:o 168.
14148:
14149:
14150:
14151:
14152: Mattsson ym.: Ehdotukset laeiksi eläkkeensaajien asumistukilain
14153: sekä tukilisälain ja eläkkeensaajien asumistukilain voimaan-
14154: panelain muuttamisesta.
14155:
14156:
14157: E d u s k u n n a 11 e.
14158:
14159: Eläkkeensaajien asumistukea koskeva, vuo- Jotta tältä tuntuvalta alennukselta vältyttäi-
14160: den 1980 alusta voimaan tullut lainmuutos on siin myös vastaisuudessa, -:>lisi mainittua raja-
14161: osoittautunut monessakin suhteessa epäonnis- tuloa korotettava enemmän kuin mitä hallitus
14162: tuneeksi ja eläkeläisille aikaisemman lain mu- esittää. Korotus tulee mitoittaa niin, että
14163: kaan taattuja etuja kaventavaksi. Heti voimaan- kaikki asumistuen pienentymistapaukset voi-
14164: tulovaiheessa aleni tai lakkasi asumistuki noin daan estää. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi
14165: 100 000 eläkeläiseltä. · korotuksen olisi oltava nykyisen kansaneläke-
14166: Kouriintuntuvimmin uuden lain sisältö on indeksin tasossa 2 500 markkaa. Tämä korotus
14167: tullut esille tämän vuoden alussa tapahtuneiden estäisi pienentymiset joitakin aivan harvoja
14168: vuokrien ja vastikkeiden korotusten yhtey- poikkeustapauksia lukuunottamatta.
14169: dessä. Tällöin asumistuki on tarkistuksen seu- Hallitus esittää lainmuutoksen toteutuvaksi
14170: rauksena saattanut pienentyä tuntuvastikin kesäkuun 1 päivästä 1980. Tällöin eivät Jru1.
14171: - yksittäistapauksissa jopa 300 markkaa kuu- tenkaan ne eläkeläiset, joiden asumistuki on
14172: kaudessa - vaikka vuokra tai vastike on jo sitä ennen ehditty pienentää, saisi hyväk-
14173: noussut. Alentumiset johtuvat pääasiassa siitä, seen lisäomavastuun rajatulon korotuksen ai-
14174: että työeläkkeet on uuden lain mukaan otet- kaansaamaa hyötyä. Jotta kaikkia eläkeläisiä
14175: tava asumistuessa huomioon vähimmäistaso- ja kohdeltaisiin yhdenvertaisesti, olisi lainmuutos
14176: TEL-indeksikorotuksineen, kun ne aikaisem- saatettava voimaan jo tämän vuoden alusta.
14177: man lain mukaan arvioitiin tuloksi yleensä tätä Eläkkeensaajien asumistukilain 8 §: ään esi-
14178: määrää pienempinä samalla tavoin kuin muis- tetään muutosta, jonka mukaan asumistukea
14179: sakin eläkkeenosissa. ei saisi alentaa, jos tarkistus johtuu kustan-
14180: Uuteen lakiin ei sisällytetty pitäviä suoja- nusten kohoamisesta eikä tuloissa ole tapah-
14181: säännöksiä. Niinpä lainmuutoksessa rakenne- tunut huomattavaa muutosta. Esityksen mu-
14182: tut suojat purettiin jo tämän vuoden alussa kaan tämä suojaava säännö~ ei kuitenkaan
14183: tehtyjen tarkistusten yhteydessä. Asumistukien koskisi 8 §:n 3 momentin nojalla kahden vuo-
14184: alenemisiin ja monessa tapauksessa jopa lak- den välein tehtäviä tarkistuksia, joissa asumis-
14185: kaamisiin on lisäksi osaltaan vaikuttanut tuen määrä saattaisi siten alentua huomatta-
14186: uuteen lakiin sisältynyt omavastuiden ja pie- vastikin tai tuki lakata vuokran tai muiden
14187: nintä maksettavaa asumistukea koskevan mää- kustannusten noususta huolimatta. Tämän es-
14188: rän huomattava korottaminen ja indeksiin sito- tämiseksi olisi mainittu säännös ulotettava kos-
14189: minen. kemaan myös näitä määräaikaistarkistuksia.
14190: Epäkohtien lieventämiseksi hallitus esittää Edellä mainitut muutosehdotukset eivät ai-
14191: lisäomavastuuseen vaikuttavaa rajatuloa koro- heuta hallituksen esitykseen nähden olennaisia
14192: tettavaksi noin 1 500 markalla vuodessa 1. 6. lisäkustannuksia.
14193: 1980 lukien (HE n:o 74/1980 vp.). Esityksen Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
14194: mukaan tämän korotuksen ansiosta asumistuen
14195: alenemistapauksia jäisi jäljelle vajaa tuhat. Näi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
14196: den eläkeläisten kohdalla asumistuen pienennys lakiehdotukset:
14197: siirrettäisiin toteutuvaksi kahden vuoden ku-
14198: luttua tehtävässä määräaikaistarkistuksessa.
14199: 304 Lakialoite n:o 168
14200:
14201:
14202: 1.
14203: Laki
14204: eläkkeensaajien asumistukilain muuttamisesta.
14205:
14206: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14207: muutetaan 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetun eläkkeensaajien asumistukilain (591/78)
14208: 4 §:n 3 momentti sekä
14209: lisätään 8 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4
14210: momentiksi, seuraavasti:
14211:
14212: 4 §. Tätä lakia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta
14213: 1980 lukien. Aikaisemmin myönnetyt asumis-
14214: Lisäomavastuu on 85 prosenttia siitä eläk- tuet muutetaan tämän lain mukaisiksi samasta
14215: keensaajan vuositulon osasta, joka ylittää ajankohdasta lukien. Tällöin muun lain tai ase-
14216: 14 050 markkaa tai, jos eläkkeensaaja on nai- tuksen tai julkisen eläkesäännön mukainen
14217: misissa, siitä puolisoiden vuositulon osasta, eläke tai sitä vastaava jatkuva suoritus tai kor-
14218: joka ylittää 22 480 markkaa. vaus otetaan tulona huomioon siten kuin eläk-
14219: keensaajien asumistukilain 6 §:ssä on säädetty.
14220: 8 §. Jos asumistuen määrä kuitenkin alenisi, asumis-
14221: tuki maksetaan entisen suuruisena siihen saak-
14222: Asumistuen määrää ei kuitenkaan 1 momen- ka, kunnes asumistuki on eläkkeensaajien asu-
14223: tin 3 kohdassa ja 3 momentissa tarkoitetuissa mistukilain 8 §:n mukaan tarkistettava.
14224: tapauksissa tarkisteta asumiskustannusten ko-
14225: hoamisen perusteella, jos asumistuki alenisi
14226: eikä vuositulossa ole tapahtunut huomattavaa
14227: muutosta.
14228:
14229:
14230:
14231:
14232: 2.
14233: Laki
14234: tukilisälain ja eläkkeensaajien asumistukilain voimaanpanolain muuttamisesta.
14235:
14236: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14237: kumotaan 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetun tukilisälain ja eläkkeensaajien asumis-
14238: tukilain voimaanpanolain (592/78) 3 § sekä
14239: muutetaan 2 §:n 2 momentti ja 4 § seuraavasti:
14240:
14241: 2 ja 4 §. Tätä lakia sovelletaan 1 päivästä tammi-
14242: (Kuten hallituksen esityksessä.) kuuta 1980 lukien.
14243:
14244:
14245:
14246: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1980.
14247:
14248: Marjatta Mattsson Aarne Koskinen P. Liedes
14249: Seppo Toiviainen Mikko Kuoppa M.-L. Salminen
14250: P. Puhakka Ensio Laine E.-J. Tennilä
14251: Irma Rosnell
14252: 1980 vp. 305
14253:
14254: Lakialoite n:o 169.
14255:
14256:
14257: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi työllisyyslain 17 §:n muutta-
14258: misesta.
14259:
14260:
14261: E d u s k u n n a 11 e.
14262: Hallituksen epäonnistuneen talouspeli tiikan luttajahintaindeksin tapahtuneella nousulla huh-
14263: vuoksi maassamme on jatkuvasti suuri määrä tikuuhun 1980 mennessä korjattuna näiden kor-
14264: työttömiä, joiden ja heidän perheidensä toi- vausten tulisi olla yksinäiselle henkilölle mk
14265: meentulo on pääasiassa työttömyyskorvausten 34,15 ja huoltovelvolliselle mk 47,81. Kun ote-
14266: tai työttömyyskassa-avustusten varassa. Koska taan lisäksi huomioon jo nyt ennakoitavissa ole-
14267: näitä korvauksia ja avustuksia on pidettävä va kuluttajahintojen nousu heinäkuuhun 1980
14268: merkittävässä määrin korvauksena työn puuttu- mennessä, jolloin korotetut korvaukset on eh-
14269: misen vuoksi saamatta jääneestä palkasta, tulee dotettu saarettavaksi voimaan, tulisi työttö-
14270: yhteiskunnan huolehtia edes siitä, että näiden myyskorvausten määriksi nyt säätää yksinäiselle
14271: korvausten ja avustusten reaaliarvo säilyy. henkilölle 36 markkaa ja huoltovelvolliselle 50
14272: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen markkaa. Lakia tulisikin tältä osin korjata.
14273: työllisyyslain 17 § :n muuttamisesta siten, että Työttömyyskorvausten ja työttömyyskassa-
14274: työttömyyskorvausten osalta niiden suuruuteen avustusten välillä vallitsee tällä hetkellä ilmei-
14275: vaikuttava III kalleusluokka poistettaisiin (HE nen ristiriita kalleusluokituksen suhteen. Vaik-
14276: n:o 75/1980 vp.). Hallitus esittää samalla, ka työttömyyskassa-avustukset ovat kaikkialla
14277: että laissa säädettyjä työttömyyskorvausten maassa samansuuruiset kalleusryhmistä riippu-
14278: määriä tarkistettaisiin jossain määrin ylöspäin, matta, hallitus ehdottaa edelleen työttömyys-
14279: joka korotus on toimeenpantu jo aikaisemmin korvausten maksamista erisuuruisina kalleusryh-
14280: 10. 4. 1980 annetulla valtioneuvoston päätök- mistä riippuen. Hallituksen esitystä tulisi myös
14281: sellä. Korotus ei kuitenkaan vastaa edes tapah- tältä osin korjata ja maksaa työttömyyskorvauk-
14282: tunutta ja odotettavissa olevaa kuluttajahinta- set samansuuruisina kaikille.
14283: indeksin nousua, jonka vuoksi esitettyjä kor- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
14284: vausmääriä tulisi korottaa. tamme kunnioittaen,
14285: Työttömyyskorvauksen määrä oli 1. 1. 1979
14286: lukien yksinäiselle henkilölle I kalleusluokassa että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14287: .30 markkaa ja perheelliselle 42 markkaa. Ku- lakiehdotuksen:
14288:
14289: Laki
14290: työllisyyslain 17 §:n muuttamisesta.
14291: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 23 päivänä joulukuuta 1971 annetun työlli-
14292: syyslain 17 § :n 1 momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä helmikuuta 1979 annetussa lais-
14293: sa (206/79), näin kuuluvaksi:
14294: 17 §. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
14295: Työttömyyskorvauksena suoritetaan yksinäi- kuuta 1980.
14296: selle henkilölle 36 markkaa ja huoltovelvollisel-
14297: le 50 markkaa päivää kohti.
14298:
14299:
14300:
14301: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1980.
14302:
14303: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
14304: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Veikko Vennamo
14305: 39 0880001340
14306: 306 1980 vp.
14307:
14308: Lakialoite n:o 170.
14309:
14310:
14311: Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi eräiden Kemijoen rakentamisesta
14312: aiheutuneiden kalastusvahinkojen johdosta maksettujen suo-
14313: ritusten verottomuudesta.
14314:
14315: Ed u s k u n n a 11 e.
14316: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen mahdollisimman pitkälle ennalleen palauttami-
14317: laiksi eräiden Kemijoen rakentamisesta aiheu- sesta eli saneeraamisesta, jotta kalatalouden ja
14318: tuneiden kalastusvahinkojen johdosta makset- maiseman vahingot voitaisiin mahdollisimman
14319: tujen suoritusten verottamisesta (HE n:o 78/ pitkälle edes tulevaisuudessa minimoida.
14320: 1980 vp.). Lisäksi SMP:n linja korvausasiassa on ollut
14321: Pohjolan tunnetuin lohijoki, Kemijoki, on se, että Kemijoen rakentamisesta aiheutuneet
14322: tuhottu ja valtavia taloudellisia ja maisema-ar- vahingot olisi pitänyt korvata toimitusmiesten
14323: voja on siellä menetetty. Alueen jokivarsiväes- arvion mukaisesti. Tämähän oli huomattavasti
14324: tö on ollut oikeudettomassa asemassa monta korkeampi kuin mikä tuli vesioikeuden päätök-
14325: kymmentä vuotta, kunnes vihdoin kansalaisten seksi tässä asiassa.
14326: oman spontaanin toiminnan ansiosta Kemijoki- SMP:n käsityksen mukaan Kemijoen valjas-
14327: vahinkojen korvausasiassa on alettu saada edes tamisesta aiheutuneiden vahinkojen kärsijät
14328: jotakin ai'kaan. eivät ole saaneet vielä edes kohtuullista kor-
14329: Maassamme kohtuuttoman kauan valtaa pi- vausta menettämistään taloudellisista ja maise-
14330: tänyt ja rappeutunut K-linja on myös ikävällä ma-arvoista. Nyt kuitenkin hallitus vielä haluaa
14331: tavalla sekaantunut Kemijoen tuhoamiseen ja verottaa niistä korvauksista, joita vahinkoa kär-
14332: koskiosuuskeinotteluihin. sineille on aiheutettu. SMP ei hyväksy sitä,
14333: SMP:n eduskuntaryhmä on Kemijoen vesiva- että Kemijoki-korvauksista vielä verotetaan va-
14334: hinkoasioissa tehnyt eduskunnassa parhaansa. hinkoja kärsineitä. SMP haluaa, että asianmu-
14335: SMP on taistellut menetyksiä kärsineiden väes- kaiset korvaukset maksetaan viipymättä ja ly-
14336: töryhmien puolesta ja vaatinut pikaista kor- hentämättöminä.
14337: vauskäsittelyä sekä myös +uhottujen vesistöjen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14338: saneeraamista. nioittavasti,
14339: SMP:n mielestä ei Kemijoen korvauskysy-
14340: myksissä saa pysähtyä vain korvausten maksa- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14341: miseen, vaan täytyy huolehtia myös vesistöjen lakiehdotuksen:
14342:
14343: Laki
14344: eräiden Kemijoen rakentamisesta aiheutuneiden kalastusvahinkojen johdosta maksettujen suo-
14345: ritusten verottomuudesta.
14346: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14347:
14348: 1 §. 2 §.
14349: Eräiden Kemijoen rakentamisesta aiheutunei- Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
14350: den kalastusvahinkojen korvauskysymysten hoi- töönpanosta antaa tarvittaessa valtiovarainmi-
14351: tamisesta annetussa laissa (926/79) tarkoite- nisteriö.
14352: tut korvaukset ja korot ovat vapaat kaikista
14353: veroista ja veronluonteisista maksuista.
14354:
14355: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1980.
14356:
14357: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo Pekka Vennamo
14358: Urpo Leppänen
14359: 1980 vp. 307
14360:
14361: Lakialoite n:o 171.
14362:
14363:
14364:
14365:
14366: Liedes ym.: Ehdotus laiksi sähköverosta annetun lain 3 §:n
14367: muuttamisesta.
14368:
14369:
14370: E d u s k u n n a II e.
14371:
14372: Sähkövero aiheuttaa huomattavia lisäkustan- Vielä räikeämpänä asumiskustannusten nou-
14373: nuksia erityisesti niissä talouksissa, joissa säh- su näkyy niissä kunnissa, joissa sähkön hinta
14374: köä käytetään myöskin lämmitykseen. Kun esi- entuudestaankin on kohtuuttoman korkea.
14375: merkiksi Iin kunnassa lämmitetään sähköllä Edellä olevan johdosta ehdotamme, että
14376: 65 prosenttia kaikista asunnoista ja tavallisen sähköveroa ei kannettaisi kotitalouksilta.
14377: omakotitalon vuotuinen sähkönkulutus nousee Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
14378: yli 20 000 kilowatin, aiheuttaa sähkövero koh-
14379: tuuttoman lisäkustannuksen asumiskuluihin. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14380: lakiehdotuksen:
14381:
14382:
14383:
14384: Laki
14385: sähköverosta annetun lain 3 §:n muuttamisesta.
14386:
14387: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan sähköverosta 29 päivänä heinäkuuta 1976
14388: annetun lain ( 652/76) 3 § näin kuuluvaksi:
14389:
14390: 3 §.
14391: ( 1 mom. kuten hallituksen esityksessä.) Voimaantulosäännös.
14392: Sähköveroa ei kuitenkaan suoriteta siltä osin (Kuten hallituksen esityksessä.)
14393: kuin sähköä käytetään kotitalouksien sähkön
14394: kulutukseen.
14395:
14396:
14397:
14398: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
14399:
14400: Pentti Liedes Seppo Toiviainen
14401: Pauli Puhakka E.-J. Tennilä
14402: Ensio Laine M.-L. Salminen
14403: Aarne Koskinen Irma Rosnell
14404: 308 1980 vp.
14405:
14406: Lakialoite n:o 172.
14407:
14408:
14409:
14410:
14411: Liedes ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1981 to1m1tettavassa val-
14412: tionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veroprosen-
14413: teista.
14414:
14415:
14416: E d u s k u n n a II e.
14417:
14418: Verorasitus on javkuvasti siirtynyt pieni- ja sen omistavalta veronmaksajalta. Hallituksen
14419: keskituloisten kannettavaksi. Verotaulukeiden esityksessä vastaavat tulorajat ovat 13 900 ja
14420: inflaatiotarkistukset on suoritettu kaikissa tulo- 17 400 mk. Esittämämme verotaulukko merkit-
14421: ryhmissä samalla prosenttivähennyksellä, joka see hallituksen esitykseen verrattuna lievempää
14422: antaa markkamääräisesti suuria veronalennuksia verotusta noin kuudenkymmenen tuhannen
14423: suuriin tuloihin ja jättää pieni- ja keskituloiset markan vuotuiseen bruttopalkkaan saakka. Yk-
14424: mitättömiin asteikkolievennyksiin. Nytkin halli- sinäisen henkilön osalta veroasteikko lievenee
14425: tuksen ehdottama 11 prosentin inflaatiotarkis- hallituksen esitystä enemmän 59 200 markkaan
14426: tus merkitsee pääjohtajalle 2 600 markan ve- ja yhden lapsen huoltajan osalta 63 000 mark-
14427: ronalennusta. Keskituloisten veronalennus jää kaan saakka.
14428: vastaavasti vain 300 markkaan vuodessa sekä Näitä suurempien vuositulojen osalta vero-
14429: pienituloisten alennus raJOlttuu puolestaan tus kiristyisi ehdottamamme taulukon mukaan.
14430: muutamaan kymppiin vuodessa. Omaisuusverotuksen osalta pidämme myös-
14431: Pienituloisten verotusta lisää myös valtion- kin tarpeellisena korottaa veroprosenttia suur-
14432: verotuksen painopisteen siirtyminen hintaveroi- ten omaisuuksien kohdalla ja vapauttaa vero-
14433: hin. Hiljattain suoritettu liikevaihtoveron koro- tuksesta pienet omaisuudet.
14434: tus 3 prosenttiyksiköllä sekä lukuisat valmiste- Yhtiöverotuksen osalta emme pidä oikeana
14435: verojen ja maksujen korotukset kohdistuvat sitä, että suuryhtiöt on vapautettu kokonaan
14436: pääasiassa pieni- ja keskituloisiin. Samoin val- omaisuusverosta, samanaikaisesti kun tavallista
14437: tion menojen siirtäminen kuntien kannettavaksi kiinteistöä omistavaa kansalaista verotetaan vä-
14438: on nostanut kunnallista veroäyrin hintaa ja ra- häisenkin omaisuutensa perusteella. Yhtiövero-
14439: sittaa valtionverotusta kovemmin pieni- ja kes- tusta ehdotamme muutettavaksi niin, että yh-
14440: kituloisia. tiöiltä kannettaisiin omaisuusveroa saman astei-
14441: Valtionverotusta tulisi mielestämme ohjata kon mukaan kuin yksityiset henkilöt maksavat
14442: niin, että inflaatiotarkistuksia ei annettaisi suu- vastaavaa veroa.
14443: ritu1oisten hyvaksi, vaan ne tulisi ohjata pieni- Yhtiöitten tuloveron ehdotamme porrastetta-
14444: ja keskituloisille. Tämän johdosta ehdotamme vaksi vuosittaisen liikevaihdon perusteella 45-
14445: verotaulukkoa muutettavaksi niin, että vero- 49 prosenttiin voitosta.
14446: tettavan tulon alaraja korotetaan 17 000 mark- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
14447: kaan, mikä vapauttaisi valtionverosta alle
14448: 23 000 markan vuositulot yksinäiseltä ja että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14449: 26 700 markan bruttovuosipalkan yhden lap- lakiehdotuksen:
14450: Lakialoite n:o 172 309
14451:
14452:
14453:
14454:
14455: Laki
14456: vuodelta 1981 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja
14457: veroprosenteista.
14458:
14459: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14460:
14461: 1 §. Veron vakio- Vero-%
14462: Vuodelta 1981 toimitettavassa verotuksessa Verotettava erä varalli- alarajan ylit-
14463: varallisuus suuden ala- tävästä varalli-
14464: määrätään verovelvollisen tulo- ja varallisuus- mk rajan kohdalla suuden
14465: verolain perusteella valtiolle suoritettava tulo- mk osasta
14466: vero ja varallisuusvero tässä laissa olevien ve- 150 000-200 000 50 1,0
14467: roasteikkojen ja veroprosenttien mukaan. 200 000-300 000 550 3,0
14468: 300 000-500 000 3 550 4,0
14469: 2 §. 50·0 ooo~ 11550 4,2
14470: Progressiivinen tuloveroasteikko on seu-
14471: raava: 4 §.
14472: Veron vakio- Vero-% Yhteisön tuloveroprosentti määräytyy seuraa-
14473: Verotettava tulo erä tulon alarajan yli van aste1kon mukaisesti:
14474: mk alarajan koh- menevästä
14475: dalla mk tulon osasta Yhteisön liikevaihdon Yhteisön
14476: 17 000- 19 000 20 10 määrä mk tuloveroprosentti
14477: 19 000- 21 000 220 14 5 000 000 45
14478: 21 000- 25 000 500 22 5 000 001-20 000 000 47
14479: 25 000- 30 000 1 380 28 20000001- 49
14480: 30 ooo~ 40 ooo 2 780 32
14481: 40 ooo~ 5o ooo 5 980 35 Yhteisön varallisuusveroprosentti on sama
14482: 50 000- 60 000 9 480 40 kuin 3 §:ssä.
14483: 60 000- 80 000 13 480 45
14484: 80 000-100 000 22 480 51 5 §.
14485: 100 000~200 000 32 680 58 Ennakonpidätysten laskentaperusteet vuodel-
14486: 200 ooo~ 96 680 60 le 1981 vahvistetaan siten, että pidätettävä
14487: määrä 1 päivästä tammikuuta 1981 lähtien vas-
14488: 3 §. taa vuodelta 1981 toimitettavassa verotuksessa
14489: Progressiivinen varallisuusveroasteikko on sovellettavien säännösten mukaan määrättäviä
14490: seuraava: veroja ja maksuja.
14491:
14492:
14493: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
14494:
14495: Pentti Liedes Seppo Toiviainen
14496: Pauli Puhakka E.-J. Tennilä
14497: Ensio Laine M.-L. Salminen
14498: Aarne Koskinen Irma Rosnell
14499: 310 1980 vp.
14500:
14501: Lakialoite n:o 173.
14502:
14503:
14504:
14505:
14506: Raudaskoski: Ehdotus soranottolaiksi.
14507:
14508:
14509: E d u s k u n n a 11 e.
14510:
14511: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen maankamaran aineksia on vähän, korvaus olisi
14512: soranottolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeik- täyden hinnan mukainen alueen sisältämistä
14513: si (HE n:o 88/1980 vp). Ehdotus on tarkoi- aineksista. Suuremmista alueista maksettaisiin
14514: tettu sääntelemään maankamaran ainesten otta- korvausta alenevan asteikon mukaan. Tällöin
14515: mista. laajempien alueiden ja arvokkaiden soraharju-
14516: Lakiehdotus on pääperiaatteiltaan hyväksyt- jen lunastaminen tulisi taloudellisesti mahdolli-
14517: tävä, mutta lunastuskysymykset jäävät siinä seksi, koska korvaus olisi näistä suhteellisesti
14518: epäselviksi ja tulkinnanvaraisiksi. pienempi.
14519: Mielestäni aina siinä tapauksessa, että maan- Lakiehdotus on käsiteltävä valtiopäiväjärjes-
14520: omistajalta evätään lupa ainesten ottamiseen, tyksen 67 §: ssä säädetyllä tavalla.
14521: kunnalla tai valtiolla on velvollisuus omistajan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14522: niin vaatiessa lunastaa alue. ta en,
14523: Korvauskysymys pitäisi järjestää siten, että että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14524: milloin kysymys on pienestä alueesta, jossa myös lakiehdotuksen:
14525:
14526:
14527: Soranottolaki.
14528: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrä-
14529: tyllä tavalla, säädetään:
14530:
14531: 1-7 §. Lunastuskorvaus maaraytyy alueen sisältä-
14532: (Kuten hallituksen esityksessä.) män maankamaran aineksen määrän mukaan
14533: siten, että 50 000 kuutiometriin asti korvaus
14534: on käyvän hinnan mukainen, 50 000-100 000
14535: 8 §. kuutiometrin määristä 50 prosenttia käyvästä
14536: Lunastusvelvollisuus. hinnasta ja 100 000 kuutiometriä ylittävistä
14537: määristä 20 prosenttia käyvästä hinnasta. Muu-
14538: Jos lupa ainesten ottamiseen on evätty, on toin lunastamisessa noudatetaan, mitä kiin-
14539: kunta tai, jos alueella on luonnonsuojelun kan- teän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunas-
14540: nalta valtakunnallista merkitystä tai muuta tuksesta annetussa laissa ( 60 3/77) on säädetty.
14541: huomattavaa maakunnallista käyttöä, valtio vel-
14542: vollinen omistajan niin vaatiessa Junastamaan 9-25 §.
14543: alueen. (Kuten hallituksen esityksessä.)
14544:
14545:
14546: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
14547:
14548: Väinö Raudaskoski
14549: 1980 vp. 311
14550:
14551: Lakialoite n:o 17 4.
14552:
14553:
14554:
14555:
14556: Bärlund: Ehdotus soranottolaiksi.
14557:
14558:
14559: E d u s k u n n a 11 e.
14560:
14561: Maassamme on jo pitkään kaivattu lakia, §: ssä tarkoitettuja seurauksia. Myös Ruotsissa
14562: joka säätelisi kaupallisessa tarkoituksessa tapah- ja Tanskassa luvan myöntäminen on järjestetty
14563: tuvaa soranottoa ja muuta maa-ainesten otta- tarkoituksenmukaisuusharkintaan pohjautuvak-
14564: mista. Hallituksen esitys soranottolaiksi ja si.
14565: eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE n:o 88/ Luonnonsuojelun kannalta vaarallisin kohta
14566: 1980 vp.) tuokin asiaan parannusta. Esitykseen sisältyy ehdotuksen korvaussäännöksiin. Laki-
14567: on kuitenkin jäänyt eräitä puutteita, joiden joh- esitykseen on vastoin asiaa valmistelleen maan-
14568: dosta sen merkitys luonnonsuojelun ja maise- kamaratoimikunnan ehdotusta otettu kunnan
14569: manhoidon kannalta uhkaa jäädä vähäiseksi. ja valtion lunastusvelvollisuutta koskeva sään-
14570: Kun maassamme paraikaa vietetään ympäristö- nös. Sen perustelujen mukaan maanomistaja
14571: vuotta, olisi esitystä korjattava niin, että se voisi vaatia aluetta lunastettavaksi muun
14572: tehokkaasti turvaisi ainutlaatuisten harjumaise- muassa silloin, kun soraesiintymän käytön esty-
14573: miemme ja muunkin arvokkaan luonnon säily- minen merkitsisi hänen toimeentulonsa vai-
14574: misen jälkipolville. keutumista. Tällöin hänelle olisi maksettava
14575: Hallituksen esityksen mukaan soranottolaki koko soraesiintymän arvo käyvän hinnan mu-
14576: tulisi koskemaan vain kiviainesten sekä saven kaan. Lunastusvelvollisena olisi pääsääntöisesti
14577: ja mullan ottamista. Täysin perusteettomasti kunta. Kun soranmyynnin estyminen aina mer-
14578: on turve jätetty lain ulkopuolelle, vaikka se kitsee, että maanomistajan toimeentulo ainakin
14579: maa-aineksena on hyvin rinnastettavissa saveen jonkin verran vaikeutuu, johtaisi säännös käy-
14580: ja multaan. Maassamme on huomattava määrä tännössä siihen, että kunta joutuisi lunastus-
14581: luontonsa, linnustonsa tai ekologisen merkityk- velvolliseksi aina kun lupa evätään. Tämä
14582: sensä vuoksi arvokkaita soita, joita uhkaa tu- vesittäisi täysin lain alkuperäisen tarkoituksen,
14583: houtuminen kaupallisen turpeennoston vuoksi. harjujen suojelun. Soranottoluvan epääminen
14584: Soidensuojelun kannalta olisi siten välttämä- johtaisi nimittäin aina niin suuriin korvauksiin,
14585: töntä, että myös turpeen ottaminen saatettai- että kunnat tuskin uskaltaisivat tällaisia pää-
14586: siin luvanvaraiseksi ja laissa ehdotettujen rajoi- töksiä tehdä.
14587: tusten alaiseksi. Huomattava on, että myös Huomattava on myös, että missään muussa
14588: Ruotsissa ja Tanskassa turve on muiden maa- pohjoismaassa ei makseta korvauksia siitä, että
14589: ainesten tavoin otettu sääntelyn piiriin. soranotto, jonka on todettu aiheuttavan maise-
14590: Hallituksen esityksen mukaan lupa ainesten mallisia vaurioita tai ympäristöhaittoja, joudu-
14591: ottamiseen olisi aina myönnettävä, jos ottami- taan kieltämään. Ruotsissa oli aikaisemmin kor-
14592: sesta ei aiheudu lain 3 § :ssä tarkoitettuja seu- vaussäännös, joka säännönmukaisesti johti sii-
14593: rauksia. Kun 3 § :n mukaan ottamistoiminnasta hen, että yhteiskunta joutui korvaamaan sora-
14594: pitää aiheutua jo melko suuria maisemallisia esiintymän arvon, jos lupa evättiin. Tämä
14595: tai ympäristöllisiä haittoja ennen kuin ottami- säännös kumottiin kuitenkin kokonaan vuonna
14596: nen on kiellettyä, ei laki tällaisenaan riittävästi 197 3, koska sen todettiin käytännössä estävän
14597: suojaa arvokasta harju- ja muuta luontoa. Laki laissa olevan harjujen suojelua tarkoittavan ta-
14598: pitäisi sen vuoksi kirjoittaa niin, että lupa voitteen toteutumisen. Jo Ruotsissa saatujen
14599: voidaan myöntää, jos ottamisesta ei aiheudu 3 kokemustenkin perusteella tulisi hallituksen esi-
14600: 312 Lakialoite n:o 174
14601:
14602:
14603: tykseen sisältyvä lunastusvelvollisuutta koskeva Edellä esitetyillä perusteilla ehdotan kun-
14604: säännös poistaa. Siirtymäsäännökseen sisältyvä nioittaen,
14605: korvausvelvollisuus turvaa varsin hyvin sora-
14606: alueita omistavat maanomistajat ja yritykset että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14607: taloudellisilta menetyksiltä. lakiehdotuksen:
14608:
14609:
14610: Soranotto laki.
14611: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14612:
14613: 1 §. tetty ja jos ottamisesta ei aiheudu 3 §: ssä
14614: Lain soveltamisala. tarkoitettuja seurauksia. Asiaa harkittaessa on
14615: otettava huomioon myös 9 §:ssä mainittujen
14616: Soran, kiven, hiekan, saven, mullan ja tur- määräysten vaikutus.
14617: peen ottamisessa pois kuljetettavaksi taikka
14618: paikalla varastoitavaksi tai jalostettavaksi on
14619: noudatettava tämän lain säännöksiä.
14620: ( 2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityksessä.) 7 §.
14621: Lupaviranomainen.
14622: 2-5 §.
14623: (Kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
14624:
14625:
14626: 6 §. 8-24 §.
14627: Luvan myöntämisen edellytykset. (Kuten 9-25 § hallituksen esityksessä.)
14628:
14629: Lupa ainesten ottamiseen voidaan myöntää,
14630: jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esi-
14631:
14632:
14633: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
14634:
14635: Kaj Bärlund
14636: 1980 vp. 313
14637:
14638: Lakialoite n:o 175.
14639:
14640:
14641:
14642: Hautala ym.: Ehdotus laiksi polttoaineverosta.
14643:
14644:
14645: E d u s kun n a II e.
14646:
14647: Hallitus ehdottaa polttoaineiden valmisteve- rautatieliikenne ei kata läheskään kaikkia paik-
14648: rosta annetun lain uudistamista yhdenmukai- kakuntia.
14649: seksi muun valmisteverolainsäädännön kanssa. Energiapoliittisista syistä on perusteltua periä
14650: Samassa yhteydessä hallitus kuitenkin esittää valmisteveroa lämmitykseen käytettävästä ja
14651: tällä hetkellä väliaikaisesti voimassa olevien raskaasta polttoöljystä. Nykyinen vero on kui-
14652: polttonesteiden valmisteverojen korotuksen sää- tenkin kohtuuttoman korkea, kun otetaan huo-
14653: tämistä pysyviksi (HE n:o 107/1980 vp.). mioon, että siirtyminen öljystä muihin pohto-
14654: Kristillisen Liiton eduskuntaryhmä vastusti aineisiin ei suinkaan käy käden käänteessä.
14655: viimeksi suoritettuja polttonesteiden valmiste- Kristillisen Liiton mielestä valmisteverolain
14656: verojen korotuksia. Mielestämme polttonestei- uudistaminen on muilta osin paikallaan. Puo-
14657: den hinnat ovat maassamme kohtuuttoman lueemme ei kuitenkaan voi hyväksyä nykyisten
14658: korkeat. Moottoribensiinin korkea verotus ra- tilapäisten valmisteveromäärien säätämistä py-
14659: sittaa kohtuuttomasti maamme haja-asutusalu- syviksi. Päinvastoin uudessa laissa olisi palau-
14660: eilla asuvia, joille yksityisauton käyttö on vält- tettava voimaan vanhat veromäärät.
14661: tämätöntä työmatkoilla sekä välttämättömien Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
14662: palvelujen saavuttamiseksi. Dieselöljyn korkea
14663: verotus nostaa kuljetuskustannuksia kuorma- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14664: autoliikenteessä. Tämä on kohtuutonta, koska lakiehdotuksen:
14665:
14666:
14667: Laki
14668: polttoaineverosta.
14669:
14670: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14671:
14672: Yleiset säännökset. 7) kevyestä pohtoöljystä 3,83 penniä lit-
14673: ralta;
14674: 1-3 §.
14675: (Kuten hallituksen esityksessä.) 8) raskaasta pohtoöljystä 2,31 penniä ki-
14676: lolta;
14677: V eron määräämisen perusteet. 9) kivihiilestä 7 markkaa tonnilta;
14678: (10-14 kohta kuten hallituksen esityk-
14679: 4 §. sessä.)
14680: Polttoaineveroa on suoritettava:
14681: 1 ) muusta moottoribensiinistä kuin lento- ( 2-3 niom. kuten hallituksen esityksessä.)
14682: bensiinistä 93,50 penniä litralta;
14683: (2-5 kohta kuten hallituksen esityksessä.) 5-17 §.
14684: 6) dieselöljystä 55,98 penniä litralta; (Kuten hallituksen esityksessä.)
14685:
14686: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
14687:
14688: Sauli Hautala Jorma Fred Asser Stenbäck
14689: Erkki Korhonen Väinö Rautiainen Olavi Ronkainen
14690: Antero Juntumaa Impi Muroma
14691: 40 0880001340
14692: 314 1980 vp.
14693:
14694: Lakialoite n: o 17 6.
14695:
14696:
14697:
14698:
14699: Toiviainen ym.: Ehdotus laiksi polttoaineverosta.
14700:
14701:
14702: E d u s k u n n a 11 e.
14703:
14704: Hallituksen 19 päivänä syyskuuta 1980 an- siin nykyisestään 26 penniä ja dieselöljyn veroa
14705: tamassa lakiehdotuksessa laiksi polttoaineverosta 24 penniä.
14706: (HE n:o 107/1980 vp.) lähdetään siitä, että Asumiskustannuksissa lämmityskulut merkit-
14707: polttoaineiden vero määrättäisiin sille tasolle, sevät huomattavaa osuutta. Tämän vuoksi on
14708: johon se nyt usein tapahtuneilla väliaikaisilla epäoikeudenmukaista periä veroa asuntojen
14709: polttoaineiden valmisteverojen korotuksilla on lämmitykseen käytettävistä polttoaineista. Eh-
14710: säädetty. dotamme, että kevyen ja raskaan polttoöljyn
14711: Viime vuosina polttonesteiden hinnat ovat sekä kivihiilen osalta veroa ei peritä silloin kun
14712: nousseet jyrkästi. Osa hintojen noususta on joh- niitä käytetään asuinkiinteistöjen lämmittämi-
14713: tunut raaka-aineiden hankintahintojen noususta, seen.
14714: mutta myös hintoihin sisältyvät valmisteverot Hallitus esittää lakiesityksessään uutena ve-
14715: ovat varsin korkeat. Esimerkiksi moottoriben- rotuksen kohteena kaupunkikaasun. Emme pidä
14716: siinin hinnassa on veroa 1 markka 6 penniä lit- tätä aiheellisena.
14717: ralta. Hallitus esittää myös, että mikäli hallitus an-
14718: Mielestämme polttoaineiden hintapolitiikkaa taa esityksen polttoöljylain muuttamisesta, voi
14719: harjoitettaessa ei veroilla saisi jyrkentää niitä hallitus määrätä kannettavaksi uuden esityksen
14720: rasituksia, joilla maailmanmarkkinoilla tapahtu- mukaiset verot ennen lain eduskuntakäsittelyä.
14721: neet polttoöljyjen hinnat jo muutenkin vaikut- Emme hyväksy tällaista eduskunnan päätäntä-
14722: tavat kansalaisten toimeentuloa kaventavasti. vallan kaventamista.
14723: Liikenteessä käytettävät polttoaineet lisää- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14724: vät kuljetuskustannuksia ja vaikuttavat matka-
14725: kustannuksia nostavasti. Tämän vuoksi ehdo- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14726: tamme että moottoribensiinin veroa alennettai- lakiehdotuksen:
14727:
14728:
14729:
14730: Laki
14731: polttoaineverosta.
14732:
14733: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14734:
14735: Yleiset säännökset. (2-5 kohta kuten hallituksen esityksessä.)
14736: 6) dieselöljystä 40,00 penniä litralta,
14737: 1-3 §. (7-13 kohta kuten hallituksen esityksessä.)
14738: (Kuten hallituksen esityksessä.) 14) propaanista, butaanista ja muista tulli-
14739: tariffin nimikkeeseen 27.11 kuuluvista maa-
14740: V eron määräämisen perusteet. öljyistä sekä kaasumaisista hiilivedyistä 2,42
14741: penniä kilolta.
14742: 4 §. (2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
14743: Polttoaineveroa on suoritettava:
14744: 1) muusta moottoribensiinistä kuin lento- 5 §.
14745: bensiinistä 80,00 penniä litralta, (Kuten hallituksen esityksessä.)
14746: Lakialoite n:o 176 315
14747:
14748: Verottomuus ja veronalennus. sen tai kulkuneuvon tahi Suomen aluevesien
14749: ulkopuolella pyyntiä harjoittavan kalastusaluk-
14750: 6 §. sen pohtoaineeksi; sekä
14751: Verotonta on: 9) polttoaineet silloin kun niitä käytetään
14752: (1-6 kohta kuten hallituksen esityksessä.) asuinkiinteistöjen lämmittämiseen.
14753: 7) valtioneuvoston määräämillä ehdoilla
14754: polttoaine, joka käytetään teollisessa tuotan- 7-10 §.
14755: nossa raaka- tai apuaineena taikka välittömästi (Kuten hallituksen esityksessä.)
14756: ensikäytössä tavaran valmistuksessa;
14757: 8) tullihallituksen määräämillä ehdoilla 11-16 §.
14758: maassa valmistettu polttoaine, joka luovutetaan (Kuten hallituksen esityksen 12-17 § .)
14759: ulkomaanliikenteessä olevan aluksen, ilma-aluk-
14760:
14761:
14762: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
14763:
14764: Seppo Toiviainen Mikko Kuoppa Pentti Liedes
14765: Irma Rosnell P. Puhakka Sten Söderström
14766: Ensio Laine M.-L. Salminen
14767: 316 1980 vp.
14768:
14769: Lakialoite n:o 177.
14770:
14771:
14772:
14773:
14774: Hautala ym.: Ehdotus la1ksi vuodelta 1981 toimitettavassa val-
14775: tionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veroprosen-
14776: teista.
14777:
14778:
14779: E d u s kun n a 11 e.
14780:
14781: Hallitus esittää ensi vuoden tuloveroasteik- sen kiristyminen voitalSltn ·täysimääräisenä hy-
14782: koihin tehtäväksi 11 prosentin inflaatiotarkis- vittää veronmaksajille. Kun tuloverohelpotuk-
14783: tuksen (HE n:o 122/1980 vp.). silla on kuitenkin ratkaiseva merkitys pyrittäes-
14784: Verotuksen inflaatiotarkistuksen tarkoitukse- sä luomaan edellytyksiä maltillisille tulopoliitti-
14785: na on estää rahan arvon huononemisesta johtu- sille ratkaisuille, olisi mielestämme veroasteik-
14786: va verotuksen kiristyminen. Jotta tämä tarkoi- koja tarkistettava enemmän kuin hallitus ehdot-
14787: tus toteutuisi, pitäisi inflaatiotarkistuksen suu- taa. Tämän vuoksi ehdotamme eduskunnan hy-
14788: ruudeltaan vastata nimellispalkoissa tapahtunut- väksyttäväksi tulo- ja veroasteikkoa, joka on
14789: ta keskimääräistä muutosta. Jos inflaatiotarkis- saatu siten, että kuluvana vuonna sovelletta-
14790: tus tehdään pelkästään hintojen muutoksen pe- viin veroasteikkoihin on tehty 14 prosentin in-
14791: rusteella, yleisessä ansiotasossa tapahtunut ko- flaatiotarkistus.
14792: hoaminen jää huomioonottamatta. Pitkällä aika- Varallisuusvero on suomalaisessa lainsäädän-
14793: välillä tämä johtaa siihen, että veroprogressio nössä esiintyvä jäänne menneiltä ajoilta. Va-
14794: alkaa vaikuttaa entistä alemmissa tulonsaajaryh- rallisuusverotus rasittaa erityisesti suomalaista
14795: missä. yritystoimintaa. Yritystoiminnassahan tarvitaan
14796: Kuluvan vuoden veroasteikkoihin tehtiin vii- usein huomattavia pääomia. Osakeyhtiöt on va-
14797: me syksynä 7,5 prosentin inflaatiotarkistus. pautettu kokonaan varallisuusverosta, mutta
14798: Todellisuudessa ansiotason arvioidaan kuitenkin maassamme on runsaasti myös perheyrityksiä,
14799: kohoavan 12,5 prosenttia eli verotus kiristyi joiden varallisuus tulee verotettavaksi osakkai-
14800: 5 prosentin palkkojen korotuksen osalta. den henkilökohtaisena varallisuutena. Tämänkin
14801: Ensi vuonna arvioidaan palkansaajien ansio- vuoksi on perusteltua alentaa varallisuusvero-
14802: taso-indeksin kohoavan 13 prosenttia kuluvasta tuksen tasoa tuntuvasti enemmän kuin hallitus
14803: vuodesta. Näin ollen 11 prosentin inflaatiotar- esittää.
14804: kistus on tältä osin 2 prosenttia liian pieni. Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
14805: Valtiontaloudellisista syistä ei liene mahdol-
14806: lista keventää verotusta tässä vaiheessa niin pal- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14807: jon, että menneinä vuosina tapahtunut verotuk- lakiehdotuksen:
14808:
14809:
14810:
14811:
14812: Laki
14813: vuodelta 1981 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja vero-
14814: prosenteista.
14815:
14816: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14817:
14818: 1 §. 2 §.
14819: (Kuten hallituksen esityksessä.) Progressiivinen tuloveroasteikko on seu-
14820: raava:
14821: Lakialoite n:o 177 317
14822:
14823: Vero ala- 3 §.
14824: Veron vakioerä rajan ylit- Progressiivinen varallisuusveroasteikko on
14825: alarajan tävästä
14826: Verotettava tulo kohdalla tulosta seuraava:
14827: mk mk %
14828: 11 000- 14 200 10 6 Vero ala-
14829: Verotettava Vero ala- rajan ylit-
14830: 14 200- 17 100 202 13 rajan tävästä
14831: 17 100- 21 700 569 18 varallisuus
14832: mk kohdalla varalli-
14833: 21 700- 26 300 1397 22 mk suudesta
14834: 26 300- 35 400 2 409 27 %
14835: 35 400- 50 200 4 866 28 300 000-400 000 150 0,8
14836: 50 200- 68 400 9 010 32 400 000-500 000 950 1,0
14837: 68 400-105 000 14 834 38 500 000-600 000 1950 1,3
14838: 105 000-175 000 28 742 45 600 000- 3 250 1,5
14839: 175 000-314 000 60 242 50
14840: 314 000- 129 742 51 4 ja 5 §.
14841: (Kuten hallituksen esityksessä.)
14842:
14843:
14844: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
14845:
14846: Sauli Hautala Antero Juntumaa Impi Muroma
14847: Väinö Rautiainen Erkki Korhonen Jorma Fred
14848: Olavi Ronkainen
14849: 318 1980 vp.
14850:
14851: Lakialoite n:o 178.
14852:
14853:
14854:
14855:
14856: Mäki-Hakola: Ehdotus laiiksi tulo- ja: varallisuus,verolain muutta-
14857: misesta.
14858:
14859:
14860: E d u s k u n n a J 1e.
14861:
14862: Hallituksen esityksessä laiksi tulo- ja varalli- Jotta asiaan saatmsnn invalidien kannalta
14863: suusverolain muuttamisesta (HE n:o 123/1980 oikeudenmukainen korjaus ehdotan,
14864: vp.) ovat invalidivähennykset jääneet rahan-
14865: arvon kehityksessä jatkuvasti jälkeen. Tähän että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14866: ovat mm. Sotainvalidien Veljesliitto ym. inva- lakiehdotuksen:
14867: Hdijärjestöt kiinnittäneet huomiota.
14868:
14869: Laki
14870: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta.
14871: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
14872: varallisuusverolain (1043/74) 17 §:n 2 momentti, 17 b §:n 2 momentti, 18 §:n 4 momentti,
14873: 22 §:n 1 momentin 1 kohta, 26 §:n 1 momentin 5 kohta, 28 §, 29 §:n 1 momentin 4 kohta,
14874: 31 §:n 1 momentti, 32 a §, 33 §:n 1 momentin 1, 2, 2 a, 3 ja 5 kohta, 36 §:n 1 momentin
14875: 2, 3, 4 ja 5 kohta sekä 3 momentti, 37, 50 ja 53 §, 57 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohta sekä
14876: 3 momentti, ja 60 § :n 1 momentti,
14877: sellaisina kuin niistä ovat, 17 § :n 2 momentti 25 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa laissa
14878: (608/75), 17 b §:n 2 momentti ja 32 a § 21 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (972/
14879: 79), 18 §:n 4 momentti 17 päivänä kesäkuuta 1976 annetussa laissa (505/76), 28 § 25 päi-
14880: vänä marraskuuta 1977 annetussa laissa (848/77), 29 §:n 1 momentin 4 kohta 23 päivänä
14881: kesäkuuta 1977 annetussa laissa (510/77), sekä 31 §:n 1 momentti, 33 §:n 1 momentin
14882: 1, 2, 2 a, 3 ja 5 kohta, 36 §:n 1 momentin 2, 3 ja 5 kohta sekä 3 momentti, 37 ja 53 § sekä
14883: 57 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohta .sekä 3 momentti 7 päivänä joulukuuta 1979 annetussa lais-
14884: sa (885/79), näin kuuluviksi:
14885:
14886: 17, 17b, 18, 22, 26, 28, 29, 31, 32a ja 33 §. velvollinen on verovuonna saanut pakolliseen
14887: (Kuten hallituksen esityksessä.) eläketurvaan perustuvaa työkyvyttömyyseläket-
14888: tä, katsotaan hänen haitta-asteensa ilman eri
14889: 36 §. selvitystä 100 prosentiksi, jos eläke on myön-
14890: Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu- netty täytenä, sekä 50 prosentiksi, jos se on
14891: nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää: myönnetty osaeläkkeenä, jollei verovelvollisen
14892: haitta-asteen esitetyn selvityksen perusteella
14893: (2, 3 ja 4 kohta kuten hallituksen esityk- katsota olevan suurempi. Verovelvollinen säilyt-
14894: sessä.) tää oikeutensa työkyvyttömyyseläkkeen mukai-
14895: 5) 6 000 markkaa, jos hänellä on sairau- seen invalidivähennykseen senkin jälkeen, kun
14896: desta, viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä työkyvyttömyyseläke on muuttunut vanhuus-
14897: haitta, jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mu- eläkkeeksi. Asetuksella voidaan antaa määräyk-
14898: kaan on 100 prosenttia, tai jos prosenttimäärä siä niistä perusteista, joiden mukaan haitta-aste
14899: on pienempi, mutta kuitenkin vähintään 30 määritellään sekä invalidivähennyksen saami-
14900: prosenttia, prosenttimäärän osoittama osuus seksi esitettävästä selvityksestä.
14901: 6 000 markasta (invalidivähennys). Jos vero-
14902: Lakialoite n:o 178 319
14903:
14904: (3 mom. kuten hallituksen esityksessä.) kohdassa tarkoitettu haitta-asteensa on 100 pro-
14905: senttia, tai jos prosenttimäärä on pienempi,
14906: 37, 50 ja 53 §. mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia, pro-
14907: (Kuten hallituksen esityksessä.) senttimäärän osoittama osuus 1 500 markasta,
14908: sekä
14909: 57 §.
14910: Verovelvollisen henkilön, joka suurimman (3 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
14911: osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulo-
14912: verosta vähennetään: 60 §.
14913: ( 1 kohta kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
14914: 2) jos hänellä on oikeus 36 §:n 1 momen-
14915: tin 5 kohdan mukaiseen invalidivähennykseen, Voimaantulosäännös.
14916: 1 500 markkaa, milloin hänen sanotussa lain- (Kuten hallituksen esityksessä.)
14917:
14918:
14919: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.,
14920:
14921: P. Mäki-Hakola
14922: 320 1980 vp.
14923:
14924: Lakialoite n:o 179.
14925:
14926:
14927:
14928:
14929: Juhantalo: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 33 §:n
14930: muuttamisesta.
14931:
14932:
14933: Ed u s k u n n a II e.
14934:
14935: Tulo- ja varallisuusverolain 3 3 § :n ja tulo- tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle 1981 on
14936: ja varallisuusveroasetuksen 2 §: n säännösten yleisesti ottaen suoritettu inflaatiotarkistukset
14937: nojalla verovelvollinen saa valtionverotuksessa yllä olevan lain markkamääräisissä rajoissa, tu-
14938: vähentää vähintään 3 000 markan ja enintään lisi epäkohta korjata korottamalla rajaa. Toden-
14939: 100 000 markan suuruisen lahjoituksen, joka näköisesti markkamääräisesti matalaksi jäänyt
14940: on annettu yleishyödylliseen tarkoitukseen. Tätä raja on aivan viimeaikoinakin haitannut mer-
14941: rajoitusta ei ollut tulo- ja omaisuusverolaissa. kittäviä yleishyödylliseen tarkoitukseen toimi-
14942: Joskin mainitun ylärajan ylittävät lahjoitukset tettuja keräyksiä. Samalla tulisi edellä maini-
14943: ovat käytännössä melko harvinaisia, on yhä tusta syystä sekä verotuksen markkamääräiseksi
14944: enenevässä määrin esiintynyt tapauksia, joissa yhdenmukaistamiseksi mm. perintö- ja lahjave-
14945: lainsäädännössä määritelty lahjoituksen ehdoton rotuksessa annetun lain kanssa korjata lain ala-
14946: yläraja on ollut esteenä tiedettä tai taidetta tu- raja.
14947: kevalle yleiseltä:kin kannalta suotavalle lain Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen,
14948: määrittelemän suurimman verovapaan lahjoituk-
14949: sen tekemiselle. Kun rahanarvon alenemisen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14950: myötä 100 000 markan yläraja on muodostunut lakiehdotuksen:
14951: epätarkoituksenmukaiseksi ja kun hallituksen
14952:
14953:
14954:
14955: Laki
14956: tulo- ja varallisuusverolain 33 §:n muuttamisesta.
14957: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
14958: varallisuusverolain 33 §:n 1 momentin 6 kohta, sellaisena kuin se on 25 päivänä heinä-
14959: kuuta 1975 annetussa laissa (608/75), näin kuuluvaksi:
14960:
14961: 33 §. dylliseen tarkoitukseen, sen mukaan kuin ase-
14962: Vaidonverotuksessa saa verovelvollinen vä- tuksella säädetään, sekä
14963: hentää lisäksi:
14964:
14965: 6) vähintään 10 000 markan ja enintään Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
14966: 200 000 markan suuruiset lahjoitukset yleishyö- kuuta 1981.
14967:
14968:
14969: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
14970:
14971: Kauko Juhantalo
14972: 1980 vp. 321
14973:
14974: Lakialoite n:o 180.
14975:
14976:
14977:
14978:
14979: Linna: Ehdotus laiksi maataloustulolain 15 § :n muuttamisesta.
14980:
14981:
14982: E d u s kun n a 11 e.
14983:
14984: Hallitus on antanut eduskunnalle vuoden kohdalla on maataloustulolain voimassa ollessa
14985: 1980 valtiopäivillä esityksen laiksi maatalous- tapahtunut erittäin voimakas tuonnin lisäys.
14986: tulolain 15 §:n muuttamisesta (HE n:o 141/ Kun kalajauhon tuonti oli vuonna 1977 44,2
14987: 1980 vp.). milj. kiloa, kohosi se vuonna 1979 77,1 milj.
14988: Hallituksen esityksen tarkoituksena on tällä kiloon, jota suurempaa kalajauhomäärää ei
14989: lainmuutoksella säilyttää maatalousväestön koskaan aikaisemmin ole maahamme yhden
14990: markkinoimismaksurasitus vuonna 1981 samal- vuoden aikana tuotu.
14991: la tasolla kuin se on vuonna 1980. Näin suuri karjataloustuotantoa paisuttava
14992: Kun voimassa olevaa maataloustulolakia käsi- valkuaisrehujen tuonnin lisäys on vienyt sen-
14993: teltiin eduskunnassa vuoden 1977 syysistunto- kin asiapohjan maatalousväestön osallistumi-
14994: kaudella ehdotettiin ,silloin hallituksen esityk- selta maataloustuotannon ylijäämien rahoittami-
14995: seen liittyvässä rinnakkaisaloitteessa (LA n:o seen, joka silloin oli, kun maataloustulolaki
14996: 183/1977 vp.), ettei sen ylituotannon osalta, säädettiin.
14997: joka aiheutuu ulkomaista alkuperää olevien Käytännön tosiasiahan on se, että karja-
14998: vilja- ja väkirehujen tai tuontirehuista valmis- taloustuotantomme on ajautunut niin suureen
14999: tettujen rehuseosten käyttämisestä tuotannossa riippuvuuteen ulkomaista alkuperää olevasta
15000: säädettäisi maatalousväestölle markkinoimis- valkuaistuonnista, että meillä olisi erittäin suu-
15001: maksuvelvoitetta. ria vaikeuksia päästä omavaraisuuteen valkuais-
15002: Rinnakkaisaloitteen pohjalta on eduskunnan tuotannon osalta, vaikka ottaisimme kaikki
15003: maa- ja metsätalousvaliokunta joulukuun 7 päi- pakettipellot välittömästi tehokkaan valkuais-
15004: vana 1977 maataloustulolaista antamassaan tuotannon piiriin.
15005: mietinnössä todennut seuraavaa: "Asiaa käsitel- Maatalousväestöä kohtaan on kuitenkin täy-
15006: lessään valiokunta on kiinnittänyt huomiota sin kohtuutonta, että sillä markkinointimaksu-
15007: siihen merkitykseen, mikä maataloustuotteiden jen muodossa maksatetaan jälleen vuonna 1981
15008: ja eräiden tuotantopanosten tuonnilla saattaa 220 milj. markkaa siid\ syystä, että ulkomailta
15009: olla maataloustuotteiden ylituotannon määrään. tapahtuva rehuntuonti paisuttaa maatalous-
15010: Tämä kysymys olisikin hallituksen toimesta tuotantoa.
15011: selvitettävä." Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
15012: Julki·suudessa ei ole näkynyt tietoja siitä taen,
15013: onko hallitus tehnyt selvityksiä tästä asiasta.
15014: Tiedossa kuitenkin on, että nimi,kkeellä öljy- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15015: siemenet on jatkuvasti tuotu pääasiassa seijapa- lakiehdotuksen:
15016: pua noin 100 milj. kiloa vuosittain. Kalajauhon
15017:
15018:
15019:
15020:
15021: 41 0880001340
15022: 322 Lakialoite n:o 180
15023:
15024:
15025:
15026: Laki
15027: maataloustulolain 15 §:n muuttamisesta.
15028:
15029: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15030: muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1977 annetun maataloustulolain (1102/77) 15 §:n 1
15031: momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä kesä!kuuta 1978 annetussa laissa (515/78),
15032: sekä
15033: lisätään 15 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2, 3 ja 4 momentti siirtyvät 3, 4 ja
15034: 5 momentiksi, seuraavasti:
15035: 15 §.
15036: ( 1 mom. kuten hallituksen esityksessä.) rehuista valmistettujen rehuseosten käyttämi-
15037: Maatalous ei kuitenkaan ole velvollinen osal- sestä tuotannossa.
15038: listumaan maidon, Lihan ja kananmunien osalta
15039: sen tuotantokatot ylittävän viennin rahoittami-
15040: seen, joka vienti aiheutuu ulkomaista alku- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
15041: perää olevien vilja- ja väkirehujen tai tuonti- kuuta 1981.
15042:
15043:
15044: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1980.
15045:
15046: Heimo Linna
15047: 1980 vp. 323
15048:
15049: Lakialoite n:o 181.
15050:
15051:
15052:
15053:
15054: Salminen: Ehdotus laiksi lapsen elatuksen turvaamisesta annetun
15055: lain 8 §:n muuttamisesta.
15056:
15057:
15058: E d u s k u n n a II e.
15059:
15060: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen yhdessä lapsilisän kanssa riittäisi korvaamaan
15061: laiksi lapsen elatuksen turvaamisesta annetun lapsen elättämisestä ja kasvattamisesta aiheu-
15062: lain muuttamisesta (HE n:o 144/1980 vp.). tuvat kustannukset. Ensi vaiheessa elatustukea
15063: Elatustuen tarkoituksena on turvata lapsen oi- tulisi korottaa vähintään 100 markalla. Elatus-
15064: keus riittävään toimeentuloon. Elatustuen mää- tuen korottaminen 100 markalla tuen saajien
15065: rä on tällä hetkellä kuitenkin yksinhuoltajille määrän pysyessä nykyisenä eli 75 OOO:na ai-
15066: vain 215 markkaa ja muille 176 markkaa lap- heuttaisi 46,6 miljoonan markan lisäystarpeen
15067: selta. Hallituksen antama lakiehdotus sisältää hallituksen eduskunnalle antamassa esityksessä
15068: elatustuen nostamisen 25 markalla vuoden 1981 valtion vuoden 1981 tulo- ja menoarvioksi tar-
15069: alusta lukien. Ehdotettua korotusta on pidet- koitukseen varattuihin määrärahoihin.
15070: tävä aivan liian alhaisena turvaamaan lain tar- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
15071: koittaman lapsen oikeuden riittävään toimeen- taen,
15072: tuloon. Tavoitteeksi tulisi asettaa elatustuen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15073: asteittainen nostaminen sille tasolle, että se lakiehdotuksen:
15074:
15075:
15076:
15077: Laki
15078: lapsen elatuksen turvaamisesta annetun lain 8 §:n muuttamisesta.
15079:
15080: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lapsen elatuksen turvaamisesta 28 päivänä tam-
15081: mikuuta 1977 annetun lain (122/77) 8 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 2 päivänä
15082: joulukuuta 1977 annetussa laissa (863/77), näin kuuluvaksi:
15083:
15084: 8 §.
15085: Elatustuen määrä on yhdelle lapselle 315 Voimaan tulosäännös.
15086: markkaa kuukaudessa elatusvelvollisen osalta. (Kuten hallituksen esityksessä.)
15087: Milloin lapsen huoltaja elää avioliitossa tai avio-
15088: liitonomaisissa olosuhteissa, on elatustuki kui-
15089: tenkin 27 6 markkaa kuukaudessa.
15090:
15091:
15092:
15093:
15094: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1980.
15095:
15096: M.-L. Salminen
15097: 324 1980 vp.
15098:
15099: Lakialoite n:o 182.
15100:
15101:
15102:
15103:
15104: Hautala ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain 1 ja 1 a §:n muutta-
15105: misesta.
15106:
15107:
15108: E d u s k u n n a 11 e.
15109:
15110: Hallitus on antanut eduskunnalle esit)llksen painopisteen siirtyminen eläkkeiden puolelle
15111: lapsilisien korottamisesta (HE 145/1980 vp). ovat heikentäneet lapsiperheiden taloudellista
15112: Hallitus esittää lapsilisiä korotettavaksi ensi asemaa. LapsiHsiin olisi aikaansaatava merkit-
15113: vuoden heinäkuun alusta lukien 10 prosentilla. tävä tasokorotus.
15114: Alle 3-vuotiaiden tkorotettua lapsilisää esitetään Yhteiskunta suuntaa tosin voimavaroja myös
15115: nostettavaksi 30 prosentilla. lapsiperheiden hyväksi esimerkiksi lasten päivä-
15116: Sosiaalihallituksen äskettäin julkaiseman tut- hoitotoimintaa tukemalla. Tähän käytetyt varat
15117: kimuksen mukaan lapsiperheiden taloudellinen koituvat kuitenkin hyvin suppean lapsiryhmän
15118: asema on nykyisin varsin heikko. Esimerkiksi eduksi ja suuri osa tuesta hu'kkuu kalliin
15119: 2-lapsisen perheen huoltajien on ansaittava to- päiväkotiverkoston rakentamiseen hyödyttämät-
15120: della hyvin, jotta perhe pystyisi saavuttamaan tä suoranaisesti tuen saajia, itse lapsiperheitä.
15121: täyttä kansaneläkettä saavan henkilön ansio- Lapsilisät maksetaan samansuuruisina kaikil-
15122: tason. le perheille riippumatta perheenhuoltajien tulo-
15123: Lapsiperheiden as·emaa vaikeuttaa erityisesti tasosta. Ne onkin tar;koitettu tasaamaan lap-
15124: se, että useat lapsiperheille osoitetuista yhteis- sista perheelle aiheutuvia ylimääräisiä kustan-
15125: kunnan tukimuodoista ovat voimakkaasti tulo- nuksia.
15126: sidonnaisia. Vaikka perheen ansiotulot lisään-
15127: tyvät, käytettävissä oleva tulo ei kuitenkaan Kristillisen Liiton eduskuntaryhmä esittää
15128: juuri lisäänny, koska yhteiskunnan tukimuodot lapsilisien korottamista keskimäärin 50 prosen-
15129: vähenevät vastaavassa suhteessa. Esimerkiksi tilla nykyiseen verrattuna. Ha1litus on ilmoit-
15130: 1 000 markan tulojen noususta saattaa jäädä tanut perhepolitiikan yhdeksi budjetin paino-
15131: käteen vain muutama markka. pistealueeksi ja mielestämme budjetin raken-
15132: Lapsiperheiden heikko taloudellinen asema netta tulisi muuttaa siten, että lapsilisiä voi-
15133: on johtanut syntyvyyden nopeaan vähenemi- taisiin korottaa esittämällämme tavalla.
15134: seen maassamme. Tuoreimpien väestöennustei- Samalla Kristillisen Liiton eduskuntaryhmä
15135: den mukaan Suomen väkiluku putoaisi jopa edellyttää, että sen yleisenä aloiteaikana jät-
15136: 3,6 miljoonaan muutamassa kymmenessä vuo- tämä aloite lapsilisälain muuttamisesta siten,
15137: dessa. Tämän suuntaisen kehityksen kääntämi- että lapsilisiä maksettaisiin 18 ikävuoteen
15138: seen on ryhdyttävä todella ripeästi ja tehok- saakka ja lapsilisät sidottaisiin elinkustannus-
15139: kaita toimenpiteitä hyväksikäyttäen. indeksiin, otettaisiin myös käsiteltäväksi ja mai-
15140: Lapsilisiin vuosittain tehdyt korjaukset ovat nitut muutokset tehtäisiin lapsilisälakiin.
15141: kyenneet säilyttämään niiden reaaliarvon suu- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
15142: rin piirtein ennallaan muutamien viimeksi ku- nioittaen,
15143: luneiden vuosien aikana. Samanaikaisesti per- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15144: heverotuksen kiristyminen ja sosiaa1ipolitirkan lakiehdotuksen:
15145: Lakialoite n:o 182 325
15146:
15147:
15148: Laki
15149: lapsilisälain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta.
15150:
15151: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsi-
15152: lisälain (541/48) 1 §:n 2 momentti ja 1 a §, sellaisina kuin ne ovat 1 §:n 2 momentti 31
15153: päivänä heinäkuuta 1980 annetussa laissa (591/80) ja 1 a § 28 päivänä joulukuuta 1979
15154: annetussa laissa ( 1061/79), näin kuuluviksi:
15155:
15156: 1 §. milloin lapsi on 6 §: ssä tarkoitetulla tavalla
15157: hoidettavana laitoksessa.
15158: Lapsilisän määrä on 2 000 markkaa vuodes-
15159: sa. Jäljempänä 3 §:ssä mainitun, lapsilisän nos- 1 a §.
15160: tamiseen oikeutetun henkilön toisesta lapsesta Lapsilisä suoritetaan 1 §:n mukaan lapsi-
15161: on lapsilisän määrä kuitenkin 2 400 mark!kaa lisään oikeutetusta kolmea vuotta nuoremmasta
15162: vuodessa, kolmannesta lapsesta 2 800 markkaa lapsesta korotettuna 1 200 marka1Ja vuodessa.
15163: vuodessa sekä neljännestä ja kustakin seuraa-
15164: vasta [apsesta 3 400 markkaa vuodessa, paitsi Voimaantulosäännös.
15165: (Kuten hallituksen esityksessä.)
15166:
15167:
15168: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1980.
15169:
15170: Sauli Hautala Esko Almgren Jorma Fred
15171: Erkki Korhonen Ulla Järvilehto Antero Juntumaa
15172: Väinö Rautiainen Impi Muroma
15173: 326 1980 vp.
15174:
15175: Lakialoite n:o 183.
15176:
15177:
15178:
15179:
15180: Joutsenlahti: Ehdotus laiksi lapsilisälain 1 ja 1 a §:n muutta-
15181: misesta.
15182:
15183:
15184: E d u s kun n a 11 e.
15185:
15186: Jo inhimillisyys vaatii, että lasten toimeen- korjattava, jotta ne saata1s11n oikeudenmukai-
15187: tulo turvataan kaikissa olosuhteissa. Sitäpaitsi selle tasolle. Tällä voitaisiin samalla myös estää
15188: lapsissa on kansamme tulevaisuus. viime vuosien vahingollinen kehitys ja sen jat-
15189: Kuitenkin lapsilisien reaalinen arvo on jäänyt kuminen, joka on näkynyt erityisesti koko
15190: jälkeen hintavyöryn aikana. Näin on tapahtunut maamme väkiluvun vähentymisenä.
15191: siitä huolimatta, että huomattava osa lapsilisä- Ei voine kukaan olla eri mieltä siitä, että
15192: varo~sta on jätetty jakamatta kerättyyn tarkoi- lapsilisä ei ole riittävä lapsen hoitoon eikä sil-
15193: tukseensa. Valtio on ne käyttänyt muihin lä saada myöskään peitettyä päivähoitokustan-
15194: menoihinsa, mikä on ollut lapsiin ja perheisiin nuksia alle kouluikäisten lasten osalta. Lakia
15195: kohdistettu vääryys. tulisikin muuttaa siten, että alle kouluikäisille
15196: On välttämätöntä, että kaikki kerätyt lapsi- lapsille maksettaisiin lapsilisä korotettuna 1 800
15197: lisävarat käytetään tähän tarkoitukseen. Tä- markalla.
15198: mä mahdollistaa ainakin 200 markan suuruisen Samoin olisi lain käsittelyn yhteydessä lau-
15199: lapsilisän maksamisen kuukaudessa joka1sta suttava hallitukselle toivomus siitä, että se
15200: lasta kohden. ryhtyisi toimenpiteisiin lapsilisien poistamiseksi
15201: Lasten hoitaminen ja kasvattaminen on hin- rikkailta ja suurituloisilta.
15202: tojen ja maksujen jatkuvasti ja hillittömästi Edellä mainituilla perusteilla ehdotan kun-
15203: vuosi vuodelta noustessa tullut varsin suureksi nioittaen,
15204: taloudelliseksi rasitukseksi erityisesti pienitu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15205: loisille perheille. Tämän vuoksi olisi lapsilisiä lakiehdotuksen:
15206:
15207:
15208: Laki
15209: lapsilisälain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta.
15210:
15211: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsi-
15212: lisälain 1 §:n 2 momentti ja 1 a §, sellaisina kuin ne ovat 1 §:n 2 momentti 31 päivänä
15213: heinäkuuta 1980 annetussa laissa (591/80) ja 1 a § 28 päivänä joulukuuta 1979 annetussa
15214: lais,sa ( 1061/79), näin kuuluviksi:
15215:
15216: 1 §. sään oikeutetusta, kolmea vuotta nuoremmasta
15217: lapsesta korotettuna 1 800 markalla vuodessa.
15218: Lapsilisän määrä on 3 000 markkaa vuo-
15219: dessa.
15220: 1 a §. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
15221: Lapsilisä suoritetaan 1 §:n mukaan lapsili- kuuta 1981.
15222:
15223: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1980.
15224:
15225: Anssi Joutsenlahti
15226: 1980 vp. 327
15227:
15228: Lakialoite n:o 184.
15229:
15230:
15231:
15232:
15233: Rosnell ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain muuttamisesta.
15234:
15235: E d u s k u n n a II e.
15236: Yhteiskunnan perheille antamat tulonsiirrot Ehdotamme, että lapsilisät maksettaisiin kai-
15237: kattavat tehtyjen selvitysten mukaan vain run- blle lapsille samansuuruisina eli 2 460 mark-
15238: saan viidenneksen lapsen aiheuttamista kustan- kaa vuodessa, minkä summan hallitus esittää
15239: nuksista. Tärkein perhekustannusten tasaus- perheen neljännelle lapselle. Lisäksi ehdotam-
15240: muoto on lapsilisäjärjestelmä. Se on myös me, että lapsilisää maksettaisiin myös 17- ja
15241: tarkoi tuhenmukainen tukimuoto perhekustan- 18-vuotiaille.
15242: nusten tasausta tehostettaessa. Valtioneuvostolla on oikeus korottaa lapsi-
15243: Suurimmat puutteet lapsilisäjärjestelmässä lisiä elinkustannusten nousua vastaavasti. Esi-
15244: ovat maksettavan tuen vähäinen määrä verrat- tämme lakia muutettavaksi niin, että lapsiJisät
15245: tuna lapsesta aiheutuviin kustannuksiin ja lap- sidottaisiin palkkaindeksiin ja tarkistettaisiin
15246: silisän maksamisen päättyminen 16 ikävuoden puolivuosittain.
15247: kohdalla. Hallitus esittää lapsilisien korotuksen tule-
15248: Lapsilisien porrastuksesta jdhtuen lapsilisiin van voimaan vasta ensi heinäkuussa. Mieles-
15249: tullevat korotukset markkamääräisesti ovat eri- tämme korotusten tuHsi tapahtua jo vuoden
15250: laisia. Hintojen nousu vaikuttaa kuitenkin sa- alusta lukien.
15251: malla tavalla kaikkien lasten kohdalla. Jos Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15252: kaH&:ien lasten lapsilisät korotettaisiin suurim-
15253: man eli neljännen lapsen lapsilisän suuruiseksi, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15254: lisäisi se merkittävästi kaikkien perheiden ase- lakiehdotuksen:
15255: maa, erityisesti myös monilapsisten perheiden.
15256:
15257: Laki
15258: lapsilisälain muuttamisesta.
15259:
15260: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsiHsä-
15261: lain 1 §:n 1 ja 2 momentti sekä 1 a § ja 13 §, sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 1 momentti
15262: ja 13 § 1 päivänä kesäkuuta 1962 annetussa laissa (337/62), 1 §:n 2 momentti 31 päivänä
15263: heinäkuuta 1980 annetussa laissa (591/80) ja 1 a § 28 päivänä joulukuuta 1979 annetussa
15264: laissa ( 1061/79), seuraavasti:
15265:
15266: 1 §. 13 §.
15267: Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suori- Lapsilisän määrää korotetaan samassa suh-
15268: tetaan, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään, teessa kuin maan yleinen palkkataso nousee.
15269: valtion varoista lapsilisää jokaisesta Suomessa Laps~lisän määrän tarkistus suoritetaan puo-
15270: asuvasta kahdeksaatoista vuotta nuoremmasta li vuosittain.
15271: lapsesta.
15272: Lapsilisän määrä on 2 460 markkaa vuo- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
15273: dessa. kuuta 1981.
15274: 1 a §.
15275: (Kuten hallituksen esityksessä.)
15276:
15277: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1980.
15278:
15279: Irma Rosnell Pauli Puhakka M.-L. Salminen
15280: 328 1980 vp.
15281:
15282: Lakialoite n:o 185.
15283:
15284:
15285:
15286:
15287: Salminen ym.: Ehdotus laiksi asuntotuotantolain väliaikaisesta
15288: muuttamisesta.
15289:
15290:
15291: E d u s k u n n a 11 e.
15292:
15293: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen ensimma1sen lainavuoden osalta vuonna 1981,
15294: laiksi asuntotuotantolain väliaikaisesta muut- päätettiin korkojen korottamisesta 1;2-2 pro-
15295: tamisesta (HE n:o 136/1980 vp.). Hallitus senttiyksiköllä vuonna 1973 ja sitä ennen lai-
15296: esittää asuntotuotantolakiin lisättäväksi väliai- noitettujen asuntojen osalta.
15297: kaisesti 11 a § :n, joka mahdollistaa asuntolai- Asumiskustannusten huima nousu viime
15298: nojen koron alentamisen vuonna 197 5 lainoi- vuosien aikana vaatii toimia, joilla pääomakus-
15299: tettujen vuokra- ja asunto-osuuskuntatalojen tannuksia voidaan alentaa. Välttämätön toimen-
15300: osalta puolella ( 1;2) prosenttiyksiköllä ja vuon- pide on valtion lainojen laina-ajan pidentämi-
15301: na 1976 ja sen jälkeen lainoitettujen asuntojen nen 45 vuoteen ja korkokannan alentaminen
15302: osalta yhdellä ( 1) prosenttiyksiköllä. Vastaa- siten, ettei kymmenen ensimmäisen lainoitus-
15303: vaa käytäntöä, tilapäistä korkojen alentamista vuoden aikana korkoa peritä lainkaan ja korko
15304: lainan 5-6 ensimmäisen vuoden osalta, on on korkeintaan 3 %.
15305: toteutettu jo vuodesta 1973. Asuntolainojen Korkokannan alentaminen edellä esitetyllä
15306: korkojen alentamiseksi on edellytetty erillisen tavalla aiheuttaisi vuoden 1981 valtion tulo-
15307: lain säätämistä. Sensijaan asuntolainojen kor- ja menoarvioon arviolta 60 milj. markan tulo-
15308: kojen korottamisen valtioneuvosto on voinut jen vähennyksen. Asumiskustannuksiin olisi
15309: päättää suoraan ilman eduskunnan erillistä esityksellä tuntuvasti alentava vaikutus.
15310: päätöstä. Tämän seurauksena on asuntolaino- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15311: jen korko noussut aina 9 % :iin asti. Saman- nioittaen,
15312: aikaisesti hallituksen päättäessä antaa eduskun- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15313: nalle esityksen korkojen alentamisesta kuuden lakiehdotuksen:
15314:
15315: Laki
15316: asuntotuotantolain väliaikaisesta muuttamisesta.
15317:
15318: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään väliaikaisesti 22 päivänä huhtikuuta 1966 an-
15319: nettuun asuntotuotantolakiin ( 247/66) uusi 11 a § seuraavasti:
15320:
15321: 11 a §. -1975 myönnettyjen lainojen osalta;
15322: V aitioneuvosto voi asumiskustannuksien koh- yhdellä ( 1) prosenttiyksiköllä vuonna 1976
15323: tuullisina pysyttämiseksi alentaa vuokra- ja ja sen jälkeen myönnettyjen lainojen osalta,
15324: asunto-osuuskuntatalojen rakentamista, laajen- toistaiseksi, kuitenkin enintään vuoden 1982
15325: tamista tai peruskorjausta varten myönnetyistä maaliskuun loppuun.
15326: ja myönnettävistä asuntolainoista 1 päivästä
15327: huhtikuuta 1981 lukien veloitettavaa asunto-
15328: lainan 11 §:n 1 momentin mukaista korkoa Voimaantulosäännös.
15329: kolmella (3) prosenttiyksiköllä vuonna 1971 (Kuten hallituksen esityksessä.)
15330:
15331: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1980.
15332:
15333: M.-1. Salminen Mikko Kuoppa
15334: Marjatta Mattsson Sten Söderström
15335: 1980 vp. 329
15336:
15337: Lakialoite n:o 186.
15338:
15339:
15340:
15341:
15342: Salo: Ehdotus laiksi taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taitei-
15343: lija-apurahoista annetun lain 3 §:n muuttamisesta.
15344:
15345:
15346: Eduskunnalle.
15347:
15348: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen jestelmä saatetaan voimaan vuoden 1981 aika-
15349: laiksi taiteilijaprofessorin viroista ja valtion tai- na." (SiVM n:o 12 -HE n:o 99/1979 vp.)
15350: teilija-apurahoista annetun lain 3 § :n muutta- Hallituksen esityksessä ehdotetaan nyt, että
15351: misesta (HE n:o 160/1980 vp.). Esityksessä taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-
15352: ehdotetaan, että taiteen harjoittajille vuosittain apurahoista annettuun lakiin tehtävällä muutok-
15353: myönnettävien valtion taiteilija-apurahojen lu- sella kolmivuotisten apurahojen lukumäärää
15354: kumäärää lisättäisiin kahdeksalla. vuoden 1981 alusta lisättäisiin kahdeksalla. Li-
15355: Hallitus esitti eduskunnalle antamassaan tai- säksi hallitus ilmoittaa asettavansa työryhmän
15356: depoliittisessa selonteossa 2 päivänä touko- selvittämään mahdollisuutta perustaa pitempi-
15357: kuuta 1978 pyrkivänsä parantamaan taiteilijoi- aikaisia apurahoja, joihin liittyisi eläketurva.
15358: den työskentelyedellytyksiä ja sosiaalista turval- Hallituksen esitykseen sisältyvät toimenpi-
15359: lisuutta kehittämällä apurahajärjestelmää ja mui- teet ovat maan taiteilijakunnan vaikean talou-
15360: ta tukijärjestelmiä. Hallitus ilmoitti myös sel- dellisen ja sosiaalisen tilanteen huomioon ottaen
15361: vittävänsä mahdollisuudet luoda nykyistä taitei- riittämättömiä. Taiteilijanvirkajärjestelmä tulisi
15362: lija-apurahajärjestelmää täydentäviä järjestelmiä, toteuttaa vuoden 1981 aikana taiteen keskustoi-
15363: joilla pysyvästi turvataan vaikeimmassa asemas- mikunnan esittämässä muodossa, kuten Edus-
15364: sa olevien vapaiden taiteilijoiden työskentely- kunnan sivistysvaliokuntakin on edellyttänyt.
15365: edellytykset. Taiteilijan virkojen perustamisen lisäksi olisi
15366: Vuoden 1980 alusta voimaantulleella lain- nimenomaan nuoria, uraansa aloittavia taitei-
15367: muutoksella ( 1052/79) lisättiin taiteenharjoit- lijoita silmällä pitäen edelleen lisättävä myös
15368: tajille vuosittain myönnettävien viisivuotisten valtion taiteilija-apurahojen lukumäärää. Apu-
15369: taiteilija-apurahojen lukumäärää kymmenellä ja rahojen lisääminen on perusteltua myös sellais-
15370: kolmivuotisten apurahojen määrää niin ikään ten taiteilijoiden tukemiseksi, jotka tarvitsevat
15371: kymmenellä apurahalla. Lakiesityksen peruste- määräaikaista tukea taiteelliseen uudistumiseen
15372: luissa hallitus lisäksi ilmoitti jatkavansa selvi- tai jatko-opintoihin. Tällaisia taiteilijoita on eri-
15373: tyksiä kehittää valtion taiteilija-apurahoja täy- tyisesti esittävän taiteen piirissä.
15374: dentävä järjestelmä, joka tähtää pyysvän perus- Edellä olevaan viitaten ehdotan, että viisi-
15375: toimeentulon ja sosiaaliturvan takaamiseen tai- vuotisten taiteilija-apurahojen lukumäärää lisät-
15376: teellisen tasonsa ja luovan suorituskykynsä pit- täisiin kymmenellä, kolmivuotisten apurahojen
15377: kään jatkuneella aktiivisella taiteellisella toimin- lukumäärää niin ikään kymmenellä ja yksivuo-
15378: nalla osoittaneille päätoimisille vapaille taiteili- tisten apurahojen lukumäärää 20 uudella apu-
15379: joille. rahalla. Tällöin vuoden 1981 alusta voitaisiin
15380: Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietinnössä jakaa 124 yksivuotista, 43 kolmivuotista ja 29
15381: edellä esitetyn hallituksen esityksen johdosta viisivuotista taiteilija-apurahaa.
15382: todettiin mm. seuraavaa: "Valiokunta pitää Taiteilija-apurahojen lisäämisestä edellä esite-
15383: myös tärkeänä, että taiteilijoiden työskentely- tyllä tavalla aiheutuu valtiolle vuonna 1981
15384: edellytyksiä ja sosiaalista turvallisuutta kehite- 1 235 040 markan suuruinen menojen lisäys.
15385: tään edelleen paitsi apurahajärjestelmää koske- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15386: vin toimenpitein luomalla taiteilijanvirkajärjes- taen,
15387: telmä siitä jo olemassaolevien selvitysten ja tai- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15388: teen keskustoimikunnan tekemän ehdotuksen lakiehdotuksen:
15389: pohjalta pyrkien siihen, että taiteilijanvirkajär-
15390: 42 0880001340
15391: 330 Lakialoite n:o 186
15392:
15393:
15394:
15395: Laki
15396: taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun lain 3 § :n muuttami-
15397: sesta.
15398:
15399: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-
15400: apurahoista 28 päivänä marraskuuta 1969 annetun lairi ( 7 34/69) 3 § :n 1 momentti, sel-
15401: laisena kuin se on 28 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (1052/79), näin kuulu-
15402: vaksi:
15403:
15404: 3 §.
15405: Valtion tulo- ja menoarvioon otetaan vuosit- suuruinen määräraha jaettavaksi kohdeapura-
15406: tain määräraha, josta jaetaan, sen mukaan kuin hoina tiettyjen työsuunnitelmien toteuttamista
15407: asetuksella säädetään, taiteenharjoittajien työs- varten.
15408: kentelyn ja opintojen tukemiseksi eri taiteen
15409: aloilla· 124 yksivuotista, 43 kolmivuotista ja 29
15410: viisivuotista valtion taiteilija-apurahaa ja vara- Voimaantulosäännös.
15411: taan sen ohessa vähintään 40 taiteilija-apurahan (Kuten hallituksen esityksessä.)
15412:
15413:
15414: Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1980.
15415:
15416: Arvo Salo
15417: 1980 vp. 331
15418:
15419: Lakialoite n:o 187.
15420:
15421:
15422:
15423:
15424: Suonio: Ehdotus laiksi vuodelta 1981 suoritettavasta työnanta-
15425: jan sosiaaliturvamaksusta ja. vakuutetun sairausvakuutusmak-
15426: susta.
15427:
15428:
15429: Eduskunnalle.
15430:
15431: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen den talous- ja sosiaalipoliittisten kysymysten
15432: laiksi vuodelta 1981 suoritettavasta työnantajan ratkaisemisesta työnantajilta perittäväksi lapsili-
15433: sosiaaliturvamaksusta ja vakuutetun sairausva- sämaksua 0.25 prosenttia palkkasummasta 1. 7.
15434: kuutusmaksusta (HE n:o 172/1980 vp.). Esi- 1980-28.2. 1981 väliseltä ajalta. Vuotta 1980
15435: tyksessä ehdotetaan muun muassa työnantajan koskeva työnantajan lapsilisämaksu perittiin
15436: sosiaaliturvamaksua perittäväksi alkutalvesta vuodelta 1980 suoritettavasta työnantajan lap-
15437: 1981 saman suuruisena kuin kuluvan vuoden silisämaksusta annetulla lailla ( 497/80).
15438: loppupuolella. Maaliskuun alusta 1981 työnan- Työnantajan lapsilisämaksun väliaikainen
15439: tajalta ei perittäisi lainkaan lapsilisämaksua. alentaminen tai poistaminen väliaikaisesti koko-
15440: Työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun naankin on ollut perusteltua taloudellisella el-
15441: lain 1 §:n 1 momentin mukaan (613/78) työn- vytyskaudella muun muassa työvoimakustannus-
15442: antajan lapsilisämaksu on 2.25 prosenttia ja ten hillitsemiseksi. Koska maassamme vallitsee
15443: työnantajan sairausvakuutusmaksu 1.50 prosent- tällä hetkellä poikkeuksellisen voimakas kor-
15444: tia työntekijälle suoritetun ennakkoperinnän keasuhdanne, jonka ennustetaan jatkuvan pit-
15445: alaisen palkan määrästä. Taloudellisen tilan- källe ensi vuoden puolelle, ei voida pitää pe-
15446: teen ja työllisyyden parantamiseen tähtäävänä rusteltuna hallituksen esitystä, että maaliskuun
15447: toimenpiteenä on kuitenkin viime vuosina koh- 1981 alusta vuoden loppuun työnantajalta ei
15448: distettu sekä työnantajan lapsilisämaksuun että perittäisi lainkaan lapsilisämaksua. Sen vuoksi
15449: sairausvakuutusmaksuun maksualennuksia. Niin- työnantajilta olisi perittävä lapsilisämaksua 0.25
15450: pä työnantajan lapsilisämaksua perittiin helmi- prosenttia palkkasummasta myös maaliskuun
15451: kuun 1979 alusta lukien 0.50 prosenttia ennak- alusta 1981 vuoden loppuun saakka. Tästä ker-
15452: koperinnän alaisen palkan määrästä. Työvoima- tyisi valtiolle tuloa ainakin 150 miljoonaa mark-
15453: kustannusten hillitsemistä koskevana toimenpi- kaa.
15454: teenä lapsilisämaksu poistettiin väliaikaisesti ko- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
15455: konaan alkuvuodeksi 1980 ( 858/79). Sittem- vasti,
15456: min yhtenä rahanarvon heikkenemistä estävänä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15457: toimenpiteenä ehdotettiin valtioneuvoston lakiehdotuksen:
15458: 23. 5. 1980 tekemässä periaatepäätöksessä eräi-
15459:
15460: Laki
15461: vuodelta 1981 suoritettavasta työnantajan sosiaaliturvamaksusta ja vakuutetun sairausvakuu-
15462: tusmaksusta.
15463:
15464: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15465:
15466: 1 §.
15467: (Kuten hallituksen esityksessä.) maksusta 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun
15468: lain 1 § :n 1 momentissa, sellaisena kuin se on
15469: 2 §. 11 päivänä elokuuta 1978 annetussa laissa
15470: Poiketen siitä, mitä työnantajan sosiaaliturva- ( 613/78), on säädetty työnantajan lapsilisä-
15471: 332 Lakialoite n:o 187
15472:
15473:
15474: maksusta, peritään maksua 0,25 prosenttia 3 §.
15475: työntekijälle 1 päivän tammikuuta 1981 tai (Kuten hallituksen esityksessä.)
15476: sen jälkeen sanottuna vuonna suoritetusta en·
15477: nakkoperinnän alaisen palkan määrästä. 4 §.
15478: (Kuten hallituksen esityksessä.)
15479:
15480:
15481: Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1980.
15482:
15483: Kaarina Suonio
15484: 1980 vp. 333
15485:
15486: Lakialoite n:o 188.
15487:
15488:
15489: Ahde ym.: Ehdotus laiksi rintamasotilaseläkelain muuttamisesta.
15490:
15491: Eduskunnalle.
15492: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen rintamasotilaseläkkeessä koettu erityisen epä-·
15493: laiksi rintamasotilasdäkelain muuttamisesta oikeudenmukaiseksi. Tämän johdosta ehdotam-
15494: (HE n:o 173/1980 vp.}. Esityksessä ehdote- me rintamasotilaan aviopuolison työtulojen
15495: taan rintamasotilaseläkelain muuttamista siten, etuoikeutta laajennettavaksi siten, että vuosi-
15496: että sotilasvammalain mukainen elinkorko etu- tulona otetaan huomioon työtulot ainoastaan
15497: oikeutettaisiin kokonaan rintamasotilaseläkettä siltä osin kuin ne ylittävät 16 290 markkaa
15498: määrättäessä. Esityksen mukaan rintamalisää ( kansaneläkeindeksi 556}. Muutoksen johdosta
15499: alettaisiin maksaa myös rintamapalvelutunnuk- rintamasotilaseläkejärjestelmän piiriin tulisi
15500: seen oikeutetuille kansaneläkettä saaville naisil- noin 2 000 uutta eläkkeensaajaa. Nykyisistä
15501: le. Tällaisia naisia on hallituksen esityksen mu- eläkkeensaajista eläke nousisi noin 6 200:lla.
15502: kaan noin 9 500. Muutokset tulisivat voimaan Rintamasotilaseläkelain 9 §: n mukaan kan-
15503: 1. 7. 1981 lukien. saneläkettä saavalle rintamasotilaalle maksetaan
15504: Vaikka hallituksen esitys parantaa jonkin rintamalisää, ei kuitenkaan silloin kun hänen
15505: verran nykyistä lakia, ei muutoksia kuitenkaan työ- tai virkasuhteeseen perustuvassa eläkkees-
15506: voida pitää riittävinä. Lisäksi nykyisessä laissa sään on otettu huomioon rintamapalvelu. Työ-
15507: on sellaisia epäkohtia, joihin olisi saatava kor- ja virkasuhteeseen perustuvalla eläkkeellä tar-
15508: jaus aikaan jo tässä yhteydessä. koitetaan julkisoikeudellista eläkettä, jota kos-
15509: Rintamasotilaseläkelain 4 § :n mukaan rin- kevissa säännöksissä vuosien 1939-1945 so-
15510: tamasotilaseläke maksetaan täysimääräisenä, jol- tien aikana palvelus oli mahdollista lukea mu-
15511: lei rintamasotilaan vuositulo ylitä 5 230 mark- kaan eläketurvan määrää laskettaessa. Jotta
15512: kaa ( kansaneläkeindeksi 556}. Naimisissa ole- aivan pienet julkisoikeudelliset eläkkeet eivät
15513: valle rintamasotilaalle edellä mainittu rajatulo olisi estäneet rintamalisän saamista, säädettiin
15514: on 60 prosenttia korkeampi. Rintamasotilaselä- kohtuussyistä, että rintamalisä myönnetään
15515: kelain 8 § :n 4 momentin mukaan rintamasoti- myös rintamasotilaalle, joka saa kansaneläkkeen
15516: laseläkkeen suuruutta määrättäessä otetaan tukiosaa. Rintamalisän alkuperäisenä tarkoituk-
15517: vuositulona huomioon myös aviopuolison työ- sena oli olla tunnustuksena edellä mainittujen
15518: tulo, siltä osin kuin se ylittää edellä mainitun sotien aikaisesta palveluksesta. Sen vuoksi sitä
15519: 5 230 markan rajatulon määrän. ei pidetty tarkoituksenmukaisena suorittaa sel-
15520: Rintamasotilaseläkelainsäädäntöä laadittaessa laiselle julkisoikeudellista eläkettä saavalle, jolla
15521: pyrittiin antamaan lisäturvaa sellaiselle rintama- jo olisi ollut mahdollisuus saada hyvitys rinta-
15522: sotilaalle, joka ei alentuneen työkykynsä vuoksi mallaotosta ansioeläketurvan kautta. Oikeuskäy-
15523: pysty tekemään tai saamaan hänelle sopivaa toi- tännössä säännöksen tulkinta muuttui kuitenkin
15524: meentuloa turvaavaa työtä, ja joka ei kuiten- sellaiseksi, että julkisoikeudellinen eläketurva
15525: kaan ole työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeutta- esti rintamalisän saamisen ainoastaan silloin,
15526: vassa määrin työkyvytön eikä ole täyttänyt van- kun rintamasotilaan ansioeläkkeessä rintamalla-
15527: huuseläkeikää. Rintamasotilaseläke on tarvehar- olo oli otettu eläketurvaa määrättäesä huo-
15528: kintainen. Tarveharkinta on mitoitettu lähinnä mioon. Rintamalisän piiriin pääsivät kaikki
15529: niitä tapauksia silmällä pitäen, joissa erityinen sellaiset julkisoikeudellista eläkettä saavat, jotka
15530: taloudellinen tuki on tarpeen. Rintamasotilas- ilman rintamallaolovuosia saivat täyden eläk-
15531: eläkejärjestelmän piiriin kuuluu vielä kuitenkin keen. Rintamalisän ulkopuolelle jäi muuttuneen
15532: ansiotyössä käyvään väestöön rinnastettavia ikä- tulkinnan seurauksena noin 15 000-20 000
15533: luokkia. Työssäkäyvän aviopuolison suhteellisen vajaata julkisoikeudellista eläkettä saavaa rinta-
15534: vähäisetkin ansiotulot estävät siten rintamaso- maveteraania. Heidän keskuudessaan on kiin-
15535: tilaseläkkeen saamisen. Koska rintamasotilas- nitetty huomiota syntyneeseen epäoikeudenmu-
15536: eläkkeen pitäisi määräytyä mahdollisimman pit- kaiseen tilanteeseen. Koska rintamalisän myön-
15537: källe rintamasotilaan omien elinolosuhteiden tämisedellytykset ovat selvästi muuttuneet sen
15538: mukaisesti, on aviopuolison työtulojen vaikutus alkuperäisestä tarkoituksesta ja kun soveltamis-
15539: 334 Lakialoite :n:o 188
15540:
15541:
15542: säännöksiä ei tältä osin voida pitää tarkoituk- tuksen piiriin tulevat noin . 30 000 t.rutta ·. hen-
15543: senmukaisina, ehdotamme, että rintamalisä kilöä.
15544: myönnettäisiin kaikille kansaneläkettä saaville Edellä ehdotetut muutokset esitämme saatet-
15545: rintamamiehille riippumatta siitä, millaista an- tavaksi voimaan 1. 7. 1981 lukien. Uudistuk-
15546: i'>ioeläketurvaa hän mahdollisesti saa: . sesta aiheutuvat taloudelliset kustannukset tuli-
15547: Rintamalisäjärjestelmän piiriin tulisivat uusi- sivat kaikki valtion vastattavaksi. Vuositasolla
15548: na etuuden saajina edellä mainitut noin 15 000 kustannukset olisivat aviopuolison työtulon etu-
15549: -20 000 rintamaveteraania. oikeuden laajentamisesta 15-~8 milj~ markkaa,
15550: RjtJ.tai:nalisän tarkoituk~e~a ori olla hyvityk- rintamalisän laajentamisesta käsittämään kaikki
15551: ~enä ja tunnustuksena rintainalholosta. Sen julkisoikeudellista eläkettä saavat 12 milj.
15552: luonteeseen ei kuulu olla tarveharkintainen markkaa sekä rintamalisän korottamisesta 100
15553: et~us, joskin.. lisä useaJle veteraa.nille on. osa !Ilarkkaan kaikille rintamalisän saajille 119 milj.
15554: välttämätöntä toimeentuloturvaa. Rintamalisän markkaa. Näiden uudistusten kustannukset oli-
15555: suuruus on tällä hetk~llä 58 markkaa kuukau- sivat siten vuonna 1981 noin74,5 milj. mark-
15556: dessa ( kansaneläkeindeksi 556). Koska rinta- kaa.. Hallituksen esittämistä toimenpiteistä oli-
15557: malisän nykyistä määrää ei edes tunnustuksen- sivat kustannukset vuonna 1981 4 miljoonaa
15558: luontoisena etuutena voida enää pitää riittävä- markkaa. ·
15559: nä, ehdot~mme sen määrää nostettavaksi 100 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun·
15560: markkaan kuukaudessa. Korotuksen rintama- nioittaen,
15561: lisäänsä saisi~at nykyiset 197 000 rintamalisän- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15562: saajaa sekä nyt ehdotet].lista muutoksista uudis- lakiehdotuksen:
15563:
15564:
15565: Laki
15566: rintamasotilaseläkelain muuttamisesta.
15567:
15568: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rinta-
15569: masotilaseläkelain ( 119/77) 1 §:n 1 ja 2 momentti, 8 §:n 3 momentin 7 kohta ja 4 mo-
15570: mentti sekä 9 §, näin kuuluviksi:
15571:
15572: 1 §. Samoin edellytyksin kuin rintamasotilaalle
15573: (Kuten hallituksen esityksessä.) myönnetään rintamalisä sellaiselle henkilölle,
15574: joka Suomen kansalaisena on osallistunut vuo-
15575: 8 §. den 1918 sotaan ja saanut siitä veteraanitun-
15576: ( 3 mom. kuten hallituksen esityksessä.) nuksen siten kuin asetuksella tarkemmin sää-
15577: Milloin rintamasotilaseläkkeensaajan puoliso detään.
15578: ei saa kansaneläkettä, luetaan puolison työtulos- ( 4 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
15579: ta vuosituloksi vain se osa, joka ylittää 12 040
15580: markkaa. Mitä työtulolla tarkoitetaan, sääde- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
15581: tään asetuksella. kuuta 1981.
15582: 9 §. Lain 8 §:n 4 momentissa ja 9 §:n 1 mo-
15583: Kansaneläkettä saavalle rintamasotilaalle mentissa säädettyjen markkamäärien katsotaan
15584: maksetaan rintamalisää 852 markkaa vuodessa. vastaavan virallisen elinkustannusindeksin sitä
15585: Oikeus rintamalisään on myös sellaisella rin- pistelukua, jonka mukaan vuoden 197 6 loka-
15586: tamasotilaalla, joka välittömästi ennen kansan- kuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden
15587: eläkkeen myöntämistä on saanut rintamasotilas- suuruus on laskettu.
15588: eläkettä.
15589:
15590: Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1980.
15591:
15592: . Matti Ahde Henrik Westerlund Anneli Kivitie .
15593: Matti Ruokola Pen.tti Sillantaus J. Juhani Kortesalmi
15594: Jarmo Wahlström Sauli Hftutala
15595: 1980 vp. 335
15596:
15597: Lakialoite n:o 189.
15598:
15599:
15600: Hakala: Ehdotus laiksi valtion siementarkastuslaitoksen siirtä-
15601: misestä Helsingin kaupungista Mäntsälän kuntaan.
15602:
15603: E d u s kun n a 11 e.
15604: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen Mäntsälä stJaltsee parhaalla siementuotanto-
15605: laiksi valtion siementarkastuslaitoksen siirtämi- alueella sekä eri kaupan organisaatioiden pe-
15606: sestä Helsingin kaupungista Loimaan kaupun- rustamien siemenkeskusten keskelfä. Loimaa
15607: kiin (HE n:o 200/1980 vp.). sen sijaan on näiden länsilaidalla. Mäntsälän
15608: Hallituksen esitys valtion siementarkastus- kunta on tehnyt maa- ja metsätalousministe-
15609: laitoksen rakentamiseksi uuteen paikkaan on riölle ja maatilahallitukselle tarjouksen luovut-
15610: perusteltua. Nykyisten puutteellisten toimiti- taa korvauksetta kaikki tarvittavat maa-alueet
15611: lojen tilalle on saatava työskentelyolosuhteet, valtion siementarkastuslaitokselle ja mahdolli-
15612: joissa laboratoriotoiminta ja välttämätön koe- sesti perustettavalle Uudenmaan koeasemalle.
15613: kenttätoiminta voivat tapahtua samalla alueella. Uudellamaalla ei ole lainkaan valtion koease-
15614: Hallituksen esitys siementarkastustoiminnan maa ja sellaisen perustaminen olisi välttämä-
15615: siirtämiseksi Loimaalle ei sen sijaan ole perus- töntä. Mikäli koeasema myöhemmin peruste-
15616: teltua. Siementarkastuslaitoksen tulee sijaita taan, soveltuisi se erittäin hyvin valtion sie-
15617: lähellä Helsinkiä, koska se on miltei päivittäi- mentarkastuslaitoksen yhteyteen.
15618: sessä yhteistyössä muiden hallintoviranomais- Siementarkastuslaitoksen sijoituspaikkavaih-
15619: ten, ennen kaikkea maatilahallituksen sekä toi- toehtoja tutkinut projektiryhmä, joka eräiden
15620: saalta siemenkauppaa käyvien keskusliikkeiden aiemmin esille tulleiden paikkakuntien arvioin-
15621: pääkonttorien kanssa. Lisäksi ulkoa tuotavan nin vuonna 1979 tehtyään suoritti maatila-
15622: (tai ulos vietävän) siementavaran virallinen hallituksen kehotuksesta 1. 9. 1980 vastaavan
15623: näytteenotto ja valvonta tapahtuu etupäässä arvostelukäynnin myös Mäntsälässä, jonka pe-
15624: Helsingissä. rusteella 18. 9. 1980 päivätyssä selvityksessään
15625: Laitoksen nykyisten, työmenetelmiin pereh- valtion siementarkastuslaitoksen johtokunta to-
15626: tyneiden työntekijöiden mahdollisuus jatkaa teaa "Mäntsälän tarjoavan valtion siementar-
15627: työsuhdettaan turvataan, mikäli yhteydet kastuslaitokselle yhtä hyvät toimintaedellytyk-
15628: uuteen sijoituspaikkaan ovat kohtuulliset ylei- set kuin laitoksen projektiryhmän selvityksessä
15629: sin kulkuneuvoin. Valtion siementarkastuslai- parhaimmat pistemäärät saaneet Forssan ja
15630: tokselle esitetyistä paikkakuntavaihtoehdoista Loimaan kaupungit sekä Someron kunta".
15631: täyttää Mäntsälä parhaiten edellä esiin tuodut Edellä esittämäni perusteella ehdotan,
15632: perustelut Helsinkiin nähden kohtuullisen etäi-
15633: syyden vuoksi. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15634: lakiehdotuksen:
15635:
15636: Laki
15637: valtion siementarkastuslaitoksen siirtämisestä Helsingin kaupungista Mäntsälän kuntaan.
15638: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15639:
15640: 1 §. 2 §.
15641: Valtion siementarkastuslaitos siirretään Hel- (Kuten hallituksen esityksessä.)
15642: singin kaupungista Mäntsälän kuntaan.
15643: ( 2 ja 3 mom. kuten hallituben esityksessä.)
15644:
15645: Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1980.
15646:
15647: Matti Hakala
15648: 336 1980 vp.
15649:
15650: Lakialoite n:o 190.
15651:
15652:
15653:
15654:
15655: Grönholm ym.: Ehdotus laiksi valtion siementarkastuslaitoksen
15656: siirtämisestä Helsingin kaupungista Someron kuntaan.
15657:
15658:
15659: E d u s k u n n a 11 e.
15660:
15661: Hallitus on antanut eduskunnalle lakiesityk- Samoin kunta kustantaa alueelle vesijohdon s,,_
15662: sen (HE n:o 200/1980 vp.), jonka mukaan meronjoesta, jolloin laitoksen viljelykasvien kas-
15663: valtion siementarkastuslaitoksen sijaintipaikka- telussa voidaan käyttää ilmaista ja happipitoista
15664: kunta siirrettäisiin Helsingin kaupungista Loi- vettä.
15665: maan kaupunkiin. Someron perusteluista mainittakoon vielä se,
15666: Loimaa1-1 sijasta olisi parempi sijaintipaikka- että Someron kunta on Suomen suurin maata-
15667: kunta valtion siementarkastuslaitokselle kuiten- louspitäjä. Ammatissa toimivasta väestöstä saa
15668: kin Someron kunta. Someron kunta on jo teh- toimeentulonsa maataloudesta vielä lähes 50
15669: nyt päätöksen tatjota valtion siementarkastus- prosenttia.
15670: laitokselle noin 20 hehtaarin suuruisen maa- Someron kunta ei tähän mennessä ole saanut
15671: alueen Someron kunnan Ihamäen kylästä. Alue alueelleen yhtään valtion laitosta, vaikka koh-
15672: on hyvämultaista ja osittain salaojitettua pel- tuuden mukaan sillä olisi niihin samat oikeu-
15673: toa. Kunta sitoutuu luovuttamaan tarjotun det kuin muillakin kunnilla.
15674: maa-alueen valtion omistukseen ja käyttöön Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15675: korvauksetta. Lisäksi kunta sitoutuu kustan- nioittaen,
15676: nuksellaan huolehtimaan koko alueen saboji-
15677: tuksesta ennen sen luovuttamista laitokselle. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15678: lakiehdotuksen:
15679:
15680:
15681: Laki
15682: valtion siementarkastuslaitoksen siirtämisestä Helsingin kaupungista Someron kuntaan.
15683:
15684: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15685:
15686: 1 §. 2 §.
15687: Valtion siementarkastuslaitos siirretaan Hel- (Kuten hallituksen esityksessä.)
15688: singin kaupungista Someron kuntaan.
15689: ( 2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
15690:
15691:
15692: Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1980.
15693:
15694: Eino Grönholm Matti Luttinen Hannu Tenhiälä
15695: Kauko Tamminen Jouko Skinnari Lea Savolainen
15696: Helge Siren Aarne Koskinen Ulla Järvilehto
15697: 1980 vp. 337
15698:
15699: Lakialoite n:o 191.
15700:
15701:
15702:
15703:
15704: P. Jokinen ym.: Ehdotus laiksi valtion siementarkastuslaitoksen
15705: siirtämisestä Helsingin kaupungista Elimäen kuntaan.
15706:
15707:
15708:
15709: E d u s k u n n a 11 e.
15710:
15711: Hallitus esittää valtion siementarkastuslai- toksen sijoituspaikaksi. Vertailussa käytettyjen
15712: toksen siirtämistä Helsingin kaupungista Loi- kaikkien tekijöiden tarkastelussa Elimäki oli
15713: maan kaupunkiin (HE n:o 200/1980 vp.). kärkisijoilla lukuunottamatta tekijää "sijainti
15714: Vuoden 1981 tulo- ja menoarvioesityksessä on suhteessa siementuotannon ja pakkauksen
15715: varattu määräraha siirtoa varten. alueelliseen sijaintiin". Juuri tämä tekijä pro-
15716: Hajasijoituskomitean ehdottaessa alunperin jektiryhmän pisteytyksessä pudotti Elimäen kol-
15717: Mikkeliä siementarkastuslaitoksen sijoituspai- men siementarkastuslaitoksen sijoituspaikaksi
15718: kaksi oli tarkoituksena turvata Itä-Suomen soveltuvimman kunnan joukosta.
15719: maatalouden tutkimustoiminnan kehittyminen. Mielestämme projektiryhmän tarkastelua oli.
15720: Maatalouden tutkimuslaitokset keskittyvät Lou- si tullut täydentää tutkimuksiin perustuvalla
15721: nais-Suomeen, kun sen sijaan Itä-Suomessa näi- siementuotannon alueellisen painopisteen tar-
15722: tä tutkimuslaitoksia on vähän. Mielestämme sie- kastelulla, jotta sekä määrällisesti että laadulli-
15723: mentarkastuslaitoksen sijoittaminen Elimäelle, sesti riittävä siementuotanto pystyttäisiin tur-
15724: viljanviljelyalueelle, tukisi Itä-Suomen maata- vaamaan. Maatalouden tutkimuskeskuksen kas-
15725: louden tutkimustoimintaa merkittävästi. vinviljelylaitoksella valmistuneessa tutkimuk-
15726: Valtiovarainministeriön asettama projektiryh- sessa on todettu, että siementuotannon paino-
15727: mä toteaa selvityksessään, että siementarkastus- pistettä tulisi siirtää Lounais-Suomesta itään
15728: laitoksen aluepoliittinen merkitys on suurin sie- Uudellemaalle ja Kymenlaaksoon, jotta siemen-
15729: men tuotantoalueiden alikehi ttyneimmissä ja tuotannon edellytyksiä pystyttäisiin paranta-
15730: maatalousvaltaisissa kunnissa. Siementarkastus- maan.
15731: laitoksen sijoittaminen Loimaalle ei ole tämän Myös työllisyysnäkökohdat muodostavat tär-
15732: periaatteen mukainen, sillä Loimaan kehittynei- keän perustelun siementarkastuslaitoksen si-
15733: syyspistemäärät ovat korkeimmat vertailussa joittamiselle Elimäelle. Valtion toimenpiteet
15734: mukana olleista viljanviljelyalueella sijaitsevista ovat vähentäneet Elimäellä sijaitsevia valtion
15735: kunnista. Loimaan yleinen kehittyneisyysarvo työpaikkoja useilla kymmenillä.
15736: on 647 ja elintasoarvo 699, kun Elimäen vas- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
15737: taavat pistemäärät ovat 533 ja 560.
15738: Projektiryhmä totesi selvityksessään, että että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15739: Elimäki on aivan soveltuva siementarkastuslai- lakiehdotuksen:
15740:
15741:
15742:
15743:
15744: 43 0880001340
15745: 338 Lakialoite n:o 191
15746:
15747:
15748:
15749: Laki
15750: valtion siementarkastuslaitoksen siirtämisestä Helsingin kaupungista Elimäen kuntaan.
15751:
15752: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15753:
15754: 1 §. 2 §.
15755: Valtion siementarkastuslaitos siirretään Hel- (Kuten hallituksen esityksessä.)
15756: singin kaupungista Elimäen kuntaan.
15757: ( 2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
15758:
15759:
15760: Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1980.
15761:
15762: Pekka Jokinen Eero Lattula Anna-Kaarina Louvo
15763: Esko Almgren Erkki Korhonen U.-1. Alppi
15764: V. J. Rytkönen Anna-Liisa Piipari Juhani Laitinen
15765: Heikki Järvenpää
15766: 1980 vp-.. 339
15767:
15768: Lakialoite n:o 192 .
15769:
15770: .: ;
15771: .,:..
15772: ..··.:'·\:,:·· .,
15773:
15774:
15775:
15776:
15777: Miettiqen ym.: Ehdotus laiksi valtion siementarkastuslaitoksen
15778: · · siirtämisestä Helsingin kaupungi~ta Mikkelin kaupunkiin.
15779:
15780:
15781:
15782: Ed u s kun n a 11 e.
15783:
15784: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä kokonaan malllltsematta esimerkiksi sen, ettii
15785: laiksi valtion siementarkastuslaitoksen siirtämi- Mikkeli on ainoa vertailtavista paikkakunnlsta,
15786: sestä Helsingin kaupungista Loimaan kaupun- jonne on säännöllinen reittiliikenne lentoko-
15787: kiin (HE n:o 200/1980 vp.). neella.
15788: Eduskunnan hyväksymään valtion vuoden Toisaalta projektiryhmä toteaa, että jos lai-
15789: 1979 tulo- ja menoarvioon sisältyi kuitenkin toksen merkitystä katsotaan työtä antavana,
15790: kannanotto sekä valtion maatalouskemian lai- sen suurin vaikutus on kehitysalueella. Vertai-
15791: toksen että valtion siementarkastuslaitoksen lussa mukana olevista on kehitysaluepaikkakun-
15792: siirrosta Mikkeliin vuonna 1983. Näin ollen ta ainoastaan Mikkeli. Onkin todettava, että
15793: hallituksen esitys valtion vuoden 1981 tulo- ja mikäli aluepoliittiset näkökohdat lisättäisiin
15794: menoarvioksi poikkeaa tästä eduskunnan aikai- projektiryhmän esityksiin, niin kuin tulisi vält-
15795: semmin hyväksymästä kannasta. tämättä menetellä, nousisi Mikkeli selvästi en-
15796: Eduskunnan hyväksymän kannanoton lisäksi simmäiselle sijalJe.
15797: hajasijoituskomitea ja valtioneuvosto ovat Mikkelin seudulla on ryhdytty toimenpitei-
15798: aiemmin puoltaneet Mikkeliä molempien lai- siin molempien laitosten sijoittamiseksi Mikke-
15799: tosten sijoituspaikkana. liin. Laitoksia varten on varattu tonttialue kau-
15800: Eri vaihtoehtoja selvittänyt projektiryhmä, pungista sekä laitosten tarvitsemat koealueet
15801: joka jätti asiasta muistion valtiovarainministe- maalaiskunnan puolelta Karilan koeaseman yh-
15802: riölle 27. 8. 1979, ei ole kohdellut Mikkeliä teydestä. Hajasijoitettavista laitoksista sekä
15803: tasapuolisesti muiden paikkakuntien kanssa. Etelä-Savon koeasemasta voitaisiin Mikkelissä
15804: Projektiryhmän mietinnössä kuten ei myöskään muodostaa teknisesti ja toiminnallisesti edulli-
15805: missään muussakaan yhteydessä ole esitetty mi- nen kokonaisuus. Siementarkastuslaitoksen ir-
15806: tään sellaisia tekijöitä, jotka edellyttäisivät ha- rottaminen tästä kokonaisuudesta ja sijoittami-
15807: jasijoitussuunnitelmien muuttamista siementar- nen muualle merkitsisi kokonaisuutena katsoen
15808: kastuslaitoksen osalta, joten eduskunnan päätös huonompaa ratkaisua toimintojen tehokkuuden,
15809: laitoksen sijoittamisesta Mikkeliin on edelleen taloudellisuuden ja toimivuuden suhteen.
15810: pidettävä voimassa ja ryhdyttävä käytännön Edellä olevan pohjalta on perusteltua, että
15811: toimiin hankkeen toteuttamiseksi. eduskunnan aikaisemmin hyväksymä linja ha-
15812: Mikkeli on maantieteellisesti kauempana jasijoitusratkaisuissa säilytetään kokonaisuute-
15813: Helsingistä kuin vertailupaikkakunnat, jolla pe- na eikä hajoiteta päätöstä erillisiin osaratkaisui-
15814: rusteella pääasiassa projektiryhmä on antanut hin. Hajasijoitusratkaisuissa tulisi noudattaa
15815: huonoimman pistearvon. Tällaisen perusteen eduskunnan aikaisempia päätöksiä ja sijoittaa
15816: käyttäminen on kuitenkin erittäin kyseenalaista, sekä maatalouskemian laitos että siementarkas-
15817: sillä silloin voidaan helposti tyrmätä kaikki eri tuslaitos Mikkeliin.
15818: puolille maata suunnitellut hajasijoitushank- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
15819: keet. Jos tätä perustetta kuitenkin käytetään,
15820: on puhuttava matka-ajoista eikä maantieteelli- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15821: sestä etäisyydestä. Projektiryhmä on jättänyt lakiehdotuksen:
15822: 340 Lakialoite n:o 192
15823:
15824:
15825:
15826: Laki
15827: valtion siementarkastuslaitoksen siirtämisestä Helsingin kaupungista Mikkelin kaupunkiin.
15828:
15829: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15830:
15831: 1 §. 2 §.
15832: Valtion siementarkastuslaitos siirretään Hel- (Kuten hallituksen esityksessä.)
15833: singin kaupungista Mikkelin kaupunkiin.
15834: ( 2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
15835:
15836:
15837: Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1980.
15838:
15839: Mauri Miettinen Timo Ihamäki
15840: 1980 vp. 341
15841:
15842: Lakialoite n: o 19 3.
15843:
15844:
15845:
15846:
15847: Nieminen ym.: Ehdotus laiksi valtion siementarkastuslaitoksen
15848: siirtämisestä Helsingin kaupungista Kokemäen kaupunkiin.
15849:
15850:
15851: E d u s k u n n a 11 e.
15852:
15853: Hallitus esittää eduskunnalle antamassaan la- 130 milj. kg, jakaantui alueittaisesti siemenvil-
15854: kiehdotuksessa (HE n:o 200/1980 vp.) val- jelijäin yhdistysten kesken seuraavasti:
15855: tion siementarkastuslaitoksen siirtämistä Hel-
15856: singin kaupungista Loimaan kaupunkiin. Satakunta .................... . 26,6%
15857: Varsinais-Suomi . . . . . . . . . . . . . . .. 23,3%
15858: Valtion siementarkastuslaitoksen tehtävänä Uusimaa ja Nyland ............. . 16,7%
15859: on tarkastaa kylvettäväksi tarkoitettujen pelto-, Häme, Kymen lääni ja Lahden seutu 10,5%
15860: puutarha- ja koristekasvien sekä metsäpuiden Pohjois-Häme ja Keski-Suomi ... . 6,1%
15861: siementen kylvösiemenarvo. Laitoksen tulee Oulun lääni ................... . 1,9%
15862: myös valvoa, että kaupassa ei myydä eikä maa- Etelä-Pohjanmaa ja Österbotten .. 1,3%
15863: han tuoda ala-arvoista kylvösiementä. Pääosa Suur-Savo ja Pohjois-Savo ....... . 0,6%
15864: tarkastettavaksi lähetetyistä siemennäytteistä
15865: tulee siemenliikkeiltä ja -pakkaamoilta, jotka Nurmikasvien siementuotanto jakaantuu
15866: sijaitsevat etelä- ja länsiosissa maata. alueellisesti suunnilleen samoin kuin viljakas-
15867: Kylvösiemenen kenttätarkastusten kannalta vien, ts. pääosa siemenestä tuotetaan maan Iou-
15868: valtion siementarkastuslaitoksen sijaintipaikan naisella kulmalla.
15869: tulee olla sellainen, että tuleentunutta satoa Satakunta on maan vahvin siementuotanto-
15870: voidaan tuottaa kaikista meillä siemenviljeltä- alue. Satakunnan hieta-alueella voidaan saada
15871: vistä kasveista. Viljelysten tulisi olla mieluim- tuleeutuuutta satoa kaikista meillä siemenvil-
15872: min hietamaita, jolloin niiden mahdollistama jelyssä kysymykseen tulevista kasvilajeista. Hy-
15873: aikainen kylvö edesauttaisi mainitun tavoitteen vä sijoituskohde siementarkastuslaitokselle on
15874: saavuttamista. siementuotantoalueen keskustassa sijaitseva Ko-
15875: Siementarkastuslaitoksen henkilökunta, lä- kemäen kaupunki, joka täyttää kaikki ehdot,
15876: hinnä tarkastajat, pitää tiiviisti yhteyttä sieme- mitä laitoksen sijaintipaikalta vaaditaan. Laitos
15877: nen tuottajiin. Tämä on välttämätöntä jo tar- on mahdollista sijoittaa Maatalouden tutkimus-
15878: kastusmenetelmien ajan tasalla pitämiseksi. keskuksen Satakunnan aseman yhteyteen. Koe-
15879: Tarkastajien on myös seurattava siementuotan- aseman peltoalueet riittävät myös siementar-
15880: non kunkinhetkistä tilaa ja selvitettävä sie- kastuslaitoksen tarpeisiin, jolloin peltojen mah-
15881: mentuotannon vaatimuksia siemenen tuottajil- dollisella yhteiskäytöllä saavutetaan melkoisia
15882: le. Siementarkastuslaitoksen ja siementuotanto- säästöjä.
15883: alueen maantieteellinen läheisyys on sen vuoksi Kokemäellä, Risten viljavaraston yhteydessä,
15884: mitä arvokkain etu laitoksen toiminnalle. sijaitsee myös siemenviljavarasto ja laboratorio.
15885: Siemenen tuottajien muodostamien alueellis- Nämä yhdessä voisivat osaltaan palvella myös
15886: ten siemenviljelijäin yhdistysten keskuselin Kyl- siementarkastuslaitoksen toimintaa. Kokemäellä
15887: vösiemenliitto on esittänyt kantanaan, että sie- on myös varattu siementarkastuslaitokselle vält-
15888: mentarkastuslaitos tulisi sijoittaa siementuotan- tämättömät maa-alueet.
15889: toalueelle. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15890: nioittaen,
15891: Maamme valvotusta siementuotannosta pää-
15892: osa sijaitsee maan etelä- ja länsiosassa. Viljakas- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15893: vien vuoden 1978 siementuotanto, yhteensä lakiehdotuksen:
15894: 342 Lakialoite n:o 193
15895:
15896:
15897:
15898: Laki
15899: valtion siementarkastuslaitoksen siirtämisestä Helsingin kaupungista Kokemäen kaupunkiin.
15900:
15901: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15902:
15903: 1 §. 2 §.
15904: Valtion siementarkastushitos. siirretaan Hel- · (Kuten hallituksen esityksessä.)
15905: singin kaupungista Kokemäen kaupunkiin.
15906: ( 2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
15907:
15908:
15909: Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 19·80.
15910:
15911: Einari Nieminen ·Ka~ko Juhantalo
15912: 1980 vp. 343
15913:
15914:
15915: Lakialoite n:o 194.
15916:
15917:
15918:
15919:
15920: Nikkilä ym.: Ehdotus laiksi valtion siementarkastuslaitoksen siir-
15921: tämisestä Helsingin kaupungista Someron kuntaan.
15922:
15923:
15924: E d u s k u n n a 11 e.
15925:
15926: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen sijainniltaan että taloudellisilta tekijäiitään edul-
15927: laiksi valtion siementarkastuslaitoksen siirtämi- lisen tarjouksen laitoksen sijoittamiseksi kun-
15928: sestä Helsingin kaupungista Loimaan kaupun- taan. Uusien työpaikkojen saamisella vaikutet-
15929: kiin (HE n:o 200/1980 vp.). Siementarkastus- taisiin myös Someron kunnan epäedulliseen
15930: laitoksen sijoituspaikasta on kuitenkin olemassa väestö- ja työpaikkakehitykseen.
15931: muitakin kilpailevia paikkakuntia. Hämeen maa- Mielestäni tasapuolisuusnäkökohdat asettavat
15932: kuntaliitto on ajanut päätöksensä mukaisesti Someron muiden sijaintivaihtoehtojen edelle,
15933: siementarkastuslaitoksen sijoituspaikaksi Some- koska kuntaan ei ole sijoittunut tähän men-
15934: ron kuntaa. Ensisijaisina päätöksen perusteina nessä yhtään valtion laitosta.
15935: ovat olleet seuraavat seikat: Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15936: Vankkana maatalouspitäjänä Someron kunta
15937: tarjoaa luontaiset edellytykset siementarkastus- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15938: toiminnalle. Someron kunta on tehnyt sekä lakiehdotuksen:
15939:
15940:
15941:
15942: Laki
15943: valtion siementarkastuslaitoksen siirtämisestä Helsingin kaupungista Someron kuntaan.
15944:
15945: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15946:
15947: 1 §. 2 §.
15948: Valtion siementarkastuslaitos siirretaan Hel- (Kuten hallituksen esityksessä.)
15949: singin kaupungista Someron kuntaan.
15950: ( 2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
15951:
15952:
15953: Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1980.
15954:
15955: Olavi Nikkilä Matti Viljanen
15956: Saara Mikkola Ulla Puolanne
15957: Tapani Mörttinen
15958: 344 1980 vp.
15959:
15960: Lakialoite n:o 195.
15961:
15962:
15963:
15964:
15965: Pekonen ym.: Ehdotus laiksi valtion siementarkastuslaitoksen
15966: siirtämisestä Helsingin kaupungista Mikkelin kaupunkiin.
15967:
15968:
15969: E d u s k u n n a 11 e.
15970:
15971: Hallitus esittää eduskunnalle antamassaan jotka edellyttäisivät hajasijoitussuunnitelmien
15972: lakiehdotuksessa (HE n:o 200/1980 vp.) val- muuttamista siementarkastuslaitoksen osalta,
15973: tion siementarkastuslaitoksen siirtämistä Hel- joten eduskunnan päätös laitoksen sijoittami-
15974: singin kaupungista Loimaan kaupunkiin. sesta Mikkeliin olisi edelleen pidettävä voi-
15975: Eduskunnan hyväksymään valtion vuoden massa ja ryhdyttävä käytännön toimiin hank-
15976: 1979 tulo- ja menoarvioon sisältyi kannanotto keen toteuttamiseksi.
15977: sekä valtion maatalouskemian laitoksen että Projektiryhmän pääasiallinen kritiikki Mik-
15978: valtion siementarkastuslaitoksen siirrosta Mik- keliä vastaan perustuu siihen väittämään, että
15979: keliin vuonna 1983. Hallituksen nyt antama kenttäkoetoiminnan järjestäminen Mikkelissä ei
15980: esitys poikkeaa siis tästä eduskunnan aikaisem- ole riittävän varmaa. Tästä johtuen työryhmä
15981: min hyväksymästä kannasta. on pohtinut vaihtoehtoa, jonka mukaan varsi-
15982: Hajasijoituskomitean, valtioneuvoston sekä naisen laitoksen lisäksi pitäisi olla erityinen si-
15983: eduskunnan aikaisemmat päätökset ovat puol- vulaitos kenttätoimintaa varten. Tähän on to-
15984: taneet Mikkeliä molempien laitosten sijoitus- dettava, että jos laitos sijoitetaan Mikkeliin,
15985: paikkana. ei tarvita mitään sivupistettä muualla, vaan
15986: Mikkelin seudulla on ryhdytty toimenpitei- kaikki toiminnat voidaan hoitaa keskitetysti.
15987: siin molempien laitosten sijoittamiseksi Mik- Projektiryhmän esittämällä syyshallojen esiin-
15988: keliin. Laitoksia varten on varattu tonttialue tymistodennäköisyydellä on merkitystä vain
15989: kaupungista sekä laitosten tarvitsemat koealueet syyskuun alussa eikä työryhmän esittäminä
15990: maalaiskunnan puolelta Karilan koeaseman yh- myöhempinä ajankohtina. Tällöin Mikkeli kuu-
15991: teydestä. Hajasijoitettavista laitoksista sekä luu selvästi edullisimpaan alueeseen.
15992: Etelä-Savon koeasemasta voitaisiin Mikkelissä Projektiryhmä huomauttaa, että Mikkelin
15993: muodostaa teknisesti ja toiminnallisesti edulli- seudulta puuttuvat savimaat, mikä vaikeuttaa
15994: nen kokonaisuus. Siementarkastuslaitoksen ir- syysvehnän talvehtimista. Tähän on sanottava,
15995: rottaminen tästä kokonaisuudesta ja sijoittami- että ns. savimaan syysvehnät talvehtivat hyvin
15996: nen muualle merkitsisi kokonaisuutena katsoen myös hietamailla käyttämällä oraille kvintotsee-
15997: huonompaa ratkaisua toimintojen tehokkuuden, ni-ruiskutusta, joka on jo pitkään ollut nor-
15998: taloudellisuuden ja toimivuuden suhteen. maalissa käytössä. Lisäksi on huomattava, että
15999: Vuoden 1979 valtion tulo- ja menoarvion orastomisen kannalta ratkaisevat kevätkesän
16000: käsittelyssä eduskunta hyväksyi lausunnon, että sadeolot ovat Mikkelissä hyvät. Näin ollen ei
16001: valtion siementarkastuslaitoksen Mikkeliin siir- Mikkeliä voida olosuhteiden perusteella miten-
16002: ron yhteydessä selvitetään muutkin mahdolliset kään asettaa muita esitettyjä sijaintivaihtoeh-
16003: sijoituspaikkakunnat. toja heikompaan asemaan.
16004: Vaihtoehtoja selvittänyt projektiryhmä, joka Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16005: on jättänyt asiasta muistion valtiovarainministe- nioittaen,
16006: riölle 27. 8. 1979, ei ole kohdellut Mikkeliä
16007: tasapuolisesti muiden paikkakuntien kanssa. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16008: Projektiryhmän mietinnössä eikä missään muus- lakiehdotuksen:
16009: sakaan yhteydessä ole esitetty sellaisia tekijöitä,
16010: Lakialoite n:o 195 345
16011:
16012:
16013:
16014: Laki
16015: valtion siementarkastuslaitoksen siirtämisestä Helsingin kaupungista Mikkelin kaupunkiin.
16016:
16017: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16018:
16019: 1 §. 2 §.
16020: Valtion siementarkastuslaitos siirretään Hel- (Kuten hallituksen esityksessä.)
16021: singin kaupungista Mikkelin kaupunkiin.
16022: ( 2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
16023:
16024:
16025: Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1980.
16026:
16027: Esko Pekonen Pentti Poutaneo Maija Rajantie
16028: Erkki Liikanen Pertti Hietala Unto Ruotsalainen
16029:
16030:
16031:
16032:
16033: 44 0880001340
16034: 346 1980 vp.
16035:
16036: Lakialoite n:o 196.
16037:
16038:
16039:
16040:
16041: Pesälä ym.: Ehdotus laiksi valtion siementarkastuslaitoksen siir-
16042: tämisestä Helsingin kaupungista Elimäen kuntaan.
16043:
16044:
16045: E d u s k u n n a 11 e.
16046:
16047: Hallitus esittää eduskunnalle antamassaan liikelaitokset ovat huomanneet tämän tostastan
16048: lakiehdotuksessa (HE n:o 200/1980 vp.) val- ja perustaneet siemenviljakeskuksen pohjoiseen
16049: tion siementarkastuslaitoksen siirtämistä Hel- Kymenlaaksoon. Valtion viljavarasto Elimäellä
16050: singin kaupungista Loimaan kaupunkiin. on selvä osoitus myös näistä tosiasioista. Sa-
16051: Kun maassamme kartoitettiin maataloustuo- moin valtion siementarkastuslaitoksen kannalta
16052: tannon aluepoliittisia kysymyksiä tuli lähtökoh- tärkeä tutkimustoiminta, joka on keskitetty
16053: daksi se, että oli löydettävä optimiolosuhteet Anjalankoskelle, palvelisi näitä näkökohtia.
16054: suomalaisen maatalouden kannalta, johon voi- Professori Mukulan tutkimuksen mukaan on
16055: tiin verrata maamme eri osia maataloustuotan- Kymenlaakso parasta siemenviljan tuotanto-
16056: non kannalta. Tällainen optimikunta maassam- aluetta Suomessa johtuen sen edullisista sääolo-
16057: me oli Elimäen kunta. Elimäki kuuluu sellai- suhteista ja sen maaperällisistä ominaisuuk-
16058: seen maatalousalueeseen, jossa varsin voimak- sista. Edellä mainituista tekijöistä johtuen siel-
16059: kaan karjatalouden lisäksi on suomalaisiin olo- lä hallasta aiheutuvat vahingot ovat harvinai-
16060: suhteisiin katsoen tyypillistä viljanviljelyaluetta. simpia Suomessa.
16061: Sen naapurikunnat Anjalankoski, Iitti ja Art- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16062: järvi ovat mitä tyypillisimpiä viljanviljelyaluei- nioittaen,
16063: ta. Kun katsomme Pohjois-Kymenlaaksoa myös
16064: siemenviljan viljelyn ja tuotannon kannalta toi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16065: sesta näkökohdasta, on todettava, että mm. lakiehdotuksen:
16066:
16067:
16068: Laki
16069: valtion siementarkastuslaitoksen siirtämisestä Helsingin kaupungista Elimäen kuntaan.
16070:
16071: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16072:
16073: 1 §. 2 §.
16074: Valtion siementarkastuslaitos siirretään Hel- (Kuten hallituksen esityksessä.)
16075: singin kaupungista Elimäen kuntaan.
16076: (2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
16077:
16078:
16079: Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1980.
16080:
16081: Mikko Pesälä Seppo Tikka Pekka Starast
16082: Risto Tuominen Olli Helminen Urpo Leppänen
16083: J~ Saukkonen Mikko Kaarna Mauno Forsman
16084: Terho Pursiainen Anna-Liisa Piipari
16085: 1980 Vp. 347
16086:
16087: Lakialoite n:o 197.
16088:
16089:
16090:
16091:
16092: Valtonen ym.: Ehdotus laiksi valtion siementarkastuslaitoksen
16093: siirtämisestä Helsingin kaupungista Kokemäen kaupunkiin.
16094:
16095:
16096: Ed u s kun n a II e.
16097:
16098: Hallitus on antanut eduskunnalle lakiehdo- doilla kuin muut valtion siementarkastuslaitok-
16099: tuksen (HE n:o 200/1980 vp.), jonka mu- sesta kilpailevat paikkakunnat.
16100: kaan valtion siementarkastuslaitoksen sijainti- Valtion siementarkastuslaitoksen sijoittami-
16101: paikkakunta siirrettäisiin Helsingin kaupungista nen Kokemäelle olisi perusteltua sen vuoksi,
16102: Loimaan kaupunkiin. että Satakunnan osuus . valtion investoinneissa
16103: Kokemäen kaupunki on kuitenkin jo usean on jäänyt viime ·vu<;>sien. aikana varsin vahäi-
16104: vuoden ajan koko maakunnan yksimielisesti tu- seksi. Sen·· vuqksi ;Kokemäellä ja koko Sata,-
16105: kemana esittänyt, että valtion siementarkastus- kunnassa tarvitaan voimakkaita toimenpiteitä
16106: laitos sijoitettaisiin Kokemäelle. Mm. Satakun- myönteisen. työpaikkakehityksen aikaansaami~
16107: nan seutukaavaliitto on laatinut vuoden 1979 seksi. Valtion -siementarkastuslllitoksen siirtämi-
16108: ·alussa valmistuneen yhteenvetoselvityksen "Ko- nen · Kokemäelle olisi paitsi aluepoliittisesti
16109: kemäki valtion siementarkastuslaitoksen paik- myös laitoksen .toiminnan ~annalta erittäin pe-
16110: kana", josta ilmenee, että laitoksen toiminta ntsteltua: .KokeJ,I}äen sijoitusvaihtoehto antaisi
16111: Kokemäellä olisi turvattu. hyvät mahdollisuudet valtion .· siementarkastus-
16112: Kokemäen kaupunki on hankkinut Koke- laitoksen vastaiselle ·kehittämiSelle.
16113: mäen parhaalta mahdolliselta paikalta riittäväD Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16114: peltoalueen, jonka se on tarjonnut valtion sie- nioittaen,
16115: mentarkastuslaitokselle. Tämän runsaat 20 heh-
16116: taaria käsittävän peltoalueen kaupunki on val- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16117: mis .luovuttamaan valtion käyttöön samoilla eh- la_kiehdo/uksen:
16118:
16119:
16120:
16121: Laki
16122: valtion siementarkastuslaitoksen siirtämisestä Helsingin. kat!pungista Kokemäen. ka~punkiin:
16123:
16124: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16125:
16126: 1 §. 2 §.
16127: · Valtion siementarkastuslaitos siirretään Hel- (Kuten hallituksen esityksessä.)
16128: singin kaupungista Kokemäen kaupunkiin. ·
16129: ( 2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
16130:
16131: •• .1.
16132:
16133: Helsingissä i 1 päivänä marraskuuta 1980.
16134:
16135: Pirkko Vaitoneo Anssi Joutsenlahti Irma Rosnell
16136: Matti Järvenpää Toivo T. Pohjala Aulis Tuvela
16137: Anneli Kivitie Aila Jokinen Matti ·Pelttari
16138: Mikko Elo
16139: 348 1980 ·vp.
16140:
16141: Lakialoite n:o 198.
16142:
16143:
16144:
16145:
16146: Holvitie ym.: Ehdotus laiksi kunnallisten ja yksityisten amma-
16147: tillisten oppilaitosten johtokunnista.
16148:
16149:
16150:
16151: Ed u s kunnalle.
16152:
16153: ·Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen yksityisten ammatillisten oppilaitosten hallintoa
16154: laiksi kunnallisten ja yksityisten. ammatillisten ja johtokuntien työskentelyä, ei ole perusteltua
16155: oppilaitosten johtokunnista (HE n:o 198/1980 aihetta sisällyttää tähän lakiesitykseen säädök-
16156: vp. ) . Esityksellä pyritään kunnallislaissa omak· siä, jotka mahdollistavat kunnallislain periaat-
16157: suttu.jen periaatteiden mu~isesti yhtenäistä- teista poikkeavan menettelyn johtokunnan työs-
16158: mään ammattikasvatushallituksen alaisten kun~ kentelyssä.
16159: nallisten ja yksityisten ammatillisten oppilai- Tällainen menettely tulee mahdolliseksi, jos
16160: tosten hallintoa. Esityksen mukaan pääsääntöi- lain 3 § :ssä on säännös, jonka mukaan asetuk-
16161: sesti kullakin oppilaitoksella on oma johtokun- sella on mahdollista säätää oikeudesta olla saa-
16162: tansa. Eräissä tapauksissa saman ylläpitäjän eri puvilla johtokunnan kokouksessa ja käyttää
16163: oppilaitoksilla voi olla yhteinen johtokunta. siinä puhevaltaa. Rehtorin läsnäolo- ja puhe-
16164: KuQtainliitossa .liittohallitus toimii sen ylläpi- oikeudesta johtokunnan kokouksessa määrätään
16165: tämien ammatillisten oppilaitosten johtokunta- kunta- ja kuntainliittotasoisin säännöin, joten
16166: na, minkä lisäksi sillä voi olla oppilaitoskoh- siitä ei ole tarpeen säätää asetuksella .. Oppilas-
16167: taisia johtokuntia. ja opettajakunnan osallistumiselle koulun ja s,e,n
16168: Esityksen yksityiskohtaisten perustelujen 3 eri hallintoelinten väliseen yhteistyöhön on taas
16169: §:ssä todetaan lisäksi seuraavaa: "Koska laki- luotu edellytykset oppilaitosneuvostolainsäädän-
16170: ehdotus koskee kunnallisia toimielimiä, on tar- nön puitteissa.
16171: peen säännös, jolla laissa valtuutetaan antamaan Kunnallisen demokratian periaatteiden mu-
16172: asetuksella tarkempia säännöksiä johtokunnan kaan vain kunnanvaltuustolla/liittovaltuustolla
16173: kokoonpanosta ja valinnasta sekä tehtävistä · on oikeus valita kunnallisen ammatillisen oppi-
16174: samoin kuin.. oikeudesta olla saapuvilla johto- laitoksen .johtokunnan jäsenet, . jotka vastaavat
16175: kunnan kokouksessa ja käyttää siinä puhevaltaa. oppilaitoksen hallinnosta. Koska johtokuntien
16176: Tarkoituksena on, että annettavat säännökset työskentely jo nykyisin tapahtuu kunnallislain
16177: ovat yhdensuuntaiset kunnallislain kanssa. Ase- periaatteiden mukaisesti, ei ole mitään perus-
16178: tuksella on kuitenkin tarkoitus säätää oppilai- teltua aihetta muuttaa johtokuntien työsken-
16179: toksen rehtoriQ. tai johtajan. sekä 9PPilaitoksen telyä läsnäolo- ja puheoikeuden osalta lakiesi-
16180: opettajien ja muun henkilöstön ja oppilaiden tyksessä mainitulla tavalla.
16181: edustajien läsnäolo- ja puheoikeudesta johto- .Ed~llä olevan .petl,lsteella ehdotamme kun-
16182: kunnan kokouksessa." nioittaen,
16183: Koska lakiehdotuksella pyritään kunnallislain
16184: periaatteiden mukaisesti yhtenäistämään ammat- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16185: tikasvatushallituksen alaisten kunnallisten ja lakiehdotuksen:
16186: Lakialoite n:o 198 349
16187:
16188:
16189: Laki
16190: kunnallisten ja yksityisten ammatillisten oppilaitosten johtokunnista.
16191:
16192: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16193:
16194: 1 ja 2 §. 4 ja 5 §.
16195: (Kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
16196:
16197: 3 §.
16198: Johtokunnan kokoonpanosta, valinnasta ja
16199: sen tehtävistä säädetään asetuksella.
16200:
16201:
16202: Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1980.
16203:
16204: Tapio Holvitie · Pertti Hietala Sauli Hautala
16205: Reino Breilin Mauri Vänskä Ensio Laine
16206: Martti Ursin Sinikka Karhuvaara . Anna-Kaarina Louvo
16207: Anna-Liisa Jokinen Matti Viljanen
16208: 350 1980 vp.
16209:
16210: Lakialoite n:o 199.
16211:
16212:
16213:
16214:
16215: Breilin: Ehdotus laiksi valtion siementarkastuslaitoksen siirtämi-
16216: sestä Helsingin kaupungista Perniön kuntaan.
16217:
16218:
16219: E d u s k u n n a 11 e.
16220:
16221: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen mentarkastuslaitokselle. Perniön kunta on jo
16222: (HE n:o 200/1980 vp.), jonka mukaan val- omalta osaltaan valmistautunut ottamaan vas-
16223: tion siementarkastuslaitoksen sijaintipaikkakun- taan valtion siementarkastuslaitoksen varaamai-
16224: ta siirrettäisiin Helsingin kaupungista Loimaan la sitä varten maa-alueen.
16225: kaupunkiin. Perniön kuntaa valtion siementarkastuslai-
16226: Loimaan sijasta olisi tarkoituksenmukaisempi toksen sijaintipaikkana puoltaa myös se, että
16227: sijaintipaikkakunta valtion siementarkastuslai- kunta on ollut muuttotappioaluetta. Kunta tar·
16228: tokselle kuitenkin Perniön kunta. Perniön kun- vitsee näin ollen alueelleen valtion laitoksen,
16229: ta on ollut vanhastaan tunnettu viljanviljely- jotta väestökehitys kääntyisi myönteiseksi.
16230: seutuna, sillä ilmastolliset, maaperä- ym. olo- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16231: suhteet ovat suosineet viljanviljelyä. Tällä het- taen,
16232: kellä Perniön kunta on Suomen tärkeimpiä
16233: 'viljanviljelyalueita, joten se olisi sen vuoksi että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16234: mitä soveliain sijaintipaikkakunta valtion sie- lakiehdotuksen:
16235:
16236:
16237: Laki
16238: valtion siementarkastuslaitoksen siirtämisestä Helsingin kaupungista Perniön kuntaan.
16239:
16240: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16241:
16242: 1 §. 2 §.
16243: Valtion siementarkastuslaitos siirretään Hel- (Kuten hallituksen esityksessä.)
16244: singin kaupungista Perniön kuntaan.
16245: ( 2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
16246:
16247:
16248: Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1980.
16249:
16250: Reino Breilin
16251: 1980. vp. 351
16252:
16253: Lakialoite n:o 200.
16254:
16255:
16256:
16257:
16258: Joutsenlahti: Ehdotus laiksi työnantajan työttömyysvakuutusmak-
16259: sun suuruudesta vuonna 1981.
16260:
16261:
16262: E d u s k u n n a 1[ e.
16263:
16264: Hallituksen esitys työnantajan työttömyys- keskisuurten yritysten työttömyysvakuutusmak-
16265: vakuutusmaksun suuruudesta vuonna 1981 sua määrättäessä palkkojen kokonaissummasta
16266: (HE n:o 2.32/1980 vp.) alentaa maksua vuon- ensin vähennettävä 150 000 markkaa, josta yli
16267: na 1980 voimassa olevasta 0,9 prosentista suo- menevästä osasta vasta tulisi maksaa työnan-
16268: ritettujen palkkojen määrästä 0,4 prosenttiin. tajan työttömyysvakuutusmaksu. Samalla piene-
16269: Mutta koska hallituksen esityksen peruste- nisi keskuskassan arvioitu ylijäämä, koska kas-
16270: luissa todetaan, että vuonna 1981 tulee työttö· san tarvitsemat varat pitäisi ·kerätä vuosittain
16271: myyskassojen keskuskassan ylijäämä olemaan ilman mitään ylijäämiä.
16272: noin 400 miljoonaa markkaa, ei tällainen asiain- Edellä olevan perusteella ehdotan,
16273: tila liene oikeudenmukaista semminkin, kun
16274: olemme menossa kohden laskusuhdannetta ja että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16275: sitä tietä kohden taloudellisia vaikeuksia. Tä- lakiehdotuksen:
16276: män vuoksi olisi työvoimavaltaisten pienten ja
16277:
16278:
16279:
16280: Laki
16281: työnantajan työttömyysvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 1981.
16282:
16283: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16284:
16285: Työnantajan työttömyysvakuutusmaksun suu- kun työnantajan 1 päivästä tammikuuta tai sen
16286: ruus on 0,4 prosenttia työnantajan vuonna 1981 jälkeen maksamien palkkojen kokonaissummas-
16287: suorittamien palkkojen määrästä, joka saadaan, ta vähennetään 150 000 markkaa.
16288:
16289:
16290: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1980.
16291:
16292: Anssi Joutsenlahti
16293: 352 1980 vp.
16294:
16295: Lakialoite n:o 201.
16296:
16297:
16298:
16299:
16300: Ju~tumaa ym.: Ehdotus laiksi työnantajan työttömyysvakuutus-
16301: maksun suuruudesta vuonna 1981.
16302:
16303:
16304: E d u s k u n n a II e.
16305:
16306: Hallitus on antanut esityksen työnantajan Sen vuoksi ei työttömyyskassojen keskuskassan
16307: työttömyysvakuutusmaksun suuruudesta vuon- likviditeettiä voitane päästää liian alhaiseksi.
16308: na 1981 (HE n:o 232/1980 vp.). Tämän vuoksi ehdotammekin, että maksun suu-
16309: Esityksessä ehdotetaan työnantajan ,työttö- ruudeksi määrättäisiin ensi vuonna 0,1 prosent-
16310: myysvakuutusmaksun suuruudeksi 0,4 prosent- tia maksettujen työpalkkojen määrästä.
16311: tia työnantajan suorittamien työpalkkojen mää- Maksettujen palkkojen suhteessa perittävät
16312: rästä vuonna 1981. sosiaaliturvamaksut mukaanlukien myös työt-
16313: Kuluvana vuonna on työttömyysvakuutus- tömyysvakuutusmaksu rasittavat erityisesti työ-
16314: maksun suuruus ollut 0,9 prosenttia. Kuten hal- voimavaltaista yritystoimintaa. Tätä haittaa voi-
16315: lituksen esityksen perusteluista ilmenee, on daan lieventää vapaottamalla esimerkiksi alle
16316: työttömyyskassojen keskuskassan ylijäämä ku- 50 työntekijän yritykset kokonaan ,työttömyys-
16317: luvana vuonna 485 miljoonaa markkaa. Kun vakuutusmaksusta.
16318: ensi vuoden menot ovat arvion mukaan vain Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
16319: 420 miljoonaa markkaa, ei työttömyysvakuu-
16320: tusmaksua tarvitsisi periä lainkaan. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16321: Virheellisen talouspolitiikan vuoksi työttö- lakiehdotuksen:
16322: myys kääntynee iähivuosina jälleen nousuun.
16323:
16324:
16325:
16326: Laki
16327: työnantajan työttömyysvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 1981.
16328:
16329: 'Eduskwlnan päätöksen mukaisesti sääd~tään:
16330:
16331: Työnantajan työttömyysvakuutusmaksun suu- den palveluksessa olevien työntekijöiden luku-
16332: ruus on 0,1 prosenttia työnantajan suoritta- määrä vuonna 1981 vuoden keskiarvon mu-
16333: mien työpalkkojen määrästä vuonna 1981. Mak- kaan laskettuna· ori vähemmän kuin- 50.·
16334: sua ei kuitenkaan peritä niiltä työnantajilta, joi-
16335:
16336:
16337: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1980.
16338:
16339: Antero Juntumaa Helvi Hyrynkangas
16340: